diff options
| -rw-r--r-- | 44892-0.txt | 3830 | ||||
| -rw-r--r-- | 44892-8.txt | 4214 | ||||
| -rw-r--r-- | 44892-8.zip | bin | 95924 -> 0 bytes |
3 files changed, 3830 insertions, 4214 deletions
diff --git a/44892-0.txt b/44892-0.txt new file mode 100644 index 0000000..3bdca48 --- /dev/null +++ b/44892-0.txt @@ -0,0 +1,3830 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44892 *** + +GULLIVERIN MATKAT KAUKAISILLA MAILLA + +Kirj. + +Jonathan Swift + + +Englanninkielestä suomensi Samuli S. + + +Nuorten kirjoja N:o 7 + + + +Otava, Helsinki, 1904. + +Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö +(Ent. Päivälehden kirjapaino.) + + + + + + +SISÄLLYS: + +I OSA: + +Matka Lilliputiin + +II OSA: + +Matka Brobdingnagiin + + + + + + +ENSIMMÄINEN OSA + +MATKA LILLIPUTIIN + + + + +ENSIMMÄINEN LUKU + +Tekijä antaa muutamia tietoja itsestään ja perheestään. -- Ensimmäiset +matkustamisen aiheet. -- Hän joutuu haaksirikkoon, pääsee uimalla +Lilliputien maan rannalle. -- Vangitaan ja viedään sisämaahan. + +Isälläni, pienen maatilan omistajalla Nottingham-shiressä, oli viisi +poikaa. Minut, järjestyksessä kolmannen, hän lähetti Cambridgeen, +Emanuel College nimiseen kouluun. Neljäntoista vanha olin sinne +mennessäni ja opiskelin siellä kolme vuotta. Olisin siellä opintoni +päättänytkin, mutta kun ei isän niukoista varoista riittänyt minulle +tarpeeksi eväsrahoja, vaikka kylläkin koetin elää säästäväisesti, +niin läksin Lontoosen ja menin siellä haavalääkärin oppiin mr +James Bates'ille. Hän oli siihen aikaan kuuluisa taidostaan, ja +hänen luonaan työskentelinkin neljä vuotta. Isä vainaja se silloin +tällöin lähetti minulle jonkun verran rahoja, ja ne minä käytin +tietojeni kartuttamiseen. Lueskelin merenkulkuoppia ja matemaatikaa, +tarpeellisia kyllä sille, ken aikoo lähteä kaukaisia maita katsomaan, +ja matkustelemaanhan minulla oli halu jo pienestä pitäin. + +Palasin sitten mr Batesin luota kotia, jossa isältäni ja John enoltani +sekä joiltakuilta ystäviltä sain neljäkymmentä puntaa. Luvattiinpa +minulle sitä paitsi vielä 30 puntaa opintojen jatkamista varten +Leydenin yliopistossa. Siellä minä sitten tutkin lääketiedettä kaksi +vuotta ja seitsemän kuukautta, hyvin tietäen, kuinka paljo hyötyä +lääkärintaidosta on oleva pitkillä matkoilla. + +Leydenistä palattuani, pääsin hyvän ystäväni mr Batesin suosituksesta +välskäriksi _Swallow_ nimiseen laivaan, kapteenina Abraham Pannell. +Seilailin sitten _Swallowilla_ kolme ajastaikaa valtameriä ristiin +rastiin. Kotimaahan palattuani, asetuin Lontoosen, jossa entinen +opettajani ja ystäväni Bates suositti minua potilaillensa. Siellä +minun kävi varsin hyvin, meninpä naimisiinkin. Vaimoni, Mary Barton, +sukkatehtailijan tytär, toi myötäjäisinä mukanaan 400 puntaa. + +Mutta parin vuoden perästä hyvä opettajani kuoli, ja siitä pitäin alkoi +ammattini käydä yhä huonommin ja huonommin. Keskusteltuani vaimoni +ja muutamain tuttujeni kanssa, päätin jälleen lähteä merille. Niin +teinkin. Olin välskärinä kahdellakin laivalla peräkkäin, yhteensä +kuusi vuotta, ja ennätin käydä Itä- sekä Länsi-Indiat ja sain +koonneeksi hiukan varoja. Joutoaikoina lueskelin vanhoja ja uusia +kirjailijoita, minulla kun oli runsaanlainen kirjasto mukanani. Maissa +käytäessä, tarkastelin kansain tapoja ja elämänlaatua ja opiskelin +maankieltä, eikä se minulle vaikeata ollutkaan, minulla kun on muisti +hyvänpuoleinen. + +Viimeinen näistä matkoista kun ei ottanut oikein onnistuakseen, +kyllästyin merielämään ja päätin jälleen asettua maalle +lääkärin-ammattia harjoittamaan. Kolme vuotta ponnistelin useammissa +paikoin, mutta -- ei vaan vedellyt. Silloin tarjosi minulle _Antelope_ +nimisen laivan kapteeni, William Prichard, edullisen paikan laivallaan, +joka oli lähtemässä Etelä-Valtamerelle. Minä suostuin, ja niin +lähdettiin kuin lähdettiinkin ulapalle Bristolin satamasta 4:nä +toukokuuta 1699. + +Matka kävi ensi alussa varsin onnellisesti. + +En nyt rupea väsyttämään lukijaa kertomuksilla kaikista +matkanvaiheitten yksityiskohdista. Riittänee mainita, että Itä-Indian +kohdalla nousi ankara myrsky, joka kiidätti meidät Van Diemenin maan +pohjoisrannalle. Ylenmääräisen työn ja huonon ruuan näännyttäminä oli +meiltä kuollut kaksitoista laivamiestä, ja hyvin olivat jo heikkoja +muutkin. Marraskuun 9:nä -- niinä aikoina siis, jolloin sillä puolen +maailmaa kesä alkaa tuloansa tehdä -- oli tavattoman kova sää. Ei +aikaakaan, niin huomattiin puolen kaabelin matkan päässä laivasta +kallio, jota kohti kova tuuli meitä ajoi. Tuokion perästä laiva törmäsi +kalliota vasten ja särkyi säpäleiksi. Laskettiin vene vesille -- meitä +oli kuusi miestä -- ja koetettiin päästä irti laivasta sekä kalliosta. +Soudettiin tuosta minun laskuni mukaan kolme meripeninkulmaa [1 Engl. +penink. = 1,6 kilometriä; 1 meri-penink. = 1,85 km], mutta pian olimme +liiallisista ponnistuksista niin nääntyneet, ett'emme enää jaksaneet +airojakaan liikutella. Jouduimme aaltojen ajeltaviksi, kunnes puolen +tunnin perästä äkillinen tuulenpuuska pohjoisesta paiskasi veneen +kumoon. Miten toverieni lienee käynyt, en tiedä. Luultavasti he +hukkuivat joka mies. Minä puolestani läksin uimaan: viekööt tuuli ja +aallot minne vienevätkään. Pohjailin tuon tuostakin, mutta ylen oli +vesi syvää. Luulin jo olevani mennyttä miestä, kun äkkiä jalka tapasi +pohjan. Samaan aikaan myrskykin koko lailla laimeni. Ranta oli niin +laaka, että sain kahlata lähes peninkulman, ennenkuin pääsin kuivalle +maalle. Kello oli silloin kahdeksan maissa illalla. + +Astuin tuosta sisämaahan päin puolen peninkulman verran, mutta en +nähnyt missään asuntoja enkä ihmisiäkään. Lienenkö ollut niin heikko, +ett'en niitä huomannut. Väsynyt olin peräti, ja kun ilmakin oli +helteinen, alkoi minua kovasti painostaa. Panin pitkäkseni pehmoiselle +nurmelle ja nukuin niin sikeään uneen, ett'en muista elämäpäivinäni +niin raskaasti maanneeni. Unta vedin luullakseni yhdeksän tuntia +yhtämittaa. Herätessäni oli jo täysi päivä. Yritin nousta, mutta eipä +onnistunutkaan. Seljälläni siinä loioin ja tunsin, että minulta ovat +niin kädet kuin jalatkin kahdelta puolen sidottuina maahan kiinni, +pitkä ja paksu tukkani samalla muotoa. Tunsin niinikään, että poikki +koko ruumiin, kainalokuopista vyötäisiin saakka, kulkee hienoja lankoja +puolelta toiselle. Nähdä en voinut muuta kuin suoraan ylös, ja päivä se +alkoi paahtaa ja polttaa silmiä, niin että vihaksi pisti. Ympärilläni +kuului sekavaa suhinaa, mutta tukalassa asemassani en voinut nähdä +muuta kuin pilvet taivaalla. + +Hetken perästä tunsin jonkun elävän olennon liikkuvan nopeasti säärtäni +myöten yhä ylemmäs, astuvan rintani päälle ja nousevan vihdoin ihan +leukaan saakka. Käänsin silmiäni alaspäin, mikäli laatuun kävi, ja +-- siinä seisoo rintani päällä ihmis-olento, ei täyttä kuuttakaan +tuumaa pitkä, jousi ja nuoli kädessä ja viine seljässä. Kohta senjälkeen +tuntui koko joukko muitakin samallaisia olentoja, arviolta noin +neljäkymmentä henkeä seuraavan tuota ensimmäistä. Hämmästyksissäni +tuosta minä parkasin niin kovaa, että olennot säikähtivät ja juoksivat +pakoon jok'ainoa. Muutamat, kuten sittemmin sain kuulla, loukkasivat +itsensä pahasti, hypätessään kupeiltani suoraan maahan. Mutta pian he +palasivat jälleen, ja muutamat tulivat niinkin lähelle, että näkivät +kasvoni kokonaan, ja silloin ne ihmeissään nostivat kätensä ja silmänsä +ylös ja huusivat kimakalla, mutta selvällä äänellä: _Hekinah degul_. +Muut toistivat moneen kertaan samat sanat. Silloin en vielä niitten +merkitystä ymmärtänyt. Asemani oli ylen hankala, arvaahan sen. Minä +rupesin riuhtomaan itseäni irti, ja sain viimein vapaaksi vasemman +käteni, nostin sen ylös ja huomasin nyt, millä tavoin minut oli +kytketty: maahan oli lyöty paaluja, joihin raajojeni ja ruumiini ympäri +kiedotut köydet oli kiinnitetty. Samassa nykäisin lujasti päätäni +oikealle ja, vaikka se teki hyvinkin kipeätä, sain sen verran tukkaani +irti maasta, että pääsin kääntämään päätäni edes paria tuumaa. Koetin +siepata jonkun noita olennoita käteeni, mutta ne juoksivat minun +päältäni vielä kerran tiehensä. Silloin he päästivät hirmuisen kimakan +piipityksen, ja sen perästä kuulin jonkun heistä huutavan lujaa: +_Tolgo phonac_, ja samassa tunsin satakunnan nuolta sattuvan vasempaan +käteeni, ja nekös pistivät kuin neulat. Senjälkeen ammuttiin toinen +laukaus ilmaan, siihen tapaan kuin meillä Europassa ammutaan pommeja. +Muutamat nuolista putosivat kaiketikin ruumiilleni, vaikk'en sitä +tuntenutkaan, muutamat tulivat kasvoilleni, joitten suojaksi minä olin +nostanut vasemman käteni. + +Tämän nuolisateen mentyä ohitse, pääsi minulta harmin ja tuskan huuto. +Koetin taas riuhtaista itseäni irti, mutta silloin tuiskahti ilmaan +uusi, entistä taajempi laukaus. Muutamat koettivat keihäillään pistää +minua kylkeen, mutta minulla oli kaikeksi onneksi ylläni paksusta +puhvelinnahasta tehty jakku, jota keihäs ei pystynyt lävistämään. +Huomasin nyt viisaimmaksi olla ihan hiljaa hamaan yöhön asti. Vasen +käteni kun on jo vapaa, näin arvelin itsekseni, niin saanhan yön aikana +itseni ihan irti. Mitä taas asukkaisin tulee, niin tottahan minussa +on miestä käymään kaikkia heidän armeijoitansa vastaan, jos heillä +sotaväki on samaa mittaa ja kuosia kuin nämä tässä. + +Mutta toisin oli kohtalo päättänyt. + +Huomattuaan minun pysyvän aivan asemillani, eivät pikku miehet enää +lauaisseetkaan nuoliaan minuun. Mutta hälinästä päättäen heidän lukunsa +kasvamistaan kasvoi. Parin sylen päässä minusta, oikean korvani +kohdalla, kuulin tunnin verran omituista nakutusta ja kalkutusta. +Käänsin, päätäni sinne käsin, mikäli nuorilta ja paaluilta laatuun +kävi, ja huomasin noin puolitoista jalkaa korkean lavan, johon johtivat +kahdet kolmet tikapuut, ja jossa seisoi neljä henkeä. Tältä lavalta +muuan mies, nähtävästi ylhäinen henkilö, piti minulle pitkän puheen, +josta en ymmärtänyt sanaakaan. Niin, jäi sanomatta, että ennenkuin +tämä korkea virkamies aloitti puheensa, hän huusi kovalla äänellä +kolmeen kertaan: _Langro dehul san_. (Nämä sanat, niinkuin entisetkin, +tulkittiin minulle myöhemmin.) Puheen jälkeen keräytyi heti puolisataa +miestä minun ympärilleni leikkaamaan poikki siteitä vasemmalta puolen +päätäni. Siten pääsin vapaasti katselemaan kummallekin puolen ja sain +nähdä puhujan. Mies näkyi olevan keski-ijissä ja solakampi kolmea +seuralaistaan. Yksi niistä oli paashi, joka kantoi puhujan lievettä ja +oli hiukan pitempi minun keskisormeani. Toiset kaksi seisoivat kahden +puolen puhujaa, tuota korkeata herraa, tukien häntä. Hän esiintyi kuin +tottunut puhuja konsanaankin, ja äänenpainosta sekä käsien liikkeistä +minä arvasin, milloin hän uhkaili, milloin lupaili, milloin lausui +sääliä, milloin suosiota. Minä vastasin moniaalla sanalla, mutta täynnä +nöyryyttä, sekä vasen käsi että silmät ylös aurinkoa kohti, ikäänkuin +kutsuen sitä vieraaksi mieheksi. + +Koska nyt nälkäkin alkoi vaivata minua aika lailla -- viimeksihän minä +olin maistanut muutaman murenan pari tuntia ennen laivasta lähtöä, -- +niin kävi luonnon vaatimus minussa niin valtavaksi, ett'en malttanut +olla sitä osoittamatta. Arvatenkin vastoin kaikkea säädyllisyyttä +minä pistin monta kertaa sormen suuhuni, tietää antaakseni hänelle, +että minä tahdon ruokaa. _Hurgo_ (se oli tuon korkean herran nimi, +niinkuin sittemmin sain tietää,) käsitti minun merkkini vallan hyvin. +Hän astui lavalta alas ja käski nostaa useampia tikapuita kummallekin +puolen minua. Satakunta miestä nousi niitä myöten minun päälleni, +astuen minun suuni eteen, käsissään korit täynnä lihaa, jotka keisari +oli lähettänyt, heti ensimmäiset viestit minusta saatuansa. Siinä oli +monenkin eläimen lihaa, sen huomasin, mutta en osannut niitä mausta +erottaa. Hyvin ne oli keitetty ja paistettu ne palaset, mutta pieniä +olivat kuin sirkan siivet. Pistin niitä suuhuni pari kolme yht'aikaa +ja samoin kolme pyssynluodin kokoista leipää kerrassaan. Lisää he +kantoivat, minkä ennättivät, kummastellen ja ihmetellen senkin +tuhannella tavalla minun kokoani ja ruokahaluani. Ilmoitin heille +sitten muilla merkeillä, että minua janottaa. Ruuan menekistä päättäen +he arvasivat, ett'ei minulle vähät juomatkaan riitä, ja niinpä he, +älykästä väkeä kun olivat, toivat varsin vikkelään kaikkein suurimman +viinitynnyrinsä, vierittivät sen kämmenelleni ja puhkaisivat pohjan. +Minä join sen yhdellä kulauksella, eikä kummakaan, siinä kun ei ollut +kuin puoli pinttiä [1/4 litraa]. Se oli kuin hienoa burgundilaista, +mutta paljoa miellyttävämpää. Tuotiin tuosta toinenkin tynnyri, +jonka minä tyhjensin samalla tapaa ja viittasin, että sopisi tuoda +enemmänkin, mutta, ei ollut enää. + +Nämä ihmeet suoritettuani, he ihan riemusta ulvahtivat ja rupesivat +tanssimaan minun rintani päällä, toistaen tuon tuostakin noita +ensimmäisiä sanojansa: _Hekinah degul_. Sitten he antoivat minulle +merkkejä, että viskaisin viinitynnyrit maahan, huudettuaan sitä ennen +kumminkin: _Borak mivola_, siten varoittaen lähellä olevia väistymään +kauemmas. Ja kun tynnyrit lensivät ilmaan, silloinkos he yhdestä suusta +taas huutamaan; _Hekinah degul!_ + +Täytyy tunnustaani, että peukalomiesten marssiessa milloin puolelta, +milloin toiselta minun rintani päällä ja vatsallani, minun kovasti +teki mieleni siepata heitä neljä, viisikymmentä kappaletta kouraani +ja paiskata ne maahan. Mutta kun ajattelin, mitä kaikkea jo olin +saanut kärsiä, ja että heissä on miestä tekemään minulle paljoa +enemmänkin pahaa, ja kun otin lukuun, että olin antanut heille +kunniasanani, sillä semmoiseksihan olin käsittänyt alistuvaisen +käytökseni, niin luovuin moisista aikeista. Ja, sitä paitsi, olihan +minulla jo vieraanvaraisuudenkin lakien nojalla velvollisuuksia tätä +kansaa kohtaan, joka oli osoittanut minulle niin paljon auliutta. Ja +ihmeellistä kerrassaan oli näitten peukalomiesten rohkeus: tuossa he +kävellä tepastelevat minun päälläni, vaikka toinen käsi minulla on +ihan vapaana, eivätkä edes vavahtelekaan, nähdessään minunmoistani +jättiläistä. Jonkun ajan perästä, kun huomasivat, ett'en minä enää +pyydä mitään lisää, ilmestyi eteeni eräs korkean-arvoinen henkilö +hänen keisarillisen majesteetinsa nimessä. Hänen ylhäisyytensä kiipesi +oikealle polvelleni ja astui reittä myöten ylös aivan kasvojeni +kohdalle, kymmenkunta seuralaista mukanaan. Hän näytti minulle +keisarillisella sinetillä varustetun valtakirjansa ja puhui minulle +kymmenisen minuttia vakavalla arvokkaisuudella, mutta ilman kiivautta. +Puhuessaan hän tuon tuostakin viittasi eteenpäin, missä, kuten +sittemmin huomasin, oli pääkaupunki noin puolen peninkulman päässä. +Hänen majesteetinsa oli neuvoskuntansa kanssa päättänyt kuljetuttaa +minut sinne. Minä vastasin ensin moniaalla sanalla, mutta kun ei +siitä ollut tolkkua, panin oikean käden vasempaani -- sitä tehdessä +piti varoa, ett'ei loukkaisi hänen ylhäisyyttänsä seuralaisineen -- +ja sitten päähäni ja ruumiilleni. Se oli niin paljo kuin: päästäkäät +minut irti. Hän näytti ymmärtävän minun tarkoitukseni, sillä hän +puisteli epäävästi päätään ja viittasi minulle, että minut viedään +vankina kaupunkiin. Samalla hän kumminkin osoitti, ett'ei minulta pidä +puuttuman ruokaa eikä juomaa eikä hyvää kohtelua. + +Vielä kerran koetin riuhtaista itseni irti, mutta samassa tunsin +taas heidän nuoltensa pistoksia kasvoissani ja käsissäni. Kädet +olivat jo ennestäänkin rakkoja täynnä, muutamissa niistä nuoletkin +vielä jäljellä. Huomatessani vihollisteni luvunkin yhä kasvamistaan +kasvaneen, viittasin heille vihdoin: tehkäät muka minun kanssani, +minkä hyväksi näette. Hänen ylhäisyytensä meni silloin seuralaisineen +tiehensä, kumarrettuaan vallan kohteliaasti, kasvoilla tyytyväisyys +ja mielihyvä. Samassa kajahti yleinen huuto, jossa taaskin usein +toistettiin sanoja _Peplom selan_, ja kohta tuli suuri väenpaljous +päästämään siteitä irti vasemmalta puolelta, niin että pääsin +kääntymään oikealle kyljelleni. Sitä ennen he olivat voidelleet kasvoni +ja käteni jollain hyvänhajuisella voiteella, joka vähässä ajassa poisti +nuolenhaavain kirvellyksen. Tuntui taas varsin hyvältä olla, ja koska +olin kyllikseni syönyt ja juonut, niin alkoi unikin painostaa. Pian +nukuin ja makasin, kuten minulle perästä kerrottiin, kahdeksan tuntia +yhtäpäätä. Eikä se kumma ollutkaan, sillä lääkärit olivat, hänen +majesteetinsa käskystä, sekottaneet unijuomaa viiniini. + +Niinkuin näkyy, oli keisari saanut sanan heti kuin minut oli löydetty +rannalta makaamasta. Hänen päätöksensä mukaan oli minut kytketty maahan +makaavassa asennossa yön aikana ja tuotu minulle ruokaa ja juomaa. +Hänen päätöksensä mukaan oli myös rakennettu erityinen kone, jolla +minut oli vietävä pääkaupunkiin. + +Moinen päätös näyttänee kukaties uhkarohkealta ja vaaralliseltakin, +enkä luulisi europpalaisen ruhtinaan milloinkaan sellaisiin keinoihin +ryhtyvän. Minun mielestäni se kumminkin oli varsin älykäs ja +ylevämielinen päätös. Ajatellaanpas, että nuo peukalomiehet olisivat +päättäneet tappaa minut keihäillään ja nuolillaan minun maatessani, +-- minähän olisin herännyt ihan ensimmäisestä pistoksesta ja +raivoissani repinyt siteeni rikki. Silloin ei heistä olisi ollut minun +vastustajikseni; armotta olisin nutistanut heidät joka miehen. + +Senpuoleinen kansa on erittäin taitava matemaatikassa ja varsin näppärä +koneita rakentamaan, ja siinä heitä kannattelee ja innostuttaa keisari, +kuuluisa opinmiesten suojelija. Tällä ruhtinaalla on monenlaisia, +pyörillä liikkuvia koneita, joilla hän kuljetuttaa rakennushirsiä +ja muita jykeviä esineitä. Suurimmat sotalaivansa hän rakennuttaa +saloilla ja tuottaa sitten nämä, usein yhdeksänkin jalkaa pitkät +alukset, mainituilla masinoilla mereen, jonne on kolme-, vieläpä +neljäsataa yardia [yardi = 91 centimetriä]. Viisisataa kirvesmiestä ja +insinööriä oli lähetetty nyt panemaan kuntoon kaikkein suurin kone. +Se oli puinen lava, kolmea tuumaa korkealla maasta, noin seitsemää +jalkaa pitkä ja neljää leveä, kaksikolmatta pyörää alla. Äsken +kuulemani riemuhuudot tulivat siitä, että kone oli saapunut paikalle. +Se kuului lähteneen liikkeelle jo neljä tuntia sen perästä kuin olin +maihin tullut ja sijoitettiin nyt minun viereeni. Pahin pula oli +saada minut kohotetuksi ylös ja lasketuksi näitten ajopelien päälle. +Sitä varten lyötiin kahdeksankymmentä jalan pituista paalua maahan. +Niitten yli kulki väkipyöriä myöten lujat, purjelangan paksuiset +köydet, joitten toinen pää sidottiin niskani, kätteni, jalkojeni ja +runkoni ympäri. Yhdeksänsataa lujinta miestä pantiin sitten vetämään +köysien irtonaisesta päästä, eikä kulunut täyttä kolmeakaan tuntia, +niin jo saivat minut nostetuksi lavalle ja sidotuksi siihen kiinni. +Kaikki tämä tapahtui minun maatessani. Perästäpäin vasta sain kuulla +nuo erikoisseikat. Sitten valjastettiin 1500 keisarin vahvinta hevosta +eteen, puoliviidettä tuumaa kukin sävän kohdalta, ja niin lähdettiin +viemään minua pääkaupunkiin. + +Neljä tuntia siitä lukien kuin matkalle oli lähdetty, minä heräsin +vallan hassunkuriseen kohtaukseen. Hevoset oli pysäytetty, sillä +koneessa oli jotain joutunut epäkuntoon, ja silloin oli pari kolme +uteliasta nuorta miestä tahtonut kurkistaa, miltä minä maatessani +näytän. He olivat kiivenneet lavalle ja siitä hiljalleen leukani alle. +Yksi heistä, muuan kaartin-upseeri, oli silloin pistänyt jousikeihäänsä +hyvän matkaa vasempaan sieraimeeni. Se kutkutti siellä kuin oljenkorsi, +ja seuraus oli se, että minä aivastin ankarasti. Silloin he tiehensä +joka mies, ja vasta kolme viikkoa jälkeenpäin minä sain tietää, mistä +syystä minä niin äkkiä olin herännyt. + +Matkaa katkaistiin sitten jommoinenkin taival, kunnes pysäyttiin +yöksi. Viisisataa kaartilaista asetettiin kummallekin puolen minua +vartijoiksi. Toinen puoli piti tulisoihtuja kädessään, toinen oli +varustettu nuolilla ja jousilla, valmiina ampumaan, jos vaan yrittäisin +kohota. Aamulla, auringon noustua, jatkettiin matkaa jälleen ja oltiin +puolenpäivän tienoissa parinsadan yardin päässä kaupungin portista. + +Keisari tuli koko hoviväkensä kanssa meitä vastaan, mutta korkeat +virkamiehet eivät kumminkaan millään muotoa sallineet hänen +majesteetinsa astua minun päälleni ja siten panna henkeänsä vaaroille +alttiiksi. + +Ajopelit olivat pysähtyneet erään ikivanhan temppelin kohdalle, joka +oli suurin koko valtakunnassa. Muutamia vuosia sitten oli tässä +temppelissä tehty luonnoton murha, ja siitä syystä se oli kansan +mielestä kokonaan saastutettu. Kaikki pyhät kalut ja koristukset oli +viety siitä pois, ja itse temppeliä käytettiin nyt jokapäiväisen elämän +tarpeisin. Tässä temppelissä oli nyt minun määrä asua. Pohjoispuolinen +ovi oli neljää jalkaa korkea ja kahta leveä: siitähän minä mahdun +konttaamaan sisään ja ulos. Kahden puolen ovea oli ikkuna, ei täyttä +kuuttakaan tuumaa maasta. Vasemmanpuoliseen takoivat kuninkaan +sepät 91 kahletta, sellaisia kuin Europassa naisten kellonkäädyt, +ja ne kiinnitettiin minun vasempaan jalkaani 36 lukolla. Vastapäätä +temppeliä, kahdenkymmenen jalan päässä, toisella puolen vallantietä +oli torni, vähintänsä neljää jalkaa korkea. Sinne nyt nousi keisari +muutamain korkeitten hoviherrainsa kanssa katselemaan minua. Niin +minulle kerrottiin, sillä itsehän en voinut heitä nähdä. Samaa +tarkoitusta varten kuuluu kaupungista saapuneen noin satatuhatta +henkeä, ja luulenpa, että toistakymmentä tuhatta, vartijain +kiellosta huolimatta, kiipesi tikapuita myöten minun päälleni. Pian +kumminkin julistettiin proklamationi, joka moiset yritykset kielsi +hengenrangaistuksen uhalla. + +Huomattuaan, että minun on mahdoton enää karata, leikkasivat työmiehet +kaikki siteeni poikki, ja minä nousin seisomaan, mieli apeampana kuin +milloinkaan ennen elämässäni. Sanomaton melu ja hämmästys syntyi +kansassa, kun näkivät minun nousevan ja astuvan. Kahleet vasemmassa +jalassani olivat kahta yardia pitkät, ja siten minä pääsin liikkumaan +sekä eteenpäin että taaksepäin puoliympyrässä. Ja koska ne oli lyöty +kiinni neljä tuumaa ovesta, niin pääsinhän konttaamaan temppeliin ja +oikaisemaan ihan pitkäkseni. + + + + +TOINEN LUKU + +Lilliputin keisari hovinsa kanssa tulee katsomaan tekijää. -- Keisarin +puku ja persona. -- Oppineet miehet kielimestareina. -- Vanki saavuttaa +lempeydellänsä suosiota. -- Taskujen tarkastus. + + +Pystyyn päästyäni katsahdin ympärilleni, ja se täytyy tunnustaani: +en ole koskaan niin miellyttävää kuvaa edessäni nähnyt. Ympäristö +näytti yhdeltä ainoalta puutarhalta. Pienet aidatut vainiot, tasan +neljä neliöjalkaa kukin, olivat kuin kukkatarhoja. Niitten välillä +kasvoi metsiä, kahdeksan jalkaa ympäri mitaten, pisimmät puut niistä +arvatakseni seitsemän jalkaa korkeita. Kaupunki vasemmallani oli kuin +maalattu kuva teatterin näyttämöllä. + +Keisari astui alas lavalta ja ratsasti minun luokseni. Tämä ratsastus +oli vähällä käydä hänelle liian kalliiksi, sillä hänen hevosensa, hyvin +opetettu kyllä, ei ollut tottunut näkemään minunmoistani olentoa: +olinhan minä sen mielestä kaiketi kuin mikä liikkuva vuori. Ja niinpä +ratsu nousikin takajaloilleen, mutta keisari, kelpo ratsastaja, pysyi +kuitenkin satulassa, kunnes saattomiehet ennättivät tarttua suitsiin, +ja majesteeti astui maahan. Hän katseli ja tarkasteli minua joka +puolelta, suuresti ihmetellen, mutta yhä pysyen ulkopuolella minun +kahleitteni piiriä. Sitten hän käski kokkiensa ja juomanlaskijainsa +kantamaan minulle ruokia ja juomia. Nämä oli jo ennakolta varustettu +valmiiksi ja lykättiin nyt useammilla rattaantapaisilla neuvoilla +niin lähelle minua, että yletyin niihin. Minä sieppasin nuo ajopelit +ja tyhjensin yks kaks kaikki, mitä niissä oli. Kahdetkymmenet rattaat +oli täytetty lihalla; itsekukin niistä riitti minulle pariksi kolmeksi +suupalaksi. Kymmenillä rattailla oli kullakin saviastiallinen viiniä; +ne minä kaasin kaikki yksille rattaille ja join tuon kaiken yhdellä +hengenvedolla. Keisarinna ja nuoret prinssit ja prinsessat, ympärillään +hoviherrat ja hovineitseet, istuivat vaunuissansa jonkun matkan päässä +minusta. Keisarin ratsun pillastuessa he kaikki astuivat maahan ja +lähenivät hänen majesteetiansa. Tästä ruhtinaasta nyt mielin antaa +tarkemman kuvauksen. + +Hän oli melkein minun kynteni leveyttä pitempi kuin kukaan hänen +hoviväkeänsä, ja tämä seikka jo yksistään on omiansa herättämään +kunnioittavaa pelkoa häntä kohtaan. Kasvonpiirteet olivat hänellä +säännölliset, lujat ja miehekkäät, huulet ohuet, nenä könkö, kasvojen +väri kellahtava, ruumis ja jäsenet sopusuhtaiset, liikkeet täynnä +suloa, ryhti majesteetillinen. Hän oli jo jättänyt taakseen elämänsä +keväimen, ollen nyt kahdeksankolmatta vuoden ja kolmen neljänneksen +iässä. Lähes seitsemän ajast'aikaa hän oli valtakuntaansa hallinnut +hyvin onnellisesti ja varsin voitokkaana. Paremmin häntä nähdäkseni, +minä kumarruin alas, niin että kasvot meillä tulivat toistensa tasalle, +hän noin kolmen yardin päässä minusta. Myöhemmin minä monta kertaa +pitelin häntä kämmenelläni, ja senvuoksi on kuvaukseni ihan tarkka. +Hänen pukunsa oli vaatimaton, yksinkertainen, puoleksi aasialainen, +puoleksi europpalainen, mutta päässä oli hänellä keveä kultainen +kypärä, juveleilla koristettu, ylimmäisenä siinä höyhensulka. Miekka +oli hänellä paljaana kädessä, valmiina puolustukseen, jos minä +sattuisin pääsemään irti; se oli lähes kolme tuumaa pitkä, kahva +ja tuppi kultaiset, timanteilla kaunistetut. Hänen äänensä oli +tosin kimeä, mutta selvä silti ja niin kova, että minä kuulin sen +seisaallanikin. + +Hovinaiset ja hoviherrat olivat kaikki erittäin komeissa puvuissa, niin +että se paikka, missä he seisoivat, näytti yhdeltä ainoalta kulta- ja +hopeakirjaiselta hameelta. + +Hänen majesteetinsa puhui monta kertaa minulle, ja minä vastasin +kanssa, vaikk'emme ymmärtäneet toisiamme kumpikaan. Oli siellä +seurueessa koko joukko pappeja ja lain-oppineita (puvusta minä heidän +ammattinsa arvasin), ja ne käskettiin haastamaan minun kanssani. Minä +puhuttelin heitä kaikilla kielillä, joista minulla edes aavistustakaan +oli, panin liikkeelle yläsaksat ja alasaksat, latinat, franskat, +espanjat, italiat ja lingva francat, mutta turhaan. [Lingva franca oli +tärveltyä italiankieltä, joka ennen oli yleisenä liikekielenä Välimeren +rannoilla. _Suom. muist._] + +Kahden tunnin perästä vetäytyi hovi pois, ja minun luokseni jätettiin +vahva vartiosto, suojelemaan minua roskakansan liialliselta +uteliaisuudelta, jopa ilkeydeltäkin. Väkijoukko se pyrkikin +tunkeutumaan lähemmäksi minua kuin oli luvallistakaan. Muutamat olivat +niin varomattomia, että laukaisivat jousensa minuun, istuessani +temppelin ovella. Yksi nuoli oli vähällä sattua minua vasempaan +silmään. Silloin käski päällikkö ottaa kiinni kuusi pahinta yllyttäjää +ja katsoi kaikkein sopivimmaksi rangaistukseksi jättää ne sidottuina +minun valtaani. Sotamiehet tekivät työtä käskettyä ja ajoivat +pahantekijät keihäillään minun luokseni. Minä otin ne kaikki oikeaan +käteeni, työnsin viisi niistä taskuuni ja olin pistävinäni kuudennen +suuhuni, syödäkseni muka hänen. Miesparka huusi kauheasti, ja kuumaksi +siinä löi päällikön ja upseeritkin, kun näkivät minun ottavan esille +linkkuveitseni. Mutta pian he rauhoittuivat, nähdessään, kuinka minä, +lempeästi vankiani katsellen, katkaisin hänen siteensä ja laskin hänet +maahan. Mies pötki tietysti hetimmiten tiehensä. Samoin tein minä +muittenkin: otin heidät yksitellen taskustani, leikkasin nuorat poikki +ja laskin maahan. Sotaväki sekä kansa näkyi olevan erittäin kiitollinen +tästä laupeuteni osoituksesta. Asiasta annettiin sittemmin raportti, ja +hovin silmissä minä kohosin koko lailla. + +Yöksi minä konttasin huoneeseni -- vaikeuksiansa vailla se ei suinkaan +ollut -- ja panin maata lattialle, ja samoin kävi seuraavinakin +neljänätoista yönä. Sen ajan kuluttua piti, keisarin käskyn mukaan, +vuode olla valmiina minua varten. Kuusisataa tavallista patjaa tuotiin +minun asuntooni ja laitettiin siellä kuntoon. Sataviisikymmentä +neulottiin yhdeksi patjaksi, ja tällaisia kerroksia pantiin neljä +päällekkäin, vaikkei tuostakaan vielä kovin mukavaa leposijaa tullut +kovalla, sileäkivisellä lattialla. Samaan tapaan varustivat minut +pieluksilla, hursteilla ja peitteillä ja kävihän tuo kaikki laatuun +minulle, monet kovat kokeneelle miehelle. + +Kun tieto minun tulostani oli levinnyt ympäri valtakunnan, alkoi +rikasta, laiskaa ja uteliasta väkeä saapua suunnattomin joukoin minua +katsomaan. Kylät jäivät melkein kylmille, ja ihan olisi maanviljelys +ja kotiaskareet joutuneet hunningolle, ellei majesteeti erityisillä +proklamationeilla ja valtiokäskyillä olisi ehkäissyt tällaista +vahinkoa. Käsky kävi sellainen, että ken minut kerran nähnyt on, hän +kotiansa jälleen palaitkoon älköönkä ilman erityistä, hovista annettua +lupakirjaa astuko minun asuntoani lähemmäksi kuin viidenkymmenen +yardin päähän. Tällaisista lupakirjoista oli hovin sihteereillä hyvät +sivutulot. + +Tällä välin oli keisari neuvoskuntansa kanssa usein harkinnut, mitenkä +minuun nähden olisi meneteltävä. Hovi oli helisemässä minun kanssani, +sen minulle kertoi perästäpäin muuan yksityinen ystävä, korkea-arvoinen +mies, joka tunsi hovin kaikki pienimmätkin salaisuudet. Muutamat +pelkäsivät minun pääsevän irti ja elantoni käyvän niin kalliiksi, että +yleinen nälänhätä on pelättävissä. Ehdotettiin sellaistakin, että +minut pitäisi tappaa nälkään tai ampua minun käsiini ja kasvoihini +myrkytettyjä nuolia, jotenka minusta pian päästäisiin. Mutta, +arveltiin toiselta puolen, niin suunnattoman ruumiin hajuhan synnyttää +pääkaupunkiin ruttotaudin, joka saattaa levitä yli koko valtakunnan. +Kesken näitä harkintoja saapui muutamia upseereita suuren neuvoskunnan +huoneen ovelle. Kaksi heistä päästettiin sisään, ja nämä kertoivat, +mitenkä minä olin kohdellut noita kuutta ennenmainittua pahantekijää. + +Tämä teki niin edullisen vaikutuksen hänen majesteetinsa ja koko +neuvoskunnan sydämeen, että heti julaistiin keisarillinen käsky, +jonka mukaan kaikki kylät yhdeksänsadan yardin päässä pääkaupungista +velvoitetaan joka aamu tuomaan kuusi härkää, neljäkymmentä lammasta +ja muitakin ruokatarpeita minun elannokseni sekä sitä mukaa myös +leipää, viiniä ja muita juomia. Kaikesta tästä annetaan hankkijoille +valtiovarastoon osoitettuja maksulippuja. Keisari itse näet suorittaa +omat menonsa pääasiallisesti keisarillisten tiluksiensa tuloilla. +Joskus vain, erityisten asianhaarain vaatiessa, hän verottaa +alamaisiansa. Sotapalvelusta he ovat velvolliset tekemään omalla +kulungillaan. + +Niinikään pestattiin minulle kuusisataa henkeä palvelusväeksi, ja +heille laitettiin teltat kummallekin puolen asuntoni ovea. Kolmesataa +räätäliä pantiin neulomaan minulle pukukerrosta maan kuosin mukaan. +Kuusi hänen majesteetinsa kuuluisinta kirjan-oppinutta määrättiin +opettamaan minulle maan kieltä. Ja vihdoin säädettiin, että keisarin ja +aateliston ja kaartin hevosia harjoitettaisiin usein minun ääressäni, +jotta tottuisivat minuun. + +Kaikki nämä käskyt täytettiin visusti, ja kolmen viikon perästä +minä puolestani olin jo koko lailla oppinut heidän kieltään. Hänen +majesteetinsa kunnioitti minua tuon tuostakin käynnillänsä ja suvaitsi +auttaa kirjanoppineita heidän opetustyössään. Ei aikaakaan, niin jo +rupesimme haastelemaan keskenämme. Ensi työkseni minä olin opetellut +lausumaan sen hartaan toivomuksen, että hänen majesteetinsa suvaitsisi +päästää minut vapaaksi. Hänen vastauksensa, mikäli minä siitä selvää +sain, kävi siihen suuntaan, että aikaa voittain tämä kysymys otetaan +harkinnan alaiseksi, vaan ett'ei se ole ajateltavissakaan ilman +neuvoskunnan suostumusta. Joka tapauksessa minun pitää ensin _Lumos +kelmin pesso desmar lon empaso_, s.o.: vannoa pitäväni rauhaa hänen +ja hänen valtakuntansa kanssa. Minua, niin hän lupasi, kohdellaan +kumminkin ystävällisesti, kunhan vaan pysyn maltillisena ja +käyttäydyn säädyllisesti, saavuttaakseni hänen ja hänen alamaistensa +kunnioituksen. Hän pyysi, ett'en panisi pahaksi, jos hän käskee +muutamain ylhäisten upseeriensa tarkastaa onko minulla aseita, sillä +nehän saattaisivat olla hyvinkin tuhoisia kapineita, jos ovat kokonsa +puolesta samansuhteisia kuin minun kookas personanikin. + +Minä ilmoitin täyttäväni hänen majesteetinsa toivomuksen, jopa +olevani valmis itse riisumaan vaatteet päältäni ja kääntämään taskuni +nurin, mutta hän selitti, että valtakunnan lakien mukaan kahden +upseerin täytyy toimittaa puheenalainen tarkastus. Hän sanoi kyllä +tietävänsä, ett'ei se saata tapahtua ilman minun suostumustani ja +apuani, mutta ilmoitti samalla, että hän, täydelleen luottaen minun +ylevä- ja oikeamielisyyteeni, uskoo virkamiehensä minun käsiini. Mitä +ikinä minulta otetaan pois, sen olen saapa takaisin valtakunnasta +lähtiessäni, tahi suoritetaan minulle siitä kaikesta maksu itse +määräämäni hinnan mukaan. + +Nyt otin nuo kaksi upseeria käteeni ja pistin ne vuorotellen ensin +nutun, sitten muihin taskuihini, paitsi kahteen pikku taskuun +housuissani ja erääsen salataskuun, joita en luullut heidän rupeavan +tarkastamaan, ja joissa oli muutamia pikku kapineita, minulle yksin +tärkeitä. Toisessa oli minulla hopeinen taskukello ja toisessa kukkaro, +jossa oli vähäsen kultarahoja. Arvoisilla tarkastajilla oli mukanaan +kynä, mustetta ja paperia, ja niinpä he tekivät tarkan luettelon +kaikesta, minkä nähneet olivat. Toimensa suoritettuaan he pyysivät, +että laskisin heidät jälleen maahan: heidän täytyy näyttää luettelo +keisarille. + +Tämän luettelon minä jälkeenpäin käänsin omalle kielelleni. Se kuuluu +sanasta sanaan näin: + +_Ensiksi_. Sittenkuin tarkat tutkimukset tehty oli, löysimme me tältä +isolta ihmisvuorelta (näin minä tulkitsen sanat _Quinbus Flestrin_) +hänen oikeasta taskustansa suuren palan karkeata kangasta, joka teidän +majesteetinne suurimpaan valtiosaliin kyllä lattiamatoksi riittäisi. + +Vasemmasta taskusta löytyi sangen suuri hopeinen arkku, kansi samasta +metallista, jota kantta me, tarkastajat, emme jaksaneet auki saada, +vaan pyysimme, että se meille aukaistaisiin, jolloin toinen meistä sen +sisään astui, vajoten puoleen sääreen johonkin tomuun, josta osa meidän +kasvoillemme ylös pöllähti ja meidät monta kertaa peräkanaa aivastamaan +pani. + +Hänen liiviensä oikeasta taskusta löysimme me paksun kimpun eli käärön +valkoista, ohutta ainetta, kerroksittain päälletysten kierrettynä, +paksuudeltaan kuin kolme ihmistä, ylt'ympärinsä lujasti köydellä +kierrettyjä mustia merkkejä päällänsä, jotka meidän alamaisimman +ajatuksemme mukaan pookstaveita olit, itsekukin kuin puoli meidän +kämmenemme leveyttä. + +Oikeassa taskussa oli yksi kone, jonka seljästä kävi ulos kaksikymmentä +pitkää paalua, senkaltaisia kuin laipioriu'ut teidän majesteetinne +hovin ympärillä. Ihmisvuori mahtaa sillä päätänsä kammata, niin paljo +kuin me ymmärrämme. Emme nimittäin tahtoneet alati häntä meidän +kysymyksillämme häiritä, koska huomasimme vaikeaksi itseämme häneltä +ymmärretyksi tehdä. + +Avarassa taskussa hänen keskimmäisen pukunsa oikealla puolen (näin minä +käännän sanat _ranfu-lo_, jolla kaiketi tarkoitetaan housuja) me näimme +ontelon rautaisen putken, melkein yhden miehen pituisen, joka oli +kiinni vielä isommassa, hirsistä raketussa varressa, ja sen rautaisen +putken kummaltakin puolen kävi edes suuria rautaisia esineitä, +kummallisen muotoisiksi kuvatuita, ja sen esineen merkitys on meille +yksi salaisuus. + +Vasemmassa taskussa oli samankaltainen kone. + +Pienessä taskussa oikealla puolen löysimme muutamia pyöreitä, eri +suuria ja litteitä esineitä, valkoisesta ja punaisesta metallista. +Muutamat niistä valkoisista, kaiketi hopeasta tehdyt, olit niin suuria +ja raskaita, että minä ja minun kumppalini sitä tuskin jaksoimme nostaa. + +Vasemmalla puolen me löysimme kaksi mustaa, epäsäännöllistä pilaria. +Taskun pohjalla seisoissamme, meidän päämme tuskin ylettyivät niitten +ylimmäiseen huippuun. Toinen oli peitetty ja näkyi olevan yhdestä +kappaleesta. Toisen päässä oli joku valkoinen esine, kaksi kertaa niin +paksu kuin meidän päämme. Kumpaankin oli pistetty suuri teräslevy, +jotka hän näytti meille, koska me epäilimme näitten esineitten olevan +vaarallista laatua. Hän otti ne ulos kätköistä ja selitti, että hänen +kotimaassansa oli tapana toisella ajaa partaa ja toisella leikata +ruokia. + +Oli myöskin kaksi senkaltaista taskua, joihin emme sisälle voineet +päästä. Hän kutsui niitä fobeiksi [kellotasku housujen kauluksessa] +ja olit ne kaksi leveätä rakoa hänen keskimmäisen pukunsa yläosassa, +mutta hänen ruumiinsa pingoituksesta aivan kiinnisuljetut. Vasemmasta +fobista riippui ulkona suuret hopeiset käädyt ja fobin pohjalla oli +yksi ihmeellinen kone. Me käskimme hänen vetämään ulos sen kuin +käätyjen päässä oli, mitä ikinänsä se olla mahtaakaan, ja silloin tuli +näkyviimme pallo, toinen puoli hopeata, toinen jotakin läpinäkyvää +metallia. Läpinäkyvällä puolella oli ylt'ympäri piirretty muutamia +kummallisia merkkejä, joita me luulimme voivamme meidän sormillamme +koskettaa, kunnes sormemme siltä läpinäkyvältä aineelta pidätetyksi +tuli. Hän asetti koneen meidän korvaamme, ja silloin kuului kovaa +kolinaa, niinkuin koska vesimylly käy. Ja itse tykönämme me silloin +päätimme, että se on joko tuntematon eläin tahi se jumala, jota hän +palvelee. Viimeksi edestuotu ajatus on luultavasti oikeampi, koskapa +hän meille selitti (jos häntä oikein ymmärsimme, sillä hänen puheensa +on peräti epäselvää), että hän harvoin mihinkään työhön ryhtyy, neuvoa +siltä ensin kysymättä. Hän kutsui sitä oraakeliksensa ja sanoi sen +osoittavan, millä hetkellä hän elämässänsä mitäkin tekee. + +Vasemmasta fobistansa hän edesveti verkon, melkein niin suuren +kuin ne, joita kalamiehet käyttävät, mutta se oli aukiotettava ja +kiinnivedettävä, niinkuin rahakukkaro, jonka kaltaisena hän myös +sitä käytti. Sen sisässä me löysimme melkoisen paljouden keltaisia +metallipaloja, jotka, jos ne puhdasta kultaa olisi, sanomattoman +rikkauden sisällänsä pitäisit. + +Sittenkuin me, teidän majesteetinne käskyä noudattaen, huolellisesti +kaikki hänen taskunsa tarkastaneet olimme, huomasimme me hänen +ruumiinsa ympärillä yhden vyön, joka jonkun ihmeellisen eläimen nahasta +tehty oli. Siitä riippui hänen vasemmalla puolellansa miekka, viisi +miehen vartta pitkä, ja hänen oikeallansa silkki eli pussi, kahteen +komeroon jaettu, kumpikin niin avara, että siihen olisi kolme teidän +majesteetinne alamaista kyllä mahtunut. Toisessa komerossa oli joukko +kuulia eli palloja sangen raskaasta metallista ja niin suuria kuin +meidän päämme. Luja käsi tarvitaan niitä nostamaan. Toinen komero +sisällänsä piti mustia jyviä, ei kumminkaan koollensa eikä painollensa +suuria, sillä me jaksoimme pidellä niitä noin viisikymmentä meidän +kämmenellämme. + +Tämä on tarkka luettelo siitä kuin me löynneet olemme tämän ihmisvuoren +yltä, joka meitä kohtaan itsensä sangen suurella höyliydellä käytti +ja asianmukaista kunnioitusta teidän majesteetinne käskyjä kohtaan +osoitti. Allekirjoitettu ja sinetillä suljettu sinä neljäntenä päivänä +teidän majesteetinne onnellisen hallituksen yhdeksännessä kuukaudessa +yhdeksättäkymmentä. + +_Clefren Frelock. Marsi Frelock_. + +Sittenkuin tämä oli hänen majesteetillensa julki luettu, käski hän +minun, tosin ystävällisin sanoin, jättää esille kaikki eri esineet. +Ensinnäkin hän vaati käyrän miekkani, jonka minä toin saapuville +tuppineen päivineen. Sillä välin hän oli käskenyt kolmetuhatta +miestä valioväkeänsä asettumaan jonkun matkan päähän ympärilleni, +valmiina laukaisemaan nuolensa minä hetkenä hyvänsä. Tuota minä en +huomannut lainkaan, silmäni kun koko ajan olivat kiintyneinä hänen +majesteetiinsa. Sitten hän vaati minua vetämään miekkani ulos. +Muutamista merenveden syömistä ruostepilkuista huolimatta se oli +yhä vieläkin kirkas ja välkkyvä. Minä vedin säiläni ulos, niinkuin +keisari oli käskenyt, heilutin sitä puoleen ja toiseen, ja kun aurinko +heiastui sen kirkkaasta pinnasta, sokaisten sotajoukkojen silmät, niin +pääsi valloille yleinen hämmästyksen ja kauhistuksen huuto. Hänen +majesteetinsa oli urheamielinen mies ja säikähti vähemmin kuin olisin +luullutkaan. Hän käski minun sitten pistämään miekkani tuppeen ja, +heittämään sen maahan niin hiljaa kuin suinkin kuuden jalan päähän +kahleistani. + +Senjälkeen hän vaati näkyville toisen onton rautatorveni, joksi he +minun taskupistolejani sanoivat. Minä otin sen esille ja selitin, +niin hyvin kuin osasin, mitenkä sitä käytetään. Latasin sen pelkällä +kruudilla, joka laukussani oli säilynyt kostumatta (taitavat merimiehet +pitävät aina huolen siitä). Pyysin sitten, ett'ei hänen majesteetinsa +kovin säikähtäisi ja laukaisin ilmaan. Tämä pamaus synnytti paljoa +suuremman hämmästyksen kuin äskeinen säiläni. Sadottain kaatui miehiä +maahan. Itse keisarikaan, urhea mies, ei hetkeen aikaan päässyt +entiselleen, vaikka olikin pysynyt pystyssä. Pistolit minä sitten +jätin maahan, kuten miekkanikin. Samalla muotoa luovutin kruuti- ja +haulipussinikin, pyytäen, että edellistä suojeltaisiin valkealta, +koskapa se saattaa syttyä pienimmästäkin kipinästä ja poroksi polttaa +koko keisarillisen palatsin. + +Annoin pois taskukellonikin. Keisari oli kovin utelias näkemään sitä ja +käski kahden rotevimman kaartilaisensa tuomaan sen luokseen. Korennolla +he sen kantoivat majesteetin eteen siihen tapaan kuin Englannissa +olutkuskit kantavat tynnyreitä. Hän ihmetteli sen yhtämittaista +kolinaa ja minuttiviisarin kulkua, jonka hän helposti erotti, heillä +kun on paljoa tarkempi näkö kuin meillä. Hän kysyi sitten oppineilta +miehiltänsä, mikä se sellainen esine on, mutta siitä oli noilla +herroilla kovin monta eri mieltä, niinkuin lukija sanomattanikin arvaa. +Enkä minä kaikista heidän arveluistaan saanut selvääkään. + +Senjälkeen annoin pois hopea- ja vaskirahani sekä kukkaroni, jossa oli +yhdeksän suurta kultarahaa ja muutamia pienempiä. Luovutin niinikään +linkkuveitseni ja partaveitsen, kamman ja hopeisen nuuskarasian, +nenäliinan ja taskukirjan. Miekka, pistolit ja kruutipussi vietiin +rattailla hänen majesteetinsa varastoihin; muut tavarat sain takaisin. + +Kuten jo edellä olen maininnut, oli takissani erityinen tasku, jota +tarkastajat eivät huomanneet. Siinä oli minulla silmälasit, joita minun +välisti täytyy käyttää heikon näköni vuoksi, ja samoin taskukiikari +sekä muutamia pikku esineitä. Niistä ei olisi keisarille ollut +mitään hyötyä, jonka vuoksi en katsonut kunniani vaativan niitten +esilleottamista. Pelkäsinpä niitten särkyvänkin ja pilaantuvan, jos +luovuttaisin ne heille. + + + + +KOLMAS LUKU + +Tekijä hauskuuttaa keisaria ja hovia aivan erityisellä tavalla. -- +Hovin huvitukset. -- Tekijä pääsee vapaaksi muutamilla ehdoilla. + + +Lempeydelläni ja kohteliaalla käytökselläni olin kohonnut keisarin ja +hovin kuin myös sotaväen ja kansankin suosioon niin suurissa määrin, +että toivoin piankin pääseväni vapaaksi. Koetin kaikin tavoin käyttää +tällaista edullista asemaa hyödykseni. Maan-asukasten pelko minua +kohtaan hälveni hälvenemistään. Panin välisti maahan pitkäkseni ja +päästin viisi kuusi henkeä kämmenelleni tanssimaan. Vihdoin tulivat +pojat ja tytöt niin rohkeiksi, että olivat piilosilla minun tukassani. +Olin jo koko lailla oppinut maan kieltäkin. + +Eräänä päivänä suvaitsi keisari kutsua minut katsomaan hovinäytelmiä, +joissa tämän puolen kansa voittaa kaikki muut niin notkeudessa kuin +komeudessakin. Ei minua noissa näytelmissä mikään niin suuresti +huvittanut kuin nuorallatanssi. Kaksitoista tuumaa korkealle maasta oli +pingoitettu kahden jalan pituinen hieno, valkoinen lanka, ja sen päällä +tuo nokkela tanssi toimitettiin, jota nyt lukijan luvalla käyn vähän +laveammin kuvailemaan. + +Tähän huviin ottavat osaa ainoastaan ne, jotka pyrkivät korkeihin +virkoihin ja tavoittelevat suosiota hovissa. Jo pienestä pitäin he +harjoittelevat tätä taitoa. Kun korkea virka hovissa tulee avonaiseksi +joko kuoleman tahi, niinkuin usein tapahtuu, epäsuosioon joutumisen +kautta, silloin viisi kuusi tällaista viranhakijaa lähettävät +kuninkaalle anomuksen, jossa pyytävät saada esittää hänen majesteetinsa +huviksi nuoralla tanssia. Ken korkeimmalle hyppää, maahan putoamatta, +se viran saa. Usein annetaan itse ministereillekin käsky lähteä +näyttämään notkeuttansa, osoittaakseen hallitsijalle, että yhä edelleen +ovat tuossa toimessa taitavia. Flimnapilla, valtiovarain hoitajalla, on +etuoikeus heittää nuoralla ilmahyppy kokonaista tuumaa korkeammalle +kuin yksikään muu lordi koko valtakunnassa. Minun ystäväni Reldresal, +keisarin yksityissihteereistä ylimmäinen, on minun mielestäni tässä +taidossa -- ellenhän vaan ole puolueellinen -- toinen mies valtiovarain +hoitajan jälkeen. Muut suuret virkamiehet ovat siinä kohden tasaväkisiä. + +Näissä hyppyhuveissa sattuu välistä pahojakin tapaturmia, joista +aikakirjat tietävät mainita lukemattomia. Olen omin silmin nähnyt +parin, kolmen kandidaatin katkaisevan jäseniänsä. Pahempi vielä +on vaara silloin kuin ministerit saavat käskyn käydä näyttämään +notkeuttaan. Silloin he koettavat voittaa kaikki muut ja pinnistävät +ja ponnistavat voimiansa niin, että tuskin heissä on yhtäkään, joka ei +olisi joskus pudota romahtanut maahan. Muutamille se on sattunut pari +kolmekin kertaa. Minulle kerrottiin, että moniahta vuosi ennen minun +tuloani Flimnap olisi ehdottomasti taittanut niskansa, ellei sattumalta +olisi osunut lattialla olemaan kuninkaallinen pielus, joka hiukan +lievensi täräystä. + +On olemassa toinenkin huvitus, joka tapahtuu ainoastaan keisarin, +keisarinnan ja pääministerin läsnäollessa. Kuningas panee pöydälle +kolme kuuden tuuman pituista silkkinauhaa, punaisen, keltaisen ja +valkoisen. Nämä nauhat on aiottu palkinnoiksi niille, joille keisari +tahtoo erityistä suosiotansa osoittaa. Juhlalliset menot toimitetaan +hänen majesteetinsa suuressa valtiosalissa, jossa asianomaisten +suosionsaajain täytyy näyttää taitavuuttansa aivan toisella tavalla +kuin äsken kuvaamissani huveissa. Sellaista en ole nähnyt vielä +missään, en vanhalla enkä uudella maanpallon puoliskolla. Keisari pitää +keppiä vaakasuorassa asennossa, ja siinä nyt asianomaiset suosikit, +yksi erältään, hyppivät kepin yli tai konttaavat sen alitse eteenpäin +tai takaperin, aina sitä myöten kuin keppi nousee tai laskee. Välisti +pitää majesteeti keppiä toisesta päästä ja pääministeri toisesta, +vuoroin on keppi kokonaan pääministerin hallussa. Ken notkein on +ollut ja jaksanut useimmat kerrat hypätä ylitse ja kontata alitse, se +saa punaisen silkkinauhan, senjälkeinen keltaisen ja sitä seuraava +valkoisen. Nauhat he sitten köyttävät kaksin kerroin vyötäisilleen, +ja tuskin näkee hovissa yhtään, joka ei olisi tuommoisella nauhalla +koristetut. + +Sotaväen ratsuja, niinkuin keisarillistenkin tallien hevosia oli joka +päivä käytetty minun läheisyydessäni, ja siten ne olivat niin tottuneet +minuun, että pillastumatta uskalsivat tulla minun luokseni. Ratsastajat +laukkasivat hevosillaan kämmeneni yli, ollessani pitkälläni maassa. +Olipa muuan keisarin metsästäjistä niinkin rohkea, että ratsasti isolla +hevosellaan jalkanikin yli. Se oli todellakin uljas temppu. + +Seuraavana päivänä oli minulla onni huvittaa hänen majesteetiansa +aivan erikoisella tavalla. Pyysin hänen majesteetiltansa saada +käytettäväkseni muutamia kahden jalan pituisia ja tavallisen putken +paksuisia sauvoja. Kuningas antoi heti käskyn forstmestareilleen +täyttää minun pyyntöni. Ja niinpä saapui huomenissa kuusi metsäherraa +yhtä monen kuorman kanssa, kahdeksan hevosta kunkin edessä. Yhdeksän +sauvaa minä pystytin maahan nelikulmion muotoon, joka ulottui puoli +kolmatta jalkaa joka taholle. Neljä muuta sauvaa sidoin vaakasuoraan +joka kulmaan, niin että niistä syntyi jonkunlainen kalteri tarhan +ympärille. Levitin sitten nenäliinani tarhan yli ja pingoitin sen +joka puolelta lujasti. Tämän tehtyäni, pyysin keisarin lähettämään +neljäkolmatta parhainta ratsumiestä äksieraamaan tarhaan. Hänen +majesteetinsa hyväksyi minun ehdotukseni, ja niinpä minä nostin +hevosmiehet, yhden toisensa perästä ratsuineen aseineen ja +varustuksineen nenäliinalle. Heti käskyn saatuansa he jakaantuivat +kahteen parveen, ja nyt alkoi leikkisota: siinä he ampuivat toisiansa +tylsäpäisillä nuolilla, huiskivat miekoillaan, hyökkäsivät ja +pakenivat. Kaikki tapahtui niin erinomaisessa järjestyksessä, ett'en +moista ole milloinkaan nähnyt. + +Keisari oli niin mielissään, että käski panna tämmöisiä huveja toimeen +useampana päivänä perätysten. Innostuipa niinkin, että itsekin nousi +komentamaan ratsumiestensä liikkeitä ja sai, vaikka kovallekin otti, +keisarinnan suostumaan siihen, että minun sallittiin nostaa keisarinna +kantotuoleineen päivineen kilpatarhan yläpuolelle, josta hänen oli +parempi katsella leikkisotaa. Onnekseni ei sattunut koko aikana +mitään tapaturmaa. Kerran vaan erään kapteenin tulinen ratsu sattui +kavioillaan puhkaisemaan reiän nenäliinaan, jolloin sekä ratsu että +kapteeni keikahtivat kellellensä. Kiireimmän kaupassa minä nostin ne +molemmat pystyyn, tukkesin reiän toisella kädellä ja nostin heidät +toisella maahan. Ratsulta oli nyrjähtänyt vasen jalka, mutta kapteeni +pääsi ihan ehjänä. Nenäliinani minä sittemmin paikkasin niin hyvin kuin +osasin, mutta en sen koommin enää luottanut sen kestävyyteen moisissa +yrityksissä. + +Kerran ollessani hovia tällä tapaa huvittamassa, tuotiin äkkiä +hänen majesteetillensa sana, että muutamat hänen alamaisistansa, +ratsastellessaan niillä tienoin, missä minut ensin oli huomattu, olivat +löytäneet maasta suuren, mustan esineen. Muodoltaan se on, sanottiin, +varsin kummallinen, laidoiltaan niin laaja, kuin hänen majesteettinsa +makuukammio ja keskikohdalta miehen korkuinen. Mikään elävä se ei +ole, niinkuin ensin oli luultu, sillä nurmella se loikoi ihan yhdessä +kohdin. Muutamat olivat monta kertaa astuneet sen ympäri, toiset +nousneet sen hartioille ja kuvullekin, joka oli sileä ja tasainen. +Polkemalla oli esine huomattu aivan ontoksi. Alamaiset kaikessa +nöyryydessä otaksuvat sen olevan ihmisvuoren kapineita, ja jos hänen +majesteetinsa suvaitsee, niin se tuodaan tänne. Ei siihen tarvita +kuin viisi hevosta. Minä ymmärsin heti, mistä on kysymys, ja iloitsin +sydämmeni pohjasta nuo sanomat kuultuani. + +Tuo löydetty esine ei ollut mikään muu kuin minun hattuni. +Haaksirikkoon joutuessamme se oli vielä ollut minulla päässä, nauhalla +sidottuna leuan alle, ja siinä se oli vielä ollut veneessäkin +soudettaessa, mutta luulin sitten, maihin pyrkiessäni, nauhan heltineen +ja hattuni jääneen mereen. Nyt pyysin hänen majesteetiansa käskemään, +että se tuotaisiin minulle niin pian kuin mahdollista. Selitin samalla, +millinen kapine se on ja mihin sitä tarvitaan. Seuraavana päivänä +kuormurit sen toivatkin, mutta ei se aivan entisellään enää ollut. +Liereihin oli, puolenkolmatta tuuman päähän laidoista, puhkaistu kaksi +reikää, kumpaankin oli pistetty koukku, ja näistä köydet länkiin. Tällä +tavoin minun hattuani oli laahattu maata pitkin lähes puoli Englannin +penikulmaa. Koska kumminkin maanpinta siellä on tasaista ja pehmoista, +niin tuli hattu perille paremmassa kunnossa kuin olin luullutkaan. + +Kaksi päivää senjälkeen pisti hänen majesteetinsa päähän ruveta +huvitteleimaan varsin merkillisellä tavalla. Se osa armeijaa, joka +majaili pääkaupungissa ja sen läheisyydessä, sai käskyn olla valmiina. +Sitten hän pani minut seisomaan kuin mikä kolossi jalat niin levällä +kuin suinkin mahdollista, ja senjälkeen käskettiin kenraali, muuan +vanha ja tottunut sotajoukkojen johtaja ja samalla minun suojelijani, +marssittamaan sotajoukkoja minun jalkojeni välitse, jalkaväki 24 +miestä, ratsuväki 16 miestä rivissä, soivin torvin ja liehuvin +lipuin, keihäät sojossa. Sotaväkeä oli siinä yhteensä kolmetuhatta +jalka- ja tuhat ratsumiestä. Hänen majesteetinsa oli julistanut käskyn, +että jokaisen sotilaan tulee marssin aikana hengenrangaistuksen +uhalla osoittaa täydellistä kunnioitusta minun personaani kohtaan. +Muutamat nuoremmat upseerit eivät kumminkaan malttaneet olla hiukan +irvistelemättä, nähdessään, missä viheliäisessä kunnossa minun housuni +olivat. + +Olin jo tuon tuostakin lähetellyt hänen majesteetillensa +kaikenkaltaisia esityksiä ja anomuksia vapaaksi pääsemisestäni. Vihdoin +hän otti asian esille ensin salaisessa neuvoskunnassa ja sitten +valtioneuvostossa. Vastustajia ei ollut kuin yksi ainoa, Skyresh +Bolgolam, josta aivan syyttä suotta oli tullut minun veriviholliseni. +Koko neuvoskunta kumminkin äänesti hänet kumoon, ja kuningas vahvisti +päätöksen. Tuo vastustajani oli galbet eli valtakunnan amiraali. +Hän nautti keisarin luottamusta ja olikin valtion asioihin varsin +perehtynyt, vaikka luonteeltaan äreä ja äkäinen mies. Hänen täytyi +nyt antaa perää, mutta sen verran hän kumminkin sai aikaan, että ne +artiklat ja ehdot, joitten nojalla minä olin pääsevä vapaaksi, ja jotka +minun piti valallani vahvistaa, jätettiin hänen sepitettävikseen. Nämä +artiklat toi minulle Skyresh Bolgolam omassa personassaan, mukanansa +kaksi alisihteeriä ja muutamia ylhäisiä virkamiehiä. Sittenkuin +artiklat oli minulle julkiluettu, käskettiin minun valalla sitoutua +noudattamaan niitä. Vala minun piti tehdä ensin oman maani tavan mukaan +ja sitten niin kuin heidän laissansa säädetty on. Minun tuli sitä +tehdessäni pitää oikeata jalkaani vasemmassa kädessä ja asettaa oikean +käden etusormi päälaelleni ja peukalo oikean korvan nipukkaan. + +Lukija kukaties on nyt utelias saamaan tietoa senpuoleisen kansan +kirjoitustavasta ja lauseparsista kuin myös niistä ehdoista, joilla +minulle vapaus suotiin. Senpä vuoksi olen koko asiakirjan kääntänyt +sanasta sanaan, mikäli olen kyennyt. Ja näin se kuuluu: + +_Golbasto Momaren Evlame Gurdilo Shefin Mully Ully Gue_, Lilliputin +kaikkivaltias kuningas, maailman ihastus ja kauhistus, jonka +valtakunta ulottuu viisituhatta blustrugia (noin 20 km) maan ääriin +saakka; kaikkein häiritsijäin hallitsija, varttansa pitempi kaikkia +ihmislapsia; jonka jalat tallaavat maan sisustaa, ja jonka käsi +aurinkoa tavoittelee; jonka viittauksesta maailman ruhtinaitten polvet +vapisevat; suloinen kuin kevät, ihana kuin kesä, hedelmällinen kuin +syksy, pelottava kuin talvi. Hänen kaikkein ylevin majesteetinsa +edespanee sille ihmisvuorelle, joka äskettäin meidän taivaallisiin +alueisimme saapunut on, seuraavat artiklat, jotka hänen, juhlallisella +valalla noudattaaksensa, vahvistaman pitää. + +_Ensiksi_. Ihmisvuori älköön meidän alueistamme poistuko, ilman meiltä +annettua ja valtakunnan sinetillä lukittua lupakirjaamme. + +2:ksi. Hän älköön rohjetko ilman meidän nimenomaista käskyämme meidän +pääkaupunkiimme sisälle astua; jolloin asujamille pitää kaksi tuntia +ennen varoitus annettaman, jotta tietäisivät heidän huoneissansa pysyä. + +3:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee hänen vaelluksillansa pysyä meidän +suurimmilla vallanteillämme; älköön hän myös uskaltako niityillä ja +viljavainioilla käyskennellä tahi niihin pitkäksensä panna. + +4:ksi. Sanotuilla vallanteillä vaeltaissansa tulee hänen visusti +huolta siitä pitää, ett'ei hän jaloillansa maahan tallaa ketäkään +meidän rakkaista alamaisistamme eikä heidän hevosiansa eikä heidän +rattaitansa; älköön hän myös ketäkään sanotuista alamaisistamme +käsiinsä ottako ilman heidän omaa suostumustansa. + +5:ksi. Jos sangen pikaisen sanan saattaminen tarpeelliseksi +havaitaan, on ihmisvuori velvollinen kerran kuukaudessa kuljettamaan +sanansaattajaa ja hänen hevostansa taskussansa kuusi päivänmatkaa ja +jättämään hänet (milloin niin vaaditaan) eheänä meidän eteemme. + +6:ksi. Hänen pitää olla meidän liittolaisemme meidän vihollisiamme +vastaan, jotka Blefuscun saarella asuvat, ja tehdä minkä suinkin voi, +hävittääksensä heidän laivastonsa, jota he nyt rakentelevat ja sillä +meidän päällemme aikovat hyökätä. + +7:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee, hänen vapaina aikoinansa, olla +meidän työmiestemme apuna, nostamassa senkaltaisia suuria kiviä kuin +puutarhamme aitaan ja muihinkin keisarillisiin rakennuksiin tarvitaan. + +8:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee kahden kuukauden kuluessa sisäänjättää +tarkka ilmoitus meidän valtakuntamme laajuudesta, laskettuna hänen +askeleissansa, jotka hän rantoja myöten astunut on. + +Viimeiseksi. Sittenkuin ihmisvuori juhlallisesti vannonut on, että +hän kaikki yllämainitut artiklat pitää ja noudattaa tahtoo, on hän +saapa sekä ruuaksensa ja juomaksensa niin paljo kuin 1724 alamaistamme +heidän ylöspitämiseksensä tarvitsevat. Hänellä pitää myöskin oleman +vapaa tyköpääsemys meidän keisarillisen personamme eteen, ja on hänen +osaksensa tuleva muitakin osoituksia meidän suosiostamme. + +Annettu Belfaboracin palatsissa kahdentena päivänä toistakymmentä +meidän hallituksemme yhdennessä kuukaudessa kymmenettäkymmentä. + +Minä vannoin ja allekirjoitin nämä artiklat suurella ilolla ja +mielihyvällä, vaikk'eivät ne olleetkaan kaikki niin kunniakkaita +kuin olisin toivonut. Nehän olivat kokonaan Skyresh Bolgolamin, +yliamiraalin, ilkeämielisyyttä vaan. Heti senjälkeen otettiin +minulta kahleet jaloista pois ja nyt olin aivan vapaa mies. Keisari +teki minulle sen kunnian, että oli läsnä koko juhlamenojen ajan. +Kiitollisuuteni osoitteeksi minä lankesin hänen majesteetinsa +jalkoihin, mutta hän käski minun nousta ja lausui minulle monta +armollista sanaa, joita en käy tässä toistamaan, jott'en näyttäisi +turhamieliseltä. Lopuksi hän lausui toivovansa, että minusta tulee +hänelle hyödyllinen palvelija, ja että minä todistan ansainneeni +kaiken sen suosion, kuin hänen puoleltansa minun osakseni tullut on ja +vastedes tulla saattaa. + +Lukija suvaitkoon ottaa huomioonsa, että keisari oli viimeisessä +artiklassaan määrännyt minulle niin paljon ruokaa ja juomaa kuin +1728 lilliputtilaista tarvitsee. Perästäpäin kerran kysäisin eräältä +tuttavaltani hovissa, miksikä juuri tämä luku oli mitaksi ja määräksi +vahvistettu, ja hän kertoi, että hänen majesteetinsa matemaatikot, +mitattuansa kvadrantilla minun ruumiini pituuden, olivat huomanneet +sen 12 kertaa suuremmaksi heidän kokoansa. Täten he olivat laskeneet, +että minun ruumiini on vähintänsä 1728 kertaa niin suuri kuin heidän, +ja siis pitää minun saada ravintoakin samassa suhteessa. Siitä nyt +lukija näkee, kuinka älykästä väkeä lilliputilaiset ovat, ja kuinka +ymmärtäväinen ja tarkka taloudenhoitaja heidän kuuluisa keisarinsa on. + + + + +NELJÄS LUKU + +Mildendo, Lilliputin pääkaupunki, ja keisarillinen palatsi. -- +Keskustelu ylisihteerin kanssa. -- Tekijä lupaa auttaa keisaria hänen +vihollisiansa vastaan. + + +Vapaaksi päästyäni minä ensi työkseni pyysin lupaa saada käydä +Mildendossa, valtakunnan pääkaupungissa. Helposti siihen luvan +sainkin sillä nimenomaisella ehdolla kumminkin, ett'en tekisi pahaa +ihmisille enkä taloille. Kaupungin asukkaille annettiin keisarillisella +julistuksella tieto minun tulostani. + +Muuri kaupungin ympärillä on puolikolmatta jalkaa korkea ja yksitoista +tuumaa leveä, niin että parivaljakko varsin hyvin pääsee kulkemaan sen +harjalla. Muurin sivuilla on torneja joka kymmenen jalan päässä. + +Minä harppasin läntisen portin yli ja läksin kulkemaan kaupunkia, +pysytellen vain kahdella pääkadulla. Niitä myöten minä astuskelin +varsin verkasti ja kylki edellä, ylläni pelkkä hihaton liivijakku, +jottei nutunliepeistä olisi haittaa katoille ja räystäille. Peräti +varovasti siinä täytyi liikkua, ett'ei tallaisi jonkun vitkastelijan +päälle, joka vielä oleskeli kaduilla, vaikka käsky oli käynyt, että +itsekunkin pitää huoneessansa pysymän, vahinkoja välttääksensä. Akkunat +ja katot olivat niin täpötäynnään ihmisiä, ett'en luule matkoillani +missään nähneeni niin väkirikasta paikkaa. + +Kaupunki on täydellinen neliö, ympärillä muuri joka taholle 500 jalkaa +pitkä. Molemmat pääkadut, viisi jalkaa leveät, kulkevat ristikkäin ja +jakavat kaupungin neljään kortteliin. Poikkikadut, jotka vain näkemältä +näin, mutta joita en päässyt kulkemaan, olivat 12-18 tuumaa leveitä. +Kaupunkiin mahtuu 500 tuhatta asukasta. Talot ovat kolme-, vieläpä +viisikerroksisia. Puodeissa ja toreilla runsaasti kaikenlaista tavaraa. + +Keisarin palatsi on keskellä kaupunkia, kahden pääkadun risteyksissä. +Sen ympäri kulkee kaksi jalkaa korkea muuri. Minulla oli hänen +majesteetinsa lupa astua tämän muurin yli, ja koska muurin ja palatsin +välillä oli 20 jalkaa avara tila, niin saatoin nähdä palatsin joka +puolelta. Linnan ulkopiha on 40 jalkaa neliössä, ja sen sisäpuolella on +kaksi muuta pihaa. Sisimmässä sijaitsee keisarin huoneusto. Koska nyt +ulkopuolisen pihan rakennukset olivat vähintänsä viisi jalkaa korkeita, +oli minun mahdoton harpata niitten yli, harjoja vahingoittamatta, +vaikka seinät olivatkin hakatusta kivestä, neljä tuumaa paksuja. +Keisari olisi mielellään suonut minun pääsevän näkemään palatsinsa +komeutta, mutta se kävi mahdolliseksi vasta kolme päivää myöhemmin. + +Läksin näet kuninkaalliseen metsään, joka sijaitsi sadan kyynärän +päässä kaupungista, katkaisin siellä puukolla muutamia paksuimpia puita +ja laitoin niistä kaksi jakkaraa, noin kolme jalkaa korkeita kukin ja +tarpeeksi lujia kestämään minun painoani. Saatuani jakkarat valmiiksi, +läksin jälleen kaupunkiin, jossa väestölle jo oli annettu uusi julistus +minun tulostani. Ulkopuolisella pihalla nousin seisomaan toiselle +jakkaralle ja nostin toisen kattojen yli sisäpihaan. Koukkupäisellä +kepillä nostin sitten sisäpuolelle ensimmäisenkin jakkaran. Nyt kävin +pitkäkseni ja asetin kasvoni keskimmäisen kerroksen akkunain kohdalle, +jotka varta vasten oli jätetty auki. Siinä kohtasi silmääni loistavin +näky, mitä suinkin saattaa ajatella. + +Siinä näin keisarinnan ja nuoret prinssit, itsekunkin eri huoneissaan, +loistavat seurueet ympärillänsä. Hänen majesteetinsa keisarinna +suvaitsi myhähtää minulle hyvin armollisesti ja ojensi minulle akkunan +kautta kätensä suudeltavaksi. + +Aamulla kerran -- taisi olla puoli kuukautta siitä kuin olin +päässyt vapaaksi -- saapui minun luokseni Reldresal, yksityis-asian +ylisihteeri, niinkuin hänen arvonimensä kuuluu. Yhden ainoan palvelijan +seurassa hän tuli, jätettyään vaununsa jonkun matkan päähän, ja pyysi +päästä puheilleni. Minä otin hänet heti vastaan, hän kun oli ylhäinen +ja suuriansioinen mies sekä sitä paitsi oli tehokkaasti kannattanut +minun hakemuksiani hovissa. Minä tarjousin olemaan pitkälläni, jotta +hän paremmin ulottuisi minun korvani kohdalle, mutta hän piti parempana +olla kämmenelläni koko keskustelun ajan. + +Hän onnitteli ensiksi minua vapauteni johdosta, huomauttaen, että +hänelläkin on jonkin verran ansiota sen hankkimisessa, mutta, lisäsi +hän, en minä vapauttani sittenkään olisi niin helpolla saanut, +elleivät hovin olot olisi nykyään varsin omituisella kannalla. Niin +kukoistavalta kuin tila maassa näyttääkin ulkomaalaisen silmissä, sanoi +hän, on meillä kaksi ankaraa ahdistusta: kotona raivoaa puolueriitoja, +ja ulkoapäin uhkaa vihollisista mahtavin. + +-- Mitä ensinmainittuihin tulee, niin tietäkäät, -- puhui hän, -- +että meillä on jo 70 kuukautta kestänyt riitoja kahden puolueen, +Trameksanien ja Slameksanien, välillä. Nimensä ne ovat saaneet +kenkiensä korkojen mukaan: toisilla on korkeammat korot, toisilla +matalammat. Tähän asti on se luulo ollut yleinen, että korkeat korot +sopivat parhaiten meidän perustuslakiemme henkeen, mutta siitä +huolimatta on majesteeti päättänyt käyttää maansa hallinnossa yksinomaa +matalain korkojen pitäjiä ja jaella heille kaikki virat, jotka kruunun +asetettavissa ovat. Sen te kyllä pian saatte huomata, niinkuin senkin, +että hänen majesteetinsa kengänkorot ovat kahta drurria matalammat +kuin kenenkään hovimiehen. (Drurri on neljästoista-osa tuumaa.) Niin +ovat nämä puolueet eripuraisia keskenänsä, ett'eivät enää yhdessä syö +eivätkä juo, eivät edes keskustelekaan keskenään. Trameksaneja, elikkä +korkeakorkoisia, on kaiketikin luvullensa enemmän kuin meitä, mutta +valta on kumminkin kokonaan meidän käsissämme. Hänen keisarillinen +korkeutensa perintöruhtinas näyttää, ikävä kyllä, kallistuvan +korkeitten korkojen puolelle; ainakin huomaa selvään hänen pitävän +toisessa kengässä korkeampaa korkoa kuin toisessa, jonka vuoksi hän +onnahtelee käydessään. Ja kesken näitä sisäisiä riitoja uhkaa meitä +hyökkäys Blefuscun saaren puolelta, joka on maailman toinen suurin +valtakunta, alalleen ja voimalleen melkein yhtä suuri kuin hänen +majesteetinsa valtakunta. + +-- Mitä sitten, -- jatkoi hän, -- teidän vakuutukseenne tulee, että +maailmassa on muitakin valtakuntia, joissa asuu teidän kokoisianne +ihmisolentoja, niin eivät filosofit meillä oikein ota sitä uskoaksensa, +vaan luulevat pikemmin teidän pudonneen tänne kuusta tai jostain +taivaan tähdestä. Se nimittäin on varmaa, että satanen teidän +kokoisianne kuolevaisia saattaisi vähässä ajassa sukupuuttoon hävittää +kaiken pellon viljan ja kaiken karjan hänen majesteetinsa alueilta. +Sitä paitsi ei meidän historioissa, jotka ulottuvat kuusituhatta +kuukautta ajassa taaksepäin, ole mainittu muita maita kuin nämä +kaksi valtakuntaa, Lilliput ja Blefuscu. Ja nämä kaksi mahtavaa +naapuria ovat käyneet mitä tuiminta sotaa keskenänsä kokonaista kuusi +neljättäkymmentä kuukautta. + +-- Tämän sodan syy oli seuraava, -- kertoi Reldresal. Kaikkina +aikoina ja kaikin paikoin on tunnettu ja tunnustettu, että muna on +ennen syömistä avattava paksummasta päästä. Mutta nyt sattui nykyisen +majesteetin vaari kerran, pikku poikana, leikkaamaan sormensa, +kun yritti avaamaan munaa vanhan tavan mukaan paksummasta päästä. +Silloin hänen isänsä, keisari, julisti, että kaikkien alamaisten +tulee, ankaran sakon uhalla, avata munat terävämmästä päästä. Tämän +uuden lain pani kansa kovin pahaksensa. Aikakirjat kertovat, että +sen johdosta syntyi kapinoita kuusi eri kertaa. Niissä meni yhdeltä +keisarilta henki, toiselta kruunu. Blefuscun hallitsijat yllyttelivät +myötäänsä näitä sisällisiä riitoja, ja aina kun kapinat oli saatu +kukistetuiksi, siirtyivät maanpakoon tuomitut Blefuscun valtakuntaan. +On laskettu, että enemmän kuin yksitoista tuhatta ihmistä kernaammin +meni kuolemaan kuin suostui aukaisemaan munia terävämmästä päästä. +Satoja nidoksia kirjoitettiin näistä kinastuksista, mutta "paksumman +pään miesten" kirjat on jo aikaa sitten kielletty ja koko se puolue +lain kautta julistettu kelvottomaksi julkisiin virkoihin. Näitten +rettelöiden aikana Blefuscun keisarit huomauttivat meitä monta kertaa +lähettiläittensä kautta hajaannuksen aikaansaamisesta uskonnossa, +syyttäen meitä siitä, että olimme rikkoneet niitä päämääräyksiä +vastaan, jotka meidän suurin profettamme Lustrog oli säätänyt +Blundecralissa (Lilliputien koranissa) ja sen viidennessä luvussa +viidettäkymmentä. Mutta tuo nyt oli pelkkiä verukkeita vain, sillä +tekstin sanat kuuluvat: "kunkin todellisesti uskovaisen pitää särkeä +muna siitä päästä kuin sopiva on." Ja mikä pää se sopiva on, se olisi, +minun nöyrän mielipiteeni mukaan, jätettävä itsekunkin omantunnon +asiaksi taikka maistraatin korkeimman virkamiehen määrättäväksi. +Mutta sittemmin saivat nuo paksumman pään miehet niin paljon suosiota +Blefuscun keisarin hovissa ja niin paljon apua ja kannatusta +puolueeltansa täällä kotona, että veristä sotaa on käyty kummankin +valtakunnan välillä jo kuusi ja kolmekymmentä kuukautta. Ja sen +ajan kuluessa meiltä on mennyt neljäkymmentä linjalaivaa ja koko +joukko pienempiä aluksia kuin myös yhteensä kolmekymmentä tuhatta +parhainta miestä meidän meriväestämme ja sotajoukostamme. Vihollisten +tappiot ovat olleet jonkun verran suuremmat kuin meidän. Nyt he +ovat varustaneet suurilukuisen laivaston ja aikovat hyökätä meidän +kimppuumme. Hänen keisarillinen majesteetinsa on nyt, luottaen teidän +miehuuteenne ja voimaanne käskenyt minun antamaan teille kertomuksen +asiain tilasta täällä. + +Minä pyysin sihteerin edeskantamaan hänen majesteetillensa minun nöyrän +alamaisuuteni tunteet ja ilmoittamaan hänelle, ett'ei minun sovi +muukalaisena sekaantua puolueriitoihin, vaan että minä olen altis, oman +henkeni uhalla, puolustamaan hänen personaansa ja valtakuntaa kaikilta +kuin sitä uhata uskaltavat. + + + + +VIIDES LUKU + +Vihollisen hyökkäys torjuttu erinomaisella sankarityöllä. -- Korkein +arvonimi. -- Lähettiläitä Blefuscusta. -- Rauhanteko. -- Tulipalo. -- +Keisarinnan palatsi pelastettu. + + +Blefuscun valtakunta sijaitsee saarella pohjoiskoilliseen Lilliputista. +Kumpaisenkin saaren välillä on 1100 yardia (n. 1 km) leveä salmi. Minä +en ollut vielä nähnyt sitä ja nyt, kuultuani hyökkäyksen uhkaavan +siltä puolen, koetin entistä enemmän olla näyttäytymättä rannalla. +Blefuscuunhan ei ole vielä tietoa minusta saapunut, ja nyt he +saattaisivat huomata minut. Sitä paitsi oli sodan aikana kaikenlainen +yhteys molempain valtakuntain välillä hengen rangaistuksen uhalla +kielletty ja kaikki alukset otettu sodan tarpeiksi takavarikkoon. + +Minä ilmoitin hänen majesteetillensa suunnitelmani, jonka mukaan minä +aion valloittaa koko vihollisen laivaston, joka, niinkuin meidän +vakoojilta olin kuullut, on parhaillaan Blefuscun satamassa, valmiina +ensi tuulella lähtemään liikkeelle. Kokeneilta merimiehiltä sain tietää +salmen olevan keskikohdalta nousuveden aikana 70 glumgluffia (noin 6 +jalkaa) ja muissa paikoin korkeintaan 50 glumgluffia syvän. Läksin +saaren koilliskulmaan, vastapäätä Blefuscua, lymysin erään kukkulan +taakse ja tarkastelin taskukiikarillani vihollisen laivastoa: siinä oli +50 sotalaivaa ja koko joukko kuljetus-aluksia. + +Kotia tultuani annoin käskyn -- siihen näet olin valtuutettu -- tuoda +koko joukon mitä lujimpia köysiä ja rautatankoja. Köydet olivat +tavallisen purjelangan paksuisia ja rautatangot pituudelleen ja +paksuudelleen kuin sukkapuikot. Köydet minä kiersin kolminkertaisiksi, +samoin rautatangot, joitten päät sitten taivutin koukun muotoon. + +Näin varustettuna palasin rannan kallioille, riisuin siellä nutun, +kengät ja sukat ja astuin mereen puoli tuntia ennen nousuvettä, ylläni +pelkkä liivijakku. Kaalasin niin nopeasti kuin suinkin mahdollista oli +ja uin syvimmän kohdan yli, noin 30 yardia, kunnes taas tuntui pohja +jalkain alla. Ei kulunut puoltakaan tuntia, niin jo olin laivaston +luona. Viholliset, minut nähtyänsä, säikähtivät niin pahanpäiväisiksi, +että hypätä loikkasivat laivoistaan mereen ja uivat rannalle. Heitä +oli vähintänsä 30000 henkeä. Otin nyt köyteni esille, pistin koukun +kunkin laivan kokkaan ja sidoin köysien päät yhteen. Tätä tehdessäni +vihollinen laukaisi minuun nuolia muutaman tuhannen, ja niistä sattui +minua koko joukko käsiin sekä kasvoihin. Siitä oli paljo haittaa +työlleni, puhumattakaan siitä, että haavoja pisti ja kirveli. Enimmin +pelkäsin silmiäni, ja pahoin niitten olisi käynytkin, ellei olisi muuan +oiva keino johtunut mieleeni. + +Niinkuin ennen olen maininnut, oli minulla silmälasit erikoisessa +taskussa, joka oli keisarin tarkastajilta jäänyt huomaamatta. Ne +minä nyt sidoin nenälleni niin lujasti kuin laatuun kävi ja jatkoin +rohkeasti työtäni, välittämättä vihollisen nuolista. Moni niistä +kyllä sattui silmälaseihin, mutta ei siitä sen suurempaa vahinkoa; +siirrähtiväthän vain lasit sijoiltansa hiukan. Saatuani kaikki koukut +kiinni, rupesin vetämään köysiä sidotusta päästä, mutta laivatpa +eivät liikahtaneetkaan. Ne olivat kiinni ankkureissaan, ja niinpä oli +uljain osa yritystäni vielä suorittamatta. Päästin köydet käsistäni -- +olivathan ne koukuissa kiinni -- ja leikkasin urheasti ankkuritouvit +puukolla poikki, saaden pari sataa nuolta käsiin ja kasvoihin. Nyt +tartuin jälleen solmuun kiinni ja vedin varsin helposti perässäni +viisikymmentä vihollisen suurinta sotalaivaa. + +Blefusculaisilla ei ollut ensi alussa aavistustakaan minun +tarkoituksistani. Hämmästyen he katselivat, kuinka minä leikkelin +poikki laivain ankkuritouveja, ja luulivat minun aikovan saada laivat +tuuliajolle ja törmäilemään toisiinsa, mutta pian he huomasivat koko +laivastonsa lähtevän liikkeelle hyvässä järjestyksessä ja minun +vetävän köysien päästä. Silloin pääsi heiltä niin hirmuinen hätähuuto +ja epätoivoinen parkuna, että sitä on mahdoton kuvata ja mahdoton +käsittää. Päästyäni nuolten kantamasta minä pysähdyin hetkeksi ja vedin +nuolet ulos käsistäni ja kasvoistani ja voitelin niitä sillä rasvalla, +jota minulle jo ensi päivänä Lilliputissa oli annettu nuolenhaavoihin +pantavaksi, niinkuin edellä jo olen kertonut. Otin sitten silmälasit +pois, odotin tunnin verran, kunnes luode oli vähän laskenut, kaalasin +keskikohdan yli, saalis perässäni, ja saavuin onnellisesti Lilliputin +keisarilliseen satamaan. + +Keisari oli koko hoviväkensä kanssa rannalla odottamassa tämän suuren +seikkailun päättymistä. Ensi alussa he näkivät laivaston lähenevän +lavean puoliympyrän muodossa. Minua he eivät erottaneet, minä kun olin +rintaa myöten vedessä. Laivaston tullessa keskelle salmea, ulottui +vesi minua kaulaan saakka. Silloin he säikähtivät, keisari luuli minun +hukkuneen ja vihollisen laivaston lähenevän täydessä sotarinnassa. +Mutta pian häneltä pelko hälveni, sillä salmi kävi matalammaksi joka +askeleelta, minkä astuin, eikä aikaakaan, niin jo olin kuuleman päässä +rannasta. Silloin minä kohotin korkealle köyden solmupään ja huusin +kovalla äänellä: "Kauan eläköön kaikkein mahtavin Lilliputin keisari!" + +Maihin noustuani tämä suuri hallitsija otti minut vastaan mitä +mairittelevimmilla ylistyspuheilla ja nimitti minut ihan siinä paikassa +_nardac_'iksi, joka siellä on arvonimistä korkein. + +Hänen majesteetinsa lausui nyt sen toivomuksen, että minä jossain +toisessa tilaisuudessa toisin loputkin vihollisten laivoja hänen +satamiinsa. Näin määrätön on ruhtinaitten kunnianhimo. Tämäkään keisari +ei näkynyt tavoittelevan sen vähempää kuin tehdä koko Blefuscun +valtakunnasta pelkkä maakunta, varakuninkaan hallitsema. Siten hän +toivoi saavansa kukistetuiksi paksumman pään miehet kokonaan ja +pakottaneeksi senkin puoleisen kansan avaamaan munia terävämmästä +päästä. Siten, niin hän ajatteli, tulee hänestä koko maailman +yksinvaltias. Minä koetin saada häntä luopumaan moisista ajatuksista, +esiintuoden sekä politillisia että oikeusopillisia syitä. Sanoin +hänelle suoraan, etten minä ikipäivinä suostu käymään kätyriksi +sellaiseen yritykseen, jolla vapaa ja uljas kansa aiotaan saattaa +orjuuteen. Asia otettiin keskusteltavaksi valtakunnan neuvostossa, ja +siellä olivat viisaimmat ministerit minun puolellani. + +Tämä minun avoin selitykseni oli niin täydessä ristiriidassa hänen +majesteetinsa hankkeiden ja politiikan kanssa, ett'ei hän saattanut +sitä milloinkaan antaa minulle anteeksi. Hän toi tämän mielipiteensä +esiin valtakunnan neuvostossa varsin salakavalalla tavalla. Viisaimmat +ministereistä -- niinkuin perästäpäin sain tietää -- näkyivät +vaitiolollaan olevan samaa mieltä kuin minä. Toiset sitä vastoin, +salaisia vihollisiani, eivät malttaneet olla ohimennen lausumatta +muutamia epäedullisia sanoja minusta. Ja siitä saakka rupesi muuan +hänen majesteetinsa kannattama liittokunta ministereitä vehkeilemään +minua vastaan. Kahden kuukauden perästä puhkesi vihamielisyys +ilmiliekkiin ja oli vähällä saada toimeen minun kukistumiseni. Näin +vähän painavat suurimmatkaan ruhtinaille osoitetut palvelukset, jos +toiselle vaakalautaselle joutuu kieltäyminen tottelemasta heidän +oikkujansa. + +Kolme viikkoa minun onnistuneen yritykseni jälkeen saapui Blefuscusta +juhlallinen lähetyskunta, nöyrimmästi tarjoamaan rauhaa. Se +solmittiinkin meidän keisarille peräti edullisilla ehdoilla. +Lähettiläitä oli kuusi ja heillä mukanaan noin 500 henkeä saattueena. +Heidän esiintymisensä oli kerrassaan loistava, niin hyvin heidän +hallitsijansa mahtavuuden kuin heidän toimensa tärkeyden mukainen. +Liittokirjaa tehtäessä olin minä heille apuna sen luottamuksen +nojalla, mikä minulla hovissa siihen aikaan oli tai minkä ainakin +luulin itselläni olevan. Toimensa päätettyään, heidän eksellensinsä +tekivät muodollisen visitin minun luonani, sillä he olivat saaneet +kuulla, kuinka paljon minä olin pitänyt heidän puoltaan. He puhelivat +ensin mairittelevin sanoin minun voimastani ja ylevämielisyydestäni +ja herransa ja keisarinsa nimessä kutsuivat minua käymään heidän +maassansa, lausuen sen toivomuksen, että minä osoittaisin sielläkin +sitä verratonta väkevyyttäni, josta he olivat niin paljon ihmeitä +kuulleet. + +Minä puolestani pyysin heitä edeskantamaan minun nöyrimmän +kunnioitukseni heidän herrallensa ja keisarillensa, jonka hyväin avujen +maine on täyttänyt koko maailman ihmettelyllä ja ihailulla, ja jonka +eteen minä toivon saavani astua, ennenkuin palajan isänmaahani. + +Päästyäni ensi kertaa senjälkeen meidän keisarin puheille, pyysin +häneltä lupaa saada käydä Blefuscun hallitsijan luona. Luvan hän +minulle suvaitsi antaa, mutta varsin kylmästi, sen huomasin. Syytä +tuohon en osannut arvata, kunnes minulle kuiskattiin, että Flimnap ja +Bolgolam olivat selittäneet minun keskusteluni lähettiläitten kanssa +osoittavan epäkunnioitusta hänen majesteetiansa kohtaan. Omatuntoni +oli tässä kohden aivan syytön, ja siksipä minun käsitykseni hovista ja +ministereistä silloin ensi kertaa järkähti. + +Lukija muistanee vielä, että minun vapautuskirjassani oli muutamia +kohtia, jotka eivät minua miellyttäneet, ne kun olivat liiaksi +orjamaisia. Enkä olisi allekirjoituksellani niihin suostunutkaan, +ellei kova hätä olisi pakottanut. Nyt kun minusta oli tullut ylhäinen +nardac, ei tuommoisia toimia enää pidetty minun arvolleni sopivina, +eikä keisari -- se olkoon sanottu hänen kunniakseen -- niistä minulle +koskaan edes maininnutkaan. Pian senjälkeen oli minulla tilaisuus +osoittaa hänen majesteetillensa ainakin minun mielestäni varsin suuri +palvelus. + +Sydänyön aikana kerran heräsin siihen, että suuri kansan paljous piti +kauheata melua oveni ulkopuolella. Säikähdin todellakin. Kuulin heidän +myötäänsä hokevan: "burglum". Muutamat hoviherroista tunkeusivat +väkijoukon läpi ja pyysivät minua heti paikalla tulemaan palatsiin, +jossa keisarinnan huoneusto oli syttynyt palamaan. Muuan hovidaameista +oli nukkunut vuoteesensa romaanin ääreen, lamppu oli kaatunut, ja +siitä tulipalo. Minä nousin heti. Käsky annettiin astua syrjään minun +tieltäni, ja kun tänä yönä oli kuutamo, niin pääsin palatsille, +tallaamatta ketään. Siellä oli jo pystytetty tikapuita seiniä vastaan +ja ihmisillä sangot kädessä, mutta vesi oli pitkän matkan päässä. +Sangot olivat suuren sormustimen kokoisia, ja ihmiset ojensivat +minulle niitä minkä ennättivät, mutta liekki oli päässyt jo sellaiseen +vauhtiin, ett'ei moisista mitä apua. Olisinhan minä helposti saanut +tulen tukautetuksi takillani, mutta pahaksi onneksi olin jättänyt sen +kiireissäni kotia; ylläni ei ollut kuin nahkaiset liivit. Tila näytti +varsin surkealta ja epätoivoiselta. Ja niin tuo muhkea palatsi olisi +kuin olisikin palanut perustuksiansa myöten, ellei neuvokkaisuuteni -- +jota minulla toki ei aina ole mukana -- olisi tullut avuksi. Mieleeni +muistui, että muurin ulkopuolella on muuan likaropakko. Hetkeäkään +viipymättä minä harppasin sinne, täytin hattuni tuolla hiukan +löyhkäävällä vedellä ja riensin palopaikalle takaisin. Tulipalon sain +nyt pian sammutetuksi, mutta sitä tehdessäni olin kauhukseni vähällä +hukuttaa keisarinnan ja keisarilliset lapset. Vesi oli näet täyttänyt +huoneet, joihin keisarinna lapsineen ja hovidaameineen oli paennut, ja +minulla oli täysi tekeminen poimiessani heitä akkunain kautta ulos ihan +tunnottomina. Siitä sukesi varsin ikävä juttu minulle, mutta kolmen +minutin kuluttua oli tulipalo kokonaan sammutettu, ja tuo jalo linna, +monen ihmispolven aikana rakettu, oli pelastettu hävitykseltä. + +Aamun koittaessa palasin kotia, odottamatta keisarin onnitteluja. +Olin tosin tehnyt erinomaisen palveluksen, mutta enhän ollut varma, +mitä hänen majesteetinsa arvelee siitä tavasta, jolla tehtävä +tuli suoritetuksi. Valtakunnan perustuslaeissa on näet säädetty +hengenrangaistus jokaiselle, ken ikinä olla mahtaa, joka sormellaankaan +kajoaa keisarinnaan tai prinsessoihin. Hiukan lohdullisemmalta tuntui, +saatuani tietää, että hänen majesteetinsa oli käskenyt oikeusasian +ministerin laatimaan minulle nimenomaisen kirjallisen anteeksi-annon. +Sitä ei minulle kumminkaan annettu. Yksityistä tietä kuulin keisarinnan +olevan kauheasti pahoillansa minun teostani, vetäytyneen sisimpiin +huoneisinsa ja päättäneen, ett'ei hän enää entistä asumustansa ikinä +kuntoon laitata. Uskotuillensa hovidaameille hän ei malttanut olla +ilmaisematta, että hän aikoo kostaa minulle keisarinnan palatsin +saastuttamisen. + +[Tämä tulipalo-kohtaus on kokonaan jätetty pois Henry Craik'in +esipuheella varustetusta painoksesta. Muissa näkyy siitä olevan +erillaisia mukailuja. Olemme tämän kohdan ottaneet pääasiallisesti +George Routledgen julkaisusta. _Suom. muist._] + + + + +KUUDES LUKU + +Lilliputin asukkaista ja heidän tavoistaan ja laeistaan. -- Tekijän +elintavat. -- Vihamiehiä. + + +Vaikka aikomukseni on julaista lähempi selonteko Lilliputin +valtakunnasta erityisessä teoksessa, annan uteliaalle lukijalle jo +tässäkin moniaita yleisiä tietoja. Ihmiset siellä, kuten jo olen +sanonut, ovat vajaata kuutta tuumaa pitkiä, ja sitä mukaa ovat eläimet +ja kasvitkin. Niinpä ovat suurimmat hevoset ja härjät neljä, virsi +tuumaa korkeita, lampaat puoli kolmatta tuumaa, hiukan päälle tai alle; +hanhet ovat varpusen kokoisia ja niin edespäin pienenevässä sarjassa +niin pikkuisiin, ett'eivät niitä ainakaan minun silmäni erottaneet. +Luonto on kumminkin lahjoittanut Lilliputilaisille erittäin hyvät +silmät, he näkevät pienimmätkin esineet varsin tarkasti, vaikk'ei +kovin pitkänkään matkan päästä. Niinpä näin kerran kokin kynivän +leivosta, joka ei ollut kärpästä suurempi, ja nuoren tytön pujottavan +näkymättömän hienoa silkkiä näkymättömän hienon neulan silmään. +Pisimmät puut ovat siellä noin seitsemän jalkaa korkeita, muut kasvit +sitä mukaa, mutta ne saa lukija kuvitella mielessänsä. + +En ota sen laajemmalti puhuakseni heidän tieteistään. Sanon vaan, että +useimmat tieteenhaarat ovat siellä kukoistaneet monta miespolvea. +Mutta heidän kirjoitustapansa on varsin omituista. Eivät he kirjoita +vasemmalta oikealle, niinkuin Europalaiset, eivätkä oikealta +vasemmalle, kuin Arabialaiset, eivätkä ylhäältä alaskaan, kuten +Kiinalaisten on tapa, vaan poikki puolin, ylänurkasta alanurkkaan, +aivan kuin naiset meidän maassa. + +Omituisia tapoja ja lakeja on heillä koko joukko, ja elleivät ne +olisi niin kerrassaan toisenlaisia kuin minun armaassa kotimaassani, +niin tekisi mieli niitä hieman puolustaakin. Hyvä olisi vain, jos +niitä noudatettaisiin. Mainitsen ensinnäkin ilmiantajista. Kaikki +valtiorikokset rangaistaan siellä tavattoman ankarasti, mutta jos +syytetty tutkittaessa todistaa viattomuutensa, silloin rangaistaan +syyttäjä heti kohta häpeällisellä kuolemalla ja hänen maastaan ja +mannustaan korvataan syytetylle nelin kerroin ajan hukka, mielipaha, +kärsimykset vankeudessa ja kaikki kulungit, mitä hänellä on ollut +asiansa puolustamista varten. Ja ellei riitä, suorittaa kruunu +loput. Keisari antaa hänelle jonkun suosion-osoituksen, ja hänen +viattomuutensa julistetaan ympäri kaupunkia. + +Petosta pidetään siellä suurempana rikoksena kuin varkautta, ja harvoin +petturi kuolemantuomion välttää. Siellä ollaan näet sitä mieltä, että +huolellisuudella ja valppaudella ymmärtäväinen ihminen kyllä saattaa +suojella omaisuutensa varkailta, mutta petokselta ei kunniallinen +ihminen ole milloinkaan turvassa. Ja koska nyt alituinen ostaminen +ja myöminen sekä luoton nojalla asioiminen on välttämätöntä, mutta +siinä juuri paljo petosta tapahtuu, jopa sellaista sormienkin lävitse +katsellaan, niin joutuisihan rehellinen mies myötäänsä vahinkoon, ja +konna pääsisi voitolle, ellei laki petosta rankaisisi. Muistan, kun +kerran olin keisarilta hankkimassa suojelusta eräälle syytetylle, joka +oli isännältään kavaltanut rahoja: oli saanut jonkun summan vietäväksi +toiseen paikkaan, mutta karannut rahoineen tipo tiehensä. Koetin +lieventävänä asianhaarana vetää esiin sen ajatuksen, että tuohan oli +vain luottamuksen väärinkäytöstä. Keisari puolestaan sanoi pitävänsä +kerrassaan kamalana, että minä rupean puolustelemaan kaikkein pahinta +rikosta. Eikä minulla siihen todellakaan ollut muuta sanomista kuin +tuo yleinen lauseparsi: eri maissa eri tavat. Mutta kyllä minua vaan +hävetti aika lailla. + +Vaikka me yleensä sanomme palkintoa ja rangaistusta niiksi saranoiksi, +joissa kaikkinainen hallitus kääntyy, niin en sitä perusohjetta ole +nähnyt käytännössä noudatettavan missään muualla kuin Lilliputissa. Ken +riittävästi todistaa tarkoin noudattaneensa maan lakeja 77 kuukautta, +hän saa muutamia etuoikeuksia, aina säätynsä ja elämäntapansa mukaan, +sekä sitä vastaavan summan rahoja nimenomaa tätä tarkoitusta varten +perustetusta varastosta. Samalla hänelle annetaan _Snilpallin_ tai +_Legalin_ arvonimi, joka liitetään hänen nimensä perään, mutta joka ei +siirry hänen perillisillensä. Tämä kansa piti meidän valtiosääntöämme +hämmästyttävän vaillinaisena, kuultuaan minulta, että meillä saadaan +lait noudatettaviksi ainoastaan rangaistuksilla, ja ett'ei niissä +palkinnoista puhuta mitään. Lilliputien oikeushovissa onkin Oikeuden +kuvalla kuusi silmää, kaksi edessä, kaksi takana ja yksi kummallakin +puolella: se tietää valppautta; oikeassa kädessä on sillä kukkaro +täynnä kultaa, vasemmassa tuppeen pistetty miekka: se tietää, että +oikeus on alttiimpi palkitsemaan kuin rankaisemaan. + +Virkoihin asetettaessa otetaan enemmän huomioon hakijan siveellisyys +kuin kyky. Koska hallitus kerran -- niin he ajattelevat -- on +ihmiskunnalle tarpeellista, niin riittää tavallinen ihmisjärki ellei +yhteen, niin toiseen elämänkohtaan, eikä sallimus suinkaan ole säätänyt +yleisten asiain hoitamista miksikään salaisuudeksi, jota vaan joku +ani harva älyn ylimmälle kannalle kohonnut pystyisi ymmärtämään. +Sellaisiahan ei synny miespolvea kohti kuin pari kolme. Totuutta, +oikeamielisyyttä, kohtuutta ja muita avuja sitä vastoin on heidän +mielestänsä olemassa joka ihmisessä. Jokainen, ken kokemuksen nojalla +ja asiata harrastaen näitä avujansa käyttää, hän pystyy maatansa +palvelemaan, paitsi tietysti senkaltaisissa toimissa, jotka kysyvät +erityisiä opinnoita. Siveellisen avun puute ei heidän mielestänsä +likimainkaan saata korvata suurimpiakaan henkisiä lahjoja, ja jos siis +virka uskotaan pelkän älymiehen hoidettavaksi, niin se joutuu peräti +vaarallisiin käsiin. Jos siis siveellinen mies tietämättömyydessään +erehtyy, niin ei siitä yhteiskunnalle ole läheskään niin suurta +vauriota, kuin jos teräväjärkinen mies häijyjen taipumusten +vaikutuksesta vaipuu turmiollisiin väärintekoihin ja käyttää älyänsä +niitten uudistamiseen ja puolustamiseen. + +Ei myöskään se, joka ei usko jumalalliseen kaitselmukseen, ole +kelvollinen mihinkään yleiseen toimeen. Koska hallitsijat -- näin +Lilliputissa ajatellaan -- pitävät itseänsä kaitselmuksen edustajina, +niin onhan aivan nurinpäistä, että he käyttävät virkamiehinään +sellaisia, jotka epäilevät sen voiman olemassa oloa, minkä alaisina he +itse työskentelevät. + +Riittämättömyyttä pidetään siellä hengenrikoksena. He ajattelevat näin: +ken kehnosti palkitsee hyväntekijäänsä, se on koko muunkin ihmiskunnan +vihollinen, koskapa ei ole saanut siltä mitään, josta olisi sille +kiitollisuuden velassa. Sellainen mies ei siis ansaitse olla hengissä. + +Lukijaa huvittanee sitten kuulla jotain minun kotoisista oloistani +ja elämäni laadusta yhdeksän kuukauden ja kolmentoista päivän +kuluessa tässä maassa. Ollen luonnostanikin taipuvainen kaikenlaisiin +näperrystöihin, jopa tarpeenkin pakottamana, minä laitoin keisarillisen +puutarhan pisimmistä puista itselleni tuolin ja pöydän. + +Kaksisataa ompelijatarta neuloi minulle paitoja sekä lakanoita ja +pöytäliinoja lujimmasta ja karkeimmasta kankaasta, mitä suinkin saivat. +Sittenkin täytyi heidän panna niitä monta kerrosta päälletysten, +sillä paksuimmatkin kankaat ovat siellä koko joukon hienommat harsoa. +Palttina siellä on tavallisesti kolme tuumaa leveätä, ja pakkaan menee +sitä kolme jalkaa. Ompelijattaret ottivat minusta mitan ollessani +maassa pitkälläni. Yksi seisoi niskani, toinen polvien kohdalla, +pinnoitettu nuora välillänsä. Kolmas mittasi nuoran pituuden tuuman +pituisella nauhalla. Senjälkeen he mittasivat minulta oikean peukalon, +eivätkä muuta tahtoneetkaan, sillä matemaatillisten laskujen mukaan +kaksi mittaa peukalon ympäri on ranteen mitta, kaksi mittaa ranteen +ympäri kaulan mitta, kaksi kaulan ympärystä vatsan ympärys. Kun sitten +vielä vanhakin paita oli heille malliksi maahan levitetty, niin saivat +he tarkat mitat. + +Kolmesataa räätäliä pantiin tekemään minulle vaatteita. Niiltä kävi +mitan-otto toiseen tapaan. Minä kävin polvilleni, ja räätälit asettivat +tikapuut maasta niskaan asti. Yksi kiipesi tikapuitten päähän ja laski +luotilangan kauluksen kohdalta maahan; siinä takin pituus. Vyötäisistä +ja hihoista otin mitat itse. Vaatteet tehtiin minun asunnossani, +sillä nehän eivät olisi sopineet heidän suurimpaankaan tupaansa. +Valmiina ne näyttivät samallaiselta tilkkutyöltä, jota vihaiset naiset +Englannissa osaavat tehdä. Erotus vain se, että minun tilkkutakkini oli +yhdenvärinen. + +Kolmesataa kokkia oli minulla ruuanlaittajina. He asuivat perheineen +pienissä majoissa asuntoni lähitteellä. Itsekukin valmisti kaksi +ruokalajia. Kaksikymmentä passaria minä nostin pöydälleni; sata muuta +oli maassa, kellä lihavadit käsissä, kellä viinitynnyrit tai muut +juomalekkerit olallaan. Ne hinattiin, aina sitä myöten kuin käskin, +ylös pöydälle varsin näppärällä laitoksella, siihen tapaan kuin +Europassa väännetään sankoja ylös syvästä kaivosta. Vadillisesta tuli +hyvä suupalanen ja lekkerillisestä kelpo kulaus. Lammaspaisti siellä +antaa perää meillä laitetulle, mutta härjänpaisti on erinomaista. Oli +minulla välisti, vaikka harvoin, sellainenkin härjänjalka pöydällä, +että siitä tuli kolme suupalasta. Hanhista ja turkinpyistä tuli +tavallisesti vain yksi suullinen, mutta parempia ne olivatkin kuin +meillä. + +Hänen keisarillinen majesteetinsa, kuultuaan minun elintavoistani, +lausui kerran halajavansa saada onnen (näin hän suvaitsi lausua) tulla +puolisonsa ja keisarillisten lastensa, sekä prinssien että prinsessain, +kera aterioimaan minun kanssani. He saapuivat säädetyllä hetkellä, ja +minä sijoitin heidät juhla-istuimille pöydälleni, vastapäätä itseäni. +Henkivartijat sijoittuivat heidän taakseen. Flimnap, valtiovarain +hoitaja, seisoi hänkin siellä valkoisine sauvoineen. Huomasin +hänen usein katselevan minua karsain silmin, mutta en ollut tuosta +tietääksenikään; söin tavallista enemmän, oman rakkaan isänmaani +kunniaksi ja hämmästyttääkseni hoviakin. Minulla on erityinen syy +luulla, että Flimnap käytti tätä keisarillisten visittiä hyväkseen, +kontitakseen herrallensa minua. Tämä ministeri oli pitkin aikaa ollut +minun salainen vihamieheni, vaikka muitten silmissä oli minun kanssani +enemmän mielin kielin kuin niin morakalta mieheltä sopi odottaakaan. +Hän valitti keisarille, kuinka muka valtion rahavarat ovat huonossa +tilassa, kuinka hänen on muka täytynyt ottaa kalliskorkoisia lainoja, +kuinka valtion velkasetelit eivät enää käy kuin yhdeksän prosenttia +alle nimellis-arvon, kuinka minä lyhyen ajan kuluessa olin tullut +hänen majesteetillensa maksamaan lähes puolentoista miljonaa sprugia +(heidän suurin, lehtikullan paksuinen kultarahansa), ja kuinka hänen +majesteetinsa olisi edullista päästä minusta niin pian kuin mahdollista. + + + + +SEITSEMÄS LUKU + +Syytökset majesteetirikoksesta. -- Karkaaminen Blefuscuun. -- +Vastaan-otto siellä. + + +Ennenkuin käyn kertomaan, mitenkä minä läksin tästä Lilliputien maasta, +mainitsen eräästä salajuonesta, jota jo parin kuukauden aikana oli +punottu minua vastaan. + +Tähän saakka minä olin, alhaiseen syntyperäänikin nähden, ollut +kokonaan vieras hovielämälle. Olin kyllä kuullut ja lukenut +ruhtinaitten sekä ministerien mielenlaadusta ja luonnosta, mutta +en olisi koskaan luullut tällä asianhaaralla olevan niin kamalia +vaikutuksia sellaisessa kaukaisessa maassa, jota hallitaan aivan +toisenlaisten perus-ohjeiden mukaan kuin Europan valtakuntia. + +Illalla kerran, valmistellessani parhaillani matkaa Blefuscun keisarin +luokse, tuli luokseni muuan korkea hovin virkamies, jolle joskus ennen +olin tehnyt suuria palveluksia, hänen ollessaan keisarin epäsuosiossa. +Hän saapui kantotuolissa ja lähetti pyytämään puheille-pääsyä, +nimeänsä kumminkaan ilmoittamatta. Kantomiehet lähetettiin pois, +minä pistin kantotuolin lordisuuksineen päivineen taskuuni ja sanoin +palvelijalleni, ett'en ole kenenkään tavattavissa. Panin sitten oven +lukkoon, asetin kantotuolin, tapani mukaan, pöydälleni ja kävin +istuvilleni sen ääreen. + +Heti ensimmäisten tervehdysten jälkeen huomasin lordin kasvoilla syvän +huolen. Tiedusteltuani syytä siihen, hän pyysi minua kärsivällisesti +kuulemaan loppuun asti: asia koskee minun henkeäni ja kunniaani. + +Hänen puheensa minä kirjoitin muistiin, heti hänen lähdettyänsä. Näin +se kuului: + +"Tietäkää, että joku aika sitten muutamat neuvoskunnan jäsenet ovat +keisarin käskystä ja hänen majesteetinsa läsnäollessa pitäneet salaisia +neuvotteluja teistä. Vasta pari päivää sitten hänen majesteetinsa teki +lopullisen päätöksensä. + +"Tiedättehän, että Skyris Bolgolam, galbeti eli yliamiraali, on ollut +teidän verivihollisenne hamasta siitä saakka kuin maahan tulitte. +Alkusyitä siihen en tiedä, mutta se on varma, että hänen vihansa +teitä kohtaan on yhä yltynyt siitä saakka kuin valloititte Blefuscun +laivaston. Sehän himmensi hänen, yliamiraalin, kunnian. Hän sekä +valtiovarain hoitaja Flimnap, kenraali Limtoc, kamariherra Lalcon ja +oikeus-asiain ministeri Balmuff ovat yhdessä sepittäneet syytösartiklat +teitä vastaan majesteetirikoksesta sekä muista hengenrikoksista." + +Tämä esipuhe pani minut semmoiseen vimmaan, että olin keskeyttää hänet, +sillä minähän tiesin olevani viaton, mutta hän pyysi minua vaikenemaan +ja jatkoi: + +"Kiitollisena teidän ystävällisyydestänne minua kohtaan, olen hankkinut +tiedon koko neuvottelusta ja seuraavan kopian artikloista. Oman henkeni +uhalla tulin nyt ilmoittamaan asiasta teille. + +"_Syytös-artiklat Quinbus Flestrinia (ihmisvuorta) vastaan_. + +"_I artikla_. Että, sittenkuin valtakunnan laissa hamasta hänen +majesteetinsa keisarin Calin Deffar Plunen ajasta saakka sanottu on, +että ken ikinä hänen keisarillisen majesteetinsa palatsin muurein +sisällä saastuksen eli pahennuksen aikaansaattaa, kärsiköön sen +rangaistuksen kuin majesteetirikoksesta säätty on, ja vaikka tämä laki +edelleen on voimassa, ei äsken mainittu Quinbus Flestrin kumminkaan +ole siltä itseänsä ojettaa antanut, vaan on, itseänsä sillä tekosyyllä +peitellen, että hän Hänen Keisarillisen Majesteetinsa rakastetun ja +korkean Puolison huoneissa tulipalon sammuttaa aikoo, sangen häijyllä +ja salakavalalla tavalla siihen tarkoitukseen sitä vettä käyttänyt, +kuin siinä paikassa säilytetään, johon kaikkinainen rupa ja ruuhka +vuotaa, ja näin rikkonut ei ainoastaan valtakunnan lakia vastaan, joka +vahvana seisoo, vaan myöskin sitä velvollisuutta vastaan joka hänellä, +niinkuin Hänen Keisarillisen Majesteetinsa alamaisella j.n.e., j.n.e. +[Niinkuin lukija huomaa, on tekijä tässä ivannut vanhan-aikaista, +pitkäveteistä lakikieltä. Valitettavasti ei meillä nykyinenkään +lakikieli ole kokonaan vapaa tällaisesta monimutkaisuudesta. _Suom. +muist._] + +"_II artikla_. Että, sittenkuin mainittu Quinbus Flestrin oli Blefuscun +sotalaivaston keisarilliseen satamaan sisälle vetänyt ja sen jälkeen +Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa käsketty oli valloittamaan +muutkin sanotun Blefuscun valtakunnanlaivat kuin myöskin saattamaan +viimeksi sanottu valtakunta maakunnaksi, joka varakuninkaalta +hallittaisiin, kuin myös kukistamaan ja hengiltä ottamaan ei ainoastaan +maanpakoon ajetut paksumman pään miehet, vaan myöskin kaikki ne sen +valtakunnan asukkaat kuin eivät paksumman pään harhaopista itseänsä +erotettaa tahdo, on hän, usein mainittu Flestrin, niinkuin yksi +kavala petturi Hänen kaikkein armollisinta, Korkeata Keisarillista +Majesteetiansa kohtaan, senkaltaisella anomuksella sisään tullut, että +hän mainitusta päällepanosta vapahdetuksi tulisi, sillä varjolla, +ett'ei hän omaatuntoansa vastaan voi yhden viattoman kansan vapauden ja +hengen päälle hyökkäystä tehdä. + +"_III artikla_. Että, sittenkuin sanansaattajat Blefuscun hovista Hänen +Keisarillisen Majesteetinsa hoviin rauhaa anomaan saapuneet olit, +hän, vielä mainittu Flestrin, niinkuin yksi kavala petturi, näitä +sanansaattajia auttanut, kannattanut, rohkaissut ja ilahduttanut oli, +itse tykönänsä kyllä tietäen, että he olit sen ruhtinaan alamaisia, +joka vähäistä ennen oli julkista vihollisuutta Hänen Keisarillista +Majesteetiansa vastaan viljellyt ja julkista sotaa Hänen Majesteetinsa +kanssa käynyt. + +"_IV artikla_. Että sanottu Quinbus Flestrin, vastoin kaikkea sitä +kuin yhden uskollisen alamaisen tulee ja sopii, nyt parhaillansa +itseänsä matkalle varustaa Blefuscun valtakunnan hoviin, johon hänelle +ainoastansa suullinen lupa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa +annettu on, ja sanotun luvan varjon alla nyt viekkaasti ja kavalasti +tämän matkan edes-ottaa aikoo, sen kautta edes-auttaen, kannattaen ja +rohkaisten Blefuscun Keisaria, vihollista, joka julkisessa sodassa +Hänen Keisarillisen Majesteetinsa kanssa ollut on. + +"Oli siellä muitakin artikloja, mutta nämä ovat tärkeimmät, ja niistä +olen teille lukenut otteen. + +"Myönnettävä on, että tämän johdosta seuranneissa keskusteluissa hänen +majesteetinsa osoitti monta kertaa lempeyttänsä, nimenomaa viitaten +teidän palveluksiinne ja koettaen lieventää teidän rikostanne. +Valtiovarain ministeri ja yliamiraali sitä vastoin vaativat, että +teidät on tuomittava mitä tuskallisimpaan ja häpeällisimpään kuolemaan, +sytyttämällä yön aikana teidän asuntonne tuleen. Kenraali puolestaan +vaati, että 20 tuhatta sotamiestä pantaisiin laukaisemaan myrkytettyjä +nuolia teidän kasvoihinne ja käsiinne. Teidän palvelijanne pitäisi +käskeä sirottamaan teidän paitoihinne myrkyllistä mehua, joka syöpyy +lihaan ja tuottaa teille mitä tuskallisimman kuoleman. Kenraalikin +yhtyi samaan mielipiteesen, niin että enemmistö oli kauan aikaa teitä +vastaan. Majesteeti oli kumminkin päättänyt säästää teidän henkenne ja +sai vihdoin puolellensa kamariherrankin. + +"Tämän jälkeen sai Reldresal, yksityisasian ylisihteeri, kuninkaan +käskystä puhevuoron. Hän on aina osoittanut olevansa teidän ystävänne, +ja sellaisena hän nytkin esiintyi. Hän myönsi rikoksenne olevan +varsin suuria, mutta siinäpä, sanoi hän, on juuri tilaisuutta +osoittamaan armoa, tuota hallitsijan kauniinta omaisuutta, josta hänen +majesteetinsa on täydellä syyllä niin kuuluisa. Hän sanoi teidän ja +hänen välisen ystävyytensä olevan niin ylt'yleensä tunnettua koko +maailmassa, että kunnian-arvoinen neuvoskunta kenties pitänee häntä +puolueellisena, mutta, noudattaakseen armollista käskyä, hän tahtoo +kumminkin vapaasti lausua mielipiteensä. Jos hänen majesteetinsa, +lukuun ottaen Flestrinin palvelukset ja oman, armosta uhkuvan +sydämensä kehoitusta noudattaen, tahtoisi säästää hänen henkensä ja +käskeä vain puhkaista häneltä silmät, niin luulee hän, Reldresal, +alamaisimmasti, että oikeuden vaatimukset tulisivat täytetyiksi, +ja koko maailma kiittäen ylistäisi keisarin lempeyttä ja niitten +kaunista ja ylevämielistä menettelyä, joilla on kunnia olla hänen +neuvon-antajinansa. Näön puute ei ole vähentävä Flestrinin voimaa, vaan +saattaa hänestä edelleenkin olla hyötyä hänen majesteetillansa. Sokeus +lisää vaan ihmisessä rohkeutta, kätkien häneltä vaarat. Silmiänsähän +Flestrinkin pahimmin pelkäsi, vihollisen laivastoa noutaessaan. Hän +tulee vallan hyvin toimeen, kun katsoo ministerien silmillä, niinkuin +suurimmat hallitsijatkin tekevät. + +"Moinen esitys kohtasi vastarintaa koko neuvoskunnan puolelta. +Bolgolam, yliamiraali, ei osannut hillitä suuttumustaan. Hän kavahti +vimmoissaan pystyyn ja sanoi suuresti kummastelevansa, mitenkä +sihteeri rohkenee puhuakaan sellaista, että petturin henki olisi +säästettävä. Flestrinin palvelukset, valtion kannalta punniten, ne ne +juuri raskauttavat hänen rikoksiansa. Mies, joka kykenee likavesillä +sammuttamaan tulipalon hänen majesteetinsa keisarinnan huoneissa +(kammolla ja kauhistuksella hän, Bolgolam, vieläkin mointa tekoa +muistelee), saattaa toisella kertaa vesitulvaan hukuttaa koko palatsin. +Mies, joka jaksaa tuoda satamaan vihollisen laivaston, saattaa, jos +vähänkin vastoin mieltä käy, viedä sen takaisinkin. Ja sydämessään +Flestrin ihan varmaan on paksumman pään miehiä. Ja koska kavallus aina +alkaa sydämessä, ennenkuin ilmitekoihin puhkeaa, niin vaati Bolgolam +teitä kuolemaan tuomittavaksi. + +"Valtiovarain ministeri oli samaa mieltä. Hän todisti, kuinka +suunnattomia menoja teidän elättämisenne oli valtiokassalta niellyt; +ajan pitkään ei kassa niitä kestä ensinkään. Sihteerin ehdottama +silmäin puhkaiseminen ei suinkaan pahaa poista, vaan päinvastoin +tekee sen suuremmaksi; sen siitäkin huomaa, että muutamat linnut, kun +niiltä silmät puhkaistaan, syövät entistä enemmin ja lihoovat kahta +kovemmin. Pyhä majesteeti, sanoi hän, ja neuvoskunta, hänen nykyiset +tuomarinsa, ovat omissatunnoissaan täydellisesti vakuutetut Flestrinin +syyllisyydestä, ja siinä syytä yltäkyllin tuomita hänet kuolemaan, +ilman muodollisia todistuksiakin, joita lain puustavin tarkka +noudattaminen vaatii. + +"Hänen majesteetinsa oli kumminkin kerrassaan vastoin kuolintuomiota +ja suvaitsi armollisesti lausua, että koska neuvoskunta pitää silmäin +puhkaisemista liian helppona rangaistuksena, niin saattaa siihen +perästäpäin liittää jotain muuta. Silloin pyysi sihteeri, teidän +ystävänne, vielä kerran alamaisuudessa puheenvuoroa, vastatakseen +ministerin lausuntoon niistä suurista kulungeista, joita teidän +elantonne vaatii. + +"Koska keisarin varat ovat yksinomaa hänen eksellensinsä hoidossa, +niin saattaahan hän välttää kassan häviön siten, että vähitellen +supistaa teidän ruoka-annoksenne. Siitä on oleva seurauksena se, että +te laihdutte ja kuihdutte, ruokahalu vähenee vähenemistään, ja niin te +muutaman kuukauden kuluttua surkastutte ja kuolette. + +"Ja tällä tavoin sihteerin ystävyys teitä kohtaan sai asian lukkoon. +Päätös tuli tällainen: nälkään näännyttäminen pidetään tarkoin salassa, +jota vastoin silmäin puhkaiseminen merkitään tuomioon. Eri mieltä ei +ollut kukaan muu kuin Bolgolam, keisarinnan kätyri, jota keisarinna +myötäänsä oli yllyttänyt vaatimaan teille kuolintuomiota. + +"Kolmen päivän perästä lähetetään nyt teidän ystävänne sihteeri +tänne julkilukemaan teille syytös-artikloja ja selittämään hänen +majesteetinsa ja neuvoskunnan suurta lempeyttä siinä, että teidät on +tuomittu ainoastaan menettämään silmänne. Hänen majesteetinsa tahtoo +olla varma siitä, että te nöyrästi ja kiitollisena alistutte tämän +rangaistuksen alle. + +"Älykkäänä miehenä te tiedätte kyllä, mihin toimiin teidän on +ryhtyminen. Ja nyt minun täytyy, epäluuloja välttääkseni, palata yhtä +salaisesti kuin tännekin tulin." + +Hän läksi, ja minä jäin yksikseni, mieli täynnä levottomuutta ja +epätietoisuutta. + +Mietittyäni sitten asiatani pitkin ja poikki, tein vihdoin päätökseni, +josta minua kenties moitittanee, eikä syyttäkään. Jos olisin silloin +tuntenut ruhtinaitten ja ministerien mielenlaadun ja luonnon, niinkuin +sittemmin useammissa hoveissa opin tuntemaan, jos olisin tiennyt, millä +tavoin he kohtelevat pienempiäkin pahantekijöitä kuin minä, olisin +aivan alttiisti antaunut niin lievän rangaistuksen alaiseksi. Mutta +siihen aikaan minussa kuohui nuori veri vielä, ja koska minulla oli +hänen majesteetinsa lupa käydä kunniaterveisillä Blefuscun keisarin +luona, niin käytin tilaisuutta hyväkseni. Ennenkuin nuo kolme päivää +olivat kuluneet, lähetin ystävälleni ylisihteerille kirjeen, jossa +ilmoitin aikovani, ennen saamani luvan nojalla, lähteä samana aamuna +Blefuscuun. + +Vastausta odottamatta astuin sille puolen saarta, missä laivasto +oli, otin suuren sotalaivan, sidoin köyden sen kokkaan ja nostin +ankkurin. Riisuin sitten vaatteet yltäni ja panin ne ynnä peitteen, +jonka olin tuonut kainalossani, laivaan ja läksin sitten, hinaten +laivaa perässäni, matkalle. Kaalaten ja uiden saavuin sitten Blefuscun +keisarilliseen satamaan, jossa ihmiset jo kauan aikaa olivat minua +odotelleet. + +Siellä minulle annettiin kaksi opasta ohjaamaan minua Blefuscun +pääkaupunkiin. Kannoin niitä kädessäni, kunnes saavuttiin parinsadan +yardin päähän pääkaupungin portista. Siellä laskin heidät maahan ja +pyysin ilmoittamaan tuloni jollekin keisarin sihteereistä ja tiedoksi +tekemään samalla, että minä odotan täällä hänen majesteetinsa lähempiä +käskyjä. + +Tunnin kuluttua tuli vastaus: hänen majesteetinsa, keisarillisen +perheensä kanssa, ja seurassaan hovin korkeat virkamiehet, saapuu +minua vastaan-ottamaan. Minä astuin satasen yardia eteenpäin. Keisari +seurueineen astui alas ratsuilta, keisarinna hovidaameineen vaunuista. +Varomista tai pelkoa en huomannut kenessäkään. Minä laskeusin +maahan suutelemaan heidän majesteetiensa keisarin ja keisarinnan +kättä. Lausuin saapuneeni tänne ennen antamani lupauksen mukaan ja +hänen majesteetinsa Lilliputin keisarin, minun herrani, luvalla +kunnioittavimmin tervehtimään niin mahtavaa keisaria ja tarjoamaan +hänelle palveluksiani, mikäli velvollisuuteni omaa ruhtinasta kohtaan +myöten-antaa. En maininnut sanaakaan siitä, että olin joutunut +epäsuosioon, koskapa en vielä virallista tietoa siitä ollut saanutkaan. +Enkä osannut luulla mahdolliseksi, että Lilliputinkaan keisari tämän +salaisuuden ilmoittaa, niinkauan kuin olen hänen valtansa ulkopuolella. +Siinä minä kumminkin erehdyin, niinkuin ennen pitkää sain huomata. + +En rupea lukijaa väsyttämään seikkaperäisillä kertomuksilla minun +vastaan-otostani Blefuscun hovissa. Ne olivat aivan senmukaisia kuin +ylevämieliseltä ruhtinaalta sopii odottaakin. Enkä mainitse siitäkään, +kuinka hankala minun oli tulla toimeen ilman varsinaista asuntoa: +maassa sain vain maata, peitteeseni kääriytyneenä. + + + + +KAHDEKSAS LUKU + +Onnellisen sattuman kautta löytyy keino, millä päästä Blefuscusta. -- +Palajaminen kotia. + + +Kolme päivää sinne tuloni perästä läksin huvikseni kävelemään saaren +koillisrannalle. Siellä huomasin ulapalla noin puolen meripeninkulman +päässä jonkun esineen, joka näytti alassuin käännetyltä veneeltä. +Riisuin kengät ja sukat ja läksin kaalaamaan merelle. Nousuvesi +kuljetti tuota meren-ajoa yhä lähemmäs minua, ja viimein näin selvään +sen olevan veneen. Se oli nähtävästikin myrskyssä irtaantunut laivasta. + +Palasin kaupunkiin ja pyysin saada hänen majesteetiltansa lainaksi +kaksikymmentä suurinta alusta, mitä hänellä vielä oli jäljellä, sekä +kolmetuhatta merimiestä vara-amiraalin johdolla. Saamani laivat +läksivät purjehtimaan satamasta, minä taas astuin suorinta tietä +sinnepäin, missä ensiksi olin veneen huomannut. Nousuvesi oli ajanut +sen vieläkin lähemmäs. Meriväki oli varustettu köysillä, jotka minä +jo ennakolta olin kiertänyt kyllin lujiksi. Veneen saavuttua minun +kohdalleni, minä riisuin vaatteet yltäni ja kaalasin noin sadan yardin +päähän siitä, mutta silloin minun täytyi heittäytyä uimaan, kunnes +pääsin veneen luo. Laivastosta heitettiin minulle köysi, jonka toisen +pään sidoin veneen kokassa olevaan reikään ja toisen pään erääsen +sotalaivaan. Turhaa työtä tuo, sillä näin syvässä vedessä en osannut +toimia mitään. Ei auttanut muu kuin lähteä uimaan veneen perässä ja +sysäillä sitä eteenpäin toisella kädellä niin usein kuin laatuun kävi. +Nousuveden avulla pääsin sitten niin pitkälle, että jalka pohjasi, +vaikka vesi vielä ulottui minua leukaan. Lepäsin pari kolme minuttia, +ja rupesin taas lykkäämään venettä eteenpäin, kunnes olin jo kainaloita +myöten vedestä ulkona. Nyt, kun vaikein osa työtä oli suoritettu, otin +laivoista muut köydet, sidoin itsekunkin toisen pään veneesen ja toisen +yhdeksään laivaan, ja niin lähdettiin myötätuulella hinaamaan venettä +maata kohti. + +Odottelin nyt pakoveden aikaa, kunnes vene jäi kuivalle maalle. Siinä +sen sitten sain kahdentuhannen miehen ja monen vipulaitoksen avulla +käännetyksi ylössuin. Ilokseni huomasin, että vene oli verraten varsin +hyvässä kunnossa. + +En käy lukijan ikäviksi kertomaan, kuinka minä, tekaistuani parin +airoja, vihdoin, kymmenen päivän perästä, sain veneen Blefuscun +satamaan, jonne suunnaton joukko ihmisiä oli kokoontunut katsomaan +tuota hirveän suurta alusta. Minä sanoin keisarille, että hyvä onni se +varmaankin oli minun tielleni ohjannut tämän veneen: siinähän minun +sopii kulkea sellaiseen paikkaan, josta pääsen kotimaahani takaisin. +Samalla pyysin hänen majesteetiansa antamaan minulle aineksia veneen +kuntoon panemista varten ja samalla suomaan minulle lähtöluvan. Puoleen +ja toiseen keskusteltuamme, hän vihdoin suvaitsi armossa suostua +pyyntööni. + +Kummakseni kävi, ettei Lilliputin keisarilta koko tänä aikana ollut +tullut minkäänlaista viestiä Blefuscun hoviin. Jälkeenpäin sain tietää, +että hänen majesteetinsa Lilliputin keisari, joka ei aavistanutkaan +minun saaneeni vihiä heidän päätöksistään, oli luullut minun vain +lähteneen luvan nojalla Blefuscun hoviin vierailemaan ja toivoi minun +palaajavan sieltä ennen pitkää. Vihdoin hän alkoi käydä levottomaksi +minun pitkällisen poissa-oloni tähden. Neuvoteltuansa valtiovarain +ministerin ja muitten minua vastaan vehkeileväin korkeitten herrain +kanssa, hän lähetti erään ylhäisen virkamiehen tuomaan Blefuscun hoviin +kopiata minua vastaan tehdyistä syytös-artikloista. Tämän virkamiehen +oli määrä selittää Blefuscun keisarille, kuinka hänen herransa ja +keisarinsa suuressa laupeudessaan oli tuominnut minulta ainoastaan +silmät puhkaistaviksi; edelleen, kuinka minä olin paennut oikeuden +rankaisevaa kättä, ja vihdoin, että, ellen minä kahden tunnin kuluttua +ole palainnut takaisin, niin minulta riistetään nardaein arvonimi ja +minut julistetaan kavaltajaksi. Lähettiläs ilmoitti lopuksi, kuinka +hänen herransa ja keisarinsa, haluten ylläpitää rauhaa ja ystävyyttä +molempain valtakuntain välillä, toivoo, että hänen keisarillinen +veljensä Blefuscussa käskee tuoda minut takaisin, käsistä ja jaloista +sidottuna, kavaltajana rangaistavaksi. + +Kolme päivää asiata harkittuansa, Blefuscun keisari vihdoin antoi +vastauksensa, täynnä kohteliaisuuksia ja mairesanoja. Siinä lausutaan, +että hänen keisarillinen veljensä kyllä tietää, kuinka mahdotonta minun +sitomiseni on; että vaikka minä kyllä olin ryöstänyt hänen laivastonsa, +hän kumminkin on suuressa kiitollisuuden velassa minulle niistä monista +hyvistä palveluksista, joilla minä sain toimeen rauhan valtakuntain +välille; että kumpainenkin majesteeti on ennen pitkää oleva +tyytyväinen, sillä minä olin löytänyt rannalta ihmeellisen aluksen, +jolla minä pääsen laskemaan ulos merelle, ja jonka hän on käskenyt +panna kuntoon minun avullani ja johdollani; hän toivoo, että moniaan +viikon perästä kumpikin valtakunta pääsee vapaaksi niin sietämättömästä +taakasta. + +Tämän vastauksen vei lähettiläs sitten Lilliputin hoviin. Blefuscun +keisari kertoi minulle kaikki, mitä tapahtunut oli, tarjoten minulle +samassa (ankarimmalla vaitiolon lupauksella kumminkin) armollisen +suojeluksensa, jos edelleenkin tahdon jäädä hänen palvelukseensa. +Täyttä totta hän kaiketi puhui, mutta minä olin päättänyt, ett'en enää +milloinkaan luota ruhtinaisin enkä ministereihin. Kaikella alamaisella +kunnioituksella minä lausuin syvän kiitollisuuteni hänen suuresta +suosiostaan, mutta pyysin hänen suomaan minulle anteeksi, ett'en saata +sitä hyödykseni käyttää. Koska, lausuin minä, hyvä tai paha onni +oli tielleni viskannut aluksen, niin aion minä kernaammin antautua +valtamerten vaaroille alttiiksi kuin olla eripuraisuuden aiheena +kahden niin mahtavan hallitsijan välillä. Eikä hänen majesteetinsa +näyttänyt tuota kovin pahaksensa panevankaan. Päinvastoin sain eräässä +tilaisuudessa huomata hänen olleen päätökseeni varsin tyytyväinen. Ja +sama oli useampain ministerienkin laita. + +Kaiken tämän johdosta rupesin jouduttamaan lähtöäni, saaden siinä +kohden tehokasta apua hovin puolelta, joka toivoi minun lähtevän +tieheni niin pian kuin mahdollista. Viisisataa miestä pantiin +neulomaan minun johdollani kahta purjetta veneeseni. Siihen piti +panna lujinta palttinata kolmetoista kerrosta päällekkäin. Työ ja +tekeminen minulla oli nuoria ja köysiä punoessa, sen puolen nuoria kun +piti kiertää kymmenen, kaksi- jopa kolmekinkymmentä yhteen. Pitkän +etsiskelemisen perästä löysin merenrannalta suuren kiven ankkuriksi +alukseeni. Sadan lehmän rasvat annettiin minulle veneen voitelemista +ja muita tarkoituksia varten. Suunnaton työ oli laittaa pisimmistä +puista mastoja ja airoja, mutta siinä oli minulla paljo apua hänen +majesteetinsa laivaveistämön kirvesmiehistä. + +Kuukauden kuluttua minä ilmoitin odottelevani hänen majesteetinsa +käskyjä ja olevani valmis lähtöön. Keisari korkeine perheinensä tuli +ulos palatsista; minä laskeusin maahan suutelemaan kättä, jonka +minulle armollisesti ojensivat keisarinna ja nuoret prinsessat. Hänen +majesteetinsa lahjoitti minulle viisikymmentä kukkaroa, kaksisataa +sprugia kussakin, ja samalla oman kuvansa luonnollisessa koossa. Sen +pistin heti kintaaseni, jotta säilyisi ehjänä. Juhlamenoja läksiäisissä +oli niin ylen monta, ett'ei niitten kuvaamisella maksa lukijaa vaivata. + +Lastasin veneeseni sata teurastettua härkää, kolmesataa lammasta ja +samassa suhteessa leipää ja juomavettä sekä niin paljon liharuokia kuin +neljäsataa kokkia ennätti saada valmiiksi. Mukaani otin elävinä kuusi +lehmää ja kaksi sonnia sekä yhtä paljon uuhia ja pässejä. Aikomukseni +näet oli saada noita rotuja leviämään isänmaahani. Rehuiksi niille +pantiin laivaan suuri kantamus heiniä ja säkillinen jyviä. Olisin +mielelläni ottanut mukaani tusinallisen alkuasukkaitakin, mutta sitä +ei keisari sallinut millään ehdolla. Taskut tarkastettiinkin minulta +hyvin huolellisesti, ja sitä paitsi minun täytyi kunniasanallani luvata +keisarille, ett'en vie mukaani ainoatakaan hänen alamaisistansa ilman +hänen omaa suostumustaan. + +Saatuani nyt kaikki niin hyvään kuntoon kuin suinkin osasin, minä +nostin purjeet 24:nä syyskuuta 1701 kello 6 aamulla. Purjehdittuani +noin neljä meripeninkulmaa pohjoiseen, kääntyi tuuli kaakkoiseksi, ja +kello 6 illalla huomasin luoteessa pienen saaren. Laskin sitä kohti ja +kävin ankkuriin tuulen alle. Saari näkyi olevan autio. Siinä illastin +sitten, kävin pitkälleni ja makasin ainakin kuusi tuntia. Heräsin pari +tuntia ennen päivännousua. + +Haukkasin hiukan suurusta, nostin ankkurin ja läksin purjehtimaan +eilistä kurssia taskukompassini mukaan. Aikomukseni oli päästä jollekin +niistä saarista, joita arvasin olevan van Diemenin maasta pohjoiseen. +Sinä päivänä en löytänyt missään maata, mutta seuraavana, kuljettuani +minun laskujeni mukaan noin 24 meripeninkulmaa Blefuscusta, huomasin +kello 3:n tienoissa illalla purjeen kulkevan kaakkoiseen. Minulla oli +kurssina itä. Minä huusin sille, mutta ei vastattu. Tuulen laimetessa +huomasin kumminkin tulevani yhä lähemmäs laivaa. Minä vedin ylös mikä +vaan purjetta oli, ja puolen tunnin perästä minut huomattiin laivasta. +Sieltä nostettiin lippu ja lauaistiin tykki merkiksi. + +Ei ole sanoin selitettävissä, mitä riemua tunsinkaan, toivoessani +vielä kerran saavani nähdä rakkaan kotimaani ja kalliit omaiseni +siellä. Laiva laski purjeensa alas, ja minä saavuin sen luokse +kello viiden ja kuuden välillä illalla syyskuun 26 p:nä. Sydän +sykähteli rinnassani, nähtyäni Englannin värit. Pistin lehmät ja +lampaat taskuuni ja nousin laivaan, mukanani vähäiset evääni. Laiva +oli englantilainen kauppa-alus, paluumatkalla Japanista Etelämeren +kautta, parhaillaan 30:nellä asteella eteläistä leveyttä. Kapteeni, +John Biddle, Deptfordista, oli ystävällinen herra ja erinomainen +merenkulkija. Laivaväkeä oli 50 miestä, joitten joukossa muuan vanha +tuttavani Pietari Williams. Hän puhui puolestani hyvää kapteenille, ja +tämä kohtelikin minua varsin suosiollisesti, tiedustellen, mistä minä +tulen, ja minne minulla matka. Minä kerroin heille vaiheeni muutamilla +sanoilla, mutta he pitivät minua mielipuolena, arvellen, että monet +vaarat kai ne olivat panneet pääni pyörälle. Sitten vasta he uskoivat +minua kuin olin vetänyt taskustani esille mustat raavaat ja lampaat. +Näytin vielä kultarahatkin, jotka olin saanut lahjaksi Blefuscun +keisarilta, samoin hänen kuvansa luonnollisessa koossa ynnä monta +muuta harvinaista kalua ja kapinetta. Annoin sitten kapteenille kaksi +kukkarollista kultarahoja ja lupasin lahjoittaa hänelle, Englantiin +tultuamme, parin raavaita ja lampaita. + +Matka kävi kaikin puolin onnellisesti, ja 13:na huhtikuuta 1702 kävimme +ankkuriin Downsin suurella redillä Kentin rannikolla. Muuta tapaturmaa +ei minulle sattunut kuin se, että rotat söivät minulta yhden lampaan. +Löysin vain pelkät luut; lihat oli syöty sirulleen. Muun karjani vein +ehjänä maahan ja laskin laitumelle Greenwichin pallokentillä. + +Englannissa en viipynyt kuin vähän aikaa, mutta sillä välin ennätin +ansaita koko joukon rahaa, näyttelemällä elukoitani ylhäisille +henkilöille ja muillekin. Ennenkuin läksin toiselle retkelleni, +möin karjani kuuteensataan puntaan. Sittemmin, viimeiseltä matkalta +palattuani, huomasin karjani lisääntyneen suurissa määrin, +varsinkin lampaitten. Siitä on luullakseni oleva paljokin hyötyä +villateollisuudelle, niillä kun villa on erinomaisen hienoa. + +Kaksi kuukautta vain viivyin vaimoni ja lasteni luona: en saanut +rauhaa kiihkoisalta halultani, päästä näkemään yhä uusia maita. Jätin +tuhannen viisisataa puntaa vaimolleni ja hankin perheelleni soman +asunnon Redriffissä. Muun omaisuuden otin mukaani, osaksi rahassa, +osaksi tavarassa, toivoen saavani varallisuuteni kartutetuksi matkalla. +Vanhin enoni oli jättänyt minulle pienen maatilan lähellä Eppingiä. +Se tuotti vuosittain kolmekymmentä puntaa. Sitä paitsi oli minulla +vuokrattuna Black Bull ("musta härkä") niminen tila Fetter Lanessa, +joka tuotti vielä enemmän. Ei siis ollut pelkoa, että perheeni joutuu +vaivaishoidon niskoille. John poikani kävi alkeiskoulua ja oli kiltti +lapsi. Tyttäreni Betty, joka nyttemmin on jo naimisissa, ja jolla jo on +omiakin lapsia, oli ompelukoulussa. + +Sanoin jäähyväiset vaimolleni ja lapsilleni, jolloin kyyneleitä kyllä +vuodatettiin kummaltakin puolen. Sitten astuin _Adventure_ nimiseen +laivaan, kapteenina John Nicholas, Liverpoolista. Se oli 300 tonnin +vetoinen, määräpaikkana Surat. + +Tästä matkasta enemmän kertomukseni toisessa osassa. + + + + + + +TOINEN OSA + +MATKA BROBDINGNAGIIN + + + + +ENSIMMÄINEN LUKU + +Ankara myrsky. -- Slumpissa vettä hakemaan. -- Tekijä jää rannalle. -- +Joutuu maan-asukasten käsiin. -- Viedään farmarin taloon, jossa häntä +kohdellaan hyvin. + + +Luonto ja kohtalo näkyvät säätäneen minun osakseni toimekkaan ja +levottoman elämän. Niinpä minä nytkin, oltuani vain kaksi kuukautta +kotona, jätin jälleen synnyinmaani ja nousin 20:na kesäkuuta 1702 +_Adventure_ nimiseen laivaan, joka oli määrätty Suratiin Itä-Indiassa, +ja jonka kapteenina oli John Nicholas. + +Onnellisesti saavuttiin Hyvän Toivon niemelle saakka. Siellä käytiin +ankkuriin ja noustiin maihin vettä ottamaan. Mutta kun laivassa +samalla huomattiin vuoto, niin täytyi purkaa koko lasti ja jäädä sinne +talvehtimaan. Päälle päätteeksi sairastui meiltä vielä kapteenikin. +Kaikki tämä teki sen, että saimme olla siellä maaliskuuhun asti. + +Laiva saatiin kuntoon, purjeet nostettiin ja muitta mutkitta +purjehdittiin Madagaskarin salmeen. Päästiin tuosta sanotun saaren +pohjoispäähän viidennelle asteelle eteläistä leveyttä, siis niihin +seutuihin, joissa yhtämittainen luoteistuuli puhaltaa joulukuun alusta +toukokuun alkuun. Tuuli yltyi 19:nä huhtikuuta rajuksi, kääntyen +samalla tavallista läntisemmäksi. Tällaisena se puhalsi kaksikymmentä +vuorokautta yhtämittaa ja ajoi meidät Molukki saarten ohitse noin kolme +astetta päiväntasaajan pohjoispuolelle. + +Toukokuun 2 p:nä tuuli hiljeni, ja ilma tuli aivan tyveneksi. Minä olin +tuosta varsin hyvilläni, mutta kapteeni, näillä vesillä kokenut mies, +ennusti ankaraa myrskyä. Ja niinpä kävikin: seuraavana päivänä alkoi +puhaltaa eteläinen monsum-tuuli. Me koetimme vetää purjeita kokoon, +minkä ennätimme, mutta laiva kallistui toiselle kyljelleen, niin +että vihdoin täytyi jättäytyä tuuliajolle. Hirmuisen korkeat aallot +huuhtelivat myötäänsä kantta, mutta vaaraa ei ollut mitään, sillä alus +oli luja, eikä selvillä ulapoilla kareistakaan pelkoa. + +Vähitellen vaimeni myrsky, purjeita nostettiin, ja alus totteli jälleen +peräsintä. Kovaa vauhtia kuljettiin yhä itää kohti, emmekä tahtoneet +tästä kurssista poiketakaan, jott'ei ajaisi meitä Suuren Tatarian +kaakkoispuolitse vielä Pohjoiseen Jäämereen. + +Ruokavaroja oli riittämään asti, mutta juomavedestä alkoi olla kova +puute. + +Eräänä päivänä -- se oli 16:s kesäkuuta 1703 -- huomasi laivapoika +mastosta maata näkyvissä. Seuraavana päivänä oli edessämme saari tai +mannermaa, emme varmaan osanneet sanoa, kumpiko. Etelää kohti pisti +siitä ulos mereen pitkä niemi, jonka rannalla oli avonainen satama, +mutta niin matala, ett'ei siihen käynyt isolla laivalla laskeminen. +Käytiin senvuoksi ankkuriin noin meripeninkulman päässä rannasta, ja +kymmenkunta miestä läksi laivan suuressa sluupissa maihin aseilla +varustettuina ja mukanaan vesitynnyreitä. Miesten oli määrä tuoda +laivaan vettä, jos suinkin löytävät. Minä pääsin mukaan, minun kun teki +mieleni nähdä, millaista tämä tuntematon maa on. + +Maihin päästyä ei löydetty jokea eikä lähdettä eikä merkkiäkään mistään +asumuksesta. Merimiehet alkoivat astua pitkin rantaa, haeskellen +makeata vettä; minä läksin samoilemaan eri suunnalle ja erkanin muista +peninkulman verran. Kovaa kivikkoa oli maaperä kaikkialla. Minua +alkoi jo vähitellen uuvuttaa, ja kosk'ei mitään huomattavampaa ollut +nähtävissä, läksin hiljalleen astumaan takaisin satamaa kohti. Saatuani +meren näkyviin, näin meidän miesten jo olevan veneessä ja soutavan kuin +henkensä edestä laivaa kohti. Olin ruveta huutamaan heille, vaikka se +näin pitkältä matkalta olisi turhaa ollutkin, mutta samassa näin erään +hirmuisen suuren olennon juoksevan heidän peräänsä kiivasta vauhtia. +Vesi ei ulottunut häntä kuin polviin. Arvaamattoman pitkin askelin hän +harppaili, mutta vene kun oli jo puolen peninkulman verran edellä, ja +rannikko täynnään kareja ja kivisärkkiä, niin ei hirviö enää voinut +venettä saavuttaa. Tämä kerrottiin minulle vasta perästäpäin. Nyt en +uskaltanut katsoa tuon takaa-ajon päättymistä, vaan juoksin takaisin +samaa tietä kuin olin tullutkin ja kiipesin jyrkän mäen harjalle, josta +oli laaja näky ympärille. + +Seutu oli ylt'yleensä viljeltyä. Mikä minua ensinnäkin hämmästytti, oli +ruohon tavaton pituus niityillä: heinänkorret noin 20 jalkaa pitkiä! + +Tulin tuosta vallantielle. Sellaiselta se ainakin minusta näytti, +vaikk'ei se senpuolisille ihmisille ollut kuin kapea polku ohrapellon +poikki. Sitä astuin nyt kotvan aikaa, mutta sivuilleni en juuri nähnyt +mitään, ohra kun oli parhaimmillaan ja korret vähintänsä 40 jalkaa +pitkiä. Pääsin tuosta vihdoin pellon päähän, ja siinä oli edessäni +aita, ainakin 120 jalkaa korkea. Aidaksien paksuutta en osannut arvata +suunnilleenkaan. Tämän aidan yli veivät portaat toiseen peltoon. Niissä +oli neljä astinta ja ylimmäisenä vielä suuri kivi yli kuljettavana. +Ratki mahdotonta minun oli astua näitä portaita, jokainen astin kun +oli kuusi jalkaa ja ylimmäinen kivi noin 20 jalkaa korkea. Rupesin +katselemaan, eikö olisi aidassa rakoa, mistä päästä läpi, mutta äkkiä +huomasin erään maan-asukkaan, yhtä kookkaan kuin äskeinenkin, astuvan +toiselta pellolta portaita kohti. Hän oli koolleen kuin kirkontorni +ja harppasi ainakin kymmenen yardia joka askelella. Hämmästyen ja +kauhistuen minä juoksin piiloon ohrapeltoon. Sieltä näin hänen nousevan +portaitten yläpäähän ja katselevan oikeanpuoliseen peltoon; heti +senjälkeen kuulin hänen huutavan. Ääni tuli niin korkealta, että luulin +ukkosen jyrähtäneen. + +Ei aikaakaan, niin jo tulee häntä kohti seitsemän samallaista hirviötä, +käsissä sirpit, niin suuret kuin kuusi viikatteen terää. Tulokkaat +näyttivät olevan ensinmainitun renkejä, koskapa pukukin heillä oli +huonompi. Huomasin sen siitäkin, että he, vaihdettuaan pari sanaa hänen +kanssaan, heti rupesivat leikkuutyöhön sillä pellolla, missä minä +olin. Minä juoksin heistä niin kauas kuin vaan pääsin, vaikk'ei se +kovin helppoa ollut, sillä korsien väliä ei ollut kuin jalan verran, +niin että ylen työläs oli puikahdella niitten lomitse. Ponnistelin +kumminkin kaikin voimin, kunnes saavuin sellaiseen paikkaan, missä sade +oli lyönyt ohran lakoon. Siinä ei päässyt enää askeltakaan eteenpäin, +sillä korret olivat niin sotkeutuneet toisiinsa, ett'ei ollut +ajattelemistakaan puikkia niitten välitse, ja vihneetkin olivat niin +lujia ja teräviä, että pistelivät vaatteiden läpi ihoon asti. + +Jonkun ajan perästä eivät leikkaajat enää olleet, äänestä päättäen, +kuin sadan yardin päässä minusta. Ihan näännyksissä sekä täynnä pelkoa +ja epätoivoa panin silloin pitkäkseni kahden vaon väliin, toivoen +sydämeni pohjasta, että viimeinen hetkeni jo pian löisi. Sydäntäni +kivisti, ajatellessani lohdutonta leskeäni ja orpojani siellä kotona. +Jo siinä yhdenkin kerran päivittelin sitä, että, vastoin ystävieni +ja omaisteni varoituksia, jälleen olin lähtenyt matkustelemaan, +mieletön. Tässä tuskallisessa tilassa johtui väkistenkin mieleeni +Lilliput: siellähän minua oli pidetty suurimpana ihmeenä, mitä +maailmassa ikinä on nähty; siellähän minä kykenin vetämään perässäni +koko keisarillisen laivaston ja suorittamaan monta muuta ihmeellistä +tekoa, jotka ikipäiviksi on merkitty valtakunnan aikakirjoihin, vaikka +tulevat sukupolvet, miljonain silminnäkijäin todistuksista huolimatta, +niitä tuskin sittenkään totena pitävät. Minusta tuntui sanomattoman +masentavalta näyttää nyt täällä yhtä mitättömältä kuin Lilliputin +ihmiset olisivat näyttäneet Englannissa. Tämä nyt kaikista pahoista +vielä vähin. Mutta koska kokemuksesta on havaittu, että ihmisestä tulee +sitä rajumpi ja julmempi olento, mitä isommaksi hänen kokonsa kasvaa, +niin mitäpäs minä muuta saatoin odottaakaan kuin että nämä hirvittävät +barbaarit, minut huomattuaan, ihan ensi työkseen pistävät minut +poskeensa? + +Filosofit ovat epäilemättä oikeassa, väittäessään, että kaikki, +mikä maailmassa on suurta tai pientä, on ainoastaan suhteellisesti +suurta tai pientä. Kohtalo kukaties sallii vielä Lilliputilaistenkin +kohdata sellaisen kansan, joka sen silmissä on yhtä pieni kuin he +minun silmissäni. Ja kenties viimeksi mainittu kansa löytää vielä +pienempänsäkin jossain nurkassa maailmaa, jota tähän saakka ei vielä +ole tunnettu! + +Kesken näitä mietiskelyjä hämmästyneessä ja tuskantuneessa mielessäni, +minä huomasin erään leikkaajan olevan enää kymmenen yardin päässä +minusta. Ensi askeleella hän joko tallaa minut murskaksi tai sivaltaa +sirpillänsä kahtia. Silloin minulta pääsi parku, niin kova kuin säikäys +suinkin myöten-antoi. Hirviö pysähtyi, katsahti maahan ja hetkisen +perästä huomasi minut. Varotellen hän tarkasteli minua, niinkuin +ihminen tavallisesti tarkastelee pientä, vahingollista eläintä, +peljätessään sen pistävän tai purevan. Niinhän minäkin olin tehnyt +ennen vanhaan, kärppiä pyydellessäni siellä kotimaassa. + +Vihdoin hän uskalsi ottaa minut kiinni takaapäin peukalonsa ja +keskisormensa väliin ja nosti minut noin kolmen yardin päähän +silmistään, paremmin nähdäkseen minut. Minä arvasin hänen +tarkoituksensa, ja kaikeksi onneksi oli minussa sen verran +mielenmalttia jäljellä, ett'en ruvennut rimpuilemaan hänen kynsissään +tuolla kuusikymmentä jalkaa korkealla maasta, vaikka hän nipistikin +minua aika lailla kupeista. Muuta en uskaltanut tehdä kuin nostaa +silmät ylös aurinkoa kohti, panna kädet ristiin rukoilevaan asentoon +ja lausua muutamia sanoja nöyrällä, surumielisellä äänellä, niinkuin +sellaisessa tilassa sopiva oli. Pelkäsin näet joka hetki hänen +paiskaavan minut maahan, niinkuin mekin paiskaamme kuolijaksi +inhottavan eläimen. + +Kaikeksi onneksi hän näkyi kuulleen ääneni ja alkoi uteliaana katsella +minua, ihmetellen, että minunmoiseltani olennolta lähtee oikeita +sanoja, vaikk'ei hän ymmärtänytkään niitä. Minä rupesin uikuttamaan ja +itkemään, käännellen päätäni puoleen ja toiseen, siten osoittaakseni +hänelle, kuinka hirmuisen kipeätä minun tekee olla hänen hyppysissään. +Hän näkyi käsittävän minut, ja kantoi minut nuttunsa helmassa isäntänsä +luo, tuon samaisen miehen, jonka ensiksi olin nähnyt, ja joka oli muuan +varakas farmari eli tilanvuokraaja. + +Heidän puheistaan minä käsitin, että renki ensi työkseen kertoo +isännälleen, missä ja miten hän oli minut löytänyt. Senjälkeen otti +isäntä pienen oljenkorren palasen -- se oli tavallisen kävelykepin +kokoinen -- ja kohotti sillä nuttuni liepeitä ylös: luuli kaiketi sitä +jonkinlaiseksi luonnon antamaksi verhoksi. Hän puhalsi syrjään hivukset +kasvoiltani, nähdäkseen ne selvemmin. Sitten hän kutsui väkensä +ympärilleen ja tiedusti -- niinkuin jälkeenpäin sain tietää -- onko +kukaan koskaan niityillä tai pelloilla mointa olentoa nähnyt. Varovasti +hän sitten pani minut maahan ja asetti seisomaan nelin kontin, mutta +minä nousin heti pystyyn ja läksin astumaan edestakaisin, näyttääkseni +heille, ett'ei minulla ole aikomustakaan lähteä karkuun. He asettuivat +kykkysilleen minun ympärilleni, paremmin nähdäkseen. Minä puolestani +otin hatun päästäni ja kumarsin syvään farmarille, lankesin polvilleni, +nostaen silmät ja kädet ylös, ja puhuin muutamia sanoja niin lujaa +kuin jaksoin. Otin sitten taskustani kukkaron, jossa oli kultarahoja, +ja ojensin sen nöyrästi hänelle. Hän pani sen kämmenelleen, nosti +silmilleen, nähdäkseen, mikä se on, ja käänteli ja väänteli sitä +kaikille puolin nuppineulalla, jonka oli ottanut hihastaan, mutta ei +päässyt asian perille. Minä viittasin häntä silloin panemaan kätensä +maahan ja puistelin rahat kukkarosta hänen kämmenelleen. Siinä oli +kuusi Espanjan kultarahaa, neljän pistolin arvoinen kukin, ja pari +kolmekymmentä pienempää rahaa. Hän kasteli sakarisormensa päätä +kieleensä, nosti ylös ensin raskaimman rahan, sitten muut, mutta ei +vieläkään näkynyt ymmärtävän, mitä kapineita ne ovat. Sitten hän +viittasi minua panemaan ne takaisin kukkaroon ja pistämään kukkaron +taskuuni. Tarjosin rahoja vielä useampia kertoja hänelle, mutta kosk'ei +hän niistä huolinut, tein työtä käskettyä ja pistin rahat jälleen +taskuuni. + +Farmari näkyi vihdoin tulevan siihen käsitykseen, että minä sittenkin +olen järkevä olento. Hän puhui minulle monta kertaa, vaikka soivatkin +hänen sanansa minun korvissani kuin vesimyllyn ratas. Minä koetin +vastata hänelle jos milläkin kielellä; hän pani korvansa ihan kahden +yardin päähän minusta, mutta kaikki turhaan: emme vain toisiamme +ymmärtäneet. Kohta sen jälkeen hän lähetti rengit takaisin työtä +tekemään, laski kätensä maahan, levitti nenäliinansa kaksin kerroin +kämmenelleen ja viittasi minua astumaan siihen. Helppo siihen oli +päästäkin, sillä kämmen ei ollut täyttä jalkaakaan paksu. Minä katsoin +parhaaksi totella, ja kävin keskelle nenäliinaa pitkäkseni, jott'en +putoaisi maahan. Hän sitoi varmemmaksi vakuudeksi kolkat pääni ylitse +yhteen ja kantoi minut sillä tapaa kotia. + +Sinne tultua hän kutsui vaimonsa ja näytti hänelle minut, mutta emäntä +parka säikähti ja juoksi tiehensä, niinkuin naiset meillä kotona, +nähtyään sammakon tai hämähäkin. Huomattuaan kumminkin, kuinka minä +tarkasti noudatan hänen miehensä viittauksia, hän vähitellen poisti +pelkonsa ja alkoi kohdella minua varsin hellästi. + +Kello oli nyt kahdentoista maissa päivällä, ja palvelija kantoi aterian +pöytään, yhden ainoan liharuuan, niinkuin talonpoikaisen miehen +pöydässä sopivaa onkin. Vati oli neljäkolmatta jalkaa läpimitassa. +Pöydässä istui farmari vaimonsa kanssa, kolme lasta ja vanha mummo. +Minut hän pani jonkun matkan päähän itsestänsä pöydälle, joka oli +kolmekymmentä jalkaa korkealla maasta. Minua pelotti kauheasti ja +koetin pysyä niin kaukana laidoista kuin suinkin, jott'en vaan putoaisi +lattialle. Emäntä leikkasi pienen palasen lihaa, murensi siihen hiukan +leipää ja pani lautaselle eteeni. Minä kumarsin hänelle syvään, otin +esille veitseni ja kahvelini, ja rupesin syömään pöytävieraitten +suureksi huviksi. Emäntä käski piian käydä minulle juomalekkerin, +joka veti noin 3 gallonia. [1 gallon = 4 litraa.] Kahden käden +tartuin lekkeriin, sain sen suurella vaivalla nostetuksi huulilleni +ja join ehtoisen emännän maljan, lausuen tervehdykseni hänelle +englanninkielellä niin lujaa kuin suinkin jaksoin. Tämä sai seuran +nauramaan niin kovaa, että korvat oli minulta vähällä mennä lukkoon. +Juoma maistui miedolta omenaviiniltä ja oli varsin miellyttävää. + +Isäntä viittasi sitten minua tulemaan hänen lautasensa ääreen. +Minä läksin, mutta hämmästyksissäni kun olin kokonaan -- älköönkä +suosiollinen lukija minua siitä kovin moittiko -- kompastuin +leivänkuoreen ja lankesin alassuin pöytää vasten, sen pahemmin +kumminkaan loukkautumatta. Heti nousin pystyyn ja, huomatessani +noitten hyväntahtoisten ihmisten olevan huolissaan minun tähteni, +sieppasin hattuni, jota säädyllisyyden vaatimusten mukaan olin pitänyt +kainalossani, heilutin sitä pääni ylitse, huutaen kolme kertaa +"eläköön", osoitteeksi, ett'en ollut lainkaan loukkautunut. Astuessani +sitten isäntääni kohti (isännäkseni häntä tästä puolin olen sanovakin), +sattui niin, että hänen nuorin poikansa, 10-vuotias viikari, sieppasi +minua koivista ja nosti minut niin korkealle, että minussa joka jäsen +vapisi. Mutta isä nykäisi minut hänen kädestään ja antoi pojalle +sellaisen korvatillikan, että Europassa olisi moisesta hyväkin +komppania ratsuväkeä mennyt mäkeen. Samalla hän käski viedä pojan pois +pöydästä. Minuapa alkoi pelottaa, että poika rupeaa pitämään minulle +viikkoista vihaa: muistin kyllä, mitenkä meillä pahankuriset lapset +kohtelevat varpusia, kaniineja, kissanpoikia ja koiranpentuja. Senpä +vuoksi lankesin polvilleni, ja viitaten poikaan, koetin isäntääni saada +käsittämään, että pyydän anteeksi pojan puolesta. Isä myöntyi, ja poika +palasi pöytään. Minä otin isäntääni kädestä ja suutelin sitä. + +Kesken aterian oli lempikissa hypännyt emännän syliin. Minä kuulin +takanani jyrinää, niinkuin olisi kymmenet kangaspuut olleet +käynnissä. Käänsin päätäni ja huomasin, että se olikin vaan kissan +kehräämistä, tuon lempielukan, joka päästä ja käpälästä päättäen oli +kolme kertaa niin suuri kuin härkä. Kissan kiiluvat silmät ja raju +muoto säikäyttivät minut ihan suunniltani, vaikka seisoinkin pöydän +toisella laidalla, 50:n jalan päässä, ja vaikka emäntä piteli sitä +lujasti kiinni, jott'ei pääsisi hyppäämään minun luokseni ja iskemään +minuun käpäliään. Mutta eipä vaaraa vähääkään: kissa ei ollut minua +huomaavinansakaan, vaikka isäntä nosti minut noin kolmen yardin +päähän siitä. Ja minä kun olin kuullut kerrottavan ja matkoillani sen +todeksikin huomannut, että peto ihan varmaan karkaa kimppuun, jos sitä +pakenee tai osoittaa pelkoa, niin päätin kuin päätinkin näyttää, ett'en +pelkää yhtään mitään. Arkailematta astuinkin viisi kuusi kertaa kissan +kohdalla ja lähenin sitä yardinkin päähän, kunnes se itsestään vetäytyi +pois, ikäänkuin olisi säikähtänyt minua. Koiria en peljännyt niinkään +paljoa. Niitä tuli tupaan kolme neljä kappaletta, niinkuin farmarin +taloissa tavallista on. Yksi niistä, kahlekoira, oli neljän norsun +kokoinen, toinen, vinttikoira, oli yhtä iso, mutta hiukan laihempi. + +Päivällisen jälkeen tuli sisään amma, 1-vuotias lapsi sylissään. Heti +kuin lapsi oli huomannut minut, päästi se niin kovan porakan, että +moinen älinä olisi kuulunut Lontoosta Chelsean esikaupunkiin. Se tahtoi +välttämättömästi saada minut lelukseen. Äiti kaikessa hellyydessään +otti minut käteensä ja ojensi lasta kohti. Se sieppasi minut samassa +vyötäisistä ja pisti pääni suuhunsa, mutta silloin minä älähdin niin +kovaa, että kakara päästi minut heti kohta irti. Tarkkaan siinä minulta +niskat olisi mennyt nurin, ellei äiti olisi ojentanut esiliinaansa, +johon minä putosin. Silloin rupesi amma, lasta viihdyttääkseen, +puistelemaan rämyä, joka oli kuin hyväkin tynnyri, suuria kiviä +sisässä, köydellä sidottu pienokaisen rintaan. + +Vihdoin läksi isäntä renkeinensä jälleen ulkotöihin. Mikäli minä hänen +äänestään ja viittauksistaan osasin päättää, käski hän lähtiessään +vaimonsa pitämään minusta hyvää huolta. Kovin minua jo väsyttikin ja +nukutti. Sen huomasi emäntänikin ja pani minut omaan sänkyynsä ja +peitti valkoisella, puhtaalla nenäliinallaan, joka oli suurempi ja +karkeampaa kangasta kuin sotalaivan isopurje. + +Nukuin siinä lähes kaksi tuntia, uneksien olevani kotona vaimoni ja +lasteni luona. Sitä katkerammalta tuntui herätessäni, kun huomasin +makaavani parikymmentä jalkaa leveässä vuoteessa, suunnattoman suuressa +huoneessa, joka oli kaksi mitäpä kolmekin sataa jalkaa kummallekin +taholle ja pari sataa jalkaa korkea. Emäntä oli mennyt askareihinsa +ja lukinnut oven perässään. Vuode oli 11 jalkaa korkealla lattiasta. +Maatessani tuossa, kiipesi äkkiä kaksi rottaa uutimia myöten ylös ja +alkoivat nuuskien juosta vuoteella edestakaisin. Yksi niistä tuli +minua melkein lähelle kasvoja. Minä säikähdin ja vedin miekkani +ulos, puolustaakseni itseäni. Nämä hirmuiset eläimet olivat niin +rohkeita, että hyökkäsivät minun kimppuuni kummaltakin puolen; toinen +pani jo etukäpälänsä minun nuttuni kaulukselle. Mutta minäpä pistin +siltä vatsan puhki, ennenkuin ennätti tehdä minulle mitään pahaa. +Hengetönnä se jäi jalkojeni juureen. Toinen läksi karkuun, nähtyään +kumppalinsa surkean kohtalon, mutta sai vielä juostessaan minulta +miekan-iskun takapuoleensa, niin että verta tippui pitkin sänkyä. Tämän +sankarityön tehtyäni läksin astuskelemaan vuoteella, henkeä vetääkseni +ja rauhoittuakseni. Rotat olivat kahlekoiran kokoisia, mutta paljoa +ketterämmät ja uskaliaammat, niin että ne varmaankin olisivat repineet +minut palasiksi, jos ennen maatapanoa olisin riisunut miekkani pois. +Minä mittasin rotan raadon: tuumaa vaille kaksi yardia. + +Emäntä tuli huoneesen ja, nähtyään minut verissäni, otti minut heti +käteensä. Minä viittasin rotan raatoon ja myhähdin merkiksi, ett'ei +minulle ole tapahtunut mitään pahaa. Siitä hän oli kovin mielissään ja +käski palvelijan ottamaan rotan pihtien väliin ja heittämään ulos. Hän +pani minut sitten pöydälle, ja minä puolestani näytin hänelle verisen +miekkani, pyyhkäisin sen takkini helmaan ja pistin tuppeen takaisin. + + + + +TOINEN LUKU + +"Pikku muori", farmarin tytär. -- Tekijää näytellään markkinoilla. -- +Matka pääkaupunkiin. + + +Emännälläni oli yhdeksän vuotta vanha tytär, iäksensä erittäin +kehittynyt, peräti sukkela neulaa käyttämään ja taitava nukkeansa +pukemaan. Yksissä neuvoin he äidin kanssa laittoivat minulle vuoteen +nuken kätkyeesen. Se pantiin pieneen laatikkoon, joka suojaksi rotilta +asetettiin riippulaudalle. Siinä minä makasin öisin kaiken sen aikaa, +minkä tässä talossa vietin. Ja mitä enemmin minä heidän kieltään opin, +sitä paremmin siellä viihdyin. + +Tuo pikku tyttö teki minulle seitsemän paitaa ja muita alusvaatteita +niin hienosta palttinasta kuin suinkin löysi, vaikka sekin oli +säkkikangasta karkeampaa. Hän se oli minun koulumestarinikin. Kun +osoitin jotain esinettä, sanoi hän heti, mikä se on hänen kielellään, +niin että jo moniaan päivän perästä osasin pyytää, mitä mieleni +teki. Hän oli erittäin säveäluontoinen tyttö eikä kooltansakaan kuin +neljäkymmentä jalkaa. Minulle hän antoi nimen _Grildrig_, sen nimen +otti sittemmin omakseen hänen sukunsa ja myöhemmin koko valtakuntakin. +Tuo sana on meidän kielellä niin paljo kuin keri eli peukalomies. +Häntä minä saan kiittää turvallisesta olostani siinä maassa. Koko sinä +aikana kuin siellä vietin, emme milloinkaan eronneet toisistamme. Minä +sanoin häntä Glumdalclitch'iksi, joka on niin paljo kuin pikku muori. +Olisinpa hyvin kiittämätön, jos jättäisin mainitsematta, kuinka hellä +ja ystävällinen hän minua kohtaan oli. + +Ennen pitkää levisi naapureihinkin tieto, että minun isäntäni oli +pellolta löytänyt kummallisen eläimen. Pieni se on, kerrottiin, +peukalon pituinen, mutta kaikin puolin ihmisen muotoinen, kävelee +kahdella jalalla, liikkuu ja kääntelekse kuin ihminen, näkyy puhuvan +omaa kieltään, on jo oppinut maankin kieltä hiukan, on kesy ja +hiljainen, tulee kutsuttaissa ja tekee, mitä käsketään. Jäsenet sillä +on erittäin kauniit ja kasvojen väri somempi kuin parhaimmankin +aatelismiehen kolmivuotiaalla tyttärellä. Isännän lähin naapuri ja hyvä +ystävä, farmari hänkin, tuli taloon katsomaan, onko tuossa jutussa +perää. Minut tuotiin heti sisään ja pantiin pöydälle, ja siinä minä +tepastelin minnepäin vaan käskettiin, vedin miekkani ulos ja pistin +sen tuppeen jälleen, kumarsin isännän vieraalle, kysyin hänen omalla +kielellään, mitenkä hän jaksaa ja sanoin häntä tervetulleeksi taloon, +niinkuin Pikku-muori oli opettanut. Vieras oli vanha ja likinäköinen +mies. Paremmin minua nähdäkseen, hän pani silmälasit nenällensä, mutta +silloin minä purskahdin kuin purskahdinkin nauramaan, sillä miehen +silmät olivat kuin täysikuu, joka paistaa kahdesta akkunasta tupaan. +Muut, huomattuansa mikä minua huvittaa, räjähtivät hekin nauramaan, +mutta sen pani vanha farmari, typerästi kyllä, pahakseen ja suuttui +ihan suunniltaan. Tuo vanha farmari oli samalla kovin ahnas mies; +sen minä nyt pahaksi onneksi kyllä sain tuta. Hän näet antoi minun +isännälleni sen kovan-onnen neuvon, että minut pitäisi viedä läheiseen +kaupunkiin markkinoille eli toripäiville rahan edestä näyteltäväksi. +Eihän sinne meiltä ollut kuin kaksikolmatta peninkulmaa elikkä ratsain +puolen tunnin matka. Minä huomasin, että heillä on jotain mielessä, +koskapa isäntä ja vieras kauan aikaa sopottelevat keskenään, vähä väliä +aina viitaten minuun. Luulinpa ymmärtäväni heidän puheestaan muutamia +sanojakin. Huomis-aamuna Pikku-muori, Glumdalclitch, kertoi minulle +koko aikeen, jonka hän viekkailla keinoin oli saanut äidiltään tietää. +Tyttö raukka otti minut syliinsä, itkien häpeästä ja mielipahasta. Hän +pelkäsi, että raaka markkinaväki tekee minulle jotain pahaa, puristaa +minut kuolijaksi tai taittaa minulta jalat tai kädet, kouriessaan +minua. Hän oli huomannut, kuinka kaino minä olen luonteeltani, kuinka +arka kunniastani, ja kuinka tuskallista minun on oleva joutua rahan +edestä näyteltäväksi kehnoimmalle roskaväelle. Isä ja äiti olivat +kyllä, kertoi hän, luvanneet Grildrigin hänen omakseen, mutta kunhan +ei vaan kävisi nyt kuin viimekin vuonna: silloin hänelle oli luvattu +lampaan karitsa, mutta hetipä he sen olivat myöneet teurastajalle, kun +oli kasvanut lampaaksi. + +Täytyy sanoani, ett'ei minua läheskään pelottanut niin paljo kuin +Pikku-muoria. Min'en lakannut milloinkaan toivomasta pääseväni joskus +vielä vapaaksi. Täällähän minä olen aivan outo ja muukalainen, ja +jos minua täällä väkijoukolle näytellään, niin eihän minua siitä, +Englantiin tultuani, moitittane, sillä olisipa tässä asemassa itse +Suurbritannian kuninkaankin pitänyt alistua samallaisen kohtelun +alaiseksi. + +Ystävänsä neuvoa noudattaen pisti isäntä minut seuraavana +markkinapäivänä lippaasen ja läksi ratsain viemään lähimpään +kaupunkiin, tytär satulatuolissa takana. Umpinaisessa lippaassa oli ovi +ja muutamia reikiä ilmanvaihdosta varten. Hellämielinen Pikku-muori oli +pannut minun alleni nukkensa patjan. Mutta sittenkin minua huiskutti +ja vatkasi armottomasti, vaikk'ei matkaa kestänyt kuin puoli tuntia. +Hevonen näet harppasi joka askelella parikymmentä kyynärää, loikkien +niin korkealle, että tuntui kuin olisi kulkenut ankarassa aallokossa, +se vaan erotusta, että nouseminen ja laskeminen kävi paljoa tiheämpään. +Matkalla isäntä poikkesi erääsen kapakkaan, johon hänen oli tapana +aina pistäytyä, neuvottelemaan kapakanpitäjän kanssa. Senjälkeen hän +palkkasi grultrudin eli huutorättärin kulkemaan pitkin kaupungin +katuja ja kuuluttamaan, että Viheriän Kotkan ravintolassa näytellään +kummallista eläintä, joka ei ole sen suurempi kuin splaknuk (muuan +erittäin hienorakenteinen eläin siinä maassa, noin kuutta jalkaa +pitkä), mutta kaikin puolin ihmisen muotoinen, osaa puhua muutamia +sanoja ja tehdä senkin seitsemän lystikästä temppua. + +Minut pantiin pöydälle ravintolan suurimpaan saliin, joka oli ainakin +kolmesataa jalkaa kullekin taholle. Pikku-muori seisoi matalalla +tuolilla pöydän ääressä varomassa, ett'en putoaisi maahan, ja +määräämässä, mitä minun milloinkin pitää tehdä. Isäntäni, tungosta +välttääkseen, ei päästänyt kuin 30 henkeä yhtähaavaa sisään. Minä astua +tepastelin pöydällä sitä myöten kuin Pikku-muori käski ja vastailin +hänen kysymyksiinsä maankielellä sen verran kuin osasin. Minä käännyin +useampia kertoja yleisön puoleen, kumarsin nöyrästi, sanoin heitä +tervetulleiksi ja puhuin heille muutamia lauseita, mitä olin oppinut. +Otin sitten sormistimen, jonka Pikkumuori oli täyttänyt juomalla, ja +join läsnäolijain onneksi. Vedin ulos miekkani ja heiluttelin sitä +siihen tapaan kuin miekkailijat Englannissa tekevät. Pikku-muori antoi +minulle oljenkorren, ja sillä minä tein kaikenlaisia keihästemppuja, +mitä nuoruudessani olin oppinut. + +Sinä päivänä näyteltiin minua kahdelletoista eri yleisölle, ja kun +minun myötäänsä ja myötäänsä piti uudistaa samat hassutukset, niin olin +lopulla jo ihan nääntyä väsymyksestä. Aina kun yksi katsojavuoro oli +kertonut ulkona oleville, mitä kaikkia kummallisia konsteja he olivat +nähneet, olivat ulkona olijat melkein väkivallalla murtautua sisään. +Isäntä ei sallinut kajota minuun kenenkään muun kuin Pikku-muorin -- +vahinkoahan hänelle olisi tullutkin, jos olisi minulle joku tapaturma +sattunut, -- ja siksipä asetettiin lavitsoja pöydän ympärille niin +kauaksi, ett'ei kukaan ulottunut minuun. Muuan pahanilkinen koulupoika +sai sentään viskatuksi minua kohti pähkinän ja oli vähällä satuttaa +minua sillä päähän. Pähkinä oli pienen kurpitsan kokoinen ja tuli niin +kovaa vauhtia, että olisi varmaankin lyönyt minulta pääkallon puhki, +jos olisi kohti osunut. Se tyydytys minulle sentään suotiin, että +poika lurjus sai selkäänsä ja ajettiin ulos. Isäntä julistutti, että +minua näytellään taas seuraavana toripäivänä. Sitä varten hän laittoi +minulle mukavamman kuljetusneuvon ja pakostakin, sillä ensimmäinen +matka ja markkinaväen huvittaminen kahdeksan tuntia yhtämittaa olivat +näännyttäneet minut niin, että tuskin jaksoin pystyssä pysyä. Kului +kokonaista kolme päivää, ennenkuin pääsin entisilleni. Rauhaa minulla +ei ollut kotonakaan, sillä kaikki aatelisherrat sadan peninkulman +piiristä tulivat minua katsomaan. Heitä oli vaimoineen ja lapsineen +ainakin kolmekymmentä henkeä, -- seutu oli näet tiheästi asuttua. -- +Isäntä vaati minun näyttelemisestäni näin kotona täyden huoneen maksun +jokaiselta eri perhekunnalta. Ei minulle täten montakaan levonhetkeä +päivässä jäänyt, vaikk'ei minua kaupunkiin vietykään. Keskiviikon vaan +sain olla rauhassa, se kun on heillä sabattipäivä. + +Huomattuaan, kuinka suuri rahallinen hyöty minusta on, päätti meidän +isäntä lähteä näyttelemään minua valtakunnan suurimpiin kaupunkeihin. +Hän järjesti kotoiset askareet ja varustautui pitkälle matkalle. Ja +niinpä sitä lähdettiin liikkeelle 17:nä elokuuta 1703, noin kaksi +kuukautta siitä kuin olin tähän maahan tullut. Matkan määränä oli +pääkaupunki, valtakunnan keskiosassa, noin 3000 peninkulmaa kotoa. +Tyttärensä Glumdalclitchin hän pani taaksensa hevosen selkään, ja +Pikku-muori otti minut lippaineen syliinsä. Lippaan hän oli sitonut +vyötäisilleen, ja verhonnut sisäpuolelta niin pehmoisilla kankailla +kuin suinkin oli käsiinsä saanut sekä pannut minulle sinne nukkensa +patjat, alusvaatteita sekä muuta tarpeellista. Tilani siinä hän oli +koettanut tehdä niin mukavaksi kuin suinkin. Muuta matkaseuraa ei +meillä ollut kuin talon renkipoika, joka ratsasti jäljessä, tavarat +mukanaan. + +Isännän aikomus oli näytellä minua kaikissa kaupungeissa matkan +varrella ja poiketa vallantieltä 50-100 peninkulmaa kyliin ja +aateliskartanoihin, missä tuloja oli toivottavina. Lyhyitä taipaleita +kuljettiin: noin 120-140 peninkulmaa vaan päivässä, sillä Pikku-muori, +minua säästääkseen, valitti ratsastusta liian raskaaksi. Usein hän +minun pyynnöstäni otti minut lippaasta ulos raitista ilmaa hengittämään +ja näytti minulle maisemia, yhä vaan pitäen minua talutusnuorasta +kiinni. Kuljettiin siinä myös viiden, kuuden virran yli, joista +itsekukin oli leveämpi ja syvempi Niiliä tai Ganges virtaa. Tuskin +oli yhtään niin pientä puroa kuin Thames London Bridgen kohdalla. +Kymmenen viikkoa tätä matkaa kesti, ja sill'aikaa oli minua näytelty +kahdeksassatoista suuressa kaupungissa, kyliä ja maakartanoita +lukematta. + +Lokakuun 26:na saavuttiin vihdoin pääkaupunkiin nimeltä Lorbrulgrud, +joka on niin paljo kuin: koko maailman ylpeys. Isäntä otti asuntoa +pääkadun varrelle, lähelle kuninkaan linnaa, ja lähetti ympäri +kaupungin tavallisia ilmoituksia, joissa oli tarkat selitykset minun +personastani ja ominaisuuksistani. Hän vuokrasi näyttelyhuoneeksi +3-4 sataa jalkaa avaran salin ja hankki sinne pyöreän pöydän, 60 +jalkaa läpimitassa. Ylt'ympärille, kolme jalkaa pöydän laidasta, +hän rakensi suojaksi minulle kolmen jalan korkuisen aitauksen. +Kymmenen tuntia päivässä minua näyteltiin, ihailla ja ihmetellä +kaiken kansan. Nyttemmin osasin jo kutakuinkin hyvin heidän kieltään +ja ymmärsin jok'ikisen sanan, mitä minulle puhuttiin. Olin oppinut +heidän aapeluksensa ja osasin välisti suunnilleen saada selvän koko +lauseistakin. Pikku-muori oli näet opettanut minua sekä kotona että +matkoilla joutohetkinä. Hänellä oli taskussaan pikkuruinen kirja, ei +kovinkaan paljoa suurempi Sansonin kartastoa. Se oli opas nuorille +tytöille ja sisälsi samalla lyhyen esityksen heidän uskonnostaan. Siitä +hän opetti minua lukemaan. + + + + +KOLMAS LUKU + +Tekijä viedään hoviin. -- Kuningatar ostaa hänet farmarilta omakseen ja +esittää kuninkaalle. -- Väittely tiedemiesten kanssa. -- Kuningattaren +suosiossa. + + +Alinomaiset ponnistukset olivat muutamassa viikossa koko lailla +tärvelleet minun terveyteni tilan. Mitä enemmän rahaa isäntä minun +kauttani ansaitsi, sitä enemmän hän tahtoi saada. Olin lopulta jo +niin laihtunut, ett'ei minussa enää ollut kuin luu ja nahka jäljellä. +Farmari huomasi tuon ja, peljäten minun pian kuolevan, päätti paikata +taskuansa vielä niin paljon kuin suinkin. Tuota hänen miettiessään +ja punnitessaan saapui sardral eli sanansaattaja hovista käskemään +isäntääni heti kohta tuomaan minut hoviin kuningattaren ja hovidaamien +huviksi. Muutamat viimeksi mainituista olivat jo nähneet minut ja +kertoneet aivan ihmeellisiä asioita minun kauneudestani, hienosta +käytöksestäni ja älykkäisyydestäni. Hänen majesteetinsa kuningatar oli +seuranaisineen aivan ihastuksissansa minun kohtelustani. Minä lankesin +polvilleni ja pyysin kunnian saada suudella kuningattaren jalkaa, mutta +tämä armollinen ruhtinatar suvaitsi -- sittenkuin minut oli nostettu +pöydälle -- ojentaa minulle sakarisormensa pään, johon minä tartuin +molemmin käsin ja nostin syvimmällä kunnioituksella huulilleni. + +Kuningatar teki muutamia yleisiä kysymyksiä minun kotimaastani ja +matkoistani, ja minä vastailin niin selvästi ja lyhyeen kuin suinkin +osasin. Sitten hän kysäisi, huvittaisiko minua olla ja elää hovissa. +Minä kumarsin ihan pöydän laitaan asti, vastaten olevani isäntäni +orja, mutta samalla lisäten, että jos minä oma herrani olisin, niin +pitäisin ylpeytenäni saada panna henkeni alttiiksi hänen majesteetinsa +kuningattaren palveluksessa. Hän kysyi sitten isännältäni, suostuisiko +tämä luovuttamaan minut hyvää maksua vastaan. Farmari, joka pelkäsi, +ett'ei minusta enää ole kuukaudeksikaan, vaati minusta tuhannen +kultarahaa. Summa suoritettiin hänelle paikalla kolikoissa, joista +kukin oli niin paksu kuin 800 Portugalin moydoria. Europan oloihin +verraten ei tuo summa ollut sen suurempi kuin tuhat guineata. [Vähän +yli 25000 markan.] + +Minä lausuin senjälkeen kuningattarelle, että koska minä nyt olen +hänen majesteetinsa nöyrin alamainen ja vasalli, minun täytyy pyytää +osakseni sitä suosiota, että Glumdalclitch, joka aina on niin hellää +huolta minusta pitänyt, otettaisiin myöskin kuningattaren palvelukseen, +pysyäksensä edelleen minun hoitajanani ja opettajanani. Kuningatar +hyväksyi minun pyyntöni. Farmarikin puolestaan suostui, iloissaan +siitä, että tytär pääsee hoviin. Tyttö parka ei osannut salata +riemuansa. Entinen isäntäni läksi nyt tiehensä. + +Jäähyväisiä ottaessaan hän sanoi hankkineensa minulle hyvän +palveluspaikan. Siihen en minä vastannut sanaakaan, nyökäytinhän vain +päätäni hiukan. + +Kuningatar huomasi tuon kylmyyteni ja kysyi, heti isännän lähdettyä, +syytä siihen. Minä sanoin rohkeasti: isäntääni ei minun ole kiittäminen +muusta kuin siitä, ett'ei hän tappanut pellolla löytämäänsä pientä +olennon pahaista; tästä hyvästä hän on saanut runsaat maksut, +vaellettuansa puolet valtakuntaa minua näyttelemässä, ja viimeksi vielä +myönyt minut kalliista hinnasta. Se elämä -- näin haastoin edelleen, -- +mitä minun on täytynyt viettää, olisi saattanut viedä hengen kymmenen +kertaa väkevämmältäkin olennolta. Terveyteni on mennyt pilalle, kun +minun viikkomääriä on täytynyt tehdä roskaväen nähden temppuja aamusta +iltaan. Ellei isäntä olisi luullut minun pian kuolevan, ei teidän +majesteetinne niin huokeasta olisi minua saanutkaan. Mutta, jatkoin +minä, kosk'ei minun nyt enää tarvitse peljätä huonoa kohtelua, minua +kun suojelee niin suuri ja hyvä hallitsijatar, ihmiskunnan kunnioitus, +maailman lemmikki, alamaistensa ihastus, kansansa onnen luoja, niin +toivon minä isäntäni pelvon olevan turhan, sillä johan minä nytkin +tunnen elinvoimieni palajavan keisarillisen majesteetin läsnäolon +vaikutuksesta. + +Näin minä puhuin takerrellen ja sanoja tavoitellen. Jälkimmäinen osa +puhetta oli ollut puettu siihen muotoon kuin tässä kansassa tavallista +on. Nuo lauseparret oli Pikku-muori opettanut minulle matkalla hoviin. + +Hänen majesteetinsa suvaitsi suopeasti suoda minulle anteeksi kieleni +vaillinaisuudet, olipa päinvastoin hämmästynyt, huomatessaan niin +paljon älyä ja ymmärrystä näin pienikokoisessa olennossa. Hän otti +minut omaan käteensä ja vei kuninkaan luokse, joka juuri nyt oli +vetäytynyt huoneesensa. Hänen majesteetinsa, varsin vakava ruhtinas, +katse tuima ja terävä, ei huomannut ensi aluksi, millainen minä +olenkaan, vaan kysyi kuningattarelta kylmällä äänellä, mistä saakka +hän on niin mielistynyt splaknuk'eihin, sillä sellaisena hän näkyi +minua pitävän, viruessani alassuin kuningattaren kämmenellä. Mutta +kuningatar, erittäin teräväjärkinen ja hilpeäluontoinen ruhtinatar, +pani minut seisomaan kuninkaan kirjoituspöydälle ja käski minun omin +sanoin antamaan kertomuksen itsestäni. Minä tein sen muutamin sanoin. +Glumdalclitch, joka ei olisi päästänyt minua mihinkään silmistänsä ja +nytkin odotti oven suussa, kutsuttiin sisään ja vahvisti todeksi kaiken +sen, mitä minulle oli tapahtunut siitä saakka kuin olin heidän taloonsa +tullut. + +Kuningas oli kyllä niin oppinut mies kuin joku toinenkaan tässä +valtakunnassa, oli tutkinut filosofiaa ja erittäinkin matemaatikaa, +mutta minua tarkemmin katseltuansa ja nähtyänsä minun kävelevän, hän +päätti kuin päättikin minun olevan jonkinlaisen, erittäin näppärästi +keksityn kellovärkin. (Sellaisten rakentaminen on näet siinä maassa +kehittynyt varsin korkealle kannalle.) Mutta kuultuansa minun puhuvan +selvästi ja järkevästi, hän ei osannut salata hämmästystään. Hän ei +tyytynyt siihen, mitä minä olin kertonut tulostani tähän maahan, hän +luuli vaan, että Glumdalclitch yksissä neuvoin isänsä kanssa oli +opettanut minut matkimaan muutamia lauseita, saadakseen vaan minusta +sitä kalliimman hinnan. Senpävuoksi hän kyseli minulta yhtä ja toista +muutakin ja sai minulta järkeviä vastauksia, joissa ei ollut muuta +vikaa kuin että lausumiseni oli murteellista, ja että puheessani tuli +farmarin talossa opituita moukkamaisia lauseparsia, jotka eivät ole +hienossa hovissa käypiä. + +Kuningas käski käydä tänne ne kolme suurta tiedemiestä, jotka maan +tavan mukaan olivat vuoroviikollaan hovissa. Nämä herrat tutkivat +ja tarkastivat minut kaikin puolin ja tulivat kovin erillaisiin +päätöksiin. Siitä he kyllä olivat yhtä mieltä, ett'en minä ole tullut +maailmaan ihan tavallisten luonnonlakien mukaan, sillä eihän minulla +muka ole mitään edellytyksiä henkeni elättämiseen: ei minusta ole +juoksijaksi, ei puihin kiipeäjäksi, ei kolojen kaivajaksi maan sisään. +Hampaita he tutkivat erittäin huolellisesti ja päättivät minun kuuluvan +lihansyöjäin lahkoon. Mutta minkäs eläinten lihaa minä söisin? Useimmat +nelijalkaiset ovat väkevämmät minua, peltohiiret ja sen semmoiset +ovat liian ketterät minun saada kiinni. Etanoita ja hyönteisiäkö minä +ruuakseni käytän? Mutta sen he heti monilla tieteellisillä syillä +todistivat mahdottomaksi. Enkä minä mikään vajanainenkaan luontokappale +ole, sillä onhan minulla ruumis sopusuhtainen ja raajat täydelliset. +Enkä minä aivan nuorikaan ole, sen todisti parransänki, jonka he +suurennuslasilla kyllä selvästi näkivät. Kääpiönä eli kerinä he eivät +saattaneet minua pitää, sillä minun pienuuteni meni siinä kohden yli +kaiken rajan: kuningattaren keri, pienin mies koko valtakunnassa, oli +sentään lähes 30 jalkaa pitkää. Väiteltyään sitten puoleen ja toiseen, +he päättivät vihdoin, että minä olen _relplum scalcath_, latinaksi: +lusus naturae, luonnon-oikku. Siinä he tekivät aivan samoin kuin +nykyiset filosofit Europassa. Professorit meillä näet eivät tahdo +puikahdella "salattujen syitten" verhon taakse, johon Aristoteleen +seuraajat turhaan koettivat tietämättömyyttään peitellä, vaan ovat +keksineet "luonnon oikut", joilla he ratkaisevat kaikki pulmalliset +kysymykset ja vievät inhimillistä tietoa sanomattomasti eteenpäin. + +Tämän ratkaisevan päätöksen jälkeen minä pyysin saada sanoa pari sanaa. +Käännyin sitten kuninkaan puoleen, vakuuttaen hänen majesteetillensa +olevani sellaisesta maasta, missä minun kokoisiani ihmisiä asuu +miljonittain kumpaakin sukupuolta; siellä ovat eläimet ja puut ja +rakennukset samassa suhteessa, ja siellä minä kykenen pitämään +puoliani ja hankkimaan elatukseni yhtä hyvin kuin kuka tahansa hänen +majesteetinsa alamaisista täällä. Tämä riittänee, sanoin minä, +vastaukseksi näitten herrain väitteisin. Oppineet herrat ne tuohon vain +myhähtelivät ylenkatseellisesti, arvellen, että kylläpä farmari on +minulle läksyni hyvin opettanut. + +Kuningas, ymmärtäväinen herra, lähetti oppineet miehet pois ja +käski tuoda hoviin farmarin, joka kaikeksi onneksi ei vielä ollut +lähtenyt kaupungista. Kuulusteltuansa farmaria ensin erinänsä, sitten +yhdessä minun ja tyttären kanssa, hänen majesteetinsa tuli siihen +päätökseen, että meidän puheissamme on sittenkin perää. Hän pyysi +kuningatarta pitämään minusta erityistä huolta ja oli sitä mieltä, +että Glumdalclitchin on edelleen pysyttävä kuningattaren palveluksessa +minun hoitajanani, koskapa me olemme niin kiintyneet toisiimme. +Pikku-muorille annettiin sovelias huone. Sitten määrättiin hänelle +kotiopettajatar pitämään huolta hänen kasvatuksestansa, kamarineitsyt +ja kaksi muuta naispalvelijaa. Minun hoitamiseni oli uskottu yksinomaa +hänen huostaansa. Kuningatar käski hovinikkarin tekemään soveliaan +lippaan minulle makuuhuoneeksi. Malli siihen oli Glumdalclitchin ja +minun määrättävissäni. + +Tämä hovinikkari oli erittäin näppärä mies. Minun johdollani hän sai +kolmessa viikossa valmiiksi puukojun, 16 jalkaa pitkän ja yhtä monta +leveän sekä 12 jalkaa korkean. Siinä oli kaksi siirtoakkunaa, ovi ja +kaksi pikku komeroa, niinkuin Lontoon makuukammioissa konsanaankin. +Suojuskatto oli kahdella vintturilla siirrettävä syrjään. Siitä +laskettiin alas valmis, kuningattaren omain tapiseeraajain sisustama +vuode. Glumdalclitch otti sänkyvaatteet joka aamu ulos tuulotettaviksi +ja laittoi illalla jälleen omin käsin minulle makuutilan. Muuan taitava +puuseppä, kuuluisa pienistä näperryksistään, otti tehdäkseen kaksi +tuolia selkämyksen ja käsinojain kanssa norsunluun tapaisesta aineesta, +samoin kaksi pöytää ja kaapin kapineitani varten. Seinät, niinkuin +katto ja lattiakin, olivat verhotut pehmeällä täytteellä, jott'ei +minulle mitään tapaturmaa sattuisi kantajain huolimattomuuden tähden +tai vaunuissa kuljettaissa. Pyysin saada oveeni lukon, jott'eivät rotat +ja hiiret pääsisi sisään; ja hovisepän onnistuikin monen yrityksen +perästä saada valmiiksi lukko, pienin, mitä siinä maassa milloinkaan +oli nähty. Minä puolestani en ole koskaan nähnyt sen suurempaa +ulkoportin lukkoa Englannissa. Avainta koetin säilyttää omassa +taskussani, sillä pelkäsin sen pian joutuvan Pikku-muorilta hukkaan. + +Vaatteet käski kuningatar laittaa minulle kaikkein hienoimmasta +silkkikankaasta, mitä vaan saatavissa on. Ei se kangas juuri paljoa +paksumpaa ollut kuin Englannissa hevosloimet, 'mutta karkeata se +oli, kunnes ennätin tottua siihen. Vaatteet tehtiin minulle maan +tavan mukaan, puoleksi persialaiseen, puoleksi kiinalaiseen kuosiin: +kerrassaan arvokas puku. + +Kuningatar oli niin mielistynyt minun seuraani, ett'ei tahtonut olla +päivällisilläkään ilman minua. Minulle oli pantu pöytä ja tuoli hänen +majesteetinsa pöydälle, juuri hänen vasemman kyynärpäänsä kohdalle. +Glumdalclitch seisoi maassa jakkaralla, valmiina auttamaan minua ja +pitämään minusta huolta. Minulla oli kokonainen serviisi hopeisia +lautasia ja vateja, jotka kuningattaren pöytäkalujen rinnalla olivat +kuin nuken astiat. Pikku-muori talletti niitä taskussaan, hopeisessa +rasiassa, ja pani niitä eteeni milloin mitäkin tarvitsin, itse +pyyhittyään ne ensin puhtaiksi. + +Kuningattaren pöydässä ei ollut aterioimassa muita kuin molemmat +prinsessat, toinen kuudentoista vuoden ja toinen kolmentoista vuoden +ja yhden kuukauden vanha. Kuningattaren oli tapa panna lautaselleni +palanen lihaa, minkä minä itse leikkasin hienoksi; häntä huvitti +nähdä minun syövän niin pieniä simareita. Itse puolestaan hän +(vaikka olikin hänellä varsin heikko vatsa) otti yhtenä suullisena +niin paljon kuin kaksitoista englantilaista farmaria syövät yhdessä +rupeamassa. Tuo oli minusta ensi alussa varsin inhottavaa katsella. +Hänen hampaissaan murskautui leivosen siipi luineen päivineen, vaikka +se oli yhdeksän kertaa niin suuri kuin lihotetun turkinpyyn siipi +meillä. Hänen haukkaamansa leipäpala oli niin suuri kuin shillingin +[1 shilling = 1,25 mk] sämpylä. Kultaisesta pikarista hän juoda +kulautti härkätynnyrin verran kerrassaan. Veitset oli hänellä niin +pitkät kuin viikate oikoisenaan varren päässä, ja sitä mukaa ne olivat +lusikatkin, kahvelit ja muut pöytäkalut. Muistan, kuinka Glumdalclitch +kerran vei minua katsomaan hovissa erästä juhla-ateriaa, joissa +kymmenkunta näitä suunnattomia veitsiä ja kahveleita yhtaikaa oli +liikkeessä: tokko sitä ennen lienen milloinkaan niin kauheata kuvaa +nähnyt. + + + + +NELJÄS LUKU + +Tekijä puolustaa kuninkaan edessä maansa kunniata ja arvoa. -- +Kuningattaren kääpiön vehkeet. -- Kärpäset ja ampiaiset. + + +Tapa oli hovissa sellainen, että joka keskiviikko (sabatti, kuten +ennen jo olen maininnut,) kuningas ja kuningatar korkeine lapsineen +olivat yhteisillä päivällisillä kuninkaan huoneissa. Minusta kun +oli tullut kuninkaan suosikki, niin nostettiin minun pöytäni ja +tuolini hänen vasemmalle puolelleen suola-astian kohdalle. Kuningasta +huvitti haastella minun kanssani. Hän tiedusteli minulta, millaiset +ovat Europassa tavat, millainen uskonto, millaiset lait, hallitus +ja sivistyskanta, ja minä puolestani tein selkoa mikäli osasin. +Selväjärkisenä ja terävä-älyisenä miehenä hän teki varsin viisaita +johtopäätöksiä ja huomautuksia kaiken sen johdosta, mitä minä olin +kertonut. Tunnustanpa, että kerran olin liiankin suulaasti laverrellut +armaasta kotimaastani, meidän kaupasta ja teollisuudesta, maa- ja +merisodista, uskonnollisista riidoista, valtiopuolueista. Kuningas, +joka oli tietysti saanut sellaisen kasvatuksen kuin siinä maassa +mahdollista on, meni silloin ennakkoluuloissaan niin pitkälle, ett'ei +malttanut olla ottamatta minua oikeaan käteensä ja hiljalleen lyödä +lopsauttamatta minua vasemmallaan. Sydämellisesti naurahtaen hän +kysäisi, olenko minä Whig'eja vai Tory'ja. [Valtiolliset pääpuolueet +Englannissa.] Kääntyen sitten pääministeriinsä, joka seisoi hänen +takanaan, kädessä valkoinen sauva, niin pitkä kuin hyvänkin linjalaivan +suurmasto, hän lausui, kuinka vähäpätöistä sentään maailmassa +inhimillinen suuruus on, koskapa tällaisetkin turilaanpahaiset kuin +tämä (minä nimittäin) saattavat sitä matkia. Niinpä vainenkin, +sanoi hän; noilla olennoilla on omat kunnianimensä ja arvoasteensa, +he rakentelevat pesiä ja koloja, joita he sanovat taloiksi ja +kaupungeiksi; he keikailevat pulskissa puvuissa ja ajelevat upeissa +vaunuissa; hekin rakastavat, taistelevat, riitelevät, pettävät ja +kettävät. Tuohon tapaan hän puheli, mutta minä vuoroin vaalenin, +vuoroin punastuin, harmikseni kuullessani, kuinka hän halveksimalla +haastelee minun jalosta isänmaastani, taiteitten ja sotakunnon +emämaasta, Franskan vitsauksesta, Europan riidanratkaisijasta, kaiken +kunnon, hurskauden ja totuuden kotimaasta, koko maailman kateuden ja +ylpeyden esineestä. + +Ei minua sentään mikään niin paljoa harmittanut ja loukannut kuin +kuningattaren kääpiö. Hän kun oli varttansa vähäisempi kuin yksikään +muu maan-asukkaita (hän ei todellakaan ollut täyttä kolmeakymmentä +jalkaa pitkä), niin menetteli hän peräti hävyttömästi vielä +pienempäänsä olentoa kohtaan. Joka kerta kuin hän kulki kuningattaren +odotushuoneen läpi, missä minä pöydällä haastelin hovin lordien ja +ladyjen kanssa, hän ylvästeli ja pöyhisteli suuresta koostansa ja tuon +tuostakin sutkautti minulle sanan ja toisen minun pienuudestani muka. +Min'en osannut kostoksi muuta kuin sanoa häntä veljekseni ja vaatia +häntä voittosille ja paiskata hänelle kaikenlaisia pistopuheita, +hovin paashien suussa niin tavallisia. Päivällisillä kerran minä +olin sanonut hänelle jotain peräti purevaa. Siitä tuo pahan-ilkinen +junkkari sydämistyi niin, että nousi kuningattaren istuimen sivun +ojalle, sieppasi minut joka en osannut mitään pahaa varoakaan, +vyötäisistä ja paiskasi minut suureen kultaiseen kerma-astiaan ja +juoksi tiehensä. Minä putosin päistikkaa astian pohjalle, ja ellen minä +olisi ollut hyvä uimari, niin ties, mitenkä minun olisi käynytkään. +Pikku-muori oli sillä hetkellä toisessa päässä huonetta, ja kuningatar +oli niin hämmästynyt, ett'ei kyennyt sanomaan eikä tekemään mitään. +Vihdoin joutui Pikku-muori hätään ja veti minut ulos, sittenkuin +minä pakostakin olin nielaissut neljännen-osan kermaa suuhun. Minut +pantiin vuoteesen, vaikk'ei minulle muuta vahinkoa tullut kuin että +yksi vaatekerros meni pilalle. Kääpiö sai aika lailla selkäänsä ja +pakotettiin päälle päätteeksi juomaan kerman, johon hän oli minut +viskannut. Eikä hän sen koommin enää suosiossa pysynytkään. Kuningatar +lahjoitti hänet eräälle korkealle rouvalle, niin ett'en minä häntä +senjälkeen koskaan enää nähnyt. Siitä minulle suuri mielihyvä, sillä ei +sitä osaa niin sanoa, mitä kaikkia koukkuja tuommoinen häijy hirtehinen +saattaa keksiäkään. + +Oli hän jo kerran ennenkin tehnyt minulle aika kepposen, joka pani +kuningattaren väkistenkin nauramaan, mutta suututti häntä samalla niin, +että hän jo sillä kertaa olisi karkoittanut kääpiön pois hovista, ellen +minä jalomielisenä miehenä olisi pelastanut häntä. Kuningatar oli näet +ottanut lautaselleen paistista luun, kovertanut siitä ytimen ulos ja +asettanut luun jälleen pystyyn vadille. Kääpiö käytti hyödykseen sitä +silmänräpäystä, jolloin Glumdalclitch oli askaroimassa toisen pöydän +ääressä ja hyppäsi jakkaralle. Siitä hän sieppasi minut molempiin +käsiinsä, puristi minulta jalat yhteen ja pisti minut onton luun sisään +vyötäisiä myöten jalat edeltä. + +Ja siinä minä nyt olin kiinni ja mahdoin näyttää peräti naurettavalta. +Kului luullakseni kokonainen minutti, eikä kukaan huomannut, mitä +tapahtunut oli, sillä huutamaan minä en ruvennut; se ei olisi ollut +lainkaan arvoni mukaista. Koska kumminkin ruhtinaitten ruuat harvoin +kannetaan kuumina pöytään, niin eivät minun raajani tuossa sentään +sen pahempaa vammaa saaneet. Sukat ja housut ne vaan tulivat sen +siivoiseksi. Minun pyynnöstäni ei kääpiö saanut muuta rangaistusta kuin +kelpo selkäsaunan. + +Kuningatar ivaili usein minun arkain viisauttani ja tiedusti minulta +kerran, ovatko kaikki ihmiset minun kotimaassani sellaisia pelkureita +kuin minä. Syy oli seuraava. Kesäiseen aikaan on tässä maassa +paljo kärpäsiä, kooltaan niin suuria kuin leivoset meillä. Näiltä +pahan-ilkisiltä hyönteisiltä en tahtonut ateriain aikana saada rauhaa +ensinkään, ne kun myötäänsä hörisivät ja pörisivät korvissa, pyrkivätpä +lautasellenikin ja väliin lensivät nenälle tai otsalle, pistellen +kipeästi ja levittäen ympärilleen varsin ilkeätä löyhkää. Minulla +oli koko työ ja tekeminen, huiskiessani niitä pois, enkä saattanut +olla hätkähtämättä joka kerta kuin ne lensivät kasvoilleni. Kääpiön +tavallisia koiruuksia oli se, että hän otti kouraansa koko joukon +kärpäsiä -- aivan niinkuin koulupojat meillä -- ja päästi ne äkkiä +lentoon minun nenäni alla, säikyttääkseen minua kuningattaren suureksi +huviksi. Kostoksi minä silvoin niitä veitselläni lennosta, ja siinä +toimessa minä pian totuinkin sangen näppäräksi. + +Muistuu tässä mieleeni, että Glumdalclitch asetti minut kerran taas +tapansa mukaan lippailleni akkunalaudalle, raitista ilmaa hengittämään. +(Minä näet en uskaltanut sallia ripustaa lipasta naulasta akkunan +ulkopuolelle, niinkuin meillä Englannissa ripustetaan linnunhäkkejä.) +Olin lykännyt toisen akkunani syrjään ja söin parhaillani makeata +kakkua murkinaksi. Silloin hyökkäsi, makean tuoksun tuomina, +parikymmentä ampiaista lippaasen, ja siinäkös ne surisemaan ja +pörisemään kuin yhtä monta säkkipilliä. Muutamat hyökkäsivät kakkuni +kimppuun ja veivät sen murena murenelta ulos, toiset lentelivät pääni +ympäri ja kasvojeni kohdalla. Humina oli huumata minut kokonaan, ja +kauheasti minä pelkäsin niiden pistoja. Rohkaisin kumminkin mieleni, +sieppasin miekan ja rupesin huitomaan niitä ilmaan. Neljä sain +tapetuiksi, muut lensivät tiehensä, jonka jälkeen minä vedin akkunan +kiinni. Peltokanan kokoisia nuo herhiläiset olivat; pistimet, jotka +kiskaisin ulos, olivat puolentoista tuuman pituisia ja teräviä kuin +neulat. Kätkin ne sitten visusti talteen ja myöhemmin näyttelin niitä +ynnä muita merkillisiä esineitä useissa paikoin Europassa. Englantiin +tultuani lahjoitin niistä kolme Greshamin Collegeen; neljännen pidin +itse. + + + + +VIIDES LUKU + +Muutamia piirteitä Brobdingnagin maasta, kuninkaan palatsista ja +pääkaupungista. -- Vanha temppeli. + + +Käyn nyt lyhykäisesti tekemään selkoa tästä maasta, mikäli sitä +pääsin tuntemaan, nimittäin 2000 peninkulman piirissä pääkaupungista +Lorbrulgrudista. + +Brobdingnagin valtakunta sijaitsee niemellä, jonka koillispuolella on +kolmetoista peninkulmaa korkea seljänne, täynnään tulivuoria, niin että +ylitse on mahdoton kulkea. Ei Brobdingnagin oppineimmatkaan miehet +tiedä, millaista kansaa vuorten toisella puolen asuu, vai onko siellä +asukkaita lainkaan. Kolmella muulla puolen niemeä on valtameri. Koko +valtakunnassa ei ole ainoatakaan merisatamaa. Jokien suistamotkin ovat +niin täynnään teräviä kallioita, ja ulapalla meri useimmiten pauhaa +niin rajusti, ett'ei veneillä ole ulos yrittämistäkään. Väestö on +niinmuodoin aivan erillänsä muusta maailmasta. Mutta joet ovat suuria +ja laivaliike niillä vilkasta. Erinomaisen kalarikkaita ne ovat myös. +Ani harvoin siellä asukkaat merenkaloja käyttävätkään, ne kun ovat +samankokoisia kuin Europassakin, siis niin pieniä, ett'ei niitä maksa +pyytää. Luonto on nähtävästikin muodostanut nuo suunnattoman suuret +kasvit ja eläimet yksinomaa tätä maata varten. Miksikä niin on käynyt, +siitä ottakoot filosofit selvän. + +Maa on tiheästi asuttua, sillä siinä on yksikuudetta kaupunkia, +satakunta muureilla ympäröityä linnaa ja suuri joukko kyliä. +Pääkaupunki Lorbrulgrud on kahden puolen jokea. Taloja siinä on +kahdeksantuhatta ja asukkaita noin 600 tuhatta. Kaupunki on kolme +glomglungia (noin neljäkuudetta Englannin peninkulmaa) pitkä ja puolta +kolmatta leveä. Sen minä mittasin itse kuninkaalliselta noin 100 jalkaa +pitkältä kartalta, joka oli tehty hänen majesteetinsa käskystä ja nyt +levitettiin tanterelle minun eteeni. Minä astuin paljain jaloin sen +rajapiirteitä myöten ja samoin poikkipuolinkin useampaan kertaan ja +vertasin askelten luvun asteikkoon, niin että minun laskuni ovat ihan +tarkat. + +Kuninkaan palatsi ei ole yhtenäinen rakennus, vaan ryhmä useampia +kartanoita seitsemän peninkulman piirissä. Pääsalit ovat yleensä +240 jalkaa pitkiä ja yhtä leveitä; korkeus niissä sitä mukaa. +Glumdalclitchin ja minun käytettävikseni oli annettu vaunut, joissa +kotiopettajatar silloin tällöin läksi kasvattinsa kanssa ajelemaan +kaupungille ja puoteihin ostoksille. Minä olin näillä matkoilla aina +mukana, istuen lippaassani. Usein otti kumminkin Pikku-muori minut +kämmenelleen, jotta paremmin näkisin kartanoita ja ihmisiä. + +Paitsi tavallista lipasta, missä minua kannettiin, oli minulle +kuningattaren käskystä tehty toinenkin, 12 jalkaa pitkä, yhtä leveä +ja 10 jalkaa korkea. Se oli aiottu matkoja varten, koskapa entinen +oli Glumdalclitchin liian raskas sylissä kantaa ja ylen hankala +vaunuissakin pidellä. Tämän matkalippaan oli minun johdollani tehnyt +sama taideniekka, jonka tekemä edellinenkin oli. Siinä oli ikkuna +kolmelle taholle, kukin lujalla rautaristikolla varustettu tapaturmani +varalta. Neljännen seinän ulkopuolella oli kaksi ripaa, ja niitten läpi +kulki nahkahihnat, joista kantaja saattoi sitoa lippaan vyötäisilleen. +Milloin vaunuissa kulkeminen alkoi minua rasittaa, nosti palvelija +minut lippaineni eteensä hevosen selkään pehmoisten pielusten päälle. +Siitä minun oli mukava katsella ympärilleni, eikä tuo vatkaava +kulkukaan minua sen pahemmin rasittanut, minä kun olin tottunut +aalloilla keinumaan. + +Milloin mieleni teki lähteä kaupunkia katselemaan, otti Glumdalclitch +minut matkalippaineni syliinsä kantotuoliin, jota oli kantamassa neljä +miestä, ja jonka perässä kulki saattueena neljä kuninkaallista lakeijaa +livreat yllään. Uteliasta kansaa tungeskeli kantotuolin ympärillä, ja +Pikku-muori se, ystävällisesti kyllä, pysäytti tuon tuostakin kantajat +ja asetti minut kämmenelleen, jotta ihmiset paremmin näkisivät minua. + +Teki kerran mieleni nähdä kaupungin päätemppeliä ja sen tornia, jota +pidetään korkeimpana koko maassa. Sinne lähdettiinkin Pikku-muorin +kanssa, mutta minun täytyy sanoa, että minä petyin koko lailla. Maasta +ylimmäiseen huippuun asti ei torni ole kuin 3000 jalkaa korkea, mikä +sen maan suuruus-asteissa ei ole niinkään hämmästyttävää. Mutta minkä +temppeli menetti korkeudessa, sen se voitti lujuudessa ja kauneudessa. +Seinät olivat noin 100 jalkaa paksut, hakatusta kivestä raketut, +kukin kivi 40 jalkaa taholleen. Temppelin komeroissa seisoo marmoriin +veistetyitä jumalien ja kuninkaitten kuvapatsaita luonnollista +suuremmassa koossa. Eräästä patsaasta oli sakarisormi pudonnut maahan. +Minä mittasin sen: ummelleen tuuma viidettä jalkaa. Glumdalclitch +kääräisi sen nenäliinaansa ja pisti taskuunsa. Kotona hän pani sen +muitten lelujensa joukkoon, sillä niistä tuo tyttönen piti paljon, +niinkuin lapset kaikkialla muuallakin. + +Kuninkaallinen keittiö on kerrassaan uljas holvirakennus, noin 600 +jalkaa korkea. Iso uuni on läpimitassa kymmenen askelta pienempi +kuin St. Paulin kirkon kupukatto. Mutta jos kävisin kuvailemaan +paistin-uuneja, jättiläismäisiä patoja ja kattiloita, paisteja +vartailla ynnä sen semmoisia yksityisseikkoja, niin tuskin minua +uskottaisiinkaan. Sanottaisiin ainakin minun hiukan liioittelevan, +niinkuin matkustajat konsanaankin. Pelkäänpä, että minä, tätä moitetta +välttääkseni, olen mennyt päinvastaiseen liiallisuuteen. Pelkään, +että jos tämä kertomus käännetään Brobdingnagin kieleen ja lähetetään +sinne, niin kuninkaan ja hänen kansansa tulee paha mieli: sanovat minun +antaneen heistä vääriä kuvauksia liian pienissä mitoissa. + +Kuninkaalla on harvoin enempää kuin 600 hevosta tallissaan. Ne +ovat yleensä 50-60 jalkaa korkeita. Matkoilla ja juhlapäivinä +ulkona ratsastaessaan on hänellä saattoväkenä 400 ratsumiestä +kansalaiskaartia. Se oli loistavin kuva, mitä silmäni milloinkaan oli +kohdannut. + + + + +KUUDES LUKU + +Kaikenlaisia seikkailuja. -- Oma pursi. -- Sammakko. -- Apina. -- +Onneton hyppäys. + + +Onnellista minun elämäni olisi tässä maassa ollutkin, ellei minun +varteni vähyys olisi saattanut minua kaikenlaisiin sekä naurettaviin +että harmillisiin puliin. Kerron tässä muutamia. + +Glumdalclitch vei minua usein pienemmässä lippaassa hovin puutarhoihin, +piteli minua siellä välisti kämmenellään, vuoroin taas laski maahan. +Muistan, kuinka kerran kuningattaren kääpiö, ennenkuin joutui hovista +pois, kulki meidän perässämme pitkin puutarhaa. Pikku-muori oli +laskenut minut maahan, ja siinä me, kääpiö ja minä, satuimme yhdessä +erään hyvin pienen omenapuun, tuommoisen kääpiöpuun, alle. Siinä pääsi +minulta väkistenkin semmoinen sanasutkaus, jolla letkautin sekä kääpiön +että puun vaivaiskokoa. Sellaisia sanoja näet löytyy heidän kielessään +yhtä hyvin kuin meidänkin. Silloin tuo hirtehinen, käyttäen hyödykseen +sitä silmänräpäystä, jolloin parhaillani astuskelin omenapuun alla, +puistalti äkkiä puuta. Samassa humahti korvieni ohitse kymmenkunta +omenaa, suuria kuin oluttynnyri. Minä kyykistyin, mutta samalla iski +omena minua niskaan, niin että menin nenälleni. Muuta vahinkoa ei +tuosta sentään tullut, ja anteeksi suotiin kepponen kääpiöllekin minun +pyynnöstäni, varsinkin kun itse olin antanut kinastukseen aihetta. + +Kerran taas oli Glumdalclitch pannut minut nurmikolle ja lähtenyt +kotiopettajattarensa kanssa kävelemään kauemmas. Äkkiä tuli raesade, +niin ankara, että paiskasi minut maahan, ja siinä nyt rakeet pieksivät +minua yli koko ruumiin, niinkuin olisi minua tennis-palloilla +pommitettu. Nelin ryömin pääsin vihdoin pensaan alle suojaan, mutta +ruumis oli minulla niin ylt'yleensä täynnä pahkoja ja kuhmuja, +ett'en kymmeneen päivään kyennyt lähtemään ulos. Eikä tämä ole kumma +eikä mikään, sillä koska luonto on laittanut siellä kaikki samassa +suhteessa, ovat rakeetkin siellä 1800 kertaa suuremmat kuin Europassa. +Ihan minä ne punnitsin ja mittasin. + +Oli minulle sattua pahempikin seikka samassa puutarhassa. Pikku-muori +oli pannut minut tavalliseen paikkaan, niinkuin välisti pyysin, +saadakseni rauhassa mietiskellä kohtaloani. Lipas oli jätetty kotia. +Itse hän oli opettajattarensa ja tuttavainsa kanssa mennyt kävelemään +puutarhan toiseen päähän, niinkin kauas, ett'ei voinut enää minua nähdä +eikä kuulla. Tuleepa tuosta äkkiä puutarhurin valkoinen lintukoira +puutarhaan, vainuaa jotain outoa ja rientää suoraa päätä minua kohti. +Muitta mutkitta se sieppaa minut niskasta hampaisinsa, kantaa retuuttaa +minut isäntänsä luo ja laskee, häntäänsä heilutellen, maahan. Kaikeksi +onneksi oli koira niin hyvin opetettu, ett'ei se tehnyt minulle mitään +vahinkoa, ei edes repinyt vaatteitakaan. Mutta puutarhuri, joka tunsi +minut varsin hyvin ja oli sangen ystävällinen minulle, säikähti +pahanpäiväiseksi, otti minut molempiin käsiinsä ja kysyi, kuinka minä +jaksan. Minä olin niin hämmästynyt ja hengästyksissäni, ett'en ensi +alussa kyennyt sanaakaan sanomaan. Muutaman minutin perästä minä +toinnuin taas, ja puutarhuri vei minut Pikku-muorille. Tämä oli sillä +välin tullut siihen paikkaan, mihin minä olin jäänyt yksikseni, ja oli +hirveästi säikähtänyt, kun ei minua näkynyt eikä kuulunut. Hän antoi +puutarhurille ankarat nuhteet koiran tähden, mutta koko asia jätettiin +sikseen, eikä hovi saanut koko tapauksesta mitään tietoa. Tyttö pelkäsi +näet kuningattaren suuttuvan, enkä minäkään pitänyt mointa sattumaa +oikein edullisena maineelleni. + +Tämän tapauksen johdosta Glumdalclitch päätti olla enää milloinkaan +jättämättä minua yksikseni ulos. Tuota minä olin peljännyt jo aikaa +sitten ja senvuoksi salannut häneltä muutamia kolttosia, mitä minulle +oli sattunut, yksin ollessani. + +Kerran lentää liihoitteli iso haarahaukka puutarhan kohdalla ja iski +alas minua kohti. Ellen minä uljaasti olisi vetänyt miekkaani ja +lymynnyt tiheän pensas-aidan taakse, olisi se kaiketi lyönyt terävät +kyntensä minuun. Toisen kerran nousin vasta kaivetun myyränmäen +harjalle, mutta vajosin siihen kaulaa myöten. Vaatteet ryvetin +pahanpäiväisiksi, mutta sen seikan selvittämiseksi pistin hätävalheen. +Kerran taas loukkasin pahasti sääriluuni: kompastuin näet etanan +kuoreen, kävellessäni yksinäni ja muistellessani poloista Englantia. + +En tiedä oikein, miellyttikö vai harmittiko minua enemmän se seikka, +ett'eivät pienemmät linnut näyttäneet ensinkään pelkäävän minua. +Ne lähestyivät minua kyynärän päähän kaikessa rauhassa noukkimaan +maasta matoja ja muuta suuhun pantavaa, niinkuin ei olisi ketään +likimaillakaan. Muistan, kuinka kerran muuan julkea rastas sieppasi +minulta kädestä palasen kakkua, jonka Pikku-muori vastikään oli +antanut minulle murkinaksi. Jos milloin yritin ottamaan tuommoista +lintua kiinni, niin lensi niitä uhkeasti minun ympärilleni koko +parvi, ja nekös koettivat pistää nokallaan minua sormiin, niin että +täytyi kätkeä kädet piiloon niiltä. Sitten ne taas kaikessa rauhassa +läksivät noukkimaan matoja kuin ennenkin. Mutta kerran heitin paksulla +karangolla niin ovelasti erästä hamppuvarpusta, että se tupertui +maahan. Minä tartuin siihen molemmin käsin ja läksin riemuissani +viemään sitä Pikku-muorin luokse. Mutta lintu, joka olikin vaan +pyörtynyt, toipui heti kohta ja rupesi siivillään pieksämään minua +ympäri korvia ja kupeita. Minä pitelin sitä niin kaukana luotani, +ett'ei se ulottunut minuun kynsillänsä, ja olin monasti jo päästää koko +otuksen tiehensä, mutta pian tuli avukseni muuan renki, joka väänsi +siltä niskat nurin. Huomenissa se laitettiin minulle päivällisiksi, ja +oli se muistaakseni tavallisen joutsenen kokoinen. + +Kuningatar, joka usein oli kuullut minun kertovan merimatkoistani +ja tahtoi kaikin tavoin huvittaa minua, milloin olin alakuloinen, +kysäisi kerran, osaanko minä hoitaa purjetta ja käyttää airoja, +ja olisiko pieni souteleminen minulle terveellistä. Minä vastasin +osaavani kumpaakin ja selitin edelleen, että vaikka minä oikeastaan +olin laivan lääkäri, niin täytyi minun usein hätätilassa toimittaa +tavallisen matrossinkin tehtäviä. Mutta, sanoin, kuinkapas soutaminen +kävisi päinsä tässä maassa, missä pienimmät ruuhetkin ovat meidän +suurimpain sotalaivain kokoisia? Eihän tällaisilla vesillä ensinkään +pystyisi liikkumaan sellainen vene, jota minä voisin hoidella. Silloin +sanoi kuningatar, että jos minä otan tehdäkseni piirustukset, niin +kyllä hän panee oman puuseppänsä tekemään sellaisen veneen kuin +minulle sopii, hankkiipa minulle vielä paikankin, missä soudella. +Nikkari, näppärä mies, sai minun johdollani kymmenessä päivässä +valmiiksi huvipurren, jossa oli purje ja muut tarpeet. Kuningatar, +sen nähtyään, ihastui siihen niin, että sieppasi sen syliinsä ja +juoksi näyttämään kuninkaalle. Kuningas käski koetteeksi panna minut +pursineni vesisaaviin, mutta siinä oli niin ahdasta, ett'en päässyt +pieniä airojani eli huopureitani liikuttamaankaan. Mutta kuningatarpa +oli jo sitä ennen keksinyt paremman keinon. Hän käski puuseppänsä +rakentaa puusta 100 jalkaa pitkän, 50 jalkaa leveän ja 8 jalkaa syvän +puisen altaan. Se tilkittiin ja tervattiin vedenpitäväksi ja pantiin +lattialle erääsen palatsin ulommaisia huoneita. Pohjassa oli hana, +josta vesi päästettiin ulos, niin kohta kuin oli alkanut pilaantua. +Puolessa tunnissa sai kaksi palvelijaa sen jälleen täyteen. Siinä +minä sitten useasti soutelin ratokseni sekä kuningattarenkin ja +hänen seuralaistensa huviksi, ja mielikseen he katselivatkin minun +taitavuuttani ja sukkelia liikkeitäni. Väliin vedin purjeen ylös ja +asetuin perään: tuulta minulle löyhyttivät hovinaiset viuhkoillansa. +Heidän väsyttyänsä, pantiin palvelijat puhaltamaan tuulta purjeesen, +ja siinäkös minä ohjasin purttani, milloin laitaiseen, milloin +hankavastaiseen! Leikin loputtua nosti Glumdalclitch purteni ylös ja +ripusti huoneesensa naulaan kuivamaan. + +Tällaisessa tilaisuudessa olin kerran vähällä menettää henkeni. Muuan +hovipoika oli nostanut purteni altaasen. Kotiopettajatar, joka oli +tullut Glumdalclitchin kanssa saapuville, yritti nostaa minua purteen, +mutta minä luiskahdin hänen hyppysistään ja olisin ehdottomasti +pudonnut 40 jalkaa korkealta lattialle, ellen olisi onnen sattumasta +tarttunut nuppineulaan, joka pisti esille tuon arvoisan mamselin +puserosta. Neulan pää pisti housujeni kauluksen läpi paitaan ja siten +jäin roikkumaan ilmaan, kunnes Glumdalclitch tuli pelastamaan minut. + +Kerran taas muuan palvelija, jonka tehtävänä oli panna joka kolmas +päivä uutta vettä altaasen, oli epähuomiosta nostanut siihen sangon +vedessä suuren sammakon. Sammakko oli pohjassa, kunnes minut pantiin +purteeni. Silloin sen teki mieli päästä kuivalle maalle ja nousi purren +laidalle, jolloin pursi kallistui niin pahasti, että minun täytyi +hypätä toiselle laidalle tasapainoksi. Sisäänpäästyään se loikkasi +yhdellä harppauksella puolet veneen pituutta ja alkoi sitten hyppiä +minun pääni ylitse edestakaisin, tahraten minun kasvoni ja vaatteeni +pahanpäiväisiksi ilkeällä limalla. Se oli inhottavin eläin, mitä ikinä +olin nähnyt. Pyysin kumminkin Pikku-muoria jättämään minut kahden +kesken tuon konnikan kanssa, kolhin sitä sitten airollani, kunnes se +loikkasi ulos veneestä. + +Suurin vaara, mikä minua tässä maassa uhkasi, on vielä kertomatta. +Glumdalclitch oli kerran telkinnyt minut huoneesensa ja itse mennyt +ulos asialle tai vieraisin. Ilma kun oli lämmin, oli akkuna jäänyt +auki, samoin ovet ja akkunat minunkin suuremmassa lippaassani, jossa +useimmiten asuin, se kun oli avarampi ja mukavampi. Istuin tuossa +pöytäni ääressä hiljaisissa miettein, kun äkkiä kuulin jonkun tulla +tuhahtavan huoneesen ja loikkivan laidasta toiseen. Säikähtäen +kurkistin ulos, tuoliltani kumminkaan nousematta, ja huomasin silloin, +että huoneesen oli tullut erään keittiön virkamiehen kesy apina. Siinä +tuo lystikäs eläin nyt keikkui ja kuperkeikkojaan heitteli, kunnes +saapui minun lippaani ääreen. Sitä se näkyi katselevan peräti suurella +uteliaisuudella ja mielihyvällä, pilkistellen sisään joka akkunasta +ja ovesta. Minä menin huoneen eli lippaan perimmäiseen nurkkaan, +mutta kun apina joka puolelta oli aina näkyvissä, niin valtasi minut +sellainen pelko, ett'en hoksannut edes mennä vuoteenkaan alle piiloon, +vaikka se olisi ollut niin helppo tehdä. Hetken aikaa kurkisteltuaan +ja irvisteltyään ja ulistuaan se vihdoin huomasi minut ja kurotti +kätensä ovesta sisään niinkuin kissa, hiiren kanssa leikkiessään. +Minä koetin väistää sitä, minkä suinkin osasin, mutta kiinni se +minut sai kuin saikin takin rintamuksesta ja veti ulos. Nyt se otti +minut oikeaan etukäteensä ja piteli kuin amma, joka viihdytellen +tuudittaa lasta. Kun yritin päästä irti, silloin se puristi minua +niin lujasti, että näin parhaaksi pysyä asemillani. Kaiketi se luuli +minua pieneksi apinanpojaksi, sillä usein se varsin hellästi silitteli +toisella kädellään minun kasvojani. Tässä mieluisassa toimessaan +se äkkiä keskeytyi, kuultuaan ulkoa kolinaa, hyppäsi sitten samaan +akkunaan, mistä oli tullutkin, ja nousi vesitorvia ja räystäitä +myöten läheisen rakennuksen katolle, yhä kulkien kolmella raajalla, +neljännessä pidellen minua. Kuulin Glumdalclitchin parkaisevan samassa +silmänräpäyksessä kuin apina vei minut ulos akkunasta. Tyttö parka +oli vähällä pyörtyä. Hälinä syntyi koko tässä palatsin korttelissa; +palvelijat kantamaan tikapuita. Sadat ihmiset näkivät apinan istuvan +rakennuksen katonharjalla, pidellen minua kuin vakaista lasta +toisessa etukädessään ja toisella syöttäen minua: pistellen suuhuni +ruokapalasia, joita sillä oli tallella poskessaan. Roskaväen joukossa +oli sellaisiakin, jotka eivät saattaneet olla purskahtamatta nauruun. +Eikä heitä siitä kovin käy moittiminenkaan, sillä näyttihän tila +kieltämättä hassunkuriselta kaikkien muitten silmissä, paitsi minun. +Muutamat rupesivat viskomaan apinaa kivillä, pakottaakseen sen tulemaan +alas, mutta se kiellettiin ankarasti, muutoinhan olisivat saattaneet +musertaa minulta pään. + +Nyt nostettiin tikapuita, joita myöten muutamia miehiä alkoi kiivetä +katolle. Apina kun näki olevansa melkein joka puolelta saarroksissa ja +huomaten vaikeaksi liikkua kyllin nopeasti kolmella raajalla, laski +minut kattotiilen päälle ja puikki tiehensä. Siellä minä nyt istua +kökötin jonkun aikaa 300 jalkaa korkealla maasta, peljäten joka hetki, +että tuuli paiskaa minut alas tahi että minua rupee pyörryttämään, ja +minä putoan päistikkaa räystään yli maahan. Mutta ennen pitkää muuan +urhea poika, Pikku-muorin palvelijoita, kiipesi katolle, pisti minut +housuntaskuunsa ja toi alas. + +Säikäyksestä, apinan inhottavasta syöttämisestä ja lujista +puristuksista minä olin käynyt niin heikoksi, ett'en kahteen viikkoon +päässyt vuoteeltani nousemaan. Kuningas, kuningatar ja koko hovi +panivat joka päivä tiedustelemaan minun tilaani. Kuningatar omassa +personassaan kävi monta kertaa minua katsomassa sairauteni aikana. +Apina tapettiin, ja sellainen julistus annettiin, ett'ei palatsin +läheisyydessä saa pitää elukoita minkäänlaisia. + +Kun terveeksi tultuani kävin kuninkaan luona kiittämässä minulle +osoitetusta suosiosta, suvaitsi kuningas armollisesti laskea leikkiä +minun seikkailuni johdosta. Hän kysyi, mitä kaikkea minä lienen +mietiskellytkään apinan käsissä, mitä minä pidin apinan antamasta +ruuasta ja ruokintatavasta, ja mahtoiko raitis ilma siellä korkeuksissa +lisätä minulle ruokahalua. -- Hän tahtoi tietää, mitä minä olisin +sellaisessa tapauksessa tehnyt kotipuolellani. Minä kerroin hänen +majesteetillensa, ett'ei meillä Europassa ole apinoita, paitsi +muutamia, joita sinne tuodaan nähtäviksi muista maista, nekin +niin pieniä, että kymmenkunnan minä niitä ainakin korjaisin, jos +uskaltaisivat kimppuuni käydä. Mitä taas tähän hirvittävään eläimeen +tulee, jonka kanssa täällä olin tekemisissä (sehän oli suuri kuin +hyväkin norsu), jos vaan säikäykseltäni olisin hoksannut vetäistä +miekkani, niin (ja tätä sanoessani minä katsahdin uljaasti ja lyödä +lapautin kahvaa) kyllä minä olisin pannut semmoisen merkin sen +käpälään, että suuremmalla kiireellä se olisi kamaristani lähtenyt kuin +oli sinne tullut. Tämän kaiken minä sanoin niin vakavalla äänellä kuin +konsanaankin mies, joka luulee rohkeuttansa epäiltävän. Puheestani +ei kumminkaan ollut sen valtavampaa vaikutusta kuin että läsnäolijat +purskahtivat nauramaan, mikäli nimittäin kunnioituksesta majesteetia +kohtaan uskalsivat. + +Joka päivä minusta aina joku hassu juttu hovissa kerrottiin. +Glumdalclitch rakasti minua kyllä aivan sanomattomasti, mutta +hänessäkin oli niin paljo veitikkaa, että aina kertoi kuningattarelle +minun pienimmätkin hupsutukseni, jos vaan luuli niitten huvittavan +hänen majesteetiansa. Kerran oli Pikku-muori hiukan huonovointinen ja +läksi kotiopettajattarensa kanssa maalle tunnin matkan päähän, noin +30 peninkulmaa kaupungista. He astuivat vaunuistansa erään kapean +polun kohdalla ja läksivät kedolle. Minun matkalippaani Glumdalclitch +laski maahan, ja minäkin läksin jaloittelemaan. Polulla sattui olemaan +lehmänkasa, ja minun piti malttamattomasti päästä näyttämään, kuinka +notkeasti minä hyppään sen yli. Otin vauhtia, mutta hyppäsin liian +lyhyeen ja olin yks kaks polvia myöten keskellä kasaa. Pääsinhän minä +siitä miten kuten kaalaamalla ulos, jonka jälkeen palvelija pyhki minut +nenäliinallaan niin puhtaaksi kuin osasi, sillä kauheassa siivossa minä +vaan olin. Pikku-muori pisti minut lippaasen, kunnes päästiin kotia. +Siellä kerrottiin asia heti kohta kuningattarelle, ja palvelija levitti +siitä hoviinkin tiedon, ja niinpä ei muutamaan päivään muusta lystistä +puhuttukaan kuin minulle sattuneesta kolttosesta. + + + + +SEITSEMÄS LUKU + +Somia näperrystöitä. -- Klaveerinsoitto. -- Mitenkä kuningas ei ymmärrä +omaa etuansa. + + +Aamutervehdyksillä oli minun tapani käydä kuninkaan luona kerran tai +kahdesti viikossa. Usein olin niissä tilaisuuksissa nähnyt hänet +parturin käsissä. Ensi kerralla tuo toimitus näytti varsin hirveältä, +sillä partaveitsen terä oli kaksi kertaa niin pitkä kuin tavallinen +viikate. Kerran poimin saippuavaahdosta 40-50 partakarvaa ja tein +niistä varsin käytännöllisen kapineen. Vuolin näet hienosta puusta +kammanseljän kaltaisen laatan, kaivoin siihen reikiä yhtä pitkäin +matkain päähän peräkkäin hienoimmalla neulalla, mitä Pikku-muorilla +oli, ja pistin karvat näihin reikiin, yhden kuhunkin. Vuolin ne sitten +veitsellä ulkopäästä niin sileiksi ja tasaisiksi kuin mahdollista ja +sain siten varsin laatuun käyvän kamman. Hyvään aikaan se valmistuikin, +sillä entisestä oli jo niin monta piitä katkennut, että sitä tuskin +enää osasi käyttää, eikä ollut koko maassa niin hienohyppyistä +mestaria, joka olisi pystynyt toista tekemään. + +Tästä muistuu mieleeni muuan toinen hauska toimi, johon käytin niin +monta lomahetkeä. Olin pyytänyt kuningattaren kamarineitsyen panemaan +minulle säästöön kuningattaren hivuksia, joita tarttuu kampaan hänen +majesteetiansa kammattaessa. Aikain kuluessa niitä oli karttunutkin +koko kimppu. Neuvoteltuani ystäväni hovinikkarin kanssa, jonka +oli määrä tehdä kaikellaisia pieniä kapineita minun huoneeseni, +pyysin hänen laittamaan minulle kaksi tuolia ja pistämään hienolla +parsinneulalla reikiä sekä selkämyksen että istuimen kehyksiin. +Näitten reikäin kautta minä sitten pujotin paksuimmat hivukset ja +kudoin kehyksiin verkot. Täten sain valmiiksi kaksi somaa tuolia +siihen kuosiin kuin Englannissa rottinkituolit ja lahjoitin ne hänen +majesteetillensa kuningattarelle. Hän pani ne omaan huoneesensa ja +tapasi näytellä niitä merkillisinä esineinä vierailleen, niinkuin ne +merkillisiä kyllä olivatkin. Kuningatar käski minua istumaan näille +tuoleille, mutta minä en suostunut; sanoin ennen tahtovani kuolla +tuhannen kuolemaa kuin ala-arvoisella osalla ruumistani asettua niitten +kalliitten hivusten päälle, jotka kerran olivat koristaneet hänen +majesteetinsa päätä. + +Minulla kun on taipumusta kaikenlaiseen näperrykseen, niin laitoin +kuningattaren hivuksista vielä pienen soman kukkaron, noin neljä jalkaa +pitkän, johon kuningattaren nimi oli kudottu kultaisilla kirjaimilla. +Hänen majesteetinsa suostumuksella lahjoitin tämän kukkaron +Pikku-muorille. Enemmän siitä, totta puhuen, oli silmälle huvia kuin +elämässä hyötyä, se kun oli liian heikko senpuolisille raskaille +kultarahoille, eikä hän siinä muuta pitänytkään kuin pikkuruisia +esineitä, kuten tyttöjen on tapana. + +Kuningas oli suuri musikin harrastaja, ja siksi hovissa usein +pidettiinkin konsertteja. Niihin vietiin minutkin ja pantiin lippaineni +pöydälle. Mutta melu ja pauhu oli niin hirveä, että läheltä oli +mahdoton erottaa melodioita. Minä olen varma siitä, että jos jonkun +kuninkaallisen armeijan kaikki torvet ja rummut pantaisiin yhtaikaa +toitottamaan ja pärisemään teidän korvanne juuressa, niin ei se olisi +mitään tämän pauhinan rinnalla. Siksipä toimitinkin, että minut pantiin +niin kauas soittoniekoista kuin mahdollista. Kun sitten vedin oven ja +akkunat kiinni ja laskin vielä akkunaverhotkin alas, niin ei soitto +kovin epämiellyttävältä kuulunutkaan. + +Nuoruudessani olin hiukan oppinut rämpyttämään klaveeria. +Pikku-muorilla oli sellainen soittokone huoneessaan, ja kahdesti +viikossa kävi soiton-opettaja hänen luonaan. Iskipä kerran mieleeni +soittaa sillä kuninkaalle ja kuningattarelle joku englantilainen laulu. +Mutta kovin helppoa tuo ei ollut, sillä klaveri oli lähes 60 jalkaa +pitkä ja koskettimet jalkaa leveät, niin että minä kädet levällä +ulotuin parahiksi viiden koskettimen yli. Soittaminen oli työlästä +sekin, sillä minun piti kaikin voimini lyödä nyrkillä koskettimiin. +Mutta minäpä keksin erityisen soittometodin: laitoin kaksi tavallisen +pattisauvan kokoista keppiä ja käärin paksumman pään ympärille +hiirennahkoja, niin ett'ei lyödessä päällysluut halkeaisi eikä äänikään +tulisi häirityksi. Klaveerin eteen, noin neljä jalkaa kosketinten +alapuolelle, pantiin lavitsa, ja minut nostettiin siihen. Siinä +minä sitten juoksin edestakaisin, lyöden kurikoillani koskettimia, +mitä milloinkin piti, ja näin soitin englantilaista polskaa heidän +majesteetiensa iloksi ja mielihyviksi. Tuo oli ankarinta ponnistusta, +mitä milloinkaan olen kestänyt: enhän minä ulottunut juostenkaan +soittamaan enempää kuin kuudentoista koskettimen alalla yhtaikaa, niin +ett'ei basso ja diskantto sattuneetkaan kohdakkain, niinkuin muilla +musikanteilla, ja se se oli peräti haitallista minun soitolleni. + +Välisti kuningas tiedusteli minulta valtiollisia ja yhteiskunnallisia +asioita minun kotimaassani. Minä kerroin ja selitin. Varsin kummalliset +käsitykset hänellä vaan näkyivät olevan tällaisista seikoista. Eikä +kummakaan. Paljonhan pitää ottaa lieventäviä asianhaaroja lukuun. +sellaista kuningasta arvosteltaessa, joka elää kokonaan erillänsä +muusta maailmasta. Sellaisissa syntyy kaikenlaisia ennakkoluuloja +ja ahdasmielisyyttä, joita meissä ja muissa Europan sivistyneissä +kansoissa ei ensinkään ole. Todisteeksi tästä kerron erään keskustelun, +mikä minulla kerran oli hänen majesteetinsa kanssa. Herättääkseni +yhä suuremmaksi hänen uteliaisuuttansa minä kerroin hänelle, kuinka +Europassa kolme neljä sataa vuotta sitten oli keksitty muuan +merkillinen jauho eli pulveri. Siihen jos sattuu yksikin ainoa +tulenkipinä, niin se syttyy silmänräpäyksessä, olkoon sitä vaikka +vuoren korkuiset kasat, ja lentää ilmaan ukkostakin kovemmalla +pauhinalla ja rymyllä. Jos nyt tätä pulveria panee sopivan määrän +vaski- tai rautaputkeen, ja pistää sen päälle rauta- tahi lyijypallon +ja sytyttää, niin pallo lentää sellaisella voimalla ja nopeudella, +ett'ei sitä pidätä mikään. Suurimmat tällaiset pallot saattavat yhdellä +iskulla kaataa maahan kokonaisen armeijan rintaman, kukistaa kivimuurit +perustuksia myöten ja tuhota suuria sotalaivoja, niin että ne uppoavat +meren pohjaan tuhansine miehineen. Jos kaksi tuommoista palloa yhdistää +kahleilla ja sitten lähettää lentämään, niin katkaisevat ne mastot ja +muut taklaukset poikki, leikkaavat satoja ihmisiä keskeltä kahtia ja +tuhoavat kaikki kuin eteen sattuu. Sellaista pulveria -- näin minä +edelleen selittelin -- meillä usein pannaan onttoihin rautapalloihin +ja lennätetään piiritettyyn kaupunkiin, jossa ne särkevät kivityksen, +kukistavat talot, räjähtävät sitten rikki ja singottavat sirpaleita +joka haaralle tuhoksi ja turmioksi kaikelle, mitä lähellä on. Sanoin +tietäväni, mistä ja miten tuota pulveria tehdään, ja että aineksia on +täälläkin helposti saatavissa; sanoin osaavani myös opettaa tekemään +näitä rautatorvia niin suuria kuin hänen majesteetinsa valtakunnalle +soveliasta olisi. Suurimmat tulisivat korkeintaan sata jalkaa pitkiä. +Kun pariinkymmeneen tuollaiseen torveen panisi tarpeellisen määrän +puheena-olevaa pulveria, niin jo saisi moniaassa tunnissa lujimmankin +linnan muurit murretuiksi, jopa koko pääkaupunginkin hävitetyksi, +jos tämä joskus uskaltaisi ruveta vastustamaan hänen majesteetinsa +itsevaltiaita käskyjä. Kaiken tämän minä nyt sanoin olevani valmis +alamaisuudessa tarjoamaan hänen majesteetillensa vähäiseksi +kiitollisuuden osoitukseksi kaikesta suosiosta ja suojeluksesta, mitä +minun osakseni täällä on tullut. + +Kuningas kauhistui, kuullessaan minun kuvaustani noista hirvittävistä +koneista ja samoin minun ehdotustani. Hän sanoi olevansa hämmästynyt +siitä, kuinka niin mitättömässä ja matelevassa maanmadossa kuin minä +(nämä olivat hänen omat sanansa) saattaa olla moisia epäinhimillisiä +ajatuksia, ja kuinka minä niin tyynellä mielin saatan kuvailla +hänelle kaikkia noita verisiä hävityksen töitä, joita moiset koneet +aikaansaavat. Kaiken tuon, arveli hän, on keksinyt häijy henki, +ihmiskunnan vihollinen. Hän puolestaan -- lausui majesteeti -- ei +iloitse mistään niin paljoa kuin uusista keksinnöistä taiteen ja +luonnon alalla, mutta mieluummin hän menettäisi puolet valtakuntaansa +kuin pääsisi moisen salaisuuden perille. Minut hän kielsi henkeni +uhalla puhumasta tästä asiasta enää sanaakaan. + + + + +KAHDEKSAS LUKU + +Kuninkaan ja kuningattaren mukana valtakunnan rajamaihin. -- Lähtö +maasta varsin merkillisellä tavalla. + + +Alati asui minun sisimmissäni se varma tieto, että vielä minä täältä +kerran pääsen pois, vaikk'en ensinkään tiennyt, miten, enkä osannut +rakentaa suunnitelmaa, jolla olisi edes hiukankaan onnistumisen +mahdollisuutta. Laiva, jossa olin tullut Brobdingnagin läheisyyteen, +oli ensimmäinen, mikä milloinkaan oli näitä rantoja lähestynyt, ja +nyt oli kuninkaalta käynyt käsky sellainen, että jos milloin vielä +toinen laiva näihin seutuihin saapuu, on se vedettävä rantaan ja +laivaväki kannettava koreissa Lorbrulgrudiin. Hyvinhän minua täällä +kohdeltiin, olinhan kuninkaan sekä kuningattaren suosikki ja koko hovin +ihastuksen esine, mutta sittenkin oli minun asemani sellainen, että se +loukkasi ihmis-arvoa. En saattanut milloinkaan unohtaa kotiin jääneitä +omaisiani. Mieleni paloi päästä samankaltaisteni pariin, kävellä +kaduilla ja kedoilla, tarvitsematta peljätä, että joku tallaa minut +kuolijaksi kuin minkä sammakon tai koiranpennun. + +Mutta vapauteni hetki löi pikemmin kuin olin luullunkaan ja varsin +omituisella tavalla. Kerron tässä koko jutun juurta jaksain. + +Olin nyt ollut kaksi vuotta tässä maassa. Kolmatta alkaessani läksin +Glumdalclitchin kanssa seuraamaan kuningasta ja kuningatarta matkalle +valtakunnan eteläosiin. Minua kuljetettiin matkalippaassa, joka, kuten +jo olen kertonut, oli 12 jalkaa avara. Minun määräyksestäni oli lakeen +neljästä kolkasta kiinnitetty rippumatto, jott'ei tärinä tuntuisi niin +kovalta, ollessani palvelijan edessä hevosen seljässä. Tässä matossa +minä usein nukuinkin matkalla. Kattoon olin puusepällä teettänyt +tuulottamista varten neliöjalan suuruisen aukon, hiukan syrjään +rippumaton keskikohdasta. Aukon sulkuna oli raiteissa liikkuva kansi. + +Matkan perille päästyämme, suvaitsi kuningas viipyä muutamia päiviä +kuninkaallisessa palatsissa Flanflasnicin kaupungissa, joka oli +18 peninkulman päässä merenrannasta. Glumdalclitch ja minä olimme +kovin väsyneitä, minä hiukan vilustunutkin, mutta tyttö parka niin +huonovointinen, ett'ei päässyt ulos ensinkään. Kovin teki mieleni +nähdä valtamerta: siinähän minun pelastukseni tie, jos se milloinkaan +minulle auennee. Olin voivinani huonommin kuin voinkaan ja pyysin +päästä rannalle hengittämään meren raitista ilmaa. Seurakseni ehdotin +erään hovipojan, johon olin kiintynyt ja johon osasin luottaa. En +unohda milloinkaan, kuinka vastenmielisesti Pikku-muori suostui tuohon +matkaan, ja kuinka tarkasti hän neuvoi hovipoikaa pitämään minusta +hellää huolta. Ja itkuun tillahti kuin tillahtikin tyttö raukka, +ikäänkuin aavistaen, mitä tapahtuva oli. + +Hovipoika vei minut lippaassani puolen tunnin matkan päähän kalliolle +meren rannalla. Siellä käskin hänen laskemaan minut maahan, avasin +akkunan ja katselin kaihomielin merelle. Minua rupesi taas panemaan +pahasti, jonka vuoksi sanoin hovipojalle aikovani hiukan nukahtaa +rippumatossa, se kun kaiketi tekee minun hyvää. Menin sitten sisään, ja +poika sulki akkunan, jott'ei tulisi vetoa. Pian olinkin vaipunut uneen. +Luultavasti kävi nyt niin, että poika, huomattuaan minun nukkuneen +ja ajatellen, ett'eihän tässä mitään vaaraa ole peljättävissä, läksi +hakemaan kallioitten koloista linnunmunia. Ennen nukkumistani huomasin +näet hänen samoilevan rantoja pitkin ja kumartuvan pari kertaa jotain +ottamaan. + +Oli miten oli, äkkiä minä heräsin siihen, että lipasta kovasti +nyäistiin ylöspäin katon harjassa olevasta renkaasta. Tunsin lippaani +kohoavan ylä-ilmoihin ja äkkiä lähtevän kiitämään hirveätä vauhtia +eteenpäin. Ensi nykäys oli vähällä viskata minut rippumatosta +lattialle, mutta sitten tuntui liike varsin mukavalta. Huusin monta +kertaa minkä suinkin jaksoin, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. +Vilkaisin ulos akkunoista, mutta ei näkynyt muuta kuin pilviä ja +niitten välissä taivaan kantta. Pääni päältä kuulin ääntä, niinkuin +siipien suhinaa, ja silloin vasta alkoi tilani minulle selvitä: kotka +oli nokallaan tarttunut renkaasen ja kiidättää nyt lipasta korkeuteen. +Sieltä se sen pian pudottaa kallioihin, niinkuin kilpikonnan +kuorinensa, ja syödä raastaa suuhunsa minun ruumiini. Kotkalla on +näet niin tarkka hajuaisti, että se vainuaa saaliinsa pitkäin matkain +päästä, vaikka se olisi paremmassakin piilossa kuin minä parin tuuman +paksuisten lautain takana. + +Tuokion perästä kasvoi pauhina ja siipien humina entistä kovemmaksi, +lipastani alkoi heitellä puoleen ja toiseen, niinkuin tuuliviiriä +rajusäällä. Samalla kuului kotka saavan iskuja ja läimäyksiä (kotka +se näet ihan varmaan oli, joka piteli lipastani nokassaan), ja kohta +sen jälkeen minä äkkiä tunsin lähteväni putoamaan pystysuoraan alas. +Sitä menoa kesti noin minutin verran, mutta vauhti oli niin huimaa, +että oli vähällä salvata minulta hengen. Putoaminen päättyi hirmuiseen +loiskaukseen, joka kajahti korvissani ankarammalta kuin Niagaran +pauhina. Seuraavan minutin ajan olin pilkko pimeässä, mutta sitten +kohosi lipas niin korkealle, että akkunoista alkoi näkyä valoa. +Huomasin pudonneeni mereen. + +Ruumiini paino, lippaan sisältämät tavarat ja leveät raudat kaikissa +neljässä nurkassa sekä pohjalla tekivät sen, että lipas istui vedessä +neljä jalkaa. Luulin silloin, niinkuin nytkin, että pari kolme muuta +kotkaa oli hyökännyt sen linnun kimppuun, jolla oli lipas nokassa, +ja koettanut päästä saaliista osallisiksi. Silloin oli ensimmäisen +linnun täytynyt ruveta puolustamaan itseänsä, ja siinä mellakassa +oli lipas kirvonnut nokasta irti. Raudoitetun pohjan vaikutuksesta +oli lipas pudonnut ylössuin eikä mennyt halki, paiskautuessaan vettä +vastaan. Kaikki liitteet olivat hyvin lujat, ja kun ei ovikaan ollut +saranoilla liikkuva, vaan raiteissa kulkeva, kuten akkunatkin, niin +ei vettä tullut huoneeseni kuin peräti vähän. Suurella vaivalla +pääsin alas rippumatosta, vedettyäni katossa ensin syrjään jo ennen +mainitun siirrettävän luukun, sillä ilma lippaassa alkoi jo käydä niin +ummehtuneeksi, että olin vähällä tukehtua. + +Jo siinä silloin yhdenkin kerran toivoin pääseväni jälleen rakkaan +Pikku-muorini luokse, josta yhden ainoan tunnin kuluessa olin joutunut +niin kauaksi! Täytyy sanoani, että kesken omaa kovaa kohtaloani +surkuttelin Pikku-muori raukkaa, hänen tuskaansa minun katoamiseni +tähden ja kuningattaren suuttumusta. Pikku-muori parka menettää nyt +kuningattaren suosion ja sen kautta onnensakin. + +Tuskin on monikaan matkustaja ollut niin tukalassa tilassa kuin minä. +Odotin vaan, milloin lippaani särkyy palasiksi taikka ensimmäinen +tuulenpuuska tai aalto kaataa sen kumoon. Jos olisi yksikin ruutu +mennyt rikki, olisin ehdottomasti ollut kuoleman oma. Huomasin +kyllä vettä tirsuvan muutamista halkeamista, mutta ne kun eivät +olleet suuria, koetin ne täppiä niin hyvin kuin osasin. En jaksanut +nostaa irti lippaan kattoa, niinkuin muulloin, enkä päästä istumaan +ylälaidalle, missä olisi edes ollut helpompi tulla toimeen kuin tässä +-- en mä paremmin sano -- vankikopissa. Mutta -- ajattelin sitten, -- +vaikka tässä vielä ehjänä säilyisikin päivän tai pari, niin vilu ja +nälkähän minusta sitten kumminkin lopun tekee! Neljä pitkää tuntia +kesti tätä tällaista tilaa, ja jo minä toivoin, että viimeinen hetkeni +pian löisi. + +Olen jo ennen maininnut, että lippaan takaseinässä oli kaksi +ripaa, joitten läpi oli pujotettu nahkainen hihna palvelijan sitoa +vyötäisiinsä kiinni, noustessaan minun kanssani ratsaille. Nyt tässä +epätoivoisessa tilassani kuulin tai olin kuulevinani jotain kahinaa +ripain puolella, ja heti senjälkeen tuntui kuin lipasta vedettäisiin +tai hinattaisiin pitkin merenpintaa, sillä se heilahti silloin tällöin +niin, että vesi nousi aina akkunoihin asti, pimittäen koko tupani. +Rupesin jo hieman toivomaan pelastusta, vaikk'en osannut aavistaakaan, +mitenkä se olisi mahdollista. Rohkaisin mieleni, ruuvasin lattiasta +irti toisen tuolin ja kiinnitin sen niin hyvin kuin laatuun kävi +kattoluukun kohdalle, nousin sitten tuolille, kohotin pääni aukkoa +kohti ja aloin huutaa apua täyttä kulkkua ja kaikilla kielillä, mitä +suinkin osasin. Sidoin sitten nenäliinan kepin nenään, pistin sen +aukosta ulos ja heilutin jonkun aikaa, siinä toivossa, että, jos vene +tai laiva on lähellä, merimiehet huomaavat jonkun poloisen olevan +lippaan sisässä. + +Turhia puuhia! Lipas tuntui yhä vaan liikkuvan eteenpäin. Kului tunti, +vieläpä toistakin, niin jo kolahti lippaan takasivu jotain kovaa +vasten, kallioon kaiketikin, sillä täräys oli tavallista ankarampi. +Kohta senjälkeen kuului katon puolelta sellaista kitinää, mikä syntyy +köyden kulkiessa renkaan läpi. Tunsin samalla kohoavani neljättä +jalkaa entistä korkeammalle. Pistin jälleen nenäliinan ulos aukosta +ja huusin, kunnes minulta ääni meni melkein käheäksi. Vastaukseksi +siihen kajahti kolme halloota, ja tämä synnytti minussa sellaisen +riemun, ett'ei sitä voi käsittää muu kuin se, ken itse on sellaista +kokenut. Senjälkeen kuului askeleita katolla, ja joku huusi aukosta +sisään selvällä englannin kielellä: "jos siellä ketä on, niin +vastatkoon!" Minä vastasin, että täällä on Englantilainen, jonka kova +onni on pannut sellaiseen pulmaan, ett'ei ihminen moisessa vielä +milloinkaan ole ollut, ja pyysin mitä hartaimmin ja hellimmin päästä +tästä vankikopista ulos. Ääni vastasi, että minä olen pelastettu, +sillä lipas on nyt laivassa kiinni; kirvesmies tulee pian sahaamaan +katon-aukkoa suuremmaksi, jotta pääsen ulos. Minä sanoin, että sehän +on tarpeetonta ja turhaa ajanhukkaa vaan; eihän tässä muuta tarvitse. +kuin että joku merimiehistä pistää sormen renkaasen ja nostaa lippaan +laivan kannelle ja siitä kapteenin kajuttaan. Tuollaista kummallista +puhetta kuullessaan, muutamat kaiketi luulivat minua hulluksi, toiset +nauroivat; ei näet vielä ollut iskenyt mieleenikään, että olin joutunut +samallaisteni ja yhdenkokoisteni seuraan. Kirvesmies tuli, sahasi aukon +noin neljää jalkaa avaraksi ja laski lippaasen tikapuut, joita myöten +minä nousin ulos. Siitä minut sitten peräti voipuneena nostettiin +laivan kannelle. + +Merimiehet olivat hämmästyksissään, ja siinäkös minulle nyt sateli +kysymyksiä! Mutta ei ollut minulla halua ruveta vastailemaan. Minäkin +olin hämmästynyt, nähdessäni edessäni niin monta kääpiötä, sillä +sellaisilta he minusta näyttivät, minusta, jonka silmät niin kauan +aikaa olivat tottuneet katselemaan pelkkiä jättiläisiä. Mutta kapteeni, +mr Thomas Wilcocks, Shropshiren uljaita miehiä, huomasi minun olevan +pyörtymäisilläni ja vei minut kajuttaansa. Siellä hän antoi minulle +vahvistavaa ja pani minut omaan vuoteesensa lepäämään. Ja hyvin minä jo +levon tarpeessa olinkin. + +Ennenkuin nukuin, huomautin kapteenille, että minulla on lippaassa yhtä +ja toista arvokasta, jota ei pitäisi hukata: siellä soma riippumatto, +hyvä telttavuode, kaksi tuolia, pöytä ja kaappi; sitä paitsi on lipas +sisästä ylt'yleensä verhottu pumpulilla ja silkkikankaalla. Jos +kapteeni, sanoin minä, käskee jonkun matrossin kantamaan sen tänne +kajuttaan, niin minä kapteenin nähden avaan lippaan ja näytän tavarani. +Näitä mielettömiä puheita kuullessaan, kapteeni tietenkin piti minua +rutihulluna, mutta lupasi -- minua rauhoittaakseen kaiketi -- täyttää +minun pyyntöni. Hän meni kannelle ja lähetti muutamia merimiehiä +minun lippaaseni, josta he, kuten perästäpäin sain tietää, ottivat +kaikki tavarani ja irroittivat seinäverhot. Merimiehet kun eivät +huomanneet huonekalujen olevan kiinniruuvatuita lattiaan, kiskoivat +ne väkivoimalla irti ja siten tärvelivät ne koko lailla. Muutamia +lautoja he niinikään irroittivat seinistä laivan tarpeiksi ja vihdoin, +otettuaan kaikki, mikä heitä miellytti, upottivat lippaan rungon +mereen. Pian se upposikin, siihen kun oli lyöty jo niin monta aukkoa. +Hyvä oli, ett'ei minun tarvinnut olla näkemässä tuota hävitystä. + + + + +YHDEKSÄS LUKU + +Kapteenin epäluulot, jotka kumminkin haihtuvat. -- Kotimatka. -- Tulo +kotiin. + + +Makasin muutamia tunteja, mutta yhtämittaa näin unta siitä seudusta, +missä olin ollut, ja niistä vaaroista, joista olin päässyt. Herättyäni +tunsin olevani virkistynyt. Kello oli silloin kahdeksan maissa +iltaa. Kapteeni arvasi minun jo liiankin kauan paastonneen ja käski +panna illallista pöytään. Hän kohteli minua varsin ystävällisesti, +huomattuaan, ett'ei katseessani ole mitään outoa eikä puheessanikaan +mitään nurinpäistä. Jäätyämme kahden kesken, hän tiedusteli, missä +kaikissa paikoin minä olin matkustellut, ja millä tapaa joutunut +tuuliajolle tuossa suunnattomassa arkussa. Itse hän kertoi minulle +seuraavaa: + +Kello kahdentoista paikoilla päivällä hän oli huomannut arkun +kiikarillansa ja luullut sitä ensin alukseksi. Silloin hän päätti +laskea sitä kohti, se kun ei ollut kovinkaan syrjässä hänen +kurssistaan, toivoen samalla saavansa ostaa laivakorppuja, omat +kun jo alkoivat olla vähissä. Lähemmäs tultuaan ja huomattuaan +erehtyneensä, hän lähetti miehiä sluupissa katsomaan, mikä esine se +siinä merenpinnalla kelluu, mutta miehet palasivat säikäyksissään +takaisin, kertoen nähneensä tuvan uiskentelevan vedessä. Kapteeni +nauroi miestensä mielettömyyttä ja astui itse sluupiin, käskien +miesten ottamaan mukaansa lujan köyden. Ilma kun oli tyyni, soutivat +he useampia kertoja arkun ympäri ja huomasivat akkunat ristikoineen +ja sitten kaksi ripaa ehjässä seinässä. Kapteenin käskystä solmittiin +köysi toiseen ripaan ja lähdettiin hinaamaan arkkua laivalle päin. +(Arkuksi hän vaan yhä sanoi minun tupaani.) Sinne tultua kiinnitettiin +toinen köysi lippaan katossa olevaan renkaasen ja ruvettiin +väkipyörillä hinaamaan lipasta ylös, mutta vaikka kaikki miehet olivat +työssä, ei sitä sittenkään saatu nousemaan kuin pari kolme jalkaa. +Silloin he näkivät nenäliinan pistävän aukosta esille ja päättivät +jonkun poloisen olevan arkun sisässä. + +Minä kysäisin kapteenilta, oliko hän tai hänen väkensä huomannut mitään +suunnattoman suuria lintuja ilmassa siihen aikaan kuin lipas oli +tullut näkyviin. Hän vastasi keskustelleensa minun maatessani tästä +omituisesta löydöstä laivaväkensä kanssa, ja silloin joku matrosseista +oli kertonut nähneensä kolme kotkaa pohjoisessa, mainitsematta niitten +olleen tavallista suurempaa kokoa. Mitäpäs se matrossi niin pitkältä +matkalta osasi erottaa, kuinka suuria linnut todellakin olivat! Siksipä +ei kapteenikaan minun kysymystäni oikein ymmärtänyt. Kysyin sitten, +kuinka kaukana kapteeni luulee meidän nyt olevan rannasta. Tarkkain +laskujen mukaan, vastasi hän, vähintäkin sata meripeninkulmaa. Minä +sanoin tuohon, että kapteeni on erehtynyt ainakin toisen puolen, sillä +minähän olin pudonnut mereen korkeintaan kaksi tuntia senjälkeen, kuin +olin lähtenyt rannasta. + +Kapteeni luuli minulta pään menneen taaskin pyörälle. Sinnepäin hän +ainakin viittasi, käskien minun mennä minulle varustettuun kajuttaan ja +panna maata. Minä sen sijaan sanoin päässeeni hänen hyvän kohtelunsa ja +kestityksensä kautta jälleen entisiin voimiini ja olevani niin täydessä +järjessä kuin koskaan. Silloin hän kävi vakavaksi ja kysyi minulta +suoraan, eiköhän vaan asianlaita ole niin, että minä olen tehnyt +jonkun julman rikoksen, josta maan ruhtinas on tuominnut minut arkkuun +pantavaksi ja mereen heitettäväksi, nälkään ja janoon kuolemaan, +niinkuin suurille pahantekijöille välisti on tehty, ja eiköhän vaan +tieto tuosta kauheasta rikoksesta ole järkeäni himmentänyt. Paha hänen +on mielensä, sanoi hän, että on tullut ottaneeksi laivaansa sellaisen +miehen, mutta kunniasanallaan hän kumminkin vakuutti laskevansa minut +maihin ensimmäisessä satamassa. Hänen epäluulonsa, lisäsi hän, ovat +saaneet vahvistusta muutamista sekavista sanoista, joita olin ensi +alussa puhunut merimiehille ja sittemmin hänelle itselleen, kuin myös +oudoista katseistani ja käytöksestäni illallisella. + +Minä pyysin häntä kuuntelemaan kärsivällisesti minun historiaani ja +kerroinkin sen hänelle totuuden mukaan siitä hetkestä ruveten kuin +Englannista läksin, siihen saakka kuin he olivat minut löytäneet. Ja +koska totuus aina vaikuttaa järkeviin ihmisiin, niin tämäkin kunnon +mies, älykäs ja hiukan oppinutkin, oli ennen pitkää vakuutettu minun +vilpittömyydestäni ja sanojeni totuudesta. Varmemmaksi vakuudeksi +puheitteni todenperäisyydestä minä käskin tuoda sisään kaappini, +jonka avain oli minulla taskussa. Avasin sen ja rupesin näyttelemään +hänelle kaikellaisia merkillisiä esineitä siitä maasta, josta niin +omituisella tavalla olin päässyt pakoon. Siinä oli ensinnäkin kampa, +jonka olin tehnyt kuninkaan partakarvoista, ja toinen kampa samasta +aineesta, mutta selkänä leikkele kuninkaan peukalon kynnestä. Edelleen +oli siinä nuppi- ja silmineuloja, pienimmät jalan, pisimmät puolen +yardin pituisia; neljä ampiaisen pistintä, pituudelleen kuin parin +tuuman naulat; muutama sykermä kuningattaren hivuksia; kultasormus, +jonka kuningatar eräänä päivänä mitä suloisimmalla ystävällisyydellä +oli ottanut sakarisormestaan ja pannut minulle pään ylitse kaulaan. +Minä pyysin saada tarjota tämän sormuksen kapteenille, kiitollisuuden +osoitukseksi hänen ystävällisyydestään, mutta hän kieltäytyi +vastaan-ottamasta sitä. Pyysin hänen vihdoin katsomaan housujani, jotka +oli tehty hiirennahoista. + +En saanut kapteenia vastaan-ottamaan mitään muuta esinettä kuin erään +hampaan, jota hän oli suurella uteliaisuudella katsellut, ja johon hän +näkyi kovasti mieltyneen. Se oli Glumdalclitchin palvelijan hammas, +jonka muuan kömpelö välskäri oli erehdyksessä kiskaissut kipeän hampaan +asemasta. Se oli aivan ehjä ja terve. Minä olin puhdistanut sen ja +pannut kaappiini talteen. Se oli noin jalkaa pitkä ja neljä tuumaa +läpimitassa. Tämän hampaan otti kapteeni vastaan niin ylenpalttisilla +kiitoksilla, ett'ei moinen kapine sellaista olisi likimainkaan +ansainnut. + +Kapteeni oli kovin tyytyväinen minun suoravaiseen kertomukseeni ja +toivoi, että minä, Englantiin tultuani, panisin muistelmani paperille +ja julkaisisin eri kirjana. Maailma on oleva siitä minulle hyvin +kiitollinen, arveli hän. Minä vastasin, että minun mielestäni meillä +on matkakirjallisuutta jo liiaksikin. Nykyjään ei kelpaa enää mikään +kirja, jossa ei ole jotain aivan erinomaista. Monellekin kirjailijalle +on nykyjään totuus vähemmän-arvoista kuin oma turhamaisuus ja omat edut +sekä typeräin lukijain huvittaminen. Minun kertomuksessani olisi varsin +vähän todellisuudesta poikkeavaa, eikä siinä tulisi oleman koreita +kuvauksia harvinaisista kasveista, linnuista ja muista eläimistä eikä +villien kansain julmista tavoista ja epäjumalan-palveluksista, sanalla +sanoen semmoista, mitä monen muun tekijän kirjoissa uhkuaa. Kiitin +häntä kumminkin hänen hyvästä ajatuksestaan ja lupasin harkita asiaa. + +Yhtä seikkaa sanoi kapteeni kummastelevansa, sitä nimittäin, että +minä puhun niin kovalla äänellä. Hän kysyi, olivatko kuningas tai +kuningatar siinä maassa huonokuuloisia. Minä selitin, että minä olen +jo kolmatta vuotta tottunut puhumaan näin kovaa. Ilmankos minä ensi +alussa kummastelinkin sitä seikkaa, että vaikka kapteeni ja laivaväki +puhuivat mielestäni kuiskimalla, heidän puheensa kumminkin kuului +varsin selvästi. Siinä maassa sitä vastoin minun oli täytynyt huutaa, +niinkuin puhuteltava olisi kirkontornissa, paitsi silloin kuin minut +oli nostettu pöydälle tahi pantu kämmenelle. Kummakseni oli täällä +ensin käynyt muuan toinenkin seikka. Noustuani laivan kannelle ja +nähdessäni laivaväen ympärilläni, olivat miehet minun silmissäni +olleet pienimpiä ja mitättömimpiä olentoja, mitä milloinkaan olin +nähnyt. Tuolla jättiläisten maassa ollessani en totisesti uskaltanut +milloinkaan katsahtaa peiliin, sillä silmäni kun myötäänsä olivat +tottuneet näkemään suunnattoman suurta, olisi vertaus omaan itseeni +ollut peräti masentavaa laatua. Kapteeni sanoi kyllä huomanneensa, +kuinka minä illallispöydässä kummastellen olin katsellut esineitä +ympärilläni ja näyttänyt siltä kuin olisin nauruun purskahtamaisillani. +Ensi alussa hän ei tiennyt, mitä tuosta ajatellakaan, mutta luuli +sitä vain mielenhäiriöni syyksi. Minä sanoin, ett'en minä todellakaan +ymmärrä, mitenkä minä saatoin olla nauramatta, nähdessäni kolmen +pennyn kokoisia lautasia ja sianpöystin, josta ei tulisi kunnon +suupalaakaan, ja pähkinänkuoren kokoisia pikareita. Vaikka kuningatar +olikin teettänyt minulle pienet huone- ja talouskapineet, niin oli +mielikuvitukseni muodostunut yksinomaa kaiken sen suuren mukaan, mitä +alinomaa ympärilläni näin. Omaa pienuuttani minä katselin samoilla +silmin kuin ihmiset tavallisesti katselevat omia vikojansa. Kapteeni +rupesi laskemaan leikkiä hänkin ja arveli vanhan englantilaisen +sananlaskun mukaan, että minulla on suuremmat silmät kuin vatsa, sillä +ruokahaluni näytti pienemmältä kuin olisi luullutkaan koko päivän +kestäneen paaston perästä. + +Kapteeni oli matkalla Tonkinista Englantiin. Laiva oli syrjäytynyt +kurssistaan 44:nelle leveys ja 143:nelle pituus-asteelle. Mutta +kaksi päivää senjälkeen kuin minä olin tullut laivaan, kohdattiin +passadituuli, käännyttiin etelää kohti, sitten pitkin Uuden Hollanin +rannikkoa länsilounaasen ja vihdoin etelälounaasen, kunnes kierrettiin +Hyvän Toivon niemi. Matka sujui yleensä varsin hyvin, enkä minä rupea +lukijaa väsyttämään pitkillä kertomuksilla siitä. Pari kolme kertaa +poikettiin välillä oleviin satamiin ottamaan muonavaroja ja vettä. +Minä en astunut laivasta maihin koko matkalla ennenkuin vasta Downsin +satamassa 3 p:nä kesäkuuta 1706, noin yhdeksin kuukautta siitä kuin +olin Brobdingnagista lähtenyt. Tarjosin tavarani laivamaksuni pantiksi, +mutta kapteeni ei tahtonut äyriäkään. Sanoimme toisillemme hellät +jäähyväiset, ja minä sain kapteenin lupaamaan, että hän joskus poikkeaa +Redriffiin, meidän taloon. Lainasin häneltä sitten viisi shillingiä ja +vuokrasin itselleni kyytihevosen. + +Katsellessani tuossa sitten matkan varrella, kuinka pieniä talot ja +puut ja elukat ja ihmiset ovat, rupesin luulemaan olevani Lilliputien +maassa. Pelkäsin tallaavani mäsäksi jokaisen, ken vastaan tuli. Monasti +minä huusin täyttä kulkkua heille, jotta menisivät tieltä pois, ja +monasti olin saada selkääni moisesta hävyttömyydestä. + +Tulin tuosta vihdoin kotia. Tuskin oli palvelija avannut oven, niin jo +kyyristyin kuin hanhi, portin kautta kulkiessaan, peljäten kolauttavani +pääni kamanaan. Vaimoni juoksi minua suutelemaan, mutta minä kumarruin +hänen polviansakin alemmas, sillä, ajattelin minä, eihän hän muutoin +minua suuhun asti ulotu. Tyttäreni laskeutui polvilleen minun eteeni, +pyytäen isältä siunausta, mutta min'en nähnyt häntä, ennenkuin hän +oli noussut seisomaan, sillä minähän olin tottunut katsomaan noin +60:n jalan korkeuteen. Sittenkin nostin hänet toisella kädellä +vyötäisistä ylös. Palvelijoita ja paria kolmea ystävätä, joita meillä +sattui silloin olemaan, minä katselin kuin olisivat kääpiöitä ja minä +jättiläinen. Vaimolleni minä sanoin, että kovinhan hän on käpertyneen +näköinen: on kai nälästä mennyt noin huononpäiväiseksi, hän sekä tytär. + +Sanalla sanoen, minä käytin itseäni niin kummallisesti, että kaikki +olivat alussa samaa mieltä kuin kapteenikin ensi hetkinä: luulivat +minua vähämiehiseksi. Siinä se nyt taas on se tottumuksen ja +ennakkoluulojen valtava voima! + +Tuokion kuluttua haihtuivat kumminkin kaikki harhaluulot molemmin +puolin. Vaimoni vaati vaan, ett'en minä enää milloinkaan lähtisi +merille, mutta kova onni oli niin säätänyt, ett'ei hänen vaatimuksensa +ajan pitkään kumminkaan tullut täytetyksi. + +Tähän toki tällä kertaa jutelmani päättyköön. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Gulliverin matkat kaukaisilla mailla, by +Jonathan Swift + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44892 *** diff --git a/44892-8.txt b/44892-8.txt deleted file mode 100644 index a678637..0000000 --- a/44892-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4214 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Gulliverin matkat kaukaisilla mailla, by Jonathan Swift - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - - -Title: Gulliverin matkat kaukaisilla mailla - -Author: Jonathan Swift - -Translator: Samuli Suomalainen - -Release Date: February 13, 2014 [EBook #44892] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK GULLIVERIN MATKAT *** - - - - -Produced by Juha Kiuru - - - - - - -GULLIVERIN MATKAT KAUKAISILLA MAILLA - -Kirj. - -Jonathan Swift - - -Englanninkielestä suomensi Samuli S. - - -Nuorten kirjoja N:o 7 - - - -Otava, Helsinki, 1904. - -Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö -(Ent. Päivälehden kirjapaino.) - - - - - - -SISÄLLYS: - -I OSA: - -Matka Lilliputiin - -II OSA: - -Matka Brobdingnagiin - - - - - - -ENSIMMÄINEN OSA - -MATKA LILLIPUTIIN - - - - -ENSIMMÄINEN LUKU - -Tekijä antaa muutamia tietoja itsestään ja perheestään. -- Ensimmäiset -matkustamisen aiheet. -- Hän joutuu haaksirikkoon, pääsee uimalla -Lilliputien maan rannalle. -- Vangitaan ja viedään sisämaahan. - -Isälläni, pienen maatilan omistajalla Nottingham-shiressä, oli viisi -poikaa. Minut, järjestyksessä kolmannen, hän lähetti Cambridgeen, -Emanuel College nimiseen kouluun. Neljäntoista vanha olin sinne -mennessäni ja opiskelin siellä kolme vuotta. Olisin siellä opintoni -päättänytkin, mutta kun ei isän niukoista varoista riittänyt minulle -tarpeeksi eväsrahoja, vaikka kylläkin koetin elää säästäväisesti, -niin läksin Lontoosen ja menin siellä haavalääkärin oppiin mr -James Bates'ille. Hän oli siihen aikaan kuuluisa taidostaan, ja -hänen luonaan työskentelinkin neljä vuotta. Isä vainaja se silloin -tällöin lähetti minulle jonkun verran rahoja, ja ne minä käytin -tietojeni kartuttamiseen. Lueskelin merenkulkuoppia ja matemaatikaa, -tarpeellisia kyllä sille, ken aikoo lähteä kaukaisia maita katsomaan, -ja matkustelemaanhan minulla oli halu jo pienestä pitäin. - -Palasin sitten mr Batesin luota kotia, jossa isältäni ja John enoltani -sekä joiltakuilta ystäviltä sain neljäkymmentä puntaa. Luvattiinpa -minulle sitä paitsi vielä 30 puntaa opintojen jatkamista varten -Leydenin yliopistossa. Siellä minä sitten tutkin lääketiedettä kaksi -vuotta ja seitsemän kuukautta, hyvin tietäen, kuinka paljo hyötyä -lääkärintaidosta on oleva pitkillä matkoilla. - -Leydenistä palattuani, pääsin hyvän ystäväni mr Batesin suosituksesta -välskäriksi _Swallow_ nimiseen laivaan, kapteenina Abraham Pannell. -Seilailin sitten _Swallowilla_ kolme ajastaikaa valtameriä ristiin -rastiin. Kotimaahan palattuani, asetuin Lontoosen, jossa entinen -opettajani ja ystäväni Bates suositti minua potilaillensa. Siellä -minun kävi varsin hyvin, meninpä naimisiinkin. Vaimoni, Mary Barton, -sukkatehtailijan tytär, toi myötäjäisinä mukanaan 400 puntaa. - -Mutta parin vuoden perästä hyvä opettajani kuoli, ja siitä pitäin alkoi -ammattini käydä yhä huonommin ja huonommin. Keskusteltuani vaimoni -ja muutamain tuttujeni kanssa, päätin jälleen lähteä merille. Niin -teinkin. Olin välskärinä kahdellakin laivalla peräkkäin, yhteensä -kuusi vuotta, ja ennätin käydä Itä- sekä Länsi-Indiat ja sain -koonneeksi hiukan varoja. Joutoaikoina lueskelin vanhoja ja uusia -kirjailijoita, minulla kun oli runsaanlainen kirjasto mukanani. Maissa -käytäessä, tarkastelin kansain tapoja ja elämänlaatua ja opiskelin -maankieltä, eikä se minulle vaikeata ollutkaan, minulla kun on muisti -hyvänpuoleinen. - -Viimeinen näistä matkoista kun ei ottanut oikein onnistuakseen, -kyllästyin merielämään ja päätin jälleen asettua maalle -lääkärin-ammattia harjoittamaan. Kolme vuotta ponnistelin useammissa -paikoin, mutta -- ei vaan vedellyt. Silloin tarjosi minulle _Antelope_ -nimisen laivan kapteeni, William Prichard, edullisen paikan laivallaan, -joka oli lähtemässä Etelä-Valtamerelle. Minä suostuin, ja niin -lähdettiin kuin lähdettiinkin ulapalle Bristolin satamasta 4:nä -toukokuuta 1699. - -Matka kävi ensi alussa varsin onnellisesti. - -En nyt rupea väsyttämään lukijaa kertomuksilla kaikista -matkanvaiheitten yksityiskohdista. Riittänee mainita, että Itä-Indian -kohdalla nousi ankara myrsky, joka kiidätti meidät Van Diemenin maan -pohjoisrannalle. Ylenmääräisen työn ja huonon ruuan näännyttäminä oli -meiltä kuollut kaksitoista laivamiestä, ja hyvin olivat jo heikkoja -muutkin. Marraskuun 9:nä -- niinä aikoina siis, jolloin sillä puolen -maailmaa kesä alkaa tuloansa tehdä -- oli tavattoman kova sää. Ei -aikaakaan, niin huomattiin puolen kaabelin matkan päässä laivasta -kallio, jota kohti kova tuuli meitä ajoi. Tuokion perästä laiva törmäsi -kalliota vasten ja särkyi säpäleiksi. Laskettiin vene vesille -- meitä -oli kuusi miestä -- ja koetettiin päästä irti laivasta sekä kalliosta. -Soudettiin tuosta minun laskuni mukaan kolme meripeninkulmaa [1 Engl. -penink. = 1,6 kilometriä; 1 meri-penink. = 1,85 km], mutta pian olimme -liiallisista ponnistuksista niin nääntyneet, ett'emme enää jaksaneet -airojakaan liikutella. Jouduimme aaltojen ajeltaviksi, kunnes puolen -tunnin perästä äkillinen tuulenpuuska pohjoisesta paiskasi veneen -kumoon. Miten toverieni lienee käynyt, en tiedä. Luultavasti he -hukkuivat joka mies. Minä puolestani läksin uimaan: viekööt tuuli ja -aallot minne vienevätkään. Pohjailin tuon tuostakin, mutta ylen oli -vesi syvää. Luulin jo olevani mennyttä miestä, kun äkkiä jalka tapasi -pohjan. Samaan aikaan myrskykin koko lailla laimeni. Ranta oli niin -laaka, että sain kahlata lähes peninkulman, ennenkuin pääsin kuivalle -maalle. Kello oli silloin kahdeksan maissa illalla. - -Astuin tuosta sisämaahan päin puolen peninkulman verran, mutta en -nähnyt missään asuntoja enkä ihmisiäkään. Lienenkö ollut niin heikko, -ett'en niitä huomannut. Väsynyt olin peräti, ja kun ilmakin oli -helteinen, alkoi minua kovasti painostaa. Panin pitkäkseni pehmoiselle -nurmelle ja nukuin niin sikeään uneen, ett'en muista elämäpäivinäni -niin raskaasti maanneeni. Unta vedin luullakseni yhdeksän tuntia -yhtämittaa. Herätessäni oli jo täysi päivä. Yritin nousta, mutta eipä -onnistunutkaan. Seljälläni siinä loioin ja tunsin, että minulta ovat -niin kädet kuin jalatkin kahdelta puolen sidottuina maahan kiinni, -pitkä ja paksu tukkani samalla muotoa. Tunsin niinikään, että poikki -koko ruumiin, kainalokuopista vyötäisiin saakka, kulkee hienoja lankoja -puolelta toiselle. Nähdä en voinut muuta kuin suoraan ylös, ja päivä se -alkoi paahtaa ja polttaa silmiä, niin että vihaksi pisti. Ympärilläni -kuului sekavaa suhinaa, mutta tukalassa asemassani en voinut nähdä -muuta kuin pilvet taivaalla. - -Hetken perästä tunsin jonkun elävän olennon liikkuvan nopeasti säärtäni -myöten yhä ylemmäs, astuvan rintani päälle ja nousevan vihdoin ihan -leukaan saakka. Käänsin silmiäni alaspäin, mikäli laatuun kävi, ja --- siinä seisoo rintani päällä ihmis-olento, ei täyttä kuuttakaan -tuumaa pitkä, jousi ja nuoli kädessä ja viine seljässä. Kohta senjälkeen -tuntui koko joukko muitakin samallaisia olentoja, arviolta noin -neljäkymmentä henkeä seuraavan tuota ensimmäistä. Hämmästyksissäni -tuosta minä parkasin niin kovaa, että olennot säikähtivät ja juoksivat -pakoon jok'ainoa. Muutamat, kuten sittemmin sain kuulla, loukkasivat -itsensä pahasti, hypätessään kupeiltani suoraan maahan. Mutta pian he -palasivat jälleen, ja muutamat tulivat niinkin lähelle, että näkivät -kasvoni kokonaan, ja silloin ne ihmeissään nostivat kätensä ja silmänsä -ylös ja huusivat kimakalla, mutta selvällä äänellä: _Hekinah degul_. -Muut toistivat moneen kertaan samat sanat. Silloin en vielä niitten -merkitystä ymmärtänyt. Asemani oli ylen hankala, arvaahan sen. Minä -rupesin riuhtomaan itseäni irti, ja sain viimein vapaaksi vasemman -käteni, nostin sen ylös ja huomasin nyt, millä tavoin minut oli -kytketty: maahan oli lyöty paaluja, joihin raajojeni ja ruumiini ympäri -kiedotut köydet oli kiinnitetty. Samassa nykäisin lujasti päätäni -oikealle ja, vaikka se teki hyvinkin kipeätä, sain sen verran tukkaani -irti maasta, että pääsin kääntämään päätäni edes paria tuumaa. Koetin -siepata jonkun noita olennoita käteeni, mutta ne juoksivat minun -päältäni vielä kerran tiehensä. Silloin he päästivät hirmuisen kimakan -piipityksen, ja sen perästä kuulin jonkun heistä huutavan lujaa: -_Tolgo phonac_, ja samassa tunsin satakunnan nuolta sattuvan vasempaan -käteeni, ja nekös pistivät kuin neulat. Senjälkeen ammuttiin toinen -laukaus ilmaan, siihen tapaan kuin meillä Europassa ammutaan pommeja. -Muutamat nuolista putosivat kaiketikin ruumiilleni, vaikk'en sitä -tuntenutkaan, muutamat tulivat kasvoilleni, joitten suojaksi minä olin -nostanut vasemman käteni. - -Tämän nuolisateen mentyä ohitse, pääsi minulta harmin ja tuskan huuto. -Koetin taas riuhtaista itseäni irti, mutta silloin tuiskahti ilmaan -uusi, entistä taajempi laukaus. Muutamat koettivat keihäillään pistää -minua kylkeen, mutta minulla oli kaikeksi onneksi ylläni paksusta -puhvelinnahasta tehty jakku, jota keihäs ei pystynyt lävistämään. -Huomasin nyt viisaimmaksi olla ihan hiljaa hamaan yöhön asti. Vasen -käteni kun on jo vapaa, näin arvelin itsekseni, niin saanhan yön aikana -itseni ihan irti. Mitä taas asukkaisin tulee, niin tottahan minussa -on miestä käymään kaikkia heidän armeijoitansa vastaan, jos heillä -sotaväki on samaa mittaa ja kuosia kuin nämä tässä. - -Mutta toisin oli kohtalo päättänyt. - -Huomattuaan minun pysyvän aivan asemillani, eivät pikku miehet enää -lauaisseetkaan nuoliaan minuun. Mutta hälinästä päättäen heidän lukunsa -kasvamistaan kasvoi. Parin sylen päässä minusta, oikean korvani -kohdalla, kuulin tunnin verran omituista nakutusta ja kalkutusta. -Käänsin, päätäni sinne käsin, mikäli nuorilta ja paaluilta laatuun -kävi, ja huomasin noin puolitoista jalkaa korkean lavan, johon johtivat -kahdet kolmet tikapuut, ja jossa seisoi neljä henkeä. Tältä lavalta -muuan mies, nähtävästi ylhäinen henkilö, piti minulle pitkän puheen, -josta en ymmärtänyt sanaakaan. Niin, jäi sanomatta, että ennenkuin -tämä korkea virkamies aloitti puheensa, hän huusi kovalla äänellä -kolmeen kertaan: _Langro dehul san_. (Nämä sanat, niinkuin entisetkin, -tulkittiin minulle myöhemmin.) Puheen jälkeen keräytyi heti puolisataa -miestä minun ympärilleni leikkaamaan poikki siteitä vasemmalta puolen -päätäni. Siten pääsin vapaasti katselemaan kummallekin puolen ja sain -nähdä puhujan. Mies näkyi olevan keski-ijissä ja solakampi kolmea -seuralaistaan. Yksi niistä oli paashi, joka kantoi puhujan lievettä ja -oli hiukan pitempi minun keskisormeani. Toiset kaksi seisoivat kahden -puolen puhujaa, tuota korkeata herraa, tukien häntä. Hän esiintyi kuin -tottunut puhuja konsanaankin, ja äänenpainosta sekä käsien liikkeistä -minä arvasin, milloin hän uhkaili, milloin lupaili, milloin lausui -sääliä, milloin suosiota. Minä vastasin moniaalla sanalla, mutta täynnä -nöyryyttä, sekä vasen käsi että silmät ylös aurinkoa kohti, ikäänkuin -kutsuen sitä vieraaksi mieheksi. - -Koska nyt nälkäkin alkoi vaivata minua aika lailla -- viimeksihän minä -olin maistanut muutaman murenan pari tuntia ennen laivasta lähtöä, -- -niin kävi luonnon vaatimus minussa niin valtavaksi, ett'en malttanut -olla sitä osoittamatta. Arvatenkin vastoin kaikkea säädyllisyyttä -minä pistin monta kertaa sormen suuhuni, tietää antaakseni hänelle, -että minä tahdon ruokaa. _Hurgo_ (se oli tuon korkean herran nimi, -niinkuin sittemmin sain tietää,) käsitti minun merkkini vallan hyvin. -Hän astui lavalta alas ja käski nostaa useampia tikapuita kummallekin -puolen minua. Satakunta miestä nousi niitä myöten minun päälleni, -astuen minun suuni eteen, käsissään korit täynnä lihaa, jotka keisari -oli lähettänyt, heti ensimmäiset viestit minusta saatuansa. Siinä oli -monenkin eläimen lihaa, sen huomasin, mutta en osannut niitä mausta -erottaa. Hyvin ne oli keitetty ja paistettu ne palaset, mutta pieniä -olivat kuin sirkan siivet. Pistin niitä suuhuni pari kolme yht'aikaa -ja samoin kolme pyssynluodin kokoista leipää kerrassaan. Lisää he -kantoivat, minkä ennättivät, kummastellen ja ihmetellen senkin -tuhannella tavalla minun kokoani ja ruokahaluani. Ilmoitin heille -sitten muilla merkeillä, että minua janottaa. Ruuan menekistä päättäen -he arvasivat, ett'ei minulle vähät juomatkaan riitä, ja niinpä he, -älykästä väkeä kun olivat, toivat varsin vikkelään kaikkein suurimman -viinitynnyrinsä, vierittivät sen kämmenelleni ja puhkaisivat pohjan. -Minä join sen yhdellä kulauksella, eikä kummakaan, siinä kun ei ollut -kuin puoli pinttiä [1/4 litraa]. Se oli kuin hienoa burgundilaista, -mutta paljoa miellyttävämpää. Tuotiin tuosta toinenkin tynnyri, -jonka minä tyhjensin samalla tapaa ja viittasin, että sopisi tuoda -enemmänkin, mutta, ei ollut enää. - -Nämä ihmeet suoritettuani, he ihan riemusta ulvahtivat ja rupesivat -tanssimaan minun rintani päällä, toistaen tuon tuostakin noita -ensimmäisiä sanojansa: _Hekinah degul_. Sitten he antoivat minulle -merkkejä, että viskaisin viinitynnyrit maahan, huudettuaan sitä ennen -kumminkin: _Borak mivola_, siten varoittaen lähellä olevia väistymään -kauemmas. Ja kun tynnyrit lensivät ilmaan, silloinkos he yhdestä suusta -taas huutamaan; _Hekinah degul!_ - -Täytyy tunnustaani, että peukalomiesten marssiessa milloin puolelta, -milloin toiselta minun rintani päällä ja vatsallani, minun kovasti -teki mieleni siepata heitä neljä, viisikymmentä kappaletta kouraani -ja paiskata ne maahan. Mutta kun ajattelin, mitä kaikkea jo olin -saanut kärsiä, ja että heissä on miestä tekemään minulle paljoa -enemmänkin pahaa, ja kun otin lukuun, että olin antanut heille -kunniasanani, sillä semmoiseksihan olin käsittänyt alistuvaisen -käytökseni, niin luovuin moisista aikeista. Ja, sitä paitsi, olihan -minulla jo vieraanvaraisuudenkin lakien nojalla velvollisuuksia tätä -kansaa kohtaan, joka oli osoittanut minulle niin paljon auliutta. Ja -ihmeellistä kerrassaan oli näitten peukalomiesten rohkeus: tuossa he -kävellä tepastelevat minun päälläni, vaikka toinen käsi minulla on -ihan vapaana, eivätkä edes vavahtelekaan, nähdessään minunmoistani -jättiläistä. Jonkun ajan perästä, kun huomasivat, ett'en minä enää -pyydä mitään lisää, ilmestyi eteeni eräs korkean-arvoinen henkilö -hänen keisarillisen majesteetinsa nimessä. Hänen ylhäisyytensä kiipesi -oikealle polvelleni ja astui reittä myöten ylös aivan kasvojeni -kohdalle, kymmenkunta seuralaista mukanaan. Hän näytti minulle -keisarillisella sinetillä varustetun valtakirjansa ja puhui minulle -kymmenisen minuttia vakavalla arvokkaisuudella, mutta ilman kiivautta. -Puhuessaan hän tuon tuostakin viittasi eteenpäin, missä, kuten -sittemmin huomasin, oli pääkaupunki noin puolen peninkulman päässä. -Hänen majesteetinsa oli neuvoskuntansa kanssa päättänyt kuljetuttaa -minut sinne. Minä vastasin ensin moniaalla sanalla, mutta kun ei -siitä ollut tolkkua, panin oikean käden vasempaani -- sitä tehdessä -piti varoa, ett'ei loukkaisi hänen ylhäisyyttänsä seuralaisineen -- -ja sitten päähäni ja ruumiilleni. Se oli niin paljo kuin: päästäkäät -minut irti. Hän näytti ymmärtävän minun tarkoitukseni, sillä hän -puisteli epäävästi päätään ja viittasi minulle, että minut viedään -vankina kaupunkiin. Samalla hän kumminkin osoitti, ett'ei minulta pidä -puuttuman ruokaa eikä juomaa eikä hyvää kohtelua. - -Vielä kerran koetin riuhtaista itseni irti, mutta samassa tunsin -taas heidän nuoltensa pistoksia kasvoissani ja käsissäni. Kädet -olivat jo ennestäänkin rakkoja täynnä, muutamissa niistä nuoletkin -vielä jäljellä. Huomatessani vihollisteni luvunkin yhä kasvamistaan -kasvaneen, viittasin heille vihdoin: tehkäät muka minun kanssani, -minkä hyväksi näette. Hänen ylhäisyytensä meni silloin seuralaisineen -tiehensä, kumarrettuaan vallan kohteliaasti, kasvoilla tyytyväisyys -ja mielihyvä. Samassa kajahti yleinen huuto, jossa taaskin usein -toistettiin sanoja _Peplom selan_, ja kohta tuli suuri väenpaljous -päästämään siteitä irti vasemmalta puolelta, niin että pääsin -kääntymään oikealle kyljelleni. Sitä ennen he olivat voidelleet kasvoni -ja käteni jollain hyvänhajuisella voiteella, joka vähässä ajassa poisti -nuolenhaavain kirvellyksen. Tuntui taas varsin hyvältä olla, ja koska -olin kyllikseni syönyt ja juonut, niin alkoi unikin painostaa. Pian -nukuin ja makasin, kuten minulle perästä kerrottiin, kahdeksan tuntia -yhtäpäätä. Eikä se kumma ollutkaan, sillä lääkärit olivat, hänen -majesteetinsa käskystä, sekottaneet unijuomaa viiniini. - -Niinkuin näkyy, oli keisari saanut sanan heti kuin minut oli löydetty -rannalta makaamasta. Hänen päätöksensä mukaan oli minut kytketty maahan -makaavassa asennossa yön aikana ja tuotu minulle ruokaa ja juomaa. -Hänen päätöksensä mukaan oli myös rakennettu erityinen kone, jolla -minut oli vietävä pääkaupunkiin. - -Moinen päätös näyttänee kukaties uhkarohkealta ja vaaralliseltakin, -enkä luulisi europpalaisen ruhtinaan milloinkaan sellaisiin keinoihin -ryhtyvän. Minun mielestäni se kumminkin oli varsin älykäs ja -ylevämielinen päätös. Ajatellaanpas, että nuo peukalomiehet olisivat -päättäneet tappaa minut keihäillään ja nuolillaan minun maatessani, --- minähän olisin herännyt ihan ensimmäisestä pistoksesta ja -raivoissani repinyt siteeni rikki. Silloin ei heistä olisi ollut minun -vastustajikseni; armotta olisin nutistanut heidät joka miehen. - -Senpuoleinen kansa on erittäin taitava matemaatikassa ja varsin näppärä -koneita rakentamaan, ja siinä heitä kannattelee ja innostuttaa keisari, -kuuluisa opinmiesten suojelija. Tällä ruhtinaalla on monenlaisia, -pyörillä liikkuvia koneita, joilla hän kuljetuttaa rakennushirsiä -ja muita jykeviä esineitä. Suurimmat sotalaivansa hän rakennuttaa -saloilla ja tuottaa sitten nämä, usein yhdeksänkin jalkaa pitkät -alukset, mainituilla masinoilla mereen, jonne on kolme-, vieläpä -neljäsataa yardia [yardi = 91 centimetriä]. Viisisataa kirvesmiestä ja -insinööriä oli lähetetty nyt panemaan kuntoon kaikkein suurin kone. -Se oli puinen lava, kolmea tuumaa korkealla maasta, noin seitsemää -jalkaa pitkä ja neljää leveä, kaksikolmatta pyörää alla. Äsken -kuulemani riemuhuudot tulivat siitä, että kone oli saapunut paikalle. -Se kuului lähteneen liikkeelle jo neljä tuntia sen perästä kuin olin -maihin tullut ja sijoitettiin nyt minun viereeni. Pahin pula oli -saada minut kohotetuksi ylös ja lasketuksi näitten ajopelien päälle. -Sitä varten lyötiin kahdeksankymmentä jalan pituista paalua maahan. -Niitten yli kulki väkipyöriä myöten lujat, purjelangan paksuiset -köydet, joitten toinen pää sidottiin niskani, kätteni, jalkojeni ja -runkoni ympäri. Yhdeksänsataa lujinta miestä pantiin sitten vetämään -köysien irtonaisesta päästä, eikä kulunut täyttä kolmeakaan tuntia, -niin jo saivat minut nostetuksi lavalle ja sidotuksi siihen kiinni. -Kaikki tämä tapahtui minun maatessani. Perästäpäin vasta sain kuulla -nuo erikoisseikat. Sitten valjastettiin 1500 keisarin vahvinta hevosta -eteen, puoliviidettä tuumaa kukin sävän kohdalta, ja niin lähdettiin -viemään minua pääkaupunkiin. - -Neljä tuntia siitä lukien kuin matkalle oli lähdetty, minä heräsin -vallan hassunkuriseen kohtaukseen. Hevoset oli pysäytetty, sillä -koneessa oli jotain joutunut epäkuntoon, ja silloin oli pari kolme -uteliasta nuorta miestä tahtonut kurkistaa, miltä minä maatessani -näytän. He olivat kiivenneet lavalle ja siitä hiljalleen leukani alle. -Yksi heistä, muuan kaartin-upseeri, oli silloin pistänyt jousikeihäänsä -hyvän matkaa vasempaan sieraimeeni. Se kutkutti siellä kuin oljenkorsi, -ja seuraus oli se, että minä aivastin ankarasti. Silloin he tiehensä -joka mies, ja vasta kolme viikkoa jälkeenpäin minä sain tietää, mistä -syystä minä niin äkkiä olin herännyt. - -Matkaa katkaistiin sitten jommoinenkin taival, kunnes pysäyttiin -yöksi. Viisisataa kaartilaista asetettiin kummallekin puolen minua -vartijoiksi. Toinen puoli piti tulisoihtuja kädessään, toinen oli -varustettu nuolilla ja jousilla, valmiina ampumaan, jos vaan yrittäisin -kohota. Aamulla, auringon noustua, jatkettiin matkaa jälleen ja oltiin -puolenpäivän tienoissa parinsadan yardin päässä kaupungin portista. - -Keisari tuli koko hoviväkensä kanssa meitä vastaan, mutta korkeat -virkamiehet eivät kumminkaan millään muotoa sallineet hänen -majesteetinsa astua minun päälleni ja siten panna henkeänsä vaaroille -alttiiksi. - -Ajopelit olivat pysähtyneet erään ikivanhan temppelin kohdalle, joka -oli suurin koko valtakunnassa. Muutamia vuosia sitten oli tässä -temppelissä tehty luonnoton murha, ja siitä syystä se oli kansan -mielestä kokonaan saastutettu. Kaikki pyhät kalut ja koristukset oli -viety siitä pois, ja itse temppeliä käytettiin nyt jokapäiväisen elämän -tarpeisin. Tässä temppelissä oli nyt minun määrä asua. Pohjoispuolinen -ovi oli neljää jalkaa korkea ja kahta leveä: siitähän minä mahdun -konttaamaan sisään ja ulos. Kahden puolen ovea oli ikkuna, ei täyttä -kuuttakaan tuumaa maasta. Vasemmanpuoliseen takoivat kuninkaan -sepät 91 kahletta, sellaisia kuin Europassa naisten kellonkäädyt, -ja ne kiinnitettiin minun vasempaan jalkaani 36 lukolla. Vastapäätä -temppeliä, kahdenkymmenen jalan päässä, toisella puolen vallantietä -oli torni, vähintänsä neljää jalkaa korkea. Sinne nyt nousi keisari -muutamain korkeitten hoviherrainsa kanssa katselemaan minua. Niin -minulle kerrottiin, sillä itsehän en voinut heitä nähdä. Samaa -tarkoitusta varten kuuluu kaupungista saapuneen noin satatuhatta -henkeä, ja luulenpa, että toistakymmentä tuhatta, vartijain -kiellosta huolimatta, kiipesi tikapuita myöten minun päälleni. Pian -kumminkin julistettiin proklamationi, joka moiset yritykset kielsi -hengenrangaistuksen uhalla. - -Huomattuaan, että minun on mahdoton enää karata, leikkasivat työmiehet -kaikki siteeni poikki, ja minä nousin seisomaan, mieli apeampana kuin -milloinkaan ennen elämässäni. Sanomaton melu ja hämmästys syntyi -kansassa, kun näkivät minun nousevan ja astuvan. Kahleet vasemmassa -jalassani olivat kahta yardia pitkät, ja siten minä pääsin liikkumaan -sekä eteenpäin että taaksepäin puoliympyrässä. Ja koska ne oli lyöty -kiinni neljä tuumaa ovesta, niin pääsinhän konttaamaan temppeliin ja -oikaisemaan ihan pitkäkseni. - - - - -TOINEN LUKU - -Lilliputin keisari hovinsa kanssa tulee katsomaan tekijää. -- Keisarin -puku ja persona. -- Oppineet miehet kielimestareina. -- Vanki saavuttaa -lempeydellänsä suosiota. -- Taskujen tarkastus. - - -Pystyyn päästyäni katsahdin ympärilleni, ja se täytyy tunnustaani: -en ole koskaan niin miellyttävää kuvaa edessäni nähnyt. Ympäristö -näytti yhdeltä ainoalta puutarhalta. Pienet aidatut vainiot, tasan -neljä neliöjalkaa kukin, olivat kuin kukkatarhoja. Niitten välillä -kasvoi metsiä, kahdeksan jalkaa ympäri mitaten, pisimmät puut niistä -arvatakseni seitsemän jalkaa korkeita. Kaupunki vasemmallani oli kuin -maalattu kuva teatterin näyttämöllä. - -Keisari astui alas lavalta ja ratsasti minun luokseni. Tämä ratsastus -oli vähällä käydä hänelle liian kalliiksi, sillä hänen hevosensa, hyvin -opetettu kyllä, ei ollut tottunut näkemään minunmoistani olentoa: -olinhan minä sen mielestä kaiketi kuin mikä liikkuva vuori. Ja niinpä -ratsu nousikin takajaloilleen, mutta keisari, kelpo ratsastaja, pysyi -kuitenkin satulassa, kunnes saattomiehet ennättivät tarttua suitsiin, -ja majesteeti astui maahan. Hän katseli ja tarkasteli minua joka -puolelta, suuresti ihmetellen, mutta yhä pysyen ulkopuolella minun -kahleitteni piiriä. Sitten hän käski kokkiensa ja juomanlaskijainsa -kantamaan minulle ruokia ja juomia. Nämä oli jo ennakolta varustettu -valmiiksi ja lykättiin nyt useammilla rattaantapaisilla neuvoilla -niin lähelle minua, että yletyin niihin. Minä sieppasin nuo ajopelit -ja tyhjensin yks kaks kaikki, mitä niissä oli. Kahdetkymmenet rattaat -oli täytetty lihalla; itsekukin niistä riitti minulle pariksi kolmeksi -suupalaksi. Kymmenillä rattailla oli kullakin saviastiallinen viiniä; -ne minä kaasin kaikki yksille rattaille ja join tuon kaiken yhdellä -hengenvedolla. Keisarinna ja nuoret prinssit ja prinsessat, ympärillään -hoviherrat ja hovineitseet, istuivat vaunuissansa jonkun matkan päässä -minusta. Keisarin ratsun pillastuessa he kaikki astuivat maahan ja -lähenivät hänen majesteetiansa. Tästä ruhtinaasta nyt mielin antaa -tarkemman kuvauksen. - -Hän oli melkein minun kynteni leveyttä pitempi kuin kukaan hänen -hoviväkeänsä, ja tämä seikka jo yksistään on omiansa herättämään -kunnioittavaa pelkoa häntä kohtaan. Kasvonpiirteet olivat hänellä -säännölliset, lujat ja miehekkäät, huulet ohuet, nenä könkö, kasvojen -väri kellahtava, ruumis ja jäsenet sopusuhtaiset, liikkeet täynnä -suloa, ryhti majesteetillinen. Hän oli jo jättänyt taakseen elämänsä -keväimen, ollen nyt kahdeksankolmatta vuoden ja kolmen neljänneksen -iässä. Lähes seitsemän ajast'aikaa hän oli valtakuntaansa hallinnut -hyvin onnellisesti ja varsin voitokkaana. Paremmin häntä nähdäkseni, -minä kumarruin alas, niin että kasvot meillä tulivat toistensa tasalle, -hän noin kolmen yardin päässä minusta. Myöhemmin minä monta kertaa -pitelin häntä kämmenelläni, ja senvuoksi on kuvaukseni ihan tarkka. -Hänen pukunsa oli vaatimaton, yksinkertainen, puoleksi aasialainen, -puoleksi europpalainen, mutta päässä oli hänellä keveä kultainen -kypärä, juveleilla koristettu, ylimmäisenä siinä höyhensulka. Miekka -oli hänellä paljaana kädessä, valmiina puolustukseen, jos minä -sattuisin pääsemään irti; se oli lähes kolme tuumaa pitkä, kahva -ja tuppi kultaiset, timanteilla kaunistetut. Hänen äänensä oli -tosin kimeä, mutta selvä silti ja niin kova, että minä kuulin sen -seisaallanikin. - -Hovinaiset ja hoviherrat olivat kaikki erittäin komeissa puvuissa, niin -että se paikka, missä he seisoivat, näytti yhdeltä ainoalta kulta- ja -hopeakirjaiselta hameelta. - -Hänen majesteetinsa puhui monta kertaa minulle, ja minä vastasin -kanssa, vaikk'emme ymmärtäneet toisiamme kumpikaan. Oli siellä -seurueessa koko joukko pappeja ja lain-oppineita (puvusta minä heidän -ammattinsa arvasin), ja ne käskettiin haastamaan minun kanssani. Minä -puhuttelin heitä kaikilla kielillä, joista minulla edes aavistustakaan -oli, panin liikkeelle yläsaksat ja alasaksat, latinat, franskat, -espanjat, italiat ja lingva francat, mutta turhaan. [Lingva franca oli -tärveltyä italiankieltä, joka ennen oli yleisenä liikekielenä Välimeren -rannoilla. _Suom. muist._] - -Kahden tunnin perästä vetäytyi hovi pois, ja minun luokseni jätettiin -vahva vartiosto, suojelemaan minua roskakansan liialliselta -uteliaisuudelta, jopa ilkeydeltäkin. Väkijoukko se pyrkikin -tunkeutumaan lähemmäksi minua kuin oli luvallistakaan. Muutamat olivat -niin varomattomia, että laukaisivat jousensa minuun, istuessani -temppelin ovella. Yksi nuoli oli vähällä sattua minua vasempaan -silmään. Silloin käski päällikkö ottaa kiinni kuusi pahinta yllyttäjää -ja katsoi kaikkein sopivimmaksi rangaistukseksi jättää ne sidottuina -minun valtaani. Sotamiehet tekivät työtä käskettyä ja ajoivat -pahantekijät keihäillään minun luokseni. Minä otin ne kaikki oikeaan -käteeni, työnsin viisi niistä taskuuni ja olin pistävinäni kuudennen -suuhuni, syödäkseni muka hänen. Miesparka huusi kauheasti, ja kuumaksi -siinä löi päällikön ja upseeritkin, kun näkivät minun ottavan esille -linkkuveitseni. Mutta pian he rauhoittuivat, nähdessään, kuinka minä, -lempeästi vankiani katsellen, katkaisin hänen siteensä ja laskin hänet -maahan. Mies pötki tietysti hetimmiten tiehensä. Samoin tein minä -muittenkin: otin heidät yksitellen taskustani, leikkasin nuorat poikki -ja laskin maahan. Sotaväki sekä kansa näkyi olevan erittäin kiitollinen -tästä laupeuteni osoituksesta. Asiasta annettiin sittemmin raportti, ja -hovin silmissä minä kohosin koko lailla. - -Yöksi minä konttasin huoneeseni -- vaikeuksiansa vailla se ei suinkaan -ollut -- ja panin maata lattialle, ja samoin kävi seuraavinakin -neljänätoista yönä. Sen ajan kuluttua piti, keisarin käskyn mukaan, -vuode olla valmiina minua varten. Kuusisataa tavallista patjaa tuotiin -minun asuntooni ja laitettiin siellä kuntoon. Sataviisikymmentä -neulottiin yhdeksi patjaksi, ja tällaisia kerroksia pantiin neljä -päällekkäin, vaikkei tuostakaan vielä kovin mukavaa leposijaa tullut -kovalla, sileäkivisellä lattialla. Samaan tapaan varustivat minut -pieluksilla, hursteilla ja peitteillä ja kävihän tuo kaikki laatuun -minulle, monet kovat kokeneelle miehelle. - -Kun tieto minun tulostani oli levinnyt ympäri valtakunnan, alkoi -rikasta, laiskaa ja uteliasta väkeä saapua suunnattomin joukoin minua -katsomaan. Kylät jäivät melkein kylmille, ja ihan olisi maanviljelys -ja kotiaskareet joutuneet hunningolle, ellei majesteeti erityisillä -proklamationeilla ja valtiokäskyillä olisi ehkäissyt tällaista -vahinkoa. Käsky kävi sellainen, että ken minut kerran nähnyt on, hän -kotiansa jälleen palaitkoon älköönkä ilman erityistä, hovista annettua -lupakirjaa astuko minun asuntoani lähemmäksi kuin viidenkymmenen -yardin päähän. Tällaisista lupakirjoista oli hovin sihteereillä hyvät -sivutulot. - -Tällä välin oli keisari neuvoskuntansa kanssa usein harkinnut, mitenkä -minuun nähden olisi meneteltävä. Hovi oli helisemässä minun kanssani, -sen minulle kertoi perästäpäin muuan yksityinen ystävä, korkea-arvoinen -mies, joka tunsi hovin kaikki pienimmätkin salaisuudet. Muutamat -pelkäsivät minun pääsevän irti ja elantoni käyvän niin kalliiksi, että -yleinen nälänhätä on pelättävissä. Ehdotettiin sellaistakin, että -minut pitäisi tappaa nälkään tai ampua minun käsiini ja kasvoihini -myrkytettyjä nuolia, jotenka minusta pian päästäisiin. Mutta, -arveltiin toiselta puolen, niin suunnattoman ruumiin hajuhan synnyttää -pääkaupunkiin ruttotaudin, joka saattaa levitä yli koko valtakunnan. -Kesken näitä harkintoja saapui muutamia upseereita suuren neuvoskunnan -huoneen ovelle. Kaksi heistä päästettiin sisään, ja nämä kertoivat, -mitenkä minä olin kohdellut noita kuutta ennenmainittua pahantekijää. - -Tämä teki niin edullisen vaikutuksen hänen majesteetinsa ja koko -neuvoskunnan sydämeen, että heti julaistiin keisarillinen käsky, -jonka mukaan kaikki kylät yhdeksänsadan yardin päässä pääkaupungista -velvoitetaan joka aamu tuomaan kuusi härkää, neljäkymmentä lammasta -ja muitakin ruokatarpeita minun elannokseni sekä sitä mukaa myös -leipää, viiniä ja muita juomia. Kaikesta tästä annetaan hankkijoille -valtiovarastoon osoitettuja maksulippuja. Keisari itse näet suorittaa -omat menonsa pääasiallisesti keisarillisten tiluksiensa tuloilla. -Joskus vain, erityisten asianhaarain vaatiessa, hän verottaa -alamaisiansa. Sotapalvelusta he ovat velvolliset tekemään omalla -kulungillaan. - -Niinikään pestattiin minulle kuusisataa henkeä palvelusväeksi, ja -heille laitettiin teltat kummallekin puolen asuntoni ovea. Kolmesataa -räätäliä pantiin neulomaan minulle pukukerrosta maan kuosin mukaan. -Kuusi hänen majesteetinsa kuuluisinta kirjan-oppinutta määrättiin -opettamaan minulle maan kieltä. Ja vihdoin säädettiin, että keisarin ja -aateliston ja kaartin hevosia harjoitettaisiin usein minun ääressäni, -jotta tottuisivat minuun. - -Kaikki nämä käskyt täytettiin visusti, ja kolmen viikon perästä -minä puolestani olin jo koko lailla oppinut heidän kieltään. Hänen -majesteetinsa kunnioitti minua tuon tuostakin käynnillänsä ja suvaitsi -auttaa kirjanoppineita heidän opetustyössään. Ei aikaakaan, niin jo -rupesimme haastelemaan keskenämme. Ensi työkseni minä olin opetellut -lausumaan sen hartaan toivomuksen, että hänen majesteetinsa suvaitsisi -päästää minut vapaaksi. Hänen vastauksensa, mikäli minä siitä selvää -sain, kävi siihen suuntaan, että aikaa voittain tämä kysymys otetaan -harkinnan alaiseksi, vaan ett'ei se ole ajateltavissakaan ilman -neuvoskunnan suostumusta. Joka tapauksessa minun pitää ensin _Lumos -kelmin pesso desmar lon empaso_, s.o.: vannoa pitäväni rauhaa hänen -ja hänen valtakuntansa kanssa. Minua, niin hän lupasi, kohdellaan -kumminkin ystävällisesti, kunhan vaan pysyn maltillisena ja -käyttäydyn säädyllisesti, saavuttaakseni hänen ja hänen alamaistensa -kunnioituksen. Hän pyysi, ett'en panisi pahaksi, jos hän käskee -muutamain ylhäisten upseeriensa tarkastaa onko minulla aseita, sillä -nehän saattaisivat olla hyvinkin tuhoisia kapineita, jos ovat kokonsa -puolesta samansuhteisia kuin minun kookas personanikin. - -Minä ilmoitin täyttäväni hänen majesteetinsa toivomuksen, jopa -olevani valmis itse riisumaan vaatteet päältäni ja kääntämään taskuni -nurin, mutta hän selitti, että valtakunnan lakien mukaan kahden -upseerin täytyy toimittaa puheenalainen tarkastus. Hän sanoi kyllä -tietävänsä, ett'ei se saata tapahtua ilman minun suostumustani ja -apuani, mutta ilmoitti samalla, että hän, täydelleen luottaen minun -ylevä- ja oikeamielisyyteeni, uskoo virkamiehensä minun käsiini. Mitä -ikinä minulta otetaan pois, sen olen saapa takaisin valtakunnasta -lähtiessäni, tahi suoritetaan minulle siitä kaikesta maksu itse -määräämäni hinnan mukaan. - -Nyt otin nuo kaksi upseeria käteeni ja pistin ne vuorotellen ensin -nutun, sitten muihin taskuihini, paitsi kahteen pikku taskuun -housuissani ja erääsen salataskuun, joita en luullut heidän rupeavan -tarkastamaan, ja joissa oli muutamia pikku kapineita, minulle yksin -tärkeitä. Toisessa oli minulla hopeinen taskukello ja toisessa kukkaro, -jossa oli vähäsen kultarahoja. Arvoisilla tarkastajilla oli mukanaan -kynä, mustetta ja paperia, ja niinpä he tekivät tarkan luettelon -kaikesta, minkä nähneet olivat. Toimensa suoritettuaan he pyysivät, -että laskisin heidät jälleen maahan: heidän täytyy näyttää luettelo -keisarille. - -Tämän luettelon minä jälkeenpäin käänsin omalle kielelleni. Se kuuluu -sanasta sanaan näin: - -_Ensiksi_. Sittenkuin tarkat tutkimukset tehty oli, löysimme me tältä -isolta ihmisvuorelta (näin minä tulkitsen sanat _Quinbus Flestrin_) -hänen oikeasta taskustansa suuren palan karkeata kangasta, joka teidän -majesteetinne suurimpaan valtiosaliin kyllä lattiamatoksi riittäisi. - -Vasemmasta taskusta löytyi sangen suuri hopeinen arkku, kansi samasta -metallista, jota kantta me, tarkastajat, emme jaksaneet auki saada, -vaan pyysimme, että se meille aukaistaisiin, jolloin toinen meistä sen -sisään astui, vajoten puoleen sääreen johonkin tomuun, josta osa meidän -kasvoillemme ylös pöllähti ja meidät monta kertaa peräkanaa aivastamaan -pani. - -Hänen liiviensä oikeasta taskusta löysimme me paksun kimpun eli käärön -valkoista, ohutta ainetta, kerroksittain päälletysten kierrettynä, -paksuudeltaan kuin kolme ihmistä, ylt'ympärinsä lujasti köydellä -kierrettyjä mustia merkkejä päällänsä, jotka meidän alamaisimman -ajatuksemme mukaan pookstaveita olit, itsekukin kuin puoli meidän -kämmenemme leveyttä. - -Oikeassa taskussa oli yksi kone, jonka seljästä kävi ulos kaksikymmentä -pitkää paalua, senkaltaisia kuin laipioriu'ut teidän majesteetinne -hovin ympärillä. Ihmisvuori mahtaa sillä päätänsä kammata, niin paljo -kuin me ymmärrämme. Emme nimittäin tahtoneet alati häntä meidän -kysymyksillämme häiritä, koska huomasimme vaikeaksi itseämme häneltä -ymmärretyksi tehdä. - -Avarassa taskussa hänen keskimmäisen pukunsa oikealla puolen (näin minä -käännän sanat _ranfu-lo_, jolla kaiketi tarkoitetaan housuja) me näimme -ontelon rautaisen putken, melkein yhden miehen pituisen, joka oli -kiinni vielä isommassa, hirsistä raketussa varressa, ja sen rautaisen -putken kummaltakin puolen kävi edes suuria rautaisia esineitä, -kummallisen muotoisiksi kuvatuita, ja sen esineen merkitys on meille -yksi salaisuus. - -Vasemmassa taskussa oli samankaltainen kone. - -Pienessä taskussa oikealla puolen löysimme muutamia pyöreitä, eri -suuria ja litteitä esineitä, valkoisesta ja punaisesta metallista. -Muutamat niistä valkoisista, kaiketi hopeasta tehdyt, olit niin suuria -ja raskaita, että minä ja minun kumppalini sitä tuskin jaksoimme nostaa. - -Vasemmalla puolen me löysimme kaksi mustaa, epäsäännöllistä pilaria. -Taskun pohjalla seisoissamme, meidän päämme tuskin ylettyivät niitten -ylimmäiseen huippuun. Toinen oli peitetty ja näkyi olevan yhdestä -kappaleesta. Toisen päässä oli joku valkoinen esine, kaksi kertaa niin -paksu kuin meidän päämme. Kumpaankin oli pistetty suuri teräslevy, -jotka hän näytti meille, koska me epäilimme näitten esineitten olevan -vaarallista laatua. Hän otti ne ulos kätköistä ja selitti, että hänen -kotimaassansa oli tapana toisella ajaa partaa ja toisella leikata -ruokia. - -Oli myöskin kaksi senkaltaista taskua, joihin emme sisälle voineet -päästä. Hän kutsui niitä fobeiksi [kellotasku housujen kauluksessa] -ja olit ne kaksi leveätä rakoa hänen keskimmäisen pukunsa yläosassa, -mutta hänen ruumiinsa pingoituksesta aivan kiinnisuljetut. Vasemmasta -fobista riippui ulkona suuret hopeiset käädyt ja fobin pohjalla oli -yksi ihmeellinen kone. Me käskimme hänen vetämään ulos sen kuin -käätyjen päässä oli, mitä ikinänsä se olla mahtaakaan, ja silloin tuli -näkyviimme pallo, toinen puoli hopeata, toinen jotakin läpinäkyvää -metallia. Läpinäkyvällä puolella oli ylt'ympäri piirretty muutamia -kummallisia merkkejä, joita me luulimme voivamme meidän sormillamme -koskettaa, kunnes sormemme siltä läpinäkyvältä aineelta pidätetyksi -tuli. Hän asetti koneen meidän korvaamme, ja silloin kuului kovaa -kolinaa, niinkuin koska vesimylly käy. Ja itse tykönämme me silloin -päätimme, että se on joko tuntematon eläin tahi se jumala, jota hän -palvelee. Viimeksi edestuotu ajatus on luultavasti oikeampi, koskapa -hän meille selitti (jos häntä oikein ymmärsimme, sillä hänen puheensa -on peräti epäselvää), että hän harvoin mihinkään työhön ryhtyy, neuvoa -siltä ensin kysymättä. Hän kutsui sitä oraakeliksensa ja sanoi sen -osoittavan, millä hetkellä hän elämässänsä mitäkin tekee. - -Vasemmasta fobistansa hän edesveti verkon, melkein niin suuren -kuin ne, joita kalamiehet käyttävät, mutta se oli aukiotettava ja -kiinnivedettävä, niinkuin rahakukkaro, jonka kaltaisena hän myös -sitä käytti. Sen sisässä me löysimme melkoisen paljouden keltaisia -metallipaloja, jotka, jos ne puhdasta kultaa olisi, sanomattoman -rikkauden sisällänsä pitäisit. - -Sittenkuin me, teidän majesteetinne käskyä noudattaen, huolellisesti -kaikki hänen taskunsa tarkastaneet olimme, huomasimme me hänen -ruumiinsa ympärillä yhden vyön, joka jonkun ihmeellisen eläimen nahasta -tehty oli. Siitä riippui hänen vasemmalla puolellansa miekka, viisi -miehen vartta pitkä, ja hänen oikeallansa silkki eli pussi, kahteen -komeroon jaettu, kumpikin niin avara, että siihen olisi kolme teidän -majesteetinne alamaista kyllä mahtunut. Toisessa komerossa oli joukko -kuulia eli palloja sangen raskaasta metallista ja niin suuria kuin -meidän päämme. Luja käsi tarvitaan niitä nostamaan. Toinen komero -sisällänsä piti mustia jyviä, ei kumminkaan koollensa eikä painollensa -suuria, sillä me jaksoimme pidellä niitä noin viisikymmentä meidän -kämmenellämme. - -Tämä on tarkka luettelo siitä kuin me löynneet olemme tämän ihmisvuoren -yltä, joka meitä kohtaan itsensä sangen suurella höyliydellä käytti -ja asianmukaista kunnioitusta teidän majesteetinne käskyjä kohtaan -osoitti. Allekirjoitettu ja sinetillä suljettu sinä neljäntenä päivänä -teidän majesteetinne onnellisen hallituksen yhdeksännessä kuukaudessa -yhdeksättäkymmentä. - -_Clefren Frelock. Marsi Frelock_. - -Sittenkuin tämä oli hänen majesteetillensa julki luettu, käski hän -minun, tosin ystävällisin sanoin, jättää esille kaikki eri esineet. -Ensinnäkin hän vaati käyrän miekkani, jonka minä toin saapuville -tuppineen päivineen. Sillä välin hän oli käskenyt kolmetuhatta -miestä valioväkeänsä asettumaan jonkun matkan päähän ympärilleni, -valmiina laukaisemaan nuolensa minä hetkenä hyvänsä. Tuota minä en -huomannut lainkaan, silmäni kun koko ajan olivat kiintyneinä hänen -majesteetiinsa. Sitten hän vaati minua vetämään miekkani ulos. -Muutamista merenveden syömistä ruostepilkuista huolimatta se oli -yhä vieläkin kirkas ja välkkyvä. Minä vedin säiläni ulos, niinkuin -keisari oli käskenyt, heilutin sitä puoleen ja toiseen, ja kun aurinko -heiastui sen kirkkaasta pinnasta, sokaisten sotajoukkojen silmät, niin -pääsi valloille yleinen hämmästyksen ja kauhistuksen huuto. Hänen -majesteetinsa oli urheamielinen mies ja säikähti vähemmin kuin olisin -luullutkaan. Hän käski minun sitten pistämään miekkani tuppeen ja, -heittämään sen maahan niin hiljaa kuin suinkin kuuden jalan päähän -kahleistani. - -Senjälkeen hän vaati näkyville toisen onton rautatorveni, joksi he -minun taskupistolejani sanoivat. Minä otin sen esille ja selitin, -niin hyvin kuin osasin, mitenkä sitä käytetään. Latasin sen pelkällä -kruudilla, joka laukussani oli säilynyt kostumatta (taitavat merimiehet -pitävät aina huolen siitä). Pyysin sitten, ett'ei hänen majesteetinsa -kovin säikähtäisi ja laukaisin ilmaan. Tämä pamaus synnytti paljoa -suuremman hämmästyksen kuin äskeinen säiläni. Sadottain kaatui miehiä -maahan. Itse keisarikaan, urhea mies, ei hetkeen aikaan päässyt -entiselleen, vaikka olikin pysynyt pystyssä. Pistolit minä sitten -jätin maahan, kuten miekkanikin. Samalla muotoa luovutin kruuti- ja -haulipussinikin, pyytäen, että edellistä suojeltaisiin valkealta, -koskapa se saattaa syttyä pienimmästäkin kipinästä ja poroksi polttaa -koko keisarillisen palatsin. - -Annoin pois taskukellonikin. Keisari oli kovin utelias näkemään sitä ja -käski kahden rotevimman kaartilaisensa tuomaan sen luokseen. Korennolla -he sen kantoivat majesteetin eteen siihen tapaan kuin Englannissa -olutkuskit kantavat tynnyreitä. Hän ihmetteli sen yhtämittaista -kolinaa ja minuttiviisarin kulkua, jonka hän helposti erotti, heillä -kun on paljoa tarkempi näkö kuin meillä. Hän kysyi sitten oppineilta -miehiltänsä, mikä se sellainen esine on, mutta siitä oli noilla -herroilla kovin monta eri mieltä, niinkuin lukija sanomattanikin arvaa. -Enkä minä kaikista heidän arveluistaan saanut selvääkään. - -Senjälkeen annoin pois hopea- ja vaskirahani sekä kukkaroni, jossa oli -yhdeksän suurta kultarahaa ja muutamia pienempiä. Luovutin niinikään -linkkuveitseni ja partaveitsen, kamman ja hopeisen nuuskarasian, -nenäliinan ja taskukirjan. Miekka, pistolit ja kruutipussi vietiin -rattailla hänen majesteetinsa varastoihin; muut tavarat sain takaisin. - -Kuten jo edellä olen maininnut, oli takissani erityinen tasku, jota -tarkastajat eivät huomanneet. Siinä oli minulla silmälasit, joita minun -välisti täytyy käyttää heikon näköni vuoksi, ja samoin taskukiikari -sekä muutamia pikku esineitä. Niistä ei olisi keisarille ollut -mitään hyötyä, jonka vuoksi en katsonut kunniani vaativan niitten -esilleottamista. Pelkäsinpä niitten särkyvänkin ja pilaantuvan, jos -luovuttaisin ne heille. - - - - -KOLMAS LUKU - -Tekijä hauskuuttaa keisaria ja hovia aivan erityisellä tavalla. -- -Hovin huvitukset. -- Tekijä pääsee vapaaksi muutamilla ehdoilla. - - -Lempeydelläni ja kohteliaalla käytökselläni olin kohonnut keisarin ja -hovin kuin myös sotaväen ja kansankin suosioon niin suurissa määrin, -että toivoin piankin pääseväni vapaaksi. Koetin kaikin tavoin käyttää -tällaista edullista asemaa hyödykseni. Maan-asukasten pelko minua -kohtaan hälveni hälvenemistään. Panin välisti maahan pitkäkseni ja -päästin viisi kuusi henkeä kämmenelleni tanssimaan. Vihdoin tulivat -pojat ja tytöt niin rohkeiksi, että olivat piilosilla minun tukassani. -Olin jo koko lailla oppinut maan kieltäkin. - -Eräänä päivänä suvaitsi keisari kutsua minut katsomaan hovinäytelmiä, -joissa tämän puolen kansa voittaa kaikki muut niin notkeudessa kuin -komeudessakin. Ei minua noissa näytelmissä mikään niin suuresti -huvittanut kuin nuorallatanssi. Kaksitoista tuumaa korkealle maasta oli -pingoitettu kahden jalan pituinen hieno, valkoinen lanka, ja sen päällä -tuo nokkela tanssi toimitettiin, jota nyt lukijan luvalla käyn vähän -laveammin kuvailemaan. - -Tähän huviin ottavat osaa ainoastaan ne, jotka pyrkivät korkeihin -virkoihin ja tavoittelevat suosiota hovissa. Jo pienestä pitäin he -harjoittelevat tätä taitoa. Kun korkea virka hovissa tulee avonaiseksi -joko kuoleman tahi, niinkuin usein tapahtuu, epäsuosioon joutumisen -kautta, silloin viisi kuusi tällaista viranhakijaa lähettävät -kuninkaalle anomuksen, jossa pyytävät saada esittää hänen majesteetinsa -huviksi nuoralla tanssia. Ken korkeimmalle hyppää, maahan putoamatta, -se viran saa. Usein annetaan itse ministereillekin käsky lähteä -näyttämään notkeuttansa, osoittaakseen hallitsijalle, että yhä edelleen -ovat tuossa toimessa taitavia. Flimnapilla, valtiovarain hoitajalla, on -etuoikeus heittää nuoralla ilmahyppy kokonaista tuumaa korkeammalle -kuin yksikään muu lordi koko valtakunnassa. Minun ystäväni Reldresal, -keisarin yksityissihteereistä ylimmäinen, on minun mielestäni tässä -taidossa -- ellenhän vaan ole puolueellinen -- toinen mies valtiovarain -hoitajan jälkeen. Muut suuret virkamiehet ovat siinä kohden tasaväkisiä. - -Näissä hyppyhuveissa sattuu välistä pahojakin tapaturmia, joista -aikakirjat tietävät mainita lukemattomia. Olen omin silmin nähnyt -parin, kolmen kandidaatin katkaisevan jäseniänsä. Pahempi vielä -on vaara silloin kuin ministerit saavat käskyn käydä näyttämään -notkeuttaan. Silloin he koettavat voittaa kaikki muut ja pinnistävät -ja ponnistavat voimiansa niin, että tuskin heissä on yhtäkään, joka ei -olisi joskus pudota romahtanut maahan. Muutamille se on sattunut pari -kolmekin kertaa. Minulle kerrottiin, että moniahta vuosi ennen minun -tuloani Flimnap olisi ehdottomasti taittanut niskansa, ellei sattumalta -olisi osunut lattialla olemaan kuninkaallinen pielus, joka hiukan -lievensi täräystä. - -On olemassa toinenkin huvitus, joka tapahtuu ainoastaan keisarin, -keisarinnan ja pääministerin läsnäollessa. Kuningas panee pöydälle -kolme kuuden tuuman pituista silkkinauhaa, punaisen, keltaisen ja -valkoisen. Nämä nauhat on aiottu palkinnoiksi niille, joille keisari -tahtoo erityistä suosiotansa osoittaa. Juhlalliset menot toimitetaan -hänen majesteetinsa suuressa valtiosalissa, jossa asianomaisten -suosionsaajain täytyy näyttää taitavuuttansa aivan toisella tavalla -kuin äsken kuvaamissani huveissa. Sellaista en ole nähnyt vielä -missään, en vanhalla enkä uudella maanpallon puoliskolla. Keisari pitää -keppiä vaakasuorassa asennossa, ja siinä nyt asianomaiset suosikit, -yksi erältään, hyppivät kepin yli tai konttaavat sen alitse eteenpäin -tai takaperin, aina sitä myöten kuin keppi nousee tai laskee. Välisti -pitää majesteeti keppiä toisesta päästä ja pääministeri toisesta, -vuoroin on keppi kokonaan pääministerin hallussa. Ken notkein on -ollut ja jaksanut useimmat kerrat hypätä ylitse ja kontata alitse, se -saa punaisen silkkinauhan, senjälkeinen keltaisen ja sitä seuraava -valkoisen. Nauhat he sitten köyttävät kaksin kerroin vyötäisilleen, -ja tuskin näkee hovissa yhtään, joka ei olisi tuommoisella nauhalla -koristetut. - -Sotaväen ratsuja, niinkuin keisarillistenkin tallien hevosia oli joka -päivä käytetty minun läheisyydessäni, ja siten ne olivat niin tottuneet -minuun, että pillastumatta uskalsivat tulla minun luokseni. Ratsastajat -laukkasivat hevosillaan kämmeneni yli, ollessani pitkälläni maassa. -Olipa muuan keisarin metsästäjistä niinkin rohkea, että ratsasti isolla -hevosellaan jalkanikin yli. Se oli todellakin uljas temppu. - -Seuraavana päivänä oli minulla onni huvittaa hänen majesteetiansa -aivan erikoisella tavalla. Pyysin hänen majesteetiltansa saada -käytettäväkseni muutamia kahden jalan pituisia ja tavallisen putken -paksuisia sauvoja. Kuningas antoi heti käskyn forstmestareilleen -täyttää minun pyyntöni. Ja niinpä saapui huomenissa kuusi metsäherraa -yhtä monen kuorman kanssa, kahdeksan hevosta kunkin edessä. Yhdeksän -sauvaa minä pystytin maahan nelikulmion muotoon, joka ulottui puoli -kolmatta jalkaa joka taholle. Neljä muuta sauvaa sidoin vaakasuoraan -joka kulmaan, niin että niistä syntyi jonkunlainen kalteri tarhan -ympärille. Levitin sitten nenäliinani tarhan yli ja pingoitin sen -joka puolelta lujasti. Tämän tehtyäni, pyysin keisarin lähettämään -neljäkolmatta parhainta ratsumiestä äksieraamaan tarhaan. Hänen -majesteetinsa hyväksyi minun ehdotukseni, ja niinpä minä nostin -hevosmiehet, yhden toisensa perästä ratsuineen aseineen ja -varustuksineen nenäliinalle. Heti käskyn saatuansa he jakaantuivat -kahteen parveen, ja nyt alkoi leikkisota: siinä he ampuivat toisiansa -tylsäpäisillä nuolilla, huiskivat miekoillaan, hyökkäsivät ja -pakenivat. Kaikki tapahtui niin erinomaisessa järjestyksessä, ett'en -moista ole milloinkaan nähnyt. - -Keisari oli niin mielissään, että käski panna tämmöisiä huveja toimeen -useampana päivänä perätysten. Innostuipa niinkin, että itsekin nousi -komentamaan ratsumiestensä liikkeitä ja sai, vaikka kovallekin otti, -keisarinnan suostumaan siihen, että minun sallittiin nostaa keisarinna -kantotuoleineen päivineen kilpatarhan yläpuolelle, josta hänen oli -parempi katsella leikkisotaa. Onnekseni ei sattunut koko aikana -mitään tapaturmaa. Kerran vaan erään kapteenin tulinen ratsu sattui -kavioillaan puhkaisemaan reiän nenäliinaan, jolloin sekä ratsu että -kapteeni keikahtivat kellellensä. Kiireimmän kaupassa minä nostin ne -molemmat pystyyn, tukkesin reiän toisella kädellä ja nostin heidät -toisella maahan. Ratsulta oli nyrjähtänyt vasen jalka, mutta kapteeni -pääsi ihan ehjänä. Nenäliinani minä sittemmin paikkasin niin hyvin kuin -osasin, mutta en sen koommin enää luottanut sen kestävyyteen moisissa -yrityksissä. - -Kerran ollessani hovia tällä tapaa huvittamassa, tuotiin äkkiä -hänen majesteetillensa sana, että muutamat hänen alamaisistansa, -ratsastellessaan niillä tienoin, missä minut ensin oli huomattu, olivat -löytäneet maasta suuren, mustan esineen. Muodoltaan se on, sanottiin, -varsin kummallinen, laidoiltaan niin laaja, kuin hänen majesteettinsa -makuukammio ja keskikohdalta miehen korkuinen. Mikään elävä se ei -ole, niinkuin ensin oli luultu, sillä nurmella se loikoi ihan yhdessä -kohdin. Muutamat olivat monta kertaa astuneet sen ympäri, toiset -nousneet sen hartioille ja kuvullekin, joka oli sileä ja tasainen. -Polkemalla oli esine huomattu aivan ontoksi. Alamaiset kaikessa -nöyryydessä otaksuvat sen olevan ihmisvuoren kapineita, ja jos hänen -majesteetinsa suvaitsee, niin se tuodaan tänne. Ei siihen tarvita -kuin viisi hevosta. Minä ymmärsin heti, mistä on kysymys, ja iloitsin -sydämmeni pohjasta nuo sanomat kuultuani. - -Tuo löydetty esine ei ollut mikään muu kuin minun hattuni. -Haaksirikkoon joutuessamme se oli vielä ollut minulla päässä, nauhalla -sidottuna leuan alle, ja siinä se oli vielä ollut veneessäkin -soudettaessa, mutta luulin sitten, maihin pyrkiessäni, nauhan heltineen -ja hattuni jääneen mereen. Nyt pyysin hänen majesteetiansa käskemään, -että se tuotaisiin minulle niin pian kuin mahdollista. Selitin samalla, -millinen kapine se on ja mihin sitä tarvitaan. Seuraavana päivänä -kuormurit sen toivatkin, mutta ei se aivan entisellään enää ollut. -Liereihin oli, puolenkolmatta tuuman päähän laidoista, puhkaistu kaksi -reikää, kumpaankin oli pistetty koukku, ja näistä köydet länkiin. Tällä -tavoin minun hattuani oli laahattu maata pitkin lähes puoli Englannin -penikulmaa. Koska kumminkin maanpinta siellä on tasaista ja pehmoista, -niin tuli hattu perille paremmassa kunnossa kuin olin luullutkaan. - -Kaksi päivää senjälkeen pisti hänen majesteetinsa päähän ruveta -huvitteleimaan varsin merkillisellä tavalla. Se osa armeijaa, joka -majaili pääkaupungissa ja sen läheisyydessä, sai käskyn olla valmiina. -Sitten hän pani minut seisomaan kuin mikä kolossi jalat niin levällä -kuin suinkin mahdollista, ja senjälkeen käskettiin kenraali, muuan -vanha ja tottunut sotajoukkojen johtaja ja samalla minun suojelijani, -marssittamaan sotajoukkoja minun jalkojeni välitse, jalkaväki 24 -miestä, ratsuväki 16 miestä rivissä, soivin torvin ja liehuvin -lipuin, keihäät sojossa. Sotaväkeä oli siinä yhteensä kolmetuhatta -jalka- ja tuhat ratsumiestä. Hänen majesteetinsa oli julistanut käskyn, -että jokaisen sotilaan tulee marssin aikana hengenrangaistuksen -uhalla osoittaa täydellistä kunnioitusta minun personaani kohtaan. -Muutamat nuoremmat upseerit eivät kumminkaan malttaneet olla hiukan -irvistelemättä, nähdessään, missä viheliäisessä kunnossa minun housuni -olivat. - -Olin jo tuon tuostakin lähetellyt hänen majesteetillensa -kaikenkaltaisia esityksiä ja anomuksia vapaaksi pääsemisestäni. Vihdoin -hän otti asian esille ensin salaisessa neuvoskunnassa ja sitten -valtioneuvostossa. Vastustajia ei ollut kuin yksi ainoa, Skyresh -Bolgolam, josta aivan syyttä suotta oli tullut minun veriviholliseni. -Koko neuvoskunta kumminkin äänesti hänet kumoon, ja kuningas vahvisti -päätöksen. Tuo vastustajani oli galbet eli valtakunnan amiraali. -Hän nautti keisarin luottamusta ja olikin valtion asioihin varsin -perehtynyt, vaikka luonteeltaan äreä ja äkäinen mies. Hänen täytyi -nyt antaa perää, mutta sen verran hän kumminkin sai aikaan, että ne -artiklat ja ehdot, joitten nojalla minä olin pääsevä vapaaksi, ja jotka -minun piti valallani vahvistaa, jätettiin hänen sepitettävikseen. Nämä -artiklat toi minulle Skyresh Bolgolam omassa personassaan, mukanansa -kaksi alisihteeriä ja muutamia ylhäisiä virkamiehiä. Sittenkuin -artiklat oli minulle julkiluettu, käskettiin minun valalla sitoutua -noudattamaan niitä. Vala minun piti tehdä ensin oman maani tavan mukaan -ja sitten niin kuin heidän laissansa säädetty on. Minun tuli sitä -tehdessäni pitää oikeata jalkaani vasemmassa kädessä ja asettaa oikean -käden etusormi päälaelleni ja peukalo oikean korvan nipukkaan. - -Lukija kukaties on nyt utelias saamaan tietoa senpuoleisen kansan -kirjoitustavasta ja lauseparsista kuin myös niistä ehdoista, joilla -minulle vapaus suotiin. Senpä vuoksi olen koko asiakirjan kääntänyt -sanasta sanaan, mikäli olen kyennyt. Ja näin se kuuluu: - -_Golbasto Momaren Evlame Gurdilo Shefin Mully Ully Gue_, Lilliputin -kaikkivaltias kuningas, maailman ihastus ja kauhistus, jonka -valtakunta ulottuu viisituhatta blustrugia (noin 20 km) maan ääriin -saakka; kaikkein häiritsijäin hallitsija, varttansa pitempi kaikkia -ihmislapsia; jonka jalat tallaavat maan sisustaa, ja jonka käsi -aurinkoa tavoittelee; jonka viittauksesta maailman ruhtinaitten polvet -vapisevat; suloinen kuin kevät, ihana kuin kesä, hedelmällinen kuin -syksy, pelottava kuin talvi. Hänen kaikkein ylevin majesteetinsa -edespanee sille ihmisvuorelle, joka äskettäin meidän taivaallisiin -alueisimme saapunut on, seuraavat artiklat, jotka hänen, juhlallisella -valalla noudattaaksensa, vahvistaman pitää. - -_Ensiksi_. Ihmisvuori älköön meidän alueistamme poistuko, ilman meiltä -annettua ja valtakunnan sinetillä lukittua lupakirjaamme. - -2:ksi. Hän älköön rohjetko ilman meidän nimenomaista käskyämme meidän -pääkaupunkiimme sisälle astua; jolloin asujamille pitää kaksi tuntia -ennen varoitus annettaman, jotta tietäisivät heidän huoneissansa pysyä. - -3:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee hänen vaelluksillansa pysyä meidän -suurimmilla vallanteillämme; älköön hän myös uskaltako niityillä ja -viljavainioilla käyskennellä tahi niihin pitkäksensä panna. - -4:ksi. Sanotuilla vallanteillä vaeltaissansa tulee hänen visusti -huolta siitä pitää, ett'ei hän jaloillansa maahan tallaa ketäkään -meidän rakkaista alamaisistamme eikä heidän hevosiansa eikä heidän -rattaitansa; älköön hän myös ketäkään sanotuista alamaisistamme -käsiinsä ottako ilman heidän omaa suostumustansa. - -5:ksi. Jos sangen pikaisen sanan saattaminen tarpeelliseksi -havaitaan, on ihmisvuori velvollinen kerran kuukaudessa kuljettamaan -sanansaattajaa ja hänen hevostansa taskussansa kuusi päivänmatkaa ja -jättämään hänet (milloin niin vaaditaan) eheänä meidän eteemme. - -6:ksi. Hänen pitää olla meidän liittolaisemme meidän vihollisiamme -vastaan, jotka Blefuscun saarella asuvat, ja tehdä minkä suinkin voi, -hävittääksensä heidän laivastonsa, jota he nyt rakentelevat ja sillä -meidän päällemme aikovat hyökätä. - -7:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee, hänen vapaina aikoinansa, olla -meidän työmiestemme apuna, nostamassa senkaltaisia suuria kiviä kuin -puutarhamme aitaan ja muihinkin keisarillisiin rakennuksiin tarvitaan. - -8:ksi. Sanotun ihmisvuoren tulee kahden kuukauden kuluessa sisäänjättää -tarkka ilmoitus meidän valtakuntamme laajuudesta, laskettuna hänen -askeleissansa, jotka hän rantoja myöten astunut on. - -Viimeiseksi. Sittenkuin ihmisvuori juhlallisesti vannonut on, että -hän kaikki yllämainitut artiklat pitää ja noudattaa tahtoo, on hän -saapa sekä ruuaksensa ja juomaksensa niin paljo kuin 1724 alamaistamme -heidän ylöspitämiseksensä tarvitsevat. Hänellä pitää myöskin oleman -vapaa tyköpääsemys meidän keisarillisen personamme eteen, ja on hänen -osaksensa tuleva muitakin osoituksia meidän suosiostamme. - -Annettu Belfaboracin palatsissa kahdentena päivänä toistakymmentä -meidän hallituksemme yhdennessä kuukaudessa kymmenettäkymmentä. - -Minä vannoin ja allekirjoitin nämä artiklat suurella ilolla ja -mielihyvällä, vaikk'eivät ne olleetkaan kaikki niin kunniakkaita -kuin olisin toivonut. Nehän olivat kokonaan Skyresh Bolgolamin, -yliamiraalin, ilkeämielisyyttä vaan. Heti senjälkeen otettiin -minulta kahleet jaloista pois ja nyt olin aivan vapaa mies. Keisari -teki minulle sen kunnian, että oli läsnä koko juhlamenojen ajan. -Kiitollisuuteni osoitteeksi minä lankesin hänen majesteetinsa -jalkoihin, mutta hän käski minun nousta ja lausui minulle monta -armollista sanaa, joita en käy tässä toistamaan, jott'en näyttäisi -turhamieliseltä. Lopuksi hän lausui toivovansa, että minusta tulee -hänelle hyödyllinen palvelija, ja että minä todistan ansainneeni -kaiken sen suosion, kuin hänen puoleltansa minun osakseni tullut on ja -vastedes tulla saattaa. - -Lukija suvaitkoon ottaa huomioonsa, että keisari oli viimeisessä -artiklassaan määrännyt minulle niin paljon ruokaa ja juomaa kuin -1728 lilliputtilaista tarvitsee. Perästäpäin kerran kysäisin eräältä -tuttavaltani hovissa, miksikä juuri tämä luku oli mitaksi ja määräksi -vahvistettu, ja hän kertoi, että hänen majesteetinsa matemaatikot, -mitattuansa kvadrantilla minun ruumiini pituuden, olivat huomanneet -sen 12 kertaa suuremmaksi heidän kokoansa. Täten he olivat laskeneet, -että minun ruumiini on vähintänsä 1728 kertaa niin suuri kuin heidän, -ja siis pitää minun saada ravintoakin samassa suhteessa. Siitä nyt -lukija näkee, kuinka älykästä väkeä lilliputilaiset ovat, ja kuinka -ymmärtäväinen ja tarkka taloudenhoitaja heidän kuuluisa keisarinsa on. - - - - -NELJÄS LUKU - -Mildendo, Lilliputin pääkaupunki, ja keisarillinen palatsi. -- -Keskustelu ylisihteerin kanssa. -- Tekijä lupaa auttaa keisaria hänen -vihollisiansa vastaan. - - -Vapaaksi päästyäni minä ensi työkseni pyysin lupaa saada käydä -Mildendossa, valtakunnan pääkaupungissa. Helposti siihen luvan -sainkin sillä nimenomaisella ehdolla kumminkin, ett'en tekisi pahaa -ihmisille enkä taloille. Kaupungin asukkaille annettiin keisarillisella -julistuksella tieto minun tulostani. - -Muuri kaupungin ympärillä on puolikolmatta jalkaa korkea ja yksitoista -tuumaa leveä, niin että parivaljakko varsin hyvin pääsee kulkemaan sen -harjalla. Muurin sivuilla on torneja joka kymmenen jalan päässä. - -Minä harppasin läntisen portin yli ja läksin kulkemaan kaupunkia, -pysytellen vain kahdella pääkadulla. Niitä myöten minä astuskelin -varsin verkasti ja kylki edellä, ylläni pelkkä hihaton liivijakku, -jottei nutunliepeistä olisi haittaa katoille ja räystäille. Peräti -varovasti siinä täytyi liikkua, ett'ei tallaisi jonkun vitkastelijan -päälle, joka vielä oleskeli kaduilla, vaikka käsky oli käynyt, että -itsekunkin pitää huoneessansa pysymän, vahinkoja välttääksensä. Akkunat -ja katot olivat niin täpötäynnään ihmisiä, ett'en luule matkoillani -missään nähneeni niin väkirikasta paikkaa. - -Kaupunki on täydellinen neliö, ympärillä muuri joka taholle 500 jalkaa -pitkä. Molemmat pääkadut, viisi jalkaa leveät, kulkevat ristikkäin ja -jakavat kaupungin neljään kortteliin. Poikkikadut, jotka vain näkemältä -näin, mutta joita en päässyt kulkemaan, olivat 12-18 tuumaa leveitä. -Kaupunkiin mahtuu 500 tuhatta asukasta. Talot ovat kolme-, vieläpä -viisikerroksisia. Puodeissa ja toreilla runsaasti kaikenlaista tavaraa. - -Keisarin palatsi on keskellä kaupunkia, kahden pääkadun risteyksissä. -Sen ympäri kulkee kaksi jalkaa korkea muuri. Minulla oli hänen -majesteetinsa lupa astua tämän muurin yli, ja koska muurin ja palatsin -välillä oli 20 jalkaa avara tila, niin saatoin nähdä palatsin joka -puolelta. Linnan ulkopiha on 40 jalkaa neliössä, ja sen sisäpuolella on -kaksi muuta pihaa. Sisimmässä sijaitsee keisarin huoneusto. Koska nyt -ulkopuolisen pihan rakennukset olivat vähintänsä viisi jalkaa korkeita, -oli minun mahdoton harpata niitten yli, harjoja vahingoittamatta, -vaikka seinät olivatkin hakatusta kivestä, neljä tuumaa paksuja. -Keisari olisi mielellään suonut minun pääsevän näkemään palatsinsa -komeutta, mutta se kävi mahdolliseksi vasta kolme päivää myöhemmin. - -Läksin näet kuninkaalliseen metsään, joka sijaitsi sadan kyynärän -päässä kaupungista, katkaisin siellä puukolla muutamia paksuimpia puita -ja laitoin niistä kaksi jakkaraa, noin kolme jalkaa korkeita kukin ja -tarpeeksi lujia kestämään minun painoani. Saatuani jakkarat valmiiksi, -läksin jälleen kaupunkiin, jossa väestölle jo oli annettu uusi julistus -minun tulostani. Ulkopuolisella pihalla nousin seisomaan toiselle -jakkaralle ja nostin toisen kattojen yli sisäpihaan. Koukkupäisellä -kepillä nostin sitten sisäpuolelle ensimmäisenkin jakkaran. Nyt kävin -pitkäkseni ja asetin kasvoni keskimmäisen kerroksen akkunain kohdalle, -jotka varta vasten oli jätetty auki. Siinä kohtasi silmääni loistavin -näky, mitä suinkin saattaa ajatella. - -Siinä näin keisarinnan ja nuoret prinssit, itsekunkin eri huoneissaan, -loistavat seurueet ympärillänsä. Hänen majesteetinsa keisarinna -suvaitsi myhähtää minulle hyvin armollisesti ja ojensi minulle akkunan -kautta kätensä suudeltavaksi. - -Aamulla kerran -- taisi olla puoli kuukautta siitä kuin olin -päässyt vapaaksi -- saapui minun luokseni Reldresal, yksityis-asian -ylisihteeri, niinkuin hänen arvonimensä kuuluu. Yhden ainoan palvelijan -seurassa hän tuli, jätettyään vaununsa jonkun matkan päähän, ja pyysi -päästä puheilleni. Minä otin hänet heti vastaan, hän kun oli ylhäinen -ja suuriansioinen mies sekä sitä paitsi oli tehokkaasti kannattanut -minun hakemuksiani hovissa. Minä tarjousin olemaan pitkälläni, jotta -hän paremmin ulottuisi minun korvani kohdalle, mutta hän piti parempana -olla kämmenelläni koko keskustelun ajan. - -Hän onnitteli ensiksi minua vapauteni johdosta, huomauttaen, että -hänelläkin on jonkin verran ansiota sen hankkimisessa, mutta, lisäsi -hän, en minä vapauttani sittenkään olisi niin helpolla saanut, -elleivät hovin olot olisi nykyään varsin omituisella kannalla. Niin -kukoistavalta kuin tila maassa näyttääkin ulkomaalaisen silmissä, sanoi -hän, on meillä kaksi ankaraa ahdistusta: kotona raivoaa puolueriitoja, -ja ulkoapäin uhkaa vihollisista mahtavin. - --- Mitä ensinmainittuihin tulee, niin tietäkäät, -- puhui hän, -- -että meillä on jo 70 kuukautta kestänyt riitoja kahden puolueen, -Trameksanien ja Slameksanien, välillä. Nimensä ne ovat saaneet -kenkiensä korkojen mukaan: toisilla on korkeammat korot, toisilla -matalammat. Tähän asti on se luulo ollut yleinen, että korkeat korot -sopivat parhaiten meidän perustuslakiemme henkeen, mutta siitä -huolimatta on majesteeti päättänyt käyttää maansa hallinnossa yksinomaa -matalain korkojen pitäjiä ja jaella heille kaikki virat, jotka kruunun -asetettavissa ovat. Sen te kyllä pian saatte huomata, niinkuin senkin, -että hänen majesteetinsa kengänkorot ovat kahta drurria matalammat -kuin kenenkään hovimiehen. (Drurri on neljästoista-osa tuumaa.) Niin -ovat nämä puolueet eripuraisia keskenänsä, ett'eivät enää yhdessä syö -eivätkä juo, eivät edes keskustelekaan keskenään. Trameksaneja, elikkä -korkeakorkoisia, on kaiketikin luvullensa enemmän kuin meitä, mutta -valta on kumminkin kokonaan meidän käsissämme. Hänen keisarillinen -korkeutensa perintöruhtinas näyttää, ikävä kyllä, kallistuvan -korkeitten korkojen puolelle; ainakin huomaa selvään hänen pitävän -toisessa kengässä korkeampaa korkoa kuin toisessa, jonka vuoksi hän -onnahtelee käydessään. Ja kesken näitä sisäisiä riitoja uhkaa meitä -hyökkäys Blefuscun saaren puolelta, joka on maailman toinen suurin -valtakunta, alalleen ja voimalleen melkein yhtä suuri kuin hänen -majesteetinsa valtakunta. - --- Mitä sitten, -- jatkoi hän, -- teidän vakuutukseenne tulee, että -maailmassa on muitakin valtakuntia, joissa asuu teidän kokoisianne -ihmisolentoja, niin eivät filosofit meillä oikein ota sitä uskoaksensa, -vaan luulevat pikemmin teidän pudonneen tänne kuusta tai jostain -taivaan tähdestä. Se nimittäin on varmaa, että satanen teidän -kokoisianne kuolevaisia saattaisi vähässä ajassa sukupuuttoon hävittää -kaiken pellon viljan ja kaiken karjan hänen majesteetinsa alueilta. -Sitä paitsi ei meidän historioissa, jotka ulottuvat kuusituhatta -kuukautta ajassa taaksepäin, ole mainittu muita maita kuin nämä -kaksi valtakuntaa, Lilliput ja Blefuscu. Ja nämä kaksi mahtavaa -naapuria ovat käyneet mitä tuiminta sotaa keskenänsä kokonaista kuusi -neljättäkymmentä kuukautta. - --- Tämän sodan syy oli seuraava, -- kertoi Reldresal. Kaikkina -aikoina ja kaikin paikoin on tunnettu ja tunnustettu, että muna on -ennen syömistä avattava paksummasta päästä. Mutta nyt sattui nykyisen -majesteetin vaari kerran, pikku poikana, leikkaamaan sormensa, -kun yritti avaamaan munaa vanhan tavan mukaan paksummasta päästä. -Silloin hänen isänsä, keisari, julisti, että kaikkien alamaisten -tulee, ankaran sakon uhalla, avata munat terävämmästä päästä. Tämän -uuden lain pani kansa kovin pahaksensa. Aikakirjat kertovat, että -sen johdosta syntyi kapinoita kuusi eri kertaa. Niissä meni yhdeltä -keisarilta henki, toiselta kruunu. Blefuscun hallitsijat yllyttelivät -myötäänsä näitä sisällisiä riitoja, ja aina kun kapinat oli saatu -kukistetuiksi, siirtyivät maanpakoon tuomitut Blefuscun valtakuntaan. -On laskettu, että enemmän kuin yksitoista tuhatta ihmistä kernaammin -meni kuolemaan kuin suostui aukaisemaan munia terävämmästä päästä. -Satoja nidoksia kirjoitettiin näistä kinastuksista, mutta "paksumman -pään miesten" kirjat on jo aikaa sitten kielletty ja koko se puolue -lain kautta julistettu kelvottomaksi julkisiin virkoihin. Näitten -rettelöiden aikana Blefuscun keisarit huomauttivat meitä monta kertaa -lähettiläittensä kautta hajaannuksen aikaansaamisesta uskonnossa, -syyttäen meitä siitä, että olimme rikkoneet niitä päämääräyksiä -vastaan, jotka meidän suurin profettamme Lustrog oli säätänyt -Blundecralissa (Lilliputien koranissa) ja sen viidennessä luvussa -viidettäkymmentä. Mutta tuo nyt oli pelkkiä verukkeita vain, sillä -tekstin sanat kuuluvat: "kunkin todellisesti uskovaisen pitää särkeä -muna siitä päästä kuin sopiva on." Ja mikä pää se sopiva on, se olisi, -minun nöyrän mielipiteeni mukaan, jätettävä itsekunkin omantunnon -asiaksi taikka maistraatin korkeimman virkamiehen määrättäväksi. -Mutta sittemmin saivat nuo paksumman pään miehet niin paljon suosiota -Blefuscun keisarin hovissa ja niin paljon apua ja kannatusta -puolueeltansa täällä kotona, että veristä sotaa on käyty kummankin -valtakunnan välillä jo kuusi ja kolmekymmentä kuukautta. Ja sen -ajan kuluessa meiltä on mennyt neljäkymmentä linjalaivaa ja koko -joukko pienempiä aluksia kuin myös yhteensä kolmekymmentä tuhatta -parhainta miestä meidän meriväestämme ja sotajoukostamme. Vihollisten -tappiot ovat olleet jonkun verran suuremmat kuin meidän. Nyt he -ovat varustaneet suurilukuisen laivaston ja aikovat hyökätä meidän -kimppuumme. Hänen keisarillinen majesteetinsa on nyt, luottaen teidän -miehuuteenne ja voimaanne käskenyt minun antamaan teille kertomuksen -asiain tilasta täällä. - -Minä pyysin sihteerin edeskantamaan hänen majesteetillensa minun nöyrän -alamaisuuteni tunteet ja ilmoittamaan hänelle, ett'ei minun sovi -muukalaisena sekaantua puolueriitoihin, vaan että minä olen altis, oman -henkeni uhalla, puolustamaan hänen personaansa ja valtakuntaa kaikilta -kuin sitä uhata uskaltavat. - - - - -VIIDES LUKU - -Vihollisen hyökkäys torjuttu erinomaisella sankarityöllä. -- Korkein -arvonimi. -- Lähettiläitä Blefuscusta. -- Rauhanteko. -- Tulipalo. -- -Keisarinnan palatsi pelastettu. - - -Blefuscun valtakunta sijaitsee saarella pohjoiskoilliseen Lilliputista. -Kumpaisenkin saaren välillä on 1100 yardia (n. 1 km) leveä salmi. Minä -en ollut vielä nähnyt sitä ja nyt, kuultuani hyökkäyksen uhkaavan -siltä puolen, koetin entistä enemmän olla näyttäytymättä rannalla. -Blefuscuunhan ei ole vielä tietoa minusta saapunut, ja nyt he -saattaisivat huomata minut. Sitä paitsi oli sodan aikana kaikenlainen -yhteys molempain valtakuntain välillä hengen rangaistuksen uhalla -kielletty ja kaikki alukset otettu sodan tarpeiksi takavarikkoon. - -Minä ilmoitin hänen majesteetillensa suunnitelmani, jonka mukaan minä -aion valloittaa koko vihollisen laivaston, joka, niinkuin meidän -vakoojilta olin kuullut, on parhaillaan Blefuscun satamassa, valmiina -ensi tuulella lähtemään liikkeelle. Kokeneilta merimiehiltä sain tietää -salmen olevan keskikohdalta nousuveden aikana 70 glumgluffia (noin 6 -jalkaa) ja muissa paikoin korkeintaan 50 glumgluffia syvän. Läksin -saaren koilliskulmaan, vastapäätä Blefuscua, lymysin erään kukkulan -taakse ja tarkastelin taskukiikarillani vihollisen laivastoa: siinä oli -50 sotalaivaa ja koko joukko kuljetus-aluksia. - -Kotia tultuani annoin käskyn -- siihen näet olin valtuutettu -- tuoda -koko joukon mitä lujimpia köysiä ja rautatankoja. Köydet olivat -tavallisen purjelangan paksuisia ja rautatangot pituudelleen ja -paksuudelleen kuin sukkapuikot. Köydet minä kiersin kolminkertaisiksi, -samoin rautatangot, joitten päät sitten taivutin koukun muotoon. - -Näin varustettuna palasin rannan kallioille, riisuin siellä nutun, -kengät ja sukat ja astuin mereen puoli tuntia ennen nousuvettä, ylläni -pelkkä liivijakku. Kaalasin niin nopeasti kuin suinkin mahdollista oli -ja uin syvimmän kohdan yli, noin 30 yardia, kunnes taas tuntui pohja -jalkain alla. Ei kulunut puoltakaan tuntia, niin jo olin laivaston -luona. Viholliset, minut nähtyänsä, säikähtivät niin pahanpäiväisiksi, -että hypätä loikkasivat laivoistaan mereen ja uivat rannalle. Heitä -oli vähintänsä 30000 henkeä. Otin nyt köyteni esille, pistin koukun -kunkin laivan kokkaan ja sidoin köysien päät yhteen. Tätä tehdessäni -vihollinen laukaisi minuun nuolia muutaman tuhannen, ja niistä sattui -minua koko joukko käsiin sekä kasvoihin. Siitä oli paljo haittaa -työlleni, puhumattakaan siitä, että haavoja pisti ja kirveli. Enimmin -pelkäsin silmiäni, ja pahoin niitten olisi käynytkin, ellei olisi muuan -oiva keino johtunut mieleeni. - -Niinkuin ennen olen maininnut, oli minulla silmälasit erikoisessa -taskussa, joka oli keisarin tarkastajilta jäänyt huomaamatta. Ne -minä nyt sidoin nenälleni niin lujasti kuin laatuun kävi ja jatkoin -rohkeasti työtäni, välittämättä vihollisen nuolista. Moni niistä -kyllä sattui silmälaseihin, mutta ei siitä sen suurempaa vahinkoa; -siirrähtiväthän vain lasit sijoiltansa hiukan. Saatuani kaikki koukut -kiinni, rupesin vetämään köysiä sidotusta päästä, mutta laivatpa -eivät liikahtaneetkaan. Ne olivat kiinni ankkureissaan, ja niinpä oli -uljain osa yritystäni vielä suorittamatta. Päästin köydet käsistäni -- -olivathan ne koukuissa kiinni -- ja leikkasin urheasti ankkuritouvit -puukolla poikki, saaden pari sataa nuolta käsiin ja kasvoihin. Nyt -tartuin jälleen solmuun kiinni ja vedin varsin helposti perässäni -viisikymmentä vihollisen suurinta sotalaivaa. - -Blefusculaisilla ei ollut ensi alussa aavistustakaan minun -tarkoituksistani. Hämmästyen he katselivat, kuinka minä leikkelin -poikki laivain ankkuritouveja, ja luulivat minun aikovan saada laivat -tuuliajolle ja törmäilemään toisiinsa, mutta pian he huomasivat koko -laivastonsa lähtevän liikkeelle hyvässä järjestyksessä ja minun -vetävän köysien päästä. Silloin pääsi heiltä niin hirmuinen hätähuuto -ja epätoivoinen parkuna, että sitä on mahdoton kuvata ja mahdoton -käsittää. Päästyäni nuolten kantamasta minä pysähdyin hetkeksi ja vedin -nuolet ulos käsistäni ja kasvoistani ja voitelin niitä sillä rasvalla, -jota minulle jo ensi päivänä Lilliputissa oli annettu nuolenhaavoihin -pantavaksi, niinkuin edellä jo olen kertonut. Otin sitten silmälasit -pois, odotin tunnin verran, kunnes luode oli vähän laskenut, kaalasin -keskikohdan yli, saalis perässäni, ja saavuin onnellisesti Lilliputin -keisarilliseen satamaan. - -Keisari oli koko hoviväkensä kanssa rannalla odottamassa tämän suuren -seikkailun päättymistä. Ensi alussa he näkivät laivaston lähenevän -lavean puoliympyrän muodossa. Minua he eivät erottaneet, minä kun olin -rintaa myöten vedessä. Laivaston tullessa keskelle salmea, ulottui -vesi minua kaulaan saakka. Silloin he säikähtivät, keisari luuli minun -hukkuneen ja vihollisen laivaston lähenevän täydessä sotarinnassa. -Mutta pian häneltä pelko hälveni, sillä salmi kävi matalammaksi joka -askeleelta, minkä astuin, eikä aikaakaan, niin jo olin kuuleman päässä -rannasta. Silloin minä kohotin korkealle köyden solmupään ja huusin -kovalla äänellä: "Kauan eläköön kaikkein mahtavin Lilliputin keisari!" - -Maihin noustuani tämä suuri hallitsija otti minut vastaan mitä -mairittelevimmilla ylistyspuheilla ja nimitti minut ihan siinä paikassa -_nardac_'iksi, joka siellä on arvonimistä korkein. - -Hänen majesteetinsa lausui nyt sen toivomuksen, että minä jossain -toisessa tilaisuudessa toisin loputkin vihollisten laivoja hänen -satamiinsa. Näin määrätön on ruhtinaitten kunnianhimo. Tämäkään keisari -ei näkynyt tavoittelevan sen vähempää kuin tehdä koko Blefuscun -valtakunnasta pelkkä maakunta, varakuninkaan hallitsema. Siten hän -toivoi saavansa kukistetuiksi paksumman pään miehet kokonaan ja -pakottaneeksi senkin puoleisen kansan avaamaan munia terävämmästä -päästä. Siten, niin hän ajatteli, tulee hänestä koko maailman -yksinvaltias. Minä koetin saada häntä luopumaan moisista ajatuksista, -esiintuoden sekä politillisia että oikeusopillisia syitä. Sanoin -hänelle suoraan, etten minä ikipäivinä suostu käymään kätyriksi -sellaiseen yritykseen, jolla vapaa ja uljas kansa aiotaan saattaa -orjuuteen. Asia otettiin keskusteltavaksi valtakunnan neuvostossa, ja -siellä olivat viisaimmat ministerit minun puolellani. - -Tämä minun avoin selitykseni oli niin täydessä ristiriidassa hänen -majesteetinsa hankkeiden ja politiikan kanssa, ett'ei hän saattanut -sitä milloinkaan antaa minulle anteeksi. Hän toi tämän mielipiteensä -esiin valtakunnan neuvostossa varsin salakavalalla tavalla. Viisaimmat -ministereistä -- niinkuin perästäpäin sain tietää -- näkyivät -vaitiolollaan olevan samaa mieltä kuin minä. Toiset sitä vastoin, -salaisia vihollisiani, eivät malttaneet olla ohimennen lausumatta -muutamia epäedullisia sanoja minusta. Ja siitä saakka rupesi muuan -hänen majesteetinsa kannattama liittokunta ministereitä vehkeilemään -minua vastaan. Kahden kuukauden perästä puhkesi vihamielisyys -ilmiliekkiin ja oli vähällä saada toimeen minun kukistumiseni. Näin -vähän painavat suurimmatkaan ruhtinaille osoitetut palvelukset, jos -toiselle vaakalautaselle joutuu kieltäyminen tottelemasta heidän -oikkujansa. - -Kolme viikkoa minun onnistuneen yritykseni jälkeen saapui Blefuscusta -juhlallinen lähetyskunta, nöyrimmästi tarjoamaan rauhaa. Se -solmittiinkin meidän keisarille peräti edullisilla ehdoilla. -Lähettiläitä oli kuusi ja heillä mukanaan noin 500 henkeä saattueena. -Heidän esiintymisensä oli kerrassaan loistava, niin hyvin heidän -hallitsijansa mahtavuuden kuin heidän toimensa tärkeyden mukainen. -Liittokirjaa tehtäessä olin minä heille apuna sen luottamuksen -nojalla, mikä minulla hovissa siihen aikaan oli tai minkä ainakin -luulin itselläni olevan. Toimensa päätettyään, heidän eksellensinsä -tekivät muodollisen visitin minun luonani, sillä he olivat saaneet -kuulla, kuinka paljon minä olin pitänyt heidän puoltaan. He puhelivat -ensin mairittelevin sanoin minun voimastani ja ylevämielisyydestäni -ja herransa ja keisarinsa nimessä kutsuivat minua käymään heidän -maassansa, lausuen sen toivomuksen, että minä osoittaisin sielläkin -sitä verratonta väkevyyttäni, josta he olivat niin paljon ihmeitä -kuulleet. - -Minä puolestani pyysin heitä edeskantamaan minun nöyrimmän -kunnioitukseni heidän herrallensa ja keisarillensa, jonka hyväin avujen -maine on täyttänyt koko maailman ihmettelyllä ja ihailulla, ja jonka -eteen minä toivon saavani astua, ennenkuin palajan isänmaahani. - -Päästyäni ensi kertaa senjälkeen meidän keisarin puheille, pyysin -häneltä lupaa saada käydä Blefuscun hallitsijan luona. Luvan hän -minulle suvaitsi antaa, mutta varsin kylmästi, sen huomasin. Syytä -tuohon en osannut arvata, kunnes minulle kuiskattiin, että Flimnap ja -Bolgolam olivat selittäneet minun keskusteluni lähettiläitten kanssa -osoittavan epäkunnioitusta hänen majesteetiansa kohtaan. Omatuntoni -oli tässä kohden aivan syytön, ja siksipä minun käsitykseni hovista ja -ministereistä silloin ensi kertaa järkähti. - -Lukija muistanee vielä, että minun vapautuskirjassani oli muutamia -kohtia, jotka eivät minua miellyttäneet, ne kun olivat liiaksi -orjamaisia. Enkä olisi allekirjoituksellani niihin suostunutkaan, -ellei kova hätä olisi pakottanut. Nyt kun minusta oli tullut ylhäinen -nardac, ei tuommoisia toimia enää pidetty minun arvolleni sopivina, -eikä keisari -- se olkoon sanottu hänen kunniakseen -- niistä minulle -koskaan edes maininnutkaan. Pian senjälkeen oli minulla tilaisuus -osoittaa hänen majesteetillensa ainakin minun mielestäni varsin suuri -palvelus. - -Sydänyön aikana kerran heräsin siihen, että suuri kansan paljous piti -kauheata melua oveni ulkopuolella. Säikähdin todellakin. Kuulin heidän -myötäänsä hokevan: "burglum". Muutamat hoviherroista tunkeusivat -väkijoukon läpi ja pyysivät minua heti paikalla tulemaan palatsiin, -jossa keisarinnan huoneusto oli syttynyt palamaan. Muuan hovidaameista -oli nukkunut vuoteesensa romaanin ääreen, lamppu oli kaatunut, ja -siitä tulipalo. Minä nousin heti. Käsky annettiin astua syrjään minun -tieltäni, ja kun tänä yönä oli kuutamo, niin pääsin palatsille, -tallaamatta ketään. Siellä oli jo pystytetty tikapuita seiniä vastaan -ja ihmisillä sangot kädessä, mutta vesi oli pitkän matkan päässä. -Sangot olivat suuren sormustimen kokoisia, ja ihmiset ojensivat -minulle niitä minkä ennättivät, mutta liekki oli päässyt jo sellaiseen -vauhtiin, ett'ei moisista mitä apua. Olisinhan minä helposti saanut -tulen tukautetuksi takillani, mutta pahaksi onneksi olin jättänyt sen -kiireissäni kotia; ylläni ei ollut kuin nahkaiset liivit. Tila näytti -varsin surkealta ja epätoivoiselta. Ja niin tuo muhkea palatsi olisi -kuin olisikin palanut perustuksiansa myöten, ellei neuvokkaisuuteni -- -jota minulla toki ei aina ole mukana -- olisi tullut avuksi. Mieleeni -muistui, että muurin ulkopuolella on muuan likaropakko. Hetkeäkään -viipymättä minä harppasin sinne, täytin hattuni tuolla hiukan -löyhkäävällä vedellä ja riensin palopaikalle takaisin. Tulipalon sain -nyt pian sammutetuksi, mutta sitä tehdessäni olin kauhukseni vähällä -hukuttaa keisarinnan ja keisarilliset lapset. Vesi oli näet täyttänyt -huoneet, joihin keisarinna lapsineen ja hovidaameineen oli paennut, ja -minulla oli täysi tekeminen poimiessani heitä akkunain kautta ulos ihan -tunnottomina. Siitä sukesi varsin ikävä juttu minulle, mutta kolmen -minutin kuluttua oli tulipalo kokonaan sammutettu, ja tuo jalo linna, -monen ihmispolven aikana rakettu, oli pelastettu hävitykseltä. - -Aamun koittaessa palasin kotia, odottamatta keisarin onnitteluja. -Olin tosin tehnyt erinomaisen palveluksen, mutta enhän ollut varma, -mitä hänen majesteetinsa arvelee siitä tavasta, jolla tehtävä -tuli suoritetuksi. Valtakunnan perustuslaeissa on näet säädetty -hengenrangaistus jokaiselle, ken ikinä olla mahtaa, joka sormellaankaan -kajoaa keisarinnaan tai prinsessoihin. Hiukan lohdullisemmalta tuntui, -saatuani tietää, että hänen majesteetinsa oli käskenyt oikeusasian -ministerin laatimaan minulle nimenomaisen kirjallisen anteeksi-annon. -Sitä ei minulle kumminkaan annettu. Yksityistä tietä kuulin keisarinnan -olevan kauheasti pahoillansa minun teostani, vetäytyneen sisimpiin -huoneisinsa ja päättäneen, ett'ei hän enää entistä asumustansa ikinä -kuntoon laitata. Uskotuillensa hovidaameille hän ei malttanut olla -ilmaisematta, että hän aikoo kostaa minulle keisarinnan palatsin -saastuttamisen. - -[Tämä tulipalo-kohtaus on kokonaan jätetty pois Henry Craik'in -esipuheella varustetusta painoksesta. Muissa näkyy siitä olevan -erillaisia mukailuja. Olemme tämän kohdan ottaneet pääasiallisesti -George Routledgen julkaisusta. _Suom. muist._] - - - - -KUUDES LUKU - -Lilliputin asukkaista ja heidän tavoistaan ja laeistaan. -- Tekijän -elintavat. -- Vihamiehiä. - - -Vaikka aikomukseni on julaista lähempi selonteko Lilliputin -valtakunnasta erityisessä teoksessa, annan uteliaalle lukijalle jo -tässäkin moniaita yleisiä tietoja. Ihmiset siellä, kuten jo olen -sanonut, ovat vajaata kuutta tuumaa pitkiä, ja sitä mukaa ovat eläimet -ja kasvitkin. Niinpä ovat suurimmat hevoset ja härjät neljä, virsi -tuumaa korkeita, lampaat puoli kolmatta tuumaa, hiukan päälle tai alle; -hanhet ovat varpusen kokoisia ja niin edespäin pienenevässä sarjassa -niin pikkuisiin, ett'eivät niitä ainakaan minun silmäni erottaneet. -Luonto on kumminkin lahjoittanut Lilliputilaisille erittäin hyvät -silmät, he näkevät pienimmätkin esineet varsin tarkasti, vaikk'ei -kovin pitkänkään matkan päästä. Niinpä näin kerran kokin kynivän -leivosta, joka ei ollut kärpästä suurempi, ja nuoren tytön pujottavan -näkymättömän hienoa silkkiä näkymättömän hienon neulan silmään. -Pisimmät puut ovat siellä noin seitsemän jalkaa korkeita, muut kasvit -sitä mukaa, mutta ne saa lukija kuvitella mielessänsä. - -En ota sen laajemmalti puhuakseni heidän tieteistään. Sanon vaan, että -useimmat tieteenhaarat ovat siellä kukoistaneet monta miespolvea. -Mutta heidän kirjoitustapansa on varsin omituista. Eivät he kirjoita -vasemmalta oikealle, niinkuin Europalaiset, eivätkä oikealta -vasemmalle, kuin Arabialaiset, eivätkä ylhäältä alaskaan, kuten -Kiinalaisten on tapa, vaan poikki puolin, ylänurkasta alanurkkaan, -aivan kuin naiset meidän maassa. - -Omituisia tapoja ja lakeja on heillä koko joukko, ja elleivät ne -olisi niin kerrassaan toisenlaisia kuin minun armaassa kotimaassani, -niin tekisi mieli niitä hieman puolustaakin. Hyvä olisi vain, jos -niitä noudatettaisiin. Mainitsen ensinnäkin ilmiantajista. Kaikki -valtiorikokset rangaistaan siellä tavattoman ankarasti, mutta jos -syytetty tutkittaessa todistaa viattomuutensa, silloin rangaistaan -syyttäjä heti kohta häpeällisellä kuolemalla ja hänen maastaan ja -mannustaan korvataan syytetylle nelin kerroin ajan hukka, mielipaha, -kärsimykset vankeudessa ja kaikki kulungit, mitä hänellä on ollut -asiansa puolustamista varten. Ja ellei riitä, suorittaa kruunu -loput. Keisari antaa hänelle jonkun suosion-osoituksen, ja hänen -viattomuutensa julistetaan ympäri kaupunkia. - -Petosta pidetään siellä suurempana rikoksena kuin varkautta, ja harvoin -petturi kuolemantuomion välttää. Siellä ollaan näet sitä mieltä, että -huolellisuudella ja valppaudella ymmärtäväinen ihminen kyllä saattaa -suojella omaisuutensa varkailta, mutta petokselta ei kunniallinen -ihminen ole milloinkaan turvassa. Ja koska nyt alituinen ostaminen -ja myöminen sekä luoton nojalla asioiminen on välttämätöntä, mutta -siinä juuri paljo petosta tapahtuu, jopa sellaista sormienkin lävitse -katsellaan, niin joutuisihan rehellinen mies myötäänsä vahinkoon, ja -konna pääsisi voitolle, ellei laki petosta rankaisisi. Muistan, kun -kerran olin keisarilta hankkimassa suojelusta eräälle syytetylle, joka -oli isännältään kavaltanut rahoja: oli saanut jonkun summan vietäväksi -toiseen paikkaan, mutta karannut rahoineen tipo tiehensä. Koetin -lieventävänä asianhaarana vetää esiin sen ajatuksen, että tuohan oli -vain luottamuksen väärinkäytöstä. Keisari puolestaan sanoi pitävänsä -kerrassaan kamalana, että minä rupean puolustelemaan kaikkein pahinta -rikosta. Eikä minulla siihen todellakaan ollut muuta sanomista kuin -tuo yleinen lauseparsi: eri maissa eri tavat. Mutta kyllä minua vaan -hävetti aika lailla. - -Vaikka me yleensä sanomme palkintoa ja rangaistusta niiksi saranoiksi, -joissa kaikkinainen hallitus kääntyy, niin en sitä perusohjetta ole -nähnyt käytännössä noudatettavan missään muualla kuin Lilliputissa. Ken -riittävästi todistaa tarkoin noudattaneensa maan lakeja 77 kuukautta, -hän saa muutamia etuoikeuksia, aina säätynsä ja elämäntapansa mukaan, -sekä sitä vastaavan summan rahoja nimenomaa tätä tarkoitusta varten -perustetusta varastosta. Samalla hänelle annetaan _Snilpallin_ tai -_Legalin_ arvonimi, joka liitetään hänen nimensä perään, mutta joka ei -siirry hänen perillisillensä. Tämä kansa piti meidän valtiosääntöämme -hämmästyttävän vaillinaisena, kuultuaan minulta, että meillä saadaan -lait noudatettaviksi ainoastaan rangaistuksilla, ja ett'ei niissä -palkinnoista puhuta mitään. Lilliputien oikeushovissa onkin Oikeuden -kuvalla kuusi silmää, kaksi edessä, kaksi takana ja yksi kummallakin -puolella: se tietää valppautta; oikeassa kädessä on sillä kukkaro -täynnä kultaa, vasemmassa tuppeen pistetty miekka: se tietää, että -oikeus on alttiimpi palkitsemaan kuin rankaisemaan. - -Virkoihin asetettaessa otetaan enemmän huomioon hakijan siveellisyys -kuin kyky. Koska hallitus kerran -- niin he ajattelevat -- on -ihmiskunnalle tarpeellista, niin riittää tavallinen ihmisjärki ellei -yhteen, niin toiseen elämänkohtaan, eikä sallimus suinkaan ole säätänyt -yleisten asiain hoitamista miksikään salaisuudeksi, jota vaan joku -ani harva älyn ylimmälle kannalle kohonnut pystyisi ymmärtämään. -Sellaisiahan ei synny miespolvea kohti kuin pari kolme. Totuutta, -oikeamielisyyttä, kohtuutta ja muita avuja sitä vastoin on heidän -mielestänsä olemassa joka ihmisessä. Jokainen, ken kokemuksen nojalla -ja asiata harrastaen näitä avujansa käyttää, hän pystyy maatansa -palvelemaan, paitsi tietysti senkaltaisissa toimissa, jotka kysyvät -erityisiä opinnoita. Siveellisen avun puute ei heidän mielestänsä -likimainkaan saata korvata suurimpiakaan henkisiä lahjoja, ja jos siis -virka uskotaan pelkän älymiehen hoidettavaksi, niin se joutuu peräti -vaarallisiin käsiin. Jos siis siveellinen mies tietämättömyydessään -erehtyy, niin ei siitä yhteiskunnalle ole läheskään niin suurta -vauriota, kuin jos teräväjärkinen mies häijyjen taipumusten -vaikutuksesta vaipuu turmiollisiin väärintekoihin ja käyttää älyänsä -niitten uudistamiseen ja puolustamiseen. - -Ei myöskään se, joka ei usko jumalalliseen kaitselmukseen, ole -kelvollinen mihinkään yleiseen toimeen. Koska hallitsijat -- näin -Lilliputissa ajatellaan -- pitävät itseänsä kaitselmuksen edustajina, -niin onhan aivan nurinpäistä, että he käyttävät virkamiehinään -sellaisia, jotka epäilevät sen voiman olemassa oloa, minkä alaisina he -itse työskentelevät. - -Riittämättömyyttä pidetään siellä hengenrikoksena. He ajattelevat näin: -ken kehnosti palkitsee hyväntekijäänsä, se on koko muunkin ihmiskunnan -vihollinen, koskapa ei ole saanut siltä mitään, josta olisi sille -kiitollisuuden velassa. Sellainen mies ei siis ansaitse olla hengissä. - -Lukijaa huvittanee sitten kuulla jotain minun kotoisista oloistani -ja elämäni laadusta yhdeksän kuukauden ja kolmentoista päivän -kuluessa tässä maassa. Ollen luonnostanikin taipuvainen kaikenlaisiin -näperrystöihin, jopa tarpeenkin pakottamana, minä laitoin keisarillisen -puutarhan pisimmistä puista itselleni tuolin ja pöydän. - -Kaksisataa ompelijatarta neuloi minulle paitoja sekä lakanoita ja -pöytäliinoja lujimmasta ja karkeimmasta kankaasta, mitä suinkin saivat. -Sittenkin täytyi heidän panna niitä monta kerrosta päälletysten, -sillä paksuimmatkin kankaat ovat siellä koko joukon hienommat harsoa. -Palttina siellä on tavallisesti kolme tuumaa leveätä, ja pakkaan menee -sitä kolme jalkaa. Ompelijattaret ottivat minusta mitan ollessani -maassa pitkälläni. Yksi seisoi niskani, toinen polvien kohdalla, -pinnoitettu nuora välillänsä. Kolmas mittasi nuoran pituuden tuuman -pituisella nauhalla. Senjälkeen he mittasivat minulta oikean peukalon, -eivätkä muuta tahtoneetkaan, sillä matemaatillisten laskujen mukaan -kaksi mittaa peukalon ympäri on ranteen mitta, kaksi mittaa ranteen -ympäri kaulan mitta, kaksi kaulan ympärystä vatsan ympärys. Kun sitten -vielä vanhakin paita oli heille malliksi maahan levitetty, niin saivat -he tarkat mitat. - -Kolmesataa räätäliä pantiin tekemään minulle vaatteita. Niiltä kävi -mitan-otto toiseen tapaan. Minä kävin polvilleni, ja räätälit asettivat -tikapuut maasta niskaan asti. Yksi kiipesi tikapuitten päähän ja laski -luotilangan kauluksen kohdalta maahan; siinä takin pituus. Vyötäisistä -ja hihoista otin mitat itse. Vaatteet tehtiin minun asunnossani, -sillä nehän eivät olisi sopineet heidän suurimpaankaan tupaansa. -Valmiina ne näyttivät samallaiselta tilkkutyöltä, jota vihaiset naiset -Englannissa osaavat tehdä. Erotus vain se, että minun tilkkutakkini oli -yhdenvärinen. - -Kolmesataa kokkia oli minulla ruuanlaittajina. He asuivat perheineen -pienissä majoissa asuntoni lähitteellä. Itsekukin valmisti kaksi -ruokalajia. Kaksikymmentä passaria minä nostin pöydälleni; sata muuta -oli maassa, kellä lihavadit käsissä, kellä viinitynnyrit tai muut -juomalekkerit olallaan. Ne hinattiin, aina sitä myöten kuin käskin, -ylös pöydälle varsin näppärällä laitoksella, siihen tapaan kuin -Europassa väännetään sankoja ylös syvästä kaivosta. Vadillisesta tuli -hyvä suupalanen ja lekkerillisestä kelpo kulaus. Lammaspaisti siellä -antaa perää meillä laitetulle, mutta härjänpaisti on erinomaista. Oli -minulla välisti, vaikka harvoin, sellainenkin härjänjalka pöydällä, -että siitä tuli kolme suupalasta. Hanhista ja turkinpyistä tuli -tavallisesti vain yksi suullinen, mutta parempia ne olivatkin kuin -meillä. - -Hänen keisarillinen majesteetinsa, kuultuaan minun elintavoistani, -lausui kerran halajavansa saada onnen (näin hän suvaitsi lausua) tulla -puolisonsa ja keisarillisten lastensa, sekä prinssien että prinsessain, -kera aterioimaan minun kanssani. He saapuivat säädetyllä hetkellä, ja -minä sijoitin heidät juhla-istuimille pöydälleni, vastapäätä itseäni. -Henkivartijat sijoittuivat heidän taakseen. Flimnap, valtiovarain -hoitaja, seisoi hänkin siellä valkoisine sauvoineen. Huomasin -hänen usein katselevan minua karsain silmin, mutta en ollut tuosta -tietääksenikään; söin tavallista enemmän, oman rakkaan isänmaani -kunniaksi ja hämmästyttääkseni hoviakin. Minulla on erityinen syy -luulla, että Flimnap käytti tätä keisarillisten visittiä hyväkseen, -kontitakseen herrallensa minua. Tämä ministeri oli pitkin aikaa ollut -minun salainen vihamieheni, vaikka muitten silmissä oli minun kanssani -enemmän mielin kielin kuin niin morakalta mieheltä sopi odottaakaan. -Hän valitti keisarille, kuinka muka valtion rahavarat ovat huonossa -tilassa, kuinka hänen on muka täytynyt ottaa kalliskorkoisia lainoja, -kuinka valtion velkasetelit eivät enää käy kuin yhdeksän prosenttia -alle nimellis-arvon, kuinka minä lyhyen ajan kuluessa olin tullut -hänen majesteetillensa maksamaan lähes puolentoista miljonaa sprugia -(heidän suurin, lehtikullan paksuinen kultarahansa), ja kuinka hänen -majesteetinsa olisi edullista päästä minusta niin pian kuin mahdollista. - - - - -SEITSEMÄS LUKU - -Syytökset majesteetirikoksesta. -- Karkaaminen Blefuscuun. -- -Vastaan-otto siellä. - - -Ennenkuin käyn kertomaan, mitenkä minä läksin tästä Lilliputien maasta, -mainitsen eräästä salajuonesta, jota jo parin kuukauden aikana oli -punottu minua vastaan. - -Tähän saakka minä olin, alhaiseen syntyperäänikin nähden, ollut -kokonaan vieras hovielämälle. Olin kyllä kuullut ja lukenut -ruhtinaitten sekä ministerien mielenlaadusta ja luonnosta, mutta -en olisi koskaan luullut tällä asianhaaralla olevan niin kamalia -vaikutuksia sellaisessa kaukaisessa maassa, jota hallitaan aivan -toisenlaisten perus-ohjeiden mukaan kuin Europan valtakuntia. - -Illalla kerran, valmistellessani parhaillani matkaa Blefuscun keisarin -luokse, tuli luokseni muuan korkea hovin virkamies, jolle joskus ennen -olin tehnyt suuria palveluksia, hänen ollessaan keisarin epäsuosiossa. -Hän saapui kantotuolissa ja lähetti pyytämään puheille-pääsyä, -nimeänsä kumminkaan ilmoittamatta. Kantomiehet lähetettiin pois, -minä pistin kantotuolin lordisuuksineen päivineen taskuuni ja sanoin -palvelijalleni, ett'en ole kenenkään tavattavissa. Panin sitten oven -lukkoon, asetin kantotuolin, tapani mukaan, pöydälleni ja kävin -istuvilleni sen ääreen. - -Heti ensimmäisten tervehdysten jälkeen huomasin lordin kasvoilla syvän -huolen. Tiedusteltuani syytä siihen, hän pyysi minua kärsivällisesti -kuulemaan loppuun asti: asia koskee minun henkeäni ja kunniaani. - -Hänen puheensa minä kirjoitin muistiin, heti hänen lähdettyänsä. Näin -se kuului: - -"Tietäkää, että joku aika sitten muutamat neuvoskunnan jäsenet ovat -keisarin käskystä ja hänen majesteetinsa läsnäollessa pitäneet salaisia -neuvotteluja teistä. Vasta pari päivää sitten hänen majesteetinsa teki -lopullisen päätöksensä. - -"Tiedättehän, että Skyris Bolgolam, galbeti eli yliamiraali, on ollut -teidän verivihollisenne hamasta siitä saakka kuin maahan tulitte. -Alkusyitä siihen en tiedä, mutta se on varma, että hänen vihansa -teitä kohtaan on yhä yltynyt siitä saakka kuin valloititte Blefuscun -laivaston. Sehän himmensi hänen, yliamiraalin, kunnian. Hän sekä -valtiovarain hoitaja Flimnap, kenraali Limtoc, kamariherra Lalcon ja -oikeus-asiain ministeri Balmuff ovat yhdessä sepittäneet syytösartiklat -teitä vastaan majesteetirikoksesta sekä muista hengenrikoksista." - -Tämä esipuhe pani minut semmoiseen vimmaan, että olin keskeyttää hänet, -sillä minähän tiesin olevani viaton, mutta hän pyysi minua vaikenemaan -ja jatkoi: - -"Kiitollisena teidän ystävällisyydestänne minua kohtaan, olen hankkinut -tiedon koko neuvottelusta ja seuraavan kopian artikloista. Oman henkeni -uhalla tulin nyt ilmoittamaan asiasta teille. - -"_Syytös-artiklat Quinbus Flestrinia (ihmisvuorta) vastaan_. - -"_I artikla_. Että, sittenkuin valtakunnan laissa hamasta hänen -majesteetinsa keisarin Calin Deffar Plunen ajasta saakka sanottu on, -että ken ikinä hänen keisarillisen majesteetinsa palatsin muurein -sisällä saastuksen eli pahennuksen aikaansaattaa, kärsiköön sen -rangaistuksen kuin majesteetirikoksesta säätty on, ja vaikka tämä laki -edelleen on voimassa, ei äsken mainittu Quinbus Flestrin kumminkaan -ole siltä itseänsä ojettaa antanut, vaan on, itseänsä sillä tekosyyllä -peitellen, että hän Hänen Keisarillisen Majesteetinsa rakastetun ja -korkean Puolison huoneissa tulipalon sammuttaa aikoo, sangen häijyllä -ja salakavalalla tavalla siihen tarkoitukseen sitä vettä käyttänyt, -kuin siinä paikassa säilytetään, johon kaikkinainen rupa ja ruuhka -vuotaa, ja näin rikkonut ei ainoastaan valtakunnan lakia vastaan, joka -vahvana seisoo, vaan myöskin sitä velvollisuutta vastaan joka hänellä, -niinkuin Hänen Keisarillisen Majesteetinsa alamaisella j.n.e., j.n.e. -[Niinkuin lukija huomaa, on tekijä tässä ivannut vanhan-aikaista, -pitkäveteistä lakikieltä. Valitettavasti ei meillä nykyinenkään -lakikieli ole kokonaan vapaa tällaisesta monimutkaisuudesta. _Suom. -muist._] - -"_II artikla_. Että, sittenkuin mainittu Quinbus Flestrin oli Blefuscun -sotalaivaston keisarilliseen satamaan sisälle vetänyt ja sen jälkeen -Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa käsketty oli valloittamaan -muutkin sanotun Blefuscun valtakunnanlaivat kuin myöskin saattamaan -viimeksi sanottu valtakunta maakunnaksi, joka varakuninkaalta -hallittaisiin, kuin myös kukistamaan ja hengiltä ottamaan ei ainoastaan -maanpakoon ajetut paksumman pään miehet, vaan myöskin kaikki ne sen -valtakunnan asukkaat kuin eivät paksumman pään harhaopista itseänsä -erotettaa tahdo, on hän, usein mainittu Flestrin, niinkuin yksi -kavala petturi Hänen kaikkein armollisinta, Korkeata Keisarillista -Majesteetiansa kohtaan, senkaltaisella anomuksella sisään tullut, että -hän mainitusta päällepanosta vapahdetuksi tulisi, sillä varjolla, -ett'ei hän omaatuntoansa vastaan voi yhden viattoman kansan vapauden ja -hengen päälle hyökkäystä tehdä. - -"_III artikla_. Että, sittenkuin sanansaattajat Blefuscun hovista Hänen -Keisarillisen Majesteetinsa hoviin rauhaa anomaan saapuneet olit, -hän, vielä mainittu Flestrin, niinkuin yksi kavala petturi, näitä -sanansaattajia auttanut, kannattanut, rohkaissut ja ilahduttanut oli, -itse tykönänsä kyllä tietäen, että he olit sen ruhtinaan alamaisia, -joka vähäistä ennen oli julkista vihollisuutta Hänen Keisarillista -Majesteetiansa vastaan viljellyt ja julkista sotaa Hänen Majesteetinsa -kanssa käynyt. - -"_IV artikla_. Että sanottu Quinbus Flestrin, vastoin kaikkea sitä -kuin yhden uskollisen alamaisen tulee ja sopii, nyt parhaillansa -itseänsä matkalle varustaa Blefuscun valtakunnan hoviin, johon hänelle -ainoastansa suullinen lupa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa -annettu on, ja sanotun luvan varjon alla nyt viekkaasti ja kavalasti -tämän matkan edes-ottaa aikoo, sen kautta edes-auttaen, kannattaen ja -rohkaisten Blefuscun Keisaria, vihollista, joka julkisessa sodassa -Hänen Keisarillisen Majesteetinsa kanssa ollut on. - -"Oli siellä muitakin artikloja, mutta nämä ovat tärkeimmät, ja niistä -olen teille lukenut otteen. - -"Myönnettävä on, että tämän johdosta seuranneissa keskusteluissa hänen -majesteetinsa osoitti monta kertaa lempeyttänsä, nimenomaa viitaten -teidän palveluksiinne ja koettaen lieventää teidän rikostanne. -Valtiovarain ministeri ja yliamiraali sitä vastoin vaativat, että -teidät on tuomittava mitä tuskallisimpaan ja häpeällisimpään kuolemaan, -sytyttämällä yön aikana teidän asuntonne tuleen. Kenraali puolestaan -vaati, että 20 tuhatta sotamiestä pantaisiin laukaisemaan myrkytettyjä -nuolia teidän kasvoihinne ja käsiinne. Teidän palvelijanne pitäisi -käskeä sirottamaan teidän paitoihinne myrkyllistä mehua, joka syöpyy -lihaan ja tuottaa teille mitä tuskallisimman kuoleman. Kenraalikin -yhtyi samaan mielipiteesen, niin että enemmistö oli kauan aikaa teitä -vastaan. Majesteeti oli kumminkin päättänyt säästää teidän henkenne ja -sai vihdoin puolellensa kamariherrankin. - -"Tämän jälkeen sai Reldresal, yksityisasian ylisihteeri, kuninkaan -käskystä puhevuoron. Hän on aina osoittanut olevansa teidän ystävänne, -ja sellaisena hän nytkin esiintyi. Hän myönsi rikoksenne olevan -varsin suuria, mutta siinäpä, sanoi hän, on juuri tilaisuutta -osoittamaan armoa, tuota hallitsijan kauniinta omaisuutta, josta hänen -majesteetinsa on täydellä syyllä niin kuuluisa. Hän sanoi teidän ja -hänen välisen ystävyytensä olevan niin ylt'yleensä tunnettua koko -maailmassa, että kunnian-arvoinen neuvoskunta kenties pitänee häntä -puolueellisena, mutta, noudattaakseen armollista käskyä, hän tahtoo -kumminkin vapaasti lausua mielipiteensä. Jos hänen majesteetinsa, -lukuun ottaen Flestrinin palvelukset ja oman, armosta uhkuvan -sydämensä kehoitusta noudattaen, tahtoisi säästää hänen henkensä ja -käskeä vain puhkaista häneltä silmät, niin luulee hän, Reldresal, -alamaisimmasti, että oikeuden vaatimukset tulisivat täytetyiksi, -ja koko maailma kiittäen ylistäisi keisarin lempeyttä ja niitten -kaunista ja ylevämielistä menettelyä, joilla on kunnia olla hänen -neuvon-antajinansa. Näön puute ei ole vähentävä Flestrinin voimaa, vaan -saattaa hänestä edelleenkin olla hyötyä hänen majesteetillansa. Sokeus -lisää vaan ihmisessä rohkeutta, kätkien häneltä vaarat. Silmiänsähän -Flestrinkin pahimmin pelkäsi, vihollisen laivastoa noutaessaan. Hän -tulee vallan hyvin toimeen, kun katsoo ministerien silmillä, niinkuin -suurimmat hallitsijatkin tekevät. - -"Moinen esitys kohtasi vastarintaa koko neuvoskunnan puolelta. -Bolgolam, yliamiraali, ei osannut hillitä suuttumustaan. Hän kavahti -vimmoissaan pystyyn ja sanoi suuresti kummastelevansa, mitenkä -sihteeri rohkenee puhuakaan sellaista, että petturin henki olisi -säästettävä. Flestrinin palvelukset, valtion kannalta punniten, ne ne -juuri raskauttavat hänen rikoksiansa. Mies, joka kykenee likavesillä -sammuttamaan tulipalon hänen majesteetinsa keisarinnan huoneissa -(kammolla ja kauhistuksella hän, Bolgolam, vieläkin mointa tekoa -muistelee), saattaa toisella kertaa vesitulvaan hukuttaa koko palatsin. -Mies, joka jaksaa tuoda satamaan vihollisen laivaston, saattaa, jos -vähänkin vastoin mieltä käy, viedä sen takaisinkin. Ja sydämessään -Flestrin ihan varmaan on paksumman pään miehiä. Ja koska kavallus aina -alkaa sydämessä, ennenkuin ilmitekoihin puhkeaa, niin vaati Bolgolam -teitä kuolemaan tuomittavaksi. - -"Valtiovarain ministeri oli samaa mieltä. Hän todisti, kuinka -suunnattomia menoja teidän elättämisenne oli valtiokassalta niellyt; -ajan pitkään ei kassa niitä kestä ensinkään. Sihteerin ehdottama -silmäin puhkaiseminen ei suinkaan pahaa poista, vaan päinvastoin -tekee sen suuremmaksi; sen siitäkin huomaa, että muutamat linnut, kun -niiltä silmät puhkaistaan, syövät entistä enemmin ja lihoovat kahta -kovemmin. Pyhä majesteeti, sanoi hän, ja neuvoskunta, hänen nykyiset -tuomarinsa, ovat omissatunnoissaan täydellisesti vakuutetut Flestrinin -syyllisyydestä, ja siinä syytä yltäkyllin tuomita hänet kuolemaan, -ilman muodollisia todistuksiakin, joita lain puustavin tarkka -noudattaminen vaatii. - -"Hänen majesteetinsa oli kumminkin kerrassaan vastoin kuolintuomiota -ja suvaitsi armollisesti lausua, että koska neuvoskunta pitää silmäin -puhkaisemista liian helppona rangaistuksena, niin saattaa siihen -perästäpäin liittää jotain muuta. Silloin pyysi sihteeri, teidän -ystävänne, vielä kerran alamaisuudessa puheenvuoroa, vastatakseen -ministerin lausuntoon niistä suurista kulungeista, joita teidän -elantonne vaatii. - -"Koska keisarin varat ovat yksinomaa hänen eksellensinsä hoidossa, -niin saattaahan hän välttää kassan häviön siten, että vähitellen -supistaa teidän ruoka-annoksenne. Siitä on oleva seurauksena se, että -te laihdutte ja kuihdutte, ruokahalu vähenee vähenemistään, ja niin te -muutaman kuukauden kuluttua surkastutte ja kuolette. - -"Ja tällä tavoin sihteerin ystävyys teitä kohtaan sai asian lukkoon. -Päätös tuli tällainen: nälkään näännyttäminen pidetään tarkoin salassa, -jota vastoin silmäin puhkaiseminen merkitään tuomioon. Eri mieltä ei -ollut kukaan muu kuin Bolgolam, keisarinnan kätyri, jota keisarinna -myötäänsä oli yllyttänyt vaatimaan teille kuolintuomiota. - -"Kolmen päivän perästä lähetetään nyt teidän ystävänne sihteeri -tänne julkilukemaan teille syytös-artikloja ja selittämään hänen -majesteetinsa ja neuvoskunnan suurta lempeyttä siinä, että teidät on -tuomittu ainoastaan menettämään silmänne. Hänen majesteetinsa tahtoo -olla varma siitä, että te nöyrästi ja kiitollisena alistutte tämän -rangaistuksen alle. - -"Älykkäänä miehenä te tiedätte kyllä, mihin toimiin teidän on -ryhtyminen. Ja nyt minun täytyy, epäluuloja välttääkseni, palata yhtä -salaisesti kuin tännekin tulin." - -Hän läksi, ja minä jäin yksikseni, mieli täynnä levottomuutta ja -epätietoisuutta. - -Mietittyäni sitten asiatani pitkin ja poikki, tein vihdoin päätökseni, -josta minua kenties moitittanee, eikä syyttäkään. Jos olisin silloin -tuntenut ruhtinaitten ja ministerien mielenlaadun ja luonnon, niinkuin -sittemmin useammissa hoveissa opin tuntemaan, jos olisin tiennyt, millä -tavoin he kohtelevat pienempiäkin pahantekijöitä kuin minä, olisin -aivan alttiisti antaunut niin lievän rangaistuksen alaiseksi. Mutta -siihen aikaan minussa kuohui nuori veri vielä, ja koska minulla oli -hänen majesteetinsa lupa käydä kunniaterveisillä Blefuscun keisarin -luona, niin käytin tilaisuutta hyväkseni. Ennenkuin nuo kolme päivää -olivat kuluneet, lähetin ystävälleni ylisihteerille kirjeen, jossa -ilmoitin aikovani, ennen saamani luvan nojalla, lähteä samana aamuna -Blefuscuun. - -Vastausta odottamatta astuin sille puolen saarta, missä laivasto -oli, otin suuren sotalaivan, sidoin köyden sen kokkaan ja nostin -ankkurin. Riisuin sitten vaatteet yltäni ja panin ne ynnä peitteen, -jonka olin tuonut kainalossani, laivaan ja läksin sitten, hinaten -laivaa perässäni, matkalle. Kaalaten ja uiden saavuin sitten Blefuscun -keisarilliseen satamaan, jossa ihmiset jo kauan aikaa olivat minua -odotelleet. - -Siellä minulle annettiin kaksi opasta ohjaamaan minua Blefuscun -pääkaupunkiin. Kannoin niitä kädessäni, kunnes saavuttiin parinsadan -yardin päähän pääkaupungin portista. Siellä laskin heidät maahan ja -pyysin ilmoittamaan tuloni jollekin keisarin sihteereistä ja tiedoksi -tekemään samalla, että minä odotan täällä hänen majesteetinsa lähempiä -käskyjä. - -Tunnin kuluttua tuli vastaus: hänen majesteetinsa, keisarillisen -perheensä kanssa, ja seurassaan hovin korkeat virkamiehet, saapuu -minua vastaan-ottamaan. Minä astuin satasen yardia eteenpäin. Keisari -seurueineen astui alas ratsuilta, keisarinna hovidaameineen vaunuista. -Varomista tai pelkoa en huomannut kenessäkään. Minä laskeusin -maahan suutelemaan heidän majesteetiensa keisarin ja keisarinnan -kättä. Lausuin saapuneeni tänne ennen antamani lupauksen mukaan ja -hänen majesteetinsa Lilliputin keisarin, minun herrani, luvalla -kunnioittavimmin tervehtimään niin mahtavaa keisaria ja tarjoamaan -hänelle palveluksiani, mikäli velvollisuuteni omaa ruhtinasta kohtaan -myöten-antaa. En maininnut sanaakaan siitä, että olin joutunut -epäsuosioon, koskapa en vielä virallista tietoa siitä ollut saanutkaan. -Enkä osannut luulla mahdolliseksi, että Lilliputinkaan keisari tämän -salaisuuden ilmoittaa, niinkauan kuin olen hänen valtansa ulkopuolella. -Siinä minä kumminkin erehdyin, niinkuin ennen pitkää sain huomata. - -En rupea lukijaa väsyttämään seikkaperäisillä kertomuksilla minun -vastaan-otostani Blefuscun hovissa. Ne olivat aivan senmukaisia kuin -ylevämieliseltä ruhtinaalta sopii odottaakin. Enkä mainitse siitäkään, -kuinka hankala minun oli tulla toimeen ilman varsinaista asuntoa: -maassa sain vain maata, peitteeseni kääriytyneenä. - - - - -KAHDEKSAS LUKU - -Onnellisen sattuman kautta löytyy keino, millä päästä Blefuscusta. -- -Palajaminen kotia. - - -Kolme päivää sinne tuloni perästä läksin huvikseni kävelemään saaren -koillisrannalle. Siellä huomasin ulapalla noin puolen meripeninkulman -päässä jonkun esineen, joka näytti alassuin käännetyltä veneeltä. -Riisuin kengät ja sukat ja läksin kaalaamaan merelle. Nousuvesi -kuljetti tuota meren-ajoa yhä lähemmäs minua, ja viimein näin selvään -sen olevan veneen. Se oli nähtävästikin myrskyssä irtaantunut laivasta. - -Palasin kaupunkiin ja pyysin saada hänen majesteetiltansa lainaksi -kaksikymmentä suurinta alusta, mitä hänellä vielä oli jäljellä, sekä -kolmetuhatta merimiestä vara-amiraalin johdolla. Saamani laivat -läksivät purjehtimaan satamasta, minä taas astuin suorinta tietä -sinnepäin, missä ensiksi olin veneen huomannut. Nousuvesi oli ajanut -sen vieläkin lähemmäs. Meriväki oli varustettu köysillä, jotka minä -jo ennakolta olin kiertänyt kyllin lujiksi. Veneen saavuttua minun -kohdalleni, minä riisuin vaatteet yltäni ja kaalasin noin sadan yardin -päähän siitä, mutta silloin minun täytyi heittäytyä uimaan, kunnes -pääsin veneen luo. Laivastosta heitettiin minulle köysi, jonka toisen -pään sidoin veneen kokassa olevaan reikään ja toisen pään erääsen -sotalaivaan. Turhaa työtä tuo, sillä näin syvässä vedessä en osannut -toimia mitään. Ei auttanut muu kuin lähteä uimaan veneen perässä ja -sysäillä sitä eteenpäin toisella kädellä niin usein kuin laatuun kävi. -Nousuveden avulla pääsin sitten niin pitkälle, että jalka pohjasi, -vaikka vesi vielä ulottui minua leukaan. Lepäsin pari kolme minuttia, -ja rupesin taas lykkäämään venettä eteenpäin, kunnes olin jo kainaloita -myöten vedestä ulkona. Nyt, kun vaikein osa työtä oli suoritettu, otin -laivoista muut köydet, sidoin itsekunkin toisen pään veneesen ja toisen -yhdeksään laivaan, ja niin lähdettiin myötätuulella hinaamaan venettä -maata kohti. - -Odottelin nyt pakoveden aikaa, kunnes vene jäi kuivalle maalle. Siinä -sen sitten sain kahdentuhannen miehen ja monen vipulaitoksen avulla -käännetyksi ylössuin. Ilokseni huomasin, että vene oli verraten varsin -hyvässä kunnossa. - -En käy lukijan ikäviksi kertomaan, kuinka minä, tekaistuani parin -airoja, vihdoin, kymmenen päivän perästä, sain veneen Blefuscun -satamaan, jonne suunnaton joukko ihmisiä oli kokoontunut katsomaan -tuota hirveän suurta alusta. Minä sanoin keisarille, että hyvä onni se -varmaankin oli minun tielleni ohjannut tämän veneen: siinähän minun -sopii kulkea sellaiseen paikkaan, josta pääsen kotimaahani takaisin. -Samalla pyysin hänen majesteetiansa antamaan minulle aineksia veneen -kuntoon panemista varten ja samalla suomaan minulle lähtöluvan. Puoleen -ja toiseen keskusteltuamme, hän vihdoin suvaitsi armossa suostua -pyyntööni. - -Kummakseni kävi, ettei Lilliputin keisarilta koko tänä aikana ollut -tullut minkäänlaista viestiä Blefuscun hoviin. Jälkeenpäin sain tietää, -että hänen majesteetinsa Lilliputin keisari, joka ei aavistanutkaan -minun saaneeni vihiä heidän päätöksistään, oli luullut minun vain -lähteneen luvan nojalla Blefuscun hoviin vierailemaan ja toivoi minun -palaajavan sieltä ennen pitkää. Vihdoin hän alkoi käydä levottomaksi -minun pitkällisen poissa-oloni tähden. Neuvoteltuansa valtiovarain -ministerin ja muitten minua vastaan vehkeileväin korkeitten herrain -kanssa, hän lähetti erään ylhäisen virkamiehen tuomaan Blefuscun hoviin -kopiata minua vastaan tehdyistä syytös-artikloista. Tämän virkamiehen -oli määrä selittää Blefuscun keisarille, kuinka hänen herransa ja -keisarinsa suuressa laupeudessaan oli tuominnut minulta ainoastaan -silmät puhkaistaviksi; edelleen, kuinka minä olin paennut oikeuden -rankaisevaa kättä, ja vihdoin, että, ellen minä kahden tunnin kuluttua -ole palainnut takaisin, niin minulta riistetään nardaein arvonimi ja -minut julistetaan kavaltajaksi. Lähettiläs ilmoitti lopuksi, kuinka -hänen herransa ja keisarinsa, haluten ylläpitää rauhaa ja ystävyyttä -molempain valtakuntain välillä, toivoo, että hänen keisarillinen -veljensä Blefuscussa käskee tuoda minut takaisin, käsistä ja jaloista -sidottuna, kavaltajana rangaistavaksi. - -Kolme päivää asiata harkittuansa, Blefuscun keisari vihdoin antoi -vastauksensa, täynnä kohteliaisuuksia ja mairesanoja. Siinä lausutaan, -että hänen keisarillinen veljensä kyllä tietää, kuinka mahdotonta minun -sitomiseni on; että vaikka minä kyllä olin ryöstänyt hänen laivastonsa, -hän kumminkin on suuressa kiitollisuuden velassa minulle niistä monista -hyvistä palveluksista, joilla minä sain toimeen rauhan valtakuntain -välille; että kumpainenkin majesteeti on ennen pitkää oleva -tyytyväinen, sillä minä olin löytänyt rannalta ihmeellisen aluksen, -jolla minä pääsen laskemaan ulos merelle, ja jonka hän on käskenyt -panna kuntoon minun avullani ja johdollani; hän toivoo, että moniaan -viikon perästä kumpikin valtakunta pääsee vapaaksi niin sietämättömästä -taakasta. - -Tämän vastauksen vei lähettiläs sitten Lilliputin hoviin. Blefuscun -keisari kertoi minulle kaikki, mitä tapahtunut oli, tarjoten minulle -samassa (ankarimmalla vaitiolon lupauksella kumminkin) armollisen -suojeluksensa, jos edelleenkin tahdon jäädä hänen palvelukseensa. -Täyttä totta hän kaiketi puhui, mutta minä olin päättänyt, ett'en enää -milloinkaan luota ruhtinaisin enkä ministereihin. Kaikella alamaisella -kunnioituksella minä lausuin syvän kiitollisuuteni hänen suuresta -suosiostaan, mutta pyysin hänen suomaan minulle anteeksi, ett'en saata -sitä hyödykseni käyttää. Koska, lausuin minä, hyvä tai paha onni -oli tielleni viskannut aluksen, niin aion minä kernaammin antautua -valtamerten vaaroille alttiiksi kuin olla eripuraisuuden aiheena -kahden niin mahtavan hallitsijan välillä. Eikä hänen majesteetinsa -näyttänyt tuota kovin pahaksensa panevankaan. Päinvastoin sain eräässä -tilaisuudessa huomata hänen olleen päätökseeni varsin tyytyväinen. Ja -sama oli useampain ministerienkin laita. - -Kaiken tämän johdosta rupesin jouduttamaan lähtöäni, saaden siinä -kohden tehokasta apua hovin puolelta, joka toivoi minun lähtevän -tieheni niin pian kuin mahdollista. Viisisataa miestä pantiin -neulomaan minun johdollani kahta purjetta veneeseni. Siihen piti -panna lujinta palttinata kolmetoista kerrosta päällekkäin. Työ ja -tekeminen minulla oli nuoria ja köysiä punoessa, sen puolen nuoria kun -piti kiertää kymmenen, kaksi- jopa kolmekinkymmentä yhteen. Pitkän -etsiskelemisen perästä löysin merenrannalta suuren kiven ankkuriksi -alukseeni. Sadan lehmän rasvat annettiin minulle veneen voitelemista -ja muita tarkoituksia varten. Suunnaton työ oli laittaa pisimmistä -puista mastoja ja airoja, mutta siinä oli minulla paljo apua hänen -majesteetinsa laivaveistämön kirvesmiehistä. - -Kuukauden kuluttua minä ilmoitin odottelevani hänen majesteetinsa -käskyjä ja olevani valmis lähtöön. Keisari korkeine perheinensä tuli -ulos palatsista; minä laskeusin maahan suutelemaan kättä, jonka -minulle armollisesti ojensivat keisarinna ja nuoret prinsessat. Hänen -majesteetinsa lahjoitti minulle viisikymmentä kukkaroa, kaksisataa -sprugia kussakin, ja samalla oman kuvansa luonnollisessa koossa. Sen -pistin heti kintaaseni, jotta säilyisi ehjänä. Juhlamenoja läksiäisissä -oli niin ylen monta, ett'ei niitten kuvaamisella maksa lukijaa vaivata. - -Lastasin veneeseni sata teurastettua härkää, kolmesataa lammasta ja -samassa suhteessa leipää ja juomavettä sekä niin paljon liharuokia kuin -neljäsataa kokkia ennätti saada valmiiksi. Mukaani otin elävinä kuusi -lehmää ja kaksi sonnia sekä yhtä paljon uuhia ja pässejä. Aikomukseni -näet oli saada noita rotuja leviämään isänmaahani. Rehuiksi niille -pantiin laivaan suuri kantamus heiniä ja säkillinen jyviä. Olisin -mielelläni ottanut mukaani tusinallisen alkuasukkaitakin, mutta sitä -ei keisari sallinut millään ehdolla. Taskut tarkastettiinkin minulta -hyvin huolellisesti, ja sitä paitsi minun täytyi kunniasanallani luvata -keisarille, ett'en vie mukaani ainoatakaan hänen alamaisistansa ilman -hänen omaa suostumustaan. - -Saatuani nyt kaikki niin hyvään kuntoon kuin suinkin osasin, minä -nostin purjeet 24:nä syyskuuta 1701 kello 6 aamulla. Purjehdittuani -noin neljä meripeninkulmaa pohjoiseen, kääntyi tuuli kaakkoiseksi, ja -kello 6 illalla huomasin luoteessa pienen saaren. Laskin sitä kohti ja -kävin ankkuriin tuulen alle. Saari näkyi olevan autio. Siinä illastin -sitten, kävin pitkälleni ja makasin ainakin kuusi tuntia. Heräsin pari -tuntia ennen päivännousua. - -Haukkasin hiukan suurusta, nostin ankkurin ja läksin purjehtimaan -eilistä kurssia taskukompassini mukaan. Aikomukseni oli päästä jollekin -niistä saarista, joita arvasin olevan van Diemenin maasta pohjoiseen. -Sinä päivänä en löytänyt missään maata, mutta seuraavana, kuljettuani -minun laskujeni mukaan noin 24 meripeninkulmaa Blefuscusta, huomasin -kello 3:n tienoissa illalla purjeen kulkevan kaakkoiseen. Minulla oli -kurssina itä. Minä huusin sille, mutta ei vastattu. Tuulen laimetessa -huomasin kumminkin tulevani yhä lähemmäs laivaa. Minä vedin ylös mikä -vaan purjetta oli, ja puolen tunnin perästä minut huomattiin laivasta. -Sieltä nostettiin lippu ja lauaistiin tykki merkiksi. - -Ei ole sanoin selitettävissä, mitä riemua tunsinkaan, toivoessani -vielä kerran saavani nähdä rakkaan kotimaani ja kalliit omaiseni -siellä. Laiva laski purjeensa alas, ja minä saavuin sen luokse -kello viiden ja kuuden välillä illalla syyskuun 26 p:nä. Sydän -sykähteli rinnassani, nähtyäni Englannin värit. Pistin lehmät ja -lampaat taskuuni ja nousin laivaan, mukanani vähäiset evääni. Laiva -oli englantilainen kauppa-alus, paluumatkalla Japanista Etelämeren -kautta, parhaillaan 30:nellä asteella eteläistä leveyttä. Kapteeni, -John Biddle, Deptfordista, oli ystävällinen herra ja erinomainen -merenkulkija. Laivaväkeä oli 50 miestä, joitten joukossa muuan vanha -tuttavani Pietari Williams. Hän puhui puolestani hyvää kapteenille, ja -tämä kohtelikin minua varsin suosiollisesti, tiedustellen, mistä minä -tulen, ja minne minulla matka. Minä kerroin heille vaiheeni muutamilla -sanoilla, mutta he pitivät minua mielipuolena, arvellen, että monet -vaarat kai ne olivat panneet pääni pyörälle. Sitten vasta he uskoivat -minua kuin olin vetänyt taskustani esille mustat raavaat ja lampaat. -Näytin vielä kultarahatkin, jotka olin saanut lahjaksi Blefuscun -keisarilta, samoin hänen kuvansa luonnollisessa koossa ynnä monta -muuta harvinaista kalua ja kapinetta. Annoin sitten kapteenille kaksi -kukkarollista kultarahoja ja lupasin lahjoittaa hänelle, Englantiin -tultuamme, parin raavaita ja lampaita. - -Matka kävi kaikin puolin onnellisesti, ja 13:na huhtikuuta 1702 kävimme -ankkuriin Downsin suurella redillä Kentin rannikolla. Muuta tapaturmaa -ei minulle sattunut kuin se, että rotat söivät minulta yhden lampaan. -Löysin vain pelkät luut; lihat oli syöty sirulleen. Muun karjani vein -ehjänä maahan ja laskin laitumelle Greenwichin pallokentillä. - -Englannissa en viipynyt kuin vähän aikaa, mutta sillä välin ennätin -ansaita koko joukon rahaa, näyttelemällä elukoitani ylhäisille -henkilöille ja muillekin. Ennenkuin läksin toiselle retkelleni, -möin karjani kuuteensataan puntaan. Sittemmin, viimeiseltä matkalta -palattuani, huomasin karjani lisääntyneen suurissa määrin, -varsinkin lampaitten. Siitä on luullakseni oleva paljokin hyötyä -villateollisuudelle, niillä kun villa on erinomaisen hienoa. - -Kaksi kuukautta vain viivyin vaimoni ja lasteni luona: en saanut -rauhaa kiihkoisalta halultani, päästä näkemään yhä uusia maita. Jätin -tuhannen viisisataa puntaa vaimolleni ja hankin perheelleni soman -asunnon Redriffissä. Muun omaisuuden otin mukaani, osaksi rahassa, -osaksi tavarassa, toivoen saavani varallisuuteni kartutetuksi matkalla. -Vanhin enoni oli jättänyt minulle pienen maatilan lähellä Eppingiä. -Se tuotti vuosittain kolmekymmentä puntaa. Sitä paitsi oli minulla -vuokrattuna Black Bull ("musta härkä") niminen tila Fetter Lanessa, -joka tuotti vielä enemmän. Ei siis ollut pelkoa, että perheeni joutuu -vaivaishoidon niskoille. John poikani kävi alkeiskoulua ja oli kiltti -lapsi. Tyttäreni Betty, joka nyttemmin on jo naimisissa, ja jolla jo on -omiakin lapsia, oli ompelukoulussa. - -Sanoin jäähyväiset vaimolleni ja lapsilleni, jolloin kyyneleitä kyllä -vuodatettiin kummaltakin puolen. Sitten astuin _Adventure_ nimiseen -laivaan, kapteenina John Nicholas, Liverpoolista. Se oli 300 tonnin -vetoinen, määräpaikkana Surat. - -Tästä matkasta enemmän kertomukseni toisessa osassa. - - - - - - -TOINEN OSA - -MATKA BROBDINGNAGIIN - - - - -ENSIMMÄINEN LUKU - -Ankara myrsky. -- Slumpissa vettä hakemaan. -- Tekijä jää rannalle. -- -Joutuu maan-asukasten käsiin. -- Viedään farmarin taloon, jossa häntä -kohdellaan hyvin. - - -Luonto ja kohtalo näkyvät säätäneen minun osakseni toimekkaan ja -levottoman elämän. Niinpä minä nytkin, oltuani vain kaksi kuukautta -kotona, jätin jälleen synnyinmaani ja nousin 20:na kesäkuuta 1702 -_Adventure_ nimiseen laivaan, joka oli määrätty Suratiin Itä-Indiassa, -ja jonka kapteenina oli John Nicholas. - -Onnellisesti saavuttiin Hyvän Toivon niemelle saakka. Siellä käytiin -ankkuriin ja noustiin maihin vettä ottamaan. Mutta kun laivassa -samalla huomattiin vuoto, niin täytyi purkaa koko lasti ja jäädä sinne -talvehtimaan. Päälle päätteeksi sairastui meiltä vielä kapteenikin. -Kaikki tämä teki sen, että saimme olla siellä maaliskuuhun asti. - -Laiva saatiin kuntoon, purjeet nostettiin ja muitta mutkitta -purjehdittiin Madagaskarin salmeen. Päästiin tuosta sanotun saaren -pohjoispäähän viidennelle asteelle eteläistä leveyttä, siis niihin -seutuihin, joissa yhtämittainen luoteistuuli puhaltaa joulukuun alusta -toukokuun alkuun. Tuuli yltyi 19:nä huhtikuuta rajuksi, kääntyen -samalla tavallista läntisemmäksi. Tällaisena se puhalsi kaksikymmentä -vuorokautta yhtämittaa ja ajoi meidät Molukki saarten ohitse noin kolme -astetta päiväntasaajan pohjoispuolelle. - -Toukokuun 2 p:nä tuuli hiljeni, ja ilma tuli aivan tyveneksi. Minä olin -tuosta varsin hyvilläni, mutta kapteeni, näillä vesillä kokenut mies, -ennusti ankaraa myrskyä. Ja niinpä kävikin: seuraavana päivänä alkoi -puhaltaa eteläinen monsum-tuuli. Me koetimme vetää purjeita kokoon, -minkä ennätimme, mutta laiva kallistui toiselle kyljelleen, niin -että vihdoin täytyi jättäytyä tuuliajolle. Hirmuisen korkeat aallot -huuhtelivat myötäänsä kantta, mutta vaaraa ei ollut mitään, sillä alus -oli luja, eikä selvillä ulapoilla kareistakaan pelkoa. - -Vähitellen vaimeni myrsky, purjeita nostettiin, ja alus totteli jälleen -peräsintä. Kovaa vauhtia kuljettiin yhä itää kohti, emmekä tahtoneet -tästä kurssista poiketakaan, jott'ei ajaisi meitä Suuren Tatarian -kaakkoispuolitse vielä Pohjoiseen Jäämereen. - -Ruokavaroja oli riittämään asti, mutta juomavedestä alkoi olla kova -puute. - -Eräänä päivänä -- se oli 16:s kesäkuuta 1703 -- huomasi laivapoika -mastosta maata näkyvissä. Seuraavana päivänä oli edessämme saari tai -mannermaa, emme varmaan osanneet sanoa, kumpiko. Etelää kohti pisti -siitä ulos mereen pitkä niemi, jonka rannalla oli avonainen satama, -mutta niin matala, ett'ei siihen käynyt isolla laivalla laskeminen. -Käytiin senvuoksi ankkuriin noin meripeninkulman päässä rannasta, ja -kymmenkunta miestä läksi laivan suuressa sluupissa maihin aseilla -varustettuina ja mukanaan vesitynnyreitä. Miesten oli määrä tuoda -laivaan vettä, jos suinkin löytävät. Minä pääsin mukaan, minun kun teki -mieleni nähdä, millaista tämä tuntematon maa on. - -Maihin päästyä ei löydetty jokea eikä lähdettä eikä merkkiäkään mistään -asumuksesta. Merimiehet alkoivat astua pitkin rantaa, haeskellen -makeata vettä; minä läksin samoilemaan eri suunnalle ja erkanin muista -peninkulman verran. Kovaa kivikkoa oli maaperä kaikkialla. Minua -alkoi jo vähitellen uuvuttaa, ja kosk'ei mitään huomattavampaa ollut -nähtävissä, läksin hiljalleen astumaan takaisin satamaa kohti. Saatuani -meren näkyviin, näin meidän miesten jo olevan veneessä ja soutavan kuin -henkensä edestä laivaa kohti. Olin ruveta huutamaan heille, vaikka se -näin pitkältä matkalta olisi turhaa ollutkin, mutta samassa näin erään -hirmuisen suuren olennon juoksevan heidän peräänsä kiivasta vauhtia. -Vesi ei ulottunut häntä kuin polviin. Arvaamattoman pitkin askelin hän -harppaili, mutta vene kun oli jo puolen peninkulman verran edellä, ja -rannikko täynnään kareja ja kivisärkkiä, niin ei hirviö enää voinut -venettä saavuttaa. Tämä kerrottiin minulle vasta perästäpäin. Nyt en -uskaltanut katsoa tuon takaa-ajon päättymistä, vaan juoksin takaisin -samaa tietä kuin olin tullutkin ja kiipesin jyrkän mäen harjalle, josta -oli laaja näky ympärille. - -Seutu oli ylt'yleensä viljeltyä. Mikä minua ensinnäkin hämmästytti, oli -ruohon tavaton pituus niityillä: heinänkorret noin 20 jalkaa pitkiä! - -Tulin tuosta vallantielle. Sellaiselta se ainakin minusta näytti, -vaikk'ei se senpuolisille ihmisille ollut kuin kapea polku ohrapellon -poikki. Sitä astuin nyt kotvan aikaa, mutta sivuilleni en juuri nähnyt -mitään, ohra kun oli parhaimmillaan ja korret vähintänsä 40 jalkaa -pitkiä. Pääsin tuosta vihdoin pellon päähän, ja siinä oli edessäni -aita, ainakin 120 jalkaa korkea. Aidaksien paksuutta en osannut arvata -suunnilleenkaan. Tämän aidan yli veivät portaat toiseen peltoon. Niissä -oli neljä astinta ja ylimmäisenä vielä suuri kivi yli kuljettavana. -Ratki mahdotonta minun oli astua näitä portaita, jokainen astin kun -oli kuusi jalkaa ja ylimmäinen kivi noin 20 jalkaa korkea. Rupesin -katselemaan, eikö olisi aidassa rakoa, mistä päästä läpi, mutta äkkiä -huomasin erään maan-asukkaan, yhtä kookkaan kuin äskeinenkin, astuvan -toiselta pellolta portaita kohti. Hän oli koolleen kuin kirkontorni -ja harppasi ainakin kymmenen yardia joka askelella. Hämmästyen ja -kauhistuen minä juoksin piiloon ohrapeltoon. Sieltä näin hänen nousevan -portaitten yläpäähän ja katselevan oikeanpuoliseen peltoon; heti -senjälkeen kuulin hänen huutavan. Ääni tuli niin korkealta, että luulin -ukkosen jyrähtäneen. - -Ei aikaakaan, niin jo tulee häntä kohti seitsemän samallaista hirviötä, -käsissä sirpit, niin suuret kuin kuusi viikatteen terää. Tulokkaat -näyttivät olevan ensinmainitun renkejä, koskapa pukukin heillä oli -huonompi. Huomasin sen siitäkin, että he, vaihdettuaan pari sanaa hänen -kanssaan, heti rupesivat leikkuutyöhön sillä pellolla, missä minä -olin. Minä juoksin heistä niin kauas kuin vaan pääsin, vaikk'ei se -kovin helppoa ollut, sillä korsien väliä ei ollut kuin jalan verran, -niin että ylen työläs oli puikahdella niitten lomitse. Ponnistelin -kumminkin kaikin voimin, kunnes saavuin sellaiseen paikkaan, missä sade -oli lyönyt ohran lakoon. Siinä ei päässyt enää askeltakaan eteenpäin, -sillä korret olivat niin sotkeutuneet toisiinsa, ett'ei ollut -ajattelemistakaan puikkia niitten välitse, ja vihneetkin olivat niin -lujia ja teräviä, että pistelivät vaatteiden läpi ihoon asti. - -Jonkun ajan perästä eivät leikkaajat enää olleet, äänestä päättäen, -kuin sadan yardin päässä minusta. Ihan näännyksissä sekä täynnä pelkoa -ja epätoivoa panin silloin pitkäkseni kahden vaon väliin, toivoen -sydämeni pohjasta, että viimeinen hetkeni jo pian löisi. Sydäntäni -kivisti, ajatellessani lohdutonta leskeäni ja orpojani siellä kotona. -Jo siinä yhdenkin kerran päivittelin sitä, että, vastoin ystävieni -ja omaisteni varoituksia, jälleen olin lähtenyt matkustelemaan, -mieletön. Tässä tuskallisessa tilassa johtui väkistenkin mieleeni -Lilliput: siellähän minua oli pidetty suurimpana ihmeenä, mitä -maailmassa ikinä on nähty; siellähän minä kykenin vetämään perässäni -koko keisarillisen laivaston ja suorittamaan monta muuta ihmeellistä -tekoa, jotka ikipäiviksi on merkitty valtakunnan aikakirjoihin, vaikka -tulevat sukupolvet, miljonain silminnäkijäin todistuksista huolimatta, -niitä tuskin sittenkään totena pitävät. Minusta tuntui sanomattoman -masentavalta näyttää nyt täällä yhtä mitättömältä kuin Lilliputin -ihmiset olisivat näyttäneet Englannissa. Tämä nyt kaikista pahoista -vielä vähin. Mutta koska kokemuksesta on havaittu, että ihmisestä tulee -sitä rajumpi ja julmempi olento, mitä isommaksi hänen kokonsa kasvaa, -niin mitäpäs minä muuta saatoin odottaakaan kuin että nämä hirvittävät -barbaarit, minut huomattuaan, ihan ensi työkseen pistävät minut -poskeensa? - -Filosofit ovat epäilemättä oikeassa, väittäessään, että kaikki, -mikä maailmassa on suurta tai pientä, on ainoastaan suhteellisesti -suurta tai pientä. Kohtalo kukaties sallii vielä Lilliputilaistenkin -kohdata sellaisen kansan, joka sen silmissä on yhtä pieni kuin he -minun silmissäni. Ja kenties viimeksi mainittu kansa löytää vielä -pienempänsäkin jossain nurkassa maailmaa, jota tähän saakka ei vielä -ole tunnettu! - -Kesken näitä mietiskelyjä hämmästyneessä ja tuskantuneessa mielessäni, -minä huomasin erään leikkaajan olevan enää kymmenen yardin päässä -minusta. Ensi askeleella hän joko tallaa minut murskaksi tai sivaltaa -sirpillänsä kahtia. Silloin minulta pääsi parku, niin kova kuin säikäys -suinkin myöten-antoi. Hirviö pysähtyi, katsahti maahan ja hetkisen -perästä huomasi minut. Varotellen hän tarkasteli minua, niinkuin -ihminen tavallisesti tarkastelee pientä, vahingollista eläintä, -peljätessään sen pistävän tai purevan. Niinhän minäkin olin tehnyt -ennen vanhaan, kärppiä pyydellessäni siellä kotimaassa. - -Vihdoin hän uskalsi ottaa minut kiinni takaapäin peukalonsa ja -keskisormensa väliin ja nosti minut noin kolmen yardin päähän -silmistään, paremmin nähdäkseen minut. Minä arvasin hänen -tarkoituksensa, ja kaikeksi onneksi oli minussa sen verran -mielenmalttia jäljellä, ett'en ruvennut rimpuilemaan hänen kynsissään -tuolla kuusikymmentä jalkaa korkealla maasta, vaikka hän nipistikin -minua aika lailla kupeista. Muuta en uskaltanut tehdä kuin nostaa -silmät ylös aurinkoa kohti, panna kädet ristiin rukoilevaan asentoon -ja lausua muutamia sanoja nöyrällä, surumielisellä äänellä, niinkuin -sellaisessa tilassa sopiva oli. Pelkäsin näet joka hetki hänen -paiskaavan minut maahan, niinkuin mekin paiskaamme kuolijaksi -inhottavan eläimen. - -Kaikeksi onneksi hän näkyi kuulleen ääneni ja alkoi uteliaana katsella -minua, ihmetellen, että minunmoiseltani olennolta lähtee oikeita -sanoja, vaikk'ei hän ymmärtänytkään niitä. Minä rupesin uikuttamaan ja -itkemään, käännellen päätäni puoleen ja toiseen, siten osoittaakseni -hänelle, kuinka hirmuisen kipeätä minun tekee olla hänen hyppysissään. -Hän näkyi käsittävän minut, ja kantoi minut nuttunsa helmassa isäntänsä -luo, tuon samaisen miehen, jonka ensiksi olin nähnyt, ja joka oli muuan -varakas farmari eli tilanvuokraaja. - -Heidän puheistaan minä käsitin, että renki ensi työkseen kertoo -isännälleen, missä ja miten hän oli minut löytänyt. Senjälkeen otti -isäntä pienen oljenkorren palasen -- se oli tavallisen kävelykepin -kokoinen -- ja kohotti sillä nuttuni liepeitä ylös: luuli kaiketi sitä -jonkinlaiseksi luonnon antamaksi verhoksi. Hän puhalsi syrjään hivukset -kasvoiltani, nähdäkseen ne selvemmin. Sitten hän kutsui väkensä -ympärilleen ja tiedusti -- niinkuin jälkeenpäin sain tietää -- onko -kukaan koskaan niityillä tai pelloilla mointa olentoa nähnyt. Varovasti -hän sitten pani minut maahan ja asetti seisomaan nelin kontin, mutta -minä nousin heti pystyyn ja läksin astumaan edestakaisin, näyttääkseni -heille, ett'ei minulla ole aikomustakaan lähteä karkuun. He asettuivat -kykkysilleen minun ympärilleni, paremmin nähdäkseen. Minä puolestani -otin hatun päästäni ja kumarsin syvään farmarille, lankesin polvilleni, -nostaen silmät ja kädet ylös, ja puhuin muutamia sanoja niin lujaa -kuin jaksoin. Otin sitten taskustani kukkaron, jossa oli kultarahoja, -ja ojensin sen nöyrästi hänelle. Hän pani sen kämmenelleen, nosti -silmilleen, nähdäkseen, mikä se on, ja käänteli ja väänteli sitä -kaikille puolin nuppineulalla, jonka oli ottanut hihastaan, mutta ei -päässyt asian perille. Minä viittasin häntä silloin panemaan kätensä -maahan ja puistelin rahat kukkarosta hänen kämmenelleen. Siinä oli -kuusi Espanjan kultarahaa, neljän pistolin arvoinen kukin, ja pari -kolmekymmentä pienempää rahaa. Hän kasteli sakarisormensa päätä -kieleensä, nosti ylös ensin raskaimman rahan, sitten muut, mutta ei -vieläkään näkynyt ymmärtävän, mitä kapineita ne ovat. Sitten hän -viittasi minua panemaan ne takaisin kukkaroon ja pistämään kukkaron -taskuuni. Tarjosin rahoja vielä useampia kertoja hänelle, mutta kosk'ei -hän niistä huolinut, tein työtä käskettyä ja pistin rahat jälleen -taskuuni. - -Farmari näkyi vihdoin tulevan siihen käsitykseen, että minä sittenkin -olen järkevä olento. Hän puhui minulle monta kertaa, vaikka soivatkin -hänen sanansa minun korvissani kuin vesimyllyn ratas. Minä koetin -vastata hänelle jos milläkin kielellä; hän pani korvansa ihan kahden -yardin päähän minusta, mutta kaikki turhaan: emme vain toisiamme -ymmärtäneet. Kohta sen jälkeen hän lähetti rengit takaisin työtä -tekemään, laski kätensä maahan, levitti nenäliinansa kaksin kerroin -kämmenelleen ja viittasi minua astumaan siihen. Helppo siihen oli -päästäkin, sillä kämmen ei ollut täyttä jalkaakaan paksu. Minä katsoin -parhaaksi totella, ja kävin keskelle nenäliinaa pitkäkseni, jott'en -putoaisi maahan. Hän sitoi varmemmaksi vakuudeksi kolkat pääni ylitse -yhteen ja kantoi minut sillä tapaa kotia. - -Sinne tultua hän kutsui vaimonsa ja näytti hänelle minut, mutta emäntä -parka säikähti ja juoksi tiehensä, niinkuin naiset meillä kotona, -nähtyään sammakon tai hämähäkin. Huomattuaan kumminkin, kuinka minä -tarkasti noudatan hänen miehensä viittauksia, hän vähitellen poisti -pelkonsa ja alkoi kohdella minua varsin hellästi. - -Kello oli nyt kahdentoista maissa päivällä, ja palvelija kantoi aterian -pöytään, yhden ainoan liharuuan, niinkuin talonpoikaisen miehen -pöydässä sopivaa onkin. Vati oli neljäkolmatta jalkaa läpimitassa. -Pöydässä istui farmari vaimonsa kanssa, kolme lasta ja vanha mummo. -Minut hän pani jonkun matkan päähän itsestänsä pöydälle, joka oli -kolmekymmentä jalkaa korkealla maasta. Minua pelotti kauheasti ja -koetin pysyä niin kaukana laidoista kuin suinkin, jott'en vaan putoaisi -lattialle. Emäntä leikkasi pienen palasen lihaa, murensi siihen hiukan -leipää ja pani lautaselle eteeni. Minä kumarsin hänelle syvään, otin -esille veitseni ja kahvelini, ja rupesin syömään pöytävieraitten -suureksi huviksi. Emäntä käski piian käydä minulle juomalekkerin, -joka veti noin 3 gallonia. [1 gallon = 4 litraa.] Kahden käden -tartuin lekkeriin, sain sen suurella vaivalla nostetuksi huulilleni -ja join ehtoisen emännän maljan, lausuen tervehdykseni hänelle -englanninkielellä niin lujaa kuin suinkin jaksoin. Tämä sai seuran -nauramaan niin kovaa, että korvat oli minulta vähällä mennä lukkoon. -Juoma maistui miedolta omenaviiniltä ja oli varsin miellyttävää. - -Isäntä viittasi sitten minua tulemaan hänen lautasensa ääreen. -Minä läksin, mutta hämmästyksissäni kun olin kokonaan -- älköönkä -suosiollinen lukija minua siitä kovin moittiko -- kompastuin -leivänkuoreen ja lankesin alassuin pöytää vasten, sen pahemmin -kumminkaan loukkautumatta. Heti nousin pystyyn ja, huomatessani -noitten hyväntahtoisten ihmisten olevan huolissaan minun tähteni, -sieppasin hattuni, jota säädyllisyyden vaatimusten mukaan olin pitänyt -kainalossani, heilutin sitä pääni ylitse, huutaen kolme kertaa -"eläköön", osoitteeksi, ett'en ollut lainkaan loukkautunut. Astuessani -sitten isäntääni kohti (isännäkseni häntä tästä puolin olen sanovakin), -sattui niin, että hänen nuorin poikansa, 10-vuotias viikari, sieppasi -minua koivista ja nosti minut niin korkealle, että minussa joka jäsen -vapisi. Mutta isä nykäisi minut hänen kädestään ja antoi pojalle -sellaisen korvatillikan, että Europassa olisi moisesta hyväkin -komppania ratsuväkeä mennyt mäkeen. Samalla hän käski viedä pojan pois -pöydästä. Minuapa alkoi pelottaa, että poika rupeaa pitämään minulle -viikkoista vihaa: muistin kyllä, mitenkä meillä pahankuriset lapset -kohtelevat varpusia, kaniineja, kissanpoikia ja koiranpentuja. Senpä -vuoksi lankesin polvilleni, ja viitaten poikaan, koetin isäntääni saada -käsittämään, että pyydän anteeksi pojan puolesta. Isä myöntyi, ja poika -palasi pöytään. Minä otin isäntääni kädestä ja suutelin sitä. - -Kesken aterian oli lempikissa hypännyt emännän syliin. Minä kuulin -takanani jyrinää, niinkuin olisi kymmenet kangaspuut olleet -käynnissä. Käänsin päätäni ja huomasin, että se olikin vaan kissan -kehräämistä, tuon lempielukan, joka päästä ja käpälästä päättäen oli -kolme kertaa niin suuri kuin härkä. Kissan kiiluvat silmät ja raju -muoto säikäyttivät minut ihan suunniltani, vaikka seisoinkin pöydän -toisella laidalla, 50:n jalan päässä, ja vaikka emäntä piteli sitä -lujasti kiinni, jott'ei pääsisi hyppäämään minun luokseni ja iskemään -minuun käpäliään. Mutta eipä vaaraa vähääkään: kissa ei ollut minua -huomaavinansakaan, vaikka isäntä nosti minut noin kolmen yardin -päähän siitä. Ja minä kun olin kuullut kerrottavan ja matkoillani sen -todeksikin huomannut, että peto ihan varmaan karkaa kimppuun, jos sitä -pakenee tai osoittaa pelkoa, niin päätin kuin päätinkin näyttää, ett'en -pelkää yhtään mitään. Arkailematta astuinkin viisi kuusi kertaa kissan -kohdalla ja lähenin sitä yardinkin päähän, kunnes se itsestään vetäytyi -pois, ikäänkuin olisi säikähtänyt minua. Koiria en peljännyt niinkään -paljoa. Niitä tuli tupaan kolme neljä kappaletta, niinkuin farmarin -taloissa tavallista on. Yksi niistä, kahlekoira, oli neljän norsun -kokoinen, toinen, vinttikoira, oli yhtä iso, mutta hiukan laihempi. - -Päivällisen jälkeen tuli sisään amma, 1-vuotias lapsi sylissään. Heti -kuin lapsi oli huomannut minut, päästi se niin kovan porakan, että -moinen älinä olisi kuulunut Lontoosta Chelsean esikaupunkiin. Se tahtoi -välttämättömästi saada minut lelukseen. Äiti kaikessa hellyydessään -otti minut käteensä ja ojensi lasta kohti. Se sieppasi minut samassa -vyötäisistä ja pisti pääni suuhunsa, mutta silloin minä älähdin niin -kovaa, että kakara päästi minut heti kohta irti. Tarkkaan siinä minulta -niskat olisi mennyt nurin, ellei äiti olisi ojentanut esiliinaansa, -johon minä putosin. Silloin rupesi amma, lasta viihdyttääkseen, -puistelemaan rämyä, joka oli kuin hyväkin tynnyri, suuria kiviä -sisässä, köydellä sidottu pienokaisen rintaan. - -Vihdoin läksi isäntä renkeinensä jälleen ulkotöihin. Mikäli minä hänen -äänestään ja viittauksistaan osasin päättää, käski hän lähtiessään -vaimonsa pitämään minusta hyvää huolta. Kovin minua jo väsyttikin ja -nukutti. Sen huomasi emäntänikin ja pani minut omaan sänkyynsä ja -peitti valkoisella, puhtaalla nenäliinallaan, joka oli suurempi ja -karkeampaa kangasta kuin sotalaivan isopurje. - -Nukuin siinä lähes kaksi tuntia, uneksien olevani kotona vaimoni ja -lasteni luona. Sitä katkerammalta tuntui herätessäni, kun huomasin -makaavani parikymmentä jalkaa leveässä vuoteessa, suunnattoman suuressa -huoneessa, joka oli kaksi mitäpä kolmekin sataa jalkaa kummallekin -taholle ja pari sataa jalkaa korkea. Emäntä oli mennyt askareihinsa -ja lukinnut oven perässään. Vuode oli 11 jalkaa korkealla lattiasta. -Maatessani tuossa, kiipesi äkkiä kaksi rottaa uutimia myöten ylös ja -alkoivat nuuskien juosta vuoteella edestakaisin. Yksi niistä tuli -minua melkein lähelle kasvoja. Minä säikähdin ja vedin miekkani -ulos, puolustaakseni itseäni. Nämä hirmuiset eläimet olivat niin -rohkeita, että hyökkäsivät minun kimppuuni kummaltakin puolen; toinen -pani jo etukäpälänsä minun nuttuni kaulukselle. Mutta minäpä pistin -siltä vatsan puhki, ennenkuin ennätti tehdä minulle mitään pahaa. -Hengetönnä se jäi jalkojeni juureen. Toinen läksi karkuun, nähtyään -kumppalinsa surkean kohtalon, mutta sai vielä juostessaan minulta -miekan-iskun takapuoleensa, niin että verta tippui pitkin sänkyä. Tämän -sankarityön tehtyäni läksin astuskelemaan vuoteella, henkeä vetääkseni -ja rauhoittuakseni. Rotat olivat kahlekoiran kokoisia, mutta paljoa -ketterämmät ja uskaliaammat, niin että ne varmaankin olisivat repineet -minut palasiksi, jos ennen maatapanoa olisin riisunut miekkani pois. -Minä mittasin rotan raadon: tuumaa vaille kaksi yardia. - -Emäntä tuli huoneesen ja, nähtyään minut verissäni, otti minut heti -käteensä. Minä viittasin rotan raatoon ja myhähdin merkiksi, ett'ei -minulle ole tapahtunut mitään pahaa. Siitä hän oli kovin mielissään ja -käski palvelijan ottamaan rotan pihtien väliin ja heittämään ulos. Hän -pani minut sitten pöydälle, ja minä puolestani näytin hänelle verisen -miekkani, pyyhkäisin sen takkini helmaan ja pistin tuppeen takaisin. - - - - -TOINEN LUKU - -"Pikku muori", farmarin tytär. -- Tekijää näytellään markkinoilla. -- -Matka pääkaupunkiin. - - -Emännälläni oli yhdeksän vuotta vanha tytär, iäksensä erittäin -kehittynyt, peräti sukkela neulaa käyttämään ja taitava nukkeansa -pukemaan. Yksissä neuvoin he äidin kanssa laittoivat minulle vuoteen -nuken kätkyeesen. Se pantiin pieneen laatikkoon, joka suojaksi rotilta -asetettiin riippulaudalle. Siinä minä makasin öisin kaiken sen aikaa, -minkä tässä talossa vietin. Ja mitä enemmin minä heidän kieltään opin, -sitä paremmin siellä viihdyin. - -Tuo pikku tyttö teki minulle seitsemän paitaa ja muita alusvaatteita -niin hienosta palttinasta kuin suinkin löysi, vaikka sekin oli -säkkikangasta karkeampaa. Hän se oli minun koulumestarinikin. Kun -osoitin jotain esinettä, sanoi hän heti, mikä se on hänen kielellään, -niin että jo moniaan päivän perästä osasin pyytää, mitä mieleni -teki. Hän oli erittäin säveäluontoinen tyttö eikä kooltansakaan kuin -neljäkymmentä jalkaa. Minulle hän antoi nimen _Grildrig_, sen nimen -otti sittemmin omakseen hänen sukunsa ja myöhemmin koko valtakuntakin. -Tuo sana on meidän kielellä niin paljo kuin keri eli peukalomies. -Häntä minä saan kiittää turvallisesta olostani siinä maassa. Koko sinä -aikana kuin siellä vietin, emme milloinkaan eronneet toisistamme. Minä -sanoin häntä Glumdalclitch'iksi, joka on niin paljo kuin pikku muori. -Olisinpa hyvin kiittämätön, jos jättäisin mainitsematta, kuinka hellä -ja ystävällinen hän minua kohtaan oli. - -Ennen pitkää levisi naapureihinkin tieto, että minun isäntäni oli -pellolta löytänyt kummallisen eläimen. Pieni se on, kerrottiin, -peukalon pituinen, mutta kaikin puolin ihmisen muotoinen, kävelee -kahdella jalalla, liikkuu ja kääntelekse kuin ihminen, näkyy puhuvan -omaa kieltään, on jo oppinut maankin kieltä hiukan, on kesy ja -hiljainen, tulee kutsuttaissa ja tekee, mitä käsketään. Jäsenet sillä -on erittäin kauniit ja kasvojen väri somempi kuin parhaimmankin -aatelismiehen kolmivuotiaalla tyttärellä. Isännän lähin naapuri ja hyvä -ystävä, farmari hänkin, tuli taloon katsomaan, onko tuossa jutussa -perää. Minut tuotiin heti sisään ja pantiin pöydälle, ja siinä minä -tepastelin minnepäin vaan käskettiin, vedin miekkani ulos ja pistin -sen tuppeen jälleen, kumarsin isännän vieraalle, kysyin hänen omalla -kielellään, mitenkä hän jaksaa ja sanoin häntä tervetulleeksi taloon, -niinkuin Pikku-muori oli opettanut. Vieras oli vanha ja likinäköinen -mies. Paremmin minua nähdäkseen, hän pani silmälasit nenällensä, mutta -silloin minä purskahdin kuin purskahdinkin nauramaan, sillä miehen -silmät olivat kuin täysikuu, joka paistaa kahdesta akkunasta tupaan. -Muut, huomattuansa mikä minua huvittaa, räjähtivät hekin nauramaan, -mutta sen pani vanha farmari, typerästi kyllä, pahakseen ja suuttui -ihan suunniltaan. Tuo vanha farmari oli samalla kovin ahnas mies; -sen minä nyt pahaksi onneksi kyllä sain tuta. Hän näet antoi minun -isännälleni sen kovan-onnen neuvon, että minut pitäisi viedä läheiseen -kaupunkiin markkinoille eli toripäiville rahan edestä näyteltäväksi. -Eihän sinne meiltä ollut kuin kaksikolmatta peninkulmaa elikkä ratsain -puolen tunnin matka. Minä huomasin, että heillä on jotain mielessä, -koskapa isäntä ja vieras kauan aikaa sopottelevat keskenään, vähä väliä -aina viitaten minuun. Luulinpa ymmärtäväni heidän puheestaan muutamia -sanojakin. Huomis-aamuna Pikku-muori, Glumdalclitch, kertoi minulle -koko aikeen, jonka hän viekkailla keinoin oli saanut äidiltään tietää. -Tyttö raukka otti minut syliinsä, itkien häpeästä ja mielipahasta. Hän -pelkäsi, että raaka markkinaväki tekee minulle jotain pahaa, puristaa -minut kuolijaksi tai taittaa minulta jalat tai kädet, kouriessaan -minua. Hän oli huomannut, kuinka kaino minä olen luonteeltani, kuinka -arka kunniastani, ja kuinka tuskallista minun on oleva joutua rahan -edestä näyteltäväksi kehnoimmalle roskaväelle. Isä ja äiti olivat -kyllä, kertoi hän, luvanneet Grildrigin hänen omakseen, mutta kunhan -ei vaan kävisi nyt kuin viimekin vuonna: silloin hänelle oli luvattu -lampaan karitsa, mutta hetipä he sen olivat myöneet teurastajalle, kun -oli kasvanut lampaaksi. - -Täytyy sanoani, ett'ei minua läheskään pelottanut niin paljo kuin -Pikku-muoria. Min'en lakannut milloinkaan toivomasta pääseväni joskus -vielä vapaaksi. Täällähän minä olen aivan outo ja muukalainen, ja -jos minua täällä väkijoukolle näytellään, niin eihän minua siitä, -Englantiin tultuani, moitittane, sillä olisipa tässä asemassa itse -Suurbritannian kuninkaankin pitänyt alistua samallaisen kohtelun -alaiseksi. - -Ystävänsä neuvoa noudattaen pisti isäntä minut seuraavana -markkinapäivänä lippaasen ja läksi ratsain viemään lähimpään -kaupunkiin, tytär satulatuolissa takana. Umpinaisessa lippaassa oli ovi -ja muutamia reikiä ilmanvaihdosta varten. Hellämielinen Pikku-muori oli -pannut minun alleni nukkensa patjan. Mutta sittenkin minua huiskutti -ja vatkasi armottomasti, vaikk'ei matkaa kestänyt kuin puoli tuntia. -Hevonen näet harppasi joka askelella parikymmentä kyynärää, loikkien -niin korkealle, että tuntui kuin olisi kulkenut ankarassa aallokossa, -se vaan erotusta, että nouseminen ja laskeminen kävi paljoa tiheämpään. -Matkalla isäntä poikkesi erääsen kapakkaan, johon hänen oli tapana -aina pistäytyä, neuvottelemaan kapakanpitäjän kanssa. Senjälkeen hän -palkkasi grultrudin eli huutorättärin kulkemaan pitkin kaupungin -katuja ja kuuluttamaan, että Viheriän Kotkan ravintolassa näytellään -kummallista eläintä, joka ei ole sen suurempi kuin splaknuk (muuan -erittäin hienorakenteinen eläin siinä maassa, noin kuutta jalkaa -pitkä), mutta kaikin puolin ihmisen muotoinen, osaa puhua muutamia -sanoja ja tehdä senkin seitsemän lystikästä temppua. - -Minut pantiin pöydälle ravintolan suurimpaan saliin, joka oli ainakin -kolmesataa jalkaa kullekin taholle. Pikku-muori seisoi matalalla -tuolilla pöydän ääressä varomassa, ett'en putoaisi maahan, ja -määräämässä, mitä minun milloinkin pitää tehdä. Isäntäni, tungosta -välttääkseen, ei päästänyt kuin 30 henkeä yhtähaavaa sisään. Minä astua -tepastelin pöydällä sitä myöten kuin Pikku-muori käski ja vastailin -hänen kysymyksiinsä maankielellä sen verran kuin osasin. Minä käännyin -useampia kertoja yleisön puoleen, kumarsin nöyrästi, sanoin heitä -tervetulleiksi ja puhuin heille muutamia lauseita, mitä olin oppinut. -Otin sitten sormistimen, jonka Pikkumuori oli täyttänyt juomalla, ja -join läsnäolijain onneksi. Vedin ulos miekkani ja heiluttelin sitä -siihen tapaan kuin miekkailijat Englannissa tekevät. Pikku-muori antoi -minulle oljenkorren, ja sillä minä tein kaikenlaisia keihästemppuja, -mitä nuoruudessani olin oppinut. - -Sinä päivänä näyteltiin minua kahdelletoista eri yleisölle, ja kun -minun myötäänsä ja myötäänsä piti uudistaa samat hassutukset, niin olin -lopulla jo ihan nääntyä väsymyksestä. Aina kun yksi katsojavuoro oli -kertonut ulkona oleville, mitä kaikkia kummallisia konsteja he olivat -nähneet, olivat ulkona olijat melkein väkivallalla murtautua sisään. -Isäntä ei sallinut kajota minuun kenenkään muun kuin Pikku-muorin -- -vahinkoahan hänelle olisi tullutkin, jos olisi minulle joku tapaturma -sattunut, -- ja siksipä asetettiin lavitsoja pöydän ympärille niin -kauaksi, ett'ei kukaan ulottunut minuun. Muuan pahanilkinen koulupoika -sai sentään viskatuksi minua kohti pähkinän ja oli vähällä satuttaa -minua sillä päähän. Pähkinä oli pienen kurpitsan kokoinen ja tuli niin -kovaa vauhtia, että olisi varmaankin lyönyt minulta pääkallon puhki, -jos olisi kohti osunut. Se tyydytys minulle sentään suotiin, että -poika lurjus sai selkäänsä ja ajettiin ulos. Isäntä julistutti, että -minua näytellään taas seuraavana toripäivänä. Sitä varten hän laittoi -minulle mukavamman kuljetusneuvon ja pakostakin, sillä ensimmäinen -matka ja markkinaväen huvittaminen kahdeksan tuntia yhtämittaa olivat -näännyttäneet minut niin, että tuskin jaksoin pystyssä pysyä. Kului -kokonaista kolme päivää, ennenkuin pääsin entisilleni. Rauhaa minulla -ei ollut kotonakaan, sillä kaikki aatelisherrat sadan peninkulman -piiristä tulivat minua katsomaan. Heitä oli vaimoineen ja lapsineen -ainakin kolmekymmentä henkeä, -- seutu oli näet tiheästi asuttua. -- -Isäntä vaati minun näyttelemisestäni näin kotona täyden huoneen maksun -jokaiselta eri perhekunnalta. Ei minulle täten montakaan levonhetkeä -päivässä jäänyt, vaikk'ei minua kaupunkiin vietykään. Keskiviikon vaan -sain olla rauhassa, se kun on heillä sabattipäivä. - -Huomattuaan, kuinka suuri rahallinen hyöty minusta on, päätti meidän -isäntä lähteä näyttelemään minua valtakunnan suurimpiin kaupunkeihin. -Hän järjesti kotoiset askareet ja varustautui pitkälle matkalle. Ja -niinpä sitä lähdettiin liikkeelle 17:nä elokuuta 1703, noin kaksi -kuukautta siitä kuin olin tähän maahan tullut. Matkan määränä oli -pääkaupunki, valtakunnan keskiosassa, noin 3000 peninkulmaa kotoa. -Tyttärensä Glumdalclitchin hän pani taaksensa hevosen selkään, ja -Pikku-muori otti minut lippaineen syliinsä. Lippaan hän oli sitonut -vyötäisilleen, ja verhonnut sisäpuolelta niin pehmoisilla kankailla -kuin suinkin oli käsiinsä saanut sekä pannut minulle sinne nukkensa -patjat, alusvaatteita sekä muuta tarpeellista. Tilani siinä hän oli -koettanut tehdä niin mukavaksi kuin suinkin. Muuta matkaseuraa ei -meillä ollut kuin talon renkipoika, joka ratsasti jäljessä, tavarat -mukanaan. - -Isännän aikomus oli näytellä minua kaikissa kaupungeissa matkan -varrella ja poiketa vallantieltä 50-100 peninkulmaa kyliin ja -aateliskartanoihin, missä tuloja oli toivottavina. Lyhyitä taipaleita -kuljettiin: noin 120-140 peninkulmaa vaan päivässä, sillä Pikku-muori, -minua säästääkseen, valitti ratsastusta liian raskaaksi. Usein hän -minun pyynnöstäni otti minut lippaasta ulos raitista ilmaa hengittämään -ja näytti minulle maisemia, yhä vaan pitäen minua talutusnuorasta -kiinni. Kuljettiin siinä myös viiden, kuuden virran yli, joista -itsekukin oli leveämpi ja syvempi Niiliä tai Ganges virtaa. Tuskin -oli yhtään niin pientä puroa kuin Thames London Bridgen kohdalla. -Kymmenen viikkoa tätä matkaa kesti, ja sill'aikaa oli minua näytelty -kahdeksassatoista suuressa kaupungissa, kyliä ja maakartanoita -lukematta. - -Lokakuun 26:na saavuttiin vihdoin pääkaupunkiin nimeltä Lorbrulgrud, -joka on niin paljo kuin: koko maailman ylpeys. Isäntä otti asuntoa -pääkadun varrelle, lähelle kuninkaan linnaa, ja lähetti ympäri -kaupungin tavallisia ilmoituksia, joissa oli tarkat selitykset minun -personastani ja ominaisuuksistani. Hän vuokrasi näyttelyhuoneeksi -3-4 sataa jalkaa avaran salin ja hankki sinne pyöreän pöydän, 60 -jalkaa läpimitassa. Ylt'ympärille, kolme jalkaa pöydän laidasta, -hän rakensi suojaksi minulle kolmen jalan korkuisen aitauksen. -Kymmenen tuntia päivässä minua näyteltiin, ihailla ja ihmetellä -kaiken kansan. Nyttemmin osasin jo kutakuinkin hyvin heidän kieltään -ja ymmärsin jok'ikisen sanan, mitä minulle puhuttiin. Olin oppinut -heidän aapeluksensa ja osasin välisti suunnilleen saada selvän koko -lauseistakin. Pikku-muori oli näet opettanut minua sekä kotona että -matkoilla joutohetkinä. Hänellä oli taskussaan pikkuruinen kirja, ei -kovinkaan paljoa suurempi Sansonin kartastoa. Se oli opas nuorille -tytöille ja sisälsi samalla lyhyen esityksen heidän uskonnostaan. Siitä -hän opetti minua lukemaan. - - - - -KOLMAS LUKU - -Tekijä viedään hoviin. -- Kuningatar ostaa hänet farmarilta omakseen ja -esittää kuninkaalle. -- Väittely tiedemiesten kanssa. -- Kuningattaren -suosiossa. - - -Alinomaiset ponnistukset olivat muutamassa viikossa koko lailla -tärvelleet minun terveyteni tilan. Mitä enemmän rahaa isäntä minun -kauttani ansaitsi, sitä enemmän hän tahtoi saada. Olin lopulta jo -niin laihtunut, ett'ei minussa enää ollut kuin luu ja nahka jäljellä. -Farmari huomasi tuon ja, peljäten minun pian kuolevan, päätti paikata -taskuansa vielä niin paljon kuin suinkin. Tuota hänen miettiessään -ja punnitessaan saapui sardral eli sanansaattaja hovista käskemään -isäntääni heti kohta tuomaan minut hoviin kuningattaren ja hovidaamien -huviksi. Muutamat viimeksi mainituista olivat jo nähneet minut ja -kertoneet aivan ihmeellisiä asioita minun kauneudestani, hienosta -käytöksestäni ja älykkäisyydestäni. Hänen majesteetinsa kuningatar oli -seuranaisineen aivan ihastuksissansa minun kohtelustani. Minä lankesin -polvilleni ja pyysin kunnian saada suudella kuningattaren jalkaa, mutta -tämä armollinen ruhtinatar suvaitsi -- sittenkuin minut oli nostettu -pöydälle -- ojentaa minulle sakarisormensa pään, johon minä tartuin -molemmin käsin ja nostin syvimmällä kunnioituksella huulilleni. - -Kuningatar teki muutamia yleisiä kysymyksiä minun kotimaastani ja -matkoistani, ja minä vastailin niin selvästi ja lyhyeen kuin suinkin -osasin. Sitten hän kysäisi, huvittaisiko minua olla ja elää hovissa. -Minä kumarsin ihan pöydän laitaan asti, vastaten olevani isäntäni -orja, mutta samalla lisäten, että jos minä oma herrani olisin, niin -pitäisin ylpeytenäni saada panna henkeni alttiiksi hänen majesteetinsa -kuningattaren palveluksessa. Hän kysyi sitten isännältäni, suostuisiko -tämä luovuttamaan minut hyvää maksua vastaan. Farmari, joka pelkäsi, -ett'ei minusta enää ole kuukaudeksikaan, vaati minusta tuhannen -kultarahaa. Summa suoritettiin hänelle paikalla kolikoissa, joista -kukin oli niin paksu kuin 800 Portugalin moydoria. Europan oloihin -verraten ei tuo summa ollut sen suurempi kuin tuhat guineata. [Vähän -yli 25000 markan.] - -Minä lausuin senjälkeen kuningattarelle, että koska minä nyt olen -hänen majesteetinsa nöyrin alamainen ja vasalli, minun täytyy pyytää -osakseni sitä suosiota, että Glumdalclitch, joka aina on niin hellää -huolta minusta pitänyt, otettaisiin myöskin kuningattaren palvelukseen, -pysyäksensä edelleen minun hoitajanani ja opettajanani. Kuningatar -hyväksyi minun pyyntöni. Farmarikin puolestaan suostui, iloissaan -siitä, että tytär pääsee hoviin. Tyttö parka ei osannut salata -riemuansa. Entinen isäntäni läksi nyt tiehensä. - -Jäähyväisiä ottaessaan hän sanoi hankkineensa minulle hyvän -palveluspaikan. Siihen en minä vastannut sanaakaan, nyökäytinhän vain -päätäni hiukan. - -Kuningatar huomasi tuon kylmyyteni ja kysyi, heti isännän lähdettyä, -syytä siihen. Minä sanoin rohkeasti: isäntääni ei minun ole kiittäminen -muusta kuin siitä, ett'ei hän tappanut pellolla löytämäänsä pientä -olennon pahaista; tästä hyvästä hän on saanut runsaat maksut, -vaellettuansa puolet valtakuntaa minua näyttelemässä, ja viimeksi vielä -myönyt minut kalliista hinnasta. Se elämä -- näin haastoin edelleen, -- -mitä minun on täytynyt viettää, olisi saattanut viedä hengen kymmenen -kertaa väkevämmältäkin olennolta. Terveyteni on mennyt pilalle, kun -minun viikkomääriä on täytynyt tehdä roskaväen nähden temppuja aamusta -iltaan. Ellei isäntä olisi luullut minun pian kuolevan, ei teidän -majesteetinne niin huokeasta olisi minua saanutkaan. Mutta, jatkoin -minä, kosk'ei minun nyt enää tarvitse peljätä huonoa kohtelua, minua -kun suojelee niin suuri ja hyvä hallitsijatar, ihmiskunnan kunnioitus, -maailman lemmikki, alamaistensa ihastus, kansansa onnen luoja, niin -toivon minä isäntäni pelvon olevan turhan, sillä johan minä nytkin -tunnen elinvoimieni palajavan keisarillisen majesteetin läsnäolon -vaikutuksesta. - -Näin minä puhuin takerrellen ja sanoja tavoitellen. Jälkimmäinen osa -puhetta oli ollut puettu siihen muotoon kuin tässä kansassa tavallista -on. Nuo lauseparret oli Pikku-muori opettanut minulle matkalla hoviin. - -Hänen majesteetinsa suvaitsi suopeasti suoda minulle anteeksi kieleni -vaillinaisuudet, olipa päinvastoin hämmästynyt, huomatessaan niin -paljon älyä ja ymmärrystä näin pienikokoisessa olennossa. Hän otti -minut omaan käteensä ja vei kuninkaan luokse, joka juuri nyt oli -vetäytynyt huoneesensa. Hänen majesteetinsa, varsin vakava ruhtinas, -katse tuima ja terävä, ei huomannut ensi aluksi, millainen minä -olenkaan, vaan kysyi kuningattarelta kylmällä äänellä, mistä saakka -hän on niin mielistynyt splaknuk'eihin, sillä sellaisena hän näkyi -minua pitävän, viruessani alassuin kuningattaren kämmenellä. Mutta -kuningatar, erittäin teräväjärkinen ja hilpeäluontoinen ruhtinatar, -pani minut seisomaan kuninkaan kirjoituspöydälle ja käski minun omin -sanoin antamaan kertomuksen itsestäni. Minä tein sen muutamin sanoin. -Glumdalclitch, joka ei olisi päästänyt minua mihinkään silmistänsä ja -nytkin odotti oven suussa, kutsuttiin sisään ja vahvisti todeksi kaiken -sen, mitä minulle oli tapahtunut siitä saakka kuin olin heidän taloonsa -tullut. - -Kuningas oli kyllä niin oppinut mies kuin joku toinenkaan tässä -valtakunnassa, oli tutkinut filosofiaa ja erittäinkin matemaatikaa, -mutta minua tarkemmin katseltuansa ja nähtyänsä minun kävelevän, hän -päätti kuin päättikin minun olevan jonkinlaisen, erittäin näppärästi -keksityn kellovärkin. (Sellaisten rakentaminen on näet siinä maassa -kehittynyt varsin korkealle kannalle.) Mutta kuultuansa minun puhuvan -selvästi ja järkevästi, hän ei osannut salata hämmästystään. Hän ei -tyytynyt siihen, mitä minä olin kertonut tulostani tähän maahan, hän -luuli vaan, että Glumdalclitch yksissä neuvoin isänsä kanssa oli -opettanut minut matkimaan muutamia lauseita, saadakseen vaan minusta -sitä kalliimman hinnan. Senpävuoksi hän kyseli minulta yhtä ja toista -muutakin ja sai minulta järkeviä vastauksia, joissa ei ollut muuta -vikaa kuin että lausumiseni oli murteellista, ja että puheessani tuli -farmarin talossa opituita moukkamaisia lauseparsia, jotka eivät ole -hienossa hovissa käypiä. - -Kuningas käski käydä tänne ne kolme suurta tiedemiestä, jotka maan -tavan mukaan olivat vuoroviikollaan hovissa. Nämä herrat tutkivat -ja tarkastivat minut kaikin puolin ja tulivat kovin erillaisiin -päätöksiin. Siitä he kyllä olivat yhtä mieltä, ett'en minä ole tullut -maailmaan ihan tavallisten luonnonlakien mukaan, sillä eihän minulla -muka ole mitään edellytyksiä henkeni elättämiseen: ei minusta ole -juoksijaksi, ei puihin kiipeäjäksi, ei kolojen kaivajaksi maan sisään. -Hampaita he tutkivat erittäin huolellisesti ja päättivät minun kuuluvan -lihansyöjäin lahkoon. Mutta minkäs eläinten lihaa minä söisin? Useimmat -nelijalkaiset ovat väkevämmät minua, peltohiiret ja sen semmoiset -ovat liian ketterät minun saada kiinni. Etanoita ja hyönteisiäkö minä -ruuakseni käytän? Mutta sen he heti monilla tieteellisillä syillä -todistivat mahdottomaksi. Enkä minä mikään vajanainenkaan luontokappale -ole, sillä onhan minulla ruumis sopusuhtainen ja raajat täydelliset. -Enkä minä aivan nuorikaan ole, sen todisti parransänki, jonka he -suurennuslasilla kyllä selvästi näkivät. Kääpiönä eli kerinä he eivät -saattaneet minua pitää, sillä minun pienuuteni meni siinä kohden yli -kaiken rajan: kuningattaren keri, pienin mies koko valtakunnassa, oli -sentään lähes 30 jalkaa pitkää. Väiteltyään sitten puoleen ja toiseen, -he päättivät vihdoin, että minä olen _relplum scalcath_, latinaksi: -lusus naturae, luonnon-oikku. Siinä he tekivät aivan samoin kuin -nykyiset filosofit Europassa. Professorit meillä näet eivät tahdo -puikahdella "salattujen syitten" verhon taakse, johon Aristoteleen -seuraajat turhaan koettivat tietämättömyyttään peitellä, vaan ovat -keksineet "luonnon oikut", joilla he ratkaisevat kaikki pulmalliset -kysymykset ja vievät inhimillistä tietoa sanomattomasti eteenpäin. - -Tämän ratkaisevan päätöksen jälkeen minä pyysin saada sanoa pari sanaa. -Käännyin sitten kuninkaan puoleen, vakuuttaen hänen majesteetillensa -olevani sellaisesta maasta, missä minun kokoisiani ihmisiä asuu -miljonittain kumpaakin sukupuolta; siellä ovat eläimet ja puut ja -rakennukset samassa suhteessa, ja siellä minä kykenen pitämään -puoliani ja hankkimaan elatukseni yhtä hyvin kuin kuka tahansa hänen -majesteetinsa alamaisista täällä. Tämä riittänee, sanoin minä, -vastaukseksi näitten herrain väitteisin. Oppineet herrat ne tuohon vain -myhähtelivät ylenkatseellisesti, arvellen, että kylläpä farmari on -minulle läksyni hyvin opettanut. - -Kuningas, ymmärtäväinen herra, lähetti oppineet miehet pois ja -käski tuoda hoviin farmarin, joka kaikeksi onneksi ei vielä ollut -lähtenyt kaupungista. Kuulusteltuansa farmaria ensin erinänsä, sitten -yhdessä minun ja tyttären kanssa, hänen majesteetinsa tuli siihen -päätökseen, että meidän puheissamme on sittenkin perää. Hän pyysi -kuningatarta pitämään minusta erityistä huolta ja oli sitä mieltä, -että Glumdalclitchin on edelleen pysyttävä kuningattaren palveluksessa -minun hoitajanani, koskapa me olemme niin kiintyneet toisiimme. -Pikku-muorille annettiin sovelias huone. Sitten määrättiin hänelle -kotiopettajatar pitämään huolta hänen kasvatuksestansa, kamarineitsyt -ja kaksi muuta naispalvelijaa. Minun hoitamiseni oli uskottu yksinomaa -hänen huostaansa. Kuningatar käski hovinikkarin tekemään soveliaan -lippaan minulle makuuhuoneeksi. Malli siihen oli Glumdalclitchin ja -minun määrättävissäni. - -Tämä hovinikkari oli erittäin näppärä mies. Minun johdollani hän sai -kolmessa viikossa valmiiksi puukojun, 16 jalkaa pitkän ja yhtä monta -leveän sekä 12 jalkaa korkean. Siinä oli kaksi siirtoakkunaa, ovi ja -kaksi pikku komeroa, niinkuin Lontoon makuukammioissa konsanaankin. -Suojuskatto oli kahdella vintturilla siirrettävä syrjään. Siitä -laskettiin alas valmis, kuningattaren omain tapiseeraajain sisustama -vuode. Glumdalclitch otti sänkyvaatteet joka aamu ulos tuulotettaviksi -ja laittoi illalla jälleen omin käsin minulle makuutilan. Muuan taitava -puuseppä, kuuluisa pienistä näperryksistään, otti tehdäkseen kaksi -tuolia selkämyksen ja käsinojain kanssa norsunluun tapaisesta aineesta, -samoin kaksi pöytää ja kaapin kapineitani varten. Seinät, niinkuin -katto ja lattiakin, olivat verhotut pehmeällä täytteellä, jott'ei -minulle mitään tapaturmaa sattuisi kantajain huolimattomuuden tähden -tai vaunuissa kuljettaissa. Pyysin saada oveeni lukon, jott'eivät rotat -ja hiiret pääsisi sisään; ja hovisepän onnistuikin monen yrityksen -perästä saada valmiiksi lukko, pienin, mitä siinä maassa milloinkaan -oli nähty. Minä puolestani en ole koskaan nähnyt sen suurempaa -ulkoportin lukkoa Englannissa. Avainta koetin säilyttää omassa -taskussani, sillä pelkäsin sen pian joutuvan Pikku-muorilta hukkaan. - -Vaatteet käski kuningatar laittaa minulle kaikkein hienoimmasta -silkkikankaasta, mitä vaan saatavissa on. Ei se kangas juuri paljoa -paksumpaa ollut kuin Englannissa hevosloimet, 'mutta karkeata se -oli, kunnes ennätin tottua siihen. Vaatteet tehtiin minulle maan -tavan mukaan, puoleksi persialaiseen, puoleksi kiinalaiseen kuosiin: -kerrassaan arvokas puku. - -Kuningatar oli niin mielistynyt minun seuraani, ett'ei tahtonut olla -päivällisilläkään ilman minua. Minulle oli pantu pöytä ja tuoli hänen -majesteetinsa pöydälle, juuri hänen vasemman kyynärpäänsä kohdalle. -Glumdalclitch seisoi maassa jakkaralla, valmiina auttamaan minua ja -pitämään minusta huolta. Minulla oli kokonainen serviisi hopeisia -lautasia ja vateja, jotka kuningattaren pöytäkalujen rinnalla olivat -kuin nuken astiat. Pikku-muori talletti niitä taskussaan, hopeisessa -rasiassa, ja pani niitä eteeni milloin mitäkin tarvitsin, itse -pyyhittyään ne ensin puhtaiksi. - -Kuningattaren pöydässä ei ollut aterioimassa muita kuin molemmat -prinsessat, toinen kuudentoista vuoden ja toinen kolmentoista vuoden -ja yhden kuukauden vanha. Kuningattaren oli tapa panna lautaselleni -palanen lihaa, minkä minä itse leikkasin hienoksi; häntä huvitti -nähdä minun syövän niin pieniä simareita. Itse puolestaan hän -(vaikka olikin hänellä varsin heikko vatsa) otti yhtenä suullisena -niin paljon kuin kaksitoista englantilaista farmaria syövät yhdessä -rupeamassa. Tuo oli minusta ensi alussa varsin inhottavaa katsella. -Hänen hampaissaan murskautui leivosen siipi luineen päivineen, vaikka -se oli yhdeksän kertaa niin suuri kuin lihotetun turkinpyyn siipi -meillä. Hänen haukkaamansa leipäpala oli niin suuri kuin shillingin -[1 shilling = 1,25 mk] sämpylä. Kultaisesta pikarista hän juoda -kulautti härkätynnyrin verran kerrassaan. Veitset oli hänellä niin -pitkät kuin viikate oikoisenaan varren päässä, ja sitä mukaa ne olivat -lusikatkin, kahvelit ja muut pöytäkalut. Muistan, kuinka Glumdalclitch -kerran vei minua katsomaan hovissa erästä juhla-ateriaa, joissa -kymmenkunta näitä suunnattomia veitsiä ja kahveleita yhtaikaa oli -liikkeessä: tokko sitä ennen lienen milloinkaan niin kauheata kuvaa -nähnyt. - - - - -NELJÄS LUKU - -Tekijä puolustaa kuninkaan edessä maansa kunniata ja arvoa. -- -Kuningattaren kääpiön vehkeet. -- Kärpäset ja ampiaiset. - - -Tapa oli hovissa sellainen, että joka keskiviikko (sabatti, kuten -ennen jo olen maininnut,) kuningas ja kuningatar korkeine lapsineen -olivat yhteisillä päivällisillä kuninkaan huoneissa. Minusta kun -oli tullut kuninkaan suosikki, niin nostettiin minun pöytäni ja -tuolini hänen vasemmalle puolelleen suola-astian kohdalle. Kuningasta -huvitti haastella minun kanssani. Hän tiedusteli minulta, millaiset -ovat Europassa tavat, millainen uskonto, millaiset lait, hallitus -ja sivistyskanta, ja minä puolestani tein selkoa mikäli osasin. -Selväjärkisenä ja terävä-älyisenä miehenä hän teki varsin viisaita -johtopäätöksiä ja huomautuksia kaiken sen johdosta, mitä minä olin -kertonut. Tunnustanpa, että kerran olin liiankin suulaasti laverrellut -armaasta kotimaastani, meidän kaupasta ja teollisuudesta, maa- ja -merisodista, uskonnollisista riidoista, valtiopuolueista. Kuningas, -joka oli tietysti saanut sellaisen kasvatuksen kuin siinä maassa -mahdollista on, meni silloin ennakkoluuloissaan niin pitkälle, ett'ei -malttanut olla ottamatta minua oikeaan käteensä ja hiljalleen lyödä -lopsauttamatta minua vasemmallaan. Sydämellisesti naurahtaen hän -kysäisi, olenko minä Whig'eja vai Tory'ja. [Valtiolliset pääpuolueet -Englannissa.] Kääntyen sitten pääministeriinsä, joka seisoi hänen -takanaan, kädessä valkoinen sauva, niin pitkä kuin hyvänkin linjalaivan -suurmasto, hän lausui, kuinka vähäpätöistä sentään maailmassa -inhimillinen suuruus on, koskapa tällaisetkin turilaanpahaiset kuin -tämä (minä nimittäin) saattavat sitä matkia. Niinpä vainenkin, -sanoi hän; noilla olennoilla on omat kunnianimensä ja arvoasteensa, -he rakentelevat pesiä ja koloja, joita he sanovat taloiksi ja -kaupungeiksi; he keikailevat pulskissa puvuissa ja ajelevat upeissa -vaunuissa; hekin rakastavat, taistelevat, riitelevät, pettävät ja -kettävät. Tuohon tapaan hän puheli, mutta minä vuoroin vaalenin, -vuoroin punastuin, harmikseni kuullessani, kuinka hän halveksimalla -haastelee minun jalosta isänmaastani, taiteitten ja sotakunnon -emämaasta, Franskan vitsauksesta, Europan riidanratkaisijasta, kaiken -kunnon, hurskauden ja totuuden kotimaasta, koko maailman kateuden ja -ylpeyden esineestä. - -Ei minua sentään mikään niin paljoa harmittanut ja loukannut kuin -kuningattaren kääpiö. Hän kun oli varttansa vähäisempi kuin yksikään -muu maan-asukkaita (hän ei todellakaan ollut täyttä kolmeakymmentä -jalkaa pitkä), niin menetteli hän peräti hävyttömästi vielä -pienempäänsä olentoa kohtaan. Joka kerta kuin hän kulki kuningattaren -odotushuoneen läpi, missä minä pöydällä haastelin hovin lordien ja -ladyjen kanssa, hän ylvästeli ja pöyhisteli suuresta koostansa ja tuon -tuostakin sutkautti minulle sanan ja toisen minun pienuudestani muka. -Min'en osannut kostoksi muuta kuin sanoa häntä veljekseni ja vaatia -häntä voittosille ja paiskata hänelle kaikenlaisia pistopuheita, -hovin paashien suussa niin tavallisia. Päivällisillä kerran minä -olin sanonut hänelle jotain peräti purevaa. Siitä tuo pahan-ilkinen -junkkari sydämistyi niin, että nousi kuningattaren istuimen sivun -ojalle, sieppasi minut joka en osannut mitään pahaa varoakaan, -vyötäisistä ja paiskasi minut suureen kultaiseen kerma-astiaan ja -juoksi tiehensä. Minä putosin päistikkaa astian pohjalle, ja ellen minä -olisi ollut hyvä uimari, niin ties, mitenkä minun olisi käynytkään. -Pikku-muori oli sillä hetkellä toisessa päässä huonetta, ja kuningatar -oli niin hämmästynyt, ett'ei kyennyt sanomaan eikä tekemään mitään. -Vihdoin joutui Pikku-muori hätään ja veti minut ulos, sittenkuin -minä pakostakin olin nielaissut neljännen-osan kermaa suuhun. Minut -pantiin vuoteesen, vaikk'ei minulle muuta vahinkoa tullut kuin että -yksi vaatekerros meni pilalle. Kääpiö sai aika lailla selkäänsä ja -pakotettiin päälle päätteeksi juomaan kerman, johon hän oli minut -viskannut. Eikä hän sen koommin enää suosiossa pysynytkään. Kuningatar -lahjoitti hänet eräälle korkealle rouvalle, niin ett'en minä häntä -senjälkeen koskaan enää nähnyt. Siitä minulle suuri mielihyvä, sillä ei -sitä osaa niin sanoa, mitä kaikkia koukkuja tuommoinen häijy hirtehinen -saattaa keksiäkään. - -Oli hän jo kerran ennenkin tehnyt minulle aika kepposen, joka pani -kuningattaren väkistenkin nauramaan, mutta suututti häntä samalla niin, -että hän jo sillä kertaa olisi karkoittanut kääpiön pois hovista, ellen -minä jalomielisenä miehenä olisi pelastanut häntä. Kuningatar oli näet -ottanut lautaselleen paistista luun, kovertanut siitä ytimen ulos ja -asettanut luun jälleen pystyyn vadille. Kääpiö käytti hyödykseen sitä -silmänräpäystä, jolloin Glumdalclitch oli askaroimassa toisen pöydän -ääressä ja hyppäsi jakkaralle. Siitä hän sieppasi minut molempiin -käsiinsä, puristi minulta jalat yhteen ja pisti minut onton luun sisään -vyötäisiä myöten jalat edeltä. - -Ja siinä minä nyt olin kiinni ja mahdoin näyttää peräti naurettavalta. -Kului luullakseni kokonainen minutti, eikä kukaan huomannut, mitä -tapahtunut oli, sillä huutamaan minä en ruvennut; se ei olisi ollut -lainkaan arvoni mukaista. Koska kumminkin ruhtinaitten ruuat harvoin -kannetaan kuumina pöytään, niin eivät minun raajani tuossa sentään -sen pahempaa vammaa saaneet. Sukat ja housut ne vaan tulivat sen -siivoiseksi. Minun pyynnöstäni ei kääpiö saanut muuta rangaistusta kuin -kelpo selkäsaunan. - -Kuningatar ivaili usein minun arkain viisauttani ja tiedusti minulta -kerran, ovatko kaikki ihmiset minun kotimaassani sellaisia pelkureita -kuin minä. Syy oli seuraava. Kesäiseen aikaan on tässä maassa -paljo kärpäsiä, kooltaan niin suuria kuin leivoset meillä. Näiltä -pahan-ilkisiltä hyönteisiltä en tahtonut ateriain aikana saada rauhaa -ensinkään, ne kun myötäänsä hörisivät ja pörisivät korvissa, pyrkivätpä -lautasellenikin ja väliin lensivät nenälle tai otsalle, pistellen -kipeästi ja levittäen ympärilleen varsin ilkeätä löyhkää. Minulla -oli koko työ ja tekeminen, huiskiessani niitä pois, enkä saattanut -olla hätkähtämättä joka kerta kuin ne lensivät kasvoilleni. Kääpiön -tavallisia koiruuksia oli se, että hän otti kouraansa koko joukon -kärpäsiä -- aivan niinkuin koulupojat meillä -- ja päästi ne äkkiä -lentoon minun nenäni alla, säikyttääkseen minua kuningattaren suureksi -huviksi. Kostoksi minä silvoin niitä veitselläni lennosta, ja siinä -toimessa minä pian totuinkin sangen näppäräksi. - -Muistuu tässä mieleeni, että Glumdalclitch asetti minut kerran taas -tapansa mukaan lippailleni akkunalaudalle, raitista ilmaa hengittämään. -(Minä näet en uskaltanut sallia ripustaa lipasta naulasta akkunan -ulkopuolelle, niinkuin meillä Englannissa ripustetaan linnunhäkkejä.) -Olin lykännyt toisen akkunani syrjään ja söin parhaillani makeata -kakkua murkinaksi. Silloin hyökkäsi, makean tuoksun tuomina, -parikymmentä ampiaista lippaasen, ja siinäkös ne surisemaan ja -pörisemään kuin yhtä monta säkkipilliä. Muutamat hyökkäsivät kakkuni -kimppuun ja veivät sen murena murenelta ulos, toiset lentelivät pääni -ympäri ja kasvojeni kohdalla. Humina oli huumata minut kokonaan, ja -kauheasti minä pelkäsin niiden pistoja. Rohkaisin kumminkin mieleni, -sieppasin miekan ja rupesin huitomaan niitä ilmaan. Neljä sain -tapetuiksi, muut lensivät tiehensä, jonka jälkeen minä vedin akkunan -kiinni. Peltokanan kokoisia nuo herhiläiset olivat; pistimet, jotka -kiskaisin ulos, olivat puolentoista tuuman pituisia ja teräviä kuin -neulat. Kätkin ne sitten visusti talteen ja myöhemmin näyttelin niitä -ynnä muita merkillisiä esineitä useissa paikoin Europassa. Englantiin -tultuani lahjoitin niistä kolme Greshamin Collegeen; neljännen pidin -itse. - - - - -VIIDES LUKU - -Muutamia piirteitä Brobdingnagin maasta, kuninkaan palatsista ja -pääkaupungista. -- Vanha temppeli. - - -Käyn nyt lyhykäisesti tekemään selkoa tästä maasta, mikäli sitä -pääsin tuntemaan, nimittäin 2000 peninkulman piirissä pääkaupungista -Lorbrulgrudista. - -Brobdingnagin valtakunta sijaitsee niemellä, jonka koillispuolella on -kolmetoista peninkulmaa korkea seljänne, täynnään tulivuoria, niin että -ylitse on mahdoton kulkea. Ei Brobdingnagin oppineimmatkaan miehet -tiedä, millaista kansaa vuorten toisella puolen asuu, vai onko siellä -asukkaita lainkaan. Kolmella muulla puolen niemeä on valtameri. Koko -valtakunnassa ei ole ainoatakaan merisatamaa. Jokien suistamotkin ovat -niin täynnään teräviä kallioita, ja ulapalla meri useimmiten pauhaa -niin rajusti, ett'ei veneillä ole ulos yrittämistäkään. Väestö on -niinmuodoin aivan erillänsä muusta maailmasta. Mutta joet ovat suuria -ja laivaliike niillä vilkasta. Erinomaisen kalarikkaita ne ovat myös. -Ani harvoin siellä asukkaat merenkaloja käyttävätkään, ne kun ovat -samankokoisia kuin Europassakin, siis niin pieniä, ett'ei niitä maksa -pyytää. Luonto on nähtävästikin muodostanut nuo suunnattoman suuret -kasvit ja eläimet yksinomaa tätä maata varten. Miksikä niin on käynyt, -siitä ottakoot filosofit selvän. - -Maa on tiheästi asuttua, sillä siinä on yksikuudetta kaupunkia, -satakunta muureilla ympäröityä linnaa ja suuri joukko kyliä. -Pääkaupunki Lorbrulgrud on kahden puolen jokea. Taloja siinä on -kahdeksantuhatta ja asukkaita noin 600 tuhatta. Kaupunki on kolme -glomglungia (noin neljäkuudetta Englannin peninkulmaa) pitkä ja puolta -kolmatta leveä. Sen minä mittasin itse kuninkaalliselta noin 100 jalkaa -pitkältä kartalta, joka oli tehty hänen majesteetinsa käskystä ja nyt -levitettiin tanterelle minun eteeni. Minä astuin paljain jaloin sen -rajapiirteitä myöten ja samoin poikkipuolinkin useampaan kertaan ja -vertasin askelten luvun asteikkoon, niin että minun laskuni ovat ihan -tarkat. - -Kuninkaan palatsi ei ole yhtenäinen rakennus, vaan ryhmä useampia -kartanoita seitsemän peninkulman piirissä. Pääsalit ovat yleensä -240 jalkaa pitkiä ja yhtä leveitä; korkeus niissä sitä mukaa. -Glumdalclitchin ja minun käytettävikseni oli annettu vaunut, joissa -kotiopettajatar silloin tällöin läksi kasvattinsa kanssa ajelemaan -kaupungille ja puoteihin ostoksille. Minä olin näillä matkoilla aina -mukana, istuen lippaassani. Usein otti kumminkin Pikku-muori minut -kämmenelleen, jotta paremmin näkisin kartanoita ja ihmisiä. - -Paitsi tavallista lipasta, missä minua kannettiin, oli minulle -kuningattaren käskystä tehty toinenkin, 12 jalkaa pitkä, yhtä leveä -ja 10 jalkaa korkea. Se oli aiottu matkoja varten, koskapa entinen -oli Glumdalclitchin liian raskas sylissä kantaa ja ylen hankala -vaunuissakin pidellä. Tämän matkalippaan oli minun johdollani tehnyt -sama taideniekka, jonka tekemä edellinenkin oli. Siinä oli ikkuna -kolmelle taholle, kukin lujalla rautaristikolla varustettu tapaturmani -varalta. Neljännen seinän ulkopuolella oli kaksi ripaa, ja niitten läpi -kulki nahkahihnat, joista kantaja saattoi sitoa lippaan vyötäisilleen. -Milloin vaunuissa kulkeminen alkoi minua rasittaa, nosti palvelija -minut lippaineni eteensä hevosen selkään pehmoisten pielusten päälle. -Siitä minun oli mukava katsella ympärilleni, eikä tuo vatkaava -kulkukaan minua sen pahemmin rasittanut, minä kun olin tottunut -aalloilla keinumaan. - -Milloin mieleni teki lähteä kaupunkia katselemaan, otti Glumdalclitch -minut matkalippaineni syliinsä kantotuoliin, jota oli kantamassa neljä -miestä, ja jonka perässä kulki saattueena neljä kuninkaallista lakeijaa -livreat yllään. Uteliasta kansaa tungeskeli kantotuolin ympärillä, ja -Pikku-muori se, ystävällisesti kyllä, pysäytti tuon tuostakin kantajat -ja asetti minut kämmenelleen, jotta ihmiset paremmin näkisivät minua. - -Teki kerran mieleni nähdä kaupungin päätemppeliä ja sen tornia, jota -pidetään korkeimpana koko maassa. Sinne lähdettiinkin Pikku-muorin -kanssa, mutta minun täytyy sanoa, että minä petyin koko lailla. Maasta -ylimmäiseen huippuun asti ei torni ole kuin 3000 jalkaa korkea, mikä -sen maan suuruus-asteissa ei ole niinkään hämmästyttävää. Mutta minkä -temppeli menetti korkeudessa, sen se voitti lujuudessa ja kauneudessa. -Seinät olivat noin 100 jalkaa paksut, hakatusta kivestä raketut, -kukin kivi 40 jalkaa taholleen. Temppelin komeroissa seisoo marmoriin -veistetyitä jumalien ja kuninkaitten kuvapatsaita luonnollista -suuremmassa koossa. Eräästä patsaasta oli sakarisormi pudonnut maahan. -Minä mittasin sen: ummelleen tuuma viidettä jalkaa. Glumdalclitch -kääräisi sen nenäliinaansa ja pisti taskuunsa. Kotona hän pani sen -muitten lelujensa joukkoon, sillä niistä tuo tyttönen piti paljon, -niinkuin lapset kaikkialla muuallakin. - -Kuninkaallinen keittiö on kerrassaan uljas holvirakennus, noin 600 -jalkaa korkea. Iso uuni on läpimitassa kymmenen askelta pienempi -kuin St. Paulin kirkon kupukatto. Mutta jos kävisin kuvailemaan -paistin-uuneja, jättiläismäisiä patoja ja kattiloita, paisteja -vartailla ynnä sen semmoisia yksityisseikkoja, niin tuskin minua -uskottaisiinkaan. Sanottaisiin ainakin minun hiukan liioittelevan, -niinkuin matkustajat konsanaankin. Pelkäänpä, että minä, tätä moitetta -välttääkseni, olen mennyt päinvastaiseen liiallisuuteen. Pelkään, -että jos tämä kertomus käännetään Brobdingnagin kieleen ja lähetetään -sinne, niin kuninkaan ja hänen kansansa tulee paha mieli: sanovat minun -antaneen heistä vääriä kuvauksia liian pienissä mitoissa. - -Kuninkaalla on harvoin enempää kuin 600 hevosta tallissaan. Ne -ovat yleensä 50-60 jalkaa korkeita. Matkoilla ja juhlapäivinä -ulkona ratsastaessaan on hänellä saattoväkenä 400 ratsumiestä -kansalaiskaartia. Se oli loistavin kuva, mitä silmäni milloinkaan oli -kohdannut. - - - - -KUUDES LUKU - -Kaikenlaisia seikkailuja. -- Oma pursi. -- Sammakko. -- Apina. -- -Onneton hyppäys. - - -Onnellista minun elämäni olisi tässä maassa ollutkin, ellei minun -varteni vähyys olisi saattanut minua kaikenlaisiin sekä naurettaviin -että harmillisiin puliin. Kerron tässä muutamia. - -Glumdalclitch vei minua usein pienemmässä lippaassa hovin puutarhoihin, -piteli minua siellä välisti kämmenellään, vuoroin taas laski maahan. -Muistan, kuinka kerran kuningattaren kääpiö, ennenkuin joutui hovista -pois, kulki meidän perässämme pitkin puutarhaa. Pikku-muori oli -laskenut minut maahan, ja siinä me, kääpiö ja minä, satuimme yhdessä -erään hyvin pienen omenapuun, tuommoisen kääpiöpuun, alle. Siinä pääsi -minulta väkistenkin semmoinen sanasutkaus, jolla letkautin sekä kääpiön -että puun vaivaiskokoa. Sellaisia sanoja näet löytyy heidän kielessään -yhtä hyvin kuin meidänkin. Silloin tuo hirtehinen, käyttäen hyödykseen -sitä silmänräpäystä, jolloin parhaillani astuskelin omenapuun alla, -puistalti äkkiä puuta. Samassa humahti korvieni ohitse kymmenkunta -omenaa, suuria kuin oluttynnyri. Minä kyykistyin, mutta samalla iski -omena minua niskaan, niin että menin nenälleni. Muuta vahinkoa ei -tuosta sentään tullut, ja anteeksi suotiin kepponen kääpiöllekin minun -pyynnöstäni, varsinkin kun itse olin antanut kinastukseen aihetta. - -Kerran taas oli Glumdalclitch pannut minut nurmikolle ja lähtenyt -kotiopettajattarensa kanssa kävelemään kauemmas. Äkkiä tuli raesade, -niin ankara, että paiskasi minut maahan, ja siinä nyt rakeet pieksivät -minua yli koko ruumiin, niinkuin olisi minua tennis-palloilla -pommitettu. Nelin ryömin pääsin vihdoin pensaan alle suojaan, mutta -ruumis oli minulla niin ylt'yleensä täynnä pahkoja ja kuhmuja, -ett'en kymmeneen päivään kyennyt lähtemään ulos. Eikä tämä ole kumma -eikä mikään, sillä koska luonto on laittanut siellä kaikki samassa -suhteessa, ovat rakeetkin siellä 1800 kertaa suuremmat kuin Europassa. -Ihan minä ne punnitsin ja mittasin. - -Oli minulle sattua pahempikin seikka samassa puutarhassa. Pikku-muori -oli pannut minut tavalliseen paikkaan, niinkuin välisti pyysin, -saadakseni rauhassa mietiskellä kohtaloani. Lipas oli jätetty kotia. -Itse hän oli opettajattarensa ja tuttavainsa kanssa mennyt kävelemään -puutarhan toiseen päähän, niinkin kauas, ett'ei voinut enää minua nähdä -eikä kuulla. Tuleepa tuosta äkkiä puutarhurin valkoinen lintukoira -puutarhaan, vainuaa jotain outoa ja rientää suoraa päätä minua kohti. -Muitta mutkitta se sieppaa minut niskasta hampaisinsa, kantaa retuuttaa -minut isäntänsä luo ja laskee, häntäänsä heilutellen, maahan. Kaikeksi -onneksi oli koira niin hyvin opetettu, ett'ei se tehnyt minulle mitään -vahinkoa, ei edes repinyt vaatteitakaan. Mutta puutarhuri, joka tunsi -minut varsin hyvin ja oli sangen ystävällinen minulle, säikähti -pahanpäiväiseksi, otti minut molempiin käsiinsä ja kysyi, kuinka minä -jaksan. Minä olin niin hämmästynyt ja hengästyksissäni, ett'en ensi -alussa kyennyt sanaakaan sanomaan. Muutaman minutin perästä minä -toinnuin taas, ja puutarhuri vei minut Pikku-muorille. Tämä oli sillä -välin tullut siihen paikkaan, mihin minä olin jäänyt yksikseni, ja oli -hirveästi säikähtänyt, kun ei minua näkynyt eikä kuulunut. Hän antoi -puutarhurille ankarat nuhteet koiran tähden, mutta koko asia jätettiin -sikseen, eikä hovi saanut koko tapauksesta mitään tietoa. Tyttö pelkäsi -näet kuningattaren suuttuvan, enkä minäkään pitänyt mointa sattumaa -oikein edullisena maineelleni. - -Tämän tapauksen johdosta Glumdalclitch päätti olla enää milloinkaan -jättämättä minua yksikseni ulos. Tuota minä olin peljännyt jo aikaa -sitten ja senvuoksi salannut häneltä muutamia kolttosia, mitä minulle -oli sattunut, yksin ollessani. - -Kerran lentää liihoitteli iso haarahaukka puutarhan kohdalla ja iski -alas minua kohti. Ellen minä uljaasti olisi vetänyt miekkaani ja -lymynnyt tiheän pensas-aidan taakse, olisi se kaiketi lyönyt terävät -kyntensä minuun. Toisen kerran nousin vasta kaivetun myyränmäen -harjalle, mutta vajosin siihen kaulaa myöten. Vaatteet ryvetin -pahanpäiväisiksi, mutta sen seikan selvittämiseksi pistin hätävalheen. -Kerran taas loukkasin pahasti sääriluuni: kompastuin näet etanan -kuoreen, kävellessäni yksinäni ja muistellessani poloista Englantia. - -En tiedä oikein, miellyttikö vai harmittiko minua enemmän se seikka, -ett'eivät pienemmät linnut näyttäneet ensinkään pelkäävän minua. -Ne lähestyivät minua kyynärän päähän kaikessa rauhassa noukkimaan -maasta matoja ja muuta suuhun pantavaa, niinkuin ei olisi ketään -likimaillakaan. Muistan, kuinka kerran muuan julkea rastas sieppasi -minulta kädestä palasen kakkua, jonka Pikku-muori vastikään oli -antanut minulle murkinaksi. Jos milloin yritin ottamaan tuommoista -lintua kiinni, niin lensi niitä uhkeasti minun ympärilleni koko -parvi, ja nekös koettivat pistää nokallaan minua sormiin, niin että -täytyi kätkeä kädet piiloon niiltä. Sitten ne taas kaikessa rauhassa -läksivät noukkimaan matoja kuin ennenkin. Mutta kerran heitin paksulla -karangolla niin ovelasti erästä hamppuvarpusta, että se tupertui -maahan. Minä tartuin siihen molemmin käsin ja läksin riemuissani -viemään sitä Pikku-muorin luokse. Mutta lintu, joka olikin vaan -pyörtynyt, toipui heti kohta ja rupesi siivillään pieksämään minua -ympäri korvia ja kupeita. Minä pitelin sitä niin kaukana luotani, -ett'ei se ulottunut minuun kynsillänsä, ja olin monasti jo päästää koko -otuksen tiehensä, mutta pian tuli avukseni muuan renki, joka väänsi -siltä niskat nurin. Huomenissa se laitettiin minulle päivällisiksi, ja -oli se muistaakseni tavallisen joutsenen kokoinen. - -Kuningatar, joka usein oli kuullut minun kertovan merimatkoistani -ja tahtoi kaikin tavoin huvittaa minua, milloin olin alakuloinen, -kysäisi kerran, osaanko minä hoitaa purjetta ja käyttää airoja, -ja olisiko pieni souteleminen minulle terveellistä. Minä vastasin -osaavani kumpaakin ja selitin edelleen, että vaikka minä oikeastaan -olin laivan lääkäri, niin täytyi minun usein hätätilassa toimittaa -tavallisen matrossinkin tehtäviä. Mutta, sanoin, kuinkapas soutaminen -kävisi päinsä tässä maassa, missä pienimmät ruuhetkin ovat meidän -suurimpain sotalaivain kokoisia? Eihän tällaisilla vesillä ensinkään -pystyisi liikkumaan sellainen vene, jota minä voisin hoidella. Silloin -sanoi kuningatar, että jos minä otan tehdäkseni piirustukset, niin -kyllä hän panee oman puuseppänsä tekemään sellaisen veneen kuin -minulle sopii, hankkiipa minulle vielä paikankin, missä soudella. -Nikkari, näppärä mies, sai minun johdollani kymmenessä päivässä -valmiiksi huvipurren, jossa oli purje ja muut tarpeet. Kuningatar, -sen nähtyään, ihastui siihen niin, että sieppasi sen syliinsä ja -juoksi näyttämään kuninkaalle. Kuningas käski koetteeksi panna minut -pursineni vesisaaviin, mutta siinä oli niin ahdasta, ett'en päässyt -pieniä airojani eli huopureitani liikuttamaankaan. Mutta kuningatarpa -oli jo sitä ennen keksinyt paremman keinon. Hän käski puuseppänsä -rakentaa puusta 100 jalkaa pitkän, 50 jalkaa leveän ja 8 jalkaa syvän -puisen altaan. Se tilkittiin ja tervattiin vedenpitäväksi ja pantiin -lattialle erääsen palatsin ulommaisia huoneita. Pohjassa oli hana, -josta vesi päästettiin ulos, niin kohta kuin oli alkanut pilaantua. -Puolessa tunnissa sai kaksi palvelijaa sen jälleen täyteen. Siinä -minä sitten useasti soutelin ratokseni sekä kuningattarenkin ja -hänen seuralaistensa huviksi, ja mielikseen he katselivatkin minun -taitavuuttani ja sukkelia liikkeitäni. Väliin vedin purjeen ylös ja -asetuin perään: tuulta minulle löyhyttivät hovinaiset viuhkoillansa. -Heidän väsyttyänsä, pantiin palvelijat puhaltamaan tuulta purjeesen, -ja siinäkös minä ohjasin purttani, milloin laitaiseen, milloin -hankavastaiseen! Leikin loputtua nosti Glumdalclitch purteni ylös ja -ripusti huoneesensa naulaan kuivamaan. - -Tällaisessa tilaisuudessa olin kerran vähällä menettää henkeni. Muuan -hovipoika oli nostanut purteni altaasen. Kotiopettajatar, joka oli -tullut Glumdalclitchin kanssa saapuville, yritti nostaa minua purteen, -mutta minä luiskahdin hänen hyppysistään ja olisin ehdottomasti -pudonnut 40 jalkaa korkealta lattialle, ellen olisi onnen sattumasta -tarttunut nuppineulaan, joka pisti esille tuon arvoisan mamselin -puserosta. Neulan pää pisti housujeni kauluksen läpi paitaan ja siten -jäin roikkumaan ilmaan, kunnes Glumdalclitch tuli pelastamaan minut. - -Kerran taas muuan palvelija, jonka tehtävänä oli panna joka kolmas -päivä uutta vettä altaasen, oli epähuomiosta nostanut siihen sangon -vedessä suuren sammakon. Sammakko oli pohjassa, kunnes minut pantiin -purteeni. Silloin sen teki mieli päästä kuivalle maalle ja nousi purren -laidalle, jolloin pursi kallistui niin pahasti, että minun täytyi -hypätä toiselle laidalle tasapainoksi. Sisäänpäästyään se loikkasi -yhdellä harppauksella puolet veneen pituutta ja alkoi sitten hyppiä -minun pääni ylitse edestakaisin, tahraten minun kasvoni ja vaatteeni -pahanpäiväisiksi ilkeällä limalla. Se oli inhottavin eläin, mitä ikinä -olin nähnyt. Pyysin kumminkin Pikku-muoria jättämään minut kahden -kesken tuon konnikan kanssa, kolhin sitä sitten airollani, kunnes se -loikkasi ulos veneestä. - -Suurin vaara, mikä minua tässä maassa uhkasi, on vielä kertomatta. -Glumdalclitch oli kerran telkinnyt minut huoneesensa ja itse mennyt -ulos asialle tai vieraisin. Ilma kun oli lämmin, oli akkuna jäänyt -auki, samoin ovet ja akkunat minunkin suuremmassa lippaassani, jossa -useimmiten asuin, se kun oli avarampi ja mukavampi. Istuin tuossa -pöytäni ääressä hiljaisissa miettein, kun äkkiä kuulin jonkun tulla -tuhahtavan huoneesen ja loikkivan laidasta toiseen. Säikähtäen -kurkistin ulos, tuoliltani kumminkaan nousematta, ja huomasin silloin, -että huoneesen oli tullut erään keittiön virkamiehen kesy apina. Siinä -tuo lystikäs eläin nyt keikkui ja kuperkeikkojaan heitteli, kunnes -saapui minun lippaani ääreen. Sitä se näkyi katselevan peräti suurella -uteliaisuudella ja mielihyvällä, pilkistellen sisään joka akkunasta -ja ovesta. Minä menin huoneen eli lippaan perimmäiseen nurkkaan, -mutta kun apina joka puolelta oli aina näkyvissä, niin valtasi minut -sellainen pelko, ett'en hoksannut edes mennä vuoteenkaan alle piiloon, -vaikka se olisi ollut niin helppo tehdä. Hetken aikaa kurkisteltuaan -ja irvisteltyään ja ulistuaan se vihdoin huomasi minut ja kurotti -kätensä ovesta sisään niinkuin kissa, hiiren kanssa leikkiessään. -Minä koetin väistää sitä, minkä suinkin osasin, mutta kiinni se -minut sai kuin saikin takin rintamuksesta ja veti ulos. Nyt se otti -minut oikeaan etukäteensä ja piteli kuin amma, joka viihdytellen -tuudittaa lasta. Kun yritin päästä irti, silloin se puristi minua -niin lujasti, että näin parhaaksi pysyä asemillani. Kaiketi se luuli -minua pieneksi apinanpojaksi, sillä usein se varsin hellästi silitteli -toisella kädellään minun kasvojani. Tässä mieluisassa toimessaan -se äkkiä keskeytyi, kuultuaan ulkoa kolinaa, hyppäsi sitten samaan -akkunaan, mistä oli tullutkin, ja nousi vesitorvia ja räystäitä -myöten läheisen rakennuksen katolle, yhä kulkien kolmella raajalla, -neljännessä pidellen minua. Kuulin Glumdalclitchin parkaisevan samassa -silmänräpäyksessä kuin apina vei minut ulos akkunasta. Tyttö parka -oli vähällä pyörtyä. Hälinä syntyi koko tässä palatsin korttelissa; -palvelijat kantamaan tikapuita. Sadat ihmiset näkivät apinan istuvan -rakennuksen katonharjalla, pidellen minua kuin vakaista lasta -toisessa etukädessään ja toisella syöttäen minua: pistellen suuhuni -ruokapalasia, joita sillä oli tallella poskessaan. Roskaväen joukossa -oli sellaisiakin, jotka eivät saattaneet olla purskahtamatta nauruun. -Eikä heitä siitä kovin käy moittiminenkaan, sillä näyttihän tila -kieltämättä hassunkuriselta kaikkien muitten silmissä, paitsi minun. -Muutamat rupesivat viskomaan apinaa kivillä, pakottaakseen sen tulemaan -alas, mutta se kiellettiin ankarasti, muutoinhan olisivat saattaneet -musertaa minulta pään. - -Nyt nostettiin tikapuita, joita myöten muutamia miehiä alkoi kiivetä -katolle. Apina kun näki olevansa melkein joka puolelta saarroksissa ja -huomaten vaikeaksi liikkua kyllin nopeasti kolmella raajalla, laski -minut kattotiilen päälle ja puikki tiehensä. Siellä minä nyt istua -kökötin jonkun aikaa 300 jalkaa korkealla maasta, peljäten joka hetki, -että tuuli paiskaa minut alas tahi että minua rupee pyörryttämään, ja -minä putoan päistikkaa räystään yli maahan. Mutta ennen pitkää muuan -urhea poika, Pikku-muorin palvelijoita, kiipesi katolle, pisti minut -housuntaskuunsa ja toi alas. - -Säikäyksestä, apinan inhottavasta syöttämisestä ja lujista -puristuksista minä olin käynyt niin heikoksi, ett'en kahteen viikkoon -päässyt vuoteeltani nousemaan. Kuningas, kuningatar ja koko hovi -panivat joka päivä tiedustelemaan minun tilaani. Kuningatar omassa -personassaan kävi monta kertaa minua katsomassa sairauteni aikana. -Apina tapettiin, ja sellainen julistus annettiin, ett'ei palatsin -läheisyydessä saa pitää elukoita minkäänlaisia. - -Kun terveeksi tultuani kävin kuninkaan luona kiittämässä minulle -osoitetusta suosiosta, suvaitsi kuningas armollisesti laskea leikkiä -minun seikkailuni johdosta. Hän kysyi, mitä kaikkea minä lienen -mietiskellytkään apinan käsissä, mitä minä pidin apinan antamasta -ruuasta ja ruokintatavasta, ja mahtoiko raitis ilma siellä korkeuksissa -lisätä minulle ruokahalua. -- Hän tahtoi tietää, mitä minä olisin -sellaisessa tapauksessa tehnyt kotipuolellani. Minä kerroin hänen -majesteetillensa, ett'ei meillä Europassa ole apinoita, paitsi -muutamia, joita sinne tuodaan nähtäviksi muista maista, nekin -niin pieniä, että kymmenkunnan minä niitä ainakin korjaisin, jos -uskaltaisivat kimppuuni käydä. Mitä taas tähän hirvittävään eläimeen -tulee, jonka kanssa täällä olin tekemisissä (sehän oli suuri kuin -hyväkin norsu), jos vaan säikäykseltäni olisin hoksannut vetäistä -miekkani, niin (ja tätä sanoessani minä katsahdin uljaasti ja lyödä -lapautin kahvaa) kyllä minä olisin pannut semmoisen merkin sen -käpälään, että suuremmalla kiireellä se olisi kamaristani lähtenyt kuin -oli sinne tullut. Tämän kaiken minä sanoin niin vakavalla äänellä kuin -konsanaankin mies, joka luulee rohkeuttansa epäiltävän. Puheestani -ei kumminkaan ollut sen valtavampaa vaikutusta kuin että läsnäolijat -purskahtivat nauramaan, mikäli nimittäin kunnioituksesta majesteetia -kohtaan uskalsivat. - -Joka päivä minusta aina joku hassu juttu hovissa kerrottiin. -Glumdalclitch rakasti minua kyllä aivan sanomattomasti, mutta -hänessäkin oli niin paljo veitikkaa, että aina kertoi kuningattarelle -minun pienimmätkin hupsutukseni, jos vaan luuli niitten huvittavan -hänen majesteetiansa. Kerran oli Pikku-muori hiukan huonovointinen ja -läksi kotiopettajattarensa kanssa maalle tunnin matkan päähän, noin -30 peninkulmaa kaupungista. He astuivat vaunuistansa erään kapean -polun kohdalla ja läksivät kedolle. Minun matkalippaani Glumdalclitch -laski maahan, ja minäkin läksin jaloittelemaan. Polulla sattui olemaan -lehmänkasa, ja minun piti malttamattomasti päästä näyttämään, kuinka -notkeasti minä hyppään sen yli. Otin vauhtia, mutta hyppäsin liian -lyhyeen ja olin yks kaks polvia myöten keskellä kasaa. Pääsinhän minä -siitä miten kuten kaalaamalla ulos, jonka jälkeen palvelija pyhki minut -nenäliinallaan niin puhtaaksi kuin osasi, sillä kauheassa siivossa minä -vaan olin. Pikku-muori pisti minut lippaasen, kunnes päästiin kotia. -Siellä kerrottiin asia heti kohta kuningattarelle, ja palvelija levitti -siitä hoviinkin tiedon, ja niinpä ei muutamaan päivään muusta lystistä -puhuttukaan kuin minulle sattuneesta kolttosesta. - - - - -SEITSEMÄS LUKU - -Somia näperrystöitä. -- Klaveerinsoitto. -- Mitenkä kuningas ei ymmärrä -omaa etuansa. - - -Aamutervehdyksillä oli minun tapani käydä kuninkaan luona kerran tai -kahdesti viikossa. Usein olin niissä tilaisuuksissa nähnyt hänet -parturin käsissä. Ensi kerralla tuo toimitus näytti varsin hirveältä, -sillä partaveitsen terä oli kaksi kertaa niin pitkä kuin tavallinen -viikate. Kerran poimin saippuavaahdosta 40-50 partakarvaa ja tein -niistä varsin käytännöllisen kapineen. Vuolin näet hienosta puusta -kammanseljän kaltaisen laatan, kaivoin siihen reikiä yhtä pitkäin -matkain päähän peräkkäin hienoimmalla neulalla, mitä Pikku-muorilla -oli, ja pistin karvat näihin reikiin, yhden kuhunkin. Vuolin ne sitten -veitsellä ulkopäästä niin sileiksi ja tasaisiksi kuin mahdollista ja -sain siten varsin laatuun käyvän kamman. Hyvään aikaan se valmistuikin, -sillä entisestä oli jo niin monta piitä katkennut, että sitä tuskin -enää osasi käyttää, eikä ollut koko maassa niin hienohyppyistä -mestaria, joka olisi pystynyt toista tekemään. - -Tästä muistuu mieleeni muuan toinen hauska toimi, johon käytin niin -monta lomahetkeä. Olin pyytänyt kuningattaren kamarineitsyen panemaan -minulle säästöön kuningattaren hivuksia, joita tarttuu kampaan hänen -majesteetiansa kammattaessa. Aikain kuluessa niitä oli karttunutkin -koko kimppu. Neuvoteltuani ystäväni hovinikkarin kanssa, jonka -oli määrä tehdä kaikellaisia pieniä kapineita minun huoneeseni, -pyysin hänen laittamaan minulle kaksi tuolia ja pistämään hienolla -parsinneulalla reikiä sekä selkämyksen että istuimen kehyksiin. -Näitten reikäin kautta minä sitten pujotin paksuimmat hivukset ja -kudoin kehyksiin verkot. Täten sain valmiiksi kaksi somaa tuolia -siihen kuosiin kuin Englannissa rottinkituolit ja lahjoitin ne hänen -majesteetillensa kuningattarelle. Hän pani ne omaan huoneesensa ja -tapasi näytellä niitä merkillisinä esineinä vierailleen, niinkuin ne -merkillisiä kyllä olivatkin. Kuningatar käski minua istumaan näille -tuoleille, mutta minä en suostunut; sanoin ennen tahtovani kuolla -tuhannen kuolemaa kuin ala-arvoisella osalla ruumistani asettua niitten -kalliitten hivusten päälle, jotka kerran olivat koristaneet hänen -majesteetinsa päätä. - -Minulla kun on taipumusta kaikenlaiseen näperrykseen, niin laitoin -kuningattaren hivuksista vielä pienen soman kukkaron, noin neljä jalkaa -pitkän, johon kuningattaren nimi oli kudottu kultaisilla kirjaimilla. -Hänen majesteetinsa suostumuksella lahjoitin tämän kukkaron -Pikku-muorille. Enemmän siitä, totta puhuen, oli silmälle huvia kuin -elämässä hyötyä, se kun oli liian heikko senpuolisille raskaille -kultarahoille, eikä hän siinä muuta pitänytkään kuin pikkuruisia -esineitä, kuten tyttöjen on tapana. - -Kuningas oli suuri musikin harrastaja, ja siksi hovissa usein -pidettiinkin konsertteja. Niihin vietiin minutkin ja pantiin lippaineni -pöydälle. Mutta melu ja pauhu oli niin hirveä, että läheltä oli -mahdoton erottaa melodioita. Minä olen varma siitä, että jos jonkun -kuninkaallisen armeijan kaikki torvet ja rummut pantaisiin yhtaikaa -toitottamaan ja pärisemään teidän korvanne juuressa, niin ei se olisi -mitään tämän pauhinan rinnalla. Siksipä toimitinkin, että minut pantiin -niin kauas soittoniekoista kuin mahdollista. Kun sitten vedin oven ja -akkunat kiinni ja laskin vielä akkunaverhotkin alas, niin ei soitto -kovin epämiellyttävältä kuulunutkaan. - -Nuoruudessani olin hiukan oppinut rämpyttämään klaveeria. -Pikku-muorilla oli sellainen soittokone huoneessaan, ja kahdesti -viikossa kävi soiton-opettaja hänen luonaan. Iskipä kerran mieleeni -soittaa sillä kuninkaalle ja kuningattarelle joku englantilainen laulu. -Mutta kovin helppoa tuo ei ollut, sillä klaveri oli lähes 60 jalkaa -pitkä ja koskettimet jalkaa leveät, niin että minä kädet levällä -ulotuin parahiksi viiden koskettimen yli. Soittaminen oli työlästä -sekin, sillä minun piti kaikin voimini lyödä nyrkillä koskettimiin. -Mutta minäpä keksin erityisen soittometodin: laitoin kaksi tavallisen -pattisauvan kokoista keppiä ja käärin paksumman pään ympärille -hiirennahkoja, niin ett'ei lyödessä päällysluut halkeaisi eikä äänikään -tulisi häirityksi. Klaveerin eteen, noin neljä jalkaa kosketinten -alapuolelle, pantiin lavitsa, ja minut nostettiin siihen. Siinä -minä sitten juoksin edestakaisin, lyöden kurikoillani koskettimia, -mitä milloinkin piti, ja näin soitin englantilaista polskaa heidän -majesteetiensa iloksi ja mielihyviksi. Tuo oli ankarinta ponnistusta, -mitä milloinkaan olen kestänyt: enhän minä ulottunut juostenkaan -soittamaan enempää kuin kuudentoista koskettimen alalla yhtaikaa, niin -ett'ei basso ja diskantto sattuneetkaan kohdakkain, niinkuin muilla -musikanteilla, ja se se oli peräti haitallista minun soitolleni. - -Välisti kuningas tiedusteli minulta valtiollisia ja yhteiskunnallisia -asioita minun kotimaassani. Minä kerroin ja selitin. Varsin kummalliset -käsitykset hänellä vaan näkyivät olevan tällaisista seikoista. Eikä -kummakaan. Paljonhan pitää ottaa lieventäviä asianhaaroja lukuun. -sellaista kuningasta arvosteltaessa, joka elää kokonaan erillänsä -muusta maailmasta. Sellaisissa syntyy kaikenlaisia ennakkoluuloja -ja ahdasmielisyyttä, joita meissä ja muissa Europan sivistyneissä -kansoissa ei ensinkään ole. Todisteeksi tästä kerron erään keskustelun, -mikä minulla kerran oli hänen majesteetinsa kanssa. Herättääkseni -yhä suuremmaksi hänen uteliaisuuttansa minä kerroin hänelle, kuinka -Europassa kolme neljä sataa vuotta sitten oli keksitty muuan -merkillinen jauho eli pulveri. Siihen jos sattuu yksikin ainoa -tulenkipinä, niin se syttyy silmänräpäyksessä, olkoon sitä vaikka -vuoren korkuiset kasat, ja lentää ilmaan ukkostakin kovemmalla -pauhinalla ja rymyllä. Jos nyt tätä pulveria panee sopivan määrän -vaski- tai rautaputkeen, ja pistää sen päälle rauta- tahi lyijypallon -ja sytyttää, niin pallo lentää sellaisella voimalla ja nopeudella, -ett'ei sitä pidätä mikään. Suurimmat tällaiset pallot saattavat yhdellä -iskulla kaataa maahan kokonaisen armeijan rintaman, kukistaa kivimuurit -perustuksia myöten ja tuhota suuria sotalaivoja, niin että ne uppoavat -meren pohjaan tuhansine miehineen. Jos kaksi tuommoista palloa yhdistää -kahleilla ja sitten lähettää lentämään, niin katkaisevat ne mastot ja -muut taklaukset poikki, leikkaavat satoja ihmisiä keskeltä kahtia ja -tuhoavat kaikki kuin eteen sattuu. Sellaista pulveria -- näin minä -edelleen selittelin -- meillä usein pannaan onttoihin rautapalloihin -ja lennätetään piiritettyyn kaupunkiin, jossa ne särkevät kivityksen, -kukistavat talot, räjähtävät sitten rikki ja singottavat sirpaleita -joka haaralle tuhoksi ja turmioksi kaikelle, mitä lähellä on. Sanoin -tietäväni, mistä ja miten tuota pulveria tehdään, ja että aineksia on -täälläkin helposti saatavissa; sanoin osaavani myös opettaa tekemään -näitä rautatorvia niin suuria kuin hänen majesteetinsa valtakunnalle -soveliasta olisi. Suurimmat tulisivat korkeintaan sata jalkaa pitkiä. -Kun pariinkymmeneen tuollaiseen torveen panisi tarpeellisen määrän -puheena-olevaa pulveria, niin jo saisi moniaassa tunnissa lujimmankin -linnan muurit murretuiksi, jopa koko pääkaupunginkin hävitetyksi, -jos tämä joskus uskaltaisi ruveta vastustamaan hänen majesteetinsa -itsevaltiaita käskyjä. Kaiken tämän minä nyt sanoin olevani valmis -alamaisuudessa tarjoamaan hänen majesteetillensa vähäiseksi -kiitollisuuden osoitukseksi kaikesta suosiosta ja suojeluksesta, mitä -minun osakseni täällä on tullut. - -Kuningas kauhistui, kuullessaan minun kuvaustani noista hirvittävistä -koneista ja samoin minun ehdotustani. Hän sanoi olevansa hämmästynyt -siitä, kuinka niin mitättömässä ja matelevassa maanmadossa kuin minä -(nämä olivat hänen omat sanansa) saattaa olla moisia epäinhimillisiä -ajatuksia, ja kuinka minä niin tyynellä mielin saatan kuvailla -hänelle kaikkia noita verisiä hävityksen töitä, joita moiset koneet -aikaansaavat. Kaiken tuon, arveli hän, on keksinyt häijy henki, -ihmiskunnan vihollinen. Hän puolestaan -- lausui majesteeti -- ei -iloitse mistään niin paljoa kuin uusista keksinnöistä taiteen ja -luonnon alalla, mutta mieluummin hän menettäisi puolet valtakuntaansa -kuin pääsisi moisen salaisuuden perille. Minut hän kielsi henkeni -uhalla puhumasta tästä asiasta enää sanaakaan. - - - - -KAHDEKSAS LUKU - -Kuninkaan ja kuningattaren mukana valtakunnan rajamaihin. -- Lähtö -maasta varsin merkillisellä tavalla. - - -Alati asui minun sisimmissäni se varma tieto, että vielä minä täältä -kerran pääsen pois, vaikk'en ensinkään tiennyt, miten, enkä osannut -rakentaa suunnitelmaa, jolla olisi edes hiukankaan onnistumisen -mahdollisuutta. Laiva, jossa olin tullut Brobdingnagin läheisyyteen, -oli ensimmäinen, mikä milloinkaan oli näitä rantoja lähestynyt, ja -nyt oli kuninkaalta käynyt käsky sellainen, että jos milloin vielä -toinen laiva näihin seutuihin saapuu, on se vedettävä rantaan ja -laivaväki kannettava koreissa Lorbrulgrudiin. Hyvinhän minua täällä -kohdeltiin, olinhan kuninkaan sekä kuningattaren suosikki ja koko hovin -ihastuksen esine, mutta sittenkin oli minun asemani sellainen, että se -loukkasi ihmis-arvoa. En saattanut milloinkaan unohtaa kotiin jääneitä -omaisiani. Mieleni paloi päästä samankaltaisteni pariin, kävellä -kaduilla ja kedoilla, tarvitsematta peljätä, että joku tallaa minut -kuolijaksi kuin minkä sammakon tai koiranpennun. - -Mutta vapauteni hetki löi pikemmin kuin olin luullunkaan ja varsin -omituisella tavalla. Kerron tässä koko jutun juurta jaksain. - -Olin nyt ollut kaksi vuotta tässä maassa. Kolmatta alkaessani läksin -Glumdalclitchin kanssa seuraamaan kuningasta ja kuningatarta matkalle -valtakunnan eteläosiin. Minua kuljetettiin matkalippaassa, joka, kuten -jo olen kertonut, oli 12 jalkaa avara. Minun määräyksestäni oli lakeen -neljästä kolkasta kiinnitetty rippumatto, jott'ei tärinä tuntuisi niin -kovalta, ollessani palvelijan edessä hevosen seljässä. Tässä matossa -minä usein nukuinkin matkalla. Kattoon olin puusepällä teettänyt -tuulottamista varten neliöjalan suuruisen aukon, hiukan syrjään -rippumaton keskikohdasta. Aukon sulkuna oli raiteissa liikkuva kansi. - -Matkan perille päästyämme, suvaitsi kuningas viipyä muutamia päiviä -kuninkaallisessa palatsissa Flanflasnicin kaupungissa, joka oli -18 peninkulman päässä merenrannasta. Glumdalclitch ja minä olimme -kovin väsyneitä, minä hiukan vilustunutkin, mutta tyttö parka niin -huonovointinen, ett'ei päässyt ulos ensinkään. Kovin teki mieleni -nähdä valtamerta: siinähän minun pelastukseni tie, jos se milloinkaan -minulle auennee. Olin voivinani huonommin kuin voinkaan ja pyysin -päästä rannalle hengittämään meren raitista ilmaa. Seurakseni ehdotin -erään hovipojan, johon olin kiintynyt ja johon osasin luottaa. En -unohda milloinkaan, kuinka vastenmielisesti Pikku-muori suostui tuohon -matkaan, ja kuinka tarkasti hän neuvoi hovipoikaa pitämään minusta -hellää huolta. Ja itkuun tillahti kuin tillahtikin tyttö raukka, -ikäänkuin aavistaen, mitä tapahtuva oli. - -Hovipoika vei minut lippaassani puolen tunnin matkan päähän kalliolle -meren rannalla. Siellä käskin hänen laskemaan minut maahan, avasin -akkunan ja katselin kaihomielin merelle. Minua rupesi taas panemaan -pahasti, jonka vuoksi sanoin hovipojalle aikovani hiukan nukahtaa -rippumatossa, se kun kaiketi tekee minun hyvää. Menin sitten sisään, ja -poika sulki akkunan, jott'ei tulisi vetoa. Pian olinkin vaipunut uneen. -Luultavasti kävi nyt niin, että poika, huomattuaan minun nukkuneen -ja ajatellen, ett'eihän tässä mitään vaaraa ole peljättävissä, läksi -hakemaan kallioitten koloista linnunmunia. Ennen nukkumistani huomasin -näet hänen samoilevan rantoja pitkin ja kumartuvan pari kertaa jotain -ottamaan. - -Oli miten oli, äkkiä minä heräsin siihen, että lipasta kovasti -nyäistiin ylöspäin katon harjassa olevasta renkaasta. Tunsin lippaani -kohoavan ylä-ilmoihin ja äkkiä lähtevän kiitämään hirveätä vauhtia -eteenpäin. Ensi nykäys oli vähällä viskata minut rippumatosta -lattialle, mutta sitten tuntui liike varsin mukavalta. Huusin monta -kertaa minkä suinkin jaksoin, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. -Vilkaisin ulos akkunoista, mutta ei näkynyt muuta kuin pilviä ja -niitten välissä taivaan kantta. Pääni päältä kuulin ääntä, niinkuin -siipien suhinaa, ja silloin vasta alkoi tilani minulle selvitä: kotka -oli nokallaan tarttunut renkaasen ja kiidättää nyt lipasta korkeuteen. -Sieltä se sen pian pudottaa kallioihin, niinkuin kilpikonnan -kuorinensa, ja syödä raastaa suuhunsa minun ruumiini. Kotkalla on -näet niin tarkka hajuaisti, että se vainuaa saaliinsa pitkäin matkain -päästä, vaikka se olisi paremmassakin piilossa kuin minä parin tuuman -paksuisten lautain takana. - -Tuokion perästä kasvoi pauhina ja siipien humina entistä kovemmaksi, -lipastani alkoi heitellä puoleen ja toiseen, niinkuin tuuliviiriä -rajusäällä. Samalla kuului kotka saavan iskuja ja läimäyksiä (kotka -se näet ihan varmaan oli, joka piteli lipastani nokassaan), ja kohta -sen jälkeen minä äkkiä tunsin lähteväni putoamaan pystysuoraan alas. -Sitä menoa kesti noin minutin verran, mutta vauhti oli niin huimaa, -että oli vähällä salvata minulta hengen. Putoaminen päättyi hirmuiseen -loiskaukseen, joka kajahti korvissani ankarammalta kuin Niagaran -pauhina. Seuraavan minutin ajan olin pilkko pimeässä, mutta sitten -kohosi lipas niin korkealle, että akkunoista alkoi näkyä valoa. -Huomasin pudonneeni mereen. - -Ruumiini paino, lippaan sisältämät tavarat ja leveät raudat kaikissa -neljässä nurkassa sekä pohjalla tekivät sen, että lipas istui vedessä -neljä jalkaa. Luulin silloin, niinkuin nytkin, että pari kolme muuta -kotkaa oli hyökännyt sen linnun kimppuun, jolla oli lipas nokassa, -ja koettanut päästä saaliista osallisiksi. Silloin oli ensimmäisen -linnun täytynyt ruveta puolustamaan itseänsä, ja siinä mellakassa -oli lipas kirvonnut nokasta irti. Raudoitetun pohjan vaikutuksesta -oli lipas pudonnut ylössuin eikä mennyt halki, paiskautuessaan vettä -vastaan. Kaikki liitteet olivat hyvin lujat, ja kun ei ovikaan ollut -saranoilla liikkuva, vaan raiteissa kulkeva, kuten akkunatkin, niin -ei vettä tullut huoneeseni kuin peräti vähän. Suurella vaivalla -pääsin alas rippumatosta, vedettyäni katossa ensin syrjään jo ennen -mainitun siirrettävän luukun, sillä ilma lippaassa alkoi jo käydä niin -ummehtuneeksi, että olin vähällä tukehtua. - -Jo siinä silloin yhdenkin kerran toivoin pääseväni jälleen rakkaan -Pikku-muorini luokse, josta yhden ainoan tunnin kuluessa olin joutunut -niin kauaksi! Täytyy sanoani, että kesken omaa kovaa kohtaloani -surkuttelin Pikku-muori raukkaa, hänen tuskaansa minun katoamiseni -tähden ja kuningattaren suuttumusta. Pikku-muori parka menettää nyt -kuningattaren suosion ja sen kautta onnensakin. - -Tuskin on monikaan matkustaja ollut niin tukalassa tilassa kuin minä. -Odotin vaan, milloin lippaani särkyy palasiksi taikka ensimmäinen -tuulenpuuska tai aalto kaataa sen kumoon. Jos olisi yksikin ruutu -mennyt rikki, olisin ehdottomasti ollut kuoleman oma. Huomasin -kyllä vettä tirsuvan muutamista halkeamista, mutta ne kun eivät -olleet suuria, koetin ne täppiä niin hyvin kuin osasin. En jaksanut -nostaa irti lippaan kattoa, niinkuin muulloin, enkä päästä istumaan -ylälaidalle, missä olisi edes ollut helpompi tulla toimeen kuin tässä --- en mä paremmin sano -- vankikopissa. Mutta -- ajattelin sitten, -- -vaikka tässä vielä ehjänä säilyisikin päivän tai pari, niin vilu ja -nälkähän minusta sitten kumminkin lopun tekee! Neljä pitkää tuntia -kesti tätä tällaista tilaa, ja jo minä toivoin, että viimeinen hetkeni -pian löisi. - -Olen jo ennen maininnut, että lippaan takaseinässä oli kaksi -ripaa, joitten läpi oli pujotettu nahkainen hihna palvelijan sitoa -vyötäisiinsä kiinni, noustessaan minun kanssani ratsaille. Nyt tässä -epätoivoisessa tilassani kuulin tai olin kuulevinani jotain kahinaa -ripain puolella, ja heti senjälkeen tuntui kuin lipasta vedettäisiin -tai hinattaisiin pitkin merenpintaa, sillä se heilahti silloin tällöin -niin, että vesi nousi aina akkunoihin asti, pimittäen koko tupani. -Rupesin jo hieman toivomaan pelastusta, vaikk'en osannut aavistaakaan, -mitenkä se olisi mahdollista. Rohkaisin mieleni, ruuvasin lattiasta -irti toisen tuolin ja kiinnitin sen niin hyvin kuin laatuun kävi -kattoluukun kohdalle, nousin sitten tuolille, kohotin pääni aukkoa -kohti ja aloin huutaa apua täyttä kulkkua ja kaikilla kielillä, mitä -suinkin osasin. Sidoin sitten nenäliinan kepin nenään, pistin sen -aukosta ulos ja heilutin jonkun aikaa, siinä toivossa, että, jos vene -tai laiva on lähellä, merimiehet huomaavat jonkun poloisen olevan -lippaan sisässä. - -Turhia puuhia! Lipas tuntui yhä vaan liikkuvan eteenpäin. Kului tunti, -vieläpä toistakin, niin jo kolahti lippaan takasivu jotain kovaa -vasten, kallioon kaiketikin, sillä täräys oli tavallista ankarampi. -Kohta senjälkeen kuului katon puolelta sellaista kitinää, mikä syntyy -köyden kulkiessa renkaan läpi. Tunsin samalla kohoavani neljättä -jalkaa entistä korkeammalle. Pistin jälleen nenäliinan ulos aukosta -ja huusin, kunnes minulta ääni meni melkein käheäksi. Vastaukseksi -siihen kajahti kolme halloota, ja tämä synnytti minussa sellaisen -riemun, ett'ei sitä voi käsittää muu kuin se, ken itse on sellaista -kokenut. Senjälkeen kuului askeleita katolla, ja joku huusi aukosta -sisään selvällä englannin kielellä: "jos siellä ketä on, niin -vastatkoon!" Minä vastasin, että täällä on Englantilainen, jonka kova -onni on pannut sellaiseen pulmaan, ett'ei ihminen moisessa vielä -milloinkaan ole ollut, ja pyysin mitä hartaimmin ja hellimmin päästä -tästä vankikopista ulos. Ääni vastasi, että minä olen pelastettu, -sillä lipas on nyt laivassa kiinni; kirvesmies tulee pian sahaamaan -katon-aukkoa suuremmaksi, jotta pääsen ulos. Minä sanoin, että sehän -on tarpeetonta ja turhaa ajanhukkaa vaan; eihän tässä muuta tarvitse. -kuin että joku merimiehistä pistää sormen renkaasen ja nostaa lippaan -laivan kannelle ja siitä kapteenin kajuttaan. Tuollaista kummallista -puhetta kuullessaan, muutamat kaiketi luulivat minua hulluksi, toiset -nauroivat; ei näet vielä ollut iskenyt mieleenikään, että olin joutunut -samallaisteni ja yhdenkokoisteni seuraan. Kirvesmies tuli, sahasi aukon -noin neljää jalkaa avaraksi ja laski lippaasen tikapuut, joita myöten -minä nousin ulos. Siitä minut sitten peräti voipuneena nostettiin -laivan kannelle. - -Merimiehet olivat hämmästyksissään, ja siinäkös minulle nyt sateli -kysymyksiä! Mutta ei ollut minulla halua ruveta vastailemaan. Minäkin -olin hämmästynyt, nähdessäni edessäni niin monta kääpiötä, sillä -sellaisilta he minusta näyttivät, minusta, jonka silmät niin kauan -aikaa olivat tottuneet katselemaan pelkkiä jättiläisiä. Mutta kapteeni, -mr Thomas Wilcocks, Shropshiren uljaita miehiä, huomasi minun olevan -pyörtymäisilläni ja vei minut kajuttaansa. Siellä hän antoi minulle -vahvistavaa ja pani minut omaan vuoteesensa lepäämään. Ja hyvin minä jo -levon tarpeessa olinkin. - -Ennenkuin nukuin, huomautin kapteenille, että minulla on lippaassa yhtä -ja toista arvokasta, jota ei pitäisi hukata: siellä soma riippumatto, -hyvä telttavuode, kaksi tuolia, pöytä ja kaappi; sitä paitsi on lipas -sisästä ylt'yleensä verhottu pumpulilla ja silkkikankaalla. Jos -kapteeni, sanoin minä, käskee jonkun matrossin kantamaan sen tänne -kajuttaan, niin minä kapteenin nähden avaan lippaan ja näytän tavarani. -Näitä mielettömiä puheita kuullessaan, kapteeni tietenkin piti minua -rutihulluna, mutta lupasi -- minua rauhoittaakseen kaiketi -- täyttää -minun pyyntöni. Hän meni kannelle ja lähetti muutamia merimiehiä -minun lippaaseni, josta he, kuten perästäpäin sain tietää, ottivat -kaikki tavarani ja irroittivat seinäverhot. Merimiehet kun eivät -huomanneet huonekalujen olevan kiinniruuvatuita lattiaan, kiskoivat -ne väkivoimalla irti ja siten tärvelivät ne koko lailla. Muutamia -lautoja he niinikään irroittivat seinistä laivan tarpeiksi ja vihdoin, -otettuaan kaikki, mikä heitä miellytti, upottivat lippaan rungon -mereen. Pian se upposikin, siihen kun oli lyöty jo niin monta aukkoa. -Hyvä oli, ett'ei minun tarvinnut olla näkemässä tuota hävitystä. - - - - -YHDEKSÄS LUKU - -Kapteenin epäluulot, jotka kumminkin haihtuvat. -- Kotimatka. -- Tulo -kotiin. - - -Makasin muutamia tunteja, mutta yhtämittaa näin unta siitä seudusta, -missä olin ollut, ja niistä vaaroista, joista olin päässyt. Herättyäni -tunsin olevani virkistynyt. Kello oli silloin kahdeksan maissa -iltaa. Kapteeni arvasi minun jo liiankin kauan paastonneen ja käski -panna illallista pöytään. Hän kohteli minua varsin ystävällisesti, -huomattuaan, ett'ei katseessani ole mitään outoa eikä puheessanikaan -mitään nurinpäistä. Jäätyämme kahden kesken, hän tiedusteli, missä -kaikissa paikoin minä olin matkustellut, ja millä tapaa joutunut -tuuliajolle tuossa suunnattomassa arkussa. Itse hän kertoi minulle -seuraavaa: - -Kello kahdentoista paikoilla päivällä hän oli huomannut arkun -kiikarillansa ja luullut sitä ensin alukseksi. Silloin hän päätti -laskea sitä kohti, se kun ei ollut kovinkaan syrjässä hänen -kurssistaan, toivoen samalla saavansa ostaa laivakorppuja, omat -kun jo alkoivat olla vähissä. Lähemmäs tultuaan ja huomattuaan -erehtyneensä, hän lähetti miehiä sluupissa katsomaan, mikä esine se -siinä merenpinnalla kelluu, mutta miehet palasivat säikäyksissään -takaisin, kertoen nähneensä tuvan uiskentelevan vedessä. Kapteeni -nauroi miestensä mielettömyyttä ja astui itse sluupiin, käskien -miesten ottamaan mukaansa lujan köyden. Ilma kun oli tyyni, soutivat -he useampia kertoja arkun ympäri ja huomasivat akkunat ristikoineen -ja sitten kaksi ripaa ehjässä seinässä. Kapteenin käskystä solmittiin -köysi toiseen ripaan ja lähdettiin hinaamaan arkkua laivalle päin. -(Arkuksi hän vaan yhä sanoi minun tupaani.) Sinne tultua kiinnitettiin -toinen köysi lippaan katossa olevaan renkaasen ja ruvettiin -väkipyörillä hinaamaan lipasta ylös, mutta vaikka kaikki miehet olivat -työssä, ei sitä sittenkään saatu nousemaan kuin pari kolme jalkaa. -Silloin he näkivät nenäliinan pistävän aukosta esille ja päättivät -jonkun poloisen olevan arkun sisässä. - -Minä kysäisin kapteenilta, oliko hän tai hänen väkensä huomannut mitään -suunnattoman suuria lintuja ilmassa siihen aikaan kuin lipas oli -tullut näkyviin. Hän vastasi keskustelleensa minun maatessani tästä -omituisesta löydöstä laivaväkensä kanssa, ja silloin joku matrosseista -oli kertonut nähneensä kolme kotkaa pohjoisessa, mainitsematta niitten -olleen tavallista suurempaa kokoa. Mitäpäs se matrossi niin pitkältä -matkalta osasi erottaa, kuinka suuria linnut todellakin olivat! Siksipä -ei kapteenikaan minun kysymystäni oikein ymmärtänyt. Kysyin sitten, -kuinka kaukana kapteeni luulee meidän nyt olevan rannasta. Tarkkain -laskujen mukaan, vastasi hän, vähintäkin sata meripeninkulmaa. Minä -sanoin tuohon, että kapteeni on erehtynyt ainakin toisen puolen, sillä -minähän olin pudonnut mereen korkeintaan kaksi tuntia senjälkeen, kuin -olin lähtenyt rannasta. - -Kapteeni luuli minulta pään menneen taaskin pyörälle. Sinnepäin hän -ainakin viittasi, käskien minun mennä minulle varustettuun kajuttaan ja -panna maata. Minä sen sijaan sanoin päässeeni hänen hyvän kohtelunsa ja -kestityksensä kautta jälleen entisiin voimiini ja olevani niin täydessä -järjessä kuin koskaan. Silloin hän kävi vakavaksi ja kysyi minulta -suoraan, eiköhän vaan asianlaita ole niin, että minä olen tehnyt -jonkun julman rikoksen, josta maan ruhtinas on tuominnut minut arkkuun -pantavaksi ja mereen heitettäväksi, nälkään ja janoon kuolemaan, -niinkuin suurille pahantekijöille välisti on tehty, ja eiköhän vaan -tieto tuosta kauheasta rikoksesta ole järkeäni himmentänyt. Paha hänen -on mielensä, sanoi hän, että on tullut ottaneeksi laivaansa sellaisen -miehen, mutta kunniasanallaan hän kumminkin vakuutti laskevansa minut -maihin ensimmäisessä satamassa. Hänen epäluulonsa, lisäsi hän, ovat -saaneet vahvistusta muutamista sekavista sanoista, joita olin ensi -alussa puhunut merimiehille ja sittemmin hänelle itselleen, kuin myös -oudoista katseistani ja käytöksestäni illallisella. - -Minä pyysin häntä kuuntelemaan kärsivällisesti minun historiaani ja -kerroinkin sen hänelle totuuden mukaan siitä hetkestä ruveten kuin -Englannista läksin, siihen saakka kuin he olivat minut löytäneet. Ja -koska totuus aina vaikuttaa järkeviin ihmisiin, niin tämäkin kunnon -mies, älykäs ja hiukan oppinutkin, oli ennen pitkää vakuutettu minun -vilpittömyydestäni ja sanojeni totuudesta. Varmemmaksi vakuudeksi -puheitteni todenperäisyydestä minä käskin tuoda sisään kaappini, -jonka avain oli minulla taskussa. Avasin sen ja rupesin näyttelemään -hänelle kaikellaisia merkillisiä esineitä siitä maasta, josta niin -omituisella tavalla olin päässyt pakoon. Siinä oli ensinnäkin kampa, -jonka olin tehnyt kuninkaan partakarvoista, ja toinen kampa samasta -aineesta, mutta selkänä leikkele kuninkaan peukalon kynnestä. Edelleen -oli siinä nuppi- ja silmineuloja, pienimmät jalan, pisimmät puolen -yardin pituisia; neljä ampiaisen pistintä, pituudelleen kuin parin -tuuman naulat; muutama sykermä kuningattaren hivuksia; kultasormus, -jonka kuningatar eräänä päivänä mitä suloisimmalla ystävällisyydellä -oli ottanut sakarisormestaan ja pannut minulle pään ylitse kaulaan. -Minä pyysin saada tarjota tämän sormuksen kapteenille, kiitollisuuden -osoitukseksi hänen ystävällisyydestään, mutta hän kieltäytyi -vastaan-ottamasta sitä. Pyysin hänen vihdoin katsomaan housujani, jotka -oli tehty hiirennahoista. - -En saanut kapteenia vastaan-ottamaan mitään muuta esinettä kuin erään -hampaan, jota hän oli suurella uteliaisuudella katsellut, ja johon hän -näkyi kovasti mieltyneen. Se oli Glumdalclitchin palvelijan hammas, -jonka muuan kömpelö välskäri oli erehdyksessä kiskaissut kipeän hampaan -asemasta. Se oli aivan ehjä ja terve. Minä olin puhdistanut sen ja -pannut kaappiini talteen. Se oli noin jalkaa pitkä ja neljä tuumaa -läpimitassa. Tämän hampaan otti kapteeni vastaan niin ylenpalttisilla -kiitoksilla, ett'ei moinen kapine sellaista olisi likimainkaan -ansainnut. - -Kapteeni oli kovin tyytyväinen minun suoravaiseen kertomukseeni ja -toivoi, että minä, Englantiin tultuani, panisin muistelmani paperille -ja julkaisisin eri kirjana. Maailma on oleva siitä minulle hyvin -kiitollinen, arveli hän. Minä vastasin, että minun mielestäni meillä -on matkakirjallisuutta jo liiaksikin. Nykyjään ei kelpaa enää mikään -kirja, jossa ei ole jotain aivan erinomaista. Monellekin kirjailijalle -on nykyjään totuus vähemmän-arvoista kuin oma turhamaisuus ja omat edut -sekä typeräin lukijain huvittaminen. Minun kertomuksessani olisi varsin -vähän todellisuudesta poikkeavaa, eikä siinä tulisi oleman koreita -kuvauksia harvinaisista kasveista, linnuista ja muista eläimistä eikä -villien kansain julmista tavoista ja epäjumalan-palveluksista, sanalla -sanoen semmoista, mitä monen muun tekijän kirjoissa uhkuaa. Kiitin -häntä kumminkin hänen hyvästä ajatuksestaan ja lupasin harkita asiaa. - -Yhtä seikkaa sanoi kapteeni kummastelevansa, sitä nimittäin, että -minä puhun niin kovalla äänellä. Hän kysyi, olivatko kuningas tai -kuningatar siinä maassa huonokuuloisia. Minä selitin, että minä olen -jo kolmatta vuotta tottunut puhumaan näin kovaa. Ilmankos minä ensi -alussa kummastelinkin sitä seikkaa, että vaikka kapteeni ja laivaväki -puhuivat mielestäni kuiskimalla, heidän puheensa kumminkin kuului -varsin selvästi. Siinä maassa sitä vastoin minun oli täytynyt huutaa, -niinkuin puhuteltava olisi kirkontornissa, paitsi silloin kuin minut -oli nostettu pöydälle tahi pantu kämmenelle. Kummakseni oli täällä -ensin käynyt muuan toinenkin seikka. Noustuani laivan kannelle ja -nähdessäni laivaväen ympärilläni, olivat miehet minun silmissäni -olleet pienimpiä ja mitättömimpiä olentoja, mitä milloinkaan olin -nähnyt. Tuolla jättiläisten maassa ollessani en totisesti uskaltanut -milloinkaan katsahtaa peiliin, sillä silmäni kun myötäänsä olivat -tottuneet näkemään suunnattoman suurta, olisi vertaus omaan itseeni -ollut peräti masentavaa laatua. Kapteeni sanoi kyllä huomanneensa, -kuinka minä illallispöydässä kummastellen olin katsellut esineitä -ympärilläni ja näyttänyt siltä kuin olisin nauruun purskahtamaisillani. -Ensi alussa hän ei tiennyt, mitä tuosta ajatellakaan, mutta luuli -sitä vain mielenhäiriöni syyksi. Minä sanoin, ett'en minä todellakaan -ymmärrä, mitenkä minä saatoin olla nauramatta, nähdessäni kolmen -pennyn kokoisia lautasia ja sianpöystin, josta ei tulisi kunnon -suupalaakaan, ja pähkinänkuoren kokoisia pikareita. Vaikka kuningatar -olikin teettänyt minulle pienet huone- ja talouskapineet, niin oli -mielikuvitukseni muodostunut yksinomaa kaiken sen suuren mukaan, mitä -alinomaa ympärilläni näin. Omaa pienuuttani minä katselin samoilla -silmin kuin ihmiset tavallisesti katselevat omia vikojansa. Kapteeni -rupesi laskemaan leikkiä hänkin ja arveli vanhan englantilaisen -sananlaskun mukaan, että minulla on suuremmat silmät kuin vatsa, sillä -ruokahaluni näytti pienemmältä kuin olisi luullutkaan koko päivän -kestäneen paaston perästä. - -Kapteeni oli matkalla Tonkinista Englantiin. Laiva oli syrjäytynyt -kurssistaan 44:nelle leveys ja 143:nelle pituus-asteelle. Mutta -kaksi päivää senjälkeen kuin minä olin tullut laivaan, kohdattiin -passadituuli, käännyttiin etelää kohti, sitten pitkin Uuden Hollanin -rannikkoa länsilounaasen ja vihdoin etelälounaasen, kunnes kierrettiin -Hyvän Toivon niemi. Matka sujui yleensä varsin hyvin, enkä minä rupea -lukijaa väsyttämään pitkillä kertomuksilla siitä. Pari kolme kertaa -poikettiin välillä oleviin satamiin ottamaan muonavaroja ja vettä. -Minä en astunut laivasta maihin koko matkalla ennenkuin vasta Downsin -satamassa 3 p:nä kesäkuuta 1706, noin yhdeksin kuukautta siitä kuin -olin Brobdingnagista lähtenyt. Tarjosin tavarani laivamaksuni pantiksi, -mutta kapteeni ei tahtonut äyriäkään. Sanoimme toisillemme hellät -jäähyväiset, ja minä sain kapteenin lupaamaan, että hän joskus poikkeaa -Redriffiin, meidän taloon. Lainasin häneltä sitten viisi shillingiä ja -vuokrasin itselleni kyytihevosen. - -Katsellessani tuossa sitten matkan varrella, kuinka pieniä talot ja -puut ja elukat ja ihmiset ovat, rupesin luulemaan olevani Lilliputien -maassa. Pelkäsin tallaavani mäsäksi jokaisen, ken vastaan tuli. Monasti -minä huusin täyttä kulkkua heille, jotta menisivät tieltä pois, ja -monasti olin saada selkääni moisesta hävyttömyydestä. - -Tulin tuosta vihdoin kotia. Tuskin oli palvelija avannut oven, niin jo -kyyristyin kuin hanhi, portin kautta kulkiessaan, peljäten kolauttavani -pääni kamanaan. Vaimoni juoksi minua suutelemaan, mutta minä kumarruin -hänen polviansakin alemmas, sillä, ajattelin minä, eihän hän muutoin -minua suuhun asti ulotu. Tyttäreni laskeutui polvilleen minun eteeni, -pyytäen isältä siunausta, mutta min'en nähnyt häntä, ennenkuin hän -oli noussut seisomaan, sillä minähän olin tottunut katsomaan noin -60:n jalan korkeuteen. Sittenkin nostin hänet toisella kädellä -vyötäisistä ylös. Palvelijoita ja paria kolmea ystävätä, joita meillä -sattui silloin olemaan, minä katselin kuin olisivat kääpiöitä ja minä -jättiläinen. Vaimolleni minä sanoin, että kovinhan hän on käpertyneen -näköinen: on kai nälästä mennyt noin huononpäiväiseksi, hän sekä tytär. - -Sanalla sanoen, minä käytin itseäni niin kummallisesti, että kaikki -olivat alussa samaa mieltä kuin kapteenikin ensi hetkinä: luulivat -minua vähämiehiseksi. Siinä se nyt taas on se tottumuksen ja -ennakkoluulojen valtava voima! - -Tuokion kuluttua haihtuivat kumminkin kaikki harhaluulot molemmin -puolin. Vaimoni vaati vaan, ett'en minä enää milloinkaan lähtisi -merille, mutta kova onni oli niin säätänyt, ett'ei hänen vaatimuksensa -ajan pitkään kumminkaan tullut täytetyksi. - -Tähän toki tällä kertaa jutelmani päättyköön. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Gulliverin matkat kaukaisilla mailla, by -Jonathan Swift - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK GULLIVERIN MATKAT *** - -***** This file should be named 44892-8.txt or 44892-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/4/8/9/44892/ - -Produced by Juha Kiuru - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License available with this file or online at - www.gutenberg.org/license. - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation information page at www.gutenberg.org - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at 809 -North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email -contact links and up to date contact information can be found at the -Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For forty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/44892-8.zip b/44892-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 56a3b27..0000000 --- a/44892-8.zip +++ /dev/null |