Add files from ibiblio as of 2025-03-03 18:02:07HEADmain

5 files changed, 5520 insertions, 6315 deletions

diff --git a/44845-0.txt b/44845-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..5ddb228
--- /dev/null
+++ b/44845-0.txt
@@ -0,0 +1,3912 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44845 ***
+
+MYRSKY
+
+Kirj.
+
+William Shakespeare
+
+
+
+Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1892.
+
+
+
+Näytelmän henkilöt:
+
+ALONZO, Neapelin kuningas.
+SEBASTIAN, hänen veljensä.
+PROSPERO, Milanon laillinen herttua.
+ANTONIO, hänen veljensä, Milanon herttuavallan anastaja.
+FERDINAND, Neapelin kuninkaan poika.
+GONZALO, vanha, rehellinen valtaneuvos.
+ADRIAN,      |  hoviherroja.
+FRANCISCO,   |
+CALIBAN, kuvaton metsäläis-orja.
+TRINCULO, ilvehtijä.
+STEPHANO, juopunut juomanlaskija.
+Laivakapteeni, laivamies ja merimiehiä.
+MIRANDA, Prosperon tytär.
+ARIEL, ilmahenki.
+IRIS,          |
+CERES,         |
+JUNO,          |  henkiä.
+Luonnottaria,  |
+Elomiehiä,     |
+Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.
+
+Tapahtumapaikka: alussa meri, sittemmin asumaton saari.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Laiva merellä. Myrskyinen sää, ukkosen jyrinää ja salamoita.
+    (Laivan kapteeni ja laivamies tulevat eri tahoilta.)
+
+KAPTEENI.
+Laivamies, --
+
+LAIVAMIES.
+Tässä, herra kapteeni! Miten on asiat?
+
+KAPTEENI.
+Hyvin. Rohkaise merimiehiä! Liukkaat liikkeet, muuten ajamme karille!
+Joutuun, joutuun!
+
+    (Merimiehiä tulee.)
+
+LAIVAMIES.
+Heleijaa, pojat! Ravakat toimet! Liukkaat liikkeet! Prampurje alas!
+Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! -- Hei vaan, myrsky, riehu,
+kunnes halkeat, jos tilaa riittää!
+
+    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Ferdinand, Gonzalo ja muita tulee.)
+
+ALONZO.
+Pidä varasi, hyvä laivamies! Missä on kapteeni? Kestäkää kuin miehet!
+
+LAIVAMIES.
+Olkaa hyvät, pysykää kannen alla.
+
+ANTONIO.
+Poosmanni, missä on kapteeni?
+
+LAIVAMIES.
+Ettekö häntä kuule? Tiellä olette täällä. Pysykää kopissanne! Te vaan
+autatte myrskyä.
+
+GONZALO.
+No, no, ystävä, tyynny.
+
+LAIVAMIES.
+Kyllä, jos merikin tyyntyy. Pois täältä! Mitä nämä mässääjät kuninkaan
+nimestä piittaavat? Pois kojuunne! Vaiti! Älkää häiritkö meitä.
+
+GONZALO.
+No, no, muista ketä on laivassasi.
+
+LAIVAMIES.
+Ei ketään, jota enemmän rakastaisin kuin omaa itseäni. Olette
+neuvosmies: jos voitte käskeä nämä elementit vaikenemaan ja heti
+paikalla rakentaa rauhaa, niin emme me tästä lähtien kättämme köyteen
+laske; käyttäkää valtaanne! Jos ette sitä voi, niin kiittäkää Jumalaa,
+että olette näin kauan elänyt; ja valmistukaa kojussanne viimeiseen
+lähtöönne, jos niiksi tulisi. -- Liukkaat liikkeet, pojat! -- Pois
+tieltä, sanon!
+
+    (Poistuu.)
+
+GONZALO.
+Tuosta miehestä saan paljon lohdutusta. Hän ei näytä siltä kuin hän
+veteen hukkuisi; hänellä on muoto kuin aito hirtehisen. Hyvä sallimus,
+pysy päätöksessäsi, että hän on hirtettävä! Tee hänelle aiottu nuora
+laivaköydeksi meille, sillä omamme ei meitä paljoakaan auta. Jos hän ei
+ole hirsipuun oma, niin on meidän tilamme surkuteltava.
+
+    (Poistuvat kaikki.)
+    (Laivamies palajaa.)
+
+LAIVAMIES.
+Pramtanko alas! Liukkaat liikkeet! Alemma, alemma! Koittakaa pingoittaa
+emäpurjetta! (Huutoja kannen alta.) Hiiteen senkin ulvonta! Nuohan
+huudollansa hämmentävät myrskyn ja meidän askareemme.
+
+    (Sebastian, Antonio ja Gonzalo palajavat.)
+
+Joko taas? Mitä täällä teette? Jätämmekö kaikki ja hukumme? Onko teillä
+halu upota?
+
+SEBASTIAN.
+Rutto suusi syököön, sinä rähisevä, jumalaton armoton koira!
+
+LAIVAMIES.
+No, käykää sitten työhön te.
+
+ANTONIO.
+Hirteen sinä, senkin koira! Äpärä, hävytön suunpieksijä, tiedä, että me
+vähemmin pelkäämme hukkumista kuin sinä.
+
+GONZALO.
+Minä vastaan siitä, ettei hän huku, vaikka laiva ei olisi paksumpi
+pähkinänkuorta ja niin hatara kuin pohjaton portto.
+
+LAIVAMIES.
+Tuuleen päin, tuuleen päin! Kaksi purjetta ylös! Takaisin ulapalle!
+Anna mennä!
+
+    (Merimiehiä tulee läpimärkinä.)
+
+MERIMIEHET.
+Rukoilkaa, rukoilkaa! Nyt perii hukka.
+
+LAIVAMIES.
+Suin päinkö järveen?
+
+GONZALO.
+                     Kuningas ja prinssi
+Jo rukoilevat; tehkäämme me samoin;
+Yks meill' on kohtalo.
+
+SEBASTIAN.
+                       Mult' uupuu maltti.
+Nuo juopot peijanneet on meiltä hengen.
+Suupaltti konna, -- kymmenesti nielköön
+Sun meren tyrsky!
+
+GONZALO.
+                  Ei, hän kuolee hirteen,
+Vaikk' inttäis vastaan joka vesitilkka
+Ja kitans' avais hänet nielläkseen.
+
+    (Sekavaa melua kannen alta: "Jumala armahtakoon meitä!" --
+    "Ajamme karille! Ajamme karille." -- "Hyvästi, vaimo ja
+    lapset!" -- "Hyvästi, veli." -- "Ajamme karille! Ajamme
+    karille!")
+
+ANTONIO.
+Kuninkaan kanssa hukkukaamme kaikki.
+
+    (Poistuu.)
+
+SEBASTIAN.
+Nyt jäähyväiset hälle lausukaamme.
+
+    (Poistuu).
+
+GONZALO.
+Antaisin nyt vaikka tuhat virstaa vettä auran alasta kuivaa maata,
+laihaa nummea, ruskeata kanervikkoa tai mitä hyvänsä. Tapahtukoon
+taivaan tahto! Mutta hupaista olisi kuitenkin kuivalla kuolla.
+
+    (Poistuu.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Saari. Prosperon majan edusta.
+    (Prospero ja Miranda tulevat.)
+
+MIRANDA.
+Rakas isä, taitonne jos raivoon saanut
+Nuo hurjat aallot on, niin tyyntäkää ne.
+Palavan pi'en satanut ois pilvi,
+Jos taivaan otsaan ei ois meri vyörryt
+Ja sammuttanut lieskaa. Kuinka kärsin,
+Kun näin nuo kärsiväiset! Uljas laiva,
+Joss' ylväit' oli olennoita varmaan,
+Nyt pirstaleina! Hätähuuto aivan
+Sydäntä vihloi. Upposivat, raukat.
+Jos voiman jumala ma oisin ollut,
+Maan sisään meri vajonnut ois ennen,
+Kuin saanut niellä moisen kelpo laivan
+Väkineen kaikkineen.
+
+PROSPERO.
+                     Oi, tyynny, tyynny!
+Pois pelko! Hellä sydämmesi tietköön:
+Ei turmaa tullut.
+
+MIRANDA.
+                  Tuskaa, voi!
+
+PROSPERO.
+                               Ei turmaa.
+Mit' olen tehnyt, sen ma tein sun tähtes,
+Sun, rakkaimpani, sun, mun tyttäreni.
+Et tiedä, ken sa olet, etkä tiedä
+Mun syntyäni, että suuremp' olen
+Kuin Prospero, tään halvan majan herra
+Ja yhtä halpa isäsi.
+
+MIRANDA.
+                     Ei tullut
+Enempi tieto mieleeni.
+
+PROSPERO.
+                       Nyt aika
+On ilmi tuoda kaikki. Yltän' auta
+Tää taikavaippa. -- Noin! (Laskee maahan vaippansa.)
+                           Nyt tuossa viru,
+Mun taitoni! -- Oi, pyyhi silmäs, tyynny!
+Tään haaksirikon julman näytelmän,
+Mi kaiken sinun säälis saattoi kuohuun,
+Niin tarkkaan taidollani järjestin ma,
+Niin varovasti, ettei henkeäkään,
+Ei, hiustakaan ei hukkaan ole mennyt
+Yhdeltäkään tuon laivan olennoista,
+Jonk' uppoomisen näit ja huudon kuulit.
+Mut istu! Nyt saat lisää tietää.
+
+MIRANDA.
+                                 Usein
+Aloitte mulle kertoa ken olen,
+Mut kesken jäi se, turhaan utelin ma,
+Ja loppu kuului: "viel' ei!"
+
+PROSPERO.
+                              Nyt on aika;
+Nyt itse hetki kuulemaan sua vaatii.
+Siis tottele ja kuule! Voitko muistaa
+Sit' aikaa, jolloin täss' ei majass' oltu?
+Epäilen, voitko: kolmen vanha vielä
+Et silloin ollut.
+
+MIRANDA.
+                  Muistan, isä.
+
+PROSPERO.
+                                Mitä?
+Kodinko toisen, toiset ihmisetkö?
+Sanoppa jokin esine, min kuva
+On painunut sun mielees.
+
+MIRANDA.
+                         Loitoll' on se
+Ja unta pikemmin kuin todellista
+Tuo muistitietoni. Mull' eikö ollut
+Noin neljä, viisi piikaneittä muinoin?
+
+PROSPERO.
+Oli, oli enemmänkin. Mutta kuinka
+Tuo mielessäsi elää? Mitä muuta
+Näet synkäst' ajan hämystä? Jos muistat,
+Mit' ennen tapahtui kuin tänne tulit,
+Niin tänne tulos muistat myös.
+
+MIRANDA.
+                               En muista.
+
+PROSPERO.
+Kakstoista, kaksitoista vuotta sitten
+Milanon herttuana isäs oli
+Ja suurivaltaisena ruhtinaana.
+
+MIRANDA.
+Te ettekö siis ole isäni?
+
+PROSPERO.
+Hyvehen esikuva oli äitis,
+Mun tyttärekseni hän sinut sanoi;
+Milanon herttua sun isäs oli,
+Ja ainoo lapsensa siis ruhtinatar,
+Ei mikään halvempi.
+
+MIRANDA.
+                    Oi, jumalani!
+Mik' ilkijuoni meidät sieltä syöksi?
+Vai onniko?
+
+PROSPERO.
+            Laps hyvä, kumpainenkin:
+Niin, ilkeys se meidät sieltä syöksi,
+Mut onni tänne auttoi.
+
+MIRANDA.
+                       Mieltä särkee,
+Kun aattelen, kuink' olin vaivaks teille,
+Jos koht' en muista. Jatkakaa, ma pyydän.
+
+PROSPERO.
+Antonio, mun veljeni, sun setäs --
+Mua kuule! -- että veli voipi olla
+Niin kavala! -- hän, jota sinun jälkees
+Rakastin ennen muita, jolle annoin
+Ma maani hallinnon, jok' oli valloist'
+Etevin silloin, niinkuin Prosperokin
+Ol' ruhtinoista, arvoisuuttaan kuulu
+Ja taiteiss' ylevissä verraton.
+Kun näihin hehkui haluni, niin heitin
+Ma veljelleni kaiken hallituksen,
+Jäin vieraaks maalleni ja vaivuin aivan
+Salaisiin tutkimuksiin. Viekas setäs, --
+Mua kuunteletko?
+
+MIRANDA.
+                 Mitä tarkimmasti.
+
+PROSPERO.
+Opittuaan kuink' anomusta myöntää
+Tai kieltää tulee, ketä auttaa lentoon
+Ja keltä siivet taittaa, uusiks aivan
+Mun teki omat luomani, ne muutti
+Tai muuten muodosti. Virittimiinsä
+Kun näin sai viranpitäjät ja virat,
+Niin kaikkein sydämmet hän pani soimaan
+Mit' ääntä halusi; kuin loisiköynnös
+Ruhtinarunkoni hän peitti aivan
+Ja mehun minust' imi. -- Sin' et kuule.
+
+MIRANDA.
+Oi, kuulen, isä hyvä.
+
+PROSPERO.
+                      Tarkoin kuule!
+Etuni maalliset kun näin löin laimin,
+Erakkon' elellen ja henkeäni
+Edistäin töissä, joiden salaisuutt' ei
+Yleisö pysty tajumaan, niin heräs
+Viekkaassa veljessäni himo häijy.
+Mun luottamukseni, kuin hyvä isä,
+Hänessä vilpin siitti, vastasuuntaan
+Yht' yltävän kuin luottamukseni,
+Joll' ei niin määrää ollut. Toden totta,
+Rajaton uskomus! Näin mahtaellen,
+Ei kaikilla mun tuloillani yksin,
+Vaan vallallani lisäks, -- niinkuin mies,
+Mi valheen-matkinnallaan muistins' saattaa
+Totuutta vastaan moiseen syntivelkaan,
+Ett' itse valheens' uskoo -- hän nyt luuli
+Herttuaks itsensä, kun hallitsijan
+Vaan ulkotointa harjoitti ja mua
+Edusti vaan: siit' yltyi vallanhimo, --
+Kuuletko?
+
+MIRANDA.
+          Tuonhan kuurokin jo kuulis.
+
+PROSPERO.
+Ja ettei juopaa jäis tuon osan ja
+Sen väliin, jolle osaansa hän näytti,
+Täysvaltiaaks Milanossa hän pyrki.
+Mun mies poloisen, jolle valtakunnaks
+Jo kirjastoni riitti, kelvottomaks
+Hän ruhtinuuteen katsoi maalliseen
+Ja Neapelin kanssa liiton teki --
+Niin janosi hän valtaa -- vuosiveroon
+Sitoutuen ja uskollisuusvalaan,
+Kuninkaan kruunun alle herttuan kruunun
+Alistamaan ja -- oi, Milano parka! --
+Sun, siihen asti nöyrtymättömän,
+Syvimpään nöyryytykseen masentamaan.
+
+MIRANDA.
+Oi, taivas!
+
+PROSPERO.
+            Ehdot kuule nyt ja päätös,
+Ja sano sitten, tuoko oli veli.
+
+MIRANDA.
+Oi, syntist' olis mummostani muuta
+Kuin hyvää ajatella: kelpo äidist'
+On usein huonot lapset.
+
+PROSPERO.
+                        Ehdot kuule:
+Tuo Neapelin kuningas, mun vanha
+Viholliseni, suostui veljen' pyyntöön
+Ett' tunnustusta luvattua vastaan
+Ja veroa -- en tiedä, kuinka suurta --
+Hän valtakunnast' oiti karkoittaisi
+Mun omaisineni, ja veljelleni
+Milanon kruunun arvoinensa jättäis.
+Nyt joukko pettureita pestattiin
+Ja määräyönä Antonio avas
+Milanon portit; kalman mustass' yössä
+Kätyrit laahasivat sieltä mun
+Ja sun, jok' ääneen' paruit.
+
+MIRANDA.
+                             Surkeata!
+En muista, kuinka silloin paruin, mutta
+Taas olis syytä parkuun: kertomanne
+Pusertaa silmist' itkun.
+
+PROSPERO.
+                         Lisää kuule;
+Sun sitten johdan nykyhetken toimiin,
+Jot' ilman olis kertomani turhaa.
+
+MIRANDA.
+Miks meit' ei hengilt' ottaneet he oiti?
+
+PROSPERO.
+Hyvinpä kysyt, lapsi! Kyselmääsi
+Syyt' annoinkin. He eivät tohtineet --
+Niin suuress' olin kansan suosiossa --
+Työhönsä moista verileimaa painaa,
+Vaan kauniiks kaunistivat aikeens' inhan.
+Lyhyesti: purteen paiskasivat meidät,
+Merille veivät jonkun peninkulman;
+Varalla siell' ol' laho laivarani,
+Takluuton, mastoton ja purjeeton;
+Rotatkin vaistost' oli hyljänneet sen.
+Panivat tuohon meidät; siinä saimme
+Merelle huutaa, joka vastaan ärjyi,
+Ja tuuleen huoata, mi vastaan huokas,
+Lisäten säälillään vaan tuskiamme.
+
+MIRANDA.
+Voi, kuinka silloin huoleks olin teille!
+
+PROSPERO.
+Ei, suojeleva olit enkelini!
+Sa taivaallista rohkeutta täynnä
+Hymyilit, taakkaani kun vaikeroiden
+Ma suolapisaroilla merta juotin:
+Näin annoit voimaa mulle kestämään
+Kaikk' onnen vaiheet.
+
+MIRANDA.
+                      Kuinka maalle päästiin?
+
+PROSPERO.
+Jumalan sallimasta. Meillä oli
+Raitista vettä sekä ruokaa, jota
+Ylimys Gonzalo Neapelista,
+Jok' oli hankkeen täyttäjäksi pantu,
+Hyvyyttään antoi meille, sekä lisäks
+Kalua, liinaa, vaatett' yltäkyllin,
+Jost' oli suuri hyöty. Mies tuo jalo,
+Kun kirjan ystäväksi minut tiesi,
+Kirjastostani hankki kirjoja,
+Jotk' ovat mulle valtaa kallihimmat.
+
+MIRANDA.
+Oi, jos sen miehen saisin kerran nähdä!
+
+PROSPERO.
+Nyt minä nousen. Alallas sa istu
+Ja kuule, miten merihätä päättyi.
+Tulimme tähän saareen; täällä minä
+Opettajanas paremmin sua neuvoin
+Kuin muut nuo ruhtinaat, joill' enemp' aikaa
+On turhuuteen kuin lastens opetukseen.
+
+MIRANDA.
+Palkitkoon taivas teidät! Ja nyt, isä, --
+Tuo mieltän' yhä vaivaa -- mistä syystä
+Te myrskyn nostitte?
+
+PROSPERO.
+                     Saat tietää senkin.
+lhala ihme, auli onnetar,
+Nykyinen valtiaani, näille maille
+Toi vihamieheni. Ma tietäjänä
+Älyän, että nyt on korkeimmallaan
+Mun onnentähteni; sen tenhovoiman
+Jos nyt ma laiminlyön, niin ijäks mennyt
+On onneni. Enempää älä kysy.
+Sua unettaa: tuo väsymys on hyvää,
+Sen valtaan antau. -- Et voikaan muuta. --
+    (Miranda nukkuu.)
+Hoi, palvelijani! Nyt olen valmis.
+Tule, Ariel, tule!
+
+    (Ariel tulee.)
+
+ARIEL.
+                   Terve, suuri mestar',
+Ylevä herra, terve! Toimeen altis
+On käskyläises. Lentämäänkö vaadit,
+Uimaanko, pilven patsaall' ajamaanko,
+Vai tuuleen syöksymäänkö? Käskys Ariel
+Tarmonsa takaa täyttää.
+
+PROSPERO.
+                        Sano, henki,
+Panitko myrskyn toimeen niin kuin käskin?
+
+ARIEL.
+Täsmälleen aivan.
+Kuninkaan laivaan iskin; kupuun, keulaan,
+Kannelle, joka kojuun vuorotellen
+Viritin kauhun; joskus jakaannuin ma,
+Leimuillen milloin missä: kokkapuussa,
+Raa'assa, mastoss' erikseen ma lieksoin,
+Siit' yhteen taasen hulmahdin. Zeun tulet,
+Kamalan pauantehen ennustajat,
+Nopeemmin eivät silmän ohi kiidä;
+Salamat, liekit, rikkivaajat näytti
+Hätyyttävän suurvaltaa Neptunonkin,
+Järkyttäin rohkeit' aaltoja ja pannen
+Hirmuisen kolmikärjen huojumaan.
+
+PROSPERO.
+Sa uljas henki! Oliko niin vahvaa
+Ja lujaa ketään, ett'ei mieli mennyt?
+
+ARIEL.
+Ei yhtä, jok' ei kuumeen houreiss' ollut
+Ja tehnyt hullun töitä. Meren vaahtoon
+Syöksyivät kaikki, myöskin merimiehet,
+Ja laivan jättivät, jok' ilmituleen
+Nyt leimahti. Kuninkaan poika Ferdinand,
+Hivukset päässä törröllään kuin kaisla,
+Juoks' eellä, huutain: "Helvetti on tyhjä
+Ja kaikki pirut irti".
+
+PROSPERO.
+                       Hyvin tehty.
+Lähellä rantaa, niinkö?
+
+ARIEL.
+                        Rannass' aivan.
+
+PROSPERO.
+Ei ketään hukkunut?
+
+ARIEL.
+                    Ei hivuskarvaa.
+Ei vaatteissa niin tahraa, ehommat vaan
+Olivat entistänsä. Pitkin saarta
+Hajoitin heidät parvittain, kuin käskit.
+Kuninkaan pojan yksin maalle heitin.
+Hän huokauksin jäähdyttää nyt ilmaa,
+Sopessa kolkoss' istuu suruissansa
+Ristissä käsin näin.
+
+PROSPERO.
+                     Mut kuinka kävi
+Kuninkaan laivan merimiesten, kuinka,
+Ja muiden laivain?
+
+ARIEL.
+                   Laiva kuninkaan
+Satamass' on sen lahden pohjukassa,
+Miss' sydänyönä kerran minun käskit
+Bermudan myrskyisiltä saarilta
+Kastetta noutaa; siellä turvass' on se.
+Kaikk' ajoin merimiehet kannen alle,
+Miss' osaks taiast', osaks uuvunnasta
+Nyt nukkuvat. Muut laivat vihdoin, jotka
+Ma hajoitin, nyt yhtyneet on jälleen,
+Ja Välimertä kyntäin Neapeliin
+Suruissaan palajavat, luullen, ett' on
+Kuninkaan laiva hukkunut ja että
+Hän itse meren pohjass' on.
+
+PROSPERO.
+                            Työs, Ariel,
+Sa tarkoin teit; mut viel' on tehtävää.
+Mik' aika nyt on?
+
+ARIEL.
+                  Yli puolipäivän.
+
+PROSPERO.
+Kaks tuntilasin juoksemata vähin.
+Täst' yhdeksään on aika meille kallis.
+
+ARIEL.
+Siis lisää työtä? Näin kun mua vaivaat,
+Suo että lupauksestas muistutan,
+Mi viel' on täyttämättä.
+
+PROSPERO.
+                         Ynseiletkö?
+No, mitä vielä vaadit?
+
+ARIEL.
+                       Vapautta.
+
+PROSPERO.
+Vaikk' ohi viel' ei aikas? Vaiti siitä!
+
+ARIEL.
+Suvaitse muistaa uskolliset työni:
+En valehdellut, hairaust' en tehnyt,
+Napissut, nurissut en ole. Vuodeks
+Lupasit minut vapaaks.
+
+PROSPERO.
+                       Unhotitko
+Mist' ahdistuksesta sun päästin?
+
+ARIEL.
+                                 En.
+
+PROSPERO.
+Unohditpa. On mielestäsi raskas
+Suolaisen meren mutaa kahlata,
+Selässä lentää tuiman pohjatuulen,
+Maan uumenissa pengastaa, kun kylmäst'
+On routaantunut maa.
+
+ARIEL.
+                     Ei, toden totta.
+
+PROSPERO.
+Valetta, ilkipeto! Unhotitko
+Sycorax velhon inhan tuon, jonk' oli
+Ikä ja luihuus koukistanut? Mitä?
+
+ARIEL.
+En.
+
+PROSPERO.
+    Unhotitpa. Hän mist' oli? sano.
+
+ARIEL.
+Algierista.
+
+PROSPERO.
+            Vai niin? Mun kerran kuussa
+Sinulle täytyy muistuttaa, mik' olit,
+Kosk' unhotat sen. Kirottu tuo velho
+Noituudestaan ja monist' ilkitöistään,
+Joit' ihmiskorva kuulla kammoo, syöstiin
+Maanpakoon Algierista, niinkuin tiedät.
+Hält' yhden teon tähden henki säästyi;
+Niin, eikö totta?
+
+ARIEL.
+                  Totta.
+
+PROSPERO.
+                         Raskahana
+Tuon kuoppasilmän toivat merimiehet
+Ja tänne jättivät. Sa, orjani,
+Sa silloin häntä palvelit, niin kerroit.
+Mut koska olit henki liian hento
+Tuon velhon iljettäviin törkytöihin
+Ja apus kielsit pois, niin hän sun salpas
+Kätyriensä voimakkaampain kautta
+Ja hillittömän vihan vimmassa
+Halaistuun honkaan. Tuossa onkalossa
+Sa tuskissasi kytkettynä istuit
+Kakstoista vuotta. Hän sill' aikaa kuoli,
+Ja tyrmässäs sa voihkit yhtä taajaan
+Kuin myllynratas kalkkaa. Tällä saarell'
+Ei silloin muuta ihmisluomaa ollut
+Kuin velhon poika, täällä penikoittu,
+Tuo kailo vaihdokas.
+
+ARIEL.
+                     Niin, Caliban.
+
+PROSPERO.
+Niin, hölmö! Juuri Caliban, hän, joka
+Nyt mua palvelee. Sa tiedät, mistä
+Sun löysin kitumasta. Valitukses
+Sai suden ulvomaan ja rintaa vihloi
+Karhunkin ikijulman. Tuskas oli
+Kuin tuskaa helvetin, ja siit' ei päästää
+Sycorax voinut. Munpa taitoni --
+Kun tulin ja sun kuulin -- auki hongan
+Repäisi ja sun päästi.
+
+ARIEL.
+                       Kiitos, herra!
+
+PROSPERO.
+Jos vielä nuriset, niin halon tammen
+Ja pahkuisiin sen sisuksiin sun suudin,
+Siell' ulistakses kaksitoista vuotta.
+
+ARIEL.
+Anteeksi, herra! Käskynne ma täytän
+Ja kummittelen kiltisti.
+
+PROSPERO.
+                         Se tee,
+Niin kahden päivän päästä olet vapaa.
+
+ARIEL.
+Oi, kiitos, jalo herra! Mitä tulee,
+Sanokaa, mitä tulee minun tehdä?
+
+PROSPERO.
+Pukeu meren neidoks; näkyväinen
+Vaan mulle ollos; yksikään muu silmä
+Ei saa sua nähdä. Mene, muotos muuta,
+Ja tule sitten tänne. Pois, ja joutuun!
+    (Ariel poistuu.)
+Heräjä, sulolapsi! Hyvin nukuit.
+Heräjä!
+
+MIRANDA.
+        Ihmeellinen tarinanne
+Mun uneen uuvutti.
+
+PROSPERO.
+                   Pois uni viskaa.
+Nyt Calibanin luo, tuon orjan, joka
+On aina häijy suustaan.
+
+MIRANDA.
+                        Hän on konna;
+En kärsi häntä nähdä.
+
+PROSPERO.
+                      Tuiki tarpeen
+Hän näissä oloiss' on. Hän tulen laittaa,
+Puut meille kantaa, hyötytyötä tekee
+Jos jotakin. -- Hoi! Orja! Caliban!
+Maan möhkö, vastaa!
+
+CALIBAN (ulkoa).
+                    Kyllin siell' on puita.
+
+PROSPERO.
+Hoi, tänne, sanon! Muutakin on työtä.
+No, joutuun, kilpikonna!
+    (Ariel palajaa vedenneidoksi puettuna.)
+Ihana ilme! Soma Ariel,
+He, kuules mitä kuiskaan.
+
+ARIEL.
+                          Kyllä, herra.
+
+    (Poistuvat.)
+
+PROSPERO.
+Ruttoinen ruoja, pirun penikoima
+Kirotun äitis kanssa, tule esiin!
+
+    (Caliban tulee.)
+
+CALIBAN.
+Oo, kaste kirotumpi kuin mink' äiti
+Siveli korpinsiivin liejusuolta,
+Norukoon teihin! Lietsokohon louna
+Ja ruumihinne ruvin peittäköön!
+
+PROSPERO.
+Tuost' yöllä jäsenkatkon saat sa varmaan;
+Et hengittää voi pistoksilta; peikot,
+Jotk' öisin elämöivät, kimppuus käyvät,
+Näpistäin kirjavaks kuin mesimöykyn
+Sun ruumiisi, ja joka näpinjälki
+Se äilehtii kuin mehiläisen pisto.
+
+CALIBAN.
+Nyt tahdon lounastaa. Tää saari mun on,
+Sen Sycoraxilt', äidiltäni perin.
+Pois ryöstit multa sen. Kun ensin tulit,
+Hyväilit, kuihkoit mua, marjavettä
+Minulle juotit, nimittämään neuvoit
+Tuon pienen valon ja tuon suuren, jotka
+öin, päivin palavat. Sua rakastin ma,
+Ja näytin sulle saaren kaikki aarteet,
+Karumaat, vehmaat, lähteet, suolakaivot.
+Voi, että tein sen! -- Äidin rikkeet teihin,
+Lepakot, konnat, kuoriaiset kaikki!
+Muut' alamaist' ei sinulla kuin minä,
+Jok' ennen olin oma kuninkaani;
+Nyt tähän kovaan kallioon mun salpaat,
+Muun maan kun multa ryöstit.
+
+PROSPERO.
+                             Valheen henki,
+Et tunne hyvyyttä, vaan piiskaa. Pidin
+Sua, haaskaa, ihmistavoin; otin sinut
+Majaani asumaan, siks kunnes koitit
+Häväistä tyttäreni kunnian.
+
+CALIBAN.
+Ho, ho, ho! Paha, ettei tullut tehdyks.
+Mua estit; muuten Calibaneill' oisin
+Ma kansoittanut saaren.
+
+PROSPERO.
+                        Inha orja,
+Johonka hyve pieninkään ei pysty,
+Vaan paheet kaikki! Turviini sun otin,
+Puhumaan vaivoin sain sun, joka hetki
+Opetin sulle yhtäkin; kun sinä,
+Sen villikko, et tiennyt mitä mielit,
+Vaan mylvit niinkuin eläin, neuvoin sulle
+Sanoja, millä mieles ilmi tuoda.
+Mut, siitä huolimatta, halpaan luontoos
+Jotakin jäi, jot' inhoo jalo luonne.
+Siis ansiosta kallioon sun kytkin,
+Vaikk' enemmän kuin vankeutt' ansaitsit.
+
+CALIBAN.
+Opetit puhumaan mun; hyöty siit' on
+Ett' opin kiroomaan. Sun rutto syököön
+Tuost' opetuksestas!
+
+PROSPERO.
+                     Pois, velhon pentu!
+Tuo puita! Joutuun, muista se! Viel' askart'
+On muutakin. Haa, jupisetko, peto?
+Jos niskoittelet tai jos laimin lyöt
+Mun käskyni, luuvalon sinuun isken,
+Jäseniis noidun vetotaudin, panen
+Niin mylvimään sun, että ulinaasi
+Pedotkin säikkyy.
+
+CALIBAN.
+                  Älkää, minä pyydän.
+    (Syrjään.)
+Totella täytyy; mahdillaan hän voisi
+Pakottaa vasallikseen Seteboonkin,
+Emoni jumalan.
+
+PROSPERO.
+               No, orja, mene!
+
+    (Caliban poistuu.)
+
+    (Ariel palajaa näkymättömänä, soitellen ja laulaen.
+    Ferdinand seuraa häntä.)
+
+        Arielin laulu:
+
+    Tänne keltahiekallen
+    Nyt käsikkäin,
+    Niiaten ja suudellen
+    Ja pyörittäin!
+    Sipsutellen hyppikää,
+    Henget kaikki säistäkää!
+    Vait! vait!
+        (Erinäisiä ääniä.)
+               Hau! hau!
+    Se halli kait.
+        (Erinäisiä ääniä.)
+                   Hau, hau!
+    Vait! Kuules vaan!
+    Jo kukko se laulavi lauluaan:
+    Kukkukiekuu!
+
+FERDINAND.
+Mist' on tuo sointo? Ilmasta? Vai maasta?
+Se vaikeni jo: -- saaren jumalata
+Varmaankin palvellaan. Kun rannall' istuin
+Ja isävainaatani taaskin itkin.
+Vesiltä luokseni tuo ääni hiipi,
+Sulavin soinnuin lientäin tuskiani
+Ja meren hyrskää; sitä seurasin ma
+Tai pikemmin se myötänsä mua veti.
+Nyt poissa on se. -- Ei, se taasen alkaa.
+
+        Arielin laulu:
+
+    Nyt viittä syltä syvät veet
+    Sun peittää isäsi;
+    Koralliks luut on siirtyneet
+    Ja silmät helmiksi;
+    Näet meri kaikki helmassaan
+    Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.
+    Mut aallotar soittaa, -- kuules, oi! --
+    Piu, pau, kuolinkello se soi.
+
+    KUORO.
+    Piu, pau.
+
+FERDINAND.
+Tuo laulu isästän' on hukkuneesta. --
+Ei kuolevainen laula noin; tuo sävel
+Ei ole maasta -- ylhäältä se soipi.
+
+PROSPERO.
+Silmäisi ripsillinen verho nosta
+Ja sano, mitä tuolla näet.
+
+MIRANDA.
+                           Kuin? Henki?
+Oi, kuinka tähystää se! Tiedä, isä,
+Ihana on se; -- mutta se on henki.
+
+PROSPERO.
+Ei, laps! Se syö ja nukkuu, aistit sillä
+On niinkuin meillä. Sulho tuo, min näet,
+Mukana haahdess' oli. Jos ei suru,
+Kauneuden syöpä, häntä rumentaisi,
+Hän sinust' olis pulska. Kadonneita
+Hän tovereitaan etsii.
+
+MIRANDA.
+                       Minust' on hän
+Olento jumalallinen; maan päällä
+Noin ylevää en ole nähnyt koskaan.
+
+PROSPERO (syrjään).
+Nyt, näemmä, käy se niin kuin mielin. -- Ariel,
+Sa oiva henki, kahden päivän päästä
+Sin' olet vapaa.
+
+FERDINAND.
+                 Jumalatar varmaan,
+Jot' äsken lauluin palveltiin! -- Ma pyydän,
+Suvaitkaa, tällä saarell' asuttenko,
+Ja tohtisinko tiedustaa, kuin täällä
+Mun tulee käyttäidä; mut tärkein pyyntö,
+Vaikk' esitän sen viimeks: ihme kaunis,
+Oletko tyttö, vaiko et?
+
+MIRANDA.
+                        En ihme,
+Mut tyttö kyllä.
+
+FERDINAND.
+                 Kieltäni! Oi, taivas!
+Sen kielen puhujista suurin olen,
+Jos vaan nyt olisin sen kotomaassa.
+
+PROSPERO.
+Kuin? Suurin? Neapelin kuningas
+Jos kuulis tuon, mik' oisit?
+
+FERDINAND.
+                             Mikä nytkin,
+Mies halpa vaan, jok' ihmeeks sinun kuulen
+Puhuvan Neapelin kuninkaasta.
+Hän kuulee mua, ja sen vuoks min' itken;
+Kuningas itse olen. Silmistäni
+Ei ole tulva laannut siitä, kuin
+Isäni, kuninkaan, näin hukkuvan.
+
+MIRANDA.
+Oi, surkeaa!
+
+FERDINAND.
+             Niin, kaikin miehinensä.
+Milanon herttua ja kunnon poikans'
+Olivat mukana.
+
+PROSPERO.
+               Milanon herttua
+Ja vielä kunnokkaampi tyttärensä
+Tuon vääräks näyttää vois, jos olis aika. --
+    (Syrjään.)
+Ens' yhtymällä iskivät jo silmää.
+Tuost', oiva Ariel, sa vapaaks pääset. --
+    (Ääneen.)
+Sananen, herraseni! Pelkään, että
+Olette tehnyt vääryytt' itsellenne.
+
+MIRANDA.
+Miks on noin tyly isä? Tuo mies kolmas
+On näkemiäni, ja ensimmäinen,
+Mi sai mun huokaamaan. Oi, sääli, käännä
+Puoleeni isä!
+
+FERDINAND.
+              Impikö ja vapaa,
+Niin Neapelin kuningattareksi
+Sun nostan.
+
+PROSPERO.
+            Hiljaa, herra! Sana vielä! --
+    (Syrjään.)
+He toistens' ovat pauloissa; mut täytyy
+Tuo huojas kauppa vaikeuttaa, muuten
+Voi helppo saanti halvaks tehdä voiton. --
+    (Ääneen.)
+Sananen vielä! Sua vaadin, seuraa!
+Anastit nimen, jok' ei omas ole;
+Vakoojana sa tähän saareen tulit,
+Pois multa, omistajalt' oikealta,
+Sen ryöstääkses.
+
+FERDINAND.
+                 En, kautta kunniani!
+
+MIRANDA.
+Pahuutt' ei moisess' asu temppelissä.
+Jos noin on kaunis pahan hengen maja,
+Niin hyville se kelpais asunnoksi.
+
+PROSPERO (Ferdinandille).
+Mua seuraa! -- Sinä häntä älä puolla;
+Hän pettur' on. -- No, tule! Yhteen jamon
+Sun niskasi ja jalkas; merivettä
+Sa juoda saat, ja ruokanasi olkoon
+Laho-juuret, ojakuorikot ja törtöt,
+Joiss' ovat terhot siinneet. Mua seuraa!
+
+FERDINAND.
+En. Panen vastaan moista kohtelua,
+Väellä kunnes vihamies mun voittaa.
+
+    (Paljastaa miekkansa, mutta tenhoutuu niin, ettei voi liikahtaa.)
+
+MIRANDA.
+Isä rakas, älä koittele hänt' ylen;
+Hyv' on hän, vaaraa hänest' ei.
+
+PROSPERO.
+                                Kas vaan!
+Munako kanaa neuvoo? -- Tuppeen miekkaa,
+Kavaltaja! Sa uhkaat vaan, mut lyödä
+Et uskalla, niin syyllinen on tuntos.
+Vastusta älä tee! Ma tällä saarell'
+Aseettomaks sun tehdä voin, niin että
+Kädestäs miekka vaipuu.
+
+MIRANDA.
+                        Isä hyvä!
+
+PROSPERO.
+Pois! Minuss' älä riipu!
+
+MIRANDA.
+                         Armahtakaa!
+Hänestä takaan.
+
+PROSPERO.
+                Vait! Jos sanan sanot,
+Niin soimaan, jopa vihaan sua. Mitä!
+Vai puollat pettäjää! Hyi! Luulet, ett'ei
+Hänt' ole kauniimpaa, kun hänet vaan
+Ja Calibanin tunnet. Hupsu tyttö!
+Tuon suhteen muut on miehet enkeleitä,
+Hän muiden suhteen ihka Caliban.
+
+MIRANDA.
+Siis vähään tyytyy lempeni: en pyydä
+Miest' ihanampaa nähdä.
+
+PROSPERO (Ferdinandille).
+                        Tule! Seuraa!
+Nyt jäntees ovat niinkuin lapsen heikot
+Ja hervottomat.
+
+FERDINAND.
+                Aivan. Elon tarmo
+On niinkuin uuvuttama unetarten.
+Isäni surma, ystäväini hukka,
+Tää kurjuuteni ja tuon miehen uhka,
+Mi lannistaa mun, helpot olis kestää,
+Jos kerran päivässä vaan tyrmästäni
+Näkisin tytön tuon. Maan kaikki sopet
+Vapaus vallatkohon! Moinen tyrmä
+On mulle kyllin tilava.
+
+PROSPERO.
+                        Se tepsii. --
+Tule! -- Hyvin, oiva Ariel! --
+    (Ferdinandille.)
+                               Mua seuraa!
+    (Arielille.)
+Yks toimi vielä, kuule!
+
+MIRANDA (Ferdinandille).
+                        Älkää surko!
+Isäni luonne paremp' on, kuin mitä
+Puheestaan päättää voisi; harvinaista
+On hältä moista kuulla.
+
+PROSPERO (Arielille).
+                        Vapaaks tulet
+Kuin tuuli tunturin; mut kaikki toimet
+Tee visusti ja tarkkaan.
+
+ARIEL.
+                         Täsmällensä.
+
+PROSPERO.
+Mua seuratkaa! -- Hänt' älä sinä puolla!
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus
+
+    Toinen seutu samalla saarella.
+
+    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Gonzalo, Adrian,
+    Francisco ja muita tulee.)
+
+GONZALO.
+Iloitkaa, herra! Teillä niinkuin meillä
+On syytä riemuun. Katoamme kalliimp'
+On pelastus. Yleist' on turmiomme:
+Matruusin vaimoll' on ja laivurilla
+Ja kauppamiehelläkin joka päivä
+Samainen aihe suruun. Ihmett' oli
+Tää pelastus; sen harva tuhannesta
+Sanoa vois. Siis surun vastapainoks
+Älyllä lohtu pankaa.
+
+ALONZO.
+                     Vait, ma pyydän!
+
+SEBASTIAN.
+Hänelle lohtu on kuin kylmä liemi.
+
+ANTONIO.
+Hänt' ei niin hevin ripittäjä päästä.
+
+SEBASTIAN.
+Kas, nyt hän paraikaa vetää komppakelloansa; heti kohta se lyö.
+
+GONZALO.
+Herra, --
+
+SEBASTIAN.
+Yks, -- lukekaa!
+
+GONZALO.
+Jos joka huolta hemmotellaan näin,
+Niin saapi hemmottaja --
+
+SEBASTIAN.
+                         Huollutusta.
+
+GONZALO.
+Niin, todellakin, hän siitä huoltuu. Puhutte todemmin kuin aioitte.
+
+SEBASTIAN.
+Ja te ymmärsitte sen viisaammin kuin luulinkaan.
+
+GONZALO.
+Siis, armollinen herra --
+
+ANTONIO.
+Hyi, mikä kielen keittäjä!
+
+ALONZO.
+Ma pyydän, heretkää!
+
+GONZALO.
+Hyvä, minä vaikenen; mutta kuitenkin --
+
+SEBASTIAN.
+Hän ei voi suistaa kieltään.
+
+ANTONIO.
+Pannaanpa vetoa, kumpi ensin alkaa kiekua, hänkö vai Adrian.
+
+SEBASTIAN.
+Vanha kukko.
+
+ANTONIO.
+Kukonpoika.
+
+SEBASTIAN.
+Hyvä! Mitä pannaan vedoksi?
+
+ANTONIO.
+Naurun hahatus.
+
+SEBASTIAN.
+Olkoon menneeksi.
+
+ADRIAN.
+Vaikka tämä saari on aution näköinen --
+
+SEBASTIAN.
+Ha, ha, ha!
+
+ANTONIO.
+Kas niin, nyt on veto maksettu.
+
+ADRIAN.
+Asumaton ja miltei luoksepääsemätön --
+
+SEBASTIAN.
+Niin --
+
+ADRIAN.
+Niin --
+
+ANTONIO.
+Paikalle osattu!
+
+ADRIAN.
+Niin lienee ilma täällä hieno ja viehkeä.
+
+ANTONIO.
+Ilma oli hieno luuska.
+
+SEBASTIAN.
+Niin, ja viehkeä, kuten hän oppineesti huomauttaa.
+
+ADRIAN.
+Ilma täällä henkää meihin niin vienon vienosti.
+
+SEBASTIAN.
+Niinkuin sillä olis keuhkot ja nekin mädät.
+
+ANTONIO.
+Tai niinkuin se olisi suo-lemuilla hajustettu.
+
+GONZALO.
+Täällä on kaikkia, mitä elämiseen tarvitaan.
+
+ANTONIO.
+Oikein, paitse elämäntarpeita.
+
+SEBASTIAN.
+Niitä täällä on vähän tai ei ollenkaan.
+
+GONZALO.
+Kuinka ruohokin on mehevän ja tuoreen näköistä! Kuinka vihantaa!
+
+ANTONIO.
+Maa on todellakin ruosteenkarvainen.
+
+SEBASTIAN.
+Ja vivahtaa pikkuruisen viheriään.
+
+ANTONIO.
+Paljoa hän ei erehdy.
+
+SEBASTIAN.
+Ei; hän vaan kokonaan erehtyy totuudesta.
+
+GONZALO.
+Mutta kummallisinta on kaikesta, ja toden totta melkein uskomatonta --
+
+SEBASTIAN.
+Niinkuin monet muut kummallisuudet, joita valalla vakuutetaan.
+
+GONZALO.
+Että vaatteemme, vaikka vedestä ihan likomärät, kuitenkin ovat
+säilyttäneet uutuutensa ja kiiltonsa; ne näyttävät pikemmin painurilta
+tulleilta kuin suolaveden kastelemilta.
+
+ANTONIO.
+Jos vaan yksikin hänen lakkareistaan voisi puhtia, eiköhän se sanoisi
+häntä valehtelijaksi?
+
+SEBASTIAN.
+Varmaankin, jos ei edessä, niin takana, niinkuin lakkarit tekevät.
+
+GONZALO.
+Minusta vaatteemme ovat nyt yhtä uudet, kuin milloin ne olivat yllämme
+ensi kertaa Afrikassa kuninkaan kauniin tyttären Claribellan ja Tunisin
+kuninkaan häissä.
+
+SEBASTIAN.
+Ne olivat somat häät, ja meillä on hyvä onni paluumatkalla.
+
+ADRIAN.
+Tunisille ei ole onni koskaan suonut semmoista valiota kuningattareksi.
+
+GONZALO.
+Ei sitten Dido-lesken aikojen.
+
+ANTONIO.
+Lesken? No, hiisi olkoon! Mistä sen lesken saitte? Didoko leski?
+
+SEBASTIAN.
+Mitäpä, jos Aeneaskin leskimies? Hyväinen aika, kuinka tuon otatte
+pahaksenne!
+
+ADRIAN.
+Dido-lesken, niinkö? Tuo minua vähän arveluttaa; hän oli Carthagosta,
+eikä Tunisista.
+
+GONZALO.
+Tunis, tietäkää, oli muinoin Carthago.
+
+ADRIAN.
+Vai Carthago?
+
+GONZALO.
+Niin, Carthago, uskokaa pois.
+
+ANTONIO.
+Hänen sanansa voivat enemmän kuin tuo ihmeellinen harppu.
+
+SEBASTIAN.
+Hän on rakentanut muurit, vieläpä huoneetkin.
+
+ANTONIO.
+Mitä mahdotonta hän tästälähin saanee aikaan?
+
+SEBASTIAN.
+Varmaankin vie hän taskussaan kotiin tämän saaren ja antaa sen
+pojalleen omenana.
+
+ANTONIO.
+Ja kylvää siemenet mereen, saadakseen useampia saaria.
+
+GGONZALO.
+Todellakin?
+
+ANTONIO.
+Onneksi olkoon!
+
+GONZALO.
+Herrani, me puhumme siitä, että vaatteemme nyt näyttävät yhtä uusilta
+kuin Tunisissa tyttärenne häissä, joka nyt on kuningatar.
+
+ANTONIO.
+Ja ihanin kuningatar, mikä milloinkaan sinne on viety.
+
+SEBASTIAN.
+Paitse, suokaa anteeksi, Dido-leskeä.
+
+ANTONIO.
+Oo, Dido-leskeä! Niin, Dido-leskeä!
+
+GONZALO.
+Eikö ole, herra, takkini yhtä uusi kuin milloin se ensi päivää oli
+ylläni? Tarkoitan: tavallaan.
+
+ANTONIO.
+Tuo "tavallaan" on hyvin tavoiteltua.
+
+GONZALO.
+Milloin se oli ylläni tyttärenne häissä?
+
+ALONZO.
+Korviini ihan tungette nuo sanat,
+Joit' en ma kuulla tahdo. Jos en koskaan
+Tytärtän' olis sinne naittanut!
+Pois sieltä palatessa poikani
+Ma kadotin; ja tytärkin on poissa,
+Niin Italiast' etähällä, ett'en
+Näe häntä koskaan. Oh! Sa Milanon
+Ja Neapelin vallanperillinen,
+Mik' onkaan meri tursas sinut niellyt?
+
+FRANCISCO.
+Hän kenties elää. Näin kuink' aallot alleen
+Hän paiskasi ja niiden harjall' ajoi.
+Hän vettä polki, tieltään tyrskyt työnsi
+Ja karjaspäitä vastaan rinnoin puski.
+Pääns' uljaan kuohuist' ylentäin, hän sousi
+Tukevin käsin, reima-ottein rantaan,
+Jok' yli aallon syömän perustansa
+Ikäänkuin kättä avuks kurkoitti.
+Varmaankin hengissä hän maalle pääsi.
+
+ALONZO.
+Ei, hän on mennyt!
+
+SEBASTIAN.
+                   Itseänne kiittää
+Te saatte tästä kadosta, kun ette
+Europpaan suonut tyttärenne jäädä,
+Vaan myitte hänet afrikkalaiselle;
+Maanpaoss' on hän siellä silmistänne,
+Joill' aihett' on nyt kaihon kyyneliin.
+
+ALONZO.
+Ma pyydän, vaiti!
+
+SEBASTIAN.
+                  Kaikin polvistuimme
+Ja monin tavoin teitä rukoilimme;
+Ja hän, tuo kaunis sielu, itse horjui
+Velvollisuuden vaiheella ja inhon,
+Kumpaanko puoleen vaa'an kallistaisi.
+Poikanne, varon ma, on ijäks mennyt.
+Enemmän leskiä tuon seikan tähden
+Neapeliss' on nyt ja Milanossa
+Kuin heille lohduks meillä miehiä.
+Syy teidän on.
+
+ALONZO.
+               Ja tappiokin suurin.
+
+GONZALO.
+Sebastian prinssi, lausumanne totuus
+On lemmetön ja aikaan sopimaton.
+Revitte auki haavat vaan, kun teidän
+Ne pitäis kattaa.
+
+SEBASTIAN.
+                  Hyvin puhuttu.
+
+ANTONIO.
+Haavurin tapaan aivan.
+
+GONZALO.
+                       Meillä kaikill'
+On kurja sää, kun teidän, herra, pilvess'
+On otsanne.
+
+SEBASTIAN.
+            Sää kurja?
+
+ANTONIO.
+                       Sangen kurja.
+
+GONZALO.
+Jos tätä saarta viljeleisin, herra --
+
+ANTONIO.
+Niin kylväisi hän tähän viholaista.
+
+SEBASTIAN.
+Tai katinjuustoa tai suolaheinää.
+
+GONZALO.
+Sen kuninkaana mitä tekisin ma?
+
+SEBASTIAN.
+Rupeisi raittiiks viinin puutteessa.
+
+GONZALO.
+Mun yhteiskunnassani kävis kaikki
+Vastaista suuntaa. Kauppaa laisinkaan
+En sallisi, en virkaa nimeksikään,
+En oppinutta, enkä käskyläistä,
+En rikasta, en köyhää. Välikirjat,
+Perinnöt, rajat, pellon-, viininhoidon,
+Kaikk' kieltäisin ma; viljat, viinit, öljyt,
+Metallit, kaikki käytännöstä pois!
+Ei ammattia; kaikki miehet jouten,
+Ja naiset myös, mut siveät ja puhtaat;
+Ei esivaltaa --
+
+SEBASTIAN.
+Ja kuningas hän sentään tahtois olla.
+
+ANTONIO.
+Hänen yhteiskuntansa loppupää ei muista alkua.
+
+GONZALO.
+Kaikille ilman hikeä ja vaivaa
+Maa tarjois antiansa. Petos, vilppi
+Ois kielletty, ja veitset, peitset, miekat,
+Tykit ja moiset kalut; itsestänsä
+Viattomalle kansalleni luonto
+Ravinnon kylläisen ja runsaan antais.
+
+SEBASTIAN.
+Ei naimisia alamaisten kesken.
+
+ANTONIO.
+Ei lainkaan; kaikki irtaimina, luuskat ja konnat.
+
+GONZALO.
+Niin verraton mun hallintoni oisi,
+Ett' itse kultakaudenkin se voittais.
+
+SEBASTIAN.
+Jumala majesteettia varjelkoon!
+
+ANTONIO.
+Gonzalo kauan eläköön!
+
+GONZALO.
+                       Mun ymmärrätte, herra --
+
+ALONZO.
+Ma pyydän, vaiti! Tyhjää vaan sa haastat.
+
+GONZALO.
+Sen hyvin uskon, armollinen korkeus. Teinkin sen vaan noille herroille
+mieliksi, sillä heillä on niin herkästi ärtyvät keuhkot, että aina
+tapaavat nauraa tyhjää.
+
+ANTONIO.
+Me nauroimme teitä.
+
+GONZALO.
+Minuako, joka tässä hullutuksen lajissa olen vaan tyhjää teidän
+rinnallanne. Jatkakaa siis, naurakaa tyhjää.
+
+ANTONIO.
+Sepä vasta letkaus!
+
+SEBASTIAN.
+Joka ei sattunut.
+
+GONZALO.
+Sankareita uljasmielisiä te olette; voisitte nostaa kuun radaltaan, jos
+se pysyisi viisi viikkoa muuttumatta paikallaan.
+
+    (Ariel tulee näkymättömänä, juhlallisen soiton soidessa)
+
+SEBASTIAN.
+Sen me tekisimme; ja sitten sen soihdulla linnustamaan.
+
+ANTONIO.
+Älkää suuttuko, hyvä herra!
+
+GONZALO.
+En, siitä voitte olla varma. Minä en niin kevytmielisesti heitä
+järkeäni kaupaksi. Naurakaa nyt minut uneen, sillä minua kovin
+raukaisee.
+
+ANTONIO.
+Nukkukaa siis ja kuulkaa meitä.
+
+    (Kaikki nukkuvat, paitse Alonzo, Sebastian ja Antonio.)
+
+ALONZO.
+Unessa kaikki? Oi, jos ummistuisi
+Minunkin silmäni ja aatos myöskin!
+Tuntuvat sitä kaipaavan.
+
+SEBASTIAN.
+                         Ma pyydän,
+Tuot' unen tarjoust' älkää hyljätkö:
+Se surun luona harvoin käy, mut silloin
+Se lohdun tuo.
+
+ANTONIO.
+               Me kahden valvomme
+Ja nukkuissanne teitä vartioimme.
+
+ALONZO.
+Ma kiitän. -- Kummallista väsymystä!
+
+    (Alonzo nukkuu. Ariel poistuu.)
+
+SEBASTIAN.
+Mik' ihmeellinen horto valtaa heidät?
+
+ANTONIO.
+Se vaikutust' on ilmanalan.
+
+SEBASTIAN.
+                            Miks' ei
+Se meidän silmäluomiamme sulje?
+Minua vähääkään ei nukuta.
+
+ANTONIO.
+Ei minuakaan; vilkas vaan on mieli.
+He kaatuivat kuin sopimuksest' aivan
+Ja vaipuivat kuin ukonnuolen lyömät.
+Kuink' ois, Sebastian hyvä. -- Kuinka ois? --
+Ei mitään! -- Mut on niinkuin kutsumukses
+Näkisin kasvoissas. Sua kutsuu onni:
+Mun vilkas haaveiluni näkee kruunun
+Jo laskeuvan päähäs.
+
+SEBASTIAN.
+                     Valvotko sa?
+
+ANTONIO.
+Kuulethan puhuvani.
+
+SEBASTIAN.
+                    Kuulen; varmaan
+Se unikielt' on; unissasi puhut.
+No, mitä sanoitkaan sa? Kummaa unta,
+Kun nukkua voi ihan avosilmin;
+Puhua, seistä, kävellä, ja sentään
+Sikeesti maata!
+
+ANTONIO.
+                Ylevä Sebastian,
+Sa sallit onnes maata, jopa kuolla;
+Sa torkut valveillasi.
+
+SEBASTIAN.
+                       Selvään kuorsaat;
+Mut kuorsauksessas on tarkoitusta.
+
+ANTONIO.
+Min? olen tavallista totisempi;
+Niin täytyy sunkin olla, jos mua kuulet;
+Ja jos sen teet, niin kolmin kerroin nouset.
+
+SEBASTIAN.
+No, tyyni vesi olen.
+
+ANTONIO.
+                     Minä nousun
+Saan sinuss' aikaan.
+
+SEBASTIAN.
+                     Tee se, pakovesi
+Hitaudelleni luontaist' ompi.
+
+ANTONIO.
+                              Oi!
+Jos tietäisit, kuink' aiettani suosit,
+Vaikk' ivaat sitä, kuinka paljastaissas
+Vaan sitä kaunistelet! Pakovedess'
+On vaara lähell', ettet pohjaan tartu
+Hitaudesta tai pelkuudesta.
+
+SEBASTIAN.
+                            Jatka!
+Jotakin ilmaisee tuo katsantosi
+Ja poskes hehku; synnytys se varmaan
+On kovin tuskainen.
+
+ANTONIO.
+                    Siis kuule! Vaikka
+Tuo muistamaton herra, josta tuskin
+Jää muistoa, kun hän on maahan pantu,
+On kuninkaalle tässä juoruellut --
+Hän juoruhenki on, ei muuta osaa
+Kuin juoruilla, -- ett' elää tämän poika,
+On hänen hukkumisens' yhtä varma,
+Kuin että tuo ei ui, ken tuossa nukkuu.
+
+SEBASTIAN.
+Ei toivoakaan; hän on hukkunut.
+
+ANTONIO.
+Tuo toivottomuus minkä suuren toivon
+Se sulle tuopi! Toivottomuus täss' on
+Niin vahva toivo muissa kohdin, että
+Se kunniankin-himon silmät häikää,
+Jott' omaa näköään tuo epäilee.
+Siis myönnät Ferdinandin hukkuneen?
+
+SEBASTIAN.
+Sen myönnän.
+
+ANTONIO.
+             Sano siis, ken Neapelin
+On lähin perillinen?
+
+SEBASTIAN.
+                     Claribella.
+
+ANTONIO.
+Tunisin kuningatar, joka mailman
+Perillä elää, jonne Neapelist'
+Ei ehdi sana, jos sit' ei vie päivyt --
+On ukko kuussa näet liian hidas --
+Ennenkuin rintalapset parran saavat;
+Hän, jonka luota tulless' aalto meidät
+Kaikk' ahmi, jotkut sentään maalle syytäin
+Näytelmää näyttämään, jonk' alkajaiset
+On menneisyydessä, mut jonka jatko
+On meidän tehtävämme.
+
+SEBASTIAN.
+                      Mitä tuo?
+Sa mitä hoet? Veljenihän tytär
+Tunisin kuningatar on ja samoin
+Neapelinkin perijä; ja lyhyt
+On näiden maiden väli.
+
+ANTONIO.
+                       Väli, josta
+Joka vaaksa näyttää huutavan: "Kuin voisi
+Takaisin Neapeliin Claribella
+Mitata meitä? Tunisiin hän jääköön,
+Sebastian valveill' olkoon!" -- Mitä, jos
+Tuo noiden uni olis kuolon unta;
+Ei silloin heidän huonomp' ois kuin nyt.
+On niitä, jotka Neapelin voivat
+Niin hallita kuin tuokin, joka nukkuu,
+Ja herroja, jotk' osaa lörpötellä
+Niin laajalta ja ilman aikojaan
+Kuin Gonzalokin. Moinen lörppänaakka
+Minäkin voisin olla. Oo, jos sulla
+Mun olis älyni, mink' ylennyksen
+Tuo uni sulle tois! Mua ymmärrätkö?
+
+SEBASTIAN.
+Ma luulen sen.
+
+ANTONIO.
+               Mink' annat tunnustuksen,
+Ett' onnees suostut?
+
+SEBASTIAN.
+                      Muistan nyt: sa veljes
+Kukistit, Prosperon.
+
+ANTONIO.
+                     Niin tein, ja katsos
+Kuink' istuu hyvin pukuni, somemmin
+Kuin koskaan ennen! Veljen käskyläiset
+Tovereit' ennen olivat, nyt ovat
+He miehiäni.
+
+SEBASTIAN.
+             Entä omatunto?
+
+ANTONIO.
+Haa! Missä se on? Jos se olis känsä,
+Pitäisin kottasia; mut en tunne
+Ma povessani tuota jumalaa.
+Sadatkin omattunnot, jotka minut
+Milanost' estäis, kovettua saisi
+Ja sulaa, siit' en piittais. Tuoss' on veljes;
+Ei paremp' ois hän maata, missä makaa,
+Jos oisi, miltä nyt hän näyttää, kuollut.
+Tuot' oiva säilää kolme tuumaa voisi
+Ijäksi hänet nukuttaa. Sa samoin
+Tuon lörpän, herra Rikkiviisaan voisit
+Asettaa ikilepoon saarnoinensa.
+Nuo muut, jos mitä heille syötämme,
+Sen särpävät he niin kuin kissa kerman.
+Tekevät työnsä säntilleen, jos mihin
+Ja milloin heitä käsket.
+
+SEBASTIAN.
+                         Ystäväni,
+Tien mulle näytit: Neapelin otan
+Kuin sinä Milanon. Nyt vedä miekkasi
+Yks isku verostas sun vapauttaa,
+Ja minä, kuninkaas, sua rakastan.
+
+ANTONIO.
+Yht' aikaa vetäkäämme: käteni
+Kun minä nostan, sinä samoin tee,
+Ja iske Gonzaloon.
+
+SEBASTIAN.
+                   Seis, sana ensin!
+
+    (Kuiskuttelevat keskenään.)
+    (Soittoa. Ariel palajaa näkymättömänä.)
+
+ARIEL.
+Mahdillaan mestarini vaaran keksi,
+Joss' ystävänsä on, ja heille avuks
+Lähetti mun, ett' aikeensa ei raukeis.
+
+    (Laulaa Gonzalon korvaan.)
+
+    Tässä kun te kuorsaatten,
+    Vilppi valpassilmäinen
+    Jo väijyää.
+    Henkeänne varjelkaa,
+    Varuill' olkaa, valvokaa!
+    Nyt herätkää!
+
+ANTONIO.
+Nyt toimeen joutuun!
+
+GONZALO.
+                     Hyvät enkelit,
+Varjelkaa kuningasta!
+
+    (Kaikki heräävät.)
+
+ALONZO.
+Haa! Mitä? Nouskaa! Miksi miekat maalla?
+Miks tuijotatte?
+
+GONZALO.
+                 Mikä hätänä?
+
+SEBASTIAN.
+Kun tässä vartioitsimme, vast'ikään
+Kuulimme julmaa karjuntaa kuin härkäin
+Tai jalopeurain pikemmin. Teit' eikö
+Se herättänyt? Korvia se viilsi.
+
+ALONZO.
+En mitään kuullut.
+
+ANTONIO.
+                   Oo, se melu oli
+Omansa säikyttämään hirviönkin
+Ja maata järkähyttämään! Pahemmin
+Ei kilju koko jalopeura-liuta.
+
+ALONZO.
+Kuulitteko te mitään, Gonzalo?
+
+GONZALO.
+Huminan kuulin, kautta kunniani,
+Ja kummanlaisen; heräsin ja huusin
+Ja puistin teitä. Kun loin silmän' auki,
+Näin paljastetut miekat. Toden totta,
+Melua kuulin. Paras varuill' olla
+Tai jättää tämä paikka. Miekat esiin!
+
+ALONZO.
+Pois täältä, pois, ja poika parkaani
+Taas etsikäämme.
+
+GONZALO.
+                 Suojelkohon taivas
+Pedoilta häntä! Saarell' on hän varmaan.
+
+ALONZO.
+Pois!
+
+    (Poistuvat.)
+
+ARIEL.
+      Herralleni kerron tekoni.
+Kuningas, rauhass' etsi poikaasi!
+
+    (Poistuu.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Toinen saaren seutu.
+    (Caliban tulee, halkotaakkaa kantaen. Ukkonen kuuluu etäältä.)
+
+CALIBAN.
+Kaikk' inha myrkky, jota päivä soista
+Ja rämeist' imee, syösköön Prosperoon
+Ja hänet saastuttakoon päästä jalkaan.
+Henkensä kuulevat mua, kuitenkin mun
+Kirota täytyy. Eivät pisteleisi,
+Mörköinä säikyttäisi, lokaan paiskais
+Tai virvatulten lailla pimeässä
+Mua eksyttäisi, jos hän heit' ei käskis.
+Mut turhist' usuttaa hän heitä minuun.
+He milloin, ilkkuvat ja virnakoivat
+Kuin apinat ja sitten purevat;
+Tai jos käyn avojaloin, kierivät he
+Kuin piikkisiat, nostain okaitansa
+Jos minne astun. Milloin ympärilläin
+Kyyt kihisevät halkopäisin kielin,
+Ett' olen hulluks tulla. -- Kas, kas! Tuossa
+Yks niistä tulee taas mua rääkkäämään,
+Kun olen hidas puiden hankinnassa.
+Paneudun maahan, ehk' ei hän mua huomaa.
+
+    (Trinculo tulee.)
+
+TRINCULO.
+Ei ole täällä viitaa, ei pensasta, joka vähääkään suojaisi rajuilmalta,
+ja taasen on uusi herran voima tulossa: kuulen sen jo ilmassa vinkuvan.
+Tuo musta pilvi, tuo suuri tuolla on niinkuin vanha viinileili, josta
+neste on maahan tipahtamaisillaan. Jos taaskin jylähtää, niinkuin äsken
+jylähti, niin en tiedä, mihin pääni piilotan; tuo pilvi tuossa se
+varmaankin kaataa vettä korvoittain. -- Mikä se tuo on? Ihminenkö vai
+kala? Eläväkö vai kuollut? Kala: kalan on haju; oikein vanhan,
+eltaantuneen kalan hajua; jotakin kapaturskan tapaista, eikä juuri
+tuoreinta lajia. Ihmekala! Jos nyt olisin Englannissa, jossa kerran
+olen ollut, ja mulla olisi tämä kala kuvattuna vaan, niin hopeakolikon
+siitä joka pyhäpäivä-narri maksaisi. Siellä tämä epäluoma tekisi
+minusta varakkaan miehen; siellä jokainen ihme-elukka miehensä ruokkii.
+Eivät tahdo ropoakaan antaa köyhälle kerjäläiselle, mutta panevat
+kymmeniä likoon nähdäkseen kuolleen indiaanin. Luut ovat kuin ihmisen,
+ja evät näöltään kuin käsivarret. Lämmin totta tosiaan! En pidä enää
+kiinni äskeisestä mielipiteestäni, luovun siitä. Tämä ei ole kala, vaan
+joku saarelainen, johon on ukonvaaja vast'ikään iskenyt. (Ukkosen
+jylinää.) Ai, ai, rajuilma alkaa taas. Paras on nyt kömpiä hänen
+vaippansa alle; ei ole likimailla muuta suojaa. Tähän minä kääriydyn
+siksi, kunnes rajuilma on pohjasakkansakin tyhjentänyt.
+
+    (Stephano tulee laulaen, pullo kädessä.)
+
+    STEPHANO.
+
+    En enää lähde merille,
+    Ma tahdon maalla kuolla; --
+
+Iljettävä nuotti, ikävä kuin hautausvirsi. Mutta tämä se huolet
+huuhtoo.
+
+    (Juo.)
+
+    Kapteeni ja minä ja purjemies,
+    Me tyttöjä hyväilemme,
+    Susannaa ja Annaa ja ken ne kaikki ties,
+    Mut emme huoli Kaisast', emme.
+    Häll' on kuni neuloja kielell' ois;
+    Merimiehille huutaa vaan: "hyi! pois!"
+    Pi'en, tervan löyhkiä kammoaa,
+    Mut antaapa räätälin kutkuttaa.
+    Merillen, pojat! Hiitehen moinen lois!
+
+Iljettävä sekin nuotti. Mutta tämä se huolet huuhtoo.
+
+CALIBAN.
+Älä rääkkää minua! Oo!
+
+STEPHANO.
+Mitä? Häh? Onko täällä piruja? Pitävätkö meitä pilkkanaan villit ja
+indiaanit? Haa! Senkö vuoksi hukkumasta pelastuin, että nyt pelästyisin
+sinun neljää koipeasi? Sillä sanottu on: ei ole sitä neljän jalan
+juoksevata, joka saisi hänet maasta pakenemaan. Ja se olkoon vieläkin
+sanottu, niin kauan kuin Stephanon nokassa on henkeä.
+
+CALIBAN.
+Henki rääkkää minua. Oo!
+
+STEPHANO.
+Varmaankin joku nelijalkainen saaren hirviö, joka on saanut
+kuumetaudin, niinkuin luulen. Missä pirussa hän on meidän kielemme
+oppinut? Saakoon hän tästä virvoketta, jos ei muun niin sen vuoksi. Jos
+voin saada hänet terveeksi ja kesyttää hänet, ja sitten viedä hänet
+täältä kanssani Neapeliin, niin olisipa siinä lahja vaikka kelle
+keisarille, mikä ikänään on naudan nahkaa polkenut.
+
+CALIBAN.
+Minä rukoilen, älä rääkkää minua! Vast'edes vien nopeammin halot
+kotiin.
+
+STEPHANO.
+Hänellä on par'aikaa kuumeenkohtaus, eikä ole puhe oikein
+täysijärkistä. Saakoon hän kulauksen pullostani! Jos ei hän ole ennen
+viiniä maistanut, niin tuo ehkä hänestä kuumeen poistaa. Jos voin saada
+hänet terveeksi ja kesyttää hänet, niin en koskaan saata liikoja
+hänestä pyytää. Maksaa se saa, ken hänet saa, vieläpä kelpo lailla.
+
+CALIBAN.
+Et vielä mulle suurta tuhoa tee, mutta kyllä kohta, huomaan sen
+väreistäsi. Nyt Prospero sinua riivaa.
+
+STEPHANO.
+Kas niin! Suusi auki! Tässä on jotakin, joka kirvoittaa kielesi, sinä
+kissa. Suusi auki! Tämä puistaa sinusta puistutuksesi ja oikein
+perinpohjin, sen takaan. Et tunne, raukka, hyväntekijääsi. Turpas auki,
+sanon minä!
+
+TRINCULO.
+Tuo ääni tuntuu niinkuin tutulta; luulenpa että se on -- ei,
+hukkunuthan hän on, ja nämä ovat piruja. Jesta varjele! --
+
+STEPHANO.
+Neljä säärtä ja kaksi ääntä! Sehän on mitä harvinaisin hirviö!
+Etupuolen ääni puhuu hyvää ystävästään, ja takapuolen ääni laskee
+rivoja ja panettelee. Jos kaikki viini, mitä on lekkerissäni, riittää
+häntä parantamaan, niin tahdon kuin tahdonkin päästää hänet kuumeesta.
+Kas niin! -- Amen! Tuossa vähän toiseenkin suuhusi!
+
+TRINCULO.
+Stephano, --
+
+STEPHANO.
+Mitä! Toinenko suusi huutaa minun nimeäni! Varjele! Jestakoon! Piru se
+on, eikä mikään hirviö. En tahdo hänen kanssaan syödä, minulla ei ole
+pitkää lusikkaa.
+
+TRINCULO.
+Stephano! Jos olet Stephano, niin koske minuun ja puhuttele minua,
+sillä minä olen Trinculo, -- älä pelästy! -- hyvä ystäväsi Trinculo.
+
+STEPHANO.
+Jos olet Trinculo, niin tule esiin. Annas, kun vedän noista hoikemmista
+koivista! Jos mitkään, niin nämä ovat Trinculon koivet. Olet todellakin
+ilmetty Trinculo! Kuinka tuo kuuntuoma tuli sinut purkaneeksi? Voiko
+hän päästellä Trinculoita?
+
+TRINCULO.
+Luulin hänet ukkosen lyömäksi. -- Mutta etkö sinä olekaan hukkunut,
+Stephano? Toivonpa, ett'et ole hukkunut. Onko rajuilma jo loppuun
+rajunnut? Minä näet pelkäsin rajuilmaa ja menin piiloon tämän kuolleen
+epäsikiön vaipan alle. Oletko todellakin elossa, Stephano? Oi,
+Stephano, kaksi neapelilaista on siis pelastunut!
+
+STEPHANO.
+Älä, hyvä ystävä, minua noin vääntele ja kääntele: vatsani ei ole
+varsin luotettava.
+
+CALIBAN.
+Väkeä somaa, henkiä jos vaan ei.
+Tuo kelpo jumala on, taivaallista
+On hällä juomaa. Häntä kumarran.
+
+STEPHANO.
+Kuinka sinä pelastuit? Ja kuinka tänne tulit? Tuon lekkerin kautta
+vanno, kuinka tulit tänne. Minä pelastuin viinitynnyrin avulla, jonka
+merimiehet heittivät laivasta mereen; sen vannon tämän lekkerin kautta,
+jonka itse omin käsin puunkuoresta tein, kun aallot mun rantaan
+viskasivat.
+
+CALIBAN.
+Minä tuon lekkerin kautta vannon olevani uskollinen alamaisesi, sillä
+se juoma ei ole maallista juomaa.
+
+STEPHANO.
+Kas tuossa, vanno nyt: kuinka pelastuit?
+
+TRINCULO.
+Uin rantaan niinkuin ankka; osaan näet uida niinkuin ankka, sen vannon.
+
+STEPHANO.
+Kas tuossa, suutele kirjaa! Jos kohta osaatkin uida niinkuin ankka,
+niin olet kuitenkin hanheksi luotu.
+
+TRINCULO.
+Oi, Stephano, onko sulla vielä tätä tämmöistä?
+
+STEPHANO.
+On, kokonainen tynnyrillinen! Kellarini on tuolla merenrannalla
+kalliossa, siellä minä talletan viinini. -- No, sinä kuuntuoma, miten
+on kuumeesi laita?
+
+CALIBAN.
+Etkö sinä olekaan taivaasta pudonnut?
+
+STEPHANO.
+En, vaan kuusta, usko pois. Minä olin mies kuussa aikoinani.
+
+CALIBAN.
+Sun olen nähnyt siellä, ja sinua jumaloin. Hallitsijattareni näytti
+sinut minulle ja koirasi myöskin ja pensaasi.
+
+STEPHANO.
+Tule ja vanno! Suutele kirjaa! Kohta siihen lisään uutta sisällystä.
+Vanno!
+
+TRINCULO.
+Kautta taivaan valkeuden, sepä vasta typerä hirviö! -- Häntäkö minä
+pelkäisin? -- Oikein surkuteltava hirviö! -- Mies kuussa! -- Perin
+vaivainen, herkkäuskoinen hirviö! -- Sepä kelpo kulaus, hirviö, totta
+tosiaankin!
+
+CALIBAN.
+Jokaisen vehmaan paikan tällä saarell'
+Osoitan sulle; suutelen sun jalkaas
+Ja pyydän: ole minun jumalani!
+
+TRINCULO.
+Tuon valkeuden kautta, vallan kavala ja juopokas hirviö! Jumalansa
+nukkuessa varastaisi häneltä lekkerin.
+
+CALIBAN.
+Suudellen jalkaas, alaisuutta vannon.
+
+TRINCULO.
+Nauraa voin ihan kuollakseni tuota paksupäistä hirviötä. Sangen
+iljettävä hirviö! Mieleni oikein tekisi piestä häntä, --
+
+STEPHANO.
+Tule ja suutele!
+
+TRINCULO.
+-- Jos ei se peto parka olisi päissään. Inhottava hirviö!
+
+CALIBAN.
+Parahat lähteet näytän, kalat ongin,
+Ja marjat noukin, puita kyllin hankin.
+Kirottu mies tuo, jota palvelen!
+En halkoakaan hälle enää kanna.
+Sua seuraan, sinä ihmeellinen mies.
+
+TRINCULO.
+Naurettava hirviö, kun tekee viheliäisestä juopporentusta ihmemiehen!
+
+CALIBAN.
+Ma metsä-omenia tuon, jos tahdot,
+Ja kaivan kynsin maasta multasienet,
+Osoitan sulle kuikan pesän, neuvon,
+Kuin kerkeit' apinoita pyydystellään;
+Rypäissä pähkinöitä sulle näytän
+Ja lokin poikasia luodoilt' etsin.
+Mua tahdotko sa seurata?
+
+STEPHANO.
+Minä nyt pyydän, että pitemmittä puheitta näytät mulle tietä. --
+Trinculo, kun kuningas ja koko hänen seurueensa on hukkunut, niin
+rupeamme me täällä hallitsemaan. -- Tuossa, kanna lekkeriä! -- Trinculo
+veikkoseni, kohta me sen täytämme taas.
+
+CALIBAN (laulaa humalapäissään).
+Hyvästi, herra; hyvästi, hyvästi!
+
+TRINCULO.
+Vonkuva hirviö! Päihtynyt hirviö!
+
+CALIBAN.
+Kaloille en laita lammikoita,
+Enkä tulta tee,
+Jos ken vaatinee,
+Enkä enää pese astioita.
+'Ban, 'Ban, Ca-Caliban
+On saanut uuden haltijan.
+
+Vapaus! Hih, hei! Heleijaa! Vapaus! Vapaus! Heleijaa! Vapaus!
+
+STEPHANO.
+Oo, sinä uljas hirviö, näytä tietä.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Prosperon majan edusta.
+    (Ferdinand tulee kantaen pölkkyä.)
+
+FERDINAND.
+On raskait' urheilujakin, mut niissä
+On vaiva hauskuutta; mont' inhaa tointa
+Jalosti hoitaa voi, ja halvin työkin
+Voi onneen viedä. Tämä orjan askar
+Yht' inhottavaa ois kuin vaivaloista;
+Mut emäntäni, haltijattareni,
+Kuolleenkin henkiin saa ja vaivannäön
+Huviksi muuttaa. Kymmenkertaisesti
+Hän hellemp' on kuin isänsä on tuima,
+Ja hän on itse tuimuus. Tuhatmäärin
+Mun raastaa täytyy näitä pölkkyjä
+Ja pinota ne: niin on tuima käsky.
+Tuo armas haltijattareni itkein
+Mun näkee raatavan ja sanoo, että
+Noin halpa työ ei ole moisen miehen.
+Unohdan tuon; mut työtän' innostuttaa
+Nuo hellät ajatukset, ja se sujuu
+Kuin itsestänsä.
+
+    (Miranda tulee. Prospero etäällä.)
+
+MIRANDA.
+                 Minä pyydän, älkää
+Noin ponnistelko! Oi, ett' oisi leimaus
+Pinottavanne pölkyt polttanut!
+Levätkää! Maahan taakkanne nyt pankaa:
+Se palaessaan itkee vaivojanne.
+On isä kiinni kirjoissaan; ma pyydän,
+Levähtäkää! Hän kolmeen tiimaan teitä
+Ei häiri.
+
+FERDINAND.
+          Armas haltijatar, ennen
+On päivä maillaan, kuin ma määrätyöni
+Lopettaa ehdin.
+
+MIRANDA.
+                Istukaa, niin minä
+Sill' aikaa pölkyt kannan. Antakaahan,
+Tuon pinoon vien.
+
+FERDINAND.
+                  Ei, kallis luoma! Ennen
+Minulta selkä katketkoon ja jänteet,
+Kuin tässä jouten istun, jättäin teille
+Näin halvan orjantyön.
+
+MIRANDA.
+                       Mult' yhtä hyvin
+Se käy kuin teiltä, paljon helpomminkin:
+Vapaasta tahdosta sen minä teen,
+Te vasten tahtoanne.
+
+PROSPERO.
+                     Mato parka!
+Nyt koukuss' olet! Tämä etsikkosi
+Sen todistaa.
+
+MIRANDA.
+              Te näytte väsyneeltä.
+
+FERDINAND.
+Ei, jalo haltijatar; raitis mulla
+On aamu, kun te illoin ilmestytte.
+Sanokaa, mikä nimenne, sen että
+Rukouksiini sulkisin.
+
+MIRANDA.
+                      Miranda. --
+Nyt, isä, käskys rikoin, tuon kun sanoin.
+
+FERDINAND.
+Ihailtava Miranda! Ylin kaikist'
+Ihailtavista! Luomakunnan kallein,
+Ihanin helmi! Monta olen naista
+Ma tyynni tarkannut, ja monet kerrat
+Heleä naisen ään' on valloittanut
+Vireän korvanikin; eri naisiss'
+Ol' eri sulot, mut ei yhdessäkään
+Niin hurmaavaa, ett' ei ois joku virhe
+Soaissut jalointakin suloutta
+Ja halvaks tehnyt sitä. Mutta te,
+Niin verraton, niin täydellinen! Teissä
+Kaikk' yhtyy, mitä luonnoss' ihaninta.
+
+MIRANDA.
+En sukupuoltani ma ketään tunne;
+Naismuotoa en muuta minä muista
+Kuin peilist' omat kasvoni; en miehiks
+Sanottavia muita ole nähnyt
+Kuin sinut, ystävä, ja isän' armaan;
+Millainen muill' on muoto, sit' en tiedä.
+Mut kautta siveyteni, kallihimman
+Mun myötäjäiseni! en toista tahtois
+Kuin teitä elämäni kumppaniksi.
+Toist' olentoa teidän kaltaistanne
+Ei kuvitus voi luoda. Haastelenpa
+Nyt liian hurjia ja isän kiellon
+Näin unhotan.
+
+FERDINAND.
+              Miranda, säädylt' olen
+Ma prinssi, luulisinpa kuningaskin; --
+Oi, jos en oisi! -- tätä puista orjuutt'
+En enempää vois kärsiä, kuin sietää
+Voin huulillani likakärpästä. --
+Mut kuulkaa, -- sieluni nyt puhuu! Heti
+Kun teidät näin, niin palvelijaksenne
+Sydämmen' antautui; tääll' asuu nyt se
+Ja orjaks minut sitoo; teidän tähden
+Tät' inhaa työtä teen.
+
+MIRANDA.
+                       Mua lemmittenkö?
+
+FERDINAND.
+Oi, maa ja taivas todistajiks tulkoot!
+Valani vahvistakoon kirkas onni,
+Jos totta vannon; vaan jos vilpistelen,
+Tuhoksi parhaat toiveet kääntykööt!
+Ylitse kaiken luodun teitä lemmin,
+Ylistän, kunnioitan!
+
+MIRANDA.
+                     Itken, houkka,
+Vaikk' ilo minut valtaa.
+
+PROSPERO.
+                         Ihanaa,
+Kun kaksi uskollista sydänt' yhtyy!
+Oi, taivaast' armon sade kastelkoon
+Oraita näitä!
+
+FERDINAND.
+              Mitä itkette?
+
+MIRANDA.
+Halpuuttani, kun tarjota en tohdi
+Mit' antaa soisin, vielä vähemmin
+Sit' ottaa, jonka puutteessa ma kuolen.
+Mut turhuutta on tuo; jot' enemmän
+Se piillä koitttaa, sitä suuremmalta
+Se näyttää vaan. Pois siis, sa arka kainous!
+Mua ohjaa, pyhä, puhdas viattomuus!
+Ma vaimos olen, jos mun naida tahdot;
+Jos et, niin palkkapiikanasi kuolen.
+Voit olla vaimokses mua ottamatta,
+Mut tahtomattasikin orjas olen.
+
+FERDINAND.
+Ei, valtiaani olet sä, ja minä
+Ikuinen alamaises.
+
+MIRANDA.
+                   Mieheni siis?
+
+FERDINAND.
+Niin, sydämmestän' aivan, niinkuin halaa
+Vapauttaan orja. Tuossa käteni!
+
+MIRANDA.
+Ja tuossa mun, ja sydän mukana.
+Ja hyvästi nyt hetken ajaksi!
+
+FERDINAND.
+Hyvästi, tuhat kertaa hyvästi!
+
+    (Ferdinand ja Miranda poistuvat.)
+
+PROSPERO.
+Min' en voi riemuella niinkuin nuo,
+Jotk' aivan hurmos valtaa; mut en mistään
+Niin toki iloitse. Nyt kirjan ääreen;
+Mull' ennen illallista vielä paljon
+On tärkeätä toimitettavaa.
+
+    (Menee.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Toinen saaren seutu.
+
+    (Stephano ja Trinculo tulevat; heidän
+    jäljissään Caliban, pullo kädessä.)
+
+STEPHANO.
+Joutavia! -- Kun tynnyri on tyhjä, silloin juomme vettä, mutta sitä
+ennen ei pisaraakaan! Luovi siis ja iske kiinni! -- Palvelija-hirviö,
+juo muistokseni!
+
+TRINCULO.
+Palvelija-hirviö! Tämäkös hullumainen saari! Kuuluu olevan vaan viisi
+henkeä tällä saarella; tässä meitä on kolme; jos ne kaksi muuta ovat
+yhtä nokkavoitossa kuin me, niin horjuu koko valtakunta.
+
+STEPHANO.
+Juo, palvelija-hirviö, juo, kun käsken! Aivanhan silmät ovat tiirollaan
+päässäsi.
+
+TRINCULO.
+Missä sitten, jos ei päässä? Olisipa se todellakin oivallinen hirviö,
+jos sillä olisi silmät perässä.
+
+STEPHANO.
+Renki-hirviöni on upottanut kielensä makeaan viinaan; mitä minuun
+tulee, niin ei merikään voi minua upottaa. Ennenkuin rantaan pääsin,
+uin minä viisineljättä peninkulmaa edestakaisin, kautta tuon valkeuden!
+-- Sinä, hirviö, saat olla luutnanttini, tai väntrikkini.
+
+TRINCULO.
+Luutnanttinne mieluummin; väntrikiksi hän on liian vänttyrä.
+
+STEPHANO.
+Me emme juokse, me, herra hirviö.
+
+TRINCULO.
+Ettekä liioin kävele; makaatte kuin koirat tuppisuina.
+
+STEPHANO.
+Epäsikiö sinä, puhu nyt kerran sinäkin, jos olet kunnon epäsikiö.
+
+CALIBAN.
+Kuink' armo voi? Mun antia kenkääs nuolla.
+Tuot' en ma palvele, hän pelkur' on.
+
+TRINCULO.
+Valehtelet, senkin taidoton hirviö! Minä voin tapella vaikka poliisin
+kanssa. Vai niin, sinä ruokoton kala, voiko semmoinen mies milloinkaan
+olla pelkuri, joka on juonut niin paljon makeata viinaa kuin minä
+tänään? Niinkö hirveästi sinä valehtelet, vaikka vaan olet puoleksi
+kala ja puoleksi hirviö?
+
+CALIBAN.
+Haa! Kuules, kuinka minua hän pilkkaa!
+Sallitko tuota, prinssi?
+
+TRINCULO.
+Hän sanoo: prinssi! -- Ettäkö hirviö voi olla niin pöllö!
+
+CALIBAN.
+Kas, kas taas! Pure hänet kuoliaaksi!
+
+STEPHANO.
+Trinculo, luki kielesi hampaittesi taa! Jos rupeat kapinalliseksi, niin
+lähin puu tuossa -- Tämä hirviö-raukka on minun alamaiseni, ja häntä
+tulee pitää arvossa.
+
+CALIBAN.
+Kiitos, jalo herra! Tahtoisitko vielä kerran kuulla pyyntöä, jonka
+äsken sulle tein?
+
+STEPHANO.
+Tahdon tietysti. Polvistu ja kerro se! Minä seison, minä, ja samaten
+myöskin Trinculo.
+
+    (Ariel tulee näkymättömänä.)
+
+CALIBAN.
+Ma, niinkuin äsken sulle kerroin, olen
+Tyrannin alamainen, poppamiehen,
+Mi taioillaan tään saaren multa peijas.
+
+ARIEL.
+Sen valehtelet.
+
+CALIBAN.
+                Itse valehtelet,
+Sa senkin narri, marakatti! Voi,
+Jos uljas herrani sun tekis rammaks!
+En valehtele minä.
+
+STEPHANO.
+Trinculo, jos vielä kerran häiritset hänen kertomustaan, niin, kautta
+tämän nyrkin, lyön sinua, niin että hampaat suussasi helisevät.
+
+TRINCULO.
+Mut enhän minä sanonut mitään.
+
+STEPHANO.
+Suusi kiinni siis, äläkä jupise! -- (Calibanille.) Jatka!
+
+CALIBAN.
+Ma sanon, taioillaan hän vei tään saaren
+Ja multa vei sen. Jos nyt, prinssi, tahdot
+Tuon hälle kostaa, -- tiedän, ettäs tohdit;
+Mut tuopa tuoss' ei tohtis.
+
+STEPHANO.
+                            Aivan totta.
+
+CALIBAN.
+Tään saaren saat ja mieheksesi minut.
+
+STEPHANO.
+Mutta kuinka tuo pannaan toimeen? Voitko saattaa minut sen miehen
+pariin?
+
+CALIBAN.
+Voin, herra! Petän hänet kesken untaan.
+
+ARIEL.
+Sen valehtelit; sitä sin' et voi.
+
+CALIBAN.
+Tuo kailo pöllö! Kurja ryysymekko!
+Rukoilen, prinssi, anna hälle selkään
+Ja pullo hältä vie. Kun se on poissa,
+Hän juokoon suolavettä; minä hälle
+En näytä, missä tääll' on raikkaat lähteet.
+
+STEPHANO.
+Trinculo, varo, ettet syökse turmioosi! Älä enää sanallakaan hirviötä
+keskeytä, muuten, kautta tämän nyrkin, ajan saalini pellolle ja
+naputtelen sinua niinkuin kapaturskaa.
+
+TRINCULO.
+Mitä? Mitä olen tehnyt? En niin mitään. Menen tästä etäämmäksi.
+
+STEPHANO.
+Etkö sanonut häntä valehtelijaksi?
+
+ARIEL.
+Sinä valehtelet.
+
+STEPHANO.
+Minäkö? Tuossa saat! (Lyö häntä.) Jos tämä maistuu, niin sano vielä
+toiste minua valehtelijaksi.
+
+TRINCULO.
+Enhän minä sinua valehtelijaksi sanonut. -- Onko järkesi poissa ja
+korvasi lummessa? -- Hiiteen koko pullosi! Sitä se viina ja juominen
+matkaan saattaa! -- Rutto syököön hirviösi ja piru periköön sormesi!
+
+CALIBAN.
+Ha, ha, ha!
+
+STEPHANO.
+No, jatka kertomustasi! -- Tee hyvin, mene vähän loitommaksi.
+
+CALIBAN.
+Hänt' aika lailla piekse! Kohta häntä
+Minäkin hutkin.
+
+STEPHANO.
+                Loitommaksi! -- Jatka!
+
+CALIBAN.
+Niin, kuten kerroin, iltapuolin häll' on
+Tapana maata: silloin hänet surmaa!
+Mut ensin kirjat pois! Voit kallon hältä
+Halolla murskata tai sisälmykset
+Puhkaista seipäällä tai veitsin viiltää
+Häneltä kurkun poikki. Mutta muista:
+Pois ensin kirjat! Ilman niitä on hän
+Mua pöllömpi, hän yhdestäkään hengest'
+Ei silloin valtaa saa; he kaikin häntä
+Vihaavat, niinkuin minä, perinpohjin.
+Tulehen kirjat! Hyvät häll' on kamssut --
+Niin niitä nimittää hän -- talon koreiks,
+Hän jahka talon saa. Mut kallein aarre
+On kaunis tyttärensä; itse sanoo
+Hän tuota valioksi. Muut' en naista
+Min' olen nähnyt kuin Sycoraxin
+Ja hänet; mut hän yhtä paljon voittaa
+Sycoraxin kuin suurin pienimmän.
+
+STEPHANO.
+Vai on se niin kaunis luuska!
+
+CALIBAN.
+On, herra; vuoteesees hän hyvin sopii
+Ja siittää kelpo pentuja, sen takaan.
+
+STEPHANO.
+Hirviö, minä tapan sen miehen. Hänen tyttärestään ja minusta tulee
+kuningas ja kuningatar -- Jumala varjelkoon meidän majesteettiamme! --
+ja Trinculo ja sinä tulette varakuninkaiksi. -- Onko tuuma hyvä,
+Trinculo?
+
+TRINCULO.
+Erinomainen.
+
+STEPHANO.
+Tuohon käteen! Mieltäni pahoittaa, että löin sinua; mutta, jos elää
+tahdot, niin luki kielesi hampaittesi taa!
+
+CALIBAN.
+Hän tunnin pääst' on nukuksissa; silloin
+Tapatko hänet?
+
+STEPHANO.
+               Kautta kunniani!
+
+ARIEL.
+Tuon minä heti herralleni kerron.
+
+CALIBAN.
+Iloiseks saat mun; riemust' aivan riehun!
+Hei lystäilkäämme! Rallatappas mulle
+Tuo laulu, jonka taannoin mulle lauloit.
+
+STEPHANO.
+Tapahtukoon tahtosi, hirviö; minä koitan, parastani koitan. -- Kas
+niin, Trinculo, pannaanpa lauluksi.
+
+        (Laulaa.)
+
+    "Hutki ja sutki, ja sutki ja hutki,
+    Ajatus on vapaa".
+
+CALIBAN.
+Se ei ollut oikea nuotti.
+
+    (Ariel soittaa sävelen rummulla ja torvella.)
+
+TRINCULO.
+Oman laulumme nuotti, jota soittaa herra Nimetön!
+
+STEPHANO.
+Jos ihminen olet, niin näytä oikea hahmosi; jos piru olet, niin tee
+miten tahdot.
+
+TRINCULO.
+Oi, anna minulle minun velkani anteeksi!
+
+STEPHANO.
+Se, joka kuolee, maksaa kaikki velkansa. Minä vaadin sinut miekkasille!
+-- Jumala armahtakoon meitä!
+
+CALIBAN.
+Pelkäätkö?
+
+STEPHANO.
+           En, hirviö, en pelkää.
+
+CALIBAN.
+                                  Älä pelkää!
+Helyä, virttä, sointaa täynn' on saari;
+Ei haittaa niistä, ne vaan hauskuttavat.
+Tuhannen helysoitint' ajoin helkkyy
+Mun korvissani, ajoin kuulen ääntä,
+Jok' uinuttaa mun, vaikka kyllält' oisin
+Jo nukkunut; ja unissani silloin
+On niinkuin aukeis taivas ja sen aarteet
+Valuisi ylitseni; näin kun herään,
+Ulisten kaipaan jälleen samaa unta.
+
+STEPHANO.
+Tästäpä tulee oivallinen kuningaskunta, soitantoakin saan täällä
+ilmaiseksi.
+
+CALIBAN.
+Kun ensin Prospero on surmansa saanut.
+
+STEPHANO.
+Se tapahtuu heti kohta; kyllä minä sen jutun muistan.
+
+TRINCULO.
+Sointo etääntyy; seuratkaamme jäljissä, ja sitten toimeemme.
+
+STEPHANO.
+Näytä tietä, hirviö; me seuraamme. -- Olisipa hauska nähdä tuota
+rumpalia, hän tekee asiansa hyvin.
+
+TRINCULO.
+No, tuletko? -- Minä seuraan, Stephano.
+
+    (Menevät.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Toinen saaren seutu.
+
+    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Gonzalo,
+    Adrian, Francisco ja muita tulee.)
+
+GONZALO.
+En, totta vieköön, enää käydä jaksa;
+Jo vihloo vanhan luita. Tääkös vasta
+On sokkelota, suoraa, väärää vuoroin!
+Anteeksi suokaa, levähtää mun täytyy.
+
+ALONZO.
+En sua, vanhus, moiti; minuakin
+Niin uuvuttaa, ett' aivan mieli turtuu.
+Istuhan, lepää! Tähän heitän toivon,
+Sen mairituksista en enää huoli.
+Hän, jota etsimme, on hukkunut,
+Ja meri meitä ilkkuu, kun näin turhaan
+Haemme häntä maalta. Rauhaan jääköön!
+
+ANTONIO (syrjään Sebastianille).
+Iloitsen, ett' on noin hän toivoton.
+Yks kommellus teit' älköön aikeestanne
+Vaan vieroitelko.
+
+SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).
+                  Ensi tilaisuudest'
+Otamme vaarin.
+
+ANTONIO (syrjään Sebastianille).
+               Tänä yönä toimeen;
+He matkast' uupuneina eivät ole
+Eivätkä olla voi niin varuillaan
+Kuin valppahat.
+
+SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).
+Ens' yönä siis! -- Nyt vaiti!
+
+    (Juhlallista, eriskummaista soitantoa.
+     Prospero korkeudessa, näkymättömänä.)
+
+ALONZO.
+Oi, mikä sointo! Kuulkaa, ystäväiset!
+
+GONZALO.
+Oi, ihmeen ihanata soitantoa!
+
+    (Kummallisia olentoja ilmestyy, kantaen valmiiksi
+    katettua pöytää, jonka ympärillä he tanssivat, tehden
+    sulavilla eleillä tervehdyksensä. Pyydettyään
+    kuningasta ja kaikkia muita atrioimaan, he katoavat.)
+
+ALONZO.
+Avuksi, armon vallat! Mit' on tämä?
+
+SEBASTIAN.
+Elävä nukkepeli! Nyt min' uskon,
+Ett' yksisarvisia on ja että
+Arabiass' on puu, joss' istuu Phoenix
+Ja kuninkaana siell' on tällä haavaa.
+
+ANTONIO.
+Min' uskon kummankin; ja kaikki muutkin
+Mit' uskomattomimmat todeks vannon.
+Ei valehtele matkalaiset, vaikka
+Kotoiset tollot siitä sättii heitä.
+
+GONZALO.
+Jos tämän kertoisin Neapelissa,
+Mua uskottaisiko, jos sanoisin
+Ett' olen nähnyt saarelaisia --
+Varmaankin nämä ovat saaren kansaa --
+Joill' epäluoman muoto on, mut, huomaa,
+Niin hienon sievät tavat, että moista
+Lie ihmisissä tuskin yhtäkään?
+
+PROSPERO (syrjään).
+Mies oiva, hyvin sanoit: moni näistä
+On ilkeämpi itse perkelettä!
+
+ALONZO.
+Kummeksin aina vaan noit' olennoita
+Ja tuota elettä, tuot' ääntä, jolla,
+Vaikk' ovat kielettömät, mykkää puhett'
+Oivasti pitävät.
+
+PROSPERO (syrjään).
+                 Lopussa kiitos!
+
+FRANCISCO.
+Kummasti katosivat.
+
+SEBASTIAN.
+                    Huoli siitä,
+Kun vaan jäi ruoat meille, joill' on vatsa. --
+Suvaitsetteko maistaa?
+
+ALONZO.
+                       Minä en.
+
+GONZALO.
+Ei pelkoa! Ken meidän poikuudessa
+Ois luullut, ett' on vuorikansaa, jolla
+On häppäät niinkuin härjillä ja kaulass'
+Isohkot lihalaukut, ett' on kansaa,
+Joll' aivan pää on rintaan kasvanut?
+Nyt päänsä pantiks panneet matkustajat
+Todeksi vannovat sen.
+
+ALONZO.
+                      Rohkeutta,
+Ja ruokaan kiinni, vaikka menis henki.
+Mut olkoon! Paras mennyt on, sen tunnen. --
+No, veli, herra herttua, käy seuraan!
+
+    (Ukkosen jylinää ja leimauksia. Ariel tulee,
+    harpyian muodossa, ja iskee siipensä pöytään,
+    josta sievän tempun kautta ruoat katoavat.)
+
+ARIEL.
+Te kolme syntist' olette, ja teidät
+Käskystä sallimuksen -- joka tätä
+Alempaa mailmaa aseenansa käyttää --
+Kyllääntymätön meri oksentanut
+On tähän ihmisettömähän saareen,
+Kosk' ihmisiss' ei elää teidän sovi.
+Vein teiltä järjen.
+    (Alonzo, Sebastian ja muut paljastavat miekkansa.)
+                    Noin ne hullaantuvat
+Itsensä hirttäjät ja hukuttajat.
+Te houkat! Minä veljineni olen
+Palvelja kohtalon; ne aineet, joiss' on
+Karaistu kalpanne, vois vinhaa tuulta
+Pikemmin haavoittaa tai turhaan lyödä
+Het' ummistuvaan aaltoon kuolin-iskun
+Kuin untuvaakaan siivestäni viedä.
+Haavoittumattomat on veljenikin.
+Vioittaa vaikka voisittekin meitä,
+On miekat voimiin nähden liian raskaat,
+Niit' ette nostaa voi nyt. Muistakaa,
+Se muistakaa te kolme: Milanosta
+Tuon kunnon Prosperon te karkoititte
+Ja hänet syyttömine lapsineen
+Surmille mereen heititte, -- jok' on sen
+Nyt kostanut. -- Tuost' ilkityöst' on vallat,
+Jotk' eivät unhota, vaikk' aikailevat,
+Rauhaanne vastaan yllyttäneet meret
+Ja rannikot, niin, jopa eläimetkin.
+Sult' on he poikas riistäneet, Alonzo,
+Ja minun kauttan' ilmoittavat, että
+Vitkainen turma, pahemp' äkkisurmaa,
+Sua askel askelelta teilläs seuraa.
+Vihasta tuosta, joka muuten teitä
+Täss' autiossa saarimaassa uhkaa,
+Ei auta muu kuin syvä katumus
+Ja puhdas vastaisuuden elämä.
+
+    (Katoaa ukkosen jyrinään; sitten palajavat vienon
+    soiton soidessa nuo kummalliset olennot, tanssivat
+    ivaillen ja irvistellen ja vievät pöydän pois.)
+
+PROSPERO (syrjään).
+Harpyian osaas hyvin näytit, Ariel;
+Somasti ruoan ahmit. Määräyksist'
+Et mitään laimin lyönyt, kaikki täytit.
+Samalla huolell', innoll', alttiudella
+Alemmat käskyläisenikin kaikki
+On työnsä tehneet. Taikani jo tepsii:
+Nuo vihamieheni jo hulluus valtaa;
+Käsissäni nyt ovat. Hourutilaan
+He jääkööt. Ja nyt nuoren Ferdinandin --
+Jonk' uponneeksi nämä luulevat --
+Ja mun ja hänen lemmikkinsä luokse!
+
+    (Katoaa.)
+
+GONZALO.
+Pyhyyden nimessä, miks tuijotatte
+Noin kamalasti?
+
+ALONZO.
+                Hirveätä, hirveätä!
+On niinkuin tuuli ulvoisi sen mulle
+Ja laine laulaisi ja ukkonenkin,
+Tuo kauhistavan jylhä urkutorvi,
+Korvaani huutais nimen Prospero,
+Rikostain jyry-äänin jylistellen.
+Siis mudassa nyt makaa poikani;
+Ja sieltä, miss' ei laskinluoti pohjaa,
+Hänt' etsin nyt ja samaan hautaan vaivun.
+
+    (Poistuu.)
+
+SEBASTIAN.
+Jos yksitellen tulis perkeleet,
+Niin joukoittain ma niitä maahan löisin.
+
+ANTONIO.
+Ja minä apurina.
+
+    (Sebastian ja Antonio menevät.)
+
+GONZALO.
+                 Kaikki kolme
+He toivottomat ovat. Suuri synti
+Kuin vitkallensa vaikuttava myrkky
+Heit' alkaa kalvaa nyt. -- Te, jolla jalat
+On nopeammat, heitä seuratkaa
+Ja estäkäätte töistä, joihin heidät
+Vois mielenvimma viedä.
+
+ADRIAN.
+                        Tulkaa mukaan!
+
+    (Lähtevät.)
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Prosperon majan edusta.
+    (Prospero, Ferdinand ja Miranda tulevat.)
+
+PROSPERO.
+Jos kohtelin sua liian ankarasti,
+Niin palkintos sen korvaa: sulle annoin
+Omasta elostani kuidun, jopa
+Eloni ehdon aivan. Vielä kerran
+Minulta hänet ota. Kaikki vaivas
+Ol' lempes koetusta vaan; sen kestit
+Ihmeellisesti. Tässä, taivaan nähden
+Tuon kalliin lahjan vahvistan. Oi, älä
+Mua naura, Ferdinand, jos häntä kehun;
+Hän, saat sen nähdä, kaikki kerskat voittaa,
+Ne ontuvat vaan hänen jäljissänsä.
+
+FERDINAND.
+Sen uskon, vaikk' oraakelit sen kieltäis.
+
+PROSPERO.
+Siis jalost' ansaituksi palkinnoksi
+Ja multa lahjaks ota tyttäreni.
+Mut impivyön jos irroitat hält' ennen,
+Kuin vanhaan kunnioitettuhun tapaan
+On pyhät vihkimenot suoritettu,
+Ei tähän liiton taimeen taivas vihmo
+Siunaavaa kastettaan; vaan kylmä viha,
+Kina ja karsas ylenkatse kylvää
+Aviovuoteeseenne inhaa ruhkaa,
+Ett' iljettää se teitä kumpaakin.
+Siis varuill' olkaa, kunnes Hymen teille
+Sytyttää soihtunsa.
+
+FERDINAND.
+                    Niin totta kuin ma
+Eloa tyyntä, somaa lapsisarjaa
+Ja ikilemmess' ikää pitkää toivon,
+Ei kolkoin luola, yksinäisin paikka,
+Ei pahan hengettären viehkein viete
+Niin polta himoks kunniaani, että
+Hääjuhlan hemmen menetän, sen haaveen,
+Ett' ovat Phoibon ratsut rampautuneet
+Tai Manan kahleiss' yö.
+
+PROSPERO.
+                        Hyv' on. Nyt istu
+Ja häntä puhuttele; hän on sun. --
+Ariel, uuras käskylääni, Ariel!
+
+    (Ariel tulee.)
+
+ARIEL.
+Täss' olen; mik' on valtiaani tahto?
+
+PROSPERO.
+Alempain veljiesi kanssa hyvin
+Teit viime työs. Nyt seikkaan samanlaiseen
+Taas teitä tarvitsen ma. Koko liuta
+Tuo tänne joutuun; heidät haltuus annan;
+Mut laita, ett' on liikkeissään he liukkaat.
+Tuon nuoren parikunnan silmät minun
+Lumota taikataidollani täytyy.
+Sen lupasin, he sitä odottavat.
+
+ARIEL.
+Hetikö nyt?
+
+PROSPERO.
+            Niin, tuokiossa aivan!
+
+ARIEL.
+Ennenkuin huokaisetkaan vaan
+Ja "hoi!" ja "tänne!" huudatkaan,
+Täss' ovat kaikki varpaillaan,
+Ja tekemässä temppujaan. --
+Rakastathan mua? Tosiaan?
+
+PROSPERO.
+Sydämmestäni, oiva Ariel.
+Mut poistu, kunnes kutsun.
+
+ARIEL.
+Ymmärrän.
+
+    (Poistui.)
+
+PROSPERO.
+Sanassas pysy; liiaks älä valtaa
+Himolles anna! Kallihinkin vala
+On veren hehkussa kuin oljen korsi.
+Enemmän hillitse siis vertas, muuten
+Hyvästi, vala!
+
+FERDINAND.
+               Uskokaa: tää kylmä,
+Valkoinen impi-lumi povellani
+Vereni kuuman jäähdyttääpi.
+
+PROSPERO.
+                            Hyvä! --
+Nyt joudu, Ariel! Ennen henki lisää
+Kuin yksi vaille. Sievästi nyt toimeen! --
+Suu kiinni, silmät auki! Vaiti! Hiljaa!
+
+    (Vienoa soittoa.)
+    (Iris tulee.)
+
+IRIS.
+Ceres, sa anti-emo, mieluhikkaat
+Ruis-, ohra-, vehnä-, riista-peltos rikkaat,
+Ketosi laajoin lammaslaumoillensa,
+Ja niittys kaislakatto-majoinensa,
+Purosi, joille Vappu kylvää sorjat
+Liljat ja orvokit, joist' immet korjat
+Saa kainot seppeleensä, lehtos, jossa
+Hylätty rakastaja pimennossa
+Huokailee huoltaan, viinitarhas somat
+Ja rannikkosi jylhät, ruohottomat,
+Miss' istut vilvoitellen: kaiken tään
+Sua ilmain kuningatar jättämään
+Mun, viestins', ukonkaaren, kautta anoo;
+Nurmelle kisaan tullos, niin hän sanoo;
+Jo riikinkukot ovat lennossaan,
+Upea Ceres, tule joutuisaan!
+
+    (Ceres tulee.)
+
+CERES.
+Oi, terve, kirjokaari välkkyväinen,
+Sa Junon uskollinen käskyläinen,
+Mi kultasiivin pisaroitset mettä
+Ja kukilleni vihmot virvoketta
+Ja sinikaares yli vainioiden
+Levittelet ja vuorten korkeoiden;
+Maan ylvään korja vyöhyt, sanoppas,
+Miks tänne mua kutsuu haltijas?
+
+IRIS.
+Menestyst' ikilemmen liittoon luomaan
+Ja myötäjäisiks auliit lahjat tuomaan
+Parille tälle.
+
+CERES.
+               Sano, ilman jänne,
+Tuleeko Venus poikinensa tänne?
+Näet, heidän juonillaan tuo synkkä Dis
+Mun tyttäreni sai; ja, tiedä, siis
+Ma tahdon äidin seurast' olla vapaa
+Ja pikku sokon myös.
+
+IRIS.
+                     Heit' ette tapaa.
+Juur äsken kyyhkyvaljakossaan näin
+Ma lemmen jumalan, hän Paphoon päin
+Halk' ilmain kiiti poikasensa kanssa.
+Nuo nuoret hekumalla tenhovansa
+He luulivat ja vietelleensä heitä,
+Siveyslupauksen vannoneita,
+Valansa rikkomaan; mut turhaa vainen:
+Palata sai tuo Marsin hauras nainen,
+Ja poika hurja taittoi vasamansa
+Ja vannoi vast' ei enää ampuvansa;
+Nyt tahtoo poikain lailla leikitellä
+Ja varpusia yksin hyvitellä.
+
+CERES.
+Ylhäinen Juno tulee tai vahastaan;
+Ma hänet tunnen uljaast' astunnastaan.
+
+    (Juno tulee.)
+
+JUNO.
+Kuin voipi siskoni? Nää nuoret tässä
+Nyt siunatkaamme, että elämässä
+Heill' onni ois ja ilo lapsistaan.
+
+        (Laulu.)
+
+    JUNO.
+
+    Rikkautta, rakkautta,
+    Onnea ja suopeutta,
+    Pitkää ikää, kunniaa
+    Juno teille toivottaa.
+
+    CERES.
+
+    Viljamaat ja runsaat sadot,
+    Aitat ahdetut ja ladot,
+    Viinitarhat täyteläät,
+    Nuokkuvaiset tähkäpäät,
+    Syksyn mennen kevätt' uutta,
+    Ijän kaiken ihanuutta,
+    Yltäkyllin tavaraa
+    Ceres teille toivottaa.
+
+FERDINAND.
+Oi, näky majesteetillinen! Mikä
+Lumoova sopusointu! Rohkenenko
+Hengiksi noita luulla?
+
+PROSPERO.
+                       Hengiks aivan,
+Jotk' ilmi taitoni on loihtinut
+Mun mielijohteitani täyttämään.
+
+FERDINAND.
+Oi, ijäti ma täällä elää soisin!
+Isä ja puoliso noin ihmetöiset
+Tään saaren luovat ilotarhaks.
+
+    (Juno ja Ceres kuiskuttelevat ja lähettävät Iriksen toimille.)
+
+PROSPERO.
+                               Hiljaa!
+Juno ja Ceres kuiskuttelevat;
+Lopussa viel' ei kaikki. Hiljaa! Vaiti!
+Lumous muuten haihtuu.
+
+IRIS.
+Te vedenneidot virran viereiset,
+Te ruokorinnat, sulosilmäiset,
+Lainetten läikky jättäkää ja tulkaa
+Kedolle tänne; Junon käsky kuulkaa!
+Impyiset kainot, rientäkää, nyt täällä
+On uskollisen lemmen juhla päällä.
+    (Vedenneitoja tulee.)
+Päivettynehet elomiehet tänne
+Iloitsemahan tulkaa kynteiltänne!
+Työt syrjään! Elkää ujostelko, elkää!
+Pääss' olkihattu vaan, ja pyöritelkää
+Näit' immikoita tanssiss' iloisessa.
+
+    (Somasti puettuja elomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöjen
+    kanssa viehättävään tanssiin. Sen lopulla Prospero äkkiä
+    hypähtää ylös ja puhuu, jolloin ne kaikki kummallisella,
+    sekavalla ja kumealla kuminalla katoavat.)
+
+PROSPERO (syrjään).
+Olinpa unhottaa nuo konnan juonet,
+Joill' apurineen Caliban, tuo hylky,
+Mun henkeäni väijyy. Toimeenpanon
+Lähestyy hetki. --
+    (Hengille.)
+                   Hyvin. -- Pois! -- Jo riittää.
+
+FERDINAND.
+On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallass'
+On isäsi.
+
+MIRANDA.
+          En ole tähän päivään
+Noin vihan valtaamana nähnyt häntä.
+
+PROSPERO.
+Niin huumatulta, poikani, sa näytät,
+Kuin säikäyksiss' oisit. Älä pelkää;
+Huvimme lopuss' on nyt. Näyttelijät
+Olivat kaikki henkiä, sen kuulit,
+Nyt ovat ne vaan ilmaa, ohutt' ilmaa.
+Ja niinkuin tämä tyhjä lumekuva,
+Niin uljaat linnat, pilviin vievät tornit,
+Ylevät templit, tämä maankin pallo
+Eloineen kaikkinensa kerran raukee
+Ja jäljettömiin katoo niinkuin tääkin
+Oleeton harhahurmos. Sama kude
+On meissä kuin mik' unelmissa on,
+Ja unta vaan on lyhyt elämämme. --
+Min' olen ärtynyt; mut kärsiväinen
+Mua kohtaan ole; ukon päätä huimaa;
+Mun heikkouttan' älä säikähdä.
+Lepäämään mene majaani, jos tahdot.
+Ma hetken aikaa täällä käyskelen
+Ja koitan mieltän' tyyntää.
+
+FERDINAND ja MIRANDA.
+Rauha teille!
+
+    (Poistuvat.)
+
+PROSPERO.
+Kuin aatos joudu! -- Kiitos! -- Tule, Ariel!
+
+    (Ariel tulee.)
+
+ARIEL.
+Kun viittaat, olen valmis. Mik' on tahtos?
+
+PROSPERO.
+Torjuttavat on Calibanin juonet.
+
+ARIEL.
+Niin, herrani, siit' aioin huomauttaa
+Cerestä näytellessäni, mut varoin
+Pahastuvasi.
+
+PROSPERO.
+             Vielä kerran sano,
+Mihinkä jätit konnat?
+
+ARIEL.
+                      Kuten kerroin,
+Punakat aivan viinist' olivat he
+Ja uljaat, niin ett' ilmaa pieksivät,
+Kun tuulla tohti heitä vasten naamaa,
+Ja maata löivät, suudella kun tohti
+Se heidän jalkojaan; mut juoni mieless'
+Ain' oli heillä. Nyt löin rummutinta;
+Kuin villivarsat, korvat katollansa,
+He tuijottivat, nokka ilmassa,
+Kuin olis soitantoa haistaneet.
+Lumosin heiltä korvat, niin ett' aivan
+Kuin hiehot mylvintääni seurasivat
+Kautt' orjantappurain ja ohdakkeiden,
+Jotk' ihan repi sääret. Vihdoin heidät
+Majasi taakse limakuljuun jätin
+Rypemään kaulaa myöten, jotta lieju
+Pahemmin löyhkää heistä nyt kuin jalat.
+
+PROSPERO.
+Oivasti, lintuseni! Pidä vielä
+Tuo näkymätön muotos; mene, nouda
+Mun majastani tänne koristeeni
+Syötiksi noille varkaille.
+
+ARIEL.
+                           Kyll' oiti.
+
+    (Menee.)
+
+PROSPERO.
+Piru on hän, ilmi piru; hänen luontoons'
+Ei kuri pysty; hänest' ihmistä
+Ma koitin, mutta kaikki turhaa, turhaa!
+Ja niinkuin ruumis hältä rumentuupi,
+Niin mielikin se ikää myöten paatuu.
+Mut kiusaanpa ja ulvotanpa heitä. --
+    (Ariel palajaa, tuoden mukanaan loistavia vaatteita y.m.)
+Tuo tänne köydelle ne riippumaan!
+
+    (Prospero ja Ariel jäävät näkymättöminä näyttämölle.
+    Caliban, Stephano ja Trinculo tulevat esiin läpimärkinä.)
+
+CALIBAN.
+St! Hiljaa, ettei astumaamme kuule
+Tuo sokko myyrä! Pesän lähell' ollaan.
+
+STEPHANO.
+Hirviö, tuo keijosi, jota sanoit hyväksi keijoksi, ei ole meitä
+pidellyt narria paremmin.
+
+TRINCULO.
+Hirviö, minä haisen ihan hevosen virtsalle, ja se minun nenääni
+suuresti vaivaa.
+
+STEPHANO.
+Ja minun myös. Kuuletko, hirviö? Jos alkaisin suuttua sinuun,
+näetkös --
+
+TRINCULO.
+Niin olisit sinä mennyttä hirviötä.
+
+CALIBAN.
+Suo, ruhtinaani, suosiosi mulle;
+Rauhoitu; palkka, minkä sulle hankin,
+Sun vauriosi korvaa. Hiljaa vaan!
+Kaikk' äänetöntä on kuin keskiyöllä.
+
+TRINCULO.
+Niin, mutta kun pullomme hukkasit tuonne liejuun, --
+
+STEPHANO.
+Se ei ole ainoastaan synti ja häpeä, sinä hirviö, vaan ijankaikkinen
+vahinko.
+
+TRINCULO.
+Se on vieläkin pahempaa kuin tämä kastuminen. Ja sekö se on sinun hyvä
+keijosi, hirviö?
+
+STEPHANO.
+Pulloni minä noudan, vaikka menisin sinne korviani myöten.
+
+CALIBAN.
+Rauhoitu, kuninkaani. Katsos, tässä
+On majan ovi; hiljaa vaan, ja sisään,
+Ja kelpo iskus lyö, niin iki-omaks
+Tään saaren saat, ja minä, Caliban,
+Sinulle tulen jalkain nuolijaksi.
+
+STEPHANO.
+Tuohon käteen! Minussa alkaa syntyä verisiä ajatuksia.
+
+TRINCULO.
+Oi, kuningas Stephano! Oi, herra! Oi, arvokas Stephano! Katsos, mikä
+vaatteus tässä on sinua varten!
+
+CALIBAN.
+Pois kätes, hölmö! Se on pelkkää roskaa.
+
+TRINCULO.
+Ho, hoo, hirviö! Kylläpä me tiedämme, mikä on romukalua.
+
+STEPHANO.
+Trinculo, ota alas tuo levätti; kautta tämän nyrkin, minä tahdon sen
+levätin!
+
+TRINCULO.
+Sinun armosi saapi sen.
+
+CALIBAN.
+Tuon hölmön syököön vesitauti! Mitä?
+Romua moista ihailette? Pois se,
+Ja tehkää ensin murha! Jos hän herää,
+Nipistää nahkamme hän päästä jalkaan
+Ja tekee meistä vatkulia.
+
+STEPHANO.
+Rauhoitu, hirviö! -- Neiti Nuoranen, eikö tuo ole minun nuttuni, joka
+tuossa kupeellanne kuppelehtii? Oi, kuinka oletkin kuppaan mennyt, ja
+nyt sinä, nuttuseni, varmaankin menetät karvasi ja sinusta tulee kalju
+nuttu.
+
+TRINCULO.
+Jatka, jatka! Me varastamme nuoran ja mittapuun jälkeen, teidän
+ylhäisyytenne luvalla.
+
+STEPHANO.
+Kiitoksia kompasanasta! Tuossa sulle nuttu siitä hyvästä. Äly ei jää
+palkattomaksi, niin kauan kuin minä olen kuningas tässä maassa.
+"Varastaa nuoran ja mittapuun jälkeen!" verraton kokkalause! Tuossa
+sulle vielä toinenkin nuttu.
+
+TRINCULO.
+Hirviö sinä, voitele näppisi ja vedä maahan loputkin.
+
+CALIBAN.
+En huoli niistä. Aika meiltä kuluu;
+Pian hanhiks muutumme tai iljettäviks,
+Matala-otsaisiksi apinoiksi.
+
+STEPHANO.
+Hirviö, näppisi tänne! Auta minua, että saan nämä tuonne viinitynnyrini
+tykö; muuten ajan sinut kuningaskunnastani. Kas niin, kanna tuota!
+
+TRINCULO.
+Ja tuota.
+
+STEPHANO.
+Niin, ja tuota.
+
+    (Metsästysmelua kuuluu. Henkiä tulee koirien hahmossa heitä
+    ajamaan. Prospero ja Ariel usuttavat niitä.)
+
+PROSPERO.
+Hei, Jalo, hei!
+
+ARIEL.
+Ota kiinni, Musti!
+
+PROSPERO.
+Tuossa, Vahti, tuossa! Käy kiinni! Käy kiinni!
+    (Caliban, Stephano ja Trinculo ajetaan käpälämäkeen.)
+Nyt käske peikkojeni raajat noilta
+Rujota säryll' aivan, joka jänne
+Jumovan jäykäks pingoittaa ja ruumis
+Nipistää kirjavammaks tiikeriä
+Tai villikissaa.
+
+ARIEL.
+                 Kuules ulvontaa!
+
+PROSPERO.
+Hätyytä hyvin heitä! Tällä hetkell'
+On vallassani kaikki vihamiehet.
+Lopussa koht' on vaivani, ja sinä
+Saat vapaast' ilmaa hengittää. Mut seuraa
+Ja palvele mua vielä hetkinen.
+
+    (Poistuvat.)
+
+
+
+
+VIIDES NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Prosperon majan edusta.
+    (Prospero loitsijanpuvussa ja Ariel tulevat.)
+
+PROSPERO.
+Jo tuumani on täyttymäisillään:
+Ei petä loitsu, henget tottelevat,
+Pää pystyss' aika kulkee taakkoinensa.
+Mik' on nyt hetki?
+
+ARIEL.
+                   Kuudes hetki, jolloin
+Sanoitte työnne päättyvän.
+
+PROSPERO.
+                           Niin sanoin,
+Kun myrskyn nostin. Sano, henki, kuinka
+On kuninkaan ja seurueensa laita?
+
+ARIEL.
+Lumotut ovat kaikki siihen tapaan
+Kuin käskitte ja niin kuin itse näitte:
+Vankeina kaikki lehmustossa, joka
+Majaanne suojaa; eivät liikahtaakaan
+Voi teidän päästämättä. Kuningas
+Ja hänen veljensä, ja teidän, kaikki
+Mielt' ovat vailla; toiset heidän tähden
+Peloissaan, tuskissaan; mut erittäinkin
+Tuo teidän "hyvä vanhus Gonzalo";
+Niin tippuu ukon partaan kyyneleitä
+Kuin talvell' olkiräystähästä vettä.
+Tehonnut niin on heihin taika, että
+Jos näkisitte heidät nyt, niin varmaan
+Mielenne heltyis.
+
+PROSPERO.
+                  Niinkö luulet, henki?
+
+ARIEL.
+Mun heltyisi, jos ihminen ma oisin.
+
+PROSPERO.
+Mun heltyy myös. Sin' olet pelkkää ilmaa
+Ja sentään heidän tuskiansa säälit;
+Min' olen heidän sukuaan ja tunnen
+Ja kärsin heidän lailla; mulla siiskö
+Ei yhtä hellä sydän ois kuin sulla?
+Vaikk' ovat syvästi mua loukanneetkin,
+Niin jalouden puolta toki pidän
+Vihaani vastaan. Kauniimpaa kuin kosto
+On hyvä työ. Jos katuvat, niin raukee
+Hankkeeni ainoo tarkoitus ja jäljill'
+Ei otsan rypistystä. Mene, Ariel,
+Vapauta heidät! Loitsuni nyt päästän,
+Palautan heihin järjen taas, niin että
+Tulevat tuntoihinsa.
+
+ARIEL.
+                     Noudan heidät.
+
+    (Menee.)
+
+PROSPERO.
+Te metsäin, vuorten, vetten keijukaiset,
+Te, jotka hiekall' utujäljin takaa
+Ajatte pakenevaa Neptunoa
+Ja, kun hän palaa, itse pakenette;
+Te menninkäiset, jotka kuutamalla
+Hypitte ruohoon noita pyörylöitä,
+Joit' eivät lampaat syö; te, jotka huviks
+Yön aikaan luotte sieniä, ja joita
+Hohtaa iltakellon juhlasoitto;
+Te, joiden kautta -- vaikka heikkojenkin --
+Pimitin sydänpäivän auringon,
+Kapinaan tuulet nostin, vihan raivoon
+Vihannan meren sain ja sinitaivaan,
+Isäisen julman käteen tulen hankin,
+Ja omalla Zeun vaajall' itse särjin
+Zeun uljaan tammen, vankat kalliotkin
+Järkyttelin, ja setripuut ja hongat
+Pois nytkin juurineen; mun käskystäni
+Herättäin kuolleens' aukenivat haudat
+Ja ruumiit ylös nousivat; ja tämän
+Sai aikaan mahtini. Mut loitsut julmat
+Nyt vannon pois, ja kun vaan taivaallista
+Saan soitantoa aikaan, jonka hurma
+Nuo saattaa järkiin, sauvani ma taitan,
+Sen maahan hautaan monta syltä syvään,
+Ja kirjanikin mereen upotan
+Syvemmälle kuin laskinluoti pohjaa.
+
+    (Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa; hänen jäljissään Alonzo,
+    mielipuolena raivoten, Gonzalon seuraamana; samaten Sebastian ja
+    Antonio, Adrianin ja Franciscon seuraamina; he kaikki astuvat
+    Prosperon tekemään tenhopiiriin ja jäävät lumottuina siihen
+    seisomaan. Prospero huomaa sen ja puhuu:)
+
+Sävele juhlallinen, hourun mielen
+Parahin lohtu, parantakoon aivos,
+Jok' aivan tehotonna päässäs kiehuu!
+Tuoss' seiskaa! Olette nyt tenhotut. --
+Ylevä Gonzalo, sa kunnon mies,
+Mun silmän' sopuisin sun silmäis kanssa
+Veljellisiä kyyneleitä tiukkuu. --
+Nopeesti laukee tenho; niinkuin aamu
+Yön yllättää ja pimeyden poistaa,
+Niin virkoo taju heissäkin ja alkaa
+Tuot' usmaa sankkaa hajoittaa, mi kirkkaan
+Pimitti järjen. -- Hyvä Gonzalo,
+Mun pelastajani ja uskollinen
+Isäntäs palvelija, töin ja sanoin
+Tekosi hyvät palkitsen. -- Alonzo,
+Julm' olit mulle ja mun lapselleni;
+Sua työssä veljes auttoi; -- tuo, Sebastian,
+Nyt sinun mieltäs kalvaa; -- veli, sinä,
+Lihaani, vertani, pois luonnon kielsit
+Ja omantunnon, himotessas valtaa,
+Ja tuon Sebastianin kanssa -- jolla
+Kovimmat siit' on sielun tuskat -- väijyit
+Kuninkaas henkeä; työs anteeks annan,
+Vaikk' onkin luonnoton se. -- Äly heissä
+Jo alkaa paisua, ja kohta huuhtoo
+Lähentelevä tulva järjen rannat,
+Jotk' ovat tuossa likaiset ja mustat.
+Mua heist' ei näe, ei huomaa yksikään. --
+Tuo, Ariel, miekkani ja päähineeni.
+    (Ariel poistuu.)
+Pukua muutan nyt ja esiynnyn
+Milanon herttuana niinkuin muinoin. --
+Hei, joudu, henki, kohta olet vapaa.
+
+    (Ariel palajaa, laulaen, ja auttaa Prosperoa pukeumisessa.)
+
+    ARIEL.
+
+    Mettä kukist' imaisen ma,
+    Kielon kuvuss' asustan,
+    Kuullen ääntä huuhkajan,
+    Siivill' yökön liitelen ma
+    Kesän jäljiss' ihanan;
+    Hei lystiä, lystiä on elostaa,
+    Kun kukkien keskellä liehua saa.
+
+PROSPERO.
+Mun ikävä sua tulee, armas Ariel,
+Mut vapaaks sinä pääset. -- Niin, kas niin. --
+Asussa tuossa näkymättömässä
+Kuninkaan laivaan käy nyt; kannen alla
+Sa tapaat merimiehet nukkumasta;
+Kun herää kapteeni ja laivamies,
+Tuo heti heidät tänne; joudu, joudu!
+
+ARIEL.
+Ma lennoss' ilmaa juon ja palaan ennen
+Kuin kahdesti on suones tykkinyt.
+
+    (Ariel menee.)
+
+GONZALO.
+Tääll' on vaan tuskaa, hirmua ja taikaa;
+Pois tästä kauhun maasta taivaan vallat
+Meit' ohjatkoot!
+
+PROSPERO.
+                 Kuningas, tässä näet
+Prosperon, solvatun Milanon herttuan.
+Vakuudeks, että ilmi elävänä
+Hän haastaa sulle, syliini sun suljen
+Ja sun ja kumppanisi tervetuileiks
+Sydämmestäni lausun.
+
+ALONZO.
+                     Hänkö olet,
+Vai etkö hän, vai pettäväkö ilve,
+Lumottu niinkuin minä, sit' en tiedä;
+Mut suones tykkinä on lihaa, verta;
+Kun näin sun, haihtui heti sieluntuska,
+Jok' oirett' oli hulluuden, ma pelkään.
+Jos todellist' on tää, niin outo siitä
+Tarina syntyy. Kuninkuutes sulle
+Ma luovutan, ja pyydän: anteeks anna
+Mun rikokseni. -- Mutta kuinka eloss'
+On Prospero ja täällä?
+
+PROSPERO.
+                       Ensin sua
+Syleilen, jalo vanhus; kunniallas
+Ei rajaa, määrää ole.
+
+GONZALO.
+                      Onko niin
+Vai eikö, sit' en mene vannomaan.
+
+PROSPERO.
+Teit' yhä kietoo saaren tenhopiiri
+Ja estää uskomasta päivänselvää. --
+Mun ystäväni, kaikki tervetulleet!
+    (Syrjään Sebastianille ja Antoniolle.)
+Te, somat herrat, jos mua haluttaisi,
+Niin kuninkaanne vihaan joutuisitte,
+Kuin konsaan petturit; mut kielitellä
+En tahdo.
+
+SEBASTIAN (syrjään).
+          Perkele nyt haastaa.
+
+PROSPERO.
+                               Eikä.
+Mies kehno, jota veljesteleminen
+Likaisi kieleni, suon anteeks sulle
+Rumimmat työs, ja kaikkikin, ja vaadin
+Vaan kuninkuuteni, jok' oiti mulle
+Sun jättää täytyy.
+
+ALONZO.
+                   Prospero jos olet,
+Niin kerro, miten pelastuit ja kuinka
+Tapasit meidät täällä, jossa hukkui
+Kolmatta tiimaa sitten meiltä haaksi,
+Ja jossa minä kadotin -- kuink' onkaan
+Se muisto mulle karvas! -- Ferdinandin,
+Mun poikan' armaan.
+
+PROSPERO.
+                    Teitä surkuttelen.
+
+ALONZO.
+Vahinko korvaamaton; kärsimyskin
+Apunsa kieltää.
+
+PROSPERO.
+                Luultavampi, että
+Sit' ette avuks ole pyytänytkään.
+Sen hellän, armorikkaan voiman kautta
+Vahingon yhtäläisen minä kestin
+Ja rauhoituin.
+
+ALONZO.
+               Vahingon yhtäläisen?
+
+PROSPERO.
+Niin, yhtä vereksen ja yhtä suuren.
+Suruni lievikkeeksi mulla keinot
+On heikommat kuin teillä lohtunanne.
+Kadotin tyttäreni.
+
+ALONZO.
+                   Tyttärenne?
+Oi, jos nyt Neapeliss' eläisivät
+Kuninkaana ja kuningattarena!
+Haluisin silloin haudan saada tuossa
+Mudassa, jossa poikani nyt viruu!
+Mut milloin kadotitte tyttärenne?
+
+PROSPERO.
+Myrskyssä äsken. Herrat nuo, ma huomaan,
+Tät' yhdyntää niin kummeksivat, että
+Älynsä hukkaavat ja epäilevät
+Näkönsä varmuutta ja puheensakin
+Omaksi hengeksensä. Mut jos kuinkin
+Tajuilta lienette, tok' uskokaatte,
+Ett' olen minä sama Prospero,
+Jok' ajettiin maanpakoon Milanosta
+Ja ihmeen kautta tähän saareen jouduin,
+Jok' otti teidät turviinsa ja jonka
+Min' olen herra. Enempää ei siitä:
+Se monipäiväinen on muistotieto,
+Ei mikään suurus-juttu; sopimaton
+Ens' yhdyntäämme lisäks. Tervetullut!
+Tää maja täss' on hovini; ja pieni
+On mulla seurue, ja alamaista
+Ei yhtäkään; sisähän katsokaa!
+Kun valtakunnan mulle luovutitte,
+Samalla mitalla ma teille kostan
+Ja ihmeen ilmi luon, jok' yhtä rakas
+On teille, kuin on valtakunta mulle.
+
+    (Majan ovi aukenee; Ferdinand ja Miranda nähdään
+    siellä sakkia pelaamassa.)
+
+MIRANDA.
+Pelaatte väärin, prinssi.
+
+FERDINAND.
+                          Armas impi,
+En koko maailmasta.
+
+MIRANDA.
+                    Riittäisipä
+Jo kyllä kymmenenkin valtakuntaa,
+Ja suoraa peliä se sentään oisi.
+
+ALONZO.
+Jos saaren harhanäköjä on tääkin,
+Kadotan toistamiseen rakkaan pojan.
+
+SEBASTIAN.
+Ihmetten ihmettä!
+
+FERDINAND.
+                  Vaikk' uhkaa meri,
+Se tok' on laupias: sit' ilman syytä
+Ma sadattelin.
+
+    (Polvistuu Alonzon eteen.)
+
+ALONZO.
+               Syleilköön sua runsaat
+Iloisen isän siunaukset! Nouse
+Ja tänne-tulos kerro!
+
+MIRANDA.
+                      Ihme, kumma!
+Kuink' ihania olennoita täällä
+Nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis!
+Suloinen, uusi maailma, joss' ompi
+Tuollaista kansaa!
+
+PROSPERO.
+                   Tää on uutta sulle.
+
+ALONZO.
+Mik' impi tuo, jon kanssa pelasit?
+Olette tuskin kolmen tunnin tutut
+Hänkö se jumalatar, joka meidät
+Erotti ensin ja nyt yhdisti?
+
+FERDINAND.
+Hän kuolevainen on; mut kuolematon
+Kaitselmus määrännyt on hänet mulle.
+Valitsin hänet, kun en isää voinut
+Kysyä neuvoksi enk' enää luullut
+Mull' isää olevankaan. Tytär on hän
+Tään kuulun herttuan, jost' usein kuulin
+Puhuttavan, mut jonka näin nyt vasta.
+Hält' olen saanut toisen elämän,
+Ja toiseks isäksen' on hänet tehnyt
+Tää impi.
+
+ALONZO.
+          Minä siis tään immen isä.
+Mut voi kuink' outoa, kun lapseltani
+Mun täytyy anteeks pyytää!
+
+PROSPERO.
+                           Pois se aatos!
+Ei menneet mielipahat muistojamme
+Saa raskauttaa.
+
+GONZALO.
+                Sydämmeni itki;
+Puhunut muuten olisin jo ennen.
+Jumalat, tähän pariin katsahtakaa,
+Ja vuodattakaa heihin siunauksenne!
+Te, te sen uran viitoititte, joka
+Toi meidät tänne.
+
+ALONZO.
+                  Aamen sanon!
+
+GONZALO.
+                               Sikskö
+Milano syöstiin Milanosta, että
+Sukunsa Neapelin kruunun saisi?
+Ilosta harvinaisest' iloitkaatte,
+Ja ikimuistoks uurtakaa se kultaan!
+Samalla tiellä Claribella miehen
+Sai Tunisissa, Ferdinand sai vaimon,
+Miss' itse hukass' oli; valtakuntans'
+Sai saarell' autiolla Prospero;
+Me kaikki saimme järkemme, miss' oltiin
+Jo järjilt' aivan.
+
+ALONZO.
+                   Mulle kätenne!
+Se sydän, jok' ei teille hyvää toivo,
+Suruhun syöpyköön ja tuskaan!
+
+GONZALO.
+                              Amen!
+
+    (Ariel palajaa, ja häntä seuraavat huumautuneina
+    kapteeni ja laivamies.)
+
+Kah! Nähkääs! Lisää meikäläisiä!
+Sanoinhan, ettei tuo mies veteen huku,
+Jos maall' on hirsipuuta. -- Herja sinä,
+Pois laivalt' armon noiduit; noidu nytkin!
+Sull' eikö maalla suuta? Mitä uutta?
+
+LAIVAMIES.
+Ensinkin, että kuninkaamme turvass'
+On seuroineen; sen jälkeen, että laiva,
+Mi hylkyn' oli kolme tiimaa sitten,
+Eheä, tiivis nyt on, kunnoss' aivan
+Kuin matkaan lähteissämme.
+
+ARIEL (syrjään Prosperolle).
+                           Sen tein minä,
+Täält' ollessani poissa.
+
+PROSPERO.
+                         Kiltti henki!
+
+ALONZO.
+Tää kaikk' ei ole luonnollista: ihme
+Ihmettä ajaa. -- Kuinka tänne saitte?
+
+LAIVAMIES.
+Jos tietäisin, ett' olen valveill' aivan,
+Kokisin selvää tehdä. Kalmamaisess'
+Unessa olimme ja -- kuink', en tiedä --
+Kaikk' yhteen sullottuina laivan ruumaan.
+Vast'ikään kaikenlainen outo melu,
+Ulina, huuto, parku, kahleenkalske
+Ja moninaiset julman julmat äänet
+Herätti meidät; oiti vapauteen;
+Ja katso, ehjänä ja kiillossansa
+Komean, uljaan laivamme nyt näimme;
+Ja kapteeni se laivaa tarkastellen
+Sen hyöri kannella. Mut äkin meidät,
+Kuin uness' aivan, sieltä temmattiin;
+Nyt tässä ällistellään.
+
+ARIEL (syrjään Prosperolle).
+                        Teinkö hyvin?
+
+PROSPERO.
+Teit hyvin, virkku henki. Vapaaks pääset.
+
+ALONZO.
+Tään ihmeellisempähän kierrospesään
+Ei ihminen lie jalkaans' astunut.
+Tää kaikk' ei ole enää luonnollista.
+Täss' oraakelin selvityst' on tarvis.
+
+PROSPERO.
+Kuningas hyvä, älkää mietiskelkö
+Näit' outoj' asioita; jahka sopii,
+Ja toivon piankin, nää seikat teille
+Selitän kohta kohdalt', että kaikki
+Todelta näyttää. Siksi olkaa tyyni;
+Hyväksi luulkaa kaikki --
+    (Syrjään Arielille.)
+                          Henki, tänne!
+Caliban kumppaneineen vapauta;
+Kirvoita loitsu. --
+    (Ariel menee.)
+                    Kuinka voitte, herra?
+Paria velikultaa vielä vailla
+On seuranne; ne unhotitte aivan.
+
+    (Ariel palajaa, ajaen edellään Calibania, Stephanoa
+    ja Trinculoa, joilla on varastamansa vaatteet yllä.)
+
+STEPHANO.
+Pitäköön jokainen murhetta kaikista muista, ja huolikoon vähät
+itsestään, sillä kaikki on pelkkää onnenkauppaa. Kuraasia, sinä
+nolo-hirviö, kuraasia!
+
+TRINCULO.
+Jos nämä vakoojat minun päässäni totta puhuvat, niin saammepa vielä
+nähdä hyvinkin kaunista.
+
+CALIBAN.
+Oi, Setebos; mit' uljait' olennoita!
+Kuin herrani on kaunis! Pelkään, että
+Hän mua kurittaa.
+
+SEBASTIAN.
+                  Ha, ha! Antonio,
+Mit' elukoita nuo on? Saako niitä
+Rahalla ostaa?
+
+ARIEL.
+               Luultavasti! Onhan
+Niist' yksi ilmi-kala, ja siis kaupan.
+
+PROSPERO.
+Katselkaa noiden vaatteusta, herrat,
+Ja sanokaa, heiss' onko rehtimiestä.
+Tuon luodenlennon äiti oli noita,
+Niin voimakas, ett' itse kuun hän suisti,
+Ja luoteet, vuokset määräs, halliten
+Kuun nimessä, sen vallast' ollen vapaa.
+Mun ryöstivät nuo kolme; noiden kanssa
+Tuo sekasikiö, tuo puoliperkel',
+On henkeäni vastaan liiton tehnyt.
+Kaks noista omaksenne tuntenette;
+Tuo pimeyden sikiö on mun.
+
+CALIBAN.
+Nyt nipistellään minut kuoliaaksi.
+
+ALONZO.
+Stephanoko, mun juoppo viinurini?
+
+SEBASTIAN.
+Ja päihtyneenä! Mist' on viinaa saanut?
+
+ALONZO.
+Ja Trinculonkin jalat vintturoivat.
+Mist' ovat löynneetkään tuon ihmenesteen,
+Jok' on noin heidät kullannut? Mist' olet
+Noin liemeen tullut?
+
+TRINCULO.
+Olenhan minä, sitten kun viimeksi tavattiin, semmoisessa liemessä
+ollut, että pelkäänpä ettei se ikänä luistani lähde. Kyllä nyt saan
+olla likakärpäsiltä rauhassa.
+
+SEBASTIAN.
+No, Stephano, kuinka on laita?
+
+STEPHANO.
+Älkää koskeko minuun! Minä en ole Stephano, vaan värviäistä kokonaan.
+
+PROSPERO.
+Sinä pyrit tämän saaren kuninkaaksi, konna.
+
+STEPHANO.
+Vaivainen kuningas minusta olisi tullut.
+
+ALONZO (osoittaen Calibania).
+Noin kummaa otusta en ole nähnyt.
+
+PROSPERO.
+Hän yhtä törkeä on tavoiltansa
+Kuin muodoltaan. -- Majaani mene, konna!
+Vie myötä seurasi! Se puhtaaks siisti,
+Jos anteeksiantamusta multa toivot.
+
+CALIBAN.
+Käskynne täytän; tästälähin tahdon
+Anoa armoa ja viisastua.
+Mua senkin hölmöä, kun jumalaksi
+Tuon juopon luulin ja tuot' aasinpäätä
+Kun kumartelin.
+
+PROSPERO.
+                Matkaan!
+
+ALONZO.
+                         Pois! Ja viekää
+Tuo romu sinne, mistä saitte sen.
+
+SEBASTIAN.
+Tai oikeammin: mistä varastitte.
+
+    (Caliban, Stephano ja Trinculo poistuvat.)
+
+PROSPERO.
+Kuningas, pyydän teitä seuroinenne
+Majaani halpaan, siellä lepäämään
+Tään yhden yön; siit' osan aion viettää
+Puheilla moisill', että aika teiltä
+Piankin kuluu; elämäni tarun,
+Sen vaiheet kaikki tänne tultuani
+Ma teille kerron. Huomenelta teitä
+Laivaanne seuraan; siitä Neapeliin,
+Joss' aion näiden rakastettujemme
+Hääjuhlan vieton nähdä; sieltä sitten
+Palajan Milanooni, jossa hauta
+On joka kolmas ajatukseni.
+
+ALONZO.
+Haluan elämänne tarun kuulla;
+Se korvaan eriskummaisena soinee.
+
+PROSPERO.
+Kaikk' ilmi tuon; ja tyyntä matkaa teille,
+Myötäistä tuulta lupaan, täydet purjeet,
+Ett' uljaan laivastonne saavutatte. --
+    (Syrjään.)
+Ariel, kyyhkyni, se sun jää työkses.
+Sitt' alkutilaas palaa; ole vapaa!
+Hyvästi jää! -- Ma pyydän, käykää majaan!
+
+    (Menevät.)
+
+
+Epiloogi.
+
+Prosperon lausuma.
+
+    Mahtini nyt mennyt on;
+    Taas min' olen voimaton.
+    Teidän riippuu lemmestänne,
+    Täytyykö mun jäädä tänne.
+    Nyt kun sain ma maani jällen,
+    Anteeks annoin pettäjällen',
+    Älkää te mun suoko tähän
+    Saareen jäädä nääntymähän,
+    Vaan irrotelkaa kahlettain
+    Käsin hellin taputtain.
+    Jos en hyvää suosi-tuulta
+    Purjeisiini saa, niin multa
+    Kaikk' on ollut joutavaa.
+    Mahtian' en enää saa,
+    Henkiäkään mull' ei laisin,
+    Joilla teidät lumoaisin.
+    Epätoivoon joudun aivan,
+    Jos ei rukous mulle taivaan
+    Voita armoa ja tästä
+    Mua päästä pälkähästä.
+    Siis, jos teill' on armon toivo vakaa,
+    Hellyyttä nyt mulle osottakaa!
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Myrsky, by William Shakespeare
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44845 ***
diff --git a/44845-8.txt b/44845-8.txt
deleted file mode 100644
index 445c71f..0000000
--- a/44845-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,4295 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Myrsky, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Myrsky
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: February 8, 2014 [EBook #44845]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MYRSKY ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-MYRSKY
-
-Kirj.
-
-William Shakespeare
-
-
-
-Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1892.
-
-
-
-Näytelmän henkilöt:
-
-ALONZO, Neapelin kuningas.
-SEBASTIAN, hänen veljensä.
-PROSPERO, Milanon laillinen herttua.
-ANTONIO, hänen veljensä, Milanon herttuavallan anastaja.
-FERDINAND, Neapelin kuninkaan poika.
-GONZALO, vanha, rehellinen valtaneuvos.
-ADRIAN,      |  hoviherroja.
-FRANCISCO,   |
-CALIBAN, kuvaton metsäläis-orja.
-TRINCULO, ilvehtijä.
-STEPHANO, juopunut juomanlaskija.
-Laivakapteeni, laivamies ja merimiehiä.
-MIRANDA, Prosperon tytär.
-ARIEL, ilmahenki.
-IRIS,          |
-CERES,         |
-JUNO,          |  henkiä.
-Luonnottaria,  |
-Elomiehiä,     |
-Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.
-
-Tapahtumapaikka: alussa meri, sittemmin asumaton saari.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Laiva merellä. Myrskyinen sää, ukkosen jyrinää ja salamoita.
-    (Laivan kapteeni ja laivamies tulevat eri tahoilta.)
-
-KAPTEENI.
-Laivamies, --
-
-LAIVAMIES.
-Tässä, herra kapteeni! Miten on asiat?
-
-KAPTEENI.
-Hyvin. Rohkaise merimiehiä! Liukkaat liikkeet, muuten ajamme karille!
-Joutuun, joutuun!
-
-    (Merimiehiä tulee.)
-
-LAIVAMIES.
-Heleijaa, pojat! Ravakat toimet! Liukkaat liikkeet! Prampurje alas!
-Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! -- Hei vaan, myrsky, riehu,
-kunnes halkeat, jos tilaa riittää!
-
-    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Ferdinand, Gonzalo ja muita tulee.)
-
-ALONZO.
-Pidä varasi, hyvä laivamies! Missä on kapteeni? Kestäkää kuin miehet!
-
-LAIVAMIES.
-Olkaa hyvät, pysykää kannen alla.
-
-ANTONIO.
-Poosmanni, missä on kapteeni?
-
-LAIVAMIES.
-Ettekö häntä kuule? Tiellä olette täällä. Pysykää kopissanne! Te vaan
-autatte myrskyä.
-
-GONZALO.
-No, no, ystävä, tyynny.
-
-LAIVAMIES.
-Kyllä, jos merikin tyyntyy. Pois täältä! Mitä nämä mässääjät kuninkaan
-nimestä piittaavat? Pois kojuunne! Vaiti! Älkää häiritkö meitä.
-
-GONZALO.
-No, no, muista ketä on laivassasi.
-
-LAIVAMIES.
-Ei ketään, jota enemmän rakastaisin kuin omaa itseäni. Olette
-neuvosmies: jos voitte käskeä nämä elementit vaikenemaan ja heti
-paikalla rakentaa rauhaa, niin emme me tästä lähtien kättämme köyteen
-laske; käyttäkää valtaanne! Jos ette sitä voi, niin kiittäkää Jumalaa,
-että olette näin kauan elänyt; ja valmistukaa kojussanne viimeiseen
-lähtöönne, jos niiksi tulisi. -- Liukkaat liikkeet, pojat! -- Pois
-tieltä, sanon!
-
-    (Poistuu.)
-
-GONZALO.
-Tuosta miehestä saan paljon lohdutusta. Hän ei näytä siltä kuin hän
-veteen hukkuisi; hänellä on muoto kuin aito hirtehisen. Hyvä sallimus,
-pysy päätöksessäsi, että hän on hirtettävä! Tee hänelle aiottu nuora
-laivaköydeksi meille, sillä omamme ei meitä paljoakaan auta. Jos hän ei
-ole hirsipuun oma, niin on meidän tilamme surkuteltava.
-
-    (Poistuvat kaikki.)
-    (Laivamies palajaa.)
-
-LAIVAMIES.
-Pramtanko alas! Liukkaat liikkeet! Alemma, alemma! Koittakaa pingoittaa
-emäpurjetta! (Huutoja kannen alta.) Hiiteen senkin ulvonta! Nuohan
-huudollansa hämmentävät myrskyn ja meidän askareemme.
-
-    (Sebastian, Antonio ja Gonzalo palajavat.)
-
-Joko taas? Mitä täällä teette? Jätämmekö kaikki ja hukumme? Onko teillä
-halu upota?
-
-SEBASTIAN.
-Rutto suusi syököön, sinä rähisevä, jumalaton armoton koira!
-
-LAIVAMIES.
-No, käykää sitten työhön te.
-
-ANTONIO.
-Hirteen sinä, senkin koira! Äpärä, hävytön suunpieksijä, tiedä, että me
-vähemmin pelkäämme hukkumista kuin sinä.
-
-GONZALO.
-Minä vastaan siitä, ettei hän huku, vaikka laiva ei olisi paksumpi
-pähkinänkuorta ja niin hatara kuin pohjaton portto.
-
-LAIVAMIES.
-Tuuleen päin, tuuleen päin! Kaksi purjetta ylös! Takaisin ulapalle!
-Anna mennä!
-
-    (Merimiehiä tulee läpimärkinä.)
-
-MERIMIEHET.
-Rukoilkaa, rukoilkaa! Nyt perii hukka.
-
-LAIVAMIES.
-Suin päinkö järveen?
-
-GONZALO.
-                     Kuningas ja prinssi
-Jo rukoilevat; tehkäämme me samoin;
-Yks meill' on kohtalo.
-
-SEBASTIAN.
-                       Mult' uupuu maltti.
-Nuo juopot peijanneet on meiltä hengen.
-Suupaltti konna, -- kymmenesti nielköön
-Sun meren tyrsky!
-
-GONZALO.
-                  Ei, hän kuolee hirteen,
-Vaikk' inttäis vastaan joka vesitilkka
-Ja kitans' avais hänet nielläkseen.
-
-    (Sekavaa melua kannen alta: "Jumala armahtakoon meitä!" --
-    "Ajamme karille! Ajamme karille." -- "Hyvästi, vaimo ja
-    lapset!" -- "Hyvästi, veli." -- "Ajamme karille! Ajamme
-    karille!")
-
-ANTONIO.
-Kuninkaan kanssa hukkukaamme kaikki.
-
-    (Poistuu.)
-
-SEBASTIAN.
-Nyt jäähyväiset hälle lausukaamme.
-
-    (Poistuu).
-
-GONZALO.
-Antaisin nyt vaikka tuhat virstaa vettä auran alasta kuivaa maata,
-laihaa nummea, ruskeata kanervikkoa tai mitä hyvänsä. Tapahtukoon
-taivaan tahto! Mutta hupaista olisi kuitenkin kuivalla kuolla.
-
-    (Poistuu.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Saari. Prosperon majan edusta.
-    (Prospero ja Miranda tulevat.)
-
-MIRANDA.
-Rakas isä, taitonne jos raivoon saanut
-Nuo hurjat aallot on, niin tyyntäkää ne.
-Palavan pi'en satanut ois pilvi,
-Jos taivaan otsaan ei ois meri vyörryt
-Ja sammuttanut lieskaa. Kuinka kärsin,
-Kun näin nuo kärsiväiset! Uljas laiva,
-Joss' ylväit' oli olennoita varmaan,
-Nyt pirstaleina! Hätähuuto aivan
-Sydäntä vihloi. Upposivat, raukat.
-Jos voiman jumala ma oisin ollut,
-Maan sisään meri vajonnut ois ennen,
-Kuin saanut niellä moisen kelpo laivan
-Väkineen kaikkineen.
-
-PROSPERO.
-                     Oi, tyynny, tyynny!
-Pois pelko! Hellä sydämmesi tietköön:
-Ei turmaa tullut.
-
-MIRANDA.
-                  Tuskaa, voi!
-
-PROSPERO.
-                               Ei turmaa.
-Mit' olen tehnyt, sen ma tein sun tähtes,
-Sun, rakkaimpani, sun, mun tyttäreni.
-Et tiedä, ken sa olet, etkä tiedä
-Mun syntyäni, että suuremp' olen
-Kuin Prospero, tään halvan majan herra
-Ja yhtä halpa isäsi.
-
-MIRANDA.
-                     Ei tullut
-Enempi tieto mieleeni.
-
-PROSPERO.
-                       Nyt aika
-On ilmi tuoda kaikki. Yltän' auta
-Tää taikavaippa. -- Noin! (Laskee maahan vaippansa.)
-                           Nyt tuossa viru,
-Mun taitoni! -- Oi, pyyhi silmäs, tyynny!
-Tään haaksirikon julman näytelmän,
-Mi kaiken sinun säälis saattoi kuohuun,
-Niin tarkkaan taidollani järjestin ma,
-Niin varovasti, ettei henkeäkään,
-Ei, hiustakaan ei hukkaan ole mennyt
-Yhdeltäkään tuon laivan olennoista,
-Jonk' uppoomisen näit ja huudon kuulit.
-Mut istu! Nyt saat lisää tietää.
-
-MIRANDA.
-                                 Usein
-Aloitte mulle kertoa ken olen,
-Mut kesken jäi se, turhaan utelin ma,
-Ja loppu kuului: "viel' ei!"
-
-PROSPERO.
-                              Nyt on aika;
-Nyt itse hetki kuulemaan sua vaatii.
-Siis tottele ja kuule! Voitko muistaa
-Sit' aikaa, jolloin täss' ei majass' oltu?
-Epäilen, voitko: kolmen vanha vielä
-Et silloin ollut.
-
-MIRANDA.
-                  Muistan, isä.
-
-PROSPERO.
-                                Mitä?
-Kodinko toisen, toiset ihmisetkö?
-Sanoppa jokin esine, min kuva
-On painunut sun mielees.
-
-MIRANDA.
-                         Loitoll' on se
-Ja unta pikemmin kuin todellista
-Tuo muistitietoni. Mull' eikö ollut
-Noin neljä, viisi piikaneittä muinoin?
-
-PROSPERO.
-Oli, oli enemmänkin. Mutta kuinka
-Tuo mielessäsi elää? Mitä muuta
-Näet synkäst' ajan hämystä? Jos muistat,
-Mit' ennen tapahtui kuin tänne tulit,
-Niin tänne tulos muistat myös.
-
-MIRANDA.
-                               En muista.
-
-PROSPERO.
-Kakstoista, kaksitoista vuotta sitten
-Milanon herttuana isäs oli
-Ja suurivaltaisena ruhtinaana.
-
-MIRANDA.
-Te ettekö siis ole isäni?
-
-PROSPERO.
-Hyvehen esikuva oli äitis,
-Mun tyttärekseni hän sinut sanoi;
-Milanon herttua sun isäs oli,
-Ja ainoo lapsensa siis ruhtinatar,
-Ei mikään halvempi.
-
-MIRANDA.
-                    Oi, jumalani!
-Mik' ilkijuoni meidät sieltä syöksi?
-Vai onniko?
-
-PROSPERO.
-            Laps hyvä, kumpainenkin:
-Niin, ilkeys se meidät sieltä syöksi,
-Mut onni tänne auttoi.
-
-MIRANDA.
-                       Mieltä särkee,
-Kun aattelen, kuink' olin vaivaks teille,
-Jos koht' en muista. Jatkakaa, ma pyydän.
-
-PROSPERO.
-Antonio, mun veljeni, sun setäs --
-Mua kuule! -- että veli voipi olla
-Niin kavala! -- hän, jota sinun jälkees
-Rakastin ennen muita, jolle annoin
-Ma maani hallinnon, jok' oli valloist'
-Etevin silloin, niinkuin Prosperokin
-Ol' ruhtinoista, arvoisuuttaan kuulu
-Ja taiteiss' ylevissä verraton.
-Kun näihin hehkui haluni, niin heitin
-Ma veljelleni kaiken hallituksen,
-Jäin vieraaks maalleni ja vaivuin aivan
-Salaisiin tutkimuksiin. Viekas setäs, --
-Mua kuunteletko?
-
-MIRANDA.
-                 Mitä tarkimmasti.
-
-PROSPERO.
-Opittuaan kuink' anomusta myöntää
-Tai kieltää tulee, ketä auttaa lentoon
-Ja keltä siivet taittaa, uusiks aivan
-Mun teki omat luomani, ne muutti
-Tai muuten muodosti. Virittimiinsä
-Kun näin sai viranpitäjät ja virat,
-Niin kaikkein sydämmet hän pani soimaan
-Mit' ääntä halusi; kuin loisiköynnös
-Ruhtinarunkoni hän peitti aivan
-Ja mehun minust' imi. -- Sin' et kuule.
-
-MIRANDA.
-Oi, kuulen, isä hyvä.
-
-PROSPERO.
-                      Tarkoin kuule!
-Etuni maalliset kun näin löin laimin,
-Erakkon' elellen ja henkeäni
-Edistäin töissä, joiden salaisuutt' ei
-Yleisö pysty tajumaan, niin heräs
-Viekkaassa veljessäni himo häijy.
-Mun luottamukseni, kuin hyvä isä,
-Hänessä vilpin siitti, vastasuuntaan
-Yht' yltävän kuin luottamukseni,
-Joll' ei niin määrää ollut. Toden totta,
-Rajaton uskomus! Näin mahtaellen,
-Ei kaikilla mun tuloillani yksin,
-Vaan vallallani lisäks, -- niinkuin mies,
-Mi valheen-matkinnallaan muistins' saattaa
-Totuutta vastaan moiseen syntivelkaan,
-Ett' itse valheens' uskoo -- hän nyt luuli
-Herttuaks itsensä, kun hallitsijan
-Vaan ulkotointa harjoitti ja mua
-Edusti vaan: siit' yltyi vallanhimo, --
-Kuuletko?
-
-MIRANDA.
-          Tuonhan kuurokin jo kuulis.
-
-PROSPERO.
-Ja ettei juopaa jäis tuon osan ja
-Sen väliin, jolle osaansa hän näytti,
-Täysvaltiaaks Milanossa hän pyrki.
-Mun mies poloisen, jolle valtakunnaks
-Jo kirjastoni riitti, kelvottomaks
-Hän ruhtinuuteen katsoi maalliseen
-Ja Neapelin kanssa liiton teki --
-Niin janosi hän valtaa -- vuosiveroon
-Sitoutuen ja uskollisuusvalaan,
-Kuninkaan kruunun alle herttuan kruunun
-Alistamaan ja -- oi, Milano parka! --
-Sun, siihen asti nöyrtymättömän,
-Syvimpään nöyryytykseen masentamaan.
-
-MIRANDA.
-Oi, taivas!
-
-PROSPERO.
-            Ehdot kuule nyt ja päätös,
-Ja sano sitten, tuoko oli veli.
-
-MIRANDA.
-Oi, syntist' olis mummostani muuta
-Kuin hyvää ajatella: kelpo äidist'
-On usein huonot lapset.
-
-PROSPERO.
-                        Ehdot kuule:
-Tuo Neapelin kuningas, mun vanha
-Viholliseni, suostui veljen' pyyntöön
-Ett' tunnustusta luvattua vastaan
-Ja veroa -- en tiedä, kuinka suurta --
-Hän valtakunnast' oiti karkoittaisi
-Mun omaisineni, ja veljelleni
-Milanon kruunun arvoinensa jättäis.
-Nyt joukko pettureita pestattiin
-Ja määräyönä Antonio avas
-Milanon portit; kalman mustass' yössä
-Kätyrit laahasivat sieltä mun
-Ja sun, jok' ääneen' paruit.
-
-MIRANDA.
-                             Surkeata!
-En muista, kuinka silloin paruin, mutta
-Taas olis syytä parkuun: kertomanne
-Pusertaa silmist' itkun.
-
-PROSPERO.
-                         Lisää kuule;
-Sun sitten johdan nykyhetken toimiin,
-Jot' ilman olis kertomani turhaa.
-
-MIRANDA.
-Miks meit' ei hengilt' ottaneet he oiti?
-
-PROSPERO.
-Hyvinpä kysyt, lapsi! Kyselmääsi
-Syyt' annoinkin. He eivät tohtineet --
-Niin suuress' olin kansan suosiossa --
-Työhönsä moista verileimaa painaa,
-Vaan kauniiks kaunistivat aikeens' inhan.
-Lyhyesti: purteen paiskasivat meidät,
-Merille veivät jonkun peninkulman;
-Varalla siell' ol' laho laivarani,
-Takluuton, mastoton ja purjeeton;
-Rotatkin vaistost' oli hyljänneet sen.
-Panivat tuohon meidät; siinä saimme
-Merelle huutaa, joka vastaan ärjyi,
-Ja tuuleen huoata, mi vastaan huokas,
-Lisäten säälillään vaan tuskiamme.
-
-MIRANDA.
-Voi, kuinka silloin huoleks olin teille!
-
-PROSPERO.
-Ei, suojeleva olit enkelini!
-Sa taivaallista rohkeutta täynnä
-Hymyilit, taakkaani kun vaikeroiden
-Ma suolapisaroilla merta juotin:
-Näin annoit voimaa mulle kestämään
-Kaikk' onnen vaiheet.
-
-MIRANDA.
-                      Kuinka maalle päästiin?
-
-PROSPERO.
-Jumalan sallimasta. Meillä oli
-Raitista vettä sekä ruokaa, jota
-Ylimys Gonzalo Neapelista,
-Jok' oli hankkeen täyttäjäksi pantu,
-Hyvyyttään antoi meille, sekä lisäks
-Kalua, liinaa, vaatett' yltäkyllin,
-Jost' oli suuri hyöty. Mies tuo jalo,
-Kun kirjan ystäväksi minut tiesi,
-Kirjastostani hankki kirjoja,
-Jotk' ovat mulle valtaa kallihimmat.
-
-MIRANDA.
-Oi, jos sen miehen saisin kerran nähdä!
-
-PROSPERO.
-Nyt minä nousen. Alallas sa istu
-Ja kuule, miten merihätä päättyi.
-Tulimme tähän saareen; täällä minä
-Opettajanas paremmin sua neuvoin
-Kuin muut nuo ruhtinaat, joill' enemp' aikaa
-On turhuuteen kuin lastens opetukseen.
-
-MIRANDA.
-Palkitkoon taivas teidät! Ja nyt, isä, --
-Tuo mieltän' yhä vaivaa -- mistä syystä
-Te myrskyn nostitte?
-
-PROSPERO.
-                     Saat tietää senkin.
-lhala ihme, auli onnetar,
-Nykyinen valtiaani, näille maille
-Toi vihamieheni. Ma tietäjänä
-Älyän, että nyt on korkeimmallaan
-Mun onnentähteni; sen tenhovoiman
-Jos nyt ma laiminlyön, niin ijäks mennyt
-On onneni. Enempää älä kysy.
-Sua unettaa: tuo väsymys on hyvää,
-Sen valtaan antau. -- Et voikaan muuta. --
-    (Miranda nukkuu.)
-Hoi, palvelijani! Nyt olen valmis.
-Tule, Ariel, tule!
-
-    (Ariel tulee.)
-
-ARIEL.
-                   Terve, suuri mestar',
-Ylevä herra, terve! Toimeen altis
-On käskyläises. Lentämäänkö vaadit,
-Uimaanko, pilven patsaall' ajamaanko,
-Vai tuuleen syöksymäänkö? Käskys Ariel
-Tarmonsa takaa täyttää.
-
-PROSPERO.
-                        Sano, henki,
-Panitko myrskyn toimeen niin kuin käskin?
-
-ARIEL.
-Täsmälleen aivan.
-Kuninkaan laivaan iskin; kupuun, keulaan,
-Kannelle, joka kojuun vuorotellen
-Viritin kauhun; joskus jakaannuin ma,
-Leimuillen milloin missä: kokkapuussa,
-Raa'assa, mastoss' erikseen ma lieksoin,
-Siit' yhteen taasen hulmahdin. Zeun tulet,
-Kamalan pauantehen ennustajat,
-Nopeemmin eivät silmän ohi kiidä;
-Salamat, liekit, rikkivaajat näytti
-Hätyyttävän suurvaltaa Neptunonkin,
-Järkyttäin rohkeit' aaltoja ja pannen
-Hirmuisen kolmikärjen huojumaan.
-
-PROSPERO.
-Sa uljas henki! Oliko niin vahvaa
-Ja lujaa ketään, ett'ei mieli mennyt?
-
-ARIEL.
-Ei yhtä, jok' ei kuumeen houreiss' ollut
-Ja tehnyt hullun töitä. Meren vaahtoon
-Syöksyivät kaikki, myöskin merimiehet,
-Ja laivan jättivät, jok' ilmituleen
-Nyt leimahti. Kuninkaan poika Ferdinand,
-Hivukset päässä törröllään kuin kaisla,
-Juoks' eellä, huutain: "Helvetti on tyhjä
-Ja kaikki pirut irti".
-
-PROSPERO.
-                       Hyvin tehty.
-Lähellä rantaa, niinkö?
-
-ARIEL.
-                        Rannass' aivan.
-
-PROSPERO.
-Ei ketään hukkunut?
-
-ARIEL.
-                    Ei hivuskarvaa.
-Ei vaatteissa niin tahraa, ehommat vaan
-Olivat entistänsä. Pitkin saarta
-Hajoitin heidät parvittain, kuin käskit.
-Kuninkaan pojan yksin maalle heitin.
-Hän huokauksin jäähdyttää nyt ilmaa,
-Sopessa kolkoss' istuu suruissansa
-Ristissä käsin näin.
-
-PROSPERO.
-                     Mut kuinka kävi
-Kuninkaan laivan merimiesten, kuinka,
-Ja muiden laivain?
-
-ARIEL.
-                   Laiva kuninkaan
-Satamass' on sen lahden pohjukassa,
-Miss' sydänyönä kerran minun käskit
-Bermudan myrskyisiltä saarilta
-Kastetta noutaa; siellä turvass' on se.
-Kaikk' ajoin merimiehet kannen alle,
-Miss' osaks taiast', osaks uuvunnasta
-Nyt nukkuvat. Muut laivat vihdoin, jotka
-Ma hajoitin, nyt yhtyneet on jälleen,
-Ja Välimertä kyntäin Neapeliin
-Suruissaan palajavat, luullen, ett' on
-Kuninkaan laiva hukkunut ja että
-Hän itse meren pohjass' on.
-
-PROSPERO.
-                            Työs, Ariel,
-Sa tarkoin teit; mut viel' on tehtävää.
-Mik' aika nyt on?
-
-ARIEL.
-                  Yli puolipäivän.
-
-PROSPERO.
-Kaks tuntilasin juoksemata vähin.
-Täst' yhdeksään on aika meille kallis.
-
-ARIEL.
-Siis lisää työtä? Näin kun mua vaivaat,
-Suo että lupauksestas muistutan,
-Mi viel' on täyttämättä.
-
-PROSPERO.
-                         Ynseiletkö?
-No, mitä vielä vaadit?
-
-ARIEL.
-                       Vapautta.
-
-PROSPERO.
-Vaikk' ohi viel' ei aikas? Vaiti siitä!
-
-ARIEL.
-Suvaitse muistaa uskolliset työni:
-En valehdellut, hairaust' en tehnyt,
-Napissut, nurissut en ole. Vuodeks
-Lupasit minut vapaaks.
-
-PROSPERO.
-                       Unhotitko
-Mist' ahdistuksesta sun päästin?
-
-ARIEL.
-                                 En.
-
-PROSPERO.
-Unohditpa. On mielestäsi raskas
-Suolaisen meren mutaa kahlata,
-Selässä lentää tuiman pohjatuulen,
-Maan uumenissa pengastaa, kun kylmäst'
-On routaantunut maa.
-
-ARIEL.
-                     Ei, toden totta.
-
-PROSPERO.
-Valetta, ilkipeto! Unhotitko
-Sycorax velhon inhan tuon, jonk' oli
-Ikä ja luihuus koukistanut? Mitä?
-
-ARIEL.
-En.
-
-PROSPERO.
-    Unhotitpa. Hän mist' oli? sano.
-
-ARIEL.
-Algierista.
-
-PROSPERO.
-            Vai niin? Mun kerran kuussa
-Sinulle täytyy muistuttaa, mik' olit,
-Kosk' unhotat sen. Kirottu tuo velho
-Noituudestaan ja monist' ilkitöistään,
-Joit' ihmiskorva kuulla kammoo, syöstiin
-Maanpakoon Algierista, niinkuin tiedät.
-Hält' yhden teon tähden henki säästyi;
-Niin, eikö totta?
-
-ARIEL.
-                  Totta.
-
-PROSPERO.
-                         Raskahana
-Tuon kuoppasilmän toivat merimiehet
-Ja tänne jättivät. Sa, orjani,
-Sa silloin häntä palvelit, niin kerroit.
-Mut koska olit henki liian hento
-Tuon velhon iljettäviin törkytöihin
-Ja apus kielsit pois, niin hän sun salpas
-Kätyriensä voimakkaampain kautta
-Ja hillittömän vihan vimmassa
-Halaistuun honkaan. Tuossa onkalossa
-Sa tuskissasi kytkettynä istuit
-Kakstoista vuotta. Hän sill' aikaa kuoli,
-Ja tyrmässäs sa voihkit yhtä taajaan
-Kuin myllynratas kalkkaa. Tällä saarell'
-Ei silloin muuta ihmisluomaa ollut
-Kuin velhon poika, täällä penikoittu,
-Tuo kailo vaihdokas.
-
-ARIEL.
-                     Niin, Caliban.
-
-PROSPERO.
-Niin, hölmö! Juuri Caliban, hän, joka
-Nyt mua palvelee. Sa tiedät, mistä
-Sun löysin kitumasta. Valitukses
-Sai suden ulvomaan ja rintaa vihloi
-Karhunkin ikijulman. Tuskas oli
-Kuin tuskaa helvetin, ja siit' ei päästää
-Sycorax voinut. Munpa taitoni --
-Kun tulin ja sun kuulin -- auki hongan
-Repäisi ja sun päästi.
-
-ARIEL.
-                       Kiitos, herra!
-
-PROSPERO.
-Jos vielä nuriset, niin halon tammen
-Ja pahkuisiin sen sisuksiin sun suudin,
-Siell' ulistakses kaksitoista vuotta.
-
-ARIEL.
-Anteeksi, herra! Käskynne ma täytän
-Ja kummittelen kiltisti.
-
-PROSPERO.
-                         Se tee,
-Niin kahden päivän päästä olet vapaa.
-
-ARIEL.
-Oi, kiitos, jalo herra! Mitä tulee,
-Sanokaa, mitä tulee minun tehdä?
-
-PROSPERO.
-Pukeu meren neidoks; näkyväinen
-Vaan mulle ollos; yksikään muu silmä
-Ei saa sua nähdä. Mene, muotos muuta,
-Ja tule sitten tänne. Pois, ja joutuun!
-    (Ariel poistuu.)
-Heräjä, sulolapsi! Hyvin nukuit.
-Heräjä!
-
-MIRANDA.
-        Ihmeellinen tarinanne
-Mun uneen uuvutti.
-
-PROSPERO.
-                   Pois uni viskaa.
-Nyt Calibanin luo, tuon orjan, joka
-On aina häijy suustaan.
-
-MIRANDA.
-                        Hän on konna;
-En kärsi häntä nähdä.
-
-PROSPERO.
-                      Tuiki tarpeen
-Hän näissä oloiss' on. Hän tulen laittaa,
-Puut meille kantaa, hyötytyötä tekee
-Jos jotakin. -- Hoi! Orja! Caliban!
-Maan möhkö, vastaa!
-
-CALIBAN (ulkoa).
-                    Kyllin siell' on puita.
-
-PROSPERO.
-Hoi, tänne, sanon! Muutakin on työtä.
-No, joutuun, kilpikonna!
-    (Ariel palajaa vedenneidoksi puettuna.)
-Ihana ilme! Soma Ariel,
-He, kuules mitä kuiskaan.
-
-ARIEL.
-                          Kyllä, herra.
-
-    (Poistuvat.)
-
-PROSPERO.
-Ruttoinen ruoja, pirun penikoima
-Kirotun äitis kanssa, tule esiin!
-
-    (Caliban tulee.)
-
-CALIBAN.
-Oo, kaste kirotumpi kuin mink' äiti
-Siveli korpinsiivin liejusuolta,
-Norukoon teihin! Lietsokohon louna
-Ja ruumihinne ruvin peittäköön!
-
-PROSPERO.
-Tuost' yöllä jäsenkatkon saat sa varmaan;
-Et hengittää voi pistoksilta; peikot,
-Jotk' öisin elämöivät, kimppuus käyvät,
-Näpistäin kirjavaks kuin mesimöykyn
-Sun ruumiisi, ja joka näpinjälki
-Se äilehtii kuin mehiläisen pisto.
-
-CALIBAN.
-Nyt tahdon lounastaa. Tää saari mun on,
-Sen Sycoraxilt', äidiltäni perin.
-Pois ryöstit multa sen. Kun ensin tulit,
-Hyväilit, kuihkoit mua, marjavettä
-Minulle juotit, nimittämään neuvoit
-Tuon pienen valon ja tuon suuren, jotka
-öin, päivin palavat. Sua rakastin ma,
-Ja näytin sulle saaren kaikki aarteet,
-Karumaat, vehmaat, lähteet, suolakaivot.
-Voi, että tein sen! -- Äidin rikkeet teihin,
-Lepakot, konnat, kuoriaiset kaikki!
-Muut' alamaist' ei sinulla kuin minä,
-Jok' ennen olin oma kuninkaani;
-Nyt tähän kovaan kallioon mun salpaat,
-Muun maan kun multa ryöstit.
-
-PROSPERO.
-                             Valheen henki,
-Et tunne hyvyyttä, vaan piiskaa. Pidin
-Sua, haaskaa, ihmistavoin; otin sinut
-Majaani asumaan, siks kunnes koitit
-Häväistä tyttäreni kunnian.
-
-CALIBAN.
-Ho, ho, ho! Paha, ettei tullut tehdyks.
-Mua estit; muuten Calibaneill' oisin
-Ma kansoittanut saaren.
-
-PROSPERO.
-                        Inha orja,
-Johonka hyve pieninkään ei pysty,
-Vaan paheet kaikki! Turviini sun otin,
-Puhumaan vaivoin sain sun, joka hetki
-Opetin sulle yhtäkin; kun sinä,
-Sen villikko, et tiennyt mitä mielit,
-Vaan mylvit niinkuin eläin, neuvoin sulle
-Sanoja, millä mieles ilmi tuoda.
-Mut, siitä huolimatta, halpaan luontoos
-Jotakin jäi, jot' inhoo jalo luonne.
-Siis ansiosta kallioon sun kytkin,
-Vaikk' enemmän kuin vankeutt' ansaitsit.
-
-CALIBAN.
-Opetit puhumaan mun; hyöty siit' on
-Ett' opin kiroomaan. Sun rutto syököön
-Tuost' opetuksestas!
-
-PROSPERO.
-                     Pois, velhon pentu!
-Tuo puita! Joutuun, muista se! Viel' askart'
-On muutakin. Haa, jupisetko, peto?
-Jos niskoittelet tai jos laimin lyöt
-Mun käskyni, luuvalon sinuun isken,
-Jäseniis noidun vetotaudin, panen
-Niin mylvimään sun, että ulinaasi
-Pedotkin säikkyy.
-
-CALIBAN.
-                  Älkää, minä pyydän.
-    (Syrjään.)
-Totella täytyy; mahdillaan hän voisi
-Pakottaa vasallikseen Seteboonkin,
-Emoni jumalan.
-
-PROSPERO.
-               No, orja, mene!
-
-    (Caliban poistuu.)
-
-    (Ariel palajaa näkymättömänä, soitellen ja laulaen.
-    Ferdinand seuraa häntä.)
-
-        Arielin laulu:
-
-    Tänne keltahiekallen
-    Nyt käsikkäin,
-    Niiaten ja suudellen
-    Ja pyörittäin!
-    Sipsutellen hyppikää,
-    Henget kaikki säistäkää!
-    Vait! vait!
-        (Erinäisiä ääniä.)
-               Hau! hau!
-    Se halli kait.
-        (Erinäisiä ääniä.)
-                   Hau, hau!
-    Vait! Kuules vaan!
-    Jo kukko se laulavi lauluaan:
-    Kukkukiekuu!
-
-FERDINAND.
-Mist' on tuo sointo? Ilmasta? Vai maasta?
-Se vaikeni jo: -- saaren jumalata
-Varmaankin palvellaan. Kun rannall' istuin
-Ja isävainaatani taaskin itkin.
-Vesiltä luokseni tuo ääni hiipi,
-Sulavin soinnuin lientäin tuskiani
-Ja meren hyrskää; sitä seurasin ma
-Tai pikemmin se myötänsä mua veti.
-Nyt poissa on se. -- Ei, se taasen alkaa.
-
-        Arielin laulu:
-
-    Nyt viittä syltä syvät veet
-    Sun peittää isäsi;
-    Koralliks luut on siirtyneet
-    Ja silmät helmiksi;
-    Näet meri kaikki helmassaan
-    Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.
-    Mut aallotar soittaa, -- kuules, oi! --
-    Piu, pau, kuolinkello se soi.
-
-    KUORO.
-    Piu, pau.
-
-FERDINAND.
-Tuo laulu isästän' on hukkuneesta. --
-Ei kuolevainen laula noin; tuo sävel
-Ei ole maasta -- ylhäältä se soipi.
-
-PROSPERO.
-Silmäisi ripsillinen verho nosta
-Ja sano, mitä tuolla näet.
-
-MIRANDA.
-                           Kuin? Henki?
-Oi, kuinka tähystää se! Tiedä, isä,
-Ihana on se; -- mutta se on henki.
-
-PROSPERO.
-Ei, laps! Se syö ja nukkuu, aistit sillä
-On niinkuin meillä. Sulho tuo, min näet,
-Mukana haahdess' oli. Jos ei suru,
-Kauneuden syöpä, häntä rumentaisi,
-Hän sinust' olis pulska. Kadonneita
-Hän tovereitaan etsii.
-
-MIRANDA.
-                       Minust' on hän
-Olento jumalallinen; maan päällä
-Noin ylevää en ole nähnyt koskaan.
-
-PROSPERO (syrjään).
-Nyt, näemmä, käy se niin kuin mielin. -- Ariel,
-Sa oiva henki, kahden päivän päästä
-Sin' olet vapaa.
-
-FERDINAND.
-                 Jumalatar varmaan,
-Jot' äsken lauluin palveltiin! -- Ma pyydän,
-Suvaitkaa, tällä saarell' asuttenko,
-Ja tohtisinko tiedustaa, kuin täällä
-Mun tulee käyttäidä; mut tärkein pyyntö,
-Vaikk' esitän sen viimeks: ihme kaunis,
-Oletko tyttö, vaiko et?
-
-MIRANDA.
-                        En ihme,
-Mut tyttö kyllä.
-
-FERDINAND.
-                 Kieltäni! Oi, taivas!
-Sen kielen puhujista suurin olen,
-Jos vaan nyt olisin sen kotomaassa.
-
-PROSPERO.
-Kuin? Suurin? Neapelin kuningas
-Jos kuulis tuon, mik' oisit?
-
-FERDINAND.
-                             Mikä nytkin,
-Mies halpa vaan, jok' ihmeeks sinun kuulen
-Puhuvan Neapelin kuninkaasta.
-Hän kuulee mua, ja sen vuoks min' itken;
-Kuningas itse olen. Silmistäni
-Ei ole tulva laannut siitä, kuin
-Isäni, kuninkaan, näin hukkuvan.
-
-MIRANDA.
-Oi, surkeaa!
-
-FERDINAND.
-             Niin, kaikin miehinensä.
-Milanon herttua ja kunnon poikans'
-Olivat mukana.
-
-PROSPERO.
-               Milanon herttua
-Ja vielä kunnokkaampi tyttärensä
-Tuon vääräks näyttää vois, jos olis aika. --
-    (Syrjään.)
-Ens' yhtymällä iskivät jo silmää.
-Tuost', oiva Ariel, sa vapaaks pääset. --
-    (Ääneen.)
-Sananen, herraseni! Pelkään, että
-Olette tehnyt vääryytt' itsellenne.
-
-MIRANDA.
-Miks on noin tyly isä? Tuo mies kolmas
-On näkemiäni, ja ensimmäinen,
-Mi sai mun huokaamaan. Oi, sääli, käännä
-Puoleeni isä!
-
-FERDINAND.
-              Impikö ja vapaa,
-Niin Neapelin kuningattareksi
-Sun nostan.
-
-PROSPERO.
-            Hiljaa, herra! Sana vielä! --
-    (Syrjään.)
-He toistens' ovat pauloissa; mut täytyy
-Tuo huojas kauppa vaikeuttaa, muuten
-Voi helppo saanti halvaks tehdä voiton. --
-    (Ääneen.)
-Sananen vielä! Sua vaadin, seuraa!
-Anastit nimen, jok' ei omas ole;
-Vakoojana sa tähän saareen tulit,
-Pois multa, omistajalt' oikealta,
-Sen ryöstääkses.
-
-FERDINAND.
-                 En, kautta kunniani!
-
-MIRANDA.
-Pahuutt' ei moisess' asu temppelissä.
-Jos noin on kaunis pahan hengen maja,
-Niin hyville se kelpais asunnoksi.
-
-PROSPERO (Ferdinandille).
-Mua seuraa! -- Sinä häntä älä puolla;
-Hän pettur' on. -- No, tule! Yhteen jamon
-Sun niskasi ja jalkas; merivettä
-Sa juoda saat, ja ruokanasi olkoon
-Laho-juuret, ojakuorikot ja törtöt,
-Joiss' ovat terhot siinneet. Mua seuraa!
-
-FERDINAND.
-En. Panen vastaan moista kohtelua,
-Väellä kunnes vihamies mun voittaa.
-
-    (Paljastaa miekkansa, mutta tenhoutuu niin, ettei voi liikahtaa.)
-
-MIRANDA.
-Isä rakas, älä koittele hänt' ylen;
-Hyv' on hän, vaaraa hänest' ei.
-
-PROSPERO.
-                                Kas vaan!
-Munako kanaa neuvoo? -- Tuppeen miekkaa,
-Kavaltaja! Sa uhkaat vaan, mut lyödä
-Et uskalla, niin syyllinen on tuntos.
-Vastusta älä tee! Ma tällä saarell'
-Aseettomaks sun tehdä voin, niin että
-Kädestäs miekka vaipuu.
-
-MIRANDA.
-                        Isä hyvä!
-
-PROSPERO.
-Pois! Minuss' älä riipu!
-
-MIRANDA.
-                         Armahtakaa!
-Hänestä takaan.
-
-PROSPERO.
-                Vait! Jos sanan sanot,
-Niin soimaan, jopa vihaan sua. Mitä!
-Vai puollat pettäjää! Hyi! Luulet, ett'ei
-Hänt' ole kauniimpaa, kun hänet vaan
-Ja Calibanin tunnet. Hupsu tyttö!
-Tuon suhteen muut on miehet enkeleitä,
-Hän muiden suhteen ihka Caliban.
-
-MIRANDA.
-Siis vähään tyytyy lempeni: en pyydä
-Miest' ihanampaa nähdä.
-
-PROSPERO (Ferdinandille).
-                        Tule! Seuraa!
-Nyt jäntees ovat niinkuin lapsen heikot
-Ja hervottomat.
-
-FERDINAND.
-                Aivan. Elon tarmo
-On niinkuin uuvuttama unetarten.
-Isäni surma, ystäväini hukka,
-Tää kurjuuteni ja tuon miehen uhka,
-Mi lannistaa mun, helpot olis kestää,
-Jos kerran päivässä vaan tyrmästäni
-Näkisin tytön tuon. Maan kaikki sopet
-Vapaus vallatkohon! Moinen tyrmä
-On mulle kyllin tilava.
-
-PROSPERO.
-                        Se tepsii. --
-Tule! -- Hyvin, oiva Ariel! --
-    (Ferdinandille.)
-                               Mua seuraa!
-    (Arielille.)
-Yks toimi vielä, kuule!
-
-MIRANDA (Ferdinandille).
-                        Älkää surko!
-Isäni luonne paremp' on, kuin mitä
-Puheestaan päättää voisi; harvinaista
-On hältä moista kuulla.
-
-PROSPERO (Arielille).
-                        Vapaaks tulet
-Kuin tuuli tunturin; mut kaikki toimet
-Tee visusti ja tarkkaan.
-
-ARIEL.
-                         Täsmällensä.
-
-PROSPERO.
-Mua seuratkaa! -- Hänt' älä sinä puolla!
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus
-
-    Toinen seutu samalla saarella.
-
-    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Gonzalo, Adrian,
-    Francisco ja muita tulee.)
-
-GONZALO.
-Iloitkaa, herra! Teillä niinkuin meillä
-On syytä riemuun. Katoamme kalliimp'
-On pelastus. Yleist' on turmiomme:
-Matruusin vaimoll' on ja laivurilla
-Ja kauppamiehelläkin joka päivä
-Samainen aihe suruun. Ihmett' oli
-Tää pelastus; sen harva tuhannesta
-Sanoa vois. Siis surun vastapainoks
-Älyllä lohtu pankaa.
-
-ALONZO.
-                     Vait, ma pyydän!
-
-SEBASTIAN.
-Hänelle lohtu on kuin kylmä liemi.
-
-ANTONIO.
-Hänt' ei niin hevin ripittäjä päästä.
-
-SEBASTIAN.
-Kas, nyt hän paraikaa vetää komppakelloansa; heti kohta se lyö.
-
-GONZALO.
-Herra, --
-
-SEBASTIAN.
-Yks, -- lukekaa!
-
-GONZALO.
-Jos joka huolta hemmotellaan näin,
-Niin saapi hemmottaja --
-
-SEBASTIAN.
-                         Huollutusta.
-
-GONZALO.
-Niin, todellakin, hän siitä huoltuu. Puhutte todemmin kuin aioitte.
-
-SEBASTIAN.
-Ja te ymmärsitte sen viisaammin kuin luulinkaan.
-
-GONZALO.
-Siis, armollinen herra --
-
-ANTONIO.
-Hyi, mikä kielen keittäjä!
-
-ALONZO.
-Ma pyydän, heretkää!
-
-GONZALO.
-Hyvä, minä vaikenen; mutta kuitenkin --
-
-SEBASTIAN.
-Hän ei voi suistaa kieltään.
-
-ANTONIO.
-Pannaanpa vetoa, kumpi ensin alkaa kiekua, hänkö vai Adrian.
-
-SEBASTIAN.
-Vanha kukko.
-
-ANTONIO.
-Kukonpoika.
-
-SEBASTIAN.
-Hyvä! Mitä pannaan vedoksi?
-
-ANTONIO.
-Naurun hahatus.
-
-SEBASTIAN.
-Olkoon menneeksi.
-
-ADRIAN.
-Vaikka tämä saari on aution näköinen --
-
-SEBASTIAN.
-Ha, ha, ha!
-
-ANTONIO.
-Kas niin, nyt on veto maksettu.
-
-ADRIAN.
-Asumaton ja miltei luoksepääsemätön --
-
-SEBASTIAN.
-Niin --
-
-ADRIAN.
-Niin --
-
-ANTONIO.
-Paikalle osattu!
-
-ADRIAN.
-Niin lienee ilma täällä hieno ja viehkeä.
-
-ANTONIO.
-Ilma oli hieno luuska.
-
-SEBASTIAN.
-Niin, ja viehkeä, kuten hän oppineesti huomauttaa.
-
-ADRIAN.
-Ilma täällä henkää meihin niin vienon vienosti.
-
-SEBASTIAN.
-Niinkuin sillä olis keuhkot ja nekin mädät.
-
-ANTONIO.
-Tai niinkuin se olisi suo-lemuilla hajustettu.
-
-GONZALO.
-Täällä on kaikkia, mitä elämiseen tarvitaan.
-
-ANTONIO.
-Oikein, paitse elämäntarpeita.
-
-SEBASTIAN.
-Niitä täällä on vähän tai ei ollenkaan.
-
-GONZALO.
-Kuinka ruohokin on mehevän ja tuoreen näköistä! Kuinka vihantaa!
-
-ANTONIO.
-Maa on todellakin ruosteenkarvainen.
-
-SEBASTIAN.
-Ja vivahtaa pikkuruisen viheriään.
-
-ANTONIO.
-Paljoa hän ei erehdy.
-
-SEBASTIAN.
-Ei; hän vaan kokonaan erehtyy totuudesta.
-
-GONZALO.
-Mutta kummallisinta on kaikesta, ja toden totta melkein uskomatonta --
-
-SEBASTIAN.
-Niinkuin monet muut kummallisuudet, joita valalla vakuutetaan.
-
-GONZALO.
-Että vaatteemme, vaikka vedestä ihan likomärät, kuitenkin ovat
-säilyttäneet uutuutensa ja kiiltonsa; ne näyttävät pikemmin painurilta
-tulleilta kuin suolaveden kastelemilta.
-
-ANTONIO.
-Jos vaan yksikin hänen lakkareistaan voisi puhtia, eiköhän se sanoisi
-häntä valehtelijaksi?
-
-SEBASTIAN.
-Varmaankin, jos ei edessä, niin takana, niinkuin lakkarit tekevät.
-
-GONZALO.
-Minusta vaatteemme ovat nyt yhtä uudet, kuin milloin ne olivat yllämme
-ensi kertaa Afrikassa kuninkaan kauniin tyttären Claribellan ja Tunisin
-kuninkaan häissä.
-
-SEBASTIAN.
-Ne olivat somat häät, ja meillä on hyvä onni paluumatkalla.
-
-ADRIAN.
-Tunisille ei ole onni koskaan suonut semmoista valiota kuningattareksi.
-
-GONZALO.
-Ei sitten Dido-lesken aikojen.
-
-ANTONIO.
-Lesken? No, hiisi olkoon! Mistä sen lesken saitte? Didoko leski?
-
-SEBASTIAN.
-Mitäpä, jos Aeneaskin leskimies? Hyväinen aika, kuinka tuon otatte
-pahaksenne!
-
-ADRIAN.
-Dido-lesken, niinkö? Tuo minua vähän arveluttaa; hän oli Carthagosta,
-eikä Tunisista.
-
-GONZALO.
-Tunis, tietäkää, oli muinoin Carthago.
-
-ADRIAN.
-Vai Carthago?
-
-GONZALO.
-Niin, Carthago, uskokaa pois.
-
-ANTONIO.
-Hänen sanansa voivat enemmän kuin tuo ihmeellinen harppu.
-
-SEBASTIAN.
-Hän on rakentanut muurit, vieläpä huoneetkin.
-
-ANTONIO.
-Mitä mahdotonta hän tästälähin saanee aikaan?
-
-SEBASTIAN.
-Varmaankin vie hän taskussaan kotiin tämän saaren ja antaa sen
-pojalleen omenana.
-
-ANTONIO.
-Ja kylvää siemenet mereen, saadakseen useampia saaria.
-
-GGONZALO.
-Todellakin?
-
-ANTONIO.
-Onneksi olkoon!
-
-GONZALO.
-Herrani, me puhumme siitä, että vaatteemme nyt näyttävät yhtä uusilta
-kuin Tunisissa tyttärenne häissä, joka nyt on kuningatar.
-
-ANTONIO.
-Ja ihanin kuningatar, mikä milloinkaan sinne on viety.
-
-SEBASTIAN.
-Paitse, suokaa anteeksi, Dido-leskeä.
-
-ANTONIO.
-Oo, Dido-leskeä! Niin, Dido-leskeä!
-
-GONZALO.
-Eikö ole, herra, takkini yhtä uusi kuin milloin se ensi päivää oli
-ylläni? Tarkoitan: tavallaan.
-
-ANTONIO.
-Tuo "tavallaan" on hyvin tavoiteltua.
-
-GONZALO.
-Milloin se oli ylläni tyttärenne häissä?
-
-ALONZO.
-Korviini ihan tungette nuo sanat,
-Joit' en ma kuulla tahdo. Jos en koskaan
-Tytärtän' olis sinne naittanut!
-Pois sieltä palatessa poikani
-Ma kadotin; ja tytärkin on poissa,
-Niin Italiast' etähällä, ett'en
-Näe häntä koskaan. Oh! Sa Milanon
-Ja Neapelin vallanperillinen,
-Mik' onkaan meri tursas sinut niellyt?
-
-FRANCISCO.
-Hän kenties elää. Näin kuink' aallot alleen
-Hän paiskasi ja niiden harjall' ajoi.
-Hän vettä polki, tieltään tyrskyt työnsi
-Ja karjaspäitä vastaan rinnoin puski.
-Pääns' uljaan kuohuist' ylentäin, hän sousi
-Tukevin käsin, reima-ottein rantaan,
-Jok' yli aallon syömän perustansa
-Ikäänkuin kättä avuks kurkoitti.
-Varmaankin hengissä hän maalle pääsi.
-
-ALONZO.
-Ei, hän on mennyt!
-
-SEBASTIAN.
-                   Itseänne kiittää
-Te saatte tästä kadosta, kun ette
-Europpaan suonut tyttärenne jäädä,
-Vaan myitte hänet afrikkalaiselle;
-Maanpaoss' on hän siellä silmistänne,
-Joill' aihett' on nyt kaihon kyyneliin.
-
-ALONZO.
-Ma pyydän, vaiti!
-
-SEBASTIAN.
-                  Kaikin polvistuimme
-Ja monin tavoin teitä rukoilimme;
-Ja hän, tuo kaunis sielu, itse horjui
-Velvollisuuden vaiheella ja inhon,
-Kumpaanko puoleen vaa'an kallistaisi.
-Poikanne, varon ma, on ijäks mennyt.
-Enemmän leskiä tuon seikan tähden
-Neapeliss' on nyt ja Milanossa
-Kuin heille lohduks meillä miehiä.
-Syy teidän on.
-
-ALONZO.
-               Ja tappiokin suurin.
-
-GONZALO.
-Sebastian prinssi, lausumanne totuus
-On lemmetön ja aikaan sopimaton.
-Revitte auki haavat vaan, kun teidän
-Ne pitäis kattaa.
-
-SEBASTIAN.
-                  Hyvin puhuttu.
-
-ANTONIO.
-Haavurin tapaan aivan.
-
-GONZALO.
-                       Meillä kaikill'
-On kurja sää, kun teidän, herra, pilvess'
-On otsanne.
-
-SEBASTIAN.
-            Sää kurja?
-
-ANTONIO.
-                       Sangen kurja.
-
-GONZALO.
-Jos tätä saarta viljeleisin, herra --
-
-ANTONIO.
-Niin kylväisi hän tähän viholaista.
-
-SEBASTIAN.
-Tai katinjuustoa tai suolaheinää.
-
-GONZALO.
-Sen kuninkaana mitä tekisin ma?
-
-SEBASTIAN.
-Rupeisi raittiiks viinin puutteessa.
-
-GONZALO.
-Mun yhteiskunnassani kävis kaikki
-Vastaista suuntaa. Kauppaa laisinkaan
-En sallisi, en virkaa nimeksikään,
-En oppinutta, enkä käskyläistä,
-En rikasta, en köyhää. Välikirjat,
-Perinnöt, rajat, pellon-, viininhoidon,
-Kaikk' kieltäisin ma; viljat, viinit, öljyt,
-Metallit, kaikki käytännöstä pois!
-Ei ammattia; kaikki miehet jouten,
-Ja naiset myös, mut siveät ja puhtaat;
-Ei esivaltaa --
-
-SEBASTIAN.
-Ja kuningas hän sentään tahtois olla.
-
-ANTONIO.
-Hänen yhteiskuntansa loppupää ei muista alkua.
-
-GONZALO.
-Kaikille ilman hikeä ja vaivaa
-Maa tarjois antiansa. Petos, vilppi
-Ois kielletty, ja veitset, peitset, miekat,
-Tykit ja moiset kalut; itsestänsä
-Viattomalle kansalleni luonto
-Ravinnon kylläisen ja runsaan antais.
-
-SEBASTIAN.
-Ei naimisia alamaisten kesken.
-
-ANTONIO.
-Ei lainkaan; kaikki irtaimina, luuskat ja konnat.
-
-GONZALO.
-Niin verraton mun hallintoni oisi,
-Ett' itse kultakaudenkin se voittais.
-
-SEBASTIAN.
-Jumala majesteettia varjelkoon!
-
-ANTONIO.
-Gonzalo kauan eläköön!
-
-GONZALO.
-                       Mun ymmärrätte, herra --
-
-ALONZO.
-Ma pyydän, vaiti! Tyhjää vaan sa haastat.
-
-GONZALO.
-Sen hyvin uskon, armollinen korkeus. Teinkin sen vaan noille herroille
-mieliksi, sillä heillä on niin herkästi ärtyvät keuhkot, että aina
-tapaavat nauraa tyhjää.
-
-ANTONIO.
-Me nauroimme teitä.
-
-GONZALO.
-Minuako, joka tässä hullutuksen lajissa olen vaan tyhjää teidän
-rinnallanne. Jatkakaa siis, naurakaa tyhjää.
-
-ANTONIO.
-Sepä vasta letkaus!
-
-SEBASTIAN.
-Joka ei sattunut.
-
-GONZALO.
-Sankareita uljasmielisiä te olette; voisitte nostaa kuun radaltaan, jos
-se pysyisi viisi viikkoa muuttumatta paikallaan.
-
-    (Ariel tulee näkymättömänä, juhlallisen soiton soidessa)
-
-SEBASTIAN.
-Sen me tekisimme; ja sitten sen soihdulla linnustamaan.
-
-ANTONIO.
-Älkää suuttuko, hyvä herra!
-
-GONZALO.
-En, siitä voitte olla varma. Minä en niin kevytmielisesti heitä
-järkeäni kaupaksi. Naurakaa nyt minut uneen, sillä minua kovin
-raukaisee.
-
-ANTONIO.
-Nukkukaa siis ja kuulkaa meitä.
-
-    (Kaikki nukkuvat, paitse Alonzo, Sebastian ja Antonio.)
-
-ALONZO.
-Unessa kaikki? Oi, jos ummistuisi
-Minunkin silmäni ja aatos myöskin!
-Tuntuvat sitä kaipaavan.
-
-SEBASTIAN.
-                         Ma pyydän,
-Tuot' unen tarjoust' älkää hyljätkö:
-Se surun luona harvoin käy, mut silloin
-Se lohdun tuo.
-
-ANTONIO.
-               Me kahden valvomme
-Ja nukkuissanne teitä vartioimme.
-
-ALONZO.
-Ma kiitän. -- Kummallista väsymystä!
-
-    (Alonzo nukkuu. Ariel poistuu.)
-
-SEBASTIAN.
-Mik' ihmeellinen horto valtaa heidät?
-
-ANTONIO.
-Se vaikutust' on ilmanalan.
-
-SEBASTIAN.
-                            Miks' ei
-Se meidän silmäluomiamme sulje?
-Minua vähääkään ei nukuta.
-
-ANTONIO.
-Ei minuakaan; vilkas vaan on mieli.
-He kaatuivat kuin sopimuksest' aivan
-Ja vaipuivat kuin ukonnuolen lyömät.
-Kuink' ois, Sebastian hyvä. -- Kuinka ois? --
-Ei mitään! -- Mut on niinkuin kutsumukses
-Näkisin kasvoissas. Sua kutsuu onni:
-Mun vilkas haaveiluni näkee kruunun
-Jo laskeuvan päähäs.
-
-SEBASTIAN.
-                     Valvotko sa?
-
-ANTONIO.
-Kuulethan puhuvani.
-
-SEBASTIAN.
-                    Kuulen; varmaan
-Se unikielt' on; unissasi puhut.
-No, mitä sanoitkaan sa? Kummaa unta,
-Kun nukkua voi ihan avosilmin;
-Puhua, seistä, kävellä, ja sentään
-Sikeesti maata!
-
-ANTONIO.
-                Ylevä Sebastian,
-Sa sallit onnes maata, jopa kuolla;
-Sa torkut valveillasi.
-
-SEBASTIAN.
-                       Selvään kuorsaat;
-Mut kuorsauksessas on tarkoitusta.
-
-ANTONIO.
-Min? olen tavallista totisempi;
-Niin täytyy sunkin olla, jos mua kuulet;
-Ja jos sen teet, niin kolmin kerroin nouset.
-
-SEBASTIAN.
-No, tyyni vesi olen.
-
-ANTONIO.
-                     Minä nousun
-Saan sinuss' aikaan.
-
-SEBASTIAN.
-                     Tee se, pakovesi
-Hitaudelleni luontaist' ompi.
-
-ANTONIO.
-                              Oi!
-Jos tietäisit, kuink' aiettani suosit,
-Vaikk' ivaat sitä, kuinka paljastaissas
-Vaan sitä kaunistelet! Pakovedess'
-On vaara lähell', ettet pohjaan tartu
-Hitaudesta tai pelkuudesta.
-
-SEBASTIAN.
-                            Jatka!
-Jotakin ilmaisee tuo katsantosi
-Ja poskes hehku; synnytys se varmaan
-On kovin tuskainen.
-
-ANTONIO.
-                    Siis kuule! Vaikka
-Tuo muistamaton herra, josta tuskin
-Jää muistoa, kun hän on maahan pantu,
-On kuninkaalle tässä juoruellut --
-Hän juoruhenki on, ei muuta osaa
-Kuin juoruilla, -- ett' elää tämän poika,
-On hänen hukkumisens' yhtä varma,
-Kuin että tuo ei ui, ken tuossa nukkuu.
-
-SEBASTIAN.
-Ei toivoakaan; hän on hukkunut.
-
-ANTONIO.
-Tuo toivottomuus minkä suuren toivon
-Se sulle tuopi! Toivottomuus täss' on
-Niin vahva toivo muissa kohdin, että
-Se kunniankin-himon silmät häikää,
-Jott' omaa näköään tuo epäilee.
-Siis myönnät Ferdinandin hukkuneen?
-
-SEBASTIAN.
-Sen myönnän.
-
-ANTONIO.
-             Sano siis, ken Neapelin
-On lähin perillinen?
-
-SEBASTIAN.
-                     Claribella.
-
-ANTONIO.
-Tunisin kuningatar, joka mailman
-Perillä elää, jonne Neapelist'
-Ei ehdi sana, jos sit' ei vie päivyt --
-On ukko kuussa näet liian hidas --
-Ennenkuin rintalapset parran saavat;
-Hän, jonka luota tulless' aalto meidät
-Kaikk' ahmi, jotkut sentään maalle syytäin
-Näytelmää näyttämään, jonk' alkajaiset
-On menneisyydessä, mut jonka jatko
-On meidän tehtävämme.
-
-SEBASTIAN.
-                      Mitä tuo?
-Sa mitä hoet? Veljenihän tytär
-Tunisin kuningatar on ja samoin
-Neapelinkin perijä; ja lyhyt
-On näiden maiden väli.
-
-ANTONIO.
-                       Väli, josta
-Joka vaaksa näyttää huutavan: "Kuin voisi
-Takaisin Neapeliin Claribella
-Mitata meitä? Tunisiin hän jääköön,
-Sebastian valveill' olkoon!" -- Mitä, jos
-Tuo noiden uni olis kuolon unta;
-Ei silloin heidän huonomp' ois kuin nyt.
-On niitä, jotka Neapelin voivat
-Niin hallita kuin tuokin, joka nukkuu,
-Ja herroja, jotk' osaa lörpötellä
-Niin laajalta ja ilman aikojaan
-Kuin Gonzalokin. Moinen lörppänaakka
-Minäkin voisin olla. Oo, jos sulla
-Mun olis älyni, mink' ylennyksen
-Tuo uni sulle tois! Mua ymmärrätkö?
-
-SEBASTIAN.
-Ma luulen sen.
-
-ANTONIO.
-               Mink' annat tunnustuksen,
-Ett' onnees suostut?
-
-SEBASTIAN.
-                      Muistan nyt: sa veljes
-Kukistit, Prosperon.
-
-ANTONIO.
-                     Niin tein, ja katsos
-Kuink' istuu hyvin pukuni, somemmin
-Kuin koskaan ennen! Veljen käskyläiset
-Tovereit' ennen olivat, nyt ovat
-He miehiäni.
-
-SEBASTIAN.
-             Entä omatunto?
-
-ANTONIO.
-Haa! Missä se on? Jos se olis känsä,
-Pitäisin kottasia; mut en tunne
-Ma povessani tuota jumalaa.
-Sadatkin omattunnot, jotka minut
-Milanost' estäis, kovettua saisi
-Ja sulaa, siit' en piittais. Tuoss' on veljes;
-Ei paremp' ois hän maata, missä makaa,
-Jos oisi, miltä nyt hän näyttää, kuollut.
-Tuot' oiva säilää kolme tuumaa voisi
-Ijäksi hänet nukuttaa. Sa samoin
-Tuon lörpän, herra Rikkiviisaan voisit
-Asettaa ikilepoon saarnoinensa.
-Nuo muut, jos mitä heille syötämme,
-Sen särpävät he niin kuin kissa kerman.
-Tekevät työnsä säntilleen, jos mihin
-Ja milloin heitä käsket.
-
-SEBASTIAN.
-                         Ystäväni,
-Tien mulle näytit: Neapelin otan
-Kuin sinä Milanon. Nyt vedä miekkasi
-Yks isku verostas sun vapauttaa,
-Ja minä, kuninkaas, sua rakastan.
-
-ANTONIO.
-Yht' aikaa vetäkäämme: käteni
-Kun minä nostan, sinä samoin tee,
-Ja iske Gonzaloon.
-
-SEBASTIAN.
-                   Seis, sana ensin!
-
-    (Kuiskuttelevat keskenään.)
-    (Soittoa. Ariel palajaa näkymättömänä.)
-
-ARIEL.
-Mahdillaan mestarini vaaran keksi,
-Joss' ystävänsä on, ja heille avuks
-Lähetti mun, ett' aikeensa ei raukeis.
-
-    (Laulaa Gonzalon korvaan.)
-
-    Tässä kun te kuorsaatten,
-    Vilppi valpassilmäinen
-    Jo väijyää.
-    Henkeänne varjelkaa,
-    Varuill' olkaa, valvokaa!
-    Nyt herätkää!
-
-ANTONIO.
-Nyt toimeen joutuun!
-
-GONZALO.
-                     Hyvät enkelit,
-Varjelkaa kuningasta!
-
-    (Kaikki heräävät.)
-
-ALONZO.
-Haa! Mitä? Nouskaa! Miksi miekat maalla?
-Miks tuijotatte?
-
-GONZALO.
-                 Mikä hätänä?
-
-SEBASTIAN.
-Kun tässä vartioitsimme, vast'ikään
-Kuulimme julmaa karjuntaa kuin härkäin
-Tai jalopeurain pikemmin. Teit' eikö
-Se herättänyt? Korvia se viilsi.
-
-ALONZO.
-En mitään kuullut.
-
-ANTONIO.
-                   Oo, se melu oli
-Omansa säikyttämään hirviönkin
-Ja maata järkähyttämään! Pahemmin
-Ei kilju koko jalopeura-liuta.
-
-ALONZO.
-Kuulitteko te mitään, Gonzalo?
-
-GONZALO.
-Huminan kuulin, kautta kunniani,
-Ja kummanlaisen; heräsin ja huusin
-Ja puistin teitä. Kun loin silmän' auki,
-Näin paljastetut miekat. Toden totta,
-Melua kuulin. Paras varuill' olla
-Tai jättää tämä paikka. Miekat esiin!
-
-ALONZO.
-Pois täältä, pois, ja poika parkaani
-Taas etsikäämme.
-
-GONZALO.
-                 Suojelkohon taivas
-Pedoilta häntä! Saarell' on hän varmaan.
-
-ALONZO.
-Pois!
-
-    (Poistuvat.)
-
-ARIEL.
-      Herralleni kerron tekoni.
-Kuningas, rauhass' etsi poikaasi!
-
-    (Poistuu.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Toinen saaren seutu.
-    (Caliban tulee, halkotaakkaa kantaen. Ukkonen kuuluu etäältä.)
-
-CALIBAN.
-Kaikk' inha myrkky, jota päivä soista
-Ja rämeist' imee, syösköön Prosperoon
-Ja hänet saastuttakoon päästä jalkaan.
-Henkensä kuulevat mua, kuitenkin mun
-Kirota täytyy. Eivät pisteleisi,
-Mörköinä säikyttäisi, lokaan paiskais
-Tai virvatulten lailla pimeässä
-Mua eksyttäisi, jos hän heit' ei käskis.
-Mut turhist' usuttaa hän heitä minuun.
-He milloin, ilkkuvat ja virnakoivat
-Kuin apinat ja sitten purevat;
-Tai jos käyn avojaloin, kierivät he
-Kuin piikkisiat, nostain okaitansa
-Jos minne astun. Milloin ympärilläin
-Kyyt kihisevät halkopäisin kielin,
-Ett' olen hulluks tulla. -- Kas, kas! Tuossa
-Yks niistä tulee taas mua rääkkäämään,
-Kun olen hidas puiden hankinnassa.
-Paneudun maahan, ehk' ei hän mua huomaa.
-
-    (Trinculo tulee.)
-
-TRINCULO.
-Ei ole täällä viitaa, ei pensasta, joka vähääkään suojaisi rajuilmalta,
-ja taasen on uusi herran voima tulossa: kuulen sen jo ilmassa vinkuvan.
-Tuo musta pilvi, tuo suuri tuolla on niinkuin vanha viinileili, josta
-neste on maahan tipahtamaisillaan. Jos taaskin jylähtää, niinkuin äsken
-jylähti, niin en tiedä, mihin pääni piilotan; tuo pilvi tuossa se
-varmaankin kaataa vettä korvoittain. -- Mikä se tuo on? Ihminenkö vai
-kala? Eläväkö vai kuollut? Kala: kalan on haju; oikein vanhan,
-eltaantuneen kalan hajua; jotakin kapaturskan tapaista, eikä juuri
-tuoreinta lajia. Ihmekala! Jos nyt olisin Englannissa, jossa kerran
-olen ollut, ja mulla olisi tämä kala kuvattuna vaan, niin hopeakolikon
-siitä joka pyhäpäivä-narri maksaisi. Siellä tämä epäluoma tekisi
-minusta varakkaan miehen; siellä jokainen ihme-elukka miehensä ruokkii.
-Eivät tahdo ropoakaan antaa köyhälle kerjäläiselle, mutta panevat
-kymmeniä likoon nähdäkseen kuolleen indiaanin. Luut ovat kuin ihmisen,
-ja evät näöltään kuin käsivarret. Lämmin totta tosiaan! En pidä enää
-kiinni äskeisestä mielipiteestäni, luovun siitä. Tämä ei ole kala, vaan
-joku saarelainen, johon on ukonvaaja vast'ikään iskenyt. (Ukkosen
-jylinää.) Ai, ai, rajuilma alkaa taas. Paras on nyt kömpiä hänen
-vaippansa alle; ei ole likimailla muuta suojaa. Tähän minä kääriydyn
-siksi, kunnes rajuilma on pohjasakkansakin tyhjentänyt.
-
-    (Stephano tulee laulaen, pullo kädessä.)
-
-    STEPHANO.
-
-    En enää lähde merille,
-    Ma tahdon maalla kuolla; --
-
-Iljettävä nuotti, ikävä kuin hautausvirsi. Mutta tämä se huolet
-huuhtoo.
-
-    (Juo.)
-
-    Kapteeni ja minä ja purjemies,
-    Me tyttöjä hyväilemme,
-    Susannaa ja Annaa ja ken ne kaikki ties,
-    Mut emme huoli Kaisast', emme.
-    Häll' on kuni neuloja kielell' ois;
-    Merimiehille huutaa vaan: "hyi! pois!"
-    Pi'en, tervan löyhkiä kammoaa,
-    Mut antaapa räätälin kutkuttaa.
-    Merillen, pojat! Hiitehen moinen lois!
-
-Iljettävä sekin nuotti. Mutta tämä se huolet huuhtoo.
-
-CALIBAN.
-Älä rääkkää minua! Oo!
-
-STEPHANO.
-Mitä? Häh? Onko täällä piruja? Pitävätkö meitä pilkkanaan villit ja
-indiaanit? Haa! Senkö vuoksi hukkumasta pelastuin, että nyt pelästyisin
-sinun neljää koipeasi? Sillä sanottu on: ei ole sitä neljän jalan
-juoksevata, joka saisi hänet maasta pakenemaan. Ja se olkoon vieläkin
-sanottu, niin kauan kuin Stephanon nokassa on henkeä.
-
-CALIBAN.
-Henki rääkkää minua. Oo!
-
-STEPHANO.
-Varmaankin joku nelijalkainen saaren hirviö, joka on saanut
-kuumetaudin, niinkuin luulen. Missä pirussa hän on meidän kielemme
-oppinut? Saakoon hän tästä virvoketta, jos ei muun niin sen vuoksi. Jos
-voin saada hänet terveeksi ja kesyttää hänet, ja sitten viedä hänet
-täältä kanssani Neapeliin, niin olisipa siinä lahja vaikka kelle
-keisarille, mikä ikänään on naudan nahkaa polkenut.
-
-CALIBAN.
-Minä rukoilen, älä rääkkää minua! Vast'edes vien nopeammin halot
-kotiin.
-
-STEPHANO.
-Hänellä on par'aikaa kuumeenkohtaus, eikä ole puhe oikein
-täysijärkistä. Saakoon hän kulauksen pullostani! Jos ei hän ole ennen
-viiniä maistanut, niin tuo ehkä hänestä kuumeen poistaa. Jos voin saada
-hänet terveeksi ja kesyttää hänet, niin en koskaan saata liikoja
-hänestä pyytää. Maksaa se saa, ken hänet saa, vieläpä kelpo lailla.
-
-CALIBAN.
-Et vielä mulle suurta tuhoa tee, mutta kyllä kohta, huomaan sen
-väreistäsi. Nyt Prospero sinua riivaa.
-
-STEPHANO.
-Kas niin! Suusi auki! Tässä on jotakin, joka kirvoittaa kielesi, sinä
-kissa. Suusi auki! Tämä puistaa sinusta puistutuksesi ja oikein
-perinpohjin, sen takaan. Et tunne, raukka, hyväntekijääsi. Turpas auki,
-sanon minä!
-
-TRINCULO.
-Tuo ääni tuntuu niinkuin tutulta; luulenpa että se on -- ei,
-hukkunuthan hän on, ja nämä ovat piruja. Jesta varjele! --
-
-STEPHANO.
-Neljä säärtä ja kaksi ääntä! Sehän on mitä harvinaisin hirviö!
-Etupuolen ääni puhuu hyvää ystävästään, ja takapuolen ääni laskee
-rivoja ja panettelee. Jos kaikki viini, mitä on lekkerissäni, riittää
-häntä parantamaan, niin tahdon kuin tahdonkin päästää hänet kuumeesta.
-Kas niin! -- Amen! Tuossa vähän toiseenkin suuhusi!
-
-TRINCULO.
-Stephano, --
-
-STEPHANO.
-Mitä! Toinenko suusi huutaa minun nimeäni! Varjele! Jestakoon! Piru se
-on, eikä mikään hirviö. En tahdo hänen kanssaan syödä, minulla ei ole
-pitkää lusikkaa.
-
-TRINCULO.
-Stephano! Jos olet Stephano, niin koske minuun ja puhuttele minua,
-sillä minä olen Trinculo, -- älä pelästy! -- hyvä ystäväsi Trinculo.
-
-STEPHANO.
-Jos olet Trinculo, niin tule esiin. Annas, kun vedän noista hoikemmista
-koivista! Jos mitkään, niin nämä ovat Trinculon koivet. Olet todellakin
-ilmetty Trinculo! Kuinka tuo kuuntuoma tuli sinut purkaneeksi? Voiko
-hän päästellä Trinculoita?
-
-TRINCULO.
-Luulin hänet ukkosen lyömäksi. -- Mutta etkö sinä olekaan hukkunut,
-Stephano? Toivonpa, ett'et ole hukkunut. Onko rajuilma jo loppuun
-rajunnut? Minä näet pelkäsin rajuilmaa ja menin piiloon tämän kuolleen
-epäsikiön vaipan alle. Oletko todellakin elossa, Stephano? Oi,
-Stephano, kaksi neapelilaista on siis pelastunut!
-
-STEPHANO.
-Älä, hyvä ystävä, minua noin vääntele ja kääntele: vatsani ei ole
-varsin luotettava.
-
-CALIBAN.
-Väkeä somaa, henkiä jos vaan ei.
-Tuo kelpo jumala on, taivaallista
-On hällä juomaa. Häntä kumarran.
-
-STEPHANO.
-Kuinka sinä pelastuit? Ja kuinka tänne tulit? Tuon lekkerin kautta
-vanno, kuinka tulit tänne. Minä pelastuin viinitynnyrin avulla, jonka
-merimiehet heittivät laivasta mereen; sen vannon tämän lekkerin kautta,
-jonka itse omin käsin puunkuoresta tein, kun aallot mun rantaan
-viskasivat.
-
-CALIBAN.
-Minä tuon lekkerin kautta vannon olevani uskollinen alamaisesi, sillä
-se juoma ei ole maallista juomaa.
-
-STEPHANO.
-Kas tuossa, vanno nyt: kuinka pelastuit?
-
-TRINCULO.
-Uin rantaan niinkuin ankka; osaan näet uida niinkuin ankka, sen vannon.
-
-STEPHANO.
-Kas tuossa, suutele kirjaa! Jos kohta osaatkin uida niinkuin ankka,
-niin olet kuitenkin hanheksi luotu.
-
-TRINCULO.
-Oi, Stephano, onko sulla vielä tätä tämmöistä?
-
-STEPHANO.
-On, kokonainen tynnyrillinen! Kellarini on tuolla merenrannalla
-kalliossa, siellä minä talletan viinini. -- No, sinä kuuntuoma, miten
-on kuumeesi laita?
-
-CALIBAN.
-Etkö sinä olekaan taivaasta pudonnut?
-
-STEPHANO.
-En, vaan kuusta, usko pois. Minä olin mies kuussa aikoinani.
-
-CALIBAN.
-Sun olen nähnyt siellä, ja sinua jumaloin. Hallitsijattareni näytti
-sinut minulle ja koirasi myöskin ja pensaasi.
-
-STEPHANO.
-Tule ja vanno! Suutele kirjaa! Kohta siihen lisään uutta sisällystä.
-Vanno!
-
-TRINCULO.
-Kautta taivaan valkeuden, sepä vasta typerä hirviö! -- Häntäkö minä
-pelkäisin? -- Oikein surkuteltava hirviö! -- Mies kuussa! -- Perin
-vaivainen, herkkäuskoinen hirviö! -- Sepä kelpo kulaus, hirviö, totta
-tosiaankin!
-
-CALIBAN.
-Jokaisen vehmaan paikan tällä saarell'
-Osoitan sulle; suutelen sun jalkaas
-Ja pyydän: ole minun jumalani!
-
-TRINCULO.
-Tuon valkeuden kautta, vallan kavala ja juopokas hirviö! Jumalansa
-nukkuessa varastaisi häneltä lekkerin.
-
-CALIBAN.
-Suudellen jalkaas, alaisuutta vannon.
-
-TRINCULO.
-Nauraa voin ihan kuollakseni tuota paksupäistä hirviötä. Sangen
-iljettävä hirviö! Mieleni oikein tekisi piestä häntä, --
-
-STEPHANO.
-Tule ja suutele!
-
-TRINCULO.
--- Jos ei se peto parka olisi päissään. Inhottava hirviö!
-
-CALIBAN.
-Parahat lähteet näytän, kalat ongin,
-Ja marjat noukin, puita kyllin hankin.
-Kirottu mies tuo, jota palvelen!
-En halkoakaan hälle enää kanna.
-Sua seuraan, sinä ihmeellinen mies.
-
-TRINCULO.
-Naurettava hirviö, kun tekee viheliäisestä juopporentusta ihmemiehen!
-
-CALIBAN.
-Ma metsä-omenia tuon, jos tahdot,
-Ja kaivan kynsin maasta multasienet,
-Osoitan sulle kuikan pesän, neuvon,
-Kuin kerkeit' apinoita pyydystellään;
-Rypäissä pähkinöitä sulle näytän
-Ja lokin poikasia luodoilt' etsin.
-Mua tahdotko sa seurata?
-
-STEPHANO.
-Minä nyt pyydän, että pitemmittä puheitta näytät mulle tietä. --
-Trinculo, kun kuningas ja koko hänen seurueensa on hukkunut, niin
-rupeamme me täällä hallitsemaan. -- Tuossa, kanna lekkeriä! -- Trinculo
-veikkoseni, kohta me sen täytämme taas.
-
-CALIBAN (laulaa humalapäissään).
-Hyvästi, herra; hyvästi, hyvästi!
-
-TRINCULO.
-Vonkuva hirviö! Päihtynyt hirviö!
-
-CALIBAN.
-Kaloille en laita lammikoita,
-Enkä tulta tee,
-Jos ken vaatinee,
-Enkä enää pese astioita.
-'Ban, 'Ban, Ca-Caliban
-On saanut uuden haltijan.
-
-Vapaus! Hih, hei! Heleijaa! Vapaus! Vapaus! Heleijaa! Vapaus!
-
-STEPHANO.
-Oo, sinä uljas hirviö, näytä tietä.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Prosperon majan edusta.
-    (Ferdinand tulee kantaen pölkkyä.)
-
-FERDINAND.
-On raskait' urheilujakin, mut niissä
-On vaiva hauskuutta; mont' inhaa tointa
-Jalosti hoitaa voi, ja halvin työkin
-Voi onneen viedä. Tämä orjan askar
-Yht' inhottavaa ois kuin vaivaloista;
-Mut emäntäni, haltijattareni,
-Kuolleenkin henkiin saa ja vaivannäön
-Huviksi muuttaa. Kymmenkertaisesti
-Hän hellemp' on kuin isänsä on tuima,
-Ja hän on itse tuimuus. Tuhatmäärin
-Mun raastaa täytyy näitä pölkkyjä
-Ja pinota ne: niin on tuima käsky.
-Tuo armas haltijattareni itkein
-Mun näkee raatavan ja sanoo, että
-Noin halpa työ ei ole moisen miehen.
-Unohdan tuon; mut työtän' innostuttaa
-Nuo hellät ajatukset, ja se sujuu
-Kuin itsestänsä.
-
-    (Miranda tulee. Prospero etäällä.)
-
-MIRANDA.
-                 Minä pyydän, älkää
-Noin ponnistelko! Oi, ett' oisi leimaus
-Pinottavanne pölkyt polttanut!
-Levätkää! Maahan taakkanne nyt pankaa:
-Se palaessaan itkee vaivojanne.
-On isä kiinni kirjoissaan; ma pyydän,
-Levähtäkää! Hän kolmeen tiimaan teitä
-Ei häiri.
-
-FERDINAND.
-          Armas haltijatar, ennen
-On päivä maillaan, kuin ma määrätyöni
-Lopettaa ehdin.
-
-MIRANDA.
-                Istukaa, niin minä
-Sill' aikaa pölkyt kannan. Antakaahan,
-Tuon pinoon vien.
-
-FERDINAND.
-                  Ei, kallis luoma! Ennen
-Minulta selkä katketkoon ja jänteet,
-Kuin tässä jouten istun, jättäin teille
-Näin halvan orjantyön.
-
-MIRANDA.
-                       Mult' yhtä hyvin
-Se käy kuin teiltä, paljon helpomminkin:
-Vapaasta tahdosta sen minä teen,
-Te vasten tahtoanne.
-
-PROSPERO.
-                     Mato parka!
-Nyt koukuss' olet! Tämä etsikkosi
-Sen todistaa.
-
-MIRANDA.
-              Te näytte väsyneeltä.
-
-FERDINAND.
-Ei, jalo haltijatar; raitis mulla
-On aamu, kun te illoin ilmestytte.
-Sanokaa, mikä nimenne, sen että
-Rukouksiini sulkisin.
-
-MIRANDA.
-                      Miranda. --
-Nyt, isä, käskys rikoin, tuon kun sanoin.
-
-FERDINAND.
-Ihailtava Miranda! Ylin kaikist'
-Ihailtavista! Luomakunnan kallein,
-Ihanin helmi! Monta olen naista
-Ma tyynni tarkannut, ja monet kerrat
-Heleä naisen ään' on valloittanut
-Vireän korvanikin; eri naisiss'
-Ol' eri sulot, mut ei yhdessäkään
-Niin hurmaavaa, ett' ei ois joku virhe
-Soaissut jalointakin suloutta
-Ja halvaks tehnyt sitä. Mutta te,
-Niin verraton, niin täydellinen! Teissä
-Kaikk' yhtyy, mitä luonnoss' ihaninta.
-
-MIRANDA.
-En sukupuoltani ma ketään tunne;
-Naismuotoa en muuta minä muista
-Kuin peilist' omat kasvoni; en miehiks
-Sanottavia muita ole nähnyt
-Kuin sinut, ystävä, ja isän' armaan;
-Millainen muill' on muoto, sit' en tiedä.
-Mut kautta siveyteni, kallihimman
-Mun myötäjäiseni! en toista tahtois
-Kuin teitä elämäni kumppaniksi.
-Toist' olentoa teidän kaltaistanne
-Ei kuvitus voi luoda. Haastelenpa
-Nyt liian hurjia ja isän kiellon
-Näin unhotan.
-
-FERDINAND.
-              Miranda, säädylt' olen
-Ma prinssi, luulisinpa kuningaskin; --
-Oi, jos en oisi! -- tätä puista orjuutt'
-En enempää vois kärsiä, kuin sietää
-Voin huulillani likakärpästä. --
-Mut kuulkaa, -- sieluni nyt puhuu! Heti
-Kun teidät näin, niin palvelijaksenne
-Sydämmen' antautui; tääll' asuu nyt se
-Ja orjaks minut sitoo; teidän tähden
-Tät' inhaa työtä teen.
-
-MIRANDA.
-                       Mua lemmittenkö?
-
-FERDINAND.
-Oi, maa ja taivas todistajiks tulkoot!
-Valani vahvistakoon kirkas onni,
-Jos totta vannon; vaan jos vilpistelen,
-Tuhoksi parhaat toiveet kääntykööt!
-Ylitse kaiken luodun teitä lemmin,
-Ylistän, kunnioitan!
-
-MIRANDA.
-                     Itken, houkka,
-Vaikk' ilo minut valtaa.
-
-PROSPERO.
-                         Ihanaa,
-Kun kaksi uskollista sydänt' yhtyy!
-Oi, taivaast' armon sade kastelkoon
-Oraita näitä!
-
-FERDINAND.
-              Mitä itkette?
-
-MIRANDA.
-Halpuuttani, kun tarjota en tohdi
-Mit' antaa soisin, vielä vähemmin
-Sit' ottaa, jonka puutteessa ma kuolen.
-Mut turhuutta on tuo; jot' enemmän
-Se piillä koitttaa, sitä suuremmalta
-Se näyttää vaan. Pois siis, sa arka kainous!
-Mua ohjaa, pyhä, puhdas viattomuus!
-Ma vaimos olen, jos mun naida tahdot;
-Jos et, niin palkkapiikanasi kuolen.
-Voit olla vaimokses mua ottamatta,
-Mut tahtomattasikin orjas olen.
-
-FERDINAND.
-Ei, valtiaani olet sä, ja minä
-Ikuinen alamaises.
-
-MIRANDA.
-                   Mieheni siis?
-
-FERDINAND.
-Niin, sydämmestän' aivan, niinkuin halaa
-Vapauttaan orja. Tuossa käteni!
-
-MIRANDA.
-Ja tuossa mun, ja sydän mukana.
-Ja hyvästi nyt hetken ajaksi!
-
-FERDINAND.
-Hyvästi, tuhat kertaa hyvästi!
-
-    (Ferdinand ja Miranda poistuvat.)
-
-PROSPERO.
-Min' en voi riemuella niinkuin nuo,
-Jotk' aivan hurmos valtaa; mut en mistään
-Niin toki iloitse. Nyt kirjan ääreen;
-Mull' ennen illallista vielä paljon
-On tärkeätä toimitettavaa.
-
-    (Menee.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Toinen saaren seutu.
-
-    (Stephano ja Trinculo tulevat; heidän
-    jäljissään Caliban, pullo kädessä.)
-
-STEPHANO.
-Joutavia! -- Kun tynnyri on tyhjä, silloin juomme vettä, mutta sitä
-ennen ei pisaraakaan! Luovi siis ja iske kiinni! -- Palvelija-hirviö,
-juo muistokseni!
-
-TRINCULO.
-Palvelija-hirviö! Tämäkös hullumainen saari! Kuuluu olevan vaan viisi
-henkeä tällä saarella; tässä meitä on kolme; jos ne kaksi muuta ovat
-yhtä nokkavoitossa kuin me, niin horjuu koko valtakunta.
-
-STEPHANO.
-Juo, palvelija-hirviö, juo, kun käsken! Aivanhan silmät ovat tiirollaan
-päässäsi.
-
-TRINCULO.
-Missä sitten, jos ei päässä? Olisipa se todellakin oivallinen hirviö,
-jos sillä olisi silmät perässä.
-
-STEPHANO.
-Renki-hirviöni on upottanut kielensä makeaan viinaan; mitä minuun
-tulee, niin ei merikään voi minua upottaa. Ennenkuin rantaan pääsin,
-uin minä viisineljättä peninkulmaa edestakaisin, kautta tuon valkeuden!
--- Sinä, hirviö, saat olla luutnanttini, tai väntrikkini.
-
-TRINCULO.
-Luutnanttinne mieluummin; väntrikiksi hän on liian vänttyrä.
-
-STEPHANO.
-Me emme juokse, me, herra hirviö.
-
-TRINCULO.
-Ettekä liioin kävele; makaatte kuin koirat tuppisuina.
-
-STEPHANO.
-Epäsikiö sinä, puhu nyt kerran sinäkin, jos olet kunnon epäsikiö.
-
-CALIBAN.
-Kuink' armo voi? Mun antia kenkääs nuolla.
-Tuot' en ma palvele, hän pelkur' on.
-
-TRINCULO.
-Valehtelet, senkin taidoton hirviö! Minä voin tapella vaikka poliisin
-kanssa. Vai niin, sinä ruokoton kala, voiko semmoinen mies milloinkaan
-olla pelkuri, joka on juonut niin paljon makeata viinaa kuin minä
-tänään? Niinkö hirveästi sinä valehtelet, vaikka vaan olet puoleksi
-kala ja puoleksi hirviö?
-
-CALIBAN.
-Haa! Kuules, kuinka minua hän pilkkaa!
-Sallitko tuota, prinssi?
-
-TRINCULO.
-Hän sanoo: prinssi! -- Ettäkö hirviö voi olla niin pöllö!
-
-CALIBAN.
-Kas, kas taas! Pure hänet kuoliaaksi!
-
-STEPHANO.
-Trinculo, luki kielesi hampaittesi taa! Jos rupeat kapinalliseksi, niin
-lähin puu tuossa -- Tämä hirviö-raukka on minun alamaiseni, ja häntä
-tulee pitää arvossa.
-
-CALIBAN.
-Kiitos, jalo herra! Tahtoisitko vielä kerran kuulla pyyntöä, jonka
-äsken sulle tein?
-
-STEPHANO.
-Tahdon tietysti. Polvistu ja kerro se! Minä seison, minä, ja samaten
-myöskin Trinculo.
-
-    (Ariel tulee näkymättömänä.)
-
-CALIBAN.
-Ma, niinkuin äsken sulle kerroin, olen
-Tyrannin alamainen, poppamiehen,
-Mi taioillaan tään saaren multa peijas.
-
-ARIEL.
-Sen valehtelet.
-
-CALIBAN.
-                Itse valehtelet,
-Sa senkin narri, marakatti! Voi,
-Jos uljas herrani sun tekis rammaks!
-En valehtele minä.
-
-STEPHANO.
-Trinculo, jos vielä kerran häiritset hänen kertomustaan, niin, kautta
-tämän nyrkin, lyön sinua, niin että hampaat suussasi helisevät.
-
-TRINCULO.
-Mut enhän minä sanonut mitään.
-
-STEPHANO.
-Suusi kiinni siis, äläkä jupise! -- (Calibanille.) Jatka!
-
-CALIBAN.
-Ma sanon, taioillaan hän vei tään saaren
-Ja multa vei sen. Jos nyt, prinssi, tahdot
-Tuon hälle kostaa, -- tiedän, ettäs tohdit;
-Mut tuopa tuoss' ei tohtis.
-
-STEPHANO.
-                            Aivan totta.
-
-CALIBAN.
-Tään saaren saat ja mieheksesi minut.
-
-STEPHANO.
-Mutta kuinka tuo pannaan toimeen? Voitko saattaa minut sen miehen
-pariin?
-
-CALIBAN.
-Voin, herra! Petän hänet kesken untaan.
-
-ARIEL.
-Sen valehtelit; sitä sin' et voi.
-
-CALIBAN.
-Tuo kailo pöllö! Kurja ryysymekko!
-Rukoilen, prinssi, anna hälle selkään
-Ja pullo hältä vie. Kun se on poissa,
-Hän juokoon suolavettä; minä hälle
-En näytä, missä tääll' on raikkaat lähteet.
-
-STEPHANO.
-Trinculo, varo, ettet syökse turmioosi! Älä enää sanallakaan hirviötä
-keskeytä, muuten, kautta tämän nyrkin, ajan saalini pellolle ja
-naputtelen sinua niinkuin kapaturskaa.
-
-TRINCULO.
-Mitä? Mitä olen tehnyt? En niin mitään. Menen tästä etäämmäksi.
-
-STEPHANO.
-Etkö sanonut häntä valehtelijaksi?
-
-ARIEL.
-Sinä valehtelet.
-
-STEPHANO.
-Minäkö? Tuossa saat! (Lyö häntä.) Jos tämä maistuu, niin sano vielä
-toiste minua valehtelijaksi.
-
-TRINCULO.
-Enhän minä sinua valehtelijaksi sanonut. -- Onko järkesi poissa ja
-korvasi lummessa? -- Hiiteen koko pullosi! Sitä se viina ja juominen
-matkaan saattaa! -- Rutto syököön hirviösi ja piru periköön sormesi!
-
-CALIBAN.
-Ha, ha, ha!
-
-STEPHANO.
-No, jatka kertomustasi! -- Tee hyvin, mene vähän loitommaksi.
-
-CALIBAN.
-Hänt' aika lailla piekse! Kohta häntä
-Minäkin hutkin.
-
-STEPHANO.
-                Loitommaksi! -- Jatka!
-
-CALIBAN.
-Niin, kuten kerroin, iltapuolin häll' on
-Tapana maata: silloin hänet surmaa!
-Mut ensin kirjat pois! Voit kallon hältä
-Halolla murskata tai sisälmykset
-Puhkaista seipäällä tai veitsin viiltää
-Häneltä kurkun poikki. Mutta muista:
-Pois ensin kirjat! Ilman niitä on hän
-Mua pöllömpi, hän yhdestäkään hengest'
-Ei silloin valtaa saa; he kaikin häntä
-Vihaavat, niinkuin minä, perinpohjin.
-Tulehen kirjat! Hyvät häll' on kamssut --
-Niin niitä nimittää hän -- talon koreiks,
-Hän jahka talon saa. Mut kallein aarre
-On kaunis tyttärensä; itse sanoo
-Hän tuota valioksi. Muut' en naista
-Min' olen nähnyt kuin Sycoraxin
-Ja hänet; mut hän yhtä paljon voittaa
-Sycoraxin kuin suurin pienimmän.
-
-STEPHANO.
-Vai on se niin kaunis luuska!
-
-CALIBAN.
-On, herra; vuoteesees hän hyvin sopii
-Ja siittää kelpo pentuja, sen takaan.
-
-STEPHANO.
-Hirviö, minä tapan sen miehen. Hänen tyttärestään ja minusta tulee
-kuningas ja kuningatar -- Jumala varjelkoon meidän majesteettiamme! --
-ja Trinculo ja sinä tulette varakuninkaiksi. -- Onko tuuma hyvä,
-Trinculo?
-
-TRINCULO.
-Erinomainen.
-
-STEPHANO.
-Tuohon käteen! Mieltäni pahoittaa, että löin sinua; mutta, jos elää
-tahdot, niin luki kielesi hampaittesi taa!
-
-CALIBAN.
-Hän tunnin pääst' on nukuksissa; silloin
-Tapatko hänet?
-
-STEPHANO.
-               Kautta kunniani!
-
-ARIEL.
-Tuon minä heti herralleni kerron.
-
-CALIBAN.
-Iloiseks saat mun; riemust' aivan riehun!
-Hei lystäilkäämme! Rallatappas mulle
-Tuo laulu, jonka taannoin mulle lauloit.
-
-STEPHANO.
-Tapahtukoon tahtosi, hirviö; minä koitan, parastani koitan. -- Kas
-niin, Trinculo, pannaanpa lauluksi.
-
-        (Laulaa.)
-
-    "Hutki ja sutki, ja sutki ja hutki,
-    Ajatus on vapaa".
-
-CALIBAN.
-Se ei ollut oikea nuotti.
-
-    (Ariel soittaa sävelen rummulla ja torvella.)
-
-TRINCULO.
-Oman laulumme nuotti, jota soittaa herra Nimetön!
-
-STEPHANO.
-Jos ihminen olet, niin näytä oikea hahmosi; jos piru olet, niin tee
-miten tahdot.
-
-TRINCULO.
-Oi, anna minulle minun velkani anteeksi!
-
-STEPHANO.
-Se, joka kuolee, maksaa kaikki velkansa. Minä vaadin sinut miekkasille!
--- Jumala armahtakoon meitä!
-
-CALIBAN.
-Pelkäätkö?
-
-STEPHANO.
-           En, hirviö, en pelkää.
-
-CALIBAN.
-                                  Älä pelkää!
-Helyä, virttä, sointaa täynn' on saari;
-Ei haittaa niistä, ne vaan hauskuttavat.
-Tuhannen helysoitint' ajoin helkkyy
-Mun korvissani, ajoin kuulen ääntä,
-Jok' uinuttaa mun, vaikka kyllält' oisin
-Jo nukkunut; ja unissani silloin
-On niinkuin aukeis taivas ja sen aarteet
-Valuisi ylitseni; näin kun herään,
-Ulisten kaipaan jälleen samaa unta.
-
-STEPHANO.
-Tästäpä tulee oivallinen kuningaskunta, soitantoakin saan täällä
-ilmaiseksi.
-
-CALIBAN.
-Kun ensin Prospero on surmansa saanut.
-
-STEPHANO.
-Se tapahtuu heti kohta; kyllä minä sen jutun muistan.
-
-TRINCULO.
-Sointo etääntyy; seuratkaamme jäljissä, ja sitten toimeemme.
-
-STEPHANO.
-Näytä tietä, hirviö; me seuraamme. -- Olisipa hauska nähdä tuota
-rumpalia, hän tekee asiansa hyvin.
-
-TRINCULO.
-No, tuletko? -- Minä seuraan, Stephano.
-
-    (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Toinen saaren seutu.
-
-    (Alonzo, Sebastian, Antonio, Gonzalo,
-    Adrian, Francisco ja muita tulee.)
-
-GONZALO.
-En, totta vieköön, enää käydä jaksa;
-Jo vihloo vanhan luita. Tääkös vasta
-On sokkelota, suoraa, väärää vuoroin!
-Anteeksi suokaa, levähtää mun täytyy.
-
-ALONZO.
-En sua, vanhus, moiti; minuakin
-Niin uuvuttaa, ett' aivan mieli turtuu.
-Istuhan, lepää! Tähän heitän toivon,
-Sen mairituksista en enää huoli.
-Hän, jota etsimme, on hukkunut,
-Ja meri meitä ilkkuu, kun näin turhaan
-Haemme häntä maalta. Rauhaan jääköön!
-
-ANTONIO (syrjään Sebastianille).
-Iloitsen, ett' on noin hän toivoton.
-Yks kommellus teit' älköön aikeestanne
-Vaan vieroitelko.
-
-SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).
-                  Ensi tilaisuudest'
-Otamme vaarin.
-
-ANTONIO (syrjään Sebastianille).
-               Tänä yönä toimeen;
-He matkast' uupuneina eivät ole
-Eivätkä olla voi niin varuillaan
-Kuin valppahat.
-
-SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).
-Ens' yönä siis! -- Nyt vaiti!
-
-    (Juhlallista, eriskummaista soitantoa.
-     Prospero korkeudessa, näkymättömänä.)
-
-ALONZO.
-Oi, mikä sointo! Kuulkaa, ystäväiset!
-
-GONZALO.
-Oi, ihmeen ihanata soitantoa!
-
-    (Kummallisia olentoja ilmestyy, kantaen valmiiksi
-    katettua pöytää, jonka ympärillä he tanssivat, tehden
-    sulavilla eleillä tervehdyksensä. Pyydettyään
-    kuningasta ja kaikkia muita atrioimaan, he katoavat.)
-
-ALONZO.
-Avuksi, armon vallat! Mit' on tämä?
-
-SEBASTIAN.
-Elävä nukkepeli! Nyt min' uskon,
-Ett' yksisarvisia on ja että
-Arabiass' on puu, joss' istuu Phoenix
-Ja kuninkaana siell' on tällä haavaa.
-
-ANTONIO.
-Min' uskon kummankin; ja kaikki muutkin
-Mit' uskomattomimmat todeks vannon.
-Ei valehtele matkalaiset, vaikka
-Kotoiset tollot siitä sättii heitä.
-
-GONZALO.
-Jos tämän kertoisin Neapelissa,
-Mua uskottaisiko, jos sanoisin
-Ett' olen nähnyt saarelaisia --
-Varmaankin nämä ovat saaren kansaa --
-Joill' epäluoman muoto on, mut, huomaa,
-Niin hienon sievät tavat, että moista
-Lie ihmisissä tuskin yhtäkään?
-
-PROSPERO (syrjään).
-Mies oiva, hyvin sanoit: moni näistä
-On ilkeämpi itse perkelettä!
-
-ALONZO.
-Kummeksin aina vaan noit' olennoita
-Ja tuota elettä, tuot' ääntä, jolla,
-Vaikk' ovat kielettömät, mykkää puhett'
-Oivasti pitävät.
-
-PROSPERO (syrjään).
-                 Lopussa kiitos!
-
-FRANCISCO.
-Kummasti katosivat.
-
-SEBASTIAN.
-                    Huoli siitä,
-Kun vaan jäi ruoat meille, joill' on vatsa. --
-Suvaitsetteko maistaa?
-
-ALONZO.
-                       Minä en.
-
-GONZALO.
-Ei pelkoa! Ken meidän poikuudessa
-Ois luullut, ett' on vuorikansaa, jolla
-On häppäät niinkuin härjillä ja kaulass'
-Isohkot lihalaukut, ett' on kansaa,
-Joll' aivan pää on rintaan kasvanut?
-Nyt päänsä pantiks panneet matkustajat
-Todeksi vannovat sen.
-
-ALONZO.
-                      Rohkeutta,
-Ja ruokaan kiinni, vaikka menis henki.
-Mut olkoon! Paras mennyt on, sen tunnen. --
-No, veli, herra herttua, käy seuraan!
-
-    (Ukkosen jylinää ja leimauksia. Ariel tulee,
-    harpyian muodossa, ja iskee siipensä pöytään,
-    josta sievän tempun kautta ruoat katoavat.)
-
-ARIEL.
-Te kolme syntist' olette, ja teidät
-Käskystä sallimuksen -- joka tätä
-Alempaa mailmaa aseenansa käyttää --
-Kyllääntymätön meri oksentanut
-On tähän ihmisettömähän saareen,
-Kosk' ihmisiss' ei elää teidän sovi.
-Vein teiltä järjen.
-    (Alonzo, Sebastian ja muut paljastavat miekkansa.)
-                    Noin ne hullaantuvat
-Itsensä hirttäjät ja hukuttajat.
-Te houkat! Minä veljineni olen
-Palvelja kohtalon; ne aineet, joiss' on
-Karaistu kalpanne, vois vinhaa tuulta
-Pikemmin haavoittaa tai turhaan lyödä
-Het' ummistuvaan aaltoon kuolin-iskun
-Kuin untuvaakaan siivestäni viedä.
-Haavoittumattomat on veljenikin.
-Vioittaa vaikka voisittekin meitä,
-On miekat voimiin nähden liian raskaat,
-Niit' ette nostaa voi nyt. Muistakaa,
-Se muistakaa te kolme: Milanosta
-Tuon kunnon Prosperon te karkoititte
-Ja hänet syyttömine lapsineen
-Surmille mereen heititte, -- jok' on sen
-Nyt kostanut. -- Tuost' ilkityöst' on vallat,
-Jotk' eivät unhota, vaikk' aikailevat,
-Rauhaanne vastaan yllyttäneet meret
-Ja rannikot, niin, jopa eläimetkin.
-Sult' on he poikas riistäneet, Alonzo,
-Ja minun kauttan' ilmoittavat, että
-Vitkainen turma, pahemp' äkkisurmaa,
-Sua askel askelelta teilläs seuraa.
-Vihasta tuosta, joka muuten teitä
-Täss' autiossa saarimaassa uhkaa,
-Ei auta muu kuin syvä katumus
-Ja puhdas vastaisuuden elämä.
-
-    (Katoaa ukkosen jyrinään; sitten palajavat vienon
-    soiton soidessa nuo kummalliset olennot, tanssivat
-    ivaillen ja irvistellen ja vievät pöydän pois.)
-
-PROSPERO (syrjään).
-Harpyian osaas hyvin näytit, Ariel;
-Somasti ruoan ahmit. Määräyksist'
-Et mitään laimin lyönyt, kaikki täytit.
-Samalla huolell', innoll', alttiudella
-Alemmat käskyläisenikin kaikki
-On työnsä tehneet. Taikani jo tepsii:
-Nuo vihamieheni jo hulluus valtaa;
-Käsissäni nyt ovat. Hourutilaan
-He jääkööt. Ja nyt nuoren Ferdinandin --
-Jonk' uponneeksi nämä luulevat --
-Ja mun ja hänen lemmikkinsä luokse!
-
-    (Katoaa.)
-
-GONZALO.
-Pyhyyden nimessä, miks tuijotatte
-Noin kamalasti?
-
-ALONZO.
-                Hirveätä, hirveätä!
-On niinkuin tuuli ulvoisi sen mulle
-Ja laine laulaisi ja ukkonenkin,
-Tuo kauhistavan jylhä urkutorvi,
-Korvaani huutais nimen Prospero,
-Rikostain jyry-äänin jylistellen.
-Siis mudassa nyt makaa poikani;
-Ja sieltä, miss' ei laskinluoti pohjaa,
-Hänt' etsin nyt ja samaan hautaan vaivun.
-
-    (Poistuu.)
-
-SEBASTIAN.
-Jos yksitellen tulis perkeleet,
-Niin joukoittain ma niitä maahan löisin.
-
-ANTONIO.
-Ja minä apurina.
-
-    (Sebastian ja Antonio menevät.)
-
-GONZALO.
-                 Kaikki kolme
-He toivottomat ovat. Suuri synti
-Kuin vitkallensa vaikuttava myrkky
-Heit' alkaa kalvaa nyt. -- Te, jolla jalat
-On nopeammat, heitä seuratkaa
-Ja estäkäätte töistä, joihin heidät
-Vois mielenvimma viedä.
-
-ADRIAN.
-                        Tulkaa mukaan!
-
-    (Lähtevät.)
-
-
-
-
-NELJÄS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Prosperon majan edusta.
-    (Prospero, Ferdinand ja Miranda tulevat.)
-
-PROSPERO.
-Jos kohtelin sua liian ankarasti,
-Niin palkintos sen korvaa: sulle annoin
-Omasta elostani kuidun, jopa
-Eloni ehdon aivan. Vielä kerran
-Minulta hänet ota. Kaikki vaivas
-Ol' lempes koetusta vaan; sen kestit
-Ihmeellisesti. Tässä, taivaan nähden
-Tuon kalliin lahjan vahvistan. Oi, älä
-Mua naura, Ferdinand, jos häntä kehun;
-Hän, saat sen nähdä, kaikki kerskat voittaa,
-Ne ontuvat vaan hänen jäljissänsä.
-
-FERDINAND.
-Sen uskon, vaikk' oraakelit sen kieltäis.
-
-PROSPERO.
-Siis jalost' ansaituksi palkinnoksi
-Ja multa lahjaks ota tyttäreni.
-Mut impivyön jos irroitat hält' ennen,
-Kuin vanhaan kunnioitettuhun tapaan
-On pyhät vihkimenot suoritettu,
-Ei tähän liiton taimeen taivas vihmo
-Siunaavaa kastettaan; vaan kylmä viha,
-Kina ja karsas ylenkatse kylvää
-Aviovuoteeseenne inhaa ruhkaa,
-Ett' iljettää se teitä kumpaakin.
-Siis varuill' olkaa, kunnes Hymen teille
-Sytyttää soihtunsa.
-
-FERDINAND.
-                    Niin totta kuin ma
-Eloa tyyntä, somaa lapsisarjaa
-Ja ikilemmess' ikää pitkää toivon,
-Ei kolkoin luola, yksinäisin paikka,
-Ei pahan hengettären viehkein viete
-Niin polta himoks kunniaani, että
-Hääjuhlan hemmen menetän, sen haaveen,
-Ett' ovat Phoibon ratsut rampautuneet
-Tai Manan kahleiss' yö.
-
-PROSPERO.
-                        Hyv' on. Nyt istu
-Ja häntä puhuttele; hän on sun. --
-Ariel, uuras käskylääni, Ariel!
-
-    (Ariel tulee.)
-
-ARIEL.
-Täss' olen; mik' on valtiaani tahto?
-
-PROSPERO.
-Alempain veljiesi kanssa hyvin
-Teit viime työs. Nyt seikkaan samanlaiseen
-Taas teitä tarvitsen ma. Koko liuta
-Tuo tänne joutuun; heidät haltuus annan;
-Mut laita, ett' on liikkeissään he liukkaat.
-Tuon nuoren parikunnan silmät minun
-Lumota taikataidollani täytyy.
-Sen lupasin, he sitä odottavat.
-
-ARIEL.
-Hetikö nyt?
-
-PROSPERO.
-            Niin, tuokiossa aivan!
-
-ARIEL.
-Ennenkuin huokaisetkaan vaan
-Ja "hoi!" ja "tänne!" huudatkaan,
-Täss' ovat kaikki varpaillaan,
-Ja tekemässä temppujaan. --
-Rakastathan mua? Tosiaan?
-
-PROSPERO.
-Sydämmestäni, oiva Ariel.
-Mut poistu, kunnes kutsun.
-
-ARIEL.
-Ymmärrän.
-
-    (Poistui.)
-
-PROSPERO.
-Sanassas pysy; liiaks älä valtaa
-Himolles anna! Kallihinkin vala
-On veren hehkussa kuin oljen korsi.
-Enemmän hillitse siis vertas, muuten
-Hyvästi, vala!
-
-FERDINAND.
-               Uskokaa: tää kylmä,
-Valkoinen impi-lumi povellani
-Vereni kuuman jäähdyttääpi.
-
-PROSPERO.
-                            Hyvä! --
-Nyt joudu, Ariel! Ennen henki lisää
-Kuin yksi vaille. Sievästi nyt toimeen! --
-Suu kiinni, silmät auki! Vaiti! Hiljaa!
-
-    (Vienoa soittoa.)
-    (Iris tulee.)
-
-IRIS.
-Ceres, sa anti-emo, mieluhikkaat
-Ruis-, ohra-, vehnä-, riista-peltos rikkaat,
-Ketosi laajoin lammaslaumoillensa,
-Ja niittys kaislakatto-majoinensa,
-Purosi, joille Vappu kylvää sorjat
-Liljat ja orvokit, joist' immet korjat
-Saa kainot seppeleensä, lehtos, jossa
-Hylätty rakastaja pimennossa
-Huokailee huoltaan, viinitarhas somat
-Ja rannikkosi jylhät, ruohottomat,
-Miss' istut vilvoitellen: kaiken tään
-Sua ilmain kuningatar jättämään
-Mun, viestins', ukonkaaren, kautta anoo;
-Nurmelle kisaan tullos, niin hän sanoo;
-Jo riikinkukot ovat lennossaan,
-Upea Ceres, tule joutuisaan!
-
-    (Ceres tulee.)
-
-CERES.
-Oi, terve, kirjokaari välkkyväinen,
-Sa Junon uskollinen käskyläinen,
-Mi kultasiivin pisaroitset mettä
-Ja kukilleni vihmot virvoketta
-Ja sinikaares yli vainioiden
-Levittelet ja vuorten korkeoiden;
-Maan ylvään korja vyöhyt, sanoppas,
-Miks tänne mua kutsuu haltijas?
-
-IRIS.
-Menestyst' ikilemmen liittoon luomaan
-Ja myötäjäisiks auliit lahjat tuomaan
-Parille tälle.
-
-CERES.
-               Sano, ilman jänne,
-Tuleeko Venus poikinensa tänne?
-Näet, heidän juonillaan tuo synkkä Dis
-Mun tyttäreni sai; ja, tiedä, siis
-Ma tahdon äidin seurast' olla vapaa
-Ja pikku sokon myös.
-
-IRIS.
-                     Heit' ette tapaa.
-Juur äsken kyyhkyvaljakossaan näin
-Ma lemmen jumalan, hän Paphoon päin
-Halk' ilmain kiiti poikasensa kanssa.
-Nuo nuoret hekumalla tenhovansa
-He luulivat ja vietelleensä heitä,
-Siveyslupauksen vannoneita,
-Valansa rikkomaan; mut turhaa vainen:
-Palata sai tuo Marsin hauras nainen,
-Ja poika hurja taittoi vasamansa
-Ja vannoi vast' ei enää ampuvansa;
-Nyt tahtoo poikain lailla leikitellä
-Ja varpusia yksin hyvitellä.
-
-CERES.
-Ylhäinen Juno tulee tai vahastaan;
-Ma hänet tunnen uljaast' astunnastaan.
-
-    (Juno tulee.)
-
-JUNO.
-Kuin voipi siskoni? Nää nuoret tässä
-Nyt siunatkaamme, että elämässä
-Heill' onni ois ja ilo lapsistaan.
-
-        (Laulu.)
-
-    JUNO.
-
-    Rikkautta, rakkautta,
-    Onnea ja suopeutta,
-    Pitkää ikää, kunniaa
-    Juno teille toivottaa.
-
-    CERES.
-
-    Viljamaat ja runsaat sadot,
-    Aitat ahdetut ja ladot,
-    Viinitarhat täyteläät,
-    Nuokkuvaiset tähkäpäät,
-    Syksyn mennen kevätt' uutta,
-    Ijän kaiken ihanuutta,
-    Yltäkyllin tavaraa
-    Ceres teille toivottaa.
-
-FERDINAND.
-Oi, näky majesteetillinen! Mikä
-Lumoova sopusointu! Rohkenenko
-Hengiksi noita luulla?
-
-PROSPERO.
-                       Hengiks aivan,
-Jotk' ilmi taitoni on loihtinut
-Mun mielijohteitani täyttämään.
-
-FERDINAND.
-Oi, ijäti ma täällä elää soisin!
-Isä ja puoliso noin ihmetöiset
-Tään saaren luovat ilotarhaks.
-
-    (Juno ja Ceres kuiskuttelevat ja lähettävät Iriksen toimille.)
-
-PROSPERO.
-                               Hiljaa!
-Juno ja Ceres kuiskuttelevat;
-Lopussa viel' ei kaikki. Hiljaa! Vaiti!
-Lumous muuten haihtuu.
-
-IRIS.
-Te vedenneidot virran viereiset,
-Te ruokorinnat, sulosilmäiset,
-Lainetten läikky jättäkää ja tulkaa
-Kedolle tänne; Junon käsky kuulkaa!
-Impyiset kainot, rientäkää, nyt täällä
-On uskollisen lemmen juhla päällä.
-    (Vedenneitoja tulee.)
-Päivettynehet elomiehet tänne
-Iloitsemahan tulkaa kynteiltänne!
-Työt syrjään! Elkää ujostelko, elkää!
-Pääss' olkihattu vaan, ja pyöritelkää
-Näit' immikoita tanssiss' iloisessa.
-
-    (Somasti puettuja elomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöjen
-    kanssa viehättävään tanssiin. Sen lopulla Prospero äkkiä
-    hypähtää ylös ja puhuu, jolloin ne kaikki kummallisella,
-    sekavalla ja kumealla kuminalla katoavat.)
-
-PROSPERO (syrjään).
-Olinpa unhottaa nuo konnan juonet,
-Joill' apurineen Caliban, tuo hylky,
-Mun henkeäni väijyy. Toimeenpanon
-Lähestyy hetki. --
-    (Hengille.)
-                   Hyvin. -- Pois! -- Jo riittää.
-
-FERDINAND.
-On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallass'
-On isäsi.
-
-MIRANDA.
-          En ole tähän päivään
-Noin vihan valtaamana nähnyt häntä.
-
-PROSPERO.
-Niin huumatulta, poikani, sa näytät,
-Kuin säikäyksiss' oisit. Älä pelkää;
-Huvimme lopuss' on nyt. Näyttelijät
-Olivat kaikki henkiä, sen kuulit,
-Nyt ovat ne vaan ilmaa, ohutt' ilmaa.
-Ja niinkuin tämä tyhjä lumekuva,
-Niin uljaat linnat, pilviin vievät tornit,
-Ylevät templit, tämä maankin pallo
-Eloineen kaikkinensa kerran raukee
-Ja jäljettömiin katoo niinkuin tääkin
-Oleeton harhahurmos. Sama kude
-On meissä kuin mik' unelmissa on,
-Ja unta vaan on lyhyt elämämme. --
-Min' olen ärtynyt; mut kärsiväinen
-Mua kohtaan ole; ukon päätä huimaa;
-Mun heikkouttan' älä säikähdä.
-Lepäämään mene majaani, jos tahdot.
-Ma hetken aikaa täällä käyskelen
-Ja koitan mieltän' tyyntää.
-
-FERDINAND ja MIRANDA.
-Rauha teille!
-
-    (Poistuvat.)
-
-PROSPERO.
-Kuin aatos joudu! -- Kiitos! -- Tule, Ariel!
-
-    (Ariel tulee.)
-
-ARIEL.
-Kun viittaat, olen valmis. Mik' on tahtos?
-
-PROSPERO.
-Torjuttavat on Calibanin juonet.
-
-ARIEL.
-Niin, herrani, siit' aioin huomauttaa
-Cerestä näytellessäni, mut varoin
-Pahastuvasi.
-
-PROSPERO.
-             Vielä kerran sano,
-Mihinkä jätit konnat?
-
-ARIEL.
-                      Kuten kerroin,
-Punakat aivan viinist' olivat he
-Ja uljaat, niin ett' ilmaa pieksivät,
-Kun tuulla tohti heitä vasten naamaa,
-Ja maata löivät, suudella kun tohti
-Se heidän jalkojaan; mut juoni mieless'
-Ain' oli heillä. Nyt löin rummutinta;
-Kuin villivarsat, korvat katollansa,
-He tuijottivat, nokka ilmassa,
-Kuin olis soitantoa haistaneet.
-Lumosin heiltä korvat, niin ett' aivan
-Kuin hiehot mylvintääni seurasivat
-Kautt' orjantappurain ja ohdakkeiden,
-Jotk' ihan repi sääret. Vihdoin heidät
-Majasi taakse limakuljuun jätin
-Rypemään kaulaa myöten, jotta lieju
-Pahemmin löyhkää heistä nyt kuin jalat.
-
-PROSPERO.
-Oivasti, lintuseni! Pidä vielä
-Tuo näkymätön muotos; mene, nouda
-Mun majastani tänne koristeeni
-Syötiksi noille varkaille.
-
-ARIEL.
-                           Kyll' oiti.
-
-    (Menee.)
-
-PROSPERO.
-Piru on hän, ilmi piru; hänen luontoons'
-Ei kuri pysty; hänest' ihmistä
-Ma koitin, mutta kaikki turhaa, turhaa!
-Ja niinkuin ruumis hältä rumentuupi,
-Niin mielikin se ikää myöten paatuu.
-Mut kiusaanpa ja ulvotanpa heitä. --
-    (Ariel palajaa, tuoden mukanaan loistavia vaatteita y.m.)
-Tuo tänne köydelle ne riippumaan!
-
-    (Prospero ja Ariel jäävät näkymättöminä näyttämölle.
-    Caliban, Stephano ja Trinculo tulevat esiin läpimärkinä.)
-
-CALIBAN.
-St! Hiljaa, ettei astumaamme kuule
-Tuo sokko myyrä! Pesän lähell' ollaan.
-
-STEPHANO.
-Hirviö, tuo keijosi, jota sanoit hyväksi keijoksi, ei ole meitä
-pidellyt narria paremmin.
-
-TRINCULO.
-Hirviö, minä haisen ihan hevosen virtsalle, ja se minun nenääni
-suuresti vaivaa.
-
-STEPHANO.
-Ja minun myös. Kuuletko, hirviö? Jos alkaisin suuttua sinuun,
-näetkös --
-
-TRINCULO.
-Niin olisit sinä mennyttä hirviötä.
-
-CALIBAN.
-Suo, ruhtinaani, suosiosi mulle;
-Rauhoitu; palkka, minkä sulle hankin,
-Sun vauriosi korvaa. Hiljaa vaan!
-Kaikk' äänetöntä on kuin keskiyöllä.
-
-TRINCULO.
-Niin, mutta kun pullomme hukkasit tuonne liejuun, --
-
-STEPHANO.
-Se ei ole ainoastaan synti ja häpeä, sinä hirviö, vaan ijankaikkinen
-vahinko.
-
-TRINCULO.
-Se on vieläkin pahempaa kuin tämä kastuminen. Ja sekö se on sinun hyvä
-keijosi, hirviö?
-
-STEPHANO.
-Pulloni minä noudan, vaikka menisin sinne korviani myöten.
-
-CALIBAN.
-Rauhoitu, kuninkaani. Katsos, tässä
-On majan ovi; hiljaa vaan, ja sisään,
-Ja kelpo iskus lyö, niin iki-omaks
-Tään saaren saat, ja minä, Caliban,
-Sinulle tulen jalkain nuolijaksi.
-
-STEPHANO.
-Tuohon käteen! Minussa alkaa syntyä verisiä ajatuksia.
-
-TRINCULO.
-Oi, kuningas Stephano! Oi, herra! Oi, arvokas Stephano! Katsos, mikä
-vaatteus tässä on sinua varten!
-
-CALIBAN.
-Pois kätes, hölmö! Se on pelkkää roskaa.
-
-TRINCULO.
-Ho, hoo, hirviö! Kylläpä me tiedämme, mikä on romukalua.
-
-STEPHANO.
-Trinculo, ota alas tuo levätti; kautta tämän nyrkin, minä tahdon sen
-levätin!
-
-TRINCULO.
-Sinun armosi saapi sen.
-
-CALIBAN.
-Tuon hölmön syököön vesitauti! Mitä?
-Romua moista ihailette? Pois se,
-Ja tehkää ensin murha! Jos hän herää,
-Nipistää nahkamme hän päästä jalkaan
-Ja tekee meistä vatkulia.
-
-STEPHANO.
-Rauhoitu, hirviö! -- Neiti Nuoranen, eikö tuo ole minun nuttuni, joka
-tuossa kupeellanne kuppelehtii? Oi, kuinka oletkin kuppaan mennyt, ja
-nyt sinä, nuttuseni, varmaankin menetät karvasi ja sinusta tulee kalju
-nuttu.
-
-TRINCULO.
-Jatka, jatka! Me varastamme nuoran ja mittapuun jälkeen, teidän
-ylhäisyytenne luvalla.
-
-STEPHANO.
-Kiitoksia kompasanasta! Tuossa sulle nuttu siitä hyvästä. Äly ei jää
-palkattomaksi, niin kauan kuin minä olen kuningas tässä maassa.
-"Varastaa nuoran ja mittapuun jälkeen!" verraton kokkalause! Tuossa
-sulle vielä toinenkin nuttu.
-
-TRINCULO.
-Hirviö sinä, voitele näppisi ja vedä maahan loputkin.
-
-CALIBAN.
-En huoli niistä. Aika meiltä kuluu;
-Pian hanhiks muutumme tai iljettäviks,
-Matala-otsaisiksi apinoiksi.
-
-STEPHANO.
-Hirviö, näppisi tänne! Auta minua, että saan nämä tuonne viinitynnyrini
-tykö; muuten ajan sinut kuningaskunnastani. Kas niin, kanna tuota!
-
-TRINCULO.
-Ja tuota.
-
-STEPHANO.
-Niin, ja tuota.
-
-    (Metsästysmelua kuuluu. Henkiä tulee koirien hahmossa heitä
-    ajamaan. Prospero ja Ariel usuttavat niitä.)
-
-PROSPERO.
-Hei, Jalo, hei!
-
-ARIEL.
-Ota kiinni, Musti!
-
-PROSPERO.
-Tuossa, Vahti, tuossa! Käy kiinni! Käy kiinni!
-    (Caliban, Stephano ja Trinculo ajetaan käpälämäkeen.)
-Nyt käske peikkojeni raajat noilta
-Rujota säryll' aivan, joka jänne
-Jumovan jäykäks pingoittaa ja ruumis
-Nipistää kirjavammaks tiikeriä
-Tai villikissaa.
-
-ARIEL.
-                 Kuules ulvontaa!
-
-PROSPERO.
-Hätyytä hyvin heitä! Tällä hetkell'
-On vallassani kaikki vihamiehet.
-Lopussa koht' on vaivani, ja sinä
-Saat vapaast' ilmaa hengittää. Mut seuraa
-Ja palvele mua vielä hetkinen.
-
-    (Poistuvat.)
-
-
-
-
-VIIDES NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Prosperon majan edusta.
-    (Prospero loitsijanpuvussa ja Ariel tulevat.)
-
-PROSPERO.
-Jo tuumani on täyttymäisillään:
-Ei petä loitsu, henget tottelevat,
-Pää pystyss' aika kulkee taakkoinensa.
-Mik' on nyt hetki?
-
-ARIEL.
-                   Kuudes hetki, jolloin
-Sanoitte työnne päättyvän.
-
-PROSPERO.
-                           Niin sanoin,
-Kun myrskyn nostin. Sano, henki, kuinka
-On kuninkaan ja seurueensa laita?
-
-ARIEL.
-Lumotut ovat kaikki siihen tapaan
-Kuin käskitte ja niin kuin itse näitte:
-Vankeina kaikki lehmustossa, joka
-Majaanne suojaa; eivät liikahtaakaan
-Voi teidän päästämättä. Kuningas
-Ja hänen veljensä, ja teidän, kaikki
-Mielt' ovat vailla; toiset heidän tähden
-Peloissaan, tuskissaan; mut erittäinkin
-Tuo teidän "hyvä vanhus Gonzalo";
-Niin tippuu ukon partaan kyyneleitä
-Kuin talvell' olkiräystähästä vettä.
-Tehonnut niin on heihin taika, että
-Jos näkisitte heidät nyt, niin varmaan
-Mielenne heltyis.
-
-PROSPERO.
-                  Niinkö luulet, henki?
-
-ARIEL.
-Mun heltyisi, jos ihminen ma oisin.
-
-PROSPERO.
-Mun heltyy myös. Sin' olet pelkkää ilmaa
-Ja sentään heidän tuskiansa säälit;
-Min' olen heidän sukuaan ja tunnen
-Ja kärsin heidän lailla; mulla siiskö
-Ei yhtä hellä sydän ois kuin sulla?
-Vaikk' ovat syvästi mua loukanneetkin,
-Niin jalouden puolta toki pidän
-Vihaani vastaan. Kauniimpaa kuin kosto
-On hyvä työ. Jos katuvat, niin raukee
-Hankkeeni ainoo tarkoitus ja jäljill'
-Ei otsan rypistystä. Mene, Ariel,
-Vapauta heidät! Loitsuni nyt päästän,
-Palautan heihin järjen taas, niin että
-Tulevat tuntoihinsa.
-
-ARIEL.
-                     Noudan heidät.
-
-    (Menee.)
-
-PROSPERO.
-Te metsäin, vuorten, vetten keijukaiset,
-Te, jotka hiekall' utujäljin takaa
-Ajatte pakenevaa Neptunoa
-Ja, kun hän palaa, itse pakenette;
-Te menninkäiset, jotka kuutamalla
-Hypitte ruohoon noita pyörylöitä,
-Joit' eivät lampaat syö; te, jotka huviks
-Yön aikaan luotte sieniä, ja joita
-Hohtaa iltakellon juhlasoitto;
-Te, joiden kautta -- vaikka heikkojenkin --
-Pimitin sydänpäivän auringon,
-Kapinaan tuulet nostin, vihan raivoon
-Vihannan meren sain ja sinitaivaan,
-Isäisen julman käteen tulen hankin,
-Ja omalla Zeun vaajall' itse särjin
-Zeun uljaan tammen, vankat kalliotkin
-Järkyttelin, ja setripuut ja hongat
-Pois nytkin juurineen; mun käskystäni
-Herättäin kuolleens' aukenivat haudat
-Ja ruumiit ylös nousivat; ja tämän
-Sai aikaan mahtini. Mut loitsut julmat
-Nyt vannon pois, ja kun vaan taivaallista
-Saan soitantoa aikaan, jonka hurma
-Nuo saattaa järkiin, sauvani ma taitan,
-Sen maahan hautaan monta syltä syvään,
-Ja kirjanikin mereen upotan
-Syvemmälle kuin laskinluoti pohjaa.
-
-    (Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa; hänen jäljissään Alonzo,
-    mielipuolena raivoten, Gonzalon seuraamana; samaten Sebastian ja
-    Antonio, Adrianin ja Franciscon seuraamina; he kaikki astuvat
-    Prosperon tekemään tenhopiiriin ja jäävät lumottuina siihen
-    seisomaan. Prospero huomaa sen ja puhuu:)
-
-Sävele juhlallinen, hourun mielen
-Parahin lohtu, parantakoon aivos,
-Jok' aivan tehotonna päässäs kiehuu!
-Tuoss' seiskaa! Olette nyt tenhotut. --
-Ylevä Gonzalo, sa kunnon mies,
-Mun silmän' sopuisin sun silmäis kanssa
-Veljellisiä kyyneleitä tiukkuu. --
-Nopeesti laukee tenho; niinkuin aamu
-Yön yllättää ja pimeyden poistaa,
-Niin virkoo taju heissäkin ja alkaa
-Tuot' usmaa sankkaa hajoittaa, mi kirkkaan
-Pimitti järjen. -- Hyvä Gonzalo,
-Mun pelastajani ja uskollinen
-Isäntäs palvelija, töin ja sanoin
-Tekosi hyvät palkitsen. -- Alonzo,
-Julm' olit mulle ja mun lapselleni;
-Sua työssä veljes auttoi; -- tuo, Sebastian,
-Nyt sinun mieltäs kalvaa; -- veli, sinä,
-Lihaani, vertani, pois luonnon kielsit
-Ja omantunnon, himotessas valtaa,
-Ja tuon Sebastianin kanssa -- jolla
-Kovimmat siit' on sielun tuskat -- väijyit
-Kuninkaas henkeä; työs anteeks annan,
-Vaikk' onkin luonnoton se. -- Äly heissä
-Jo alkaa paisua, ja kohta huuhtoo
-Lähentelevä tulva järjen rannat,
-Jotk' ovat tuossa likaiset ja mustat.
-Mua heist' ei näe, ei huomaa yksikään. --
-Tuo, Ariel, miekkani ja päähineeni.
-    (Ariel poistuu.)
-Pukua muutan nyt ja esiynnyn
-Milanon herttuana niinkuin muinoin. --
-Hei, joudu, henki, kohta olet vapaa.
-
-    (Ariel palajaa, laulaen, ja auttaa Prosperoa pukeumisessa.)
-
-    ARIEL.
-
-    Mettä kukist' imaisen ma,
-    Kielon kuvuss' asustan,
-    Kuullen ääntä huuhkajan,
-    Siivill' yökön liitelen ma
-    Kesän jäljiss' ihanan;
-    Hei lystiä, lystiä on elostaa,
-    Kun kukkien keskellä liehua saa.
-
-PROSPERO.
-Mun ikävä sua tulee, armas Ariel,
-Mut vapaaks sinä pääset. -- Niin, kas niin. --
-Asussa tuossa näkymättömässä
-Kuninkaan laivaan käy nyt; kannen alla
-Sa tapaat merimiehet nukkumasta;
-Kun herää kapteeni ja laivamies,
-Tuo heti heidät tänne; joudu, joudu!
-
-ARIEL.
-Ma lennoss' ilmaa juon ja palaan ennen
-Kuin kahdesti on suones tykkinyt.
-
-    (Ariel menee.)
-
-GONZALO.
-Tääll' on vaan tuskaa, hirmua ja taikaa;
-Pois tästä kauhun maasta taivaan vallat
-Meit' ohjatkoot!
-
-PROSPERO.
-                 Kuningas, tässä näet
-Prosperon, solvatun Milanon herttuan.
-Vakuudeks, että ilmi elävänä
-Hän haastaa sulle, syliini sun suljen
-Ja sun ja kumppanisi tervetuileiks
-Sydämmestäni lausun.
-
-ALONZO.
-                     Hänkö olet,
-Vai etkö hän, vai pettäväkö ilve,
-Lumottu niinkuin minä, sit' en tiedä;
-Mut suones tykkinä on lihaa, verta;
-Kun näin sun, haihtui heti sieluntuska,
-Jok' oirett' oli hulluuden, ma pelkään.
-Jos todellist' on tää, niin outo siitä
-Tarina syntyy. Kuninkuutes sulle
-Ma luovutan, ja pyydän: anteeks anna
-Mun rikokseni. -- Mutta kuinka eloss'
-On Prospero ja täällä?
-
-PROSPERO.
-                       Ensin sua
-Syleilen, jalo vanhus; kunniallas
-Ei rajaa, määrää ole.
-
-GONZALO.
-                      Onko niin
-Vai eikö, sit' en mene vannomaan.
-
-PROSPERO.
-Teit' yhä kietoo saaren tenhopiiri
-Ja estää uskomasta päivänselvää. --
-Mun ystäväni, kaikki tervetulleet!
-    (Syrjään Sebastianille ja Antoniolle.)
-Te, somat herrat, jos mua haluttaisi,
-Niin kuninkaanne vihaan joutuisitte,
-Kuin konsaan petturit; mut kielitellä
-En tahdo.
-
-SEBASTIAN (syrjään).
-          Perkele nyt haastaa.
-
-PROSPERO.
-                               Eikä.
-Mies kehno, jota veljesteleminen
-Likaisi kieleni, suon anteeks sulle
-Rumimmat työs, ja kaikkikin, ja vaadin
-Vaan kuninkuuteni, jok' oiti mulle
-Sun jättää täytyy.
-
-ALONZO.
-                   Prospero jos olet,
-Niin kerro, miten pelastuit ja kuinka
-Tapasit meidät täällä, jossa hukkui
-Kolmatta tiimaa sitten meiltä haaksi,
-Ja jossa minä kadotin -- kuink' onkaan
-Se muisto mulle karvas! -- Ferdinandin,
-Mun poikan' armaan.
-
-PROSPERO.
-                    Teitä surkuttelen.
-
-ALONZO.
-Vahinko korvaamaton; kärsimyskin
-Apunsa kieltää.
-
-PROSPERO.
-                Luultavampi, että
-Sit' ette avuks ole pyytänytkään.
-Sen hellän, armorikkaan voiman kautta
-Vahingon yhtäläisen minä kestin
-Ja rauhoituin.
-
-ALONZO.
-               Vahingon yhtäläisen?
-
-PROSPERO.
-Niin, yhtä vereksen ja yhtä suuren.
-Suruni lievikkeeksi mulla keinot
-On heikommat kuin teillä lohtunanne.
-Kadotin tyttäreni.
-
-ALONZO.
-                   Tyttärenne?
-Oi, jos nyt Neapeliss' eläisivät
-Kuninkaana ja kuningattarena!
-Haluisin silloin haudan saada tuossa
-Mudassa, jossa poikani nyt viruu!
-Mut milloin kadotitte tyttärenne?
-
-PROSPERO.
-Myrskyssä äsken. Herrat nuo, ma huomaan,
-Tät' yhdyntää niin kummeksivat, että
-Älynsä hukkaavat ja epäilevät
-Näkönsä varmuutta ja puheensakin
-Omaksi hengeksensä. Mut jos kuinkin
-Tajuilta lienette, tok' uskokaatte,
-Ett' olen minä sama Prospero,
-Jok' ajettiin maanpakoon Milanosta
-Ja ihmeen kautta tähän saareen jouduin,
-Jok' otti teidät turviinsa ja jonka
-Min' olen herra. Enempää ei siitä:
-Se monipäiväinen on muistotieto,
-Ei mikään suurus-juttu; sopimaton
-Ens' yhdyntäämme lisäks. Tervetullut!
-Tää maja täss' on hovini; ja pieni
-On mulla seurue, ja alamaista
-Ei yhtäkään; sisähän katsokaa!
-Kun valtakunnan mulle luovutitte,
-Samalla mitalla ma teille kostan
-Ja ihmeen ilmi luon, jok' yhtä rakas
-On teille, kuin on valtakunta mulle.
-
-    (Majan ovi aukenee; Ferdinand ja Miranda nähdään
-    siellä sakkia pelaamassa.)
-
-MIRANDA.
-Pelaatte väärin, prinssi.
-
-FERDINAND.
-                          Armas impi,
-En koko maailmasta.
-
-MIRANDA.
-                    Riittäisipä
-Jo kyllä kymmenenkin valtakuntaa,
-Ja suoraa peliä se sentään oisi.
-
-ALONZO.
-Jos saaren harhanäköjä on tääkin,
-Kadotan toistamiseen rakkaan pojan.
-
-SEBASTIAN.
-Ihmetten ihmettä!
-
-FERDINAND.
-                  Vaikk' uhkaa meri,
-Se tok' on laupias: sit' ilman syytä
-Ma sadattelin.
-
-    (Polvistuu Alonzon eteen.)
-
-ALONZO.
-               Syleilköön sua runsaat
-Iloisen isän siunaukset! Nouse
-Ja tänne-tulos kerro!
-
-MIRANDA.
-                      Ihme, kumma!
-Kuink' ihania olennoita täällä
-Nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis!
-Suloinen, uusi maailma, joss' ompi
-Tuollaista kansaa!
-
-PROSPERO.
-                   Tää on uutta sulle.
-
-ALONZO.
-Mik' impi tuo, jon kanssa pelasit?
-Olette tuskin kolmen tunnin tutut
-Hänkö se jumalatar, joka meidät
-Erotti ensin ja nyt yhdisti?
-
-FERDINAND.
-Hän kuolevainen on; mut kuolematon
-Kaitselmus määrännyt on hänet mulle.
-Valitsin hänet, kun en isää voinut
-Kysyä neuvoksi enk' enää luullut
-Mull' isää olevankaan. Tytär on hän
-Tään kuulun herttuan, jost' usein kuulin
-Puhuttavan, mut jonka näin nyt vasta.
-Hält' olen saanut toisen elämän,
-Ja toiseks isäksen' on hänet tehnyt
-Tää impi.
-
-ALONZO.
-          Minä siis tään immen isä.
-Mut voi kuink' outoa, kun lapseltani
-Mun täytyy anteeks pyytää!
-
-PROSPERO.
-                           Pois se aatos!
-Ei menneet mielipahat muistojamme
-Saa raskauttaa.
-
-GONZALO.
-                Sydämmeni itki;
-Puhunut muuten olisin jo ennen.
-Jumalat, tähän pariin katsahtakaa,
-Ja vuodattakaa heihin siunauksenne!
-Te, te sen uran viitoititte, joka
-Toi meidät tänne.
-
-ALONZO.
-                  Aamen sanon!
-
-GONZALO.
-                               Sikskö
-Milano syöstiin Milanosta, että
-Sukunsa Neapelin kruunun saisi?
-Ilosta harvinaisest' iloitkaatte,
-Ja ikimuistoks uurtakaa se kultaan!
-Samalla tiellä Claribella miehen
-Sai Tunisissa, Ferdinand sai vaimon,
-Miss' itse hukass' oli; valtakuntans'
-Sai saarell' autiolla Prospero;
-Me kaikki saimme järkemme, miss' oltiin
-Jo järjilt' aivan.
-
-ALONZO.
-                   Mulle kätenne!
-Se sydän, jok' ei teille hyvää toivo,
-Suruhun syöpyköön ja tuskaan!
-
-GONZALO.
-                              Amen!
-
-    (Ariel palajaa, ja häntä seuraavat huumautuneina
-    kapteeni ja laivamies.)
-
-Kah! Nähkääs! Lisää meikäläisiä!
-Sanoinhan, ettei tuo mies veteen huku,
-Jos maall' on hirsipuuta. -- Herja sinä,
-Pois laivalt' armon noiduit; noidu nytkin!
-Sull' eikö maalla suuta? Mitä uutta?
-
-LAIVAMIES.
-Ensinkin, että kuninkaamme turvass'
-On seuroineen; sen jälkeen, että laiva,
-Mi hylkyn' oli kolme tiimaa sitten,
-Eheä, tiivis nyt on, kunnoss' aivan
-Kuin matkaan lähteissämme.
-
-ARIEL (syrjään Prosperolle).
-                           Sen tein minä,
-Täält' ollessani poissa.
-
-PROSPERO.
-                         Kiltti henki!
-
-ALONZO.
-Tää kaikk' ei ole luonnollista: ihme
-Ihmettä ajaa. -- Kuinka tänne saitte?
-
-LAIVAMIES.
-Jos tietäisin, ett' olen valveill' aivan,
-Kokisin selvää tehdä. Kalmamaisess'
-Unessa olimme ja -- kuink', en tiedä --
-Kaikk' yhteen sullottuina laivan ruumaan.
-Vast'ikään kaikenlainen outo melu,
-Ulina, huuto, parku, kahleenkalske
-Ja moninaiset julman julmat äänet
-Herätti meidät; oiti vapauteen;
-Ja katso, ehjänä ja kiillossansa
-Komean, uljaan laivamme nyt näimme;
-Ja kapteeni se laivaa tarkastellen
-Sen hyöri kannella. Mut äkin meidät,
-Kuin uness' aivan, sieltä temmattiin;
-Nyt tässä ällistellään.
-
-ARIEL (syrjään Prosperolle).
-                        Teinkö hyvin?
-
-PROSPERO.
-Teit hyvin, virkku henki. Vapaaks pääset.
-
-ALONZO.
-Tään ihmeellisempähän kierrospesään
-Ei ihminen lie jalkaans' astunut.
-Tää kaikk' ei ole enää luonnollista.
-Täss' oraakelin selvityst' on tarvis.
-
-PROSPERO.
-Kuningas hyvä, älkää mietiskelkö
-Näit' outoj' asioita; jahka sopii,
-Ja toivon piankin, nää seikat teille
-Selitän kohta kohdalt', että kaikki
-Todelta näyttää. Siksi olkaa tyyni;
-Hyväksi luulkaa kaikki --
-    (Syrjään Arielille.)
-                          Henki, tänne!
-Caliban kumppaneineen vapauta;
-Kirvoita loitsu. --
-    (Ariel menee.)
-                    Kuinka voitte, herra?
-Paria velikultaa vielä vailla
-On seuranne; ne unhotitte aivan.
-
-    (Ariel palajaa, ajaen edellään Calibania, Stephanoa
-    ja Trinculoa, joilla on varastamansa vaatteet yllä.)
-
-STEPHANO.
-Pitäköön jokainen murhetta kaikista muista, ja huolikoon vähät
-itsestään, sillä kaikki on pelkkää onnenkauppaa. Kuraasia, sinä
-nolo-hirviö, kuraasia!
-
-TRINCULO.
-Jos nämä vakoojat minun päässäni totta puhuvat, niin saammepa vielä
-nähdä hyvinkin kaunista.
-
-CALIBAN.
-Oi, Setebos; mit' uljait' olennoita!
-Kuin herrani on kaunis! Pelkään, että
-Hän mua kurittaa.
-
-SEBASTIAN.
-                  Ha, ha! Antonio,
-Mit' elukoita nuo on? Saako niitä
-Rahalla ostaa?
-
-ARIEL.
-               Luultavasti! Onhan
-Niist' yksi ilmi-kala, ja siis kaupan.
-
-PROSPERO.
-Katselkaa noiden vaatteusta, herrat,
-Ja sanokaa, heiss' onko rehtimiestä.
-Tuon luodenlennon äiti oli noita,
-Niin voimakas, ett' itse kuun hän suisti,
-Ja luoteet, vuokset määräs, halliten
-Kuun nimessä, sen vallast' ollen vapaa.
-Mun ryöstivät nuo kolme; noiden kanssa
-Tuo sekasikiö, tuo puoliperkel',
-On henkeäni vastaan liiton tehnyt.
-Kaks noista omaksenne tuntenette;
-Tuo pimeyden sikiö on mun.
-
-CALIBAN.
-Nyt nipistellään minut kuoliaaksi.
-
-ALONZO.
-Stephanoko, mun juoppo viinurini?
-
-SEBASTIAN.
-Ja päihtyneenä! Mist' on viinaa saanut?
-
-ALONZO.
-Ja Trinculonkin jalat vintturoivat.
-Mist' ovat löynneetkään tuon ihmenesteen,
-Jok' on noin heidät kullannut? Mist' olet
-Noin liemeen tullut?
-
-TRINCULO.
-Olenhan minä, sitten kun viimeksi tavattiin, semmoisessa liemessä
-ollut, että pelkäänpä ettei se ikänä luistani lähde. Kyllä nyt saan
-olla likakärpäsiltä rauhassa.
-
-SEBASTIAN.
-No, Stephano, kuinka on laita?
-
-STEPHANO.
-Älkää koskeko minuun! Minä en ole Stephano, vaan värviäistä kokonaan.
-
-PROSPERO.
-Sinä pyrit tämän saaren kuninkaaksi, konna.
-
-STEPHANO.
-Vaivainen kuningas minusta olisi tullut.
-
-ALONZO (osoittaen Calibania).
-Noin kummaa otusta en ole nähnyt.
-
-PROSPERO.
-Hän yhtä törkeä on tavoiltansa
-Kuin muodoltaan. -- Majaani mene, konna!
-Vie myötä seurasi! Se puhtaaks siisti,
-Jos anteeksiantamusta multa toivot.
-
-CALIBAN.
-Käskynne täytän; tästälähin tahdon
-Anoa armoa ja viisastua.
-Mua senkin hölmöä, kun jumalaksi
-Tuon juopon luulin ja tuot' aasinpäätä
-Kun kumartelin.
-
-PROSPERO.
-                Matkaan!
-
-ALONZO.
-                         Pois! Ja viekää
-Tuo romu sinne, mistä saitte sen.
-
-SEBASTIAN.
-Tai oikeammin: mistä varastitte.
-
-    (Caliban, Stephano ja Trinculo poistuvat.)
-
-PROSPERO.
-Kuningas, pyydän teitä seuroinenne
-Majaani halpaan, siellä lepäämään
-Tään yhden yön; siit' osan aion viettää
-Puheilla moisill', että aika teiltä
-Piankin kuluu; elämäni tarun,
-Sen vaiheet kaikki tänne tultuani
-Ma teille kerron. Huomenelta teitä
-Laivaanne seuraan; siitä Neapeliin,
-Joss' aion näiden rakastettujemme
-Hääjuhlan vieton nähdä; sieltä sitten
-Palajan Milanooni, jossa hauta
-On joka kolmas ajatukseni.
-
-ALONZO.
-Haluan elämänne tarun kuulla;
-Se korvaan eriskummaisena soinee.
-
-PROSPERO.
-Kaikk' ilmi tuon; ja tyyntä matkaa teille,
-Myötäistä tuulta lupaan, täydet purjeet,
-Ett' uljaan laivastonne saavutatte. --
-    (Syrjään.)
-Ariel, kyyhkyni, se sun jää työkses.
-Sitt' alkutilaas palaa; ole vapaa!
-Hyvästi jää! -- Ma pyydän, käykää majaan!
-
-    (Menevät.)
-
-
-Epiloogi.
-
-Prosperon lausuma.
-
-    Mahtini nyt mennyt on;
-    Taas min' olen voimaton.
-    Teidän riippuu lemmestänne,
-    Täytyykö mun jäädä tänne.
-    Nyt kun sain ma maani jällen,
-    Anteeks annoin pettäjällen',
-    Älkää te mun suoko tähän
-    Saareen jäädä nääntymähän,
-    Vaan irrotelkaa kahlettain
-    Käsin hellin taputtain.
-    Jos en hyvää suosi-tuulta
-    Purjeisiini saa, niin multa
-    Kaikk' on ollut joutavaa.
-    Mahtian' en enää saa,
-    Henkiäkään mull' ei laisin,
-    Joilla teidät lumoaisin.
-    Epätoivoon joudun aivan,
-    Jos ei rukous mulle taivaan
-    Voita armoa ja tästä
-    Mua päästä pälkähästä.
-    Siis, jos teill' on armon toivo vakaa,
-    Hellyyttä nyt mulle osottakaa!
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Myrsky, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MYRSKY ***
-
-***** This file should be named 44845-8.txt or 44845-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/4/8/4/44845/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/44845-8.zip b/44845-8.zip
deleted file mode 100644
index 1e0f028..0000000
--- a/44845-8.zip
+++ /dev/null
diff --git a/44845-h.zip b/44845-h.zip
deleted file mode 100644
index 50e99ae..0000000
--- a/44845-h.zip
+++ /dev/null
diff --git a/44845-h/44845-h.htm b/44845-h/44845-h.htm
index 4a9b4e3..57efa58 100644
--- a/44845-h/44845-h.htm
+++ b/44845-h/44845-h.htm
@@ -2,7 +2,7 @@
     "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
 <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
   <head>
-    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=UTF-8" />
     <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
     <title>
       The Project Gutenberg eBook of Myrsky, by William Shakespeare.
@@ -71,45 +71,7 @@ hr.chap {width: 65%}
   </head>
 
 <body>
-
-
-<pre>
-
-The Project Gutenberg EBook of Myrsky, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Myrsky
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: February 8, 2014 [EBook #44845]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MYRSKY ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-</pre>
-
-
-
+<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44845 ***</div>
 
 <h1>MYRSKY</h1>
 
@@ -122,29 +84,29 @@ Produced by Tapio Riikonen
 
 
 <p class="p6" />
-<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
+<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
 
 <p>
 ALONZO, Neapelin kuningas.<br />
-SEBASTIAN, hänen veljensä.<br />
+SEBASTIAN, hänen veljensä.<br />
 PROSPERO, Milanon laillinen herttua.<br />
-ANTONIO, hänen veljensä, Milanon herttuavallan anastaja.<br />
+ANTONIO, hänen veljensä, Milanon herttuavallan anastaja.<br />
 FERDINAND, Neapelin kuninkaan poika.<br />
 GONZALO, vanha, rehellinen valtaneuvos.<br />
 ADRIAN,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; | hoviherroja.<br />
 FRANCISCO,   |<br />
-CALIBAN, kuvaton metsäläis-orja.<br />
-TRINCULO, ilvehtijä.<br />
+CALIBAN, kuvaton metsäläis-orja.<br />
+TRINCULO, ilvehtijä.<br />
 STEPHANO, juopunut juomanlaskija.<br />
-Laivakapteeni, laivamies ja merimiehiä.<br />
-MIRANDA, Prosperon tytär.<br />
+Laivakapteeni, laivamies ja merimiehiä.<br />
+MIRANDA, Prosperon tytär.<br />
 ARIEL, ilmahenki.<br />
 IRIS,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; |<br />
 CERES,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; |<br />
-JUNO,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; | henkiä.<br />
+JUNO,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; | henkiä.<br />
 Luonnottaria,&nbsp;  |<br />
-Elomiehiä,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; |<br />
-Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.<br />
+Elomiehiä,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; |<br />
+Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.<br />
 </p>
 
 <p>Tapahtumapaikka: alussa meri, sittemmin asumaton saari.</p>
@@ -152,13 +114,13 @@ Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.<br />
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
+<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">Laiva merellä. Myrskyinen sää, ukkosen jyrinää ja salamoita.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Laiva merellä. Myrskyinen sää, ukkosen jyrinää ja salamoita.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Laivan kapteeni ja laivamies tulevat eri tahoilta.)</span><br />
 </p>
 
@@ -166,67 +128,67 @@ Muita henkiä, Prosperon palveluksessa olevia.<br />
 Laivamies, &mdash;</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Tässä, herra kapteeni! Miten on asiat?</p>
+Tässä, herra kapteeni! Miten on asiat?</p>
 
 <p>KAPTEENI.
-Hyvin. Rohkaise merimiehiä! Liukkaat liikkeet, muuten ajamme karille!
+Hyvin. Rohkaise merimiehiä! Liukkaat liikkeet, muuten ajamme karille!
 Joutuun, joutuun!</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Merimiehiä tulee.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Merimiehiä tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>LAIVAMIES.
 Heleijaa, pojat! Ravakat toimet! Liukkaat liikkeet! Prampurje alas!
-Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! &mdash; Hei vaan, myrsky, riehu,
-kunnes halkeat, jos tilaa riittää!</p>
+Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! &mdash; Hei vaan, myrsky, riehu,
+kunnes halkeat, jos tilaa riittää!</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Alonzo, Sebastian, Antonio, Ferdinand, Gonzalo ja muita tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>ALONZO.
-Pidä varasi, hyvä laivamies! Missä on kapteeni? Kestäkää kuin miehet!</p>
+Pidä varasi, hyvä laivamies! Missä on kapteeni? Kestäkää kuin miehet!</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Olkaa hyvät, pysykää kannen alla.</p>
+Olkaa hyvät, pysykää kannen alla.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Poosmanni, missä on kapteeni?</p>
+Poosmanni, missä on kapteeni?</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Ettekö häntä kuule? Tiellä olette täällä. Pysykää kopissanne! Te vaan
-autatte myrskyä.</p>
+Ettekö häntä kuule? Tiellä olette täällä. Pysykää kopissanne! Te vaan
+autatte myrskyä.</p>
 
 <p>GONZALO.
-No, no, ystävä, tyynny.</p>
+No, no, ystävä, tyynny.</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Kyllä, jos merikin tyyntyy. Pois täältä! Mitä nämä mässääjät kuninkaan
-nimestä piittaavat? Pois kojuunne! Vaiti! Älkää häiritkö meitä.</p>
+Kyllä, jos merikin tyyntyy. Pois täältä! Mitä nämä mässääjät kuninkaan
+nimestä piittaavat? Pois kojuunne! Vaiti! Älkää häiritkö meitä.</p>
 
 <p>GONZALO.
-No, no, muista ketä on laivassasi.</p>
+No, no, muista ketä on laivassasi.</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Ei ketään, jota enemmän rakastaisin kuin omaa itseäni. Olette
-neuvosmies: jos voitte käskeä nämä elementit vaikenemaan ja heti
-paikalla rakentaa rauhaa, niin emme me tästä lähtien kättämme köyteen
-laske; käyttäkää valtaanne! Jos ette sitä voi, niin kiittäkää Jumalaa,
-että olette näin kauan elänyt; ja valmistukaa kojussanne viimeiseen
-lähtöönne, jos niiksi tulisi. &mdash; Liukkaat liikkeet, pojat! &mdash; Pois
-tieltä, sanon!</p>
+Ei ketään, jota enemmän rakastaisin kuin omaa itseäni. Olette
+neuvosmies: jos voitte käskeä nämä elementit vaikenemaan ja heti
+paikalla rakentaa rauhaa, niin emme me tästä lähtien kättämme köyteen
+laske; käyttäkää valtaanne! Jos ette sitä voi, niin kiittäkää Jumalaa,
+että olette näin kauan elänyt; ja valmistukaa kojussanne viimeiseen
+lähtöönne, jos niiksi tulisi. &mdash; Liukkaat liikkeet, pojat! &mdash; Pois
+tieltä, sanon!</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuu.)</span><br />
 </p>
 
 <p>GONZALO.
-Tuosta miehestä saan paljon lohdutusta. Hän ei näytä siltä kuin hän
-veteen hukkuisi; hänellä on muoto kuin aito hirtehisen. Hyvä sallimus,
-pysy päätöksessäsi, että hän on hirtettävä! Tee hänelle aiottu nuora
-laivaköydeksi meille, sillä omamme ei meitä paljoakaan auta. Jos hän ei
-ole hirsipuun oma, niin on meidän tilamme surkuteltava.</p>
+Tuosta miehestä saan paljon lohdutusta. Hän ei näytä siltä kuin hän
+veteen hukkuisi; hänellä on muoto kuin aito hirtehisen. Hyvä sallimus,
+pysy päätöksessäsi, että hän on hirtettävä! Tee hänelle aiottu nuora
+laivaköydeksi meille, sillä omamme ei meitä paljoakaan auta. Jos hän ei
+ole hirsipuun oma, niin on meidän tilamme surkuteltava.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat kaikki.)</span><br />
@@ -235,62 +197,62 @@ ole hirsipuun oma, niin on meidän tilamme surkuteltava.</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
 Pramtanko alas! Liukkaat liikkeet! Alemma, alemma! Koittakaa pingoittaa
-emäpurjetta! (Huutoja kannen alta.) Hiiteen senkin ulvonta! Nuohan
-huudollansa hämmentävät myrskyn ja meidän askareemme.</p>
+emäpurjetta! (Huutoja kannen alta.) Hiiteen senkin ulvonta! Nuohan
+huudollansa hämmentävät myrskyn ja meidän askareemme.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Sebastian, Antonio ja Gonzalo palajavat.)</span><br />
 </p>
 
-<p>Joko taas? Mitä täällä teette? Jätämmekö kaikki ja hukumme? Onko teillä
+<p>Joko taas? Mitä täällä teette? Jätämmekö kaikki ja hukumme? Onko teillä
 halu upota?</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Rutto suusi syököön, sinä rähisevä, jumalaton armoton koira!</p>
+Rutto suusi syököön, sinä rähisevä, jumalaton armoton koira!</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-No, käykää sitten työhön te.</p>
+No, käykää sitten työhön te.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Hirteen sinä, senkin koira! Äpärä, hävytön suunpieksijä, tiedä, että me
-vähemmin pelkäämme hukkumista kuin sinä.</p>
+Hirteen sinä, senkin koira! Äpärä, hävytön suunpieksijä, tiedä, että me
+vähemmin pelkäämme hukkumista kuin sinä.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Minä vastaan siitä, ettei hän huku, vaikka laiva ei olisi paksumpi
-pähkinänkuorta ja niin hatara kuin pohjaton portto.</p>
+Minä vastaan siitä, ettei hän huku, vaikka laiva ei olisi paksumpi
+pähkinänkuorta ja niin hatara kuin pohjaton portto.</p>
 
 <p>LAIVAMIES.
-Tuuleen päin, tuuleen päin! Kaksi purjetta ylös! Takaisin ulapalle!
-Anna mennä!</p>
+Tuuleen päin, tuuleen päin! Kaksi purjetta ylös! Takaisin ulapalle!
+Anna mennä!</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Merimiehiä tulee läpimärkinä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Merimiehiä tulee läpimärkinä.)</span><br />
 <br />
 MERIMIEHET.<br />
 Rukoilkaa, rukoilkaa! Nyt perii hukka.<br />
 <br />
 LAIVAMIES.<br />
-Suin päinkö järveen?<br />
+Suin päinkö järveen?<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Kuningas ja prinssi</span><br />
-Jo rukoilevat; tehkäämme me samoin;<br />
+Jo rukoilevat; tehkäämme me samoin;<br />
 Yks meill' on kohtalo.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Mult' uupuu maltti.</span><br />
-Nuo juopot peijanneet on meiltä hengen.<br />
-Suupaltti konna, &mdash; kymmenesti nielköön<br />
+Nuo juopot peijanneet on meiltä hengen.<br />
+Suupaltti konna, &mdash; kymmenesti nielköön<br />
 Sun meren tyrsky!<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Ei, hän kuolee hirteen,</span><br />
-Vaikk' inttäis vastaan joka vesitilkka<br />
-Ja kitans' avais hänet nielläkseen.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Ei, hän kuolee hirteen,</span><br />
+Vaikk' inttäis vastaan joka vesitilkka<br />
+Ja kitans' avais hänet nielläkseen.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Sekavaa melua kannen alta: "Jumala armahtakoon meitä!" &mdash;</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">"Ajamme karille! Ajamme karille." &mdash; "Hyvästi, vaimo ja</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">lapset!" &mdash; "Hyvästi, veli." &mdash; "Ajamme karille! Ajamme</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Sekavaa melua kannen alta: "Jumala armahtakoon meitä!" &mdash;</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">"Ajamme karille! Ajamme karille." &mdash; "Hyvästi, vaimo ja</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">lapset!" &mdash; "Hyvästi, veli." &mdash; "Ajamme karille! Ajamme</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">karille!")</span><br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
@@ -299,14 +261,14 @@ Kuninkaan kanssa hukkukaamme kaikki.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuu.)</span><br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Nyt jäähyväiset hälle lausukaamme.<br />
+Nyt jäähyväiset hälle lausukaamme.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuu).</span><br />
 </p>
 
 <p>GONZALO.
-Antaisin nyt vaikka tuhat virstaa vettä auran alasta kuivaa maata,
-laihaa nummea, ruskeata kanervikkoa tai mitä hyvänsä. Tapahtukoon
+Antaisin nyt vaikka tuhat virstaa vettä auran alasta kuivaa maata,
+laihaa nummea, ruskeata kanervikkoa tai mitä hyvänsä. Tapahtukoon
 taivaan tahto! Mutta hupaista olisi kuitenkin kuivalla kuolla.</p>
 
 <p>
@@ -321,23 +283,23 @@ taivaan tahto! Mutta hupaista olisi kuitenkin kuivalla kuolla.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Prospero ja Miranda tulevat.)</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Rakas isä, taitonne jos raivoon saanut<br />
-Nuo hurjat aallot on, niin tyyntäkää ne.<br />
+Rakas isä, taitonne jos raivoon saanut<br />
+Nuo hurjat aallot on, niin tyyntäkää ne.<br />
 Palavan pi'en satanut ois pilvi,<br />
-Jos taivaan otsaan ei ois meri vyörryt<br />
-Ja sammuttanut lieskaa. Kuinka kärsin,<br />
-Kun näin nuo kärsiväiset! Uljas laiva,<br />
-Joss' ylväit' oli olennoita varmaan,<br />
-Nyt pirstaleina! Hätähuuto aivan<br />
-Sydäntä vihloi. Upposivat, raukat.<br />
+Jos taivaan otsaan ei ois meri vyörryt<br />
+Ja sammuttanut lieskaa. Kuinka kärsin,<br />
+Kun näin nuo kärsiväiset! Uljas laiva,<br />
+Joss' ylväit' oli olennoita varmaan,<br />
+Nyt pirstaleina! Hätähuuto aivan<br />
+Sydäntä vihloi. Upposivat, raukat.<br />
 Jos voiman jumala ma oisin ollut,<br />
-Maan sisään meri vajonnut ois ennen,<br />
-Kuin saanut niellä moisen kelpo laivan<br />
-Väkineen kaikkineen.<br />
+Maan sisään meri vajonnut ois ennen,<br />
+Kuin saanut niellä moisen kelpo laivan<br />
+Väkineen kaikkineen.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Oi, tyynny, tyynny!</span><br />
-Pois pelko! Hellä sydämmesi tietköön:<br />
+Pois pelko! Hellä sydämmesi tietköön:<br />
 Ei turmaa tullut.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
@@ -345,12 +307,12 @@ MIRANDA.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Ei turmaa.</span><br />
-Mit' olen tehnyt, sen ma tein sun tähtes,<br />
-Sun, rakkaimpani, sun, mun tyttäreni.<br />
-Et tiedä, ken sa olet, etkä tiedä<br />
-Mun syntyäni, että suuremp' olen<br />
-Kuin Prospero, tään halvan majan herra<br />
-Ja yhtä halpa isäsi.<br />
+Mit' olen tehnyt, sen ma tein sun tähtes,<br />
+Sun, rakkaimpani, sun, mun tyttäreni.<br />
+Et tiedä, ken sa olet, etkä tiedä<br />
+Mun syntyäni, että suuremp' olen<br />
+Kuin Prospero, tään halvan majan herra<br />
+Ja yhtä halpa isäsi.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Ei tullut</span><br />
@@ -358,139 +320,139 @@ Enempi tieto mieleeni.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Nyt aika</span><br />
-On ilmi tuoda kaikki. Yltän' auta<br />
-Tää taikavaippa. &mdash; Noin! (Laskee maahan vaippansa.)<br />
+On ilmi tuoda kaikki. Yltän' auta<br />
+Tää taikavaippa. &mdash; Noin! (Laskee maahan vaippansa.)<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Nyt tuossa viru,</span><br />
-Mun taitoni! &mdash; Oi, pyyhi silmäs, tyynny!<br />
-Tään haaksirikon julman näytelmän,<br />
-Mi kaiken sinun säälis saattoi kuohuun,<br />
-Niin tarkkaan taidollani järjestin ma,<br />
-Niin varovasti, ettei henkeäkään,<br />
+Mun taitoni! &mdash; Oi, pyyhi silmäs, tyynny!<br />
+Tään haaksirikon julman näytelmän,<br />
+Mi kaiken sinun säälis saattoi kuohuun,<br />
+Niin tarkkaan taidollani järjestin ma,<br />
+Niin varovasti, ettei henkeäkään,<br />
 Ei, hiustakaan ei hukkaan ole mennyt<br />
-Yhdeltäkään tuon laivan olennoista,<br />
-Jonk' uppoomisen näit ja huudon kuulit.<br />
-Mut istu! Nyt saat lisää tietää.<br />
+Yhdeltäkään tuon laivan olennoista,<br />
+Jonk' uppoomisen näit ja huudon kuulit.<br />
+Mut istu! Nyt saat lisää tietää.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">Usein</span><br />
 Aloitte mulle kertoa ken olen,<br />
-Mut kesken jäi se, turhaan utelin ma,<br />
+Mut kesken jäi se, turhaan utelin ma,<br />
 Ja loppu kuului: "viel' ei!"<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 15em;">Nyt on aika;</span><br />
 Nyt itse hetki kuulemaan sua vaatii.<br />
 Siis tottele ja kuule! Voitko muistaa<br />
-Sit' aikaa, jolloin täss' ei majass' oltu?<br />
-Epäilen, voitko: kolmen vanha vielä<br />
+Sit' aikaa, jolloin täss' ei majass' oltu?<br />
+Epäilen, voitko: kolmen vanha vielä<br />
 Et silloin ollut.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Muistan, isä.</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Muistan, isä.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 16em;">Mitä?</span><br />
-Kodinko toisen, toiset ihmisetkö?<br />
+<span style="margin-left: 16em;">Mitä?</span><br />
+Kodinko toisen, toiset ihmisetkö?<br />
 Sanoppa jokin esine, min kuva<br />
 On painunut sun mielees.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Loitoll' on se</span><br />
 Ja unta pikemmin kuin todellista<br />
-Tuo muistitietoni. Mull' eikö ollut<br />
-Noin neljä, viisi piikaneittä muinoin?<br />
+Tuo muistitietoni. Mull' eikö ollut<br />
+Noin neljä, viisi piikaneittä muinoin?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Oli, oli enemmänkin. Mutta kuinka<br />
-Tuo mielessäsi elää? Mitä muuta<br />
-Näet synkäst' ajan hämystä? Jos muistat,<br />
-Mit' ennen tapahtui kuin tänne tulit,<br />
-Niin tänne tulos muistat myös.<br />
+Oli, oli enemmänkin. Mutta kuinka<br />
+Tuo mielessäsi elää? Mitä muuta<br />
+Näet synkäst' ajan hämystä? Jos muistat,<br />
+Mit' ennen tapahtui kuin tänne tulit,<br />
+Niin tänne tulos muistat myös.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">En muista.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Kakstoista, kaksitoista vuotta sitten<br />
-Milanon herttuana isäs oli<br />
+Milanon herttuana isäs oli<br />
 Ja suurivaltaisena ruhtinaana.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Te ettekö siis ole isäni?<br />
+Te ettekö siis ole isäni?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Hyvehen esikuva oli äitis,<br />
-Mun tyttärekseni hän sinut sanoi;<br />
-Milanon herttua sun isäs oli,<br />
+Hyvehen esikuva oli äitis,<br />
+Mun tyttärekseni hän sinut sanoi;<br />
+Milanon herttua sun isäs oli,<br />
 Ja ainoo lapsensa siis ruhtinatar,<br />
-Ei mikään halvempi.<br />
+Ei mikään halvempi.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Oi, jumalani!</span><br />
-Mik' ilkijuoni meidät sieltä syöksi?<br />
+Mik' ilkijuoni meidät sieltä syöksi?<br />
 Vai onniko?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 6em;">Laps hyvä, kumpainenkin:</span><br />
-Niin, ilkeys se meidät sieltä syöksi,<br />
-Mut onni tänne auttoi.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Laps hyvä, kumpainenkin:</span><br />
+Niin, ilkeys se meidät sieltä syöksi,<br />
+Mut onni tänne auttoi.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Mieltä särkee,</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Mieltä särkee,</span><br />
 Kun aattelen, kuink' olin vaivaks teille,<br />
-Jos koht' en muista. Jatkakaa, ma pyydän.<br />
+Jos koht' en muista. Jatkakaa, ma pyydän.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Antonio, mun veljeni, sun setäs &mdash;<br />
-Mua kuule! &mdash; että veli voipi olla<br />
-Niin kavala! &mdash; hän, jota sinun jälkees<br />
+Antonio, mun veljeni, sun setäs &mdash;<br />
+Mua kuule! &mdash; että veli voipi olla<br />
+Niin kavala! &mdash; hän, jota sinun jälkees<br />
 Rakastin ennen muita, jolle annoin<br />
 Ma maani hallinnon, jok' oli valloist'<br />
 Etevin silloin, niinkuin Prosperokin<br />
 Ol' ruhtinoista, arvoisuuttaan kuulu<br />
-Ja taiteiss' ylevissä verraton.<br />
-Kun näihin hehkui haluni, niin heitin<br />
+Ja taiteiss' ylevissä verraton.<br />
+Kun näihin hehkui haluni, niin heitin<br />
 Ma veljelleni kaiken hallituksen,<br />
-Jäin vieraaks maalleni ja vaivuin aivan<br />
-Salaisiin tutkimuksiin. Viekas setäs, &mdash;<br />
+Jäin vieraaks maalleni ja vaivuin aivan<br />
+Salaisiin tutkimuksiin. Viekas setäs, &mdash;<br />
 Mua kuunteletko?<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Mitä tarkimmasti.</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mitä tarkimmasti.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Opittuaan kuink' anomusta myöntää<br />
-Tai kieltää tulee, ketä auttaa lentoon<br />
-Ja keltä siivet taittaa, uusiks aivan<br />
+Opittuaan kuink' anomusta myöntää<br />
+Tai kieltää tulee, ketä auttaa lentoon<br />
+Ja keltä siivet taittaa, uusiks aivan<br />
 Mun teki omat luomani, ne muutti<br />
-Tai muuten muodosti. Virittimiinsä<br />
-Kun näin sai viranpitäjät ja virat,<br />
-Niin kaikkein sydämmet hän pani soimaan<br />
-Mit' ääntä halusi; kuin loisiköynnös<br />
-Ruhtinarunkoni hän peitti aivan<br />
+Tai muuten muodosti. Virittimiinsä<br />
+Kun näin sai viranpitäjät ja virat,<br />
+Niin kaikkein sydämmet hän pani soimaan<br />
+Mit' ääntä halusi; kuin loisiköynnös<br />
+Ruhtinarunkoni hän peitti aivan<br />
 Ja mehun minust' imi. &mdash; Sin' et kuule.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Oi, kuulen, isä hyvä.<br />
+Oi, kuulen, isä hyvä.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Tarkoin kuule!</span><br />
-Etuni maalliset kun näin löin laimin,<br />
-Erakkon' elellen ja henkeäni<br />
-Edistäin töissä, joiden salaisuutt' ei<br />
-Yleisö pysty tajumaan, niin heräs<br />
-Viekkaassa veljessäni himo häijy.<br />
-Mun luottamukseni, kuin hyvä isä,<br />
-Hänessä vilpin siitti, vastasuuntaan<br />
-Yht' yltävän kuin luottamukseni,<br />
-Joll' ei niin määrää ollut. Toden totta,<br />
-Rajaton uskomus! Näin mahtaellen,<br />
+Etuni maalliset kun näin löin laimin,<br />
+Erakkon' elellen ja henkeäni<br />
+Edistäin töissä, joiden salaisuutt' ei<br />
+Yleisö pysty tajumaan, niin heräs<br />
+Viekkaassa veljessäni himo häijy.<br />
+Mun luottamukseni, kuin hyvä isä,<br />
+Hänessä vilpin siitti, vastasuuntaan<br />
+Yht' yltävän kuin luottamukseni,<br />
+Joll' ei niin määrää ollut. Toden totta,<br />
+Rajaton uskomus! Näin mahtaellen,<br />
 Ei kaikilla mun tuloillani yksin,<br />
-Vaan vallallani lisäks, &mdash; niinkuin mies,<br />
+Vaan vallallani lisäks, &mdash; niinkuin mies,<br />
 Mi valheen-matkinnallaan muistins' saattaa<br />
 Totuutta vastaan moiseen syntivelkaan,<br />
-Ett' itse valheens' uskoo &mdash; hän nyt luuli<br />
-Herttuaks itsensä, kun hallitsijan<br />
+Ett' itse valheens' uskoo &mdash; hän nyt luuli<br />
+Herttuaks itsensä, kun hallitsijan<br />
 Vaan ulkotointa harjoitti ja mua<br />
 Edusti vaan: siit' yltyi vallanhimo, &mdash;<br />
 Kuuletko?<br />
@@ -499,55 +461,55 @@ MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 5em;">Tuonhan kuurokin jo kuulis.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Ja ettei juopaa jäis tuon osan ja<br />
-Sen väliin, jolle osaansa hän näytti,<br />
-Täysvaltiaaks Milanossa hän pyrki.<br />
+Ja ettei juopaa jäis tuon osan ja<br />
+Sen väliin, jolle osaansa hän näytti,<br />
+Täysvaltiaaks Milanossa hän pyrki.<br />
 Mun mies poloisen, jolle valtakunnaks<br />
 Jo kirjastoni riitti, kelvottomaks<br />
-Hän ruhtinuuteen katsoi maalliseen<br />
+Hän ruhtinuuteen katsoi maalliseen<br />
 Ja Neapelin kanssa liiton teki &mdash;<br />
-Niin janosi hän valtaa &mdash; vuosiveroon<br />
+Niin janosi hän valtaa &mdash; vuosiveroon<br />
 Sitoutuen ja uskollisuusvalaan,<br />
 Kuninkaan kruunun alle herttuan kruunun<br />
 Alistamaan ja &mdash; oi, Milano parka! &mdash;<br />
-Sun, siihen asti nöyrtymättömän,<br />
-Syvimpään nöyryytykseen masentamaan.<br />
+Sun, siihen asti nöyrtymättömän,<br />
+Syvimpään nöyryytykseen masentamaan.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 Oi, taivas!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 6em;">Ehdot kuule nyt ja päätös,</span><br />
+<span style="margin-left: 6em;">Ehdot kuule nyt ja päätös,</span><br />
 Ja sano sitten, tuoko oli veli.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 Oi, syntist' olis mummostani muuta<br />
-Kuin hyvää ajatella: kelpo äidist'<br />
+Kuin hyvää ajatella: kelpo äidist'<br />
 On usein huonot lapset.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Ehdot kuule:</span><br />
 Tuo Neapelin kuningas, mun vanha<br />
-Viholliseni, suostui veljen' pyyntöön<br />
+Viholliseni, suostui veljen' pyyntöön<br />
 Ett' tunnustusta luvattua vastaan<br />
-Ja veroa &mdash; en tiedä, kuinka suurta &mdash;<br />
-Hän valtakunnast' oiti karkoittaisi<br />
+Ja veroa &mdash; en tiedä, kuinka suurta &mdash;<br />
+Hän valtakunnast' oiti karkoittaisi<br />
 Mun omaisineni, ja veljelleni<br />
-Milanon kruunun arvoinensa jättäis.<br />
+Milanon kruunun arvoinensa jättäis.<br />
 Nyt joukko pettureita pestattiin<br />
-Ja määräyönä Antonio avas<br />
-Milanon portit; kalman mustass' yössä<br />
-Kätyrit laahasivat sieltä mun<br />
-Ja sun, jok' ääneen' paruit.<br />
+Ja määräyönä Antonio avas<br />
+Milanon portit; kalman mustass' yössä<br />
+Kätyrit laahasivat sieltä mun<br />
+Ja sun, jok' ääneen' paruit.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 14.5em;">Surkeata!</span><br />
 En muista, kuinka silloin paruin, mutta<br />
-Taas olis syytä parkuun: kertomanne<br />
+Taas olis syytä parkuun: kertomanne<br />
 Pusertaa silmist' itkun.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Lisää kuule;</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Lisää kuule;</span><br />
 Sun sitten johdan nykyhetken toimiin,<br />
 Jot' ilman olis kertomani turhaa.<br />
 <br />
@@ -555,73 +517,73 @@ MIRANDA.<br />
 Miks meit' ei hengilt' ottaneet he oiti?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Hyvinpä kysyt, lapsi! Kyselmääsi<br />
-Syyt' annoinkin. He eivät tohtineet &mdash;<br />
+Hyvinpä kysyt, lapsi! Kyselmääsi<br />
+Syyt' annoinkin. He eivät tohtineet &mdash;<br />
 Niin suuress' olin kansan suosiossa &mdash;<br />
-Työhönsä moista verileimaa painaa,<br />
+Työhönsä moista verileimaa painaa,<br />
 Vaan kauniiks kaunistivat aikeens' inhan.<br />
-Lyhyesti: purteen paiskasivat meidät,<br />
-Merille veivät jonkun peninkulman;<br />
+Lyhyesti: purteen paiskasivat meidät,<br />
+Merille veivät jonkun peninkulman;<br />
 Varalla siell' ol' laho laivarani,<br />
 Takluuton, mastoton ja purjeeton;<br />
-Rotatkin vaistost' oli hyljänneet sen.<br />
-Panivat tuohon meidät; siinä saimme<br />
-Merelle huutaa, joka vastaan ärjyi,<br />
+Rotatkin vaistost' oli hyljänneet sen.<br />
+Panivat tuohon meidät; siinä saimme<br />
+Merelle huutaa, joka vastaan ärjyi,<br />
 Ja tuuleen huoata, mi vastaan huokas,<br />
-Lisäten säälillään vaan tuskiamme.<br />
+Lisäten säälillään vaan tuskiamme.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 Voi, kuinka silloin huoleks olin teille!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Ei, suojeleva olit enkelini!<br />
-Sa taivaallista rohkeutta täynnä<br />
+Sa taivaallista rohkeutta täynnä<br />
 Hymyilit, taakkaani kun vaikeroiden<br />
 Ma suolapisaroilla merta juotin:<br />
-Näin annoit voimaa mulle kestämään<br />
+Näin annoit voimaa mulle kestämään<br />
 Kaikk' onnen vaiheet.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">Kuinka maalle päästiin?</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuinka maalle päästiin?</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Jumalan sallimasta. Meillä oli<br />
-Raitista vettä sekä ruokaa, jota<br />
+Jumalan sallimasta. Meillä oli<br />
+Raitista vettä sekä ruokaa, jota<br />
 Ylimys Gonzalo Neapelista,<br />
-Jok' oli hankkeen täyttäjäksi pantu,<br />
-Hyvyyttään antoi meille, sekä lisäks<br />
-Kalua, liinaa, vaatett' yltäkyllin,<br />
-Jost' oli suuri hyöty. Mies tuo jalo,<br />
-Kun kirjan ystäväksi minut tiesi,<br />
+Jok' oli hankkeen täyttäjäksi pantu,<br />
+Hyvyyttään antoi meille, sekä lisäks<br />
+Kalua, liinaa, vaatett' yltäkyllin,<br />
+Jost' oli suuri hyöty. Mies tuo jalo,<br />
+Kun kirjan ystäväksi minut tiesi,<br />
 Kirjastostani hankki kirjoja,<br />
 Jotk' ovat mulle valtaa kallihimmat.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Oi, jos sen miehen saisin kerran nähdä!<br />
+Oi, jos sen miehen saisin kerran nähdä!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Nyt minä nousen. Alallas sa istu<br />
-Ja kuule, miten merihätä päättyi.<br />
-Tulimme tähän saareen; täällä minä<br />
+Nyt minä nousen. Alallas sa istu<br />
+Ja kuule, miten merihätä päättyi.<br />
+Tulimme tähän saareen; täällä minä<br />
 Opettajanas paremmin sua neuvoin<br />
 Kuin muut nuo ruhtinaat, joill' enemp' aikaa<br />
 On turhuuteen kuin lastens opetukseen.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Palkitkoon taivas teidät! Ja nyt, isä, &mdash;<br />
-Tuo mieltän' yhä vaivaa &mdash; mistä syystä<br />
+Palkitkoon taivas teidät! Ja nyt, isä, &mdash;<br />
+Tuo mieltän' yhä vaivaa &mdash; mistä syystä<br />
 Te myrskyn nostitte?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Saat tietää senkin.</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Saat tietää senkin.</span><br />
 lhala ihme, auli onnetar,<br />
-Nykyinen valtiaani, näille maille<br />
-Toi vihamieheni. Ma tietäjänä<br />
-Älyän, että nyt on korkeimmallaan<br />
-Mun onnentähteni; sen tenhovoiman<br />
-Jos nyt ma laiminlyön, niin ijäks mennyt<br />
-On onneni. Enempää älä kysy.<br />
-Sua unettaa: tuo väsymys on hyvää,<br />
+Nykyinen valtiaani, näille maille<br />
+Toi vihamieheni. Ma tietäjänä<br />
+Älyän, että nyt on korkeimmallaan<br />
+Mun onnentähteni; sen tenhovoiman<br />
+Jos nyt ma laiminlyön, niin ijäks mennyt<br />
+On onneni. Enempää älä kysy.<br />
+Sua unettaa: tuo väsymys on hyvää,<br />
 Sen valtaan antau. &mdash; Et voikaan muuta. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Miranda nukkuu.)</span><br />
 Hoi, palvelijani! Nyt olen valmis.<br />
@@ -631,130 +593,130 @@ Tule, Ariel, tule!<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Terve, suuri mestar',</span><br />
-Ylevä herra, terve! Toimeen altis<br />
-On käskyläises. Lentämäänkö vaadit,<br />
+Ylevä herra, terve! Toimeen altis<br />
+On käskyläises. Lentämäänkö vaadit,<br />
 Uimaanko, pilven patsaall' ajamaanko,<br />
-Vai tuuleen syöksymäänkö? Käskys Ariel<br />
-Tarmonsa takaa täyttää.<br />
+Vai tuuleen syöksymäänkö? Käskys Ariel<br />
+Tarmonsa takaa täyttää.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Sano, henki,</span><br />
-Panitko myrskyn toimeen niin kuin käskin?<br />
+Panitko myrskyn toimeen niin kuin käskin?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Täsmälleen aivan.<br />
+Täsmälleen aivan.<br />
 Kuninkaan laivaan iskin; kupuun, keulaan,<br />
 Kannelle, joka kojuun vuorotellen<br />
 Viritin kauhun; joskus jakaannuin ma,<br />
-Leimuillen milloin missä: kokkapuussa,<br />
+Leimuillen milloin missä: kokkapuussa,<br />
 Raa'assa, mastoss' erikseen ma lieksoin,<br />
 Siit' yhteen taasen hulmahdin. Zeun tulet,<br />
 Kamalan pauantehen ennustajat,<br />
-Nopeemmin eivät silmän ohi kiidä;<br />
-Salamat, liekit, rikkivaajat näytti<br />
-Hätyyttävän suurvaltaa Neptunonkin,<br />
-Järkyttäin rohkeit' aaltoja ja pannen<br />
-Hirmuisen kolmikärjen huojumaan.<br />
+Nopeemmin eivät silmän ohi kiidä;<br />
+Salamat, liekit, rikkivaajat näytti<br />
+Hätyyttävän suurvaltaa Neptunonkin,<br />
+Järkyttäin rohkeit' aaltoja ja pannen<br />
+Hirmuisen kolmikärjen huojumaan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Sa uljas henki! Oliko niin vahvaa<br />
-Ja lujaa ketään, ett'ei mieli mennyt?<br />
+Ja lujaa ketään, ett'ei mieli mennyt?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Ei yhtä, jok' ei kuumeen houreiss' ollut<br />
-Ja tehnyt hullun töitä. Meren vaahtoon<br />
-Syöksyivät kaikki, myöskin merimiehet,<br />
-Ja laivan jättivät, jok' ilmituleen<br />
+Ei yhtä, jok' ei kuumeen houreiss' ollut<br />
+Ja tehnyt hullun töitä. Meren vaahtoon<br />
+Syöksyivät kaikki, myöskin merimiehet,<br />
+Ja laivan jättivät, jok' ilmituleen<br />
 Nyt leimahti. Kuninkaan poika Ferdinand,<br />
-Hivukset päässä törröllään kuin kaisla,<br />
-Juoks' eellä, huutain: "Helvetti on tyhjä<br />
+Hivukset päässä törröllään kuin kaisla,<br />
+Juoks' eellä, huutain: "Helvetti on tyhjä<br />
 Ja kaikki pirut irti".<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Hyvin tehty.</span><br />
-Lähellä rantaa, niinkö?<br />
+Lähellä rantaa, niinkö?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Rannass' aivan.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Ei ketään hukkunut?<br />
+Ei ketään hukkunut?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Ei hivuskarvaa.</span><br />
 Ei vaatteissa niin tahraa, ehommat vaan<br />
-Olivat entistänsä. Pitkin saarta<br />
-Hajoitin heidät parvittain, kuin käskit.<br />
+Olivat entistänsä. Pitkin saarta<br />
+Hajoitin heidät parvittain, kuin käskit.<br />
 Kuninkaan pojan yksin maalle heitin.<br />
-Hän huokauksin jäähdyttää nyt ilmaa,<br />
+Hän huokauksin jäähdyttää nyt ilmaa,<br />
 Sopessa kolkoss' istuu suruissansa<br />
-Ristissä käsin näin.<br />
+Ristissä käsin näin.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Mut kuinka kävi</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mut kuinka kävi</span><br />
 Kuninkaan laivan merimiesten, kuinka,<br />
 Ja muiden laivain?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Laiva kuninkaan</span><br />
 Satamass' on sen lahden pohjukassa,<br />
-Miss' sydänyönä kerran minun käskit<br />
-Bermudan myrskyisiltä saarilta<br />
-Kastetta noutaa; siellä turvass' on se.<br />
+Miss' sydänyönä kerran minun käskit<br />
+Bermudan myrskyisiltä saarilta<br />
+Kastetta noutaa; siellä turvass' on se.<br />
 Kaikk' ajoin merimiehet kannen alle,<br />
 Miss' osaks taiast', osaks uuvunnasta<br />
 Nyt nukkuvat. Muut laivat vihdoin, jotka<br />
-Ma hajoitin, nyt yhtyneet on jälleen,<br />
-Ja Välimertä kyntäin Neapeliin<br />
+Ma hajoitin, nyt yhtyneet on jälleen,<br />
+Ja Välimertä kyntäin Neapeliin<br />
 Suruissaan palajavat, luullen, ett' on<br />
-Kuninkaan laiva hukkunut ja että<br />
-Hän itse meren pohjass' on.<br />
+Kuninkaan laiva hukkunut ja että<br />
+Hän itse meren pohjass' on.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 14em;">Työs, Ariel,</span><br />
-Sa tarkoin teit; mut viel' on tehtävää.<br />
+<span style="margin-left: 14em;">Työs, Ariel,</span><br />
+Sa tarkoin teit; mut viel' on tehtävää.<br />
 Mik' aika nyt on?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Yli puolipäivän.</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Yli puolipäivän.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Kaks tuntilasin juoksemata vähin.<br />
-Täst' yhdeksään on aika meille kallis.<br />
+Kaks tuntilasin juoksemata vähin.<br />
+Täst' yhdeksään on aika meille kallis.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Siis lisää työtä? Näin kun mua vaivaat,<br />
-Suo että lupauksestas muistutan,<br />
-Mi viel' on täyttämättä.<br />
+Siis lisää työtä? Näin kun mua vaivaat,<br />
+Suo että lupauksestas muistutan,<br />
+Mi viel' on täyttämättä.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Ynseiletkö?</span><br />
-No, mitä vielä vaadit?<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ynseiletkö?</span><br />
+No, mitä vielä vaadit?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Vapautta.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Vaikk' ohi viel' ei aikas? Vaiti siitä!<br />
+Vaikk' ohi viel' ei aikas? Vaiti siitä!<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Suvaitse muistaa uskolliset työni:<br />
+Suvaitse muistaa uskolliset työni:<br />
 En valehdellut, hairaust' en tehnyt,<br />
 Napissut, nurissut en ole. Vuodeks<br />
 Lupasit minut vapaaks.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Unhotitko</span><br />
-Mist' ahdistuksesta sun päästin?<br />
+Mist' ahdistuksesta sun päästin?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">En.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Unohditpa. On mielestäsi raskas<br />
+Unohditpa. On mielestäsi raskas<br />
 Suolaisen meren mutaa kahlata,<br />
-Selässä lentää tuiman pohjatuulen,<br />
-Maan uumenissa pengastaa, kun kylmäst'<br />
+Selässä lentää tuiman pohjatuulen,<br />
+Maan uumenissa pengastaa, kun kylmäst'<br />
 On routaantunut maa.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
@@ -763,91 +725,91 @@ ARIEL.<br />
 PROSPERO.<br />
 Valetta, ilkipeto! Unhotitko<br />
 Sycorax velhon inhan tuon, jonk' oli<br />
-Ikä ja luihuus koukistanut? Mitä?<br />
+Ikä ja luihuus koukistanut? Mitä?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 En.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 2em;">Unhotitpa. Hän mist' oli? sano.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Unhotitpa. Hän mist' oli? sano.</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Algierista.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 6em;">Vai niin? Mun kerran kuussa</span><br />
-Sinulle täytyy muistuttaa, mik' olit,<br />
+Sinulle täytyy muistuttaa, mik' olit,<br />
 Kosk' unhotat sen. Kirottu tuo velho<br />
-Noituudestaan ja monist' ilkitöistään,<br />
-Joit' ihmiskorva kuulla kammoo, syöstiin<br />
-Maanpakoon Algierista, niinkuin tiedät.<br />
-Hält' yhden teon tähden henki säästyi;<br />
-Niin, eikö totta?<br />
+Noituudestaan ja monist' ilkitöistään,<br />
+Joit' ihmiskorva kuulla kammoo, syöstiin<br />
+Maanpakoon Algierista, niinkuin tiedät.<br />
+Hält' yhden teon tähden henki säästyi;<br />
+Niin, eikö totta?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Totta.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Raskahana</span><br />
-Tuon kuoppasilmän toivat merimiehet<br />
-Ja tänne jättivät. Sa, orjani,<br />
-Sa silloin häntä palvelit, niin kerroit.<br />
+Tuon kuoppasilmän toivat merimiehet<br />
+Ja tänne jättivät. Sa, orjani,<br />
+Sa silloin häntä palvelit, niin kerroit.<br />
 Mut koska olit henki liian hento<br />
-Tuon velhon iljettäviin törkytöihin<br />
-Ja apus kielsit pois, niin hän sun salpas<br />
-Kätyriensä voimakkaampain kautta<br />
-Ja hillittömän vihan vimmassa<br />
+Tuon velhon iljettäviin törkytöihin<br />
+Ja apus kielsit pois, niin hän sun salpas<br />
+Kätyriensä voimakkaampain kautta<br />
+Ja hillittömän vihan vimmassa<br />
 Halaistuun honkaan. Tuossa onkalossa<br />
-Sa tuskissasi kytkettynä istuit<br />
-Kakstoista vuotta. Hän sill' aikaa kuoli,<br />
-Ja tyrmässäs sa voihkit yhtä taajaan<br />
-Kuin myllynratas kalkkaa. Tällä saarell'<br />
+Sa tuskissasi kytkettynä istuit<br />
+Kakstoista vuotta. Hän sill' aikaa kuoli,<br />
+Ja tyrmässäs sa voihkit yhtä taajaan<br />
+Kuin myllynratas kalkkaa. Tällä saarell'<br />
 Ei silloin muuta ihmisluomaa ollut<br />
-Kuin velhon poika, täällä penikoittu,<br />
+Kuin velhon poika, täällä penikoittu,<br />
 Tuo kailo vaihdokas.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Niin, Caliban.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Niin, hölmö! Juuri Caliban, hän, joka<br />
-Nyt mua palvelee. Sa tiedät, mistä<br />
-Sun löysin kitumasta. Valitukses<br />
+Niin, hölmö! Juuri Caliban, hän, joka<br />
+Nyt mua palvelee. Sa tiedät, mistä<br />
+Sun löysin kitumasta. Valitukses<br />
 Sai suden ulvomaan ja rintaa vihloi<br />
 Karhunkin ikijulman. Tuskas oli<br />
-Kuin tuskaa helvetin, ja siit' ei päästää<br />
+Kuin tuskaa helvetin, ja siit' ei päästää<br />
 Sycorax voinut. Munpa taitoni &mdash;<br />
 Kun tulin ja sun kuulin &mdash; auki hongan<br />
-Repäisi ja sun päästi.<br />
+Repäisi ja sun päästi.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Kiitos, herra!</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Jos vielä nuriset, niin halon tammen<br />
+Jos vielä nuriset, niin halon tammen<br />
 Ja pahkuisiin sen sisuksiin sun suudin,<br />
 Siell' ulistakses kaksitoista vuotta.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Anteeksi, herra! Käskynne ma täytän<br />
+Anteeksi, herra! Käskynne ma täytän<br />
 Ja kummittelen kiltisti.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Se tee,</span><br />
-Niin kahden päivän päästä olet vapaa.<br />
+Niin kahden päivän päästä olet vapaa.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Oi, kiitos, jalo herra! Mitä tulee,<br />
-Sanokaa, mitä tulee minun tehdä?<br />
+Oi, kiitos, jalo herra! Mitä tulee,<br />
+Sanokaa, mitä tulee minun tehdä?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Pukeu meren neidoks; näkyväinen<br />
-Vaan mulle ollos; yksikään muu silmä<br />
-Ei saa sua nähdä. Mene, muotos muuta,<br />
-Ja tule sitten tänne. Pois, ja joutuun!<br />
+Pukeu meren neidoks; näkyväinen<br />
+Vaan mulle ollos; yksikään muu silmä<br />
+Ei saa sua nähdä. Mene, muotos muuta,<br />
+Ja tule sitten tänne. Pois, ja joutuun!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel poistuu.)</span><br />
-Heräjä, sulolapsi! Hyvin nukuit.<br />
-Heräjä!<br />
+Heräjä, sulolapsi! Hyvin nukuit.<br />
+Heräjä!<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 4em;">Ihmeellinen tarinanne</span><br />
@@ -856,77 +818,77 @@ Mun uneen uuvutti.<br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Pois uni viskaa.</span><br />
 Nyt Calibanin luo, tuon orjan, joka<br />
-On aina häijy suustaan.<br />
+On aina häijy suustaan.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Hän on konna;</span><br />
-En kärsi häntä nähdä.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Hän on konna;</span><br />
+En kärsi häntä nähdä.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Tuiki tarpeen</span><br />
-Hän näissä oloiss' on. Hän tulen laittaa,<br />
-Puut meille kantaa, hyötytyötä tekee<br />
+Hän näissä oloiss' on. Hän tulen laittaa,<br />
+Puut meille kantaa, hyötytyötä tekee<br />
 Jos jotakin. &mdash; Hoi! Orja! Caliban!<br />
-Maan möhkö, vastaa!<br />
+Maan möhkö, vastaa!<br />
 <br />
 CALIBAN (ulkoa).<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Kyllin siell' on puita.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Hoi, tänne, sanon! Muutakin on työtä.<br />
+Hoi, tänne, sanon! Muutakin on työtä.<br />
 No, joutuun, kilpikonna!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa vedenneidoksi puettuna.)</span><br />
 Ihana ilme! Soma Ariel,<br />
-He, kuules mitä kuiskaan.<br />
+He, kuules mitä kuiskaan.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-<span style="margin-left: 13em;">Kyllä, herra.</span><br />
+<span style="margin-left: 13em;">Kyllä, herra.</span><br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Ruttoinen ruoja, pirun penikoima<br />
-Kirotun äitis kanssa, tule esiin!<br />
+Kirotun äitis kanssa, tule esiin!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Caliban tulee.)</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Oo, kaste kirotumpi kuin mink' äiti<br />
+Oo, kaste kirotumpi kuin mink' äiti<br />
 Siveli korpinsiivin liejusuolta,<br />
 Norukoon teihin! Lietsokohon louna<br />
-Ja ruumihinne ruvin peittäköön!<br />
+Ja ruumihinne ruvin peittäköön!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Tuost' yöllä jäsenkatkon saat sa varmaan;<br />
-Et hengittää voi pistoksilta; peikot,<br />
-Jotk' öisin elämöivät, kimppuus käyvät,<br />
-Näpistäin kirjavaks kuin mesimöykyn<br />
-Sun ruumiisi, ja joka näpinjälki<br />
-Se äilehtii kuin mehiläisen pisto.<br />
+Tuost' yöllä jäsenkatkon saat sa varmaan;<br />
+Et hengittää voi pistoksilta; peikot,<br />
+Jotk' öisin elämöivät, kimppuus käyvät,<br />
+Näpistäin kirjavaks kuin mesimöykyn<br />
+Sun ruumiisi, ja joka näpinjälki<br />
+Se äilehtii kuin mehiläisen pisto.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Nyt tahdon lounastaa. Tää saari mun on,<br />
-Sen Sycoraxilt', äidiltäni perin.<br />
-Pois ryöstit multa sen. Kun ensin tulit,<br />
-Hyväilit, kuihkoit mua, marjavettä<br />
-Minulle juotit, nimittämään neuvoit<br />
+Nyt tahdon lounastaa. Tää saari mun on,<br />
+Sen Sycoraxilt', äidiltäni perin.<br />
+Pois ryöstit multa sen. Kun ensin tulit,<br />
+Hyväilit, kuihkoit mua, marjavettä<br />
+Minulle juotit, nimittämään neuvoit<br />
 Tuon pienen valon ja tuon suuren, jotka<br />
-öin, päivin palavat. Sua rakastin ma,<br />
-Ja näytin sulle saaren kaikki aarteet,<br />
-Karumaat, vehmaat, lähteet, suolakaivot.<br />
-Voi, että tein sen! &mdash; Äidin rikkeet teihin,<br />
+öin, päivin palavat. Sua rakastin ma,<br />
+Ja näytin sulle saaren kaikki aarteet,<br />
+Karumaat, vehmaat, lähteet, suolakaivot.<br />
+Voi, että tein sen! &mdash; Äidin rikkeet teihin,<br />
 Lepakot, konnat, kuoriaiset kaikki!<br />
-Muut' alamaist' ei sinulla kuin minä,<br />
+Muut' alamaist' ei sinulla kuin minä,<br />
 Jok' ennen olin oma kuninkaani;<br />
-Nyt tähän kovaan kallioon mun salpaat,<br />
-Muun maan kun multa ryöstit.<br />
+Nyt tähän kovaan kallioon mun salpaat,<br />
+Muun maan kun multa ryöstit.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 14.5em;">Valheen henki,</span><br />
-Et tunne hyvyyttä, vaan piiskaa. Pidin<br />
+Et tunne hyvyyttä, vaan piiskaa. Pidin<br />
 Sua, haaskaa, ihmistavoin; otin sinut<br />
 Majaani asumaan, siks kunnes koitit<br />
-Häväistä tyttäreni kunnian.<br />
+Häväistä tyttäreni kunnian.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
 Ho, ho, ho! Paha, ettei tullut tehdyks.<br />
@@ -935,37 +897,37 @@ Ma kansoittanut saaren.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Inha orja,</span><br />
-Johonka hyve pieninkään ei pysty,<br />
+Johonka hyve pieninkään ei pysty,<br />
 Vaan paheet kaikki! Turviini sun otin,<br />
 Puhumaan vaivoin sain sun, joka hetki<br />
-Opetin sulle yhtäkin; kun sinä,<br />
-Sen villikko, et tiennyt mitä mielit,<br />
-Vaan mylvit niinkuin eläin, neuvoin sulle<br />
-Sanoja, millä mieles ilmi tuoda.<br />
-Mut, siitä huolimatta, halpaan luontoos<br />
-Jotakin jäi, jot' inhoo jalo luonne.<br />
+Opetin sulle yhtäkin; kun sinä,<br />
+Sen villikko, et tiennyt mitä mielit,<br />
+Vaan mylvit niinkuin eläin, neuvoin sulle<br />
+Sanoja, millä mieles ilmi tuoda.<br />
+Mut, siitä huolimatta, halpaan luontoos<br />
+Jotakin jäi, jot' inhoo jalo luonne.<br />
 Siis ansiosta kallioon sun kytkin,<br />
-Vaikk' enemmän kuin vankeutt' ansaitsit.<br />
+Vaikk' enemmän kuin vankeutt' ansaitsit.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Opetit puhumaan mun; hyöty siit' on<br />
-Ett' opin kiroomaan. Sun rutto syököön<br />
+Opetit puhumaan mun; hyöty siit' on<br />
+Ett' opin kiroomaan. Sun rutto syököön<br />
 Tuost' opetuksestas!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Pois, velhon pentu!</span><br />
 Tuo puita! Joutuun, muista se! Viel' askart'<br />
 On muutakin. Haa, jupisetko, peto?<br />
-Jos niskoittelet tai jos laimin lyöt<br />
-Mun käskyni, luuvalon sinuun isken,<br />
-Jäseniis noidun vetotaudin, panen<br />
-Niin mylvimään sun, että ulinaasi<br />
-Pedotkin säikkyy.<br />
+Jos niskoittelet tai jos laimin lyöt<br />
+Mun käskyni, luuvalon sinuun isken,<br />
+Jäseniis noidun vetotaudin, panen<br />
+Niin mylvimään sun, että ulinaasi<br />
+Pedotkin säikkyy.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Älkää, minä pyydän.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
-Totella täytyy; mahdillaan hän voisi<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Älkää, minä pyydän.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
+Totella täytyy; mahdillaan hän voisi<br />
 Pakottaa vasallikseen Seteboonkin,<br />
 Emoni jumalan.<br />
 <br />
@@ -974,24 +936,24 @@ PROSPERO.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Caliban poistuu.)</span><br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa näkymättömänä, soitellen ja laulaen.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">Ferdinand seuraa häntä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa näkymättömänä, soitellen ja laulaen.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Ferdinand seuraa häntä.)</span><br />
 </p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i4">Arielin laulu:<br /></span>
 </div><div class="stanza">
-<span class="i0">Tänne keltahiekallen<br /></span>
-<span class="i0">Nyt käsikkäin,<br /></span>
+<span class="i0">Tänne keltahiekallen<br /></span>
+<span class="i0">Nyt käsikkäin,<br /></span>
 <span class="i0">Niiaten ja suudellen<br /></span>
-<span class="i0">Ja pyörittäin!<br /></span>
-<span class="i0">Sipsutellen hyppikää,<br /></span>
-<span class="i0">Henget kaikki säistäkää!<br /></span>
+<span class="i0">Ja pyörittäin!<br /></span>
+<span class="i0">Sipsutellen hyppikää,<br /></span>
+<span class="i0">Henget kaikki säistäkää!<br /></span>
 <span class="i0">Vait! vait!<br /></span>
-<span class="i4">(Erinäisiä ääniä.)<br /></span>
+<span class="i4">(Erinäisiä ääniä.)<br /></span>
 <span class="i11">Hau! hau!<br /></span>
 <span class="i0">Se halli kait.<br /></span>
-<span class="i4">(Erinäisiä ääniä.)<br /></span>
+<span class="i4">(Erinäisiä ääniä.)<br /></span>
 <span class="i15">Hau, hau!<br /></span>
 <span class="i0">Vait! Kuules vaan!<br /></span>
 <span class="i0">Jo kukko se laulavi lauluaan:<br /></span>
@@ -1003,22 +965,22 @@ FERDINAND.<br />
 Mist' on tuo sointo? Ilmasta? Vai maasta?<br />
 Se vaikeni jo: &mdash; saaren jumalata<br />
 Varmaankin palvellaan. Kun rannall' istuin<br />
-Ja isävainaatani taaskin itkin.<br />
-Vesiltä luokseni tuo ääni hiipi,<br />
-Sulavin soinnuin lientäin tuskiani<br />
-Ja meren hyrskää; sitä seurasin ma<br />
-Tai pikemmin se myötänsä mua veti.<br />
+Ja isävainaatani taaskin itkin.<br />
+Vesiltä luokseni tuo ääni hiipi,<br />
+Sulavin soinnuin lientäin tuskiani<br />
+Ja meren hyrskää; sitä seurasin ma<br />
+Tai pikemmin se myötänsä mua veti.<br />
 Nyt poissa on se. &mdash; Ei, se taasen alkaa.<br />
 </p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i4">Arielin laulu:<br /></span>
 </div><div class="stanza">
-<span class="i0">Nyt viittä syltä syvät veet<br /></span>
-<span class="i0">Sun peittää isäsi;<br /></span>
+<span class="i0">Nyt viittä syltä syvät veet<br /></span>
+<span class="i0">Sun peittää isäsi;<br /></span>
 <span class="i0">Koralliks luut on siirtyneet<br /></span>
-<span class="i0">Ja silmät helmiksi;<br /></span>
-<span class="i0">Näet meri kaikki helmassaan<br /></span>
+<span class="i0">Ja silmät helmiksi;<br /></span>
+<span class="i0">Näet meri kaikki helmassaan<br /></span>
 <span class="i0">Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.<br /></span>
 <span class="i0">Mut aallotar soittaa, &mdash; kuules, oi! &mdash;<br /></span>
 <span class="i0">Piu, pau, kuolinkello se soi.<br /></span>
@@ -1029,52 +991,52 @@ Nyt poissa on se. &mdash; Ei, se taasen alkaa.<br />
 
 <p>
 FERDINAND.<br />
-Tuo laulu isästän' on hukkuneesta. &mdash;<br />
-Ei kuolevainen laula noin; tuo sävel<br />
-Ei ole maasta &mdash; ylhäältä se soipi.<br />
+Tuo laulu isästän' on hukkuneesta. &mdash;<br />
+Ei kuolevainen laula noin; tuo sävel<br />
+Ei ole maasta &mdash; ylhäältä se soipi.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Silmäisi ripsillinen verho nosta<br />
-Ja sano, mitä tuolla näet.<br />
+Silmäisi ripsillinen verho nosta<br />
+Ja sano, mitä tuolla näet.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Kuin? Henki?</span><br />
-Oi, kuinka tähystää se! Tiedä, isä,<br />
+Oi, kuinka tähystää se! Tiedä, isä,<br />
 Ihana on se; &mdash; mutta se on henki.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Ei, laps! Se syö ja nukkuu, aistit sillä<br />
-On niinkuin meillä. Sulho tuo, min näet,<br />
+Ei, laps! Se syö ja nukkuu, aistit sillä<br />
+On niinkuin meillä. Sulho tuo, min näet,<br />
 Mukana haahdess' oli. Jos ei suru,<br />
-Kauneuden syöpä, häntä rumentaisi,<br />
-Hän sinust' olis pulska. Kadonneita<br />
-Hän tovereitaan etsii.<br />
+Kauneuden syöpä, häntä rumentaisi,<br />
+Hän sinust' olis pulska. Kadonneita<br />
+Hän tovereitaan etsii.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Minust' on hän</span><br />
-Olento jumalallinen; maan päällä<br />
-Noin ylevää en ole nähnyt koskaan.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Minust' on hän</span><br />
+Olento jumalallinen; maan päällä<br />
+Noin ylevää en ole nähnyt koskaan.<br />
 <br />
-PROSPERO (syrjään).<br />
-Nyt, näemmä, käy se niin kuin mielin. &mdash; Ariel,<br />
-Sa oiva henki, kahden päivän päästä<br />
+PROSPERO (syrjään).<br />
+Nyt, näemmä, käy se niin kuin mielin. &mdash; Ariel,<br />
+Sa oiva henki, kahden päivän päästä<br />
 Sin' olet vapaa.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Jumalatar varmaan,</span><br />
-Jot' äsken lauluin palveltiin! &mdash; Ma pyydän,<br />
-Suvaitkaa, tällä saarell' asuttenko,<br />
-Ja tohtisinko tiedustaa, kuin täällä<br />
-Mun tulee käyttäidä; mut tärkein pyyntö,<br />
-Vaikk' esitän sen viimeks: ihme kaunis,<br />
-Oletko tyttö, vaiko et?<br />
+Jot' äsken lauluin palveltiin! &mdash; Ma pyydän,<br />
+Suvaitkaa, tällä saarell' asuttenko,<br />
+Ja tohtisinko tiedustaa, kuin täällä<br />
+Mun tulee käyttäidä; mut tärkein pyyntö,<br />
+Vaikk' esitän sen viimeks: ihme kaunis,<br />
+Oletko tyttö, vaiko et?<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">En ihme,</span><br />
-Mut tyttö kyllä.<br />
+Mut tyttö kyllä.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Kieltäni! Oi, taivas!</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kieltäni! Oi, taivas!</span><br />
 Sen kielen puhujista suurin olen,<br />
 Jos vaan nyt olisin sen kotomaassa.<br />
 <br />
@@ -1083,129 +1045,129 @@ Kuin? Suurin? Neapelin kuningas<br />
 Jos kuulis tuon, mik' oisit?<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 14.5em;">Mikä nytkin,</span><br />
+<span style="margin-left: 14.5em;">Mikä nytkin,</span><br />
 Mies halpa vaan, jok' ihmeeks sinun kuulen<br />
 Puhuvan Neapelin kuninkaasta.<br />
-Hän kuulee mua, ja sen vuoks min' itken;<br />
-Kuningas itse olen. Silmistäni<br />
-Ei ole tulva laannut siitä, kuin<br />
-Isäni, kuninkaan, näin hukkuvan.<br />
+Hän kuulee mua, ja sen vuoks min' itken;<br />
+Kuningas itse olen. Silmistäni<br />
+Ei ole tulva laannut siitä, kuin<br />
+Isäni, kuninkaan, näin hukkuvan.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 Oi, surkeaa!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Niin, kaikin miehinensä.</span><br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Niin, kaikin miehinensä.</span><br />
 Milanon herttua ja kunnon poikans'<br />
 Olivat mukana.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Milanon herttua</span><br />
-Ja vielä kunnokkaampi tyttärensä<br />
-Tuon vääräks näyttää vois, jos olis aika. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
-Ens' yhtymällä iskivät jo silmää.<br />
-Tuost', oiva Ariel, sa vapaaks pääset. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ääneen.)</span><br />
-Sananen, herraseni! Pelkään, että<br />
-Olette tehnyt vääryytt' itsellenne.<br />
+Ja vielä kunnokkaampi tyttärensä<br />
+Tuon vääräks näyttää vois, jos olis aika. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
+Ens' yhtymällä iskivät jo silmää.<br />
+Tuost', oiva Ariel, sa vapaaks pääset. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ääneen.)</span><br />
+Sananen, herraseni! Pelkään, että<br />
+Olette tehnyt vääryytt' itsellenne.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Miks on noin tyly isä? Tuo mies kolmas<br />
-On näkemiäni, ja ensimmäinen,<br />
-Mi sai mun huokaamaan. Oi, sääli, käännä<br />
-Puoleeni isä!<br />
+Miks on noin tyly isä? Tuo mies kolmas<br />
+On näkemiäni, ja ensimmäinen,<br />
+Mi sai mun huokaamaan. Oi, sääli, käännä<br />
+Puoleeni isä!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Impikö ja vapaa,</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Impikö ja vapaa,</span><br />
 Niin Neapelin kuningattareksi<br />
 Sun nostan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 6em;">Hiljaa, herra! Sana vielä! &mdash;</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
-He toistens' ovat pauloissa; mut täytyy<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Hiljaa, herra! Sana vielä! &mdash;</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
+He toistens' ovat pauloissa; mut täytyy<br />
 Tuo huojas kauppa vaikeuttaa, muuten<br />
-Voi helppo saanti halvaks tehdä voiton. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ääneen.)</span><br />
-Sananen vielä! Sua vaadin, seuraa!<br />
+Voi helppo saanti halvaks tehdä voiton. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ääneen.)</span><br />
+Sananen vielä! Sua vaadin, seuraa!<br />
 Anastit nimen, jok' ei omas ole;<br />
-Vakoojana sa tähän saareen tulit,<br />
+Vakoojana sa tähän saareen tulit,<br />
 Pois multa, omistajalt' oikealta,<br />
-Sen ryöstääkses.<br />
+Sen ryöstääkses.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">En, kautta kunniani!</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Pahuutt' ei moisess' asu temppelissä.<br />
+Pahuutt' ei moisess' asu temppelissä.<br />
 Jos noin on kaunis pahan hengen maja,<br />
 Niin hyville se kelpais asunnoksi.<br />
 <br />
 PROSPERO (Ferdinandille).<br />
-Mua seuraa! &mdash; Sinä häntä älä puolla;<br />
-Hän pettur' on. &mdash; No, tule! Yhteen jamon<br />
-Sun niskasi ja jalkas; merivettä<br />
+Mua seuraa! &mdash; Sinä häntä älä puolla;<br />
+Hän pettur' on. &mdash; No, tule! Yhteen jamon<br />
+Sun niskasi ja jalkas; merivettä<br />
 Sa juoda saat, ja ruokanasi olkoon<br />
-Laho-juuret, ojakuorikot ja törtöt,<br />
+Laho-juuret, ojakuorikot ja törtöt,<br />
 Joiss' ovat terhot siinneet. Mua seuraa!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 En. Panen vastaan moista kohtelua,<br />
-Väellä kunnes vihamies mun voittaa.<br />
+Väellä kunnes vihamies mun voittaa.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Paljastaa miekkansa, mutta tenhoutuu niin, ettei voi liikahtaa.)</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Isä rakas, älä koittele hänt' ylen;<br />
-Hyv' on hän, vaaraa hänest' ei.<br />
+Isä rakas, älä koittele hänt' ylen;<br />
+Hyv' on hän, vaaraa hänest' ei.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 16em;">Kas vaan!</span><br />
 Munako kanaa neuvoo? &mdash; Tuppeen miekkaa,<br />
-Kavaltaja! Sa uhkaat vaan, mut lyödä<br />
+Kavaltaja! Sa uhkaat vaan, mut lyödä<br />
 Et uskalla, niin syyllinen on tuntos.<br />
-Vastusta älä tee! Ma tällä saarell'<br />
-Aseettomaks sun tehdä voin, niin että<br />
-Kädestäs miekka vaipuu.<br />
+Vastusta älä tee! Ma tällä saarell'<br />
+Aseettomaks sun tehdä voin, niin että<br />
+Kädestäs miekka vaipuu.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Isä hyvä!</span><br />
+<span style="margin-left: 12em;">Isä hyvä!</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Pois! Minuss' älä riipu!<br />
+Pois! Minuss' älä riipu!<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Armahtakaa!</span><br />
-Hänestä takaan.<br />
+Hänestä takaan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Vait! Jos sanan sanot,</span><br />
-Niin soimaan, jopa vihaan sua. Mitä!<br />
-Vai puollat pettäjää! Hyi! Luulet, ett'ei<br />
-Hänt' ole kauniimpaa, kun hänet vaan<br />
-Ja Calibanin tunnet. Hupsu tyttö!<br />
-Tuon suhteen muut on miehet enkeleitä,<br />
-Hän muiden suhteen ihka Caliban.<br />
+Niin soimaan, jopa vihaan sua. Mitä!<br />
+Vai puollat pettäjää! Hyi! Luulet, ett'ei<br />
+Hänt' ole kauniimpaa, kun hänet vaan<br />
+Ja Calibanin tunnet. Hupsu tyttö!<br />
+Tuon suhteen muut on miehet enkeleitä,<br />
+Hän muiden suhteen ihka Caliban.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Siis vähään tyytyy lempeni: en pyydä<br />
-Miest' ihanampaa nähdä.<br />
+Siis vähään tyytyy lempeni: en pyydä<br />
+Miest' ihanampaa nähdä.<br />
 <br />
 PROSPERO (Ferdinandille).<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Tule! Seuraa!</span><br />
-Nyt jäntees ovat niinkuin lapsen heikot<br />
+Nyt jäntees ovat niinkuin lapsen heikot<br />
 Ja hervottomat.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Aivan. Elon tarmo</span><br />
 On niinkuin uuvuttama unetarten.<br />
-Isäni surma, ystäväini hukka,<br />
-Tää kurjuuteni ja tuon miehen uhka,<br />
-Mi lannistaa mun, helpot olis kestää,<br />
-Jos kerran päivässä vaan tyrmästäni<br />
-Näkisin tytön tuon. Maan kaikki sopet<br />
-Vapaus vallatkohon! Moinen tyrmä<br />
+Isäni surma, ystäväini hukka,<br />
+Tää kurjuuteni ja tuon miehen uhka,<br />
+Mi lannistaa mun, helpot olis kestää,<br />
+Jos kerran päivässä vaan tyrmästäni<br />
+Näkisin tytön tuon. Maan kaikki sopet<br />
+Vapaus vallatkohon! Moinen tyrmä<br />
 On mulle kyllin tilava.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
@@ -1214,13 +1176,13 @@ Tule! &mdash; Hyvin, oiva Ariel! &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ferdinandille.)</span><br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Mua seuraa!</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Arielille.)</span><br />
-Yks toimi vielä, kuule!<br />
+Yks toimi vielä, kuule!<br />
 <br />
 MIRANDA (Ferdinandille).<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Älkää surko!</span><br />
-Isäni luonne paremp' on, kuin mitä<br />
-Puheestaan päättää voisi; harvinaista<br />
-On hältä moista kuulla.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Älkää surko!</span><br />
+Isäni luonne paremp' on, kuin mitä<br />
+Puheestaan päättää voisi; harvinaista<br />
+On hältä moista kuulla.<br />
 <br />
 PROSPERO (Arielille).<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Vapaaks tulet</span><br />
@@ -1228,21 +1190,21 @@ Kuin tuuli tunturin; mut kaikki toimet<br />
 Tee visusti ja tarkkaan.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Täsmällensä.</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Täsmällensä.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Mua seuratkaa! &mdash; Hänt' älä sinä puolla!<br />
+Mua seuratkaa! &mdash; Hänt' älä sinä puolla!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
+<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Toinen seutu samalla saarella.</span><br />
@@ -1251,28 +1213,28 @@ Mua seuratkaa! &mdash; Hänt' älä sinä puolla!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">Francisco ja muita tulee.)</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Iloitkaa, herra! Teillä niinkuin meillä<br />
-On syytä riemuun. Katoamme kalliimp'<br />
+Iloitkaa, herra! Teillä niinkuin meillä<br />
+On syytä riemuun. Katoamme kalliimp'<br />
 On pelastus. Yleist' on turmiomme:<br />
 Matruusin vaimoll' on ja laivurilla<br />
-Ja kauppamiehelläkin joka päivä<br />
+Ja kauppamiehelläkin joka päivä<br />
 Samainen aihe suruun. Ihmett' oli<br />
-Tää pelastus; sen harva tuhannesta<br />
+Tää pelastus; sen harva tuhannesta<br />
 Sanoa vois. Siis surun vastapainoks<br />
-Älyllä lohtu pankaa.<br />
+Älyllä lohtu pankaa.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Vait, ma pyydän!</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Vait, ma pyydän!</span><br />
 </p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Hänelle lohtu on kuin kylmä liemi.</p>
+Hänelle lohtu on kuin kylmä liemi.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Hänt' ei niin hevin ripittäjä päästä.</p>
+Hänt' ei niin hevin ripittäjä päästä.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Kas, nyt hän paraikaa vetää komppakelloansa; heti kohta se lyö.</p>
+Kas, nyt hän paraikaa vetää komppakelloansa; heti kohta se lyö.</p>
 
 <p>GONZALO.
 Herra, &mdash;</p>
@@ -1282,7 +1244,7 @@ Yks, &mdash; lukekaa!</p>
 
 <p>
 GONZALO.<br />
-Jos joka huolta hemmotellaan näin,<br />
+Jos joka huolta hemmotellaan näin,<br />
 Niin saapi hemmottaja &mdash;<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
@@ -1290,28 +1252,28 @@ SEBASTIAN.<br />
 </p>
 
 <p>GONZALO.
-Niin, todellakin, hän siitä huoltuu. Puhutte todemmin kuin aioitte.</p>
+Niin, todellakin, hän siitä huoltuu. Puhutte todemmin kuin aioitte.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Ja te ymmärsitte sen viisaammin kuin luulinkaan.</p>
+Ja te ymmärsitte sen viisaammin kuin luulinkaan.</p>
 
 <p>GONZALO.
 Siis, armollinen herra &mdash;</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Hyi, mikä kielen keittäjä!</p>
+Hyi, mikä kielen keittäjä!</p>
 
 <p>ALONZO.
-Ma pyydän, heretkää!</p>
+Ma pyydän, heretkää!</p>
 
 <p>GONZALO.
-Hyvä, minä vaikenen; mutta kuitenkin &mdash;</p>
+Hyvä, minä vaikenen; mutta kuitenkin &mdash;</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Hän ei voi suistaa kieltään.</p>
+Hän ei voi suistaa kieltään.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Pannaanpa vetoa, kumpi ensin alkaa kiekua, hänkö vai Adrian.</p>
+Pannaanpa vetoa, kumpi ensin alkaa kiekua, hänkö vai Adrian.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 Vanha kukko.</p>
@@ -1320,7 +1282,7 @@ Vanha kukko.</p>
 Kukonpoika.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Hyvä! Mitä pannaan vedoksi?</p>
+Hyvä! Mitä pannaan vedoksi?</p>
 
 <p>ANTONIO.
 Naurun hahatus.</p>
@@ -1329,7 +1291,7 @@ Naurun hahatus.</p>
 Olkoon menneeksi.</p>
 
 <p>ADRIAN.
-Vaikka tämä saari on aution näköinen &mdash;</p>
+Vaikka tämä saari on aution näköinen &mdash;</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 Ha, ha, ha!</p>
@@ -1338,7 +1300,7 @@ Ha, ha, ha!</p>
 Kas niin, nyt on veto maksettu.</p>
 
 <p>ADRIAN.
-Asumaton ja miltei luoksepääsemätön &mdash;</p>
+Asumaton ja miltei luoksepääsemätön &mdash;</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 Niin &mdash;</p>
@@ -1350,46 +1312,46 @@ Niin &mdash;</p>
 Paikalle osattu!</p>
 
 <p>ADRIAN.
-Niin lienee ilma täällä hieno ja viehkeä.</p>
+Niin lienee ilma täällä hieno ja viehkeä.</p>
 
 <p>ANTONIO.
 Ilma oli hieno luuska.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Niin, ja viehkeä, kuten hän oppineesti huomauttaa.</p>
+Niin, ja viehkeä, kuten hän oppineesti huomauttaa.</p>
 
 <p>ADRIAN.
-Ilma täällä henkää meihin niin vienon vienosti.</p>
+Ilma täällä henkää meihin niin vienon vienosti.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Niinkuin sillä olis keuhkot ja nekin mädät.</p>
+Niinkuin sillä olis keuhkot ja nekin mädät.</p>
 
 <p>ANTONIO.
 Tai niinkuin se olisi suo-lemuilla hajustettu.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Täällä on kaikkia, mitä elämiseen tarvitaan.</p>
+Täällä on kaikkia, mitä elämiseen tarvitaan.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Oikein, paitse elämäntarpeita.</p>
+Oikein, paitse elämäntarpeita.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Niitä täällä on vähän tai ei ollenkaan.</p>
+Niitä täällä on vähän tai ei ollenkaan.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Kuinka ruohokin on mehevän ja tuoreen näköistä! Kuinka vihantaa!</p>
+Kuinka ruohokin on mehevän ja tuoreen näköistä! Kuinka vihantaa!</p>
 
 <p>ANTONIO.
 Maa on todellakin ruosteenkarvainen.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Ja vivahtaa pikkuruisen viheriään.</p>
+Ja vivahtaa pikkuruisen viheriään.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Paljoa hän ei erehdy.</p>
+Paljoa hän ei erehdy.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Ei; hän vaan kokonaan erehtyy totuudesta.</p>
+Ei; hän vaan kokonaan erehtyy totuudesta.</p>
 
 <p>GONZALO.
 Mutta kummallisinta on kaikesta, ja toden totta melkein uskomatonta &mdash;</p>
@@ -1398,24 +1360,24 @@ Mutta kummallisinta on kaikesta, ja toden totta melkein uskomatonta &mdash;</p>
 Niinkuin monet muut kummallisuudet, joita valalla vakuutetaan.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Että vaatteemme, vaikka vedestä ihan likomärät, kuitenkin ovat
-säilyttäneet uutuutensa ja kiiltonsa; ne näyttävät pikemmin painurilta
+Että vaatteemme, vaikka vedestä ihan likomärät, kuitenkin ovat
+säilyttäneet uutuutensa ja kiiltonsa; ne näyttävät pikemmin painurilta
 tulleilta kuin suolaveden kastelemilta.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Jos vaan yksikin hänen lakkareistaan voisi puhtia, eiköhän se sanoisi
-häntä valehtelijaksi?</p>
+Jos vaan yksikin hänen lakkareistaan voisi puhtia, eiköhän se sanoisi
+häntä valehtelijaksi?</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Varmaankin, jos ei edessä, niin takana, niinkuin lakkarit tekevät.</p>
+Varmaankin, jos ei edessä, niin takana, niinkuin lakkarit tekevät.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Minusta vaatteemme ovat nyt yhtä uudet, kuin milloin ne olivat yllämme
-ensi kertaa Afrikassa kuninkaan kauniin tyttären Claribellan ja Tunisin
-kuninkaan häissä.</p>
+Minusta vaatteemme ovat nyt yhtä uudet, kuin milloin ne olivat yllämme
+ensi kertaa Afrikassa kuninkaan kauniin tyttären Claribellan ja Tunisin
+kuninkaan häissä.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Ne olivat somat häät, ja meillä on hyvä onni paluumatkalla.</p>
+Ne olivat somat häät, ja meillä on hyvä onni paluumatkalla.</p>
 
 <p>ADRIAN.
 Tunisille ei ole onni koskaan suonut semmoista valiota kuningattareksi.</p>
@@ -1424,18 +1386,18 @@ Tunisille ei ole onni koskaan suonut semmoista valiota kuningattareksi.</p>
 Ei sitten Dido-lesken aikojen.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Lesken? No, hiisi olkoon! Mistä sen lesken saitte? Didoko leski?</p>
+Lesken? No, hiisi olkoon! Mistä sen lesken saitte? Didoko leski?</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Mitäpä, jos Aeneaskin leskimies? Hyväinen aika, kuinka tuon otatte
+Mitäpä, jos Aeneaskin leskimies? Hyväinen aika, kuinka tuon otatte
 pahaksenne!</p>
 
 <p>ADRIAN.
-Dido-lesken, niinkö? Tuo minua vähän arveluttaa; hän oli Carthagosta,
-eikä Tunisista.</p>
+Dido-lesken, niinkö? Tuo minua vähän arveluttaa; hän oli Carthagosta,
+eikä Tunisista.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Tunis, tietäkää, oli muinoin Carthago.</p>
+Tunis, tietäkää, oli muinoin Carthago.</p>
 
 <p>ADRIAN.
 Vai Carthago?</p>
@@ -1444,20 +1406,20 @@ Vai Carthago?</p>
 Niin, Carthago, uskokaa pois.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Hänen sanansa voivat enemmän kuin tuo ihmeellinen harppu.</p>
+Hänen sanansa voivat enemmän kuin tuo ihmeellinen harppu.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Hän on rakentanut muurit, vieläpä huoneetkin.</p>
+Hän on rakentanut muurit, vieläpä huoneetkin.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Mitä mahdotonta hän tästälähin saanee aikaan?</p>
+Mitä mahdotonta hän tästälähin saanee aikaan?</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Varmaankin vie hän taskussaan kotiin tämän saaren ja antaa sen
+Varmaankin vie hän taskussaan kotiin tämän saaren ja antaa sen
 pojalleen omenana.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Ja kylvää siemenet mereen, saadakseen useampia saaria.</p>
+Ja kylvää siemenet mereen, saadakseen useampia saaria.</p>
 
 <p>GGONZALO.
 Todellakin?</p>
@@ -1466,85 +1428,85 @@ Todellakin?</p>
 Onneksi olkoon!</p>
 
 <p>GONZALO.
-Herrani, me puhumme siitä, että vaatteemme nyt näyttävät yhtä uusilta
-kuin Tunisissa tyttärenne häissä, joka nyt on kuningatar.</p>
+Herrani, me puhumme siitä, että vaatteemme nyt näyttävät yhtä uusilta
+kuin Tunisissa tyttärenne häissä, joka nyt on kuningatar.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Ja ihanin kuningatar, mikä milloinkaan sinne on viety.</p>
+Ja ihanin kuningatar, mikä milloinkaan sinne on viety.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
-Paitse, suokaa anteeksi, Dido-leskeä.</p>
+Paitse, suokaa anteeksi, Dido-leskeä.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Oo, Dido-leskeä! Niin, Dido-leskeä!</p>
+Oo, Dido-leskeä! Niin, Dido-leskeä!</p>
 
 <p>GONZALO.
-Eikö ole, herra, takkini yhtä uusi kuin milloin se ensi päivää oli
-ylläni? Tarkoitan: tavallaan.</p>
+Eikö ole, herra, takkini yhtä uusi kuin milloin se ensi päivää oli
+ylläni? Tarkoitan: tavallaan.</p>
 
 <p>ANTONIO.
 Tuo "tavallaan" on hyvin tavoiteltua.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Milloin se oli ylläni tyttärenne häissä?</p>
+Milloin se oli ylläni tyttärenne häissä?</p>
 
 <p>
 ALONZO.<br />
 Korviini ihan tungette nuo sanat,<br />
 Joit' en ma kuulla tahdo. Jos en koskaan<br />
-Tytärtän' olis sinne naittanut!<br />
-Pois sieltä palatessa poikani<br />
-Ma kadotin; ja tytärkin on poissa,<br />
-Niin Italiast' etähällä, ett'en<br />
-Näe häntä koskaan. Oh! Sa Milanon<br />
+Tytärtän' olis sinne naittanut!<br />
+Pois sieltä palatessa poikani<br />
+Ma kadotin; ja tytärkin on poissa,<br />
+Niin Italiast' etähällä, ett'en<br />
+Näe häntä koskaan. Oh! Sa Milanon<br />
 Ja Neapelin vallanperillinen,<br />
 Mik' onkaan meri tursas sinut niellyt?<br />
 <br />
 FRANCISCO.<br />
-Hän kenties elää. Näin kuink' aallot alleen<br />
-Hän paiskasi ja niiden harjall' ajoi.<br />
-Hän vettä polki, tieltään tyrskyt työnsi<br />
-Ja karjaspäitä vastaan rinnoin puski.<br />
-Pääns' uljaan kuohuist' ylentäin, hän sousi<br />
-Tukevin käsin, reima-ottein rantaan,<br />
-Jok' yli aallon syömän perustansa<br />
-Ikäänkuin kättä avuks kurkoitti.<br />
-Varmaankin hengissä hän maalle pääsi.<br />
+Hän kenties elää. Näin kuink' aallot alleen<br />
+Hän paiskasi ja niiden harjall' ajoi.<br />
+Hän vettä polki, tieltään tyrskyt työnsi<br />
+Ja karjaspäitä vastaan rinnoin puski.<br />
+Pääns' uljaan kuohuist' ylentäin, hän sousi<br />
+Tukevin käsin, reima-ottein rantaan,<br />
+Jok' yli aallon syömän perustansa<br />
+Ikäänkuin kättä avuks kurkoitti.<br />
+Varmaankin hengissä hän maalle pääsi.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Ei, hän on mennyt!<br />
+Ei, hän on mennyt!<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Itseänne kiittää</span><br />
-Te saatte tästä kadosta, kun ette<br />
-Europpaan suonut tyttärenne jäädä,<br />
-Vaan myitte hänet afrikkalaiselle;<br />
-Maanpaoss' on hän siellä silmistänne,<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Itseänne kiittää</span><br />
+Te saatte tästä kadosta, kun ette<br />
+Europpaan suonut tyttärenne jäädä,<br />
+Vaan myitte hänet afrikkalaiselle;<br />
+Maanpaoss' on hän siellä silmistänne,<br />
 Joill' aihett' on nyt kaihon kyyneliin.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Ma pyydän, vaiti!<br />
+Ma pyydän, vaiti!<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Kaikin polvistuimme</span><br />
-Ja monin tavoin teitä rukoilimme;<br />
-Ja hän, tuo kaunis sielu, itse horjui<br />
+Ja monin tavoin teitä rukoilimme;<br />
+Ja hän, tuo kaunis sielu, itse horjui<br />
 Velvollisuuden vaiheella ja inhon,<br />
 Kumpaanko puoleen vaa'an kallistaisi.<br />
-Poikanne, varon ma, on ijäks mennyt.<br />
-Enemmän leskiä tuon seikan tähden<br />
+Poikanne, varon ma, on ijäks mennyt.<br />
+Enemmän leskiä tuon seikan tähden<br />
 Neapeliss' on nyt ja Milanossa<br />
-Kuin heille lohduks meillä miehiä.<br />
-Syy teidän on.<br />
+Kuin heille lohduks meillä miehiä.<br />
+Syy teidän on.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Ja tappiokin suurin.</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 Sebastian prinssi, lausumanne totuus<br />
-On lemmetön ja aikaan sopimaton.<br />
-Revitte auki haavat vaan, kun teidän<br />
-Ne pitäis kattaa.<br />
+On lemmetön ja aikaan sopimaton.<br />
+Revitte auki haavat vaan, kun teidän<br />
+Ne pitäis kattaa.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Hyvin puhuttu.</span><br />
@@ -1553,57 +1515,57 @@ ANTONIO.<br />
 Haavurin tapaan aivan.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Meillä kaikill'</span><br />
-On kurja sää, kun teidän, herra, pilvess'<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Meillä kaikill'</span><br />
+On kurja sää, kun teidän, herra, pilvess'<br />
 On otsanne.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 6em;">Sää kurja?</span><br />
+<span style="margin-left: 6em;">Sää kurja?</span><br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Sangen kurja.</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Jos tätä saarta viljeleisin, herra &mdash;<br />
+Jos tätä saarta viljeleisin, herra &mdash;<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Niin kylväisi hän tähän viholaista.<br />
+Niin kylväisi hän tähän viholaista.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Tai katinjuustoa tai suolaheinää.<br />
+Tai katinjuustoa tai suolaheinää.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Sen kuninkaana mitä tekisin ma?<br />
+Sen kuninkaana mitä tekisin ma?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 Rupeisi raittiiks viinin puutteessa.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Mun yhteiskunnassani kävis kaikki<br />
+Mun yhteiskunnassani kävis kaikki<br />
 Vastaista suuntaa. Kauppaa laisinkaan<br />
-En sallisi, en virkaa nimeksikään,<br />
-En oppinutta, enkä käskyläistä,<br />
-En rikasta, en köyhää. Välikirjat,<br />
-Perinnöt, rajat, pellon-, viininhoidon,<br />
-Kaikk' kieltäisin ma; viljat, viinit, öljyt,<br />
-Metallit, kaikki käytännöstä pois!<br />
+En sallisi, en virkaa nimeksikään,<br />
+En oppinutta, enkä käskyläistä,<br />
+En rikasta, en köyhää. Välikirjat,<br />
+Perinnöt, rajat, pellon-, viininhoidon,<br />
+Kaikk' kieltäisin ma; viljat, viinit, öljyt,<br />
+Metallit, kaikki käytännöstä pois!<br />
 Ei ammattia; kaikki miehet jouten,<br />
-Ja naiset myös, mut siveät ja puhtaat;<br />
+Ja naiset myös, mut siveät ja puhtaat;<br />
 Ei esivaltaa &mdash;<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Ja kuningas hän sentään tahtois olla.<br />
+Ja kuningas hän sentään tahtois olla.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Hänen yhteiskuntansa loppupää ei muista alkua.<br />
+Hänen yhteiskuntansa loppupää ei muista alkua.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Kaikille ilman hikeä ja vaivaa<br />
+Kaikille ilman hikeä ja vaivaa<br />
 Maa tarjois antiansa. Petos, vilppi<br />
 Ois kielletty, ja veitset, peitset, miekat,<br />
-Tykit ja moiset kalut; itsestänsä<br />
+Tykit ja moiset kalut; itsestänsä<br />
 Viattomalle kansalleni luonto<br />
-Ravinnon kylläisen ja runsaan antais.<br />
+Ravinnon kylläisen ja runsaan antais.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 Ei naimisia alamaisten kesken.<br />
@@ -1619,98 +1581,98 @@ SEBASTIAN.<br />
 Jumala majesteettia varjelkoon!<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Gonzalo kauan eläköön!<br />
+Gonzalo kauan eläköön!<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Mun ymmärrätte, herra &mdash;</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Mun ymmärrätte, herra &mdash;</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Ma pyydän, vaiti! Tyhjää vaan sa haastat.<br />
+Ma pyydän, vaiti! Tyhjää vaan sa haastat.<br />
 </p>
 
 <p>GONZALO.
 Sen hyvin uskon, armollinen korkeus. Teinkin sen vaan noille herroille
-mieliksi, sillä heillä on niin herkästi ärtyvät keuhkot, että aina
-tapaavat nauraa tyhjää.</p>
+mieliksi, sillä heillä on niin herkästi ärtyvät keuhkot, että aina
+tapaavat nauraa tyhjää.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Me nauroimme teitä.</p>
+Me nauroimme teitä.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Minuako, joka tässä hullutuksen lajissa olen vaan tyhjää teidän
-rinnallanne. Jatkakaa siis, naurakaa tyhjää.</p>
+Minuako, joka tässä hullutuksen lajissa olen vaan tyhjää teidän
+rinnallanne. Jatkakaa siis, naurakaa tyhjää.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Sepä vasta letkaus!</p>
+Sepä vasta letkaus!</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 Joka ei sattunut.</p>
 
 <p>GONZALO.
-Sankareita uljasmielisiä te olette; voisitte nostaa kuun radaltaan, jos
+Sankareita uljasmielisiä te olette; voisitte nostaa kuun radaltaan, jos
 se pysyisi viisi viikkoa muuttumatta paikallaan.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel tulee näkymättömänä, juhlallisen soiton soidessa)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel tulee näkymättömänä, juhlallisen soiton soidessa)</span><br />
 </p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 Sen me tekisimme; ja sitten sen soihdulla linnustamaan.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Älkää suuttuko, hyvä herra!</p>
+Älkää suuttuko, hyvä herra!</p>
 
 <p>GONZALO.
-En, siitä voitte olla varma. Minä en niin kevytmielisesti heitä
-järkeäni kaupaksi. Naurakaa nyt minut uneen, sillä minua kovin
+En, siitä voitte olla varma. Minä en niin kevytmielisesti heitä
+järkeäni kaupaksi. Naurakaa nyt minut uneen, sillä minua kovin
 raukaisee.</p>
 
 <p>ANTONIO.
-Nukkukaa siis ja kuulkaa meitä.</p>
+Nukkukaa siis ja kuulkaa meitä.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Kaikki nukkuvat, paitse Alonzo, Sebastian ja Antonio.)</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Unessa kaikki? Oi, jos ummistuisi<br />
-Minunkin silmäni ja aatos myöskin!<br />
-Tuntuvat sitä kaipaavan.<br />
+Minunkin silmäni ja aatos myöskin!<br />
+Tuntuvat sitä kaipaavan.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Ma pyydän,</span><br />
-Tuot' unen tarjoust' älkää hyljätkö:<br />
-Se surun luona harvoin käy, mut silloin<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ma pyydän,</span><br />
+Tuot' unen tarjoust' älkää hyljätkö:<br />
+Se surun luona harvoin käy, mut silloin<br />
 Se lohdun tuo.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Me kahden valvomme</span><br />
-Ja nukkuissanne teitä vartioimme.<br />
+Ja nukkuissanne teitä vartioimme.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Ma kiitän. &mdash; Kummallista väsymystä!<br />
+Ma kiitän. &mdash; Kummallista väsymystä!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Alonzo nukkuu. Ariel poistuu.)</span><br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Mik' ihmeellinen horto valtaa heidät?<br />
+Mik' ihmeellinen horto valtaa heidät?<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 Se vaikutust' on ilmanalan.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Miks' ei</span><br />
-Se meidän silmäluomiamme sulje?<br />
-Minua vähääkään ei nukuta.<br />
+Se meidän silmäluomiamme sulje?<br />
+Minua vähääkään ei nukuta.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 Ei minuakaan; vilkas vaan on mieli.<br />
 He kaatuivat kuin sopimuksest' aivan<br />
-Ja vaipuivat kuin ukonnuolen lyömät.<br />
-Kuink' ois, Sebastian hyvä. &mdash; Kuinka ois? &mdash;<br />
-Ei mitään! &mdash; Mut on niinkuin kutsumukses<br />
-Näkisin kasvoissas. Sua kutsuu onni:<br />
-Mun vilkas haaveiluni näkee kruunun<br />
-Jo laskeuvan päähäs.<br />
+Ja vaipuivat kuin ukonnuolen lyömät.<br />
+Kuink' ois, Sebastian hyvä. &mdash; Kuinka ois? &mdash;<br />
+Ei mitään! &mdash; Mut on niinkuin kutsumukses<br />
+Näkisin kasvoissas. Sua kutsuu onni:<br />
+Mun vilkas haaveiluni näkee kruunun<br />
+Jo laskeuvan päähäs.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Valvotko sa?</span><br />
@@ -1721,30 +1683,30 @@ Kuulethan puhuvani.<br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Kuulen; varmaan</span><br />
 Se unikielt' on; unissasi puhut.<br />
-No, mitä sanoitkaan sa? Kummaa unta,<br />
+No, mitä sanoitkaan sa? Kummaa unta,<br />
 Kun nukkua voi ihan avosilmin;<br />
-Puhua, seistä, kävellä, ja sentään<br />
+Puhua, seistä, kävellä, ja sentään<br />
 Sikeesti maata!<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Ylevä Sebastian,</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Ylevä Sebastian,</span><br />
 Sa sallit onnes maata, jopa kuolla;<br />
 Sa torkut valveillasi.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Selvään kuorsaat;</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Selvään kuorsaat;</span><br />
 Mut kuorsauksessas on tarkoitusta.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 Min? olen tavallista totisempi;<br />
-Niin täytyy sunkin olla, jos mua kuulet;<br />
+Niin täytyy sunkin olla, jos mua kuulet;<br />
 Ja jos sen teet, niin kolmin kerroin nouset.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 No, tyyni vesi olen.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Minä nousun</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Minä nousun</span><br />
 Saan sinuss' aikaan.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
@@ -1753,10 +1715,10 @@ Hitaudelleni luontaist' ompi.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 15em;">Oi!</span><br />
-Jos tietäisit, kuink' aiettani suosit,<br />
-Vaikk' ivaat sitä, kuinka paljastaissas<br />
-Vaan sitä kaunistelet! Pakovedess'<br />
-On vaara lähell', ettet pohjaan tartu<br />
+Jos tietäisit, kuink' aiettani suosit,<br />
+Vaikk' ivaat sitä, kuinka paljastaissas<br />
+Vaan sitä kaunistelet! Pakovedess'<br />
+On vaara lähell', ettet pohjaan tartu<br />
 Hitaudesta tai pelkuudesta.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
@@ -1768,69 +1730,69 @@ On kovin tuskainen.<br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Siis kuule! Vaikka</span><br />
 Tuo muistamaton herra, josta tuskin<br />
-Jää muistoa, kun hän on maahan pantu,<br />
-On kuninkaalle tässä juoruellut &mdash;<br />
-Hän juoruhenki on, ei muuta osaa<br />
-Kuin juoruilla, &mdash; ett' elää tämän poika,<br />
-On hänen hukkumisens' yhtä varma,<br />
-Kuin että tuo ei ui, ken tuossa nukkuu.<br />
+Jää muistoa, kun hän on maahan pantu,<br />
+On kuninkaalle tässä juoruellut &mdash;<br />
+Hän juoruhenki on, ei muuta osaa<br />
+Kuin juoruilla, &mdash; ett' elää tämän poika,<br />
+On hänen hukkumisens' yhtä varma,<br />
+Kuin että tuo ei ui, ken tuossa nukkuu.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Ei toivoakaan; hän on hukkunut.<br />
+Ei toivoakaan; hän on hukkunut.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Tuo toivottomuus minkä suuren toivon<br />
-Se sulle tuopi! Toivottomuus täss' on<br />
-Niin vahva toivo muissa kohdin, että<br />
-Se kunniankin-himon silmät häikää,<br />
-Jott' omaa näköään tuo epäilee.<br />
-Siis myönnät Ferdinandin hukkuneen?<br />
+Tuo toivottomuus minkä suuren toivon<br />
+Se sulle tuopi! Toivottomuus täss' on<br />
+Niin vahva toivo muissa kohdin, että<br />
+Se kunniankin-himon silmät häikää,<br />
+Jott' omaa näköään tuo epäilee.<br />
+Siis myönnät Ferdinandin hukkuneen?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Sen myönnän.<br />
+Sen myönnän.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 6.5em;">Sano siis, ken Neapelin</span><br />
-On lähin perillinen?<br />
+On lähin perillinen?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Claribella.</span><br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 Tunisin kuningatar, joka mailman<br />
-Perillä elää, jonne Neapelist'<br />
-Ei ehdi sana, jos sit' ei vie päivyt &mdash;<br />
-On ukko kuussa näet liian hidas &mdash;<br />
+Perillä elää, jonne Neapelist'<br />
+Ei ehdi sana, jos sit' ei vie päivyt &mdash;<br />
+On ukko kuussa näet liian hidas &mdash;<br />
 Ennenkuin rintalapset parran saavat;<br />
-Hän, jonka luota tulless' aalto meidät<br />
-Kaikk' ahmi, jotkut sentään maalle syytäin<br />
-Näytelmää näyttämään, jonk' alkajaiset<br />
-On menneisyydessä, mut jonka jatko<br />
-On meidän tehtävämme.<br />
+Hän, jonka luota tulless' aalto meidät<br />
+Kaikk' ahmi, jotkut sentään maalle syytäin<br />
+Näytelmää näyttämään, jonk' alkajaiset<br />
+On menneisyydessä, mut jonka jatko<br />
+On meidän tehtävämme.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">Mitä tuo?</span><br />
-Sa mitä hoet? Veljenihän tytär<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mitä tuo?</span><br />
+Sa mitä hoet? Veljenihän tytär<br />
 Tunisin kuningatar on ja samoin<br />
-Neapelinkin perijä; ja lyhyt<br />
-On näiden maiden väli.<br />
+Neapelinkin perijä; ja lyhyt<br />
+On näiden maiden väli.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Väli, josta</span><br />
-Joka vaaksa näyttää huutavan: "Kuin voisi<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Väli, josta</span><br />
+Joka vaaksa näyttää huutavan: "Kuin voisi<br />
 Takaisin Neapeliin Claribella<br />
-Mitata meitä? Tunisiin hän jääköön,<br />
-Sebastian valveill' olkoon!" &mdash; Mitä, jos<br />
+Mitata meitä? Tunisiin hän jääköön,<br />
+Sebastian valveill' olkoon!" &mdash; Mitä, jos<br />
 Tuo noiden uni olis kuolon unta;<br />
-Ei silloin heidän huonomp' ois kuin nyt.<br />
-On niitä, jotka Neapelin voivat<br />
+Ei silloin heidän huonomp' ois kuin nyt.<br />
+On niitä, jotka Neapelin voivat<br />
 Niin hallita kuin tuokin, joka nukkuu,<br />
-Ja herroja, jotk' osaa lörpötellä<br />
+Ja herroja, jotk' osaa lörpötellä<br />
 Niin laajalta ja ilman aikojaan<br />
-Kuin Gonzalokin. Moinen lörppänaakka<br />
-Minäkin voisin olla. Oo, jos sulla<br />
-Mun olis älyni, mink' ylennyksen<br />
-Tuo uni sulle tois! Mua ymmärrätkö?<br />
+Kuin Gonzalokin. Moinen lörppänaakka<br />
+Minäkin voisin olla. Oo, jos sulla<br />
+Mun olis älyni, mink' ylennyksen<br />
+Tuo uni sulle tois! Mua ymmärrätkö?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 Ma luulen sen.<br />
@@ -1846,64 +1808,64 @@ Kukistit, Prosperon.<br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Niin tein, ja katsos</span><br />
 Kuink' istuu hyvin pukuni, somemmin<br />
-Kuin koskaan ennen! Veljen käskyläiset<br />
+Kuin koskaan ennen! Veljen käskyläiset<br />
 Tovereit' ennen olivat, nyt ovat<br />
-He miehiäni.<br />
+He miehiäni.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Entä omatunto?</span><br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Entä omatunto?</span><br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Haa! Missä se on? Jos se olis känsä,<br />
-Pitäisin kottasia; mut en tunne<br />
+Haa! Missä se on? Jos se olis känsä,<br />
+Pitäisin kottasia; mut en tunne<br />
 Ma povessani tuota jumalaa.<br />
 Sadatkin omattunnot, jotka minut<br />
-Milanost' estäis, kovettua saisi<br />
+Milanost' estäis, kovettua saisi<br />
 Ja sulaa, siit' en piittais. Tuoss' on veljes;<br />
-Ei paremp' ois hän maata, missä makaa,<br />
-Jos oisi, miltä nyt hän näyttää, kuollut.<br />
-Tuot' oiva säilää kolme tuumaa voisi<br />
-Ijäksi hänet nukuttaa. Sa samoin<br />
-Tuon lörpän, herra Rikkiviisaan voisit<br />
+Ei paremp' ois hän maata, missä makaa,<br />
+Jos oisi, miltä nyt hän näyttää, kuollut.<br />
+Tuot' oiva säilää kolme tuumaa voisi<br />
+Ijäksi hänet nukuttaa. Sa samoin<br />
+Tuon lörpän, herra Rikkiviisaan voisit<br />
 Asettaa ikilepoon saarnoinensa.<br />
-Nuo muut, jos mitä heille syötämme,<br />
-Sen särpävät he niin kuin kissa kerman.<br />
-Tekevät työnsä säntilleen, jos mihin<br />
-Ja milloin heitä käsket.<br />
+Nuo muut, jos mitä heille syötämme,<br />
+Sen särpävät he niin kuin kissa kerman.<br />
+Tekevät työnsä säntilleen, jos mihin<br />
+Ja milloin heitä käsket.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Ystäväni,</span><br />
-Tien mulle näytit: Neapelin otan<br />
-Kuin sinä Milanon. Nyt vedä miekkasi<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ystäväni,</span><br />
+Tien mulle näytit: Neapelin otan<br />
+Kuin sinä Milanon. Nyt vedä miekkasi<br />
 Yks isku verostas sun vapauttaa,<br />
-Ja minä, kuninkaas, sua rakastan.<br />
+Ja minä, kuninkaas, sua rakastan.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Yht' aikaa vetäkäämme: käteni<br />
-Kun minä nostan, sinä samoin tee,<br />
+Yht' aikaa vetäkäämme: käteni<br />
+Kun minä nostan, sinä samoin tee,<br />
 Ja iske Gonzaloon.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Seis, sana ensin!</span><br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Kuiskuttelevat keskenään.)</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Soittoa. Ariel palajaa näkymättömänä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuiskuttelevat keskenään.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Soittoa. Ariel palajaa näkymättömänä.)</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Mahdillaan mestarini vaaran keksi,<br />
-Joss' ystävänsä on, ja heille avuks<br />
-Lähetti mun, ett' aikeensa ei raukeis.<br />
+Joss' ystävänsä on, ja heille avuks<br />
+Lähetti mun, ett' aikeensa ei raukeis.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Laulaa Gonzalon korvaan.)</span><br />
 </p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
-<span class="i0">Tässä kun te kuorsaatten,<br /></span>
-<span class="i0">Vilppi valpassilmäinen<br /></span>
-<span class="i0">Jo väijyää.<br /></span>
-<span class="i0">Henkeänne varjelkaa,<br /></span>
+<span class="i0">Tässä kun te kuorsaatten,<br /></span>
+<span class="i0">Vilppi valpassilmäinen<br /></span>
+<span class="i0">Jo väijyää.<br /></span>
+<span class="i0">Henkeänne varjelkaa,<br /></span>
 <span class="i0">Varuill' olkaa, valvokaa!<br /></span>
-<span class="i0">Nyt herätkää!<br /></span>
+<span class="i0">Nyt herätkää!<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>
@@ -1911,51 +1873,51 @@ ANTONIO.<br />
 Nyt toimeen joutuun!<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvät enkelit,</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvät enkelit,</span><br />
 Varjelkaa kuningasta!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki heräävät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki heräävät.)</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Haa! Mitä? Nouskaa! Miksi miekat maalla?<br />
+Haa! Mitä? Nouskaa! Miksi miekat maalla?<br />
 Miks tuijotatte?<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Mikä hätänä?</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mikä hätänä?</span><br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Kun tässä vartioitsimme, vast'ikään<br />
-Kuulimme julmaa karjuntaa kuin härkäin<br />
-Tai jalopeurain pikemmin. Teit' eikö<br />
-Se herättänyt? Korvia se viilsi.<br />
+Kun tässä vartioitsimme, vast'ikään<br />
+Kuulimme julmaa karjuntaa kuin härkäin<br />
+Tai jalopeurain pikemmin. Teit' eikö<br />
+Se herättänyt? Korvia se viilsi.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-En mitään kuullut.<br />
+En mitään kuullut.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Oo, se melu oli</span><br />
-Omansa säikyttämään hirviönkin<br />
-Ja maata järkähyttämään! Pahemmin<br />
+Omansa säikyttämään hirviönkin<br />
+Ja maata järkähyttämään! Pahemmin<br />
 Ei kilju koko jalopeura-liuta.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Kuulitteko te mitään, Gonzalo?<br />
+Kuulitteko te mitään, Gonzalo?<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 Huminan kuulin, kautta kunniani,<br />
-Ja kummanlaisen; heräsin ja huusin<br />
-Ja puistin teitä. Kun loin silmän' auki,<br />
-Näin paljastetut miekat. Toden totta,<br />
+Ja kummanlaisen; heräsin ja huusin<br />
+Ja puistin teitä. Kun loin silmän' auki,<br />
+Näin paljastetut miekat. Toden totta,<br />
 Melua kuulin. Paras varuill' olla<br />
-Tai jättää tämä paikka. Miekat esiin!<br />
+Tai jättää tämä paikka. Miekat esiin!<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Pois täältä, pois, ja poika parkaani<br />
-Taas etsikäämme.<br />
+Pois täältä, pois, ja poika parkaani<br />
+Taas etsikäämme.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Suojelkohon taivas</span><br />
-Pedoilta häntä! Saarell' on hän varmaan.<br />
+Pedoilta häntä! Saarell' on hän varmaan.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Pois!<br />
@@ -1974,66 +1936,66 @@ Kuningas, rauhass' etsi poikaasi!<br />
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Toinen saaren seutu.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Caliban tulee, halkotaakkaa kantaen. Ukkonen kuuluu etäältä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Caliban tulee, halkotaakkaa kantaen. Ukkonen kuuluu etäältä.)</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Kaikk' inha myrkky, jota päivä soista<br />
-Ja rämeist' imee, syösköön Prosperoon<br />
-Ja hänet saastuttakoon päästä jalkaan.<br />
-Henkensä kuulevat mua, kuitenkin mun<br />
-Kirota täytyy. Eivät pisteleisi,<br />
-Mörköinä säikyttäisi, lokaan paiskais<br />
-Tai virvatulten lailla pimeässä<br />
-Mua eksyttäisi, jos hän heit' ei käskis.<br />
-Mut turhist' usuttaa hän heitä minuun.<br />
+Kaikk' inha myrkky, jota päivä soista<br />
+Ja rämeist' imee, syösköön Prosperoon<br />
+Ja hänet saastuttakoon päästä jalkaan.<br />
+Henkensä kuulevat mua, kuitenkin mun<br />
+Kirota täytyy. Eivät pisteleisi,<br />
+Mörköinä säikyttäisi, lokaan paiskais<br />
+Tai virvatulten lailla pimeässä<br />
+Mua eksyttäisi, jos hän heit' ei käskis.<br />
+Mut turhist' usuttaa hän heitä minuun.<br />
 He milloin, ilkkuvat ja virnakoivat<br />
 Kuin apinat ja sitten purevat;<br />
-Tai jos käyn avojaloin, kierivät he<br />
+Tai jos käyn avojaloin, kierivät he<br />
 Kuin piikkisiat, nostain okaitansa<br />
-Jos minne astun. Milloin ympärilläin<br />
-Kyyt kihisevät halkopäisin kielin,<br />
+Jos minne astun. Milloin ympärilläin<br />
+Kyyt kihisevät halkopäisin kielin,<br />
 Ett' olen hulluks tulla. &mdash; Kas, kas! Tuossa<br />
-Yks niistä tulee taas mua rääkkäämään,<br />
+Yks niistä tulee taas mua rääkkäämään,<br />
 Kun olen hidas puiden hankinnassa.<br />
-Paneudun maahan, ehk' ei hän mua huomaa.<br />
+Paneudun maahan, ehk' ei hän mua huomaa.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Trinculo tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Ei ole täällä viitaa, ei pensasta, joka vähääkään suojaisi rajuilmalta,
+Ei ole täällä viitaa, ei pensasta, joka vähääkään suojaisi rajuilmalta,
 ja taasen on uusi herran voima tulossa: kuulen sen jo ilmassa vinkuvan.
 Tuo musta pilvi, tuo suuri tuolla on niinkuin vanha viinileili, josta
-neste on maahan tipahtamaisillaan. Jos taaskin jylähtää, niinkuin äsken
-jylähti, niin en tiedä, mihin pääni piilotan; tuo pilvi tuossa se
-varmaankin kaataa vettä korvoittain. &mdash; Mikä se tuo on? Ihminenkö vai
-kala? Eläväkö vai kuollut? Kala: kalan on haju; oikein vanhan,
-eltaantuneen kalan hajua; jotakin kapaturskan tapaista, eikä juuri
+neste on maahan tipahtamaisillaan. Jos taaskin jylähtää, niinkuin äsken
+jylähti, niin en tiedä, mihin pääni piilotan; tuo pilvi tuossa se
+varmaankin kaataa vettä korvoittain. &mdash; Mikä se tuo on? Ihminenkö vai
+kala? Eläväkö vai kuollut? Kala: kalan on haju; oikein vanhan,
+eltaantuneen kalan hajua; jotakin kapaturskan tapaista, eikä juuri
 tuoreinta lajia. Ihmekala! Jos nyt olisin Englannissa, jossa kerran
-olen ollut, ja mulla olisi tämä kala kuvattuna vaan, niin hopeakolikon
-siitä joka pyhäpäivä-narri maksaisi. Siellä tämä epäluoma tekisi
-minusta varakkaan miehen; siellä jokainen ihme-elukka miehensä ruokkii.
-Eivät tahdo ropoakaan antaa köyhälle kerjäläiselle, mutta panevat
-kymmeniä likoon nähdäkseen kuolleen indiaanin. Luut ovat kuin ihmisen,
-ja evät näöltään kuin käsivarret. Lämmin totta tosiaan! En pidä enää
-kiinni äskeisestä mielipiteestäni, luovun siitä. Tämä ei ole kala, vaan
-joku saarelainen, johon on ukonvaaja vast'ikään iskenyt. (Ukkosen
-jylinää.) Ai, ai, rajuilma alkaa taas. Paras on nyt kömpiä hänen
-vaippansa alle; ei ole likimailla muuta suojaa. Tähän minä kääriydyn
-siksi, kunnes rajuilma on pohjasakkansakin tyhjentänyt.</p>
+olen ollut, ja mulla olisi tämä kala kuvattuna vaan, niin hopeakolikon
+siitä joka pyhäpäivä-narri maksaisi. Siellä tämä epäluoma tekisi
+minusta varakkaan miehen; siellä jokainen ihme-elukka miehensä ruokkii.
+Eivät tahdo ropoakaan antaa köyhälle kerjäläiselle, mutta panevat
+kymmeniä likoon nähdäkseen kuolleen indiaanin. Luut ovat kuin ihmisen,
+ja evät näöltään kuin käsivarret. Lämmin totta tosiaan! En pidä enää
+kiinni äskeisestä mielipiteestäni, luovun siitä. Tämä ei ole kala, vaan
+joku saarelainen, johon on ukonvaaja vast'ikään iskenyt. (Ukkosen
+jylinää.) Ai, ai, rajuilma alkaa taas. Paras on nyt kömpiä hänen
+vaippansa alle; ei ole likimailla muuta suojaa. Tähän minä kääriydyn
+siksi, kunnes rajuilma on pohjasakkansakin tyhjentänyt.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Stephano tulee laulaen, pullo kädessä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Stephano tulee laulaen, pullo kädessä.)</span><br />
 </p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i0">STEPHANO.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
-<span class="i0">En enää lähde merille,<br /></span>
+<span class="i0">En enää lähde merille,<br /></span>
 <span class="i0">Ma tahdon maalla kuolla; &mdash;<br /></span>
 </div></div>
 
-<p>Iljettävä nuotti, ikävä kuin hautausvirsi. Mutta tämä se huolet
+<p>Iljettävä nuotti, ikävä kuin hautausvirsi. Mutta tämä se huolet
 huuhtoo.</p>
 
 <p>
@@ -2041,222 +2003,222 @@ huuhtoo.</p>
 </p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
-<span class="i0">Kapteeni ja minä ja purjemies,<br /></span>
-<span class="i0">Me tyttöjä hyväilemme,<br /></span>
+<span class="i0">Kapteeni ja minä ja purjemies,<br /></span>
+<span class="i0">Me tyttöjä hyväilemme,<br /></span>
 <span class="i0">Susannaa ja Annaa ja ken ne kaikki ties,<br /></span>
 <span class="i0">Mut emme huoli Kaisast', emme.<br /></span>
-<span class="i0">Häll' on kuni neuloja kielell' ois;<br /></span>
+<span class="i0">Häll' on kuni neuloja kielell' ois;<br /></span>
 <span class="i0">Merimiehille huutaa vaan: "hyi! pois!"<br /></span>
-<span class="i0">Pi'en, tervan löyhkiä kammoaa,<br /></span>
-<span class="i0">Mut antaapa räätälin kutkuttaa.<br /></span>
+<span class="i0">Pi'en, tervan löyhkiä kammoaa,<br /></span>
+<span class="i0">Mut antaapa räätälin kutkuttaa.<br /></span>
 <span class="i0">Merillen, pojat! Hiitehen moinen lois!<br /></span>
 </div></div>
 
-<p>Iljettävä sekin nuotti. Mutta tämä se huolet huuhtoo.</p>
+<p>Iljettävä sekin nuotti. Mutta tämä se huolet huuhtoo.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Älä rääkkää minua! Oo!</p>
+Älä rääkkää minua! Oo!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Mitä? Häh? Onko täällä piruja? Pitävätkö meitä pilkkanaan villit ja
-indiaanit? Haa! Senkö vuoksi hukkumasta pelastuin, että nyt pelästyisin
-sinun neljää koipeasi? Sillä sanottu on: ei ole sitä neljän jalan
-juoksevata, joka saisi hänet maasta pakenemaan. Ja se olkoon vieläkin
-sanottu, niin kauan kuin Stephanon nokassa on henkeä.</p>
+Mitä? Häh? Onko täällä piruja? Pitävätkö meitä pilkkanaan villit ja
+indiaanit? Haa! Senkö vuoksi hukkumasta pelastuin, että nyt pelästyisin
+sinun neljää koipeasi? Sillä sanottu on: ei ole sitä neljän jalan
+juoksevata, joka saisi hänet maasta pakenemaan. Ja se olkoon vieläkin
+sanottu, niin kauan kuin Stephanon nokassa on henkeä.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Henki rääkkää minua. Oo!</p>
+Henki rääkkää minua. Oo!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Varmaankin joku nelijalkainen saaren hirviö, joka on saanut
-kuumetaudin, niinkuin luulen. Missä pirussa hän on meidän kielemme
-oppinut? Saakoon hän tästä virvoketta, jos ei muun niin sen vuoksi. Jos
-voin saada hänet terveeksi ja kesyttää hänet, ja sitten viedä hänet
-täältä kanssani Neapeliin, niin olisipa siinä lahja vaikka kelle
-keisarille, mikä ikänään on naudan nahkaa polkenut.</p>
+Varmaankin joku nelijalkainen saaren hirviö, joka on saanut
+kuumetaudin, niinkuin luulen. Missä pirussa hän on meidän kielemme
+oppinut? Saakoon hän tästä virvoketta, jos ei muun niin sen vuoksi. Jos
+voin saada hänet terveeksi ja kesyttää hänet, ja sitten viedä hänet
+täältä kanssani Neapeliin, niin olisipa siinä lahja vaikka kelle
+keisarille, mikä ikänään on naudan nahkaa polkenut.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Minä rukoilen, älä rääkkää minua! Vast'edes vien nopeammin halot
+Minä rukoilen, älä rääkkää minua! Vast'edes vien nopeammin halot
 kotiin.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Hänellä on par'aikaa kuumeenkohtaus, eikä ole puhe oikein
-täysijärkistä. Saakoon hän kulauksen pullostani! Jos ei hän ole ennen
-viiniä maistanut, niin tuo ehkä hänestä kuumeen poistaa. Jos voin saada
-hänet terveeksi ja kesyttää hänet, niin en koskaan saata liikoja
-hänestä pyytää. Maksaa se saa, ken hänet saa, vieläpä kelpo lailla.</p>
+Hänellä on par'aikaa kuumeenkohtaus, eikä ole puhe oikein
+täysijärkistä. Saakoon hän kulauksen pullostani! Jos ei hän ole ennen
+viiniä maistanut, niin tuo ehkä hänestä kuumeen poistaa. Jos voin saada
+hänet terveeksi ja kesyttää hänet, niin en koskaan saata liikoja
+hänestä pyytää. Maksaa se saa, ken hänet saa, vieläpä kelpo lailla.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Et vielä mulle suurta tuhoa tee, mutta kyllä kohta, huomaan sen
-väreistäsi. Nyt Prospero sinua riivaa.</p>
+Et vielä mulle suurta tuhoa tee, mutta kyllä kohta, huomaan sen
+väreistäsi. Nyt Prospero sinua riivaa.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Kas niin! Suusi auki! Tässä on jotakin, joka kirvoittaa kielesi, sinä
-kissa. Suusi auki! Tämä puistaa sinusta puistutuksesi ja oikein
-perinpohjin, sen takaan. Et tunne, raukka, hyväntekijääsi. Turpas auki,
-sanon minä!</p>
+Kas niin! Suusi auki! Tässä on jotakin, joka kirvoittaa kielesi, sinä
+kissa. Suusi auki! Tämä puistaa sinusta puistutuksesi ja oikein
+perinpohjin, sen takaan. Et tunne, raukka, hyväntekijääsi. Turpas auki,
+sanon minä!</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Tuo ääni tuntuu niinkuin tutulta; luulenpa että se on &mdash; ei,
-hukkunuthan hän on, ja nämä ovat piruja. Jesta varjele! &mdash;</p>
+Tuo ääni tuntuu niinkuin tutulta; luulenpa että se on &mdash; ei,
+hukkunuthan hän on, ja nämä ovat piruja. Jesta varjele! &mdash;</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Neljä säärtä ja kaksi ääntä! Sehän on mitä harvinaisin hirviö!
-Etupuolen ääni puhuu hyvää ystävästään, ja takapuolen ääni laskee
-rivoja ja panettelee. Jos kaikki viini, mitä on lekkerissäni, riittää
-häntä parantamaan, niin tahdon kuin tahdonkin päästää hänet kuumeesta.
-Kas niin! &mdash; Amen! Tuossa vähän toiseenkin suuhusi!</p>
+Neljä säärtä ja kaksi ääntä! Sehän on mitä harvinaisin hirviö!
+Etupuolen ääni puhuu hyvää ystävästään, ja takapuolen ääni laskee
+rivoja ja panettelee. Jos kaikki viini, mitä on lekkerissäni, riittää
+häntä parantamaan, niin tahdon kuin tahdonkin päästää hänet kuumeesta.
+Kas niin! &mdash; Amen! Tuossa vähän toiseenkin suuhusi!</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Stephano, &mdash;</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Mitä! Toinenko suusi huutaa minun nimeäni! Varjele! Jestakoon! Piru se
-on, eikä mikään hirviö. En tahdo hänen kanssaan syödä, minulla ei ole
-pitkää lusikkaa.</p>
+Mitä! Toinenko suusi huutaa minun nimeäni! Varjele! Jestakoon! Piru se
+on, eikä mikään hirviö. En tahdo hänen kanssaan syödä, minulla ei ole
+pitkää lusikkaa.</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Stephano! Jos olet Stephano, niin koske minuun ja puhuttele minua,
-sillä minä olen Trinculo, &mdash; älä pelästy! &mdash; hyvä ystäväsi Trinculo.</p>
+sillä minä olen Trinculo, &mdash; älä pelästy! &mdash; hyvä ystäväsi Trinculo.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Jos olet Trinculo, niin tule esiin. Annas, kun vedän noista hoikemmista
-koivista! Jos mitkään, niin nämä ovat Trinculon koivet. Olet todellakin
+Jos olet Trinculo, niin tule esiin. Annas, kun vedän noista hoikemmista
+koivista! Jos mitkään, niin nämä ovat Trinculon koivet. Olet todellakin
 ilmetty Trinculo! Kuinka tuo kuuntuoma tuli sinut purkaneeksi? Voiko
-hän päästellä Trinculoita?</p>
+hän päästellä Trinculoita?</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Luulin hänet ukkosen lyömäksi. &mdash; Mutta etkö sinä olekaan hukkunut,
+Luulin hänet ukkosen lyömäksi. &mdash; Mutta etkö sinä olekaan hukkunut,
 Stephano? Toivonpa, ett'et ole hukkunut. Onko rajuilma jo loppuun
-rajunnut? Minä näet pelkäsin rajuilmaa ja menin piiloon tämän kuolleen
-epäsikiön vaipan alle. Oletko todellakin elossa, Stephano? Oi,
+rajunnut? Minä näet pelkäsin rajuilmaa ja menin piiloon tämän kuolleen
+epäsikiön vaipan alle. Oletko todellakin elossa, Stephano? Oi,
 Stephano, kaksi neapelilaista on siis pelastunut!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Älä, hyvä ystävä, minua noin vääntele ja kääntele: vatsani ei ole
+Älä, hyvä ystävä, minua noin vääntele ja kääntele: vatsani ei ole
 varsin luotettava.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Väkeä somaa, henkiä jos vaan ei.<br />
+Väkeä somaa, henkiä jos vaan ei.<br />
 Tuo kelpo jumala on, taivaallista<br />
-On hällä juomaa. Häntä kumarran.<br />
+On hällä juomaa. Häntä kumarran.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Kuinka sinä pelastuit? Ja kuinka tänne tulit? Tuon lekkerin kautta
-vanno, kuinka tulit tänne. Minä pelastuin viinitynnyrin avulla, jonka
-merimiehet heittivät laivasta mereen; sen vannon tämän lekkerin kautta,
-jonka itse omin käsin puunkuoresta tein, kun aallot mun rantaan
+Kuinka sinä pelastuit? Ja kuinka tänne tulit? Tuon lekkerin kautta
+vanno, kuinka tulit tänne. Minä pelastuin viinitynnyrin avulla, jonka
+merimiehet heittivät laivasta mereen; sen vannon tämän lekkerin kautta,
+jonka itse omin käsin puunkuoresta tein, kun aallot mun rantaan
 viskasivat.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Minä tuon lekkerin kautta vannon olevani uskollinen alamaisesi, sillä
+Minä tuon lekkerin kautta vannon olevani uskollinen alamaisesi, sillä
 se juoma ei ole maallista juomaa.</p>
 
 <p>STEPHANO.
 Kas tuossa, vanno nyt: kuinka pelastuit?</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Uin rantaan niinkuin ankka; osaan näet uida niinkuin ankka, sen vannon.</p>
+Uin rantaan niinkuin ankka; osaan näet uida niinkuin ankka, sen vannon.</p>
 
 <p>STEPHANO.
 Kas tuossa, suutele kirjaa! Jos kohta osaatkin uida niinkuin ankka,
 niin olet kuitenkin hanheksi luotu.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Oi, Stephano, onko sulla vielä tätä tämmöistä?</p>
+Oi, Stephano, onko sulla vielä tätä tämmöistä?</p>
 
 <p>STEPHANO.
 On, kokonainen tynnyrillinen! Kellarini on tuolla merenrannalla
-kalliossa, siellä minä talletan viinini. &mdash; No, sinä kuuntuoma, miten
+kalliossa, siellä minä talletan viinini. &mdash; No, sinä kuuntuoma, miten
 on kuumeesi laita?</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Etkö sinä olekaan taivaasta pudonnut?</p>
+Etkö sinä olekaan taivaasta pudonnut?</p>
 
 <p>STEPHANO.
-En, vaan kuusta, usko pois. Minä olin mies kuussa aikoinani.</p>
+En, vaan kuusta, usko pois. Minä olin mies kuussa aikoinani.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Sun olen nähnyt siellä, ja sinua jumaloin. Hallitsijattareni näytti
-sinut minulle ja koirasi myöskin ja pensaasi.</p>
+Sun olen nähnyt siellä, ja sinua jumaloin. Hallitsijattareni näytti
+sinut minulle ja koirasi myöskin ja pensaasi.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tule ja vanno! Suutele kirjaa! Kohta siihen lisään uutta sisällystä.
+Tule ja vanno! Suutele kirjaa! Kohta siihen lisään uutta sisällystä.
 Vanno!</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Kautta taivaan valkeuden, sepä vasta typerä hirviö! &mdash; Häntäkö minä
-pelkäisin? &mdash; Oikein surkuteltava hirviö! &mdash; Mies kuussa! &mdash; Perin
-vaivainen, herkkäuskoinen hirviö! &mdash; Sepä kelpo kulaus, hirviö, totta
+Kautta taivaan valkeuden, sepä vasta typerä hirviö! &mdash; Häntäkö minä
+pelkäisin? &mdash; Oikein surkuteltava hirviö! &mdash; Mies kuussa! &mdash; Perin
+vaivainen, herkkäuskoinen hirviö! &mdash; Sepä kelpo kulaus, hirviö, totta
 tosiaankin!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Jokaisen vehmaan paikan tällä saarell'<br />
+Jokaisen vehmaan paikan tällä saarell'<br />
 Osoitan sulle; suutelen sun jalkaas<br />
-Ja pyydän: ole minun jumalani!<br />
+Ja pyydän: ole minun jumalani!<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Tuon valkeuden kautta, vallan kavala ja juopokas hirviö! Jumalansa
-nukkuessa varastaisi häneltä lekkerin.</p>
+Tuon valkeuden kautta, vallan kavala ja juopokas hirviö! Jumalansa
+nukkuessa varastaisi häneltä lekkerin.</p>
 
 <p>CALIBAN.
 Suudellen jalkaas, alaisuutta vannon.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Nauraa voin ihan kuollakseni tuota paksupäistä hirviötä. Sangen
-iljettävä hirviö! Mieleni oikein tekisi piestä häntä, &mdash;</p>
+Nauraa voin ihan kuollakseni tuota paksupäistä hirviötä. Sangen
+iljettävä hirviö! Mieleni oikein tekisi piestä häntä, &mdash;</p>
 
 <p>STEPHANO.
 Tule ja suutele!</p>
 
 <p>TRINCULO.
-&mdash; Jos ei se peto parka olisi päissään. Inhottava hirviö!</p>
+&mdash; Jos ei se peto parka olisi päissään. Inhottava hirviö!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Parahat lähteet näytän, kalat ongin,<br />
+Parahat lähteet näytän, kalat ongin,<br />
 Ja marjat noukin, puita kyllin hankin.<br />
 Kirottu mies tuo, jota palvelen!<br />
-En halkoakaan hälle enää kanna.<br />
-Sua seuraan, sinä ihmeellinen mies.<br />
+En halkoakaan hälle enää kanna.<br />
+Sua seuraan, sinä ihmeellinen mies.<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Naurettava hirviö, kun tekee viheliäisestä juopporentusta ihmemiehen!</p>
+Naurettava hirviö, kun tekee viheliäisestä juopporentusta ihmemiehen!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Ma metsä-omenia tuon, jos tahdot,<br />
+Ma metsä-omenia tuon, jos tahdot,<br />
 Ja kaivan kynsin maasta multasienet,<br />
-Osoitan sulle kuikan pesän, neuvon,<br />
-Kuin kerkeit' apinoita pyydystellään;<br />
-Rypäissä pähkinöitä sulle näytän<br />
+Osoitan sulle kuikan pesän, neuvon,<br />
+Kuin kerkeit' apinoita pyydystellään;<br />
+Rypäissä pähkinöitä sulle näytän<br />
 Ja lokin poikasia luodoilt' etsin.<br />
 Mua tahdotko sa seurata?<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Minä nyt pyydän, että pitemmittä puheitta näytät mulle tietä. &mdash;
-Trinculo, kun kuningas ja koko hänen seurueensa on hukkunut, niin
-rupeamme me täällä hallitsemaan. &mdash; Tuossa, kanna lekkeriä! &mdash; Trinculo
-veikkoseni, kohta me sen täytämme taas.</p>
+Minä nyt pyydän, että pitemmittä puheitta näytät mulle tietä. &mdash;
+Trinculo, kun kuningas ja koko hänen seurueensa on hukkunut, niin
+rupeamme me täällä hallitsemaan. &mdash; Tuossa, kanna lekkeriä! &mdash; Trinculo
+veikkoseni, kohta me sen täytämme taas.</p>
 
-<p>CALIBAN (laulaa humalapäissään).
-Hyvästi, herra; hyvästi, hyvästi!</p>
+<p>CALIBAN (laulaa humalapäissään).
+Hyvästi, herra; hyvästi, hyvästi!</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Vonkuva hirviö! Päihtynyt hirviö!</p>
+Vonkuva hirviö! Päihtynyt hirviö!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
 Kaloille en laita lammikoita,<br />
-Enkä tulta tee,<br />
+Enkä tulta tee,<br />
 Jos ken vaatinee,<br />
-Enkä enää pese astioita.<br />
+Enkä enää pese astioita.<br />
 'Ban, 'Ban, Ca-Caliban<br />
 On saanut uuden haltijan.<br />
 </p>
@@ -2264,147 +2226,147 @@ On saanut uuden haltijan.<br />
 <p>Vapaus! Hih, hei! Heleijaa! Vapaus! Vapaus! Heleijaa! Vapaus!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Oo, sinä uljas hirviö, näytä tietä.</p>
+Oo, sinä uljas hirviö, näytä tietä.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
+<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Prosperon majan edusta.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ferdinand tulee kantaen pölkkyä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ferdinand tulee kantaen pölkkyä.)</span><br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-On raskait' urheilujakin, mut niissä<br />
+On raskait' urheilujakin, mut niissä<br />
 On vaiva hauskuutta; mont' inhaa tointa<br />
-Jalosti hoitaa voi, ja halvin työkin<br />
-Voi onneen viedä. Tämä orjan askar<br />
+Jalosti hoitaa voi, ja halvin työkin<br />
+Voi onneen viedä. Tämä orjan askar<br />
 Yht' inhottavaa ois kuin vaivaloista;<br />
-Mut emäntäni, haltijattareni,<br />
-Kuolleenkin henkiin saa ja vaivannäön<br />
+Mut emäntäni, haltijattareni,<br />
+Kuolleenkin henkiin saa ja vaivannäön<br />
 Huviksi muuttaa. Kymmenkertaisesti<br />
-Hän hellemp' on kuin isänsä on tuima,<br />
-Ja hän on itse tuimuus. Tuhatmäärin<br />
-Mun raastaa täytyy näitä pölkkyjä<br />
-Ja pinota ne: niin on tuima käsky.<br />
+Hän hellemp' on kuin isänsä on tuima,<br />
+Ja hän on itse tuimuus. Tuhatmäärin<br />
+Mun raastaa täytyy näitä pölkkyjä<br />
+Ja pinota ne: niin on tuima käsky.<br />
 Tuo armas haltijattareni itkein<br />
-Mun näkee raatavan ja sanoo, että<br />
-Noin halpa työ ei ole moisen miehen.<br />
-Unohdan tuon; mut työtän' innostuttaa<br />
-Nuo hellät ajatukset, ja se sujuu<br />
-Kuin itsestänsä.<br />
+Mun näkee raatavan ja sanoo, että<br />
+Noin halpa työ ei ole moisen miehen.<br />
+Unohdan tuon; mut työtän' innostuttaa<br />
+Nuo hellät ajatukset, ja se sujuu<br />
+Kuin itsestänsä.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Miranda tulee. Prospero etäällä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Miranda tulee. Prospero etäällä.)</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Minä pyydän, älkää</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Minä pyydän, älkää</span><br />
 Noin ponnistelko! Oi, ett' oisi leimaus<br />
-Pinottavanne pölkyt polttanut!<br />
-Levätkää! Maahan taakkanne nyt pankaa:<br />
+Pinottavanne pölkyt polttanut!<br />
+Levätkää! Maahan taakkanne nyt pankaa:<br />
 Se palaessaan itkee vaivojanne.<br />
-On isä kiinni kirjoissaan; ma pyydän,<br />
-Levähtäkää! Hän kolmeen tiimaan teitä<br />
-Ei häiri.<br />
+On isä kiinni kirjoissaan; ma pyydän,<br />
+Levähtäkää! Hän kolmeen tiimaan teitä<br />
+Ei häiri.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 5em;">Armas haltijatar, ennen</span><br />
-On päivä maillaan, kuin ma määrätyöni<br />
+On päivä maillaan, kuin ma määrätyöni<br />
 Lopettaa ehdin.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Istukaa, niin minä</span><br />
-Sill' aikaa pölkyt kannan. Antakaahan,<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Istukaa, niin minä</span><br />
+Sill' aikaa pölkyt kannan. Antakaahan,<br />
 Tuon pinoon vien.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Ei, kallis luoma! Ennen</span><br />
-Minulta selkä katketkoon ja jänteet,<br />
-Kuin tässä jouten istun, jättäin teille<br />
-Näin halvan orjantyön.<br />
+Minulta selkä katketkoon ja jänteet,<br />
+Kuin tässä jouten istun, jättäin teille<br />
+Näin halvan orjantyön.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Mult' yhtä hyvin</span><br />
-Se käy kuin teiltä, paljon helpomminkin:<br />
-Vapaasta tahdosta sen minä teen,<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Mult' yhtä hyvin</span><br />
+Se käy kuin teiltä, paljon helpomminkin:<br />
+Vapaasta tahdosta sen minä teen,<br />
 Te vasten tahtoanne.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Mato parka!</span><br />
-Nyt koukuss' olet! Tämä etsikkosi<br />
+Nyt koukuss' olet! Tämä etsikkosi<br />
 Sen todistaa.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Te näytte väsyneeltä.</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Te näytte väsyneeltä.</span><br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 Ei, jalo haltijatar; raitis mulla<br />
 On aamu, kun te illoin ilmestytte.<br />
-Sanokaa, mikä nimenne, sen että<br />
+Sanokaa, mikä nimenne, sen että<br />
 Rukouksiini sulkisin.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Miranda. &mdash;</span><br />
-Nyt, isä, käskys rikoin, tuon kun sanoin.<br />
+Nyt, isä, käskys rikoin, tuon kun sanoin.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 Ihailtava Miranda! Ylin kaikist'<br />
 Ihailtavista! Luomakunnan kallein,<br />
 Ihanin helmi! Monta olen naista<br />
 Ma tyynni tarkannut, ja monet kerrat<br />
-Heleä naisen ään' on valloittanut<br />
-Vireän korvanikin; eri naisiss'<br />
-Ol' eri sulot, mut ei yhdessäkään<br />
+Heleä naisen ään' on valloittanut<br />
+Vireän korvanikin; eri naisiss'<br />
+Ol' eri sulot, mut ei yhdessäkään<br />
 Niin hurmaavaa, ett' ei ois joku virhe<br />
 Soaissut jalointakin suloutta<br />
-Ja halvaks tehnyt sitä. Mutta te,<br />
-Niin verraton, niin täydellinen! Teissä<br />
-Kaikk' yhtyy, mitä luonnoss' ihaninta.<br />
+Ja halvaks tehnyt sitä. Mutta te,<br />
+Niin verraton, niin täydellinen! Teissä<br />
+Kaikk' yhtyy, mitä luonnoss' ihaninta.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-En sukupuoltani ma ketään tunne;<br />
-Naismuotoa en muuta minä muista<br />
+En sukupuoltani ma ketään tunne;<br />
+Naismuotoa en muuta minä muista<br />
 Kuin peilist' omat kasvoni; en miehiks<br />
-Sanottavia muita ole nähnyt<br />
-Kuin sinut, ystävä, ja isän' armaan;<br />
-Millainen muill' on muoto, sit' en tiedä.<br />
+Sanottavia muita ole nähnyt<br />
+Kuin sinut, ystävä, ja isän' armaan;<br />
+Millainen muill' on muoto, sit' en tiedä.<br />
 Mut kautta siveyteni, kallihimman<br />
-Mun myötäjäiseni! en toista tahtois<br />
-Kuin teitä elämäni kumppaniksi.<br />
-Toist' olentoa teidän kaltaistanne<br />
+Mun myötäjäiseni! en toista tahtois<br />
+Kuin teitä elämäni kumppaniksi.<br />
+Toist' olentoa teidän kaltaistanne<br />
 Ei kuvitus voi luoda. Haastelenpa<br />
-Nyt liian hurjia ja isän kiellon<br />
-Näin unhotan.<br />
+Nyt liian hurjia ja isän kiellon<br />
+Näin unhotan.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Miranda, säädylt' olen</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Miranda, säädylt' olen</span><br />
 Ma prinssi, luulisinpa kuningaskin; &mdash;<br />
-Oi, jos en oisi! &mdash; tätä puista orjuutt'<br />
-En enempää vois kärsiä, kuin sietää<br />
-Voin huulillani likakärpästä. &mdash;<br />
+Oi, jos en oisi! &mdash; tätä puista orjuutt'<br />
+En enempää vois kärsiä, kuin sietää<br />
+Voin huulillani likakärpästä. &mdash;<br />
 Mut kuulkaa, &mdash; sieluni nyt puhuu! Heti<br />
-Kun teidät näin, niin palvelijaksenne<br />
-Sydämmen' antautui; tääll' asuu nyt se<br />
-Ja orjaks minut sitoo; teidän tähden<br />
-Tät' inhaa työtä teen.<br />
+Kun teidät näin, niin palvelijaksenne<br />
+Sydämmen' antautui; tääll' asuu nyt se<br />
+Ja orjaks minut sitoo; teidän tähden<br />
+Tät' inhaa työtä teen.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Mua lemmittenkö?</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Mua lemmittenkö?</span><br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 Oi, maa ja taivas todistajiks tulkoot!<br />
 Valani vahvistakoon kirkas onni,<br />
 Jos totta vannon; vaan jos vilpistelen,<br />
-Tuhoksi parhaat toiveet kääntykööt!<br />
-Ylitse kaiken luodun teitä lemmin,<br />
-Ylistän, kunnioitan!<br />
+Tuhoksi parhaat toiveet kääntykööt!<br />
+Ylitse kaiken luodun teitä lemmin,<br />
+Ylistän, kunnioitan!<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Itken, houkka,</span><br />
@@ -2412,52 +2374,52 @@ Vaikk' ilo minut valtaa.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Ihanaa,</span><br />
-Kun kaksi uskollista sydänt' yhtyy!<br />
+Kun kaksi uskollista sydänt' yhtyy!<br />
 Oi, taivaast' armon sade kastelkoon<br />
-Oraita näitä!<br />
+Oraita näitä!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Mitä itkette?</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Mitä itkette?</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 Halpuuttani, kun tarjota en tohdi<br />
-Mit' antaa soisin, vielä vähemmin<br />
+Mit' antaa soisin, vielä vähemmin<br />
 Sit' ottaa, jonka puutteessa ma kuolen.<br />
-Mut turhuutta on tuo; jot' enemmän<br />
-Se piillä koitttaa, sitä suuremmalta<br />
-Se näyttää vaan. Pois siis, sa arka kainous!<br />
-Mua ohjaa, pyhä, puhdas viattomuus!<br />
+Mut turhuutta on tuo; jot' enemmän<br />
+Se piillä koitttaa, sitä suuremmalta<br />
+Se näyttää vaan. Pois siis, sa arka kainous!<br />
+Mua ohjaa, pyhä, puhdas viattomuus!<br />
 Ma vaimos olen, jos mun naida tahdot;<br />
 Jos et, niin palkkapiikanasi kuolen.<br />
 Voit olla vaimokses mua ottamatta,<br />
 Mut tahtomattasikin orjas olen.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Ei, valtiaani olet sä, ja minä<br />
+Ei, valtiaani olet sä, ja minä<br />
 Ikuinen alamaises.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Mieheni siis?</span><br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Niin, sydämmestän' aivan, niinkuin halaa<br />
-Vapauttaan orja. Tuossa käteni!<br />
+Niin, sydämmestän' aivan, niinkuin halaa<br />
+Vapauttaan orja. Tuossa käteni!<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Ja tuossa mun, ja sydän mukana.<br />
-Ja hyvästi nyt hetken ajaksi!<br />
+Ja tuossa mun, ja sydän mukana.<br />
+Ja hyvästi nyt hetken ajaksi!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Hyvästi, tuhat kertaa hyvästi!<br />
+Hyvästi, tuhat kertaa hyvästi!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ferdinand ja Miranda poistuvat.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Min' en voi riemuella niinkuin nuo,<br />
-Jotk' aivan hurmos valtaa; mut en mistään<br />
-Niin toki iloitse. Nyt kirjan ääreen;<br />
-Mull' ennen illallista vielä paljon<br />
-On tärkeätä toimitettavaa.<br />
+Jotk' aivan hurmos valtaa; mut en mistään<br />
+Niin toki iloitse. Nyt kirjan ääreen;<br />
+Mull' ennen illallista vielä paljon<br />
+On tärkeätä toimitettavaa.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
 </p>
@@ -2468,90 +2430,90 @@ On tärkeätä toimitettavaa.<br />
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Toinen saaren seutu.</span><br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Stephano ja Trinculo tulevat; heidän</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">jäljissään Caliban, pullo kädessä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Stephano ja Trinculo tulevat; heidän</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">jäljissään Caliban, pullo kädessä.)</span><br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Joutavia! &mdash; Kun tynnyri on tyhjä, silloin juomme vettä, mutta sitä<br />
-ennen ei pisaraakaan! Luovi siis ja iske kiinni! &mdash; Palvelija-hirviö,<br />
+Joutavia! &mdash; Kun tynnyri on tyhjä, silloin juomme vettä, mutta sitä<br />
+ennen ei pisaraakaan! Luovi siis ja iske kiinni! &mdash; Palvelija-hirviö,<br />
 juo muistokseni!<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Palvelija-hirviö! Tämäkös hullumainen saari! Kuuluu olevan vaan viisi<br />
-henkeä tällä saarella; tässä meitä on kolme; jos ne kaksi muuta ovat<br />
-yhtä nokkavoitossa kuin me, niin horjuu koko valtakunta.<br />
+Palvelija-hirviö! Tämäkös hullumainen saari! Kuuluu olevan vaan viisi<br />
+henkeä tällä saarella; tässä meitä on kolme; jos ne kaksi muuta ovat<br />
+yhtä nokkavoitossa kuin me, niin horjuu koko valtakunta.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Juo, palvelija-hirviö, juo, kun käsken! Aivanhan silmät ovat tiirollaan<br />
-päässäsi.<br />
+Juo, palvelija-hirviö, juo, kun käsken! Aivanhan silmät ovat tiirollaan<br />
+päässäsi.<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Missä sitten, jos ei päässä? Olisipa se todellakin oivallinen hirviö,<br />
-jos sillä olisi silmät perässä.<br />
+Missä sitten, jos ei päässä? Olisipa se todellakin oivallinen hirviö,<br />
+jos sillä olisi silmät perässä.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Renki-hirviöni on upottanut kielensä makeaan viinaan; mitä minuun<br />
-tulee, niin ei merikään voi minua upottaa. Ennenkuin rantaan pääsin,<br />
-uin minä viisineljättä peninkulmaa edestakaisin, kautta tuon valkeuden!<br />
-&mdash; Sinä, hirviö, saat olla luutnanttini, tai väntrikkini.<br />
+Renki-hirviöni on upottanut kielensä makeaan viinaan; mitä minuun<br />
+tulee, niin ei merikään voi minua upottaa. Ennenkuin rantaan pääsin,<br />
+uin minä viisineljättä peninkulmaa edestakaisin, kautta tuon valkeuden!<br />
+&mdash; Sinä, hirviö, saat olla luutnanttini, tai väntrikkini.<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Luutnanttinne mieluummin; väntrikiksi hän on liian vänttyrä.<br />
+Luutnanttinne mieluummin; väntrikiksi hän on liian vänttyrä.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Me emme juokse, me, herra hirviö.<br />
+Me emme juokse, me, herra hirviö.<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Ettekä liioin kävele; makaatte kuin koirat tuppisuina.<br />
+Ettekä liioin kävele; makaatte kuin koirat tuppisuina.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Epäsikiö sinä, puhu nyt kerran sinäkin, jos olet kunnon epäsikiö.<br />
+Epäsikiö sinä, puhu nyt kerran sinäkin, jos olet kunnon epäsikiö.<br />
 <br />
 
 CALIBAN.<br />
-Kuink' armo voi? Mun antia kenkääs nuolla.<br />
-Tuot' en ma palvele, hän pelkur' on.<br />
+Kuink' armo voi? Mun antia kenkääs nuolla.<br />
+Tuot' en ma palvele, hän pelkur' on.<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Valehtelet, senkin taidoton hirviö! Minä voin tapella vaikka poliisin
-kanssa. Vai niin, sinä ruokoton kala, voiko semmoinen mies milloinkaan
-olla pelkuri, joka on juonut niin paljon makeata viinaa kuin minä
-tänään? Niinkö hirveästi sinä valehtelet, vaikka vaan olet puoleksi
-kala ja puoleksi hirviö?</p>
+Valehtelet, senkin taidoton hirviö! Minä voin tapella vaikka poliisin
+kanssa. Vai niin, sinä ruokoton kala, voiko semmoinen mies milloinkaan
+olla pelkuri, joka on juonut niin paljon makeata viinaa kuin minä
+tänään? Niinkö hirveästi sinä valehtelet, vaikka vaan olet puoleksi
+kala ja puoleksi hirviö?</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Haa! Kuules, kuinka minua hän pilkkaa!<br />
+Haa! Kuules, kuinka minua hän pilkkaa!<br />
 Sallitko tuota, prinssi?<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Hän sanoo: prinssi! &mdash; Ettäkö hirviö voi olla niin pöllö!</p>
+Hän sanoo: prinssi! &mdash; Ettäkö hirviö voi olla niin pöllö!</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Kas, kas taas! Pure hänet kuoliaaksi!</p>
+Kas, kas taas! Pure hänet kuoliaaksi!</p>
 
 <p>STEPHANO.
 Trinculo, luki kielesi hampaittesi taa! Jos rupeat kapinalliseksi, niin
-lähin puu tuossa &mdash; Tämä hirviö-raukka on minun alamaiseni, ja häntä
-tulee pitää arvossa.</p>
+lähin puu tuossa &mdash; Tämä hirviö-raukka on minun alamaiseni, ja häntä
+tulee pitää arvossa.</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Kiitos, jalo herra! Tahtoisitko vielä kerran kuulla pyyntöä, jonka
-äsken sulle tein?</p>
+Kiitos, jalo herra! Tahtoisitko vielä kerran kuulla pyyntöä, jonka
+äsken sulle tein?</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tahdon tietysti. Polvistu ja kerro se! Minä seison, minä, ja samaten
-myöskin Trinculo.</p>
+Tahdon tietysti. Polvistu ja kerro se! Minä seison, minä, ja samaten
+myöskin Trinculo.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel tulee näkymättömänä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel tulee näkymättömänä.)</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Ma, niinkuin äsken sulle kerroin, olen<br />
+Ma, niinkuin äsken sulle kerroin, olen<br />
 Tyrannin alamainen, poppamiehen,<br />
-Mi taioillaan tään saaren multa peijas.<br />
+Mi taioillaan tään saaren multa peijas.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Sen valehtelet.<br />
@@ -2560,31 +2522,31 @@ CALIBAN.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Itse valehtelet,</span><br />
 Sa senkin narri, marakatti! Voi,<br />
 Jos uljas herrani sun tekis rammaks!<br />
-En valehtele minä.<br />
+En valehtele minä.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Trinculo, jos vielä kerran häiritset hänen kertomustaan, niin, kautta
-tämän nyrkin, lyön sinua, niin että hampaat suussasi helisevät.</p>
+Trinculo, jos vielä kerran häiritset hänen kertomustaan, niin, kautta
+tämän nyrkin, lyön sinua, niin että hampaat suussasi helisevät.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Mut enhän minä sanonut mitään.</p>
+Mut enhän minä sanonut mitään.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Suusi kiinni siis, äläkä jupise! &mdash; (Calibanille.) Jatka!</p>
+Suusi kiinni siis, äläkä jupise! &mdash; (Calibanille.) Jatka!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Ma sanon, taioillaan hän vei tään saaren<br />
+Ma sanon, taioillaan hän vei tään saaren<br />
 Ja multa vei sen. Jos nyt, prinssi, tahdot<br />
-Tuon hälle kostaa, &mdash; tiedän, ettäs tohdit;<br />
+Tuon hälle kostaa, &mdash; tiedän, ettäs tohdit;<br />
 Mut tuopa tuoss' ei tohtis.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Aivan totta.</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Tään saaren saat ja mieheksesi minut.<br />
+Tään saaren saat ja mieheksesi minut.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
@@ -2593,116 +2555,116 @@ pariin?</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Voin, herra! Petän hänet kesken untaan.<br />
+Voin, herra! Petän hänet kesken untaan.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Sen valehtelit; sitä sin' et voi.<br />
+Sen valehtelit; sitä sin' et voi.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Tuo kailo pöllö! Kurja ryysymekko!<br />
-Rukoilen, prinssi, anna hälle selkään<br />
-Ja pullo hältä vie. Kun se on poissa,<br />
-Hän juokoon suolavettä; minä hälle<br />
-En näytä, missä tääll' on raikkaat lähteet.<br />
+Tuo kailo pöllö! Kurja ryysymekko!<br />
+Rukoilen, prinssi, anna hälle selkään<br />
+Ja pullo hältä vie. Kun se on poissa,<br />
+Hän juokoon suolavettä; minä hälle<br />
+En näytä, missä tääll' on raikkaat lähteet.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Trinculo, varo, ettet syökse turmioosi! Älä enää sanallakaan hirviötä
-keskeytä, muuten, kautta tämän nyrkin, ajan saalini pellolle ja
+Trinculo, varo, ettet syökse turmioosi! Älä enää sanallakaan hirviötä
+keskeytä, muuten, kautta tämän nyrkin, ajan saalini pellolle ja
 naputtelen sinua niinkuin kapaturskaa.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Mitä? Mitä olen tehnyt? En niin mitään. Menen tästä etäämmäksi.</p>
+Mitä? Mitä olen tehnyt? En niin mitään. Menen tästä etäämmäksi.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Etkö sanonut häntä valehtelijaksi?</p>
+Etkö sanonut häntä valehtelijaksi?</p>
 
 <p>ARIEL.
-Sinä valehtelet.</p>
+Sinä valehtelet.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Minäkö? Tuossa saat! (Lyö häntä.) Jos tämä maistuu, niin sano vielä
+Minäkö? Tuossa saat! (Lyö häntä.) Jos tämä maistuu, niin sano vielä
 toiste minua valehtelijaksi.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Enhän minä sinua valehtelijaksi sanonut. &mdash; Onko järkesi poissa ja
-korvasi lummessa? &mdash; Hiiteen koko pullosi! Sitä se viina ja juominen
-matkaan saattaa! &mdash; Rutto syököön hirviösi ja piru periköön sormesi!</p>
+Enhän minä sinua valehtelijaksi sanonut. &mdash; Onko järkesi poissa ja
+korvasi lummessa? &mdash; Hiiteen koko pullosi! Sitä se viina ja juominen
+matkaan saattaa! &mdash; Rutto syököön hirviösi ja piru periköön sormesi!</p>
 
 <p>CALIBAN.
 Ha, ha, ha!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-No, jatka kertomustasi! &mdash; Tee hyvin, mene vähän loitommaksi.</p>
+No, jatka kertomustasi! &mdash; Tee hyvin, mene vähän loitommaksi.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Hänt' aika lailla piekse! Kohta häntä<br />
-Minäkin hutkin.<br />
+Hänt' aika lailla piekse! Kohta häntä<br />
+Minäkin hutkin.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Loitommaksi! &mdash; Jatka!</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Niin, kuten kerroin, iltapuolin häll' on<br />
-Tapana maata: silloin hänet surmaa!<br />
-Mut ensin kirjat pois! Voit kallon hältä<br />
-Halolla murskata tai sisälmykset<br />
-Puhkaista seipäällä tai veitsin viiltää<br />
-Häneltä kurkun poikki. Mutta muista:<br />
-Pois ensin kirjat! Ilman niitä on hän<br />
-Mua pöllömpi, hän yhdestäkään hengest'<br />
-Ei silloin valtaa saa; he kaikin häntä<br />
-Vihaavat, niinkuin minä, perinpohjin.<br />
-Tulehen kirjat! Hyvät häll' on kamssut &mdash;<br />
-Niin niitä nimittää hän &mdash; talon koreiks,<br />
-Hän jahka talon saa. Mut kallein aarre<br />
-On kaunis tyttärensä; itse sanoo<br />
-Hän tuota valioksi. Muut' en naista<br />
-Min' olen nähnyt kuin Sycoraxin<br />
-Ja hänet; mut hän yhtä paljon voittaa<br />
-Sycoraxin kuin suurin pienimmän.<br />
+Niin, kuten kerroin, iltapuolin häll' on<br />
+Tapana maata: silloin hänet surmaa!<br />
+Mut ensin kirjat pois! Voit kallon hältä<br />
+Halolla murskata tai sisälmykset<br />
+Puhkaista seipäällä tai veitsin viiltää<br />
+Häneltä kurkun poikki. Mutta muista:<br />
+Pois ensin kirjat! Ilman niitä on hän<br />
+Mua pöllömpi, hän yhdestäkään hengest'<br />
+Ei silloin valtaa saa; he kaikin häntä<br />
+Vihaavat, niinkuin minä, perinpohjin.<br />
+Tulehen kirjat! Hyvät häll' on kamssut &mdash;<br />
+Niin niitä nimittää hän &mdash; talon koreiks,<br />
+Hän jahka talon saa. Mut kallein aarre<br />
+On kaunis tyttärensä; itse sanoo<br />
+Hän tuota valioksi. Muut' en naista<br />
+Min' olen nähnyt kuin Sycoraxin<br />
+Ja hänet; mut hän yhtä paljon voittaa<br />
+Sycoraxin kuin suurin pienimmän.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
 Vai on se niin kaunis luuska!<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-On, herra; vuoteesees hän hyvin sopii<br />
-Ja siittää kelpo pentuja, sen takaan.<br />
+On, herra; vuoteesees hän hyvin sopii<br />
+Ja siittää kelpo pentuja, sen takaan.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Hirviö, minä tapan sen miehen. Hänen tyttärestään ja minusta tulee
-kuningas ja kuningatar &mdash; Jumala varjelkoon meidän majesteettiamme! &mdash;
-ja Trinculo ja sinä tulette varakuninkaiksi. &mdash; Onko tuuma hyvä,
+Hirviö, minä tapan sen miehen. Hänen tyttärestään ja minusta tulee
+kuningas ja kuningatar &mdash; Jumala varjelkoon meidän majesteettiamme! &mdash;
+ja Trinculo ja sinä tulette varakuninkaiksi. &mdash; Onko tuuma hyvä,
 Trinculo?</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Erinomainen.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tuohon käteen! Mieltäni pahoittaa, että löin sinua; mutta, jos elää
+Tuohon käteen! Mieltäni pahoittaa, että löin sinua; mutta, jos elää
 tahdot, niin luki kielesi hampaittesi taa!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Hän tunnin pääst' on nukuksissa; silloin<br />
-Tapatko hänet?<br />
+Hän tunnin pääst' on nukuksissa; silloin<br />
+Tapatko hänet?<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Kautta kunniani!</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Tuon minä heti herralleni kerron.<br />
+Tuon minä heti herralleni kerron.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
 Iloiseks saat mun; riemust' aivan riehun!<br />
-Hei lystäilkäämme! Rallatappas mulle<br />
+Hei lystäilkäämme! Rallatappas mulle<br />
 Tuo laulu, jonka taannoin mulle lauloit.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tapahtukoon tahtosi, hirviö; minä koitan, parastani koitan. &mdash; Kas
+Tapahtukoon tahtosi, hirviö; minä koitan, parastani koitan. &mdash; Kas
 niin, Trinculo, pannaanpa lauluksi.</p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
@@ -2716,45 +2678,45 @@ niin, Trinculo, pannaanpa lauluksi.</p>
 CALIBAN.<br />
 Se ei ollut oikea nuotti.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel soittaa sävelen rummulla ja torvella.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel soittaa sävelen rummulla ja torvella.)</span><br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Oman laulumme nuotti, jota soittaa herra Nimetön!</p>
+Oman laulumme nuotti, jota soittaa herra Nimetön!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Jos ihminen olet, niin näytä oikea hahmosi; jos piru olet, niin tee
+Jos ihminen olet, niin näytä oikea hahmosi; jos piru olet, niin tee
 miten tahdot.</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Oi, anna minulle minun velkani anteeksi!</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Se, joka kuolee, maksaa kaikki velkansa. Minä vaadin sinut miekkasille!
-&mdash; Jumala armahtakoon meitä!</p>
+Se, joka kuolee, maksaa kaikki velkansa. Minä vaadin sinut miekkasille!
+&mdash; Jumala armahtakoon meitä!</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Pelkäätkö?<br />
+Pelkäätkö?<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">En, hirviö, en pelkää.</span><br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">En, hirviö, en pelkää.</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-<span style="margin-left: 17em;">Älä pelkää!</span><br />
-Helyä, virttä, sointaa täynn' on saari;<br />
-Ei haittaa niistä, ne vaan hauskuttavat.<br />
+<span style="margin-left: 17em;">Älä pelkää!</span><br />
+Helyä, virttä, sointaa täynn' on saari;<br />
+Ei haittaa niistä, ne vaan hauskuttavat.<br />
 Tuhannen helysoitint' ajoin helkkyy<br />
-Mun korvissani, ajoin kuulen ääntä,<br />
-Jok' uinuttaa mun, vaikka kyllält' oisin<br />
+Mun korvissani, ajoin kuulen ääntä,<br />
+Jok' uinuttaa mun, vaikka kyllält' oisin<br />
 Jo nukkunut; ja unissani silloin<br />
 On niinkuin aukeis taivas ja sen aarteet<br />
-Valuisi ylitseni; näin kun herään,<br />
-Ulisten kaipaan jälleen samaa unta.<br />
+Valuisi ylitseni; näin kun herään,<br />
+Ulisten kaipaan jälleen samaa unta.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tästäpä tulee oivallinen kuningaskunta, soitantoakin saan täällä
+Tästäpä tulee oivallinen kuningaskunta, soitantoakin saan täällä
 ilmaiseksi.</p>
 
 <p>
@@ -2763,20 +2725,20 @@ Kun ensin Prospero on surmansa saanut.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Se tapahtuu heti kohta; kyllä minä sen jutun muistan.</p>
+Se tapahtuu heti kohta; kyllä minä sen jutun muistan.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Sointo etääntyy; seuratkaamme jäljissä, ja sitten toimeemme.</p>
+Sointo etääntyy; seuratkaamme jäljissä, ja sitten toimeemme.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Näytä tietä, hirviö; me seuraamme. &mdash; Olisipa hauska nähdä tuota
-rumpalia, hän tekee asiansa hyvin.</p>
+Näytä tietä, hirviö; me seuraamme. &mdash; Olisipa hauska nähdä tuota
+rumpalia, hän tekee asiansa hyvin.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-No, tuletko? &mdash; Minä seuraan, Stephano.</p>
+No, tuletko? &mdash; Minä seuraan, Stephano.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -2789,224 +2751,224 @@ No, tuletko? &mdash; Minä seuraan, Stephano.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">Adrian, Francisco ja muita tulee.)</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-En, totta vieköön, enää käydä jaksa;<br />
-Jo vihloo vanhan luita. Tääkös vasta<br />
-On sokkelota, suoraa, väärää vuoroin!<br />
-Anteeksi suokaa, levähtää mun täytyy.<br />
+En, totta vieköön, enää käydä jaksa;<br />
+Jo vihloo vanhan luita. Tääkös vasta<br />
+On sokkelota, suoraa, väärää vuoroin!<br />
+Anteeksi suokaa, levähtää mun täytyy.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 En sua, vanhus, moiti; minuakin<br />
 Niin uuvuttaa, ett' aivan mieli turtuu.<br />
-Istuhan, lepää! Tähän heitän toivon,<br />
-Sen mairituksista en enää huoli.<br />
-Hän, jota etsimme, on hukkunut,<br />
-Ja meri meitä ilkkuu, kun näin turhaan<br />
-Haemme häntä maalta. Rauhaan jääköön!<br />
-<br />
-ANTONIO (syrjään Sebastianille).<br />
-Iloitsen, ett' on noin hän toivoton.<br />
-Yks kommellus teit' älköön aikeestanne<br />
+Istuhan, lepää! Tähän heitän toivon,<br />
+Sen mairituksista en enää huoli.<br />
+Hän, jota etsimme, on hukkunut,<br />
+Ja meri meitä ilkkuu, kun näin turhaan<br />
+Haemme häntä maalta. Rauhaan jääköön!<br />
+<br />
+ANTONIO (syrjään Sebastianille).<br />
+Iloitsen, ett' on noin hän toivoton.<br />
+Yks kommellus teit' älköön aikeestanne<br />
 Vaan vieroitelko.<br />
 <br />
-SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).<br />
+SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Ensi tilaisuudest'</span><br />
 Otamme vaarin.<br />
 <br />
-ANTONIO (syrjään Sebastianille).<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Tänä yönä toimeen;</span><br />
-He matkast' uupuneina eivät ole<br />
-Eivätkä olla voi niin varuillaan<br />
+ANTONIO (syrjään Sebastianille).<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Tänä yönä toimeen;</span><br />
+He matkast' uupuneina eivät ole<br />
+Eivätkä olla voi niin varuillaan<br />
 Kuin valppahat.<br />
 <br />
-SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).<br />
-Ens' yönä siis! &mdash; Nyt vaiti!<br />
+SEBASTIAN (syrjään Antoniolle).<br />
+Ens' yönä siis! &mdash; Nyt vaiti!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Juhlallista, eriskummaista soitantoa.</span><br />
-<span style="margin-left: 2.5em;">Prospero korkeudessa, näkymättömänä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2.5em;">Prospero korkeudessa, näkymättömänä.)</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Oi, mikä sointo! Kuulkaa, ystäväiset!<br />
+Oi, mikä sointo! Kuulkaa, ystäväiset!<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 Oi, ihmeen ihanata soitantoa!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Kummallisia olentoja ilmestyy, kantaen valmiiksi</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">katettua pöytää, jonka ympärillä he tanssivat, tehden</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">sulavilla eleillä tervehdyksensä. Pyydettyään</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">katettua pöytää, jonka ympärillä he tanssivat, tehden</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">sulavilla eleillä tervehdyksensä. Pyydettyään</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">kuningasta ja kaikkia muita atrioimaan, he katoavat.)</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Avuksi, armon vallat! Mit' on tämä?<br />
+Avuksi, armon vallat! Mit' on tämä?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Elävä nukkepeli! Nyt min' uskon,<br />
-Ett' yksisarvisia on ja että<br />
+Elävä nukkepeli! Nyt min' uskon,<br />
+Ett' yksisarvisia on ja että<br />
 Arabiass' on puu, joss' istuu Phoenix<br />
-Ja kuninkaana siell' on tällä haavaa.<br />
+Ja kuninkaana siell' on tällä haavaa.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
 Min' uskon kummankin; ja kaikki muutkin<br />
 Mit' uskomattomimmat todeks vannon.<br />
 Ei valehtele matkalaiset, vaikka<br />
-Kotoiset tollot siitä sättii heitä.<br />
+Kotoiset tollot siitä sättii heitä.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Jos tämän kertoisin Neapelissa,<br />
+Jos tämän kertoisin Neapelissa,<br />
 Mua uskottaisiko, jos sanoisin<br />
-Ett' olen nähnyt saarelaisia &mdash;<br />
-Varmaankin nämä ovat saaren kansaa &mdash;<br />
-Joill' epäluoman muoto on, mut, huomaa,<br />
-Niin hienon sievät tavat, että moista<br />
-Lie ihmisissä tuskin yhtäkään?<br />
+Ett' olen nähnyt saarelaisia &mdash;<br />
+Varmaankin nämä ovat saaren kansaa &mdash;<br />
+Joill' epäluoman muoto on, mut, huomaa,<br />
+Niin hienon sievät tavat, että moista<br />
+Lie ihmisissä tuskin yhtäkään?<br />
 <br />
-PROSPERO (syrjään).<br />
-Mies oiva, hyvin sanoit: moni näistä<br />
-On ilkeämpi itse perkelettä!<br />
+PROSPERO (syrjään).<br />
+Mies oiva, hyvin sanoit: moni näistä<br />
+On ilkeämpi itse perkelettä!<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Kummeksin aina vaan noit' olennoita<br />
-Ja tuota elettä, tuot' ääntä, jolla,<br />
-Vaikk' ovat kielettömät, mykkää puhett'<br />
-Oivasti pitävät.<br />
+Ja tuota elettä, tuot' ääntä, jolla,<br />
+Vaikk' ovat kielettömät, mykkää puhett'<br />
+Oivasti pitävät.<br />
 <br />
-PROSPERO (syrjään).<br />
+PROSPERO (syrjään).<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Lopussa kiitos!</span><br />
 <br />
 FRANCISCO.<br />
 Kummasti katosivat.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Huoli siitä,</span><br />
-Kun vaan jäi ruoat meille, joill' on vatsa. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Huoli siitä,</span><br />
+Kun vaan jäi ruoat meille, joill' on vatsa. &mdash;<br />
 Suvaitsetteko maistaa?<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Minä en.</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Minä en.</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Ei pelkoa! Ken meidän poikuudessa<br />
+Ei pelkoa! Ken meidän poikuudessa<br />
 Ois luullut, ett' on vuorikansaa, jolla<br />
-On häppäät niinkuin härjillä ja kaulass'<br />
+On häppäät niinkuin härjillä ja kaulass'<br />
 Isohkot lihalaukut, ett' on kansaa,<br />
-Joll' aivan pää on rintaan kasvanut?<br />
-Nyt päänsä pantiks panneet matkustajat<br />
+Joll' aivan pää on rintaan kasvanut?<br />
+Nyt päänsä pantiks panneet matkustajat<br />
 Todeksi vannovat sen.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Rohkeutta,</span><br />
 Ja ruokaan kiinni, vaikka menis henki.<br />
 Mut olkoon! Paras mennyt on, sen tunnen. &mdash;<br />
-No, veli, herra herttua, käy seuraan!<br />
+No, veli, herra herttua, käy seuraan!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ukkosen jylinää ja leimauksia. Ariel tulee,</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">harpyian muodossa, ja iskee siipensä pöytään,</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">josta sievän tempun kautta ruoat katoavat.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ukkosen jylinää ja leimauksia. Ariel tulee,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">harpyian muodossa, ja iskee siipensä pöytään,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">josta sievän tempun kautta ruoat katoavat.)</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Te kolme syntist' olette, ja teidät<br />
-Käskystä sallimuksen &mdash; joka tätä<br />
-Alempaa mailmaa aseenansa käyttää &mdash;<br />
-Kyllääntymätön meri oksentanut<br />
-On tähän ihmisettömähän saareen,<br />
-Kosk' ihmisiss' ei elää teidän sovi.<br />
-Vein teiltä järjen.<br />
+Te kolme syntist' olette, ja teidät<br />
+Käskystä sallimuksen &mdash; joka tätä<br />
+Alempaa mailmaa aseenansa käyttää &mdash;<br />
+Kyllääntymätön meri oksentanut<br />
+On tähän ihmisettömähän saareen,<br />
+Kosk' ihmisiss' ei elää teidän sovi.<br />
+Vein teiltä järjen.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Alonzo, Sebastian ja muut paljastavat miekkansa.)</span><br />
 <span style="margin-left: 10em;">Noin ne hullaantuvat</span><br />
-Itsensä hirttäjät ja hukuttajat.<br />
-Te houkat! Minä veljineni olen<br />
+Itsensä hirttäjät ja hukuttajat.<br />
+Te houkat! Minä veljineni olen<br />
 Palvelja kohtalon; ne aineet, joiss' on<br />
 Karaistu kalpanne, vois vinhaa tuulta<br />
-Pikemmin haavoittaa tai turhaan lyödä<br />
+Pikemmin haavoittaa tai turhaan lyödä<br />
 Het' ummistuvaan aaltoon kuolin-iskun<br />
-Kuin untuvaakaan siivestäni viedä.<br />
+Kuin untuvaakaan siivestäni viedä.<br />
 Haavoittumattomat on veljenikin.<br />
-Vioittaa vaikka voisittekin meitä,<br />
-On miekat voimiin nähden liian raskaat,<br />
+Vioittaa vaikka voisittekin meitä,<br />
+On miekat voimiin nähden liian raskaat,<br />
 Niit' ette nostaa voi nyt. Muistakaa,<br />
 Se muistakaa te kolme: Milanosta<br />
 Tuon kunnon Prosperon te karkoititte<br />
-Ja hänet syyttömine lapsineen<br />
+Ja hänet syyttömine lapsineen<br />
 Surmille mereen heititte, &mdash; jok' on sen<br />
-Nyt kostanut. &mdash; Tuost' ilkityöst' on vallat,<br />
-Jotk' eivät unhota, vaikk' aikailevat,<br />
-Rauhaanne vastaan yllyttäneet meret<br />
-Ja rannikot, niin, jopa eläimetkin.<br />
-Sult' on he poikas riistäneet, Alonzo,<br />
-Ja minun kauttan' ilmoittavat, että<br />
-Vitkainen turma, pahemp' äkkisurmaa,<br />
-Sua askel askelelta teilläs seuraa.<br />
-Vihasta tuosta, joka muuten teitä<br />
-Täss' autiossa saarimaassa uhkaa,<br />
-Ei auta muu kuin syvä katumus<br />
-Ja puhdas vastaisuuden elämä.<br />
-<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Katoaa ukkosen jyrinään; sitten palajavat vienon</span><br />
+Nyt kostanut. &mdash; Tuost' ilkityöst' on vallat,<br />
+Jotk' eivät unhota, vaikk' aikailevat,<br />
+Rauhaanne vastaan yllyttäneet meret<br />
+Ja rannikot, niin, jopa eläimetkin.<br />
+Sult' on he poikas riistäneet, Alonzo,<br />
+Ja minun kauttan' ilmoittavat, että<br />
+Vitkainen turma, pahemp' äkkisurmaa,<br />
+Sua askel askelelta teilläs seuraa.<br />
+Vihasta tuosta, joka muuten teitä<br />
+Täss' autiossa saarimaassa uhkaa,<br />
+Ei auta muu kuin syvä katumus<br />
+Ja puhdas vastaisuuden elämä.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Katoaa ukkosen jyrinään; sitten palajavat vienon</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">soiton soidessa nuo kummalliset olennot, tanssivat</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">ivaillen ja irvistellen ja vievät pöydän pois.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">ivaillen ja irvistellen ja vievät pöydän pois.)</span><br />
 <br />
-PROSPERO (syrjään).<br />
-Harpyian osaas hyvin näytit, Ariel;<br />
-Somasti ruoan ahmit. Määräyksist'<br />
-Et mitään laimin lyönyt, kaikki täytit.<br />
+PROSPERO (syrjään).<br />
+Harpyian osaas hyvin näytit, Ariel;<br />
+Somasti ruoan ahmit. Määräyksist'<br />
+Et mitään laimin lyönyt, kaikki täytit.<br />
 Samalla huolell', innoll', alttiudella<br />
-Alemmat käskyläisenikin kaikki<br />
-On työnsä tehneet. Taikani jo tepsii:<br />
+Alemmat käskyläisenikin kaikki<br />
+On työnsä tehneet. Taikani jo tepsii:<br />
 Nuo vihamieheni jo hulluus valtaa;<br />
-Käsissäni nyt ovat. Hourutilaan<br />
-He jääkööt. Ja nyt nuoren Ferdinandin &mdash;<br />
-Jonk' uponneeksi nämä luulevat &mdash;<br />
-Ja mun ja hänen lemmikkinsä luokse!<br />
+Käsissäni nyt ovat. Hourutilaan<br />
+He jääkööt. Ja nyt nuoren Ferdinandin &mdash;<br />
+Jonk' uponneeksi nämä luulevat &mdash;<br />
+Ja mun ja hänen lemmikkinsä luokse!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Katoaa.)</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Pyhyyden nimessä, miks tuijotatte<br />
+Pyhyyden nimessä, miks tuijotatte<br />
 Noin kamalasti?<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hirveätä, hirveätä!</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hirveätä, hirveätä!</span><br />
 On niinkuin tuuli ulvoisi sen mulle<br />
 Ja laine laulaisi ja ukkonenkin,<br />
-Tuo kauhistavan jylhä urkutorvi,<br />
+Tuo kauhistavan jylhä urkutorvi,<br />
 Korvaani huutais nimen Prospero,<br />
-Rikostain jyry-äänin jylistellen.<br />
+Rikostain jyry-äänin jylistellen.<br />
 Siis mudassa nyt makaa poikani;<br />
-Ja sieltä, miss' ei laskinluoti pohjaa,<br />
-Hänt' etsin nyt ja samaan hautaan vaivun.<br />
+Ja sieltä, miss' ei laskinluoti pohjaa,<br />
+Hänt' etsin nyt ja samaan hautaan vaivun.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuu.)</span><br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 Jos yksitellen tulis perkeleet,<br />
-Niin joukoittain ma niitä maahan löisin.<br />
+Niin joukoittain ma niitä maahan löisin.<br />
 <br />
 ANTONIO.<br />
-Ja minä apurina.<br />
+Ja minä apurina.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Sebastian ja Antonio menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Sebastian ja Antonio menevät.)</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Kaikki kolme</span><br />
 He toivottomat ovat. Suuri synti<br />
 Kuin vitkallensa vaikuttava myrkky<br />
 Heit' alkaa kalvaa nyt. &mdash; Te, jolla jalat<br />
-On nopeammat, heitä seuratkaa<br />
-Ja estäkäätte töistä, joihin heidät<br />
-Vois mielenvimma viedä.<br />
+On nopeammat, heitä seuratkaa<br />
+Ja estäkäätte töistä, joihin heidät<br />
+Vois mielenvimma viedä.<br />
 <br />
 ADRIAN.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Tulkaa mukaan!</span><br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
 </p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
+<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Prosperon majan edusta.</span><br />
@@ -3016,173 +2978,173 @@ PROSPERO.<br />
 Jos kohtelin sua liian ankarasti,<br />
 Niin palkintos sen korvaa: sulle annoin<br />
 Omasta elostani kuidun, jopa<br />
-Eloni ehdon aivan. Vielä kerran<br />
-Minulta hänet ota. Kaikki vaivas<br />
+Eloni ehdon aivan. Vielä kerran<br />
+Minulta hänet ota. Kaikki vaivas<br />
 Ol' lempes koetusta vaan; sen kestit<br />
-Ihmeellisesti. Tässä, taivaan nähden<br />
-Tuon kalliin lahjan vahvistan. Oi, älä<br />
-Mua naura, Ferdinand, jos häntä kehun;<br />
-Hän, saat sen nähdä, kaikki kerskat voittaa,<br />
-Ne ontuvat vaan hänen jäljissänsä.<br />
+Ihmeellisesti. Tässä, taivaan nähden<br />
+Tuon kalliin lahjan vahvistan. Oi, älä<br />
+Mua naura, Ferdinand, jos häntä kehun;<br />
+Hän, saat sen nähdä, kaikki kerskat voittaa,<br />
+Ne ontuvat vaan hänen jäljissänsä.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Sen uskon, vaikk' oraakelit sen kieltäis.<br />
+Sen uskon, vaikk' oraakelit sen kieltäis.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Siis jalost' ansaituksi palkinnoksi<br />
-Ja multa lahjaks ota tyttäreni.<br />
-Mut impivyön jos irroitat hält' ennen,<br />
+Ja multa lahjaks ota tyttäreni.<br />
+Mut impivyön jos irroitat hält' ennen,<br />
 Kuin vanhaan kunnioitettuhun tapaan<br />
-On pyhät vihkimenot suoritettu,<br />
-Ei tähän liiton taimeen taivas vihmo<br />
-Siunaavaa kastettaan; vaan kylmä viha,<br />
-Kina ja karsas ylenkatse kylvää<br />
+On pyhät vihkimenot suoritettu,<br />
+Ei tähän liiton taimeen taivas vihmo<br />
+Siunaavaa kastettaan; vaan kylmä viha,<br />
+Kina ja karsas ylenkatse kylvää<br />
 Aviovuoteeseenne inhaa ruhkaa,<br />
-Ett' iljettää se teitä kumpaakin.<br />
+Ett' iljettää se teitä kumpaakin.<br />
 Siis varuill' olkaa, kunnes Hymen teille<br />
-Sytyttää soihtunsa.<br />
+Sytyttää soihtunsa.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Niin totta kuin ma</span><br />
-Eloa tyyntä, somaa lapsisarjaa<br />
-Ja ikilemmess' ikää pitkää toivon,<br />
-Ei kolkoin luola, yksinäisin paikka,<br />
-Ei pahan hengettären viehkein viete<br />
-Niin polta himoks kunniaani, että<br />
-Hääjuhlan hemmen menetän, sen haaveen,<br />
+Eloa tyyntä, somaa lapsisarjaa<br />
+Ja ikilemmess' ikää pitkää toivon,<br />
+Ei kolkoin luola, yksinäisin paikka,<br />
+Ei pahan hengettären viehkein viete<br />
+Niin polta himoks kunniaani, että<br />
+Hääjuhlan hemmen menetän, sen haaveen,<br />
 Ett' ovat Phoibon ratsut rampautuneet<br />
-Tai Manan kahleiss' yö.<br />
+Tai Manan kahleiss' yö.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Hyv' on. Nyt istu</span><br />
-Ja häntä puhuttele; hän on sun. &mdash;<br />
-Ariel, uuras käskylääni, Ariel!<br />
+Ja häntä puhuttele; hän on sun. &mdash;<br />
+Ariel, uuras käskylääni, Ariel!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel tulee.)</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Täss' olen; mik' on valtiaani tahto?<br />
+Täss' olen; mik' on valtiaani tahto?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Alempain veljiesi kanssa hyvin<br />
-Teit viime työs. Nyt seikkaan samanlaiseen<br />
-Taas teitä tarvitsen ma. Koko liuta<br />
-Tuo tänne joutuun; heidät haltuus annan;<br />
-Mut laita, ett' on liikkeissään he liukkaat.<br />
-Tuon nuoren parikunnan silmät minun<br />
-Lumota taikataidollani täytyy.<br />
-Sen lupasin, he sitä odottavat.<br />
+Teit viime työs. Nyt seikkaan samanlaiseen<br />
+Taas teitä tarvitsen ma. Koko liuta<br />
+Tuo tänne joutuun; heidät haltuus annan;<br />
+Mut laita, ett' on liikkeissään he liukkaat.<br />
+Tuon nuoren parikunnan silmät minun<br />
+Lumota taikataidollani täytyy.<br />
+Sen lupasin, he sitä odottavat.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Hetikö nyt?<br />
+Hetikö nyt?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 6em;">Niin, tuokiossa aivan!</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Ennenkuin huokaisetkaan vaan<br />
-Ja "hoi!" ja "tänne!" huudatkaan,<br />
-Täss' ovat kaikki varpaillaan,<br />
-Ja tekemässä temppujaan. &mdash;<br />
+Ja "hoi!" ja "tänne!" huudatkaan,<br />
+Täss' ovat kaikki varpaillaan,<br />
+Ja tekemässä temppujaan. &mdash;<br />
 Rakastathan mua? Tosiaan?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Sydämmestäni, oiva Ariel.<br />
+Sydämmestäni, oiva Ariel.<br />
 Mut poistu, kunnes kutsun.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-Ymmärrän.<br />
+Ymmärrän.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistui.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Sanassas pysy; liiaks älä valtaa<br />
+Sanassas pysy; liiaks älä valtaa<br />
 Himolles anna! Kallihinkin vala<br />
 On veren hehkussa kuin oljen korsi.<br />
-Enemmän hillitse siis vertas, muuten<br />
-Hyvästi, vala!<br />
+Enemmän hillitse siis vertas, muuten<br />
+Hyvästi, vala!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Uskokaa: tää kylmä,</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Uskokaa: tää kylmä,</span><br />
 Valkoinen impi-lumi povellani<br />
-Vereni kuuman jäähdyttääpi.<br />
+Vereni kuuman jäähdyttääpi.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 14em;">Hyvä! &mdash;</span><br />
-Nyt joudu, Ariel! Ennen henki lisää<br />
-Kuin yksi vaille. Sievästi nyt toimeen! &mdash;<br />
-Suu kiinni, silmät auki! Vaiti! Hiljaa!<br />
+<span style="margin-left: 14em;">Hyvä! &mdash;</span><br />
+Nyt joudu, Ariel! Ennen henki lisää<br />
+Kuin yksi vaille. Sievästi nyt toimeen! &mdash;<br />
+Suu kiinni, silmät auki! Vaiti! Hiljaa!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Vienoa soittoa.)</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Iris tulee.)</span><br />
 <br />
 IRIS.<br />
 Ceres, sa anti-emo, mieluhikkaat<br />
-Ruis-, ohra-, vehnä-, riista-peltos rikkaat,<br />
+Ruis-, ohra-, vehnä-, riista-peltos rikkaat,<br />
 Ketosi laajoin lammaslaumoillensa,<br />
 Ja niittys kaislakatto-majoinensa,<br />
-Purosi, joille Vappu kylvää sorjat<br />
+Purosi, joille Vappu kylvää sorjat<br />
 Liljat ja orvokit, joist' immet korjat<br />
-Saa kainot seppeleensä, lehtos, jossa<br />
-Hylätty rakastaja pimennossa<br />
+Saa kainot seppeleensä, lehtos, jossa<br />
+Hylätty rakastaja pimennossa<br />
 Huokailee huoltaan, viinitarhas somat<br />
-Ja rannikkosi jylhät, ruohottomat,<br />
-Miss' istut vilvoitellen: kaiken tään<br />
-Sua ilmain kuningatar jättämään<br />
+Ja rannikkosi jylhät, ruohottomat,<br />
+Miss' istut vilvoitellen: kaiken tään<br />
+Sua ilmain kuningatar jättämään<br />
 Mun, viestins', ukonkaaren, kautta anoo;<br />
-Nurmelle kisaan tullos, niin hän sanoo;<br />
+Nurmelle kisaan tullos, niin hän sanoo;<br />
 Jo riikinkukot ovat lennossaan,<br />
 Upea Ceres, tule joutuisaan!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ceres tulee.)</span><br />
 <br />
 CERES.<br />
-Oi, terve, kirjokaari välkkyväinen,<br />
-Sa Junon uskollinen käskyläinen,<br />
-Mi kultasiivin pisaroitset mettä<br />
+Oi, terve, kirjokaari välkkyväinen,<br />
+Sa Junon uskollinen käskyläinen,<br />
+Mi kultasiivin pisaroitset mettä<br />
 Ja kukilleni vihmot virvoketta<br />
 Ja sinikaares yli vainioiden<br />
 Levittelet ja vuorten korkeoiden;<br />
-Maan ylvään korja vyöhyt, sanoppas,<br />
-Miks tänne mua kutsuu haltijas?<br />
+Maan ylvään korja vyöhyt, sanoppas,<br />
+Miks tänne mua kutsuu haltijas?<br />
 <br />
 IRIS.<br />
 Menestyst' ikilemmen liittoon luomaan<br />
-Ja myötäjäisiks auliit lahjat tuomaan<br />
-Parille tälle.<br />
+Ja myötäjäisiks auliit lahjat tuomaan<br />
+Parille tälle.<br />
 <br />
 CERES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Sano, ilman jänne,</span><br />
-Tuleeko Venus poikinensa tänne?<br />
-Näet, heidän juonillaan tuo synkkä Dis<br />
-Mun tyttäreni sai; ja, tiedä, siis<br />
-Ma tahdon äidin seurast' olla vapaa<br />
-Ja pikku sokon myös.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Sano, ilman jänne,</span><br />
+Tuleeko Venus poikinensa tänne?<br />
+Näet, heidän juonillaan tuo synkkä Dis<br />
+Mun tyttäreni sai; ja, tiedä, siis<br />
+Ma tahdon äidin seurast' olla vapaa<br />
+Ja pikku sokon myös.<br />
 <br />
 IRIS.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Heit' ette tapaa.</span><br />
-Juur äsken kyyhkyvaljakossaan näin<br />
-Ma lemmen jumalan, hän Paphoon päin<br />
+Juur äsken kyyhkyvaljakossaan näin<br />
+Ma lemmen jumalan, hän Paphoon päin<br />
 Halk' ilmain kiiti poikasensa kanssa.<br />
 Nuo nuoret hekumalla tenhovansa<br />
-He luulivat ja vietelleensä heitä,<br />
+He luulivat ja vietelleensä heitä,<br />
 Siveyslupauksen vannoneita,<br />
 Valansa rikkomaan; mut turhaa vainen:<br />
 Palata sai tuo Marsin hauras nainen,<br />
 Ja poika hurja taittoi vasamansa<br />
-Ja vannoi vast' ei enää ampuvansa;<br />
-Nyt tahtoo poikain lailla leikitellä<br />
-Ja varpusia yksin hyvitellä.<br />
+Ja vannoi vast' ei enää ampuvansa;<br />
+Nyt tahtoo poikain lailla leikitellä<br />
+Ja varpusia yksin hyvitellä.<br />
 <br />
 CERES.<br />
-Ylhäinen Juno tulee tai vahastaan;<br />
-Ma hänet tunnen uljaast' astunnastaan.<br />
+Ylhäinen Juno tulee tai vahastaan;<br />
+Ma hänet tunnen uljaast' astunnastaan.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Juno tulee.)</span><br />
 <br />
 JUNO.<br />
-Kuin voipi siskoni? Nää nuoret tässä<br />
-Nyt siunatkaamme, että elämässä<br />
+Kuin voipi siskoni? Nää nuoret tässä<br />
+Nyt siunatkaamme, että elämässä<br />
 Heill' onni ois ja ilo lapsistaan.<br />
 </p>
 
@@ -3193,38 +3155,38 @@ Heill' onni ois ja ilo lapsistaan.<br />
 </div><div class="stanza">
 <span class="i0">Rikkautta, rakkautta,<br /></span>
 <span class="i0">Onnea ja suopeutta,<br /></span>
-<span class="i0">Pitkää ikää, kunniaa<br /></span>
+<span class="i0">Pitkää ikää, kunniaa<br /></span>
 <span class="i0">Juno teille toivottaa.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
 <span class="i0">CERES.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
 <span class="i0">Viljamaat ja runsaat sadot,<br /></span>
 <span class="i0">Aitat ahdetut ja ladot,<br /></span>
-<span class="i0">Viinitarhat täyteläät,<br /></span>
-<span class="i0">Nuokkuvaiset tähkäpäät,<br /></span>
-<span class="i0">Syksyn mennen kevätt' uutta,<br /></span>
-<span class="i0">Ijän kaiken ihanuutta,<br /></span>
-<span class="i0">Yltäkyllin tavaraa<br /></span>
+<span class="i0">Viinitarhat täyteläät,<br /></span>
+<span class="i0">Nuokkuvaiset tähkäpäät,<br /></span>
+<span class="i0">Syksyn mennen kevätt' uutta,<br /></span>
+<span class="i0">Ijän kaiken ihanuutta,<br /></span>
+<span class="i0">Yltäkyllin tavaraa<br /></span>
 <span class="i0">Ceres teille toivottaa.<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>
 FERDINAND.<br />
-Oi, näky majesteetillinen! Mikä<br />
+Oi, näky majesteetillinen! Mikä<br />
 Lumoova sopusointu! Rohkenenko<br />
 Hengiksi noita luulla?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Hengiks aivan,</span><br />
 Jotk' ilmi taitoni on loihtinut<br />
-Mun mielijohteitani täyttämään.<br />
+Mun mielijohteitani täyttämään.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Oi, ijäti ma täällä elää soisin!<br />
-Isä ja puoliso noin ihmetöiset<br />
-Tään saaren luovat ilotarhaks.<br />
+Oi, ijäti ma täällä elää soisin!<br />
+Isä ja puoliso noin ihmetöiset<br />
+Tään saaren luovat ilotarhaks.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Juno ja Ceres kuiskuttelevat ja lähettävät Iriksen toimille.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Juno ja Ceres kuiskuttelevat ja lähettävät Iriksen toimille.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Hiljaa!</span><br />
@@ -3234,59 +3196,59 @@ Lumous muuten haihtuu.<br />
 <br />
 IRIS.<br />
 Te vedenneidot virran viereiset,<br />
-Te ruokorinnat, sulosilmäiset,<br />
-Lainetten läikky jättäkää ja tulkaa<br />
-Kedolle tänne; Junon käsky kuulkaa!<br />
-Impyiset kainot, rientäkää, nyt täällä<br />
-On uskollisen lemmen juhla päällä.<br />
+Te ruokorinnat, sulosilmäiset,<br />
+Lainetten läikky jättäkää ja tulkaa<br />
+Kedolle tänne; Junon käsky kuulkaa!<br />
+Impyiset kainot, rientäkää, nyt täällä<br />
+On uskollisen lemmen juhla päällä.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Vedenneitoja tulee.)</span><br />
-Päivettynehet elomiehet tänne<br />
-Iloitsemahan tulkaa kynteiltänne!<br />
-Työt syrjään! Elkää ujostelko, elkää!<br />
-Pääss' olkihattu vaan, ja pyöritelkää<br />
-Näit' immikoita tanssiss' iloisessa.<br />
-<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Somasti puettuja elomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöjen</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">kanssa viehättävään tanssiin. Sen lopulla Prospero äkkiä</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">hypähtää ylös ja puhuu, jolloin ne kaikki kummallisella,</span><br />
+Päivettynehet elomiehet tänne<br />
+Iloitsemahan tulkaa kynteiltänne!<br />
+Työt syrjään! Elkää ujostelko, elkää!<br />
+Pääss' olkihattu vaan, ja pyöritelkää<br />
+Näit' immikoita tanssiss' iloisessa.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Somasti puettuja elomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöjen</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">kanssa viehättävään tanssiin. Sen lopulla Prospero äkkiä</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">hypähtää ylös ja puhuu, jolloin ne kaikki kummallisella,</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">sekavalla ja kumealla kuminalla katoavat.)</span><br />
 <br />
-PROSPERO (syrjään).<br />
+PROSPERO (syrjään).<br />
 Olinpa unhottaa nuo konnan juonet,<br />
 Joill' apurineen Caliban, tuo hylky,<br />
-Mun henkeäni väijyy. Toimeenpanon<br />
-Lähestyy hetki. &mdash;<br />
+Mun henkeäni väijyy. Toimeenpanon<br />
+Lähestyy hetki. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hengille.)</span><br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Hyvin. &mdash; Pois! &mdash; Jo riittää.</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Hyvin. &mdash; Pois! &mdash; Jo riittää.</span><br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallass'<br />
-On isäsi.<br />
+On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallass'<br />
+On isäsi.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 5em;">En ole tähän päivään</span><br />
-Noin vihan valtaamana nähnyt häntä.<br />
+<span style="margin-left: 5em;">En ole tähän päivään</span><br />
+Noin vihan valtaamana nähnyt häntä.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Niin huumatulta, poikani, sa näytät,<br />
-Kuin säikäyksiss' oisit. Älä pelkää;<br />
-Huvimme lopuss' on nyt. Näyttelijät<br />
-Olivat kaikki henkiä, sen kuulit,<br />
+Niin huumatulta, poikani, sa näytät,<br />
+Kuin säikäyksiss' oisit. Älä pelkää;<br />
+Huvimme lopuss' on nyt. Näyttelijät<br />
+Olivat kaikki henkiä, sen kuulit,<br />
 Nyt ovat ne vaan ilmaa, ohutt' ilmaa.<br />
-Ja niinkuin tämä tyhjä lumekuva,<br />
-Niin uljaat linnat, pilviin vievät tornit,<br />
-Ylevät templit, tämä maankin pallo<br />
+Ja niinkuin tämä tyhjä lumekuva,<br />
+Niin uljaat linnat, pilviin vievät tornit,<br />
+Ylevät templit, tämä maankin pallo<br />
 Eloineen kaikkinensa kerran raukee<br />
-Ja jäljettömiin katoo niinkuin tääkin<br />
+Ja jäljettömiin katoo niinkuin tääkin<br />
 Oleeton harhahurmos. Sama kude<br />
-On meissä kuin mik' unelmissa on,<br />
-Ja unta vaan on lyhyt elämämme. &mdash;<br />
-Min' olen ärtynyt; mut kärsiväinen<br />
-Mua kohtaan ole; ukon päätä huimaa;<br />
-Mun heikkouttan' älä säikähdä.<br />
-Lepäämään mene majaani, jos tahdot.<br />
-Ma hetken aikaa täällä käyskelen<br />
-Ja koitan mieltän' tyyntää.<br />
+On meissä kuin mik' unelmissa on,<br />
+Ja unta vaan on lyhyt elämämme. &mdash;<br />
+Min' olen ärtynyt; mut kärsiväinen<br />
+Mua kohtaan ole; ukon päätä huimaa;<br />
+Mun heikkouttan' älä säikähdä.<br />
+Lepäämään mene majaani, jos tahdot.<br />
+Ma hetken aikaa täällä käyskelen<br />
+Ja koitan mieltän' tyyntää.<br />
 <br />
 FERDINAND ja MIRANDA.<br />
 Rauha teille!<br />
@@ -3306,37 +3268,37 @@ Torjuttavat on Calibanin juonet.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Niin, herrani, siit' aioin huomauttaa<br />
-Cerestä näytellessäni, mut varoin<br />
+Cerestä näytellessäni, mut varoin<br />
 Pahastuvasi.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Vielä kerran sano,</span><br />
-Mihinkä jätit konnat?<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Vielä kerran sano,</span><br />
+Mihinkä jätit konnat?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Kuten kerroin,</span><br />
 Punakat aivan viinist' olivat he<br />
-Ja uljaat, niin ett' ilmaa pieksivät,<br />
-Kun tuulla tohti heitä vasten naamaa,<br />
-Ja maata löivät, suudella kun tohti<br />
-Se heidän jalkojaan; mut juoni mieless'<br />
-Ain' oli heillä. Nyt löin rummutinta;<br />
+Ja uljaat, niin ett' ilmaa pieksivät,<br />
+Kun tuulla tohti heitä vasten naamaa,<br />
+Ja maata löivät, suudella kun tohti<br />
+Se heidän jalkojaan; mut juoni mieless'<br />
+Ain' oli heillä. Nyt löin rummutinta;<br />
 Kuin villivarsat, korvat katollansa,<br />
 He tuijottivat, nokka ilmassa,<br />
 Kuin olis soitantoa haistaneet.<br />
-Lumosin heiltä korvat, niin ett' aivan<br />
-Kuin hiehot mylvintääni seurasivat<br />
+Lumosin heiltä korvat, niin ett' aivan<br />
+Kuin hiehot mylvintääni seurasivat<br />
 Kautt' orjantappurain ja ohdakkeiden,<br />
-Jotk' ihan repi sääret. Vihdoin heidät<br />
-Majasi taakse limakuljuun jätin<br />
-Rypemään kaulaa myöten, jotta lieju<br />
-Pahemmin löyhkää heistä nyt kuin jalat.<br />
+Jotk' ihan repi sääret. Vihdoin heidät<br />
+Majasi taakse limakuljuun jätin<br />
+Rypemään kaulaa myöten, jotta lieju<br />
+Pahemmin löyhkää heistä nyt kuin jalat.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Oivasti, lintuseni! Pidä vielä<br />
-Tuo näkymätön muotos; mene, nouda<br />
-Mun majastani tänne koristeeni<br />
-Syötiksi noille varkaille.<br />
+Oivasti, lintuseni! Pidä vielä<br />
+Tuo näkymätön muotos; mene, nouda<br />
+Mun majastani tänne koristeeni<br />
+Syötiksi noille varkaille.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Kyll' oiti.</span><br />
@@ -3344,126 +3306,126 @@ ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Piru on hän, ilmi piru; hänen luontoons'<br />
-Ei kuri pysty; hänest' ihmistä<br />
+Piru on hän, ilmi piru; hänen luontoons'<br />
+Ei kuri pysty; hänest' ihmistä<br />
 Ma koitin, mutta kaikki turhaa, turhaa!<br />
-Ja niinkuin ruumis hältä rumentuupi,<br />
-Niin mielikin se ikää myöten paatuu.<br />
-Mut kiusaanpa ja ulvotanpa heitä. &mdash;<br />
+Ja niinkuin ruumis hältä rumentuupi,<br />
+Niin mielikin se ikää myöten paatuu.<br />
+Mut kiusaanpa ja ulvotanpa heitä. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa, tuoden mukanaan loistavia vaatteita y.m.)</span><br />
-Tuo tänne köydelle ne riippumaan!<br />
+Tuo tänne köydelle ne riippumaan!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Prospero ja Ariel jäävät näkymättöminä näyttämölle.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">Caliban, Stephano ja Trinculo tulevat esiin läpimärkinä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prospero ja Ariel jäävät näkymättöminä näyttämölle.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Caliban, Stephano ja Trinculo tulevat esiin läpimärkinä.)</span><br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
 St! Hiljaa, ettei astumaamme kuule<br />
-Tuo sokko myyrä! Pesän lähell' ollaan.<br />
+Tuo sokko myyrä! Pesän lähell' ollaan.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Hirviö, tuo keijosi, jota sanoit hyväksi keijoksi, ei ole meitä<br />
+Hirviö, tuo keijosi, jota sanoit hyväksi keijoksi, ei ole meitä<br />
 pidellyt narria paremmin.<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Hirviö, minä haisen ihan hevosen virtsalle, ja se minun nenääni<br />
+Hirviö, minä haisen ihan hevosen virtsalle, ja se minun nenääni<br />
 suuresti vaivaa.<br />
 <br />
 STEPHANO.<br />
-Ja minun myös. Kuuletko, hirviö? Jos alkaisin suuttua sinuun,<br />
-näetkös &mdash;<br />
+Ja minun myös. Kuuletko, hirviö? Jos alkaisin suuttua sinuun,<br />
+näetkös &mdash;<br />
 <br />
 TRINCULO.<br />
-Niin olisit sinä mennyttä hirviötä.<br />
+Niin olisit sinä mennyttä hirviötä.<br />
 <br />
 
 CALIBAN.<br />
 Suo, ruhtinaani, suosiosi mulle;<br />
-Rauhoitu; palkka, minkä sulle hankin,<br />
+Rauhoitu; palkka, minkä sulle hankin,<br />
 Sun vauriosi korvaa. Hiljaa vaan!<br />
-Kaikk' äänetöntä on kuin keskiyöllä.<br />
+Kaikk' äänetöntä on kuin keskiyöllä.<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
 Niin, mutta kun pullomme hukkasit tuonne liejuun, &mdash;</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Se ei ole ainoastaan synti ja häpeä, sinä hirviö, vaan ijankaikkinen
+Se ei ole ainoastaan synti ja häpeä, sinä hirviö, vaan ijankaikkinen
 vahinko.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Se on vieläkin pahempaa kuin tämä kastuminen. Ja sekö se on sinun hyvä
-keijosi, hirviö?</p>
+Se on vieläkin pahempaa kuin tämä kastuminen. Ja sekö se on sinun hyvä
+keijosi, hirviö?</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Pulloni minä noudan, vaikka menisin sinne korviani myöten.</p>
+Pulloni minä noudan, vaikka menisin sinne korviani myöten.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Rauhoitu, kuninkaani. Katsos, tässä<br />
-On majan ovi; hiljaa vaan, ja sisään,<br />
-Ja kelpo iskus lyö, niin iki-omaks<br />
-Tään saaren saat, ja minä, Caliban,<br />
+Rauhoitu, kuninkaani. Katsos, tässä<br />
+On majan ovi; hiljaa vaan, ja sisään,<br />
+Ja kelpo iskus lyö, niin iki-omaks<br />
+Tään saaren saat, ja minä, Caliban,<br />
 Sinulle tulen jalkain nuolijaksi.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Tuohon käteen! Minussa alkaa syntyä verisiä ajatuksia.</p>
+Tuohon käteen! Minussa alkaa syntyä verisiä ajatuksia.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Oi, kuningas Stephano! Oi, herra! Oi, arvokas Stephano! Katsos, mikä
-vaatteus tässä on sinua varten!</p>
+Oi, kuningas Stephano! Oi, herra! Oi, arvokas Stephano! Katsos, mikä
+vaatteus tässä on sinua varten!</p>
 
 <p>CALIBAN.
-Pois kätes, hölmö! Se on pelkkää roskaa.</p>
+Pois kätes, hölmö! Se on pelkkää roskaa.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Ho, hoo, hirviö! Kylläpä me tiedämme, mikä on romukalua.</p>
+Ho, hoo, hirviö! Kylläpä me tiedämme, mikä on romukalua.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Trinculo, ota alas tuo levätti; kautta tämän nyrkin, minä tahdon sen
-levätin!</p>
+Trinculo, ota alas tuo levätti; kautta tämän nyrkin, minä tahdon sen
+levätin!</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Sinun armosi saapi sen.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-Tuon hölmön syököön vesitauti! Mitä?<br />
+Tuon hölmön syököön vesitauti! Mitä?<br />
 Romua moista ihailette? Pois se,<br />
-Ja tehkää ensin murha! Jos hän herää,<br />
-Nipistää nahkamme hän päästä jalkaan<br />
-Ja tekee meistä vatkulia.<br />
+Ja tehkää ensin murha! Jos hän herää,<br />
+Nipistää nahkamme hän päästä jalkaan<br />
+Ja tekee meistä vatkulia.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Rauhoitu, hirviö! &mdash; Neiti Nuoranen, eikö tuo ole minun nuttuni, joka
+Rauhoitu, hirviö! &mdash; Neiti Nuoranen, eikö tuo ole minun nuttuni, joka
 tuossa kupeellanne kuppelehtii? Oi, kuinka oletkin kuppaan mennyt, ja
-nyt sinä, nuttuseni, varmaankin menetät karvasi ja sinusta tulee kalju
+nyt sinä, nuttuseni, varmaankin menetät karvasi ja sinusta tulee kalju
 nuttu.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Jatka, jatka! Me varastamme nuoran ja mittapuun jälkeen, teidän
-ylhäisyytenne luvalla.</p>
+Jatka, jatka! Me varastamme nuoran ja mittapuun jälkeen, teidän
+ylhäisyytenne luvalla.</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Kiitoksia kompasanasta! Tuossa sulle nuttu siitä hyvästä. Äly ei jää
-palkattomaksi, niin kauan kuin minä olen kuningas tässä maassa.
-"Varastaa nuoran ja mittapuun jälkeen!" verraton kokkalause! Tuossa
-sulle vielä toinenkin nuttu.</p>
+Kiitoksia kompasanasta! Tuossa sulle nuttu siitä hyvästä. Äly ei jää
+palkattomaksi, niin kauan kuin minä olen kuningas tässä maassa.
+"Varastaa nuoran ja mittapuun jälkeen!" verraton kokkalause! Tuossa
+sulle vielä toinenkin nuttu.</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Hirviö sinä, voitele näppisi ja vedä maahan loputkin.</p>
+Hirviö sinä, voitele näppisi ja vedä maahan loputkin.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
-En huoli niistä. Aika meiltä kuluu;<br />
-Pian hanhiks muutumme tai iljettäviks,<br />
+En huoli niistä. Aika meiltä kuluu;<br />
+Pian hanhiks muutumme tai iljettäviks,<br />
 Matala-otsaisiksi apinoiksi.<br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Hirviö, näppisi tänne! Auta minua, että saan nämä tuonne viinitynnyrini
-tykö; muuten ajan sinut kuningaskunnastani. Kas niin, kanna tuota!</p>
+Hirviö, näppisi tänne! Auta minua, että saan nämä tuonne viinitynnyrini
+tykö; muuten ajan sinut kuningaskunnastani. Kas niin, kanna tuota!</p>
 
 <p>TRINCULO.
 Ja tuota.</p>
@@ -3472,8 +3434,8 @@ Ja tuota.</p>
 Niin, ja tuota.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Metsästysmelua kuuluu. Henkiä tulee koirien hahmossa heitä</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">ajamaan. Prospero ja Ariel usuttavat niitä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Metsästysmelua kuuluu. Henkiä tulee koirien hahmossa heitä</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">ajamaan. Prospero ja Ariel usuttavat niitä.)</span><br />
 </p>
 
 <p>PROSPERO.
@@ -3484,23 +3446,23 @@ Ota kiinni, Musti!</p>
 
 <p>
 PROSPERO.<br />
-Tuossa, Vahti, tuossa! Käy kiinni! Käy kiinni!<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Caliban, Stephano ja Trinculo ajetaan käpälämäkeen.)</span><br />
-Nyt käske peikkojeni raajat noilta<br />
-Rujota säryll' aivan, joka jänne<br />
-Jumovan jäykäks pingoittaa ja ruumis<br />
-Nipistää kirjavammaks tiikeriä<br />
+Tuossa, Vahti, tuossa! Käy kiinni! Käy kiinni!<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Caliban, Stephano ja Trinculo ajetaan käpälämäkeen.)</span><br />
+Nyt käske peikkojeni raajat noilta<br />
+Rujota säryll' aivan, joka jänne<br />
+Jumovan jäykäks pingoittaa ja ruumis<br />
+Nipistää kirjavammaks tiikeriä<br />
 Tai villikissaa.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Kuules ulvontaa!</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Hätyytä hyvin heitä! Tällä hetkell'<br />
+Hätyytä hyvin heitä! Tällä hetkell'<br />
 On vallassani kaikki vihamiehet.<br />
-Lopussa koht' on vaivani, ja sinä<br />
-Saat vapaast' ilmaa hengittää. Mut seuraa<br />
-Ja palvele mua vielä hetkinen.<br />
+Lopussa koht' on vaivani, ja sinä<br />
+Saat vapaast' ilmaa hengittää. Mut seuraa<br />
+Ja palvele mua vielä hetkinen.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
 </p>
@@ -3508,24 +3470,24 @@ Ja palvele mua vielä hetkinen.<br />
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
+<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Prosperon majan edusta.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Prospero loitsijanpuvussa ja Ariel tulevat.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Jo tuumani on täyttymäisillään:<br />
-Ei petä loitsu, henget tottelevat,<br />
-Pää pystyss' aika kulkee taakkoinensa.<br />
+Jo tuumani on täyttymäisillään:<br />
+Ei petä loitsu, henget tottelevat,<br />
+Pää pystyss' aika kulkee taakkoinensa.<br />
 Mik' on nyt hetki?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Kuudes hetki, jolloin</span><br />
-Sanoitte työnne päättyvän.<br />
+Sanoitte työnne päättyvän.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Niin sanoin,</span><br />
@@ -3534,111 +3496,111 @@ On kuninkaan ja seurueensa laita?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Lumotut ovat kaikki siihen tapaan<br />
-Kuin käskitte ja niin kuin itse näitte:<br />
+Kuin käskitte ja niin kuin itse näitte:<br />
 Vankeina kaikki lehmustossa, joka<br />
-Majaanne suojaa; eivät liikahtaakaan<br />
-Voi teidän päästämättä. Kuningas<br />
-Ja hänen veljensä, ja teidän, kaikki<br />
-Mielt' ovat vailla; toiset heidän tähden<br />
-Peloissaan, tuskissaan; mut erittäinkin<br />
-Tuo teidän "hyvä vanhus Gonzalo";<br />
-Niin tippuu ukon partaan kyyneleitä<br />
-Kuin talvell' olkiräystähästä vettä.<br />
-Tehonnut niin on heihin taika, että<br />
-Jos näkisitte heidät nyt, niin varmaan<br />
+Majaanne suojaa; eivät liikahtaakaan<br />
+Voi teidän päästämättä. Kuningas<br />
+Ja hänen veljensä, ja teidän, kaikki<br />
+Mielt' ovat vailla; toiset heidän tähden<br />
+Peloissaan, tuskissaan; mut erittäinkin<br />
+Tuo teidän "hyvä vanhus Gonzalo";<br />
+Niin tippuu ukon partaan kyyneleitä<br />
+Kuin talvell' olkiräystähästä vettä.<br />
+Tehonnut niin on heihin taika, että<br />
+Jos näkisitte heidät nyt, niin varmaan<br />
 Mielenne heltyis.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Niinkö luulet, henki?</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Niinkö luulet, henki?</span><br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Mun heltyisi, jos ihminen ma oisin.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Mun heltyy myös. Sin' olet pelkkää ilmaa<br />
-Ja sentään heidän tuskiansa säälit;<br />
-Min' olen heidän sukuaan ja tunnen<br />
-Ja kärsin heidän lailla; mulla siiskö<br />
-Ei yhtä hellä sydän ois kuin sulla?<br />
-Vaikk' ovat syvästi mua loukanneetkin,<br />
-Niin jalouden puolta toki pidän<br />
+Mun heltyy myös. Sin' olet pelkkää ilmaa<br />
+Ja sentään heidän tuskiansa säälit;<br />
+Min' olen heidän sukuaan ja tunnen<br />
+Ja kärsin heidän lailla; mulla siiskö<br />
+Ei yhtä hellä sydän ois kuin sulla?<br />
+Vaikk' ovat syvästi mua loukanneetkin,<br />
+Niin jalouden puolta toki pidän<br />
 Vihaani vastaan. Kauniimpaa kuin kosto<br />
-On hyvä työ. Jos katuvat, niin raukee<br />
-Hankkeeni ainoo tarkoitus ja jäljill'<br />
-Ei otsan rypistystä. Mene, Ariel,<br />
-Vapauta heidät! Loitsuni nyt päästän,<br />
-Palautan heihin järjen taas, niin että<br />
+On hyvä työ. Jos katuvat, niin raukee<br />
+Hankkeeni ainoo tarkoitus ja jäljill'<br />
+Ei otsan rypistystä. Mene, Ariel,<br />
+Vapauta heidät! Loitsuni nyt päästän,<br />
+Palautan heihin järjen taas, niin että<br />
 Tulevat tuntoihinsa.<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Noudan heidät.</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Noudan heidät.</span><br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Te metsäin, vuorten, vetten keijukaiset,<br />
-Te, jotka hiekall' utujäljin takaa<br />
+Te metsäin, vuorten, vetten keijukaiset,<br />
+Te, jotka hiekall' utujäljin takaa<br />
 Ajatte pakenevaa Neptunoa<br />
-Ja, kun hän palaa, itse pakenette;<br />
-Te menninkäiset, jotka kuutamalla<br />
-Hypitte ruohoon noita pyörylöitä,<br />
-Joit' eivät lampaat syö; te, jotka huviks<br />
-Yön aikaan luotte sieniä, ja joita<br />
+Ja, kun hän palaa, itse pakenette;<br />
+Te menninkäiset, jotka kuutamalla<br />
+Hypitte ruohoon noita pyörylöitä,<br />
+Joit' eivät lampaat syö; te, jotka huviks<br />
+Yön aikaan luotte sieniä, ja joita<br />
 Hohtaa iltakellon juhlasoitto;<br />
 Te, joiden kautta &mdash; vaikka heikkojenkin &mdash;<br />
-Pimitin sydänpäivän auringon,<br />
+Pimitin sydänpäivän auringon,<br />
 Kapinaan tuulet nostin, vihan raivoon<br />
 Vihannan meren sain ja sinitaivaan,<br />
-Isäisen julman käteen tulen hankin,<br />
-Ja omalla Zeun vaajall' itse särjin<br />
+Isäisen julman käteen tulen hankin,<br />
+Ja omalla Zeun vaajall' itse särjin<br />
 Zeun uljaan tammen, vankat kalliotkin<br />
-Järkyttelin, ja setripuut ja hongat<br />
-Pois nytkin juurineen; mun käskystäni<br />
-Herättäin kuolleens' aukenivat haudat<br />
-Ja ruumiit ylös nousivat; ja tämän<br />
+Järkyttelin, ja setripuut ja hongat<br />
+Pois nytkin juurineen; mun käskystäni<br />
+Herättäin kuolleens' aukenivat haudat<br />
+Ja ruumiit ylös nousivat; ja tämän<br />
 Sai aikaan mahtini. Mut loitsut julmat<br />
 Nyt vannon pois, ja kun vaan taivaallista<br />
 Saan soitantoa aikaan, jonka hurma<br />
-Nuo saattaa järkiin, sauvani ma taitan,<br />
-Sen maahan hautaan monta syltä syvään,<br />
+Nuo saattaa järkiin, sauvani ma taitan,<br />
+Sen maahan hautaan monta syltä syvään,<br />
 Ja kirjanikin mereen upotan<br />
-Syvemmälle kuin laskinluoti pohjaa.<br />
+Syvemmälle kuin laskinluoti pohjaa.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa; hänen jäljissään Alonzo,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa; hänen jäljissään Alonzo,</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">mielipuolena raivoten, Gonzalon seuraamana; samaten Sebastian ja</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">Antonio, Adrianin ja Franciscon seuraamina; he kaikki astuvat</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">Prosperon tekemään tenhopiiriin ja jäävät lumottuina siihen</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Prosperon tekemään tenhopiiriin ja jäävät lumottuina siihen</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">seisomaan. Prospero huomaa sen ja puhuu:)</span><br />
 <br />
-Sävele juhlallinen, hourun mielen<br />
+Sävele juhlallinen, hourun mielen<br />
 Parahin lohtu, parantakoon aivos,<br />
-Jok' aivan tehotonna päässäs kiehuu!<br />
+Jok' aivan tehotonna päässäs kiehuu!<br />
 Tuoss' seiskaa! Olette nyt tenhotut. &mdash;<br />
-Ylevä Gonzalo, sa kunnon mies,<br />
-Mun silmän' sopuisin sun silmäis kanssa<br />
-Veljellisiä kyyneleitä tiukkuu. &mdash;<br />
+Ylevä Gonzalo, sa kunnon mies,<br />
+Mun silmän' sopuisin sun silmäis kanssa<br />
+Veljellisiä kyyneleitä tiukkuu. &mdash;<br />
 Nopeesti laukee tenho; niinkuin aamu<br />
-Yön yllättää ja pimeyden poistaa,<br />
-Niin virkoo taju heissäkin ja alkaa<br />
+Yön yllättää ja pimeyden poistaa,<br />
+Niin virkoo taju heissäkin ja alkaa<br />
 Tuot' usmaa sankkaa hajoittaa, mi kirkkaan<br />
-Pimitti järjen. &mdash; Hyvä Gonzalo,<br />
+Pimitti järjen. &mdash; Hyvä Gonzalo,<br />
 Mun pelastajani ja uskollinen<br />
-Isäntäs palvelija, töin ja sanoin<br />
-Tekosi hyvät palkitsen. &mdash; Alonzo,<br />
+Isäntäs palvelija, töin ja sanoin<br />
+Tekosi hyvät palkitsen. &mdash; Alonzo,<br />
 Julm' olit mulle ja mun lapselleni;<br />
-Sua työssä veljes auttoi; &mdash; tuo, Sebastian,<br />
-Nyt sinun mieltäs kalvaa; &mdash; veli, sinä,<br />
+Sua työssä veljes auttoi; &mdash; tuo, Sebastian,<br />
+Nyt sinun mieltäs kalvaa; &mdash; veli, sinä,<br />
 Lihaani, vertani, pois luonnon kielsit<br />
 Ja omantunnon, himotessas valtaa,<br />
 Ja tuon Sebastianin kanssa &mdash; jolla<br />
-Kovimmat siit' on sielun tuskat &mdash; väijyit<br />
-Kuninkaas henkeä; työs anteeks annan,<br />
-Vaikk' onkin luonnoton se. &mdash; Äly heissä<br />
+Kovimmat siit' on sielun tuskat &mdash; väijyit<br />
+Kuninkaas henkeä; työs anteeks annan,<br />
+Vaikk' onkin luonnoton se. &mdash; Äly heissä<br />
 Jo alkaa paisua, ja kohta huuhtoo<br />
-Lähentelevä tulva järjen rannat,<br />
+Lähentelevä tulva järjen rannat,<br />
 Jotk' ovat tuossa likaiset ja mustat.<br />
-Mua heist' ei näe, ei huomaa yksikään. &mdash;<br />
-Tuo, Ariel, miekkani ja päähineeni.<br />
+Mua heist' ei näe, ei huomaa yksikään. &mdash;<br />
+Tuo, Ariel, miekkani ja päähineeni.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel poistuu.)</span><br />
 Pukua muutan nyt ja esiynnyn<br />
 Milanon herttuana niinkuin muinoin. &mdash;<br />
@@ -3650,24 +3612,24 @@ Hei, joudu, henki, kohta olet vapaa.<br />
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i0">ARIEL.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
-<span class="i0">Mettä kukist' imaisen ma,<br /></span>
+<span class="i0">Mettä kukist' imaisen ma,<br /></span>
 <span class="i0">Kielon kuvuss' asustan,<br /></span>
-<span class="i0">Kuullen ääntä huuhkajan,<br /></span>
-<span class="i0">Siivill' yökön liitelen ma<br /></span>
-<span class="i0">Kesän jäljiss' ihanan;<br /></span>
-<span class="i0">Hei lystiä, lystiä on elostaa,<br /></span>
-<span class="i0">Kun kukkien keskellä liehua saa.<br /></span>
+<span class="i0">Kuullen ääntä huuhkajan,<br /></span>
+<span class="i0">Siivill' yökön liitelen ma<br /></span>
+<span class="i0">Kesän jäljiss' ihanan;<br /></span>
+<span class="i0">Hei lystiä, lystiä on elostaa,<br /></span>
+<span class="i0">Kun kukkien keskellä liehua saa.<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>
 PROSPERO.<br />
-Mun ikävä sua tulee, armas Ariel,<br />
-Mut vapaaks sinä pääset. &mdash; Niin, kas niin. &mdash;<br />
-Asussa tuossa näkymättömässä<br />
-Kuninkaan laivaan käy nyt; kannen alla<br />
+Mun ikävä sua tulee, armas Ariel,<br />
+Mut vapaaks sinä pääset. &mdash; Niin, kas niin. &mdash;<br />
+Asussa tuossa näkymättömässä<br />
+Kuninkaan laivaan käy nyt; kannen alla<br />
 Sa tapaat merimiehet nukkumasta;<br />
-Kun herää kapteeni ja laivamies,<br />
-Tuo heti heidät tänne; joudu, joudu!<br />
+Kun herää kapteeni ja laivamies,<br />
+Tuo heti heidät tänne; joudu, joudu!<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
 Ma lennoss' ilmaa juon ja palaan ennen<br />
@@ -3676,190 +3638,190 @@ Kuin kahdesti on suones tykkinyt.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel menee.)</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-Tääll' on vaan tuskaa, hirmua ja taikaa;<br />
-Pois tästä kauhun maasta taivaan vallat<br />
+Tääll' on vaan tuskaa, hirmua ja taikaa;<br />
+Pois tästä kauhun maasta taivaan vallat<br />
 Meit' ohjatkoot!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Kuningas, tässä näet</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kuningas, tässä näet</span><br />
 Prosperon, solvatun Milanon herttuan.<br />
-Vakuudeks, että ilmi elävänä<br />
-Hän haastaa sulle, syliini sun suljen<br />
+Vakuudeks, että ilmi elävänä<br />
+Hän haastaa sulle, syliini sun suljen<br />
 Ja sun ja kumppanisi tervetuileiks<br />
-Sydämmestäni lausun.<br />
+Sydämmestäni lausun.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Hänkö olet,</span><br />
-Vai etkö hän, vai pettäväkö ilve,<br />
-Lumottu niinkuin minä, sit' en tiedä;<br />
-Mut suones tykkinä on lihaa, verta;<br />
-Kun näin sun, haihtui heti sieluntuska,<br />
-Jok' oirett' oli hulluuden, ma pelkään.<br />
-Jos todellist' on tää, niin outo siitä<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Hänkö olet,</span><br />
+Vai etkö hän, vai pettäväkö ilve,<br />
+Lumottu niinkuin minä, sit' en tiedä;<br />
+Mut suones tykkinä on lihaa, verta;<br />
+Kun näin sun, haihtui heti sieluntuska,<br />
+Jok' oirett' oli hulluuden, ma pelkään.<br />
+Jos todellist' on tää, niin outo siitä<br />
 Tarina syntyy. Kuninkuutes sulle<br />
-Ma luovutan, ja pyydän: anteeks anna<br />
+Ma luovutan, ja pyydän: anteeks anna<br />
 Mun rikokseni. &mdash; Mutta kuinka eloss'<br />
-On Prospero ja täällä?<br />
+On Prospero ja täällä?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Ensin sua</span><br />
 Syleilen, jalo vanhus; kunniallas<br />
-Ei rajaa, määrää ole.<br />
+Ei rajaa, määrää ole.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Onko niin</span><br />
-Vai eikö, sit' en mene vannomaan.<br />
+Vai eikö, sit' en mene vannomaan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Teit' yhä kietoo saaren tenhopiiri<br />
-Ja estää uskomasta päivänselvää. &mdash;<br />
-Mun ystäväni, kaikki tervetulleet!<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään Sebastianille ja Antoniolle.)</span><br />
+Teit' yhä kietoo saaren tenhopiiri<br />
+Ja estää uskomasta päivänselvää. &mdash;<br />
+Mun ystäväni, kaikki tervetulleet!<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään Sebastianille ja Antoniolle.)</span><br />
 Te, somat herrat, jos mua haluttaisi,<br />
 Niin kuninkaanne vihaan joutuisitte,<br />
-Kuin konsaan petturit; mut kielitellä<br />
+Kuin konsaan petturit; mut kielitellä<br />
 En tahdo.<br />
 <br />
-SEBASTIAN (syrjään).<br />
+SEBASTIAN (syrjään).<br />
 <span style="margin-left: 5em;">Perkele nyt haastaa.</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 15.5em;">Eikä.</span><br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Eikä.</span><br />
 Mies kehno, jota veljesteleminen<br />
 Likaisi kieleni, suon anteeks sulle<br />
-Rumimmat työs, ja kaikkikin, ja vaadin<br />
+Rumimmat työs, ja kaikkikin, ja vaadin<br />
 Vaan kuninkuuteni, jok' oiti mulle<br />
-Sun jättää täytyy.<br />
+Sun jättää täytyy.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Prospero jos olet,</span><br />
 Niin kerro, miten pelastuit ja kuinka<br />
-Tapasit meidät täällä, jossa hukkui<br />
-Kolmatta tiimaa sitten meiltä haaksi,<br />
-Ja jossa minä kadotin &mdash; kuink' onkaan<br />
+Tapasit meidät täällä, jossa hukkui<br />
+Kolmatta tiimaa sitten meiltä haaksi,<br />
+Ja jossa minä kadotin &mdash; kuink' onkaan<br />
 Se muisto mulle karvas! &mdash; Ferdinandin,<br />
 Mun poikan' armaan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Teitä surkuttelen.</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Teitä surkuttelen.</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Vahinko korvaamaton; kärsimyskin<br />
-Apunsa kieltää.<br />
+Vahinko korvaamaton; kärsimyskin<br />
+Apunsa kieltää.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Luultavampi, että</span><br />
-Sit' ette avuks ole pyytänytkään.<br />
-Sen hellän, armorikkaan voiman kautta<br />
-Vahingon yhtäläisen minä kestin<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Luultavampi, että</span><br />
+Sit' ette avuks ole pyytänytkään.<br />
+Sen hellän, armorikkaan voiman kautta<br />
+Vahingon yhtäläisen minä kestin<br />
 Ja rauhoituin.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Vahingon yhtäläisen?</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Vahingon yhtäläisen?</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Niin, yhtä vereksen ja yhtä suuren.<br />
+Niin, yhtä vereksen ja yhtä suuren.<br />
 Suruni lievikkeeksi mulla keinot<br />
-On heikommat kuin teillä lohtunanne.<br />
-Kadotin tyttäreni.<br />
+On heikommat kuin teillä lohtunanne.<br />
+Kadotin tyttäreni.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Tyttärenne?</span><br />
-Oi, jos nyt Neapeliss' eläisivät<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Tyttärenne?</span><br />
+Oi, jos nyt Neapeliss' eläisivät<br />
 Kuninkaana ja kuningattarena!<br />
 Haluisin silloin haudan saada tuossa<br />
 Mudassa, jossa poikani nyt viruu!<br />
-Mut milloin kadotitte tyttärenne?<br />
+Mut milloin kadotitte tyttärenne?<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Myrskyssä äsken. Herrat nuo, ma huomaan,<br />
-Tät' yhdyntää niin kummeksivat, että<br />
-Älynsä hukkaavat ja epäilevät<br />
-Näkönsä varmuutta ja puheensakin<br />
-Omaksi hengeksensä. Mut jos kuinkin<br />
+Myrskyssä äsken. Herrat nuo, ma huomaan,<br />
+Tät' yhdyntää niin kummeksivat, että<br />
+Älynsä hukkaavat ja epäilevät<br />
+Näkönsä varmuutta ja puheensakin<br />
+Omaksi hengeksensä. Mut jos kuinkin<br />
 Tajuilta lienette, tok' uskokaatte,<br />
-Ett' olen minä sama Prospero,<br />
+Ett' olen minä sama Prospero,<br />
 Jok' ajettiin maanpakoon Milanosta<br />
-Ja ihmeen kautta tähän saareen jouduin,<br />
-Jok' otti teidät turviinsa ja jonka<br />
-Min' olen herra. Enempää ei siitä:<br />
-Se monipäiväinen on muistotieto,<br />
-Ei mikään suurus-juttu; sopimaton<br />
-Ens' yhdyntäämme lisäks. Tervetullut!<br />
-Tää maja täss' on hovini; ja pieni<br />
+Ja ihmeen kautta tähän saareen jouduin,<br />
+Jok' otti teidät turviinsa ja jonka<br />
+Min' olen herra. Enempää ei siitä:<br />
+Se monipäiväinen on muistotieto,<br />
+Ei mikään suurus-juttu; sopimaton<br />
+Ens' yhdyntäämme lisäks. Tervetullut!<br />
+Tää maja täss' on hovini; ja pieni<br />
 On mulla seurue, ja alamaista<br />
-Ei yhtäkään; sisähän katsokaa!<br />
+Ei yhtäkään; sisähän katsokaa!<br />
 Kun valtakunnan mulle luovutitte,<br />
 Samalla mitalla ma teille kostan<br />
-Ja ihmeen ilmi luon, jok' yhtä rakas<br />
+Ja ihmeen ilmi luon, jok' yhtä rakas<br />
 On teille, kuin on valtakunta mulle.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Majan ovi aukenee; Ferdinand ja Miranda nähdään</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">siellä sakkia pelaamassa.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Majan ovi aukenee; Ferdinand ja Miranda nähdään</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">siellä sakkia pelaamassa.)</span><br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-Pelaatte väärin, prinssi.<br />
+Pelaatte väärin, prinssi.<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Armas impi,</span><br />
 En koko maailmasta.<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Riittäisipä</span><br />
-Jo kyllä kymmenenkin valtakuntaa,<br />
-Ja suoraa peliä se sentään oisi.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Riittäisipä</span><br />
+Jo kyllä kymmenenkin valtakuntaa,<br />
+Ja suoraa peliä se sentään oisi.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Jos saaren harhanäköjä on tääkin,<br />
+Jos saaren harhanäköjä on tääkin,<br />
 Kadotan toistamiseen rakkaan pojan.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Ihmetten ihmettä!<br />
+Ihmetten ihmettä!<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Vaikk' uhkaa meri,</span><br />
-Se tok' on laupias: sit' ilman syytä<br />
+Se tok' on laupias: sit' ilman syytä<br />
 Ma sadattelin.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Polvistuu Alonzon eteen.)</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Syleilköön sua runsaat</span><br />
-Iloisen isän siunaukset! Nouse<br />
-Ja tänne-tulos kerro!<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Syleilköön sua runsaat</span><br />
+Iloisen isän siunaukset! Nouse<br />
+Ja tänne-tulos kerro!<br />
 <br />
 MIRANDA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Ihme, kumma!</span><br />
-Kuink' ihania olennoita täällä<br />
-Nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis!<br />
+Kuink' ihania olennoita täällä<br />
+Nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis!<br />
 Suloinen, uusi maailma, joss' ompi<br />
 Tuollaista kansaa!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Tää on uutta sulle.</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Tää on uutta sulle.</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Mik' impi tuo, jon kanssa pelasit?<br />
 Olette tuskin kolmen tunnin tutut<br />
-Hänkö se jumalatar, joka meidät<br />
+Hänkö se jumalatar, joka meidät<br />
 Erotti ensin ja nyt yhdisti?<br />
 <br />
 FERDINAND.<br />
-Hän kuolevainen on; mut kuolematon<br />
-Kaitselmus määrännyt on hänet mulle.<br />
-Valitsin hänet, kun en isää voinut<br />
-Kysyä neuvoksi enk' enää luullut<br />
-Mull' isää olevankaan. Tytär on hän<br />
-Tään kuulun herttuan, jost' usein kuulin<br />
-Puhuttavan, mut jonka näin nyt vasta.<br />
-Hält' olen saanut toisen elämän,<br />
-Ja toiseks isäksen' on hänet tehnyt<br />
-Tää impi.<br />
+Hän kuolevainen on; mut kuolematon<br />
+Kaitselmus määrännyt on hänet mulle.<br />
+Valitsin hänet, kun en isää voinut<br />
+Kysyä neuvoksi enk' enää luullut<br />
+Mull' isää olevankaan. Tytär on hän<br />
+Tään kuulun herttuan, jost' usein kuulin<br />
+Puhuttavan, mut jonka näin nyt vasta.<br />
+Hält' olen saanut toisen elämän,<br />
+Ja toiseks isäksen' on hänet tehnyt<br />
+Tää impi.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 5em;">Minä siis tään immen isä.</span><br />
+<span style="margin-left: 5em;">Minä siis tään immen isä.</span><br />
 Mut voi kuink' outoa, kun lapseltani<br />
-Mun täytyy anteeks pyytää!<br />
+Mun täytyy anteeks pyytää!<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Pois se aatos!</span><br />
@@ -3867,130 +3829,130 @@ Ei menneet mielipahat muistojamme<br />
 Saa raskauttaa.<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Sydämmeni itki;</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Sydämmeni itki;</span><br />
 Puhunut muuten olisin jo ennen.<br />
-Jumalat, tähän pariin katsahtakaa,<br />
+Jumalat, tähän pariin katsahtakaa,<br />
 Ja vuodattakaa heihin siunauksenne!<br />
 Te, te sen uran viitoititte, joka<br />
-Toi meidät tänne.<br />
+Toi meidät tänne.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Aamen sanon!</span><br />
 <br />
 GONZALO.<br />
-<span style="margin-left: 15.5em;">Sikskö</span><br />
-Milano syöstiin Milanosta, että<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Sikskö</span><br />
+Milano syöstiin Milanosta, että<br />
 Sukunsa Neapelin kruunun saisi?<br />
 Ilosta harvinaisest' iloitkaatte,<br />
 Ja ikimuistoks uurtakaa se kultaan!<br />
-Samalla tiellä Claribella miehen<br />
+Samalla tiellä Claribella miehen<br />
 Sai Tunisissa, Ferdinand sai vaimon,<br />
 Miss' itse hukass' oli; valtakuntans'<br />
 Sai saarell' autiolla Prospero;<br />
-Me kaikki saimme järkemme, miss' oltiin<br />
-Jo järjilt' aivan.<br />
+Me kaikki saimme järkemme, miss' oltiin<br />
+Jo järjilt' aivan.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Mulle kätenne!</span><br />
-Se sydän, jok' ei teille hyvää toivo,<br />
-Suruhun syöpyköön ja tuskaan!<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Mulle kätenne!</span><br />
+Se sydän, jok' ei teille hyvää toivo,<br />
+Suruhun syöpyköön ja tuskaan!<br />
 <br />
 GONZALO.<br />
 <span style="margin-left: 15em;">Amen!</span><br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa, ja häntä seuraavat huumautuneina</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa, ja häntä seuraavat huumautuneina</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">kapteeni ja laivamies.)</span><br />
 <br />
-Kah! Nähkääs! Lisää meikäläisiä!<br />
+Kah! Nähkääs! Lisää meikäläisiä!<br />
 Sanoinhan, ettei tuo mies veteen huku,<br />
-Jos maall' on hirsipuuta. &mdash; Herja sinä,<br />
+Jos maall' on hirsipuuta. &mdash; Herja sinä,<br />
 Pois laivalt' armon noiduit; noidu nytkin!<br />
-Sull' eikö maalla suuta? Mitä uutta?<br />
+Sull' eikö maalla suuta? Mitä uutta?<br />
 <br />
 LAIVAMIES.<br />
-Ensinkin, että kuninkaamme turvass'<br />
-On seuroineen; sen jälkeen, että laiva,<br />
+Ensinkin, että kuninkaamme turvass'<br />
+On seuroineen; sen jälkeen, että laiva,<br />
 Mi hylkyn' oli kolme tiimaa sitten,<br />
-Eheä, tiivis nyt on, kunnoss' aivan<br />
-Kuin matkaan lähteissämme.<br />
+Eheä, tiivis nyt on, kunnoss' aivan<br />
+Kuin matkaan lähteissämme.<br />
 <br />
-ARIEL (syrjään Prosperolle).<br />
-<span style="margin-left: 13.5em;">Sen tein minä,</span><br />
-Täält' ollessani poissa.<br />
+ARIEL (syrjään Prosperolle).<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Sen tein minä,</span><br />
+Täält' ollessani poissa.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Kiltti henki!</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Tää kaikk' ei ole luonnollista: ihme<br />
-Ihmettä ajaa. &mdash; Kuinka tänne saitte?<br />
+Tää kaikk' ei ole luonnollista: ihme<br />
+Ihmettä ajaa. &mdash; Kuinka tänne saitte?<br />
 <br />
 LAIVAMIES.<br />
-Jos tietäisin, ett' olen valveill' aivan,<br />
-Kokisin selvää tehdä. Kalmamaisess'<br />
-Unessa olimme ja &mdash; kuink', en tiedä &mdash;<br />
+Jos tietäisin, ett' olen valveill' aivan,<br />
+Kokisin selvää tehdä. Kalmamaisess'<br />
+Unessa olimme ja &mdash; kuink', en tiedä &mdash;<br />
 Kaikk' yhteen sullottuina laivan ruumaan.<br />
-Vast'ikään kaikenlainen outo melu,<br />
+Vast'ikään kaikenlainen outo melu,<br />
 Ulina, huuto, parku, kahleenkalske<br />
-Ja moninaiset julman julmat äänet<br />
-Herätti meidät; oiti vapauteen;<br />
-Ja katso, ehjänä ja kiillossansa<br />
-Komean, uljaan laivamme nyt näimme;<br />
+Ja moninaiset julman julmat äänet<br />
+Herätti meidät; oiti vapauteen;<br />
+Ja katso, ehjänä ja kiillossansa<br />
+Komean, uljaan laivamme nyt näimme;<br />
 Ja kapteeni se laivaa tarkastellen<br />
-Sen hyöri kannella. Mut äkin meidät,<br />
-Kuin uness' aivan, sieltä temmattiin;<br />
-Nyt tässä ällistellään.<br />
+Sen hyöri kannella. Mut äkin meidät,<br />
+Kuin uness' aivan, sieltä temmattiin;<br />
+Nyt tässä ällistellään.<br />
 <br />
-ARIEL (syrjään Prosperolle).<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Teinkö hyvin?</span><br />
+ARIEL (syrjään Prosperolle).<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Teinkö hyvin?</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Teit hyvin, virkku henki. Vapaaks pääset.<br />
+Teit hyvin, virkku henki. Vapaaks pääset.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Tään ihmeellisempähän kierrospesään<br />
+Tään ihmeellisempähän kierrospesään<br />
 Ei ihminen lie jalkaans' astunut.<br />
-Tää kaikk' ei ole enää luonnollista.<br />
-Täss' oraakelin selvityst' on tarvis.<br />
+Tää kaikk' ei ole enää luonnollista.<br />
+Täss' oraakelin selvityst' on tarvis.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Kuningas hyvä, älkää mietiskelkö<br />
-Näit' outoj' asioita; jahka sopii,<br />
-Ja toivon piankin, nää seikat teille<br />
-Selitän kohta kohdalt', että kaikki<br />
-Todelta näyttää. Siksi olkaa tyyni;<br />
-Hyväksi luulkaa kaikki &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään Arielille.)</span><br />
-<span style="margin-left: 13em;">Henki, tänne!</span><br />
+Kuningas hyvä, älkää mietiskelkö<br />
+Näit' outoj' asioita; jahka sopii,<br />
+Ja toivon piankin, nää seikat teille<br />
+Selitän kohta kohdalt', että kaikki<br />
+Todelta näyttää. Siksi olkaa tyyni;<br />
+Hyväksi luulkaa kaikki &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään Arielille.)</span><br />
+<span style="margin-left: 13em;">Henki, tänne!</span><br />
 Caliban kumppaneineen vapauta;<br />
 Kirvoita loitsu. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Ariel menee.)</span><br />
 <span style="margin-left: 10em;">Kuinka voitte, herra?</span><br />
-Paria velikultaa vielä vailla<br />
+Paria velikultaa vielä vailla<br />
 On seuranne; ne unhotitte aivan.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa, ajaen edellään Calibania, Stephanoa</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">ja Trinculoa, joilla on varastamansa vaatteet yllä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ariel palajaa, ajaen edellään Calibania, Stephanoa</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">ja Trinculoa, joilla on varastamansa vaatteet yllä.)</span><br />
 </p>
 
 <p>STEPHANO.
-Pitäköön jokainen murhetta kaikista muista, ja huolikoon vähät
-itsestään, sillä kaikki on pelkkää onnenkauppaa. Kuraasia, sinä
-nolo-hirviö, kuraasia!</p>
+Pitäköön jokainen murhetta kaikista muista, ja huolikoon vähät
+itsestään, sillä kaikki on pelkkää onnenkauppaa. Kuraasia, sinä
+nolo-hirviö, kuraasia!</p>
 
 <p>TRINCULO.
-Jos nämä vakoojat minun päässäni totta puhuvat, niin saammepa vielä
-nähdä hyvinkin kaunista.</p>
+Jos nämä vakoojat minun päässäni totta puhuvat, niin saammepa vielä
+nähdä hyvinkin kaunista.</p>
 
 <p>
 CALIBAN.<br />
 Oi, Setebos; mit' uljait' olennoita!<br />
-Kuin herrani on kaunis! Pelkään, että<br />
-Hän mua kurittaa.<br />
+Kuin herrani on kaunis! Pelkään, että<br />
+Hän mua kurittaa.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Ha, ha! Antonio,</span><br />
-Mit' elukoita nuo on? Saako niitä<br />
+Mit' elukoita nuo on? Saako niitä<br />
 Rahalla ostaa?<br />
 <br />
 ARIEL.<br />
@@ -3999,107 +3961,107 @@ Niist' yksi ilmi-kala, ja siis kaupan.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 Katselkaa noiden vaatteusta, herrat,<br />
-Ja sanokaa, heiss' onko rehtimiestä.<br />
-Tuon luodenlennon äiti oli noita,<br />
-Niin voimakas, ett' itse kuun hän suisti,<br />
-Ja luoteet, vuokset määräs, halliten<br />
-Kuun nimessä, sen vallast' ollen vapaa.<br />
-Mun ryöstivät nuo kolme; noiden kanssa<br />
-Tuo sekasikiö, tuo puoliperkel',<br />
-On henkeäni vastaan liiton tehnyt.<br />
+Ja sanokaa, heiss' onko rehtimiestä.<br />
+Tuon luodenlennon äiti oli noita,<br />
+Niin voimakas, ett' itse kuun hän suisti,<br />
+Ja luoteet, vuokset määräs, halliten<br />
+Kuun nimessä, sen vallast' ollen vapaa.<br />
+Mun ryöstivät nuo kolme; noiden kanssa<br />
+Tuo sekasikiö, tuo puoliperkel',<br />
+On henkeäni vastaan liiton tehnyt.<br />
 Kaks noista omaksenne tuntenette;<br />
-Tuo pimeyden sikiö on mun.<br />
+Tuo pimeyden sikiö on mun.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Nyt nipistellään minut kuoliaaksi.<br />
+Nyt nipistellään minut kuoliaaksi.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Stephanoko, mun juoppo viinurini?<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Ja päihtyneenä! Mist' on viinaa saanut?<br />
+Ja päihtyneenä! Mist' on viinaa saanut?<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
 Ja Trinculonkin jalat vintturoivat.<br />
-Mist' ovat löynneetkään tuon ihmenesteen,<br />
-Jok' on noin heidät kullannut? Mist' olet<br />
+Mist' ovat löynneetkään tuon ihmenesteen,<br />
+Jok' on noin heidät kullannut? Mist' olet<br />
 Noin liemeen tullut?<br />
 </p>
 
 <p>TRINCULO.
-Olenhan minä, sitten kun viimeksi tavattiin, semmoisessa liemessä
-ollut, että pelkäänpä ettei se ikänä luistani lähde. Kyllä nyt saan
-olla likakärpäsiltä rauhassa.</p>
+Olenhan minä, sitten kun viimeksi tavattiin, semmoisessa liemessä
+ollut, että pelkäänpä ettei se ikänä luistani lähde. Kyllä nyt saan
+olla likakärpäsiltä rauhassa.</p>
 
 <p>SEBASTIAN.
 No, Stephano, kuinka on laita?</p>
 
 <p>STEPHANO.
-Älkää koskeko minuun! Minä en ole Stephano, vaan värviäistä kokonaan.</p>
+Älkää koskeko minuun! Minä en ole Stephano, vaan värviäistä kokonaan.</p>
 
 <p>PROSPERO.
-Sinä pyrit tämän saaren kuninkaaksi, konna.</p>
+Sinä pyrit tämän saaren kuninkaaksi, konna.</p>
 
 <p>STEPHANO.
 Vaivainen kuningas minusta olisi tullut.</p>
 
 <p>
 ALONZO (osoittaen Calibania).<br />
-Noin kummaa otusta en ole nähnyt.<br />
+Noin kummaa otusta en ole nähnyt.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Hän yhtä törkeä on tavoiltansa<br />
+Hän yhtä törkeä on tavoiltansa<br />
 Kuin muodoltaan. &mdash; Majaani mene, konna!<br />
-Vie myötä seurasi! Se puhtaaks siisti,<br />
+Vie myötä seurasi! Se puhtaaks siisti,<br />
 Jos anteeksiantamusta multa toivot.<br />
 <br />
 CALIBAN.<br />
-Käskynne täytän; tästälähin tahdon<br />
+Käskynne täytän; tästälähin tahdon<br />
 Anoa armoa ja viisastua.<br />
-Mua senkin hölmöä, kun jumalaksi<br />
-Tuon juopon luulin ja tuot' aasinpäätä<br />
+Mua senkin hölmöä, kun jumalaksi<br />
+Tuon juopon luulin ja tuot' aasinpäätä<br />
 Kun kumartelin.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Matkaan!</span><br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Pois! Ja viekää</span><br />
-Tuo romu sinne, mistä saitte sen.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Pois! Ja viekää</span><br />
+Tuo romu sinne, mistä saitte sen.<br />
 <br />
 SEBASTIAN.<br />
-Tai oikeammin: mistä varastitte.<br />
+Tai oikeammin: mistä varastitte.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Caliban, Stephano ja Trinculo poistuvat.)</span><br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Kuningas, pyydän teitä seuroinenne<br />
-Majaani halpaan, siellä lepäämään<br />
-Tään yhden yön; siit' osan aion viettää<br />
-Puheilla moisill', että aika teiltä<br />
-Piankin kuluu; elämäni tarun,<br />
-Sen vaiheet kaikki tänne tultuani<br />
-Ma teille kerron. Huomenelta teitä<br />
-Laivaanne seuraan; siitä Neapeliin,<br />
-Joss' aion näiden rakastettujemme<br />
-Hääjuhlan vieton nähdä; sieltä sitten<br />
+Kuningas, pyydän teitä seuroinenne<br />
+Majaani halpaan, siellä lepäämään<br />
+Tään yhden yön; siit' osan aion viettää<br />
+Puheilla moisill', että aika teiltä<br />
+Piankin kuluu; elämäni tarun,<br />
+Sen vaiheet kaikki tänne tultuani<br />
+Ma teille kerron. Huomenelta teitä<br />
+Laivaanne seuraan; siitä Neapeliin,<br />
+Joss' aion näiden rakastettujemme<br />
+Hääjuhlan vieton nähdä; sieltä sitten<br />
 Palajan Milanooni, jossa hauta<br />
 On joka kolmas ajatukseni.<br />
 <br />
 ALONZO.<br />
-Haluan elämänne tarun kuulla;<br />
+Haluan elämänne tarun kuulla;<br />
 Se korvaan eriskummaisena soinee.<br />
 <br />
 PROSPERO.<br />
-Kaikk' ilmi tuon; ja tyyntä matkaa teille,<br />
-Myötäistä tuulta lupaan, täydet purjeet,<br />
+Kaikk' ilmi tuon; ja tyyntä matkaa teille,<br />
+Myötäistä tuulta lupaan, täydet purjeet,<br />
 Ett' uljaan laivastonne saavutatte. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
-Ariel, kyyhkyni, se sun jää työkses.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Syrjään.)</span><br />
+Ariel, kyyhkyni, se sun jää työkses.<br />
 Sitt' alkutilaas palaa; ole vapaa!<br />
-Hyvästi jää! &mdash; Ma pyydän, käykää majaan!<br />
+Hyvästi jää! &mdash; Ma pyydän, käykää majaan!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -4109,402 +4071,28 @@ Prosperon lausuma.</h3>
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i0">Mahtini nyt mennyt on;<br /></span>
 <span class="i0">Taas min' olen voimaton.<br /></span>
-<span class="i0">Teidän riippuu lemmestänne,<br /></span>
-<span class="i0">Täytyykö mun jäädä tänne.<br /></span>
-<span class="i0">Nyt kun sain ma maani jällen,<br /></span>
-<span class="i0">Anteeks annoin pettäjällen',<br /></span>
-<span class="i0">Älkää te mun suoko tähän<br /></span>
-<span class="i0">Saareen jäädä nääntymähän,<br /></span>
+<span class="i0">Teidän riippuu lemmestänne,<br /></span>
+<span class="i0">Täytyykö mun jäädä tänne.<br /></span>
+<span class="i0">Nyt kun sain ma maani jällen,<br /></span>
+<span class="i0">Anteeks annoin pettäjällen',<br /></span>
+<span class="i0">Älkää te mun suoko tähän<br /></span>
+<span class="i0">Saareen jäädä nääntymähän,<br /></span>
 <span class="i0">Vaan irrotelkaa kahlettain<br /></span>
-<span class="i0">Käsin hellin taputtain.<br /></span>
-<span class="i0">Jos en hyvää suosi-tuulta<br /></span>
+<span class="i0">Käsin hellin taputtain.<br /></span>
+<span class="i0">Jos en hyvää suosi-tuulta<br /></span>
 <span class="i0">Purjeisiini saa, niin multa<br /></span>
 <span class="i0">Kaikk' on ollut joutavaa.<br /></span>
-<span class="i0">Mahtian' en enää saa,<br /></span>
-<span class="i0">Henkiäkään mull' ei laisin,<br /></span>
-<span class="i0">Joilla teidät lumoaisin.<br /></span>
-<span class="i0">Epätoivoon joudun aivan,<br /></span>
+<span class="i0">Mahtian' en enää saa,<br /></span>
+<span class="i0">Henkiäkään mull' ei laisin,<br /></span>
+<span class="i0">Joilla teidät lumoaisin.<br /></span>
+<span class="i0">Epätoivoon joudun aivan,<br /></span>
 <span class="i0">Jos ei rukous mulle taivaan<br /></span>
-<span class="i0">Voita armoa ja tästä<br /></span>
-<span class="i0">Mua päästä pälkähästä.<br /></span>
+<span class="i0">Voita armoa ja tästä<br /></span>
+<span class="i0">Mua päästä pälkähästä.<br /></span>
 <span class="i0">Siis, jos teill' on armon toivo vakaa,<br /></span>
-<span class="i0">Hellyyttä nyt mulle osottakaa!<br /></span>
+<span class="i0">Hellyyttä nyt mulle osottakaa!<br /></span>
 </div></div>
 
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-<pre>
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Myrsky, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MYRSKY ***
-
-***** This file should be named 44845-h.htm or 44845-h.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/4/8/4/44845/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
-
-</pre>
-
+<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44845 ***</div>
 </body>
 </html>