diff options
Diffstat (limited to '44832-8.txt')
| -rw-r--r-- | 44832-8.txt | 4659 |
1 files changed, 0 insertions, 4659 deletions
diff --git a/44832-8.txt b/44832-8.txt deleted file mode 100644 index 0f5be3a..0000000 --- a/44832-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4659 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Venetian kauppias, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - - -Title: Venetian kauppias - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: February 5, 2014 [EBook #44832] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VENETIAN KAUPPIAS *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -VENETIAN KAUPPIAS - -Kirj. - -William Shakespeare - - -Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1882. - - - -Näytelmän henkilöt: - -VENETIAN DOGI. -MAROCCON PRINSSI, | Portian kosijoita. -ARRAGONIN PRINSSI, | -ANTONIO, Venetian kauppias. -BASSANIO, hänen ystävänsä. -GRATIANO, | -SOLANIO, | Antonion ja Bassanion ystäviä. -SALARINO, | -LORENZO, Jessikan rakastaja. -SHYLOCK, juutalainen. -TUBAL, juutalainen, hänen ystävänsä. -LANCELOT GOBBO, Shylockin palvelija. -VANHA GOBBO, Lancelotin isä. -SALERIO. -LEONARDO, Bassanion palvelija. -BALTHASAR, | Portian palvelijoita. -STEPHANO, | -PORTIA, nuori ja rikas neiti. -NERISSA, hänen kamarineitsyensä. -JESSIKA, Shylockin tytär. - -Venetian senaattoreita, oikeuden virkamiehiä, vanginvartijoita, -palvelijoita ja muita seuralaisia. - -Tapaus osaksi Venetiassa, osaksi Belmontissa. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Venetia. Katu. - (Antonio, Salarino ja Solanio tulevat.) - -ANTONIO. -En totta tiedä, mistä tämä synkkyys. -Mua vaivaa se: myös teitä, kuten kuulen. -Vaan kuinka löysin, käsitin ja sain sen, -Mit' ainett' on se ja mist' on sen synty, -Sit' en ma vielä tiedä. -Ja mun niin pöllöpääks tuo synkkyys saattaa, -Ett' itseni ma töin ja tuskin tunnen. - -SALARINO. -Mielenne valtamerill' ajelehtii, -Miss' uhkein purjein kauppalaivanne, -Kuin meren rikkaat porvarit ja herrat, -Tai niinkuin juhlakulku vesillä, -Kopeillen katsoo pientä kauppapurtta, -Mi kunnioittain heitä kumartaa, -Kun siivin kudotuin he ohi kiitää. - -SOLANIO. -Jos mulla vaarankaupall' ois niin paljon, -Niin suurin osa aatost' ulkomailla -Mun toiveitani seurais. Ruohoj' yhä -Repisin, tuulta tiedustellen; tokeet, -Satamat, sillat kartalt' etsisin, -Ja joka esine, mi laivoilleni -Vois vaaraa tuottaa, sais mun varmaan synkäks. - -SALARINO. -Mun henkeni, kun keittoani jäähdän, -Minuhun kuumeen lietsois, astellessa, -Min tuhon myrsky merell' aikaan saapi. -Jos tiimalasin hiekkaa katseleisin, -Näkisin särkkiä ja lantait' oiti, -Ja rikkaan Antin, kansi sannass' aivan, -Pää kylkiluiden alla, haudallensa -Suut' antamassa. Kirkkohon jos saisin -Ja näkisin sen pyhät kiviholvit, -Het' enkö salaluotoj' aatteleis, -Jotk' uljaan laivan kylkehen vaan koskein, -Sen kaikki höysteet kylväis virtahan, -Ja laineen kuohut silkilläni peittäis, -Ja lyhyeen, nyt niin ja niin suur' arvo, -Ja huomenna ei mitään? Saattaisinko -Tuot' aatella ja aattelematt' olla, -Ett' tapaus moinen saattaisi mun synkäks? -Siis vait! Antonio, tiedän sen, on synkkä -Siit', että aattelee hän kauppojansa. - -ANTONIO. -Vakuutan, en. Siit' onneani kiitän, -Ett' yhden paikan, yhden laivan turviss' -Ei ole tavarani; eikä riipu -Tän vuoden onnest' yksin kaikki varat: -Siis kauppani ei mua synkäks saata. - -SALARINO. -Siis rakastunut? - -ANTONIO. - Hyi! - -SALARINO. - Ei sitäkään? -No, senvuoks sitten synkkä kai, ett' ette -Iloinen ole; paremp' oisi nauraa, -Hypellä, sanoa, ett' oletten te -Iloinen siit', ett' ette ole synkkä. -Kakspäisen Janon kautta! luonto luopi -Ihmeellisiä veitikoita joskus: -Ken silmill' yhä tirrittää ja nauraa -Kuin papukaija säkkipilliä, -Ja toisen taas niin muikea on muoto, -Ett' ei hän naurain hampaitaankaan näytä, -Vaikk' ilveen vannois naurettavaks Nestor. - - (Bassanio, Lorenzo ja Gratiano tulevat.) - -SOLANIO. -Bassanio tuoss' on, jalo lankonne, -Lorenzo ja Gratiano; hyvästi! -Parempaan seuraan jätämme nyt teidät. - -SALARINO. -Olisin viipynyt, ett' oisin saanut -Teit' iloiseks, vaan paremp' ehti väliin. - -ANTONIO. -Ma suurest' arvoanne kunnioitan. -Teit', arvaan, omat toimenne nyt kutsuu, -Ja tilaa käytätten, pois päästäksenne. - -SALARINO. -Huomenta, hyvät herrat. - -BASSANIO. -No, herrat hyvät, milloin saamme nauraa? -Nyt harvoin teitä näkee; se ei oikein. - -SALARINO. -Kun aika myöntää, saatte meistä vieraat. - - (Salarino ja Solanio lähtevät.) - -LORENZO. -Nyt kun Antonion löysitten, Bassanio, -Me teidät jätämme; mut muistakaatte. -Miss' oli määrä puolis-aikaan olla. - -BASSANIO. -Minuhun luottakaa. - -GRATIANO. -Signor Antonio, synkkä teill' on muoto; -Panette mailmahan liian arvon: -Ken liiaks sitä murhehtii, sen hukkaa. -Mut ihmeest' oletten te muuttunut. - -ANTONIO. -Mailmaa mulle mailm' on, Gratiano, -Näkymö, joss' on osa jokaisella, -Ja mun on synkkä. - -GRATIANO. - Narrin osa mulle! -Iloiten, naurain sitten kurtut tulkoot, -Ja viinist' ennen maksa kuumaks käyköön -Kuin sydän kylmäks tuskan voihkinasta. -Miks miesi, joll' on veri lämmin, istuis -Kuin vaarin alabasterinen kuva? -Ja nukkuis valvoen, ja keltataudin -Harmista saisi? Antonio, kuules, -Sua rakastan, ja rakkaus nyt puhuu: -On ihmisiä, joiden kasvot aina, -Kuin kuljuvesi, limpipeittees' on, -Ja jotk' on itsepäisest' aina vaiti, -Aikeessa sitten saada arvoisan -Ja syvämietteisen ja viisaan nimen, -Kuin lausuisivat: "täss' on oraakkeli; -Kun minä avaan suuni, älä hiisku!" -Oi, Antonio, tunnen niitä, jotk' on -Vaan senvuoks viisaan maineessa, ett'eivät -Niin mitään puhu, sillä jos he puhuis, -Kirotuks varmaan joutuis kuulija, -Kun sanois veljellensä: sinä tyhmä. -Ma tästä puhun toiste enemmän; -Mut synkkämielen syötill' älkää käykö -Tuon narrin-nuoliaan, tuon kuoren pyyntöön. -Lorenzo, tule! -- Hyvästi siks aikaa. -Ma saarnan päätän jälkeen puolisen. - -LORENZO. -Niin, jätämme siis puoliseksi teidät. -Ma lienen noita mykkä-viisaita, -Kun puhua Gratianolt' en saa koskaan. - -GRATIANO. -Tee mulle seuraa kaksi vuotta vielä, -Niin oman kieles äänt' et enää tunne. - -ANTONIO. -Hyvästi! Rupattaa kyll' osaan minä. - -GRATIANO. -No, kiitos! sillä vait'olo ei kaunistakaan muuta -Kuin kuivaa lehmänkieltä sekä neitseellistä suuta. - - (Gratiano ja Lorenzo lähtevät.) - -ANTONIO. -Oliko tuo nyt jotakin? - -BASSANIO. -Gratiano puhuu äärettömän paljon tyhjää, enemmän kuin kukaan koko -Venetiassa. Hänen järki-sanansa ovat niinkuin kaksi vehnän jyvästä -kahdessa ruumenkarpiossa: saat hakea koko päivän niitä löytääksesi, -ja kun ne löydät, eivät ne palkitse hakemisen vaivaa. - -ANTONIO. -No niin; vaan ken se neiti, jonka luo -Salaisen pyhäretken tehdä vannoit? -Lupasit tänään kertoa sen mulle. - -BASSANIO. -Te hyvin tiedätten, Antonio, -Kuink' olen paljon tullut häviölle, -Kun elänyt ma olen komeammin, -Kuin heikot varan' ajan pitkään sietäis. -En vaikeroi, ett' uhka-elo moinen -Nyt mult' on kielletty; vaan suurin huoli -On saada kelpo maksuun isot velat, -Joit' elämäni, liian tuhlaavainen, -Minulle tuotti. Teille suurimmassa -Niin rakkauden kuin rahan velass' olen; -Ja rakkauteenne luottaen, nyt teille -Ilm' annan kaikki hankkehet ja tuumat, -Kuink' aion veloistani suoriuta. - -ANTONIO. -Bassanio, pyydän, ilmaiskaa ne mulle. -Ja jos ne, kuin te itse, kunnon kanssa -Ain' yhtä pitää, olkaa varma että -Varani, itseni ja minkä voin ma, -Kaikk' alttiiks panen teille tarvittaissa. - -BASSANIO. -Kun koululasna kadotin ma nuolen, -Sen parin samall' ammuin vauhdilla -Ja samaa tietä, mutta varovammin, -Ett' toisen löytäisin; ja alttiiks pannen -Näin molemmat, molemmat usein löysin. -Tuon poikatyön vaan kerron senvuoks että -Se mikä seuraa, viatont' on aivan. -Sain teiltä paljon, ja, kuin poika hurja, -Menetin minkä sain; vaan ampua -Suvaitkaa toinen nuoli samaa tietä -Kuin ensimmäinen, ja ma luulen, että, -Kun suuntaa tarkkaan, kumpaisenkin löydän, -Takaisin ainakin tuon jälkiheiton, -Ja kiittäin ensimmäisen velkaa jään. - -ANTONIO. -Mun tunnetten, ja tuhlaatten vaan aikaa, -Kun ystävyyttän' etsitten noin kiertäin; -Enemmän loukkaatten te mua varmaan -Epäilemällä alttiuttani, -Kuin varani jos kaikki tuhlaisitte. -Siis sanokaa, mun mitä tulee tehdä, -Jot' arvionne mukaan tehdä voin, -Ja valmis olen oiti; puhukaa siis. - -BASSANIO. -Belmontissa on eräs rikas neiti, -Ja kaunis, jopa kauniimpi kuin kaunis: -Suur'-avuinen. Ma hänen silmistänsä -Sain hellät, äänettömät viestit taannoin. -Hän Portia nimelt' on, ei halvemp' yhtään -Kuin Caton tytär, Bruton Portia. -Hän myös on mailmass' avaralta tuttu, -Sill' ilman neljät tuulet sinne lietsoo -Kosijoit' uhkeita; nuo keltakutrit -Kuin kultatalja ohimoilla liehuu, -Ja Belmontin ne Kolchin rannaks muuttaa, -Ja kärkkääst' etsii häntä moni Jason. -Antonio, oi! jos varoj' oisi mulla -Kilpailla arvoss' yhden kanssa noista, -Niin sydämeni aavistuksen mukaan -Epäilemättä onnen saavuttaisin. - -ANTONIO. -Varani kaikk' on merillä, sa tiedät, -Eik' ole rahaa mull', ei tavaroita, -Mill' irti kultaa saisin. Mene siis, -Venetiassa luottoani koita; -Ma ponnistan sit' äärettömiin asti -Sua saadakseni kauniin Portian luo. -Rahoja oiti tiedustamaan käy, -Samaten minä teen; ja varma on, -Ett'ei mun takuun' ole kelvoton. - - (Lähtevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Belmont. Huone Portian talossa. - (Portia ja Nerissa tulevat.) - -PORTIA. -Toden totta, Nerissa, minä pieni olento olen tähän suureen maailmaan -kyllästynyt. - -NERISSA. -Voisi niin olla, neiti hyvä, jos teillä olisi yhtä runsain määrin -vastuksia kuin myötäkäymistä. Ja kuitenkin ovat, minun nähdäkseni, ne -yhtä sairaat, jotka yltäkylläisyyteensä pakahtuvat, kuin ne, jotka -puutteesen nääntyvät. Keskikohta ei siis ole halveksittava kohta. -Ylellisyys tuo pikemmin harmaat hiukset, mutta kohtuus pitemmän ijän. - -PORTIA. -Hyvät mietteet ja oikein lausutut! - -NERISSA. -Paremmat ne olis, jos niitä oikein noudatettaisiin. - -PORTIA. -Jos olisi yhtä helppoa tehdä kuin tietää, mikä on tehtävä, niin -olisi kappelit kirkkoja ja köyhäin hökkelit ruhtinasten linnoja. Se -on hyvä pappi, joka seuraa omia neuvojansa. Saattaisin helpommin -kahdellekymmennelle opettaa, mikä on hyvää ja oikeata, kuin yhtenä -noista kahdestakymmenestä seurata omia opetuksiani. Aivut voi keksiä -lakeja verelle, mutta tulinen luonto hyppää kylmän säännön yli; nuoruus -ja hulluus se loikkaa kuin jänis ramman viisauden vipujen yli. Vaan tämä -viisasteleminen ei auta mua valikoimaan itselleni miestä. -- Voi mua! -valikoimaan! Valikoida en saa mieleistäni enkä hyljätä vastenmielistäni. -Näin on elävän tyttären tahdon sitonut kuolleen isän viimeinen tahto. -Eikö, Nerissa, ole hirveätä tuo, ett'en saata valita ketään enkä hyljätä -ketään? - -NERISSA. -Teidän isänne oli aina kunnon mies, ja hurskailla on kuollessaan hyvät -mielenjohteet; siis arvanheitossa, jonka hän noiden kolmen, kulta-, -hopea- ja lyijylippaan suhteen keksi, ja jossa se, joka valikoi hänen -mielensä mukaan, valikoi teidät, ei varmaan yksikään muu valikoi -oikein, kuin se, joka oikein teitä rakastaa. Vaan eikö teillä ole -lämpimää tunnetta yhtäkään kohtaan noista ruhtinaallisista kosijoista, -jotka jo ovat saapuneet? - -PORTIA. -Ole hyvä, luettele heidät; ja siinä järjestyksessä kuin sinä heitä -nimität, tahdon minä heitä kuvailla; ja kuvauksestani voit sitten -arvata tunteeni. - -NERISSA. -Ensiksikin on täällä eräs neapelilainen prinssi. - -PORTIA. -Niin, hän maar on oikea sälkö; sillä hän ei osaa muuta kuin sälkätä -hevosestaan; ja suurena lisänä muihin hyviin puoliinsa hän pitää sen, -että itse osaa sitä kengittää. Varon suuresti että hänen armollinen -äitinsä on ollut kisoissa hevossepän kanssa. - -NERISSA. -Sitten on täällä palatsikreivi. - -PORTIA. -Hän ei tee muuta kuin rypistelee otsaansa, ikäänkuin mielisi sanoa: -"jos ette huoli minusta, niin olkaa ilman." Hän voi kuunnella hauskoja -juttuja nauramatta. Pelkään että hän vanhana muuttuu itkeväksi -filosofiksi, kun hän jo nuorena on noin epäkohteliaan synkkä. -Mieluummin menen vaimoksi ruumiinkallolle, jolla on suussa luu, kuin -yhdellekään noista. Jumala minua varjelkoon heistä kummastakin! - -NERISSA. -No, entä tuo ranskalainen herra, monsieur le Bon. - -PORTIA. -Jumala hänet loi ja senvuoksi hän ihmisestä käyköön. Tiedän kyllä että -syntistä on muita pilkata; mutta hän! Niin, hänellä on hevonen parempi -kuin neapelilaisella, ja parempi paha tapa rypistellä otsaansa kuin -palatsikreivillä; hän on kaikkia eikä mitään. Jos rastas laulaa, niin -hän heti rupee kipakoimaan; hän miekkailee oman varjonsa kanssa. Jos -hänet ottaisin, ottaisin kaksikymmentä miestä. Jos hän minut hylkäisi, -antaisin sen hälle anteeksi, sillä vaikka hän rakastaisi minua -hulluuteen asti, en koskaan voisi siihen vastata. - -NERISSA. -No, entä Faulconbridge, tuo nuori englantilainen parooni? mitä hänelle -sanotte? - -PORTIA. -En mitään, sen tiedät; sillä hän ei ymmärrä minua, enkä minä häntä. Hän -ei osaa, ei latinaa, ei ranskaa, ei Italian kieltä, ja etten minä osaa -penninkään edestä Englannin kieltä, siitä voit vaikka panna kaksi -sormea kirjalle. Hän on hieno miehen haamu, mutta ah! ken saattaa -puhella mykän nuken kanssa? Kuinka kummalliseksi hän on puettu sitten! -Luulen että hän on ostanut takkinsa Italiasta, roimahousunsa Ranskasta, -lakkinsa Saksasta ja käytöksensä kaikkialta. - -NERISSA. -Mitä ajattelette hänen naapuristaan, Skotlannin lordista? - -PORTIA. -Että hänessä on kristillistä rakkautta naapuriinsa; sillä hän otti -lainaksi korvapuustin englantilaiselta, ja vannoi sen maksavansa -takaisin hänelle kyetessään. Luulen että ranskalainen takasi häntä -niinkuin omaa velkaa. - -NERISSA. -Mitä pidätte tuosta nuoresta saksalaisesta, Saksenin herttuan -sisarenpojasta? - -PORTIA. -Sangen inhoittava aamulla, kun hän on selvä, ja suuresti inhoittava -iltapäivällä, kun hän on päissään. Parhaillaan ollessaan on hän hiukan -huonompi ihmistä, ja pahimmallaan hiukan parempi eläintä. Vaikka -pahimmasta pahinkin tapahtuisi, toivon kuitenkin avullisesti pääseväni -hänestä. - -NERISSA. -Jos hän tarjoutuisi valikoimaan ja valikoisi oikean lippaan, niin -kieltäyisitte täyttämästä isänne tahtoa, jos kieltäyisitte ottamasta -häntä. - -PORTIA. -Siis, pahimpaa peläten, pyydän ettäs asetat suuren pikarillisen renskaa -väärälle lippaalle; sillä vaikka paholainen olisi siellä sisällä, ja -tämä kiusaus ulkopuolella, niin tiedän että hän tämän valitsisi. Teen -vaikka mitä, Nerissa, ennenkuin tahdon tulla vaimoksi sienelle. - -NERISSA. -Ei tarvitse teidän, neiti hyvä, pelätä saavanne yhtäkään näistä -herroista. He ovat minulle ilmoittaneet päätöksensä todellakin lähteä -kotiin eikä enää vaivata teitä kosimisillansa, jos teitä ei voi voittaa -jollakin muulla tavalla kuin isänne määräyksen kautta lipasten suhteen. - -PORTIA. -Vaikka eläisin niin vanhaksi kuin Sibylla, tahdon kuitenkin kuolla yhtä -puhtaana kuin Diana, jos minua ei voiteta sillä tavalla, kuin isäni -tahto määrää. Minua ilahuttaa että tuo kosijakunta on niin järjellinen, -sillä ei ole yhtäkään heistä, jonka lähtöä en hartaasti toivoisi, ja -rukoilen heille Jumalalta onnea matkalle. - -NERISSA. -Muistatteko, neiti, isänne elin-ajoilta erästä venetialaista, oppinutta -ja soturia, joka kävi täällä Montferrat'in kreivin seurassa. - -PORTIA. -Kyllä, kyllä, Bassanion; se muistaakseni oli hänen nimensä. - -NERISSA. -Aivan niin, neiti. Kaikista miehistä, joita minun hupsut silmäni ovat -tähystelleet, on hän enimmin kauniin vaimon ansainnut. - -PORTIA. -Muistan hänet hyvin, ja muistan hänen kannattavan kiitostasi. -(Palvelija tulee.) No, mitä nyt? - -PALVELIJA. -Nuo neljä vierasta etsivät teitä, neiti, sanoaksensa teille -jäähyväiset, ja lentolähettiläs on tullut viidenneltä, Maroccon -prinssiltä, joka ilmoittaa, että prinssi, hänen herransa, on -täällä tänä iltana. - -PORTIA. -Jos voisin sanoa viidettä yhtä mielelläni tervetulleeksi, kuin noille -neljälle sanon jäähyväiset, niin olisin iloinen hänen tulostansa. Jos -olisi hänellä pyhimyksen mieli ja paholaisen näky, niin totta -mieluummin tahtoisin synnintunnustusta tehdä kuin lemmentunnustusta -nähdä. Nerissa, tule. -- Edellä käy, poika. -- Kun oven yhden jälkeen -lukkoon saa, Niin uusi kosija jo kolkuttaa. - - (Lähtevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Venetia. Aukea paikka. - (Bassanio ja Shylook tulevat.) - -SHYLOCK. -Kolmetuhatta dukaattia, -- hyvä! - -BASSANIO. -Niin, herra, kolmeksi kuukaudeksi. - -SHYLOCK. -Kolmeksi kuukaudeksi, -- hyvä! - -BASSANIO. -Ja, niinkuin sanoin, Antonion takauksella. - -SHYLOCK. -Antonion takauksella, -- hyvä! - -BASSANIO. -Voitteko auttaa minua? Tahdotteko olla niin hyvä? Saanko tietää -vastauksenne? - -SHYLOCK. -Kolmetuhatta dukaattia, kolmeksi kuukaudeksi, ja Antonion takauksella. - -BASSANIO. -Niin, mitä sanotte siihen? - -SHYLOCK. -Antonio on kelpo mies. - -BASSANIO. -Oletteko kuullut viittaustakaan vastaiseen suuntaan? - -SHYLOCK. -Hoo! En, en, en, en! -- Kun sanon, että hän on kelpo mies, tarkoitan -sillä, ymmärtäkää oikein minua, että hän on kelvollinen; kuitenkin ovat -hänen varansa epätietoista laatua. Hänellä on kolmimasto-laiva -Tripoliin matkalla, toinen Indiaan; lisäksi sain Rialtossa[1] kuulla, -että kolmas on Meksikoon menossa, neljäs Englantiin -- ja sitten -hänellä on muita yrityksiä hajallaan siellä täällä. Mutta laivat ovat -lautoja vaan, laivamiehet ihmisiä vaan; on maarottia ja merirottia, -merivarkaita ja maavarkaita, merirosvoja tarkoitan, ja sitten on vielä -pelko aalloista, tuulista ja kareista. Mutta tästä huolimatta on mies -kelvollinen. Kolmetuhatta dukaattia, -- luulen voivani hyväksyä hänen -takauksensa. - -BASSANIO. -Varmuudella voitte. - -SHYLOCK. -Tahdon saada varmuuden, voinko; ja saadakseni varmuuden, tahdon miettiä -asiaa. Saanko puhutella Antoniota? - -BASSANIO. -Jos suvaitsette ruokailla kanssamme. - -SHYLOCK. -Kyllä! Haistella sianlihaa; syödä sitä majaa, johon teidän -profeettanne, Nazarealainen, paholaisen manasi! Ostaa tahdon ja myydä, -käyskennellä ja työskennellä kanssanne, ja muuta sellaista; vaan syödä -kanssanne, juoda kanssanne, rukoilla kanssanne en tahdo. Mitä uutta -Rialtosta? -- Ken se tuossa tulee? - - (Antonio tulee.) - -BASSANIO. -Signor Antonio. - -SHYLOCK (syrjään). -Kuin katse häll' on viekkaan publikaanin! -Ma vihaan hänt', ett' on hän kristitty, -Enemmän toki siit', ett' ilmaiseks hän -Sulasta tyhmyydestä lainoj' antaa, -Vähentäin sillä korkomäärän meiltä. -Hänt' iskeä jos voisin lonkkaan kerta, -Kylläisen koston äkä vanha saisi. -Hän vihaa pyhää kansaamme, ja haukkuu, -Isoissa kauppaseuroissakin, minut -Ja toimeni ja rehellisen voiton -Vääräksi voitoks. Kirous heimolleni, -Jos sen suon anteeks! - -BASSANIO. - Kuulettenko, Shylock? - -SHYLOCK. -Nykyiset varani par'aikaa lasken, -Ja miten nyt voin arviolta muistaa, -Niin kolmetuhat dukaattia täyteen -- -En oiti antaa voi. -- No, mitä siitä? -Varakas juutalainen, Tubal, mulle -Ne hankkii. -- Vait! kuin moneks kuukaudeksi ¦ -Ne lainaatte? -- (Antoniolle) Oh, signor, rauha teille! -Juur puhelimme teistä, jalo herra. - -ANTONIO. -Shylock, vaikk'en ma koskaan lainatessan' -En ota enkä anna korkoa, -Tok' ystäväni kovan puutteen vuoksi -Nyt tavan rikon. -- Tietääkö hän määrän? -- - -SHYLOCK. -Kyll', kyllä, kolmetuhat dukaattia. - -ANTONIO. -Ja kolmeks kuukaudeks. - -SHYLOCK. - Sen unhotin ma: -Kolmeks kuukaudeks; -- niin, niinhän puhe. -No, teidän takuullanne! Mutta -- Kuulkaas, -Sanoitte, luulen ma, ett' ette koskaan -Korolla lainaa rahoja. - -ANTONIO. - En koskaan. - -SHYLOCK. -Laabanin lampaita kun Jaakob kaitsi, -Tuo Jaakob pyhäst' Abrahamistamme -(Sen viisas äiti oli aikaan saanut,) -Ol' kolmas valta-isä, -- oikein, kolmas, -- - -ANTONIO. -Miks häntä? Kiskoiko hän korkoa? - -SHYLOCK. -Ei korkoa; ei mitä koroks suoraan -Sanotte: nähkääs mitä teki Jaakob. -Kun hän ja Laaban sopineet ol', että -Kaikk' kirjavat ja kailot karitsat -Sais Jaakob palkakseen, niin talven suussa -Kun lampaat kiimoillansa oinast' etsi -Ja villaisien vanhempien kesken -Kun siitostyö juur' oli parhaillaan, -Niin sauvoja tuo viisas paimen kuori, -Ja luonnontoimituksen kestäessä -Kiimaisten uuhten etehen ne pisti; -Kun tiinehtyivät nuo ja karitsoivat, -Tul' lampaat kirjavat, ja ne sai Jaakob. -Näin voitti hän ja tuli siunatuksi; -On voitto siunausta, paitse varkaan. - -ANTONIO. -Siis palvel' Jaakob onnen kaupall' aivan, -Sen määräämisehen ei hällä valtaa, -Vaan taivaan käs' sen ohjas. Korollenko -On puolustusta tuo? Vai lampait' onko -Ja oinaita sun hopeas ja kultas? - -SHYLOCK. -En tiedä; pian vaan ne sikiävät. -- -Mut kuulkaa, signor. - -ANTONIO. - Huomatkaa, Bassanio, -Hyväkseen piru raamatunkin kääntää. -Pyhyyteen perustuva häijy sielu -On niinkuin konna, hymy poskillansa, -Omena kaunis, sisuksestaan mätä. -Oi, kuink' on kaunis viekkauden kuori! - -SHYLOCK. -Kolm'tuhat dukaattia! kaunis summa! -Ja entäs korko: -- kolme kahteentoista -- - -ANTONIO. -No, Shylock, saako jäädä teille velkaa? - -SHYLOCK. -Signor Antonio, usein, monta kertaa -Olette haukkunut mua Rialtossa -Rahoistani ja koroistani. Kärsin -Sit' aina, nykäyttäin vaan olkapäitä, -Sukumme merkki kärsimys kun ompi. -Sanoitte pakanaks mua, verikoiraks, -Ja sukumekolleni syljitten, -Vaan senvuoks että omaani ma käytän. -No niin, nyt näytte tarvitsevan mua. -Niin, niin! Nyt tullaan luo ja sanotaan: -"Tuo rahaa, Shylock!" niin te sanotte, -Te, joka räkäsitte partani, -Ja potkitte mun niinkuin vieraan koiran -Ovesta maalle. Rahaa pyydätten te: -Mit' on mun vastaaminen? Vastaisinko: -"Rahaako koirall' on? Kuink' antaa lainaks -Voi kolmetuhat dukaattia tiisti?" -Pitääkö kumartaa mun, ja kuin orja, -Vähissä hengin, nöyrin kuiskutuksin -Sanoa näin: -"Niin, viime keskiviikkon', armas herra, -Syljitte minuun, potkitten mua taannoin, -Sanoitte koiraks taannoin; tämän summan -Nyt siitä suosiosta lainaan teille." - -ANTONIO. -Ma samaks milt' en sano sua taas, -Taas sylje päälles, potkaise sua taasen. -Jos lainaat summan tuon, sit' ystävänä -Äl' anna; milloin ystäv' ystävältä -Mahosta metallista sadon vaatii? -Ei, ennen vihamiehelles se lainaa; -Jos häviää hän, tyynemmällä miellä -Voit sakkos ryöstää. - -SHYLOCK. - Kas, kas, mikä melu! -Sovussa tahdon, ystävyydess' olla, -Häpeän unhottaa, min teiltä kärsin, -Teit' auttaa puutteesta, enk' äyriäkään -Koroksi ottaa, ettekä mua kuule. -Se armiast' on. - -ANTONIO. - Armiasta ois se. - -SHYLOCK. -Sit' armiaisuutta nyt osoitan. -Notaarin käymme luo, te velkakirjan -Minulle piirrätten; ja lystin vuoksi, -Jos määräpaikalla ja määrä-aikaan -Niin ja niin suurta summaa ette maksa, -Kuin suostumuksessa on määrätty, -Panemme sakoks vastaavaisen painon -Tuoretta lihaa, jonka leikata saan -Mist' osasta vaan tahdon ruumiistanne. - -ANTONIO. -No, olkoon menneeks! siihen ehtoon suostun, -Ja armiaaksi kiitän juutalaista. - -BASSANIO. -Moist' ehtoa mun tähten' älkää tehkö; -Edelleen puutetta ma ennen kärsin. - -ANTONIO. -Oi, älä pelkää! Min' en tässä hukkaa. -Kuukauden kahden päästä -- kuukautt' ennen -Kuin maksupäivä on, -- sen velan arvon -Saan kolme kertaa kolmasti ma kokoon. - -SHYLOCK. -Oi, isä Abraham! noita kristityitä! -Heit' oma kovuus toisten ajatusta -Epäilemähän vaatii. -- Sanokaapas, -Jos maksupäivän jättää hän, mik' etu -Tuon sakon velkomisesta on mulla? -Miehestä saatu naula miehen lihaa -Niin hyötyisää ja arvokast' ei ole -Kuin lampaan, härjän, vuohen liha. Nähkääs, -Tän ystävyyden teen vaan hälle mieliks: -Jos suostuu hän, hyv' on; jos ei, hyvästi! -Hyvyydestän' mua älkää solvatko. - -ANTONIO. -Ma kirjoitan sen kirjan alle, Shylock. - -SHYLOCK. -Notaarin luo siis oiti lähtekää. -Tuo hauska ehto selvitelkää hälle. -Dukaatit kokoon haalimaan käyn heti, -Ja silmään huonettani, joka halluss' -On löyhän, epätaatun roiston. Oiti -Ma tulen. - -ANTONIO. - Riennä, hyvä juutalainen. - (Shylook lähtee.) -Tuo tulee kristityks; hän muuttaa mieltä. - -BASSANIO. -En kärsi konnan suussa korukieltä. - -ANTONIO. -Pois tule! täss' ei epäilyksen paikkaa: -Mun laivan' saapuu kuukautt' ennen aikaa. - - (Lähtevät.) - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Belmont. Huone Portian talossa. - - (Maroccon prinssi seurueineen, Portia, Nerissa ja muita - hänen seuralaisiansa astuu sisään. Torven toitotusta.) - -MAROCCO. -Mua älkää halveksiko muodon tähden, -Se varjokas on puku kirkkaan päivän, -Jonk' olen naapuri ja heimolainen. -Mies tuokaa kaunein pohjolasta, missä -Jääpuikon tuskin sulaa Phoiboon liekki, -Ja teille mieliks isketämme koitteeks, -Punaisempaako veri mun vai hänen. -Näköni, nähkääs, neiti, säikyttännä -On urhoja; ja vannon kautta lemmen: -Lumonnut on se maani parhaat immet. -En tätä hipiää ma muuhun vaihtais -Kuin suosioonne, kuningatar armas. - -PORTIA. -Ei nirsot tytön-silmän pyyteet yksin -Mun valintaani määrää, vaan sen lisäks -Tuo kohtaloni arvanheitto multa -Vapahan vaalin oikeuden kieltää. -Mut, jos ei ois mua isä rajoittanna, -Ja viisaudessaan määrännyt sen vaimoks, -Ken sillä lailla voittaa mun, kuin kerroin, -Te, jalo prinssi, minun silmissäni -Niin puhdas oisitte kuin joku toinen -Mun kosijoistani. - -MAROCCO. - Ma kiitän siitä. -Lipasten luo siis, pyydän, minut viekää -Nyt onnen koitokseen. Tuon säilän kautta, -- -Mi Sophin löi ja Persiankin prinssin, -Ja kolme kertaa Solimanin voitti --, -Masentaisin ma hurjimmankin katseen, -Rohkeinta miehen mieltä vastustaisin, -Imevät emäkarhun pojat veisin, -Ivaisin leijonaa, mi saalist' ärjyy, -Sun voittaakseni, neiti. Mutta, ah! -Kun Herkules ja Lichas arpaa lyövät, -Ken heist' on uljaampi, voi sattumalta -Heikompi käsi parhaan heiton heittää. -Näin voittaa palvelija Alcideen; -Myös minä, johdoss' onnen sokean, -Kadottaa voin, min huonomp' ehkä saapi, -Ja harmiin kuolla. - -PORTIA. - Onnen kauppa täss' on; -Lain älkää valitko, tai vala tehkää; -Jo ennen valintaa: ett' ette koskaan, -Jos väärin valitsette, naisen kanssa -Puhele naimisesta. Miettikää siis. - -MAROCCO. -En sitä tee; siis onnikauppaan suoraan. - -PORTIA. -Ei, kirkkoon ensin; jälkeen puolisen -- -Vast' alkaa koitos. - -MARICCI. - Onni, apuhus -Ma luotan: siunaus tai kirous! - - (Torven toitauksia; he lähtevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Venetia. Katu. - (Lancelot Gobbo tulee.) - -LANCELOT. -Totta toisen kerran, omatuntoni sallii minun karata isäntäni, tuon -juutalaisen tyköä. Vihamies nyhkäisee hiastani, kiusaa minua ja sanoo: -"Gobbo, Lancelot Gobbo, hyvä Lancelot", tai: "hyvä Gobbo", tai: "hyvä -Lancelot Gobbo, koivet selkään, loikkaus vaan, ja matkaan!" Omatunto -sanoo: "älä; varo, kunnon Lancelot, varo, kunnon Gobbo", tai, -kuten ennen on sanottu: "kunnon Lancelot Gobbo, älä karkaa; anna -karkaamiselle aika potku." Hyvä; tuo vorpiiskattu vihamies käskee -minua matkaan: "mars!" sanoo vihamies, "pois!" sanoo vihamies, "mitä -aattelet, ota sydän kouraasi ja karkaa!" sanoo vihamies. Hyvä; -omatunto, sydämeni kaulaan karaten, sanoo sangen viisaasti mulle: -"Lancelot, kunnon ystävä, sinä kunnon miehen poika", -- tai oikeammin -kunnon vaimon poika, sillä, totta puhuen, isässäni oli jotakin -omituista, jonkinlaista liikamakua, hieman maistelemisen vikaa --; -hyvä; omatunto sanoo: "Lancelot, älä liikahda!" "Liikahda vaan!" -sanoo vihamies; "älä liikahda!" sanoo omatunto. "Omatunto", sanon minä, -"neuvosi on hyvä. Vihamies", sanon minä, "neuvosi on hyvä"'. Jos -antaun omantunnon haltuun, niin täytyy minun jäädä herrani, juutalaisen -tykö, joka, Herra nähköön! on pirun sukua. Ja jos juutalaisen luota -karkaan, niin antaun vihamiehen haltuun, joka, luvalla sanoen, on piru -itse. Toden totta, tuo juutalainen on oikea piru eläväisessä hahmossa, -ja omantuntoni nimessä, on omatuntoni tavallansa ilkeä omatunto, kun se -koettaa neuvoa mua jäämään juutalaisen tykö. Vihamies antaa minulle -paljoa ystävällisemmän neuvon; minä karkaan, vihamies; kantapääni ovat -sinun vallassasi; minä karkaan. - - (Vanha Gobbo tulee, vasu kädessä.) - -VANHA GOBBO. -Nuori herra, kuulkaas, olkaa hyvä, sanokaa, mistä mennään herra -juutalaisen tykö? - -LANCELOT (syrjään). -Herra Jumala! sehän on minun täysiverinen isäni, joka on enemmän kuin -uppisokea, aivan tuppisokea, kun ei minuakaan tunne. -- Pannaanpa -hiukan koetellen miestä. - -VANHA GOBBO. -Nuori herra ja munsyöri, olkaa hyvä, sanokaa, mistä mennään herra -juutalaisen tykö? - -LANCELOT. -Kääntykää oikealle ensi kulmassa, mutta kaikkein ensimmäisessä -vasemmalle; no, peijakas, aivan ensimmäisessä kulmassa älkää kääntykö -kummallekaan kädelle, vaan kääntykää suoraa tietä juutalaisen taloon. - -VANHA GOBBO. -Pyhät ja enkelit! sitä tietä on vaikea löytää. Voitteko sanoa, tokko -eräs Lancelot, joka on hänen tykönään, on hänen tykönään vai ei? - -LANCELOT. -Nuorta Lancelot herraako tarkoitatte? -- (Syrjään.) Huomatkaa nyt; nyt -alkaa leikki. -- Nuorta Lancelot herraako tarkoitatte? - -VANHA GOBBO. -En herraa, herraseni, vaan köyhän miehen poikaa. Hänen isänsä, vaikka -minä sen sanon, on köyhän köyhä kelpo mies, ja, Jumalan kiitos, hyvin -voipa. - -LANCELOT. -Hyvä; olkoon isä mitä hän on; puheena oli herra Lancelot. - -VANHA GOBBO. -Palvelijanne, armollinen herra, ja pelkkä Lancelot. - -LANCELOT. -_Ergo_, pyydän teitä, _ergo_, kysyn teiltä: puhutteko herra -Lancelot'ista? - -VANHA GOBBO. -Lancelot'ista, jos suvaitsette, armollinen herra. - -LANCELOT. -_Ergo_ herra Lancelot'ista. Älkää puhuko herra Laneelot'ista, isä, -sillä se herra (niin ovat määränneet kohtalot ja sallimukset ja mokomat -kummalliset puheenparret, kolmet sisarukset ja muut sellaiset -tietoviisaudet) on totta tosiaan kuollut, tai, kuten suorin sanoin -sanotaan, mennyt taivaasen. - -VANHA GOBBO. -Todellako? Jumala varjelkoon! Poika oli vanhuuteni sauva, ainoa tukeni. - -LANCELOT. -Olenko minä seipään tai seinänpönkän, sauvan tai tuen näköinen? -- -Tunnetteko mua, isä? - -VANHA GOBBO. -Herrainen aika! En tunne teitä, nuori herra; vaan pyydän, sanokaa, onko -poikani (Herrassa maatkoon!) elossa vai kuolleena? - -LANCELOT. -Ettekö tunne mua, isä? - -VANHA GOBBO. -Voi, herraseni, olen umpisokea; en tunne teitä. - -LANCELOT. -Niin, totta toisen kerran, vaikka olis teillä silmätkin, voisitte -erehtyä minun suhteeni: se on viisas isä, joka oman lapsensa tuntee. No -niin, ukko, tahdotteko tietää uusia pojastanne? (Polvistuu.) Antakaa -mulle siunauksenne! Totuus pyrkii ilmi; murhaa ei voi kauan salata, -ihmislasta voi; mutta lopulta tulee totuus ilmi. - -VANHA GOBBO. -Pyydän, herra, nouskaa. Olen varma siitä, ett'ette ole poikani -Lancelot. - -LANCELOT. -Älkäämme nyt kauemmin siitä hullutelko, vaan antakaa siunauksenne -mulle. Minä olen Lancelot, joka ennen olin vunukkanne, nyt olen -poikanne, ja vasta olen lapsenne. - -VANHA GOBBO. -En saa sitä päähäni, että olisitte poikani. - -LANCELOT. -En tiedä minä, mitä sitä päähän pälkähtää; mutta Lancelot olen, -juutalaisen palvelija, ja varma on että teidän vaimonne, Reeta, on -minun äitini. - -VANHA GOBBO. -Todellakin, Reeta oli hänen nimensä; ja vannon että, jos sinä olet -Lancelot, olet omaa lihaani ja vertani. Oi, taivaan taatto varjelkoon, -millaisen parran olet saanut! Sulla on enemmän karvoja leuassasi, kuin -Pollella, aisahevosellani, on hännässään. - -LANCELOT. -Näyttää siis siltä, kuin Pollen häntä kasvaisi ta'apäin; sillä silloin -kun sen viimeksi näin, oli sillä varmaankin enemmän karvoja hännässä -kuin mulla leuassani. - -VANHA GOBBO. -Herrajesta, kuinka sinä olet muuttunut! Kuinka te nyt sovitte yhteen, -sinä ja sinun isäntäsi? Tuon hänelle tässä lahjan. Kuinka te nyt -sovitte? - -LANCELOT. -Hyvin, hyvin; vaan minä pahainen, kun olen saanut päähäni juosta -matkaani, en saa pahaakaan rauhaa, ennenkuin olen juossut kappaleen -matkaa. Isäntäni on oikea juutalainen; hänellekö lahjaa! Nuora hälle -antakaa. Olen nälkään nääntynyt hänen palveluksessaan; voitte jokaisen -sormeni lukea kylkiluillani. Hauskaa että tulitte, isä. Antakaa -lahjanne herra Bassaniolle: hän se uudet muhkeat liverit antaa. Jos en -hänelle pääse palvelukseen, niin juoksen niin pitkälle, kuin kruunun -sarkaa piisaa. -- Oi, mikä erinomainen onni! tuossa hän itse tulee. -Häneen, isä, kääntykää; sillä juutalainen olen, jos juutalaista -kauemmin palvelen. - - (Bassanio tulee, Leonardo ja muutamia muita seurassansa.) - -BASSANIO. -Tehkää se; -- mutta joutuun, niin että illallinen on valmis viimeistään -kello viisi. Laittakaa perille nämä kirjeet, toimittakaa puvut tekoon -ja käskekää Gratiano oiti tulemaan puheilleni kotiini. - - (Palvelija lähtee.) - -LANCELOT. -Häneen, isä. - -VANHA GOBBO. -Jumala siunatkoon armollista herraa! - -BASSANIO. -Kiitoksia paljon! Tahdotko mitä! - -VANHA GOBBO. -Tässä on, herra hyvä, poikani, köyhä kakara -- - -LANCELOT. -Ei, herra, ei mikään köyhä kakara, vaan rikkaan juutalaisen palvelija, -joka tahtoi -- niinkuin isä likemmin suplieraa -- - -VANHA GOBBO. -Hänellä on suuri, niinkuin sanotaan, kuraasi palvella -- - -LANCELOT. -Niin, lyhyestä tärkimpään on seikka se, että palvelen juutalaista, ja -haluni olisi -- niinkuin isä likemmin suplieraa -- - -VANHA GOBBO. -Hän ja hänen isäntänsä (teidän luvallanne, armollinen herra) elävät -niinkuin kissa ja koira -- - -LANCELOT. -Lyhyesti sanottuna on oikeus ja totuus se, että juutalainen, kun on -mulle vääryyttä tehnyt, pakoittaa mua -- niinkuin isä, joka on vanha -mies, kuten toivon, teille arenteeraa -- - -VANHA GOBBO. -Olis mulla tässä kyyhkysen paisti, jota pyytäisin tarita teidän -armollenne; ja anomukseni olisi -- - -LANCELOT. -Lyhimmässä lyhykäisyydessä, hänen anomuksensa komtieraa minua, niinkuin -saatte, armollinen herra, kuulla tältä kunnon vanhukselta, ja vaikka -minä sen sanon, vaikka vanha mies, on hän kuitenkin isäni, tuo köyhä -raukka. - -BASSANIO. -Yksi kerrassaan. -- Mitä tahdotte? - -LANCELOT. -Palvella teitä, herra. - -VANHA GOBBO. -Niin, siinäpä se solmu. - -BASSANIO. -Sun hyvin tunnen; täytetty on pyyntös, -Sun herras, Shylock, haastoi kanssan' äsken, -Ja sua kehui, jos on kehuttavaa -Pois rikkaan juutalaisen luota mennä -Ja köyhää ylimystä seurata. - -LANCELOT. -Tuo vanha sananlasku on sangen tasan jaettu herrani Shylockin ja teidän -välillenne, herra: teillä on köyhän kunnia, hänellä on rikkaan kulta. - -BASSANIO. -Niin oikein. -- Mene, isä poikines. -- -Hyvästi vanha isäntäsi heitä -Ja tiedusta, miss' asun. -- (Seuralaisille.) Kuulkaas, tuolle -Komeempi puku tehtäv' on kuin muille. - -LANCELOT. -Tulkaas tänne, isä. -- Minäkö en voisi saada palvelusta, minä? mullako -ei olis kieltä suussa? -- Hyvä; (katselee kämmentänsä) jos yhdelläkään -miehellä koko Italiassa on kauniimpaa kämmenpöytää laskea kirjan -päälle, niin -- Minä olen onnenmyyrä, minä! -- Niin, niin: tuossa on -vaan tuommoinen turha elämänviiva, ja tuossa tuommoinen mitätön -naisonnen piiru. Heleijaa! viistoista vaimoa ei ole mitään; ykstoista -leskeä ja yhdeksän tyttöä, niillä voi, noin niukasti toimeen tulla; ja -kolmasti pelastua vedenhädästä, ja joutua höyhenpatjan kolkassa -hengenvaaraan, nehän vaan on joutavia tapauksia, ne. Hyvä; jos onnetar -on nainen, niin on hän hyvä pala siinä suhteessa. -- Lähde, isä; minä -heitän silmänräpäyksessä juutalaisen hyvästi. - - (Lancelot ja vanha Gobbo lähtevät.) - -BASSANIO. -Leonardo hyvä, mietipäs nyt tuota. -Kun kaikk' on kunnossa ja ostot tehty, -Palaja joutuun; ystäväni parhaat: -Pitoihin kutsun illaks; riennä, joudu! - -LEONARDO. -Ma tässä toimin, miten parhain taidan. - - (Gratiano tulee.) - -GRATIANO. -Miss' on sun herras? - -LEONARDO. - Tuossa kävelee hän. - - (Lähtee.) - - -GRATIANO. -Signor Bassanio! - -BASSANIO. -Gratiano! - -GRATIANO. -On pyyntö mulla. - -BASSANIO. - Täytetty se on jo. - -GRATIANO. -Ette saa sitä kieltää minulta: minun täytyy päästä kanssanne Belmontiin. - -BASSANIO. -Kai täytyy siis; mut kuules, Gratiano, -Sa olet liian hurja, raaka, suulas; -Se hyvin kyllä sopii sulle, eikä -Vialta meidän silmissä se näytä. -Vaan miss' ei sua tunneta, siell' on se -Jotenkin julkeaa. Siis viitsi hiukan -Parilla tilkall' ujoutta jäähtää -Sun hurjaa mieltäs; muuten irstas menos -Saa Belmontissa minut pahaan huutoon, -Ja toiveet tyhjiin käy. - -GRATIANO. - Bassanio, kuulkaa: -Jos siistiä en käytöst' osoita ma, -Siivosti puhu, vanno joskus vaan, -Pää kallellaan käy, virsikirja käessä, -Ja pöytäluvuiss' silmiäni peitä -Hatulla näin, ja huokaa, sano amen, -Tapoja kohteliaita tarkoin nouda, -Kuin joku, joka mummon mieliks ottaa -Vakavan muodon, älkää enää koskaan -Mua uskoko. - -BASSANIO. - No, käytöksesi nähdään. - -GRATIANO. -Tää ilta poikkeus on: tän illan työt ei -Mitaksi kelpaa. - -BASSANIO. - Ei, ei, Herran tähden. -Pikemmin pyydän, ettäs pukeut sa -Hilpeimpään leikki-muotoos; vieraat, näet, -Iloita tahtovat. Mut hyvästi, -Minulla vähän toint' on. - -GRATIANO. -Lorenzon luo ja toisten mun on tieni; -Mut illalliseks kyllä tullaan teille. - - (Lähtevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone Shylockin talossa. - (Jessika ja Lancelot tulevat.) - -JJESSIKA. -Surettaa, ettäs jätät meidät. Horna -Tää talo on, ja sinä hauska piru, -Jok' ikävyyttä täällä hiukan poistat. -Vaan hyvästi! Tuoss', ota dukaatti. -Lancelot, kuules: iltaisella näet -Lorenzon uuden herras vierahana. -Tuo kirje hälle anna; mutta salaa. -Hyvästi nyt! En sois, ett' isä huomais -Mun puhuvan sun kanssas. - -LANCELOT. -Jumalan haltuun! -- kyyneleet pidättävät kieltäni. -- Oi, sinä kaunein -pakana! -- sinä ihanin juutalaistyttö! Jos ei sua kristitty veijaa ja -sieppaa, niin suuresti petyn. Vaan, Herran haltuun! Nuo tyhmät tilkat -milt'eivät upota mun miehuullista mieltäni; hyvästi vaan! - -JESSIKA. -Hyvästi, hyvä Lancelot. -- (Lancelot lähtee.) -Voi, minkä jumalattoman teen synnin, -Isäni lapsi kun en kehtaa olla! -Mut vaikka tytär olen hänen vertaan, -En hänen mieltään ole. Oi Lorenzo! -Jos sanas pidät, päättyy tuskani: -Käyn vaimokses ja heitän uskoni. - - (Lähtee.) - - -Neljäs kohtaus. - - Katu. - (Gratiano, Lorenzo, Salarino ja Solanio tulevat.) - -LORENZO. -No niin, pois hiivimme me iltaiselta, -Pukuja muutamme mun luonani -Ja tunnin päästä palajamme. - -GRATIANO. -Ei ole valmistukset hyvät meillä. - -SALARINO. -Ei soihdunkantajia toimitettu. - -SOLANIO. -Jos sit' ei hyväks saada, turhaa kaikki, -Ja paras, luulen, heittää koko tuuma. - -LORENZO. -Nyt kello vast' on neljä; valmistuksiin -Kaks tiimaa meill' on. - - (Lancelot tulee, kirje kädessä.) - -Lancelot, mit' uutta? - -LANCELOT. -Jos suvaitsette murtaa auki tuon, niin pitäisi siinä olla niinkuin -viittaus. - -LORENZO. -Sen käden tunnen; kaunis käsi on se; -Ja paperia tuota valkeamp' on -Sen kirjoittajan käsi. - -GRATIANO. - Lemmenkirje! - -LANCELOT. -Teidän luvallanne, herra. - -LORENZO. -Minne matka? - -LANCELOT. -Käskemään vanhaa isäntääni, juutalaista, Illalliselle uuden isäntäni, -kristityn, tykö. - -LORENZO. -Tuoss' ota. -- Sano sulo Jessikalle, -Ett' oiti tulen, -- vaan se sano salaa. - - (Lancelot lähtee.) - -No, hyvät herrat, -Nyt illan naamiaisiin valmistaitkaa. -Min' olen soihdunkantajan jo saanut. - -SALARINO. -Todellakin, sit' etsimään käyn oiti. - -SOLANIO. -Ja minä myös. - -LORENZO. - Gratianon luona meidät -Molemmat kohtaatte noin tiiman päästä. - -SALARINO. -No hyvä, tehdään niin. - - (Salarino ja Solanio lähtevät.) - -GRATIANO. -Oliko kirje sulo Jessikalta? - -LORENZO. -Kaikk' uskon sulle. Hän on määrännyt, -Kuink' isän talosta ma hänet ryöstän; -Jo hankittun' on kullat, kalliit kivet, -Ja palvelijan puku häll' on valmis. -Jos taivaasen tuo Juutas koskaan pääsee, -Se kauniin tyttären on ansiota. -Ja kova onni koskaan tämän jalkaa -Ei tohdi loukata, pait sillä syyllä, -Ett' on hän uskottoman miehen verta. -No, seuraa mua; silmää tiellä tuota. -Sulo Jessika mun soihtuani kantaa. - - (Lähtevät.) - - -Viides kohtaus. - - Shylockin talon edustalla. - (Shylook ja Lancelot tulevat.) - -SHYLOCK. -No, omin silmin nähdä saat, mik' ero -Bassanion välill' on ja Shylock ukon. -- -Hoi, Jessika! -- Nyt et saa herkutella -Kuin minun luonani, -- hoi, Jessika! -- -Kuorsailla, maata, vaattehia hiertää -- -Hoi, kuule, Jessika! - -LANCELOT. - Hoi, Jessika! - -SHYLOCK. -Ken sinun käski huutamaan? En minä. - -LANCELOT. -Teidän armonne on aina sanonut, etten osaa mitään tehdä käskemättä. - - (Jessika tulee.) - -JESSIKA. -Te huusittenko? Mitä tahdotte? - -SHYLOCK. -Pois illaks olen käsketty; he, tuossa -On avaimet. -- Vaan miksi lähden? Käsky -Ei ole ystävän: mua liehakoidaan. -Mut lähden vihasta ja varoj' ahmin -Tuon hauskan kristityn! -- Mun lapseni, -Taloa katso! -- Väkinäist' on lähtö. -On pahaa hankkeissa mun rauhalleni: -Uneksin yöllä rahakukkaroista. - -LANCELOT. -Menkää, herra, minä pyydän; nuori herrani odottaa teidän tulevaisuuttanne. - -SHYLOCK. -Samoin minä hänen. - -LANCELOT. -Ja he ovat salaliiton tehneet: -- en sano, että siellä näette -naamiaiset; vaan jos niin tapahtuisi, niin ei silloin tyhjän vuoksi -nenäni verta vuotanut viime pääsiäismaanantaina kello kuusi aamulla, -joka sinä vuonna sattui olemaan keskiviikko pääsiäisviikossa neljä -vuotta ennen iltapäivällä. - -SHYLOCK. -Kuin? Naamiaiset? Kuule, Jessika: -Kiinn' ovet sulje, ja jos rummun kuulet -Ja käyrähuilun kurjan kitinän, -Niin älä kiipee ikkunaan, ja älä -Kadulle päätäs pistä, töllistääkses -Kristittyin vaha-naamain narritöitä, -Vaan tuki huoneen korvat, ikkunat, näet; -Typerän ilveen ääntä älä päästä -Talooni siivoon. -- Jaakon sauvaan vannon! -En halua ma pitoihin tän' yönä; -Mut menen sentään. -- Edell' astu, poika, -Ja sano, että tulen. - -LANCELOT. - Edell' astun. -- -Mut käykää sentään ikkunahan, neiti: - Kristitty saa kohta tänne, - Varokaatte silmiänne. - - (Menee.) - -SHYLOCK. -Häh? mitä sanoi Hagar-suvun narri? - -JESSIKA. -"Hyvästi, neiti!" sanoi hän, ei muuta. - -SHYLOCK. -Hyv' on se hupsu, mut suur' ahmatti; -Kuin raakku hidas hyötyyn: makaa päivät -Kuin villikissa. Hörriäist' en salli -Kiteessäni; siis menköön vaan, ja menköön; -Sen luo, jot' auttaa voi hän lainarahain -Tuhlaamisessa. -- No niin, Jessika, -Käy sisään; kenties tuokiossa palaan. -Tee niin kuin käskin, sulje ovet jälkees: -Ken pian uskoo, pian petetään, -Sen säästäväinen pitää sääntönään. - - (Lähtee.) - -JESSIKA. -Hyvästi! Jos on onni myötäinen, -Min' isän kadotan, te tyttären. - - (Lähtee.) - - -Kuudes kohtaus. - - Sama paikka. - (Gratiano ja Salarino tulevat naamioittuina.) - -GRATIANO. -Täss' ompi lakka, johon meitä jäämään -Lorenzo käski. - -SALARINO. - Koht' on tunti mennyt. - -GRATIANO. -Ja ihmeellistä, että näin hän viipyy: -Nopeemmat aikaa ain' on lempiväiset. - -SALARINO. -Oi, kymmenesti nopeammin lentää -Venerin kyyhkyt uuden liiton lyöntiin, -Kuin lemmenvalan vannotun he pitää! - -GRATIANO. -Niin kyllä, niin. Ken päättää syömisen -Samalla ruokahalulla kuin alkoi? -Mikäpä hepo vaivalloista matkaa -Takaisin astuu yhtä innokkaasti -Kuin ensin tielle lähti? Kaikkeahan -On pyytää hauskempi kuin nauttia. -Kuin nuori, rikas tuhlari, niin lentää -Lipuiten laiva kotivalkamastaan, -Tuon porton, tuulen, sulokiemailussa! -Tuhlaajapojan lailla palaa taasen, -Alasti, hajapurjein, laidat rikki, -Tuon porton, tuulen, ryöstämänä paljaaks. - (Lorenzo tulee.) -Tuoss' on Lorenzo. -- Toiste enemmän. - -LORENZO. -Anteeksi, ystäväiset, että viivyin; -On siihen syynä toimet enkä minä. -Jos teill' on tyttö-sissiks halu joskus, -Niin yhtä kauan teitä varron. -- Tulkaa! -Isäni juutalainen asuu tässä. -Ken se? - - (Jessika ilmestyy ikkunaan, pojaksi puettuna.) - -JESSIKA. - Ken siellä? Kysyn varmemmaksi, -Vaikk' äänenne jo tuntevani vannon. - -LORENZO. -Lorenzo, armaasi. - -JESSIKA. -Lorenzo, niin, ja armahani varmaan! -Ket' armastaisin niin? Ja kenpä tietää, -Pait te, Lorenzo, että olen teidän? - -LORENZO. -Ett' olet, taivas todistaa ja tuntos. - -JESSIKA. -Tuo lipas ottakaa, se maksaa vaivan. -Hyv' ett' on yö, ett' ette mua näe: -Niin valhepuku tää mua hävettää. -Mut lemp' on sokko: lempivät ei itse -Voi omaa pientä hulluuttansa nähdä; -Näet, muuten Cupidokin punehtuisi, -Mun nähdessään näin pojaks muuttuneena. - -LORENZO. -Pois tule, soihdunkantajaksi mulle. - -JESSIKA. -Kuin? itse valoon viemään häpeääni? -Se, totta maar, jo julkea on liiaks. -Ei, kultani, se toimi ilmi tois mun; -Mun täytyy peitoss' olla. - -LORENZO. - Niin sa, armas, -Tuoss' ihanassa poikapuvuss' olet. -Vaan tule joutuun: -Yö hiljainen jo karkuun, näet, hiipii; -Bassanion juhlaan meitä varrotaan. - -JESSIKA. -Lukitsen ovat vaan, ja dukaateilla -Viel' itseäni kultaan; oiti tulen. - - (Poistuu ikkunasta.) - -GRATIANO. -Vie Juutas! Enkel' eikä juutalainen! - -LORENZO. -Hänt', oikein totta, sydämestä lemmin. -Älykäs on hän, jos voin minä päättää; -Ja kaunis on hän, jos ei silmä petä; -Ja uskollinen on hän, sen hän näyttää. -Siis älykkäänä, kauniin', uskollisna -Sydämeen hänet ainiaksi suljen. - - (Jessika tulee.) - -No, joko tulit? -- Matkaan, hyvät herrat: -Muut naamioitut odottavat meitä. - - (Lähtee Jessikan ja Salarinon kanssa.) - - (Antonio tulee.) - -ANTONIO. -Ken siellä? - -GRATIANO. -Signor Antonioko? - -ANTONIO. -Hyi, hyi, Gratiano! miss' on toiset kaikki? -Teit' odotetaan: yhdeksän on kello. -Nyt huvit jäävät; tuul' on kääntynyt, -Bassanio heti aikoo laivaan mennä. -Teit' etsimäss' on toistakymment' ollut. - -GRATIANO. -No hyvä! mitään muut' en mielikään -Kuin oiti päästä merta kyntämään. - - (Lähtevät.) - - -Seitsemäs kohtaus. - - Belmont. Huone Portian kartanossa. - - (Torven toitotusta. Portia ja Maroccon prinssi - astuvat sisään, kumpikin seurueinensa.) - -PORTIA. -Käy, vedä syrjään uutimet ja näytä -Jalolle prinssille ne kolmet lippaat. -- -Nyt tehkää valintanne. - -MAROCCO. -On kultaa ensimmäinen, siinä sanat: -"Ken valitseepi mun, saa mitä moni toivoo." -Hopeeta toinen, siinä lupaus: -"Ken valitseepi mun, saa mitä ansaitseepi." -Lyijyinen kolmas, tyhmin varoituksin: -"Ken valitseepi mun, saa alttiiks antaa kaikki." -No, mistä tiedän, valitsinko oikein? - -PORTIA. -Kuvani, nähkääs, yhdessä on niistä: -Jos valitsette sen, niin saatte mun. - -MAROCCO. -Mua joku jumal' ohjatkoon nyt! Annas, -Ma luen uudestaan nuo kirjoitukset: -Tuo lyijylipas, mitä sanoo se? -"Ken valitseepi mun, saa alttiiks antaa kaikki." -Mist' antaa! Lyijystäkö? Lyijyst' alttiiks? -Se lipas uhkaa. Ken kaikk' alttiiks antaa, -Hän kalliin voiton toivossa sen tekee: -Kultainen miel' ei tyydy halpaan kuonaan. -En, lyijystä en mitään alttiiks anna. -No, entä hopea, tuo immen-karva? -"Ken valitseepi mun, saa mitä ansaitseepi." -Mit' ansaitseepi? Maltapas, Marocco, -Vakaalla kädell' arvos punnitse. -Jos arvataan sua oman laskus mukaan, -Sa täyden ansaitset, vaan täysikään -Ei tuota neittä saamaan riittäne. -Mut ansioni epäilys se sentään -Vaan kurjaa itsen' alentamist' oisi. -Mit' ansaitsen ma? -- He, tuon neitosen; -Hänt' onnen, syntyperän, luonnonlahjain -Ja kasvatuksen kautta ansaitsen, -Enimmin toki rakkauteni kautta. -Mitäpä, tuon jos suoraan valitseisin? -Mut kultalipast' ensin vielä katson: -"Ken valitseepi mun, saa mitä moni toivoo." -Se hän on: koko mailma häntä toivoo. -Maan ääristä tuot' eläväistä pyhää, -Lipasta tuota suutelemaan tullaan. -Hyrkanian korvet, Arabian jylhät, -Avarat salot valtateit' on, joita -Vaeltaa prinssit kauniin Portian luokse. -Ei meren valtakaan, min korska pää -Taivasta silmiin sylkee, estä noita -Upeita vieraita; ei, he vaan astuu, -Kuin puron poikki, kauniin Portian luo. -Näist' yks tuon taivahisen kuvan kätkee. -Vaan tokko lyijylipas? Kiron oma -Niin herja aatos! Liian tyhmää panna -Sen hikiliinaa hautahan noin halpaan. -Vai suljettu hän oisko hopeaan, -Min kymmenesti voittaa kirkas kulta? -Oi, syntist' ajatusta? Moinen helmi -On kultapuitteiss' aina. Englannissa -On raha, jossa enkelin on kuva -Painettu kultaan; vaan se päälläpäin on, -Mut tässä enkel' lepää kultavuoteen -Sisässä aivan. -- Avain mulle tuokaa; -Tuon valitsen ma, käyköön kuinka käy! - -PORTIA. -Siin' on; ja kuvani jos tuossa löytyy, -Niin olen teidän. - - (Marocco avaa kultalippaan.) - -MAROCCO. - Kirous! Mitä tämä? -Hyh! kuolleen raato, jonka silmäkuopass' -On kirjoitettu kääry! Luen sen. - -(Lukee:) - - "Kaikk' ei kultaa, näetten, - Jonk' on pinta kultainen. - Moni mies myö autuuden - Pelkkään kiiltokuorehen. - Kultahaut' on toukkainen. - Teillä jos ois nuoruuden - Miel' ja äly vanhuksen, - Toisen vastuun saisitten: - Hyvästi ja menkäätten!" - -Vaivan palkaksiko tää! -Hyvästi, tuli! terve, jää! -Hyvästi! pitkiin jäähyväisiin nyt -Ei mieli tee; näin lähtee hävinnyt. - - (Lähtee.) - -PORTIA. -Pelastus oiva! Eteen uutimet! -Noin kaikki valitkoot tuon kaltaiset. - - (Lähtevät.) - - -Kahdeksas kohtaus. - - Venetia. Katu. - (Salarino ja Solanio tulevat.) - -SALARINO. -Niin, pois Bassanion purjehtivan näin, -Ja Gratiano hänen kanssaan lähti; -Mut, takaan, laivall' ei Lorenzo ollut. - -SOLANIO. -Tuo konna juutalainen kirkunallaan -Sai dogin kanssaan laivaa tutkimaan. - -SALARINO. -Mut liian myöhään: lähdöss' oli laiva, -Vaan siellä dogi tiedoksensa sai -Ett' yhten' oli gondolissa nähty -Lorenzo kera armaan Jessikansa. -Lisäksi vakuutti Antonio, ett'ei -He Bassanion kanssa laivall' olleet. - -SOLANIO. -En moista sekavimmaa ole nähnyt, -Niin hurjaa, outoa ja hajanaista, -Kuin kadulla tuon koiran juutalaisen: -"Mun tyttäreni! -- Rahani! -- Tyttäreni! -- -Kristityn kanssa! -- Kristi-rahani oi! -- -Laki ja oikeus! rahani! tyttäreni? -Yks säkki kultaa -- kaks -- ja leima päällä, -Ja kruunun kultaa, jotka tyttäreni -Varasti multa! Niin, ja hohtokivet! -Kaks kiveä, kaks kallist' ehta kiveä -Minulta vei hän! -- Oikeus! kiinni tyttö! -Mukana hällä kivet on ja rahat!"' - -SALARINO. -Ja kaikki pojat jäljessä ja huutain: -"Kiveni, tyttäreni, rahani!" - -SOLANIO. -Jos vaan Antonio määräpäivän muistais, -Hän muuten tuon saa maksaa. - -SALARINO. - Aivan niin. -Ma ranskalaista puhuttelin eilen; -Hän kertoi, että Englannin ja Ranskan -Väliseen raumaan meikäläinen laiva -On kallein lastinensa hukkunut. -Antoniot' aattelin, kun hän tuon kertoi, -Ja salaa toivoin, ett'ei ois se hänen. - -SOLANIO. -Parasta ilmoittaa se Antoniolle; -Äkisti ei vaan, ett' ei huolestuis hän. - -SALARINO. -Jalompaa ylimyst' ei päällä maan. -Näin kuin Bassanion hyvästi hän jätti: -Bassanio joutuun sanoi koittavansa -Takaisin; "älä", vastas hän, "mun tähten' -Äl' asioissas hätäile, Bassanio. -Vaan anna ajan kaikki kypsyttää; -Ja juutalaisen saama velkakirja -Se älköön häiritkö sun lempituumaas. -Iloinen ollos, koko mieles käännä -Kosintahan ja lemmen-osoituksiin -Semmoisiin kuin vaan sopivaksi katsot." -- -Näin sanoen ja kyynelsilmin kääntäin -Pois kasvonsa, hän takaa kätens' antoi -Ja tunteill' ihmeen hellillä nyt puisti -Bassanion kättä; niin he erosivat. - -SOLANIO. -Se mies hänt' yksin kiintää mailmaan, -Sen luulen. Käykäämme, hänt' etsikäämme, -Ja poistakaamme hänen synkkää mieltään -Huvilla jollakin. - -SALARINO. - Se tehkäämme. - - (Lähtevät.) - - -Yhdeksäs kohtaus. - - Belmont. Huone Portian kartanossa. - (Nerissa tulee palvelijan kanssa.) - -NERISSA. -Oi, joutuun, joutuun, syrjään vedä uudin: -Valansa Arragonin prinssi tehnyt -Jo on, ja heti vaalitoimeen saapuu. - - (Arragonin prinssi ja Portia tulevat, kumpikin seurueineen. - Torventoitotuksia.) - -PORTIA. -Niin, nähkääs, jalo prinssi, tuoss' on lippaat. -Jos valitsette sen, miss' olen minä, -Niin heti häämme vietämme; jos ette, -Niin, prinssi, täytyy teidän hiiskumatta -Ja suoraa päätä suoriuta täältä. - -ARRAGON. -Valani velvoittaa mua kolmeen ehtoon: -Ensiksi, etten kerro kellenkään, -Min lippaan valitsin ma; sitten, jos -Erehdyn vaaliss, etten kuuna päänä -Ma vaimoks pyydä tyttöä; ja vihdoin, -Jos onni minut valinnassa pettää, -Ett' oiti lähden pois ja jätän teidät. - -PORTIA. -Ne ehdot vannoo jokainen, ken tahtoo -Mun halvan edest' alttiiks jotain antaa. - -ARRAGON. -Nyt toimeen! Toiveheni täytä, onni! -- -Niin, kulta, hopea ja halpa lyijy. -"Ken valitseepi mun, saa alttiiks antaa kaikki." -Saat kauniimp' olla, jos kaikk' alttiiks annan. -No, entä kultalipas? Katsokaamme: -"Ken valitseepi mun, saa mitä moni toivoo." -Mitä moni toivoo? "Moni" tarkoittaapi -Kai hölmö-joukkoa, mi muotoon katsoo, -Sen tietäin vaan, min tyhmin silmin näkee; -Jok' ytimeen ei tunge, vaan, kuin pääsky, -Pesivi ilmaan, ulkopuolelle seinää, -Juur sattumuksen tielle ja sen valtaan. -En valitse ma mitä moni toivoo: -En tahdo halpaa joukkiota olla -Enk' yhtä mieltä raa'an lauman kanssa. -Sun luokses siis, hopeinen aarre-aitta! -Minulle kerran vielä nimes kerro: -"Ken valitseepi mun, saa mitä ansaitseepi." -Hyvästi lausuttu! Ken julkeneisi -Kavaltaa onnea ja arvoon koittaa, -Kell' ansion ei leimaa ole? Älköön -Kiivetkö ansioton arvoisuuteen. -Varoja, säätyä ja virkaa jos ei -Vilpillä saatais; kunniansa loiston -Omaaja jos sais ansiollaan ostaa, -Vois silloin moni paljaan päänsä peittää, -Ja moni käskijä jäis käskyläiseks; -Eroittuis silloin paljon moukka-roskaa -Pois arvon viljasta, ja monen arvo -Puhdistuis kuonasta ja ajan ruosteest' -Uudelleen kirkkaaksi. -- Mut valintaani! -"Ken valitseepi mun, saa mitä ansaitseepi." -Ma tahdon ansiota: -- avain tänne! -Het' auetkohon tuosta onneni! - - (Avaa hopealippaan.) - -PORTIA. -Liiaksi suuret hankkeet löydön suhteen. - -ARRAGON. -Mi tuossa! Vilkkusilmä narrin kuva! -Ja tarjoo mulle lipun! Luen sen. -Kuink' olet erilainen Portiaa -Ja ansioitani ja toivettani! -"Ken valitseepi mun, saa mitä ansaitseepi." -Muut' enkö ansaitse kuin narrinpään? -Se palkkaniko? ansioni kaikki? - -PORTIA. -Rikos ja tuomio on eri toimet -Ja vastaluontoiset. - -ARRAGON. - Mit' ompi tässä? - -(Lukee:) - - "Tuless' seitsemäss' on tää - Koiteltu, niin senkin pää, - Jot' ei lain voi eksyttää. - Monta varjo miellyttää, - Moisten osaks varjo jää. - Moni narri, tietäkää, - Hopeiss' on, niin myöskin tää. - Vaimo saakaa mistä vain, - Minä päänne olen ain', - Pois! ei teitä tarvis lain." - -Narrimman saan yhä näyn, -Kauemmin jos täällä käyn. -Yks narrin-pää oli tullessan', -Mut kahdella ma palajan. -Hyväst', armas! Pidän valan; -Nielen vait tuon harmi-palan. - - (Lähtee seurueineen.) - -PORTIA. -Valoa liki lens' se koi. -Varovat narrit! nuo kun valikoi. -Heilt' oma viisaus älyn viedä voi! - -NERISSA. -Ei ole vanha sananlasku väärä: -Niin hirsipuun kuin vaimon onni määrää. - -PORTIA. -Nerissa, eteen vedä uudin. - - (Palvelija tulee.) - -PALVELIJA. - Missä -On neiti? - -PORTIA. - Täällä; mitä tahtoo herra! - -PALVELIJA. -Tuoll' astui juuri maahan portin luona -Nuor venetialainen, joka tulee -Herransa lähestymist' ilmoittamaan, -Ja mielevät tuo tervehdykset hältä: -Pait monta sievää puoltosanaa, nähkääs, -Kalleita lahjoja. En ole vielä -Niin hauskaa lemmen-airutta ma nähnyt. -Niin kaunis huhtikuunkaan päiv' ei ole, -Kun armaan kesän tulon ilmoittaa se, -Kuin herrans' edell' on tuo sanantuoja. - -PORTIA. -No, taukoo jo, ma pyydän. Varon melkein -Ett' orpanakses sanot häntä kohta: -Niin ylistyksiin juhla-älys tuhlaat. -Nerissa, tule! nähdä haluan -Cupidon sievän sanansaattajan. - -NERISSA. -Bassanio, Herra Lempi! aavistaa. - - (Lähtevät.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Venetia. Katu. - (Solanio ja Salarino tulevat.) - -SOLANIO. -No, mitä uutta Rialtosta kuuluu? - -SALARINO. -No niin, hoetaanhan siellä yhä, että Antoniolta on kallislastinen laiva -hukkunut raumaan -- Goodwins sen nimi muistaakseni on, tuon vaarallisen -ja vahingollisen särkän, johon monen uhkean laivan luurangot ovat -haudatut, niinkuin Huhu kertoo, jos sen kielikellon sanoihin saa -luottaa. - -SOLANIO. -Soisin, että hän tässä kohden olisi yhtä tyhjänkielijä kuin mikä -inkiväärin nakertelija, joka naapurillensa uskottelee itkevänsä -kolmannen miehensä kuolemaa. Mutta pitkittä puheitta ja koukkuilematta -pakinan tasaisella tanterella -- totta on, että tuo hyvä Antonio, tuo -kunnon Antonio, -- oi, jos löytäisin sanan, kylläksi hyvän tekemään -seuraa hänen nimellensä! -- - -SALARINO. -No niin, mutta päätös. - -SOLANIO. -Häh? mitä sanot? -- No niin, päätös on se, että hän on hävittänyt laivan. - -SALARINO. -Soisin, että hänen häviönsä päättyisivät siihen. - -SOLANIO. -Jahka sanon amenen aikoinansa, ennenkuin piru hämmentää rukoukseni, -sillä tuossa hän lähestyy juutalaisen hahmossa. - - (Shylock tulee.) - -Mitä kuuluu, Shylock? Mitä uutta kauppamaailmasta? - -SHYLOCK. -Te tiesitte sen, ei kukaan, ei kukaan niin hyvin kuin te, että -tyttäreni oli lentänyt karkuun. - -SALARINO. -Se on tietty. Minä puolestani tunsin räätälin, joka siivet teki, joilla -hän lentoon lähti. - -SOLANIO. -Ja Shylock puolestaan tiesi että lintu oli lentovalmis; ja silloinhan -luonto kaikkia vaatii jättämään kantajansa. - -SHYLOCK. -Siitä saa hän kirouksen kantaa. - -SALARINO. -Aivan niin, jos piru tässä pannaan tuomariksi. - -SHYLOCK. -Oma lihani ja vereni noin hillitöntä! - -SOLANIO. -Hyi suas, vanha raato! Hillitönkö vielä sillä ijällä? - -SHYLOCK. -Sanon, että tyttäreni on minun lihaani ja vertani. - -SALARINO. -Sinun lihallas ja hänen lihallaan on eroitus suurempi kuin mustan puun -ja norsunluun välillä, ja teidän kumpaisenkin verellä enemmän eroitusta -kuin punaisen viinin ja renskan välillä. -- Vaan kuulkaa, tiedättenkö, -onko Antoniolta laiva hukkunut vai ei? - -SHYLOCK. -Siinä on mulla toinen ilkeä juttu: häverikki, tuhlari, joka tuskin -uskalsi päätänsä Rialtoon pistää; kerjäläinen, joka aina niin sileänä -kauppatorille ilmestyi. -- Varokoon velkaansa! Hän aina sanoi minua -koronkiskuriksi; -- varokoon velkaansa! Hän aina lainasi rahaa -kristillisestä rakkaudesta: -- varokoon velkaansa! - -SALARINO. -Jos hän menettää, olen varma ett'et hänen lihaansa ota: mihin se -kelpais? - -SHYLOCK. -Kalan syötiksi. Vaikk'ei se kenenkään vatsaa tyydyttäisikään, niin -tyydyttää se ainakin kostoani. Hän on minua häväissyt ja vienyt minulta -puolen miljoonan hyödyn, nauranut vahingoitani, pilkannut voittoani, -herjannut kansaani, ehkäissyt toimiani, laimentanut ystäviäni, -kiihoittanut vihamiehiäni; ja mistä syystä? Olen juutalainen. Eikö -juutalaisella ole silmiä? Eikö juutalaisella ole käsiä, raajoja, -jäseniä, aisteja, haluja, himoja? Eikö sama ruoka häntä ravitse, samat -aseet häntä vioita, samat taudit häntä etsi, samat rohdot häntä -paranna, sama talvi ja kesä häntä lämmitä ja vilusta kuin kristittyä? -Jos meitä pistätte, emmekö vuoda verta? Jos meitä kutkutatte, emmekö -naura? Jos meitä myrkytätte, emmekö kuole? Ja jos meille vääryyttä -teette, emmekö sitä kostaisi? Jos kaikessa muussa olemme teidän -kaltaiset, tahdomme tässäkin olla kaltaisenne. Jos juutalainen loukkaa -kristittyä, mitä on tämän ihmisrakkaus? Kostoa. Jos kristitty loukkaa -juutalaista, mitä hänen kärsivällisyytensä tulee olla kristityn -esimerkin mukaan? Kostoa, tietysti. Sitä ilkeyttä, minkä teiltä opin, -tahdon harjoittaa, ja kovalta ottaa, jos en oppi-isiäni voita. - - (Palvelija tulee.) - -PALVELIJA. -Hyvät herrat, Antonio, isäntäni, on kotona ja haluaisi puhutella teitä -kumpaakin. - -SALARINO. -Olemme häntä etsineet sieltä, täältä, kaikkialta. - -SOLANIO. -Tuossa tulee toinen samansukuinen; kolmatta mokomata ei ole helppo -löytää, jos ei piru itse juutalaiseksi muutu. - - (Salarino, Solanio ja palvelija lähtevät.) - - (Tubal tulee.) - -SHYLOCK. -No, Tubal, mitä Genuasta kuuluu? Oletko löytänyt tytärtäni? - -TUBAL. -Monessa paikassa kuulin hänestä puhuttavan, vaan häntä itseään en -voinut löytää. - -SHYLOCK. -Vai niin, vai niin, vai niin, vai niin! Timantti tiessään, joka maksoi -mulle kaksituhatta dukaattia Frankfurtissa. Nyt vasta kirous kansaamme -kohtaa; nyt sen vasta tunnen. Kakstuhatta dukaattia siinä, ja vielä -muita kalliita, kalliita hohtokiviä! -- Soisin, että tyttäreni makais -kuolleena tuossa maassa, hohtokivet korvissa! ruumisliinoissa tuossa -jalkojeni edessä ja timantit kirstussa! Eikö mitään tietoa niistä? -- -Niin, niin; -- enkä vielä tiedä, mitä etsiminen maksaa! Voi sentään, -- -vahinko toisen perästä! Noin paljon varkaan käteen ja noin paljon -varkaan etsimiseen; eikä mitään hyvitystä, ei mitään kostoa! Oi, kaikki -onnettomuudet minun harteilleni keräytyvät, kaikki huokaukset minä -huokaan, kaikki kyynelet minä vuodatan! - -TUBAL. -Kylläpä se onnettomuus muitakin kohtaa. Antoniolta, niinkuin Genuassa -kuulin. -- - -SHYLOCK. -Mitä, mitä, mitä? Onnettomuutta, onnettomuuttako? - -TUBAL. -On kolmimasto-laiva joutunut haaksirikkoon matkalla Tripolista. - -SHYLOCK. -Jumalan kiitos! Jumalan kiitos! -- Tottako? tottako? - -TUBAL. -Puhuttelin muutamia merimiehiä, jotka olivat haaksirikosta pelastuneet. - -SHYLOCK. -Kiitos, hyvä Tubal! -- Hyviä uutisia! hyviä uutisia? ha! ha! -- Missä? -Genuassa? - -TUBAL. -Genuassa tyttärenne, kuten kuulin, tuhlasi yhtenä yönä -kahdeksankymmentä dukaattia. - -SHYLOCK. -Tikarin sinä pistät rintaani. En koskaan enää saa kultaani nähdä. -Kahdeksankymmentä dukaattia yhdellä rupeamalla! Kahdeksankymmentä -dukaattia! - -TUBAL. -Seurassani kulki Venetiaan useita Antonion velkojia, jotka vannoivat, -ett'ei hänellä ole muuta edessä kuin perikato. - -SHYLOCK. -Sepä oikein hauskaa! Minä häntä kiusaan; minä häntä rääkkään! Sepä -hauskaa! - -TUBAL. -Yksi heistä näytti sormuksen, jonka oli tyttäreltänne saanut marakatin -hinnaksi. - -SHYLOCK. -Piru hänet periköön! Sinä rääkkäät minua, Tubal: se oli minun -turkoosini; sain sen Lealta, kun olin vielä naimaton. Sitä en olisi -vaihtanut metsän-täyteen marakatteja. - -TUBAL. -Mutta Antonio on varmaankin perikadon partaalla. - -SHYLOCK. -Niin, se on totta! se on varsin totta! Mene, Tubal, ja hanki mulle -ruununmies; tilaa hänet neljätoista päivää ennen aikaa. Minä häneltä -sydämen otan, jos hän laiminlyö maksupäivän; sillä kun hänestä olen -Venetiassa päässyt, niin voin harjoittaa mitä kauppaa tahdon. Mene, -Tubal, ja kohtaa minua synagogamme luona. Mene, Tubal hyvä! synagogamme -luona, Tubal! - - (Lähtevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Belmont. Huone Portian kartanossa. - (Bassanio, Portia, Gratiano, Nerissa ja seuralaisia tulee.) - -PORTIA. -Ma pyydän, viivytelkää koitostanne -Vaan päivää pari; jos ei luonna vaali, -Kadotan seuranne; siis kotvan viipy. -On ääni -- mut ei lemmen -- joka sanoo, -Ett' teit' en tahtois kadottaa; ja viha, -Sen tiedätten, ei siihen suuntaan neuvo. -Mut että ymmärtäisitte mua oikein, -- -Vaikk' aatteitaan ei tyttö saisi virkkaa, -- -Teit', ennen koitostanne, jonkun viikon -Pitäisin täällä. Valinnassa voisin -Teit' ohjata, mut silloin valani rikon; -Ja sit' en tee. Näin voitte kadottaa mun, -Ja silloin syntisesti toivoisin ma -Valani rikkoneeni. Häijyt silmät -Nuo hurmanneet mun on ja jakaneet mun: -Puol' ompi teidän, toinen puoli teidän -- -Mun, tarkoitin ma; mut jos mun, niin teidän, -Ja teidän kaikki näin! O, inhaa aikaa, -Jok' omistajalt' oikeuttaan kieltää! -Näin teidän, enkä teidän! -- Jos niin käy, -Kirottu olkoon onni, vaan en minä. -- -Ma liian pitkään haastan; näin vaan aikaa -Venyttää tahdon, estääkseni teitä -Valitsemasta. - -BASSANIO. - Valita mun suokaa; -Tää tila on, kuin piinapenkiss' oisin. - -PORTIA. -Kuin? Piinapenkissä? Siis tunnustakaa, -Mi kavallus näin piilee lemmessänne? - -BASSANIO. -Tuo epäluulon häijy kavallus vaan, -Mi lemmen onnest' epäilyksiin saa mun. -Niin sovussa on tuli lumen kanssa -Kuin kavalluksen kanssa lempeni. - -PORTIA. -Puhutten piinapenkilt', epäilen mä: -Pakosta siinä jotain haastaa täytyy. - -BASSANIO. -Luvatkaa henkeni, niin tunnustan. - -PORTIA. -Tunnusta, henkes lupaan. - -BASSANIO. - Lempes lupaa! -Siin' on mun kaikki tunnustukseni. -Oi, piinaa autuasta, piinaaja kun -Opettaa itse vapautuksen sanat! -- -Lipasten luokse nyt ja onnen koittoon. - - (Uudin vedetään syrjään lipasten edestä.) - -PORTIA. -No, tulkaa siis! Noist' yhdess' olen minä; -Mun löydätten, jos mua rakastatte. -- -Nerissa ja te muut, te syrjään käykää. -- -Soitanto soimahan, kun valitsee hän! -Näin, jos hän hukkaa, kuolee hän kuin joutsen -Ja sointuun raukee. Vertaus ett' oisi -Todempi, silmistäni virta tulkoon -Ja kuolinvuode hälle. Voittaa voi hän; -Ja mit' on silloin soitto? Silloin soitto -Kuin toitaus on, kun uskollinen kansa -Kuningast' äsken kruunattua suosii; -Tai niinkuin päivän koitoss' sulo-sävel, -Jok' uneksivan sulhon korvaan hiipii -Ja kutsuu häntä häihin. Nyt hän lähtee, -Yht' uljaana, mut mielin lempivämmin -Kuin nuori Alcides,[2] kun vapautti -Hän neitsyt-uhrin, jonka Troia parkuin -Tursaalle suoritti. Min' olen uhri, -Ja Troian vaimot nuo, jotk' itkusilmin -Käy katsomahan, kuinka koitos päättyy. -Mene Hercules! Sin' elä, niin min' elän! -Oi, tuskaa paljon enemmän kuin sulla, -Jok' ottelet, on taistelustas mulla! - -(Laulua sill'aikaa kuin Bassanio lipasten luona itsekseen miettii.) - -Laulu. - -1 Ääni. Mikä lemmen synnyttää? - Sydänkö se on vai pää? - Vastatkaa! - -2 Ääni. Lemmen alku silmist' on, - Saapi katseist' elannon, - Samaan kuolee kehtohon. - Hautakellot soimahan! - Minä alan: -- pling, plang, plang! - -Yhteen. Pling, plang, plang! - -BASSANIO. -Näin halvin puoli asiast' on muoto; -Mailmaa aina hurmaa kaunis pinta. -La'issa ei niin halpaa, inhaa riitaa, -Miss' ei suloisen kielen korulauseet -Pahuutta tyyni verhois. Uskonnoss' ei -Sit' erhetystä, jot' ei joku hurskas -Pyhittäis, raamatulla todistaisi, -Näin suloudella peittäin törkeyttä. -Ei pahetta niin tyhmää, jok' ei lainaa -Hyveeltä jotain ulkonaista kohtaa. -Monella pelkurilla, joll' on sydän -Kuin hiekkaporras hauras, leuass' sentään -On parta Herkuleen tai uljaan Marsin, -Vaikk' ompi maksa valkoinen kuin maito. -Nuo miehuuden vaan liian lainaa, sillä -Pelästyttääkseen. Kauneutta katso, -Niin näät sen painon jälkeen ostetuksi; -Ja se -- oi, luonnon ihmetyötä sentään! -- -Kepeimmäks tulee, joll' on raskain taakka. -Niin on nuo käärmeen-kierot kultakutrit, -Jotk' ilkamoiden tuulessa noin kirmaa, -Luullulla kauneudellaan, niinkuin tietty. -Useinkin toisen kallon kaunistusta, -Se pää, jonk' omat on ne, haudass' on. -Koreus näin vaan petollinen ranta -On vaarallisen meren; kaunis huntu, -Jok' Indian kaunotarta verhoo; muut' ei -Kuin teko-totuutta, joll' aika viekas -Viisaankin kietoo. Siis, sa korea kulta, -Sa kova Midaan ruoka,[3] sua en tahdo; -En sua myös, sa halpa, kalvas käyjä -Miehestä mieheen; vaan sä, laiha lyijy, -Jok' uhkaat pikemmin kuin mitään lupaat, -Halpuutes korukieltä kauniimp' on; -Sun valitsen, ja onneks olkohon! - -PORTIA. -Kuin tunteet muut nyt haihtuu: epäilykset, -Ja raskas synkkyys, tuskan väristykset -Ja kateuden karsasilmä valta! -Oi, lauhdu, lempi: innostustas malta! -Hillitse riemusi, sen tulvaa estä! -Autuutta liiaks tunnen: tät' en kestä; -Ilosta kuolen! - -BASSANIO. - Mit' on tässä? - (Avaa lyijyisen lippaan.) - Kuva -Ihanan Portian! Mikä puoli-jumal' -Osannut noin on? Liikkuuko nuo silmät? -Vai oman silmänikö välkkehessä -Vaan siltä näyttää? Huulet tuoss' on, henki -Suloinen eroittaa ne: hellät siskot -Eroittaa hellä salpa. Hiuksiin tuossa -Hämähäkin laill' on maalar' kultaverkon -Kutonut, joka miesten mielet kietoo -Kuin lukin seitti sääsken. Mut nuo silmät! -- -Kuin, näki hän ne tehdä? Kun tek' yhden, -Se eikö hältä molempia vienyt, -Näin jääden paripuoleks? Vaan sen verran -Kuin kiitokseni tuota kuvaa loukkaa -Sit' alentain, sen verran kuva tuo -Jää jälkeen esineestään. Tuoss' on lippu, -Se sisältää mun koko onneni. - -(Lukee) - - "Ket' ei näkö pettää voi, - Oikean se valikoi. - Onni teille osan soi, - Ottakaa mink' onni toi. - Osaanne jos tyydytten, - Ja löydätten siin' autuuden, - Kullan luo nyt käykäätten, - Pyytäin lempisuukkosen." - -Suloinen lippu! -- Siis, jos ette estä: - (suutelee Portiaa.) -Näin otan ma ja annan määräyksestä. -Kuin mies, mi voittosill' on toisen kanssa, -Ja kansan mielen luulee voittavansa, -Ja riemuhuudon kuulee yleisen, -Hurmaantuu, tuijottaapi epäillen. -Tuo kiitos onko aiottua hällen, -- -Niin minäkin täss' seison epäellen, -Kaikk' onko totta, kunnes teiltä varmaan -Todisteen saan, te kolmin kerroin armaan'. - -PORTIA. -Sellainen olen, kuin mun tässä näette. -Vaikk' itse puolestani toiveissani -En tahtois turhan vaativainen olla, -Niin kolminkerroin kaksinkymmenesti -Parempi teidän vuoks tok' olla soisin, -Ja tuhat kertaa ihanaisempi -Ja satatuhat kertaa rikkahampi. -Vaan täysi arvolt' ollakseni teille, -Ma avuiss', ehdoissa ja kauneudessa -En vertaistani sois. Mut koko arvon' -On tyhjän arvo: kaikkiansa vaan -Opiton, kokematon tyttö-raiska, -Siin' onnellinen, ett'ei liian vanha -Lie oppimaan; siin' onnellisemp' ehkä, -Ett' ei niin tuhma, ett'ei oppiin taivu; -Mut onnellisin siinä, että nöyräst' -Antautuu alttiiks teidän johdollenne, -Herransa, valtiaan ja kuninkaansa. -Minä ja omani on tullut teiksi -Ja teidän omaks. Haltija ma olin -Tän kauniin talon, palvelijaini herra -Ja oma ruhtinaani; nyt, niin, nyt -Ma itse, taloni ja palvelijani -On teidän: ne tuon sormuksen kanss' annan; -Jos hukkaatten tai pois sen lahjoitatte, -Katoa ennustaa se lemmellenne, -Ja antaa mulle syytä kanteen nostoon. - -BASSANIO. -Oletten multa sanat vienyt, neiti: -Vereni nyt vaan suonissani puhuu; -Ja sielussan' on sekasorto moinen, -Kuin rakkaan prinssin kauniin puheen jälkeen -Sohina mieltyneessä rahvaass' on: -Siin' eri äänet hurjaan sekameluun -Toisiinsa yhtyy, ja vaan riemu kuuluu -Hillitty väliin, väliin hillitön. -Mut sormus tuo jos tuosta sormest' erii, -Niin täältä erii henki myös: oi, silloin -Sanokaa suoraan: Bassanio on kuollut. - -NERISSA. -Nyt, herrani, ja neitini, nyt meidin, -Jotk' onnistuvan näimme toivehenne, -On vuoro huutaa: onneks olkoon! onneks! - -GRATIANO. -Bassanio ja te, jalo neiti, teille -Ma kaiken toivomanne ilon toivon, -Sill' ette varmaan mitään toivo multa. -Ja koska lemmenliittoanne näillä -Kai viettää aiotten, niin pyydän minä -Samassa myöskin vihityksi tulla. - -BASSANIO. -Kyll', aivan kernaasti, kun vaan saat vaimon. - -GRATIANO. -Ma teitä kiitän: sen te hankitten jo. -Mun silmän' yhtä virkku on kuin teidän: -Te neidin näitte, piikatytön minä; -Te lemmitte, mä lemmin; viipy, nähkääs, -Ei mulle sovi enempää kuin teille. -Lippaista tuolla riippui teidän onni, -Niin myöskin minun, sattumalta kyllä. -Kun hiki päässä kosin, näet, ja vannoin, -Siks että lemmenvalat kidan kuivi, -Vakuudeks, -- lupaus jos vakuutt' antaa, -- -Tält' ihanalta vastalemmestänsä -Ma lupauksen sain, jos onni ensin -Emäntää suosis. - -PORTIA. - Tottako, Nerissa? - -NERISSA. -Niin, neiti, jos vaan suostutten te siihen. - -BASSANIO. -Gratiano, onko aikomukses tosi? - -GRATIANO. -On, herra, toden tosi. - -BASSANIO. -On häänne kunniaksi juhlallemme. - -GRATIANO. -Jos panisimme heidän kanssaan tuhat puntaa -vetoa ensimmäisestä pojasta. - -NERISSA. -Mitä, jos tappaisimme? - -GRATIANO. -Ei, se ei laita leikkiä; se veto ei lyö leiville. -- -Ken tuossa on? Lorenzo pakanoineen? -Ja maanmies, vanha ystävä Salerio? - - (Lorenzo, Jessika ja Salerio tulevat.) - -Lorenzo ja Salerio, tervetulleet, -Jos nuorell' arvollani tääll' on valtaa -Sanoa tervetulleeks. -- Luvallanne, -Ihana Portia, tervetulleiks sanon -Maanmiehet, ystäväni. - -PORTIA. - Samoin minä: -Tuhansin tervetulleet! - -LORENZO. - Kiitos teille. -- -Mut, hyvä herra, mitä minuun tulee, -Ei aikeen' ollut täällä teitä nähdä; -Vaan tiellä kun Salerion kohtasin, -Hän mua vaati, vastoin kieltoani, -Seuraamaan häntä tänne. - -SALERIO. - Sen ma tein, -Ja syystäkin. -- Antonio suosioonne -Sulkeutuu. - - (Antaa Bassaniolle kirjeen.) - -BASSANIO. -Ennenkuin tän kirjeen avaan, -Te kertokaa, kuin voi hyv' ystäväni. - -SALERIO. -Ei pahasti, jos mieli ei lie sairas; -Ei hyvin, jos ei mieli hyvä. Kirje -Ilmaisee hänen tilansa. - - (Bassanio lukee kirjettä.) - -GRATIANO. - Nerissa, -No, sano tervetulleeks vieras tuolla. -- -Salerio, terve! Mitä uutta kuuluu? -Kuin voi Antonio, kaupparuhtinaamme? -Hän varmaan onnestamme iloitseepi: -Me taljan voitimme kuin muinoin Jason. - -SALERIO. -Jos taljan voittaisitte, min hän hukkas! - -PORTIA. -Tuo kirje sisältääpi jotain julmaa: -Bassanion poskilta se punan vie. -Hyv' ystävä on kuollut, mikään muu -Ei mailmassa lujan miehen mieltä -Noin muuttaa voi. Kuin? Vielä pahempaa? -Bassanio, minä puolet olen teistä, -Ja mulle pitää puolet kaikesta. -Mi tuossa kirjeess' on. - -BASSANIO. - Oi, rakas Portia, -Täss' sanaa pari ilkeint' on, kuin koskaan -On paperia tahrannut. Oi, neiti, -Kun lempen' ensin tunnustin ma teille, -Niin lausuin, että rikkauteni kaikki -Juoks' suonissani, -- ylimys' ett' olin. -Ja totta oli se, mut, armas neiti, -Nyt saatte nähdä että kehuin liiaks, -Kun tyhjäks itsen' arvasin. Kun virkoin, -Ett' olin tyhjä, ois mun tullut virkkaa, -Ett' tyhjää tyhjemp' olen: itse, nähkääs, -Ma velkaan jouduin kunnon ystävälle. -Ja hänet velkaan saatoin pahimmalle -Viholliselleen. Täss' on kirje, neiti; -Tuo paper' on kuin ystäväni ruumis: -Jokainen sana ammoittava haava, -Jost' uhkuu sydänveret. -- Tottako? -Kaikk' onko mennyt? Menestyst' ei missään? -Ei Lissaboniss', Indiass', Afrikassa, -Tripoliss', Englannissa, Meksikossa? -Kareista, noista kaupan hirmuist', ehjän' -Ei ykskään laiva päässyt siis? - -SALERIO. - Ei ykskään. -Lisäksi näyttää että, jos häll' oiskin -Rahoja juutalaiselle nyt maksaa, -Tuo niist' ei huolis. Min' en ole nähnyt -Olennon, jolla ihmismuoto on, -Niin ahnehtivan toisen turmiota. -Hän aamuin kiusaa dogia ja öisin, -Ja valtakunnan vapautta vainoo, -Jos oikeutt' ei saa hän. Kauppamiestä -Kakskymment', arvokkaimmat senaattorit -Ja dogi itse hänt' on lepytellyt, -Mut häijyn juonikkaana hän vaan änkää; -Oikeuttaan, sakkojaan ja velkomistaan. - -JESSIKA. -Kun koton' olin, muistan kuin hän vannoi, -Maanmiesten Tubalin ja Chusin kuullen, -Ett' ennen hän Antonion lihan tahtoo -Kuin kaksinkymmenittäin velan määrän. -Jos laki, arvo, valta sit' ei estä, -Pahasti varmaan käy Antonio-raukan. - -PORTIA. -Rakasko ystävä noin hädäss' on? - -BASSANIO. -Niin, rakkain ystäväni, lempein mies, -Ja väsymättömin ja alttiin henki, -Miss' apua on tarvis; mies, joll' on -Enemmän vanhan Rooman kuntoisuutta -Kuin kellään, jok' Italian ilmaa henkii. - -PORTIA. -Kuin suur' on velka? - -BASSANIO. - Minun puolestani -Kolmetuhat dukaattia. - -PORTIA. - Eikö muuta? -Kuustuhat antakaa, ja velka rikki. -Kuustuhat kaksin, kolmin kertokaatte, -Ennenkuin sellaiselta ystävältä -Bassanion tähden hiustakaan saa taittaa. -Mut ensin kirkkoon, saadaksenne vaimon; -Venetiaan sitten ystävänne luokse: -Milloinkaan Portian vieress' ette maata -Saa miellä häirityllä. Kultaa saatte; -Vaikk' kahteenkymmeneen noin turhaan velkaan. -Se maksakaa; Antonio tänne tuokaa; -Sill' aikaa elämme Nerissan kanssa -Kuin tyttöset ja lesket. Joutukaatte! -Hääpäivänänne lähteä te saatte. -Palatkaa veikkoinenne ilomiellä; -Jos kalliskin, sit' armaamp' ootte vielä. -- -Mut ystävänne kirjeen kuulla soisin. - -BASSANIO (lukee). -"Bassanio hyvä, laivani ovat kaikki hukkuneet, velkojani rupeavat -julmiksi, varani ovat tyhjissä, velka juutalaiselle on maksettava; ja -koska minun on mahdoton jäädä eloon, jos sen maksan, niin ovat siten -kaikki tilit välillämme selvät, jos vaan saisin teitä kuollessani -nähdä. Menetelkää kuitenkin mielenne mukaan: jos ei ystävyytenne -kehoita teitä tulemaan, älköön sitä kirjeenikään tehkö." - -PORTIA. -Oi, matkaan, armas; jääkööt kaikki toimet. - -BASSANIO. -Ma riennän, armaan lupanne kun sain; -Vaan kunnes jälleen palajan, ei mulla -Saa vuode viivyttäjän' olla lain, -Ei lepo meidän välillemme tulla. - - (Lähtevät.) -P& - - -Kolmas kohtaus. - - Venetia. Katu. - (Shylock, Solanio, Antonio ja vanginvartija tulevat.) - -SHYLOCK. -Mies, katso häntä! -- Armost' älä virka! -- -Tuo narri hän se lainoj' antaa ilman. -- -Mies, katso häntä! - -ANTONIO. - Kuule, hyvä Shylock! - -SHYLOCK. -Ma sakon tahdon, sakon, kuuletko sa! -Ma valan vannoin, että sakon tahdon. -Mua haukuit koiraks, kun ei ollut syytä; -Nyt olen koira: varo hampaitani. -Ma dogilt' oikeutta tahdon. -- Ihme, -Kuink' olet, kehno vartija, niin houkko, -Ett' ulos häntä vaatiessaan lasket. - -ANTONIO. -Oi, minä pyydän, kuule mitä sanon! - -SHYLOCK. -Ma sakon tahdon; en sua kuulla tahdo. -Ma sakon tahdon; pidä suusi siis. -En ole veltto, tihrusilmä narri, -Mi heltyin päätään nyökyttää ja huokaa -Ja kristittyjen rukouksiin myöntyy. -Pois tieltä! Pidä suus! Ma sakon tahdon. - - (Lähtee.) - -SOLANIO. -Tuo tunnottomin koira, mikä koskaan -Elänyt ihmisiss' on. - -ANTONIO. - Menköön matkaan! -Hänt' enää, turhaan rukoillen, en seuraa. -Hän henkeäni väijyy; syyn ma tiedän: -Pelastin monen hänen kynsistänsä, -Ajoissa kun vaan hädän tietää sain; -Sen vuoks hän mua vihaa. - -SOLANIO. - Dogi varmaan -Ei koskaan myönny moiseen maksuehtoon. - -ANTONIO. -Lain järjestyst' ei dogi muuttaa voi. -Jos muukalaisten mukavuudet meillä -Venetiassa täällä kiellettäisi, -Niin oikeutemme saisi huonon maineen, -Ja kaupunkimme vaurauden ja kaupan -Maan kaikki kansat määrää. -- Lähtekäämme; -Nää vahingot ja huolet niin mua kalvaa, -Ett' tuskin lihanaulaa huomen' antaa -Voin veri-velkojallen. -- Tule, mies. -- -Suo Jumal', että Bassanio itse -Velkansa maksun näkis, muust' en huolis! - - (Lähtevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Belmont. Huone Portian kartanossa. - (Portia, Nerissa, Lorenzo, Jessika ja Balthasar tulevat.) - -LORENZO. -Teill', -- itse kuultenne sen sanon, rouva, -- -On jumalallisesta ystävyydest' -Ylevä, puhdas tunne; sen siit' arvaa. -Kun kestätte näin eron miehestänne. -Mut jospa vaan te tietäisitte, rouva, -Kenelle tämän kunnian te suotte. -Kuin kelpo ylimystä autatten, -Kuin kallist' ystävätä miehellenne, -Kopeemmaks tulisitte työstänne, -Kuin tavaks tullut hyvyytenne vaatis. - -PORTIA. -En koskaan katunut ma hyvää työtä, -En nytkään kadu; sillä kumppaneilla, -Jotk' yhdess' aikans' elävät ja joita -Yks ystävyyden side yhteen liittää, -Epäilemätt' on sopusuhtaa myöskin -Näössä, tavoissa ja miel'alassa; -Jok' uskomaan mun saapi ett' Antonio, -Kun puolisoni helma-ystäv' on hän, -Myös hänen näköään on. Jos niin ompi, -Kuin pieni eikö hinta, minkä käytän -Pelastaakseni sydämeni kuvan -Käsistä pirullisen julmurin! -Vaan tämä milt'ei omaa kiitost' ole; -Siis siit' ei enempää. Nyt toiseen juttuun. -- -Lorenzo, teidän haltuunne nyt heitän -Taloni isännyyden sekä hoidon, -Siks kunnes palaa mieheni. Ma itse -Taivaalle salaisen tein lupauksen, -Rukouksissa ja mietteiss' elääkseni, -Ja ilman muuta seuraa kuin Nerissan, -Siks kunnes palajavat puolisomme. -Kaks penikulmaa täst' on luostari: -Siell' aiomme me viipyä. Ma pyydän, -Älkäätte kieltäykö tehtävästä, -Jonk' ystävyyteni ja täytymys -Näin teille määrää. - -LORENZO. - Mielist' aivan, rouva: -Ma teidän armaat käskyt kaikki täytän. - -PORTIA. -Väkeni aikomukseni jo tuntee, -Ja tunnustavat Jessikan ja teidän -Bassanion ja minun sijaiseksi. -Hyvästi siis, siks kunnes tavataan. - -LORENZO. -Miel' olkoon raitis, aika teillä hauska! - -JESSIKA. -Sydämen kaikki toiveet teille toivon. - -PORTIA. -Ma kiitän toivomastanne ja toivon -Juur samaa teille. Hyväst', Jessika! - - (Jessika ja Lorenzo lähtevät.) - -No, Balthasar, -Sun uskolliseks kelpo mieheks tunnen; -Niin ollos aina. Ota kirje tuo, -Ja koita kaikin miehen voimin rientää -Nyt Paduaan; tuo anna langolleni, -Bellario tohtorille omaan käteen; -Ja kirjat, vaatteet, jotka hältä saat -Sa tuo, niin nopeaan kuin aatos lentää, -Yleiseen lossipaikkaan, josta tie -Venetiaan käy. Äl' aikaa haasteluihin -Nyt tuhlaa; mene vaan; sua varron siellä. - -BALTHASAR. -Niin joutuun, kuin vaan voin, ma riennän, rouva. - - (Lähtee.) - -PORTIA. -Nerissa, kuules! päässä mull' on juoni, -Jot' et sa arvaa: miehemme me näämme -Äkisti aivan. - -NERISSA. - Näkeekö he meitä? - -PORTIA. -Näkevät, mutta puvuss' semmoisissa, -Ett' olevan meill' arvelevat sitä, -Jot' olemme juur vailla. Vedon lyön ma, -Kun nuoriks miehiksi nyt pukeumme, -Ett' olen minä molemmista sievin, -Ja miekkaa käytän ryhdill' uljaammalla, -Ja puhun sorahtain kuin miehen ijäss' -Oleva poika; kaks teen sipsutusta -Mies-askeleeksi; tappeluista haastan -Kuin hienot keikkaherrat; valan valheen, -Kuink' etsi lempeäni sievät naiset, -Mut sairastuivat, kuolivat, kun kielsin. -En voinut sitä auttaa; -- kaduin sitten, -Ja soisin, ett'en tappanut heit' oisi. -Näin kymmenittäin pikku-valheita -Ma kerron, jotta vannotahan, että -Vuos' sitten jätin koulun. Päässä mull' on -Tuhannen pientä keikkaherran juonta, -Joit' aion käyttää. - -NERISSA. -Kuin? miehiäkö jäljitellä? - -PORTIA. - Hyi suas! -Vaikk' olis joku häijy kuulemassa! -Vaan tule, koko juonen sulle kerron -Ma vaunuissani, jotka meitä vartoo -Jo puiston veräjällä. Riennä, lennä! -Kakskymmentä on penikulmaa mennä. - - (Lähtevät.) - - -Viides kohtaus. - - Sama paikka. Puisto. - (Lancelot ja Jessika tulevat.) - -LANCELOT. -Toden totta; sillä, nähkääs, isäin pahoista töistä saavat lapset -kärsiä; sentähden pelkään ma teitä, uskokaa pois. Olen aina ollut -suorasukainen teitä kohtaan ja niin sanon nytkin mieliluuloni asiasta: -olkaa siis hyvällä mielellä, sillä todellakin luulen, että joudutte -kadotukseen. On vaan yksi toivo, josta voi teille apua olla, ja sekin -on vaan jonkinlainen äpärä-toivo. - -JESSIKA. -Mikä se toivo on, sano. - -LANCELOT. -He niin, voitte vissillä tavalla toivoa, ettei isänne olekaan isänne, -ett'ette olekaan juutalaisen tytär. - -JESSIKA. -Sepä, totta maar, olisi jonkinlaista äpärä-toivoa: näin saisin äitini -pahoista töistä kärsiä. - -LANCELOT. -Niin kyllä pelkäänkin, että joudutte sekä isän että äidin puolesta -kadotukseen. Jos vieron isäänne, Scyllaa, niin joudun äitiinne, -Charybdiin. Niin, te olette kummaltakin puolen hukassa. - -JESSIKA. -Saan pelastuksen mieheni kautta; hän on minut kristityksi tehnyt. - -LANCELOT. -Se oli, todellakin, hyvin pahasti tehty: meitä on muutenkin jo -tarpeeksi kristityitä, juuri niin paljon, kuin hyvällöisesti voi yhteen -sopia. Tämä kristittyjen teko kohottaa vaan sikojen hintaa: jos kaikki -rupeamme sianlihan syöjiksi, niin kohta emme enää saa rahallakaan -paistiimme rasvaa. - -JESSIKA. -Kerron miehelleni mitä sanoitte; tuossa hän tulee. - - (Lorenzo tulee.) - -LORENZO. -Rupean vähitellen luulemaan sua, Lancelot, kun noin vaimoani nurkkaan -vedät. - -JESSIKA. -Ei, Lorenzo, ei mitään pelättävää: minun ja Lancelot'in väli on aivan -rikkunut. Hän sanoo minulle vasten silmiä, ett'en saa armoa taivaassa -siitä syystä, että olen juutalaisen tytär; ja sanoo, että te ette ole -hyvä yhteiskunnan jäsen, kun kääntämällä juutalaisia kristityiksi -kohotatte sianlihan hintaa. - -LORENZO. -Siitä voin minä paremmin vastata yhteiskunnan edessä kuin sinä tuon -mustalaistytön kohottamisesta: hän on tullut kohtuulliseksi sinun -kauttasi. - -LANCELOT. -Sehän vaan on kohtuullista, että mustalainen on kohtuulliseksi tullut; -vaikka kohta kunnialliselta vaimolta olisi sopinut vaatia enemmän -kohtuutta. - -LORENZO. -Kaikki narrit tässä sanoja suolii! Luulenpa, että kohta paras sukkeluus -on olla vaiti, ja puheliaisuus ainoastaan papukaijoissa kehuttavaa. -- -Mene sisään, ja toimita kaikki valmiiksi päivällistä varten. - -LANCELOT. -Se on jo tehty, herra: kaikkien vatsat ovat valmiit. - -LORENZO. -Herra Jumala, sitä sananseulojaa! Toimita sitten ruoka valmiiksi. - -LANCELOT. -Sekin on tehty; mutta lautaset pöytään, sanokaa niin. - -LORENZO. -No, vieläkö siinä lautailet? - -LANCELOT. -Minäkö? En, herra, niin törkeä en ole. - -LORENZO. -Kuitenkin yhä loruelet. Aiotko tuoda koko äly-aittasi yht'aikaa -näkyville? Pyydän, että ymmärrät suoran miehen suorat sanat: laita -pöytä katetuksi ja ruoka eteen, sitten tulemme me syömään. - -LANCELOT. -Pöytä kyllä tulee eteen ja ruoka katetuksi, vaan mitä syömiseenne -tulee, tehkää miten haluttaa ja maistaa. - - (Lähtee.) - -LORENZO. -Voi, pyhä äly, kuin hän pieksee kieltä! -Se narri kokkapuheit' armeijoittain -On muistiins' ajanut; ja monen narrin -Ylemmän' asemalla tunnen, joka -Noin myöskin konstailee ja kompin vuoksi -Pääseikan hylkää. -- Jessika, kuin voit sa? -Ja nyt, hyv' armas, sano ajatukses: -Kuin miellyttää sua Bassanion vaimo? - -JESSIKA. -Verrattomasti! Sangen hyvä olis, -Ett' eläis nuhteettomasti Bassanio; -Näät, vaimona kun häll' on moinen aarre, -Maan päällä hän jo taivaan ilon löytää; -Ja jos sit' ei hän löydä päällä maan, -Ei taivaasen hän koskaan saisi päästä. -Kaks jumalata taivaallisen vedon -Jos lyö, ja voitton' on maan naista kaksi, -Ja Portia toinen, pitää jotain lisää -Toiselle panna, sillä maassa kurjass' -Ei ole hänen moistaan. - -LORENZO. - Moinen miespä -Juur' olen minä, kuin on vaimo hän. - -JESSIKA. -Kysypäs myös, mik' ajatus on mulla. - -LORENZO. -Sen heti teen; mut ensin ruoalle. - -JESSIKA. -Sua tahdon kiittää, kun se vielä maistaa. - -LORENZO. -Ei, säästäkäämme ruokajutuks tuo; -Jos mitä silloin pakiset, muun kanssa -Ma nielen sen. - -JESSIKA. - No, kyllä minä kiitän. - - (Lähtevät.) - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Venetia. Keräjäsali. - - (Dogi, Senaattorit, Antonio, Bassanio, Gratiano, - Salarino, Solanio ja muita tulee.) - -DOGI. -No, onko Antonio täällä? - -ANTONIO. -On, herra dogi; mitä käskette? - -DOGI. -Sua surkuttelen: vastustaja sulla -Kov' on kuin kivi, peto luonnoton, -Säälille kuuro, tunnon kipinää ei -Povessa hällä. - -ANTONIO. - Paljon vaivaa teillä -On ollut, kuulen ma, hänt' estääksenne -Julmuudestaan. Mut kosk' on paatunut hän, -Ja hänen juonistaan lain keinot mitkään -Ei pelastaa mua voi, niin vimmaa vastaan -Asetan kärsimyksen, tyynin mielin -Varustettuna olen kestämään -Pahinta kostoa ja hirmuisuutta. - -DOGI. -Oikeuteen juutalainen käskekää. - -SOLANIO. -Hän ovell' oottaa. Hän jo tulee. - - (Shylock tulee.) - -DOGI. - Tilaa! -Asettukoon hän etenemme. -- Shylock, -Maailma arvelee, ja niin myös minä, -Ett' ilkeyttä teeskelet sa vainen -Siks, kunnes tosi tulee; silloin, luullaan, -Meit' ihmetytät laupeudellasi -Enemmän kuin nyt teko-julmuudellas. -Sen sijaan että sakkosi nyt kiskot, -Köyhästä kauppiaasta naulan lihaa, -Et silloin yksin velkomustas heitä, -Vaan ihmisyydestä ja rakkaudesta -Myös pääomasta puolet anteeks annat, -Näin luoden säälin katseen vahinkoihin, -Joit' on hän saanut kantaakseen ja jotka -Masentaa voivat kaupparuhtinaankin -Ja hänen tilaans' säälimähän saada -Piikovat sydämet ja vaskirinnat, -Tataarit, Turkit raa'at, joiss' ei koskaan -Hellempi tunto ole voimaan päässyt. -Jaloa vastaust' odotamme kaikki. - -SHYLOCK. -Ma ilmaissut jo olen aikeheni, -Ja pyhään sabbattiimme vannonut, -Ett' tahdon sakon, johon mull' on oikeus. -Jos kiellätten sen, silloin vaarass' ompi -Venetian etuudet ja vapaus. -Te kysytten, miks ennen naulan haaskaa -Kuin kolmetuhat dukaattia otan? -En siihen vastaa mitään, sanon vaan: -Mua huvittaa se; riittääkö se vastaus? -Kuin? Kodissa jos häiritsee mua hiiri -Ja kolmetuhat dukaattia käytän -Sen myrkytykseen? Riittääkö jo vastaus? -Ei kaikki kärsi sikaa, joka röhkii; -Käy moni hulluks nähdessänsä kissan; -Ja toiset taas ei pidättää voi vettään, -Kun säkkipilli uikuttaa; näet, luonto -Himojen herra, ohjaa niitä sinne, -Kuin halu on tai inho. Siinä vastaus. -Niin kuin ei järkevää voi syytä antaa, -Miks tuo ei röhkivätä sikaa kärsi, -Tuo viatonta, hyödyllistä kissaa, -Tuo säkkipilli-pahaa, joutumatta -Niin häpeillensä välttämättömästi, -Ett', itse vaivattuna, muita vaivaa; -Niin min' en myös syyt' antaa voi, en tahdo, -Muut' en kuin sala-vihan, vissin inhon, -Miks Antoniota kohtaan jutun nostan, -Joss' itse tappaan. Riittääkö nyt vastaus? - -BASSANIO. -Mies tunnoton, ei riitä vastaukses -Puolustamahan julmaa menetystäs. - -SHYLOCK. -Sun mielikseskö vastata mun tulis? - -BASSANIO. -Pitääkö tappaa, jot' ei rakasta? - -SHYLOCK. -Ken sit' ei tappaa tahdo, jota vihaa? - -BASSANIO. -Ei vihaa ole joka loukkaus. - -SHYLOCK. -Kuin? Kahdestiko annat käärmeen pistää? - -ANTONIO. -Te puhutte nyt juutalaisen kanssa. -Niin hyvin voitte tuonne rantaan mennä -Ja meren ärjyt lepoon käskeä; -Tilille yhtä hyvin suden viedä, -Kun uuhen vuonan määkyä se antaa; -Evätä yhtä hyvin vuoren hongat -Humisemasta, päätään puistamasta, -Kun taivaan myrskyt niitä järkäyttää; -Niin, mitä kovint' yhtä hyvin tehdä -Kuin pehmittää (mit' onkaan kovempaa?) -Sydäntä juutalaisen. -- Siis, ma pyydän, -Ei mitään tarjoust', ei koitost' enää, -Vaan lyhykäisesti, mun tuomioni -Ja juutalaisen tahtons' saada suokaa. - -BASSANIO. -Kolmesta tuhannesta kuusi saat. - -SHYLOCK. -Vaikk' ois jokainen kuusituhantinen -Kuus-osainen, ja dukaatti jok' osa, -En niistä huolis; sakkoni ma tahdon. - -DOGI. -Kuin toivot armoa, kun sit' et anna? - -SHYLOCK. -Min laki mulle voi, kun en tee väärin? -Teill' ompi täällä monta osto-orjaa, -Joit' aasin, koiran, muulin tavalla -Alhaisiin orjantöihin käytätten te, -Kosk' olette ne ostaneet. Jos sanon: -Vapauttakaa ne, vävyiksenne tehkää! -Miks he kuin juhdat hikoo? vuode hieno, -Kuin teill' on, suokaa heille, samat herkut -Suun virkistykseks. Orjat, vastaatten te, -On meidän omat. -- Samoin vastaan minä: -Se lihanaula, jonka vaadin hältä, -On kalliist' ostettu, on mun, sen tahdon. -Jos kiellätte te sen, hyi lakianne! -Venetian oikeudell' ei mitään voimaa. -Odotan tuomiota; saanko? mitä? - -DOGI. -Istunnon lykkäämiseen mull' on valta. -Jos eräs opintohtori Bellario, -Jot' olen välimieheks haettanna, -Ei tänne saavu. - -SALARINO. - Herra dogi, ulkon' -On airut, äsken Paduasta tullut, -Hänellä kirjeitä on tohtorilta. - -DOGI. -Tuo tänne kirjeet, käske sisään airut. - -BASSANIO. -Antonio, rohkeutt'! ole iloinen! -Lihani, vereni ja luuni, kaikki -Saa juutalainen, ennen kuin mun tähten' -Sinusta verta tilkkaakaan saa vuotaa. - -ANTONIO. -Ma saastutettu oinas karjass' olen. -Sopivin teuraaks. Heikoin hedelmä -Puust' ensin maahan putoo, niin myös minä. -Bassanio, parasta on sinun elää -Ja piirtää mulle hautakirjoitus. - - (Nerissa tulee, puettuna asianajajan kirjuriksi.) - -DOGI. -Bellarion luota, Paduasta? - -NERISSA. - Niin, -Kummastakin. Bellarion tervehdys. - - (Antaa kirjeen.) - -BASSANIO. -Miks hiot veistäsi niin ahkerasti? - -SHYLOCK. -Häverikistä tuosta sakon leikkaan. - -GRATIANO. -Teroita henkees veistäs, älä kenkääs, -Pakana tunnoton: ei mikään rauta, -Ei mestaajankaan kirves ole puoleks -Niin pureva kuin sinun tuima kiukkus. -Sinuhun eikö rukouskaan pysty? - -SHYLOCK. -Ei mikään, minkä sinun älys keksis. - -GRATIANO. -O, kirottu sa sydämetön koira! -Kirottu oikeus, kun sun elää antaa! -- -Sa melkein horjumaan saat uskoni -Ja saatat minut Pythagoraan luuloon, -Ett' ihmisiin eläinten sielut muuttaa. -Sun koiransielus sudessa on ollut, -Jok', ihmismurhan tähden hirtettynä, -Henkensä julman hirsipuusta ryösti, -Ja kun sa häijyn emäs kohduss' olit, -Lähetti sinuun sen: niin susimaiset, -Veriset, ahnaat, nälkäiset on himos. - -SHYLOCK. -Jos et vie kirjastani sinettiä, -Niin keuhkosi vaan pilaat kirkunallas. -Paranna järkes, hyvä laps, se muuten -Rapistuu aivan. Oikeutta vaadin! - -DOGI. -Bellario tässä suosittelee meille -Erästä nuorta opintohtoria. -- -Miss' on hän? - -NERISSA. - Tässä ihan vieressä -Hän vartoo lupaa, saako sisään tulla. - -DOGI. -Mielisti aivan. -- Pari, kolme teistä -Saatelkoon häntä kohteliaasti tänne. -Bellarion kirjettä sill'aikaa kuulkaa. - - (Eräs kirjuri lukee:) - -"Korkea-arvoinen herra, täten teen teille tiettäväksi, että saadessani -kirjeenne olin kovin sairas. Mutta samalla hetkellä, jolloin -sanansaattajanne tuli, oli ystävällisillä tervehdyksillä luonani eräs -nuori tohtori Roomasta, Balthasar niminen. Minä tein hänelle selvän -juutalaisen ja kauppias Antonion välisestä riitajutusta. Selailimme -yhdessä monta kirjaa. Hän tuntee minun mielipiteeni, jonka hän, omalla -opillansa korjattuna, (jonka laajuutta en saata tarpeeksi kiittää,) -kehoituksestani nyt tuo mukanansa, täyttäen näin minun sijassani teidän -arvoisan pyyntönne. Pyydän, ettei puuttuvaisuus hänen ijässänsä olisi -esteenä puuttuvaiseen kunnioitukseen, sillä en koskaan ole nähnyt niin -nuoressa ruumiissa niin vanhaa päätä. Suljen hänet teidän arvoisaan -suosioonne; koetuksenne parhaan kiitoslauseen hänestä antaa." - -DOGI. -Kuulette oppineen Bellarion sanat; -Ja tuossa, luulen, tulee tohtor' itse. - - (Portia tulee; puettuna lakitohtoriksi.) - -Kätenne! Vanhan Bellarion luota? - -PORTIA. -Niin, herra. - -DOGI. - Tervetullut! Täss' on sija. -Te tunnetten kai riidan, joka tässä -Nyt oikeuden ratkaistavan' on. - -PORTIA. -Ma koko jutun perinpohjin tunnen. -- -Ken täss' on kauppias, ken juutalainen? - -DOGI. -Antonio! vanha Shylock! esiin tulkaa. - -PORTIA. -Nimenne Shylock? - -SHYLOCK. - Shylock nimeni. - -PORTIA. -On kummallinen juttunne, mut sentään -Niin kohdallaan, ett'ei Venetian laki -Voi teidän menetyksellenne mitään. - (Antoniolle.) -Ja tekö hänen vallassansa, niinkö? - -ANTONIO. -Niin sanoo hän. - -PORTIA. - Ja velan myönnätte? - -ANTONIO. - Niin. - -PORTIA. -Siis laupeutua juutalaisen täytyy. - -SHYLOCK. -Vai täytyy? Mikä pakoittaapi? mikä? - -PORTIA. -Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan; -Kuin vieno sade taivaast' alas maahan -Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna: -Se siunaa antajan ja ottajan; -Se voimakkaiss' on voimakkain, se kaunilmp' -Omaisuus hallitsijall' on kuin kruunu. -Valtikka ajalliseen valtaan viittaa, -Se arvon on ja mahtavuuden merkki, -Mi pelon, kammon kuninkaille tuo. -Mut valtikkata korkeamp' on laupeus; -Sen istuin sydämiss' on kuningasten; -Se itse jumaluuden merkki on; -Ja jumalaisin maallinen on valta, -Kun armo höystää lain. Siis, juutalainen, -Lain oikeutta vaadit, mutta muista, -Ett' ei lain jälkeen autuaaks meist' ykskään -Voi tulla; armoa me rukoilemme, -Ja sama rukous se meitä käskee -Myös armon töihin. Tällä vaatimustas -Lieventää koitan; vaan jos pysyt siinä, -Venetian kovan oikeuden täytyy -Julistaa päätös kauppiasta vastaan. - -SHYLOCK. -Tekoni omaan päähän! Täyden vaadin: -Lain jälkeen sakot, velan-ehdot kaikki. - -PORTIA. -Häll' eikö ole varaa maksaa? - -BBASSANIO. - Kyllä. -Täss' oikeuden nähden ma sen tarjoon, -Kaks kertaa määrän; ja jos se ei riitä, -Sitoun maksamaan sen kymmenesti, -Sydämen, pään ja kädet pantiks pannen. -Ja jos ei riitä se, on ilmeist' että -Totuutta sortaa ilkeys. Polkekaa, -Ma pyydän, laki arvollanne kerran; -Oikeuden suuren vuoksi pieni vääryys, -Ja murtakaa tuon julman pirun tahto. - -PORTIA. -Ei käy se. Venetiass' ei mikään valta -Lakia vahvistettua voi muuttaa. -Sit' esimerkkin' oiti käytettäisi, -Ja moni selkkaus sen nojalla -Vois syöstä valtioon. Ei käy se päinsä. - -SHYLOCK. -Nyt Daniel tuomitsee! niin, toinen Daniel! -Sua kunnioitan, nuori viisas tuomar'. - -PORTIA. -Ma pyydän, näyttäkäätte velkakirja. - -SHYLOCK. -Täss', armollisin tohtor', on se. - -PORTIA. - Shylock, -Sa rahas kolmin kerroin saat, ma kuulen. - -SHYLOCK. -Mut vala, vala! vala taivaass' on! -Sen rikkoisinko, tuskaks sielulleni? -En, Venetiast' en. - -PORTIA. - Maksettav' on sakko: -Lain mukaan juutalainen naulan lihaa -Siis saapi, kauppiaasta leikattavaks -Sydämen luota aivan. -- Armahda! -Pois ota rahat! revinkö ma kirjan? - -SHYLOCK. -Kun maksettu se on ja sanain jälkeen. -- -Oletten, nään mä, kelvollinen tuomar'; -Lain tunnette ja selvityksenne -On tarkka aivan. Lain nimessä vaadin, -Jonk' ansiokas patsas oletten te: -Tehkäätte päätös. Sieluhuni vannon, -Ett' ei voi mikään ihmiskieli muuttaa -Mun mieltäni. Ma vaadin sakkoni. - -ANTONIO. -Sydämestäni oikeutta pyydän -Päätöstä tekemään. - -PORTIA. - No, näin se kuuluu: -Povenne valmistakaa leikattavaks. - -SHYLOCK. -Sa jalo tuomar'! uljas nuorukainen! - -PORTIA. -Lain sanat ja sen mieli sopusuhteess' -On täydelleen sen sakon kanssa, jonka -Tää velkakirja maksettavaks määrää. - -SHYLOCK. -Niin oikein; jalo, viisas tuomari! -Liet paljon vanhempi, kuin miltä näytät! - -PORTIA. -Siis paljastakaa rintanne. - -SHYLOCK. - Niin, rinta! -Niin kirjass' on -- niin, tuomar', eikö niin? -Sydämen luota: niinhän sanat kuuluu. - -PORTIA. -Niin. Onko täällä vaakaa, jolla lihaa -Sais punnita? - -SHYLOCK. - On tässä. - -PORTIA. - Maksuhunne. -Myös hankkikaatte haavur', joka haavat -Sitoopi, ett'ei veri kuiviin juokse. - -SHYLOCK. -Se velkakirjass' onko mainittu? - -PORTIA. -Ei ihan selvästi, mut mitä siitä? -Sen rakkaudesta voisitten te tehdä. - -SHYLOCK. -En sitä löydä; kirjass' ei se ole. - -PORTIA. -No, kauppias, teill' eikö sanomista? - -ANTONIO. -Ei juuri. Valmis olen, varustettu. -- -Kätenne, Bassanio; hyvästi! -Jos kärsin teidän vuoks, sit' älkää surko, -Sill' onnetar on tässä lempeämpi -Kuin tapans' on; se kurjan muuten antaa -Varainsa lopun nähdä, kuoppasilmin -Ja kurtuss' otsa surkeata vanhuutt' -Odottaa; moisen pitkällisen tuskan -Kurjuudesta se minut ottaa pois. -Terveiset kunnon vaimollenne! Hälle -Antonion loppu kertokaa, ja kuinka -Hän teitä lempi; hyvää kuollehesta. -Ja kerrottuanne hän tuomitkoon, -Bassaniot' onko koskaan rakastettu. -Katoa ystävänne älkää surko, -Niin hänkään velan maksamist' ei sure; -Jos vaan, näät, tuo mies tarpeeks syvään leikkaa, -Sen sydämestän' ihan oiti maksan. - -BASSANIO. -Antonio, on vaimo mulla, joka -Niin kallis mulle on kuin oma henki; -Mut henki, vaimo, maailma ja kaikki -On tyhjän arvoista sun henkes suhteen: -Kaikk' antaisin ma pois, kaikk' uhraisin ma -Pirulle tuolle, jos sun vapaaks saisin. - -PORTIA. -Vaimonne tuost' ei suurin kiittäis teitä, -Jos olis kuulemassa tarjoanne. - -GRATIANO. -Mull' eukko on, jot' oikein totta lemmin; -Jos taivaass' olis hän, ett' enkeleitä -Rukoilis muuttamaan tuon koiran mieltä! - -NERISSA. -Hyv' että seljän takana sen teette; -Tuo toivo muuten kotirauhan rikkois. - -SHYLOCK. -Haa! miehet kristityt te! Tytär mull' on; -Mut ennen Barrabaankin jälkeläinen -Hänelle mieheksi kuin kristitty! -- -Vaan aika kuluu; pyydän, tehkää päätös. - -PORTIA. -Sun naula on tuon kauppamiehen lihaa: -Niin päättää oikeus ja laki säätää. - -SHYLOCK. -Oi, mikä tunnollinen tuomari! - -PORTIA. -Ja rinnast' on se liha leikattava; -Niin päättää oikeus ja laki säätää. - -SHYLOCK. -Oi, viisas tuomari! -- Kas niin vaan! -- Tulkaa! - -PORTIA. -Ei, varro vähän! Viel' on muuan seikka. -- -Tää kirja tilkkaakaan ei verta myönnä; -On sanat siinä selvät: naula lihaa. -Siis ota sakkos, ota naula lihaa; -Mut leikatessas tilkankin jos hukkaat -Vaan kristittyä verta, joutuu oiti -Lain mukaan Venetian valtiolle -Kaikk' omaisuutes. - -GRATIANO. - Jalo tuomari! -- -Kah, Juutas! -- mikä viisas tuomari! - -SHYLOCK. -Se onko laki? - -PORTIA. - Säännön näytän sulle. -Kosk' oikeutta vaadit, niin sa myöskin -Saat oikeutta, enemmän kuin toivot. - -GRATIANO. -Kah, Juutas! -- viisas, viisas tuomari! - -SHYLOCK. -Tuo rahat sitte: kolmin kerroin velka, -Ja kristitty saa jäädä. - -GRATIANO. - Täss' on rahat. - -PORTIA. -Seis! -- Täysi oikeus juutalaiselle! -Seis! kiirett' ei! -- Hän muut' ei saa kuin sakon. - -GRATIANO. -Oi Juutas! mikä viisas, jalo tuoman! - -PORTIA. -Siis hankitse nyt lihas leikkaamaan. -Mut vert' ei lain; ei päälle eikä vaille, -Vaan naula tasan. Jos sa otat päälle -Tai vaille tasan naulan, vaikk' ei muuta -Kuin vaan sen verran, että paino nousee -Tai laskee kahdenkymmenennen osan -Skrupeli-pahasesta, niin, jos vaaka -Hiuskarvankin vaan kallistuu, niin kuolet -Ja omaisuutes kaikki pannaan kiinni. - -GRATIANO. -Oi, Daniel! toinen Daniel! huomaa, Juutas! -Nyt onkeen tartuit, vääräuskolainen. - -PORTIA. -No, mitä viivyttelet? ota sakkos. - -SHYLOCK. -Pääoma tänne, ja mun suokaa mennä. - -BASSANIO. -Se täss' on sulle valmihina; ota! - -PORTIA. -Lain edess' on hän kieltänyt sen julki; -Hän oikeutta saapi vaan ja sakon. - -GRATIANO. -Oi, Daniel! vielä sanon; toinen Daniel! -Sanasta tuosta kiitos sulle, Juutas. - -SHYLOCK. -Ma enkö edes pääomaani saa? - -PORTIA. -Et, juutalainen, muut' et saa kuin sakon, -Ja sen saat omall' uhallasi ottaa. - -SHYLOCK. -No, piru sitten siunatkoon sen hälle! -Tiliä täss' en enää tee. - -PORTIA. - Ei, varro! -Viel' yksi mutka oikeudess' on. -Venetian lakiloiss' on säätty, että -Jos muukalaisesta voi toteen näyttää, -Ett' ilmijuonilla tai salaisesti -Hän väijyy kansalaisen henkeä, -Hält' ahdistettu puoli silloin riistää -Saa puolet omaisuutta; toinen puoli -Jää valtakunnan yksityiseen kassaan, -Ja syyn-alaisen henki riippuu dogin -Armosta yksin, muita kysymättä. -Samassa tilass' olet, sanon, sinä, -Sill' asioiden koko meno näyttää, -Ett' ilmijuonilla ja salaa olet -Sa vastapuoles hengen päälle käynyt -Ja itsesi näin siihen vaaraan syössyt, -Jost' äsken kerroin. Polvilles siis maahan, -Ja rukoele dogilt' armoa! - -GRATIANO. -Rukoile lupaa saada hirttää itses. -Vaan tavaras kun valtion on omaa, -Ja sull' ei köyden hintaa, hirtettävä -Kai valtakunnan kustannuksell' olet. - -DOGI. -Ett' eroitus miel'alassamme näkyis, -Suon henkes anteeks, ennenkuin sit' anot. -Sun tavarastas puolet on Antonion, -Ja toinen puoli valtakunnan omaa, -Mut tämän sakoiks lieventää voi nöyryys. - -PORTIA. -Niin, valtion, mut ei Antonion osaa. - -SHYLOCK. -Ei, viekää henki, kaikk', en mitään pyydä. -Te viette huoneeni, kun viette pylvään, -Mi huonettani tukee; hengen viette, -Kun viette multa hengenpidon keinot. - -PORTIA. -Mink' armotyön, Antonio, teette hälle! - -GRATIANO. -Lahjaksi köys'; ei muuta, herran tähden. - -ANTONIO. -Jos koko oikeus ja dogi suopi -Hänelle anteeks puolet sakoista, -Niin tyydyn, jos hän käytettäväks mulle -Suo toisen puolen, hänen kuoltuansa -Jätettäväks sen ylimyksen käteen, -Jok' äsken hänen tyttärensä ryösti. -Kaks seikkaa lisäks ehdotan: ett' oiti -Täst' armosta hän tulee kristityksi; -Ja toiseksi, lain pöytäkirjaan lahjan -Tekeepi kaikest' omaisuudestansa -Vävynsä sekä tyttärensä hyväks. - -DOGI. -Se täytyy hänen, muuten peräytän -Sen armon, jonka julistin ma äsken. - -PORTIA. -Tyydytkö, juutalainen? Mitä sanot? - -SHYLOCK. -Ma pyydän, suokaa minun mennä täältä; -Voin pahoin. Kirja lähettäkää jälkeen, -Sen alle kirjoitan. - -DOGI. - Pois siis, mut tee se. - -GRATIANO. -Kaks kummia saat kasteessas. Jos tuomar' -Min' oisin, lisäks kymmenen sa saisit,[4] -Ei seuraks ristinmaljalle, vaan hirteen. - - (Shylock lähtee.) - -DOGI. -Teit' atrioimaan luokseni ma pyydän. - -PORTIA. -Arvoisa herra, nöyrimmästi anteeks: -Palata Paduaan mun tänään täytyy, -Ja pakko lähteä on matkaan oiti. - -DOGI. -Sepä ikävää, ett' aikanne ei salli. -Antonio, kiittäkäätte tuota herraa: -Velassa suuress' oletten te hälle. - - (Dogi ja senaattorit lähtevät seurueineen.) - -BASSANIO. -Arvoisa herra, viisautenne minut -Ja ystäväni pelastanut hirveist' -On tuskista; siis, juutalaisen rahat, -Nuo kolmetuhat dukaattia, mielist' -Annamme hyvänsuovan vaivan palkaks. - -ANTONIO. -Ja lisäks ikuisehen rakkauden -Ja palveluksen velkaan teille jäämme. - -PORTIA. -Se hyvin maksettu, ken hyvillään on; -Ja hyvilläni minä, kun teit' autoin, -Ja sen jo katson hyväks palkinnoksi: -En ole palkan-ahne ollut koskaan. -Mua tavattaissa tuntekaa, ma pyydän; -Nyt herran haltuun vaan ja rauha teille. - -BASSANIO. -Teit' yhä vielä kiusaan, hyvä herra: -Meilt' ottakaatte joku muisto lahjaks, -Ei palkinnoks. Ma kahta pyydän teiltä: -Ett' ette kiellä ja ett' anteeks suotte. - -PORTIA. -Kovasti kiusaatten, ja senvuoks myönnyn. -Tuon hansikan ma pyydän teiltä muistoks, -Ja rakkauden merkiks sormuksenne. -Pois älkää kättä viekö; muut' en tahdo; -Sit' ette kiellä, jos mua rakastatte. - -BASSANIO. -Tään sormuksenko? -- ah, se halpa on; -Sit' itse tarjota ma häpeäisin. - -PORTIA. -En mitään muuta pyydä kuin vaan tuon; -Ja nyt saan oikein halun siihen, huomaan. - -BASSANIO. -Enemmän siitä riippuu kuin sen arvo. -Kalleimman sormuksen Venetiass' annan -Ja kuulutuksen kautta teille hankin; -Vaan tätä en voi antaa -- suokaa anteeks. - -PORTIA. -Oletten aulis tarjomahan, näen ma: -Teilt' ensin opin kerjäämään; nyt opin -Mit' ompi vastattava kerjääjälle. - -BASSANIO. -Tään sormuksen sain vaimoltani, herra, -Kun hän sen antoi, hän mult' otti valan, -Sit' ett'en möis, pois antais, hukkais koskaan. - -PORTIA. -Se syy saa monet lahjat säästymään. -Jos vaimonne ei ole hupsu aivan, -Ja tietää että ansainnut sen olen, -Hän siit' ei ijäks teille vihaa kanna, -Jos mulle suotte sen. No, herran haltuun! - - (Portia ja Nerissa lähtevät.) - -ANTONIO. -Bassanio, sormus hälle antakaa; -Sen miehen ansiot ja rakkauteni -Jotakin maksaa vaimon käskyn suhteen. - -BASSANIO. -Gratiano, juokse, tapaa hänet kiinni, -Hänelle sormus vie ja tuo, jos voit, -Antonion luokse hänet. Joutuun, riennä! - - (Gratiano lähtee.) - -Pois tulkaa; heti lähdemme nyt teille; -Ja varhain aamusella lennätämme -Yhdessä Belmontiin. Antonio, tulkaa. - - (Lähtevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Katu. - (Portia ja Nerissa tulevat.) - -PORTIA. -Tiedusta juutalaista; tuo vie hälle, -Ja vaadi hänen allekirjoitustaan. -Tän' yönä heti matkaan, ollaksemme -Kotona päivää ennen miehiämme. -Tuo mieleinen on kirja Lorenzolle. - - (Gratiano tulee.) - -GRATIANO. -Hyv' että kohtasin ma teidät, herra. -Likemmin mietittyään Don Bassanio -Lähettää teille sormuksen, ja pyytää -Teit' atrioimaan kanssaan. - -PORTIA. - Sit' en voi ma! -Mut sormuksen ma otan kiitoksella, -Niin sanokaa. Hyv' olkaa, näyttäkäätte -Pojalleni, miss' asuu vanha Shylock. - -GRATIANO. -Sen teen ma. - -NERISSA (Portialle). -Herra, sananen! -- (hiljaa) Saas nähdä, -Ma saanko mieheltäni sormuksen, -Jot' ijäks säilyttävänsä hän vannoi! - -PORTIA. -Saat varmaan. Sittenkös he vasta vannoo, -Ett' ovat miehille ne lahjoittanna; -Mut soditaan ja vannotahan vastaan. -He, riennä, joudu! Tiedät missä varron. - -NERISSA. -No, herra, näyttäkää, miss' on se talo. - - (Lähtevät.) - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Belmont. Aukea paikka Portian talon edustalla. - (Lorenzo ja Jessika tulevat.) - -LORENZO. -Kuu kirkas loistaa. -- Tällaisena yönä, -Kun vienon tuulen sulo-suudelmista -Puut tuskin liikkui, tällaisena yönä -Troilus Trojan valleille kai nousi -Ja sieluns' Hellaan telttaan huokas, jossa -Cressida lepäs. - -JESSIKA. - Tällaisena yönä -Peloillaan kasteess' sipsutteli Thisbe, -Ja kun näk' ennen leijonaa sen varjon, -Pakeni säikkyin. - -LORENZO. - Tällaisena yönä -Kädessä pajun-oksa seisoi Dido -Ja rannalt' autiolt' armastansa viittas -Takaisin luokseen. - -JESSIKA. - Tällaisena yönä -Medea yrttej' etsi, nuorentaakseen -Niill' Aesonia. - -LORENZO. - Tällaisena yönä -Jessika rikkaan juutalaisen jätti, -Ja raivon kullan kanss' Venetiasta -Belmontiin karkas. - -JESSIKA. - Tällaisena yönä -Lorenzo poika hälle lemmen lupas, -Sydämen hältä vei, ja valat vannoi, -Mut tosi ei ykskään. - -LORENZO. - Tällaisena yönä -Ihana Jessika, tuo pikku nirppa, -Panettel' armastaan ja sai sen anteeks. - -JESSIKA. -Viel' yöteleisin, jos ei tulis ketään; -Mut, vaiti: miehen askeleita kuulen. - - (Stephano tulee.) - -LORENZO. -Hiljaisess' yössä ken niin kiireest' astuu? - -STEPHANO. -Ystävä. - -LORENZO. - Ystävä? Mik' ystävä? -Nimenne, ystävä! - -STEPHANO. -Stephano nimen' on; ma sanan tuon, -Ett' ennen päivää armollinen rouva -Belmontiin saapuu; pyhät risti-paikat -Hän retkeilee ja polvistuen anoo -Avio-onnea. - -LORENZO. - Ken häll' on myötä? - -STEPHANO. -Vaan pyhä erakko ja neitsyensä. -Mut anteeks, joko palannut on herra? - -LORENZO. -Ei; eikä mitään hänest' ole kuultu. -- -Mut sisään, kultaseni, käykäämme -Ja juhlalliset tervetuliaiset -Talomme emännälle hankkikaamme. - - (Lancelot tulee.) - -LANCELOT. -Hoi, hoijaa, hoijaa! hoi, hoi! hoijaa, hoijaa! - -LORENZO. -Ken siellä huutaa? - -LANCELOT. -Hoijaa! Olettenko nähnyt herra Lorenzoa ja rouva Lorenzoa? Hoijaa! -hoijaa! - -LORENZO. -Älä hoilaa, mies; tääll' ollaan. - -LANCELOT. -Hoi! missä? missä? - -LORENZO. -Täällä. - -LANCELOT. -Sanokaa hänelle, että sananlennättäjä on tullut herrani luota, sarvi -täynnä hyviä uutisia: herrani on täällä ennen päivän koittoa. - - (Lähtee.) - -LORENZO. -Nyt sisään, kultaseni, vartomaan. -Vaan mitä siellä? Miksi sisään mennä? -Stephano ystäväni, tieto viekää -Väelle, että rouva tääll' on kohta; -Ja tuokaa soittokunta taivasalle. - - (Stephano lähtee.) - -Kuin hiljaa kuudan tuolla kunnaall' uinaa! -Täss' istukaamme, antain soiton äänten -Solua korviimme; yön tyyni hiljaus -Sävelten vienoon sulosointuun sopii. -No, istu, armas! Kas, kuin taivaan tanner -Kirkkaita kulta-kieriköit' on täynnä; -Ja pisku pieninkin, min tuolla näet, -Kulkeissaan niin kuin enkel' laulaa, yhtyin -Heleä-silmäisten keruubein kuoriin. -Niin sointuu kuolemattomien sielut, -Vaan me, niin kauan kuin tää halpa tomu -Liallaan peittää sen, sit' emme kuule. - - (Soittoniekkoja tulee.) - -Herättäkää nyt hymnillä Diana; -Sävelin vienoin valtiaanne korvaa -Hivelkää; kotiin soitolla hän viekää. - -JESSIKA. -Ei koskaan hauskuta mua sulo-soitto. - -LORENZO. -Sun mieles jännitys on siihen syynä. -Vaan katso hurjaa, vallatonta karjaa, -Tai nuorta, kesytöntä varsalaumaa, -Kuin kirmaa ne ja mylvii, ääneen hirnuu -Tulisen veren vaikutuksest' aivan. -Jos äkkiä ne torven äänen kuulee, -Tai joku soiton sävel korvaan hiipii, -Näät että oiti seisahtuu he kaikki, -Ja hurjiin silmiin lempeän tuo katseen -Sävelten valta. Senvuoks, kertoo runo, -Puut, kivet, aallot eloon lauloi Orpheus. -Niin jäykkää, kovaa, raivokast' ei mikään, -Ett'ei sen luonnett' ajaks muuta soitto. -Mies, jolta puuttuu sointuisuus ja jot'ei -Suloiset sopu-äänet sykäytä, -On viekas, juonikas ja rosvomainen, -Sen hengen liikkeet tylsät niinkuin yö, -Ja niinkuin tuonela sen himot mustat; -Äl' usko moista! -- Kuule soittoa. - - (Portia ja Nerissa tulevat etäällä.) - -PORTIA. -Tuo valo tuolla salistani virtaa. -Kuin kauas säteens' antaa pieni liekki! -Noin maailmass' inhassa myös hyvyys loistaa. - -NERISSA. -Kun loisti kuu, ei nähty kynttilää. - -PORTIA. -Isompi valo himmentääpi pienen. -Sijaisellakin kuninkaan on loisto -Siks, kunnes saapuu kuningas; mut silloin -Valuupi hohto pois kuin valtamereen -Sydänmaan puro. Soitantoa! Kuule! - -NERISSA. -Se oma soittokuntanne on, rouva. - -PORTIA. -Ei mitään suhdatonta hyvää, nään mä: -Nyt paljon kauniimpaa kuin päiväll' on se. - -NERISSA. -Se hiljaisuuden vaikutust' on, rouva. - -PORTIA. -Niin kauniisti kuin leivo laulaa varis, -Jos kumpaakaan et kuuntele. Ja niinpä -Myös satakieli, jos se päiväll' laulais, -Kun kaikki hanhet kaakottaa, ei ois se -Parempi laulumies kuin peukaloinen. -Näin useassa suhteess' ajan suhteet -Asian ansion ja arvon määrää. -- -Vait! Kuutar Endymion luona nukkuu, -Herättää ei saa häntä. - - (Soitanta taukoo.) - -LORENZO. - Portian ääni, -Jos en ma pety. - -PORTIA. - Mun hän tuntee niin kuin -Sokea käen huonost' äänestään. - -LORENZO. -No, tervetullut kotiin, rakas rouva. - -PORTIA. -Menestyst' olemme me miehillemme -Rukoilleet ja siit' avun toivomme. -Ovatko tulleet jo? - -LORENZO. - Ei, rouva hyvä. -Mut sanantuoja ennalt' ilmoittanna -On heidän tulon. - -PORTIA. - Sisään käy, Nerissa, -Väelle sano, ett'eivät he lainkaan -Pois-olostamme ole tietävinään; -Lorenzo kai on vait? ja Jessika? - - (Torven toitaus kuuluu.) - -LORENZO. -Jo tulee puolisonne: torven kuulen. -- -Meist' olkaa huoleti, me emme kieli. - -PORTIA. -Tää yö on juur kuin sairas päivänvalo, -Vaan hiukan kalpeampi: niinkuin päivä, -Kun päivyt pilvihin on peittynyt. - - (Bassanio, Antonio, Gratiano seuralaisineen tulevat.) - -BASSANIO. -Meill' antipodein kanss' on täysi päivä, -Jos ilmestytte te, kun päivyt poistuu. - -PORTIA. -Jos loistankin, en julkea lie toki: -Miehelleen kaihoks julkea on vaimo, -Ja sit' en Bassaniolle koskaan soisi, -Sen tietköön Luoja! -- Tervetullut! - -BASSANIO. - Kiitos! -Mut tervehdyttäkää myös ystävääni: -Se nyt on hän: Antonio, se, jolle -Niin äärettömäss' olen velassa. - -PORTIA. -Velassa hälle kaikess' oletten: -Hän teidän tähden suureen velkaan joutui. - -ANTONIO. -Ei mitään; kaikk' on täysin suoritettu. - -PORTIA. -No, tervetullut, signor, meidän kotiin; -Se muussakin kuin sanoiss' ilmi tulkoon: -Siis kaikki tyhjät puhetavat sikseen. - -GRATIANO (Nerissalle). -Kuun kautta tuolla! väärin mulle teette; -Sen tuomarin sai kirjuri, sen vannon. -Jo soisin kuohilaan sen saaneen multa, -Kun noin sen panee pahaks oma kulta. - -PORTIA. -Toraako nyt jo? mikä riidan aine? - -GRATIANO. -Vaan kultarengas, pieni halpa sormus, -Jonk' antoi mulle hän, ja jossa lause -Ol' yhtäläinen juur kuin veitsisepän -Veitsissä värsy: "Säästä, älä päästä". - -NERISSA. -Ei arvost' eikä värsyistä nyt puhe. -Kun teille annoin sen, niin vannoitte, -Ett' ois se sormessanne kuolinhetkeen, -Ja hautahankin mukananne seurais. -Ois teidän tullut tallettaa se, jos ei -Mun tähteni, niin valan kalliin tähden. -Vai herra kirjurille! Herra nähköön, -Se kirjur' ei saa koskaan karvaa leukaan. - -GRATIANO. -Saa kyllä, jos vaan mieheksi hän kasvaa. - -NERISSA. -Niin mieheksi jos koskaan kasvaa nainen. - -GRATIANO. -Tuon käden kautta! sen sai nuorukainen, -Pahainen poika, pieni piimäparta, -Lain-miehen kirjuri, sun pituises, -Laveri laps, mi palkakseen sen kerjäs; -Sydäntä mull' ei ollut sitä kieltää. - -PORTIA. -Te nuhteit' ansaitsette, toden totta, -Kun tuhlaatten noin vaimon ensi-lahjan, -Mi sormeen pantu valall' on, ja lihaan -Uskollisuudella näin kiinnitetty. -Min' annoin armaalleni sormuksen; -Hän vannoi, ettei koskaan sitä hukkais; -Täss' on hän, vakuuttaa ma tohdin että -Hän sit' ei antais, sormestansa päästäis, -Ei koko maailman aarteista. Gratiano, -Täst' eukkonne syyn katkeran saa harmiin; -Tulisin hulluks' jos näin kävis mulle. - -BASSANIO (itsekseen). -Nyt vasen käsi poikki vaan, ja vannon, -Ett' ottelussa multa sormus hukkui. - -GRATIANO. -Bassanion sormuksen sai tuomari; -Hän pyys sen, ja sen ansaitsikin kyllä, -Nyt kirjuri, tuo poika, joka siellä -Kynäili hiukan, pyysi saada mun; -Ja herra niinkuin palvelija muuta -Ei ottaa tahtoneet kuin sormukset. - -PORTIA. -Ja te, min sormuksen te annoitte? -Sit' ette suinkaan, minkä multa saitte! - -BASSANIO. -Jos valheen liittää voisin rikokseeni, -Niin kieltäisin; vaan näette, sormessani -Ei sormust' ole: poiss' se on. -- - -PORTIA. - Noin tyhjä -On viekas sielunnekin kunniasta. -En totta tule vuoteesenne, kunnes -Nään sormukseni. - -NERISSA. - Enkä minä teidän, -Omani kunnes nään. - -BASSANIO. - Jos tietäisitte, -Hyv' armas, kelle annettiin se sormus, -Ja kenen puolest' annettiin se sormus, -Ja minkä tähden annettiin se sormus, -Kuin raskast' oli antaa pois se sormus, -Kun muut' ei ottaa tahdottu kuin sormus, -Niin julma vihannekin varmaan lauhtuis. - -PORTIA. -Jos tietäisitte mitä voi se sormus, -Sen arvoa, jonk' antama se sormus, -Ja velvoitusta tallettaa se sormus, -Niin teilt' ei olis hukkunut se sormus. -Niin järjetön ken olis, ett' ei häpeis -Kalua pyytää, jok' on teille pyhä, -Jos vaan sit' olisitte suojellut -Vähänkin innokkaasti? Niin, Nerissa. -Opiksi on mit' uskoa mun pitää: -Se sormus naisell' on, siit' annan pääni. - -BASSANIO. -Ei, kautta sieluni ja kunniani! -Ei naisella, vaan kunnon tohtorilla, -Mi kolmetuhat dukaattia hylkäs -Ja vaati sormuksen. Sen hältä kielsin -Ja nurpeillaan pois annoin hänen mennä. -Sen miehen, joka kalliin ystäväni -Pelasti hengen. Mitä tehdä, kulta? -Perästä lähettää se täytyi hälle. -Sen kohteliaisuus ja häpy vaati: -Niin halpaan kiittämättömyyden lokaan -En kunniaani pannut. Anteeks, armas! -Siell' ollen, sormust' olisitte tekin -Anoneet kunnon tohtorille lahjaks. - -PORTIA. -Etäällä täältä pitäkää se tohtor'. -Kun hällä, näät, on lempi-aarteheni, -Se, jota mulle hoitaa vannoitten, -Niin tulen yhtä anteliaaks kuin te: -En hältä mitään kiellä, ruumihini -Ja puolisoni vuoteen annan hälle. -Ma häntä tuta tahdon. Maatkaa aina -Kotona yöt; mua kaitkaa niinkuin Argus! -Jos ette, jos ma yksin jään, niin kautta -Mun kunniani -- tallell' on se vielä -- -Ma vierelliseks otan tohtorin. - -NERISSA. -Ja minä kirjurin; siis katsokaatte, -Ett'ette mua heitä omaan valtaan. - -GRATIANO. -No, koita; mut jos kiinni hänet saan, -Niin kyllä kynä hältä katkaistaan. - -ANTONIO. -Min' olen raukka syypää tähän riitaan. - -PORTIA. -Ei huolta mitään; tervetullut vaan! - -BASSANIO. -Tää pakko-virhe anteeks suokaa, Portia; -Ja tässä ystävien kuullen vannon -Sun sulo-silmäis kautta, joissa oman -Nään itseni -- - -PORTIA. - Hän silmissäni kaksin -Kuvansa näkee: yhden kummassakin. -No, vannokaa nyt tuohon kaksoisuuteen, -Kenties teit' uskotaan! - -BASSANIO. - Mut kuulkaa toki! -Vikani anteeks! Sieluhuni vannon, -Ett' enää valaani en koskaan riko. - -ANTONIO. -Ruumiini kerran alttiiks annoin hälle, -Ja ilman tuota, joll' on nyt tuo sormus, -Se olis mennyt. Nyt taas sieluni -Ma pantiks panen, ett'ei puolisonne -Valaansa enää riko ehdollansa. - -PORTIA. -Takuunne siis! Tuo hälle antakaa, -Paremmin säilyköön se kuin tuo toinen. - -ANTONIO. -Tuoss' on; ja säilyttää se luvatkaatte. - -BASSANIO. -No, totta! tuonhan tohtorille annoin. - -PORTIA. -Sen hältä sain. Bassanio, anteeks suokaa: -Sen hinnasta hän makas kanssani. - -NERISSA. -Gratiano kiltti, tekin anteeks suokaa: -Tuo kirjuri, tuo piimäparta poika, -Sen palkaks soi, kun makas kanssan' yön. - -GRATIANO. -Haa! Tää on niinkuin maantien laittamista -Kesällä, jolloin tiet on hyvät kyllä. -Kuin? Nytkö kannattaa jo aisaa saamme? - -PORTIA. -Hyi, hävetkää! -- Kaikk' ihmeiss' oletten te. -Täss' ompi kirje, lukekaa se joskus; -Se Paduasta on Bellariolta; -Se näyttää, että tohtor' oli Portia, -Nerissa kirjuri. Lorenzo tuossa -Todistaa että jälkehenne lähdin -Ja juur nyt palasin: en sisään ole -Viel' ehtinyt. -- Antonio, tervetullut! -Varalla mull' on paremp' uutinen, -Kuin luulettenkaan: avatkaa tuo kirje, -Niin näätte, että kolme laivoistanne -Palanneet juur on rikkauksinensa. -En sano, mikä outo sattumus -Tuon kirjeen mulle toi. - -ANTONIO. - Min' olen mykkä. - -BASSANIO. -Te tohtori, ja teit' en tuntenut? - -GRATIANO. -Te kirjuri, jonk' aisaa kannattaisit? - -NERISSA. -Niin; vaan se kirjur' ei sit' aio koskaan, -Jos siks ei elä, että tulee mieheks. - -BASSANIO. -Teit', armas tohtor', anon vierelliseks; -Kun poissa olen, vaimoineni maatkaa. - -ANTONIO. -Te toitte elon mulle, elannon: -Täss' selvään nään, ett' ehjinä mun laivan' -On satamahan tulleet. - -PORTIA. - No, Lorenzo? -Teillenkin kirjur' antaa hyvät toivot. - -NERISSA. -Niin, ja ne annan hälle lunnahitta, -- -Täss' annan teille sekä Jessikalle -Tuon rikkaan juutalaisen lahjakirjan -Kaikista tavaroistaan, kun hän kuolee. - -LORENZO. -Ihanat naiset, mannaa kylvätten te -Nälkäisten tielle. - -PORTIA. - Jo on melkein aamu, -Ja täyttä selvää koko menost' ette -Viel' ole saaneet. Sisään lähtekäämme, -Ja siellä tarkoin kuulustelkaa meitä: -Totuuden mukaan kaikkeen vastaamme. - -GRATIANO. -No, tehdään niin! Ja ensi kuulustus on -Johonka vannoa Nerissan täytyy: -Ens' yöhön valvoako tahtoo hän, -Vai maata nyt, kaks tiimaa päivähän? -Kun tulee päivä, pois sen toivoisin, -Ja maata päästä kera kirjurin, -Eläissäni en mitään talleta -Niin tarkoin kuin Nerissan sormusta. - - - - -SELITYKSET: - - -[1] _Rialto_. Yksi niitä saaria, joille Venetia on rakennettu; -vaan kun samalla saarella oli kauppiasten kokouspaikka, nimitetään -kauppakielessä Venetian kaupattoa (= pörssiä) Rialtoksi. - -[2] _Kuin nuori Alcides_ j.n.e. Portia vertaa itseään Hesioneen -Laomedonin tyttäreen, joka tavan mukaan oli määrätty meritursaalle -vuosi-uhriksi, vaan jonka Hercules pelasti. - -[3] _Sa kova Midaan ruoka_. Kaikki, johon Midas koski, muuttui -kullaksi. - -[4] _Lisäks kymmenen sa saisit_. S.o. kaksitoista, juryn jäsenten -luku, joiden olisi pitänyt tuomita Shylock kuolemaan. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Venetian kauppias, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VENETIAN KAUPPIAS *** - -***** This file should be named 44832-8.txt or 44832-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/4/8/3/44832/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License available with this file or online at - www.gutenberg.org/license. - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation information page at www.gutenberg.org - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at 809 -North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email -contact links and up to date contact information can be found at the -Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For forty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |