diff options
Diffstat (limited to '44821-0.txt')
| -rw-r--r-- | 44821-0.txt | 3824 |
1 files changed, 3824 insertions, 0 deletions
diff --git a/44821-0.txt b/44821-0.txt new file mode 100644 index 0000000..faa1578 --- /dev/null +++ b/44821-0.txt @@ -0,0 +1,3824 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 *** + +YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN YDINKOHDAT + +Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena + + +Kirj. + +Tri RUDOLF STEINER + + +Tekijän luvan saanut suomennos + + + +Kustannusliike +O.Y. ANTROPOS A.B. +Helsinki 1922. + +Helsingissä 1922, +Konttorivälinetehdas O.-Y:n kirjapainossa. + + + + + + +SISÄLLYSLUETTELO: + + +Alkulause ja johdanto. + +Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta. + +I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen +ihmiskunnan elämän valossa. + +II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten +kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita. + +III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. + +IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet. + +Lisäys. + +Viiteselitykset. + + + + +Alkulause ja johdanto. + + +Tehtäviä, jotka nykyajan yhteiskunnallinen elämä eteemme asettaa, ei +voida ratkaista keinotekoisten tulevaisuudenunelmien avulla. Jotkut +mielipiteet ja tunteiden ilmaukset voivat tosin saada uskomaan, että +nämä tahi nuo suunnitelmat, jotka aatteidensa pohjalle on rakentanut, +saattaisivat luoda ihmiskunnalle onnentilan; tämä usko voi kasvaa +voittamattomaksi vakaumukseksikin; mutta sittenkin on mahdollista +ampua kokonaan harhaan siitä, mitä yhteiskunnallinen kysymys nykyään +merkitsee, jos tahtoo sellaisen uskon saada toteutetuksi. + +Tämän väitteeni voi seuraavalla tavalla kehittää näennäisesti aivan +mielettömyyteen, osaten kuitenkin oikeaan. Voi olettaa jonkun +löytäneen yhteiskunnalliselle kysymykselle tietopuolisesti aivan +oikean "ratkaisun", mutta kuitenkin voisi hänellä olla peräti +epäkäytännöllinen usko, jos hän tahtoisi ihmiskunnalle tarjota tätä +ajattelemaansa ratkaisua. Sillä me emme elä enää sellaisena aikana, +jolloin saisi uskoa voivansa tällä tavalla vaikuttaa julkisessa +elämässä. Ihmisten mieliala ei ole sellainen, että he julkiseen elämään +katsoen voisivat sanoa: tuolla näette erään, joka ymmärtää, mitkä +yhteiskunnalliset laitokset ovat tarpeellisia; mitä hän tarkottaa, sen +me tahdomme toteuttaa. + +Tätä tietä eivät ihmiset laisinkaan halua ottaa vastaan +yhteiskunnallisen elämän aatteita. Tämä kirjanen, joka jo on +saavuttanut jokseenkin laajan levikin, tahtoo ottaa huomioon tämän +tosiasian. Ne, jotka ovat leimanneet sen utopistiseksi (haaveilevaksi), +eivät ole ollenkaan käsittäneet sen perimmäistä tarkotusta. Enimmän +ovat sitä utopistiseksi soimanneet ne, jotka itse tahtovat itse +utopistisesti ajatella. He näkevät muissa sen, mikä on varsinainen +piirre heidän omassa ajatustavassaan. + +Käytännöllisesti ajattelevat ovat nykyään jo saaneet sen kokemuksen +julkisesta elämästä, että utopistisella aatteella, näyttäköönpä +kuinkakin vakuuttavalta, ei ole lainkaan menestystä, ja kuitenkin +tuntuu useista, että heidän esim. taloudellisella alalla tulisi +lähestyä lähimmäisiään sellaisella. Mutta heidän täytyy saada itselleen +selväksi, että he puhuvat turhaan. He eivät silloin lainkaan hyödytä +lähimmäisiään esityksellään. + +Tämä pitäisi ottaa huomioon kokemuksen opetuksena. Sillä se viittaa +erääseen tärkeään tosiasiaan nykyaikaisessa julkisessa elämässä. +Tarkotan sitä elämälle vierasta katsanto kantaa, jolla suhdautaan +kaikkeen, mitä esim. taloudellinen todellisuus vaatii. Kuinka sitten +saattaisi toivoakaan voivansa selviytyä julkisen elämän sekavissa +olosuhteissa, kun niitä lähestyy elämälle vieraalla ajatustavalla? + +Tämä kysymys ei ole suinkaan mieluisa. Sillä se pakottaa tunnustamaan +ajattelevansa elämälle vieraalla tavalla. Ja kuitenkin se tunnustus +on tehtävä, jollei tahdota pysyä vieraana "yhteiskunnalliselle +kysymykselle". Sillä ainoastaan käsittelemällä tätä kysymystä yhtenä +nykyaikaisen sivistyksen tärkeimmistä puolista, voi päästä selvyyteen, +mitä yhteiskunnallinen elämä tarvitsee. + +Tämä kysymys viittaa nykyaikaisen henkielämän muodostumiseen. +Uudenaikainen ihmiskunta on kehittänyt henkielämän, joka on suuresti +riippuvainen valtiollisista laitoksista ja taloudellisista voimista. +Ihminen pannaan jo lapsena valtion kasvatuksen ja opetuksen alaiseksi. +Hän voi saada ainoastaan sellaisen kasvatuksen, kuin hänen ympäristönsä +taloudelliset olosuhteet myöntävät. + +Tästä voisi helposti johtua uskomaan, että juuri sentähden ihmisen +pitäisi olla hyvin mukautunut nykyaikaisiin olosuhteisiin. Sillä +valtiolle on mahdollista muodostaa kasvatus- ja opetuslaitokset ja sen +kautta julkisen henkielämän oleellinen puoli tavalla, joka parhaiten +tyydyttää inhimillistä yhteiskuntaa. Ja senkin saattaisi helposti +uskoa, että ihmisestä sen kautta tulisi mahdollisimman paras jäsen +inhimilliseen yhteiskuntaan, että hänet kasvatetaan niitä taloudellisia +mahdollisuuksia silmällä pitäen, joiden piirissä hän kehittyy, ja +että hän tämän kasvatuksen kautta joutuu siihen asemaan, jonka nämä +taloudelliset mahdollisuudet hänelle osottavat. + +Tämän kirjasen täytyy ottaa suorittaakseen tähän aikaan vähemmän +miellyttävä tehtävä, näyttää, että julkisen elämämme sekavuus johtuu +henkielämän riippuvaisuudesta valtiosta ja talouselämästä. Ja sen +täytyy voida näyttää, että henkielämän vapautus tästä riippuvaisuudesta +muodostaa osan niin polttavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä. + +Tämän kautta kääntyy kirjaseni laajalle levinneitä harha luuloja +vastaan. Että valtio on ottanut hoitoonsa opetus laitoksen, sitä on +kauvan pidetty ihmiskunnan kehitykselle terveellisenä. Ja sosialisesti +ajattelevat voivat tuskin muuta kuvitellakkaan, kuin että yhteiskunnan +on kasvatettava yksilö palvelukseensa omien menettelytapojensa +mukaisesti. + +Ei tahdota mielellään ottaa oppiakseen, mikä tähän aikaan on aivan +välttämätöntä tällä alalla. Sitä, että ihmiskunnan kehityksen +myöhäisempinä aikoina voi olla erehdystä, mikä aikaisemmin on ollut +oikeata. Ihmiskunnan nykyaikaisten olosuhteitten kehitykselle oli +välttämätöntä, että opetuslaitos ja sen kautta julkinen henkielämä +joutui pois niiden piirien käsistä, jossa se keskiaikana oli ollut, +valtion huostaan. Mutta tämän asiantilan edelleen jatkaminen on raskas +yhteiskunnallinen erehdys. + +Sen on tämä kirjanen ensimäisessä osassaan osottava. Valtiolaitoksen +puitteissa on henkielämä saavuttanut vapautensa; se ei voi +tästä vapaudestaan oikein hyötyä, ellei sille suoda täydellistä +itsehallintoa. Henkielämän olemukseen kuuluu saada olla täydellisesti +itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kasvatus- ja +opetuslaitos, joista koko henkinen elämä on lähtösin, on jätettävä +niiden hallittavaksi, jotka kasvattavat ja opettavat. Tässä +hallituksessa älköön saako sanan- eikä toimivaltaa kukaan, joka +toimii valtiollisella tahi taloudellisella alalla. Jokaisen opettajan +on käytettävä ainoastaan niin paljon aikaa opetukseen, että hän voi +myös ottaa osaa alallaan hallinnolliseen toimintaan. Hän on silloin +huolehtiva hallituksesta yhtä paljon, kuin hän huolehtii itse +kasvatuksesta ja opetuksestakin. Ei kenkään ole oikeutettu antamaan +määräyksiä, joka ei samalla itse ole mukana varsinaisessa opetuksessa +ja kasvatuksessa. Ei mikään parlamentti, ei mikään henkilö, vaikkakin +hän ehkä joskus olisi ottanut osaa opetukseen, mutta ei sitä enää tee, +saa sananvaltaa. Mitä kokemuksia opetuksessa välittömästi saavutetaan, +ne hyödyttävät myös hallintoa. Luonnollisesti sellaisessa laitoksessa +asiantuntemus ja ammattitaito pääsevät korkeimmassa mahdollisessa +määrässä vaikuttamaan. + +Tässä tietysti voidaan väittää vastaan, ettei sellainenkaan henkielämän +itsehallinto kaikessa ole täydellinen. Mutta se ei todellisessa +elämässä ole tarpeellistakaan. Ainoastaan paras mahdollinen pyritään +saavuttamaan. Ihmislapsessa kytevät kyvyt tulevat todella yhteiskunnan +hyväksi, kun niiden kehityksestä saavat huolehtia ainoastaan ne, +jotka henkisten tarkotusperien nojalla pystyvät antamaan niistä +ratkaisevan arvostelun. Kuinka kauvas siihen tahi tähän suuntaan +lapsi on kasvatettava, siitä voidaan arvostelu antaa ainoastaan +vapaassa hengenyhdyskunnassa. Ja mitä on tehtävä antaakseen pontta +tällaiselle arvostelulle, siitä voidaan päättää ainoastaan tällaisessa +yhdyskunnassa. Sieltä voivat valtio ja talouselämä ammentaa voimia, +joita ne eivät voi itselleen antaa, jos muodostavat henkielämän omien +näkökohtiensa mukaisesti. + +Sopusoinnussa sen kanssa mitä tässä kirjasessa on esitetty, on +myöskin, että valtiota ja talouselämää palvelevista opetuslaitoksista +ja siitä, mitä niissä opetetaan, huolehtivat vapaan henkielämän +toimitsijat. Lakimieskoulut, kauppakoulut, maataloudelliset ja +teollisuusoppilaitokset muodostuvat vapaan henkielämän mukaisesti. +Tämä kirjoitus on välttämättömästi löytävät vastustusta monissa +ennakkoluuloissa, jos siitä vetää tämän -- oikean -- johtopäätöksen. +Mutta mistä johtuvat nämä ennakkoluulot? Niiden yhteiskuntavastaisen +hengen oppii käsittämään kun ottaa huomioon, että ne pohjaltaan +ovat peräisin siitä itsetiedottomasta uskosta, että kasvattajien +tulee olla elämälle vieraita, epäkäytännöllisiä, ihmisiä. Heiltä ei +voida odottaakaan, että he itsestään loisivat laitoksia palvelemaan +elämän käytännöllisiä tarkotuksia. Sellaisia laitoksia pystyvät luomaan +ainoastaan ne, jotka itse seisovat keskellä käytännöllistä elämää, ja +kasvattajien tulee noudattaa niitä suuntaviivoja, joita heille annetaan. + +Näin ajatteleva ei huomaa, että kasvattajat, jotka eivät itse kykene +antamaan itselleen suuntaviivoja pienimmästä suurimpaan juuri sen +kautta vieraantuvat elämästä ja tulevat epäkäytännöllisiksi. Heihin +voidaan silloin istuttaa periaatteita, jotka ovat peräisin näennäisesti +hyvinkin käytännöllisistä ihmisistä; he eivät pysty kasvattamaan +oikeita käytännön miehiä elämää varten. Yhteiskuntavastainen +tilanne on sen kautta syntynyt, ettei käytetä yhteiskunnallisen +elämän palvelukseen ihmisiä, joissa kasvatuksen kautta on herännyt +yhteiskunnallinen tunne. Yhteiskunnallisen tunteen elähyttämiä +ihmisiä voi ainoastaan sellainen kasvatustapa tuottaa, jota +yhteiskunnallisesti tuntevat johtavat ja määräävät. Yhteiskunnallista +kysymystä ei milloinkaan saada oikein ratkaistuksi, jollei kasvatus- ja +henkikysymystä käsitellä sen oleellisena osana. Yhteiskuntavastaista +mielialaa ei kasvateta ainoastaan taloudellisten laitosten kautta, +vaan myös sen kautta, että ihmiset näissä laitoksissa käyttäytyvät +yhteiskuntavastaisesti. Ja se on yhteiskuntavastaista, että nuorison +kasvatus ja opetus jätetään henkilöille, jotka sen kautta jäävät +elämälle vieraiksi, että heidän toimintansa suunta ja sisällys +määrätään ulkoapäin. + +Valtio perustaa lainopillisia oppilaitoksia. Valtio vaatii +niissä opetettavaksi sen sisältöistä lakitiedettä, jonka se omia +tarkoitusperiään silmälläpitäen on valtiomuotonsa ja hallituksensa +perustaksi omistanut. Laitokset, jotka ovat kokonaan lähtösin vapaasta +henkielämästä, ammentavat lakitieteensä sisällyksen itse tästä +henkielämästä. Valtion on odottaminen, mitä sille tämä vapaa henkielämä +on tarjoava. Se on hedelmöityvä niistä elävistä aatteista, jotka voivat +lähteä ainoastaan sellaisesta henkielämästä. + +Tämän henkielämän piiriin taas kuuluvat ne ihmiset, jotka vapaasta +vakaumuksestaan antautuvat käytännölliseen elämään. Mutta siitä ei +tule käytännöllistä elämää, mikä on lähtöisin kasvatuslaitoksista, +joita paljaat "käytännönmiehet" järjestävät ja joissa elämälle vieraat +henkilöt antavat opetusta, vaan yksistään siitä, joka on lähtösin +kasvattajista, jotka omalta näkökannaltaan ymmärtävät elämää ja +käytäntöä. Miten vapaan henkielämän hallinta on yksityiskohtaisesti +järjestettävä, siitä tullaan tässä kirjasessa antamaan joitakin +viittauksia. + +Haaveilijat tulevat tämän kirjasen johdosta tekemään kaikenlaisia +kysymyksiä. Huolestuneet taiteilijat ja muut henkisen työn tekijät +tulevat sanomaan: niin, onkohan sitten lahjakkuus paremmin menestyvä +vapaassa henkielämässä, kuin nykyisessä valtion ja taloudellisten +voimain ylläpitämässä? Tällaisten kyselijäin pitäisi ottaa huomioon, +ettei tämä kirjanen missään suhteessa tahdo olla utopistinen. +Siinä ei siis lainkaan tulla teoreettisesti päättelemään: tämän +tahi tuon asian tulee olla niin tahi näin. Vaan se tahtoo olla +innostajana perustamaan ihmisyhdyskuntia, joiden yhteiselämä on +omiaan luomaan yhteiskunnallisesti arvokasta. Ken ei arvostele elämää +teoreettisten ennakkoluulojen, vaan kokemusten perustuksella, hän on +itselleen sanova: jokainen luontaisten lahjojensa mukaan vapaasti +työskentelevä saa toivoa saavansa oikeudenmukaisen arvostelun vapaassa +henkiyhdyskunnassa, jota ei mikään estä omien periaatteidensa mukaan +ohjaamasta elämäänsä. + +"Yhteiskunnallisen kysymyksen" ei voi sanoa vasta nyt ihmisten +keskuuteen ilmestyneen eikä se ole asia, jonka pari ihmistä tahi +parlamentti voisi ratkaista ja joka sitten olisi lopullisesti +ratkaistu. Se on alkeellinen osa koko uudemmasta kulttuurielämästä +ja on kerran ilmestyttyään, edelleen pysyvä. Se on maailman +historiallisen kehityksen jokaisena hetkenä yhä uudelleen +ratkaistava. Sillä ihmiselämä on uusimpana aikana joutunut sellaiseen +tilaan, jossa yhteiskuntaa tukevista laitoksista vähitellen tulee +yhteiskunta vastaisia. Nämä on yhä uudelleen kukistettava. Niin kuin +elimistö jonkun aikaa kylläisyyden jälkeen alkaa tuntea nälkää, +samoin yhteiskunnallinen elimistökin joutuu asiain säännöllisestä +tilasta epäsäännöllisen. Yhteislääkettä yhteiskunnallisten olojen +järjestämiseksi löytyy yhtä vähän, kuin ravintoainetta, joka ainaiseksi +poistaisi näläntunteen. Mutta ihmiset voivat yhtyä sellaisiksi +yhdyskunniksi, että heidän elävän yhteistoimintansa kautta olevaiset +olot aina uudelleen saadaan muuttumaan yhteiskunnallisiksi. Sellainen +yhteiskunta on itseään hallitseva yhteiskunnallisen elimistön henkinen +jäsen. + +Samoin kuin nykyaikaisista kokemuksista seuraa yhteiskunnallisena +vaatimuksena henkielämän alalla vapaa itsehallinto, samoin talouselämän +alalla assosiatiivinen (yhteistoiminnallinen) työ. Talouselämään +kuuluu nykyisessä ihmiskunnassa tavaraintuotanto, tavarainkiertokulku +ja tavarainkulutus. Näiden kautta tulevat inhimilliset tarpeet +tyydytetyiksi; ja kaikissa niissä ovat ihmiset itse tavalla +tahi toisella toiminnallaan osallisina. Jokaisella on niissä +erikoisharrastuksensa; jokaisen täytyy omalta mahdolliselta osaltaan +olla niissä mukana. Mitä kukin todella tarvitsee, sen hän ainoastaan +itse tietää ja tuntee; mitä hänen on toimitettava, siitä hän saa selvän +kiinnittämällä tuomionsa ympärillään vallitseviin olosuhteisiin. Näin +ei ole aina ollut eikä tänä päivänäkään ole vielä kaikkialla maan +päällä; nykyisen ihmiskunnan sivistyneen osan keskuudessa on asianlaita +kuitenkin niin. + +Talouselämän rajat ovat ihmiskunnan kehityksen kuluessa laajentuneet. +Suljetusta kotitaloudesta kehittyi kaupunkitalous, tästä valtiotalous. +Tänään ollaan maailmantalouden kynnyksellä. Vanhasta tosin jää vielä +huomattava osa uuteen; paljon merkkejä uudesta saattoi jo nähdä +vanhassa. Mutta ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, että kehitys on +määrätyissä olosuhteissa noudattanut pää-asiallisesti yllä kuvattua +astejärjestystä. + +On mieletöntä koettaakaan järjestellä taloudellisia voimia +abstraktisessa maailmanyhdyskunnassa. Yksityistaloudet ovat +kehityskulun aikana laajalti sulautuneet valtiotalouteen. Kuitenkin +ovat valtiollisten yhdyskuntien muodostumiseen vaikuttaneet muutkin +kuin taloudelliset voimat. Seurauksena siitä, että niistä tahdottiin +muodostaa taloudellisia yhdyskuntia, on uusimman ajan yhteiskunnallinen +sekasorto. Taloudellinen elämä etsii omia valtiollisista laitoksista +ja valtiollisesta ajattelutavastakin riippumattomia muotojaan. +Tämä käy sille mahdolliseksi ainoastaan siten, että muodostetaan +puhtaasti taloudellisia näkökohtia seuraten yhtymiä kuluttaja-, +kauppias- ja tuottajapiireistä. Olosuhteiden pakosta on sellaisten +yhtymien laajuus järjestyvä itsestään. Liiaksi pienten yhtymien +toiminta kävisi liian kalliiksi, liiaksi suurten toimintaa kävisi liian +vaikeaksi taloudelliselta kannalta silmällä pitää. Kukin yhtymä on +löytävä elämäntarpeittensa pakosta tien säännölliseen vuorovaikutukseen +toisten samallaisten kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, että +kukaan, jonka toiminta vaatii tiheätä asuinpaikan vaihdosta, tulisi +siitä estetyksi sellaisten yhtymien kautta. Hän voi helposti siirtyä +yhtymästä toiseen, jos siirtymisen vaikuttimena ovat taloudelliset edut +eikä valtiollinen järjestelmä. Tällaisen yhtymän keskuudessa voidaan +suunnitella laitoksia, jotka toimivat yhtä keveästi, kuin rahaliike. + +Yhtymän keskuudessa on ammattitaidon ja asiantuntemuksen perustukselle +vallitseva laajakantoinen yhteisetujen sopusointu. Tällöin eivät +lakimääräykset säännöstele tavarain valmistusta, kiertokulkua ja +kulutusta, vaan ihmiset suoranaisten tietojensa nojalla ja oman +etunsa tähden. Ottaen persoonallisesti osaa yhteistoiminnalliseen +elämään voivat ihmiset tällaisen välttämättömän taidon saavuttaa; sen +kautta taas, että etujen täytyy keskinäisen sopimuksen nojalla pysyä +tasapainossa, tulevat tavarat kiertämään todellisessa arvossaan. +Tällainen yhteenliittyminen taloudellisten näkökohtien nojalla on +vallan toista, kuin esim. ammattiliitot. Niiden toiminnassa seurataan +periaatteita, jotka uudempina aikoina ovat muodostuneet valtiollisessa +ja poliitillisessa elämässä. Niissä parlamenteerataan; ei sovita +taloudellisten näkökohtien nojalla siitä, mitä yhden on suoritettava +toiselle. Assosiatsioneihin ei kuulu palkkatyöläisiä, jotka valtaansa +turvautuen vaativat työnantajalta mahdollisimman korkeita palkkoja, +vaan niissä käsityöläiset ovat tuotannon henkisten johtajien ja +tuotteiden kuluttajien kanssa yhteistoiminnassa määrätäkseen hintojen +järjestelyn kautta suorituksien vasta suoritukset. Se ei voi +tapahtua parlamenttaamalla kokouksissa. Niitä on varottava. Sillä +kuka tekisi työtä sillä aikaa, kun lukemattomat ihmiset kuluttavat +aikansa keskustelemalla työstä. Mutta sopimalla ihmiset keskenään ja +assosiatsionit keskenään sujuu kaikki muu työn ohessa. Siihen tarvitaan +vaan, että yhteenliittyminen vastaa työntekijäin tietoja ja kuluttajain +harrastuksia. + +Tätä älköön kutsuttako utopiaksi. Sillä emmehän ole sanoneet: tämä on +järjestettävä niin tahi näin. Olemme vaan viitanneet siihen, kuinka +ihmiset itse järjestävät asiansa, jos he tahtovat toimia liitoissa, +jotka vastaavat heidän käsityskykyään ja harrastuksiaan. + +Että he sellaiseen yhteistoimintaan liittyvät, siitä pitää huolen +luonto niin pian kun valtio ei aseta heidän eteensä esteitä; sillä +luonto synnyttää tarpeet. Toiselta puolen voi siihen vaikuttaa vapaa +henkielämäkin, sillä se kasvattaa tietoisuuden, jonka tulee vaikuttaa +yhteiskunnassa. Joka kokemuksen nojalla ajattelee, hänen täytyy +myöntää, että sellaisia yhteistoiminnallisia liittoja voi nousta joka +hetki ja ettei niissä ole mitään utopistista. Niiden syntymiselle +ei ole esteenä mikään muu, kuin se, että nykyajan ihminen tahtoo +järjestellä taloudellisen elämän ulkoapäin siinä merkityksessä, +kuin järjestö-ajatus häneen on tullut ulkoapäin. Vastakohtana tälle +järjestelmälle, joka tahtoo ulkoapäin liittää ihmiset toisiinsa +tuotannon tähden, on se taloudellinen järjestelmä, joka perustuu +vapaaseen assosioitumiseen. Assosioituessa liittyy ihminen toiseen +vapaaehtoisesti ja suunnitelmanmukaisuuden antaa kokonaisuudelle +yksityinen järki. -- Voitanee sanoa: mitä hyötyä siitä sitten on, että +varaton assosioituu varakkaan kanssa? Voihan olla parempi, sanotaan, +että kaikki tuotanto ja kulutus järjestellään ulkoapäin. Mutta +tällainen järjestely sitoo yksilön vapaan luomisvoiman ja riistää +talouselämältä sen lisätuotannon, joka voi lähteä ainoastaan tästä +vapaasta _luomisvoimasta_. Kokeiltakoonpa vaan kerrankaan, kaikista +ennakkoluuloista huolimatta, assosioimalla tänäpäivänä varaton +varakkaan kanssa. Jolleivät asiaan puutu muut kuin taloudelliset +voimat, silloin täytyy varakkaan välittömästi korvata varattoman +palvelus vastapalveluksella. Nykyään ei tällaisia asioita käsitellä +kokemusperäisten elämän vaistojen perustuksella; vaan luokka- ja muista +ei-taloudellisista eduista johtuvien tunteiden nojalla. Nämä saattoivat +kehittyä sentähden, ettei nykyisempinä aikoina, jolloin juuri +taloudellinen elämä on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ole jaksettu +pysyä tämän rinnalla puhtaasti taloudellisilla aatteilla. Henkielämän +epävapaus on tämän estänyt. Taloutta harjoittavat ihmiset ovat +perinnäistapojen sokaisemat; he eivät näe talouselämätä muuntelevia +sisäisiä voimia. He työskentelevät kiinnittämättä huomiota ihmiselämän +kokonaisuuteen. Assosiatsiooneissa oppii toinen toiselta, mitä hänen +välttämättä tulee tietää. Siten saavutetaan taloudellinen kokemus +siitä, mikä on mahdollista, kun ihmiset, joilla kullakin on tietoja ja +kokemusta omalta alaltaan, saavat yhteisesti asioita päättää. + +Kuten vapaassa henkielämässä ainoastaan siinä itsessään piilevät +voimat vaikuttavat, samoin assosiatiivisesti muodostetussa +talousjärjestelmässäkin ainoastaan taloudelliset arvot, jotka +kehittyvät assosiatsioonien kautta. Mitä yksilön on talouselämässä +tehtävä, se seuraa yhteiselämästä niiden kanssa, joiden kanssa hän on +taloudellisesti assosioitu. Sen kautta on hänellä juuri niin paljon +vaikutusvaltaa yleiseen talouteen, kuin mikä vastaa hänen tuotantoaan. +Kuinka tuotantokyvyttömät kiinnitetään talouselämään siitä tulen tässä +kirjoituksessa tekemään selvää. Suojelemaan heikkoa voimakasta vastaan +kykenee ainoastaan talouselämä, joka on kehitetty omista voimistaan. + +Näin voi yhteiskunnallinen elimistö jakautua kahteen itsenäiseen +jäseneen, jotka juuri sen kautta tukevat toisiaan, että molemmilla +on ominainen hallintonsa, joka perustuu sen erikoisiin voimiin. +Mutta molempien näiden väliin täytyy mahtua kolmannen. Se on +yhteiskunnallisen elimistön varsinainen valtiollinen jäsen. Siinä +pääsee kuuluviin kaikki se, jonka tulee riippua kunkin täysi-ikäiseksi +päässeen ihmisen arvostelusta ja tunteista. Vapaassa henkielämässä +toimii kukin erikoisten kykyjensä mukaan, talouselämässä taas täyttää +kukin paikkansa sen mukaan, mikä rengas hän on assosiatsionissa. +Julkisessa valtiollis-oikeudellisessa elämässä tunnustetaan hänen +puhtaasti inhimillinen merkityksensä, sikäli kun se on riippumaton +hyvinvoinnista, joilla hän vaikuttaa vapaassa henkielämässä, +ja riippumatta siitä, minkä arvon hänen valmistamansa tavarat +assosiatiivisen talouselämän kautta saavat. + +Tässä kirjassa tullaan näyttämään, kuinka työ laatuunsa +ja siihen käytettyyn' aikaan nähden on tärkeä asia tässä +valtiollisoikeudellisessa valtioelämässä. Siinä ovat kaikki toistensa +vertaisia, koska siinä neuvotellaan ja toimitaan aloilla, joilla +jokainen ihminen on yhtä arvostelukykyinen. Ihmisten oikeudet ja +velvollisuudet säännöstellään tässä yhteiskunnallisen elimistön +jäsenenä. + +Koko yhteiskunnallisen elimistön yhtenäisyys syntyy sen kolmen jäsenen +itsenäisestä kehityksestä. Kirja on osottava, kuinka liikkuvan pääoman +ja, tuotantovälineiden vaikutus, maan ja mannun käyttö voivat muodostua +näiden kolmen jäsenen yhteistoiminnan kautta. Joka tahtoo "ratkaista" +yhteiskunnallisen kysymyksen edeltäpäin harkitun tahi jotenkin muuten +syntyneen talousmuodon avulla, hän ei ole tässä kirjoituksessa löytävä +käytännöllisyyttä; mutta joka elämän kokemuksiin nojaten tahtoo +innostaa ihmisiä sentapaisiin yhteenliittymisiin, joissa he parhaiten +oppivat tuntemaan yhteiskunnalliset tehtävät ja niihin antautumaan, hän +ei kuitenkaan kieltäne kirjantekijällä olleen todella käytännöllisen +elämän harrastusta. + +Kirja on ensikerran julkaistu vuoden 1919 huhtikuussa. Silloisia +lausuntojani olen täydentänyt aikakausilehdessä "Dreigliederung des +sozialen Organismus" julaistuilla kirjoitelmillani, jotka sittemmin +ovat kootut kirjaseksi "In Ausführung der Dreigliederung des sozialen +Organismus". + +On helppo havaita, ettei näissä molemmissa teoksissa niinkään +paljon puhuta yhteiskunnallisen liikkeen päämääristä, kuin teistä, +joita myöten yhteiskunnallisessa elämässä olisi kuljettava. Ken +elämänkokemusten nojalla ajattelee, hän tietää, että yksityiset +päämäärät voivat esiintyä erilaisissa muodoissa. Ainoastaan sille, +joka elää abstraktissa ajatuksissa, kaikki näyttää yhden kaavan mukaan +valetulta. Sellainen moittii usein elämässä opittua käytännöllisyyttä, +koska se ei hänen mielestään ole kyllin täsmällinen, kyllin "selvästi" +esitetty. Monet, jotka luulevat olevansa käytännönmiehiä, ovatkin +juuri sellaisia kaavojenmiehiä. He eivät ota huomioon, että elämä voi +pukeutua moninaisimpiin muotoihin. Se on juokseva elementti. Ken tahtoo +sen mukana mennä, hänen täytyy mukautua ajatuksillaan ja tunteillaan +juoksevaan pohjavirtaan. Yhteiskunnallisiin tehtäviin voidaan käydä +käsiksi ainoastaan näin ajatellen. + +Elämän varrella tehdyistä havainnoista ovat aatteet tähän kirjoitukseen +ammennetut; tältä kannalta ne myös soisin ymmärrettävän. + + + + +Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta. + + +Nykyajan yhteiskunnallinen elämä asettaa eteemme vakavia, laajaperäisiä +tehtäviä. Kuuluu ääniä, joissa vaaditaan uudistuksia tässä elämässä +ja joissa näytetään, että näiden tehtävien ratkaisemiseksi on +etsittävä teitä, joihin ennen ei ole huomiota kiinnitetty. Nykyajan +tositapahtumain tukemana saa kenties jo tänään sekin äänensä kuuluviin, +joka elämän kokemuksiin perustuen tunnustaa olevansa sitä mieltä, että +tämä välttämättömäksi tulleiden teiden laiminlyöminen juuri on johtanut +meidät näihin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Siihen vakaumukseen +perustuu tämä kirjoitus. Se tahtoisi sanoa, miten pitäisi menetellä +saadakseen ihmiskunnan suuren osan nykyään tekemät vaatimukset +päämäärästään tietoisen yhteiskunnallisen tahdon tielle. Miellyttävätkö +nämä vaatimukset vai eikö, siitä ei saisi riippua sellaisen tahdon +muodostuminen. Ne ovat kerta kaikkiaan olemassa ja ne on otettava +lukuun yhteiskunnallisen elämän tosiasioina. Tämän pankoot mieleensä +ne, jotka yhteiskunnallisen asemansa tähden ovat huomaavinaan, että +tämän kirjoituksen tekijä esityksessään puhuu köyhälistön vaatimuksista +tavalla, joka heitä ei miellytä, koska se heidän mielestään muka liian +yksipuolisesti korostaa nämä jonakin, jonka yhteiskunnan tahdon täytyy +ottaa lukuun. Mutta tekijä pitää oikeutenaan puhua nykyaikaisesta +elämästä kaikessa alastomuudessaan mikäli hänen elämäntuntemuksensa +siihen riittää. Hänen silmiinsä kuvastuvat ne turmiolliset +seuraukset, jotka johtuvat siitä, ettei tahdota nähdä uudenaikaisen +ihmiskunnan elämätä kaikkine tosiasioineen eikä tahdota mitään tietää +yhteiskunnallisesta tahdosta, joka kiinnittää huomionsa näihin +tosiasioihin. + +Vähemmän tyydyttänee tekijän esitys lähinnä myös henkilöitä, jotka +pitävät itseään käytännöllisen elämän tuntijoina siinä merkityksessä, +jossa monien rakkaiksi käyneiden ennakkoluulojen tähden elämän kokemus +nykyään otetaan. He tulevat väittämään, ettei tämä kirjoitus perustu +elämänkokemukseen. Mitä näihin henkilöihin tulee, niin tekijän mielestä +juuri heidän tulisi käydä elämänkoulu uudelleen. Sillä hänestä näyttää +heidän elämänkokemuksensa niiden tosiasian valossa, jotka nykyajan +ihmiskunta on saanut kokea, ehdottomasti erehdykseltä. Sellaiselta +erehdykseltä, joka on tuottanut sanomatonta onnettomuutta. He saavat +kokea, että täytyy paljon sellaista myöntää käytännölliseksi, joka +heistä on näyttänyt naurettavalta ihanteellisuudelta. Olkootpa +vain sitä mieltä, että tämän kirjoituksen lähtökohta on väärä, kun +sen ensimäisissä osissa enemmän puhutaan uudenaikaisen ihmiskunnan +henkielämästä ja taloudellisesta vähemmän, täytyy tekijän +elämänkokemuksensa nojalla väittää, että tehtyjen erehdysten lisäksi +tullaan tekemään lukemattomia muita, ellei päätetä kiinnittää +asianmukaista huomiota uudenaikaisen ihmiskunnan henkielämään. + +Mutta eivät nekään, jotka erilaisimmissa äänilajeissa alituiseen +toistavat, että ihmiskunnan täytyy luopua paljaiden aineellisten etujen +palveluksesta ja kääntyä "hengen", ihanteellisuuden puoleen, tule +oikein mieltymään siihen, mitä tekijä tässä kirjoituksessaan sanoo. Hän +ei anna suurta arvoa paljaalle puheelle "hengestä" ja pilventakaisesta +henkimaailmasta. Hän voi tunnustaa ainoastaan sen henkisyyden, +joka muodostaa ihmisen oman elämän sisällyksen. Se ilmenee yhtä +vaikuttavana käytännöllisten elämäntehtävien suorittamisessa, kuin +maailman- ja elämänkatsomuksen luomisessa, joka pystyy tyydyttämään +sielun tarpeet. Ei kaikki ole siinä, että tiedetään tahi ollaan +tietävinään, mitä henkisyys oli, vaan siinä että tämä henkisyys +ilmenee myös käytännöllisen elämän todellisuudessa eikä vain sisäisen +sieluolennon sivuvirtauksena. + +Täten tuntuvat ehkä tässä kirjoituksessa lausutut mielipiteet +"henkisille" liiaksi hengettömiltä, "käytännöllisille" liiaksi +epäkäytännöllisiltä. Tekijä arvelee _juuri sen kautta_ voivansa omalla +tavallaan palvella nykyaikaista elämää, ettei hän hyväksy monenkaan +nykyaikana itseään "käytännänmiehenä" pitävän elämän tuntemattomuutta, +mutta ei myöskään anna mitään arvoa sellaisille puheille "hengestä", +joissa sanoja käytetään paljaiden haavekuvien luomiseen elämästä. + +Yhteiskunnallista kysymystä käsitellään tässä kirjoituksessa +taloudellisena, oikeudellisena ja henkisenä kysymyksenä. Tekijä +uskoo päässeensä tietämään, kuinka talous-, oikeus- ja henkielämän +vaatimuksista tämän kysymyksen oikea luonne selviää. Ja tämä +tietäminen taas voi yksin herättää todellisen innostuksen näiden +kolmen elämänalan terveelliseen järjestämiseen yhteiskunnallisessa +ruumiissa. Inhimillisen kehityksen aikaisemmilla asteilla huolehtivat +yhteiskunnalliset vaistot, että nämä kolme alaa sen aikuisen +ihmisluonteen mukaisesti järjestäytyvät itsestään yhteiskunnallisen +elämän kokonaisuudeksi. Kehityksen nykyisellä asteella on päämäärästään +tietoisen yhteiskunnallisen tahdon pakko koettaa järjestää näiden +keskinäiset suhteet. Siirryttäessä näistä vanhemmista ajoista +nykyaikaan vallitsi maissa, joissa tällaista tahtoa voi edellyttää, +vanhojen vaistojen ja uudemman itsetietoisuuden sekanaisuus, joka ei +enää tyydytä nykyaikaisen ihmisyyden vaatimuksia. Monessa asiassa, +jossa ollaan näkevinään päämäärästään tietoista yhteiskunnallista +ajatusta, elävät vielä vanhat vaistot, Se tekee tämän ajatuksen +heikoksi olosuhteitten vaatimuksiin katsoen. Perusteellisemmin, kuin +moni luuleekaan, täytyy nykyajan ihmisen irtaantua siitä, mikä ei +enää ole elinvoimaista. Miten talous-, oikeus- ja henkielämän tulee +muodostua uuden ajan vaatiman terveen yhteiskunta-elämän mukaisesti, +sen -- niin arvelee ainakin tekijä -- voi tajuta ainoastaan, kellä on +hyvää tahtoa antamaan tunnustuksensa yllä esitetyille periaatteille. +Mitä tekijä pitää velvollisuutenaan lausua tällaisesta tarpeellisesta +uudistuksesta, tahtoo hän tällä kirjoituksella jättää nykyajan +arvosteltavaksi. Hän tahtoisi sen tulevan _herättäjäksi_ pyrkimykselle +aikakautemme elämäntodellisuutta ja elämänvaatimuksia tyydyttävään +päämaaliin. Sillä hän on vakuutettu, että ainoastaan sellainen +pyrkimys on johtava edemmäksi kuin haaveiluihin ja tuulentupiin +yhteiskunnallisen tahtomisen alalla. + +Joka kuitenkin luulee löytävänsä jotakin haaveilevaa tästä +kirjoituksesta, häntä pyytää tekijä ottamaan huomioon, kuinka kauvas +nykyaikana monikin mielikuvituksineen yhteiskunnallisten olojen +mahdollisesta kehityksestä on todellisesta elämästä eksynyt ja +haaveiluihin hairahtunut. _Sentähden_ pidetään sellaista todelliseen +elämään ja kokemukseen perustuvaa, kuin mitä tässä kirjoituksessa +on pyritty esittämään haaveiluna. Moni on tätä esitystä pitävä +"abstraktina", koska hänelle on "konkretia" ainoastaan se, mitä hän on +tottunut ajattelemaan ja "abstraktia" myös "konkretinkin" silloin, kun +hän ei ole tottunut sitä ajattelemaan.[1] + +Että puolueohjelmiin tiukasti sidotut henkilöt aluksi tulevat olemaan +tyytymättömiä tekijän esityksiin, on odotettavissa. Kuitenkin elää +tekijä siinä uskossa, että useat puolueihmisetkin varsin pian +tulevat vakuutetuiksi siitä, että kehityksen alaista elämää ei +voida pakottaa puolueohjelmien puitteisiin, ja että sellaisista +ohjelmista _riippumaton arvostelu_ on nyt ennenkaikkea välttämätön +yhteiskunnallisen tahdon lähimpiä päämääriä arvosteltaessa. + +Huhtikuussa 1919. + + Rudolf Steiner. + + + + +I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen +ihmiskunnan elämän valossa. + + +Eikö uudenaikainen yhteiskunnallinen liike ole maailman sodan +romahduksen kautta paljastanut tosiasioita, jotka todistavat, kuinka +pintapuolisesti vuosikymmeniä oli totuttu ymmärtämään köyhälistön +tahtoa? + +Mitä nykyaikana köyhälistön aikaisemmin vaiennetuista vaatimuksista +ja niiden yhteydessä olevista seikoista on elämän pinnalle noussut, +vaatii tämän kysymyksen tekemään. Voimat, jotka nämä vaatimukset +vaiensivat, ovat osaksi hävinneet. Sen suhteen säilymistä, jossa nämä +voimat olivat ihmiskunnan suuren osan yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin, +voi toivoa ainoastaan se, joka on vailla kaikkea tietoa siitä, miten +lannistumattomat nämä ihmisluonteen vaikuttimet ovat. + +Moni niistä henkilöistä, jotka yhteiskunnallisen asemansa vuoksi +saattoivat sanoin ja neuvoin ehkäisten tahi edistäen vaikuttaa +europalaisen elämän voimiin, jotka purkautuivat maailmansodan +katastrofiksi, on täydellisesti erehtynyt näistä pyrkimyksistä. +He saattoivat luulla, että heidän maansa aseellinen voitto tulisi +tyynnyttämään yhteiskunnallisen levottomuuden. Näiden henkilöiden +täytyi saada kokea, että seurauksena heidän suhtautumisestaan vasta +olikin yhteiskunnallisen kiihtymyksen täydellinen ilmipuhkeaminen. +Eikä siinä kyllin, vaan nykyinen ihmiskunnan romahdustila osottautui +siksi historialliseksi tapaukseksi, jossa tämä kiihtymys saavutti +korkeimman iskuvoimansa. Johtavien henkilöiden ja luokkien täytyi +viimeisinä kohtalokkaina vuosina toiminnassaan aina ottaa huomioon, +mitä ihmiskunnan sosialistisissa piireissä ajateltiin. He olisivat +mielellään usein menetelleet toisin, jos he olisivat uskaltaneet olla +huomioonottamatta näiden piirien mielialan. Siinä muodossa, johon +tapaukset nykyään ovat pukeutuneet, elää tuon mielialan vaikutus +edelleen. + +Ja nyt kun on ratkaisevan asteen saavuttanut, mikä vuosikymmeniä +on ihmiskunnan kehityksessä ollut valmistumassa: nyt paljastuu +traagillisena tosiasiana, että ajatukset, jotka ovat syntyneet olojen +kehittyessä, eivät pystykään hallitsemaan tilannetta. Moni henkilö, +joka on kasvattanut ajatuskykyään tapausten kehittyessä palvellakseen +yhteiskunnallisia tarkoitusperiä, seisoo epäröiden tahi kokonaan +mykkänä todellisuuden meille tekemien kysymysten edessä. + +Tosin uskoo moni näistä henkilöistä vielä, että se, mitä he ovat pitkät +ajat pitäneet inhimillisen elämän uudistukselle välttämättömänä, +on toteutuva ja silloin näyttäytyvä kyllin voimakkaaksi antamaan +elinvoimaisen suunnan elämän vaatimuksille. Voi olla välittämättä +niistä, jotka vielä väittävät, että vanha on pitävä puolensa +ihmiskunnan suuren osan uusia vaatimuksia vastaan. Voi antaa arvon +niiden vaatimuksille, jotka ovat vakuutettuja uuden elämänjärjestyksen +välttämättömyydestä. Mutta mahdotonta on olla itselleen tunnustamatta: +keskellämme virtaa puoluemielipiteitä, ikään kuin arvostelumuumioita, +jotka tosiolojen kehitys työntää syrjään. Nämä tosiolot vaativat +ratkaisua, johon vanhojen puolueiden arvostelukyky ei ole kypsynyt. +Nuo puolueet ovat tosin kehittyneet olosuhteiden ohella; mutta ovat +piintyneine mielipiteineen jääneet tosioloista perään. Ei tarvinne +ehkä olla vaatelias nykyään vielä vallitsevaa ajatussuuntaa kohtaan +olettaessaan, että yllä mainittu asianlaita johtuu maailmantapauksien +kulusta nykyaikana. Ja siitä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että +juuri tämä nykyaika on altis kokeelle tehdä tunnetuksi uudenaikaisen +ihmiskunnan yhteiskunnallisesta elämästä se, mikä erikoisuutensa tähden +poikkeaa niin kauvas yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin perehtyneiden +henkilöiden ja puoluesuuntien ajatustavasta. Voisihan sattua, että se +traagillisuus, joka ilmenee kokeiluissa ratkaista yliteiskunnallista +kysymystä, johtuukin juuri köyhälistön todellisten pyrkimysten +väärinymmärtämisestä. Väärinymmärryksestä yksinpä niidenkin puolelta, +jotka näistä pyrkimyksistä ovat luulleet omistavansa oikean käsityksen. +Sillä ei ihminen lähimainkaan aina osaa oikein arvostella omaa tahtoaan. + +Voi senvuoksi näyttää oikeutetulta tehdä kerran kysymys: mitä todella +tahtoo nykyaikainen köyhälistö pyrkimyksillään? Vastaako tämä +tahtominen sitä, mitä tavallisesti köyhälistön ja ei-köyhälistön +puolelta tällä tahtomisella ymmärretään? Ilmeneekö siinä, mitä useat +"yhteiskunnallisella kysymyksellä" ymmärtävät, tämän kysymyksen +_todellinen muoto_? Vai onko aivan toinen ajatussuunta välttämätön? +Tätä kysymystä ei voi lähestyä ennakkoluulottomasti, jollei kohtalo ole +suonut tilaisuutta eläytyä uudenaikaisen köyhälistön sielunelämään. +Varsinkin sen köyhälistön osan, jolla on tärkein osa nykyaikaisen +yhteiskunnallisen liikkeen luomisessa. + +On puhuttu paljon nyky-aikaisen tekniikan ja nykyaikaisen kapitalismin +kehityksestä. On kysytty, miten tämän kehityksen ohessa nykyinen +köyhälistö on syntynyt ja miten se uudemman talouselämän laajetessa +on nykyisiin vaatimuksiin tullut. Kaikessa, mitä tähän asti näissä +kysymyksissä on esille tuotu, on paljon oikeaan osattua. Mutta ettei +silti vielä ole päästy lähellekään ratkaisua, on selvää sille, joka +ei anna sen väitteen sokaista itseään, että ulkonaiset olosuhteet +painavat leimansa ihmisen elämään. Asian oikea laita avautuu sille, +joka vapaana ennakkoluuloista osaa tajuta pohjakerrosten syvyyksissä +vaikuttavat henkiset kiihottimet. On tosin varmaa, että köyhälistön +vaatimukset ovat kypsyneet uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin +aikakaudella; mutta tämän tosiasian toteaminen ei suinkaan vielä selitä +sitä, mikä näissä vaatimuksissa on peräisin puhtaasti inhimillisistä +vaikuttimista. Ja niin kauvan kun näiden vaikuttimien olemukseen ei ole +päästy, ei myöskään olla selvillä yhteiskunnallisen kysymyksen oikeasta +muodosta. + +Eräs köyhälistön maailmassa usein kuultu sana on omiaan tekemään +voimakkaan vaikutuksen siihen, joka osaa tunkeutua inhimillisen +tahdon syvemmällä piileviin vaikuttimiin. Se on: uudenaikainen +proletaari on tullut "luokkatietoiseksi". Hän ei enää sanoaksemme +vaistomaisesti, itsetiedottomasti tottele ulkopuolellaan olevien +luokkien vaikutusvaltaa; hän tuntee itsensä erityisen luokan +jäseneksi ja haluaa saada tämän oman ja toisten luokkien välit +julkisessa elämässä itselleen edullisemmalla tavalla järjestetyksi. +Kellä on kykyä syventyä sielullisten ilmiöiden tajunnantakaisille +aloille, hänelle on sana "luokkatietoinen", siinä merkityksessä kuin +nykyaikainen proletaari sitä käyttää, paljastava tärkeimmät puolet +nykyaikaisen tekniikan ja kapitalismin palveluksessa olevan työväen +luokan yhteiskunnallisessa elämänkatsomuksessa. Hänen täytyy ennen +kaikkea huomata, kuinka sytyttävästi tieteelliset opit talouselämästä +ja sen suhteesta ihmiskohtaloihin ovat painuneet proletaarin sieluun. +Tässä tulimme koskettaneeksi erästä tosiasiaa, josta monella, joka on +vain kuvaillut itselleen proletaaria, mutta ei elänyt ajatuksissaan +proletaarien kanssa, on varsin hämärät, jopa aikakautemme vakaviin +tapahtumiin nähden vahingolliset mielipiteet. Se ajatuskanta, että +Marx ja hänen jälkeisensä proletaariset kirjailijat olisivat opeillaan +panneet "sivistymättömän" proletaarin pään pyörälle, ja mitä muuta +sen suuntaista usein saa kuulla, ei auta ymmärtämään nykyaikaista +maailmanhistoriallista tilannetta tällä alalla. Tällainen mielipide +ilmaisee vaan tahdon puutetta päästä näkemään mikä on oleellista +nykyisessä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Ja tällaista oleellista +on sekin, että proletaarinen luokkatietoisuus on täynnä käsitteitä, +jotka sisällyksensä puolesta ovat kotoisin uudenaikaisesta tieteestä. +Tässä tietoisuudessa vallitsee edelleen se tunnelma, joka vallitsi +Lassallen puheessa "Tiede ja työläiset". Tällaiset asiat mahtavat +tuntua vähäpätöisiltä monesta, joka itseään pitää "käytännöllisenä +ihmisenä". Mutta joka tahtoo todella oppia tuntemaan uudenaikaista +työväenliikettä, hänen _täytyy_ huomionsa näihin asioihin. Sillä se +mitä maltilliset ja jyrkät proletaarit nykyaikana vaativat, ei ole +ihmistahdon ilmaukseksi muuttunutta talouselämää siinä muodossa, +jossa moni sen itselleen kuvittelee, vaan taloustiedettä, joka on +vallannut proletaarien itsetietoisuuden. Proletaarisen liikkeen +tieteellisenä pidetyssä ja sanomalehtimäisen-kansantajuiseen muotoon +puetussa kirjallisuudessa se selvästi käy ilmi. Sen kieltäminen on +silmien sulkemista tosiasiallisilta olosuhteilta. Tosiasia, johon +koko nykyaikainen yhteiskunnallinen asema perustuu, on se, että +uudenaikainen proletaari antaa pukea luokkatietoisuutensa tieteellisiin +käsitteisiin. Vaikk'ei koneensa ääressä työskentelevällä miehellä olisi +aavistustakaan "tieteestä", hän omaksuu yhteiskunnallista asemaansa +valaisevat tiedot henkilöiltä, jotka näitä tietoja levittävät tuolta +"tieteeltä" saamillaan välikappaleilla. + +Kaikki tämä puhe uudemmasta talouselämästä, koneitten aikakaudesta +ja kapitalismista saattaa olla hyvinkin valaisevaa nykyaikaisen +työväenliikkeen perustuksiin katsoen; mutta mikä nykyaikaiselle +yhteiskunnalliselle tilanteelle antaa lopullisen valaistuksen, ei +suoranaisesti johdu siitä seikasta, että työmies on kiinnitetty +koneeseensa ja että hän on sidottu kapitalistiseen elämänjärjestykseen. +Se johtuu aivan toisesta asianhaarasta, siitä nimittäin, että hänen +luokkatietoisuudessaan ollessaan koneensa ääressä ja riippuvaisena +kapitalistisesta talousjärjestyksestä on kehittynyt eräitä perin +määrättyjä ajatuksia. On mahdollista, että aikakautemme ennakkoluulot +estävät useita tunnustamasta tämän tosiasian kantavuutta ja +saavat heidät pitämään asian esille ottamista vaan käsitteillä +viisastelemisena. Tähän täytyy vastata: sitä huonommat edellytykset +menestykselliseen toimintaan yhteiskunnallisessa elämässä niillä, +jotka eivät pysty näkemään mikä on tällä haavaa tärkeintä. Ken tahtoo +ymmärtää proletaarista liikettä, hänen täytyy ennen kaikkea tietää, +kuinka proletaari _ajattelee_. Sillä proletaarista liikettä -- sen +maltillisesta uudistusliikkeestä aina hävittävimpään yltiöpäisyyteen +asti -- eivät aiheuta mitkään ihmisen ulkopuolella olevat voimat tahi +taloudelliset kiihottimet, vaan ihmiset: heidän mielikuvituksensa ja +tahdonkiihottimet. + +Eivät siinä, mitä kone ja kapitalismi ovat proletaariseen tietoisuuteen +istuttaneet, piile aikamme yhteiskunnallista liikettä määräävät +aatteet ja tahdonvoimat. Tämä liike on etsinyt ajatuslähteensä +uudemmasta tieteestä, kun koneet ja kapitalismi eivät antaneet +proletaarille sitä, mikä hänen sielunsa olisi täyttänyt ihmisarvoisella +sisällyksellä. Sellaisen sisällyksen sai keskiaikainen käsityöläinen +ammatistaan. Siinä, kuinka tämä käsityöläinen ihmisenä itsensä +tunsi ammattiinsa sidotuksi, oli jotakin, joka pani elämisen +inhimillisen yhteiskunnan keskuudessa hänen sisällisien silmäinsä +edessä näyttämään elämisen arvoiselta. Hän saattaa katsoa sen kautta, +mitä hän valmisti, tulleen toteutetuksi, mitä hän ihmisenä tahtoi +olla. Koneen ääressä ja kapitalistisen elämänjärjestyksen alaisena +sai hän kääntyä oman itsensä, sisäisen minänsä, puoleen, kun hän +etsi perustusta, jolle voi pystyttää itsetietoisuuttaan tyydyttävän +käsityksen siitä, mikä arvo kullakin "ihmisenä" on. Tekniikasta ja +kapitalismista ei lähtenyt mitään tälle käsitykselle. Ja niin on +käynyt, että proletaarinen itsetietoisuus turvaantui tieteelliseen +ajatustapaan. Se oli menettänyt inhimillisen yhteenkuuluvaisuuden +tunteen todellisen elämän kanssa. Mutta se tapahtui aikana, jolloin +ihmiskunnan johtavat luokat pyrkivät tieteelliseen ajatustapaan, +jossa itsessään ei enää ollut henkistä ponnistusvoimaa täyttämään +inhimillistä itsetietoisuutta sen tarpeita tyydyttävällä sisällyksellä. +Vanhat maailmankatsantokannat olivat käsittäneet ihmisen sieluna +henkisessä olemassaolon kokonaisuudessa. Uudemman tieteen kannalta +on hän luontokappale paljaassa luonnonjärjestelmässä. Tämä tiede ei +herätä sitä tunnetta, että se olisi kuin henkimaailmasta ihmissieluun +juokseva virta, joka kantaa ihmistä sieluna. Miten tahansa +arvosteltaneekin henkisten vaikutinten, ja mitä niihin kuuluu, suhdetta +uudemman ajan tieteelliseen ajatustapaan, on pakotettu myöntämään, +kun ennakkoluulottomasti historiallista kehitystä tarkastaa, että +tieteellinen mieltäminen on kehittynyt uskonnollisesta. Mutta vanhat, +uskonnollisella pohjalla lepäävät maailmankatsantokannat eivät ole +voineet istuttaa uudenaikaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sielua +kannattavia herätteitään. Ne jäivät tämän ajattelutavan ulkopuolelle +ja elivät edelleen omine sisäisine tietoisuussisältöineen, johon +köyhälistön sielut eivät tunteneet kiintymystä. Johtaville luokille +voi tämä tietoisuussisältö vielä olla jostakin arvosta. Sillä oli +vielä jotakin yhteyttä heidän elämänasemansa kanssa. Nämä luokat eivät +etsineet uutta tietoisuussisältöä, koska perintönä elämältä itseltään +riippuivat kiinni vanhassa. Uudenaikainen proletaari sitävastoin +katkaisi kaiken yhteytensä vanhan elämänkatsomuksen kanssa. Hän on +ihminen, jonka elämä lepää aivan uusilla perusteilla. Häneltä hävisi +vanhan elämän perustuksen mukana kaikki mahdollisuus ammentaa vanhoista +hengen lähteistä. Ne jäivät sen alueen keskelle, josta hän oli +vieraantunut. Uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin ohella kehittyi +-- sikäli kun on mahdollista kutsua suuria maailmanhistoriallisia +virtauksia samanaikaisiksi -- uudenaikainen tieteellisyys. Siihen +kiinnitti uudenaikainen köyhälistö luottamuksensa ja uskonsa. Siitä +se koetti löytää itselleen välttämättömän uuden tunnemaailman. Mutta +sen suhde tähän tieteellisyyteen oli toinen, kuin johtavien luokkien. +Nämä tunsivat olevansa pakoitetut ottamaan tieteellinen ajatustapa +henkeään kannattavaksi elämänkäsityksekseen. Mutta niin paljon kuin +he tahtoivatkin tämän tieteellisen ajatustavan avulla vakuuttautua +siitä, että luonnonjärjestyksessä vallitsi katkeamaton syiden +jatkuvaisuus alhaisimmasta eläimestä ihmiseen, niin tämä ajatustapa +pysyi heille vain tietopuolisena vakaumuksena. Se ei synnyttänyt +heissä pyrkimystä käsittämään elämää myös tunteenomaisesti, kuten +tämä vakaumus vaatii ollakseen täydellinen. Luonnontutkija Vogt ja +luonnontieteen kansantajuinen selittäjä Büchner olivat varmastikin +tieteellisen ajatustavan omistaneet. Mutta sen rinnalla vaikutti +heidän hengessään jokin, joka pakotti heidät uskomaan elämän +yhtenäisyyteen, jolle selitystä johdonmukaisesti ei voi saada muualta +kuin uskosta henkiseen maailmanjärjestykseen. Ajateltakoon vain +ennakkoluulottomasti, miten toisin tieteellisyys vaikuttaa sellaiseen, +joka koko omalla olemuksellaan tuntee olevansa kiinnitettynä sellaiseen +elämänkokonaisuuteen, kuin nyky-aikaiseen proletaariin, jonka eteen +hänen agitaattorinsa asettuu ja muutamana työstä vapaana iltahetkenä +puhuu, kuten seuraa: tiede on viime aikoina todistanut ihmisille +vääräksi uskon, että heidän alkujuurensa olisi henkisissä maailmoissa. +Heille on opetettu, että he muinaisina aikoina elivät siivottomasti +puissa kiiveten ja että heillä on kaikilla yhtäläinen puhtaasti +luonnollinen alkuperä. Tällaisiin ajatuksiin perustuvan tieteellisyyden +varaan näki nykyaikainen proletaari joutuneensa etsiessään sielulleen +sisällystä, joka antaisi hänen tuta, mikä hänen asemansa ihmisenä oli +maailmankaikkeudessa. Hän omisti tämän tieteellisyyden tinkimättömän +vakaasti ja veti siitä _omat_ johtopäätöksensä elämää varten. +Hänet tapasi teknillinen ja kapitalistinen aikakausi toisin, kuin +johtaviin luokkiin kuuluvan. Tämä eli vielä elämän järjestyksessä, +jonka olivat muodostaneet sielua ylentävät vaikuttimet. Hänelle +oli suurimmaksi eduksi saada uuden aikakauden saavutukset sopimaan +tämän elämänjärjestyksen kehyksiin. Proletaari oli henkisesti tästä +elämänjärjestyksestä irtireväisty. Hänelle ei tämä elämänjärjestys +voinut antaa sitä sisäistä tunnetta, joka olisi valaissut hänen +elämänsä ihmisen arvoisella sisällyksellä. Antaa proletaarin tuntea, +mitä hän ihmisenä oli, sen voi ainoastaan, mikä näytti uskoa +herättävällä voimalla lähteneen vanhasta elämänjärjestyksestä: +tieteellinen ajattelutapa. + +Monen lukijani mieli ehkä tekisi hymyillä, kun viittaan proletaarisen +ajattelutavan "tieteellisyyteen". Ken tieteellisyydellä jaksaa +ajatella ainoastaan sellaista, minkä monivuotisella istumisella +"sivistyslaitoksissa" voi ansaita, ja sitten taas asettaa tämän +"tieteellisyyden" mitään oppimattoman proletaarin tietoisuustason +vastapainoksi, hän hymyilköön. Hän hymyilee asioille, jotka +ovat ratkaisevasta merkityksestä nykyaikaiselle elämälle. Nämä +tosiasiat todistavat, että moni korkeasti oppinut henkilö _elää_ +epätieteellisesti, kun taas oppimaton proletaari perustaa +maailmankatsantokantansa tieteeseen, jota hän ei ehkä ollenkaan +käsitä. Sivistynyt on omistanut itselleen tieteen säilyttäen sitä +jossain sielunsa komerossa; mutta hän liikkuu olosuhteissa, jotka +antavat sisällyksen hänen tunne-elämälleen kokonaan tästä tieteestä +välittämättä. Proletaarin ovat hänen elämänsuhteensa saattaneet +ymmärtämään olemassa-olon tämän tieteen hengen mukaisesti. Mitä muut +luokat "tieteellisyydeksi" nimittävät, siitä hänellä ehkä ei liene +aavistustakaan; tämän tieteellisyyden ajatussuunta ohjaa kuitenkin +hänen elämänsä. Muiden luokkien elämä lepää uskonnollisella, +esteettisellä, yleishenkisellä perustuksella; hänelle on "tiede", +joskin usein kaikessa pintapuolisuudessaan, elämän usko. Moni +"johtaviin" luokkiin kuuluva luulee olevansa "valistunut", +"vapaa-uskonnollinen". Epäilemättä hänen ajatusmaailmansa perustuu +tieteelliseen vakaumukseen; mutta hänen tunne-elämänsä pohjasäveleenä +kaikuvat hänen huomaamattaan perinnäisen elämänuskon jäännökset. + +Mitä tieteellinen ajatustapa ei ole vanhasta elämänjärjestyksestä +tahtonut omistaa, se on: tietoisuutta, että se ollen henkisyyttä +perustuu henkiseen maailmaan. Tälle puolelle uudenaikaista tiedettä +ummistivat johtavat luokat silmänsä. Sillä heidän elämänsä +sisältönä ovat vanhat perintötiedot. Tätä proletaari ei voinut, +sillä hänelle uudet olosuhteet karkoittivat vanhat perintötiedot +hänen sielustaan. Hän omisti perinnökseen hallitsevilta luokilta +tieteellisen ajattelutavan. Tämä perintö muodostui perustukseksi hänen +käsitykselleen ihmisen olemuksesta, mutta siihen ei mahtunut tieto, +että tämä olemus oli peräisin todellisesta henkielämästä. Se ainoa, +minkä proletaari sai hallitsevilta luokilta henkisenä perintönä, epäsi +oman alkujuurensa hengestä. + +Tiedän vallan hyvin, kuinka nämä ajatukset tulevat liikuttamaan +ei-proletaareja ja proletaarejakin, jotka uskovat käsittävänsä, +elämää "käytännöllisesti", ja tämän uskonsa nojalla pitävät tässä +lausuttua elämälle vieraana katsantokantana. Nykyisen maailmantilanteen +paljastamat tosiasiat tulevat yhä varmemmin näyttämään tämän uskon +petolliseksi. Ken ilman ennakkoluuloja nämä tosiasiat pystyy näkemään, +hänelle täytyy selvitä, että elämän katsantokanta, joka ainoastaan +pintapuolisesti näihin tosiasioihin suhtautuu, lopulta kykenee +omaksumaan ainoastaan sellaisia aatteita, joilla ei ole mitään +vastinetta todellisuudessa. Vallitsevat ajatukset ovat niin kauvan +"käytännöllisesti" tosioloihin suhtautuneet, ettei niillä enää ole +mitään yhtäläisyyttä tosiolojen kanssa. Nykyinen maailmanromahdus +voisi olla monelle siinä suhteessa rangaistukseksi. Sillä, mitä he +ajattelivat tapahtuvaksi? Ja mitä on tapahtunut? Niinkö pitää käymän +yhteiskunnallisen ajatuksenkin? + +Kuulen myös hengessäni vastaväitteen, jonka proletaarisen elämän +käsityksen tunnustaja tunteittensa vallassa tekee: taas muuan, joka +tahtoisi viedä yhteiskunnallisen kysymyksen pääkohdan sivutielle, jota +myöten porvarillisten näkyy olevan helppo kulkea. Tämä tunnustaja ei +näe, millaiseksi kohtalo on hänen proletaarisen elämänsä tehnyt, ja +miten hän tämän elämän piirissä pyrkii liikkumaan katsanto kantoineen, +jonka hänelle ovat perinnöksi jättäneet "hallitsevat" luokat. +Hän _elää_ proletaarimaisesti; mutta _ajattelee_ porvarimaisesti. +Uusi aika ei ainoastaan pakota etsimään uutta elämää, vaan myös +_uusia ajatuksia_. Tieteellinen ajattelutapa voi muodostua elämätä +kannattavaksi sisällykseksi vasta sitten kun se itsestään omalla +tavallaan kehittää täysinhimillisen elämän sisällyksen luomiseksi +sellaisen jännitysvoiman, kuin vanhat elämän käsitykset tavallaan +olivat kehittäneet. + +Tällä on osoitettu tie, joka auttaa löytämään uudemman proletaarisen +liikkeen yhden jäsenen _todellisen muodon_. Tämän tien loppumäärässä +kaikuu proletaarisesta sielusta vakaumus: Minä pyrin henkiseen elämään. +Mutta tämä henkinen elämä on vain haaveilua, on vain sellaista, +joka ihmisessä kuvastuu ulkonaisista maailmantapahtumista, eikä ole +lähtöisin erityisestä henkisestä maailmasta. Mitä siirryttäessä +uuteen aikaan on tullut vanhasta henkielämästä, sen käsittää +proletaarinen elämänkatsantokanta haaveiluna. Ken tahtoo käsittää +mielialaa proletaarin sielussa, niin kuin se kuvastuu nykyajan +yhteiskunnallisissa vaatimuksissa, hänen täytyy kyetä käsittämään, +mikä voima on sillä mielipiteellä, että henkinen elämä on haaveilua. +Voitanee vastata: mitä ymmärtää keskinkertainen proletaari tästä +mielipiteestä, joka enemmän tahi vähemmän kouluutettujen johtajien +päässä hämmennystä tuottaen kummittelee. Ken näin puhuu, hän unohtaa +puhuessaan todellisen elämän ja menettelee myös, kuin ei elämän +todellisuutta olisikaan. Hän ei tiedä, mitä viimeisten vuosikymmenien +proletaari-elämässä on tapahtunut; hän ei tiedä, mitkä langat +johtavat mielipiteestä, että henkinen elämä on haaveilua, hänen vain +tietämättöminä pitämien jyrkkien sosialistien vaatimuksiin ja tekoihin +ynnä niiden tekoihin, jotka sokeitten elämän voimien vaikutuksesta +"tekevät vallankumouksia". + +Siinä on tragiikkaa, joka peittää koko nykyajan yhteiskunnallisten +vaatimusten käsityksen, että monissa piireissä ei lainkaan tahdota +ymmärtää sitä, mikä syvien joukkojen tunne-elämästä nousee +jokapäiväisten olojen pinnalle, että ei osata luoda katsetta +sinne, mikä ihmisten mielissä _todella liikkuu_. Ei-proletaari +kuuntele tuskantäyttämänä proletaarin vaatimuksia: ainoastaan +tuotantovälikappaleiden yhteiskunnallistuttamisella voidaan minulle +ihmisen arvoinen olemassaolo valmistaa. Mutta hän ei kykene itselleen +kuvailemaan, että hänen oma luokkansa siirryttäessä vanhasta uuteen +aikaan on pannut proletaarin tekemään työtä tälle kuulumattomilla +tuotantovälikappaleilla voimatta samalla antaa hänelle tässä työssä +tarpeellista sisäistä tyydykettä. Henkilöt, jotka mainitulla +tavalla ummistavat silmänsä elämälle, sanovat mahdollisesti: mutta +proletaarihan tahtoo ilman muuta päästä samaan elämän asemaan, kuin +missä hallitsevat luokat ovat; mitä merkitystä sitten on sisäisellä +tyydykkeellä? Voipa proletaari itsekin väittää: minä en vaadi muilta +luokilta mitään sisäistä tyydykettä; minä tahdon,etteivät he minua enää +voisi nylkeä, minä tahdon, että nyt vallitseva luokkaero poistetaan. +Tällainen puhe ei kuitenkaan koskettele yhteiskunnallisen kysymyksen +olemusta. Siihen ei sisälly mitään tämän kysymyksen todellisesta +laadusta. Sillä sellainen tietoisuus työtätekevän kansan sielussa, joka +olisi hallitsevilta luokilta perinnyt todella henkisen sisällyksen, +esittäisi yhteiskunnalliset vaatimukset aivan toisella tavalla, kuin +mitä uudenaikainen proletariaatti tekee, joka saamassaan henkielämässä +näkee paljasta haaveilua. Tämä proletariaatti on vakuutettu henkielämän +haaveellisesta luonteesta; mutta tulee tässä vakaumuksessaan yhä +onnettomammaksi. Ja tämän sielun-onnettomuuden seuraukset, joita se +ei tietoisesti huomaa, vaan josta se syvästi kärsii, ovat nykyajan +yhteiskunnalliselle tilanteelle paljon suuremmasta merkityksestä kuin +kaikki ulkonaisen aseman parantamista koskevat itsessään kylläkin +oikeutetut vaatimukset. + +Hallitsevat luokat eivät myönnä antaneensa aihetta sille +elämänkäsityskannalle, joka nyt taistelunhaluisena kohdistuu heihin +proletariaatista. Ja kuitenkin ovat he sen aiheuttaneet siten, että +ovat jättäneet henkielämästään perinnöksi tälle proletariaatille +ainoastaan sellaista, jota tämän täytyy pitää haaveiluna. Ei siinä +ole nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle liikkeelle mitään erikoista, +että jokin ihmisluokka vaatii elämäntilaansa muutosta, vaikka se +lähinnä pistääkin silmään, vaan siinä _millä tapaa_ nämä vaatimukset +mainitun luokan henkisten vaikutteiden mukaisesti kulloinkin +käytännössä toteutetaan. Katsottakoon tosiasioita vain kerrankin +ennakkoluulottomasti tältä näkökannalta. Silloin saadaan nähdä, +kuinka henkilöt, jotka koettavat ymmärtää proletaarisia vaikuttimia, +naurahtavat, kun nousee kysymys siitä, että sen tahi tämän henkisen +pyrinnön kautta tahdotaan auttaa yhteiskunnallisen kysymyksen +ratkaisua. He nauravat tälle haaveiluna, pilventakaisena oppina. +Paljaista aatteista, paljaasta henkielämästä, arvelevat he, ei +varmaankaan lähde mitään apua nykyajan polttavalle yhteiskunnalliselle +kysymykselle. Mutta tarkemmin katsoen alkaakin selvitä, kuinka +uudenaikaisen, juuri proletaarisen liikkeen varsinainen hermo, +varsinainen perusvaikutin ei olekaan siinä, mistä nykyaikainen +proletaari puhuu, vaan onkin aatteissa. + +Uudenaikainen proletaarinen liike onkin toisin, kuin ehkä mikään muu +samankaltainen liike maailmassa -- tarkemmin katsoen sanan täydessä +merkityksessä -- liike, joka on _ajatuksista_. Tätä minä en esiintuo +ikään kuin vain jonakin yhteiskunnallisen liikkeen tarkastuksesta +saavutettuna yleistuloksena. Jos minun tässä sallitaan tehdä +persoonallinen huomautus, niin kuuluu se näin: olen vuosikausia +eräässä työläisten sivistysopistossa antanut työmiehille opetusta +mitä erilaisimmissa aineissa. Luulen silloin oppineeni tuntemaan, +mitä liikkuu uudenaikaisen proletaarisen työmiehen sielussa. Samasta +syystä on minulla myös ollut tilaisuus seurata, mikä henki vaikuttaa +erilaisissa ammattiyhdistyksissä. Tarkoitukseni on sanoa, ett'en puhu +ainoastaan tietopuolisiin mietelmiin nojautuen, vaan, -- uskoakseni, -- +mitä oman todellisen elämänkokemuksen nojalla olen oppinut. + +Ken on oppinut tuntemaan -- mikä sivistyneiden keskuudessa +valitettavasti on harvinaista -- uudenaikaisen työväenliikkeen siellä, +missä _työmiehet_ ovat sen johdossa, hän tietää, miten tärkeä ilmiö se +on, että jokin ajatus-suunta on mitä voimakkaimmin vallannut suuren +ihmisjoukon sielut. Mikä nykyaikana vaikeuttaa kannan määräämistä +yhteiskunnallisissa kysymyksissä, se on, että mahdollisuus saada eri +luokkia ymmärtämään toisiaan on niin vähäinen. Porvarilliset luokat +kykenevät nykyaikana niin vaivaloisesti syventymään proletaarien +sieluun, voivat niin vaivoin ymmärtää, kuinka proletariaatin vielä +kuluttamaton äly kykeni omistamaan -- arvosteltakoon sitä asiallisesti +miten tahansa -- sellaisen inhimiselle järjelle suurimmat vaatimukset +asettavan ajattelutavan, kuin Karl Marxin järjestelmän. + +Totta on, että Karl Marxin ajatusjärjestelmää voidaan puolustaa niin +hyvin kuin vastustaakin, ehkä yhtä pätevillä syillä; sen voivat uusia +toiset, jotka Marxin ja hänen ystävänsä Engels'in kuoleman jälkeen +katselivat yhteiskunnallista elämää toiselta näkökannalta kuin +nämä johtajat. Tämän järjestelmän sisällyksestä en ollenkaan tahdo +puhua. Se ei minusta ole tärkeintä uudenaikaisessa proletaarisessa +liikkeessä. Tärkeintä on minusta se tosiasia, että työväestön +keskuudessa vaikuttaa voimakkaimpana kiihdykkeenä ajatusjärjestelmä. +Voipa asian lausua suorastaan näinkin: käytännöllinen liike, puhdas +jokapäiväisimpiä ihmisvaatimuksia tavoitteleva elämänliike ei vielä +milloinkaan ole seissyt yksistään niin _puhtaalla_ ajatuspohjalla, kuin +tämä uudenaikainen proletaariliike. Se on sanoakseni ensimmäinen sen +tapainen liike maailmassa, jolla on puhtaasti tieteellinen perustus. +Mutta tämä tosiasia on otettava oikealta kannalta. Kun ottaa kaiken sen +huomioon, mitä uudenaikainen proletaari itsetietoisesti lausuu omana +mielipiteenään, tahtonaan ja tunteenaan, niin ei se, mitä ohjelmaan on +sisällytetty, syvemmän elämänhavainnon perustuksella ollenkaan näytä +tärkeältä. + +Tositärkeänä sitä vastoin täytyy pitää, että proletaarin itsetunnossa +ihmisen _koko_ persoonallisuus riippuu elämänkatsomuksen +_tietopuolisesta_ perustuksesta, kun se taas muissa luokissa +muodostaa vain yhden osan sielunelämää. Mikä tällä tavalla on tullut +proletaarille sisäiseksi todellisuudeksi, sitä hän ei saata tietoisesti +tunnustaa. Tätä tunnustamasta häntä estää se, että hänelle ajatuselämä +on esitetty haaveiluksi. Todellisuudessa hän perustaa elämänsä +ajatuksiin, mutta käsittää ne epätodellisina haaveiluina. Muuten ei +voida ymmärtää proletaarista elämänkäsitystä ja sen toteuttamista +käytännössä, kuin ottamalla huomioon tämä tosiasia kaikessa +kantavuudessaan uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä. + +Siitä tavasta, millä uudenaikaisen proletaarin henkinen elämä yllä on +esitetty voidaan käsittää, että kuvatessa proletaaris-sosialistisen +liikkeen todellista laatua tämän henkielämän täytyy tulla ensi +tilalle. Sillä pää-asia on että proletaari tuntee puutteellisen +yhteiskunnallisen elämäntilansa syyt siinä muodossa ja pyrkii ne +poistamaan sillä tavalla, kuin tämä henkielämä hänelle sisäisesti +sanoo. Ja kuitenkaan hän ei voi olla pilkaten ja vihaten hylkäämättä +sitä mielipidettä, että tällä yhteiskunnallisen liikkeen henkisellä +pohjalla piilee jokin tärkeä eteenpäin kiihoittava voima. Kuinka hän +voisi käsittää, että henkielämä olisi hänelle eteenpäin vievä voima, +kun hänen täytyy pitää sitä haaveiluna? Ei voi odottaakaan, että +tällä tavalla käsitetty henkielämä voisi neuvoa tien sietämättömäksi +käyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen tieteellisyyteen +perustuva ajatustapansa käsittää ei ainoastaan tieteen itsensä, vaan +myös taiteen, uskonnon, tavat ja oikeuden inhimillisen haaveilun +tuotteiksi. Hän ei huomaa näillä henkielämän aloilla mitään hänen +todelliseen elämäänsä kuuluvaa, mitään joka hyödyttäisi hänen +aineellista asemaansa. Hänelle ne ovat vain tämän aineellisen +elämän heijastusta. Olkoonpa että ne, kerran olemassa ollen, joten +kuten kiertoteitä inhimillisen mielikuvituksen tahi tahdon kautta +vaikuttavatkin takaisin aineelliseen elämään, alunpitäen ne kuitenkin +ovat tästä elämästä alkunsa saaneita haave-kuvia. Ei _niistä_ mitään +lähde yhteiskunnallisten vaikeuksien poistamiseksi. Ainoastaan +aineellisista olosuhteista itsestään voi jotakin syntyä, joka vie +päämäärään. Uusi henkielämä on ihmiskunnan johtavista luokista +siirtynyt proletaariseen asujamistoon siinä muodossa, että sen voima +on tämän asujamiston tietoisuudesta haihtunut. Kun etsitään voimia, +jotka voivat jouduttaa yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, on +tämä ennen kaikkea muistettava. Jos tämä asianlaita edelleen saisi +vallita, täytyisi ihmiskunnan henkielämän vajota voimattomuuteen +nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaatimusten edessä. Itse +asiassa onkin suuri osa uudenaikaista proletariaattia vakuutettu +tästä voimattomuudesta; ja tämä vakaumus käy julki marxilaisista ja +muista samanlaisista tunnustuksista. Sanotaan että uudenaikainen +talouselämä on kehittänyt vanhemmista muodoistaan nykyajan +kapitalismin. Tämän kehityksen kautta on proletariaatti joutunut +sille sietämättömään asemaan kapitaalin rinnalla. Kehitys on kulkeva +eteenpäin; se on kaatava kapitalismin siinä itsessään -- kapitalismissa +-vaikuttavien voimien avulla ja kuolleesta kapitalismista on +nouseva proletariaatin vapautus. Tälle vakaumukselle ovat nuoremmat +sosialistiset ajattelijat antaneet vähemmän fatalistisen ( kohtalon +alle alistuvaisen) luonteen, kuin minkä eräs marxilainen ryhmä sille +oli antanut. Mutta pää-asia on myös säilynyt. Ja se on siinä, että se, +joka nykyään tahtoo tosisosialistisesti ajatella, ei suostu sanomaan: +jos jossain ilmestyisi ajan vaatimusten aiheuttama ja henkisessä +todellisuudessa versova ihmisiä kannattava sielu-elämä, on siitä +säteilevä se voima, joka myös yhteiskunnalliselle kysymykselle antaa +oikean vauhdin. + +Ettei proletaarista elämää viettämään pakoitettu nykyajan ihminen voi +tällaista odottaa aikamme henkielämältä, siitä johtuu hänen sielunsa +pohjasävel. Hän tarvitsee henkielämää, josta lähtee voimaa, joka antaa +hänen sielussaan tuntea oman ihmisarvonsa. Sillä sidottuna nykyajan +kapitalistiseen talousjärjestelmään oli hänen polttavimpine sielun +tuskineen turvauduttava sellaiseen henkielämään. Mutta se henkielämä, +jonka hän peri johtavilta luokilta haaveiluna, se täytti hänen +sielunsa tyhjyydellä. Että uudenaikaisen proletariaatin vaatimuksissa +elää kaipaus löytää toisellainen suhde henkielämään, kuin minkä +nykyinen yhteiskuntajärjestys voi tarjota: Siitä lähtee nykyaikaista +yhteiskunnallista liikettä ohjaava voima. Mutta tätä tosiasiaa ei +oikein käsitä ihmiskunnan ei-proletaarinen eikä proletaarinenkaan +osa. Sillä ei-proletaarinen osa ei kärsi uudenaikaisen henkielämän +haaveilevasta luonteesta, koska se on siihen itse syynä. Proletaarinen +osa siitä kärsii. Mutta tuo perimänsä henkielämän haaveileva luonne +on häneltä vienyt uskon kaiken henkielämän kantavaan voimaan. Tämän +tosiasian oikeasta ymmärtämisestä riippuu löydetäänkö se tie, +joka johtaa ulos nykyisestä yhteiskunnallisesta sekasortotilasta. +Se yhteiskunta-järjestys, joka syntyi johtavien ihmisluokkien +vaikutuksesta uudenaikaisen talouselämän kehittyessä, on sulkenut +pääsyn tälle tielle. _On hankittava voimia aukaisemaan se_. + +Tällä alalla on pakko ottaa asiat uuden tarkastelun alaisiksi, sitten +kun on opittu antamaan oikea arvo, sille tosiasialle, että inhimillinen +yhteiskunta, jossa henkielämää pidetään haaveiluna, on vailla yhtä +niitä voimia, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön elinkykyiseksi. +Nykyinen sairastaa henkielämän heikkoutta. Ja sairaus vain pahenee, +kun ei tahdota tunnustaa sen olemassaoloa. Myöntämällä tämä tosiasia +voitetaan perustus, jolla yhteiskunnallisen liikkeen mukainen +ajatustapa pääsee kehittymään. + +Nykyaikana luulee proletaari löytäneensä sielunsa päävoiman, kun hän +puhuu _luokkatietoisuudestaan_. Mutta totuus on kuitenkin siinä, +että hän jouduttuaan kapitalistisen talousjärjestelmän pauloihin +etsii henkielämää, joka kohottaisi hänen sieluaan, antaisi hänelle +_tietoisuuden omasta ihmisarvostaan_ ja että haaveiluksi käsitetty +henkielämä ei hänessä tätä tietoisuutta voi synnyttää. Hän on etsinyt +tätä tietoisuutta ja on turhaan etsittyään korvannut sen talouselämästä +lähteneellä _luokkatietoisuudella_. + +Hän tuijottaa kuin mahtavan suggestiivisen voiman vaikutuksesta +yksistään vain talouselämään eikä muualla henkisessä tahi sielullisessa +enää usko voivan löytyä kiihotinta siihen, mikä välttämättömästi täytyy +tapahtua yhteiskunnallisen liikkeen alalla. Hän uskoo, että yksistään +hengettömän, sieluttoman talouselämän kehitys voi mukanaan tuoda sen +tilan, jonka hän pitää ihmisarvoisena. Näin hänet pakotettiin etsimään +pelastustaan yksinomaan talouselämän uudistuksessa. Hänet pakotettiin +uskomaan, että paljastaan talouselämän uudistuksen kautta poistuisi +kaikki se vahinko, joka johtui yksityisestä yritteliäisyydestä, +yksityisen työnantajan itsekkyydestä ja yksityisen työnantajan +kykenemättömyydestä tyydyttämään työmiehessä elävän ihmisarvon-tunteen +vaatimuksia. Niin alkoi nykyaikainen proletaari pitää yhteiskunnallisen +elimistön ainoana pelastuksena kaikkien tuotantovälikappaleiden +yksityisomistuksen muuttamista yhteis-toiminnaksi, vieläpä kaikkien +yhteiseksi omaisuudeksi. Tällainen katsantokanta on syntynyt +sen kautta, että on katse käännetty pois kaikesta sielullisesta +ja henkisestä ja suunnattu yksinomaan puhtaasti taloudellisiin +menettelytapoihin. + +Siitä johtuu kaikki nykyaikaisessa proletaarisessa liikkeessä piilevä +ristiriitaisuus. Uudenaikainen proletaari luulee, että taloudesta, +itse talouselämästä pitäisi lähteä kaiken sen, joka lopuksi antaa +hänelle täydet ihmisoikeudet. Näiden oikeuksien puolesta hän taistelee. +Mutta hänen pyrkimyksissään on jotakin, joka ei milloinkaan voi olla +seurauksena yksistään taloudellisesta elämästä. On varsin tärkeä, +voimakkaasti puhuva tosiasia, että juuri nykyaikaisen ihmiskunnan +elämän vaatimuksista johtuvan yhteiskunnallisen kysymyksen moninaisten +muotojen polttopisteessä piilee jotakin, jonka luullaan olevan +seurauksena talouselämästä itsestään, mutta joka ei milloinkaan +siitä _yksistään_ voi johtua, vaan päinvastoin suorana viivana, +jatkuen vanhasta orjajärjestelmästä johtaa läänitysajan maaorjuuden +kautta nykyaikaiseen työläis-proletariaattiin. Minkälaiseen muotoon +uudenaikaisissa oloissa tavarain ja rahan kiertokulku, pääoma, +omistusoikeus, y. m. lienevät pukeutuneetkin, näissä oloissa on +jotakin kehittynyt, jonka nimeä ei selvästi lausuta, jota myöskään +uudenaikainen proletaari ei tietoisesti tunne, mutta joka kuitenkin +on päävaikutin hänen yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään. Se on +tämä: uudenaikainen kapitalistinen talousjärjestys ei oikeastaan +tunne omalla alallaan muuta kuin tavarakäsitteen. Ja jokin on +nykyajan kapitalistisessa järjestelmässä muuttunut _tavaraksi_, joka +proletaarissa herättää tunnelman: se _ei saa olla_ tavara. + +Kun kerran on tultu näkemään, kuinka yhtenä koko uudenaikaisen +proletaarisen liikkeen päävaikuttimista uudenaikaisessa +proletaarissa elää vaistomainen, itsetiedoton kammo, että hänen +täytyy myydä työnantajalle työvoimansa ikäänkuin tavaraa kaupataan +markkinoilla, kammo, että työvoimamarkkinoilla hänen työvoimansa +kysyntä ja tarjonta näyttelee samaa osaa, kuin tavaran kysyntä ja +tarjonta markkinoilla; kun on tultu näkemään, mikä merkitys tällä +tavarakammolla nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa liikkeessä on; +kun on opittu ennakkoluulottomasti näkemään, että tämä kammo ei +käy kyllin voimakkaasti ja jyrkästi ilmi vielä sosialistisista +ohjelmistakaan, silloin on ensimmäisen vaikuttimen, haaveelliseksi +havaitun henkielämän, lisäksi löydetty toinen, joka tänäpänä tekee +yhteiskunnallisen kysymyksen pakoittavaksi, jopa polttavaksikin. + +Vanhaan aikaan löytyi orjia. Koko ihminen kaupattiin, kuin tavara +konsanaan. Jonkun verran pienempi osa ihmistä, mutta osa ihmisen +olemusta kuitenkin alistettiin talousliikkeen alaiseksi maanorjuuden +aikana. Kapitalismista on tullut voima, joka vielä osaan ihmisen +olemusta lyö tavaraleiman: työvoimaan. En tahdo tässä väittää, +ettei tätä asianlaitaa olisi huomattu. Päinvastoin: se on nykyajan +yhteiskunnallisessa elämässä tunnustettu yhdeksi perustuksista. +Sen tärkeä vaikutus yhteiskunnallisessa liikkeessä tunnetaan. +Mutta kun siitä kysymys nousee, ajatellaan aina vain talouselämää. +Kysymys työvoiman tavaraluonteesta tehdään paljaaksi taloudelliseksi +kysymykseksi. Uskotaan talouselämästä itsestään nousevan voimia, jotka +luovat olotilan, jossa proletaarin ei enää tarvitse tuntea työvoimansa +sijoitusta yhteiskunnallisessa elimistössä itseään alentavaksi. +Nähdään, kuinka uudenaikainen talouselämä on muodostunut ihmiskunnan +uudemman historiallisen kehityksen ohessa. Nähdään myös, kuinka tämä +talouden-muoto on lyönyt inhimilliseen työvoimaan tavaraleiman. Mutta +sitä ei nähdä, kuinka itse talouselämän luonteeseen kuuluu, että kaiken +siihen _sidotun_ täytyy muuttua tavaraksi. Talouselämä merkitsee +tavarain valmistusta ja tarkoituksenmukaista kulutusta, inhimilliseltä +työvoimalta ei voi riisua tavara-merkitystä, jollei löydetä keinoja +irroittaa se taloudellisen elämän menettelytavoista. Ei ole pyrittävä +taloudellista elämää niin muuttamaan, että inhimillinen työvoima +pääsisi siinä oikeuksiinsa, vaan on etsittävä keinoja, kuinka saada +tämä työvoima irti talouselämästä, alistaakseen sen yhteiskunnallisiin +voimiin, jotka siitä ottavat tavaramerkityksen? Proletaari ikävöi +sellaisia taloudellisia oloja, jossa hänen työvoimansa saa sille +kuuluvan aseman. Hän ikävöi sitä sentähden, ettei hän näe, kuinka +hänen työvoimansa tavara-merkitys pääasiallisesti johtuu hänen +täydellisestä riippuvaisuudestaan taloudellisesta elämästä. Sen kautta, +että hänen täytyy uhrata työvoimansa tälle elämälle, sulautuu hänen +koko persoonallisuutensakin siihen. Talouselämä pyrkii luonteensa +mukaisesti sopivammalla tavalla käyttämään hyväkseen työvoimaa samaten, +kuin siinä tavaroita kulutetaan, niin kauvan kun työvoiman järjestely +jätetään sen valtaan. Ikäänkuin uudenaikaisen talouselämän lumoomana +tuijotetaan vain yksistään siihen, mikä tässä elämässä voi vaikuttaa. +Mutta tällainen yksipuolinen näkökanta ei milloinkaan auta löytämään +keinoja, miten päästäisiin pitämästä työvoimaa tavarana, sillä toinen +talouden muoto on vain toisella tavalla käyttävä työvoimaa tavarana. +Työkysymystä ei voida oikeassa muodossaan käsitellä yhteiskunnallisen +kysymyksen osana, ennenkun opitaan näkemään, että talouselämässä +tavarain valmistus, vaihto ja kulutus noudattaa lakeja, joita +vuorostaan määräävät edut, joiden valtapiiriä ei pitäisi ulottaa yli +inhimillisen työvoiman. + +Nykyaikaiset ajattelijat eivät ole oppineet erottamaan toisistaan, +kuinka vallan eritavalla sovellutetaan talouselämän yhteyteen yhdeltä +puolen se, mikä työvoimana on sidottu ihmiseen, ja toiselta puolen taas +se, mikä, alkuaan ihmisestä erillään, tavarana tuotetaan ja kulutetaan. +Jos tätä suuntaa noudattavan terveen ajatustavan kerran onnistuu +osottaa työkysymyksen todellinen laatu, on se myös näyttävä, mikä asema +talouselämällä terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä tulee olla. + +Tästä käynee siis jo selville, että "yhteiskunnallinen kysymys" +jakaantuu kolmeen eri kysymykseen. Ensimäinen on osottava henkielämän +terveen muodon yhteiskunnallisessa elimistössä; toinen on käsittelevä +työ-olojen oikeata järjestelyä yhteiskunnassa, ja kolmas on näyttävä, +kuinka talouselämän tulee toimia yhteiskunnallisessa elimistössä. + + + + +II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten +kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita. + + +Sen, mikä on antanut nykyajan yhteiskunnalliselle +kysymykselle erikoisen leiman, voi sattuvimmin lausua seuraavasti: +teollisuuteen perustuva talouselämä ja uudenaikainen kapitalismi, +ne ovat vaikuttaneet jonkinlaisella itsestään ymmärrettävällä +luonnonmukaisuudella ja tuottaneet uudenaikaiselle yhteiskunnalle +eräänlaisen sisäisen järjestyksen. Samalla kun inhimillinen luomakyky +on kiintynyt siihen, minkä tekniikka ja kapitalismi ovat aikaansaaneet, +on se laiminlyönyt muut haarat, muut yhteiskunnallisen elimistön +jäsenet. Mutta näille on inhimillisen itsetietoisuuden välttämättömästi +myöskin osotettava oikea toimiala, jos yhteiskunnallinen elimistö +tahdotaan terveenä pysyttää. + +Antaakseni tässä luonteenomaisen kuvan yhteiskunnallisen kysymyksen +kaikinpuoliseen tarkasteluun kehoittavista vaikuttimista sallittanee +minun selvyyden vuoksi käyttää vertausta. Mutta on huomattava, ettei +tällä vertauksella tarkoteta mitään muuta, kuin juuri vertausta. +Sellainen voi olla avuksi inhimilliselle käsityskyvylle ohjatakseen +sitä juuri siihen suuntaan, mikä on välttämätön, jos tahtoo saada +oikean kuvan yhteiskunnallisen elimistön tervehtymisestä. Kenen tältä +kannalta on pakko tarkastella yhtä monimutkaisemmista elimistöistä, +ihmisellistä elimistöä, hänen täytyy kiinnittää huomionsa siihen, että +tässä ihmisellisen elimistön olemuksessa ilmenee kolme rinnakkain, +mutta joltisen itsenäisesti toimivaa järjestelmää. Nämä kolme +rinnakkain toimivaa järjestelmää voidaan kuvata jokseenkin seuraavalla +tavalla. Ihmisellisessä elimistössä toimii ensinnäkin se järjestelmä, +joka käsittää _hermo- ja aistielämän_. Voisipa sitä tärkeimmän +elimensä mukaan, johon hermo- ja aistielämä ovat keskitetyt, nimittää +_pää-elimistöksi_. + +Toisena ihmisellisen rakenteen jäsenenä on tunnustettava, jos +tätä rakennetta todella halutaan ymmärtää, mitä minä tahtoisin +nimittää rytmilliseksi järjestelmäksi. Se käsittää _hengityksen ja +verenkierron_, se on kaiken, mikä ilmenee ihmisellisen ruumiinrakenteen +_rytmillisinä_ ilmiöinä. + +Kolmantena järjestelmänä on vihdoin pidettävä kaikkea, mikä on elintä +ja niiden toimintaa _varsinaisen aineenvaihdon_ yhteydessä. + +Näihin kolmeen järjestelmään sisältyy kaikki, mikä tarkoituksen +mukaiseen vuorovaikutukseen sovitettuna ylläpitää ihmisellisen +elimistön säännöllisen kokonaistoiminnan.[2] + +Minä olen koettanut sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä +luonnontieteellinen tutkimus jo tällä haavaa voi sanoa, ainakin +suurin piirtein kuvailla tätä ihmisellisen elimistön luonnollista +kolmijakoisuutta kirjassani "Sielunarvoituksista". Minulle on käynyt +selväksi, että biologia, fysiologia, koko luonnontiede, mitä ihmiseen +tulee, kaikkein lähimmässä tulevaisuudessa on omaksuva sellaisen +käsityskannan ihmisellisestä elimistöstä, että nämä kolme jäsentä +pääjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä tahi rinta-järjestelmä ja +aineenvaihto-järjestelmä sen kautta ylläpitävät koko ihmisellisen +elimistön toimintaa, että niiden toiminta on joltisenkin itsenäistä ja +että täydellistä elintoiminnan keskitystä ihmisellisessä elimistössä +_ei löydy_, vaan että jokainen näistä järjestelmistä on erikoisessa +suhteessa ulkomaailmaan. Pää-järjestelmä aistineen, verenkierto- eli +rytmillinen järjestelmä hengitystoimintoineen ja aineenvaihto +ravinto- ja liikuntoelimineen. + +Luonnontieteellisiin menettelytapoihin katsoen ei vielä olla tultu +aivan niin kauas, että varsinaisissa luonnontieteellisissä piireissä +annettaisiin sille, mitä tässä olen esittänyt ja henkitieteelliseltä +pohjalta lähtien koettanut luonnontieteeseen sovittaa, niin yleinen +tunnustus, kuin tiedon edistämisen kannalta olisi suotavaa. + +Mutta se on vain merkkinä siitä, että tottumuksemme ajatella ja koko +tapamme kuvailla itsellemme maailmata ei vielä ole täydellisesti +sopusoinnussa sen kanssa, mikä esim. ihmisellisessä elimistössä ilmenee +luonnon toiminnan sisäisenä olemuksena. Tässä voitaisiin kyllä sanoa: +no niin, antaa luonnontieteen tulla perästä, se on askel askeleelta +saavuttava ihanteensa, se on vielä kerran tunnustava teidänkin +katsantokantanne. Mutta yhteiskunnallisen elimistön tarkasteleminen ei +siedä lykkäystä. Ei ainoastaan ammattimiehen, vaan myöskin jokaisen +ihmissielun, -- sillä jokainen ihmissieluhan on osa yhteiskunnallisen +elimistön toiminnasta -- tulee ainakin vaistomaisesti tietää, mitä tämä +yhteiskunnallinen elimistö välttämättömästi tarvitsee. Terve ajattelu +ja tunne, terve tahto ja halu ottaa osaa yhteiskunnallisen elimistön +uudistamiseen voi ainoastaan sikäli kehittyä, kuin ollaan vaikkapa +vain vaistomaisesti tietoisia, että tämän yhteiskunnallisen elimistön +ollakseen terve tulee olla yhtä kolmijakoinen kuin luonnollinen +elimistö sitä on. + +Siitä saakka, kun Schäffle kirjoitti kirjansa yhteiskunnallisen +elimistön rakenteesta, on etsitty vertauskohtia luontoppaleen -- +sanokaamme ihmisellisen elimistön -- ja ihmisellisen yhteiskunnan +välillä. On tahdottu määrätä, mikä yhteiskunnallisessa elimistössä +vastaa soluja, mikä solustoa, mikä kudosta j.n.e. Onpa äskettäin +ilmestynyt teos Mereyltä "Maailmanmuunnoksista", jossa eräät +luonnotieteelliset tosiasiat ja luonnontieteelliset lait ilman muuta +-- kuten arvellaan -- sovitetaan ihmiselliseen yhteiskuntaelimistöön. +Kaiken tämän, kaikkien näiden vertailuleikkien kanssa, ei sillä, mitä +tässä kirjoituksessa tarkotetaan, ole kerrassaan mitään yhteyttä. +Vaan ken luulee näissäkin tarkasteluissa samallaista vertailuleikkiä +luonnollisen ja yhteiskunnallisen elimistön välillä harjoitettavan, hän +vain todistaa olevansa kykenemätön tämän esityksen henkeen syventymään. +Sillä eihän tässä pyritä mitään luonnontieteellisiin tosiasioihin +soveltuvia totuuksia istuttamaan yhteiskunnalliseen elimistöön; vaan +vallan toista: että inhimillinen ajattelu, inhimillinen tunne oppisi +luonnonmukaista elimistöä katsellessaan erottamaan elinkykyisen +ja sitten sovittamaan tämän tutkistelutavan yhteiskunnalliseen +elimistöönkin. Sovelluttaessa ilman muuta yhteiskunnalliseen elimistöön +se, minkä luulee oppineensa luonnollisesta elimistöstä, kuten usein +tapahtuu, osotetaan, ettei tahdota oppia pitämään yhteiskunnallista +elimistöä yhtä itsenäisenä ja omien lakiensa alaisena, mikä kyllä +pidetään tarpeellisena luonnollisen elimistön ymmärtämiseksi. +Siinä silmänräpäyksessä, jolloin asetutaan yhtä objektiiviselle +(ulkokohtaiselle) kannalle yhteiskunnallisen elimistön itsenäisyyteen +nähden, kuin luonnontutkija asettuu luonnolliseen elimistöön nähden, +käsittääkseen sen -- yhteiskunnallisen elimistön -- lakeja, siinä +silmänräpäyksessä häipyvät tutkimuksen vakavuuden tieltä kaikki +vertailuleikit. + +Saattaisi myöskin ajatella tämän tutkimuksen perustuvan siihen +uskoon, että yhteiskunnallinen elimistö pitäisi rakentaa "harmaiden", +luonnontieteestä lainattujen teoriiojen nojaan. Tämä käsityskanta +on esityksestämme niin kaukana, kuin mahdollista. Tarkoitamme aivan +toista. Ihmiskunnan nykyinen sairaudentila vaatii, että _kussakin +yksityisessä ihmisessä_ herää määrätyt _tunteet_ ja että tämä herätys +aikaansaadaan kasvatus- ja opetuslaitoksissa samalla tavalla, kuin +niissä opetetaan neljä laskutapaa. Mikä tähän asti on itsetiedottomasti +ihmissieluun vanhat yhteiskunnallisen järjestyksen muodot istuttanut, +sillä ei tule olemaan merkitystä tulevaisuudessa. Uudenaikaisen +kehityksen vaatimuksiin, jotka nyt ihmisille asetetaan, kuuluu, että +kukin yksityinen pitää äsken mainituita tunteita yhtä tarpeellisina, +kuin tähän asti määrättyä koulusivistystä. Tästä lähtien vaaditaan +ihmisiltä oikea tunne siitä, kuinka yhteiskunnallisen elimistön voimien +tulee toimia, että tuo elimistö pysyisi elinkykyisenä. On opittava +tuntemaan, että on epäterveellistä ja yhteiskuntavastaista yrittääkään +antautua tämän elimistön jäseneksi _ilman_ tällaisia tunteita. + +Nykyaikana saa kuulla puhuttavan "yhteiskunnallistuttamisesta" +muka ajan vaatimuksena. Tämä yhteiskunnallistuttaminen ei tule +merkitsemään yhteiskunnallisen elimistön parannusta, vaan päinvastoin +sen puoskaroimista, vieläpä ehkä sen turmelemistakin, ellei ihmisten +sydämissä, ihmisten sieluissa herää ainakin vaistomainen tieto +yhteiskunnallisen elimistön kolmijakoisuuden välttämättömyydestä. +Tämän yhteiskunnallisen elimistön täytyy voidakseen terveenä toimia +säännönmukaisesti synnyttää kolme sellaista jäsentä. + +Yksi näistä jäsenistä on talouselämä. Alottakaamme tutkistelumme tällä, +koska se silminnähtävästi halliten kaiken muun elämän, uudenaikaisen +tekniikan ja uudenaikaisen kapitalismin kautta on kehittynyt +inhimillisessä yhteiskunnassa. Tämän talouselämän tulee saada olla +itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä, suhteellisesti yhtä +itsenäinen, kuin hermo-aistijärjestelmä on suhteellisesti itsenäinen +inhimillisessä elimistössä. Talouselämään kuuluu kaikki, mikä on +tavarain tuotantoa, kiertokulkua ja kulutusta. + +_Toisena_ yhteiskunnallisen elimistön jäsenenä on meillä julkinen +oikeuselämä, varsinainen poliitinen elämä. Siihen kuuluu, mitä vanhan +oikeusvaltion merkeissä voitiin nimittää varsinaiseksi valtioelämäksi. +Kun talouselämän alaan kuuluu kaikki se, mitä ihminen käyttää +luonnosta ja omista valmisteistaan, tavarat, tavarain kiertokulku ja +kulutus, voi tämän yhteiskunnallisen elimistön toisen jäsenen piiriin +kuulua ainoastaan kaikki se, mikä puhtaasti inhimillisistä syistä +koskee ihmisten suhteita toisiinsa. Ymmärtääkseen yhteiskunnallisen +elimistön jäsenten merkitystä on tärkeintä tuntea erotus julkisen +oikeusjärjestelmän ja talousjärjestelmän välillä, joista edellisen +asiana on ainoastaan valvoa inhimillisiin syihin perustuvaa ihmisten +suhdetta toisiinsa, jota vastoin jälkimmäiselle kuuluu ainoastaan +tavarain tuotanto, kiertokulku ja kulutus. Nämä seikat on elävästi +tuntien pidettävä mielessä, että sitten seurauksena tästä tunteesta +talouselämä ja oikeuselämä pysyisivät toisistaan erillään, kuten +ihmisen luonnollisessa elimistössä keuhkojen toiminta ulkoilman +käsittelyssä eroaa hermo-aistielämän toiminnasta. + +Kolmantena molempien edellisten rinnalla yhtä itsenäisenä jäsenenä on +yhteiskunnallisessa elimistössä pidettävä kaikkea sitä, mikä kuuluu +henkiseen elämään. Kosk'ei ehkä nimitys "henkinen sivistys" tahi +kaikki, mikä henkistä elämää koskee, ole aivan tarkka, voisi vieläkin +tarkemmin sanoa: kaikki se, mikä riippuu yksityisen inhimillisen +yksilön luonnollisista lahjoista ja mikä näiden luonnollisten +sekä henkisten että ruumiillisten lahjojen nojalla on hyödyttävä +yhteiskunnallista elimistöä. Ensimmäiseen, talousjärjestelmään, +kuuluu kaikki, mikä tarvitaan, että ihminen voi järjestää aineelliset +suhteensa ulkopuolella häntä olevaan maailmaan. Toiseen järjestelmään +kuuluu, mikä tarvitaan yhteiskunnallisessa elimistössä ihmisten +keskinäisten suhteitten tähden. Kolmanteen järjestelmään kuuluu +kaikki minkä täytyy saada alkunsa inhimillisestä yksilöstä ja tulla +yhteiskunnallisen elimistön hyväksi. + +Niin totta kuin onkin, että uudenaikainen tekniikka ja kapitalismi +oikeastaan vasta nykyaikana ovat lyöneet leimansa yhteiskunnalliseen +elämäämme, yhtä välttämätöntä on, että siltä puolen välttämättömästi +inhimillistä yhteiskuntaa kohtaavat vauriot sillä tavalla korjataan, +että ihminen ja _inhimillinen yhteiskunta_ saatetaan oikeaan suhteeseen +noihin yhteiskunnallisen elimistön kolmeen jäseneen. Talouselämähän +on yksinkertaisesti omasta itsestään nykyaikana luonut varsin +määrätyt muotonsa. Se on yksipuolisella vaikutuksellaan inhimilliseen +elämään noussut varsin mahtavaan asemaan. Molemmat toiset jäsenet +yhteiskunnallisessa elämässä eivät tähän asti ole olleet tilaisuudessa +saavuttamaan heille lakiensa mukaan kuuluvaa yhtä tunnettua asemaa +yhteiskunnallisessa elimistössä. Heidän tähtensä on välttämätöntä, +että ihmiset ylempänä mainituita tunteita noudattaen kukin paikallaan +toteuttavat yhteiskunnallisen jaottelun. Sillä siinä mielessä, kuin +yhteiskunnallisia kysymyksiä tässä teoksessa koetetaan ratkaista, on +jokaisella yksilöllä yhteiskunnallinen tehtävänsä niin nykyaikana kuin +lähimmässä tulevaisuudessa. + +Sillä, mitä kutsumme yhteiskunnallisen elimistön ensimmäiseksi +jäseneksi, talouselämällä, on luonnollinen perustuksensa, kuten +yksityinen ihminenkin on riippuvainen henkisen ja ruumiillisen +elimistönsä taipumuksista siihen nähden, miksi hän aikoo opintojensa, +kasvatuksen ja elämänsä kautta päästä. Tämä luonnollinen perustus +lyö ensi sijassa leimansa talouselämään ja sitä tietä koko +yhteiskunnalliseen elimistöön. Mutta tämä luonnollinen perustus on +sellaisenaan olemassa ilman, että sitä millään yhteiskunnallisilla +järjestelyillä tahi millään yhteiskunnallistuttamisella voitaisiin +sinne tahi tänne muuttaa alkuperäisestä muodostaan. Se on otettava +yhteiskunnallisen elämän perustukseksi sellaisenaan, kuten ihmisen +kasvatuksen täytyy perustua niihin taipumuksiin, ruumiillisiin tahi +henkisiin kykyihin, joita hänessä eri aloilla voi löytyä. + +Jokaisessa yhteiskunnallistuttamisessa, jokaisessa yrityksessä uudistaa +ihmisten taloudellista yhteiselämää on otettava huomioon luonnollinen +perustus. Sillä kaiken tavarakiertokulun, kaiken inhimillisen työn, +jopa kaiken henkisen elämänkin perustuksena ja alkuelementteinä on se, +mikä sitoo ihmisen määrättyyn kohtaan luonnossa. Yhteiskunnallisen +elimistön suhde luonnolliseen perustukseensa on käsitettävä juuri +samaten, kuin yksityisen ihmisen opetuksessa on huomioon otettava hänen +taipumuksensa. Tämän voi itselleen parhaiten selvittää esimerkeillä +äärimmäistapauksista. Ei tarvitse muuta, kuin esim. ajatella, että +eräillä seuduilla maapalloa, jossa banaani on helpoimmin saatavissa +oleva ihmisravinto, koko inhimillinen yhteis-elämä supistuu siihen +työhön, joka tarvitaan _banaanien_ kuljettamiseen kasvupaikoiltaan +määräpaikkoihinsa ja niiden valmistamiseen ravintoaineeksi. Verratessa +sitä ihmistyötä, joka vaaditaan banaanien tekemiseen inhimillisen +yhteiskunnan ravintoaineeksi, siihen työhön, joka tarvitaan, sanokaamme +keski-Euroopassa, vehnän valmistamiseen ravinnoksi, niin on banaanin +vaatima työ, alhaisen laskun mukaan, kolmesataa kertaa pienempi vehnän +vaatimaa työtä. + +Tämä on tosin äärimmäisiä tapauksia. Mutta tällaisia luonnollisesta +perustuksesta riippuvia eroavaisuuksia työn määrässä esiintyy +tuotantoaloilla Europankin yhteiskunnissa -- ja jolleivät vastakohdat +olekaan niin jyrkät, kuin banaanista ja vehnästä puhuttaessa, niin ne +ovat kuitenkin olemassa. Niin seuraa itse talouselimistön luonteesta, +että ihmisen suhteesta hänen taloutensa luonnolliseen perustukseen +riippuu se työmäärä, jolla hänen täytyy ottaa osaa taloudelliseen +kiertokulkuun. Eikä tarvitse muuta kuin verrata: _Saksassa_, +keskisatoisilla seuduilla, antaa kylvö 7 tahi 8 kertaisen sadon; +_Chilessä_ 12 kertaisen; _Pohjois-Amerikassa_ 17 kertaisen, _Perussa_ +20 kertaisen (kts. Jentsch, Volkwirtschaftslehre, siv. 64). + +Tämä yhtäjaksoinen kiertokulku eri asteineen, joka alkaa ihmisen +suhteella luontoon jatkuen hänen toiminnallaan saadakseen +luonnontuotteet käyttökelpoisiksi, kaikki tämä ja ainoastaan +tämä muodostaa terveen yhteiskunnallisen elimistön taloudellisen +jäsenen. Se on yhteiskunnallisessa elimistössä samassa asemassa, +kuin pääjärjestelmä, josta yksilölliset taipumukset riippuvat, +inhimillisessä elimistössä. Ja niinkuin pääjärjestelmä on riippuvainen +keuhko-sydän järjestelmästä, niin on talousjärjestelmä riippuvainen +inhimillisestä työnteosta. Mutta kun nyt pää ei yksin voi ohjata +hengitystä, ei myöskään pitäisi talouselämässä vaikuttavien +voimien saada ohjata inhimillistä työjärjestelmää. Ihminen ottaa +harrastuksineen osaa talouselämään. Hänen harrastuksensa johtuvat hänen +sielullisista ja henkisistä tarpeistaan. Kuinka nämä harrastukset +voidaan parhaiten tyydyttää yhteiskunnallisessa elimistössä, niin +että kukin yksilö tämän elimistön avulla saa parhaalla mahdollisella +tavalla tarpeensa täytettyä ja että hän myös edullisimmalla tavalla +voi ottaa osaa talouteen, tämä kysymys on käytännöllisesti ratkaistava +taloudellisissa laitoksissa. Ja se voi ainoastaan siten tapahtua, että +kaikille harrastuksille annetaan täysi tunnustus ja että myös hyvää +tahtoa ja tilaisuutta löytyy saada ne toteutetuiksi. Piiri, jossa +harrastukset heräävät, sijaitsee talouselämän rajojen ulkopuolella. Ne +kehittyvät rinnan ihmisen sielu- ja henkiolennon kanssa. Talouselämän +velvollisuus on järjestää laitoksia niiden tyydyttämiseksi. Näillä +laitoksilla ei saa olla mitään muuta tehtävää, kuin valmistaa ja +vaihtaa tavaroita, joiden arvo riippuu ihmisten kysynnästä. Tavaran +arvon määrää se, joka niitä kuluttaa. Sen kautta että tavaran arvon. +määrää kuluttaja, on sen merkitys yhteiskunnallisessa elimistössä aivan +toinen, kuin paljon muun, jota ihminen tämän elimistön jäsenenä pitää +arvossa. Talouselämää, jonka piiriin tavarantuotanto, vaihto ja kulutus +kuuluvat, on tarkastettava ilman ennakkoluuloja. Silloin tullaan +näkemään se oleellinen erotus, -- johon _paljas_ tarkastelu ei riitä +-- mikä vallitsee ihmisten välillä silloin kun toinen valmistaa tavaroita +toiselle, ja taas toisaalta silloin, kun he ovat oikeussuhteissa +keskenään. Tällainen tarkastelu on johtava siihen käytännölliseen +vaatimukseen, että yhteiskunnallisessa elimistössä oikeus- ja talouselämä +on kokonaan pidettävä erossa toisistaan. Niiden laitosten toiminta, +jotka tarkottavat tavarain valmistusta ja vaihtokauppaa, ei voi +kehittää niin hyviä oikeussuhteita ihmisten kesken, kuin pitäisi. Sillä +taloudellisessa elämässä lähestyvät ihmiset toisiaan sentähden, että he +palvelevat toistensa etuja; perinpohjin toisenlainen on se suhde, jossa +ihmiset ovat toisiinsa oikeuselämässä. + +Nyt voisi uskoa, että tämä olevien olojen vaatima erotus olisi jo +aikaan saatu sillä, että laitoksissa, jotka palvelevat talouselämää, +pidettäisiin huolta oikeuksista, joiden tulee vallita tähän +talouselämään sidottujen ihmisten keskinäisissä suhteissa. -- Sellainen +usko ei saa tukea elämän todellisuudesta. Ihminen voi vasta silloin +sisimmässään kokea oikean oikeussuhteen vallitsevan itsensä ja muiden +ihmisten välillä, kun hän tätä kokemusta ei saavuta taloudellisessa +elämässä, -- vaan aivan toisissa oloissa. Sentähden tulee terveessä +yhteiskunnallisessa elimistössä talouselämän _rinnalla_ ja omassa +vapaudessaan kehittyä elämä, joka synnyttää ja ylläpitää ihmisten +keskeisiä oikeussuhteita. Mutta oikeuselämä onkin varsinaisesti +politillista, valtiollista elämää. Siinä määrin kuin ihmiset +sovelluttavat ne harrastukset, joita he palvelevat talouselämässä, +oikeusvaltion lainsäädäntöön ja hallitukseen, ilmaisevat näin syntyneet +oikeusolot ainoastaan heidän taloudellisia harrastuksiaan. Milloin +oikeusvaltio itse harjottaa taloutta, kadottaa se kokonaan kykynsä +ohjata ihmisten oikeuselämää. Sillä sen toimenpiteet ja laitokset +palvelevat silloin pakostakin inhimillisiä tavara-pyyteitä; eikä +niitä elähytä sellaiset vaikuttimet, jotka tarkottavat parannuksia +oikeuselämässä. + +Terve yhteiskunnallinen elimistö kaipaa toisena jäsenenä talouselämän +rinnalla itsenäistä politillista valtioelämää. Itsenäisessä +talouselämässä johtavat siinä vallitsevat voimat ihmisiä laitoksiin, +jotka mahdollisimman hyvästi palvelevat tavarain valmistusta ja +vaihtoa. Politillisessa valtioelämässä luodaan sellaisia laitoksia, +jotka järjestelevät ihmisten ja ihmisryhmien keskenäisiä suhteita +tavalla, joka tyydyttää ihmisten oikeustunnetta. + +Se näkökanta, jolta tässä esitetty vaatimus oikeusvaltion täydellisestä +erottamisesta talouselämästä lähtee, perustuu _todelliseen_ +ihmiselämään. Sellainen näkökanta on vieras jokaiselle, joka tahtoo +yhdistää oikeuselämää ja talouselämää keskenään. Taloudellisessa +elämässä toimivilla ihmisillä on luonnollisesti myös oikeustunne; mutta +he tulevat seuraamaan _ainoastaan_ sitä eikä taloudellisia harrastuksia +huolehtiessaan oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä ja hallinnosta, kun +heillä tässä asiassa on päätösvalta oikeusvaltiossa, joka sellaisenaan +ei ole missään tekemisissä talouselämän kanssa. Sellaisella +oikeusvaltiolla on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimensä, molemmat +laaditut uudemman ajan oikeustajunnan mukaisille periaatteille. +Sellainen oikeusvaltio syntyy ihmistunnossa elävistä vaikuttimista, +joita nykyään nimitetään demokratisiksi. Talousjärjestelmä luo +lainlaadinta- ja hallinto-elimensä talouselämän vaatimusten mukaisesti. + +Välttämätön vuorovaikutus oikeus- ja talouselinten _johtojen_ välillä +tulee tapahtumaan likimain samalla tavalla, kuin nykyään itsenäisten +valtioalueiden hallitusten välillä. Tämän jaottelun kautta tulee se, +mikä yhdessä järjestössä kehittyy, tarpeenmukaisesti vaikuttamaan +siihen, mitä toisessa tapahtuu. Tämä vaikutus taas estyy sen kautta, +että yksi järjestö kehittää itsenäisesti sen, mitä sille pitäisi tulla +toiselta. + +Kuten talouselämä yhdeltä puolen on luonnollisen perustuksensa +(ilmaston, alueen maantieteellisen laadun, mahdollisten +luonnonrikkauksien perustuksensa y.m.) edellytyksistä riippuvainen, +samoin on se toiselta puolen riippuvainen niistä oikeus-suhteista, +jotka valtio luo taloutta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien +välille. Näihin rajoihin sisältyy kaikki se, mitä talouselämän toiminta +voi ja saa käsittää. Samoin kuin luonto asettaa ehdot, jotka ovat +talouspiirin ulkopuolella ja jotka taloutta harjoittavan ihmisen täytyy +käyttää hyväkseen taloutensa perustuksena, samoin tulee oikeusvaltion +terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä järjestää ihmisten +väliset talouselämässä esiintyvät oikeussuhteet, vaikka kohtakin se +talouselämän vastapainona elää omintakeista elämäänsä. + +Siinä yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on syntynyt ihmiskunnan +tähänastisen kehityksen kuluessa ja jossa koneitten aikakausi ja uuden +aikainen kapitalistinen talousmuoto ovat antaneet yhteiskunnalliselle +liikkeelle sen erikoisen leiman, käsittää talouselämä enemmän, kuin +sen terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä pitäisi käsittää. +Nykyaikaiseen taloudelliseen kiertokulkuun, jonka pitäisi käsittää +ainoastaan tavaroita, ovat sekottuneet myös inhimillinen työvoima, +jopa inhimilliset oikeudetkin. Nykyaikaisessa työnjakoon perustuvassa +talousjärjestössä harjotetaan vaihtokauppaa ei ainoastaan tavaralla +tavaraa vastaan, vaan myös tavaralla työtä ja työllä oikeuksia vastaan. +(Nimitän tavaraksi jokaista ainetta, joka inhimillisen toiminnan +kautta on tullut käyttökelpoiseksi missä tahansa sitä ihmisille +tarjottaneekin. Olkoonpa että tämä nimitys monesta taloustieteilijästä +tuntuu loukkaavalta taikka vähemmän tarkalta, luulisin sen auttavan +ymmärtämään talouselämässä esiintyviä ilmiöitä.)[3] Kun joku ostamalla +hankkii itselleen maakappaleen, on tätä pidettävä maakappaleen +vaihtamisena tavaroihin, joiden vastineena kauppasumma on. Maakappale +itse sitävastoin ei talouselämässä käy tavarasta. Sen paikka +yhteiskunnallisessa elimistössä on vain sen _oikeuden_ kautta, mikä +ihmisellä on sen omistamiseen. Tämä oikeus on oleellisesti jotakin +toista, kuin se suhde, jossa tavaran valmistaja on tavaraansa. +Jälkimmäiseen suhteeseen sisältyy oleellisesti se, että se ei ollenkaan +koske sitä vallan toisenlaista suhdetta ihmisten välillä, joka syntyy, +kun joku on saanut yksinomaisen käyttöoikeuden maakappaleeseen. Tämän +omistaja alistaa muut ihmiset, jotka toimeentulonsa tähden antautuvat +hänen työhönsä tällä maakappaleella tahi ovat pakotetut sillä asumaan, +riippuvaisuuteen itsestään. Sen kautta taas, että keskenään vaihdetaan +taloudellisia tavaroita, joita valmistetaan ja kulutetaan, ei synny +tällaista riippuvaisuussuhdetta. + +Ken näihin elämäntotuuksiin ilman ennakkoluuloja syventyy, hänelle +on selviävä, että niiden täytyy kuvastua terveen yhteiskunnallisen +elimistön laitoksissa. Niinkauvan kun tavaroita vaihdetaan tavaroihin +talouselämässä, ei tavaroiden arvioiminen riipu henkilöiden ja +henkilöryhmien välisistä oikeussuhteista. Mutta niinpian kun tavarat +vaihdetaan oikeuksiin, kosketetaan itse oikeussuhteisiin. Vaihdolla +sinään on oma arvonsa. Se on välttämätön elämän aines nykyisessä +työnjakoon perustuvassa yhteiskunnallisessa elimistössä; kysymys on +vaan siitä, että vaihtamalla oikeus tavaraan oikeudesta itsestään +tehdään tavara, milloin oikeus saa alkunsa talouselämästä. Se voidaan +estää ainoastaan siten, että yhteiskunnallisessa elimistössä toiselta +puolen luodaan sellaisia laitoksia, joiden _ainoa_ tarkotus on ohjata +tavarain kiertokulkua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; toiselta +puolen taas sellaisia, jotka järjestävät tavaroita valmistavien, +kauppaavien ja kuluttavien henkilöiden oikeudet. _Nämä_ oikeudet eivät +olemukseltaan ensinkään eroa toisista oikeuksista, joiden tulee vallita +tavarainvaihdosta kokonaan riippumattomissa henkilösuhteissa. Jos minä +vahingoitan tahi hyödytän kanssaihmisiäni tavarainkaupalla, kuuluu +se samaan alaan yhteiskunnallista elämää, kuin vahingoittaminen tahi +hyödyttäminen sellaisellakin toiminnalla, joka suoranaisesti ei kuvastu +tavarain vaihdosta. + +Yksityisen ihmisen elämässä yhtyvät oikeuslaitosten vaikutukset +puhtaasti taloudellisesta toiminnasta johtuvien vaikutusten +kanssa yhteen. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä täytyy +niiden tulla kahdelta eri taholta. Taloudellisessa järjestelmässä +tulee eri taloudenhaaroissa kasvatuksen ja kokemuksen kautta +saavutetun perehtymyksen antaa johtaville henkilöille tarvittavat +näkökohdat. Oikeusjärjestelmässä toteutetaan lakien ja hallinnon +kautta mitä oikeudentunne yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien +keskinäisissä suhteissa vaatii. Talousjärjestelmässä annetaan samoja +ammatti- ja kulutusharrastuksia edustaville tahi muissa suhteissa +yhtäläisiä pyrintöjä ajaville tilaisuus muodostaa yhtymiä, jotka +keskinäisellä vuorovaikutuksella aikaansaavat yleistalouden. Tämä +järjestelmä perustuu assosiatiiviselle pohjalle ja assosiatsioonien +yhteistoimintaan. Assosiatsioonien toiminta saa olla vain puhtaasti +taloudellista laatua. Oikeusperusteen, jolla ne työskentelevät, määrää +oikeusjärjestö. Kun tuollaiset talousassosiatsioonit tahtovat saada +taloudelliset harrastuksensa kuuluviin talousjärjestön edustaja- ja +hallintoelimissä, silloin ei niiden tarvitse pyrkiä tunkeutumaan +oikeusvaltion lakiasäätävään tahi hallitsevaan johtoon (esim. +maanviljelijäin liittona, teollisuudenharjoittajain puolueena), +saadakseen siellä toteutetuksi, mitä he eivät voi saavuttaa +talouselämässä. Ja kun oikeusvaltio ei sekaannu mihinkään talouselämän +alaan, silloin se on ainoastaan luova laitoksia, jotka perustuvat sen +asukasten oikeudentuntoon. Ja vaikkapa oikeusvaltion eduskunnassa, +niinkuin luonnollista, istuvatkin samat henkilöt, jotka talouselämässä +toimivat, estää kuitenkin talouselämän ja oikeuselämän jako edellistä +vaikuttamasta jälkimmäiseen ja turmelemasta yhteiskunnallisen elimistön +terveyttä, kuten voisi käydä, jos valtiojärjestö itse huolehtisi +talouselämän haaroista ja jos siinä talouselämän edustajat laatisivat +lakeja omia etujaan silmällä pitäen. + +Kuvaavan esimerkin talous- ja oikeuselämän yhteen sulautumisesta +tarjosi Itävalta yhdeksännentoista vuosisadan kuudennella +vuosikymmenellä itselleen laatimalla valtiosäännöllään. Tämän +valtakunnan valtioneuvoston valitsivat talouselämän neljä haaraa: +suurtilojen omistajat, kauppakamarit, kaupungit, kauppalat, +teollisuuskeskukset ja maalaiskunnat. Kuten näkyy ei valtakunnan +edustuksen kokoonpanossa ajateltu etusijassa muuta, kuin että +taloudellisista oloista huolta pidettäessä oikeuselämä kukoistaisi +itsestään. Totta kyllä ovat Itävallan nykyiseen hajoamistilaan +tuntuvasti vaikuttaneet sen eri kansallisuuksien ristiriitaiset +pyrinnöt. Mutta yhtä varmana voi pitää, että talousjärjestelmän +rinnalla toimiva oikeusjärjestelmä olisi puhtaaseen oikeustunteeseen +perustuen kehittänyt sellaisen yhteiskunnallisen elimistön, jossa +kansojen yhteiselämä olisi käynyt mahdolliseksi. + +Julkiseen elämään nykyaikana innostunut ihminen luo silmänsä +tavallisesti asioihin, joilla vasta toisessa sijassa on tälle +elämälle merkitystä. Sen hän tekee siitä syystä, että hän on tottunut +ajattelemaan yhteiskunnallista elämää yhtenäisenä muodostumana: mutta +_sellaista_ muodostumaa varten ei voi löytyä vastaavaa vaalitapaa. +Sillä _jokaisen_ vaalitavan kautta täytyy taloudellisten harrastusten +ja oikeudellisten vaikutinten häiritä toisiaan. Ja mikä seuraus +tästä häiriöstä on yhteiskunnalliselle elämälle, se on pakostakin +järkyttävä yhteiskuntajärjestystä. Julkisen elämän päämääränä tulee +sentähden ennen kaikkea nykyaikana olla pyrkimys talouselämän ja +oikeusjärjestyksen perinpohjaiseen erottamiseen. Kun tämä erotus +on läpisuoritettu, tulevat erotetut järjestelmät kyllä löytämään +parhaan tavan valita lainsäätäjänsä ja hallintonsa. Niiden kysymysten +joukossa, jotka tällä haavaa odottavat ratkaisuaan, voivat kysymykset +vaalitavasta, niin perin tärkeitä kuin ovatkin, vasta toisessa sijassa +tulla huomioonotetuiksi. Missä vanhat olosuhteet vielä vallitsevat, +olisi niistä lähdettävä uuteen jakoon pyrittäessä. Missä vanhat +olot jo ovat hajonneet tahi ovat hajoamassa, pitäisi yksityisten +henkilöiden tahi henkilöryhmien tehdä yllämainittuun suuntaan tähtääviä +uudistusalotteita. Pyrkimystä julkisen elämän uudestaluomiseen +kädenkäänteessä pitävät järkevät sosialistitkin haaveilemisena. He +odottavat tarkottamansa olevien olojen tervehtymisen tapahtuvan +vähittäisen, asianmukaisen muuttumisen kautta. Että sen sijaan +ihmiskunnan historialliset kehitysvoimat nykyaikana vaativat järkevätä +pyrkimystä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, sen voi jokainen +ennakkoluuloton oppia kauvas näkyvistä tosiasioista. + +Ken pitää "käytännöllisesti mahdollisena" ainoastaan sitä, mitä hän on +tottunut näkemään oman ahtaan näköpiirinsä sisäpuolella, hän on pitävä +tässä esitettyä "epäkäytännöllisenä". Jos hänen on mahdotonta tehdä +kääntymys ja jos hänellä on jollakin elämän alalla vaikutusvaltaa, +silloin hän ei toiminnallaan edistä yhteiskunnallisen elimistön +tervehtymistä, vaan jatkuvaa sairastamista, kuten samaa mieltä olevat +henkilöt ovat vaikuttaneet nykyisten olojen luomisessa. + +Niiden pyrkimysten, joihin ihmiskunnan johtavat piirit ovat +panneet alun ja joiden seurauksena on muutamien taloushaarojen +(postin, rautateiden y.m.) ottaminen valtion haltuun, täytyy +väistyä vastakkaisen pyrkimyksen, kaiken talouden poliitillisesta +valtiolaitoksesta irroittamisen, tieltä. Ajattelijat, jotka tahtovat +uskoa työskentelevänsä terveen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, +osaavat vetää viimeiset johtopäätökset tähänastisten johtopiirien +valtionhalttuunottamispyrinnöistä. He tahtovat yhteiskunnallistuttaa +kaikki talouselämän välikappaleet, sikäli kuin ne kuuluvat +tuotantovälikappaleisiin. Terve kehitys on myöntävä talouselämälle +sille tulevan itsenäisyyden ja poliitilliselle valtiolle tilaisuuden +vaikuttaa oikeusjärjestyksen avulla talousjärjestöön, ettei yksityinen +ihminen tuntisi olevansa sidottu yhteiskunnalliseen elimistöön vastoin +oikeudentuntoaan. + +On helppo havaita, kuinka tässä esitetyt ajatukset ovat lähtöisin +_ihmiskunnan todellisesta elämästä_, kun luo silmäyksensä työhön, jonka +ihminen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi suorittaa ruumiillisella +työvoimallaan. Kapitalistisen talousmuodon rajoissa on tämä työ +sillä tavalla tullut yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, että +työnantaja ostaa sen, niinkuin tavaran, työnottajalta. Toimitetaan +vaihto rahan (tavaran edustajan) ja työn välillä. Mutta tällainen +vaihto ei ensinkään voi todellisuudessa tapahtua. Se vain _näyttää_ +tapahtuvan [4]. Todellisuudessa ottaa työnantaja vastaan työn tekijältä +tavaroita, jotka voivat valmistua ainoastaan siten, että työntekijä +uhraa työvoimansa niiden valmistamiseen. Näiden tavarain vasta-arvosta +saa työmies osansa, työnantaja toisen osan. Tavarain valmistus +tapahtuu työnantajan ja -tekijän yhteistoiminnalla. Vasta molempien +yhteistoiminnan tulos joutuu talouselämän kiertokulkuun. Työntuloksen +aikaansaamiseen tarvitaan oikeussuhdetta työmiehen ja työnteettäjän +välillä. Mutta tämä oikeussuhde voi kapitalistisen taloustavan +vallitessa saada muodon, jonka määrää työnantajan taloudellinen +ylivalta työntekijän ylitse. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä +täytyy käydä selväksi, ettei työtä voida maksaa. Sillä ei tavaraan +verrattuna voi olla taloudellista arvoa. Sellainen on vasta työn kautta +valmistuneella tavaralla verrattuna toisiin tavaroihin. Millä tapaa ja +minkä verran ihmisen tulee työskennellä yhteiskunnallisen elimistön +ylläpitämiseksi, tulee järjestää ottamalla varteen hänen kykynsä ja +inhimillisen olemassa-olon ehdot. Tämä voi tapahtua ainoastaan silloin, +kun politillinen valtio ottaa huostaansa järjestelyn riippumatta +talouselämän hallituselimistä. + +Sellaisen järjestelyn kautta luodaan lisäksi tavaralle arvoperuste +sen rinnalle, jonka luonnon ehdot muodostavat. Niinkuin tavaran arvo +toiseen verrattuna kasvaa sen kautta, että toisen raaka-aineiden saanti +on vaikeampi kuin toisen, niin tulee tavaran arvon riippua siitä, minkä +verran ja millaista työtä oikeusjärjestyksen mukaan saadaan käyttää +tavaran valmistukseen[5] + +Talousjärjestelmä tulee tällä tavalla kahdelta puolelta +tarpeenmukaisesti -rajoitetuksi: toiselta puolen luonnonpohjalla, +joka ihmisten on pakko ottaa sellaisena, kuin se on; toiselta puolen +oikeudenpohjalla, jonka oikeudentunteen talouselämästä riippumattomassa +poliitillisessa valtiossa _tulee_ luoda. + +On helppo nähdä, että yhteiskunnallisen elimistön näin valvoessa +taloudellisen hyvinvoinnin täytyy kohota ja laskea aina sen työmäärän +mukaan, mikä oikeudentunnon mukaisesti suoritetaan. Tällainen +kansantaloudellisen hyvinvoinnin riippuvaisuus on terveessä +yhteiskunnallisessa elimistössä välttämätön. Se yksin voi estää +käyttämästä ihmistä talouselämässä niin, ettei hän enää voi pitää +olemassaoloaan ihmisarvoisena. Ja sellainen epätoivon tunne ihmisissä +olemassaolon arvottomuudesta onkin todenmukaisesti syynä kaikkiin +hämminkeihin yhteiskunnallisessa elimistössä. + +Taloudellisen hyvinvoinnin liiallinen rajotus oikeuden taholta +voidaan samalla tavalla korvata, kuin on tapa parantaa luonnonpohjaa. +Teknillisillä keinoilla voidaan saada laihempi maanlaatu runsaamman +sadon antavaksi; voidaan, siihen pakotettuna varallisuuden liiallisen +vähenemisen vuoksi, muuttaa työtapaa ja -- määrää. Mutta nämä muutokset +eivät saa suoranaisesti lähteä talouselämän kiertokulusta, vaan siitä +kaukonäköisyydestä, joka kehittyy talouselämästä riippumattoman +oikeuselämän pohjalla. + +Kaikkeen siihen, mitä talouselämä ja oikeustunne yhteiskunnallisen +elämän järjestämisestä aikaansaavat, on mukana vaikuttamassa eräs +seikka, joka saa alkunsa kolmannesta lähteestä: yksityisen ihmisen +yksilöllisistä taipumuksista. Tämä ala käsittää kaiken korkeimmasta +henkisestä tuotannosta aina siihen, minkä suurempi tahi vähempi +ruumiillinen sopivaisuus yhteiskunnallisen elimistön palvelukseen +ihmistöissä aikaansaa. Mikä tästä lähteestä saa alkunsa, se täytyy +aivan toisella tavalla johtaa terveeseen yhteiskunnalliseen elimistöön, +kuin se, mikä liikkuu tavarain kiertokulussa tahi voi virrata +valtioelämästä. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta terveellisellä +tavalla tätä vastaanottoa järjestää, kuin jättää se riippuvaiseksi +ihmisten omasta vastaanottavaisuudesta ja vaikuttimista, jotka johtuvat +yksilöllisistä taipumuksista. Jos talouselämän tahi valtioelinten +annetaan keinotekoisesti sekaantua tällaisten taipumusten kannustamaan +ihmistoimintaan, silloin heiltä suurimmaksi osaksi riistetään heidän +elämänsä todellinen perustus. Tämä perustus voi löytyä ainoastaan siinä +voimassa, joka panee ihmisten teot omasta itsestään kehittymään. Jos +heidän toimintansa tehdään suoranaisesti riippuvaiseksi taloudellisesta +elämästä taikka jos valtio tahtoo sitä järjestellä, silloin on vapaa +työhalu herpaantuva. Mutta se on yksin kykenevä ohjaamaan toiminnan +hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle. Henkielämälle, josta myös +muiden yksilöllisten taipumusten kehitys ihmiselämässä lukemattomilla +siteillä riippuu, voidaan tarjota terve kehitysmahdollisuus ainoastaan, +kun se saa luomistyössään nojautua omiin vaikuttimiinsa ja kun se +löytää ymmärtämystä ihmisissä, jotka sen työt ottavat vastaan. + +Mitä tässä henkielämän terveen kehityksen ehtoina esitetään, sitä ei +nykyaika käsitä sentähden, että siihen tarvittava selvä näkökyky on +sumentunut tämän elämän sekaantumisesta politiseen valtioelämään. +Tämä sekaantuminen on tapahtunut viimeisten vuosisatojen kuluessa ja +siihen on vähitellen totuttu. Tosin puhutaan "tieteen ja opetuksen +vapaudesta", mutta kuitenkin pidetään luonnollisena, että poliitinen +valtio määräilee "vapaata tiedettä" ja "vapaata opetusta". Ei olla +tietääkseenkään, kuinka tämä valtio sen kautta tekee henkielämän +omista valtiollisista tarpeistaan riippuvaiseksi. Ajatellaan että +valtio kyllä hankkii paikat, joissa opetetaan; sitten voivat ne, jotka +näihin paikkoihin pääsevät "vapaasti" levittää henkielämää. Tällaiseen +katsantokantaan tottuneina ei havaita, kuinka läheisesti kiintynyt +henkisen elämän _sisällys_ on ihmisen sisäiseen olemukseen, jossa +se kehittyy, ja kuinka tämä kehitys ainoastaan silloin voi tapahtua +vapaasti, kun sitä muut vaikuttimet eivät pakota yhteiskunnallisen +elimistön palvelukseen, kuin sen omat sisäiset. Sekaantuminen +valtioelämään ei ole lyönyt leimaansa ainoastaan tieteiden ja sen +yhteydessä olevan henkielämän hallintoon, vaan myös sisällykseen. +Tosin kyllä ei valtion suoranainen vaikutus ulotu matematiikkaan eikä +fysiikkaan, mutta ajateltakoon historiaa ja muita kultuuritieteitä. +Eivätkö ne kuvasta juuri sitä mikä on tuloksena niiden edustajain +osanotosta valtioelämään tämän elämän tarpeiden tyydyttämiseksi. Juuri +tämän niille vieraan ominaisuutensa kautta vaikuttavat nykyaikaiset +tietoperäiset, henkielämää vallitsevat käsitykset proletariaattiin +haaveiluilta. Tämä havaitsi, kuinka valtioelämän vaatimukset +painavat ihmisajatuksiin määrätyn leimansa, joka vastaa johtavien +luokkien harrastuksia. Proletaarisesti ajatteleva näki vallitsevissa +mielipiteissä ainoastaan aineellisten harrastusten ja etukysymysten +kuvastuvan. Se herätti hänessä tunteen, että kaikki henkielämä olisi +haaveilua, kuvastusta taloudellisesta järjestelmästä. + +Tällainen ihmisen henkiselle elämälle turmiollinen katsantokanta +katoaa, kun se tunne pääsee heräämään, että henkisellä alalla vallitsee +ulkonaisen aineellisen elämän yläpuolelle ulottuva todellisuus, jolla +on oma sisällyksensä. Tällaisen tunteen on mahdotonta herätä, ellei +henkinen elämä saa yhteiskunnallisessa elimistössä itsenäisesti +kehittyä omien sisäisten vaikutelmiensa mukaisesti. Ainoastaan +sellaisilla henkielämän edustajilla, jotka itse seisovat sellaisen +kehityksen keskellä ja sitä johtamassa, on voimia hankkia tälle +elämälle sille kuuluva vaikutusvalta yhteiskunnallisessa elimistössä. +Taide, tiede, maailmankatsantokanta ja kaikki, mitä niihin kuuluu, +tarvitsevat tällaisen itsenäisen aseman inhimillisessä yhteiskunnassa. +Sillä henkinen elämä yhdistää kaikki toisiinsa. Yhden vapaus ei voi +menestyä ilman toisen vapautta. Vaikkakaan valtion tarpeet eivät +suoranaisesti määrää matematiikan ja fysiikan sisältöä, kuitenkin +niistä vedetyt johtopäätökset, mitä ihmiset ajattelevat niiden arvosta, +mikä vaikutus niiden viljelemisellä voi olla koko muuhun henkielämään +ja paljon muuta riippuu näistä tarpeista, kun valtio määräilee +henkielämän eri aloja. On yksi asia, kun alkukoulun opettaja seuraa +valtioelämän vaikutelmia; toinen on asia, kun hän saa nämä vaikutelmat +henkielämästä, jolla on perustus omassa itsessään. Sosialidemokratiakin +on tällä alalla saanut perinnökseen vain johtavien luokkien +ajatustottumukset ja tavat. Se pitää ihanteenaan istuttaa henkinen +elämä talouselämän pohjalle rakennettuun yhteiskuntaruumiisen. Jos se +saavuttaisi tämän päämääränsä, se voisi jatkaa samaa tietä, kunnes +henkielämä menettäisi kokonaan arvonsa. Se on yksipuolisesti ilmaissut +oikean tunteen vaatimuksellaan: uskonnon tulee olla yksityisasia. +Sillä terveessä yhteiskuntaelimistössä tulee kaiken henkisen elämän +valtion ja talouden rinnalla olla "yksityisasia" tarkottamassamme +merkityksessä. Mutta sosialidemokratia siirtäessään uskonnon +yksityiselle alueelle ei lähde siltä näkökannalta, että henkisesti +arvokas siten asetettaisiin yhteiskunta-elimistössä sellaiseen asemaan, +jossa se pääsisi paremmin ja korkeammalle kehittymään, kuin valtion +vaikutuksen alaisena. Se tarkottaa, että yhteiskunta-elimistön tulee +omilla keinoillaan hoidella vain sellaista, mikä sille itselleen +on elämäntarve. Mutta sitä ei uskonto sen mielestä ole. Näin +yksipuolisesti julkisesta elämästä eristettynä ei henkisen elämän yksi +haara voi menestyä, kun muu henkinen elämä on kahleissa. Uudenaikaisen +ihmiskunnan uskonnollinen elämä on yhdessä koko vapautuneen henkisen +elämän kanssa kehittävä sieluja kohottavaa voimaansa ihmiskunnan +hyväksi. + +Ei yksistään tämän henkisen elämän luomisen, vaan sen +vastaanottamisenkin tulee riippua ihmiskunnan vapaasta sieluntarpeesta. +Opettajat, taiteilijat y.m. jotka yhteiskunnallisessa asemassaan yksin +ovat välittömässä yhteydessä henkisestä elämästä itsestään lähtevän ja +sen kohottavien vaikutelmien alaisen lainsäädännön ja hallinnon kanssa, +voivat toimintatavallaan kasvattaa ymmärtämystä työlleen ihmisissä, +joita itsenäisesti toimiva politinen valtio vain varjelee työpakon +alaisiksi joutumasta, mutta joille oikeus myös sallii levon, joka +herättää käsittämään henkisesti arvokasta. Henkilöissä, jotka ovat +olevinaan "käytännön miehiä", mahtavat nämä ajatukset herättää uskon, +että ihmiset tulevat kuluttamaan vapaa-aikansa juomisessa ja että +maailma tulee taantumaan lukutaidottomuuden tilaan, kun valtio ottaa +huolehtiakseen sellaisesta lepoajasta ja kun koulunkäynti jää ihmisten +vapaan valinnan varaan. Moiset "pessimistit" voivat odottaa, miksi +maailma muuttuu, kun se ei enää ole heidän vaikutuksensa alaisena, +jonka liiankin usein määrää eräs tunne, joka heille hiljaa kuiskaa, +kuinka he lepoaikansa käyttävät ja mitä he tarvitsevat saadakseen +hiukan "sivistystä". Sitä sytyttävää voimaa, jollainen löytyy todella +itsenäisessä henkisessä elämässä, he luonnollisesti eivät ota lukuun, +sillä se kahlehdittu, jonka he tuntevat, ei ole milloinkaan voinut +vaikuttaa heissä sellaista sytyttävää voimaa. + +Sekä politinen valtio että talouselämä saavat tarvitsemansa määrän +henkistä elämää oman hallintonsa alaiselta henkiseltä järjestöltä. +Myöskin talouselämää varten tarvittava käytännöllinen sivistys pääsee +täydessä voimassaan kukoistamaan vasta vapaassa yhteistoiminnassa +henkisen elimistön kanssa. Tarkotuksenmukaisen pohjasivistyksen +saaneet henkilöt tulevat elvyttämään talouselämän alalla saavuttamansa +kokemukset sillä voimalla, joka heihin virtaa vapautuneesta henkisestä +elämästä. Talouselämän alalla kokemusta saavuttaneet henkilöt voivat +siirtyä henkiseen järjestöön ja siellä vaikuttaa hedelmöittävästi +siihen, mikä hedelmöittämistä tarvitsee. + +Politisen valtioelämän alalla pääsevät siten kehittymään terveet +mielipiteet tällaisen vapaan henkisen vaikutuksen kautta. Ruumiillinen +työntekijä on löytävä sellaisesta henkisestä aarteesta itseään +tyydyttävän tunteen asemastaan yhteiskunnallisessa elimistössä. Hän +on huomaava, kuinka yhteiskunnallinen elimistö ei voi kannattaa häntä +ilman johtoa, joka tarkotuksen mukaisesti järjestää ruumiillisen +työn. Hän voi vapaasti tuntea oman työnsä yhteenkuuluvaisuuden niiden +voimien kanssa, jotka ovat peräisin ihmisten yksilöllisten taipumusten +kehityksestä. Hän on politisen valtion pohjalla kehittävä ne oikeudet, +jotka takaavat hänelle osan niiden tavarain vaihdosta, jotka hän +valmistaa; ja hän voi vapaasti luovuttaa saavuttamalleen henkiselle +omaisuudelle sen osan, jonka se tarvitsee syntyäkseen. Henkisen +elämän alalla käy henkisen työn tekijöille mahdolliseksi eläminen +työnsä tuloksista. Mitä joku henkisen elämän alalla uurastaa, on +hänen yksityinen asiansa; millä hän taas hyödyttää yhteiskunnallista +elimistöä, siitä voi toivoa vapaan korvauksen niiltä, jotka henkistä +hyvää tarvitsevat. Sen taas joka ei henkisessä järjestössä tällä +korvauksella voi tulla toimeen, on siirryttävä politisen valtion tahi +talouselämän alalle. + +Talouselämä on käyttävä hyväkseen henkisen elämän alalla heräävät +teknilliset aatteet. Niiden alkulähde on henkinen elämä, kaikki +ne lähinnä tulevat valtio- ja talouselämän aloilla toimivista +henkilöistä. Sieltä lähtevät kaikki järjestävät aatteet ja voimat, +jotka taloudellista ja valtiollista elämää hedelmöittävät. Korvaus +tästä molemmille yhteiskunnallisille aloille tulevasta lisähyödystä, +joka suoritetaan niiden vapaalla yhteissopimuksella jotka, siitä +lähinnä hyötyvät, tahi järjestetään se oikeussäännöksillä, jotka +luodaan politisen valtion alalla. Mitä tämä politinen valtio pystyssä +pysyäkseen tarvitsee, se kerätään verotusoikeudella, joka luodaan +tasapuolisesti huomioonottamalla oikeudentunnon ja talouselämän +vaatimukset. + +Politisen ja talousalan rinnalla tulee terveessä yhteiskunnallisessa +elimistössä itsenäisen henkisen elämän saada vaikuttaa. Tähän +yhteiskunnallisen elimistön kolmijaksoon viittaavat uudenaikaisen +ihmiskunnan kehitysvoimat. Niinkauvan kun yhteiskunnallista elämää +pää-asiassa ohjasivat ihmiskunnan enemmistön vaistomaiset voimat, ei +tunnettu tämän kolmijaon tarpeellisuutta. Mutta itsetiedottomasti +ja sokeasti vaikutti yhteiskunnallisessa elämässä voima, joka +alunperin aina lähtee kolmesta lähteestä. Uusi aika vaatii ihmisiltä +itsetietoista antautumista yhteiskuntajärjestöön. Tämä tietoisuus +voi antaa ihmisen käyttäytymiselle ja koko elämälle terveen +muodon ainoastaan silloin, kun se on selvillä kolmesta suunnasta. +Uudenaikainen ihmiskunta pyrkii itsetiedottomasti löytämään nämä kolme +suuntaa ja se mikä ilmenee yhteiskunnallisena liikkeenä, se on vain +hämärä heijastus tästä pyrkimyksestä. + +Aivan toisissa olosuhteissa kuin ne, joissa me elämme, kohosi +inhimillisen luonnon syvyyksistä 18 vuosisadan lopulla vaatimus +inhimillisen yhteiskunnan uudistuksesta. Silloin kaikuivat +ikäänkuin tämän uudistuksen tunnussanat: veljeys, tasa-arvoisuus, +vapaus. Ken ennakkoluulottomasti ja tervein ihmistuntein syventyy +inhimillisen kehityksen todellisuuteen, hän luonnollisesti on +myötätuntoinen kaikelle, mitä nämä sanat tarkoittavat. Kuitenkin +löytyi teräväpäisiä ajattelijoita, jotka 19:n vuosisadan kuluessa +ottivat vaivakseen osottaa, kuinka mahdotonta on toteuttaa yhtenäisessä +yhteiskunnallisessa elimistössä nämä kolme aatetta, veljeys, +tasa-arvoisuus ja vapaus. He olivat vakuutettuja, että jos näitä +vaikuttimia koetettaisiin toteuttaa yhteiskunnallisessa elimistössä, +ne joutuisivat ristiriitaan keskenään. Terävästi on todistettu kuinka +mahdotonta esim. olisi saattaa täysiin oikeuksiinsa jokaisessa +ihmiselämässä elävä vapaudentunne, jos tasa-arvoisuus toteutettaisiin. +Eikä muuta voikaan, kuin myöntää, että sellainen risti-riita syntyisi; +ja kuitenkin täytyy jokaisen näistä kolmesta ihanteesta herättää meissä +myötätuntoisuutta. + +Äskenmainittu ristiriitaisuus johtuu kuitenkin siitä, että näiden +kolmen ihanteen todellinen yhteiskunnallinen merkitys tulee ilmi +vasta yhteiskunnalliselle elimistölle välttämättömän kolmijakoisuuden +oikeasta ymmärtämisestä. Näitä kolmea jäsentä ei saa ajatella jossain +yleisessä, teoreetisessa valtiopäiväin tahi muun kokonaisuuden, +merkityksessä yhdistettyinä ja keskitettyinä. Niiden täytyy löytyä +elävässä todellisuudessa. Jokaisen näistä kolmesta jäsenestä tulee +olla itseensä keskitettynä; ja vasta niiden elävästä rinnakkais- ja +yhteistoiminnasta voi syntyä yhteiskunnallisen kokonaiselimistön +yhtenäisyys. Todellisessa elämässä vaikuttaa juuri näennäisesti +ristiriitainen yhdistävästi. Sentähden voikin vasta sitten +päästä ymmärtämään yhteiskunnallisen elimistön elämän, kun on +päässyt tajuamaan tämän yhteiskunnallisen elimistön muodostumisen +taloudellisessa ja missä suhteessa veljeys, tasa-arvoisuus ja +vapaus ovat tähän muodostumiseen. Silloin näemme, että ihmisten +yhteistoiminta talouden alalla perustuu siihen veljeyteen, joka +syntyy assosiatsiooneissa. Toisessa jäsenessä, _julkisen_ oikeuden +järjestelmässä, jossa käsitellään ihmisten persoonallisia suhteita +keskenään, on pyrittävä toteuttamaan tasa-arvoisuuden aate. +Ja _henkisellä_ alalla, jolla on suhteellinen itsenäisyytensä +yhteiskunnallisessa elimistössä, on vapauden vaatimusta kuultava. +Tältä kannalta katsottuna on kullakin noista kolmesta ihanteesta +arvonsa todellisuudessa. Ne eivät pääse toteutumaan järjestymättömissä +yhteiskuntaoloissa, vaan ainoastaan terveessä kolmijakoisessa +yhteiskuntaelimistössä. Vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden +ihanteita ei voida sikinsokin toteuttaa päällispuolisin keskitetyissä +yhteiskuntaoloissa, vaan jokainen noista kolmesta yhteiskunnallisen +elimistön jäsenestä voi ammentaa voimansa yhdestä noista aatteista. Ja +on sitten toimiva hedelmällisessä yhteistyössä toisten jäsenten kanssa. + +Ihmiset, jotka 18:n vuosisadan lopulla kohottivat äänensä vaatien +näiden kolmen ihanteen, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden +toteuttamista, ja myöskin ne, jotka saman vaatimuksen myöhemmin +ovat uudistaneet, saattoivat hämärästi aavistaa, mihin suuntaan +uudenaikaisen ihmiskunnan kehitysvoimat tähtäsivät. Mutta he eivät +samalla voineet luopua uskostaan yhtenäiseen valtioon. Sen kanssa +ovat heidän ihanteensa ristiriidassa. He pysyivät ihanteissaan +ristiriitaisuudesta huolimatta, koska heidän sielussaan eli +itsetiedoton kaipaus yhteiskunnallisen elimistön kolmijaosta, jossa +heidän kolme ihannettaan vasta voivat saavuttaa korkeamman yhteyden. +Nykyajan selvää kieltä puhuvat yhteiskunnalliset _tosiasiat_ vaativat, +että uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä kolmijakoon suuntautuvat +kehitysvoimat saavat muuttua itsetietoiseksi yhteiskunnalliseksi +tahdoksi. + + + + +III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. (Kapitaali, ihmistyö). + + +Ei voi tulla oikeaan johtopäätökseen mitä toimenpiteitä huutavat +tosiasiat yhteiskunnallisella alalla nykyaikana vaativat, jollei +tahdo oppia tuntemaan yhteiskunnallisen elimistön perusvoimia ja +antaa tämän tiedon määrätä kantaansa. Edellä olevassa esityksessä +on koetettu päästä tähän tietoon. Toimenpiteillä, jotka perustuvat +ahtaan näköpiirin sisällä tehtyihin havaintoihin, ei nykyaikana mitään +hedelmällistä aikaansaada. Yhteiskunnallinen liike on paljastanut +häiriöitä syvällä yhteiskunnallisen elimistön pohjalla eikä suinkaan +ainoastaan sen pinnalla. Näihin häiriöihin nähden on välttämätöntä +hankkia tietoja, jotka ulottuvat aina pohjaan asti. + +Kun nykyaikana puhutaan kapitaalista ja kapitalismista, kosketellaan +juuri niitä ilmiöitä, joissa proletaarinen ihmiskunnan osa tahtoo +löytää sortonsa syyn. Hedelmällisen käsityksen siitä, kuinka kapitaali +edistäen tahi häiriten vaikuttaa yhteiskunnallisen elimistön +toimintaan, voi siis saavuttaa ainoastaan ottamalla selvän, kuinka +ihmisen yksilölliset taipumukset, kuinka oikeuden muodostuminen ja +talouselämän voimat synnyttävät ja käyttävät kapitaalia. -- Puhuttaessa +ihmistyöstä tarkotetaan sitä, mitä talous ja kapitaali yhdessä luovat +luonnon pohjalla taloudellisia arvoja ja joka työmiehessä herättää +tietoisuuden yhteiskunnallisesta asemastaan. Käsityksen siitä, kuinka +tämä ihmistyö on saatettava hyödyttämään yhteiskunnallista elimistöä, +loukkaamatta työmiehessä ihmisarvon tunnetta, voi saada ainoastaan +ottamalla huomioon, missä suhteessa ihmistyö on toisaalta yksilöllisten +taipumusten, toisaalta oikeustunteen kehitykseen. Kysymys, jonka +nykyaikana saa kuulla: mitä _lähinnä_ on tehtävä tyydyttääkseen +yhteiskunnallisen liikkeen vaatimuksia, on oikeutettu. _Lähintä_ on +hyödyllisellä tavalla mahdotonta panna toimeen, jollei tiedetä missä +suhteessa toimeen pantava on terveen yhteiskunnallisen elimistön +perustuksiin. Vasta sitten kun tämä on tiedossa, silloin voidaan +asemassa, jossa ollaan tahi johon voidaan asettua, löytää tehtävät, +joita tosiolot vaativat. Tässä tarkotetun tiedon saavuttamista on +estämässä, johtaen harhaan ennakkoluulottoman arvostelukyvyn, se +inhimillinen tahtomus, joka pitkien aikojen kuluessa on luonut +vallitsevat yhteiskunnalliset laitokset. Näihin laitoksiin on +niin kiinni eletty, että niiden nojalla on muodostettu itselleen +mielipiteet, mitä niissä on säilytettävää, mitä muutettavaa. Annetaan +olojen määrätä ajatukset, joiden sen sijaan pitäisi määrätä olosuhteet. +Kuitenkin on välttämätöntä nykyaikana huomata, ettei ole mahdollista +saavuttaa tosioloja vastaavaa katsantokantaa muuten kuin palautumalla +_alkuajatuksiin_, jotka ovat kaikkien yhteiskunnallisten laitosten +perustuksena. + +Jos puuttuvat oikeat lähteet, joista näissä alkuajatuksissa asuvat +voimat yhä uudelleen yhteiskunnalliseen elimistöön virtaavat, silloin +pukeutuvat laitokset muotoihin, jotka eivät edistä, vaan häiritsevät +elämää. Mutta ihmisten vaistomaisissa vieteissä elävät vielä enemmän +tahi vähemmän itsetietoisina alkuajatukset, vaikka täysintietoiset +ajatukset erehtyvätkin aiheuttaen elämätä häiritsevät olosuhteet. Ja +nämä alkuajatukset ne juuri, sokeasti elämätä häiritsevien olosuhteiden +keskellä ilmipuhjeten aiheuttavat yhteiskunnallista elimistöä +järkyttäviä vallankumouksia. Tällaiset järkytykset sitävastoin eivät +voi puhjeta, milloin yhteiskunnallinen elimistö on saanut sellaisen +muodon, että se aina on valmis pitämään silmällä, missä poikkeuksia +alkuajatusten määräämistä laitoksista ilmestyy ja missä myös on +mahdollista näitä poikkeuksia vastustaa ennenkun ne ennättävät saada +turmiollisen voiman. + +Meidän päivinämme ovat poikkeukset alkuajatusten ihmiselämässä +vaatimista olosuhteista saavuttaneet suuren laajuuden. Yksistään näiden +ajatusten herättämien vaikutelmien olemassa-olo ihmissielussa on +huutavain tosiasiain kautta syyttämässä siitä, miten yhteiskunnallinen +elimistö viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut. Sentähden +tarvitaan hyvää tahtoa voidakseen päättävästi kääntyä alkuajatusten +puoleen ja avoimesti tunnustaa, kuinka vahingollista on juuri +nykyaikana karkoittaa nämä alkuajatukset "epäkäytännöllisinä" +jokapäiväisyyksinä elämän tantereelta. Proletarisen asujamiston elämään +ja vaatimuksiin sisältyy tosiolojen arvostelua siitä, mitä uudempi aika +on tehnyt yhteiskunnallisesta elimistöstä. Meidän aikamme asiana on +siitä syystä välttää yksipuolinen arvostelu valitsemalla alkuajatuksien +mukaisesti sellainen suunta, johon tosiolot _tietoisesti_ voidaan +ohjata. Sillä ne ajat ovat menneet, jolloin ihmiskunta sai tyytyä +siihen, mitä vaistojenohjauksella oli aikaansaatu. + +Yhtenä pääkysymyksenä aikakautemme arvostelussa on, miten saada +poistetuksi sorto, jota proletaarinen väestö on saanut kärsiä +yksityisen kapitalismin puolelta. Kapitaalin omistaja tahi hoitaja +voi panna muut ihmiset ruumiillisella työllään valmistamaan sitä, +mitä hän aikoo teettää. Siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka +syntyy kapitaalin ja inhimillisen työvoiman yhteisvaikutuksesta, +on erotettava kolme tekijää: työnteettäjätoiminta, jonka täytyy +perustua yhden henkilön tai henkilöryhmän yksilöllisiin taipumuksiin; +työn teettäjän ja työntekijän suhde toisiinsa, jonka tulee olla +oikeussuhde; esineen valmistus, joka talouselämän kierto kulussa saa +tavara-arvonsa. Työnantaja-toiminta voi ainoastaan silloin olla +hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle, kun siinä vaikuttavat +voimat, jotka tuovat parhaalla tavalla näkyviin ihmisten yksilölliset +taipumukset. Ja se on ainoastaan silloin mahdollista, kun on olemassa +yhteiskunnallisen elimistön ala, joka antaa kykenevälle vapaan +tilaisuuden käyttää kykyjään ja samalla myös tekee mahdolliseksi +muille ihmisille vapaalla harkinnalla arvostella näitä kykyjä. +Kuten näkyy, ihmisten yhteiskunnallinen toiminta kapitaalin +palveluksessa kuuluu siihen yhteiskunnallisen elimistön alaan, jossa +henkinen elämä huolehtii lainsäädännöstä ja hallinnosta. Jos tähän +toimintaan sekaantuu politinen valtio, seuraa siitä välttämättömästi, +että ihmisten toimintaa arvostellessa yksilölliset kyvyt jäävät +tarpeellista ymmärtämystä vaille. Sillä politisen valtion täytyy +edellyttää ja käytännössä toteuttaa, että kaikissa ihmisissä löytyy +yhtäläinen elämänvaatimus. Sen täytyy piirissään sallia kaikkien +ihmisten saada mielipiteensä kuuluviin. Yksilöllisten taipumusten +ymmärtämys tahi välinpitämättömyys niistä ei saa vaikuttaa asiaan +valtion tehtäviään täyttäessä. Sentähden ei myöskään se, minkä valtio +toimeenpanee, saa millään tavalla vaikuttaa ihmisten yksilöllisten +taipumusten toimintaan. Yhtävähän saisi taloudellisten etujen toivo +olla määräävänä niille henkilöille, jotka kapitaalin avulla saavat +yksilöllisiä taipumuksiaan kehittää. Tälle edulle antavat monet +kapitaalin arvostelijat liian suuren merkityksen. He arvelevat, +että ainoastaan taloudelliset edut voivat kiihoittaa yksilöllisiä +taipumuksia toimintaan. Ja he vetoavat, käytännönmiehinä, inhimillisen +luonteen "heikkouteen", jonka he ovat tuntevinaan. Tosin on +siinä yhteiskunnassa, joka nykyiset olosuhteet on aikaansaanut, +taloudellisten etujen toivolla ollut laajakantoinen merkitys. Mutta +tämä asianlaita on suureksi osaksi syynä niihin olosuhteisiin, joissa +nyt elämme. Ja nämä olosuhteet pakottavat etsimään toisiavaikuttimia +yksilöllisten taipumusten toiminnalle. Ja näiden vaikuttimien täytyy +lähteä terveen henkisen elämän synnyttämästä _yhteiskunnallisesta +ymmärtämyksestä_. Kasvatus ja koulu tulevat vapaan hengen elämän +antamalla voimalla varustamaan ihmisen vaikutelmilla, jotka saavat +hänet tämän hänessä asuvan ymmärtämyksen johdosta suorittamaan sen, +mihin hänen yksilölliset taipumuksensa häntä vetävät. + +Tällaisten mielipiteiden ei tarvitse olla haaveilua. Totta on, +että haaveilu on aikaansaanut äärettömän paljon pahaa sekä +yhteiskunnallisten pyrkimysten alalla että muualla. Mutta tässä +esiintuotu katsantokanta ei johdu, kuten edellä sanotusta voi +nähdä, harhaluulosta, että "henki" tekee ihmeitä, vaikkakin jotkut, +jotka luulevat sen omistavansa, suun täyden siitä puhuvat; tässä +ilmaistu katsantokanta on syntynyt tarkastellessa ihmisten vapaata +yhteistoimintaa henkisellä alalla. Tälle yhteistoiminnalle antaa sen +oma sisäinen olemus yhteiskunnallisen leiman sallittaessa sen vain +todella vapaana kehittyä. + +Ainoastaan henkisen elämän vapauden puute on estänyt tähän asti sitä +saamasta tällaista yhteiskunnallista leimaa. Johtavien luokkien +keskuudessa ovat henkiset voimat kehittyneet sellaisiksi, että niiden +toiminta epäyhteiskunnallisena on sulkeutunut muutamien ihmiskunnan +piirien sisälle. Mitä näissä piireissä on aikaansaatu, on ainoastaan +keinotekoisesti levitetty proletaarien keskuuteen; eivätkä he voineet +saada siitä sielua kohottavaa voimaa, kun eivät itse olleet _todella_ +osallisia tämän henkisen lahjan syntymisessä. Laitokset "kansan +valistamiseksi", "kansan kasvattamiseksi nauttimaan taiteesta" ja muut +sellaiset eivät todellisuudessa ole mitään apukeinoja henkisyyden +levittämiseksi kansaan, niinkauvan kun tällä henkisyydellä on se leima, +jonka se uudempana aikana on saanut. Sillä "kansa" ei elä sisimmällä +ihmisolemuksellaan mukana tässä henkisessä elämässä. Se voi ainoastaan +ikäänkuin joltakin sen ulkopuolella sijaitsevalta näkökohdalta katsoa +siihen sisälle. Ja se, mikä koskee henkistä elämää varsinaisessa +merkityksessä, se koskee myös niitä henkisen toiminnan haaroja, jotka +kapitaalin välityksellä liittyvät taloudelliseen elämään. Terveessä +yhteiskunnallisessa elimistössä ei proletaarisen työntekijän ainoastaan +tule seistä koneensa ääressä ja ajatella sen käyntiä sillä aikaa, +kun kapitalisti yksin tietää, mikä kohtalo valmiilla tavaroilla on +talouselämän kiertokulussa. Työmiehen tulee saada täysin oikeutettuna +asianharrastajana muodostaa itselleen selvä käsitys siitä, mikä osa +hänellä on yhteiskunnallisessa elämässä valmistaessaan tavaroita. +Työnteettäjän on järjestettävä säännönmukaisia keskustelukokouksia, +jotka luettakoon liiketoimintaan kuuluvaksi, kuten itse työkin, +ja joissa selvitellään molempien, työnantajan ja työntekijän, yhteiseen +toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Tämän suuntainen terve menettely +on herättävä työmiehen ymmärtämään, että kapitaalinhaltijan oikea +toiminta on omansa hyödyttämään sekä yhteiskunnallista elimistöä että +siten työmiestäkin sen jäsenenä. Jättämällä täten liiketoimintansa +molemminpuolista ymmärtämystä tarkoittavan julkisuuden alaiseksi +pakoitetaan työnteettäjä noudattamaan puhtaita liiketapoja. + +Ainoastaan se, jolta puuttuu ymmärtämystä yhteisessä +toiminnassa saavutetun keskinäisen elämänkokemuksen merkitykselle +yhteiskunnallisessa toiminnassa, voi pitää ylläsanottua vähäarvoisena. +Kessä taas tällaista ymmärtämystä löytyy, hän on näkevä, kuinka +taloudellinen tuotanto edistyy, kun kapitaaliin nojautuvan talouselämän +johdolla on juurensa vapaassa henkisessä elämässä. Ainoastaan +tällä edellytyksellä kapitaali ja kapitaalinlisäys menettävät +mielenkiintoisuutensa paljaan voitonhimon tyydyttäjinä ja alkavat +kiinnittää mieltä asiallisemmista syistä, tavarain tuotannon ja +toimeliaisuuden edistäjinä. + +Nykyajan sosialistisesti ajattelevat pyrkivät saattamaan +tuotantovälineiden hallinnon yhteiskunnalle. Mikä tässä pyrkimyksessä +on oikeutettua, voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että hallinnosta +huolehtiminen jätetään vapaan henkisen järjestön käsiin. Siten +tehdään mahdottomaksi se taloudellinen pakko, jota kapitalistit +silloin harjoittavat ja joka tuntuu niin ihmisarvoa loukkaavalta, kun +kapitalisti toimii vain talouselämän voimien vaikutuksesta. Silloin +estetään myös ihmisten yksilöllisten kykyjen lamaantuminen, joka on +välttämättömänä seurauksena, kun valtio näitä kykyjä määräilee. + +Kapitaalin ja ihmisten yksilöllisten kykyjen yhteistoiminnan tuloksen +täytyy terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä perustua, kuten kaiken +henkisenkin toiminnan, osittaintyöntekijän vapaaseen alotteeseen, +osittain muiden ihmisten, jotka työntulosta tarvitsevat, osoittamaan +myötätuntoisuuteen. Työntekijän vapaan harkinnan varaan tulee tällä +alalla myös jättää, mitä hän tahtoo ilmoittaa työnsä tulokseksi, +alkuvalmistuksiin ja käyttökustannuksiin käytetyt varat poisluettuna. +Mutta hän tuntee vaatimuksensa tyydytetyiksi ainoastaan silloin, kun +hänen toimintansa saa ymmärtämystä osakseen. + +Tässä esitettyyn suuntaan laadituilla yhteiskunnallisilla laitoksilla +luodaan pohja todella vapaalla sopimuksella työnjohtajan ja työntekijän +välillä. Eikä tähän sopimukseen enää sisälly tavaran (rahan) +vaihtaminen työvoimaan, vaan sen osuuden vahvistaminen, joka kuuluu +kummallekin tavaran valmistuksessa osallisena olleelle henkilölle. + +Mitä kapitaalin avulla yhteiskunnallisen elimistön hyväksi +suoritetaan, _riippuu luonteensa mukaisesti_ siitä tavasta, millä +ihmisten yksilölliset kyvyt osataan käyttää tämän elimistön hyväksi. +Näiden kykyjen kehitykseen ei löydy muuta tarkoitusta vastaavata +kiihotinta, kuin vapaa henkinen elämä. Ja siinäkin yhteiskunnallisessa +elimistössä, joka tämän kehityksen jättää politisen valtion huostaan +tahi riippuvaksi talouselämän voimista, määrää sen tuotannon, johon +kapitaalia tarvitaan, minkä verran vapaita yksilöllisiä voimia on +onnistunut läpäisemään lamaannuttavat laitokset. Luonnollisesti on +kehitys niissä oloissa epätervettä. Oloihin, joissa inhimillinen +työvoima katsotaan tavaraksi, ei ole syynä kapitaalin pohjalla +toimivien yksilöllisten kykyjen vapaa kehitys, vaan näiden voimien +kahlehtiminen politiseen valtioelämään ja talouselämän kiertokulkuun. +Tämän seikan ennakkoluuloton käsittäminen on nykyaikana ensimmäinen +ehto kaikessa, mitä yhteiskunnallisella alalla on tehtävä. Sillä uusi +aika on synnyttänyt taikauskon, että yhteiskunnallisen elimistön +parannuskeino lähtisi politisesta valtiosta tahi talouselämästä. Jos +tämän taikauskon viittomaa tietä edemmäs astutaan, luodaan laitoksia, +jotka eivät johda ihmiskuntaa sen pyrkimään päämaaliin, vaan vielä +rajattomasti raskaampaan sortoon, jota on koetettu välttää. + +Kapitalismia on opittu tarkkaamaan vasta aikana, jolloin se jo on +ennättänyt synnyttää yhteiskunnallisessa elimistössä sairauden +tilan. Saamme kokea sairaudentilaa, ja näemme, että sitä vastaan +on taisteltava. Mutta vielä enemmän on nähtävä. Tulee nähdä taudin +syyn olevan siinä, että talouselämän kiertokulku on niellyt +kapitaalissa löytyvät vaikuttavat voimat. Ken ei anna pettää itseään +sen katsantokannan, että kapitalistisen toiminnan joutuminen +vapautuneen henkielämän johdon alaiseksi on tulos "epäkäytännöllisestä +ihanteellisuudesta", hän ainoastaan voi toimia siihen suuntaan, johon +ihmiskunnan kehitysvoimat nykyaikana voimakkaasti vaativat. + +Nykyaika on tosin huonosti valmistautunut liittämään yhteiskunnallisen +aatteen, jonka on saatettava kapitalismi oikeaan uomaansa, henkielämän +välittömään yhteyteen. Liitetään tämä aate siihen, mikä kuuluu +talouselämän alaan. Nähdään, kuinka uudempana aikana tavarain +tuotannosta on johduttu suurliikkeeseen ja siitä taas nykyiseen +kapitalismiin. Tämän talouden tilalle ajatellaan osuustoiminnallista +liikettä, joka työskentelisi työntekijäin omaksi tarpeeksi. Ja +kun luonnollisesti tahdotaan jatkaa taloutta uudenaikaisilla +tuotantovälineillä, vaaditaan kaikkien liikkeiden yhdistämistä yhdeksi +suureksi osuuskunnaksi. Tällaisessa, arvellaan, valmistaa jokainen +yhteisyyden puolesta, joka ei voi nylkeä, koska se sillä nylkisi +itseään. Ja kun sen lisäksi tahdotaan eli ollaan pakotettuja pysymään +kiinni olevaisissa oloissa, luodaan katse nykyaikaiseen valtioon, joka +halutaan muuttaa kaikki käsittäväksi osuuskunnaksi. + +Mutta tällöin ei huomata, että sellaiselta osuuskunnalta odotetaan +tuloksia, joita on sitä vaikeampi saavuttaa, kuta suurempi osuuskunta +on. Jollei ihmisten yksilöllisiä taipumuksia sillä tavalla käytetä +osuuskunta-järjestön palvelukseen, kuin tässä kirjoituksessa +on esitetty, ei työkuntain hallinnon yhdistäminen voi johtaa +yhteiskunnallisen elimistön parantumiseen. + +Että tällä haavaa löytyy niin harvoja, jotka ennakkoluulottomasti +pystyvät arvostelemaan henkisen elämän vaikutusta yhteiskunnalliseen +elimistöön, riippuu siitä, että ollaan totuttu kuvittelemaan +henkistä mahdollisimman vieraaksi kaikelle käytännöllisyydelle ja +aineellisuudelle. Niitä ei ole vähänkään, jotka näkevät jotakin outoa +siinä mielipiteessä, että kapitaalin toiminnassa talouselämässä tulee +osan henkistä elämää ilmestyä. On luultavaa, että tähän asti johtaviin +luokkiin kuuluvat henkilöt yksimielisesti sosialististen ajattelijain +kanssa pitävät vaatimustamme outona. Voidakseen käsittää tämän outona +pidetyn tärkeyden yhteiskunnallisen elimistön tervehtymiselle tulee +vain luoda silmäys eräisiin aikakautemme ajatusvirtauksiin, jotka kyllä +tavallaan lähtevät rehellisistä sielunvaikuttimista, mutta estävät +siellä, jonne pääsevät, heräämästä todella yhteiskunnallisen ajatuksen. + +Nämä ajatusvirtaukset pyrkivät -- enemmän tahi vähemmän itsetietoisesti +poispäin siitä, mikä antaa sisäiselle elämykselle, sysäys-voiman. Ne +etsivät elämänymmärrystä, sielullista, ajatusrikasta, tieteelliseen +maailmankäsitykseen pyrkivää sisäistä elämää, joka erottaa heidät +muista ihmisistä ja sentähden voidaan verrata saareen suuren +ihmiskokonaisuuden elämässä. Sentähden he eivät kykene yhdistämään tätä +elämää sillalla tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Ei ole harvinaista +nähdä, kuinka monet ihmiset nykyaikana pitävät ikäänkuin "sisäisesti +ylevänä" eräänlaisella, jospa koulumaisella, abstraktisuudella miettiä +kaikenlaisia pilventakaisia etillis-uskonnollisia kysymyksiä; ihmiset +miettivät millä tavalla he voisivat tulla siveellisiksi, miten +he parhaiten rakastaisivat lähimmäistään ja miten he löytäisivät +sisäisen elämänsisällyksen? Mutta samalla voi myös nähdä, kuinka +vaikeata heidän on luopua siitä, mitä yleensä pidetään hyvänä, +rakastettavana, hyväntahtoisena, oikeana ja siveellisenä ja siirtyä +siihen, mikä ulkopuolella todellisen elämän jokapäiväisyydessä +ympäröi ihmistä kapitaalina, työpalkkana, tavarain kulutuksena, +tuotteena ja kiertokulkuna, luottona, pankki- ja pörssi-oloina. +Voidaan nähdä, kuinka kaksi maailmanvirtausta liikkuu rinnatusten +ihmisten ajatustavassa. Toinen maailmanvirtaus, joka niin sanoaksemme +pysytteleikse jumalaishenkisessä korkeudessa ja tahtoo, että +henkiset vaikutelmat ja jokapäiväisen elämän toiminta pidettäisiin +erillään toisistaan. _Toinen_ elää ajattelematta jokapäiväistä +elämäänsä. Mutta elämä on yksi kokonaisuus. Se voi menestyä vain +silloin, kun etillis-uskonnollisen elämän voimat saavat vaikuttaa +kaikkein jokapäiväisimmässä elämässä, siinä elämässä, joka monesta +tuntuu vähemmän ylevältä. Sillä jos laiminlyödään molempien elämän +alojen vuorovaikutus, joudutaan uskonnollis-siveellisessä ja +_yhteiskunnallisessa ajattelussa_ paljaisiin haaveiluihin, jotka ovat +vieraita jokapäiväiselle todellisuudelle. Jokapäiväinen todellisuus +kostaa puolestaan. Sitten etsii ihminen sisäisten henkisten vaikutinten +ajamana kaikenlaisia mahdollisia ihanteita, kaikkea, joka hänestä on +"hyvää"; mutta samalla hän antautuu ilman "henkeä" niiden vaistojen +valtaan, jotka ovat näille "ihanteille" vallan vastakkaisia, mutta +kuitenkin ovat perustuksena kaikille jokapäiväisille tarpeille, joiden +täytyy saada tyydytyksensä kansantaloudesta. Hän ei löydä mitään +mahdollista tietä henkisyydestä jokapäiväisen elämän todellisuuteen. +Sentähden saa tämä jokapäiväinen elämä hänen silmissään sellaisen +muodon, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, joka siveellisinä +vaikuttimina tahtoo pysytellä ylevämmissä, sielullis-henkisissä +korkeuksissa! Mutta silloin seuraa jokapäiväisyyden kostona, +että siveellis-uskonnollinen elämä muuttuu ihmiselle sisäiseksi +elämänvalheeksi, koska se pysytteleiksen kaukana jokapäiväisyydestä, +välittömästä elämän käytännöstä, ilman että sitä huomataankaan. + +Kuinka lukuisat ovatkaan nykyaikana ihmiset, jotka +siveellisuskonnollisesta ylevä-mielisyydestä _tahtoisivat_ elää +oikeudenmukaista elämää lähimmäistensä kanssa ja tehdä heille parasta +mitä voivat. Mutta eivät löydä sitä tunnelmatilaa, joka sen tekisi +mahdolliseksi, kun eivät ole tottuneet ajattelemaan tavalla, joka +johtaisi yhteiskunnallisesti _käytännöllisiin_ tekoihin. + +Tähän joukkoon kuuluvat henkilöt, jotka nykyisellä +maailmanhistoriallisella hetkellä, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset +ovat niin polttavia, haaveineen, vaikka itse mielestään ovat hyvinkin +käytännöllisiä, ovat todellisten uudistusten esteenä. Kuulemme heidän +sanovan tähän tapaan: on välttämätöntä, että ihmiset nousevat ylös +materialismista ja aineellisuuden palveluksesta, joka on vienyt meidät +maailmansodan romahdukseen ja onnettomuuksiin, ja omistavat itselleen +henkisen elämänkatsomuksen. Kun tällä tavalla neuvotaan ihmisille tietä +henkisyyteen, ollaan väsymättömiä lainaamaan lausuntoja miehiltä, +jotka muinoin ovat olleet suuressa arvossa aattellisuutensa tähden. +Voi tapahtua, että jollekulle, joka erittäin tahtoo painostaa, mitä +henki nykyään käytännölliseltä elämältä niin tärkeästi vaatii, kuinka +nimittäin jokapäiväinen leipä on hankittava, hänelle huomautetaan, +että ensin hän on saatava ihmiset jälleen tunnustamaan henki. Mutta +nykyään on päinvastoin etsittävä henkisestä elämästä suuntaviivat +yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi. Eikä siihen riitä, että +ihmiset puuhailevat henkineen elämän syrjäpoluilla. Siihen tarvitaan +jokapäiväisen elämän henkiseksi tekemistä. Taipumus etsiä "henkistä +elämää" sellaisilta sivupoluilta, johti tähän asti hallitsevat luokat +mieltymään yhteiskunnallisiin oloihin, joista tuloksena on nykyinen +sekasorto. + +Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat nykyajan yhteiskunnallisessa +elämässä kapitaalin hallinto tavarain tuotannossa ja +tuotantovälineiden, siis myös kapitaalin, omistusoikeus. Ja kuitenkin +ovat nämä kaksi suhdetta ihmisen ja kapitaalin välillä aivan erilaiset +niiden vaikutukseen katsoen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kapitaalin +hallinto yksilöllisten kykyjen kautta tuottaa, tarkoituksenmukaisesti +hoidettuna, yhteiskunnalliselle elimistölle etuja, jotka lankeavat +kaikille tähän elimistöön kuuluville. Missä asemassa mikin onkin, +hänelle on edullista, että kaikki ihmisluonnossa löytyvät kyvyt tulevat +käytetyiksi ihmiselämätä palvelevien hyödykkeiden aikaansaamiseksi. +Mutta nämä kyvyt saattavat kehittyä ainoastaan sillä ehdolla, että +niiden inhimilliset haltijat saavat vapaasti antaa niiden toimia. Mikä +ei vapaasti saa ihmisluonnosta virrata, se jää ainakin osaksi hyötyä +tuottamatta yhteiskunnalle. Kapitaali on väline, jolla sellaiset kyvyt +saadaan laajoilla yhteiskunnallisen elämän aloilla vaikuttamaan. +Jokaiselle yhteiskunnallisen elimistön jäsenelle on todellista etua +yhteisen kapitaalin hoidosta siten, että erikoisilla taipumuksilla +varustettu ihminen tahi ihmisryhmät saavat käyttää sitä, koska se on +juuri heidän oman yritteliäisyytensä tulosta. Jokaisen ihmisen, olipa +hän sitten henkisen tahi ruumiillisen työn tekijä, täytyy sanoa, jos +hän ennakkoluulottomasti omia etujaan tahtoo palvella: minä toivoisin, +että riittävä määrä kykeneviä henkilöitä tahi henkilöryhmiä saisi +ei ainoastaan täysin vapaasti käyttää kapitaalia, vaan että he myös +omasta alotteestaan saisivat koota sitä; sillä ainoastaan he voivat +arvostella, kuinka kapitaalin välityksellä heidän yksilölliset +taipumuksensa tuottavat yhteiskunnalliselle elimistölle hyödykkeitä. + +Ei ole tarpeellista esittää tämän kirjoituksen puitteissa kuinka +ihmiskunnan kehittyessä ihmisten yksilöllisten taipumusten toiminta +ja yksityisten omistusalojen kehitys muista omistusoikeuden muodoista +kävivät käsikädessä. Aina meidän päiviimme asti on työnjaon +vaikutuksesta tällainen omistusoikeus yhteiskunnallisessa elimistössä +ollut kehityksen alaisena. Mutta tässä tulemme puhumaan vain nykyisistä +oloista ja niiden välttämättömästä edelleen kehittämisestä. + +Millä tavalla yksityinen omistus lienee syntynytkin, vallan käytön +tai ryöstön t.m.s. kautta, se on ihmisten yksilöllisistä kyvyistä +riippuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos. Yhtäkaikki vallitsee +nykyajan sosialisesti ajattelevien kesken se mielipide, että +yksityisomistuksesta johtuva sorto voidaan poistaa ainoastaan ottamalla +yksityisomaisuus yhteiskunnan haltuun. Tällöin annetaan kysymykselle +seuraava muoto: kuinka voidaan tuotantovälineiden yksityisomistuksen +syntyminen estää, että sen varattomia kohtaan harjoittama sorto +lakkaisi? Tällaisen kysymyksen tekijä ei huomaa sitä tosiasiata, +että yhteiskunnallinen elimistö on lakkaamattoman _syntymisen ja +kasvamisen_ alainen. Tähän kasvamiseen katsoen ei sovi kysyä: +miten on paraiten meneteltävä, että se pysyisi siinä tilassa, joka +katsotaan oikeaksi? Näin voidaan ajatella asiasta, joka määrätyltä +kannalta katsoen pää-asiassa pysyy muuttumattomana. Sitä ei voi sanoa +yhteiskunnallisesta elimistöstä. Se muuttaa kautta elämänsä lakkaamatta +mitä siinä syntyy. Jos tahdotaan antaa sille mielestään paras muoto, +jossa sen pitäisi pysyä, hävitetään siltä elämisen edellytykset. + +Yksi yhteiskunnallisen elimistön elämän-edellytyksiä on, että se, +joka voi yhteiskuntaa kyvyillään palvella, saa sen tehdä oman vapaan +valintansa mukaan. Missä tämä palvelus edellyttää tuotantovälineiden +vapaata käyttöä, tulisi sen estäminen vahingoittamaan yhteiskunnan +yleisiä etuja. Kun tavallisesti tämän yhteydessä esitetään, että +työntekijä toimintansa kiihoitukseksi tarvitsee voiton-toivoa ja että +tämä voitto riippuu tuotantovälineiden omistuksesta, sitä emme tässä +tahdo väittää. Sillä meidän katsantokantamme mukaan yhteiskunnallisten +olojen kehityksestä täytyy henkisen elämän vapautuksen politisesta ja +taloudellisesta elämästä tehdä sellainen kiihoitus tarpeettomaksi. +Vapautettu henkinen elämä synnyttää itsestään yhteiskunnallisen +ymmärtämyksen; ja tämä ymmärtämys synnyttää aivan toisenlaisia +vaikuttimia, kuin mikä piilee taloudellisten etujen toivossa. Mutta +kysymys ei yksistään olekaan siitä, mistä syystä ihmiset rakastavat +tuotantovälineiden yksityisomistusta, vaan siitä, vastaako niiden vapaa +vai yhteiskunnan säännöstelemäkö käyttö yhteiskunnallisen elimistön +elinehtoja. Ja silloin on aina pidettävä mielessä, että nykyaikaisen +yhteiskunnallisen elimistön elinehdoiksi ei voi lukea niitä, jotka +ollaan huomaavinaan inhimillisen yhteiskunnan alku-asteilla, vaan +yksistään ne, jotka vastaavat nykyaikaista ihmiskunnan kehitysastetta. + +Nykyisellä asteella on yksilöllisten kykyjen osanotto talouselämän +kiertokulkuun kapitaalin avulla mahdotonta ilman sen vapaata +käyttöoikeutta. Missä hyötyä tuottavaa toimintaa toivotaan, siellä +täytyy tämä käyttöoikeus sallia ei sen yksilölle tai ihmisryhmille +antaman edun tähden, vaan koska se parhaiten voi palvella yhteiskuntaa, +jos se asianmukaisella tavalla perustuu yhteiskunnalliseen +ymmärtämykseen. + +Niinkuin ihminen on riippuvainen omien ruumiinjäsentensä kestävyydestä, +samoin on hän riippuvainen siitäkin, mitä hän on yksin tahi muiden +kanssa luonut. Tuotantovälineiden vapaan käyttöoikeuden rajoittaminen +olisi samaa, kuin estää häntä turvautumasta jäsentensä ketteryyteen. + +Mutta nyt ei yksityisomaisuus muuta olekaan, kuin tämän +vapaan käyttöoikeuden välittäjä. Tähän omaisuuteen nähden ei +yhteiskunnallisella elimistöllä ole mitään muita oikeuksia ja +velvollisuuksia, kuin valvoa että sen omistajan oikeutta menetellä +omaisuutensa kanssa, miten tahtoo, ei loukata. Kuten näkyy yhtyy +yhteiskunnallisessa elämässä kaksi asiaa, jotka ovat vallan eri +merkityksestä yhteiskunnalliselle elimistölle: yhteiskunnallisen +tuotannon kapitaalipohjan _vapaa käyttö ja oikeussuhde_ käyttäjän ja +muiden ihmisten välillä, jonka kautta jälkimmäiset estetään vapaasta +toiminnasta tämän kapitaalipohjan avulla. + +Ei _alkuperäinen_ vapaa käyttö aikaansaa yhteiskunnallista vahinkoa, +vaan tämän käyttöoikeuden voimassa-olo senkin jälkeen, kuin ne +edellytykset puuttuvat, jotka tarkotuksenmukaisesti yhdistävät +ihmisten yksilölliset taipumukset tähän käyttöön. Ken tarkastelee +yhteiskunnallista elimistöä syntyvänä ja kasvavana, hän ei voi +väärin käsittää, mitä tässä on sanottu. Hän on kysyvä, miten on +mahdollista hallita sitä, mikä yhtäältä hyödyttää elämää, niin, ettei +se toisaalta tuota vahinkoa. Mikä _elää_, sitä ei muulla tavalla voi +tehdä hedelmälliseksi, kuin että syntyessä syntynyt myös saa tuottaa +vahinkoa. Ja jos meidän on itsemme oltava auttamassa syntyvää, +niinkuin ihmisen velvollisuus on yhteiskunnallisessa elimistössä, +niin tehtävämme ei ole estää tarpeellista uudistusta välttääksemme +vahinkoa. Sillä senkautta hävitämme vain yhteiskunnallisen elimistön +elämänmahdollisuuden. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin käydä käsiksi +oikealla hetkellä, jos tarkotuksenmukainen alkaa vahingolliseksi +muuttua. + +Yksilöllisillä kyvyillä tulee olla mahdollisuus vapaasti määrätä +kapitaalipohjasta; siihen liittyvä omistusoikeus täytyy voida +muuttaa sillä hetkellä, jolloin se alkaa käydä väärän vallanhimon +välikappaleeksi. Meidän aikamme on luonut laitoksen, joka tyydyttää +tässä tarkotetun yhteiskunnallisen vaatimuksen, kuitenkin toteutettuna +osaksi vain niin kutsuttuun henkiseen omaisuuteen katsoen. Viime +mainittu jää jonkun ajan kuluttua sen luojan kuolemasta yhteiskunnan +vapaasti käytettäväksi. Tämä laitos perustuu inhimillisen yhteiselämän +vastaavaan ajatuskantaan. Niin kiinteästi kuin puhtaasti henkisen +_omaisuuden_ luominen riippuukin yksilöllisistä hengenlahjoista, tämä +tuote on samalla tulos yhteiskunnallisesta yhteiselämästä ja sen +täytyy oikealla hetkellä siirtyä tälle. Toisin ei ole laita toisenkaan +omaisuuden. Että yksilö sen avulla yhteiskunnan palveluksessa toimii +tuottajana, on mahdollista ainoastaan tämän kokonaisuuden avulla. +Oikeutta omaisuuden käyttöön ei siis voi erottaa tämän kokonaisuuden +eduista. Ei ole siis etsittävä keinoa, miten poistaa omistusoikeus +kapitaalipohjaan, vaan miten hallita tätä omaisuutta, että se +hyödyttäisi yhteiskuntaa. + +Kolmijakoisessa yhteiskunnallisessa elimistössä on tämä keino +löydetty. Yhteiskunnalliseksi elimistöksi yhtyneet ihmiset käyttävät +yhteisvaltaansa oikeusvaltion kautta. Yksilöllisten kykyjen toiminta +kuuluu henkisen järjestön alaan. + +Kuten kaikki yhteiskunnallisessa elimistössä puhuu katselijalle, joka +tajuaa todellisuutta eikä anna itseään yksityisten mielipiteiden, +teoriiojen, toiveiden t.m.s. kokonaan vallita tämän elimistön +kolmijakoisuuden välttämättömyydestä, niin erittäinkin kysymys +ihmisten yksilöllisten kykyjen suhteesta talouselämän kapitaalipohjaan +ja tämän kapitaalipohjan omistuksesta. Oikeusvallalla ei ole syytä +estää yksityisen kapitaalin syntymistä ja hallintoa niinkauvan, kun +yksilölliset kyvyt ovat sillä tavalla kiinnitetyt kapitaalipohjaan, +että sen hallinto hyödyttää yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuutta. +Ja se on pysyvä oikeusvaltiona suhteessaan yksityiseen omaisuuteen; se +ei ole milloinkaan ottava tätä omaan haltuunsa, vaan on huolehtiva, +että se oikeaan aikaan on siirtyvä jonkun henkilön tai henkilöryhmän +määräysvaltaan, jotka taas voivat asettua yksilöllisistä suhteista +riippuvaan suhteeseen tähän omistukseen. Lähtien kahdelta aivan +eri kannalta voidaan täten palvella yhteiskunnallista elimistöä. +Oikeusvaltion kansanvaltaisella perustuksella, jolla _kaikkien +ihmisten_ edut on samalla tavalla valvottava, voidaan estää +omistusoikeus aikojen kuluessa muuttumasta omistusvääryydeksi. +Senkautta, että valtio ei itse omaisuutta hallitse, vaan järjestää +sen ihmisten yksilöllisten kykyjen johtoon, voivat nämä kehittää +hedelmällisen voimansa yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuuden +hyväksi. Niinkauvan kun katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voi +tämä jättää omistusoikeuden tahi hallinnon yksityisten haltuun. +Voidaan ajatella, että oikeusvaltion edustajat laativat eri aikoina +vallan erilaisia lakeja omaisuuden luovutuksesta yksityisiltä tahi +henkilöryhmiltä toisille. Nykyaikana, jolloin laajoissa piireissä +vallitsee tyytymättömyys kaikkeen yksityiseen omaisuuteen, ajatellaan, +että yksityinen omaisuus olisi muitta mutkitta otettava yhteiskunnan +haltuun. Jos niin pitkälle tultaisiin, saataisiin nähdä, kuinka +tällä menettelyllä ratkaistaisiin yhteiskunnallisen elimistön +elämänmahdollisuus. Kokemuksen opettamana valittaisiin myöhemmin +toinen tie. Parempi olisi epäilemättä kuitenkin jo nykyaikana luoda +laitoksia tässä esitettyyn tapaan, että yhteiskunnallinen elimistö +saisi takaisin terveytensä. Niinkauvan kun joku henkilö yksinään tahi +yhdessä jonkun ryhmän kanssa jatkaa tuotantoaan, jonka hän on pannut +pystyyn kapitaalin avulla, tulee hänen saada pitää kapitaalioikeutensa +siihen kapitaali- määrään, jonka peruskapitaali liikevoittona +tuottaa, niinkauvan kun viimeksimainittua käytetään tuotantoliikkeen +laajennukseen. Siitä hetkestä, jolloin mainittu henkilö lakkaa +tuotantoa johtamasta, on tämä kapitaalimäärä luovutettava toiselle +henkilölle tahi henkilöryhmälle samallaisen liikkeen tahi toisen +yhteiskunnallista elimistöä hyödyttävän tuotannon jatkamiseksi. Sekin +kapitaali, jonka tuotantoliike antaa voittona ja jota ei käytetä +liikkeen laajennukseen, on myös toisille luovutettava. Liikettä +johtavan henkilön persoonallisena omaisuutena on pidettävä ainoastaan +sitä, minkä hän yksilöllisten kykyjensä nojalla katsoi voivansa +palkkana vaatia ottaessaan tuotantoliikkeen johtoonsa ja mikä näyttää +oikeutetulta sen tähden, että hän on sen ansainnut muiden ihmisten +luottamuksella kapitaalia käyttäessään. Milloin kapitaali mainitun +henkilön toiminnan kautta on kasvanut, on tästä kasvusta hänen +yksityiseksi omakseen sen verran annettava, että alkuperäisen palkan +lisäys vastaa lisätyn kapitaalin korkoja. -- Kapitaali, jonka avulla +tuotantoliike on pantu pystyyn, on siirtyvä alkuperäisten omistajain +tahtoa noudattaen uudelle johtajalle kaikkine sitoumuksineen tahi +palautettava omistajilleen, ellei ensimmäinen johtaja voi tahi tahdo +liikkeestä enää huolehtia. + +Tarkempien lainsäädösten laatiminen, miten tällaisen luovutuksen +tulee tapahtua, kuuluu oikeusvaltiolle. Sen asia on myös katsoa, että +lainmääräykset pannaan täytäntöön ja valvoa niiden käytäntöä. Voidaan +ajatella, että tällaista oikeudenluovutusta koskevien määräysten +yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Siltä _todellisuudenmukaisuuden_ +kannalta katsoen, jota tässä esityksessä on tavoteltu, ei milloinkaan +pyritä pitemmälle, kuin näyttämään _suunta_ tällaiselle järjestelylle. +Jos tätä suuntaa ymmärtäväisesti seurataan, löydetään aina +yksityistapauksissakin tarkotuksenmukainen ratkaisu. Kuitenkin on +erikoistapauksissa saavutetun kokemuksen nojalla elämänkäytännössä +löydettävä asian hengen mukaisesti oikea menettelytapa. Kuta +todellisuudenmukaisempi ajatustapa on, sitä vähemmän se pyrkii +vahvistamaan yksityistapauksia varten ennakkovaatimusten mukaisia +sääntöjä ja määräyksiä. -- Mutta toiselta puolen täytyy juuri +katsantokannan hengestä selvästi käydä ilmi mitä tarkotetaan. Tällöin +nähdään, että oikeusvaltio ei milloinkaan saa oikeusluovutusvalvojiensa +kautta itse käsiinsä ottaa kapitaalin käyttöä. Sen tulee ainoastaan +katsoa, että luovutus tapahtuu sellaiselle henkilölle tahi +henkilöryhmälle, joka yksilöllisten kykyjensä vuoksi katsotaan +oikeutetuksi sen vastaanottamaan. Tästä taas seuraa että toistaiseksi +on sääntönä yleensä pidettävä, että se, joka yllämainituilla syillä +aikoo luovuttaa kapitaalinsa, hänen täytyy vapaasti saada valita, kenen +hän tahtoo seuraajakseen kapitaalin käyttäjänä. Hänen on sallittava +valita joku henkilö tahi henkilöryhmä taikka luovuttaa käyttöoikeutensa +jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Sillä se, joka +on kapitaalin käyttäjänä tehnyt tarkotuksenmukaisia palveluksia +yhteiskunnalliselle elimistölle, hän on myöskin yksilöllisten +kykyjensä nojalla yhteiskunnallisella ymmärtämyksellä päättävä tämän +kapitaalin vastaisesta käytöstä. Ja yhteiskunnalliselle elimistölle on +edullisempaa luottaa tähän päätökseen, kuin siitä välittämättä jättää +asian järjestely henkilöille, jotka eivät suoranaisesti ole olleet +asian kanssa tekemisissä. + +Tällaisen järjestelyn alaiseksi tulevat ne määrätyn suuruuden +saavuttaneet kapitaalit, jotka yksityiset tahi henkilöryhmät +tuotantovälineiden (joihin myös maa luetaan) avulla ovat ansainneet, +mutta jotka eivät tule personalliseksi omaisuudeksi sen vaatimuksen +tyydyttämiseksi, joka alkuaan oli tehty yksilöllisten kykyjen toiminnan +perusteella. + +Viimemainitulla tavalla ansaittu omaisuus, samoin kuin oman työn +tuottamat säästöt, jäävät ansaitsijan kuolemaan tahi myöhempäänkin +aikaan mainitun ansaitsijan tahi hänen jälkeläistensä personalliseksi +omaisuudeksi. Siihen saakka on myös oikeustunteen mukainen ja +oikeusvaltion vahvistama korko kannettava siltä, jolle mainitut +säästöt on annettu tuotantovälineiden hankkimiseksi. Tällaisella +perustuksella lepäävässä yhteiskunnallisessa järjestelmässä voidaan +täydellisesti erottaa ne tulot, jotka ovat peräisin tuotantovälineiden +avulla suoritetusta työstä, ja varallisuus, joka on hankittu +personallisella (ruumiillisella tahi henkisellä) työllä. Tämä erotus +on oikeustunteen ja yhteiskunnan etujen mukainen. Mitä joku säästää +ja jättää tuotantoliikkeessä käytettäväksi, hyödyttää yleisiä etuja. +Sillä sen kautta vasta käy tuotannon johto yksilöllisillä kyvyillä +mahdolliseksi. Mitä jää tuotantovälineillä hankituksi kapitaalin +lisäykseksi, kun lainmukainen korko on vähennetty, se syntyy koko +yhteiskunnallisen elimistön myötävaikutuksella ja on ylläkerrotulla +tavalla palautettava sille takaisin. Oikeusvaltion on vain määrättävä, +_että_ kysymyksessä olevat kapitaalimäärät mainitulla tavalla +palautetaan; mutta sen asiana ei ole ratkaista, mihin aineelliseen tahi +henkiseen tuotantoon palautettu tahi säästetty kapitaali on käytettävä. +Se saattaisi henkisen ja aineellisen tuotannon riippumaan valtion +mielivallasta. Ainoastaan ihmisten yksilölliset kyvyt voivat johtaa +sitä yhteiskunnalliselle elimistölle edullisimmalla tavalla. Mutta +kuka ei itse tahdo määrätä, kelle hän keräämänsä kapitaalin luovuttaa, +hänen sallittakoon antaa käyttöoikeus henkiseen järjestöön kuuluvalle +korporatsioonille. + +Myöskin säästämällä koottu omaisuus siirtyy korkovaroineen hankkijan +kuoltua tahi joku aika sen jälestä henkistä tahi aineellista tuotantoa +harjottavalle henkilölle tai henkilöryhmälle, jonka hankkija määrää +testamentissaan, kuitenkin vain tuotantoa harjottavalle eikä +epätuottelijaalle, välttääkseen koroillaeläjiä syntymästä. Ellei +nytkään löytyisi sopivaa henkilöä tahi henkilöryhmää, on tässäkin +tapauksessa käyttöoikeus annettava henkiseen järjestöön kuuluvalle +korporatsioonille. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei asianomainen +mitään testamenttimääräystä jätä, on oikeusvaltion tartuttava asiaan ja +annettava henkisen järjestön toimittaa valinta. + +Täten säännöstellyssä yhteiskunnallisessa järjestössä pääsevät sekä +yksityinen yrittelijäisyys että yhteiskunnan edut oikeuksiinsa; ja +viimemainitut tulevatkin todella vasta sen kautta tyydytetyksi, että +vapaa yksityinen yrittelijäisyys alistetaan niiden palvelukseen. Kenen +on jätettävä työnsä toisen ihmisen johdettavaksi, voi sellaisissa +yhteiskuntaoloissa kyllä tuntea, että johtajan kanssa suorittamansa +työ on parhaalla tavalla hyödyttävä yhteiskunnallista elimistöä +ja siis myös työntekijää itseään. Tässä kirjoituksessa kuvattu +yhteiskunnallinen järjestys on synnyttävä tervettä ihmistunnetta +vastaavan suhteen, toisaalta oikeudenmukaisesti säännöstellyn +tuotantovälineiden käyttöoikeuden, kapitaalin ja inhimillisen +työvoiman sekä toisaalta tuotteiden hintojen välillä. -- Moni ehkä +löytää tässä esityksessä puutteellisuuksia. Löydettäköön vain. +Todellisuudenmukaiseen ajatustapaan ei kuulu kerta kaikkiaan +täydellisten ohjelmien antaminen, vaan _suuntaviivojen_ näyttäminen, +joita käytännössä on seurattava. Sellaisten erikoisten viittausten, +kuin tässä on tehty, tarkoituksena on oikeastaan ikäänkuin vain +esimerkkinä lähemmin selvittää noita suuntaviivoja. Tällainen esimerkki +voitanee parantaa. Kun se vain tapahtuu mainittuun suuntaan, silloin +voidaan hyödyllinen päämäärä saavuttaa. + +Oikeutetut personalliset ja perhevaikuttimet voidaan tällaisella +järjestelyllä saada sopusointuun yhteiskunnan vaatimusten kanssa. +Voidaan tosin huomauttaa, että kiusaus saada omaisuus siirretyksi +vielä elinaikana yhdelle tahi useammalle perilliselle on sangen +suuri. Ja että tällaisista perillisistä voi tehdä näennäisesti +tuotantokykyisiäkin, vaikka he silloin kyllä ovatkin muiden rinnalla +kelvottomia ja pitäisi korvata näillä muilla. Kuitenkin voi tämä +kiusaus järjestössä, jossa ylläviitatut laitokset vallitsevat, olla +mahdollisimman pieni. Sillä oikeusvaltion tarvitsee vain vaatia, +että toisen perheenjäsenen toiselle siirtämä omaisuus määrätyn +ajan kuluttua edellisen kuolemasta kaikissa tapauksissa lankeaa +jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Taikka voi oikeus +jollain muulla tavalla estää lain kiertämisen. Oikeusvaltion asiana +on vain valvoa, _että_ tämä luovutus tapahtuu; kuka on valittava +perilliseksi, se pitäisi jättää henkisen järjestöstä valitun laitoksen +määrättäväksi. Toteuttamalla nämä edellytykset aletaan ymmärtää, että +kasvatus ja opetus on tekevä jälkeläiset kelvollisiksi palvelemaan +yhteiskunnallista elimistöä, mutta että siirtämällä kapitaali +tuotantoon kykenemättömille henkilöille vahingoitetaan yhteiskuntaa. Ei +kukaan, jolla on todellista yhteiskunnallista ymmärtämystä, voi toivoa, +että hänen toimintaansa kapitaalin avulla tulisi jatkamaan henkilö +tahi henkilöryhmä, jolla yksilöllisiin taipumuksiin nähden ei ole +edellytyksiä siihen. + +Ei kukaan, joka tajuaa, mikä on käytännöllisesti todella mahdollista, +ole pitävä haaveiluna, mitä yllä olemme esittäneet. Sillä esityksemme +viittaa juuri sellaisiin laitoksiin, jotka kaikilla elämän aloilla +muitta mutkitta voidaan kehittää olevista oloista. Tarvitaan vain +päättäväisyyttä vähitellen luopumaan oikeusvaltiossa säännöstelemästä +henkistä ja taloudellista elämää sekä vastustamasta jos se, jonka +pitäisi tapahtua, todella tapahtuu, nimittäin että syntyy yksityisiä +oppilaitoksia ja että talouselämä etsii itselleen oman perustuksen. +Ei ole tarvis tuossa tuokiossa lakkauttaa valtionkouluja ja valtion +taloudellisia laitoksia; mutta saadaan ehkä nähdä pienestä alusta +vähitellen tulevan mahdolliseksi kokonaan lakkauttaa valtion +opetus- ja taloustoiminta. Ennen kaikkea olisi välttämätöntä, +että henkilöt, jotka voivat vakuuttautua tässä esitettyjen tahi +muiden samallaisten yhteiskunnallisten aatteiden oikeudesta, myös +huolehtisivat niiden levittämisestä. Kun sellaiset aatteet saavat +osakseen ymmärtämystä, aletaan _luottaa_ siihen, että on mahdollista +muuttaa nykyiset olot onnellisimmiksi. _Tästä_ luottamuksesta +yksistään voi todella terveellinen kehitys saada alkunsa. Sillä sen, +joka tahtoo tällaisen luottamuksen saavuttaa, täytyy voida nähdä, +kuinka uudistukset käytännöllisesti voidaan alottaa olevaisista +oloista. Ja pää-asiallista tässä esitetyissä aatteissa näyttää +juuri olevan, että ne eivät paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi +vaadi olevaisten olojen enempää repimistä, kuin mitä jo on tehty; +vaan että sellaisten aatteiden toteuttamiseen riittää rakentaminen +olevaiselle, jolloin epäterveellinen samalla poistetaan. Valistus, +joka ei pyri herättämään luottamusta tähän suuntaan, ei voi saavuttaa, +mikä välttämättömästi täytyy saavuttaa: kehitystä, joka ei turmele +ihmisten tähänastisten saavutusten ja taitojen arvoja, vaan tahtoo ne +säilyttää. Aivan jyrkällä kannallakin olevassa voi herätä luottamus +perittyjä arvoja kunnioittavaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, jos +hänet tutustetaan aatteisiin, joista todella terveellinen kehitys voi +lähteä. Hänenkin täytyy nähdä, että mikä ihmisluokka tahansa päässeekin +valtiaaksi, se ei voi vallitsevia puutteellisuuksia poistaa, ellei +sen vaikutinten alla ole aatteet, jotka tekevät yhteiskunnallisen +elimistön terveeksi ja elinkykyiseksi. Langeta epätoivoon sentähden, +ettei voida uskoa riittävän suurella joukolla ihmisiä löytyvän nykyisen +sekasorronkin keskellä ymmärtämystä tällaisille aatteille, kun niitä +vain tarpeellisella pontevuudella levitetään, olisi samaa kuin epäillä +ihmisluonnon terveellisten ja tarkotuksenmukaisten vaikutinten +vastaanottavaisuutta. _Tätä_ kysymystä, onko syytä langeta epätoivoon, +ei pitäisi ollenkaan tehdä, vaan _ainoastaan toinen_: mitä pitäisi +tehdä, levittääkseen luottamusta herättäviä aatteita niin voimakkaasti, +kuin mahdollista. + +Tässä esitettyjen aatteiden tehokasta leviämistä estää lähinnä se, +että nykyisen aikakauden katsantokanta ei kahdesta syystä voi niitä +käsittää. Joko tahdotaan muodossa tahi toisessa väittää mahdottomaksi +käsittää, että yhtenäisen yhteiskuntaelämän hajoittaminen käy +päinsä, kun kerran nuo kolme tämän elämän useinmainittua haaraa +todellisuudessa kaikkialla ovat yhteydessä keskenään; taikka sanotaan, +että yhtenäisessäkin valtiossa kaikki kolme jäsentä voivat saada +välttämättömän itsenäisyytensä, ja että sanalla sanoen koko tämä esitys +on vain päähänpistosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden +kanssa. Ensimmäinen vastaväite johtuu siitä, että lähdetään +_todellisuudelle vieraasta_ ajatustavasta ja luullaan ihmisten +eläessään yhteiskunnallista elämää muodostavan elämän yhtenäisyyden +vain sen kautta, että tämä yhtenäisyys on ensin ulkonaisen järjestelyn +kautta annettu yhteiskunnalle. Mutta todellisessa elämässä käy aivan +päinvastoin. Yhtenäisyyden täytyy olla _lopputulos_; useammalta +suunnalta yhteenvirtaavat pyrkimykset luovat _lopuksi_ yhtenäisyyden. +Viimeaikainen kehitys on kulkenut vastoin tätä, todellisuudenmukaista +aatetta. Ja sentähden se, mikä ihmisissä elää, nousi ulkoapäin elämään +pantua "järjestystä" vastaan synnyttäen nykyisen yhteiskunnallisen +tilanteen. -- Toiseen ennakkoluuloon on syynä kykenemättömyys näkemään +jyrkkää eroavaisuutta yhteiskunnallisen elämän kolmen jäsenen +toiminnassa. Ei huomata, kuinka ihminen on _eri_ suhteissa jokaiseen +noista kolmesta jäsenestä ja kuinka tuo suhde voi saada omituisen +leimansa ainoastaan, jos todellisessa elämässä löytyy sopiva maaperä, +jolla se voi erillään muista kehittyä, sitten vaikuttaakseen yhdessä +niiden kanssa. + +Vanha fysiokratinen koulu katsoi, että ihmiset joko säännöstelevät +taloudellista elämää vastoin sen luonnollista kehitystä, jolloin +säännöstely on vahingollista; taikka _lait_ vaikuttavat samaan +suuntaan, kuin talouselämä omaan vapauteensa jätettynä kulkee, +jolloin ne ovat tarpeettomat. Oppisuuntana on tämä katsantokanta +hyljätty, mutta tottumuksesta se vielä tuhoa tuottavana kummittelee +ihmisten aivoissa. Kun joku elämänala seuraa omia lakejaan, luullaan +kaiken elämälle tarpeellisen sillä alalla syntyvän itsestään. Jos +esim. talouselämä säännösteltäisiin kaikkia ihmisiä tyydyttävällä +tavalla, silloin pitäisi, luullaan, oikeus- ja henkielämän kehittyä +itsestään tältä järjestetyltä talouspohjalta. Mutta se on mahdotonta. +Ainoastaan todelliselle elämälle vieras ajatuskanta voi uskoa sen +mahdolliseksi. Talouselämän kiertokulussa ei löydy _mitään_, joka +itsestään antaisi sysäyksen järjestämään ihmisten keskinäisiä +oikeussuhteita. Ja jos _näitä_ suhteita tahdottaisiin järjestellä +taloudellisten vaikutinten perusteella, silloin vedetään ihminen +töineen ja tuotantovälikappaleiden käyttöoikeuksineen talouselämän +pyörteeseen. Hänestä tehdään talouselämän ratas, joka vaikuttaa +koneellisesti. Talouselämällä on taipumus seurata omaa suuntaansa ja +siihen täytyy toiselta taholta tarttua kiinni. Eivät oikeusmääräykset +silti ole hyviä, että ne seuraavat talouselämän juoksua, eikä silti +vahingollisia, että ne käyvät sitä vastaan; vaan sitten vasta, kun +se suunta, johon talouselämä kulkee, saa sivuvaikutuksia siitä +oikeuskäsityksestä, että ihmistä on kohdeltava ihmisenä, vasta silloin +voi hän talouselämänkin alalla saavuttaa ihmisarvoisen olemassa-olon. +Ja vasta sitten kun kokonaan erotettuna talouselämästä yksilölliset +taipumukset omalla pohjallaan saavat kehittyä ja rikastuttaa +talouselämää tuoreilla voimilla, joita se ei itsestään _voi_ tuottaa, +silloin on talouselämäkin kukoistava ihmisten hyödyksi. + +Merkillistä kyllä: puhtaasti ulkonaisen elämän aloilla huomataan +helposti työjaon tuottamat edut. Ei pidetä välttämättömänä räätälille +elättää lehmää saadakseen maitoa. Mutta kun nousee kysymys ihmiselämän +moninaisuudesta, silloin pidetään yhtenäisyyttä ainoana hyödyllisenä. + + * * * * * + +On itsestään ymmärrettävää, että juuri todellista elämää vastaava +yhteiskunnallinen aatesuunta kohtaa kaikilta tahoilta vastaväitteitä. +Sillä todellinen elämä synnyttää vastustusta. Ja ken tämän elämän +mukaisesti ajattelee, hänen täytyy suunnitella uudistuksia, +joiden synnyttämä vastustus on vältettävissä ainoastaan toisilla +uudistuksilla. Hän _ei saa_ luulla, että aina uudistus, joka +hänen ajatuksissaan näyttää "ihanteelliselta", toteutettuna olisi +täydellinen. -- Nykyaikainen sosialismi vaatii aivan täydellä +syyllä, että järjestelmä, jossa tuotantoa harjotetaan yksityisen +hyödyn tähden, muutetaan sellaiseksi, jossa tuotanto tapahtuu +kaikkien kulutuksen tähden. Mutta antaessaan tälle vaatimukselle +_täyden_ tunnustuksen on mahdotonta yhtyä uudenaikaisen sosialismin +loppupäätökseen, että tuotantovälineiden täytyy yksityisomaisuudesta +muuttua yhteisomaisuudeksi. Päinvastoin on pakko sanoa, että mitä +yksilölliset kyvyt yksityisesti tuottavat, se on oikealla tavalla +saatettava yhteiskunnan nautittavaksi. Uudenaikainen taloudellinen +pyrkimys tarkotti saada tuloja tuotannon paljoudella; tulevaisuudessa +on kuluttajan pakko pyrkiä yhteistoiminnalla luomaan paras tuotantotapa +ja vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien kesken. Oikeuslaitosten +tulee huolehtia, että tuotantoliikkeen johto on ainoastaan niin +kauvan jollakulla henkilöllä tahi henkilöryhmällä, kun näiden +henkilöiden yksilöllisten kykyjen katsotaan sen myöntävän. Sen sijaan +että tuotantovälineet tulisivat _yhteisomaisuudeksi_, tulevat ne +yhteiskunnallisessa elimistössä _kiertämään_ henkilöltä henkilölle, +jonka yksilölliset kyvyt parhaiten osaavat käyttää niitä yhteiskunnan +hyväksi. Täten luodaan määrätyksi ajaksi se yhteys henkilöiden ja +tuotantovälineiden välillä, jonka tähän saakka yksityisomaisuus on +aikaansaanut. Sillä tuotantoliikkeen johtaja ja hänen apulaisensa +saavat kiittää tuotantovälineitä, että heidän kykynsä antaa heille +heidän vaatimustensa mukaiset tulot. He panevat parhaansa saadakseen +tuotannon mahdollisimman täydelliseksi, sillä tuotannon kohoaminen +lisää heidän tulojaan, vaikka he eivät koko voittoa saakaan, -- joka, +kuten ylempänä mainittiin, lankeaa yhteiskunnalle paitsi määrättyä +korkoa, joka tuottajalle maksetaan hyvitykseksi tuotannon kohoamisesta. +Ja esityksemme hengestä käy sanomattakin ilmi, että tuotannon vähetessä +tuottajan tulot samassa määrässä tulevat pienenemään, kun ne suurenivat +tuotannon kohotessa. Mutta joka tapauksessa johtuvat tulot johtajan +henkisestä jäntevyydestä eikä voitosta, joka riippuu asianhaaroista, +joita ei määrää toimitsijan henkinen työ, vaan yhteiskunnassa +vallitsevien voimien vuorovaikutus. + +On silminnähtävää, että niiden yhteiskunnallisten aatteiden +toteuttamisella, joista tässä on puhe, tähänastiset laitokset saavat +aivan uuden merkityksen. Omaisuus lakkaa olemasta sitä, mitä se tähän +asti on ollut. Eikä se myöskään enää saa takaisin sitä mennyttä muotoa, +jota yhteisomaisuus edustaa, vaan siitä kehitetään aivan uusi. Kaikki +omaisuus liitetään yhteiskunnallisen elämän kulkuun. Yksityinen ei +pääse käyttämään sitä omaksi edukseen ja yhteiskunnan vahingoksi; mutta +ei yhteiskuntakaan pääse virkavaltaisesti määräilemään siitä yksityisen +vahingoksi; vaan siihen sopiva yksilö saa sen haltuunsa palvellaksen +sillä yhteiskuntaa. + +On omiaan kasvattamaan yhteisten asiain harrastusta, että sellaiset +pyrkimykset pääsisivät toteutumaan, joiden kautta tuotanto saa terveen +perustuksen ja yhteiskunnallinen elimistö säästyy taudinpuuskilta. +-- Myös on hallinto, joka on tekemisissä ainoastaan talouselämän +kanssa, tilaisuudessa tasoittelemaan, milloin taloudelliset +asianhaarat sen tekevät tarpeelliseksi. Jos ei esim. joku liike +kykenisi lainanantajilleen maksamaan korkoa heidän työsäästöistään, +niin voidaan, mikäli liike katsotaan tarpeenvaatimaksi, muista +taloudellisista liikkeistä niiden osakasten yhteisellä suostumuksella +edellistä avustaa. Omissa rajoissaan liikkuva talouselämä, jonka +oikeussuhteet määrätään ulkoapäin ja sieltä saa myös riittävästi +kykeneviä lisävoimia, pitää huolen yhteiskunnan taloudesta. Tavarat +tulevat silloin jaetuksi niin että jokainen saa senverran, kuin +hänellä yhteiskunnan varallisuuteen katsoen on oikeus vaatia. Milloin +jollakulla on näennäisesti suuremmat tulot, kuin toisella, johtuu +se siitä, että hän yksilöllisillä kyvyillään tekee yhteiskunnalle +vastaavan suuremman palveluksen. + + * * * * * + +Yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on muodostunut tämän esityksen +hengessä, järjestetään oikeuselämän vaatimat verot oikeus- ja +talouselämän johtajien keskinäisellä sopimuksella. Ja kaikki, +mitä henkinen järjestö tarvitsee kannatuksekseen, on se saapa +yhteiskunnallisessa elimistössä toimivilta yksityishenkilöiltä +vapaaehtoisena myötätuntoisuuden todistuksena. Henkisen järjestön +terve perustus on henkiseen työhön kykenevien henkilöiden vapaassa +kilpailussa ja yksilöllisessä yritteliäisyydessä. + +Mutta _ainoastaan_ tällaisessa yhteiskunnallisessa elimistössä osaa +oikeuden hallinto antaa todellisen arvon oikealle tavaran jaolle. +Talousjärjestö, joka ei kuluta ihmistyötä yksityisten tuotantoalojen +tarpeiden tyydyttämiseksi, vaan sen mukaan, minkä oikeus sille myöntää, +on arvioiva tavarain arvon niihin käytetyn ihmistyön mukaan. Se ei +ole salliva ihmistyön määrää mitattavan tavarahinnoilla, jotka on +saatu häikäilemättömällä ihmisten rasituksella. Sellainen elimistö on +laativa lakinsa ottaen huomioon puhtaasti inhimilliset olosuhteet. +Lapsilla tulee olla oikeus päästä osallisiksi kasvatuksesta; +perheenisällä tulee työstään olla suuremmat tulot, kuin yksinäisellä. +Tämän tulonlisäyksen myöntävät hänelle laitokset, jotka syntyvät +kaikkien kolmen yhteiskunnallisen järjestön yhteisellä sopimuksella. +Tällaiset laitokset voivat myös järjestää kasvatuskysymyksen siten, että +taloudellisen järjestön hallinto määrää vallitseviin taloudellisiin +olosuhteisiin katsoen kasvatusmenoihin tarvittavan määrärahan ja +oikeusvaltio sitten vahvistaa yksityisten oikeudet henkisen järjestön +ohjeiden mukaan. Tässäkin kuuluu tosioloja silmällä pitävään +ajattelutapaan viitata tällaisilla esimerkeillä ainoastaan mihin +_suuntaan_ tuollaiset laitokset voivat toimia. Onhan mahdollista, että +yksityistapauksissa aivan toisellaiset laitokset voivat olla _oikeita_. +Mutta nämä "oikeat" voidaan aikaansaada ainoastaan noiden kolmen +itsessään vapaan yhteiskunnallisen elimistön jäsenen päämäärästään +tietoisella yhteistoiminnalla. Vastoin monenlaisia ajatussuuntia, joita +nykyaikana pidetään käytännöllisinä, mutta jotka sitä eivät kuitenkaan +ole, tarkottaa tämä esitys sellaista yhteiskunnallisen elimistön +jaottelua, että ihmisten toiminta siinä käy yhteiskunnan tarkotusperiä +vastaavaksi. + +Niinkuin lapsilla on oikeus kasvatuksen saantiin, samoin tulee +vanhuksilla, sairailla, leskillä olla oikeus toimeentuloon, johon +tarvittava pohjakapitaali on koottava samalla tavalla kuin ylempänä +mainittu ala-ikäisten kasvatukseen tarvittava kapitaaliavustus. +Pääasiana tässä kaikessa on, että itseään elättämään kykenemättömän +avustusta ei saa määrätä talouselämän taholta, vaan päinvastoin on +talouselämä tehtävä riippuvaiseksi julkisesta oikeudentunnosta. +Talousjärjestössä työskentelevien työpalkka on sitä pienempi, +kuta enemmän ansaitsemaan kykenemättömille on maksettava. Mutta +tämä "vähennys" on kaikkien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten +yhtäläisesti kestettävä, jos tässä tarkottamamme yhteiskunnalliset +vaikuttimet pääsevät toteutumaan. Taloudellisesta elämästä irrotettu +oikeusvaltio on tekevä työhön kykenemättömien kasvatuksesta ja +ylläpidosta todella yleisinhimillisen kysymyksen, jota se onkin, sillä +oikeusjärjestön alaan kuuluu se, mihin _kaikilla täysi-ikäisillä_ +ihmisillä on sananvalta. + +Yhteiskunnallinen elimistö, jollaista tässä tarkotetaan, on käyttävä +paremmilla yksilöllisillä kyvyillä aikaansaadun ylituotannon +yhteiskunnan hyväksi, samoinkuin se on ottava yhteiskunnalta +vähempikykyisten elatukseen tarvittavat varat. "Yliarvoja" ei luoda +yksilöiden ansaitsematonta nautintoa varten, vaan yhteiskunnallisen +elimistön sielullisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi ja sen +vaalimiseksi, mikä tästä elimistöstä syntyy voimatta sitä suoranaisesti +hyödyttää. + +Ken on sitä mieltä, että näiden kolmen yhteiskunnallisen elimistön +jäsenen erottamisella on vain aatteellinen merkitys ja että +yhtenäisessä valtioelimistössäkin tahi koko valtion käsittävässä, +tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvassa, taloudellisessa +osuuskunnassa tuo jako syntyisi "itsestään", hänen tulee vain +luoda katseensa niihin erikoisiin yhteiskunnallisiin laitoksiin, +jotka ovat seurauksena kolmijakoisuuden toimenpanosta. Silloin +esim. ei valtiohallinnon enää tarvitse määrätä rahaa lailliseksi +maksuvälineeksi, vaan riippuu sen käyttäminen talousjärjestön +hallintokuntien keskinäisistä toimenpiteistä. Sillä terveessä +yhteiskunnallisessa elimistössä raha ei voi olla muuta, kuin todistus +saamaan toisten valmistamia tavaroita talouselämän kaikilta aloilta +sen perusteella, että todistuksen omistaja itse on ollut valmistamassa +tavaroita talouselämää varten. Rahankierron kautta yhtyvät talouselämän +eri haarat yhdeksi kokonaistaloudeksi. Jokainen niistä valmistaa +kiertoteitse yleistalouden kautta kaikille muille. Talouden alalla +ollaan tekemisissä ainoastaan tavara-arvojen kanssa. + +Tällä alalla saavat myös ne tuotteet, jotka ovat peräisin henkisestä +ja valtiollisesta järjestöstä, tavaramerkityksen. Mitä opettaja +oppilaissaan saa aikaan, merkitsee talouden kiertokulussa tavaraa. +Opettajalle maksetaan yksilöllisistä kyvyistään yhtä vähän, kuin +työmiehelle tämän työvoimasta. Ainoastaan siitä _voidaan_ molemmille +maksaa, mikä heidän toiminnastaan talouselämän kiertokulussa +voidaan pitää tavarana. Kuinka vapaan yritteliäisyyden ja +oikeuden tulee vaikuttaa, että tavaraa syntyisi, se on yhtäpaljon +taloudellisen kiertokulun _ulkopuolella_, kuin luonnonvoimien +vaikutus viljantuotantoon hyvänä ja huonona vuotena. Talouselämän +kiertokulussa merkitsevät henkinen järjestö siihen nähden, mitä se +pitää taloudellisena tuotteenaan, _ja myös valtio_ vain yksityisiä +tavarantuottajina. Mitä ne omalla alallaan tuottavat ei vielä ole +tavaraa; siksi se vasta tulee joutuessaan talouselämän kiertokulun +yhteyteen. Ne eivät harjota taloutta omalla alallaan; mutta niiden +tuotannolla harjottaa taloudellisen järjestön hallitus taloutta. + +Tavaran (tahi tuotannon) puhdas taloudellinen arvo rahassa lausuttuna +riippuu siitä tarkotuksenmukaisuudesta, jolla taloudellista elämää +_johdetaan_. Tämän johdon toiminnasta riippuu, miten hedelmällinen +toiminta voi kehittyä sillä henkisellä ja oikeudellisella +pohjalla, jonka yhteiskunnallisen elimistön toiset jäsenet luovat. +Tavaran raha-arvo ilmaisee silloin, että taloudellisen elimistön +laitokset valmistavat tavaraa yleistä kysyntää vastaavan määrän. +jos tässä kirjoituksessa ilmilausutut edellytykset toteutuvat, +niin ei taloudellisen elimistön päämääränä tule olemaan tuotannon +kohottaminen rikkauksien saavuttamiseksi, vaan vasta syntyvät ja +moninaisimmilla siteillä toisiinsa liitetyt osuuskunnat tulevat +sovittamaan tavarain tuotantonsa yleisen kysynnän mukaan. Sen +kautta saadaan tätä tarvetta vastaava suhde syntymään raha-arvon +ja tuotantolaitosten välillä yhteiskunnallisessa elimistössä.[6] +Raha on terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä todella oleva +vain arvonmäärääjä; sillä jokainen kolikko tahi seteli edellyttää +valmistunutta tavaraa, jota vastaan ainoastaan rahan omistaja on +voinut rahansa saada. Olosuhteet pakottavat ryhtymään sellaisiin +toimenpiteisiin, että raha kadottaa arvonsa sen omistajalle, kun se +on menettänyt yllämainitun merkityksensä. Tällaisiin toimenpiteisiin +on viitattu. Raha-omaisuus siirtyy määrätyn ajan kuluttua sopivalla +tavalla yhteiskunnalle. Ja ettei rahaa, joka ei ole kiinnitetty +tuotantoliikkeisiin, talousjärjestön määräyksiä kiertämällä, pidettäisi +salassa, voidaan sitä aika-ajoittain leimata tahi painaa uudestaan. +Näistä asianhaaroista on myös seurauksena, että kapitaalin antama +korko on vuosien kuluessa pienenevä. Raha on kuluva loppuun, niinkuin +tavarakin. Tällainen toimenpide valtion puolelta on kuitenkin oikea. +"Korkoa korolle" ei enää voi esiintyä. Ken on tehnyt säästöjä, on +luonnollisesti toiminut tavalla, joka oikeuttaa hänet sittemmin +saamaan niiden vastineeksi tavaraa, kuten tällä hetkellä suoritettu +työ oikeuttaa samanaikaisiin vastasaataviin; mutta vaatimuksilla on +määrätty rajansa; sillä menneisyyteen perustuvat vaatimukset voidaan +tyydyttää vain nykyhetken työllä. Sellaiset vaatimukset eivät saa +muodostua taloudellisiksi pakkokeinoiksi. Näillä edellytyksillä +saadaan _rahakanta_ oikealle pohjalle. Sillä samapa kuinka rahamuoto +muuten olosuhteista riippuen vaihteleekin: _rahakanta_ on oleva +talousjärjestön hallituksen järkevä toimenpide. Rahakanta-kysymystä ei +mikään valtio tyydyttävästi voi ratkaista lakimääräyksillä; nykyiset +valtiot voivat sen ratkaista vain jättämällä siihen tarvittavat +välttämättömät toimenpiteet erikoisen taloudellisen järjestön huoleksi. + + * * * * * + +Puhutaan paljon uudenaikaisesta työnjaosta, sen aiheuttamasta +ajansäästöstä, tavarainhyvyydestä, tavarain vaihdosta y.m., mutta +harvoin otetaan huomioon, kuinka se vaikuttaa yksityisen ihmisen +suhtautumiseen työhönsä. Joka työskentelee työnjakoon perustuvassa +yhteiskunnallisessa elimistössä, ei hän oikeastaan milloinkaan +_ansaitse_ itse tulojaan, vaan saa ne _kaikkien_ yhteiskunnalliseen +elimistöön kuuluvien työllä. Räätäli, joka valmistaa itseään varten +takin, ei suhtaudu takkiinsa samalla tavalla kuin ihminen, joka +alkutilassa on pakotettu itse hankkimaan kaikki elintarpeensa. Hän +valmistaa itselleen takin voidakseen tehdä muille vaatteita; ja +takin _arvo_ hänelle riippuu kokonaan muiden toiminnasta. Takki on +oikeastaan tuotantoväline. Moni pitänee tätä saivarteluna. Mutta +jos hän tarkastelee tavarain _arvon muodostamista_ taloudellisessa +kiertokulussa, on hän tuleva toisiin mietteisiin. Hän on silloin +huomaava, että työnjakoon perustuvassa talousjärjestössä on mahdotonta +tehdä työtä itselleen. Voidaan tehdä työtä vain muille ja antaa muiden +tehdä työtä itselleen. On yhtä mahdotonta tehdä työtä itselleen, +kuin syödä itse itsensä. Mutta voidaan luoda laitoksia, jotka ovat +ristiriidassa työnjaon olemuksen kanssa. Niin tapahtuu, kun tavarain +valmistus pannaan tarkottamaan yksityisen ihmisen rikastuttamista +sillä omaisuudella, jonka hän kuitenkin on voinut hankkia itselleen +vain yhteiskunnallisen elimistön muiden jäsenten avulla. Työnjaon +tarkotuksena on, että yksityiset sovittavat elämänsä koko yhteiskunnan +oloja silmällä pitäen; se ei siedä _taloudellista_ itsekkyyttä. Jos +tätä itsekkyyttä siitä huolimatta esiintyy luokkaetujen tahi muussa +muodossa, syntyy siitä yhteiskunnallisesti kestämätön olotila, joka +aiheuttaa yleisen sekasorron. Tällainen tilanne vallitsee nykyään. +Löytynee useita, joita ei liikuta vaatimus, että oikeudelliset ja muut +olot on järjestettävä epäitsekästä työnjakoa silmälläpitäen. Heidän on +sitten vedettävä johtopäätökset katsantokannastaan ja ne ovat: kaikki +pyrkimykset ovat turhia; yhteiskunnallinen liike ei johda mihinkään +tulokseen. Totta onkin, että liikettä ei voida hyödyttää, jollei +kiinnitetä huomiota _tosi-elämän_ vaatimuksiin. Se ajatuskanta, johon +tämä ajatus perustuu, tahtoo, että ihmiset sovittavat toimintansa +yhteiskunnallisen elimistön elinehtojen mukaiseksi. + + * * * * * + +Kenen käsitteet rajottuvat vain vanhoihin totuttuihin +yhteiskuntalaitoksiin, hän säikähtää kuullessaan, että työnjohtajan +suhde työntekijään erotetaan talousjärjestön määräysvallasta. Sillä +hän pelkää tämän erottamisen johtavan rahanarvon alenemiseen ja +alkuperäisten talousolojen palaamiseen. (Rathenau esittää teoksessaan +"Vedenpaisumuksen jälkeen" tällaisen mielipiteen, joka _hänen_ +kannaltaan näyttää oikealta). Mutta tämän vaaran vastapainona on +yhteiskunnallisen elimistön kolmijako. Itsenäisyytensä saavuttanut +talousjärjestö on yhdessä oikeusjärjestön kanssa kokonaan erottava +rahaolot oikeudelliselle pohjalle lasketuista työläisoloista. +Toiselta puolen ei myöskään oikeusoloilla ole suoranaista vaikutusta +raha-oloihin. Sillä jälkimmäiset riippuvat kokonaan talousjärjestön +johdosta. Oikeussuhde työnjohtajan ja työntekijän välillä ei +yksipuolisesti ilmene rahan arvossa, sillä tämähän jää, sittenkun +palkka on poistettu, joka merkitsee tavaran ja työvoiman vaihtoarvoa -- +yksinomaan tavarain (ja palvelusten) vastakkaisten arvojen mittapuuksi. +-- Tarkastellessa kolmijakoisuuden _vaikutusta_ yhteiskunnalliseen +elimistöön, täytyy tulla vakuutetuksi, että se on aikaansaava +laitoksia, joita tähän asti valtioissa ei ole löytynyt. + +Ja näiden laitosten kautta tullaan poistamaan se, mikä nykyaikana +tunnetaan _luokkataisteluna_. Sillä tämä johtuu siitä, että työpaikka +on yhdistetty talouselämän kiertokulkuun. Tämä kirjotus tahtoo +kuvata yhteiskunnallista elimistöä, jossa käsite "_työpalkka_" saa +uuden sisällön, samoin kuin entinen käsite "_omaisuus_" Mutta tämän +uudistuksen kautta luodaankin _elinvoimaisempi_ yhteiskunnallinen +side ihmisten kesken. -- Ainoastaan pintapuolinen tarkastelu voi antaa +aihetta väittämään, että näiden aatteiden toteuttamisella ei mitään +muuta voiteta, kuin aikapalkan muuttaminen kappalepalkaksi. Olkoonpa +niin, että asian yksipuolinen tarkastelu vie tähän johtopäätökseen. +Mutta _tässä_ ei sellaista yksipuolista johtopäätöstä ole esitetty +oikeana, vaan on pidetty päämääränä, että palkkasopimuksen tilalle +otetaan sopimus, jossa työnjohtaja ja työntekijä sitoutuvat jakamaan +sen mitä he yhdessä ja koko yhteiskunnallisen elimistön _avulla_ +ovat aikaansaaneet. Kenestä työntekijälle tuleva osa työntuloksesta +näyttää kappalepalkalta, hän ei huomaa, että _tämä_ "kappalepalkka" +(joka oikeastaan ei "palkka" olekaan) saa tuotteen arvon kautta +sellaisen merkityksen, että työntekijän yhteiskunnallinen asema +muiden yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla tulee aivan +toisenlaiseksi, kuin millainen se on yksipuolisesti talouteen +perustuvassa luokkavaltiossa. Vaatimus luokkataistelun lopettamisesta +tulee silloin tyydytetyksi. -- Ken taas kannattaa varsinkin +sosialistisissa piireissä vallitsevaa mielipidettä, että on jätettävä +_kehitykselle_ itselleen yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen, +ja että ei käy päinsä laatia suunnitelmia, joiden pitäisi toteutua, +hänelle täytyy vastata: luonnollisesti jää kehityksen valmistettavaksi, +mikä on välttämätöntä, mutta yhteiskunnallisessa elimistössä ovatkin +ihmisten aatevaikuttimet _todellisuutta_. Ja kun on joku aika kulunut +ja se _toteutunut_, mikä tänään liikkuu vain ajatuksissa, silloin on +tämä toteutunutkin osana kehityksessä. Sentähden tulee niiden, jotka +uskovat vain kehitykseen eikä hedelmällisten aatteiden vaikutukseen, +odottaa lopullisine tuomioineen kunnes se, joka tänään on ajatuksissa, +on kehitystä. Kuitenkin on silloin enää myöhäistä panna toimeen eräitä +asioita, joita tosiolot jo _tänään_ vaativat. Yhteiskunnallisessa +elimistössä ei kehitystä voi niin _päältäpäin_ katsella kuin +luonnossa, vaan täytyy itse olla kehitystä _luomassa_. Sentähden on +terveelle yhteiskunnalliselle ajatukselle vaarallista, että meidän +päivinä tahdotaan niin paljon "todistaa", mikä on yhteiskunnallisesti +välttämätöntä, samalla tavalla kuin luonnontieteissä "todistetaan". +"Todistuksilla" yhteiskunnallisissa elämän kysymyksissä on merkitystä +ainoastaan sille, joka voi nähdä ei ainoastaan sen, joka ilmenee +olevaisissa oloissa, vaan _senkin_, joka piilee ihmisten vaikuttimissa +-- usein heidän itsensä huomaamatta -- ja pyrkii toteutumaan. + + * * * * * + +Yksi niistä vaikutuksista, joista käy ilmi, että yhteiskunnallisen +kolmijakoisuuden perustus on itse inhimillisen yhteiselämän +olemuksessa, on tuomariviran erottaminen valtiollisista laitoksista. +Viimemainituille kuuluu ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa +vallitsevien oikeussuhteiden vahvistaminen. Varsinainen tuomiovalta +kuuluu laitoksille, jotka henkinen järjestö luo. Tuomio edellyttää +suuressa määrässä, että tuomarilla on mielenlaatua ja käsityskykyä +arvostelemaan tuomittavan yksilöllistä asemaa. Sellainen mieliala ja +käsityskyky taas edellyttävät, että sama luottamus, jolla ihmiset ovat +kiintyneet henkisen järjestön laitoksiin, on myös määräävänä tuomareita +asetettaessa. On mahdollista, että henkisen järjestön johtokunta +asettaa tuomarit, jotka voidaan valita erilaisimmista henkisistä +ammateista ja jotka määrätyn ajan kuluttua palaavat takaisin omiin +toimiinsa. Jossain määrin on silloin joka ihminen tilaisuudessa itse +valitsemaan ehdokkaiden joukosta viideksi tahi kymmeneksi vuodeksi +henkilön, johon hänellä on niin suuri luottamus, että hän tällä +aikaa, jos niin tarvitaan, voi alistua hänen tuomioonsa siviili- ja +rikosoikeudellisissa asioissa. Jokaisen ihmisen asuinpaikalla tulee +silloin aina löytymään niin monta tuomaria, että tällä vaalilla on +merkityksensä. Valittajan on sitten aina käännyttävä sen tuomarin +puoleen, jonka syytetty hyväksyy. -- On syytä ajatella, mikä ratkaiseva +merkitys tällaisella laitoksella olisi ollut Itävalta-Unkarilaisilla +alueilla. Sekakielisillä seuduilla olisi kuhunkin kansallisuuteen +kuuluva voinut valita itselleen tuomarin omaa kansallisuuttaan. Ken +tuntee itävaltalaisia oloja, voi arvata kuinka suuresti sellainen +laitos olisi edistänyt sovintoa kansallisuuksien kesken. -- Paitsi +kansallisuuskysymystä löytyy laajoja elämänaloja, joiden tervettä +kehitystä tällainen laitos olisi omiaan edistämään. -- Erikoisia +lakikysymyksiä varten asetetaan ylläkerrotulla tavalla valittujen +tuomarien ja oikeuksien rinnalle virkamiehiä, joiden vaalin toimittaa +henkisen järjestön johto, mutta joilla kuitenkaan ei ole oikeutta +itse tuomita. Sama johto asettaa myöskin vetoamisoikeuden. Tällaisiin +edellytyksiin perustuvan elämän olemukseen kuuluu, että tuomari on +tilaisuudessa seuraamaan tuomittavan elämäntapoja ja mielenlaatua +ja että hän tuomarivirkansa ulkopuolella -- jota hän vain määrätyn +ajan hoitaa -- voi perehtyä tuomittavien ympäristöön. Kuten terve +yhteiskunnallinen elimistö kaikilla laitoksillaan on herättävä +jäsenissään yhteiskunnallista ymmärtämystä, niin myös tuomaritoimessa +olijoissa. Tuomion täytäntöönpano kuuluu oikeusvaltiolle. + + * * * * * + +Aatteemme mukaisten laitosten luomista muilla elämän aloilla, kuin +vasta mainituilla, ei toistaiseksi tarvinne tässä lähemmin selostaa. +Sellaista selostusta voisi luonnollisesti jatkaa loppumattomiin. + +Ylläkerrotut yksityiset elämänlaitokset ovat osottaneet, että tämän +esityksen pohjana oleva ajatuskanta ei, kuten moni voisi luulla -- +ja kuten tosiaan on luultu, kun allekirjoittanut siellä ja täällä +oli asian suullisesti esittänyt tarkota kolmen säädyn, elinkeino-, +maanpuolustus- ja opetussäädyn uudistamista. Aivan päinvastaista, +kuin tämä säätyjako, tarkotetaan. Ei ole tarkotus jakaa ihmisiä +yhteiskuntaluokkiin eikä säätyihin, vaan se on yhteiskunnallinen +elimistö itse, joka jaetaan. Mutta juuri sen kautta voi ihminen olla +todellinen ihminen. Sillä jako tulee olemaan sellainen, että hän +eläessään on kiinnitetty jokaiseen noista kolmesta jäsenestä. Siihen +yhteiskunnallisen elimistön jäseneen, johon hän ammattinsa puolesta +kuuluu, on hän kiinnitetty asiallisilla syillä; toisien kanssa joutuu +hän persoonallisiin suhteisiin, sillä niiden laitokset ovat sellaisessa +suhteessa häneen ettei hän voi välttää joutumasta tekemisiin niiden +kanssa. Kolmijakoinen on oleva ihmisestä erotettu, hänen elämänpohjansa +muodostava yhteiskunnallinen elimistö; jokainen ihminen sellaisenaan +yhdistää nuo kolme jäsentä toisiinsa. + + + + +IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet. + + +Terveen yhteiskunnallisen elimistön sisäinen jaottelu +tekee myös kansainväliset suhteet kolmijakoisiksi. Jokaisella +noista kolmesta alueesta on oleva itsenäiset välinsä muiden +yhteiskunnallisten elimistöjen vastaaviin alueisiin. Yksi +maa-alue joutuu taloudellisiin suhteisiin toisten kanssa ilman +että oikeusvaltioiden suhteet siihen mitenkään suoranaisesti +vaikuttaisivat[7]. Ja päinvastoin oikeusvaltioiden suhteet tulevat +määrätyissä rajoissa kehittymään täysin riippumattomina taloudellisista +suhteista. Tämä riippumattomuus suhteiden _syntymisessä_ on vaikuttava +tasottavasti ristiriitaisuuksiin. Yksityisten yhteiskunnallisten +elimistöjen kesken herää yhteisiä harrastuksia, jotka tekevät +valtakuntien väliset rajat vähemmän tärkeiksi ihmisten yhteiselämälle. +Yksityisten maa-alueiden henkiset järjestöt voivat solmia suhteita +keskenään ottaen huomioon _vain_ ihmiskunnan yhteisen henkielämän +tarpeet. Valtiosta riippumaton, itsenäinen henkielämä on luova +olosuhteita, jotka silloin ovat sietämättömät, kun henkisen tuotannon +tunnustaminen riippuu oikeusvaltiosta eikä henkisen järjestön johdosta. +Siinä suhteessa ei ole mitään eroa kansainvälisen tieteen ja muiden +henkisten työalojen välillä. Muodostavathan kunkin kansan oma kieli +ja kaikki, mikä siitä riippuu, erikoisen henkisen työalan. Kansan +itsetietoisuuskin kuuluu tänne. Yhden kielialueen asujamisto ei joudu +luonnottomiin riitaisuuksiin toisen alueen asukasten kanssa, jollei se +tahdo kansallisen kultuurinsa levittämiseksi turvautua valtiolliseen +järjestöön tahi taloudelliseen väkivaltaan. Jos jollakin kansallisella +kulttuurilla on suurempi leviämiskyky ja henkinen hedelmällisyys, +kuin toisella, on sen leviäminen oikeutettua ja tulee rauhallisesti +tapahtumaan, jos sen takana ovat henkisestä järjestöstä riippuvaiset +voimat. + +Nykyaikana ovat yhteiskunnallisen elimistön kolmijaon pahimpana +esteenä ihmisten samaan kieleen ja kansalliseen kulttuuriin perustuva +yhteenkuuluvaisuus. Tämän esteen täytyy väistyä niiden pyrkimysten +tieltä, jotka ihmiskunnan kokonaisuudessaan on yhä itsetietoisemmin +omistettava itselleen uudenaikaisen elämän vaatimuksesta. Tämä +ihmiskunta on opittava tuntemaan, että jokainen sen osista on +saavuttava itselleen todella ihmisarvoiset olosuhteet ainoastaan +liittymällä elinvoimaisilla siteillä kaikkiin muihin osiin. Kansojen +toisiaan lähestyminen on muiden luonnollisten vaikuttimien ohella +yhtenä syynä kansainvälisen oikeuden ja talouden historialliseen +kehittymiseen. Mutta voimien, jotka kansakuntia kasvattavat, tulee +saada kehittyä vuorovaikutuksessa keskenään, ilman että sitä estävät +ne suhteet, joita valtiot ja taloudelliset osuuskunnat kehittävät +keskenään. Se voidaan saavuttaa sillä, että kansakunnat toimeenpanevat +yhteiskunnallisten elimistöjensä sisäisen kolmijaon siten, että +jokainen jäsen on tilaisuudessa kehittämään omat itsenäiset suhteensa +toisiin yhteiskunnallisiin elimistöihin. + +Tämän kautta syntyy kansojen, valtioiden ja taloudellisten yhdyskuntien +kesken _monimuotoisia_ yhdyssiteitä, jotka kiinnittävät jokaisen osan +ihmiskuntaa toinen toisiinsa, niin että toinen oman etunsa tähden +seuraa myötätunnolla toisen elämää. Kansainliitto _syntyy_ tosiolojen +herättämistä alkuvaikuttimista. Sitä ei ole tarvis "perustaa" +yksipuolisten oikeuskäsitteiden nojalla [8]. + +Erityisestä merkityksestä tosioloja seuraavalle ajattelijalle täytyy +olla sen seikan, että vaikkakin tässä yhteiskunnalliselle elimistölle +esitetyt päämäärät koskevat kaikki ihmiskuntaa, _jokainen yksityinen_ +yhteiskunnallinen elimistö voi ne toteuttaa, yhdentekevä, kuinka muut +maat tässä suhteessa menettelevät. Kun yhteiskunnallinen elimistö +jakaantuu kolmeen luonnolliseen jäseneensä, voivat niiden edustajat +riippumattomina yhdyskuntina solmia muiden kanssa kansainvälisiä +suhteita, vaikkapa nuo toiset eivät vielä olisikaan omasta +puolestaan kolmijakoa toimeenpanneet. Ken kulkee tämän uudistuksen +etunenässä, hän vaikuttaa ihmiskunnan yhteisen päämäärän hyväksi. +Mitä on tehtävä, se on raivaava itselleen tien paljon suuremmalla, +todellisista inhimillisyysvaikuttimista lähtevällä voimalla, kuin +kongressipäätöksillä ja sopimuksilla. Todellisuuden pohjalla on +tämä päämäärä ajateltu, todellisessa elämässä, missä inhimillisiä +yhteiskuntia vain löytyy, siihen voidaan pyrkiä. + +Ken viimeisinä vuosikymmeninä on seurannut tapahtumia kansojen ja +valtioiden elämässä siltä kannalta, johon tämä esitys perustuu, hän +voi havaita, kuinka nykyiset historiallisesti kehittyneet valtiot, +joissa henki-, oikeus- ja talouselämä ovat yhteensulautuneet, solmivat +kansainvälisiä suhteita, jotka veivät loppuromahdukseen. Mutta hän voi +myöskin nähdä, kuinka vastakkaiset voimat, lähtien itsetiedottomista +inhimillisyysvaikuttimista, viittasivat kolmijakoon päin. Tämä on +oleva parannuskeino järkytyksiä vastaan, jotka yhtenäisyysvimma +on aiheuttanut. Mutta "määräävien kansanjohtajien" elämä ei ollut +suunnattu näkemään, mikä kauvan oli ollut kypsymässä. Keväällä ja +alkukesästä 1914 saatiin vielä kuulla "valtiomiesten" puhuvan, että +Europan rauha hallitusten ponnistuksilla, inhimillisesti päättäen, oli +turvattu. Näillä "valtiomiehillä" ei ollut aavistustakaan, että heidän +teoillaan ja puheillaan ei enää ollut mitään vaikutusta todellisten +tapausten kulkuun. Mutta heitä pidettiin "käytännönmiehinä". +"Haaveilijoita" sen sijaan olivat ne, jotka vastoin "valtiomiesten" +mielipiteitä olivat viimeisten vuosikymmenien aikana luoneet +itselleen oman katsantokannan, niin kuin tämänkin kirjoittaja, joka +siitä kuukausia ennen sotaromahdusta viimeksi Wienissä pienelle +kuulijakunnalle esitelmöi. (Suuremman yleisön edessä hän varmaankin +olisi joutunut naurunalaiseksi). Hän puhui siitä, mikä uhkasi, jotenkin +seuraavasti: "Nykyaikana vallitsevat elämänpyrkimykset käyvät yhä +voimakkaammiksi, kunnes ne lopuksi tekevät tyhjäksi itse itsensä. Ken +hengen silmillä yhteiskunnallista elämää katselee, voi nähdä kuinka +kaikkialla kauheita yhteiskunnallisia mätäpaiseita on nousemassa. Tämä +on se suuri suru sivistyksen puolesta, joka kalvaa nykyisten olojen +katselijaa. Siinä on se rasittava painajainen, joka vielä silloinkin, +kun jo on kadottanut kaiken innostuksen elämäntapausten tutkimiseen +henkisen tieteen aseilla, pakottaa puhumaan parannuskeinosta +sanoilla sellaisilla, kuin tahtoisi huutaa koko maailmaa vastaan. +Jos yhteiskunnallinen elimistö edelleen kehittyy samalla tavalla, +kuin tähän asti, silloin kärsii kulttuuri vahinkoja, jotka +yhteiskunnalliselle elimistölle ovat yhtä vaarallisia kuin _syöpä_ +ihmisruumiille". Mutta hallitsevien piirien elämänkatsomus kehitti +tällä elämän perustuksella, jota se ei voinut eikä tahtonut nähdä, +vaikuttimia, jotka aiheuttivat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt antaa +raueta, mutta ei sellaisia, jotka olisivat synnyttäneet luottamusta eri +yhteiskuntien välillä. + +Ken luulee, ettei nykyisen maailmanromahduksen suoranaisten syiden +joukossa ollut mitään osaa yhteiskunnallisilla elämänvaatimuksilla, +hänen on syytä miettiä, mitä sotaa valmistelevien valtioiden +politisista vaikuttimista sitten olisi tullut, jos "valtiomiehet" +olisivat ottaneet nämä yhteiskunnalliset vaatimukset ohjelmiinsa. Ja +mitä olisi jäänyt tekemättä, jos nämä ohjelmat olisivat tarkottaneet +muuta, kuin syntyainesten katoamista, jotka sitten pakostakin +aikaansaivat räjähdyksen. Jos viimeisinä vuosikymmeninä kiinnitti +huomionsa siihen hiipivään syöpätautiin valtioiden keskinäisissä +väleissä, joka oli seurauksena ihmiskunnan johtavien piirien +elämästä, voi hyvin ymmärtää, kuinka muuan yleisinhimillisiin +henkisiin harrastuksiin osaaottanut henkilö siihen nähden, miten +yhteiskunnalliset harrastukset näissä johtavissa luokissa ilmenivät, +saattoi jo 1888 lausua: "Päämäärä on: tehdä koko ihmiskunnasta sen +viimeisellä kehitysasteella veljien valtakunta, veljien, jotka +jaloimpien vaikuttimien innostamina yhdessä kulkevat eteenpäin. Ken +seuraa historiaa vain Europan kartan avulla, voisi luulla yleisen +murhaamisen täyttävän meidän läheisimmän tulevaisuutemme", mutta vain +ajatus, että "täytyy löytyä tie todelliseen ihmiselämän onnellisuuteen" +voi ylläpitää ihmisarvon tunnetta. Ja tämä ajatus on sellainen, "joka +ei näytä olevan sopusoinnussa meidän ja naapuriemme hirvittävien +sota-varustelujen kanssa, mutta johon minä luotan ja jonka täytyy +valaista meille tietä, jollei ylimalkaan olisi parasta tehdä yhteisellä +sopimuksella loppu ihmiselämästä ja määrätä julkinen itsemurhan +päivä" (Hermann Grimm 1888 kirjassaan "Aus den letzten fünf Jahren" s. +46). Mitä olivat sotaiset varustelut muuta kuin sellaisten ihmisten +toimia, jotka tahtoivat ylläpitää valtiota yhtenäisessä muodossaan +siitä huolimatta, että tämä muoto uudenaikaisen kehityksen kautta oli +joutunut ristiriitaan kansojen terveen yhteiselämän kanssa. Tällaisen +terveen yhteiselämän voi sen sijaan synnyttää yhteiskunnallinen +elimistö, joka on kehittynyt uudemman ajan elämän vaatimuksista. + +Itävaltalais-unkarilainen valtiomuoto kaipasi enemmän kuin +puolivuosisataa uudistustaan. Sen henkinen elämä, jonka juuret +olivat lukuisissa kansallisuuksissa, vaati muotoa, jonka kehitystä +esti vanhentuneista vaikuttimista syntynyt yhtenäisvaltio. +Serbialais-itävaltalainen ristiriita maailmansodan alussa, on +täydellisin todistus siitä, että tämän yhtenäisvaltion politiset +rajat määrätystä ajankohdasta alkaen olivat sopimattomat kansojen +kulttuurielämän rajoiksi. Jos itsenäinen polittisesta valtiosta ja sen +rajoista riippumaton henki-elämä olisi saanut kehittyä näiden rajojen +ylitse tavalla, joka oli sopusoinnussa kansojen päämäärien kanssa, +silloin ei henki-elämästä lähtenyt ristiriita olisi purkautunnut +politiseksi romahdukseksi. Tähän suuntaan kulkeva kehitys näytti +kaikista, jotka Itävalta-Unkarissa kuvittelivat "valtiomiehen tavoin" +ajattelevansa, mahdottomalta, jollei mielettömältä. He eivät olleet +tottuneet ajattelemaan muuta kuin että valtiollisten rajojen täytyi +langeta yhteen kansallisten yhdyskuntien rajojen kanssa. Heidän oli +mahdotonta ymmärtää, että valtiollisten rajojen yli voi kehittyä +henkisiä järjestöjä, jotka käsittävät koululaitoksen ja muita henkisen +elämän aloja. Ja kuitenkin: tämä "käsittämätön" on nykyaikaisen +kansainvälisen elämän vaatimus. Käytännöllisesti ajatteleva ei saa +takertua näennäisesti mahdottomaan ja luulla, että näiden vaatimusten +mukaiset laitokset kohtaisivat voittamattomia vastuksia: vaan hänen +on juuri suunnattava pyrkimyksensä vastusten voittamiseen. Sen +sijaan, että olisi suunnattu "valtiomiesmäinen" ajatus uudenaikaisten +vaatimusten mukaiseen suuntaan, pyrittiin luomaan laitoksia, joiden +tarkoituksena oli yhtenäisvaltion tukeminen näitä vaatimuksia vastaan. +Tästä valtiosta tuli senkautta yhä mahdottomampi muodostuma. Ja 20 +vuosisadan toisella vuosikymmenellä oli sillä valittavana joko olla +kykenemätön tekemään mitään vanhan valtiomuotonsa säilyttämiseksi +ja odottaa hajoamistaan tahi koettaa väkivalloin ulkonaisesti +koossa pitää sisällisesti mahdotonta, puolustaen menettelyään +sotilaalliselta näkökannalta. Itävalta-Unkarin "valtiomiehillä" +ei ollut 1914 muuta mahdollisuutta kuin joko oli heidän otettava +päämääräkseen uusien elinehtojen luominen terveelle yhteiskunnalliselle +elimistölle ja sillä tavalla, että voivat jälleen saavuttaa maailman +luottamuksen, tahi heidän _täytyi_ antaa sodan puhjeta ylläpitääkseen +vanhaa. Kun tältä pohjalta arvostelee 1914 vuoden tapahtumia, voi +ratkaista oikein syyllisyyskysymyksenkin. Useiden kansallisuuksien +osallisuuden tähden Itävalta-Unkarin valtiojärjestelmässä lankesi +sille maailmanhistoriallisena tehtävänä ennen kaikkea terveen +yhteiskunnallisen elimistön kehittäminen. Tätä tehtävää ei käsitetty. +Rikos maailmanhistoriallisen kehityksen henkeä vastaan ajoi +Itävalta-Unkarin sotaan. + +Ja Saksa sitten? Se perustettiin aikana, jolloin uudenaikaiset +vaatimukset terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä pyrkivät +toteutumaan. Tämä toteutuminen olisi voinut tuottaa valtakunnalle sen +maailmanhistoriallisen olemassaolon oikeutuksen. Yhteiskunnalliset +vaikuttimet keskittyivät tässä Keski-Europan valtakunnassa ikäänkuin +alueella, joka historiallisesti voi näyttää olevan edeltäpäin määrätty +niiden toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen ajatus heräsi useassa +paikassa; Saksan valtakunnassa se pukeutui muotoon, josta näkyi, mitä +se tarkotti. Sen olisi pitänyt antaa tälle valtakunnalle riittävästi +työtä. Sen olisi pitänyt antaa sen hallituksille tehtäviä. Se olisi +voinut näyttää, että tällä valtakunnalla oli oikeutettu paikkansa +uudenaikaisessa kansojen yhteiselämässä, jos vastaperustetulle +valtakunnalle olisi annettu työmäärä, jota historialliset voimat +itse olivat vaatineet. Sen sijaan että olisi käyty käsiksi työhön +koko laajuudessaan, pysähdyttiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin", +tyydyttääkseen päivän vaatimukset, ja oltiin iloisia, kun ulkomailla +ihmeteltiin _näiden_ uudistusten mallikelpoisuutta. Samalla kasvoi +tahto aina suuremmaksi ja suuremmaksi antaa valtakunnalle niiden +muotojen mukainen ulkonainen maailmanvalta-asema, jotka mitä +vanhanaikaisin käsitys-tapa valtioiden mahdista ja loistosta oli +synnyttänyt. Luotiin valtakunta, joka Itävalta-Unkarin tavoin +oli ristiriidassa niiden voimien kanssa, jotka historiallisesti +ilmenivät uudenaikaisten kansojen elämässä. Niitä voimia eivät +tämän valtakunnan valtijaat nähneet ensinkään. Se valtiomuoto, mikä +_heillä_ oli mielessä, voi seistä ainoastaan sotalaitoksen turvissa. +Se taas, mitä uudempi historia vaatii, vaati pystyssä pysyäkseen +terveen yhteiskunnallisen elimistön vaikutinten toteuttamista. Tällä +toteuttamisella olisi vallattu uudenaikaisten kansain keskuudessa +toinen asema, kuin mikä meillä oli 1914. Kansainelämän uudenaikaisten +vaatimusten ymmärtämättömyydellään oli saksalainen politiikka 1914 +saavuttanut toimintamahdollisuuksiensa nollapisteen. Se ei viimeisinä +vuosikymmeninä ollut huomannut mitään siitä, minkä olisi pitänyt +tapahtua; se oli askarrellut kaikkea mahdollista, joka ei sisältynyt +uudenaikaisiin kehitysvoimiin ja jonka sisällöttömyytensä tähden +_täytyi_ "korttihuoneen tavalla lysähtää kokoon". + +Saksan valtakunnan tragillisesta kohtalosta, joka näin ollen oli +historiallisen kehityksen tulos, saisi todellisen peilikuvan, jos +antautuisi tarkastelemaan tapahtumia johtavissa piireissä Berliinissä +heinäkuun lopulla ja elokuun 1 päivänä 1913 ja tunnollisesti +paljastamaan ne maailmalle. Näistä tapahtumista tiedetään kotona ja +ulkomailla vielä vähän. Kuka ne tuntee, hän tietää, kuinka Saksan +politiikka silloin oli korttihuonepolitiikkaa ja kuinka sen, tultuaan +toimintansa nollapisteeseen, täytyi jättää päätöksen teko sodan +alkamisesta sotilaallisten viranomaisten käsiin. Sen, jonka käsissä +määräysvalta tässä virastossa oli, ei silloin sotilaana voinutkaan +_muuten menetellä, kuin menetteli_, koska hänen kannaltaan asemaa voi +katsella ainoastaan niin, kuin hän sitä katseli. Sillä sotilaallisen +alan ulkopuolella oli jouduttu asemaan, josta ei enää ollut tilaisuutta +mihinkään toimintaan. Kaikki tämä osottautui maailmanhistorialliseksi +tosiasiaksi, jos löytyisi ketään, joka vaatisi tuomaan päivänvaloon +tapahtumat Berliinissä heinäkuun lopussa ja elokuun 1 päivänä, +erittäinkin sen, mitä tapahtui elokuun 1 ja heinäkuun 31 päivinä. +Eletään aina edelleen siinä harhaluulossa, ettei näillä paljastuksilla +kuitenkaan mitään voitettaisi, jos kerran tuntee valmistavat tapaukset +aikaisemmalta ajalta. Jos tahdotaan puhua siitä, jota nykyään +"syyllisyyskysymykseksi" kutsutaan, ei näitä paljastuksia saa välttää. +Tosin kyllä voidaan toista tietä päästä selville jo kauvan aikaisemmin +olemassa olleista syistä; mutta nuo paljastukset näyttäisivät, kuinka +nämä syyt ovat vaikuttaneet. + +Se katsantokanta, joka silloin johti Saksan johtomiehet sotaan, +vaikutti vielä eteenkinpäin turmiollisesti. Siitä tuli yleinen +mielipide. Ja se esti viimeisten kauhuvuosien kuluessa vallanpitäjiä +katkeristakaan kokemuksista saamasta sitä oppia, jonka puute oli +aikaisemmin syössyt maan tähän traagilliseen kohtaloon. Tämän +kirjoittaja tahtoi käyttää hyväkseen näiden kokemusten aikaansaamaa +mahdollista vastaanottavaisuutta, kun hän Saksassa ja Itävallassa +juuri sotaromahduksen aikoihin, jotka hänestä näyttivät sopivimmilta, +koetti kylvää aatteita terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä ja +johtopäätöksiä niistä politisessa toiminnassa ulospäin henkilöihin, +joiden vaikutusvalta vielä silloin olisi voinut auttaa näiden +vaikuttimien toteutumiseen. Henkilöt, jotka ottivat Saksan kansan +kohtalon vakavalta kannalta, olivat mukana tietä aukaisemassa +näille aatteille. Mutta turhaa oli puhua. Ennakkoluulot asettuivat +tällaisia vaikuttimia vastustamaan, jotka _paljaalta_ sotilaalliselta +katsantokannalta katsottuna eivät olleet minkään arvoisia. Korkeintaan +huomattiin, että "kirkon erottaminen koulusta" olisi jotakin. Tähän +suuntaan kävivät "valtiomiesmäisesti" ajattelevien ajatukset jo kauvan +sitten, mutta sille tielle, joka olisi vienyt johonkin ratkaisevampaan, +ne eivät löytäneet. Parasta tarkottavat tahtoivat, että minä olisin +"julaissut" nämä ajatukseni. Se oli siihen ajankohtaan katsoen kai +kaikkein hyödyttömin neuvo. Mitä olisi auttanut "kirjallisuuden" alalla +paljon muun ohessa puhuminen näistä vaikuttimista: varsinkaan kun +puhuja oli yksityishenkilö. Näiden vaikuttimien luonteeseenhan kuuluu, +että ne _siihen aikaan_ olisivat olleet jos takin merkityksestä vain +sen paikan tähden, jolta ne olisi ilmilausuttu. Keski-Europan kansat +olisivat, jos oikealta paikalta olisi puhuttu näiden vaikuttimien +mukaisessa hengessä, nähneet, että voi jotakin olla, joka vastasi +heidän enemmän tahi vähemmän itsetietoista kaipaustaan. Ja venäläisen +idän kansat olisivat varmaankin tuohon aikaan olleet myötätuntoisia +tsaarivallan kukistamiselle noiden vaikuttimien nojalla. Että ne +olisivat olleet myötätuntoisia, sitä voi epäillä ainoastaan se, joka ei +tunne vielä käyttämättömän itäeuropalaisen älyn vastaanottavaisuutta +terveille yhteiskunnallisille aatteille. Tällaisten aatteiden +julistamisen sijaan tuli Brest-Litovsk. + +Että sotilaallinen ajatustapa ei voisi estää Keski- ja Itä-Europan +romahdusta, oli salattua ainoastaan -- sotilaalliselle ajatustavalle. +Ettei tahdottu uskoa romahduksen välttämättömyyteen, siinä Saksan +kansan onnettomuuden syy. Ei kukaan ottanut ymmärtääkseen, kuinka +paikoilla, joista ratkaisu riippui, oltiin täysin välinpitämättömiä +maailmanhistoriallisille välttämättömyyksille. Ken näistä +välttämättömyyksistä jotakin tiesi, hänelle oli myös tunnettua, että +englantia puhuvilla kansoilla oli keskuudessaan henkilöitä, jotka +näkivät, mitä Keski- ja Itä-Europan kansanvoimissa liikkui. Voitiin +tietää, kuinka sellaiset henkilöt olivat vakuutettuja Keski- ja +ltä-Europan valmistautuvan johonkin, jonka täytyi päättyä mahtaviin +yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Mullistuksiin, joita ei pidetty +englanninkielisillä alueilla historiallisesti vielä välttämättöminä +eikä mahdollisinakaan. Tämän ajatuskannan mukaisesti suunnattiin +politiikkakin. Mutta Keski- ja ltä-Europassa ei kaikesta tästä +tiedetty mitään, vaan ajettiin politiikkaa, jonka täytyi lysähtää +kokoon, kuin korttirakennuksen. Ainoastaan sellaisella politiikalla, +joka nojautuu tietoon, että englanninkielisillä alueilla suurin +piirtein ja luonnollisesti englantilaisen katsantokannan mukaisesti +otettiin huomioon historialliset välttämättömyydet, olisi ollut +varma pohja allaan. Mutta kehotusta tällaiseen politiikkaan olisivat +varmaankin ainakin "diplomaatit" pitäneet aivan tarpeettomana. Sen +sijaan, että olisi noudatettu politiikkaa, joka ennen maailmansodan +puhkeamista olisi voinut, huolimatta englantilaisen politiikan +suuripiirteisyydestä, hyödyttää Keski- ja Itä-Europaakin, kuljettiin +vain edelleen totuttua diplomaatien tietä. Eikä sodankauhuissakaan +katkerista kokemuksista opittu, että oli välttämätöntä panna sen +tehtävän vastapainoksi, joka Amerikasta käsin politisissa julistuksissa +oli maailmalle ratkaistavaksi annettu, toinen tehtävä Europasta, +jonka oli synnyttänyt tämän maan osan elämänvoimien kuohunta. +Wilsonin amerikkalaiselta katsantokannalta antaman tehtävän ja sen +tehtävän välillä, joka tykkien jyskeen keskeltä ilmaisi Europan +henkiset vaatimukset, olisi sovinto ollut mahdollinen. Kaikki muu +puhe sovinnosta kaikui ontolta historiallisten välttämättömyyksien +edessä. -- Mutta ne, joille kohtalo oli uskonut Saksan valtakunnan +hallituksen, eivät ymmärtäneet tehtävää, jonka ratkaiseminen edellytti +käsitystä uudenaikaisessa ihmiselämässä piilevistä mahdollisuuksista. +Ja sentähden täytyi syksyn 1918 tuoda tullessaan, mitä se toi. +Sotilaallisen vallan kukistumista seurasi henkinen antautuminen. Sen +sijaan, että olisi edes tällä hetkellä noustu tarmokkaasti toteuttamaan +Europan tahdonmukaisesti Saksan kansan henkisiä vaikuttimia, +alistuttiin ilman muuta Wilsonin 14 pykälään. Asetettiin Wilsonin +eteen Saksa, jolla itsellään ei ollut mitään sanottavaa. Ajatelkoon +Wilson neljästätoista pykälästään mitä tahansa, hän voi auttaa Saksaa +ainoastaan siinä, missä tämä sitä itse tahtoo. Hänen olisi pitänyt +ainakin _odottaa_ tämän tahdon ilmaisua. Sodan alussa noudatetun +mitättömän politiikan lisäksi tuli toinen lokakuussa 1918, tuli kauhea +henkinen nöyrtyminen, jonka aikaansai mies, johon moni saksalainen pani +viimeisen toivonsa. + +Epäusko historiallisesti vaikuttaviin voimiin; haluttomuus ottamaan +vaaria henkisen yhteenkuuluvaisuuden herättämistä vaikuttimista: +kaikki tämä on saattanut Keski-Europan nykyiseen tilaansa. Nyt ovat +sotaromahdusta seuranneet tosiasiat luoneet uuden tilanteen. Sen +tunnusmerkkinä on aate ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaikuttimista, +niinkuin tämä aate tässä kirjoituksessa on ymmärrettynä. Nämä +yhteiskunnalliset vaikuttimet puhuvat kieltä, joka antaa tehtävän +koko sivistyneen maailman ratkaistavaksi. Onko ajatus siitä, mitä on +tehtävä yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi tänäänkin joutuva +nollapisteeseensä, kuten keskieuropalainen politiikka tehtävineen +1914? Maa-alueet, jotka silloin kysymyksenalaisissa asioissa voivat +pysytellä sivussa, eivät sitä yhteiskunnalliseen liikkeeseen katsoen +saa tehdä. Tähän kysymykseen katsoen ei saisi löytyä vastustajia eikä +välinpitämättömiä; pitäisi löytyä vain yhteisvoimin toimiva ihmiskunta, +joka ymmärtää ottaa vaaria ajan merkeistä ja niiden mukaan järjestää +toimintansa. + +Tämän kirjan tarkotuksesta selviää, miksikä sen tekijä on joku aika +sitten kirjoittanut seuraavassa luvussa uudelleen julaistun kehoituksen +Saksan kansalle ja kultuurimaille, ja jonka muuan komitea, joka sen +tarkoituksen on käsittänyt, on antanut tiedoksi maailmalle, etupäässä +Keski-Europan kansoille. Nykyään vallitsevat toiset olosuhteet, kuin +silloin, jolloin sen sisällys ilmaistiin ahtaammalle piirille. Silloin +olisi yleinen mielipide välttämättömästi lukenut sen "kirjallisuuden" +joukkoon. Tänään on julkisuuden toimitettava sille, mitä se ei vielä +joku aika sitten sille voinut toimittaa: myötätuntoisia ihmisiä, +jotka tahtovat vaikuttaa sen hengessä, jos sen katsotaan olevan +myötätuntoisuuden ja toteuttamisen arvoinen. Sillä se, minkä nyt täytyy +syntyä, voi syntyä ainoastaan sellaisten ihmisten avulla. + + + + +LISÄYS. + + +_Saksan kansalle ja kulttuurimaailmalle!_ + +Varmasti kaikkina aikoina koossa pysyväksi luuli Saksan kansa +puolivuosisataa sitten rakennettua valtiorakennustaan. Elokuussa 1914 +se arveli, että sotaromahdus, jonka alussa se näki olevansa, näyttäisi +rakennuksen horjumattomuuden. Tänään se voi vain katsella rakennuksensa +raunioita. Itsetutkimuksen täytyy seurata sellaista kokemusta. +Sillä tämä kokemus on osottanut puoli-vuosisataisen katsantokannan, +varsinkin sotavuosina vallinneiden ajatusten tärisyttävästi +vaikuttavaksi erehdykseksi. Missä ovat tämän kamalan erehdyksen +syyt? Tämän kysymyksen täytyy panna Saksan kansan jäsenten sielut +tutkimaan itseään. Onko nyt voimia tällaiseen itsetutkintaan, siitä +riippuu Saksan kansan elämisen mahdollisuus. Sen tulevaisuus riippuu +siitä, voiko se vakavasti kysyä itseltään tänään: miten minä olen +erehdykseeni langennut? Jos se näin kysyy itseltään tänään, silloin +on sille aukeava tieto, että se puolivuosisataa sitten on perustanut +valtakunnan, mutta jättänyt antamatta tälle valtakunnalle Saksan kansan +sisäistä olemusta vastaavan tehtävän. -- Valtakunta oli perustettu. +Sen olemassaolon ensi aikoina pyrittiin järjestämään sen sisäisiä +elämisen mahdollisuuksia vanhojen traditsioonien ja vuosi vuodelta +kasvavien uusien vaatimuksien mukaisiksi. Myöhemmin siirryttiin +lujittamaan ja laajentamaan ulkonaista aineellisiin voimiin perustuvaa +valta-asemaa. Tämän yhteydessä käytiin käsiksi uuden ajan synnyttämiin +yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, ottaen tosin huomioon monta päivän +tarvetta, mutta ilman sitä suurta päämäärää, jonka käsittämiseen olisi +tarvittu tietoja niistä kehitysvoimista, joiden mukaan uuden ajan +ihmiskunnan täytyy sovittaa elämänsä. Niin oli valtakunta noussut +maailmanvaltojen joukkoon, mutta ilman varsinaista päämäärää, joka +olisi ollut puolustuksena sen olemassaololle. Sotaromahduksen kulku on +tämän surullisella tavalla paljastanut. Aina sen puhkeamiseen saakka +ei Saksan ulkopuolella oleva maailma ollut valtakunnan esiintymisessä +huomannut mitään, joka olisi herättänyt siinä ajatuksen: tämän +valtakunnan hallitsijat täyttävät maailmanhistoriallisen kutsumuksen, +jota ei saanut häiritä. Kun eivät nämä hallitsijat olleet kutsumustaan +käsittäneet, synnytti se ulkopuolella Saksan sellaisen mielipiteen, +joka todelliselle asiantuntijalle on perinnäinen syy Saksan häviöön. + +Äärettömän paljon merkitsee nyt Saksan kansalle, jos se osaa +ennakkoluulottomasti arvostella tätä asiaintilaa. Onnettomuudessa on +pitänyt oppia, mitä viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena ei ole tajuttu. +Sen sijaan, että pikkumaisesti ajateltaisiin lähimmän tulevaisuuden +vaatimuksia, olisi nyt omistettava suurpiirteinen elämänkatsantokanta, +joka voimakkain ajatuksin pyrkii ymmärtämään uudenaikaisen ihmiskunnan +kehitysvoimat ja miehekkäällä tahdolla omistaa itsensä niille. On +hyljättävä pikkumainen tapa halveksia epäkäytännöllisinä haaveilijoina +niitä,jotka luovat silmänsä näihin kehitysvoimiin. Niiden, jotka +ovat olevinaan käytännönmiehiä, mutta jotka kuitenkin käytännöksi +maskeeratulla ahdasmielisyydellään ovat olleet syynä onnettomuuteen, +tulee luopua ylimielisyydestään ja ylpeydestään. On kiinnitettävä +huomio siihen, mitä haaveilijoiksi huudetut, mutta itse asiassa +todelliset käytännön miehet tahtovat sanoa aikamme kehitystarpeista. + +Kaikensuuntaiset käytännönmiehet huomasivat kylläkin aivan uusien +vaatimusten heräävän ihmisissä. Mutta he tahtoivat tyydyttää ne +perittyjen katsantokantojen ja laitosten puitteissa. Uudenaikainen +talouselämä on nämä vaatimukset herättänyt. Niiden täyttäminen +yksityisestä alotteesta näyttäytyi mahdottomaksi. Yksityisen työn +yhteiskunnallistuttaminen _muutamilla aloilla_ alkoi tuntua yhdestä +ihmisluokasta välttämättömältä; ja se toteutettiin siellä, missä tämä +ihmisluokka elämän katsantokantansa mukaan piti sitä hyödyllisenä. +_Kaiken_ yksityisen työn jyrkkä yhteiskunnallistuttaminen tuli toisen +luokan päämääräksi, jolla uuden talouselämän kehityksen tähden ei ole +mitään etua perittyjen yksityispäämäärien säilyttämisestä. + +Kaikilla pyrkimyksillä uudemman ajan ihmiskunnan vaatimusten +tyydyttämiseksi on yhteinen pohjansa. Ne vaativat yksityisomaisuuden +yhteiskunnallistuttamista ja tarkottavat sen joutumista yhdyskuntien +(valtion, kuntien) haltuun, jotka ovat syntyneet toisilla +edellytyksillä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden uusien +vaatimusten kanssa. Taikka ne tarkottavat uudempia yhdyskuntia (esim. +osuuskuntia), jotka eivät ole syntyneet täydellisesti näiden uusien +vaatimusten hengessä, vaan ovat muodostetut vanhoja näkökohtia ja +muotoja silmälläpitäen. + +Totta puhuen ei yksikään näistä vanhojen katsantokantojen mukaisesti +muodostetuista yhdyskunnista voi ottaa vastaan, mitä niiden väitetään +vastaanottaneen. Ajan voimat pyrkivät löytämään sellaista ihmiskunnan +yhteiskunnallista rakennetta, jossa on kiinnitetty huomio aivan +toisiin seikkoihin, kuin mihin nykyään yleensä huomio kiinnitetään. +Yhteiskunnalliset yhtymät ovat tähän asti suurimmaksi osaksi saaneet +alkunsa ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaistoista. Meidän aikamme +tehtävänä on saattaa vaistomaiset voimat täysin itsetietoisiksi. + +Yhteiskunnallisella elimistöllä on jäsenensä, kuten luonnollisellakin. +Ja niinkuin luonnollisen elimistön täytyy suorittaa ajatteleminen +päällä eikä keuhkoilla, samoin täytyy yhteiskunnallinenkin elimistö +jakaa järjestelmällisesti osiin, joista ei mikään voi ottaa toisen +tehtävää suorittaakseen, vaan jokaisen täytyy, säilyttämällä +itsenäisyytensä, olla yhteistyössä muiden kanssa. + +Taloudellinen elämä voi vain menestyä, jos se yhteiskunnallisen +elimistön itsenäisenä jäsenenä muodostuu omien voimiensa ja lakiensa +mukaan ja jos se, välttääkseen häiriöitä omassa järjestössään, ei anna +toisen yhteiskunnallisen elimistön jäsenen, politisesti vaikuttavan, +sekaantua asioihinsa. Tämän politisesti vaikuttavan tulee päinvastoin +olla täysin itsenäisenä taloudellisen rinnalla, kuten luonnollisessa +elimistössä hengitysjärjestelmä pääjärjestelmän rinnalla. Niiden +yhteistoiminta ei voi menestyä sen kautta, että molemmat alistetaan +saman lainlaadinta- ja hallintoelimen alle, vaan siten, että molemmilla +on oma lainsäädäntö ja hallinto, jotka ovat elävässä yhteistoiminnassa. +Sillä politisen järjestelmän täytyy hävittää talous, jos se tahtoo +ottaa sen käsiinsä; ja taloudellinen järjestelmä kadottaa elinvoimansa, +jos se tahtoo tulla politiseksi. + +Näiden molempien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla +tulee olla täysin itsenäisenä ja omien elinehtojensa mukaisesti +muodostettuna kolmas: henkisen tuotannon jäsen, johon myös henkinen +osuus molemmista edellisistä kuuluu, joiden tulee saada se omalla +laillisella järjestysvallalla ja hallinnolla varustetulta kolmannelta +jäseneltä, jonka sisäiseen hallintoon ja elämään ne eivät saa vaikuttaa +toisin kuin luonnollisen kokonaiselimistön rinnakkain sijaitsevat +jäsenelimistöt toisiinsa vaikuttavat. + +Mitä tässä on sanottu yhteiskunnallisen elimistön välttämättömyydestä, +voidaan jo tänään täysin tieteellisesti yksityiskohtia myöten +perustella ja kehitellä. Tässä esityksessä on voitu antaa vain +suuntaviivat kaikille niille, jotka tahtovat tätä välttämättömyyttä +seurata. + +Saksan valtakunnan perustaminen sattui niihin aikoihin, jolloin tämä +välttämättömyys astui uudenaikaisen ihmiskunnan eteen. Sen hallitus ei +ole ymmärtänyt antaa valtakunnalle tehtävää kiinnittämällä sen katsetta +tähän välttämättömyyteen. Tämä katse ei ainoastaan olisi antanut sille +oikeata sisäistä rakennetta, vaan olisi antanut sen ulkopolitiikalle +oikeutetun suunnan. Sellaisella politiikalla olisi Saksan kansa voinut +elää yhteiselämää Saksan ulkopuolella olevien kansojen kanssa. + +Nyt pitäisi ottaa Onnettomuudesta oppia. Pitäisi kasvattaa tahtoa +siihen yhteiskunnalliseen elimistöön joka on mahdollinen. Sen Saksan, +jota ei enää ole, ei pitäisi esiintyä ulkomaailmalle, vaan _henkisen, +politisen ja taloudellisen_ järjestelmän pitäisi itsenäisiä lähetystöjä +muodostavien edustajiensa kautta koettaa neuvotella niiden kanssa, +jotka löivät sen Saksan maahan, josta sekottamalla kolme järjestelmää +oli tullut mahdoton yhteiskuntamuodostuma. + +Voin hengessä kuulla käytännönmiesten pahottelevan esitykseni +monimutkaisuutta, ollen liian mukavuutta harrastavia edes ajatellakseen +kolmen yhdyskunnan yhteistoimintaa, koska he eivät tahdo mitään tietää +elämän todellisista vaatimuksista, vaan tahtovat muodostaa kaiken +_omien_ ajatustensa mukavien vaatimusten mukaan. Heille täytyy tulla +selväksi: on joko mukauduttava sovittamaan ajatuksensa todellisuuden +vaatimusten mukaisiksi tahi muuten jäädään vaille kaikkea oppia +onnettomuudesta ja lisätään entistä yhä uusilla aina loppumattomiin. + + _T:ri Rudolf Steiner_. + + + + +VIITESELITYKSET + + +[1] Tekijä on ehdoin tahdoin kirjoituksessaan välttänyt kaikkia tähän +asti kansantaloudellisessa kirjallisuudessa tavallisia lauseparsia. +Hän tuntee tarkoin kohdat, joita "ammattiarvostelu" on kutsuva +dilettanttisiksi (Syrjäisen käsialaksi). Hänen lausevalintansa määräsi +osaksi se, että hän tahtoo puhua ihmisille, joille kansantajuinen ja +yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus on vähemmän tuttua, mutta ennen +kaikkia se katsantokanta, että uusi aika on tuomitseva yksipuoliseksi +ja paikkansa pitämättömäksi jo itse lausetavassakin enimmän osan +siitä, mikä tässä kirjallisuudessa on "ammattimaista". Ken arvelee, +että tekijän olisi myös pitänyt viitata muiden yhteiskunnallisiin +aatteisiin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa muistuttavat tässä +esitettyjä, häntä pyydän huomaamaan, että tekijän vuosikymmenien +elämänkokemukseen perustuvan tässä esitetyn katsantokannan lähtökohta +ja menettelytavat ovat pää-asia annettuja vaikuttimia toteuttaessa +eivätkä siihen tahi tähän muotoon puetut ajatukset. Myöskin on +tekijä, kuten voi huomata IV:tä osasta, koettanut aatteitaan +käytännössä toteuttaa aikana, jolloin yhdessä tahi toisessa suhteessa +samankaltaisilta _näyttävistä_ ajatuksista vielä ei ollut tietoa. + +[2] Ylläesitetty jaottelu ei perustu paikallisiin ruumiinjäseniin, vaan +elimistön yleistoimintaan. "Pää-elimistöllä" tarkotetaan lähinnä sitä, +että pää on etupäässä hermo- ja aisti-elämän keskus. Luonnollisesti +tapahtuu päässä myös rytmillistä ja aineenvaihtotoimintaa, kuten taas +muissa ruumiinjäsenissä ilmenee hermo-aistitoimintaa. Tästä huolimatta +ovat nämä kolme toiminta-muotoa _olemukseltaan_ varsin erilaiset. + +[3] Ei kuulu elämän palveluksessa tehtyyn tutkielmaan antaa teoriioihin +perustuvia määritelmiä, vaan aatteita, jotka kuvaavat, mikä +todellisuudessa on todella elävää. "Tavara" siinä merkityksessä viittaa +johonkin joka on osa ihmisen elämästä; jokainen muu tavarakäsite jättää +jotakin pois tahi lisää siihen jotakin, niin että käsite ei vastaa +elämän ilmiöitä kaikessa täsmällisyydessään. + +[4] On hyvin mahdollista, että elämän tapahtumia ei ainoastaan +selitetä väärässä merkityksessä, vaan että ne myös aivan väärässä +merkityksessä tapahtuvat. Raha ja työ _eivät ole_ vaihdettavia arvoja, +vaan ainoastaan rahaa ja työntulosta. Kun minä maksan rahan työstä, +minä _teen_ petollisesti. Minä aiheutan näennäisen tapahtuman. +Mutta todellisuudessa minä en muuta _voikaan_ kuin antaa rahaa työn +tuloksesta. + +[5] Tämä suhde työn ja oikeusjärjestyksen välillä on pakottava +talouselämässä toimivat assosiatsioonit pitämään ohjeenaan, mikä +"oikein on". Kuitenkin voitetaan sillä se, että talousjärjestö on +riippuvainen ihmisestä eikä päinvastoin. + +[6] Ainoastaan tällä tavalla, yhteiskunnallisen elimistön kolmen +jäsenen vapaan yhteistoiminnan kautta, voi yhteiskunnallisen elimistön +hallinto menestyksellä saada aikaan talouselämässä oikean hinta-suhteen +valmistettujen tavarain välillä. Jokaisen työntekijän tulee saada +tuotteestaan niin paljon vastaavan arvoista tavaraa, kuin hän ja hänen +perheeseensä kuuluvat henkilöt tarvitsevat, kunnes hän on ennättänyt +jälleen valmistaa toisen samallaisen tuotteen. Tällaista hintasuhdetta +ei saada aikaan virallisilla määräyksillä, vaan sen täytyy _olla +tukena_ yhteiskunnallisessa elimistössä toimivien assosiatsioonien +elävästä yhteistoiminnasta. Ja sellainen tulos saavutetaan, kun +yhteistoiminta vain perustuu usein mainitun kolmen elimistö-jäsenen +terveeseen yhteistoimintaan. Se saavutetaan yhtä varmasti, kuin saadaan +kestävä silta, jos se rakennetaan oikeiden matematisten ja mekanisten +lakien mukaan. Voidaan tosin väittää vastaan, ettei yhteiskunnallinen +elämä niin seuraa lakejaan, kuin silta. Mutta tällaista vastaväitettä +ei teekään kukaan, joka kykenee käsittämään, että tässä teoksessa +onkin yhteiskunnallisen elämän ajateltu perustuvan _eläviin_ eikä +_matematisiin lakeihin_. + +[7] Ken väittää tähän, että oikeus- ja taloudelliset suhteet kuitenkin +todellisuudessa muodostavat yhden ainoan kokonaisuuden ja ettei niitä +voida erottaa, hän ei huomaa, mihin kysymyksessä olevalla jaottelulla +pyritään. Liikenteen kiertokulussa _kokonaisuudessaan_ vaikuttavat +molemmat suhteet luonnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Mutta toista on, +järjestetäänkö oikeudelliset olot taloudellisten vaatimusten mukaan; +tahi järjestetäänkö ne luonnollista oikeudentunnetta vastaaviksi ja +annetaan sitten sen, mikä siitä syntyy vaikuttaa yhdessä taloudellisen +liikenteen kanssa. + +[8] Kuka luulee näkevänsä tällaisissa asioissa "utopioja", ei huomaa, +että _todellisuudessa_ elämä pyrkii näitä hänen utopistisina pitämiään +laitoksia kohti ja että todellisuudessa löytyvät puutteellisuudet +johtuvat siitä, ettei näitä laitoksia vielä ole olemassa. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by +Rudolf Steiner + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 *** |