diff options
| -rw-r--r-- | 44826-0.txt | 5046 | ||||
| -rw-r--r-- | 44826-8.txt | 5430 | ||||
| -rw-r--r-- | 44826-8.zip | bin | 65181 -> 0 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 44826-h.zip | bin | 69270 -> 0 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 44826-h/44826-h.htm | 4612 |
5 files changed, 7146 insertions, 7942 deletions
diff --git a/44826-0.txt b/44826-0.txt new file mode 100644 index 0000000..f7ec68b --- /dev/null +++ b/44826-0.txt @@ -0,0 +1,5046 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44826 *** + +ILOISET WINDSORIN ROUVAT + +Kirj. + +William Shakespeare + + + +Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1906. + + + +Näytelmän henkilöt: + +Sir JOHN FALSTAFF. +FENTON. +HÖLLÖNEN, rauhatuomari. +LAIHANEN, Höllösen serkku. +Herra VIRTA, | Windsorin asukkaita. +Herra PAASO, | +WILLE PAASO, Herra Paason poika. +Sir HUGH EVANS, walesilainen pappi. +Tohtori CAJUS, ranskalainen lääkäri. +Sukkanauhan isäntä. +BARDOLPH, | +PISTOOLI, | Falstaffin miehiä. +NYM, | +ROOPETTI, Falstaffin palvelija. +SIMPPELI, Laihasen palvelija. +RUGBY, tohtori Cajuksen palvelija. +Rouva VIRTA. +Rouva PAASO. +ANNA PAASO, hänen tyttärensä. +Rouva REIPAS, tohtori Cajuksen emännöitsijä. +Palvelijoita. + +Tapaus Windsorissa ja sen lähiseuduilla. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Windsor. Paason talon edusta. + (Rauhatuomari Höllönen, Laihanen ja pastori Hugh Evans tulevat.) + +HÖLLÖNEN. +Ei, pastori Hugh, minua ette saa taipumaan, -- tästä tulee +tähtikamari-asia;[1] vaikka olisi hän kaksikymmentä kertaa sir John +Falstaff, niin tietäköön, etten ole mikään narri minä, Robert Höllönen, +_esquire_. + +LAIHANEN. +Glosterin kreivikunnan rauhatuomari ja coram.[2] + +HÖLLÖNEN. +Niin, serkku Laihanen, ja custalorum. + +LAIHANEN. +Niin, ja ratolorum lisäksi; ja syntyään aatelismies, ja kirjoittaa +nimensä perään armigero; joka reverssiin, vulmahtiin, kuittiin ja +velkaseteliin armigero. + +HÖLLÖNEN. +Niin kyllä, niin teemmekin, ja olemme aina niin tehneet viimeiset +kolmisensataa vuotta. + +LAIHANEN. +Kaikki ennen häntä, etenevää polvea, ovat niin tehneet; ja kaikki hänen +jälkeensä tulevat, takenevaa polvea, tekevät kai samaten; he voivat +panna puoli tusinaa eläviä virkapukunsa kilpeen. + +HÖLLÖNEN. +Se on vanha virkapuku. + +EVANS. +Ne elävä sopi hyväst vanha virkapukku, ne käyvä siin hyväst; se eläv se +o ihmise perä, ja se merkitte rakkautt. + +HÖLLÖNEN. +Ei ne ole sellaisia pikkukoukoja, vaan vanhoja karhuja. + +EVANS. +Se on just yks ja sama asi, mnuun heiko ymmärrykse mukka. Jos sir John +Falstaff on ittes teit vastan sopimattomast käyttän, niin ole mnää +kirkonmies ja teen mielelläs sen ku voin, ett vaa saisin soppu ja +ystävytt teijä välill aikka. + +HÖLLÖNEN. +Se on menevä suureen raatiin, -- se on kapinaa. + +EVANS. +Ei oi soveliast ett suur raati kuulee kapinast puhuttava; ei kapinas ol +jumalanpelkko, ja suur raati, näettäk, tahdoisis kuull jumalanpelvost +eik kapinast; ottakka siit vaari. + +HÖLLÖNEN. +Haa! kautta henkeni, jos olisin vielä nuori, niin tekisi miekkani siitä +lopun. + +EVANS. +Paremp on ett hyvä ystävä ova se miekk ja tekevä siit lopu. Ja olisis +mull toinenki keppone mielesän, joka kukaties saisis aikka hyviki +funterinkei. Tosa on Anna Paaso, Yrjö Paason flikk, joka on korja +piikus. + +LAIHANEN. +Miss Anna Paaso? Tuo ruskeatukkako, joka puhuu kimeästi kuin +rouvasihminen. + +EVANS. +Akuraatist sama flikk; paremppa ett te voisia mailmas toivo; ja +seittemänsata puntta kultta ja hopja saa hän faariltas, kun se kuole -- +Jumal sil antakko riemulisen ylösnousemukse! -- ku hän saa +seittemäntoist ikävuott niskoilles. Olisis hyvä asi, jos me jätäisis +pois kaikk nämä lorularu ja laitetais naimissi herr Aapraham ja miss +Anna Paaso. + +LAIHANEN. +Onko hänen vaarinsa hänelle testamentannut seitsemänsataa puntaa? + +EVANS. +On oikke, ja häne pappas haali hänel kokko viel paremppi rovoi. + +LAIHANEN. +Minä tunnen tuon nuoren neitsyen; hänellä on hyvät lahjat. + +EVANS. +Seittemänsata puntta ja kaikk mahdollisuude, ova ne mar hyvi lahjoi. + +HÖLLÖNEN. +No, mutta käydäänpäs katsomassa sitä kunnon herra Paasoa. Onko Falstaff +siellä? + +EVANS. +Puhusisinko teil valeit? Mnää ylönkato valehtelijoi, niinku mnää +ylönkato simmost, ku o petoline, tai niinku mnää ylönkato simmost, ku +ei puhu tott. Ritar sir John on siel sisäl; vaa mnää pyydä, ottakka +onkke hyväntahtone neuvo. Mnää kolkuta herr Paason ovell. (Kolkuttaa.) +Halloo, halloo! Jumal siunakko tätä huonett! + +PAASO (sisältä). +Kuka siellä? + +EVANS. +Tääl o Jumala siunaus ja teijä ystvän, ja rauhatuomar Höllöne; ja sitt +o tääl viel nuor herr Laihane, joka mahdoliset viel sano pali muutaki, +jos kaik käy teijä toivomukse mukka. + + (Paaso tulee.) + +PAASO. +Hauska nähdä teidän arvoisuutenne terveinä. Kiitoksia metsänriistasta, +herra Höllönen. + +HÖLLÖNEN. +Hauska nähdä teidät, herra Paaso; hyväksi olkoon hyvälle sydämmellenne! +Olisihan riista voinut olla parempaakin, se oli huonosti ammuttu. -- +Kuinka voi hyvä rouva Paaso? -- Ja olen teille aina koko sydämmestäni +kiitollinen, hehheh, koko sydämmestäni. + +PAASO. +Kiitän, herraseni. + +HÖLLÖNEN. +Kiitän, herraseni; niin, totta totisesti. + +PAASO. +Hauska nähdä teitäkin, herra Laihanen. + +LAIHANEN. +Kuinka voi hallava susikoiranne? Olen kuullut, että se Cotsallissa[3] +joutui tappiolle. + +PAASO. +Selville ei sitä asiaa saatu. + +LAIHANEN. +Ette vain tahdo tunnustaa, ette vainkaan. + +HÖLLÖNEN. +Ei tahdo, niin. -- Vahinko teille, vahinko. -- Se on hyvä koira. + +PAASO. +Rakki vain. + +HÖLLÖNEN. +Hyvä koira, ja kaunis koira; voiko parempaa sanoa? Se on hyvä ja se on +kaunis. -- Onko sir John Falstaff täällä? + +PAASO. +On, tuolla sisällä; soisin voivani tehdä välinne hyväksi. + +EVANS. +Te puhutt niin ku kristityn tule ja sopi. + +HÖLLÖNEN. +Hän on minua loukannut, herra Paaso. + +PAASO. +Hän sen tavallaan tunnustaakin. + +HÖLLÖNEN. +Tunnustus ei ole kunnostus; eikö totta, herra Paaso? Hän on minua +loukannut; toden totta, loukannut; -- sanalla sanoen, loukannut; -- +uskokaa pois: -- Robert Höllönen, esquire, sen sanoo: hän on minua +loukannut. + +PAASO. +Tuossa tulee sir John. + + (Sir John Falstaff, Bardolph, Nym ja Pistooli tulevat.) + +FALSTAFF. +No, herra Höllönen, te aiotte syyttää minua kuninkaissa? + +HÖLLÖNEN. +Ritari, te olette piessyt väkeäni, kaatanut riistaani ja murtaunut +metsästysmajaani. + +FALSTAFF. +Mutta metsänvartijanne tytärtä en kai suudellut? + +HÖLLÖNEN. +Ei mitään verukkeita! Tuosta on vastattava. + +FALSTAFF. +Tahdon vastata heti: -- minä olen kaiken tuon tehnyt. -- Nyt se on +vastattu. + +HÖLLÖNEN. +Se on menevä salaiseen neuvoskuntaan. + +FALSTAFF. +Parasta onkin teille, että sitä salassa käsitellään. Teille vain +nauretaan. + +EVANS. +Hyvä sana, sir John; _pauca verba_. + +FALSTAFF. +Pauka, pauka, värppirulla. -- Laihanen, löin päähänne läven; eihän se +maksa märkääkään? + +LAIHANEN. +Märkä päässäni puhuu teitä vastaan, ja noita pitkäkyntisiä +veijareitanne, Bardolphia, Nymiä ja Pistoolia vastaan. He raastoivat +minut kapakkaan, juottivat minut humalaan ja tyhjensivät sitten +taskuni. + +BARDOLPH. +Senkin juustonkuori! + +LAIHANEN. +Olkoon vain! + +PPISTOOLI. +Mitä, Mephistophilus? + +LAIHANEN. +Olkoon vain! + +NYM. +Suu poikki, sanon minä! _pauca, pauca_, suu poikki! se on minun +humöörini. + +LAIHANEN. +Missä on Simppeli, passarini? Tiedättekö, lanko? + +EVANS. +Mnää pyydä, hilja! Funteeratast ny stää asja. Täsä on kolm välittäjä +täs asjas, mnuun ymmärrykse mukka: täsä o herra Paaso, _fidelicet_ +herra Paaso; ja täsä ole mnää ite, _fidelicet_ mnää ite; ja +kolmanes on, lopuks ja viimetteks, Sukknaoha isänt. + +PAASO. +Me kolme kuulustamme heitä ja teemme asian selväksi. + +EVANS. +Hyvä on. Mnää tee siit ulosvedo mnuun plakkarkirjahan, ja sitt me käym +kiin asjaha kaikel mahdolitel tunnolisuudel. + +FALSTAFF. +Pistooli! + +PISTOOLI. +Kuulee korvin. + +EVANS. +Piru muorines! Mitä puheta voi se o: "kuule korvin"? Äh, se ei ol muut +ku työtekemist. + +FALSTAFF. +Pistooli, tyhjensitkö sinä herra Laihasen taskun? + +LAIHANEN. +Sen hän teki, kautta näiden hansikkain, tai en koskaan enää tahdo +suureen tupaani sisään mennä; seitsemän killinkiä kuuden pennin rahoina +ja kaksi Edwardin pelimarkkaa, joista maksoin kaksi killinkiä ja kaksi +penniä kappaleesta Myllärin Jukalle, kautta näiden hansikkain! + +FALSTAFF. +Onko oikein, Pistooli? + +EVANS. +Ei, se o väärin, jos se on plakkarvarkautt. + +PISTOOLI. +Häh, vuorikollo! -- Sir John, herrani, +Ma vaadin taisteluun tuon tinamiekan. -- +Sun kieltosana kurkkuusi Kieltosana! -- +Sa sakka, vaahto, sinä valehtelet! + +LAIHANEN. +Kautta näiden hansikkain, sitten se oli tuo tuossa. + +NYM. +Kuulkaa neuvoa ja älkää häiritkö hyvää humööriä. Minä sanon: satimeen +menette, jos aiotte hirteishumööriänne minuun purkaa; se on sen asian +valtti. + +LAIHANEN. +Kautta tämän hatun, sitten se oli tuo punanaama tuossa; sillä vaikka en +voi muistaa mitä tein, kun olitte minut humalaan juottaneet, niin en +minä sentään ole vallan kokonaan aasi. + +FALSTAFF. +Mitä sanot siihen, sinä punapoika John? + +BARDOLPH. +Niin, mitä minuun tulee, niin sanon, että tuo herra on juonut kaikki +viisi vaistoaan. + +EVANS. +Viis aistias, te kai meinasin sanno. Hyi, sit tietämättömyytt! + +BARDOLPH. +Ja kun hän oli puhutellut herra Puteliusta, oli hän, niinkuin sanotaan, +pankrotti mies, ja hänen ajatusmeininkinsä karkasi pois kakkuloistaan. + +LAIHANEN. +Niin, latinaa te silloinkin puhuitte, vaan sama se; tämän kepposen +jälkeen en eläissäni enää koskaan juo itseäni juovuksiin, paitse +kunniallisessa, sivistyneessä ja jumalisessa seurassa. Jos juopua +pitää, niin juovun semmoisten parissa, jotka Jumalaa pelkäävät, enkä +tuollaisten juoppotrankkien seurassa. + +EVANS. +Hurskas sielu, niin tott ku Jumal elä! + +FALSTAFF. +Kuulette, hyvät herrat, että he kieltävät koko jutun, kuulette sen. + + (Anna Paaso tuo viiniä; hänen jäljissään tulevat + rouva Virta ja rouva Paaso.) + +PAASO. +Ei, lapseni, vie viini sisään; me juomme siellä sisällä. + + (Anna Paaso menee.) + +LAIHANEN. +Hyväinen taivas! Tuoko se on se neiti Anna Paaso! + +PAASO. +Mitä kuuluu, rouva Virta? + +FALSTAFF. +Rouva Virta! Toden totta, onnellinen yhtymys! -- Sallitteko, rouva +hyvä? + + (Suutelee häntä.) + +PAASO. +Vaimo, pyydä nämä herrat tervetulleiksi. -- Tulkaa, meillä on lämpimiä +metsänriistapiirakoita päivälliseksi; tulkaa, hyvät herrat; toivon että +viinillä painamme alas kaikki mielipahat. + + (Kaikki menevät, paitsi Höllönen, Laihanen ja Evans.) + +LAIHANEN. +Antaisin vaikka neljäkymmentä killinkiä, jos minulla nyt olisi +laulu- ja sonettikirjani tässä. + + (Simppeli tulee.) + +No, Simppeli, missä sinä olet ollut? Pitääkö minun itse passata +itseäni, mitä? Onko sinulla arvoituskirja mukanasi, häh? + +SIMPPELI. +Arvoituskirja? No, senhän te lainasitte Elsa Tossavaiselle pyhäinpäivän +aikaan, kaksi viikkoa ennen kekriä. + +HÖLLÖNEN. +Tule, lanko, tule pois! Me odotamme sinua. Kuulehan, lanko; sanon sulle +sanan: siellä olisi niinkuin ehdotus tekeillä, jonkinlainen ehdotus, +jonka tämä pastori Hugh noin kautta rantain aikoo esittää; älyätkö? + +LAIHANEN. +Kyllä, kyllä, saatte nähdä, että olen älykäs; ja jos niin on, niin aion +tehdä semmoista, missä on älyä. + +HÖLLÖNEN. +Mutta älyähän toki! + +LAIHANEN. +Kyllä älyän. + +EVANS. +Lainakka korvann häne ehdotukselles, herr Laihane. Mnää sitt teil +peskriiva asja, jos teil o sihe ymmärryst. + +LAIHANEN. +Ei, minä teen niinkuin lanko Höllönen sanoo. Suokaa anteeksi; hän on +rauhatuomari näillä seuduin, niin halpa mies kuin olenkin. + +EVANS. +Ny ei ol siit puhett; puhe on teijä naimisest. + +HÖLLÖNEN. +Niin, se se asia on. + +EVANS. +Nii, totisest, se on se oikke pääasi, miss Anna Paaso kans. + +LAIHANEN. +No, jos niin on, niin kyllä minä hänet nain, jos vaan ei älyttömiä +vaadita. + +EVANS. +Mut onko teil mieltymyst sihe flikka? Me pyydäm saad kuull sen teijä +omast suustan tai teijä omilt huuliltan, sill jotku järkviisat sanova, +ett huule ova osa suust; -- siis, akuraatist: onks teil taipumust +flikka. + +HÖLLÖNEN. +Lankoni, Aapraham Laihanen, voitko sinä häntä rakastaa? + +LAIHANEN. +Toivon, lanko, että voin parhaan mukaan tehdä niinkuin tulee miehen, +jolla on älyä. + +EVANS. +Taivan enkelit ja enkeliskat! Teijan pitä sanno ilma mittän +kommervenkei, jos te voitt vakal aikomuksel pala halust häne perä. + +HÖLLÖNEN. +Niin, se sinun täytyy. Tahdotko, jos saat hyvät myötäjäiset, naida +hänet? + +LAIHANEN. +Jos te sitä vaaditte, niin teen vaikka enemmänkin, kun siinä vain on +älyä. + +HÖLLÖNEN. +Käsitä minua oikein, rakas lanko, käsitä minua oikein; minkä teen, sen +teen sinulle mieliksi, lanko. Voitko tyttöä rakastaa? + +LAIHANEN. +Kyllä minä hänet nain, jos te sitä vaaditte; mut jos siinä ei ole +suurta rakkautta alussa, niin voi se taivaan avulla huveta lähemmin +tutustuen, kun olemme naineet ja saamme parempaa tilaisuutta oppia +tuntemaan toisiamme. Toivon että likeisempi yhteys synnyttää suurempaa +tytymättömyyttä; mutta jos te sanotte: "nai hänet", niin nain minä +hänet, niin että olen teidän käytettävänänne, prokuraatisti. + +EVANS. +Se on totisest viisas vastaus; pait ett "prokuraatist" ei ol oikke; se +pidäisis, meijä meininki mukka, oll: akuraatist. -- Mut meinink o hyvä. + +HÖLLÖNEN. +Niin minäkin luulen, että lanko meinasi hyvää. + +LAIHANEN. +Niin totta, tai olen valmis menemään vaikka hirteen. + + (Anna Paaso palajaa.) + +HÖLLÖNEN. +Tuossa tulee se kaunis neiti Anna. -- Tahtoisin olla nuori teidän +tähtenne, neiti Anna. + +ANNA. +Ruoka on pöydässä; isäni anoo arvoisain herrain seuraa. + +HÖLLÖNEN. +Tahdon tehdä hänelle sen kunnian, kaunis neiti Anna. + +EVANS. +Herrajesta varjelkko! Mnää en saa lyöd laimin ruokalukku. + + (Höllönen ja Evans menevät.) + +ANNA. Ettekö suvaitse astua sisään, teidän arvoisuutenne? + +LAIHANEN. +En, kiitoksia vain, totta totisesti, oikein sydämmestäni; minun on hyvä +näin. + +ANNA. +Päivällinen odottaa teitä, hyvä herra. + +LAIHANEN. +Minun ei ole nälkä; totta totisesti, kiitoksia vain! -- Mene, sinä +mies, vaikka oikeastaan olet minun pikenttini, mene palvelemaan +lankoani Höllöstä. (Simppeli menee.) Saattaahan sitä rauhatuomarille +ystävä joskus aina lainata pikenttinsä. -- Minä pidän vain kolme +palvelijaa ja yhden passaripojan siksi, kunnes äitini kuolee. Mutta +vähät siitä! Elelenhän sitä sentään niinkuin köyhäsyntyinen +aatelismies. + +ANNA. +En tohdi palata ilman teitä; eivät istu pöytään, ennenkuin te tulette. + +LAIHANEN. +Tosiaankaan, en syö murustakaan! kiitän teitä joka tapauksessa ruoasta. + +ANNA. +Pyydän, hyvä herra, että kuitenkin astuisitte sisään. + +LAIHANEN. +Kävelen mieluummin täällä, kiitoksia vain. Sain tässä taannoin +lyöttymän sääriluuhuni, kun ottelin miekalla ja tikarilla +mestarimiekkailijan kanssa kolmeen toviin vadillisesta haudottuja +luumuja; ja, totta totisesti, siitä pitäen en voi sietää lämpimän ruoan +hajua. Mitä ne koiranne noin haukkuvat? Onko täällä karhuja +kaupungissa? + +ANNA. +Eiköpä liene; olen ainakin kuullut semmoista puhetta. + +LAIHANEN. +Minä pidän kovin paljon karhunajosta, mutta joudun siinä riitaan yhtä +helposti kuin kuka muu tahansa Englannissa. Peljästyttehän, jos näette +karhun irroillaan, eikö totta? + +ANNA. +Totta kai, herraseni. + +LAIHANEN. +Se on minulle jokapäiväistä ruokaa nykyisin. Olen nähnyt ainakin +parikymmentä kertaa Sackersonin[4] irroillaan ja ottanut sitä kiinni +vitjoista; mutta, uskokaa pois, naisetkos silloin kirkumaan ja +parkumaan, niin että oikein! Mutta, totta puhuen, naisväki ei voi niitä +mitenkään sietää; ne ovat kovin rumia ja törkeitä petoja. + + (Paaso palajaa.) + +PAASO. +Tulkaa pois, rakas herra Laihanen; odotamme teitä. + +LAIHANEN. +Minä en voi einettäkään syödä; kiitoksia vain, hyvä herra. + +PAASO. +Tuhat tulimmaista, teidän täytyy; tulkaa pois. + +LAIHANEN. +No, olkaa hyvä, näyttäkää tietä. + +PAASO. +No, tulkaa siis, herra. + +LAIHANEN. +Neiti Anna, olkaa hyvä, menkää edellä. + +ANNA. +Enhän toki, herraseni. Olkaa hyvä! + +LAIHANEN. +Totisesti, ensimmäisenä en mene, en, totisesti! Enhän voi teitä niin +loukata. + +ANNA. +Olkaa hyvä, herra. + +LAIHANEN. +Tahdon siis ennemmin olla epäkohtelias kuin vastukseksi; te näin itse +loukkaatte itseänne, totta totisesti. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Sama paikka. + (Pastori Evans ja Simppeli tulevat.) + +EVANS. +Men ny ja kysy tohtor Cajukse asuntto, mist tie käy sinn; ja siel asu +yks frou Wilkas, joka tavallas on häne elättäjäs, tai hoitajas, tai +köksäs, tai pyykkäris, tai pesuakkas ja kurikoittias. + +SIMPPELI. +Hyvä. + +EVANS. +Älästäs, tule viel paremppa. -- Ann hänel tämä kirj, sill se frou on +läheisis väleis neitty Anna Paason kans; ja täs kirjas on anomus ja +rukkous, ett hän tahdoisis edeskantta snuun herras mieltevoi neitty +Anna Paasol. Kas nii, men ny korjast. Mnää käy lopettama mnuun +syömisen; siel on viel omenoi ja juusto. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Huone Sukkanauha-ravintolassa. + + (Falstaff, ravintolan isäntä, Bardolph, + Nym, Pistooli ja Roopetti tulevat.) + +FALSTAFF. +Hyvä Sukkanauhan isäntä! + +ISÄNTÄ. +Mitä sanoo se meidän julkupukari? Puhu oppineesti ja viisaasti. + +FALSTAFF. +Totisesti, hyvä isäntä, minun täytyy erottaa muutamia miehistäni. + +ISÄNTÄ. +Pane viralta, pukari Herkules, anna matkapassit! Anna mennä aika +hölkkää! Hei, hei! + +FALSTAFF. +Se maksaa minulle kymmenen puntaa viikossa. + +ISÄNTÄ. +Sinä olet imperaattori, Caesari, keisari, peitsari. Minä otan +Bardolphin; hän saa tappia käyttää ja sarkkoja täyttää. Puhunko oikein, +pukari Hektor? + +FALSTAFF. +Oikein, hyvä isäntä. + +ISÄNTÄ. +Sanottu ja tehty! Minä otan hänet. -- Annappas nähdä, miten saat oluet +ja viinit vaahtoamaan ja porehtimaan! Sanasta miestä; tule pois! + +FALSTAFF. +Bardolph, mene mukaan. Viinurin virka on hyvä ammatti; vanhasta +vaipasta tulee uusi takki, rypistyneestä passarista siloinen viinuri. +Mene, hyvästi! + +BARDOLPH. +Sitä elämää olenkin halunnut; siinä tulen viihtymään. + + (Menee.) + +PISTOOLI. +Nyt tappiako heilutat, sa kurja nälkäkurki? + +NYM. +Hän on juovuspäissä siitetty, se on sen humöörin lysti. Ei ole hänessä +sankarin sydäntä, siinä sen asian humööri. + +FALSTAFF. +Hauskaa että pääsin tuosta vanhasta taularasiasta; hänen varkautensa +oli liian julkista ja hänen näpistelynsä kehnon laulajan tapaista: hän +ei pysynyt tahdissa. + +NYM. +Oikeata humööriä on varastaa paussien aikana. + +PISTOOLI. +"Haalia", sanoo oppineet. Hyi! "Varastaa!" Sanasta tuosta sulle +nokkapiuvi! + +FALSTAFF. +Niin, hyvät herrat; minä alan pian olla kaltevalla kannalla. + +PISTOOLI. +No, anna luistaa sitte. + +FALSTAFF. +Siitä ei apua; täytyy veijata, täytyy peijata. + +PISTOOLI. +Niin, korpinpojat ruokaa huutavat. + +FALSTAFF. +Kuka teistä tuntee erään Virta nimisen miehen tässä kaupungissa? + +PISTOOLI. +Ma tunnen jolpin; tiivistä on sorttia. + +FALSTAFF. +Te, kunnon pojat, tietäkääs mitä minulla on edessäni. + +PISTOOLI. +Kaks kyynärää ja vähän päälle. + +FALSTAFF. +Ei nyt mitään pistosanoja, Pistooli! Tosin on runtoni vyöltä kaksi +kyynärää; mutta nyt ei ole puhetta runnon vyöstä, vaan kunnon +työstä. Lyhyesti: aion hieroa lemmenkauppaa Virran vaimon kanssa; +toivon myötätuntoa siltä taholta; hän juttelee, antaa salaisia +suosion-osotuksia, heittää himartavia kutunsilmäyksiä; osaan selittää +hänen tuttavallisen puhesävynsä viitat ja merkit, ja hänen käytöksensä +vaikein sävel, selvälle puhekielelle käännettynä, kuuluu: "minä olen +sir John Falstaffin oma". + +PISTOOLI. +Hän on tarkoin häntä tutkinut ja hyvin hänet kääntänyt, siveyden +kielestä englanniksi. + +NYM. +Ankkuri on syvässä; tokko se humööri pitää paikkansa? + +FALSTAFF. +No niin, huhu kertoo, että hän kokonaan hallitsee miehensä kukkaroa; +hänellä on legionittain enkeleitä.[5] + +PISTOOLI. +Pestaa sinä yhtä monta perkelettä, ja "päälle, poika!" sanon minä. + +NYM. +Humööri nousee; hyvä vain; humöörää tänne ne enkelit. + +FALSTAFF. +Tässä olen kirjoittanut hänelle kirjeen; ja tässä on toinen rouva +Paasolle, joka hänkin vast'ikään heitti minuun helliä vilkauksia ja +tarkasteli ruumiini vartta tarkimmalla asiantuntijan silmäyksellä; +väliin hänen katseensa säde kultaili jalkaani, väliin taas muhkeata +vatsaani. + +PISTOOLI. +Siis tunkiolle paistoi aurinko. + +NYM. +Kiitos sinulle siitä humööristä. + +FALSTAFF. +Oo, hän silmäili koko ulkopintaani niin ahnaalla tarkkaavaisuudella, +että hänen silmäinsä hehku oli minut kärventää niinkuin aurinkolasi. +Tässä tämä toinen kirje on hänelle; hän hallitsee kukkaroa, hänkin; hän +on oikea Guyananmaa, pelkkää kultaa ja yltäkylläisyyttä. Minä tulen +olemaan heidän kumpaisenkin varainhoitaja, ja he minun vara-aittani; he +ovat minun Itä- ja Länsi-Intiani, ja minä käyn kauppaa kummassakin. +Mene sinä ja vie tuo kirje rouva Paasolle, ja sinä tuo rouva Virralle. +Nyt sitä eletään, pojat, nyt sitä eletään! + +PISTOOLI. +Minäkö oisin Trojan Pandarus,[6] +Mies miekkavyö? Ei, Lucifer sun vieköön! + +NYM. +Minä en tuollaisesta roskahumööristä piittaa; tuossa on, ota pois +humöörikirjeesi; minä tahdon pitää hyvän ja siveän nimeni. + +FALSTAFF (Roopetille.) +Hoi, poika! Vie nuo kirjeet sukkelaan; +Kuin pursi kiidä kultarannikolle. -- +Pois, konnat, hiiteen! Huvetkaa kuin rakeet! +Madelkaa, orjailkaa ja raastakaa! +Pois, roistot! Poikineni tahdon näyttää, +Kuin Falstaff Ranskan muotitapaa käyttää. + + (Falstaff Ja Roopetti menevät.) + +PISTOOLI. +Sun suoles korpit syökööt! Rahanheitto +Ja rahveli ja väärä noppapeli. +Niin rikkahan ja köyhän pettävät. +Ropoja mull' on, kun on sulla matti, +Katala phrygiläinen turkki! + +NYM. +Minulla on sotajuonia, ja niiden humöörinä on kostaa. + +PISTOOLI. +Vai kostaa? + +NYM. + Kautta taivaan kiiluvaisten! + +PISTOOLI. +Älyä aijotko vai rautaa käyttää? + +NYM. +Kumpaakin humööriä. Paasolle +Ma kerron tämän rakkaus-humöörin. + +PISTOOLI. +Ja minä kerron Virrallen, +Kuin Falstaff, rietas henki, +Vie rahat hältä, kyyhkysen, +Ja tärvää vuotehenki. + +NYM. +Minun humöörini se ei jäähdy: kiihotan Virtaa käyttämään myrkkyä; +panen keltataudin häntä riivaamaan, sillä kasvojen kapina on +vaarallista; se on minun oikea humöörini. + +PISTOOLI. +Sinä olet kaikkien tyytymättömien Mars; minä säistän sinua. Mars +matkaan! + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Huone tohtori Cajuksen talossa. + (Rouva Reipas, Simppeli ja Rugby tulevat.) + +R. REIPAS. +John Rugby, kuule: menehän tuonne ikkunaan ja katso, joko herrani, +herra tohtori Cajus, tulee. Totisesti, jos hän tulee ja tapaa jonkun +talossaan, niin pitelee hän surkean pahasti Jumalan kärsivällisyyttä ja +kuninkaan äidinkieltä. + +RUGBY. +Kyllä pidän vaaria. + +R. REIPAS. +Hyvä; ja sitten me valmistamme tässä vähän olutkeittoa yöksi, ennenkuin +kivihiilivalkea sammuu. (Rugby menee.) Se on rehellinen, nöyrä ja +kiltti poika, ettei parempaa voi toivoa palvelijaa, eikä mikään +kielikontti eikä tora-pussi, sen voin vakuuttaa. Hänen pahin vikansa +on, että on rukouksiin himostunut; hän on siinä kohden vähän +lapsellinen, mutta jokaisella on vikansa. Mutta mitä siitä. -- Pietari +Simppeli, niinkö se oli nimenne? + +SIMPPELI. +Niin, paremman puutteessa. + +R. REIPAS. +Ja herra Laihanenko isäntänne? + +SIMPPELI. +Niin, totta totisesti. + +R. REIPAS. +Eikö hänellä ole suuri, pyöreä parta, samanmallainen kuin +hanskamaakarin kauharauta? + +SIMPPELI. +Ei, totta totisesti; hänellä on pienet, pikkuruiset kasvot ja pieni, +keltainen parta, Kainin-karvainen parta.[7] + +R. REIPAS. +Hiljainen miehen tallukka, niinkö? + +SIMPPELI. +Niin, totta totisesti; mutta kouristaan niin tanakka kuin kuka muu +tahansa minun pääni ja hänen päänsä välillä. Hän on tapellut +metsävahdin kanssa. + +R. REIPAS. +Mitä sanotte? -- Oo, pitäisihän minun muistaa hänet! Eikö hän kulje, +niin sanoakseni, nokka ilmassa ja pöyhistele käydessään? + +SIMPPELI. +Totta totisesti, niin hän tekee. + +R. REIPAS. +Älköön taivas sen huonompaa onnea Annikalle suoko! Sanokaa herra +pastori Evansille, että minä teen mitä voin herranne hyväksi. Anna on +hyvä tyttö, ja toivoisin -- + + (Rugby palajaa.) + +RUGBY. +Herra jesta! Tohtori tulee! + +R. REIPAS. +Nyt käy meidän kaikkien hullusti! -- joutuun tuonne sisään, hyvä +nuorukainen, tuonne työhuoneeseen. (Työntää Simppelin työhuoneeseen.) +Hän ei kauvan viivy. -- Hoi, John Rugby! John, sanon minä! Etkö kuule. +John? John, mene ja etsi herraani; pelkään että hänelle on jotain +tapahtunut, kun ei jo tule kotia. (Laulaa.) Heiluti rallallei, heiluti +rallallei j.n.e. + + (Tohtori Cajus tulee.) + +CAJUS. +Mite te laula? Mine ei tykke semmoisi konsti. Ole hyve, mene ja too +minu hoonest un _boitierverd_, toosa, vihere toosa. Kuuleko mite +mine sano? Vihere toosa. + +R. REIPAS. +Kyllä, herra, kyllä tuon sen. (Syrjään.) Hyvä, ettei itse mennyt sinne; +jos olisi sieltä löytänyt sen nuorukaisen, niin olisi varmaan tullut +sarvihulluksi. + +CAJUS. +Fe, fe, fe, fe! ma foi, _il fait fort chaud_. Je m'en _vais à +lacour_, -- _la grande affaire_. -- + +R. REIPAS. +Tämäkö se on, herra tohtori? + +CAJUS. +Oui, _mettez_ le en mon tasku; _de pêchez_, joutu! -- Misse +ole se lurjus Rugby? + +R. REIPAS. +Hoi, John Rugby! John! + +RUGBY. +Tässä, herra. + +CAJUS. +Sine ole Juho Rugby, ja sine ole Jukka Rugby; tule, otta sinu miekka ja +tule minu kintu päräss hovi. + +RUGBY. +Se on käsillä täällä porstuassa. + +CAJUS. +Kautta minu kunia, mine viipy liika kauan! Saakelis! _Qu'ai je +oublie?_ Sielle ole roktoyrtti minu kabinetiss, joka minu ei mille +mooto takto jette sinnen. + +R. REIPAS (syrjään). +Voi mua! Nyt hän löytää sen nuorukaisen sieltä ja tulee raivoonsa. + +CAJUS. +_O diable, diable!_ Mike ole minu kabinetiss? -- Konna! +_Larron!_ (Ajaa Simppelin ulos työhuoneesta.) Rugby! Minu miekka! + +R. REIPAS. +Herra tohtori, rauhoittukaa! + +CAJUS. +Mite varte minu pite rauhottu? + +R. REIPAS. +Tuo nuorukainen on kunniallinen mies. + +CAJUS. +Mite kunialinen mees teke minu kabinetiss? Kunialinen mees ei tarvita +minu kabinetiss. + +R. REIPAS. +Hyvä tohtori, älkää olko niin lehmaatinen. Kuulkaa, minä sanon +totuuden: pastori Evans lähetti hänet tänne minun tyköni asialle. + +CAJUS. +Hyve. + +SIMPPELI. +Niin, todellakin, pyytämään häntä -- + +R. REIPAS. +Vaiti toki, ole hyvä! + +CAJUS. +Vaiti sinu suu! -- Puhu sinu puhe. + +SIMPPELI. +Niin, pyytämään tätä kunniallista rouvaa, teidän neitsyttänne, että hän +puhuisi pari hyvää sanaa neiti Anna Paasolle minun herrani puolesta, +naima-asioissa. + +R. REIPAS. +Siinä kaikki, totta totisesti! Vaan minäpä en pistäkään kynttäni +valkeaan syyttä suotta. + +CAJUS. +_Pasteur_ Evans sinuko lehetti? -- Rugby, _baillez-moi_ vehe +paperi. -- Varto vehe sine. + + (Kirjoittaa.) + +R. REIPAS. +Onpa hyvä, että hän on noin levollinen. Jos olisi hän läpikotaisin +kiihtynyt, niin olisitte saanut nähdä hänet oikein suurisuisena ja +melankollisena. Mutta siitä huolimatta, ystävä, teen minä herranne +puolesta mitä hyvää vain voin, ja asia on, suoraan puhuen, se, että +tämä ranskalainen tohtori, minun herrani, -- saatan, nähkääs, sanoa +häntä herrakseni, koska hoidan hänen talouttaan, pesen ja huuhdon, +prykään, leivon, kuuraan, valmistan ruoat ja juomat, laitan sijan ja +teen kaikki tyynni itse, -- + +SIMPPELI. +Onpa raskas taakka olla noin toisen käsissä. + +R. REIPAS. +Vai olette jo tullut senkin tuntemaan? Niin, totisesti, raskas taakka +se on; ja varhain pystyyn ja myöhään maata; -- mutta huolimatta siitä, +meidän kesken sanottuna -- eihän sitä tarvitse sen pitemmälle viedä -- +herrani on itse rakastunut neiti Annaan; mutta huolimatta siitä, minä +tunnen tytön mielen; siitä ei tule mitään. + +CAJUS. +Sine tolva, vee teme kirja herra Hughi tyke: _parbleu_, +miekkahaasto. Mine leikka hene kaula poikki puistoss; mine opeta se +kapinen pappi-tolva piste hene nokka joka paikka. -- Sine saa menne; ei +on hyve ett sine jee tenne; -- _parbleu_, mine leikka hene kaikki +kivet; _parbleu_, henell ei jee kivi heitte koira peell. + + (Simppeli menee.) + +R. REIPAS. +Hyväinen aika, hänhän vain puhuu ystävänsä puolesta. + +CAJUS. +Se teke hene hyve: eikös te sano minull ett minu pite itse pite Anna +Paaso? _Parbleu!_ Mine löö pee poikki se pappi-tolva, ja mine ole +keskenyt se Sukkinaha isende mitta meiden meekat. -- _Parbleu_, +mine itse takto miss Anna Paaso. + +R. REIPAS. +Tyttö rakastaa teitä, tohtori, ja kaikki kyllä käy hyvin. Pitäähän +antaa ihmisten jaaritella, hemmetissä! + +CAJUS. +Rugby, tule minu kanss hovi. -- _Parbleu_, jos mine ei saa Anna +Paaso, niin mine heitte teiden peekallo ovi kautt ulos. -- Seura minu +kintu päräss, Rugby. + + (Cajus ja Rugby menevät.) + +R. REIPAS. +Annas, aasin päätä saat vielä itse kantaa -- Ei, minä tunnen Annan +mielen tässä kohden; ei yksikään nainen Windsorissa tunne niin Annan +mieltä kuin minä tunnen, eikä kukaan osaa häntä niin pidellä kuin minä +osaan, Jumalan kiitos. + +FENTON (ulkoa). +Onko siellä ketään? Hoi! + +R. REIPAS. +Kuka siellä, tiedämmä? Sisään toki! Sisään! + + (Fenton tulee.) + +FENTON. +Mitä kuuluu, hyvä rouva? Mitä kuuluu? + +R. REIPAS. +Hyvää parempaa, kun teidän armonne suvaitsee kysyä. + +FENTON. +Mitä uutisia? Kuinka voi se sievä neiti Anna? + +R. REIPAS. +Niin, totisesti, sievä hän on, ja siveä, ja nöyrä; ja teille hän on +suosiollinen, sen voin sivumennen vakuuttaa, ja siitä kiitos Jumalan. + +FENTON. +Luonnistaneeko, mitä luulet? Enhän vain saane rukkasia? + +R. REIPAS. +Tosin, herraseni, kaikki on Hänen kädessään tuolla ylhäällä, mutta, +siitä huolimatta, herra Fenton, vannon kaksi sormea kirjan päällä, +että hän teitä rakastaa. -- Onhan teidän armollanne syylä toisessa +silmä-laudassa? + +FENTON. +On oikein. Entä sitte? + +R. REIPAS. +Niin, siitäpä se riippuu. -- Totta totisesti, ei ole toista semmoista +Annikkaa; -- mutta, sen vakuutan, niin kunniallinen tyttö, kuin mikä +milloinkaan on leipää syönyt. Me puhelimme tunnin aikaa tuosta +syylästä. Ei minua milloinkaan niin naurata kuin sen tytön parissa. -- +Mutta se minun täytyy sanoa, että hän on liiaksi taipuva alikoliikkaan +ja mietiskelemiseen; mutta mitä teihin tulee, -- niin, huoletta vain! + +FENTON. +Minun pitää vielä tänään saada nähdä hänet. Kas, tuossa vaivastasi; +puhu hyvää minun puolestani; jos näet hänet ennen kuin minä, niin sano +terveiseni. + +R. REIPAS. +Terveisennekö? No, totta totisesti, sen minä teen! Ja kyllä kerron +teidän armollenne enemmän tuosta syylästä, kun ensikerran rookaamme, ja +vielä muistakin kosijoista. + +FENTON. +Hyvä vain; hyvästi! Minulla on kova kiire. + + (Menee.) + +R. REIPAS. +Hyvästi, teidän armonne! -- Totta totisesti, kunnon ylimys; mutta Anna +ei häntä rakasta, sillä minä tunnen Annan mielen siinä kuin joku +toinenkin. -- Jesta varjele! Mitä olen unohtanut? + + (Menee.) + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Paason asunnon edustalla. + (Rouva Paaso tulee, kirje kädessä.) + +R. PAASO. +Mitä? Olen ihanuuteni juhlapäivinä rakkauden kirjeiltä pelastunut, ja +pitääkö minun nyt joutua niiden esineeksi? Katsotaanpas: + +"Älkää kysykö minulta järkisyitä, miksi teitä rakastan, sillä vaikka +rakkaus käyttää järkeä parantajanaan, ei se kuitenkaan ota sitä +neuvonantajakseen. Te ette ole sen nuorempi kuin minäkään; no niin, +siinä on sopua; te olette hilpeä, niin minäkin; ha! ha! siinä vielä +enemmän sopua; te rakastatte sektiä, samoin minäkin; voitteko toivoa, +rouva Paaso, suurempaa sopua? Olkoon se kylläksi sanottu -- jos koskaan +soturin rakkaudesta voi niin sanoa -- että sinua rakastan. En tahdo +sanoa: sääli minua, se ei ole soturin puhetapaa; mutta minä sanon, +rakasta minua. + + Sinä, sydämmeni palo, + Jos päivän on salo, + Tai kuudan valo, + Tai pimeä talo, + Niin ritarisi jalo + Sun eestäsi vaan + Käy taistelemaan. + + John Falstaff." + +Mikä Herodes Juudanmaasta! -- Oh, sinä inha, inha maailma! Mies, joka +jo on melkein lahonnut vanhuuttaan, esiintyy nuorena teikarina! Mitä +varomatonta -- hiton nimessä! -- on tuo flaamilainen juopporenttu[9] +keskustelussani äkännyt, kun tuolla tavalla uskaltaa minua ahdistaa? +Niin, hän on tuskin kolmea kertaa ollut seurassani. -- Mitä olisin +hänelle sanonut? -- Säästelin silloin hyvinkin hilpeyttäni; -- taivas +sen minulle anteeksi antakoon! -- Totta tosiaan jätän parlamenttiin +lakiehdotuksen, että miehet on viralta pantava. Miten kostaisin +hänelle? Sillä kostaa minä tahdon, niin totta kuin hänen sisuksensa on +putingista. + + (Rouva Virta tulee.) + +R. VIRTA. +Rouva Paaso! Olin, totta totisesti, juuri tulossa teille. + +R. PAASO. +Ja minä niinikään menossa teille. Te olette niin huononnäköinen. + +R. VIRTA. +Sitä en ikänä usko. Voin näyttää, että asia on toisin. + +R. PAASO. +Kyllä minusta vain siltä näyttää. + +R. VIRTA. +Näyttäköön vain; mutta minä voin näyttää, että asia on toisin. Oi, +rouva Paaso, antakaa nyt hyvä neuvo! + +R. PAASO. +No, mikä nyt sitten hätänä, hyvä ihminen? + +R. VIRTA. +Oi, ystävä, jos ei olisi noita turhia arveluja, niin voisin päästä +semmoiseen kunniaan, että! + +R. PAASO. +Vähät niistä arveluista; ottakaa kunnia vastaan. Mikä on asia? -- +Heittäkää koko arvelut! -- Mikä on asia? + +R. VIRTA. +Jos tahtoisin mennä hiiteen tämän ijankaikkisen pilkun päällä, niin +voisin tulla ritarilliseksi. + +R. PAASO. +Mitä? -- Sen sinä valehtelet. -- Sir Alice Virta! -- Sellaiset +ritarilliset joutuvat pian julkisiksi; ja näin ollen sinun olisi paras +pitää vanha arvonimesi. + +R. VIRTA. +Me poltamme tulta keskellä päivää: -- kas tuossa, lue, lue, ja huomaa, +kuinka minä voisin tulla ritarskaksi. -- Tulen aina lihavista miehistä +luulemaan pahinta, niin kauvan kuin minulla on yksikin silmä, millä +voin erottaa toisen mieshaamun toisesta. Ja kuitenkaan hän ei kironnut; +ylisteli vain naisten kainoutta ja moitiskeli niin siivolla ja +sopivalla tavalla kaikkea säädyttömyyttä, että olin vähällä vannoa, +että hänen mielenlaatunsa oli yhtä todellista kuin hänen sanansa; vaan +ne eivät pidä yhtä eivätkä sovi toisiinsa enemmän kuin sadasensimmäinen +psalmi "viheriän hameen" nuottiin. Mikä rajutuuli lieneekään tänne +Windsorin rannikolle paiskannut tuon valaan, jonka on mahassa tiesi +kuinka monta tynnyriä rasvaa? Miten voisin kostaa hänelle? Luulenpa +että olisi parasta tuuditella häntä toiveilla, kunnes hekuman kirottu +tuli on hänet sulattanut hänen omaan ihraansa. -- Oletko koskaan +mokomaa kuullut? + +R. PAASO. +Sanasta sanaan samaa; nimet vain, Paaso ja Virta, ovat erilaiset! -- +Suureksi lohdutukseksesi tuossa riettauksien sokkelossa esitän sinulle +tässä kirjeesi kaksoisveljen; mutta sinun saa periä ensimmäisenä, sillä +minun, totta totisesti, ei tule koskaan perimään. Lyön vetoa että +hänellä on tuhatmääriä noita kirjeitä -- varmaan enemmänkin -- joissa +on tyhjä tila nimille, ja nämä ovat toista laitosta. Epäilemättä hän ne +vielä painattaa, sillä hänelle on yhdentekevää mitä hän painoonsa +panee, koska tahtoisi siihen meidätkin molemmat. Ennemmin olisin +jättiläisnainen, Pelionin vuori päälläni. Totta totisesti, helpompi on +minun löytää parikymmentä haureliasta toukomettistä kuin yksi siveä +mies. + +R. VIRTA. +Kas vain, aivan samaa: käsiala sama, sanat samat! Mitä hän meistä +ajattelee? + +R. PAASO. +Sitä tosiaankaan en tiedä; mutta vähällä on etten rupee napisemaan omaa +siveyttäni vastaan. Minun täytyy kohdella itseäni kuin henkilöä, johon +en vielä laisinkaan ole tutustunut; sillä varmaankaan, jos hän ei olisi +minussa havainnut piirrettä, jota en itsekään tunne, hän ei olisi minua +sellaisella raivolla vallannut. + +R. VIRTA. +Sanotko: vallannut? Mutta minä hänet kannella pysytän, se on varma. + +R. PAASO. +Niin minäkin; jos hän laivanluukulleni pääsee, niin en enää koskaan +mene merille. Meidän pitää kostaa hänelle, määrätä yhtymispaikka, antaa +hänen mieliteolleen hiukan toivon haametta ja houkutella häntä +kauniilla viivytyksen syötillä, kunnes hän on Sukkanauhan isännälle +hevosensa pantannut. + +R. VIRTA. +Minä olen valmis vaikka mihinkä koiruuteen häntä kohtaan, kunhan se +vain ei tahraa maineemme puhtautta. Oi, jos mieheni saisi nähdä tuon +kirjeen! Siitä hänen luulevaisuutensa saisi ikipäiviksi ravintoainetta. + +R. PAASO. +Katsos, tuossa hän tulee, ja minun hyvä mieheni myöskin; hänestä on +luulevaisuus yhtä kaukana, kuin minusta sen aiheuttaminen, ja se +kaukaisuus on, toivoakseni, ääretön. + +R. VIRTA. +Onnellinen vaimo sinä! + +R. PAASO. +Pitäkäämme yhteistä juonta tuota rasvaista ritaria vastaan. Tule tänne. + + (Vetäytyvät peremmälle.) + (Virta, Pistooli, Paaso ja Nym tulevat.) + +VIRTA. +Toivon, ettei niin ole laita. + +PISTOOLI. +Mut toivo joskus vainuton on koira; Sir John sun vaimoasi katselee. + +VIRTA. +Ei, vaimoni ei ole enää nuori. + +PISTOOLI. +Hän valtaa ylhät, halvat, rikkaat, köyhät, +Nuoret ja vanhat; kaikki kelpaa, Virta; +Hän moskaa rakastaa; siis varo, Virta! + +VIRTA. +Rakastaisiko vaimoani? + +PISTOOLI. +Tulena maksa.[10] Torju taikka karkaa, +Kuin Don Actaeon, hurtat kintereillä.[11] +Oh, iljettävä sana! + +VIRTA. +Mikä sana? + +PISTOOLI. +He, sarvi. Hyväst'! Auki silmät! Varo! +Näet, öisin varkaat liikkuu; varo, varo, +Ennenkuin suvi saa ja käki kukkuu. -- +Mars matkaan, herra korpraal Nym! -- Te, Paaso, +Hänt' uskokaa, hän puhuu järkeä. + + (Menee.) + +VIRTA. +Odotahan vain! Kyllä siitä selvän otan. + +NYM (Paasolle.) +Ja se on totta; minun humöörini ei ole valehdella. Hän on minua +loukannut muutamassa humöörissä; minunhan se piti viedä vaimollenne se +humööri-kirje; mutta minulla on miekka, ja se puree, jos siksi tulee. +Hän rakastaa vaimoanne, lyhyestä tärkimpään. Nimeni on korpraali Nym; +minä sen sanon ja takaan että se on totta; -- nimeni on Nym, ja +Falstaff rakastaa vaimoanne. -- Ajöö! Minä en rakasta sitä leipä- ja +juustohumööriä, ja se on sen asian humööri. Ajöö! + + (Menee.) + +PAASO. +Sen asian humööri, hän sanoi; sepä mies pelottaa humöörin ihan pois +järjiltään. + +VIRTA (syrjään). +Minä haen käsiini sen Falstaffin. + +PAASO (syrjään). +En ole ikänäni kuullut noin pitkäpiimäistä ja teeskentelevää lörppöä. + +VIRTA (syrjään). +Jos siitä saan vihiä, niin -- hyvä! + +PAASO (syrjään). +En usko tuollaista kiinalaista,[12] vaikka itse seurakunnan pappi +vakuuttaisi hänet kunnialliseksi mieheksi. + +VIRTA (syrjään). +Se oli kelpo ja älykäs mies; hyvä! + +PAASO. +Kas vain, Kaisa! + +R. PAASO. +Minne menet, Yrjö? -- Kuulehan toki! + +R. VIRTA. +Mikä sua vaivaa, rakas Franssu? Miksi olet niin melankollinen? + +VIRTA. +Minäkö melankollinen? En ole melankollinen. -- Mene sinä kotiin, mene. + +R. VIRTA. +Totisesti, sinulla on taas joitakin houreita päässäsi. -- Lähdettekö +pois, rouva Paaso? + +R. PAASO. +Lähden. -- Tulethan kotiin päivälliselle, Yrjö? -- (Syrjään rouva +Virralle.) Katsos, kuka tuossa tulee! Hänestä saamme sananviejän sille +surkealle ritarille. + +R. VIRTA. +Niin oikein; häntä minäkin ajattelin; hän on siihen omansa. + + (Rouva Reipas tulee.) + +R. PAASO. +Tulitte varmaan tervehtimään tytärtäni Annaa? + +R. REIPAS. +Niin tietysti. Ja kuinka nyt jaksaa se hyvä neiti Anna? + +R. PAASO. +Tulkaa mukaan, niin saatte nähdä. Hauskaa olisi puhella hetkinen +kanssanne. + + (Rouva Paaso, rouva Virta ja rouva Reipas menevät.) + +PAASO. +No, herra Virta? + +VIRTA. +Kuulittehan mitä se mies sanoi minulle, vai mitä? + +PAASO. +Kuulin; ja kuulittehan te mitä se toinen sanoi minulle? + +VIRTA. +Luuletteko, että heissä on totuus? + +PAASO. +Hirteen koko roistot! Minä en usko, että hän sitä julkeisi; mutta nuo +miehet, jotka häntä syyttävät aikeista vaimojamme kohtaan, ovat +juhtapari hänen virkaheittoja palvelijoitaan; oikeita riiviöitä, nyt +kun ovat ilman paikkaa. + +VIRTA. +Olivatko nuo hänen palvelijoitaan? + +PAASO. +Olivat tietystikin. + +VIRTA. +Mutta ei asia minua siltä sen paremmin miellytä. -- Asuuko hän +Sukkanauhassa! + +PAASO. +Asuu tietystikin. Jos hän rupee minun vaimoani miellyttelemään, niin +jätän eukon rentonaan hänelle. Mitä hän muuta häneltä saa kuin purevia +sanoja, se tulkoon minun päähäni. + +VIRTA. +En minäkään vaimoani epäile; mutta ilkeätä olisi nähdä heidät yhdessä. +Mieskin voi olla liiaksi luottavainen, ja minä en tahtoisi mitään +päähäni. Minä en niinkään voi rauhoittua. + +PAASO. +Kas, tuossa tulee se suupaltti Sukkanauhan isäntä. Hänellä on joko +viinaa kallossa tai rahaa kukkarossa| kun on noin mielihyvillään. -- +Mitä kuuluu, hyvä isäntä? + + (Ravintolan isäntä ja Höllönen tulevat.) + +ISÄNTÄ. +No, julkupukari! Sinä olet aatelismies. -- Hidalgo-rauhatuomari, sanon +minä! + +HÖLLÖNEN. +Tulen, isäntä hyvä, tulen. -- Hyvää iltaa, kymmenesti hyvää iltaa, +herra Paaso! Herra Paaso, tuletteko kanssamme? Meillä on pieni kepponen +tekeillä. + +ISÄNTÄ. +Sano se hänelle, hidalgo-rauhatuomari, sano se hänelle, julkupukari. + +HÖLLÖNEN. +Niin, täällä on kaksintaistelu tekeessä walesilaisen papin, sir Hughin, +ja ranskalaisen tohtorin, Cajuksen, välillä. + +VIRTA. +Hyvä Sukkanauhan isäntä, saanko vähän puhua kanssanne? + +ISÄNTÄ. +Mitä tahdot sinä, julkupukari? + + (Menevät syrjään.) + +HÖLLÖNEN (Paasolle). Tuletteko mukaan katsomaan? Iloinen isäntämme on +mitannut heidän miekkansa ja, luulemma, haastanut heidät kummankin eri +paikkaan; sillä uskokaa pois, pastorin kanssa ei, kuulemma, ole hyvä +leikitellä. Kuulkaa, kerron teille, mikä kepponen meillä on tekeillä. + +ISÄNTÄ. +Eihän sinulla vain liene mitään velkajuttua ritariani vastaan, sinä +kavalieri-kuntini? + +VIRTA. +Ei, totta totisesti; mutta tarjoan teille pullollisen kuumaa sektiä, +jos hankitte minulle pääsyn hänen luokseen ja sanotte hänelle, että +nimeni on Ojanen; noin vain pilan vuoksi. + +ISÄNTÄ. +Tuohon käteen, pukari! Hankin sinulle sisäänmenon ja ulospääsyn; -- +sanoinko oikein? -- Ja nimesi on oleva Ojanen. Se on hauska ritari. -- +Joko tulette, topra herrat? + +HÖLLÖNEN. +Tulen minä, isäntä hyvä. + +PAASO. +Olen kuullut, että tuo ranskalainen on oikea miekkataituri. + +HÖLLÖNEN. +Joutavia! Ymmärrän minäkin vähän niitä asioita. Nykyaikaan niillä on +asennot ja hyökkäykset ja väistöt ja tiesi mitä kaikkia; mutta +sydämmestä kaikki riippuu, herra Paaso; tässä sen on paikka, tässä. +Muistan niitä aikoja, jolloin pitkällä miekallani olisin pannut teidät +kaikki neljä vahvaa miestä kippaamaan kuin rotanpoikaset. + +ISÄNTÄ. +No, pojat, no! Joko tallustetaan? + +HÖLLÖNEN. +Kyllä minä tulen. Hauskempi olisi nähdä heidän toraavan kuin +tappelevan. + + (Isäntä, Höllönen ja Paaso menevät.) + +VIRTA. +Vaikka Paaso onkin suruton narri ja niin lujasti luottaa vaimonsa +heikkouteen, niin kuitenkaan en minä voi niin hevin luulojani heittää. +Vaimoni oli hänen seurassaan Paason talossa, ja mitä he siellä tekivät, +sitä ei ole niin helppo tietää. No niin, minun täytyy saada asiasta +selko, teeskentelemällä aion peijata kiinni sen Falstaffin. Jos löydän +vaimoni uskolliseksi, niin ei ole vaivani hukkaan mennyt; jos on +toisin, niin on vaiva hyvin käytetty. + + (Menee.) + + +Toinen kohtaus. + + Huone Sukkanauha-ravintolassa. + (Falstaff ja Pistooli tulevat.) + +FALSTAFF. +En, en penniäkään sinulle lainaa. + +PISTOOLI. +Siis maailma mun olkoon osterini, +Jonk' avaan miekallani. -- +Takaisin maksan summan tavarassa. + +FALSTAFF. +Ei, ei penniäkään! Olen suvainnut sen, että olet luottoni pannut +pantiksi; olen jo kolme kertaa häkittänyt hyviä ystäviäni pelastamaan +sinut ja tuon juhtakumppanisi Nymin, -- muuten olisitte saaneet häkin +takaa kurkkailla kuin pari kaksoisbabiaania. Olen jo helvetin oma, kun +ylimysystävilleni olen vannonut, että olette muka hyviä sotureita ja +kelpomiehiä; ja kun Pirjo rouva kadotti viuhkansa kahvan, niin vakuutin +kunniasanallani, ettet sinä sitä varastanut. + +PISTOOLI. +Saithan siitä osasi: kokonaista viisitoista penniä. + +FALSTAFF. +Se oli oikeus ja kohtuus, sinä konna, oikeus ja kohtuus. Luuletko, että +minä ilmaiseksi panen sieluni alttiiksi? Sanalla sanoen, älä roiku enää +niskoillani: minä en ole sinun hirsipuusi. Mene! Lyhyt veitsi ja +kansantungos; -- mene säteriisi Lutkalaan, mene! -- Et tahdo kirjettäni +toimittaa perille, senkin konna! -- vetoat kunniaasi! Haa! sinä senkin +pohjaton alhaisuus! Täysi työ on tässä itselläni pitää oma kunniani +säntillään. Minun, minun, minun itseni täytyy toisinaan työntää +jumalanpelkoni vasempaan, kääriä kunniani puutokseni vaippaan ja +koukutella, vaania ja veijailla; ja sitte vielä sinä, senkin konna, +tahdot rääsysi, villikissankatseesi, kapakkajuorusi ja karkeat +hollitupavalasi kätkeä kunniasi suojavarustuksiin! Eikö niin, vai mitä? + +PISTOOLI. +Ma kadun; muuta miehelt' et voi pyytää. + + (Roopetti tulee.) + +ROOPETTI. +Herra, täällä eräs rouva tahtoo teitä puhutella. + + (Rouva Reipas tulee.) + +R. REIPAS. +Hyvää huomenta, armollinen herra. + +FALSTAFF. +Hyvää huomenta, rouvaseni. + +R. REIPAS. +Ei ihan niin, teidän armonne luvalla. + +FALSTAFF. +No, tyttöseni sitten. + +R. REIPAS. +Se olen, sen vannon, niin totta kuin äitini se oli sinä hetkenä, jona +minä tulin maailmaan. + +FALSTAFF. +Joka vannoo, sitä uskon. Mitä minusta tahdot? + +R. REIPAS. +Suvaitsisin sanoa pari sanaa teidän armollenne. + +FALSTAFF. +Vaikka pari tuhatta, kaunis nainen; minä suvaitsen sinua kuulla. + +R. REIPAS. +Täällä on eräs rouva Virta, teidän armonne; -- pyydän, tulkaa vähän +lähemmäksi tänne. -- Minä itse asun herra tohtori Cajuksen tykönä. + +FALSTAFF. +Hyvä! Jatka! Rouva Virta, sanot, -- + +R. REIPAS. +Siinä olette ihan oikeassa, teidän armonne; mutta olkaa hyvä, teidän +armonne, vähän lähemmäksi tänne. + +FALSTAFF. +Vakuutan, että kukaan ei meitä kuule: omaa väkeä vain, omaa väkeä. + +R. REIPAS. +Niinkö? Taivas heitä siunatkoon ja tehköön heidät palvelijoikseen! + +FALSTAFF. +No niin: rouva Virta, -- mitä hänestä? + +R. REIPAS. +Ah, herra, hän on hyvä luontokappale. Hyväinen taivas, te olette, +teidän armonne, aika velikulta. No, no, taivas anteeksi antakoon teille +ja meille kaikille, sitä rukoilen. + +FALSTAFF. +Rouva Virta; -- no siis: rouva Virta, -- + +R. REIPAS. +No niin, lyhyestä tärkimpään. Te olette pannut hänet niin hulluun +myllyyn, että on vallan ihme ja kumma. Kaikista paras hoviherra, kun +hovi täällä Windsorissa luseerasi, ei olisi voinut panna häntä niin +hulluun myllyyn. Ja kuitenkin niissä oli ritareita ja loordeja ja +aatelismiehiä, ja kaikilla kuomivaunut; niin, totta totisesti, vaunut +toistensa jälkeen, kirje toisensa jälkeen, lahja toisensa jälkeen; ja +haiskahtivat niin hyvälle -- pelkkää myskiä kaikki! -- ja kahisivat, +totta totisesti, silkissä ja kullassa; ja semmoiset valiosanat ja +semmoiset viinit ja sokerit, kaikkein parasta ja sominta sorttia, että +niillä olisi voinut voittaa vaikka minkä naisen sydämmen; ja, totta +totisesti, hän ei heihin edes vilkaissut. -- Itse olisin voinut saada +kaksikymmentä enkeliä tänä aamuna; mutta minä annan palttua koko +enkeleille, jos ne on semmoista sorttia, kuin sanotaan, ja jos ei +kaikki käy kunniallisesti; -- ja, totta totisesti, he eivät saaneet +häntä senkään vertaa suostumaan, että olisi ryypäissyt samasta +pikarista kuin kaikkein plookin heistä; ja kuitenkin niissä oli +kreivejä, vieläpä henkivartijoitakin;[13] mutta, totta totisesti, se +kaikki on hänestä yhtä. + +FALSTAFF. +Mutta mitä sanoo hän minusta? Lausu lyhyesti, hyvä Mercuriani. + +R. REIPAS. +Niin, hän on saanut kirjeenne, josta hän teitä kiittää +tuhatkertaisesti; ja hän antaa teille tiedoksi, että hänen miehensä +on poissa kotoa kymmenen ja yhdentoista välillä. + +FALSTAFF. +Kymmenen ja yhdentoista? + +R. REIPAS. +Niin, ihan niin; ja silloin, hän sanoo, voitte tulla katsomaan sitä +kuvaa -- tiedättehän; Virta, hänen miehensä, ei ole silloin kotoisalla. +Ah! Sillä rouva-kullalla ei ole hauskat päivät sen miehen kanssa; hän +se on oikea mustasukka; sillä sydänkäpysellä on oikein koiran päivät +hänen kanssaan. + +FALSTAFF. +Kymmenen ja yhdentoista! -- Viekää hänelle terveiseni, rouva; tulen +täsmälleen. + +R. REIPAS. +No sepä kilttiä. Mutta minulla on vielä toinenkin komisjooni teidän +armollenne: rouva Paaso myöskin lähettää teille herttaiset terveisensä; +ja sallikaa minun kuiskata korvaanne, että hän on niin hevelin siivo ja +kunnon vaimo, vaimo -- sen sanon teille -- joka lukee aamu- ja +ehtoorukouksensa siinä kuin joku toinenkin Windsorissa, olkoon kuka +tahansa; ja hän käski minun sanoa teidän armollenne, että hänen +miehensä on harvoin kotoa poissa, mutta hän toivoo että vielä se aika +tulee. En ole ikänäni nähnyt naista niin pikeentynyttä mieheen; luulen +tosiaankin että te käytätte noitatemppuja, niin, totta totisesti. + +FALSTAFF. +Ehkä, siitä saat olla varma; viehättävien puolieni tenhovoimaa +lukuunottamatta, en laisinkaan käytä taikatemppuja. + +R. REIPAS. +Jumala teitä siunatkoon siitä! + +FALSTAFF. +Mutta kuulehan, sano minulle yksi asia: onko Virran vaimo ja Paason +vaimo kertoneet toisilleen että minua rakastavat? + +R. REIPAS. +Se vasta olisi hullua, totta totisesti! -- Ei, niin Jumalalta +hyljättyjä he eivät toki ole, toivon ma; -- sepä olisi kolttonen, totta +totisesti! Mutta rouva Paaso pyytäisi, että lähettäisitte hänelle pikku +kantapoikanne, kaikin mokomin; hänen miehellään on ihmeellinen kimma +tuohon pikku poikaan; ja, totta totisesti, herra Paaso on kunnon mies. +Ei ole yhdelläkään vaimolla Windsorissa parempia päiviä kuin sillä +rouvalla: tekee mitä tahtoo, sanoo mitä tahtoo, ottaa kaikki, maksaa +kaikki, menee maata milloin lystää, nousee milloin lystää; kaikki +niinkuin tahtoo; ja totisesti hän sen ansaitseekin, sillä jos +Windsorissa on hyvää vaimoa, niin kyllä hän se on. Teidän täytyy +lähettää hänelle kantapoikanne, siinä ei auta mikään. + +FALSTAFF. +Kyllä sen teen. + +R. REIPAS. +No niin, teette sen siis! Ja, nähkääs, hän voi tulla ja mennä ja kulkea +teidän molempien väliä; ja joka tapauksessa tulee teillä olla +tunnussana, että tiedätte toistenne ajatukset ja ettei poika niistä saa +vihiä, sillä ei ole hyvä, että lapset saavat tietää mistään pahuudesta; +vanhemmat ihmiset, nähkääs, ovat hienon-varovaiset, niinkuin sanotaan, +ja tuntevat maailman. + +FALSTAFF. +Hyvästi! Puhu puolestani kummallekin. Tuossa on kukkaroni; jään +sittekin sinulle velkaan. -- Poika, mene tämän rouvan kanssa. + + (Rouva Reipas ja Roopetti menevät.) + +Nämä uutiset panevat pääni pyörälle. + + +PISTOOLI. +Tuo lutka Cupidon on postilaiva. -- +Purjeita lisää! Jälkeen! Ylös suojus! +Lauk! Mun on saalis, tai sen vieköön meri! + + (Menee.) + +FALSTAFF. +Mitä meinaat, vanha Hannu? Onnea matkaan! Panen vastedes enemmän arvoa +vanhaan ruhoosi, kuin tähän saakka. Vieläkö sinuakin vilkistellään! +Sinäkö, joka olet niin paljon rahaa menettänyt, sinäkö rupeat nyt +voittajaksi? Hyvä ruho, kiitos sulle? Sanokoot vain, että se on jykevää +tekoa; kunhan se vain on hyvin tehty, vähät muusta. + + (Bardolph tulee.) + +BARDOLPH. +Sir John, tuolla alhaalla on eräs herra Ojanen, joka mielellään +tahtoisi teitä puhutella ja tutustella kanssanne; ja lähettää teidän +armollenne vähän sektiä aamujuomaksi.[14] + +FALSTAFF. +Ojanenko hänen nimensä? + +BARDOLPH. +Niin, herra. + +FALSTAFF. +Kutsu hänet sisään. (Bardolph menee.) Terve-tulleet ovat sellaiset +ojaset, joista tämmöistä juomaa vyöryy. -- Ahaa, rouva Virta ja rouva +Paaso, nytkös olette verkossani? Eteenpäin mars! Hurraa! + + (Bardolph tulee ja Virta valepukuisena.) + +VIRTA. +Herran rauha! + +FALSTAFF. +Jumal' antakoon! Tahdotteko minua puhutella? + +VIRTA. +Rohkenen näin muitta mutkitta tunkeutua seuraanne. + +FALSTAFF. +Terve tulemastanne! Mitä suvaitsette? -- Poistu, viinuri! + + (Bardolph menee.) + +VIRTA. +Olen mies, joka olen paljon eläissäni hurvitellut. Nimeni on Ojanen. + +FALSTAFF. +Hyvä herra Ojanen, haluan saada lähemmin tutustua teihin. + +VIRTA. +Niinikään minä teihin, hyvä herra John; en suinkaan ollakseni teille +vastukseksi, sillä minun tulee teille huomauttaa, että minulla +luullakseni on enemmän rahaa lainata pois kuin teillä; ja se +on tavallaan antanut minulle rohkeutta näin sopimattomaan +tungeskelemiseen, sillä sanotaanhan, että, kun raha käy edellä, on +kaikki tiet auki. + +FALSTAFF. +Niin, herra, raha on hyvä soturi, se raivaa itselleen tien. + +VIRTA. +Se on totta; ja tässä olisi minulla pussillinen rahaa, joka on vaivaksi +minulle. Jos tahdotte auttaa minua sitä kantamaan, sir John, niin +ottakaa kaikki taikka puolet siitä hyvästä, että taakkani kevennätte. + +FALSTAFF. +En tiedä, herra, millä minä olen ansainnut kunnian tulla teidän +kuormankantajaksenne. + +VIRTA. +Sen sanon teille, herra, jos vain suvaitsette minua kuulla. + +FALSTAFF. +Puhukaa, hyvä herra Ojanen; olen iloinen, jos saan teitä palvella. + +VIRTA. +Hyvä herra, kuulen että olette lukenut mies -- sanon lyhyesti +sanottavani -- ja olen jo kauan teidät tuntenut, vaikk'ei minulla ole +ollut sen verran tilaisuutta kuin halua päästä teidän tuttavuuteenne. +Ilmaisen teille erään asian, vaikka sillä tosin tuon liiaksi julki oman +heikkouteni; mutta, hyvä herra John, jos toisen silmänne käännätte +minun tyhmyyksiini, jotka näin teille paljastan, niin luokaa toinen +omien tyhmyyksienne rekisteriin, jotta pääsisin asiasta sitä +helpommilla nuhteilla, kuin itse tiedätte miten helppoa on tällaisiin +vikoihin joutua. + +FALSTAFF. +Hyvä, hyvä, herraseni; jatkakaa. + +VIRTA. +Täällä kaupungissa asuu eräs rouvasihminen; hänen miehensä nimi on +Virta. + +FALSTAFF. +No niin, herraseni. + +VIRTA. +Olen kauan häntä rakastanut ja, totta totisesti, paljon hänen tähtensä +kuluttanut; seurannut häntä hassahtavalla huomaavaisuudella; etsinyt +tuhkatiheään tilaisuuksia tavatakseni häntä; kalliisti maksanut +pienimmänkin tilapään saadakseni vain vilaukselta häntä nähdä; enkä +ainoastaan hänelle ostanut kalliita lahjoja, vaan muitakin runsaasti +lahjonut saadakseni tietää mitä lahjoja hän haluaisi. Sanalla sanoen; +olen vainonnut häntä niin kuin rakkaus on minua vainonnut, se on, +kaikkien tilaisuuksien lentoneuvoilla; mutta minkä palkan lienenkin +ansainnut, joko lemmestäni tai kuluistani, sen vaan tiedän, etten +mitään palkkaa ole saanut, jos ei kokemus ole kullan arvoista; sillä +sitä olen saanut tavattomasta hinnasta, ja se on minulle opettanut +tämän muistosäkeen: + +Kuin varjo rakkaus pakenee, kun rikkaus sitä vainoo; +Jos vainoat, se pakenee, jos pakenet, se vainoo. + +FALSTAFF. +Eikö hän koskaan ole antanut teille mitään hyvityksen lupausta? + +VIRTA. +Ei koskaan. + +FALSTAFF. +Oletteko koskaan häntä ahdistanut siinä mielessä? + +VIRTA. +En koskaan. + +FALSTAFF. +Minkä laatuinen on siis rakkautenne ollut? + +VIRTA. +Kuin kaunis huone, toisen miehen maalle rakennettu: niin että olen +menettänyt rakennukseni, kun erehdyin rakennuspaikasta. + +FALSTAFF. +Ja missä tarkoituksessa minulle tämän kaiken ilmoitatte? + +VIRTA. +Sen kun olen teille sanonut, niin olen sanonut teille kaikki. Jotkut +sanovat, että, vaikka hän tekeytyy uskolliseksi minulle, hän kuitenkin +toisin paikoin menee niin pitkälle iloisuudessaan, että siitä syntyy +pahoja jälkipuheita. Ja nyt, sir John, nyt tulen ehdotukseni ytimeen: +te olette aatelismies, teillä on erinomainen kasvatus, ihmeteltävä +kaunopuheliaisuus, ylhäisiä tuttavuuksia, te olette virkamiehenä ja +ihmisenä arvossa pidetty ja monenmoisista ansioistanne soturina, +hovimiehenä ja oppineena yleisesti suosittu. + +FALSTAFF. +Oo, hyvä herra! + +VIRTA. +Uskokaa pois, sillä tiedättehän sen itse. -- Tuossa on rahaa; käyttäkää +sitä, käyttäkää sitä; käyttäkää vielä enemmänkin; käyttäkää koko +omaisuuteni, kun vain annatte minulle vastavuoroon niin paljon +ajastanne, kuin tarvitaan rouva Virran siveyden lemmekkääseen +valloittamiseen. Käyttäkää kosiskelutaitoanne, suostutelkaa häntä +itseenne; jos sitä kukaan voi, niin te sen voitte siinä kuin joku +toinenkin. + +FALSTAFF. +Olisiko teidän tuliselle lemmenkiihkollenne siitä mitään hyvää, että +minä voittaisin sen, mitä itse halaatte? Minusta te määräätte +itsellenne sangen nurinpuolisen parannuskeinon. + +VIRTA. +Mutta käsittäkäähän mitä tarkoitan. Hän elää niin turvallisena +kunniansa puhtaudessa, että sydämmeni turmelus ei tohdi näyttäytyä; hän +on liian helottava suoraan katseltavaksi. Jos olisi hallussani jokin +havainto, kun häntä lähestyn, niin olisi toiveillani esimerkki ja +todistus, millä suositella itseään. Voisin silloin hänet karkoittaa +noista hänen siveytensä, maineensa, aviolupauksensa ja tuhansien muiden +puolustuskeinojansa varustuksista, jotka nyt ovat vahvana vastassani. +Mitä sanotte siitä, sir John? + +FALSTAFF. +Herra Ojanen, ensiksi rohkenen ottaa rahanne; sitten antakaa minulle +kätenne; ja lopuksi, niin totta kuin olen aatelismies, niin saatte, jos +tahdotte, Virran vaimon haltuunne. + +VIRTA. +Oi, hyvä herra! + +FALSTAFF. +Saatte, minä sen sanon. + +VIRTA. +Ei raha ole esteenä, sir John, ei sitä tarvis säästää. + +FALSTAFF. +Ei rouva Virta ole esteenä, herra Ojanen, ei häntä tarvis säästää. Hän +on itse -- sen voin teille sanoa -- tilannut minut luokseen; juuri kun +te tulitte, niin hänen apurinsa, hänen välijuoksiaimensa läksi täältä; +sanon, että kello kymmenen ja yhdentoista välissä olen hänen luonaan, +sillä siihen aikaan hänen miehensä, se kirottu mustasukkainen kanalja, +on tiessään. Tulkaa luokseni illalla, niin saatte kuulla, kuinka on +käynyt. + +VIRTA. +Tuttavuutenne on oikein siunaus minulle. Tunnetteko tuon Virran, hyvä +herra? + +FALSTAFF. +Hirteen se köyhä sarvipää saatana! En häntä tunne; -- kuitenkin teen +väärin, kun sanon häntä köyhäksi. Sanotaan että sillä mustasukkaisella +aisankannattajalla on rahaa kuin roskaa; sen vuoksi hänen vaimonsa +onkin niin viehättävä minun silmissäni. Käytän häntä avaimena tuon +sarvipään kassakaappiin, ja siellä aion elojuhlaani viettää. + +VIRTA. +Hyvä olisi, jos tuntisitte tuon Virran, että voisitte karttaa häntä, +jos hänet näkisitte. + +FALSTAFF. +Hirteen senkin poroporvarillinen voinaama! Mulkoilen häneltä järjen +päästä; aisoissa pidän häntä sauvallani, se on häilyvä hänen sarviensa +päällä kuin ilmaraana: -- saat nähdä, ystävä Ojanen, kuinka minä sitä +moukkaa pitelen, ja maata sinä saat hänen vaimonsa kanssa. -- Tule +varhain tänä iltana luokseni. -- Virta on konna, ja minä hänen +arvonimeään vielä täydennän; sinä, herra Ojanen, saat puhutella häntä +konnaksi ja aisankannattajaksi. -- Tule varhain illalla luokseni. + + (Menee.) + +VIRTA. +Mikä kirottu epikurolainen riiviö! -- Sydämmeni on harmista haljeta. +-- Sano nyt, onko tämä ennenaikaista mustasukkaisuutta! Vaimoni on +hänelle lähettänyt sanan, aika on määrätty, kaupat tehty. Kuka olisi +voinut mokomaa ajatellakaan? -- Oh, uskoton vaimo on koko helvetti! +Aviovuoteeni häväistään, raha-arkkuni pannaan tyhjäksi, hyvä nimeni +jyrsitään rikki; eikä siinä kyllä, että minun täytyy kärsiä tämä +kunnoton häväistys, vaan minun pitää vielä lisäksi ottaa vastaan +häijyjä haukkumanimiä saman miehen suusta, joka minua näin on +häväissyt. Ja mitä nimiä ja nimityksiä! -- Amaimon kuuluu hyvältä, +Lucifer hyvältä, Barbason hyvältä, ja kuitenkin ne ovat perkeleen +arvonimiä, pahojen henkien nimityksiä; mutta aisankannattaja! sarvipää +aisankannattaja! Itse paholaisella ei ole sellaista nimeä. -- Paaso on +aasi, suruton aasi; hän tahtoo uskoa vaimoonsa, ei tahdo olla +mustasukkainen. Mutta ennen minä uskon hollantilaiselle voini, +walesilaiselle pastori Hughille juustoni, irlantilaiselle viinapulloni +tai varkaan hoitoon säisyn ruunani, kuin uskon vaimoni omaan haltuunsa; +silloin hän haaveilee, hautoo ja keksii jos jotakin; ja mitä he ovat +päähänsä saaneet, se on tapahtuva; vaikka sydän halkeisi, se on +tapahtuva. Jumalalle kiitos mustasukkaisuudestani! -- Yksitoistahan oli +määräaika; minä ennätän heidät, riistän naamarin vaimoni kasvoilta, +kostan Falstaffille ja nauran Paasoa. Teen sen heti; parempi kolme +tuntia ennen aikaa kuin minuutti liian myöhään. Hyi, hyi, hyi! +Aisankannattaja! Aisankannattaja! + + (Menee.) + + +Kolmas kohtaus. + + Windsorin puisto. + (Cajus ja Rugby tulevat.) + +CAJUS. +Jack Rugby! + +RUGBY. +Herra tohtori! + +CAJUS. +Mike ole kello, Jack? + +RUGBY. +Se hetki on jo mennyt, jolloin pastori Hugh lupasi saapua. + +CAJUS. +Hen ole pelasta hene seelu, kun ei on tule; hen ole rukoilla hyvest +hene raamattu, kun ei on tule. _Parbleu_, Jack Rugby, hen ole jo +koollut, jos hen tule. + +RUGBY. +Hän on ovela, herra tohtori; hän tietää että teidän armonne löisi hänet +kuoliaaksi, jos hän tulisi. + +CAJUS. +_Parbleu!_ Silli ei on niin koollut, kuin mine löö hene kooljaks. +Otta sinu meekka, Jack, mine neyte sinu, kuinka mine löö hene kooljaks. + +RUGBY. +Voi, hyvä tohtori, minä en osaa miekkailla. + +CAJUS. +Kanalj, otta sinu meekka! + +RUGBY. +Heretkää! Tässä tulee ihmisiä. + + (Isäntä, Höllönen, Laihanen ja Paaso tulevat.) + +ISÄNTÄ. +Herran rauha, julku-tohtori! + +HÖLLÖNEN. +Nöyrin palvelijanne, herra tohtori Cajus![8] + +PAASO. +Mitä kuuluu, hyvä herra tohtori! + +LAIHANEN. +Hyvää huomenta, hyvä herra! + +CAJUS. +Mite te kaikki, yks, kaks, kolm, neli, teke teell? + +ISÄNTÄ. +Tulimme näkemään, kuinka sinä miekkailet, kuinka hyökkäät, kuinka +väistät, kuinka olet milloin täällä, milloin tuolla, näkemään kaikki +nuo puntot, stoccatot, reversat, distantet, montantet. Onko hän +kuollut, minun etiopialaiseni? Onko hän kuollut, minun Francisconi? +Haa, sinä pukari! Mitä sanot sinä, Aesculapius? sinä, Galenus? sinä, +seljansydän? Onko hän kuollut, minun virtsapukarini? Onko hän kuollut? + +CAJUS. +_Parbleu!_ Se tyhme pappi ole kaike suurema emme, mike ole maa +peell; ei neytte hene kasvot. + +ISÄNTÄ. +Sinä olet kastilialainen,[15] kuningas Urinal! Kreikan valtakunnan +Hektor, sinä vanha poika! + +CAJUS. +Mine pyyde te todista ett mine on vartto hent kuus, seitseme, kaks, +kolm tunti ja hen ei on tule. + +HÖLLÖNEN. +Hän on valinnut viisaamman osan, herra tohtori: hän on sielun tohtori, +ja te olette ruumiin tohtori; jos nyt tappelette, niin iskette +kumpainenkin omaa ammattianne vasten partaa. Eikö totta, herra Paaso? + +PAASO. +Herra Höllönen, olette itse ollut aika tappelupukari, vaikka nyt olette +rauhan mies. + +HÖLLÖNEN. +Hitto olkoon, herra Paaso, vaikka nyt olen vanha ja rauhan mies, niin +kutkuttaa vielä sormiani, kun näen paljaan miekan. Vaikka olemmekin +rauhatuomareita ja tohtoreita ja kirkonmiehiä, herra Paaso, niin on +meissä sentään vielä hitunen nuoruuden suolaa; me olemme vaimosta +syntyneet, herra Paaso. + +PAASO. +Totta, totta, herra Höllönen. + +HÖLLÖNEN. +Se on niinkuin olla pitää, herra Paaso. -- Herra tohtori Cajus, minä +olen tänne tullut hakemaan teitä kotiin. Minä olen valan tehnyt +rauhatuomari, ja te olette viisas lääkäri, ja sir Hugh on viisas ja +suvaitseva sielunpaimen. Teidän täytyy tulla kanssani, herra tohtori. + +ISÄNTÄ. +Anteeksi, kundi rauhantuomari: -- sananen teille, _monsieur_ +vedenkuurnitsija! + +CAJUS. +Vedekuurnitsa? Mite se ole? + +ISÄNTÄ. +Vedenkuurnitsija on meidän kielellä sama kuin urhollinen, sinä pukari. + +CAJUS. +_Parbleu_, mine ole ykte vedekurnitsa kuin se engelsman. -- Se +koiranen pappi kanalj! _parbleu_, mine löö hene korva pois. + +ISÄNTÄ. +Hän sinua kuranssaa hyvänpäiväisesti, sinä pukari! + +CAJUS. +Kuranssa! Mite se ole? + +ISÄNTÄ. +Se merkitsee, että hän antaa sinulle hyvitystä. + +CAJUS. +_Parbleu_, mine takto se nekde, ett hen minu kuranssa; +_parbleu_, mine takto se niin. + +ISÄNTÄ. +Ja minä hänet siihen pakotan, muuten korjatkoon luunsa. + +CAJUS. +Mine kiite sinu siit. + +ISÄNTÄ. +Ja vielä muutakin, sinä pukari. -- (Hiljaa toisille.) Mutta ensin, te. +herra kundi, ja te, herra Paaso ja samalla muotoa te, kavalieri +Laihanen, menkää kaupungin kautta Fragmoreen. + +PAASO. +Sir Hugh on siellä, niinkö? + +ISÄNTÄ. +On; tutkikaa, millä tuulella hän on; minä tuon tohtorin sinne peltojen +poikitse. Onko hyvä näin? + +HÖLLÖNEN. +Sen me teemme. + +PAASO, HÖLLÖNEN ja LAIHANEN. +Hyvästi, hyvä herra tohtori! + + (Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.) + +CAJUS. +_Parbleu_, mine löö kooljaks se pappi, hen puhu tuhmeliini poolest +miss Anna Paaso tykön. + +ISÄNTÄ. +Hän joutaa kuolla. Mutta ensin pistä tuppeen hätäisyytesi, vala kylmää +vettä sapellesi. Tule kanssani tuosta vainion poikitse Fragmoren +kautta; vien sinut erääseen maataloon, missä neiti Anna Paaso on +kestissä; ja missä voit kosia häntä. Osasinko oikein? Onko hyvä näin? + +CAJUS. +_Parbleu_, mine kiite te; _parbleu_, mine tykke te; mine +hankki te hyve kundi, kreivi, ritari, jaarli, aateli, minu patsientti. + +ISÄNTÄ. +Ja siitä hyvästä minä saatan sinut epäluottoon Anna Paason tykönä. Onko +hyvä näin? + +CAJUS. +_Parbleu_, hyve ole hyve puhe. + +ISÄNTÄ. +No, tallustakaamme sitte matkaan. + +CAJUS. +Tule minu kintu päräss, Jack Rugby. + + (Menevät.) + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Tasanko Fragmoren lähellä. + (Sir Hugh Evans ja Simppeli tulevat.) + +EVANS. +Mnää pyydä, hyvä herr Höllöse pikent ja mnuun ystvän, Simppel nimelt, +sano, mihe suuntta snää ole kurkistan sen herr Cajukse perä, joka kuttu +ittes tropptohtoriks? + +SIMPPELI. +Pittyyn päin, puistoon päin, joka suuntaan, vanhan Windsorin tietä, +kaikkia teitä, paitse kaupungin tietä. + +EVANS. +Mut mnää pyydän kaikel muotto, kato sinnekkin päi. + +SIMPPELI. +Kyllä, herra. + + (Vetäytyy syrjään.) + +EVANS. +Siuna ja varjel! Kui mnuun sydämen pamppaile ja sielun on ahdistukses! +-- Kui mnää olisi iloine, jos hän vaa narraisis! -- Kui mnuun mielen o +must! -- Kyll mnää sen konnan kalloho pläiskä häne troppklasis, ku vaa +nii passa. Siuna ja varjel! + + (Laulaa.) + + Kun purot metsässä lirisee + Ja satskieliset visertelee, + Ma kukkaisvuotehen meille laitan, + Ja tuhansin ruusuja patjaks taitan. + Kun purot -- + + Jes auttakko! Mnuun teke oikke miel itke. + + (Laulaa.) + + Ja satakieliset visertelee: -- + Juur virtais vieress, Babylon, -- + Ja tuhansin ruusuja patjaks taitan. + Kun purot -- + +SIMPPELI (tulee esiin). +Tuolta hän tulee, tuota tietä, herra pastori. + +EVANS. +Terve tulemast. + + (Laulaa.) + + Kun purot metsässä lirisee -- + +Jumal vanhurskait varjelkko! -- Millaissi aseit hänel on? + +SIMPPELI. +Ei mitään aseita, pastori. Tuossa tulee isäntäni, herra Höllönen, ja +vielä toinenkin herra Fragmoresta päin, vainion poikki, tuota tietä. + +EVANS. +Ann tänn mnuun kappan; tai kann sit vaa käsivarrellas. + + (Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.) + +HÖLLÖNEN. +Kas, herra pastori! Hyvää huomenta, hyvä herra Hugh! Pidätä +korttimiestä korteistaan ja kirjamiestä kirjoistaan, niin sanon että +teet ihmeitä. + +LAIHANEN. +Ah, sitä suloista Anna Paasoa! + +PAASO. +Herran rauha, hyvä herra pastori! + +EVANS. +Herran armo ja laupeus olkko kaikkein teijän kanss! + +HÖLLÖNEN. +Mitä! Miekka ja sana! Tutkitteko molempia, herra pastori? + +PAASO. +Ja vielä niin nuorekas, ihokas vain ja housut yllä, näin kolkossa ja +kosteassa ilmassa! + +EVANS. +Sill' asjal o omat syys ja perustukses. + +PAASO. +Tulimme tänne tarjoamaan teille palvelustamme, herra pastori. + +EVANS. +Hyvä vaa. Mitä se olsis? + +PAASO. +Tuolla noin on suuriarvoinen herra, jota joku varmaankin on loukannut +ja joka siitä on niin äkeässä riidassa oman arvonsa ja mielenmalttinsa +kanssa, kuin suinkin saattaa ajatella. + +HÖLLÖNEN. +Olen elänyt neljä kertaa kaksikymmentä vuotta ja vähän päälle, vaan en +ikänäni ole kuullut niin korkeasäätyisen, arvokkaan ja oppineen miehen +joutuvan niin pois suunniltaan. + +EVANS. +Kuka se o? + +PAASO. +Arvaan että tunnette hänet: herra tohtori Cajus, se kuuluisa +ranskalainen lääkäri. + +EVANS. +Rist ja tuska! Yht hyvi te voisisitt mull puhu kaoraliemest. + +PAASO. +Kuinka niin? + +EVANS. +Hänel ei oi enemppä tietto Hibbokratuksest ja Galenuksest, kui -- ja +sitä pait hän on konn, nii pelkur konn, kui te koskan voisisitt pyyttä +tull tuntema. + +PAASO. +Lyön vetoa, että tämä on se mies, jonka oli määrä hänen kanssaan +taistella. + +HÖLLÖNEN. +Siltä näyttää aseista päättäen. Pitäkää heidät erillään; -- tässä tulee +tohtori Cajus. + + (Isäntä, Cajus Ja Rugby tulevat.) + +PAASO. +Kas niin, herra pastori, antakaa miekan olla tupessa. + +HÖLLÖNEN. +Samoin te, hyvä herra tohtori. + +ISÄNTÄ. +Riisukaa heiltä aseet; soittakoot suutaan; pitäkööt nahkansa ehjänä ja +rääkätkööt äidinkieltämme. + +CAJUS. +Anna, mine puhu yks sana teide korva kanss: miks te ei tule, kun mine +varto? + +EVANS. +Älkkästäs kiivastuko; aikanas kutaki. + +CAJUS. +_Parbleu_, te ole pelkuri, aasi, apina. + +EVANS. +Älkkäm täsä ny sentä ruvekko muitte ihmiste pitaakeliks, mnää pyydän +kaikes ystävydes, ja mnää tahdo teil antta hyvityst taval tai toisel. +-- Mnää nakka kaikk teijä trop-potut teit vast plässi, kun te lyött +laimi välipuhet ja sopimukset. + +CAJUS. +_Diable!_ -- Jack Rugby, -- isende _de la jarretière_, -- +eikö mine on hente varto lööde hente kooljaks? Eikö mine on ole tess, +meeretty plassi peell? + +EVANS. +Nii tott ku mnuul o kristityn sielu, nii, näettäk, tämä täsä ei ol se +määrätty plassi. Mnää vedä tuomriks Sukkanaoha isännä. + +ISÄNTÄ. +Hiljaa, sanon minä, Gallia ja Wallia, Ranskan mies ja Walesin mies, +sielun tohtori ja ruumiin tohtori! + +CAJUS. +Se ole hyve, -- _excellent!_ + +ISÄNTÄ. +Vait, sanon minä, nyt puhuu Sukkanauhan isäntä. Olenko minä politikku? +Olenko minä mikään sutkapää? Olenko minä mikään Machiavelli? Pitääkö +minun mistata tohtorini? Ei maakaan? Hän tuo mulle tipat ja kipat. +Pitääkö minun mistata pastorini? pappini? oma sir Hughini? Ei maakaan! +Hän tuo mulle sananlaskut ja lystit kaskut. -- Tänne kätesi, sinä +maahinen; noin! Tänne kätesi, sinä taivahinen; noin! -- Te tieteen +vesat, olen pettänyt teitä kumpaakin; olen haastanut teidät vääriin +paikkoihin; sydämmenne on uljas, nahkanne on eheä, ja sektikeitos +olkoon kaiken päätös. -- Kas niin, ottakaa heiltä miekat säilyyn. -- +Tule kanssani, sinä rauhan lapsi, tule, tule! + +HÖLLÖNEN. +Hupsu koko isäntä, totta totisesti! -- Tulkaa, hyvät herrat, tulkaa. + +LAIHANEN. +Ah, sitä suloista Anna Paasoa! + + (Höllönen, Laihanen, Paaso ja Isäntä menevät.) + +CAJUS. +Ah! Ymmertekö mine teme? He eikö teke meiste _sot_? Ah, ah! + +EVANS. +Hyv on; hän o tehn meist pitaakelit: Mut mnää pyydä et ollaisis ystävät +ja lyödäisis meijä aivot yhte ja kostetaisis toll rupisel kapiketul, +toll Sukkanaoha isänäl. + +CAJUS. +_Parbleu_, minu koko sydemeste. Hen lupasi viede minu misse ole se +miss Anna Paaso; _parbleu_, hän minu petti kaupa peel. + +EVANS. +Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. -- Tulkka poies ny. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Katu Windsorissa. + (Rouva Paaso ja Roopetti tulevat.) + +R. PAASO. +No, alappas astua, pikku teikari; olet aina ollut takamiehenä, mutta +nyt olet edeskäypä. Mikä on hauskempaa, ohjata minun silmiäni, tai +silmätä herrasi kantapäitä? + +ROOPETTI. +Totta maarin ennemmin kuljen teidän edellänne miehenä kuin hänen +perässään kääpiönä. + +R. PAASO. +Oo, oletpa pikku mielistelijä! Näen jo että sinusta tulee hovimies. + + (Virta tulee.) + +VIRTA. +Kas vain, rouva Paaso! Minne matka? + +R. PAASO. +Olin menossa rouvaanne katsomaan. Onko hän kotona? + +VIRTA. +On, ja seuran puutteesta niin ikävissään, että tuskin pysyy koossa. Jos +miehenne olisivat kuolleet, niin luulen että menisitte naimisiin te +molemmat. + +R. PAASO. +Se on tiettyä, -- kahden toisen miehen kanssa. + +VIRTA. +Mistä olette tuon sievän viirikukon saanut? + +R. PAASO. +En muista nyt taas mikä lempo hän on nimeltään se, joka sen miehelleni +antoi. -- Mikä se taas on sinun ritarisi nimi, poikaseni? + +ROOPERTTI. +Sir John Falstaff. + +VIRTA. +Sir John Falstaff! + +R. PAASO. +Niin, sama mies; en koskaan muista hänen nimeään. -- Ne ovat niin hyviä +ystäviä, minun hyvä mieheni ja hän! Onko todellakin rouvanne kotona? + +VIRTA. +Ihan varmaan. + +R. PAASO. +Suokaa anteeksi, herra Virta: kuolen ikävään, jos en saa häntä nähdä. + + (Rouva Paaso ja Roopetti menevät.) + +VIRTA. +Eikö sillä Paasolla ole aivoja? Eikö silmiä? Eikö järkeä? Varmaankin ne +kaikki nukkuvat; hän ei ymmärrä niitä käyttää. Tuo poika se lennättää +kirjeen kaksikymmentä peninkulmaa yhtä helposti kuin kanuuna ampuu +pilkkaan kaksikymmentä tusinaa kertaa. Hän itse auttaa vaimonsa +lemmenseikkailuja, antaa hänen hullutuksilleen liikkumavaraa ja +vauhtia; ja nyt se naikko on menossa minun vaimoni tykö, ja Falstaffin +poika hänen kanssaan. Tuon rajuilman kuulee jo tuulen vinkunasta. -- Ja +Falstaffin poika hänen kanssaan! -- Kauniita juonia! Ne on jo valmiiksi +haudottu, ja kapinoivat vaimomme jakavat kirouksen keskenään. Mutta +malta! Kyllä sen miehen vielä paulaan kierrän; ja sittenkös minä +vaimoani rääkkään, riistän siveyden lainahunnun sen tekopyhän rouva +Paason kasvoilta, ja julki julistan että Paaso itse on suruton ja +luuloton Actaeon; ja näille reippaille toimilleni kaikki naapurini +huutavat: hyvä! (Kello lyö.) Kello antaa merkin, ja varmuuteni käskee +minua etsimään; sieltä minä sen Falstaffin löydän. Tästä minua pikemmin +kiitetään kuin nauretaan; sillä että Falstaff on siellä, se on niin +varma, kuin maa on vahva. Minä menen nyt. + + (Paaso, Höllönen, Laihanen, Isäntä, Sir Hugh Evans, + Cajus ja Rugby tulevat.) + +KAIKKI. +Terve, herra Virta. + +VIRTA. +No, totta totisesti, siinäpä koko liuta! -- Minulla on pienet lystit +kodissani, ja pyydän että kaikki tulette luokseni. + +HÖLLÖNEN. +Minun täytyy kieltäytyä, herra Virta. + +LAIHANEN. +Niin ikään minun, herra Virta. Me olemme luvanneet syödä päivällistä +neiti Annan kanssa, ja minä en syö sanaani, vaikka saisin rahaa jos +kuinka paljon. + +HÖLLÖNEN. +Olemme jo kauan havitelleet naimiskauppaa Anna Paason ja orpanani +Laihasen välillä, ja tänään on määrä saada vastaus. + +LAIHANEN. +Toivon saavani teidän suostumuksenne, isä Paaso. + +PAASO. +Sen saatte, herra Laihanen; olen täydellisesti teidän puolellanne; +mutta vaimoni, herra tohtori, pitää kokonaan teidän puoltanne. + +CAJUS. +Eh, _parbleu!_ ja tyttö minu rakasta; minu huushollerska Reipas +sano minu se. + +ISÄNTÄ. +Mitä sanotte nuoresta herra Fentonista? Hän hyppii, hän tanssii, +hänellä on nuoren silmät, hän kirjoittaa runoja, hän puhuu +juhlapäivä-kieltä, hän hajahtaa kuin huhti- ja toukokuu; hän sen ottaa, +hän sen ottaa! hän on onnipoika, hän sen ottaa. + +PAASO. +Ei minun suostumuksellani, sen voin taata. Sillä nuorella herralla ei +ole niin mitään; hän on ollut sen hurjan prinssin[16] ja Poinsin +toveri; hän on liian ylhäinen meille; hän tietää liian paljon. Ei, hän +ei saa onneensa solmuakaan sitoa minun varallisuuteni sormella; jos hän +tytön tahtoo, niin ottakoon hänet semmoisenaan; minun varani +noudattavat minun tahtoani, ja minun tahtoni ei kulje sitä tietä. + +VIRTA. +Pyydän oikein hartaasti, tulkaa edes jotkut teistä luokseni +päivälliselle; paitse ruokaa saatte huvitustakin: näytän teille kumman +otuksen. -- Herra tohtori, teidän täytyy tulla, -- teidän myös, herra +Paaso -- ja teidän, herra pastori. + +HÖLLÖNEN. +No, hyvästi sitten; sitä paremmin me voimme naimiskauppoja hieroa herra +Paason tykönä. + + (Höllönen ja Laihanen menevät.) + +CAJUS. +Menne sine koti, Jack Rugby; mine tule koht. + + (Rugby menee.) + +ISÄNTÄ. +Hyvästi, poika-muruset; minä menen nyt kelpo ritarini Falstaffin tykö, +ja siellä juomme pillitämme piipallisen kanariaa. + +VIRTA (syrjään). +Mutta ensin minä panen sen kanaljan piipattamaan oman pillini mukaan. +-- Tuletteko, hyvät herrat? + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Huone Virran asunnossa. + (Rouva Virta ja rouva Paaso tulevat.) + +R. VIRTA. +Jussi, hoi! Roope, hoi! + +R. PAASO. +Pian, pian! Onko pesukoppa -- + +R. VIRTA. +Kaikki valmista. -- Roope, sinä, etkö kuule? + + (Palvelijat tuovat kopan.) + +R. PAASO. +Joutuun, joutuun! + +R. VIRTA. +Pankaa se tähän. + +K. PAASO. +Määrätkää heille tehtävänsä; sukkelat toimet! + +R. VIRTA. +Niin, niinkuin sanoin teille, Jussi ja Roope, olkaa valmiina prännissä +tässä lähellä; ja heti kun teitä huudan, niin tulkaa paikalla sisään ja +ottakaa -- viipymättä ja tuumimatta -- tämä koppa olallenne; ja kun se +on tehty, niin laputatte kiiruusti sen kanssa pois ja viette sen +valkaisupaikalle tuonne Datchet-niitylle ja tyhjennätte sen siihen +mutaiseen ojaan, joka on aivan Thamesin vieressä. + +R. PAASO. +Muistatteko nyt vain kaikki? + +R. VIRTA. +Olen heille sen selittänyt kerran toisensa perään; he eivät lisätietoja +kaipaa. -- Menkää nyt, ja tulkaa, kun teitä kutsutaan. + + (Palvelijat menevät.) + +R. PAASO. +Tuossahan tulee pikku Roopetti. + + (Roopetti tulee.) + +R. VIRTA. +No, pikku peukaloiseni, mitä uutisia tuot sinä? + +ROOPETTI. +Herrani, sir John, on tullut sisään takaportin kautta ja pyytää päästä +puheillenne. + +R. PAASO. +Sinä pikku vietelintu, oletko sinä vain luotettava? + +ROOPETTI. +Olen, sen vannon. Herrani ei tiedä että te olette täällä, ja hän on +uhannut syöstä minut iankaikkiseen vapauteen, jos puhun tästä teille; +hän vannoo, että silloin hän ajaa minut pois. + +R. PAASO. +Sinä olet kiltti poika; tämä sinun vaitiolosi tulee räätäliksesi ja +tekee sinulle uuden nutun ja housut. -- Minä menen nyt piiloon. + +R. VIRTA. +Tehkää se. -- Mene ja sano herrallesi, että olen yksin. (Roopetti +menee.) -- Rouva Paaso, muistattehan tehtävänne? + +R. PAASO. +Olkaa huoletta; jos en osaani oikein näyttele, niin saatte minulle +viheltää. + + (Menee.) + +R. VIRTA. +Kas niin! Nyt me häntä tunnustelemme, tuota epäterveellistä kosteutta, +tuota muodotonta vesikurpitsaa; opetamme häntä erottamaan kyyhkysen +variksesta. + + (Falstaff tulee.) + +FALSTAFF. +"Joko sinut sain, sinä taivahinen hohtokivi?" Haa! Nyt tahdon kuolla, +nyt olen elänyt kylliksi; tämä on kunnianhimoni huippu. Oi, mikä +autuaallinen hetki. + +R. VIRTA. +Oo, rakas sir John! + +FALSTAFF. +Rouva Virta, en osaa imarrella, en osaa laverrella, rouva Virta. +Minulla on vain yksi syntinen toivomus: ah, jos miehesi olisi haudassa! +Parahimmalle loordille sanon vasten partaa, että silloin tekisin sinut +ladykseni. + +R. VIRTA. +Minäkö teidän ladynne, sir John? Ah, minusta tulisi surkea lady! + +FALSTAFF. +Ranskan hovi näyttäköön minulle toista samanlaista! Näen jo, kuinka +silmäsi kilpailisi timantin kanssa; sinulla on se oikea kulmakarvain +kaunis kaarevuus, johon niin hyvin soveltuu siipihuntu tai +sankarihiippa tai jokin päänkoristus à la Venetienne. + +R. VIRTA. +Tavallinen päähuivi vain, herra John; minun kulmilleni ei sovellu +mikään muu, eikä sekään oikein hyvin. + +FALSTAFF. +Jumaliste, julmuri olet, kun tuommoista puhut! Sinusta tulisi +täydellinen hovinainen, ja jalkasi varma astunta antaisi puolipyöreässä +pönkkähameessa käynnillesi erinomaisen joustavuuden. Näen hyvin mitä +sinusta tulisi, jos Onnetar ei olisi vihamiehesi; Luonnotar on +ystäväsi; kas niin, sitä sinä et voi salata. + +R. VIRTA. +Uskokaa, minussa ei ole mitään tuosta kaikesta. + +FALSTAFF. +Mikä minut sai sinua rakastamaan? Opi siitä uskomaan, että sinussa on +jotakin erinomaista. Näetkös, minä en voi imarrella, en sanoa, että +olet sitä tai sitä, niinkuin nuo sopertavat orapihlajannuput, jotka +kulkevat naisina miesten vaatteissa ja lemuavat niinkuin rohdoskaupat +yrttien keruuaikana; minä sitä en voi; mutta sinua minä rakastan, en +ketään muuta kuin sinua, ja sinä sen ansaitset. + +R. VIRTA. +Älkää minua pettäkö, hyvä herra; pelkään että rakastatte rouva Paasoa. + +FALSTAFF. +Voisit yhtä hyvin sanoa, että rakastan kulkea kilstupateitä, joka +minulle on yhtä vastenmielistä kuin kalkkiuunin savu. + +R. VIRTA. +No, taivas tietää, kuinka suuresti teitä rakastan, ja kerran saatte sen +vielä kokea. + +FALSTAFF. +Pysy yhä siinä mielessä; minä koetan sen ansaita. + +R. VIRTA. +Ah, minun täytyy sanoa, että sen te jo ansaitsette; muuten en voisi +siinä mielessä pysyä. + +ROOPETTI (ulkoa). +Rouva Virta, rouva Virta, täällä on rouva Paaso oven takana ja uhkuu ja +puhkuu ja on hurjan näköinen ja tahtoo heti teitä puhutella. + +FALSTAFF. +Hän ei saa minua nähdä; menen piiloon tuonne seinä verhon taa. + +R. VIRTA. +Niin oikein, menkää; hän se on oikea kielikello. + + (Falstaff piiloutuu.) + (Rouva Paaso ja Roopetti palajavat.) + +No, mikä nyt on? Mikä hätänä? + +R. PAASO. +Oi, rouva Virta, mitä olette tehnyt? Olette häväisty, olette hukassa, +olette ijankaikkisesti kadotettu! + +R. VIRTA. +Mikä asiana, hyvä rouva Paaso? + +R. PAASO. +Voi teitä, rouva Virta! Niin kunnon mies teillä on puolisona, ja +annatte hänelle syytä epäluuloon! + +R. VIRTA. +Mitä syytä epäluuloon! + +R. PAASO. +Mitäkö syytä epäluuloon? -- Hyi, hävetkää! Kuinka olen teistä +erehtynyt! + +R. VIRTA. +Mutta, hyväinen aika, mikä asiana? + +R. PAASO. +Miehenne on tulossa tänne, hyvä rouva, ja kaikki Windsorin +oikeudenpalvelijat hänen kanssaan, etsimään erästä herraa, joka, +niinkuin hän sanoo, nyt on teidän suostumuksellanne tässä talossa ja +ilkeällä tavalla hyväkseen käyttää hänen poissaoloaan. Te olette +hukassa. + +R. VIRTA (hiljaa). +Puhukaa kovemmin! (Ääneen.) Hyvä jumala, eihän toki! + +R. PAASO. +Suokoon taivas, ettei niin ole, ja ettei teillä ole semmoista miestä +täällä; mutta vallan vissi on, että miehenne on tänne tulossa, puoli +Windsoria jäljissään, semmoista miestä etsimään; tulin edeltäpäin siitä +teille ilmoittamaan. Jos tiedätte olevanne puhdas, niin olen siitä +iloissani; mutta jos teillä on täällä ystävä, niin laittakaa hänet +pois. Älkää siinä ällistelkö! Malttakaa mielenne, puolustakaa +mainettanne, tai sanokaa hyville päivillenne ikuiset jäähyväiset. + +R. VIRTA. +Mitä pitää minun tehdä? -- Täällä on todellakin eräs herra, hyvä +ystäväni, enkä sure niin paljon omaa häpeääni kuin hänen vaaraansa. +Antaisin mielelläni tuhat puntaa, jos saisin hänet pois talosta. + +R. PAASO. +Hyi, noita puheitanne! "Antaisin mielelläni" ja "antaisin mielelläni"! +Miehenne on täällä tuossa paikassa; miettikää miten saatte hänet täältä +pois; talossanne ette voi häntä piilottaa. -- Oi, kuinka olette minua +pettänyt! -- Kas, tuossahan on koppa; jos hän vain on säällistä kokoa, +niin voi hän kömpiä tuohon, ja sitte heitätte likaisia vaatteita +päälle, niinkuin kaikki olisi menossa pyykkiin; taikka, koska +nyt on valkaisuaika, niin antakaa kahden renkinne kantaa hänet +Datchet-niitylle. + +R. VIRTA. +Hän on liian paksu; ei mahdu hän tuohon. Mitä pitää tehdä? + + (Falstaff tulee esiin.) + +FALSTAFF. +Saanko koittaa? Saanko koittaa? Oi, saanko koittaa? Tuohon tahdon, +tuohon tahdon! Seuratkaa ystävänne neuvoa; tuohon tahdon! + +R. PAASO. +Mitä? sir John Falstaff! Entä kirjeenne, ritari? + +FALSTAFF (syrjään rouva Paasolle). +Rakastan sinua; auta minut pois täältä; anna että kömmin tuohon; en +enää koskaan -- + + (Kömpii koppaan; he peittävät hänet likaisilla liinavaatteilla.) + +R. PAASO. +Auta, poika, peittämään herraasi! -- Kutsukaa renkinne tänne, rouva +Virta! -- Te, uskoton ritari! + +R. VIRTA. +Hoi, Jussi! Roope! Jussi, hoi! + + (Roopetti menee.) + (Palvelijat palajavat.) + +Ottakaa nuo vaatteet tuosta, joutuun! Missä on kantotanko? Voi, teitä +nahjuksia! Viekää ne pyykkärille Datchet-niitylle; joutuun, no! + + (Virta, Paaso, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.) + +VIRTA. +Tehkää hyvin, astukaa sisään; jos syyttä epäilen, niin pilkatkaa minua, +naurakaa vasten partaa; muuta en ansaitse. -- Mitä tuo? Mihinkä sitä +viette? + +PALVELIJA. +Pyykkärille tietysti. + +R. VIRTA. +Mitä sinun siihen tulee, mihin he sen vievät? Joko pukki rupee +kaalimaan vartijaksi? + +VIRTA. +Pukki, pukki, pukki? Niin kyllä, pukki, pukki niin, sen takaan, ja +kiimainen lisäksi; saadaanpa nähdä. (Palvelijat menevät koppineen.) +Hyvät herrat, näin unta viime yönä; kerron teille sen unen. Kas tässä, +tässä, tässä ovat avaimeni: menkää ylishuoneisiin, hakekaa, urkkikaa, +nuuskikaa; vannon että löydämme ketun pesästä. -- Ensin suljen tämän +tien: -- kas niin, nyt ajamme sen loukostaan. + +PAASO. +Tyyntykää, hyvä herra Virta; tällä te vain itseänne vahingoitatte. + +VIRTA. +Aivan niin, herra Paaso. -- Tulkaa, hyvät herrat, kohta saatte nähdä +lystit; seuratkaa minua, hyvät herrat. + + (Menee.) + +EVANS. +Nämä ova todest kummalissi humörej ja mustsukkasuksi. + +CAJUS. +_Parbleu_, teme ei on _façon de France_; Franska ei +mustasukka. + +PAASO. +No, mennään, hyvät herrat, niin saamme nähdä, miten tämä urkinta +päättyy. + + (Paaso, Cajus ja Evans menevät.) + +R. PAASO. +Tämähän on kaksinkerroin oiva pila! + +R. VIRTA. +En tiedä mikä enemmän minua huvittaa, sekö, että mieheni, vai sekö, +että sir John on petetty? + +R. PAASO. +Kuinka hänessä mahtoikaan sydän pamppailla, kun miehenne kysyi, mitä +kopassa oli! + +R. VIRTA. +Varon melkein, että hän on pesun tarpeessa; ja näin tuo heittokylpy +tekee hänelle vain hyvää. + +R. PAASO. +Hirteen joutaisi koko irstas konna! Soisin että kaikki samansorttiset +joutuisivat samanlaiseen kiipeliin. + +R. VIRTA. +Varmaankin on miehelläni joku erityinen syy epäillä että Falstaff on +täällä; en ole koskaan nähnyt häntä niin riivatun mustasukkaisena kuin +nyt. + +R. PAASO. +Minäpä keksin juonen, millä siitä päästään selville; meidän täytyy +tehdä uudet kepposet Falstaffille, hänen irstaustautinsa tuskin tästä +lääkkeestä paranee. + +R. VIRTA. +Mitä, jos lähettäisimme tuon vanhan hupsun, tuon rouva Reippaan, hänen +tykönsä pyytämään anteeksi veteenheittoa, ja antaisimme hänelle uutta +toivoa, jotta saisimme häntä uudelleen rangaista? + +R. PAASO. +Tehdään se; kutsumme hänet tulemaan tänne huomenaamulla kello kahdeksan +saamaan vahingonkorvausta. + + (Virta, Paaso, Cajus ja Evans palajavat.) + +VIRTA. +En löydä häntä mistään; se konna ehkä vain kerskaili sillä, mitä ei +saanut. + +R. PAASO. +Kuulitteko tuota? + +R. VIRTA. +Kyllä, kyllä; hiljaa vain! -- Te kohtelette minua kauniisti, herra +Virta, eikö totta? + +VIRTA. +Niin kyllä teen. + +R. VIRTA. +Taivas tehköön teidät paremmaksi, kuin mitä ajatuksenne ovat. + +VIRTA. +Aamen! + +R. PAASO. +Te tällä itseänne sanomattomasti vahingoitatte, herra Virta. + +VIRTA. +No niin, itse sen kärsin. + +EVANS. +Jos siel on yhtäkä ristsieiu talos ja huoneis ja arkuis ja kaapeis, +niin taivas mnuul mnuun syntin antteks antakko viimeisen tuomiopäivän. + +CAJUS. +_Parbleu_, ei mine möös, ei sielle on ykte ristsielu. + +PAASO. +Hyi, hyi, herra Virta! Ettekö häpeä? Mikä henki, mikä saatana on +päähänne pannut tällaiset luulot? Minä en tuota mielenhouraustanne +omakseni tahtoisi, vaikka saisin Windsorin linnan kaikki aarteet. + +VIRTA. +Sehän on se minun vikani, herra Paaso; itseäni se vaivaa. + +EVANS. +Paha omatunt teit vaeva; teijä rouvan on niin kunnjaline vaim, etei +toist voi löytä viidest tuhanest ja viel viidest sadast. + +CAJUS. +_Parbleu_, mine näke ett se ole kunialinen vaimo. + +VIRTA. +No niin; lupasin teille päivälliset, -- Tulkaa pois puistoon +kävelemään. Pyydän, antakaa minulle anteeksi; toiste kerron teille syyn +tähän menettelyyni. -- Tule, eukko; -- tulkaa, rouva Paaso; antakaa +minulle anteeksi, sydämmestäni pyydän, antakaa minulle anteeksi. + +PAASO. +Menkäämme, hyvät herrat; mutta kyllä hän vielä nauruksi tulee, uskokaa +pois. Pyydän teitä kaikkia huomenaamuksi luokseni suurukselle; sitten +mennään yhdessä linnustamaan; minulla on sievä viidakkohaukka. +Lupaatteko? + +VIRTA. +Sama se. + +EVANS. +Missä on yks, siel ole mnää toine. + +CAJUS. +Miss ole yks tai kaks, seell on mine kolmas. + +VIRTA. +Pyydän, herra Paaso, tulkaa. + +EVANS. +Mut mnää pyydä, muistakka huomen sit krouvar-isänttä, sit rupist +roisto. + +CAJUS. +Se ole hyve; _parbleu_, koko minu sydemest. + +EVANS. +Se rupine roist! Sill on ne juones ja ilvees. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Huone Paason asunnossa. + (Fenton ja Anna Paaso tulevat.) + +FENTON. +Isäsi suosiot' en voita, Anni; +Siis älä hänen luokseen mua neuvo. + +ANNA. +Oi! Mitä siis? + +FENTON. + Sa ole oma itses. +Sukua hänest' olen liian suurta, +Ja hoikaks käyneen kukkaroni muka +Lihoittaa tahdon hänen aarteillaan; +Ja panee vielä muita esteit' eteen, -- +Nuo humut entiset ja hurjat seurat, +Ja sanoo, etten mitenkään sua saata +Muun vuoksi rakastaa kuin kullan tähden. + +ANNA. +Kenties hän onkin oikeassa. + +FENTON. + Ei, +Niin totta kuin mua taivas auttakoon! +Vaikk' olikin -- sen myönnän -- isäs rikkaus +Ens aihe miksi sua kosin, Anna, +Niin heti näin, ett' arvos suuremp' oli +Kuin täydet kukkarot ja kultataakat; +Ja tuota aarretta, sua itseäsi, +Vain halaan. + +ANNA. + Vielä sentään pyrkikää +Isäni suosiin päästä, rakas Fenton. +Jos aika suotuisa ja pyyntö nöyrä +Ei siihen auta, silloin -- tulkaa syrjään. + + (Jatkavat keskusteluaan syrjässä.) + (Höllönen, Laihanen ja rouva Reipas tulevat.) + +HÖLLÖNEN. +Katkaiskaa heidän keskustelunsa, rouva Reipas; lankoni puhukoon itse +puolestaan. + +LAIHANEN. +Täytyy koettaa, hitto olkoon, menköön sitte syteen tai saveen. + +HÖLLÖNEN. +Älä vain anna itseäsi säikäyttää. + +LAIHANEN. +Ei, hän ei minua säikäytä, siitä ei vaaraa, -- kunhan en vain pelkäisi. + +R. REIPAS. +Kuulkaas, neiti; herra Laihanen tahtoisi sanoa teille pari sanaa. + +ANNA. +Ma tulen. -- (Fentonille.) Tuon on isä valinnut. +Oo, kolmesataa puntaa vuoteensa +Somiksi tekee rumimmatkin virheet! + +R. REIPAS. +Ja kuinka voi se hyvä herra Fenton? Sallitteko minun sanoa pari sanaa? + +HÖLLÖNEN. +Hän tulee; iske kiinni, lanko. Ah, poika, sulla oli isä! + +LAIHANEN. +Mulla oli isä, neiti Anna; setäni tässä voi hänestä kertoa monta +hauskaa ilvettä. Kertokaapas, setä, neiti Annalle tuo ilve, kun isäni +kerran varasti kanakopista kaksi hanhea, kertokaapas. + +HÖLLÖNEN. +Neiti Anna, lankoni rakastaa teitä. + +LAIHANEN. +Niin kyllä, yhtä paljon kuin rakastan mitään naista Glostershiressä. + +HÖLLÖNEN. +Hän tulee teitä pitämään kuin aatelisnaista. + +LAIHANEN. +Niin, sen teen; siinä ei piisaa pipit eikä papit, jos ovat esquiren +arvoa alemmat. + +HÖLLÖNEN. +Hän antaa teille sataviisikymmentä puntaa elinkorkoa. + +ANNA. +Hyvä herra Höllönen, antakaa hänen puhua itse puolestaan. + +HÖLLÖNEN. +Kiitos, suuri kiitos teille siitä; kiitos siitä hyvästä lohdutuksesta. +Hän kutsuu sinua, lanko; jätän nyt teidät. + +ANNA. +No, herra Laihanen? + +LAIHANEN. +No, hyvä neiti Anna? + +ANNA. +Mikä on viimeinen tahtonne? + +LAIHANEN. +Viimeinen tahtoni! Tuhat tulimmaista, sepä somaa pilaa, totta +totisesti! En ole, Jumalan kiitos, vielä testamenttiani tehnyt; en ole +niin kitulias olento, Jumalalle ylistys. + +ANNA. +Tarkoitin kysyä, herra Laihanen, mitä te minusta viimeinkin tahdotte? + +LAIHANEN. +Totisesti, omasta puolestani, hyvin vähän teistä tahdon, tai en mitään. +Isäni ja setäni ovat tämän alkuunpanneet; jos se onnistuu, niin olkoon +menneeksi, jos ei, niin onni sille, kelle onni tulee. He voivat teille +sanoa, miten asian laita on, paremmin kuin minä. Kysykää isältänne, +tuossa hän tulee. + + (Herra Paaso ja rouva Paaso tulevat.) + +PAASO. +No, herra Laihanen? -- Hänt', Anni, lemmi. -- +Haa, mitä? Mitä tekee Fenton täällä? +Nuo käynnit ainaiset on mulle loukkaus; +Sanoinhan: pois jo luvattu on Anna. + +FENTON. +No, älkää kiivastuko, herra Paaso. + +R. PAASO. +Tytöstä, herra Fenton, luopukaa. + +PAASO. +Ei teille vaimoks sovi hän. + +FENTON. + Mua kuulkaa. + +PAASO. +Ei, hyvä Fenton. -- Herra Höllönen, +Ja vävy Laihanen, pois tulkaa sisään. -- +Mua kärkkyytenne loukkaa, herra Fenton. + + (Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.) + +R. REIPAS. +Puhukaa rouvan kanssa. + +FENTON. + Hyvä rouva, +Näin vilpittömästi kun tytärtänne +Ma rakastan, niin nuhteitten ja kiellon +Ja tapain uhallakin lemmen lippu +Mun nostaa täytyy ilmaan eikä väistää; +Te mulle suokaa suostumuksenne. + +ANNA. +Älä, äiti, tuolle narrille mua naita. + +R. PAASO. +En aiokaan, paremman tiedän miehen. + +R. REIPAS. +Niin, herra tohtorin, mun herrani. + +ANNA. +Haudatkaa ennen minut kaulaa myöten[17] +Ja keilasilla pääni murskatkaa. + +R. PAASO. +Huoletta vain! -- En tahdo, Fenton, olla +En vihamiehenne enk' ystävänne. +Tytöltä kysyn, mitä pitää teistä, +Ja mikä mieli hällä, se myös mulla. +Hyvästi siksi! Sisään hänen täytyy +Nyt mennä, muuten isä häneen suuttuu. + + (Rouva Paaso ja Anna menevät.) + +R. REIPAS. +Tää on minun työtäni, tää. -- Mitä, sanoin minä, heitättekö pois +lapsenne hupsulle, ja rohtoherralle! Herra Fenton, se on vasta jotakin. +-- Tää on minun työtäni. + +FENTON. +Sua kiitän. Pyydän, tänään Annille +Tää sormus anna. Tuossa vaivastasi. + + (Menee.) + +R. REIPAS. +No, taivas sinua siunatkoon! Hellä sydän hänellä on; nainen voisi +juosta tuleen ja veteen noin hellän sydämmen tähden. Mutta soisin +sentään että herrani saisi neiti Annan, tai että herra Laihanen hänet +saisi, tai, totta jumalauta, että herra Fenton hänet saisi. Teen +kaikkien kolmen hyväksi minkä voin, sillä olen sen luvannut ja +sanassani tahdon pysyä; mutta eritotenkin herra Fentonin hyväksi. No +niin, onhan minulla toinenkin asia, sir John Falstaffille molemmilta +rouviltani; voi mua pöllöä, kun näin kuhnailen! + + (Menee.) + + +Viides kohtaus. + + Huone Sukkanauha-ravintolassa. + (Falstaff ja Bardolph tulevat.) + +FALSTAFF. +Bardolph, sinä! + +BARDOLPH. +Tässä olen, herra. + +FALSTAFF. +Tuo kortteli sektiä; pane paahdettua leipää sekaan. (Bardolph menee.) +Pitikö minun vielä sekin nähdä, että minua kannetaan pyykkikopassa kuin +ränttykasaa lahtarista ja viskataan Thamesiin? No, jos vielä toisen +kerran annan näin ilveillä kanssani, niin saavatpa ottaa aivot päästäni +ja paistaa voissa ja antaa ne koiralle uudenvuodenlahjaksi. Ne +verkaisen pojat suistivat minut jokeen yhtä armottomasti kuin jos +olisivat upottaneet sokeita nartun pentuja, viisitoista kappaletta +samaa poikuetta; ja ruumiistani voitte jo päättää, että minulta se +painuminen käy jotenkin sukkelasti; vaikka olisi pohjaan ollut yhtä +pitkältä kuin helvettiin, niin alaspäin vain piti. Olisin uponnut, jos +ei ranta olisi ollut laito ja särkkäinen; ja sitä kuolintapaa minä +kammoan; sillä se vesi se turvottaa ihmisen; ja mikä olisi minusta +tullut, jos minä olisin turvonnut! Muumiavuori siitä olisi tullut. + + (Bardolph tuo viiniä.) + +BARDOLPH. +Täällä on rouva Reipas, joka tahtoo teitä puhutella, herra. + +FALSTAFF. +Annahan kun ensin kaadan hiukan sektiä tuohon Thamesin veteen; mahani +on niin kylmä, kuin jos olisin niellyt lumipalloja rohtopapujen +asemasta jäähdyttääkseni munaskuitani. -- Kutsu hänet sisään. + +BARDOLPH. +Tulkaa sisään, nainen. + + (Rouva Reipas tulee.) + +R. REIPAS. +Teidän luvallanne, -- pyydän anteeksi! Jumal antakoon hyvää huomenta +teidän armollenne! + +FALSTAFF. +Ota pois nämä pikarilasit; laita mulle sektiä oikein kunnon kipollinen. + +BARDOLPH. +Munienko kanssa? + +FALSTAFF. +Puhdasta ja sekoittamatonta; minä en tahdo kanansiementä juomaani. +(Bardolph menee.) No, mitä nyt? + +R. REIPAS. +Ah, hyvä herra, tulen teidän armonne tykö rouva Virran asialla. + +FALSTAFF. +Rouva Virran? Minä olen saanut virrasta tarpeekseni; heittivät minut +virtaan; minulla on maha täynnä virtaa. + +R. REIPAS. +Hyväinen aika! Siihen ei se polo raukka mitään voinut; hän on siitä +oikein suuttunut palvelijoilleen; he käsittivät väärin viittauksen. + +FALSTAFF. +Niin minäkin tein, kun luotin typerän naisen lupauksiin. + +R. REIPAS. +Niin, hän nyt sitä itkee ja päivittelee, niin että sydäntänne vihloisi, +jos sen näkisitte. Hänen miehensä menee tänä aamuna linnustamaan; rouva +pyytää että vielä kerran tulisitte hänen luokseen kello kahdeksan ja +yhdeksän välillä. Minun pitäisi joutuun viedä hänelle vastaus; hän +kyllä antaa teille hyvitystä, sen minä takaan. + +FALSTAFF. +Hyvä; minä tulen; sano se hänelle; käske häntä miettimään millainen on +ihminen, muistakoon omaa heikkouttaan ja arvostelkoon sitte minun +ansioitani. + +R. REIPAS. +Kyllä sen hänelle sanon. + +FALSTAFF. +Tee se. Yhdeksän ja kymmenen välillä, niinkö? + +R. REIPAS. +Kahdeksan ja yhdeksän, teidän armonne. + +FALSTAFF. +Hyvä, mene nyt; kyllä tulen. + +R. REIPAS. +Herran rauhaan, armollinen herra! + + (Menee.) + +FALSTAFF. +Kumma, ettei herra Ojasta jo kuulu; hän lähetti sanan, että olisin +kotona. Pidän paljon hänen rahoistaan. Kah, tuossa hän jo tuleekin. + + (Virta tulee.) + +VIRTA. +Herran rauha, herra John! + +FALSTAFF. +No, herra Ojanen? Tulitte kai tiedustelemaan, mitä on tapahtunut minun +ja rouva Virran välillä? + +VIRTA. +No niin, sehän se on asiani, sir John. + +FALSTAFF. +Herra Ojanen, en tahdo teiltä mitään salata; olin hänen tykönään +sovitulla hetkellä. + +VIRTA. +Ja kuinka onnistui? + +FALSTAFF. +Sangen onnettomanlaisesti, herra Ojanen. + +VIRTA. +Kuinka niin? Oliko hän muuttanut mieltä? + +FALSTAFF. +Ei, herra Ojanen; mutta tuo mulkoileva sarvipää, hänen miehensä, herra +Ojanen, joka elää yhtämittaisessa mustasukkaisuuden humussa, tuli +kotiin juuri parhaan kuherruksen hetkenä, kun vastikään olimme +syleilleet, suudelleet, valat vannoneet ja, niin sanoakseni, +huvinäytelmän johdannon suorittaneet, ja hänen kintereillään koko liuta +kumppaneita, joita hän hullupäissään oli sinne haalinut ja houkutellut +-- ajatelkaas muka nuuskimaan hänen talostaan hänen vaimonsa +rakastajaa. + +VIRTA. +Mitä? Teidänkö siellä ollessanne? + +FALSTAFF. +Minun siellä ollessani. + +VIRTA. +Ja hakiko hän teitä eikä löytänyt? + +FALSTAFF. +Saatte kuulla. Hyvän onnen sallimuksesta tuli samassa sisään rouva +Paaso ja toi tiedon Virran tulosta, ja hänen neuvostaan ja rouva Virran +neuvottomuudesta he pistivät minut pyykkikoppaan. + +VIRTA. +Pyykkikoppaan! + +FALSTAFF. +Niin, jumalauta, pyykkikoppaan; sulloivat minut siihen likaisten +paitojen ja alushameiden, sääryksien, tahraisten sukkien ja rasvaisten +ruokaliinojen sekaan, niin että siellä, herra Ojanen, oli inhottavin +sekoitus sikamaisimpia hajuja, mitä koskaan on kenenkään nenään +lemunnut. + +VIRTA. +Ja kuinka kauan siinä olitte? + +FALSTAFF. +Oi, tietäkää ja kuulkaa, herra Ojanen, mitä kaikkea minun on täytynyt +kärsiä vietelläkseni tätä naista pahaan teidän hyväksenne. Kun näin +olivat minut koppaan työntäneet, niin pari Virran renki-lurjusta +kutsuttiin sisään emännän käskystä kantamaan minut likaisten vaatteiden +nimellä Datchet-niitylle; he ottivat minut olalleen, kohtasivat ovessa +herransa, tuon mustasukkaisen pakanan, joka kysäisi heiltä pari kertaa, +mitä heillä oli kopassa. Sävähdin pelosta, että tuo riivattu +houkkio rupeaisi sitä penkomaan, mutta kohtalo, joka on hänet +aisankannattajaksi määrännyt, pidätti hänen kättään. No niin, hän meni +sisään nuuskimaan, ja minä menin ulos likaisten vaatteiden nimellä. +Mutta pankaa tähdelle, herra Ojanen, mitä nyt seuraa: minä kärsin +kolmen erilaisen kuoleman tuskia: ensiksikin sietämätöntä pelkoa, että +tuo haiseva, mustasukkainen pukki minut keksisi; toiseksi sain maata +puristettuna kuin hyvä säilä silakkanelikon kehyksessä, kärki kahvassa, +pää kantapäässä kiinni; ja päälle päätteeksi olin tulpattuna, niinkuin +väkevä tislausviina, yhteen haisevien liinavaatteiden kanssa, jotka +happanivat omissa rasvoissaan; aatelkaas -- mies minun luontoiseni -- +aatelkaas -- minä, joka en siedä kuumuutta enemmän kuin voi; minä, joka +lakkaamatta hikoilen ja höyryän; olipa ihme, että pääsin tukehtumasta. +Ja sitte, kun tämä hikilöyly oli kuumimmillaan, kun olin enemmän kuin +puoliksi rasvassa paistunut, niinkuin hollantilainen herkku, tulla +sitte viskatuksi Thamesiin ja tulisen kuumana virrassa jäähdytetyksi +niinkuin hevosenkenkä; aatelkaas -- kihisevän kuumana -- aatelkaas, +herra Ojanen! + +VIRTA. +Toden perästä, mieltäni pahoittaa, että minun tähteni olette kaiken +tämän kärsinyt. Asiani on siis toivoton. Teillä ei liene halua uuteen +yritykseen? + +FALSTAFF. +Herra Ojanen, ennen minut heittäkööt Etnaan, niinkuin heittivät +Thamesiin, ennenkuin asian tähän jätän. Hänen miehensä on mennyt tänä +aamuna linnustamaan; olen saanut uuden pyynnön tulla hänen luokseen, +kello kahdeksan ja yhdeksän välillä, herra Ojanen. + +VIRTA. +Kello on jo yli kahdeksan. + +FALSTAFF. +Joko on? Minun täytyy siis hankkia matkaan. Tulkaa luokseni milloin +sopii, niin saatte kuulla, kuinka on käynyt; ja kaiken loppu ja +kaunistus on se, että te hänet valloitatte. Te saatte hänet, herra +Ojanen; herra Ojanen, te teette Virrasta aisankannattajan. + + (Menee.) + +VIRTA. +Hm! Haa! Hourailenko? Uneksinko! Nukunko? Herra Virta, herää; herää, +herra Virta! Olet saanut läven parhaaseen takkiisi, herra Virta. +Se siitä naimisesta tulee! Se siitä tulee, kun on liinavaatteita ja +pyykkikoppia talossa! -- No niin, minä torvetan itse julki, mikä olen; +nyt minä saan sen irstailijan kiinni; hän on talossani; hän ei voi +päästä minua pakoon; se on mahdotonta; hän ei voi piiloutua +säästölippaaseen eikä pippurirasiaan; vaan jos ei hänen suojelijansa, +paholainen, häntä auta, niin kyllä minä etsin kaikki mahdottomatkin +paikat. En tosin voi olla olematta mikä olen; mutta se, että olen mitä +en tahtoisi olla, se ei minua masenna. Jos minulla on sarvet, jotka +voivat ihmisen tehdä hulluksi, niin toteutukoon minussa sananlasku: +tahdon olla sarvihullu. + + (Menee.) + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Katu. + (Rouva Paaso, rouva Reipas ja Ville tulevat.) + +R. PAASO. +Mitä luulet, joko hän lienee Virran talossa? + +R. REIPAS. +Varmaankin hän siellä jo on, taikka tulee tuossa paikassa; mutta vissi +on, että hän on oikein sydämmellisesti vimmoissaan siitä, että hänet +paiskattiin veteen. Rouva Virta pyytää sanomaan, että tulisitte heti. + +R. PAASO. +Tulen tuossa paikassa; saatan vain ensin tämän pikkumiehen tässä +kouluun. Kas, tuossahan tuleekin hänen opettajansa; tänään on lupa, +näen mä. + + (Sir Hugh Evans tulee.) + +Hyvää päivää, sir Hugh! Tänään on kai koulusta lupaa? + +EVANS. +On oikke; herr Laihane on antan pojil luppa leikkell. + +R. REIPAS. +Jes siunatkoon sitä hyvää ihmistä! + +R. PAASO. +Sir Hugh, mieheni sanoo, että poika ei saa kirjasta irti tämän +taivaallista; olkaa hyvä, kyselkää häneltä hiukan kielioppia. + +EVANS. +Tul likemmäks, Ville poik; pää pystön; tul tänn! + +R. PAASO. +Tule, tule, poikaseni; pää pystyyn; vastaa nyt maisterille, älä pelkää. + +EVANS. +Ville poik, kui mont lukku o nimisanoil? + +VILLE. +Kaksi. + +R. REIPAS. +Luulisihan, että jo yksikin lukku riittäisi. + +EVANS. +Vait höpisemäst! -- Mit on sika, Ville poik? + +VILLE. +_Sus_. + +R. REIPAS. +Vai susi! Joko nyt siasta tulee susi? + +EVANS. +Te olett taitamattomast yksinkertane vaimihmine. Mnää pyydä, olkka +vait. -- Mit on _lapis_, Ville? + +VILLE. +Kivi. + +EVANS. +Ja mit on kivi, Ville? + +VILLE. +Piikivi. + +EVANS. +Ei, se on _lapis_, pänttä se snuun päähäs, Ville. + +VILLE. +_Lapis_. + +EVANS. +Nii oikke, Ville. Mist saadaan artiklit, Ville? + +VILLE. +Artikkelit saadaan pronomineista ja taivutetaan seuraavaisesti: +_Singulariter, nominativo, hic, haec, hoc_. + +EVANS. +_Nominativo, hig, heg, hog_; -- aattele perän; _kenetivo, +hujus_. + +R. REIPAS. +Onpa siinä hujua. + +EVANS. +No, kui on se _accusativo casu_! + +VILLE. +_Accusativo, hinc_. + +EVANS. +No, no, aattele perän, laps: _accusativo, hing, hang, hog_. + +R. REIPAS. +Sehän hinkaa ja hankaa kuin Kinttulan koni. + +EVANS. +Vait höpisemäst, vaim. -- Kui on se _focativo casu_? + +VILLE. +O, -- _vocativo_, O. + +EVANS. +Aattele perän, Ville; _focativo_ on _caret_. + +R. REIPAS. +Merellähän ne kareet on. + +EVANS. +Olkka vait, vaim. + +R. PAASO. +Vaiti, vaiti! + +EVANS. +Kui on _accusativo casu pluralis_, Ville? + +VILLE. +_Accusativo casu_? + +EVANS. +Nii. + +VILLE. +_Accusativo, hos, has, hos_. + +R. REIPAS. +Hossot ja hassot ja luraalit, hyi! + +EVANS. +Häppe, vaim! + +R. REIPAS. +Hävetkää itse, kun tuommoisia lapselle opetatte! -- Opettaa hänelle +hinkat ja hankat, ja hujut ja hajut, niinkuin ei ne itsestään semmoisia +oppisi; ja sitten vielä hossot ja hassot ja luraalit, -- hyi! + +EVANS. +Oleks snää hassu, vaim? Snuul ei o huju haju siit mit on _casus, +numerus ja kenus_. Snää ole nii tyhm ristlaps, etei paremast appu. + +R. PAASO. +Olehan nyt vaiti. + +EVANS. +No, Ville poik, ann ny kuull vähä pronominitten teklinatsioonei. + +VILLE. +En muista. + +EVANS. +Se on _ki, kee, kod_; jos snää unhota _kit, keet ja kotit_, +nii snää saat patukast. Men matkas leikitelemä, men. + +R. PAASO. +Hän on oppinut enemmän kuin luulinkaan. + +EVANS. +Hänel on hyv knupp, sill pojal. Hyväst, frouv Paaso! + +R. PAASO. +Hyvästi, hyvä pastori! (Sir Hugh menee.) Mene nyt kotiin, poikaseni. -- +Tulkaa pois, viivyttelemme liiaksi. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Huone Virran talossa. + (Falstaff ja rouva Virta tulevat.) + +FALSTAFF. +Rouva Virta, teidän tuskanne on loppuun syönyt minun kärsimykseni; näen +että olette lemmessä uskollinen, ja lupaan teille nipasta napaan +hyvitystä; enkä ainoastaan tavallisella lemmentyöllä, rouva Virta, vaan +kaikilla siihen kuuluvilla koristuksilla, tempuilla ja juhlamenoilla. +Mutta oletteko nyt vain turvassa miehenne puolesta? + +R. VIRTA. +Hän on linnustamassa, rakas sir John. + +R. PAASO (ulkoa). +Hoi, Virtaska! Hoi, serkku, hoi! + +R. VIRTA. +Menkää tuonne kamariin, sir John. + + (Falstaff menee.) + (Rouva Paaso tulee.) + +R. PAASO. +No, mitä kuuluu, sydänkäpyseni? Onko ketään muuta talossa kuin te? + +R. VIRTA. +Ei muuta kuin oma talonväki. + +R. PAASO. +Tottako? + +R. VIRTA. +Toden totta. -- (Syrjään.) Puhukaa kovemmin. + +R. PAASO. +Ah, on todellakin hauskaa, ettei täällä ole ketään luonanne. + +R. VIRTA. +Kuinka niin? + +R. PAASO. +Ah, hyvä ystävä, miehellänne on nyt taas tuo vanha raivopuuskansa; hän +tuolla pauhaa ja panettelee miestäni, haukkuu kaikki aviomiehet, kiroo +kaikki Eevan tyttäret, olkoot mitä karvaa hyvänsä, ja lyö nyrkillään +otsaansa, huutaen: "näytä sarvesi, näytä sarvesi!" niin että kaikki +hulluus, mitä tähän saakka olen nähnyt, on sulaa lempeyttä, suopeutta +ja kärsivällisyyttä, verrattuna hänen nykyiseen raivoisuuteensa. Onpa +hauskaa, että se lihava ritari ei ole täällä. + +R. VIRTA. +Mitä? Hänestäkö hän puhuu? + +R. PAASO. +Ei muusta kuin hänestä; ja vannoo että, kun hän viimein häntä täältä +etsi, hänet kannettiin ulos pyykkikopassa; vakuuttaa miehelleni, että +hän nyt on täällä, ja on raastanut pois metsästä mieheni ja koko +jahtiseuran, antaakseen uuden näytteen luulevaisuudestaan. Mutta onpa +hauskaa, ettei ritari ole täällä; nyt saa hän huomata oman +narrimaisuutensa. + +R. VIRTA. +Kuinka lähellä hän on, rouva Paaso? + +R. PAASO. +Aivan likellä, tuolla kadun päässä; hän on täällä tuossa paikassa. + +R. VIRTA. +Minä olen hukassa! Ritari on täällä. + +R. PAASO. +Vai on. -- Nyt te joudutte koko maailman häpeään, ja hän on jo melkein +kuoleman oma. Olette tekin aviovaimo! -- Pois se mies, pois se mies! +Parempi häpeä kuin murha. + +R. VIRTA. +Mitä tietä saan hänet pois? Miten pääsen hänestä? Panenko taas hänet +pyykkikoppaan? + + (Falstaff tulee sisään.) + +FALSTAFF. +En, minä en enää koppaan mene. Enkö voi livahtaa täältä pois, ennenkuin +hän tulee? + +R. PAASO. +Ah, kolme herra Virran toveria vahtii ovea pistoolit kädessä, ettei +kukaan pääse ulos; muuten voisitte pujahtaa pois ennenkuin hän saapuu. +Mutta mitä teillä on täällä tekemistä? + +FALSTAFF. +Mitä nyt tulla ja tehdä? -- Mitä, jos kapuaisin savutorveen? + +R. VIRTA. +Siihen ne aina tapaavat laukaista lintupyssyjään. + +R. PAASO. +Menkää leivinuuniin. + +FALSTAFF. +Missä se on? + +R. VIRTA. +Kyllä hän sieltäkin etsii, se on varma. Kaikki kaapit, kohvertit, +kirstut, laatikot, kaivot, kellarit hän on muistiin kirjoittanut ja ne +läpikotaisin urkkii luettelon mukaan. Koko talossa ei ole teillä +piilopaikkaa. + +FALSTAFF. +Menen siis matkaani. + +R. PAASO. +Jos menette omassa haahmossanne, niin olette kuoleman oma, sir John. +Teidän täytyy ainakin valepuku saada. + +R. VIRTA. +Mutta millainen valepuku? + +R. PAASO. +Herrainen aika, jospa sen tietäisin! Ei ole meillä naisten vaatteita +kylliksi väljiä hänelle; muutoin hän voisi ottaa hatun, hunnun ja +pääliinan ja siten päästä pakoon. + +FALSTAFF. +Te kultamuruset, keksikää jotakin; parempi keinottominkin keino kuin +sula onnettomuus. + +R. VIRTA. +Piikatyttöni tädin, tuon lihavan Brentfordin eukon, päällysnuttu on +tuolla ylisillä. + +R. PAASO. +Totta totisesti, sehän hänelle sopii; eukko on yhtä paksu kuin hänkin; +hänen lupsahattunsa ja harsonsa on myöskin siellä. -- Juoskaa ylisille, +sir John. + +R. VIRTA. +Menkää, menkää, rakas sir John; rouva Paaso ja minä sill'aikaa haemme +jotakin liinavaatetta päähänne. + +R. PAASO. +Joutuun, joutuun! Me tulemme heti teitä laittamaan; pukekaa sill'aikaa +päällysnuttu yllenne. + + (Falstaff menee.) + +R. VIRTA. +Toivoisin että mieheni hänet kohtaisi tuossa puvussa; hän ei voi kärsiä +sitä vanhaa Brentfordin eukkoa; hän vannoo että hän on noita: on +karkoittanut hänet talostamme, ja uhannut löylyttää häntä. + +R. PAASO. +Taivas hänet ohjatkoon miehesi sauvan tielle, ja itse paholainen sitten +sauvaa ohjatkoon! + +R. VIRTA. +Mutta onko todellakin mieheni tulossa? + +R. PAASO. +On, ihan todella; ja hän tietää tuon koppajutunkin, mistä lieneekin sen +tietoonsa saanut. + +R. VIRTA. +Siitä otamme selvän: minä laitan niin, että renkini taas kantavat ulos +saman kopan ja tapaavat mieheni ovessa niinkuin viimeinkin. + +R. PAASO. +Niin, mutta hän on täällä tuossa tuokiossa; mennään nyt pukemaan häntä +Brentfordin noidaksi. + +R. VIRTA. +Ensin sanon palvelijoilleni, miten heidän tulee menetellä kopan kanssa. +Menkää te sill'aikaa ylisille, minä tulen heti ja tuon hänelle +pääliinan. + + (Menee.) + +R. PAASO. +Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä. +Näin tehdessämme osotamme vainen, +Ett' arvokas on iloinenkin nainen. +Sijansa leikki, kun on kädet kuivat; +Mut muista: tyyness' isot kalat uivat. + + (Menee.) + (Rouva Virta tulee kahden palvelijan kanssa.) + +R. VIRTA. +Tuossa, miehet, ottakaa taas tuo koppa olallenne; herra tulee kohta +kotiin; jos hän käskee teitä laskemaan sen maahan, niin totelkaa. +Nopeat liikkeet! + + (Menee.) + +1. PALVELIJA. +No, käydään kiinni. + +2. PALVELIJA. +Taivas varjelkoon, ettei se taas ole täynnä ritaria! + +1. PALVELIJA. +Sitä en luule: ennemmin kantaisin saman verran lyijyä. + + (Virta, Paaso, Höllönen, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.) + +VIRTA. +Mutta jos se havaitaan todeksi, herra Paaso, niin millä hyvitätte sen, +että olen narrinanne ollut? -- Maahan koppa, te konnat! -- Kutsukoon +joku tänne vaimoni. -- Kultalintu kopassa! -- Oo, te konnat ja +parittajat! Tässä on puolue, joukkokunta, salaseura, kapinaliitto minua +vastassa. Nyt joutuu itse perkele häpeään. -- Tänne, vaimo, kuuletkos! +-- Esiin, esiin sieltä! -- Katsotaanpas mitä aimo vaatteita sinä +lähetät pesuun! + +PAASO. +Tämä on jo liikaa! Herra Virta, te ette enää saa käydä irti; teidän on +kädet sidottavat. + +EVANS. +Nii, hän o pääst pyöräl; hän o hull niinku hull koer. + +HÖLLÖNEN. +Totta totisesti, herra Virta, tämä ei ole oikein, ei totta totisesti. + + (Roteva Virta tulee.) + +VIRTA. +Samaa minäkin sanon. -- Tulehan tänne, rouva Virta, rouva Virta, +kunniallinen nainen, siveä vaimo, hyväntapainen olento, jolla on +mustasukkainen narri miehenä! -- Syyttä suotta minä epäilen, eikö niin, +rouvaseni? + +R. VIRTA. +Taivas olkoon todistajani, että niin teet, jos minua epäilet +uskottomuudesta. + +VIRTA. +Aivan niin, sinä rautaotsa! Jatka, jatka vain? -- Maalle sieltä, senkin +roisto! + + (Heittää vaatteet maalle kopasta.) + +PAASO. +Tämä on jo liikaa. + +R. VIRTA. +Etkö häpeä? Anna vaatteiden olla. + +VIRTA. +Kyllä sinut kohta löydän. + +EVANS. +Täs ei ol järkki. Meinatteks te nosta yles teijä vaimo hamei? Kas nii, +poies siit! + +VIRTA. +Tyhjäksi koppa, sanon minä! + +R. VIRTA. +Mutta, hyvä mies, -- + +VIRTA. +Herra Paaso, niin totta kuin olen mies, niin eilen kannettiin joku ulos +tässä kopassa; miksi ei hän nyt taas voisi siinä olla? Talossani hän +on, se on vissi, tietoni ovat varmat, epäluuloni on oikeutettu. Maalle +kaikki vaatteet! + +R. VIRTA. +Jos sieltä miehen löydät, niin saat tappaa sen kuin kirpun. + +PAASO. +Tässä ei ole niin ketään. + +HÖLLÖNEN. +Kunniasanani kautta, tämä ei ole oikein, herra Virta; häpäisette vain +itsenne. + +EVANS. +Herr Virta, teijä pittä rukkoill eik seurat teijä omi lihallissi +mieljohteitan; tämä on mustsukkasutt. + +VIRTA. +Hyvä; tässä ei ole se, jota etsin. + +R. VIRTA. +Eikä missään muuallakaan kuin omissa aivoissasi. + +VIRTA. +Auttakaa minua vain tämä kerta etsimään läpi taloni; jos en löydä mitä +haen, niin älkää mitenkään typeryyttäni kaunistelko; tehkää minut +ainaiseksi pöytänarriksenne; tulkoon sananparreksi: niin mustasukkainen +kuin Virta, joka ludosta pähkinästä etsi vaimonsa rakastajaa. Tehkää +vain tämä kerta mielikseni, vain tämä kerta auttakaa minua etsimään. + +R. VIRTA. +Hoi sieltä! Rouva Paaso, tulkaa alas sieltä, ja se vanha eukko kanssa; +mieheni tulee sinne yliskamariin. + +VIRTA. +Vanha eukko? Mikä vanha eukko? + +R. VIRTA. +No, se piikatyttömme täti Brentfordista. + +VIRTA. +Se velho, se portto, se rietas luuska! Enkö ole kieltänyt häntä talooni +tulemasta? Hän kulkee täällä asioilla, eikö niin? Me olemme typeriä, me +miehet, emme hoksaa, mitä tuon taikuriammatin takana piilee. Hän tenhoo +loitsuillaan, taioillaan ja ennustuksillaan, ja sellaiset lorut käyvät +yli meidän ymmärryksemme, emme tajua niistä tämän taivaallista. -- Alas +sieltä, sinä velho, sinä mustalaisakka, alas, sanon minä! + +R. VIRTA. +Oi, hyvä rakas ukkoseni! -- Hyvät herrat, älkää antako hänen lyödä sitä +vanhaa vaimoa! + + (Falstaff tulee naiseksi puettuna, rouva Paason taluttamana.) + +R. PAASO. +Tulkaa, Anna muori! Antakaa minulle kätenne. + +VIRTA. +Kyllä minä hänelle annan! -- Ulos ovesta, velho! (Lyö häntä.) Senkin +homsu, ruosa, marakatti, tulen lautta! Ulos; ulos! Kyllä minä sinut +noidun, kyllä minä sinut taion! + + (Falstaff menee.) + +R. PAASO. +Ettekö häpeä? Pelkään että olette piessyt hengiltä sen vaimo-paran. + +R. VIRTA. +Kyllä hän sen vielä tekeekin. -- Sinä saat siitä paljon kunniaa. + +VIRTA. +Hirteen koko noita! + +EVANS. +Totisest mnää luule ett se akk o oikke velho; mnää en tykkä siit ku +akall o suur part; mnää näi suure parra häne liinas alt. + +VIRTA. +Tuletteko kanssani, herrat? Rukoilen teitä tulemaan; pitäähän teidän +nähdä miten se mustasukkaisuuteni päättyy. Jos nyt tyhjää haukun, niin +älkää koskaan enää ajooni luottako. + +PAASO. +No, taipukaamme vielä kerta hänen oikkuihinsa. Tulkaa, hyvät herrat! + + (Virta, Paaso, Höllönen ja Evans menevät.) + +R. PAASO. +Toden totta, hän pieksi häntä oikein säälittävästi. + +R. VIRTA. +Ei maarin niinkään; minusta hän pieksi häntä oikein säälimättömästi. + +R. PAASO. +Se sauva olisi siunattava ja ripustettava alttarin päälle: se on tehnyt +ansiollisen työn. + +R. VIRTA. +Mitä luulette? Voisimmekohan naiseutemme turvissa ja hyvän omantunnon +oikeudella ajaa kostoamme vielä pitemmälle. + +R. PAASO. +Irstauden henki on nyt varmaankin hänestä karkoitettu; ja jos hän ei +ole peräti ja auttamattomasti paholaisen oma, niin ei hän, luulen ma, +enää koskaan viettele meitä kadotuksen tielle. + +R. VIRTA. +Kerrommeko miehillemme, kuinka olemme häntä kohdelleet? + +R. PAASO. +Tietysti, kaikella muotoa; jos ei muun vuoksi, niin ainakin +raapiaksemme siten pois nuo luulokuvat miehesi aivoista. Jos heidän +hellä sydämmensä sallii, että tuota siveetöntä, lihavaa ritari-parkaa +vielä on rääkättävä, niin tarjoutukaamme heille apureiksi. + +R. VIRTA. +Lyön vetoa, että he tahtovat saattaa hänet julkisesti häpeämään, ja +minusta ei tästä pilasta tulekaan kunnon loppua, jos hän ei joudu +julkihäpeään. + +R. PAASO. +Siis käykäämme takomaan, niin kauan kuin rauta on kuumaa. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Huone Sukkanauha-ravintolassa. + (Ravintolan isäntä ja Bardolph tulevat.) + +BARDOLPH. +Herra, saksalaiset pyytävät saada kolme hevosta; herttua tulee itse +huomenna hoviin, ja he aikovat ratsastaa häntä vastaan. + +ISÄNTÄ. +Mikä herttua se on, joka niin salaa kulkee? En ole hänestä hovissa +mitään kuullut. Tahdon itse puhutella noita herroja; haastavatko he +meidän kieltä? + +BARDOLPH. +Haastavat, herra; käsken heidät puheillenne. + +ISÄNTÄ. +Kyllä annan heille hevoseni, mutta maksaakin niistä saavat; kyllä heitä +nyljen; ovat viikon päivät pitäneet huoneeni hallussaan; minun on +täytynyt käskeä pois kaikki muut vieraani; mennä saavat, mutta kyllä +heitä nyljen. Tule. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + (Paaso, Virta, rouva Paaso, rouva Virta + ja pastori Hugh Evans tulevat.) + +EVANS. +Se on kaikkein parhaimppi ja siivistyneimppi vaimihmissi ku mnää koskan +ole nähn. + +PAASO. +Ja lähettikö hän teille kummallekin nuo kirjeet samaan aikaan? + +R. PAASO. +Saman neljännestunnin kuluessa. + +VIRTA. +Suo anteeks, vaimo. Tee vain mitä tahdot; +Ma ennen kylmäks uskon auringon +Kuin irstaaks sinut. Kunnias nyt pysyy +Täss' äskeisessä harhauskoisessa +Kuin usko vahvana. + +PAASO. + No niin, jo riittää. +Nyt nöyryytes on yhtä suunnaton +Kuin äsken solvaukses. Mut käydään juoneen: +Naisemme, meille huviksi ja muille, +Tuon vanhan ihramahan kanssa kerran +Viel' yhteen tulkoot; siinä hänet kiinni +Me sieppaamme ja julki rankaisemme. + +VIRTA. +Se keino paras on, jost' oli puhe. + +PAASO. +Hänetkö pyytää keskiyöksi puistoon? Ei, sinne hän ei tule milloinkaan. + +EVANS. +Te sanositt ett hän paiskatti jokke ja sai vanhan akkan pahapäiväisest +selkkäs; mnää luule ett hän ny o nii pelosas, etei hän tulisis sinn; +mnää luule ett häne lihas nyt on kuritett ja ett hänest on kaikk halu +menn. + +PAASO. +Niin luulen minäkin. + +R. VIRTA. +On teidän työnä häntä kurittaa, +Ja meidän työnä laittaa hänet sinne. + +PAASO. +Käy taru, että metsästäjä Herne, +Windsorin puiston muinoisvartija, +Kesk'öisin kiertää, suuret sarvet päässä, +Erästä tammipuuta talvet pitkät; +Puun kuivaa, karjan noituu, lehmäin maidon +Vereksi muuttaa hän ja kamalasti +Kalistaa kahleita. Tään aavejutun +Te tunnette, ja tiedätte, ett' ovat +Vanhukset heikot taikauskoiset +Totena pitäneet tuon Herne-tarun +Ja perinnöks sen meille jättäneet. + +PAASO. +Niin, moni vielä kammoo keskell' yötä +Lähetä tuota Hernen tammea. +Mut mitä sitten? + +R. VIRTA. + Tää on juoni: Falstaff +Tuon tammen luona yhtyvä on meihin +Herneksi puettuna, sarvet päässä. + +PAASO. +No hyvä; oletetaan että tulee -- +Ja tuossa puvussa kun sinne saapuu, +Niin mitä sitten? Mitä sitten teette? + +R. PAASO. +Jo siitäkin on sovittu; näin ikään: +Puemme Annini ja poikaseni +Ja kolme neljä samankokoista +Tontuiksi, keijuiksi ja kääpiöiksi, +Ylt' yltään valkeaan ja vihreään, +Palavat vahatuohuskruunut päähän +Ja käsiin kalkkareet. Yht'äkkiä, +Kun Falstaff, hän ja minä koolla ollaan, +Niin kuopast' esiin syöksevät he, laulain +Sekavaa laulua. Kun heidät näemme, +Niin säikähtäin me kaksi pakenemme; +He piirittävät rivon ritarin +Ja keijuin tapaan häntä nipistävät, +Kysyen, kuinka keijukaisten kisaan +Pyhälle kentälle hän tohtii tulla +Noin saastaisena. + +R. VIRTA. + Kunnes toden sanoo, +Niin keijut häntä oikein nipistävät +Ja kärventävät. + +R. PAASO. + Kun on totuus kuultu, +Tulemme esiin, irroitamme sarvet +Ja kotiin narrin nauramme. + +VIRTA. + Mut lapset +Opettaa täytyy, muuten pettää juoni. + +EVANS. +Kyll mnää lapsil opeta, mill viisill heijä pitä tehd, ja mnää ruppe +iteki narriks ja kärytä sit ritari aik laill. + +VIRTA. +Mainiota! Nyt naamarien ostoon! + +R. PAASO. +Annista tehdään keijun kuningatar, +Hän hienoon valkopukuun puetaan. + +PAASO. +Min' ostan silkin. -- (Syrjään.) Siinä Annin ryöstää +Saa Laihanen ja viedä vihille +Etoniin. -- Sana Falstaffille joutuun! + +VIRTA. +Ma Ojasena taas käyn hänen luonaan; +Hän mult' ei mitään salaa; tulee varmaan. + +R. PAASO. +Ei tarvis. Ostakaa vain kaikki tarpeet +Ja koristukset meidän keijuillemme. + +EVANS. +Mennäst ny sitt, tämä on vähä ihmelist lysti ja oikke kunnjalist +koeranpeli. + + (Paaso, Virta ja Evans menevät.) + +R. PAASO. +Nyt, rouva Virta, pankaa eukko Reipas +Sir Johnilt' utelemaan hänen mieltään. + (Rouva Virta menee.) +Käyn itse tohtorissa; häntä toivon, +En ketään muuta, Annan puolisoksi. +Tuo Laihanen on rikas, mutta hölmö, +Ja häneen mieheni on mieltynyt. +Mut, paitse rahaa, tohtorilla hoviss' +On suosijoita; hän se tytön saakin, +Tarjolla vaikk' ois tuhat parempaakin. + + (Menee.) + + +Viides kohtaus. + + Huone Sukkanauha-ravintolassa. + (Isäntä ja Simppeli tulevat.) + +ISÄNTÄ. +Mitä tahdot, moukka? Mitä, pölkkypää? Puhu, puhku ja soita: lyhyeen, +joutuun, nopeaan, sukkelaan! + +SIMPPELI. +Hyvä, hyvä herra, minulla olisi asiaa sir John Falstaffille herra +Laihaselta. + +ISÄNTÄ. +Tuossa on hänen huoneensa, hänen talonsa, hänen linnansa, hänen +uudinvuoteensa ja telttasänkynsä;[18] siellä on kauttaaltaan maalauksia +tuhlaajapojan historiasta, vereksiä ja uusia. Mene, kolkuta ja huuda; +hän vastaa sinulle kuin kannibaalilainen; kolkuta, sanon minä. + +SIMPPELI. +Sinne meni eräs vanha eukko, lihava eukko hänen huoneeseensa; rohkenen +olla niin hävytön ja odottaa, kunnes hän tulee sieltä; oikeastaan +minulla olisikin hänelle asiaa. + +ISÄNTÄ. +Mitä? Lihava eukko? Voi vielä ryöstää ritarin! Annas kun minä huudan. +-- Ritari pukari! Sir John pukari! Vastaa sotaisista keuhkoistasi: +oletko siellä? Isäntäsi, ephesiläisesi,[19] sinua kutsuu. + +FALSTAFF (ylhäältä). +Mitä asiaa, hyvä isäntä? + +ISÄNTÄ. +Täällä on eräs böhmiläinen tattari, joka odottaa lihavan eukkosi alas +tulemista. Päästä hänet, pukari, päästä hänet; minun huoneeni ovat +siveyden asuinsijoja. Hyi! Salaisuuksiako? Hyi! + + (Falstaff tulee.) + +FALSTAFF. +Niin, hyvä isäntä, olihan siellä vanha lihava eukko vastikään luonani, +mutta hän on jo tiessään. + +SIMPPELI. +Luvalla kysyen, armollinen herra, eikö se ollut se Brentfordin viisas +eukko? + +FALSTAFF. +Oli kuin olikin, sinä raakunkuori. Mitä sinä hänestä tahdot? + +SIMPPELI. +Isäntäni, hyvä herra, herra Laihanen, lähetti minut hänen peräänsä, kun +näki hänen kulkevan kadun poikitse, kysymään, hyvä herra, onko eräällä +Nym nimisellä miehellä, joka häneltä vitjat peijasi, ne vitjat, vai +eikö. + +FALSTAFF. +Puhuin juuri hänen kanssaan siitä. + +SIMPPELI. +Ja, luvalla kysyen, mitä sanoi hän? + +FALSTAFF. +Niin, hän sanoi, että ihan sama mies, joka herra Laihaselta peijasi +hänen vitjansa, petkutti ne häneltä. + +SIMPPELI. +Voi, jos olisin saanut sitä eukkoa itseä puhutella! Olisi minulla ollut +muutakin häneltä kysyttävää isäntäni puolesta. + +FALSTAFF. +Mitä sitten? Sano pois. + +ISÄNTÄ. +Niin, anna tulla; joutuun! + +SIMPPELI. +Minulla ei ole lupaa sitä salata. + +ISÄNTÄ. +Salaa se, muuten olet kuoleman oma! + +SIMPPELI. +No niin, herra, se koski vain neitsyt Anna Paasoa; piti vain kysyä, +olisiko herralleni onneksi saada hänet vai eikö. + +FALSTAFF. +Se on hänelle onneksi, on. + +SIMPPELI. +Mikä, herra? + +FALSTAFF. +Saada hänet tai ei. Mene vain ja sano, että eukko on sen minulle +sanonut. + +SIMPPELI. +Saanko olla niin hävytön ja sanoa sen, herra? + +FALSTAFF. +Saat olla niin hävytön kuin tahdot. + +SIMPPELI. +Kiitoksia, armollinen herra. Herrani tulee varmaankin oikein iloiseksi +näistä uutisista. + + (Menee.) + +ISÄNTÄ. +Sinä olet oppinut mies, sir John, oppinut mies. Sano, oliko siellä +tietäjä-akka luonasi? + +FALSTAFF. +Oli niinkin, isäntäiseni; semmoinen, joka opetti minulle enemmän +viisautta, kuin mitä ennen olin oppinut koko elinaikanani; enkä sitä +paitse maksanut siitä mitään palkkaa, vaan sain itse palkan +oppimastani. + + (Bardolph tulee.) + +BARDOLPH. +Heresta varjelkoon herra! Petosta, sulaa petosta! + +ISÄNTÄ. +Missä ovat hevoseni? Sano hyvää niistä, sinä konnanminttu! + +BARDOLPH. +Tiessään petturien kanssa; sillä heti kun tulin tuolle puolen Etonia, +viskasivat he minut toisen hevosen selästä lokalätäkköön; ja sitte +kannukset kylkeen ja matkaan, niinkuin kolme saksalaista pirua, kolme +tohtori Faustusta. + +ISÄNTÄ. +He menivät vaan herttuaa vastaan, sinä konna; älä sanokaan, että he +pakenivat; saksalaiset ovat rehellisiä ihmisiä. + + (Sir Hugh Evans tulee.) + +EVANS. +Misä on isänt? + +ISÄNTÄ. +Mikä asiana, herra Hugh? + +EVANS. +Pitäkkä silmäll teijä kundejann; yks mnuun ystvän tul just kaupunkkihi +ja sanos ett kolm sakslaist peijona on peijann Readingin, Maidenheadin +ja Colebrookin krouvareilt kaikk heijä hevoses ja rahas. Mnää sano sen +teill hyväs aivotukses, näettäk, te olett sukkel mies ja täynnäs kurei +ja konnankoukui, eik se passa ett teit peijata. Hyväst vaa! + + (Menee.) + (Tohtori Cajus tulee.) + +CAJUS. +Miss ole se Sukkinahi isende? + +ISÄNTÄ. +Tässä, herra tohtori, pää pyörällä ja kahden vaiheella. + +CAJUS. +Mine ei osaan sano mike se ole; mut minu ole sanottu ett te teke suuret +_preparations_ ykden Saksa herttua tekden; _parbleu_, hovi ei +mite teede, ett mike herttua tule; mine tarkoitta hyve. _Adieu!_ + + (Menee.) + +ISÄNTÄ. +Huuda ja huikkaa, konna sinä, juokse! -- Auta minua, ritari; olen +myyty. -- Juokse ja lennä, huikkaa ja huuda, sinä konna! Minä olen +myyty! + + (Isäntä ja Bardolph menevät.) + +FALSTAFF. +Soisin että koko maailma tulisi peijatuksi, sillä minua on peijattu ja +päälliseksi vielä piesty. Jos hovin korviin tulisi, kuinka minua on +muodosteltu ja kuinka minun muodostustani on huuhdottu ja kurikoittu, +niin varmaankin sulattaisivat minut irti rasvoistani, tippa tipalta, ja +voitelisivat minulla kalastussaappaitaan; lyön vetoa että minua +pistelisivät terävillä kommillaan, kunnes olisin kokoon kitistynyt kuin +kuiva päärynä. Ei ole onni minua suosinut sen jälkeen, kuin +paholaiselle vannoin sieluni pelipöydässä. Jos vain henkeni kulkisi sen +verran, että voisin lukea isämeitäni, niin tekisin, toden totta, +katumusta. + + (Rouva Reipas tulee.) + +No, mistä sinä tulet? + +R. REIPAS. +He, noiden kahden tyköä, tiedämmä. + +FALSTAFF. +Piru vieköön toisen ja pirun emä toisen, niin ovat molemmat hyvässä +turvassa. Olen heidän tähtensä kärsinyt enemmän, kuin mitä inhimillisen +luonnon sikamainen heikkous saattaa sietää. + +R. REIPAS. +Ja eikö sitten he ole kärsineet? Ovat niinkin, sen voin vakuuttaa, +eritotenkin toinen heistä: rouva Virta, ihmisparka, on niin piesty +sinelmille ja mustelmille, ettette hänestä löytäisi valkeata pilkkua. + +FALSTAFF. +Älä minulle puhu sinelmistä ja mustelmista; minuun on piesty kaikki +taivaankaaren värit; vähällä etteivät minua vanginneet Brentfordin +noitana; ja jos ei ihmeteltävä älykkäisyyteni, taitoni osoitella vanhaa +akkaa, olisi minua pelastanut, niin olisi pyöveli-lurjus pistänyt minut +jalkapuuhun, julkiseen jalkapuuhun, noita-akkana. + +R. REIPAS. +Sir John, sallikaa minun puhua kanssanne teidän huoneessanne, niin +saatte kuulla miten asiat ovat, suureksi mielihyväksenne, sen teille +takaan. Voi, te kultamuruset! Mikä puuha on saada teidät yhteen! +Varmaankaan toinen teistä ei palvele oikein taivasta, koska kaikki on +teille niin vastaista. + +FALSTAFF. +Tulkaa huoneeseeni. + + (Menevät.) + + +Kuudes kohtaus. + + Sama paikka. + (Fenton ja isäntä tulevat.) + +ISÄNTÄ. +Herra Fenton, jättäkää minut rauhaan; mieleni on raskas; minä heitän +kaikki hiiteen. + +FENTON. +Mua kuule toki. Hankettani auta, +Niin, kautta kunniani, multa kultaa +Saat sata puntaa yli tappiosi. + +ISÄNTÄ. +No, tahdon sitten kuulla teitä, herra Fenton; ja lupaan ainakin pitää +suuni kiinni. + +FENTON. +Tuon tuosta olen sulle uskonut, +Kuin helläst' Anna Paasoa ma lemmin; +Ja hänkin vastannut on rakkauteeni -- +Sen verran kuin on hällä siihen valtaa -- +Toiveeni mukaan. Hältä kirjeen sain, +Jost' ihmetyksiin juodut, kun sen luet. +Sen pila liittyy niin mun asiaani, +Ett' en voi toista selittää, jos toisest' +En myöskin kerro. Valtaosa siinä +Paksulla Falstaffill' on. Pilan juonen +Sa näet tästä. + (Näyttää kirjettä.) + Katsos, isäntä, +Ens' yönä, juuri kahdentoista jälkeen, +Ihana Anna Hernen tammen luona +Esiintyy keijuiskuningattarena; +Syyn näet tästä. Tuossa pukimessa -- +Muut ilveet parhaillaan kun käynniss' ovat -- +Hänt' isä vaatii Laihas-herran kanssa +Pois karkaamaan ja Etonissa heti +Vihille käymään; hän on suostunutkin. +Mut katsos, äiti, jok' on kauppaa vastaan +Ja suosii Cajusta, on päättänyt +Ett' tämän samoin tulee ryöstää tyttö -- +Kun muissa ilveiss' askaroivat toiset -- +Ja viedä kirkkoon, missä pappi vartoo +Ja heidät vihkii; tyttö äidin juoneen +On suostuvinaan ja on tohtorin +Luvannut ottaa. -- Nyt on tuuma tämä: +Valkoisiin pukeumaan hänt' isä tahtoo, +Ja näin -- tuo Laihanen kun sopivaksi +Näkisi häntä kädest' ottaa -- tulis +Hänt' Annan seurata. Mut äiti tahtoo -- +Jott' olis tuntomerkit tohtorilla, +Kun kaikilla on siellä valepuvut -- +Ett' Annill' oisi vehryt höllä puku +Ja korunauhat päässä liehumassa; +Ja tohtori, kun näkis sopivaksi, +Puristais hänen kättään, jolloin tyttö +Ois suostuvainen häntä seuraamaan. + +ISÄNTÄ. +Kumpaako narraa? Äitiä vai isää? + +FENTON. +He, kumpaakin, ja seuraa minua. +Mut siinä mutka, miten saada pappi, +Mi keskiyöllä kirkoss' odottaisi +Ja sydäntemme juhlallisen liiton +Siell' avioksi laillistuttaisi. + +ISÄNTÄ. +Juonenne käymään pankaa; papin hankin. +Kun tytön saatte, kyllä papin saatte. + +FENTON. +Iäti olen sulle kiitollinen, +Ja pikaista et palkkaakaan jää vaille. + + (Menevät.) + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + + Ensimmäinen kohtaus. Huone Sukkanauha-ravintolassa. + (Falstaff ja rouva Reipas tulevat.) + +FALSTAFF. +Hyvä ihminen, lakkaa jo rupattamasta; -- mene nyt; -- mikä on sanottu, +se on sanottu. Tämä on kolmas kerta, toivon että kolmas toden sanoo. +Kas niin, mene nyt. Sanotaan että kolmiluku on hyvä luku sekä +syntymiseen, elämänmenoon että kuolemaankin nähden. Mene nyt. + +R. REIPAS. +Kahleet teille toimitan; ja teen minkä voin hankkiakseni teille parin +sarvia. + +FALSTAFF. +Mene, sanon minä; aika kuluu. Kas niin, pää pystyyn ja sipsuta matkaan. + + (Rouva Reipas menee.) + (Virta tulee.) + +Mitä kuuluu, herra Ojanen? Tänä yönä, herra Ojanen, asia ratkaistaan, +tai ei koskaan. Tulkaa puistoon keskiyön aikaan Hernen tammen luo, niin +saatte nähdä kummia. + +VIRTA. +Ettekö ollutkaan hänen luonaan eilen, niinkuin sanoitte sovituksi? + +FALSTAFF. +Menin hänen luokseen, herra Ojanen, tämmöisenä kuin näette, vanhana +köyhänä miehenä; mutta tulin hänen luotaan, herra Ojanen, vanhana +köyhänä akkana. Tuo kanalja Virta, hänen miehensä, on kaikkein +pirullisimman ja hulluimman mustasukkaisuusperkeleen riivaama, mikä +ikänä on ihmisaivoja vallinnut ja villinnyt. Nähkääs vain: -- hän +pieksi minua armottomasti naisvaatteissani; sillä miehen vaatteissa, +herra Ojanen, minä en pelkää itse Goliathia kangastukkeineen, koska +hyvin tiedän että elämä on vain kankurin syöstävä.[20] Minulla on +kiire; käykää kansani; kerron teille kaikki, herra Ojanen. Aina siitä +saakka, kuin hanhia elävältä kynin, laiskana ajelin ja kiekkoa löin, en +ole tiennyt miltä selkäsauna maistuu, ennenkuin nyt. Tulkaa kanssani; +kerron teille kummia tuosta Virrasta, jolle tänä yönä aion kostaa ja +toimittaa hänen vaimonsa teidän käsiinne. Tulkaa! Kummia asioita on +tekeillä, herra Ojanen; tulkaa! + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Windsorin puisto. + (Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.) + +PAASO. +Tulkaa pois; väijymme täällä linnan kaivannossa, kunnes näemme +keijujemme valkeat. -- Ajatelkaa tytärtäni, vävy Laihanen. + +LAIHANEN. +Tietystikin. Olen puhellut hänen kanssaan, ja meillä on merkkisana, +josta tunnemme toisemme. Minä menen sen valkoisen tykö ja sanon "titi"; +hän sanoo "piti"; ja siitä me tunnemme toisemme. + +HÖLLÖNEN. +No, hyvähän tuo; mutta mitä hyödyttää nuo "titi" ja "piti"? Onhan se +valkoinen puku jo riittävä tunnusmerkki. -- Kello on jo kymmenen +lyönyt. + +PAASO. +Pimeä on yö. Taivas pilantekoamme siunatkoon! Kukaan ei tarkoita pahaa, +paitse paholainen, ja hänet me tunnemme sarvistaan. Tulkaa pois: +seuratkaa minua. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Katu Windsorissa. + (Rouva Paaso, rouva Virta ja tohtori Cajus tulevat.) + +R. PAASO. +Herra tohtori, tyttäreni on vihreässä puvussa; kun näette ajan +sopivaksi, niin ottakaa häntä kädestä, ja sitten pois hänen kanssaan +kirkkoon, ja tehkää se sukkelaan. Menkää edeltä puistoon; meidän +molempain täytyy kulkea yhdessä. + +CAJUS. +Mine teede, mite minu pite tekde. _Adieu!_ + +R. PAASO. +Hyvästi, herra tohtori. (Cajus menee.) Miestäni ei varmaankaan niin +ilahuta Falstaffin kuritus, kuin häntä suututtaa tyttäreni naittaminen +tohtorille. Mutta vähät siitä; parempi vähä toraa kuin paljo +sydämmensurua. + +R. VIRTA. +Mutta missä on Anni ja hänen keijuisparvensa? Ja se walesilainen +liekkiö Evans? + +R. PAASO. +He ovat kaikki piilossa eräässä kuopassa ihan Hernen tammen +läheisyydessä, kynttilät peitossa; niillä he, heti kun Falstaff ja me +kohtaamme toisemme, yhtäkkiä valaisevat pimeyden. + +R. VIRTA. +Hän siitä varmaankin pahasti säikähtyy. + +R. PAASO. +Jos ei säikähdy, niin joutuu pilkaksi, ja jos säikähtyy, niin joutuu +vielä suuremmaksi pilkaksi. + +R. VIRTA. +Kyllä häntä nyt petkutamme oikein tuntuvasti. + +R. PAASO. +Petkuttaa mokomaakin riettautta +Ei petost' ole eikä viekkautta. + +R. VIRTA. +Jo aika joutuu; tammen, tammen luo! + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Windsorin puisto. + (Sir Hugb Evans ja keijut tulevat.) + +EVANS. +Tulkka, keijut, sipsutelkka, tulkka, tulkka; ja muistakka mitä teijän +pitä tehd; rohkeutt vaa, sen mnää sano; tulkka ny mnuun peräs krooppi, +ja ku mnää anna merki, niin tehkä niinku mnää teil sanosi. Tulkka, +tulkka, sipsutelkka! + + (Menevät.) + + +Viides kohtaus. + + Toinen kohta samaa puistoa. + (Falstaff tulee valepuvussa, pukinsarvet päässä.) + +FALSTAFF. +Windsorin kello on kaksitoista lyönyt; hetki lähestyy. Nyt, +kuumaveriset jumalat mua auttakoot! -- Muista, Jupiter, että tulit +häräksi Europan tähden; lempi pani sarvet päähäsi. -- Oi, kaikkivaltias +lempi, joka jossakin määrin tekee luontokappaleesta ihmisen, jossakin +määrin ihmisestä luontokappaleen! Tulit niinikään, Jupiter, +joutseneksi, lemmestä Ledaan. Oi, kaikkivoipa lempi! Kuinka jumala +silloin lähenteli hanhen luontoa! -- Ensimmäisen synnin teit raavaan +muodossa; -- oi, Jupiter, mikä raavasmainen synti! Ja sitten toisen +synnin hanhen hahmossa; -- aattelehan, Jupiter, mikä hanhimainen synti! +-- Jos jumalilla on näin kuuma sapso, niin mitä sitte ihmisraukoilla? +Mitä minuun tulee, niin olen tässä Windsorin hirvenä, ja lihavin koko +tarhassa, luulisin. Suo minulle, Jupiter, vilpoinen kiima-aika; kuka +muuten vastaa siitä, jos juoksen rasvani kuiviin. Ken se tuossa tulee? +Naaraaniko? + + (Rouva Virta ja rouva Paaso tulevat.) + +R. VIRTA. +Sir John? Oletko siellä, hirviseni? oma uroshirveni? + +FALSTAFF. +Oma mustasaparoinen naaraaniko? -- Satakoon nyt taivaasta +perunoita,[21] soittakoon ukkonen "vihreän hameen" nuottia, rakeilkoon +sokurikakkuja ja pyryttäköön muskottipähkinöitä; nouskoon myrskynä +kiihokkeita; tässä on minun turvapaikkani! + + (Syleilee häntä.) + +R. VIRTA. +Rouva Paaso on mukana, kultamuruseni. + +FALSTAFF. +Ottakaa osanne minusta niinkuin lahjapeurasta, reisi kumpikin; itse +pidän kyljet, lavat saa puistonvartija, ja sarveni testamenttaan +miehillenne. Enkö ymmärrä metsästystä, hä? Enkö haasta niinkuin Herne +metsämies? Haa! Nyt se Cupido on tunnokas lapsi; hän antaa +vahingonkorvausta. Niin totta kuin olen kunnon aave, niin tervetuloa! + + (Melua ulkopuolella.) + +R. PAASO. +Hyväinen aika! Mitä melua? + +R. VIRTA. +Taivas syntimme anteeksi antakoon! + +FALSTAFF. +Mitä, mitä se on! + +R. VIRTA ja R. PAASO. +Pois, pois! + + (Juoksevat pois.) + +FALSTAFF. +Varmaankaan ei piru tahdo minua kadotukseen, koska silloin ruumiini +öljy voisi sytyttää helvetin ilmituleen; muuten hän ei panisi eteeni +tällaisia kompastuksia. + + (Sir Hugh Evans, satyyrina, Anna Paaso, keijukaisten + kuningattarena, hänen veljensä ja muut keijuiksi + puetut tulevat, vahakynttilät kädessä.) + +ANNA. +Te keijut, harmaat, vihreet, valkeat, +Yön varjot, kuutamossa kulkijat, +Te onnen orporaukat, tulkaa tänne, +Ja tehkää virkanne ja tehtävänne. +Puck, airut, toimeen käske keijukaiset. + +PISTOOLI. +Vait, keijut! Hiljaa, ilman ihalaiset! +Windsoriin, sirkka! Tutki uunin loukat: +Jos lies on siivoton ja maassa poukat, +Nipistä piikaa, ett' on iho musta; +Ei kuningatar kärsi tahrimusta. + +FALSTAFF. +Haa! keijut! Joka heila haastattaa, +Se kuolee. Huppuun! Heit' ei nähdä saa. + + (Laskeutuu maahan kasvoilleen.) + +EVANS. +Toimeesi, helmi! Tytön jos näet milloin, +Mi kolmet rukoukset lukee illoin, +Sen mieleen nosta taivaalliset kuvat, +Sill' olkoon unet, niinkuin lapsen, huvat. +Mut sitä, joka syntejään ei pelkää, +Nipistä käsiin, reisiin, kylkiin, selkään. + +ANNA. +Hoi, keijut, piiriin! +Hakekaa linna kellarista viiriin +Ja onni viekää joka kammioon, +Niin että viimeiseen ne tuomioon +Eheinä seisovat ja loistokkaina +Ja haltijansa arvoisina aina. +Ritarikunnan tuolit balsamilla +Te hiertäkää ja kukkasvoitehilla, +Vihitkää onneen uudet ritarit +Ja niiden aseet, kilvet, kypärit. +Yöt laulain, nurmikeijut, pyörikää +Ja sukkanauhan tapaan kiertäkää; +Jälkenne vihertäkööt vehryeinä +Ja vehmahampina kuin nurmen heinä; +Ja "_honny soit qui mal y pense_",[22] se sana +Se puna-, sini-, valko-kirjavana +Siin' olkoon painettuna kukkasilla, +Niinkuin se helmillä ja safiirilla +Ritarin polveakin koristaa; +Kukilla, näet sen, keijut kirjoittaa. +Pois! Hajotkaa! Mut muistakaatte olla +Taas ennen yhtä piirikarkelolla +Tään tammen ympärillä. + +EVANS. + Rivittäin +Nyt kaikki kulkekaa ja käsikkäin. +Ja kiiltomadot olkoot valonamme, +Kun tammen ympärillä tanhuamme. +Vait! Maallista ma haistan. + +FALSTAFF. +Taivas minua varjelkoon tuosta walesilaisesta liekkiöstä, hän pian +noituu minut juustokimpaleeksi. + +EVANS. + Mato kurja, +Sun noitui syntymässäs silmä nurja. + +ANNA. +Tulella koitelkaamme sormenpäitä; +Jos puhdas on hän, karttaa tuli näitä +Ja ei tee vikaa; vaan jos tuo se vaivan, +Niin liha saastaist' on ja pilall' aivan. + +PISTOOLI. +Koitellaan! + +EVANS. + Ottaako se pölkky tulta? + + (Polttavat häntä kynttilöillään.) + +FALSTAFF. +Ai, ai, ai, ai! + +ANNA. +Pilalla on ja haisee turmellulta! +Nyt, keijut, pilkkalaulu viritelkää, +Ja tanhutessa häntä nipistelkää. + + Laulu. + + Hyi, hyi, lihan saastautta, + Hekkumaa ja irstautta! + Himo on veren liekintää, + Riettaan mielen siittämää, + Sydämmessä syntyy, viihtyy, + Aatoksessa yltyy, kiihtyy. + Konnaa, keijut, nipistelkää, + Nipistelkää, kärvennelkää; + Polttakaa ja pieskää hältä liha ja luu, + Kunnes soihdut ne sammuu ja tähdet ja kuu! + +(Laulun kestäessä keijut nipistelevät Falstaffia. Tohtori Cajus tulee +toiselta taholta ja vie pois viheriäksi puetun keijun, Laihanen +toiselta taholta ja sieppaa mukaansa valkeapukuisen keijun: Fenton +tulee ja hiipii pois Anna Paason kanssa. Metsästyshuutoja kuuluu +etäältä. Kaikki keijut juoksevat pois. Falstaff ottaa pukinsarvet +päästään ja nousee.) + + (Paaso, Virta, rouva Paaso ja rouva Virta tulevat.) + +PAASO (puhutellen Falstaffia). +Seis! seis mies! Vihdoin teidät tavotimme. +Nää viimeisetkö konnankoukkunne? + +R. PAASO. +Pois tulkaa; pila päättyköön. -- +No, sir, Windsorin rouvat onko mieleen teille? -- +Kas, mieheni! Nuo kauniit haarut metsäss' +On luontevammat kai kuin kaupungissa? + +VIRTA. +No, herraseni, kuka nyt on sarvipää? -- Herra Ojanen, Falstaff on +konna, sarvipää konna; tässä ovat hänen sarvensa, herra Ojanen; ja, +herra Ojanen, hän ei Virran omasta ole saanut muuta hyväkseen käyttää +kuin hänen pyykkikoppaansa, hänen sauvaansa ja kaksikymmentä puntaa +rahaa, jotka ovat takaisin herra Ojaselle maksettavat; hänen hevosensa +ovat siitä takavarikkoon otetut, herra Ojanen. + +R. VIRTA. +Sir John, meillä oli huono onni; emme koskaan saaneet rauhassa yhtyä. +En enää milloinkaan aio teitä rakastajanani pitää; olette vain tästä +lähin hirvenä. + +FALSTAFF. +Alan ymmärtää, että minusta on tehty aasi. + +VIRTA. +Niin on, vieläpä härkäkin; kummastakin on meillä todistukset. + +FALSTAFF. +Ja nuo siis eivät olekaan keijuja? Kolme, neljä kertaa juolahti päähäni +ajatus, että ne eivät olisi keijuja; mutta kuitenkin paha omatuntoni ja +älyni äkillinen hervahdus tekivät tämän törkeän kepposen uskottavaksi, +niin että vastoin kaikkea taitoa ja järkeä luulin niitä keijuiksi. +Siitä näette, että älystäkin voi tulla hölmö, kun se joutuu huonoille +poluille. + +EVANS. +Sir John Falstaff, peljäkkä Jumala ja pankka poies kaikk lihahimo, nii +teit ei keijut enä nipistel. + +VIRTA. +Hyvin sanottu, liekkiö Hugh. + +EVANS. +Ja voisisitt teki pann poies ne musta suka. + +VIRTA. +Minä en enää vaimoani epäile, kunnes sinä osaat häntä kunnon kielellä +mielistellä. + +FALSTAFF. +Ovatko aivoni päiväsen pehmittämät, kun niissä ei enää ole pontta +ehkäistä näin törkeätä petosta? Saako walesilainen pukkikin nenälleni +hypätä? Pitääkö minulla olla nukkaverkainen narrinlakki[23] päässä? +Parempi olisi paahdettuun juustokimpaleeseen tukehtua. + +EVANS. +Juustost ei saad voit; ja teijä vatt on tykkönäs voit. + +FALSTAFF. +"Vatt on tykkönäs voit!" Pitikö minun eläissäni vielä tulla +pilkkatauluksi mokomalle, joka solkkaa ja rääkkää äidinkieltämme? +Tuommoinen on omiansa saattamaan kaikki lemmenseikkailut ja yöjuoksut +koko valtakunnassa rappiolle. + +R. PAASO. +Siis, luuletteko, sir John, että, vaikka olisimmekin kaiken siveyden +suinpäin sydämestämme karkoittaneet ja sielumme tinkimättä hornalle +luvanneet, että itse paholainenkaan olisi voinut meitä teihin +ihastuttaa? + +VIRTA. +Tuollainen rapamaha! Tuollainen tappurasäkki! + +R. PAASO. +Pöhöttynyt miehenraato! + +PAASO. +Vanha, viluinen, kuihtunut ja inhoittava ihrakupu! + +VIRTA. +Ja solvaava kuin saatana! + +PAASO. +Ja köyhä kuin Hioppi! + +VIRTA. +Ja häijy kuin Hiopin vaimo! + +EVANS. +Ja joka rakasta hekumoit ja kapakoit ja sekti ja viini ja mööti ja +juomissi ja kiroilemissi ja tapplemissi ja supatust ja rupatust. + +FALSTAFF. +Kyllä nyt olen kaikkien teidän hampaissa; te saitte etuvoitteen, minä +jään takalaitaan. Olen voimaton vastaamaan tuolle walesilaiselle +rapikolle; itse tyhmyys tahtoo minua mestaroida; menetelkää kanssani +miten tahdotte. + +VIRTA. +Hyvä; niin viemme siis teidät Windsoriin erään herra Ojasen luokse, +jolta olette rahaa peijannut ja jolle olette luvannut lemmenhankkijaksi +ruveta. Sen lisäksi, mitä nyt olette kärsinyt, tulee tämä rahan +suoritus teille olemaan karvas marja. + +R. VIRTA. +Ei, Virta; anteeks anna velka hälle; Niin kaikki ystäviä ollaan jälle. + +VIRTA. +No, tuohon käteen! Kaikk' on armahdettu. + +PAASO. +Ole nyt hyvilläsi, ritari; tule tänä iltana sektiheralle luokseni; +siellä saat nauraa vaimolleni, joka nyt sinulle nauraa. Sano hänelle, +että herra Laihanen on nainut hänen tyttärensä. + +R. PAASO (syrjään). +Siitä ne oppineet ovat epätietoiset; jos Anna Paaso on minun tyttäreni, +niin on hän näillä ajoin tohtori Cajuksen rouva. + + (Laihanen tulee.) + +LAIHANEN. +Hoi, hoi, hoi! Isä Paaso! + +PAASO. +Mitä nyt, vävypoikani? Mikä on? Onko kaikki suoritettu? + +LAIHANEN. +Suoritettu? -- Tämän saavat kaikki paremmat ihmiset Glostershiressa +vielä tietää; muuten minä menen hirteen, minä. + +PAASO. +Mitä on tapahtunut, vävypoikani? + +LAIHANEN. +Minä tulin sinne Etoniin, mennäkseni vihille neiti Anna Paason kanssa, +ja sitten se onkin iso poikaroikale; jos ei olisi kirkossa oltu, niin +olisin minä pehmittänyt häntä, taikka hän pehmittänyt minua. Jos en +luullut, että se oli Anna Paaso, niin en enää tahdo sormeakaan +liikuttaa; ja sitte se onkin postimestarin poikanulikka. + +PAASO. +Totta totisesti, otitte siis väärän. + +LAIHANEN. +Tiedän sen sanomattakin; vääränhän otin, kun otin pojan tytön asemesta; +jos olisin häneen vihitty, niin, totta totisesti, vaikka hän olisi +kuinkakin hameellinen ollut, en olisi hänestä huolinut. + +PAASO. +Mutta sehän oli oma tyhmyytenne. Enkö sanonut teille, että tuntisitte +puvusta tyttäreni? + +LAIHANEN. +Meninhän minä sen valkoisen tykö ja sanoin "titi", ja hän sanoi "piti", +niinkuin Anna ja minä olimme sopineet; ja sitte se ei ollutkaan Anna, +vaan postimestarin poika. + +EVANS. +Jesta varjel, eiks teil ol silmi pääs, ku te naitt poikkii? + +PAASO. +Tämä on kovin harmillista; vaan mitäpä sille? + +R. PAASO. +Rakas Yrjö, älä suutu; minä tiesin aikeesi, ja puin tyttäreni +vihreäksi; hän on nyt tohtorin kanssa kirkossa ja siellä häneen +vihitty. + + (Tohtori Cajus tulee.) + +CAJUS. +Misse ole _madame_ Paaso? _Parbleu_, mine on petty; mine nai +un _garçon_, un poika, un _paysan, parbleu_, un poika; se ei +on Anna Paaso; _parbleu_, mine on petty. + +R. PAASO. +Mitä, ettekö ottanut sitä vihreätä! + +CAJUS. +_Oui, parbleu!_ Ja se ole poika; mine nosta kapina koko Windsori. + + (Menee.) + +VIRTA. +Tämäpä kummallista! Kuka on sitten saanut sen oikean Annan? + +PAASO. +Aavistan pahaa. Tuossa tulee herra Fenton. + + (Fenton ja Anna Paaso tulevat.) + +No, herra Fenton? + +ANNA. +Anteeksi, isä! Anteeks, armas äiti! + +PAASO. +No, mamseli, miksi et suvaitse tulla herra Laihasen kanssa? + +R. PAASO. +Miks tohtori ei mukanasi, tyttö? + +FENTON. +Hänt' älkää säikytelkö! Kuulkaa totuus: +Tahdoitte hänet naittaa häpeällä, +Kun rakkaudess' ei mitään suhdett' ollut. +Siis kuulkaa: liittomme, jo aikaa tehty, +Nyt lujass' on; sit' ei voi mikään purkaa. +Se synti pyhä on, mink' on hän tehnyt. +Tää juoni petost', ynseytt' ei ole, +Ei lapsen velkaisuuden rikkomusta, +Sen kautta koska vältti hän ja karttoi +Tuhannet pirullisen karvaat hetket, +Jotk' aina pakkoaviota seuraa. + +VIRTA. +Pois ällistys! Tät' ei voi enää auttaa. +Täss' ohjaa taivaan valta: maata, rantaa +Rahalla saat, mut onni vaimon antaa. + +FALSTAFF. +Minua huvittaa, että, vaikka varta vasten minuun tähtäsitte, nuoli +livahti ohi. + +PAASO. +Mik' auttaa? Fenton, siunatkoon sua taivas! +Mit' ei voi välttää, siit' ei mitään kiistaa. + +FALSTAFF. +Yökoira ajaa kaikellaista riistaa. + +EVANS. +Kyll mnää teijä häiss tanssaan ja syön fäsknöi. + +R. PAASO. +No, nurista en tahdo. -- Rakas Fenton, +Mont' onnen päivää taivas suokoon teille! +Nyt mennään kukin kotiin, pesän loisteess' +Iloiten kujeellemme nauramaan, +Sir John ja kaikki. + +VIRTA. + Tehdään se. -- Sir John, +Sananne Ojaselle oli vakaa: +Hän tänään rouva Virran luona makaa. + + (Menevät.) + + + + +SELITYKSIÄ: + + +[1] _Tähtikamari_. Kuuluisa tuomioistuin Westminsterissä, joka sai +nimensä siitä, että se piti kokouksiaan kulta-tähdillä koristetussa +salissa. + +[2] _Coram_. Laihanen, joka tahtoo mainita kaikki Höllösen +arvonimet, luulee niihin kuuluvan myöskin latinaisen "coram" sanan, +joka sisältyi siihen kaavaan, millä rauha-tuomari vahvisti todistajain +lausunnot: jurat coram me, Roberto Shalloto, armigero. -- Custalorum on +lyhennys sanasta custos ratulorum = asiakirjain vartija. L., joka ei +lyhennystä ymmärrä, lisää vielä ratolorum. + +[3] _Cotsall_. Näin tavallisesti äännettiin Cotswold, joka oli +ylänköseutu Gloucestershiressä, missä pidettiin suuria kilpa-ajoja. + +[4] _Sackerson_ oli karhun nimi, jota näyteltiin Lontoossa. + +[5] _Legionittain enkeleitä_. Viittaa englantilaiseen rahaan, joka +sai nimensä siitä, että siihen oli leimattu enkelin kuva. + +[6] _Trojan Pandarus_. Pandarus esiintyy keskiaikaisissa +Troja-saduissa parittajana. + +[7] _Kainin-karvainen parta_. Kain ja Juudas kuvattiin +keltapartaisina. + +[8] Tohtori Cajus. Sen-niminen kuuluisa ranskalainen lääkäri eli +Englannissa Elisabetin aikana. + +[9] _Flaamilainen juopporenttu_. Alankomaiden sodasta palaavat +soturit toivat mukanaan tavan pitää ylettömiä juominkeja. + +[10] _Tulena maksa_. Vanha latinainen sananlasku sanoo: _cogit +amare jecur_, s.o. maksa pakottaa rakastamaan. + +[11] _Actaeon, hurtat kintereillä_. Kun Actaeon näki Dianan +kylvyssä, niin tämä siitä muutti hänet hirveksi, ja omat koirat hänet +sitten repivät palasiksi. + +[12] _Kiinalaisia_ pidettiin varkauteen taipuvaisina. + +[13] _Vieläpä henkivartijoitakin_. Kuningattaren henkivartijoilla, +nuorilla ylimyksillä, oli tavattoman korea puku, joka pisti rouva +Reippaan silmään. + +[14] Sektiä aamujuomaksi. Ravintolan vierailta oli tapana lähettää +viiniä toisesta huoneesta toiseen, siten osoittaakseen ystävyyttään tai +alottaakseen tuttavuutta. + +[15] _Kastilialainen_ oli herjausnimi Englannissa ison armadan +hävittyä. + +[16] _Sen hurjan prinssin_. Tarkoittaa Walesin prinssiä, sittemmin +kuningas Henrik V:ttä. + +[17] _Haudatkaa minut kaulaa myöten_ j.n.e. Viittaa julmaan tapaan +muinaisaikana, jolloin sotavankeja tällä tavalla rangaistiin. + +[18] _Hänen uudinvuoteensa ja telttasänkynsä_. Joka makuuhuoneessa +oli kaksi vuodetta, toinen herraa, toinen palvelijaa varten. + +[19] _Ephesiläinen_, hulivilin nimitys. + +[20] _Elämä on kankurin syöstävä_. Vrt. Job VII. 6! + +[21] _Satakoon taivaasta perunoita_. Perunoita, joita vähää ennen +Sh:n aikaa oli Amerikasta tuotu Europpaan, pidettiin kiihoittavina. + +[22] "_Honny soit qui mal y pense_." Sukkanauhan ritarinmerkin +tunnettu päällekirjoitus. + +[23] _Nukkaverkainen narrinlakki_. Walesissa valmistettiin paljo +nukkaverkaa. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44826 *** diff --git a/44826-8.txt b/44826-8.txt deleted file mode 100644 index 29c311a..0000000 --- a/44826-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5430 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - - -Title: Iloiset Windsorin rouvat - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: February 4, 2014 [EBook #44826] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ILOISET WINDSORIN ROUVAT *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -ILOISET WINDSORIN ROUVAT - -Kirj. - -William Shakespeare - - - -Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1906. - - - -Näytelmän henkilöt: - -Sir JOHN FALSTAFF. -FENTON. -HÖLLÖNEN, rauhatuomari. -LAIHANEN, Höllösen serkku. -Herra VIRTA, | Windsorin asukkaita. -Herra PAASO, | -WILLE PAASO, Herra Paason poika. -Sir HUGH EVANS, walesilainen pappi. -Tohtori CAJUS, ranskalainen lääkäri. -Sukkanauhan isäntä. -BARDOLPH, | -PISTOOLI, | Falstaffin miehiä. -NYM, | -ROOPETTI, Falstaffin palvelija. -SIMPPELI, Laihasen palvelija. -RUGBY, tohtori Cajuksen palvelija. -Rouva VIRTA. -Rouva PAASO. -ANNA PAASO, hänen tyttärensä. -Rouva REIPAS, tohtori Cajuksen emännöitsijä. -Palvelijoita. - -Tapaus Windsorissa ja sen lähiseuduilla. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Windsor. Paason talon edusta. - (Rauhatuomari Höllönen, Laihanen ja pastori Hugh Evans tulevat.) - -HÖLLÖNEN. -Ei, pastori Hugh, minua ette saa taipumaan, -- tästä tulee -tähtikamari-asia;[1] vaikka olisi hän kaksikymmentä kertaa sir John -Falstaff, niin tietäköön, etten ole mikään narri minä, Robert Höllönen, -_esquire_. - -LAIHANEN. -Glosterin kreivikunnan rauhatuomari ja coram.[2] - -HÖLLÖNEN. -Niin, serkku Laihanen, ja custalorum. - -LAIHANEN. -Niin, ja ratolorum lisäksi; ja syntyään aatelismies, ja kirjoittaa -nimensä perään armigero; joka reverssiin, vulmahtiin, kuittiin ja -velkaseteliin armigero. - -HÖLLÖNEN. -Niin kyllä, niin teemmekin, ja olemme aina niin tehneet viimeiset -kolmisensataa vuotta. - -LAIHANEN. -Kaikki ennen häntä, etenevää polvea, ovat niin tehneet; ja kaikki hänen -jälkeensä tulevat, takenevaa polvea, tekevät kai samaten; he voivat -panna puoli tusinaa eläviä virkapukunsa kilpeen. - -HÖLLÖNEN. -Se on vanha virkapuku. - -EVANS. -Ne elävä sopi hyväst vanha virkapukku, ne käyvä siin hyväst; se eläv se -o ihmise perä, ja se merkitte rakkautt. - -HÖLLÖNEN. -Ei ne ole sellaisia pikkukoukoja, vaan vanhoja karhuja. - -EVANS. -Se on just yks ja sama asi, mnuun heiko ymmärrykse mukka. Jos sir John -Falstaff on ittes teit vastan sopimattomast käyttän, niin ole mnää -kirkonmies ja teen mielelläs sen ku voin, ett vaa saisin soppu ja -ystävytt teijä välill aikka. - -HÖLLÖNEN. -Se on menevä suureen raatiin, -- se on kapinaa. - -EVANS. -Ei oi soveliast ett suur raati kuulee kapinast puhuttava; ei kapinas ol -jumalanpelkko, ja suur raati, näettäk, tahdoisis kuull jumalanpelvost -eik kapinast; ottakka siit vaari. - -HÖLLÖNEN. -Haa! kautta henkeni, jos olisin vielä nuori, niin tekisi miekkani siitä -lopun. - -EVANS. -Paremp on ett hyvä ystävä ova se miekk ja tekevä siit lopu. Ja olisis -mull toinenki keppone mielesän, joka kukaties saisis aikka hyviki -funterinkei. Tosa on Anna Paaso, Yrjö Paason flikk, joka on korja -piikus. - -LAIHANEN. -Miss Anna Paaso? Tuo ruskeatukkako, joka puhuu kimeästi kuin -rouvasihminen. - -EVANS. -Akuraatist sama flikk; paremppa ett te voisia mailmas toivo; ja -seittemänsata puntta kultta ja hopja saa hän faariltas, kun se kuole -- -Jumal sil antakko riemulisen ylösnousemukse! -- ku hän saa -seittemäntoist ikävuott niskoilles. Olisis hyvä asi, jos me jätäisis -pois kaikk nämä lorularu ja laitetais naimissi herr Aapraham ja miss -Anna Paaso. - -LAIHANEN. -Onko hänen vaarinsa hänelle testamentannut seitsemänsataa puntaa? - -EVANS. -On oikke, ja häne pappas haali hänel kokko viel paremppi rovoi. - -LAIHANEN. -Minä tunnen tuon nuoren neitsyen; hänellä on hyvät lahjat. - -EVANS. -Seittemänsata puntta ja kaikk mahdollisuude, ova ne mar hyvi lahjoi. - -HÖLLÖNEN. -No, mutta käydäänpäs katsomassa sitä kunnon herra Paasoa. Onko Falstaff -siellä? - -EVANS. -Puhusisinko teil valeit? Mnää ylönkato valehtelijoi, niinku mnää -ylönkato simmost, ku o petoline, tai niinku mnää ylönkato simmost, ku -ei puhu tott. Ritar sir John on siel sisäl; vaa mnää pyydä, ottakka -onkke hyväntahtone neuvo. Mnää kolkuta herr Paason ovell. (Kolkuttaa.) -Halloo, halloo! Jumal siunakko tätä huonett! - -PAASO (sisältä). -Kuka siellä? - -EVANS. -Tääl o Jumala siunaus ja teijä ystvän, ja rauhatuomar Höllöne; ja sitt -o tääl viel nuor herr Laihane, joka mahdoliset viel sano pali muutaki, -jos kaik käy teijä toivomukse mukka. - - (Paaso tulee.) - -PAASO. -Hauska nähdä teidän arvoisuutenne terveinä. Kiitoksia metsänriistasta, -herra Höllönen. - -HÖLLÖNEN. -Hauska nähdä teidät, herra Paaso; hyväksi olkoon hyvälle sydämmellenne! -Olisihan riista voinut olla parempaakin, se oli huonosti ammuttu. -- -Kuinka voi hyvä rouva Paaso? -- Ja olen teille aina koko sydämmestäni -kiitollinen, hehheh, koko sydämmestäni. - -PAASO. -Kiitän, herraseni. - -HÖLLÖNEN. -Kiitän, herraseni; niin, totta totisesti. - -PAASO. -Hauska nähdä teitäkin, herra Laihanen. - -LAIHANEN. -Kuinka voi hallava susikoiranne? Olen kuullut, että se Cotsallissa[3] -joutui tappiolle. - -PAASO. -Selville ei sitä asiaa saatu. - -LAIHANEN. -Ette vain tahdo tunnustaa, ette vainkaan. - -HÖLLÖNEN. -Ei tahdo, niin. -- Vahinko teille, vahinko. -- Se on hyvä koira. - -PAASO. -Rakki vain. - -HÖLLÖNEN. -Hyvä koira, ja kaunis koira; voiko parempaa sanoa? Se on hyvä ja se on -kaunis. -- Onko sir John Falstaff täällä? - -PAASO. -On, tuolla sisällä; soisin voivani tehdä välinne hyväksi. - -EVANS. -Te puhutt niin ku kristityn tule ja sopi. - -HÖLLÖNEN. -Hän on minua loukannut, herra Paaso. - -PAASO. -Hän sen tavallaan tunnustaakin. - -HÖLLÖNEN. -Tunnustus ei ole kunnostus; eikö totta, herra Paaso? Hän on minua -loukannut; toden totta, loukannut; -- sanalla sanoen, loukannut; -- -uskokaa pois: -- Robert Höllönen, esquire, sen sanoo: hän on minua -loukannut. - -PAASO. -Tuossa tulee sir John. - - (Sir John Falstaff, Bardolph, Nym ja Pistooli tulevat.) - -FALSTAFF. -No, herra Höllönen, te aiotte syyttää minua kuninkaissa? - -HÖLLÖNEN. -Ritari, te olette piessyt väkeäni, kaatanut riistaani ja murtaunut -metsästysmajaani. - -FALSTAFF. -Mutta metsänvartijanne tytärtä en kai suudellut? - -HÖLLÖNEN. -Ei mitään verukkeita! Tuosta on vastattava. - -FALSTAFF. -Tahdon vastata heti: -- minä olen kaiken tuon tehnyt. -- Nyt se on -vastattu. - -HÖLLÖNEN. -Se on menevä salaiseen neuvoskuntaan. - -FALSTAFF. -Parasta onkin teille, että sitä salassa käsitellään. Teille vain -nauretaan. - -EVANS. -Hyvä sana, sir John; _pauca verba_. - -FALSTAFF. -Pauka, pauka, värppirulla. -- Laihanen, löin päähänne läven; eihän se -maksa märkääkään? - -LAIHANEN. -Märkä päässäni puhuu teitä vastaan, ja noita pitkäkyntisiä -veijareitanne, Bardolphia, Nymiä ja Pistoolia vastaan. He raastoivat -minut kapakkaan, juottivat minut humalaan ja tyhjensivät sitten -taskuni. - -BARDOLPH. -Senkin juustonkuori! - -LAIHANEN. -Olkoon vain! - -PPISTOOLI. -Mitä, Mephistophilus? - -LAIHANEN. -Olkoon vain! - -NYM. -Suu poikki, sanon minä! _pauca, pauca_, suu poikki! se on minun -humöörini. - -LAIHANEN. -Missä on Simppeli, passarini? Tiedättekö, lanko? - -EVANS. -Mnää pyydä, hilja! Funteeratast ny stää asja. Täsä on kolm välittäjä -täs asjas, mnuun ymmärrykse mukka: täsä o herra Paaso, _fidelicet_ -herra Paaso; ja täsä ole mnää ite, _fidelicet_ mnää ite; ja -kolmanes on, lopuks ja viimetteks, Sukknaoha isänt. - -PAASO. -Me kolme kuulustamme heitä ja teemme asian selväksi. - -EVANS. -Hyvä on. Mnää tee siit ulosvedo mnuun plakkarkirjahan, ja sitt me käym -kiin asjaha kaikel mahdolitel tunnolisuudel. - -FALSTAFF. -Pistooli! - -PISTOOLI. -Kuulee korvin. - -EVANS. -Piru muorines! Mitä puheta voi se o: "kuule korvin"? Äh, se ei ol muut -ku työtekemist. - -FALSTAFF. -Pistooli, tyhjensitkö sinä herra Laihasen taskun? - -LAIHANEN. -Sen hän teki, kautta näiden hansikkain, tai en koskaan enää tahdo -suureen tupaani sisään mennä; seitsemän killinkiä kuuden pennin rahoina -ja kaksi Edwardin pelimarkkaa, joista maksoin kaksi killinkiä ja kaksi -penniä kappaleesta Myllärin Jukalle, kautta näiden hansikkain! - -FALSTAFF. -Onko oikein, Pistooli? - -EVANS. -Ei, se o väärin, jos se on plakkarvarkautt. - -PISTOOLI. -Häh, vuorikollo! -- Sir John, herrani, -Ma vaadin taisteluun tuon tinamiekan. -- -Sun kieltosana kurkkuusi Kieltosana! -- -Sa sakka, vaahto, sinä valehtelet! - -LAIHANEN. -Kautta näiden hansikkain, sitten se oli tuo tuossa. - -NYM. -Kuulkaa neuvoa ja älkää häiritkö hyvää humööriä. Minä sanon: satimeen -menette, jos aiotte hirteishumööriänne minuun purkaa; se on sen asian -valtti. - -LAIHANEN. -Kautta tämän hatun, sitten se oli tuo punanaama tuossa; sillä vaikka en -voi muistaa mitä tein, kun olitte minut humalaan juottaneet, niin en -minä sentään ole vallan kokonaan aasi. - -FALSTAFF. -Mitä sanot siihen, sinä punapoika John? - -BARDOLPH. -Niin, mitä minuun tulee, niin sanon, että tuo herra on juonut kaikki -viisi vaistoaan. - -EVANS. -Viis aistias, te kai meinasin sanno. Hyi, sit tietämättömyytt! - -BARDOLPH. -Ja kun hän oli puhutellut herra Puteliusta, oli hän, niinkuin sanotaan, -pankrotti mies, ja hänen ajatusmeininkinsä karkasi pois kakkuloistaan. - -LAIHANEN. -Niin, latinaa te silloinkin puhuitte, vaan sama se; tämän kepposen -jälkeen en eläissäni enää koskaan juo itseäni juovuksiin, paitse -kunniallisessa, sivistyneessä ja jumalisessa seurassa. Jos juopua -pitää, niin juovun semmoisten parissa, jotka Jumalaa pelkäävät, enkä -tuollaisten juoppotrankkien seurassa. - -EVANS. -Hurskas sielu, niin tott ku Jumal elä! - -FALSTAFF. -Kuulette, hyvät herrat, että he kieltävät koko jutun, kuulette sen. - - (Anna Paaso tuo viiniä; hänen jäljissään tulevat - rouva Virta ja rouva Paaso.) - -PAASO. -Ei, lapseni, vie viini sisään; me juomme siellä sisällä. - - (Anna Paaso menee.) - -LAIHANEN. -Hyväinen taivas! Tuoko se on se neiti Anna Paaso! - -PAASO. -Mitä kuuluu, rouva Virta? - -FALSTAFF. -Rouva Virta! Toden totta, onnellinen yhtymys! -- Sallitteko, rouva -hyvä? - - (Suutelee häntä.) - -PAASO. -Vaimo, pyydä nämä herrat tervetulleiksi. -- Tulkaa, meillä on lämpimiä -metsänriistapiirakoita päivälliseksi; tulkaa, hyvät herrat; toivon että -viinillä painamme alas kaikki mielipahat. - - (Kaikki menevät, paitsi Höllönen, Laihanen ja Evans.) - -LAIHANEN. -Antaisin vaikka neljäkymmentä killinkiä, jos minulla nyt olisi -laulu- ja sonettikirjani tässä. - - (Simppeli tulee.) - -No, Simppeli, missä sinä olet ollut? Pitääkö minun itse passata -itseäni, mitä? Onko sinulla arvoituskirja mukanasi, häh? - -SIMPPELI. -Arvoituskirja? No, senhän te lainasitte Elsa Tossavaiselle pyhäinpäivän -aikaan, kaksi viikkoa ennen kekriä. - -HÖLLÖNEN. -Tule, lanko, tule pois! Me odotamme sinua. Kuulehan, lanko; sanon sulle -sanan: siellä olisi niinkuin ehdotus tekeillä, jonkinlainen ehdotus, -jonka tämä pastori Hugh noin kautta rantain aikoo esittää; älyätkö? - -LAIHANEN. -Kyllä, kyllä, saatte nähdä, että olen älykäs; ja jos niin on, niin aion -tehdä semmoista, missä on älyä. - -HÖLLÖNEN. -Mutta älyähän toki! - -LAIHANEN. -Kyllä älyän. - -EVANS. -Lainakka korvann häne ehdotukselles, herr Laihane. Mnää sitt teil -peskriiva asja, jos teil o sihe ymmärryst. - -LAIHANEN. -Ei, minä teen niinkuin lanko Höllönen sanoo. Suokaa anteeksi; hän on -rauhatuomari näillä seuduin, niin halpa mies kuin olenkin. - -EVANS. -Ny ei ol siit puhett; puhe on teijä naimisest. - -HÖLLÖNEN. -Niin, se se asia on. - -EVANS. -Nii, totisest, se on se oikke pääasi, miss Anna Paaso kans. - -LAIHANEN. -No, jos niin on, niin kyllä minä hänet nain, jos vaan ei älyttömiä -vaadita. - -EVANS. -Mut onko teil mieltymyst sihe flikka? Me pyydäm saad kuull sen teijä -omast suustan tai teijä omilt huuliltan, sill jotku järkviisat sanova, -ett huule ova osa suust; -- siis, akuraatist: onks teil taipumust -flikka. - -HÖLLÖNEN. -Lankoni, Aapraham Laihanen, voitko sinä häntä rakastaa? - -LAIHANEN. -Toivon, lanko, että voin parhaan mukaan tehdä niinkuin tulee miehen, -jolla on älyä. - -EVANS. -Taivan enkelit ja enkeliskat! Teijan pitä sanno ilma mittän -kommervenkei, jos te voitt vakal aikomuksel pala halust häne perä. - -HÖLLÖNEN. -Niin, se sinun täytyy. Tahdotko, jos saat hyvät myötäjäiset, naida -hänet? - -LAIHANEN. -Jos te sitä vaaditte, niin teen vaikka enemmänkin, kun siinä vain on -älyä. - -HÖLLÖNEN. -Käsitä minua oikein, rakas lanko, käsitä minua oikein; minkä teen, sen -teen sinulle mieliksi, lanko. Voitko tyttöä rakastaa? - -LAIHANEN. -Kyllä minä hänet nain, jos te sitä vaaditte; mut jos siinä ei ole -suurta rakkautta alussa, niin voi se taivaan avulla huveta lähemmin -tutustuen, kun olemme naineet ja saamme parempaa tilaisuutta oppia -tuntemaan toisiamme. Toivon että likeisempi yhteys synnyttää suurempaa -tytymättömyyttä; mutta jos te sanotte: "nai hänet", niin nain minä -hänet, niin että olen teidän käytettävänänne, prokuraatisti. - -EVANS. -Se on totisest viisas vastaus; pait ett "prokuraatist" ei ol oikke; se -pidäisis, meijä meininki mukka, oll: akuraatist. -- Mut meinink o hyvä. - -HÖLLÖNEN. -Niin minäkin luulen, että lanko meinasi hyvää. - -LAIHANEN. -Niin totta, tai olen valmis menemään vaikka hirteen. - - (Anna Paaso palajaa.) - -HÖLLÖNEN. -Tuossa tulee se kaunis neiti Anna. -- Tahtoisin olla nuori teidän -tähtenne, neiti Anna. - -ANNA. -Ruoka on pöydässä; isäni anoo arvoisain herrain seuraa. - -HÖLLÖNEN. -Tahdon tehdä hänelle sen kunnian, kaunis neiti Anna. - -EVANS. -Herrajesta varjelkko! Mnää en saa lyöd laimin ruokalukku. - - (Höllönen ja Evans menevät.) - -ANNA. Ettekö suvaitse astua sisään, teidän arvoisuutenne? - -LAIHANEN. -En, kiitoksia vain, totta totisesti, oikein sydämmestäni; minun on hyvä -näin. - -ANNA. -Päivällinen odottaa teitä, hyvä herra. - -LAIHANEN. -Minun ei ole nälkä; totta totisesti, kiitoksia vain! -- Mene, sinä -mies, vaikka oikeastaan olet minun pikenttini, mene palvelemaan -lankoani Höllöstä. (Simppeli menee.) Saattaahan sitä rauhatuomarille -ystävä joskus aina lainata pikenttinsä. -- Minä pidän vain kolme -palvelijaa ja yhden passaripojan siksi, kunnes äitini kuolee. Mutta -vähät siitä! Elelenhän sitä sentään niinkuin köyhäsyntyinen -aatelismies. - -ANNA. -En tohdi palata ilman teitä; eivät istu pöytään, ennenkuin te tulette. - -LAIHANEN. -Tosiaankaan, en syö murustakaan! kiitän teitä joka tapauksessa ruoasta. - -ANNA. -Pyydän, hyvä herra, että kuitenkin astuisitte sisään. - -LAIHANEN. -Kävelen mieluummin täällä, kiitoksia vain. Sain tässä taannoin -lyöttymän sääriluuhuni, kun ottelin miekalla ja tikarilla -mestarimiekkailijan kanssa kolmeen toviin vadillisesta haudottuja -luumuja; ja, totta totisesti, siitä pitäen en voi sietää lämpimän ruoan -hajua. Mitä ne koiranne noin haukkuvat? Onko täällä karhuja -kaupungissa? - -ANNA. -Eiköpä liene; olen ainakin kuullut semmoista puhetta. - -LAIHANEN. -Minä pidän kovin paljon karhunajosta, mutta joudun siinä riitaan yhtä -helposti kuin kuka muu tahansa Englannissa. Peljästyttehän, jos näette -karhun irroillaan, eikö totta? - -ANNA. -Totta kai, herraseni. - -LAIHANEN. -Se on minulle jokapäiväistä ruokaa nykyisin. Olen nähnyt ainakin -parikymmentä kertaa Sackersonin[4] irroillaan ja ottanut sitä kiinni -vitjoista; mutta, uskokaa pois, naisetkos silloin kirkumaan ja -parkumaan, niin että oikein! Mutta, totta puhuen, naisväki ei voi niitä -mitenkään sietää; ne ovat kovin rumia ja törkeitä petoja. - - (Paaso palajaa.) - -PAASO. -Tulkaa pois, rakas herra Laihanen; odotamme teitä. - -LAIHANEN. -Minä en voi einettäkään syödä; kiitoksia vain, hyvä herra. - -PAASO. -Tuhat tulimmaista, teidän täytyy; tulkaa pois. - -LAIHANEN. -No, olkaa hyvä, näyttäkää tietä. - -PAASO. -No, tulkaa siis, herra. - -LAIHANEN. -Neiti Anna, olkaa hyvä, menkää edellä. - -ANNA. -Enhän toki, herraseni. Olkaa hyvä! - -LAIHANEN. -Totisesti, ensimmäisenä en mene, en, totisesti! Enhän voi teitä niin -loukata. - -ANNA. -Olkaa hyvä, herra. - -LAIHANEN. -Tahdon siis ennemmin olla epäkohtelias kuin vastukseksi; te näin itse -loukkaatte itseänne, totta totisesti. - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Sama paikka. - (Pastori Evans ja Simppeli tulevat.) - -EVANS. -Men ny ja kysy tohtor Cajukse asuntto, mist tie käy sinn; ja siel asu -yks frou Wilkas, joka tavallas on häne elättäjäs, tai hoitajas, tai -köksäs, tai pyykkäris, tai pesuakkas ja kurikoittias. - -SIMPPELI. -Hyvä. - -EVANS. -Älästäs, tule viel paremppa. -- Ann hänel tämä kirj, sill se frou on -läheisis väleis neitty Anna Paason kans; ja täs kirjas on anomus ja -rukkous, ett hän tahdoisis edeskantta snuun herras mieltevoi neitty -Anna Paasol. Kas nii, men ny korjast. Mnää käy lopettama mnuun -syömisen; siel on viel omenoi ja juusto. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone Sukkanauha-ravintolassa. - - (Falstaff, ravintolan isäntä, Bardolph, - Nym, Pistooli ja Roopetti tulevat.) - -FALSTAFF. -Hyvä Sukkanauhan isäntä! - -ISÄNTÄ. -Mitä sanoo se meidän julkupukari? Puhu oppineesti ja viisaasti. - -FALSTAFF. -Totisesti, hyvä isäntä, minun täytyy erottaa muutamia miehistäni. - -ISÄNTÄ. -Pane viralta, pukari Herkules, anna matkapassit! Anna mennä aika -hölkkää! Hei, hei! - -FALSTAFF. -Se maksaa minulle kymmenen puntaa viikossa. - -ISÄNTÄ. -Sinä olet imperaattori, Caesari, keisari, peitsari. Minä otan -Bardolphin; hän saa tappia käyttää ja sarkkoja täyttää. Puhunko oikein, -pukari Hektor? - -FALSTAFF. -Oikein, hyvä isäntä. - -ISÄNTÄ. -Sanottu ja tehty! Minä otan hänet. -- Annappas nähdä, miten saat oluet -ja viinit vaahtoamaan ja porehtimaan! Sanasta miestä; tule pois! - -FALSTAFF. -Bardolph, mene mukaan. Viinurin virka on hyvä ammatti; vanhasta -vaipasta tulee uusi takki, rypistyneestä passarista siloinen viinuri. -Mene, hyvästi! - -BARDOLPH. -Sitä elämää olenkin halunnut; siinä tulen viihtymään. - - (Menee.) - -PISTOOLI. -Nyt tappiako heilutat, sa kurja nälkäkurki? - -NYM. -Hän on juovuspäissä siitetty, se on sen humöörin lysti. Ei ole hänessä -sankarin sydäntä, siinä sen asian humööri. - -FALSTAFF. -Hauskaa että pääsin tuosta vanhasta taularasiasta; hänen varkautensa -oli liian julkista ja hänen näpistelynsä kehnon laulajan tapaista: hän -ei pysynyt tahdissa. - -NYM. -Oikeata humööriä on varastaa paussien aikana. - -PISTOOLI. -"Haalia", sanoo oppineet. Hyi! "Varastaa!" Sanasta tuosta sulle -nokkapiuvi! - -FALSTAFF. -Niin, hyvät herrat; minä alan pian olla kaltevalla kannalla. - -PISTOOLI. -No, anna luistaa sitte. - -FALSTAFF. -Siitä ei apua; täytyy veijata, täytyy peijata. - -PISTOOLI. -Niin, korpinpojat ruokaa huutavat. - -FALSTAFF. -Kuka teistä tuntee erään Virta nimisen miehen tässä kaupungissa? - -PISTOOLI. -Ma tunnen jolpin; tiivistä on sorttia. - -FALSTAFF. -Te, kunnon pojat, tietäkääs mitä minulla on edessäni. - -PISTOOLI. -Kaks kyynärää ja vähän päälle. - -FALSTAFF. -Ei nyt mitään pistosanoja, Pistooli! Tosin on runtoni vyöltä kaksi -kyynärää; mutta nyt ei ole puhetta runnon vyöstä, vaan kunnon -työstä. Lyhyesti: aion hieroa lemmenkauppaa Virran vaimon kanssa; -toivon myötätuntoa siltä taholta; hän juttelee, antaa salaisia -suosion-osotuksia, heittää himartavia kutunsilmäyksiä; osaan selittää -hänen tuttavallisen puhesävynsä viitat ja merkit, ja hänen käytöksensä -vaikein sävel, selvälle puhekielelle käännettynä, kuuluu: "minä olen -sir John Falstaffin oma". - -PISTOOLI. -Hän on tarkoin häntä tutkinut ja hyvin hänet kääntänyt, siveyden -kielestä englanniksi. - -NYM. -Ankkuri on syvässä; tokko se humööri pitää paikkansa? - -FALSTAFF. -No niin, huhu kertoo, että hän kokonaan hallitsee miehensä kukkaroa; -hänellä on legionittain enkeleitä.[5] - -PISTOOLI. -Pestaa sinä yhtä monta perkelettä, ja "päälle, poika!" sanon minä. - -NYM. -Humööri nousee; hyvä vain; humöörää tänne ne enkelit. - -FALSTAFF. -Tässä olen kirjoittanut hänelle kirjeen; ja tässä on toinen rouva -Paasolle, joka hänkin vast'ikään heitti minuun helliä vilkauksia ja -tarkasteli ruumiini vartta tarkimmalla asiantuntijan silmäyksellä; -väliin hänen katseensa säde kultaili jalkaani, väliin taas muhkeata -vatsaani. - -PISTOOLI. -Siis tunkiolle paistoi aurinko. - -NYM. -Kiitos sinulle siitä humööristä. - -FALSTAFF. -Oo, hän silmäili koko ulkopintaani niin ahnaalla tarkkaavaisuudella, -että hänen silmäinsä hehku oli minut kärventää niinkuin aurinkolasi. -Tässä tämä toinen kirje on hänelle; hän hallitsee kukkaroa, hänkin; hän -on oikea Guyananmaa, pelkkää kultaa ja yltäkylläisyyttä. Minä tulen -olemaan heidän kumpaisenkin varainhoitaja, ja he minun vara-aittani; he -ovat minun Itä- ja Länsi-Intiani, ja minä käyn kauppaa kummassakin. -Mene sinä ja vie tuo kirje rouva Paasolle, ja sinä tuo rouva Virralle. -Nyt sitä eletään, pojat, nyt sitä eletään! - -PISTOOLI. -Minäkö oisin Trojan Pandarus,[6] -Mies miekkavyö? Ei, Lucifer sun vieköön! - -NYM. -Minä en tuollaisesta roskahumööristä piittaa; tuossa on, ota pois -humöörikirjeesi; minä tahdon pitää hyvän ja siveän nimeni. - -FALSTAFF (Roopetille.) -Hoi, poika! Vie nuo kirjeet sukkelaan; -Kuin pursi kiidä kultarannikolle. -- -Pois, konnat, hiiteen! Huvetkaa kuin rakeet! -Madelkaa, orjailkaa ja raastakaa! -Pois, roistot! Poikineni tahdon näyttää, -Kuin Falstaff Ranskan muotitapaa käyttää. - - (Falstaff Ja Roopetti menevät.) - -PISTOOLI. -Sun suoles korpit syökööt! Rahanheitto -Ja rahveli ja väärä noppapeli. -Niin rikkahan ja köyhän pettävät. -Ropoja mull' on, kun on sulla matti, -Katala phrygiläinen turkki! - -NYM. -Minulla on sotajuonia, ja niiden humöörinä on kostaa. - -PISTOOLI. -Vai kostaa? - -NYM. - Kautta taivaan kiiluvaisten! - -PISTOOLI. -Älyä aijotko vai rautaa käyttää? - -NYM. -Kumpaakin humööriä. Paasolle -Ma kerron tämän rakkaus-humöörin. - -PISTOOLI. -Ja minä kerron Virrallen, -Kuin Falstaff, rietas henki, -Vie rahat hältä, kyyhkysen, -Ja tärvää vuotehenki. - -NYM. -Minun humöörini se ei jäähdy: kiihotan Virtaa käyttämään myrkkyä; -panen keltataudin häntä riivaamaan, sillä kasvojen kapina on -vaarallista; se on minun oikea humöörini. - -PISTOOLI. -Sinä olet kaikkien tyytymättömien Mars; minä säistän sinua. Mars -matkaan! - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Huone tohtori Cajuksen talossa. - (Rouva Reipas, Simppeli ja Rugby tulevat.) - -R. REIPAS. -John Rugby, kuule: menehän tuonne ikkunaan ja katso, joko herrani, -herra tohtori Cajus, tulee. Totisesti, jos hän tulee ja tapaa jonkun -talossaan, niin pitelee hän surkean pahasti Jumalan kärsivällisyyttä ja -kuninkaan äidinkieltä. - -RUGBY. -Kyllä pidän vaaria. - -R. REIPAS. -Hyvä; ja sitten me valmistamme tässä vähän olutkeittoa yöksi, ennenkuin -kivihiilivalkea sammuu. (Rugby menee.) Se on rehellinen, nöyrä ja -kiltti poika, ettei parempaa voi toivoa palvelijaa, eikä mikään -kielikontti eikä tora-pussi, sen voin vakuuttaa. Hänen pahin vikansa -on, että on rukouksiin himostunut; hän on siinä kohden vähän -lapsellinen, mutta jokaisella on vikansa. Mutta mitä siitä. -- Pietari -Simppeli, niinkö se oli nimenne? - -SIMPPELI. -Niin, paremman puutteessa. - -R. REIPAS. -Ja herra Laihanenko isäntänne? - -SIMPPELI. -Niin, totta totisesti. - -R. REIPAS. -Eikö hänellä ole suuri, pyöreä parta, samanmallainen kuin -hanskamaakarin kauharauta? - -SIMPPELI. -Ei, totta totisesti; hänellä on pienet, pikkuruiset kasvot ja pieni, -keltainen parta, Kainin-karvainen parta.[7] - -R. REIPAS. -Hiljainen miehen tallukka, niinkö? - -SIMPPELI. -Niin, totta totisesti; mutta kouristaan niin tanakka kuin kuka muu -tahansa minun pääni ja hänen päänsä välillä. Hän on tapellut -metsävahdin kanssa. - -R. REIPAS. -Mitä sanotte? -- Oo, pitäisihän minun muistaa hänet! Eikö hän kulje, -niin sanoakseni, nokka ilmassa ja pöyhistele käydessään? - -SIMPPELI. -Totta totisesti, niin hän tekee. - -R. REIPAS. -Älköön taivas sen huonompaa onnea Annikalle suoko! Sanokaa herra -pastori Evansille, että minä teen mitä voin herranne hyväksi. Anna on -hyvä tyttö, ja toivoisin -- - - (Rugby palajaa.) - -RUGBY. -Herra jesta! Tohtori tulee! - -R. REIPAS. -Nyt käy meidän kaikkien hullusti! -- joutuun tuonne sisään, hyvä -nuorukainen, tuonne työhuoneeseen. (Työntää Simppelin työhuoneeseen.) -Hän ei kauvan viivy. -- Hoi, John Rugby! John, sanon minä! Etkö kuule. -John? John, mene ja etsi herraani; pelkään että hänelle on jotain -tapahtunut, kun ei jo tule kotia. (Laulaa.) Heiluti rallallei, heiluti -rallallei j.n.e. - - (Tohtori Cajus tulee.) - -CAJUS. -Mite te laula? Mine ei tykke semmoisi konsti. Ole hyve, mene ja too -minu hoonest un _boitierverd_, toosa, vihere toosa. Kuuleko mite -mine sano? Vihere toosa. - -R. REIPAS. -Kyllä, herra, kyllä tuon sen. (Syrjään.) Hyvä, ettei itse mennyt sinne; -jos olisi sieltä löytänyt sen nuorukaisen, niin olisi varmaan tullut -sarvihulluksi. - -CAJUS. -Fe, fe, fe, fe! ma foi, _il fait fort chaud_. Je m'en _vais à -lacour_, -- _la grande affaire_. -- - -R. REIPAS. -Tämäkö se on, herra tohtori? - -CAJUS. -Oui, _mettez_ le en mon tasku; _de pêchez_, joutu! -- Misse -ole se lurjus Rugby? - -R. REIPAS. -Hoi, John Rugby! John! - -RUGBY. -Tässä, herra. - -CAJUS. -Sine ole Juho Rugby, ja sine ole Jukka Rugby; tule, otta sinu miekka ja -tule minu kintu päräss hovi. - -RUGBY. -Se on käsillä täällä porstuassa. - -CAJUS. -Kautta minu kunia, mine viipy liika kauan! Saakelis! _Qu'ai je -oublie?_ Sielle ole roktoyrtti minu kabinetiss, joka minu ei mille -mooto takto jette sinnen. - -R. REIPAS (syrjään). -Voi mua! Nyt hän löytää sen nuorukaisen sieltä ja tulee raivoonsa. - -CAJUS. -_O diable, diable!_ Mike ole minu kabinetiss? -- Konna! -_Larron!_ (Ajaa Simppelin ulos työhuoneesta.) Rugby! Minu miekka! - -R. REIPAS. -Herra tohtori, rauhoittukaa! - -CAJUS. -Mite varte minu pite rauhottu? - -R. REIPAS. -Tuo nuorukainen on kunniallinen mies. - -CAJUS. -Mite kunialinen mees teke minu kabinetiss? Kunialinen mees ei tarvita -minu kabinetiss. - -R. REIPAS. -Hyvä tohtori, älkää olko niin lehmaatinen. Kuulkaa, minä sanon -totuuden: pastori Evans lähetti hänet tänne minun tyköni asialle. - -CAJUS. -Hyve. - -SIMPPELI. -Niin, todellakin, pyytämään häntä -- - -R. REIPAS. -Vaiti toki, ole hyvä! - -CAJUS. -Vaiti sinu suu! -- Puhu sinu puhe. - -SIMPPELI. -Niin, pyytämään tätä kunniallista rouvaa, teidän neitsyttänne, että hän -puhuisi pari hyvää sanaa neiti Anna Paasolle minun herrani puolesta, -naima-asioissa. - -R. REIPAS. -Siinä kaikki, totta totisesti! Vaan minäpä en pistäkään kynttäni -valkeaan syyttä suotta. - -CAJUS. -_Pasteur_ Evans sinuko lehetti? -- Rugby, _baillez-moi_ vehe -paperi. -- Varto vehe sine. - - (Kirjoittaa.) - -R. REIPAS. -Onpa hyvä, että hän on noin levollinen. Jos olisi hän läpikotaisin -kiihtynyt, niin olisitte saanut nähdä hänet oikein suurisuisena ja -melankollisena. Mutta siitä huolimatta, ystävä, teen minä herranne -puolesta mitä hyvää vain voin, ja asia on, suoraan puhuen, se, että -tämä ranskalainen tohtori, minun herrani, -- saatan, nähkääs, sanoa -häntä herrakseni, koska hoidan hänen talouttaan, pesen ja huuhdon, -prykään, leivon, kuuraan, valmistan ruoat ja juomat, laitan sijan ja -teen kaikki tyynni itse, -- - -SIMPPELI. -Onpa raskas taakka olla noin toisen käsissä. - -R. REIPAS. -Vai olette jo tullut senkin tuntemaan? Niin, totisesti, raskas taakka -se on; ja varhain pystyyn ja myöhään maata; -- mutta huolimatta siitä, -meidän kesken sanottuna -- eihän sitä tarvitse sen pitemmälle viedä -- -herrani on itse rakastunut neiti Annaan; mutta huolimatta siitä, minä -tunnen tytön mielen; siitä ei tule mitään. - -CAJUS. -Sine tolva, vee teme kirja herra Hughi tyke: _parbleu_, -miekkahaasto. Mine leikka hene kaula poikki puistoss; mine opeta se -kapinen pappi-tolva piste hene nokka joka paikka. -- Sine saa menne; ei -on hyve ett sine jee tenne; -- _parbleu_, mine leikka hene kaikki -kivet; _parbleu_, henell ei jee kivi heitte koira peell. - - (Simppeli menee.) - -R. REIPAS. -Hyväinen aika, hänhän vain puhuu ystävänsä puolesta. - -CAJUS. -Se teke hene hyve: eikös te sano minull ett minu pite itse pite Anna -Paaso? _Parbleu!_ Mine löö pee poikki se pappi-tolva, ja mine ole -keskenyt se Sukkinaha isende mitta meiden meekat. -- _Parbleu_, -mine itse takto miss Anna Paaso. - -R. REIPAS. -Tyttö rakastaa teitä, tohtori, ja kaikki kyllä käy hyvin. Pitäähän -antaa ihmisten jaaritella, hemmetissä! - -CAJUS. -Rugby, tule minu kanss hovi. -- _Parbleu_, jos mine ei saa Anna -Paaso, niin mine heitte teiden peekallo ovi kautt ulos. -- Seura minu -kintu päräss, Rugby. - - (Cajus ja Rugby menevät.) - -R. REIPAS. -Annas, aasin päätä saat vielä itse kantaa -- Ei, minä tunnen Annan -mielen tässä kohden; ei yksikään nainen Windsorissa tunne niin Annan -mieltä kuin minä tunnen, eikä kukaan osaa häntä niin pidellä kuin minä -osaan, Jumalan kiitos. - -FENTON (ulkoa). -Onko siellä ketään? Hoi! - -R. REIPAS. -Kuka siellä, tiedämmä? Sisään toki! Sisään! - - (Fenton tulee.) - -FENTON. -Mitä kuuluu, hyvä rouva? Mitä kuuluu? - -R. REIPAS. -Hyvää parempaa, kun teidän armonne suvaitsee kysyä. - -FENTON. -Mitä uutisia? Kuinka voi se sievä neiti Anna? - -R. REIPAS. -Niin, totisesti, sievä hän on, ja siveä, ja nöyrä; ja teille hän on -suosiollinen, sen voin sivumennen vakuuttaa, ja siitä kiitos Jumalan. - -FENTON. -Luonnistaneeko, mitä luulet? Enhän vain saane rukkasia? - -R. REIPAS. -Tosin, herraseni, kaikki on Hänen kädessään tuolla ylhäällä, mutta, -siitä huolimatta, herra Fenton, vannon kaksi sormea kirjan päällä, -että hän teitä rakastaa. -- Onhan teidän armollanne syylä toisessa -silmä-laudassa? - -FENTON. -On oikein. Entä sitte? - -R. REIPAS. -Niin, siitäpä se riippuu. -- Totta totisesti, ei ole toista semmoista -Annikkaa; -- mutta, sen vakuutan, niin kunniallinen tyttö, kuin mikä -milloinkaan on leipää syönyt. Me puhelimme tunnin aikaa tuosta -syylästä. Ei minua milloinkaan niin naurata kuin sen tytön parissa. -- -Mutta se minun täytyy sanoa, että hän on liiaksi taipuva alikoliikkaan -ja mietiskelemiseen; mutta mitä teihin tulee, -- niin, huoletta vain! - -FENTON. -Minun pitää vielä tänään saada nähdä hänet. Kas, tuossa vaivastasi; -puhu hyvää minun puolestani; jos näet hänet ennen kuin minä, niin sano -terveiseni. - -R. REIPAS. -Terveisennekö? No, totta totisesti, sen minä teen! Ja kyllä kerron -teidän armollenne enemmän tuosta syylästä, kun ensikerran rookaamme, ja -vielä muistakin kosijoista. - -FENTON. -Hyvä vain; hyvästi! Minulla on kova kiire. - - (Menee.) - -R. REIPAS. -Hyvästi, teidän armonne! -- Totta totisesti, kunnon ylimys; mutta Anna -ei häntä rakasta, sillä minä tunnen Annan mielen siinä kuin joku -toinenkin. -- Jesta varjele! Mitä olen unohtanut? - - (Menee.) - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Paason asunnon edustalla. - (Rouva Paaso tulee, kirje kädessä.) - -R. PAASO. -Mitä? Olen ihanuuteni juhlapäivinä rakkauden kirjeiltä pelastunut, ja -pitääkö minun nyt joutua niiden esineeksi? Katsotaanpas: - -"Älkää kysykö minulta järkisyitä, miksi teitä rakastan, sillä vaikka -rakkaus käyttää järkeä parantajanaan, ei se kuitenkaan ota sitä -neuvonantajakseen. Te ette ole sen nuorempi kuin minäkään; no niin, -siinä on sopua; te olette hilpeä, niin minäkin; ha! ha! siinä vielä -enemmän sopua; te rakastatte sektiä, samoin minäkin; voitteko toivoa, -rouva Paaso, suurempaa sopua? Olkoon se kylläksi sanottu -- jos koskaan -soturin rakkaudesta voi niin sanoa -- että sinua rakastan. En tahdo -sanoa: sääli minua, se ei ole soturin puhetapaa; mutta minä sanon, -rakasta minua. - - Sinä, sydämmeni palo, - Jos päivän on salo, - Tai kuudan valo, - Tai pimeä talo, - Niin ritarisi jalo - Sun eestäsi vaan - Käy taistelemaan. - - John Falstaff." - -Mikä Herodes Juudanmaasta! -- Oh, sinä inha, inha maailma! Mies, joka -jo on melkein lahonnut vanhuuttaan, esiintyy nuorena teikarina! Mitä -varomatonta -- hiton nimessä! -- on tuo flaamilainen juopporenttu[9] -keskustelussani äkännyt, kun tuolla tavalla uskaltaa minua ahdistaa? -Niin, hän on tuskin kolmea kertaa ollut seurassani. -- Mitä olisin -hänelle sanonut? -- Säästelin silloin hyvinkin hilpeyttäni; -- taivas -sen minulle anteeksi antakoon! -- Totta tosiaan jätän parlamenttiin -lakiehdotuksen, että miehet on viralta pantava. Miten kostaisin -hänelle? Sillä kostaa minä tahdon, niin totta kuin hänen sisuksensa on -putingista. - - (Rouva Virta tulee.) - -R. VIRTA. -Rouva Paaso! Olin, totta totisesti, juuri tulossa teille. - -R. PAASO. -Ja minä niinikään menossa teille. Te olette niin huononnäköinen. - -R. VIRTA. -Sitä en ikänä usko. Voin näyttää, että asia on toisin. - -R. PAASO. -Kyllä minusta vain siltä näyttää. - -R. VIRTA. -Näyttäköön vain; mutta minä voin näyttää, että asia on toisin. Oi, -rouva Paaso, antakaa nyt hyvä neuvo! - -R. PAASO. -No, mikä nyt sitten hätänä, hyvä ihminen? - -R. VIRTA. -Oi, ystävä, jos ei olisi noita turhia arveluja, niin voisin päästä -semmoiseen kunniaan, että! - -R. PAASO. -Vähät niistä arveluista; ottakaa kunnia vastaan. Mikä on asia? -- -Heittäkää koko arvelut! -- Mikä on asia? - -R. VIRTA. -Jos tahtoisin mennä hiiteen tämän ijankaikkisen pilkun päällä, niin -voisin tulla ritarilliseksi. - -R. PAASO. -Mitä? -- Sen sinä valehtelet. -- Sir Alice Virta! -- Sellaiset -ritarilliset joutuvat pian julkisiksi; ja näin ollen sinun olisi paras -pitää vanha arvonimesi. - -R. VIRTA. -Me poltamme tulta keskellä päivää: -- kas tuossa, lue, lue, ja huomaa, -kuinka minä voisin tulla ritarskaksi. -- Tulen aina lihavista miehistä -luulemaan pahinta, niin kauvan kuin minulla on yksikin silmä, millä -voin erottaa toisen mieshaamun toisesta. Ja kuitenkaan hän ei kironnut; -ylisteli vain naisten kainoutta ja moitiskeli niin siivolla ja -sopivalla tavalla kaikkea säädyttömyyttä, että olin vähällä vannoa, -että hänen mielenlaatunsa oli yhtä todellista kuin hänen sanansa; vaan -ne eivät pidä yhtä eivätkä sovi toisiinsa enemmän kuin sadasensimmäinen -psalmi "viheriän hameen" nuottiin. Mikä rajutuuli lieneekään tänne -Windsorin rannikolle paiskannut tuon valaan, jonka on mahassa tiesi -kuinka monta tynnyriä rasvaa? Miten voisin kostaa hänelle? Luulenpa -että olisi parasta tuuditella häntä toiveilla, kunnes hekuman kirottu -tuli on hänet sulattanut hänen omaan ihraansa. -- Oletko koskaan -mokomaa kuullut? - -R. PAASO. -Sanasta sanaan samaa; nimet vain, Paaso ja Virta, ovat erilaiset! -- -Suureksi lohdutukseksesi tuossa riettauksien sokkelossa esitän sinulle -tässä kirjeesi kaksoisveljen; mutta sinun saa periä ensimmäisenä, sillä -minun, totta totisesti, ei tule koskaan perimään. Lyön vetoa että -hänellä on tuhatmääriä noita kirjeitä -- varmaan enemmänkin -- joissa -on tyhjä tila nimille, ja nämä ovat toista laitosta. Epäilemättä hän ne -vielä painattaa, sillä hänelle on yhdentekevää mitä hän painoonsa -panee, koska tahtoisi siihen meidätkin molemmat. Ennemmin olisin -jättiläisnainen, Pelionin vuori päälläni. Totta totisesti, helpompi on -minun löytää parikymmentä haureliasta toukomettistä kuin yksi siveä -mies. - -R. VIRTA. -Kas vain, aivan samaa: käsiala sama, sanat samat! Mitä hän meistä -ajattelee? - -R. PAASO. -Sitä tosiaankaan en tiedä; mutta vähällä on etten rupee napisemaan omaa -siveyttäni vastaan. Minun täytyy kohdella itseäni kuin henkilöä, johon -en vielä laisinkaan ole tutustunut; sillä varmaankaan, jos hän ei olisi -minussa havainnut piirrettä, jota en itsekään tunne, hän ei olisi minua -sellaisella raivolla vallannut. - -R. VIRTA. -Sanotko: vallannut? Mutta minä hänet kannella pysytän, se on varma. - -R. PAASO. -Niin minäkin; jos hän laivanluukulleni pääsee, niin en enää koskaan -mene merille. Meidän pitää kostaa hänelle, määrätä yhtymispaikka, antaa -hänen mieliteolleen hiukan toivon haametta ja houkutella häntä -kauniilla viivytyksen syötillä, kunnes hän on Sukkanauhan isännälle -hevosensa pantannut. - -R. VIRTA. -Minä olen valmis vaikka mihinkä koiruuteen häntä kohtaan, kunhan se -vain ei tahraa maineemme puhtautta. Oi, jos mieheni saisi nähdä tuon -kirjeen! Siitä hänen luulevaisuutensa saisi ikipäiviksi ravintoainetta. - -R. PAASO. -Katsos, tuossa hän tulee, ja minun hyvä mieheni myöskin; hänestä on -luulevaisuus yhtä kaukana, kuin minusta sen aiheuttaminen, ja se -kaukaisuus on, toivoakseni, ääretön. - -R. VIRTA. -Onnellinen vaimo sinä! - -R. PAASO. -Pitäkäämme yhteistä juonta tuota rasvaista ritaria vastaan. Tule tänne. - - (Vetäytyvät peremmälle.) - (Virta, Pistooli, Paaso ja Nym tulevat.) - -VIRTA. -Toivon, ettei niin ole laita. - -PISTOOLI. -Mut toivo joskus vainuton on koira; Sir John sun vaimoasi katselee. - -VIRTA. -Ei, vaimoni ei ole enää nuori. - -PISTOOLI. -Hän valtaa ylhät, halvat, rikkaat, köyhät, -Nuoret ja vanhat; kaikki kelpaa, Virta; -Hän moskaa rakastaa; siis varo, Virta! - -VIRTA. -Rakastaisiko vaimoani? - -PISTOOLI. -Tulena maksa.[10] Torju taikka karkaa, -Kuin Don Actaeon, hurtat kintereillä.[11] -Oh, iljettävä sana! - -VIRTA. -Mikä sana? - -PISTOOLI. -He, sarvi. Hyväst'! Auki silmät! Varo! -Näet, öisin varkaat liikkuu; varo, varo, -Ennenkuin suvi saa ja käki kukkuu. -- -Mars matkaan, herra korpraal Nym! -- Te, Paaso, -Hänt' uskokaa, hän puhuu järkeä. - - (Menee.) - -VIRTA. -Odotahan vain! Kyllä siitä selvän otan. - -NYM (Paasolle.) -Ja se on totta; minun humöörini ei ole valehdella. Hän on minua -loukannut muutamassa humöörissä; minunhan se piti viedä vaimollenne se -humööri-kirje; mutta minulla on miekka, ja se puree, jos siksi tulee. -Hän rakastaa vaimoanne, lyhyestä tärkimpään. Nimeni on korpraali Nym; -minä sen sanon ja takaan että se on totta; -- nimeni on Nym, ja -Falstaff rakastaa vaimoanne. -- Ajöö! Minä en rakasta sitä leipä- ja -juustohumööriä, ja se on sen asian humööri. Ajöö! - - (Menee.) - -PAASO. -Sen asian humööri, hän sanoi; sepä mies pelottaa humöörin ihan pois -järjiltään. - -VIRTA (syrjään). -Minä haen käsiini sen Falstaffin. - -PAASO (syrjään). -En ole ikänäni kuullut noin pitkäpiimäistä ja teeskentelevää lörppöä. - -VIRTA (syrjään). -Jos siitä saan vihiä, niin -- hyvä! - -PAASO (syrjään). -En usko tuollaista kiinalaista,[12] vaikka itse seurakunnan pappi -vakuuttaisi hänet kunnialliseksi mieheksi. - -VIRTA (syrjään). -Se oli kelpo ja älykäs mies; hyvä! - -PAASO. -Kas vain, Kaisa! - -R. PAASO. -Minne menet, Yrjö? -- Kuulehan toki! - -R. VIRTA. -Mikä sua vaivaa, rakas Franssu? Miksi olet niin melankollinen? - -VIRTA. -Minäkö melankollinen? En ole melankollinen. -- Mene sinä kotiin, mene. - -R. VIRTA. -Totisesti, sinulla on taas joitakin houreita päässäsi. -- Lähdettekö -pois, rouva Paaso? - -R. PAASO. -Lähden. -- Tulethan kotiin päivälliselle, Yrjö? -- (Syrjään rouva -Virralle.) Katsos, kuka tuossa tulee! Hänestä saamme sananviejän sille -surkealle ritarille. - -R. VIRTA. -Niin oikein; häntä minäkin ajattelin; hän on siihen omansa. - - (Rouva Reipas tulee.) - -R. PAASO. -Tulitte varmaan tervehtimään tytärtäni Annaa? - -R. REIPAS. -Niin tietysti. Ja kuinka nyt jaksaa se hyvä neiti Anna? - -R. PAASO. -Tulkaa mukaan, niin saatte nähdä. Hauskaa olisi puhella hetkinen -kanssanne. - - (Rouva Paaso, rouva Virta ja rouva Reipas menevät.) - -PAASO. -No, herra Virta? - -VIRTA. -Kuulittehan mitä se mies sanoi minulle, vai mitä? - -PAASO. -Kuulin; ja kuulittehan te mitä se toinen sanoi minulle? - -VIRTA. -Luuletteko, että heissä on totuus? - -PAASO. -Hirteen koko roistot! Minä en usko, että hän sitä julkeisi; mutta nuo -miehet, jotka häntä syyttävät aikeista vaimojamme kohtaan, ovat -juhtapari hänen virkaheittoja palvelijoitaan; oikeita riiviöitä, nyt -kun ovat ilman paikkaa. - -VIRTA. -Olivatko nuo hänen palvelijoitaan? - -PAASO. -Olivat tietystikin. - -VIRTA. -Mutta ei asia minua siltä sen paremmin miellytä. -- Asuuko hän -Sukkanauhassa! - -PAASO. -Asuu tietystikin. Jos hän rupee minun vaimoani miellyttelemään, niin -jätän eukon rentonaan hänelle. Mitä hän muuta häneltä saa kuin purevia -sanoja, se tulkoon minun päähäni. - -VIRTA. -En minäkään vaimoani epäile; mutta ilkeätä olisi nähdä heidät yhdessä. -Mieskin voi olla liiaksi luottavainen, ja minä en tahtoisi mitään -päähäni. Minä en niinkään voi rauhoittua. - -PAASO. -Kas, tuossa tulee se suupaltti Sukkanauhan isäntä. Hänellä on joko -viinaa kallossa tai rahaa kukkarossa| kun on noin mielihyvillään. -- -Mitä kuuluu, hyvä isäntä? - - (Ravintolan isäntä ja Höllönen tulevat.) - -ISÄNTÄ. -No, julkupukari! Sinä olet aatelismies. -- Hidalgo-rauhatuomari, sanon -minä! - -HÖLLÖNEN. -Tulen, isäntä hyvä, tulen. -- Hyvää iltaa, kymmenesti hyvää iltaa, -herra Paaso! Herra Paaso, tuletteko kanssamme? Meillä on pieni kepponen -tekeillä. - -ISÄNTÄ. -Sano se hänelle, hidalgo-rauhatuomari, sano se hänelle, julkupukari. - -HÖLLÖNEN. -Niin, täällä on kaksintaistelu tekeessä walesilaisen papin, sir Hughin, -ja ranskalaisen tohtorin, Cajuksen, välillä. - -VIRTA. -Hyvä Sukkanauhan isäntä, saanko vähän puhua kanssanne? - -ISÄNTÄ. -Mitä tahdot sinä, julkupukari? - - (Menevät syrjään.) - -HÖLLÖNEN (Paasolle). Tuletteko mukaan katsomaan? Iloinen isäntämme on -mitannut heidän miekkansa ja, luulemma, haastanut heidät kummankin eri -paikkaan; sillä uskokaa pois, pastorin kanssa ei, kuulemma, ole hyvä -leikitellä. Kuulkaa, kerron teille, mikä kepponen meillä on tekeillä. - -ISÄNTÄ. -Eihän sinulla vain liene mitään velkajuttua ritariani vastaan, sinä -kavalieri-kuntini? - -VIRTA. -Ei, totta totisesti; mutta tarjoan teille pullollisen kuumaa sektiä, -jos hankitte minulle pääsyn hänen luokseen ja sanotte hänelle, että -nimeni on Ojanen; noin vain pilan vuoksi. - -ISÄNTÄ. -Tuohon käteen, pukari! Hankin sinulle sisäänmenon ja ulospääsyn; -- -sanoinko oikein? -- Ja nimesi on oleva Ojanen. Se on hauska ritari. -- -Joko tulette, topra herrat? - -HÖLLÖNEN. -Tulen minä, isäntä hyvä. - -PAASO. -Olen kuullut, että tuo ranskalainen on oikea miekkataituri. - -HÖLLÖNEN. -Joutavia! Ymmärrän minäkin vähän niitä asioita. Nykyaikaan niillä on -asennot ja hyökkäykset ja väistöt ja tiesi mitä kaikkia; mutta -sydämmestä kaikki riippuu, herra Paaso; tässä sen on paikka, tässä. -Muistan niitä aikoja, jolloin pitkällä miekallani olisin pannut teidät -kaikki neljä vahvaa miestä kippaamaan kuin rotanpoikaset. - -ISÄNTÄ. -No, pojat, no! Joko tallustetaan? - -HÖLLÖNEN. -Kyllä minä tulen. Hauskempi olisi nähdä heidän toraavan kuin -tappelevan. - - (Isäntä, Höllönen ja Paaso menevät.) - -VIRTA. -Vaikka Paaso onkin suruton narri ja niin lujasti luottaa vaimonsa -heikkouteen, niin kuitenkaan en minä voi niin hevin luulojani heittää. -Vaimoni oli hänen seurassaan Paason talossa, ja mitä he siellä tekivät, -sitä ei ole niin helppo tietää. No niin, minun täytyy saada asiasta -selko, teeskentelemällä aion peijata kiinni sen Falstaffin. Jos löydän -vaimoni uskolliseksi, niin ei ole vaivani hukkaan mennyt; jos on -toisin, niin on vaiva hyvin käytetty. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Huone Sukkanauha-ravintolassa. - (Falstaff ja Pistooli tulevat.) - -FALSTAFF. -En, en penniäkään sinulle lainaa. - -PISTOOLI. -Siis maailma mun olkoon osterini, -Jonk' avaan miekallani. -- -Takaisin maksan summan tavarassa. - -FALSTAFF. -Ei, ei penniäkään! Olen suvainnut sen, että olet luottoni pannut -pantiksi; olen jo kolme kertaa häkittänyt hyviä ystäviäni pelastamaan -sinut ja tuon juhtakumppanisi Nymin, -- muuten olisitte saaneet häkin -takaa kurkkailla kuin pari kaksoisbabiaania. Olen jo helvetin oma, kun -ylimysystävilleni olen vannonut, että olette muka hyviä sotureita ja -kelpomiehiä; ja kun Pirjo rouva kadotti viuhkansa kahvan, niin vakuutin -kunniasanallani, ettet sinä sitä varastanut. - -PISTOOLI. -Saithan siitä osasi: kokonaista viisitoista penniä. - -FALSTAFF. -Se oli oikeus ja kohtuus, sinä konna, oikeus ja kohtuus. Luuletko, että -minä ilmaiseksi panen sieluni alttiiksi? Sanalla sanoen, älä roiku enää -niskoillani: minä en ole sinun hirsipuusi. Mene! Lyhyt veitsi ja -kansantungos; -- mene säteriisi Lutkalaan, mene! -- Et tahdo kirjettäni -toimittaa perille, senkin konna! -- vetoat kunniaasi! Haa! sinä senkin -pohjaton alhaisuus! Täysi työ on tässä itselläni pitää oma kunniani -säntillään. Minun, minun, minun itseni täytyy toisinaan työntää -jumalanpelkoni vasempaan, kääriä kunniani puutokseni vaippaan ja -koukutella, vaania ja veijailla; ja sitte vielä sinä, senkin konna, -tahdot rääsysi, villikissankatseesi, kapakkajuorusi ja karkeat -hollitupavalasi kätkeä kunniasi suojavarustuksiin! Eikö niin, vai mitä? - -PISTOOLI. -Ma kadun; muuta miehelt' et voi pyytää. - - (Roopetti tulee.) - -ROOPETTI. -Herra, täällä eräs rouva tahtoo teitä puhutella. - - (Rouva Reipas tulee.) - -R. REIPAS. -Hyvää huomenta, armollinen herra. - -FALSTAFF. -Hyvää huomenta, rouvaseni. - -R. REIPAS. -Ei ihan niin, teidän armonne luvalla. - -FALSTAFF. -No, tyttöseni sitten. - -R. REIPAS. -Se olen, sen vannon, niin totta kuin äitini se oli sinä hetkenä, jona -minä tulin maailmaan. - -FALSTAFF. -Joka vannoo, sitä uskon. Mitä minusta tahdot? - -R. REIPAS. -Suvaitsisin sanoa pari sanaa teidän armollenne. - -FALSTAFF. -Vaikka pari tuhatta, kaunis nainen; minä suvaitsen sinua kuulla. - -R. REIPAS. -Täällä on eräs rouva Virta, teidän armonne; -- pyydän, tulkaa vähän -lähemmäksi tänne. -- Minä itse asun herra tohtori Cajuksen tykönä. - -FALSTAFF. -Hyvä! Jatka! Rouva Virta, sanot, -- - -R. REIPAS. -Siinä olette ihan oikeassa, teidän armonne; mutta olkaa hyvä, teidän -armonne, vähän lähemmäksi tänne. - -FALSTAFF. -Vakuutan, että kukaan ei meitä kuule: omaa väkeä vain, omaa väkeä. - -R. REIPAS. -Niinkö? Taivas heitä siunatkoon ja tehköön heidät palvelijoikseen! - -FALSTAFF. -No niin: rouva Virta, -- mitä hänestä? - -R. REIPAS. -Ah, herra, hän on hyvä luontokappale. Hyväinen taivas, te olette, -teidän armonne, aika velikulta. No, no, taivas anteeksi antakoon teille -ja meille kaikille, sitä rukoilen. - -FALSTAFF. -Rouva Virta; -- no siis: rouva Virta, -- - -R. REIPAS. -No niin, lyhyestä tärkimpään. Te olette pannut hänet niin hulluun -myllyyn, että on vallan ihme ja kumma. Kaikista paras hoviherra, kun -hovi täällä Windsorissa luseerasi, ei olisi voinut panna häntä niin -hulluun myllyyn. Ja kuitenkin niissä oli ritareita ja loordeja ja -aatelismiehiä, ja kaikilla kuomivaunut; niin, totta totisesti, vaunut -toistensa jälkeen, kirje toisensa jälkeen, lahja toisensa jälkeen; ja -haiskahtivat niin hyvälle -- pelkkää myskiä kaikki! -- ja kahisivat, -totta totisesti, silkissä ja kullassa; ja semmoiset valiosanat ja -semmoiset viinit ja sokerit, kaikkein parasta ja sominta sorttia, että -niillä olisi voinut voittaa vaikka minkä naisen sydämmen; ja, totta -totisesti, hän ei heihin edes vilkaissut. -- Itse olisin voinut saada -kaksikymmentä enkeliä tänä aamuna; mutta minä annan palttua koko -enkeleille, jos ne on semmoista sorttia, kuin sanotaan, ja jos ei -kaikki käy kunniallisesti; -- ja, totta totisesti, he eivät saaneet -häntä senkään vertaa suostumaan, että olisi ryypäissyt samasta -pikarista kuin kaikkein plookin heistä; ja kuitenkin niissä oli -kreivejä, vieläpä henkivartijoitakin;[13] mutta, totta totisesti, se -kaikki on hänestä yhtä. - -FALSTAFF. -Mutta mitä sanoo hän minusta? Lausu lyhyesti, hyvä Mercuriani. - -R. REIPAS. -Niin, hän on saanut kirjeenne, josta hän teitä kiittää -tuhatkertaisesti; ja hän antaa teille tiedoksi, että hänen miehensä -on poissa kotoa kymmenen ja yhdentoista välillä. - -FALSTAFF. -Kymmenen ja yhdentoista? - -R. REIPAS. -Niin, ihan niin; ja silloin, hän sanoo, voitte tulla katsomaan sitä -kuvaa -- tiedättehän; Virta, hänen miehensä, ei ole silloin kotoisalla. -Ah! Sillä rouva-kullalla ei ole hauskat päivät sen miehen kanssa; hän -se on oikea mustasukka; sillä sydänkäpysellä on oikein koiran päivät -hänen kanssaan. - -FALSTAFF. -Kymmenen ja yhdentoista! -- Viekää hänelle terveiseni, rouva; tulen -täsmälleen. - -R. REIPAS. -No sepä kilttiä. Mutta minulla on vielä toinenkin komisjooni teidän -armollenne: rouva Paaso myöskin lähettää teille herttaiset terveisensä; -ja sallikaa minun kuiskata korvaanne, että hän on niin hevelin siivo ja -kunnon vaimo, vaimo -- sen sanon teille -- joka lukee aamu- ja -ehtoorukouksensa siinä kuin joku toinenkin Windsorissa, olkoon kuka -tahansa; ja hän käski minun sanoa teidän armollenne, että hänen -miehensä on harvoin kotoa poissa, mutta hän toivoo että vielä se aika -tulee. En ole ikänäni nähnyt naista niin pikeentynyttä mieheen; luulen -tosiaankin että te käytätte noitatemppuja, niin, totta totisesti. - -FALSTAFF. -Ehkä, siitä saat olla varma; viehättävien puolieni tenhovoimaa -lukuunottamatta, en laisinkaan käytä taikatemppuja. - -R. REIPAS. -Jumala teitä siunatkoon siitä! - -FALSTAFF. -Mutta kuulehan, sano minulle yksi asia: onko Virran vaimo ja Paason -vaimo kertoneet toisilleen että minua rakastavat? - -R. REIPAS. -Se vasta olisi hullua, totta totisesti! -- Ei, niin Jumalalta -hyljättyjä he eivät toki ole, toivon ma; -- sepä olisi kolttonen, totta -totisesti! Mutta rouva Paaso pyytäisi, että lähettäisitte hänelle pikku -kantapoikanne, kaikin mokomin; hänen miehellään on ihmeellinen kimma -tuohon pikku poikaan; ja, totta totisesti, herra Paaso on kunnon mies. -Ei ole yhdelläkään vaimolla Windsorissa parempia päiviä kuin sillä -rouvalla: tekee mitä tahtoo, sanoo mitä tahtoo, ottaa kaikki, maksaa -kaikki, menee maata milloin lystää, nousee milloin lystää; kaikki -niinkuin tahtoo; ja totisesti hän sen ansaitseekin, sillä jos -Windsorissa on hyvää vaimoa, niin kyllä hän se on. Teidän täytyy -lähettää hänelle kantapoikanne, siinä ei auta mikään. - -FALSTAFF. -Kyllä sen teen. - -R. REIPAS. -No niin, teette sen siis! Ja, nähkääs, hän voi tulla ja mennä ja kulkea -teidän molempien väliä; ja joka tapauksessa tulee teillä olla -tunnussana, että tiedätte toistenne ajatukset ja ettei poika niistä saa -vihiä, sillä ei ole hyvä, että lapset saavat tietää mistään pahuudesta; -vanhemmat ihmiset, nähkääs, ovat hienon-varovaiset, niinkuin sanotaan, -ja tuntevat maailman. - -FALSTAFF. -Hyvästi! Puhu puolestani kummallekin. Tuossa on kukkaroni; jään -sittekin sinulle velkaan. -- Poika, mene tämän rouvan kanssa. - - (Rouva Reipas ja Roopetti menevät.) - -Nämä uutiset panevat pääni pyörälle. - - -PISTOOLI. -Tuo lutka Cupidon on postilaiva. -- -Purjeita lisää! Jälkeen! Ylös suojus! -Lauk! Mun on saalis, tai sen vieköön meri! - - (Menee.) - -FALSTAFF. -Mitä meinaat, vanha Hannu? Onnea matkaan! Panen vastedes enemmän arvoa -vanhaan ruhoosi, kuin tähän saakka. Vieläkö sinuakin vilkistellään! -Sinäkö, joka olet niin paljon rahaa menettänyt, sinäkö rupeat nyt -voittajaksi? Hyvä ruho, kiitos sulle? Sanokoot vain, että se on jykevää -tekoa; kunhan se vain on hyvin tehty, vähät muusta. - - (Bardolph tulee.) - -BARDOLPH. -Sir John, tuolla alhaalla on eräs herra Ojanen, joka mielellään -tahtoisi teitä puhutella ja tutustella kanssanne; ja lähettää teidän -armollenne vähän sektiä aamujuomaksi.[14] - -FALSTAFF. -Ojanenko hänen nimensä? - -BARDOLPH. -Niin, herra. - -FALSTAFF. -Kutsu hänet sisään. (Bardolph menee.) Terve-tulleet ovat sellaiset -ojaset, joista tämmöistä juomaa vyöryy. -- Ahaa, rouva Virta ja rouva -Paaso, nytkös olette verkossani? Eteenpäin mars! Hurraa! - - (Bardolph tulee ja Virta valepukuisena.) - -VIRTA. -Herran rauha! - -FALSTAFF. -Jumal' antakoon! Tahdotteko minua puhutella? - -VIRTA. -Rohkenen näin muitta mutkitta tunkeutua seuraanne. - -FALSTAFF. -Terve tulemastanne! Mitä suvaitsette? -- Poistu, viinuri! - - (Bardolph menee.) - -VIRTA. -Olen mies, joka olen paljon eläissäni hurvitellut. Nimeni on Ojanen. - -FALSTAFF. -Hyvä herra Ojanen, haluan saada lähemmin tutustua teihin. - -VIRTA. -Niinikään minä teihin, hyvä herra John; en suinkaan ollakseni teille -vastukseksi, sillä minun tulee teille huomauttaa, että minulla -luullakseni on enemmän rahaa lainata pois kuin teillä; ja se -on tavallaan antanut minulle rohkeutta näin sopimattomaan -tungeskelemiseen, sillä sanotaanhan, että, kun raha käy edellä, on -kaikki tiet auki. - -FALSTAFF. -Niin, herra, raha on hyvä soturi, se raivaa itselleen tien. - -VIRTA. -Se on totta; ja tässä olisi minulla pussillinen rahaa, joka on vaivaksi -minulle. Jos tahdotte auttaa minua sitä kantamaan, sir John, niin -ottakaa kaikki taikka puolet siitä hyvästä, että taakkani kevennätte. - -FALSTAFF. -En tiedä, herra, millä minä olen ansainnut kunnian tulla teidän -kuormankantajaksenne. - -VIRTA. -Sen sanon teille, herra, jos vain suvaitsette minua kuulla. - -FALSTAFF. -Puhukaa, hyvä herra Ojanen; olen iloinen, jos saan teitä palvella. - -VIRTA. -Hyvä herra, kuulen että olette lukenut mies -- sanon lyhyesti -sanottavani -- ja olen jo kauan teidät tuntenut, vaikk'ei minulla ole -ollut sen verran tilaisuutta kuin halua päästä teidän tuttavuuteenne. -Ilmaisen teille erään asian, vaikka sillä tosin tuon liiaksi julki oman -heikkouteni; mutta, hyvä herra John, jos toisen silmänne käännätte -minun tyhmyyksiini, jotka näin teille paljastan, niin luokaa toinen -omien tyhmyyksienne rekisteriin, jotta pääsisin asiasta sitä -helpommilla nuhteilla, kuin itse tiedätte miten helppoa on tällaisiin -vikoihin joutua. - -FALSTAFF. -Hyvä, hyvä, herraseni; jatkakaa. - -VIRTA. -Täällä kaupungissa asuu eräs rouvasihminen; hänen miehensä nimi on -Virta. - -FALSTAFF. -No niin, herraseni. - -VIRTA. -Olen kauan häntä rakastanut ja, totta totisesti, paljon hänen tähtensä -kuluttanut; seurannut häntä hassahtavalla huomaavaisuudella; etsinyt -tuhkatiheään tilaisuuksia tavatakseni häntä; kalliisti maksanut -pienimmänkin tilapään saadakseni vain vilaukselta häntä nähdä; enkä -ainoastaan hänelle ostanut kalliita lahjoja, vaan muitakin runsaasti -lahjonut saadakseni tietää mitä lahjoja hän haluaisi. Sanalla sanoen; -olen vainonnut häntä niin kuin rakkaus on minua vainonnut, se on, -kaikkien tilaisuuksien lentoneuvoilla; mutta minkä palkan lienenkin -ansainnut, joko lemmestäni tai kuluistani, sen vaan tiedän, etten -mitään palkkaa ole saanut, jos ei kokemus ole kullan arvoista; sillä -sitä olen saanut tavattomasta hinnasta, ja se on minulle opettanut -tämän muistosäkeen: - -Kuin varjo rakkaus pakenee, kun rikkaus sitä vainoo; -Jos vainoat, se pakenee, jos pakenet, se vainoo. - -FALSTAFF. -Eikö hän koskaan ole antanut teille mitään hyvityksen lupausta? - -VIRTA. -Ei koskaan. - -FALSTAFF. -Oletteko koskaan häntä ahdistanut siinä mielessä? - -VIRTA. -En koskaan. - -FALSTAFF. -Minkä laatuinen on siis rakkautenne ollut? - -VIRTA. -Kuin kaunis huone, toisen miehen maalle rakennettu: niin että olen -menettänyt rakennukseni, kun erehdyin rakennuspaikasta. - -FALSTAFF. -Ja missä tarkoituksessa minulle tämän kaiken ilmoitatte? - -VIRTA. -Sen kun olen teille sanonut, niin olen sanonut teille kaikki. Jotkut -sanovat, että, vaikka hän tekeytyy uskolliseksi minulle, hän kuitenkin -toisin paikoin menee niin pitkälle iloisuudessaan, että siitä syntyy -pahoja jälkipuheita. Ja nyt, sir John, nyt tulen ehdotukseni ytimeen: -te olette aatelismies, teillä on erinomainen kasvatus, ihmeteltävä -kaunopuheliaisuus, ylhäisiä tuttavuuksia, te olette virkamiehenä ja -ihmisenä arvossa pidetty ja monenmoisista ansioistanne soturina, -hovimiehenä ja oppineena yleisesti suosittu. - -FALSTAFF. -Oo, hyvä herra! - -VIRTA. -Uskokaa pois, sillä tiedättehän sen itse. -- Tuossa on rahaa; käyttäkää -sitä, käyttäkää sitä; käyttäkää vielä enemmänkin; käyttäkää koko -omaisuuteni, kun vain annatte minulle vastavuoroon niin paljon -ajastanne, kuin tarvitaan rouva Virran siveyden lemmekkääseen -valloittamiseen. Käyttäkää kosiskelutaitoanne, suostutelkaa häntä -itseenne; jos sitä kukaan voi, niin te sen voitte siinä kuin joku -toinenkin. - -FALSTAFF. -Olisiko teidän tuliselle lemmenkiihkollenne siitä mitään hyvää, että -minä voittaisin sen, mitä itse halaatte? Minusta te määräätte -itsellenne sangen nurinpuolisen parannuskeinon. - -VIRTA. -Mutta käsittäkäähän mitä tarkoitan. Hän elää niin turvallisena -kunniansa puhtaudessa, että sydämmeni turmelus ei tohdi näyttäytyä; hän -on liian helottava suoraan katseltavaksi. Jos olisi hallussani jokin -havainto, kun häntä lähestyn, niin olisi toiveillani esimerkki ja -todistus, millä suositella itseään. Voisin silloin hänet karkoittaa -noista hänen siveytensä, maineensa, aviolupauksensa ja tuhansien muiden -puolustuskeinojansa varustuksista, jotka nyt ovat vahvana vastassani. -Mitä sanotte siitä, sir John? - -FALSTAFF. -Herra Ojanen, ensiksi rohkenen ottaa rahanne; sitten antakaa minulle -kätenne; ja lopuksi, niin totta kuin olen aatelismies, niin saatte, jos -tahdotte, Virran vaimon haltuunne. - -VIRTA. -Oi, hyvä herra! - -FALSTAFF. -Saatte, minä sen sanon. - -VIRTA. -Ei raha ole esteenä, sir John, ei sitä tarvis säästää. - -FALSTAFF. -Ei rouva Virta ole esteenä, herra Ojanen, ei häntä tarvis säästää. Hän -on itse -- sen voin teille sanoa -- tilannut minut luokseen; juuri kun -te tulitte, niin hänen apurinsa, hänen välijuoksiaimensa läksi täältä; -sanon, että kello kymmenen ja yhdentoista välissä olen hänen luonaan, -sillä siihen aikaan hänen miehensä, se kirottu mustasukkainen kanalja, -on tiessään. Tulkaa luokseni illalla, niin saatte kuulla, kuinka on -käynyt. - -VIRTA. -Tuttavuutenne on oikein siunaus minulle. Tunnetteko tuon Virran, hyvä -herra? - -FALSTAFF. -Hirteen se köyhä sarvipää saatana! En häntä tunne; -- kuitenkin teen -väärin, kun sanon häntä köyhäksi. Sanotaan että sillä mustasukkaisella -aisankannattajalla on rahaa kuin roskaa; sen vuoksi hänen vaimonsa -onkin niin viehättävä minun silmissäni. Käytän häntä avaimena tuon -sarvipään kassakaappiin, ja siellä aion elojuhlaani viettää. - -VIRTA. -Hyvä olisi, jos tuntisitte tuon Virran, että voisitte karttaa häntä, -jos hänet näkisitte. - -FALSTAFF. -Hirteen senkin poroporvarillinen voinaama! Mulkoilen häneltä järjen -päästä; aisoissa pidän häntä sauvallani, se on häilyvä hänen sarviensa -päällä kuin ilmaraana: -- saat nähdä, ystävä Ojanen, kuinka minä sitä -moukkaa pitelen, ja maata sinä saat hänen vaimonsa kanssa. -- Tule -varhain tänä iltana luokseni. -- Virta on konna, ja minä hänen -arvonimeään vielä täydennän; sinä, herra Ojanen, saat puhutella häntä -konnaksi ja aisankannattajaksi. -- Tule varhain illalla luokseni. - - (Menee.) - -VIRTA. -Mikä kirottu epikurolainen riiviö! -- Sydämmeni on harmista haljeta. --- Sano nyt, onko tämä ennenaikaista mustasukkaisuutta! Vaimoni on -hänelle lähettänyt sanan, aika on määrätty, kaupat tehty. Kuka olisi -voinut mokomaa ajatellakaan? -- Oh, uskoton vaimo on koko helvetti! -Aviovuoteeni häväistään, raha-arkkuni pannaan tyhjäksi, hyvä nimeni -jyrsitään rikki; eikä siinä kyllä, että minun täytyy kärsiä tämä -kunnoton häväistys, vaan minun pitää vielä lisäksi ottaa vastaan -häijyjä haukkumanimiä saman miehen suusta, joka minua näin on -häväissyt. Ja mitä nimiä ja nimityksiä! -- Amaimon kuuluu hyvältä, -Lucifer hyvältä, Barbason hyvältä, ja kuitenkin ne ovat perkeleen -arvonimiä, pahojen henkien nimityksiä; mutta aisankannattaja! sarvipää -aisankannattaja! Itse paholaisella ei ole sellaista nimeä. -- Paaso on -aasi, suruton aasi; hän tahtoo uskoa vaimoonsa, ei tahdo olla -mustasukkainen. Mutta ennen minä uskon hollantilaiselle voini, -walesilaiselle pastori Hughille juustoni, irlantilaiselle viinapulloni -tai varkaan hoitoon säisyn ruunani, kuin uskon vaimoni omaan haltuunsa; -silloin hän haaveilee, hautoo ja keksii jos jotakin; ja mitä he ovat -päähänsä saaneet, se on tapahtuva; vaikka sydän halkeisi, se on -tapahtuva. Jumalalle kiitos mustasukkaisuudestani! -- Yksitoistahan oli -määräaika; minä ennätän heidät, riistän naamarin vaimoni kasvoilta, -kostan Falstaffille ja nauran Paasoa. Teen sen heti; parempi kolme -tuntia ennen aikaa kuin minuutti liian myöhään. Hyi, hyi, hyi! -Aisankannattaja! Aisankannattaja! - - (Menee.) - - -Kolmas kohtaus. - - Windsorin puisto. - (Cajus ja Rugby tulevat.) - -CAJUS. -Jack Rugby! - -RUGBY. -Herra tohtori! - -CAJUS. -Mike ole kello, Jack? - -RUGBY. -Se hetki on jo mennyt, jolloin pastori Hugh lupasi saapua. - -CAJUS. -Hen ole pelasta hene seelu, kun ei on tule; hen ole rukoilla hyvest -hene raamattu, kun ei on tule. _Parbleu_, Jack Rugby, hen ole jo -koollut, jos hen tule. - -RUGBY. -Hän on ovela, herra tohtori; hän tietää että teidän armonne löisi hänet -kuoliaaksi, jos hän tulisi. - -CAJUS. -_Parbleu!_ Silli ei on niin koollut, kuin mine löö hene kooljaks. -Otta sinu meekka, Jack, mine neyte sinu, kuinka mine löö hene kooljaks. - -RUGBY. -Voi, hyvä tohtori, minä en osaa miekkailla. - -CAJUS. -Kanalj, otta sinu meekka! - -RUGBY. -Heretkää! Tässä tulee ihmisiä. - - (Isäntä, Höllönen, Laihanen ja Paaso tulevat.) - -ISÄNTÄ. -Herran rauha, julku-tohtori! - -HÖLLÖNEN. -Nöyrin palvelijanne, herra tohtori Cajus![8] - -PAASO. -Mitä kuuluu, hyvä herra tohtori! - -LAIHANEN. -Hyvää huomenta, hyvä herra! - -CAJUS. -Mite te kaikki, yks, kaks, kolm, neli, teke teell? - -ISÄNTÄ. -Tulimme näkemään, kuinka sinä miekkailet, kuinka hyökkäät, kuinka -väistät, kuinka olet milloin täällä, milloin tuolla, näkemään kaikki -nuo puntot, stoccatot, reversat, distantet, montantet. Onko hän -kuollut, minun etiopialaiseni? Onko hän kuollut, minun Francisconi? -Haa, sinä pukari! Mitä sanot sinä, Aesculapius? sinä, Galenus? sinä, -seljansydän? Onko hän kuollut, minun virtsapukarini? Onko hän kuollut? - -CAJUS. -_Parbleu!_ Se tyhme pappi ole kaike suurema emme, mike ole maa -peell; ei neytte hene kasvot. - -ISÄNTÄ. -Sinä olet kastilialainen,[15] kuningas Urinal! Kreikan valtakunnan -Hektor, sinä vanha poika! - -CAJUS. -Mine pyyde te todista ett mine on vartto hent kuus, seitseme, kaks, -kolm tunti ja hen ei on tule. - -HÖLLÖNEN. -Hän on valinnut viisaamman osan, herra tohtori: hän on sielun tohtori, -ja te olette ruumiin tohtori; jos nyt tappelette, niin iskette -kumpainenkin omaa ammattianne vasten partaa. Eikö totta, herra Paaso? - -PAASO. -Herra Höllönen, olette itse ollut aika tappelupukari, vaikka nyt olette -rauhan mies. - -HÖLLÖNEN. -Hitto olkoon, herra Paaso, vaikka nyt olen vanha ja rauhan mies, niin -kutkuttaa vielä sormiani, kun näen paljaan miekan. Vaikka olemmekin -rauhatuomareita ja tohtoreita ja kirkonmiehiä, herra Paaso, niin on -meissä sentään vielä hitunen nuoruuden suolaa; me olemme vaimosta -syntyneet, herra Paaso. - -PAASO. -Totta, totta, herra Höllönen. - -HÖLLÖNEN. -Se on niinkuin olla pitää, herra Paaso. -- Herra tohtori Cajus, minä -olen tänne tullut hakemaan teitä kotiin. Minä olen valan tehnyt -rauhatuomari, ja te olette viisas lääkäri, ja sir Hugh on viisas ja -suvaitseva sielunpaimen. Teidän täytyy tulla kanssani, herra tohtori. - -ISÄNTÄ. -Anteeksi, kundi rauhantuomari: -- sananen teille, _monsieur_ -vedenkuurnitsija! - -CAJUS. -Vedekuurnitsa? Mite se ole? - -ISÄNTÄ. -Vedenkuurnitsija on meidän kielellä sama kuin urhollinen, sinä pukari. - -CAJUS. -_Parbleu_, mine ole ykte vedekurnitsa kuin se engelsman. -- Se -koiranen pappi kanalj! _parbleu_, mine löö hene korva pois. - -ISÄNTÄ. -Hän sinua kuranssaa hyvänpäiväisesti, sinä pukari! - -CAJUS. -Kuranssa! Mite se ole? - -ISÄNTÄ. -Se merkitsee, että hän antaa sinulle hyvitystä. - -CAJUS. -_Parbleu_, mine takto se nekde, ett hen minu kuranssa; -_parbleu_, mine takto se niin. - -ISÄNTÄ. -Ja minä hänet siihen pakotan, muuten korjatkoon luunsa. - -CAJUS. -Mine kiite sinu siit. - -ISÄNTÄ. -Ja vielä muutakin, sinä pukari. -- (Hiljaa toisille.) Mutta ensin, te. -herra kundi, ja te, herra Paaso ja samalla muotoa te, kavalieri -Laihanen, menkää kaupungin kautta Fragmoreen. - -PAASO. -Sir Hugh on siellä, niinkö? - -ISÄNTÄ. -On; tutkikaa, millä tuulella hän on; minä tuon tohtorin sinne peltojen -poikitse. Onko hyvä näin? - -HÖLLÖNEN. -Sen me teemme. - -PAASO, HÖLLÖNEN ja LAIHANEN. -Hyvästi, hyvä herra tohtori! - - (Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.) - -CAJUS. -_Parbleu_, mine löö kooljaks se pappi, hen puhu tuhmeliini poolest -miss Anna Paaso tykön. - -ISÄNTÄ. -Hän joutaa kuolla. Mutta ensin pistä tuppeen hätäisyytesi, vala kylmää -vettä sapellesi. Tule kanssani tuosta vainion poikitse Fragmoren -kautta; vien sinut erääseen maataloon, missä neiti Anna Paaso on -kestissä; ja missä voit kosia häntä. Osasinko oikein? Onko hyvä näin? - -CAJUS. -_Parbleu_, mine kiite te; _parbleu_, mine tykke te; mine -hankki te hyve kundi, kreivi, ritari, jaarli, aateli, minu patsientti. - -ISÄNTÄ. -Ja siitä hyvästä minä saatan sinut epäluottoon Anna Paason tykönä. Onko -hyvä näin? - -CAJUS. -_Parbleu_, hyve ole hyve puhe. - -ISÄNTÄ. -No, tallustakaamme sitte matkaan. - -CAJUS. -Tule minu kintu päräss, Jack Rugby. - - (Menevät.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Tasanko Fragmoren lähellä. - (Sir Hugh Evans ja Simppeli tulevat.) - -EVANS. -Mnää pyydä, hyvä herr Höllöse pikent ja mnuun ystvän, Simppel nimelt, -sano, mihe suuntta snää ole kurkistan sen herr Cajukse perä, joka kuttu -ittes tropptohtoriks? - -SIMPPELI. -Pittyyn päin, puistoon päin, joka suuntaan, vanhan Windsorin tietä, -kaikkia teitä, paitse kaupungin tietä. - -EVANS. -Mut mnää pyydän kaikel muotto, kato sinnekkin päi. - -SIMPPELI. -Kyllä, herra. - - (Vetäytyy syrjään.) - -EVANS. -Siuna ja varjel! Kui mnuun sydämen pamppaile ja sielun on ahdistukses! --- Kui mnää olisi iloine, jos hän vaa narraisis! -- Kui mnuun mielen o -must! -- Kyll mnää sen konnan kalloho pläiskä häne troppklasis, ku vaa -nii passa. Siuna ja varjel! - - (Laulaa.) - - Kun purot metsässä lirisee - Ja satskieliset visertelee, - Ma kukkaisvuotehen meille laitan, - Ja tuhansin ruusuja patjaks taitan. - Kun purot -- - - Jes auttakko! Mnuun teke oikke miel itke. - - (Laulaa.) - - Ja satakieliset visertelee: -- - Juur virtais vieress, Babylon, -- - Ja tuhansin ruusuja patjaks taitan. - Kun purot -- - -SIMPPELI (tulee esiin). -Tuolta hän tulee, tuota tietä, herra pastori. - -EVANS. -Terve tulemast. - - (Laulaa.) - - Kun purot metsässä lirisee -- - -Jumal vanhurskait varjelkko! -- Millaissi aseit hänel on? - -SIMPPELI. -Ei mitään aseita, pastori. Tuossa tulee isäntäni, herra Höllönen, ja -vielä toinenkin herra Fragmoresta päin, vainion poikki, tuota tietä. - -EVANS. -Ann tänn mnuun kappan; tai kann sit vaa käsivarrellas. - - (Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.) - -HÖLLÖNEN. -Kas, herra pastori! Hyvää huomenta, hyvä herra Hugh! Pidätä -korttimiestä korteistaan ja kirjamiestä kirjoistaan, niin sanon että -teet ihmeitä. - -LAIHANEN. -Ah, sitä suloista Anna Paasoa! - -PAASO. -Herran rauha, hyvä herra pastori! - -EVANS. -Herran armo ja laupeus olkko kaikkein teijän kanss! - -HÖLLÖNEN. -Mitä! Miekka ja sana! Tutkitteko molempia, herra pastori? - -PAASO. -Ja vielä niin nuorekas, ihokas vain ja housut yllä, näin kolkossa ja -kosteassa ilmassa! - -EVANS. -Sill' asjal o omat syys ja perustukses. - -PAASO. -Tulimme tänne tarjoamaan teille palvelustamme, herra pastori. - -EVANS. -Hyvä vaa. Mitä se olsis? - -PAASO. -Tuolla noin on suuriarvoinen herra, jota joku varmaankin on loukannut -ja joka siitä on niin äkeässä riidassa oman arvonsa ja mielenmalttinsa -kanssa, kuin suinkin saattaa ajatella. - -HÖLLÖNEN. -Olen elänyt neljä kertaa kaksikymmentä vuotta ja vähän päälle, vaan en -ikänäni ole kuullut niin korkeasäätyisen, arvokkaan ja oppineen miehen -joutuvan niin pois suunniltaan. - -EVANS. -Kuka se o? - -PAASO. -Arvaan että tunnette hänet: herra tohtori Cajus, se kuuluisa -ranskalainen lääkäri. - -EVANS. -Rist ja tuska! Yht hyvi te voisisitt mull puhu kaoraliemest. - -PAASO. -Kuinka niin? - -EVANS. -Hänel ei oi enemppä tietto Hibbokratuksest ja Galenuksest, kui -- ja -sitä pait hän on konn, nii pelkur konn, kui te koskan voisisitt pyyttä -tull tuntema. - -PAASO. -Lyön vetoa, että tämä on se mies, jonka oli määrä hänen kanssaan -taistella. - -HÖLLÖNEN. -Siltä näyttää aseista päättäen. Pitäkää heidät erillään; -- tässä tulee -tohtori Cajus. - - (Isäntä, Cajus Ja Rugby tulevat.) - -PAASO. -Kas niin, herra pastori, antakaa miekan olla tupessa. - -HÖLLÖNEN. -Samoin te, hyvä herra tohtori. - -ISÄNTÄ. -Riisukaa heiltä aseet; soittakoot suutaan; pitäkööt nahkansa ehjänä ja -rääkätkööt äidinkieltämme. - -CAJUS. -Anna, mine puhu yks sana teide korva kanss: miks te ei tule, kun mine -varto? - -EVANS. -Älkkästäs kiivastuko; aikanas kutaki. - -CAJUS. -_Parbleu_, te ole pelkuri, aasi, apina. - -EVANS. -Älkkäm täsä ny sentä ruvekko muitte ihmiste pitaakeliks, mnää pyydän -kaikes ystävydes, ja mnää tahdo teil antta hyvityst taval tai toisel. --- Mnää nakka kaikk teijä trop-potut teit vast plässi, kun te lyött -laimi välipuhet ja sopimukset. - -CAJUS. -_Diable!_ -- Jack Rugby, -- isende _de la jarretière_, -- -eikö mine on hente varto lööde hente kooljaks? Eikö mine on ole tess, -meeretty plassi peell? - -EVANS. -Nii tott ku mnuul o kristityn sielu, nii, näettäk, tämä täsä ei ol se -määrätty plassi. Mnää vedä tuomriks Sukkanaoha isännä. - -ISÄNTÄ. -Hiljaa, sanon minä, Gallia ja Wallia, Ranskan mies ja Walesin mies, -sielun tohtori ja ruumiin tohtori! - -CAJUS. -Se ole hyve, -- _excellent!_ - -ISÄNTÄ. -Vait, sanon minä, nyt puhuu Sukkanauhan isäntä. Olenko minä politikku? -Olenko minä mikään sutkapää? Olenko minä mikään Machiavelli? Pitääkö -minun mistata tohtorini? Ei maakaan? Hän tuo mulle tipat ja kipat. -Pitääkö minun mistata pastorini? pappini? oma sir Hughini? Ei maakaan! -Hän tuo mulle sananlaskut ja lystit kaskut. -- Tänne kätesi, sinä -maahinen; noin! Tänne kätesi, sinä taivahinen; noin! -- Te tieteen -vesat, olen pettänyt teitä kumpaakin; olen haastanut teidät vääriin -paikkoihin; sydämmenne on uljas, nahkanne on eheä, ja sektikeitos -olkoon kaiken päätös. -- Kas niin, ottakaa heiltä miekat säilyyn. -- -Tule kanssani, sinä rauhan lapsi, tule, tule! - -HÖLLÖNEN. -Hupsu koko isäntä, totta totisesti! -- Tulkaa, hyvät herrat, tulkaa. - -LAIHANEN. -Ah, sitä suloista Anna Paasoa! - - (Höllönen, Laihanen, Paaso ja Isäntä menevät.) - -CAJUS. -Ah! Ymmertekö mine teme? He eikö teke meiste _sot_? Ah, ah! - -EVANS. -Hyv on; hän o tehn meist pitaakelit: Mut mnää pyydä et ollaisis ystävät -ja lyödäisis meijä aivot yhte ja kostetaisis toll rupisel kapiketul, -toll Sukkanaoha isänäl. - -CAJUS. -_Parbleu_, minu koko sydemeste. Hen lupasi viede minu misse ole se -miss Anna Paaso; _parbleu_, hän minu petti kaupa peel. - -EVANS. -Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. -- Tulkka poies ny. - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Katu Windsorissa. - (Rouva Paaso ja Roopetti tulevat.) - -R. PAASO. -No, alappas astua, pikku teikari; olet aina ollut takamiehenä, mutta -nyt olet edeskäypä. Mikä on hauskempaa, ohjata minun silmiäni, tai -silmätä herrasi kantapäitä? - -ROOPETTI. -Totta maarin ennemmin kuljen teidän edellänne miehenä kuin hänen -perässään kääpiönä. - -R. PAASO. -Oo, oletpa pikku mielistelijä! Näen jo että sinusta tulee hovimies. - - (Virta tulee.) - -VIRTA. -Kas vain, rouva Paaso! Minne matka? - -R. PAASO. -Olin menossa rouvaanne katsomaan. Onko hän kotona? - -VIRTA. -On, ja seuran puutteesta niin ikävissään, että tuskin pysyy koossa. Jos -miehenne olisivat kuolleet, niin luulen että menisitte naimisiin te -molemmat. - -R. PAASO. -Se on tiettyä, -- kahden toisen miehen kanssa. - -VIRTA. -Mistä olette tuon sievän viirikukon saanut? - -R. PAASO. -En muista nyt taas mikä lempo hän on nimeltään se, joka sen miehelleni -antoi. -- Mikä se taas on sinun ritarisi nimi, poikaseni? - -ROOPERTTI. -Sir John Falstaff. - -VIRTA. -Sir John Falstaff! - -R. PAASO. -Niin, sama mies; en koskaan muista hänen nimeään. -- Ne ovat niin hyviä -ystäviä, minun hyvä mieheni ja hän! Onko todellakin rouvanne kotona? - -VIRTA. -Ihan varmaan. - -R. PAASO. -Suokaa anteeksi, herra Virta: kuolen ikävään, jos en saa häntä nähdä. - - (Rouva Paaso ja Roopetti menevät.) - -VIRTA. -Eikö sillä Paasolla ole aivoja? Eikö silmiä? Eikö järkeä? Varmaankin ne -kaikki nukkuvat; hän ei ymmärrä niitä käyttää. Tuo poika se lennättää -kirjeen kaksikymmentä peninkulmaa yhtä helposti kuin kanuuna ampuu -pilkkaan kaksikymmentä tusinaa kertaa. Hän itse auttaa vaimonsa -lemmenseikkailuja, antaa hänen hullutuksilleen liikkumavaraa ja -vauhtia; ja nyt se naikko on menossa minun vaimoni tykö, ja Falstaffin -poika hänen kanssaan. Tuon rajuilman kuulee jo tuulen vinkunasta. -- Ja -Falstaffin poika hänen kanssaan! -- Kauniita juonia! Ne on jo valmiiksi -haudottu, ja kapinoivat vaimomme jakavat kirouksen keskenään. Mutta -malta! Kyllä sen miehen vielä paulaan kierrän; ja sittenkös minä -vaimoani rääkkään, riistän siveyden lainahunnun sen tekopyhän rouva -Paason kasvoilta, ja julki julistan että Paaso itse on suruton ja -luuloton Actaeon; ja näille reippaille toimilleni kaikki naapurini -huutavat: hyvä! (Kello lyö.) Kello antaa merkin, ja varmuuteni käskee -minua etsimään; sieltä minä sen Falstaffin löydän. Tästä minua pikemmin -kiitetään kuin nauretaan; sillä että Falstaff on siellä, se on niin -varma, kuin maa on vahva. Minä menen nyt. - - (Paaso, Höllönen, Laihanen, Isäntä, Sir Hugh Evans, - Cajus ja Rugby tulevat.) - -KAIKKI. -Terve, herra Virta. - -VIRTA. -No, totta totisesti, siinäpä koko liuta! -- Minulla on pienet lystit -kodissani, ja pyydän että kaikki tulette luokseni. - -HÖLLÖNEN. -Minun täytyy kieltäytyä, herra Virta. - -LAIHANEN. -Niin ikään minun, herra Virta. Me olemme luvanneet syödä päivällistä -neiti Annan kanssa, ja minä en syö sanaani, vaikka saisin rahaa jos -kuinka paljon. - -HÖLLÖNEN. -Olemme jo kauan havitelleet naimiskauppaa Anna Paason ja orpanani -Laihasen välillä, ja tänään on määrä saada vastaus. - -LAIHANEN. -Toivon saavani teidän suostumuksenne, isä Paaso. - -PAASO. -Sen saatte, herra Laihanen; olen täydellisesti teidän puolellanne; -mutta vaimoni, herra tohtori, pitää kokonaan teidän puoltanne. - -CAJUS. -Eh, _parbleu!_ ja tyttö minu rakasta; minu huushollerska Reipas -sano minu se. - -ISÄNTÄ. -Mitä sanotte nuoresta herra Fentonista? Hän hyppii, hän tanssii, -hänellä on nuoren silmät, hän kirjoittaa runoja, hän puhuu -juhlapäivä-kieltä, hän hajahtaa kuin huhti- ja toukokuu; hän sen ottaa, -hän sen ottaa! hän on onnipoika, hän sen ottaa. - -PAASO. -Ei minun suostumuksellani, sen voin taata. Sillä nuorella herralla ei -ole niin mitään; hän on ollut sen hurjan prinssin[16] ja Poinsin -toveri; hän on liian ylhäinen meille; hän tietää liian paljon. Ei, hän -ei saa onneensa solmuakaan sitoa minun varallisuuteni sormella; jos hän -tytön tahtoo, niin ottakoon hänet semmoisenaan; minun varani -noudattavat minun tahtoani, ja minun tahtoni ei kulje sitä tietä. - -VIRTA. -Pyydän oikein hartaasti, tulkaa edes jotkut teistä luokseni -päivälliselle; paitse ruokaa saatte huvitustakin: näytän teille kumman -otuksen. -- Herra tohtori, teidän täytyy tulla, -- teidän myös, herra -Paaso -- ja teidän, herra pastori. - -HÖLLÖNEN. -No, hyvästi sitten; sitä paremmin me voimme naimiskauppoja hieroa herra -Paason tykönä. - - (Höllönen ja Laihanen menevät.) - -CAJUS. -Menne sine koti, Jack Rugby; mine tule koht. - - (Rugby menee.) - -ISÄNTÄ. -Hyvästi, poika-muruset; minä menen nyt kelpo ritarini Falstaffin tykö, -ja siellä juomme pillitämme piipallisen kanariaa. - -VIRTA (syrjään). -Mutta ensin minä panen sen kanaljan piipattamaan oman pillini mukaan. --- Tuletteko, hyvät herrat? - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone Virran asunnossa. - (Rouva Virta ja rouva Paaso tulevat.) - -R. VIRTA. -Jussi, hoi! Roope, hoi! - -R. PAASO. -Pian, pian! Onko pesukoppa -- - -R. VIRTA. -Kaikki valmista. -- Roope, sinä, etkö kuule? - - (Palvelijat tuovat kopan.) - -R. PAASO. -Joutuun, joutuun! - -R. VIRTA. -Pankaa se tähän. - -K. PAASO. -Määrätkää heille tehtävänsä; sukkelat toimet! - -R. VIRTA. -Niin, niinkuin sanoin teille, Jussi ja Roope, olkaa valmiina prännissä -tässä lähellä; ja heti kun teitä huudan, niin tulkaa paikalla sisään ja -ottakaa -- viipymättä ja tuumimatta -- tämä koppa olallenne; ja kun se -on tehty, niin laputatte kiiruusti sen kanssa pois ja viette sen -valkaisupaikalle tuonne Datchet-niitylle ja tyhjennätte sen siihen -mutaiseen ojaan, joka on aivan Thamesin vieressä. - -R. PAASO. -Muistatteko nyt vain kaikki? - -R. VIRTA. -Olen heille sen selittänyt kerran toisensa perään; he eivät lisätietoja -kaipaa. -- Menkää nyt, ja tulkaa, kun teitä kutsutaan. - - (Palvelijat menevät.) - -R. PAASO. -Tuossahan tulee pikku Roopetti. - - (Roopetti tulee.) - -R. VIRTA. -No, pikku peukaloiseni, mitä uutisia tuot sinä? - -ROOPETTI. -Herrani, sir John, on tullut sisään takaportin kautta ja pyytää päästä -puheillenne. - -R. PAASO. -Sinä pikku vietelintu, oletko sinä vain luotettava? - -ROOPETTI. -Olen, sen vannon. Herrani ei tiedä että te olette täällä, ja hän on -uhannut syöstä minut iankaikkiseen vapauteen, jos puhun tästä teille; -hän vannoo, että silloin hän ajaa minut pois. - -R. PAASO. -Sinä olet kiltti poika; tämä sinun vaitiolosi tulee räätäliksesi ja -tekee sinulle uuden nutun ja housut. -- Minä menen nyt piiloon. - -R. VIRTA. -Tehkää se. -- Mene ja sano herrallesi, että olen yksin. (Roopetti -menee.) -- Rouva Paaso, muistattehan tehtävänne? - -R. PAASO. -Olkaa huoletta; jos en osaani oikein näyttele, niin saatte minulle -viheltää. - - (Menee.) - -R. VIRTA. -Kas niin! Nyt me häntä tunnustelemme, tuota epäterveellistä kosteutta, -tuota muodotonta vesikurpitsaa; opetamme häntä erottamaan kyyhkysen -variksesta. - - (Falstaff tulee.) - -FALSTAFF. -"Joko sinut sain, sinä taivahinen hohtokivi?" Haa! Nyt tahdon kuolla, -nyt olen elänyt kylliksi; tämä on kunnianhimoni huippu. Oi, mikä -autuaallinen hetki. - -R. VIRTA. -Oo, rakas sir John! - -FALSTAFF. -Rouva Virta, en osaa imarrella, en osaa laverrella, rouva Virta. -Minulla on vain yksi syntinen toivomus: ah, jos miehesi olisi haudassa! -Parahimmalle loordille sanon vasten partaa, että silloin tekisin sinut -ladykseni. - -R. VIRTA. -Minäkö teidän ladynne, sir John? Ah, minusta tulisi surkea lady! - -FALSTAFF. -Ranskan hovi näyttäköön minulle toista samanlaista! Näen jo, kuinka -silmäsi kilpailisi timantin kanssa; sinulla on se oikea kulmakarvain -kaunis kaarevuus, johon niin hyvin soveltuu siipihuntu tai -sankarihiippa tai jokin päänkoristus à la Venetienne. - -R. VIRTA. -Tavallinen päähuivi vain, herra John; minun kulmilleni ei sovellu -mikään muu, eikä sekään oikein hyvin. - -FALSTAFF. -Jumaliste, julmuri olet, kun tuommoista puhut! Sinusta tulisi -täydellinen hovinainen, ja jalkasi varma astunta antaisi puolipyöreässä -pönkkähameessa käynnillesi erinomaisen joustavuuden. Näen hyvin mitä -sinusta tulisi, jos Onnetar ei olisi vihamiehesi; Luonnotar on -ystäväsi; kas niin, sitä sinä et voi salata. - -R. VIRTA. -Uskokaa, minussa ei ole mitään tuosta kaikesta. - -FALSTAFF. -Mikä minut sai sinua rakastamaan? Opi siitä uskomaan, että sinussa on -jotakin erinomaista. Näetkös, minä en voi imarrella, en sanoa, että -olet sitä tai sitä, niinkuin nuo sopertavat orapihlajannuput, jotka -kulkevat naisina miesten vaatteissa ja lemuavat niinkuin rohdoskaupat -yrttien keruuaikana; minä sitä en voi; mutta sinua minä rakastan, en -ketään muuta kuin sinua, ja sinä sen ansaitset. - -R. VIRTA. -Älkää minua pettäkö, hyvä herra; pelkään että rakastatte rouva Paasoa. - -FALSTAFF. -Voisit yhtä hyvin sanoa, että rakastan kulkea kilstupateitä, joka -minulle on yhtä vastenmielistä kuin kalkkiuunin savu. - -R. VIRTA. -No, taivas tietää, kuinka suuresti teitä rakastan, ja kerran saatte sen -vielä kokea. - -FALSTAFF. -Pysy yhä siinä mielessä; minä koetan sen ansaita. - -R. VIRTA. -Ah, minun täytyy sanoa, että sen te jo ansaitsette; muuten en voisi -siinä mielessä pysyä. - -ROOPETTI (ulkoa). -Rouva Virta, rouva Virta, täällä on rouva Paaso oven takana ja uhkuu ja -puhkuu ja on hurjan näköinen ja tahtoo heti teitä puhutella. - -FALSTAFF. -Hän ei saa minua nähdä; menen piiloon tuonne seinä verhon taa. - -R. VIRTA. -Niin oikein, menkää; hän se on oikea kielikello. - - (Falstaff piiloutuu.) - (Rouva Paaso ja Roopetti palajavat.) - -No, mikä nyt on? Mikä hätänä? - -R. PAASO. -Oi, rouva Virta, mitä olette tehnyt? Olette häväisty, olette hukassa, -olette ijankaikkisesti kadotettu! - -R. VIRTA. -Mikä asiana, hyvä rouva Paaso? - -R. PAASO. -Voi teitä, rouva Virta! Niin kunnon mies teillä on puolisona, ja -annatte hänelle syytä epäluuloon! - -R. VIRTA. -Mitä syytä epäluuloon! - -R. PAASO. -Mitäkö syytä epäluuloon? -- Hyi, hävetkää! Kuinka olen teistä -erehtynyt! - -R. VIRTA. -Mutta, hyväinen aika, mikä asiana? - -R. PAASO. -Miehenne on tulossa tänne, hyvä rouva, ja kaikki Windsorin -oikeudenpalvelijat hänen kanssaan, etsimään erästä herraa, joka, -niinkuin hän sanoo, nyt on teidän suostumuksellanne tässä talossa ja -ilkeällä tavalla hyväkseen käyttää hänen poissaoloaan. Te olette -hukassa. - -R. VIRTA (hiljaa). -Puhukaa kovemmin! (Ääneen.) Hyvä jumala, eihän toki! - -R. PAASO. -Suokoon taivas, ettei niin ole, ja ettei teillä ole semmoista miestä -täällä; mutta vallan vissi on, että miehenne on tänne tulossa, puoli -Windsoria jäljissään, semmoista miestä etsimään; tulin edeltäpäin siitä -teille ilmoittamaan. Jos tiedätte olevanne puhdas, niin olen siitä -iloissani; mutta jos teillä on täällä ystävä, niin laittakaa hänet -pois. Älkää siinä ällistelkö! Malttakaa mielenne, puolustakaa -mainettanne, tai sanokaa hyville päivillenne ikuiset jäähyväiset. - -R. VIRTA. -Mitä pitää minun tehdä? -- Täällä on todellakin eräs herra, hyvä -ystäväni, enkä sure niin paljon omaa häpeääni kuin hänen vaaraansa. -Antaisin mielelläni tuhat puntaa, jos saisin hänet pois talosta. - -R. PAASO. -Hyi, noita puheitanne! "Antaisin mielelläni" ja "antaisin mielelläni"! -Miehenne on täällä tuossa paikassa; miettikää miten saatte hänet täältä -pois; talossanne ette voi häntä piilottaa. -- Oi, kuinka olette minua -pettänyt! -- Kas, tuossahan on koppa; jos hän vain on säällistä kokoa, -niin voi hän kömpiä tuohon, ja sitte heitätte likaisia vaatteita -päälle, niinkuin kaikki olisi menossa pyykkiin; taikka, koska -nyt on valkaisuaika, niin antakaa kahden renkinne kantaa hänet -Datchet-niitylle. - -R. VIRTA. -Hän on liian paksu; ei mahdu hän tuohon. Mitä pitää tehdä? - - (Falstaff tulee esiin.) - -FALSTAFF. -Saanko koittaa? Saanko koittaa? Oi, saanko koittaa? Tuohon tahdon, -tuohon tahdon! Seuratkaa ystävänne neuvoa; tuohon tahdon! - -R. PAASO. -Mitä? sir John Falstaff! Entä kirjeenne, ritari? - -FALSTAFF (syrjään rouva Paasolle). -Rakastan sinua; auta minut pois täältä; anna että kömmin tuohon; en -enää koskaan -- - - (Kömpii koppaan; he peittävät hänet likaisilla liinavaatteilla.) - -R. PAASO. -Auta, poika, peittämään herraasi! -- Kutsukaa renkinne tänne, rouva -Virta! -- Te, uskoton ritari! - -R. VIRTA. -Hoi, Jussi! Roope! Jussi, hoi! - - (Roopetti menee.) - (Palvelijat palajavat.) - -Ottakaa nuo vaatteet tuosta, joutuun! Missä on kantotanko? Voi, teitä -nahjuksia! Viekää ne pyykkärille Datchet-niitylle; joutuun, no! - - (Virta, Paaso, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.) - -VIRTA. -Tehkää hyvin, astukaa sisään; jos syyttä epäilen, niin pilkatkaa minua, -naurakaa vasten partaa; muuta en ansaitse. -- Mitä tuo? Mihinkä sitä -viette? - -PALVELIJA. -Pyykkärille tietysti. - -R. VIRTA. -Mitä sinun siihen tulee, mihin he sen vievät? Joko pukki rupee -kaalimaan vartijaksi? - -VIRTA. -Pukki, pukki, pukki? Niin kyllä, pukki, pukki niin, sen takaan, ja -kiimainen lisäksi; saadaanpa nähdä. (Palvelijat menevät koppineen.) -Hyvät herrat, näin unta viime yönä; kerron teille sen unen. Kas tässä, -tässä, tässä ovat avaimeni: menkää ylishuoneisiin, hakekaa, urkkikaa, -nuuskikaa; vannon että löydämme ketun pesästä. -- Ensin suljen tämän -tien: -- kas niin, nyt ajamme sen loukostaan. - -PAASO. -Tyyntykää, hyvä herra Virta; tällä te vain itseänne vahingoitatte. - -VIRTA. -Aivan niin, herra Paaso. -- Tulkaa, hyvät herrat, kohta saatte nähdä -lystit; seuratkaa minua, hyvät herrat. - - (Menee.) - -EVANS. -Nämä ova todest kummalissi humörej ja mustsukkasuksi. - -CAJUS. -_Parbleu_, teme ei on _façon de France_; Franska ei -mustasukka. - -PAASO. -No, mennään, hyvät herrat, niin saamme nähdä, miten tämä urkinta -päättyy. - - (Paaso, Cajus ja Evans menevät.) - -R. PAASO. -Tämähän on kaksinkerroin oiva pila! - -R. VIRTA. -En tiedä mikä enemmän minua huvittaa, sekö, että mieheni, vai sekö, -että sir John on petetty? - -R. PAASO. -Kuinka hänessä mahtoikaan sydän pamppailla, kun miehenne kysyi, mitä -kopassa oli! - -R. VIRTA. -Varon melkein, että hän on pesun tarpeessa; ja näin tuo heittokylpy -tekee hänelle vain hyvää. - -R. PAASO. -Hirteen joutaisi koko irstas konna! Soisin että kaikki samansorttiset -joutuisivat samanlaiseen kiipeliin. - -R. VIRTA. -Varmaankin on miehelläni joku erityinen syy epäillä että Falstaff on -täällä; en ole koskaan nähnyt häntä niin riivatun mustasukkaisena kuin -nyt. - -R. PAASO. -Minäpä keksin juonen, millä siitä päästään selville; meidän täytyy -tehdä uudet kepposet Falstaffille, hänen irstaustautinsa tuskin tästä -lääkkeestä paranee. - -R. VIRTA. -Mitä, jos lähettäisimme tuon vanhan hupsun, tuon rouva Reippaan, hänen -tykönsä pyytämään anteeksi veteenheittoa, ja antaisimme hänelle uutta -toivoa, jotta saisimme häntä uudelleen rangaista? - -R. PAASO. -Tehdään se; kutsumme hänet tulemaan tänne huomenaamulla kello kahdeksan -saamaan vahingonkorvausta. - - (Virta, Paaso, Cajus ja Evans palajavat.) - -VIRTA. -En löydä häntä mistään; se konna ehkä vain kerskaili sillä, mitä ei -saanut. - -R. PAASO. -Kuulitteko tuota? - -R. VIRTA. -Kyllä, kyllä; hiljaa vain! -- Te kohtelette minua kauniisti, herra -Virta, eikö totta? - -VIRTA. -Niin kyllä teen. - -R. VIRTA. -Taivas tehköön teidät paremmaksi, kuin mitä ajatuksenne ovat. - -VIRTA. -Aamen! - -R. PAASO. -Te tällä itseänne sanomattomasti vahingoitatte, herra Virta. - -VIRTA. -No niin, itse sen kärsin. - -EVANS. -Jos siel on yhtäkä ristsieiu talos ja huoneis ja arkuis ja kaapeis, -niin taivas mnuul mnuun syntin antteks antakko viimeisen tuomiopäivän. - -CAJUS. -_Parbleu_, ei mine möös, ei sielle on ykte ristsielu. - -PAASO. -Hyi, hyi, herra Virta! Ettekö häpeä? Mikä henki, mikä saatana on -päähänne pannut tällaiset luulot? Minä en tuota mielenhouraustanne -omakseni tahtoisi, vaikka saisin Windsorin linnan kaikki aarteet. - -VIRTA. -Sehän on se minun vikani, herra Paaso; itseäni se vaivaa. - -EVANS. -Paha omatunt teit vaeva; teijä rouvan on niin kunnjaline vaim, etei -toist voi löytä viidest tuhanest ja viel viidest sadast. - -CAJUS. -_Parbleu_, mine näke ett se ole kunialinen vaimo. - -VIRTA. -No niin; lupasin teille päivälliset, -- Tulkaa pois puistoon -kävelemään. Pyydän, antakaa minulle anteeksi; toiste kerron teille syyn -tähän menettelyyni. -- Tule, eukko; -- tulkaa, rouva Paaso; antakaa -minulle anteeksi, sydämmestäni pyydän, antakaa minulle anteeksi. - -PAASO. -Menkäämme, hyvät herrat; mutta kyllä hän vielä nauruksi tulee, uskokaa -pois. Pyydän teitä kaikkia huomenaamuksi luokseni suurukselle; sitten -mennään yhdessä linnustamaan; minulla on sievä viidakkohaukka. -Lupaatteko? - -VIRTA. -Sama se. - -EVANS. -Missä on yks, siel ole mnää toine. - -CAJUS. -Miss ole yks tai kaks, seell on mine kolmas. - -VIRTA. -Pyydän, herra Paaso, tulkaa. - -EVANS. -Mut mnää pyydä, muistakka huomen sit krouvar-isänttä, sit rupist -roisto. - -CAJUS. -Se ole hyve; _parbleu_, koko minu sydemest. - -EVANS. -Se rupine roist! Sill on ne juones ja ilvees. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Huone Paason asunnossa. - (Fenton ja Anna Paaso tulevat.) - -FENTON. -Isäsi suosiot' en voita, Anni; -Siis älä hänen luokseen mua neuvo. - -ANNA. -Oi! Mitä siis? - -FENTON. - Sa ole oma itses. -Sukua hänest' olen liian suurta, -Ja hoikaks käyneen kukkaroni muka -Lihoittaa tahdon hänen aarteillaan; -Ja panee vielä muita esteit' eteen, -- -Nuo humut entiset ja hurjat seurat, -Ja sanoo, etten mitenkään sua saata -Muun vuoksi rakastaa kuin kullan tähden. - -ANNA. -Kenties hän onkin oikeassa. - -FENTON. - Ei, -Niin totta kuin mua taivas auttakoon! -Vaikk' olikin -- sen myönnän -- isäs rikkaus -Ens aihe miksi sua kosin, Anna, -Niin heti näin, ett' arvos suuremp' oli -Kuin täydet kukkarot ja kultataakat; -Ja tuota aarretta, sua itseäsi, -Vain halaan. - -ANNA. - Vielä sentään pyrkikää -Isäni suosiin päästä, rakas Fenton. -Jos aika suotuisa ja pyyntö nöyrä -Ei siihen auta, silloin -- tulkaa syrjään. - - (Jatkavat keskusteluaan syrjässä.) - (Höllönen, Laihanen ja rouva Reipas tulevat.) - -HÖLLÖNEN. -Katkaiskaa heidän keskustelunsa, rouva Reipas; lankoni puhukoon itse -puolestaan. - -LAIHANEN. -Täytyy koettaa, hitto olkoon, menköön sitte syteen tai saveen. - -HÖLLÖNEN. -Älä vain anna itseäsi säikäyttää. - -LAIHANEN. -Ei, hän ei minua säikäytä, siitä ei vaaraa, -- kunhan en vain pelkäisi. - -R. REIPAS. -Kuulkaas, neiti; herra Laihanen tahtoisi sanoa teille pari sanaa. - -ANNA. -Ma tulen. -- (Fentonille.) Tuon on isä valinnut. -Oo, kolmesataa puntaa vuoteensa -Somiksi tekee rumimmatkin virheet! - -R. REIPAS. -Ja kuinka voi se hyvä herra Fenton? Sallitteko minun sanoa pari sanaa? - -HÖLLÖNEN. -Hän tulee; iske kiinni, lanko. Ah, poika, sulla oli isä! - -LAIHANEN. -Mulla oli isä, neiti Anna; setäni tässä voi hänestä kertoa monta -hauskaa ilvettä. Kertokaapas, setä, neiti Annalle tuo ilve, kun isäni -kerran varasti kanakopista kaksi hanhea, kertokaapas. - -HÖLLÖNEN. -Neiti Anna, lankoni rakastaa teitä. - -LAIHANEN. -Niin kyllä, yhtä paljon kuin rakastan mitään naista Glostershiressä. - -HÖLLÖNEN. -Hän tulee teitä pitämään kuin aatelisnaista. - -LAIHANEN. -Niin, sen teen; siinä ei piisaa pipit eikä papit, jos ovat esquiren -arvoa alemmat. - -HÖLLÖNEN. -Hän antaa teille sataviisikymmentä puntaa elinkorkoa. - -ANNA. -Hyvä herra Höllönen, antakaa hänen puhua itse puolestaan. - -HÖLLÖNEN. -Kiitos, suuri kiitos teille siitä; kiitos siitä hyvästä lohdutuksesta. -Hän kutsuu sinua, lanko; jätän nyt teidät. - -ANNA. -No, herra Laihanen? - -LAIHANEN. -No, hyvä neiti Anna? - -ANNA. -Mikä on viimeinen tahtonne? - -LAIHANEN. -Viimeinen tahtoni! Tuhat tulimmaista, sepä somaa pilaa, totta -totisesti! En ole, Jumalan kiitos, vielä testamenttiani tehnyt; en ole -niin kitulias olento, Jumalalle ylistys. - -ANNA. -Tarkoitin kysyä, herra Laihanen, mitä te minusta viimeinkin tahdotte? - -LAIHANEN. -Totisesti, omasta puolestani, hyvin vähän teistä tahdon, tai en mitään. -Isäni ja setäni ovat tämän alkuunpanneet; jos se onnistuu, niin olkoon -menneeksi, jos ei, niin onni sille, kelle onni tulee. He voivat teille -sanoa, miten asian laita on, paremmin kuin minä. Kysykää isältänne, -tuossa hän tulee. - - (Herra Paaso ja rouva Paaso tulevat.) - -PAASO. -No, herra Laihanen? -- Hänt', Anni, lemmi. -- -Haa, mitä? Mitä tekee Fenton täällä? -Nuo käynnit ainaiset on mulle loukkaus; -Sanoinhan: pois jo luvattu on Anna. - -FENTON. -No, älkää kiivastuko, herra Paaso. - -R. PAASO. -Tytöstä, herra Fenton, luopukaa. - -PAASO. -Ei teille vaimoks sovi hän. - -FENTON. - Mua kuulkaa. - -PAASO. -Ei, hyvä Fenton. -- Herra Höllönen, -Ja vävy Laihanen, pois tulkaa sisään. -- -Mua kärkkyytenne loukkaa, herra Fenton. - - (Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.) - -R. REIPAS. -Puhukaa rouvan kanssa. - -FENTON. - Hyvä rouva, -Näin vilpittömästi kun tytärtänne -Ma rakastan, niin nuhteitten ja kiellon -Ja tapain uhallakin lemmen lippu -Mun nostaa täytyy ilmaan eikä väistää; -Te mulle suokaa suostumuksenne. - -ANNA. -Älä, äiti, tuolle narrille mua naita. - -R. PAASO. -En aiokaan, paremman tiedän miehen. - -R. REIPAS. -Niin, herra tohtorin, mun herrani. - -ANNA. -Haudatkaa ennen minut kaulaa myöten[17] -Ja keilasilla pääni murskatkaa. - -R. PAASO. -Huoletta vain! -- En tahdo, Fenton, olla -En vihamiehenne enk' ystävänne. -Tytöltä kysyn, mitä pitää teistä, -Ja mikä mieli hällä, se myös mulla. -Hyvästi siksi! Sisään hänen täytyy -Nyt mennä, muuten isä häneen suuttuu. - - (Rouva Paaso ja Anna menevät.) - -R. REIPAS. -Tää on minun työtäni, tää. -- Mitä, sanoin minä, heitättekö pois -lapsenne hupsulle, ja rohtoherralle! Herra Fenton, se on vasta jotakin. --- Tää on minun työtäni. - -FENTON. -Sua kiitän. Pyydän, tänään Annille -Tää sormus anna. Tuossa vaivastasi. - - (Menee.) - -R. REIPAS. -No, taivas sinua siunatkoon! Hellä sydän hänellä on; nainen voisi -juosta tuleen ja veteen noin hellän sydämmen tähden. Mutta soisin -sentään että herrani saisi neiti Annan, tai että herra Laihanen hänet -saisi, tai, totta jumalauta, että herra Fenton hänet saisi. Teen -kaikkien kolmen hyväksi minkä voin, sillä olen sen luvannut ja -sanassani tahdon pysyä; mutta eritotenkin herra Fentonin hyväksi. No -niin, onhan minulla toinenkin asia, sir John Falstaffille molemmilta -rouviltani; voi mua pöllöä, kun näin kuhnailen! - - (Menee.) - - -Viides kohtaus. - - Huone Sukkanauha-ravintolassa. - (Falstaff ja Bardolph tulevat.) - -FALSTAFF. -Bardolph, sinä! - -BARDOLPH. -Tässä olen, herra. - -FALSTAFF. -Tuo kortteli sektiä; pane paahdettua leipää sekaan. (Bardolph menee.) -Pitikö minun vielä sekin nähdä, että minua kannetaan pyykkikopassa kuin -ränttykasaa lahtarista ja viskataan Thamesiin? No, jos vielä toisen -kerran annan näin ilveillä kanssani, niin saavatpa ottaa aivot päästäni -ja paistaa voissa ja antaa ne koiralle uudenvuodenlahjaksi. Ne -verkaisen pojat suistivat minut jokeen yhtä armottomasti kuin jos -olisivat upottaneet sokeita nartun pentuja, viisitoista kappaletta -samaa poikuetta; ja ruumiistani voitte jo päättää, että minulta se -painuminen käy jotenkin sukkelasti; vaikka olisi pohjaan ollut yhtä -pitkältä kuin helvettiin, niin alaspäin vain piti. Olisin uponnut, jos -ei ranta olisi ollut laito ja särkkäinen; ja sitä kuolintapaa minä -kammoan; sillä se vesi se turvottaa ihmisen; ja mikä olisi minusta -tullut, jos minä olisin turvonnut! Muumiavuori siitä olisi tullut. - - (Bardolph tuo viiniä.) - -BARDOLPH. -Täällä on rouva Reipas, joka tahtoo teitä puhutella, herra. - -FALSTAFF. -Annahan kun ensin kaadan hiukan sektiä tuohon Thamesin veteen; mahani -on niin kylmä, kuin jos olisin niellyt lumipalloja rohtopapujen -asemasta jäähdyttääkseni munaskuitani. -- Kutsu hänet sisään. - -BARDOLPH. -Tulkaa sisään, nainen. - - (Rouva Reipas tulee.) - -R. REIPAS. -Teidän luvallanne, -- pyydän anteeksi! Jumal antakoon hyvää huomenta -teidän armollenne! - -FALSTAFF. -Ota pois nämä pikarilasit; laita mulle sektiä oikein kunnon kipollinen. - -BARDOLPH. -Munienko kanssa? - -FALSTAFF. -Puhdasta ja sekoittamatonta; minä en tahdo kanansiementä juomaani. -(Bardolph menee.) No, mitä nyt? - -R. REIPAS. -Ah, hyvä herra, tulen teidän armonne tykö rouva Virran asialla. - -FALSTAFF. -Rouva Virran? Minä olen saanut virrasta tarpeekseni; heittivät minut -virtaan; minulla on maha täynnä virtaa. - -R. REIPAS. -Hyväinen aika! Siihen ei se polo raukka mitään voinut; hän on siitä -oikein suuttunut palvelijoilleen; he käsittivät väärin viittauksen. - -FALSTAFF. -Niin minäkin tein, kun luotin typerän naisen lupauksiin. - -R. REIPAS. -Niin, hän nyt sitä itkee ja päivittelee, niin että sydäntänne vihloisi, -jos sen näkisitte. Hänen miehensä menee tänä aamuna linnustamaan; rouva -pyytää että vielä kerran tulisitte hänen luokseen kello kahdeksan ja -yhdeksän välillä. Minun pitäisi joutuun viedä hänelle vastaus; hän -kyllä antaa teille hyvitystä, sen minä takaan. - -FALSTAFF. -Hyvä; minä tulen; sano se hänelle; käske häntä miettimään millainen on -ihminen, muistakoon omaa heikkouttaan ja arvostelkoon sitte minun -ansioitani. - -R. REIPAS. -Kyllä sen hänelle sanon. - -FALSTAFF. -Tee se. Yhdeksän ja kymmenen välillä, niinkö? - -R. REIPAS. -Kahdeksan ja yhdeksän, teidän armonne. - -FALSTAFF. -Hyvä, mene nyt; kyllä tulen. - -R. REIPAS. -Herran rauhaan, armollinen herra! - - (Menee.) - -FALSTAFF. -Kumma, ettei herra Ojasta jo kuulu; hän lähetti sanan, että olisin -kotona. Pidän paljon hänen rahoistaan. Kah, tuossa hän jo tuleekin. - - (Virta tulee.) - -VIRTA. -Herran rauha, herra John! - -FALSTAFF. -No, herra Ojanen? Tulitte kai tiedustelemaan, mitä on tapahtunut minun -ja rouva Virran välillä? - -VIRTA. -No niin, sehän se on asiani, sir John. - -FALSTAFF. -Herra Ojanen, en tahdo teiltä mitään salata; olin hänen tykönään -sovitulla hetkellä. - -VIRTA. -Ja kuinka onnistui? - -FALSTAFF. -Sangen onnettomanlaisesti, herra Ojanen. - -VIRTA. -Kuinka niin? Oliko hän muuttanut mieltä? - -FALSTAFF. -Ei, herra Ojanen; mutta tuo mulkoileva sarvipää, hänen miehensä, herra -Ojanen, joka elää yhtämittaisessa mustasukkaisuuden humussa, tuli -kotiin juuri parhaan kuherruksen hetkenä, kun vastikään olimme -syleilleet, suudelleet, valat vannoneet ja, niin sanoakseni, -huvinäytelmän johdannon suorittaneet, ja hänen kintereillään koko liuta -kumppaneita, joita hän hullupäissään oli sinne haalinut ja houkutellut --- ajatelkaas muka nuuskimaan hänen talostaan hänen vaimonsa -rakastajaa. - -VIRTA. -Mitä? Teidänkö siellä ollessanne? - -FALSTAFF. -Minun siellä ollessani. - -VIRTA. -Ja hakiko hän teitä eikä löytänyt? - -FALSTAFF. -Saatte kuulla. Hyvän onnen sallimuksesta tuli samassa sisään rouva -Paaso ja toi tiedon Virran tulosta, ja hänen neuvostaan ja rouva Virran -neuvottomuudesta he pistivät minut pyykkikoppaan. - -VIRTA. -Pyykkikoppaan! - -FALSTAFF. -Niin, jumalauta, pyykkikoppaan; sulloivat minut siihen likaisten -paitojen ja alushameiden, sääryksien, tahraisten sukkien ja rasvaisten -ruokaliinojen sekaan, niin että siellä, herra Ojanen, oli inhottavin -sekoitus sikamaisimpia hajuja, mitä koskaan on kenenkään nenään -lemunnut. - -VIRTA. -Ja kuinka kauan siinä olitte? - -FALSTAFF. -Oi, tietäkää ja kuulkaa, herra Ojanen, mitä kaikkea minun on täytynyt -kärsiä vietelläkseni tätä naista pahaan teidän hyväksenne. Kun näin -olivat minut koppaan työntäneet, niin pari Virran renki-lurjusta -kutsuttiin sisään emännän käskystä kantamaan minut likaisten vaatteiden -nimellä Datchet-niitylle; he ottivat minut olalleen, kohtasivat ovessa -herransa, tuon mustasukkaisen pakanan, joka kysäisi heiltä pari kertaa, -mitä heillä oli kopassa. Sävähdin pelosta, että tuo riivattu -houkkio rupeaisi sitä penkomaan, mutta kohtalo, joka on hänet -aisankannattajaksi määrännyt, pidätti hänen kättään. No niin, hän meni -sisään nuuskimaan, ja minä menin ulos likaisten vaatteiden nimellä. -Mutta pankaa tähdelle, herra Ojanen, mitä nyt seuraa: minä kärsin -kolmen erilaisen kuoleman tuskia: ensiksikin sietämätöntä pelkoa, että -tuo haiseva, mustasukkainen pukki minut keksisi; toiseksi sain maata -puristettuna kuin hyvä säilä silakkanelikon kehyksessä, kärki kahvassa, -pää kantapäässä kiinni; ja päälle päätteeksi olin tulpattuna, niinkuin -väkevä tislausviina, yhteen haisevien liinavaatteiden kanssa, jotka -happanivat omissa rasvoissaan; aatelkaas -- mies minun luontoiseni -- -aatelkaas -- minä, joka en siedä kuumuutta enemmän kuin voi; minä, joka -lakkaamatta hikoilen ja höyryän; olipa ihme, että pääsin tukehtumasta. -Ja sitte, kun tämä hikilöyly oli kuumimmillaan, kun olin enemmän kuin -puoliksi rasvassa paistunut, niinkuin hollantilainen herkku, tulla -sitte viskatuksi Thamesiin ja tulisen kuumana virrassa jäähdytetyksi -niinkuin hevosenkenkä; aatelkaas -- kihisevän kuumana -- aatelkaas, -herra Ojanen! - -VIRTA. -Toden perästä, mieltäni pahoittaa, että minun tähteni olette kaiken -tämän kärsinyt. Asiani on siis toivoton. Teillä ei liene halua uuteen -yritykseen? - -FALSTAFF. -Herra Ojanen, ennen minut heittäkööt Etnaan, niinkuin heittivät -Thamesiin, ennenkuin asian tähän jätän. Hänen miehensä on mennyt tänä -aamuna linnustamaan; olen saanut uuden pyynnön tulla hänen luokseen, -kello kahdeksan ja yhdeksän välillä, herra Ojanen. - -VIRTA. -Kello on jo yli kahdeksan. - -FALSTAFF. -Joko on? Minun täytyy siis hankkia matkaan. Tulkaa luokseni milloin -sopii, niin saatte kuulla, kuinka on käynyt; ja kaiken loppu ja -kaunistus on se, että te hänet valloitatte. Te saatte hänet, herra -Ojanen; herra Ojanen, te teette Virrasta aisankannattajan. - - (Menee.) - -VIRTA. -Hm! Haa! Hourailenko? Uneksinko! Nukunko? Herra Virta, herää; herää, -herra Virta! Olet saanut läven parhaaseen takkiisi, herra Virta. -Se siitä naimisesta tulee! Se siitä tulee, kun on liinavaatteita ja -pyykkikoppia talossa! -- No niin, minä torvetan itse julki, mikä olen; -nyt minä saan sen irstailijan kiinni; hän on talossani; hän ei voi -päästä minua pakoon; se on mahdotonta; hän ei voi piiloutua -säästölippaaseen eikä pippurirasiaan; vaan jos ei hänen suojelijansa, -paholainen, häntä auta, niin kyllä minä etsin kaikki mahdottomatkin -paikat. En tosin voi olla olematta mikä olen; mutta se, että olen mitä -en tahtoisi olla, se ei minua masenna. Jos minulla on sarvet, jotka -voivat ihmisen tehdä hulluksi, niin toteutukoon minussa sananlasku: -tahdon olla sarvihullu. - - (Menee.) - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Katu. - (Rouva Paaso, rouva Reipas ja Ville tulevat.) - -R. PAASO. -Mitä luulet, joko hän lienee Virran talossa? - -R. REIPAS. -Varmaankin hän siellä jo on, taikka tulee tuossa paikassa; mutta vissi -on, että hän on oikein sydämmellisesti vimmoissaan siitä, että hänet -paiskattiin veteen. Rouva Virta pyytää sanomaan, että tulisitte heti. - -R. PAASO. -Tulen tuossa paikassa; saatan vain ensin tämän pikkumiehen tässä -kouluun. Kas, tuossahan tuleekin hänen opettajansa; tänään on lupa, -näen mä. - - (Sir Hugh Evans tulee.) - -Hyvää päivää, sir Hugh! Tänään on kai koulusta lupaa? - -EVANS. -On oikke; herr Laihane on antan pojil luppa leikkell. - -R. REIPAS. -Jes siunatkoon sitä hyvää ihmistä! - -R. PAASO. -Sir Hugh, mieheni sanoo, että poika ei saa kirjasta irti tämän -taivaallista; olkaa hyvä, kyselkää häneltä hiukan kielioppia. - -EVANS. -Tul likemmäks, Ville poik; pää pystön; tul tänn! - -R. PAASO. -Tule, tule, poikaseni; pää pystyyn; vastaa nyt maisterille, älä pelkää. - -EVANS. -Ville poik, kui mont lukku o nimisanoil? - -VILLE. -Kaksi. - -R. REIPAS. -Luulisihan, että jo yksikin lukku riittäisi. - -EVANS. -Vait höpisemäst! -- Mit on sika, Ville poik? - -VILLE. -_Sus_. - -R. REIPAS. -Vai susi! Joko nyt siasta tulee susi? - -EVANS. -Te olett taitamattomast yksinkertane vaimihmine. Mnää pyydä, olkka -vait. -- Mit on _lapis_, Ville? - -VILLE. -Kivi. - -EVANS. -Ja mit on kivi, Ville? - -VILLE. -Piikivi. - -EVANS. -Ei, se on _lapis_, pänttä se snuun päähäs, Ville. - -VILLE. -_Lapis_. - -EVANS. -Nii oikke, Ville. Mist saadaan artiklit, Ville? - -VILLE. -Artikkelit saadaan pronomineista ja taivutetaan seuraavaisesti: -_Singulariter, nominativo, hic, haec, hoc_. - -EVANS. -_Nominativo, hig, heg, hog_; -- aattele perän; _kenetivo, -hujus_. - -R. REIPAS. -Onpa siinä hujua. - -EVANS. -No, kui on se _accusativo casu_! - -VILLE. -_Accusativo, hinc_. - -EVANS. -No, no, aattele perän, laps: _accusativo, hing, hang, hog_. - -R. REIPAS. -Sehän hinkaa ja hankaa kuin Kinttulan koni. - -EVANS. -Vait höpisemäst, vaim. -- Kui on se _focativo casu_? - -VILLE. -O, -- _vocativo_, O. - -EVANS. -Aattele perän, Ville; _focativo_ on _caret_. - -R. REIPAS. -Merellähän ne kareet on. - -EVANS. -Olkka vait, vaim. - -R. PAASO. -Vaiti, vaiti! - -EVANS. -Kui on _accusativo casu pluralis_, Ville? - -VILLE. -_Accusativo casu_? - -EVANS. -Nii. - -VILLE. -_Accusativo, hos, has, hos_. - -R. REIPAS. -Hossot ja hassot ja luraalit, hyi! - -EVANS. -Häppe, vaim! - -R. REIPAS. -Hävetkää itse, kun tuommoisia lapselle opetatte! -- Opettaa hänelle -hinkat ja hankat, ja hujut ja hajut, niinkuin ei ne itsestään semmoisia -oppisi; ja sitten vielä hossot ja hassot ja luraalit, -- hyi! - -EVANS. -Oleks snää hassu, vaim? Snuul ei o huju haju siit mit on _casus, -numerus ja kenus_. Snää ole nii tyhm ristlaps, etei paremast appu. - -R. PAASO. -Olehan nyt vaiti. - -EVANS. -No, Ville poik, ann ny kuull vähä pronominitten teklinatsioonei. - -VILLE. -En muista. - -EVANS. -Se on _ki, kee, kod_; jos snää unhota _kit, keet ja kotit_, -nii snää saat patukast. Men matkas leikitelemä, men. - -R. PAASO. -Hän on oppinut enemmän kuin luulinkaan. - -EVANS. -Hänel on hyv knupp, sill pojal. Hyväst, frouv Paaso! - -R. PAASO. -Hyvästi, hyvä pastori! (Sir Hugh menee.) Mene nyt kotiin, poikaseni. -- -Tulkaa pois, viivyttelemme liiaksi. - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Huone Virran talossa. - (Falstaff ja rouva Virta tulevat.) - -FALSTAFF. -Rouva Virta, teidän tuskanne on loppuun syönyt minun kärsimykseni; näen -että olette lemmessä uskollinen, ja lupaan teille nipasta napaan -hyvitystä; enkä ainoastaan tavallisella lemmentyöllä, rouva Virta, vaan -kaikilla siihen kuuluvilla koristuksilla, tempuilla ja juhlamenoilla. -Mutta oletteko nyt vain turvassa miehenne puolesta? - -R. VIRTA. -Hän on linnustamassa, rakas sir John. - -R. PAASO (ulkoa). -Hoi, Virtaska! Hoi, serkku, hoi! - -R. VIRTA. -Menkää tuonne kamariin, sir John. - - (Falstaff menee.) - (Rouva Paaso tulee.) - -R. PAASO. -No, mitä kuuluu, sydänkäpyseni? Onko ketään muuta talossa kuin te? - -R. VIRTA. -Ei muuta kuin oma talonväki. - -R. PAASO. -Tottako? - -R. VIRTA. -Toden totta. -- (Syrjään.) Puhukaa kovemmin. - -R. PAASO. -Ah, on todellakin hauskaa, ettei täällä ole ketään luonanne. - -R. VIRTA. -Kuinka niin? - -R. PAASO. -Ah, hyvä ystävä, miehellänne on nyt taas tuo vanha raivopuuskansa; hän -tuolla pauhaa ja panettelee miestäni, haukkuu kaikki aviomiehet, kiroo -kaikki Eevan tyttäret, olkoot mitä karvaa hyvänsä, ja lyö nyrkillään -otsaansa, huutaen: "näytä sarvesi, näytä sarvesi!" niin että kaikki -hulluus, mitä tähän saakka olen nähnyt, on sulaa lempeyttä, suopeutta -ja kärsivällisyyttä, verrattuna hänen nykyiseen raivoisuuteensa. Onpa -hauskaa, että se lihava ritari ei ole täällä. - -R. VIRTA. -Mitä? Hänestäkö hän puhuu? - -R. PAASO. -Ei muusta kuin hänestä; ja vannoo että, kun hän viimein häntä täältä -etsi, hänet kannettiin ulos pyykkikopassa; vakuuttaa miehelleni, että -hän nyt on täällä, ja on raastanut pois metsästä mieheni ja koko -jahtiseuran, antaakseen uuden näytteen luulevaisuudestaan. Mutta onpa -hauskaa, ettei ritari ole täällä; nyt saa hän huomata oman -narrimaisuutensa. - -R. VIRTA. -Kuinka lähellä hän on, rouva Paaso? - -R. PAASO. -Aivan likellä, tuolla kadun päässä; hän on täällä tuossa paikassa. - -R. VIRTA. -Minä olen hukassa! Ritari on täällä. - -R. PAASO. -Vai on. -- Nyt te joudutte koko maailman häpeään, ja hän on jo melkein -kuoleman oma. Olette tekin aviovaimo! -- Pois se mies, pois se mies! -Parempi häpeä kuin murha. - -R. VIRTA. -Mitä tietä saan hänet pois? Miten pääsen hänestä? Panenko taas hänet -pyykkikoppaan? - - (Falstaff tulee sisään.) - -FALSTAFF. -En, minä en enää koppaan mene. Enkö voi livahtaa täältä pois, ennenkuin -hän tulee? - -R. PAASO. -Ah, kolme herra Virran toveria vahtii ovea pistoolit kädessä, ettei -kukaan pääse ulos; muuten voisitte pujahtaa pois ennenkuin hän saapuu. -Mutta mitä teillä on täällä tekemistä? - -FALSTAFF. -Mitä nyt tulla ja tehdä? -- Mitä, jos kapuaisin savutorveen? - -R. VIRTA. -Siihen ne aina tapaavat laukaista lintupyssyjään. - -R. PAASO. -Menkää leivinuuniin. - -FALSTAFF. -Missä se on? - -R. VIRTA. -Kyllä hän sieltäkin etsii, se on varma. Kaikki kaapit, kohvertit, -kirstut, laatikot, kaivot, kellarit hän on muistiin kirjoittanut ja ne -läpikotaisin urkkii luettelon mukaan. Koko talossa ei ole teillä -piilopaikkaa. - -FALSTAFF. -Menen siis matkaani. - -R. PAASO. -Jos menette omassa haahmossanne, niin olette kuoleman oma, sir John. -Teidän täytyy ainakin valepuku saada. - -R. VIRTA. -Mutta millainen valepuku? - -R. PAASO. -Herrainen aika, jospa sen tietäisin! Ei ole meillä naisten vaatteita -kylliksi väljiä hänelle; muutoin hän voisi ottaa hatun, hunnun ja -pääliinan ja siten päästä pakoon. - -FALSTAFF. -Te kultamuruset, keksikää jotakin; parempi keinottominkin keino kuin -sula onnettomuus. - -R. VIRTA. -Piikatyttöni tädin, tuon lihavan Brentfordin eukon, päällysnuttu on -tuolla ylisillä. - -R. PAASO. -Totta totisesti, sehän hänelle sopii; eukko on yhtä paksu kuin hänkin; -hänen lupsahattunsa ja harsonsa on myöskin siellä. -- Juoskaa ylisille, -sir John. - -R. VIRTA. -Menkää, menkää, rakas sir John; rouva Paaso ja minä sill'aikaa haemme -jotakin liinavaatetta päähänne. - -R. PAASO. -Joutuun, joutuun! Me tulemme heti teitä laittamaan; pukekaa sill'aikaa -päällysnuttu yllenne. - - (Falstaff menee.) - -R. VIRTA. -Toivoisin että mieheni hänet kohtaisi tuossa puvussa; hän ei voi kärsiä -sitä vanhaa Brentfordin eukkoa; hän vannoo että hän on noita: on -karkoittanut hänet talostamme, ja uhannut löylyttää häntä. - -R. PAASO. -Taivas hänet ohjatkoon miehesi sauvan tielle, ja itse paholainen sitten -sauvaa ohjatkoon! - -R. VIRTA. -Mutta onko todellakin mieheni tulossa? - -R. PAASO. -On, ihan todella; ja hän tietää tuon koppajutunkin, mistä lieneekin sen -tietoonsa saanut. - -R. VIRTA. -Siitä otamme selvän: minä laitan niin, että renkini taas kantavat ulos -saman kopan ja tapaavat mieheni ovessa niinkuin viimeinkin. - -R. PAASO. -Niin, mutta hän on täällä tuossa tuokiossa; mennään nyt pukemaan häntä -Brentfordin noidaksi. - -R. VIRTA. -Ensin sanon palvelijoilleni, miten heidän tulee menetellä kopan kanssa. -Menkää te sill'aikaa ylisille, minä tulen heti ja tuon hänelle -pääliinan. - - (Menee.) - -R. PAASO. -Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä. -Näin tehdessämme osotamme vainen, -Ett' arvokas on iloinenkin nainen. -Sijansa leikki, kun on kädet kuivat; -Mut muista: tyyness' isot kalat uivat. - - (Menee.) - (Rouva Virta tulee kahden palvelijan kanssa.) - -R. VIRTA. -Tuossa, miehet, ottakaa taas tuo koppa olallenne; herra tulee kohta -kotiin; jos hän käskee teitä laskemaan sen maahan, niin totelkaa. -Nopeat liikkeet! - - (Menee.) - -1. PALVELIJA. -No, käydään kiinni. - -2. PALVELIJA. -Taivas varjelkoon, ettei se taas ole täynnä ritaria! - -1. PALVELIJA. -Sitä en luule: ennemmin kantaisin saman verran lyijyä. - - (Virta, Paaso, Höllönen, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.) - -VIRTA. -Mutta jos se havaitaan todeksi, herra Paaso, niin millä hyvitätte sen, -että olen narrinanne ollut? -- Maahan koppa, te konnat! -- Kutsukoon -joku tänne vaimoni. -- Kultalintu kopassa! -- Oo, te konnat ja -parittajat! Tässä on puolue, joukkokunta, salaseura, kapinaliitto minua -vastassa. Nyt joutuu itse perkele häpeään. -- Tänne, vaimo, kuuletkos! --- Esiin, esiin sieltä! -- Katsotaanpas mitä aimo vaatteita sinä -lähetät pesuun! - -PAASO. -Tämä on jo liikaa! Herra Virta, te ette enää saa käydä irti; teidän on -kädet sidottavat. - -EVANS. -Nii, hän o pääst pyöräl; hän o hull niinku hull koer. - -HÖLLÖNEN. -Totta totisesti, herra Virta, tämä ei ole oikein, ei totta totisesti. - - (Roteva Virta tulee.) - -VIRTA. -Samaa minäkin sanon. -- Tulehan tänne, rouva Virta, rouva Virta, -kunniallinen nainen, siveä vaimo, hyväntapainen olento, jolla on -mustasukkainen narri miehenä! -- Syyttä suotta minä epäilen, eikö niin, -rouvaseni? - -R. VIRTA. -Taivas olkoon todistajani, että niin teet, jos minua epäilet -uskottomuudesta. - -VIRTA. -Aivan niin, sinä rautaotsa! Jatka, jatka vain? -- Maalle sieltä, senkin -roisto! - - (Heittää vaatteet maalle kopasta.) - -PAASO. -Tämä on jo liikaa. - -R. VIRTA. -Etkö häpeä? Anna vaatteiden olla. - -VIRTA. -Kyllä sinut kohta löydän. - -EVANS. -Täs ei ol järkki. Meinatteks te nosta yles teijä vaimo hamei? Kas nii, -poies siit! - -VIRTA. -Tyhjäksi koppa, sanon minä! - -R. VIRTA. -Mutta, hyvä mies, -- - -VIRTA. -Herra Paaso, niin totta kuin olen mies, niin eilen kannettiin joku ulos -tässä kopassa; miksi ei hän nyt taas voisi siinä olla? Talossani hän -on, se on vissi, tietoni ovat varmat, epäluuloni on oikeutettu. Maalle -kaikki vaatteet! - -R. VIRTA. -Jos sieltä miehen löydät, niin saat tappaa sen kuin kirpun. - -PAASO. -Tässä ei ole niin ketään. - -HÖLLÖNEN. -Kunniasanani kautta, tämä ei ole oikein, herra Virta; häpäisette vain -itsenne. - -EVANS. -Herr Virta, teijä pittä rukkoill eik seurat teijä omi lihallissi -mieljohteitan; tämä on mustsukkasutt. - -VIRTA. -Hyvä; tässä ei ole se, jota etsin. - -R. VIRTA. -Eikä missään muuallakaan kuin omissa aivoissasi. - -VIRTA. -Auttakaa minua vain tämä kerta etsimään läpi taloni; jos en löydä mitä -haen, niin älkää mitenkään typeryyttäni kaunistelko; tehkää minut -ainaiseksi pöytänarriksenne; tulkoon sananparreksi: niin mustasukkainen -kuin Virta, joka ludosta pähkinästä etsi vaimonsa rakastajaa. Tehkää -vain tämä kerta mielikseni, vain tämä kerta auttakaa minua etsimään. - -R. VIRTA. -Hoi sieltä! Rouva Paaso, tulkaa alas sieltä, ja se vanha eukko kanssa; -mieheni tulee sinne yliskamariin. - -VIRTA. -Vanha eukko? Mikä vanha eukko? - -R. VIRTA. -No, se piikatyttömme täti Brentfordista. - -VIRTA. -Se velho, se portto, se rietas luuska! Enkö ole kieltänyt häntä talooni -tulemasta? Hän kulkee täällä asioilla, eikö niin? Me olemme typeriä, me -miehet, emme hoksaa, mitä tuon taikuriammatin takana piilee. Hän tenhoo -loitsuillaan, taioillaan ja ennustuksillaan, ja sellaiset lorut käyvät -yli meidän ymmärryksemme, emme tajua niistä tämän taivaallista. -- Alas -sieltä, sinä velho, sinä mustalaisakka, alas, sanon minä! - -R. VIRTA. -Oi, hyvä rakas ukkoseni! -- Hyvät herrat, älkää antako hänen lyödä sitä -vanhaa vaimoa! - - (Falstaff tulee naiseksi puettuna, rouva Paason taluttamana.) - -R. PAASO. -Tulkaa, Anna muori! Antakaa minulle kätenne. - -VIRTA. -Kyllä minä hänelle annan! -- Ulos ovesta, velho! (Lyö häntä.) Senkin -homsu, ruosa, marakatti, tulen lautta! Ulos; ulos! Kyllä minä sinut -noidun, kyllä minä sinut taion! - - (Falstaff menee.) - -R. PAASO. -Ettekö häpeä? Pelkään että olette piessyt hengiltä sen vaimo-paran. - -R. VIRTA. -Kyllä hän sen vielä tekeekin. -- Sinä saat siitä paljon kunniaa. - -VIRTA. -Hirteen koko noita! - -EVANS. -Totisest mnää luule ett se akk o oikke velho; mnää en tykkä siit ku -akall o suur part; mnää näi suure parra häne liinas alt. - -VIRTA. -Tuletteko kanssani, herrat? Rukoilen teitä tulemaan; pitäähän teidän -nähdä miten se mustasukkaisuuteni päättyy. Jos nyt tyhjää haukun, niin -älkää koskaan enää ajooni luottako. - -PAASO. -No, taipukaamme vielä kerta hänen oikkuihinsa. Tulkaa, hyvät herrat! - - (Virta, Paaso, Höllönen ja Evans menevät.) - -R. PAASO. -Toden totta, hän pieksi häntä oikein säälittävästi. - -R. VIRTA. -Ei maarin niinkään; minusta hän pieksi häntä oikein säälimättömästi. - -R. PAASO. -Se sauva olisi siunattava ja ripustettava alttarin päälle: se on tehnyt -ansiollisen työn. - -R. VIRTA. -Mitä luulette? Voisimmekohan naiseutemme turvissa ja hyvän omantunnon -oikeudella ajaa kostoamme vielä pitemmälle. - -R. PAASO. -Irstauden henki on nyt varmaankin hänestä karkoitettu; ja jos hän ei -ole peräti ja auttamattomasti paholaisen oma, niin ei hän, luulen ma, -enää koskaan viettele meitä kadotuksen tielle. - -R. VIRTA. -Kerrommeko miehillemme, kuinka olemme häntä kohdelleet? - -R. PAASO. -Tietysti, kaikella muotoa; jos ei muun vuoksi, niin ainakin -raapiaksemme siten pois nuo luulokuvat miehesi aivoista. Jos heidän -hellä sydämmensä sallii, että tuota siveetöntä, lihavaa ritari-parkaa -vielä on rääkättävä, niin tarjoutukaamme heille apureiksi. - -R. VIRTA. -Lyön vetoa, että he tahtovat saattaa hänet julkisesti häpeämään, ja -minusta ei tästä pilasta tulekaan kunnon loppua, jos hän ei joudu -julkihäpeään. - -R. PAASO. -Siis käykäämme takomaan, niin kauan kuin rauta on kuumaa. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone Sukkanauha-ravintolassa. - (Ravintolan isäntä ja Bardolph tulevat.) - -BARDOLPH. -Herra, saksalaiset pyytävät saada kolme hevosta; herttua tulee itse -huomenna hoviin, ja he aikovat ratsastaa häntä vastaan. - -ISÄNTÄ. -Mikä herttua se on, joka niin salaa kulkee? En ole hänestä hovissa -mitään kuullut. Tahdon itse puhutella noita herroja; haastavatko he -meidän kieltä? - -BARDOLPH. -Haastavat, herra; käsken heidät puheillenne. - -ISÄNTÄ. -Kyllä annan heille hevoseni, mutta maksaakin niistä saavat; kyllä heitä -nyljen; ovat viikon päivät pitäneet huoneeni hallussaan; minun on -täytynyt käskeä pois kaikki muut vieraani; mennä saavat, mutta kyllä -heitä nyljen. Tule. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - (Paaso, Virta, rouva Paaso, rouva Virta - ja pastori Hugh Evans tulevat.) - -EVANS. -Se on kaikkein parhaimppi ja siivistyneimppi vaimihmissi ku mnää koskan -ole nähn. - -PAASO. -Ja lähettikö hän teille kummallekin nuo kirjeet samaan aikaan? - -R. PAASO. -Saman neljännestunnin kuluessa. - -VIRTA. -Suo anteeks, vaimo. Tee vain mitä tahdot; -Ma ennen kylmäks uskon auringon -Kuin irstaaks sinut. Kunnias nyt pysyy -Täss' äskeisessä harhauskoisessa -Kuin usko vahvana. - -PAASO. - No niin, jo riittää. -Nyt nöyryytes on yhtä suunnaton -Kuin äsken solvaukses. Mut käydään juoneen: -Naisemme, meille huviksi ja muille, -Tuon vanhan ihramahan kanssa kerran -Viel' yhteen tulkoot; siinä hänet kiinni -Me sieppaamme ja julki rankaisemme. - -VIRTA. -Se keino paras on, jost' oli puhe. - -PAASO. -Hänetkö pyytää keskiyöksi puistoon? Ei, sinne hän ei tule milloinkaan. - -EVANS. -Te sanositt ett hän paiskatti jokke ja sai vanhan akkan pahapäiväisest -selkkäs; mnää luule ett hän ny o nii pelosas, etei hän tulisis sinn; -mnää luule ett häne lihas nyt on kuritett ja ett hänest on kaikk halu -menn. - -PAASO. -Niin luulen minäkin. - -R. VIRTA. -On teidän työnä häntä kurittaa, -Ja meidän työnä laittaa hänet sinne. - -PAASO. -Käy taru, että metsästäjä Herne, -Windsorin puiston muinoisvartija, -Kesk'öisin kiertää, suuret sarvet päässä, -Erästä tammipuuta talvet pitkät; -Puun kuivaa, karjan noituu, lehmäin maidon -Vereksi muuttaa hän ja kamalasti -Kalistaa kahleita. Tään aavejutun -Te tunnette, ja tiedätte, ett' ovat -Vanhukset heikot taikauskoiset -Totena pitäneet tuon Herne-tarun -Ja perinnöks sen meille jättäneet. - -PAASO. -Niin, moni vielä kammoo keskell' yötä -Lähetä tuota Hernen tammea. -Mut mitä sitten? - -R. VIRTA. - Tää on juoni: Falstaff -Tuon tammen luona yhtyvä on meihin -Herneksi puettuna, sarvet päässä. - -PAASO. -No hyvä; oletetaan että tulee -- -Ja tuossa puvussa kun sinne saapuu, -Niin mitä sitten? Mitä sitten teette? - -R. PAASO. -Jo siitäkin on sovittu; näin ikään: -Puemme Annini ja poikaseni -Ja kolme neljä samankokoista -Tontuiksi, keijuiksi ja kääpiöiksi, -Ylt' yltään valkeaan ja vihreään, -Palavat vahatuohuskruunut päähän -Ja käsiin kalkkareet. Yht'äkkiä, -Kun Falstaff, hän ja minä koolla ollaan, -Niin kuopast' esiin syöksevät he, laulain -Sekavaa laulua. Kun heidät näemme, -Niin säikähtäin me kaksi pakenemme; -He piirittävät rivon ritarin -Ja keijuin tapaan häntä nipistävät, -Kysyen, kuinka keijukaisten kisaan -Pyhälle kentälle hän tohtii tulla -Noin saastaisena. - -R. VIRTA. - Kunnes toden sanoo, -Niin keijut häntä oikein nipistävät -Ja kärventävät. - -R. PAASO. - Kun on totuus kuultu, -Tulemme esiin, irroitamme sarvet -Ja kotiin narrin nauramme. - -VIRTA. - Mut lapset -Opettaa täytyy, muuten pettää juoni. - -EVANS. -Kyll mnää lapsil opeta, mill viisill heijä pitä tehd, ja mnää ruppe -iteki narriks ja kärytä sit ritari aik laill. - -VIRTA. -Mainiota! Nyt naamarien ostoon! - -R. PAASO. -Annista tehdään keijun kuningatar, -Hän hienoon valkopukuun puetaan. - -PAASO. -Min' ostan silkin. -- (Syrjään.) Siinä Annin ryöstää -Saa Laihanen ja viedä vihille -Etoniin. -- Sana Falstaffille joutuun! - -VIRTA. -Ma Ojasena taas käyn hänen luonaan; -Hän mult' ei mitään salaa; tulee varmaan. - -R. PAASO. -Ei tarvis. Ostakaa vain kaikki tarpeet -Ja koristukset meidän keijuillemme. - -EVANS. -Mennäst ny sitt, tämä on vähä ihmelist lysti ja oikke kunnjalist -koeranpeli. - - (Paaso, Virta ja Evans menevät.) - -R. PAASO. -Nyt, rouva Virta, pankaa eukko Reipas -Sir Johnilt' utelemaan hänen mieltään. - (Rouva Virta menee.) -Käyn itse tohtorissa; häntä toivon, -En ketään muuta, Annan puolisoksi. -Tuo Laihanen on rikas, mutta hölmö, -Ja häneen mieheni on mieltynyt. -Mut, paitse rahaa, tohtorilla hoviss' -On suosijoita; hän se tytön saakin, -Tarjolla vaikk' ois tuhat parempaakin. - - (Menee.) - - -Viides kohtaus. - - Huone Sukkanauha-ravintolassa. - (Isäntä ja Simppeli tulevat.) - -ISÄNTÄ. -Mitä tahdot, moukka? Mitä, pölkkypää? Puhu, puhku ja soita: lyhyeen, -joutuun, nopeaan, sukkelaan! - -SIMPPELI. -Hyvä, hyvä herra, minulla olisi asiaa sir John Falstaffille herra -Laihaselta. - -ISÄNTÄ. -Tuossa on hänen huoneensa, hänen talonsa, hänen linnansa, hänen -uudinvuoteensa ja telttasänkynsä;[18] siellä on kauttaaltaan maalauksia -tuhlaajapojan historiasta, vereksiä ja uusia. Mene, kolkuta ja huuda; -hän vastaa sinulle kuin kannibaalilainen; kolkuta, sanon minä. - -SIMPPELI. -Sinne meni eräs vanha eukko, lihava eukko hänen huoneeseensa; rohkenen -olla niin hävytön ja odottaa, kunnes hän tulee sieltä; oikeastaan -minulla olisikin hänelle asiaa. - -ISÄNTÄ. -Mitä? Lihava eukko? Voi vielä ryöstää ritarin! Annas kun minä huudan. --- Ritari pukari! Sir John pukari! Vastaa sotaisista keuhkoistasi: -oletko siellä? Isäntäsi, ephesiläisesi,[19] sinua kutsuu. - -FALSTAFF (ylhäältä). -Mitä asiaa, hyvä isäntä? - -ISÄNTÄ. -Täällä on eräs böhmiläinen tattari, joka odottaa lihavan eukkosi alas -tulemista. Päästä hänet, pukari, päästä hänet; minun huoneeni ovat -siveyden asuinsijoja. Hyi! Salaisuuksiako? Hyi! - - (Falstaff tulee.) - -FALSTAFF. -Niin, hyvä isäntä, olihan siellä vanha lihava eukko vastikään luonani, -mutta hän on jo tiessään. - -SIMPPELI. -Luvalla kysyen, armollinen herra, eikö se ollut se Brentfordin viisas -eukko? - -FALSTAFF. -Oli kuin olikin, sinä raakunkuori. Mitä sinä hänestä tahdot? - -SIMPPELI. -Isäntäni, hyvä herra, herra Laihanen, lähetti minut hänen peräänsä, kun -näki hänen kulkevan kadun poikitse, kysymään, hyvä herra, onko eräällä -Nym nimisellä miehellä, joka häneltä vitjat peijasi, ne vitjat, vai -eikö. - -FALSTAFF. -Puhuin juuri hänen kanssaan siitä. - -SIMPPELI. -Ja, luvalla kysyen, mitä sanoi hän? - -FALSTAFF. -Niin, hän sanoi, että ihan sama mies, joka herra Laihaselta peijasi -hänen vitjansa, petkutti ne häneltä. - -SIMPPELI. -Voi, jos olisin saanut sitä eukkoa itseä puhutella! Olisi minulla ollut -muutakin häneltä kysyttävää isäntäni puolesta. - -FALSTAFF. -Mitä sitten? Sano pois. - -ISÄNTÄ. -Niin, anna tulla; joutuun! - -SIMPPELI. -Minulla ei ole lupaa sitä salata. - -ISÄNTÄ. -Salaa se, muuten olet kuoleman oma! - -SIMPPELI. -No niin, herra, se koski vain neitsyt Anna Paasoa; piti vain kysyä, -olisiko herralleni onneksi saada hänet vai eikö. - -FALSTAFF. -Se on hänelle onneksi, on. - -SIMPPELI. -Mikä, herra? - -FALSTAFF. -Saada hänet tai ei. Mene vain ja sano, että eukko on sen minulle -sanonut. - -SIMPPELI. -Saanko olla niin hävytön ja sanoa sen, herra? - -FALSTAFF. -Saat olla niin hävytön kuin tahdot. - -SIMPPELI. -Kiitoksia, armollinen herra. Herrani tulee varmaankin oikein iloiseksi -näistä uutisista. - - (Menee.) - -ISÄNTÄ. -Sinä olet oppinut mies, sir John, oppinut mies. Sano, oliko siellä -tietäjä-akka luonasi? - -FALSTAFF. -Oli niinkin, isäntäiseni; semmoinen, joka opetti minulle enemmän -viisautta, kuin mitä ennen olin oppinut koko elinaikanani; enkä sitä -paitse maksanut siitä mitään palkkaa, vaan sain itse palkan -oppimastani. - - (Bardolph tulee.) - -BARDOLPH. -Heresta varjelkoon herra! Petosta, sulaa petosta! - -ISÄNTÄ. -Missä ovat hevoseni? Sano hyvää niistä, sinä konnanminttu! - -BARDOLPH. -Tiessään petturien kanssa; sillä heti kun tulin tuolle puolen Etonia, -viskasivat he minut toisen hevosen selästä lokalätäkköön; ja sitte -kannukset kylkeen ja matkaan, niinkuin kolme saksalaista pirua, kolme -tohtori Faustusta. - -ISÄNTÄ. -He menivät vaan herttuaa vastaan, sinä konna; älä sanokaan, että he -pakenivat; saksalaiset ovat rehellisiä ihmisiä. - - (Sir Hugh Evans tulee.) - -EVANS. -Misä on isänt? - -ISÄNTÄ. -Mikä asiana, herra Hugh? - -EVANS. -Pitäkkä silmäll teijä kundejann; yks mnuun ystvän tul just kaupunkkihi -ja sanos ett kolm sakslaist peijona on peijann Readingin, Maidenheadin -ja Colebrookin krouvareilt kaikk heijä hevoses ja rahas. Mnää sano sen -teill hyväs aivotukses, näettäk, te olett sukkel mies ja täynnäs kurei -ja konnankoukui, eik se passa ett teit peijata. Hyväst vaa! - - (Menee.) - (Tohtori Cajus tulee.) - -CAJUS. -Miss ole se Sukkinahi isende? - -ISÄNTÄ. -Tässä, herra tohtori, pää pyörällä ja kahden vaiheella. - -CAJUS. -Mine ei osaan sano mike se ole; mut minu ole sanottu ett te teke suuret -_preparations_ ykden Saksa herttua tekden; _parbleu_, hovi ei -mite teede, ett mike herttua tule; mine tarkoitta hyve. _Adieu!_ - - (Menee.) - -ISÄNTÄ. -Huuda ja huikkaa, konna sinä, juokse! -- Auta minua, ritari; olen -myyty. -- Juokse ja lennä, huikkaa ja huuda, sinä konna! Minä olen -myyty! - - (Isäntä ja Bardolph menevät.) - -FALSTAFF. -Soisin että koko maailma tulisi peijatuksi, sillä minua on peijattu ja -päälliseksi vielä piesty. Jos hovin korviin tulisi, kuinka minua on -muodosteltu ja kuinka minun muodostustani on huuhdottu ja kurikoittu, -niin varmaankin sulattaisivat minut irti rasvoistani, tippa tipalta, ja -voitelisivat minulla kalastussaappaitaan; lyön vetoa että minua -pistelisivät terävillä kommillaan, kunnes olisin kokoon kitistynyt kuin -kuiva päärynä. Ei ole onni minua suosinut sen jälkeen, kuin -paholaiselle vannoin sieluni pelipöydässä. Jos vain henkeni kulkisi sen -verran, että voisin lukea isämeitäni, niin tekisin, toden totta, -katumusta. - - (Rouva Reipas tulee.) - -No, mistä sinä tulet? - -R. REIPAS. -He, noiden kahden tyköä, tiedämmä. - -FALSTAFF. -Piru vieköön toisen ja pirun emä toisen, niin ovat molemmat hyvässä -turvassa. Olen heidän tähtensä kärsinyt enemmän, kuin mitä inhimillisen -luonnon sikamainen heikkous saattaa sietää. - -R. REIPAS. -Ja eikö sitten he ole kärsineet? Ovat niinkin, sen voin vakuuttaa, -eritotenkin toinen heistä: rouva Virta, ihmisparka, on niin piesty -sinelmille ja mustelmille, ettette hänestä löytäisi valkeata pilkkua. - -FALSTAFF. -Älä minulle puhu sinelmistä ja mustelmista; minuun on piesty kaikki -taivaankaaren värit; vähällä etteivät minua vanginneet Brentfordin -noitana; ja jos ei ihmeteltävä älykkäisyyteni, taitoni osoitella vanhaa -akkaa, olisi minua pelastanut, niin olisi pyöveli-lurjus pistänyt minut -jalkapuuhun, julkiseen jalkapuuhun, noita-akkana. - -R. REIPAS. -Sir John, sallikaa minun puhua kanssanne teidän huoneessanne, niin -saatte kuulla miten asiat ovat, suureksi mielihyväksenne, sen teille -takaan. Voi, te kultamuruset! Mikä puuha on saada teidät yhteen! -Varmaankaan toinen teistä ei palvele oikein taivasta, koska kaikki on -teille niin vastaista. - -FALSTAFF. -Tulkaa huoneeseeni. - - (Menevät.) - - -Kuudes kohtaus. - - Sama paikka. - (Fenton ja isäntä tulevat.) - -ISÄNTÄ. -Herra Fenton, jättäkää minut rauhaan; mieleni on raskas; minä heitän -kaikki hiiteen. - -FENTON. -Mua kuule toki. Hankettani auta, -Niin, kautta kunniani, multa kultaa -Saat sata puntaa yli tappiosi. - -ISÄNTÄ. -No, tahdon sitten kuulla teitä, herra Fenton; ja lupaan ainakin pitää -suuni kiinni. - -FENTON. -Tuon tuosta olen sulle uskonut, -Kuin helläst' Anna Paasoa ma lemmin; -Ja hänkin vastannut on rakkauteeni -- -Sen verran kuin on hällä siihen valtaa -- -Toiveeni mukaan. Hältä kirjeen sain, -Jost' ihmetyksiin juodut, kun sen luet. -Sen pila liittyy niin mun asiaani, -Ett' en voi toista selittää, jos toisest' -En myöskin kerro. Valtaosa siinä -Paksulla Falstaffill' on. Pilan juonen -Sa näet tästä. - (Näyttää kirjettä.) - Katsos, isäntä, -Ens' yönä, juuri kahdentoista jälkeen, -Ihana Anna Hernen tammen luona -Esiintyy keijuiskuningattarena; -Syyn näet tästä. Tuossa pukimessa -- -Muut ilveet parhaillaan kun käynniss' ovat -- -Hänt' isä vaatii Laihas-herran kanssa -Pois karkaamaan ja Etonissa heti -Vihille käymään; hän on suostunutkin. -Mut katsos, äiti, jok' on kauppaa vastaan -Ja suosii Cajusta, on päättänyt -Ett' tämän samoin tulee ryöstää tyttö -- -Kun muissa ilveiss' askaroivat toiset -- -Ja viedä kirkkoon, missä pappi vartoo -Ja heidät vihkii; tyttö äidin juoneen -On suostuvinaan ja on tohtorin -Luvannut ottaa. -- Nyt on tuuma tämä: -Valkoisiin pukeumaan hänt' isä tahtoo, -Ja näin -- tuo Laihanen kun sopivaksi -Näkisi häntä kädest' ottaa -- tulis -Hänt' Annan seurata. Mut äiti tahtoo -- -Jott' olis tuntomerkit tohtorilla, -Kun kaikilla on siellä valepuvut -- -Ett' Annill' oisi vehryt höllä puku -Ja korunauhat päässä liehumassa; -Ja tohtori, kun näkis sopivaksi, -Puristais hänen kättään, jolloin tyttö -Ois suostuvainen häntä seuraamaan. - -ISÄNTÄ. -Kumpaako narraa? Äitiä vai isää? - -FENTON. -He, kumpaakin, ja seuraa minua. -Mut siinä mutka, miten saada pappi, -Mi keskiyöllä kirkoss' odottaisi -Ja sydäntemme juhlallisen liiton -Siell' avioksi laillistuttaisi. - -ISÄNTÄ. -Juonenne käymään pankaa; papin hankin. -Kun tytön saatte, kyllä papin saatte. - -FENTON. -Iäti olen sulle kiitollinen, -Ja pikaista et palkkaakaan jää vaille. - - (Menevät.) - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - - Ensimmäinen kohtaus. Huone Sukkanauha-ravintolassa. - (Falstaff ja rouva Reipas tulevat.) - -FALSTAFF. -Hyvä ihminen, lakkaa jo rupattamasta; -- mene nyt; -- mikä on sanottu, -se on sanottu. Tämä on kolmas kerta, toivon että kolmas toden sanoo. -Kas niin, mene nyt. Sanotaan että kolmiluku on hyvä luku sekä -syntymiseen, elämänmenoon että kuolemaankin nähden. Mene nyt. - -R. REIPAS. -Kahleet teille toimitan; ja teen minkä voin hankkiakseni teille parin -sarvia. - -FALSTAFF. -Mene, sanon minä; aika kuluu. Kas niin, pää pystyyn ja sipsuta matkaan. - - (Rouva Reipas menee.) - (Virta tulee.) - -Mitä kuuluu, herra Ojanen? Tänä yönä, herra Ojanen, asia ratkaistaan, -tai ei koskaan. Tulkaa puistoon keskiyön aikaan Hernen tammen luo, niin -saatte nähdä kummia. - -VIRTA. -Ettekö ollutkaan hänen luonaan eilen, niinkuin sanoitte sovituksi? - -FALSTAFF. -Menin hänen luokseen, herra Ojanen, tämmöisenä kuin näette, vanhana -köyhänä miehenä; mutta tulin hänen luotaan, herra Ojanen, vanhana -köyhänä akkana. Tuo kanalja Virta, hänen miehensä, on kaikkein -pirullisimman ja hulluimman mustasukkaisuusperkeleen riivaama, mikä -ikänä on ihmisaivoja vallinnut ja villinnyt. Nähkääs vain: -- hän -pieksi minua armottomasti naisvaatteissani; sillä miehen vaatteissa, -herra Ojanen, minä en pelkää itse Goliathia kangastukkeineen, koska -hyvin tiedän että elämä on vain kankurin syöstävä.[20] Minulla on -kiire; käykää kansani; kerron teille kaikki, herra Ojanen. Aina siitä -saakka, kuin hanhia elävältä kynin, laiskana ajelin ja kiekkoa löin, en -ole tiennyt miltä selkäsauna maistuu, ennenkuin nyt. Tulkaa kanssani; -kerron teille kummia tuosta Virrasta, jolle tänä yönä aion kostaa ja -toimittaa hänen vaimonsa teidän käsiinne. Tulkaa! Kummia asioita on -tekeillä, herra Ojanen; tulkaa! - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Windsorin puisto. - (Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.) - -PAASO. -Tulkaa pois; väijymme täällä linnan kaivannossa, kunnes näemme -keijujemme valkeat. -- Ajatelkaa tytärtäni, vävy Laihanen. - -LAIHANEN. -Tietystikin. Olen puhellut hänen kanssaan, ja meillä on merkkisana, -josta tunnemme toisemme. Minä menen sen valkoisen tykö ja sanon "titi"; -hän sanoo "piti"; ja siitä me tunnemme toisemme. - -HÖLLÖNEN. -No, hyvähän tuo; mutta mitä hyödyttää nuo "titi" ja "piti"? Onhan se -valkoinen puku jo riittävä tunnusmerkki. -- Kello on jo kymmenen -lyönyt. - -PAASO. -Pimeä on yö. Taivas pilantekoamme siunatkoon! Kukaan ei tarkoita pahaa, -paitse paholainen, ja hänet me tunnemme sarvistaan. Tulkaa pois: -seuratkaa minua. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Katu Windsorissa. - (Rouva Paaso, rouva Virta ja tohtori Cajus tulevat.) - -R. PAASO. -Herra tohtori, tyttäreni on vihreässä puvussa; kun näette ajan -sopivaksi, niin ottakaa häntä kädestä, ja sitten pois hänen kanssaan -kirkkoon, ja tehkää se sukkelaan. Menkää edeltä puistoon; meidän -molempain täytyy kulkea yhdessä. - -CAJUS. -Mine teede, mite minu pite tekde. _Adieu!_ - -R. PAASO. -Hyvästi, herra tohtori. (Cajus menee.) Miestäni ei varmaankaan niin -ilahuta Falstaffin kuritus, kuin häntä suututtaa tyttäreni naittaminen -tohtorille. Mutta vähät siitä; parempi vähä toraa kuin paljo -sydämmensurua. - -R. VIRTA. -Mutta missä on Anni ja hänen keijuisparvensa? Ja se walesilainen -liekkiö Evans? - -R. PAASO. -He ovat kaikki piilossa eräässä kuopassa ihan Hernen tammen -läheisyydessä, kynttilät peitossa; niillä he, heti kun Falstaff ja me -kohtaamme toisemme, yhtäkkiä valaisevat pimeyden. - -R. VIRTA. -Hän siitä varmaankin pahasti säikähtyy. - -R. PAASO. -Jos ei säikähdy, niin joutuu pilkaksi, ja jos säikähtyy, niin joutuu -vielä suuremmaksi pilkaksi. - -R. VIRTA. -Kyllä häntä nyt petkutamme oikein tuntuvasti. - -R. PAASO. -Petkuttaa mokomaakin riettautta -Ei petost' ole eikä viekkautta. - -R. VIRTA. -Jo aika joutuu; tammen, tammen luo! - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Windsorin puisto. - (Sir Hugb Evans ja keijut tulevat.) - -EVANS. -Tulkka, keijut, sipsutelkka, tulkka, tulkka; ja muistakka mitä teijän -pitä tehd; rohkeutt vaa, sen mnää sano; tulkka ny mnuun peräs krooppi, -ja ku mnää anna merki, niin tehkä niinku mnää teil sanosi. Tulkka, -tulkka, sipsutelkka! - - (Menevät.) - - -Viides kohtaus. - - Toinen kohta samaa puistoa. - (Falstaff tulee valepuvussa, pukinsarvet päässä.) - -FALSTAFF. -Windsorin kello on kaksitoista lyönyt; hetki lähestyy. Nyt, -kuumaveriset jumalat mua auttakoot! -- Muista, Jupiter, että tulit -häräksi Europan tähden; lempi pani sarvet päähäsi. -- Oi, kaikkivaltias -lempi, joka jossakin määrin tekee luontokappaleesta ihmisen, jossakin -määrin ihmisestä luontokappaleen! Tulit niinikään, Jupiter, -joutseneksi, lemmestä Ledaan. Oi, kaikkivoipa lempi! Kuinka jumala -silloin lähenteli hanhen luontoa! -- Ensimmäisen synnin teit raavaan -muodossa; -- oi, Jupiter, mikä raavasmainen synti! Ja sitten toisen -synnin hanhen hahmossa; -- aattelehan, Jupiter, mikä hanhimainen synti! --- Jos jumalilla on näin kuuma sapso, niin mitä sitte ihmisraukoilla? -Mitä minuun tulee, niin olen tässä Windsorin hirvenä, ja lihavin koko -tarhassa, luulisin. Suo minulle, Jupiter, vilpoinen kiima-aika; kuka -muuten vastaa siitä, jos juoksen rasvani kuiviin. Ken se tuossa tulee? -Naaraaniko? - - (Rouva Virta ja rouva Paaso tulevat.) - -R. VIRTA. -Sir John? Oletko siellä, hirviseni? oma uroshirveni? - -FALSTAFF. -Oma mustasaparoinen naaraaniko? -- Satakoon nyt taivaasta -perunoita,[21] soittakoon ukkonen "vihreän hameen" nuottia, rakeilkoon -sokurikakkuja ja pyryttäköön muskottipähkinöitä; nouskoon myrskynä -kiihokkeita; tässä on minun turvapaikkani! - - (Syleilee häntä.) - -R. VIRTA. -Rouva Paaso on mukana, kultamuruseni. - -FALSTAFF. -Ottakaa osanne minusta niinkuin lahjapeurasta, reisi kumpikin; itse -pidän kyljet, lavat saa puistonvartija, ja sarveni testamenttaan -miehillenne. Enkö ymmärrä metsästystä, hä? Enkö haasta niinkuin Herne -metsämies? Haa! Nyt se Cupido on tunnokas lapsi; hän antaa -vahingonkorvausta. Niin totta kuin olen kunnon aave, niin tervetuloa! - - (Melua ulkopuolella.) - -R. PAASO. -Hyväinen aika! Mitä melua? - -R. VIRTA. -Taivas syntimme anteeksi antakoon! - -FALSTAFF. -Mitä, mitä se on! - -R. VIRTA ja R. PAASO. -Pois, pois! - - (Juoksevat pois.) - -FALSTAFF. -Varmaankaan ei piru tahdo minua kadotukseen, koska silloin ruumiini -öljy voisi sytyttää helvetin ilmituleen; muuten hän ei panisi eteeni -tällaisia kompastuksia. - - (Sir Hugh Evans, satyyrina, Anna Paaso, keijukaisten - kuningattarena, hänen veljensä ja muut keijuiksi - puetut tulevat, vahakynttilät kädessä.) - -ANNA. -Te keijut, harmaat, vihreet, valkeat, -Yön varjot, kuutamossa kulkijat, -Te onnen orporaukat, tulkaa tänne, -Ja tehkää virkanne ja tehtävänne. -Puck, airut, toimeen käske keijukaiset. - -PISTOOLI. -Vait, keijut! Hiljaa, ilman ihalaiset! -Windsoriin, sirkka! Tutki uunin loukat: -Jos lies on siivoton ja maassa poukat, -Nipistä piikaa, ett' on iho musta; -Ei kuningatar kärsi tahrimusta. - -FALSTAFF. -Haa! keijut! Joka heila haastattaa, -Se kuolee. Huppuun! Heit' ei nähdä saa. - - (Laskeutuu maahan kasvoilleen.) - -EVANS. -Toimeesi, helmi! Tytön jos näet milloin, -Mi kolmet rukoukset lukee illoin, -Sen mieleen nosta taivaalliset kuvat, -Sill' olkoon unet, niinkuin lapsen, huvat. -Mut sitä, joka syntejään ei pelkää, -Nipistä käsiin, reisiin, kylkiin, selkään. - -ANNA. -Hoi, keijut, piiriin! -Hakekaa linna kellarista viiriin -Ja onni viekää joka kammioon, -Niin että viimeiseen ne tuomioon -Eheinä seisovat ja loistokkaina -Ja haltijansa arvoisina aina. -Ritarikunnan tuolit balsamilla -Te hiertäkää ja kukkasvoitehilla, -Vihitkää onneen uudet ritarit -Ja niiden aseet, kilvet, kypärit. -Yöt laulain, nurmikeijut, pyörikää -Ja sukkanauhan tapaan kiertäkää; -Jälkenne vihertäkööt vehryeinä -Ja vehmahampina kuin nurmen heinä; -Ja "_honny soit qui mal y pense_",[22] se sana -Se puna-, sini-, valko-kirjavana -Siin' olkoon painettuna kukkasilla, -Niinkuin se helmillä ja safiirilla -Ritarin polveakin koristaa; -Kukilla, näet sen, keijut kirjoittaa. -Pois! Hajotkaa! Mut muistakaatte olla -Taas ennen yhtä piirikarkelolla -Tään tammen ympärillä. - -EVANS. - Rivittäin -Nyt kaikki kulkekaa ja käsikkäin. -Ja kiiltomadot olkoot valonamme, -Kun tammen ympärillä tanhuamme. -Vait! Maallista ma haistan. - -FALSTAFF. -Taivas minua varjelkoon tuosta walesilaisesta liekkiöstä, hän pian -noituu minut juustokimpaleeksi. - -EVANS. - Mato kurja, -Sun noitui syntymässäs silmä nurja. - -ANNA. -Tulella koitelkaamme sormenpäitä; -Jos puhdas on hän, karttaa tuli näitä -Ja ei tee vikaa; vaan jos tuo se vaivan, -Niin liha saastaist' on ja pilall' aivan. - -PISTOOLI. -Koitellaan! - -EVANS. - Ottaako se pölkky tulta? - - (Polttavat häntä kynttilöillään.) - -FALSTAFF. -Ai, ai, ai, ai! - -ANNA. -Pilalla on ja haisee turmellulta! -Nyt, keijut, pilkkalaulu viritelkää, -Ja tanhutessa häntä nipistelkää. - - Laulu. - - Hyi, hyi, lihan saastautta, - Hekkumaa ja irstautta! - Himo on veren liekintää, - Riettaan mielen siittämää, - Sydämmessä syntyy, viihtyy, - Aatoksessa yltyy, kiihtyy. - Konnaa, keijut, nipistelkää, - Nipistelkää, kärvennelkää; - Polttakaa ja pieskää hältä liha ja luu, - Kunnes soihdut ne sammuu ja tähdet ja kuu! - -(Laulun kestäessä keijut nipistelevät Falstaffia. Tohtori Cajus tulee -toiselta taholta ja vie pois viheriäksi puetun keijun, Laihanen -toiselta taholta ja sieppaa mukaansa valkeapukuisen keijun: Fenton -tulee ja hiipii pois Anna Paason kanssa. Metsästyshuutoja kuuluu -etäältä. Kaikki keijut juoksevat pois. Falstaff ottaa pukinsarvet -päästään ja nousee.) - - (Paaso, Virta, rouva Paaso ja rouva Virta tulevat.) - -PAASO (puhutellen Falstaffia). -Seis! seis mies! Vihdoin teidät tavotimme. -Nää viimeisetkö konnankoukkunne? - -R. PAASO. -Pois tulkaa; pila päättyköön. -- -No, sir, Windsorin rouvat onko mieleen teille? -- -Kas, mieheni! Nuo kauniit haarut metsäss' -On luontevammat kai kuin kaupungissa? - -VIRTA. -No, herraseni, kuka nyt on sarvipää? -- Herra Ojanen, Falstaff on -konna, sarvipää konna; tässä ovat hänen sarvensa, herra Ojanen; ja, -herra Ojanen, hän ei Virran omasta ole saanut muuta hyväkseen käyttää -kuin hänen pyykkikoppaansa, hänen sauvaansa ja kaksikymmentä puntaa -rahaa, jotka ovat takaisin herra Ojaselle maksettavat; hänen hevosensa -ovat siitä takavarikkoon otetut, herra Ojanen. - -R. VIRTA. -Sir John, meillä oli huono onni; emme koskaan saaneet rauhassa yhtyä. -En enää milloinkaan aio teitä rakastajanani pitää; olette vain tästä -lähin hirvenä. - -FALSTAFF. -Alan ymmärtää, että minusta on tehty aasi. - -VIRTA. -Niin on, vieläpä härkäkin; kummastakin on meillä todistukset. - -FALSTAFF. -Ja nuo siis eivät olekaan keijuja? Kolme, neljä kertaa juolahti päähäni -ajatus, että ne eivät olisi keijuja; mutta kuitenkin paha omatuntoni ja -älyni äkillinen hervahdus tekivät tämän törkeän kepposen uskottavaksi, -niin että vastoin kaikkea taitoa ja järkeä luulin niitä keijuiksi. -Siitä näette, että älystäkin voi tulla hölmö, kun se joutuu huonoille -poluille. - -EVANS. -Sir John Falstaff, peljäkkä Jumala ja pankka poies kaikk lihahimo, nii -teit ei keijut enä nipistel. - -VIRTA. -Hyvin sanottu, liekkiö Hugh. - -EVANS. -Ja voisisitt teki pann poies ne musta suka. - -VIRTA. -Minä en enää vaimoani epäile, kunnes sinä osaat häntä kunnon kielellä -mielistellä. - -FALSTAFF. -Ovatko aivoni päiväsen pehmittämät, kun niissä ei enää ole pontta -ehkäistä näin törkeätä petosta? Saako walesilainen pukkikin nenälleni -hypätä? Pitääkö minulla olla nukkaverkainen narrinlakki[23] päässä? -Parempi olisi paahdettuun juustokimpaleeseen tukehtua. - -EVANS. -Juustost ei saad voit; ja teijä vatt on tykkönäs voit. - -FALSTAFF. -"Vatt on tykkönäs voit!" Pitikö minun eläissäni vielä tulla -pilkkatauluksi mokomalle, joka solkkaa ja rääkkää äidinkieltämme? -Tuommoinen on omiansa saattamaan kaikki lemmenseikkailut ja yöjuoksut -koko valtakunnassa rappiolle. - -R. PAASO. -Siis, luuletteko, sir John, että, vaikka olisimmekin kaiken siveyden -suinpäin sydämestämme karkoittaneet ja sielumme tinkimättä hornalle -luvanneet, että itse paholainenkaan olisi voinut meitä teihin -ihastuttaa? - -VIRTA. -Tuollainen rapamaha! Tuollainen tappurasäkki! - -R. PAASO. -Pöhöttynyt miehenraato! - -PAASO. -Vanha, viluinen, kuihtunut ja inhoittava ihrakupu! - -VIRTA. -Ja solvaava kuin saatana! - -PAASO. -Ja köyhä kuin Hioppi! - -VIRTA. -Ja häijy kuin Hiopin vaimo! - -EVANS. -Ja joka rakasta hekumoit ja kapakoit ja sekti ja viini ja mööti ja -juomissi ja kiroilemissi ja tapplemissi ja supatust ja rupatust. - -FALSTAFF. -Kyllä nyt olen kaikkien teidän hampaissa; te saitte etuvoitteen, minä -jään takalaitaan. Olen voimaton vastaamaan tuolle walesilaiselle -rapikolle; itse tyhmyys tahtoo minua mestaroida; menetelkää kanssani -miten tahdotte. - -VIRTA. -Hyvä; niin viemme siis teidät Windsoriin erään herra Ojasen luokse, -jolta olette rahaa peijannut ja jolle olette luvannut lemmenhankkijaksi -ruveta. Sen lisäksi, mitä nyt olette kärsinyt, tulee tämä rahan -suoritus teille olemaan karvas marja. - -R. VIRTA. -Ei, Virta; anteeks anna velka hälle; Niin kaikki ystäviä ollaan jälle. - -VIRTA. -No, tuohon käteen! Kaikk' on armahdettu. - -PAASO. -Ole nyt hyvilläsi, ritari; tule tänä iltana sektiheralle luokseni; -siellä saat nauraa vaimolleni, joka nyt sinulle nauraa. Sano hänelle, -että herra Laihanen on nainut hänen tyttärensä. - -R. PAASO (syrjään). -Siitä ne oppineet ovat epätietoiset; jos Anna Paaso on minun tyttäreni, -niin on hän näillä ajoin tohtori Cajuksen rouva. - - (Laihanen tulee.) - -LAIHANEN. -Hoi, hoi, hoi! Isä Paaso! - -PAASO. -Mitä nyt, vävypoikani? Mikä on? Onko kaikki suoritettu? - -LAIHANEN. -Suoritettu? -- Tämän saavat kaikki paremmat ihmiset Glostershiressa -vielä tietää; muuten minä menen hirteen, minä. - -PAASO. -Mitä on tapahtunut, vävypoikani? - -LAIHANEN. -Minä tulin sinne Etoniin, mennäkseni vihille neiti Anna Paason kanssa, -ja sitten se onkin iso poikaroikale; jos ei olisi kirkossa oltu, niin -olisin minä pehmittänyt häntä, taikka hän pehmittänyt minua. Jos en -luullut, että se oli Anna Paaso, niin en enää tahdo sormeakaan -liikuttaa; ja sitte se onkin postimestarin poikanulikka. - -PAASO. -Totta totisesti, otitte siis väärän. - -LAIHANEN. -Tiedän sen sanomattakin; vääränhän otin, kun otin pojan tytön asemesta; -jos olisin häneen vihitty, niin, totta totisesti, vaikka hän olisi -kuinkakin hameellinen ollut, en olisi hänestä huolinut. - -PAASO. -Mutta sehän oli oma tyhmyytenne. Enkö sanonut teille, että tuntisitte -puvusta tyttäreni? - -LAIHANEN. -Meninhän minä sen valkoisen tykö ja sanoin "titi", ja hän sanoi "piti", -niinkuin Anna ja minä olimme sopineet; ja sitte se ei ollutkaan Anna, -vaan postimestarin poika. - -EVANS. -Jesta varjel, eiks teil ol silmi pääs, ku te naitt poikkii? - -PAASO. -Tämä on kovin harmillista; vaan mitäpä sille? - -R. PAASO. -Rakas Yrjö, älä suutu; minä tiesin aikeesi, ja puin tyttäreni -vihreäksi; hän on nyt tohtorin kanssa kirkossa ja siellä häneen -vihitty. - - (Tohtori Cajus tulee.) - -CAJUS. -Misse ole _madame_ Paaso? _Parbleu_, mine on petty; mine nai -un _garçon_, un poika, un _paysan, parbleu_, un poika; se ei -on Anna Paaso; _parbleu_, mine on petty. - -R. PAASO. -Mitä, ettekö ottanut sitä vihreätä! - -CAJUS. -_Oui, parbleu!_ Ja se ole poika; mine nosta kapina koko Windsori. - - (Menee.) - -VIRTA. -Tämäpä kummallista! Kuka on sitten saanut sen oikean Annan? - -PAASO. -Aavistan pahaa. Tuossa tulee herra Fenton. - - (Fenton ja Anna Paaso tulevat.) - -No, herra Fenton? - -ANNA. -Anteeksi, isä! Anteeks, armas äiti! - -PAASO. -No, mamseli, miksi et suvaitse tulla herra Laihasen kanssa? - -R. PAASO. -Miks tohtori ei mukanasi, tyttö? - -FENTON. -Hänt' älkää säikytelkö! Kuulkaa totuus: -Tahdoitte hänet naittaa häpeällä, -Kun rakkaudess' ei mitään suhdett' ollut. -Siis kuulkaa: liittomme, jo aikaa tehty, -Nyt lujass' on; sit' ei voi mikään purkaa. -Se synti pyhä on, mink' on hän tehnyt. -Tää juoni petost', ynseytt' ei ole, -Ei lapsen velkaisuuden rikkomusta, -Sen kautta koska vältti hän ja karttoi -Tuhannet pirullisen karvaat hetket, -Jotk' aina pakkoaviota seuraa. - -VIRTA. -Pois ällistys! Tät' ei voi enää auttaa. -Täss' ohjaa taivaan valta: maata, rantaa -Rahalla saat, mut onni vaimon antaa. - -FALSTAFF. -Minua huvittaa, että, vaikka varta vasten minuun tähtäsitte, nuoli -livahti ohi. - -PAASO. -Mik' auttaa? Fenton, siunatkoon sua taivas! -Mit' ei voi välttää, siit' ei mitään kiistaa. - -FALSTAFF. -Yökoira ajaa kaikellaista riistaa. - -EVANS. -Kyll mnää teijä häiss tanssaan ja syön fäsknöi. - -R. PAASO. -No, nurista en tahdo. -- Rakas Fenton, -Mont' onnen päivää taivas suokoon teille! -Nyt mennään kukin kotiin, pesän loisteess' -Iloiten kujeellemme nauramaan, -Sir John ja kaikki. - -VIRTA. - Tehdään se. -- Sir John, -Sananne Ojaselle oli vakaa: -Hän tänään rouva Virran luona makaa. - - (Menevät.) - - - - -SELITYKSIÄ: - - -[1] _Tähtikamari_. Kuuluisa tuomioistuin Westminsterissä, joka sai -nimensä siitä, että se piti kokouksiaan kulta-tähdillä koristetussa -salissa. - -[2] _Coram_. Laihanen, joka tahtoo mainita kaikki Höllösen -arvonimet, luulee niihin kuuluvan myöskin latinaisen "coram" sanan, -joka sisältyi siihen kaavaan, millä rauha-tuomari vahvisti todistajain -lausunnot: jurat coram me, Roberto Shalloto, armigero. -- Custalorum on -lyhennys sanasta custos ratulorum = asiakirjain vartija. L., joka ei -lyhennystä ymmärrä, lisää vielä ratolorum. - -[3] _Cotsall_. Näin tavallisesti äännettiin Cotswold, joka oli -ylänköseutu Gloucestershiressä, missä pidettiin suuria kilpa-ajoja. - -[4] _Sackerson_ oli karhun nimi, jota näyteltiin Lontoossa. - -[5] _Legionittain enkeleitä_. Viittaa englantilaiseen rahaan, joka -sai nimensä siitä, että siihen oli leimattu enkelin kuva. - -[6] _Trojan Pandarus_. Pandarus esiintyy keskiaikaisissa -Troja-saduissa parittajana. - -[7] _Kainin-karvainen parta_. Kain ja Juudas kuvattiin -keltapartaisina. - -[8] Tohtori Cajus. Sen-niminen kuuluisa ranskalainen lääkäri eli -Englannissa Elisabetin aikana. - -[9] _Flaamilainen juopporenttu_. Alankomaiden sodasta palaavat -soturit toivat mukanaan tavan pitää ylettömiä juominkeja. - -[10] _Tulena maksa_. Vanha latinainen sananlasku sanoo: _cogit -amare jecur_, s.o. maksa pakottaa rakastamaan. - -[11] _Actaeon, hurtat kintereillä_. Kun Actaeon näki Dianan -kylvyssä, niin tämä siitä muutti hänet hirveksi, ja omat koirat hänet -sitten repivät palasiksi. - -[12] _Kiinalaisia_ pidettiin varkauteen taipuvaisina. - -[13] _Vieläpä henkivartijoitakin_. Kuningattaren henkivartijoilla, -nuorilla ylimyksillä, oli tavattoman korea puku, joka pisti rouva -Reippaan silmään. - -[14] Sektiä aamujuomaksi. Ravintolan vierailta oli tapana lähettää -viiniä toisesta huoneesta toiseen, siten osoittaakseen ystävyyttään tai -alottaakseen tuttavuutta. - -[15] _Kastilialainen_ oli herjausnimi Englannissa ison armadan -hävittyä. - -[16] _Sen hurjan prinssin_. Tarkoittaa Walesin prinssiä, sittemmin -kuningas Henrik V:ttä. - -[17] _Haudatkaa minut kaulaa myöten_ j.n.e. Viittaa julmaan tapaan -muinaisaikana, jolloin sotavankeja tällä tavalla rangaistiin. - -[18] _Hänen uudinvuoteensa ja telttasänkynsä_. Joka makuuhuoneessa -oli kaksi vuodetta, toinen herraa, toinen palvelijaa varten. - -[19] _Ephesiläinen_, hulivilin nimitys. - -[20] _Elämä on kankurin syöstävä_. Vrt. Job VII. 6! - -[21] _Satakoon taivaasta perunoita_. Perunoita, joita vähää ennen -Sh:n aikaa oli Amerikasta tuotu Europpaan, pidettiin kiihoittavina. - -[22] "_Honny soit qui mal y pense_." Sukkanauhan ritarinmerkin -tunnettu päällekirjoitus. - -[23] _Nukkaverkainen narrinlakki_. Walesissa valmistettiin paljo -nukkaverkaa. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ILOISET WINDSORIN ROUVAT *** - -***** This file should be named 44826-8.txt or 44826-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/4/8/2/44826/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License available with this file or online at - www.gutenberg.org/license. - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation information page at www.gutenberg.org - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at 809 -North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email -contact links and up to date contact information can be found at the -Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For forty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/44826-8.zip b/44826-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index ad83400..0000000 --- a/44826-8.zip +++ /dev/null diff --git a/44826-h.zip b/44826-h.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 80ae159..0000000 --- a/44826-h.zip +++ /dev/null diff --git a/44826-h/44826-h.htm b/44826-h/44826-h.htm index 56d8bbf..56a1745 100644 --- a/44826-h/44826-h.htm +++ b/44826-h/44826-h.htm @@ -2,7 +2,7 @@ "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi"> <head> - <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" /> + <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=UTF-8" /> <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" /> <title> The Project Gutenberg eBook of Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare. @@ -84,45 +84,7 @@ hr.chap {width: 65%} </head> <body> - - -<pre> - -Project Gutenberg's Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - - -Title: Iloiset Windsorin rouvat - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: February 4, 2014 [EBook #44826] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ILOISET WINDSORIN ROUVAT *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - -</pre> - - - +<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44826 ***</div> <h1>ILOISET WINDSORIN ROUVAT</h1> @@ -135,209 +97,209 @@ Produced by Tapio Riikonen <p class="p4" /> -<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p> +<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p> <p> Sir JOHN FALSTAFF.<br /> FENTON.<br /> -HÖLLÖNEN, rauhatuomari.<br /> -LAIHANEN, Höllösen serkku.<br /> +HÖLLÖNEN, rauhatuomari.<br /> +LAIHANEN, Höllösen serkku.<br /> Herra VIRTA, | Windsorin asukkaita.<br /> Herra PAASO, |<br /> WILLE PAASO, Herra Paason poika.<br /> Sir HUGH EVANS, walesilainen pappi.<br /> -Tohtori CAJUS, ranskalainen lääkäri.<br /> -Sukkanauhan isäntä.<br /> +Tohtori CAJUS, ranskalainen lääkäri.<br /> +Sukkanauhan isäntä.<br /> BARDOLPH, |<br /> -PISTOOLI, | Falstaffin miehiä.<br /> +PISTOOLI, | Falstaffin miehiä.<br /> NYM, |<br /> ROOPETTI, Falstaffin palvelija.<br /> SIMPPELI, Laihasen palvelija.<br /> RUGBY, tohtori Cajuksen palvelija.<br /> Rouva VIRTA.<br /> Rouva PAASO.<br /> -ANNA PAASO, hänen tyttärensä.<br /> -Rouva REIPAS, tohtori Cajuksen emännöitsijä.<br /> +ANNA PAASO, hänen tyttärensä.<br /> +Rouva REIPAS, tohtori Cajuksen emännöitsijä.<br /> Palvelijoita.<br /> </p> -<p>Tapaus Windsorissa ja sen lähiseuduilla.</p> +<p>Tapaus Windsorissa ja sen lähiseuduilla.</p> <hr class="chap" /> -<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2> +<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2> -<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> +<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Windsor. Paason talon edusta.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Rauhatuomari Höllönen, Laihanen ja pastori Hugh Evans tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Rauhatuomari Höllönen, Laihanen ja pastori Hugh Evans tulevat.)</span><br /> </p> -<p>HÖLLÖNEN. -Ei, pastori Hugh, minua ette saa taipumaan, — tästä tulee -tähtikamari-asia;<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a> vaikka olisi hän kaksikymmentä kertaa sir John -Falstaff, niin tietäköön, etten ole mikään narri minä, Robert Höllönen, +<p>HÖLLÖNEN. +Ei, pastori Hugh, minua ette saa taipumaan, — tästä tulee +tähtikamari-asia;<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a> vaikka olisi hän kaksikymmentä kertaa sir John +Falstaff, niin tietäköön, etten ole mikään narri minä, Robert Höllönen, <i>esquire</i>.</p> <p>LAIHANEN. Glosterin kreivikunnan rauhatuomari ja coram.<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a></p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Niin, serkku Laihanen, ja custalorum.</p> <p>LAIHANEN. -Niin, ja ratolorum lisäksi; ja syntyään aatelismies, ja kirjoittaa -nimensä perään armigero; joka reverssiin, vulmahtiin, kuittiin ja +Niin, ja ratolorum lisäksi; ja syntyään aatelismies, ja kirjoittaa +nimensä perään armigero; joka reverssiin, vulmahtiin, kuittiin ja velkaseteliin armigero.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Niin kyllä, niin teemmekin, ja olemme aina niin tehneet viimeiset +<p>HÖLLÖNEN. +Niin kyllä, niin teemmekin, ja olemme aina niin tehneet viimeiset kolmisensataa vuotta.</p> <p>LAIHANEN. -Kaikki ennen häntä, etenevää polvea, ovat niin tehneet; ja kaikki hänen -jälkeensä tulevat, takenevaa polvea, tekevät kai samaten; he voivat -panna puoli tusinaa eläviä virkapukunsa kilpeen.</p> +Kaikki ennen häntä, etenevää polvea, ovat niin tehneet; ja kaikki hänen +jälkeensä tulevat, takenevaa polvea, tekevät kai samaten; he voivat +panna puoli tusinaa eläviä virkapukunsa kilpeen.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Se on vanha virkapuku.</p> <p>EVANS. -Ne elävä sopi hyväst vanha virkapukku, ne käyvä siin hyväst; se eläv se -o ihmise perä, ja se merkitte rakkautt.</p> +Ne elävä sopi hyväst vanha virkapukku, ne käyvä siin hyväst; se eläv se +o ihmise perä, ja se merkitte rakkautt.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Ei ne ole sellaisia pikkukoukoja, vaan vanhoja karhuja.</p> <p>EVANS. -Se on just yks ja sama asi, mnuun heiko ymmärrykse mukka. Jos sir John -Falstaff on ittes teit vastan sopimattomast käyttän, niin ole mnää -kirkonmies ja teen mielelläs sen ku voin, ett vaa saisin soppu ja -ystävytt teijä välill aikka.</p> +Se on just yks ja sama asi, mnuun heiko ymmärrykse mukka. Jos sir John +Falstaff on ittes teit vastan sopimattomast käyttän, niin ole mnää +kirkonmies ja teen mielelläs sen ku voin, ett vaa saisin soppu ja +ystävytt teijä välill aikka.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Se on menevä suureen raatiin, — se on kapinaa.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Se on menevä suureen raatiin, — se on kapinaa.</p> <p>EVANS. Ei oi soveliast ett suur raati kuulee kapinast puhuttava; ei kapinas ol -jumalanpelkko, ja suur raati, näettäk, tahdoisis kuull jumalanpelvost +jumalanpelkko, ja suur raati, näettäk, tahdoisis kuull jumalanpelvost eik kapinast; ottakka siit vaari.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Haa! kautta henkeni, jos olisin vielä nuori, niin tekisi miekkani siitä +<p>HÖLLÖNEN. +Haa! kautta henkeni, jos olisin vielä nuori, niin tekisi miekkani siitä lopun.</p> <p>EVANS. -Paremp on ett hyvä ystävä ova se miekk ja tekevä siit lopu. Ja olisis -mull toinenki keppone mielesän, joka kukaties saisis aikka hyviki -funterinkei. Tosa on Anna Paaso, Yrjö Paason flikk, joka on korja +Paremp on ett hyvä ystävä ova se miekk ja tekevä siit lopu. Ja olisis +mull toinenki keppone mielesän, joka kukaties saisis aikka hyviki +funterinkei. Tosa on Anna Paaso, Yrjö Paason flikk, joka on korja piikus.</p> <p>LAIHANEN. -Miss Anna Paaso? Tuo ruskeatukkako, joka puhuu kimeästi kuin +Miss Anna Paaso? Tuo ruskeatukkako, joka puhuu kimeästi kuin rouvasihminen.</p> <p>EVANS. Akuraatist sama flikk; paremppa ett te voisia mailmas toivo; ja -seittemänsata puntta kultta ja hopja saa hän faariltas, kun se kuole — -Jumal sil antakko riemulisen ylösnousemukse! — ku hän saa -seittemäntoist ikävuott niskoilles. Olisis hyvä asi, jos me jätäisis -pois kaikk nämä lorularu ja laitetais naimissi herr Aapraham ja miss +seittemänsata puntta kultta ja hopja saa hän faariltas, kun se kuole — +Jumal sil antakko riemulisen ylösnousemukse! — ku hän saa +seittemäntoist ikävuott niskoilles. Olisis hyvä asi, jos me jätäisis +pois kaikk nämä lorularu ja laitetais naimissi herr Aapraham ja miss Anna Paaso.</p> <p>LAIHANEN. -Onko hänen vaarinsa hänelle testamentannut seitsemänsataa puntaa?</p> +Onko hänen vaarinsa hänelle testamentannut seitsemänsataa puntaa?</p> <p>EVANS. -On oikke, ja häne pappas haali hänel kokko viel paremppi rovoi.</p> +On oikke, ja häne pappas haali hänel kokko viel paremppi rovoi.</p> <p>LAIHANEN. -Minä tunnen tuon nuoren neitsyen; hänellä on hyvät lahjat.</p> +Minä tunnen tuon nuoren neitsyen; hänellä on hyvät lahjat.</p> <p>EVANS. -Seittemänsata puntta ja kaikk mahdollisuude, ova ne mar hyvi lahjoi.</p> +Seittemänsata puntta ja kaikk mahdollisuude, ova ne mar hyvi lahjoi.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -No, mutta käydäänpäs katsomassa sitä kunnon herra Paasoa. Onko Falstaff -siellä?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +No, mutta käydäänpäs katsomassa sitä kunnon herra Paasoa. Onko Falstaff +siellä?</p> <p>EVANS. -Puhusisinko teil valeit? Mnää ylönkato valehtelijoi, niinku mnää -ylönkato simmost, ku o petoline, tai niinku mnää ylönkato simmost, ku -ei puhu tott. Ritar sir John on siel sisäl; vaa mnää pyydä, ottakka -onkke hyväntahtone neuvo. Mnää kolkuta herr Paason ovell. (Kolkuttaa.) -Halloo, halloo! Jumal siunakko tätä huonett!</p> +Puhusisinko teil valeit? Mnää ylönkato valehtelijoi, niinku mnää +ylönkato simmost, ku o petoline, tai niinku mnää ylönkato simmost, ku +ei puhu tott. Ritar sir John on siel sisäl; vaa mnää pyydä, ottakka +onkke hyväntahtone neuvo. Mnää kolkuta herr Paason ovell. (Kolkuttaa.) +Halloo, halloo! Jumal siunakko tätä huonett!</p> -<p>PAASO (sisältä). -Kuka siellä?</p> +<p>PAASO (sisältä). +Kuka siellä?</p> <p>EVANS. -Tääl o Jumala siunaus ja teijä ystvän, ja rauhatuomar Höllöne; ja sitt -o tääl viel nuor herr Laihane, joka mahdoliset viel sano pali muutaki, -jos kaik käy teijä toivomukse mukka.</p> +Tääl o Jumala siunaus ja teijä ystvän, ja rauhatuomar Höllöne; ja sitt +o tääl viel nuor herr Laihane, joka mahdoliset viel sano pali muutaki, +jos kaik käy teijä toivomukse mukka.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Paaso tulee.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Hauska nähdä teidän arvoisuutenne terveinä. Kiitoksia metsänriistasta, -herra Höllönen.</p> +Hauska nähdä teidän arvoisuutenne terveinä. Kiitoksia metsänriistasta, +herra Höllönen.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hauska nähdä teidät, herra Paaso; hyväksi olkoon hyvälle sydämmellenne! +<p>HÖLLÖNEN. +Hauska nähdä teidät, herra Paaso; hyväksi olkoon hyvälle sydämmellenne! Olisihan riista voinut olla parempaakin, se oli huonosti ammuttu. — -Kuinka voi hyvä rouva Paaso? — Ja olen teille aina koko sydämmestäni -kiitollinen, hehheh, koko sydämmestäni.</p> +Kuinka voi hyvä rouva Paaso? — Ja olen teille aina koko sydämmestäni +kiitollinen, hehheh, koko sydämmestäni.</p> <p>PAASO. -Kiitän, herraseni.</p> +Kiitän, herraseni.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Kiitän, herraseni; niin, totta totisesti.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Kiitän, herraseni; niin, totta totisesti.</p> <p>PAASO. -Hauska nähdä teitäkin, herra Laihanen.</p> +Hauska nähdä teitäkin, herra Laihanen.</p> <p>LAIHANEN. -Kuinka voi hallava susikoiranne? Olen kuullut, että se Cotsallissa<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> +Kuinka voi hallava susikoiranne? Olen kuullut, että se Cotsallissa<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> joutui tappiolle.</p> <p>PAASO. -Selville ei sitä asiaa saatu.</p> +Selville ei sitä asiaa saatu.</p> <p>LAIHANEN. Ette vain tahdo tunnustaa, ette vainkaan.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Ei tahdo, niin. — Vahinko teille, vahinko. — Se on hyvä koira.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Ei tahdo, niin. — Vahinko teille, vahinko. — Se on hyvä koira.</p> <p>PAASO. Rakki vain.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hyvä koira, ja kaunis koira; voiko parempaa sanoa? Se on hyvä ja se on -kaunis. — Onko sir John Falstaff täällä?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Hyvä koira, ja kaunis koira; voiko parempaa sanoa? Se on hyvä ja se on +kaunis. — Onko sir John Falstaff täällä?</p> <p>PAASO. -On, tuolla sisällä; soisin voivani tehdä välinne hyväksi.</p> +On, tuolla sisällä; soisin voivani tehdä välinne hyväksi.</p> <p>EVANS. Te puhutt niin ku kristityn tule ja sopi.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hän on minua loukannut, herra Paaso.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Hän on minua loukannut, herra Paaso.</p> <p>PAASO. -Hän sen tavallaan tunnustaakin.</p> +Hän sen tavallaan tunnustaakin.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Tunnustus ei ole kunnostus; eikö totta, herra Paaso? Hän on minua +<p>HÖLLÖNEN. +Tunnustus ei ole kunnostus; eikö totta, herra Paaso? Hän on minua loukannut; toden totta, loukannut; — sanalla sanoen, loukannut; — -uskokaa pois: — Robert Höllönen, esquire, sen sanoo: hän on minua +uskokaa pois: — Robert Höllönen, esquire, sen sanoo: hän on minua loukannut.</p> <p>PAASO. @@ -348,40 +310,40 @@ Tuossa tulee sir John.</p> </p> <p>FALSTAFF. -No, herra Höllönen, te aiotte syyttää minua kuninkaissa?</p> +No, herra Höllönen, te aiotte syyttää minua kuninkaissa?</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Ritari, te olette piessyt väkeäni, kaatanut riistaani ja murtaunut -metsästysmajaani.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Ritari, te olette piessyt väkeäni, kaatanut riistaani ja murtaunut +metsästysmajaani.</p> <p>FALSTAFF. -Mutta metsänvartijanne tytärtä en kai suudellut?</p> +Mutta metsänvartijanne tytärtä en kai suudellut?</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Ei mitään verukkeita! Tuosta on vastattava.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Ei mitään verukkeita! Tuosta on vastattava.</p> <p>FALSTAFF. -Tahdon vastata heti: — minä olen kaiken tuon tehnyt. — Nyt se on +Tahdon vastata heti: — minä olen kaiken tuon tehnyt. — Nyt se on vastattu.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Se on menevä salaiseen neuvoskuntaan.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Se on menevä salaiseen neuvoskuntaan.</p> <p>FALSTAFF. -Parasta onkin teille, että sitä salassa käsitellään. Teille vain +Parasta onkin teille, että sitä salassa käsitellään. Teille vain nauretaan.</p> <p>EVANS. -Hyvä sana, sir John; <i>pauca verba</i>.</p> +Hyvä sana, sir John; <i>pauca verba</i>.</p> <p>FALSTAFF. -Pauka, pauka, värppirulla. — Laihanen, löin päähänne läven; eihän se -maksa märkääkään?</p> +Pauka, pauka, värppirulla. — Laihanen, löin päähänne läven; eihän se +maksa märkääkään?</p> <p>LAIHANEN. -Märkä päässäni puhuu teitä vastaan, ja noita pitkäkyntisiä -veijareitanne, Bardolphia, Nymiä ja Pistoolia vastaan. He raastoivat -minut kapakkaan, juottivat minut humalaan ja tyhjensivät sitten +Märkä päässäni puhuu teitä vastaan, ja noita pitkäkyntisiä +veijareitanne, Bardolphia, Nymiä ja Pistoolia vastaan. He raastoivat +minut kapakkaan, juottivat minut humalaan ja tyhjensivät sitten taskuni.</p> <p>BARDOLPH. @@ -391,29 +353,29 @@ Senkin juustonkuori!</p> Olkoon vain!</p> <p>PPISTOOLI. -Mitä, Mephistophilus?</p> +Mitä, Mephistophilus?</p> <p>LAIHANEN. Olkoon vain!</p> <p>NYM. -Suu poikki, sanon minä! <i>pauca, pauca</i>, suu poikki! se on minun -humöörini.</p> +Suu poikki, sanon minä! <i>pauca, pauca</i>, suu poikki! se on minun +humöörini.</p> <p>LAIHANEN. -Missä on Simppeli, passarini? Tiedättekö, lanko?</p> +Missä on Simppeli, passarini? Tiedättekö, lanko?</p> <p>EVANS. -Mnää pyydä, hilja! Funteeratast ny stää asja. Täsä on kolm välittäjä -täs asjas, mnuun ymmärrykse mukka: täsä o herra Paaso, <i>fidelicet</i> -herra Paaso; ja täsä ole mnää ite, <i>fidelicet</i> mnää ite; ja -kolmanes on, lopuks ja viimetteks, Sukknaoha isänt.</p> +Mnää pyydä, hilja! Funteeratast ny stää asja. Täsä on kolm välittäjä +täs asjas, mnuun ymmärrykse mukka: täsä o herra Paaso, <i>fidelicet</i> +herra Paaso; ja täsä ole mnää ite, <i>fidelicet</i> mnää ite; ja +kolmanes on, lopuks ja viimetteks, Sukknaoha isänt.</p> <p>PAASO. -Me kolme kuulustamme heitä ja teemme asian selväksi.</p> +Me kolme kuulustamme heitä ja teemme asian selväksi.</p> <p>EVANS. -Hyvä on. Mnää tee siit ulosvedo mnuun plakkarkirjahan, ja sitt me käym +Hyvä on. Mnää tee siit ulosvedo mnuun plakkarkirjahan, ja sitt me käym kiin asjaha kaikel mahdolitel tunnolisuudel.</p> <p>FALSTAFF. @@ -423,317 +385,317 @@ Pistooli!</p> Kuulee korvin.</p> <p>EVANS. -Piru muorines! Mitä puheta voi se o: "kuule korvin"? Äh, se ei ol muut -ku työtekemist.</p> +Piru muorines! Mitä puheta voi se o: "kuule korvin"? Äh, se ei ol muut +ku työtekemist.</p> <p>FALSTAFF. -Pistooli, tyhjensitkö sinä herra Laihasen taskun?</p> +Pistooli, tyhjensitkö sinä herra Laihasen taskun?</p> <p>LAIHANEN. -Sen hän teki, kautta näiden hansikkain, tai en koskaan enää tahdo -suureen tupaani sisään mennä; seitsemän killinkiä kuuden pennin rahoina -ja kaksi Edwardin pelimarkkaa, joista maksoin kaksi killinkiä ja kaksi -penniä kappaleesta Myllärin Jukalle, kautta näiden hansikkain!</p> +Sen hän teki, kautta näiden hansikkain, tai en koskaan enää tahdo +suureen tupaani sisään mennä; seitsemän killinkiä kuuden pennin rahoina +ja kaksi Edwardin pelimarkkaa, joista maksoin kaksi killinkiä ja kaksi +penniä kappaleesta Myllärin Jukalle, kautta näiden hansikkain!</p> <p>FALSTAFF. Onko oikein, Pistooli?</p> <p>EVANS. -Ei, se o väärin, jos se on plakkarvarkautt.</p> +Ei, se o väärin, jos se on plakkarvarkautt.</p> <p> PISTOOLI.<br /> -Häh, vuorikollo! — Sir John, herrani,<br /> +Häh, vuorikollo! — Sir John, herrani,<br /> Ma vaadin taisteluun tuon tinamiekan. —<br /> Sun kieltosana kurkkuusi Kieltosana! —<br /> -Sa sakka, vaahto, sinä valehtelet!<br /> +Sa sakka, vaahto, sinä valehtelet!<br /> </p> <p>LAIHANEN. -Kautta näiden hansikkain, sitten se oli tuo tuossa.</p> +Kautta näiden hansikkain, sitten se oli tuo tuossa.</p> <p>NYM. -Kuulkaa neuvoa ja älkää häiritkö hyvää humööriä. Minä sanon: satimeen -menette, jos aiotte hirteishumööriänne minuun purkaa; se on sen asian +Kuulkaa neuvoa ja älkää häiritkö hyvää humööriä. Minä sanon: satimeen +menette, jos aiotte hirteishumööriänne minuun purkaa; se on sen asian valtti.</p> <p>LAIHANEN. -Kautta tämän hatun, sitten se oli tuo punanaama tuossa; sillä vaikka en -voi muistaa mitä tein, kun olitte minut humalaan juottaneet, niin en -minä sentään ole vallan kokonaan aasi.</p> +Kautta tämän hatun, sitten se oli tuo punanaama tuossa; sillä vaikka en +voi muistaa mitä tein, kun olitte minut humalaan juottaneet, niin en +minä sentään ole vallan kokonaan aasi.</p> <p>FALSTAFF. -Mitä sanot siihen, sinä punapoika John?</p> +Mitä sanot siihen, sinä punapoika John?</p> <p>BARDOLPH. -Niin, mitä minuun tulee, niin sanon, että tuo herra on juonut kaikki +Niin, mitä minuun tulee, niin sanon, että tuo herra on juonut kaikki viisi vaistoaan.</p> <p>EVANS. -Viis aistias, te kai meinasin sanno. Hyi, sit tietämättömyytt!</p> +Viis aistias, te kai meinasin sanno. Hyi, sit tietämättömyytt!</p> <p>BARDOLPH. -Ja kun hän oli puhutellut herra Puteliusta, oli hän, niinkuin sanotaan, -pankrotti mies, ja hänen ajatusmeininkinsä karkasi pois kakkuloistaan.</p> +Ja kun hän oli puhutellut herra Puteliusta, oli hän, niinkuin sanotaan, +pankrotti mies, ja hänen ajatusmeininkinsä karkasi pois kakkuloistaan.</p> <p>LAIHANEN. -Niin, latinaa te silloinkin puhuitte, vaan sama se; tämän kepposen -jälkeen en eläissäni enää koskaan juo itseäni juovuksiin, paitse -kunniallisessa, sivistyneessä ja jumalisessa seurassa. Jos juopua -pitää, niin juovun semmoisten parissa, jotka Jumalaa pelkäävät, enkä +Niin, latinaa te silloinkin puhuitte, vaan sama se; tämän kepposen +jälkeen en eläissäni enää koskaan juo itseäni juovuksiin, paitse +kunniallisessa, sivistyneessä ja jumalisessa seurassa. Jos juopua +pitää, niin juovun semmoisten parissa, jotka Jumalaa pelkäävät, enkä tuollaisten juoppotrankkien seurassa.</p> <p>EVANS. -Hurskas sielu, niin tott ku Jumal elä!</p> +Hurskas sielu, niin tott ku Jumal elä!</p> <p>FALSTAFF. -Kuulette, hyvät herrat, että he kieltävät koko jutun, kuulette sen.</p> +Kuulette, hyvät herrat, että he kieltävät koko jutun, kuulette sen.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Anna Paaso tuo viiniä; hänen jäljissään tulevat</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Anna Paaso tuo viiniä; hänen jäljissään tulevat</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">rouva Virta ja rouva Paaso.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Ei, lapseni, vie viini sisään; me juomme siellä sisällä.</p> +Ei, lapseni, vie viini sisään; me juomme siellä sisällä.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Anna Paaso menee.)</span><br /> </p> <p>LAIHANEN. -Hyväinen taivas! Tuoko se on se neiti Anna Paaso!</p> +Hyväinen taivas! Tuoko se on se neiti Anna Paaso!</p> <p>PAASO. -Mitä kuuluu, rouva Virta?</p> +Mitä kuuluu, rouva Virta?</p> <p>FALSTAFF. Rouva Virta! Toden totta, onnellinen yhtymys! — Sallitteko, rouva -hyvä?</p> +hyvä?</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Suutelee häntä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Suutelee häntä.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Vaimo, pyydä nämä herrat tervetulleiksi. — Tulkaa, meillä on lämpimiä -metsänriistapiirakoita päivälliseksi; tulkaa, hyvät herrat; toivon että -viinillä painamme alas kaikki mielipahat.</p> +Vaimo, pyydä nämä herrat tervetulleiksi. — Tulkaa, meillä on lämpimiä +metsänriistapiirakoita päivälliseksi; tulkaa, hyvät herrat; toivon että +viinillä painamme alas kaikki mielipahat.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki menevät, paitsi Höllönen, Laihanen ja Evans.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki menevät, paitsi Höllönen, Laihanen ja Evans.)</span><br /> </p> <p>LAIHANEN. -Antaisin vaikka neljäkymmentä killinkiä, jos minulla nyt olisi -laulu- ja sonettikirjani tässä.</p> +Antaisin vaikka neljäkymmentä killinkiä, jos minulla nyt olisi +laulu- ja sonettikirjani tässä.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Simppeli tulee.)</span><br /> </p> -<p>No, Simppeli, missä sinä olet ollut? Pitääkö minun itse passata -itseäni, mitä? Onko sinulla arvoituskirja mukanasi, häh?</p> +<p>No, Simppeli, missä sinä olet ollut? Pitääkö minun itse passata +itseäni, mitä? Onko sinulla arvoituskirja mukanasi, häh?</p> <p>SIMPPELI. -Arvoituskirja? No, senhän te lainasitte Elsa Tossavaiselle pyhäinpäivän -aikaan, kaksi viikkoa ennen kekriä.</p> +Arvoituskirja? No, senhän te lainasitte Elsa Tossavaiselle pyhäinpäivän +aikaan, kaksi viikkoa ennen kekriä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Tule, lanko, tule pois! Me odotamme sinua. Kuulehan, lanko; sanon sulle -sanan: siellä olisi niinkuin ehdotus tekeillä, jonkinlainen ehdotus, -jonka tämä pastori Hugh noin kautta rantain aikoo esittää; älyätkö?</p> +sanan: siellä olisi niinkuin ehdotus tekeillä, jonkinlainen ehdotus, +jonka tämä pastori Hugh noin kautta rantain aikoo esittää; älyätkö?</p> <p>LAIHANEN. -Kyllä, kyllä, saatte nähdä, että olen älykäs; ja jos niin on, niin aion -tehdä semmoista, missä on älyä.</p> +Kyllä, kyllä, saatte nähdä, että olen älykäs; ja jos niin on, niin aion +tehdä semmoista, missä on älyä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Mutta älyähän toki!</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Mutta älyähän toki!</p> <p>LAIHANEN. -Kyllä älyän.</p> +Kyllä älyän.</p> <p>EVANS. -Lainakka korvann häne ehdotukselles, herr Laihane. Mnää sitt teil -peskriiva asja, jos teil o sihe ymmärryst.</p> +Lainakka korvann häne ehdotukselles, herr Laihane. Mnää sitt teil +peskriiva asja, jos teil o sihe ymmärryst.</p> <p>LAIHANEN. -Ei, minä teen niinkuin lanko Höllönen sanoo. Suokaa anteeksi; hän on -rauhatuomari näillä seuduin, niin halpa mies kuin olenkin.</p> +Ei, minä teen niinkuin lanko Höllönen sanoo. Suokaa anteeksi; hän on +rauhatuomari näillä seuduin, niin halpa mies kuin olenkin.</p> <p>EVANS. -Ny ei ol siit puhett; puhe on teijä naimisest.</p> +Ny ei ol siit puhett; puhe on teijä naimisest.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Niin, se se asia on.</p> <p>EVANS. -Nii, totisest, se on se oikke pääasi, miss Anna Paaso kans.</p> +Nii, totisest, se on se oikke pääasi, miss Anna Paaso kans.</p> <p>LAIHANEN. -No, jos niin on, niin kyllä minä hänet nain, jos vaan ei älyttömiä +No, jos niin on, niin kyllä minä hänet nain, jos vaan ei älyttömiä vaadita.</p> <p>EVANS. -Mut onko teil mieltymyst sihe flikka? Me pyydäm saad kuull sen teijä -omast suustan tai teijä omilt huuliltan, sill jotku järkviisat sanova, +Mut onko teil mieltymyst sihe flikka? Me pyydäm saad kuull sen teijä +omast suustan tai teijä omilt huuliltan, sill jotku järkviisat sanova, ett huule ova osa suust; — siis, akuraatist: onks teil taipumust flikka.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Lankoni, Aapraham Laihanen, voitko sinä häntä rakastaa?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Lankoni, Aapraham Laihanen, voitko sinä häntä rakastaa?</p> <p>LAIHANEN. -Toivon, lanko, että voin parhaan mukaan tehdä niinkuin tulee miehen, -jolla on älyä.</p> +Toivon, lanko, että voin parhaan mukaan tehdä niinkuin tulee miehen, +jolla on älyä.</p> <p>EVANS. -Taivan enkelit ja enkeliskat! Teijan pitä sanno ilma mittän -kommervenkei, jos te voitt vakal aikomuksel pala halust häne perä.</p> +Taivan enkelit ja enkeliskat! Teijan pitä sanno ilma mittän +kommervenkei, jos te voitt vakal aikomuksel pala halust häne perä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Niin, se sinun täytyy. Tahdotko, jos saat hyvät myötäjäiset, naida -hänet?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Niin, se sinun täytyy. Tahdotko, jos saat hyvät myötäjäiset, naida +hänet?</p> <p>LAIHANEN. -Jos te sitä vaaditte, niin teen vaikka enemmänkin, kun siinä vain on -älyä.</p> +Jos te sitä vaaditte, niin teen vaikka enemmänkin, kun siinä vain on +älyä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Käsitä minua oikein, rakas lanko, käsitä minua oikein; minkä teen, sen -teen sinulle mieliksi, lanko. Voitko tyttöä rakastaa?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Käsitä minua oikein, rakas lanko, käsitä minua oikein; minkä teen, sen +teen sinulle mieliksi, lanko. Voitko tyttöä rakastaa?</p> <p>LAIHANEN. -Kyllä minä hänet nain, jos te sitä vaaditte; mut jos siinä ei ole -suurta rakkautta alussa, niin voi se taivaan avulla huveta lähemmin +Kyllä minä hänet nain, jos te sitä vaaditte; mut jos siinä ei ole +suurta rakkautta alussa, niin voi se taivaan avulla huveta lähemmin tutustuen, kun olemme naineet ja saamme parempaa tilaisuutta oppia -tuntemaan toisiamme. Toivon että likeisempi yhteys synnyttää suurempaa -tytymättömyyttä; mutta jos te sanotte: "nai hänet", niin nain minä -hänet, niin että olen teidän käytettävänänne, prokuraatisti.</p> +tuntemaan toisiamme. Toivon että likeisempi yhteys synnyttää suurempaa +tytymättömyyttä; mutta jos te sanotte: "nai hänet", niin nain minä +hänet, niin että olen teidän käytettävänänne, prokuraatisti.</p> <p>EVANS. Se on totisest viisas vastaus; pait ett "prokuraatist" ei ol oikke; se -pidäisis, meijä meininki mukka, oll: akuraatist. — Mut meinink o hyvä.</p> +pidäisis, meijä meininki mukka, oll: akuraatist. — Mut meinink o hyvä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Niin minäkin luulen, että lanko meinasi hyvää.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Niin minäkin luulen, että lanko meinasi hyvää.</p> <p>LAIHANEN. -Niin totta, tai olen valmis menemään vaikka hirteen.</p> +Niin totta, tai olen valmis menemään vaikka hirteen.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Anna Paaso palajaa.)</span><br /> </p> -<p>HÖLLÖNEN. -Tuossa tulee se kaunis neiti Anna. — Tahtoisin olla nuori teidän -tähtenne, neiti Anna.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Tuossa tulee se kaunis neiti Anna. — Tahtoisin olla nuori teidän +tähtenne, neiti Anna.</p> <p>ANNA. -Ruoka on pöydässä; isäni anoo arvoisain herrain seuraa.</p> +Ruoka on pöydässä; isäni anoo arvoisain herrain seuraa.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Tahdon tehdä hänelle sen kunnian, kaunis neiti Anna.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Tahdon tehdä hänelle sen kunnian, kaunis neiti Anna.</p> <p>EVANS. -Herrajesta varjelkko! Mnää en saa lyöd laimin ruokalukku.</p> +Herrajesta varjelkko! Mnää en saa lyöd laimin ruokalukku.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen ja Evans menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen ja Evans menevät.)</span><br /> </p> -<p>ANNA. Ettekö suvaitse astua sisään, teidän arvoisuutenne?</p> +<p>ANNA. Ettekö suvaitse astua sisään, teidän arvoisuutenne?</p> <p>LAIHANEN. -En, kiitoksia vain, totta totisesti, oikein sydämmestäni; minun on hyvä -näin.</p> +En, kiitoksia vain, totta totisesti, oikein sydämmestäni; minun on hyvä +näin.</p> <p>ANNA. -Päivällinen odottaa teitä, hyvä herra.</p> +Päivällinen odottaa teitä, hyvä herra.</p> <p>LAIHANEN. -Minun ei ole nälkä; totta totisesti, kiitoksia vain! — Mene, sinä +Minun ei ole nälkä; totta totisesti, kiitoksia vain! — Mene, sinä mies, vaikka oikeastaan olet minun pikenttini, mene palvelemaan -lankoani Höllöstä. (Simppeli menee.) Saattaahan sitä rauhatuomarille -ystävä joskus aina lainata pikenttinsä. — Minä pidän vain kolme -palvelijaa ja yhden passaripojan siksi, kunnes äitini kuolee. Mutta -vähät siitä! Elelenhän sitä sentään niinkuin köyhäsyntyinen +lankoani Höllöstä. (Simppeli menee.) Saattaahan sitä rauhatuomarille +ystävä joskus aina lainata pikenttinsä. — Minä pidän vain kolme +palvelijaa ja yhden passaripojan siksi, kunnes äitini kuolee. Mutta +vähät siitä! Elelenhän sitä sentään niinkuin köyhäsyntyinen aatelismies.</p> <p>ANNA. -En tohdi palata ilman teitä; eivät istu pöytään, ennenkuin te tulette.</p> +En tohdi palata ilman teitä; eivät istu pöytään, ennenkuin te tulette.</p> <p>LAIHANEN. -Tosiaankaan, en syö murustakaan! kiitän teitä joka tapauksessa ruoasta.</p> +Tosiaankaan, en syö murustakaan! kiitän teitä joka tapauksessa ruoasta.</p> <p>ANNA. -Pyydän, hyvä herra, että kuitenkin astuisitte sisään.</p> +Pyydän, hyvä herra, että kuitenkin astuisitte sisään.</p> <p>LAIHANEN. -Kävelen mieluummin täällä, kiitoksia vain. Sain tässä taannoin -lyöttymän sääriluuhuni, kun ottelin miekalla ja tikarilla +Kävelen mieluummin täällä, kiitoksia vain. Sain tässä taannoin +lyöttymän sääriluuhuni, kun ottelin miekalla ja tikarilla mestarimiekkailijan kanssa kolmeen toviin vadillisesta haudottuja -luumuja; ja, totta totisesti, siitä pitäen en voi sietää lämpimän ruoan -hajua. Mitä ne koiranne noin haukkuvat? Onko täällä karhuja +luumuja; ja, totta totisesti, siitä pitäen en voi sietää lämpimän ruoan +hajua. Mitä ne koiranne noin haukkuvat? Onko täällä karhuja kaupungissa?</p> <p>ANNA. -Eiköpä liene; olen ainakin kuullut semmoista puhetta.</p> +Eiköpä liene; olen ainakin kuullut semmoista puhetta.</p> <p>LAIHANEN. -Minä pidän kovin paljon karhunajosta, mutta joudun siinä riitaan yhtä -helposti kuin kuka muu tahansa Englannissa. Peljästyttehän, jos näette -karhun irroillaan, eikö totta?</p> +Minä pidän kovin paljon karhunajosta, mutta joudun siinä riitaan yhtä +helposti kuin kuka muu tahansa Englannissa. Peljästyttehän, jos näette +karhun irroillaan, eikö totta?</p> <p>ANNA. Totta kai, herraseni.</p> <p>LAIHANEN. -Se on minulle jokapäiväistä ruokaa nykyisin. Olen nähnyt ainakin -parikymmentä kertaa Sackersonin<a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a> irroillaan ja ottanut sitä kiinni +Se on minulle jokapäiväistä ruokaa nykyisin. Olen nähnyt ainakin +parikymmentä kertaa Sackersonin<a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a> irroillaan ja ottanut sitä kiinni vitjoista; mutta, uskokaa pois, naisetkos silloin kirkumaan ja -parkumaan, niin että oikein! Mutta, totta puhuen, naisväki ei voi niitä -mitenkään sietää; ne ovat kovin rumia ja törkeitä petoja.</p> +parkumaan, niin että oikein! Mutta, totta puhuen, naisväki ei voi niitä +mitenkään sietää; ne ovat kovin rumia ja törkeitä petoja.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Paaso palajaa.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Tulkaa pois, rakas herra Laihanen; odotamme teitä.</p> +Tulkaa pois, rakas herra Laihanen; odotamme teitä.</p> <p>LAIHANEN. -Minä en voi einettäkään syödä; kiitoksia vain, hyvä herra.</p> +Minä en voi einettäkään syödä; kiitoksia vain, hyvä herra.</p> <p>PAASO. -Tuhat tulimmaista, teidän täytyy; tulkaa pois.</p> +Tuhat tulimmaista, teidän täytyy; tulkaa pois.</p> <p>LAIHANEN. -No, olkaa hyvä, näyttäkää tietä.</p> +No, olkaa hyvä, näyttäkää tietä.</p> <p>PAASO. No, tulkaa siis, herra.</p> <p>LAIHANEN. -Neiti Anna, olkaa hyvä, menkää edellä.</p> +Neiti Anna, olkaa hyvä, menkää edellä.</p> <p>ANNA. -Enhän toki, herraseni. Olkaa hyvä!</p> +Enhän toki, herraseni. Olkaa hyvä!</p> <p>LAIHANEN. -Totisesti, ensimmäisenä en mene, en, totisesti! Enhän voi teitä niin +Totisesti, ensimmäisenä en mene, en, totisesti! Enhän voi teitä niin loukata.</p> <p>ANNA. -Olkaa hyvä, herra.</p> +Olkaa hyvä, herra.</p> <p>LAIHANEN. -Tahdon siis ennemmin olla epäkohtelias kuin vastukseksi; te näin itse -loukkaatte itseänne, totta totisesti.</p> +Tahdon siis ennemmin olla epäkohtelias kuin vastukseksi; te näin itse +loukkaatte itseänne, totta totisesti.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -745,22 +707,22 @@ loukkaatte itseänne, totta totisesti.</p> </p> <p>EVANS. -Men ny ja kysy tohtor Cajukse asuntto, mist tie käy sinn; ja siel asu -yks frou Wilkas, joka tavallas on häne elättäjäs, tai hoitajas, tai -köksäs, tai pyykkäris, tai pesuakkas ja kurikoittias.</p> +Men ny ja kysy tohtor Cajukse asuntto, mist tie käy sinn; ja siel asu +yks frou Wilkas, joka tavallas on häne elättäjäs, tai hoitajas, tai +köksäs, tai pyykkäris, tai pesuakkas ja kurikoittias.</p> <p>SIMPPELI. -Hyvä.</p> +Hyvä.</p> <p>EVANS. -Älästäs, tule viel paremppa. — Ann hänel tämä kirj, sill se frou on -läheisis väleis neitty Anna Paason kans; ja täs kirjas on anomus ja -rukkous, ett hän tahdoisis edeskantta snuun herras mieltevoi neitty -Anna Paasol. Kas nii, men ny korjast. Mnää käy lopettama mnuun -syömisen; siel on viel omenoi ja juusto.</p> +Älästäs, tule viel paremppa. — Ann hänel tämä kirj, sill se frou on +läheisis väleis neitty Anna Paason kans; ja täs kirjas on anomus ja +rukkous, ett hän tahdoisis edeskantta snuun herras mieltevoi neitty +Anna Paasol. Kas nii, men ny korjast. Mnää käy lopettama mnuun +syömisen; siel on viel omenoi ja juusto.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -769,173 +731,173 @@ syömisen; siel on viel omenoi ja juusto.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">Huone Sukkanauha-ravintolassa.</span><br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff, ravintolan isäntä, Bardolph,</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff, ravintolan isäntä, Bardolph,</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">Nym, Pistooli ja Roopetti tulevat.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -Hyvä Sukkanauhan isäntä!</p> +Hyvä Sukkanauhan isäntä!</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mitä sanoo se meidän julkupukari? Puhu oppineesti ja viisaasti.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Mitä sanoo se meidän julkupukari? Puhu oppineesti ja viisaasti.</p> <p>FALSTAFF. -Totisesti, hyvä isäntä, minun täytyy erottaa muutamia miehistäni.</p> +Totisesti, hyvä isäntä, minun täytyy erottaa muutamia miehistäni.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Pane viralta, pukari Herkules, anna matkapassit! Anna mennä aika -hölkkää! Hei, hei!</p> +<p>ISÄNTÄ. +Pane viralta, pukari Herkules, anna matkapassit! Anna mennä aika +hölkkää! Hei, hei!</p> <p>FALSTAFF. Se maksaa minulle kymmenen puntaa viikossa.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Sinä olet imperaattori, Caesari, keisari, peitsari. Minä otan -Bardolphin; hän saa tappia käyttää ja sarkkoja täyttää. Puhunko oikein, +<p>ISÄNTÄ. +Sinä olet imperaattori, Caesari, keisari, peitsari. Minä otan +Bardolphin; hän saa tappia käyttää ja sarkkoja täyttää. Puhunko oikein, pukari Hektor?</p> <p>FALSTAFF. -Oikein, hyvä isäntä.</p> +Oikein, hyvä isäntä.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Sanottu ja tehty! Minä otan hänet. — Annappas nähdä, miten saat oluet -ja viinit vaahtoamaan ja porehtimaan! Sanasta miestä; tule pois!</p> +<p>ISÄNTÄ. +Sanottu ja tehty! Minä otan hänet. — Annappas nähdä, miten saat oluet +ja viinit vaahtoamaan ja porehtimaan! Sanasta miestä; tule pois!</p> <p>FALSTAFF. -Bardolph, mene mukaan. Viinurin virka on hyvä ammatti; vanhasta -vaipasta tulee uusi takki, rypistyneestä passarista siloinen viinuri. -Mene, hyvästi!</p> +Bardolph, mene mukaan. Viinurin virka on hyvä ammatti; vanhasta +vaipasta tulee uusi takki, rypistyneestä passarista siloinen viinuri. +Mene, hyvästi!</p> <p>BARDOLPH. -Sitä elämää olenkin halunnut; siinä tulen viihtymään.</p> +Sitä elämää olenkin halunnut; siinä tulen viihtymään.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>PISTOOLI. -Nyt tappiako heilutat, sa kurja nälkäkurki?</p> +Nyt tappiako heilutat, sa kurja nälkäkurki?</p> <p>NYM. -Hän on juovuspäissä siitetty, se on sen humöörin lysti. Ei ole hänessä -sankarin sydäntä, siinä sen asian humööri.</p> +Hän on juovuspäissä siitetty, se on sen humöörin lysti. Ei ole hänessä +sankarin sydäntä, siinä sen asian humööri.</p> <p>FALSTAFF. -Hauskaa että pääsin tuosta vanhasta taularasiasta; hänen varkautensa -oli liian julkista ja hänen näpistelynsä kehnon laulajan tapaista: hän +Hauskaa että pääsin tuosta vanhasta taularasiasta; hänen varkautensa +oli liian julkista ja hänen näpistelynsä kehnon laulajan tapaista: hän ei pysynyt tahdissa.</p> <p>NYM. -Oikeata humööriä on varastaa paussien aikana.</p> +Oikeata humööriä on varastaa paussien aikana.</p> <p>PISTOOLI. "Haalia", sanoo oppineet. Hyi! "Varastaa!" Sanasta tuosta sulle nokkapiuvi!</p> <p>FALSTAFF. -Niin, hyvät herrat; minä alan pian olla kaltevalla kannalla.</p> +Niin, hyvät herrat; minä alan pian olla kaltevalla kannalla.</p> <p>PISTOOLI. No, anna luistaa sitte.</p> <p>FALSTAFF. -Siitä ei apua; täytyy veijata, täytyy peijata.</p> +Siitä ei apua; täytyy veijata, täytyy peijata.</p> <p>PISTOOLI. Niin, korpinpojat ruokaa huutavat.</p> <p>FALSTAFF. -Kuka teistä tuntee erään Virta nimisen miehen tässä kaupungissa?</p> +Kuka teistä tuntee erään Virta nimisen miehen tässä kaupungissa?</p> <p>PISTOOLI. -Ma tunnen jolpin; tiivistä on sorttia.</p> +Ma tunnen jolpin; tiivistä on sorttia.</p> <p>FALSTAFF. -Te, kunnon pojat, tietäkääs mitä minulla on edessäni.</p> +Te, kunnon pojat, tietäkääs mitä minulla on edessäni.</p> <p>PISTOOLI. -Kaks kyynärää ja vähän päälle.</p> +Kaks kyynärää ja vähän päälle.</p> <p>FALSTAFF. -Ei nyt mitään pistosanoja, Pistooli! Tosin on runtoni vyöltä kaksi -kyynärää; mutta nyt ei ole puhetta runnon vyöstä, vaan kunnon -työstä. Lyhyesti: aion hieroa lemmenkauppaa Virran vaimon kanssa; -toivon myötätuntoa siltä taholta; hän juttelee, antaa salaisia -suosion-osotuksia, heittää himartavia kutunsilmäyksiä; osaan selittää -hänen tuttavallisen puhesävynsä viitat ja merkit, ja hänen käytöksensä -vaikein sävel, selvälle puhekielelle käännettynä, kuuluu: "minä olen +Ei nyt mitään pistosanoja, Pistooli! Tosin on runtoni vyöltä kaksi +kyynärää; mutta nyt ei ole puhetta runnon vyöstä, vaan kunnon +työstä. Lyhyesti: aion hieroa lemmenkauppaa Virran vaimon kanssa; +toivon myötätuntoa siltä taholta; hän juttelee, antaa salaisia +suosion-osotuksia, heittää himartavia kutunsilmäyksiä; osaan selittää +hänen tuttavallisen puhesävynsä viitat ja merkit, ja hänen käytöksensä +vaikein sävel, selvälle puhekielelle käännettynä, kuuluu: "minä olen sir John Falstaffin oma".</p> <p>PISTOOLI. -Hän on tarkoin häntä tutkinut ja hyvin hänet kääntänyt, siveyden -kielestä englanniksi.</p> +Hän on tarkoin häntä tutkinut ja hyvin hänet kääntänyt, siveyden +kielestä englanniksi.</p> <p>NYM. -Ankkuri on syvässä; tokko se humööri pitää paikkansa?</p> +Ankkuri on syvässä; tokko se humööri pitää paikkansa?</p> <p>FALSTAFF. -No niin, huhu kertoo, että hän kokonaan hallitsee miehensä kukkaroa; -hänellä on legionittain enkeleitä.<a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a></p> +No niin, huhu kertoo, että hän kokonaan hallitsee miehensä kukkaroa; +hänellä on legionittain enkeleitä.<a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a></p> <p>PISTOOLI. -Pestaa sinä yhtä monta perkelettä, ja "päälle, poika!" sanon minä.</p> +Pestaa sinä yhtä monta perkelettä, ja "päälle, poika!" sanon minä.</p> <p>NYM. -Humööri nousee; hyvä vain; humöörää tänne ne enkelit.</p> +Humööri nousee; hyvä vain; humöörää tänne ne enkelit.</p> <p>FALSTAFF. -Tässä olen kirjoittanut hänelle kirjeen; ja tässä on toinen rouva -Paasolle, joka hänkin vast'ikään heitti minuun helliä vilkauksia ja -tarkasteli ruumiini vartta tarkimmalla asiantuntijan silmäyksellä; -väliin hänen katseensa säde kultaili jalkaani, väliin taas muhkeata +Tässä olen kirjoittanut hänelle kirjeen; ja tässä on toinen rouva +Paasolle, joka hänkin vast'ikään heitti minuun helliä vilkauksia ja +tarkasteli ruumiini vartta tarkimmalla asiantuntijan silmäyksellä; +väliin hänen katseensa säde kultaili jalkaani, väliin taas muhkeata vatsaani.</p> <p>PISTOOLI. Siis tunkiolle paistoi aurinko.</p> <p>NYM. -Kiitos sinulle siitä humööristä.</p> +Kiitos sinulle siitä humööristä.</p> <p>FALSTAFF. -Oo, hän silmäili koko ulkopintaani niin ahnaalla tarkkaavaisuudella, -että hänen silmäinsä hehku oli minut kärventää niinkuin aurinkolasi. -Tässä tämä toinen kirje on hänelle; hän hallitsee kukkaroa, hänkin; hän -on oikea Guyananmaa, pelkkää kultaa ja yltäkylläisyyttä. Minä tulen -olemaan heidän kumpaisenkin varainhoitaja, ja he minun vara-aittani; he -ovat minun Itä- ja Länsi-Intiani, ja minä käyn kauppaa kummassakin. -Mene sinä ja vie tuo kirje rouva Paasolle, ja sinä tuo rouva Virralle. -Nyt sitä eletään, pojat, nyt sitä eletään!</p> +Oo, hän silmäili koko ulkopintaani niin ahnaalla tarkkaavaisuudella, +että hänen silmäinsä hehku oli minut kärventää niinkuin aurinkolasi. +Tässä tämä toinen kirje on hänelle; hän hallitsee kukkaroa, hänkin; hän +on oikea Guyananmaa, pelkkää kultaa ja yltäkylläisyyttä. Minä tulen +olemaan heidän kumpaisenkin varainhoitaja, ja he minun vara-aittani; he +ovat minun Itä- ja Länsi-Intiani, ja minä käyn kauppaa kummassakin. +Mene sinä ja vie tuo kirje rouva Paasolle, ja sinä tuo rouva Virralle. +Nyt sitä eletään, pojat, nyt sitä eletään!</p> <p> PISTOOLI.<br /> -Minäkö oisin Trojan Pandarus,<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a><br /> -Mies miekkavyö? Ei, Lucifer sun vieköön!<br /> +Minäkö oisin Trojan Pandarus,<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a><br /> +Mies miekkavyö? Ei, Lucifer sun vieköön!<br /> </p> <p>NYM. -Minä en tuollaisesta roskahumööristä piittaa; tuossa on, ota pois -humöörikirjeesi; minä tahdon pitää hyvän ja siveän nimeni.</p> +Minä en tuollaisesta roskahumööristä piittaa; tuossa on, ota pois +humöörikirjeesi; minä tahdon pitää hyvän ja siveän nimeni.</p> <p> FALSTAFF (Roopetille.)<br /> Hoi, poika! Vie nuo kirjeet sukkelaan;<br /> -Kuin pursi kiidä kultarannikolle. —<br /> +Kuin pursi kiidä kultarannikolle. —<br /> Pois, konnat, hiiteen! Huvetkaa kuin rakeet!<br /> Madelkaa, orjailkaa ja raastakaa!<br /> -Pois, roistot! Poikineni tahdon näyttää,<br /> -Kuin Falstaff Ranskan muotitapaa käyttää.<br /> +Pois, roistot! Poikineni tahdon näyttää,<br /> +Kuin Falstaff Ranskan muotitapaa käyttää.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff Ja Roopetti menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff Ja Roopetti menevät.)</span><br /> <br /> PISTOOLI.<br /> -Sun suoles korpit syökööt! Rahanheitto<br /> -Ja rahveli ja väärä noppapeli.<br /> -Niin rikkahan ja köyhän pettävät.<br /> +Sun suoles korpit syökööt! Rahanheitto<br /> +Ja rahveli ja väärä noppapeli.<br /> +Niin rikkahan ja köyhän pettävät.<br /> Ropoja mull' on, kun on sulla matti,<br /> -Katala phrygiläinen turkki!<br /> +Katala phrygiläinen turkki!<br /> <br /> NYM.<br /> -Minulla on sotajuonia, ja niiden humöörinä on kostaa.<br /> +Minulla on sotajuonia, ja niiden humöörinä on kostaa.<br /> <br /> PISTOOLI.<br /> Vai kostaa?<br /> @@ -944,34 +906,34 @@ NYM.<br /> <span style="margin-left: 6em;">Kautta taivaan kiiluvaisten!</span><br /> <br /> PISTOOLI.<br /> -Älyä aijotko vai rautaa käyttää?<br /> +Älyä aijotko vai rautaa käyttää?<br /> <br /> NYM.<br /> -Kumpaakin humööriä. Paasolle<br /> -Ma kerron tämän rakkaus-humöörin.<br /> +Kumpaakin humööriä. Paasolle<br /> +Ma kerron tämän rakkaus-humöörin.<br /> <br /> PISTOOLI.<br /> -Ja minä kerron Virrallen,<br /> +Ja minä kerron Virrallen,<br /> Kuin Falstaff, rietas henki,<br /> -Vie rahat hältä, kyyhkysen,<br /> -Ja tärvää vuotehenki.<br /> +Vie rahat hältä, kyyhkysen,<br /> +Ja tärvää vuotehenki.<br /> </p> <p>NYM. -Minun humöörini se ei jäähdy: kiihotan Virtaa käyttämään myrkkyä; -panen keltataudin häntä riivaamaan, sillä kasvojen kapina on -vaarallista; se on minun oikea humöörini.</p> +Minun humöörini se ei jäähdy: kiihotan Virtaa käyttämään myrkkyä; +panen keltataudin häntä riivaamaan, sillä kasvojen kapina on +vaarallista; se on minun oikea humöörini.</p> <p>PISTOOLI. -Sinä olet kaikkien tyytymättömien Mars; minä säistän sinua. Mars +Sinä olet kaikkien tyytymättömien Mars; minä säistän sinua. Mars matkaan!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> -<h3>Neljäs kohtaus.</h3> +<h3>Neljäs kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Huone tohtori Cajuksen talossa.</span><br /> @@ -979,59 +941,59 @@ matkaan!</p> </p> <p>R. REIPAS. -John Rugby, kuule: menehän tuonne ikkunaan ja katso, joko herrani, -herra tohtori Cajus, tulee. Totisesti, jos hän tulee ja tapaa jonkun -talossaan, niin pitelee hän surkean pahasti Jumalan kärsivällisyyttä ja -kuninkaan äidinkieltä.</p> +John Rugby, kuule: menehän tuonne ikkunaan ja katso, joko herrani, +herra tohtori Cajus, tulee. Totisesti, jos hän tulee ja tapaa jonkun +talossaan, niin pitelee hän surkean pahasti Jumalan kärsivällisyyttä ja +kuninkaan äidinkieltä.</p> <p>RUGBY. -Kyllä pidän vaaria.</p> +Kyllä pidän vaaria.</p> <p>R. REIPAS. -Hyvä; ja sitten me valmistamme tässä vähän olutkeittoa yöksi, ennenkuin -kivihiilivalkea sammuu. (Rugby menee.) Se on rehellinen, nöyrä ja -kiltti poika, ettei parempaa voi toivoa palvelijaa, eikä mikään -kielikontti eikä tora-pussi, sen voin vakuuttaa. Hänen pahin vikansa -on, että on rukouksiin himostunut; hän on siinä kohden vähän -lapsellinen, mutta jokaisella on vikansa. Mutta mitä siitä. — Pietari -Simppeli, niinkö se oli nimenne?</p> +Hyvä; ja sitten me valmistamme tässä vähän olutkeittoa yöksi, ennenkuin +kivihiilivalkea sammuu. (Rugby menee.) Se on rehellinen, nöyrä ja +kiltti poika, ettei parempaa voi toivoa palvelijaa, eikä mikään +kielikontti eikä tora-pussi, sen voin vakuuttaa. Hänen pahin vikansa +on, että on rukouksiin himostunut; hän on siinä kohden vähän +lapsellinen, mutta jokaisella on vikansa. Mutta mitä siitä. — Pietari +Simppeli, niinkö se oli nimenne?</p> <p>SIMPPELI. Niin, paremman puutteessa.</p> <p>R. REIPAS. -Ja herra Laihanenko isäntänne?</p> +Ja herra Laihanenko isäntänne?</p> <p>SIMPPELI. Niin, totta totisesti.</p> <p>R. REIPAS. -Eikö hänellä ole suuri, pyöreä parta, samanmallainen kuin +Eikö hänellä ole suuri, pyöreä parta, samanmallainen kuin hanskamaakarin kauharauta?</p> <p>SIMPPELI. -Ei, totta totisesti; hänellä on pienet, pikkuruiset kasvot ja pieni, +Ei, totta totisesti; hänellä on pienet, pikkuruiset kasvot ja pieni, keltainen parta, Kainin-karvainen parta.<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a></p> <p>R. REIPAS. -Hiljainen miehen tallukka, niinkö?</p> +Hiljainen miehen tallukka, niinkö?</p> <p>SIMPPELI. Niin, totta totisesti; mutta kouristaan niin tanakka kuin kuka muu -tahansa minun pääni ja hänen päänsä välillä. Hän on tapellut -metsävahdin kanssa.</p> +tahansa minun pääni ja hänen päänsä välillä. Hän on tapellut +metsävahdin kanssa.</p> <p>R. REIPAS. -Mitä sanotte? — Oo, pitäisihän minun muistaa hänet! Eikö hän kulje, -niin sanoakseni, nokka ilmassa ja pöyhistele käydessään?</p> +Mitä sanotte? — Oo, pitäisihän minun muistaa hänet! Eikö hän kulje, +niin sanoakseni, nokka ilmassa ja pöyhistele käydessään?</p> <p>SIMPPELI. -Totta totisesti, niin hän tekee.</p> +Totta totisesti, niin hän tekee.</p> <p>R. REIPAS. -Älköön taivas sen huonompaa onnea Annikalle suoko! Sanokaa herra -pastori Evansille, että minä teen mitä voin herranne hyväksi. Anna on -hyvä tyttö, ja toivoisin —</p> +Älköön taivas sen huonompaa onnea Annikalle suoko! Sanokaa herra +pastori Evansille, että minä teen mitä voin herranne hyväksi. Anna on +hyvä tyttö, ja toivoisin —</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rugby palajaa.)</span><br /> @@ -1041,10 +1003,10 @@ hyvä tyttö, ja toivoisin —</p> Herra jesta! Tohtori tulee!</p> <p>R. REIPAS. -Nyt käy meidän kaikkien hullusti! — joutuun tuonne sisään, hyvä -nuorukainen, tuonne työhuoneeseen. (Työntää Simppelin työhuoneeseen.) -Hän ei kauvan viivy. — Hoi, John Rugby! John, sanon minä! Etkö kuule. -John? John, mene ja etsi herraani; pelkään että hänelle on jotain +Nyt käy meidän kaikkien hullusti! — joutuun tuonne sisään, hyvä +nuorukainen, tuonne työhuoneeseen. (Työntää Simppelin työhuoneeseen.) +Hän ei kauvan viivy. — Hoi, John Rugby! John, sanon minä! Etkö kuule. +John? John, mene ja etsi herraani; pelkään että hänelle on jotain tapahtunut, kun ei jo tule kotia. (Laulaa.) Heiluti rallallei, heiluti rallallei j.n.e.</p> @@ -1058,45 +1020,45 @@ minu hoonest un <i>boitierverd</i>, toosa, vihere toosa. Kuuleko mite mine sano? Vihere toosa.</p> <p>R. REIPAS. -Kyllä, herra, kyllä tuon sen. (Syrjään.) Hyvä, ettei itse mennyt sinne; -jos olisi sieltä löytänyt sen nuorukaisen, niin olisi varmaan tullut +Kyllä, herra, kyllä tuon sen. (Syrjään.) Hyvä, ettei itse mennyt sinne; +jos olisi sieltä löytänyt sen nuorukaisen, niin olisi varmaan tullut sarvihulluksi.</p> <p>CAJUS. -Fe, fe, fe, fe! ma foi, <i>il fait fort chaud</i>. Je m'en <i>vais à +Fe, fe, fe, fe! ma foi, <i>il fait fort chaud</i>. Je m'en <i>vais à lacour</i>, — <i>la grande affaire</i>. —</p> <p>R. REIPAS. -Tämäkö se on, herra tohtori?</p> +Tämäkö se on, herra tohtori?</p> <p>CAJUS. -Oui, <i>mettez</i> le en mon tasku; <i>de pêchez</i>, joutu! — Misse +Oui, <i>mettez</i> le en mon tasku; <i>de pêchez</i>, joutu! — Misse ole se lurjus Rugby?</p> <p>R. REIPAS. Hoi, John Rugby! John!</p> <p>RUGBY. -Tässä, herra.</p> +Tässä, herra.</p> <p>CAJUS. Sine ole Juho Rugby, ja sine ole Jukka Rugby; tule, otta sinu miekka ja -tule minu kintu päräss hovi.</p> +tule minu kintu päräss hovi.</p> <p>RUGBY. -Se on käsillä täällä porstuassa.</p> +Se on käsillä täällä porstuassa.</p> <p>CAJUS. Kautta minu kunia, mine viipy liika kauan! Saakelis! <i>Qu'ai je oublie?</i> Sielle ole roktoyrtti minu kabinetiss, joka minu ei mille mooto takto jette sinnen.</p> -<p>R. REIPAS (syrjään). -Voi mua! Nyt hän löytää sen nuorukaisen sieltä ja tulee raivoonsa.</p> +<p>R. REIPAS (syrjään). +Voi mua! Nyt hän löytää sen nuorukaisen sieltä ja tulee raivoonsa.</p> <p>CAJUS. <i>O diable, diable!</i> Mike ole minu kabinetiss? — Konna! -<i>Larron!</i> (Ajaa Simppelin ulos työhuoneesta.) Rugby! Minu miekka!</p> +<i>Larron!</i> (Ajaa Simppelin ulos työhuoneesta.) Rugby! Minu miekka!</p> <p>R. REIPAS. Herra tohtori, rauhoittukaa!</p> @@ -1112,29 +1074,29 @@ Mite kunialinen mees teke minu kabinetiss? Kunialinen mees ei tarvita minu kabinetiss.</p> <p>R. REIPAS. -Hyvä tohtori, älkää olko niin lehmaatinen. Kuulkaa, minä sanon -totuuden: pastori Evans lähetti hänet tänne minun tyköni asialle.</p> +Hyvä tohtori, älkää olko niin lehmaatinen. Kuulkaa, minä sanon +totuuden: pastori Evans lähetti hänet tänne minun tyköni asialle.</p> <p>CAJUS. Hyve.</p> <p>SIMPPELI. -Niin, todellakin, pyytämään häntä —</p> +Niin, todellakin, pyytämään häntä —</p> <p>R. REIPAS. -Vaiti toki, ole hyvä!</p> +Vaiti toki, ole hyvä!</p> <p>CAJUS. Vaiti sinu suu! — Puhu sinu puhe.</p> <p>SIMPPELI. -Niin, pyytämään tätä kunniallista rouvaa, teidän neitsyttänne, että hän -puhuisi pari hyvää sanaa neiti Anna Paasolle minun herrani puolesta, +Niin, pyytämään tätä kunniallista rouvaa, teidän neitsyttänne, että hän +puhuisi pari hyvää sanaa neiti Anna Paasolle minun herrani puolesta, naima-asioissa.</p> <p>R. REIPAS. -Siinä kaikki, totta totisesti! Vaan minäpä en pistäkään kynttäni -valkeaan syyttä suotta.</p> +Siinä kaikki, totta totisesti! Vaan minäpä en pistäkään kynttäni +valkeaan syyttä suotta.</p> <p>CAJUS. <i>Pasteur</i> Evans sinuko lehetti? — Rugby, <i>baillez-moi</i> vehe @@ -1145,24 +1107,24 @@ paperi. — Varto vehe sine.</p> </p> <p>R. REIPAS. -Onpa hyvä, että hän on noin levollinen. Jos olisi hän läpikotaisin -kiihtynyt, niin olisitte saanut nähdä hänet oikein suurisuisena ja -melankollisena. Mutta siitä huolimatta, ystävä, teen minä herranne -puolesta mitä hyvää vain voin, ja asia on, suoraan puhuen, se, että -tämä ranskalainen tohtori, minun herrani, — saatan, nähkääs, sanoa -häntä herrakseni, koska hoidan hänen talouttaan, pesen ja huuhdon, -prykään, leivon, kuuraan, valmistan ruoat ja juomat, laitan sijan ja +Onpa hyvä, että hän on noin levollinen. Jos olisi hän läpikotaisin +kiihtynyt, niin olisitte saanut nähdä hänet oikein suurisuisena ja +melankollisena. Mutta siitä huolimatta, ystävä, teen minä herranne +puolesta mitä hyvää vain voin, ja asia on, suoraan puhuen, se, että +tämä ranskalainen tohtori, minun herrani, — saatan, nähkääs, sanoa +häntä herrakseni, koska hoidan hänen talouttaan, pesen ja huuhdon, +prykään, leivon, kuuraan, valmistan ruoat ja juomat, laitan sijan ja teen kaikki tyynni itse, —</p> <p>SIMPPELI. -Onpa raskas taakka olla noin toisen käsissä.</p> +Onpa raskas taakka olla noin toisen käsissä.</p> <p>R. REIPAS. Vai olette jo tullut senkin tuntemaan? Niin, totisesti, raskas taakka -se on; ja varhain pystyyn ja myöhään maata; — mutta huolimatta siitä, -meidän kesken sanottuna — eihän sitä tarvitse sen pitemmälle viedä — -herrani on itse rakastunut neiti Annaan; mutta huolimatta siitä, minä -tunnen tytön mielen; siitä ei tule mitään.</p> +se on; ja varhain pystyyn ja myöhään maata; — mutta huolimatta siitä, +meidän kesken sanottuna — eihän sitä tarvitse sen pitemmälle viedä — +herrani on itse rakastunut neiti Annaan; mutta huolimatta siitä, minä +tunnen tytön mielen; siitä ei tule mitään.</p> <p>CAJUS. Sine tolva, vee teme kirja herra Hughi tyke: <i>parbleu</i>, @@ -1176,97 +1138,97 @@ kivet; <i>parbleu</i>, henell ei jee kivi heitte koira peell.</p> </p> <p>R. REIPAS. -Hyväinen aika, hänhän vain puhuu ystävänsä puolesta.</p> +Hyväinen aika, hänhän vain puhuu ystävänsä puolesta.</p> <p>CAJUS. -Se teke hene hyve: eikös te sano minull ett minu pite itse pite Anna -Paaso? <i>Parbleu!</i> Mine löö pee poikki se pappi-tolva, ja mine ole +Se teke hene hyve: eikös te sano minull ett minu pite itse pite Anna +Paaso? <i>Parbleu!</i> Mine löö pee poikki se pappi-tolva, ja mine ole keskenyt se Sukkinaha isende mitta meiden meekat. — <i>Parbleu</i>, mine itse takto miss Anna Paaso.</p> <p>R. REIPAS. -Tyttö rakastaa teitä, tohtori, ja kaikki kyllä käy hyvin. Pitäähän -antaa ihmisten jaaritella, hemmetissä!</p> +Tyttö rakastaa teitä, tohtori, ja kaikki kyllä käy hyvin. Pitäähän +antaa ihmisten jaaritella, hemmetissä!</p> <p>CAJUS. Rugby, tule minu kanss hovi. — <i>Parbleu</i>, jos mine ei saa Anna Paaso, niin mine heitte teiden peekallo ovi kautt ulos. — Seura minu -kintu päräss, Rugby.</p> +kintu päräss, Rugby.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Cajus ja Rugby menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Cajus ja Rugby menevät.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -Annas, aasin päätä saat vielä itse kantaa — Ei, minä tunnen Annan -mielen tässä kohden; ei yksikään nainen Windsorissa tunne niin Annan -mieltä kuin minä tunnen, eikä kukaan osaa häntä niin pidellä kuin minä +Annas, aasin päätä saat vielä itse kantaa — Ei, minä tunnen Annan +mielen tässä kohden; ei yksikään nainen Windsorissa tunne niin Annan +mieltä kuin minä tunnen, eikä kukaan osaa häntä niin pidellä kuin minä osaan, Jumalan kiitos.</p> <p>FENTON (ulkoa). -Onko siellä ketään? Hoi!</p> +Onko siellä ketään? Hoi!</p> <p>R. REIPAS. -Kuka siellä, tiedämmä? Sisään toki! Sisään!</p> +Kuka siellä, tiedämmä? Sisään toki! Sisään!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Fenton tulee.)</span><br /> </p> <p>FENTON. -Mitä kuuluu, hyvä rouva? Mitä kuuluu?</p> +Mitä kuuluu, hyvä rouva? Mitä kuuluu?</p> <p>R. REIPAS. -Hyvää parempaa, kun teidän armonne suvaitsee kysyä.</p> +Hyvää parempaa, kun teidän armonne suvaitsee kysyä.</p> <p>FENTON. -Mitä uutisia? Kuinka voi se sievä neiti Anna?</p> +Mitä uutisia? Kuinka voi se sievä neiti Anna?</p> <p>R. REIPAS. -Niin, totisesti, sievä hän on, ja siveä, ja nöyrä; ja teille hän on -suosiollinen, sen voin sivumennen vakuuttaa, ja siitä kiitos Jumalan.</p> +Niin, totisesti, sievä hän on, ja siveä, ja nöyrä; ja teille hän on +suosiollinen, sen voin sivumennen vakuuttaa, ja siitä kiitos Jumalan.</p> <p>FENTON. -Luonnistaneeko, mitä luulet? Enhän vain saane rukkasia?</p> +Luonnistaneeko, mitä luulet? Enhän vain saane rukkasia?</p> <p>R. REIPAS. -Tosin, herraseni, kaikki on Hänen kädessään tuolla ylhäällä, mutta, -siitä huolimatta, herra Fenton, vannon kaksi sormea kirjan päällä, -että hän teitä rakastaa. — Onhan teidän armollanne syylä toisessa -silmä-laudassa?</p> +Tosin, herraseni, kaikki on Hänen kädessään tuolla ylhäällä, mutta, +siitä huolimatta, herra Fenton, vannon kaksi sormea kirjan päällä, +että hän teitä rakastaa. — Onhan teidän armollanne syylä toisessa +silmä-laudassa?</p> <p>FENTON. -On oikein. Entä sitte?</p> +On oikein. Entä sitte?</p> <p>R. REIPAS. -Niin, siitäpä se riippuu. — Totta totisesti, ei ole toista semmoista -Annikkaa; — mutta, sen vakuutan, niin kunniallinen tyttö, kuin mikä -milloinkaan on leipää syönyt. Me puhelimme tunnin aikaa tuosta -syylästä. Ei minua milloinkaan niin naurata kuin sen tytön parissa. — -Mutta se minun täytyy sanoa, että hän on liiaksi taipuva alikoliikkaan -ja mietiskelemiseen; mutta mitä teihin tulee, — niin, huoletta vain!</p> +Niin, siitäpä se riippuu. — Totta totisesti, ei ole toista semmoista +Annikkaa; — mutta, sen vakuutan, niin kunniallinen tyttö, kuin mikä +milloinkaan on leipää syönyt. Me puhelimme tunnin aikaa tuosta +syylästä. Ei minua milloinkaan niin naurata kuin sen tytön parissa. — +Mutta se minun täytyy sanoa, että hän on liiaksi taipuva alikoliikkaan +ja mietiskelemiseen; mutta mitä teihin tulee, — niin, huoletta vain!</p> <p>FENTON. -Minun pitää vielä tänään saada nähdä hänet. Kas, tuossa vaivastasi; -puhu hyvää minun puolestani; jos näet hänet ennen kuin minä, niin sano +Minun pitää vielä tänään saada nähdä hänet. Kas, tuossa vaivastasi; +puhu hyvää minun puolestani; jos näet hänet ennen kuin minä, niin sano terveiseni.</p> <p>R. REIPAS. -Terveisennekö? No, totta totisesti, sen minä teen! Ja kyllä kerron -teidän armollenne enemmän tuosta syylästä, kun ensikerran rookaamme, ja -vielä muistakin kosijoista.</p> +Terveisennekö? No, totta totisesti, sen minä teen! Ja kyllä kerron +teidän armollenne enemmän tuosta syylästä, kun ensikerran rookaamme, ja +vielä muistakin kosijoista.</p> <p>FENTON. -Hyvä vain; hyvästi! Minulla on kova kiire.</p> +Hyvä vain; hyvästi! Minulla on kova kiire.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -Hyvästi, teidän armonne! — Totta totisesti, kunnon ylimys; mutta Anna -ei häntä rakasta, sillä minä tunnen Annan mielen siinä kuin joku -toinenkin. — Jesta varjele! Mitä olen unohtanut?</p> +Hyvästi, teidän armonne! — Totta totisesti, kunnon ylimys; mutta Anna +ei häntä rakasta, sillä minä tunnen Annan mielen siinä kuin joku +toinenkin. — Jesta varjele! Mitä olen unohtanut?</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> @@ -1275,51 +1237,51 @@ toinenkin. — Jesta varjele! Mitä olen unohtanut?</p> <hr class="chap" /> -<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2> +<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2> -<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> +<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Paason asunnon edustalla.</span><br /> -<span style="margin-left: 1.5em;">(Rouva Paaso tulee, kirje kädessä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 1.5em;">(Rouva Paaso tulee, kirje kädessä.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Mitä? Olen ihanuuteni juhlapäivinä rakkauden kirjeiltä pelastunut, ja -pitääkö minun nyt joutua niiden esineeksi? Katsotaanpas:</p> - -<p>"Älkää kysykö minulta järkisyitä, miksi teitä rakastan, sillä vaikka -rakkaus käyttää järkeä parantajanaan, ei se kuitenkaan ota sitä -neuvonantajakseen. Te ette ole sen nuorempi kuin minäkään; no niin, -siinä on sopua; te olette hilpeä, niin minäkin; ha! ha! siinä vielä -enemmän sopua; te rakastatte sektiä, samoin minäkin; voitteko toivoa, -rouva Paaso, suurempaa sopua? Olkoon se kylläksi sanottu — jos koskaan -soturin rakkaudesta voi niin sanoa — että sinua rakastan. En tahdo -sanoa: sääli minua, se ei ole soturin puhetapaa; mutta minä sanon, +Mitä? Olen ihanuuteni juhlapäivinä rakkauden kirjeiltä pelastunut, ja +pitääkö minun nyt joutua niiden esineeksi? Katsotaanpas:</p> + +<p>"Älkää kysykö minulta järkisyitä, miksi teitä rakastan, sillä vaikka +rakkaus käyttää järkeä parantajanaan, ei se kuitenkaan ota sitä +neuvonantajakseen. Te ette ole sen nuorempi kuin minäkään; no niin, +siinä on sopua; te olette hilpeä, niin minäkin; ha! ha! siinä vielä +enemmän sopua; te rakastatte sektiä, samoin minäkin; voitteko toivoa, +rouva Paaso, suurempaa sopua? Olkoon se kylläksi sanottu — jos koskaan +soturin rakkaudesta voi niin sanoa — että sinua rakastan. En tahdo +sanoa: sääli minua, se ei ole soturin puhetapaa; mutta minä sanon, rakasta minua.</p> <div class="poem"><div class="stanza"> -<span class="i0">Sinä, sydämmeni palo,<br /></span> -<span class="i0">Jos päivän on salo,<br /></span> +<span class="i0">Sinä, sydämmeni palo,<br /></span> +<span class="i0">Jos päivän on salo,<br /></span> <span class="i0">Tai kuudan valo,<br /></span> -<span class="i0">Tai pimeä talo,<br /></span> +<span class="i0">Tai pimeä talo,<br /></span> <span class="i0">Niin ritarisi jalo<br /></span> -<span class="i0">Sun eestäsi vaan<br /></span> -<span class="i0">Käy taistelemaan.<br /></span> +<span class="i0">Sun eestäsi vaan<br /></span> +<span class="i0">Käy taistelemaan.<br /></span> </div><div class="stanza"> <span class="i10">John Falstaff."<br /></span> </div></div> -<p>Mikä Herodes Juudanmaasta! — Oh, sinä inha, inha maailma! Mies, joka -jo on melkein lahonnut vanhuuttaan, esiintyy nuorena teikarina! Mitä -varomatonta — hiton nimessä! — on tuo flaamilainen juopporenttu<a name="FNanchor_9" id="FNanchor_9"></a><a href="#Footnote_9" class="fnanchor">[9]</a> -keskustelussani äkännyt, kun tuolla tavalla uskaltaa minua ahdistaa? -Niin, hän on tuskin kolmea kertaa ollut seurassani. — Mitä olisin -hänelle sanonut? — Säästelin silloin hyvinkin hilpeyttäni; — taivas -sen minulle anteeksi antakoon! — Totta tosiaan jätän parlamenttiin -lakiehdotuksen, että miehet on viralta pantava. Miten kostaisin -hänelle? Sillä kostaa minä tahdon, niin totta kuin hänen sisuksensa on +<p>Mikä Herodes Juudanmaasta! — Oh, sinä inha, inha maailma! Mies, joka +jo on melkein lahonnut vanhuuttaan, esiintyy nuorena teikarina! Mitä +varomatonta — hiton nimessä! — on tuo flaamilainen juopporenttu<a name="FNanchor_9" id="FNanchor_9"></a><a href="#Footnote_9" class="fnanchor">[9]</a> +keskustelussani äkännyt, kun tuolla tavalla uskaltaa minua ahdistaa? +Niin, hän on tuskin kolmea kertaa ollut seurassani. — Mitä olisin +hänelle sanonut? — Säästelin silloin hyvinkin hilpeyttäni; — taivas +sen minulle anteeksi antakoon! — Totta tosiaan jätän parlamenttiin +lakiehdotuksen, että miehet on viralta pantava. Miten kostaisin +hänelle? Sillä kostaa minä tahdon, niin totta kuin hänen sisuksensa on putingista.</p> <p> @@ -1330,106 +1292,106 @@ putingista.</p> Rouva Paaso! Olin, totta totisesti, juuri tulossa teille.</p> <p>R. PAASO. -Ja minä niinikään menossa teille. Te olette niin huononnäköinen.</p> +Ja minä niinikään menossa teille. Te olette niin huononnäköinen.</p> <p>R. VIRTA. -Sitä en ikänä usko. Voin näyttää, että asia on toisin.</p> +Sitä en ikänä usko. Voin näyttää, että asia on toisin.</p> <p>R. PAASO. -Kyllä minusta vain siltä näyttää.</p> +Kyllä minusta vain siltä näyttää.</p> <p>R. VIRTA. -Näyttäköön vain; mutta minä voin näyttää, että asia on toisin. Oi, -rouva Paaso, antakaa nyt hyvä neuvo!</p> +Näyttäköön vain; mutta minä voin näyttää, että asia on toisin. Oi, +rouva Paaso, antakaa nyt hyvä neuvo!</p> <p>R. PAASO. -No, mikä nyt sitten hätänä, hyvä ihminen?</p> +No, mikä nyt sitten hätänä, hyvä ihminen?</p> <p>R. VIRTA. -Oi, ystävä, jos ei olisi noita turhia arveluja, niin voisin päästä -semmoiseen kunniaan, että!</p> +Oi, ystävä, jos ei olisi noita turhia arveluja, niin voisin päästä +semmoiseen kunniaan, että!</p> <p>R. PAASO. -Vähät niistä arveluista; ottakaa kunnia vastaan. Mikä on asia? — -Heittäkää koko arvelut! — Mikä on asia?</p> +Vähät niistä arveluista; ottakaa kunnia vastaan. Mikä on asia? — +Heittäkää koko arvelut! — Mikä on asia?</p> <p>R. VIRTA. -Jos tahtoisin mennä hiiteen tämän ijankaikkisen pilkun päällä, niin +Jos tahtoisin mennä hiiteen tämän ijankaikkisen pilkun päällä, niin voisin tulla ritarilliseksi.</p> <p>R. PAASO. -Mitä? — Sen sinä valehtelet. — Sir Alice Virta! — Sellaiset -ritarilliset joutuvat pian julkisiksi; ja näin ollen sinun olisi paras -pitää vanha arvonimesi.</p> +Mitä? — Sen sinä valehtelet. — Sir Alice Virta! — Sellaiset +ritarilliset joutuvat pian julkisiksi; ja näin ollen sinun olisi paras +pitää vanha arvonimesi.</p> <p>R. VIRTA. -Me poltamme tulta keskellä päivää: — kas tuossa, lue, lue, ja huomaa, -kuinka minä voisin tulla ritarskaksi. — Tulen aina lihavista miehistä -luulemaan pahinta, niin kauvan kuin minulla on yksikin silmä, millä -voin erottaa toisen mieshaamun toisesta. Ja kuitenkaan hän ei kironnut; +Me poltamme tulta keskellä päivää: — kas tuossa, lue, lue, ja huomaa, +kuinka minä voisin tulla ritarskaksi. — Tulen aina lihavista miehistä +luulemaan pahinta, niin kauvan kuin minulla on yksikin silmä, millä +voin erottaa toisen mieshaamun toisesta. Ja kuitenkaan hän ei kironnut; ylisteli vain naisten kainoutta ja moitiskeli niin siivolla ja -sopivalla tavalla kaikkea säädyttömyyttä, että olin vähällä vannoa, -että hänen mielenlaatunsa oli yhtä todellista kuin hänen sanansa; vaan -ne eivät pidä yhtä eivätkä sovi toisiinsa enemmän kuin sadasensimmäinen -psalmi "viheriän hameen" nuottiin. Mikä rajutuuli lieneekään tänne +sopivalla tavalla kaikkea säädyttömyyttä, että olin vähällä vannoa, +että hänen mielenlaatunsa oli yhtä todellista kuin hänen sanansa; vaan +ne eivät pidä yhtä eivätkä sovi toisiinsa enemmän kuin sadasensimmäinen +psalmi "viheriän hameen" nuottiin. Mikä rajutuuli lieneekään tänne Windsorin rannikolle paiskannut tuon valaan, jonka on mahassa tiesi -kuinka monta tynnyriä rasvaa? Miten voisin kostaa hänelle? Luulenpa -että olisi parasta tuuditella häntä toiveilla, kunnes hekuman kirottu -tuli on hänet sulattanut hänen omaan ihraansa. — Oletko koskaan +kuinka monta tynnyriä rasvaa? Miten voisin kostaa hänelle? Luulenpa +että olisi parasta tuuditella häntä toiveilla, kunnes hekuman kirottu +tuli on hänet sulattanut hänen omaan ihraansa. — Oletko koskaan mokomaa kuullut?</p> <p>R. PAASO. Sanasta sanaan samaa; nimet vain, Paaso ja Virta, ovat erilaiset! — -Suureksi lohdutukseksesi tuossa riettauksien sokkelossa esitän sinulle -tässä kirjeesi kaksoisveljen; mutta sinun saa periä ensimmäisenä, sillä -minun, totta totisesti, ei tule koskaan perimään. Lyön vetoa että -hänellä on tuhatmääriä noita kirjeitä — varmaan enemmänkin — joissa -on tyhjä tila nimille, ja nämä ovat toista laitosta. Epäilemättä hän ne -vielä painattaa, sillä hänelle on yhdentekevää mitä hän painoonsa -panee, koska tahtoisi siihen meidätkin molemmat. Ennemmin olisin -jättiläisnainen, Pelionin vuori päälläni. Totta totisesti, helpompi on -minun löytää parikymmentä haureliasta toukomettistä kuin yksi siveä +Suureksi lohdutukseksesi tuossa riettauksien sokkelossa esitän sinulle +tässä kirjeesi kaksoisveljen; mutta sinun saa periä ensimmäisenä, sillä +minun, totta totisesti, ei tule koskaan perimään. Lyön vetoa että +hänellä on tuhatmääriä noita kirjeitä — varmaan enemmänkin — joissa +on tyhjä tila nimille, ja nämä ovat toista laitosta. Epäilemättä hän ne +vielä painattaa, sillä hänelle on yhdentekevää mitä hän painoonsa +panee, koska tahtoisi siihen meidätkin molemmat. Ennemmin olisin +jättiläisnainen, Pelionin vuori päälläni. Totta totisesti, helpompi on +minun löytää parikymmentä haureliasta toukomettistä kuin yksi siveä mies.</p> <p>R. VIRTA. -Kas vain, aivan samaa: käsiala sama, sanat samat! Mitä hän meistä +Kas vain, aivan samaa: käsiala sama, sanat samat! Mitä hän meistä ajattelee?</p> <p>R. PAASO. -Sitä tosiaankaan en tiedä; mutta vähällä on etten rupee napisemaan omaa -siveyttäni vastaan. Minun täytyy kohdella itseäni kuin henkilöä, johon -en vielä laisinkaan ole tutustunut; sillä varmaankaan, jos hän ei olisi -minussa havainnut piirrettä, jota en itsekään tunne, hän ei olisi minua +Sitä tosiaankaan en tiedä; mutta vähällä on etten rupee napisemaan omaa +siveyttäni vastaan. Minun täytyy kohdella itseäni kuin henkilöä, johon +en vielä laisinkaan ole tutustunut; sillä varmaankaan, jos hän ei olisi +minussa havainnut piirrettä, jota en itsekään tunne, hän ei olisi minua sellaisella raivolla vallannut.</p> <p>R. VIRTA. -Sanotko: vallannut? Mutta minä hänet kannella pysytän, se on varma.</p> +Sanotko: vallannut? Mutta minä hänet kannella pysytän, se on varma.</p> <p>R. PAASO. -Niin minäkin; jos hän laivanluukulleni pääsee, niin en enää koskaan -mene merille. Meidän pitää kostaa hänelle, määrätä yhtymispaikka, antaa -hänen mieliteolleen hiukan toivon haametta ja houkutella häntä -kauniilla viivytyksen syötillä, kunnes hän on Sukkanauhan isännälle +Niin minäkin; jos hän laivanluukulleni pääsee, niin en enää koskaan +mene merille. Meidän pitää kostaa hänelle, määrätä yhtymispaikka, antaa +hänen mieliteolleen hiukan toivon haametta ja houkutella häntä +kauniilla viivytyksen syötillä, kunnes hän on Sukkanauhan isännälle hevosensa pantannut.</p> <p>R. VIRTA. -Minä olen valmis vaikka mihinkä koiruuteen häntä kohtaan, kunhan se -vain ei tahraa maineemme puhtautta. Oi, jos mieheni saisi nähdä tuon -kirjeen! Siitä hänen luulevaisuutensa saisi ikipäiviksi ravintoainetta.</p> +Minä olen valmis vaikka mihinkä koiruuteen häntä kohtaan, kunhan se +vain ei tahraa maineemme puhtautta. Oi, jos mieheni saisi nähdä tuon +kirjeen! Siitä hänen luulevaisuutensa saisi ikipäiviksi ravintoainetta.</p> <p>R. PAASO. -Katsos, tuossa hän tulee, ja minun hyvä mieheni myöskin; hänestä on -luulevaisuus yhtä kaukana, kuin minusta sen aiheuttaminen, ja se -kaukaisuus on, toivoakseni, ääretön.</p> +Katsos, tuossa hän tulee, ja minun hyvä mieheni myöskin; hänestä on +luulevaisuus yhtä kaukana, kuin minusta sen aiheuttaminen, ja se +kaukaisuus on, toivoakseni, ääretön.</p> <p>R. VIRTA. -Onnellinen vaimo sinä!</p> +Onnellinen vaimo sinä!</p> <p>R. PAASO. -Pitäkäämme yhteistä juonta tuota rasvaista ritaria vastaan. Tule tänne.</p> +Pitäkäämme yhteistä juonta tuota rasvaista ritaria vastaan. Tule tänne.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyvät peremmälle.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyvät peremmälle.)</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Virta, Pistooli, Paaso ja Nym tulevat.)</span><br /> </p> @@ -1440,237 +1402,237 @@ Toivon, ettei niin ole laita.</p> Mut toivo joskus vainuton on koira; Sir John sun vaimoasi katselee.</p> <p>VIRTA. -Ei, vaimoni ei ole enää nuori.</p> +Ei, vaimoni ei ole enää nuori.</p> <p> PISTOOLI.<br /> -Hän valtaa ylhät, halvat, rikkaat, köyhät,<br /> +Hän valtaa ylhät, halvat, rikkaat, köyhät,<br /> Nuoret ja vanhat; kaikki kelpaa, Virta;<br /> -Hän moskaa rakastaa; siis varo, Virta!<br /> +Hän moskaa rakastaa; siis varo, Virta!<br /> <br /> VIRTA.<br /> Rakastaisiko vaimoani?<br /> <br /> PISTOOLI.<br /> Tulena maksa.<a name="FNanchor_10" id="FNanchor_10"></a><a href="#Footnote_10" class="fnanchor">[10]</a> Torju taikka karkaa,<br /> -Kuin Don Actaeon, hurtat kintereillä.<a name="FNanchor_11" id="FNanchor_11"></a><a href="#Footnote_11" class="fnanchor">[11]</a><br /> -Oh, iljettävä sana!<br /> +Kuin Don Actaeon, hurtat kintereillä.<a name="FNanchor_11" id="FNanchor_11"></a><a href="#Footnote_11" class="fnanchor">[11]</a><br /> +Oh, iljettävä sana!<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Mikä sana?<br /> +Mikä sana?<br /> <br /> PISTOOLI.<br /> -He, sarvi. Hyväst'! Auki silmät! Varo!<br /> -Näet, öisin varkaat liikkuu; varo, varo,<br /> -Ennenkuin suvi saa ja käki kukkuu. —<br /> +He, sarvi. Hyväst'! Auki silmät! Varo!<br /> +Näet, öisin varkaat liikkuu; varo, varo,<br /> +Ennenkuin suvi saa ja käki kukkuu. —<br /> Mars matkaan, herra korpraal Nym! — Te, Paaso,<br /> -Hänt' uskokaa, hän puhuu järkeä.<br /> +Hänt' uskokaa, hän puhuu järkeä.<br /> <br /> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Odotahan vain! Kyllä siitä selvän otan.</p> +Odotahan vain! Kyllä siitä selvän otan.</p> <p>NYM (Paasolle.) -Ja se on totta; minun humöörini ei ole valehdella. Hän on minua -loukannut muutamassa humöörissä; minunhan se piti viedä vaimollenne se -humööri-kirje; mutta minulla on miekka, ja se puree, jos siksi tulee. -Hän rakastaa vaimoanne, lyhyestä tärkimpään. Nimeni on korpraali Nym; -minä sen sanon ja takaan että se on totta; — nimeni on Nym, ja -Falstaff rakastaa vaimoanne. — Ajöö! Minä en rakasta sitä leipä- ja -juustohumööriä, ja se on sen asian humööri. Ajöö!</p> +Ja se on totta; minun humöörini ei ole valehdella. Hän on minua +loukannut muutamassa humöörissä; minunhan se piti viedä vaimollenne se +humööri-kirje; mutta minulla on miekka, ja se puree, jos siksi tulee. +Hän rakastaa vaimoanne, lyhyestä tärkimpään. Nimeni on korpraali Nym; +minä sen sanon ja takaan että se on totta; — nimeni on Nym, ja +Falstaff rakastaa vaimoanne. — Ajöö! Minä en rakasta sitä leipä- ja +juustohumööriä, ja se on sen asian humööri. Ajöö!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Sen asian humööri, hän sanoi; sepä mies pelottaa humöörin ihan pois -järjiltään.</p> +Sen asian humööri, hän sanoi; sepä mies pelottaa humöörin ihan pois +järjiltään.</p> -<p>VIRTA (syrjään). -Minä haen käsiini sen Falstaffin.</p> +<p>VIRTA (syrjään). +Minä haen käsiini sen Falstaffin.</p> -<p>PAASO (syrjään). -En ole ikänäni kuullut noin pitkäpiimäistä ja teeskentelevää lörppöä.</p> +<p>PAASO (syrjään). +En ole ikänäni kuullut noin pitkäpiimäistä ja teeskentelevää lörppöä.</p> -<p>VIRTA (syrjään). -Jos siitä saan vihiä, niin — hyvä!</p> +<p>VIRTA (syrjään). +Jos siitä saan vihiä, niin — hyvä!</p> -<p>PAASO (syrjään). +<p>PAASO (syrjään). En usko tuollaista kiinalaista,<a name="FNanchor_12" id="FNanchor_12"></a><a href="#Footnote_12" class="fnanchor">[12]</a> vaikka itse seurakunnan pappi -vakuuttaisi hänet kunnialliseksi mieheksi.</p> +vakuuttaisi hänet kunnialliseksi mieheksi.</p> -<p>VIRTA (syrjään). -Se oli kelpo ja älykäs mies; hyvä!</p> +<p>VIRTA (syrjään). +Se oli kelpo ja älykäs mies; hyvä!</p> <p>PAASO. Kas vain, Kaisa!</p> <p>R. PAASO. -Minne menet, Yrjö? — Kuulehan toki!</p> +Minne menet, Yrjö? — Kuulehan toki!</p> <p>R. VIRTA. -Mikä sua vaivaa, rakas Franssu? Miksi olet niin melankollinen?</p> +Mikä sua vaivaa, rakas Franssu? Miksi olet niin melankollinen?</p> <p>VIRTA. -Minäkö melankollinen? En ole melankollinen. — Mene sinä kotiin, mene.</p> +Minäkö melankollinen? En ole melankollinen. — Mene sinä kotiin, mene.</p> <p>R. VIRTA. -Totisesti, sinulla on taas joitakin houreita päässäsi. — Lähdettekö +Totisesti, sinulla on taas joitakin houreita päässäsi. — Lähdettekö pois, rouva Paaso?</p> <p>R. PAASO. -Lähden. — Tulethan kotiin päivälliselle, Yrjö? — (Syrjään rouva -Virralle.) Katsos, kuka tuossa tulee! Hänestä saamme sananviejän sille +Lähden. — Tulethan kotiin päivälliselle, Yrjö? — (Syrjään rouva +Virralle.) Katsos, kuka tuossa tulee! Hänestä saamme sananviejän sille surkealle ritarille.</p> <p>R. VIRTA. -Niin oikein; häntä minäkin ajattelin; hän on siihen omansa.</p> +Niin oikein; häntä minäkin ajattelin; hän on siihen omansa.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas tulee.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Tulitte varmaan tervehtimään tytärtäni Annaa?</p> +Tulitte varmaan tervehtimään tytärtäni Annaa?</p> <p>R. REIPAS. -Niin tietysti. Ja kuinka nyt jaksaa se hyvä neiti Anna?</p> +Niin tietysti. Ja kuinka nyt jaksaa se hyvä neiti Anna?</p> <p>R. PAASO. -Tulkaa mukaan, niin saatte nähdä. Hauskaa olisi puhella hetkinen +Tulkaa mukaan, niin saatte nähdä. Hauskaa olisi puhella hetkinen kanssanne.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso, rouva Virta ja rouva Reipas menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso, rouva Virta ja rouva Reipas menevät.)</span><br /> </p> <p>PAASO. No, herra Virta?</p> <p>VIRTA. -Kuulittehan mitä se mies sanoi minulle, vai mitä?</p> +Kuulittehan mitä se mies sanoi minulle, vai mitä?</p> <p>PAASO. -Kuulin; ja kuulittehan te mitä se toinen sanoi minulle?</p> +Kuulin; ja kuulittehan te mitä se toinen sanoi minulle?</p> <p>VIRTA. -Luuletteko, että heissä on totuus?</p> +Luuletteko, että heissä on totuus?</p> <p>PAASO. -Hirteen koko roistot! Minä en usko, että hän sitä julkeisi; mutta nuo -miehet, jotka häntä syyttävät aikeista vaimojamme kohtaan, ovat -juhtapari hänen virkaheittoja palvelijoitaan; oikeita riiviöitä, nyt +Hirteen koko roistot! Minä en usko, että hän sitä julkeisi; mutta nuo +miehet, jotka häntä syyttävät aikeista vaimojamme kohtaan, ovat +juhtapari hänen virkaheittoja palvelijoitaan; oikeita riiviöitä, nyt kun ovat ilman paikkaa.</p> <p>VIRTA. -Olivatko nuo hänen palvelijoitaan?</p> +Olivatko nuo hänen palvelijoitaan?</p> <p>PAASO. Olivat tietystikin.</p> <p>VIRTA. -Mutta ei asia minua siltä sen paremmin miellytä. — Asuuko hän +Mutta ei asia minua siltä sen paremmin miellytä. — Asuuko hän Sukkanauhassa!</p> <p>PAASO. -Asuu tietystikin. Jos hän rupee minun vaimoani miellyttelemään, niin -jätän eukon rentonaan hänelle. Mitä hän muuta häneltä saa kuin purevia -sanoja, se tulkoon minun päähäni.</p> +Asuu tietystikin. Jos hän rupee minun vaimoani miellyttelemään, niin +jätän eukon rentonaan hänelle. Mitä hän muuta häneltä saa kuin purevia +sanoja, se tulkoon minun päähäni.</p> <p>VIRTA. -En minäkään vaimoani epäile; mutta ilkeätä olisi nähdä heidät yhdessä. -Mieskin voi olla liiaksi luottavainen, ja minä en tahtoisi mitään -päähäni. Minä en niinkään voi rauhoittua.</p> +En minäkään vaimoani epäile; mutta ilkeätä olisi nähdä heidät yhdessä. +Mieskin voi olla liiaksi luottavainen, ja minä en tahtoisi mitään +päähäni. Minä en niinkään voi rauhoittua.</p> <p>PAASO. -Kas, tuossa tulee se suupaltti Sukkanauhan isäntä. Hänellä on joko -viinaa kallossa tai rahaa kukkarossa| kun on noin mielihyvillään. — -Mitä kuuluu, hyvä isäntä?</p> +Kas, tuossa tulee se suupaltti Sukkanauhan isäntä. Hänellä on joko +viinaa kallossa tai rahaa kukkarossa| kun on noin mielihyvillään. — +Mitä kuuluu, hyvä isäntä?</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Ravintolan isäntä ja Höllönen tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Ravintolan isäntä ja Höllönen tulevat.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -No, julkupukari! Sinä olet aatelismies. — Hidalgo-rauhatuomari, sanon -minä!</p> +<p>ISÄNTÄ. +No, julkupukari! Sinä olet aatelismies. — Hidalgo-rauhatuomari, sanon +minä!</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Tulen, isäntä hyvä, tulen. — Hyvää iltaa, kymmenesti hyvää iltaa, -herra Paaso! Herra Paaso, tuletteko kanssamme? Meillä on pieni kepponen -tekeillä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Tulen, isäntä hyvä, tulen. — Hyvää iltaa, kymmenesti hyvää iltaa, +herra Paaso! Herra Paaso, tuletteko kanssamme? Meillä on pieni kepponen +tekeillä.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Sano se hänelle, hidalgo-rauhatuomari, sano se hänelle, julkupukari.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Sano se hänelle, hidalgo-rauhatuomari, sano se hänelle, julkupukari.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Niin, täällä on kaksintaistelu tekeessä walesilaisen papin, sir Hughin, -ja ranskalaisen tohtorin, Cajuksen, välillä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Niin, täällä on kaksintaistelu tekeessä walesilaisen papin, sir Hughin, +ja ranskalaisen tohtorin, Cajuksen, välillä.</p> <p>VIRTA. -Hyvä Sukkanauhan isäntä, saanko vähän puhua kanssanne?</p> +Hyvä Sukkanauhan isäntä, saanko vähän puhua kanssanne?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mitä tahdot sinä, julkupukari?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Mitä tahdot sinä, julkupukari?</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät syrjään.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät syrjään.)</span><br /> </p> -<p>HÖLLÖNEN (Paasolle). Tuletteko mukaan katsomaan? Iloinen isäntämme on -mitannut heidän miekkansa ja, luulemma, haastanut heidät kummankin eri -paikkaan; sillä uskokaa pois, pastorin kanssa ei, kuulemma, ole hyvä -leikitellä. Kuulkaa, kerron teille, mikä kepponen meillä on tekeillä.</p> +<p>HÖLLÖNEN (Paasolle). Tuletteko mukaan katsomaan? Iloinen isäntämme on +mitannut heidän miekkansa ja, luulemma, haastanut heidät kummankin eri +paikkaan; sillä uskokaa pois, pastorin kanssa ei, kuulemma, ole hyvä +leikitellä. Kuulkaa, kerron teille, mikä kepponen meillä on tekeillä.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Eihän sinulla vain liene mitään velkajuttua ritariani vastaan, sinä +<p>ISÄNTÄ. +Eihän sinulla vain liene mitään velkajuttua ritariani vastaan, sinä kavalieri-kuntini?</p> <p>VIRTA. -Ei, totta totisesti; mutta tarjoan teille pullollisen kuumaa sektiä, -jos hankitte minulle pääsyn hänen luokseen ja sanotte hänelle, että +Ei, totta totisesti; mutta tarjoan teille pullollisen kuumaa sektiä, +jos hankitte minulle pääsyn hänen luokseen ja sanotte hänelle, että nimeni on Ojanen; noin vain pilan vuoksi.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Tuohon käteen, pukari! Hankin sinulle sisäänmenon ja ulospääsyn; — +<p>ISÄNTÄ. +Tuohon käteen, pukari! Hankin sinulle sisäänmenon ja ulospääsyn; — sanoinko oikein? — Ja nimesi on oleva Ojanen. Se on hauska ritari. — Joko tulette, topra herrat?</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Tulen minä, isäntä hyvä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Tulen minä, isäntä hyvä.</p> <p>PAASO. -Olen kuullut, että tuo ranskalainen on oikea miekkataituri.</p> +Olen kuullut, että tuo ranskalainen on oikea miekkataituri.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Joutavia! Ymmärrän minäkin vähän niitä asioita. Nykyaikaan niillä on -asennot ja hyökkäykset ja väistöt ja tiesi mitä kaikkia; mutta -sydämmestä kaikki riippuu, herra Paaso; tässä sen on paikka, tässä. -Muistan niitä aikoja, jolloin pitkällä miekallani olisin pannut teidät -kaikki neljä vahvaa miestä kippaamaan kuin rotanpoikaset.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Joutavia! Ymmärrän minäkin vähän niitä asioita. Nykyaikaan niillä on +asennot ja hyökkäykset ja väistöt ja tiesi mitä kaikkia; mutta +sydämmestä kaikki riippuu, herra Paaso; tässä sen on paikka, tässä. +Muistan niitä aikoja, jolloin pitkällä miekallani olisin pannut teidät +kaikki neljä vahvaa miestä kippaamaan kuin rotanpoikaset.</p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. No, pojat, no! Joko tallustetaan?</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Kyllä minä tulen. Hauskempi olisi nähdä heidän toraavan kuin +<p>HÖLLÖNEN. +Kyllä minä tulen. Hauskempi olisi nähdä heidän toraavan kuin tappelevan.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Höllönen ja Paaso menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Höllönen ja Paaso menevät.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. Vaikka Paaso onkin suruton narri ja niin lujasti luottaa vaimonsa -heikkouteen, niin kuitenkaan en minä voi niin hevin luulojani heittää. -Vaimoni oli hänen seurassaan Paason talossa, ja mitä he siellä tekivät, -sitä ei ole niin helppo tietää. No niin, minun täytyy saada asiasta -selko, teeskentelemällä aion peijata kiinni sen Falstaffin. Jos löydän +heikkouteen, niin kuitenkaan en minä voi niin hevin luulojani heittää. +Vaimoni oli hänen seurassaan Paason talossa, ja mitä he siellä tekivät, +sitä ei ole niin helppo tietää. No niin, minun täytyy saada asiasta +selko, teeskentelemällä aion peijata kiinni sen Falstaffin. Jos löydän vaimoni uskolliseksi, niin ei ole vaivani hukkaan mennyt; jos on -toisin, niin on vaiva hyvin käytetty.</p> +toisin, niin on vaiva hyvin käytetty.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> @@ -1685,7 +1647,7 @@ toisin, niin on vaiva hyvin käytetty.</p> </p> <p>FALSTAFF. -En, en penniäkään sinulle lainaa.</p> +En, en penniäkään sinulle lainaa.</p> <p> PISTOOLI.<br /> @@ -1695,229 +1657,229 @@ Takaisin maksan summan tavarassa.<br /> </p> <p>FALSTAFF. -Ei, ei penniäkään! Olen suvainnut sen, että olet luottoni pannut -pantiksi; olen jo kolme kertaa häkittänyt hyviä ystäviäni pelastamaan -sinut ja tuon juhtakumppanisi Nymin, — muuten olisitte saaneet häkin +Ei, ei penniäkään! Olen suvainnut sen, että olet luottoni pannut +pantiksi; olen jo kolme kertaa häkittänyt hyviä ystäviäni pelastamaan +sinut ja tuon juhtakumppanisi Nymin, — muuten olisitte saaneet häkin takaa kurkkailla kuin pari kaksoisbabiaania. Olen jo helvetin oma, kun -ylimysystävilleni olen vannonut, että olette muka hyviä sotureita ja -kelpomiehiä; ja kun Pirjo rouva kadotti viuhkansa kahvan, niin vakuutin -kunniasanallani, ettet sinä sitä varastanut.</p> +ylimysystävilleni olen vannonut, että olette muka hyviä sotureita ja +kelpomiehiä; ja kun Pirjo rouva kadotti viuhkansa kahvan, niin vakuutin +kunniasanallani, ettet sinä sitä varastanut.</p> <p>PISTOOLI. -Saithan siitä osasi: kokonaista viisitoista penniä.</p> +Saithan siitä osasi: kokonaista viisitoista penniä.</p> <p>FALSTAFF. -Se oli oikeus ja kohtuus, sinä konna, oikeus ja kohtuus. Luuletko, että -minä ilmaiseksi panen sieluni alttiiksi? Sanalla sanoen, älä roiku enää -niskoillani: minä en ole sinun hirsipuusi. Mene! Lyhyt veitsi ja -kansantungos; — mene säteriisi Lutkalaan, mene! — Et tahdo kirjettäni -toimittaa perille, senkin konna! — vetoat kunniaasi! Haa! sinä senkin -pohjaton alhaisuus! Täysi työ on tässä itselläni pitää oma kunniani -säntillään. Minun, minun, minun itseni täytyy toisinaan työntää -jumalanpelkoni vasempaan, kääriä kunniani puutokseni vaippaan ja -koukutella, vaania ja veijailla; ja sitte vielä sinä, senkin konna, -tahdot rääsysi, villikissankatseesi, kapakkajuorusi ja karkeat -hollitupavalasi kätkeä kunniasi suojavarustuksiin! Eikö niin, vai mitä?</p> +Se oli oikeus ja kohtuus, sinä konna, oikeus ja kohtuus. Luuletko, että +minä ilmaiseksi panen sieluni alttiiksi? Sanalla sanoen, älä roiku enää +niskoillani: minä en ole sinun hirsipuusi. Mene! Lyhyt veitsi ja +kansantungos; — mene säteriisi Lutkalaan, mene! — Et tahdo kirjettäni +toimittaa perille, senkin konna! — vetoat kunniaasi! Haa! sinä senkin +pohjaton alhaisuus! Täysi työ on tässä itselläni pitää oma kunniani +säntillään. Minun, minun, minun itseni täytyy toisinaan työntää +jumalanpelkoni vasempaan, kääriä kunniani puutokseni vaippaan ja +koukutella, vaania ja veijailla; ja sitte vielä sinä, senkin konna, +tahdot rääsysi, villikissankatseesi, kapakkajuorusi ja karkeat +hollitupavalasi kätkeä kunniasi suojavarustuksiin! Eikö niin, vai mitä?</p> <p>PISTOOLI. -Ma kadun; muuta miehelt' et voi pyytää.</p> +Ma kadun; muuta miehelt' et voi pyytää.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Roopetti tulee.)</span><br /> </p> <p>ROOPETTI. -Herra, täällä eräs rouva tahtoo teitä puhutella.</p> +Herra, täällä eräs rouva tahtoo teitä puhutella.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas tulee.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -Hyvää huomenta, armollinen herra.</p> +Hyvää huomenta, armollinen herra.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvää huomenta, rouvaseni.</p> +Hyvää huomenta, rouvaseni.</p> <p>R. REIPAS. -Ei ihan niin, teidän armonne luvalla.</p> +Ei ihan niin, teidän armonne luvalla.</p> <p>FALSTAFF. -No, tyttöseni sitten.</p> +No, tyttöseni sitten.</p> <p>R. REIPAS. -Se olen, sen vannon, niin totta kuin äitini se oli sinä hetkenä, jona -minä tulin maailmaan.</p> +Se olen, sen vannon, niin totta kuin äitini se oli sinä hetkenä, jona +minä tulin maailmaan.</p> <p>FALSTAFF. -Joka vannoo, sitä uskon. Mitä minusta tahdot?</p> +Joka vannoo, sitä uskon. Mitä minusta tahdot?</p> <p>R. REIPAS. -Suvaitsisin sanoa pari sanaa teidän armollenne.</p> +Suvaitsisin sanoa pari sanaa teidän armollenne.</p> <p>FALSTAFF. -Vaikka pari tuhatta, kaunis nainen; minä suvaitsen sinua kuulla.</p> +Vaikka pari tuhatta, kaunis nainen; minä suvaitsen sinua kuulla.</p> <p>R. REIPAS. -Täällä on eräs rouva Virta, teidän armonne; — pyydän, tulkaa vähän -lähemmäksi tänne. — Minä itse asun herra tohtori Cajuksen tykönä.</p> +Täällä on eräs rouva Virta, teidän armonne; — pyydän, tulkaa vähän +lähemmäksi tänne. — Minä itse asun herra tohtori Cajuksen tykönä.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvä! Jatka! Rouva Virta, sanot, —</p> +Hyvä! Jatka! Rouva Virta, sanot, —</p> <p>R. REIPAS. -Siinä olette ihan oikeassa, teidän armonne; mutta olkaa hyvä, teidän -armonne, vähän lähemmäksi tänne.</p> +Siinä olette ihan oikeassa, teidän armonne; mutta olkaa hyvä, teidän +armonne, vähän lähemmäksi tänne.</p> <p>FALSTAFF. -Vakuutan, että kukaan ei meitä kuule: omaa väkeä vain, omaa väkeä.</p> +Vakuutan, että kukaan ei meitä kuule: omaa väkeä vain, omaa väkeä.</p> <p>R. REIPAS. -Niinkö? Taivas heitä siunatkoon ja tehköön heidät palvelijoikseen!</p> +Niinkö? Taivas heitä siunatkoon ja tehköön heidät palvelijoikseen!</p> <p>FALSTAFF. -No niin: rouva Virta, — mitä hänestä?</p> +No niin: rouva Virta, — mitä hänestä?</p> <p>R. REIPAS. -Ah, herra, hän on hyvä luontokappale. Hyväinen taivas, te olette, -teidän armonne, aika velikulta. No, no, taivas anteeksi antakoon teille -ja meille kaikille, sitä rukoilen.</p> +Ah, herra, hän on hyvä luontokappale. Hyväinen taivas, te olette, +teidän armonne, aika velikulta. No, no, taivas anteeksi antakoon teille +ja meille kaikille, sitä rukoilen.</p> <p>FALSTAFF. Rouva Virta; — no siis: rouva Virta, —</p> <p>R. REIPAS. -No niin, lyhyestä tärkimpään. Te olette pannut hänet niin hulluun -myllyyn, että on vallan ihme ja kumma. Kaikista paras hoviherra, kun -hovi täällä Windsorissa luseerasi, ei olisi voinut panna häntä niin -hulluun myllyyn. Ja kuitenkin niissä oli ritareita ja loordeja ja -aatelismiehiä, ja kaikilla kuomivaunut; niin, totta totisesti, vaunut -toistensa jälkeen, kirje toisensa jälkeen, lahja toisensa jälkeen; ja -haiskahtivat niin hyvälle — pelkkää myskiä kaikki! — ja kahisivat, -totta totisesti, silkissä ja kullassa; ja semmoiset valiosanat ja -semmoiset viinit ja sokerit, kaikkein parasta ja sominta sorttia, että -niillä olisi voinut voittaa vaikka minkä naisen sydämmen; ja, totta -totisesti, hän ei heihin edes vilkaissut. — Itse olisin voinut saada -kaksikymmentä enkeliä tänä aamuna; mutta minä annan palttua koko +No niin, lyhyestä tärkimpään. Te olette pannut hänet niin hulluun +myllyyn, että on vallan ihme ja kumma. Kaikista paras hoviherra, kun +hovi täällä Windsorissa luseerasi, ei olisi voinut panna häntä niin +hulluun myllyyn. Ja kuitenkin niissä oli ritareita ja loordeja ja +aatelismiehiä, ja kaikilla kuomivaunut; niin, totta totisesti, vaunut +toistensa jälkeen, kirje toisensa jälkeen, lahja toisensa jälkeen; ja +haiskahtivat niin hyvälle — pelkkää myskiä kaikki! — ja kahisivat, +totta totisesti, silkissä ja kullassa; ja semmoiset valiosanat ja +semmoiset viinit ja sokerit, kaikkein parasta ja sominta sorttia, että +niillä olisi voinut voittaa vaikka minkä naisen sydämmen; ja, totta +totisesti, hän ei heihin edes vilkaissut. — Itse olisin voinut saada +kaksikymmentä enkeliä tänä aamuna; mutta minä annan palttua koko enkeleille, jos ne on semmoista sorttia, kuin sanotaan, ja jos ei -kaikki käy kunniallisesti; — ja, totta totisesti, he eivät saaneet -häntä senkään vertaa suostumaan, että olisi ryypäissyt samasta -pikarista kuin kaikkein plookin heistä; ja kuitenkin niissä oli -kreivejä, vieläpä henkivartijoitakin;<a name="FNanchor_13" id="FNanchor_13"></a><a href="#Footnote_13" class="fnanchor">[13]</a> mutta, totta totisesti, se -kaikki on hänestä yhtä.</p> +kaikki käy kunniallisesti; — ja, totta totisesti, he eivät saaneet +häntä senkään vertaa suostumaan, että olisi ryypäissyt samasta +pikarista kuin kaikkein plookin heistä; ja kuitenkin niissä oli +kreivejä, vieläpä henkivartijoitakin;<a name="FNanchor_13" id="FNanchor_13"></a><a href="#Footnote_13" class="fnanchor">[13]</a> mutta, totta totisesti, se +kaikki on hänestä yhtä.</p> <p>FALSTAFF. -Mutta mitä sanoo hän minusta? Lausu lyhyesti, hyvä Mercuriani.</p> +Mutta mitä sanoo hän minusta? Lausu lyhyesti, hyvä Mercuriani.</p> <p>R. REIPAS. -Niin, hän on saanut kirjeenne, josta hän teitä kiittää -tuhatkertaisesti; ja hän antaa teille tiedoksi, että hänen miehensä -on poissa kotoa kymmenen ja yhdentoista välillä.</p> +Niin, hän on saanut kirjeenne, josta hän teitä kiittää +tuhatkertaisesti; ja hän antaa teille tiedoksi, että hänen miehensä +on poissa kotoa kymmenen ja yhdentoista välillä.</p> <p>FALSTAFF. Kymmenen ja yhdentoista?</p> <p>R. REIPAS. -Niin, ihan niin; ja silloin, hän sanoo, voitte tulla katsomaan sitä -kuvaa — tiedättehän; Virta, hänen miehensä, ei ole silloin kotoisalla. -Ah! Sillä rouva-kullalla ei ole hauskat päivät sen miehen kanssa; hän -se on oikea mustasukka; sillä sydänkäpysellä on oikein koiran päivät -hänen kanssaan.</p> +Niin, ihan niin; ja silloin, hän sanoo, voitte tulla katsomaan sitä +kuvaa — tiedättehän; Virta, hänen miehensä, ei ole silloin kotoisalla. +Ah! Sillä rouva-kullalla ei ole hauskat päivät sen miehen kanssa; hän +se on oikea mustasukka; sillä sydänkäpysellä on oikein koiran päivät +hänen kanssaan.</p> <p>FALSTAFF. -Kymmenen ja yhdentoista! — Viekää hänelle terveiseni, rouva; tulen -täsmälleen.</p> +Kymmenen ja yhdentoista! — Viekää hänelle terveiseni, rouva; tulen +täsmälleen.</p> <p>R. REIPAS. -No sepä kilttiä. Mutta minulla on vielä toinenkin komisjooni teidän -armollenne: rouva Paaso myöskin lähettää teille herttaiset terveisensä; -ja sallikaa minun kuiskata korvaanne, että hän on niin hevelin siivo ja +No sepä kilttiä. Mutta minulla on vielä toinenkin komisjooni teidän +armollenne: rouva Paaso myöskin lähettää teille herttaiset terveisensä; +ja sallikaa minun kuiskata korvaanne, että hän on niin hevelin siivo ja kunnon vaimo, vaimo — sen sanon teille — joka lukee aamu- ja -ehtoorukouksensa siinä kuin joku toinenkin Windsorissa, olkoon kuka -tahansa; ja hän käski minun sanoa teidän armollenne, että hänen -miehensä on harvoin kotoa poissa, mutta hän toivoo että vielä se aika -tulee. En ole ikänäni nähnyt naista niin pikeentynyttä mieheen; luulen -tosiaankin että te käytätte noitatemppuja, niin, totta totisesti.</p> +ehtoorukouksensa siinä kuin joku toinenkin Windsorissa, olkoon kuka +tahansa; ja hän käski minun sanoa teidän armollenne, että hänen +miehensä on harvoin kotoa poissa, mutta hän toivoo että vielä se aika +tulee. En ole ikänäni nähnyt naista niin pikeentynyttä mieheen; luulen +tosiaankin että te käytätte noitatemppuja, niin, totta totisesti.</p> <p>FALSTAFF. -Ehkä, siitä saat olla varma; viehättävien puolieni tenhovoimaa -lukuunottamatta, en laisinkaan käytä taikatemppuja.</p> +Ehkä, siitä saat olla varma; viehättävien puolieni tenhovoimaa +lukuunottamatta, en laisinkaan käytä taikatemppuja.</p> <p>R. REIPAS. -Jumala teitä siunatkoon siitä!</p> +Jumala teitä siunatkoon siitä!</p> <p>FALSTAFF. Mutta kuulehan, sano minulle yksi asia: onko Virran vaimo ja Paason -vaimo kertoneet toisilleen että minua rakastavat?</p> +vaimo kertoneet toisilleen että minua rakastavat?</p> <p>R. REIPAS. Se vasta olisi hullua, totta totisesti! — Ei, niin Jumalalta -hyljättyjä he eivät toki ole, toivon ma; — sepä olisi kolttonen, totta -totisesti! Mutta rouva Paaso pyytäisi, että lähettäisitte hänelle pikku -kantapoikanne, kaikin mokomin; hänen miehellään on ihmeellinen kimma +hyljättyjä he eivät toki ole, toivon ma; — sepä olisi kolttonen, totta +totisesti! Mutta rouva Paaso pyytäisi, että lähettäisitte hänelle pikku +kantapoikanne, kaikin mokomin; hänen miehellään on ihmeellinen kimma tuohon pikku poikaan; ja, totta totisesti, herra Paaso on kunnon mies. -Ei ole yhdelläkään vaimolla Windsorissa parempia päiviä kuin sillä -rouvalla: tekee mitä tahtoo, sanoo mitä tahtoo, ottaa kaikki, maksaa -kaikki, menee maata milloin lystää, nousee milloin lystää; kaikki -niinkuin tahtoo; ja totisesti hän sen ansaitseekin, sillä jos -Windsorissa on hyvää vaimoa, niin kyllä hän se on. Teidän täytyy -lähettää hänelle kantapoikanne, siinä ei auta mikään.</p> +Ei ole yhdelläkään vaimolla Windsorissa parempia päiviä kuin sillä +rouvalla: tekee mitä tahtoo, sanoo mitä tahtoo, ottaa kaikki, maksaa +kaikki, menee maata milloin lystää, nousee milloin lystää; kaikki +niinkuin tahtoo; ja totisesti hän sen ansaitseekin, sillä jos +Windsorissa on hyvää vaimoa, niin kyllä hän se on. Teidän täytyy +lähettää hänelle kantapoikanne, siinä ei auta mikään.</p> <p>FALSTAFF. -Kyllä sen teen.</p> +Kyllä sen teen.</p> <p>R. REIPAS. -No niin, teette sen siis! Ja, nähkääs, hän voi tulla ja mennä ja kulkea -teidän molempien väliä; ja joka tapauksessa tulee teillä olla -tunnussana, että tiedätte toistenne ajatukset ja ettei poika niistä saa -vihiä, sillä ei ole hyvä, että lapset saavat tietää mistään pahuudesta; -vanhemmat ihmiset, nähkääs, ovat hienon-varovaiset, niinkuin sanotaan, +No niin, teette sen siis! Ja, nähkääs, hän voi tulla ja mennä ja kulkea +teidän molempien väliä; ja joka tapauksessa tulee teillä olla +tunnussana, että tiedätte toistenne ajatukset ja ettei poika niistä saa +vihiä, sillä ei ole hyvä, että lapset saavat tietää mistään pahuudesta; +vanhemmat ihmiset, nähkääs, ovat hienon-varovaiset, niinkuin sanotaan, ja tuntevat maailman.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvästi! Puhu puolestani kummallekin. Tuossa on kukkaroni; jään -sittekin sinulle velkaan. — Poika, mene tämän rouvan kanssa.</p> +Hyvästi! Puhu puolestani kummallekin. Tuossa on kukkaroni; jään +sittekin sinulle velkaan. — Poika, mene tämän rouvan kanssa.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas ja Roopetti menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas ja Roopetti menevät.)</span><br /> <br /> -Nämä uutiset panevat pääni pyörälle.<br /> +Nämä uutiset panevat pääni pyörälle.<br /> <br /> <br /> PISTOOLI.<br /> Tuo lutka Cupidon on postilaiva. —<br /> -Purjeita lisää! Jälkeen! Ylös suojus!<br /> -Lauk! Mun on saalis, tai sen vieköön meri!<br /> +Purjeita lisää! Jälkeen! Ylös suojus!<br /> +Lauk! Mun on saalis, tai sen vieköön meri!<br /> <br /> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -Mitä meinaat, vanha Hannu? Onnea matkaan! Panen vastedes enemmän arvoa -vanhaan ruhoosi, kuin tähän saakka. Vieläkö sinuakin vilkistellään! -Sinäkö, joka olet niin paljon rahaa menettänyt, sinäkö rupeat nyt -voittajaksi? Hyvä ruho, kiitos sulle? Sanokoot vain, että se on jykevää -tekoa; kunhan se vain on hyvin tehty, vähät muusta.</p> +Mitä meinaat, vanha Hannu? Onnea matkaan! Panen vastedes enemmän arvoa +vanhaan ruhoosi, kuin tähän saakka. Vieläkö sinuakin vilkistellään! +Sinäkö, joka olet niin paljon rahaa menettänyt, sinäkö rupeat nyt +voittajaksi? Hyvä ruho, kiitos sulle? Sanokoot vain, että se on jykevää +tekoa; kunhan se vain on hyvin tehty, vähät muusta.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Bardolph tulee.)</span><br /> </p> <p>BARDOLPH. -Sir John, tuolla alhaalla on eräs herra Ojanen, joka mielellään -tahtoisi teitä puhutella ja tutustella kanssanne; ja lähettää teidän -armollenne vähän sektiä aamujuomaksi.<a name="FNanchor_14" id="FNanchor_14"></a><a href="#Footnote_14" class="fnanchor">[14]</a></p> +Sir John, tuolla alhaalla on eräs herra Ojanen, joka mielellään +tahtoisi teitä puhutella ja tutustella kanssanne; ja lähettää teidän +armollenne vähän sektiä aamujuomaksi.<a name="FNanchor_14" id="FNanchor_14"></a><a href="#Footnote_14" class="fnanchor">[14]</a></p> <p>FALSTAFF. -Ojanenko hänen nimensä?</p> +Ojanenko hänen nimensä?</p> <p>BARDOLPH. Niin, herra.</p> <p>FALSTAFF. -Kutsu hänet sisään. (Bardolph menee.) Terve-tulleet ovat sellaiset -ojaset, joista tämmöistä juomaa vyöryy. — Ahaa, rouva Virta ja rouva -Paaso, nytkös olette verkossani? Eteenpäin mars! Hurraa!</p> +Kutsu hänet sisään. (Bardolph menee.) Terve-tulleet ovat sellaiset +ojaset, joista tämmöistä juomaa vyöryy. — Ahaa, rouva Virta ja rouva +Paaso, nytkös olette verkossani? Eteenpäin mars! Hurraa!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Bardolph tulee ja Virta valepukuisena.)</span><br /> @@ -1930,191 +1892,191 @@ Herran rauha!</p> Jumal' antakoon! Tahdotteko minua puhutella?</p> <p>VIRTA. -Rohkenen näin muitta mutkitta tunkeutua seuraanne.</p> +Rohkenen näin muitta mutkitta tunkeutua seuraanne.</p> <p>FALSTAFF. -Terve tulemastanne! Mitä suvaitsette? — Poistu, viinuri!</p> +Terve tulemastanne! Mitä suvaitsette? — Poistu, viinuri!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Bardolph menee.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Olen mies, joka olen paljon eläissäni hurvitellut. Nimeni on Ojanen.</p> +Olen mies, joka olen paljon eläissäni hurvitellut. Nimeni on Ojanen.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvä herra Ojanen, haluan saada lähemmin tutustua teihin.</p> +Hyvä herra Ojanen, haluan saada lähemmin tutustua teihin.</p> <p>VIRTA. -Niinikään minä teihin, hyvä herra John; en suinkaan ollakseni teille -vastukseksi, sillä minun tulee teille huomauttaa, että minulla -luullakseni on enemmän rahaa lainata pois kuin teillä; ja se -on tavallaan antanut minulle rohkeutta näin sopimattomaan -tungeskelemiseen, sillä sanotaanhan, että, kun raha käy edellä, on +Niinikään minä teihin, hyvä herra John; en suinkaan ollakseni teille +vastukseksi, sillä minun tulee teille huomauttaa, että minulla +luullakseni on enemmän rahaa lainata pois kuin teillä; ja se +on tavallaan antanut minulle rohkeutta näin sopimattomaan +tungeskelemiseen, sillä sanotaanhan, että, kun raha käy edellä, on kaikki tiet auki.</p> <p>FALSTAFF. -Niin, herra, raha on hyvä soturi, se raivaa itselleen tien.</p> +Niin, herra, raha on hyvä soturi, se raivaa itselleen tien.</p> <p>VIRTA. -Se on totta; ja tässä olisi minulla pussillinen rahaa, joka on vaivaksi -minulle. Jos tahdotte auttaa minua sitä kantamaan, sir John, niin -ottakaa kaikki taikka puolet siitä hyvästä, että taakkani kevennätte.</p> +Se on totta; ja tässä olisi minulla pussillinen rahaa, joka on vaivaksi +minulle. Jos tahdotte auttaa minua sitä kantamaan, sir John, niin +ottakaa kaikki taikka puolet siitä hyvästä, että taakkani kevennätte.</p> <p>FALSTAFF. -En tiedä, herra, millä minä olen ansainnut kunnian tulla teidän +En tiedä, herra, millä minä olen ansainnut kunnian tulla teidän kuormankantajaksenne.</p> <p>VIRTA. Sen sanon teille, herra, jos vain suvaitsette minua kuulla.</p> <p>FALSTAFF. -Puhukaa, hyvä herra Ojanen; olen iloinen, jos saan teitä palvella.</p> +Puhukaa, hyvä herra Ojanen; olen iloinen, jos saan teitä palvella.</p> <p>VIRTA. -Hyvä herra, kuulen että olette lukenut mies — sanon lyhyesti -sanottavani — ja olen jo kauan teidät tuntenut, vaikk'ei minulla ole -ollut sen verran tilaisuutta kuin halua päästä teidän tuttavuuteenne. -Ilmaisen teille erään asian, vaikka sillä tosin tuon liiaksi julki oman -heikkouteni; mutta, hyvä herra John, jos toisen silmänne käännätte -minun tyhmyyksiini, jotka näin teille paljastan, niin luokaa toinen -omien tyhmyyksienne rekisteriin, jotta pääsisin asiasta sitä -helpommilla nuhteilla, kuin itse tiedätte miten helppoa on tällaisiin +Hyvä herra, kuulen että olette lukenut mies — sanon lyhyesti +sanottavani — ja olen jo kauan teidät tuntenut, vaikk'ei minulla ole +ollut sen verran tilaisuutta kuin halua päästä teidän tuttavuuteenne. +Ilmaisen teille erään asian, vaikka sillä tosin tuon liiaksi julki oman +heikkouteni; mutta, hyvä herra John, jos toisen silmänne käännätte +minun tyhmyyksiini, jotka näin teille paljastan, niin luokaa toinen +omien tyhmyyksienne rekisteriin, jotta pääsisin asiasta sitä +helpommilla nuhteilla, kuin itse tiedätte miten helppoa on tällaisiin vikoihin joutua.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvä, hyvä, herraseni; jatkakaa.</p> +Hyvä, hyvä, herraseni; jatkakaa.</p> <p>VIRTA. -Täällä kaupungissa asuu eräs rouvasihminen; hänen miehensä nimi on +Täällä kaupungissa asuu eräs rouvasihminen; hänen miehensä nimi on Virta.</p> <p>FALSTAFF. No niin, herraseni.</p> <p>VIRTA. -Olen kauan häntä rakastanut ja, totta totisesti, paljon hänen tähtensä -kuluttanut; seurannut häntä hassahtavalla huomaavaisuudella; etsinyt -tuhkatiheään tilaisuuksia tavatakseni häntä; kalliisti maksanut -pienimmänkin tilapään saadakseni vain vilaukselta häntä nähdä; enkä -ainoastaan hänelle ostanut kalliita lahjoja, vaan muitakin runsaasti -lahjonut saadakseni tietää mitä lahjoja hän haluaisi. Sanalla sanoen; -olen vainonnut häntä niin kuin rakkaus on minua vainonnut, se on, -kaikkien tilaisuuksien lentoneuvoilla; mutta minkä palkan lienenkin -ansainnut, joko lemmestäni tai kuluistani, sen vaan tiedän, etten -mitään palkkaa ole saanut, jos ei kokemus ole kullan arvoista; sillä -sitä olen saanut tavattomasta hinnasta, ja se on minulle opettanut -tämän muistosäkeen:</p> - -<p> -Kuin varjo rakkaus pakenee, kun rikkaus sitä vainoo;<br /> +Olen kauan häntä rakastanut ja, totta totisesti, paljon hänen tähtensä +kuluttanut; seurannut häntä hassahtavalla huomaavaisuudella; etsinyt +tuhkatiheään tilaisuuksia tavatakseni häntä; kalliisti maksanut +pienimmänkin tilapään saadakseni vain vilaukselta häntä nähdä; enkä +ainoastaan hänelle ostanut kalliita lahjoja, vaan muitakin runsaasti +lahjonut saadakseni tietää mitä lahjoja hän haluaisi. Sanalla sanoen; +olen vainonnut häntä niin kuin rakkaus on minua vainonnut, se on, +kaikkien tilaisuuksien lentoneuvoilla; mutta minkä palkan lienenkin +ansainnut, joko lemmestäni tai kuluistani, sen vaan tiedän, etten +mitään palkkaa ole saanut, jos ei kokemus ole kullan arvoista; sillä +sitä olen saanut tavattomasta hinnasta, ja se on minulle opettanut +tämän muistosäkeen:</p> + +<p> +Kuin varjo rakkaus pakenee, kun rikkaus sitä vainoo;<br /> Jos vainoat, se pakenee, jos pakenet, se vainoo.<br /> </p> <p>FALSTAFF. -Eikö hän koskaan ole antanut teille mitään hyvityksen lupausta?</p> +Eikö hän koskaan ole antanut teille mitään hyvityksen lupausta?</p> <p>VIRTA. Ei koskaan.</p> <p>FALSTAFF. -Oletteko koskaan häntä ahdistanut siinä mielessä?</p> +Oletteko koskaan häntä ahdistanut siinä mielessä?</p> <p>VIRTA. En koskaan.</p> <p>FALSTAFF. -Minkä laatuinen on siis rakkautenne ollut?</p> +Minkä laatuinen on siis rakkautenne ollut?</p> <p>VIRTA. -Kuin kaunis huone, toisen miehen maalle rakennettu: niin että olen -menettänyt rakennukseni, kun erehdyin rakennuspaikasta.</p> +Kuin kaunis huone, toisen miehen maalle rakennettu: niin että olen +menettänyt rakennukseni, kun erehdyin rakennuspaikasta.</p> <p>FALSTAFF. -Ja missä tarkoituksessa minulle tämän kaiken ilmoitatte?</p> +Ja missä tarkoituksessa minulle tämän kaiken ilmoitatte?</p> <p>VIRTA. Sen kun olen teille sanonut, niin olen sanonut teille kaikki. Jotkut -sanovat, että, vaikka hän tekeytyy uskolliseksi minulle, hän kuitenkin -toisin paikoin menee niin pitkälle iloisuudessaan, että siitä syntyy -pahoja jälkipuheita. Ja nyt, sir John, nyt tulen ehdotukseni ytimeen: -te olette aatelismies, teillä on erinomainen kasvatus, ihmeteltävä -kaunopuheliaisuus, ylhäisiä tuttavuuksia, te olette virkamiehenä ja -ihmisenä arvossa pidetty ja monenmoisista ansioistanne soturina, -hovimiehenä ja oppineena yleisesti suosittu.</p> +sanovat, että, vaikka hän tekeytyy uskolliseksi minulle, hän kuitenkin +toisin paikoin menee niin pitkälle iloisuudessaan, että siitä syntyy +pahoja jälkipuheita. Ja nyt, sir John, nyt tulen ehdotukseni ytimeen: +te olette aatelismies, teillä on erinomainen kasvatus, ihmeteltävä +kaunopuheliaisuus, ylhäisiä tuttavuuksia, te olette virkamiehenä ja +ihmisenä arvossa pidetty ja monenmoisista ansioistanne soturina, +hovimiehenä ja oppineena yleisesti suosittu.</p> <p>FALSTAFF. -Oo, hyvä herra!</p> +Oo, hyvä herra!</p> <p>VIRTA. -Uskokaa pois, sillä tiedättehän sen itse. — Tuossa on rahaa; käyttäkää -sitä, käyttäkää sitä; käyttäkää vielä enemmänkin; käyttäkää koko +Uskokaa pois, sillä tiedättehän sen itse. — Tuossa on rahaa; käyttäkää +sitä, käyttäkää sitä; käyttäkää vielä enemmänkin; käyttäkää koko omaisuuteni, kun vain annatte minulle vastavuoroon niin paljon -ajastanne, kuin tarvitaan rouva Virran siveyden lemmekkääseen -valloittamiseen. Käyttäkää kosiskelutaitoanne, suostutelkaa häntä -itseenne; jos sitä kukaan voi, niin te sen voitte siinä kuin joku +ajastanne, kuin tarvitaan rouva Virran siveyden lemmekkääseen +valloittamiseen. Käyttäkää kosiskelutaitoanne, suostutelkaa häntä +itseenne; jos sitä kukaan voi, niin te sen voitte siinä kuin joku toinenkin.</p> <p>FALSTAFF. -Olisiko teidän tuliselle lemmenkiihkollenne siitä mitään hyvää, että -minä voittaisin sen, mitä itse halaatte? Minusta te määräätte +Olisiko teidän tuliselle lemmenkiihkollenne siitä mitään hyvää, että +minä voittaisin sen, mitä itse halaatte? Minusta te määräätte itsellenne sangen nurinpuolisen parannuskeinon.</p> <p>VIRTA. -Mutta käsittäkäähän mitä tarkoitan. Hän elää niin turvallisena -kunniansa puhtaudessa, että sydämmeni turmelus ei tohdi näyttäytyä; hän +Mutta käsittäkäähän mitä tarkoitan. Hän elää niin turvallisena +kunniansa puhtaudessa, että sydämmeni turmelus ei tohdi näyttäytyä; hän on liian helottava suoraan katseltavaksi. Jos olisi hallussani jokin -havainto, kun häntä lähestyn, niin olisi toiveillani esimerkki ja -todistus, millä suositella itseään. Voisin silloin hänet karkoittaa -noista hänen siveytensä, maineensa, aviolupauksensa ja tuhansien muiden +havainto, kun häntä lähestyn, niin olisi toiveillani esimerkki ja +todistus, millä suositella itseään. Voisin silloin hänet karkoittaa +noista hänen siveytensä, maineensa, aviolupauksensa ja tuhansien muiden puolustuskeinojansa varustuksista, jotka nyt ovat vahvana vastassani. -Mitä sanotte siitä, sir John?</p> +Mitä sanotte siitä, sir John?</p> <p>FALSTAFF. Herra Ojanen, ensiksi rohkenen ottaa rahanne; sitten antakaa minulle -kätenne; ja lopuksi, niin totta kuin olen aatelismies, niin saatte, jos +kätenne; ja lopuksi, niin totta kuin olen aatelismies, niin saatte, jos tahdotte, Virran vaimon haltuunne.</p> <p>VIRTA. -Oi, hyvä herra!</p> +Oi, hyvä herra!</p> <p>FALSTAFF. -Saatte, minä sen sanon.</p> +Saatte, minä sen sanon.</p> <p>VIRTA. -Ei raha ole esteenä, sir John, ei sitä tarvis säästää.</p> +Ei raha ole esteenä, sir John, ei sitä tarvis säästää.</p> <p>FALSTAFF. -Ei rouva Virta ole esteenä, herra Ojanen, ei häntä tarvis säästää. Hän +Ei rouva Virta ole esteenä, herra Ojanen, ei häntä tarvis säästää. Hän on itse — sen voin teille sanoa — tilannut minut luokseen; juuri kun -te tulitte, niin hänen apurinsa, hänen välijuoksiaimensa läksi täältä; -sanon, että kello kymmenen ja yhdentoista välissä olen hänen luonaan, -sillä siihen aikaan hänen miehensä, se kirottu mustasukkainen kanalja, -on tiessään. Tulkaa luokseni illalla, niin saatte kuulla, kuinka on -käynyt.</p> +te tulitte, niin hänen apurinsa, hänen välijuoksiaimensa läksi täältä; +sanon, että kello kymmenen ja yhdentoista välissä olen hänen luonaan, +sillä siihen aikaan hänen miehensä, se kirottu mustasukkainen kanalja, +on tiessään. Tulkaa luokseni illalla, niin saatte kuulla, kuinka on +käynyt.</p> <p>VIRTA. -Tuttavuutenne on oikein siunaus minulle. Tunnetteko tuon Virran, hyvä +Tuttavuutenne on oikein siunaus minulle. Tunnetteko tuon Virran, hyvä herra?</p> <p>FALSTAFF. -Hirteen se köyhä sarvipää saatana! En häntä tunne; — kuitenkin teen -väärin, kun sanon häntä köyhäksi. Sanotaan että sillä mustasukkaisella -aisankannattajalla on rahaa kuin roskaa; sen vuoksi hänen vaimonsa -onkin niin viehättävä minun silmissäni. Käytän häntä avaimena tuon -sarvipään kassakaappiin, ja siellä aion elojuhlaani viettää.</p> +Hirteen se köyhä sarvipää saatana! En häntä tunne; — kuitenkin teen +väärin, kun sanon häntä köyhäksi. Sanotaan että sillä mustasukkaisella +aisankannattajalla on rahaa kuin roskaa; sen vuoksi hänen vaimonsa +onkin niin viehättävä minun silmissäni. Käytän häntä avaimena tuon +sarvipään kassakaappiin, ja siellä aion elojuhlaani viettää.</p> <p>VIRTA. -Hyvä olisi, jos tuntisitte tuon Virran, että voisitte karttaa häntä, -jos hänet näkisitte.</p> +Hyvä olisi, jos tuntisitte tuon Virran, että voisitte karttaa häntä, +jos hänet näkisitte.</p> <p>FALSTAFF. -Hirteen senkin poroporvarillinen voinaama! Mulkoilen häneltä järjen -päästä; aisoissa pidän häntä sauvallani, se on häilyvä hänen sarviensa -päällä kuin ilmaraana: — saat nähdä, ystävä Ojanen, kuinka minä sitä -moukkaa pitelen, ja maata sinä saat hänen vaimonsa kanssa. — Tule -varhain tänä iltana luokseni. — Virta on konna, ja minä hänen -arvonimeään vielä täydennän; sinä, herra Ojanen, saat puhutella häntä +Hirteen senkin poroporvarillinen voinaama! Mulkoilen häneltä järjen +päästä; aisoissa pidän häntä sauvallani, se on häilyvä hänen sarviensa +päällä kuin ilmaraana: — saat nähdä, ystävä Ojanen, kuinka minä sitä +moukkaa pitelen, ja maata sinä saat hänen vaimonsa kanssa. — Tule +varhain tänä iltana luokseni. — Virta on konna, ja minä hänen +arvonimeään vielä täydennän; sinä, herra Ojanen, saat puhutella häntä konnaksi ja aisankannattajaksi. — Tule varhain illalla luokseni.</p> <p> @@ -2122,28 +2084,28 @@ konnaksi ja aisankannattajaksi. — Tule varhain illalla luokseni.</p> </p> <p>VIRTA. -Mikä kirottu epikurolainen riiviö! — Sydämmeni on harmista haljeta. -— Sano nyt, onko tämä ennenaikaista mustasukkaisuutta! Vaimoni on -hänelle lähettänyt sanan, aika on määrätty, kaupat tehty. Kuka olisi +Mikä kirottu epikurolainen riiviö! — Sydämmeni on harmista haljeta. +— Sano nyt, onko tämä ennenaikaista mustasukkaisuutta! Vaimoni on +hänelle lähettänyt sanan, aika on määrätty, kaupat tehty. Kuka olisi voinut mokomaa ajatellakaan? — Oh, uskoton vaimo on koko helvetti! -Aviovuoteeni häväistään, raha-arkkuni pannaan tyhjäksi, hyvä nimeni -jyrsitään rikki; eikä siinä kyllä, että minun täytyy kärsiä tämä -kunnoton häväistys, vaan minun pitää vielä lisäksi ottaa vastaan -häijyjä haukkumanimiä saman miehen suusta, joka minua näin on -häväissyt. Ja mitä nimiä ja nimityksiä! — Amaimon kuuluu hyvältä, -Lucifer hyvältä, Barbason hyvältä, ja kuitenkin ne ovat perkeleen -arvonimiä, pahojen henkien nimityksiä; mutta aisankannattaja! sarvipää -aisankannattaja! Itse paholaisella ei ole sellaista nimeä. — Paaso on -aasi, suruton aasi; hän tahtoo uskoa vaimoonsa, ei tahdo olla -mustasukkainen. Mutta ennen minä uskon hollantilaiselle voini, +Aviovuoteeni häväistään, raha-arkkuni pannaan tyhjäksi, hyvä nimeni +jyrsitään rikki; eikä siinä kyllä, että minun täytyy kärsiä tämä +kunnoton häväistys, vaan minun pitää vielä lisäksi ottaa vastaan +häijyjä haukkumanimiä saman miehen suusta, joka minua näin on +häväissyt. Ja mitä nimiä ja nimityksiä! — Amaimon kuuluu hyvältä, +Lucifer hyvältä, Barbason hyvältä, ja kuitenkin ne ovat perkeleen +arvonimiä, pahojen henkien nimityksiä; mutta aisankannattaja! sarvipää +aisankannattaja! Itse paholaisella ei ole sellaista nimeä. — Paaso on +aasi, suruton aasi; hän tahtoo uskoa vaimoonsa, ei tahdo olla +mustasukkainen. Mutta ennen minä uskon hollantilaiselle voini, walesilaiselle pastori Hughille juustoni, irlantilaiselle viinapulloni -tai varkaan hoitoon säisyn ruunani, kuin uskon vaimoni omaan haltuunsa; -silloin hän haaveilee, hautoo ja keksii jos jotakin; ja mitä he ovat -päähänsä saaneet, se on tapahtuva; vaikka sydän halkeisi, se on +tai varkaan hoitoon säisyn ruunani, kuin uskon vaimoni omaan haltuunsa; +silloin hän haaveilee, hautoo ja keksii jos jotakin; ja mitä he ovat +päähänsä saaneet, se on tapahtuva; vaikka sydän halkeisi, se on tapahtuva. Jumalalle kiitos mustasukkaisuudestani! — Yksitoistahan oli -määräaika; minä ennätän heidät, riistän naamarin vaimoni kasvoilta, +määräaika; minä ennätän heidät, riistän naamarin vaimoni kasvoilta, kostan Falstaffille ja nauran Paasoa. Teen sen heti; parempi kolme -tuntia ennen aikaa kuin minuutti liian myöhään. Hyi, hyi, hyi! +tuntia ennen aikaa kuin minuutti liian myöhään. Hyi, hyi, hyi! Aisankannattaja! Aisankannattaja!</p> <p> @@ -2176,214 +2138,214 @@ hene raamattu, kun ei on tule. <i>Parbleu</i>, Jack Rugby, hen ole jo koollut, jos hen tule.</p> <p>RUGBY. -Hän on ovela, herra tohtori; hän tietää että teidän armonne löisi hänet -kuoliaaksi, jos hän tulisi.</p> +Hän on ovela, herra tohtori; hän tietää että teidän armonne löisi hänet +kuoliaaksi, jos hän tulisi.</p> <p>CAJUS. -<i>Parbleu!</i> Silli ei on niin koollut, kuin mine löö hene kooljaks. -Otta sinu meekka, Jack, mine neyte sinu, kuinka mine löö hene kooljaks.</p> +<i>Parbleu!</i> Silli ei on niin koollut, kuin mine löö hene kooljaks. +Otta sinu meekka, Jack, mine neyte sinu, kuinka mine löö hene kooljaks.</p> <p>RUGBY. -Voi, hyvä tohtori, minä en osaa miekkailla.</p> +Voi, hyvä tohtori, minä en osaa miekkailla.</p> <p>CAJUS. Kanalj, otta sinu meekka!</p> <p>RUGBY. -Heretkää! Tässä tulee ihmisiä.</p> +Heretkää! Tässä tulee ihmisiä.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Höllönen, Laihanen ja Paaso tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Höllönen, Laihanen ja Paaso tulevat.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. Herran rauha, julku-tohtori!</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Nöyrin palvelijanne, herra tohtori Cajus!<a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a></p> +<p>HÖLLÖNEN. +Nöyrin palvelijanne, herra tohtori Cajus!<a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a></p> <p>PAASO. -Mitä kuuluu, hyvä herra tohtori!</p> +Mitä kuuluu, hyvä herra tohtori!</p> <p>LAIHANEN. -Hyvää huomenta, hyvä herra!</p> +Hyvää huomenta, hyvä herra!</p> <p>CAJUS. Mite te kaikki, yks, kaks, kolm, neli, teke teell?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Tulimme näkemään, kuinka sinä miekkailet, kuinka hyökkäät, kuinka -väistät, kuinka olet milloin täällä, milloin tuolla, näkemään kaikki -nuo puntot, stoccatot, reversat, distantet, montantet. Onko hän -kuollut, minun etiopialaiseni? Onko hän kuollut, minun Francisconi? -Haa, sinä pukari! Mitä sanot sinä, Aesculapius? sinä, Galenus? sinä, -seljansydän? Onko hän kuollut, minun virtsapukarini? Onko hän kuollut?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Tulimme näkemään, kuinka sinä miekkailet, kuinka hyökkäät, kuinka +väistät, kuinka olet milloin täällä, milloin tuolla, näkemään kaikki +nuo puntot, stoccatot, reversat, distantet, montantet. Onko hän +kuollut, minun etiopialaiseni? Onko hän kuollut, minun Francisconi? +Haa, sinä pukari! Mitä sanot sinä, Aesculapius? sinä, Galenus? sinä, +seljansydän? Onko hän kuollut, minun virtsapukarini? Onko hän kuollut?</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu!</i> Se tyhme pappi ole kaike suurema emme, mike ole maa peell; ei neytte hene kasvot.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Sinä olet kastilialainen,<a name="FNanchor_15" id="FNanchor_15"></a><a href="#Footnote_15" class="fnanchor">[15]</a> kuningas Urinal! Kreikan valtakunnan -Hektor, sinä vanha poika!</p> +<p>ISÄNTÄ. +Sinä olet kastilialainen,<a name="FNanchor_15" id="FNanchor_15"></a><a href="#Footnote_15" class="fnanchor">[15]</a> kuningas Urinal! Kreikan valtakunnan +Hektor, sinä vanha poika!</p> <p>CAJUS. Mine pyyde te todista ett mine on vartto hent kuus, seitseme, kaks, kolm tunti ja hen ei on tule.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hän on valinnut viisaamman osan, herra tohtori: hän on sielun tohtori, +<p>HÖLLÖNEN. +Hän on valinnut viisaamman osan, herra tohtori: hän on sielun tohtori, ja te olette ruumiin tohtori; jos nyt tappelette, niin iskette -kumpainenkin omaa ammattianne vasten partaa. Eikö totta, herra Paaso?</p> +kumpainenkin omaa ammattianne vasten partaa. Eikö totta, herra Paaso?</p> <p>PAASO. -Herra Höllönen, olette itse ollut aika tappelupukari, vaikka nyt olette +Herra Höllönen, olette itse ollut aika tappelupukari, vaikka nyt olette rauhan mies.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Hitto olkoon, herra Paaso, vaikka nyt olen vanha ja rauhan mies, niin -kutkuttaa vielä sormiani, kun näen paljaan miekan. Vaikka olemmekin -rauhatuomareita ja tohtoreita ja kirkonmiehiä, herra Paaso, niin on -meissä sentään vielä hitunen nuoruuden suolaa; me olemme vaimosta +kutkuttaa vielä sormiani, kun näen paljaan miekan. Vaikka olemmekin +rauhatuomareita ja tohtoreita ja kirkonmiehiä, herra Paaso, niin on +meissä sentään vielä hitunen nuoruuden suolaa; me olemme vaimosta syntyneet, herra Paaso.</p> <p>PAASO. -Totta, totta, herra Höllönen.</p> +Totta, totta, herra Höllönen.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Se on niinkuin olla pitää, herra Paaso. — Herra tohtori Cajus, minä -olen tänne tullut hakemaan teitä kotiin. Minä olen valan tehnyt -rauhatuomari, ja te olette viisas lääkäri, ja sir Hugh on viisas ja -suvaitseva sielunpaimen. Teidän täytyy tulla kanssani, herra tohtori.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Se on niinkuin olla pitää, herra Paaso. — Herra tohtori Cajus, minä +olen tänne tullut hakemaan teitä kotiin. Minä olen valan tehnyt +rauhatuomari, ja te olette viisas lääkäri, ja sir Hugh on viisas ja +suvaitseva sielunpaimen. Teidän täytyy tulla kanssani, herra tohtori.</p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. Anteeksi, kundi rauhantuomari: — sananen teille, <i>monsieur</i> vedenkuurnitsija!</p> <p>CAJUS. Vedekuurnitsa? Mite se ole?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Vedenkuurnitsija on meidän kielellä sama kuin urhollinen, sinä pukari.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Vedenkuurnitsija on meidän kielellä sama kuin urhollinen, sinä pukari.</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, mine ole ykte vedekurnitsa kuin se engelsman. — Se -koiranen pappi kanalj! <i>parbleu</i>, mine löö hene korva pois.</p> +koiranen pappi kanalj! <i>parbleu</i>, mine löö hene korva pois.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Hän sinua kuranssaa hyvänpäiväisesti, sinä pukari!</p> +<p>ISÄNTÄ. +Hän sinua kuranssaa hyvänpäiväisesti, sinä pukari!</p> <p>CAJUS. Kuranssa! Mite se ole?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Se merkitsee, että hän antaa sinulle hyvitystä.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Se merkitsee, että hän antaa sinulle hyvitystä.</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, mine takto se nekde, ett hen minu kuranssa; <i>parbleu</i>, mine takto se niin.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Ja minä hänet siihen pakotan, muuten korjatkoon luunsa.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Ja minä hänet siihen pakotan, muuten korjatkoon luunsa.</p> <p>CAJUS. Mine kiite sinu siit.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Ja vielä muutakin, sinä pukari. — (Hiljaa toisille.) Mutta ensin, te. +<p>ISÄNTÄ. +Ja vielä muutakin, sinä pukari. — (Hiljaa toisille.) Mutta ensin, te. herra kundi, ja te, herra Paaso ja samalla muotoa te, kavalieri -Laihanen, menkää kaupungin kautta Fragmoreen.</p> +Laihanen, menkää kaupungin kautta Fragmoreen.</p> <p>PAASO. -Sir Hugh on siellä, niinkö?</p> +Sir Hugh on siellä, niinkö?</p> -<p>ISÄNTÄ. -On; tutkikaa, millä tuulella hän on; minä tuon tohtorin sinne peltojen -poikitse. Onko hyvä näin?</p> +<p>ISÄNTÄ. +On; tutkikaa, millä tuulella hän on; minä tuon tohtorin sinne peltojen +poikitse. Onko hyvä näin?</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Sen me teemme.</p> -<p>PAASO, HÖLLÖNEN ja LAIHANEN. -Hyvästi, hyvä herra tohtori!</p> +<p>PAASO, HÖLLÖNEN ja LAIHANEN. +Hyvästi, hyvä herra tohtori!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> </p> <p>CAJUS. -<i>Parbleu</i>, mine löö kooljaks se pappi, hen puhu tuhmeliini poolest -miss Anna Paaso tykön.</p> +<i>Parbleu</i>, mine löö kooljaks se pappi, hen puhu tuhmeliini poolest +miss Anna Paaso tykön.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Hän joutaa kuolla. Mutta ensin pistä tuppeen hätäisyytesi, vala kylmää -vettä sapellesi. Tule kanssani tuosta vainion poikitse Fragmoren -kautta; vien sinut erääseen maataloon, missä neiti Anna Paaso on -kestissä; ja missä voit kosia häntä. Osasinko oikein? Onko hyvä näin?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Hän joutaa kuolla. Mutta ensin pistä tuppeen hätäisyytesi, vala kylmää +vettä sapellesi. Tule kanssani tuosta vainion poikitse Fragmoren +kautta; vien sinut erääseen maataloon, missä neiti Anna Paaso on +kestissä; ja missä voit kosia häntä. Osasinko oikein? Onko hyvä näin?</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, mine kiite te; <i>parbleu</i>, mine tykke te; mine hankki te hyve kundi, kreivi, ritari, jaarli, aateli, minu patsientti.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Ja siitä hyvästä minä saatan sinut epäluottoon Anna Paason tykönä. Onko -hyvä näin?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Ja siitä hyvästä minä saatan sinut epäluottoon Anna Paason tykönä. Onko +hyvä näin?</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, hyve ole hyve puhe.</p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. No, tallustakaamme sitte matkaan.</p> <p>CAJUS. -Tule minu kintu päräss, Jack Rugby.</p> +Tule minu kintu päräss, Jack Rugby.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> <hr class="chap" /> -<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2> +<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2> -<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> +<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> <p> -<span style="margin-left: 2em;">Tasanko Fragmoren lähellä.</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">Tasanko Fragmoren lähellä.</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Sir Hugh Evans ja Simppeli tulevat.)</span><br /> </p> <p>EVANS. -Mnää pyydä, hyvä herr Höllöse pikent ja mnuun ystvän, Simppel nimelt, -sano, mihe suuntta snää ole kurkistan sen herr Cajukse perä, joka kuttu +Mnää pyydä, hyvä herr Höllöse pikent ja mnuun ystvän, Simppel nimelt, +sano, mihe suuntta snää ole kurkistan sen herr Cajukse perä, joka kuttu ittes tropptohtoriks?</p> <p>SIMPPELI. -Pittyyn päin, puistoon päin, joka suuntaan, vanhan Windsorin tietä, -kaikkia teitä, paitse kaupungin tietä.</p> +Pittyyn päin, puistoon päin, joka suuntaan, vanhan Windsorin tietä, +kaikkia teitä, paitse kaupungin tietä.</p> <p>EVANS. -Mut mnää pyydän kaikel muotto, kato sinnekkin päi.</p> +Mut mnää pyydän kaikel muotto, kato sinnekkin päi.</p> <p>SIMPPELI. -Kyllä, herra.</p> +Kyllä, herra.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään.)</span><br /> </p> <p>EVANS. -Siuna ja varjel! Kui mnuun sydämen pamppaile ja sielun on ahdistukses! -— Kui mnää olisi iloine, jos hän vaa narraisis! — Kui mnuun mielen o -must! — Kyll mnää sen konnan kalloho pläiskä häne troppklasis, ku vaa +Siuna ja varjel! Kui mnuun sydämen pamppaile ja sielun on ahdistukses! +— Kui mnää olisi iloine, jos hän vaa narraisis! — Kui mnuun mielen o +must! — Kyll mnää sen konnan kalloho pläiskä häne troppklasis, ku vaa nii passa. Siuna ja varjel!</p> <div class="poem"><div class="stanza"> <span class="i4">(Laulaa.)<br /></span> </div><div class="stanza"> -<span class="i0">Kun purot metsässä lirisee<br /></span> +<span class="i0">Kun purot metsässä lirisee<br /></span> <span class="i0">Ja satskieliset visertelee,<br /></span> <span class="i0">Ma kukkaisvuotehen meille laitan,<br /></span> <span class="i0">Ja tuhansin ruusuja patjaks taitan.<br /></span> @@ -2400,7 +2362,7 @@ nii passa. Siuna ja varjel!</p> </div></div> <p>SIMPPELI (tulee esiin). -Tuolta hän tulee, tuota tietä, herra pastori.</p> +Tuolta hän tulee, tuota tietä, herra pastori.</p> <p>EVANS. Terve tulemast.</p> @@ -2408,68 +2370,68 @@ Terve tulemast.</p> <div class="poem"><div class="stanza"> <span class="i0">(Laulaa.)<br /></span> </div><div class="stanza"> -<span class="i0">Kun purot metsässä lirisee —<br /></span> +<span class="i0">Kun purot metsässä lirisee —<br /></span> </div></div> -<p>Jumal vanhurskait varjelkko! — Millaissi aseit hänel on?</p> +<p>Jumal vanhurskait varjelkko! — Millaissi aseit hänel on?</p> <p>SIMPPELI. -Ei mitään aseita, pastori. Tuossa tulee isäntäni, herra Höllönen, ja -vielä toinenkin herra Fragmoresta päin, vainion poikki, tuota tietä.</p> +Ei mitään aseita, pastori. Tuossa tulee isäntäni, herra Höllönen, ja +vielä toinenkin herra Fragmoresta päin, vainion poikki, tuota tietä.</p> <p>EVANS. -Ann tänn mnuun kappan; tai kann sit vaa käsivarrellas.</p> +Ann tänn mnuun kappan; tai kann sit vaa käsivarrellas.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.)</span><br /> </p> -<p>HÖLLÖNEN. -Kas, herra pastori! Hyvää huomenta, hyvä herra Hugh! Pidätä -korttimiestä korteistaan ja kirjamiestä kirjoistaan, niin sanon että -teet ihmeitä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Kas, herra pastori! Hyvää huomenta, hyvä herra Hugh! Pidätä +korttimiestä korteistaan ja kirjamiestä kirjoistaan, niin sanon että +teet ihmeitä.</p> <p>LAIHANEN. -Ah, sitä suloista Anna Paasoa!</p> +Ah, sitä suloista Anna Paasoa!</p> <p>PAASO. -Herran rauha, hyvä herra pastori!</p> +Herran rauha, hyvä herra pastori!</p> <p>EVANS. -Herran armo ja laupeus olkko kaikkein teijän kanss!</p> +Herran armo ja laupeus olkko kaikkein teijän kanss!</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Mitä! Miekka ja sana! Tutkitteko molempia, herra pastori?</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Mitä! Miekka ja sana! Tutkitteko molempia, herra pastori?</p> <p>PAASO. -Ja vielä niin nuorekas, ihokas vain ja housut yllä, näin kolkossa ja +Ja vielä niin nuorekas, ihokas vain ja housut yllä, näin kolkossa ja kosteassa ilmassa!</p> <p>EVANS. Sill' asjal o omat syys ja perustukses.</p> <p>PAASO. -Tulimme tänne tarjoamaan teille palvelustamme, herra pastori.</p> +Tulimme tänne tarjoamaan teille palvelustamme, herra pastori.</p> <p>EVANS. -Hyvä vaa. Mitä se olsis?</p> +Hyvä vaa. Mitä se olsis?</p> <p>PAASO. Tuolla noin on suuriarvoinen herra, jota joku varmaankin on loukannut -ja joka siitä on niin äkeässä riidassa oman arvonsa ja mielenmalttinsa +ja joka siitä on niin äkeässä riidassa oman arvonsa ja mielenmalttinsa kanssa, kuin suinkin saattaa ajatella.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Olen elänyt neljä kertaa kaksikymmentä vuotta ja vähän päälle, vaan en -ikänäni ole kuullut niin korkeasäätyisen, arvokkaan ja oppineen miehen +<p>HÖLLÖNEN. +Olen elänyt neljä kertaa kaksikymmentä vuotta ja vähän päälle, vaan en +ikänäni ole kuullut niin korkeasäätyisen, arvokkaan ja oppineen miehen joutuvan niin pois suunniltaan.</p> <p>EVANS. Kuka se o?</p> <p>PAASO. -Arvaan että tunnette hänet: herra tohtori Cajus, se kuuluisa -ranskalainen lääkäri.</p> +Arvaan että tunnette hänet: herra tohtori Cajus, se kuuluisa +ranskalainen lääkäri.</p> <p>EVANS. Rist ja tuska! Yht hyvi te voisisitt mull puhu kaoraliemest.</p> @@ -2478,103 +2440,103 @@ Rist ja tuska! Yht hyvi te voisisitt mull puhu kaoraliemest.</p> Kuinka niin?</p> <p>EVANS. -Hänel ei oi enemppä tietto Hibbokratuksest ja Galenuksest, kui — ja -sitä pait hän on konn, nii pelkur konn, kui te koskan voisisitt pyyttä +Hänel ei oi enemppä tietto Hibbokratuksest ja Galenuksest, kui — ja +sitä pait hän on konn, nii pelkur konn, kui te koskan voisisitt pyyttä tull tuntema.</p> <p>PAASO. -Lyön vetoa, että tämä on se mies, jonka oli määrä hänen kanssaan +Lyön vetoa, että tämä on se mies, jonka oli määrä hänen kanssaan taistella.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Siltä näyttää aseista päättäen. Pitäkää heidät erillään; — tässä tulee +<p>HÖLLÖNEN. +Siltä näyttää aseista päättäen. Pitäkää heidät erillään; — tässä tulee tohtori Cajus.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Cajus Ja Rugby tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä, Cajus Ja Rugby tulevat.)</span><br /> </p> <p>PAASO. Kas niin, herra pastori, antakaa miekan olla tupessa.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Samoin te, hyvä herra tohtori.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Samoin te, hyvä herra tohtori.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Riisukaa heiltä aseet; soittakoot suutaan; pitäkööt nahkansa ehjänä ja -rääkätkööt äidinkieltämme.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Riisukaa heiltä aseet; soittakoot suutaan; pitäkööt nahkansa ehjänä ja +rääkätkööt äidinkieltämme.</p> <p>CAJUS. Anna, mine puhu yks sana teide korva kanss: miks te ei tule, kun mine varto?</p> <p>EVANS. -Älkkästäs kiivastuko; aikanas kutaki.</p> +Älkkästäs kiivastuko; aikanas kutaki.</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, te ole pelkuri, aasi, apina.</p> <p>EVANS. -Älkkäm täsä ny sentä ruvekko muitte ihmiste pitaakeliks, mnää pyydän -kaikes ystävydes, ja mnää tahdo teil antta hyvityst taval tai toisel. -— Mnää nakka kaikk teijä trop-potut teit vast plässi, kun te lyött -laimi välipuhet ja sopimukset.</p> +Älkkäm täsä ny sentä ruvekko muitte ihmiste pitaakeliks, mnää pyydän +kaikes ystävydes, ja mnää tahdo teil antta hyvityst taval tai toisel. +— Mnää nakka kaikk teijä trop-potut teit vast plässi, kun te lyött +laimi välipuhet ja sopimukset.</p> <p>CAJUS. -<i>Diable!</i> — Jack Rugby, — isende <i>de la jarretière</i>, — -eikö mine on hente varto lööde hente kooljaks? Eikö mine on ole tess, +<i>Diable!</i> — Jack Rugby, — isende <i>de la jarretière</i>, — +eikö mine on hente varto lööde hente kooljaks? Eikö mine on ole tess, meeretty plassi peell?</p> <p>EVANS. -Nii tott ku mnuul o kristityn sielu, nii, näettäk, tämä täsä ei ol se -määrätty plassi. Mnää vedä tuomriks Sukkanaoha isännä.</p> +Nii tott ku mnuul o kristityn sielu, nii, näettäk, tämä täsä ei ol se +määrätty plassi. Mnää vedä tuomriks Sukkanaoha isännä.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Hiljaa, sanon minä, Gallia ja Wallia, Ranskan mies ja Walesin mies, +<p>ISÄNTÄ. +Hiljaa, sanon minä, Gallia ja Wallia, Ranskan mies ja Walesin mies, sielun tohtori ja ruumiin tohtori!</p> <p>CAJUS. Se ole hyve, — <i>excellent!</i></p> -<p>ISÄNTÄ. -Vait, sanon minä, nyt puhuu Sukkanauhan isäntä. Olenko minä politikku? -Olenko minä mikään sutkapää? Olenko minä mikään Machiavelli? Pitääkö -minun mistata tohtorini? Ei maakaan? Hän tuo mulle tipat ja kipat. -Pitääkö minun mistata pastorini? pappini? oma sir Hughini? Ei maakaan! -Hän tuo mulle sananlaskut ja lystit kaskut. — Tänne kätesi, sinä -maahinen; noin! Tänne kätesi, sinä taivahinen; noin! — Te tieteen -vesat, olen pettänyt teitä kumpaakin; olen haastanut teidät vääriin -paikkoihin; sydämmenne on uljas, nahkanne on eheä, ja sektikeitos -olkoon kaiken päätös. — Kas niin, ottakaa heiltä miekat säilyyn. — -Tule kanssani, sinä rauhan lapsi, tule, tule!</p> - -<p>HÖLLÖNEN. -Hupsu koko isäntä, totta totisesti! — Tulkaa, hyvät herrat, tulkaa.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Vait, sanon minä, nyt puhuu Sukkanauhan isäntä. Olenko minä politikku? +Olenko minä mikään sutkapää? Olenko minä mikään Machiavelli? Pitääkö +minun mistata tohtorini? Ei maakaan? Hän tuo mulle tipat ja kipat. +Pitääkö minun mistata pastorini? pappini? oma sir Hughini? Ei maakaan! +Hän tuo mulle sananlaskut ja lystit kaskut. — Tänne kätesi, sinä +maahinen; noin! Tänne kätesi, sinä taivahinen; noin! — Te tieteen +vesat, olen pettänyt teitä kumpaakin; olen haastanut teidät vääriin +paikkoihin; sydämmenne on uljas, nahkanne on eheä, ja sektikeitos +olkoon kaiken päätös. — Kas niin, ottakaa heiltä miekat säilyyn. — +Tule kanssani, sinä rauhan lapsi, tule, tule!</p> + +<p>HÖLLÖNEN. +Hupsu koko isäntä, totta totisesti! — Tulkaa, hyvät herrat, tulkaa.</p> <p>LAIHANEN. -Ah, sitä suloista Anna Paasoa!</p> +Ah, sitä suloista Anna Paasoa!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen, Laihanen, Paaso ja Isäntä menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen, Laihanen, Paaso ja Isäntä menevät.)</span><br /> </p> <p>CAJUS. -Ah! Ymmertekö mine teme? He eikö teke meiste <i>sot</i>? Ah, ah!</p> +Ah! Ymmertekö mine teme? He eikö teke meiste <i>sot</i>? Ah, ah!</p> <p>EVANS. -Hyv on; hän o tehn meist pitaakelit: Mut mnää pyydä et ollaisis ystävät -ja lyödäisis meijä aivot yhte ja kostetaisis toll rupisel kapiketul, -toll Sukkanaoha isänäl.</p> +Hyv on; hän o tehn meist pitaakelit: Mut mnää pyydä et ollaisis ystävät +ja lyödäisis meijä aivot yhte ja kostetaisis toll rupisel kapiketul, +toll Sukkanaoha isänäl.</p> <p>CAJUS. <i>Parbleu</i>, minu koko sydemeste. Hen lupasi viede minu misse ole se -miss Anna Paaso; <i>parbleu</i>, hän minu petti kaupa peel.</p> +miss Anna Paaso; <i>parbleu</i>, hän minu petti kaupa peel.</p> <p>EVANS. -Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. — Tulkka poies ny.</p> +Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. — Tulkka poies ny.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -2586,16 +2548,16 @@ Hyv on; kyll mnää häne kallos pehmitä. — Tulkka poies ny.</p> </p> <p>R. PAASO. -No, alappas astua, pikku teikari; olet aina ollut takamiehenä, mutta -nyt olet edeskäypä. Mikä on hauskempaa, ohjata minun silmiäni, tai -silmätä herrasi kantapäitä?</p> +No, alappas astua, pikku teikari; olet aina ollut takamiehenä, mutta +nyt olet edeskäypä. Mikä on hauskempaa, ohjata minun silmiäni, tai +silmätä herrasi kantapäitä?</p> <p>ROOPETTI. -Totta maarin ennemmin kuljen teidän edellänne miehenä kuin hänen -perässään kääpiönä.</p> +Totta maarin ennemmin kuljen teidän edellänne miehenä kuin hänen +perässään kääpiönä.</p> <p>R. PAASO. -Oo, oletpa pikku mielistelijä! Näen jo että sinusta tulee hovimies.</p> +Oo, oletpa pikku mielistelijä! Näen jo että sinusta tulee hovimies.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Virta tulee.)</span><br /> @@ -2605,22 +2567,22 @@ Oo, oletpa pikku mielistelijä! Näen jo että sinusta tulee hovimies.</p> Kas vain, rouva Paaso! Minne matka?</p> <p>R. PAASO. -Olin menossa rouvaanne katsomaan. Onko hän kotona?</p> +Olin menossa rouvaanne katsomaan. Onko hän kotona?</p> <p>VIRTA. -On, ja seuran puutteesta niin ikävissään, että tuskin pysyy koossa. Jos -miehenne olisivat kuolleet, niin luulen että menisitte naimisiin te +On, ja seuran puutteesta niin ikävissään, että tuskin pysyy koossa. Jos +miehenne olisivat kuolleet, niin luulen että menisitte naimisiin te molemmat.</p> <p>R. PAASO. -Se on tiettyä, — kahden toisen miehen kanssa.</p> +Se on tiettyä, — kahden toisen miehen kanssa.</p> <p>VIRTA. -Mistä olette tuon sievän viirikukon saanut?</p> +Mistä olette tuon sievän viirikukon saanut?</p> <p>R. PAASO. -En muista nyt taas mikä lempo hän on nimeltään se, joka sen miehelleni -antoi. — Mikä se taas on sinun ritarisi nimi, poikaseni?</p> +En muista nyt taas mikä lempo hän on nimeltään se, joka sen miehelleni +antoi. — Mikä se taas on sinun ritarisi nimi, poikaseni?</p> <p>ROOPERTTI. Sir John Falstaff.</p> @@ -2629,40 +2591,40 @@ Sir John Falstaff.</p> Sir John Falstaff!</p> <p>R. PAASO. -Niin, sama mies; en koskaan muista hänen nimeään. — Ne ovat niin hyviä -ystäviä, minun hyvä mieheni ja hän! Onko todellakin rouvanne kotona?</p> +Niin, sama mies; en koskaan muista hänen nimeään. — Ne ovat niin hyviä +ystäviä, minun hyvä mieheni ja hän! Onko todellakin rouvanne kotona?</p> <p>VIRTA. Ihan varmaan.</p> <p>R. PAASO. -Suokaa anteeksi, herra Virta: kuolen ikävään, jos en saa häntä nähdä.</p> +Suokaa anteeksi, herra Virta: kuolen ikävään, jos en saa häntä nähdä.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso ja Roopetti menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso ja Roopetti menevät.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Eikö sillä Paasolla ole aivoja? Eikö silmiä? Eikö järkeä? Varmaankin ne -kaikki nukkuvat; hän ei ymmärrä niitä käyttää. Tuo poika se lennättää -kirjeen kaksikymmentä peninkulmaa yhtä helposti kuin kanuuna ampuu -pilkkaan kaksikymmentä tusinaa kertaa. Hän itse auttaa vaimonsa -lemmenseikkailuja, antaa hänen hullutuksilleen liikkumavaraa ja -vauhtia; ja nyt se naikko on menossa minun vaimoni tykö, ja Falstaffin -poika hänen kanssaan. Tuon rajuilman kuulee jo tuulen vinkunasta. — Ja -Falstaffin poika hänen kanssaan! — Kauniita juonia! Ne on jo valmiiksi -haudottu, ja kapinoivat vaimomme jakavat kirouksen keskenään. Mutta -malta! Kyllä sen miehen vielä paulaan kierrän; ja sittenkös minä -vaimoani rääkkään, riistän siveyden lainahunnun sen tekopyhän rouva -Paason kasvoilta, ja julki julistan että Paaso itse on suruton ja -luuloton Actaeon; ja näille reippaille toimilleni kaikki naapurini -huutavat: hyvä! (Kello lyö.) Kello antaa merkin, ja varmuuteni käskee -minua etsimään; sieltä minä sen Falstaffin löydän. Tästä minua pikemmin -kiitetään kuin nauretaan; sillä että Falstaff on siellä, se on niin -varma, kuin maa on vahva. Minä menen nyt.</p> - -<p> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen, Laihanen, Isäntä, Sir Hugh Evans,</span><br /> +Eikö sillä Paasolla ole aivoja? Eikö silmiä? Eikö järkeä? Varmaankin ne +kaikki nukkuvat; hän ei ymmärrä niitä käyttää. Tuo poika se lennättää +kirjeen kaksikymmentä peninkulmaa yhtä helposti kuin kanuuna ampuu +pilkkaan kaksikymmentä tusinaa kertaa. Hän itse auttaa vaimonsa +lemmenseikkailuja, antaa hänen hullutuksilleen liikkumavaraa ja +vauhtia; ja nyt se naikko on menossa minun vaimoni tykö, ja Falstaffin +poika hänen kanssaan. Tuon rajuilman kuulee jo tuulen vinkunasta. — Ja +Falstaffin poika hänen kanssaan! — Kauniita juonia! Ne on jo valmiiksi +haudottu, ja kapinoivat vaimomme jakavat kirouksen keskenään. Mutta +malta! Kyllä sen miehen vielä paulaan kierrän; ja sittenkös minä +vaimoani rääkkään, riistän siveyden lainahunnun sen tekopyhän rouva +Paason kasvoilta, ja julki julistan että Paaso itse on suruton ja +luuloton Actaeon; ja näille reippaille toimilleni kaikki naapurini +huutavat: hyvä! (Kello lyö.) Kello antaa merkin, ja varmuuteni käskee +minua etsimään; sieltä minä sen Falstaffin löydän. Tästä minua pikemmin +kiitetään kuin nauretaan; sillä että Falstaff on siellä, se on niin +varma, kuin maa on vahva. Minä menen nyt.</p> + +<p> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen, Laihanen, Isäntä, Sir Hugh Evans,</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">Cajus ja Rugby tulevat.)</span><br /> </p> @@ -2670,58 +2632,58 @@ varma, kuin maa on vahva. Minä menen nyt.</p> Terve, herra Virta.</p> <p>VIRTA. -No, totta totisesti, siinäpä koko liuta! — Minulla on pienet lystit -kodissani, ja pyydän että kaikki tulette luokseni.</p> +No, totta totisesti, siinäpä koko liuta! — Minulla on pienet lystit +kodissani, ja pyydän että kaikki tulette luokseni.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Minun täytyy kieltäytyä, herra Virta.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Minun täytyy kieltäytyä, herra Virta.</p> <p>LAIHANEN. -Niin ikään minun, herra Virta. Me olemme luvanneet syödä päivällistä -neiti Annan kanssa, ja minä en syö sanaani, vaikka saisin rahaa jos +Niin ikään minun, herra Virta. Me olemme luvanneet syödä päivällistä +neiti Annan kanssa, ja minä en syö sanaani, vaikka saisin rahaa jos kuinka paljon.</p> -<p>HÖLLÖNEN. +<p>HÖLLÖNEN. Olemme jo kauan havitelleet naimiskauppaa Anna Paason ja orpanani -Laihasen välillä, ja tänään on määrä saada vastaus.</p> +Laihasen välillä, ja tänään on määrä saada vastaus.</p> <p>LAIHANEN. -Toivon saavani teidän suostumuksenne, isä Paaso.</p> +Toivon saavani teidän suostumuksenne, isä Paaso.</p> <p>PAASO. -Sen saatte, herra Laihanen; olen täydellisesti teidän puolellanne; -mutta vaimoni, herra tohtori, pitää kokonaan teidän puoltanne.</p> +Sen saatte, herra Laihanen; olen täydellisesti teidän puolellanne; +mutta vaimoni, herra tohtori, pitää kokonaan teidän puoltanne.</p> <p>CAJUS. -Eh, <i>parbleu!</i> ja tyttö minu rakasta; minu huushollerska Reipas +Eh, <i>parbleu!</i> ja tyttö minu rakasta; minu huushollerska Reipas sano minu se.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mitä sanotte nuoresta herra Fentonista? Hän hyppii, hän tanssii, -hänellä on nuoren silmät, hän kirjoittaa runoja, hän puhuu -juhlapäivä-kieltä, hän hajahtaa kuin huhti- ja toukokuu; hän sen ottaa, -hän sen ottaa! hän on onnipoika, hän sen ottaa.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Mitä sanotte nuoresta herra Fentonista? Hän hyppii, hän tanssii, +hänellä on nuoren silmät, hän kirjoittaa runoja, hän puhuu +juhlapäivä-kieltä, hän hajahtaa kuin huhti- ja toukokuu; hän sen ottaa, +hän sen ottaa! hän on onnipoika, hän sen ottaa.</p> <p>PAASO. -Ei minun suostumuksellani, sen voin taata. Sillä nuorella herralla ei -ole niin mitään; hän on ollut sen hurjan prinssin<a name="FNanchor_16" id="FNanchor_16"></a><a href="#Footnote_16" class="fnanchor">[16]</a> ja Poinsin -toveri; hän on liian ylhäinen meille; hän tietää liian paljon. Ei, hän -ei saa onneensa solmuakaan sitoa minun varallisuuteni sormella; jos hän -tytön tahtoo, niin ottakoon hänet semmoisenaan; minun varani -noudattavat minun tahtoani, ja minun tahtoni ei kulje sitä tietä.</p> +Ei minun suostumuksellani, sen voin taata. Sillä nuorella herralla ei +ole niin mitään; hän on ollut sen hurjan prinssin<a name="FNanchor_16" id="FNanchor_16"></a><a href="#Footnote_16" class="fnanchor">[16]</a> ja Poinsin +toveri; hän on liian ylhäinen meille; hän tietää liian paljon. Ei, hän +ei saa onneensa solmuakaan sitoa minun varallisuuteni sormella; jos hän +tytön tahtoo, niin ottakoon hänet semmoisenaan; minun varani +noudattavat minun tahtoani, ja minun tahtoni ei kulje sitä tietä.</p> <p>VIRTA. -Pyydän oikein hartaasti, tulkaa edes jotkut teistä luokseni -päivälliselle; paitse ruokaa saatte huvitustakin: näytän teille kumman -otuksen. — Herra tohtori, teidän täytyy tulla, — teidän myös, herra -Paaso — ja teidän, herra pastori.</p> +Pyydän oikein hartaasti, tulkaa edes jotkut teistä luokseni +päivälliselle; paitse ruokaa saatte huvitustakin: näytän teille kumman +otuksen. — Herra tohtori, teidän täytyy tulla, — teidän myös, herra +Paaso — ja teidän, herra pastori.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -No, hyvästi sitten; sitä paremmin me voimme naimiskauppoja hieroa herra -Paason tykönä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +No, hyvästi sitten; sitä paremmin me voimme naimiskauppoja hieroa herra +Paason tykönä.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> </p> <p>CAJUS. @@ -2731,16 +2693,16 @@ Menne sine koti, Jack Rugby; mine tule koht.</p> <span style="margin-left: 2em;">(Rugby menee.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -Hyvästi, poika-muruset; minä menen nyt kelpo ritarini Falstaffin tykö, -ja siellä juomme pillitämme piipallisen kanariaa.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Hyvästi, poika-muruset; minä menen nyt kelpo ritarini Falstaffin tykö, +ja siellä juomme pillitämme piipallisen kanariaa.</p> -<p>VIRTA (syrjään). -Mutta ensin minä panen sen kanaljan piipattamaan oman pillini mukaan. -— Tuletteko, hyvät herrat?</p> +<p>VIRTA (syrjään). +Mutta ensin minä panen sen kanaljan piipattamaan oman pillini mukaan. +— Tuletteko, hyvät herrat?</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -2758,7 +2720,7 @@ Jussi, hoi! Roope, hoi!</p> Pian, pian! Onko pesukoppa —</p> <p>R. VIRTA. -Kaikki valmista. — Roope, sinä, etkö kuule?</p> +Kaikki valmista. — Roope, sinä, etkö kuule?</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Palvelijat tuovat kopan.)</span><br /> @@ -2768,28 +2730,28 @@ Kaikki valmista. — Roope, sinä, etkö kuule?</p> Joutuun, joutuun!</p> <p>R. VIRTA. -Pankaa se tähän.</p> +Pankaa se tähän.</p> <p>K. PAASO. -Määrätkää heille tehtävänsä; sukkelat toimet!</p> +Määrätkää heille tehtävänsä; sukkelat toimet!</p> <p>R. VIRTA. -Niin, niinkuin sanoin teille, Jussi ja Roope, olkaa valmiina prännissä -tässä lähellä; ja heti kun teitä huudan, niin tulkaa paikalla sisään ja -ottakaa — viipymättä ja tuumimatta — tämä koppa olallenne; ja kun se +Niin, niinkuin sanoin teille, Jussi ja Roope, olkaa valmiina prännissä +tässä lähellä; ja heti kun teitä huudan, niin tulkaa paikalla sisään ja +ottakaa — viipymättä ja tuumimatta — tämä koppa olallenne; ja kun se on tehty, niin laputatte kiiruusti sen kanssa pois ja viette sen -valkaisupaikalle tuonne Datchet-niitylle ja tyhjennätte sen siihen -mutaiseen ojaan, joka on aivan Thamesin vieressä.</p> +valkaisupaikalle tuonne Datchet-niitylle ja tyhjennätte sen siihen +mutaiseen ojaan, joka on aivan Thamesin vieressä.</p> <p>R. PAASO. Muistatteko nyt vain kaikki?</p> <p>R. VIRTA. -Olen heille sen selittänyt kerran toisensa perään; he eivät lisätietoja -kaipaa. — Menkää nyt, ja tulkaa, kun teitä kutsutaan.</p> +Olen heille sen selittänyt kerran toisensa perään; he eivät lisätietoja +kaipaa. — Menkää nyt, ja tulkaa, kun teitä kutsutaan.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Palvelijat menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Palvelijat menevät.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. @@ -2800,39 +2762,39 @@ Tuossahan tulee pikku Roopetti.</p> </p> <p>R. VIRTA. -No, pikku peukaloiseni, mitä uutisia tuot sinä?</p> +No, pikku peukaloiseni, mitä uutisia tuot sinä?</p> <p>ROOPETTI. -Herrani, sir John, on tullut sisään takaportin kautta ja pyytää päästä +Herrani, sir John, on tullut sisään takaportin kautta ja pyytää päästä puheillenne.</p> <p>R. PAASO. -Sinä pikku vietelintu, oletko sinä vain luotettava?</p> +Sinä pikku vietelintu, oletko sinä vain luotettava?</p> <p>ROOPETTI. -Olen, sen vannon. Herrani ei tiedä että te olette täällä, ja hän on -uhannut syöstä minut iankaikkiseen vapauteen, jos puhun tästä teille; -hän vannoo, että silloin hän ajaa minut pois.</p> +Olen, sen vannon. Herrani ei tiedä että te olette täällä, ja hän on +uhannut syöstä minut iankaikkiseen vapauteen, jos puhun tästä teille; +hän vannoo, että silloin hän ajaa minut pois.</p> <p>R. PAASO. -Sinä olet kiltti poika; tämä sinun vaitiolosi tulee räätäliksesi ja -tekee sinulle uuden nutun ja housut. — Minä menen nyt piiloon.</p> +Sinä olet kiltti poika; tämä sinun vaitiolosi tulee räätäliksesi ja +tekee sinulle uuden nutun ja housut. — Minä menen nyt piiloon.</p> <p>R. VIRTA. -Tehkää se. — Mene ja sano herrallesi, että olen yksin. (Roopetti -menee.) — Rouva Paaso, muistattehan tehtävänne?</p> +Tehkää se. — Mene ja sano herrallesi, että olen yksin. (Roopetti +menee.) — Rouva Paaso, muistattehan tehtävänne?</p> <p>R. PAASO. -Olkaa huoletta; jos en osaani oikein näyttele, niin saatte minulle -viheltää.</p> +Olkaa huoletta; jos en osaani oikein näyttele, niin saatte minulle +viheltää.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>R. VIRTA. -Kas niin! Nyt me häntä tunnustelemme, tuota epäterveellistä kosteutta, -tuota muodotonta vesikurpitsaa; opetamme häntä erottamaan kyyhkysen +Kas niin! Nyt me häntä tunnustelemme, tuota epäterveellistä kosteutta, +tuota muodotonta vesikurpitsaa; opetamme häntä erottamaan kyyhkysen variksesta.</p> <p> @@ -2840,8 +2802,8 @@ variksesta.</p> </p> <p>FALSTAFF. -"Joko sinut sain, sinä taivahinen hohtokivi?" Haa! Nyt tahdon kuolla, -nyt olen elänyt kylliksi; tämä on kunnianhimoni huippu. Oi, mikä +"Joko sinut sain, sinä taivahinen hohtokivi?" Haa! Nyt tahdon kuolla, +nyt olen elänyt kylliksi; tämä on kunnianhimoni huippu. Oi, mikä autuaallinen hetki.</p> <p>R. VIRTA. @@ -2850,132 +2812,132 @@ Oo, rakas sir John!</p> <p>FALSTAFF. Rouva Virta, en osaa imarrella, en osaa laverrella, rouva Virta. Minulla on vain yksi syntinen toivomus: ah, jos miehesi olisi haudassa! -Parahimmalle loordille sanon vasten partaa, että silloin tekisin sinut +Parahimmalle loordille sanon vasten partaa, että silloin tekisin sinut ladykseni.</p> <p>R. VIRTA. -Minäkö teidän ladynne, sir John? Ah, minusta tulisi surkea lady!</p> +Minäkö teidän ladynne, sir John? Ah, minusta tulisi surkea lady!</p> <p>FALSTAFF. -Ranskan hovi näyttäköön minulle toista samanlaista! Näen jo, kuinka -silmäsi kilpailisi timantin kanssa; sinulla on se oikea kulmakarvain +Ranskan hovi näyttäköön minulle toista samanlaista! Näen jo, kuinka +silmäsi kilpailisi timantin kanssa; sinulla on se oikea kulmakarvain kaunis kaarevuus, johon niin hyvin soveltuu siipihuntu tai -sankarihiippa tai jokin päänkoristus à la Venetienne.</p> +sankarihiippa tai jokin päänkoristus à la Venetienne.</p> <p>R. VIRTA. -Tavallinen päähuivi vain, herra John; minun kulmilleni ei sovellu -mikään muu, eikä sekään oikein hyvin.</p> +Tavallinen päähuivi vain, herra John; minun kulmilleni ei sovellu +mikään muu, eikä sekään oikein hyvin.</p> <p>FALSTAFF. Jumaliste, julmuri olet, kun tuommoista puhut! Sinusta tulisi -täydellinen hovinainen, ja jalkasi varma astunta antaisi puolipyöreässä -pönkkähameessa käynnillesi erinomaisen joustavuuden. Näen hyvin mitä +täydellinen hovinainen, ja jalkasi varma astunta antaisi puolipyöreässä +pönkkähameessa käynnillesi erinomaisen joustavuuden. Näen hyvin mitä sinusta tulisi, jos Onnetar ei olisi vihamiehesi; Luonnotar on -ystäväsi; kas niin, sitä sinä et voi salata.</p> +ystäväsi; kas niin, sitä sinä et voi salata.</p> <p>R. VIRTA. -Uskokaa, minussa ei ole mitään tuosta kaikesta.</p> +Uskokaa, minussa ei ole mitään tuosta kaikesta.</p> <p>FALSTAFF. -Mikä minut sai sinua rakastamaan? Opi siitä uskomaan, että sinussa on -jotakin erinomaista. Näetkös, minä en voi imarrella, en sanoa, että -olet sitä tai sitä, niinkuin nuo sopertavat orapihlajannuput, jotka +Mikä minut sai sinua rakastamaan? Opi siitä uskomaan, että sinussa on +jotakin erinomaista. Näetkös, minä en voi imarrella, en sanoa, että +olet sitä tai sitä, niinkuin nuo sopertavat orapihlajannuput, jotka kulkevat naisina miesten vaatteissa ja lemuavat niinkuin rohdoskaupat -yrttien keruuaikana; minä sitä en voi; mutta sinua minä rakastan, en -ketään muuta kuin sinua, ja sinä sen ansaitset.</p> +yrttien keruuaikana; minä sitä en voi; mutta sinua minä rakastan, en +ketään muuta kuin sinua, ja sinä sen ansaitset.</p> <p>R. VIRTA. -Älkää minua pettäkö, hyvä herra; pelkään että rakastatte rouva Paasoa.</p> +Älkää minua pettäkö, hyvä herra; pelkään että rakastatte rouva Paasoa.</p> <p>FALSTAFF. -Voisit yhtä hyvin sanoa, että rakastan kulkea kilstupateitä, joka -minulle on yhtä vastenmielistä kuin kalkkiuunin savu.</p> +Voisit yhtä hyvin sanoa, että rakastan kulkea kilstupateitä, joka +minulle on yhtä vastenmielistä kuin kalkkiuunin savu.</p> <p>R. VIRTA. -No, taivas tietää, kuinka suuresti teitä rakastan, ja kerran saatte sen -vielä kokea.</p> +No, taivas tietää, kuinka suuresti teitä rakastan, ja kerran saatte sen +vielä kokea.</p> <p>FALSTAFF. -Pysy yhä siinä mielessä; minä koetan sen ansaita.</p> +Pysy yhä siinä mielessä; minä koetan sen ansaita.</p> <p>R. VIRTA. -Ah, minun täytyy sanoa, että sen te jo ansaitsette; muuten en voisi -siinä mielessä pysyä.</p> +Ah, minun täytyy sanoa, että sen te jo ansaitsette; muuten en voisi +siinä mielessä pysyä.</p> <p>ROOPETTI (ulkoa). -Rouva Virta, rouva Virta, täällä on rouva Paaso oven takana ja uhkuu ja -puhkuu ja on hurjan näköinen ja tahtoo heti teitä puhutella.</p> +Rouva Virta, rouva Virta, täällä on rouva Paaso oven takana ja uhkuu ja +puhkuu ja on hurjan näköinen ja tahtoo heti teitä puhutella.</p> <p>FALSTAFF. -Hän ei saa minua nähdä; menen piiloon tuonne seinä verhon taa.</p> +Hän ei saa minua nähdä; menen piiloon tuonne seinä verhon taa.</p> <p>R. VIRTA. -Niin oikein, menkää; hän se on oikea kielikello.</p> +Niin oikein, menkää; hän se on oikea kielikello.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff piiloutuu.)</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso ja Roopetti palajavat.)</span><br /> </p> -<p>No, mikä nyt on? Mikä hätänä?</p> +<p>No, mikä nyt on? Mikä hätänä?</p> <p>R. PAASO. -Oi, rouva Virta, mitä olette tehnyt? Olette häväisty, olette hukassa, +Oi, rouva Virta, mitä olette tehnyt? Olette häväisty, olette hukassa, olette ijankaikkisesti kadotettu!</p> <p>R. VIRTA. -Mikä asiana, hyvä rouva Paaso?</p> +Mikä asiana, hyvä rouva Paaso?</p> <p>R. PAASO. -Voi teitä, rouva Virta! Niin kunnon mies teillä on puolisona, ja -annatte hänelle syytä epäluuloon!</p> +Voi teitä, rouva Virta! Niin kunnon mies teillä on puolisona, ja +annatte hänelle syytä epäluuloon!</p> <p>R. VIRTA. -Mitä syytä epäluuloon!</p> +Mitä syytä epäluuloon!</p> <p>R. PAASO. -Mitäkö syytä epäluuloon? — Hyi, hävetkää! Kuinka olen teistä +Mitäkö syytä epäluuloon? — Hyi, hävetkää! Kuinka olen teistä erehtynyt!</p> <p>R. VIRTA. -Mutta, hyväinen aika, mikä asiana?</p> +Mutta, hyväinen aika, mikä asiana?</p> <p>R. PAASO. -Miehenne on tulossa tänne, hyvä rouva, ja kaikki Windsorin -oikeudenpalvelijat hänen kanssaan, etsimään erästä herraa, joka, -niinkuin hän sanoo, nyt on teidän suostumuksellanne tässä talossa ja -ilkeällä tavalla hyväkseen käyttää hänen poissaoloaan. Te olette +Miehenne on tulossa tänne, hyvä rouva, ja kaikki Windsorin +oikeudenpalvelijat hänen kanssaan, etsimään erästä herraa, joka, +niinkuin hän sanoo, nyt on teidän suostumuksellanne tässä talossa ja +ilkeällä tavalla hyväkseen käyttää hänen poissaoloaan. Te olette hukassa.</p> <p>R. VIRTA (hiljaa). -Puhukaa kovemmin! (Ääneen.) Hyvä jumala, eihän toki!</p> +Puhukaa kovemmin! (Ääneen.) Hyvä jumala, eihän toki!</p> <p>R. PAASO. -Suokoon taivas, ettei niin ole, ja ettei teillä ole semmoista miestä -täällä; mutta vallan vissi on, että miehenne on tänne tulossa, puoli -Windsoria jäljissään, semmoista miestä etsimään; tulin edeltäpäin siitä -teille ilmoittamaan. Jos tiedätte olevanne puhdas, niin olen siitä -iloissani; mutta jos teillä on täällä ystävä, niin laittakaa hänet -pois. Älkää siinä ällistelkö! Malttakaa mielenne, puolustakaa -mainettanne, tai sanokaa hyville päivillenne ikuiset jäähyväiset.</p> +Suokoon taivas, ettei niin ole, ja ettei teillä ole semmoista miestä +täällä; mutta vallan vissi on, että miehenne on tänne tulossa, puoli +Windsoria jäljissään, semmoista miestä etsimään; tulin edeltäpäin siitä +teille ilmoittamaan. Jos tiedätte olevanne puhdas, niin olen siitä +iloissani; mutta jos teillä on täällä ystävä, niin laittakaa hänet +pois. Älkää siinä ällistelkö! Malttakaa mielenne, puolustakaa +mainettanne, tai sanokaa hyville päivillenne ikuiset jäähyväiset.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä pitää minun tehdä? — Täällä on todellakin eräs herra, hyvä -ystäväni, enkä sure niin paljon omaa häpeääni kuin hänen vaaraansa. -Antaisin mielelläni tuhat puntaa, jos saisin hänet pois talosta.</p> +Mitä pitää minun tehdä? — Täällä on todellakin eräs herra, hyvä +ystäväni, enkä sure niin paljon omaa häpeääni kuin hänen vaaraansa. +Antaisin mielelläni tuhat puntaa, jos saisin hänet pois talosta.</p> <p>R. PAASO. -Hyi, noita puheitanne! "Antaisin mielelläni" ja "antaisin mielelläni"! -Miehenne on täällä tuossa paikassa; miettikää miten saatte hänet täältä -pois; talossanne ette voi häntä piilottaa. — Oi, kuinka olette minua -pettänyt! — Kas, tuossahan on koppa; jos hän vain on säällistä kokoa, -niin voi hän kömpiä tuohon, ja sitte heitätte likaisia vaatteita -päälle, niinkuin kaikki olisi menossa pyykkiin; taikka, koska -nyt on valkaisuaika, niin antakaa kahden renkinne kantaa hänet +Hyi, noita puheitanne! "Antaisin mielelläni" ja "antaisin mielelläni"! +Miehenne on täällä tuossa paikassa; miettikää miten saatte hänet täältä +pois; talossanne ette voi häntä piilottaa. — Oi, kuinka olette minua +pettänyt! — Kas, tuossahan on koppa; jos hän vain on säällistä kokoa, +niin voi hän kömpiä tuohon, ja sitte heitätte likaisia vaatteita +päälle, niinkuin kaikki olisi menossa pyykkiin; taikka, koska +nyt on valkaisuaika, niin antakaa kahden renkinne kantaa hänet Datchet-niitylle.</p> <p>R. VIRTA. -Hän on liian paksu; ei mahdu hän tuohon. Mitä pitää tehdä?</p> +Hän on liian paksu; ei mahdu hän tuohon. Mitä pitää tehdä?</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff tulee esiin.)</span><br /> @@ -2983,20 +2945,20 @@ Hän on liian paksu; ei mahdu hän tuohon. Mitä pitää tehdä?</p> <p>FALSTAFF. Saanko koittaa? Saanko koittaa? Oi, saanko koittaa? Tuohon tahdon, -tuohon tahdon! Seuratkaa ystävänne neuvoa; tuohon tahdon!</p> +tuohon tahdon! Seuratkaa ystävänne neuvoa; tuohon tahdon!</p> <p>R. PAASO. -Mitä? sir John Falstaff! Entä kirjeenne, ritari?</p> +Mitä? sir John Falstaff! Entä kirjeenne, ritari?</p> -<p>FALSTAFF (syrjään rouva Paasolle). -Rakastan sinua; auta minut pois täältä; anna että kömmin tuohon; en -enää koskaan —</p> +<p>FALSTAFF (syrjään rouva Paasolle). +Rakastan sinua; auta minut pois täältä; anna että kömmin tuohon; en +enää koskaan —</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Kömpii koppaan; he peittävät hänet likaisilla liinavaatteilla.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Kömpii koppaan; he peittävät hänet likaisilla liinavaatteilla.)</span><br /> <br /> R. PAASO.<br /> -Auta, poika, peittämään herraasi! — Kutsukaa renkinne tänne, rouva<br /> +Auta, poika, peittämään herraasi! — Kutsukaa renkinne tänne, rouva<br /> Virta! — Te, uskoton ritari!<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> @@ -3007,174 +2969,174 @@ Hoi, Jussi! Roope! Jussi, hoi!<br /> <span style="margin-left: 2em;">(Palvelijat palajavat.)</span><br /> </p> -<p>Ottakaa nuo vaatteet tuosta, joutuun! Missä on kantotanko? Voi, teitä -nahjuksia! Viekää ne pyykkärille Datchet-niitylle; joutuun, no!</p> +<p>Ottakaa nuo vaatteet tuosta, joutuun! Missä on kantotanko? Voi, teitä +nahjuksia! Viekää ne pyykkärille Datchet-niitylle; joutuun, no!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Tehkää hyvin, astukaa sisään; jos syyttä epäilen, niin pilkatkaa minua, -naurakaa vasten partaa; muuta en ansaitse. — Mitä tuo? Mihinkä sitä +Tehkää hyvin, astukaa sisään; jos syyttä epäilen, niin pilkatkaa minua, +naurakaa vasten partaa; muuta en ansaitse. — Mitä tuo? Mihinkä sitä viette?</p> <p>PALVELIJA. -Pyykkärille tietysti.</p> +Pyykkärille tietysti.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä sinun siihen tulee, mihin he sen vievät? Joko pukki rupee +Mitä sinun siihen tulee, mihin he sen vievät? Joko pukki rupee kaalimaan vartijaksi?</p> <p>VIRTA. -Pukki, pukki, pukki? Niin kyllä, pukki, pukki niin, sen takaan, ja -kiimainen lisäksi; saadaanpa nähdä. (Palvelijat menevät koppineen.) -Hyvät herrat, näin unta viime yönä; kerron teille sen unen. Kas tässä, -tässä, tässä ovat avaimeni: menkää ylishuoneisiin, hakekaa, urkkikaa, -nuuskikaa; vannon että löydämme ketun pesästä. — Ensin suljen tämän +Pukki, pukki, pukki? Niin kyllä, pukki, pukki niin, sen takaan, ja +kiimainen lisäksi; saadaanpa nähdä. (Palvelijat menevät koppineen.) +Hyvät herrat, näin unta viime yönä; kerron teille sen unen. Kas tässä, +tässä, tässä ovat avaimeni: menkää ylishuoneisiin, hakekaa, urkkikaa, +nuuskikaa; vannon että löydämme ketun pesästä. — Ensin suljen tämän tien: — kas niin, nyt ajamme sen loukostaan.</p> <p>PAASO. -Tyyntykää, hyvä herra Virta; tällä te vain itseänne vahingoitatte.</p> +Tyyntykää, hyvä herra Virta; tällä te vain itseänne vahingoitatte.</p> <p>VIRTA. -Aivan niin, herra Paaso. — Tulkaa, hyvät herrat, kohta saatte nähdä -lystit; seuratkaa minua, hyvät herrat.</p> +Aivan niin, herra Paaso. — Tulkaa, hyvät herrat, kohta saatte nähdä +lystit; seuratkaa minua, hyvät herrat.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>EVANS. -Nämä ova todest kummalissi humörej ja mustsukkasuksi.</p> +Nämä ova todest kummalissi humörej ja mustsukkasuksi.</p> <p>CAJUS. -<i>Parbleu</i>, teme ei on <i>façon de France</i>; Franska ei +<i>Parbleu</i>, teme ei on <i>façon de France</i>; Franska ei mustasukka.</p> <p>PAASO. -No, mennään, hyvät herrat, niin saamme nähdä, miten tämä urkinta -päättyy.</p> +No, mennään, hyvät herrat, niin saamme nähdä, miten tämä urkinta +päättyy.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Cajus ja Evans menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Cajus ja Evans menevät.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Tämähän on kaksinkerroin oiva pila!</p> +Tämähän on kaksinkerroin oiva pila!</p> <p>R. VIRTA. -En tiedä mikä enemmän minua huvittaa, sekö, että mieheni, vai sekö, -että sir John on petetty?</p> +En tiedä mikä enemmän minua huvittaa, sekö, että mieheni, vai sekö, +että sir John on petetty?</p> <p>R. PAASO. -Kuinka hänessä mahtoikaan sydän pamppailla, kun miehenne kysyi, mitä +Kuinka hänessä mahtoikaan sydän pamppailla, kun miehenne kysyi, mitä kopassa oli!</p> <p>R. VIRTA. -Varon melkein, että hän on pesun tarpeessa; ja näin tuo heittokylpy -tekee hänelle vain hyvää.</p> +Varon melkein, että hän on pesun tarpeessa; ja näin tuo heittokylpy +tekee hänelle vain hyvää.</p> <p>R. PAASO. -Hirteen joutaisi koko irstas konna! Soisin että kaikki samansorttiset +Hirteen joutaisi koko irstas konna! Soisin että kaikki samansorttiset joutuisivat samanlaiseen kiipeliin.</p> <p>R. VIRTA. -Varmaankin on miehelläni joku erityinen syy epäillä että Falstaff on -täällä; en ole koskaan nähnyt häntä niin riivatun mustasukkaisena kuin +Varmaankin on miehelläni joku erityinen syy epäillä että Falstaff on +täällä; en ole koskaan nähnyt häntä niin riivatun mustasukkaisena kuin nyt.</p> <p>R. PAASO. -Minäpä keksin juonen, millä siitä päästään selville; meidän täytyy -tehdä uudet kepposet Falstaffille, hänen irstaustautinsa tuskin tästä -lääkkeestä paranee.</p> +Minäpä keksin juonen, millä siitä päästään selville; meidän täytyy +tehdä uudet kepposet Falstaffille, hänen irstaustautinsa tuskin tästä +lääkkeestä paranee.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä, jos lähettäisimme tuon vanhan hupsun, tuon rouva Reippaan, hänen -tykönsä pyytämään anteeksi veteenheittoa, ja antaisimme hänelle uutta -toivoa, jotta saisimme häntä uudelleen rangaista?</p> +Mitä, jos lähettäisimme tuon vanhan hupsun, tuon rouva Reippaan, hänen +tykönsä pyytämään anteeksi veteenheittoa, ja antaisimme hänelle uutta +toivoa, jotta saisimme häntä uudelleen rangaista?</p> <p>R. PAASO. -Tehdään se; kutsumme hänet tulemaan tänne huomenaamulla kello kahdeksan +Tehdään se; kutsumme hänet tulemaan tänne huomenaamulla kello kahdeksan saamaan vahingonkorvausta.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Cajus ja Evans palajavat.)</span><br /> <br /> VIRTA.<br /> -En löydä häntä mistään; se konna ehkä vain kerskaili sillä, mitä ei<br /> +En löydä häntä mistään; se konna ehkä vain kerskaili sillä, mitä ei<br /> saanut.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> Kuulitteko tuota?<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> -Kyllä, kyllä; hiljaa vain! — Te kohtelette minua kauniisti, herra<br /> -Virta, eikö totta?<br /> +Kyllä, kyllä; hiljaa vain! — Te kohtelette minua kauniisti, herra<br /> +Virta, eikö totta?<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Niin kyllä teen.<br /> +Niin kyllä teen.<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> -Taivas tehköön teidät paremmaksi, kuin mitä ajatuksenne ovat.<br /> +Taivas tehköön teidät paremmaksi, kuin mitä ajatuksenne ovat.<br /> <br /> VIRTA.<br /> Aamen!<br /> <br /> R. PAASO.<br /> -Te tällä itseänne sanomattomasti vahingoitatte, herra Virta.<br /> +Te tällä itseänne sanomattomasti vahingoitatte, herra Virta.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -No niin, itse sen kärsin.<br /> +No niin, itse sen kärsin.<br /> <br /> EVANS.<br /> -Jos siel on yhtäkä ristsieiu talos ja huoneis ja arkuis ja kaapeis,<br /> -niin taivas mnuul mnuun syntin antteks antakko viimeisen tuomiopäivän.<br /> +Jos siel on yhtäkä ristsieiu talos ja huoneis ja arkuis ja kaapeis,<br /> +niin taivas mnuul mnuun syntin antteks antakko viimeisen tuomiopäivän.<br /> <br /> CAJUS.<br /> -<i>Parbleu</i>, ei mine möös, ei sielle on ykte ristsielu.<br /> +<i>Parbleu</i>, ei mine möös, ei sielle on ykte ristsielu.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Hyi, hyi, herra Virta! Ettekö häpeä? Mikä henki, mikä saatana on<br /> -päähänne pannut tällaiset luulot? Minä en tuota mielenhouraustanne<br /> +Hyi, hyi, herra Virta! Ettekö häpeä? Mikä henki, mikä saatana on<br /> +päähänne pannut tällaiset luulot? Minä en tuota mielenhouraustanne<br /> omakseni tahtoisi, vaikka saisin Windsorin linnan kaikki aarteet.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Sehän on se minun vikani, herra Paaso; itseäni se vaivaa.<br /> +Sehän on se minun vikani, herra Paaso; itseäni se vaivaa.<br /> <br /> EVANS.<br /> -Paha omatunt teit vaeva; teijä rouvan on niin kunnjaline vaim, etei<br /> -toist voi löytä viidest tuhanest ja viel viidest sadast.<br /> +Paha omatunt teit vaeva; teijä rouvan on niin kunnjaline vaim, etei<br /> +toist voi löytä viidest tuhanest ja viel viidest sadast.<br /> <br /> CAJUS.<br /> -<i>Parbleu</i>, mine näke ett se ole kunialinen vaimo.<br /> +<i>Parbleu</i>, mine näke ett se ole kunialinen vaimo.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -No niin; lupasin teille päivälliset, — Tulkaa pois puistoon<br /> -kävelemään. Pyydän, antakaa minulle anteeksi; toiste kerron teille syyn<br /> -tähän menettelyyni. — Tule, eukko; — tulkaa, rouva Paaso; antakaa<br /> -minulle anteeksi, sydämmestäni pyydän, antakaa minulle anteeksi.<br /> +No niin; lupasin teille päivälliset, — Tulkaa pois puistoon<br /> +kävelemään. Pyydän, antakaa minulle anteeksi; toiste kerron teille syyn<br /> +tähän menettelyyni. — Tule, eukko; — tulkaa, rouva Paaso; antakaa<br /> +minulle anteeksi, sydämmestäni pyydän, antakaa minulle anteeksi.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Menkäämme, hyvät herrat; mutta kyllä hän vielä nauruksi tulee, uskokaa<br /> -pois. Pyydän teitä kaikkia huomenaamuksi luokseni suurukselle; sitten<br /> -mennään yhdessä linnustamaan; minulla on sievä viidakkohaukka.<br /> +Menkäämme, hyvät herrat; mutta kyllä hän vielä nauruksi tulee, uskokaa<br /> +pois. Pyydän teitä kaikkia huomenaamuksi luokseni suurukselle; sitten<br /> +mennään yhdessä linnustamaan; minulla on sievä viidakkohaukka.<br /> Lupaatteko?<br /> <br /> VIRTA.<br /> Sama se.<br /> <br /> EVANS.<br /> -Missä on yks, siel ole mnää toine.<br /> +Missä on yks, siel ole mnää toine.<br /> <br /> CAJUS.<br /> Miss ole yks tai kaks, seell on mine kolmas.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Pyydän, herra Paaso, tulkaa.<br /> +Pyydän, herra Paaso, tulkaa.<br /> <br /> EVANS.<br /> -Mut mnää pyydä, muistakka huomen sit krouvar-isänttä, sit rupist<br /> +Mut mnää pyydä, muistakka huomen sit krouvar-isänttä, sit rupist<br /> roisto.<br /> <br /> CAJUS.<br /> @@ -3184,222 +3146,222 @@ EVANS.<br /> Se rupine roist! Sill on ne juones ja ilvees.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> -<h3>Neljäs kohtaus.</h3> +<h3>Neljäs kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Huone Paason asunnossa.</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Fenton ja Anna Paaso tulevat.)</span><br /> <br /> FENTON.<br /> -Isäsi suosiot' en voita, Anni;<br /> -Siis älä hänen luokseen mua neuvo.<br /> +Isäsi suosiot' en voita, Anni;<br /> +Siis älä hänen luokseen mua neuvo.<br /> <br /> ANNA.<br /> -Oi! Mitä siis?<br /> +Oi! Mitä siis?<br /> <br /> FENTON.<br /> <span style="margin-left: 7.5em;">Sa ole oma itses.</span><br /> -Sukua hänest' olen liian suurta,<br /> -Ja hoikaks käyneen kukkaroni muka<br /> -Lihoittaa tahdon hänen aarteillaan;<br /> -Ja panee vielä muita esteit' eteen, —<br /> +Sukua hänest' olen liian suurta,<br /> +Ja hoikaks käyneen kukkaroni muka<br /> +Lihoittaa tahdon hänen aarteillaan;<br /> +Ja panee vielä muita esteit' eteen, —<br /> Nuo humut entiset ja hurjat seurat,<br /> -Ja sanoo, etten mitenkään sua saata<br /> -Muun vuoksi rakastaa kuin kullan tähden.<br /> +Ja sanoo, etten mitenkään sua saata<br /> +Muun vuoksi rakastaa kuin kullan tähden.<br /> <br /> ANNA.<br /> -Kenties hän onkin oikeassa.<br /> +Kenties hän onkin oikeassa.<br /> <br /> FENTON.<br /> <span style="margin-left: 14em;">Ei,</span><br /> Niin totta kuin mua taivas auttakoon!<br /> -Vaikk' olikin — sen myönnän — isäs rikkaus<br /> +Vaikk' olikin — sen myönnän — isäs rikkaus<br /> Ens aihe miksi sua kosin, Anna,<br /> -Niin heti näin, ett' arvos suuremp' oli<br /> -Kuin täydet kukkarot ja kultataakat;<br /> -Ja tuota aarretta, sua itseäsi,<br /> +Niin heti näin, ett' arvos suuremp' oli<br /> +Kuin täydet kukkarot ja kultataakat;<br /> +Ja tuota aarretta, sua itseäsi,<br /> Vain halaan.<br /> <br /> ANNA.<br /> -<span style="margin-left: 6.5em;">Vielä sentään pyrkikää</span><br /> -Isäni suosiin päästä, rakas Fenton.<br /> -Jos aika suotuisa ja pyyntö nöyrä<br /> -Ei siihen auta, silloin — tulkaa syrjään.<br /> +<span style="margin-left: 6.5em;">Vielä sentään pyrkikää</span><br /> +Isäni suosiin päästä, rakas Fenton.<br /> +Jos aika suotuisa ja pyyntö nöyrä<br /> +Ei siihen auta, silloin — tulkaa syrjään.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Jatkavat keskusteluaan syrjässä.)</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen, Laihanen ja rouva Reipas tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Jatkavat keskusteluaan syrjässä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Höllönen, Laihanen ja rouva Reipas tulevat.)</span><br /> </p> -<p>HÖLLÖNEN. -Katkaiskaa heidän keskustelunsa, rouva Reipas; lankoni puhukoon itse +<p>HÖLLÖNEN. +Katkaiskaa heidän keskustelunsa, rouva Reipas; lankoni puhukoon itse puolestaan.</p> <p>LAIHANEN. -Täytyy koettaa, hitto olkoon, menköön sitte syteen tai saveen.</p> +Täytyy koettaa, hitto olkoon, menköön sitte syteen tai saveen.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Älä vain anna itseäsi säikäyttää.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Älä vain anna itseäsi säikäyttää.</p> <p>LAIHANEN. -Ei, hän ei minua säikäytä, siitä ei vaaraa, — kunhan en vain pelkäisi.</p> +Ei, hän ei minua säikäytä, siitä ei vaaraa, — kunhan en vain pelkäisi.</p> <p>R. REIPAS. Kuulkaas, neiti; herra Laihanen tahtoisi sanoa teille pari sanaa.</p> <p> ANNA.<br /> -Ma tulen. — (Fentonille.) Tuon on isä valinnut.<br /> +Ma tulen. — (Fentonille.) Tuon on isä valinnut.<br /> Oo, kolmesataa puntaa vuoteensa<br /> Somiksi tekee rumimmatkin virheet!<br /> </p> <p>R. REIPAS. -Ja kuinka voi se hyvä herra Fenton? Sallitteko minun sanoa pari sanaa?</p> +Ja kuinka voi se hyvä herra Fenton? Sallitteko minun sanoa pari sanaa?</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hän tulee; iske kiinni, lanko. Ah, poika, sulla oli isä!</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Hän tulee; iske kiinni, lanko. Ah, poika, sulla oli isä!</p> <p>LAIHANEN. -Mulla oli isä, neiti Anna; setäni tässä voi hänestä kertoa monta -hauskaa ilvettä. Kertokaapas, setä, neiti Annalle tuo ilve, kun isäni +Mulla oli isä, neiti Anna; setäni tässä voi hänestä kertoa monta +hauskaa ilvettä. Kertokaapas, setä, neiti Annalle tuo ilve, kun isäni kerran varasti kanakopista kaksi hanhea, kertokaapas.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Neiti Anna, lankoni rakastaa teitä.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Neiti Anna, lankoni rakastaa teitä.</p> <p>LAIHANEN. -Niin kyllä, yhtä paljon kuin rakastan mitään naista Glostershiressä.</p> +Niin kyllä, yhtä paljon kuin rakastan mitään naista Glostershiressä.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hän tulee teitä pitämään kuin aatelisnaista.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Hän tulee teitä pitämään kuin aatelisnaista.</p> <p>LAIHANEN. -Niin, sen teen; siinä ei piisaa pipit eikä papit, jos ovat esquiren +Niin, sen teen; siinä ei piisaa pipit eikä papit, jos ovat esquiren arvoa alemmat.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Hän antaa teille sataviisikymmentä puntaa elinkorkoa.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Hän antaa teille sataviisikymmentä puntaa elinkorkoa.</p> <p>ANNA. -Hyvä herra Höllönen, antakaa hänen puhua itse puolestaan.</p> +Hyvä herra Höllönen, antakaa hänen puhua itse puolestaan.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Kiitos, suuri kiitos teille siitä; kiitos siitä hyvästä lohdutuksesta. -Hän kutsuu sinua, lanko; jätän nyt teidät.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Kiitos, suuri kiitos teille siitä; kiitos siitä hyvästä lohdutuksesta. +Hän kutsuu sinua, lanko; jätän nyt teidät.</p> <p>ANNA. No, herra Laihanen?</p> <p>LAIHANEN. -No, hyvä neiti Anna?</p> +No, hyvä neiti Anna?</p> <p>ANNA. -Mikä on viimeinen tahtonne?</p> +Mikä on viimeinen tahtonne?</p> <p>LAIHANEN. -Viimeinen tahtoni! Tuhat tulimmaista, sepä somaa pilaa, totta -totisesti! En ole, Jumalan kiitos, vielä testamenttiani tehnyt; en ole +Viimeinen tahtoni! Tuhat tulimmaista, sepä somaa pilaa, totta +totisesti! En ole, Jumalan kiitos, vielä testamenttiani tehnyt; en ole niin kitulias olento, Jumalalle ylistys.</p> <p>ANNA. -Tarkoitin kysyä, herra Laihanen, mitä te minusta viimeinkin tahdotte?</p> +Tarkoitin kysyä, herra Laihanen, mitä te minusta viimeinkin tahdotte?</p> <p>LAIHANEN. -Totisesti, omasta puolestani, hyvin vähän teistä tahdon, tai en mitään. -Isäni ja setäni ovat tämän alkuunpanneet; jos se onnistuu, niin olkoon +Totisesti, omasta puolestani, hyvin vähän teistä tahdon, tai en mitään. +Isäni ja setäni ovat tämän alkuunpanneet; jos se onnistuu, niin olkoon menneeksi, jos ei, niin onni sille, kelle onni tulee. He voivat teille -sanoa, miten asian laita on, paremmin kuin minä. Kysykää isältänne, -tuossa hän tulee.</p> +sanoa, miten asian laita on, paremmin kuin minä. Kysykää isältänne, +tuossa hän tulee.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Herra Paaso ja rouva Paaso tulevat.)</span><br /> <br /> PAASO.<br /> -No, herra Laihanen? — Hänt', Anni, lemmi. —<br /> -Haa, mitä? Mitä tekee Fenton täällä?<br /> -Nuo käynnit ainaiset on mulle loukkaus;<br /> +No, herra Laihanen? — Hänt', Anni, lemmi. —<br /> +Haa, mitä? Mitä tekee Fenton täällä?<br /> +Nuo käynnit ainaiset on mulle loukkaus;<br /> Sanoinhan: pois jo luvattu on Anna.<br /> <br /> FENTON.<br /> -No, älkää kiivastuko, herra Paaso.<br /> +No, älkää kiivastuko, herra Paaso.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> -Tytöstä, herra Fenton, luopukaa.<br /> +Tytöstä, herra Fenton, luopukaa.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Ei teille vaimoks sovi hän.<br /> +Ei teille vaimoks sovi hän.<br /> <br /> FENTON.<br /> <span style="margin-left: 14em;">Mua kuulkaa.</span><br /> <br /> PAASO.<br /> -Ei, hyvä Fenton. — Herra Höllönen,<br /> -Ja vävy Laihanen, pois tulkaa sisään. —<br /> -Mua kärkkyytenne loukkaa, herra Fenton.<br /> +Ei, hyvä Fenton. — Herra Höllönen,<br /> +Ja vävy Laihanen, pois tulkaa sisään. —<br /> +Mua kärkkyytenne loukkaa, herra Fenton.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.)</span><br /> <br /> R. REIPAS.<br /> Puhukaa rouvan kanssa.<br /> <br /> FENTON.<br /> -<span style="margin-left: 11.5em;">Hyvä rouva,</span><br /> -Näin vilpittömästi kun tytärtänne<br /> +<span style="margin-left: 11.5em;">Hyvä rouva,</span><br /> +Näin vilpittömästi kun tytärtänne<br /> Ma rakastan, niin nuhteitten ja kiellon<br /> Ja tapain uhallakin lemmen lippu<br /> -Mun nostaa täytyy ilmaan eikä väistää;<br /> +Mun nostaa täytyy ilmaan eikä väistää;<br /> Te mulle suokaa suostumuksenne.<br /> <br /> ANNA.<br /> -Älä, äiti, tuolle narrille mua naita.<br /> +Älä, äiti, tuolle narrille mua naita.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> -En aiokaan, paremman tiedän miehen.<br /> +En aiokaan, paremman tiedän miehen.<br /> <br /> R. REIPAS.<br /> Niin, herra tohtorin, mun herrani.<br /> <br /> ANNA.<br /> -Haudatkaa ennen minut kaulaa myöten<a name="FNanchor_17" id="FNanchor_17"></a><a href="#Footnote_17" class="fnanchor">[17]</a><br /> -Ja keilasilla pääni murskatkaa.<br /> +Haudatkaa ennen minut kaulaa myöten<a name="FNanchor_17" id="FNanchor_17"></a><a href="#Footnote_17" class="fnanchor">[17]</a><br /> +Ja keilasilla pääni murskatkaa.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> Huoletta vain! — En tahdo, Fenton, olla<br /> -En vihamiehenne enk' ystävänne.<br /> -Tytöltä kysyn, mitä pitää teistä,<br /> -Ja mikä mieli hällä, se myös mulla.<br /> -Hyvästi siksi! Sisään hänen täytyy<br /> -Nyt mennä, muuten isä häneen suuttuu.<br /> +En vihamiehenne enk' ystävänne.<br /> +Tytöltä kysyn, mitä pitää teistä,<br /> +Ja mikä mieli hällä, se myös mulla.<br /> +Hyvästi siksi! Sisään hänen täytyy<br /> +Nyt mennä, muuten isä häneen suuttuu.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso ja Anna menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Rouva Paaso ja Anna menevät.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -Tää on minun työtäni, tää. — Mitä, sanoin minä, heitättekö pois +Tää on minun työtäni, tää. — Mitä, sanoin minä, heitättekö pois lapsenne hupsulle, ja rohtoherralle! Herra Fenton, se on vasta jotakin. -— Tää on minun työtäni.</p> +— Tää on minun työtäni.</p> <p> FENTON.<br /> -Sua kiitän. Pyydän, tänään Annille<br /> -Tää sormus anna. Tuossa vaivastasi.<br /> +Sua kiitän. Pyydän, tänään Annille<br /> +Tää sormus anna. Tuossa vaivastasi.<br /> <br /> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -No, taivas sinua siunatkoon! Hellä sydän hänellä on; nainen voisi -juosta tuleen ja veteen noin hellän sydämmen tähden. Mutta soisin -sentään että herrani saisi neiti Annan, tai että herra Laihanen hänet -saisi, tai, totta jumalauta, että herra Fenton hänet saisi. Teen -kaikkien kolmen hyväksi minkä voin, sillä olen sen luvannut ja -sanassani tahdon pysyä; mutta eritotenkin herra Fentonin hyväksi. No +No, taivas sinua siunatkoon! Hellä sydän hänellä on; nainen voisi +juosta tuleen ja veteen noin hellän sydämmen tähden. Mutta soisin +sentään että herrani saisi neiti Annan, tai että herra Laihanen hänet +saisi, tai, totta jumalauta, että herra Fenton hänet saisi. Teen +kaikkien kolmen hyväksi minkä voin, sillä olen sen luvannut ja +sanassani tahdon pysyä; mutta eritotenkin herra Fentonin hyväksi. No niin, onhan minulla toinenkin asia, sir John Falstaffille molemmilta -rouviltani; voi mua pöllöä, kun näin kuhnailen!</p> +rouviltani; voi mua pöllöä, kun näin kuhnailen!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> @@ -3414,96 +3376,96 @@ rouviltani; voi mua pöllöä, kun näin kuhnailen!</p> </p> <p>FALSTAFF. -Bardolph, sinä!</p> +Bardolph, sinä!</p> <p>BARDOLPH. -Tässä olen, herra.</p> +Tässä olen, herra.</p> <p>FALSTAFF. -Tuo kortteli sektiä; pane paahdettua leipää sekaan. (Bardolph menee.) -Pitikö minun vielä sekin nähdä, että minua kannetaan pyykkikopassa kuin -ränttykasaa lahtarista ja viskataan Thamesiin? No, jos vielä toisen -kerran annan näin ilveillä kanssani, niin saavatpa ottaa aivot päästäni +Tuo kortteli sektiä; pane paahdettua leipää sekaan. (Bardolph menee.) +Pitikö minun vielä sekin nähdä, että minua kannetaan pyykkikopassa kuin +ränttykasaa lahtarista ja viskataan Thamesiin? No, jos vielä toisen +kerran annan näin ilveillä kanssani, niin saavatpa ottaa aivot päästäni ja paistaa voissa ja antaa ne koiralle uudenvuodenlahjaksi. Ne -verkaisen pojat suistivat minut jokeen yhtä armottomasti kuin jos +verkaisen pojat suistivat minut jokeen yhtä armottomasti kuin jos olisivat upottaneet sokeita nartun pentuja, viisitoista kappaletta -samaa poikuetta; ja ruumiistani voitte jo päättää, että minulta se -painuminen käy jotenkin sukkelasti; vaikka olisi pohjaan ollut yhtä -pitkältä kuin helvettiin, niin alaspäin vain piti. Olisin uponnut, jos -ei ranta olisi ollut laito ja särkkäinen; ja sitä kuolintapaa minä -kammoan; sillä se vesi se turvottaa ihmisen; ja mikä olisi minusta -tullut, jos minä olisin turvonnut! Muumiavuori siitä olisi tullut.</p> +samaa poikuetta; ja ruumiistani voitte jo päättää, että minulta se +painuminen käy jotenkin sukkelasti; vaikka olisi pohjaan ollut yhtä +pitkältä kuin helvettiin, niin alaspäin vain piti. Olisin uponnut, jos +ei ranta olisi ollut laito ja särkkäinen; ja sitä kuolintapaa minä +kammoan; sillä se vesi se turvottaa ihmisen; ja mikä olisi minusta +tullut, jos minä olisin turvonnut! Muumiavuori siitä olisi tullut.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Bardolph tuo viiniä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Bardolph tuo viiniä.)</span><br /> </p> <p>BARDOLPH. -Täällä on rouva Reipas, joka tahtoo teitä puhutella, herra.</p> +Täällä on rouva Reipas, joka tahtoo teitä puhutella, herra.</p> <p>FALSTAFF. -Annahan kun ensin kaadan hiukan sektiä tuohon Thamesin veteen; mahani -on niin kylmä, kuin jos olisin niellyt lumipalloja rohtopapujen -asemasta jäähdyttääkseni munaskuitani. — Kutsu hänet sisään.</p> +Annahan kun ensin kaadan hiukan sektiä tuohon Thamesin veteen; mahani +on niin kylmä, kuin jos olisin niellyt lumipalloja rohtopapujen +asemasta jäähdyttääkseni munaskuitani. — Kutsu hänet sisään.</p> <p>BARDOLPH. -Tulkaa sisään, nainen.</p> +Tulkaa sisään, nainen.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas tulee.)</span><br /> </p> <p>R. REIPAS. -Teidän luvallanne, — pyydän anteeksi! Jumal antakoon hyvää huomenta -teidän armollenne!</p> +Teidän luvallanne, — pyydän anteeksi! Jumal antakoon hyvää huomenta +teidän armollenne!</p> <p>FALSTAFF. -Ota pois nämä pikarilasit; laita mulle sektiä oikein kunnon kipollinen.</p> +Ota pois nämä pikarilasit; laita mulle sektiä oikein kunnon kipollinen.</p> <p>BARDOLPH. Munienko kanssa?</p> <p>FALSTAFF. -Puhdasta ja sekoittamatonta; minä en tahdo kanansiementä juomaani. -(Bardolph menee.) No, mitä nyt?</p> +Puhdasta ja sekoittamatonta; minä en tahdo kanansiementä juomaani. +(Bardolph menee.) No, mitä nyt?</p> <p>R. REIPAS. -Ah, hyvä herra, tulen teidän armonne tykö rouva Virran asialla.</p> +Ah, hyvä herra, tulen teidän armonne tykö rouva Virran asialla.</p> <p>FALSTAFF. -Rouva Virran? Minä olen saanut virrasta tarpeekseni; heittivät minut -virtaan; minulla on maha täynnä virtaa.</p> +Rouva Virran? Minä olen saanut virrasta tarpeekseni; heittivät minut +virtaan; minulla on maha täynnä virtaa.</p> <p>R. REIPAS. -Hyväinen aika! Siihen ei se polo raukka mitään voinut; hän on siitä -oikein suuttunut palvelijoilleen; he käsittivät väärin viittauksen.</p> +Hyväinen aika! Siihen ei se polo raukka mitään voinut; hän on siitä +oikein suuttunut palvelijoilleen; he käsittivät väärin viittauksen.</p> <p>FALSTAFF. -Niin minäkin tein, kun luotin typerän naisen lupauksiin.</p> +Niin minäkin tein, kun luotin typerän naisen lupauksiin.</p> <p>R. REIPAS. -Niin, hän nyt sitä itkee ja päivittelee, niin että sydäntänne vihloisi, -jos sen näkisitte. Hänen miehensä menee tänä aamuna linnustamaan; rouva -pyytää että vielä kerran tulisitte hänen luokseen kello kahdeksan ja -yhdeksän välillä. Minun pitäisi joutuun viedä hänelle vastaus; hän -kyllä antaa teille hyvitystä, sen minä takaan.</p> +Niin, hän nyt sitä itkee ja päivittelee, niin että sydäntänne vihloisi, +jos sen näkisitte. Hänen miehensä menee tänä aamuna linnustamaan; rouva +pyytää että vielä kerran tulisitte hänen luokseen kello kahdeksan ja +yhdeksän välillä. Minun pitäisi joutuun viedä hänelle vastaus; hän +kyllä antaa teille hyvitystä, sen minä takaan.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvä; minä tulen; sano se hänelle; käske häntä miettimään millainen on +Hyvä; minä tulen; sano se hänelle; käske häntä miettimään millainen on ihminen, muistakoon omaa heikkouttaan ja arvostelkoon sitte minun ansioitani.</p> <p>R. REIPAS. -Kyllä sen hänelle sanon.</p> +Kyllä sen hänelle sanon.</p> <p>FALSTAFF. -Tee se. Yhdeksän ja kymmenen välillä, niinkö?</p> +Tee se. Yhdeksän ja kymmenen välillä, niinkö?</p> <p>R. REIPAS. -Kahdeksan ja yhdeksän, teidän armonne.</p> +Kahdeksan ja yhdeksän, teidän armonne.</p> <p>FALSTAFF. -Hyvä, mene nyt; kyllä tulen.</p> +Hyvä, mene nyt; kyllä tulen.</p> <p>R. REIPAS. Herran rauhaan, armollinen herra!</p> @@ -3513,8 +3475,8 @@ Herran rauhaan, armollinen herra!</p> </p> <p>FALSTAFF. -Kumma, ettei herra Ojasta jo kuulu; hän lähetti sanan, että olisin -kotona. Pidän paljon hänen rahoistaan. Kah, tuossa hän jo tuleekin.</p> +Kumma, ettei herra Ojasta jo kuulu; hän lähetti sanan, että olisin +kotona. Pidän paljon hänen rahoistaan. Kah, tuossa hän jo tuleekin.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Virta tulee.)</span><br /> @@ -3524,15 +3486,15 @@ kotona. Pidän paljon hänen rahoistaan. Kah, tuossa hän jo tuleekin.</p> Herran rauha, herra John!</p> <p>FALSTAFF. -No, herra Ojanen? Tulitte kai tiedustelemaan, mitä on tapahtunut minun -ja rouva Virran välillä?</p> +No, herra Ojanen? Tulitte kai tiedustelemaan, mitä on tapahtunut minun +ja rouva Virran välillä?</p> <p>VIRTA. -No niin, sehän se on asiani, sir John.</p> +No niin, sehän se on asiani, sir John.</p> <p>FALSTAFF. -Herra Ojanen, en tahdo teiltä mitään salata; olin hänen tykönään -sovitulla hetkellä.</p> +Herra Ojanen, en tahdo teiltä mitään salata; olin hänen tykönään +sovitulla hetkellä.</p> <p>VIRTA. Ja kuinka onnistui?</p> @@ -3541,89 +3503,89 @@ Ja kuinka onnistui?</p> Sangen onnettomanlaisesti, herra Ojanen.</p> <p>VIRTA. -Kuinka niin? Oliko hän muuttanut mieltä?</p> +Kuinka niin? Oliko hän muuttanut mieltä?</p> <p>FALSTAFF. -Ei, herra Ojanen; mutta tuo mulkoileva sarvipää, hänen miehensä, herra -Ojanen, joka elää yhtämittaisessa mustasukkaisuuden humussa, tuli -kotiin juuri parhaan kuherruksen hetkenä, kun vastikään olimme +Ei, herra Ojanen; mutta tuo mulkoileva sarvipää, hänen miehensä, herra +Ojanen, joka elää yhtämittaisessa mustasukkaisuuden humussa, tuli +kotiin juuri parhaan kuherruksen hetkenä, kun vastikään olimme syleilleet, suudelleet, valat vannoneet ja, niin sanoakseni, -huvinäytelmän johdannon suorittaneet, ja hänen kintereillään koko liuta -kumppaneita, joita hän hullupäissään oli sinne haalinut ja houkutellut -— ajatelkaas muka nuuskimaan hänen talostaan hänen vaimonsa +huvinäytelmän johdannon suorittaneet, ja hänen kintereillään koko liuta +kumppaneita, joita hän hullupäissään oli sinne haalinut ja houkutellut +— ajatelkaas muka nuuskimaan hänen talostaan hänen vaimonsa rakastajaa.</p> <p>VIRTA. -Mitä? Teidänkö siellä ollessanne?</p> +Mitä? Teidänkö siellä ollessanne?</p> <p>FALSTAFF. -Minun siellä ollessani.</p> +Minun siellä ollessani.</p> <p>VIRTA. -Ja hakiko hän teitä eikä löytänyt?</p> +Ja hakiko hän teitä eikä löytänyt?</p> <p>FALSTAFF. -Saatte kuulla. Hyvän onnen sallimuksesta tuli samassa sisään rouva -Paaso ja toi tiedon Virran tulosta, ja hänen neuvostaan ja rouva Virran -neuvottomuudesta he pistivät minut pyykkikoppaan.</p> +Saatte kuulla. Hyvän onnen sallimuksesta tuli samassa sisään rouva +Paaso ja toi tiedon Virran tulosta, ja hänen neuvostaan ja rouva Virran +neuvottomuudesta he pistivät minut pyykkikoppaan.</p> <p>VIRTA. Pyykkikoppaan!</p> <p>FALSTAFF. Niin, jumalauta, pyykkikoppaan; sulloivat minut siihen likaisten -paitojen ja alushameiden, sääryksien, tahraisten sukkien ja rasvaisten -ruokaliinojen sekaan, niin että siellä, herra Ojanen, oli inhottavin -sekoitus sikamaisimpia hajuja, mitä koskaan on kenenkään nenään +paitojen ja alushameiden, sääryksien, tahraisten sukkien ja rasvaisten +ruokaliinojen sekaan, niin että siellä, herra Ojanen, oli inhottavin +sekoitus sikamaisimpia hajuja, mitä koskaan on kenenkään nenään lemunnut.</p> <p>VIRTA. -Ja kuinka kauan siinä olitte?</p> - -<p>FALSTAFF. -Oi, tietäkää ja kuulkaa, herra Ojanen, mitä kaikkea minun on täytynyt -kärsiä vietelläkseni tätä naista pahaan teidän hyväksenne. Kun näin -olivat minut koppaan työntäneet, niin pari Virran renki-lurjusta -kutsuttiin sisään emännän käskystä kantamaan minut likaisten vaatteiden -nimellä Datchet-niitylle; he ottivat minut olalleen, kohtasivat ovessa -herransa, tuon mustasukkaisen pakanan, joka kysäisi heiltä pari kertaa, -mitä heillä oli kopassa. Sävähdin pelosta, että tuo riivattu -houkkio rupeaisi sitä penkomaan, mutta kohtalo, joka on hänet -aisankannattajaksi määrännyt, pidätti hänen kättään. No niin, hän meni -sisään nuuskimaan, ja minä menin ulos likaisten vaatteiden nimellä. -Mutta pankaa tähdelle, herra Ojanen, mitä nyt seuraa: minä kärsin -kolmen erilaisen kuoleman tuskia: ensiksikin sietämätöntä pelkoa, että +Ja kuinka kauan siinä olitte?</p> + +<p>FALSTAFF. +Oi, tietäkää ja kuulkaa, herra Ojanen, mitä kaikkea minun on täytynyt +kärsiä vietelläkseni tätä naista pahaan teidän hyväksenne. Kun näin +olivat minut koppaan työntäneet, niin pari Virran renki-lurjusta +kutsuttiin sisään emännän käskystä kantamaan minut likaisten vaatteiden +nimellä Datchet-niitylle; he ottivat minut olalleen, kohtasivat ovessa +herransa, tuon mustasukkaisen pakanan, joka kysäisi heiltä pari kertaa, +mitä heillä oli kopassa. Sävähdin pelosta, että tuo riivattu +houkkio rupeaisi sitä penkomaan, mutta kohtalo, joka on hänet +aisankannattajaksi määrännyt, pidätti hänen kättään. No niin, hän meni +sisään nuuskimaan, ja minä menin ulos likaisten vaatteiden nimellä. +Mutta pankaa tähdelle, herra Ojanen, mitä nyt seuraa: minä kärsin +kolmen erilaisen kuoleman tuskia: ensiksikin sietämätöntä pelkoa, että tuo haiseva, mustasukkainen pukki minut keksisi; toiseksi sain maata -puristettuna kuin hyvä säilä silakkanelikon kehyksessä, kärki kahvassa, -pää kantapäässä kiinni; ja päälle päätteeksi olin tulpattuna, niinkuin -väkevä tislausviina, yhteen haisevien liinavaatteiden kanssa, jotka +puristettuna kuin hyvä säilä silakkanelikon kehyksessä, kärki kahvassa, +pää kantapäässä kiinni; ja päälle päätteeksi olin tulpattuna, niinkuin +väkevä tislausviina, yhteen haisevien liinavaatteiden kanssa, jotka happanivat omissa rasvoissaan; aatelkaas — mies minun luontoiseni — -aatelkaas — minä, joka en siedä kuumuutta enemmän kuin voi; minä, joka -lakkaamatta hikoilen ja höyryän; olipa ihme, että pääsin tukehtumasta. -Ja sitte, kun tämä hikilöyly oli kuumimmillaan, kun olin enemmän kuin +aatelkaas — minä, joka en siedä kuumuutta enemmän kuin voi; minä, joka +lakkaamatta hikoilen ja höyryän; olipa ihme, että pääsin tukehtumasta. +Ja sitte, kun tämä hikilöyly oli kuumimmillaan, kun olin enemmän kuin puoliksi rasvassa paistunut, niinkuin hollantilainen herkku, tulla -sitte viskatuksi Thamesiin ja tulisen kuumana virrassa jäähdytetyksi -niinkuin hevosenkenkä; aatelkaas — kihisevän kuumana — aatelkaas, +sitte viskatuksi Thamesiin ja tulisen kuumana virrassa jäähdytetyksi +niinkuin hevosenkenkä; aatelkaas — kihisevän kuumana — aatelkaas, herra Ojanen!</p> <p>VIRTA. -Toden perästä, mieltäni pahoittaa, että minun tähteni olette kaiken -tämän kärsinyt. Asiani on siis toivoton. Teillä ei liene halua uuteen +Toden perästä, mieltäni pahoittaa, että minun tähteni olette kaiken +tämän kärsinyt. Asiani on siis toivoton. Teillä ei liene halua uuteen yritykseen?</p> <p>FALSTAFF. -Herra Ojanen, ennen minut heittäkööt Etnaan, niinkuin heittivät -Thamesiin, ennenkuin asian tähän jätän. Hänen miehensä on mennyt tänä -aamuna linnustamaan; olen saanut uuden pyynnön tulla hänen luokseen, -kello kahdeksan ja yhdeksän välillä, herra Ojanen.</p> +Herra Ojanen, ennen minut heittäkööt Etnaan, niinkuin heittivät +Thamesiin, ennenkuin asian tähän jätän. Hänen miehensä on mennyt tänä +aamuna linnustamaan; olen saanut uuden pyynnön tulla hänen luokseen, +kello kahdeksan ja yhdeksän välillä, herra Ojanen.</p> <p>VIRTA. Kello on jo yli kahdeksan.</p> <p>FALSTAFF. -Joko on? Minun täytyy siis hankkia matkaan. Tulkaa luokseni milloin -sopii, niin saatte kuulla, kuinka on käynyt; ja kaiken loppu ja -kaunistus on se, että te hänet valloitatte. Te saatte hänet, herra +Joko on? Minun täytyy siis hankkia matkaan. Tulkaa luokseni milloin +sopii, niin saatte kuulla, kuinka on käynyt; ja kaiken loppu ja +kaunistus on se, että te hänet valloitatte. Te saatte hänet, herra Ojanen; herra Ojanen, te teette Virrasta aisankannattajan.</p> <p> @@ -3631,17 +3593,17 @@ Ojanen; herra Ojanen, te teette Virrasta aisankannattajan.</p> </p> <p>VIRTA. -Hm! Haa! Hourailenko? Uneksinko! Nukunko? Herra Virta, herää; herää, -herra Virta! Olet saanut läven parhaaseen takkiisi, herra Virta. -Se siitä naimisesta tulee! Se siitä tulee, kun on liinavaatteita ja -pyykkikoppia talossa! — No niin, minä torvetan itse julki, mikä olen; -nyt minä saan sen irstailijan kiinni; hän on talossani; hän ei voi -päästä minua pakoon; se on mahdotonta; hän ei voi piiloutua -säästölippaaseen eikä pippurirasiaan; vaan jos ei hänen suojelijansa, -paholainen, häntä auta, niin kyllä minä etsin kaikki mahdottomatkin -paikat. En tosin voi olla olematta mikä olen; mutta se, että olen mitä +Hm! Haa! Hourailenko? Uneksinko! Nukunko? Herra Virta, herää; herää, +herra Virta! Olet saanut läven parhaaseen takkiisi, herra Virta. +Se siitä naimisesta tulee! Se siitä tulee, kun on liinavaatteita ja +pyykkikoppia talossa! — No niin, minä torvetan itse julki, mikä olen; +nyt minä saan sen irstailijan kiinni; hän on talossani; hän ei voi +päästä minua pakoon; se on mahdotonta; hän ei voi piiloutua +säästölippaaseen eikä pippurirasiaan; vaan jos ei hänen suojelijansa, +paholainen, häntä auta, niin kyllä minä etsin kaikki mahdottomatkin +paikat. En tosin voi olla olematta mikä olen; mutta se, että olen mitä en tahtoisi olla, se ei minua masenna. Jos minulla on sarvet, jotka -voivat ihmisen tehdä hulluksi, niin toteutukoon minussa sananlasku: +voivat ihmisen tehdä hulluksi, niin toteutukoon minussa sananlasku: tahdon olla sarvihullu.</p> <p> @@ -3651,10 +3613,10 @@ tahdon olla sarvihullu.</p> <hr class="chap" /> -<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2> +<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2> -<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> +<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Katu.</span><br /> @@ -3662,39 +3624,39 @@ tahdon olla sarvihullu.</p> </p> <p>R. PAASO. -Mitä luulet, joko hän lienee Virran talossa?</p> +Mitä luulet, joko hän lienee Virran talossa?</p> <p>R. REIPAS. -Varmaankin hän siellä jo on, taikka tulee tuossa paikassa; mutta vissi -on, että hän on oikein sydämmellisesti vimmoissaan siitä, että hänet -paiskattiin veteen. Rouva Virta pyytää sanomaan, että tulisitte heti.</p> +Varmaankin hän siellä jo on, taikka tulee tuossa paikassa; mutta vissi +on, että hän on oikein sydämmellisesti vimmoissaan siitä, että hänet +paiskattiin veteen. Rouva Virta pyytää sanomaan, että tulisitte heti.</p> <p>R. PAASO. -Tulen tuossa paikassa; saatan vain ensin tämän pikkumiehen tässä -kouluun. Kas, tuossahan tuleekin hänen opettajansa; tänään on lupa, -näen mä.</p> +Tulen tuossa paikassa; saatan vain ensin tämän pikkumiehen tässä +kouluun. Kas, tuossahan tuleekin hänen opettajansa; tänään on lupa, +näen mä.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Sir Hugh Evans tulee.)</span><br /> </p> -<p>Hyvää päivää, sir Hugh! Tänään on kai koulusta lupaa?</p> +<p>Hyvää päivää, sir Hugh! Tänään on kai koulusta lupaa?</p> <p>EVANS. On oikke; herr Laihane on antan pojil luppa leikkell.</p> <p>R. REIPAS. -Jes siunatkoon sitä hyvää ihmistä!</p> +Jes siunatkoon sitä hyvää ihmistä!</p> <p>R. PAASO. -Sir Hugh, mieheni sanoo, että poika ei saa kirjasta irti tämän -taivaallista; olkaa hyvä, kyselkää häneltä hiukan kielioppia.</p> +Sir Hugh, mieheni sanoo, että poika ei saa kirjasta irti tämän +taivaallista; olkaa hyvä, kyselkää häneltä hiukan kielioppia.</p> <p>EVANS. -Tul likemmäks, Ville poik; pää pystön; tul tänn!</p> +Tul likemmäks, Ville poik; pää pystön; tul tänn!</p> <p>R. PAASO. -Tule, tule, poikaseni; pää pystyyn; vastaa nyt maisterille, älä pelkää.</p> +Tule, tule, poikaseni; pää pystyyn; vastaa nyt maisterille, älä pelkää.</p> <p>EVANS. Ville poik, kui mont lukku o nimisanoil?</p> @@ -3703,10 +3665,10 @@ Ville poik, kui mont lukku o nimisanoil?</p> Kaksi.</p> <p>R. REIPAS. -Luulisihan, että jo yksikin lukku riittäisi.</p> +Luulisihan, että jo yksikin lukku riittäisi.</p> <p>EVANS. -Vait höpisemäst! — Mit on sika, Ville poik?</p> +Vait höpisemäst! — Mit on sika, Ville poik?</p> <p>VILLE. <i>Sus</i>.</p> @@ -3715,7 +3677,7 @@ Vait höpisemäst! — Mit on sika, Ville poik?</p> Vai susi! Joko nyt siasta tulee susi?</p> <p>EVANS. -Te olett taitamattomast yksinkertane vaimihmine. Mnää pyydä, olkka +Te olett taitamattomast yksinkertane vaimihmine. Mnää pyydä, olkka vait. — Mit on <i>lapis</i>, Ville?</p> <p>VILLE. @@ -3728,7 +3690,7 @@ Ja mit on kivi, Ville?</p> Piikivi.</p> <p>EVANS. -Ei, se on <i>lapis</i>, pänttä se snuun päähäs, Ville.</p> +Ei, se on <i>lapis</i>, pänttä se snuun päähäs, Ville.</p> <p>VILLE. <i>Lapis</i>.</p> @@ -3741,11 +3703,11 @@ Artikkelit saadaan pronomineista ja taivutetaan seuraavaisesti: <i>Singulariter, nominativo, hic, haec, hoc</i>.</p> <p>EVANS. -<i>Nominativo, hig, heg, hog</i>; — aattele perän; <i>kenetivo, +<i>Nominativo, hig, heg, hog</i>; — aattele perän; <i>kenetivo, hujus</i>.</p> <p>R. REIPAS. -Onpa siinä hujua.</p> +Onpa siinä hujua.</p> <p>EVANS. No, kui on se <i>accusativo casu</i>!</p> @@ -3754,22 +3716,22 @@ No, kui on se <i>accusativo casu</i>!</p> <i>Accusativo, hinc</i>.</p> <p>EVANS. -No, no, aattele perän, laps: <i>accusativo, hing, hang, hog</i>.</p> +No, no, aattele perän, laps: <i>accusativo, hing, hang, hog</i>.</p> <p>R. REIPAS. -Sehän hinkaa ja hankaa kuin Kinttulan koni.</p> +Sehän hinkaa ja hankaa kuin Kinttulan koni.</p> <p>EVANS. -Vait höpisemäst, vaim. — Kui on se <i>focativo casu</i>?</p> +Vait höpisemäst, vaim. — Kui on se <i>focativo casu</i>?</p> <p>VILLE. O, — <i>vocativo</i>, O.</p> <p>EVANS. -Aattele perän, Ville; <i>focativo</i> on <i>caret</i>.</p> +Aattele perän, Ville; <i>focativo</i> on <i>caret</i>.</p> <p>R. REIPAS. -Merellähän ne kareet on.</p> +Merellähän ne kareet on.</p> <p>EVANS. Olkka vait, vaim.</p> @@ -3793,42 +3755,42 @@ Nii.</p> Hossot ja hassot ja luraalit, hyi!</p> <p>EVANS. -Häppe, vaim!</p> +Häppe, vaim!</p> <p>R. REIPAS. -Hävetkää itse, kun tuommoisia lapselle opetatte! — Opettaa hänelle -hinkat ja hankat, ja hujut ja hajut, niinkuin ei ne itsestään semmoisia -oppisi; ja sitten vielä hossot ja hassot ja luraalit, — hyi!</p> +Hävetkää itse, kun tuommoisia lapselle opetatte! — Opettaa hänelle +hinkat ja hankat, ja hujut ja hajut, niinkuin ei ne itsestään semmoisia +oppisi; ja sitten vielä hossot ja hassot ja luraalit, — hyi!</p> <p>EVANS. -Oleks snää hassu, vaim? Snuul ei o huju haju siit mit on <i>casus, -numerus ja kenus</i>. Snää ole nii tyhm ristlaps, etei paremast appu.</p> +Oleks snää hassu, vaim? Snuul ei o huju haju siit mit on <i>casus, +numerus ja kenus</i>. Snää ole nii tyhm ristlaps, etei paremast appu.</p> <p>R. PAASO. Olehan nyt vaiti.</p> <p>EVANS. -No, Ville poik, ann ny kuull vähä pronominitten teklinatsioonei.</p> +No, Ville poik, ann ny kuull vähä pronominitten teklinatsioonei.</p> <p>VILLE. En muista.</p> <p>EVANS. -Se on <i>ki, kee, kod</i>; jos snää unhota <i>kit, keet ja kotit</i>, -nii snää saat patukast. Men matkas leikitelemä, men.</p> +Se on <i>ki, kee, kod</i>; jos snää unhota <i>kit, keet ja kotit</i>, +nii snää saat patukast. Men matkas leikitelemä, men.</p> <p>R. PAASO. -Hän on oppinut enemmän kuin luulinkaan.</p> +Hän on oppinut enemmän kuin luulinkaan.</p> <p>EVANS. -Hänel on hyv knupp, sill pojal. Hyväst, frouv Paaso!</p> +Hänel on hyv knupp, sill pojal. Hyväst, frouv Paaso!</p> <p>R. PAASO. -Hyvästi, hyvä pastori! (Sir Hugh menee.) Mene nyt kotiin, poikaseni. — +Hyvästi, hyvä pastori! (Sir Hugh menee.) Mene nyt kotiin, poikaseni. — Tulkaa pois, viivyttelemme liiaksi.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -3840,20 +3802,20 @@ Tulkaa pois, viivyttelemme liiaksi.</p> </p> <p>FALSTAFF. -Rouva Virta, teidän tuskanne on loppuun syönyt minun kärsimykseni; näen -että olette lemmessä uskollinen, ja lupaan teille nipasta napaan -hyvitystä; enkä ainoastaan tavallisella lemmentyöllä, rouva Virta, vaan +Rouva Virta, teidän tuskanne on loppuun syönyt minun kärsimykseni; näen +että olette lemmessä uskollinen, ja lupaan teille nipasta napaan +hyvitystä; enkä ainoastaan tavallisella lemmentyöllä, rouva Virta, vaan kaikilla siihen kuuluvilla koristuksilla, tempuilla ja juhlamenoilla. Mutta oletteko nyt vain turvassa miehenne puolesta?</p> <p>R. VIRTA. -Hän on linnustamassa, rakas sir John.</p> +Hän on linnustamassa, rakas sir John.</p> <p>R. PAASO (ulkoa). Hoi, Virtaska! Hoi, serkku, hoi!</p> <p>R. VIRTA. -Menkää tuonne kamariin, sir John.</p> +Menkää tuonne kamariin, sir John.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff menee.)</span><br /> @@ -3861,90 +3823,90 @@ Menkää tuonne kamariin, sir John.</p> </p> <p>R. PAASO. -No, mitä kuuluu, sydänkäpyseni? Onko ketään muuta talossa kuin te?</p> +No, mitä kuuluu, sydänkäpyseni? Onko ketään muuta talossa kuin te?</p> <p>R. VIRTA. -Ei muuta kuin oma talonväki.</p> +Ei muuta kuin oma talonväki.</p> <p>R. PAASO. Tottako?</p> <p>R. VIRTA. -Toden totta. — (Syrjään.) Puhukaa kovemmin.</p> +Toden totta. — (Syrjään.) Puhukaa kovemmin.</p> <p>R. PAASO. -Ah, on todellakin hauskaa, ettei täällä ole ketään luonanne.</p> +Ah, on todellakin hauskaa, ettei täällä ole ketään luonanne.</p> <p>R. VIRTA. Kuinka niin?</p> <p>R. PAASO. -Ah, hyvä ystävä, miehellänne on nyt taas tuo vanha raivopuuskansa; hän -tuolla pauhaa ja panettelee miestäni, haukkuu kaikki aviomiehet, kiroo -kaikki Eevan tyttäret, olkoot mitä karvaa hyvänsä, ja lyö nyrkillään -otsaansa, huutaen: "näytä sarvesi, näytä sarvesi!" niin että kaikki -hulluus, mitä tähän saakka olen nähnyt, on sulaa lempeyttä, suopeutta -ja kärsivällisyyttä, verrattuna hänen nykyiseen raivoisuuteensa. Onpa -hauskaa, että se lihava ritari ei ole täällä.</p> +Ah, hyvä ystävä, miehellänne on nyt taas tuo vanha raivopuuskansa; hän +tuolla pauhaa ja panettelee miestäni, haukkuu kaikki aviomiehet, kiroo +kaikki Eevan tyttäret, olkoot mitä karvaa hyvänsä, ja lyö nyrkillään +otsaansa, huutaen: "näytä sarvesi, näytä sarvesi!" niin että kaikki +hulluus, mitä tähän saakka olen nähnyt, on sulaa lempeyttä, suopeutta +ja kärsivällisyyttä, verrattuna hänen nykyiseen raivoisuuteensa. Onpa +hauskaa, että se lihava ritari ei ole täällä.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä? Hänestäkö hän puhuu?</p> +Mitä? Hänestäkö hän puhuu?</p> <p>R. PAASO. -Ei muusta kuin hänestä; ja vannoo että, kun hän viimein häntä täältä -etsi, hänet kannettiin ulos pyykkikopassa; vakuuttaa miehelleni, että -hän nyt on täällä, ja on raastanut pois metsästä mieheni ja koko -jahtiseuran, antaakseen uuden näytteen luulevaisuudestaan. Mutta onpa -hauskaa, ettei ritari ole täällä; nyt saa hän huomata oman +Ei muusta kuin hänestä; ja vannoo että, kun hän viimein häntä täältä +etsi, hänet kannettiin ulos pyykkikopassa; vakuuttaa miehelleni, että +hän nyt on täällä, ja on raastanut pois metsästä mieheni ja koko +jahtiseuran, antaakseen uuden näytteen luulevaisuudestaan. Mutta onpa +hauskaa, ettei ritari ole täällä; nyt saa hän huomata oman narrimaisuutensa.</p> <p>R. VIRTA. -Kuinka lähellä hän on, rouva Paaso?</p> +Kuinka lähellä hän on, rouva Paaso?</p> <p>R. PAASO. -Aivan likellä, tuolla kadun päässä; hän on täällä tuossa paikassa.</p> +Aivan likellä, tuolla kadun päässä; hän on täällä tuossa paikassa.</p> <p>R. VIRTA. -Minä olen hukassa! Ritari on täällä.</p> +Minä olen hukassa! Ritari on täällä.</p> <p>R. PAASO. -Vai on. — Nyt te joudutte koko maailman häpeään, ja hän on jo melkein +Vai on. — Nyt te joudutte koko maailman häpeään, ja hän on jo melkein kuoleman oma. Olette tekin aviovaimo! — Pois se mies, pois se mies! -Parempi häpeä kuin murha.</p> +Parempi häpeä kuin murha.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä tietä saan hänet pois? Miten pääsen hänestä? Panenko taas hänet +Mitä tietä saan hänet pois? Miten pääsen hänestä? Panenko taas hänet pyykkikoppaan?</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff tulee sisään.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff tulee sisään.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -En, minä en enää koppaan mene. Enkö voi livahtaa täältä pois, ennenkuin -hän tulee?</p> +En, minä en enää koppaan mene. Enkö voi livahtaa täältä pois, ennenkuin +hän tulee?</p> <p>R. PAASO. -Ah, kolme herra Virran toveria vahtii ovea pistoolit kädessä, ettei -kukaan pääse ulos; muuten voisitte pujahtaa pois ennenkuin hän saapuu. -Mutta mitä teillä on täällä tekemistä?</p> +Ah, kolme herra Virran toveria vahtii ovea pistoolit kädessä, ettei +kukaan pääse ulos; muuten voisitte pujahtaa pois ennenkuin hän saapuu. +Mutta mitä teillä on täällä tekemistä?</p> <p>FALSTAFF. -Mitä nyt tulla ja tehdä? — Mitä, jos kapuaisin savutorveen?</p> +Mitä nyt tulla ja tehdä? — Mitä, jos kapuaisin savutorveen?</p> <p>R. VIRTA. -Siihen ne aina tapaavat laukaista lintupyssyjään.</p> +Siihen ne aina tapaavat laukaista lintupyssyjään.</p> <p>R. PAASO. -Menkää leivinuuniin.</p> +Menkää leivinuuniin.</p> <p>FALSTAFF. -Missä se on?</p> +Missä se on?</p> <p>R. VIRTA. -Kyllä hän sieltäkin etsii, se on varma. Kaikki kaapit, kohvertit, -kirstut, laatikot, kaivot, kellarit hän on muistiin kirjoittanut ja ne -läpikotaisin urkkii luettelon mukaan. Koko talossa ei ole teillä +Kyllä hän sieltäkin etsii, se on varma. Kaikki kaapit, kohvertit, +kirstut, laatikot, kaivot, kellarit hän on muistiin kirjoittanut ja ne +läpikotaisin urkkii luettelon mukaan. Koko talossa ei ole teillä piilopaikkaa.</p> <p>FALSTAFF. @@ -3952,80 +3914,80 @@ Menen siis matkaani.</p> <p>R. PAASO. Jos menette omassa haahmossanne, niin olette kuoleman oma, sir John. -Teidän täytyy ainakin valepuku saada.</p> +Teidän täytyy ainakin valepuku saada.</p> <p>R. VIRTA. Mutta millainen valepuku?</p> <p>R. PAASO. -Herrainen aika, jospa sen tietäisin! Ei ole meillä naisten vaatteita -kylliksi väljiä hänelle; muutoin hän voisi ottaa hatun, hunnun ja -pääliinan ja siten päästä pakoon.</p> +Herrainen aika, jospa sen tietäisin! Ei ole meillä naisten vaatteita +kylliksi väljiä hänelle; muutoin hän voisi ottaa hatun, hunnun ja +pääliinan ja siten päästä pakoon.</p> <p>FALSTAFF. -Te kultamuruset, keksikää jotakin; parempi keinottominkin keino kuin +Te kultamuruset, keksikää jotakin; parempi keinottominkin keino kuin sula onnettomuus.</p> <p>R. VIRTA. -Piikatyttöni tädin, tuon lihavan Brentfordin eukon, päällysnuttu on -tuolla ylisillä.</p> +Piikatyttöni tädin, tuon lihavan Brentfordin eukon, päällysnuttu on +tuolla ylisillä.</p> <p>R. PAASO. -Totta totisesti, sehän hänelle sopii; eukko on yhtä paksu kuin hänkin; -hänen lupsahattunsa ja harsonsa on myöskin siellä. — Juoskaa ylisille, +Totta totisesti, sehän hänelle sopii; eukko on yhtä paksu kuin hänkin; +hänen lupsahattunsa ja harsonsa on myöskin siellä. — Juoskaa ylisille, sir John.</p> <p>R. VIRTA. -Menkää, menkää, rakas sir John; rouva Paaso ja minä sill'aikaa haemme -jotakin liinavaatetta päähänne.</p> +Menkää, menkää, rakas sir John; rouva Paaso ja minä sill'aikaa haemme +jotakin liinavaatetta päähänne.</p> <p>R. PAASO. -Joutuun, joutuun! Me tulemme heti teitä laittamaan; pukekaa sill'aikaa -päällysnuttu yllenne.</p> +Joutuun, joutuun! Me tulemme heti teitä laittamaan; pukekaa sill'aikaa +päällysnuttu yllenne.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff menee.)</span><br /> </p> <p>R. VIRTA. -Toivoisin että mieheni hänet kohtaisi tuossa puvussa; hän ei voi kärsiä -sitä vanhaa Brentfordin eukkoa; hän vannoo että hän on noita: on -karkoittanut hänet talostamme, ja uhannut löylyttää häntä.</p> +Toivoisin että mieheni hänet kohtaisi tuossa puvussa; hän ei voi kärsiä +sitä vanhaa Brentfordin eukkoa; hän vannoo että hän on noita: on +karkoittanut hänet talostamme, ja uhannut löylyttää häntä.</p> <p>R. PAASO. -Taivas hänet ohjatkoon miehesi sauvan tielle, ja itse paholainen sitten +Taivas hänet ohjatkoon miehesi sauvan tielle, ja itse paholainen sitten sauvaa ohjatkoon!</p> <p>R. VIRTA. Mutta onko todellakin mieheni tulossa?</p> <p>R. PAASO. -On, ihan todella; ja hän tietää tuon koppajutunkin, mistä lieneekin sen +On, ihan todella; ja hän tietää tuon koppajutunkin, mistä lieneekin sen tietoonsa saanut.</p> <p>R. VIRTA. -Siitä otamme selvän: minä laitan niin, että renkini taas kantavat ulos +Siitä otamme selvän: minä laitan niin, että renkini taas kantavat ulos saman kopan ja tapaavat mieheni ovessa niinkuin viimeinkin.</p> <p>R. PAASO. -Niin, mutta hän on täällä tuossa tuokiossa; mennään nyt pukemaan häntä +Niin, mutta hän on täällä tuossa tuokiossa; mennään nyt pukemaan häntä Brentfordin noidaksi.</p> <p>R. VIRTA. -Ensin sanon palvelijoilleni, miten heidän tulee menetellä kopan kanssa. -Menkää te sill'aikaa ylisille, minä tulen heti ja tuon hänelle -pääliinan.</p> +Ensin sanon palvelijoilleni, miten heidän tulee menetellä kopan kanssa. +Menkää te sill'aikaa ylisille, minä tulen heti ja tuon hänelle +pääliinan.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä. -Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä.<br /> -Näin tehdessämme osotamme vainen,<br /> +Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä. +Hirteen koko ruokoton konna! Me emme voi kyllin pahasti häntä pidellä.<br /> +Näin tehdessämme osotamme vainen,<br /> Ett' arvokas on iloinenkin nainen.<br /> -Sijansa leikki, kun on kädet kuivat;<br /> +Sijansa leikki, kun on kädet kuivat;<br /> Mut muista: tyyness' isot kalat uivat.<br /> <br /> @@ -4035,7 +3997,7 @@ Mut muista: tyyness' isot kalat uivat.<br /> <p>R. VIRTA. Tuossa, miehet, ottakaa taas tuo koppa olallenne; herra tulee kohta -kotiin; jos hän käskee teitä laskemaan sen maahan, niin totelkaa. +kotiin; jos hän käskee teitä laskemaan sen maahan, niin totelkaa. Nopeat liikkeet!</p> <p> @@ -4043,131 +4005,131 @@ Nopeat liikkeet!</p> </p> <p>1. PALVELIJA. -No, käydään kiinni.</p> +No, käydään kiinni.</p> <p>2. PALVELIJA. -Taivas varjelkoon, ettei se taas ole täynnä ritaria!</p> +Taivas varjelkoon, ettei se taas ole täynnä ritaria!</p> <p>1. PALVELIJA. -Sitä en luule: ennemmin kantaisin saman verran lyijyä.</p> +Sitä en luule: ennemmin kantaisin saman verran lyijyä.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Höllönen, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Höllönen, Cajus ja sir Hugh Evans tulevat.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Mutta jos se havaitaan todeksi, herra Paaso, niin millä hyvitätte sen, -että olen narrinanne ollut? — Maahan koppa, te konnat! — Kutsukoon -joku tänne vaimoni. — Kultalintu kopassa! — Oo, te konnat ja -parittajat! Tässä on puolue, joukkokunta, salaseura, kapinaliitto minua -vastassa. Nyt joutuu itse perkele häpeään. — Tänne, vaimo, kuuletkos! -— Esiin, esiin sieltä! — Katsotaanpas mitä aimo vaatteita sinä -lähetät pesuun!</p> +Mutta jos se havaitaan todeksi, herra Paaso, niin millä hyvitätte sen, +että olen narrinanne ollut? — Maahan koppa, te konnat! — Kutsukoon +joku tänne vaimoni. — Kultalintu kopassa! — Oo, te konnat ja +parittajat! Tässä on puolue, joukkokunta, salaseura, kapinaliitto minua +vastassa. Nyt joutuu itse perkele häpeään. — Tänne, vaimo, kuuletkos! +— Esiin, esiin sieltä! — Katsotaanpas mitä aimo vaatteita sinä +lähetät pesuun!</p> <p>PAASO. -Tämä on jo liikaa! Herra Virta, te ette enää saa käydä irti; teidän on -kädet sidottavat.</p> +Tämä on jo liikaa! Herra Virta, te ette enää saa käydä irti; teidän on +kädet sidottavat.</p> <p>EVANS. -Nii, hän o pääst pyöräl; hän o hull niinku hull koer.</p> +Nii, hän o pääst pyöräl; hän o hull niinku hull koer.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Totta totisesti, herra Virta, tämä ei ole oikein, ei totta totisesti.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +Totta totisesti, herra Virta, tämä ei ole oikein, ei totta totisesti.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Roteva Virta tulee.)</span><br /> </p> <p>VIRTA. -Samaa minäkin sanon. — Tulehan tänne, rouva Virta, rouva Virta, -kunniallinen nainen, siveä vaimo, hyväntapainen olento, jolla on -mustasukkainen narri miehenä! — Syyttä suotta minä epäilen, eikö niin, +Samaa minäkin sanon. — Tulehan tänne, rouva Virta, rouva Virta, +kunniallinen nainen, siveä vaimo, hyväntapainen olento, jolla on +mustasukkainen narri miehenä! — Syyttä suotta minä epäilen, eikö niin, rouvaseni?</p> <p>R. VIRTA. -Taivas olkoon todistajani, että niin teet, jos minua epäilet +Taivas olkoon todistajani, että niin teet, jos minua epäilet uskottomuudesta.</p> <p>VIRTA. -Aivan niin, sinä rautaotsa! Jatka, jatka vain? — Maalle sieltä, senkin +Aivan niin, sinä rautaotsa! Jatka, jatka vain? — Maalle sieltä, senkin roisto!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Heittää vaatteet maalle kopasta.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Heittää vaatteet maalle kopasta.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Tämä on jo liikaa.</p> +Tämä on jo liikaa.</p> <p>R. VIRTA. -Etkö häpeä? Anna vaatteiden olla.</p> +Etkö häpeä? Anna vaatteiden olla.</p> <p>VIRTA. -Kyllä sinut kohta löydän.</p> +Kyllä sinut kohta löydän.</p> <p>EVANS. -Täs ei ol järkki. Meinatteks te nosta yles teijä vaimo hamei? Kas nii, +Täs ei ol järkki. Meinatteks te nosta yles teijä vaimo hamei? Kas nii, poies siit!</p> <p>VIRTA. -Tyhjäksi koppa, sanon minä!</p> +Tyhjäksi koppa, sanon minä!</p> <p>R. VIRTA. -Mutta, hyvä mies, —</p> +Mutta, hyvä mies, —</p> <p>VIRTA. Herra Paaso, niin totta kuin olen mies, niin eilen kannettiin joku ulos -tässä kopassa; miksi ei hän nyt taas voisi siinä olla? Talossani hän -on, se on vissi, tietoni ovat varmat, epäluuloni on oikeutettu. Maalle +tässä kopassa; miksi ei hän nyt taas voisi siinä olla? Talossani hän +on, se on vissi, tietoni ovat varmat, epäluuloni on oikeutettu. Maalle kaikki vaatteet!</p> <p>R. VIRTA. -Jos sieltä miehen löydät, niin saat tappaa sen kuin kirpun.</p> +Jos sieltä miehen löydät, niin saat tappaa sen kuin kirpun.</p> <p>PAASO. -Tässä ei ole niin ketään.</p> +Tässä ei ole niin ketään.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -Kunniasanani kautta, tämä ei ole oikein, herra Virta; häpäisette vain +<p>HÖLLÖNEN. +Kunniasanani kautta, tämä ei ole oikein, herra Virta; häpäisette vain itsenne.</p> <p>EVANS. -Herr Virta, teijä pittä rukkoill eik seurat teijä omi lihallissi -mieljohteitan; tämä on mustsukkasutt.</p> +Herr Virta, teijä pittä rukkoill eik seurat teijä omi lihallissi +mieljohteitan; tämä on mustsukkasutt.</p> <p>VIRTA. -Hyvä; tässä ei ole se, jota etsin.</p> +Hyvä; tässä ei ole se, jota etsin.</p> <p>R. VIRTA. -Eikä missään muuallakaan kuin omissa aivoissasi.</p> +Eikä missään muuallakaan kuin omissa aivoissasi.</p> <p>VIRTA. -Auttakaa minua vain tämä kerta etsimään läpi taloni; jos en löydä mitä -haen, niin älkää mitenkään typeryyttäni kaunistelko; tehkää minut -ainaiseksi pöytänarriksenne; tulkoon sananparreksi: niin mustasukkainen -kuin Virta, joka ludosta pähkinästä etsi vaimonsa rakastajaa. Tehkää -vain tämä kerta mielikseni, vain tämä kerta auttakaa minua etsimään.</p> +Auttakaa minua vain tämä kerta etsimään läpi taloni; jos en löydä mitä +haen, niin älkää mitenkään typeryyttäni kaunistelko; tehkää minut +ainaiseksi pöytänarriksenne; tulkoon sananparreksi: niin mustasukkainen +kuin Virta, joka ludosta pähkinästä etsi vaimonsa rakastajaa. Tehkää +vain tämä kerta mielikseni, vain tämä kerta auttakaa minua etsimään.</p> <p>R. VIRTA. -Hoi sieltä! Rouva Paaso, tulkaa alas sieltä, ja se vanha eukko kanssa; +Hoi sieltä! Rouva Paaso, tulkaa alas sieltä, ja se vanha eukko kanssa; mieheni tulee sinne yliskamariin.</p> <p>VIRTA. -Vanha eukko? Mikä vanha eukko?</p> +Vanha eukko? Mikä vanha eukko?</p> <p>R. VIRTA. -No, se piikatyttömme täti Brentfordista.</p> +No, se piikatyttömme täti Brentfordista.</p> <p>VIRTA. -Se velho, se portto, se rietas luuska! Enkö ole kieltänyt häntä talooni -tulemasta? Hän kulkee täällä asioilla, eikö niin? Me olemme typeriä, me -miehet, emme hoksaa, mitä tuon taikuriammatin takana piilee. Hän tenhoo -loitsuillaan, taioillaan ja ennustuksillaan, ja sellaiset lorut käyvät -yli meidän ymmärryksemme, emme tajua niistä tämän taivaallista. — Alas -sieltä, sinä velho, sinä mustalaisakka, alas, sanon minä!</p> +Se velho, se portto, se rietas luuska! Enkö ole kieltänyt häntä talooni +tulemasta? Hän kulkee täällä asioilla, eikö niin? Me olemme typeriä, me +miehet, emme hoksaa, mitä tuon taikuriammatin takana piilee. Hän tenhoo +loitsuillaan, taioillaan ja ennustuksillaan, ja sellaiset lorut käyvät +yli meidän ymmärryksemme, emme tajua niistä tämän taivaallista. — Alas +sieltä, sinä velho, sinä mustalaisakka, alas, sanon minä!</p> <p>R. VIRTA. -Oi, hyvä rakas ukkoseni! — Hyvät herrat, älkää antako hänen lyödä sitä +Oi, hyvä rakas ukkoseni! — Hyvät herrat, älkää antako hänen lyödä sitä vanhaa vaimoa!</p> <p> @@ -4175,80 +4137,80 @@ vanhaa vaimoa!</p> </p> <p>R. PAASO. -Tulkaa, Anna muori! Antakaa minulle kätenne.</p> +Tulkaa, Anna muori! Antakaa minulle kätenne.</p> <p>VIRTA. -Kyllä minä hänelle annan! — Ulos ovesta, velho! (Lyö häntä.) Senkin -homsu, ruosa, marakatti, tulen lautta! Ulos; ulos! Kyllä minä sinut -noidun, kyllä minä sinut taion!</p> +Kyllä minä hänelle annan! — Ulos ovesta, velho! (Lyö häntä.) Senkin +homsu, ruosa, marakatti, tulen lautta! Ulos; ulos! Kyllä minä sinut +noidun, kyllä minä sinut taion!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff menee.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Ettekö häpeä? Pelkään että olette piessyt hengiltä sen vaimo-paran.</p> +Ettekö häpeä? Pelkään että olette piessyt hengiltä sen vaimo-paran.</p> <p>R. VIRTA. -Kyllä hän sen vielä tekeekin. — Sinä saat siitä paljon kunniaa.</p> +Kyllä hän sen vielä tekeekin. — Sinä saat siitä paljon kunniaa.</p> <p>VIRTA. Hirteen koko noita!</p> <p>EVANS. -Totisest mnää luule ett se akk o oikke velho; mnää en tykkä siit ku -akall o suur part; mnää näi suure parra häne liinas alt.</p> +Totisest mnää luule ett se akk o oikke velho; mnää en tykkä siit ku +akall o suur part; mnää näi suure parra häne liinas alt.</p> <p>VIRTA. -Tuletteko kanssani, herrat? Rukoilen teitä tulemaan; pitäähän teidän -nähdä miten se mustasukkaisuuteni päättyy. Jos nyt tyhjää haukun, niin -älkää koskaan enää ajooni luottako.</p> +Tuletteko kanssani, herrat? Rukoilen teitä tulemaan; pitäähän teidän +nähdä miten se mustasukkaisuuteni päättyy. Jos nyt tyhjää haukun, niin +älkää koskaan enää ajooni luottako.</p> <p>PAASO. -No, taipukaamme vielä kerta hänen oikkuihinsa. Tulkaa, hyvät herrat!</p> +No, taipukaamme vielä kerta hänen oikkuihinsa. Tulkaa, hyvät herrat!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Höllönen ja Evans menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Virta, Paaso, Höllönen ja Evans menevät.)</span><br /> </p> <p>R. PAASO. -Toden totta, hän pieksi häntä oikein säälittävästi.</p> +Toden totta, hän pieksi häntä oikein säälittävästi.</p> <p>R. VIRTA. -Ei maarin niinkään; minusta hän pieksi häntä oikein säälimättömästi.</p> +Ei maarin niinkään; minusta hän pieksi häntä oikein säälimättömästi.</p> <p>R. PAASO. -Se sauva olisi siunattava ja ripustettava alttarin päälle: se on tehnyt -ansiollisen työn.</p> +Se sauva olisi siunattava ja ripustettava alttarin päälle: se on tehnyt +ansiollisen työn.</p> <p>R. VIRTA. -Mitä luulette? Voisimmekohan naiseutemme turvissa ja hyvän omantunnon -oikeudella ajaa kostoamme vielä pitemmälle.</p> +Mitä luulette? Voisimmekohan naiseutemme turvissa ja hyvän omantunnon +oikeudella ajaa kostoamme vielä pitemmälle.</p> <p>R. PAASO. -Irstauden henki on nyt varmaankin hänestä karkoitettu; ja jos hän ei -ole peräti ja auttamattomasti paholaisen oma, niin ei hän, luulen ma, -enää koskaan viettele meitä kadotuksen tielle.</p> +Irstauden henki on nyt varmaankin hänestä karkoitettu; ja jos hän ei +ole peräti ja auttamattomasti paholaisen oma, niin ei hän, luulen ma, +enää koskaan viettele meitä kadotuksen tielle.</p> <p>R. VIRTA. -Kerrommeko miehillemme, kuinka olemme häntä kohdelleet?</p> +Kerrommeko miehillemme, kuinka olemme häntä kohdelleet?</p> <p>R. PAASO. Tietysti, kaikella muotoa; jos ei muun vuoksi, niin ainakin -raapiaksemme siten pois nuo luulokuvat miehesi aivoista. Jos heidän -hellä sydämmensä sallii, että tuota siveetöntä, lihavaa ritari-parkaa -vielä on rääkättävä, niin tarjoutukaamme heille apureiksi.</p> +raapiaksemme siten pois nuo luulokuvat miehesi aivoista. Jos heidän +hellä sydämmensä sallii, että tuota siveetöntä, lihavaa ritari-parkaa +vielä on rääkättävä, niin tarjoutukaamme heille apureiksi.</p> <p>R. VIRTA. -Lyön vetoa, että he tahtovat saattaa hänet julkisesti häpeämään, ja -minusta ei tästä pilasta tulekaan kunnon loppua, jos hän ei joudu -julkihäpeään.</p> +Lyön vetoa, että he tahtovat saattaa hänet julkisesti häpeämään, ja +minusta ei tästä pilasta tulekaan kunnon loppua, jos hän ei joudu +julkihäpeään.</p> <p>R. PAASO. -Siis käykäämme takomaan, niin kauan kuin rauta on kuumaa.</p> +Siis käykäämme takomaan, niin kauan kuin rauta on kuumaa.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -4256,33 +4218,33 @@ Siis käykäämme takomaan, niin kauan kuin rauta on kuumaa.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">Huone Sukkanauha-ravintolassa.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Ravintolan isäntä ja Bardolph tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Ravintolan isäntä ja Bardolph tulevat.)</span><br /> </p> <p>BARDOLPH. -Herra, saksalaiset pyytävät saada kolme hevosta; herttua tulee itse -huomenna hoviin, ja he aikovat ratsastaa häntä vastaan.</p> +Herra, saksalaiset pyytävät saada kolme hevosta; herttua tulee itse +huomenna hoviin, ja he aikovat ratsastaa häntä vastaan.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mikä herttua se on, joka niin salaa kulkee? En ole hänestä hovissa -mitään kuullut. Tahdon itse puhutella noita herroja; haastavatko he -meidän kieltä?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Mikä herttua se on, joka niin salaa kulkee? En ole hänestä hovissa +mitään kuullut. Tahdon itse puhutella noita herroja; haastavatko he +meidän kieltä?</p> <p>BARDOLPH. -Haastavat, herra; käsken heidät puheillenne.</p> +Haastavat, herra; käsken heidät puheillenne.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Kyllä annan heille hevoseni, mutta maksaakin niistä saavat; kyllä heitä -nyljen; ovat viikon päivät pitäneet huoneeni hallussaan; minun on -täytynyt käskeä pois kaikki muut vieraani; mennä saavat, mutta kyllä -heitä nyljen. Tule.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Kyllä annan heille hevoseni, mutta maksaakin niistä saavat; kyllä heitä +nyljen; ovat viikon päivät pitäneet huoneeni hallussaan; minun on +täytynyt käskeä pois kaikki muut vieraani; mennä saavat, mutta kyllä +heitä nyljen. Tule.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> -<h3>Neljäs kohtaus.</h3> +<h3>Neljäs kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Virta, rouva Paaso, rouva Virta</span><br /> @@ -4290,30 +4252,30 @@ heitä nyljen. Tule.</p> </p> <p>EVANS. -Se on kaikkein parhaimppi ja siivistyneimppi vaimihmissi ku mnää koskan -ole nähn.</p> +Se on kaikkein parhaimppi ja siivistyneimppi vaimihmissi ku mnää koskan +ole nähn.</p> <p>PAASO. -Ja lähettikö hän teille kummallekin nuo kirjeet samaan aikaan?</p> +Ja lähettikö hän teille kummallekin nuo kirjeet samaan aikaan?</p> <p>R. PAASO. -Saman neljännestunnin kuluessa.</p> +Saman neljännestunnin kuluessa.</p> <p> VIRTA.<br /> -Suo anteeks, vaimo. Tee vain mitä tahdot;<br /> -Ma ennen kylmäks uskon auringon<br /> +Suo anteeks, vaimo. Tee vain mitä tahdot;<br /> +Ma ennen kylmäks uskon auringon<br /> Kuin irstaaks sinut. Kunnias nyt pysyy<br /> -Täss' äskeisessä harhauskoisessa<br /> +Täss' äskeisessä harhauskoisessa<br /> Kuin usko vahvana.<br /> <br /> PAASO.<br /> -<span style="margin-left: 9.5em;">No niin, jo riittää.</span><br /> -Nyt nöyryytes on yhtä suunnaton<br /> -Kuin äsken solvaukses. Mut käydään juoneen:<br /> +<span style="margin-left: 9.5em;">No niin, jo riittää.</span><br /> +Nyt nöyryytes on yhtä suunnaton<br /> +Kuin äsken solvaukses. Mut käydään juoneen:<br /> Naisemme, meille huviksi ja muille,<br /> Tuon vanhan ihramahan kanssa kerran<br /> -Viel' yhteen tulkoot; siinä hänet kiinni<br /> +Viel' yhteen tulkoot; siinä hänet kiinni<br /> Me sieppaamme ja julki rankaisemme.<br /> <br /> VIRTA.<br /> @@ -4321,72 +4283,72 @@ Se keino paras on, jost' oli puhe.<br /> </p> <p>PAASO. -Hänetkö pyytää keskiyöksi puistoon? Ei, sinne hän ei tule milloinkaan.</p> +Hänetkö pyytää keskiyöksi puistoon? Ei, sinne hän ei tule milloinkaan.</p> <p>EVANS. -Te sanositt ett hän paiskatti jokke ja sai vanhan akkan pahapäiväisest -selkkäs; mnää luule ett hän ny o nii pelosas, etei hän tulisis sinn; -mnää luule ett häne lihas nyt on kuritett ja ett hänest on kaikk halu +Te sanositt ett hän paiskatti jokke ja sai vanhan akkan pahapäiväisest +selkkäs; mnää luule ett hän ny o nii pelosas, etei hän tulisis sinn; +mnää luule ett häne lihas nyt on kuritett ja ett hänest on kaikk halu menn.</p> <p>PAASO. -Niin luulen minäkin.</p> +Niin luulen minäkin.</p> <p> R. VIRTA.<br /> -On teidän työnä häntä kurittaa,<br /> -Ja meidän työnä laittaa hänet sinne.<br /> +On teidän työnä häntä kurittaa,<br /> +Ja meidän työnä laittaa hänet sinne.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Käy taru, että metsästäjä Herne,<br /> +Käy taru, että metsästäjä Herne,<br /> Windsorin puiston muinoisvartija,<br /> -Kesk'öisin kiertää, suuret sarvet päässä,<br /> -Erästä tammipuuta talvet pitkät;<br /> -Puun kuivaa, karjan noituu, lehmäin maidon<br /> -Vereksi muuttaa hän ja kamalasti<br /> -Kalistaa kahleita. Tään aavejutun<br /> -Te tunnette, ja tiedätte, ett' ovat<br /> +Kesk'öisin kiertää, suuret sarvet päässä,<br /> +Erästä tammipuuta talvet pitkät;<br /> +Puun kuivaa, karjan noituu, lehmäin maidon<br /> +Vereksi muuttaa hän ja kamalasti<br /> +Kalistaa kahleita. Tään aavejutun<br /> +Te tunnette, ja tiedätte, ett' ovat<br /> Vanhukset heikot taikauskoiset<br /> -Totena pitäneet tuon Herne-tarun<br /> -Ja perinnöks sen meille jättäneet.<br /> +Totena pitäneet tuon Herne-tarun<br /> +Ja perinnöks sen meille jättäneet.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Niin, moni vielä kammoo keskell' yötä<br /> -Lähetä tuota Hernen tammea.<br /> -Mut mitä sitten?<br /> +Niin, moni vielä kammoo keskell' yötä<br /> +Lähetä tuota Hernen tammea.<br /> +Mut mitä sitten?<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> -<span style="margin-left: 8.5em;">Tää on juoni: Falstaff</span><br /> -Tuon tammen luona yhtyvä on meihin<br /> -Herneksi puettuna, sarvet päässä.<br /> +<span style="margin-left: 8.5em;">Tää on juoni: Falstaff</span><br /> +Tuon tammen luona yhtyvä on meihin<br /> +Herneksi puettuna, sarvet päässä.<br /> <br /> PAASO.<br /> -No hyvä; oletetaan että tulee —<br /> +No hyvä; oletetaan että tulee —<br /> Ja tuossa puvussa kun sinne saapuu,<br /> -Niin mitä sitten? Mitä sitten teette?<br /> +Niin mitä sitten? Mitä sitten teette?<br /> <br /> R. PAASO.<br /> -Jo siitäkin on sovittu; näin ikään:<br /> +Jo siitäkin on sovittu; näin ikään:<br /> Puemme Annini ja poikaseni<br /> -Ja kolme neljä samankokoista<br /> -Tontuiksi, keijuiksi ja kääpiöiksi,<br /> -Ylt' yltään valkeaan ja vihreään,<br /> -Palavat vahatuohuskruunut päähän<br /> -Ja käsiin kalkkareet. Yht'äkkiä,<br /> -Kun Falstaff, hän ja minä koolla ollaan,<br /> -Niin kuopast' esiin syöksevät he, laulain<br /> -Sekavaa laulua. Kun heidät näemme,<br /> -Niin säikähtäin me kaksi pakenemme;<br /> -He piirittävät rivon ritarin<br /> -Ja keijuin tapaan häntä nipistävät,<br /> +Ja kolme neljä samankokoista<br /> +Tontuiksi, keijuiksi ja kääpiöiksi,<br /> +Ylt' yltään valkeaan ja vihreään,<br /> +Palavat vahatuohuskruunut päähän<br /> +Ja käsiin kalkkareet. Yht'äkkiä,<br /> +Kun Falstaff, hän ja minä koolla ollaan,<br /> +Niin kuopast' esiin syöksevät he, laulain<br /> +Sekavaa laulua. Kun heidät näemme,<br /> +Niin säikähtäin me kaksi pakenemme;<br /> +He piirittävät rivon ritarin<br /> +Ja keijuin tapaan häntä nipistävät,<br /> Kysyen, kuinka keijukaisten kisaan<br /> -Pyhälle kentälle hän tohtii tulla<br /> +Pyhälle kentälle hän tohtii tulla<br /> Noin saastaisena.<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> <span style="margin-left: 9em;">Kunnes toden sanoo,</span><br /> -Niin keijut häntä oikein nipistävät<br /> -Ja kärventävät.<br /> +Niin keijut häntä oikein nipistävät<br /> +Ja kärventävät.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> <span style="margin-left: 8em;">Kun on totuus kuultu,</span><br /> @@ -4395,52 +4357,52 @@ Ja kotiin narrin nauramme.<br /> <br /> VIRTA.<br /> <span style="margin-left: 13.5em;">Mut lapset</span><br /> -Opettaa täytyy, muuten pettää juoni.<br /> +Opettaa täytyy, muuten pettää juoni.<br /> </p> <p>EVANS. -Kyll mnää lapsil opeta, mill viisill heijä pitä tehd, ja mnää ruppe -iteki narriks ja kärytä sit ritari aik laill.</p> +Kyll mnää lapsil opeta, mill viisill heijä pitä tehd, ja mnää ruppe +iteki narriks ja kärytä sit ritari aik laill.</p> <p>VIRTA. Mainiota! Nyt naamarien ostoon!</p> <p> R. PAASO.<br /> -Annista tehdään keijun kuningatar,<br /> -Hän hienoon valkopukuun puetaan.<br /> +Annista tehdään keijun kuningatar,<br /> +Hän hienoon valkopukuun puetaan.<br /> <br /> PAASO.<br /> -Min' ostan silkin. — (Syrjään.) Siinä Annin ryöstää<br /> -Saa Laihanen ja viedä vihille<br /> +Min' ostan silkin. — (Syrjään.) Siinä Annin ryöstää<br /> +Saa Laihanen ja viedä vihille<br /> Etoniin. — Sana Falstaffille joutuun!<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Ma Ojasena taas käyn hänen luonaan;<br /> -Hän mult' ei mitään salaa; tulee varmaan.<br /> +Ma Ojasena taas käyn hänen luonaan;<br /> +Hän mult' ei mitään salaa; tulee varmaan.<br /> <br /> R. PAASO.<br /> Ei tarvis. Ostakaa vain kaikki tarpeet<br /> -Ja koristukset meidän keijuillemme.<br /> +Ja koristukset meidän keijuillemme.<br /> </p> <p>EVANS. -Mennäst ny sitt, tämä on vähä ihmelist lysti ja oikke kunnjalist +Mennäst ny sitt, tämä on vähä ihmelist lysti ja oikke kunnjalist koeranpeli.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Virta ja Evans menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Virta ja Evans menevät.)</span><br /> <br /> R. PAASO.<br /> Nyt, rouva Virta, pankaa eukko Reipas<br /> -Sir Johnilt' utelemaan hänen mieltään.<br /> +Sir Johnilt' utelemaan hänen mieltään.<br /> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Virta menee.)</span><br /> -Käyn itse tohtorissa; häntä toivon,<br /> -En ketään muuta, Annan puolisoksi.<br /> -Tuo Laihanen on rikas, mutta hölmö,<br /> -Ja häneen mieheni on mieltynyt.<br /> +Käyn itse tohtorissa; häntä toivon,<br /> +En ketään muuta, Annan puolisoksi.<br /> +Tuo Laihanen on rikas, mutta hölmö,<br /> +Ja häneen mieheni on mieltynyt.<br /> Mut, paitse rahaa, tohtorilla hoviss'<br /> -On suosijoita; hän se tytön saakin,<br /> +On suosijoita; hän se tytön saakin,<br /> Tarjolla vaikk' ois tuhat parempaakin.<br /> <br /> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> @@ -4451,39 +4413,39 @@ Tarjolla vaikk' ois tuhat parempaakin.<br /> <p> <span style="margin-left: 2em;">Huone Sukkanauha-ravintolassa.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä ja Simppeli tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä ja Simppeli tulevat.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -Mitä tahdot, moukka? Mitä, pölkkypää? Puhu, puhku ja soita: lyhyeen, +<p>ISÄNTÄ. +Mitä tahdot, moukka? Mitä, pölkkypää? Puhu, puhku ja soita: lyhyeen, joutuun, nopeaan, sukkelaan!</p> <p>SIMPPELI. -Hyvä, hyvä herra, minulla olisi asiaa sir John Falstaffille herra +Hyvä, hyvä herra, minulla olisi asiaa sir John Falstaffille herra Laihaselta.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Tuossa on hänen huoneensa, hänen talonsa, hänen linnansa, hänen -uudinvuoteensa ja telttasänkynsä;<a name="FNanchor_18" id="FNanchor_18"></a><a href="#Footnote_18" class="fnanchor">[18]</a> siellä on kauttaaltaan maalauksia -tuhlaajapojan historiasta, vereksiä ja uusia. Mene, kolkuta ja huuda; -hän vastaa sinulle kuin kannibaalilainen; kolkuta, sanon minä.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Tuossa on hänen huoneensa, hänen talonsa, hänen linnansa, hänen +uudinvuoteensa ja telttasänkynsä;<a name="FNanchor_18" id="FNanchor_18"></a><a href="#Footnote_18" class="fnanchor">[18]</a> siellä on kauttaaltaan maalauksia +tuhlaajapojan historiasta, vereksiä ja uusia. Mene, kolkuta ja huuda; +hän vastaa sinulle kuin kannibaalilainen; kolkuta, sanon minä.</p> <p>SIMPPELI. -Sinne meni eräs vanha eukko, lihava eukko hänen huoneeseensa; rohkenen -olla niin hävytön ja odottaa, kunnes hän tulee sieltä; oikeastaan -minulla olisikin hänelle asiaa.</p> +Sinne meni eräs vanha eukko, lihava eukko hänen huoneeseensa; rohkenen +olla niin hävytön ja odottaa, kunnes hän tulee sieltä; oikeastaan +minulla olisikin hänelle asiaa.</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mitä? Lihava eukko? Voi vielä ryöstää ritarin! Annas kun minä huudan. +<p>ISÄNTÄ. +Mitä? Lihava eukko? Voi vielä ryöstää ritarin! Annas kun minä huudan. — Ritari pukari! Sir John pukari! Vastaa sotaisista keuhkoistasi: -oletko siellä? Isäntäsi, ephesiläisesi,<a name="FNanchor_19" id="FNanchor_19"></a><a href="#Footnote_19" class="fnanchor">[19]</a> sinua kutsuu.</p> +oletko siellä? Isäntäsi, ephesiläisesi,<a name="FNanchor_19" id="FNanchor_19"></a><a href="#Footnote_19" class="fnanchor">[19]</a> sinua kutsuu.</p> -<p>FALSTAFF (ylhäältä). -Mitä asiaa, hyvä isäntä?</p> +<p>FALSTAFF (ylhäältä). +Mitä asiaa, hyvä isäntä?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Täällä on eräs böhmiläinen tattari, joka odottaa lihavan eukkosi alas -tulemista. Päästä hänet, pukari, päästä hänet; minun huoneeni ovat +<p>ISÄNTÄ. +Täällä on eräs böhmiläinen tattari, joka odottaa lihavan eukkosi alas +tulemista. Päästä hänet, pukari, päästä hänet; minun huoneeni ovat siveyden asuinsijoja. Hyi! Salaisuuksiako? Hyi!</p> <p> @@ -4491,84 +4453,84 @@ siveyden asuinsijoja. Hyi! Salaisuuksiako? Hyi!</p> </p> <p>FALSTAFF. -Niin, hyvä isäntä, olihan siellä vanha lihava eukko vastikään luonani, -mutta hän on jo tiessään.</p> +Niin, hyvä isäntä, olihan siellä vanha lihava eukko vastikään luonani, +mutta hän on jo tiessään.</p> <p>SIMPPELI. -Luvalla kysyen, armollinen herra, eikö se ollut se Brentfordin viisas +Luvalla kysyen, armollinen herra, eikö se ollut se Brentfordin viisas eukko?</p> <p>FALSTAFF. -Oli kuin olikin, sinä raakunkuori. Mitä sinä hänestä tahdot?</p> +Oli kuin olikin, sinä raakunkuori. Mitä sinä hänestä tahdot?</p> <p>SIMPPELI. -Isäntäni, hyvä herra, herra Laihanen, lähetti minut hänen peräänsä, kun -näki hänen kulkevan kadun poikitse, kysymään, hyvä herra, onko eräällä -Nym nimisellä miehellä, joka häneltä vitjat peijasi, ne vitjat, vai -eikö.</p> +Isäntäni, hyvä herra, herra Laihanen, lähetti minut hänen peräänsä, kun +näki hänen kulkevan kadun poikitse, kysymään, hyvä herra, onko eräällä +Nym nimisellä miehellä, joka häneltä vitjat peijasi, ne vitjat, vai +eikö.</p> <p>FALSTAFF. -Puhuin juuri hänen kanssaan siitä.</p> +Puhuin juuri hänen kanssaan siitä.</p> <p>SIMPPELI. -Ja, luvalla kysyen, mitä sanoi hän?</p> +Ja, luvalla kysyen, mitä sanoi hän?</p> <p>FALSTAFF. -Niin, hän sanoi, että ihan sama mies, joka herra Laihaselta peijasi -hänen vitjansa, petkutti ne häneltä.</p> +Niin, hän sanoi, että ihan sama mies, joka herra Laihaselta peijasi +hänen vitjansa, petkutti ne häneltä.</p> <p>SIMPPELI. -Voi, jos olisin saanut sitä eukkoa itseä puhutella! Olisi minulla ollut -muutakin häneltä kysyttävää isäntäni puolesta.</p> +Voi, jos olisin saanut sitä eukkoa itseä puhutella! Olisi minulla ollut +muutakin häneltä kysyttävää isäntäni puolesta.</p> <p>FALSTAFF. -Mitä sitten? Sano pois.</p> +Mitä sitten? Sano pois.</p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. Niin, anna tulla; joutuun!</p> <p>SIMPPELI. -Minulla ei ole lupaa sitä salata.</p> +Minulla ei ole lupaa sitä salata.</p> -<p>ISÄNTÄ. +<p>ISÄNTÄ. Salaa se, muuten olet kuoleman oma!</p> <p>SIMPPELI. -No niin, herra, se koski vain neitsyt Anna Paasoa; piti vain kysyä, -olisiko herralleni onneksi saada hänet vai eikö.</p> +No niin, herra, se koski vain neitsyt Anna Paasoa; piti vain kysyä, +olisiko herralleni onneksi saada hänet vai eikö.</p> <p>FALSTAFF. -Se on hänelle onneksi, on.</p> +Se on hänelle onneksi, on.</p> <p>SIMPPELI. -Mikä, herra?</p> +Mikä, herra?</p> <p>FALSTAFF. -Saada hänet tai ei. Mene vain ja sano, että eukko on sen minulle +Saada hänet tai ei. Mene vain ja sano, että eukko on sen minulle sanonut.</p> <p>SIMPPELI. -Saanko olla niin hävytön ja sanoa sen, herra?</p> +Saanko olla niin hävytön ja sanoa sen, herra?</p> <p>FALSTAFF. -Saat olla niin hävytön kuin tahdot.</p> +Saat olla niin hävytön kuin tahdot.</p> <p>SIMPPELI. Kiitoksia, armollinen herra. Herrani tulee varmaankin oikein iloiseksi -näistä uutisista.</p> +näistä uutisista.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -Sinä olet oppinut mies, sir John, oppinut mies. Sano, oliko siellä -tietäjä-akka luonasi?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Sinä olet oppinut mies, sir John, oppinut mies. Sano, oliko siellä +tietäjä-akka luonasi?</p> <p>FALSTAFF. -Oli niinkin, isäntäiseni; semmoinen, joka opetti minulle enemmän -viisautta, kuin mitä ennen olin oppinut koko elinaikanani; enkä sitä -paitse maksanut siitä mitään palkkaa, vaan sain itse palkan +Oli niinkin, isäntäiseni; semmoinen, joka opetti minulle enemmän +viisautta, kuin mitä ennen olin oppinut koko elinaikanani; enkä sitä +paitse maksanut siitä mitään palkkaa, vaan sain itse palkan oppimastani.</p> <p> @@ -4578,35 +4540,35 @@ oppimastani.</p> <p>BARDOLPH. Heresta varjelkoon herra! Petosta, sulaa petosta!</p> -<p>ISÄNTÄ. -Missä ovat hevoseni? Sano hyvää niistä, sinä konnanminttu!</p> +<p>ISÄNTÄ. +Missä ovat hevoseni? Sano hyvää niistä, sinä konnanminttu!</p> <p>BARDOLPH. -Tiessään petturien kanssa; sillä heti kun tulin tuolle puolen Etonia, -viskasivat he minut toisen hevosen selästä lokalätäkköön; ja sitte +Tiessään petturien kanssa; sillä heti kun tulin tuolle puolen Etonia, +viskasivat he minut toisen hevosen selästä lokalätäkköön; ja sitte kannukset kylkeen ja matkaan, niinkuin kolme saksalaista pirua, kolme tohtori Faustusta.</p> -<p>ISÄNTÄ. -He menivät vaan herttuaa vastaan, sinä konna; älä sanokaan, että he -pakenivat; saksalaiset ovat rehellisiä ihmisiä.</p> +<p>ISÄNTÄ. +He menivät vaan herttuaa vastaan, sinä konna; älä sanokaan, että he +pakenivat; saksalaiset ovat rehellisiä ihmisiä.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Sir Hugh Evans tulee.)</span><br /> </p> <p>EVANS. -Misä on isänt?</p> +Misä on isänt?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Mikä asiana, herra Hugh?</p> +<p>ISÄNTÄ. +Mikä asiana, herra Hugh?</p> <p>EVANS. -Pitäkkä silmäll teijä kundejann; yks mnuun ystvän tul just kaupunkkihi +Pitäkkä silmäll teijä kundejann; yks mnuun ystvän tul just kaupunkkihi ja sanos ett kolm sakslaist peijona on peijann Readingin, Maidenheadin -ja Colebrookin krouvareilt kaikk heijä hevoses ja rahas. Mnää sano sen -teill hyväs aivotukses, näettäk, te olett sukkel mies ja täynnäs kurei -ja konnankoukui, eik se passa ett teit peijata. Hyväst vaa!</p> +ja Colebrookin krouvareilt kaikk heijä hevoses ja rahas. Mnää sano sen +teill hyväs aivotukses, näettäk, te olett sukkel mies ja täynnäs kurei +ja konnankoukui, eik se passa ett teit peijata. Hyväst vaa!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> @@ -4616,8 +4578,8 @@ ja konnankoukui, eik se passa ett teit peijata. Hyväst vaa!</p> <p>CAJUS. Miss ole se Sukkinahi isende?</p> -<p>ISÄNTÄ. -Tässä, herra tohtori, pää pyörällä ja kahden vaiheella.</p> +<p>ISÄNTÄ. +Tässä, herra tohtori, pää pyörällä ja kahden vaiheella.</p> <p>CAJUS. Mine ei osaan sano mike se ole; mut minu ole sanottu ett te teke suuret @@ -4628,65 +4590,65 @@ mite teede, ett mike herttua tule; mine tarkoitta hyve. <i>Adieu!</i></p> <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -Huuda ja huikkaa, konna sinä, juokse! — Auta minua, ritari; olen -myyty. — Juokse ja lennä, huikkaa ja huuda, sinä konna! Minä olen +<p>ISÄNTÄ. +Huuda ja huikkaa, konna sinä, juokse! — Auta minua, ritari; olen +myyty. — Juokse ja lennä, huikkaa ja huuda, sinä konna! Minä olen myyty!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä ja Bardolph menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Isäntä ja Bardolph menevät.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -Soisin että koko maailma tulisi peijatuksi, sillä minua on peijattu ja -päälliseksi vielä piesty. Jos hovin korviin tulisi, kuinka minua on +Soisin että koko maailma tulisi peijatuksi, sillä minua on peijattu ja +päälliseksi vielä piesty. Jos hovin korviin tulisi, kuinka minua on muodosteltu ja kuinka minun muodostustani on huuhdottu ja kurikoittu, niin varmaankin sulattaisivat minut irti rasvoistani, tippa tipalta, ja -voitelisivat minulla kalastussaappaitaan; lyön vetoa että minua -pistelisivät terävillä kommillaan, kunnes olisin kokoon kitistynyt kuin -kuiva päärynä. Ei ole onni minua suosinut sen jälkeen, kuin -paholaiselle vannoin sieluni pelipöydässä. Jos vain henkeni kulkisi sen -verran, että voisin lukea isämeitäni, niin tekisin, toden totta, +voitelisivat minulla kalastussaappaitaan; lyön vetoa että minua +pistelisivät terävillä kommillaan, kunnes olisin kokoon kitistynyt kuin +kuiva päärynä. Ei ole onni minua suosinut sen jälkeen, kuin +paholaiselle vannoin sieluni pelipöydässä. Jos vain henkeni kulkisi sen +verran, että voisin lukea isämeitäni, niin tekisin, toden totta, katumusta.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas tulee.)</span><br /> </p> -<p>No, mistä sinä tulet?</p> +<p>No, mistä sinä tulet?</p> <p>R. REIPAS. -He, noiden kahden tyköä, tiedämmä.</p> +He, noiden kahden tyköä, tiedämmä.</p> <p>FALSTAFF. -Piru vieköön toisen ja pirun emä toisen, niin ovat molemmat hyvässä -turvassa. Olen heidän tähtensä kärsinyt enemmän, kuin mitä inhimillisen -luonnon sikamainen heikkous saattaa sietää.</p> +Piru vieköön toisen ja pirun emä toisen, niin ovat molemmat hyvässä +turvassa. Olen heidän tähtensä kärsinyt enemmän, kuin mitä inhimillisen +luonnon sikamainen heikkous saattaa sietää.</p> <p>R. REIPAS. -Ja eikö sitten he ole kärsineet? Ovat niinkin, sen voin vakuuttaa, -eritotenkin toinen heistä: rouva Virta, ihmisparka, on niin piesty -sinelmille ja mustelmille, ettette hänestä löytäisi valkeata pilkkua.</p> +Ja eikö sitten he ole kärsineet? Ovat niinkin, sen voin vakuuttaa, +eritotenkin toinen heistä: rouva Virta, ihmisparka, on niin piesty +sinelmille ja mustelmille, ettette hänestä löytäisi valkeata pilkkua.</p> <p>FALSTAFF. -Älä minulle puhu sinelmistä ja mustelmista; minuun on piesty kaikki -taivaankaaren värit; vähällä etteivät minua vanginneet Brentfordin -noitana; ja jos ei ihmeteltävä älykkäisyyteni, taitoni osoitella vanhaa -akkaa, olisi minua pelastanut, niin olisi pyöveli-lurjus pistänyt minut +Älä minulle puhu sinelmistä ja mustelmista; minuun on piesty kaikki +taivaankaaren värit; vähällä etteivät minua vanginneet Brentfordin +noitana; ja jos ei ihmeteltävä älykkäisyyteni, taitoni osoitella vanhaa +akkaa, olisi minua pelastanut, niin olisi pyöveli-lurjus pistänyt minut jalkapuuhun, julkiseen jalkapuuhun, noita-akkana.</p> <p>R. REIPAS. -Sir John, sallikaa minun puhua kanssanne teidän huoneessanne, niin -saatte kuulla miten asiat ovat, suureksi mielihyväksenne, sen teille -takaan. Voi, te kultamuruset! Mikä puuha on saada teidät yhteen! -Varmaankaan toinen teistä ei palvele oikein taivasta, koska kaikki on +Sir John, sallikaa minun puhua kanssanne teidän huoneessanne, niin +saatte kuulla miten asiat ovat, suureksi mielihyväksenne, sen teille +takaan. Voi, te kultamuruset! Mikä puuha on saada teidät yhteen! +Varmaankaan toinen teistä ei palvele oikein taivasta, koska kaikki on teille niin vastaista.</p> <p>FALSTAFF. Tulkaa huoneeseeni.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -4694,11 +4656,11 @@ Tulkaa huoneeseeni.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">Sama paikka.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Fenton ja isäntä tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Fenton ja isäntä tulevat.)</span><br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -Herra Fenton, jättäkää minut rauhaan; mieleni on raskas; minä heitän +<p>ISÄNTÄ. +Herra Fenton, jättäkää minut rauhaan; mieleni on raskas; minä heitän kaikki hiiteen.</p> <p> @@ -4708,128 +4670,128 @@ Niin, kautta kunniani, multa kultaa<br /> Saat sata puntaa yli tappiosi.<br /> </p> -<p>ISÄNTÄ. -No, tahdon sitten kuulla teitä, herra Fenton; ja lupaan ainakin pitää +<p>ISÄNTÄ. +No, tahdon sitten kuulla teitä, herra Fenton; ja lupaan ainakin pitää suuni kiinni.</p> <p> FENTON.<br /> Tuon tuosta olen sulle uskonut,<br /> -Kuin helläst' Anna Paasoa ma lemmin;<br /> -Ja hänkin vastannut on rakkauteeni —<br /> -Sen verran kuin on hällä siihen valtaa —<br /> -Toiveeni mukaan. Hältä kirjeen sain,<br /> +Kuin helläst' Anna Paasoa ma lemmin;<br /> +Ja hänkin vastannut on rakkauteeni —<br /> +Sen verran kuin on hällä siihen valtaa —<br /> +Toiveeni mukaan. Hältä kirjeen sain,<br /> Jost' ihmetyksiin juodut, kun sen luet.<br /> Sen pila liittyy niin mun asiaani,<br /> -Ett' en voi toista selittää, jos toisest'<br /> -En myöskin kerro. Valtaosa siinä<br /> +Ett' en voi toista selittää, jos toisest'<br /> +En myöskin kerro. Valtaosa siinä<br /> Paksulla Falstaffill' on. Pilan juonen<br /> -Sa näet tästä.<br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Näyttää kirjettä.)</span><br /> -<span style="margin-left: 7.5em;">Katsos, isäntä,</span><br /> -Ens' yönä, juuri kahdentoista jälkeen,<br /> +Sa näet tästä.<br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Näyttää kirjettä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 7.5em;">Katsos, isäntä,</span><br /> +Ens' yönä, juuri kahdentoista jälkeen,<br /> Ihana Anna Hernen tammen luona<br /> Esiintyy keijuiskuningattarena;<br /> -Syyn näet tästä. Tuossa pukimessa —<br /> -Muut ilveet parhaillaan kun käynniss' ovat —<br /> -Hänt' isä vaatii Laihas-herran kanssa<br /> +Syyn näet tästä. Tuossa pukimessa —<br /> +Muut ilveet parhaillaan kun käynniss' ovat —<br /> +Hänt' isä vaatii Laihas-herran kanssa<br /> Pois karkaamaan ja Etonissa heti<br /> -Vihille käymään; hän on suostunutkin.<br /> -Mut katsos, äiti, jok' on kauppaa vastaan<br /> -Ja suosii Cajusta, on päättänyt<br /> -Ett' tämän samoin tulee ryöstää tyttö —<br /> +Vihille käymään; hän on suostunutkin.<br /> +Mut katsos, äiti, jok' on kauppaa vastaan<br /> +Ja suosii Cajusta, on päättänyt<br /> +Ett' tämän samoin tulee ryöstää tyttö —<br /> Kun muissa ilveiss' askaroivat toiset —<br /> -Ja viedä kirkkoon, missä pappi vartoo<br /> -Ja heidät vihkii; tyttö äidin juoneen<br /> +Ja viedä kirkkoon, missä pappi vartoo<br /> +Ja heidät vihkii; tyttö äidin juoneen<br /> On suostuvinaan ja on tohtorin<br /> -Luvannut ottaa. — Nyt on tuuma tämä:<br /> -Valkoisiin pukeumaan hänt' isä tahtoo,<br /> -Ja näin — tuo Laihanen kun sopivaksi<br /> -Näkisi häntä kädest' ottaa — tulis<br /> -Hänt' Annan seurata. Mut äiti tahtoo —<br /> +Luvannut ottaa. — Nyt on tuuma tämä:<br /> +Valkoisiin pukeumaan hänt' isä tahtoo,<br /> +Ja näin — tuo Laihanen kun sopivaksi<br /> +Näkisi häntä kädest' ottaa — tulis<br /> +Hänt' Annan seurata. Mut äiti tahtoo —<br /> Jott' olis tuntomerkit tohtorilla,<br /> -Kun kaikilla on siellä valepuvut —<br /> -Ett' Annill' oisi vehryt höllä puku<br /> -Ja korunauhat päässä liehumassa;<br /> -Ja tohtori, kun näkis sopivaksi,<br /> -Puristais hänen kättään, jolloin tyttö<br /> -Ois suostuvainen häntä seuraamaan.<br /> +Kun kaikilla on siellä valepuvut —<br /> +Ett' Annill' oisi vehryt höllä puku<br /> +Ja korunauhat päässä liehumassa;<br /> +Ja tohtori, kun näkis sopivaksi,<br /> +Puristais hänen kättään, jolloin tyttö<br /> +Ois suostuvainen häntä seuraamaan.<br /> <br /> -ISÄNTÄ.<br /> -Kumpaako narraa? Äitiä vai isää?<br /> +ISÄNTÄ.<br /> +Kumpaako narraa? Äitiä vai isää?<br /> <br /> FENTON.<br /> He, kumpaakin, ja seuraa minua.<br /> -Mut siinä mutka, miten saada pappi,<br /> -Mi keskiyöllä kirkoss' odottaisi<br /> -Ja sydäntemme juhlallisen liiton<br /> +Mut siinä mutka, miten saada pappi,<br /> +Mi keskiyöllä kirkoss' odottaisi<br /> +Ja sydäntemme juhlallisen liiton<br /> Siell' avioksi laillistuttaisi.<br /> <br /> -ISÄNTÄ.<br /> -Juonenne käymään pankaa; papin hankin.<br /> -Kun tytön saatte, kyllä papin saatte.<br /> +ISÄNTÄ.<br /> +Juonenne käymään pankaa; papin hankin.<br /> +Kun tytön saatte, kyllä papin saatte.<br /> <br /> FENTON.<br /> -Iäti olen sulle kiitollinen,<br /> -Ja pikaista et palkkaakaan jää vaille.<br /> +Iäti olen sulle kiitollinen,<br /> +Ja pikaista et palkkaakaan jää vaille.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> <hr class="chap" /> -<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2> +<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2> <p> -<span style="margin-left: 2em;">Ensimmäinen kohtaus. Huone Sukkanauha-ravintolassa.</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">Ensimmäinen kohtaus. Huone Sukkanauha-ravintolassa.</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Falstaff ja rouva Reipas tulevat.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -Hyvä ihminen, lakkaa jo rupattamasta; — mene nyt; — mikä on sanottu, -se on sanottu. Tämä on kolmas kerta, toivon että kolmas toden sanoo. -Kas niin, mene nyt. Sanotaan että kolmiluku on hyvä luku sekä -syntymiseen, elämänmenoon että kuolemaankin nähden. Mene nyt.</p> +Hyvä ihminen, lakkaa jo rupattamasta; — mene nyt; — mikä on sanottu, +se on sanottu. Tämä on kolmas kerta, toivon että kolmas toden sanoo. +Kas niin, mene nyt. Sanotaan että kolmiluku on hyvä luku sekä +syntymiseen, elämänmenoon että kuolemaankin nähden. Mene nyt.</p> <p>R. REIPAS. -Kahleet teille toimitan; ja teen minkä voin hankkiakseni teille parin +Kahleet teille toimitan; ja teen minkä voin hankkiakseni teille parin sarvia.</p> <p>FALSTAFF. -Mene, sanon minä; aika kuluu. Kas niin, pää pystyyn ja sipsuta matkaan.</p> +Mene, sanon minä; aika kuluu. Kas niin, pää pystyyn ja sipsuta matkaan.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Rouva Reipas menee.)</span><br /> <span style="margin-left: 2em;">(Virta tulee.)</span><br /> </p> -<p>Mitä kuuluu, herra Ojanen? Tänä yönä, herra Ojanen, asia ratkaistaan, -tai ei koskaan. Tulkaa puistoon keskiyön aikaan Hernen tammen luo, niin -saatte nähdä kummia.</p> +<p>Mitä kuuluu, herra Ojanen? Tänä yönä, herra Ojanen, asia ratkaistaan, +tai ei koskaan. Tulkaa puistoon keskiyön aikaan Hernen tammen luo, niin +saatte nähdä kummia.</p> <p>VIRTA. -Ettekö ollutkaan hänen luonaan eilen, niinkuin sanoitte sovituksi?</p> +Ettekö ollutkaan hänen luonaan eilen, niinkuin sanoitte sovituksi?</p> <p>FALSTAFF. -Menin hänen luokseen, herra Ojanen, tämmöisenä kuin näette, vanhana -köyhänä miehenä; mutta tulin hänen luotaan, herra Ojanen, vanhana -köyhänä akkana. Tuo kanalja Virta, hänen miehensä, on kaikkein -pirullisimman ja hulluimman mustasukkaisuusperkeleen riivaama, mikä -ikänä on ihmisaivoja vallinnut ja villinnyt. Nähkääs vain: — hän -pieksi minua armottomasti naisvaatteissani; sillä miehen vaatteissa, -herra Ojanen, minä en pelkää itse Goliathia kangastukkeineen, koska -hyvin tiedän että elämä on vain kankurin syöstävä.<a name="FNanchor_20" id="FNanchor_20"></a><a href="#Footnote_20" class="fnanchor">[20]</a> Minulla on -kiire; käykää kansani; kerron teille kaikki, herra Ojanen. Aina siitä -saakka, kuin hanhia elävältä kynin, laiskana ajelin ja kiekkoa löin, en -ole tiennyt miltä selkäsauna maistuu, ennenkuin nyt. Tulkaa kanssani; -kerron teille kummia tuosta Virrasta, jolle tänä yönä aion kostaa ja -toimittaa hänen vaimonsa teidän käsiinne. Tulkaa! Kummia asioita on -tekeillä, herra Ojanen; tulkaa!</p> +Menin hänen luokseen, herra Ojanen, tämmöisenä kuin näette, vanhana +köyhänä miehenä; mutta tulin hänen luotaan, herra Ojanen, vanhana +köyhänä akkana. Tuo kanalja Virta, hänen miehensä, on kaikkein +pirullisimman ja hulluimman mustasukkaisuusperkeleen riivaama, mikä +ikänä on ihmisaivoja vallinnut ja villinnyt. Nähkääs vain: — hän +pieksi minua armottomasti naisvaatteissani; sillä miehen vaatteissa, +herra Ojanen, minä en pelkää itse Goliathia kangastukkeineen, koska +hyvin tiedän että elämä on vain kankurin syöstävä.<a name="FNanchor_20" id="FNanchor_20"></a><a href="#Footnote_20" class="fnanchor">[20]</a> Minulla on +kiire; käykää kansani; kerron teille kaikki, herra Ojanen. Aina siitä +saakka, kuin hanhia elävältä kynin, laiskana ajelin ja kiekkoa löin, en +ole tiennyt miltä selkäsauna maistuu, ennenkuin nyt. Tulkaa kanssani; +kerron teille kummia tuosta Virrasta, jolle tänä yönä aion kostaa ja +toimittaa hänen vaimonsa teidän käsiinne. Tulkaa! Kummia asioita on +tekeillä, herra Ojanen; tulkaa!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -4837,30 +4799,30 @@ tekeillä, herra Ojanen; tulkaa!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">Windsorin puisto.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Höllönen ja Laihanen tulevat.)</span><br /> </p> <p>PAASO. -Tulkaa pois; väijymme täällä linnan kaivannossa, kunnes näemme -keijujemme valkeat. — Ajatelkaa tytärtäni, vävy Laihanen.</p> +Tulkaa pois; väijymme täällä linnan kaivannossa, kunnes näemme +keijujemme valkeat. — Ajatelkaa tytärtäni, vävy Laihanen.</p> <p>LAIHANEN. -Tietystikin. Olen puhellut hänen kanssaan, ja meillä on merkkisana, -josta tunnemme toisemme. Minä menen sen valkoisen tykö ja sanon "titi"; -hän sanoo "piti"; ja siitä me tunnemme toisemme.</p> +Tietystikin. Olen puhellut hänen kanssaan, ja meillä on merkkisana, +josta tunnemme toisemme. Minä menen sen valkoisen tykö ja sanon "titi"; +hän sanoo "piti"; ja siitä me tunnemme toisemme.</p> -<p>HÖLLÖNEN. -No, hyvähän tuo; mutta mitä hyödyttää nuo "titi" ja "piti"? Onhan se -valkoinen puku jo riittävä tunnusmerkki. — Kello on jo kymmenen -lyönyt.</p> +<p>HÖLLÖNEN. +No, hyvähän tuo; mutta mitä hyödyttää nuo "titi" ja "piti"? Onhan se +valkoinen puku jo riittävä tunnusmerkki. — Kello on jo kymmenen +lyönyt.</p> <p>PAASO. -Pimeä on yö. Taivas pilantekoamme siunatkoon! Kukaan ei tarkoita pahaa, -paitse paholainen, ja hänet me tunnemme sarvistaan. Tulkaa pois: +Pimeä on yö. Taivas pilantekoamme siunatkoon! Kukaan ei tarkoita pahaa, +paitse paholainen, ja hänet me tunnemme sarvistaan. Tulkaa pois: seuratkaa minua.</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -4872,52 +4834,52 @@ seuratkaa minua.</p> </p> <p>R. PAASO. -Herra tohtori, tyttäreni on vihreässä puvussa; kun näette ajan -sopivaksi, niin ottakaa häntä kädestä, ja sitten pois hänen kanssaan -kirkkoon, ja tehkää se sukkelaan. Menkää edeltä puistoon; meidän -molempain täytyy kulkea yhdessä.</p> +Herra tohtori, tyttäreni on vihreässä puvussa; kun näette ajan +sopivaksi, niin ottakaa häntä kädestä, ja sitten pois hänen kanssaan +kirkkoon, ja tehkää se sukkelaan. Menkää edeltä puistoon; meidän +molempain täytyy kulkea yhdessä.</p> <p>CAJUS. Mine teede, mite minu pite tekde. <i>Adieu!</i></p> <p>R. PAASO. -Hyvästi, herra tohtori. (Cajus menee.) Miestäni ei varmaankaan niin -ilahuta Falstaffin kuritus, kuin häntä suututtaa tyttäreni naittaminen -tohtorille. Mutta vähät siitä; parempi vähä toraa kuin paljo -sydämmensurua.</p> +Hyvästi, herra tohtori. (Cajus menee.) Miestäni ei varmaankaan niin +ilahuta Falstaffin kuritus, kuin häntä suututtaa tyttäreni naittaminen +tohtorille. Mutta vähät siitä; parempi vähä toraa kuin paljo +sydämmensurua.</p> <p>R. VIRTA. -Mutta missä on Anni ja hänen keijuisparvensa? Ja se walesilainen -liekkiö Evans?</p> +Mutta missä on Anni ja hänen keijuisparvensa? Ja se walesilainen +liekkiö Evans?</p> <p>R. PAASO. -He ovat kaikki piilossa eräässä kuopassa ihan Hernen tammen -läheisyydessä, kynttilät peitossa; niillä he, heti kun Falstaff ja me -kohtaamme toisemme, yhtäkkiä valaisevat pimeyden.</p> +He ovat kaikki piilossa eräässä kuopassa ihan Hernen tammen +läheisyydessä, kynttilät peitossa; niillä he, heti kun Falstaff ja me +kohtaamme toisemme, yhtäkkiä valaisevat pimeyden.</p> <p>R. VIRTA. -Hän siitä varmaankin pahasti säikähtyy.</p> +Hän siitä varmaankin pahasti säikähtyy.</p> <p>R. PAASO. -Jos ei säikähdy, niin joutuu pilkaksi, ja jos säikähtyy, niin joutuu -vielä suuremmaksi pilkaksi.</p> +Jos ei säikähdy, niin joutuu pilkaksi, ja jos säikähtyy, niin joutuu +vielä suuremmaksi pilkaksi.</p> <p>R. VIRTA. -Kyllä häntä nyt petkutamme oikein tuntuvasti.</p> +Kyllä häntä nyt petkutamme oikein tuntuvasti.</p> <p> R. PAASO.<br /> Petkuttaa mokomaakin riettautta<br /> -Ei petost' ole eikä viekkautta.<br /> +Ei petost' ole eikä viekkautta.<br /> <br /> R. VIRTA.<br /> Jo aika joutuu; tammen, tammen luo!<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> -<h3>Neljäs kohtaus.</h3> +<h3>Neljäs kohtaus.</h3> <p> <span style="margin-left: 2em;">Windsorin puisto.</span><br /> @@ -4925,13 +4887,13 @@ Jo aika joutuu; tammen, tammen luo!<br /> </p> <p>EVANS. -Tulkka, keijut, sipsutelkka, tulkka, tulkka; ja muistakka mitä teijän -pitä tehd; rohkeutt vaa, sen mnää sano; tulkka ny mnuun peräs krooppi, -ja ku mnää anna merki, niin tehkä niinku mnää teil sanosi. Tulkka, +Tulkka, keijut, sipsutelkka, tulkka, tulkka; ja muistakka mitä teijän +pitä tehd; rohkeutt vaa, sen mnää sano; tulkka ny mnuun peräs krooppi, +ja ku mnää anna merki, niin tehkä niinku mnää teil sanosi. Tulkka, tulkka, sipsutelkka!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> @@ -4939,23 +4901,23 @@ tulkka, sipsutelkka!</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">Toinen kohta samaa puistoa.</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff tulee valepuvussa, pukinsarvet päässä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Falstaff tulee valepuvussa, pukinsarvet päässä.)</span><br /> </p> <p>FALSTAFF. -Windsorin kello on kaksitoista lyönyt; hetki lähestyy. Nyt, -kuumaveriset jumalat mua auttakoot! — Muista, Jupiter, että tulit -häräksi Europan tähden; lempi pani sarvet päähäsi. — Oi, kaikkivaltias -lempi, joka jossakin määrin tekee luontokappaleesta ihmisen, jossakin -määrin ihmisestä luontokappaleen! Tulit niinikään, Jupiter, -joutseneksi, lemmestä Ledaan. Oi, kaikkivoipa lempi! Kuinka jumala -silloin lähenteli hanhen luontoa! — Ensimmäisen synnin teit raavaan -muodossa; — oi, Jupiter, mikä raavasmainen synti! Ja sitten toisen -synnin hanhen hahmossa; — aattelehan, Jupiter, mikä hanhimainen synti! -— Jos jumalilla on näin kuuma sapso, niin mitä sitte ihmisraukoilla? -Mitä minuun tulee, niin olen tässä Windsorin hirvenä, ja lihavin koko +Windsorin kello on kaksitoista lyönyt; hetki lähestyy. Nyt, +kuumaveriset jumalat mua auttakoot! — Muista, Jupiter, että tulit +häräksi Europan tähden; lempi pani sarvet päähäsi. — Oi, kaikkivaltias +lempi, joka jossakin määrin tekee luontokappaleesta ihmisen, jossakin +määrin ihmisestä luontokappaleen! Tulit niinikään, Jupiter, +joutseneksi, lemmestä Ledaan. Oi, kaikkivoipa lempi! Kuinka jumala +silloin lähenteli hanhen luontoa! — Ensimmäisen synnin teit raavaan +muodossa; — oi, Jupiter, mikä raavasmainen synti! Ja sitten toisen +synnin hanhen hahmossa; — aattelehan, Jupiter, mikä hanhimainen synti! +— Jos jumalilla on näin kuuma sapso, niin mitä sitte ihmisraukoilla? +Mitä minuun tulee, niin olen tässä Windsorin hirvenä, ja lihavin koko tarhassa, luulisin. Suo minulle, Jupiter, vilpoinen kiima-aika; kuka -muuten vastaa siitä, jos juoksen rasvani kuiviin. Ken se tuossa tulee? +muuten vastaa siitä, jos juoksen rasvani kuiviin. Ken se tuossa tulee? Naaraaniko?</p> <p> @@ -4963,16 +4925,16 @@ Naaraaniko?</p> </p> <p>R. VIRTA. -Sir John? Oletko siellä, hirviseni? oma uroshirveni?</p> +Sir John? Oletko siellä, hirviseni? oma uroshirveni?</p> <p>FALSTAFF. Oma mustasaparoinen naaraaniko? — Satakoon nyt taivaasta -perunoita,<a name="FNanchor_21" id="FNanchor_21"></a><a href="#Footnote_21" class="fnanchor">[21]</a> soittakoon ukkonen "vihreän hameen" nuottia, rakeilkoon -sokurikakkuja ja pyryttäköön muskottipähkinöitä; nouskoon myrskynä -kiihokkeita; tässä on minun turvapaikkani!</p> +perunoita,<a name="FNanchor_21" id="FNanchor_21"></a><a href="#Footnote_21" class="fnanchor">[21]</a> soittakoon ukkonen "vihreän hameen" nuottia, rakeilkoon +sokurikakkuja ja pyryttäköön muskottipähkinöitä; nouskoon myrskynä +kiihokkeita; tässä on minun turvapaikkani!</p> <p> -<span style="margin-left: 2em;">(Syleilee häntä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Syleilee häntä.)</span><br /> </p> <p>R. VIRTA. @@ -4980,9 +4942,9 @@ Rouva Paaso on mukana, kultamuruseni.</p> <p>FALSTAFF. Ottakaa osanne minusta niinkuin lahjapeurasta, reisi kumpikin; itse -pidän kyljet, lavat saa puistonvartija, ja sarveni testamenttaan -miehillenne. Enkö ymmärrä metsästystä, hä? Enkö haasta niinkuin Herne -metsämies? Haa! Nyt se Cupido on tunnokas lapsi; hän antaa +pidän kyljet, lavat saa puistonvartija, ja sarveni testamenttaan +miehillenne. Enkö ymmärrä metsästystä, hä? Enkö haasta niinkuin Herne +metsämies? Haa! Nyt se Cupido on tunnokas lapsi; hän antaa vahingonkorvausta. Niin totta kuin olen kunnon aave, niin tervetuloa!</p> <p> @@ -4990,13 +4952,13 @@ vahingonkorvausta. Niin totta kuin olen kunnon aave, niin tervetuloa!</p> </p> <p>R. PAASO. -Hyväinen aika! Mitä melua?</p> +Hyväinen aika! Mitä melua?</p> <p>R. VIRTA. Taivas syntimme anteeksi antakoon!</p> <p>FALSTAFF. -Mitä, mitä se on!</p> +Mitä, mitä se on!</p> <p>R. VIRTA ja R. PAASO. Pois, pois!</p> @@ -5007,87 +4969,87 @@ Pois, pois!</p> <p>FALSTAFF. Varmaankaan ei piru tahdo minua kadotukseen, koska silloin ruumiini -öljy voisi sytyttää helvetin ilmituleen; muuten hän ei panisi eteeni -tällaisia kompastuksia.</p> +öljy voisi sytyttää helvetin ilmituleen; muuten hän ei panisi eteeni +tällaisia kompastuksia.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Sir Hugh Evans, satyyrina, Anna Paaso, keijukaisten</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">kuningattarena, hänen veljensä ja muut keijuiksi</span><br /> -<span style="margin-left: 2em;">puetut tulevat, vahakynttilät kädessä.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">kuningattarena, hänen veljensä ja muut keijuiksi</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">puetut tulevat, vahakynttilät kädessä.)</span><br /> <br /> ANNA.<br /> Te keijut, harmaat, vihreet, valkeat,<br /> -Yön varjot, kuutamossa kulkijat,<br /> -Te onnen orporaukat, tulkaa tänne,<br /> -Ja tehkää virkanne ja tehtävänne.<br /> -Puck, airut, toimeen käske keijukaiset.<br /> +Yön varjot, kuutamossa kulkijat,<br /> +Te onnen orporaukat, tulkaa tänne,<br /> +Ja tehkää virkanne ja tehtävänne.<br /> +Puck, airut, toimeen käske keijukaiset.<br /> <br /> PISTOOLI.<br /> Vait, keijut! Hiljaa, ilman ihalaiset!<br /> Windsoriin, sirkka! Tutki uunin loukat:<br /> Jos lies on siivoton ja maassa poukat,<br /> -Nipistä piikaa, ett' on iho musta;<br /> -Ei kuningatar kärsi tahrimusta.<br /> +Nipistä piikaa, ett' on iho musta;<br /> +Ei kuningatar kärsi tahrimusta.<br /> <br /> FALSTAFF.<br /> Haa! keijut! Joka heila haastattaa,<br /> -Se kuolee. Huppuun! Heit' ei nähdä saa.<br /> +Se kuolee. Huppuun! Heit' ei nähdä saa.<br /> <br /> <span style="margin-left: 2em;">(Laskeutuu maahan kasvoilleen.)</span><br /> <br /> EVANS.<br /> -Toimeesi, helmi! Tytön jos näet milloin,<br /> +Toimeesi, helmi! Tytön jos näet milloin,<br /> Mi kolmet rukoukset lukee illoin,<br /> Sen mieleen nosta taivaalliset kuvat,<br /> Sill' olkoon unet, niinkuin lapsen, huvat.<br /> -Mut sitä, joka syntejään ei pelkää,<br /> -Nipistä käsiin, reisiin, kylkiin, selkään.<br /> +Mut sitä, joka syntejään ei pelkää,<br /> +Nipistä käsiin, reisiin, kylkiin, selkään.<br /> <br /> ANNA.<br /> Hoi, keijut, piiriin!<br /> Hakekaa linna kellarista viiriin<br /> -Ja onni viekää joka kammioon,<br /> -Niin että viimeiseen ne tuomioon<br /> -Eheinä seisovat ja loistokkaina<br /> +Ja onni viekää joka kammioon,<br /> +Niin että viimeiseen ne tuomioon<br /> +Eheinä seisovat ja loistokkaina<br /> Ja haltijansa arvoisina aina.<br /> Ritarikunnan tuolit balsamilla<br /> -Te hiertäkää ja kukkasvoitehilla,<br /> -Vihitkää onneen uudet ritarit<br /> -Ja niiden aseet, kilvet, kypärit.<br /> -Yöt laulain, nurmikeijut, pyörikää<br /> -Ja sukkanauhan tapaan kiertäkää;<br /> -Jälkenne vihertäkööt vehryeinä<br /> -Ja vehmahampina kuin nurmen heinä;<br /> +Te hiertäkää ja kukkasvoitehilla,<br /> +Vihitkää onneen uudet ritarit<br /> +Ja niiden aseet, kilvet, kypärit.<br /> +Yöt laulain, nurmikeijut, pyörikää<br /> +Ja sukkanauhan tapaan kiertäkää;<br /> +Jälkenne vihertäkööt vehryeinä<br /> +Ja vehmahampina kuin nurmen heinä;<br /> Ja "<i>honny soit qui mal y pense</i>",<a name="FNanchor_22" id="FNanchor_22"></a><a href="#Footnote_22" class="fnanchor">[22]</a> se sana<br /> Se puna-, sini-, valko-kirjavana<br /> Siin' olkoon painettuna kukkasilla,<br /> -Niinkuin se helmillä ja safiirilla<br /> +Niinkuin se helmillä ja safiirilla<br /> Ritarin polveakin koristaa;<br /> -Kukilla, näet sen, keijut kirjoittaa.<br /> +Kukilla, näet sen, keijut kirjoittaa.<br /> Pois! Hajotkaa! Mut muistakaatte olla<br /> -Taas ennen yhtä piirikarkelolla<br /> -Tään tammen ympärillä.<br /> +Taas ennen yhtä piirikarkelolla<br /> +Tään tammen ympärillä.<br /> <br /> EVANS.<br /> -<span style="margin-left: 11.5em;">Rivittäin</span><br /> -Nyt kaikki kulkekaa ja käsikkäin.<br /> +<span style="margin-left: 11.5em;">Rivittäin</span><br /> +Nyt kaikki kulkekaa ja käsikkäin.<br /> Ja kiiltomadot olkoot valonamme,<br /> -Kun tammen ympärillä tanhuamme.<br /> +Kun tammen ympärillä tanhuamme.<br /> Vait! Maallista ma haistan.<br /> </p> <p>FALSTAFF. -Taivas minua varjelkoon tuosta walesilaisesta liekkiöstä, hän pian +Taivas minua varjelkoon tuosta walesilaisesta liekkiöstä, hän pian noituu minut juustokimpaleeksi.</p> <p> EVANS.<br /> <span style="margin-left: 14em;">Mato kurja,</span><br /> -Sun noitui syntymässäs silmä nurja.<br /> +Sun noitui syntymässäs silmä nurja.<br /> <br /> ANNA.<br /> -Tulella koitelkaamme sormenpäitä;<br /> -Jos puhdas on hän, karttaa tuli näitä<br /> +Tulella koitelkaamme sormenpäitä;<br /> +Jos puhdas on hän, karttaa tuli näitä<br /> Ja ei tee vikaa; vaan jos tuo se vaivan,<br /> Niin liha saastaist' on ja pilall' aivan.<br /> <br /> @@ -5095,17 +5057,17 @@ PISTOOLI.<br /> Koitellaan!<br /> <br /> EVANS.<br /> -<span style="margin-left: 6em;">Ottaako se pölkky tulta?</span><br /> +<span style="margin-left: 6em;">Ottaako se pölkky tulta?</span><br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Polttavat häntä kynttilöillään.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Polttavat häntä kynttilöillään.)</span><br /> <br /> FALSTAFF.<br /> Ai, ai, ai, ai!<br /> <br /> ANNA.<br /> Pilalla on ja haisee turmellulta!<br /> -Nyt, keijut, pilkkalaulu viritelkää,<br /> -Ja tanhutessa häntä nipistelkää.<br /> +Nyt, keijut, pilkkalaulu viritelkää,<br /> +Ja tanhutessa häntä nipistelkää.<br /> </p> <div class="poem"><div class="stanza"> @@ -5113,104 +5075,104 @@ Ja tanhutessa häntä nipistelkää.<br /> </div><div class="stanza"> <span class="i0">Hyi, hyi, lihan saastautta,<br /></span> <span class="i0">Hekkumaa ja irstautta!<br /></span> -<span class="i0">Himo on veren liekintää,<br /></span> -<span class="i0">Riettaan mielen siittämää,<br /></span> -<span class="i0">Sydämmessä syntyy, viihtyy,<br /></span> +<span class="i0">Himo on veren liekintää,<br /></span> +<span class="i0">Riettaan mielen siittämää,<br /></span> +<span class="i0">Sydämmessä syntyy, viihtyy,<br /></span> <span class="i0">Aatoksessa yltyy, kiihtyy.<br /></span> -<span class="i0">Konnaa, keijut, nipistelkää,<br /></span> -<span class="i0">Nipistelkää, kärvennelkää;<br /></span> -<span class="i0">Polttakaa ja pieskää hältä liha ja luu,<br /></span> -<span class="i0">Kunnes soihdut ne sammuu ja tähdet ja kuu!<br /></span> +<span class="i0">Konnaa, keijut, nipistelkää,<br /></span> +<span class="i0">Nipistelkää, kärvennelkää;<br /></span> +<span class="i0">Polttakaa ja pieskää hältä liha ja luu,<br /></span> +<span class="i0">Kunnes soihdut ne sammuu ja tähdet ja kuu!<br /></span> </div></div> -<p>(Laulun kestäessä keijut nipistelevät Falstaffia. Tohtori Cajus tulee -toiselta taholta ja vie pois viheriäksi puetun keijun, Laihanen +<p>(Laulun kestäessä keijut nipistelevät Falstaffia. Tohtori Cajus tulee +toiselta taholta ja vie pois viheriäksi puetun keijun, Laihanen toiselta taholta ja sieppaa mukaansa valkeapukuisen keijun: Fenton -tulee ja hiipii pois Anna Paason kanssa. Metsästyshuutoja kuuluu -etäältä. Kaikki keijut juoksevat pois. Falstaff ottaa pukinsarvet -päästään ja nousee.)</p> +tulee ja hiipii pois Anna Paason kanssa. Metsästyshuutoja kuuluu +etäältä. Kaikki keijut juoksevat pois. Falstaff ottaa pukinsarvet +päästään ja nousee.)</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Paaso, Virta, rouva Paaso ja rouva Virta tulevat.)</span><br /> <br /> PAASO (puhutellen Falstaffia).<br /> -Seis! seis mies! Vihdoin teidät tavotimme.<br /> -Nää viimeisetkö konnankoukkunne?<br /> +Seis! seis mies! Vihdoin teidät tavotimme.<br /> +Nää viimeisetkö konnankoukkunne?<br /> <br /> R. PAASO.<br /> -Pois tulkaa; pila päättyköön. —<br /> +Pois tulkaa; pila päättyköön. —<br /> No, sir, Windsorin rouvat onko mieleen teille? —<br /> -Kas, mieheni! Nuo kauniit haarut metsäss'<br /> +Kas, mieheni! Nuo kauniit haarut metsäss'<br /> On luontevammat kai kuin kaupungissa?<br /> </p> <p>VIRTA. -No, herraseni, kuka nyt on sarvipää? — Herra Ojanen, Falstaff on -konna, sarvipää konna; tässä ovat hänen sarvensa, herra Ojanen; ja, -herra Ojanen, hän ei Virran omasta ole saanut muuta hyväkseen käyttää -kuin hänen pyykkikoppaansa, hänen sauvaansa ja kaksikymmentä puntaa -rahaa, jotka ovat takaisin herra Ojaselle maksettavat; hänen hevosensa -ovat siitä takavarikkoon otetut, herra Ojanen.</p> +No, herraseni, kuka nyt on sarvipää? — Herra Ojanen, Falstaff on +konna, sarvipää konna; tässä ovat hänen sarvensa, herra Ojanen; ja, +herra Ojanen, hän ei Virran omasta ole saanut muuta hyväkseen käyttää +kuin hänen pyykkikoppaansa, hänen sauvaansa ja kaksikymmentä puntaa +rahaa, jotka ovat takaisin herra Ojaselle maksettavat; hänen hevosensa +ovat siitä takavarikkoon otetut, herra Ojanen.</p> <p>R. VIRTA. -Sir John, meillä oli huono onni; emme koskaan saaneet rauhassa yhtyä. -En enää milloinkaan aio teitä rakastajanani pitää; olette vain tästä -lähin hirvenä.</p> +Sir John, meillä oli huono onni; emme koskaan saaneet rauhassa yhtyä. +En enää milloinkaan aio teitä rakastajanani pitää; olette vain tästä +lähin hirvenä.</p> <p>FALSTAFF. -Alan ymmärtää, että minusta on tehty aasi.</p> +Alan ymmärtää, että minusta on tehty aasi.</p> <p>VIRTA. -Niin on, vieläpä härkäkin; kummastakin on meillä todistukset.</p> +Niin on, vieläpä härkäkin; kummastakin on meillä todistukset.</p> <p>FALSTAFF. -Ja nuo siis eivät olekaan keijuja? Kolme, neljä kertaa juolahti päähäni -ajatus, että ne eivät olisi keijuja; mutta kuitenkin paha omatuntoni ja -älyni äkillinen hervahdus tekivät tämän törkeän kepposen uskottavaksi, -niin että vastoin kaikkea taitoa ja järkeä luulin niitä keijuiksi. -Siitä näette, että älystäkin voi tulla hölmö, kun se joutuu huonoille +Ja nuo siis eivät olekaan keijuja? Kolme, neljä kertaa juolahti päähäni +ajatus, että ne eivät olisi keijuja; mutta kuitenkin paha omatuntoni ja +älyni äkillinen hervahdus tekivät tämän törkeän kepposen uskottavaksi, +niin että vastoin kaikkea taitoa ja järkeä luulin niitä keijuiksi. +Siitä näette, että älystäkin voi tulla hölmö, kun se joutuu huonoille poluille.</p> <p>EVANS. -Sir John Falstaff, peljäkkä Jumala ja pankka poies kaikk lihahimo, nii -teit ei keijut enä nipistel.</p> +Sir John Falstaff, peljäkkä Jumala ja pankka poies kaikk lihahimo, nii +teit ei keijut enä nipistel.</p> <p>VIRTA. -Hyvin sanottu, liekkiö Hugh.</p> +Hyvin sanottu, liekkiö Hugh.</p> <p>EVANS. Ja voisisitt teki pann poies ne musta suka.</p> <p>VIRTA. -Minä en enää vaimoani epäile, kunnes sinä osaat häntä kunnon kielellä -mielistellä.</p> +Minä en enää vaimoani epäile, kunnes sinä osaat häntä kunnon kielellä +mielistellä.</p> <p>FALSTAFF. -Ovatko aivoni päiväsen pehmittämät, kun niissä ei enää ole pontta -ehkäistä näin törkeätä petosta? Saako walesilainen pukkikin nenälleni -hypätä? Pitääkö minulla olla nukkaverkainen narrinlakki<a name="FNanchor_23" id="FNanchor_23"></a><a href="#Footnote_23" class="fnanchor">[23]</a> päässä? +Ovatko aivoni päiväsen pehmittämät, kun niissä ei enää ole pontta +ehkäistä näin törkeätä petosta? Saako walesilainen pukkikin nenälleni +hypätä? Pitääkö minulla olla nukkaverkainen narrinlakki<a name="FNanchor_23" id="FNanchor_23"></a><a href="#Footnote_23" class="fnanchor">[23]</a> päässä? Parempi olisi paahdettuun juustokimpaleeseen tukehtua.</p> <p>EVANS. -Juustost ei saad voit; ja teijä vatt on tykkönäs voit.</p> +Juustost ei saad voit; ja teijä vatt on tykkönäs voit.</p> <p>FALSTAFF. -"Vatt on tykkönäs voit!" Pitikö minun eläissäni vielä tulla -pilkkatauluksi mokomalle, joka solkkaa ja rääkkää äidinkieltämme? -Tuommoinen on omiansa saattamaan kaikki lemmenseikkailut ja yöjuoksut +"Vatt on tykkönäs voit!" Pitikö minun eläissäni vielä tulla +pilkkatauluksi mokomalle, joka solkkaa ja rääkkää äidinkieltämme? +Tuommoinen on omiansa saattamaan kaikki lemmenseikkailut ja yöjuoksut koko valtakunnassa rappiolle.</p> <p>R. PAASO. -Siis, luuletteko, sir John, että, vaikka olisimmekin kaiken siveyden -suinpäin sydämestämme karkoittaneet ja sielumme tinkimättä hornalle -luvanneet, että itse paholainenkaan olisi voinut meitä teihin +Siis, luuletteko, sir John, että, vaikka olisimmekin kaiken siveyden +suinpäin sydämestämme karkoittaneet ja sielumme tinkimättä hornalle +luvanneet, että itse paholainenkaan olisi voinut meitä teihin ihastuttaa?</p> <p>VIRTA. -Tuollainen rapamaha! Tuollainen tappurasäkki!</p> +Tuollainen rapamaha! Tuollainen tappurasäkki!</p> <p>R. PAASO. -Pöhöttynyt miehenraato!</p> +Pöhöttynyt miehenraato!</p> <p>PAASO. Vanha, viluinen, kuihtunut ja inhoittava ihrakupu!</p> @@ -5219,92 +5181,92 @@ Vanha, viluinen, kuihtunut ja inhoittava ihrakupu!</p> Ja solvaava kuin saatana!</p> <p>PAASO. -Ja köyhä kuin Hioppi!</p> +Ja köyhä kuin Hioppi!</p> <p>VIRTA. -Ja häijy kuin Hiopin vaimo!</p> +Ja häijy kuin Hiopin vaimo!</p> <p>EVANS. -Ja joka rakasta hekumoit ja kapakoit ja sekti ja viini ja mööti ja +Ja joka rakasta hekumoit ja kapakoit ja sekti ja viini ja mööti ja juomissi ja kiroilemissi ja tapplemissi ja supatust ja rupatust.</p> <p>FALSTAFF. -Kyllä nyt olen kaikkien teidän hampaissa; te saitte etuvoitteen, minä -jään takalaitaan. Olen voimaton vastaamaan tuolle walesilaiselle -rapikolle; itse tyhmyys tahtoo minua mestaroida; menetelkää kanssani +Kyllä nyt olen kaikkien teidän hampaissa; te saitte etuvoitteen, minä +jään takalaitaan. Olen voimaton vastaamaan tuolle walesilaiselle +rapikolle; itse tyhmyys tahtoo minua mestaroida; menetelkää kanssani miten tahdotte.</p> <p>VIRTA. -Hyvä; niin viemme siis teidät Windsoriin erään herra Ojasen luokse, +Hyvä; niin viemme siis teidät Windsoriin erään herra Ojasen luokse, jolta olette rahaa peijannut ja jolle olette luvannut lemmenhankkijaksi -ruveta. Sen lisäksi, mitä nyt olette kärsinyt, tulee tämä rahan +ruveta. Sen lisäksi, mitä nyt olette kärsinyt, tulee tämä rahan suoritus teille olemaan karvas marja.</p> <p>R. VIRTA. -Ei, Virta; anteeks anna velka hälle; Niin kaikki ystäviä ollaan jälle.</p> +Ei, Virta; anteeks anna velka hälle; Niin kaikki ystäviä ollaan jälle.</p> <p>VIRTA. -No, tuohon käteen! Kaikk' on armahdettu.</p> +No, tuohon käteen! Kaikk' on armahdettu.</p> <p>PAASO. -Ole nyt hyvilläsi, ritari; tule tänä iltana sektiheralle luokseni; -siellä saat nauraa vaimolleni, joka nyt sinulle nauraa. Sano hänelle, -että herra Laihanen on nainut hänen tyttärensä.</p> +Ole nyt hyvilläsi, ritari; tule tänä iltana sektiheralle luokseni; +siellä saat nauraa vaimolleni, joka nyt sinulle nauraa. Sano hänelle, +että herra Laihanen on nainut hänen tyttärensä.</p> -<p>R. PAASO (syrjään). -Siitä ne oppineet ovat epätietoiset; jos Anna Paaso on minun tyttäreni, -niin on hän näillä ajoin tohtori Cajuksen rouva.</p> +<p>R. PAASO (syrjään). +Siitä ne oppineet ovat epätietoiset; jos Anna Paaso on minun tyttäreni, +niin on hän näillä ajoin tohtori Cajuksen rouva.</p> <p> <span style="margin-left: 2em;">(Laihanen tulee.)</span><br /> </p> <p>LAIHANEN. -Hoi, hoi, hoi! Isä Paaso!</p> +Hoi, hoi, hoi! Isä Paaso!</p> <p>PAASO. -Mitä nyt, vävypoikani? Mikä on? Onko kaikki suoritettu?</p> +Mitä nyt, vävypoikani? Mikä on? Onko kaikki suoritettu?</p> <p>LAIHANEN. -Suoritettu? — Tämän saavat kaikki paremmat ihmiset Glostershiressa -vielä tietää; muuten minä menen hirteen, minä.</p> +Suoritettu? — Tämän saavat kaikki paremmat ihmiset Glostershiressa +vielä tietää; muuten minä menen hirteen, minä.</p> <p>PAASO. -Mitä on tapahtunut, vävypoikani?</p> +Mitä on tapahtunut, vävypoikani?</p> <p>LAIHANEN. -Minä tulin sinne Etoniin, mennäkseni vihille neiti Anna Paason kanssa, +Minä tulin sinne Etoniin, mennäkseni vihille neiti Anna Paason kanssa, ja sitten se onkin iso poikaroikale; jos ei olisi kirkossa oltu, niin -olisin minä pehmittänyt häntä, taikka hän pehmittänyt minua. Jos en -luullut, että se oli Anna Paaso, niin en enää tahdo sormeakaan +olisin minä pehmittänyt häntä, taikka hän pehmittänyt minua. Jos en +luullut, että se oli Anna Paaso, niin en enää tahdo sormeakaan liikuttaa; ja sitte se onkin postimestarin poikanulikka.</p> <p>PAASO. -Totta totisesti, otitte siis väärän.</p> +Totta totisesti, otitte siis väärän.</p> <p>LAIHANEN. -Tiedän sen sanomattakin; vääränhän otin, kun otin pojan tytön asemesta; -jos olisin häneen vihitty, niin, totta totisesti, vaikka hän olisi -kuinkakin hameellinen ollut, en olisi hänestä huolinut.</p> +Tiedän sen sanomattakin; vääränhän otin, kun otin pojan tytön asemesta; +jos olisin häneen vihitty, niin, totta totisesti, vaikka hän olisi +kuinkakin hameellinen ollut, en olisi hänestä huolinut.</p> <p>PAASO. -Mutta sehän oli oma tyhmyytenne. Enkö sanonut teille, että tuntisitte -puvusta tyttäreni?</p> +Mutta sehän oli oma tyhmyytenne. Enkö sanonut teille, että tuntisitte +puvusta tyttäreni?</p> <p>LAIHANEN. -Meninhän minä sen valkoisen tykö ja sanoin "titi", ja hän sanoi "piti", -niinkuin Anna ja minä olimme sopineet; ja sitte se ei ollutkaan Anna, +Meninhän minä sen valkoisen tykö ja sanoin "titi", ja hän sanoi "piti", +niinkuin Anna ja minä olimme sopineet; ja sitte se ei ollutkaan Anna, vaan postimestarin poika.</p> <p>EVANS. -Jesta varjel, eiks teil ol silmi pääs, ku te naitt poikkii?</p> +Jesta varjel, eiks teil ol silmi pääs, ku te naitt poikkii?</p> <p>PAASO. -Tämä on kovin harmillista; vaan mitäpä sille?</p> +Tämä on kovin harmillista; vaan mitäpä sille?</p> <p>R. PAASO. -Rakas Yrjö, älä suutu; minä tiesin aikeesi, ja puin tyttäreni -vihreäksi; hän on nyt tohtorin kanssa kirkossa ja siellä häneen +Rakas Yrjö, älä suutu; minä tiesin aikeesi, ja puin tyttäreni +vihreäksi; hän on nyt tohtorin kanssa kirkossa ja siellä häneen vihitty.</p> <p> @@ -5313,11 +5275,11 @@ vihitty.</p> <p>CAJUS. Misse ole <i>madame</i> Paaso? <i>Parbleu</i>, mine on petty; mine nai -un <i>garçon</i>, un poika, un <i>paysan, parbleu</i>, un poika; se ei +un <i>garçon</i>, un poika, un <i>paysan, parbleu</i>, un poika; se ei on Anna Paaso; <i>parbleu</i>, mine on petty.</p> <p>R. PAASO. -Mitä, ettekö ottanut sitä vihreätä!</p> +Mitä, ettekö ottanut sitä vihreätä!</p> <p>CAJUS. <i>Oui, parbleu!</i> Ja se ole poika; mine nosta kapina koko Windsori.</p> @@ -5327,7 +5289,7 @@ Mitä, ettekö ottanut sitä vihreätä!</p> </p> <p>VIRTA. -Tämäpä kummallista! Kuka on sitten saanut sen oikean Annan?</p> +Tämäpä kummallista! Kuka on sitten saanut sen oikean Annan?</p> <p>PAASO. Aavistan pahaa. Tuossa tulee herra Fenton.</p> @@ -5339,100 +5301,100 @@ Aavistan pahaa. Tuossa tulee herra Fenton.</p> <p>No, herra Fenton?</p> <p>ANNA. -Anteeksi, isä! Anteeks, armas äiti!</p> +Anteeksi, isä! Anteeks, armas äiti!</p> <p>PAASO. No, mamseli, miksi et suvaitse tulla herra Laihasen kanssa?</p> <p>R. PAASO. -Miks tohtori ei mukanasi, tyttö?</p> +Miks tohtori ei mukanasi, tyttö?</p> <p> FENTON.<br /> -Hänt' älkää säikytelkö! Kuulkaa totuus:<br /> -Tahdoitte hänet naittaa häpeällä,<br /> -Kun rakkaudess' ei mitään suhdett' ollut.<br /> +Hänt' älkää säikytelkö! Kuulkaa totuus:<br /> +Tahdoitte hänet naittaa häpeällä,<br /> +Kun rakkaudess' ei mitään suhdett' ollut.<br /> Siis kuulkaa: liittomme, jo aikaa tehty,<br /> -Nyt lujass' on; sit' ei voi mikään purkaa.<br /> -Se synti pyhä on, mink' on hän tehnyt.<br /> -Tää juoni petost', ynseytt' ei ole,<br /> +Nyt lujass' on; sit' ei voi mikään purkaa.<br /> +Se synti pyhä on, mink' on hän tehnyt.<br /> +Tää juoni petost', ynseytt' ei ole,<br /> Ei lapsen velkaisuuden rikkomusta,<br /> -Sen kautta koska vältti hän ja karttoi<br /> +Sen kautta koska vältti hän ja karttoi<br /> Tuhannet pirullisen karvaat hetket,<br /> Jotk' aina pakkoaviota seuraa.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -Pois ällistys! Tät' ei voi enää auttaa.<br /> -Täss' ohjaa taivaan valta: maata, rantaa<br /> +Pois ällistys! Tät' ei voi enää auttaa.<br /> +Täss' ohjaa taivaan valta: maata, rantaa<br /> Rahalla saat, mut onni vaimon antaa.<br /> </p> <p>FALSTAFF. -Minua huvittaa, että, vaikka varta vasten minuun tähtäsitte, nuoli +Minua huvittaa, että, vaikka varta vasten minuun tähtäsitte, nuoli livahti ohi.</p> <p> PAASO.<br /> Mik' auttaa? Fenton, siunatkoon sua taivas!<br /> -Mit' ei voi välttää, siit' ei mitään kiistaa.<br /> +Mit' ei voi välttää, siit' ei mitään kiistaa.<br /> </p> <p>FALSTAFF. -Yökoira ajaa kaikellaista riistaa.</p> +Yökoira ajaa kaikellaista riistaa.</p> <p>EVANS. -Kyll mnää teijä häiss tanssaan ja syön fäsknöi.</p> +Kyll mnää teijä häiss tanssaan ja syön fäsknöi.</p> <p> R. PAASO.<br /> No, nurista en tahdo. — Rakas Fenton,<br /> -Mont' onnen päivää taivas suokoon teille!<br /> -Nyt mennään kukin kotiin, pesän loisteess'<br /> +Mont' onnen päivää taivas suokoon teille!<br /> +Nyt mennään kukin kotiin, pesän loisteess'<br /> Iloiten kujeellemme nauramaan,<br /> Sir John ja kaikki.<br /> <br /> VIRTA.<br /> -<span style="margin-left: 10em;">Tehdään se. — Sir John,</span><br /> +<span style="margin-left: 10em;">Tehdään se. — Sir John,</span><br /> Sananne Ojaselle oli vakaa:<br /> -Hän tänään rouva Virran luona makaa.<br /> +Hän tänään rouva Virran luona makaa.<br /> <br /> -<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br /> </p> <hr class="chap" /> -<h2>SELITYKSIÄ:</h2> +<h2>SELITYKSIÄ:</h2> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> <i>Tähtikamari</i>. Kuuluisa tuomioistuin Westminsterissä, joka sai -nimensä siitä, että se piti kokouksiaan kulta-tähdillä koristetussa +<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> <i>Tähtikamari</i>. Kuuluisa tuomioistuin Westminsterissä, joka sai +nimensä siitä, että se piti kokouksiaan kulta-tähdillä koristetussa salissa.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> <i>Coram</i>. Laihanen, joka tahtoo mainita kaikki Höllösen -arvonimet, luulee niihin kuuluvan myöskin latinaisen "coram" sanan, -joka sisältyi siihen kaavaan, millä rauha-tuomari vahvisti todistajain +<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> <i>Coram</i>. Laihanen, joka tahtoo mainita kaikki Höllösen +arvonimet, luulee niihin kuuluvan myöskin latinaisen "coram" sanan, +joka sisältyi siihen kaavaan, millä rauha-tuomari vahvisti todistajain lausunnot: jurat coram me, Roberto Shalloto, armigero. — Custalorum on lyhennys sanasta custos ratulorum = asiakirjain vartija. L., joka ei -lyhennystä ymmärrä, lisää vielä ratolorum.</p></div> +lyhennystä ymmärrä, lisää vielä ratolorum.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> <i>Cotsall</i>. Näin tavallisesti äännettiin Cotswold, joka oli -ylänköseutu Gloucestershiressä, missä pidettiin suuria kilpa-ajoja.</p></div> +<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> <i>Cotsall</i>. Näin tavallisesti äännettiin Cotswold, joka oli +ylänköseutu Gloucestershiressä, missä pidettiin suuria kilpa-ajoja.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> <i>Sackerson</i> oli karhun nimi, jota näyteltiin Lontoossa.</p></div> +<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> <i>Sackerson</i> oli karhun nimi, jota näyteltiin Lontoossa.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> <i>Legionittain enkeleitä</i>. Viittaa englantilaiseen rahaan, joka -sai nimensä siitä, että siihen oli leimattu enkelin kuva.</p></div> +<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> <i>Legionittain enkeleitä</i>. Viittaa englantilaiseen rahaan, joka +sai nimensä siitä, että siihen oli leimattu enkelin kuva.</p></div> <div class="footnote"> @@ -5446,13 +5408,13 @@ keltapartaisina.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> Tohtori Cajus. Sen-niminen kuuluisa ranskalainen lääkäri eli +<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> Tohtori Cajus. Sen-niminen kuuluisa ranskalainen lääkäri eli Englannissa Elisabetin aikana.</p></div> <div class="footnote"> <p><a name="Footnote_9" id="Footnote_9"></a><a href="#FNanchor_9"><span class="label">[9]</span></a> <i>Flaamilainen juopporenttu</i>. Alankomaiden sodasta palaavat -soturit toivat mukanaan tavan pitää ylettömiä juominkeja.</p></div> +soturit toivat mukanaan tavan pitää ylettömiä juominkeja.</p></div> <div class="footnote"> @@ -5461,9 +5423,9 @@ amare jecur</i>, s.o. maksa pakottaa rakastamaan.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_11" id="Footnote_11"></a><a href="#FNanchor_11"><span class="label">[11]</span></a> <i>Actaeon, hurtat kintereillä</i>. Kun Actaeon näki Dianan -kylvyssä, niin tämä siitä muutti hänet hirveksi, ja omat koirat hänet -sitten repivät palasiksi.</p></div> +<p><a name="Footnote_11" id="Footnote_11"></a><a href="#FNanchor_11"><span class="label">[11]</span></a> <i>Actaeon, hurtat kintereillä</i>. Kun Actaeon näki Dianan +kylvyssä, niin tämä siitä muutti hänet hirveksi, ja omat koirat hänet +sitten repivät palasiksi.</p></div> <div class="footnote"> @@ -5471,433 +5433,59 @@ sitten repivät palasiksi.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_13" id="Footnote_13"></a><a href="#FNanchor_13"><span class="label">[13]</span></a> <i>Vieläpä henkivartijoitakin</i>. Kuningattaren henkivartijoilla, -nuorilla ylimyksillä, oli tavattoman korea puku, joka pisti rouva -Reippaan silmään.</p></div> +<p><a name="Footnote_13" id="Footnote_13"></a><a href="#FNanchor_13"><span class="label">[13]</span></a> <i>Vieläpä henkivartijoitakin</i>. Kuningattaren henkivartijoilla, +nuorilla ylimyksillä, oli tavattoman korea puku, joka pisti rouva +Reippaan silmään.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_14" id="Footnote_14"></a><a href="#FNanchor_14"><span class="label">[14]</span></a> Sektiä aamujuomaksi. Ravintolan vierailta oli tapana lähettää -viiniä toisesta huoneesta toiseen, siten osoittaakseen ystävyyttään tai +<p><a name="Footnote_14" id="Footnote_14"></a><a href="#FNanchor_14"><span class="label">[14]</span></a> Sektiä aamujuomaksi. Ravintolan vierailta oli tapana lähettää +viiniä toisesta huoneesta toiseen, siten osoittaakseen ystävyyttään tai alottaakseen tuttavuutta.</p></div> <div class="footnote"> <p><a name="Footnote_15" id="Footnote_15"></a><a href="#FNanchor_15"><span class="label">[15]</span></a> <i>Kastilialainen</i> oli herjausnimi Englannissa ison armadan -hävittyä.</p></div> +hävittyä.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_16" id="Footnote_16"></a><a href="#FNanchor_16"><span class="label">[16]</span></a> <i>Sen hurjan prinssin</i>. Tarkoittaa Walesin prinssiä, sittemmin -kuningas Henrik V:ttä.</p></div> +<p><a name="Footnote_16" id="Footnote_16"></a><a href="#FNanchor_16"><span class="label">[16]</span></a> <i>Sen hurjan prinssin</i>. Tarkoittaa Walesin prinssiä, sittemmin +kuningas Henrik V:ttä.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_17" id="Footnote_17"></a><a href="#FNanchor_17"><span class="label">[17]</span></a> <i>Haudatkaa minut kaulaa myöten</i> j.n.e. Viittaa julmaan tapaan -muinaisaikana, jolloin sotavankeja tällä tavalla rangaistiin.</p></div> +<p><a name="Footnote_17" id="Footnote_17"></a><a href="#FNanchor_17"><span class="label">[17]</span></a> <i>Haudatkaa minut kaulaa myöten</i> j.n.e. Viittaa julmaan tapaan +muinaisaikana, jolloin sotavankeja tällä tavalla rangaistiin.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_18" id="Footnote_18"></a><a href="#FNanchor_18"><span class="label">[18]</span></a> <i>Hänen uudinvuoteensa ja telttasänkynsä</i>. Joka makuuhuoneessa +<p><a name="Footnote_18" id="Footnote_18"></a><a href="#FNanchor_18"><span class="label">[18]</span></a> <i>Hänen uudinvuoteensa ja telttasänkynsä</i>. Joka makuuhuoneessa oli kaksi vuodetta, toinen herraa, toinen palvelijaa varten.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_19" id="Footnote_19"></a><a href="#FNanchor_19"><span class="label">[19]</span></a> <i>Ephesiläinen</i>, hulivilin nimitys.</p></div> +<p><a name="Footnote_19" id="Footnote_19"></a><a href="#FNanchor_19"><span class="label">[19]</span></a> <i>Ephesiläinen</i>, hulivilin nimitys.</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_20" id="Footnote_20"></a><a href="#FNanchor_20"><span class="label">[20]</span></a> <i>Elämä on kankurin syöstävä</i>. Vrt. Job VII. 6!</p></div> +<p><a name="Footnote_20" id="Footnote_20"></a><a href="#FNanchor_20"><span class="label">[20]</span></a> <i>Elämä on kankurin syöstävä</i>. Vrt. Job VII. 6!</p></div> <div class="footnote"> -<p><a name="Footnote_21" id="Footnote_21"></a><a href="#FNanchor_21"><span class="label">[21]</span></a> <i>Satakoon taivaasta perunoita</i>. Perunoita, joita vähää ennen +<p><a name="Footnote_21" id="Footnote_21"></a><a href="#FNanchor_21"><span class="label">[21]</span></a> <i>Satakoon taivaasta perunoita</i>. Perunoita, joita vähää ennen Sh:n aikaa oli Amerikasta tuotu Europpaan, pidettiin kiihoittavina.</p></div> <div class="footnote"> <p><a name="Footnote_22" id="Footnote_22"></a><a href="#FNanchor_22"><span class="label">[22]</span></a> "<i>Honny soit qui mal y pense</i>." Sukkanauhan ritarinmerkin -tunnettu päällekirjoitus.</p></div> +tunnettu päällekirjoitus.</p></div> <div class="footnote"> <p><a name="Footnote_23" id="Footnote_23"></a><a href="#FNanchor_23"><span class="label">[23]</span></a> <i>Nukkaverkainen narrinlakki</i>. Walesissa valmistettiin paljo nukkaverkaa.</p></div> - - - - - - - - -<pre> - - - - - -End of Project Gutenberg's Iloiset Windsorin rouvat, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ILOISET WINDSORIN ROUVAT *** - -***** This file should be named 44826-h.htm or 44826-h.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/4/8/2/44826/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License available with this file or online at - www.gutenberg.org/license. - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation information page at www.gutenberg.org - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at 809 -North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email -contact links and up to date contact information can be found at the -Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For forty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - - - -</pre> - +<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44826 ***</div> </body> </html> |