initial commit of ebook 44821HEADmain

9 files changed, 16295 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/44821-0.txt b/44821-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..faa1578
--- /dev/null
+++ b/44821-0.txt
@@ -0,0 +1,3824 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 ***
+
+YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN YDINKOHDAT
+
+Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena
+
+
+Kirj.
+
+Tri RUDOLF STEINER
+
+
+Tekijän luvan saanut suomennos
+
+
+
+Kustannusliike
+O.Y. ANTROPOS A.B.
+Helsinki 1922.
+
+Helsingissä 1922,
+Konttorivälinetehdas O.-Y:n kirjapainossa.
+
+
+
+
+
+
+SISÄLLYSLUETTELO:
+
+
+Alkulause ja johdanto.
+
+Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.
+
+I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.
+
+II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.
+
+III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet.
+
+IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.
+
+Lisäys.
+
+Viiteselitykset.
+
+
+
+
+Alkulause ja johdanto.
+
+
+Tehtäviä, jotka nykyajan yhteiskunnallinen elämä eteemme asettaa, ei
+voida ratkaista keinotekoisten tulevaisuudenunelmien avulla. Jotkut
+mielipiteet ja tunteiden ilmaukset voivat tosin saada uskomaan, että
+nämä tahi nuo suunnitelmat, jotka aatteidensa pohjalle on rakentanut,
+saattaisivat luoda ihmiskunnalle onnentilan; tämä usko voi kasvaa
+voittamattomaksi vakaumukseksikin; mutta sittenkin on mahdollista
+ampua kokonaan harhaan siitä, mitä yhteiskunnallinen kysymys nykyään
+merkitsee, jos tahtoo sellaisen uskon saada toteutetuksi.
+
+Tämän väitteeni voi seuraavalla tavalla kehittää näennäisesti aivan
+mielettömyyteen, osaten kuitenkin oikeaan. Voi olettaa jonkun
+löytäneen yhteiskunnalliselle kysymykselle tietopuolisesti aivan
+oikean "ratkaisun", mutta kuitenkin voisi hänellä olla peräti
+epäkäytännöllinen usko, jos hän tahtoisi ihmiskunnalle tarjota tätä
+ajattelemaansa ratkaisua. Sillä me emme elä enää sellaisena aikana,
+jolloin saisi uskoa voivansa tällä tavalla vaikuttaa julkisessa
+elämässä. Ihmisten mieliala ei ole sellainen, että he julkiseen elämään
+katsoen voisivat sanoa: tuolla näette erään, joka ymmärtää, mitkä
+yhteiskunnalliset laitokset ovat tarpeellisia; mitä hän tarkottaa, sen
+me tahdomme toteuttaa.
+
+Tätä tietä eivät ihmiset laisinkaan halua ottaa vastaan
+yhteiskunnallisen elämän aatteita. Tämä kirjanen, joka jo on
+saavuttanut jokseenkin laajan levikin, tahtoo ottaa huomioon tämän
+tosiasian. Ne, jotka ovat leimanneet sen utopistiseksi (haaveilevaksi),
+eivät ole ollenkaan käsittäneet sen perimmäistä tarkotusta. Enimmän
+ovat sitä utopistiseksi soimanneet ne, jotka itse tahtovat itse
+utopistisesti ajatella. He näkevät muissa sen, mikä on varsinainen
+piirre heidän omassa ajatustavassaan.
+
+Käytännöllisesti ajattelevat ovat nykyään jo saaneet sen kokemuksen
+julkisesta elämästä, että utopistisella aatteella, näyttäköönpä
+kuinkakin vakuuttavalta, ei ole lainkaan menestystä, ja kuitenkin
+tuntuu useista, että heidän esim. taloudellisella alalla tulisi
+lähestyä lähimmäisiään sellaisella. Mutta heidän täytyy saada itselleen
+selväksi, että he puhuvat turhaan. He eivät silloin lainkaan hyödytä
+lähimmäisiään esityksellään.
+
+Tämä pitäisi ottaa huomioon kokemuksen opetuksena. Sillä se viittaa
+erääseen tärkeään tosiasiaan nykyaikaisessa julkisessa elämässä.
+Tarkotan sitä elämälle vierasta katsanto kantaa, jolla suhdautaan
+kaikkeen, mitä esim. taloudellinen todellisuus vaatii. Kuinka sitten
+saattaisi toivoakaan voivansa selviytyä julkisen elämän sekavissa
+olosuhteissa, kun niitä lähestyy elämälle vieraalla ajatustavalla?
+
+Tämä kysymys ei ole suinkaan mieluisa. Sillä se pakottaa tunnustamaan
+ajattelevansa elämälle vieraalla tavalla. Ja kuitenkin se tunnustus
+on tehtävä, jollei tahdota pysyä vieraana "yhteiskunnalliselle
+kysymykselle". Sillä ainoastaan käsittelemällä tätä kysymystä yhtenä
+nykyaikaisen sivistyksen tärkeimmistä puolista, voi päästä selvyyteen,
+mitä yhteiskunnallinen elämä tarvitsee.
+
+Tämä kysymys viittaa nykyaikaisen henkielämän muodostumiseen.
+Uudenaikainen ihmiskunta on kehittänyt henkielämän, joka on suuresti
+riippuvainen valtiollisista laitoksista ja taloudellisista voimista.
+Ihminen pannaan jo lapsena valtion kasvatuksen ja opetuksen alaiseksi.
+Hän voi saada ainoastaan sellaisen kasvatuksen, kuin hänen ympäristönsä
+taloudelliset olosuhteet myöntävät.
+
+Tästä voisi helposti johtua uskomaan, että juuri sentähden ihmisen
+pitäisi olla hyvin mukautunut nykyaikaisiin olosuhteisiin. Sillä
+valtiolle on mahdollista muodostaa kasvatus- ja opetuslaitokset ja sen
+kautta julkisen henkielämän oleellinen puoli tavalla, joka parhaiten
+tyydyttää inhimillistä yhteiskuntaa. Ja senkin saattaisi helposti
+uskoa, että ihmisestä sen kautta tulisi mahdollisimman paras jäsen
+inhimilliseen yhteiskuntaan, että hänet kasvatetaan niitä taloudellisia
+mahdollisuuksia silmällä pitäen, joiden piirissä hän kehittyy, ja
+että hän tämän kasvatuksen kautta joutuu siihen asemaan, jonka nämä
+taloudelliset mahdollisuudet hänelle osottavat.
+
+Tämän kirjasen täytyy ottaa suorittaakseen tähän aikaan vähemmän
+miellyttävä tehtävä, näyttää, että julkisen elämämme sekavuus johtuu
+henkielämän riippuvaisuudesta valtiosta ja talouselämästä. Ja sen
+täytyy voida näyttää, että henkielämän vapautus tästä riippuvaisuudesta
+muodostaa osan niin polttavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä.
+
+Tämän kautta kääntyy kirjaseni laajalle levinneitä harha luuloja
+vastaan. Että valtio on ottanut hoitoonsa opetus laitoksen, sitä on
+kauvan pidetty ihmiskunnan kehitykselle terveellisenä. Ja sosialisesti
+ajattelevat voivat tuskin muuta kuvitellakkaan, kuin että yhteiskunnan
+on kasvatettava yksilö palvelukseensa omien menettelytapojensa
+mukaisesti.
+
+Ei tahdota mielellään ottaa oppiakseen, mikä tähän aikaan on aivan
+välttämätöntä tällä alalla. Sitä, että ihmiskunnan kehityksen
+myöhäisempinä aikoina voi olla erehdystä, mikä aikaisemmin on ollut
+oikeata. Ihmiskunnan nykyaikaisten olosuhteitten kehitykselle oli
+välttämätöntä, että opetuslaitos ja sen kautta julkinen henkielämä
+joutui pois niiden piirien käsistä, jossa se keskiaikana oli ollut,
+valtion huostaan. Mutta tämän asiantilan edelleen jatkaminen on raskas
+yhteiskunnallinen erehdys.
+
+Sen on tämä kirjanen ensimäisessä osassaan osottava. Valtiolaitoksen
+puitteissa on henkielämä saavuttanut vapautensa; se ei voi
+tästä vapaudestaan oikein hyötyä, ellei sille suoda täydellistä
+itsehallintoa. Henkielämän olemukseen kuuluu saada olla täydellisesti
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kasvatus- ja
+opetuslaitos, joista koko henkinen elämä on lähtösin, on jätettävä
+niiden hallittavaksi, jotka kasvattavat ja opettavat. Tässä
+hallituksessa älköön saako sanan- eikä toimivaltaa kukaan, joka
+toimii valtiollisella tahi taloudellisella alalla. Jokaisen opettajan
+on käytettävä ainoastaan niin paljon aikaa opetukseen, että hän voi
+myös ottaa osaa alallaan hallinnolliseen toimintaan. Hän on silloin
+huolehtiva hallituksesta yhtä paljon, kuin hän huolehtii itse
+kasvatuksesta ja opetuksestakin. Ei kenkään ole oikeutettu antamaan
+määräyksiä, joka ei samalla itse ole mukana varsinaisessa opetuksessa
+ja kasvatuksessa. Ei mikään parlamentti, ei mikään henkilö, vaikkakin
+hän ehkä joskus olisi ottanut osaa opetukseen, mutta ei sitä enää tee,
+saa sananvaltaa. Mitä kokemuksia opetuksessa välittömästi saavutetaan,
+ne hyödyttävät myös hallintoa. Luonnollisesti sellaisessa laitoksessa
+asiantuntemus ja ammattitaito pääsevät korkeimmassa mahdollisessa
+määrässä vaikuttamaan.
+
+Tässä tietysti voidaan väittää vastaan, ettei sellainenkaan henkielämän
+itsehallinto kaikessa ole täydellinen. Mutta se ei todellisessa
+elämässä ole tarpeellistakaan. Ainoastaan paras mahdollinen pyritään
+saavuttamaan. Ihmislapsessa kytevät kyvyt tulevat todella yhteiskunnan
+hyväksi, kun niiden kehityksestä saavat huolehtia ainoastaan ne,
+jotka henkisten tarkotusperien nojalla pystyvät antamaan niistä
+ratkaisevan arvostelun. Kuinka kauvas siihen tahi tähän suuntaan
+lapsi on kasvatettava, siitä voidaan arvostelu antaa ainoastaan
+vapaassa hengenyhdyskunnassa. Ja mitä on tehtävä antaakseen pontta
+tällaiselle arvostelulle, siitä voidaan päättää ainoastaan tällaisessa
+yhdyskunnassa. Sieltä voivat valtio ja talouselämä ammentaa voimia,
+joita ne eivät voi itselleen antaa, jos muodostavat henkielämän omien
+näkökohtiensa mukaisesti.
+
+Sopusoinnussa sen kanssa mitä tässä kirjasessa on esitetty, on
+myöskin, että valtiota ja talouselämää palvelevista opetuslaitoksista
+ja siitä, mitä niissä opetetaan, huolehtivat vapaan henkielämän
+toimitsijat. Lakimieskoulut, kauppakoulut, maataloudelliset ja
+teollisuusoppilaitokset muodostuvat vapaan henkielämän mukaisesti.
+Tämä kirjoitus on välttämättömästi löytävät vastustusta monissa
+ennakkoluuloissa, jos siitä vetää tämän -- oikean -- johtopäätöksen.
+Mutta mistä johtuvat nämä ennakkoluulot? Niiden yhteiskuntavastaisen
+hengen oppii käsittämään kun ottaa huomioon, että ne pohjaltaan
+ovat peräisin siitä itsetiedottomasta uskosta, että kasvattajien
+tulee olla elämälle vieraita, epäkäytännöllisiä, ihmisiä. Heiltä ei
+voida odottaakaan, että he itsestään loisivat laitoksia palvelemaan
+elämän käytännöllisiä tarkotuksia. Sellaisia laitoksia pystyvät luomaan
+ainoastaan ne, jotka itse seisovat keskellä käytännöllistä elämää, ja
+kasvattajien tulee noudattaa niitä suuntaviivoja, joita heille annetaan.
+
+Näin ajatteleva ei huomaa, että kasvattajat, jotka eivät itse kykene
+antamaan itselleen suuntaviivoja pienimmästä suurimpaan juuri sen
+kautta vieraantuvat elämästä ja tulevat epäkäytännöllisiksi. Heihin
+voidaan silloin istuttaa periaatteita, jotka ovat peräisin näennäisesti
+hyvinkin käytännöllisistä ihmisistä; he eivät pysty kasvattamaan
+oikeita käytännön miehiä elämää varten. Yhteiskuntavastainen
+tilanne on sen kautta syntynyt, ettei käytetä yhteiskunnallisen
+elämän palvelukseen ihmisiä, joissa kasvatuksen kautta on herännyt
+yhteiskunnallinen tunne. Yhteiskunnallisen tunteen elähyttämiä
+ihmisiä voi ainoastaan sellainen kasvatustapa tuottaa, jota
+yhteiskunnallisesti tuntevat johtavat ja määräävät. Yhteiskunnallista
+kysymystä ei milloinkaan saada oikein ratkaistuksi, jollei kasvatus- ja
+henkikysymystä käsitellä sen oleellisena osana. Yhteiskuntavastaista
+mielialaa ei kasvateta ainoastaan taloudellisten laitosten kautta,
+vaan myös sen kautta, että ihmiset näissä laitoksissa käyttäytyvät
+yhteiskuntavastaisesti. Ja se on yhteiskuntavastaista, että nuorison
+kasvatus ja opetus jätetään henkilöille, jotka sen kautta jäävät
+elämälle vieraiksi, että heidän toimintansa suunta ja sisällys
+määrätään ulkoapäin.
+
+Valtio perustaa lainopillisia oppilaitoksia. Valtio vaatii
+niissä opetettavaksi sen sisältöistä lakitiedettä, jonka se omia
+tarkoitusperiään silmälläpitäen on valtiomuotonsa ja hallituksensa
+perustaksi omistanut. Laitokset, jotka ovat kokonaan lähtösin vapaasta
+henkielämästä, ammentavat lakitieteensä sisällyksen itse tästä
+henkielämästä. Valtion on odottaminen, mitä sille tämä vapaa henkielämä
+on tarjoava. Se on hedelmöityvä niistä elävistä aatteista, jotka voivat
+lähteä ainoastaan sellaisesta henkielämästä.
+
+Tämän henkielämän piiriin taas kuuluvat ne ihmiset, jotka vapaasta
+vakaumuksestaan antautuvat käytännölliseen elämään. Mutta siitä ei
+tule käytännöllistä elämää, mikä on lähtöisin kasvatuslaitoksista,
+joita paljaat "käytännönmiehet" järjestävät ja joissa elämälle vieraat
+henkilöt antavat opetusta, vaan yksistään siitä, joka on lähtösin
+kasvattajista, jotka omalta näkökannaltaan ymmärtävät elämää ja
+käytäntöä. Miten vapaan henkielämän hallinta on yksityiskohtaisesti
+järjestettävä, siitä tullaan tässä kirjasessa antamaan joitakin
+viittauksia.
+
+Haaveilijat tulevat tämän kirjasen johdosta tekemään kaikenlaisia
+kysymyksiä. Huolestuneet taiteilijat ja muut henkisen työn tekijät
+tulevat sanomaan: niin, onkohan sitten lahjakkuus paremmin menestyvä
+vapaassa henkielämässä, kuin nykyisessä valtion ja taloudellisten
+voimain ylläpitämässä? Tällaisten kyselijäin pitäisi ottaa huomioon,
+ettei tämä kirjanen missään suhteessa tahdo olla utopistinen.
+Siinä ei siis lainkaan tulla teoreettisesti päättelemään: tämän
+tahi tuon asian tulee olla niin tahi näin. Vaan se tahtoo olla
+innostajana perustamaan ihmisyhdyskuntia, joiden yhteiselämä on
+omiaan luomaan yhteiskunnallisesti arvokasta. Ken ei arvostele elämää
+teoreettisten ennakkoluulojen, vaan kokemusten perustuksella, hän on
+itselleen sanova: jokainen luontaisten lahjojensa mukaan vapaasti
+työskentelevä saa toivoa saavansa oikeudenmukaisen arvostelun vapaassa
+henkiyhdyskunnassa, jota ei mikään estä omien periaatteidensa mukaan
+ohjaamasta elämäänsä.
+
+"Yhteiskunnallisen kysymyksen" ei voi sanoa vasta nyt ihmisten
+keskuuteen ilmestyneen eikä se ole asia, jonka pari ihmistä tahi
+parlamentti voisi ratkaista ja joka sitten olisi lopullisesti
+ratkaistu. Se on alkeellinen osa koko uudemmasta kulttuurielämästä
+ja on kerran ilmestyttyään, edelleen pysyvä. Se on maailman
+historiallisen kehityksen jokaisena hetkenä yhä uudelleen
+ratkaistava. Sillä ihmiselämä on uusimpana aikana joutunut sellaiseen
+tilaan, jossa yhteiskuntaa tukevista laitoksista vähitellen tulee
+yhteiskunta vastaisia. Nämä on yhä uudelleen kukistettava. Niin kuin
+elimistö jonkun aikaa kylläisyyden jälkeen alkaa tuntea nälkää,
+samoin yhteiskunnallinen elimistökin joutuu asiain säännöllisestä
+tilasta epäsäännöllisen. Yhteislääkettä yhteiskunnallisten olojen
+järjestämiseksi löytyy yhtä vähän, kuin ravintoainetta, joka ainaiseksi
+poistaisi näläntunteen. Mutta ihmiset voivat yhtyä sellaisiksi
+yhdyskunniksi, että heidän elävän yhteistoimintansa kautta olevaiset
+olot aina uudelleen saadaan muuttumaan yhteiskunnallisiksi. Sellainen
+yhteiskunta on itseään hallitseva yhteiskunnallisen elimistön henkinen
+jäsen.
+
+Samoin kuin nykyaikaisista kokemuksista seuraa yhteiskunnallisena
+vaatimuksena henkielämän alalla vapaa itsehallinto, samoin talouselämän
+alalla assosiatiivinen (yhteistoiminnallinen) työ. Talouselämään
+kuuluu nykyisessä ihmiskunnassa tavaraintuotanto, tavarainkiertokulku
+ja tavarainkulutus. Näiden kautta tulevat inhimilliset tarpeet
+tyydytetyiksi; ja kaikissa niissä ovat ihmiset itse tavalla
+tahi toisella toiminnallaan osallisina. Jokaisella on niissä
+erikoisharrastuksensa; jokaisen täytyy omalta mahdolliselta osaltaan
+olla niissä mukana. Mitä kukin todella tarvitsee, sen hän ainoastaan
+itse tietää ja tuntee; mitä hänen on toimitettava, siitä hän saa selvän
+kiinnittämällä tuomionsa ympärillään vallitseviin olosuhteisiin. Näin
+ei ole aina ollut eikä tänä päivänäkään ole vielä kaikkialla maan
+päällä; nykyisen ihmiskunnan sivistyneen osan keskuudessa on asianlaita
+kuitenkin niin.
+
+Talouselämän rajat ovat ihmiskunnan kehityksen kuluessa laajentuneet.
+Suljetusta kotitaloudesta kehittyi kaupunkitalous, tästä valtiotalous.
+Tänään ollaan maailmantalouden kynnyksellä. Vanhasta tosin jää vielä
+huomattava osa uuteen; paljon merkkejä uudesta saattoi jo nähdä
+vanhassa. Mutta ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, että kehitys on
+määrätyissä olosuhteissa noudattanut pää-asiallisesti yllä kuvattua
+astejärjestystä.
+
+On mieletöntä koettaakaan järjestellä taloudellisia voimia
+abstraktisessa maailmanyhdyskunnassa. Yksityistaloudet ovat
+kehityskulun aikana laajalti sulautuneet valtiotalouteen. Kuitenkin
+ovat valtiollisten yhdyskuntien muodostumiseen vaikuttaneet muutkin
+kuin taloudelliset voimat. Seurauksena siitä, että niistä tahdottiin
+muodostaa taloudellisia yhdyskuntia, on uusimman ajan yhteiskunnallinen
+sekasorto. Taloudellinen elämä etsii omia valtiollisista laitoksista
+ja valtiollisesta ajattelutavastakin riippumattomia muotojaan.
+Tämä käy sille mahdolliseksi ainoastaan siten, että muodostetaan
+puhtaasti taloudellisia näkökohtia seuraten yhtymiä kuluttaja-,
+kauppias- ja tuottajapiireistä. Olosuhteiden pakosta on sellaisten
+yhtymien laajuus järjestyvä itsestään. Liiaksi pienten yhtymien
+toiminta kävisi liian kalliiksi, liiaksi suurten toimintaa kävisi liian
+vaikeaksi taloudelliselta kannalta silmällä pitää. Kukin yhtymä on
+löytävä elämäntarpeittensa pakosta tien säännölliseen vuorovaikutukseen
+toisten samallaisten kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, että
+kukaan, jonka toiminta vaatii tiheätä asuinpaikan vaihdosta, tulisi
+siitä estetyksi sellaisten yhtymien kautta. Hän voi helposti siirtyä
+yhtymästä toiseen, jos siirtymisen vaikuttimena ovat taloudelliset edut
+eikä valtiollinen järjestelmä. Tällaisen yhtymän keskuudessa voidaan
+suunnitella laitoksia, jotka toimivat yhtä keveästi, kuin rahaliike.
+
+Yhtymän keskuudessa on ammattitaidon ja asiantuntemuksen perustukselle
+vallitseva laajakantoinen yhteisetujen sopusointu. Tällöin eivät
+lakimääräykset säännöstele tavarain valmistusta, kiertokulkua ja
+kulutusta, vaan ihmiset suoranaisten tietojensa nojalla ja oman
+etunsa tähden. Ottaen persoonallisesti osaa yhteistoiminnalliseen
+elämään voivat ihmiset tällaisen välttämättömän taidon saavuttaa; sen
+kautta taas, että etujen täytyy keskinäisen sopimuksen nojalla pysyä
+tasapainossa, tulevat tavarat kiertämään todellisessa arvossaan.
+Tällainen yhteenliittyminen taloudellisten näkökohtien nojalla on
+vallan toista, kuin esim. ammattiliitot. Niiden toiminnassa seurataan
+periaatteita, jotka uudempina aikoina ovat muodostuneet valtiollisessa
+ja poliitillisessa elämässä. Niissä parlamenteerataan; ei sovita
+taloudellisten näkökohtien nojalla siitä, mitä yhden on suoritettava
+toiselle. Assosiatsioneihin ei kuulu palkkatyöläisiä, jotka valtaansa
+turvautuen vaativat työnantajalta mahdollisimman korkeita palkkoja,
+vaan niissä käsityöläiset ovat tuotannon henkisten johtajien ja
+tuotteiden kuluttajien kanssa yhteistoiminnassa määrätäkseen hintojen
+järjestelyn kautta suorituksien vasta suoritukset. Se ei voi
+tapahtua parlamenttaamalla kokouksissa. Niitä on varottava. Sillä
+kuka tekisi työtä sillä aikaa, kun lukemattomat ihmiset kuluttavat
+aikansa keskustelemalla työstä. Mutta sopimalla ihmiset keskenään ja
+assosiatsionit keskenään sujuu kaikki muu työn ohessa. Siihen tarvitaan
+vaan, että yhteenliittyminen vastaa työntekijäin tietoja ja kuluttajain
+harrastuksia.
+
+Tätä älköön kutsuttako utopiaksi. Sillä emmehän ole sanoneet: tämä on
+järjestettävä niin tahi näin. Olemme vaan viitanneet siihen, kuinka
+ihmiset itse järjestävät asiansa, jos he tahtovat toimia liitoissa,
+jotka vastaavat heidän käsityskykyään ja harrastuksiaan.
+
+Että he sellaiseen yhteistoimintaan liittyvät, siitä pitää huolen
+luonto niin pian kun valtio ei aseta heidän eteensä esteitä; sillä
+luonto synnyttää tarpeet. Toiselta puolen voi siihen vaikuttaa vapaa
+henkielämäkin, sillä se kasvattaa tietoisuuden, jonka tulee vaikuttaa
+yhteiskunnassa. Joka kokemuksen nojalla ajattelee, hänen täytyy
+myöntää, että sellaisia yhteistoiminnallisia liittoja voi nousta joka
+hetki ja ettei niissä ole mitään utopistista. Niiden syntymiselle
+ei ole esteenä mikään muu, kuin se, että nykyajan ihminen tahtoo
+järjestellä taloudellisen elämän ulkoapäin siinä merkityksessä,
+kuin järjestö-ajatus häneen on tullut ulkoapäin. Vastakohtana tälle
+järjestelmälle, joka tahtoo ulkoapäin liittää ihmiset toisiinsa
+tuotannon tähden, on se taloudellinen järjestelmä, joka perustuu
+vapaaseen assosioitumiseen. Assosioituessa liittyy ihminen toiseen
+vapaaehtoisesti ja suunnitelmanmukaisuuden antaa kokonaisuudelle
+yksityinen järki. -- Voitanee sanoa: mitä hyötyä siitä sitten on, että
+varaton assosioituu varakkaan kanssa? Voihan olla parempi, sanotaan,
+että kaikki tuotanto ja kulutus järjestellään ulkoapäin. Mutta
+tällainen järjestely sitoo yksilön vapaan luomisvoiman ja riistää
+talouselämältä sen lisätuotannon, joka voi lähteä ainoastaan tästä
+vapaasta _luomisvoimasta_. Kokeiltakoonpa vaan kerrankaan, kaikista
+ennakkoluuloista huolimatta, assosioimalla tänäpäivänä varaton
+varakkaan kanssa. Jolleivät asiaan puutu muut kuin taloudelliset
+voimat, silloin täytyy varakkaan välittömästi korvata varattoman
+palvelus vastapalveluksella. Nykyään ei tällaisia asioita käsitellä
+kokemusperäisten elämän vaistojen perustuksella; vaan luokka- ja muista
+ei-taloudellisista eduista johtuvien tunteiden nojalla. Nämä saattoivat
+kehittyä sentähden, ettei nykyisempinä aikoina, jolloin juuri
+taloudellinen elämä on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ole jaksettu
+pysyä tämän rinnalla puhtaasti taloudellisilla aatteilla. Henkielämän
+epävapaus on tämän estänyt. Taloutta harjoittavat ihmiset ovat
+perinnäistapojen sokaisemat; he eivät näe talouselämätä muuntelevia
+sisäisiä voimia. He työskentelevät kiinnittämättä huomiota ihmiselämän
+kokonaisuuteen. Assosiatsiooneissa oppii toinen toiselta, mitä hänen
+välttämättä tulee tietää. Siten saavutetaan taloudellinen kokemus
+siitä, mikä on mahdollista, kun ihmiset, joilla kullakin on tietoja ja
+kokemusta omalta alaltaan, saavat yhteisesti asioita päättää.
+
+Kuten vapaassa henkielämässä ainoastaan siinä itsessään piilevät
+voimat vaikuttavat, samoin assosiatiivisesti muodostetussa
+talousjärjestelmässäkin ainoastaan taloudelliset arvot, jotka
+kehittyvät assosiatsioonien kautta. Mitä yksilön on talouselämässä
+tehtävä, se seuraa yhteiselämästä niiden kanssa, joiden kanssa hän on
+taloudellisesti assosioitu. Sen kautta on hänellä juuri niin paljon
+vaikutusvaltaa yleiseen talouteen, kuin mikä vastaa hänen tuotantoaan.
+Kuinka tuotantokyvyttömät kiinnitetään talouselämään siitä tulen tässä
+kirjoituksessa tekemään selvää. Suojelemaan heikkoa voimakasta vastaan
+kykenee ainoastaan talouselämä, joka on kehitetty omista voimistaan.
+
+Näin voi yhteiskunnallinen elimistö jakautua kahteen itsenäiseen
+jäseneen, jotka juuri sen kautta tukevat toisiaan, että molemmilla
+on ominainen hallintonsa, joka perustuu sen erikoisiin voimiin.
+Mutta molempien näiden väliin täytyy mahtua kolmannen. Se on
+yhteiskunnallisen elimistön varsinainen valtiollinen jäsen. Siinä
+pääsee kuuluviin kaikki se, jonka tulee riippua kunkin täysi-ikäiseksi
+päässeen ihmisen arvostelusta ja tunteista. Vapaassa henkielämässä
+toimii kukin erikoisten kykyjensä mukaan, talouselämässä taas täyttää
+kukin paikkansa sen mukaan, mikä rengas hän on assosiatsionissa.
+Julkisessa valtiollis-oikeudellisessa elämässä tunnustetaan hänen
+puhtaasti inhimillinen merkityksensä, sikäli kun se on riippumaton
+hyvinvoinnista, joilla hän vaikuttaa vapaassa henkielämässä,
+ja riippumatta siitä, minkä arvon hänen valmistamansa tavarat
+assosiatiivisen talouselämän kautta saavat.
+
+Tässä kirjassa tullaan näyttämään, kuinka työ laatuunsa
+ja siihen käytettyyn' aikaan nähden on tärkeä asia tässä
+valtiollisoikeudellisessa valtioelämässä. Siinä ovat kaikki toistensa
+vertaisia, koska siinä neuvotellaan ja toimitaan aloilla, joilla
+jokainen ihminen on yhtä arvostelukykyinen. Ihmisten oikeudet ja
+velvollisuudet säännöstellään tässä yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenenä.
+
+Koko yhteiskunnallisen elimistön yhtenäisyys syntyy sen kolmen jäsenen
+itsenäisestä kehityksestä. Kirja on osottava, kuinka liikkuvan pääoman
+ja, tuotantovälineiden vaikutus, maan ja mannun käyttö voivat muodostua
+näiden kolmen jäsenen yhteistoiminnan kautta. Joka tahtoo "ratkaista"
+yhteiskunnallisen kysymyksen edeltäpäin harkitun tahi jotenkin muuten
+syntyneen talousmuodon avulla, hän ei ole tässä kirjoituksessa löytävä
+käytännöllisyyttä; mutta joka elämän kokemuksiin nojaten tahtoo
+innostaa ihmisiä sentapaisiin yhteenliittymisiin, joissa he parhaiten
+oppivat tuntemaan yhteiskunnalliset tehtävät ja niihin antautumaan, hän
+ei kuitenkaan kieltäne kirjantekijällä olleen todella käytännöllisen
+elämän harrastusta.
+
+Kirja on ensikerran julkaistu vuoden 1919 huhtikuussa. Silloisia
+lausuntojani olen täydentänyt aikakausilehdessä "Dreigliederung des
+sozialen Organismus" julaistuilla kirjoitelmillani, jotka sittemmin
+ovat kootut kirjaseksi "In Ausführung der Dreigliederung des sozialen
+Organismus".
+
+On helppo havaita, ettei näissä molemmissa teoksissa niinkään
+paljon puhuta yhteiskunnallisen liikkeen päämääristä, kuin teistä,
+joita myöten yhteiskunnallisessa elämässä olisi kuljettava. Ken
+elämänkokemusten nojalla ajattelee, hän tietää, että yksityiset
+päämäärät voivat esiintyä erilaisissa muodoissa. Ainoastaan sille,
+joka elää abstraktissa ajatuksissa, kaikki näyttää yhden kaavan mukaan
+valetulta. Sellainen moittii usein elämässä opittua käytännöllisyyttä,
+koska se ei hänen mielestään ole kyllin täsmällinen, kyllin "selvästi"
+esitetty. Monet, jotka luulevat olevansa käytännönmiehiä, ovatkin
+juuri sellaisia kaavojenmiehiä. He eivät ota huomioon, että elämä voi
+pukeutua moninaisimpiin muotoihin. Se on juokseva elementti. Ken tahtoo
+sen mukana mennä, hänen täytyy mukautua ajatuksillaan ja tunteillaan
+juoksevaan pohjavirtaan. Yhteiskunnallisiin tehtäviin voidaan käydä
+käsiksi ainoastaan näin ajatellen.
+
+Elämän varrella tehdyistä havainnoista ovat aatteet tähän kirjoitukseen
+ammennetut; tältä kannalta ne myös soisin ymmärrettävän.
+
+
+
+
+Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.
+
+
+Nykyajan yhteiskunnallinen elämä asettaa eteemme vakavia, laajaperäisiä
+tehtäviä. Kuuluu ääniä, joissa vaaditaan uudistuksia tässä elämässä
+ja joissa näytetään, että näiden tehtävien ratkaisemiseksi on
+etsittävä teitä, joihin ennen ei ole huomiota kiinnitetty. Nykyajan
+tositapahtumain tukemana saa kenties jo tänään sekin äänensä kuuluviin,
+joka elämän kokemuksiin perustuen tunnustaa olevansa sitä mieltä, että
+tämä välttämättömäksi tulleiden teiden laiminlyöminen juuri on johtanut
+meidät näihin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Siihen vakaumukseen
+perustuu tämä kirjoitus. Se tahtoisi sanoa, miten pitäisi menetellä
+saadakseen ihmiskunnan suuren osan nykyään tekemät vaatimukset
+päämäärästään tietoisen yhteiskunnallisen tahdon tielle. Miellyttävätkö
+nämä vaatimukset vai eikö, siitä ei saisi riippua sellaisen tahdon
+muodostuminen. Ne ovat kerta kaikkiaan olemassa ja ne on otettava
+lukuun yhteiskunnallisen elämän tosiasioina. Tämän pankoot mieleensä
+ne, jotka yhteiskunnallisen asemansa tähden ovat huomaavinaan, että
+tämän kirjoituksen tekijä esityksessään puhuu köyhälistön vaatimuksista
+tavalla, joka heitä ei miellytä, koska se heidän mielestään muka liian
+yksipuolisesti korostaa nämä jonakin, jonka yhteiskunnan tahdon täytyy
+ottaa lukuun. Mutta tekijä pitää oikeutenaan puhua nykyaikaisesta
+elämästä kaikessa alastomuudessaan mikäli hänen elämäntuntemuksensa
+siihen riittää. Hänen silmiinsä kuvastuvat ne turmiolliset
+seuraukset, jotka johtuvat siitä, ettei tahdota nähdä uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämätä kaikkine tosiasioineen eikä tahdota mitään tietää
+yhteiskunnallisesta tahdosta, joka kiinnittää huomionsa näihin
+tosiasioihin.
+
+Vähemmän tyydyttänee tekijän esitys lähinnä myös henkilöitä, jotka
+pitävät itseään käytännöllisen elämän tuntijoina siinä merkityksessä,
+jossa monien rakkaiksi käyneiden ennakkoluulojen tähden elämän kokemus
+nykyään otetaan. He tulevat väittämään, ettei tämä kirjoitus perustu
+elämänkokemukseen. Mitä näihin henkilöihin tulee, niin tekijän mielestä
+juuri heidän tulisi käydä elämänkoulu uudelleen. Sillä hänestä näyttää
+heidän elämänkokemuksensa niiden tosiasian valossa, jotka nykyajan
+ihmiskunta on saanut kokea, ehdottomasti erehdykseltä. Sellaiselta
+erehdykseltä, joka on tuottanut sanomatonta onnettomuutta. He saavat
+kokea, että täytyy paljon sellaista myöntää käytännölliseksi, joka
+heistä on näyttänyt naurettavalta ihanteellisuudelta. Olkootpa
+vain sitä mieltä, että tämän kirjoituksen lähtökohta on väärä, kun
+sen ensimäisissä osissa enemmän puhutaan uudenaikaisen ihmiskunnan
+henkielämästä ja taloudellisesta vähemmän, täytyy tekijän
+elämänkokemuksensa nojalla väittää, että tehtyjen erehdysten lisäksi
+tullaan tekemään lukemattomia muita, ellei päätetä kiinnittää
+asianmukaista huomiota uudenaikaisen ihmiskunnan henkielämään.
+
+Mutta eivät nekään, jotka erilaisimmissa äänilajeissa alituiseen
+toistavat, että ihmiskunnan täytyy luopua paljaiden aineellisten etujen
+palveluksesta ja kääntyä "hengen", ihanteellisuuden puoleen, tule
+oikein mieltymään siihen, mitä tekijä tässä kirjoituksessaan sanoo. Hän
+ei anna suurta arvoa paljaalle puheelle "hengestä" ja pilventakaisesta
+henkimaailmasta. Hän voi tunnustaa ainoastaan sen henkisyyden,
+joka muodostaa ihmisen oman elämän sisällyksen. Se ilmenee yhtä
+vaikuttavana käytännöllisten elämäntehtävien suorittamisessa, kuin
+maailman- ja elämänkatsomuksen luomisessa, joka pystyy tyydyttämään
+sielun tarpeet. Ei kaikki ole siinä, että tiedetään tahi ollaan
+tietävinään, mitä henkisyys oli, vaan siinä että tämä henkisyys
+ilmenee myös käytännöllisen elämän todellisuudessa eikä vain sisäisen
+sieluolennon sivuvirtauksena.
+
+Täten tuntuvat ehkä tässä kirjoituksessa lausutut mielipiteet
+"henkisille" liiaksi hengettömiltä, "käytännöllisille" liiaksi
+epäkäytännöllisiltä. Tekijä arvelee _juuri sen kautta_ voivansa omalla
+tavallaan palvella nykyaikaista elämää, ettei hän hyväksy monenkaan
+nykyaikana itseään "käytännänmiehenä" pitävän elämän tuntemattomuutta,
+mutta ei myöskään anna mitään arvoa sellaisille puheille "hengestä",
+joissa sanoja käytetään paljaiden haavekuvien luomiseen elämästä.
+
+Yhteiskunnallista kysymystä käsitellään tässä kirjoituksessa
+taloudellisena, oikeudellisena ja henkisenä kysymyksenä. Tekijä
+uskoo päässeensä tietämään, kuinka talous-, oikeus- ja henkielämän
+vaatimuksista tämän kysymyksen oikea luonne selviää. Ja tämä
+tietäminen taas voi yksin herättää todellisen innostuksen näiden
+kolmen elämänalan terveelliseen järjestämiseen yhteiskunnallisessa
+ruumiissa. Inhimillisen kehityksen aikaisemmilla asteilla huolehtivat
+yhteiskunnalliset vaistot, että nämä kolme alaa sen aikuisen
+ihmisluonteen mukaisesti järjestäytyvät itsestään yhteiskunnallisen
+elämän kokonaisuudeksi. Kehityksen nykyisellä asteella on päämäärästään
+tietoisen yhteiskunnallisen tahdon pakko koettaa järjestää näiden
+keskinäiset suhteet. Siirryttäessä näistä vanhemmista ajoista
+nykyaikaan vallitsi maissa, joissa tällaista tahtoa voi edellyttää,
+vanhojen vaistojen ja uudemman itsetietoisuuden sekanaisuus, joka ei
+enää tyydytä nykyaikaisen ihmisyyden vaatimuksia. Monessa asiassa,
+jossa ollaan näkevinään päämäärästään tietoista yhteiskunnallista
+ajatusta, elävät vielä vanhat vaistot, Se tekee tämän ajatuksen
+heikoksi olosuhteitten vaatimuksiin katsoen. Perusteellisemmin, kuin
+moni luuleekaan, täytyy nykyajan ihmisen irtaantua siitä, mikä ei
+enää ole elinvoimaista. Miten talous-, oikeus- ja henkielämän tulee
+muodostua uuden ajan vaatiman terveen yhteiskunta-elämän mukaisesti,
+sen -- niin arvelee ainakin tekijä -- voi tajuta ainoastaan, kellä on
+hyvää tahtoa antamaan tunnustuksensa yllä esitetyille periaatteille.
+Mitä tekijä pitää velvollisuutenaan lausua tällaisesta tarpeellisesta
+uudistuksesta, tahtoo hän tällä kirjoituksella jättää nykyajan
+arvosteltavaksi. Hän tahtoisi sen tulevan _herättäjäksi_ pyrkimykselle
+aikakautemme elämäntodellisuutta ja elämänvaatimuksia tyydyttävään
+päämaaliin. Sillä hän on vakuutettu, että ainoastaan sellainen
+pyrkimys on johtava edemmäksi kuin haaveiluihin ja tuulentupiin
+yhteiskunnallisen tahtomisen alalla.
+
+Joka kuitenkin luulee löytävänsä jotakin haaveilevaa tästä
+kirjoituksesta, häntä pyytää tekijä ottamaan huomioon, kuinka kauvas
+nykyaikana monikin mielikuvituksineen yhteiskunnallisten olojen
+mahdollisesta kehityksestä on todellisesta elämästä eksynyt ja
+haaveiluihin hairahtunut. _Sentähden_ pidetään sellaista todelliseen
+elämään ja kokemukseen perustuvaa, kuin mitä tässä kirjoituksessa
+on pyritty esittämään haaveiluna. Moni on tätä esitystä pitävä
+"abstraktina", koska hänelle on "konkretia" ainoastaan se, mitä hän on
+tottunut ajattelemaan ja "abstraktia" myös "konkretinkin" silloin, kun
+hän ei ole tottunut sitä ajattelemaan.[1]
+
+Että puolueohjelmiin tiukasti sidotut henkilöt aluksi tulevat olemaan
+tyytymättömiä tekijän esityksiin, on odotettavissa. Kuitenkin elää
+tekijä siinä uskossa, että useat puolueihmisetkin varsin pian
+tulevat vakuutetuiksi siitä, että kehityksen alaista elämää ei
+voida pakottaa puolueohjelmien puitteisiin, ja että sellaisista
+ohjelmista _riippumaton arvostelu_ on nyt ennenkaikkea välttämätön
+yhteiskunnallisen tahdon lähimpiä päämääriä arvosteltaessa.
+
+Huhtikuussa 1919.
+
+                                        Rudolf Steiner.
+
+
+
+
+I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.
+
+
+Eikö uudenaikainen yhteiskunnallinen liike ole maailman sodan
+romahduksen kautta paljastanut tosiasioita, jotka todistavat, kuinka
+pintapuolisesti vuosikymmeniä oli totuttu ymmärtämään köyhälistön
+tahtoa?
+
+Mitä nykyaikana köyhälistön aikaisemmin vaiennetuista vaatimuksista
+ja niiden yhteydessä olevista seikoista on elämän pinnalle noussut,
+vaatii tämän kysymyksen tekemään. Voimat, jotka nämä vaatimukset
+vaiensivat, ovat osaksi hävinneet. Sen suhteen säilymistä, jossa nämä
+voimat olivat ihmiskunnan suuren osan yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin,
+voi toivoa ainoastaan se, joka on vailla kaikkea tietoa siitä, miten
+lannistumattomat nämä ihmisluonteen vaikuttimet ovat.
+
+Moni niistä henkilöistä, jotka yhteiskunnallisen asemansa vuoksi
+saattoivat sanoin ja neuvoin ehkäisten tahi edistäen vaikuttaa
+europalaisen elämän voimiin, jotka purkautuivat maailmansodan
+katastrofiksi, on täydellisesti erehtynyt näistä pyrkimyksistä.
+He saattoivat luulla, että heidän maansa aseellinen voitto tulisi
+tyynnyttämään yhteiskunnallisen levottomuuden. Näiden henkilöiden
+täytyi saada kokea, että seurauksena heidän suhtautumisestaan vasta
+olikin yhteiskunnallisen kiihtymyksen täydellinen ilmipuhkeaminen.
+Eikä siinä kyllin, vaan nykyinen ihmiskunnan romahdustila osottautui
+siksi historialliseksi tapaukseksi, jossa tämä kiihtymys saavutti
+korkeimman iskuvoimansa. Johtavien henkilöiden ja luokkien täytyi
+viimeisinä kohtalokkaina vuosina toiminnassaan aina ottaa huomioon,
+mitä ihmiskunnan sosialistisissa piireissä ajateltiin. He olisivat
+mielellään usein menetelleet toisin, jos he olisivat uskaltaneet olla
+huomioonottamatta näiden piirien mielialan. Siinä muodossa, johon
+tapaukset nykyään ovat pukeutuneet, elää tuon mielialan vaikutus
+edelleen.
+
+Ja nyt kun on ratkaisevan asteen saavuttanut, mikä vuosikymmeniä
+on ihmiskunnan kehityksessä ollut valmistumassa: nyt paljastuu
+traagillisena tosiasiana, että ajatukset, jotka ovat syntyneet olojen
+kehittyessä, eivät pystykään hallitsemaan tilannetta. Moni henkilö,
+joka on kasvattanut ajatuskykyään tapausten kehittyessä palvellakseen
+yhteiskunnallisia tarkoitusperiä, seisoo epäröiden tahi kokonaan
+mykkänä todellisuuden meille tekemien kysymysten edessä.
+
+Tosin uskoo moni näistä henkilöistä vielä, että se, mitä he ovat pitkät
+ajat pitäneet inhimillisen elämän uudistukselle välttämättömänä,
+on toteutuva ja silloin näyttäytyvä kyllin voimakkaaksi antamaan
+elinvoimaisen suunnan elämän vaatimuksille. Voi olla välittämättä
+niistä, jotka vielä väittävät, että vanha on pitävä puolensa
+ihmiskunnan suuren osan uusia vaatimuksia vastaan. Voi antaa arvon
+niiden vaatimuksille, jotka ovat vakuutettuja uuden elämänjärjestyksen
+välttämättömyydestä. Mutta mahdotonta on olla itselleen tunnustamatta:
+keskellämme virtaa puoluemielipiteitä, ikään kuin arvostelumuumioita,
+jotka tosiolojen kehitys työntää syrjään. Nämä tosiolot vaativat
+ratkaisua, johon vanhojen puolueiden arvostelukyky ei ole kypsynyt.
+Nuo puolueet ovat tosin kehittyneet olosuhteiden ohella; mutta ovat
+piintyneine mielipiteineen jääneet tosioloista perään. Ei tarvinne
+ehkä olla vaatelias nykyään vielä vallitsevaa ajatussuuntaa kohtaan
+olettaessaan, että yllä mainittu asianlaita johtuu maailmantapauksien
+kulusta nykyaikana. Ja siitä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että
+juuri tämä nykyaika on altis kokeelle tehdä tunnetuksi uudenaikaisen
+ihmiskunnan yhteiskunnallisesta elämästä se, mikä erikoisuutensa tähden
+poikkeaa niin kauvas yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin perehtyneiden
+henkilöiden ja puoluesuuntien ajatustavasta. Voisihan sattua, että se
+traagillisuus, joka ilmenee kokeiluissa ratkaista yliteiskunnallista
+kysymystä, johtuukin juuri köyhälistön todellisten pyrkimysten
+väärinymmärtämisestä. Väärinymmärryksestä yksinpä niidenkin puolelta,
+jotka näistä pyrkimyksistä ovat luulleet omistavansa oikean käsityksen.
+Sillä ei ihminen lähimainkaan aina osaa oikein arvostella omaa tahtoaan.
+
+Voi senvuoksi näyttää oikeutetulta tehdä kerran kysymys: mitä todella
+tahtoo nykyaikainen köyhälistö pyrkimyksillään? Vastaako tämä
+tahtominen sitä, mitä tavallisesti köyhälistön ja ei-köyhälistön
+puolelta tällä tahtomisella ymmärretään? Ilmeneekö siinä, mitä useat
+"yhteiskunnallisella kysymyksellä" ymmärtävät, tämän kysymyksen
+_todellinen muoto_? Vai onko aivan toinen ajatussuunta välttämätön?
+Tätä kysymystä ei voi lähestyä ennakkoluulottomasti, jollei kohtalo ole
+suonut tilaisuutta eläytyä uudenaikaisen köyhälistön sielunelämään.
+Varsinkin sen köyhälistön osan, jolla on tärkein osa nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen liikkeen luomisessa.
+
+On puhuttu paljon nyky-aikaisen tekniikan ja nykyaikaisen kapitalismin
+kehityksestä. On kysytty, miten tämän kehityksen ohessa nykyinen
+köyhälistö on syntynyt ja miten se uudemman talouselämän laajetessa
+on nykyisiin vaatimuksiin tullut. Kaikessa, mitä tähän asti näissä
+kysymyksissä on esille tuotu, on paljon oikeaan osattua. Mutta ettei
+silti vielä ole päästy lähellekään ratkaisua, on selvää sille, joka
+ei anna sen väitteen sokaista itseään, että ulkonaiset olosuhteet
+painavat leimansa ihmisen elämään. Asian oikea laita avautuu sille,
+joka vapaana ennakkoluuloista osaa tajuta pohjakerrosten syvyyksissä
+vaikuttavat henkiset kiihottimet. On tosin varmaa, että köyhälistön
+vaatimukset ovat kypsyneet uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin
+aikakaudella; mutta tämän tosiasian toteaminen ei suinkaan vielä selitä
+sitä, mikä näissä vaatimuksissa on peräisin puhtaasti inhimillisistä
+vaikuttimista. Ja niin kauvan kun näiden vaikuttimien olemukseen ei ole
+päästy, ei myöskään olla selvillä yhteiskunnallisen kysymyksen oikeasta
+muodosta.
+
+Eräs köyhälistön maailmassa usein kuultu sana on omiaan tekemään
+voimakkaan vaikutuksen siihen, joka osaa tunkeutua inhimillisen
+tahdon syvemmällä piileviin vaikuttimiin. Se on: uudenaikainen
+proletaari on tullut "luokkatietoiseksi". Hän ei enää sanoaksemme
+vaistomaisesti, itsetiedottomasti tottele ulkopuolellaan olevien
+luokkien vaikutusvaltaa; hän tuntee itsensä erityisen luokan
+jäseneksi ja haluaa saada tämän oman ja toisten luokkien välit
+julkisessa elämässä itselleen edullisemmalla tavalla järjestetyksi.
+Kellä on kykyä syventyä sielullisten ilmiöiden tajunnantakaisille
+aloille, hänelle on sana "luokkatietoinen", siinä merkityksessä kuin
+nykyaikainen proletaari sitä käyttää, paljastava tärkeimmät puolet
+nykyaikaisen tekniikan ja kapitalismin palveluksessa olevan työväen
+luokan yhteiskunnallisessa elämänkatsomuksessa. Hänen täytyy ennen
+kaikkea huomata, kuinka sytyttävästi tieteelliset opit talouselämästä
+ja sen suhteesta ihmiskohtaloihin ovat painuneet proletaarin sieluun.
+Tässä tulimme koskettaneeksi erästä tosiasiaa, josta monella, joka on
+vain kuvaillut itselleen proletaaria, mutta ei elänyt ajatuksissaan
+proletaarien kanssa, on varsin hämärät, jopa aikakautemme vakaviin
+tapahtumiin nähden vahingolliset mielipiteet. Se ajatuskanta, että
+Marx ja hänen jälkeisensä proletaariset kirjailijat olisivat opeillaan
+panneet "sivistymättömän" proletaarin pään pyörälle, ja mitä muuta
+sen suuntaista usein saa kuulla, ei auta ymmärtämään nykyaikaista
+maailmanhistoriallista tilannetta tällä alalla. Tällainen mielipide
+ilmaisee vaan tahdon puutetta päästä näkemään mikä on oleellista
+nykyisessä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Ja tällaista oleellista
+on sekin, että proletaarinen luokkatietoisuus on täynnä käsitteitä,
+jotka sisällyksensä puolesta ovat kotoisin uudenaikaisesta tieteestä.
+Tässä tietoisuudessa vallitsee edelleen se tunnelma, joka vallitsi
+Lassallen puheessa "Tiede ja työläiset". Tällaiset asiat mahtavat
+tuntua vähäpätöisiltä monesta, joka itseään pitää "käytännöllisenä
+ihmisenä". Mutta joka tahtoo todella oppia tuntemaan uudenaikaista
+työväenliikettä, hänen _täytyy_ huomionsa näihin asioihin. Sillä se
+mitä maltilliset ja jyrkät proletaarit nykyaikana vaativat, ei ole
+ihmistahdon ilmaukseksi muuttunutta talouselämää siinä muodossa,
+jossa moni sen itselleen kuvittelee, vaan taloustiedettä, joka on
+vallannut proletaarien itsetietoisuuden. Proletaarisen liikkeen
+tieteellisenä pidetyssä ja sanomalehtimäisen-kansantajuiseen muotoon
+puetussa kirjallisuudessa se selvästi käy ilmi. Sen kieltäminen on
+silmien sulkemista tosiasiallisilta olosuhteilta. Tosiasia, johon
+koko nykyaikainen yhteiskunnallinen asema perustuu, on se, että
+uudenaikainen proletaari antaa pukea luokkatietoisuutensa tieteellisiin
+käsitteisiin. Vaikk'ei koneensa ääressä työskentelevällä miehellä olisi
+aavistustakaan "tieteestä", hän omaksuu yhteiskunnallista asemaansa
+valaisevat tiedot henkilöiltä, jotka näitä tietoja levittävät tuolta
+"tieteeltä" saamillaan välikappaleilla.
+
+Kaikki tämä puhe uudemmasta talouselämästä, koneitten aikakaudesta
+ja kapitalismista saattaa olla hyvinkin valaisevaa nykyaikaisen
+työväenliikkeen perustuksiin katsoen; mutta mikä nykyaikaiselle
+yhteiskunnalliselle tilanteelle antaa lopullisen valaistuksen, ei
+suoranaisesti johdu siitä seikasta, että työmies on kiinnitetty
+koneeseensa ja että hän on sidottu kapitalistiseen elämänjärjestykseen.
+Se johtuu aivan toisesta asianhaarasta, siitä nimittäin, että hänen
+luokkatietoisuudessaan ollessaan koneensa ääressä ja riippuvaisena
+kapitalistisesta talousjärjestyksestä on kehittynyt eräitä perin
+määrättyjä ajatuksia. On mahdollista, että aikakautemme ennakkoluulot
+estävät useita tunnustamasta tämän tosiasian kantavuutta ja
+saavat heidät pitämään asian esille ottamista vaan käsitteillä
+viisastelemisena. Tähän täytyy vastata: sitä huonommat edellytykset
+menestykselliseen toimintaan yhteiskunnallisessa elämässä niillä,
+jotka eivät pysty näkemään mikä on tällä haavaa tärkeintä. Ken tahtoo
+ymmärtää proletaarista liikettä, hänen täytyy ennen kaikkea tietää,
+kuinka proletaari _ajattelee_. Sillä proletaarista liikettä -- sen
+maltillisesta uudistusliikkeestä aina hävittävimpään yltiöpäisyyteen
+asti -- eivät aiheuta mitkään ihmisen ulkopuolella olevat voimat tahi
+taloudelliset kiihottimet, vaan ihmiset: heidän mielikuvituksensa ja
+tahdonkiihottimet.
+
+Eivät siinä, mitä kone ja kapitalismi ovat proletaariseen tietoisuuteen
+istuttaneet, piile aikamme yhteiskunnallista liikettä määräävät
+aatteet ja tahdonvoimat. Tämä liike on etsinyt ajatuslähteensä
+uudemmasta tieteestä, kun koneet ja kapitalismi eivät antaneet
+proletaarille sitä, mikä hänen sielunsa olisi täyttänyt ihmisarvoisella
+sisällyksellä. Sellaisen sisällyksen sai keskiaikainen käsityöläinen
+ammatistaan. Siinä, kuinka tämä käsityöläinen ihmisenä itsensä
+tunsi ammattiinsa sidotuksi, oli jotakin, joka pani elämisen
+inhimillisen yhteiskunnan keskuudessa hänen sisällisien silmäinsä
+edessä näyttämään elämisen arvoiselta. Hän saattaa katsoa sen kautta,
+mitä hän valmisti, tulleen toteutetuksi, mitä hän ihmisenä tahtoi
+olla. Koneen ääressä ja kapitalistisen elämänjärjestyksen alaisena
+sai hän kääntyä oman itsensä, sisäisen minänsä, puoleen, kun hän
+etsi perustusta, jolle voi pystyttää itsetietoisuuttaan tyydyttävän
+käsityksen siitä, mikä arvo kullakin "ihmisenä" on. Tekniikasta ja
+kapitalismista ei lähtenyt mitään tälle käsitykselle. Ja niin on
+käynyt, että proletaarinen itsetietoisuus turvaantui tieteelliseen
+ajatustapaan. Se oli menettänyt inhimillisen yhteenkuuluvaisuuden
+tunteen todellisen elämän kanssa. Mutta se tapahtui aikana, jolloin
+ihmiskunnan johtavat luokat pyrkivät tieteelliseen ajatustapaan,
+jossa itsessään ei enää ollut henkistä ponnistusvoimaa täyttämään
+inhimillistä itsetietoisuutta sen tarpeita tyydyttävällä sisällyksellä.
+Vanhat maailmankatsantokannat olivat käsittäneet ihmisen sieluna
+henkisessä olemassaolon kokonaisuudessa. Uudemman tieteen kannalta
+on hän luontokappale paljaassa luonnonjärjestelmässä. Tämä tiede ei
+herätä sitä tunnetta, että se olisi kuin henkimaailmasta ihmissieluun
+juokseva virta, joka kantaa ihmistä sieluna. Miten tahansa
+arvosteltaneekin henkisten vaikutinten, ja mitä niihin kuuluu, suhdetta
+uudemman ajan tieteelliseen ajatustapaan, on pakotettu myöntämään,
+kun ennakkoluulottomasti historiallista kehitystä tarkastaa, että
+tieteellinen mieltäminen on kehittynyt uskonnollisesta. Mutta vanhat,
+uskonnollisella pohjalla lepäävät maailmankatsantokannat eivät ole
+voineet istuttaa uudenaikaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sielua
+kannattavia herätteitään. Ne jäivät tämän ajattelutavan ulkopuolelle
+ja elivät edelleen omine sisäisine tietoisuussisältöineen, johon
+köyhälistön sielut eivät tunteneet kiintymystä. Johtaville luokille
+voi tämä tietoisuussisältö vielä olla jostakin arvosta. Sillä oli
+vielä jotakin yhteyttä heidän elämänasemansa kanssa. Nämä luokat eivät
+etsineet uutta tietoisuussisältöä, koska perintönä elämältä itseltään
+riippuivat kiinni vanhassa. Uudenaikainen proletaari sitävastoin
+katkaisi kaiken yhteytensä vanhan elämänkatsomuksen kanssa. Hän on
+ihminen, jonka elämä lepää aivan uusilla perusteilla. Häneltä hävisi
+vanhan elämän perustuksen mukana kaikki mahdollisuus ammentaa vanhoista
+hengen lähteistä. Ne jäivät sen alueen keskelle, josta hän oli
+vieraantunut. Uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin ohella kehittyi
+-- sikäli kun on mahdollista kutsua suuria maailmanhistoriallisia
+virtauksia samanaikaisiksi -- uudenaikainen tieteellisyys. Siihen
+kiinnitti uudenaikainen köyhälistö luottamuksensa ja uskonsa. Siitä
+se koetti löytää itselleen välttämättömän uuden tunnemaailman. Mutta
+sen suhde tähän tieteellisyyteen oli toinen, kuin johtavien luokkien.
+Nämä tunsivat olevansa pakoitetut ottamaan tieteellinen ajatustapa
+henkeään kannattavaksi elämänkäsityksekseen. Mutta niin paljon kuin
+he tahtoivatkin tämän tieteellisen ajatustavan avulla vakuuttautua
+siitä, että luonnonjärjestyksessä vallitsi katkeamaton syiden
+jatkuvaisuus alhaisimmasta eläimestä ihmiseen, niin tämä ajatustapa
+pysyi heille vain tietopuolisena vakaumuksena. Se ei synnyttänyt
+heissä pyrkimystä käsittämään elämää myös tunteenomaisesti, kuten
+tämä vakaumus vaatii ollakseen täydellinen. Luonnontutkija Vogt ja
+luonnontieteen kansantajuinen selittäjä Büchner olivat varmastikin
+tieteellisen ajatustavan omistaneet. Mutta sen rinnalla vaikutti
+heidän hengessään jokin, joka pakotti heidät uskomaan elämän
+yhtenäisyyteen, jolle selitystä johdonmukaisesti ei voi saada muualta
+kuin uskosta henkiseen maailmanjärjestykseen. Ajateltakoon vain
+ennakkoluulottomasti, miten toisin tieteellisyys vaikuttaa sellaiseen,
+joka koko omalla olemuksellaan tuntee olevansa kiinnitettynä sellaiseen
+elämänkokonaisuuteen, kuin nyky-aikaiseen proletaariin, jonka eteen
+hänen agitaattorinsa asettuu ja muutamana työstä vapaana iltahetkenä
+puhuu, kuten seuraa: tiede on viime aikoina todistanut ihmisille
+vääräksi uskon, että heidän alkujuurensa olisi henkisissä maailmoissa.
+Heille on opetettu, että he muinaisina aikoina elivät siivottomasti
+puissa kiiveten ja että heillä on kaikilla yhtäläinen puhtaasti
+luonnollinen alkuperä. Tällaisiin ajatuksiin perustuvan tieteellisyyden
+varaan näki nykyaikainen proletaari joutuneensa etsiessään sielulleen
+sisällystä, joka antaisi hänen tuta, mikä hänen asemansa ihmisenä oli
+maailmankaikkeudessa. Hän omisti tämän tieteellisyyden tinkimättömän
+vakaasti ja veti siitä _omat_ johtopäätöksensä elämää varten.
+Hänet tapasi teknillinen ja kapitalistinen aikakausi toisin, kuin
+johtaviin luokkiin kuuluvan. Tämä eli vielä elämän järjestyksessä,
+jonka olivat muodostaneet sielua ylentävät vaikuttimet. Hänelle
+oli suurimmaksi eduksi saada uuden aikakauden saavutukset sopimaan
+tämän elämänjärjestyksen kehyksiin. Proletaari oli henkisesti tästä
+elämänjärjestyksestä irtireväisty. Hänelle ei tämä elämänjärjestys
+voinut antaa sitä sisäistä tunnetta, joka olisi valaissut hänen
+elämänsä ihmisen arvoisella sisällyksellä. Antaa proletaarin tuntea,
+mitä hän ihmisenä oli, sen voi ainoastaan, mikä näytti uskoa
+herättävällä voimalla lähteneen vanhasta elämänjärjestyksestä:
+tieteellinen ajattelutapa.
+
+Monen lukijani mieli ehkä tekisi hymyillä, kun viittaan proletaarisen
+ajattelutavan "tieteellisyyteen". Ken tieteellisyydellä jaksaa
+ajatella ainoastaan sellaista, minkä monivuotisella istumisella
+"sivistyslaitoksissa" voi ansaita, ja sitten taas asettaa tämän
+"tieteellisyyden" mitään oppimattoman proletaarin tietoisuustason
+vastapainoksi, hän hymyilköön. Hän hymyilee asioille, jotka
+ovat ratkaisevasta merkityksestä nykyaikaiselle elämälle. Nämä
+tosiasiat todistavat, että moni korkeasti oppinut henkilö _elää_
+epätieteellisesti, kun taas oppimaton proletaari perustaa
+maailmankatsantokantansa tieteeseen, jota hän ei ehkä ollenkaan
+käsitä. Sivistynyt on omistanut itselleen tieteen säilyttäen sitä
+jossain sielunsa komerossa; mutta hän liikkuu olosuhteissa, jotka
+antavat sisällyksen hänen tunne-elämälleen kokonaan tästä tieteestä
+välittämättä. Proletaarin ovat hänen elämänsuhteensa saattaneet
+ymmärtämään olemassa-olon tämän tieteen hengen mukaisesti. Mitä muut
+luokat "tieteellisyydeksi" nimittävät, siitä hänellä ehkä ei liene
+aavistustakaan; tämän tieteellisyyden ajatussuunta ohjaa kuitenkin
+hänen elämänsä. Muiden luokkien elämä lepää uskonnollisella,
+esteettisellä, yleishenkisellä perustuksella; hänelle on "tiede",
+joskin usein kaikessa pintapuolisuudessaan, elämän usko. Moni
+"johtaviin" luokkiin kuuluva luulee olevansa "valistunut",
+"vapaa-uskonnollinen". Epäilemättä hänen ajatusmaailmansa perustuu
+tieteelliseen vakaumukseen; mutta hänen tunne-elämänsä pohjasäveleenä
+kaikuvat hänen huomaamattaan perinnäisen elämänuskon jäännökset.
+
+Mitä tieteellinen ajatustapa ei ole vanhasta elämänjärjestyksestä
+tahtonut omistaa, se on: tietoisuutta, että se ollen henkisyyttä
+perustuu henkiseen maailmaan. Tälle puolelle uudenaikaista tiedettä
+ummistivat johtavat luokat silmänsä. Sillä heidän elämänsä
+sisältönä ovat vanhat perintötiedot. Tätä proletaari ei voinut,
+sillä hänelle uudet olosuhteet karkoittivat vanhat perintötiedot
+hänen sielustaan. Hän omisti perinnökseen hallitsevilta luokilta
+tieteellisen ajattelutavan. Tämä perintö muodostui perustukseksi hänen
+käsitykselleen ihmisen olemuksesta, mutta siihen ei mahtunut tieto,
+että tämä olemus oli peräisin todellisesta henkielämästä. Se ainoa,
+minkä proletaari sai hallitsevilta luokilta henkisenä perintönä, epäsi
+oman alkujuurensa hengestä.
+
+Tiedän vallan hyvin, kuinka nämä ajatukset tulevat liikuttamaan
+ei-proletaareja ja proletaarejakin, jotka uskovat käsittävänsä,
+elämää "käytännöllisesti", ja tämän uskonsa nojalla pitävät tässä
+lausuttua elämälle vieraana katsantokantana. Nykyisen maailmantilanteen
+paljastamat tosiasiat tulevat yhä varmemmin näyttämään tämän uskon
+petolliseksi. Ken ilman ennakkoluuloja nämä tosiasiat pystyy näkemään,
+hänelle täytyy selvitä, että elämän katsantokanta, joka ainoastaan
+pintapuolisesti näihin tosiasioihin suhtautuu, lopulta kykenee
+omaksumaan ainoastaan sellaisia aatteita, joilla ei ole mitään
+vastinetta todellisuudessa. Vallitsevat ajatukset ovat niin kauvan
+"käytännöllisesti" tosioloihin suhtautuneet, ettei niillä enää ole
+mitään yhtäläisyyttä tosiolojen kanssa. Nykyinen maailmanromahdus
+voisi olla monelle siinä suhteessa rangaistukseksi. Sillä, mitä he
+ajattelivat tapahtuvaksi? Ja mitä on tapahtunut? Niinkö pitää käymän
+yhteiskunnallisen ajatuksenkin?
+
+Kuulen myös hengessäni vastaväitteen, jonka proletaarisen elämän
+käsityksen tunnustaja tunteittensa vallassa tekee: taas muuan, joka
+tahtoisi viedä yhteiskunnallisen kysymyksen pääkohdan sivutielle, jota
+myöten porvarillisten näkyy olevan helppo kulkea. Tämä tunnustaja ei
+näe, millaiseksi kohtalo on hänen proletaarisen elämänsä tehnyt, ja
+miten hän tämän elämän piirissä pyrkii liikkumaan katsanto kantoineen,
+jonka hänelle ovat perinnöksi jättäneet "hallitsevat" luokat.
+Hän _elää_ proletaarimaisesti; mutta _ajattelee_ porvarimaisesti.
+Uusi aika ei ainoastaan pakota etsimään uutta elämää, vaan myös
+_uusia ajatuksia_. Tieteellinen ajattelutapa voi muodostua elämätä
+kannattavaksi sisällykseksi vasta sitten kun se itsestään omalla
+tavallaan kehittää täysinhimillisen elämän sisällyksen luomiseksi
+sellaisen jännitysvoiman, kuin vanhat elämän käsitykset tavallaan
+olivat kehittäneet.
+
+Tällä on osoitettu tie, joka auttaa löytämään uudemman proletaarisen
+liikkeen yhden jäsenen _todellisen muodon_. Tämän tien loppumäärässä
+kaikuu proletaarisesta sielusta vakaumus: Minä pyrin henkiseen elämään.
+Mutta tämä henkinen elämä on vain haaveilua, on vain sellaista,
+joka ihmisessä kuvastuu ulkonaisista maailmantapahtumista, eikä ole
+lähtöisin erityisestä henkisestä maailmasta. Mitä siirryttäessä
+uuteen aikaan on tullut vanhasta henkielämästä, sen käsittää
+proletaarinen elämänkatsantokanta haaveiluna. Ken tahtoo käsittää
+mielialaa proletaarin sielussa, niin kuin se kuvastuu nykyajan
+yhteiskunnallisissa vaatimuksissa, hänen täytyy kyetä käsittämään,
+mikä voima on sillä mielipiteellä, että henkinen elämä on haaveilua.
+Voitanee vastata: mitä ymmärtää keskinkertainen proletaari tästä
+mielipiteestä, joka enemmän tahi vähemmän kouluutettujen johtajien
+päässä hämmennystä tuottaen kummittelee. Ken näin puhuu, hän unohtaa
+puhuessaan todellisen elämän ja menettelee myös, kuin ei elämän
+todellisuutta olisikaan. Hän ei tiedä, mitä viimeisten vuosikymmenien
+proletaari-elämässä on tapahtunut; hän ei tiedä, mitkä langat
+johtavat mielipiteestä, että henkinen elämä on haaveilua, hänen vain
+tietämättöminä pitämien jyrkkien sosialistien vaatimuksiin ja tekoihin
+ynnä niiden tekoihin, jotka sokeitten elämän voimien vaikutuksesta
+"tekevät vallankumouksia".
+
+Siinä on tragiikkaa, joka peittää koko nykyajan yhteiskunnallisten
+vaatimusten käsityksen, että monissa piireissä ei lainkaan tahdota
+ymmärtää sitä, mikä syvien joukkojen tunne-elämästä nousee
+jokapäiväisten olojen pinnalle, että ei osata luoda katsetta
+sinne, mikä ihmisten mielissä _todella liikkuu_. Ei-proletaari
+kuuntele tuskantäyttämänä proletaarin vaatimuksia: ainoastaan
+tuotantovälikappaleiden yhteiskunnallistuttamisella voidaan minulle
+ihmisen arvoinen olemassaolo valmistaa. Mutta hän ei kykene itselleen
+kuvailemaan, että hänen oma luokkansa siirryttäessä vanhasta uuteen
+aikaan on pannut proletaarin tekemään työtä tälle kuulumattomilla
+tuotantovälikappaleilla voimatta samalla antaa hänelle tässä työssä
+tarpeellista sisäistä tyydykettä. Henkilöt, jotka mainitulla
+tavalla ummistavat silmänsä elämälle, sanovat mahdollisesti: mutta
+proletaarihan tahtoo ilman muuta päästä samaan elämän asemaan, kuin
+missä hallitsevat luokat ovat; mitä merkitystä sitten on sisäisellä
+tyydykkeellä? Voipa proletaari itsekin väittää: minä en vaadi muilta
+luokilta mitään sisäistä tyydykettä; minä tahdon,etteivät he minua enää
+voisi nylkeä, minä tahdon, että nyt vallitseva luokkaero poistetaan.
+Tällainen puhe ei kuitenkaan koskettele yhteiskunnallisen kysymyksen
+olemusta. Siihen ei sisälly mitään tämän kysymyksen todellisesta
+laadusta. Sillä sellainen tietoisuus työtätekevän kansan sielussa, joka
+olisi hallitsevilta luokilta perinnyt todella henkisen sisällyksen,
+esittäisi yhteiskunnalliset vaatimukset aivan toisella tavalla, kuin
+mitä uudenaikainen proletariaatti tekee, joka saamassaan henkielämässä
+näkee paljasta haaveilua. Tämä proletariaatti on vakuutettu henkielämän
+haaveellisesta luonteesta; mutta tulee tässä vakaumuksessaan yhä
+onnettomammaksi. Ja tämän sielun-onnettomuuden seuraukset, joita se
+ei tietoisesti huomaa, vaan josta se syvästi kärsii, ovat nykyajan
+yhteiskunnalliselle tilanteelle paljon suuremmasta merkityksestä kuin
+kaikki ulkonaisen aseman parantamista koskevat itsessään kylläkin
+oikeutetut vaatimukset.
+
+Hallitsevat luokat eivät myönnä antaneensa aihetta sille
+elämänkäsityskannalle, joka nyt taistelunhaluisena kohdistuu heihin
+proletariaatista. Ja kuitenkin ovat he sen aiheuttaneet siten, että
+ovat jättäneet henkielämästään perinnöksi tälle proletariaatille
+ainoastaan sellaista, jota tämän täytyy pitää haaveiluna. Ei siinä
+ole nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle liikkeelle mitään erikoista,
+että jokin ihmisluokka vaatii elämäntilaansa muutosta, vaikka se
+lähinnä pistääkin silmään, vaan siinä _millä tapaa_ nämä vaatimukset
+mainitun luokan henkisten vaikutteiden mukaisesti kulloinkin
+käytännössä toteutetaan. Katsottakoon tosiasioita vain kerrankin
+ennakkoluulottomasti tältä näkökannalta. Silloin saadaan nähdä,
+kuinka henkilöt, jotka koettavat ymmärtää proletaarisia vaikuttimia,
+naurahtavat, kun nousee kysymys siitä, että sen tahi tämän henkisen
+pyrinnön kautta tahdotaan auttaa yhteiskunnallisen kysymyksen
+ratkaisua. He nauravat tälle haaveiluna, pilventakaisena oppina.
+Paljaista aatteista, paljaasta henkielämästä, arvelevat he, ei
+varmaankaan lähde mitään apua nykyajan polttavalle yhteiskunnalliselle
+kysymykselle. Mutta tarkemmin katsoen alkaakin selvitä, kuinka
+uudenaikaisen, juuri proletaarisen liikkeen varsinainen hermo,
+varsinainen perusvaikutin ei olekaan siinä, mistä nykyaikainen
+proletaari puhuu, vaan onkin aatteissa.
+
+Uudenaikainen proletaarinen liike onkin toisin, kuin ehkä mikään muu
+samankaltainen liike maailmassa -- tarkemmin katsoen sanan täydessä
+merkityksessä -- liike, joka on _ajatuksista_. Tätä minä en esiintuo
+ikään kuin vain jonakin yhteiskunnallisen liikkeen tarkastuksesta
+saavutettuna yleistuloksena. Jos minun tässä sallitaan tehdä
+persoonallinen huomautus, niin kuuluu se näin: olen vuosikausia
+eräässä työläisten sivistysopistossa antanut työmiehille opetusta
+mitä erilaisimmissa aineissa. Luulen silloin oppineeni tuntemaan,
+mitä liikkuu uudenaikaisen proletaarisen työmiehen sielussa. Samasta
+syystä on minulla myös ollut tilaisuus seurata, mikä henki vaikuttaa
+erilaisissa ammattiyhdistyksissä. Tarkoitukseni on sanoa, ett'en puhu
+ainoastaan tietopuolisiin mietelmiin nojautuen, vaan, -- uskoakseni, --
+mitä oman todellisen elämänkokemuksen nojalla olen oppinut.
+
+Ken on oppinut tuntemaan -- mikä sivistyneiden keskuudessa
+valitettavasti on harvinaista -- uudenaikaisen työväenliikkeen siellä,
+missä _työmiehet_ ovat sen johdossa, hän tietää, miten tärkeä ilmiö se
+on, että jokin ajatus-suunta on mitä voimakkaimmin vallannut suuren
+ihmisjoukon sielut. Mikä nykyaikana vaikeuttaa kannan määräämistä
+yhteiskunnallisissa kysymyksissä, se on, että mahdollisuus saada eri
+luokkia ymmärtämään toisiaan on niin vähäinen. Porvarilliset luokat
+kykenevät nykyaikana niin vaivaloisesti syventymään proletaarien
+sieluun, voivat niin vaivoin ymmärtää, kuinka proletariaatin vielä
+kuluttamaton äly kykeni omistamaan -- arvosteltakoon sitä asiallisesti
+miten tahansa -- sellaisen inhimiselle järjelle suurimmat vaatimukset
+asettavan ajattelutavan, kuin Karl Marxin järjestelmän.
+
+Totta on, että Karl Marxin ajatusjärjestelmää voidaan puolustaa niin
+hyvin kuin vastustaakin, ehkä yhtä pätevillä syillä; sen voivat uusia
+toiset, jotka Marxin ja hänen ystävänsä Engels'in kuoleman jälkeen
+katselivat yhteiskunnallista elämää toiselta näkökannalta kuin
+nämä johtajat. Tämän järjestelmän sisällyksestä en ollenkaan tahdo
+puhua. Se ei minusta ole tärkeintä uudenaikaisessa proletaarisessa
+liikkeessä. Tärkeintä on minusta se tosiasia, että työväestön
+keskuudessa vaikuttaa voimakkaimpana kiihdykkeenä ajatusjärjestelmä.
+Voipa asian lausua suorastaan näinkin: käytännöllinen liike, puhdas
+jokapäiväisimpiä ihmisvaatimuksia tavoitteleva elämänliike ei vielä
+milloinkaan ole seissyt yksistään niin _puhtaalla_ ajatuspohjalla, kuin
+tämä uudenaikainen proletaariliike. Se on sanoakseni ensimmäinen sen
+tapainen liike maailmassa, jolla on puhtaasti tieteellinen perustus.
+Mutta tämä tosiasia on otettava oikealta kannalta. Kun ottaa kaiken sen
+huomioon, mitä uudenaikainen proletaari itsetietoisesti lausuu omana
+mielipiteenään, tahtonaan ja tunteenaan, niin ei se, mitä ohjelmaan on
+sisällytetty, syvemmän elämänhavainnon perustuksella ollenkaan näytä
+tärkeältä.
+
+Tositärkeänä sitä vastoin täytyy pitää, että proletaarin itsetunnossa
+ihmisen _koko_ persoonallisuus riippuu elämänkatsomuksen
+_tietopuolisesta_ perustuksesta, kun se taas muissa luokissa
+muodostaa vain yhden osan sielunelämää. Mikä tällä tavalla on tullut
+proletaarille sisäiseksi todellisuudeksi, sitä hän ei saata tietoisesti
+tunnustaa. Tätä tunnustamasta häntä estää se, että hänelle ajatuselämä
+on esitetty haaveiluksi. Todellisuudessa hän perustaa elämänsä
+ajatuksiin, mutta käsittää ne epätodellisina haaveiluina. Muuten ei
+voida ymmärtää proletaarista elämänkäsitystä ja sen toteuttamista
+käytännössä, kuin ottamalla huomioon tämä tosiasia kaikessa
+kantavuudessaan uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä.
+
+Siitä tavasta, millä uudenaikaisen proletaarin henkinen elämä yllä on
+esitetty voidaan käsittää, että kuvatessa proletaaris-sosialistisen
+liikkeen todellista laatua tämän henkielämän täytyy tulla ensi
+tilalle. Sillä pää-asia on että proletaari tuntee puutteellisen
+yhteiskunnallisen elämäntilansa syyt siinä muodossa ja pyrkii ne
+poistamaan sillä tavalla, kuin tämä henkielämä hänelle sisäisesti
+sanoo. Ja kuitenkaan hän ei voi olla pilkaten ja vihaten hylkäämättä
+sitä mielipidettä, että tällä yhteiskunnallisen liikkeen henkisellä
+pohjalla piilee jokin tärkeä eteenpäin kiihoittava voima. Kuinka hän
+voisi käsittää, että henkielämä olisi hänelle eteenpäin vievä voima,
+kun hänen täytyy pitää sitä haaveiluna? Ei voi odottaakaan, että
+tällä tavalla käsitetty henkielämä voisi neuvoa tien sietämättömäksi
+käyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen tieteellisyyteen
+perustuva ajatustapansa käsittää ei ainoastaan tieteen itsensä, vaan
+myös taiteen, uskonnon, tavat ja oikeuden inhimillisen haaveilun
+tuotteiksi. Hän ei huomaa näillä henkielämän aloilla mitään hänen
+todelliseen elämäänsä kuuluvaa, mitään joka hyödyttäisi hänen
+aineellista asemaansa. Hänelle ne ovat vain tämän aineellisen
+elämän heijastusta. Olkoonpa että ne, kerran olemassa ollen, joten
+kuten kiertoteitä inhimillisen mielikuvituksen tahi tahdon kautta
+vaikuttavatkin takaisin aineelliseen elämään, alunpitäen ne kuitenkin
+ovat tästä elämästä alkunsa saaneita haave-kuvia. Ei _niistä_ mitään
+lähde yhteiskunnallisten vaikeuksien poistamiseksi. Ainoastaan
+aineellisista olosuhteista itsestään voi jotakin syntyä, joka vie
+päämäärään. Uusi henkielämä on ihmiskunnan johtavista luokista
+siirtynyt proletaariseen asujamistoon siinä muodossa, että sen voima
+on tämän asujamiston tietoisuudesta haihtunut. Kun etsitään voimia,
+jotka voivat jouduttaa yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, on
+tämä ennen kaikkea muistettava. Jos tämä asianlaita edelleen saisi
+vallita, täytyisi ihmiskunnan henkielämän vajota voimattomuuteen
+nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaatimusten edessä. Itse
+asiassa onkin suuri osa uudenaikaista proletariaattia vakuutettu
+tästä voimattomuudesta; ja tämä vakaumus käy julki marxilaisista ja
+muista samanlaisista tunnustuksista. Sanotaan että uudenaikainen
+talouselämä on kehittänyt vanhemmista muodoistaan nykyajan
+kapitalismin. Tämän kehityksen kautta on proletariaatti joutunut
+sille sietämättömään asemaan kapitaalin rinnalla. Kehitys on kulkeva
+eteenpäin; se on kaatava kapitalismin siinä itsessään -- kapitalismissa
+-vaikuttavien voimien avulla ja kuolleesta kapitalismista on
+nouseva proletariaatin vapautus. Tälle vakaumukselle ovat nuoremmat
+sosialistiset ajattelijat antaneet vähemmän fatalistisen ( kohtalon
+alle alistuvaisen) luonteen, kuin minkä eräs marxilainen ryhmä sille
+oli antanut. Mutta pää-asia on myös säilynyt. Ja se on siinä, että se,
+joka nykyään tahtoo tosisosialistisesti ajatella, ei suostu sanomaan:
+jos jossain ilmestyisi ajan vaatimusten aiheuttama ja henkisessä
+todellisuudessa versova ihmisiä kannattava sielu-elämä, on siitä
+säteilevä se voima, joka myös yhteiskunnalliselle kysymykselle antaa
+oikean vauhdin.
+
+Ettei proletaarista elämää viettämään pakoitettu nykyajan ihminen voi
+tällaista odottaa aikamme henkielämältä, siitä johtuu hänen sielunsa
+pohjasävel. Hän tarvitsee henkielämää, josta lähtee voimaa, joka antaa
+hänen sielussaan tuntea oman ihmisarvonsa. Sillä sidottuna nykyajan
+kapitalistiseen talousjärjestelmään oli hänen polttavimpine sielun
+tuskineen turvauduttava sellaiseen henkielämään. Mutta se henkielämä,
+jonka hän peri johtavilta luokilta haaveiluna, se täytti hänen
+sielunsa tyhjyydellä. Että uudenaikaisen proletariaatin vaatimuksissa
+elää kaipaus löytää toisellainen suhde henkielämään, kuin minkä
+nykyinen yhteiskuntajärjestys voi tarjota: Siitä lähtee nykyaikaista
+yhteiskunnallista liikettä ohjaava voima. Mutta tätä tosiasiaa ei
+oikein käsitä ihmiskunnan ei-proletaarinen eikä proletaarinenkaan
+osa. Sillä ei-proletaarinen osa ei kärsi uudenaikaisen henkielämän
+haaveilevasta luonteesta, koska se on siihen itse syynä. Proletaarinen
+osa siitä kärsii. Mutta tuo perimänsä henkielämän haaveileva luonne
+on häneltä vienyt uskon kaiken henkielämän kantavaan voimaan. Tämän
+tosiasian oikeasta ymmärtämisestä riippuu löydetäänkö se tie,
+joka johtaa ulos nykyisestä yhteiskunnallisesta sekasortotilasta.
+Se yhteiskunta-järjestys, joka syntyi johtavien ihmisluokkien
+vaikutuksesta uudenaikaisen talouselämän kehittyessä, on sulkenut
+pääsyn tälle tielle. _On hankittava voimia aukaisemaan se_.
+
+Tällä alalla on pakko ottaa asiat uuden tarkastelun alaisiksi, sitten
+kun on opittu antamaan oikea arvo, sille tosiasialle, että inhimillinen
+yhteiskunta, jossa henkielämää pidetään haaveiluna, on vailla yhtä
+niitä voimia, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön elinkykyiseksi.
+Nykyinen sairastaa henkielämän heikkoutta. Ja sairaus vain pahenee,
+kun ei tahdota tunnustaa sen olemassaoloa. Myöntämällä tämä tosiasia
+voitetaan perustus, jolla yhteiskunnallisen liikkeen mukainen
+ajatustapa pääsee kehittymään.
+
+Nykyaikana luulee proletaari löytäneensä sielunsa päävoiman, kun hän
+puhuu _luokkatietoisuudestaan_. Mutta totuus on kuitenkin siinä,
+että hän jouduttuaan kapitalistisen talousjärjestelmän pauloihin
+etsii henkielämää, joka kohottaisi hänen sieluaan, antaisi hänelle
+_tietoisuuden omasta ihmisarvostaan_ ja että haaveiluksi käsitetty
+henkielämä ei hänessä tätä tietoisuutta voi synnyttää. Hän on etsinyt
+tätä tietoisuutta ja on turhaan etsittyään korvannut sen talouselämästä
+lähteneellä _luokkatietoisuudella_.
+
+Hän tuijottaa kuin mahtavan suggestiivisen voiman vaikutuksesta
+yksistään vain talouselämään eikä muualla henkisessä tahi sielullisessa
+enää usko voivan löytyä kiihotinta siihen, mikä välttämättömästi täytyy
+tapahtua yhteiskunnallisen liikkeen alalla. Hän uskoo, että yksistään
+hengettömän, sieluttoman talouselämän kehitys voi mukanaan tuoda sen
+tilan, jonka hän pitää ihmisarvoisena. Näin hänet pakotettiin etsimään
+pelastustaan yksinomaan talouselämän uudistuksessa. Hänet pakotettiin
+uskomaan, että paljastaan talouselämän uudistuksen kautta poistuisi
+kaikki se vahinko, joka johtui yksityisestä yritteliäisyydestä,
+yksityisen työnantajan itsekkyydestä ja yksityisen työnantajan
+kykenemättömyydestä tyydyttämään työmiehessä elävän ihmisarvon-tunteen
+vaatimuksia. Niin alkoi nykyaikainen proletaari pitää yhteiskunnallisen
+elimistön ainoana pelastuksena kaikkien tuotantovälikappaleiden
+yksityisomistuksen muuttamista yhteis-toiminnaksi, vieläpä kaikkien
+yhteiseksi omaisuudeksi. Tällainen katsantokanta on syntynyt
+sen kautta, että on katse käännetty pois kaikesta sielullisesta
+ja henkisestä ja suunnattu yksinomaan puhtaasti taloudellisiin
+menettelytapoihin.
+
+Siitä johtuu kaikki nykyaikaisessa proletaarisessa liikkeessä piilevä
+ristiriitaisuus. Uudenaikainen proletaari luulee, että taloudesta,
+itse talouselämästä pitäisi lähteä kaiken sen, joka lopuksi antaa
+hänelle täydet ihmisoikeudet. Näiden oikeuksien puolesta hän taistelee.
+Mutta hänen pyrkimyksissään on jotakin, joka ei milloinkaan voi olla
+seurauksena yksistään taloudellisesta elämästä. On varsin tärkeä,
+voimakkaasti puhuva tosiasia, että juuri nykyaikaisen ihmiskunnan
+elämän vaatimuksista johtuvan yhteiskunnallisen kysymyksen moninaisten
+muotojen polttopisteessä piilee jotakin, jonka luullaan olevan
+seurauksena talouselämästä itsestään, mutta joka ei milloinkaan
+siitä _yksistään_ voi johtua, vaan päinvastoin suorana viivana,
+jatkuen vanhasta orjajärjestelmästä johtaa läänitysajan maaorjuuden
+kautta nykyaikaiseen työläis-proletariaattiin. Minkälaiseen muotoon
+uudenaikaisissa oloissa tavarain ja rahan kiertokulku, pääoma,
+omistusoikeus, y. m. lienevät pukeutuneetkin, näissä oloissa on
+jotakin kehittynyt, jonka nimeä ei selvästi lausuta, jota myöskään
+uudenaikainen proletaari ei tietoisesti tunne, mutta joka kuitenkin
+on päävaikutin hänen yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään. Se on
+tämä: uudenaikainen kapitalistinen talousjärjestys ei oikeastaan
+tunne omalla alallaan muuta kuin tavarakäsitteen. Ja jokin on
+nykyajan kapitalistisessa järjestelmässä muuttunut _tavaraksi_, joka
+proletaarissa herättää tunnelman: se _ei saa olla_ tavara.
+
+Kun kerran on tultu näkemään, kuinka yhtenä koko uudenaikaisen
+proletaarisen liikkeen päävaikuttimista uudenaikaisessa
+proletaarissa elää vaistomainen, itsetiedoton kammo, että hänen
+täytyy myydä työnantajalle työvoimansa ikäänkuin tavaraa kaupataan
+markkinoilla, kammo, että työvoimamarkkinoilla hänen työvoimansa
+kysyntä ja tarjonta näyttelee samaa osaa, kuin tavaran kysyntä ja
+tarjonta markkinoilla; kun on tultu näkemään, mikä merkitys tällä
+tavarakammolla nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa liikkeessä on;
+kun on opittu ennakkoluulottomasti näkemään, että tämä kammo ei
+käy kyllin voimakkaasti ja jyrkästi ilmi vielä sosialistisista
+ohjelmistakaan, silloin on ensimmäisen vaikuttimen, haaveelliseksi
+havaitun henkielämän, lisäksi löydetty toinen, joka tänäpänä tekee
+yhteiskunnallisen kysymyksen pakoittavaksi, jopa polttavaksikin.
+
+Vanhaan aikaan löytyi orjia. Koko ihminen kaupattiin, kuin tavara
+konsanaan. Jonkun verran pienempi osa ihmistä, mutta osa ihmisen
+olemusta kuitenkin alistettiin talousliikkeen alaiseksi maanorjuuden
+aikana. Kapitalismista on tullut voima, joka vielä osaan ihmisen
+olemusta lyö tavaraleiman: työvoimaan. En tahdo tässä väittää,
+ettei tätä asianlaitaa olisi huomattu. Päinvastoin: se on nykyajan
+yhteiskunnallisessa elämässä tunnustettu yhdeksi perustuksista.
+Sen tärkeä vaikutus yhteiskunnallisessa liikkeessä tunnetaan.
+Mutta kun siitä kysymys nousee, ajatellaan aina vain talouselämää.
+Kysymys työvoiman tavaraluonteesta tehdään paljaaksi taloudelliseksi
+kysymykseksi. Uskotaan talouselämästä itsestään nousevan voimia, jotka
+luovat olotilan, jossa proletaarin ei enää tarvitse tuntea työvoimansa
+sijoitusta yhteiskunnallisessa elimistössä itseään alentavaksi.
+Nähdään, kuinka uudenaikainen talouselämä on muodostunut ihmiskunnan
+uudemman historiallisen kehityksen ohessa. Nähdään myös, kuinka tämä
+talouden-muoto on lyönyt inhimilliseen työvoimaan tavaraleiman. Mutta
+sitä ei nähdä, kuinka itse talouselämän luonteeseen kuuluu, että kaiken
+siihen _sidotun_ täytyy muuttua tavaraksi. Talouselämä merkitsee
+tavarain valmistusta ja tarkoituksenmukaista kulutusta, inhimilliseltä
+työvoimalta ei voi riisua tavara-merkitystä, jollei löydetä keinoja
+irroittaa se taloudellisen elämän menettelytavoista. Ei ole pyrittävä
+taloudellista elämää niin muuttamaan, että inhimillinen työvoima
+pääsisi siinä oikeuksiinsa, vaan on etsittävä keinoja, kuinka saada
+tämä työvoima irti talouselämästä, alistaakseen sen yhteiskunnallisiin
+voimiin, jotka siitä ottavat tavaramerkityksen? Proletaari ikävöi
+sellaisia taloudellisia oloja, jossa hänen työvoimansa saa sille
+kuuluvan aseman. Hän ikävöi sitä sentähden, ettei hän näe, kuinka
+hänen työvoimansa tavara-merkitys pääasiallisesti johtuu hänen
+täydellisestä riippuvaisuudestaan taloudellisesta elämästä. Sen kautta,
+että hänen täytyy uhrata työvoimansa tälle elämälle, sulautuu hänen
+koko persoonallisuutensakin siihen. Talouselämä pyrkii luonteensa
+mukaisesti sopivammalla tavalla käyttämään hyväkseen työvoimaa samaten,
+kuin siinä tavaroita kulutetaan, niin kauvan kun työvoiman järjestely
+jätetään sen valtaan. Ikäänkuin uudenaikaisen talouselämän lumoomana
+tuijotetaan vain yksistään siihen, mikä tässä elämässä voi vaikuttaa.
+Mutta tällainen yksipuolinen näkökanta ei milloinkaan auta löytämään
+keinoja, miten päästäisiin pitämästä työvoimaa tavarana, sillä toinen
+talouden muoto on vain toisella tavalla käyttävä työvoimaa tavarana.
+Työkysymystä ei voida oikeassa muodossaan käsitellä yhteiskunnallisen
+kysymyksen osana, ennenkun opitaan näkemään, että talouselämässä
+tavarain valmistus, vaihto ja kulutus noudattaa lakeja, joita
+vuorostaan määräävät edut, joiden valtapiiriä ei pitäisi ulottaa yli
+inhimillisen työvoiman.
+
+Nykyaikaiset ajattelijat eivät ole oppineet erottamaan toisistaan,
+kuinka vallan eritavalla sovellutetaan talouselämän yhteyteen yhdeltä
+puolen se, mikä työvoimana on sidottu ihmiseen, ja toiselta puolen taas
+se, mikä, alkuaan ihmisestä erillään, tavarana tuotetaan ja kulutetaan.
+Jos tätä suuntaa noudattavan terveen ajatustavan kerran onnistuu
+osottaa työkysymyksen todellinen laatu, on se myös näyttävä, mikä asema
+talouselämällä terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä tulee olla.
+
+Tästä käynee siis jo selville, että "yhteiskunnallinen kysymys"
+jakaantuu kolmeen eri kysymykseen. Ensimäinen on osottava henkielämän
+terveen muodon yhteiskunnallisessa elimistössä; toinen on käsittelevä
+työ-olojen oikeata järjestelyä yhteiskunnassa, ja kolmas on näyttävä,
+kuinka talouselämän tulee toimia yhteiskunnallisessa elimistössä.
+
+
+
+
+II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.
+
+
+Sen, mikä on antanut nykyajan yhteiskunnalliselle
+kysymykselle erikoisen leiman, voi sattuvimmin lausua seuraavasti:
+teollisuuteen perustuva talouselämä ja uudenaikainen kapitalismi,
+ne ovat vaikuttaneet jonkinlaisella itsestään ymmärrettävällä
+luonnonmukaisuudella ja tuottaneet uudenaikaiselle yhteiskunnalle
+eräänlaisen sisäisen järjestyksen. Samalla kun inhimillinen luomakyky
+on kiintynyt siihen, minkä tekniikka ja kapitalismi ovat aikaansaaneet,
+on se laiminlyönyt muut haarat, muut yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenet. Mutta näille on inhimillisen itsetietoisuuden välttämättömästi
+myöskin osotettava oikea toimiala, jos yhteiskunnallinen elimistö
+tahdotaan terveenä pysyttää.
+
+Antaakseni tässä luonteenomaisen kuvan yhteiskunnallisen kysymyksen
+kaikinpuoliseen tarkasteluun kehoittavista vaikuttimista sallittanee
+minun selvyyden vuoksi käyttää vertausta. Mutta on huomattava, ettei
+tällä vertauksella tarkoteta mitään muuta, kuin juuri vertausta.
+Sellainen voi olla avuksi inhimilliselle käsityskyvylle ohjatakseen
+sitä juuri siihen suuntaan, mikä on välttämätön, jos tahtoo saada
+oikean kuvan yhteiskunnallisen elimistön tervehtymisestä. Kenen tältä
+kannalta on pakko tarkastella yhtä monimutkaisemmista elimistöistä,
+ihmisellistä elimistöä, hänen täytyy kiinnittää huomionsa siihen, että
+tässä ihmisellisen elimistön olemuksessa ilmenee kolme rinnakkain,
+mutta joltisen itsenäisesti toimivaa järjestelmää. Nämä kolme
+rinnakkain toimivaa järjestelmää voidaan kuvata jokseenkin seuraavalla
+tavalla. Ihmisellisessä elimistössä toimii ensinnäkin se järjestelmä,
+joka käsittää _hermo- ja aistielämän_. Voisipa sitä tärkeimmän
+elimensä mukaan, johon hermo- ja aistielämä ovat keskitetyt, nimittää
+_pää-elimistöksi_.
+
+Toisena ihmisellisen rakenteen jäsenenä on tunnustettava, jos
+tätä rakennetta todella halutaan ymmärtää, mitä minä tahtoisin
+nimittää rytmilliseksi järjestelmäksi. Se käsittää _hengityksen ja
+verenkierron_, se on kaiken, mikä ilmenee ihmisellisen ruumiinrakenteen
+_rytmillisinä_ ilmiöinä.
+
+Kolmantena järjestelmänä on vihdoin pidettävä kaikkea, mikä on elintä
+ja niiden toimintaa _varsinaisen aineenvaihdon_ yhteydessä.
+
+Näihin kolmeen järjestelmään sisältyy kaikki, mikä tarkoituksen
+mukaiseen vuorovaikutukseen sovitettuna ylläpitää ihmisellisen
+elimistön säännöllisen kokonaistoiminnan.[2]
+
+Minä olen koettanut sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä
+luonnontieteellinen tutkimus jo tällä haavaa voi sanoa, ainakin
+suurin piirtein kuvailla tätä ihmisellisen elimistön luonnollista
+kolmijakoisuutta kirjassani "Sielunarvoituksista". Minulle on käynyt
+selväksi, että biologia, fysiologia, koko luonnontiede, mitä ihmiseen
+tulee, kaikkein lähimmässä tulevaisuudessa on omaksuva sellaisen
+käsityskannan ihmisellisestä elimistöstä, että nämä kolme jäsentä
+pääjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä tahi rinta-järjestelmä ja
+aineenvaihto-järjestelmä sen kautta ylläpitävät koko ihmisellisen
+elimistön toimintaa, että niiden toiminta on joltisenkin itsenäistä ja
+että täydellistä elintoiminnan keskitystä ihmisellisessä elimistössä
+_ei löydy_, vaan että jokainen näistä järjestelmistä on erikoisessa
+suhteessa ulkomaailmaan. Pää-järjestelmä aistineen, verenkierto- eli
+rytmillinen järjestelmä hengitystoimintoineen ja aineenvaihto
+ravinto- ja liikuntoelimineen.
+
+Luonnontieteellisiin menettelytapoihin katsoen ei vielä olla tultu
+aivan niin kauas, että varsinaisissa luonnontieteellisissä piireissä
+annettaisiin sille, mitä tässä olen esittänyt ja henkitieteelliseltä
+pohjalta lähtien koettanut luonnontieteeseen sovittaa, niin yleinen
+tunnustus, kuin tiedon edistämisen kannalta olisi suotavaa.
+
+Mutta se on vain merkkinä siitä, että tottumuksemme ajatella ja koko
+tapamme kuvailla itsellemme maailmata ei vielä ole täydellisesti
+sopusoinnussa sen kanssa, mikä esim. ihmisellisessä elimistössä ilmenee
+luonnon toiminnan sisäisenä olemuksena. Tässä voitaisiin kyllä sanoa:
+no niin, antaa luonnontieteen tulla perästä, se on askel askeleelta
+saavuttava ihanteensa, se on vielä kerran tunnustava teidänkin
+katsantokantanne. Mutta yhteiskunnallisen elimistön tarkasteleminen ei
+siedä lykkäystä. Ei ainoastaan ammattimiehen, vaan myöskin jokaisen
+ihmissielun, -- sillä jokainen ihmissieluhan on osa yhteiskunnallisen
+elimistön toiminnasta -- tulee ainakin vaistomaisesti tietää, mitä tämä
+yhteiskunnallinen elimistö välttämättömästi tarvitsee. Terve ajattelu
+ja tunne, terve tahto ja halu ottaa osaa yhteiskunnallisen elimistön
+uudistamiseen voi ainoastaan sikäli kehittyä, kuin ollaan vaikkapa
+vain vaistomaisesti tietoisia, että tämän yhteiskunnallisen elimistön
+ollakseen terve tulee olla yhtä kolmijakoinen kuin luonnollinen
+elimistö sitä on.
+
+Siitä saakka, kun Schäffle kirjoitti kirjansa yhteiskunnallisen
+elimistön rakenteesta, on etsitty vertauskohtia luontoppaleen --
+sanokaamme ihmisellisen elimistön -- ja ihmisellisen yhteiskunnan
+välillä. On tahdottu määrätä, mikä yhteiskunnallisessa elimistössä
+vastaa soluja, mikä solustoa, mikä kudosta j.n.e. Onpa äskettäin
+ilmestynyt teos Mereyltä "Maailmanmuunnoksista", jossa eräät
+luonnotieteelliset tosiasiat ja luonnontieteelliset lait ilman muuta
+-- kuten arvellaan -- sovitetaan ihmiselliseen yhteiskuntaelimistöön.
+Kaiken tämän, kaikkien näiden vertailuleikkien kanssa, ei sillä, mitä
+tässä kirjoituksessa tarkotetaan, ole kerrassaan mitään yhteyttä.
+Vaan ken luulee näissäkin tarkasteluissa samallaista vertailuleikkiä
+luonnollisen ja yhteiskunnallisen elimistön välillä harjoitettavan, hän
+vain todistaa olevansa kykenemätön tämän esityksen henkeen syventymään.
+Sillä eihän tässä pyritä mitään luonnontieteellisiin tosiasioihin
+soveltuvia totuuksia istuttamaan yhteiskunnalliseen elimistöön; vaan
+vallan toista: että inhimillinen ajattelu, inhimillinen tunne oppisi
+luonnonmukaista elimistöä katsellessaan erottamaan elinkykyisen
+ja sitten sovittamaan tämän tutkistelutavan yhteiskunnalliseen
+elimistöönkin. Sovelluttaessa ilman muuta yhteiskunnalliseen elimistöön
+se, minkä luulee oppineensa luonnollisesta elimistöstä, kuten usein
+tapahtuu, osotetaan, ettei tahdota oppia pitämään yhteiskunnallista
+elimistöä yhtä itsenäisenä ja omien lakiensa alaisena, mikä kyllä
+pidetään tarpeellisena luonnollisen elimistön ymmärtämiseksi.
+Siinä silmänräpäyksessä, jolloin asetutaan yhtä objektiiviselle
+(ulkokohtaiselle) kannalle yhteiskunnallisen elimistön itsenäisyyteen
+nähden, kuin luonnontutkija asettuu luonnolliseen elimistöön nähden,
+käsittääkseen sen -- yhteiskunnallisen elimistön -- lakeja, siinä
+silmänräpäyksessä häipyvät tutkimuksen vakavuuden tieltä kaikki
+vertailuleikit.
+
+Saattaisi myöskin ajatella tämän tutkimuksen perustuvan siihen
+uskoon, että yhteiskunnallinen elimistö pitäisi rakentaa "harmaiden",
+luonnontieteestä lainattujen teoriiojen nojaan. Tämä käsityskanta
+on esityksestämme niin kaukana, kuin mahdollista. Tarkoitamme aivan
+toista. Ihmiskunnan nykyinen sairaudentila vaatii, että _kussakin
+yksityisessä ihmisessä_ herää määrätyt _tunteet_ ja että tämä herätys
+aikaansaadaan kasvatus- ja opetuslaitoksissa samalla tavalla, kuin
+niissä opetetaan neljä laskutapaa. Mikä tähän asti on itsetiedottomasti
+ihmissieluun vanhat yhteiskunnallisen järjestyksen muodot istuttanut,
+sillä ei tule olemaan merkitystä tulevaisuudessa. Uudenaikaisen
+kehityksen vaatimuksiin, jotka nyt ihmisille asetetaan, kuuluu, että
+kukin yksityinen pitää äsken mainituita tunteita yhtä tarpeellisina,
+kuin tähän asti määrättyä koulusivistystä. Tästä lähtien vaaditaan
+ihmisiltä oikea tunne siitä, kuinka yhteiskunnallisen elimistön voimien
+tulee toimia, että tuo elimistö pysyisi elinkykyisenä. On opittava
+tuntemaan, että on epäterveellistä ja yhteiskuntavastaista yrittääkään
+antautua tämän elimistön jäseneksi _ilman_ tällaisia tunteita.
+
+Nykyaikana saa kuulla puhuttavan "yhteiskunnallistuttamisesta"
+muka ajan vaatimuksena. Tämä yhteiskunnallistuttaminen ei tule
+merkitsemään yhteiskunnallisen elimistön parannusta, vaan päinvastoin
+sen puoskaroimista, vieläpä ehkä sen turmelemistakin, ellei ihmisten
+sydämissä, ihmisten sieluissa herää ainakin vaistomainen tieto
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijakoisuuden välttämättömyydestä.
+Tämän yhteiskunnallisen elimistön täytyy voidakseen terveenä toimia
+säännönmukaisesti synnyttää kolme sellaista jäsentä.
+
+Yksi näistä jäsenistä on talouselämä. Alottakaamme tutkistelumme tällä,
+koska se silminnähtävästi halliten kaiken muun elämän, uudenaikaisen
+tekniikan ja uudenaikaisen kapitalismin kautta on kehittynyt
+inhimillisessä yhteiskunnassa. Tämän talouselämän tulee saada olla
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä, suhteellisesti yhtä
+itsenäinen, kuin hermo-aistijärjestelmä on suhteellisesti itsenäinen
+inhimillisessä elimistössä. Talouselämään kuuluu kaikki, mikä on
+tavarain tuotantoa, kiertokulkua ja kulutusta.
+
+_Toisena_ yhteiskunnallisen elimistön jäsenenä on meillä julkinen
+oikeuselämä, varsinainen poliitinen elämä. Siihen kuuluu, mitä vanhan
+oikeusvaltion merkeissä voitiin nimittää varsinaiseksi valtioelämäksi.
+Kun talouselämän alaan kuuluu kaikki se, mitä ihminen käyttää
+luonnosta ja omista valmisteistaan, tavarat, tavarain kiertokulku ja
+kulutus, voi tämän yhteiskunnallisen elimistön toisen jäsenen piiriin
+kuulua ainoastaan kaikki se, mikä puhtaasti inhimillisistä syistä
+koskee ihmisten suhteita toisiinsa. Ymmärtääkseen yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenten merkitystä on tärkeintä tuntea erotus julkisen
+oikeusjärjestelmän ja talousjärjestelmän välillä, joista edellisen
+asiana on ainoastaan valvoa inhimillisiin syihin perustuvaa ihmisten
+suhdetta toisiinsa, jota vastoin jälkimmäiselle kuuluu ainoastaan
+tavarain tuotanto, kiertokulku ja kulutus. Nämä seikat on elävästi
+tuntien pidettävä mielessä, että sitten seurauksena tästä tunteesta
+talouselämä ja oikeuselämä pysyisivät toisistaan erillään, kuten
+ihmisen luonnollisessa elimistössä keuhkojen toiminta ulkoilman
+käsittelyssä eroaa hermo-aistielämän toiminnasta.
+
+Kolmantena molempien edellisten rinnalla yhtä itsenäisenä jäsenenä on
+yhteiskunnallisessa elimistössä pidettävä kaikkea sitä, mikä kuuluu
+henkiseen elämään. Kosk'ei ehkä nimitys "henkinen sivistys" tahi
+kaikki, mikä henkistä elämää koskee, ole aivan tarkka, voisi vieläkin
+tarkemmin sanoa: kaikki se, mikä riippuu yksityisen inhimillisen
+yksilön luonnollisista lahjoista ja mikä näiden luonnollisten
+sekä henkisten että ruumiillisten lahjojen nojalla on hyödyttävä
+yhteiskunnallista elimistöä. Ensimmäiseen, talousjärjestelmään,
+kuuluu kaikki, mikä tarvitaan, että ihminen voi järjestää aineelliset
+suhteensa ulkopuolella häntä olevaan maailmaan. Toiseen järjestelmään
+kuuluu, mikä tarvitaan yhteiskunnallisessa elimistössä ihmisten
+keskinäisten suhteitten tähden. Kolmanteen järjestelmään kuuluu
+kaikki minkä täytyy saada alkunsa inhimillisestä yksilöstä ja tulla
+yhteiskunnallisen elimistön hyväksi.
+
+Niin totta kuin onkin, että uudenaikainen tekniikka ja kapitalismi
+oikeastaan vasta nykyaikana ovat lyöneet leimansa yhteiskunnalliseen
+elämäämme, yhtä välttämätöntä on, että siltä puolen välttämättömästi
+inhimillistä yhteiskuntaa kohtaavat vauriot sillä tavalla korjataan,
+että ihminen ja _inhimillinen yhteiskunta_ saatetaan oikeaan suhteeseen
+noihin yhteiskunnallisen elimistön kolmeen jäseneen. Talouselämähän
+on yksinkertaisesti omasta itsestään nykyaikana luonut varsin
+määrätyt muotonsa. Se on yksipuolisella vaikutuksellaan inhimilliseen
+elämään noussut varsin mahtavaan asemaan. Molemmat toiset jäsenet
+yhteiskunnallisessa elämässä eivät tähän asti ole olleet tilaisuudessa
+saavuttamaan heille lakiensa mukaan kuuluvaa yhtä tunnettua asemaa
+yhteiskunnallisessa elimistössä. Heidän tähtensä on välttämätöntä,
+että ihmiset ylempänä mainituita tunteita noudattaen kukin paikallaan
+toteuttavat yhteiskunnallisen jaottelun. Sillä siinä mielessä, kuin
+yhteiskunnallisia kysymyksiä tässä teoksessa koetetaan ratkaista, on
+jokaisella yksilöllä yhteiskunnallinen tehtävänsä niin nykyaikana kuin
+lähimmässä tulevaisuudessa.
+
+Sillä, mitä kutsumme yhteiskunnallisen elimistön ensimmäiseksi
+jäseneksi, talouselämällä, on luonnollinen perustuksensa, kuten
+yksityinen ihminenkin on riippuvainen henkisen ja ruumiillisen
+elimistönsä taipumuksista siihen nähden, miksi hän aikoo opintojensa,
+kasvatuksen ja elämänsä kautta päästä. Tämä luonnollinen perustus
+lyö ensi sijassa leimansa talouselämään ja sitä tietä koko
+yhteiskunnalliseen elimistöön. Mutta tämä luonnollinen perustus on
+sellaisenaan olemassa ilman, että sitä millään yhteiskunnallisilla
+järjestelyillä tahi millään yhteiskunnallistuttamisella voitaisiin
+sinne tahi tänne muuttaa alkuperäisestä muodostaan. Se on otettava
+yhteiskunnallisen elämän perustukseksi sellaisenaan, kuten ihmisen
+kasvatuksen täytyy perustua niihin taipumuksiin, ruumiillisiin tahi
+henkisiin kykyihin, joita hänessä eri aloilla voi löytyä.
+
+Jokaisessa yhteiskunnallistuttamisessa, jokaisessa yrityksessä uudistaa
+ihmisten taloudellista yhteiselämää on otettava huomioon luonnollinen
+perustus. Sillä kaiken tavarakiertokulun, kaiken inhimillisen työn,
+jopa kaiken henkisen elämänkin perustuksena ja alkuelementteinä on se,
+mikä sitoo ihmisen määrättyyn kohtaan luonnossa. Yhteiskunnallisen
+elimistön suhde luonnolliseen perustukseensa on käsitettävä juuri
+samaten, kuin yksityisen ihmisen opetuksessa on huomioon otettava hänen
+taipumuksensa. Tämän voi itselleen parhaiten selvittää esimerkeillä
+äärimmäistapauksista. Ei tarvitse muuta, kuin esim. ajatella, että
+eräillä seuduilla maapalloa, jossa banaani on helpoimmin saatavissa
+oleva ihmisravinto, koko inhimillinen yhteis-elämä supistuu siihen
+työhön, joka tarvitaan _banaanien_ kuljettamiseen kasvupaikoiltaan
+määräpaikkoihinsa ja niiden valmistamiseen ravintoaineeksi. Verratessa
+sitä ihmistyötä, joka vaaditaan banaanien tekemiseen inhimillisen
+yhteiskunnan ravintoaineeksi, siihen työhön, joka tarvitaan, sanokaamme
+keski-Euroopassa, vehnän valmistamiseen ravinnoksi, niin on banaanin
+vaatima työ, alhaisen laskun mukaan, kolmesataa kertaa pienempi vehnän
+vaatimaa työtä.
+
+Tämä on tosin äärimmäisiä tapauksia. Mutta tällaisia luonnollisesta
+perustuksesta riippuvia eroavaisuuksia työn määrässä esiintyy
+tuotantoaloilla Europankin yhteiskunnissa -- ja jolleivät vastakohdat
+olekaan niin jyrkät, kuin banaanista ja vehnästä puhuttaessa, niin ne
+ovat kuitenkin olemassa. Niin seuraa itse talouselimistön luonteesta,
+että ihmisen suhteesta hänen taloutensa luonnolliseen perustukseen
+riippuu se työmäärä, jolla hänen täytyy ottaa osaa taloudelliseen
+kiertokulkuun. Eikä tarvitse muuta kuin verrata: _Saksassa_,
+keskisatoisilla seuduilla, antaa kylvö 7 tahi 8 kertaisen sadon;
+_Chilessä_ 12 kertaisen; _Pohjois-Amerikassa_ 17 kertaisen, _Perussa_
+20 kertaisen (kts. Jentsch, Volkwirtschaftslehre, siv. 64).
+
+Tämä yhtäjaksoinen kiertokulku eri asteineen, joka alkaa ihmisen
+suhteella luontoon jatkuen hänen toiminnallaan saadakseen
+luonnontuotteet käyttökelpoisiksi, kaikki tämä ja ainoastaan
+tämä muodostaa terveen yhteiskunnallisen elimistön taloudellisen
+jäsenen. Se on yhteiskunnallisessa elimistössä samassa asemassa,
+kuin pääjärjestelmä, josta yksilölliset taipumukset riippuvat,
+inhimillisessä elimistössä. Ja niinkuin pääjärjestelmä on riippuvainen
+keuhko-sydän järjestelmästä, niin on talousjärjestelmä riippuvainen
+inhimillisestä työnteosta. Mutta kun nyt pää ei yksin voi ohjata
+hengitystä, ei myöskään pitäisi talouselämässä vaikuttavien
+voimien saada ohjata inhimillistä työjärjestelmää. Ihminen ottaa
+harrastuksineen osaa talouselämään. Hänen harrastuksensa johtuvat hänen
+sielullisista ja henkisistä tarpeistaan. Kuinka nämä harrastukset
+voidaan parhaiten tyydyttää yhteiskunnallisessa elimistössä, niin
+että kukin yksilö tämän elimistön avulla saa parhaalla mahdollisella
+tavalla tarpeensa täytettyä ja että hän myös edullisimmalla tavalla
+voi ottaa osaa talouteen, tämä kysymys on käytännöllisesti ratkaistava
+taloudellisissa laitoksissa. Ja se voi ainoastaan siten tapahtua, että
+kaikille harrastuksille annetaan täysi tunnustus ja että myös hyvää
+tahtoa ja tilaisuutta löytyy saada ne toteutetuiksi. Piiri, jossa
+harrastukset heräävät, sijaitsee talouselämän rajojen ulkopuolella. Ne
+kehittyvät rinnan ihmisen sielu- ja henkiolennon kanssa. Talouselämän
+velvollisuus on järjestää laitoksia niiden tyydyttämiseksi. Näillä
+laitoksilla ei saa olla mitään muuta tehtävää, kuin valmistaa ja
+vaihtaa tavaroita, joiden arvo riippuu ihmisten kysynnästä. Tavaran
+arvon määrää se, joka niitä kuluttaa. Sen kautta että tavaran arvon.
+määrää kuluttaja, on sen merkitys yhteiskunnallisessa elimistössä aivan
+toinen, kuin paljon muun, jota ihminen tämän elimistön jäsenenä pitää
+arvossa. Talouselämää, jonka piiriin tavarantuotanto, vaihto ja kulutus
+kuuluvat, on tarkastettava ilman ennakkoluuloja. Silloin tullaan
+näkemään se oleellinen erotus, -- johon _paljas_ tarkastelu ei riitä
+-- mikä vallitsee ihmisten välillä silloin kun toinen valmistaa tavaroita
+toiselle, ja taas toisaalta silloin, kun he ovat oikeussuhteissa
+keskenään. Tällainen tarkastelu on johtava siihen käytännölliseen
+vaatimukseen, että yhteiskunnallisessa elimistössä oikeus- ja talouselämä
+on kokonaan pidettävä erossa toisistaan. Niiden laitosten toiminta,
+jotka tarkottavat tavarain valmistusta ja vaihtokauppaa, ei voi
+kehittää niin hyviä oikeussuhteita ihmisten kesken, kuin pitäisi. Sillä
+taloudellisessa elämässä lähestyvät ihmiset toisiaan sentähden, että he
+palvelevat toistensa etuja; perinpohjin toisenlainen on se suhde, jossa
+ihmiset ovat toisiinsa oikeuselämässä.
+
+Nyt voisi uskoa, että tämä olevien olojen vaatima erotus olisi jo
+aikaan saatu sillä, että laitoksissa, jotka palvelevat talouselämää,
+pidettäisiin huolta oikeuksista, joiden tulee vallita tähän
+talouselämään sidottujen ihmisten keskinäisissä suhteissa. -- Sellainen
+usko ei saa tukea elämän todellisuudesta. Ihminen voi vasta silloin
+sisimmässään kokea oikean oikeussuhteen vallitsevan itsensä ja muiden
+ihmisten välillä, kun hän tätä kokemusta ei saavuta taloudellisessa
+elämässä, -- vaan aivan toisissa oloissa. Sentähden tulee terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä talouselämän _rinnalla_ ja omassa
+vapaudessaan kehittyä elämä, joka synnyttää ja ylläpitää ihmisten
+keskeisiä oikeussuhteita. Mutta oikeuselämä onkin varsinaisesti
+politillista, valtiollista elämää. Siinä määrin kuin ihmiset
+sovelluttavat ne harrastukset, joita he palvelevat talouselämässä,
+oikeusvaltion lainsäädäntöön ja hallitukseen, ilmaisevat näin syntyneet
+oikeusolot ainoastaan heidän taloudellisia harrastuksiaan. Milloin
+oikeusvaltio itse harjottaa taloutta, kadottaa se kokonaan kykynsä
+ohjata ihmisten oikeuselämää. Sillä sen toimenpiteet ja laitokset
+palvelevat silloin pakostakin inhimillisiä tavara-pyyteitä; eikä
+niitä elähytä sellaiset vaikuttimet, jotka tarkottavat parannuksia
+oikeuselämässä.
+
+Terve yhteiskunnallinen elimistö kaipaa toisena jäsenenä talouselämän
+rinnalla itsenäistä politillista valtioelämää. Itsenäisessä
+talouselämässä johtavat siinä vallitsevat voimat ihmisiä laitoksiin,
+jotka mahdollisimman hyvästi palvelevat tavarain valmistusta ja
+vaihtoa. Politillisessa valtioelämässä luodaan sellaisia laitoksia,
+jotka järjestelevät ihmisten ja ihmisryhmien keskenäisiä suhteita
+tavalla, joka tyydyttää ihmisten oikeustunnetta.
+
+Se näkökanta, jolta tässä esitetty vaatimus oikeusvaltion täydellisestä
+erottamisesta talouselämästä lähtee, perustuu _todelliseen_
+ihmiselämään. Sellainen näkökanta on vieras jokaiselle, joka tahtoo
+yhdistää oikeuselämää ja talouselämää keskenään. Taloudellisessa
+elämässä toimivilla ihmisillä on luonnollisesti myös oikeustunne; mutta
+he tulevat seuraamaan _ainoastaan_ sitä eikä taloudellisia harrastuksia
+huolehtiessaan oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä ja hallinnosta, kun
+heillä tässä asiassa on päätösvalta oikeusvaltiossa, joka sellaisenaan
+ei ole missään tekemisissä talouselämän kanssa. Sellaisella
+oikeusvaltiolla on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimensä, molemmat
+laaditut uudemman ajan oikeustajunnan mukaisille periaatteille.
+Sellainen oikeusvaltio syntyy ihmistunnossa elävistä vaikuttimista,
+joita nykyään nimitetään demokratisiksi. Talousjärjestelmä luo
+lainlaadinta- ja hallinto-elimensä talouselämän vaatimusten mukaisesti.
+
+Välttämätön vuorovaikutus oikeus- ja talouselinten _johtojen_ välillä
+tulee tapahtumaan likimain samalla tavalla, kuin nykyään itsenäisten
+valtioalueiden hallitusten välillä. Tämän jaottelun kautta tulee se,
+mikä yhdessä järjestössä kehittyy, tarpeenmukaisesti vaikuttamaan
+siihen, mitä toisessa tapahtuu. Tämä vaikutus taas estyy sen kautta,
+että yksi järjestö kehittää itsenäisesti sen, mitä sille pitäisi tulla
+toiselta.
+
+Kuten talouselämä yhdeltä puolen on luonnollisen perustuksensa
+(ilmaston, alueen maantieteellisen laadun, mahdollisten
+luonnonrikkauksien perustuksensa y.m.) edellytyksistä riippuvainen,
+samoin on se toiselta puolen riippuvainen niistä oikeus-suhteista,
+jotka valtio luo taloutta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien
+välille. Näihin rajoihin sisältyy kaikki se, mitä talouselämän toiminta
+voi ja saa käsittää. Samoin kuin luonto asettaa ehdot, jotka ovat
+talouspiirin ulkopuolella ja jotka taloutta harjoittavan ihmisen täytyy
+käyttää hyväkseen taloutensa perustuksena, samoin tulee oikeusvaltion
+terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä järjestää ihmisten
+väliset talouselämässä esiintyvät oikeussuhteet, vaikka kohtakin se
+talouselämän vastapainona elää omintakeista elämäänsä.
+
+Siinä yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on syntynyt ihmiskunnan
+tähänastisen kehityksen kuluessa ja jossa koneitten aikakausi ja uuden
+aikainen kapitalistinen talousmuoto ovat antaneet yhteiskunnalliselle
+liikkeelle sen erikoisen leiman, käsittää talouselämä enemmän, kuin
+sen terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä pitäisi käsittää.
+Nykyaikaiseen taloudelliseen kiertokulkuun, jonka pitäisi käsittää
+ainoastaan tavaroita, ovat sekottuneet myös inhimillinen työvoima,
+jopa inhimilliset oikeudetkin. Nykyaikaisessa työnjakoon perustuvassa
+talousjärjestössä harjotetaan vaihtokauppaa ei ainoastaan tavaralla
+tavaraa vastaan, vaan myös tavaralla työtä ja työllä oikeuksia vastaan.
+(Nimitän tavaraksi jokaista ainetta, joka inhimillisen toiminnan
+kautta on tullut käyttökelpoiseksi missä tahansa sitä ihmisille
+tarjottaneekin. Olkoonpa että tämä nimitys monesta taloustieteilijästä
+tuntuu loukkaavalta taikka vähemmän tarkalta, luulisin sen auttavan
+ymmärtämään talouselämässä esiintyviä ilmiöitä.)[3] Kun joku ostamalla
+hankkii itselleen maakappaleen, on tätä pidettävä maakappaleen
+vaihtamisena tavaroihin, joiden vastineena kauppasumma on. Maakappale
+itse sitävastoin ei talouselämässä käy tavarasta. Sen paikka
+yhteiskunnallisessa elimistössä on vain sen _oikeuden_ kautta, mikä
+ihmisellä on sen omistamiseen. Tämä oikeus on oleellisesti jotakin
+toista, kuin se suhde, jossa tavaran valmistaja on tavaraansa.
+Jälkimmäiseen suhteeseen sisältyy oleellisesti se, että se ei ollenkaan
+koske sitä vallan toisenlaista suhdetta ihmisten välillä, joka syntyy,
+kun joku on saanut yksinomaisen käyttöoikeuden maakappaleeseen. Tämän
+omistaja alistaa muut ihmiset, jotka toimeentulonsa tähden antautuvat
+hänen työhönsä tällä maakappaleella tahi ovat pakotetut sillä asumaan,
+riippuvaisuuteen itsestään. Sen kautta taas, että keskenään vaihdetaan
+taloudellisia tavaroita, joita valmistetaan ja kulutetaan, ei synny
+tällaista riippuvaisuussuhdetta.
+
+Ken näihin elämäntotuuksiin ilman ennakkoluuloja syventyy, hänelle
+on selviävä, että niiden täytyy kuvastua terveen yhteiskunnallisen
+elimistön laitoksissa. Niinkauvan kun tavaroita vaihdetaan tavaroihin
+talouselämässä, ei tavaroiden arvioiminen riipu henkilöiden ja
+henkilöryhmien välisistä oikeussuhteista. Mutta niinpian kun tavarat
+vaihdetaan oikeuksiin, kosketetaan itse oikeussuhteisiin. Vaihdolla
+sinään on oma arvonsa. Se on välttämätön elämän aines nykyisessä
+työnjakoon perustuvassa yhteiskunnallisessa elimistössä; kysymys on
+vaan siitä, että vaihtamalla oikeus tavaraan oikeudesta itsestään
+tehdään tavara, milloin oikeus saa alkunsa talouselämästä. Se voidaan
+estää ainoastaan siten, että yhteiskunnallisessa elimistössä toiselta
+puolen luodaan sellaisia laitoksia, joiden _ainoa_ tarkotus on ohjata
+tavarain kiertokulkua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; toiselta
+puolen taas sellaisia, jotka järjestävät tavaroita valmistavien,
+kauppaavien ja kuluttavien henkilöiden oikeudet. _Nämä_ oikeudet eivät
+olemukseltaan ensinkään eroa toisista oikeuksista, joiden tulee vallita
+tavarainvaihdosta kokonaan riippumattomissa henkilösuhteissa. Jos minä
+vahingoitan tahi hyödytän kanssaihmisiäni tavarainkaupalla, kuuluu
+se samaan alaan yhteiskunnallista elämää, kuin vahingoittaminen tahi
+hyödyttäminen sellaisellakin toiminnalla, joka suoranaisesti ei kuvastu
+tavarain vaihdosta.
+
+Yksityisen ihmisen elämässä yhtyvät oikeuslaitosten vaikutukset
+puhtaasti taloudellisesta toiminnasta johtuvien vaikutusten
+kanssa yhteen. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä täytyy
+niiden tulla kahdelta eri taholta. Taloudellisessa järjestelmässä
+tulee eri taloudenhaaroissa kasvatuksen ja kokemuksen kautta
+saavutetun perehtymyksen antaa johtaville henkilöille tarvittavat
+näkökohdat. Oikeusjärjestelmässä toteutetaan lakien ja hallinnon
+kautta mitä oikeudentunne yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien
+keskinäisissä suhteissa vaatii. Talousjärjestelmässä annetaan samoja
+ammatti- ja kulutusharrastuksia edustaville tahi muissa suhteissa
+yhtäläisiä pyrintöjä ajaville tilaisuus muodostaa yhtymiä, jotka
+keskinäisellä vuorovaikutuksella aikaansaavat yleistalouden. Tämä
+järjestelmä perustuu assosiatiiviselle pohjalle ja assosiatsioonien
+yhteistoimintaan. Assosiatsioonien toiminta saa olla vain puhtaasti
+taloudellista laatua. Oikeusperusteen, jolla ne työskentelevät, määrää
+oikeusjärjestö. Kun tuollaiset talousassosiatsioonit tahtovat saada
+taloudelliset harrastuksensa kuuluviin talousjärjestön edustaja- ja
+hallintoelimissä, silloin ei niiden tarvitse pyrkiä tunkeutumaan
+oikeusvaltion lakiasäätävään tahi hallitsevaan johtoon (esim.
+maanviljelijäin liittona, teollisuudenharjoittajain puolueena),
+saadakseen siellä toteutetuksi, mitä he eivät voi saavuttaa
+talouselämässä. Ja kun oikeusvaltio ei sekaannu mihinkään talouselämän
+alaan, silloin se on ainoastaan luova laitoksia, jotka perustuvat sen
+asukasten oikeudentuntoon. Ja vaikkapa oikeusvaltion eduskunnassa,
+niinkuin luonnollista, istuvatkin samat henkilöt, jotka talouselämässä
+toimivat, estää kuitenkin talouselämän ja oikeuselämän jako edellistä
+vaikuttamasta jälkimmäiseen ja turmelemasta yhteiskunnallisen elimistön
+terveyttä, kuten voisi käydä, jos valtiojärjestö itse huolehtisi
+talouselämän haaroista ja jos siinä talouselämän edustajat laatisivat
+lakeja omia etujaan silmällä pitäen.
+
+Kuvaavan esimerkin talous- ja oikeuselämän yhteen sulautumisesta
+tarjosi Itävalta yhdeksännentoista vuosisadan kuudennella
+vuosikymmenellä itselleen laatimalla valtiosäännöllään. Tämän
+valtakunnan valtioneuvoston valitsivat talouselämän neljä haaraa:
+suurtilojen omistajat, kauppakamarit, kaupungit, kauppalat,
+teollisuuskeskukset ja maalaiskunnat. Kuten näkyy ei valtakunnan
+edustuksen kokoonpanossa ajateltu etusijassa muuta, kuin että
+taloudellisista oloista huolta pidettäessä oikeuselämä kukoistaisi
+itsestään. Totta kyllä ovat Itävallan nykyiseen hajoamistilaan
+tuntuvasti vaikuttaneet sen eri kansallisuuksien ristiriitaiset
+pyrinnöt. Mutta yhtä varmana voi pitää, että talousjärjestelmän
+rinnalla toimiva oikeusjärjestelmä olisi puhtaaseen oikeustunteeseen
+perustuen kehittänyt sellaisen yhteiskunnallisen elimistön, jossa
+kansojen yhteiselämä olisi käynyt mahdolliseksi.
+
+Julkiseen elämään nykyaikana innostunut ihminen luo silmänsä
+tavallisesti asioihin, joilla vasta toisessa sijassa on tälle
+elämälle merkitystä. Sen hän tekee siitä syystä, että hän on tottunut
+ajattelemaan yhteiskunnallista elämää yhtenäisenä muodostumana: mutta
+_sellaista_ muodostumaa varten ei voi löytyä vastaavaa vaalitapaa.
+Sillä _jokaisen_ vaalitavan kautta täytyy taloudellisten harrastusten
+ja oikeudellisten vaikutinten häiritä toisiaan. Ja mikä seuraus
+tästä häiriöstä on yhteiskunnalliselle elämälle, se on pakostakin
+järkyttävä yhteiskuntajärjestystä. Julkisen elämän päämääränä tulee
+sentähden ennen kaikkea nykyaikana olla pyrkimys talouselämän ja
+oikeusjärjestyksen perinpohjaiseen erottamiseen. Kun tämä erotus
+on läpisuoritettu, tulevat erotetut järjestelmät kyllä löytämään
+parhaan tavan valita lainsäätäjänsä ja hallintonsa. Niiden kysymysten
+joukossa, jotka tällä haavaa odottavat ratkaisuaan, voivat kysymykset
+vaalitavasta, niin perin tärkeitä kuin ovatkin, vasta toisessa sijassa
+tulla huomioonotetuiksi. Missä vanhat olosuhteet vielä vallitsevat,
+olisi niistä lähdettävä uuteen jakoon pyrittäessä. Missä vanhat
+olot jo ovat hajonneet tahi ovat hajoamassa, pitäisi yksityisten
+henkilöiden tahi henkilöryhmien tehdä yllämainittuun suuntaan tähtääviä
+uudistusalotteita. Pyrkimystä julkisen elämän uudestaluomiseen
+kädenkäänteessä pitävät järkevät sosialistitkin haaveilemisena. He
+odottavat tarkottamansa olevien olojen tervehtymisen tapahtuvan
+vähittäisen, asianmukaisen muuttumisen kautta. Että sen sijaan
+ihmiskunnan historialliset kehitysvoimat nykyaikana vaativat järkevätä
+pyrkimystä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, sen voi jokainen
+ennakkoluuloton oppia kauvas näkyvistä tosiasioista.
+
+Ken pitää "käytännöllisesti mahdollisena" ainoastaan sitä, mitä hän on
+tottunut näkemään oman ahtaan näköpiirinsä sisäpuolella, hän on pitävä
+tässä esitettyä "epäkäytännöllisenä". Jos hänen on mahdotonta tehdä
+kääntymys ja jos hänellä on jollakin elämän alalla vaikutusvaltaa,
+silloin hän ei toiminnallaan edistä yhteiskunnallisen elimistön
+tervehtymistä, vaan jatkuvaa sairastamista, kuten samaa mieltä olevat
+henkilöt ovat vaikuttaneet nykyisten olojen luomisessa.
+
+Niiden pyrkimysten, joihin ihmiskunnan johtavat piirit ovat
+panneet alun ja joiden seurauksena on muutamien taloushaarojen
+(postin, rautateiden y.m.) ottaminen valtion haltuun, täytyy
+väistyä vastakkaisen pyrkimyksen, kaiken talouden poliitillisesta
+valtiolaitoksesta irroittamisen, tieltä. Ajattelijat, jotka tahtovat
+uskoa työskentelevänsä terveen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi,
+osaavat vetää viimeiset johtopäätökset tähänastisten johtopiirien
+valtionhalttuunottamispyrinnöistä. He tahtovat yhteiskunnallistuttaa
+kaikki talouselämän välikappaleet, sikäli kuin ne kuuluvat
+tuotantovälikappaleisiin. Terve kehitys on myöntävä talouselämälle
+sille tulevan itsenäisyyden ja poliitilliselle valtiolle tilaisuuden
+vaikuttaa oikeusjärjestyksen avulla talousjärjestöön, ettei yksityinen
+ihminen tuntisi olevansa sidottu yhteiskunnalliseen elimistöön vastoin
+oikeudentuntoaan.
+
+On helppo havaita, kuinka tässä esitetyt ajatukset ovat lähtöisin
+_ihmiskunnan todellisesta elämästä_, kun luo silmäyksensä työhön, jonka
+ihminen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi suorittaa ruumiillisella
+työvoimallaan. Kapitalistisen talousmuodon rajoissa on tämä työ
+sillä tavalla tullut yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, että
+työnantaja ostaa sen, niinkuin tavaran, työnottajalta. Toimitetaan
+vaihto rahan (tavaran edustajan) ja työn välillä. Mutta tällainen
+vaihto ei ensinkään voi todellisuudessa tapahtua. Se vain _näyttää_
+tapahtuvan [4]. Todellisuudessa ottaa työnantaja vastaan työn tekijältä
+tavaroita, jotka voivat valmistua ainoastaan siten, että työntekijä
+uhraa työvoimansa niiden valmistamiseen. Näiden tavarain vasta-arvosta
+saa työmies osansa, työnantaja toisen osan. Tavarain valmistus
+tapahtuu työnantajan ja -tekijän yhteistoiminnalla. Vasta molempien
+yhteistoiminnan tulos joutuu talouselämän kiertokulkuun. Työntuloksen
+aikaansaamiseen tarvitaan oikeussuhdetta työmiehen ja työnteettäjän
+välillä. Mutta tämä oikeussuhde voi kapitalistisen taloustavan
+vallitessa saada muodon, jonka määrää työnantajan taloudellinen
+ylivalta työntekijän ylitse. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä
+täytyy käydä selväksi, ettei työtä voida maksaa. Sillä ei tavaraan
+verrattuna voi olla taloudellista arvoa. Sellainen on vasta työn kautta
+valmistuneella tavaralla verrattuna toisiin tavaroihin. Millä tapaa ja
+minkä verran ihmisen tulee työskennellä yhteiskunnallisen elimistön
+ylläpitämiseksi, tulee järjestää ottamalla varteen hänen kykynsä ja
+inhimillisen olemassa-olon ehdot. Tämä voi tapahtua ainoastaan silloin,
+kun politillinen valtio ottaa huostaansa järjestelyn riippumatta
+talouselämän hallituselimistä.
+
+Sellaisen järjestelyn kautta luodaan lisäksi tavaralle arvoperuste
+sen rinnalle, jonka luonnon ehdot muodostavat. Niinkuin tavaran arvo
+toiseen verrattuna kasvaa sen kautta, että toisen raaka-aineiden saanti
+on vaikeampi kuin toisen, niin tulee tavaran arvon riippua siitä, minkä
+verran ja millaista työtä oikeusjärjestyksen mukaan saadaan käyttää
+tavaran valmistukseen[5]
+
+Talousjärjestelmä tulee tällä tavalla kahdelta puolelta
+tarpeenmukaisesti -rajoitetuksi: toiselta puolen luonnonpohjalla,
+joka ihmisten on pakko ottaa sellaisena, kuin se on; toiselta puolen
+oikeudenpohjalla, jonka oikeudentunteen talouselämästä riippumattomassa
+poliitillisessa valtiossa _tulee_ luoda.
+
+On helppo nähdä, että yhteiskunnallisen elimistön näin valvoessa
+taloudellisen hyvinvoinnin täytyy kohota ja laskea aina sen työmäärän
+mukaan, mikä oikeudentunnon mukaisesti suoritetaan. Tällainen
+kansantaloudellisen hyvinvoinnin riippuvaisuus on terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä välttämätön. Se yksin voi estää
+käyttämästä ihmistä talouselämässä niin, ettei hän enää voi pitää
+olemassaoloaan ihmisarvoisena. Ja sellainen epätoivon tunne ihmisissä
+olemassaolon arvottomuudesta onkin todenmukaisesti syynä kaikkiin
+hämminkeihin yhteiskunnallisessa elimistössä.
+
+Taloudellisen hyvinvoinnin liiallinen rajotus oikeuden taholta
+voidaan samalla tavalla korvata, kuin on tapa parantaa luonnonpohjaa.
+Teknillisillä keinoilla voidaan saada laihempi maanlaatu runsaamman
+sadon antavaksi; voidaan, siihen pakotettuna varallisuuden liiallisen
+vähenemisen vuoksi, muuttaa työtapaa ja -- määrää. Mutta nämä muutokset
+eivät saa suoranaisesti lähteä talouselämän kiertokulusta, vaan siitä
+kaukonäköisyydestä, joka kehittyy talouselämästä riippumattoman
+oikeuselämän pohjalla.
+
+Kaikkeen siihen, mitä talouselämä ja oikeustunne yhteiskunnallisen
+elämän järjestämisestä aikaansaavat, on mukana vaikuttamassa eräs
+seikka, joka saa alkunsa kolmannesta lähteestä: yksityisen ihmisen
+yksilöllisistä taipumuksista. Tämä ala käsittää kaiken korkeimmasta
+henkisestä tuotannosta aina siihen, minkä suurempi tahi vähempi
+ruumiillinen sopivaisuus yhteiskunnallisen elimistön palvelukseen
+ihmistöissä aikaansaa. Mikä tästä lähteestä saa alkunsa, se täytyy
+aivan toisella tavalla johtaa terveeseen yhteiskunnalliseen elimistöön,
+kuin se, mikä liikkuu tavarain kiertokulussa tahi voi virrata
+valtioelämästä. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta terveellisellä
+tavalla tätä vastaanottoa järjestää, kuin jättää se riippuvaiseksi
+ihmisten omasta vastaanottavaisuudesta ja vaikuttimista, jotka johtuvat
+yksilöllisistä taipumuksista. Jos talouselämän tahi valtioelinten
+annetaan keinotekoisesti sekaantua tällaisten taipumusten kannustamaan
+ihmistoimintaan, silloin heiltä suurimmaksi osaksi riistetään heidän
+elämänsä todellinen perustus. Tämä perustus voi löytyä ainoastaan siinä
+voimassa, joka panee ihmisten teot omasta itsestään kehittymään. Jos
+heidän toimintansa tehdään suoranaisesti riippuvaiseksi taloudellisesta
+elämästä taikka jos valtio tahtoo sitä järjestellä, silloin on vapaa
+työhalu herpaantuva. Mutta se on yksin kykenevä ohjaamaan toiminnan
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle. Henkielämälle, josta myös
+muiden yksilöllisten taipumusten kehitys ihmiselämässä lukemattomilla
+siteillä riippuu, voidaan tarjota terve kehitysmahdollisuus ainoastaan,
+kun se saa luomistyössään nojautua omiin vaikuttimiinsa ja kun se
+löytää ymmärtämystä ihmisissä, jotka sen työt ottavat vastaan.
+
+Mitä tässä henkielämän terveen kehityksen ehtoina esitetään, sitä ei
+nykyaika käsitä sentähden, että siihen tarvittava selvä näkökyky on
+sumentunut tämän elämän sekaantumisesta politiseen valtioelämään.
+Tämä sekaantuminen on tapahtunut viimeisten vuosisatojen kuluessa ja
+siihen on vähitellen totuttu. Tosin puhutaan "tieteen ja opetuksen
+vapaudesta", mutta kuitenkin pidetään luonnollisena, että poliitinen
+valtio määräilee "vapaata tiedettä" ja "vapaata opetusta". Ei olla
+tietääkseenkään, kuinka tämä valtio sen kautta tekee henkielämän
+omista valtiollisista tarpeistaan riippuvaiseksi. Ajatellaan että
+valtio kyllä hankkii paikat, joissa opetetaan; sitten voivat ne, jotka
+näihin paikkoihin pääsevät "vapaasti" levittää henkielämää. Tällaiseen
+katsantokantaan tottuneina ei havaita, kuinka läheisesti kiintynyt
+henkisen elämän _sisällys_ on ihmisen sisäiseen olemukseen, jossa
+se kehittyy, ja kuinka tämä kehitys ainoastaan silloin voi tapahtua
+vapaasti, kun sitä muut vaikuttimet eivät pakota yhteiskunnallisen
+elimistön palvelukseen, kuin sen omat sisäiset. Sekaantuminen
+valtioelämään ei ole lyönyt leimaansa ainoastaan tieteiden ja sen
+yhteydessä olevan henkielämän hallintoon, vaan myös sisällykseen.
+Tosin kyllä ei valtion suoranainen vaikutus ulotu matematiikkaan eikä
+fysiikkaan, mutta ajateltakoon historiaa ja muita kultuuritieteitä.
+Eivätkö ne kuvasta juuri sitä mikä on tuloksena niiden edustajain
+osanotosta valtioelämään tämän elämän tarpeiden tyydyttämiseksi. Juuri
+tämän niille vieraan ominaisuutensa kautta vaikuttavat nykyaikaiset
+tietoperäiset, henkielämää vallitsevat käsitykset proletariaattiin
+haaveiluilta. Tämä havaitsi, kuinka valtioelämän vaatimukset
+painavat ihmisajatuksiin määrätyn leimansa, joka vastaa johtavien
+luokkien harrastuksia. Proletaarisesti ajatteleva näki vallitsevissa
+mielipiteissä ainoastaan aineellisten harrastusten ja etukysymysten
+kuvastuvan. Se herätti hänessä tunteen, että kaikki henkielämä olisi
+haaveilua, kuvastusta taloudellisesta järjestelmästä.
+
+Tällainen ihmisen henkiselle elämälle turmiollinen katsantokanta
+katoaa, kun se tunne pääsee heräämään, että henkisellä alalla vallitsee
+ulkonaisen aineellisen elämän yläpuolelle ulottuva todellisuus, jolla
+on oma sisällyksensä. Tällaisen tunteen on mahdotonta herätä, ellei
+henkinen elämä saa yhteiskunnallisessa elimistössä itsenäisesti
+kehittyä omien sisäisten vaikutelmiensa mukaisesti. Ainoastaan
+sellaisilla henkielämän edustajilla, jotka itse seisovat sellaisen
+kehityksen keskellä ja sitä johtamassa, on voimia hankkia tälle
+elämälle sille kuuluva vaikutusvalta yhteiskunnallisessa elimistössä.
+Taide, tiede, maailmankatsantokanta ja kaikki, mitä niihin kuuluu,
+tarvitsevat tällaisen itsenäisen aseman inhimillisessä yhteiskunnassa.
+Sillä henkinen elämä yhdistää kaikki toisiinsa. Yhden vapaus ei voi
+menestyä ilman toisen vapautta. Vaikkakaan valtion tarpeet eivät
+suoranaisesti määrää matematiikan ja fysiikan sisältöä, kuitenkin
+niistä vedetyt johtopäätökset, mitä ihmiset ajattelevat niiden arvosta,
+mikä vaikutus niiden viljelemisellä voi olla koko muuhun henkielämään
+ja paljon muuta riippuu näistä tarpeista, kun valtio määräilee
+henkielämän eri aloja. On yksi asia, kun alkukoulun opettaja seuraa
+valtioelämän vaikutelmia; toinen on asia, kun hän saa nämä vaikutelmat
+henkielämästä, jolla on perustus omassa itsessään. Sosialidemokratiakin
+on tällä alalla saanut perinnökseen vain johtavien luokkien
+ajatustottumukset ja tavat. Se pitää ihanteenaan istuttaa henkinen
+elämä talouselämän pohjalle rakennettuun yhteiskuntaruumiisen. Jos se
+saavuttaisi tämän päämääränsä, se voisi jatkaa samaa tietä, kunnes
+henkielämä menettäisi kokonaan arvonsa. Se on yksipuolisesti ilmaissut
+oikean tunteen vaatimuksellaan: uskonnon tulee olla yksityisasia.
+Sillä terveessä yhteiskuntaelimistössä tulee kaiken henkisen elämän
+valtion ja talouden rinnalla olla "yksityisasia" tarkottamassamme
+merkityksessä. Mutta sosialidemokratia siirtäessään uskonnon
+yksityiselle alueelle ei lähde siltä näkökannalta, että henkisesti
+arvokas siten asetettaisiin yhteiskunta-elimistössä sellaiseen asemaan,
+jossa se pääsisi paremmin ja korkeammalle kehittymään, kuin valtion
+vaikutuksen alaisena. Se tarkottaa, että yhteiskunta-elimistön tulee
+omilla keinoillaan hoidella vain sellaista, mikä sille itselleen
+on elämäntarve. Mutta sitä ei uskonto sen mielestä ole. Näin
+yksipuolisesti julkisesta elämästä eristettynä ei henkisen elämän yksi
+haara voi menestyä, kun muu henkinen elämä on kahleissa. Uudenaikaisen
+ihmiskunnan uskonnollinen elämä on yhdessä koko vapautuneen henkisen
+elämän kanssa kehittävä sieluja kohottavaa voimaansa ihmiskunnan
+hyväksi.
+
+Ei yksistään tämän henkisen elämän luomisen, vaan sen
+vastaanottamisenkin tulee riippua ihmiskunnan vapaasta sieluntarpeesta.
+Opettajat, taiteilijat y.m. jotka yhteiskunnallisessa asemassaan yksin
+ovat välittömässä yhteydessä henkisestä elämästä itsestään lähtevän ja
+sen kohottavien vaikutelmien alaisen lainsäädännön ja hallinnon kanssa,
+voivat toimintatavallaan kasvattaa ymmärtämystä työlleen ihmisissä,
+joita itsenäisesti toimiva politinen valtio vain varjelee työpakon
+alaisiksi joutumasta, mutta joille oikeus myös sallii levon, joka
+herättää käsittämään henkisesti arvokasta. Henkilöissä, jotka ovat
+olevinaan "käytännön miehiä", mahtavat nämä ajatukset herättää uskon,
+että ihmiset tulevat kuluttamaan vapaa-aikansa juomisessa ja että
+maailma tulee taantumaan lukutaidottomuuden tilaan, kun valtio ottaa
+huolehtiakseen sellaisesta lepoajasta ja kun koulunkäynti jää ihmisten
+vapaan valinnan varaan. Moiset "pessimistit" voivat odottaa, miksi
+maailma muuttuu, kun se ei enää ole heidän vaikutuksensa alaisena,
+jonka liiankin usein määrää eräs tunne, joka heille hiljaa kuiskaa,
+kuinka he lepoaikansa käyttävät ja mitä he tarvitsevat saadakseen
+hiukan "sivistystä". Sitä sytyttävää voimaa, jollainen löytyy todella
+itsenäisessä henkisessä elämässä, he luonnollisesti eivät ota lukuun,
+sillä se kahlehdittu, jonka he tuntevat, ei ole milloinkaan voinut
+vaikuttaa heissä sellaista sytyttävää voimaa.
+
+Sekä politinen valtio että talouselämä saavat tarvitsemansa määrän
+henkistä elämää oman hallintonsa alaiselta henkiseltä järjestöltä.
+Myöskin talouselämää varten tarvittava käytännöllinen sivistys pääsee
+täydessä voimassaan kukoistamaan vasta vapaassa yhteistoiminnassa
+henkisen elimistön kanssa. Tarkotuksenmukaisen pohjasivistyksen
+saaneet henkilöt tulevat elvyttämään talouselämän alalla saavuttamansa
+kokemukset sillä voimalla, joka heihin virtaa vapautuneesta henkisestä
+elämästä. Talouselämän alalla kokemusta saavuttaneet henkilöt voivat
+siirtyä henkiseen järjestöön ja siellä vaikuttaa hedelmöittävästi
+siihen, mikä hedelmöittämistä tarvitsee.
+
+Politisen valtioelämän alalla pääsevät siten kehittymään terveet
+mielipiteet tällaisen vapaan henkisen vaikutuksen kautta. Ruumiillinen
+työntekijä on löytävä sellaisesta henkisestä aarteesta itseään
+tyydyttävän tunteen asemastaan yhteiskunnallisessa elimistössä. Hän
+on huomaava, kuinka yhteiskunnallinen elimistö ei voi kannattaa häntä
+ilman johtoa, joka tarkotuksen mukaisesti järjestää ruumiillisen
+työn. Hän voi vapaasti tuntea oman työnsä yhteenkuuluvaisuuden niiden
+voimien kanssa, jotka ovat peräisin ihmisten yksilöllisten taipumusten
+kehityksestä. Hän on politisen valtion pohjalla kehittävä ne oikeudet,
+jotka takaavat hänelle osan niiden tavarain vaihdosta, jotka hän
+valmistaa; ja hän voi vapaasti luovuttaa saavuttamalleen henkiselle
+omaisuudelle sen osan, jonka se tarvitsee syntyäkseen. Henkisen
+elämän alalla käy henkisen työn tekijöille mahdolliseksi eläminen
+työnsä tuloksista. Mitä joku henkisen elämän alalla uurastaa, on
+hänen yksityinen asiansa; millä hän taas hyödyttää yhteiskunnallista
+elimistöä, siitä voi toivoa vapaan korvauksen niiltä, jotka henkistä
+hyvää tarvitsevat. Sen taas joka ei henkisessä järjestössä tällä
+korvauksella voi tulla toimeen, on siirryttävä politisen valtion tahi
+talouselämän alalle.
+
+Talouselämä on käyttävä hyväkseen henkisen elämän alalla heräävät
+teknilliset aatteet. Niiden alkulähde on henkinen elämä, kaikki
+ne lähinnä tulevat valtio- ja talouselämän aloilla toimivista
+henkilöistä. Sieltä lähtevät kaikki järjestävät aatteet ja voimat,
+jotka taloudellista ja valtiollista elämää hedelmöittävät. Korvaus
+tästä molemmille yhteiskunnallisille aloille tulevasta lisähyödystä,
+joka suoritetaan niiden vapaalla yhteissopimuksella jotka, siitä
+lähinnä hyötyvät, tahi järjestetään se oikeussäännöksillä, jotka
+luodaan politisen valtion alalla. Mitä tämä politinen valtio pystyssä
+pysyäkseen tarvitsee, se kerätään verotusoikeudella, joka luodaan
+tasapuolisesti huomioonottamalla oikeudentunnon ja talouselämän
+vaatimukset.
+
+Politisen ja talousalan rinnalla tulee terveessä yhteiskunnallisessa
+elimistössä itsenäisen henkisen elämän saada vaikuttaa. Tähän
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijaksoon viittaavat uudenaikaisen
+ihmiskunnan kehitysvoimat. Niinkauvan kun yhteiskunnallista elämää
+pää-asiassa ohjasivat ihmiskunnan enemmistön vaistomaiset voimat, ei
+tunnettu tämän kolmijaon tarpeellisuutta. Mutta itsetiedottomasti
+ja sokeasti vaikutti yhteiskunnallisessa elämässä voima, joka
+alunperin aina lähtee kolmesta lähteestä. Uusi aika vaatii ihmisiltä
+itsetietoista antautumista yhteiskuntajärjestöön. Tämä tietoisuus
+voi antaa ihmisen käyttäytymiselle ja koko elämälle terveen
+muodon ainoastaan silloin, kun se on selvillä kolmesta suunnasta.
+Uudenaikainen ihmiskunta pyrkii itsetiedottomasti löytämään nämä kolme
+suuntaa ja se mikä ilmenee yhteiskunnallisena liikkeenä, se on vain
+hämärä heijastus tästä pyrkimyksestä.
+
+Aivan toisissa olosuhteissa kuin ne, joissa me elämme, kohosi
+inhimillisen luonnon syvyyksistä 18 vuosisadan lopulla vaatimus
+inhimillisen yhteiskunnan uudistuksesta. Silloin kaikuivat
+ikäänkuin tämän uudistuksen tunnussanat: veljeys, tasa-arvoisuus,
+vapaus. Ken ennakkoluulottomasti ja tervein ihmistuntein syventyy
+inhimillisen kehityksen todellisuuteen, hän luonnollisesti on
+myötätuntoinen kaikelle, mitä nämä sanat tarkoittavat. Kuitenkin
+löytyi teräväpäisiä ajattelijoita, jotka 19:n vuosisadan kuluessa
+ottivat vaivakseen osottaa, kuinka mahdotonta on toteuttaa yhtenäisessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä nämä kolme aatetta, veljeys,
+tasa-arvoisuus ja vapaus. He olivat vakuutettuja, että jos näitä
+vaikuttimia koetettaisiin toteuttaa yhteiskunnallisessa elimistössä,
+ne joutuisivat ristiriitaan keskenään. Terävästi on todistettu kuinka
+mahdotonta esim. olisi saattaa täysiin oikeuksiinsa jokaisessa
+ihmiselämässä elävä vapaudentunne, jos tasa-arvoisuus toteutettaisiin.
+Eikä muuta voikaan, kuin myöntää, että sellainen risti-riita syntyisi;
+ja kuitenkin täytyy jokaisen näistä kolmesta ihanteesta herättää meissä
+myötätuntoisuutta.
+
+Äskenmainittu ristiriitaisuus johtuu kuitenkin siitä, että näiden
+kolmen ihanteen todellinen yhteiskunnallinen merkitys tulee ilmi
+vasta yhteiskunnalliselle elimistölle välttämättömän kolmijakoisuuden
+oikeasta ymmärtämisestä. Näitä kolmea jäsentä ei saa ajatella jossain
+yleisessä, teoreetisessa valtiopäiväin tahi muun kokonaisuuden,
+merkityksessä yhdistettyinä ja keskitettyinä. Niiden täytyy löytyä
+elävässä todellisuudessa. Jokaisen näistä kolmesta jäsenestä tulee
+olla itseensä keskitettynä; ja vasta niiden elävästä rinnakkais- ja
+yhteistoiminnasta voi syntyä yhteiskunnallisen kokonaiselimistön
+yhtenäisyys. Todellisessa elämässä vaikuttaa juuri näennäisesti
+ristiriitainen yhdistävästi. Sentähden voikin vasta sitten
+päästä ymmärtämään yhteiskunnallisen elimistön elämän, kun on
+päässyt tajuamaan tämän yhteiskunnallisen elimistön muodostumisen
+taloudellisessa ja missä suhteessa veljeys, tasa-arvoisuus ja
+vapaus ovat tähän muodostumiseen. Silloin näemme, että ihmisten
+yhteistoiminta talouden alalla perustuu siihen veljeyteen, joka
+syntyy assosiatsiooneissa. Toisessa jäsenessä, _julkisen_ oikeuden
+järjestelmässä, jossa käsitellään ihmisten persoonallisia suhteita
+keskenään, on pyrittävä toteuttamaan tasa-arvoisuuden aate.
+Ja _henkisellä_ alalla, jolla on suhteellinen itsenäisyytensä
+yhteiskunnallisessa elimistössä, on vapauden vaatimusta kuultava.
+Tältä kannalta katsottuna on kullakin noista kolmesta ihanteesta
+arvonsa todellisuudessa. Ne eivät pääse toteutumaan järjestymättömissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan ainoastaan terveessä kolmijakoisessa
+yhteiskuntaelimistössä. Vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+ihanteita ei voida sikinsokin toteuttaa päällispuolisin keskitetyissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan jokainen noista kolmesta yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenestä voi ammentaa voimansa yhdestä noista aatteista. Ja
+on sitten toimiva hedelmällisessä yhteistyössä toisten jäsenten kanssa.
+
+Ihmiset, jotka 18:n vuosisadan lopulla kohottivat äänensä vaatien
+näiden kolmen ihanteen, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+toteuttamista, ja myöskin ne, jotka saman vaatimuksen myöhemmin
+ovat uudistaneet, saattoivat hämärästi aavistaa, mihin suuntaan
+uudenaikaisen ihmiskunnan kehitysvoimat tähtäsivät. Mutta he eivät
+samalla voineet luopua uskostaan yhtenäiseen valtioon. Sen kanssa
+ovat heidän ihanteensa ristiriidassa. He pysyivät ihanteissaan
+ristiriitaisuudesta huolimatta, koska heidän sielussaan eli
+itsetiedoton kaipaus yhteiskunnallisen elimistön kolmijaosta, jossa
+heidän kolme ihannettaan vasta voivat saavuttaa korkeamman yhteyden.
+Nykyajan selvää kieltä puhuvat yhteiskunnalliset _tosiasiat_ vaativat,
+että uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä kolmijakoon suuntautuvat
+kehitysvoimat saavat muuttua itsetietoiseksi yhteiskunnalliseksi
+tahdoksi.
+
+
+
+
+III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. (Kapitaali, ihmistyö).
+
+
+Ei voi tulla oikeaan johtopäätökseen mitä toimenpiteitä huutavat
+tosiasiat yhteiskunnallisella alalla nykyaikana vaativat, jollei
+tahdo oppia tuntemaan yhteiskunnallisen elimistön perusvoimia ja
+antaa tämän tiedon määrätä kantaansa. Edellä olevassa esityksessä
+on koetettu päästä tähän tietoon. Toimenpiteillä, jotka perustuvat
+ahtaan näköpiirin sisällä tehtyihin havaintoihin, ei nykyaikana mitään
+hedelmällistä aikaansaada. Yhteiskunnallinen liike on paljastanut
+häiriöitä syvällä yhteiskunnallisen elimistön pohjalla eikä suinkaan
+ainoastaan sen pinnalla. Näihin häiriöihin nähden on välttämätöntä
+hankkia tietoja, jotka ulottuvat aina pohjaan asti.
+
+Kun nykyaikana puhutaan kapitaalista ja kapitalismista, kosketellaan
+juuri niitä ilmiöitä, joissa proletaarinen ihmiskunnan osa tahtoo
+löytää sortonsa syyn. Hedelmällisen käsityksen siitä, kuinka kapitaali
+edistäen tahi häiriten vaikuttaa yhteiskunnallisen elimistön
+toimintaan, voi siis saavuttaa ainoastaan ottamalla selvän, kuinka
+ihmisen yksilölliset taipumukset, kuinka oikeuden muodostuminen ja
+talouselämän voimat synnyttävät ja käyttävät kapitaalia. -- Puhuttaessa
+ihmistyöstä tarkotetaan sitä, mitä talous ja kapitaali yhdessä luovat
+luonnon pohjalla taloudellisia arvoja ja joka työmiehessä herättää
+tietoisuuden yhteiskunnallisesta asemastaan. Käsityksen siitä, kuinka
+tämä ihmistyö on saatettava hyödyttämään yhteiskunnallista elimistöä,
+loukkaamatta työmiehessä ihmisarvon tunnetta, voi saada ainoastaan
+ottamalla huomioon, missä suhteessa ihmistyö on toisaalta yksilöllisten
+taipumusten, toisaalta oikeustunteen kehitykseen. Kysymys, jonka
+nykyaikana saa kuulla: mitä _lähinnä_ on tehtävä tyydyttääkseen
+yhteiskunnallisen liikkeen vaatimuksia, on oikeutettu. _Lähintä_ on
+hyödyllisellä tavalla mahdotonta panna toimeen, jollei tiedetä missä
+suhteessa toimeen pantava on terveen yhteiskunnallisen elimistön
+perustuksiin. Vasta sitten kun tämä on tiedossa, silloin voidaan
+asemassa, jossa ollaan tahi johon voidaan asettua, löytää tehtävät,
+joita tosiolot vaativat. Tässä tarkotetun tiedon saavuttamista on
+estämässä, johtaen harhaan ennakkoluulottoman arvostelukyvyn, se
+inhimillinen tahtomus, joka pitkien aikojen kuluessa on luonut
+vallitsevat yhteiskunnalliset laitokset. Näihin laitoksiin on
+niin kiinni eletty, että niiden nojalla on muodostettu itselleen
+mielipiteet, mitä niissä on säilytettävää, mitä muutettavaa. Annetaan
+olojen määrätä ajatukset, joiden sen sijaan pitäisi määrätä olosuhteet.
+Kuitenkin on välttämätöntä nykyaikana huomata, ettei ole mahdollista
+saavuttaa tosioloja vastaavaa katsantokantaa muuten kuin palautumalla
+_alkuajatuksiin_, jotka ovat kaikkien yhteiskunnallisten laitosten
+perustuksena.
+
+Jos puuttuvat oikeat lähteet, joista näissä alkuajatuksissa asuvat
+voimat yhä uudelleen yhteiskunnalliseen elimistöön virtaavat, silloin
+pukeutuvat laitokset muotoihin, jotka eivät edistä, vaan häiritsevät
+elämää. Mutta ihmisten vaistomaisissa vieteissä elävät vielä enemmän
+tahi vähemmän itsetietoisina alkuajatukset, vaikka täysintietoiset
+ajatukset erehtyvätkin aiheuttaen elämätä häiritsevät olosuhteet. Ja
+nämä alkuajatukset ne juuri, sokeasti elämätä häiritsevien olosuhteiden
+keskellä ilmipuhjeten aiheuttavat yhteiskunnallista elimistöä
+järkyttäviä vallankumouksia. Tällaiset järkytykset sitävastoin eivät
+voi puhjeta, milloin yhteiskunnallinen elimistö on saanut sellaisen
+muodon, että se aina on valmis pitämään silmällä, missä poikkeuksia
+alkuajatusten määräämistä laitoksista ilmestyy ja missä myös on
+mahdollista näitä poikkeuksia vastustaa ennenkun ne ennättävät saada
+turmiollisen voiman.
+
+Meidän päivinämme ovat poikkeukset alkuajatusten ihmiselämässä
+vaatimista olosuhteista saavuttaneet suuren laajuuden. Yksistään näiden
+ajatusten herättämien vaikutelmien olemassa-olo ihmissielussa on
+huutavain tosiasiain kautta syyttämässä siitä, miten yhteiskunnallinen
+elimistö viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut. Sentähden
+tarvitaan hyvää tahtoa voidakseen päättävästi kääntyä alkuajatusten
+puoleen ja avoimesti tunnustaa, kuinka vahingollista on juuri
+nykyaikana karkoittaa nämä alkuajatukset "epäkäytännöllisinä"
+jokapäiväisyyksinä elämän tantereelta. Proletarisen asujamiston elämään
+ja vaatimuksiin sisältyy tosiolojen arvostelua siitä, mitä uudempi aika
+on tehnyt yhteiskunnallisesta elimistöstä. Meidän aikamme asiana on
+siitä syystä välttää yksipuolinen arvostelu valitsemalla alkuajatuksien
+mukaisesti sellainen suunta, johon tosiolot _tietoisesti_ voidaan
+ohjata. Sillä ne ajat ovat menneet, jolloin ihmiskunta sai tyytyä
+siihen, mitä vaistojenohjauksella oli aikaansaatu.
+
+Yhtenä pääkysymyksenä aikakautemme arvostelussa on, miten saada
+poistetuksi sorto, jota proletaarinen väestö on saanut kärsiä
+yksityisen kapitalismin puolelta. Kapitaalin omistaja tahi hoitaja
+voi panna muut ihmiset ruumiillisella työllään valmistamaan sitä,
+mitä hän aikoo teettää. Siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka
+syntyy kapitaalin ja inhimillisen työvoiman yhteisvaikutuksesta,
+on erotettava kolme tekijää: työnteettäjätoiminta, jonka täytyy
+perustua yhden henkilön tai henkilöryhmän yksilöllisiin taipumuksiin;
+työn teettäjän ja työntekijän suhde toisiinsa, jonka tulee olla
+oikeussuhde; esineen valmistus, joka talouselämän kierto kulussa saa
+tavara-arvonsa. Työnantaja-toiminta voi ainoastaan silloin olla
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle, kun siinä vaikuttavat
+voimat, jotka tuovat parhaalla tavalla näkyviin ihmisten yksilölliset
+taipumukset. Ja se on ainoastaan silloin mahdollista, kun on olemassa
+yhteiskunnallisen elimistön ala, joka antaa kykenevälle vapaan
+tilaisuuden käyttää kykyjään ja samalla myös tekee mahdolliseksi
+muille ihmisille vapaalla harkinnalla arvostella näitä kykyjä.
+Kuten näkyy, ihmisten yhteiskunnallinen toiminta kapitaalin
+palveluksessa kuuluu siihen yhteiskunnallisen elimistön alaan, jossa
+henkinen elämä huolehtii lainsäädännöstä ja hallinnosta. Jos tähän
+toimintaan sekaantuu politinen valtio, seuraa siitä välttämättömästi,
+että ihmisten toimintaa arvostellessa yksilölliset kyvyt jäävät
+tarpeellista ymmärtämystä vaille. Sillä politisen valtion täytyy
+edellyttää ja käytännössä toteuttaa, että kaikissa ihmisissä löytyy
+yhtäläinen elämänvaatimus. Sen täytyy piirissään sallia kaikkien
+ihmisten saada mielipiteensä kuuluviin. Yksilöllisten taipumusten
+ymmärtämys tahi välinpitämättömyys niistä ei saa vaikuttaa asiaan
+valtion tehtäviään täyttäessä. Sentähden ei myöskään se, minkä valtio
+toimeenpanee, saa millään tavalla vaikuttaa ihmisten yksilöllisten
+taipumusten toimintaan. Yhtävähän saisi taloudellisten etujen toivo
+olla määräävänä niille henkilöille, jotka kapitaalin avulla saavat
+yksilöllisiä taipumuksiaan kehittää. Tälle edulle antavat monet
+kapitaalin arvostelijat liian suuren merkityksen. He arvelevat,
+että ainoastaan taloudelliset edut voivat kiihoittaa yksilöllisiä
+taipumuksia toimintaan. Ja he vetoavat, käytännönmiehinä, inhimillisen
+luonteen "heikkouteen", jonka he ovat tuntevinaan. Tosin on
+siinä yhteiskunnassa, joka nykyiset olosuhteet on aikaansaanut,
+taloudellisten etujen toivolla ollut laajakantoinen merkitys. Mutta
+tämä asianlaita on suureksi osaksi syynä niihin olosuhteisiin, joissa
+nyt elämme. Ja nämä olosuhteet pakottavat etsimään toisiavaikuttimia
+yksilöllisten taipumusten toiminnalle. Ja näiden vaikuttimien täytyy
+lähteä terveen henkisen elämän synnyttämästä _yhteiskunnallisesta
+ymmärtämyksestä_. Kasvatus ja koulu tulevat vapaan hengen elämän
+antamalla voimalla varustamaan ihmisen vaikutelmilla, jotka saavat
+hänet tämän hänessä asuvan ymmärtämyksen johdosta suorittamaan sen,
+mihin hänen yksilölliset taipumuksensa häntä vetävät.
+
+Tällaisten mielipiteiden ei tarvitse olla haaveilua. Totta on,
+että haaveilu on aikaansaanut äärettömän paljon pahaa sekä
+yhteiskunnallisten pyrkimysten alalla että muualla. Mutta tässä
+esiintuotu katsantokanta ei johdu, kuten edellä sanotusta voi
+nähdä, harhaluulosta, että "henki" tekee ihmeitä, vaikkakin jotkut,
+jotka luulevat sen omistavansa, suun täyden siitä puhuvat; tässä
+ilmaistu katsantokanta on syntynyt tarkastellessa ihmisten vapaata
+yhteistoimintaa henkisellä alalla. Tälle yhteistoiminnalle antaa sen
+oma sisäinen olemus yhteiskunnallisen leiman sallittaessa sen vain
+todella vapaana kehittyä.
+
+Ainoastaan henkisen elämän vapauden puute on estänyt tähän asti sitä
+saamasta tällaista yhteiskunnallista leimaa. Johtavien luokkien
+keskuudessa ovat henkiset voimat kehittyneet sellaisiksi, että niiden
+toiminta epäyhteiskunnallisena on sulkeutunut muutamien ihmiskunnan
+piirien sisälle. Mitä näissä piireissä on aikaansaatu, on ainoastaan
+keinotekoisesti levitetty proletaarien keskuuteen; eivätkä he voineet
+saada siitä sielua kohottavaa voimaa, kun eivät itse olleet _todella_
+osallisia tämän henkisen lahjan syntymisessä. Laitokset "kansan
+valistamiseksi", "kansan kasvattamiseksi nauttimaan taiteesta" ja muut
+sellaiset eivät todellisuudessa ole mitään apukeinoja henkisyyden
+levittämiseksi kansaan, niinkauvan kun tällä henkisyydellä on se leima,
+jonka se uudempana aikana on saanut. Sillä "kansa" ei elä sisimmällä
+ihmisolemuksellaan mukana tässä henkisessä elämässä. Se voi ainoastaan
+ikäänkuin joltakin sen ulkopuolella sijaitsevalta näkökohdalta katsoa
+siihen sisälle. Ja se, mikä koskee henkistä elämää varsinaisessa
+merkityksessä, se koskee myös niitä henkisen toiminnan haaroja, jotka
+kapitaalin välityksellä liittyvät taloudelliseen elämään. Terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä ei proletaarisen työntekijän ainoastaan
+tule seistä koneensa ääressä ja ajatella sen käyntiä sillä aikaa,
+kun kapitalisti yksin tietää, mikä kohtalo valmiilla tavaroilla on
+talouselämän kiertokulussa. Työmiehen tulee saada täysin oikeutettuna
+asianharrastajana muodostaa itselleen selvä käsitys siitä, mikä osa
+hänellä on yhteiskunnallisessa elämässä valmistaessaan tavaroita.
+Työnteettäjän on järjestettävä säännönmukaisia keskustelukokouksia,
+jotka luettakoon liiketoimintaan kuuluvaksi, kuten itse työkin,
+ja joissa selvitellään molempien, työnantajan ja työntekijän, yhteiseen
+toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Tämän suuntainen terve menettely
+on herättävä työmiehen ymmärtämään, että kapitaalinhaltijan oikea
+toiminta on omansa hyödyttämään sekä yhteiskunnallista elimistöä että
+siten työmiestäkin sen jäsenenä. Jättämällä täten liiketoimintansa
+molemminpuolista ymmärtämystä tarkoittavan julkisuuden alaiseksi
+pakoitetaan työnteettäjä noudattamaan puhtaita liiketapoja.
+
+Ainoastaan se, jolta puuttuu ymmärtämystä yhteisessä
+toiminnassa saavutetun keskinäisen elämänkokemuksen merkitykselle
+yhteiskunnallisessa toiminnassa, voi pitää ylläsanottua vähäarvoisena.
+Kessä taas tällaista ymmärtämystä löytyy, hän on näkevä, kuinka
+taloudellinen tuotanto edistyy, kun kapitaaliin nojautuvan talouselämän
+johdolla on juurensa vapaassa henkisessä elämässä. Ainoastaan
+tällä edellytyksellä kapitaali ja kapitaalinlisäys menettävät
+mielenkiintoisuutensa paljaan voitonhimon tyydyttäjinä ja alkavat
+kiinnittää mieltä asiallisemmista syistä, tavarain tuotannon ja
+toimeliaisuuden edistäjinä.
+
+Nykyajan sosialistisesti ajattelevat pyrkivät saattamaan
+tuotantovälineiden hallinnon yhteiskunnalle. Mikä tässä pyrkimyksessä
+on oikeutettua, voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että hallinnosta
+huolehtiminen jätetään vapaan henkisen järjestön käsiin. Siten
+tehdään mahdottomaksi se taloudellinen pakko, jota kapitalistit
+silloin harjoittavat ja joka tuntuu niin ihmisarvoa loukkaavalta, kun
+kapitalisti toimii vain talouselämän voimien vaikutuksesta. Silloin
+estetään myös ihmisten yksilöllisten kykyjen lamaantuminen, joka on
+välttämättömänä seurauksena, kun valtio näitä kykyjä määräilee.
+
+Kapitaalin ja ihmisten yksilöllisten kykyjen yhteistoiminnan tuloksen
+täytyy terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä perustua, kuten kaiken
+henkisenkin toiminnan, osittaintyöntekijän vapaaseen alotteeseen,
+osittain muiden ihmisten, jotka työntulosta tarvitsevat, osoittamaan
+myötätuntoisuuteen. Työntekijän vapaan harkinnan varaan tulee tällä
+alalla myös jättää, mitä hän tahtoo ilmoittaa työnsä tulokseksi,
+alkuvalmistuksiin ja käyttökustannuksiin käytetyt varat poisluettuna.
+Mutta hän tuntee vaatimuksensa tyydytetyiksi ainoastaan silloin, kun
+hänen toimintansa saa ymmärtämystä osakseen.
+
+Tässä esitettyyn suuntaan laadituilla yhteiskunnallisilla laitoksilla
+luodaan pohja todella vapaalla sopimuksella työnjohtajan ja työntekijän
+välillä. Eikä tähän sopimukseen enää sisälly tavaran (rahan)
+vaihtaminen työvoimaan, vaan sen osuuden vahvistaminen, joka kuuluu
+kummallekin tavaran valmistuksessa osallisena olleelle henkilölle.
+
+Mitä kapitaalin avulla yhteiskunnallisen elimistön hyväksi
+suoritetaan, _riippuu luonteensa mukaisesti_ siitä tavasta, millä
+ihmisten yksilölliset kyvyt osataan käyttää tämän elimistön hyväksi.
+Näiden kykyjen kehitykseen ei löydy muuta tarkoitusta vastaavata
+kiihotinta, kuin vapaa henkinen elämä. Ja siinäkin yhteiskunnallisessa
+elimistössä, joka tämän kehityksen jättää politisen valtion huostaan
+tahi riippuvaksi talouselämän voimista, määrää sen tuotannon, johon
+kapitaalia tarvitaan, minkä verran vapaita yksilöllisiä voimia on
+onnistunut läpäisemään lamaannuttavat laitokset. Luonnollisesti on
+kehitys niissä oloissa epätervettä. Oloihin, joissa inhimillinen
+työvoima katsotaan tavaraksi, ei ole syynä kapitaalin pohjalla
+toimivien yksilöllisten kykyjen vapaa kehitys, vaan näiden voimien
+kahlehtiminen politiseen valtioelämään ja talouselämän kiertokulkuun.
+Tämän seikan ennakkoluuloton käsittäminen on nykyaikana ensimmäinen
+ehto kaikessa, mitä yhteiskunnallisella alalla on tehtävä. Sillä uusi
+aika on synnyttänyt taikauskon, että yhteiskunnallisen elimistön
+parannuskeino lähtisi politisesta valtiosta tahi talouselämästä. Jos
+tämän taikauskon viittomaa tietä edemmäs astutaan, luodaan laitoksia,
+jotka eivät johda ihmiskuntaa sen pyrkimään päämaaliin, vaan vielä
+rajattomasti raskaampaan sortoon, jota on koetettu välttää.
+
+Kapitalismia on opittu tarkkaamaan vasta aikana, jolloin se jo on
+ennättänyt synnyttää yhteiskunnallisessa elimistössä sairauden
+tilan. Saamme kokea sairaudentilaa, ja näemme, että sitä vastaan
+on taisteltava. Mutta vielä enemmän on nähtävä. Tulee nähdä taudin
+syyn olevan siinä, että talouselämän kiertokulku on niellyt
+kapitaalissa löytyvät vaikuttavat voimat. Ken ei anna pettää itseään
+sen katsantokannan, että kapitalistisen toiminnan joutuminen
+vapautuneen henkielämän johdon alaiseksi on tulos "epäkäytännöllisestä
+ihanteellisuudesta", hän ainoastaan voi toimia siihen suuntaan, johon
+ihmiskunnan kehitysvoimat nykyaikana voimakkaasti vaativat.
+
+Nykyaika on tosin huonosti valmistautunut liittämään yhteiskunnallisen
+aatteen, jonka on saatettava kapitalismi oikeaan uomaansa, henkielämän
+välittömään yhteyteen. Liitetään tämä aate siihen, mikä kuuluu
+talouselämän alaan. Nähdään, kuinka uudempana aikana tavarain
+tuotannosta on johduttu suurliikkeeseen ja siitä taas nykyiseen
+kapitalismiin. Tämän talouden tilalle ajatellaan osuustoiminnallista
+liikettä, joka työskentelisi työntekijäin omaksi tarpeeksi. Ja
+kun luonnollisesti tahdotaan jatkaa taloutta uudenaikaisilla
+tuotantovälineillä, vaaditaan kaikkien liikkeiden yhdistämistä yhdeksi
+suureksi osuuskunnaksi. Tällaisessa, arvellaan, valmistaa jokainen
+yhteisyyden puolesta, joka ei voi nylkeä, koska se sillä nylkisi
+itseään. Ja kun sen lisäksi tahdotaan eli ollaan pakotettuja pysymään
+kiinni olevaisissa oloissa, luodaan katse nykyaikaiseen valtioon, joka
+halutaan muuttaa kaikki käsittäväksi osuuskunnaksi.
+
+Mutta tällöin ei huomata, että sellaiselta osuuskunnalta odotetaan
+tuloksia, joita on sitä vaikeampi saavuttaa, kuta suurempi osuuskunta
+on. Jollei ihmisten yksilöllisiä taipumuksia sillä tavalla käytetä
+osuuskunta-järjestön palvelukseen, kuin tässä kirjoituksessa
+on esitetty, ei työkuntain hallinnon yhdistäminen voi johtaa
+yhteiskunnallisen elimistön parantumiseen.
+
+Että tällä haavaa löytyy niin harvoja, jotka ennakkoluulottomasti
+pystyvät arvostelemaan henkisen elämän vaikutusta yhteiskunnalliseen
+elimistöön, riippuu siitä, että ollaan totuttu kuvittelemaan
+henkistä mahdollisimman vieraaksi kaikelle käytännöllisyydelle ja
+aineellisuudelle. Niitä ei ole vähänkään, jotka näkevät jotakin outoa
+siinä mielipiteessä, että kapitaalin toiminnassa talouselämässä tulee
+osan henkistä elämää ilmestyä. On luultavaa, että tähän asti johtaviin
+luokkiin kuuluvat henkilöt yksimielisesti sosialististen ajattelijain
+kanssa pitävät vaatimustamme outona. Voidakseen käsittää tämän outona
+pidetyn tärkeyden yhteiskunnallisen elimistön tervehtymiselle tulee
+vain luoda silmäys eräisiin aikakautemme ajatusvirtauksiin, jotka kyllä
+tavallaan lähtevät rehellisistä sielunvaikuttimista, mutta estävät
+siellä, jonne pääsevät, heräämästä todella yhteiskunnallisen ajatuksen.
+
+Nämä ajatusvirtaukset pyrkivät -- enemmän tahi vähemmän itsetietoisesti
+poispäin siitä, mikä antaa sisäiselle elämykselle, sysäys-voiman. Ne
+etsivät elämänymmärrystä, sielullista, ajatusrikasta, tieteelliseen
+maailmankäsitykseen pyrkivää sisäistä elämää, joka erottaa heidät
+muista ihmisistä ja sentähden voidaan verrata saareen suuren
+ihmiskokonaisuuden elämässä. Sentähden he eivät kykene yhdistämään tätä
+elämää sillalla tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Ei ole harvinaista
+nähdä, kuinka monet ihmiset nykyaikana pitävät ikäänkuin "sisäisesti
+ylevänä" eräänlaisella, jospa koulumaisella, abstraktisuudella miettiä
+kaikenlaisia pilventakaisia etillis-uskonnollisia kysymyksiä; ihmiset
+miettivät millä tavalla he voisivat tulla siveellisiksi, miten
+he parhaiten rakastaisivat lähimmäistään ja miten he löytäisivät
+sisäisen elämänsisällyksen? Mutta samalla voi myös nähdä, kuinka
+vaikeata heidän on luopua siitä, mitä yleensä pidetään hyvänä,
+rakastettavana, hyväntahtoisena, oikeana ja siveellisenä ja siirtyä
+siihen, mikä ulkopuolella todellisen elämän jokapäiväisyydessä
+ympäröi ihmistä kapitaalina, työpalkkana, tavarain kulutuksena,
+tuotteena ja kiertokulkuna, luottona, pankki- ja pörssi-oloina.
+Voidaan nähdä, kuinka kaksi maailmanvirtausta liikkuu rinnatusten
+ihmisten ajatustavassa. Toinen maailmanvirtaus, joka niin sanoaksemme
+pysytteleikse jumalaishenkisessä korkeudessa ja tahtoo, että
+henkiset vaikutelmat ja jokapäiväisen elämän toiminta pidettäisiin
+erillään toisistaan. _Toinen_ elää ajattelematta jokapäiväistä
+elämäänsä. Mutta elämä on yksi kokonaisuus. Se voi menestyä vain
+silloin, kun etillis-uskonnollisen elämän voimat saavat vaikuttaa
+kaikkein jokapäiväisimmässä elämässä, siinä elämässä, joka monesta
+tuntuu vähemmän ylevältä. Sillä jos laiminlyödään molempien elämän
+alojen vuorovaikutus, joudutaan uskonnollis-siveellisessä ja
+_yhteiskunnallisessa ajattelussa_ paljaisiin haaveiluihin, jotka ovat
+vieraita jokapäiväiselle todellisuudelle. Jokapäiväinen todellisuus
+kostaa puolestaan. Sitten etsii ihminen sisäisten henkisten vaikutinten
+ajamana kaikenlaisia mahdollisia ihanteita, kaikkea, joka hänestä on
+"hyvää"; mutta samalla hän antautuu ilman "henkeä" niiden vaistojen
+valtaan, jotka ovat näille "ihanteille" vallan vastakkaisia, mutta
+kuitenkin ovat perustuksena kaikille jokapäiväisille tarpeille, joiden
+täytyy saada tyydytyksensä kansantaloudesta. Hän ei löydä mitään
+mahdollista tietä henkisyydestä jokapäiväisen elämän todellisuuteen.
+Sentähden saa tämä jokapäiväinen elämä hänen silmissään sellaisen
+muodon, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, joka siveellisinä
+vaikuttimina tahtoo pysytellä ylevämmissä, sielullis-henkisissä
+korkeuksissa! Mutta silloin seuraa jokapäiväisyyden kostona,
+että siveellis-uskonnollinen elämä muuttuu ihmiselle sisäiseksi
+elämänvalheeksi, koska se pysytteleiksen kaukana jokapäiväisyydestä,
+välittömästä elämän käytännöstä, ilman että sitä huomataankaan.
+
+Kuinka lukuisat ovatkaan nykyaikana ihmiset, jotka
+siveellisuskonnollisesta ylevä-mielisyydestä _tahtoisivat_ elää
+oikeudenmukaista elämää lähimmäistensä kanssa ja tehdä heille parasta
+mitä voivat. Mutta eivät löydä sitä tunnelmatilaa, joka sen tekisi
+mahdolliseksi, kun eivät ole tottuneet ajattelemaan tavalla, joka
+johtaisi yhteiskunnallisesti _käytännöllisiin_ tekoihin.
+
+Tähän joukkoon kuuluvat henkilöt, jotka nykyisellä
+maailmanhistoriallisella hetkellä, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset
+ovat niin polttavia, haaveineen, vaikka itse mielestään ovat hyvinkin
+käytännöllisiä, ovat todellisten uudistusten esteenä. Kuulemme heidän
+sanovan tähän tapaan: on välttämätöntä, että ihmiset nousevat ylös
+materialismista ja aineellisuuden palveluksesta, joka on vienyt meidät
+maailmansodan romahdukseen ja onnettomuuksiin, ja omistavat itselleen
+henkisen elämänkatsomuksen. Kun tällä tavalla neuvotaan ihmisille tietä
+henkisyyteen, ollaan väsymättömiä lainaamaan lausuntoja miehiltä,
+jotka muinoin ovat olleet suuressa arvossa aattellisuutensa tähden.
+Voi tapahtua, että jollekulle, joka erittäin tahtoo painostaa, mitä
+henki nykyään käytännölliseltä elämältä niin tärkeästi vaatii, kuinka
+nimittäin jokapäiväinen leipä on hankittava, hänelle huomautetaan,
+että ensin hän on saatava ihmiset jälleen tunnustamaan henki. Mutta
+nykyään on päinvastoin etsittävä henkisestä elämästä suuntaviivat
+yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi. Eikä siihen riitä, että
+ihmiset puuhailevat henkineen elämän syrjäpoluilla. Siihen tarvitaan
+jokapäiväisen elämän henkiseksi tekemistä. Taipumus etsiä "henkistä
+elämää" sellaisilta sivupoluilta, johti tähän asti hallitsevat luokat
+mieltymään yhteiskunnallisiin oloihin, joista tuloksena on nykyinen
+sekasorto.
+
+Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat nykyajan yhteiskunnallisessa
+elämässä kapitaalin hallinto tavarain tuotannossa ja
+tuotantovälineiden, siis myös kapitaalin, omistusoikeus. Ja kuitenkin
+ovat nämä kaksi suhdetta ihmisen ja kapitaalin välillä aivan erilaiset
+niiden vaikutukseen katsoen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kapitaalin
+hallinto yksilöllisten kykyjen kautta tuottaa, tarkoituksenmukaisesti
+hoidettuna, yhteiskunnalliselle elimistölle etuja, jotka lankeavat
+kaikille tähän elimistöön kuuluville. Missä asemassa mikin onkin,
+hänelle on edullista, että kaikki ihmisluonnossa löytyvät kyvyt tulevat
+käytetyiksi ihmiselämätä palvelevien hyödykkeiden aikaansaamiseksi.
+Mutta nämä kyvyt saattavat kehittyä ainoastaan sillä ehdolla, että
+niiden inhimilliset haltijat saavat vapaasti antaa niiden toimia. Mikä
+ei vapaasti saa ihmisluonnosta virrata, se jää ainakin osaksi hyötyä
+tuottamatta yhteiskunnalle. Kapitaali on väline, jolla sellaiset kyvyt
+saadaan laajoilla yhteiskunnallisen elämän aloilla vaikuttamaan.
+Jokaiselle yhteiskunnallisen elimistön jäsenelle on todellista etua
+yhteisen kapitaalin hoidosta siten, että erikoisilla taipumuksilla
+varustettu ihminen tahi ihmisryhmät saavat käyttää sitä, koska se on
+juuri heidän oman yritteliäisyytensä tulosta. Jokaisen ihmisen, olipa
+hän sitten henkisen tahi ruumiillisen työn tekijä, täytyy sanoa, jos
+hän ennakkoluulottomasti omia etujaan tahtoo palvella: minä toivoisin,
+että riittävä määrä kykeneviä henkilöitä tahi henkilöryhmiä saisi
+ei ainoastaan täysin vapaasti käyttää kapitaalia, vaan että he myös
+omasta alotteestaan saisivat koota sitä; sillä ainoastaan he voivat
+arvostella, kuinka kapitaalin välityksellä heidän yksilölliset
+taipumuksensa tuottavat yhteiskunnalliselle elimistölle hyödykkeitä.
+
+Ei ole tarpeellista esittää tämän kirjoituksen puitteissa kuinka
+ihmiskunnan kehittyessä ihmisten yksilöllisten taipumusten toiminta
+ja yksityisten omistusalojen kehitys muista omistusoikeuden muodoista
+kävivät käsikädessä. Aina meidän päiviimme asti on työnjaon
+vaikutuksesta tällainen omistusoikeus yhteiskunnallisessa elimistössä
+ollut kehityksen alaisena. Mutta tässä tulemme puhumaan vain nykyisistä
+oloista ja niiden välttämättömästä edelleen kehittämisestä.
+
+Millä tavalla yksityinen omistus lienee syntynytkin, vallan käytön
+tai ryöstön t.m.s. kautta, se on ihmisten yksilöllisistä kyvyistä
+riippuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos. Yhtäkaikki vallitsee
+nykyajan sosialisesti ajattelevien kesken se mielipide, että
+yksityisomistuksesta johtuva sorto voidaan poistaa ainoastaan ottamalla
+yksityisomaisuus yhteiskunnan haltuun. Tällöin annetaan kysymykselle
+seuraava muoto: kuinka voidaan tuotantovälineiden yksityisomistuksen
+syntyminen estää, että sen varattomia kohtaan harjoittama sorto
+lakkaisi? Tällaisen kysymyksen tekijä ei huomaa sitä tosiasiata,
+että yhteiskunnallinen elimistö on lakkaamattoman _syntymisen ja
+kasvamisen_ alainen. Tähän kasvamiseen katsoen ei sovi kysyä:
+miten on paraiten meneteltävä, että se pysyisi siinä tilassa, joka
+katsotaan oikeaksi? Näin voidaan ajatella asiasta, joka määrätyltä
+kannalta katsoen pää-asiassa pysyy muuttumattomana. Sitä ei voi sanoa
+yhteiskunnallisesta elimistöstä. Se muuttaa kautta elämänsä lakkaamatta
+mitä siinä syntyy. Jos tahdotaan antaa sille mielestään paras muoto,
+jossa sen pitäisi pysyä, hävitetään siltä elämisen edellytykset.
+
+Yksi yhteiskunnallisen elimistön elämän-edellytyksiä on, että se,
+joka voi yhteiskuntaa kyvyillään palvella, saa sen tehdä oman vapaan
+valintansa mukaan. Missä tämä palvelus edellyttää tuotantovälineiden
+vapaata käyttöä, tulisi sen estäminen vahingoittamaan yhteiskunnan
+yleisiä etuja. Kun tavallisesti tämän yhteydessä esitetään, että
+työntekijä toimintansa kiihoitukseksi tarvitsee voiton-toivoa ja että
+tämä voitto riippuu tuotantovälineiden omistuksesta, sitä emme tässä
+tahdo väittää. Sillä meidän katsantokantamme mukaan yhteiskunnallisten
+olojen kehityksestä täytyy henkisen elämän vapautuksen politisesta ja
+taloudellisesta elämästä tehdä sellainen kiihoitus tarpeettomaksi.
+Vapautettu henkinen elämä synnyttää itsestään yhteiskunnallisen
+ymmärtämyksen; ja tämä ymmärtämys synnyttää aivan toisenlaisia
+vaikuttimia, kuin mikä piilee taloudellisten etujen toivossa. Mutta
+kysymys ei yksistään olekaan siitä, mistä syystä ihmiset rakastavat
+tuotantovälineiden yksityisomistusta, vaan siitä, vastaako niiden vapaa
+vai yhteiskunnan säännöstelemäkö käyttö yhteiskunnallisen elimistön
+elinehtoja. Ja silloin on aina pidettävä mielessä, että nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen elimistön elinehdoiksi ei voi lukea niitä, jotka
+ollaan huomaavinaan inhimillisen yhteiskunnan alku-asteilla, vaan
+yksistään ne, jotka vastaavat nykyaikaista ihmiskunnan kehitysastetta.
+
+Nykyisellä asteella on yksilöllisten kykyjen osanotto talouselämän
+kiertokulkuun kapitaalin avulla mahdotonta ilman sen vapaata
+käyttöoikeutta. Missä hyötyä tuottavaa toimintaa toivotaan, siellä
+täytyy tämä käyttöoikeus sallia ei sen yksilölle tai ihmisryhmille
+antaman edun tähden, vaan koska se parhaiten voi palvella yhteiskuntaa,
+jos se asianmukaisella tavalla perustuu yhteiskunnalliseen
+ymmärtämykseen.
+
+Niinkuin ihminen on riippuvainen omien ruumiinjäsentensä kestävyydestä,
+samoin on hän riippuvainen siitäkin, mitä hän on yksin tahi muiden
+kanssa luonut. Tuotantovälineiden vapaan käyttöoikeuden rajoittaminen
+olisi samaa, kuin estää häntä turvautumasta jäsentensä ketteryyteen.
+
+Mutta nyt ei yksityisomaisuus muuta olekaan, kuin tämän
+vapaan käyttöoikeuden välittäjä. Tähän omaisuuteen nähden ei
+yhteiskunnallisella elimistöllä ole mitään muita oikeuksia ja
+velvollisuuksia, kuin valvoa että sen omistajan oikeutta menetellä
+omaisuutensa kanssa, miten tahtoo, ei loukata. Kuten näkyy yhtyy
+yhteiskunnallisessa elämässä kaksi asiaa, jotka ovat vallan eri
+merkityksestä yhteiskunnalliselle elimistölle: yhteiskunnallisen
+tuotannon kapitaalipohjan _vapaa käyttö ja oikeussuhde_ käyttäjän ja
+muiden ihmisten välillä, jonka kautta jälkimmäiset estetään vapaasta
+toiminnasta tämän kapitaalipohjan avulla.
+
+Ei _alkuperäinen_ vapaa käyttö aikaansaa yhteiskunnallista vahinkoa,
+vaan tämän käyttöoikeuden voimassa-olo senkin jälkeen, kuin ne
+edellytykset puuttuvat, jotka tarkotuksenmukaisesti yhdistävät
+ihmisten yksilölliset taipumukset tähän käyttöön. Ken tarkastelee
+yhteiskunnallista elimistöä syntyvänä ja kasvavana, hän ei voi
+väärin käsittää, mitä tässä on sanottu. Hän on kysyvä, miten on
+mahdollista hallita sitä, mikä yhtäältä hyödyttää elämää, niin, ettei
+se toisaalta tuota vahinkoa. Mikä _elää_, sitä ei muulla tavalla voi
+tehdä hedelmälliseksi, kuin että syntyessä syntynyt myös saa tuottaa
+vahinkoa. Ja jos meidän on itsemme oltava auttamassa syntyvää,
+niinkuin ihmisen velvollisuus on yhteiskunnallisessa elimistössä,
+niin tehtävämme ei ole estää tarpeellista uudistusta välttääksemme
+vahinkoa. Sillä senkautta hävitämme vain yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuuden. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin käydä käsiksi
+oikealla hetkellä, jos tarkotuksenmukainen alkaa vahingolliseksi
+muuttua.
+
+Yksilöllisillä kyvyillä tulee olla mahdollisuus vapaasti määrätä
+kapitaalipohjasta; siihen liittyvä omistusoikeus täytyy voida
+muuttaa sillä hetkellä, jolloin se alkaa käydä väärän vallanhimon
+välikappaleeksi. Meidän aikamme on luonut laitoksen, joka tyydyttää
+tässä tarkotetun yhteiskunnallisen vaatimuksen, kuitenkin toteutettuna
+osaksi vain niin kutsuttuun henkiseen omaisuuteen katsoen. Viime
+mainittu jää jonkun ajan kuluttua sen luojan kuolemasta yhteiskunnan
+vapaasti käytettäväksi. Tämä laitos perustuu inhimillisen yhteiselämän
+vastaavaan ajatuskantaan. Niin kiinteästi kuin puhtaasti henkisen
+_omaisuuden_ luominen riippuukin yksilöllisistä hengenlahjoista, tämä
+tuote on samalla tulos yhteiskunnallisesta yhteiselämästä ja sen
+täytyy oikealla hetkellä siirtyä tälle. Toisin ei ole laita toisenkaan
+omaisuuden. Että yksilö sen avulla yhteiskunnan palveluksessa toimii
+tuottajana, on mahdollista ainoastaan tämän kokonaisuuden avulla.
+Oikeutta omaisuuden käyttöön ei siis voi erottaa tämän kokonaisuuden
+eduista. Ei ole siis etsittävä keinoa, miten poistaa omistusoikeus
+kapitaalipohjaan, vaan miten hallita tätä omaisuutta, että se
+hyödyttäisi yhteiskuntaa.
+
+Kolmijakoisessa yhteiskunnallisessa elimistössä on tämä keino
+löydetty. Yhteiskunnalliseksi elimistöksi yhtyneet ihmiset käyttävät
+yhteisvaltaansa oikeusvaltion kautta. Yksilöllisten kykyjen toiminta
+kuuluu henkisen järjestön alaan.
+
+Kuten kaikki yhteiskunnallisessa elimistössä puhuu katselijalle, joka
+tajuaa todellisuutta eikä anna itseään yksityisten mielipiteiden,
+teoriiojen, toiveiden t.m.s. kokonaan vallita tämän elimistön
+kolmijakoisuuden välttämättömyydestä, niin erittäinkin kysymys
+ihmisten yksilöllisten kykyjen suhteesta talouselämän kapitaalipohjaan
+ja tämän kapitaalipohjan omistuksesta. Oikeusvallalla ei ole syytä
+estää yksityisen kapitaalin syntymistä ja hallintoa niinkauvan, kun
+yksilölliset kyvyt ovat sillä tavalla kiinnitetyt kapitaalipohjaan,
+että sen hallinto hyödyttää yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuutta.
+Ja se on pysyvä oikeusvaltiona suhteessaan yksityiseen omaisuuteen; se
+ei ole milloinkaan ottava tätä omaan haltuunsa, vaan on huolehtiva,
+että se oikeaan aikaan on siirtyvä jonkun henkilön tai henkilöryhmän
+määräysvaltaan, jotka taas voivat asettua yksilöllisistä suhteista
+riippuvaan suhteeseen tähän omistukseen. Lähtien kahdelta aivan
+eri kannalta voidaan täten palvella yhteiskunnallista elimistöä.
+Oikeusvaltion kansanvaltaisella perustuksella, jolla _kaikkien
+ihmisten_ edut on samalla tavalla valvottava, voidaan estää
+omistusoikeus aikojen kuluessa muuttumasta omistusvääryydeksi.
+Senkautta, että valtio ei itse omaisuutta hallitse, vaan järjestää
+sen ihmisten yksilöllisten kykyjen johtoon, voivat nämä kehittää
+hedelmällisen voimansa yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuuden
+hyväksi. Niinkauvan kun katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voi
+tämä jättää omistusoikeuden tahi hallinnon yksityisten haltuun.
+Voidaan ajatella, että oikeusvaltion edustajat laativat eri aikoina
+vallan erilaisia lakeja omaisuuden luovutuksesta yksityisiltä tahi
+henkilöryhmiltä toisille. Nykyaikana, jolloin laajoissa piireissä
+vallitsee tyytymättömyys kaikkeen yksityiseen omaisuuteen, ajatellaan,
+että yksityinen omaisuus olisi muitta mutkitta otettava yhteiskunnan
+haltuun. Jos niin pitkälle tultaisiin, saataisiin nähdä, kuinka
+tällä menettelyllä ratkaistaisiin yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuus. Kokemuksen opettamana valittaisiin myöhemmin
+toinen tie. Parempi olisi epäilemättä kuitenkin jo nykyaikana luoda
+laitoksia tässä esitettyyn tapaan, että yhteiskunnallinen elimistö
+saisi takaisin terveytensä. Niinkauvan kun joku henkilö yksinään tahi
+yhdessä jonkun ryhmän kanssa jatkaa tuotantoaan, jonka hän on pannut
+pystyyn kapitaalin avulla, tulee hänen saada pitää kapitaalioikeutensa
+siihen kapitaali- määrään, jonka peruskapitaali liikevoittona
+tuottaa, niinkauvan kun viimeksimainittua käytetään tuotantoliikkeen
+laajennukseen. Siitä hetkestä, jolloin mainittu henkilö lakkaa
+tuotantoa johtamasta, on tämä kapitaalimäärä luovutettava toiselle
+henkilölle tahi henkilöryhmälle samallaisen liikkeen tahi toisen
+yhteiskunnallista elimistöä hyödyttävän tuotannon jatkamiseksi. Sekin
+kapitaali, jonka tuotantoliike antaa voittona ja jota ei käytetä
+liikkeen laajennukseen, on myös toisille luovutettava. Liikettä
+johtavan henkilön persoonallisena omaisuutena on pidettävä ainoastaan
+sitä, minkä hän yksilöllisten kykyjensä nojalla katsoi voivansa
+palkkana vaatia ottaessaan tuotantoliikkeen johtoonsa ja mikä näyttää
+oikeutetulta sen tähden, että hän on sen ansainnut muiden ihmisten
+luottamuksella kapitaalia käyttäessään. Milloin kapitaali mainitun
+henkilön toiminnan kautta on kasvanut, on tästä kasvusta hänen
+yksityiseksi omakseen sen verran annettava, että alkuperäisen palkan
+lisäys vastaa lisätyn kapitaalin korkoja. -- Kapitaali, jonka avulla
+tuotantoliike on pantu pystyyn, on siirtyvä alkuperäisten omistajain
+tahtoa noudattaen uudelle johtajalle kaikkine sitoumuksineen tahi
+palautettava omistajilleen, ellei ensimmäinen johtaja voi tahi tahdo
+liikkeestä enää huolehtia.
+
+Tarkempien lainsäädösten laatiminen, miten tällaisen luovutuksen
+tulee tapahtua, kuuluu oikeusvaltiolle. Sen asia on myös katsoa, että
+lainmääräykset pannaan täytäntöön ja valvoa niiden käytäntöä. Voidaan
+ajatella, että tällaista oikeudenluovutusta koskevien määräysten
+yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Siltä _todellisuudenmukaisuuden_
+kannalta katsoen, jota tässä esityksessä on tavoteltu, ei milloinkaan
+pyritä pitemmälle, kuin näyttämään _suunta_ tällaiselle järjestelylle.
+Jos tätä suuntaa ymmärtäväisesti seurataan, löydetään aina
+yksityistapauksissakin tarkotuksenmukainen ratkaisu. Kuitenkin on
+erikoistapauksissa saavutetun kokemuksen nojalla elämänkäytännössä
+löydettävä asian hengen mukaisesti oikea menettelytapa. Kuta
+todellisuudenmukaisempi ajatustapa on, sitä vähemmän se pyrkii
+vahvistamaan yksityistapauksia varten ennakkovaatimusten mukaisia
+sääntöjä ja määräyksiä. -- Mutta toiselta puolen täytyy juuri
+katsantokannan hengestä selvästi käydä ilmi mitä tarkotetaan. Tällöin
+nähdään, että oikeusvaltio ei milloinkaan saa oikeusluovutusvalvojiensa
+kautta itse käsiinsä ottaa kapitaalin käyttöä. Sen tulee ainoastaan
+katsoa, että luovutus tapahtuu sellaiselle henkilölle tahi
+henkilöryhmälle, joka yksilöllisten kykyjensä vuoksi katsotaan
+oikeutetuksi sen vastaanottamaan. Tästä taas seuraa että toistaiseksi
+on sääntönä yleensä pidettävä, että se, joka yllämainituilla syillä
+aikoo luovuttaa kapitaalinsa, hänen täytyy vapaasti saada valita, kenen
+hän tahtoo seuraajakseen kapitaalin käyttäjänä. Hänen on sallittava
+valita joku henkilö tahi henkilöryhmä taikka luovuttaa käyttöoikeutensa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Sillä se, joka
+on kapitaalin käyttäjänä tehnyt tarkotuksenmukaisia palveluksia
+yhteiskunnalliselle elimistölle, hän on myöskin yksilöllisten
+kykyjensä nojalla yhteiskunnallisella ymmärtämyksellä päättävä tämän
+kapitaalin vastaisesta käytöstä. Ja yhteiskunnalliselle elimistölle on
+edullisempaa luottaa tähän päätökseen, kuin siitä välittämättä jättää
+asian järjestely henkilöille, jotka eivät suoranaisesti ole olleet
+asian kanssa tekemisissä.
+
+Tällaisen järjestelyn alaiseksi tulevat ne määrätyn suuruuden
+saavuttaneet kapitaalit, jotka yksityiset tahi henkilöryhmät
+tuotantovälineiden (joihin myös maa luetaan) avulla ovat ansainneet,
+mutta jotka eivät tule personalliseksi omaisuudeksi sen vaatimuksen
+tyydyttämiseksi, joka alkuaan oli tehty yksilöllisten kykyjen toiminnan
+perusteella.
+
+Viimemainitulla tavalla ansaittu omaisuus, samoin kuin oman työn
+tuottamat säästöt, jäävät ansaitsijan kuolemaan tahi myöhempäänkin
+aikaan mainitun ansaitsijan tahi hänen jälkeläistensä personalliseksi
+omaisuudeksi. Siihen saakka on myös oikeustunteen mukainen ja
+oikeusvaltion vahvistama korko kannettava siltä, jolle mainitut
+säästöt on annettu tuotantovälineiden hankkimiseksi. Tällaisella
+perustuksella lepäävässä yhteiskunnallisessa järjestelmässä voidaan
+täydellisesti erottaa ne tulot, jotka ovat peräisin tuotantovälineiden
+avulla suoritetusta työstä, ja varallisuus, joka on hankittu
+personallisella (ruumiillisella tahi henkisellä) työllä. Tämä erotus
+on oikeustunteen ja yhteiskunnan etujen mukainen. Mitä joku säästää
+ja jättää tuotantoliikkeessä käytettäväksi, hyödyttää yleisiä etuja.
+Sillä sen kautta vasta käy tuotannon johto yksilöllisillä kyvyillä
+mahdolliseksi. Mitä jää tuotantovälineillä hankituksi kapitaalin
+lisäykseksi, kun lainmukainen korko on vähennetty, se syntyy koko
+yhteiskunnallisen elimistön myötävaikutuksella ja on ylläkerrotulla
+tavalla palautettava sille takaisin. Oikeusvaltion on vain määrättävä,
+_että_ kysymyksessä olevat kapitaalimäärät mainitulla tavalla
+palautetaan; mutta sen asiana ei ole ratkaista, mihin aineelliseen tahi
+henkiseen tuotantoon palautettu tahi säästetty kapitaali on käytettävä.
+Se saattaisi henkisen ja aineellisen tuotannon riippumaan valtion
+mielivallasta. Ainoastaan ihmisten yksilölliset kyvyt voivat johtaa
+sitä yhteiskunnalliselle elimistölle edullisimmalla tavalla. Mutta
+kuka ei itse tahdo määrätä, kelle hän keräämänsä kapitaalin luovuttaa,
+hänen sallittakoon antaa käyttöoikeus henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille.
+
+Myöskin säästämällä koottu omaisuus siirtyy korkovaroineen hankkijan
+kuoltua tahi joku aika sen jälestä henkistä tahi aineellista tuotantoa
+harjottavalle henkilölle tai henkilöryhmälle, jonka hankkija määrää
+testamentissaan, kuitenkin vain tuotantoa harjottavalle eikä
+epätuottelijaalle, välttääkseen koroillaeläjiä syntymästä. Ellei
+nytkään löytyisi sopivaa henkilöä tahi henkilöryhmää, on tässäkin
+tapauksessa käyttöoikeus annettava henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei asianomainen
+mitään testamenttimääräystä jätä, on oikeusvaltion tartuttava asiaan ja
+annettava henkisen järjestön toimittaa valinta.
+
+Täten säännöstellyssä yhteiskunnallisessa järjestössä pääsevät sekä
+yksityinen yrittelijäisyys että yhteiskunnan edut oikeuksiinsa; ja
+viimemainitut tulevatkin todella vasta sen kautta tyydytetyksi, että
+vapaa yksityinen yrittelijäisyys alistetaan niiden palvelukseen. Kenen
+on jätettävä työnsä toisen ihmisen johdettavaksi, voi sellaisissa
+yhteiskuntaoloissa kyllä tuntea, että johtajan kanssa suorittamansa
+työ on parhaalla tavalla hyödyttävä yhteiskunnallista elimistöä
+ja siis myös työntekijää itseään. Tässä kirjoituksessa kuvattu
+yhteiskunnallinen järjestys on synnyttävä tervettä ihmistunnetta
+vastaavan suhteen, toisaalta oikeudenmukaisesti säännöstellyn
+tuotantovälineiden käyttöoikeuden, kapitaalin ja inhimillisen
+työvoiman sekä toisaalta tuotteiden hintojen välillä. -- Moni ehkä
+löytää tässä esityksessä puutteellisuuksia. Löydettäköön vain.
+Todellisuudenmukaiseen ajatustapaan ei kuulu kerta kaikkiaan
+täydellisten ohjelmien antaminen, vaan _suuntaviivojen_ näyttäminen,
+joita käytännössä on seurattava. Sellaisten erikoisten viittausten,
+kuin tässä on tehty, tarkoituksena on oikeastaan ikäänkuin vain
+esimerkkinä lähemmin selvittää noita suuntaviivoja. Tällainen esimerkki
+voitanee parantaa. Kun se vain tapahtuu mainittuun suuntaan, silloin
+voidaan hyödyllinen päämäärä saavuttaa.
+
+Oikeutetut personalliset ja perhevaikuttimet voidaan tällaisella
+järjestelyllä saada sopusointuun yhteiskunnan vaatimusten kanssa.
+Voidaan tosin huomauttaa, että kiusaus saada omaisuus siirretyksi
+vielä elinaikana yhdelle tahi useammalle perilliselle on sangen
+suuri. Ja että tällaisista perillisistä voi tehdä näennäisesti
+tuotantokykyisiäkin, vaikka he silloin kyllä ovatkin muiden rinnalla
+kelvottomia ja pitäisi korvata näillä muilla. Kuitenkin voi tämä
+kiusaus järjestössä, jossa ylläviitatut laitokset vallitsevat, olla
+mahdollisimman pieni. Sillä oikeusvaltion tarvitsee vain vaatia,
+että toisen perheenjäsenen toiselle siirtämä omaisuus määrätyn
+ajan kuluttua edellisen kuolemasta kaikissa tapauksissa lankeaa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Taikka voi oikeus
+jollain muulla tavalla estää lain kiertämisen. Oikeusvaltion asiana
+on vain valvoa, _että_ tämä luovutus tapahtuu; kuka on valittava
+perilliseksi, se pitäisi jättää henkisen järjestöstä valitun laitoksen
+määrättäväksi. Toteuttamalla nämä edellytykset aletaan ymmärtää, että
+kasvatus ja opetus on tekevä jälkeläiset kelvollisiksi palvelemaan
+yhteiskunnallista elimistöä, mutta että siirtämällä kapitaali
+tuotantoon kykenemättömille henkilöille vahingoitetaan yhteiskuntaa. Ei
+kukaan, jolla on todellista yhteiskunnallista ymmärtämystä, voi toivoa,
+että hänen toimintaansa kapitaalin avulla tulisi jatkamaan henkilö
+tahi henkilöryhmä, jolla yksilöllisiin taipumuksiin nähden ei ole
+edellytyksiä siihen.
+
+Ei kukaan, joka tajuaa, mikä on käytännöllisesti todella mahdollista,
+ole pitävä haaveiluna, mitä yllä olemme esittäneet. Sillä esityksemme
+viittaa juuri sellaisiin laitoksiin, jotka kaikilla elämän aloilla
+muitta mutkitta voidaan kehittää olevista oloista. Tarvitaan vain
+päättäväisyyttä vähitellen luopumaan oikeusvaltiossa säännöstelemästä
+henkistä ja taloudellista elämää sekä vastustamasta jos se, jonka
+pitäisi tapahtua, todella tapahtuu, nimittäin että syntyy yksityisiä
+oppilaitoksia ja että talouselämä etsii itselleen oman perustuksen.
+Ei ole tarvis tuossa tuokiossa lakkauttaa valtionkouluja ja valtion
+taloudellisia laitoksia; mutta saadaan ehkä nähdä pienestä alusta
+vähitellen tulevan mahdolliseksi kokonaan lakkauttaa valtion
+opetus- ja taloustoiminta. Ennen kaikkea olisi välttämätöntä,
+että henkilöt, jotka voivat vakuuttautua tässä esitettyjen tahi
+muiden samallaisten yhteiskunnallisten aatteiden oikeudesta, myös
+huolehtisivat niiden levittämisestä. Kun sellaiset aatteet saavat
+osakseen ymmärtämystä, aletaan _luottaa_ siihen, että on mahdollista
+muuttaa nykyiset olot onnellisimmiksi. _Tästä_ luottamuksesta
+yksistään voi todella terveellinen kehitys saada alkunsa. Sillä sen,
+joka tahtoo tällaisen luottamuksen saavuttaa, täytyy voida nähdä,
+kuinka uudistukset käytännöllisesti voidaan alottaa olevaisista
+oloista. Ja pää-asiallista tässä esitetyissä aatteissa näyttää
+juuri olevan, että ne eivät paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi
+vaadi olevaisten olojen enempää repimistä, kuin mitä jo on tehty;
+vaan että sellaisten aatteiden toteuttamiseen riittää rakentaminen
+olevaiselle, jolloin epäterveellinen samalla poistetaan. Valistus,
+joka ei pyri herättämään luottamusta tähän suuntaan, ei voi saavuttaa,
+mikä välttämättömästi täytyy saavuttaa: kehitystä, joka ei turmele
+ihmisten tähänastisten saavutusten ja taitojen arvoja, vaan tahtoo ne
+säilyttää. Aivan jyrkällä kannallakin olevassa voi herätä luottamus
+perittyjä arvoja kunnioittavaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, jos
+hänet tutustetaan aatteisiin, joista todella terveellinen kehitys voi
+lähteä. Hänenkin täytyy nähdä, että mikä ihmisluokka tahansa päässeekin
+valtiaaksi, se ei voi vallitsevia puutteellisuuksia poistaa, ellei
+sen vaikutinten alla ole aatteet, jotka tekevät yhteiskunnallisen
+elimistön terveeksi ja elinkykyiseksi. Langeta epätoivoon sentähden,
+ettei voida uskoa riittävän suurella joukolla ihmisiä löytyvän nykyisen
+sekasorronkin keskellä ymmärtämystä tällaisille aatteille, kun niitä
+vain tarpeellisella pontevuudella levitetään, olisi samaa kuin epäillä
+ihmisluonnon terveellisten ja tarkotuksenmukaisten vaikutinten
+vastaanottavaisuutta. _Tätä_ kysymystä, onko syytä langeta epätoivoon,
+ei pitäisi ollenkaan tehdä, vaan _ainoastaan toinen_: mitä pitäisi
+tehdä, levittääkseen luottamusta herättäviä aatteita niin voimakkaasti,
+kuin mahdollista.
+
+Tässä esitettyjen aatteiden tehokasta leviämistä estää lähinnä se,
+että nykyisen aikakauden katsantokanta ei kahdesta syystä voi niitä
+käsittää. Joko tahdotaan muodossa tahi toisessa väittää mahdottomaksi
+käsittää, että yhtenäisen yhteiskuntaelämän hajoittaminen käy
+päinsä, kun kerran nuo kolme tämän elämän useinmainittua haaraa
+todellisuudessa kaikkialla ovat yhteydessä keskenään; taikka sanotaan,
+että yhtenäisessäkin valtiossa kaikki kolme jäsentä voivat saada
+välttämättömän itsenäisyytensä, ja että sanalla sanoen koko tämä esitys
+on vain päähänpistosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden
+kanssa. Ensimmäinen vastaväite johtuu siitä, että lähdetään
+_todellisuudelle vieraasta_ ajatustavasta ja luullaan ihmisten
+eläessään yhteiskunnallista elämää muodostavan elämän yhtenäisyyden
+vain sen kautta, että tämä yhtenäisyys on ensin ulkonaisen järjestelyn
+kautta annettu yhteiskunnalle. Mutta todellisessa elämässä käy aivan
+päinvastoin. Yhtenäisyyden täytyy olla _lopputulos_; useammalta
+suunnalta yhteenvirtaavat pyrkimykset luovat _lopuksi_ yhtenäisyyden.
+Viimeaikainen kehitys on kulkenut vastoin tätä, todellisuudenmukaista
+aatetta. Ja sentähden se, mikä ihmisissä elää, nousi ulkoapäin elämään
+pantua "järjestystä" vastaan synnyttäen nykyisen yhteiskunnallisen
+tilanteen. -- Toiseen ennakkoluuloon on syynä kykenemättömyys näkemään
+jyrkkää eroavaisuutta yhteiskunnallisen elämän kolmen jäsenen
+toiminnassa. Ei huomata, kuinka ihminen on _eri_ suhteissa jokaiseen
+noista kolmesta jäsenestä ja kuinka tuo suhde voi saada omituisen
+leimansa ainoastaan, jos todellisessa elämässä löytyy sopiva maaperä,
+jolla se voi erillään muista kehittyä, sitten vaikuttaakseen yhdessä
+niiden kanssa.
+
+Vanha fysiokratinen koulu katsoi, että ihmiset joko säännöstelevät
+taloudellista elämää vastoin sen luonnollista kehitystä, jolloin
+säännöstely on vahingollista; taikka _lait_ vaikuttavat samaan
+suuntaan, kuin talouselämä omaan vapauteensa jätettynä kulkee,
+jolloin ne ovat tarpeettomat. Oppisuuntana on tämä katsantokanta
+hyljätty, mutta tottumuksesta se vielä tuhoa tuottavana kummittelee
+ihmisten aivoissa. Kun joku elämänala seuraa omia lakejaan, luullaan
+kaiken elämälle tarpeellisen sillä alalla syntyvän itsestään. Jos
+esim. talouselämä säännösteltäisiin kaikkia ihmisiä tyydyttävällä
+tavalla, silloin pitäisi, luullaan, oikeus- ja henkielämän kehittyä
+itsestään tältä järjestetyltä talouspohjalta. Mutta se on mahdotonta.
+Ainoastaan todelliselle elämälle vieras ajatuskanta voi uskoa sen
+mahdolliseksi. Talouselämän kiertokulussa ei löydy _mitään_, joka
+itsestään antaisi sysäyksen järjestämään ihmisten keskinäisiä
+oikeussuhteita. Ja jos _näitä_ suhteita tahdottaisiin järjestellä
+taloudellisten vaikutinten perusteella, silloin vedetään ihminen
+töineen ja tuotantovälikappaleiden käyttöoikeuksineen talouselämän
+pyörteeseen. Hänestä tehdään talouselämän ratas, joka vaikuttaa
+koneellisesti. Talouselämällä on taipumus seurata omaa suuntaansa ja
+siihen täytyy toiselta taholta tarttua kiinni. Eivät oikeusmääräykset
+silti ole hyviä, että ne seuraavat talouselämän juoksua, eikä silti
+vahingollisia, että ne käyvät sitä vastaan; vaan sitten vasta, kun
+se suunta, johon talouselämä kulkee, saa sivuvaikutuksia siitä
+oikeuskäsityksestä, että ihmistä on kohdeltava ihmisenä, vasta silloin
+voi hän talouselämänkin alalla saavuttaa ihmisarvoisen olemassa-olon.
+Ja vasta sitten kun kokonaan erotettuna talouselämästä yksilölliset
+taipumukset omalla pohjallaan saavat kehittyä ja rikastuttaa
+talouselämää tuoreilla voimilla, joita se ei itsestään _voi_ tuottaa,
+silloin on talouselämäkin kukoistava ihmisten hyödyksi.
+
+Merkillistä kyllä: puhtaasti ulkonaisen elämän aloilla huomataan
+helposti työjaon tuottamat edut. Ei pidetä välttämättömänä räätälille
+elättää lehmää saadakseen maitoa. Mutta kun nousee kysymys ihmiselämän
+moninaisuudesta, silloin pidetään yhtenäisyyttä ainoana hyödyllisenä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+On itsestään ymmärrettävää, että juuri todellista elämää vastaava
+yhteiskunnallinen aatesuunta kohtaa kaikilta tahoilta vastaväitteitä.
+Sillä todellinen elämä synnyttää vastustusta. Ja ken tämän elämän
+mukaisesti ajattelee, hänen täytyy suunnitella uudistuksia,
+joiden synnyttämä vastustus on vältettävissä ainoastaan toisilla
+uudistuksilla. Hän _ei saa_ luulla, että aina uudistus, joka
+hänen ajatuksissaan näyttää "ihanteelliselta", toteutettuna olisi
+täydellinen. -- Nykyaikainen sosialismi vaatii aivan täydellä
+syyllä, että järjestelmä, jossa tuotantoa harjotetaan yksityisen
+hyödyn tähden, muutetaan sellaiseksi, jossa tuotanto tapahtuu
+kaikkien kulutuksen tähden. Mutta antaessaan tälle vaatimukselle
+_täyden_ tunnustuksen on mahdotonta yhtyä uudenaikaisen sosialismin
+loppupäätökseen, että tuotantovälineiden täytyy yksityisomaisuudesta
+muuttua yhteisomaisuudeksi. Päinvastoin on pakko sanoa, että mitä
+yksilölliset kyvyt yksityisesti tuottavat, se on oikealla tavalla
+saatettava yhteiskunnan nautittavaksi. Uudenaikainen taloudellinen
+pyrkimys tarkotti saada tuloja tuotannon paljoudella; tulevaisuudessa
+on kuluttajan pakko pyrkiä yhteistoiminnalla luomaan paras tuotantotapa
+ja vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien kesken. Oikeuslaitosten
+tulee huolehtia, että tuotantoliikkeen johto on ainoastaan niin
+kauvan jollakulla henkilöllä tahi henkilöryhmällä, kun näiden
+henkilöiden yksilöllisten kykyjen katsotaan sen myöntävän. Sen sijaan
+että tuotantovälineet tulisivat _yhteisomaisuudeksi_, tulevat ne
+yhteiskunnallisessa elimistössä _kiertämään_ henkilöltä henkilölle,
+jonka yksilölliset kyvyt parhaiten osaavat käyttää niitä yhteiskunnan
+hyväksi. Täten luodaan määrätyksi ajaksi se yhteys henkilöiden ja
+tuotantovälineiden välillä, jonka tähän saakka yksityisomaisuus on
+aikaansaanut. Sillä tuotantoliikkeen johtaja ja hänen apulaisensa
+saavat kiittää tuotantovälineitä, että heidän kykynsä antaa heille
+heidän vaatimustensa mukaiset tulot. He panevat parhaansa saadakseen
+tuotannon mahdollisimman täydelliseksi, sillä tuotannon kohoaminen
+lisää heidän tulojaan, vaikka he eivät koko voittoa saakaan, -- joka,
+kuten ylempänä mainittiin, lankeaa yhteiskunnalle paitsi määrättyä
+korkoa, joka tuottajalle maksetaan hyvitykseksi tuotannon kohoamisesta.
+Ja esityksemme hengestä käy sanomattakin ilmi, että tuotannon vähetessä
+tuottajan tulot samassa määrässä tulevat pienenemään, kun ne suurenivat
+tuotannon kohotessa. Mutta joka tapauksessa johtuvat tulot johtajan
+henkisestä jäntevyydestä eikä voitosta, joka riippuu asianhaaroista,
+joita ei määrää toimitsijan henkinen työ, vaan yhteiskunnassa
+vallitsevien voimien vuorovaikutus.
+
+On silminnähtävää, että niiden yhteiskunnallisten aatteiden
+toteuttamisella, joista tässä on puhe, tähänastiset laitokset saavat
+aivan uuden merkityksen. Omaisuus lakkaa olemasta sitä, mitä se tähän
+asti on ollut. Eikä se myöskään enää saa takaisin sitä mennyttä muotoa,
+jota yhteisomaisuus edustaa, vaan siitä kehitetään aivan uusi. Kaikki
+omaisuus liitetään yhteiskunnallisen elämän kulkuun. Yksityinen ei
+pääse käyttämään sitä omaksi edukseen ja yhteiskunnan vahingoksi; mutta
+ei yhteiskuntakaan pääse virkavaltaisesti määräilemään siitä yksityisen
+vahingoksi; vaan siihen sopiva yksilö saa sen haltuunsa palvellaksen
+sillä yhteiskuntaa.
+
+On omiaan kasvattamaan yhteisten asiain harrastusta, että sellaiset
+pyrkimykset pääsisivät toteutumaan, joiden kautta tuotanto saa terveen
+perustuksen ja yhteiskunnallinen elimistö säästyy taudinpuuskilta.
+-- Myös on hallinto, joka on tekemisissä ainoastaan talouselämän
+kanssa, tilaisuudessa tasoittelemaan, milloin taloudelliset
+asianhaarat sen tekevät tarpeelliseksi. Jos ei esim. joku liike
+kykenisi lainanantajilleen maksamaan korkoa heidän työsäästöistään,
+niin voidaan, mikäli liike katsotaan tarpeenvaatimaksi, muista
+taloudellisista liikkeistä niiden osakasten yhteisellä suostumuksella
+edellistä avustaa. Omissa rajoissaan liikkuva talouselämä, jonka
+oikeussuhteet määrätään ulkoapäin ja sieltä saa myös riittävästi
+kykeneviä lisävoimia, pitää huolen yhteiskunnan taloudesta. Tavarat
+tulevat silloin jaetuksi niin että jokainen saa senverran, kuin
+hänellä yhteiskunnan varallisuuteen katsoen on oikeus vaatia. Milloin
+jollakulla on näennäisesti suuremmat tulot, kuin toisella, johtuu
+se siitä, että hän yksilöllisillä kyvyillään tekee yhteiskunnalle
+vastaavan suuremman palveluksen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on muodostunut tämän esityksen
+hengessä, järjestetään oikeuselämän vaatimat verot oikeus- ja
+talouselämän johtajien keskinäisellä sopimuksella. Ja kaikki,
+mitä henkinen järjestö tarvitsee kannatuksekseen, on se saapa
+yhteiskunnallisessa elimistössä toimivilta yksityishenkilöiltä
+vapaaehtoisena myötätuntoisuuden todistuksena. Henkisen järjestön
+terve perustus on henkiseen työhön kykenevien henkilöiden vapaassa
+kilpailussa ja yksilöllisessä yritteliäisyydessä.
+
+Mutta _ainoastaan_ tällaisessa yhteiskunnallisessa elimistössä osaa
+oikeuden hallinto antaa todellisen arvon oikealle tavaran jaolle.
+Talousjärjestö, joka ei kuluta ihmistyötä yksityisten tuotantoalojen
+tarpeiden tyydyttämiseksi, vaan sen mukaan, minkä oikeus sille myöntää,
+on arvioiva tavarain arvon niihin käytetyn ihmistyön mukaan. Se ei
+ole salliva ihmistyön määrää mitattavan tavarahinnoilla, jotka on
+saatu häikäilemättömällä ihmisten rasituksella. Sellainen elimistö on
+laativa lakinsa ottaen huomioon puhtaasti inhimilliset olosuhteet.
+Lapsilla tulee olla oikeus päästä osallisiksi kasvatuksesta;
+perheenisällä tulee työstään olla suuremmat tulot, kuin yksinäisellä.
+Tämän tulonlisäyksen myöntävät hänelle laitokset, jotka syntyvät
+kaikkien kolmen yhteiskunnallisen järjestön yhteisellä sopimuksella.
+Tällaiset laitokset voivat myös järjestää kasvatuskysymyksen siten, että
+taloudellisen järjestön hallinto määrää vallitseviin taloudellisiin
+olosuhteisiin katsoen kasvatusmenoihin tarvittavan määrärahan ja
+oikeusvaltio sitten vahvistaa yksityisten oikeudet henkisen järjestön
+ohjeiden mukaan. Tässäkin kuuluu tosioloja silmällä pitävään
+ajattelutapaan viitata tällaisilla esimerkeillä ainoastaan mihin
+_suuntaan_ tuollaiset laitokset voivat toimia. Onhan mahdollista, että
+yksityistapauksissa aivan toisellaiset laitokset voivat olla _oikeita_.
+Mutta nämä "oikeat" voidaan aikaansaada ainoastaan noiden kolmen
+itsessään vapaan yhteiskunnallisen elimistön jäsenen päämäärästään
+tietoisella yhteistoiminnalla. Vastoin monenlaisia ajatussuuntia, joita
+nykyaikana pidetään käytännöllisinä, mutta jotka sitä eivät kuitenkaan
+ole, tarkottaa tämä esitys sellaista yhteiskunnallisen elimistön
+jaottelua, että ihmisten toiminta siinä käy yhteiskunnan tarkotusperiä
+vastaavaksi.
+
+Niinkuin lapsilla on oikeus kasvatuksen saantiin, samoin tulee
+vanhuksilla, sairailla, leskillä olla oikeus toimeentuloon, johon
+tarvittava pohjakapitaali on koottava samalla tavalla kuin ylempänä
+mainittu ala-ikäisten kasvatukseen tarvittava kapitaaliavustus.
+Pääasiana tässä kaikessa on, että itseään elättämään kykenemättömän
+avustusta ei saa määrätä talouselämän taholta, vaan päinvastoin on
+talouselämä tehtävä riippuvaiseksi julkisesta oikeudentunnosta.
+Talousjärjestössä työskentelevien työpalkka on sitä pienempi,
+kuta enemmän ansaitsemaan kykenemättömille on maksettava. Mutta
+tämä "vähennys" on kaikkien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten
+yhtäläisesti kestettävä, jos tässä tarkottamamme yhteiskunnalliset
+vaikuttimet pääsevät toteutumaan. Taloudellisesta elämästä irrotettu
+oikeusvaltio on tekevä työhön kykenemättömien kasvatuksesta ja
+ylläpidosta todella yleisinhimillisen kysymyksen, jota se onkin, sillä
+oikeusjärjestön alaan kuuluu se, mihin _kaikilla täysi-ikäisillä_
+ihmisillä on sananvalta.
+
+Yhteiskunnallinen elimistö, jollaista tässä tarkotetaan, on käyttävä
+paremmilla yksilöllisillä kyvyillä aikaansaadun ylituotannon
+yhteiskunnan hyväksi, samoinkuin se on ottava yhteiskunnalta
+vähempikykyisten elatukseen tarvittavat varat. "Yliarvoja" ei luoda
+yksilöiden ansaitsematonta nautintoa varten, vaan yhteiskunnallisen
+elimistön sielullisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi ja sen
+vaalimiseksi, mikä tästä elimistöstä syntyy voimatta sitä suoranaisesti
+hyödyttää.
+
+Ken on sitä mieltä, että näiden kolmen yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenen erottamisella on vain aatteellinen merkitys ja että
+yhtenäisessä valtioelimistössäkin tahi koko valtion käsittävässä,
+tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvassa, taloudellisessa
+osuuskunnassa tuo jako syntyisi "itsestään", hänen tulee vain
+luoda katseensa niihin erikoisiin yhteiskunnallisiin laitoksiin,
+jotka ovat seurauksena kolmijakoisuuden toimenpanosta. Silloin
+esim. ei valtiohallinnon enää tarvitse määrätä rahaa lailliseksi
+maksuvälineeksi, vaan riippuu sen käyttäminen talousjärjestön
+hallintokuntien keskinäisistä toimenpiteistä. Sillä terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä raha ei voi olla muuta, kuin todistus
+saamaan toisten valmistamia tavaroita talouselämän kaikilta aloilta
+sen perusteella, että todistuksen omistaja itse on ollut valmistamassa
+tavaroita talouselämää varten. Rahankierron kautta yhtyvät talouselämän
+eri haarat yhdeksi kokonaistaloudeksi. Jokainen niistä valmistaa
+kiertoteitse yleistalouden kautta kaikille muille. Talouden alalla
+ollaan tekemisissä ainoastaan tavara-arvojen kanssa.
+
+Tällä alalla saavat myös ne tuotteet, jotka ovat peräisin henkisestä
+ja valtiollisesta järjestöstä, tavaramerkityksen. Mitä opettaja
+oppilaissaan saa aikaan, merkitsee talouden kiertokulussa tavaraa.
+Opettajalle maksetaan yksilöllisistä kyvyistään yhtä vähän, kuin
+työmiehelle tämän työvoimasta. Ainoastaan siitä _voidaan_ molemmille
+maksaa, mikä heidän toiminnastaan talouselämän kiertokulussa
+voidaan pitää tavarana. Kuinka vapaan yritteliäisyyden ja
+oikeuden tulee vaikuttaa, että tavaraa syntyisi, se on yhtäpaljon
+taloudellisen kiertokulun _ulkopuolella_, kuin luonnonvoimien
+vaikutus viljantuotantoon hyvänä ja huonona vuotena. Talouselämän
+kiertokulussa merkitsevät henkinen järjestö siihen nähden, mitä se
+pitää taloudellisena tuotteenaan, _ja myös valtio_ vain yksityisiä
+tavarantuottajina. Mitä ne omalla alallaan tuottavat ei vielä ole
+tavaraa; siksi se vasta tulee joutuessaan talouselämän kiertokulun
+yhteyteen. Ne eivät harjota taloutta omalla alallaan; mutta niiden
+tuotannolla harjottaa taloudellisen järjestön hallitus taloutta.
+
+Tavaran (tahi tuotannon) puhdas taloudellinen arvo rahassa lausuttuna
+riippuu siitä tarkotuksenmukaisuudesta, jolla taloudellista elämää
+_johdetaan_. Tämän johdon toiminnasta riippuu, miten hedelmällinen
+toiminta voi kehittyä sillä henkisellä ja oikeudellisella
+pohjalla, jonka yhteiskunnallisen elimistön toiset jäsenet luovat.
+Tavaran raha-arvo ilmaisee silloin, että taloudellisen elimistön
+laitokset valmistavat tavaraa yleistä kysyntää vastaavan määrän.
+jos tässä kirjoituksessa ilmilausutut edellytykset toteutuvat,
+niin ei taloudellisen elimistön päämääränä tule olemaan tuotannon
+kohottaminen rikkauksien saavuttamiseksi, vaan vasta syntyvät ja
+moninaisimmilla siteillä toisiinsa liitetyt osuuskunnat tulevat
+sovittamaan tavarain tuotantonsa yleisen kysynnän mukaan. Sen
+kautta saadaan tätä tarvetta vastaava suhde syntymään raha-arvon
+ja tuotantolaitosten välillä yhteiskunnallisessa elimistössä.[6]
+Raha on terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä todella oleva
+vain arvonmäärääjä; sillä jokainen kolikko tahi seteli edellyttää
+valmistunutta tavaraa, jota vastaan ainoastaan rahan omistaja on
+voinut rahansa saada. Olosuhteet pakottavat ryhtymään sellaisiin
+toimenpiteisiin, että raha kadottaa arvonsa sen omistajalle, kun se
+on menettänyt yllämainitun merkityksensä. Tällaisiin toimenpiteisiin
+on viitattu. Raha-omaisuus siirtyy määrätyn ajan kuluttua sopivalla
+tavalla yhteiskunnalle. Ja ettei rahaa, joka ei ole kiinnitetty
+tuotantoliikkeisiin, talousjärjestön määräyksiä kiertämällä, pidettäisi
+salassa, voidaan sitä aika-ajoittain leimata tahi painaa uudestaan.
+Näistä asianhaaroista on myös seurauksena, että kapitaalin antama
+korko on vuosien kuluessa pienenevä. Raha on kuluva loppuun, niinkuin
+tavarakin. Tällainen toimenpide valtion puolelta on kuitenkin oikea.
+"Korkoa korolle" ei enää voi esiintyä. Ken on tehnyt säästöjä, on
+luonnollisesti toiminut tavalla, joka oikeuttaa hänet sittemmin
+saamaan niiden vastineeksi tavaraa, kuten tällä hetkellä suoritettu
+työ oikeuttaa samanaikaisiin vastasaataviin; mutta vaatimuksilla on
+määrätty rajansa; sillä menneisyyteen perustuvat vaatimukset voidaan
+tyydyttää vain nykyhetken työllä. Sellaiset vaatimukset eivät saa
+muodostua taloudellisiksi pakkokeinoiksi. Näillä edellytyksillä
+saadaan _rahakanta_ oikealle pohjalle. Sillä samapa kuinka rahamuoto
+muuten olosuhteista riippuen vaihteleekin: _rahakanta_ on oleva
+talousjärjestön hallituksen järkevä toimenpide. Rahakanta-kysymystä ei
+mikään valtio tyydyttävästi voi ratkaista lakimääräyksillä; nykyiset
+valtiot voivat sen ratkaista vain jättämällä siihen tarvittavat
+välttämättömät toimenpiteet erikoisen taloudellisen järjestön huoleksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Puhutaan paljon uudenaikaisesta työnjaosta, sen aiheuttamasta
+ajansäästöstä, tavarainhyvyydestä, tavarain vaihdosta y.m., mutta
+harvoin otetaan huomioon, kuinka se vaikuttaa yksityisen ihmisen
+suhtautumiseen työhönsä. Joka työskentelee työnjakoon perustuvassa
+yhteiskunnallisessa elimistössä, ei hän oikeastaan milloinkaan
+_ansaitse_ itse tulojaan, vaan saa ne _kaikkien_ yhteiskunnalliseen
+elimistöön kuuluvien työllä. Räätäli, joka valmistaa itseään varten
+takin, ei suhtaudu takkiinsa samalla tavalla kuin ihminen, joka
+alkutilassa on pakotettu itse hankkimaan kaikki elintarpeensa. Hän
+valmistaa itselleen takin voidakseen tehdä muille vaatteita; ja
+takin _arvo_ hänelle riippuu kokonaan muiden toiminnasta. Takki on
+oikeastaan tuotantoväline. Moni pitänee tätä saivarteluna. Mutta
+jos hän tarkastelee tavarain _arvon muodostamista_ taloudellisessa
+kiertokulussa, on hän tuleva toisiin mietteisiin. Hän on silloin
+huomaava, että työnjakoon perustuvassa talousjärjestössä on mahdotonta
+tehdä työtä itselleen. Voidaan tehdä työtä vain muille ja antaa muiden
+tehdä työtä itselleen. On yhtä mahdotonta tehdä työtä itselleen,
+kuin syödä itse itsensä. Mutta voidaan luoda laitoksia, jotka ovat
+ristiriidassa työnjaon olemuksen kanssa. Niin tapahtuu, kun tavarain
+valmistus pannaan tarkottamaan yksityisen ihmisen rikastuttamista
+sillä omaisuudella, jonka hän kuitenkin on voinut hankkia itselleen
+vain yhteiskunnallisen elimistön muiden jäsenten avulla. Työnjaon
+tarkotuksena on, että yksityiset sovittavat elämänsä koko yhteiskunnan
+oloja silmällä pitäen; se ei siedä _taloudellista_ itsekkyyttä. Jos
+tätä itsekkyyttä siitä huolimatta esiintyy luokkaetujen tahi muussa
+muodossa, syntyy siitä yhteiskunnallisesti kestämätön olotila, joka
+aiheuttaa yleisen sekasorron. Tällainen tilanne vallitsee nykyään.
+Löytynee useita, joita ei liikuta vaatimus, että oikeudelliset ja muut
+olot on järjestettävä epäitsekästä työnjakoa silmälläpitäen. Heidän on
+sitten vedettävä johtopäätökset katsantokannastaan ja ne ovat: kaikki
+pyrkimykset ovat turhia; yhteiskunnallinen liike ei johda mihinkään
+tulokseen. Totta onkin, että liikettä ei voida hyödyttää, jollei
+kiinnitetä huomiota _tosi-elämän_ vaatimuksiin. Se ajatuskanta, johon
+tämä ajatus perustuu, tahtoo, että ihmiset sovittavat toimintansa
+yhteiskunnallisen elimistön elinehtojen mukaiseksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kenen käsitteet rajottuvat vain vanhoihin totuttuihin
+yhteiskuntalaitoksiin, hän säikähtää kuullessaan, että työnjohtajan
+suhde työntekijään erotetaan talousjärjestön määräysvallasta. Sillä
+hän pelkää tämän erottamisen johtavan rahanarvon alenemiseen ja
+alkuperäisten talousolojen palaamiseen. (Rathenau esittää teoksessaan
+"Vedenpaisumuksen jälkeen" tällaisen mielipiteen, joka _hänen_
+kannaltaan näyttää oikealta). Mutta tämän vaaran vastapainona on
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijako. Itsenäisyytensä saavuttanut
+talousjärjestö on yhdessä oikeusjärjestön kanssa kokonaan erottava
+rahaolot oikeudelliselle pohjalle lasketuista työläisoloista.
+Toiselta puolen ei myöskään oikeusoloilla ole suoranaista vaikutusta
+raha-oloihin. Sillä jälkimmäiset riippuvat kokonaan talousjärjestön
+johdosta. Oikeussuhde työnjohtajan ja työntekijän välillä ei
+yksipuolisesti ilmene rahan arvossa, sillä tämähän jää, sittenkun
+palkka on poistettu, joka merkitsee tavaran ja työvoiman vaihtoarvoa --
+yksinomaan tavarain (ja palvelusten) vastakkaisten arvojen mittapuuksi.
+-- Tarkastellessa kolmijakoisuuden _vaikutusta_ yhteiskunnalliseen
+elimistöön, täytyy tulla vakuutetuksi, että se on aikaansaava
+laitoksia, joita tähän asti valtioissa ei ole löytynyt.
+
+Ja näiden laitosten kautta tullaan poistamaan se, mikä nykyaikana
+tunnetaan _luokkataisteluna_. Sillä tämä johtuu siitä, että työpaikka
+on yhdistetty talouselämän kiertokulkuun. Tämä kirjotus tahtoo
+kuvata yhteiskunnallista elimistöä, jossa käsite "_työpalkka_" saa
+uuden sisällön, samoin kuin entinen käsite "_omaisuus_" Mutta tämän
+uudistuksen kautta luodaankin _elinvoimaisempi_ yhteiskunnallinen
+side ihmisten kesken. -- Ainoastaan pintapuolinen tarkastelu voi antaa
+aihetta väittämään, että näiden aatteiden toteuttamisella ei mitään
+muuta voiteta, kuin aikapalkan muuttaminen kappalepalkaksi. Olkoonpa
+niin, että asian yksipuolinen tarkastelu vie tähän johtopäätökseen.
+Mutta _tässä_ ei sellaista yksipuolista johtopäätöstä ole esitetty
+oikeana, vaan on pidetty päämääränä, että palkkasopimuksen tilalle
+otetaan sopimus, jossa työnjohtaja ja työntekijä sitoutuvat jakamaan
+sen mitä he yhdessä ja koko yhteiskunnallisen elimistön _avulla_
+ovat aikaansaaneet. Kenestä työntekijälle tuleva osa työntuloksesta
+näyttää kappalepalkalta, hän ei huomaa, että _tämä_ "kappalepalkka"
+(joka oikeastaan ei "palkka" olekaan) saa tuotteen arvon kautta
+sellaisen merkityksen, että työntekijän yhteiskunnallinen asema
+muiden yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla tulee aivan
+toisenlaiseksi, kuin millainen se on yksipuolisesti talouteen
+perustuvassa luokkavaltiossa. Vaatimus luokkataistelun lopettamisesta
+tulee silloin tyydytetyksi. -- Ken taas kannattaa varsinkin
+sosialistisissa piireissä vallitsevaa mielipidettä, että on jätettävä
+_kehitykselle_ itselleen yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen,
+ja että ei käy päinsä laatia suunnitelmia, joiden pitäisi toteutua,
+hänelle täytyy vastata: luonnollisesti jää kehityksen valmistettavaksi,
+mikä on välttämätöntä, mutta yhteiskunnallisessa elimistössä ovatkin
+ihmisten aatevaikuttimet _todellisuutta_. Ja kun on joku aika kulunut
+ja se _toteutunut_, mikä tänään liikkuu vain ajatuksissa, silloin on
+tämä toteutunutkin osana kehityksessä. Sentähden tulee niiden, jotka
+uskovat vain kehitykseen eikä hedelmällisten aatteiden vaikutukseen,
+odottaa lopullisine tuomioineen kunnes se, joka tänään on ajatuksissa,
+on kehitystä. Kuitenkin on silloin enää myöhäistä panna toimeen eräitä
+asioita, joita tosiolot jo _tänään_ vaativat. Yhteiskunnallisessa
+elimistössä ei kehitystä voi niin _päältäpäin_ katsella kuin
+luonnossa, vaan täytyy itse olla kehitystä _luomassa_. Sentähden on
+terveelle yhteiskunnalliselle ajatukselle vaarallista, että meidän
+päivinä tahdotaan niin paljon "todistaa", mikä on yhteiskunnallisesti
+välttämätöntä, samalla tavalla kuin luonnontieteissä "todistetaan".
+"Todistuksilla" yhteiskunnallisissa elämän kysymyksissä on merkitystä
+ainoastaan sille, joka voi nähdä ei ainoastaan sen, joka ilmenee
+olevaisissa oloissa, vaan _senkin_, joka piilee ihmisten vaikuttimissa
+-- usein heidän itsensä huomaamatta -- ja pyrkii toteutumaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yksi niistä vaikutuksista, joista käy ilmi, että yhteiskunnallisen
+kolmijakoisuuden perustus on itse inhimillisen yhteiselämän
+olemuksessa, on tuomariviran erottaminen valtiollisista laitoksista.
+Viimemainituille kuuluu ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa
+vallitsevien oikeussuhteiden vahvistaminen. Varsinainen tuomiovalta
+kuuluu laitoksille, jotka henkinen järjestö luo. Tuomio edellyttää
+suuressa määrässä, että tuomarilla on mielenlaatua ja käsityskykyä
+arvostelemaan tuomittavan yksilöllistä asemaa. Sellainen mieliala ja
+käsityskyky taas edellyttävät, että sama luottamus, jolla ihmiset ovat
+kiintyneet henkisen järjestön laitoksiin, on myös määräävänä tuomareita
+asetettaessa. On mahdollista, että henkisen järjestön johtokunta
+asettaa tuomarit, jotka voidaan valita erilaisimmista henkisistä
+ammateista ja jotka määrätyn ajan kuluttua palaavat takaisin omiin
+toimiinsa. Jossain määrin on silloin joka ihminen tilaisuudessa itse
+valitsemaan ehdokkaiden joukosta viideksi tahi kymmeneksi vuodeksi
+henkilön, johon hänellä on niin suuri luottamus, että hän tällä
+aikaa, jos niin tarvitaan, voi alistua hänen tuomioonsa siviili- ja
+rikosoikeudellisissa asioissa. Jokaisen ihmisen asuinpaikalla tulee
+silloin aina löytymään niin monta tuomaria, että tällä vaalilla on
+merkityksensä. Valittajan on sitten aina käännyttävä sen tuomarin
+puoleen, jonka syytetty hyväksyy. -- On syytä ajatella, mikä ratkaiseva
+merkitys tällaisella laitoksella olisi ollut Itävalta-Unkarilaisilla
+alueilla. Sekakielisillä seuduilla olisi kuhunkin kansallisuuteen
+kuuluva voinut valita itselleen tuomarin omaa kansallisuuttaan. Ken
+tuntee itävaltalaisia oloja, voi arvata kuinka suuresti sellainen
+laitos olisi edistänyt sovintoa kansallisuuksien kesken. -- Paitsi
+kansallisuuskysymystä löytyy laajoja elämänaloja, joiden tervettä
+kehitystä tällainen laitos olisi omiaan edistämään. -- Erikoisia
+lakikysymyksiä varten asetetaan ylläkerrotulla tavalla valittujen
+tuomarien ja oikeuksien rinnalle virkamiehiä, joiden vaalin toimittaa
+henkisen järjestön johto, mutta joilla kuitenkaan ei ole oikeutta
+itse tuomita. Sama johto asettaa myöskin vetoamisoikeuden. Tällaisiin
+edellytyksiin perustuvan elämän olemukseen kuuluu, että tuomari on
+tilaisuudessa seuraamaan tuomittavan elämäntapoja ja mielenlaatua
+ja että hän tuomarivirkansa ulkopuolella -- jota hän vain määrätyn
+ajan hoitaa -- voi perehtyä tuomittavien ympäristöön. Kuten terve
+yhteiskunnallinen elimistö kaikilla laitoksillaan on herättävä
+jäsenissään yhteiskunnallista ymmärtämystä, niin myös tuomaritoimessa
+olijoissa. Tuomion täytäntöönpano kuuluu oikeusvaltiolle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Aatteemme mukaisten laitosten luomista muilla elämän aloilla, kuin
+vasta mainituilla, ei toistaiseksi tarvinne tässä lähemmin selostaa.
+Sellaista selostusta voisi luonnollisesti jatkaa loppumattomiin.
+
+Ylläkerrotut yksityiset elämänlaitokset ovat osottaneet, että tämän
+esityksen pohjana oleva ajatuskanta ei, kuten moni voisi luulla --
+ja kuten tosiaan on luultu, kun allekirjoittanut siellä ja täällä
+oli asian suullisesti esittänyt tarkota kolmen säädyn, elinkeino-,
+maanpuolustus- ja opetussäädyn uudistamista. Aivan päinvastaista,
+kuin tämä säätyjako, tarkotetaan. Ei ole tarkotus jakaa ihmisiä
+yhteiskuntaluokkiin eikä säätyihin, vaan se on yhteiskunnallinen
+elimistö itse, joka jaetaan. Mutta juuri sen kautta voi ihminen olla
+todellinen ihminen. Sillä jako tulee olemaan sellainen, että hän
+eläessään on kiinnitetty jokaiseen noista kolmesta jäsenestä. Siihen
+yhteiskunnallisen elimistön jäseneen, johon hän ammattinsa puolesta
+kuuluu, on hän kiinnitetty asiallisilla syillä; toisien kanssa joutuu
+hän persoonallisiin suhteisiin, sillä niiden laitokset ovat sellaisessa
+suhteessa häneen ettei hän voi välttää joutumasta tekemisiin niiden
+kanssa. Kolmijakoinen on oleva ihmisestä erotettu, hänen elämänpohjansa
+muodostava yhteiskunnallinen elimistö; jokainen ihminen sellaisenaan
+yhdistää nuo kolme jäsentä toisiinsa.
+
+
+
+
+IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.
+
+
+Terveen yhteiskunnallisen elimistön sisäinen jaottelu
+tekee myös kansainväliset suhteet kolmijakoisiksi. Jokaisella
+noista kolmesta alueesta on oleva itsenäiset välinsä muiden
+yhteiskunnallisten elimistöjen vastaaviin alueisiin. Yksi
+maa-alue joutuu taloudellisiin suhteisiin toisten kanssa ilman
+että oikeusvaltioiden suhteet siihen mitenkään suoranaisesti
+vaikuttaisivat[7]. Ja päinvastoin oikeusvaltioiden suhteet tulevat
+määrätyissä rajoissa kehittymään täysin riippumattomina taloudellisista
+suhteista. Tämä riippumattomuus suhteiden _syntymisessä_ on vaikuttava
+tasottavasti ristiriitaisuuksiin. Yksityisten yhteiskunnallisten
+elimistöjen kesken herää yhteisiä harrastuksia, jotka tekevät
+valtakuntien väliset rajat vähemmän tärkeiksi ihmisten yhteiselämälle.
+Yksityisten maa-alueiden henkiset järjestöt voivat solmia suhteita
+keskenään ottaen huomioon _vain_ ihmiskunnan yhteisen henkielämän
+tarpeet. Valtiosta riippumaton, itsenäinen henkielämä on luova
+olosuhteita, jotka silloin ovat sietämättömät, kun henkisen tuotannon
+tunnustaminen riippuu oikeusvaltiosta eikä henkisen järjestön johdosta.
+Siinä suhteessa ei ole mitään eroa kansainvälisen tieteen ja muiden
+henkisten työalojen välillä. Muodostavathan kunkin kansan oma kieli
+ja kaikki, mikä siitä riippuu, erikoisen henkisen työalan. Kansan
+itsetietoisuuskin kuuluu tänne. Yhden kielialueen asujamisto ei joudu
+luonnottomiin riitaisuuksiin toisen alueen asukasten kanssa, jollei se
+tahdo kansallisen kultuurinsa levittämiseksi turvautua valtiolliseen
+järjestöön tahi taloudelliseen väkivaltaan. Jos jollakin kansallisella
+kulttuurilla on suurempi leviämiskyky ja henkinen hedelmällisyys,
+kuin toisella, on sen leviäminen oikeutettua ja tulee rauhallisesti
+tapahtumaan, jos sen takana ovat henkisestä järjestöstä riippuvaiset
+voimat.
+
+Nykyaikana ovat yhteiskunnallisen elimistön kolmijaon pahimpana
+esteenä ihmisten samaan kieleen ja kansalliseen kulttuuriin perustuva
+yhteenkuuluvaisuus. Tämän esteen täytyy väistyä niiden pyrkimysten
+tieltä, jotka ihmiskunnan kokonaisuudessaan on yhä itsetietoisemmin
+omistettava itselleen uudenaikaisen elämän vaatimuksesta. Tämä
+ihmiskunta on opittava tuntemaan, että jokainen sen osista on
+saavuttava itselleen todella ihmisarvoiset olosuhteet ainoastaan
+liittymällä elinvoimaisilla siteillä kaikkiin muihin osiin. Kansojen
+toisiaan lähestyminen on muiden luonnollisten vaikuttimien ohella
+yhtenä syynä kansainvälisen oikeuden ja talouden historialliseen
+kehittymiseen. Mutta voimien, jotka kansakuntia kasvattavat, tulee
+saada kehittyä vuorovaikutuksessa keskenään, ilman että sitä estävät
+ne suhteet, joita valtiot ja taloudelliset osuuskunnat kehittävät
+keskenään. Se voidaan saavuttaa sillä, että kansakunnat toimeenpanevat
+yhteiskunnallisten elimistöjensä sisäisen kolmijaon siten, että
+jokainen jäsen on tilaisuudessa kehittämään omat itsenäiset suhteensa
+toisiin yhteiskunnallisiin elimistöihin.
+
+Tämän kautta syntyy kansojen, valtioiden ja taloudellisten yhdyskuntien
+kesken _monimuotoisia_ yhdyssiteitä, jotka kiinnittävät jokaisen osan
+ihmiskuntaa toinen toisiinsa, niin että toinen oman etunsa tähden
+seuraa myötätunnolla toisen elämää. Kansainliitto _syntyy_ tosiolojen
+herättämistä alkuvaikuttimista. Sitä ei ole tarvis "perustaa"
+yksipuolisten oikeuskäsitteiden nojalla [8].
+
+Erityisestä merkityksestä tosioloja seuraavalle ajattelijalle täytyy
+olla sen seikan, että vaikkakin tässä yhteiskunnalliselle elimistölle
+esitetyt päämäärät koskevat kaikki ihmiskuntaa, _jokainen yksityinen_
+yhteiskunnallinen elimistö voi ne toteuttaa, yhdentekevä, kuinka muut
+maat tässä suhteessa menettelevät. Kun yhteiskunnallinen elimistö
+jakaantuu kolmeen luonnolliseen jäseneensä, voivat niiden edustajat
+riippumattomina yhdyskuntina solmia muiden kanssa kansainvälisiä
+suhteita, vaikkapa nuo toiset eivät vielä olisikaan omasta
+puolestaan kolmijakoa toimeenpanneet. Ken kulkee tämän uudistuksen
+etunenässä, hän vaikuttaa ihmiskunnan yhteisen päämäärän hyväksi.
+Mitä on tehtävä, se on raivaava itselleen tien paljon suuremmalla,
+todellisista inhimillisyysvaikuttimista lähtevällä voimalla, kuin
+kongressipäätöksillä ja sopimuksilla. Todellisuuden pohjalla on
+tämä päämäärä ajateltu, todellisessa elämässä, missä inhimillisiä
+yhteiskuntia vain löytyy, siihen voidaan pyrkiä.
+
+Ken viimeisinä vuosikymmeninä on seurannut tapahtumia kansojen ja
+valtioiden elämässä siltä kannalta, johon tämä esitys perustuu, hän
+voi havaita, kuinka nykyiset historiallisesti kehittyneet valtiot,
+joissa henki-, oikeus- ja talouselämä ovat yhteensulautuneet, solmivat
+kansainvälisiä suhteita, jotka veivät loppuromahdukseen. Mutta hän voi
+myöskin nähdä, kuinka vastakkaiset voimat, lähtien itsetiedottomista
+inhimillisyysvaikuttimista, viittasivat kolmijakoon päin. Tämä on
+oleva parannuskeino järkytyksiä vastaan, jotka yhtenäisyysvimma
+on aiheuttanut. Mutta "määräävien kansanjohtajien" elämä ei ollut
+suunnattu näkemään, mikä kauvan oli ollut kypsymässä. Keväällä ja
+alkukesästä 1914 saatiin vielä kuulla "valtiomiesten" puhuvan, että
+Europan rauha hallitusten ponnistuksilla, inhimillisesti päättäen, oli
+turvattu. Näillä "valtiomiehillä" ei ollut aavistustakaan, että heidän
+teoillaan ja puheillaan ei enää ollut mitään vaikutusta todellisten
+tapausten kulkuun. Mutta heitä pidettiin "käytännönmiehinä".
+"Haaveilijoita" sen sijaan olivat ne, jotka vastoin "valtiomiesten"
+mielipiteitä olivat viimeisten vuosikymmenien aikana luoneet
+itselleen oman katsantokannan, niin kuin tämänkin kirjoittaja, joka
+siitä kuukausia ennen sotaromahdusta viimeksi Wienissä pienelle
+kuulijakunnalle esitelmöi. (Suuremman yleisön edessä hän varmaankin
+olisi joutunut naurunalaiseksi). Hän puhui siitä, mikä uhkasi, jotenkin
+seuraavasti: "Nykyaikana vallitsevat elämänpyrkimykset käyvät yhä
+voimakkaammiksi, kunnes ne lopuksi tekevät tyhjäksi itse itsensä. Ken
+hengen silmillä yhteiskunnallista elämää katselee, voi nähdä kuinka
+kaikkialla kauheita yhteiskunnallisia mätäpaiseita on nousemassa. Tämä
+on se suuri suru sivistyksen puolesta, joka kalvaa nykyisten olojen
+katselijaa. Siinä on se rasittava painajainen, joka vielä silloinkin,
+kun jo on kadottanut kaiken innostuksen elämäntapausten tutkimiseen
+henkisen tieteen aseilla, pakottaa puhumaan parannuskeinosta
+sanoilla sellaisilla, kuin tahtoisi huutaa koko maailmaa vastaan.
+Jos yhteiskunnallinen elimistö edelleen kehittyy samalla tavalla,
+kuin tähän asti, silloin kärsii kulttuuri vahinkoja, jotka
+yhteiskunnalliselle elimistölle ovat yhtä vaarallisia kuin _syöpä_
+ihmisruumiille". Mutta hallitsevien piirien elämänkatsomus kehitti
+tällä elämän perustuksella, jota se ei voinut eikä tahtonut nähdä,
+vaikuttimia, jotka aiheuttivat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt antaa
+raueta, mutta ei sellaisia, jotka olisivat synnyttäneet luottamusta eri
+yhteiskuntien välillä.
+
+Ken luulee, ettei nykyisen maailmanromahduksen suoranaisten syiden
+joukossa ollut mitään osaa yhteiskunnallisilla elämänvaatimuksilla,
+hänen on syytä miettiä, mitä sotaa valmistelevien valtioiden
+politisista vaikuttimista sitten olisi tullut, jos "valtiomiehet"
+olisivat ottaneet nämä yhteiskunnalliset vaatimukset ohjelmiinsa. Ja
+mitä olisi jäänyt tekemättä, jos nämä ohjelmat olisivat tarkottaneet
+muuta, kuin syntyainesten katoamista, jotka sitten pakostakin
+aikaansaivat räjähdyksen. Jos viimeisinä vuosikymmeninä kiinnitti
+huomionsa siihen hiipivään syöpätautiin valtioiden keskinäisissä
+väleissä, joka oli seurauksena ihmiskunnan johtavien piirien
+elämästä, voi hyvin ymmärtää, kuinka muuan yleisinhimillisiin
+henkisiin harrastuksiin osaaottanut henkilö siihen nähden, miten
+yhteiskunnalliset harrastukset näissä johtavissa luokissa ilmenivät,
+saattoi jo 1888 lausua: "Päämäärä on: tehdä koko ihmiskunnasta sen
+viimeisellä kehitysasteella veljien valtakunta, veljien, jotka
+jaloimpien vaikuttimien innostamina yhdessä kulkevat eteenpäin. Ken
+seuraa historiaa vain Europan kartan avulla, voisi luulla yleisen
+murhaamisen täyttävän meidän läheisimmän tulevaisuutemme", mutta vain
+ajatus, että "täytyy löytyä tie todelliseen ihmiselämän onnellisuuteen"
+voi ylläpitää ihmisarvon tunnetta. Ja tämä ajatus on sellainen, "joka
+ei näytä olevan sopusoinnussa meidän ja naapuriemme hirvittävien
+sota-varustelujen kanssa, mutta johon minä luotan ja jonka täytyy
+valaista meille tietä, jollei ylimalkaan olisi parasta tehdä yhteisellä
+sopimuksella loppu ihmiselämästä ja määrätä julkinen itsemurhan
+päivä" (Hermann Grimm 1888 kirjassaan "Aus den letzten fünf Jahren" s.
+46). Mitä olivat sotaiset varustelut muuta kuin sellaisten ihmisten
+toimia, jotka tahtoivat ylläpitää valtiota yhtenäisessä muodossaan
+siitä huolimatta, että tämä muoto uudenaikaisen kehityksen kautta oli
+joutunut ristiriitaan kansojen terveen yhteiselämän kanssa. Tällaisen
+terveen yhteiselämän voi sen sijaan synnyttää yhteiskunnallinen
+elimistö, joka on kehittynyt uudemman ajan elämän vaatimuksista.
+
+Itävaltalais-unkarilainen valtiomuoto kaipasi enemmän kuin
+puolivuosisataa uudistustaan. Sen henkinen elämä, jonka juuret
+olivat lukuisissa kansallisuuksissa, vaati muotoa, jonka kehitystä
+esti vanhentuneista vaikuttimista syntynyt yhtenäisvaltio.
+Serbialais-itävaltalainen ristiriita maailmansodan alussa, on
+täydellisin todistus siitä, että tämän yhtenäisvaltion politiset
+rajat määrätystä ajankohdasta alkaen olivat sopimattomat kansojen
+kulttuurielämän rajoiksi. Jos itsenäinen polittisesta valtiosta ja sen
+rajoista riippumaton henki-elämä olisi saanut kehittyä näiden rajojen
+ylitse tavalla, joka oli sopusoinnussa kansojen päämäärien kanssa,
+silloin ei henki-elämästä lähtenyt ristiriita olisi purkautunnut
+politiseksi romahdukseksi. Tähän suuntaan kulkeva kehitys näytti
+kaikista, jotka Itävalta-Unkarissa kuvittelivat "valtiomiehen tavoin"
+ajattelevansa, mahdottomalta, jollei mielettömältä. He eivät olleet
+tottuneet ajattelemaan muuta kuin että valtiollisten rajojen täytyi
+langeta yhteen kansallisten yhdyskuntien rajojen kanssa. Heidän oli
+mahdotonta ymmärtää, että valtiollisten rajojen yli voi kehittyä
+henkisiä järjestöjä, jotka käsittävät koululaitoksen ja muita henkisen
+elämän aloja. Ja kuitenkin: tämä "käsittämätön" on nykyaikaisen
+kansainvälisen elämän vaatimus. Käytännöllisesti ajatteleva ei saa
+takertua näennäisesti mahdottomaan ja luulla, että näiden vaatimusten
+mukaiset laitokset kohtaisivat voittamattomia vastuksia: vaan hänen
+on juuri suunnattava pyrkimyksensä vastusten voittamiseen. Sen
+sijaan, että olisi suunnattu "valtiomiesmäinen" ajatus uudenaikaisten
+vaatimusten mukaiseen suuntaan, pyrittiin luomaan laitoksia, joiden
+tarkoituksena oli yhtenäisvaltion tukeminen näitä vaatimuksia vastaan.
+Tästä valtiosta tuli senkautta yhä mahdottomampi muodostuma. Ja 20
+vuosisadan toisella vuosikymmenellä oli sillä valittavana joko olla
+kykenemätön tekemään mitään vanhan valtiomuotonsa säilyttämiseksi
+ja odottaa hajoamistaan tahi koettaa väkivalloin ulkonaisesti
+koossa pitää sisällisesti mahdotonta, puolustaen menettelyään
+sotilaalliselta näkökannalta. Itävalta-Unkarin "valtiomiehillä"
+ei ollut 1914 muuta mahdollisuutta kuin joko oli heidän otettava
+päämääräkseen uusien elinehtojen luominen terveelle yhteiskunnalliselle
+elimistölle ja sillä tavalla, että voivat jälleen saavuttaa maailman
+luottamuksen, tahi heidän _täytyi_ antaa sodan puhjeta ylläpitääkseen
+vanhaa. Kun tältä pohjalta arvostelee 1914 vuoden tapahtumia, voi
+ratkaista oikein syyllisyyskysymyksenkin. Useiden kansallisuuksien
+osallisuuden tähden Itävalta-Unkarin valtiojärjestelmässä lankesi
+sille maailmanhistoriallisena tehtävänä ennen kaikkea terveen
+yhteiskunnallisen elimistön kehittäminen. Tätä tehtävää ei käsitetty.
+Rikos maailmanhistoriallisen kehityksen henkeä vastaan ajoi
+Itävalta-Unkarin sotaan.
+
+Ja Saksa sitten? Se perustettiin aikana, jolloin uudenaikaiset
+vaatimukset terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä pyrkivät
+toteutumaan. Tämä toteutuminen olisi voinut tuottaa valtakunnalle sen
+maailmanhistoriallisen olemassaolon oikeutuksen. Yhteiskunnalliset
+vaikuttimet keskittyivät tässä Keski-Europan valtakunnassa ikäänkuin
+alueella, joka historiallisesti voi näyttää olevan edeltäpäin määrätty
+niiden toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen ajatus heräsi useassa
+paikassa; Saksan valtakunnassa se pukeutui muotoon, josta näkyi, mitä
+se tarkotti. Sen olisi pitänyt antaa tälle valtakunnalle riittävästi
+työtä. Sen olisi pitänyt antaa sen hallituksille tehtäviä. Se olisi
+voinut näyttää, että tällä valtakunnalla oli oikeutettu paikkansa
+uudenaikaisessa kansojen yhteiselämässä, jos vastaperustetulle
+valtakunnalle olisi annettu työmäärä, jota historialliset voimat
+itse olivat vaatineet. Sen sijaan että olisi käyty käsiksi työhön
+koko laajuudessaan, pysähdyttiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin",
+tyydyttääkseen päivän vaatimukset, ja oltiin iloisia, kun ulkomailla
+ihmeteltiin _näiden_ uudistusten mallikelpoisuutta. Samalla kasvoi
+tahto aina suuremmaksi ja suuremmaksi antaa valtakunnalle niiden
+muotojen mukainen ulkonainen maailmanvalta-asema, jotka mitä
+vanhanaikaisin käsitys-tapa valtioiden mahdista ja loistosta oli
+synnyttänyt. Luotiin valtakunta, joka Itävalta-Unkarin tavoin
+oli ristiriidassa niiden voimien kanssa, jotka historiallisesti
+ilmenivät uudenaikaisten kansojen elämässä. Niitä voimia eivät
+tämän valtakunnan valtijaat nähneet ensinkään. Se valtiomuoto, mikä
+_heillä_ oli mielessä, voi seistä ainoastaan sotalaitoksen turvissa.
+Se taas, mitä uudempi historia vaatii, vaati pystyssä pysyäkseen
+terveen yhteiskunnallisen elimistön vaikutinten toteuttamista. Tällä
+toteuttamisella olisi vallattu uudenaikaisten kansain keskuudessa
+toinen asema, kuin mikä meillä oli 1914. Kansainelämän uudenaikaisten
+vaatimusten ymmärtämättömyydellään oli saksalainen politiikka 1914
+saavuttanut toimintamahdollisuuksiensa nollapisteen. Se ei viimeisinä
+vuosikymmeninä ollut huomannut mitään siitä, minkä olisi pitänyt
+tapahtua; se oli askarrellut kaikkea mahdollista, joka ei sisältynyt
+uudenaikaisiin kehitysvoimiin ja jonka sisällöttömyytensä tähden
+_täytyi_ "korttihuoneen tavalla lysähtää kokoon".
+
+Saksan valtakunnan tragillisesta kohtalosta, joka näin ollen oli
+historiallisen kehityksen tulos, saisi todellisen peilikuvan, jos
+antautuisi tarkastelemaan tapahtumia johtavissa piireissä Berliinissä
+heinäkuun lopulla ja elokuun 1 päivänä 1913 ja tunnollisesti
+paljastamaan ne maailmalle. Näistä tapahtumista tiedetään kotona ja
+ulkomailla vielä vähän. Kuka ne tuntee, hän tietää, kuinka Saksan
+politiikka silloin oli korttihuonepolitiikkaa ja kuinka sen, tultuaan
+toimintansa nollapisteeseen, täytyi jättää päätöksen teko sodan
+alkamisesta sotilaallisten viranomaisten käsiin. Sen, jonka käsissä
+määräysvalta tässä virastossa oli, ei silloin sotilaana voinutkaan
+_muuten menetellä, kuin menetteli_, koska hänen kannaltaan asemaa voi
+katsella ainoastaan niin, kuin hän sitä katseli. Sillä sotilaallisen
+alan ulkopuolella oli jouduttu asemaan, josta ei enää ollut tilaisuutta
+mihinkään toimintaan. Kaikki tämä osottautui maailmanhistorialliseksi
+tosiasiaksi, jos löytyisi ketään, joka vaatisi tuomaan päivänvaloon
+tapahtumat Berliinissä heinäkuun lopussa ja elokuun 1 päivänä,
+erittäinkin sen, mitä tapahtui elokuun 1 ja heinäkuun 31 päivinä.
+Eletään aina edelleen siinä harhaluulossa, ettei näillä paljastuksilla
+kuitenkaan mitään voitettaisi, jos kerran tuntee valmistavat tapaukset
+aikaisemmalta ajalta. Jos tahdotaan puhua siitä, jota nykyään
+"syyllisyyskysymykseksi" kutsutaan, ei näitä paljastuksia saa välttää.
+Tosin kyllä voidaan toista tietä päästä selville jo kauvan aikaisemmin
+olemassa olleista syistä; mutta nuo paljastukset näyttäisivät, kuinka
+nämä syyt ovat vaikuttaneet.
+
+Se katsantokanta, joka silloin johti Saksan johtomiehet sotaan,
+vaikutti vielä eteenkinpäin turmiollisesti. Siitä tuli yleinen
+mielipide. Ja se esti viimeisten kauhuvuosien kuluessa vallanpitäjiä
+katkeristakaan kokemuksista saamasta sitä oppia, jonka puute oli
+aikaisemmin syössyt maan tähän traagilliseen kohtaloon. Tämän
+kirjoittaja tahtoi käyttää hyväkseen näiden kokemusten aikaansaamaa
+mahdollista vastaanottavaisuutta, kun hän Saksassa ja Itävallassa
+juuri sotaromahduksen aikoihin, jotka hänestä näyttivät sopivimmilta,
+koetti kylvää aatteita terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä ja
+johtopäätöksiä niistä politisessa toiminnassa ulospäin henkilöihin,
+joiden vaikutusvalta vielä silloin olisi voinut auttaa näiden
+vaikuttimien toteutumiseen. Henkilöt, jotka ottivat Saksan kansan
+kohtalon vakavalta kannalta, olivat mukana tietä aukaisemassa
+näille aatteille. Mutta turhaa oli puhua. Ennakkoluulot asettuivat
+tällaisia vaikuttimia vastustamaan, jotka _paljaalta_ sotilaalliselta
+katsantokannalta katsottuna eivät olleet minkään arvoisia. Korkeintaan
+huomattiin, että "kirkon erottaminen koulusta" olisi jotakin. Tähän
+suuntaan kävivät "valtiomiesmäisesti" ajattelevien ajatukset jo kauvan
+sitten, mutta sille tielle, joka olisi vienyt johonkin ratkaisevampaan,
+ne eivät löytäneet. Parasta tarkottavat tahtoivat, että minä olisin
+"julaissut" nämä ajatukseni. Se oli siihen ajankohtaan katsoen kai
+kaikkein hyödyttömin neuvo. Mitä olisi auttanut "kirjallisuuden" alalla
+paljon muun ohessa puhuminen näistä vaikuttimista: varsinkaan kun
+puhuja oli yksityishenkilö. Näiden vaikuttimien luonteeseenhan kuuluu,
+että ne _siihen aikaan_ olisivat olleet jos takin merkityksestä vain
+sen paikan tähden, jolta ne olisi ilmilausuttu. Keski-Europan kansat
+olisivat, jos oikealta paikalta olisi puhuttu näiden vaikuttimien
+mukaisessa hengessä, nähneet, että voi jotakin olla, joka vastasi
+heidän enemmän tahi vähemmän itsetietoista kaipaustaan. Ja venäläisen
+idän kansat olisivat varmaankin tuohon aikaan olleet myötätuntoisia
+tsaarivallan kukistamiselle noiden vaikuttimien nojalla. Että ne
+olisivat olleet myötätuntoisia, sitä voi epäillä ainoastaan se, joka ei
+tunne vielä käyttämättömän itäeuropalaisen älyn vastaanottavaisuutta
+terveille yhteiskunnallisille aatteille. Tällaisten aatteiden
+julistamisen sijaan tuli Brest-Litovsk.
+
+Että sotilaallinen ajatustapa ei voisi estää Keski- ja Itä-Europan
+romahdusta, oli salattua ainoastaan -- sotilaalliselle ajatustavalle.
+Ettei tahdottu uskoa romahduksen välttämättömyyteen, siinä Saksan
+kansan onnettomuuden syy. Ei kukaan ottanut ymmärtääkseen, kuinka
+paikoilla, joista ratkaisu riippui, oltiin täysin välinpitämättömiä
+maailmanhistoriallisille välttämättömyyksille. Ken näistä
+välttämättömyyksistä jotakin tiesi, hänelle oli myös tunnettua, että
+englantia puhuvilla kansoilla oli keskuudessaan henkilöitä, jotka
+näkivät, mitä Keski- ja Itä-Europan kansanvoimissa liikkui. Voitiin
+tietää, kuinka sellaiset henkilöt olivat vakuutettuja Keski- ja
+ltä-Europan valmistautuvan johonkin, jonka täytyi päättyä mahtaviin
+yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Mullistuksiin, joita ei pidetty
+englanninkielisillä alueilla historiallisesti vielä välttämättöminä
+eikä mahdollisinakaan. Tämän ajatuskannan mukaisesti suunnattiin
+politiikkakin. Mutta Keski- ja ltä-Europassa ei kaikesta tästä
+tiedetty mitään, vaan ajettiin politiikkaa, jonka täytyi lysähtää
+kokoon, kuin korttirakennuksen. Ainoastaan sellaisella politiikalla,
+joka nojautuu tietoon, että englanninkielisillä alueilla suurin
+piirtein ja luonnollisesti englantilaisen katsantokannan mukaisesti
+otettiin huomioon historialliset välttämättömyydet, olisi ollut
+varma pohja allaan. Mutta kehotusta tällaiseen politiikkaan olisivat
+varmaankin ainakin "diplomaatit" pitäneet aivan tarpeettomana. Sen
+sijaan, että olisi noudatettu politiikkaa, joka ennen maailmansodan
+puhkeamista olisi voinut, huolimatta englantilaisen politiikan
+suuripiirteisyydestä, hyödyttää Keski- ja Itä-Europaakin, kuljettiin
+vain edelleen totuttua diplomaatien tietä. Eikä sodankauhuissakaan
+katkerista kokemuksista opittu, että oli välttämätöntä panna sen
+tehtävän vastapainoksi, joka Amerikasta käsin politisissa julistuksissa
+oli maailmalle ratkaistavaksi annettu, toinen tehtävä Europasta,
+jonka oli synnyttänyt tämän maan osan elämänvoimien kuohunta.
+Wilsonin amerikkalaiselta katsantokannalta antaman tehtävän ja sen
+tehtävän välillä, joka tykkien jyskeen keskeltä ilmaisi Europan
+henkiset vaatimukset, olisi sovinto ollut mahdollinen. Kaikki muu
+puhe sovinnosta kaikui ontolta historiallisten välttämättömyyksien
+edessä. -- Mutta ne, joille kohtalo oli uskonut Saksan valtakunnan
+hallituksen, eivät ymmärtäneet tehtävää, jonka ratkaiseminen edellytti
+käsitystä uudenaikaisessa ihmiselämässä piilevistä mahdollisuuksista.
+Ja sentähden täytyi syksyn 1918 tuoda tullessaan, mitä se toi.
+Sotilaallisen vallan kukistumista seurasi henkinen antautuminen. Sen
+sijaan, että olisi edes tällä hetkellä noustu tarmokkaasti toteuttamaan
+Europan tahdonmukaisesti Saksan kansan henkisiä vaikuttimia,
+alistuttiin ilman muuta Wilsonin 14 pykälään. Asetettiin Wilsonin
+eteen Saksa, jolla itsellään ei ollut mitään sanottavaa. Ajatelkoon
+Wilson neljästätoista pykälästään mitä tahansa, hän voi auttaa Saksaa
+ainoastaan siinä, missä tämä sitä itse tahtoo. Hänen olisi pitänyt
+ainakin _odottaa_ tämän tahdon ilmaisua. Sodan alussa noudatetun
+mitättömän politiikan lisäksi tuli toinen lokakuussa 1918, tuli kauhea
+henkinen nöyrtyminen, jonka aikaansai mies, johon moni saksalainen pani
+viimeisen toivonsa.
+
+Epäusko historiallisesti vaikuttaviin voimiin; haluttomuus ottamaan
+vaaria henkisen yhteenkuuluvaisuuden herättämistä vaikuttimista:
+kaikki tämä on saattanut Keski-Europan nykyiseen tilaansa. Nyt ovat
+sotaromahdusta seuranneet tosiasiat luoneet uuden tilanteen. Sen
+tunnusmerkkinä on aate ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaikuttimista,
+niinkuin tämä aate tässä kirjoituksessa on ymmärrettynä. Nämä
+yhteiskunnalliset vaikuttimet puhuvat kieltä, joka antaa tehtävän
+koko sivistyneen maailman ratkaistavaksi. Onko ajatus siitä, mitä on
+tehtävä yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi tänäänkin joutuva
+nollapisteeseensä, kuten keskieuropalainen politiikka tehtävineen
+1914? Maa-alueet, jotka silloin kysymyksenalaisissa asioissa voivat
+pysytellä sivussa, eivät sitä yhteiskunnalliseen liikkeeseen katsoen
+saa tehdä. Tähän kysymykseen katsoen ei saisi löytyä vastustajia eikä
+välinpitämättömiä; pitäisi löytyä vain yhteisvoimin toimiva ihmiskunta,
+joka ymmärtää ottaa vaaria ajan merkeistä ja niiden mukaan järjestää
+toimintansa.
+
+Tämän kirjan tarkotuksesta selviää, miksikä sen tekijä on joku aika
+sitten kirjoittanut seuraavassa luvussa uudelleen julaistun kehoituksen
+Saksan kansalle ja kultuurimaille, ja jonka muuan komitea, joka sen
+tarkoituksen on käsittänyt, on antanut tiedoksi maailmalle, etupäässä
+Keski-Europan kansoille. Nykyään vallitsevat toiset olosuhteet, kuin
+silloin, jolloin sen sisällys ilmaistiin ahtaammalle piirille. Silloin
+olisi yleinen mielipide välttämättömästi lukenut sen "kirjallisuuden"
+joukkoon. Tänään on julkisuuden toimitettava sille, mitä se ei vielä
+joku aika sitten sille voinut toimittaa: myötätuntoisia ihmisiä,
+jotka tahtovat vaikuttaa sen hengessä, jos sen katsotaan olevan
+myötätuntoisuuden ja toteuttamisen arvoinen. Sillä se, minkä nyt täytyy
+syntyä, voi syntyä ainoastaan sellaisten ihmisten avulla.
+
+
+
+
+LISÄYS.
+
+
+_Saksan kansalle ja kulttuurimaailmalle!_
+
+Varmasti kaikkina aikoina koossa pysyväksi luuli Saksan kansa
+puolivuosisataa sitten rakennettua valtiorakennustaan. Elokuussa 1914
+se arveli, että sotaromahdus, jonka alussa se näki olevansa, näyttäisi
+rakennuksen horjumattomuuden. Tänään se voi vain katsella rakennuksensa
+raunioita. Itsetutkimuksen täytyy seurata sellaista kokemusta.
+Sillä tämä kokemus on osottanut puoli-vuosisataisen katsantokannan,
+varsinkin sotavuosina vallinneiden ajatusten tärisyttävästi
+vaikuttavaksi erehdykseksi. Missä ovat tämän kamalan erehdyksen
+syyt? Tämän kysymyksen täytyy panna Saksan kansan jäsenten sielut
+tutkimaan itseään. Onko nyt voimia tällaiseen itsetutkintaan, siitä
+riippuu Saksan kansan elämisen mahdollisuus. Sen tulevaisuus riippuu
+siitä, voiko se vakavasti kysyä itseltään tänään: miten minä olen
+erehdykseeni langennut? Jos se näin kysyy itseltään tänään, silloin
+on sille aukeava tieto, että se puolivuosisataa sitten on perustanut
+valtakunnan, mutta jättänyt antamatta tälle valtakunnalle Saksan kansan
+sisäistä olemusta vastaavan tehtävän. -- Valtakunta oli perustettu.
+Sen olemassaolon ensi aikoina pyrittiin järjestämään sen sisäisiä
+elämisen mahdollisuuksia vanhojen traditsioonien ja vuosi vuodelta
+kasvavien uusien vaatimuksien mukaisiksi. Myöhemmin siirryttiin
+lujittamaan ja laajentamaan ulkonaista aineellisiin voimiin perustuvaa
+valta-asemaa. Tämän yhteydessä käytiin käsiksi uuden ajan synnyttämiin
+yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, ottaen tosin huomioon monta päivän
+tarvetta, mutta ilman sitä suurta päämäärää, jonka käsittämiseen olisi
+tarvittu tietoja niistä kehitysvoimista, joiden mukaan uuden ajan
+ihmiskunnan täytyy sovittaa elämänsä. Niin oli valtakunta noussut
+maailmanvaltojen joukkoon, mutta ilman varsinaista päämäärää, joka
+olisi ollut puolustuksena sen olemassaololle. Sotaromahduksen kulku on
+tämän surullisella tavalla paljastanut. Aina sen puhkeamiseen saakka
+ei Saksan ulkopuolella oleva maailma ollut valtakunnan esiintymisessä
+huomannut mitään, joka olisi herättänyt siinä ajatuksen: tämän
+valtakunnan hallitsijat täyttävät maailmanhistoriallisen kutsumuksen,
+jota ei saanut häiritä. Kun eivät nämä hallitsijat olleet kutsumustaan
+käsittäneet, synnytti se ulkopuolella Saksan sellaisen mielipiteen,
+joka todelliselle asiantuntijalle on perinnäinen syy Saksan häviöön.
+
+Äärettömän paljon merkitsee nyt Saksan kansalle, jos se osaa
+ennakkoluulottomasti arvostella tätä asiaintilaa. Onnettomuudessa on
+pitänyt oppia, mitä viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena ei ole tajuttu.
+Sen sijaan, että pikkumaisesti ajateltaisiin lähimmän tulevaisuuden
+vaatimuksia, olisi nyt omistettava suurpiirteinen elämänkatsantokanta,
+joka voimakkain ajatuksin pyrkii ymmärtämään uudenaikaisen ihmiskunnan
+kehitysvoimat ja miehekkäällä tahdolla omistaa itsensä niille. On
+hyljättävä pikkumainen tapa halveksia epäkäytännöllisinä haaveilijoina
+niitä,jotka luovat silmänsä näihin kehitysvoimiin. Niiden, jotka
+ovat olevinaan käytännönmiehiä, mutta jotka kuitenkin käytännöksi
+maskeeratulla ahdasmielisyydellään ovat olleet syynä onnettomuuteen,
+tulee luopua ylimielisyydestään ja ylpeydestään. On kiinnitettävä
+huomio siihen, mitä haaveilijoiksi huudetut, mutta itse asiassa
+todelliset käytännön miehet tahtovat sanoa aikamme kehitystarpeista.
+
+Kaikensuuntaiset käytännönmiehet huomasivat kylläkin aivan uusien
+vaatimusten heräävän ihmisissä. Mutta he tahtoivat tyydyttää ne
+perittyjen katsantokantojen ja laitosten puitteissa. Uudenaikainen
+talouselämä on nämä vaatimukset herättänyt. Niiden täyttäminen
+yksityisestä alotteesta näyttäytyi mahdottomaksi. Yksityisen työn
+yhteiskunnallistuttaminen _muutamilla aloilla_ alkoi tuntua yhdestä
+ihmisluokasta välttämättömältä; ja se toteutettiin siellä, missä tämä
+ihmisluokka elämän katsantokantansa mukaan piti sitä hyödyllisenä.
+_Kaiken_ yksityisen työn jyrkkä yhteiskunnallistuttaminen tuli toisen
+luokan päämääräksi, jolla uuden talouselämän kehityksen tähden ei ole
+mitään etua perittyjen yksityispäämäärien säilyttämisestä.
+
+Kaikilla pyrkimyksillä uudemman ajan ihmiskunnan vaatimusten
+tyydyttämiseksi on yhteinen pohjansa. Ne vaativat yksityisomaisuuden
+yhteiskunnallistuttamista ja tarkottavat sen joutumista yhdyskuntien
+(valtion, kuntien) haltuun, jotka ovat syntyneet toisilla
+edellytyksillä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden uusien
+vaatimusten kanssa. Taikka ne tarkottavat uudempia yhdyskuntia (esim.
+osuuskuntia), jotka eivät ole syntyneet täydellisesti näiden uusien
+vaatimusten hengessä, vaan ovat muodostetut vanhoja näkökohtia ja
+muotoja silmälläpitäen.
+
+Totta puhuen ei yksikään näistä vanhojen katsantokantojen mukaisesti
+muodostetuista yhdyskunnista voi ottaa vastaan, mitä niiden väitetään
+vastaanottaneen. Ajan voimat pyrkivät löytämään sellaista ihmiskunnan
+yhteiskunnallista rakennetta, jossa on kiinnitetty huomio aivan
+toisiin seikkoihin, kuin mihin nykyään yleensä huomio kiinnitetään.
+Yhteiskunnalliset yhtymät ovat tähän asti suurimmaksi osaksi saaneet
+alkunsa ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaistoista. Meidän aikamme
+tehtävänä on saattaa vaistomaiset voimat täysin itsetietoisiksi.
+
+Yhteiskunnallisella elimistöllä on jäsenensä, kuten luonnollisellakin.
+Ja niinkuin luonnollisen elimistön täytyy suorittaa ajatteleminen
+päällä eikä keuhkoilla, samoin täytyy yhteiskunnallinenkin elimistö
+jakaa järjestelmällisesti osiin, joista ei mikään voi ottaa toisen
+tehtävää suorittaakseen, vaan jokaisen täytyy, säilyttämällä
+itsenäisyytensä, olla yhteistyössä muiden kanssa.
+
+Taloudellinen elämä voi vain menestyä, jos se yhteiskunnallisen
+elimistön itsenäisenä jäsenenä muodostuu omien voimiensa ja lakiensa
+mukaan ja jos se, välttääkseen häiriöitä omassa järjestössään, ei anna
+toisen yhteiskunnallisen elimistön jäsenen, politisesti vaikuttavan,
+sekaantua asioihinsa. Tämän politisesti vaikuttavan tulee päinvastoin
+olla täysin itsenäisenä taloudellisen rinnalla, kuten luonnollisessa
+elimistössä hengitysjärjestelmä pääjärjestelmän rinnalla. Niiden
+yhteistoiminta ei voi menestyä sen kautta, että molemmat alistetaan
+saman lainlaadinta- ja hallintoelimen alle, vaan siten, että molemmilla
+on oma lainsäädäntö ja hallinto, jotka ovat elävässä yhteistoiminnassa.
+Sillä politisen järjestelmän täytyy hävittää talous, jos se tahtoo
+ottaa sen käsiinsä; ja taloudellinen järjestelmä kadottaa elinvoimansa,
+jos se tahtoo tulla politiseksi.
+
+Näiden molempien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla
+tulee olla täysin itsenäisenä ja omien elinehtojensa mukaisesti
+muodostettuna kolmas: henkisen tuotannon jäsen, johon myös henkinen
+osuus molemmista edellisistä kuuluu, joiden tulee saada se omalla
+laillisella järjestysvallalla ja hallinnolla varustetulta kolmannelta
+jäseneltä, jonka sisäiseen hallintoon ja elämään ne eivät saa vaikuttaa
+toisin kuin luonnollisen kokonaiselimistön rinnakkain sijaitsevat
+jäsenelimistöt toisiinsa vaikuttavat.
+
+Mitä tässä on sanottu yhteiskunnallisen elimistön välttämättömyydestä,
+voidaan jo tänään täysin tieteellisesti yksityiskohtia myöten
+perustella ja kehitellä. Tässä esityksessä on voitu antaa vain
+suuntaviivat kaikille niille, jotka tahtovat tätä välttämättömyyttä
+seurata.
+
+Saksan valtakunnan perustaminen sattui niihin aikoihin, jolloin tämä
+välttämättömyys astui uudenaikaisen ihmiskunnan eteen. Sen hallitus ei
+ole ymmärtänyt antaa valtakunnalle tehtävää kiinnittämällä sen katsetta
+tähän välttämättömyyteen. Tämä katse ei ainoastaan olisi antanut sille
+oikeata sisäistä rakennetta, vaan olisi antanut sen ulkopolitiikalle
+oikeutetun suunnan. Sellaisella politiikalla olisi Saksan kansa voinut
+elää yhteiselämää Saksan ulkopuolella olevien kansojen kanssa.
+
+Nyt pitäisi ottaa Onnettomuudesta oppia. Pitäisi kasvattaa tahtoa
+siihen yhteiskunnalliseen elimistöön joka on mahdollinen. Sen Saksan,
+jota ei enää ole, ei pitäisi esiintyä ulkomaailmalle, vaan _henkisen,
+politisen ja taloudellisen_ järjestelmän pitäisi itsenäisiä lähetystöjä
+muodostavien edustajiensa kautta koettaa neuvotella niiden kanssa,
+jotka löivät sen Saksan maahan, josta sekottamalla kolme järjestelmää
+oli tullut mahdoton yhteiskuntamuodostuma.
+
+Voin hengessä kuulla käytännönmiesten pahottelevan esitykseni
+monimutkaisuutta, ollen liian mukavuutta harrastavia edes ajatellakseen
+kolmen yhdyskunnan yhteistoimintaa, koska he eivät tahdo mitään tietää
+elämän todellisista vaatimuksista, vaan tahtovat muodostaa kaiken
+_omien_ ajatustensa mukavien vaatimusten mukaan. Heille täytyy tulla
+selväksi: on joko mukauduttava sovittamaan ajatuksensa todellisuuden
+vaatimusten mukaisiksi tahi muuten jäädään vaille kaikkea oppia
+onnettomuudesta ja lisätään entistä yhä uusilla aina loppumattomiin.
+
+                                    _T:ri Rudolf Steiner_.
+
+
+
+
+VIITESELITYKSET
+
+
+[1] Tekijä on ehdoin tahdoin kirjoituksessaan välttänyt kaikkia tähän
+asti kansantaloudellisessa kirjallisuudessa tavallisia lauseparsia.
+Hän tuntee tarkoin kohdat, joita "ammattiarvostelu" on kutsuva
+dilettanttisiksi (Syrjäisen käsialaksi). Hänen lausevalintansa määräsi
+osaksi se, että hän tahtoo puhua ihmisille, joille kansantajuinen ja
+yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus on vähemmän tuttua, mutta ennen
+kaikkia se katsantokanta, että uusi aika on tuomitseva yksipuoliseksi
+ja paikkansa pitämättömäksi jo itse lausetavassakin enimmän osan
+siitä, mikä tässä kirjallisuudessa on "ammattimaista". Ken arvelee,
+että tekijän olisi myös pitänyt viitata muiden yhteiskunnallisiin
+aatteisiin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa muistuttavat tässä
+esitettyjä, häntä pyydän huomaamaan, että tekijän vuosikymmenien
+elämänkokemukseen perustuvan tässä esitetyn katsantokannan lähtökohta
+ja menettelytavat ovat pää-asia annettuja vaikuttimia toteuttaessa
+eivätkä siihen tahi tähän muotoon puetut ajatukset. Myöskin on
+tekijä, kuten voi huomata IV:tä osasta, koettanut aatteitaan
+käytännössä toteuttaa aikana, jolloin yhdessä tahi toisessa suhteessa
+samankaltaisilta _näyttävistä_ ajatuksista vielä ei ollut tietoa.
+
+[2] Ylläesitetty jaottelu ei perustu paikallisiin ruumiinjäseniin, vaan
+elimistön yleistoimintaan. "Pää-elimistöllä" tarkotetaan lähinnä sitä,
+että pää on etupäässä hermo- ja aisti-elämän keskus. Luonnollisesti
+tapahtuu päässä myös rytmillistä ja aineenvaihtotoimintaa, kuten taas
+muissa ruumiinjäsenissä ilmenee hermo-aistitoimintaa. Tästä huolimatta
+ovat nämä kolme toiminta-muotoa _olemukseltaan_ varsin erilaiset.
+
+[3] Ei kuulu elämän palveluksessa tehtyyn tutkielmaan antaa teoriioihin
+perustuvia määritelmiä, vaan aatteita, jotka kuvaavat, mikä
+todellisuudessa on todella elävää. "Tavara" siinä merkityksessä viittaa
+johonkin joka on osa ihmisen elämästä; jokainen muu tavarakäsite jättää
+jotakin pois tahi lisää siihen jotakin, niin että käsite ei vastaa
+elämän ilmiöitä kaikessa täsmällisyydessään.
+
+[4] On hyvin mahdollista, että elämän tapahtumia ei ainoastaan
+selitetä väärässä merkityksessä, vaan että ne myös aivan väärässä
+merkityksessä tapahtuvat. Raha ja työ _eivät ole_ vaihdettavia arvoja,
+vaan ainoastaan rahaa ja työntulosta. Kun minä maksan rahan työstä,
+minä _teen_ petollisesti. Minä aiheutan näennäisen tapahtuman.
+Mutta todellisuudessa minä en muuta _voikaan_ kuin antaa rahaa työn
+tuloksesta.
+
+[5] Tämä suhde työn ja oikeusjärjestyksen välillä on pakottava
+talouselämässä toimivat assosiatsioonit pitämään ohjeenaan, mikä
+"oikein on". Kuitenkin voitetaan sillä se, että talousjärjestö on
+riippuvainen ihmisestä eikä päinvastoin.
+
+[6] Ainoastaan tällä tavalla, yhteiskunnallisen elimistön kolmen
+jäsenen vapaan yhteistoiminnan kautta, voi yhteiskunnallisen elimistön
+hallinto menestyksellä saada aikaan talouselämässä oikean hinta-suhteen
+valmistettujen tavarain välillä. Jokaisen työntekijän tulee saada
+tuotteestaan niin paljon vastaavan arvoista tavaraa, kuin hän ja hänen
+perheeseensä kuuluvat henkilöt tarvitsevat, kunnes hän on ennättänyt
+jälleen valmistaa toisen samallaisen tuotteen. Tällaista hintasuhdetta
+ei saada aikaan virallisilla määräyksillä, vaan sen täytyy _olla
+tukena_ yhteiskunnallisessa elimistössä toimivien assosiatsioonien
+elävästä yhteistoiminnasta. Ja sellainen tulos saavutetaan, kun
+yhteistoiminta vain perustuu usein mainitun kolmen elimistö-jäsenen
+terveeseen yhteistoimintaan. Se saavutetaan yhtä varmasti, kuin saadaan
+kestävä silta, jos se rakennetaan oikeiden matematisten ja mekanisten
+lakien mukaan. Voidaan tosin väittää vastaan, ettei yhteiskunnallinen
+elämä niin seuraa lakejaan, kuin silta. Mutta tällaista vastaväitettä
+ei teekään kukaan, joka kykenee käsittämään, että tässä teoksessa
+onkin yhteiskunnallisen elämän ajateltu perustuvan _eläviin_ eikä
+_matematisiin lakeihin_.
+
+[7] Ken väittää tähän, että oikeus- ja taloudelliset suhteet kuitenkin
+todellisuudessa muodostavat yhden ainoan kokonaisuuden ja ettei niitä
+voida erottaa, hän ei huomaa, mihin kysymyksessä olevalla jaottelulla
+pyritään. Liikenteen kiertokulussa _kokonaisuudessaan_ vaikuttavat
+molemmat suhteet luonnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Mutta toista on,
+järjestetäänkö oikeudelliset olot taloudellisten vaatimusten mukaan;
+tahi järjestetäänkö ne luonnollista oikeudentunnetta vastaaviksi ja
+annetaan sitten sen, mikä siitä syntyy vaikuttaa yhdessä taloudellisen
+liikenteen kanssa.
+
+[8] Kuka luulee näkevänsä tällaisissa asioissa "utopioja", ei huomaa,
+että _todellisuudessa_ elämä pyrkii näitä hänen utopistisina pitämiään
+laitoksia kohti ja että todellisuudessa löytyvät puutteellisuudet
+johtuvat siitä, ettei näitä laitoksia vielä ole olemassa.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by 
+Rudolf Steiner
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 ***
diff --git a/44821-h/44821-h.htm b/44821-h/44821-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..3fea388
--- /dev/null
+++ b/44821-h/44821-h.htm
@@ -0,0 +1,3917 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=UTF-8" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by Rudolf Steiner.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.subtitle {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.transl {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.co {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 5em;
+}
+
+.year {
+    text-align: center;
+    font-size: 130%;
+    padding-bottom: 3em;
+}
+
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+hr {
+    width: 33%;
+    margin-top: 2em;
+    margin-bottom: 2em;
+    margin-left: auto;
+    margin-right: auto;
+    clear: both;
+}
+
+hr.tb   {width: 45%;}
+hr.chap {width: 65%}
+
+.sig {
+    text-align: right;
+    margin-right: 15%;
+}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 ***</div>
+
+<h1>YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN YDINKOHDAT</h1>
+
+<p class="subtitle"><b>Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena</b></p>
+
+<p class="by">Kirj.</p>
+
+<p class="author"><b>Tri Rudolf Steiner</b></p>
+
+<p class="transl">Tekijän luvan saanut suomennos</p>
+
+<p class="co">Kustannusliike O.Y. ANTROPOS A.B.</p>
+
+<p class="year"><b>Helsinki 1922.</b></p>
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="SISALLYSLUETTELO" id="SISALLYSLUETTELO"><b>SISÄLLYSLUETTELO:</b></a></h2>
+
+<p>Alkulause ja johdanto.</p>
+
+<p>Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.</p>
+
+<p>I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.</p>
+
+<p>II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.</p>
+
+<p>III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet.</p>
+
+<p>IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.</p>
+
+<p>Lisäys.</p>
+
+<p>Viiteselitykset.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Alkulause_ja_johdanto" id="Alkulause_ja_johdanto">Alkulause ja johdanto.</a></h2>
+
+
+<p>Tehtäviä, jotka nykyajan yhteiskunnallinen elämä eteemme asettaa, ei
+voida ratkaista keinotekoisten tulevaisuudenunelmien avulla. Jotkut
+mielipiteet ja tunteiden ilmaukset voivat tosin saada uskomaan, että
+nämä tahi nuo suunnitelmat, jotka aatteidensa pohjalle on rakentanut,
+saattaisivat luoda ihmiskunnalle onnentilan; tämä usko voi kasvaa
+voittamattomaksi vakaumukseksikin; mutta sittenkin on mahdollista
+ampua kokonaan harhaan siitä, mitä yhteiskunnallinen kysymys nykyään
+merkitsee, jos tahtoo sellaisen uskon saada toteutetuksi.</p>
+
+<p>Tämän väitteeni voi seuraavalla tavalla kehittää näennäisesti aivan
+mielettömyyteen, osaten kuitenkin oikeaan. Voi olettaa jonkun
+löytäneen yhteiskunnalliselle kysymykselle tietopuolisesti aivan
+oikean "ratkaisun", mutta kuitenkin voisi hänellä olla peräti
+epäkäytännöllinen usko, jos hän tahtoisi ihmiskunnalle tarjota tätä
+ajattelemaansa ratkaisua. Sillä me emme elä enää sellaisena aikana,
+jolloin saisi uskoa voivansa tällä tavalla vaikuttaa julkisessa
+elämässä. Ihmisten mieliala ei ole sellainen, että he julkiseen elämään
+katsoen voisivat sanoa: tuolla näette erään, joka ymmärtää, mitkä
+yhteiskunnalliset laitokset ovat tarpeellisia; mitä hän tarkottaa, sen
+me tahdomme toteuttaa.</p>
+
+<p>Tätä tietä eivät ihmiset laisinkaan halua ottaa vastaan
+yhteiskunnallisen elämän aatteita. Tämä kirjanen, joka jo on
+saavuttanut jokseenkin laajan levikin, tahtoo ottaa huomioon tämän
+tosiasian. Ne, jotka ovat leimanneet sen utopistiseksi (haaveilevaksi),
+eivät ole ollenkaan käsittäneet sen perimmäistä tarkotusta. Enimmän
+ovat sitä utopistiseksi soimanneet ne, jotka itse tahtovat itse
+utopistisesti ajatella. He näkevät muissa sen, mikä on varsinainen
+piirre heidän omassa ajatustavassaan.</p>
+
+<p>Käytännöllisesti ajattelevat ovat nykyään jo saaneet sen kokemuksen
+julkisesta elämästä, että utopistisella aatteella, näyttäköönpä
+kuinkakin vakuuttavalta, ei ole lainkaan menestystä. Ja kuitenkin
+tuntuu useista, että heidän esim. taloudellisella alalla tulisi
+lähestyä lähimmäisiään sellaisella. Mutta heidän täytyy saada itselleen
+selväksi, että he puhuvat turhaan. He eivät silloin lainkaan hyödytä
+lähimmäisiään esityksellään.</p>
+
+<p>Tämä pitäisi ottaa huomioon kokemuksen opetuksena. Sillä se viittaa
+erääseen tärkeään tosiasiaan nykyaikaisessa julkisessa elämässä.
+Tarkotan sitä elämälle vierasta katsanto kantaa, jolla suhdautaan
+kaikkeen, mitä esim. taloudellinen todellisuus vaatii. Kuinka sitten
+saattaisi toivoakaan voivansa selviytyä julkisen elämän sekavissa
+olosuhteissa, kun niitä lähestyy elämälle vieraalla ajatustavalla?</p>
+
+<p>Tämä kysymys ei ole suinkaan mieluisa. Sillä se pakottaa tunnustamaan
+ajattelevansa elämälle vieraalla tavalla. Ja kuitenkin se tunnustus
+on tehtävä, jollei tahdota pysyä vieraana "yhteiskunnalliselle
+kysymykselle". Sillä ainoastaan käsittelemällä tätä kysymystä yhtenä
+nykyaikaisen sivistyksen tärkeimmistä puolista, voi päästä selvyyteen,
+mitä yhteiskunnallinen elämä tarvitsee.</p>
+
+<p>Tämä kysymys viittaa nykyaikaisen henkielämän muodostumiseen.
+Uudenaikainen ihmiskunta on kehittänyt henkielämän, joka on suuresti
+riippuvainen valtiollisista laitoksista ja taloudellisista voimista.
+Ihminen pannaan jo lapsena valtion kasvatuksen ja opetuksen alaiseksi.
+Hän voi saada ainoastaan sellaisen kasvatuksen, kuin hänen ympäristönsä
+taloudelliset olosuhteet myöntävät.</p>
+
+<p>Tästä voisi helposti johtua uskomaan, että juuri sentähden ihmisen
+pitäisi olla hyvin mukautunut nykyaikaisiin olosuhteisiin. Sillä
+valtiolle on mahdollista muodostaa kasvatus- ja opetuslaitokset ja sen
+kautta julkisen henkielämän oleellinen puoli tavalla, joka parhaiten
+tyydyttää inhimillistä yhteiskuntaa. Ja senkin saattaisi helposti
+uskoa, että ihmisestä sen kautta tulisi mahdollisimman paras jäsen
+inhimilliseen yhteiskuntaan, että hänet kasvatetaan niitä taloudellisia
+mahdollisuuksia silmällä pitäen, joiden piirissä hän kehittyy, ja
+että hän tämän kasvatuksen kautta joutuu siihen asemaan, jonka nämä
+taloudelliset mahdollisuudet hänelle osottavat.</p>
+
+<p>Tämän kirjasen täytyy ottaa suorittaakseen tähän aikaan vähemmän
+miellyttävä tehtävä, näyttää, että julkisen elämämme sekavuus johtuu
+henkielämän riippuvaisuudesta valtiosta ja talouselämästä. Ja sen
+täytyy voida näyttää, että henkielämän vapautus tästä riippuvaisuudesta
+muodostaa osan niin polttavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä.</p>
+
+<p>Tämän kautta kääntyy kirjaseni laajalle levinneitä harha luuloja
+vastaan. Että valtio on ottanut hoitoonsa opetus laitoksen, sitä on
+kauvan pidetty ihmiskunnan kehitykselle terveellisenä. Ja sosialisesti
+ajattelevat voivat tuskin muuta kuvitellakkaan, kuin että yhteiskunnan
+on kasvatettava yksilö palvelukseensa omien menettelytapojensa
+mukaisesti.</p>
+
+<p>Ei tahdota mielellään ottaa oppiakseen, mikä tähän aikaan on aivan
+välttämätöntä tällä alalla. Sitä, että ihmiskunnan kehityksen
+myöhäisempinä aikoina voi olla erehdystä, mikä aikaisemmin on ollut
+oikeata. Ihmiskunnan nykyaikaisten olosuhteitten kehitykselle oli
+välttämätöntä, että opetuslaitos ja sen kautta julkinen henkielämä
+joutui pois niiden piirien käsistä, jossa se keskiaikana oli ollut,
+valtion huostaan. Mutta tämän asiantilan edelleen jatkaminen on raskas
+yhteiskunnallinen erehdys.</p>
+
+<p>Sen on tämä kirjanen ensimäisessä osassaan osottava. Valtiolaitoksen
+puitteissa on henkielämä saavuttanut vapautensa; se ei voi
+tästä vapaudestaan oikein hyötyä, ellei sille suoda täydellistä
+itsehallintoa. Henkielämän olemukseen kuuluu saada olla täydellisesti
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kasvatus- ja
+opetuslaitos, joista koko henkinen elämä on lähtösin, on jätettävä
+niiden hallittavaksi, jotka kasvattavat ja opettavat. Tässä
+hallituksessa älköön saako sanan- eikä toimivaltaa kukaan, joka
+toimii valtiollisella tahi taloudellisella alalla. Jokaisen opettajan
+on käytettävä ainoastaan niin paljon aikaa opetukseen, että hän voi
+myös ottaa osaa alallaan hallinnolliseen toimintaan. Hän on silloin
+huolehtiva hallituksesta yhtä paljon, kuin hän huolehtii itse
+kasvatuksesta ja opetuksestakin. Ei kenkään ole oikeutettu antamaan
+määräyksiä, joka ei samalla itse ole mukana varsinaisessa opetuksessa
+ja kasvatuksessa. Ei mikään parlamentti, ei mikään henkilö, vaikkakin
+hän ehkä joskus olisi ottanut osaa opetukseen, mutta ei sitä enää tee,
+saa sananvaltaa. Mitä kokemuksia opetuksessa välittömästi saavutetaan,
+ne hyödyttävät myös hallintoa. Luonnollisesti sellaisessa laitoksessa
+asiantuntemus ja ammattitaito pääsevät korkeimmassa mahdollisessa
+määrässä vaikuttamaan.</p>
+
+<p>Tässä tietysti voidaan väittää vastaan, ettei sellainenkaan henkielämän
+itsehallinto kaikessa ole täydellinen. Mutta se ei todellisessa
+elämässä ole tarpeellistakaan. Ainoastaan paras mahdollinen pyritään
+saavuttamaan. Ihmislapsessa kytevät kyvyt tulevat todella yhteiskunnan
+hyväksi, kun niiden kehityksestä saavat huolehtia ainoastaan ne,
+jotka henkisten tarkotusperien nojalla pystyvät antamaan niistä
+ratkaisevan arvostelun. Kuinka kauvas siihen tahi tähän suuntaan
+lapsi on kasvatettava, siitä voidaan arvostelu antaa ainoastaan
+vapaassa hengenyhdyskunnassa. Ja mitä on tehtävä antaakseen pontta
+tällaiselle arvostelulle, siitä voidaan päättää ainoastaan tällaisessa
+yhdyskunnassa. Sieltä voivat valtio ja talouselämä ammentaa voimia,
+joita ne eivät voi itselleen antaa, jos muodostavat henkielämän omien
+näkökohtiensa mukaisesti.</p>
+
+<p>Sopusoinnussa sen kanssa mitä tässä kirjasessa on esitetty, on
+myöskin, että valtiota ja talouselämää palvelevista opetuslaitoksista
+ja siitä, mitä niissä opetetaan, huolehtivat vapaan henkielämän
+toimitsijat. Lakimieskoulut, kauppakoulut, maataloudelliset ja
+teollisuusoppilaitokset muodostuvat vapaan henkielämän mukaisesti.
+Tämä kirjoitus on välttämättömästi löytävät vastustusta monissa
+ennakkoluuloissa, jos siitä vetää tämän &mdash; oikean &mdash; johtopäätöksen.
+Mutta mistä johtuvat nämä ennakkoluulot? Niiden yhteiskuntavastaisen
+hengen oppii käsittämään kun ottaa huomioon, että ne pohjaltaan
+ovat peräisin siitä itsetiedottomasta uskosta, että kasvattajien
+tulee olla elämälle vieraita, epäkäytännöllisiä, ihmisiä. Heiltä ei
+voida odottaakaan, että he itsestään loisivat laitoksia palvelemaan
+elämän käytännöllisiä tarkotuksia. Sellaisia laitoksia pystyvät luomaan
+ainoastaan ne, jotka itse seisovat keskellä käytännöllistä elämää, ja
+kasvattajien tulee noudattaa niitä suuntaviivoja, joita heille annetaan.</p>
+
+<p>Näin ajatteleva ei huomaa, että kasvattajat, jotka eivät itse kykene
+antamaan itselleen suuntaviivoja pienimmästä suurimpaan juuri sen
+kautta vieraantuvat elämästä ja tulevat epäkäytännöllisiksi. Heihin
+voidaan silloin istuttaa periaatteita, jotka ovat peräisin näennäisesti
+hyvinkin käytännöllisistä ihmisistä; he eivät pysty kasvattamaan
+oikeita käytännön miehiä elämää varten. Yhteiskuntavastainen
+tilanne on sen kautta syntynyt, ettei käytetä yhteiskunnallisen
+elämän palvelukseen ihmisiä, joissa kasvatuksen kautta on herännyt
+yhteiskunnallinen tunne. Yhteiskunnallisen tunteen elähyttämiä
+ihmisiä voi ainoastaan sellainen kasvatustapa tuottaa, jota
+yhteiskunnallisesti tuntevat johtavat ja määräävät. Yhteiskunnallista
+kysymystä ei milloinkaan saada oikein ratkaistuksi, jollei kasvatus- ja
+henkikysymystä käsitellä sen oleellisena osana. Yhteiskuntavastaista
+mielialaa ei kasvateta ainoastaan taloudellisten laitosten kautta,
+vaan myös sen kautta, että ihmiset näissä laitoksissa käyttäytyvät
+yhteiskuntavastaisesti. Ja se on yhteiskuntavastaista, että nuorison
+kasvatus ja opetus jätetään henkilöille, jotka sen kautta jäävät
+elämälle vieraiksi, että heidän toimintansa suunta ja sisällys
+määrätään ulkoapäin.</p>
+
+<p>Valtio perustaa lainopillisia oppilaitoksia. Valtio vaatii
+niissä opetettavaksi sen sisältöistä lakitiedettä, jonka se omia
+tarkoitusperiään silmälläpitäen on valtiomuotonsa ja hallituksensa
+perustaksi omistanut. Laitokset, jotka ovat kokonaan lähtösin vapaasta
+henkielämästä, ammentavat lakitieteensä sisällyksen itse tästä
+henkielämästä. Valtion on odottaminen, mitä sille tämä vapaa henkielämä
+on tarjoava. Se on hedelmöityvä niistä elävistä aatteista, jotka voivat
+lähteä ainoastaan sellaisesta henkielämästä.</p>
+
+<p>Tämän henkielämän piiriin taas kuuluvat ne ihmiset, jotka vapaasta
+vakaumuksestaan antautuvat käytännölliseen elämään. Mutta siitä ei
+tule käytännöllistä elämää, mikä on lähtöisin kasvatuslaitoksista,
+joita paljaat "käytännönmiehet" järjestävät ja joissa elämälle vieraat
+henkilöt antavat opetusta, vaan yksistään siitä, joka on lähtösin
+kasvattajista, jotka omalta näkökannaltaan ymmärtävät elämää ja
+käytäntöä. Miten vapaan henkielämän hallinta on yksityiskohtaisesti
+järjestettävä, siitä tullaan tässä kirjasessa antamaan joitakin
+viittauksia.</p>
+
+<p>Haaveilijat tulevat tämän kirjasen johdosta tekemään kaikenlaisia
+kysymyksiä. Huolestuneet taiteilijat ja muut henkisen työn tekijät
+tulevat sanomaan: niin, onkohan sitten lahjakkuus paremmin menestyvä
+vapaassa henkielämässä, kuin nykyisessä valtion ja taloudellisten
+voimain ylläpitämässä? Tällaisten kyselijäin pitäisi ottaa huomioon,
+ettei tämä kirjanen missään suhteessa tahdo olla utopistinen.
+Siinä ei siis lainkaan tulla teoreettisesti päättelemään: tämän
+tahi tuon asian tulee olla niin tahi näin. Vaan se tahtoo olla
+innostajana perustamaan ihmisyhdyskuntia, joiden yhteiselämä on
+omiaan luomaan yhteiskunnallisesti arvokasta. Ken ei arvostele elämää
+teoreettisten ennakkoluulojen, vaan kokemusten perustuksella, hän on
+itselleen sanova: jokainen luontaisten lahjojensa mukaan vapaasti
+työskentelevä saa toivoa saavansa oikeudenmukaisen arvostelun vapaassa
+henkiyhdyskunnassa, jota ei mikään estä omien periaatteidensa mukaan
+ohjaamasta elämäänsä.</p>
+
+<p>"Yhteiskunnallisen kysymyksen" ei voi sanoa vasta nyt ihmisten
+keskuuteen ilmestyneen eikä se ole asia, jonka pari ihmistä tahi
+parlamentti voisi ratkaista ja joka sitten olisi lopullisesti
+ratkaistu. Se on alkeellinen osa koko uudemmasta kulttuurielämästä
+ja on kerran ilmestyttyään, edelleen pysyvä. Se on maailman
+historiallisen kehityksen jokaisena hetkenä yhä uudelleen
+ratkaistava. Sillä ihmiselämä on uusimpana aikana joutunut sellaiseen
+tilaan, jossa yhteiskuntaa tukevista laitoksista vähitellen tulee
+yhteiskunta vastaisia. Nämä on yhä uudelleen kukistettava. Niin kuin
+elimistö jonkun aikaa kylläisyyden jälkeen alkaa tuntea nälkää,
+samoin yhteiskunnallinen elimistökin joutuu asiain säännöllisestä
+tilasta epäsäännöllisen. Yhteislääkettä yhteiskunnallisten olojen
+järjestämiseksi löytyy yhtä vähän, kuin ravintoainetta, joka ainaiseksi
+poistaisi näläntunteen. Mutta ihmiset voivat yhtyä sellaisiksi
+yhdyskunniksi, että heidän elävän yhteistoimintansa kautta olevaiset
+olot aina uudelleen saadaan muuttumaan yhteiskunnallisiksi. Sellainen
+yhteiskunta on itseään hallitseva yhteiskunnallisen elimistön henkinen
+jäsen.</p>
+
+<p>Samoin kuin nykyaikaisista kokemuksista seuraa yhteiskunnallisena
+vaatimuksena henkielämän alalla vapaa itsehallinto, samoin talouselämän
+alalla assosiatiivinen (yhteistoiminnallinen) työ. Talouselämään
+kuuluu nykyisessä ihmiskunnassa tavaraintuotanto, tavarainkiertokulku
+ja tavarainkulutus. Näiden kautta tulevat inhimilliset tarpeet
+tyydytetyiksi; ja kaikissa niissä ovat ihmiset itse tavalla
+tahi toisella toiminnallaan osallisina. Jokaisella on niissä
+erikoisharrastuksensa; jokaisen täytyy omalta mahdolliselta osaltaan
+olla niissä mukana. Mitä kukin todella tarvitsee, sen hän ainoastaan
+itse tietää ja tuntee; mitä hänen on toimitettava, siitä hän saa selvän
+kiinnittämällä tuomionsa ympärillään vallitseviin olosuhteisiin. Näin
+ei ole aina ollut eikä tänä päivänäkään ole vielä kaikkialla maan
+päällä; nykyisen ihmiskunnan sivistyneen osan keskuudessa on asianlaita
+kuitenkin niin.</p>
+
+<p>Talouselämän rajat ovat ihmiskunnan kehityksen kuluessa laajentuneet.
+Suljetusta kotitaloudesta kehittyi kaupunkitalous, tästä valtiotalous.
+Tänään ollaan maailmantalouden kynnyksellä. Vanhasta tosin jää vielä
+huomattava osa uuteen; paljon merkkejä uudesta saattoi jo nähdä
+vanhassa. Mutta ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, että kehitys on
+määrätyissä olosuhteissa noudattanut pää-asiallisesti yllä kuvattua
+astejärjestystä.</p>
+
+<p>On mieletöntä koettaakaan järjestellä taloudellisia voimia
+abstraktisessa maailmanyhdyskunnassa. Yksityistaloudet ovat
+kehityskulun aikana laajalti sulautuneet valtiotalouteen. Kuitenkin
+ovat valtiollisten yhdyskuntien muodostumiseen vaikuttaneet muutkin
+kuin taloudelliset voimat. Seurauksena siitä, että niistä tahdottiin
+muodostaa taloudellisia yhdyskuntia, on uusimman ajan yhteiskunnallinen
+sekasorto. Taloudellinen elämä etsii omia valtiollisista laitoksista
+ja valtiollisesta ajattelutavastakin riippumattomia muotojaan. Tämä
+käy sille mahdolliseksi ainoastaan siten, että muodostetaan puhtaasti
+taloudellisia näkökohtia seuraten yhtymiä kuluttaja-, kauppias-
+ja tuottajapiireistä. Olosuhteiden pakosta on sellaisten yhtymien
+laajuus järjestyvä itsestään. Liiaksi pienten yhtymien toiminta kävisi
+liian kalliiksi, liiaksi suurten toimintaa kävisi liian vaikeaksi
+taloudelliselta kannalta silmällä pitää. Kukin yhtymä on löytävä
+elämäntarpeittensa pakosta tien säännölliseen vuorovaikutukseen toisten
+samallaisten kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, että kukaan, jonka
+toiminta vaatii tiheätä asuinpaikan vaihdosta, tulisi siitä estetyksi
+sellaisten yhtymien kautta. Hän voi helposti siirtyä yhtymästä toiseen,
+jos siirtymisen vaikuttimena ovat taloudelliset edut eikä valtiollinen
+järjestelmä. Tällaisen yhtymän keskuudessa voidaan suunnitella
+laitoksia, jotka toimivat yhtä keveästi, kuin rahaliike.</p>
+
+<p>Yhtymän keskuudessa on ammattitaidon ja asiantuntemuksen perustukselle
+vallitseva laajakantoinen yhteisetujen sopusointu. Tällöin eivät
+lakimääräykset säännöstele tavarain valmistusta, kiertokulkua ja
+kulutusta, vaan ihmiset suoranaisten tietojensa nojalla ja oman
+etunsa tähden. Ottaen persoonallisesti osaa yhteistoiminnalliseen
+elämään voivat ihmiset tällaisen välttämättömän taidon saavuttaa; sen
+kautta taas, että etujen täytyy keskinäisen sopimuksen nojalla pysyä
+tasapainossa, tulevat tavarat kiertämään todellisessa arvossaan.
+Tällainen yhteenliittyminen taloudellisten näkökohtien nojalla on
+vallan toista, kuin esim. ammattiliitot. Niiden toiminnassa seurataan
+periaatteita, jotka uudempina aikoina ovat muodostuneet valtiollisessa
+ja poliitillisessa elämässä. Niissä parlamenteerataan; ei sovita
+taloudellisten näkökohtien nojalla siitä, mitä yhden on suoritettava
+toiselle. Assosiatsioneihin ei kuulu palkkatyöläisiä, jotka valtaansa
+turvautuen vaativat työnantajalta mahdollisimman korkeita palkkoja,
+vaan niissä käsityöläiset ovat tuotannon henkisten johtajien ja
+tuotteiden kuluttajien kanssa yhteistoiminnassa määrätäkseen hintojen
+järjestelyn kautta suorituksien vasta suoritukset. Se ei voi
+tapahtua parlamenttaamalla kokouksissa. Niitä on varottava. Sillä
+kuka tekisi työtä sillä aikaa, kun lukemattomat ihmiset kuluttavat
+aikansa keskustelemalla työstä. Mutta sopimalla ihmiset keskenään ja
+assosiatsionit keskenään sujuu kaikki muu työn ohessa. Siihen tarvitaan
+vaan, että yhteenliittyminen vastaa työntekijäin tietoja ja kuluttajain
+harrastuksia.</p>
+
+<p>Tätä älköön kutsuttako utopiaksi. Sillä emmehän ole sanoneet: tämä on
+järjestettävä niin tahi näin. Olemme vaan viitanneet siihen, kuinka
+ihmiset itse järjestävät asiansa, jos he tahtovat toimia liitoissa,
+jotka vastaavat heidän käsityskykyään ja harrastuksiaan.</p>
+
+<p>Että he sellaiseen yhteistoimintaan liittyvät, siitä pitää huolen
+luonto niin pian kun valtio ei aseta heidän eteensä esteitä; sillä
+luonto synnyttää tarpeet. Toiselta puolen voi siihen vaikuttaa vapaa
+henkielämäkin, sillä se kasvattaa tietoisuuden, jonka tulee vaikuttaa
+yhteiskunnassa. Joka kokemuksen nojalla ajattelee, hänen täytyy
+myöntää, että sellaisia yhteistoiminnallisia liittoja voi nousta joka
+hetki ja ettei niissä ole mitään utopistista. Niiden syntymiselle
+ei ole esteenä mikään muu, kuin se, että nykyajan ihminen tahtoo
+järjestellä taloudellisen elämän ulkoapäin siinä merkityksessä,
+kuin järjestö-ajatus häneen on tullut ulkoapäin. Vastakohtana tälle
+järjestelmälle, joka tahtoo ulkoapäin liittää ihmiset toisiinsa
+tuotannon tähden, on se taloudellinen järjestelmä, joka perustuu
+vapaaseen assosioitumiseen. Assosioituessa liittyy ihminen toiseen
+vapaaehtoisesti ja suunnitelmanmukaisuuden antaa kokonaisuudelle
+yksityinen järki. &mdash; Voitanee sanoa: mitä hyötyä siitä sitten on, että
+varaton assosioituu varakkaan kanssa? Voihan olla parempi, sanotaan,
+että kaikki tuotanto ja kulutus järjestellään ulkoapäin. Mutta
+tällainen järjestely sitoo yksilön vapaan luomisvoiman ja riistää
+talouselämältä sen lisätuotannon, joka voi lähteä ainoastaan tästä
+vapaasta <i>luomisvoimasta</i>. Kokeiltakoonpa vaan kerrankaan, kaikista
+ennakkoluuloista huolimatta, assosioimalla tänäpäivänä varaton
+varakkaan kanssa. Jolleivät asiaan puutu muut kuin taloudelliset
+voimat, silloin täytyy varakkaan välittömästi korvata varattoman
+palvelus vastapalveluksella. Nykyään ei tällaisia asioita käsitellä
+kokemusperäisten elämän vaistojen perustuksella; vaan luokka- ja muista
+ei-taloudellisista eduista johtuvien tunteiden nojalla. Nämä saattoivat
+kehittyä sentähden, ettei nykyisempinä aikoina, jolloin juuri
+taloudellinen elämä on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ole jaksettu
+pysyä tämän rinnalla puhtaasti taloudellisilla aatteilla. Henkielämän
+epävapaus on tämän estänyt. Taloutta harjoittavat ihmiset ovat
+perinnäistapojen sokaisemat; he eivät näe talouselämätä muuntelevia
+sisäisiä voimia. He työskentelevät kiinnittämättä huomiota ihmiselämän
+kokonaisuuteen. Assosiatsiooneissa oppii toinen toiselta, mitä hänen
+välttämättä tulee tietää. Siten saavutetaan taloudellinen kokemus
+siitä, mikä on mahdollista, kun ihmiset, joilla kullakin on tietoja ja
+kokemusta omalta alaltaan, saavat yhteisesti asioita päättää.</p>
+
+<p>Kuten vapaassa henkielämässä ainoastaan siinä itsessään piilevät
+voimat vaikuttavat, samoin assosiatiivisesti muodostetussa
+talousjärjestelmässäkin ainoastaan taloudelliset arvot, jotka
+kehittyvät assosiatsioonien kautta. Mitä yksilön on talouselämässä
+tehtävä, se seuraa yhteiselämästä niiden kanssa, joiden kanssa hän on
+taloudellisesti assosioitu. Sen kautta on hänellä juuri niin paljon
+vaikutusvaltaa yleiseen talouteen, kuin mikä vastaa hänen tuotantoaan.
+Kuinka tuotantokyvyttömät kiinnitetään talouselämään siitä tulen tässä
+kirjoituksessa tekemään selvää. Suojelemaan heikkoa voimakasta vastaan
+kykenee ainoastaan talouselämä, joka on kehitetty omista voimistaan.</p>
+
+<p>Näin voi yhteiskunnallinen elimistö jakautua kahteen itsenäiseen
+jäseneen, jotka juuri sen kautta tukevat toisiaan, että molemmilla
+on ominainen hallintonsa, joka perustuu sen erikoisiin voimiin.
+Mutta molempien näiden väliin täytyy mahtua kolmannen. Se on
+yhteiskunnallisen elimistön varsinainen valtiollinen jäsen. Siinä
+pääsee kuuluviin kaikki se, jonka tulee riippua kunkin täysi-ikäiseksi
+päässeen ihmisen arvostelusta ja tunteista. Vapaassa henkielämässä
+toimii kukin erikoisten kykyjensä mukaan, talouselämässä taas täyttää
+kukin paikkansa sen mukaan, mikä rengas hän on assosiatsionissa.
+Julkisessa valtiollis-oikeudellisessa elämässä tunnustetaan hänen
+puhtaasti inhimillinen merkityksensä, sikäli kun se on riippumaton
+hyvinvoinnista, joilla hän vaikuttaa vapaassa henkielämässä,
+ja riippumatta siitä, minkä arvon hänen valmistamansa tavarat
+assosiatiivisen talouselämän kautta saavat.</p>
+
+<p>Tässä kirjassa tullaan näyttämään, kuinka työ laatuunsa
+ja siihen käytettyyn' aikaan nähden on tärkeä asia tässä
+valtiollisoikeudellisessa valtioelämässä. Siinä ovat kaikki toistensa
+vertaisia, koska siinä neuvotellaan ja toimitaan aloilla, joilla
+jokainen ihminen on yhtä arvostelukykyinen. Ihmisten oikeudet ja
+velvollisuudet säännöstellään tässä yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenenä.</p>
+
+<p>Koko yhteiskunnallisen elimistön yhtenäisyys syntyy sen kolmen jäsenen
+itsenäisestä kehityksestä. Kirja on osottava, kuinka liikkuvan pääoman
+ja, tuotantovälineiden vaikutus, maan ja mannun käyttö voivat muodostua
+näiden kolmen jäsenen yhteistoiminnan kautta. Joka tahtoo "ratkaista"
+yhteiskunnallisen kysymyksen edeltäpäin harkitun tahi jotenkin muuten
+syntyneen talousmuodon avulla, hän ei ole tässä kirjoituksessa löytävä
+käytännöllisyyttä; mutta joka elämän kokemuksiin nojaten tahtoo
+innostaa ihmisiä sentapaisiin yhteenliittymisiin, joissa he parhaiten
+oppivat tuntemaan yhteiskunnalliset tehtävät ja niihin antautumaan, hän
+ei kuitenkaan kieltäne kirjantekijällä olleen todella käytännöllisen
+elämän harrastusta.</p>
+
+<p>Kirja on ensikerran julkaistu vuoden 1919 huhtikuussa. Silloisia
+lausuntojani olen täydentänyt aikakausilehdessä "Dreigliederung des
+sozialen Organismus" julaistuilla kirjoitelmillani, jotka sittemmin
+ovat kootut kirjaseksi "In Ausführung der Dreigliederung des sozialen
+Organismus".</p>
+
+<p>On helppo havaita, ettei näissä molemmissa teoksissa niinkään
+paljon puhuta yhteiskunnallisen liikkeen päämääristä, kuin teistä,
+joita myöten yhteiskunnallisessa elämässä olisi kuljettava. Ken
+elämänkokemusten nojalla ajattelee, hän tietää, että yksityiset
+päämäärät voivat esiintyä erilaisissa muodoissa. Ainoastaan sille,
+joka elää abstraktissa ajatuksissa, kaikki näyttää yhden kaavan mukaan
+valetulta. Sellainen moittii usein elämässä opittua käytännöllisyyttä,
+koska se ei hänen mielestään ole kyllin täsmällinen, kyllin "selvästi"
+esitetty. Monet, jotka luulevat olevansa käytännönmiehiä, ovatkin
+juuri sellaisia kaavojenmiehiä. He eivät ota huomioon, että elämä voi
+pukeutua moninaisimpiin muotoihin. Se on juokseva elementti. Ken tahtoo
+sen mukana mennä, hänen täytyy mukautua ajatuksillaan ja tunteillaan
+juoksevaan pohjavirtaan. Yhteiskunnallisiin tehtäviin voidaan käydä
+käsiksi ainoastaan näin ajatellen.</p>
+
+<p>Elämän varrella tehdyistä havainnoista ovat aatteet tähän kirjoitukseen
+ammennetut; tältä kannalta ne myös soisin ymmärrettävän.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Muutamia_huomautuksia_taman_kirjoituksen_tarkoituksesta" id="Muutamia_huomautuksia_taman_kirjoituksen_tarkoituksesta">Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.</a></h2>
+
+
+<p>Nykyajan yhteiskunnallinen elämä asettaa eteemme vakavia, laajaperäisiä
+tehtäviä. Kuuluu ääniä, joissa vaaditaan uudistuksia tässä elämässä
+ja joissa näytetään, että näiden tehtävien ratkaisemiseksi on
+etsittävä teitä, joihin ennen ei ole huomiota kiinnitetty. Nykyajan
+tositapahtumain tukemana saa kenties jo tänään sekin äänensä kuuluviin,
+joka elämän kokemuksiin perustuen tunnustaa olevansa sitä mieltä, että
+tämä välttämättömäksi tulleiden teiden laiminlyöminen juuri on johtanut
+meidät näihin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Siihen vakaumukseen
+perustuu tämä kirjoitus. Se tahtoisi sanoa, miten pitäisi menetellä
+saadakseen ihmiskunnan suuren osan nykyään tekemät vaatimukset
+päämäärästään tietoisen yhteiskunnallisen tahdon tielle. Miellyttävätkö
+nämä vaatimukset vai eikö, siitä ei saisi riippua sellaisen tahdon
+muodostuminen. Ne ovat kerta kaikkiaan olemassa ja ne on otettava
+lukuun yhteiskunnallisen elämän tosiasioina. Tämän pankoot mieleensä
+ne, jotka yhteiskunnallisen asemansa tähden ovat huomaavinaan, että
+tämän kirjoituksen tekijä esityksessään puhuu köyhälistön vaatimuksista
+tavalla, joka heitä ei miellytä, koska se heidän mielestään muka liian
+yksipuolisesti korostaa nämä jonakin, jonka yhteiskunnan tahdon täytyy
+ottaa lukuun. Mutta tekijä pitää oikeutenaan puhua nykyaikaisesta
+elämästä kaikessa alastomuudessaan mikäli hänen elämäntuntemuksensa
+siihen riittää. Hänen silmiinsä kuvastuvat ne turmiolliset
+seuraukset, jotka johtuvat siitä, ettei tahdota nähdä uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämätä kaikkine tosiasioineen eikä tahdota mitään tietää
+yhteiskunnallisesta tahdosta, joka kiinnittää huomionsa näihin
+tosiasioihin.</p>
+
+<p>Vähemmän tyydyttänee tekijän esitys lähinnä myös henkilöitä, jotka
+pitävät itseään käytännöllisen elämän tuntijoina siinä merkityksessä,
+jossa monien rakkaiksi käyneiden ennakkoluulojen tähden elämän kokemus
+nykyään otetaan. He tulevat väittämään, ettei tämä kirjoitus perustu
+elämänkokemukseen. Mitä näihin henkilöihin tulee, niin tekijän mielestä
+juuri heidän tulisi käydä elämänkoulu uudelleen. Sillä hänestä näyttää
+heidän elämänkokemuksensa niiden tosiasian valossa, jotka nykyajan
+ihmiskunta on saanut kokea, ehdottomasti erehdykseltä. Sellaiselta
+erehdykseltä, joka on tuottanut sanomatonta onnettomuutta. He saavat
+kokea, että täytyy paljon sellaista myöntää käytännölliseksi, joka
+heistä on näyttänyt naurettavalta ihanteellisuudelta. Olkootpa
+vain sitä mieltä, että tämän kirjoituksen lähtökohta on väärä, kun
+sen ensimäisissä osissa enemmän puhutaan uudenaikaisen ihmiskunnan
+henkielämästä ja taloudellisesta vähemmän, täytyy tekijän
+elämänkokemuksensa nojalla väittää, että tehtyjen erehdysten lisäksi
+tullaan tekemään lukemattomia muita, ellei päätetä kiinnittää
+asianmukaista huomiota uudenaikaisen ihmiskunnan henkielämään.</p>
+
+<p>Mutta eivät nekään, jotka erilaisimmissa äänilajeissa alituiseen
+toistavat, että ihmiskunnan täytyy luopua paljaiden aineellisten etujen
+palveluksesta ja kääntyä "hengen", ihanteellisuuden puoleen, tule
+oikein mieltymään siihen, mitä tekijä tässä kirjoituksessaan sanoo. Hän
+ei anna suurta arvoa paljaalle puheelle "hengestä" ja pilventakaisesta
+henkimaailmasta. Hän voi tunnustaa ainoastaan sen henkisyyden, joka
+muodostaa ihmisen oman elämän sisällyksen. Se ilmenee yhtä vaikuttavana
+käytännöllisten elämäntehtävien suorittamisessa, kuin maailman-
+ja elämänkatsomuksen luomisessa, joka pystyy tyydyttämään sielun
+tarpeet. Ei kaikki ole siinä, että tiedetään tahi ollaan tietävinään,
+mitä henkisyys oli, vaan siinä että tämä henkisyys ilmenee myös
+käytännöllisen elämän todellisuudessa eikä vain sisäisen sieluolennon
+sivuvirtauksena.</p>
+
+<p>Täten tuntuvat ehkä tässä kirjoituksessa lausutut mielipiteet
+"henkisille" liiaksi hengettömiltä, "käytännöllisille" liiaksi
+epäkäytännöllisiltä. Tekijä arvelee <i>juuri sen kautta</i> voivansa omalla
+tavallaan palvella nykyaikaista elämää, ettei hän hyväksy monenkaan
+nykyaikana itseään "käytännänmiehenä" pitävän elämän tuntemattomuutta,
+mutta ei myöskään anna mitään arvoa sellaisille puheille "hengestä",
+joissa sanoja käytetään paljaiden haavekuvien luomiseen elämästä.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallista kysymystä käsitellään tässä kirjoituksessa
+taloudellisena, oikeudellisena ja henkisenä kysymyksenä. Tekijä
+uskoo päässeensä tietämään, kuinka talous-, oikeus- ja henkielämän
+vaatimuksista tämän kysymyksen oikea luonne selviää. Ja tämä
+tietäminen taas voi yksin herättää todellisen innostuksen näiden
+kolmen elämänalan terveelliseen järjestämiseen yhteiskunnallisessa
+ruumiissa. Inhimillisen kehityksen aikaisemmilla asteilla huolehtivat
+yhteiskunnalliset vaistot, että nämä kolme alaa sen aikuisen
+ihmisluonteen mukaisesti järjestäytyvät itsestään yhteiskunnallisen
+elämän kokonaisuudeksi. Kehityksen nykyisellä asteella on päämäärästään
+tietoisen yhteiskunnallisen tahdon pakko koettaa järjestää näiden
+keskinäiset suhteet. Siirryttäessä näistä vanhemmista ajoista
+nykyaikaan vallitsi maissa, joissa tällaista tahtoa voi edellyttää,
+vanhojen vaistojen ja uudemman itsetietoisuuden sekanaisuus, joka ei
+enää tyydytä nykyaikaisen ihmisyyden vaatimuksia. Monessa asiassa,
+jossa ollaan näkevinään päämäärästään tietoista yhteiskunnallista
+ajatusta, elävät vielä vanhat vaistot, Se tekee tämän ajatuksen
+heikoksi olosuhteitten vaatimuksiin katsoen. Perusteellisemmin, kuin
+moni luuleekaan, täytyy nykyajan ihmisen irtaantua siitä, mikä ei
+enää ole elinvoimaista. Miten talous-, oikeus- ja henkielämän tulee
+muodostua uuden ajan vaatiman terveen yhteiskunta-elämän mukaisesti,
+sen &mdash; niin arvelee ainakin tekijä &mdash; voi tajuta ainoastaan, kellä on
+hyvää tahtoa antamaan tunnustuksensa yllä esitetyille periaatteille.
+Mitä tekijä pitää velvollisuutenaan lausua tällaisesta tarpeellisesta
+uudistuksesta, tahtoo hän tällä kirjoituksella jättää nykyajan
+arvosteltavaksi. Hän tahtoisi sen tulevan <i>herättäjäksi</i> pyrkimykselle
+aikakautemme elämäntodellisuutta ja elämänvaatimuksia tyydyttävään
+päämaaliin. Sillä hän on vakuutettu, että ainoastaan sellainen
+pyrkimys on johtava edemmäksi kuin haaveiluihin ja tuulentupiin
+yhteiskunnallisen tahtomisen alalla.</p>
+
+<p>Joka kuitenkin luulee löytävänsä jotakin haaveilevaa tästä
+kirjoituksesta, häntä pyytää tekijä ottamaan huomioon, kuinka kauvas
+nykyaikana monikin mielikuvituksineen yhteiskunnallisten olojen
+mahdollisesta kehityksestä on todellisesta elämästä eksynyt ja
+haaveiluihin hairahtunut. <i>Sentähden</i> pidetään sellaista todelliseen
+elämään ja kokemukseen perustuvaa, kuin mitä tässä kirjoituksessa
+on pyritty esittämään haaveiluna. Moni on tätä esitystä pitävä
+"abstraktina", koska hänelle on "konkretia" ainoastaan se, mitä hän on
+tottunut ajattelemaan ja "abstraktia" myös "konkretinkin" silloin, kun
+hän ei ole tottunut sitä ajattelemaan.<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a></p>
+
+<p>Että puolueohjelmiin tiukasti sidotut henkilöt aluksi tulevat olemaan
+tyytymättömiä tekijän esityksiin, on odotettavissa. Kuitenkin elää
+tekijä siinä uskossa, että useat puolueihmisetkin varsin pian
+tulevat vakuutetuiksi siitä, että kehityksen alaista elämää ei
+voida pakottaa puolueohjelmien puitteisiin, ja että sellaisista
+ohjelmista <i>riippumaton arvostelu</i> on nyt ennenkaikkea välttämätön
+yhteiskunnallisen tahdon lähimpiä päämääriä arvosteltaessa.</p>
+
+<p>Huhtikuussa 1919.</p>
+
+<p class="sig"><i>Rudolf Steiner</i>.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="I_Yhteiskunnallisen_kysymyksen_todellinen_luonne_uudenaikaisen" id="I_Yhteiskunnallisen_kysymyksen_todellinen_luonne_uudenaikaisen">I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.</a></h2>
+
+
+<p>Eikö uudenaikainen yhteiskunnallinen liike ole maailman sodan
+romahduksen kautta paljastanut tosiasioita, jotka todistavat, kuinka
+pintapuolisesti vuosikymmeniä oli totuttu ymmärtämään köyhälistön
+tahtoa?</p>
+
+<p>Mitä nykyaikana köyhälistön aikaisemmin vaiennetuista vaatimuksista
+ja niiden yhteydessä olevista seikoista on elämän pinnalle noussut,
+vaatii tämän kysymyksen tekemään. Voimat, jotka nämä vaatimukset
+vaiensivat, ovat osaksi hävinneet. Sen suhteen säilymistä, jossa nämä
+voimat olivat ihmiskunnan suuren osan yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin,
+voi toivoa ainoastaan se, joka on vailla kaikkea tietoa siitä, miten
+lannistumattomat nämä ihmisluonteen vaikuttimet ovat.</p>
+
+<p>Moni niistä henkilöistä, jotka yhteiskunnallisen asemansa vuoksi
+saattoivat sanoin ja neuvoin ehkäisten tahi edistäen vaikuttaa
+europalaisen elämän voimiin, jotka purkautuivat maailmansodan
+katastrofiksi, on täydellisesti erehtynyt näistä pyrkimyksistä.
+He saattoivat luulla, että heidän maansa aseellinen voitto tulisi
+tyynnyttämään yhteiskunnallisen levottomuuden. Näiden henkilöiden
+täytyi saada kokea, että seurauksena heidän suhtautumisestaan vasta
+olikin yhteiskunnallisen kiihtymyksen täydellinen ilmipuhkeaminen.
+Eikä siinä kyllin, vaan nykyinen ihmiskunnan romahdustila osottautui
+siksi historialliseksi tapaukseksi, jossa tämä kiihtymys saavutti
+korkeimman iskuvoimansa. Johtavien henkilöiden ja luokkien täytyi
+viimeisinä kohtalokkaina vuosina toiminnassaan aina ottaa huomioon,
+mitä ihmiskunnan sosialistisissa piireissä ajateltiin. He olisivat
+mielellään usein menetelleet toisin, jos he olisivat uskaltaneet olla
+huomioonottamatta näiden piirien mielialan. Siinä muodossa, johon
+tapaukset nykyään ovat pukeutuneet, elää tuon mielialan vaikutus
+edelleen.</p>
+
+<p>Ja nyt kun on ratkaisevan asteen saavuttanut, mikä vuosikymmeniä
+on ihmiskunnan kehityksessä ollut valmistumassa: nyt paljastuu
+traagillisena tosiasiana, että ajatukset, jotka ovat syntyneet olojen
+kehittyessä, eivät pystykään hallitsemaan tilannetta. Moni henkilö,
+joka on kasvattanut ajatuskykyään tapausten kehittyessä palvellakseen
+yhteiskunnallisia tarkoitusperiä, seisoo epäröiden tahi kokonaan
+mykkänä todellisuuden meille tekemien kysymysten edessä.</p>
+
+<p>Tosin uskoo moni näistä henkilöistä vielä, että se, mitä he ovat pitkät
+ajat pitäneet inhimillisen elämän uudistukselle välttämättömänä,
+on toteutuva ja silloin näyttäytyvä kyllin voimakkaaksi antamaan
+elinvoimaisen suunnan elämän vaatimuksille. Voi olla välittämättä
+niistä, jotka vielä väittävät, että vanha on pitävä puolensa
+ihmiskunnan suuren osan uusia vaatimuksia vastaan. Voi antaa arvon
+niiden vaatimuksille, jotka ovat vakuutettuja uuden elämänjärjestyksen
+välttämättömyydestä. Mutta mahdotonta on olla itselleen tunnustamatta:
+keskellämme virtaa puoluemielipiteitä, ikään kuin arvostelumuumioita,
+jotka tosiolojen kehitys työntää syrjään. Nämä tosiolot vaativat
+ratkaisua, johon vanhojen puolueiden arvostelukyky ei ole kypsynyt.
+Nuo puolueet ovat tosin kehittyneet olosuhteiden ohella; mutta ovat
+piintyneine mielipiteineen jääneet tosioloista perään. Ei tarvinne
+ehkä olla vaatelias nykyään vielä vallitsevaa ajatussuuntaa kohtaan
+olettaessaan, että yllä mainittu asianlaita johtuu maailmantapauksien
+kulusta nykyaikana. Ja siitä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että
+juuri tämä nykyaika on altis kokeelle tehdä tunnetuksi uudenaikaisen
+ihmiskunnan yhteiskunnallisesta elämästä se, mikä erikoisuutensa tähden
+poikkeaa niin kauvas yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin perehtyneiden
+henkilöiden ja puoluesuuntien ajatustavasta. Voisihan sattua, että se
+traagillisuus, joka ilmenee kokeiluissa ratkaista yliteiskunnallista
+kysymystä, johtuukin juuri köyhälistön todellisten pyrkimysten
+väärinymmärtämisestä. Väärinymmärryksestä yksinpä niidenkin puolelta,
+jotka näistä pyrkimyksistä ovat luulleet omistavansa oikean käsityksen.
+Sillä ei ihminen lähimainkaan aina osaa oikein arvostella omaa tahtoaan.</p>
+
+<p>Voi senvuoksi näyttää oikeutetulta tehdä kerran kysymys: mitä todella
+tahtoo nykyaikainen köyhälistö pyrkimyksillään? Vastaako tämä
+tahtominen sitä, mitä tavallisesti köyhälistön ja ei-köyhälistön
+puolelta tällä tahtomisella ymmärretään? Ilmeneekö siinä, mitä useat
+"yhteiskunnallisella kysymyksellä" ymmärtävät, tämän kysymyksen
+<i>todellinen muoto</i>? Vai onko aivan toinen ajatussuunta välttämätön?
+Tätä kysymystä ei voi lähestyä ennakkoluulottomasti, jollei kohtalo ole
+suonut tilaisuutta eläytyä uudenaikaisen köyhälistön sielunelämään.
+Varsinkin sen köyhälistön osan, jolla on tärkein osa nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen liikkeen luomisessa.</p>
+
+<p>On puhuttu paljon nyky-aikaisen tekniikan ja nykyaikaisen kapitalismin
+kehityksestä. On kysytty, miten tämän kehityksen ohessa nykyinen
+köyhälistö on syntynyt ja miten se uudemman talouselämän laajetessa
+on nykyisiin vaatimuksiin tullut. Kaikessa, mitä tähän asti näissä
+kysymyksissä on esille tuotu, on paljon oikeaan osattua. Mutta ettei
+silti vielä ole päästy lähellekään ratkaisua, on selvää sille, joka
+ei anna sen väitteen sokaista itseään, että ulkonaiset olosuhteet
+painavat leimansa ihmisen elämään. Asian oikea laita avautuu sille,
+joka vapaana ennakkoluuloista osaa tajuta pohjakerrosten syvyyksissä
+vaikuttavat henkiset kiihottimet. On tosin varmaa, että köyhälistön
+vaatimukset ovat kypsyneet uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin
+aikakaudella; mutta tämän tosiasian toteaminen ei suinkaan vielä selitä
+sitä, mikä näissä vaatimuksissa on peräisin puhtaasti inhimillisistä
+vaikuttimista. Ja niin kauvan kun näiden vaikuttimien olemukseen ei ole
+päästy, ei myöskään olla selvillä yhteiskunnallisen kysymyksen oikeasta
+muodosta.</p>
+
+<p>Eräs köyhälistön maailmassa usein kuultu sana on omiaan tekemään
+voimakkaan vaikutuksen siihen, joka osaa tunkeutua inhimillisen
+tahdon syvemmällä piileviin vaikuttimiin. Se on: uudenaikainen
+proletaari on tullut "luokkatietoiseksi". Hän ei enää sanoaksemme
+vaistomaisesti, itsetiedottomasti tottele ulkopuolellaan olevien
+luokkien vaikutusvaltaa; hän tuntee itsensä erityisen luokan
+jäseneksi ja haluaa saada tämän oman ja toisten luokkien välit
+julkisessa elämässä itselleen edullisemmalla tavalla järjestetyksi.
+Kellä on kykyä syventyä sielullisten ilmiöiden tajunnantakaisille
+aloille, hänelle on sana "luokkatietoinen", siinä merkityksessä kuin
+nykyaikainen proletaari sitä käyttää, paljastava tärkeimmät puolet
+nykyaikaisen tekniikan ja kapitalismin palveluksessa olevan työväen
+luokan yhteiskunnallisessa elämänkatsomuksessa. Hänen täytyy ennen
+kaikkea huomata, kuinka sytyttävästi tieteelliset opit talouselämästä
+ja sen suhteesta ihmiskohtaloihin ovat painuneet proletaarin sieluun.
+Tässä tulimme koskettaneeksi erästä tosiasiaa, josta monella, joka on
+vain kuvaillut itselleen proletaaria, mutta ei elänyt ajatuksissaan
+proletaarien kanssa, on varsin hämärät, jopa aikakautemme vakaviin
+tapahtumiin nähden vahingolliset mielipiteet. Se ajatuskanta, että
+Marx ja hänen jälkeisensä proletaariset kirjailijat olisivat opeillaan
+panneet "sivistymättömän" proletaarin pään pyörälle, ja mitä muuta
+sen suuntaista usein saa kuulla, ei auta ymmärtämään nykyaikaista
+maailmanhistoriallista tilannetta tällä alalla. Tällainen mielipide
+ilmaisee vaan tahdon puutetta päästä näkemään mikä on oleellista
+nykyisessä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Ja tällaista oleellista
+on sekin, että proletaarinen luokkatietoisuus on täynnä käsitteitä,
+jotka sisällyksensä puolesta ovat kotoisin uudenaikaisesta tieteestä.
+Tässä tietoisuudessa vallitsee edelleen se tunnelma, joka vallitsi
+Lassallen puheessa "Tiede ja työläiset". Tällaiset asiat mahtavat
+tuntua vähäpätöisiltä monesta, joka itseään pitää "käytännöllisenä
+ihmisenä". Mutta joka tahtoo todella oppia tuntemaan uudenaikaista
+työväenliikettä, hänen <i>täytyy</i> huomionsa näihin asioihin. Sillä se
+mitä maltilliset ja jyrkät proletaarit nykyaikana vaativat, ei ole
+ihmistahdon ilmaukseksi muuttunutta talouselämää siinä muodossa,
+jossa moni sen itselleen kuvittelee, vaan taloustiedettä, joka on
+vallannut proletaarien itsetietoisuuden. Proletaarisen liikkeen
+tieteellisenä pidetyssä ja sanomalehtimäisen-kansantajuiseen muotoon
+puetussa kirjallisuudessa se selvästi käy ilmi. Sen kieltäminen on
+silmien sulkemista tosiasiallisilta olosuhteilta. Tosiasia, johon
+koko nykyaikainen yhteiskunnallinen asema perustuu, on se, että
+uudenaikainen proletaari antaa pukea luokkatietoisuutensa tieteellisiin
+käsitteisiin. Vaikk'ei koneensa ääressä työskentelevällä miehellä olisi
+aavistustakaan "tieteestä", hän omaksuu yhteiskunnallista asemaansa
+valaisevat tiedot henkilöiltä, jotka näitä tietoja levittävät tuolta
+"tieteeltä" saamillaan välikappaleilla.</p>
+
+<p>Kaikki tämä puhe uudemmasta talouselämästä, koneitten aikakaudesta
+ja kapitalismista saattaa olla hyvinkin valaisevaa nykyaikaisen
+työväenliikkeen perustuksiin katsoen; mutta mikä nykyaikaiselle
+yhteiskunnalliselle tilanteelle antaa lopullisen valaistuksen, ei
+suoranaisesti johdu siitä seikasta, että työmies on kiinnitetty
+koneeseensa ja että hän on sidottu kapitalistiseen elämänjärjestykseen.
+Se johtuu aivan toisesta asianhaarasta, siitä nimittäin, että hänen
+luokkatietoisuudessaan ollessaan koneensa ääressä ja riippuvaisena
+kapitalistisesta talousjärjestyksestä on kehittynyt eräitä perin
+määrättyjä ajatuksia. On mahdollista, että aikakautemme ennakkoluulot
+estävät useita tunnustamasta tämän tosiasian kantavuutta ja
+saavat heidät pitämään asian esille ottamista vaan käsitteillä
+viisastelemisena. Tähän täytyy vastata: sitä huonommat edellytykset
+menestykselliseen toimintaan yhteiskunnallisessa elämässä niillä,
+jotka eivät pysty näkemään mikä on tällä haavaa tärkeintä. Ken tahtoo
+ymmärtää proletaarista liikettä, hänen täytyy ennen kaikkea tietää,
+kuinka proletaari <i>ajattelee</i>. Sillä proletaarista liikettä &mdash; sen
+maltillisesta uudistusliikkeestä aina hävittävimpään yltiöpäisyyteen
+asti &mdash; eivät aiheuta mitkään ihmisen ulkopuolella olevat voimat tahi
+taloudelliset kiihottimet, vaan ihmiset: heidän mielikuvituksensa ja
+tahdonkiihottimet.</p>
+
+<p>Eivät siinä, mitä kone ja kapitalismi ovat proletaariseen tietoisuuteen
+istuttaneet, piile aikamme yhteiskunnallista liikettä määräävät
+aatteet ja tahdonvoimat. Tämä liike on etsinyt ajatuslähteensä
+uudemmasta tieteestä, kun koneet ja kapitalismi eivät antaneet
+proletaarille sitä, mikä hänen sielunsa olisi täyttänyt ihmisarvoisella
+sisällyksellä. Sellaisen sisällyksen sai keskiaikainen käsityöläinen
+ammatistaan. Siinä, kuinka tämä käsityöläinen ihmisenä itsensä
+tunsi ammattiinsa sidotuksi, oli jotakin, joka pani elämisen
+inhimillisen yhteiskunnan keskuudessa hänen sisällisien silmäinsä
+edessä näyttämään elämisen arvoiselta. Hän saattaa katsoa sen kautta,
+mitä hän valmisti, tulleen toteutetuksi, mitä hän ihmisenä tahtoi
+olla. Koneen ääressä ja kapitalistisen elämänjärjestyksen alaisena
+sai hän kääntyä oman itsensä, sisäisen minänsä, puoleen, kun hän
+etsi perustusta, jolle voi pystyttää itsetietoisuuttaan tyydyttävän
+käsityksen siitä, mikä arvo kullakin "ihmisenä" on. Tekniikasta ja
+kapitalismista ei lähtenyt mitään tälle käsitykselle. Ja niin on
+käynyt, että proletaarinen itsetietoisuus turvaantui tieteelliseen
+ajatustapaan. Se oli menettänyt inhimillisen yhteenkuuluvaisuuden
+tunteen todellisen elämän kanssa. Mutta se tapahtui aikana, jolloin
+ihmiskunnan johtavat luokat pyrkivät tieteelliseen ajatustapaan,
+jossa itsessään ei enää ollut henkistä ponnistusvoimaa täyttämään
+inhimillistä itsetietoisuutta sen tarpeita tyydyttävällä sisällyksellä.
+Vanhat maailmankatsantokannat olivat käsittäneet ihmisen sieluna
+henkisessä olemassaolon kokonaisuudessa. Uudemman tieteen kannalta
+on hän luontokappale paljaassa luonnonjärjestelmässä. Tämä tiede ei
+herätä sitä tunnetta, että se olisi kuin henkimaailmasta ihmissieluun
+juokseva virta, joka kantaa ihmistä sieluna. Miten tahansa
+arvosteltaneekin henkisten vaikutinten, ja mitä niihin kuuluu, suhdetta
+uudemman ajan tieteelliseen ajatustapaan, on pakotettu myöntämään,
+kun ennakkoluulottomasti historiallista kehitystä tarkastaa, että
+tieteellinen mieltäminen on kehittynyt uskonnollisesta. Mutta vanhat,
+uskonnollisella pohjalla lepäävät maailmankatsantokannat eivät ole
+voineet istuttaa uudenaikaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sielua
+kannattavia herätteitään. Ne jäivät tämän ajattelutavan ulkopuolelle
+ja elivät edelleen omine sisäisine tietoisuussisältöineen, johon
+köyhälistön sielut eivät tunteneet kiintymystä. Johtaville luokille
+voi tämä tietoisuussisältö vielä olla jostakin arvosta. Sillä oli
+vielä jotakin yhteyttä heidän elämänasemansa kanssa. Nämä luokat eivät
+etsineet uutta tietoisuussisältöä, koska perintönä elämältä itseltään
+riippuivat kiinni vanhassa. Uudenaikainen proletaari sitävastoin
+katkaisi kaiken yhteytensä vanhan elämänkatsomuksen kanssa. Hän on
+ihminen, jonka elämä lepää aivan uusilla perusteilla. Häneltä hävisi
+vanhan elämän perustuksen mukana kaikki mahdollisuus ammentaa vanhoista
+hengen lähteistä. Ne jäivät sen alueen keskelle, josta hän oli
+vieraantunut. Uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin ohella kehittyi
+&mdash; sikäli kun on mahdollista kutsua suuria maailmanhistoriallisia
+virtauksia samanaikaisiksi &mdash; uudenaikainen tieteellisyys. Siihen
+kiinnitti uudenaikainen köyhälistö luottamuksensa ja uskonsa. Siitä
+se koetti löytää itselleen välttämättömän uuden tunnemaailman. Mutta
+sen suhde tähän tieteellisyyteen oli toinen, kuin johtavien luokkien.
+Nämä tunsivat olevansa pakoitetut ottamaan tieteellinen ajatustapa
+henkeään kannattavaksi elämänkäsityksekseen. Mutta niin paljon kuin
+he tahtoivatkin tämän tieteellisen ajatustavan avulla vakuuttautua
+siitä, että luonnonjärjestyksessä vallitsi katkeamaton syiden
+jatkuvaisuus alhaisimmasta eläimestä ihmiseen, niin tämä ajatustapa
+pysyi heille vain tietopuolisena vakaumuksena. Se ei synnyttänyt
+heissä pyrkimystä käsittämään elämää myös tunteenomaisesti, kuten
+tämä vakaumus vaatii ollakseen täydellinen. Luonnontutkija Vogt ja
+luonnontieteen kansantajuinen selittäjä Büchner olivat varmastikin
+tieteellisen ajatustavan omistaneet. Mutta sen rinnalla vaikutti
+heidän hengessään jokin, joka pakotti heidät uskomaan elämän
+yhtenäisyyteen, jolle selitystä johdonmukaisesti ei voi saada muualta
+kuin uskosta henkiseen maailmanjärjestykseen. Ajateltakoon vain
+ennakkoluulottomasti, miten toisin tieteellisyys vaikuttaa sellaiseen,
+joka koko omalla olemuksellaan tuntee olevansa kiinnitettynä sellaiseen
+elämänkokonaisuuteen, kuin nyky-aikaiseen proletaariin, jonka eteen
+hänen agitaattorinsa asettuu ja muutamana työstä vapaana iltahetkenä
+puhuu, kuten seuraa: tiede on viime aikoina todistanut ihmisille
+vääräksi uskon, että heidän alkujuurensa olisi henkisissä maailmoissa.
+Heille on opetettu, että he muinaisina aikoina elivät siivottomasti
+puissa kiiveten ja että heillä on kaikilla yhtäläinen puhtaasti
+luonnollinen alkuperä. Tällaisiin ajatuksiin perustuvan tieteellisyyden
+varaan näki nykyaikainen proletaari joutuneensa etsiessään sielulleen
+sisällystä, joka antaisi hänen tuta, mikä hänen asemansa ihmisenä oli
+maailmankaikkeudessa. Hän omisti tämän tieteellisyyden tinkimättömän
+vakaasti ja veti siitä <i>omat</i> johtopäätöksensä elämää varten.
+Hänet tapasi teknillinen ja kapitalistinen aikakausi toisin, kuin
+johtaviin luokkiin kuuluvan. Tämä eli vielä elämän järjestyksessä,
+jonka olivat muodostaneet sielua ylentävät vaikuttimet. Hänelle
+oli suurimmaksi eduksi saada uuden aikakauden saavutukset sopimaan
+tämän elämänjärjestyksen kehyksiin. Proletaari oli henkisesti tästä
+elämänjärjestyksestä irtireväisty. Hänelle ei tämä elämänjärjestys
+voinut antaa sitä sisäistä tunnetta, joka olisi valaissut hänen
+elämänsä ihmisen arvoisella sisällyksellä. Antaa proletaarin tuntea,
+mitä hän ihmisenä oli, sen voi ainoastaan, mikä näytti uskoa
+herättävällä voimalla lähteneen vanhasta elämänjärjestyksestä:
+tieteellinen ajattelutapa.</p>
+
+<p>Monen lukijani mieli ehkä tekisi hymyillä, kun viittaan proletaarisen
+ajattelutavan "tieteellisyyteen". Ken tieteellisyydellä jaksaa
+ajatella ainoastaan sellaista, minkä monivuotisella istumisella
+"sivistyslaitoksissa" voi ansaita, ja sitten taas asettaa tämän
+"tieteellisyyden" mitään oppimattoman proletaarin tietoisuustason
+vastapainoksi, hän hymyilköön. Hän hymyilee asioille, jotka
+ovat ratkaisevasta merkityksestä nykyaikaiselle elämälle. Nämä
+tosiasiat todistavat, että moni korkeasti oppinut henkilö <i>elää</i>
+epätieteellisesti, kun taas oppimaton proletaari perustaa
+maailmankatsantokantansa tieteeseen, jota hän ei ehkä ollenkaan
+käsitä. Sivistynyt on omistanut itselleen tieteen säilyttäen sitä
+jossain sielunsa komerossa; mutta hän liikkuu olosuhteissa, jotka
+antavat sisällyksen hänen tunne-elämälleen kokonaan tästä tieteestä
+välittämättä. Proletaarin ovat hänen elämänsuhteensa saattaneet
+ymmärtämään olemassa-olon tämän tieteen hengen mukaisesti. Mitä muut
+luokat "tieteellisyydeksi" nimittävät, siitä hänellä ehkä ei liene
+aavistustakaan; tämän tieteellisyyden ajatussuunta ohjaa kuitenkin
+hänen elämänsä. Muiden luokkien elämä lepää uskonnollisella,
+esteettisellä, yleishenkisellä perustuksella; hänelle on "tiede",
+joskin usein kaikessa pintapuolisuudessaan, elämän usko. Moni
+"johtaviin" luokkiin kuuluva luulee olevansa "valistunut",
+"vapaa-uskonnollinen". Epäilemättä hänen ajatusmaailmansa perustuu
+tieteelliseen vakaumukseen; mutta hänen tunne-elämänsä pohjasäveleenä
+kaikuvat hänen huomaamattaan perinnäisen elämänuskon jäännökset.</p>
+
+<p>Mitä tieteellinen ajatustapa ei ole vanhasta elämänjärjestyksestä
+tahtonut omistaa, se on: tietoisuutta, että se ollen henkisyyttä
+perustuu henkiseen maailmaan. Tälle puolelle uudenaikaista tiedettä
+ummistivat johtavat luokat silmänsä. Sillä heidän elämänsä
+sisältönä ovat vanhat perintötiedot. Tätä proletaari ei voinut,
+sillä hänelle uudet olosuhteet karkoittivat vanhat perintötiedot
+hänen sielustaan. Hän omisti perinnökseen hallitsevilta luokilta
+tieteellisen ajattelutavan. Tämä perintö muodostui perustukseksi hänen
+käsitykselleen ihmisen olemuksesta, mutta siihen ei mahtunut tieto,
+että tämä olemus oli peräisin todellisesta henkielämästä. Se ainoa,
+minkä proletaari sai hallitsevilta luokilta henkisenä perintönä, epäsi
+oman alkujuurensa hengestä.</p>
+
+<p>Tiedän vallan hyvin, kuinka nämä ajatukset tulevat liikuttamaan
+ei-proletaareja ja proletaarejakin, jotka uskovat käsittävänsä,
+elämää "käytännöllisesti", ja tämän uskonsa nojalla pitävät tässä
+lausuttua elämälle vieraana katsantokantana. Nykyisen maailmantilanteen
+paljastamat tosiasiat tulevat yhä varmemmin näyttämään tämän uskon
+petolliseksi. Ken ilman ennakkoluuloja nämä tosiasiat pystyy näkemään,
+hänelle täytyy selvitä, että elämän katsantokanta, joka ainoastaan
+pintapuolisesti näihin tosiasioihin suhtautuu, lopulta kykenee
+omaksumaan ainoastaan sellaisia aatteita, joilla ei ole mitään
+vastinetta todellisuudessa. Vallitsevat ajatukset ovat niin kauvan
+"käytännöllisesti" tosioloihin suhtautuneet, ettei niillä enää ole
+mitään yhtäläisyyttä tosiolojen kanssa. Nykyinen maailmanromahdus
+voisi olla monelle siinä suhteessa rangaistukseksi. Sillä, mitä he
+ajattelivat tapahtuvaksi? Ja mitä on tapahtunut? Niinkö pitää käymän
+yhteiskunnallisen ajatuksenkin?</p>
+
+<p>Kuulen myös hengessäni vastaväitteen, jonka proletaarisen elämän
+käsityksen tunnustaja tunteittensa vallassa tekee: taas muuan, joka
+tahtoisi viedä yhteiskunnallisen kysymyksen pääkohdan sivutielle, jota
+myöten porvarillisten näkyy olevan helppo kulkea. Tämä tunnustaja ei
+näe, millaiseksi kohtalo on hänen proletaarisen elämänsä tehnyt, ja
+miten hän tämän elämän piirissä pyrkii liikkumaan katsanto kantoineen,
+jonka hänelle ovat perinnöksi jättäneet "hallitsevat" luokat.
+Hän <i>elää</i> proletaarimaisesti; mutta <i>ajattelee</i> porvarimaisesti.
+Uusi aika ei ainoastaan pakota etsimään uutta elämää, vaan myös
+<i>uusia ajatuksia</i>. Tieteellinen ajattelutapa voi muodostua elämätä
+kannattavaksi sisällykseksi vasta sitten kun se itsestään omalla
+tavallaan kehittää täysinhimillisen elämän sisällyksen luomiseksi
+sellaisen jännitysvoiman, kuin vanhat elämän käsitykset tavallaan
+olivat kehittäneet.</p>
+
+<p>Tällä on osoitettu tie, joka auttaa löytämään uudemman proletaarisen
+liikkeen yhden jäsenen <i>todellisen muodon</i>. Tämän tien loppumäärässä
+kaikuu proletaarisesta sielusta vakaumus: Minä pyrin henkiseen elämään.
+Mutta tämä henkinen elämä on vain haaveilua, on vain sellaista,
+joka ihmisessä kuvastuu ulkonaisista maailmantapahtumista, eikä ole
+lähtöisin erityisestä henkisestä maailmasta. Mitä siirryttäessä
+uuteen aikaan on tullut vanhasta henkielämästä, sen käsittää
+proletaarinen elämänkatsantokanta haaveiluna. Ken tahtoo käsittää
+mielialaa proletaarin sielussa, niin kuin se kuvastuu nykyajan
+yhteiskunnallisissa vaatimuksissa, hänen täytyy kyetä käsittämään,
+mikä voima on sillä mielipiteellä, että henkinen elämä on haaveilua.
+Voitanee vastata: mitä ymmärtää keskinkertainen proletaari tästä
+mielipiteestä, joka enemmän tahi vähemmän kouluutettujen johtajien
+päässä hämmennystä tuottaen kummittelee. Ken näin puhuu, hän unohtaa
+puhuessaan todellisen elämän ja menettelee myös, kuin ei elämän
+todellisuutta olisikaan. Hän ei tiedä, mitä viimeisten vuosikymmenien
+proletaari-elämässä on tapahtunut; hän ei tiedä, mitkä langat
+johtavat mielipiteestä, että henkinen elämä on haaveilua, hänen vain
+tietämättöminä pitämien jyrkkien sosialistien vaatimuksiin ja tekoihin
+ynnä niiden tekoihin, jotka sokeitten elämän voimien vaikutuksesta
+"tekevät vallankumouksia".</p>
+
+<p>Siinä on tragiikkaa, joka peittää koko nykyajan yhteiskunnallisten
+vaatimusten käsityksen, että monissa piireissä ei lainkaan tahdota
+ymmärtää sitä, mikä syvien joukkojen tunne-elämästä nousee
+jokapäiväisten olojen pinnalle, että ei osata luoda katsetta
+sinne, mikä ihmisten mielissä <i>todella liikkuu</i>. Ei-proletaari
+kuuntele tuskantäyttämänä proletaarin vaatimuksia: ainoastaan
+tuotantovälikappaleiden yhteiskunnallistuttamisella voidaan minulle
+ihmisen arvoinen olemassaolo valmistaa. Mutta hän ei kykene itselleen
+kuvailemaan, että hänen oma luokkansa siirryttäessä vanhasta uuteen
+aikaan on pannut proletaarin tekemään työtä tälle kuulumattomilla
+tuotantovälikappaleilla voimatta samalla antaa hänelle tässä työssä
+tarpeellista sisäistä tyydykettä. Henkilöt, jotka mainitulla
+tavalla ummistavat silmänsä elämälle, sanovat mahdollisesti: mutta
+proletaarihan tahtoo ilman muuta päästä samaan elämän asemaan, kuin
+missä hallitsevat luokat ovat; mitä merkitystä sitten on sisäisellä
+tyydykkeellä? Voipa proletaari itsekin väittää: minä en vaadi muilta
+luokilta mitään sisäistä tyydykettä; minä tahdon,etteivät he minua enää
+voisi nylkeä, minä tahdon, että nyt vallitseva luokkaero poistetaan.
+Tällainen puhe ei kuitenkaan koskettele yhteiskunnallisen kysymyksen
+olemusta. Siihen ei sisälly mitään tämän kysymyksen todellisesta
+laadusta. Sillä sellainen tietoisuus työtätekevän kansan sielussa, joka
+olisi hallitsevilta luokilta perinnyt todella henkisen sisällyksen,
+esittäisi yhteiskunnalliset vaatimukset aivan toisella tavalla, kuin
+mitä uudenaikainen proletariaatti tekee, joka saamassaan henkielämässä
+näkee paljasta haaveilua. Tämä proletariaatti on vakuutettu henkielämän
+haaveellisesta luonteesta; mutta tulee tässä vakaumuksessaan yhä
+onnettomammaksi. Ja tämän sielun-onnettomuuden seuraukset, joita se
+ei tietoisesti huomaa, vaan josta se syvästi kärsii, ovat nykyajan
+yhteiskunnalliselle tilanteelle paljon suuremmasta merkityksestä kuin
+kaikki ulkonaisen aseman parantamista koskevat itsessään kylläkin
+oikeutetut vaatimukset.</p>
+
+<p>Hallitsevat luokat eivät myönnä antaneensa aihetta sille
+elämänkäsityskannalle, joka nyt taistelunhaluisena kohdistuu heihin
+proletariaatista. Ja kuitenkin ovat he sen aiheuttaneet siten, että
+ovat jättäneet henkielämästään perinnöksi tälle proletariaatille
+ainoastaan sellaista, jota tämän täytyy pitää haaveiluna. Ei siinä
+ole nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle liikkeelle mitään erikoista,
+että jokin ihmisluokka vaatii elämäntilaansa muutosta, vaikka se
+lähinnä pistääkin silmään, vaan siinä <i>millä tapaa</i> nämä vaatimukset
+mainitun luokan henkisten vaikutteiden mukaisesti kulloinkin
+käytännössä toteutetaan. Katsottakoon tosiasioita vain kerrankin
+ennakkoluulottomasti tältä näkökannalta. Silloin saadaan nähdä,
+kuinka henkilöt, jotka koettavat ymmärtää proletaarisia vaikuttimia,
+naurahtavat, kun nousee kysymys siitä, että sen tahi tämän henkisen
+pyrinnön kautta tahdotaan auttaa yhteiskunnallisen kysymyksen
+ratkaisua. He nauravat tälle haaveiluna, pilventakaisena oppina.
+Paljaista aatteista, paljaasta henkielämästä, arvelevat he, ei
+varmaankaan lähde mitään apua nykyajan polttavalle yhteiskunnalliselle
+kysymykselle. Mutta tarkemmin katsoen alkaakin selvitä, kuinka
+uudenaikaisen, juuri proletaarisen liikkeen varsinainen hermo,
+varsinainen perusvaikutin ei olekaan siinä, mistä nykyaikainen
+proletaari puhuu, vaan onkin aatteissa.</p>
+
+<p>Uudenaikainen proletaarinen liike onkin toisin, kuin ehkä mikään muu
+samankaltainen liike maailmassa &mdash; tarkemmin katsoen sanan täydessä
+merkityksessä &mdash; liike, joka on <i>ajatuksista</i>. Tätä minä en esiintuo
+ikään kuin vain jonakin yhteiskunnallisen liikkeen tarkastuksesta
+saavutettuna yleistuloksena. Jos minun tässä sallitaan tehdä
+persoonallinen huomautus, niin kuuluu se näin: olen vuosikausia
+eräässä työläisten sivistysopistossa antanut työmiehille opetusta
+mitä erilaisimmissa aineissa. Luulen silloin oppineeni tuntemaan,
+mitä liikkuu uudenaikaisen proletaarisen työmiehen sielussa. Samasta
+syystä on minulla myös ollut tilaisuus seurata, mikä henki vaikuttaa
+erilaisissa ammattiyhdistyksissä. Tarkoitukseni on sanoa, ett'en puhu
+ainoastaan tietopuolisiin mietelmiin nojautuen, vaan, &mdash; uskoakseni, &mdash;
+mitä oman todellisen elämänkokemuksen nojalla olen oppinut.</p>
+
+<p>Ken on oppinut tuntemaan &mdash; mikä sivistyneiden keskuudessa
+valitettavasti on harvinaista &mdash; uudenaikaisen työväenliikkeen siellä,
+missä <i>työmiehet</i> ovat sen johdossa, hän tietää, miten tärkeä ilmiö se
+on, että jokin ajatus-suunta on mitä voimakkaimmin vallannut suuren
+ihmisjoukon sielut. Mikä nykyaikana vaikeuttaa kannan määräämistä
+yhteiskunnallisissa kysymyksissä, se on, että mahdollisuus saada eri
+luokkia ymmärtämään toisiaan on niin vähäinen. Porvarilliset luokat
+kykenevät nykyaikana niin vaivaloisesti syventymään proletaarien
+sieluun, voivat niin vaivoin ymmärtää, kuinka proletariaatin vielä
+kuluttamaton äly kykeni omistamaan &mdash; arvosteltakoon sitä asiallisesti
+miten tahansa &mdash; sellaisen inhimiselle järjelle suurimmat vaatimukset
+asettavan ajattelutavan, kuin Karl Marxin järjestelmän.</p>
+
+<p>Totta on, että Karl Marxin ajatusjärjestelmää voidaan puolustaa niin
+hyvin kuin vastustaakin, ehkä yhtä pätevillä syillä; sen voivat uusia
+toiset, jotka Marxin ja hänen ystävänsä Engels'in kuoleman jälkeen
+katselivat yhteiskunnallista elämää toiselta näkökannalta kuin
+nämä johtajat. Tämän järjestelmän sisällyksestä en ollenkaan tahdo
+puhua. Se ei minusta ole tärkeintä uudenaikaisessa proletaarisessa
+liikkeessä. Tärkeintä on minusta se tosiasia, että työväestön
+keskuudessa vaikuttaa voimakkaimpana kiihdykkeenä ajatusjärjestelmä.
+Voipa asian lausua suorastaan näinkin: käytännöllinen liike, puhdas
+jokapäiväisimpiä ihmisvaatimuksia tavoitteleva elämänliike ei vielä
+milloinkaan ole seissyt yksistään niin <i>puhtaalla</i> ajatuspohjalla, kuin
+tämä uudenaikainen proletaariliike. Se on sanoakseni ensimmäinen sen
+tapainen liike maailmassa, jolla on puhtaasti tieteellinen perustus.
+Mutta tämä tosiasia on otettava oikealta kannalta. Kun ottaa kaiken sen
+huomioon, mitä uudenaikainen proletaari itsetietoisesti lausuu omana
+mielipiteenään, tahtonaan ja tunteenaan, niin ei se, mitä ohjelmaan on
+sisällytetty, syvemmän elämänhavainnon perustuksella ollenkaan näytä
+tärkeältä.</p>
+
+<p>Tositärkeänä sitä vastoin täytyy pitää, että proletaarin itsetunnossa
+ihmisen <i>koko</i> persoonallisuus riippuu elämänkatsomuksen
+<i>tietopuolisesta</i> perustuksesta, kun se taas muissa luokissa
+muodostaa vain yhden osan sielunelämää. Mikä tällä tavalla on tullut
+proletaarille sisäiseksi todellisuudeksi, sitä hän ei saata tietoisesti
+tunnustaa. Tätä tunnustamasta häntä estää se, että hänelle ajatuselämä
+on esitetty haaveiluksi. Todellisuudessa hän perustaa elämänsä
+ajatuksiin, mutta käsittää ne epätodellisina haaveiluina. Muuten ei
+voida ymmärtää proletaarista elämänkäsitystä ja sen toteuttamista
+käytännössä, kuin ottamalla huomioon tämä tosiasia kaikessa
+kantavuudessaan uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä.</p>
+
+<p>Siitä tavasta, millä uudenaikaisen proletaarin henkinen elämä yllä on
+esitetty voidaan käsittää, että kuvatessa proletaaris-sosialistisen
+liikkeen todellista laatua tämän henkielämän täytyy tulla ensi
+tilalle. Sillä pää-asia on että proletaari tuntee puutteellisen
+yhteiskunnallisen elämäntilansa syyt siinä muodossa ja pyrkii ne
+poistamaan sillä tavalla, kuin tämä henkielämä hänelle sisäisesti
+sanoo. Ja kuitenkaan hän ei voi olla pilkaten ja vihaten hylkäämättä
+sitä mielipidettä, että tällä yhteiskunnallisen liikkeen henkisellä
+pohjalla piilee jokin tärkeä eteenpäin kiihoittava voima. Kuinka hän
+voisi käsittää, että henkielämä olisi hänelle eteenpäin vievä voima,
+kun hänen täytyy pitää sitä haaveiluna? Ei voi odottaakaan, että
+tällä tavalla käsitetty henkielämä voisi neuvoa tien sietämättömäksi
+käyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen tieteellisyyteen
+perustuva ajatustapansa käsittää ei ainoastaan tieteen itsensä, vaan
+myös taiteen, uskonnon, tavat ja oikeuden inhimillisen haaveilun
+tuotteiksi. Hän ei huomaa näillä henkielämän aloilla mitään hänen
+todelliseen elämäänsä kuuluvaa, mitään joka hyödyttäisi hänen
+aineellista asemaansa. Hänelle ne ovat vain tämän aineellisen
+elämän heijastusta. Olkoonpa että ne, kerran olemassa ollen, joten
+kuten kiertoteitä inhimillisen mielikuvituksen tahi tahdon kautta
+vaikuttavatkin takaisin aineelliseen elämään, alunpitäen ne kuitenkin
+ovat tästä elämästä alkunsa saaneita haave-kuvia. Ei <i>niistä</i> mitään
+lähde yhteiskunnallisten vaikeuksien poistamiseksi. Ainoastaan
+aineellisista olosuhteista itsestään voi jotakin syntyä, joka vie
+päämäärään. Uusi henkielämä on ihmiskunnan johtavista luokista
+siirtynyt proletaariseen asujamistoon siinä muodossa, että sen voima
+on tämän asujamiston tietoisuudesta haihtunut. Kun etsitään voimia,
+jotka voivat jouduttaa yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, on
+tämä ennen kaikkea muistettava. Jos tämä asianlaita edelleen saisi
+vallita, täytyisi ihmiskunnan henkielämän vajota voimattomuuteen
+nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaatimusten edessä. Itse
+asiassa onkin suuri osa uudenaikaista proletariaattia vakuutettu
+tästä voimattomuudesta; ja tämä vakaumus käy julki marxilaisista ja
+muista samanlaisista tunnustuksista. Sanotaan että uudenaikainen
+talouselämä on kehittänyt vanhemmista muodoistaan nykyajan
+kapitalismin. Tämän kehityksen kautta on proletariaatti joutunut
+sille sietämättömään asemaan kapitaalin rinnalla. Kehitys on kulkeva
+eteenpäin; se on kaatava kapitalismin siinä itsessään &mdash; kapitalismissa
+-vaikuttavien voimien avulla ja kuolleesta kapitalismista on
+nouseva proletariaatin vapautus. Tälle vakaumukselle ovat nuoremmat
+sosialistiset ajattelijat antaneet vähemmän fatalistisen ( kohtalon
+alle alistuvaisen) luonteen, kuin minkä eräs marxilainen ryhmä sille
+oli antanut. Mutta pää-asia on myös säilynyt. Ja se on siinä, että se,
+joka nykyään tahtoo tosisosialistisesti ajatella, ei suostu sanomaan:
+jos jossain ilmestyisi ajan vaatimusten aiheuttama ja henkisessä
+todellisuudessa versova ihmisiä kannattava sielu-elämä, on siitä
+säteilevä se voima, joka myös yhteiskunnalliselle kysymykselle antaa
+oikean vauhdin.</p>
+
+<p>Ettei proletaarista elämää viettämään pakoitettu nykyajan ihminen voi
+tällaista odottaa aikamme henkielämältä, siitä johtuu hänen sielunsa
+pohjasävel. Hän tarvitsee henkielämää, josta lähtee voimaa, joka antaa
+hänen sielussaan tuntea oman ihmisarvonsa. Sillä sidottuna nykyajan
+kapitalistiseen talousjärjestelmään oli hänen polttavimpine sielun
+tuskineen turvauduttava sellaiseen henkielämään. Mutta se henkielämä,
+jonka hän peri johtavilta luokilta haaveiluna, se täytti hänen
+sielunsa tyhjyydellä. Että uudenaikaisen proletariaatin vaatimuksissa
+elää kaipaus löytää toisellainen suhde henkielämään, kuin minkä
+nykyinen yhteiskuntajärjestys voi tarjota: Siitä lähtee nykyaikaista
+yhteiskunnallista liikettä ohjaava voima. Mutta tätä tosiasiaa ei
+oikein käsitä ihmiskunnan ei-proletaarinen eikä proletaarinenkaan
+osa. Sillä ei-proletaarinen osa ei kärsi uudenaikaisen henkielämän
+haaveilevasta luonteesta, koska se on siihen itse syynä. Proletaarinen
+osa siitä kärsii. Mutta tuo perimänsä henkielämän haaveileva luonne
+on häneltä vienyt uskon kaiken henkielämän kantavaan voimaan. Tämän
+tosiasian oikeasta ymmärtämisestä riippuu löydetäänkö se tie,
+joka johtaa ulos nykyisestä yhteiskunnallisesta sekasortotilasta.
+Se yhteiskunta-järjestys, joka syntyi johtavien ihmisluokkien
+vaikutuksesta uudenaikaisen talouselämän kehittyessä, on sulkenut
+pääsyn tälle tielle. <i>On hankittava voimia aukaisemaan se</i>.</p>
+
+<p>Tällä alalla on pakko ottaa asiat uuden tarkastelun alaisiksi, sitten
+kun on opittu antamaan oikea arvo, sille tosiasialle, että inhimillinen
+yhteiskunta, jossa henkielämää pidetään haaveiluna, on vailla yhtä
+niitä voimia, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön elinkykyiseksi.
+Nykyinen sairastaa henkielämän heikkoutta. Ja sairaus vain pahenee,
+kun ei tahdota tunnustaa sen olemassaoloa. Myöntämällä tämä tosiasia
+voitetaan perustus, jolla yhteiskunnallisen liikkeen mukainen
+ajatustapa pääsee kehittymään.</p>
+
+<p>Nykyaikana luulee proletaari löytäneensä sielunsa päävoiman, kun hän
+puhuu <i>luokkatietoisuudestaan</i>. Mutta totuus on kuitenkin siinä,
+että hän jouduttuaan kapitalistisen talousjärjestelmän pauloihin
+etsii henkielämää, joka kohottaisi hänen sieluaan, antaisi hänelle
+<i>tietoisuuden omasta ihmisarvostaan</i> ja että haaveiluksi käsitetty
+henkielämä ei hänessä tätä tietoisuutta voi synnyttää. Hän on etsinyt
+tätä tietoisuutta ja on turhaan etsittyään korvannut sen talouselämästä
+lähteneellä <i>luokkatietoisuudella</i>.</p>
+
+<p>Hän tuijottaa kuin mahtavan suggestiivisen voiman vaikutuksesta
+yksistään vain talouselämään eikä muualla henkisessä tahi sielullisessa
+enää usko voivan löytyä kiihotinta siihen, mikä välttämättömästi täytyy
+tapahtua yhteiskunnallisen liikkeen alalla. Hän uskoo, että yksistään
+hengettömän, sieluttoman talouselämän kehitys voi mukanaan tuoda sen
+tilan, jonka hän pitää ihmisarvoisena. Näin hänet pakotettiin etsimään
+pelastustaan yksinomaan talouselämän uudistuksessa. Hänet pakotettiin
+uskomaan, että paljastaan talouselämän uudistuksen kautta poistuisi
+kaikki se vahinko, joka johtui yksityisestä yritteliäisyydestä,
+yksityisen työnantajan itsekkyydestä ja yksityisen työnantajan
+kykenemättömyydestä tyydyttämään työmiehessä elävän ihmisarvon-tunteen
+vaatimuksia. Niin alkoi nykyaikainen proletaari pitää yhteiskunnallisen
+elimistön ainoana pelastuksena kaikkien tuotantovälikappaleiden
+yksityisomistuksen muuttamista yhteis-toiminnaksi, vieläpä kaikkien
+yhteiseksi omaisuudeksi. Tällainen katsantokanta on syntynyt
+sen kautta, että on katse käännetty pois kaikesta sielullisesta
+ja henkisestä ja suunnattu yksinomaan puhtaasti taloudellisiin
+menettelytapoihin.</p>
+
+<p>Siitä johtuu kaikki nykyaikaisessa proletaarisessa liikkeessä piilevä
+ristiriitaisuus. Uudenaikainen proletaari luulee, että taloudesta,
+itse talouselämästä pitäisi lähteä kaiken sen, joka lopuksi antaa
+hänelle täydet ihmisoikeudet. Näiden oikeuksien puolesta hän taistelee.
+Mutta hänen pyrkimyksissään on jotakin, joka ei milloinkaan voi olla
+seurauksena yksistään taloudellisesta elämästä. On varsin tärkeä,
+voimakkaasti puhuva tosiasia, että juuri nykyaikaisen ihmiskunnan
+elämän vaatimuksista johtuvan yhteiskunnallisen kysymyksen moninaisten
+muotojen polttopisteessä piilee jotakin, jonka luullaan olevan
+seurauksena talouselämästä itsestään, mutta joka ei milloinkaan
+siitä <i>yksistään</i> voi johtua, vaan päinvastoin suorana viivana,
+jatkuen vanhasta orjajärjestelmästä johtaa läänitysajan maaorjuuden
+kautta nykyaikaiseen työläis-proletariaattiin. Minkälaiseen muotoon
+uudenaikaisissa oloissa tavarain ja rahan kiertokulku, pääoma,
+omistusoikeus, y. m. lienevät pukeutuneetkin, näissä oloissa on
+jotakin kehittynyt, jonka nimeä ei selvästi lausuta, jota myöskään
+uudenaikainen proletaari ei tietoisesti tunne, mutta joka kuitenkin
+on päävaikutin hänen yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään. Se on
+tämä: uudenaikainen kapitalistinen talousjärjestys ei oikeastaan
+tunne omalla alallaan muuta kuin tavarakäsitteen. Ja jokin on
+nykyajan kapitalistisessa järjestelmässä muuttunut <i>tavaraksi</i>, joka
+proletaarissa herättää tunnelman: se <i>ei saa olla</i> tavara.</p>
+
+<p>Kun kerran on tultu näkemään, kuinka yhtenä koko uudenaikaisen
+proletaarisen liikkeen päävaikuttimista uudenaikaisessa
+proletaarissa elää vaistomainen, itsetiedoton kammo, että hänen
+täytyy myydä työnantajalle työvoimansa ikäänkuin tavaraa kaupataan
+markkinoilla, kammo, että työvoimamarkkinoilla hänen työvoimansa
+kysyntä ja tarjonta näyttelee samaa osaa, kuin tavaran kysyntä ja
+tarjonta markkinoilla; kun on tultu näkemään, mikä merkitys tällä
+tavarakammolla nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa liikkeessä on;
+kun on opittu ennakkoluulottomasti näkemään, että tämä kammo ei
+käy kyllin voimakkaasti ja jyrkästi ilmi vielä sosialistisista
+ohjelmistakaan, silloin on ensimmäisen vaikuttimen, haaveelliseksi
+havaitun henkielämän, lisäksi löydetty toinen, joka tänäpänä tekee
+yhteiskunnallisen kysymyksen pakoittavaksi, jopa polttavaksikin.</p>
+
+<p>Vanhaan aikaan löytyi orjia. Koko ihminen kaupattiin, kuin tavara
+konsanaan. Jonkun verran pienempi osa ihmistä, mutta osa ihmisen
+olemusta kuitenkin alistettiin talousliikkeen alaiseksi maanorjuuden
+aikana. Kapitalismista on tullut voima, joka vielä osaan ihmisen
+olemusta lyö tavaraleiman: työvoimaan. En tahdo tässä väittää,
+ettei tätä asianlaitaa olisi huomattu. Päinvastoin: se on nykyajan
+yhteiskunnallisessa elämässä tunnustettu yhdeksi perustuksista.
+Sen tärkeä vaikutus yhteiskunnallisessa liikkeessä tunnetaan.
+Mutta kun siitä kysymys nousee, ajatellaan aina vain talouselämää.
+Kysymys työvoiman tavaraluonteesta tehdään paljaaksi taloudelliseksi
+kysymykseksi. Uskotaan talouselämästä itsestään nousevan voimia, jotka
+luovat olotilan, jossa proletaarin ei enää tarvitse tuntea työvoimansa
+sijoitusta yhteiskunnallisessa elimistössä itseään alentavaksi.
+Nähdään, kuinka uudenaikainen talouselämä on muodostunut ihmiskunnan
+uudemman historiallisen kehityksen ohessa. Nähdään myös, kuinka tämä
+talouden-muoto on lyönyt inhimilliseen työvoimaan tavaraleiman. Mutta
+sitä ei nähdä, kuinka itse talouselämän luonteeseen kuuluu, että kaiken
+siihen <i>sidotun</i> täytyy muuttua tavaraksi. Talouselämä merkitsee
+tavarain valmistusta ja tarkoituksenmukaista kulutusta. Inhimilliseltä
+työvoimalta ei voi riisua tavara-merkitystä, jollei löydetä keinoja
+irroittaa se taloudellisen elämän menettelytavoista. Ei ole pyrittävä
+taloudellista elämää niin muuttamaan, että inhimillinen työvoima
+pääsisi siinä oikeuksiinsa, vaan on etsittävä keinoja, kuinka saada
+tämä työvoima irti talouselämästä, alistaakseen sen yhteiskunnallisiin
+voimiin, jotka siitä ottavat tavaramerkityksen? Proletaari ikävöi
+sellaisia taloudellisia oloja, jossa hänen työvoimansa saa sille
+kuuluvan aseman. Hän ikävöi sitä sentähden, ettei hän näe, kuinka
+hänen työvoimansa tavara-merkitys pääasiallisesti johtuu hänen
+täydellisestä riippuvaisuudestaan taloudellisesta elämästä. Sen kautta,
+että hänen täytyy uhrata työvoimansa tälle elämälle, sulautuu hänen
+koko persoonallisuutensakin siihen. Talouselämä pyrkii luonteensa
+mukaisesti sopivammalla tavalla käyttämään hyväkseen työvoimaa samaten,
+kuin siinä tavaroita kulutetaan, niin kauvan kun työvoiman järjestely
+jätetään sen valtaan. Ikäänkuin uudenaikaisen talouselämän lumoomana
+tuijotetaan vain yksistään siihen, mikä tässä elämässä voi vaikuttaa.
+Mutta tällainen yksipuolinen näkökanta ei milloinkaan auta löytämään
+keinoja, miten päästäisiin pitämästä työvoimaa tavarana, sillä toinen
+talouden muoto on vain toisella tavalla käyttävä työvoimaa tavarana.
+Työkysymystä ei voida oikeassa muodossaan käsitellä yhteiskunnallisen
+kysymyksen osana, ennenkun opitaan näkemään, että talouselämässä
+tavarain valmistus, vaihto ja kulutus noudattaa lakeja, joita
+vuorostaan määräävät edut, joiden valtapiiriä ei pitäisi ulottaa yli
+inhimillisen työvoiman.</p>
+
+<p>Nykyaikaiset ajattelijat eivät ole oppineet erottamaan toisistaan,
+kuinka vallan eritavalla sovellutetaan talouselämän yhteyteen yhdeltä
+puolen se, mikä työvoimana on sidottu ihmiseen, ja toiselta puolen taas
+se, mikä, alkuaan ihmisestä erillään, tavarana tuotetaan ja kulutetaan.
+Jos tätä suuntaa noudattavan terveen ajatustavan kerran onnistuu
+osottaa työkysymyksen todellinen laatu, on se myös näyttävä, mikä asema
+talouselämällä terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä tulee olla.</p>
+
+<p>Tästä käynee siis jo selville, että "yhteiskunnallinen kysymys"
+jakaantuu kolmeen eri kysymykseen. Ensimäinen on osottava henkielämän
+terveen muodon yhteiskunnallisessa elimistössä; toinen on käsittelevä
+työ-olojen oikeata järjestelyä yhteiskunnassa, ja kolmas on näyttävä,
+kuinka talouselämän tulee toimia yhteiskunnallisessa elimistössä.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="II_Elaman_vaatimia_ja_todellisuuden_mukaisia_yhteiskunnallisten" id="II_Elaman_vaatimia_ja_todellisuuden_mukaisia_yhteiskunnallisten">II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.</a></h2>
+
+
+<p>Sen, mikä on antanut nykyajan yhteiskunnalliselle kysymykselle
+erikoisen leiman, voi sattuvimmin lausua seuraavasti:
+teollisuuteen perustuva talouselämä ja uudenaikainen kapitalismi,
+ne ovat vaikuttaneet jonkinlaisella itsestään ymmärrettävällä
+luonnonmukaisuudella ja tuottaneet uudenaikaiselle yhteiskunnalle
+eräänlaisen sisäisen järjestyksen. Samalla kun inhimillinen luomakyky
+on kiintynyt siihen, minkä tekniikka ja kapitalismi ovat aikaansaaneet,
+on se laiminlyönyt muut haarat, muut yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenet. Mutta näille on inhimillisen itsetietoisuuden välttämättömästi
+myöskin osotettava oikea toimiala, jos yhteiskunnallinen elimistö
+tahdotaan terveenä pysyttää.</p>
+
+<p>Antaakseni tässä luonteenomaisen kuvan yhteiskunnallisen kysymyksen
+kaikinpuoliseen tarkasteluun kehoittavista vaikuttimista sallittanee
+minun selvyyden vuoksi käyttää vertausta. Mutta on huomattava, ettei
+tällä vertauksella tarkoteta mitään muuta, kuin juuri vertausta.
+Sellainen voi olla avuksi inhimilliselle käsityskyvylle ohjatakseen
+sitä juuri siihen suuntaan, mikä on välttämätön, jos tahtoo saada
+oikean kuvan yhteiskunnallisen elimistön tervehtymisestä. Kenen tältä
+kannalta on pakko tarkastella yhtä monimutkaisemmista elimistöistä,
+ihmisellistä elimistöä, hänen täytyy kiinnittää huomionsa siihen, että
+tässä ihmisellisen elimistön olemuksessa ilmenee kolme rinnakkain,
+mutta joltisen itsenäisesti toimivaa järjestelmää. Nämä kolme
+rinnakkain toimivaa järjestelmää voidaan kuvata jokseenkin seuraavalla
+tavalla. Ihmisellisessä elimistössä toimii ensinnäkin se järjestelmä,
+joka käsittää <i>hermo- ja aistielämän</i>. Voisipa sitä tärkeimmän
+elimensä mukaan, johon hermo- ja aistielämä ovat keskitetyt, nimittää
+<i>pää-elimistöksi</i>.</p>
+
+<p>Toisena ihmisellisen rakenteen jäsenenä on tunnustettava, jos
+tätä rakennetta todella halutaan ymmärtää, mitä minä tahtoisin
+nimittää rytmilliseksi järjestelmäksi. Se käsittää <i>hengityksen ja
+verenkierron</i>, se on kaiken, mikä ilmenee ihmisellisen ruumiinrakenteen
+<i>rytmillisinä</i> ilmiöinä.</p>
+
+<p>Kolmantena järjestelmänä on vihdoin pidettävä kaikkea, mikä on elintä
+ja niiden toimintaa <i>varsinaisen aineenvaihdon</i> yhteydessä.</p>
+
+<p>Näihin kolmeen järjestelmään sisältyy kaikki, mikä tarkoituksen
+mukaiseen vuorovaikutukseen sovitettuna ylläpitää ihmisellisen
+elimistön säännöllisen kokonaistoiminnan.<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a></p>
+
+<p>Minä olen koettanut sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä
+luonnontieteellinen tutkimus jo tällä haavaa voi sanoa, ainakin
+suurin piirtein kuvailla tätä ihmisellisen elimistön luonnollista
+kolmijakoisuutta kirjassani "Sielunarvoituksista". Minulle on käynyt
+selväksi, että biologia, fysiologia, koko luonnontiede, mitä ihmiseen
+tulee, kaikkein lähimmässä tulevaisuudessa on omaksuva sellaisen
+käsityskannan ihmisellisestä elimistöstä, että nämä kolme jäsentä
+pääjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä tahi rinta-järjestelmä ja
+aineenvaihto-järjestelmä sen kautta ylläpitävät koko ihmisellisen
+elimistön toimintaa, että niiden toiminta on joltisenkin itsenäistä ja
+että täydellistä elintoiminnan keskitystä ihmisellisessä elimistössä
+<i>ei löydy</i>, vaan että jokainen näistä järjestelmistä on erikoisessa
+suhteessa ulkomaailmaan. Pää-järjestelmä aistineen, verenkierto- eli
+rytmillinen järjestelmä hengitystoimintoineen ja aineenvaihto ravinto-
+ja liikuntoelimineen.</p>
+
+<p>Luonnontieteellisiin menettelytapoihin katsoen ei vielä olla tultu
+aivan niin kauas, että varsinaisissa luonnontieteellisissä piireissä
+annettaisiin sille, mitä tässä olen esittänyt ja henkitieteelliseltä
+pohjalta lähtien koettanut luonnontieteeseen sovittaa, niin yleinen
+tunnustus, kuin tiedon edistämisen kannalta olisi suotavaa.</p>
+
+<p>Mutta se on vain merkkinä siitä, että tottumuksemme ajatella ja koko
+tapamme kuvailla itsellemme maailmata ei vielä ole täydellisesti
+sopusoinnussa sen kanssa, mikä esim. ihmisellisessä elimistössä ilmenee
+luonnon toiminnan sisäisenä olemuksena. Tässä voitaisiin kyllä sanoa:
+no niin, antaa luonnontieteen tulla perästä, se on askel askeleelta
+saavuttava ihanteensa, se on vielä kerran tunnustava teidänkin
+katsantokantanne. Mutta yhteiskunnallisen elimistön tarkasteleminen ei
+siedä lykkäystä. Ei ainoastaan ammattimiehen, vaan myöskin jokaisen
+ihmissielun, &mdash; sillä jokainen ihmissieluhan on osa yhteiskunnallisen
+elimistön toiminnasta &mdash; tulee ainakin vaistomaisesti tietää, mitä tämä
+yhteiskunnallinen elimistö välttämättömästi tarvitsee. Terve ajattelu
+ja tunne, terve tahto ja halu ottaa osaa yhteiskunnallisen elimistön
+uudistamiseen voi ainoastaan sikäli kehittyä, kuin ollaan vaikkapa
+vain vaistomaisesti tietoisia, että tämän yhteiskunnallisen elimistön
+ollakseen terve tulee olla yhtä kolmijakoinen kuin luonnollinen
+elimistö sitä on.</p>
+
+<p>Siitä saakka, kun Schäffle kirjoitti kirjansa yhteiskunnallisen
+elimistön rakenteesta, on etsitty vertauskohtia luontoppaleen &mdash;
+sanokaamme ihmisellisen elimistön &mdash; ja ihmisellisen yhteiskunnan
+välillä. On tahdottu määrätä, mikä yhteiskunnallisessa elimistössä
+vastaa soluja, mikä solustoa, mikä kudosta j.n.e. Onpa äskettäin
+ilmestynyt teos Mereyltä "Maailmanmuunnoksista", jossa eräät
+luonnotieteelliset tosiasiat ja luonnontieteelliset lait ilman muuta
+&mdash; kuten arvellaan &mdash; sovitetaan ihmiselliseen yhteiskuntaelimistöön.
+Kaiken tämän, kaikkien näiden vertailuleikkien kanssa, ei sillä, mitä
+tässä kirjoituksessa tarkotetaan, ole kerrassaan mitään yhteyttä.
+Vaan ken luulee näissäkin tarkasteluissa samallaista vertailuleikkiä
+luonnollisen ja yhteiskunnallisen elimistön välillä harjoitettavan, hän
+vain todistaa olevansa kykenemätön tämän esityksen henkeen syventymään.
+Sillä eihän tässä pyritä mitään luonnontieteellisiin tosiasioihin
+soveltuvia totuuksia istuttamaan yhteiskunnalliseen elimistöön; vaan
+vallan toista: että inhimillinen ajattelu, inhimillinen tunne oppisi
+luonnonmukaista elimistöä katsellessaan erottamaan elinkykyisen
+ja sitten sovittamaan tämän tutkistelutavan yhteiskunnalliseen
+elimistöönkin. Sovelluttaessa ilman muuta yhteiskunnalliseen elimistöön
+se, minkä luulee oppineensa luonnollisesta elimistöstä, kuten usein
+tapahtuu, osotetaan, ettei tahdota oppia pitämään yhteiskunnallista
+elimistöä yhtä itsenäisenä ja omien lakiensa alaisena, mikä kyllä
+pidetään tarpeellisena luonnollisen elimistön ymmärtämiseksi.
+Siinä silmänräpäyksessä, jolloin asetutaan yhtä objektiiviselle
+(ulkokohtaiselle) kannalle yhteiskunnallisen elimistön itsenäisyyteen
+nähden, kuin luonnontutkija asettuu luonnolliseen elimistöön nähden,
+käsittääkseen sen &mdash; yhteiskunnallisen elimistön &mdash; lakeja, siinä
+silmänräpäyksessä häipyvät tutkimuksen vakavuuden tieltä kaikki
+vertailuleikit.</p>
+
+<p>Saattaisi myöskin ajatella tämän tutkimuksen perustuvan siihen
+uskoon, että yhteiskunnallinen elimistö pitäisi rakentaa "harmaiden",
+luonnontieteestä lainattujen teoriiojen nojaan. Tämä käsityskanta
+on esityksestämme niin kaukana, kuin mahdollista. Tarkoitamme aivan
+toista. Ihmiskunnan nykyinen sairaudentila vaatii, että <i>kussakin
+yksityisessä ihmisessä</i> herää määrätyt <i>tunteet</i> ja että tämä herätys
+aikaansaadaan kasvatus- ja opetuslaitoksissa samalla tavalla, kuin
+niissä opetetaan neljä laskutapaa. Mikä tähän asti on itsetiedottomasti
+ihmissieluun vanhat yhteiskunnallisen järjestyksen muodot istuttanut,
+sillä ei tule olemaan merkitystä tulevaisuudessa. Uudenaikaisen
+kehityksen vaatimuksiin, jotka nyt ihmisille asetetaan, kuuluu, että
+kukin yksityinen pitää äsken mainituita tunteita yhtä tarpeellisina,
+kuin tähän asti määrättyä koulusivistystä. Tästä lähtien vaaditaan
+ihmisiltä oikea tunne siitä, kuinka yhteiskunnallisen elimistön voimien
+tulee toimia, että tuo elimistö pysyisi elinkykyisenä. On opittava
+tuntemaan, että on epäterveellistä ja yhteiskuntavastaista yrittääkään
+antautua tämän elimistön jäseneksi <i>ilman</i> tällaisia tunteita.</p>
+
+<p>Nykyaikana saa kuulla puhuttavan "yhteiskunnallistuttamisesta"
+muka ajan vaatimuksena. Tämä yhteiskunnallistuttaminen ei tule
+merkitsemään yhteiskunnallisen elimistön parannusta, vaan päinvastoin
+sen puoskaroimista, vieläpä ehkä sen turmelemistakin, ellei ihmisten
+sydämissä, ihmisten sieluissa herää ainakin vaistomainen tieto
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijakoisuuden välttämättömyydestä.
+Tämän yhteiskunnallisen elimistön täytyy voidakseen terveenä toimia
+säännönmukaisesti synnyttää kolme sellaista jäsentä.</p>
+
+<p>Yksi näistä jäsenistä on talouselämä. Alottakaamme tutkistelumme tällä,
+koska se silminnähtävästi halliten kaiken muun elämän, uudenaikaisen
+tekniikan ja uudenaikaisen kapitalismin kautta on kehittynyt
+inhimillisessä yhteiskunnassa. Tämän talouselämän tulee saada olla
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä, suhteellisesti yhtä
+itsenäinen, kuin hermo-aistijärjestelmä on suhteellisesti itsenäinen
+inhimillisessä elimistössä. Talouselämään kuuluu kaikki, mikä on
+tavarain tuotantoa, kiertokulkua ja kulutusta.</p>
+
+<p><i>Toisena</i> yhteiskunnallisen elimistön jäsenenä on meillä julkinen
+oikeuselämä, varsinainen poliitinen elämä. Siihen kuuluu, mitä vanhan
+oikeusvaltion merkeissä voitiin nimittää varsinaiseksi valtioelämäksi.
+Kun talouselämän alaan kuuluu kaikki se, mitä ihminen käyttää
+luonnosta ja omista valmisteistaan, tavarat, tavarain kiertokulku ja
+kulutus, voi tämän yhteiskunnallisen elimistön toisen jäsenen piiriin
+kuulua ainoastaan kaikki se, mikä puhtaasti inhimillisistä syistä
+koskee ihmisten suhteita toisiinsa. Ymmärtääkseen yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenten merkitystä on tärkeintä tuntea erotus julkisen
+oikeusjärjestelmän ja talousjärjestelmän välillä, joista edellisen
+asiana on ainoastaan valvoa inhimillisiin syihin perustuvaa ihmisten
+suhdetta toisiinsa, jota vastoin jälkimmäiselle kuuluu ainoastaan
+tavarain tuotanto, kiertokulku ja kulutus. Nämä seikat on elävästi
+tuntien pidettävä mielessä, että sitten seurauksena tästä tunteesta
+talouselämä ja oikeuselämä pysyisivät toisistaan erillään, kuten
+ihmisen luonnollisessa elimistössä keuhkojen toiminta ulkoilman
+käsittelyssä eroaa hermo-aistielämän toiminnasta.</p>
+
+<p>Kolmantena molempien edellisten rinnalla yhtä itsenäisenä jäsenenä on
+yhteiskunnallisessa elimistössä pidettävä kaikkea sitä, mikä kuuluu
+henkiseen elämään. Kosk'ei ehkä nimitys "henkinen sivistys" tahi
+kaikki, mikä henkistä elämää koskee, ole aivan tarkka, voisi vieläkin
+tarkemmin sanoa: kaikki se, mikä riippuu yksityisen inhimillisen
+yksilön luonnollisista lahjoista ja mikä näiden luonnollisten
+sekä henkisten että ruumiillisten lahjojen nojalla on hyödyttävä
+yhteiskunnallista elimistöä. Ensimmäiseen, talousjärjestelmään,
+kuuluu kaikki, mikä tarvitaan, että ihminen voi järjestää aineelliset
+suhteensa ulkopuolella häntä olevaan maailmaan. Toiseen järjestelmään
+kuuluu, mikä tarvitaan yhteiskunnallisessa elimistössä ihmisten
+keskinäisten suhteitten tähden. Kolmanteen järjestelmään kuuluu
+kaikki minkä täytyy saada alkunsa inhimillisestä yksilöstä ja tulla
+yhteiskunnallisen elimistön hyväksi.</p>
+
+<p>Niin totta kuin onkin, että uudenaikainen tekniikka ja kapitalismi
+oikeastaan vasta nykyaikana ovat lyöneet leimansa yhteiskunnalliseen
+elämäämme, yhtä välttämätöntä on, että siltä puolen välttämättömästi
+inhimillistä yhteiskuntaa kohtaavat vauriot sillä tavalla korjataan,
+että ihminen ja <i>inhimillinen yhteiskunta</i> saatetaan oikeaan suhteeseen
+noihin yhteiskunnallisen elimistön kolmeen jäseneen. Talouselämähän
+on yksinkertaisesti omasta itsestään nykyaikana luonut varsin
+määrätyt muotonsa. Se on yksipuolisella vaikutuksellaan inhimilliseen
+elämään noussut varsin mahtavaan asemaan. Molemmat toiset jäsenet
+yhteiskunnallisessa elämässä eivät tähän asti ole olleet tilaisuudessa
+saavuttamaan heille lakiensa mukaan kuuluvaa yhtä tunnettua asemaa
+yhteiskunnallisessa elimistössä. Heidän tähtensä on välttämätöntä,
+että ihmiset ylempänä mainituita tunteita noudattaen kukin paikallaan
+toteuttavat yhteiskunnallisen jaottelun. Sillä siinä mielessä, kuin
+yhteiskunnallisia kysymyksiä tässä teoksessa koetetaan ratkaista, on
+jokaisella yksilöllä yhteiskunnallinen tehtävänsä niin nykyaikana kuin
+lähimmässä tulevaisuudessa.</p>
+
+<p>Sillä, mitä kutsumme yhteiskunnallisen elimistön ensimmäiseksi
+jäseneksi, talouselämällä, on luonnollinen perustuksensa, kuten
+yksityinen ihminenkin on riippuvainen henkisen ja ruumiillisen
+elimistönsä taipumuksista siihen nähden, miksi hän aikoo opintojensa,
+kasvatuksen ja elämänsä kautta päästä. Tämä luonnollinen perustus
+lyö ensi sijassa leimansa talouselämään ja sitä tietä koko
+yhteiskunnalliseen elimistöön. Mutta tämä luonnollinen perustus on
+sellaisenaan olemassa ilman, että sitä millään yhteiskunnallisilla
+järjestelyillä tahi millään yhteiskunnallistuttamisella voitaisiin
+sinne tahi tänne muuttaa alkuperäisestä muodostaan. Se on otettava
+yhteiskunnallisen elämän perustukseksi sellaisenaan, kuten ihmisen
+kasvatuksen täytyy perustua niihin taipumuksiin, ruumiillisiin tahi
+henkisiin kykyihin, joita hänessä eri aloilla voi löytyä.</p>
+
+<p>Jokaisessa yhteiskunnallistuttamisessa, jokaisessa yrityksessä uudistaa
+ihmisten taloudellista yhteiselämää on otettava huomioon luonnollinen
+perustus. Sillä kaiken tavarakiertokulun, kaiken inhimillisen työn,
+jopa kaiken henkisen elämänkin perustuksena ja alkuelementteinä on se,
+mikä sitoo ihmisen määrättyyn kohtaan luonnossa. Yhteiskunnallisen
+elimistön suhde luonnolliseen perustukseensa on käsitettävä juuri
+samaten, kuin yksityisen ihmisen opetuksessa on huomioon otettava hänen
+taipumuksensa. Tämän voi itselleen parhaiten selvittää esimerkeillä
+äärimmäistapauksista. Ei tarvitse muuta, kuin esim. ajatella, että
+eräillä seuduilla maapalloa, jossa banaani on helpoimmin saatavissa
+oleva ihmisravinto, koko inhimillinen yhteis-elämä supistuu siihen
+työhön, joka tarvitaan <i>banaanien</i> kuljettamiseen kasvupaikoiltaan
+määräpaikkoihinsa ja niiden valmistamiseen ravintoaineeksi. Verratessa
+sitä ihmistyötä, joka vaaditaan banaanien tekemiseen inhimillisen
+yhteiskunnan ravintoaineeksi, siihen työhön, joka tarvitaan, sanokaamme
+keski-Euroopassa, vehnän valmistamiseen ravinnoksi, niin on banaanin
+vaatima työ, alhaisen laskun mukaan, kolmesataa kertaa pienempi vehnän
+vaatimaa työtä.</p>
+
+<p>Tämä on tosin äärimmäisiä tapauksia. Mutta tällaisia luonnollisesta
+perustuksesta riippuvia eroavaisuuksia työn määrässä esiintyy
+tuotantoaloilla Europankin yhteiskunnissa &mdash; ja jolleivät vastakohdat
+olekaan niin jyrkät, kuin banaanista ja vehnästä puhuttaessa, niin ne
+ovat kuitenkin olemassa. Niin seuraa itse talouselimistön luonteesta,
+että ihmisen suhteesta hänen taloutensa luonnolliseen perustukseen
+riippuu se työmäärä, jolla hänen täytyy ottaa osaa taloudelliseen
+kiertokulkuun. Eikä tarvitse muuta kuin verrata: <i>Saksassa</i>,
+keskisatoisilla seuduilla, antaa kylvö 7 tahi 8 kertaisen sadon;
+<i>Chilessä</i> 12 kertaisen; <i>Pohjois-Amerikassa</i> 17 kertaisen, <i>Perussa</i>
+20 kertaisen (kts. Jentsch, Volkwirtschaftslehre, siv. 64).</p>
+
+<p>Tämä yhtäjaksoinen kiertokulku eri asteineen, joka alkaa ihmisen
+suhteella luontoon jatkuen hänen toiminnallaan saadakseen
+luonnontuotteet käyttökelpoisiksi, kaikki tämä ja ainoastaan
+tämä muodostaa terveen yhteiskunnallisen elimistön taloudellisen
+jäsenen. Se on yhteiskunnallisessa elimistössä samassa asemassa,
+kuin pääjärjestelmä, josta yksilölliset taipumukset riippuvat,
+inhimillisessä elimistössä. Ja niinkuin pääjärjestelmä on riippuvainen
+keuhko-sydän järjestelmästä, niin on talousjärjestelmä riippuvainen
+inhimillisestä työnteosta. Mutta kun nyt pää ei yksin voi ohjata
+hengitystä, ei myöskään pitäisi talouselämässä vaikuttavien
+voimien saada ohjata inhimillistä työjärjestelmää. Ihminen ottaa
+harrastuksineen osaa talouselämään. Hänen harrastuksensa johtuvat hänen
+sielullisista ja henkisistä tarpeistaan. Kuinka nämä harrastukset
+voidaan parhaiten tyydyttää yhteiskunnallisessa elimistössä, niin
+että kukin yksilö tämän elimistön avulla saa parhaalla mahdollisella
+tavalla tarpeensa täytettyä ja että hän myös edullisimmalla tavalla
+voi ottaa osaa talouteen, tämä kysymys on käytännöllisesti ratkaistava
+taloudellisissa laitoksissa. Ja se voi ainoastaan siten tapahtua, että
+kaikille harrastuksille annetaan täysi tunnustus ja että myös hyvää
+tahtoa ja tilaisuutta löytyy saada ne toteutetuiksi. Piiri, jossa
+harrastukset heräävät, sijaitsee talouselämän rajojen ulkopuolella. Ne
+kehittyvät rinnan ihmisen sielu- ja henkiolennon kanssa. Talouselämän
+velvollisuus on järjestää laitoksia niiden tyydyttämiseksi. Näillä
+laitoksilla ei saa olla mitään muuta tehtävää, kuin valmistaa ja
+vaihtaa tavaroita, joiden arvo riippuu ihmisten kysynnästä. Tavaran
+arvon määrää se, joka niitä kuluttaa. Sen kautta että tavaran arvon.
+määrää kuluttaja, on sen merkitys yhteiskunnallisessa elimistössä aivan
+toinen, kuin paljon muun, jota ihminen tämän elimistön jäsenenä pitää
+arvossa. Talouselämää, jonka piiriin tavarantuotanto, vaihto ja kulutus
+kuuluvat, on tarkastettava ilman ennakkoluuloja. Silloin tullaan
+näkemään se oleellinen erotus, &mdash; johon <i>paljas</i> tarkastelu ei riitä
+&mdash; mikä vallitsee ihmisten välillä silloin kun toinen valmistaa tavaroita
+toiselle, ja taas toisaalta silloin, kun he ovat oikeussuhteissa
+keskenään. Tällainen tarkastelu on johtava siihen käytännölliseen
+vaatimukseen, että yhteiskunnallisessa elimistössä oikeus- ja talouselämä
+on kokonaan pidettävä erossa toisistaan. Niiden laitosten toiminta,
+jotka tarkottavat tavarain valmistusta ja vaihtokauppaa, ei voi
+kehittää niin hyviä oikeussuhteita ihmisten kesken, kuin pitäisi. Sillä
+taloudellisessa elämässä lähestyvät ihmiset toisiaan sentähden, että he
+palvelevat toistensa etuja; perinpohjin toisenlainen on se suhde, jossa
+ihmiset ovat toisiinsa oikeuselämässä.</p>
+
+<p>Nyt voisi uskoa, että tämä olevien olojen vaatima erotus olisi jo
+aikaan saatu sillä, että laitoksissa, jotka palvelevat talouselämää,
+pidettäisiin huolta oikeuksista, joiden tulee vallita tähän
+talouselämään sidottujen ihmisten keskinäisissä suhteissa. &mdash; Sellainen
+usko ei saa tukea elämän todellisuudesta. Ihminen voi vasta silloin
+sisimmässään kokea oikean oikeussuhteen vallitsevan itsensä ja muiden
+ihmisten välillä, kun hän tätä kokemusta ei saavuta taloudellisessa
+elämässä, &mdash; vaan aivan toisissa oloissa. Sentähden tulee terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä talouselämän <i>rinnalla</i> ja omassa
+vapaudessaan kehittyä elämä, joka synnyttää ja ylläpitää ihmisten
+keskeisiä oikeussuhteita. Mutta oikeuselämä onkin varsinaisesti
+politillista, valtiollista elämää. Siinä määrin kuin ihmiset
+sovelluttavat ne harrastukset, joita he palvelevat talouselämässä,
+oikeusvaltion lainsäädäntöön ja hallitukseen, ilmaisevat näin syntyneet
+oikeusolot ainoastaan heidän taloudellisia harrastuksiaan. Milloin
+oikeusvaltio itse harjottaa taloutta, kadottaa se kokonaan kykynsä
+ohjata ihmisten oikeuselämää. Sillä sen toimenpiteet ja laitokset
+palvelevat silloin pakostakin inhimillisiä tavara-pyyteitä; eikä
+niitä elähytä sellaiset vaikuttimet, jotka tarkottavat parannuksia
+oikeuselämässä.</p>
+
+<p>Terve yhteiskunnallinen elimistö kaipaa toisena jäsenenä talouselämän
+rinnalla itsenäistä politillista valtioelämää. Itsenäisessä
+talouselämässä johtavat siinä vallitsevat voimat ihmisiä laitoksiin,
+jotka mahdollisimman hyvästi palvelevat tavarain valmistusta ja
+vaihtoa. Politillisessa valtioelämässä luodaan sellaisia laitoksia,
+jotka järjestelevät ihmisten ja ihmisryhmien keskenäisiä suhteita
+tavalla, joka tyydyttää ihmisten oikeustunnetta.</p>
+
+<p>Se näkökanta, jolta tässä esitetty vaatimus oikeusvaltion täydellisestä
+erottamisesta talouselämästä lähtee, perustuu <i>todelliseen</i>
+ihmiselämään. Sellainen näkökanta on vieras jokaiselle, joka tahtoo
+yhdistää oikeuselämää ja talouselämää keskenään. Taloudellisessa
+elämässä toimivilla ihmisillä on luonnollisesti myös oikeustunne; mutta
+he tulevat seuraamaan <i>ainoastaan</i> sitä eikä taloudellisia harrastuksia
+huolehtiessaan oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä ja hallinnosta, kun
+heillä tässä asiassa on päätösvalta oikeusvaltiossa, joka sellaisenaan
+ei ole missään tekemisissä talouselämän kanssa. Sellaisella
+oikeusvaltiolla on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimensä, molemmat
+laaditut uudemman ajan oikeustajunnan mukaisille periaatteille.
+Sellainen oikeusvaltio syntyy ihmistunnossa elävistä vaikuttimista,
+joita nykyään nimitetään demokratisiksi. Talousjärjestelmä luo
+lainlaadinta- ja hallinto-elimensä talouselämän vaatimusten mukaisesti.</p>
+
+<p>Välttämätön vuorovaikutus oikeus- ja talouselinten <i>johtojen</i> välillä
+tulee tapahtumaan likimain samalla tavalla, kuin nykyään itsenäisten
+valtioalueiden hallitusten välillä. Tämän jaottelun kautta tulee se,
+mikä yhdessä järjestössä kehittyy, tarpeenmukaisesti vaikuttamaan
+siihen, mitä toisessa tapahtuu. Tämä vaikutus taas estyy sen kautta,
+että yksi järjestö kehittää itsenäisesti sen, mitä sille pitäisi tulla
+toiselta.</p>
+
+<p>Kuten talouselämä yhdeltä puolen on luonnollisen perustuksensa
+(ilmaston, alueen maantieteellisen laadun, mahdollisten
+luonnonrikkauksien perustuksensa y.m.) edellytyksistä riippuvainen,
+samoin on se toiselta puolen riippuvainen niistä oikeus-suhteista,
+jotka valtio luo taloutta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien
+välille. Näihin rajoihin sisältyy kaikki se, mitä talouselämän toiminta
+voi ja saa käsittää. Samoin kuin luonto asettaa ehdot, jotka ovat
+talouspiirin ulkopuolella ja jotka taloutta harjoittavan ihmisen täytyy
+käyttää hyväkseen taloutensa perustuksena, samoin tulee oikeusvaltion
+terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä järjestää ihmisten
+väliset talouselämässä esiintyvät oikeussuhteet, vaikka kohtakin se
+talouselämän vastapainona elää omintakeista elämäänsä.</p>
+
+<p>Siinä yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on syntynyt ihmiskunnan
+tähänastisen kehityksen kuluessa ja jossa koneitten aikakausi ja uuden
+aikainen kapitalistinen talousmuoto ovat antaneet yhteiskunnalliselle
+liikkeelle sen erikoisen leiman, käsittää talouselämä enemmän, kuin
+sen terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä pitäisi käsittää.
+Nykyaikaiseen taloudelliseen kiertokulkuun, jonka pitäisi käsittää
+ainoastaan tavaroita, ovat sekottuneet myös inhimillinen työvoima,
+jopa inhimilliset oikeudetkin. Nykyaikaisessa työnjakoon perustuvassa
+talousjärjestössä harjotetaan vaihtokauppaa ei ainoastaan tavaralla
+tavaraa vastaan, vaan myös tavaralla työtä ja työllä oikeuksia vastaan.
+(Nimitän tavaraksi jokaista ainetta, joka inhimillisen toiminnan
+kautta on tullut käyttökelpoiseksi missä tahansa sitä ihmisille
+tarjottaneekin. Olkoonpa että tämä nimitys monesta taloustieteilijästä
+tuntuu loukkaavalta taikka vähemmän tarkalta, luulisin sen auttavan
+ymmärtämään talouselämässä esiintyviä ilmiöitä).<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> Kun joku ostamalla
+hankkii itselleen maakappaleen, on tätä pidettävä maakappaleen
+vaihtamisena tavaroihin, joiden vastineena kauppasumma on. Maakappale
+itse sitävastoin ei talouselämässä käy tavarasta. Sen paikka
+yhteiskunnallisessa elimistössä on vain sen <i>oikeuden</i> kautta, mikä
+ihmisellä on sen omistamiseen. Tämä oikeus on oleellisesti jotakin
+toista, kuin se suhde, jossa tavaran valmistaja on tavaraansa.
+Jälkimmäiseen suhteeseen sisältyy oleellisesti se, että se ei ollenkaan
+koske sitä vallan toisenlaista suhdetta ihmisten välillä, joka syntyy,
+kun joku on saanut yksinomaisen käyttöoikeuden maakappaleeseen. Tämän
+omistaja alistaa muut ihmiset, jotka toimeentulonsa tähden antautuvat
+hänen työhönsä tällä maakappaleella tahi ovat pakotetut sillä asumaan,
+riippuvaisuuteen itsestään. Sen kautta taas, että keskenään vaihdetaan
+taloudellisia tavaroita, joita valmistetaan ja kulutetaan, ei synny
+tällaista riippuvaisuussuhdetta.</p>
+
+<p>Ken näihin elämäntotuuksiin ilman ennakkoluuloja syventyy, hänelle
+on selviävä, että niiden täytyy kuvastua terveen yhteiskunnallisen
+elimistön laitoksissa. Niinkauvan kun tavaroita vaihdetaan tavaroihin
+talouselämässä, ei tavaroiden arvioiminen riipu henkilöiden ja
+henkilöryhmien välisistä oikeussuhteista. Mutta niinpian kun tavarat
+vaihdetaan oikeuksiin, kosketetaan itse oikeussuhteisiin. Vaihdolla
+sinään on oma arvonsa. Se on välttämätön elämän aines nykyisessä
+työnjakoon perustuvassa yhteiskunnallisessa elimistössä; kysymys on
+vaan siitä, että vaihtamalla oikeus tavaraan oikeudesta itsestään
+tehdään tavara, milloin oikeus saa alkunsa talouselämästä. Se voidaan
+estää ainoastaan siten, että yhteiskunnallisessa elimistössä toiselta
+puolen luodaan sellaisia laitoksia, joiden <i>ainoa</i> tarkotus on ohjata
+tavarain kiertokulkua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; toiselta
+puolen taas sellaisia, jotka järjestävät tavaroita valmistavien,
+kauppaavien ja kuluttavien henkilöiden oikeudet. <i>Nämä</i> oikeudet eivät
+olemukseltaan ensinkään eroa toisista oikeuksista, joiden tulee vallita
+tavarainvaihdosta kokonaan riippumattomissa henkilösuhteissa. Jos minä
+vahingoitan tahi hyödytän kanssaihmisiäni tavarainkaupalla, kuuluu
+se samaan alaan yhteiskunnallista elämää, kuin vahingoittaminen tahi
+hyödyttäminen sellaisellakin toiminnalla, joka suoranaisesti ei kuvastu
+tavarain vaihdosta.</p>
+
+<p>Yksityisen ihmisen elämässä yhtyvät oikeuslaitosten vaikutukset
+puhtaasti taloudellisesta toiminnasta johtuvien vaikutusten
+kanssa yhteen. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä täytyy
+niiden tulla kahdelta eri taholta. Taloudellisessa järjestelmässä
+tulee eri taloudenhaaroissa kasvatuksen ja kokemuksen kautta
+saavutetun perehtymyksen antaa johtaville henkilöille tarvittavat
+näkökohdat. Oikeusjärjestelmässä toteutetaan lakien ja hallinnon
+kautta mitä oikeudentunne yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien
+keskinäisissä suhteissa vaatii. Talousjärjestelmässä annetaan samoja
+ammatti- ja kulutusharrastuksia edustaville tahi muissa suhteissa
+yhtäläisiä pyrintöjä ajaville tilaisuus muodostaa yhtymiä, jotka
+keskinäisellä vuorovaikutuksella aikaansaavat yleistalouden. Tämä
+järjestelmä perustuu assosiatiiviselle pohjalle ja assosiatsioonien
+yhteistoimintaan. Assosiatsioonien toiminta saa olla vain puhtaasti
+taloudellista laatua. Oikeusperusteen, jolla ne työskentelevät, määrää
+oikeusjärjestö. Kun tuollaiset talousassosiatsioonit tahtovat saada
+taloudelliset harrastuksensa kuuluviin talousjärjestön edustaja- ja
+hallintoelimissä, silloin ei niiden tarvitse pyrkiä tunkeutumaan
+oikeusvaltion lakiasäätävään tahi hallitsevaan johtoon (esim.
+maanviljelijäin liittona, teollisuudenharjoittajain puolueena),
+saadakseen siellä toteutetuksi, mitä he eivät voi saavuttaa
+talouselämässä. Ja kun oikeusvaltio ei sekaannu mihinkään talouselämän
+alaan, silloin se on ainoastaan luova laitoksia, jotka perustuvat sen
+asukasten oikeudentuntoon. Ja vaikkapa oikeusvaltion eduskunnassa,
+niinkuin luonnollista, istuvatkin samat henkilöt, jotka talouselämässä
+toimivat, estää kuitenkin talouselämän ja oikeuselämän jako edellistä
+vaikuttamasta jälkimmäiseen ja turmelemasta yhteiskunnallisen elimistön
+terveyttä, kuten voisi käydä, jos valtiojärjestö itse huolehtisi
+talouselämän haaroista ja jos siinä talouselämän edustajat laatisivat
+lakeja omia etujaan silmällä pitäen.</p>
+
+<p>Kuvaavan esimerkin talous- ja oikeuselämän yhteen sulautumisesta
+tarjosi Itävalta yhdeksännentoista vuosisadan kuudennella
+vuosikymmenellä itselleen laatimalla valtiosäännöllään. Tämän
+valtakunnan valtioneuvoston valitsivat talouselämän neljä haaraa:
+suurtilojen omistajat, kauppakamarit, kaupungit, kauppalat,
+teollisuuskeskukset ja maalaiskunnat. Kuten näkyy ei valtakunnan
+edustuksen kokoonpanossa ajateltu etusijassa muuta, kuin että
+taloudellisista oloista huolta pidettäessä oikeuselämä kukoistaisi
+itsestään. Totta kyllä ovat Itävallan nykyiseen hajoamistilaan
+tuntuvasti vaikuttaneet sen eri kansallisuuksien ristiriitaiset
+pyrinnöt. Mutta yhtä varmana voi pitää, että talousjärjestelmän
+rinnalla toimiva oikeusjärjestelmä olisi puhtaaseen oikeustunteeseen
+perustuen kehittänyt sellaisen yhteiskunnallisen elimistön, jossa
+kansojen yhteiselämä olisi käynyt mahdolliseksi.</p>
+
+<p>Julkiseen elämään nykyaikana innostunut ihminen luo silmänsä
+tavallisesti asioihin, joilla vasta toisessa sijassa on tälle
+elämälle merkitystä. Sen hän tekee siitä syystä, että hän on tottunut
+ajattelemaan yhteiskunnallista elämää yhtenäisenä muodostumana: mutta
+<i>sellaista</i> muodostumaa varten ei voi löytyä vastaavaa vaalitapaa.
+Sillä <i>jokaisen</i> vaalitavan kautta täytyy taloudellisten harrastusten
+ja oikeudellisten vaikutinten häiritä toisiaan. Ja mikä seuraus
+tästä häiriöstä on yhteiskunnalliselle elämälle, se on pakostakin
+järkyttävä yhteiskuntajärjestystä. Julkisen elämän päämääränä tulee
+sentähden ennen kaikkea nykyaikana olla pyrkimys talouselämän ja
+oikeusjärjestyksen perinpohjaiseen erottamiseen. Kun tämä erotus
+on läpisuoritettu, tulevat erotetut järjestelmät kyllä löytämään
+parhaan tavan valita lainsäätäjänsä ja hallintonsa. Niiden kysymysten
+joukossa, jotka tällä haavaa odottavat ratkaisuaan, voivat kysymykset
+vaalitavasta, niin perin tärkeitä kuin ovatkin, vasta toisessa sijassa
+tulla huomioonotetuiksi. Missä vanhat olosuhteet vielä vallitsevat,
+olisi niistä lähdettävä uuteen jakoon pyrittäessä. Missä vanhat
+olot jo ovat hajonneet tahi ovat hajoamassa, pitäisi yksityisten
+henkilöiden tahi henkilöryhmien tehdä yllämainittuun suuntaan tähtääviä
+uudistusalotteita. Pyrkimystä julkisen elämän uudestaluomiseen
+kädenkäänteessä pitävät järkevät sosialistitkin haaveilemisena. He
+odottavat tarkottamansa olevien olojen tervehtymisen tapahtuvan
+vähittäisen, asianmukaisen muuttumisen kautta. Että sen sijaan
+ihmiskunnan historialliset kehitysvoimat nykyaikana vaativat järkevätä
+pyrkimystä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, sen voi jokainen
+ennakkoluuloton oppia kauvas näkyvistä tosiasioista.</p>
+
+<p>Ken pitää "käytännöllisesti mahdollisena" ainoastaan sitä, mitä hän on
+tottunut näkemään oman ahtaan näköpiirinsä sisäpuolella, hän on pitävä
+tässä esitettyä "epäkäytännöllisenä". Jos hänen on mahdotonta tehdä
+kääntymys ja jos hänellä on jollakin elämän alalla vaikutusvaltaa,
+silloin hän ei toiminnallaan edistä yhteiskunnallisen elimistön
+tervehtymistä, vaan jatkuvaa sairastamista, kuten samaa mieltä olevat
+henkilöt ovat vaikuttaneet nykyisten olojen luomisessa.</p>
+
+<p>Niiden pyrkimysten, joihin ihmiskunnan johtavat piirit ovat
+panneet alun ja joiden seurauksena on muutamien taloushaarojen
+(postin, rautateiden y.m.) ottaminen valtion haltuun, täytyy
+väistyä vastakkaisen pyrkimyksen, kaiken talouden poliitillisesta
+valtiolaitoksesta irroittamisen, tieltä. Ajattelijat, jotka tahtovat
+uskoa työskentelevänsä terveen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi,
+osaavat vetää viimeiset johtopäätökset tähänastisten johtopiirien
+valtionhalttuunottamispyrinnöistä. He tahtovat yhteiskunnallistuttaa
+kaikki talouselämän välikappaleet, sikäli kuin ne kuuluvat
+tuotantovälikappaleisiin. Terve kehitys on myöntävä talouselämälle
+sille tulevan itsenäisyyden ja poliitilliselle valtiolle tilaisuuden
+vaikuttaa oikeusjärjestyksen avulla talousjärjestöön, ettei yksityinen
+ihminen tuntisi olevansa sidottu yhteiskunnalliseen elimistöön vastoin
+oikeudentuntoaan.</p>
+
+<p>On helppo havaita, kuinka tässä esitetyt ajatukset ovat lähtöisin
+<i>ihmiskunnan todellisesta elämästä</i>, kun luo silmäyksensä työhön, jonka
+ihminen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi suorittaa ruumiillisella
+työvoimallaan. Kapitalistisen talousmuodon rajoissa on tämä työ
+sillä tavalla tullut yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, että
+työnantaja ostaa sen, niinkuin tavaran, työnottajalta. Toimitetaan
+vaihto rahan (tavaran edustajan) ja työn välillä. Mutta tällainen
+vaihto ei ensinkään voi todellisuudessa tapahtua. Se vain <i>näyttää</i>
+tapahtuvan <a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a>. Todellisuudessa ottaa työnantaja vastaan työn tekijältä
+tavaroita, jotka voivat valmistua ainoastaan siten, että työntekijä
+uhraa työvoimansa niiden valmistamiseen. Näiden tavarain vasta-arvosta
+saa työmies osansa, työnantaja toisen osan. Tavarain valmistus
+tapahtuu työnantajan ja -tekijän yhteistoiminnalla. Vasta molempien
+yhteistoiminnan tulos joutuu talouselämän kiertokulkuun. Työntuloksen
+aikaansaamiseen tarvitaan oikeussuhdetta työmiehen ja työnteettäjän
+välillä. Mutta tämä oikeussuhde voi kapitalistisen taloustavan
+vallitessa saada muodon, jonka määrää työnantajan taloudellinen
+ylivalta työntekijän ylitse. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä
+täytyy käydä selväksi, ettei työtä voida maksaa. Sillä ei tavaraan
+verrattuna voi olla taloudellista arvoa. Sellainen on vasta työn kautta
+valmistuneella tavaralla verrattuna toisiin tavaroihin. Millä tapaa ja
+minkä verran ihmisen tulee työskennellä yhteiskunnallisen elimistön
+ylläpitämiseksi, tulee järjestää ottamalla varteen hänen kykynsä ja
+inhimillisen olemassa-olon ehdot. Tämä voi tapahtua ainoastaan silloin,
+kun politillinen valtio ottaa huostaansa järjestelyn riippumatta
+talouselämän hallituselimistä.</p>
+
+<p>Sellaisen järjestelyn kautta luodaan lisäksi tavaralle arvoperuste
+sen rinnalle, jonka luonnon ehdot muodostavat. Niinkuin tavaran arvo
+toiseen verrattuna kasvaa sen kautta, että toisen raaka-aineiden saanti
+on vaikeampi kuin toisen, niin tulee tavaran arvon riippua siitä, minkä
+verran ja millaista työtä oikeusjärjestyksen mukaan saadaan käyttää
+tavaran valmistukseen<a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a></p>
+
+<p>Talousjärjestelmä tulee tällä tavalla kahdelta puolelta
+tarpeenmukaisesti -rajoitetuksi: toiselta puolen luonnonpohjalla,
+joka ihmisten on pakko ottaa sellaisena, kuin se on; toiselta puolen
+oikeudenpohjalla, jonka oikeudentunteen talouselämästä riippumattomassa
+poliitillisessa valtiossa <i>tulee</i> luoda.</p>
+
+<p>On helppo nähdä, että yhteiskunnallisen elimistön näin valvoessa
+taloudellisen hyvinvoinnin täytyy kohota ja laskea aina sen työmäärän
+mukaan, mikä oikeudentunnon mukaisesti suoritetaan. Tällainen
+kansantaloudellisen hyvinvoinnin riippuvaisuus on terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä välttämätön. Se yksin voi estää
+käyttämästä ihmistä talouselämässä niin, ettei hän enää voi pitää
+olemassaoloaan ihmisarvoisena. Ja sellainen epätoivon tunne ihmisissä
+olemassaolon arvottomuudesta onkin todenmukaisesti syynä kaikkiin
+hämminkeihin yhteiskunnallisessa elimistössä.</p>
+
+<p>Taloudellisen hyvinvoinnin liiallinen rajotus oikeuden taholta
+voidaan samalla tavalla korvata, kuin on tapa parantaa luonnonpohjaa.
+Teknillisillä keinoilla voidaan saada laihempi maanlaatu runsaamman
+sadon antavaksi; voidaan, siihen pakotettuna varallisuuden liiallisen
+vähenemisen vuoksi, muuttaa työtapaa ja &mdash; määrää. Mutta nämä muutokset
+eivät saa suoranaisesti lähteä talouselämän kiertokulusta, vaan siitä
+kaukonäköisyydestä, joka kehittyy talouselämästä riippumattoman
+oikeuselämän pohjalla.</p>
+
+<p>Kaikkeen siihen, mitä talouselämä ja oikeustunne yhteiskunnallisen
+elämän järjestämisestä aikaansaavat, on mukana vaikuttamassa eräs
+seikka, joka saa alkunsa kolmannesta lähteestä: yksityisen ihmisen
+yksilöllisistä taipumuksista. Tämä ala käsittää kaiken korkeimmasta
+henkisestä tuotannosta aina siihen, minkä suurempi tahi vähempi
+ruumiillinen sopivaisuus yhteiskunnallisen elimistön palvelukseen
+ihmistöissä aikaansaa. Mikä tästä lähteestä saa alkunsa, se täytyy
+aivan toisella tavalla johtaa terveeseen yhteiskunnalliseen elimistöön,
+kuin se, mikä liikkuu tavarain kiertokulussa tahi voi virrata
+valtioelämästä. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta terveellisellä
+tavalla tätä vastaanottoa järjestää, kuin jättää se riippuvaiseksi
+ihmisten omasta vastaanottavaisuudesta ja vaikuttimista, jotka johtuvat
+yksilöllisistä taipumuksista. Jos talouselämän tahi valtioelinten
+annetaan keinotekoisesti sekaantua tällaisten taipumusten kannustamaan
+ihmistoimintaan, silloin heiltä suurimmaksi osaksi riistetään heidän
+elämänsä todellinen perustus. Tämä perustus voi löytyä ainoastaan siinä
+voimassa, joka panee ihmisten teot omasta itsestään kehittymään. Jos
+heidän toimintansa tehdään suoranaisesti riippuvaiseksi taloudellisesta
+elämästä taikka jos valtio tahtoo sitä järjestellä, silloin on vapaa
+työhalu herpaantuva. Mutta se on yksin kykenevä ohjaamaan toiminnan
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle. Henkielämälle, josta myös
+muiden yksilöllisten taipumusten kehitys ihmiselämässä lukemattomilla
+siteillä riippuu, voidaan tarjota terve kehitysmahdollisuus ainoastaan,
+kun se saa luomistyössään nojautua omiin vaikuttimiinsa ja kun se
+löytää ymmärtämystä ihmisissä, jotka sen työt ottavat vastaan.</p>
+
+<p>Mitä tässä henkielämän terveen kehityksen ehtoina esitetään, sitä ei
+nykyaika käsitä sentähden, että siihen tarvittava selvä näkökyky on
+sumentunut tämän elämän sekaantumisesta politiseen valtioelämään.
+Tämä sekaantuminen on tapahtunut viimeisten vuosisatojen kuluessa ja
+siihen on vähitellen totuttu. Tosin puhutaan "tieteen ja opetuksen
+vapaudesta", mutta kuitenkin pidetään luonnollisena, että poliitinen
+valtio määräilee "vapaata tiedettä" ja "vapaata opetusta". Ei olla
+tietääkseenkään, kuinka tämä valtio sen kautta tekee henkielämän
+omista valtiollisista tarpeistaan riippuvaiseksi. Ajatellaan että
+valtio kyllä hankkii paikat, joissa opetetaan; sitten voivat ne, jotka
+näihin paikkoihin pääsevät "vapaasti" levittää henkielämää. Tällaiseen
+katsantokantaan tottuneina ei havaita, kuinka läheisesti kiintynyt
+henkisen elämän <i>sisällys</i> on ihmisen sisäiseen olemukseen, jossa
+se kehittyy, ja kuinka tämä kehitys ainoastaan silloin voi tapahtua
+vapaasti, kun sitä muut vaikuttimet eivät pakota yhteiskunnallisen
+elimistön palvelukseen, kuin sen omat sisäiset. Sekaantuminen
+valtioelämään ei ole lyönyt leimaansa ainoastaan tieteiden ja sen
+yhteydessä olevan henkielämän hallintoon, vaan myös sisällykseen.
+Tosin kyllä ei valtion suoranainen vaikutus ulotu matematiikkaan eikä
+fysiikkaan, mutta ajateltakoon historiaa ja muita kultuuritieteitä.
+Eivätkö ne kuvasta juuri sitä mikä on tuloksena niiden edustajain
+osanotosta valtioelämään tämän elämän tarpeiden tyydyttämiseksi. Juuri
+tämän niille vieraan ominaisuutensa kautta vaikuttavat nykyaikaiset
+tietoperäiset, henkielämää vallitsevat käsitykset proletariaattiin
+haaveiluilta. Tämä havaitsi, kuinka valtioelämän vaatimukset
+painavat ihmisajatuksiin määrätyn leimansa, joka vastaa johtavien
+luokkien harrastuksia. Proletaarisesti ajatteleva näki vallitsevissa
+mielipiteissä ainoastaan aineellisten harrastusten ja etukysymysten
+kuvastuvan. Se herätti hänessä tunteen, että kaikki henkielämä olisi
+haaveilua, kuvastusta taloudellisesta järjestelmästä.</p>
+
+<p>Tällainen ihmisen henkiselle elämälle turmiollinen katsantokanta
+katoaa, kun se tunne pääsee heräämään, että henkisellä alalla vallitsee
+ulkonaisen aineellisen elämän yläpuolelle ulottuva todellisuus, jolla
+on oma sisällyksensä. Tällaisen tunteen on mahdotonta herätä, ellei
+henkinen elämä saa yhteiskunnallisessa elimistössä itsenäisesti
+kehittyä omien sisäisten vaikutelmiensa mukaisesti. Ainoastaan
+sellaisilla henkielämän edustajilla, jotka itse seisovat sellaisen
+kehityksen keskellä ja sitä johtamassa, on voimia hankkia tälle
+elämälle sille kuuluva vaikutusvalta yhteiskunnallisessa elimistössä.
+Taide, tiede, maailmankatsantokanta ja kaikki, mitä niihin kuuluu,
+tarvitsevat tällaisen itsenäisen aseman inhimillisessä yhteiskunnassa.
+Sillä henkinen elämä yhdistää kaikki toisiinsa. Yhden vapaus ei voi
+menestyä ilman toisen vapautta. Vaikkakaan valtion tarpeet eivät
+suoranaisesti määrää matematiikan ja fysiikan sisältöä, kuitenkin
+niistä vedetyt johtopäätökset, mitä ihmiset ajattelevat niiden arvosta,
+mikä vaikutus niiden viljelemisellä voi olla koko muuhun henkielämään
+ja paljon muuta riippuu näistä tarpeista, kun valtio määräilee
+henkielämän eri aloja. On yksi asia, kun alkukoulun opettaja seuraa
+valtioelämän vaikutelmia; toinen on asia, kun hän saa nämä vaikutelmat
+henkielämästä, jolla on perustus omassa itsessään. Sosialidemokratiakin
+on tällä alalla saanut perinnökseen vain johtavien luokkien
+ajatustottumukset ja tavat. Se pitää ihanteenaan istuttaa henkinen
+elämä talouselämän pohjalle rakennettuun yhteiskuntaruumiisen. Jos se
+saavuttaisi tämän päämääränsä, se voisi jatkaa samaa tietä, kunnes
+henkielämä menettäisi kokonaan arvonsa. Se on yksipuolisesti ilmaissut
+oikean tunteen vaatimuksellaan: uskonnon tulee olla yksityisasia.
+Sillä terveessä yhteiskuntaelimistössä tulee kaiken henkisen elämän
+valtion ja talouden rinnalla olla "yksityisasia" tarkottamassamme
+merkityksessä. Mutta sosialidemokratia siirtäessään uskonnon
+yksityiselle alueelle ei lähde siltä näkökannalta, että henkisesti
+arvokas siten asetettaisiin yhteiskunta-elimistössä sellaiseen asemaan,
+jossa se pääsisi paremmin ja korkeammalle kehittymään, kuin valtion
+vaikutuksen alaisena. Se tarkottaa, että yhteiskunta-elimistön tulee
+omilla keinoillaan hoidella vain sellaista, mikä sille itselleen
+on elämäntarve. Mutta sitä ei uskonto sen mielestä ole. Näin
+yksipuolisesti julkisesta elämästä eristettynä ei henkisen elämän yksi
+haara voi menestyä, kun muu henkinen elämä on kahleissa. Uudenaikaisen
+ihmiskunnan uskonnollinen elämä on yhdessä koko vapautuneen henkisen
+elämän kanssa kehittävä sieluja kohottavaa voimaansa ihmiskunnan
+hyväksi.</p>
+
+<p>Ei yksistään tämän henkisen elämän luomisen, vaan sen
+vastaanottamisenkin tulee riippua ihmiskunnan vapaasta sieluntarpeesta.
+Opettajat, taiteilijat y.m. jotka yhteiskunnallisessa asemassaan yksin
+ovat välittömässä yhteydessä henkisestä elämästä itsestään lähtevän ja
+sen kohottavien vaikutelmien alaisen lainsäädännön ja hallinnon kanssa,
+voivat toimintatavallaan kasvattaa ymmärtämystä työlleen ihmisissä,
+joita itsenäisesti toimiva politinen valtio vain varjelee työpakon
+alaisiksi joutumasta, mutta joille oikeus myös sallii levon, joka
+herättää käsittämään henkisesti arvokasta. Henkilöissä, jotka ovat
+olevinaan "käytännön miehiä", mahtavat nämä ajatukset herättää uskon,
+että ihmiset tulevat kuluttamaan vapaa-aikansa juomisessa ja että
+maailma tulee taantumaan lukutaidottomuuden tilaan, kun valtio ottaa
+huolehtiakseen sellaisesta lepoajasta ja kun koulunkäynti jää ihmisten
+vapaan valinnan varaan. Moiset "pessimistit" voivat odottaa, miksi
+maailma muuttuu, kun se ei enää ole heidän vaikutuksensa alaisena,
+jonka liiankin usein määrää eräs tunne, joka heille hiljaa kuiskaa,
+kuinka he lepoaikansa käyttävät ja mitä he tarvitsevat saadakseen
+hiukan "sivistystä". Sitä sytyttävää voimaa, jollainen löytyy todella
+itsenäisessä henkisessä elämässä, he luonnollisesti eivät ota lukuun,
+sillä se kahlehdittu, jonka he tuntevat, ei ole milloinkaan voinut
+vaikuttaa heissä sellaista sytyttävää voimaa.</p>
+
+<p>Sekä politinen valtio että talouselämä saavat tarvitsemansa määrän
+henkistä elämää oman hallintonsa alaiselta henkiseltä järjestöltä.
+Myöskin talouselämää varten tarvittava käytännöllinen sivistys pääsee
+täydessä voimassaan kukoistamaan vasta vapaassa yhteistoiminnassa
+henkisen elimistön kanssa. Tarkotuksenmukaisen pohjasivistyksen
+saaneet henkilöt tulevat elvyttämään talouselämän alalla saavuttamansa
+kokemukset sillä voimalla, joka heihin virtaa vapautuneesta henkisestä
+elämästä. Talouselämän alalla kokemusta saavuttaneet henkilöt voivat
+siirtyä henkiseen järjestöön ja siellä vaikuttaa hedelmöittävästi
+siihen, mikä hedelmöittämistä tarvitsee.</p>
+
+<p>Politisen valtioelämän alalla pääsevät siten kehittymään terveet
+mielipiteet tällaisen vapaan henkisen vaikutuksen kautta. Ruumiillinen
+työntekijä on löytävä sellaisesta henkisestä aarteesta itseään
+tyydyttävän tunteen asemastaan yhteiskunnallisessa elimistössä. Hän
+on huomaava, kuinka yhteiskunnallinen elimistö ei voi kannattaa häntä
+ilman johtoa, joka tarkotuksen mukaisesti järjestää ruumiillisen
+työn. Hän voi vapaasti tuntea oman työnsä yhteenkuuluvaisuuden niiden
+voimien kanssa, jotka ovat peräisin ihmisten yksilöllisten taipumusten
+kehityksestä. Hän on politisen valtion pohjalla kehittävä ne oikeudet,
+jotka takaavat hänelle osan niiden tavarain vaihdosta, jotka hän
+valmistaa; ja hän voi vapaasti luovuttaa saavuttamalleen henkiselle
+omaisuudelle sen osan, jonka se tarvitsee syntyäkseen. Henkisen
+elämän alalla käy henkisen työn tekijöille mahdolliseksi eläminen
+työnsä tuloksista. Mitä joku henkisen elämän alalla uurastaa, on
+hänen yksityinen asiansa; millä hän taas hyödyttää yhteiskunnallista
+elimistöä, siitä voi toivoa vapaan korvauksen niiltä, jotka henkistä
+hyvää tarvitsevat. Sen taas joka ei henkisessä järjestössä tällä
+korvauksella voi tulla toimeen, on siirryttävä politisen valtion tahi
+talouselämän alalle.</p>
+
+<p>Talouselämä on käyttävä hyväkseen henkisen elämän alalla heräävät
+teknilliset aatteet. Niiden alkulähde on henkinen elämä, kaikki
+ne lähinnä tulevat valtio- ja talouselämän aloilla toimivista
+henkilöistä. Sieltä lähtevät kaikki järjestävät aatteet ja voimat,
+jotka taloudellista ja valtiollista elämää hedelmöittävät. Korvaus
+tästä molemmille yhteiskunnallisille aloille tulevasta lisähyödystä,
+joka suoritetaan niiden vapaalla yhteissopimuksella jotka, siitä
+lähinnä hyötyvät, tahi järjestetään se oikeussäännöksillä, jotka
+luodaan politisen valtion alalla. Mitä tämä politinen valtio pystyssä
+pysyäkseen tarvitsee, se kerätään verotusoikeudella, joka luodaan
+tasapuolisesti huomioonottamalla oikeudentunnon ja talouselämän
+vaatimukset.</p>
+
+<p>Politisen ja talousalan rinnalla tulee terveessä yhteiskunnallisessa
+elimistössä itsenäisen henkisen elämän saada vaikuttaa. Tähän
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijaksoon viittaavat uudenaikaisen
+ihmiskunnan kehitysvoimat. Niinkauvan kun yhteiskunnallista elämää
+pää-asiassa ohjasivat ihmiskunnan enemmistön vaistomaiset voimat, ei
+tunnettu tämän kolmijaon tarpeellisuutta. Mutta itsetiedottomasti
+ja sokeasti vaikutti yhteiskunnallisessa elämässä voima, joka
+alunperin aina lähtee kolmesta lähteestä. Uusi aika vaatii ihmisiltä
+itsetietoista antautumista yhteiskuntajärjestöön. Tämä tietoisuus
+voi antaa ihmisen käyttäytymiselle ja koko elämälle terveen
+muodon ainoastaan silloin, kun se on selvillä kolmesta suunnasta.
+Uudenaikainen ihmiskunta pyrkii itsetiedottomasti löytämään nämä kolme
+suuntaa ja se mikä ilmenee yhteiskunnallisena liikkeenä, se on vain
+hämärä heijastus tästä pyrkimyksestä.</p>
+
+<p>Aivan toisissa olosuhteissa kuin ne, joissa me elämme, kohosi
+inhimillisen luonnon syvyyksistä 18 vuosisadan lopulla vaatimus
+inhimillisen yhteiskunnan uudistuksesta. Silloin kaikuivat
+ikäänkuin tämän uudistuksen tunnussanat: veljeys, tasa-arvoisuus,
+vapaus. Ken ennakkoluulottomasti ja tervein ihmistuntein syventyy
+inhimillisen kehityksen todellisuuteen, hän luonnollisesti on
+myötätuntoinen kaikelle, mitä nämä sanat tarkoittavat. Kuitenkin
+löytyi teräväpäisiä ajattelijoita, jotka 19:n vuosisadan kuluessa
+ottivat vaivakseen osottaa, kuinka mahdotonta on toteuttaa yhtenäisessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä nämä kolme aatetta, veljeys,
+tasa-arvoisuus ja vapaus. He olivat vakuutettuja, että jos näitä
+vaikuttimia koetettaisiin toteuttaa yhteiskunnallisessa elimistössä,
+ne joutuisivat ristiriitaan keskenään. Terävästi on todistettu kuinka
+mahdotonta esim. olisi saattaa täysiin oikeuksiinsa jokaisessa
+ihmiselämässä elävä vapaudentunne, jos tasa-arvoisuus toteutettaisiin.
+Eikä muuta voikaan, kuin myöntää, että sellainen risti-riita syntyisi;
+ja kuitenkin täytyy jokaisen näistä kolmesta ihanteesta herättää meissä
+myötätuntoisuutta.</p>
+
+<p>Äskenmainittu ristiriitaisuus johtuu kuitenkin siitä, että näiden
+kolmen ihanteen todellinen yhteiskunnallinen merkitys tulee ilmi
+vasta yhteiskunnalliselle elimistölle välttämättömän kolmijakoisuuden
+oikeasta ymmärtämisestä. Näitä kolmea jäsentä ei saa ajatella jossain
+yleisessä, teoreetisessa valtiopäiväin tahi muun kokonaisuuden,
+merkityksessä yhdistettyinä ja keskitettyinä. Niiden täytyy löytyä
+elävässä todellisuudessa. Jokaisen näistä kolmesta jäsenestä tulee
+olla itseensä keskitettynä; ja vasta niiden elävästä rinnakkais- ja
+yhteistoiminnasta voi syntyä yhteiskunnallisen kokonaiselimistön
+yhtenäisyys. Todellisessa elämässä vaikuttaa juuri näennäisesti
+ristiriitainen yhdistävästi. Sentähden voikin vasta sitten
+päästä ymmärtämään yhteiskunnallisen elimistön elämän, kun on
+päässyt tajuamaan tämän yhteiskunnallisen elimistön muodostumisen
+taloudellisessa ja missä suhteessa veljeys, tasa-arvoisuus ja
+vapaus ovat tähän muodostumiseen. Silloin näemme, että ihmisten
+yhteistoiminta talouden alalla perustuu siihen veljeyteen, joka
+syntyy assosiatsiooneissa. Toisessa jäsenessä, <i>julkisen</i> oikeuden
+järjestelmässä, jossa käsitellään ihmisten persoonallisia suhteita
+keskenään, on pyrittävä toteuttamaan tasa-arvoisuuden aate.
+Ja <i>henkisellä</i> alalla, jolla on suhteellinen itsenäisyytensä
+yhteiskunnallisessa elimistössä, on vapauden vaatimusta kuultava.
+Tältä kannalta katsottuna on kullakin noista kolmesta ihanteesta
+arvonsa todellisuudessa. Ne eivät pääse toteutumaan järjestymättömissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan ainoastaan terveessä kolmijakoisessa
+yhteiskuntaelimistössä. Vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+ihanteita ei voida sikinsokin toteuttaa päällispuolisin keskitetyissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan jokainen noista kolmesta yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenestä voi ammentaa voimansa yhdestä noista aatteista. Ja
+on sitten toimiva hedelmällisessä yhteistyössä toisten jäsenten kanssa.</p>
+
+<p>Ihmiset, jotka 18:n vuosisadan lopulla kohottivat äänensä vaatien
+näiden kolmen ihanteen, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+toteuttamista, ja myöskin ne, jotka saman vaatimuksen myöhemmin
+ovat uudistaneet, saattoivat hämärästi aavistaa, mihin suuntaan
+uudenaikaisen ihmiskunnan kehitysvoimat tähtäsivät. Mutta he eivät
+samalla voineet luopua uskostaan yhtenäiseen valtioon. Sen kanssa
+ovat heidän ihanteensa ristiriidassa. He pysyivät ihanteissaan
+ristiriitaisuudesta huolimatta, koska heidän sielussaan eli
+itsetiedoton kaipaus yhteiskunnallisen elimistön kolmijaosta, jossa
+heidän kolme ihannettaan vasta voivat saavuttaa korkeamman yhteyden.
+Nykyajan selvää kieltä puhuvat yhteiskunnalliset <i>tosiasiat</i> vaativat,
+että uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä kolmijakoon suuntautuvat
+kehitysvoimat saavat muuttua itsetietoiseksi yhteiskunnalliseksi
+tahdoksi.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="III_Kapitalismi_ja_yhteiskunnalliset_aatteet_Kapitaali_ihmistyo" id="III_Kapitalismi_ja_yhteiskunnalliset_aatteet_Kapitaali_ihmistyo">III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. (Kapitaali, ihmistyö).</a></h2>
+
+
+<p>Ei voi tulla oikeaan johtopäätökseen mitä toimenpiteitä huutavat
+tosiasiat yhteiskunnallisella alalla nykyaikana vaativat, jollei
+tahdo oppia tuntemaan yhteiskunnallisen elimistön perusvoimia ja
+antaa tämän tiedon määrätä kantaansa. Edellä olevassa esityksessä
+on koetettu päästä tähän tietoon. Toimenpiteillä, jotka perustuvat
+ahtaan näköpiirin sisällä tehtyihin havaintoihin, ei nykyaikana mitään
+hedelmällistä aikaansaada. Yhteiskunnallinen liike on paljastanut
+häiriöitä syvällä yhteiskunnallisen elimistön pohjalla eikä suinkaan
+ainoastaan sen pinnalla. Näihin häiriöihin nähden on välttämätöntä
+hankkia tietoja, jotka ulottuvat aina pohjaan asti.</p>
+
+<p>Kun nykyaikana puhutaan kapitaalista ja kapitalismista, kosketellaan
+juuri niitä ilmiöitä, joissa proletaarinen ihmiskunnan osa tahtoo
+löytää sortonsa syyn. Hedelmällisen käsityksen siitä, kuinka kapitaali
+edistäen tahi häiriten vaikuttaa yhteiskunnallisen elimistön
+toimintaan, voi siis saavuttaa ainoastaan ottamalla selvän, kuinka
+ihmisen yksilölliset taipumukset, kuinka oikeuden muodostuminen ja
+talouselämän voimat synnyttävät ja käyttävät kapitaalia. &mdash; Puhuttaessa
+ihmistyöstä tarkotetaan sitä, mitä talous ja kapitaali yhdessä luovat
+luonnon pohjalla taloudellisia arvoja ja joka työmiehessä herättää
+tietoisuuden yhteiskunnallisesta asemastaan. Käsityksen siitä, kuinka
+tämä ihmistyö on saatettava hyödyttämään yhteiskunnallista elimistöä,
+loukkaamatta työmiehessä ihmisarvon tunnetta, voi saada ainoastaan
+ottamalla huomioon, missä suhteessa ihmistyö on toisaalta yksilöllisten
+taipumusten, toisaalta oikeustunteen kehitykseen. Kysymys, jonka
+nykyaikana saa kuulla: mitä <i>lähinnä</i> on tehtävä tyydyttääkseen
+yhteiskunnallisen liikkeen vaatimuksia, on oikeutettu. <i>Lähintä</i> on
+hyödyllisellä tavalla mahdotonta panna toimeen, jollei tiedetä missä
+suhteessa toimeen pantava on terveen yhteiskunnallisen elimistön
+perustuksiin. Vasta sitten kun tämä on tiedossa, silloin voidaan
+asemassa, jossa ollaan tahi johon voidaan asettua, löytää tehtävät,
+joita tosiolot vaativat. Tässä tarkotetun tiedon saavuttamista on
+estämässä, johtaen harhaan ennakkoluulottoman arvostelukyvyn, se
+inhimillinen tahtomus, joka pitkien aikojen kuluessa on luonut
+vallitsevat yhteiskunnalliset laitokset. Näihin laitoksiin on
+niin kiinni eletty, että niiden nojalla on muodostettu itselleen
+mielipiteet, mitä niissä on säilytettävää, mitä muutettavaa. Annetaan
+olojen määrätä ajatukset, joiden sen sijaan pitäisi määrätä olosuhteet.
+Kuitenkin on välttämätöntä nykyaikana huomata, ettei ole mahdollista
+saavuttaa tosioloja vastaavaa katsantokantaa muuten kuin palautumalla
+<i>alkuajatuksiin</i>, jotka ovat kaikkien yhteiskunnallisten laitosten
+perustuksena.</p>
+
+<p>Jos puuttuvat oikeat lähteet, joista näissä alkuajatuksissa asuvat
+voimat yhä uudelleen yhteiskunnalliseen elimistöön virtaavat, silloin
+pukeutuvat laitokset muotoihin, jotka eivät edistä, vaan häiritsevät
+elämää. Mutta ihmisten vaistomaisissa vieteissä elävät vielä enemmän
+tahi vähemmän itsetietoisina alkuajatukset, vaikka täysintietoiset
+ajatukset erehtyvätkin aiheuttaen elämätä häiritsevät olosuhteet. Ja
+nämä alkuajatukset ne juuri, sokeasti elämätä häiritsevien olosuhteiden
+keskellä ilmipuhjeten aiheuttavat yhteiskunnallista elimistöä
+järkyttäviä vallankumouksia. Tällaiset järkytykset sitävastoin eivät
+voi puhjeta, milloin yhteiskunnallinen elimistö on saanut sellaisen
+muodon, että se aina on valmis pitämään silmällä, missä poikkeuksia
+alkuajatusten määräämistä laitoksista ilmestyy ja missä myös on
+mahdollista näitä poikkeuksia vastustaa ennenkun ne ennättävät saada
+turmiollisen voiman.</p>
+
+<p>Meidän päivinämme ovat poikkeukset alkuajatusten ihmiselämässä
+vaatimista olosuhteista saavuttaneet suuren laajuuden. Yksistään näiden
+ajatusten herättämien vaikutelmien olemassa-olo ihmissielussa on
+huutavain tosiasiain kautta syyttämässä siitä, miten yhteiskunnallinen
+elimistö viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut. Sentähden
+tarvitaan hyvää tahtoa voidakseen päättävästi kääntyä alkuajatusten
+puoleen ja avoimesti tunnustaa, kuinka vahingollista on juuri
+nykyaikana karkoittaa nämä alkuajatukset "epäkäytännöllisinä"
+jokapäiväisyyksinä elämän tantereelta. Proletarisen asujamiston elämään
+ja vaatimuksiin sisältyy tosiolojen arvostelua siitä, mitä uudempi aika
+on tehnyt yhteiskunnallisesta elimistöstä. Meidän aikamme asiana on
+siitä syystä välttää yksipuolinen arvostelu valitsemalla alkuajatuksien
+mukaisesti sellainen suunta, johon tosiolot <i>tietoisesti</i> voidaan
+ohjata. Sillä ne ajat ovat menneet, jolloin ihmiskunta sai tyytyä
+siihen, mitä vaistojenohjauksella oli aikaansaatu.</p>
+
+<p>Yhtenä pääkysymyksenä aikakautemme arvostelussa on, miten saada
+poistetuksi sorto, jota proletaarinen väestö on saanut kärsiä
+yksityisen kapitalismin puolelta. Kapitaalin omistaja tahi hoitaja
+voi panna muut ihmiset ruumiillisella työllään valmistamaan sitä,
+mitä hän aikoo teettää. Siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka
+syntyy kapitaalin ja inhimillisen työvoiman yhteisvaikutuksesta,
+on erotettava kolme tekijää: työnteettäjätoiminta, jonka täytyy
+perustua yhden henkilön tai henkilöryhmän yksilöllisiin taipumuksiin;
+työn teettäjän ja työntekijän suhde toisiinsa, jonka tulee olla
+oikeussuhde; esineen valmistus, joka talouselämän kierto kulussa saa
+tavara-arvonsa. Työnantaja-toiminta voi ainoastaan silloin olla
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle, kun siinä vaikuttavat
+voimat, jotka tuovat parhaalla tavalla näkyviin ihmisten yksilölliset
+taipumukset. Ja se on ainoastaan silloin mahdollista, kun on olemassa
+yhteiskunnallisen elimistön ala, joka antaa kykenevälle vapaan
+tilaisuuden käyttää kykyjään ja samalla myös tekee mahdolliseksi
+muille ihmisille vapaalla harkinnalla arvostella näitä kykyjä.
+Kuten näkyy, ihmisten yhteiskunnallinen toiminta kapitaalin
+palveluksessa kuuluu siihen yhteiskunnallisen elimistön alaan, jossa
+henkinen elämä huolehtii lainsäädännöstä ja hallinnosta. Jos tähän
+toimintaan sekaantuu politinen valtio, seuraa siitä välttämättömästi,
+että ihmisten toimintaa arvostellessa yksilölliset kyvyt jäävät
+tarpeellista ymmärtämystä vaille. Sillä politisen valtion täytyy
+edellyttää ja käytännössä toteuttaa, että kaikissa ihmisissä löytyy
+yhtäläinen elämänvaatimus. Sen täytyy piirissään sallia kaikkien
+ihmisten saada mielipiteensä kuuluviin. Yksilöllisten taipumusten
+ymmärtämys tahi välinpitämättömyys niistä ei saa vaikuttaa asiaan
+valtion tehtäviään täyttäessä. Sentähden ei myöskään se, minkä valtio
+toimeenpanee, saa millään tavalla vaikuttaa ihmisten yksilöllisten
+taipumusten toimintaan. Yhtävähän saisi taloudellisten etujen toivo
+olla määräävänä niille henkilöille, jotka kapitaalin avulla saavat
+yksilöllisiä taipumuksiaan kehittää. Tälle edulle antavat monet
+kapitaalin arvostelijat liian suuren merkityksen. He arvelevat,
+että ainoastaan taloudelliset edut voivat kiihoittaa yksilöllisiä
+taipumuksia toimintaan. Ja he vetoavat, käytännönmiehinä, inhimillisen
+luonteen "heikkouteen", jonka he ovat tuntevinaan. Tosin on
+siinä yhteiskunnassa, joka nykyiset olosuhteet on aikaansaanut,
+taloudellisten etujen toivolla ollut laajakantoinen merkitys. Mutta
+tämä asianlaita on suureksi osaksi syynä niihin olosuhteisiin, joissa
+nyt elämme. Ja nämä olosuhteet pakottavat etsimään toisiavaikuttimia
+yksilöllisten taipumusten toiminnalle. Ja näiden vaikuttimien täytyy
+lähteä terveen henkisen elämän synnyttämästä <i>yhteiskunnallisesta
+ymmärtämyksestä</i>. Kasvatus ja koulu tulevat vapaan hengen elämän
+antamalla voimalla varustamaan ihmisen vaikutelmilla, jotka saavat
+hänet tämän hänessä asuvan ymmärtämyksen johdosta suorittamaan sen,
+mihin hänen yksilölliset taipumuksensa häntä vetävät.</p>
+
+<p>Tällaisten mielipiteiden ei tarvitse olla haaveilua. Totta on,
+että haaveilu on aikaansaanut äärettömän paljon pahaa sekä
+yhteiskunnallisten pyrkimysten alalla että muualla. Mutta tässä
+esiintuotu katsantokanta ei johdu, kuten edellä sanotusta voi
+nähdä, harhaluulosta, että "henki" tekee ihmeitä, vaikkakin jotkut,
+jotka luulevat sen omistavansa, suun täyden siitä puhuvat; tässä
+ilmaistu katsantokanta on syntynyt tarkastellessa ihmisten vapaata
+yhteistoimintaa henkisellä alalla. Tälle yhteistoiminnalle antaa sen
+oma sisäinen olemus yhteiskunnallisen leiman sallittaessa sen vain
+todella vapaana kehittyä.</p>
+
+<p>Ainoastaan henkisen elämän vapauden puute on estänyt tähän asti sitä
+saamasta tällaista yhteiskunnallista leimaa. Johtavien luokkien
+keskuudessa ovat henkiset voimat kehittyneet sellaisiksi, että niiden
+toiminta epäyhteiskunnallisena on sulkeutunut muutamien ihmiskunnan
+piirien sisälle. Mitä näissä piireissä on aikaansaatu, on ainoastaan
+keinotekoisesti levitetty proletaarien keskuuteen; eivätkä he voineet
+saada siitä sielua kohottavaa voimaa, kun eivät itse olleet <i>todella</i>
+osallisia tämän henkisen lahjan syntymisessä. Laitokset "kansan
+valistamiseksi", "kansan kasvattamiseksi nauttimaan taiteesta" ja muut
+sellaiset eivät todellisuudessa ole mitään apukeinoja henkisyyden
+levittämiseksi kansaan, niinkauvan kun tällä henkisyydellä on se leima,
+jonka se uudempana aikana on saanut. Sillä "kansa" ei elä sisimmällä
+ihmisolemuksellaan mukana tässä henkisessä elämässä. Se voi ainoastaan
+ikäänkuin joltakin sen ulkopuolella sijaitsevalta näkökohdalta katsoa
+siihen sisälle. Ja se, mikä koskee henkistä elämää varsinaisessa
+merkityksessä, se koskee myös niitä henkisen toiminnan haaroja, jotka
+kapitaalin välityksellä liittyvät taloudelliseen elämään. Terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä ei proletaarisen työntekijän ainoastaan
+tule seistä koneensa ääressä ja ajatella sen käyntiä sillä aikaa,
+kun kapitalisti yksin tietää, mikä kohtalo valmiilla tavaroilla on
+talouselämän kiertokulussa. Työmiehen tulee saada täysin oikeutettuna
+asianharrastajana muodostaa itselleen selvä käsitys siitä, mikä osa
+hänellä on yhteiskunnallisessa elämässä valmistaessaan tavaroita.
+Työnteettäjän on järjestettävä säännönmukaisia keskustelukokouksia,
+jotka luettakoon liiketoimintaan kuuluvaksi, kuten itse työkin,
+ja joissa selvitellään molempien, työnantajan ja työntekijän, yhteiseen
+toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Tämän suuntainen terve menettely
+on herättävä työmiehen ymmärtämään, että kapitaalinhaltijan oikea
+toiminta on omansa hyödyttämään sekä yhteiskunnallista elimistöä että
+siten työmiestäkin sen jäsenenä. Jättämällä täten liiketoimintansa
+molemminpuolista ymmärtämystä tarkoittavan julkisuuden alaiseksi
+pakoitetaan työnteettäjä noudattamaan puhtaita liiketapoja.</p>
+
+<p>Ainoastaan se, jolta puuttuu ymmärtämystä yhteisessä toiminnassa
+saavutetun keskinäisen elämänkokemuksen merkitykselle
+yhteiskunnallisessa toiminnassa, voi pitää ylläsanottua vähäarvoisena.
+Kessä taas tällaista ymmärtämystä löytyy, hän on näkevä, kuinka
+taloudellinen tuotanto edistyy, kun kapitaaliin nojautuvan talouselämän
+johdolla on juurensa vapaassa henkisessä elämässä. Ainoastaan
+tällä edellytyksellä kapitaali ja kapitaalinlisäys menettävät
+mielenkiintoisuutensa paljaan voitonhimon tyydyttäjinä ja alkavat
+kiinnittää mieltä asiallisemmista syistä, tavarain tuotannon ja
+toimeliaisuuden edistäjinä.</p>
+
+<p>Nykyajan sosialistisesti ajattelevat pyrkivät saattamaan
+tuotantovälineiden hallinnon yhteiskunnalle. Mikä tässä pyrkimyksessä
+on oikeutettua, voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että hallinnosta
+huolehtiminen jätetään vapaan henkisen järjestön käsiin. Siten
+tehdään mahdottomaksi se taloudellinen pakko, jota kapitalistit
+silloin harjoittavat ja joka tuntuu niin ihmisarvoa loukkaavalta, kun
+kapitalisti toimii vain talouselämän voimien vaikutuksesta. Silloin
+estetään myös ihmisten yksilöllisten kykyjen lamaantuminen, joka on
+välttämättömänä seurauksena, kun valtio näitä kykyjä määräilee.</p>
+
+<p>Kapitaalin ja ihmisten yksilöllisten kykyjen yhteistoiminnan tuloksen
+täytyy terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä perustua, kuten kaiken
+henkisenkin toiminnan, osittaintyöntekijän vapaaseen alotteeseen,
+osittain muiden ihmisten, jotka työntulosta tarvitsevat, osoittamaan
+myötätuntoisuuteen. Työntekijän vapaan harkinnan varaan tulee tällä
+alalla myös jättää, mitä hän tahtoo ilmoittaa työnsä tulokseksi,
+alkuvalmistuksiin ja käyttökustannuksiin käytetyt varat poisluettuna.
+Mutta hän tuntee vaatimuksensa tyydytetyiksi ainoastaan silloin, kun
+hänen toimintansa saa ymmärtämystä osakseen.</p>
+
+<p>Tässä esitettyyn suuntaan laadituilla yhteiskunnallisilla laitoksilla
+luodaan pohja todella vapaalla sopimuksella työnjohtajan ja työntekijän
+välillä. Eikä tähän sopimukseen enää sisälly tavaran (rahan)
+vaihtaminen työvoimaan, vaan sen osuuden vahvistaminen, joka kuuluu
+kummallekin tavaran valmistuksessa osallisena olleelle henkilölle.</p>
+
+<p>Mitä kapitaalin avulla yhteiskunnallisen elimistön hyväksi
+suoritetaan, <i>riippuu luonteensa mukaisesti</i> siitä tavasta, millä
+ihmisten yksilölliset kyvyt osataan käyttää tämän elimistön hyväksi.
+Näiden kykyjen kehitykseen ei löydy muuta tarkoitusta vastaavata
+kiihotinta, kuin vapaa henkinen elämä. Ja siinäkin yhteiskunnallisessa
+elimistössä, joka tämän kehityksen jättää politisen valtion huostaan
+tahi riippuvaksi talouselämän voimista, määrää sen tuotannon, johon
+kapitaalia tarvitaan, minkä verran vapaita yksilöllisiä voimia on
+onnistunut läpäisemään lamaannuttavat laitokset. Luonnollisesti on
+kehitys niissä oloissa epätervettä. Oloihin, joissa inhimillinen
+työvoima katsotaan tavaraksi, ei ole syynä kapitaalin pohjalla
+toimivien yksilöllisten kykyjen vapaa kehitys, vaan näiden voimien
+kahlehtiminen politiseen valtioelämään ja talouselämän kiertokulkuun.
+Tämän seikan ennakkoluuloton käsittäminen on nykyaikana ensimmäinen
+ehto kaikessa, mitä yhteiskunnallisella alalla on tehtävä. Sillä uusi
+aika on synnyttänyt taikauskon, että yhteiskunnallisen elimistön
+parannuskeino lähtisi politisesta valtiosta tahi talouselämästä. Jos
+tämän taikauskon viittomaa tietä edemmäs astutaan, luodaan laitoksia,
+jotka eivät johda ihmiskuntaa sen pyrkimään päämaaliin, vaan vielä
+rajattomasti raskaampaan sortoon, jota on koetettu välttää.</p>
+
+<p>Kapitalismia on opittu tarkkaamaan vasta aikana, jolloin se jo on
+ennättänyt synnyttää yhteiskunnallisessa elimistössä sairauden
+tilan. Saamme kokea sairaudentilaa, ja näemme, että sitä vastaan
+on taisteltava. Mutta vielä enemmän on nähtävä. Tulee nähdä taudin
+syyn olevan siinä, että talouselämän kiertokulku on niellyt
+kapitaalissa löytyvät vaikuttavat voimat. Ken ei anna pettää itseään
+sen katsantokannan, että kapitalistisen toiminnan joutuminen
+vapautuneen henkielämän johdon alaiseksi on tulos "epäkäytännöllisestä
+ihanteellisuudesta", hän ainoastaan voi toimia siihen suuntaan, johon
+ihmiskunnan kehitysvoimat nykyaikana voimakkaasti vaativat.</p>
+
+<p>Nykyaika on tosin huonosti valmistautunut liittämään yhteiskunnallisen
+aatteen, jonka on saatettava kapitalismi oikeaan uomaansa, henkielämän
+välittömään yhteyteen. Liitetään tämä aate siihen, mikä kuuluu
+talouselämän alaan. Nähdään, kuinka uudempana aikana tavarain
+tuotannosta on johduttu suurliikkeeseen ja siitä taas nykyiseen
+kapitalismiin. Tämän talouden tilalle ajatellaan osuustoiminnallista
+liikettä, joka työskentelisi työntekijäin omaksi tarpeeksi. Ja
+kun luonnollisesti tahdotaan jatkaa taloutta uudenaikaisilla
+tuotantovälineillä, vaaditaan kaikkien liikkeiden yhdistämistä yhdeksi
+suureksi osuuskunnaksi. Tällaisessa, arvellaan, valmistaa jokainen
+yhteisyyden puolesta, joka ei voi nylkeä, koska se sillä nylkisi
+itseään. Ja kun sen lisäksi tahdotaan eli ollaan pakotettuja pysymään
+kiinni olevaisissa oloissa, luodaan katse nykyaikaiseen valtioon, joka
+halutaan muuttaa kaikki käsittäväksi osuuskunnaksi.</p>
+
+<p>Mutta tällöin ei huomata, että sellaiselta osuuskunnalta odotetaan
+tuloksia, joita on sitä vaikeampi saavuttaa, kuta suurempi osuuskunta
+on. Jollei ihmisten yksilöllisiä taipumuksia sillä tavalla käytetä
+osuuskunta-järjestön palvelukseen, kuin tässä kirjoituksessa
+on esitetty, ei työkuntain hallinnon yhdistäminen voi johtaa
+yhteiskunnallisen elimistön parantumiseen.</p>
+
+<p>Että tällä haavaa löytyy niin harvoja, jotka ennakkoluulottomasti
+pystyvät arvostelemaan henkisen elämän vaikutusta yhteiskunnalliseen
+elimistöön, riippuu siitä, että ollaan totuttu kuvittelemaan
+henkistä mahdollisimman vieraaksi kaikelle käytännöllisyydelle ja
+aineellisuudelle. Niitä ei ole vähänkään, jotka näkevät jotakin outoa
+siinä mielipiteessä, että kapitaalin toiminnassa talouselämässä tulee
+osan henkistä elämää ilmestyä. On luultavaa, että tähän asti johtaviin
+luokkiin kuuluvat henkilöt yksimielisesti sosialististen ajattelijain
+kanssa pitävät vaatimustamme outona. Voidakseen käsittää tämän outona
+pidetyn tärkeyden yhteiskunnallisen elimistön tervehtymiselle tulee
+vain luoda silmäys eräisiin aikakautemme ajatusvirtauksiin, jotka kyllä
+tavallaan lähtevät rehellisistä sielunvaikuttimista, mutta estävät
+siellä, jonne pääsevät, heräämästä todella yhteiskunnallisen ajatuksen.</p>
+
+<p>Nämä ajatusvirtaukset pyrkivät &mdash; enemmän tahi vähemmän itsetietoisesti
+poispäin siitä, mikä antaa sisäiselle elämykselle, sysäys-voiman. Ne
+etsivät elämänymmärrystä, sielullista, ajatusrikasta, tieteelliseen
+maailmankäsitykseen pyrkivää sisäistä elämää, joka erottaa heidät
+muista ihmisistä ja sentähden voidaan verrata saareen suuren
+ihmiskokonaisuuden elämässä. Sentähden he eivät kykene yhdistämään tätä
+elämää sillalla tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Ei ole harvinaista
+nähdä, kuinka monet ihmiset nykyaikana pitävät ikäänkuin "sisäisesti
+ylevänä" eräänlaisella, jospa koulumaisella, abstraktisuudella miettiä
+kaikenlaisia pilventakaisia etillis-uskonnollisia kysymyksiä; ihmiset
+miettivät millä tavalla he voisivat tulla siveellisiksi, miten
+he parhaiten rakastaisivat lähimmäistään ja miten he löytäisivät
+sisäisen elämänsisällyksen? Mutta samalla voi myös nähdä, kuinka
+vaikeata heidän on luopua siitä, mitä yleensä pidetään hyvänä,
+rakastettavana, hyväntahtoisena, oikeana ja siveellisenä ja siirtyä
+siihen, mikä ulkopuolella todellisen elämän jokapäiväisyydessä
+ympäröi ihmistä kapitaalina, työpalkkana, tavarain kulutuksena,
+tuotteena ja kiertokulkuna, luottona, pankki- ja pörssi-oloina.
+Voidaan nähdä, kuinka kaksi maailmanvirtausta liikkuu rinnatusten
+ihmisten ajatustavassa. Toinen maailmanvirtaus, joka niin sanoaksemme
+pysytteleikse jumalaishenkisessä korkeudessa ja tahtoo, että
+henkiset vaikutelmat ja jokapäiväisen elämän toiminta pidettäisiin
+erillään toisistaan. <i>Toinen</i> elää ajattelematta jokapäiväistä
+elämäänsä. Mutta elämä on yksi kokonaisuus. Se voi menestyä vain
+silloin, kun etillis-uskonnollisen elämän voimat saavat vaikuttaa
+kaikkein jokapäiväisimmässä elämässä, siinä elämässä, joka monesta
+tuntuu vähemmän ylevältä. Sillä jos laiminlyödään molempien elämän
+alojen vuorovaikutus, joudutaan uskonnollis-siveellisessä ja
+<i>yhteiskunnallisessa ajattelussa</i> paljaisiin haaveiluihin, jotka ovat
+vieraita jokapäiväiselle todellisuudelle. Jokapäiväinen todellisuus
+kostaa puolestaan. Sitten etsii ihminen sisäisten henkisten vaikutinten
+ajamana kaikenlaisia mahdollisia ihanteita, kaikkea, joka hänestä on
+"hyvää"; mutta samalla hän antautuu ilman "henkeä" niiden vaistojen
+valtaan, jotka ovat näille "ihanteille" vallan vastakkaisia, mutta
+kuitenkin ovat perustuksena kaikille jokapäiväisille tarpeille, joiden
+täytyy saada tyydytyksensä kansantaloudesta. Hän ei löydä mitään
+mahdollista tietä henkisyydestä jokapäiväisen elämän todellisuuteen.
+Sentähden saa tämä jokapäiväinen elämä hänen silmissään sellaisen
+muodon, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, joka siveellisinä
+vaikuttimina tahtoo pysytellä ylevämmissä, sielullis-henkisissä
+korkeuksissa! Mutta silloin seuraa jokapäiväisyyden kostona,
+että siveellis-uskonnollinen elämä muuttuu ihmiselle sisäiseksi
+elämänvalheeksi, koska se pysytteleiksen kaukana jokapäiväisyydestä,
+välittömästä elämän käytännöstä, ilman että sitä huomataankaan.</p>
+
+<p>Kuinka lukuisat ovatkaan nykyaikana ihmiset, jotka
+siveellisuskonnollisesta ylevä-mielisyydestä <i>tahtoisivat</i> elää
+oikeudenmukaista elämää lähimmäistensä kanssa ja tehdä heille parasta
+mitä voivat. Mutta eivät löydä sitä tunnelmatilaa, joka sen tekisi
+mahdolliseksi, kun eivät ole tottuneet ajattelemaan tavalla, joka
+johtaisi yhteiskunnallisesti <i>käytännöllisiin</i> tekoihin.</p>
+
+<p>Tähän joukkoon kuuluvat henkilöt, jotka nykyisellä
+maailmanhistoriallisella hetkellä, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset
+ovat niin polttavia, haaveineen, vaikka itse mielestään ovat hyvinkin
+käytännöllisiä, ovat todellisten uudistusten esteenä. Kuulemme heidän
+sanovan tähän tapaan: on välttämätöntä, että ihmiset nousevat ylös
+materialismista ja aineellisuuden palveluksesta, joka on vienyt meidät
+maailmansodan romahdukseen ja onnettomuuksiin, ja omistavat itselleen
+henkisen elämänkatsomuksen. Kun tällä tavalla neuvotaan ihmisille tietä
+henkisyyteen, ollaan väsymättömiä lainaamaan lausuntoja miehiltä,
+jotka muinoin ovat olleet suuressa arvossa aattellisuutensa tähden.
+Voi tapahtua, että jollekulle, joka erittäin tahtoo painostaa, mitä
+henki nykyään käytännölliseltä elämältä niin tärkeästi vaatii, kuinka
+nimittäin jokapäiväinen leipä on hankittava, hänelle huomautetaan,
+että ensin hän on saatava ihmiset jälleen tunnustamaan henki. Mutta
+nykyään on päinvastoin etsittävä henkisestä elämästä suuntaviivat
+yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi. Eikä siihen riitä, että
+ihmiset puuhailevat henkineen elämän syrjäpoluilla. Siihen tarvitaan
+jokapäiväisen elämän henkiseksi tekemistä. Taipumus etsiä "henkistä
+elämää" sellaisilta sivupoluilta, johti tähän asti hallitsevat luokat
+mieltymään yhteiskunnallisiin oloihin, joista tuloksena on nykyinen
+sekasorto.</p>
+
+<p>Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat nykyajan yhteiskunnallisessa
+elämässä kapitaalin hallinto tavarain tuotannossa ja
+tuotantovälineiden, siis myös kapitaalin, omistusoikeus. Ja kuitenkin
+ovat nämä kaksi suhdetta ihmisen ja kapitaalin välillä aivan erilaiset
+niiden vaikutukseen katsoen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kapitaalin
+hallinto yksilöllisten kykyjen kautta tuottaa, tarkoituksenmukaisesti
+hoidettuna, yhteiskunnalliselle elimistölle etuja, jotka lankeavat
+kaikille tähän elimistöön kuuluville. Missä asemassa mikin onkin,
+hänelle on edullista, että kaikki ihmisluonnossa löytyvät kyvyt tulevat
+käytetyiksi ihmiselämätä palvelevien hyödykkeiden aikaansaamiseksi.
+Mutta nämä kyvyt saattavat kehittyä ainoastaan sillä ehdolla, että
+niiden inhimilliset haltijat saavat vapaasti antaa niiden toimia. Mikä
+ei vapaasti saa ihmisluonnosta virrata, se jää ainakin osaksi hyötyä
+tuottamatta yhteiskunnalle. Kapitaali on väline, jolla sellaiset kyvyt
+saadaan laajoilla yhteiskunnallisen elämän aloilla vaikuttamaan.
+Jokaiselle yhteiskunnallisen elimistön jäsenelle on todellista etua
+yhteisen kapitaalin hoidosta siten, että erikoisilla taipumuksilla
+varustettu ihminen tahi ihmisryhmät saavat käyttää sitä, koska se on
+juuri heidän oman yritteliäisyytensä tulosta. Jokaisen ihmisen, olipa
+hän sitten henkisen tahi ruumiillisen työn tekijä, täytyy sanoa, jos
+hän ennakkoluulottomasti omia etujaan tahtoo palvella: minä toivoisin,
+että riittävä määrä kykeneviä henkilöitä tahi henkilöryhmiä saisi
+ei ainoastaan täysin vapaasti käyttää kapitaalia, vaan että he myös
+omasta alotteestaan saisivat koota sitä; sillä ainoastaan he voivat
+arvostella, kuinka kapitaalin välityksellä heidän yksilölliset
+taipumuksensa tuottavat yhteiskunnalliselle elimistölle hyödykkeitä.</p>
+
+<p>Ei ole tarpeellista esittää tämän kirjoituksen puitteissa kuinka
+ihmiskunnan kehittyessä ihmisten yksilöllisten taipumusten toiminta
+ja yksityisten omistusalojen kehitys muista omistusoikeuden muodoista
+kävivät käsikädessä. Aina meidän päiviimme asti on työnjaon
+vaikutuksesta tällainen omistusoikeus yhteiskunnallisessa elimistössä
+ollut kehityksen alaisena. Mutta tässä tulemme puhumaan vain nykyisistä
+oloista ja niiden välttämättömästä edelleen kehittämisestä.</p>
+
+<p>Millä tavalla yksityinen omistus lienee syntynytkin, vallan käytön
+tai ryöstön t.m.s. kautta, se on ihmisten yksilöllisistä kyvyistä
+riippuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos. Yhtäkaikki vallitsee
+nykyajan sosialisesti ajattelevien kesken se mielipide, että
+yksityisomistuksesta johtuva sorto voidaan poistaa ainoastaan ottamalla
+yksityisomaisuus yhteiskunnan haltuun. Tällöin annetaan kysymykselle
+seuraava muoto: kuinka voidaan tuotantovälineiden yksityisomistuksen
+syntyminen estää, että sen varattomia kohtaan harjoittama sorto
+lakkaisi? Tällaisen kysymyksen tekijä ei huomaa sitä tosiasiata,
+että yhteiskunnallinen elimistö on lakkaamattoman <i>syntymisen ja
+kasvamisen</i> alainen. Tähän kasvamiseen katsoen ei sovi kysyä:
+miten on paraiten meneteltävä, että se pysyisi siinä tilassa, joka
+katsotaan oikeaksi? Näin voidaan ajatella asiasta, joka määrätyltä
+kannalta katsoen pää-asiassa pysyy muuttumattomana. Sitä ei voi sanoa
+yhteiskunnallisesta elimistöstä. Se muuttaa kautta elämänsä lakkaamatta
+mitä siinä syntyy. Jos tahdotaan antaa sille mielestään paras muoto,
+jossa sen pitäisi pysyä, hävitetään siltä elämisen edellytykset.</p>
+
+<p>Yksi yhteiskunnallisen elimistön elämän-edellytyksiä on, että se,
+joka voi yhteiskuntaa kyvyillään palvella, saa sen tehdä oman vapaan
+valintansa mukaan. Missä tämä palvelus edellyttää tuotantovälineiden
+vapaata käyttöä, tulisi sen estäminen vahingoittamaan yhteiskunnan
+yleisiä etuja. Kun tavallisesti tämän yhteydessä esitetään, että
+työntekijä toimintansa kiihoitukseksi tarvitsee voiton-toivoa ja että
+tämä voitto riippuu tuotantovälineiden omistuksesta, sitä emme tässä
+tahdo väittää. Sillä meidän katsantokantamme mukaan yhteiskunnallisten
+olojen kehityksestä täytyy henkisen elämän vapautuksen politisesta ja
+taloudellisesta elämästä tehdä sellainen kiihoitus tarpeettomaksi.
+Vapautettu henkinen elämä synnyttää itsestään yhteiskunnallisen
+ymmärtämyksen; ja tämä ymmärtämys synnyttää aivan toisenlaisia
+vaikuttimia, kuin mikä piilee taloudellisten etujen toivossa. Mutta
+kysymys ei yksistään olekaan siitä, mistä syystä ihmiset rakastavat
+tuotantovälineiden yksityisomistusta, vaan siitä, vastaako niiden vapaa
+vai yhteiskunnan säännöstelemäkö käyttö yhteiskunnallisen elimistön
+elinehtoja. Ja silloin on aina pidettävä mielessä, että nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen elimistön elinehdoiksi ei voi lukea niitä, jotka
+ollaan huomaavinaan inhimillisen yhteiskunnan alku-asteilla, vaan
+yksistään ne, jotka vastaavat nykyaikaista ihmiskunnan kehitysastetta.</p>
+
+<p>Nykyisellä asteella on yksilöllisten kykyjen osanotto talouselämän
+kiertokulkuun kapitaalin avulla mahdotonta ilman sen vapaata
+käyttöoikeutta. Missä hyötyä tuottavaa toimintaa toivotaan, siellä
+täytyy tämä käyttöoikeus sallia ei sen yksilölle tai ihmisryhmille
+antaman edun tähden, vaan koska se parhaiten voi palvella yhteiskuntaa,
+jos se asianmukaisella tavalla perustuu yhteiskunnalliseen
+ymmärtämykseen.</p>
+
+<p>Niinkuin ihminen on riippuvainen omien ruumiinjäsentensä kestävyydestä,
+samoin on hän riippuvainen siitäkin, mitä hän on yksin tahi muiden
+kanssa luonut. Tuotantovälineiden vapaan käyttöoikeuden rajoittaminen
+olisi samaa, kuin estää häntä turvautumasta jäsentensä ketteryyteen.</p>
+
+<p>Mutta nyt ei yksityisomaisuus muuta olekaan, kuin tämän
+vapaan käyttöoikeuden välittäjä. Tähän omaisuuteen nähden ei
+yhteiskunnallisella elimistöllä ole mitään muita oikeuksia ja
+velvollisuuksia, kuin valvoa että sen omistajan oikeutta menetellä
+omaisuutensa kanssa, miten tahtoo, ei loukata. Kuten näkyy yhtyy
+yhteiskunnallisessa elämässä kaksi asiaa, jotka ovat vallan eri
+merkityksestä yhteiskunnalliselle elimistölle: yhteiskunnallisen
+tuotannon kapitaalipohjan <i>vapaa käyttö ja oikeussuhde</i> käyttäjän ja
+muiden ihmisten välillä, jonka kautta jälkimmäiset estetään vapaasta
+toiminnasta tämän kapitaalipohjan avulla.</p>
+
+<p>Ei <i>alkuperäinen</i> vapaa käyttö aikaansaa yhteiskunnallista vahinkoa,
+vaan tämän käyttöoikeuden voimassa-olo senkin jälkeen, kuin ne
+edellytykset puuttuvat, jotka tarkotuksenmukaisesti yhdistävät
+ihmisten yksilölliset taipumukset tähän käyttöön. Ken tarkastelee
+yhteiskunnallista elimistöä syntyvänä ja kasvavana, hän ei voi
+väärin käsittää, mitä tässä on sanottu. Hän on kysyvä, miten on
+mahdollista hallita sitä, mikä yhtäältä hyödyttää elämää, niin, ettei
+se toisaalta tuota vahinkoa. Mikä <i>elää</i>, sitä ei muulla tavalla voi
+tehdä hedelmälliseksi, kuin että syntyessä syntynyt myös saa tuottaa
+vahinkoa. Ja jos meidän on itsemme oltava auttamassa syntyvää,
+niinkuin ihmisen velvollisuus on yhteiskunnallisessa elimistössä,
+niin tehtävämme ei ole estää tarpeellista uudistusta välttääksemme
+vahinkoa. Sillä senkautta hävitämme vain yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuuden. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin käydä käsiksi
+oikealla hetkellä, jos tarkotuksenmukainen alkaa vahingolliseksi
+muuttua.</p>
+
+<p>Yksilöllisillä kyvyillä tulee olla mahdollisuus vapaasti määrätä
+kapitaalipohjasta; siihen liittyvä omistusoikeus täytyy voida
+muuttaa sillä hetkellä, jolloin se alkaa käydä väärän vallanhimon
+välikappaleeksi. Meidän aikamme on luonut laitoksen, joka tyydyttää
+tässä tarkotetun yhteiskunnallisen vaatimuksen, kuitenkin toteutettuna
+osaksi vain niin kutsuttuun henkiseen omaisuuteen katsoen. Viime
+mainittu jää jonkun ajan kuluttua sen luojan kuolemasta yhteiskunnan
+vapaasti käytettäväksi. Tämä laitos perustuu inhimillisen yhteiselämän
+vastaavaan ajatuskantaan. Niin kiinteästi kuin puhtaasti henkisen
+<i>omaisuuden</i> luominen riippuukin yksilöllisistä hengenlahjoista, tämä
+tuote on samalla tulos yhteiskunnallisesta yhteiselämästä ja sen
+täytyy oikealla hetkellä siirtyä tälle. Toisin ei ole laita toisenkaan
+omaisuuden. Että yksilö sen avulla yhteiskunnan palveluksessa toimii
+tuottajana, on mahdollista ainoastaan tämän kokonaisuuden avulla.
+Oikeutta omaisuuden käyttöön ei siis voi erottaa tämän kokonaisuuden
+eduista. Ei ole siis etsittävä keinoa, miten poistaa omistusoikeus
+kapitaalipohjaan, vaan miten hallita tätä omaisuutta, että se
+hyödyttäisi yhteiskuntaa.</p>
+
+<p>Kolmijakoisessa yhteiskunnallisessa elimistössä on tämä keino
+löydetty. Yhteiskunnalliseksi elimistöksi yhtyneet ihmiset käyttävät
+yhteisvaltaansa oikeusvaltion kautta. Yksilöllisten kykyjen toiminta
+kuuluu henkisen järjestön alaan.</p>
+
+<p>Kuten kaikki yhteiskunnallisessa elimistössä puhuu katselijalle, joka
+tajuaa todellisuutta eikä anna itseään yksityisten mielipiteiden,
+teoriiojen, toiveiden t.m.s. kokonaan vallita tämän elimistön
+kolmijakoisuuden välttämättömyydestä, niin erittäinkin kysymys
+ihmisten yksilöllisten kykyjen suhteesta talouselämän kapitaalipohjaan
+ja tämän kapitaalipohjan omistuksesta. Oikeusvallalla ei ole syytä
+estää yksityisen kapitaalin syntymistä ja hallintoa niinkauvan, kun
+yksilölliset kyvyt ovat sillä tavalla kiinnitetyt kapitaalipohjaan,
+että sen hallinto hyödyttää yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuutta.
+Ja se on pysyvä oikeusvaltiona suhteessaan yksityiseen omaisuuteen; se
+ei ole milloinkaan ottava tätä omaan haltuunsa, vaan on huolehtiva,
+että se oikeaan aikaan on siirtyvä jonkun henkilön tai henkilöryhmän
+määräysvaltaan, jotka taas voivat asettua yksilöllisistä suhteista
+riippuvaan suhteeseen tähän omistukseen. Lähtien kahdelta aivan
+eri kannalta voidaan täten palvella yhteiskunnallista elimistöä.
+Oikeusvaltion kansanvaltaisella perustuksella, jolla <i>kaikkien
+ihmisten</i> edut on samalla tavalla valvottava, voidaan estää
+omistusoikeus aikojen kuluessa muuttumasta omistusvääryydeksi.
+Senkautta, että valtio ei itse omaisuutta hallitse, vaan järjestää
+sen ihmisten yksilöllisten kykyjen johtoon, voivat nämä kehittää
+hedelmällisen voimansa yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuuden
+hyväksi. Niinkauvan kun katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voi
+tämä jättää omistusoikeuden tahi hallinnon yksityisten haltuun.
+Voidaan ajatella, että oikeusvaltion edustajat laativat eri aikoina
+vallan erilaisia lakeja omaisuuden luovutuksesta yksityisiltä tahi
+henkilöryhmiltä toisille. Nykyaikana, jolloin laajoissa piireissä
+vallitsee tyytymättömyys kaikkeen yksityiseen omaisuuteen, ajatellaan,
+että yksityinen omaisuus olisi muitta mutkitta otettava yhteiskunnan
+haltuun. Jos niin pitkälle tultaisiin, saataisiin nähdä, kuinka
+tällä menettelyllä ratkaistaisiin yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuus. Kokemuksen opettamana valittaisiin myöhemmin
+toinen tie. Parempi olisi epäilemättä kuitenkin jo nykyaikana luoda
+laitoksia tässä esitettyyn tapaan, että yhteiskunnallinen elimistö
+saisi takaisin terveytensä. Niinkauvan kun joku henkilö yksinään tahi
+yhdessä jonkun ryhmän kanssa jatkaa tuotantoaan, jonka hän on pannut
+pystyyn kapitaalin avulla, tulee hänen saada pitää kapitaalioikeutensa
+siihen kapitaali- määrään, jonka peruskapitaali liikevoittona
+tuottaa, niinkauvan kun viimeksimainittua käytetään tuotantoliikkeen
+laajennukseen. Siitä hetkestä, jolloin mainittu henkilö lakkaa
+tuotantoa johtamasta, on tämä kapitaalimäärä luovutettava toiselle
+henkilölle tahi henkilöryhmälle samallaisen liikkeen tahi toisen
+yhteiskunnallista elimistöä hyödyttävän tuotannon jatkamiseksi. Sekin
+kapitaali, jonka tuotantoliike antaa voittona ja jota ei käytetä
+liikkeen laajennukseen, on myös toisille luovutettava. Liikettä
+johtavan henkilön persoonallisena omaisuutena on pidettävä ainoastaan
+sitä, minkä hän yksilöllisten kykyjensä nojalla katsoi voivansa
+palkkana vaatia ottaessaan tuotantoliikkeen johtoonsa ja mikä näyttää
+oikeutetulta sen tähden, että hän on sen ansainnut muiden ihmisten
+luottamuksella kapitaalia käyttäessään. Milloin kapitaali mainitun
+henkilön toiminnan kautta on kasvanut, on tästä kasvusta hänen
+yksityiseksi omakseen sen verran annettava, että alkuperäisen palkan
+lisäys vastaa lisätyn kapitaalin korkoja. &mdash; Kapitaali, jonka avulla
+tuotantoliike on pantu pystyyn, on siirtyvä alkuperäisten omistajain
+tahtoa noudattaen uudelle johtajalle kaikkine sitoumuksineen tahi
+palautettava omistajilleen, ellei ensimmäinen johtaja voi tahi tahdo
+liikkeestä enää huolehtia.</p>
+
+<p>Tarkempien lainsäädösten laatiminen, miten tällaisen luovutuksen
+tulee tapahtua, kuuluu oikeusvaltiolle. Sen asia on myös katsoa, että
+lainmääräykset pannaan täytäntöön ja valvoa niiden käytäntöä. Voidaan
+ajatella, että tällaista oikeudenluovutusta koskevien määräysten
+yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Siltä <i>todellisuudenmukaisuuden</i>
+kannalta katsoen, jota tässä esityksessä on tavoteltu, ei milloinkaan
+pyritä pitemmälle, kuin näyttämään <i>suunta</i> tällaiselle järjestelylle.
+Jos tätä suuntaa ymmärtäväisesti seurataan, löydetään aina
+yksityistapauksissakin tarkotuksenmukainen ratkaisu. Kuitenkin on
+erikoistapauksissa saavutetun kokemuksen nojalla elämänkäytännössä
+löydettävä asian hengen mukaisesti oikea menettelytapa. Kuta
+todellisuudenmukaisempi ajatustapa on, sitä vähemmän se pyrkii
+vahvistamaan yksityistapauksia varten ennakkovaatimusten mukaisia
+sääntöjä ja määräyksiä. &mdash; Mutta toiselta puolen täytyy juuri
+katsantokannan hengestä selvästi käydä ilmi mitä tarkotetaan. Tällöin
+nähdään, että oikeusvaltio ei milloinkaan saa oikeusluovutusvalvojiensa
+kautta itse käsiinsä ottaa kapitaalin käyttöä. Sen tulee ainoastaan
+katsoa, että luovutus tapahtuu sellaiselle henkilölle tahi
+henkilöryhmälle, joka yksilöllisten kykyjensä vuoksi katsotaan
+oikeutetuksi sen vastaanottamaan. Tästä taas seuraa että toistaiseksi
+on sääntönä yleensä pidettävä, että se, joka yllämainituilla syillä
+aikoo luovuttaa kapitaalinsa, hänen täytyy vapaasti saada valita, kenen
+hän tahtoo seuraajakseen kapitaalin käyttäjänä. Hänen on sallittava
+valita joku henkilö tahi henkilöryhmä taikka luovuttaa käyttöoikeutensa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Sillä se, joka
+on kapitaalin käyttäjänä tehnyt tarkotuksenmukaisia palveluksia
+yhteiskunnalliselle elimistölle, hän on myöskin yksilöllisten
+kykyjensä nojalla yhteiskunnallisella ymmärtämyksellä päättävä tämän
+kapitaalin vastaisesta käytöstä. Ja yhteiskunnalliselle elimistölle on
+edullisempaa luottaa tähän päätökseen, kuin siitä välittämättä jättää
+asian järjestely henkilöille, jotka eivät suoranaisesti ole olleet
+asian kanssa tekemisissä.</p>
+
+<p>Tällaisen järjestelyn alaiseksi tulevat ne määrätyn suuruuden
+saavuttaneet kapitaalit, jotka yksityiset tahi henkilöryhmät
+tuotantovälineiden (joihin myös maa luetaan) avulla ovat ansainneet,
+mutta jotka eivät tule personalliseksi omaisuudeksi sen vaatimuksen
+tyydyttämiseksi, joka alkuaan oli tehty yksilöllisten kykyjen toiminnan
+perusteella.</p>
+
+<p>Viimemainitulla tavalla ansaittu omaisuus, samoin kuin oman työn
+tuottamat säästöt, jäävät ansaitsijan kuolemaan tahi myöhempäänkin
+aikaan mainitun ansaitsijan tahi hänen jälkeläistensä personalliseksi
+omaisuudeksi. Siihen saakka on myös oikeustunteen mukainen ja
+oikeusvaltion vahvistama korko kannettava siltä, jolle mainitut
+säästöt on annettu tuotantovälineiden hankkimiseksi. Tällaisella
+perustuksella lepäävässä yhteiskunnallisessa järjestelmässä voidaan
+täydellisesti erottaa ne tulot, jotka ovat peräisin tuotantovälineiden
+avulla suoritetusta työstä, ja varallisuus, joka on hankittu
+personallisella (ruumiillisella tahi henkisellä) työllä. Tämä erotus
+on oikeustunteen ja yhteiskunnan etujen mukainen. Mitä joku säästää
+ja jättää tuotantoliikkeessä käytettäväksi, hyödyttää yleisiä etuja.
+Sillä sen kautta vasta käy tuotannon johto yksilöllisillä kyvyillä
+mahdolliseksi. Mitä jää tuotantovälineillä hankituksi kapitaalin
+lisäykseksi, kun lainmukainen korko on vähennetty, se syntyy koko
+yhteiskunnallisen elimistön myötävaikutuksella ja on ylläkerrotulla
+tavalla palautettava sille takaisin. Oikeusvaltion on vain määrättävä,
+<i>että</i> kysymyksessä olevat kapitaalimäärät mainitulla tavalla
+palautetaan; mutta sen asiana ei ole ratkaista, mihin aineelliseen tahi
+henkiseen tuotantoon palautettu tahi säästetty kapitaali on käytettävä.
+Se saattaisi henkisen ja aineellisen tuotannon riippumaan valtion
+mielivallasta. Ainoastaan ihmisten yksilölliset kyvyt voivat johtaa
+sitä yhteiskunnalliselle elimistölle edullisimmalla tavalla. Mutta
+kuka ei itse tahdo määrätä, kelle hän keräämänsä kapitaalin luovuttaa,
+hänen sallittakoon antaa käyttöoikeus henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille.</p>
+
+<p>Myöskin säästämällä koottu omaisuus siirtyy korkovaroineen hankkijan
+kuoltua tahi joku aika sen jälestä henkistä tahi aineellista tuotantoa
+harjottavalle henkilölle tai henkilöryhmälle, jonka hankkija määrää
+testamentissaan, kuitenkin vain tuotantoa harjottavalle eikä
+epätuottelijaalle, välttääkseen koroillaeläjiä syntymästä. Ellei
+nytkään löytyisi sopivaa henkilöä tahi henkilöryhmää, on tässäkin
+tapauksessa käyttöoikeus annettava henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei asianomainen
+mitään testamenttimääräystä jätä, on oikeusvaltion tartuttava asiaan ja
+annettava henkisen järjestön toimittaa valinta.</p>
+
+<p>Täten säännöstellyssä yhteiskunnallisessa järjestössä pääsevät sekä
+yksityinen yrittelijäisyys että yhteiskunnan edut oikeuksiinsa; ja
+viimemainitut tulevatkin todella vasta sen kautta tyydytetyksi, että
+vapaa yksityinen yrittelijäisyys alistetaan niiden palvelukseen. Kenen
+on jätettävä työnsä toisen ihmisen johdettavaksi, voi sellaisissa
+yhteiskuntaoloissa kyllä tuntea, että johtajan kanssa suorittamansa
+työ on parhaalla tavalla hyödyttävä yhteiskunnallista elimistöä
+ja siis myös työntekijää itseään. Tässä kirjoituksessa kuvattu
+yhteiskunnallinen järjestys on synnyttävä tervettä ihmistunnetta
+vastaavan suhteen, toisaalta oikeudenmukaisesti säännöstellyn
+tuotantovälineiden käyttöoikeuden, kapitaalin ja inhimillisen
+työvoiman sekä toisaalta tuotteiden hintojen välillä. &mdash; Moni ehkä
+löytää tässä esityksessä puutteellisuuksia. Löydettäköön vain.
+Todellisuudenmukaiseen ajatustapaan ei kuulu kerta kaikkiaan
+täydellisten ohjelmien antaminen, vaan <i>suuntaviivojen</i> näyttäminen,
+joita käytännössä on seurattava. Sellaisten erikoisten viittausten,
+kuin tässä on tehty, tarkoituksena on oikeastaan ikäänkuin vain
+esimerkkinä lähemmin selvittää noita suuntaviivoja. Tällainen esimerkki
+voitanee parantaa. Kun se vain tapahtuu mainittuun suuntaan, silloin
+voidaan hyödyllinen päämäärä saavuttaa.</p>
+
+<p>Oikeutetut personalliset ja perhevaikuttimet voidaan tällaisella
+järjestelyllä saada sopusointuun yhteiskunnan vaatimusten kanssa.
+Voidaan tosin huomauttaa, että kiusaus saada omaisuus siirretyksi
+vielä elinaikana yhdelle tahi useammalle perilliselle on sangen
+suuri. Ja että tällaisista perillisistä voi tehdä näennäisesti
+tuotantokykyisiäkin, vaikka he silloin kyllä ovatkin muiden rinnalla
+kelvottomia ja pitäisi korvata näillä muilla. Kuitenkin voi tämä
+kiusaus järjestössä, jossa ylläviitatut laitokset vallitsevat, olla
+mahdollisimman pieni. Sillä oikeusvaltion tarvitsee vain vaatia,
+että toisen perheenjäsenen toiselle siirtämä omaisuus määrätyn
+ajan kuluttua edellisen kuolemasta kaikissa tapauksissa lankeaa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Taikka voi oikeus
+jollain muulla tavalla estää lain kiertämisen. Oikeusvaltion asiana
+on vain valvoa, <i>että</i> tämä luovutus tapahtuu; kuka on valittava
+perilliseksi, se pitäisi jättää henkisen järjestöstä valitun laitoksen
+määrättäväksi. Toteuttamalla nämä edellytykset aletaan ymmärtää, että
+kasvatus ja opetus on tekevä jälkeläiset kelvollisiksi palvelemaan
+yhteiskunnallista elimistöä, mutta että siirtämällä kapitaali
+tuotantoon kykenemättömille henkilöille vahingoitetaan yhteiskuntaa. Ei
+kukaan, jolla on todellista yhteiskunnallista ymmärtämystä, voi toivoa,
+että hänen toimintaansa kapitaalin avulla tulisi jatkamaan henkilö
+tahi henkilöryhmä, jolla yksilöllisiin taipumuksiin nähden ei ole
+edellytyksiä siihen.</p>
+
+<p>Ei kukaan, joka tajuaa, mikä on käytännöllisesti todella mahdollista,
+ole pitävä haaveiluna, mitä yllä olemme esittäneet. Sillä esityksemme
+viittaa juuri sellaisiin laitoksiin, jotka kaikilla elämän aloilla
+muitta mutkitta voidaan kehittää olevista oloista. Tarvitaan vain
+päättäväisyyttä vähitellen luopumaan oikeusvaltiossa säännöstelemästä
+henkistä ja taloudellista elämää sekä vastustamasta jos se, jonka
+pitäisi tapahtua, todella tapahtuu, nimittäin että syntyy yksityisiä
+oppilaitoksia ja että talouselämä etsii itselleen oman perustuksen.
+Ei ole tarvis tuossa tuokiossa lakkauttaa valtionkouluja ja valtion
+taloudellisia laitoksia; mutta saadaan ehkä nähdä pienestä alusta
+vähitellen tulevan mahdolliseksi kokonaan lakkauttaa valtion opetus-
+ja taloustoiminta. Ennen kaikkea olisi välttämätöntä, että henkilöt,
+jotka voivat vakuuttautua tässä esitettyjen tahi muiden samallaisten
+yhteiskunnallisten aatteiden oikeudesta, myös huolehtisivat niiden
+levittämisestä. Kun sellaiset aatteet saavat osakseen ymmärtämystä,
+aletaan <i>luottaa</i> siihen, että on mahdollista muuttaa nykyiset
+olot onnellisimmiksi. <i>Tästä</i> luottamuksesta yksistään voi todella
+terveellinen kehitys saada alkunsa. Sillä sen, joka tahtoo tällaisen
+luottamuksen saavuttaa, täytyy voida nähdä, kuinka uudistukset
+käytännöllisesti voidaan alottaa olevaisista oloista. Ja pää-asiallista
+tässä esitetyissä aatteissa näyttää juuri olevan, että ne eivät
+paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi vaadi olevaisten olojen
+enempää repimistä, kuin mitä jo on tehty; vaan että sellaisten
+aatteiden toteuttamiseen riittää rakentaminen olevaiselle, jolloin
+epäterveellinen samalla poistetaan. Valistus, joka ei pyri herättämään
+luottamusta tähän suuntaan, ei voi saavuttaa, mikä välttämättömästi
+täytyy saavuttaa: kehitystä, joka ei turmele ihmisten tähänastisten
+saavutusten ja taitojen arvoja, vaan tahtoo ne säilyttää. Aivan
+jyrkällä kannallakin olevassa voi herätä luottamus perittyjä arvoja
+kunnioittavaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, jos hänet tutustetaan
+aatteisiin, joista todella terveellinen kehitys voi lähteä. Hänenkin
+täytyy nähdä, että mikä ihmisluokka tahansa päässeekin valtiaaksi, se
+ei voi vallitsevia puutteellisuuksia poistaa, ellei sen vaikutinten
+alla ole aatteet, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön terveeksi
+ja elinkykyiseksi. Langeta epätoivoon sentähden, ettei voida uskoa
+riittävän suurella joukolla ihmisiä löytyvän nykyisen sekasorronkin
+keskellä ymmärtämystä tällaisille aatteille, kun niitä vain
+tarpeellisella pontevuudella levitetään, olisi samaa kuin epäillä
+ihmisluonnon terveellisten ja tarkotuksenmukaisten vaikutinten
+vastaanottavaisuutta. <i>Tätä</i> kysymystä, onko syytä langeta epätoivoon,
+ei pitäisi ollenkaan tehdä, vaan <i>ainoastaan toinen</i>: mitä pitäisi
+tehdä, levittääkseen luottamusta herättäviä aatteita niin voimakkaasti,
+kuin mahdollista.</p>
+
+<p>Tässä esitettyjen aatteiden tehokasta leviämistä estää lähinnä se,
+että nykyisen aikakauden katsantokanta ei kahdesta syystä voi niitä
+käsittää. Joko tahdotaan muodossa tahi toisessa väittää mahdottomaksi
+käsittää, että yhtenäisen yhteiskuntaelämän hajoittaminen käy
+päinsä, kun kerran nuo kolme tämän elämän useinmainittua haaraa
+todellisuudessa kaikkialla ovat yhteydessä keskenään; taikka sanotaan,
+että yhtenäisessäkin valtiossa kaikki kolme jäsentä voivat saada
+välttämättömän itsenäisyytensä, ja että sanalla sanoen koko tämä esitys
+on vain päähänpistosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden
+kanssa. Ensimmäinen vastaväite johtuu siitä, että lähdetään
+<i>todellisuudelle vieraasta</i> ajatustavasta ja luullaan ihmisten
+eläessään yhteiskunnallista elämää muodostavan elämän yhtenäisyyden
+vain sen kautta, että tämä yhtenäisyys on ensin ulkonaisen järjestelyn
+kautta annettu yhteiskunnalle. Mutta todellisessa elämässä käy aivan
+päinvastoin. Yhtenäisyyden täytyy olla <i>lopputulos</i>; useammalta
+suunnalta yhteenvirtaavat pyrkimykset luovat <i>lopuksi</i> yhtenäisyyden.
+Viimeaikainen kehitys on kulkenut vastoin tätä, todellisuudenmukaista
+aatetta. Ja sentähden se, mikä ihmisissä elää, nousi ulkoapäin elämään
+pantua "järjestystä" vastaan synnyttäen nykyisen yhteiskunnallisen
+tilanteen. &mdash; Toiseen ennakkoluuloon on syynä kykenemättömyys näkemään
+jyrkkää eroavaisuutta yhteiskunnallisen elämän kolmen jäsenen
+toiminnassa. Ei huomata, kuinka ihminen on <i>eri</i> suhteissa jokaiseen
+noista kolmesta jäsenestä ja kuinka tuo suhde voi saada omituisen
+leimansa ainoastaan, jos todellisessa elämässä löytyy sopiva maaperä,
+jolla se voi erillään muista kehittyä, sitten vaikuttaakseen yhdessä
+niiden kanssa.</p>
+
+<p>Vanha fysiokratinen koulu katsoi, että ihmiset joko säännöstelevät
+taloudellista elämää vastoin sen luonnollista kehitystä, jolloin
+säännöstely on vahingollista; taikka <i>lait</i> vaikuttavat samaan
+suuntaan, kuin talouselämä omaan vapauteensa jätettynä kulkee,
+jolloin ne ovat tarpeettomat. Oppisuuntana on tämä katsantokanta
+hyljätty, mutta tottumuksesta se vielä tuhoa tuottavana kummittelee
+ihmisten aivoissa. Kun joku elämänala seuraa omia lakejaan, luullaan
+kaiken elämälle tarpeellisen sillä alalla syntyvän itsestään. Jos
+esim. talouselämä säännösteltäisiin kaikkia ihmisiä tyydyttävällä
+tavalla, silloin pitäisi, luullaan, oikeus- ja henkielämän kehittyä
+itsestään tältä järjestetyltä talouspohjalta. Mutta se on mahdotonta.
+Ainoastaan todelliselle elämälle vieras ajatuskanta voi uskoa sen
+mahdolliseksi. Talouselämän kiertokulussa ei löydy <i>mitään</i>, joka
+itsestään antaisi sysäyksen järjestämään ihmisten keskinäisiä
+oikeussuhteita. Ja jos <i>näitä</i> suhteita tahdottaisiin järjestellä
+taloudellisten vaikutinten perusteella, silloin vedetään ihminen
+töineen ja tuotantovälikappaleiden käyttöoikeuksineen talouselämän
+pyörteeseen. Hänestä tehdään talouselämän ratas, joka vaikuttaa
+koneellisesti. Talouselämällä on taipumus seurata omaa suuntaansa ja
+siihen täytyy toiselta taholta tarttua kiinni. Eivät oikeusmääräykset
+silti ole hyviä, että ne seuraavat talouselämän juoksua, eikä silti
+vahingollisia, että ne käyvät sitä vastaan; vaan sitten vasta, kun
+se suunta, johon talouselämä kulkee, saa sivuvaikutuksia siitä
+oikeuskäsityksestä, että ihmistä on kohdeltava ihmisenä, vasta silloin
+voi hän talouselämänkin alalla saavuttaa ihmisarvoisen olemassa-olon.
+Ja vasta sitten kun kokonaan erotettuna talouselämästä yksilölliset
+taipumukset omalla pohjallaan saavat kehittyä ja rikastuttaa
+talouselämää tuoreilla voimilla, joita se ei itsestään <i>voi</i> tuottaa,
+silloin on talouselämäkin kukoistava ihmisten hyödyksi.</p>
+
+<p>Merkillistä kyllä: puhtaasti ulkonaisen elämän aloilla huomataan
+helposti työjaon tuottamat edut. Ei pidetä välttämättömänä räätälille
+elättää lehmää saadakseen maitoa. Mutta kun nousee kysymys ihmiselämän
+moninaisuudesta, silloin pidetään yhtenäisyyttä ainoana hyödyllisenä.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>On itsestään ymmärrettävää, että juuri todellista elämää vastaava
+yhteiskunnallinen aatesuunta kohtaa kaikilta tahoilta vastaväitteitä.
+Sillä todellinen elämä synnyttää vastustusta. Ja ken tämän elämän
+mukaisesti ajattelee, hänen täytyy suunnitella uudistuksia,
+joiden synnyttämä vastustus on vältettävissä ainoastaan toisilla
+uudistuksilla. Hän <i>ei saa</i> luulla, että aina uudistus, joka
+hänen ajatuksissaan näyttää "ihanteelliselta", toteutettuna olisi
+täydellinen. &mdash; Nykyaikainen sosialismi vaatii aivan täydellä
+syyllä, että järjestelmä, jossa tuotantoa harjotetaan yksityisen
+hyödyn tähden, muutetaan sellaiseksi, jossa tuotanto tapahtuu
+kaikkien kulutuksen tähden. Mutta antaessaan tälle vaatimukselle
+<i>täyden</i> tunnustuksen on mahdotonta yhtyä uudenaikaisen sosialismin
+loppupäätökseen, että tuotantovälineiden täytyy yksityisomaisuudesta
+muuttua yhteisomaisuudeksi. Päinvastoin on pakko sanoa, että mitä
+yksilölliset kyvyt yksityisesti tuottavat, se on oikealla tavalla
+saatettava yhteiskunnan nautittavaksi. Uudenaikainen taloudellinen
+pyrkimys tarkotti saada tuloja tuotannon paljoudella; tulevaisuudessa
+on kuluttajan pakko pyrkiä yhteistoiminnalla luomaan paras tuotantotapa
+ja vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien kesken. Oikeuslaitosten
+tulee huolehtia, että tuotantoliikkeen johto on ainoastaan niin
+kauvan jollakulla henkilöllä tahi henkilöryhmällä, kun näiden
+henkilöiden yksilöllisten kykyjen katsotaan sen myöntävän. Sen sijaan
+että tuotantovälineet tulisivat <i>yhteisomaisuudeksi</i>, tulevat ne
+yhteiskunnallisessa elimistössä <i>kiertämään</i> henkilöltä henkilölle,
+jonka yksilölliset kyvyt parhaiten osaavat käyttää niitä yhteiskunnan
+hyväksi. Täten luodaan määrätyksi ajaksi se yhteys henkilöiden ja
+tuotantovälineiden välillä, jonka tähän saakka yksityisomaisuus on
+aikaansaanut. Sillä tuotantoliikkeen johtaja ja hänen apulaisensa
+saavat kiittää tuotantovälineitä, että heidän kykynsä antaa heille
+heidän vaatimustensa mukaiset tulot. He panevat parhaansa saadakseen
+tuotannon mahdollisimman täydelliseksi, sillä tuotannon kohoaminen
+lisää heidän tulojaan, vaikka he eivät koko voittoa saakaan, &mdash; joka,
+kuten ylempänä mainittiin, lankeaa yhteiskunnalle paitsi määrättyä
+korkoa, joka tuottajalle maksetaan hyvitykseksi tuotannon kohoamisesta.
+Ja esityksemme hengestä käy sanomattakin ilmi, että tuotannon vähetessä
+tuottajan tulot samassa määrässä tulevat pienenemään, kun ne suurenivat
+tuotannon kohotessa. Mutta joka tapauksessa johtuvat tulot johtajan
+henkisestä jäntevyydestä eikä voitosta, joka riippuu asianhaaroista,
+joita ei määrää toimitsijan henkinen työ, vaan yhteiskunnassa
+vallitsevien voimien vuorovaikutus.</p>
+
+<p>On silminnähtävää, että niiden yhteiskunnallisten aatteiden
+toteuttamisella, joista tässä on puhe, tähänastiset laitokset saavat
+aivan uuden merkityksen. Omaisuus lakkaa olemasta sitä, mitä se tähän
+asti on ollut. Eikä se myöskään enää saa takaisin sitä mennyttä muotoa,
+jota yhteisomaisuus edustaa, vaan siitä kehitetään aivan uusi. Kaikki
+omaisuus liitetään yhteiskunnallisen elämän kulkuun. Yksityinen ei
+pääse käyttämään sitä omaksi edukseen ja yhteiskunnan vahingoksi; mutta
+ei yhteiskuntakaan pääse virkavaltaisesti määräilemään siitä yksityisen
+vahingoksi; vaan siihen sopiva yksilö saa sen haltuunsa palvellaksen
+sillä yhteiskuntaa.</p>
+
+<p>On omiaan kasvattamaan yhteisten asiain harrastusta, että sellaiset
+pyrkimykset pääsisivät toteutumaan, joiden kautta tuotanto saa terveen
+perustuksen ja yhteiskunnallinen elimistö säästyy taudinpuuskilta.
+&mdash; Myös on hallinto, joka on tekemisissä ainoastaan talouselämän
+kanssa, tilaisuudessa tasoittelemaan, milloin taloudelliset
+asianhaarat sen tekevät tarpeelliseksi. Jos ei esim. joku liike
+kykenisi lainanantajilleen maksamaan korkoa heidän työsäästöistään,
+niin voidaan, mikäli liike katsotaan tarpeenvaatimaksi, muista
+taloudellisista liikkeistä niiden osakasten yhteisellä suostumuksella
+edellistä avustaa. Omissa rajoissaan liikkuva talouselämä, jonka
+oikeussuhteet määrätään ulkoapäin ja sieltä saa myös riittävästi
+kykeneviä lisävoimia, pitää huolen yhteiskunnan taloudesta. Tavarat
+tulevat silloin jaetuksi niin että jokainen saa senverran, kuin
+hänellä yhteiskunnan varallisuuteen katsoen on oikeus vaatia. Milloin
+jollakulla on näennäisesti suuremmat tulot, kuin toisella, johtuu
+se siitä, että hän yksilöllisillä kyvyillään tekee yhteiskunnalle
+vastaavan suuremman palveluksen.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on muodostunut tämän esityksen
+hengessä, järjestetään oikeuselämän vaatimat verot oikeus- ja
+talouselämän johtajien keskinäisellä sopimuksella. Ja kaikki,
+mitä henkinen järjestö tarvitsee kannatuksekseen, on se saapa
+yhteiskunnallisessa elimistössä toimivilta yksityishenkilöiltä
+vapaaehtoisena myötätuntoisuuden todistuksena. Henkisen järjestön
+terve perustus on henkiseen työhön kykenevien henkilöiden vapaassa
+kilpailussa ja yksilöllisessä yritteliäisyydessä.</p>
+
+<p>Mutta <i>ainoastaan</i> tällaisessa yhteiskunnallisessa elimistössä osaa
+oikeuden hallinto antaa todellisen arvon oikealle tavaran jaolle.
+Talousjärjestö, joka ei kuluta ihmistyötä yksityisten tuotantoalojen
+tarpeiden tyydyttämiseksi, vaan sen mukaan, minkä oikeus sille myöntää,
+on arvioiva tavarain arvon niihin käytetyn ihmistyön mukaan. Se ei
+ole salliva ihmistyön määrää mitattavan tavarahinnoilla, jotka on
+saatu häikäilemättömällä ihmisten rasituksella. Sellainen elimistö on
+laativa lakinsa ottaen huomioon puhtaasti inhimilliset olosuhteet.
+Lapsilla tulee olla oikeus päästä osallisiksi kasvatuksesta;
+perheenisällä tulee työstään olla suuremmat tulot, kuin yksinäisellä.
+Tämän tulonlisäyksen myöntävät hänelle laitokset, jotka syntyvät
+kaikkien kolmen yhteiskunnallisen järjestön yhteisellä sopimuksella.
+Tällaiset laitokset voivat myös järjestää kasvatuskysymyksen siten, että
+taloudellisen järjestön hallinto määrää vallitseviin taloudellisiin
+olosuhteisiin katsoen kasvatusmenoihin tarvittavan määrärahan ja
+oikeusvaltio sitten vahvistaa yksityisten oikeudet henkisen järjestön
+ohjeiden mukaan. Tässäkin kuuluu tosioloja silmällä pitävään
+ajattelutapaan viitata tällaisilla esimerkeillä ainoastaan mihin
+<i>suuntaan</i> tuollaiset laitokset voivat toimia. Onhan mahdollista, että
+yksityistapauksissa aivan toisellaiset laitokset voivat olla <i>oikeita</i>.
+Mutta nämä "oikeat" voidaan aikaansaada ainoastaan noiden kolmen
+itsessään vapaan yhteiskunnallisen elimistön jäsenen päämäärästään
+tietoisella yhteistoiminnalla. Vastoin monenlaisia ajatussuuntia, joita
+nykyaikana pidetään käytännöllisinä, mutta jotka sitä eivät kuitenkaan
+ole, tarkottaa tämä esitys sellaista yhteiskunnallisen elimistön
+jaottelua, että ihmisten toiminta siinä käy yhteiskunnan tarkotusperiä
+vastaavaksi.</p>
+
+<p>Niinkuin lapsilla on oikeus kasvatuksen saantiin, samoin tulee
+vanhuksilla, sairailla, leskillä olla oikeus toimeentuloon, johon
+tarvittava pohjakapitaali on koottava samalla tavalla kuin ylempänä
+mainittu ala-ikäisten kasvatukseen tarvittava kapitaaliavustus.
+Pääasiana tässä kaikessa on, että itseään elättämään kykenemättömän
+avustusta ei saa määrätä talouselämän taholta, vaan päinvastoin on
+talouselämä tehtävä riippuvaiseksi julkisesta oikeudentunnosta.
+Talousjärjestössä työskentelevien työpalkka on sitä pienempi,
+kuta enemmän ansaitsemaan kykenemättömille on maksettava. Mutta
+tämä "vähennys" on kaikkien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten
+yhtäläisesti kestettävä, jos tässä tarkottamamme yhteiskunnalliset
+vaikuttimet pääsevät toteutumaan. Taloudellisesta elämästä irrotettu
+oikeusvaltio on tekevä työhön kykenemättömien kasvatuksesta ja
+ylläpidosta todella yleisinhimillisen kysymyksen, jota se onkin, sillä
+oikeusjärjestön alaan kuuluu se, mihin <i>kaikilla täysi-ikäisillä</i>
+ihmisillä on sananvalta.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallinen elimistö, jollaista tässä tarkotetaan, on käyttävä
+paremmilla yksilöllisillä kyvyillä aikaansaadun ylituotannon
+yhteiskunnan hyväksi, samoinkuin se on ottava yhteiskunnalta
+vähempikykyisten elatukseen tarvittavat varat. "Yliarvoja" ei luoda
+yksilöiden ansaitsematonta nautintoa varten, vaan yhteiskunnallisen
+elimistön sielullisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi ja sen
+vaalimiseksi, mikä tästä elimistöstä syntyy voimatta sitä suoranaisesti
+hyödyttää.</p>
+
+<p>Ken on sitä mieltä, että näiden kolmen yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenen erottamisella on vain aatteellinen merkitys ja että
+yhtenäisessä valtioelimistössäkin tahi koko valtion käsittävässä,
+tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvassa, taloudellisessa
+osuuskunnassa tuo jako syntyisi "itsestään", hänen tulee vain
+luoda katseensa niihin erikoisiin yhteiskunnallisiin laitoksiin,
+jotka ovat seurauksena kolmijakoisuuden toimenpanosta. Silloin
+esim. ei valtiohallinnon enää tarvitse määrätä rahaa lailliseksi
+maksuvälineeksi, vaan riippuu sen käyttäminen talousjärjestön
+hallintokuntien keskinäisistä toimenpiteistä. Sillä terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä raha ei voi olla muuta, kuin todistus
+saamaan toisten valmistamia tavaroita talouselämän kaikilta aloilta
+sen perusteella, että todistuksen omistaja itse on ollut valmistamassa
+tavaroita talouselämää varten. Rahankierron kautta yhtyvät talouselämän
+eri haarat yhdeksi kokonaistaloudeksi. Jokainen niistä valmistaa
+kiertoteitse yleistalouden kautta kaikille muille. Talouden alalla
+ollaan tekemisissä ainoastaan tavara-arvojen kanssa.</p>
+
+<p>Tällä alalla saavat myös ne tuotteet, jotka ovat peräisin henkisestä
+ja valtiollisesta järjestöstä, tavaramerkityksen. Mitä opettaja
+oppilaissaan saa aikaan, merkitsee talouden kiertokulussa tavaraa.
+Opettajalle maksetaan yksilöllisistä kyvyistään yhtä vähän, kuin
+työmiehelle tämän työvoimasta. Ainoastaan siitä <i>voidaan</i> molemmille
+maksaa, mikä heidän toiminnastaan talouselämän kiertokulussa
+voidaan pitää tavarana. Kuinka vapaan yritteliäisyyden ja
+oikeuden tulee vaikuttaa, että tavaraa syntyisi, se on yhtäpaljon
+taloudellisen kiertokulun <i>ulkopuolella</i>, kuin luonnonvoimien
+vaikutus viljantuotantoon hyvänä ja huonona vuotena. Talouselämän
+kiertokulussa merkitsevät henkinen järjestö siihen nähden, mitä se
+pitää taloudellisena tuotteenaan, <i>ja myös valtio</i> vain yksityisiä
+tavarantuottajina. Mitä ne omalla alallaan tuottavat ei vielä ole
+tavaraa; siksi se vasta tulee joutuessaan talouselämän kiertokulun
+yhteyteen. Ne eivät harjota taloutta omalla alallaan; mutta niiden
+tuotannolla harjottaa taloudellisen järjestön hallitus taloutta.</p>
+
+<p>Tavaran (tahi tuotannon) puhdas taloudellinen arvo rahassa lausuttuna
+riippuu siitä tarkotuksenmukaisuudesta, jolla taloudellista elämää
+<i>johdetaan</i>. Tämän johdon toiminnasta riippuu, miten hedelmällinen
+toiminta voi kehittyä sillä henkisellä ja oikeudellisella
+pohjalla, jonka yhteiskunnallisen elimistön toiset jäsenet luovat.
+Tavaran raha-arvo ilmaisee silloin, että taloudellisen elimistön
+laitokset valmistavat tavaraa yleistä kysyntää vastaavan määrän.
+jos tässä kirjoituksessa ilmilausutut edellytykset toteutuvat,
+niin ei taloudellisen elimistön päämääränä tule olemaan tuotannon
+kohottaminen rikkauksien saavuttamiseksi, vaan vasta syntyvät ja
+moninaisimmilla siteillä toisiinsa liitetyt osuuskunnat tulevat
+sovittamaan tavarain tuotantonsa yleisen kysynnän mukaan. Sen
+kautta saadaan tätä tarvetta vastaava suhde syntymään raha-arvon
+ja tuotantolaitosten välillä yhteiskunnallisessa elimistössä.<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a>
+Raha on terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä todella oleva
+vain arvonmäärääjä; sillä jokainen kolikko tahi seteli edellyttää
+valmistunutta tavaraa, jota vastaan ainoastaan rahan omistaja on
+voinut rahansa saada. Olosuhteet pakottavat ryhtymään sellaisiin
+toimenpiteisiin, että raha kadottaa arvonsa sen omistajalle, kun se
+on menettänyt yllämainitun merkityksensä. Tällaisiin toimenpiteisiin
+on viitattu. Raha-omaisuus siirtyy määrätyn ajan kuluttua sopivalla
+tavalla yhteiskunnalle. Ja ettei rahaa, joka ei ole kiinnitetty
+tuotantoliikkeisiin, talousjärjestön määräyksiä kiertämällä, pidettäisi
+salassa, voidaan sitä aika-ajoittain leimata tahi painaa uudestaan.
+Näistä asianhaaroista on myös seurauksena, että kapitaalin antama
+korko on vuosien kuluessa pienenevä. Raha on kuluva loppuun, niinkuin
+tavarakin. Tällainen toimenpide valtion puolelta on kuitenkin oikea.
+"Korkoa korolle" ei enää voi esiintyä. Ken on tehnyt säästöjä, on
+luonnollisesti toiminut tavalla, joka oikeuttaa hänet sittemmin
+saamaan niiden vastineeksi tavaraa, kuten tällä hetkellä suoritettu
+työ oikeuttaa samanaikaisiin vastasaataviin; mutta vaatimuksilla on
+määrätty rajansa; sillä menneisyyteen perustuvat vaatimukset voidaan
+tyydyttää vain nykyhetken työllä. Sellaiset vaatimukset eivät saa
+muodostua taloudellisiksi pakkokeinoiksi. Näillä edellytyksillä
+saadaan <i>rahakanta</i> oikealle pohjalle. Sillä samapa kuinka rahamuoto
+muuten olosuhteista riippuen vaihteleekin: <i>rahakanta</i> on oleva
+talousjärjestön hallituksen järkevä toimenpide. Rahakanta-kysymystä ei
+mikään valtio tyydyttävästi voi ratkaista lakimääräyksillä; nykyiset
+valtiot voivat sen ratkaista vain jättämällä siihen tarvittavat
+välttämättömät toimenpiteet erikoisen taloudellisen järjestön huoleksi.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Puhutaan paljon uudenaikaisesta työnjaosta, sen aiheuttamasta
+ajansäästöstä, tavarainhyvyydestä, tavarain vaihdosta y.m., mutta
+harvoin otetaan huomioon, kuinka se vaikuttaa yksityisen ihmisen
+suhtautumiseen työhönsä. Joka työskentelee työnjakoon perustuvassa
+yhteiskunnallisessa elimistössä, ei hän oikeastaan milloinkaan
+<i>ansaitse</i> itse tulojaan, vaan saa ne <i>kaikkien</i> yhteiskunnalliseen
+elimistöön kuuluvien työllä. Räätäli, joka valmistaa itseään varten
+takin, ei suhtaudu takkiinsa samalla tavalla kuin ihminen, joka
+alkutilassa on pakotettu itse hankkimaan kaikki elintarpeensa. Hän
+valmistaa itselleen takin voidakseen tehdä muille vaatteita; ja
+takin <i>arvo</i> hänelle riippuu kokonaan muiden toiminnasta. Takki on
+oikeastaan tuotantoväline. Moni pitänee tätä saivarteluna. Mutta
+jos hän tarkastelee tavarain <i>arvon muodostamista</i> taloudellisessa
+kiertokulussa, on hän tuleva toisiin mietteisiin. Hän on silloin
+huomaava, että työnjakoon perustuvassa talousjärjestössä on mahdotonta
+tehdä työtä itselleen. Voidaan tehdä työtä vain muille ja antaa muiden
+tehdä työtä itselleen. On yhtä mahdotonta tehdä työtä itselleen,
+kuin syödä itse itsensä. Mutta voidaan luoda laitoksia, jotka ovat
+ristiriidassa työnjaon olemuksen kanssa. Niin tapahtuu, kun tavarain
+valmistus pannaan tarkottamaan yksityisen ihmisen rikastuttamista
+sillä omaisuudella, jonka hän kuitenkin on voinut hankkia itselleen
+vain yhteiskunnallisen elimistön muiden jäsenten avulla. Työnjaon
+tarkotuksena on, että yksityiset sovittavat elämänsä koko yhteiskunnan
+oloja silmällä pitäen; se ei siedä <i>taloudellista</i> itsekkyyttä. Jos
+tätä itsekkyyttä siitä huolimatta esiintyy luokkaetujen tahi muussa
+muodossa, syntyy siitä yhteiskunnallisesti kestämätön olotila, joka
+aiheuttaa yleisen sekasorron. Tällainen tilanne vallitsee nykyään.
+Löytynee useita, joita ei liikuta vaatimus, että oikeudelliset ja muut
+olot on järjestettävä epäitsekästä työnjakoa silmälläpitäen. Heidän on
+sitten vedettävä johtopäätökset katsantokannastaan ja ne ovat: kaikki
+pyrkimykset ovat turhia; yhteiskunnallinen liike ei johda mihinkään
+tulokseen. Totta onkin, että liikettä ei voida hyödyttää, jollei
+kiinnitetä huomiota <i>tosi-elämän</i> vaatimuksiin. Se ajatuskanta, johon
+tämä ajatus perustuu, tahtoo, että ihmiset sovittavat toimintansa
+yhteiskunnallisen elimistön elinehtojen mukaiseksi.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Kenen käsitteet rajottuvat vain vanhoihin totuttuihin
+yhteiskuntalaitoksiin, hän säikähtää kuullessaan, että työnjohtajan
+suhde työntekijään erotetaan talousjärjestön määräysvallasta. Sillä
+hän pelkää tämän erottamisen johtavan rahanarvon alenemiseen ja
+alkuperäisten talousolojen palaamiseen. (Rathenau esittää teoksessaan
+"Vedenpaisumuksen jälkeen" tällaisen mielipiteen, joka <i>hänen</i>
+kannaltaan näyttää oikealta). Mutta tämän vaaran vastapainona on
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijako. Itsenäisyytensä saavuttanut
+talousjärjestö on yhdessä oikeusjärjestön kanssa kokonaan erottava
+rahaolot oikeudelliselle pohjalle lasketuista työläisoloista.
+Toiselta puolen ei myöskään oikeusoloilla ole suoranaista vaikutusta
+raha-oloihin. Sillä jälkimmäiset riippuvat kokonaan talousjärjestön
+johdosta. Oikeussuhde työnjohtajan ja työntekijän välillä ei
+yksipuolisesti ilmene rahan arvossa, sillä tämähän jää, sittenkun
+palkka on poistettu, joka merkitsee tavaran ja työvoiman vaihtoarvoa &mdash;
+yksinomaan tavarain (ja palvelusten) vastakkaisten arvojen mittapuuksi.
+&mdash; Tarkastellessa kolmijakoisuuden <i>vaikutusta</i> yhteiskunnalliseen
+elimistöön, täytyy tulla vakuutetuksi, että se on aikaansaava
+laitoksia, joita tähän asti valtioissa ei ole löytynyt.</p>
+
+<p>Ja näiden laitosten kautta tullaan poistamaan se, mikä nykyaikana
+tunnetaan <i>luokkataisteluna</i>. Sillä tämä johtuu siitä, että työpaikka
+on yhdistetty talouselämän kiertokulkuun. Tämä kirjotus tahtoo
+kuvata yhteiskunnallista elimistöä, jossa käsite "<i>työpalkka</i>" saa
+uuden sisällön, samoin kuin entinen käsite "<i>omaisuus</i>" Mutta tämän
+uudistuksen kautta luodaankin <i>elinvoimaisempi</i> yhteiskunnallinen
+side ihmisten kesken. &mdash; Ainoastaan pintapuolinen tarkastelu voi antaa
+aihetta väittämään, että näiden aatteiden toteuttamisella ei mitään
+muuta voiteta, kuin aikapalkan muuttaminen kappalepalkaksi. Olkoonpa
+niin, että asian yksipuolinen tarkastelu vie tähän johtopäätökseen.
+Mutta <i>tässä</i> ei sellaista yksipuolista johtopäätöstä ole esitetty
+oikeana, vaan on pidetty päämääränä, että palkkasopimuksen tilalle
+otetaan sopimus, jossa työnjohtaja ja työntekijä sitoutuvat jakamaan
+sen mitä he yhdessä ja koko yhteiskunnallisen elimistön <i>avulla</i>
+ovat aikaansaaneet. Kenestä työntekijälle tuleva osa työntuloksesta
+näyttää kappalepalkalta, hän ei huomaa, että <i>tämä</i> "kappalepalkka"
+(joka oikeastaan ei "palkka" olekaan) saa tuotteen arvon kautta
+sellaisen merkityksen, että työntekijän yhteiskunnallinen asema
+muiden yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla tulee aivan
+toisenlaiseksi, kuin millainen se on yksipuolisesti talouteen
+perustuvassa luokkavaltiossa. Vaatimus luokkataistelun lopettamisesta
+tulee silloin tyydytetyksi. &mdash; Ken taas kannattaa varsinkin
+sosialistisissa piireissä vallitsevaa mielipidettä, että on jätettävä
+<i>kehitykselle</i> itselleen yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen,
+ja että ei käy päinsä laatia suunnitelmia, joiden pitäisi toteutua,
+hänelle täytyy vastata: luonnollisesti jää kehityksen valmistettavaksi,
+mikä on välttämätöntä, mutta yhteiskunnallisessa elimistössä ovatkin
+ihmisten aatevaikuttimet <i>todellisuutta</i>. Ja kun on joku aika kulunut
+ja se <i>toteutunut</i>, mikä tänään liikkuu vain ajatuksissa, silloin on
+tämä toteutunutkin osana kehityksessä. Sentähden tulee niiden, jotka
+uskovat vain kehitykseen eikä hedelmällisten aatteiden vaikutukseen,
+odottaa lopullisine tuomioineen kunnes se, joka tänään on ajatuksissa,
+on kehitystä. Kuitenkin on silloin enää myöhäistä panna toimeen eräitä
+asioita, joita tosiolot jo <i>tänään</i> vaativat. Yhteiskunnallisessa
+elimistössä ei kehitystä voi niin <i>päältäpäin</i> katsella kuin
+luonnossa, vaan täytyy itse olla kehitystä <i>luomassa</i>. Sentähden on
+terveelle yhteiskunnalliselle ajatukselle vaarallista, että meidän
+päivinä tahdotaan niin paljon "todistaa", mikä on yhteiskunnallisesti
+välttämätöntä, samalla tavalla kuin luonnontieteissä "todistetaan".
+"Todistuksilla" yhteiskunnallisissa elämän kysymyksissä on merkitystä
+ainoastaan sille, joka voi nähdä ei ainoastaan sen, joka ilmenee
+olevaisissa oloissa, vaan <i>senkin</i>, joka piilee ihmisten vaikuttimissa
+&mdash; usein heidän itsensä huomaamatta &mdash; ja pyrkii toteutumaan.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Yksi niistä vaikutuksista, joista käy ilmi, että yhteiskunnallisen
+kolmijakoisuuden perustus on itse inhimillisen yhteiselämän
+olemuksessa, on tuomariviran erottaminen valtiollisista laitoksista.
+Viimemainituille kuuluu ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa
+vallitsevien oikeussuhteiden vahvistaminen. Varsinainen tuomiovalta
+kuuluu laitoksille, jotka henkinen järjestö luo. Tuomio edellyttää
+suuressa määrässä, että tuomarilla on mielenlaatua ja käsityskykyä
+arvostelemaan tuomittavan yksilöllistä asemaa. Sellainen mieliala ja
+käsityskyky taas edellyttävät, että sama luottamus, jolla ihmiset ovat
+kiintyneet henkisen järjestön laitoksiin, on myös määräävänä tuomareita
+asetettaessa. On mahdollista, että henkisen järjestön johtokunta
+asettaa tuomarit, jotka voidaan valita erilaisimmista henkisistä
+ammateista ja jotka määrätyn ajan kuluttua palaavat takaisin omiin
+toimiinsa. Jossain määrin on silloin joka ihminen tilaisuudessa itse
+valitsemaan ehdokkaiden joukosta viideksi tahi kymmeneksi vuodeksi
+henkilön, johon hänellä on niin suuri luottamus, että hän tällä
+aikaa, jos niin tarvitaan, voi alistua hänen tuomioonsa siviili- ja
+rikosoikeudellisissa asioissa. Jokaisen ihmisen asuinpaikalla tulee
+silloin aina löytymään niin monta tuomaria, että tällä vaalilla on
+merkityksensä. Valittajan on sitten aina käännyttävä sen tuomarin
+puoleen, jonka syytetty hyväksyy. &mdash; On syytä ajatella, mikä ratkaiseva
+merkitys tällaisella laitoksella olisi ollut Itävalta-Unkarilaisilla
+alueilla. Sekakielisillä seuduilla olisi kuhunkin kansallisuuteen
+kuuluva voinut valita itselleen tuomarin omaa kansallisuuttaan. Ken
+tuntee itävaltalaisia oloja, voi arvata kuinka suuresti sellainen
+laitos olisi edistänyt sovintoa kansallisuuksien kesken. &mdash; Paitsi
+kansallisuuskysymystä löytyy laajoja elämänaloja, joiden tervettä
+kehitystä tällainen laitos olisi omiaan edistämään. &mdash; Erikoisia
+lakikysymyksiä varten asetetaan ylläkerrotulla tavalla valittujen
+tuomarien ja oikeuksien rinnalle virkamiehiä, joiden vaalin toimittaa
+henkisen järjestön johto, mutta joilla kuitenkaan ei ole oikeutta
+itse tuomita. Sama johto asettaa myöskin vetoamisoikeuden. Tällaisiin
+edellytyksiin perustuvan elämän olemukseen kuuluu, että tuomari on
+tilaisuudessa seuraamaan tuomittavan elämäntapoja ja mielenlaatua
+ja että hän tuomarivirkansa ulkopuolella &mdash; jota hän vain määrätyn
+ajan hoitaa &mdash; voi perehtyä tuomittavien ympäristöön. Kuten terve
+yhteiskunnallinen elimistö kaikilla laitoksillaan on herättävä
+jäsenissään yhteiskunnallista ymmärtämystä, niin myös tuomaritoimessa
+olijoissa. Tuomion täytäntöönpano kuuluu oikeusvaltiolle.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Aatteemme mukaisten laitosten luomista muilla elämän aloilla, kuin
+vasta mainituilla, ei toistaiseksi tarvinne tässä lähemmin selostaa.
+Sellaista selostusta voisi luonnollisesti jatkaa loppumattomiin.</p>
+
+<p>Ylläkerrotut yksityiset elämänlaitokset ovat osottaneet, että tämän
+esityksen pohjana oleva ajatuskanta ei, kuten moni voisi luulla &mdash;
+ja kuten tosiaan on luultu, kun allekirjoittanut siellä ja täällä
+oli asian suullisesti esittänyt tarkota kolmen säädyn, elinkeino-,
+maanpuolustus- ja opetussäädyn uudistamista. Aivan päinvastaista,
+kuin tämä säätyjako, tarkotetaan. Ei ole tarkotus jakaa ihmisiä
+yhteiskuntaluokkiin eikä säätyihin, vaan se on yhteiskunnallinen
+elimistö itse, joka jaetaan. Mutta juuri sen kautta voi ihminen olla
+todellinen ihminen. Sillä jako tulee olemaan sellainen, että hän
+eläessään on kiinnitetty jokaiseen noista kolmesta jäsenestä. Siihen
+yhteiskunnallisen elimistön jäseneen, johon hän ammattinsa puolesta
+kuuluu, on hän kiinnitetty asiallisilla syillä; toisien kanssa joutuu
+hän persoonallisiin suhteisiin, sillä niiden laitokset ovat sellaisessa
+suhteessa häneen ettei hän voi välttää joutumasta tekemisiin niiden
+kanssa. Kolmijakoinen on oleva ihmisestä erotettu, hänen elämänpohjansa
+muodostava yhteiskunnallinen elimistö; jokainen ihminen sellaisenaan
+yhdistää nuo kolme jäsentä toisiinsa.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="IV_Yhteiskunnallisten_elimistojen_kansainvaliset_suhteet" id="IV_Yhteiskunnallisten_elimistojen_kansainvaliset_suhteet">IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.</a></h2>
+
+
+<p>Terveen yhteiskunnallisen elimistön sisäinen jaottelu tekee myös
+kansainväliset suhteet kolmijakoisiksi. Jokaisella noista kolmesta
+alueesta on oleva itsenäiset välinsä muiden yhteiskunnallisten
+elimistöjen vastaaviin alueisiin. Yksi maa-alue joutuu taloudellisiin
+suhteisiin toisten kanssa ilman että oikeusvaltioiden suhteet
+siihen mitenkään suoranaisesti vaikuttaisivat<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a>. Ja päinvastoin
+oikeusvaltioiden suhteet tulevat määrätyissä rajoissa kehittymään
+täysin riippumattomina taloudellisista suhteista. Tämä
+riippumattomuus suhteiden <i>syntymisessä</i> on vaikuttava tasottavasti
+ristiriitaisuuksiin. Yksityisten yhteiskunnallisten elimistöjen
+kesken herää yhteisiä harrastuksia, jotka tekevät valtakuntien
+väliset rajat vähemmän tärkeiksi ihmisten yhteiselämälle. Yksityisten
+maa-alueiden henkiset järjestöt voivat solmia suhteita keskenään
+ottaen huomioon <i>vain</i> ihmiskunnan yhteisen henkielämän tarpeet.
+Valtiosta riippumaton, itsenäinen henkielämä on luova olosuhteita,
+jotka silloin ovat sietämättömät, kun henkisen tuotannon tunnustaminen
+riippuu oikeusvaltiosta eikä henkisen järjestön johdosta. Siinä
+suhteessa ei ole mitään eroa kansainvälisen tieteen ja muiden
+henkisten työalojen välillä. Muodostavathan kunkin kansan oma kieli
+ja kaikki, mikä siitä riippuu, erikoisen henkisen työalan. Kansan
+itsetietoisuuskin kuuluu tänne. Yhden kielialueen asujamisto ei joudu
+luonnottomiin riitaisuuksiin toisen alueen asukasten kanssa, jollei se
+tahdo kansallisen kultuurinsa levittämiseksi turvautua valtiolliseen
+järjestöön tahi taloudelliseen väkivaltaan. Jos jollakin kansallisella
+kulttuurilla on suurempi leviämiskyky ja henkinen hedelmällisyys,
+kuin toisella, on sen leviäminen oikeutettua ja tulee rauhallisesti
+tapahtumaan, jos sen takana ovat henkisestä järjestöstä riippuvaiset
+voimat.</p>
+
+<p>Nykyaikana ovat yhteiskunnallisen elimistön kolmijaon pahimpana
+esteenä ihmisten samaan kieleen ja kansalliseen kulttuuriin perustuva
+yhteenkuuluvaisuus. Tämän esteen täytyy väistyä niiden pyrkimysten
+tieltä, jotka ihmiskunnan kokonaisuudessaan on yhä itsetietoisemmin
+omistettava itselleen uudenaikaisen elämän vaatimuksesta. Tämä
+ihmiskunta on opittava tuntemaan, että jokainen sen osista on
+saavuttava itselleen todella ihmisarvoiset olosuhteet ainoastaan
+liittymällä elinvoimaisilla siteillä kaikkiin muihin osiin. Kansojen
+toisiaan lähestyminen on muiden luonnollisten vaikuttimien ohella
+yhtenä syynä kansainvälisen oikeuden ja talouden historialliseen
+kehittymiseen. Mutta voimien, jotka kansakuntia kasvattavat, tulee
+saada kehittyä vuorovaikutuksessa keskenään, ilman että sitä estävät
+ne suhteet, joita valtiot ja taloudelliset osuuskunnat kehittävät
+keskenään. Se voidaan saavuttaa sillä, että kansakunnat toimeenpanevat
+yhteiskunnallisten elimistöjensä sisäisen kolmijaon siten, että
+jokainen jäsen on tilaisuudessa kehittämään omat itsenäiset suhteensa
+toisiin yhteiskunnallisiin elimistöihin.</p>
+
+<p>Tämän kautta syntyy kansojen, valtioiden ja taloudellisten yhdyskuntien
+kesken <i>monimuotoisia</i> yhdyssiteitä, jotka kiinnittävät jokaisen osan
+ihmiskuntaa toinen toisiinsa, niin että toinen oman etunsa tähden
+seuraa myötätunnolla toisen elämää. Kansainliitto <i>syntyy</i> tosiolojen
+herättämistä alkuvaikuttimista. Sitä ei ole tarvis "perustaa"
+yksipuolisten oikeuskäsitteiden nojalla <a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a>.</p>
+
+<p>Erityisestä merkityksestä tosioloja seuraavalle ajattelijalle täytyy
+olla sen seikan, että vaikkakin tässä yhteiskunnalliselle elimistölle
+esitetyt päämäärät koskevat kaikki ihmiskuntaa, <i>jokainen yksityinen</i>
+yhteiskunnallinen elimistö voi ne toteuttaa, yhdentekevä, kuinka muut
+maat tässä suhteessa menettelevät. Kun yhteiskunnallinen elimistö
+jakaantuu kolmeen luonnolliseen jäseneensä, voivat niiden edustajat
+riippumattomina yhdyskuntina solmia muiden kanssa kansainvälisiä
+suhteita, vaikkapa nuo toiset eivät vielä olisikaan omasta
+puolestaan kolmijakoa toimeenpanneet. Ken kulkee tämän uudistuksen
+etunenässä, hän vaikuttaa ihmiskunnan yhteisen päämäärän hyväksi.
+Mitä on tehtävä, se on raivaava itselleen tien paljon suuremmalla,
+todellisista inhimillisyysvaikuttimista lähtevällä voimalla, kuin
+kongressipäätöksillä ja sopimuksilla. Todellisuuden pohjalla on
+tämä päämäärä ajateltu, todellisessa elämässä, missä inhimillisiä
+yhteiskuntia vain löytyy, siihen voidaan pyrkiä.</p>
+
+<p>Ken viimeisinä vuosikymmeninä on seurannut tapahtumia kansojen ja
+valtioiden elämässä siltä kannalta, johon tämä esitys perustuu, hän
+voi havaita, kuinka nykyiset historiallisesti kehittyneet valtiot,
+joissa henki-, oikeus- ja talouselämä ovat yhteensulautuneet, solmivat
+kansainvälisiä suhteita, jotka veivät loppuromahdukseen. Mutta hän voi
+myöskin nähdä, kuinka vastakkaiset voimat, lähtien itsetiedottomista
+inhimillisyysvaikuttimista, viittasivat kolmijakoon päin. Tämä on
+oleva parannuskeino järkytyksiä vastaan, jotka yhtenäisyysvimma
+on aiheuttanut. Mutta "määräävien kansanjohtajien" elämä ei ollut
+suunnattu näkemään, mikä kauvan oli ollut kypsymässä. Keväällä ja
+alkukesästä 1914 saatiin vielä kuulla "valtiomiesten" puhuvan, että
+Europan rauha hallitusten ponnistuksilla, inhimillisesti päättäen, oli
+turvattu. Näillä "valtiomiehillä" ei ollut aavistustakaan, että heidän
+teoillaan ja puheillaan ei enää ollut mitään vaikutusta todellisten
+tapausten kulkuun. Mutta heitä pidettiin "käytännönmiehinä".
+"Haaveilijoita" sen sijaan olivat ne, jotka vastoin "valtiomiesten"
+mielipiteitä olivat viimeisten vuosikymmenien aikana luoneet
+itselleen oman katsantokannan, niin kuin tämänkin kirjoittaja, joka
+siitä kuukausia ennen sotaromahdusta viimeksi Wienissä pienelle
+kuulijakunnalle esitelmöi. (Suuremman yleisön edessä hän varmaankin
+olisi joutunut naurunalaiseksi). Hän puhui siitä, mikä uhkasi, jotenkin
+seuraavasti: "Nykyaikana vallitsevat elämänpyrkimykset käyvät yhä
+voimakkaammiksi, kunnes ne lopuksi tekevät tyhjäksi itse itsensä. Ken
+hengen silmillä yhteiskunnallista elämää katselee, voi nähdä kuinka
+kaikkialla kauheita yhteiskunnallisia mätäpaiseita on nousemassa. Tämä
+on se suuri suru sivistyksen puolesta, joka kalvaa nykyisten olojen
+katselijaa. Siinä on se rasittava painajainen, joka vielä silloinkin,
+kun jo on kadottanut kaiken innostuksen elämäntapausten tutkimiseen
+henkisen tieteen aseilla, pakottaa puhumaan parannuskeinosta
+sanoilla sellaisilla, kuin tahtoisi huutaa koko maailmaa vastaan.
+Jos yhteiskunnallinen elimistö edelleen kehittyy samalla tavalla,
+kuin tähän asti, silloin kärsii kulttuuri vahinkoja, jotka
+yhteiskunnalliselle elimistölle ovat yhtä vaarallisia kuin <i>syöpä</i>
+ihmisruumiille". Mutta hallitsevien piirien elämänkatsomus kehitti
+tällä elämän perustuksella, jota se ei voinut eikä tahtonut nähdä,
+vaikuttimia, jotka aiheuttivat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt antaa
+raueta, mutta ei sellaisia, jotka olisivat synnyttäneet luottamusta eri
+yhteiskuntien välillä.</p>
+
+<p>Ken luulee, ettei nykyisen maailmanromahduksen suoranaisten syiden
+joukossa ollut mitään osaa yhteiskunnallisilla elämänvaatimuksilla,
+hänen on syytä miettiä, mitä sotaa valmistelevien valtioiden
+politisista vaikuttimista sitten olisi tullut, jos "valtiomiehet"
+olisivat ottaneet nämä yhteiskunnalliset vaatimukset ohjelmiinsa. Ja
+mitä olisi jäänyt tekemättä, jos nämä ohjelmat olisivat tarkottaneet
+muuta, kuin syntyainesten katoamista, jotka sitten pakostakin
+aikaansaivat räjähdyksen. Jos viimeisinä vuosikymmeninä kiinnitti
+huomionsa siihen hiipivään syöpätautiin valtioiden keskinäisissä
+väleissä, joka oli seurauksena ihmiskunnan johtavien piirien
+elämästä, voi hyvin ymmärtää, kuinka muuan yleisinhimillisiin
+henkisiin harrastuksiin osaaottanut henkilö siihen nähden, miten
+yhteiskunnalliset harrastukset näissä johtavissa luokissa ilmenivät,
+saattoi jo 1888 lausua: "Päämäärä on: tehdä koko ihmiskunnasta sen
+viimeisellä kehitysasteella veljien valtakunta, veljien, jotka
+jaloimpien vaikuttimien innostamina yhdessä kulkevat eteenpäin. Ken
+seuraa historiaa vain Europan kartan avulla, voisi luulla yleisen
+murhaamisen täyttävän meidän läheisimmän tulevaisuutemme", mutta vain
+ajatus, että "täytyy löytyä tie todelliseen ihmiselämän onnellisuuteen"
+voi ylläpitää ihmisarvon tunnetta. Ja tämä ajatus on sellainen, "joka
+ei näytä olevan sopusoinnussa meidän ja naapuriemme hirvittävien
+sota-varustelujen kanssa, mutta johon minä luotan ja jonka täytyy
+valaista meille tietä, jollei ylimalkaan olisi parasta tehdä yhteisellä
+sopimuksella loppu ihmiselämästä ja määrätä julkinen itsemurhan
+päivä" (Hermann Grimm 1888 kirjassaan "Aus den letzten fünf Jahren" s.
+46). Mitä olivat sotaiset varustelut muuta kuin sellaisten ihmisten
+toimia, jotka tahtoivat ylläpitää valtiota yhtenäisessä muodossaan
+siitä huolimatta, että tämä muoto uudenaikaisen kehityksen kautta oli
+joutunut ristiriitaan kansojen terveen yhteiselämän kanssa. Tällaisen
+terveen yhteiselämän voi sen sijaan synnyttää yhteiskunnallinen
+elimistö, joka on kehittynyt uudemman ajan elämän vaatimuksista.</p>
+
+<p>Itävaltalais-unkarilainen valtiomuoto kaipasi enemmän kuin
+puolivuosisataa uudistustaan. Sen henkinen elämä, jonka juuret
+olivat lukuisissa kansallisuuksissa, vaati muotoa, jonka kehitystä
+esti vanhentuneista vaikuttimista syntynyt yhtenäisvaltio.
+Serbialais-itävaltalainen ristiriita maailmansodan alussa, on
+täydellisin todistus siitä, että tämän yhtenäisvaltion politiset
+rajat määrätystä ajankohdasta alkaen olivat sopimattomat kansojen
+kulttuurielämän rajoiksi. Jos itsenäinen polittisesta valtiosta ja sen
+rajoista riippumaton henki-elämä olisi saanut kehittyä näiden rajojen
+ylitse tavalla, joka oli sopusoinnussa kansojen päämäärien kanssa,
+silloin ei henki-elämästä lähtenyt ristiriita olisi purkautunnut
+politiseksi romahdukseksi. Tähän suuntaan kulkeva kehitys näytti
+kaikista, jotka Itävalta-Unkarissa kuvittelivat "valtiomiehen tavoin"
+ajattelevansa, mahdottomalta, jollei mielettömältä. He eivät olleet
+tottuneet ajattelemaan muuta kuin että valtiollisten rajojen täytyi
+langeta yhteen kansallisten yhdyskuntien rajojen kanssa. Heidän oli
+mahdotonta ymmärtää, että valtiollisten rajojen yli voi kehittyä
+henkisiä järjestöjä, jotka käsittävät koululaitoksen ja muita henkisen
+elämän aloja. Ja kuitenkin: tämä "käsittämätön" on nykyaikaisen
+kansainvälisen elämän vaatimus. Käytännöllisesti ajatteleva ei saa
+takertua näennäisesti mahdottomaan ja luulla, että näiden vaatimusten
+mukaiset laitokset kohtaisivat voittamattomia vastuksia: vaan hänen
+on juuri suunnattava pyrkimyksensä vastusten voittamiseen. Sen
+sijaan, että olisi suunnattu "valtiomiesmäinen" ajatus uudenaikaisten
+vaatimusten mukaiseen suuntaan, pyrittiin luomaan laitoksia, joiden
+tarkoituksena oli yhtenäisvaltion tukeminen näitä vaatimuksia vastaan.
+Tästä valtiosta tuli senkautta yhä mahdottomampi muodostuma. Ja 20
+vuosisadan toisella vuosikymmenellä oli sillä valittavana joko olla
+kykenemätön tekemään mitään vanhan valtiomuotonsa säilyttämiseksi
+ja odottaa hajoamistaan tahi koettaa väkivalloin ulkonaisesti
+koossa pitää sisällisesti mahdotonta, puolustaen menettelyään
+sotilaalliselta näkökannalta. Itävalta-Unkarin "valtiomiehillä"
+ei ollut 1914 muuta mahdollisuutta kuin joko oli heidän otettava
+päämääräkseen uusien elinehtojen luominen terveelle yhteiskunnalliselle
+elimistölle ja sillä tavalla, että voivat jälleen saavuttaa maailman
+luottamuksen, tahi heidän <i>täytyi</i> antaa sodan puhjeta ylläpitääkseen
+vanhaa. Kun tältä pohjalta arvostelee 1914 vuoden tapahtumia, voi
+ratkaista oikein syyllisyyskysymyksenkin. Useiden kansallisuuksien
+osallisuuden tähden Itävalta-Unkarin valtiojärjestelmässä lankesi
+sille maailmanhistoriallisena tehtävänä ennen kaikkea terveen
+yhteiskunnallisen elimistön kehittäminen. Tätä tehtävää ei käsitetty.
+Rikos maailmanhistoriallisen kehityksen henkeä vastaan ajoi
+Itävalta-Unkarin sotaan.</p>
+
+<p>Ja Saksa sitten? Se perustettiin aikana, jolloin uudenaikaiset
+vaatimukset terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä pyrkivät
+toteutumaan. Tämä toteutuminen olisi voinut tuottaa valtakunnalle sen
+maailmanhistoriallisen olemassaolon oikeutuksen. Yhteiskunnalliset
+vaikuttimet keskittyivät tässä Keski-Europan valtakunnassa ikäänkuin
+alueella, joka historiallisesti voi näyttää olevan edeltäpäin määrätty
+niiden toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen ajatus heräsi useassa
+paikassa; Saksan valtakunnassa se pukeutui muotoon, josta näkyi, mitä
+se tarkotti. Sen olisi pitänyt antaa tälle valtakunnalle riittävästi
+työtä. Sen olisi pitänyt antaa sen hallituksille tehtäviä. Se olisi
+voinut näyttää, että tällä valtakunnalla oli oikeutettu paikkansa
+uudenaikaisessa kansojen yhteiselämässä, jos vastaperustetulle
+valtakunnalle olisi annettu työmäärä, jota historialliset voimat
+itse olivat vaatineet. Sen sijaan että olisi käyty käsiksi työhön
+koko laajuudessaan, pysähdyttiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin",
+tyydyttääkseen päivän vaatimukset, ja oltiin iloisia, kun ulkomailla
+ihmeteltiin <i>näiden</i> uudistusten mallikelpoisuutta. Samalla kasvoi
+tahto aina suuremmaksi ja suuremmaksi antaa valtakunnalle niiden
+muotojen mukainen ulkonainen maailmanvalta-asema, jotka mitä
+vanhanaikaisin käsitys-tapa valtioiden mahdista ja loistosta oli
+synnyttänyt. Luotiin valtakunta, joka Itävalta-Unkarin tavoin
+oli ristiriidassa niiden voimien kanssa, jotka historiallisesti
+ilmenivät uudenaikaisten kansojen elämässä. Niitä voimia eivät
+tämän valtakunnan valtijaat nähneet ensinkään. Se valtiomuoto, mikä
+<i>heillä</i> oli mielessä, voi seistä ainoastaan sotalaitoksen turvissa.
+Se taas, mitä uudempi historia vaatii, vaati pystyssä pysyäkseen
+terveen yhteiskunnallisen elimistön vaikutinten toteuttamista. Tällä
+toteuttamisella olisi vallattu uudenaikaisten kansain keskuudessa
+toinen asema, kuin mikä meillä oli 1914. Kansainelämän uudenaikaisten
+vaatimusten ymmärtämättömyydellään oli saksalainen politiikka 1914
+saavuttanut toimintamahdollisuuksiensa nollapisteen. Se ei viimeisinä
+vuosikymmeninä ollut huomannut mitään siitä, minkä olisi pitänyt
+tapahtua; se oli askarrellut kaikkea mahdollista, joka ei sisältynyt
+uudenaikaisiin kehitysvoimiin ja jonka sisällöttömyytensä tähden
+<i>täytyi</i> "korttihuoneen tavalla lysähtää kokoon".</p>
+
+<p>Saksan valtakunnan tragillisesta kohtalosta, joka näin ollen oli
+historiallisen kehityksen tulos, saisi todellisen peilikuvan, jos
+antautuisi tarkastelemaan tapahtumia johtavissa piireissä Berliinissä
+heinäkuun lopulla ja elokuun 1 päivänä 1913 ja tunnollisesti
+paljastamaan ne maailmalle. Näistä tapahtumista tiedetään kotona ja
+ulkomailla vielä vähän. Kuka ne tuntee, hän tietää, kuinka Saksan
+politiikka silloin oli korttihuonepolitiikkaa ja kuinka sen, tultuaan
+toimintansa nollapisteeseen, täytyi jättää päätöksen teko sodan
+alkamisesta sotilaallisten viranomaisten käsiin. Sen, jonka käsissä
+määräysvalta tässä virastossa oli, ei silloin sotilaana voinutkaan
+<i>muuten menetellä, kuin menetteli</i>, koska hänen kannaltaan asemaa voi
+katsella ainoastaan niin, kuin hän sitä katseli. Sillä sotilaallisen
+alan ulkopuolella oli jouduttu asemaan, josta ei enää ollut tilaisuutta
+mihinkään toimintaan. Kaikki tämä osottautui maailmanhistorialliseksi
+tosiasiaksi, jos löytyisi ketään, joka vaatisi tuomaan päivänvaloon
+tapahtumat Berliinissä heinäkuun lopussa ja elokuun 1 päivänä,
+erittäinkin sen, mitä tapahtui elokuun 1 ja heinäkuun 31 päivinä.
+Eletään aina edelleen siinä harhaluulossa, ettei näillä paljastuksilla
+kuitenkaan mitään voitettaisi, jos kerran tuntee valmistavat tapaukset
+aikaisemmalta ajalta. Jos tahdotaan puhua siitä, jota nykyään
+"syyllisyyskysymykseksi" kutsutaan, ei näitä paljastuksia saa välttää.
+Tosin kyllä voidaan toista tietä päästä selville jo kauvan aikaisemmin
+olemassa olleista syistä; mutta nuo paljastukset näyttäisivät, kuinka
+nämä syyt ovat vaikuttaneet.</p>
+
+<p>Se katsantokanta, joka silloin johti Saksan johtomiehet sotaan,
+vaikutti vielä eteenkinpäin turmiollisesti. Siitä tuli yleinen
+mielipide. Ja se esti viimeisten kauhuvuosien kuluessa vallanpitäjiä
+katkeristakaan kokemuksista saamasta sitä oppia, jonka puute oli
+aikaisemmin syössyt maan tähän traagilliseen kohtaloon. Tämän
+kirjoittaja tahtoi käyttää hyväkseen näiden kokemusten aikaansaamaa
+mahdollista vastaanottavaisuutta, kun hän Saksassa ja Itävallassa
+juuri sotaromahduksen aikoihin, jotka hänestä näyttivät sopivimmilta,
+koetti kylvää aatteita terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä ja
+johtopäätöksiä niistä politisessa toiminnassa ulospäin henkilöihin,
+joiden vaikutusvalta vielä silloin olisi voinut auttaa näiden
+vaikuttimien toteutumiseen. Henkilöt, jotka ottivat Saksan kansan
+kohtalon vakavalta kannalta, olivat mukana tietä aukaisemassa
+näille aatteille. Mutta turhaa oli puhua. Ennakkoluulot asettuivat
+tällaisia vaikuttimia vastustamaan, jotka <i>paljaalta</i> sotilaalliselta
+katsantokannalta katsottuna eivät olleet minkään arvoisia. Korkeintaan
+huomattiin, että "kirkon erottaminen koulusta" olisi jotakin. Tähän
+suuntaan kävivät "valtiomiesmäisesti" ajattelevien ajatukset jo kauvan
+sitten, mutta sille tielle, joka olisi vienyt johonkin ratkaisevampaan,
+ne eivät löytäneet. Parasta tarkottavat tahtoivat, että minä olisin
+"julaissut" nämä ajatukseni. Se oli siihen ajankohtaan katsoen kai
+kaikkein hyödyttömin neuvo. Mitä olisi auttanut "kirjallisuuden" alalla
+paljon muun ohessa puhuminen näistä vaikuttimista: varsinkaan kun
+puhuja oli yksityishenkilö. Näiden vaikuttimien luonteeseenhan kuuluu,
+että ne <i>siihen aikaan</i> olisivat olleet jos takin merkityksestä vain
+sen paikan tähden, jolta ne olisi ilmilausuttu. Keski-Europan kansat
+olisivat, jos oikealta paikalta olisi puhuttu näiden vaikuttimien
+mukaisessa hengessä, nähneet, että voi jotakin olla, joka vastasi
+heidän enemmän tahi vähemmän itsetietoista kaipaustaan. Ja venäläisen
+idän kansat olisivat varmaankin tuohon aikaan olleet myötätuntoisia
+tsaarivallan kukistamiselle noiden vaikuttimien nojalla. Että ne
+olisivat olleet myötätuntoisia, sitä voi epäillä ainoastaan se, joka ei
+tunne vielä käyttämättömän itäeuropalaisen älyn vastaanottavaisuutta
+terveille yhteiskunnallisille aatteille. Tällaisten aatteiden
+julistamisen sijaan tuli Brest-Litovsk.</p>
+
+<p>Että sotilaallinen ajatustapa ei voisi estää Keski- ja Itä-Europan
+romahdusta, oli salattua ainoastaan &mdash; sotilaalliselle ajatustavalle.
+Ettei tahdottu uskoa romahduksen välttämättömyyteen, siinä Saksan
+kansan onnettomuuden syy. Ei kukaan ottanut ymmärtääkseen, kuinka
+paikoilla, joista ratkaisu riippui, oltiin täysin välinpitämättömiä
+maailmanhistoriallisille välttämättömyyksille. Ken näistä
+välttämättömyyksistä jotakin tiesi, hänelle oli myös tunnettua, että
+englantia puhuvilla kansoilla oli keskuudessaan henkilöitä, jotka
+näkivät, mitä Keski- ja Itä-Europan kansanvoimissa liikkui. Voitiin
+tietää, kuinka sellaiset henkilöt olivat vakuutettuja Keski- ja
+ltä-Europan valmistautuvan johonkin, jonka täytyi päättyä mahtaviin
+yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Mullistuksiin, joita ei pidetty
+englanninkielisillä alueilla historiallisesti vielä välttämättöminä
+eikä mahdollisinakaan. Tämän ajatuskannan mukaisesti suunnattiin
+politiikkakin. Mutta Keski- ja ltä-Europassa ei kaikesta tästä
+tiedetty mitään, vaan ajettiin politiikkaa, jonka täytyi lysähtää
+kokoon, kuin korttirakennuksen. Ainoastaan sellaisella politiikalla,
+joka nojautuu tietoon, että englanninkielisillä alueilla suurin
+piirtein ja luonnollisesti englantilaisen katsantokannan mukaisesti
+otettiin huomioon historialliset välttämättömyydet, olisi ollut
+varma pohja allaan. Mutta kehotusta tällaiseen politiikkaan olisivat
+varmaankin ainakin "diplomaatit" pitäneet aivan tarpeettomana. Sen
+sijaan, että olisi noudatettu politiikkaa, joka ennen maailmansodan
+puhkeamista olisi voinut, huolimatta englantilaisen politiikan
+suuripiirteisyydestä, hyödyttää Keski- ja Itä-Europaakin, kuljettiin
+vain edelleen totuttua diplomaatien tietä. Eikä sodankauhuissakaan
+katkerista kokemuksista opittu, että oli välttämätöntä panna sen
+tehtävän vastapainoksi, joka Amerikasta käsin politisissa julistuksissa
+oli maailmalle ratkaistavaksi annettu, toinen tehtävä Europasta,
+jonka oli synnyttänyt tämän maan osan elämänvoimien kuohunta.
+Wilsonin amerikkalaiselta katsantokannalta antaman tehtävän ja sen
+tehtävän välillä, joka tykkien jyskeen keskeltä ilmaisi Europan
+henkiset vaatimukset, olisi sovinto ollut mahdollinen. Kaikki muu
+puhe sovinnosta kaikui ontolta historiallisten välttämättömyyksien
+edessä. &mdash; Mutta ne, joille kohtalo oli uskonut Saksan valtakunnan
+hallituksen, eivät ymmärtäneet tehtävää, jonka ratkaiseminen edellytti
+käsitystä uudenaikaisessa ihmiselämässä piilevistä mahdollisuuksista.
+Ja sentähden täytyi syksyn 1918 tuoda tullessaan, mitä se toi.
+Sotilaallisen vallan kukistumista seurasi henkinen antautuminen. Sen
+sijaan, että olisi edes tällä hetkellä noustu tarmokkaasti toteuttamaan
+Europan tahdonmukaisesti Saksan kansan henkisiä vaikuttimia,
+alistuttiin ilman muuta Wilsonin 14 pykälään. Asetettiin Wilsonin
+eteen Saksa, jolla itsellään ei ollut mitään sanottavaa. Ajatelkoon
+Wilson neljästätoista pykälästään mitä tahansa, hän voi auttaa Saksaa
+ainoastaan siinä, missä tämä sitä itse tahtoo. Hänen olisi pitänyt
+ainakin <i>odottaa</i> tämän tahdon ilmaisua. Sodan alussa noudatetun
+mitättömän politiikan lisäksi tuli toinen lokakuussa 1918, tuli kauhea
+henkinen nöyrtyminen, jonka aikaansai mies, johon moni saksalainen pani
+viimeisen toivonsa.</p>
+
+<p>Epäusko historiallisesti vaikuttaviin voimiin; haluttomuus ottamaan
+vaaria henkisen yhteenkuuluvaisuuden herättämistä vaikuttimista:
+kaikki tämä on saattanut Keski-Europan nykyiseen tilaansa. Nyt ovat
+sotaromahdusta seuranneet tosiasiat luoneet uuden tilanteen. Sen
+tunnusmerkkinä on aate ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaikuttimista,
+niinkuin tämä aate tässä kirjoituksessa on ymmärrettynä. Nämä
+yhteiskunnalliset vaikuttimet puhuvat kieltä, joka antaa tehtävän
+koko sivistyneen maailman ratkaistavaksi. Onko ajatus siitä, mitä on
+tehtävä yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi tänäänkin joutuva
+nollapisteeseensä, kuten keskieuropalainen politiikka tehtävineen
+1914? Maa-alueet, jotka silloin kysymyksenalaisissa asioissa voivat
+pysytellä sivussa, eivät sitä yhteiskunnalliseen liikkeeseen katsoen
+saa tehdä. Tähän kysymykseen katsoen ei saisi löytyä vastustajia eikä
+välinpitämättömiä; pitäisi löytyä vain yhteisvoimin toimiva ihmiskunta,
+joka ymmärtää ottaa vaaria ajan merkeistä ja niiden mukaan järjestää
+toimintansa.</p>
+
+<p>Tämän kirjan tarkotuksesta selviää, miksikä sen tekijä on joku aika
+sitten kirjoittanut seuraavassa luvussa uudelleen julaistun kehoituksen
+Saksan kansalle ja kultuurimaille, ja jonka muuan komitea, joka sen
+tarkoituksen on käsittänyt, on antanut tiedoksi maailmalle, etupäässä
+Keski-Europan kansoille. Nykyään vallitsevat toiset olosuhteet, kuin
+silloin, jolloin sen sisällys ilmaistiin ahtaammalle piirille. Silloin
+olisi yleinen mielipide välttämättömästi lukenut sen "kirjallisuuden"
+joukkoon. Tänään on julkisuuden toimitettava sille, mitä se ei vielä
+joku aika sitten sille voinut toimittaa: myötätuntoisia ihmisiä,
+jotka tahtovat vaikuttaa sen hengessä, jos sen katsotaan olevan
+myötätuntoisuuden ja toteuttamisen arvoinen. Sillä se, minkä nyt täytyy
+syntyä, voi syntyä ainoastaan sellaisten ihmisten avulla.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Lisays" id="Lisays">Lisäys.</a></h2>
+
+
+<p><i>Saksan kansalle ja kulttuurimaailmalle!</i></p>
+
+<p>Varmasti kaikkina aikoina koossa pysyväksi luuli Saksan kansa
+puolivuosisataa sitten rakennettua valtiorakennustaan. Elokuussa 1914
+se arveli, että sotaromahdus, jonka alussa se näki olevansa, näyttäisi
+rakennuksen horjumattomuuden. Tänään se voi vain katsella rakennuksensa
+raunioita. Itsetutkimuksen täytyy seurata sellaista kokemusta.
+Sillä tämä kokemus on osottanut puoli-vuosisataisen katsantokannan,
+varsinkin sotavuosina vallinneiden ajatusten tärisyttävästi
+vaikuttavaksi erehdykseksi. Missä ovat tämän kamalan erehdyksen
+syyt? Tämän kysymyksen täytyy panna Saksan kansan jäsenten sielut
+tutkimaan itseään. Onko nyt voimia tällaiseen itsetutkintaan, siitä
+riippuu Saksan kansan elämisen mahdollisuus. Sen tulevaisuus riippuu
+siitä, voiko se vakavasti kysyä itseltään tänään: miten minä olen
+erehdykseeni langennut? Jos se näin kysyy itseltään tänään, silloin
+on sille aukeava tieto, että se puolivuosisataa sitten on perustanut
+valtakunnan, mutta jättänyt antamatta tälle valtakunnalle Saksan kansan
+sisäistä olemusta vastaavan tehtävän. &mdash; Valtakunta oli perustettu.
+Sen olemassaolon ensi aikoina pyrittiin järjestämään sen sisäisiä
+elämisen mahdollisuuksia vanhojen traditsioonien ja vuosi vuodelta
+kasvavien uusien vaatimuksien mukaisiksi. Myöhemmin siirryttiin
+lujittamaan ja laajentamaan ulkonaista aineellisiin voimiin perustuvaa
+valta-asemaa. Tämän yhteydessä käytiin käsiksi uuden ajan synnyttämiin
+yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, ottaen tosin huomioon monta päivän
+tarvetta, mutta ilman sitä suurta päämäärää, jonka käsittämiseen olisi
+tarvittu tietoja niistä kehitysvoimista, joiden mukaan uuden ajan
+ihmiskunnan täytyy sovittaa elämänsä. Niin oli valtakunta noussut
+maailmanvaltojen joukkoon, mutta ilman varsinaista päämäärää, joka
+olisi ollut puolustuksena sen olemassaololle. Sotaromahduksen kulku on
+tämän surullisella tavalla paljastanut. Aina sen puhkeamiseen saakka
+ei Saksan ulkopuolella oleva maailma ollut valtakunnan esiintymisessä
+huomannut mitään, joka olisi herättänyt siinä ajatuksen: tämän
+valtakunnan hallitsijat täyttävät maailmanhistoriallisen kutsumuksen,
+jota ei saanut häiritä. Kun eivät nämä hallitsijat olleet kutsumustaan
+käsittäneet, synnytti se ulkopuolella Saksan sellaisen mielipiteen,
+joka todelliselle asiantuntijalle on perinnäinen syy Saksan häviöön.</p>
+
+<p>Äärettömän paljon merkitsee nyt Saksan kansalle, jos se osaa
+ennakkoluulottomasti arvostella tätä asiaintilaa. Onnettomuudessa on
+pitänyt oppia, mitä viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena ei ole tajuttu.
+Sen sijaan, että pikkumaisesti ajateltaisiin lähimmän tulevaisuuden
+vaatimuksia, olisi nyt omistettava suurpiirteinen elämänkatsantokanta,
+joka voimakkain ajatuksin pyrkii ymmärtämään uudenaikaisen ihmiskunnan
+kehitysvoimat ja miehekkäällä tahdolla omistaa itsensä niille. On
+hyljättävä pikkumainen tapa halveksia epäkäytännöllisinä haaveilijoina
+niitä,jotka luovat silmänsä näihin kehitysvoimiin. Niiden, jotka
+ovat olevinaan käytännönmiehiä, mutta jotka kuitenkin käytännöksi
+maskeeratulla ahdasmielisyydellään ovat olleet syynä onnettomuuteen,
+tulee luopua ylimielisyydestään ja ylpeydestään. On kiinnitettävä
+huomio siihen, mitä haaveilijoiksi huudetut, mutta itse asiassa
+todelliset käytännön miehet tahtovat sanoa aikamme kehitystarpeista.</p>
+
+<p>Kaikensuuntaiset käytännönmiehet huomasivat kylläkin aivan uusien
+vaatimusten heräävän ihmisissä. Mutta he tahtoivat tyydyttää ne
+perittyjen katsantokantojen ja laitosten puitteissa. Uudenaikainen
+talouselämä on nämä vaatimukset herättänyt. Niiden täyttäminen
+yksityisestä alotteesta näyttäytyi mahdottomaksi. Yksityisen työn
+yhteiskunnallistuttaminen <i>muutamilla aloilla</i> alkoi tuntua yhdestä
+ihmisluokasta välttämättömältä; ja se toteutettiin siellä, missä tämä
+ihmisluokka elämän katsantokantansa mukaan piti sitä hyödyllisenä.
+<i>Kaiken</i> yksityisen työn jyrkkä yhteiskunnallistuttaminen tuli toisen
+luokan päämääräksi, jolla uuden talouselämän kehityksen tähden ei ole
+mitään etua perittyjen yksityispäämäärien säilyttämisestä.</p>
+
+<p>Kaikilla pyrkimyksillä uudemman ajan ihmiskunnan vaatimusten
+tyydyttämiseksi on yhteinen pohjansa. Ne vaativat yksityisomaisuuden
+yhteiskunnallistuttamista ja tarkottavat sen joutumista yhdyskuntien
+(valtion, kuntien) haltuun, jotka ovat syntyneet toisilla
+edellytyksillä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden uusien
+vaatimusten kanssa. Taikka ne tarkottavat uudempia yhdyskuntia (esim.
+osuuskuntia), jotka eivät ole syntyneet täydellisesti näiden uusien
+vaatimusten hengessä, vaan ovat muodostetut vanhoja näkökohtia ja
+muotoja silmälläpitäen.</p>
+
+<p>Totta puhuen ei yksikään näistä vanhojen katsantokantojen mukaisesti
+muodostetuista yhdyskunnista voi ottaa vastaan, mitä niiden väitetään
+vastaanottaneen. Ajan voimat pyrkivät löytämään sellaista ihmiskunnan
+yhteiskunnallista rakennetta, jossa on kiinnitetty huomio aivan
+toisiin seikkoihin, kuin mihin nykyään yleensä huomio kiinnitetään.
+Yhteiskunnalliset yhtymät ovat tähän asti suurimmaksi osaksi saaneet
+alkunsa ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaistoista. Meidän aikamme
+tehtävänä on saattaa vaistomaiset voimat täysin itsetietoisiksi.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallisella elimistöllä on jäsenensä, kuten luonnollisellakin.
+Ja niinkuin luonnollisen elimistön täytyy suorittaa ajatteleminen
+päällä eikä keuhkoilla, samoin täytyy yhteiskunnallinenkin elimistö
+jakaa järjestelmällisesti osiin, joista ei mikään voi ottaa toisen
+tehtävää suorittaakseen, vaan jokaisen täytyy, säilyttämällä
+itsenäisyytensä, olla yhteistyössä muiden kanssa.</p>
+
+<p>Taloudellinen elämä voi vain menestyä, jos se yhteiskunnallisen
+elimistön itsenäisenä jäsenenä muodostuu omien voimiensa ja lakiensa
+mukaan ja jos se, välttääkseen häiriöitä omassa järjestössään, ei anna
+toisen yhteiskunnallisen elimistön jäsenen, politisesti vaikuttavan,
+sekaantua asioihinsa. Tämän politisesti vaikuttavan tulee päinvastoin
+olla täysin itsenäisenä taloudellisen rinnalla, kuten luonnollisessa
+elimistössä hengitysjärjestelmä pääjärjestelmän rinnalla. Niiden
+yhteistoiminta ei voi menestyä sen kautta, että molemmat alistetaan
+saman lainlaadinta- ja hallintoelimen alle, vaan siten, että molemmilla
+on oma lainsäädäntö ja hallinto, jotka ovat elävässä yhteistoiminnassa.
+Sillä politisen järjestelmän täytyy hävittää talous, jos se tahtoo
+ottaa sen käsiinsä; ja taloudellinen järjestelmä kadottaa elinvoimansa,
+jos se tahtoo tulla politiseksi.</p>
+
+<p>Näiden molempien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla
+tulee olla täysin itsenäisenä ja omien elinehtojensa mukaisesti
+muodostettuna kolmas: henkisen tuotannon jäsen, johon myös henkinen
+osuus molemmista edellisistä kuuluu, joiden tulee saada se omalla
+laillisella järjestysvallalla ja hallinnolla varustetulta kolmannelta
+jäseneltä, jonka sisäiseen hallintoon ja elämään ne eivät saa vaikuttaa
+toisin kuin luonnollisen kokonaiselimistön rinnakkain sijaitsevat
+jäsenelimistöt toisiinsa vaikuttavat.</p>
+
+<p>Mitä tässä on sanottu yhteiskunnallisen elimistön välttämättömyydestä,
+voidaan jo tänään täysin tieteellisesti yksityiskohtia myöten
+perustella ja kehitellä. Tässä esityksessä on voitu antaa vain
+suuntaviivat kaikille niille, jotka tahtovat tätä välttämättömyyttä
+seurata.</p>
+
+<p>Saksan valtakunnan perustaminen sattui niihin aikoihin, jolloin tämä
+välttämättömyys astui uudenaikaisen ihmiskunnan eteen. Sen hallitus ei
+ole ymmärtänyt antaa valtakunnalle tehtävää kiinnittämällä sen katsetta
+tähän välttämättömyyteen. Tämä katse ei ainoastaan olisi antanut sille
+oikeata sisäistä rakennetta, vaan olisi antanut sen ulkopolitiikalle
+oikeutetun suunnan. Sellaisella politiikalla olisi Saksan kansa voinut
+elää yhteiselämää Saksan ulkopuolella olevien kansojen kanssa.</p>
+
+<p>Nyt pitäisi ottaa Onnettomuudesta oppia. Pitäisi kasvattaa tahtoa
+siihen yhteiskunnalliseen elimistöön joka on mahdollinen. Sen Saksan,
+jota ei enää ole, ei pitäisi esiintyä ulkomaailmalle, vaan <i>henkisen,
+politisen ja taloudellisen</i> järjestelmän pitäisi itsenäisiä lähetystöjä
+muodostavien edustajiensa kautta koettaa neuvotella niiden kanssa,
+jotka löivät sen Saksan maahan, josta sekottamalla kolme järjestelmää
+oli tullut mahdoton yhteiskuntamuodostuma.</p>
+
+<p>Voin hengessä kuulla käytännönmiesten pahottelevan esitykseni
+monimutkaisuutta, ollen liian mukavuutta harrastavia edes ajatellakseen
+kolmen yhdyskunnan yhteistoimintaa, koska he eivät tahdo mitään tietää
+elämän todellisista vaatimuksista, vaan tahtovat muodostaa kaiken
+<i>omien</i> ajatustensa mukavien vaatimusten mukaan. Heille täytyy tulla
+selväksi: on joko mukauduttava sovittamaan ajatuksensa todellisuuden
+vaatimusten mukaisiksi tahi muuten jäädään vaille kaikkea oppia
+onnettomuudesta ja lisätään entistä yhä uusilla aina loppumattomiin.</p>
+
+<p class="sig"><i>T:ri Rudolf Steiner</i>.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="VIITESELITYKSET" id="VIITESELITYKSET">VIITESELITYKSET</a></h2>
+
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> Tekijä on ehdoin tahdoin kirjoituksessaan välttänyt kaikkia tähän
+asti kansantaloudellisessa kirjallisuudessa tavallisia lauseparsia.
+Hän tuntee tarkoin kohdat, joita "ammattiarvostelu" on kutsuva
+dilettanttisiksi (Syrjäisen käsialaksi). Hänen lausevalintansa määräsi
+osaksi se, että hän tahtoo puhua ihmisille, joille kansantajuinen ja
+yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus on vähemmän tuttua, mutta ennen
+kaikkia se katsantokanta, että uusi aika on tuomitseva yksipuoliseksi
+ja paikkansa pitämättömäksi jo itse lausetavassakin enimmän osan
+siitä, mikä tässä kirjallisuudessa on "ammattimaista". Ken arvelee,
+että tekijän olisi myös pitänyt viitata muiden yhteiskunnallisiin
+aatteisiin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa muistuttavat tässä
+esitettyjä, häntä pyydän huomaamaan, että tekijän vuosikymmenien
+elämänkokemukseen perustuvan tässä esitetyn katsantokannan lähtökohta
+ja menettelytavat ovat pää-asia annettuja vaikuttimia toteuttaessa
+eivätkä siihen tahi tähän muotoon puetut ajatukset. Myöskin on
+tekijä, kuten voi huomata IV:tä osasta, koettanut aatteitaan
+käytännössä toteuttaa aikana, jolloin yhdessä tahi toisessa suhteessa
+samankaltaisilta <i>näyttävistä</i> ajatuksista vielä ei ollut tietoa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> Ylläesitetty jaottelu ei perustu paikallisiin ruumiinjäseniin, vaan
+elimistön yleistoimintaan. "Pää-elimistöllä" tarkotetaan lähinnä sitä,
+että pää on etupäässä hermo- ja aisti-elämän keskus. Luonnollisesti
+tapahtuu päässä myös rytmillistä ja aineenvaihtotoimintaa, kuten taas
+muissa ruumiinjäsenissä ilmenee hermo-aistitoimintaa. Tästä huolimatta
+ovat nämä kolme toiminta-muotoa <i>olemukseltaan</i> varsin erilaiset.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> Ei kuulu elämän palveluksessa tehtyyn tutkielmaan antaa teoriioihin
+perustuvia määritelmiä, vaan aatteita, jotka kuvaavat, mikä
+todellisuudessa on todella elävää. "Tavara" siinä merkityksessä viittaa
+johonkin joka on osa ihmisen elämästä; jokainen muu tavarakäsite jättää
+jotakin pois tahi lisää siihen jotakin, niin että käsite ei vastaa
+elämän ilmiöitä kaikessa täsmällisyydessään.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> On hyvin mahdollista, että elämän tapahtumia ei ainoastaan
+selitetä väärässä merkityksessä, vaan että ne myös aivan väärässä
+merkityksessä tapahtuvat. Raha ja työ <i>eivät ole</i> vaihdettavia arvoja,
+vaan ainoastaan rahaa ja työntulosta. Kun minä maksan rahan työstä,
+minä <i>teen</i> petollisesti. Minä aiheutan näennäisen tapahtuman.
+Mutta todellisuudessa minä en muuta <i>voikaan</i> kuin antaa rahaa työn
+tuloksesta.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> Tämä suhde työn ja oikeusjärjestyksen välillä on pakottava
+talouselämässä toimivat assosiatsioonit pitämään ohjeenaan, mikä
+"oikein on". Kuitenkin voitetaan sillä se, että talousjärjestö on
+riippuvainen ihmisestä eikä päinvastoin.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_6" id="Footnote_6"></a><a href="#FNanchor_6"><span class="label">[6]</span></a> Ainoastaan tällä tavalla, yhteiskunnallisen elimistön kolmen
+jäsenen vapaan yhteistoiminnan kautta, voi yhteiskunnallisen elimistön
+hallinto menestyksellä saada aikaan talouselämässä oikean hinta-suhteen
+valmistettujen tavarain välillä. Jokaisen työntekijän tulee saada
+tuotteestaan niin paljon vastaavan arvoista tavaraa, kuin hän ja hänen
+perheeseensä kuuluvat henkilöt tarvitsevat, kunnes hän on ennättänyt
+jälleen valmistaa toisen samallaisen tuotteen. Tällaista hintasuhdetta
+ei saada aikaan virallisilla määräyksillä, vaan sen täytyy <i>olla
+tukena</i> yhteiskunnallisessa elimistössä toimivien assosiatsioonien
+elävästä yhteistoiminnasta. Ja sellainen tulos saavutetaan, kun
+yhteistoiminta vain perustuu usein mainitun kolmen elimistö-jäsenen
+terveeseen yhteistoimintaan. Se saavutetaan yhtä varmasti, kuin saadaan
+kestävä silta, jos se rakennetaan oikeiden matematisten ja mekanisten
+lakien mukaan. Voidaan tosin väittää vastaan, ettei yhteiskunnallinen
+elämä niin seuraa lakejaan, kuin silta. Mutta tällaista vastaväitettä
+ei teekään kukaan, joka kykenee käsittämään, että tässä teoksessa
+onkin yhteiskunnallisen elämän ajateltu perustuvan <i>eläviin</i> eikä
+<i>matematisiin lakeihin</i>.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_7" id="Footnote_7"></a><a href="#FNanchor_7"><span class="label">[7]</span></a> Ken väittää tähän, että oikeus- ja taloudelliset suhteet kuitenkin
+todellisuudessa muodostavat yhden ainoan kokonaisuuden ja ettei niitä
+voida erottaa, hän ei huomaa, mihin kysymyksessä olevalla jaottelulla
+pyritään. Liikenteen kiertokulussa <i>kokonaisuudessaan</i> vaikuttavat
+molemmat suhteet luonnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Mutta toista on,
+järjestetäänkö oikeudelliset olot taloudellisten vaatimusten mukaan;
+tahi järjestetäänkö ne luonnollista oikeudentunnetta vastaaviksi ja
+annetaan sitten sen, mikä siitä syntyy vaikuttaa yhdessä taloudellisen
+liikenteen kanssa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> Kuka luulee näkevänsä tällaisissa asioissa "utopioja", ei huomaa,
+että <i>todellisuudessa</i> elämä pyrkii näitä hänen utopistisina pitämiään
+laitoksia kohti ja että todellisuudessa löytyvät puutteellisuudet
+johtuvat siitä, ettei näitä laitoksia vielä ole olemassa.</p></div>
+
+<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44821 ***</div>
+</body>
+</html>
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..f79b41a
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #44821 (https://www.gutenberg.org/ebooks/44821)
diff --git a/old/44821-8.txt b/old/44821-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..95c34ec
--- /dev/null
+++ b/old/44821-8.txt
@@ -0,0 +1,4208 @@
+The Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by 
+Rudolf Steiner
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat
+       Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena
+
+Author: Rudolf Steiner
+
+Release Date: February 2, 2014 [EBook #44821]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN ***
+
+
+
+
+Produced by Jussi Tuuri and Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN YDINKOHDAT
+
+Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena
+
+
+Kirj.
+
+Tri RUDOLF STEINER
+
+
+Tekijän luvan saanut suomennos
+
+
+
+Kustannusliike
+O.Y. ANTROPOS A.B.
+Helsinki 1922.
+
+Helsingissä 1922,
+Konttorivälinetehdas O.-Y:n kirjapainossa.
+
+
+
+
+
+
+SISÄLLYSLUETTELO:
+
+
+Alkulause ja johdanto.
+
+Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.
+
+I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.
+
+II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.
+
+III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet.
+
+IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.
+
+Lisäys.
+
+Viiteselitykset.
+
+
+
+
+Alkulause ja johdanto.
+
+
+Tehtäviä, jotka nykyajan yhteiskunnallinen elämä eteemme asettaa, ei
+voida ratkaista keinotekoisten tulevaisuudenunelmien avulla. Jotkut
+mielipiteet ja tunteiden ilmaukset voivat tosin saada uskomaan, että
+nämä tahi nuo suunnitelmat, jotka aatteidensa pohjalle on rakentanut,
+saattaisivat luoda ihmiskunnalle onnentilan; tämä usko voi kasvaa
+voittamattomaksi vakaumukseksikin; mutta sittenkin on mahdollista
+ampua kokonaan harhaan siitä, mitä yhteiskunnallinen kysymys nykyään
+merkitsee, jos tahtoo sellaisen uskon saada toteutetuksi.
+
+Tämän väitteeni voi seuraavalla tavalla kehittää näennäisesti aivan
+mielettömyyteen, osaten kuitenkin oikeaan. Voi olettaa jonkun
+löytäneen yhteiskunnalliselle kysymykselle tietopuolisesti aivan
+oikean "ratkaisun", mutta kuitenkin voisi hänellä olla peräti
+epäkäytännöllinen usko, jos hän tahtoisi ihmiskunnalle tarjota tätä
+ajattelemaansa ratkaisua. Sillä me emme elä enää sellaisena aikana,
+jolloin saisi uskoa voivansa tällä tavalla vaikuttaa julkisessa
+elämässä. Ihmisten mieliala ei ole sellainen, että he julkiseen elämään
+katsoen voisivat sanoa: tuolla näette erään, joka ymmärtää, mitkä
+yhteiskunnalliset laitokset ovat tarpeellisia; mitä hän tarkottaa, sen
+me tahdomme toteuttaa.
+
+Tätä tietä eivät ihmiset laisinkaan halua ottaa vastaan
+yhteiskunnallisen elämän aatteita. Tämä kirjanen, joka jo on
+saavuttanut jokseenkin laajan levikin, tahtoo ottaa huomioon tämän
+tosiasian. Ne, jotka ovat leimanneet sen utopistiseksi (haaveilevaksi),
+eivät ole ollenkaan käsittäneet sen perimmäistä tarkotusta. Enimmän
+ovat sitä utopistiseksi soimanneet ne, jotka itse tahtovat itse
+utopistisesti ajatella. He näkevät muissa sen, mikä on varsinainen
+piirre heidän omassa ajatustavassaan.
+
+Käytännöllisesti ajattelevat ovat nykyään jo saaneet sen kokemuksen
+julkisesta elämästä, että utopistisella aatteella, näyttäköönpä
+kuinkakin vakuuttavalta, ei ole lainkaan menestystä, ja kuitenkin
+tuntuu useista, että heidän esim. taloudellisella alalla tulisi
+lähestyä lähimmäisiään sellaisella. Mutta heidän täytyy saada itselleen
+selväksi, että he puhuvat turhaan. He eivät silloin lainkaan hyödytä
+lähimmäisiään esityksellään.
+
+Tämä pitäisi ottaa huomioon kokemuksen opetuksena. Sillä se viittaa
+erääseen tärkeään tosiasiaan nykyaikaisessa julkisessa elämässä.
+Tarkotan sitä elämälle vierasta katsanto kantaa, jolla suhdautaan
+kaikkeen, mitä esim. taloudellinen todellisuus vaatii. Kuinka sitten
+saattaisi toivoakaan voivansa selviytyä julkisen elämän sekavissa
+olosuhteissa, kun niitä lähestyy elämälle vieraalla ajatustavalla?
+
+Tämä kysymys ei ole suinkaan mieluisa. Sillä se pakottaa tunnustamaan
+ajattelevansa elämälle vieraalla tavalla. Ja kuitenkin se tunnustus
+on tehtävä, jollei tahdota pysyä vieraana "yhteiskunnalliselle
+kysymykselle". Sillä ainoastaan käsittelemällä tätä kysymystä yhtenä
+nykyaikaisen sivistyksen tärkeimmistä puolista, voi päästä selvyyteen,
+mitä yhteiskunnallinen elämä tarvitsee.
+
+Tämä kysymys viittaa nykyaikaisen henkielämän muodostumiseen.
+Uudenaikainen ihmiskunta on kehittänyt henkielämän, joka on suuresti
+riippuvainen valtiollisista laitoksista ja taloudellisista voimista.
+Ihminen pannaan jo lapsena valtion kasvatuksen ja opetuksen alaiseksi.
+Hän voi saada ainoastaan sellaisen kasvatuksen, kuin hänen ympäristönsä
+taloudelliset olosuhteet myöntävät.
+
+Tästä voisi helposti johtua uskomaan, että juuri sentähden ihmisen
+pitäisi olla hyvin mukautunut nykyaikaisiin olosuhteisiin. Sillä
+valtiolle on mahdollista muodostaa kasvatus- ja opetuslaitokset ja sen
+kautta julkisen henkielämän oleellinen puoli tavalla, joka parhaiten
+tyydyttää inhimillistä yhteiskuntaa. Ja senkin saattaisi helposti
+uskoa, että ihmisestä sen kautta tulisi mahdollisimman paras jäsen
+inhimilliseen yhteiskuntaan, että hänet kasvatetaan niitä taloudellisia
+mahdollisuuksia silmällä pitäen, joiden piirissä hän kehittyy, ja
+että hän tämän kasvatuksen kautta joutuu siihen asemaan, jonka nämä
+taloudelliset mahdollisuudet hänelle osottavat.
+
+Tämän kirjasen täytyy ottaa suorittaakseen tähän aikaan vähemmän
+miellyttävä tehtävä, näyttää, että julkisen elämämme sekavuus johtuu
+henkielämän riippuvaisuudesta valtiosta ja talouselämästä. Ja sen
+täytyy voida näyttää, että henkielämän vapautus tästä riippuvaisuudesta
+muodostaa osan niin polttavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä.
+
+Tämän kautta kääntyy kirjaseni laajalle levinneitä harha luuloja
+vastaan. Että valtio on ottanut hoitoonsa opetus laitoksen, sitä on
+kauvan pidetty ihmiskunnan kehitykselle terveellisenä. Ja sosialisesti
+ajattelevat voivat tuskin muuta kuvitellakkaan, kuin että yhteiskunnan
+on kasvatettava yksilö palvelukseensa omien menettelytapojensa
+mukaisesti.
+
+Ei tahdota mielellään ottaa oppiakseen, mikä tähän aikaan on aivan
+välttämätöntä tällä alalla. Sitä, että ihmiskunnan kehityksen
+myöhäisempinä aikoina voi olla erehdystä, mikä aikaisemmin on ollut
+oikeata. Ihmiskunnan nykyaikaisten olosuhteitten kehitykselle oli
+välttämätöntä, että opetuslaitos ja sen kautta julkinen henkielämä
+joutui pois niiden piirien käsistä, jossa se keskiaikana oli ollut,
+valtion huostaan. Mutta tämän asiantilan edelleen jatkaminen on raskas
+yhteiskunnallinen erehdys.
+
+Sen on tämä kirjanen ensimäisessä osassaan osottava. Valtiolaitoksen
+puitteissa on henkielämä saavuttanut vapautensa; se ei voi
+tästä vapaudestaan oikein hyötyä, ellei sille suoda täydellistä
+itsehallintoa. Henkielämän olemukseen kuuluu saada olla täydellisesti
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kasvatus- ja
+opetuslaitos, joista koko henkinen elämä on lähtösin, on jätettävä
+niiden hallittavaksi, jotka kasvattavat ja opettavat. Tässä
+hallituksessa älköön saako sanan- eikä toimivaltaa kukaan, joka
+toimii valtiollisella tahi taloudellisella alalla. Jokaisen opettajan
+on käytettävä ainoastaan niin paljon aikaa opetukseen, että hän voi
+myös ottaa osaa alallaan hallinnolliseen toimintaan. Hän on silloin
+huolehtiva hallituksesta yhtä paljon, kuin hän huolehtii itse
+kasvatuksesta ja opetuksestakin. Ei kenkään ole oikeutettu antamaan
+määräyksiä, joka ei samalla itse ole mukana varsinaisessa opetuksessa
+ja kasvatuksessa. Ei mikään parlamentti, ei mikään henkilö, vaikkakin
+hän ehkä joskus olisi ottanut osaa opetukseen, mutta ei sitä enää tee,
+saa sananvaltaa. Mitä kokemuksia opetuksessa välittömästi saavutetaan,
+ne hyödyttävät myös hallintoa. Luonnollisesti sellaisessa laitoksessa
+asiantuntemus ja ammattitaito pääsevät korkeimmassa mahdollisessa
+määrässä vaikuttamaan.
+
+Tässä tietysti voidaan väittää vastaan, ettei sellainenkaan henkielämän
+itsehallinto kaikessa ole täydellinen. Mutta se ei todellisessa
+elämässä ole tarpeellistakaan. Ainoastaan paras mahdollinen pyritään
+saavuttamaan. Ihmislapsessa kytevät kyvyt tulevat todella yhteiskunnan
+hyväksi, kun niiden kehityksestä saavat huolehtia ainoastaan ne,
+jotka henkisten tarkotusperien nojalla pystyvät antamaan niistä
+ratkaisevan arvostelun. Kuinka kauvas siihen tahi tähän suuntaan
+lapsi on kasvatettava, siitä voidaan arvostelu antaa ainoastaan
+vapaassa hengenyhdyskunnassa. Ja mitä on tehtävä antaakseen pontta
+tällaiselle arvostelulle, siitä voidaan päättää ainoastaan tällaisessa
+yhdyskunnassa. Sieltä voivat valtio ja talouselämä ammentaa voimia,
+joita ne eivät voi itselleen antaa, jos muodostavat henkielämän omien
+näkökohtiensa mukaisesti.
+
+Sopusoinnussa sen kanssa mitä tässä kirjasessa on esitetty, on
+myöskin, että valtiota ja talouselämää palvelevista opetuslaitoksista
+ja siitä, mitä niissä opetetaan, huolehtivat vapaan henkielämän
+toimitsijat. Lakimieskoulut, kauppakoulut, maataloudelliset ja
+teollisuusoppilaitokset muodostuvat vapaan henkielämän mukaisesti.
+Tämä kirjoitus on välttämättömästi löytävät vastustusta monissa
+ennakkoluuloissa, jos siitä vetää tämän -- oikean -- johtopäätöksen.
+Mutta mistä johtuvat nämä ennakkoluulot? Niiden yhteiskuntavastaisen
+hengen oppii käsittämään kun ottaa huomioon, että ne pohjaltaan
+ovat peräisin siitä itsetiedottomasta uskosta, että kasvattajien
+tulee olla elämälle vieraita, epäkäytännöllisiä, ihmisiä. Heiltä ei
+voida odottaakaan, että he itsestään loisivat laitoksia palvelemaan
+elämän käytännöllisiä tarkotuksia. Sellaisia laitoksia pystyvät luomaan
+ainoastaan ne, jotka itse seisovat keskellä käytännöllistä elämää, ja
+kasvattajien tulee noudattaa niitä suuntaviivoja, joita heille annetaan.
+
+Näin ajatteleva ei huomaa, että kasvattajat, jotka eivät itse kykene
+antamaan itselleen suuntaviivoja pienimmästä suurimpaan juuri sen
+kautta vieraantuvat elämästä ja tulevat epäkäytännöllisiksi. Heihin
+voidaan silloin istuttaa periaatteita, jotka ovat peräisin näennäisesti
+hyvinkin käytännöllisistä ihmisistä; he eivät pysty kasvattamaan
+oikeita käytännön miehiä elämää varten. Yhteiskuntavastainen
+tilanne on sen kautta syntynyt, ettei käytetä yhteiskunnallisen
+elämän palvelukseen ihmisiä, joissa kasvatuksen kautta on herännyt
+yhteiskunnallinen tunne. Yhteiskunnallisen tunteen elähyttämiä
+ihmisiä voi ainoastaan sellainen kasvatustapa tuottaa, jota
+yhteiskunnallisesti tuntevat johtavat ja määräävät. Yhteiskunnallista
+kysymystä ei milloinkaan saada oikein ratkaistuksi, jollei kasvatus- ja
+henkikysymystä käsitellä sen oleellisena osana. Yhteiskuntavastaista
+mielialaa ei kasvateta ainoastaan taloudellisten laitosten kautta,
+vaan myös sen kautta, että ihmiset näissä laitoksissa käyttäytyvät
+yhteiskuntavastaisesti. Ja se on yhteiskuntavastaista, että nuorison
+kasvatus ja opetus jätetään henkilöille, jotka sen kautta jäävät
+elämälle vieraiksi, että heidän toimintansa suunta ja sisällys
+määrätään ulkoapäin.
+
+Valtio perustaa lainopillisia oppilaitoksia. Valtio vaatii
+niissä opetettavaksi sen sisältöistä lakitiedettä, jonka se omia
+tarkoitusperiään silmälläpitäen on valtiomuotonsa ja hallituksensa
+perustaksi omistanut. Laitokset, jotka ovat kokonaan lähtösin vapaasta
+henkielämästä, ammentavat lakitieteensä sisällyksen itse tästä
+henkielämästä. Valtion on odottaminen, mitä sille tämä vapaa henkielämä
+on tarjoava. Se on hedelmöityvä niistä elävistä aatteista, jotka voivat
+lähteä ainoastaan sellaisesta henkielämästä.
+
+Tämän henkielämän piiriin taas kuuluvat ne ihmiset, jotka vapaasta
+vakaumuksestaan antautuvat käytännölliseen elämään. Mutta siitä ei
+tule käytännöllistä elämää, mikä on lähtöisin kasvatuslaitoksista,
+joita paljaat "käytännönmiehet" järjestävät ja joissa elämälle vieraat
+henkilöt antavat opetusta, vaan yksistään siitä, joka on lähtösin
+kasvattajista, jotka omalta näkökannaltaan ymmärtävät elämää ja
+käytäntöä. Miten vapaan henkielämän hallinta on yksityiskohtaisesti
+järjestettävä, siitä tullaan tässä kirjasessa antamaan joitakin
+viittauksia.
+
+Haaveilijat tulevat tämän kirjasen johdosta tekemään kaikenlaisia
+kysymyksiä. Huolestuneet taiteilijat ja muut henkisen työn tekijät
+tulevat sanomaan: niin, onkohan sitten lahjakkuus paremmin menestyvä
+vapaassa henkielämässä, kuin nykyisessä valtion ja taloudellisten
+voimain ylläpitämässä? Tällaisten kyselijäin pitäisi ottaa huomioon,
+ettei tämä kirjanen missään suhteessa tahdo olla utopistinen.
+Siinä ei siis lainkaan tulla teoreettisesti päättelemään: tämän
+tahi tuon asian tulee olla niin tahi näin. Vaan se tahtoo olla
+innostajana perustamaan ihmisyhdyskuntia, joiden yhteiselämä on
+omiaan luomaan yhteiskunnallisesti arvokasta. Ken ei arvostele elämää
+teoreettisten ennakkoluulojen, vaan kokemusten perustuksella, hän on
+itselleen sanova: jokainen luontaisten lahjojensa mukaan vapaasti
+työskentelevä saa toivoa saavansa oikeudenmukaisen arvostelun vapaassa
+henkiyhdyskunnassa, jota ei mikään estä omien periaatteidensa mukaan
+ohjaamasta elämäänsä.
+
+"Yhteiskunnallisen kysymyksen" ei voi sanoa vasta nyt ihmisten
+keskuuteen ilmestyneen eikä se ole asia, jonka pari ihmistä tahi
+parlamentti voisi ratkaista ja joka sitten olisi lopullisesti
+ratkaistu. Se on alkeellinen osa koko uudemmasta kulttuurielämästä
+ja on kerran ilmestyttyään, edelleen pysyvä. Se on maailman
+historiallisen kehityksen jokaisena hetkenä yhä uudelleen
+ratkaistava. Sillä ihmiselämä on uusimpana aikana joutunut sellaiseen
+tilaan, jossa yhteiskuntaa tukevista laitoksista vähitellen tulee
+yhteiskunta vastaisia. Nämä on yhä uudelleen kukistettava. Niin kuin
+elimistö jonkun aikaa kylläisyyden jälkeen alkaa tuntea nälkää,
+samoin yhteiskunnallinen elimistökin joutuu asiain säännöllisestä
+tilasta epäsäännöllisen. Yhteislääkettä yhteiskunnallisten olojen
+järjestämiseksi löytyy yhtä vähän, kuin ravintoainetta, joka ainaiseksi
+poistaisi näläntunteen. Mutta ihmiset voivat yhtyä sellaisiksi
+yhdyskunniksi, että heidän elävän yhteistoimintansa kautta olevaiset
+olot aina uudelleen saadaan muuttumaan yhteiskunnallisiksi. Sellainen
+yhteiskunta on itseään hallitseva yhteiskunnallisen elimistön henkinen
+jäsen.
+
+Samoin kuin nykyaikaisista kokemuksista seuraa yhteiskunnallisena
+vaatimuksena henkielämän alalla vapaa itsehallinto, samoin talouselämän
+alalla assosiatiivinen (yhteistoiminnallinen) työ. Talouselämään
+kuuluu nykyisessä ihmiskunnassa tavaraintuotanto, tavarainkiertokulku
+ja tavarainkulutus. Näiden kautta tulevat inhimilliset tarpeet
+tyydytetyiksi; ja kaikissa niissä ovat ihmiset itse tavalla
+tahi toisella toiminnallaan osallisina. Jokaisella on niissä
+erikoisharrastuksensa; jokaisen täytyy omalta mahdolliselta osaltaan
+olla niissä mukana. Mitä kukin todella tarvitsee, sen hän ainoastaan
+itse tietää ja tuntee; mitä hänen on toimitettava, siitä hän saa selvän
+kiinnittämällä tuomionsa ympärillään vallitseviin olosuhteisiin. Näin
+ei ole aina ollut eikä tänä päivänäkään ole vielä kaikkialla maan
+päällä; nykyisen ihmiskunnan sivistyneen osan keskuudessa on asianlaita
+kuitenkin niin.
+
+Talouselämän rajat ovat ihmiskunnan kehityksen kuluessa laajentuneet.
+Suljetusta kotitaloudesta kehittyi kaupunkitalous, tästä valtiotalous.
+Tänään ollaan maailmantalouden kynnyksellä. Vanhasta tosin jää vielä
+huomattava osa uuteen; paljon merkkejä uudesta saattoi jo nähdä
+vanhassa. Mutta ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, että kehitys on
+määrätyissä olosuhteissa noudattanut pää-asiallisesti yllä kuvattua
+astejärjestystä.
+
+On mieletöntä koettaakaan järjestellä taloudellisia voimia
+abstraktisessa maailmanyhdyskunnassa. Yksityistaloudet ovat
+kehityskulun aikana laajalti sulautuneet valtiotalouteen. Kuitenkin
+ovat valtiollisten yhdyskuntien muodostumiseen vaikuttaneet muutkin
+kuin taloudelliset voimat. Seurauksena siitä, että niistä tahdottiin
+muodostaa taloudellisia yhdyskuntia, on uusimman ajan yhteiskunnallinen
+sekasorto. Taloudellinen elämä etsii omia valtiollisista laitoksista
+ja valtiollisesta ajattelutavastakin riippumattomia muotojaan.
+Tämä käy sille mahdolliseksi ainoastaan siten, että muodostetaan
+puhtaasti taloudellisia näkökohtia seuraten yhtymiä kuluttaja-,
+kauppias- ja tuottajapiireistä. Olosuhteiden pakosta on sellaisten
+yhtymien laajuus järjestyvä itsestään. Liiaksi pienten yhtymien
+toiminta kävisi liian kalliiksi, liiaksi suurten toimintaa kävisi liian
+vaikeaksi taloudelliselta kannalta silmällä pitää. Kukin yhtymä on
+löytävä elämäntarpeittensa pakosta tien säännölliseen vuorovaikutukseen
+toisten samallaisten kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, että
+kukaan, jonka toiminta vaatii tiheätä asuinpaikan vaihdosta, tulisi
+siitä estetyksi sellaisten yhtymien kautta. Hän voi helposti siirtyä
+yhtymästä toiseen, jos siirtymisen vaikuttimena ovat taloudelliset edut
+eikä valtiollinen järjestelmä. Tällaisen yhtymän keskuudessa voidaan
+suunnitella laitoksia, jotka toimivat yhtä keveästi, kuin rahaliike.
+
+Yhtymän keskuudessa on ammattitaidon ja asiantuntemuksen perustukselle
+vallitseva laajakantoinen yhteisetujen sopusointu. Tällöin eivät
+lakimääräykset säännöstele tavarain valmistusta, kiertokulkua ja
+kulutusta, vaan ihmiset suoranaisten tietojensa nojalla ja oman
+etunsa tähden. Ottaen persoonallisesti osaa yhteistoiminnalliseen
+elämään voivat ihmiset tällaisen välttämättömän taidon saavuttaa; sen
+kautta taas, että etujen täytyy keskinäisen sopimuksen nojalla pysyä
+tasapainossa, tulevat tavarat kiertämään todellisessa arvossaan.
+Tällainen yhteenliittyminen taloudellisten näkökohtien nojalla on
+vallan toista, kuin esim. ammattiliitot. Niiden toiminnassa seurataan
+periaatteita, jotka uudempina aikoina ovat muodostuneet valtiollisessa
+ja poliitillisessa elämässä. Niissä parlamenteerataan; ei sovita
+taloudellisten näkökohtien nojalla siitä, mitä yhden on suoritettava
+toiselle. Assosiatsioneihin ei kuulu palkkatyöläisiä, jotka valtaansa
+turvautuen vaativat työnantajalta mahdollisimman korkeita palkkoja,
+vaan niissä käsityöläiset ovat tuotannon henkisten johtajien ja
+tuotteiden kuluttajien kanssa yhteistoiminnassa määrätäkseen hintojen
+järjestelyn kautta suorituksien vasta suoritukset. Se ei voi
+tapahtua parlamenttaamalla kokouksissa. Niitä on varottava. Sillä
+kuka tekisi työtä sillä aikaa, kun lukemattomat ihmiset kuluttavat
+aikansa keskustelemalla työstä. Mutta sopimalla ihmiset keskenään ja
+assosiatsionit keskenään sujuu kaikki muu työn ohessa. Siihen tarvitaan
+vaan, että yhteenliittyminen vastaa työntekijäin tietoja ja kuluttajain
+harrastuksia.
+
+Tätä älköön kutsuttako utopiaksi. Sillä emmehän ole sanoneet: tämä on
+järjestettävä niin tahi näin. Olemme vaan viitanneet siihen, kuinka
+ihmiset itse järjestävät asiansa, jos he tahtovat toimia liitoissa,
+jotka vastaavat heidän käsityskykyään ja harrastuksiaan.
+
+Että he sellaiseen yhteistoimintaan liittyvät, siitä pitää huolen
+luonto niin pian kun valtio ei aseta heidän eteensä esteitä; sillä
+luonto synnyttää tarpeet. Toiselta puolen voi siihen vaikuttaa vapaa
+henkielämäkin, sillä se kasvattaa tietoisuuden, jonka tulee vaikuttaa
+yhteiskunnassa. Joka kokemuksen nojalla ajattelee, hänen täytyy
+myöntää, että sellaisia yhteistoiminnallisia liittoja voi nousta joka
+hetki ja ettei niissä ole mitään utopistista. Niiden syntymiselle
+ei ole esteenä mikään muu, kuin se, että nykyajan ihminen tahtoo
+järjestellä taloudellisen elämän ulkoapäin siinä merkityksessä,
+kuin järjestö-ajatus häneen on tullut ulkoapäin. Vastakohtana tälle
+järjestelmälle, joka tahtoo ulkoapäin liittää ihmiset toisiinsa
+tuotannon tähden, on se taloudellinen järjestelmä, joka perustuu
+vapaaseen assosioitumiseen. Assosioituessa liittyy ihminen toiseen
+vapaaehtoisesti ja suunnitelmanmukaisuuden antaa kokonaisuudelle
+yksityinen järki. -- Voitanee sanoa: mitä hyötyä siitä sitten on, että
+varaton assosioituu varakkaan kanssa? Voihan olla parempi, sanotaan,
+että kaikki tuotanto ja kulutus järjestellään ulkoapäin. Mutta
+tällainen järjestely sitoo yksilön vapaan luomisvoiman ja riistää
+talouselämältä sen lisätuotannon, joka voi lähteä ainoastaan tästä
+vapaasta _luomisvoimasta_. Kokeiltakoonpa vaan kerrankaan, kaikista
+ennakkoluuloista huolimatta, assosioimalla tänäpäivänä varaton
+varakkaan kanssa. Jolleivät asiaan puutu muut kuin taloudelliset
+voimat, silloin täytyy varakkaan välittömästi korvata varattoman
+palvelus vastapalveluksella. Nykyään ei tällaisia asioita käsitellä
+kokemusperäisten elämän vaistojen perustuksella; vaan luokka- ja muista
+ei-taloudellisista eduista johtuvien tunteiden nojalla. Nämä saattoivat
+kehittyä sentähden, ettei nykyisempinä aikoina, jolloin juuri
+taloudellinen elämä on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ole jaksettu
+pysyä tämän rinnalla puhtaasti taloudellisilla aatteilla. Henkielämän
+epävapaus on tämän estänyt. Taloutta harjoittavat ihmiset ovat
+perinnäistapojen sokaisemat; he eivät näe talouselämätä muuntelevia
+sisäisiä voimia. He työskentelevät kiinnittämättä huomiota ihmiselämän
+kokonaisuuteen. Assosiatsiooneissa oppii toinen toiselta, mitä hänen
+välttämättä tulee tietää. Siten saavutetaan taloudellinen kokemus
+siitä, mikä on mahdollista, kun ihmiset, joilla kullakin on tietoja ja
+kokemusta omalta alaltaan, saavat yhteisesti asioita päättää.
+
+Kuten vapaassa henkielämässä ainoastaan siinä itsessään piilevät
+voimat vaikuttavat, samoin assosiatiivisesti muodostetussa
+talousjärjestelmässäkin ainoastaan taloudelliset arvot, jotka
+kehittyvät assosiatsioonien kautta. Mitä yksilön on talouselämässä
+tehtävä, se seuraa yhteiselämästä niiden kanssa, joiden kanssa hän on
+taloudellisesti assosioitu. Sen kautta on hänellä juuri niin paljon
+vaikutusvaltaa yleiseen talouteen, kuin mikä vastaa hänen tuotantoaan.
+Kuinka tuotantokyvyttömät kiinnitetään talouselämään siitä tulen tässä
+kirjoituksessa tekemään selvää. Suojelemaan heikkoa voimakasta vastaan
+kykenee ainoastaan talouselämä, joka on kehitetty omista voimistaan.
+
+Näin voi yhteiskunnallinen elimistö jakautua kahteen itsenäiseen
+jäseneen, jotka juuri sen kautta tukevat toisiaan, että molemmilla
+on ominainen hallintonsa, joka perustuu sen erikoisiin voimiin.
+Mutta molempien näiden väliin täytyy mahtua kolmannen. Se on
+yhteiskunnallisen elimistön varsinainen valtiollinen jäsen. Siinä
+pääsee kuuluviin kaikki se, jonka tulee riippua kunkin täysi-ikäiseksi
+päässeen ihmisen arvostelusta ja tunteista. Vapaassa henkielämässä
+toimii kukin erikoisten kykyjensä mukaan, talouselämässä taas täyttää
+kukin paikkansa sen mukaan, mikä rengas hän on assosiatsionissa.
+Julkisessa valtiollis-oikeudellisessa elämässä tunnustetaan hänen
+puhtaasti inhimillinen merkityksensä, sikäli kun se on riippumaton
+hyvinvoinnista, joilla hän vaikuttaa vapaassa henkielämässä,
+ja riippumatta siitä, minkä arvon hänen valmistamansa tavarat
+assosiatiivisen talouselämän kautta saavat.
+
+Tässä kirjassa tullaan näyttämään, kuinka työ laatuunsa
+ja siihen käytettyyn' aikaan nähden on tärkeä asia tässä
+valtiollisoikeudellisessa valtioelämässä. Siinä ovat kaikki toistensa
+vertaisia, koska siinä neuvotellaan ja toimitaan aloilla, joilla
+jokainen ihminen on yhtä arvostelukykyinen. Ihmisten oikeudet ja
+velvollisuudet säännöstellään tässä yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenenä.
+
+Koko yhteiskunnallisen elimistön yhtenäisyys syntyy sen kolmen jäsenen
+itsenäisestä kehityksestä. Kirja on osottava, kuinka liikkuvan pääoman
+ja, tuotantovälineiden vaikutus, maan ja mannun käyttö voivat muodostua
+näiden kolmen jäsenen yhteistoiminnan kautta. Joka tahtoo "ratkaista"
+yhteiskunnallisen kysymyksen edeltäpäin harkitun tahi jotenkin muuten
+syntyneen talousmuodon avulla, hän ei ole tässä kirjoituksessa löytävä
+käytännöllisyyttä; mutta joka elämän kokemuksiin nojaten tahtoo
+innostaa ihmisiä sentapaisiin yhteenliittymisiin, joissa he parhaiten
+oppivat tuntemaan yhteiskunnalliset tehtävät ja niihin antautumaan, hän
+ei kuitenkaan kieltäne kirjantekijällä olleen todella käytännöllisen
+elämän harrastusta.
+
+Kirja on ensikerran julkaistu vuoden 1919 huhtikuussa. Silloisia
+lausuntojani olen täydentänyt aikakausilehdessä "Dreigliederung des
+sozialen Organismus" julaistuilla kirjoitelmillani, jotka sittemmin
+ovat kootut kirjaseksi "In Ausführung der Dreigliederung des sozialen
+Organismus".
+
+On helppo havaita, ettei näissä molemmissa teoksissa niinkään
+paljon puhuta yhteiskunnallisen liikkeen päämääristä, kuin teistä,
+joita myöten yhteiskunnallisessa elämässä olisi kuljettava. Ken
+elämänkokemusten nojalla ajattelee, hän tietää, että yksityiset
+päämäärät voivat esiintyä erilaisissa muodoissa. Ainoastaan sille,
+joka elää abstraktissa ajatuksissa, kaikki näyttää yhden kaavan mukaan
+valetulta. Sellainen moittii usein elämässä opittua käytännöllisyyttä,
+koska se ei hänen mielestään ole kyllin täsmällinen, kyllin "selvästi"
+esitetty. Monet, jotka luulevat olevansa käytännönmiehiä, ovatkin
+juuri sellaisia kaavojenmiehiä. He eivät ota huomioon, että elämä voi
+pukeutua moninaisimpiin muotoihin. Se on juokseva elementti. Ken tahtoo
+sen mukana mennä, hänen täytyy mukautua ajatuksillaan ja tunteillaan
+juoksevaan pohjavirtaan. Yhteiskunnallisiin tehtäviin voidaan käydä
+käsiksi ainoastaan näin ajatellen.
+
+Elämän varrella tehdyistä havainnoista ovat aatteet tähän kirjoitukseen
+ammennetut; tältä kannalta ne myös soisin ymmärrettävän.
+
+
+
+
+Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.
+
+
+Nykyajan yhteiskunnallinen elämä asettaa eteemme vakavia, laajaperäisiä
+tehtäviä. Kuuluu ääniä, joissa vaaditaan uudistuksia tässä elämässä
+ja joissa näytetään, että näiden tehtävien ratkaisemiseksi on
+etsittävä teitä, joihin ennen ei ole huomiota kiinnitetty. Nykyajan
+tositapahtumain tukemana saa kenties jo tänään sekin äänensä kuuluviin,
+joka elämän kokemuksiin perustuen tunnustaa olevansa sitä mieltä, että
+tämä välttämättömäksi tulleiden teiden laiminlyöminen juuri on johtanut
+meidät näihin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Siihen vakaumukseen
+perustuu tämä kirjoitus. Se tahtoisi sanoa, miten pitäisi menetellä
+saadakseen ihmiskunnan suuren osan nykyään tekemät vaatimukset
+päämäärästään tietoisen yhteiskunnallisen tahdon tielle. Miellyttävätkö
+nämä vaatimukset vai eikö, siitä ei saisi riippua sellaisen tahdon
+muodostuminen. Ne ovat kerta kaikkiaan olemassa ja ne on otettava
+lukuun yhteiskunnallisen elämän tosiasioina. Tämän pankoot mieleensä
+ne, jotka yhteiskunnallisen asemansa tähden ovat huomaavinaan, että
+tämän kirjoituksen tekijä esityksessään puhuu köyhälistön vaatimuksista
+tavalla, joka heitä ei miellytä, koska se heidän mielestään muka liian
+yksipuolisesti korostaa nämä jonakin, jonka yhteiskunnan tahdon täytyy
+ottaa lukuun. Mutta tekijä pitää oikeutenaan puhua nykyaikaisesta
+elämästä kaikessa alastomuudessaan mikäli hänen elämäntuntemuksensa
+siihen riittää. Hänen silmiinsä kuvastuvat ne turmiolliset
+seuraukset, jotka johtuvat siitä, ettei tahdota nähdä uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämätä kaikkine tosiasioineen eikä tahdota mitään tietää
+yhteiskunnallisesta tahdosta, joka kiinnittää huomionsa näihin
+tosiasioihin.
+
+Vähemmän tyydyttänee tekijän esitys lähinnä myös henkilöitä, jotka
+pitävät itseään käytännöllisen elämän tuntijoina siinä merkityksessä,
+jossa monien rakkaiksi käyneiden ennakkoluulojen tähden elämän kokemus
+nykyään otetaan. He tulevat väittämään, ettei tämä kirjoitus perustu
+elämänkokemukseen. Mitä näihin henkilöihin tulee, niin tekijän mielestä
+juuri heidän tulisi käydä elämänkoulu uudelleen. Sillä hänestä näyttää
+heidän elämänkokemuksensa niiden tosiasian valossa, jotka nykyajan
+ihmiskunta on saanut kokea, ehdottomasti erehdykseltä. Sellaiselta
+erehdykseltä, joka on tuottanut sanomatonta onnettomuutta. He saavat
+kokea, että täytyy paljon sellaista myöntää käytännölliseksi, joka
+heistä on näyttänyt naurettavalta ihanteellisuudelta. Olkootpa
+vain sitä mieltä, että tämän kirjoituksen lähtökohta on väärä, kun
+sen ensimäisissä osissa enemmän puhutaan uudenaikaisen ihmiskunnan
+henkielämästä ja taloudellisesta vähemmän, täytyy tekijän
+elämänkokemuksensa nojalla väittää, että tehtyjen erehdysten lisäksi
+tullaan tekemään lukemattomia muita, ellei päätetä kiinnittää
+asianmukaista huomiota uudenaikaisen ihmiskunnan henkielämään.
+
+Mutta eivät nekään, jotka erilaisimmissa äänilajeissa alituiseen
+toistavat, että ihmiskunnan täytyy luopua paljaiden aineellisten etujen
+palveluksesta ja kääntyä "hengen", ihanteellisuuden puoleen, tule
+oikein mieltymään siihen, mitä tekijä tässä kirjoituksessaan sanoo. Hän
+ei anna suurta arvoa paljaalle puheelle "hengestä" ja pilventakaisesta
+henkimaailmasta. Hän voi tunnustaa ainoastaan sen henkisyyden,
+joka muodostaa ihmisen oman elämän sisällyksen. Se ilmenee yhtä
+vaikuttavana käytännöllisten elämäntehtävien suorittamisessa, kuin
+maailman- ja elämänkatsomuksen luomisessa, joka pystyy tyydyttämään
+sielun tarpeet. Ei kaikki ole siinä, että tiedetään tahi ollaan
+tietävinään, mitä henkisyys oli, vaan siinä että tämä henkisyys
+ilmenee myös käytännöllisen elämän todellisuudessa eikä vain sisäisen
+sieluolennon sivuvirtauksena.
+
+Täten tuntuvat ehkä tässä kirjoituksessa lausutut mielipiteet
+"henkisille" liiaksi hengettömiltä, "käytännöllisille" liiaksi
+epäkäytännöllisiltä. Tekijä arvelee _juuri sen kautta_ voivansa omalla
+tavallaan palvella nykyaikaista elämää, ettei hän hyväksy monenkaan
+nykyaikana itseään "käytännänmiehenä" pitävän elämän tuntemattomuutta,
+mutta ei myöskään anna mitään arvoa sellaisille puheille "hengestä",
+joissa sanoja käytetään paljaiden haavekuvien luomiseen elämästä.
+
+Yhteiskunnallista kysymystä käsitellään tässä kirjoituksessa
+taloudellisena, oikeudellisena ja henkisenä kysymyksenä. Tekijä
+uskoo päässeensä tietämään, kuinka talous-, oikeus- ja henkielämän
+vaatimuksista tämän kysymyksen oikea luonne selviää. Ja tämä
+tietäminen taas voi yksin herättää todellisen innostuksen näiden
+kolmen elämänalan terveelliseen järjestämiseen yhteiskunnallisessa
+ruumiissa. Inhimillisen kehityksen aikaisemmilla asteilla huolehtivat
+yhteiskunnalliset vaistot, että nämä kolme alaa sen aikuisen
+ihmisluonteen mukaisesti järjestäytyvät itsestään yhteiskunnallisen
+elämän kokonaisuudeksi. Kehityksen nykyisellä asteella on päämäärästään
+tietoisen yhteiskunnallisen tahdon pakko koettaa järjestää näiden
+keskinäiset suhteet. Siirryttäessä näistä vanhemmista ajoista
+nykyaikaan vallitsi maissa, joissa tällaista tahtoa voi edellyttää,
+vanhojen vaistojen ja uudemman itsetietoisuuden sekanaisuus, joka ei
+enää tyydytä nykyaikaisen ihmisyyden vaatimuksia. Monessa asiassa,
+jossa ollaan näkevinään päämäärästään tietoista yhteiskunnallista
+ajatusta, elävät vielä vanhat vaistot, Se tekee tämän ajatuksen
+heikoksi olosuhteitten vaatimuksiin katsoen. Perusteellisemmin, kuin
+moni luuleekaan, täytyy nykyajan ihmisen irtaantua siitä, mikä ei
+enää ole elinvoimaista. Miten talous-, oikeus- ja henkielämän tulee
+muodostua uuden ajan vaatiman terveen yhteiskunta-elämän mukaisesti,
+sen -- niin arvelee ainakin tekijä -- voi tajuta ainoastaan, kellä on
+hyvää tahtoa antamaan tunnustuksensa yllä esitetyille periaatteille.
+Mitä tekijä pitää velvollisuutenaan lausua tällaisesta tarpeellisesta
+uudistuksesta, tahtoo hän tällä kirjoituksella jättää nykyajan
+arvosteltavaksi. Hän tahtoisi sen tulevan _herättäjäksi_ pyrkimykselle
+aikakautemme elämäntodellisuutta ja elämänvaatimuksia tyydyttävään
+päämaaliin. Sillä hän on vakuutettu, että ainoastaan sellainen
+pyrkimys on johtava edemmäksi kuin haaveiluihin ja tuulentupiin
+yhteiskunnallisen tahtomisen alalla.
+
+Joka kuitenkin luulee löytävänsä jotakin haaveilevaa tästä
+kirjoituksesta, häntä pyytää tekijä ottamaan huomioon, kuinka kauvas
+nykyaikana monikin mielikuvituksineen yhteiskunnallisten olojen
+mahdollisesta kehityksestä on todellisesta elämästä eksynyt ja
+haaveiluihin hairahtunut. _Sentähden_ pidetään sellaista todelliseen
+elämään ja kokemukseen perustuvaa, kuin mitä tässä kirjoituksessa
+on pyritty esittämään haaveiluna. Moni on tätä esitystä pitävä
+"abstraktina", koska hänelle on "konkretia" ainoastaan se, mitä hän on
+tottunut ajattelemaan ja "abstraktia" myös "konkretinkin" silloin, kun
+hän ei ole tottunut sitä ajattelemaan.[1]
+
+Että puolueohjelmiin tiukasti sidotut henkilöt aluksi tulevat olemaan
+tyytymättömiä tekijän esityksiin, on odotettavissa. Kuitenkin elää
+tekijä siinä uskossa, että useat puolueihmisetkin varsin pian
+tulevat vakuutetuiksi siitä, että kehityksen alaista elämää ei
+voida pakottaa puolueohjelmien puitteisiin, ja että sellaisista
+ohjelmista _riippumaton arvostelu_ on nyt ennenkaikkea välttämätön
+yhteiskunnallisen tahdon lähimpiä päämääriä arvosteltaessa.
+
+Huhtikuussa 1919.
+
+                                        Rudolf Steiner.
+
+
+
+
+I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.
+
+
+Eikö uudenaikainen yhteiskunnallinen liike ole maailman sodan
+romahduksen kautta paljastanut tosiasioita, jotka todistavat, kuinka
+pintapuolisesti vuosikymmeniä oli totuttu ymmärtämään köyhälistön
+tahtoa?
+
+Mitä nykyaikana köyhälistön aikaisemmin vaiennetuista vaatimuksista
+ja niiden yhteydessä olevista seikoista on elämän pinnalle noussut,
+vaatii tämän kysymyksen tekemään. Voimat, jotka nämä vaatimukset
+vaiensivat, ovat osaksi hävinneet. Sen suhteen säilymistä, jossa nämä
+voimat olivat ihmiskunnan suuren osan yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin,
+voi toivoa ainoastaan se, joka on vailla kaikkea tietoa siitä, miten
+lannistumattomat nämä ihmisluonteen vaikuttimet ovat.
+
+Moni niistä henkilöistä, jotka yhteiskunnallisen asemansa vuoksi
+saattoivat sanoin ja neuvoin ehkäisten tahi edistäen vaikuttaa
+europalaisen elämän voimiin, jotka purkautuivat maailmansodan
+katastrofiksi, on täydellisesti erehtynyt näistä pyrkimyksistä.
+He saattoivat luulla, että heidän maansa aseellinen voitto tulisi
+tyynnyttämään yhteiskunnallisen levottomuuden. Näiden henkilöiden
+täytyi saada kokea, että seurauksena heidän suhtautumisestaan vasta
+olikin yhteiskunnallisen kiihtymyksen täydellinen ilmipuhkeaminen.
+Eikä siinä kyllin, vaan nykyinen ihmiskunnan romahdustila osottautui
+siksi historialliseksi tapaukseksi, jossa tämä kiihtymys saavutti
+korkeimman iskuvoimansa. Johtavien henkilöiden ja luokkien täytyi
+viimeisinä kohtalokkaina vuosina toiminnassaan aina ottaa huomioon,
+mitä ihmiskunnan sosialistisissa piireissä ajateltiin. He olisivat
+mielellään usein menetelleet toisin, jos he olisivat uskaltaneet olla
+huomioonottamatta näiden piirien mielialan. Siinä muodossa, johon
+tapaukset nykyään ovat pukeutuneet, elää tuon mielialan vaikutus
+edelleen.
+
+Ja nyt kun on ratkaisevan asteen saavuttanut, mikä vuosikymmeniä
+on ihmiskunnan kehityksessä ollut valmistumassa: nyt paljastuu
+traagillisena tosiasiana, että ajatukset, jotka ovat syntyneet olojen
+kehittyessä, eivät pystykään hallitsemaan tilannetta. Moni henkilö,
+joka on kasvattanut ajatuskykyään tapausten kehittyessä palvellakseen
+yhteiskunnallisia tarkoitusperiä, seisoo epäröiden tahi kokonaan
+mykkänä todellisuuden meille tekemien kysymysten edessä.
+
+Tosin uskoo moni näistä henkilöistä vielä, että se, mitä he ovat pitkät
+ajat pitäneet inhimillisen elämän uudistukselle välttämättömänä,
+on toteutuva ja silloin näyttäytyvä kyllin voimakkaaksi antamaan
+elinvoimaisen suunnan elämän vaatimuksille. Voi olla välittämättä
+niistä, jotka vielä väittävät, että vanha on pitävä puolensa
+ihmiskunnan suuren osan uusia vaatimuksia vastaan. Voi antaa arvon
+niiden vaatimuksille, jotka ovat vakuutettuja uuden elämänjärjestyksen
+välttämättömyydestä. Mutta mahdotonta on olla itselleen tunnustamatta:
+keskellämme virtaa puoluemielipiteitä, ikään kuin arvostelumuumioita,
+jotka tosiolojen kehitys työntää syrjään. Nämä tosiolot vaativat
+ratkaisua, johon vanhojen puolueiden arvostelukyky ei ole kypsynyt.
+Nuo puolueet ovat tosin kehittyneet olosuhteiden ohella; mutta ovat
+piintyneine mielipiteineen jääneet tosioloista perään. Ei tarvinne
+ehkä olla vaatelias nykyään vielä vallitsevaa ajatussuuntaa kohtaan
+olettaessaan, että yllä mainittu asianlaita johtuu maailmantapauksien
+kulusta nykyaikana. Ja siitä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että
+juuri tämä nykyaika on altis kokeelle tehdä tunnetuksi uudenaikaisen
+ihmiskunnan yhteiskunnallisesta elämästä se, mikä erikoisuutensa tähden
+poikkeaa niin kauvas yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin perehtyneiden
+henkilöiden ja puoluesuuntien ajatustavasta. Voisihan sattua, että se
+traagillisuus, joka ilmenee kokeiluissa ratkaista yliteiskunnallista
+kysymystä, johtuukin juuri köyhälistön todellisten pyrkimysten
+väärinymmärtämisestä. Väärinymmärryksestä yksinpä niidenkin puolelta,
+jotka näistä pyrkimyksistä ovat luulleet omistavansa oikean käsityksen.
+Sillä ei ihminen lähimainkaan aina osaa oikein arvostella omaa tahtoaan.
+
+Voi senvuoksi näyttää oikeutetulta tehdä kerran kysymys: mitä todella
+tahtoo nykyaikainen köyhälistö pyrkimyksillään? Vastaako tämä
+tahtominen sitä, mitä tavallisesti köyhälistön ja ei-köyhälistön
+puolelta tällä tahtomisella ymmärretään? Ilmeneekö siinä, mitä useat
+"yhteiskunnallisella kysymyksellä" ymmärtävät, tämän kysymyksen
+_todellinen muoto_? Vai onko aivan toinen ajatussuunta välttämätön?
+Tätä kysymystä ei voi lähestyä ennakkoluulottomasti, jollei kohtalo ole
+suonut tilaisuutta eläytyä uudenaikaisen köyhälistön sielunelämään.
+Varsinkin sen köyhälistön osan, jolla on tärkein osa nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen liikkeen luomisessa.
+
+On puhuttu paljon nyky-aikaisen tekniikan ja nykyaikaisen kapitalismin
+kehityksestä. On kysytty, miten tämän kehityksen ohessa nykyinen
+köyhälistö on syntynyt ja miten se uudemman talouselämän laajetessa
+on nykyisiin vaatimuksiin tullut. Kaikessa, mitä tähän asti näissä
+kysymyksissä on esille tuotu, on paljon oikeaan osattua. Mutta ettei
+silti vielä ole päästy lähellekään ratkaisua, on selvää sille, joka
+ei anna sen väitteen sokaista itseään, että ulkonaiset olosuhteet
+painavat leimansa ihmisen elämään. Asian oikea laita avautuu sille,
+joka vapaana ennakkoluuloista osaa tajuta pohjakerrosten syvyyksissä
+vaikuttavat henkiset kiihottimet. On tosin varmaa, että köyhälistön
+vaatimukset ovat kypsyneet uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin
+aikakaudella; mutta tämän tosiasian toteaminen ei suinkaan vielä selitä
+sitä, mikä näissä vaatimuksissa on peräisin puhtaasti inhimillisistä
+vaikuttimista. Ja niin kauvan kun näiden vaikuttimien olemukseen ei ole
+päästy, ei myöskään olla selvillä yhteiskunnallisen kysymyksen oikeasta
+muodosta.
+
+Eräs köyhälistön maailmassa usein kuultu sana on omiaan tekemään
+voimakkaan vaikutuksen siihen, joka osaa tunkeutua inhimillisen
+tahdon syvemmällä piileviin vaikuttimiin. Se on: uudenaikainen
+proletaari on tullut "luokkatietoiseksi". Hän ei enää sanoaksemme
+vaistomaisesti, itsetiedottomasti tottele ulkopuolellaan olevien
+luokkien vaikutusvaltaa; hän tuntee itsensä erityisen luokan
+jäseneksi ja haluaa saada tämän oman ja toisten luokkien välit
+julkisessa elämässä itselleen edullisemmalla tavalla järjestetyksi.
+Kellä on kykyä syventyä sielullisten ilmiöiden tajunnantakaisille
+aloille, hänelle on sana "luokkatietoinen", siinä merkityksessä kuin
+nykyaikainen proletaari sitä käyttää, paljastava tärkeimmät puolet
+nykyaikaisen tekniikan ja kapitalismin palveluksessa olevan työväen
+luokan yhteiskunnallisessa elämänkatsomuksessa. Hänen täytyy ennen
+kaikkea huomata, kuinka sytyttävästi tieteelliset opit talouselämästä
+ja sen suhteesta ihmiskohtaloihin ovat painuneet proletaarin sieluun.
+Tässä tulimme koskettaneeksi erästä tosiasiaa, josta monella, joka on
+vain kuvaillut itselleen proletaaria, mutta ei elänyt ajatuksissaan
+proletaarien kanssa, on varsin hämärät, jopa aikakautemme vakaviin
+tapahtumiin nähden vahingolliset mielipiteet. Se ajatuskanta, että
+Marx ja hänen jälkeisensä proletaariset kirjailijat olisivat opeillaan
+panneet "sivistymättömän" proletaarin pään pyörälle, ja mitä muuta
+sen suuntaista usein saa kuulla, ei auta ymmärtämään nykyaikaista
+maailmanhistoriallista tilannetta tällä alalla. Tällainen mielipide
+ilmaisee vaan tahdon puutetta päästä näkemään mikä on oleellista
+nykyisessä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Ja tällaista oleellista
+on sekin, että proletaarinen luokkatietoisuus on täynnä käsitteitä,
+jotka sisällyksensä puolesta ovat kotoisin uudenaikaisesta tieteestä.
+Tässä tietoisuudessa vallitsee edelleen se tunnelma, joka vallitsi
+Lassallen puheessa "Tiede ja työläiset". Tällaiset asiat mahtavat
+tuntua vähäpätöisiltä monesta, joka itseään pitää "käytännöllisenä
+ihmisenä". Mutta joka tahtoo todella oppia tuntemaan uudenaikaista
+työväenliikettä, hänen _täytyy_ huomionsa näihin asioihin. Sillä se
+mitä maltilliset ja jyrkät proletaarit nykyaikana vaativat, ei ole
+ihmistahdon ilmaukseksi muuttunutta talouselämää siinä muodossa,
+jossa moni sen itselleen kuvittelee, vaan taloustiedettä, joka on
+vallannut proletaarien itsetietoisuuden. Proletaarisen liikkeen
+tieteellisenä pidetyssä ja sanomalehtimäisen-kansantajuiseen muotoon
+puetussa kirjallisuudessa se selvästi käy ilmi. Sen kieltäminen on
+silmien sulkemista tosiasiallisilta olosuhteilta. Tosiasia, johon
+koko nykyaikainen yhteiskunnallinen asema perustuu, on se, että
+uudenaikainen proletaari antaa pukea luokkatietoisuutensa tieteellisiin
+käsitteisiin. Vaikk'ei koneensa ääressä työskentelevällä miehellä olisi
+aavistustakaan "tieteestä", hän omaksuu yhteiskunnallista asemaansa
+valaisevat tiedot henkilöiltä, jotka näitä tietoja levittävät tuolta
+"tieteeltä" saamillaan välikappaleilla.
+
+Kaikki tämä puhe uudemmasta talouselämästä, koneitten aikakaudesta
+ja kapitalismista saattaa olla hyvinkin valaisevaa nykyaikaisen
+työväenliikkeen perustuksiin katsoen; mutta mikä nykyaikaiselle
+yhteiskunnalliselle tilanteelle antaa lopullisen valaistuksen, ei
+suoranaisesti johdu siitä seikasta, että työmies on kiinnitetty
+koneeseensa ja että hän on sidottu kapitalistiseen elämänjärjestykseen.
+Se johtuu aivan toisesta asianhaarasta, siitä nimittäin, että hänen
+luokkatietoisuudessaan ollessaan koneensa ääressä ja riippuvaisena
+kapitalistisesta talousjärjestyksestä on kehittynyt eräitä perin
+määrättyjä ajatuksia. On mahdollista, että aikakautemme ennakkoluulot
+estävät useita tunnustamasta tämän tosiasian kantavuutta ja
+saavat heidät pitämään asian esille ottamista vaan käsitteillä
+viisastelemisena. Tähän täytyy vastata: sitä huonommat edellytykset
+menestykselliseen toimintaan yhteiskunnallisessa elämässä niillä,
+jotka eivät pysty näkemään mikä on tällä haavaa tärkeintä. Ken tahtoo
+ymmärtää proletaarista liikettä, hänen täytyy ennen kaikkea tietää,
+kuinka proletaari _ajattelee_. Sillä proletaarista liikettä -- sen
+maltillisesta uudistusliikkeestä aina hävittävimpään yltiöpäisyyteen
+asti -- eivät aiheuta mitkään ihmisen ulkopuolella olevat voimat tahi
+taloudelliset kiihottimet, vaan ihmiset: heidän mielikuvituksensa ja
+tahdonkiihottimet.
+
+Eivät siinä, mitä kone ja kapitalismi ovat proletaariseen tietoisuuteen
+istuttaneet, piile aikamme yhteiskunnallista liikettä määräävät
+aatteet ja tahdonvoimat. Tämä liike on etsinyt ajatuslähteensä
+uudemmasta tieteestä, kun koneet ja kapitalismi eivät antaneet
+proletaarille sitä, mikä hänen sielunsa olisi täyttänyt ihmisarvoisella
+sisällyksellä. Sellaisen sisällyksen sai keskiaikainen käsityöläinen
+ammatistaan. Siinä, kuinka tämä käsityöläinen ihmisenä itsensä
+tunsi ammattiinsa sidotuksi, oli jotakin, joka pani elämisen
+inhimillisen yhteiskunnan keskuudessa hänen sisällisien silmäinsä
+edessä näyttämään elämisen arvoiselta. Hän saattaa katsoa sen kautta,
+mitä hän valmisti, tulleen toteutetuksi, mitä hän ihmisenä tahtoi
+olla. Koneen ääressä ja kapitalistisen elämänjärjestyksen alaisena
+sai hän kääntyä oman itsensä, sisäisen minänsä, puoleen, kun hän
+etsi perustusta, jolle voi pystyttää itsetietoisuuttaan tyydyttävän
+käsityksen siitä, mikä arvo kullakin "ihmisenä" on. Tekniikasta ja
+kapitalismista ei lähtenyt mitään tälle käsitykselle. Ja niin on
+käynyt, että proletaarinen itsetietoisuus turvaantui tieteelliseen
+ajatustapaan. Se oli menettänyt inhimillisen yhteenkuuluvaisuuden
+tunteen todellisen elämän kanssa. Mutta se tapahtui aikana, jolloin
+ihmiskunnan johtavat luokat pyrkivät tieteelliseen ajatustapaan,
+jossa itsessään ei enää ollut henkistä ponnistusvoimaa täyttämään
+inhimillistä itsetietoisuutta sen tarpeita tyydyttävällä sisällyksellä.
+Vanhat maailmankatsantokannat olivat käsittäneet ihmisen sieluna
+henkisessä olemassaolon kokonaisuudessa. Uudemman tieteen kannalta
+on hän luontokappale paljaassa luonnonjärjestelmässä. Tämä tiede ei
+herätä sitä tunnetta, että se olisi kuin henkimaailmasta ihmissieluun
+juokseva virta, joka kantaa ihmistä sieluna. Miten tahansa
+arvosteltaneekin henkisten vaikutinten, ja mitä niihin kuuluu, suhdetta
+uudemman ajan tieteelliseen ajatustapaan, on pakotettu myöntämään,
+kun ennakkoluulottomasti historiallista kehitystä tarkastaa, että
+tieteellinen mieltäminen on kehittynyt uskonnollisesta. Mutta vanhat,
+uskonnollisella pohjalla lepäävät maailmankatsantokannat eivät ole
+voineet istuttaa uudenaikaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sielua
+kannattavia herätteitään. Ne jäivät tämän ajattelutavan ulkopuolelle
+ja elivät edelleen omine sisäisine tietoisuussisältöineen, johon
+köyhälistön sielut eivät tunteneet kiintymystä. Johtaville luokille
+voi tämä tietoisuussisältö vielä olla jostakin arvosta. Sillä oli
+vielä jotakin yhteyttä heidän elämänasemansa kanssa. Nämä luokat eivät
+etsineet uutta tietoisuussisältöä, koska perintönä elämältä itseltään
+riippuivat kiinni vanhassa. Uudenaikainen proletaari sitävastoin
+katkaisi kaiken yhteytensä vanhan elämänkatsomuksen kanssa. Hän on
+ihminen, jonka elämä lepää aivan uusilla perusteilla. Häneltä hävisi
+vanhan elämän perustuksen mukana kaikki mahdollisuus ammentaa vanhoista
+hengen lähteistä. Ne jäivät sen alueen keskelle, josta hän oli
+vieraantunut. Uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin ohella kehittyi
+-- sikäli kun on mahdollista kutsua suuria maailmanhistoriallisia
+virtauksia samanaikaisiksi -- uudenaikainen tieteellisyys. Siihen
+kiinnitti uudenaikainen köyhälistö luottamuksensa ja uskonsa. Siitä
+se koetti löytää itselleen välttämättömän uuden tunnemaailman. Mutta
+sen suhde tähän tieteellisyyteen oli toinen, kuin johtavien luokkien.
+Nämä tunsivat olevansa pakoitetut ottamaan tieteellinen ajatustapa
+henkeään kannattavaksi elämänkäsityksekseen. Mutta niin paljon kuin
+he tahtoivatkin tämän tieteellisen ajatustavan avulla vakuuttautua
+siitä, että luonnonjärjestyksessä vallitsi katkeamaton syiden
+jatkuvaisuus alhaisimmasta eläimestä ihmiseen, niin tämä ajatustapa
+pysyi heille vain tietopuolisena vakaumuksena. Se ei synnyttänyt
+heissä pyrkimystä käsittämään elämää myös tunteenomaisesti, kuten
+tämä vakaumus vaatii ollakseen täydellinen. Luonnontutkija Vogt ja
+luonnontieteen kansantajuinen selittäjä Büchner olivat varmastikin
+tieteellisen ajatustavan omistaneet. Mutta sen rinnalla vaikutti
+heidän hengessään jokin, joka pakotti heidät uskomaan elämän
+yhtenäisyyteen, jolle selitystä johdonmukaisesti ei voi saada muualta
+kuin uskosta henkiseen maailmanjärjestykseen. Ajateltakoon vain
+ennakkoluulottomasti, miten toisin tieteellisyys vaikuttaa sellaiseen,
+joka koko omalla olemuksellaan tuntee olevansa kiinnitettynä sellaiseen
+elämänkokonaisuuteen, kuin nyky-aikaiseen proletaariin, jonka eteen
+hänen agitaattorinsa asettuu ja muutamana työstä vapaana iltahetkenä
+puhuu, kuten seuraa: tiede on viime aikoina todistanut ihmisille
+vääräksi uskon, että heidän alkujuurensa olisi henkisissä maailmoissa.
+Heille on opetettu, että he muinaisina aikoina elivät siivottomasti
+puissa kiiveten ja että heillä on kaikilla yhtäläinen puhtaasti
+luonnollinen alkuperä. Tällaisiin ajatuksiin perustuvan tieteellisyyden
+varaan näki nykyaikainen proletaari joutuneensa etsiessään sielulleen
+sisällystä, joka antaisi hänen tuta, mikä hänen asemansa ihmisenä oli
+maailmankaikkeudessa. Hän omisti tämän tieteellisyyden tinkimättömän
+vakaasti ja veti siitä _omat_ johtopäätöksensä elämää varten.
+Hänet tapasi teknillinen ja kapitalistinen aikakausi toisin, kuin
+johtaviin luokkiin kuuluvan. Tämä eli vielä elämän järjestyksessä,
+jonka olivat muodostaneet sielua ylentävät vaikuttimet. Hänelle
+oli suurimmaksi eduksi saada uuden aikakauden saavutukset sopimaan
+tämän elämänjärjestyksen kehyksiin. Proletaari oli henkisesti tästä
+elämänjärjestyksestä irtireväisty. Hänelle ei tämä elämänjärjestys
+voinut antaa sitä sisäistä tunnetta, joka olisi valaissut hänen
+elämänsä ihmisen arvoisella sisällyksellä. Antaa proletaarin tuntea,
+mitä hän ihmisenä oli, sen voi ainoastaan, mikä näytti uskoa
+herättävällä voimalla lähteneen vanhasta elämänjärjestyksestä:
+tieteellinen ajattelutapa.
+
+Monen lukijani mieli ehkä tekisi hymyillä, kun viittaan proletaarisen
+ajattelutavan "tieteellisyyteen". Ken tieteellisyydellä jaksaa
+ajatella ainoastaan sellaista, minkä monivuotisella istumisella
+"sivistyslaitoksissa" voi ansaita, ja sitten taas asettaa tämän
+"tieteellisyyden" mitään oppimattoman proletaarin tietoisuustason
+vastapainoksi, hän hymyilköön. Hän hymyilee asioille, jotka
+ovat ratkaisevasta merkityksestä nykyaikaiselle elämälle. Nämä
+tosiasiat todistavat, että moni korkeasti oppinut henkilö _elää_
+epätieteellisesti, kun taas oppimaton proletaari perustaa
+maailmankatsantokantansa tieteeseen, jota hän ei ehkä ollenkaan
+käsitä. Sivistynyt on omistanut itselleen tieteen säilyttäen sitä
+jossain sielunsa komerossa; mutta hän liikkuu olosuhteissa, jotka
+antavat sisällyksen hänen tunne-elämälleen kokonaan tästä tieteestä
+välittämättä. Proletaarin ovat hänen elämänsuhteensa saattaneet
+ymmärtämään olemassa-olon tämän tieteen hengen mukaisesti. Mitä muut
+luokat "tieteellisyydeksi" nimittävät, siitä hänellä ehkä ei liene
+aavistustakaan; tämän tieteellisyyden ajatussuunta ohjaa kuitenkin
+hänen elämänsä. Muiden luokkien elämä lepää uskonnollisella,
+esteettisellä, yleishenkisellä perustuksella; hänelle on "tiede",
+joskin usein kaikessa pintapuolisuudessaan, elämän usko. Moni
+"johtaviin" luokkiin kuuluva luulee olevansa "valistunut",
+"vapaa-uskonnollinen". Epäilemättä hänen ajatusmaailmansa perustuu
+tieteelliseen vakaumukseen; mutta hänen tunne-elämänsä pohjasäveleenä
+kaikuvat hänen huomaamattaan perinnäisen elämänuskon jäännökset.
+
+Mitä tieteellinen ajatustapa ei ole vanhasta elämänjärjestyksestä
+tahtonut omistaa, se on: tietoisuutta, että se ollen henkisyyttä
+perustuu henkiseen maailmaan. Tälle puolelle uudenaikaista tiedettä
+ummistivat johtavat luokat silmänsä. Sillä heidän elämänsä
+sisältönä ovat vanhat perintötiedot. Tätä proletaari ei voinut,
+sillä hänelle uudet olosuhteet karkoittivat vanhat perintötiedot
+hänen sielustaan. Hän omisti perinnökseen hallitsevilta luokilta
+tieteellisen ajattelutavan. Tämä perintö muodostui perustukseksi hänen
+käsitykselleen ihmisen olemuksesta, mutta siihen ei mahtunut tieto,
+että tämä olemus oli peräisin todellisesta henkielämästä. Se ainoa,
+minkä proletaari sai hallitsevilta luokilta henkisenä perintönä, epäsi
+oman alkujuurensa hengestä.
+
+Tiedän vallan hyvin, kuinka nämä ajatukset tulevat liikuttamaan
+ei-proletaareja ja proletaarejakin, jotka uskovat käsittävänsä,
+elämää "käytännöllisesti", ja tämän uskonsa nojalla pitävät tässä
+lausuttua elämälle vieraana katsantokantana. Nykyisen maailmantilanteen
+paljastamat tosiasiat tulevat yhä varmemmin näyttämään tämän uskon
+petolliseksi. Ken ilman ennakkoluuloja nämä tosiasiat pystyy näkemään,
+hänelle täytyy selvitä, että elämän katsantokanta, joka ainoastaan
+pintapuolisesti näihin tosiasioihin suhtautuu, lopulta kykenee
+omaksumaan ainoastaan sellaisia aatteita, joilla ei ole mitään
+vastinetta todellisuudessa. Vallitsevat ajatukset ovat niin kauvan
+"käytännöllisesti" tosioloihin suhtautuneet, ettei niillä enää ole
+mitään yhtäläisyyttä tosiolojen kanssa. Nykyinen maailmanromahdus
+voisi olla monelle siinä suhteessa rangaistukseksi. Sillä, mitä he
+ajattelivat tapahtuvaksi? Ja mitä on tapahtunut? Niinkö pitää käymän
+yhteiskunnallisen ajatuksenkin?
+
+Kuulen myös hengessäni vastaväitteen, jonka proletaarisen elämän
+käsityksen tunnustaja tunteittensa vallassa tekee: taas muuan, joka
+tahtoisi viedä yhteiskunnallisen kysymyksen pääkohdan sivutielle, jota
+myöten porvarillisten näkyy olevan helppo kulkea. Tämä tunnustaja ei
+näe, millaiseksi kohtalo on hänen proletaarisen elämänsä tehnyt, ja
+miten hän tämän elämän piirissä pyrkii liikkumaan katsanto kantoineen,
+jonka hänelle ovat perinnöksi jättäneet "hallitsevat" luokat.
+Hän _elää_ proletaarimaisesti; mutta _ajattelee_ porvarimaisesti.
+Uusi aika ei ainoastaan pakota etsimään uutta elämää, vaan myös
+_uusia ajatuksia_. Tieteellinen ajattelutapa voi muodostua elämätä
+kannattavaksi sisällykseksi vasta sitten kun se itsestään omalla
+tavallaan kehittää täysinhimillisen elämän sisällyksen luomiseksi
+sellaisen jännitysvoiman, kuin vanhat elämän käsitykset tavallaan
+olivat kehittäneet.
+
+Tällä on osoitettu tie, joka auttaa löytämään uudemman proletaarisen
+liikkeen yhden jäsenen _todellisen muodon_. Tämän tien loppumäärässä
+kaikuu proletaarisesta sielusta vakaumus: Minä pyrin henkiseen elämään.
+Mutta tämä henkinen elämä on vain haaveilua, on vain sellaista,
+joka ihmisessä kuvastuu ulkonaisista maailmantapahtumista, eikä ole
+lähtöisin erityisestä henkisestä maailmasta. Mitä siirryttäessä
+uuteen aikaan on tullut vanhasta henkielämästä, sen käsittää
+proletaarinen elämänkatsantokanta haaveiluna. Ken tahtoo käsittää
+mielialaa proletaarin sielussa, niin kuin se kuvastuu nykyajan
+yhteiskunnallisissa vaatimuksissa, hänen täytyy kyetä käsittämään,
+mikä voima on sillä mielipiteellä, että henkinen elämä on haaveilua.
+Voitanee vastata: mitä ymmärtää keskinkertainen proletaari tästä
+mielipiteestä, joka enemmän tahi vähemmän kouluutettujen johtajien
+päässä hämmennystä tuottaen kummittelee. Ken näin puhuu, hän unohtaa
+puhuessaan todellisen elämän ja menettelee myös, kuin ei elämän
+todellisuutta olisikaan. Hän ei tiedä, mitä viimeisten vuosikymmenien
+proletaari-elämässä on tapahtunut; hän ei tiedä, mitkä langat
+johtavat mielipiteestä, että henkinen elämä on haaveilua, hänen vain
+tietämättöminä pitämien jyrkkien sosialistien vaatimuksiin ja tekoihin
+ynnä niiden tekoihin, jotka sokeitten elämän voimien vaikutuksesta
+"tekevät vallankumouksia".
+
+Siinä on tragiikkaa, joka peittää koko nykyajan yhteiskunnallisten
+vaatimusten käsityksen, että monissa piireissä ei lainkaan tahdota
+ymmärtää sitä, mikä syvien joukkojen tunne-elämästä nousee
+jokapäiväisten olojen pinnalle, että ei osata luoda katsetta
+sinne, mikä ihmisten mielissä _todella liikkuu_. Ei-proletaari
+kuuntele tuskantäyttämänä proletaarin vaatimuksia: ainoastaan
+tuotantovälikappaleiden yhteiskunnallistuttamisella voidaan minulle
+ihmisen arvoinen olemassaolo valmistaa. Mutta hän ei kykene itselleen
+kuvailemaan, että hänen oma luokkansa siirryttäessä vanhasta uuteen
+aikaan on pannut proletaarin tekemään työtä tälle kuulumattomilla
+tuotantovälikappaleilla voimatta samalla antaa hänelle tässä työssä
+tarpeellista sisäistä tyydykettä. Henkilöt, jotka mainitulla
+tavalla ummistavat silmänsä elämälle, sanovat mahdollisesti: mutta
+proletaarihan tahtoo ilman muuta päästä samaan elämän asemaan, kuin
+missä hallitsevat luokat ovat; mitä merkitystä sitten on sisäisellä
+tyydykkeellä? Voipa proletaari itsekin väittää: minä en vaadi muilta
+luokilta mitään sisäistä tyydykettä; minä tahdon,etteivät he minua enää
+voisi nylkeä, minä tahdon, että nyt vallitseva luokkaero poistetaan.
+Tällainen puhe ei kuitenkaan koskettele yhteiskunnallisen kysymyksen
+olemusta. Siihen ei sisälly mitään tämän kysymyksen todellisesta
+laadusta. Sillä sellainen tietoisuus työtätekevän kansan sielussa, joka
+olisi hallitsevilta luokilta perinnyt todella henkisen sisällyksen,
+esittäisi yhteiskunnalliset vaatimukset aivan toisella tavalla, kuin
+mitä uudenaikainen proletariaatti tekee, joka saamassaan henkielämässä
+näkee paljasta haaveilua. Tämä proletariaatti on vakuutettu henkielämän
+haaveellisesta luonteesta; mutta tulee tässä vakaumuksessaan yhä
+onnettomammaksi. Ja tämän sielun-onnettomuuden seuraukset, joita se
+ei tietoisesti huomaa, vaan josta se syvästi kärsii, ovat nykyajan
+yhteiskunnalliselle tilanteelle paljon suuremmasta merkityksestä kuin
+kaikki ulkonaisen aseman parantamista koskevat itsessään kylläkin
+oikeutetut vaatimukset.
+
+Hallitsevat luokat eivät myönnä antaneensa aihetta sille
+elämänkäsityskannalle, joka nyt taistelunhaluisena kohdistuu heihin
+proletariaatista. Ja kuitenkin ovat he sen aiheuttaneet siten, että
+ovat jättäneet henkielämästään perinnöksi tälle proletariaatille
+ainoastaan sellaista, jota tämän täytyy pitää haaveiluna. Ei siinä
+ole nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle liikkeelle mitään erikoista,
+että jokin ihmisluokka vaatii elämäntilaansa muutosta, vaikka se
+lähinnä pistääkin silmään, vaan siinä _millä tapaa_ nämä vaatimukset
+mainitun luokan henkisten vaikutteiden mukaisesti kulloinkin
+käytännössä toteutetaan. Katsottakoon tosiasioita vain kerrankin
+ennakkoluulottomasti tältä näkökannalta. Silloin saadaan nähdä,
+kuinka henkilöt, jotka koettavat ymmärtää proletaarisia vaikuttimia,
+naurahtavat, kun nousee kysymys siitä, että sen tahi tämän henkisen
+pyrinnön kautta tahdotaan auttaa yhteiskunnallisen kysymyksen
+ratkaisua. He nauravat tälle haaveiluna, pilventakaisena oppina.
+Paljaista aatteista, paljaasta henkielämästä, arvelevat he, ei
+varmaankaan lähde mitään apua nykyajan polttavalle yhteiskunnalliselle
+kysymykselle. Mutta tarkemmin katsoen alkaakin selvitä, kuinka
+uudenaikaisen, juuri proletaarisen liikkeen varsinainen hermo,
+varsinainen perusvaikutin ei olekaan siinä, mistä nykyaikainen
+proletaari puhuu, vaan onkin aatteissa.
+
+Uudenaikainen proletaarinen liike onkin toisin, kuin ehkä mikään muu
+samankaltainen liike maailmassa -- tarkemmin katsoen sanan täydessä
+merkityksessä -- liike, joka on _ajatuksista_. Tätä minä en esiintuo
+ikään kuin vain jonakin yhteiskunnallisen liikkeen tarkastuksesta
+saavutettuna yleistuloksena. Jos minun tässä sallitaan tehdä
+persoonallinen huomautus, niin kuuluu se näin: olen vuosikausia
+eräässä työläisten sivistysopistossa antanut työmiehille opetusta
+mitä erilaisimmissa aineissa. Luulen silloin oppineeni tuntemaan,
+mitä liikkuu uudenaikaisen proletaarisen työmiehen sielussa. Samasta
+syystä on minulla myös ollut tilaisuus seurata, mikä henki vaikuttaa
+erilaisissa ammattiyhdistyksissä. Tarkoitukseni on sanoa, ett'en puhu
+ainoastaan tietopuolisiin mietelmiin nojautuen, vaan, -- uskoakseni, --
+mitä oman todellisen elämänkokemuksen nojalla olen oppinut.
+
+Ken on oppinut tuntemaan -- mikä sivistyneiden keskuudessa
+valitettavasti on harvinaista -- uudenaikaisen työväenliikkeen siellä,
+missä _työmiehet_ ovat sen johdossa, hän tietää, miten tärkeä ilmiö se
+on, että jokin ajatus-suunta on mitä voimakkaimmin vallannut suuren
+ihmisjoukon sielut. Mikä nykyaikana vaikeuttaa kannan määräämistä
+yhteiskunnallisissa kysymyksissä, se on, että mahdollisuus saada eri
+luokkia ymmärtämään toisiaan on niin vähäinen. Porvarilliset luokat
+kykenevät nykyaikana niin vaivaloisesti syventymään proletaarien
+sieluun, voivat niin vaivoin ymmärtää, kuinka proletariaatin vielä
+kuluttamaton äly kykeni omistamaan -- arvosteltakoon sitä asiallisesti
+miten tahansa -- sellaisen inhimiselle järjelle suurimmat vaatimukset
+asettavan ajattelutavan, kuin Karl Marxin järjestelmän.
+
+Totta on, että Karl Marxin ajatusjärjestelmää voidaan puolustaa niin
+hyvin kuin vastustaakin, ehkä yhtä pätevillä syillä; sen voivat uusia
+toiset, jotka Marxin ja hänen ystävänsä Engels'in kuoleman jälkeen
+katselivat yhteiskunnallista elämää toiselta näkökannalta kuin
+nämä johtajat. Tämän järjestelmän sisällyksestä en ollenkaan tahdo
+puhua. Se ei minusta ole tärkeintä uudenaikaisessa proletaarisessa
+liikkeessä. Tärkeintä on minusta se tosiasia, että työväestön
+keskuudessa vaikuttaa voimakkaimpana kiihdykkeenä ajatusjärjestelmä.
+Voipa asian lausua suorastaan näinkin: käytännöllinen liike, puhdas
+jokapäiväisimpiä ihmisvaatimuksia tavoitteleva elämänliike ei vielä
+milloinkaan ole seissyt yksistään niin _puhtaalla_ ajatuspohjalla, kuin
+tämä uudenaikainen proletaariliike. Se on sanoakseni ensimmäinen sen
+tapainen liike maailmassa, jolla on puhtaasti tieteellinen perustus.
+Mutta tämä tosiasia on otettava oikealta kannalta. Kun ottaa kaiken sen
+huomioon, mitä uudenaikainen proletaari itsetietoisesti lausuu omana
+mielipiteenään, tahtonaan ja tunteenaan, niin ei se, mitä ohjelmaan on
+sisällytetty, syvemmän elämänhavainnon perustuksella ollenkaan näytä
+tärkeältä.
+
+Tositärkeänä sitä vastoin täytyy pitää, että proletaarin itsetunnossa
+ihmisen _koko_ persoonallisuus riippuu elämänkatsomuksen
+_tietopuolisesta_ perustuksesta, kun se taas muissa luokissa
+muodostaa vain yhden osan sielunelämää. Mikä tällä tavalla on tullut
+proletaarille sisäiseksi todellisuudeksi, sitä hän ei saata tietoisesti
+tunnustaa. Tätä tunnustamasta häntä estää se, että hänelle ajatuselämä
+on esitetty haaveiluksi. Todellisuudessa hän perustaa elämänsä
+ajatuksiin, mutta käsittää ne epätodellisina haaveiluina. Muuten ei
+voida ymmärtää proletaarista elämänkäsitystä ja sen toteuttamista
+käytännössä, kuin ottamalla huomioon tämä tosiasia kaikessa
+kantavuudessaan uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä.
+
+Siitä tavasta, millä uudenaikaisen proletaarin henkinen elämä yllä on
+esitetty voidaan käsittää, että kuvatessa proletaaris-sosialistisen
+liikkeen todellista laatua tämän henkielämän täytyy tulla ensi
+tilalle. Sillä pää-asia on että proletaari tuntee puutteellisen
+yhteiskunnallisen elämäntilansa syyt siinä muodossa ja pyrkii ne
+poistamaan sillä tavalla, kuin tämä henkielämä hänelle sisäisesti
+sanoo. Ja kuitenkaan hän ei voi olla pilkaten ja vihaten hylkäämättä
+sitä mielipidettä, että tällä yhteiskunnallisen liikkeen henkisellä
+pohjalla piilee jokin tärkeä eteenpäin kiihoittava voima. Kuinka hän
+voisi käsittää, että henkielämä olisi hänelle eteenpäin vievä voima,
+kun hänen täytyy pitää sitä haaveiluna? Ei voi odottaakaan, että
+tällä tavalla käsitetty henkielämä voisi neuvoa tien sietämättömäksi
+käyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen tieteellisyyteen
+perustuva ajatustapansa käsittää ei ainoastaan tieteen itsensä, vaan
+myös taiteen, uskonnon, tavat ja oikeuden inhimillisen haaveilun
+tuotteiksi. Hän ei huomaa näillä henkielämän aloilla mitään hänen
+todelliseen elämäänsä kuuluvaa, mitään joka hyödyttäisi hänen
+aineellista asemaansa. Hänelle ne ovat vain tämän aineellisen
+elämän heijastusta. Olkoonpa että ne, kerran olemassa ollen, joten
+kuten kiertoteitä inhimillisen mielikuvituksen tahi tahdon kautta
+vaikuttavatkin takaisin aineelliseen elämään, alunpitäen ne kuitenkin
+ovat tästä elämästä alkunsa saaneita haave-kuvia. Ei _niistä_ mitään
+lähde yhteiskunnallisten vaikeuksien poistamiseksi. Ainoastaan
+aineellisista olosuhteista itsestään voi jotakin syntyä, joka vie
+päämäärään. Uusi henkielämä on ihmiskunnan johtavista luokista
+siirtynyt proletaariseen asujamistoon siinä muodossa, että sen voima
+on tämän asujamiston tietoisuudesta haihtunut. Kun etsitään voimia,
+jotka voivat jouduttaa yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, on
+tämä ennen kaikkea muistettava. Jos tämä asianlaita edelleen saisi
+vallita, täytyisi ihmiskunnan henkielämän vajota voimattomuuteen
+nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaatimusten edessä. Itse
+asiassa onkin suuri osa uudenaikaista proletariaattia vakuutettu
+tästä voimattomuudesta; ja tämä vakaumus käy julki marxilaisista ja
+muista samanlaisista tunnustuksista. Sanotaan että uudenaikainen
+talouselämä on kehittänyt vanhemmista muodoistaan nykyajan
+kapitalismin. Tämän kehityksen kautta on proletariaatti joutunut
+sille sietämättömään asemaan kapitaalin rinnalla. Kehitys on kulkeva
+eteenpäin; se on kaatava kapitalismin siinä itsessään -- kapitalismissa
+-vaikuttavien voimien avulla ja kuolleesta kapitalismista on
+nouseva proletariaatin vapautus. Tälle vakaumukselle ovat nuoremmat
+sosialistiset ajattelijat antaneet vähemmän fatalistisen ( kohtalon
+alle alistuvaisen) luonteen, kuin minkä eräs marxilainen ryhmä sille
+oli antanut. Mutta pää-asia on myös säilynyt. Ja se on siinä, että se,
+joka nykyään tahtoo tosisosialistisesti ajatella, ei suostu sanomaan:
+jos jossain ilmestyisi ajan vaatimusten aiheuttama ja henkisessä
+todellisuudessa versova ihmisiä kannattava sielu-elämä, on siitä
+säteilevä se voima, joka myös yhteiskunnalliselle kysymykselle antaa
+oikean vauhdin.
+
+Ettei proletaarista elämää viettämään pakoitettu nykyajan ihminen voi
+tällaista odottaa aikamme henkielämältä, siitä johtuu hänen sielunsa
+pohjasävel. Hän tarvitsee henkielämää, josta lähtee voimaa, joka antaa
+hänen sielussaan tuntea oman ihmisarvonsa. Sillä sidottuna nykyajan
+kapitalistiseen talousjärjestelmään oli hänen polttavimpine sielun
+tuskineen turvauduttava sellaiseen henkielämään. Mutta se henkielämä,
+jonka hän peri johtavilta luokilta haaveiluna, se täytti hänen
+sielunsa tyhjyydellä. Että uudenaikaisen proletariaatin vaatimuksissa
+elää kaipaus löytää toisellainen suhde henkielämään, kuin minkä
+nykyinen yhteiskuntajärjestys voi tarjota: Siitä lähtee nykyaikaista
+yhteiskunnallista liikettä ohjaava voima. Mutta tätä tosiasiaa ei
+oikein käsitä ihmiskunnan ei-proletaarinen eikä proletaarinenkaan
+osa. Sillä ei-proletaarinen osa ei kärsi uudenaikaisen henkielämän
+haaveilevasta luonteesta, koska se on siihen itse syynä. Proletaarinen
+osa siitä kärsii. Mutta tuo perimänsä henkielämän haaveileva luonne
+on häneltä vienyt uskon kaiken henkielämän kantavaan voimaan. Tämän
+tosiasian oikeasta ymmärtämisestä riippuu löydetäänkö se tie,
+joka johtaa ulos nykyisestä yhteiskunnallisesta sekasortotilasta.
+Se yhteiskunta-järjestys, joka syntyi johtavien ihmisluokkien
+vaikutuksesta uudenaikaisen talouselämän kehittyessä, on sulkenut
+pääsyn tälle tielle. _On hankittava voimia aukaisemaan se_.
+
+Tällä alalla on pakko ottaa asiat uuden tarkastelun alaisiksi, sitten
+kun on opittu antamaan oikea arvo, sille tosiasialle, että inhimillinen
+yhteiskunta, jossa henkielämää pidetään haaveiluna, on vailla yhtä
+niitä voimia, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön elinkykyiseksi.
+Nykyinen sairastaa henkielämän heikkoutta. Ja sairaus vain pahenee,
+kun ei tahdota tunnustaa sen olemassaoloa. Myöntämällä tämä tosiasia
+voitetaan perustus, jolla yhteiskunnallisen liikkeen mukainen
+ajatustapa pääsee kehittymään.
+
+Nykyaikana luulee proletaari löytäneensä sielunsa päävoiman, kun hän
+puhuu _luokkatietoisuudestaan_. Mutta totuus on kuitenkin siinä,
+että hän jouduttuaan kapitalistisen talousjärjestelmän pauloihin
+etsii henkielämää, joka kohottaisi hänen sieluaan, antaisi hänelle
+_tietoisuuden omasta ihmisarvostaan_ ja että haaveiluksi käsitetty
+henkielämä ei hänessä tätä tietoisuutta voi synnyttää. Hän on etsinyt
+tätä tietoisuutta ja on turhaan etsittyään korvannut sen talouselämästä
+lähteneellä _luokkatietoisuudella_.
+
+Hän tuijottaa kuin mahtavan suggestiivisen voiman vaikutuksesta
+yksistään vain talouselämään eikä muualla henkisessä tahi sielullisessa
+enää usko voivan löytyä kiihotinta siihen, mikä välttämättömästi täytyy
+tapahtua yhteiskunnallisen liikkeen alalla. Hän uskoo, että yksistään
+hengettömän, sieluttoman talouselämän kehitys voi mukanaan tuoda sen
+tilan, jonka hän pitää ihmisarvoisena. Näin hänet pakotettiin etsimään
+pelastustaan yksinomaan talouselämän uudistuksessa. Hänet pakotettiin
+uskomaan, että paljastaan talouselämän uudistuksen kautta poistuisi
+kaikki se vahinko, joka johtui yksityisestä yritteliäisyydestä,
+yksityisen työnantajan itsekkyydestä ja yksityisen työnantajan
+kykenemättömyydestä tyydyttämään työmiehessä elävän ihmisarvon-tunteen
+vaatimuksia. Niin alkoi nykyaikainen proletaari pitää yhteiskunnallisen
+elimistön ainoana pelastuksena kaikkien tuotantovälikappaleiden
+yksityisomistuksen muuttamista yhteis-toiminnaksi, vieläpä kaikkien
+yhteiseksi omaisuudeksi. Tällainen katsantokanta on syntynyt
+sen kautta, että on katse käännetty pois kaikesta sielullisesta
+ja henkisestä ja suunnattu yksinomaan puhtaasti taloudellisiin
+menettelytapoihin.
+
+Siitä johtuu kaikki nykyaikaisessa proletaarisessa liikkeessä piilevä
+ristiriitaisuus. Uudenaikainen proletaari luulee, että taloudesta,
+itse talouselämästä pitäisi lähteä kaiken sen, joka lopuksi antaa
+hänelle täydet ihmisoikeudet. Näiden oikeuksien puolesta hän taistelee.
+Mutta hänen pyrkimyksissään on jotakin, joka ei milloinkaan voi olla
+seurauksena yksistään taloudellisesta elämästä. On varsin tärkeä,
+voimakkaasti puhuva tosiasia, että juuri nykyaikaisen ihmiskunnan
+elämän vaatimuksista johtuvan yhteiskunnallisen kysymyksen moninaisten
+muotojen polttopisteessä piilee jotakin, jonka luullaan olevan
+seurauksena talouselämästä itsestään, mutta joka ei milloinkaan
+siitä _yksistään_ voi johtua, vaan päinvastoin suorana viivana,
+jatkuen vanhasta orjajärjestelmästä johtaa läänitysajan maaorjuuden
+kautta nykyaikaiseen työläis-proletariaattiin. Minkälaiseen muotoon
+uudenaikaisissa oloissa tavarain ja rahan kiertokulku, pääoma,
+omistusoikeus, y. m. lienevät pukeutuneetkin, näissä oloissa on
+jotakin kehittynyt, jonka nimeä ei selvästi lausuta, jota myöskään
+uudenaikainen proletaari ei tietoisesti tunne, mutta joka kuitenkin
+on päävaikutin hänen yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään. Se on
+tämä: uudenaikainen kapitalistinen talousjärjestys ei oikeastaan
+tunne omalla alallaan muuta kuin tavarakäsitteen. Ja jokin on
+nykyajan kapitalistisessa järjestelmässä muuttunut _tavaraksi_, joka
+proletaarissa herättää tunnelman: se _ei saa olla_ tavara.
+
+Kun kerran on tultu näkemään, kuinka yhtenä koko uudenaikaisen
+proletaarisen liikkeen päävaikuttimista uudenaikaisessa
+proletaarissa elää vaistomainen, itsetiedoton kammo, että hänen
+täytyy myydä työnantajalle työvoimansa ikäänkuin tavaraa kaupataan
+markkinoilla, kammo, että työvoimamarkkinoilla hänen työvoimansa
+kysyntä ja tarjonta näyttelee samaa osaa, kuin tavaran kysyntä ja
+tarjonta markkinoilla; kun on tultu näkemään, mikä merkitys tällä
+tavarakammolla nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa liikkeessä on;
+kun on opittu ennakkoluulottomasti näkemään, että tämä kammo ei
+käy kyllin voimakkaasti ja jyrkästi ilmi vielä sosialistisista
+ohjelmistakaan, silloin on ensimmäisen vaikuttimen, haaveelliseksi
+havaitun henkielämän, lisäksi löydetty toinen, joka tänäpänä tekee
+yhteiskunnallisen kysymyksen pakoittavaksi, jopa polttavaksikin.
+
+Vanhaan aikaan löytyi orjia. Koko ihminen kaupattiin, kuin tavara
+konsanaan. Jonkun verran pienempi osa ihmistä, mutta osa ihmisen
+olemusta kuitenkin alistettiin talousliikkeen alaiseksi maanorjuuden
+aikana. Kapitalismista on tullut voima, joka vielä osaan ihmisen
+olemusta lyö tavaraleiman: työvoimaan. En tahdo tässä väittää,
+ettei tätä asianlaitaa olisi huomattu. Päinvastoin: se on nykyajan
+yhteiskunnallisessa elämässä tunnustettu yhdeksi perustuksista.
+Sen tärkeä vaikutus yhteiskunnallisessa liikkeessä tunnetaan.
+Mutta kun siitä kysymys nousee, ajatellaan aina vain talouselämää.
+Kysymys työvoiman tavaraluonteesta tehdään paljaaksi taloudelliseksi
+kysymykseksi. Uskotaan talouselämästä itsestään nousevan voimia, jotka
+luovat olotilan, jossa proletaarin ei enää tarvitse tuntea työvoimansa
+sijoitusta yhteiskunnallisessa elimistössä itseään alentavaksi.
+Nähdään, kuinka uudenaikainen talouselämä on muodostunut ihmiskunnan
+uudemman historiallisen kehityksen ohessa. Nähdään myös, kuinka tämä
+talouden-muoto on lyönyt inhimilliseen työvoimaan tavaraleiman. Mutta
+sitä ei nähdä, kuinka itse talouselämän luonteeseen kuuluu, että kaiken
+siihen _sidotun_ täytyy muuttua tavaraksi. Talouselämä merkitsee
+tavarain valmistusta ja tarkoituksenmukaista kulutusta, inhimilliseltä
+työvoimalta ei voi riisua tavara-merkitystä, jollei löydetä keinoja
+irroittaa se taloudellisen elämän menettelytavoista. Ei ole pyrittävä
+taloudellista elämää niin muuttamaan, että inhimillinen työvoima
+pääsisi siinä oikeuksiinsa, vaan on etsittävä keinoja, kuinka saada
+tämä työvoima irti talouselämästä, alistaakseen sen yhteiskunnallisiin
+voimiin, jotka siitä ottavat tavaramerkityksen? Proletaari ikävöi
+sellaisia taloudellisia oloja, jossa hänen työvoimansa saa sille
+kuuluvan aseman. Hän ikävöi sitä sentähden, ettei hän näe, kuinka
+hänen työvoimansa tavara-merkitys pääasiallisesti johtuu hänen
+täydellisestä riippuvaisuudestaan taloudellisesta elämästä. Sen kautta,
+että hänen täytyy uhrata työvoimansa tälle elämälle, sulautuu hänen
+koko persoonallisuutensakin siihen. Talouselämä pyrkii luonteensa
+mukaisesti sopivammalla tavalla käyttämään hyväkseen työvoimaa samaten,
+kuin siinä tavaroita kulutetaan, niin kauvan kun työvoiman järjestely
+jätetään sen valtaan. Ikäänkuin uudenaikaisen talouselämän lumoomana
+tuijotetaan vain yksistään siihen, mikä tässä elämässä voi vaikuttaa.
+Mutta tällainen yksipuolinen näkökanta ei milloinkaan auta löytämään
+keinoja, miten päästäisiin pitämästä työvoimaa tavarana, sillä toinen
+talouden muoto on vain toisella tavalla käyttävä työvoimaa tavarana.
+Työkysymystä ei voida oikeassa muodossaan käsitellä yhteiskunnallisen
+kysymyksen osana, ennenkun opitaan näkemään, että talouselämässä
+tavarain valmistus, vaihto ja kulutus noudattaa lakeja, joita
+vuorostaan määräävät edut, joiden valtapiiriä ei pitäisi ulottaa yli
+inhimillisen työvoiman.
+
+Nykyaikaiset ajattelijat eivät ole oppineet erottamaan toisistaan,
+kuinka vallan eritavalla sovellutetaan talouselämän yhteyteen yhdeltä
+puolen se, mikä työvoimana on sidottu ihmiseen, ja toiselta puolen taas
+se, mikä, alkuaan ihmisestä erillään, tavarana tuotetaan ja kulutetaan.
+Jos tätä suuntaa noudattavan terveen ajatustavan kerran onnistuu
+osottaa työkysymyksen todellinen laatu, on se myös näyttävä, mikä asema
+talouselämällä terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä tulee olla.
+
+Tästä käynee siis jo selville, että "yhteiskunnallinen kysymys"
+jakaantuu kolmeen eri kysymykseen. Ensimäinen on osottava henkielämän
+terveen muodon yhteiskunnallisessa elimistössä; toinen on käsittelevä
+työ-olojen oikeata järjestelyä yhteiskunnassa, ja kolmas on näyttävä,
+kuinka talouselämän tulee toimia yhteiskunnallisessa elimistössä.
+
+
+
+
+II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.
+
+
+Sen, mikä on antanut nykyajan yhteiskunnalliselle
+kysymykselle erikoisen leiman, voi sattuvimmin lausua seuraavasti:
+teollisuuteen perustuva talouselämä ja uudenaikainen kapitalismi,
+ne ovat vaikuttaneet jonkinlaisella itsestään ymmärrettävällä
+luonnonmukaisuudella ja tuottaneet uudenaikaiselle yhteiskunnalle
+eräänlaisen sisäisen järjestyksen. Samalla kun inhimillinen luomakyky
+on kiintynyt siihen, minkä tekniikka ja kapitalismi ovat aikaansaaneet,
+on se laiminlyönyt muut haarat, muut yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenet. Mutta näille on inhimillisen itsetietoisuuden välttämättömästi
+myöskin osotettava oikea toimiala, jos yhteiskunnallinen elimistö
+tahdotaan terveenä pysyttää.
+
+Antaakseni tässä luonteenomaisen kuvan yhteiskunnallisen kysymyksen
+kaikinpuoliseen tarkasteluun kehoittavista vaikuttimista sallittanee
+minun selvyyden vuoksi käyttää vertausta. Mutta on huomattava, ettei
+tällä vertauksella tarkoteta mitään muuta, kuin juuri vertausta.
+Sellainen voi olla avuksi inhimilliselle käsityskyvylle ohjatakseen
+sitä juuri siihen suuntaan, mikä on välttämätön, jos tahtoo saada
+oikean kuvan yhteiskunnallisen elimistön tervehtymisestä. Kenen tältä
+kannalta on pakko tarkastella yhtä monimutkaisemmista elimistöistä,
+ihmisellistä elimistöä, hänen täytyy kiinnittää huomionsa siihen, että
+tässä ihmisellisen elimistön olemuksessa ilmenee kolme rinnakkain,
+mutta joltisen itsenäisesti toimivaa järjestelmää. Nämä kolme
+rinnakkain toimivaa järjestelmää voidaan kuvata jokseenkin seuraavalla
+tavalla. Ihmisellisessä elimistössä toimii ensinnäkin se järjestelmä,
+joka käsittää _hermo- ja aistielämän_. Voisipa sitä tärkeimmän
+elimensä mukaan, johon hermo- ja aistielämä ovat keskitetyt, nimittää
+_pää-elimistöksi_.
+
+Toisena ihmisellisen rakenteen jäsenenä on tunnustettava, jos
+tätä rakennetta todella halutaan ymmärtää, mitä minä tahtoisin
+nimittää rytmilliseksi järjestelmäksi. Se käsittää _hengityksen ja
+verenkierron_, se on kaiken, mikä ilmenee ihmisellisen ruumiinrakenteen
+_rytmillisinä_ ilmiöinä.
+
+Kolmantena järjestelmänä on vihdoin pidettävä kaikkea, mikä on elintä
+ja niiden toimintaa _varsinaisen aineenvaihdon_ yhteydessä.
+
+Näihin kolmeen järjestelmään sisältyy kaikki, mikä tarkoituksen
+mukaiseen vuorovaikutukseen sovitettuna ylläpitää ihmisellisen
+elimistön säännöllisen kokonaistoiminnan.[2]
+
+Minä olen koettanut sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä
+luonnontieteellinen tutkimus jo tällä haavaa voi sanoa, ainakin
+suurin piirtein kuvailla tätä ihmisellisen elimistön luonnollista
+kolmijakoisuutta kirjassani "Sielunarvoituksista". Minulle on käynyt
+selväksi, että biologia, fysiologia, koko luonnontiede, mitä ihmiseen
+tulee, kaikkein lähimmässä tulevaisuudessa on omaksuva sellaisen
+käsityskannan ihmisellisestä elimistöstä, että nämä kolme jäsentä
+pääjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä tahi rinta-järjestelmä ja
+aineenvaihto-järjestelmä sen kautta ylläpitävät koko ihmisellisen
+elimistön toimintaa, että niiden toiminta on joltisenkin itsenäistä ja
+että täydellistä elintoiminnan keskitystä ihmisellisessä elimistössä
+_ei löydy_, vaan että jokainen näistä järjestelmistä on erikoisessa
+suhteessa ulkomaailmaan. Pää-järjestelmä aistineen, verenkierto- eli
+rytmillinen järjestelmä hengitystoimintoineen ja aineenvaihto
+ravinto- ja liikuntoelimineen.
+
+Luonnontieteellisiin menettelytapoihin katsoen ei vielä olla tultu
+aivan niin kauas, että varsinaisissa luonnontieteellisissä piireissä
+annettaisiin sille, mitä tässä olen esittänyt ja henkitieteelliseltä
+pohjalta lähtien koettanut luonnontieteeseen sovittaa, niin yleinen
+tunnustus, kuin tiedon edistämisen kannalta olisi suotavaa.
+
+Mutta se on vain merkkinä siitä, että tottumuksemme ajatella ja koko
+tapamme kuvailla itsellemme maailmata ei vielä ole täydellisesti
+sopusoinnussa sen kanssa, mikä esim. ihmisellisessä elimistössä ilmenee
+luonnon toiminnan sisäisenä olemuksena. Tässä voitaisiin kyllä sanoa:
+no niin, antaa luonnontieteen tulla perästä, se on askel askeleelta
+saavuttava ihanteensa, se on vielä kerran tunnustava teidänkin
+katsantokantanne. Mutta yhteiskunnallisen elimistön tarkasteleminen ei
+siedä lykkäystä. Ei ainoastaan ammattimiehen, vaan myöskin jokaisen
+ihmissielun, -- sillä jokainen ihmissieluhan on osa yhteiskunnallisen
+elimistön toiminnasta -- tulee ainakin vaistomaisesti tietää, mitä tämä
+yhteiskunnallinen elimistö välttämättömästi tarvitsee. Terve ajattelu
+ja tunne, terve tahto ja halu ottaa osaa yhteiskunnallisen elimistön
+uudistamiseen voi ainoastaan sikäli kehittyä, kuin ollaan vaikkapa
+vain vaistomaisesti tietoisia, että tämän yhteiskunnallisen elimistön
+ollakseen terve tulee olla yhtä kolmijakoinen kuin luonnollinen
+elimistö sitä on.
+
+Siitä saakka, kun Schäffle kirjoitti kirjansa yhteiskunnallisen
+elimistön rakenteesta, on etsitty vertauskohtia luontoppaleen --
+sanokaamme ihmisellisen elimistön -- ja ihmisellisen yhteiskunnan
+välillä. On tahdottu määrätä, mikä yhteiskunnallisessa elimistössä
+vastaa soluja, mikä solustoa, mikä kudosta j.n.e. Onpa äskettäin
+ilmestynyt teos Mereyltä "Maailmanmuunnoksista", jossa eräät
+luonnotieteelliset tosiasiat ja luonnontieteelliset lait ilman muuta
+-- kuten arvellaan -- sovitetaan ihmiselliseen yhteiskuntaelimistöön.
+Kaiken tämän, kaikkien näiden vertailuleikkien kanssa, ei sillä, mitä
+tässä kirjoituksessa tarkotetaan, ole kerrassaan mitään yhteyttä.
+Vaan ken luulee näissäkin tarkasteluissa samallaista vertailuleikkiä
+luonnollisen ja yhteiskunnallisen elimistön välillä harjoitettavan, hän
+vain todistaa olevansa kykenemätön tämän esityksen henkeen syventymään.
+Sillä eihän tässä pyritä mitään luonnontieteellisiin tosiasioihin
+soveltuvia totuuksia istuttamaan yhteiskunnalliseen elimistöön; vaan
+vallan toista: että inhimillinen ajattelu, inhimillinen tunne oppisi
+luonnonmukaista elimistöä katsellessaan erottamaan elinkykyisen
+ja sitten sovittamaan tämän tutkistelutavan yhteiskunnalliseen
+elimistöönkin. Sovelluttaessa ilman muuta yhteiskunnalliseen elimistöön
+se, minkä luulee oppineensa luonnollisesta elimistöstä, kuten usein
+tapahtuu, osotetaan, ettei tahdota oppia pitämään yhteiskunnallista
+elimistöä yhtä itsenäisenä ja omien lakiensa alaisena, mikä kyllä
+pidetään tarpeellisena luonnollisen elimistön ymmärtämiseksi.
+Siinä silmänräpäyksessä, jolloin asetutaan yhtä objektiiviselle
+(ulkokohtaiselle) kannalle yhteiskunnallisen elimistön itsenäisyyteen
+nähden, kuin luonnontutkija asettuu luonnolliseen elimistöön nähden,
+käsittääkseen sen -- yhteiskunnallisen elimistön -- lakeja, siinä
+silmänräpäyksessä häipyvät tutkimuksen vakavuuden tieltä kaikki
+vertailuleikit.
+
+Saattaisi myöskin ajatella tämän tutkimuksen perustuvan siihen
+uskoon, että yhteiskunnallinen elimistö pitäisi rakentaa "harmaiden",
+luonnontieteestä lainattujen teoriiojen nojaan. Tämä käsityskanta
+on esityksestämme niin kaukana, kuin mahdollista. Tarkoitamme aivan
+toista. Ihmiskunnan nykyinen sairaudentila vaatii, että _kussakin
+yksityisessä ihmisessä_ herää määrätyt _tunteet_ ja että tämä herätys
+aikaansaadaan kasvatus- ja opetuslaitoksissa samalla tavalla, kuin
+niissä opetetaan neljä laskutapaa. Mikä tähän asti on itsetiedottomasti
+ihmissieluun vanhat yhteiskunnallisen järjestyksen muodot istuttanut,
+sillä ei tule olemaan merkitystä tulevaisuudessa. Uudenaikaisen
+kehityksen vaatimuksiin, jotka nyt ihmisille asetetaan, kuuluu, että
+kukin yksityinen pitää äsken mainituita tunteita yhtä tarpeellisina,
+kuin tähän asti määrättyä koulusivistystä. Tästä lähtien vaaditaan
+ihmisiltä oikea tunne siitä, kuinka yhteiskunnallisen elimistön voimien
+tulee toimia, että tuo elimistö pysyisi elinkykyisenä. On opittava
+tuntemaan, että on epäterveellistä ja yhteiskuntavastaista yrittääkään
+antautua tämän elimistön jäseneksi _ilman_ tällaisia tunteita.
+
+Nykyaikana saa kuulla puhuttavan "yhteiskunnallistuttamisesta"
+muka ajan vaatimuksena. Tämä yhteiskunnallistuttaminen ei tule
+merkitsemään yhteiskunnallisen elimistön parannusta, vaan päinvastoin
+sen puoskaroimista, vieläpä ehkä sen turmelemistakin, ellei ihmisten
+sydämissä, ihmisten sieluissa herää ainakin vaistomainen tieto
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijakoisuuden välttämättömyydestä.
+Tämän yhteiskunnallisen elimistön täytyy voidakseen terveenä toimia
+säännönmukaisesti synnyttää kolme sellaista jäsentä.
+
+Yksi näistä jäsenistä on talouselämä. Alottakaamme tutkistelumme tällä,
+koska se silminnähtävästi halliten kaiken muun elämän, uudenaikaisen
+tekniikan ja uudenaikaisen kapitalismin kautta on kehittynyt
+inhimillisessä yhteiskunnassa. Tämän talouselämän tulee saada olla
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä, suhteellisesti yhtä
+itsenäinen, kuin hermo-aistijärjestelmä on suhteellisesti itsenäinen
+inhimillisessä elimistössä. Talouselämään kuuluu kaikki, mikä on
+tavarain tuotantoa, kiertokulkua ja kulutusta.
+
+_Toisena_ yhteiskunnallisen elimistön jäsenenä on meillä julkinen
+oikeuselämä, varsinainen poliitinen elämä. Siihen kuuluu, mitä vanhan
+oikeusvaltion merkeissä voitiin nimittää varsinaiseksi valtioelämäksi.
+Kun talouselämän alaan kuuluu kaikki se, mitä ihminen käyttää
+luonnosta ja omista valmisteistaan, tavarat, tavarain kiertokulku ja
+kulutus, voi tämän yhteiskunnallisen elimistön toisen jäsenen piiriin
+kuulua ainoastaan kaikki se, mikä puhtaasti inhimillisistä syistä
+koskee ihmisten suhteita toisiinsa. Ymmärtääkseen yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenten merkitystä on tärkeintä tuntea erotus julkisen
+oikeusjärjestelmän ja talousjärjestelmän välillä, joista edellisen
+asiana on ainoastaan valvoa inhimillisiin syihin perustuvaa ihmisten
+suhdetta toisiinsa, jota vastoin jälkimmäiselle kuuluu ainoastaan
+tavarain tuotanto, kiertokulku ja kulutus. Nämä seikat on elävästi
+tuntien pidettävä mielessä, että sitten seurauksena tästä tunteesta
+talouselämä ja oikeuselämä pysyisivät toisistaan erillään, kuten
+ihmisen luonnollisessa elimistössä keuhkojen toiminta ulkoilman
+käsittelyssä eroaa hermo-aistielämän toiminnasta.
+
+Kolmantena molempien edellisten rinnalla yhtä itsenäisenä jäsenenä on
+yhteiskunnallisessa elimistössä pidettävä kaikkea sitä, mikä kuuluu
+henkiseen elämään. Kosk'ei ehkä nimitys "henkinen sivistys" tahi
+kaikki, mikä henkistä elämää koskee, ole aivan tarkka, voisi vieläkin
+tarkemmin sanoa: kaikki se, mikä riippuu yksityisen inhimillisen
+yksilön luonnollisista lahjoista ja mikä näiden luonnollisten
+sekä henkisten että ruumiillisten lahjojen nojalla on hyödyttävä
+yhteiskunnallista elimistöä. Ensimmäiseen, talousjärjestelmään,
+kuuluu kaikki, mikä tarvitaan, että ihminen voi järjestää aineelliset
+suhteensa ulkopuolella häntä olevaan maailmaan. Toiseen järjestelmään
+kuuluu, mikä tarvitaan yhteiskunnallisessa elimistössä ihmisten
+keskinäisten suhteitten tähden. Kolmanteen järjestelmään kuuluu
+kaikki minkä täytyy saada alkunsa inhimillisestä yksilöstä ja tulla
+yhteiskunnallisen elimistön hyväksi.
+
+Niin totta kuin onkin, että uudenaikainen tekniikka ja kapitalismi
+oikeastaan vasta nykyaikana ovat lyöneet leimansa yhteiskunnalliseen
+elämäämme, yhtä välttämätöntä on, että siltä puolen välttämättömästi
+inhimillistä yhteiskuntaa kohtaavat vauriot sillä tavalla korjataan,
+että ihminen ja _inhimillinen yhteiskunta_ saatetaan oikeaan suhteeseen
+noihin yhteiskunnallisen elimistön kolmeen jäseneen. Talouselämähän
+on yksinkertaisesti omasta itsestään nykyaikana luonut varsin
+määrätyt muotonsa. Se on yksipuolisella vaikutuksellaan inhimilliseen
+elämään noussut varsin mahtavaan asemaan. Molemmat toiset jäsenet
+yhteiskunnallisessa elämässä eivät tähän asti ole olleet tilaisuudessa
+saavuttamaan heille lakiensa mukaan kuuluvaa yhtä tunnettua asemaa
+yhteiskunnallisessa elimistössä. Heidän tähtensä on välttämätöntä,
+että ihmiset ylempänä mainituita tunteita noudattaen kukin paikallaan
+toteuttavat yhteiskunnallisen jaottelun. Sillä siinä mielessä, kuin
+yhteiskunnallisia kysymyksiä tässä teoksessa koetetaan ratkaista, on
+jokaisella yksilöllä yhteiskunnallinen tehtävänsä niin nykyaikana kuin
+lähimmässä tulevaisuudessa.
+
+Sillä, mitä kutsumme yhteiskunnallisen elimistön ensimmäiseksi
+jäseneksi, talouselämällä, on luonnollinen perustuksensa, kuten
+yksityinen ihminenkin on riippuvainen henkisen ja ruumiillisen
+elimistönsä taipumuksista siihen nähden, miksi hän aikoo opintojensa,
+kasvatuksen ja elämänsä kautta päästä. Tämä luonnollinen perustus
+lyö ensi sijassa leimansa talouselämään ja sitä tietä koko
+yhteiskunnalliseen elimistöön. Mutta tämä luonnollinen perustus on
+sellaisenaan olemassa ilman, että sitä millään yhteiskunnallisilla
+järjestelyillä tahi millään yhteiskunnallistuttamisella voitaisiin
+sinne tahi tänne muuttaa alkuperäisestä muodostaan. Se on otettava
+yhteiskunnallisen elämän perustukseksi sellaisenaan, kuten ihmisen
+kasvatuksen täytyy perustua niihin taipumuksiin, ruumiillisiin tahi
+henkisiin kykyihin, joita hänessä eri aloilla voi löytyä.
+
+Jokaisessa yhteiskunnallistuttamisessa, jokaisessa yrityksessä uudistaa
+ihmisten taloudellista yhteiselämää on otettava huomioon luonnollinen
+perustus. Sillä kaiken tavarakiertokulun, kaiken inhimillisen työn,
+jopa kaiken henkisen elämänkin perustuksena ja alkuelementteinä on se,
+mikä sitoo ihmisen määrättyyn kohtaan luonnossa. Yhteiskunnallisen
+elimistön suhde luonnolliseen perustukseensa on käsitettävä juuri
+samaten, kuin yksityisen ihmisen opetuksessa on huomioon otettava hänen
+taipumuksensa. Tämän voi itselleen parhaiten selvittää esimerkeillä
+äärimmäistapauksista. Ei tarvitse muuta, kuin esim. ajatella, että
+eräillä seuduilla maapalloa, jossa banaani on helpoimmin saatavissa
+oleva ihmisravinto, koko inhimillinen yhteis-elämä supistuu siihen
+työhön, joka tarvitaan _banaanien_ kuljettamiseen kasvupaikoiltaan
+määräpaikkoihinsa ja niiden valmistamiseen ravintoaineeksi. Verratessa
+sitä ihmistyötä, joka vaaditaan banaanien tekemiseen inhimillisen
+yhteiskunnan ravintoaineeksi, siihen työhön, joka tarvitaan, sanokaamme
+keski-Euroopassa, vehnän valmistamiseen ravinnoksi, niin on banaanin
+vaatima työ, alhaisen laskun mukaan, kolmesataa kertaa pienempi vehnän
+vaatimaa työtä.
+
+Tämä on tosin äärimmäisiä tapauksia. Mutta tällaisia luonnollisesta
+perustuksesta riippuvia eroavaisuuksia työn määrässä esiintyy
+tuotantoaloilla Europankin yhteiskunnissa -- ja jolleivät vastakohdat
+olekaan niin jyrkät, kuin banaanista ja vehnästä puhuttaessa, niin ne
+ovat kuitenkin olemassa. Niin seuraa itse talouselimistön luonteesta,
+että ihmisen suhteesta hänen taloutensa luonnolliseen perustukseen
+riippuu se työmäärä, jolla hänen täytyy ottaa osaa taloudelliseen
+kiertokulkuun. Eikä tarvitse muuta kuin verrata: _Saksassa_,
+keskisatoisilla seuduilla, antaa kylvö 7 tahi 8 kertaisen sadon;
+_Chilessä_ 12 kertaisen; _Pohjois-Amerikassa_ 17 kertaisen, _Perussa_
+20 kertaisen (kts. Jentsch, Volkwirtschaftslehre, siv. 64).
+
+Tämä yhtäjaksoinen kiertokulku eri asteineen, joka alkaa ihmisen
+suhteella luontoon jatkuen hänen toiminnallaan saadakseen
+luonnontuotteet käyttökelpoisiksi, kaikki tämä ja ainoastaan
+tämä muodostaa terveen yhteiskunnallisen elimistön taloudellisen
+jäsenen. Se on yhteiskunnallisessa elimistössä samassa asemassa,
+kuin pääjärjestelmä, josta yksilölliset taipumukset riippuvat,
+inhimillisessä elimistössä. Ja niinkuin pääjärjestelmä on riippuvainen
+keuhko-sydän järjestelmästä, niin on talousjärjestelmä riippuvainen
+inhimillisestä työnteosta. Mutta kun nyt pää ei yksin voi ohjata
+hengitystä, ei myöskään pitäisi talouselämässä vaikuttavien
+voimien saada ohjata inhimillistä työjärjestelmää. Ihminen ottaa
+harrastuksineen osaa talouselämään. Hänen harrastuksensa johtuvat hänen
+sielullisista ja henkisistä tarpeistaan. Kuinka nämä harrastukset
+voidaan parhaiten tyydyttää yhteiskunnallisessa elimistössä, niin
+että kukin yksilö tämän elimistön avulla saa parhaalla mahdollisella
+tavalla tarpeensa täytettyä ja että hän myös edullisimmalla tavalla
+voi ottaa osaa talouteen, tämä kysymys on käytännöllisesti ratkaistava
+taloudellisissa laitoksissa. Ja se voi ainoastaan siten tapahtua, että
+kaikille harrastuksille annetaan täysi tunnustus ja että myös hyvää
+tahtoa ja tilaisuutta löytyy saada ne toteutetuiksi. Piiri, jossa
+harrastukset heräävät, sijaitsee talouselämän rajojen ulkopuolella. Ne
+kehittyvät rinnan ihmisen sielu- ja henkiolennon kanssa. Talouselämän
+velvollisuus on järjestää laitoksia niiden tyydyttämiseksi. Näillä
+laitoksilla ei saa olla mitään muuta tehtävää, kuin valmistaa ja
+vaihtaa tavaroita, joiden arvo riippuu ihmisten kysynnästä. Tavaran
+arvon määrää se, joka niitä kuluttaa. Sen kautta että tavaran arvon.
+määrää kuluttaja, on sen merkitys yhteiskunnallisessa elimistössä aivan
+toinen, kuin paljon muun, jota ihminen tämän elimistön jäsenenä pitää
+arvossa. Talouselämää, jonka piiriin tavarantuotanto, vaihto ja kulutus
+kuuluvat, on tarkastettava ilman ennakkoluuloja. Silloin tullaan
+näkemään se oleellinen erotus, -- johon _paljas_ tarkastelu ei riitä
+-- mikä vallitsee ihmisten välillä silloin kun toinen valmistaa tavaroita
+toiselle, ja taas toisaalta silloin, kun he ovat oikeussuhteissa
+keskenään. Tällainen tarkastelu on johtava siihen käytännölliseen
+vaatimukseen, että yhteiskunnallisessa elimistössä oikeus- ja talouselämä
+on kokonaan pidettävä erossa toisistaan. Niiden laitosten toiminta,
+jotka tarkottavat tavarain valmistusta ja vaihtokauppaa, ei voi
+kehittää niin hyviä oikeussuhteita ihmisten kesken, kuin pitäisi. Sillä
+taloudellisessa elämässä lähestyvät ihmiset toisiaan sentähden, että he
+palvelevat toistensa etuja; perinpohjin toisenlainen on se suhde, jossa
+ihmiset ovat toisiinsa oikeuselämässä.
+
+Nyt voisi uskoa, että tämä olevien olojen vaatima erotus olisi jo
+aikaan saatu sillä, että laitoksissa, jotka palvelevat talouselämää,
+pidettäisiin huolta oikeuksista, joiden tulee vallita tähän
+talouselämään sidottujen ihmisten keskinäisissä suhteissa. -- Sellainen
+usko ei saa tukea elämän todellisuudesta. Ihminen voi vasta silloin
+sisimmässään kokea oikean oikeussuhteen vallitsevan itsensä ja muiden
+ihmisten välillä, kun hän tätä kokemusta ei saavuta taloudellisessa
+elämässä, -- vaan aivan toisissa oloissa. Sentähden tulee terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä talouselämän _rinnalla_ ja omassa
+vapaudessaan kehittyä elämä, joka synnyttää ja ylläpitää ihmisten
+keskeisiä oikeussuhteita. Mutta oikeuselämä onkin varsinaisesti
+politillista, valtiollista elämää. Siinä määrin kuin ihmiset
+sovelluttavat ne harrastukset, joita he palvelevat talouselämässä,
+oikeusvaltion lainsäädäntöön ja hallitukseen, ilmaisevat näin syntyneet
+oikeusolot ainoastaan heidän taloudellisia harrastuksiaan. Milloin
+oikeusvaltio itse harjottaa taloutta, kadottaa se kokonaan kykynsä
+ohjata ihmisten oikeuselämää. Sillä sen toimenpiteet ja laitokset
+palvelevat silloin pakostakin inhimillisiä tavara-pyyteitä; eikä
+niitä elähytä sellaiset vaikuttimet, jotka tarkottavat parannuksia
+oikeuselämässä.
+
+Terve yhteiskunnallinen elimistö kaipaa toisena jäsenenä talouselämän
+rinnalla itsenäistä politillista valtioelämää. Itsenäisessä
+talouselämässä johtavat siinä vallitsevat voimat ihmisiä laitoksiin,
+jotka mahdollisimman hyvästi palvelevat tavarain valmistusta ja
+vaihtoa. Politillisessa valtioelämässä luodaan sellaisia laitoksia,
+jotka järjestelevät ihmisten ja ihmisryhmien keskenäisiä suhteita
+tavalla, joka tyydyttää ihmisten oikeustunnetta.
+
+Se näkökanta, jolta tässä esitetty vaatimus oikeusvaltion täydellisestä
+erottamisesta talouselämästä lähtee, perustuu _todelliseen_
+ihmiselämään. Sellainen näkökanta on vieras jokaiselle, joka tahtoo
+yhdistää oikeuselämää ja talouselämää keskenään. Taloudellisessa
+elämässä toimivilla ihmisillä on luonnollisesti myös oikeustunne; mutta
+he tulevat seuraamaan _ainoastaan_ sitä eikä taloudellisia harrastuksia
+huolehtiessaan oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä ja hallinnosta, kun
+heillä tässä asiassa on päätösvalta oikeusvaltiossa, joka sellaisenaan
+ei ole missään tekemisissä talouselämän kanssa. Sellaisella
+oikeusvaltiolla on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimensä, molemmat
+laaditut uudemman ajan oikeustajunnan mukaisille periaatteille.
+Sellainen oikeusvaltio syntyy ihmistunnossa elävistä vaikuttimista,
+joita nykyään nimitetään demokratisiksi. Talousjärjestelmä luo
+lainlaadinta- ja hallinto-elimensä talouselämän vaatimusten mukaisesti.
+
+Välttämätön vuorovaikutus oikeus- ja talouselinten _johtojen_ välillä
+tulee tapahtumaan likimain samalla tavalla, kuin nykyään itsenäisten
+valtioalueiden hallitusten välillä. Tämän jaottelun kautta tulee se,
+mikä yhdessä järjestössä kehittyy, tarpeenmukaisesti vaikuttamaan
+siihen, mitä toisessa tapahtuu. Tämä vaikutus taas estyy sen kautta,
+että yksi järjestö kehittää itsenäisesti sen, mitä sille pitäisi tulla
+toiselta.
+
+Kuten talouselämä yhdeltä puolen on luonnollisen perustuksensa
+(ilmaston, alueen maantieteellisen laadun, mahdollisten
+luonnonrikkauksien perustuksensa y.m.) edellytyksistä riippuvainen,
+samoin on se toiselta puolen riippuvainen niistä oikeus-suhteista,
+jotka valtio luo taloutta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien
+välille. Näihin rajoihin sisältyy kaikki se, mitä talouselämän toiminta
+voi ja saa käsittää. Samoin kuin luonto asettaa ehdot, jotka ovat
+talouspiirin ulkopuolella ja jotka taloutta harjoittavan ihmisen täytyy
+käyttää hyväkseen taloutensa perustuksena, samoin tulee oikeusvaltion
+terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä järjestää ihmisten
+väliset talouselämässä esiintyvät oikeussuhteet, vaikka kohtakin se
+talouselämän vastapainona elää omintakeista elämäänsä.
+
+Siinä yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on syntynyt ihmiskunnan
+tähänastisen kehityksen kuluessa ja jossa koneitten aikakausi ja uuden
+aikainen kapitalistinen talousmuoto ovat antaneet yhteiskunnalliselle
+liikkeelle sen erikoisen leiman, käsittää talouselämä enemmän, kuin
+sen terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä pitäisi käsittää.
+Nykyaikaiseen taloudelliseen kiertokulkuun, jonka pitäisi käsittää
+ainoastaan tavaroita, ovat sekottuneet myös inhimillinen työvoima,
+jopa inhimilliset oikeudetkin. Nykyaikaisessa työnjakoon perustuvassa
+talousjärjestössä harjotetaan vaihtokauppaa ei ainoastaan tavaralla
+tavaraa vastaan, vaan myös tavaralla työtä ja työllä oikeuksia vastaan.
+(Nimitän tavaraksi jokaista ainetta, joka inhimillisen toiminnan
+kautta on tullut käyttökelpoiseksi missä tahansa sitä ihmisille
+tarjottaneekin. Olkoonpa että tämä nimitys monesta taloustieteilijästä
+tuntuu loukkaavalta taikka vähemmän tarkalta, luulisin sen auttavan
+ymmärtämään talouselämässä esiintyviä ilmiöitä.)[3] Kun joku ostamalla
+hankkii itselleen maakappaleen, on tätä pidettävä maakappaleen
+vaihtamisena tavaroihin, joiden vastineena kauppasumma on. Maakappale
+itse sitävastoin ei talouselämässä käy tavarasta. Sen paikka
+yhteiskunnallisessa elimistössä on vain sen _oikeuden_ kautta, mikä
+ihmisellä on sen omistamiseen. Tämä oikeus on oleellisesti jotakin
+toista, kuin se suhde, jossa tavaran valmistaja on tavaraansa.
+Jälkimmäiseen suhteeseen sisältyy oleellisesti se, että se ei ollenkaan
+koske sitä vallan toisenlaista suhdetta ihmisten välillä, joka syntyy,
+kun joku on saanut yksinomaisen käyttöoikeuden maakappaleeseen. Tämän
+omistaja alistaa muut ihmiset, jotka toimeentulonsa tähden antautuvat
+hänen työhönsä tällä maakappaleella tahi ovat pakotetut sillä asumaan,
+riippuvaisuuteen itsestään. Sen kautta taas, että keskenään vaihdetaan
+taloudellisia tavaroita, joita valmistetaan ja kulutetaan, ei synny
+tällaista riippuvaisuussuhdetta.
+
+Ken näihin elämäntotuuksiin ilman ennakkoluuloja syventyy, hänelle
+on selviävä, että niiden täytyy kuvastua terveen yhteiskunnallisen
+elimistön laitoksissa. Niinkauvan kun tavaroita vaihdetaan tavaroihin
+talouselämässä, ei tavaroiden arvioiminen riipu henkilöiden ja
+henkilöryhmien välisistä oikeussuhteista. Mutta niinpian kun tavarat
+vaihdetaan oikeuksiin, kosketetaan itse oikeussuhteisiin. Vaihdolla
+sinään on oma arvonsa. Se on välttämätön elämän aines nykyisessä
+työnjakoon perustuvassa yhteiskunnallisessa elimistössä; kysymys on
+vaan siitä, että vaihtamalla oikeus tavaraan oikeudesta itsestään
+tehdään tavara, milloin oikeus saa alkunsa talouselämästä. Se voidaan
+estää ainoastaan siten, että yhteiskunnallisessa elimistössä toiselta
+puolen luodaan sellaisia laitoksia, joiden _ainoa_ tarkotus on ohjata
+tavarain kiertokulkua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; toiselta
+puolen taas sellaisia, jotka järjestävät tavaroita valmistavien,
+kauppaavien ja kuluttavien henkilöiden oikeudet. _Nämä_ oikeudet eivät
+olemukseltaan ensinkään eroa toisista oikeuksista, joiden tulee vallita
+tavarainvaihdosta kokonaan riippumattomissa henkilösuhteissa. Jos minä
+vahingoitan tahi hyödytän kanssaihmisiäni tavarainkaupalla, kuuluu
+se samaan alaan yhteiskunnallista elämää, kuin vahingoittaminen tahi
+hyödyttäminen sellaisellakin toiminnalla, joka suoranaisesti ei kuvastu
+tavarain vaihdosta.
+
+Yksityisen ihmisen elämässä yhtyvät oikeuslaitosten vaikutukset
+puhtaasti taloudellisesta toiminnasta johtuvien vaikutusten
+kanssa yhteen. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä täytyy
+niiden tulla kahdelta eri taholta. Taloudellisessa järjestelmässä
+tulee eri taloudenhaaroissa kasvatuksen ja kokemuksen kautta
+saavutetun perehtymyksen antaa johtaville henkilöille tarvittavat
+näkökohdat. Oikeusjärjestelmässä toteutetaan lakien ja hallinnon
+kautta mitä oikeudentunne yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien
+keskinäisissä suhteissa vaatii. Talousjärjestelmässä annetaan samoja
+ammatti- ja kulutusharrastuksia edustaville tahi muissa suhteissa
+yhtäläisiä pyrintöjä ajaville tilaisuus muodostaa yhtymiä, jotka
+keskinäisellä vuorovaikutuksella aikaansaavat yleistalouden. Tämä
+järjestelmä perustuu assosiatiiviselle pohjalle ja assosiatsioonien
+yhteistoimintaan. Assosiatsioonien toiminta saa olla vain puhtaasti
+taloudellista laatua. Oikeusperusteen, jolla ne työskentelevät, määrää
+oikeusjärjestö. Kun tuollaiset talousassosiatsioonit tahtovat saada
+taloudelliset harrastuksensa kuuluviin talousjärjestön edustaja- ja
+hallintoelimissä, silloin ei niiden tarvitse pyrkiä tunkeutumaan
+oikeusvaltion lakiasäätävään tahi hallitsevaan johtoon (esim.
+maanviljelijäin liittona, teollisuudenharjoittajain puolueena),
+saadakseen siellä toteutetuksi, mitä he eivät voi saavuttaa
+talouselämässä. Ja kun oikeusvaltio ei sekaannu mihinkään talouselämän
+alaan, silloin se on ainoastaan luova laitoksia, jotka perustuvat sen
+asukasten oikeudentuntoon. Ja vaikkapa oikeusvaltion eduskunnassa,
+niinkuin luonnollista, istuvatkin samat henkilöt, jotka talouselämässä
+toimivat, estää kuitenkin talouselämän ja oikeuselämän jako edellistä
+vaikuttamasta jälkimmäiseen ja turmelemasta yhteiskunnallisen elimistön
+terveyttä, kuten voisi käydä, jos valtiojärjestö itse huolehtisi
+talouselämän haaroista ja jos siinä talouselämän edustajat laatisivat
+lakeja omia etujaan silmällä pitäen.
+
+Kuvaavan esimerkin talous- ja oikeuselämän yhteen sulautumisesta
+tarjosi Itävalta yhdeksännentoista vuosisadan kuudennella
+vuosikymmenellä itselleen laatimalla valtiosäännöllään. Tämän
+valtakunnan valtioneuvoston valitsivat talouselämän neljä haaraa:
+suurtilojen omistajat, kauppakamarit, kaupungit, kauppalat,
+teollisuuskeskukset ja maalaiskunnat. Kuten näkyy ei valtakunnan
+edustuksen kokoonpanossa ajateltu etusijassa muuta, kuin että
+taloudellisista oloista huolta pidettäessä oikeuselämä kukoistaisi
+itsestään. Totta kyllä ovat Itävallan nykyiseen hajoamistilaan
+tuntuvasti vaikuttaneet sen eri kansallisuuksien ristiriitaiset
+pyrinnöt. Mutta yhtä varmana voi pitää, että talousjärjestelmän
+rinnalla toimiva oikeusjärjestelmä olisi puhtaaseen oikeustunteeseen
+perustuen kehittänyt sellaisen yhteiskunnallisen elimistön, jossa
+kansojen yhteiselämä olisi käynyt mahdolliseksi.
+
+Julkiseen elämään nykyaikana innostunut ihminen luo silmänsä
+tavallisesti asioihin, joilla vasta toisessa sijassa on tälle
+elämälle merkitystä. Sen hän tekee siitä syystä, että hän on tottunut
+ajattelemaan yhteiskunnallista elämää yhtenäisenä muodostumana: mutta
+_sellaista_ muodostumaa varten ei voi löytyä vastaavaa vaalitapaa.
+Sillä _jokaisen_ vaalitavan kautta täytyy taloudellisten harrastusten
+ja oikeudellisten vaikutinten häiritä toisiaan. Ja mikä seuraus
+tästä häiriöstä on yhteiskunnalliselle elämälle, se on pakostakin
+järkyttävä yhteiskuntajärjestystä. Julkisen elämän päämääränä tulee
+sentähden ennen kaikkea nykyaikana olla pyrkimys talouselämän ja
+oikeusjärjestyksen perinpohjaiseen erottamiseen. Kun tämä erotus
+on läpisuoritettu, tulevat erotetut järjestelmät kyllä löytämään
+parhaan tavan valita lainsäätäjänsä ja hallintonsa. Niiden kysymysten
+joukossa, jotka tällä haavaa odottavat ratkaisuaan, voivat kysymykset
+vaalitavasta, niin perin tärkeitä kuin ovatkin, vasta toisessa sijassa
+tulla huomioonotetuiksi. Missä vanhat olosuhteet vielä vallitsevat,
+olisi niistä lähdettävä uuteen jakoon pyrittäessä. Missä vanhat
+olot jo ovat hajonneet tahi ovat hajoamassa, pitäisi yksityisten
+henkilöiden tahi henkilöryhmien tehdä yllämainittuun suuntaan tähtääviä
+uudistusalotteita. Pyrkimystä julkisen elämän uudestaluomiseen
+kädenkäänteessä pitävät järkevät sosialistitkin haaveilemisena. He
+odottavat tarkottamansa olevien olojen tervehtymisen tapahtuvan
+vähittäisen, asianmukaisen muuttumisen kautta. Että sen sijaan
+ihmiskunnan historialliset kehitysvoimat nykyaikana vaativat järkevätä
+pyrkimystä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, sen voi jokainen
+ennakkoluuloton oppia kauvas näkyvistä tosiasioista.
+
+Ken pitää "käytännöllisesti mahdollisena" ainoastaan sitä, mitä hän on
+tottunut näkemään oman ahtaan näköpiirinsä sisäpuolella, hän on pitävä
+tässä esitettyä "epäkäytännöllisenä". Jos hänen on mahdotonta tehdä
+kääntymys ja jos hänellä on jollakin elämän alalla vaikutusvaltaa,
+silloin hän ei toiminnallaan edistä yhteiskunnallisen elimistön
+tervehtymistä, vaan jatkuvaa sairastamista, kuten samaa mieltä olevat
+henkilöt ovat vaikuttaneet nykyisten olojen luomisessa.
+
+Niiden pyrkimysten, joihin ihmiskunnan johtavat piirit ovat
+panneet alun ja joiden seurauksena on muutamien taloushaarojen
+(postin, rautateiden y.m.) ottaminen valtion haltuun, täytyy
+väistyä vastakkaisen pyrkimyksen, kaiken talouden poliitillisesta
+valtiolaitoksesta irroittamisen, tieltä. Ajattelijat, jotka tahtovat
+uskoa työskentelevänsä terveen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi,
+osaavat vetää viimeiset johtopäätökset tähänastisten johtopiirien
+valtionhalttuunottamispyrinnöistä. He tahtovat yhteiskunnallistuttaa
+kaikki talouselämän välikappaleet, sikäli kuin ne kuuluvat
+tuotantovälikappaleisiin. Terve kehitys on myöntävä talouselämälle
+sille tulevan itsenäisyyden ja poliitilliselle valtiolle tilaisuuden
+vaikuttaa oikeusjärjestyksen avulla talousjärjestöön, ettei yksityinen
+ihminen tuntisi olevansa sidottu yhteiskunnalliseen elimistöön vastoin
+oikeudentuntoaan.
+
+On helppo havaita, kuinka tässä esitetyt ajatukset ovat lähtöisin
+_ihmiskunnan todellisesta elämästä_, kun luo silmäyksensä työhön, jonka
+ihminen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi suorittaa ruumiillisella
+työvoimallaan. Kapitalistisen talousmuodon rajoissa on tämä työ
+sillä tavalla tullut yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, että
+työnantaja ostaa sen, niinkuin tavaran, työnottajalta. Toimitetaan
+vaihto rahan (tavaran edustajan) ja työn välillä. Mutta tällainen
+vaihto ei ensinkään voi todellisuudessa tapahtua. Se vain _näyttää_
+tapahtuvan [4]. Todellisuudessa ottaa työnantaja vastaan työn tekijältä
+tavaroita, jotka voivat valmistua ainoastaan siten, että työntekijä
+uhraa työvoimansa niiden valmistamiseen. Näiden tavarain vasta-arvosta
+saa työmies osansa, työnantaja toisen osan. Tavarain valmistus
+tapahtuu työnantajan ja -tekijän yhteistoiminnalla. Vasta molempien
+yhteistoiminnan tulos joutuu talouselämän kiertokulkuun. Työntuloksen
+aikaansaamiseen tarvitaan oikeussuhdetta työmiehen ja työnteettäjän
+välillä. Mutta tämä oikeussuhde voi kapitalistisen taloustavan
+vallitessa saada muodon, jonka määrää työnantajan taloudellinen
+ylivalta työntekijän ylitse. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä
+täytyy käydä selväksi, ettei työtä voida maksaa. Sillä ei tavaraan
+verrattuna voi olla taloudellista arvoa. Sellainen on vasta työn kautta
+valmistuneella tavaralla verrattuna toisiin tavaroihin. Millä tapaa ja
+minkä verran ihmisen tulee työskennellä yhteiskunnallisen elimistön
+ylläpitämiseksi, tulee järjestää ottamalla varteen hänen kykynsä ja
+inhimillisen olemassa-olon ehdot. Tämä voi tapahtua ainoastaan silloin,
+kun politillinen valtio ottaa huostaansa järjestelyn riippumatta
+talouselämän hallituselimistä.
+
+Sellaisen järjestelyn kautta luodaan lisäksi tavaralle arvoperuste
+sen rinnalle, jonka luonnon ehdot muodostavat. Niinkuin tavaran arvo
+toiseen verrattuna kasvaa sen kautta, että toisen raaka-aineiden saanti
+on vaikeampi kuin toisen, niin tulee tavaran arvon riippua siitä, minkä
+verran ja millaista työtä oikeusjärjestyksen mukaan saadaan käyttää
+tavaran valmistukseen[5]
+
+Talousjärjestelmä tulee tällä tavalla kahdelta puolelta
+tarpeenmukaisesti -rajoitetuksi: toiselta puolen luonnonpohjalla,
+joka ihmisten on pakko ottaa sellaisena, kuin se on; toiselta puolen
+oikeudenpohjalla, jonka oikeudentunteen talouselämästä riippumattomassa
+poliitillisessa valtiossa _tulee_ luoda.
+
+On helppo nähdä, että yhteiskunnallisen elimistön näin valvoessa
+taloudellisen hyvinvoinnin täytyy kohota ja laskea aina sen työmäärän
+mukaan, mikä oikeudentunnon mukaisesti suoritetaan. Tällainen
+kansantaloudellisen hyvinvoinnin riippuvaisuus on terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä välttämätön. Se yksin voi estää
+käyttämästä ihmistä talouselämässä niin, ettei hän enää voi pitää
+olemassaoloaan ihmisarvoisena. Ja sellainen epätoivon tunne ihmisissä
+olemassaolon arvottomuudesta onkin todenmukaisesti syynä kaikkiin
+hämminkeihin yhteiskunnallisessa elimistössä.
+
+Taloudellisen hyvinvoinnin liiallinen rajotus oikeuden taholta
+voidaan samalla tavalla korvata, kuin on tapa parantaa luonnonpohjaa.
+Teknillisillä keinoilla voidaan saada laihempi maanlaatu runsaamman
+sadon antavaksi; voidaan, siihen pakotettuna varallisuuden liiallisen
+vähenemisen vuoksi, muuttaa työtapaa ja -- määrää. Mutta nämä muutokset
+eivät saa suoranaisesti lähteä talouselämän kiertokulusta, vaan siitä
+kaukonäköisyydestä, joka kehittyy talouselämästä riippumattoman
+oikeuselämän pohjalla.
+
+Kaikkeen siihen, mitä talouselämä ja oikeustunne yhteiskunnallisen
+elämän järjestämisestä aikaansaavat, on mukana vaikuttamassa eräs
+seikka, joka saa alkunsa kolmannesta lähteestä: yksityisen ihmisen
+yksilöllisistä taipumuksista. Tämä ala käsittää kaiken korkeimmasta
+henkisestä tuotannosta aina siihen, minkä suurempi tahi vähempi
+ruumiillinen sopivaisuus yhteiskunnallisen elimistön palvelukseen
+ihmistöissä aikaansaa. Mikä tästä lähteestä saa alkunsa, se täytyy
+aivan toisella tavalla johtaa terveeseen yhteiskunnalliseen elimistöön,
+kuin se, mikä liikkuu tavarain kiertokulussa tahi voi virrata
+valtioelämästä. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta terveellisellä
+tavalla tätä vastaanottoa järjestää, kuin jättää se riippuvaiseksi
+ihmisten omasta vastaanottavaisuudesta ja vaikuttimista, jotka johtuvat
+yksilöllisistä taipumuksista. Jos talouselämän tahi valtioelinten
+annetaan keinotekoisesti sekaantua tällaisten taipumusten kannustamaan
+ihmistoimintaan, silloin heiltä suurimmaksi osaksi riistetään heidän
+elämänsä todellinen perustus. Tämä perustus voi löytyä ainoastaan siinä
+voimassa, joka panee ihmisten teot omasta itsestään kehittymään. Jos
+heidän toimintansa tehdään suoranaisesti riippuvaiseksi taloudellisesta
+elämästä taikka jos valtio tahtoo sitä järjestellä, silloin on vapaa
+työhalu herpaantuva. Mutta se on yksin kykenevä ohjaamaan toiminnan
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle. Henkielämälle, josta myös
+muiden yksilöllisten taipumusten kehitys ihmiselämässä lukemattomilla
+siteillä riippuu, voidaan tarjota terve kehitysmahdollisuus ainoastaan,
+kun se saa luomistyössään nojautua omiin vaikuttimiinsa ja kun se
+löytää ymmärtämystä ihmisissä, jotka sen työt ottavat vastaan.
+
+Mitä tässä henkielämän terveen kehityksen ehtoina esitetään, sitä ei
+nykyaika käsitä sentähden, että siihen tarvittava selvä näkökyky on
+sumentunut tämän elämän sekaantumisesta politiseen valtioelämään.
+Tämä sekaantuminen on tapahtunut viimeisten vuosisatojen kuluessa ja
+siihen on vähitellen totuttu. Tosin puhutaan "tieteen ja opetuksen
+vapaudesta", mutta kuitenkin pidetään luonnollisena, että poliitinen
+valtio määräilee "vapaata tiedettä" ja "vapaata opetusta". Ei olla
+tietääkseenkään, kuinka tämä valtio sen kautta tekee henkielämän
+omista valtiollisista tarpeistaan riippuvaiseksi. Ajatellaan että
+valtio kyllä hankkii paikat, joissa opetetaan; sitten voivat ne, jotka
+näihin paikkoihin pääsevät "vapaasti" levittää henkielämää. Tällaiseen
+katsantokantaan tottuneina ei havaita, kuinka läheisesti kiintynyt
+henkisen elämän _sisällys_ on ihmisen sisäiseen olemukseen, jossa
+se kehittyy, ja kuinka tämä kehitys ainoastaan silloin voi tapahtua
+vapaasti, kun sitä muut vaikuttimet eivät pakota yhteiskunnallisen
+elimistön palvelukseen, kuin sen omat sisäiset. Sekaantuminen
+valtioelämään ei ole lyönyt leimaansa ainoastaan tieteiden ja sen
+yhteydessä olevan henkielämän hallintoon, vaan myös sisällykseen.
+Tosin kyllä ei valtion suoranainen vaikutus ulotu matematiikkaan eikä
+fysiikkaan, mutta ajateltakoon historiaa ja muita kultuuritieteitä.
+Eivätkö ne kuvasta juuri sitä mikä on tuloksena niiden edustajain
+osanotosta valtioelämään tämän elämän tarpeiden tyydyttämiseksi. Juuri
+tämän niille vieraan ominaisuutensa kautta vaikuttavat nykyaikaiset
+tietoperäiset, henkielämää vallitsevat käsitykset proletariaattiin
+haaveiluilta. Tämä havaitsi, kuinka valtioelämän vaatimukset
+painavat ihmisajatuksiin määrätyn leimansa, joka vastaa johtavien
+luokkien harrastuksia. Proletaarisesti ajatteleva näki vallitsevissa
+mielipiteissä ainoastaan aineellisten harrastusten ja etukysymysten
+kuvastuvan. Se herätti hänessä tunteen, että kaikki henkielämä olisi
+haaveilua, kuvastusta taloudellisesta järjestelmästä.
+
+Tällainen ihmisen henkiselle elämälle turmiollinen katsantokanta
+katoaa, kun se tunne pääsee heräämään, että henkisellä alalla vallitsee
+ulkonaisen aineellisen elämän yläpuolelle ulottuva todellisuus, jolla
+on oma sisällyksensä. Tällaisen tunteen on mahdotonta herätä, ellei
+henkinen elämä saa yhteiskunnallisessa elimistössä itsenäisesti
+kehittyä omien sisäisten vaikutelmiensa mukaisesti. Ainoastaan
+sellaisilla henkielämän edustajilla, jotka itse seisovat sellaisen
+kehityksen keskellä ja sitä johtamassa, on voimia hankkia tälle
+elämälle sille kuuluva vaikutusvalta yhteiskunnallisessa elimistössä.
+Taide, tiede, maailmankatsantokanta ja kaikki, mitä niihin kuuluu,
+tarvitsevat tällaisen itsenäisen aseman inhimillisessä yhteiskunnassa.
+Sillä henkinen elämä yhdistää kaikki toisiinsa. Yhden vapaus ei voi
+menestyä ilman toisen vapautta. Vaikkakaan valtion tarpeet eivät
+suoranaisesti määrää matematiikan ja fysiikan sisältöä, kuitenkin
+niistä vedetyt johtopäätökset, mitä ihmiset ajattelevat niiden arvosta,
+mikä vaikutus niiden viljelemisellä voi olla koko muuhun henkielämään
+ja paljon muuta riippuu näistä tarpeista, kun valtio määräilee
+henkielämän eri aloja. On yksi asia, kun alkukoulun opettaja seuraa
+valtioelämän vaikutelmia; toinen on asia, kun hän saa nämä vaikutelmat
+henkielämästä, jolla on perustus omassa itsessään. Sosialidemokratiakin
+on tällä alalla saanut perinnökseen vain johtavien luokkien
+ajatustottumukset ja tavat. Se pitää ihanteenaan istuttaa henkinen
+elämä talouselämän pohjalle rakennettuun yhteiskuntaruumiisen. Jos se
+saavuttaisi tämän päämääränsä, se voisi jatkaa samaa tietä, kunnes
+henkielämä menettäisi kokonaan arvonsa. Se on yksipuolisesti ilmaissut
+oikean tunteen vaatimuksellaan: uskonnon tulee olla yksityisasia.
+Sillä terveessä yhteiskuntaelimistössä tulee kaiken henkisen elämän
+valtion ja talouden rinnalla olla "yksityisasia" tarkottamassamme
+merkityksessä. Mutta sosialidemokratia siirtäessään uskonnon
+yksityiselle alueelle ei lähde siltä näkökannalta, että henkisesti
+arvokas siten asetettaisiin yhteiskunta-elimistössä sellaiseen asemaan,
+jossa se pääsisi paremmin ja korkeammalle kehittymään, kuin valtion
+vaikutuksen alaisena. Se tarkottaa, että yhteiskunta-elimistön tulee
+omilla keinoillaan hoidella vain sellaista, mikä sille itselleen
+on elämäntarve. Mutta sitä ei uskonto sen mielestä ole. Näin
+yksipuolisesti julkisesta elämästä eristettynä ei henkisen elämän yksi
+haara voi menestyä, kun muu henkinen elämä on kahleissa. Uudenaikaisen
+ihmiskunnan uskonnollinen elämä on yhdessä koko vapautuneen henkisen
+elämän kanssa kehittävä sieluja kohottavaa voimaansa ihmiskunnan
+hyväksi.
+
+Ei yksistään tämän henkisen elämän luomisen, vaan sen
+vastaanottamisenkin tulee riippua ihmiskunnan vapaasta sieluntarpeesta.
+Opettajat, taiteilijat y.m. jotka yhteiskunnallisessa asemassaan yksin
+ovat välittömässä yhteydessä henkisestä elämästä itsestään lähtevän ja
+sen kohottavien vaikutelmien alaisen lainsäädännön ja hallinnon kanssa,
+voivat toimintatavallaan kasvattaa ymmärtämystä työlleen ihmisissä,
+joita itsenäisesti toimiva politinen valtio vain varjelee työpakon
+alaisiksi joutumasta, mutta joille oikeus myös sallii levon, joka
+herättää käsittämään henkisesti arvokasta. Henkilöissä, jotka ovat
+olevinaan "käytännön miehiä", mahtavat nämä ajatukset herättää uskon,
+että ihmiset tulevat kuluttamaan vapaa-aikansa juomisessa ja että
+maailma tulee taantumaan lukutaidottomuuden tilaan, kun valtio ottaa
+huolehtiakseen sellaisesta lepoajasta ja kun koulunkäynti jää ihmisten
+vapaan valinnan varaan. Moiset "pessimistit" voivat odottaa, miksi
+maailma muuttuu, kun se ei enää ole heidän vaikutuksensa alaisena,
+jonka liiankin usein määrää eräs tunne, joka heille hiljaa kuiskaa,
+kuinka he lepoaikansa käyttävät ja mitä he tarvitsevat saadakseen
+hiukan "sivistystä". Sitä sytyttävää voimaa, jollainen löytyy todella
+itsenäisessä henkisessä elämässä, he luonnollisesti eivät ota lukuun,
+sillä se kahlehdittu, jonka he tuntevat, ei ole milloinkaan voinut
+vaikuttaa heissä sellaista sytyttävää voimaa.
+
+Sekä politinen valtio että talouselämä saavat tarvitsemansa määrän
+henkistä elämää oman hallintonsa alaiselta henkiseltä järjestöltä.
+Myöskin talouselämää varten tarvittava käytännöllinen sivistys pääsee
+täydessä voimassaan kukoistamaan vasta vapaassa yhteistoiminnassa
+henkisen elimistön kanssa. Tarkotuksenmukaisen pohjasivistyksen
+saaneet henkilöt tulevat elvyttämään talouselämän alalla saavuttamansa
+kokemukset sillä voimalla, joka heihin virtaa vapautuneesta henkisestä
+elämästä. Talouselämän alalla kokemusta saavuttaneet henkilöt voivat
+siirtyä henkiseen järjestöön ja siellä vaikuttaa hedelmöittävästi
+siihen, mikä hedelmöittämistä tarvitsee.
+
+Politisen valtioelämän alalla pääsevät siten kehittymään terveet
+mielipiteet tällaisen vapaan henkisen vaikutuksen kautta. Ruumiillinen
+työntekijä on löytävä sellaisesta henkisestä aarteesta itseään
+tyydyttävän tunteen asemastaan yhteiskunnallisessa elimistössä. Hän
+on huomaava, kuinka yhteiskunnallinen elimistö ei voi kannattaa häntä
+ilman johtoa, joka tarkotuksen mukaisesti järjestää ruumiillisen
+työn. Hän voi vapaasti tuntea oman työnsä yhteenkuuluvaisuuden niiden
+voimien kanssa, jotka ovat peräisin ihmisten yksilöllisten taipumusten
+kehityksestä. Hän on politisen valtion pohjalla kehittävä ne oikeudet,
+jotka takaavat hänelle osan niiden tavarain vaihdosta, jotka hän
+valmistaa; ja hän voi vapaasti luovuttaa saavuttamalleen henkiselle
+omaisuudelle sen osan, jonka se tarvitsee syntyäkseen. Henkisen
+elämän alalla käy henkisen työn tekijöille mahdolliseksi eläminen
+työnsä tuloksista. Mitä joku henkisen elämän alalla uurastaa, on
+hänen yksityinen asiansa; millä hän taas hyödyttää yhteiskunnallista
+elimistöä, siitä voi toivoa vapaan korvauksen niiltä, jotka henkistä
+hyvää tarvitsevat. Sen taas joka ei henkisessä järjestössä tällä
+korvauksella voi tulla toimeen, on siirryttävä politisen valtion tahi
+talouselämän alalle.
+
+Talouselämä on käyttävä hyväkseen henkisen elämän alalla heräävät
+teknilliset aatteet. Niiden alkulähde on henkinen elämä, kaikki
+ne lähinnä tulevat valtio- ja talouselämän aloilla toimivista
+henkilöistä. Sieltä lähtevät kaikki järjestävät aatteet ja voimat,
+jotka taloudellista ja valtiollista elämää hedelmöittävät. Korvaus
+tästä molemmille yhteiskunnallisille aloille tulevasta lisähyödystä,
+joka suoritetaan niiden vapaalla yhteissopimuksella jotka, siitä
+lähinnä hyötyvät, tahi järjestetään se oikeussäännöksillä, jotka
+luodaan politisen valtion alalla. Mitä tämä politinen valtio pystyssä
+pysyäkseen tarvitsee, se kerätään verotusoikeudella, joka luodaan
+tasapuolisesti huomioonottamalla oikeudentunnon ja talouselämän
+vaatimukset.
+
+Politisen ja talousalan rinnalla tulee terveessä yhteiskunnallisessa
+elimistössä itsenäisen henkisen elämän saada vaikuttaa. Tähän
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijaksoon viittaavat uudenaikaisen
+ihmiskunnan kehitysvoimat. Niinkauvan kun yhteiskunnallista elämää
+pää-asiassa ohjasivat ihmiskunnan enemmistön vaistomaiset voimat, ei
+tunnettu tämän kolmijaon tarpeellisuutta. Mutta itsetiedottomasti
+ja sokeasti vaikutti yhteiskunnallisessa elämässä voima, joka
+alunperin aina lähtee kolmesta lähteestä. Uusi aika vaatii ihmisiltä
+itsetietoista antautumista yhteiskuntajärjestöön. Tämä tietoisuus
+voi antaa ihmisen käyttäytymiselle ja koko elämälle terveen
+muodon ainoastaan silloin, kun se on selvillä kolmesta suunnasta.
+Uudenaikainen ihmiskunta pyrkii itsetiedottomasti löytämään nämä kolme
+suuntaa ja se mikä ilmenee yhteiskunnallisena liikkeenä, se on vain
+hämärä heijastus tästä pyrkimyksestä.
+
+Aivan toisissa olosuhteissa kuin ne, joissa me elämme, kohosi
+inhimillisen luonnon syvyyksistä 18 vuosisadan lopulla vaatimus
+inhimillisen yhteiskunnan uudistuksesta. Silloin kaikuivat
+ikäänkuin tämän uudistuksen tunnussanat: veljeys, tasa-arvoisuus,
+vapaus. Ken ennakkoluulottomasti ja tervein ihmistuntein syventyy
+inhimillisen kehityksen todellisuuteen, hän luonnollisesti on
+myötätuntoinen kaikelle, mitä nämä sanat tarkoittavat. Kuitenkin
+löytyi teräväpäisiä ajattelijoita, jotka 19:n vuosisadan kuluessa
+ottivat vaivakseen osottaa, kuinka mahdotonta on toteuttaa yhtenäisessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä nämä kolme aatetta, veljeys,
+tasa-arvoisuus ja vapaus. He olivat vakuutettuja, että jos näitä
+vaikuttimia koetettaisiin toteuttaa yhteiskunnallisessa elimistössä,
+ne joutuisivat ristiriitaan keskenään. Terävästi on todistettu kuinka
+mahdotonta esim. olisi saattaa täysiin oikeuksiinsa jokaisessa
+ihmiselämässä elävä vapaudentunne, jos tasa-arvoisuus toteutettaisiin.
+Eikä muuta voikaan, kuin myöntää, että sellainen risti-riita syntyisi;
+ja kuitenkin täytyy jokaisen näistä kolmesta ihanteesta herättää meissä
+myötätuntoisuutta.
+
+Äskenmainittu ristiriitaisuus johtuu kuitenkin siitä, että näiden
+kolmen ihanteen todellinen yhteiskunnallinen merkitys tulee ilmi
+vasta yhteiskunnalliselle elimistölle välttämättömän kolmijakoisuuden
+oikeasta ymmärtämisestä. Näitä kolmea jäsentä ei saa ajatella jossain
+yleisessä, teoreetisessa valtiopäiväin tahi muun kokonaisuuden,
+merkityksessä yhdistettyinä ja keskitettyinä. Niiden täytyy löytyä
+elävässä todellisuudessa. Jokaisen näistä kolmesta jäsenestä tulee
+olla itseensä keskitettynä; ja vasta niiden elävästä rinnakkais- ja
+yhteistoiminnasta voi syntyä yhteiskunnallisen kokonaiselimistön
+yhtenäisyys. Todellisessa elämässä vaikuttaa juuri näennäisesti
+ristiriitainen yhdistävästi. Sentähden voikin vasta sitten
+päästä ymmärtämään yhteiskunnallisen elimistön elämän, kun on
+päässyt tajuamaan tämän yhteiskunnallisen elimistön muodostumisen
+taloudellisessa ja missä suhteessa veljeys, tasa-arvoisuus ja
+vapaus ovat tähän muodostumiseen. Silloin näemme, että ihmisten
+yhteistoiminta talouden alalla perustuu siihen veljeyteen, joka
+syntyy assosiatsiooneissa. Toisessa jäsenessä, _julkisen_ oikeuden
+järjestelmässä, jossa käsitellään ihmisten persoonallisia suhteita
+keskenään, on pyrittävä toteuttamaan tasa-arvoisuuden aate.
+Ja _henkisellä_ alalla, jolla on suhteellinen itsenäisyytensä
+yhteiskunnallisessa elimistössä, on vapauden vaatimusta kuultava.
+Tältä kannalta katsottuna on kullakin noista kolmesta ihanteesta
+arvonsa todellisuudessa. Ne eivät pääse toteutumaan järjestymättömissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan ainoastaan terveessä kolmijakoisessa
+yhteiskuntaelimistössä. Vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+ihanteita ei voida sikinsokin toteuttaa päällispuolisin keskitetyissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan jokainen noista kolmesta yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenestä voi ammentaa voimansa yhdestä noista aatteista. Ja
+on sitten toimiva hedelmällisessä yhteistyössä toisten jäsenten kanssa.
+
+Ihmiset, jotka 18:n vuosisadan lopulla kohottivat äänensä vaatien
+näiden kolmen ihanteen, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+toteuttamista, ja myöskin ne, jotka saman vaatimuksen myöhemmin
+ovat uudistaneet, saattoivat hämärästi aavistaa, mihin suuntaan
+uudenaikaisen ihmiskunnan kehitysvoimat tähtäsivät. Mutta he eivät
+samalla voineet luopua uskostaan yhtenäiseen valtioon. Sen kanssa
+ovat heidän ihanteensa ristiriidassa. He pysyivät ihanteissaan
+ristiriitaisuudesta huolimatta, koska heidän sielussaan eli
+itsetiedoton kaipaus yhteiskunnallisen elimistön kolmijaosta, jossa
+heidän kolme ihannettaan vasta voivat saavuttaa korkeamman yhteyden.
+Nykyajan selvää kieltä puhuvat yhteiskunnalliset _tosiasiat_ vaativat,
+että uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä kolmijakoon suuntautuvat
+kehitysvoimat saavat muuttua itsetietoiseksi yhteiskunnalliseksi
+tahdoksi.
+
+
+
+
+III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. (Kapitaali, ihmistyö).
+
+
+Ei voi tulla oikeaan johtopäätökseen mitä toimenpiteitä huutavat
+tosiasiat yhteiskunnallisella alalla nykyaikana vaativat, jollei
+tahdo oppia tuntemaan yhteiskunnallisen elimistön perusvoimia ja
+antaa tämän tiedon määrätä kantaansa. Edellä olevassa esityksessä
+on koetettu päästä tähän tietoon. Toimenpiteillä, jotka perustuvat
+ahtaan näköpiirin sisällä tehtyihin havaintoihin, ei nykyaikana mitään
+hedelmällistä aikaansaada. Yhteiskunnallinen liike on paljastanut
+häiriöitä syvällä yhteiskunnallisen elimistön pohjalla eikä suinkaan
+ainoastaan sen pinnalla. Näihin häiriöihin nähden on välttämätöntä
+hankkia tietoja, jotka ulottuvat aina pohjaan asti.
+
+Kun nykyaikana puhutaan kapitaalista ja kapitalismista, kosketellaan
+juuri niitä ilmiöitä, joissa proletaarinen ihmiskunnan osa tahtoo
+löytää sortonsa syyn. Hedelmällisen käsityksen siitä, kuinka kapitaali
+edistäen tahi häiriten vaikuttaa yhteiskunnallisen elimistön
+toimintaan, voi siis saavuttaa ainoastaan ottamalla selvän, kuinka
+ihmisen yksilölliset taipumukset, kuinka oikeuden muodostuminen ja
+talouselämän voimat synnyttävät ja käyttävät kapitaalia. -- Puhuttaessa
+ihmistyöstä tarkotetaan sitä, mitä talous ja kapitaali yhdessä luovat
+luonnon pohjalla taloudellisia arvoja ja joka työmiehessä herättää
+tietoisuuden yhteiskunnallisesta asemastaan. Käsityksen siitä, kuinka
+tämä ihmistyö on saatettava hyödyttämään yhteiskunnallista elimistöä,
+loukkaamatta työmiehessä ihmisarvon tunnetta, voi saada ainoastaan
+ottamalla huomioon, missä suhteessa ihmistyö on toisaalta yksilöllisten
+taipumusten, toisaalta oikeustunteen kehitykseen. Kysymys, jonka
+nykyaikana saa kuulla: mitä _lähinnä_ on tehtävä tyydyttääkseen
+yhteiskunnallisen liikkeen vaatimuksia, on oikeutettu. _Lähintä_ on
+hyödyllisellä tavalla mahdotonta panna toimeen, jollei tiedetä missä
+suhteessa toimeen pantava on terveen yhteiskunnallisen elimistön
+perustuksiin. Vasta sitten kun tämä on tiedossa, silloin voidaan
+asemassa, jossa ollaan tahi johon voidaan asettua, löytää tehtävät,
+joita tosiolot vaativat. Tässä tarkotetun tiedon saavuttamista on
+estämässä, johtaen harhaan ennakkoluulottoman arvostelukyvyn, se
+inhimillinen tahtomus, joka pitkien aikojen kuluessa on luonut
+vallitsevat yhteiskunnalliset laitokset. Näihin laitoksiin on
+niin kiinni eletty, että niiden nojalla on muodostettu itselleen
+mielipiteet, mitä niissä on säilytettävää, mitä muutettavaa. Annetaan
+olojen määrätä ajatukset, joiden sen sijaan pitäisi määrätä olosuhteet.
+Kuitenkin on välttämätöntä nykyaikana huomata, ettei ole mahdollista
+saavuttaa tosioloja vastaavaa katsantokantaa muuten kuin palautumalla
+_alkuajatuksiin_, jotka ovat kaikkien yhteiskunnallisten laitosten
+perustuksena.
+
+Jos puuttuvat oikeat lähteet, joista näissä alkuajatuksissa asuvat
+voimat yhä uudelleen yhteiskunnalliseen elimistöön virtaavat, silloin
+pukeutuvat laitokset muotoihin, jotka eivät edistä, vaan häiritsevät
+elämää. Mutta ihmisten vaistomaisissa vieteissä elävät vielä enemmän
+tahi vähemmän itsetietoisina alkuajatukset, vaikka täysintietoiset
+ajatukset erehtyvätkin aiheuttaen elämätä häiritsevät olosuhteet. Ja
+nämä alkuajatukset ne juuri, sokeasti elämätä häiritsevien olosuhteiden
+keskellä ilmipuhjeten aiheuttavat yhteiskunnallista elimistöä
+järkyttäviä vallankumouksia. Tällaiset järkytykset sitävastoin eivät
+voi puhjeta, milloin yhteiskunnallinen elimistö on saanut sellaisen
+muodon, että se aina on valmis pitämään silmällä, missä poikkeuksia
+alkuajatusten määräämistä laitoksista ilmestyy ja missä myös on
+mahdollista näitä poikkeuksia vastustaa ennenkun ne ennättävät saada
+turmiollisen voiman.
+
+Meidän päivinämme ovat poikkeukset alkuajatusten ihmiselämässä
+vaatimista olosuhteista saavuttaneet suuren laajuuden. Yksistään näiden
+ajatusten herättämien vaikutelmien olemassa-olo ihmissielussa on
+huutavain tosiasiain kautta syyttämässä siitä, miten yhteiskunnallinen
+elimistö viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut. Sentähden
+tarvitaan hyvää tahtoa voidakseen päättävästi kääntyä alkuajatusten
+puoleen ja avoimesti tunnustaa, kuinka vahingollista on juuri
+nykyaikana karkoittaa nämä alkuajatukset "epäkäytännöllisinä"
+jokapäiväisyyksinä elämän tantereelta. Proletarisen asujamiston elämään
+ja vaatimuksiin sisältyy tosiolojen arvostelua siitä, mitä uudempi aika
+on tehnyt yhteiskunnallisesta elimistöstä. Meidän aikamme asiana on
+siitä syystä välttää yksipuolinen arvostelu valitsemalla alkuajatuksien
+mukaisesti sellainen suunta, johon tosiolot _tietoisesti_ voidaan
+ohjata. Sillä ne ajat ovat menneet, jolloin ihmiskunta sai tyytyä
+siihen, mitä vaistojenohjauksella oli aikaansaatu.
+
+Yhtenä pääkysymyksenä aikakautemme arvostelussa on, miten saada
+poistetuksi sorto, jota proletaarinen väestö on saanut kärsiä
+yksityisen kapitalismin puolelta. Kapitaalin omistaja tahi hoitaja
+voi panna muut ihmiset ruumiillisella työllään valmistamaan sitä,
+mitä hän aikoo teettää. Siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka
+syntyy kapitaalin ja inhimillisen työvoiman yhteisvaikutuksesta,
+on erotettava kolme tekijää: työnteettäjätoiminta, jonka täytyy
+perustua yhden henkilön tai henkilöryhmän yksilöllisiin taipumuksiin;
+työn teettäjän ja työntekijän suhde toisiinsa, jonka tulee olla
+oikeussuhde; esineen valmistus, joka talouselämän kierto kulussa saa
+tavara-arvonsa. Työnantaja-toiminta voi ainoastaan silloin olla
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle, kun siinä vaikuttavat
+voimat, jotka tuovat parhaalla tavalla näkyviin ihmisten yksilölliset
+taipumukset. Ja se on ainoastaan silloin mahdollista, kun on olemassa
+yhteiskunnallisen elimistön ala, joka antaa kykenevälle vapaan
+tilaisuuden käyttää kykyjään ja samalla myös tekee mahdolliseksi
+muille ihmisille vapaalla harkinnalla arvostella näitä kykyjä.
+Kuten näkyy, ihmisten yhteiskunnallinen toiminta kapitaalin
+palveluksessa kuuluu siihen yhteiskunnallisen elimistön alaan, jossa
+henkinen elämä huolehtii lainsäädännöstä ja hallinnosta. Jos tähän
+toimintaan sekaantuu politinen valtio, seuraa siitä välttämättömästi,
+että ihmisten toimintaa arvostellessa yksilölliset kyvyt jäävät
+tarpeellista ymmärtämystä vaille. Sillä politisen valtion täytyy
+edellyttää ja käytännössä toteuttaa, että kaikissa ihmisissä löytyy
+yhtäläinen elämänvaatimus. Sen täytyy piirissään sallia kaikkien
+ihmisten saada mielipiteensä kuuluviin. Yksilöllisten taipumusten
+ymmärtämys tahi välinpitämättömyys niistä ei saa vaikuttaa asiaan
+valtion tehtäviään täyttäessä. Sentähden ei myöskään se, minkä valtio
+toimeenpanee, saa millään tavalla vaikuttaa ihmisten yksilöllisten
+taipumusten toimintaan. Yhtävähän saisi taloudellisten etujen toivo
+olla määräävänä niille henkilöille, jotka kapitaalin avulla saavat
+yksilöllisiä taipumuksiaan kehittää. Tälle edulle antavat monet
+kapitaalin arvostelijat liian suuren merkityksen. He arvelevat,
+että ainoastaan taloudelliset edut voivat kiihoittaa yksilöllisiä
+taipumuksia toimintaan. Ja he vetoavat, käytännönmiehinä, inhimillisen
+luonteen "heikkouteen", jonka he ovat tuntevinaan. Tosin on
+siinä yhteiskunnassa, joka nykyiset olosuhteet on aikaansaanut,
+taloudellisten etujen toivolla ollut laajakantoinen merkitys. Mutta
+tämä asianlaita on suureksi osaksi syynä niihin olosuhteisiin, joissa
+nyt elämme. Ja nämä olosuhteet pakottavat etsimään toisiavaikuttimia
+yksilöllisten taipumusten toiminnalle. Ja näiden vaikuttimien täytyy
+lähteä terveen henkisen elämän synnyttämästä _yhteiskunnallisesta
+ymmärtämyksestä_. Kasvatus ja koulu tulevat vapaan hengen elämän
+antamalla voimalla varustamaan ihmisen vaikutelmilla, jotka saavat
+hänet tämän hänessä asuvan ymmärtämyksen johdosta suorittamaan sen,
+mihin hänen yksilölliset taipumuksensa häntä vetävät.
+
+Tällaisten mielipiteiden ei tarvitse olla haaveilua. Totta on,
+että haaveilu on aikaansaanut äärettömän paljon pahaa sekä
+yhteiskunnallisten pyrkimysten alalla että muualla. Mutta tässä
+esiintuotu katsantokanta ei johdu, kuten edellä sanotusta voi
+nähdä, harhaluulosta, että "henki" tekee ihmeitä, vaikkakin jotkut,
+jotka luulevat sen omistavansa, suun täyden siitä puhuvat; tässä
+ilmaistu katsantokanta on syntynyt tarkastellessa ihmisten vapaata
+yhteistoimintaa henkisellä alalla. Tälle yhteistoiminnalle antaa sen
+oma sisäinen olemus yhteiskunnallisen leiman sallittaessa sen vain
+todella vapaana kehittyä.
+
+Ainoastaan henkisen elämän vapauden puute on estänyt tähän asti sitä
+saamasta tällaista yhteiskunnallista leimaa. Johtavien luokkien
+keskuudessa ovat henkiset voimat kehittyneet sellaisiksi, että niiden
+toiminta epäyhteiskunnallisena on sulkeutunut muutamien ihmiskunnan
+piirien sisälle. Mitä näissä piireissä on aikaansaatu, on ainoastaan
+keinotekoisesti levitetty proletaarien keskuuteen; eivätkä he voineet
+saada siitä sielua kohottavaa voimaa, kun eivät itse olleet _todella_
+osallisia tämän henkisen lahjan syntymisessä. Laitokset "kansan
+valistamiseksi", "kansan kasvattamiseksi nauttimaan taiteesta" ja muut
+sellaiset eivät todellisuudessa ole mitään apukeinoja henkisyyden
+levittämiseksi kansaan, niinkauvan kun tällä henkisyydellä on se leima,
+jonka se uudempana aikana on saanut. Sillä "kansa" ei elä sisimmällä
+ihmisolemuksellaan mukana tässä henkisessä elämässä. Se voi ainoastaan
+ikäänkuin joltakin sen ulkopuolella sijaitsevalta näkökohdalta katsoa
+siihen sisälle. Ja se, mikä koskee henkistä elämää varsinaisessa
+merkityksessä, se koskee myös niitä henkisen toiminnan haaroja, jotka
+kapitaalin välityksellä liittyvät taloudelliseen elämään. Terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä ei proletaarisen työntekijän ainoastaan
+tule seistä koneensa ääressä ja ajatella sen käyntiä sillä aikaa,
+kun kapitalisti yksin tietää, mikä kohtalo valmiilla tavaroilla on
+talouselämän kiertokulussa. Työmiehen tulee saada täysin oikeutettuna
+asianharrastajana muodostaa itselleen selvä käsitys siitä, mikä osa
+hänellä on yhteiskunnallisessa elämässä valmistaessaan tavaroita.
+Työnteettäjän on järjestettävä säännönmukaisia keskustelukokouksia,
+jotka luettakoon liiketoimintaan kuuluvaksi, kuten itse työkin,
+ja joissa selvitellään molempien, työnantajan ja työntekijän, yhteiseen
+toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Tämän suuntainen terve menettely
+on herättävä työmiehen ymmärtämään, että kapitaalinhaltijan oikea
+toiminta on omansa hyödyttämään sekä yhteiskunnallista elimistöä että
+siten työmiestäkin sen jäsenenä. Jättämällä täten liiketoimintansa
+molemminpuolista ymmärtämystä tarkoittavan julkisuuden alaiseksi
+pakoitetaan työnteettäjä noudattamaan puhtaita liiketapoja.
+
+Ainoastaan se, jolta puuttuu ymmärtämystä yhteisessä
+toiminnassa saavutetun keskinäisen elämänkokemuksen merkitykselle
+yhteiskunnallisessa toiminnassa, voi pitää ylläsanottua vähäarvoisena.
+Kessä taas tällaista ymmärtämystä löytyy, hän on näkevä, kuinka
+taloudellinen tuotanto edistyy, kun kapitaaliin nojautuvan talouselämän
+johdolla on juurensa vapaassa henkisessä elämässä. Ainoastaan
+tällä edellytyksellä kapitaali ja kapitaalinlisäys menettävät
+mielenkiintoisuutensa paljaan voitonhimon tyydyttäjinä ja alkavat
+kiinnittää mieltä asiallisemmista syistä, tavarain tuotannon ja
+toimeliaisuuden edistäjinä.
+
+Nykyajan sosialistisesti ajattelevat pyrkivät saattamaan
+tuotantovälineiden hallinnon yhteiskunnalle. Mikä tässä pyrkimyksessä
+on oikeutettua, voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että hallinnosta
+huolehtiminen jätetään vapaan henkisen järjestön käsiin. Siten
+tehdään mahdottomaksi se taloudellinen pakko, jota kapitalistit
+silloin harjoittavat ja joka tuntuu niin ihmisarvoa loukkaavalta, kun
+kapitalisti toimii vain talouselämän voimien vaikutuksesta. Silloin
+estetään myös ihmisten yksilöllisten kykyjen lamaantuminen, joka on
+välttämättömänä seurauksena, kun valtio näitä kykyjä määräilee.
+
+Kapitaalin ja ihmisten yksilöllisten kykyjen yhteistoiminnan tuloksen
+täytyy terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä perustua, kuten kaiken
+henkisenkin toiminnan, osittaintyöntekijän vapaaseen alotteeseen,
+osittain muiden ihmisten, jotka työntulosta tarvitsevat, osoittamaan
+myötätuntoisuuteen. Työntekijän vapaan harkinnan varaan tulee tällä
+alalla myös jättää, mitä hän tahtoo ilmoittaa työnsä tulokseksi,
+alkuvalmistuksiin ja käyttökustannuksiin käytetyt varat poisluettuna.
+Mutta hän tuntee vaatimuksensa tyydytetyiksi ainoastaan silloin, kun
+hänen toimintansa saa ymmärtämystä osakseen.
+
+Tässä esitettyyn suuntaan laadituilla yhteiskunnallisilla laitoksilla
+luodaan pohja todella vapaalla sopimuksella työnjohtajan ja työntekijän
+välillä. Eikä tähän sopimukseen enää sisälly tavaran (rahan)
+vaihtaminen työvoimaan, vaan sen osuuden vahvistaminen, joka kuuluu
+kummallekin tavaran valmistuksessa osallisena olleelle henkilölle.
+
+Mitä kapitaalin avulla yhteiskunnallisen elimistön hyväksi
+suoritetaan, _riippuu luonteensa mukaisesti_ siitä tavasta, millä
+ihmisten yksilölliset kyvyt osataan käyttää tämän elimistön hyväksi.
+Näiden kykyjen kehitykseen ei löydy muuta tarkoitusta vastaavata
+kiihotinta, kuin vapaa henkinen elämä. Ja siinäkin yhteiskunnallisessa
+elimistössä, joka tämän kehityksen jättää politisen valtion huostaan
+tahi riippuvaksi talouselämän voimista, määrää sen tuotannon, johon
+kapitaalia tarvitaan, minkä verran vapaita yksilöllisiä voimia on
+onnistunut läpäisemään lamaannuttavat laitokset. Luonnollisesti on
+kehitys niissä oloissa epätervettä. Oloihin, joissa inhimillinen
+työvoima katsotaan tavaraksi, ei ole syynä kapitaalin pohjalla
+toimivien yksilöllisten kykyjen vapaa kehitys, vaan näiden voimien
+kahlehtiminen politiseen valtioelämään ja talouselämän kiertokulkuun.
+Tämän seikan ennakkoluuloton käsittäminen on nykyaikana ensimmäinen
+ehto kaikessa, mitä yhteiskunnallisella alalla on tehtävä. Sillä uusi
+aika on synnyttänyt taikauskon, että yhteiskunnallisen elimistön
+parannuskeino lähtisi politisesta valtiosta tahi talouselämästä. Jos
+tämän taikauskon viittomaa tietä edemmäs astutaan, luodaan laitoksia,
+jotka eivät johda ihmiskuntaa sen pyrkimään päämaaliin, vaan vielä
+rajattomasti raskaampaan sortoon, jota on koetettu välttää.
+
+Kapitalismia on opittu tarkkaamaan vasta aikana, jolloin se jo on
+ennättänyt synnyttää yhteiskunnallisessa elimistössä sairauden
+tilan. Saamme kokea sairaudentilaa, ja näemme, että sitä vastaan
+on taisteltava. Mutta vielä enemmän on nähtävä. Tulee nähdä taudin
+syyn olevan siinä, että talouselämän kiertokulku on niellyt
+kapitaalissa löytyvät vaikuttavat voimat. Ken ei anna pettää itseään
+sen katsantokannan, että kapitalistisen toiminnan joutuminen
+vapautuneen henkielämän johdon alaiseksi on tulos "epäkäytännöllisestä
+ihanteellisuudesta", hän ainoastaan voi toimia siihen suuntaan, johon
+ihmiskunnan kehitysvoimat nykyaikana voimakkaasti vaativat.
+
+Nykyaika on tosin huonosti valmistautunut liittämään yhteiskunnallisen
+aatteen, jonka on saatettava kapitalismi oikeaan uomaansa, henkielämän
+välittömään yhteyteen. Liitetään tämä aate siihen, mikä kuuluu
+talouselämän alaan. Nähdään, kuinka uudempana aikana tavarain
+tuotannosta on johduttu suurliikkeeseen ja siitä taas nykyiseen
+kapitalismiin. Tämän talouden tilalle ajatellaan osuustoiminnallista
+liikettä, joka työskentelisi työntekijäin omaksi tarpeeksi. Ja
+kun luonnollisesti tahdotaan jatkaa taloutta uudenaikaisilla
+tuotantovälineillä, vaaditaan kaikkien liikkeiden yhdistämistä yhdeksi
+suureksi osuuskunnaksi. Tällaisessa, arvellaan, valmistaa jokainen
+yhteisyyden puolesta, joka ei voi nylkeä, koska se sillä nylkisi
+itseään. Ja kun sen lisäksi tahdotaan eli ollaan pakotettuja pysymään
+kiinni olevaisissa oloissa, luodaan katse nykyaikaiseen valtioon, joka
+halutaan muuttaa kaikki käsittäväksi osuuskunnaksi.
+
+Mutta tällöin ei huomata, että sellaiselta osuuskunnalta odotetaan
+tuloksia, joita on sitä vaikeampi saavuttaa, kuta suurempi osuuskunta
+on. Jollei ihmisten yksilöllisiä taipumuksia sillä tavalla käytetä
+osuuskunta-järjestön palvelukseen, kuin tässä kirjoituksessa
+on esitetty, ei työkuntain hallinnon yhdistäminen voi johtaa
+yhteiskunnallisen elimistön parantumiseen.
+
+Että tällä haavaa löytyy niin harvoja, jotka ennakkoluulottomasti
+pystyvät arvostelemaan henkisen elämän vaikutusta yhteiskunnalliseen
+elimistöön, riippuu siitä, että ollaan totuttu kuvittelemaan
+henkistä mahdollisimman vieraaksi kaikelle käytännöllisyydelle ja
+aineellisuudelle. Niitä ei ole vähänkään, jotka näkevät jotakin outoa
+siinä mielipiteessä, että kapitaalin toiminnassa talouselämässä tulee
+osan henkistä elämää ilmestyä. On luultavaa, että tähän asti johtaviin
+luokkiin kuuluvat henkilöt yksimielisesti sosialististen ajattelijain
+kanssa pitävät vaatimustamme outona. Voidakseen käsittää tämän outona
+pidetyn tärkeyden yhteiskunnallisen elimistön tervehtymiselle tulee
+vain luoda silmäys eräisiin aikakautemme ajatusvirtauksiin, jotka kyllä
+tavallaan lähtevät rehellisistä sielunvaikuttimista, mutta estävät
+siellä, jonne pääsevät, heräämästä todella yhteiskunnallisen ajatuksen.
+
+Nämä ajatusvirtaukset pyrkivät -- enemmän tahi vähemmän itsetietoisesti
+poispäin siitä, mikä antaa sisäiselle elämykselle, sysäys-voiman. Ne
+etsivät elämänymmärrystä, sielullista, ajatusrikasta, tieteelliseen
+maailmankäsitykseen pyrkivää sisäistä elämää, joka erottaa heidät
+muista ihmisistä ja sentähden voidaan verrata saareen suuren
+ihmiskokonaisuuden elämässä. Sentähden he eivät kykene yhdistämään tätä
+elämää sillalla tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Ei ole harvinaista
+nähdä, kuinka monet ihmiset nykyaikana pitävät ikäänkuin "sisäisesti
+ylevänä" eräänlaisella, jospa koulumaisella, abstraktisuudella miettiä
+kaikenlaisia pilventakaisia etillis-uskonnollisia kysymyksiä; ihmiset
+miettivät millä tavalla he voisivat tulla siveellisiksi, miten
+he parhaiten rakastaisivat lähimmäistään ja miten he löytäisivät
+sisäisen elämänsisällyksen? Mutta samalla voi myös nähdä, kuinka
+vaikeata heidän on luopua siitä, mitä yleensä pidetään hyvänä,
+rakastettavana, hyväntahtoisena, oikeana ja siveellisenä ja siirtyä
+siihen, mikä ulkopuolella todellisen elämän jokapäiväisyydessä
+ympäröi ihmistä kapitaalina, työpalkkana, tavarain kulutuksena,
+tuotteena ja kiertokulkuna, luottona, pankki- ja pörssi-oloina.
+Voidaan nähdä, kuinka kaksi maailmanvirtausta liikkuu rinnatusten
+ihmisten ajatustavassa. Toinen maailmanvirtaus, joka niin sanoaksemme
+pysytteleikse jumalaishenkisessä korkeudessa ja tahtoo, että
+henkiset vaikutelmat ja jokapäiväisen elämän toiminta pidettäisiin
+erillään toisistaan. _Toinen_ elää ajattelematta jokapäiväistä
+elämäänsä. Mutta elämä on yksi kokonaisuus. Se voi menestyä vain
+silloin, kun etillis-uskonnollisen elämän voimat saavat vaikuttaa
+kaikkein jokapäiväisimmässä elämässä, siinä elämässä, joka monesta
+tuntuu vähemmän ylevältä. Sillä jos laiminlyödään molempien elämän
+alojen vuorovaikutus, joudutaan uskonnollis-siveellisessä ja
+_yhteiskunnallisessa ajattelussa_ paljaisiin haaveiluihin, jotka ovat
+vieraita jokapäiväiselle todellisuudelle. Jokapäiväinen todellisuus
+kostaa puolestaan. Sitten etsii ihminen sisäisten henkisten vaikutinten
+ajamana kaikenlaisia mahdollisia ihanteita, kaikkea, joka hänestä on
+"hyvää"; mutta samalla hän antautuu ilman "henkeä" niiden vaistojen
+valtaan, jotka ovat näille "ihanteille" vallan vastakkaisia, mutta
+kuitenkin ovat perustuksena kaikille jokapäiväisille tarpeille, joiden
+täytyy saada tyydytyksensä kansantaloudesta. Hän ei löydä mitään
+mahdollista tietä henkisyydestä jokapäiväisen elämän todellisuuteen.
+Sentähden saa tämä jokapäiväinen elämä hänen silmissään sellaisen
+muodon, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, joka siveellisinä
+vaikuttimina tahtoo pysytellä ylevämmissä, sielullis-henkisissä
+korkeuksissa! Mutta silloin seuraa jokapäiväisyyden kostona,
+että siveellis-uskonnollinen elämä muuttuu ihmiselle sisäiseksi
+elämänvalheeksi, koska se pysytteleiksen kaukana jokapäiväisyydestä,
+välittömästä elämän käytännöstä, ilman että sitä huomataankaan.
+
+Kuinka lukuisat ovatkaan nykyaikana ihmiset, jotka
+siveellisuskonnollisesta ylevä-mielisyydestä _tahtoisivat_ elää
+oikeudenmukaista elämää lähimmäistensä kanssa ja tehdä heille parasta
+mitä voivat. Mutta eivät löydä sitä tunnelmatilaa, joka sen tekisi
+mahdolliseksi, kun eivät ole tottuneet ajattelemaan tavalla, joka
+johtaisi yhteiskunnallisesti _käytännöllisiin_ tekoihin.
+
+Tähän joukkoon kuuluvat henkilöt, jotka nykyisellä
+maailmanhistoriallisella hetkellä, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset
+ovat niin polttavia, haaveineen, vaikka itse mielestään ovat hyvinkin
+käytännöllisiä, ovat todellisten uudistusten esteenä. Kuulemme heidän
+sanovan tähän tapaan: on välttämätöntä, että ihmiset nousevat ylös
+materialismista ja aineellisuuden palveluksesta, joka on vienyt meidät
+maailmansodan romahdukseen ja onnettomuuksiin, ja omistavat itselleen
+henkisen elämänkatsomuksen. Kun tällä tavalla neuvotaan ihmisille tietä
+henkisyyteen, ollaan väsymättömiä lainaamaan lausuntoja miehiltä,
+jotka muinoin ovat olleet suuressa arvossa aattellisuutensa tähden.
+Voi tapahtua, että jollekulle, joka erittäin tahtoo painostaa, mitä
+henki nykyään käytännölliseltä elämältä niin tärkeästi vaatii, kuinka
+nimittäin jokapäiväinen leipä on hankittava, hänelle huomautetaan,
+että ensin hän on saatava ihmiset jälleen tunnustamaan henki. Mutta
+nykyään on päinvastoin etsittävä henkisestä elämästä suuntaviivat
+yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi. Eikä siihen riitä, että
+ihmiset puuhailevat henkineen elämän syrjäpoluilla. Siihen tarvitaan
+jokapäiväisen elämän henkiseksi tekemistä. Taipumus etsiä "henkistä
+elämää" sellaisilta sivupoluilta, johti tähän asti hallitsevat luokat
+mieltymään yhteiskunnallisiin oloihin, joista tuloksena on nykyinen
+sekasorto.
+
+Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat nykyajan yhteiskunnallisessa
+elämässä kapitaalin hallinto tavarain tuotannossa ja
+tuotantovälineiden, siis myös kapitaalin, omistusoikeus. Ja kuitenkin
+ovat nämä kaksi suhdetta ihmisen ja kapitaalin välillä aivan erilaiset
+niiden vaikutukseen katsoen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kapitaalin
+hallinto yksilöllisten kykyjen kautta tuottaa, tarkoituksenmukaisesti
+hoidettuna, yhteiskunnalliselle elimistölle etuja, jotka lankeavat
+kaikille tähän elimistöön kuuluville. Missä asemassa mikin onkin,
+hänelle on edullista, että kaikki ihmisluonnossa löytyvät kyvyt tulevat
+käytetyiksi ihmiselämätä palvelevien hyödykkeiden aikaansaamiseksi.
+Mutta nämä kyvyt saattavat kehittyä ainoastaan sillä ehdolla, että
+niiden inhimilliset haltijat saavat vapaasti antaa niiden toimia. Mikä
+ei vapaasti saa ihmisluonnosta virrata, se jää ainakin osaksi hyötyä
+tuottamatta yhteiskunnalle. Kapitaali on väline, jolla sellaiset kyvyt
+saadaan laajoilla yhteiskunnallisen elämän aloilla vaikuttamaan.
+Jokaiselle yhteiskunnallisen elimistön jäsenelle on todellista etua
+yhteisen kapitaalin hoidosta siten, että erikoisilla taipumuksilla
+varustettu ihminen tahi ihmisryhmät saavat käyttää sitä, koska se on
+juuri heidän oman yritteliäisyytensä tulosta. Jokaisen ihmisen, olipa
+hän sitten henkisen tahi ruumiillisen työn tekijä, täytyy sanoa, jos
+hän ennakkoluulottomasti omia etujaan tahtoo palvella: minä toivoisin,
+että riittävä määrä kykeneviä henkilöitä tahi henkilöryhmiä saisi
+ei ainoastaan täysin vapaasti käyttää kapitaalia, vaan että he myös
+omasta alotteestaan saisivat koota sitä; sillä ainoastaan he voivat
+arvostella, kuinka kapitaalin välityksellä heidän yksilölliset
+taipumuksensa tuottavat yhteiskunnalliselle elimistölle hyödykkeitä.
+
+Ei ole tarpeellista esittää tämän kirjoituksen puitteissa kuinka
+ihmiskunnan kehittyessä ihmisten yksilöllisten taipumusten toiminta
+ja yksityisten omistusalojen kehitys muista omistusoikeuden muodoista
+kävivät käsikädessä. Aina meidän päiviimme asti on työnjaon
+vaikutuksesta tällainen omistusoikeus yhteiskunnallisessa elimistössä
+ollut kehityksen alaisena. Mutta tässä tulemme puhumaan vain nykyisistä
+oloista ja niiden välttämättömästä edelleen kehittämisestä.
+
+Millä tavalla yksityinen omistus lienee syntynytkin, vallan käytön
+tai ryöstön t.m.s. kautta, se on ihmisten yksilöllisistä kyvyistä
+riippuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos. Yhtäkaikki vallitsee
+nykyajan sosialisesti ajattelevien kesken se mielipide, että
+yksityisomistuksesta johtuva sorto voidaan poistaa ainoastaan ottamalla
+yksityisomaisuus yhteiskunnan haltuun. Tällöin annetaan kysymykselle
+seuraava muoto: kuinka voidaan tuotantovälineiden yksityisomistuksen
+syntyminen estää, että sen varattomia kohtaan harjoittama sorto
+lakkaisi? Tällaisen kysymyksen tekijä ei huomaa sitä tosiasiata,
+että yhteiskunnallinen elimistö on lakkaamattoman _syntymisen ja
+kasvamisen_ alainen. Tähän kasvamiseen katsoen ei sovi kysyä:
+miten on paraiten meneteltävä, että se pysyisi siinä tilassa, joka
+katsotaan oikeaksi? Näin voidaan ajatella asiasta, joka määrätyltä
+kannalta katsoen pää-asiassa pysyy muuttumattomana. Sitä ei voi sanoa
+yhteiskunnallisesta elimistöstä. Se muuttaa kautta elämänsä lakkaamatta
+mitä siinä syntyy. Jos tahdotaan antaa sille mielestään paras muoto,
+jossa sen pitäisi pysyä, hävitetään siltä elämisen edellytykset.
+
+Yksi yhteiskunnallisen elimistön elämän-edellytyksiä on, että se,
+joka voi yhteiskuntaa kyvyillään palvella, saa sen tehdä oman vapaan
+valintansa mukaan. Missä tämä palvelus edellyttää tuotantovälineiden
+vapaata käyttöä, tulisi sen estäminen vahingoittamaan yhteiskunnan
+yleisiä etuja. Kun tavallisesti tämän yhteydessä esitetään, että
+työntekijä toimintansa kiihoitukseksi tarvitsee voiton-toivoa ja että
+tämä voitto riippuu tuotantovälineiden omistuksesta, sitä emme tässä
+tahdo väittää. Sillä meidän katsantokantamme mukaan yhteiskunnallisten
+olojen kehityksestä täytyy henkisen elämän vapautuksen politisesta ja
+taloudellisesta elämästä tehdä sellainen kiihoitus tarpeettomaksi.
+Vapautettu henkinen elämä synnyttää itsestään yhteiskunnallisen
+ymmärtämyksen; ja tämä ymmärtämys synnyttää aivan toisenlaisia
+vaikuttimia, kuin mikä piilee taloudellisten etujen toivossa. Mutta
+kysymys ei yksistään olekaan siitä, mistä syystä ihmiset rakastavat
+tuotantovälineiden yksityisomistusta, vaan siitä, vastaako niiden vapaa
+vai yhteiskunnan säännöstelemäkö käyttö yhteiskunnallisen elimistön
+elinehtoja. Ja silloin on aina pidettävä mielessä, että nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen elimistön elinehdoiksi ei voi lukea niitä, jotka
+ollaan huomaavinaan inhimillisen yhteiskunnan alku-asteilla, vaan
+yksistään ne, jotka vastaavat nykyaikaista ihmiskunnan kehitysastetta.
+
+Nykyisellä asteella on yksilöllisten kykyjen osanotto talouselämän
+kiertokulkuun kapitaalin avulla mahdotonta ilman sen vapaata
+käyttöoikeutta. Missä hyötyä tuottavaa toimintaa toivotaan, siellä
+täytyy tämä käyttöoikeus sallia ei sen yksilölle tai ihmisryhmille
+antaman edun tähden, vaan koska se parhaiten voi palvella yhteiskuntaa,
+jos se asianmukaisella tavalla perustuu yhteiskunnalliseen
+ymmärtämykseen.
+
+Niinkuin ihminen on riippuvainen omien ruumiinjäsentensä kestävyydestä,
+samoin on hän riippuvainen siitäkin, mitä hän on yksin tahi muiden
+kanssa luonut. Tuotantovälineiden vapaan käyttöoikeuden rajoittaminen
+olisi samaa, kuin estää häntä turvautumasta jäsentensä ketteryyteen.
+
+Mutta nyt ei yksityisomaisuus muuta olekaan, kuin tämän
+vapaan käyttöoikeuden välittäjä. Tähän omaisuuteen nähden ei
+yhteiskunnallisella elimistöllä ole mitään muita oikeuksia ja
+velvollisuuksia, kuin valvoa että sen omistajan oikeutta menetellä
+omaisuutensa kanssa, miten tahtoo, ei loukata. Kuten näkyy yhtyy
+yhteiskunnallisessa elämässä kaksi asiaa, jotka ovat vallan eri
+merkityksestä yhteiskunnalliselle elimistölle: yhteiskunnallisen
+tuotannon kapitaalipohjan _vapaa käyttö ja oikeussuhde_ käyttäjän ja
+muiden ihmisten välillä, jonka kautta jälkimmäiset estetään vapaasta
+toiminnasta tämän kapitaalipohjan avulla.
+
+Ei _alkuperäinen_ vapaa käyttö aikaansaa yhteiskunnallista vahinkoa,
+vaan tämän käyttöoikeuden voimassa-olo senkin jälkeen, kuin ne
+edellytykset puuttuvat, jotka tarkotuksenmukaisesti yhdistävät
+ihmisten yksilölliset taipumukset tähän käyttöön. Ken tarkastelee
+yhteiskunnallista elimistöä syntyvänä ja kasvavana, hän ei voi
+väärin käsittää, mitä tässä on sanottu. Hän on kysyvä, miten on
+mahdollista hallita sitä, mikä yhtäältä hyödyttää elämää, niin, ettei
+se toisaalta tuota vahinkoa. Mikä _elää_, sitä ei muulla tavalla voi
+tehdä hedelmälliseksi, kuin että syntyessä syntynyt myös saa tuottaa
+vahinkoa. Ja jos meidän on itsemme oltava auttamassa syntyvää,
+niinkuin ihmisen velvollisuus on yhteiskunnallisessa elimistössä,
+niin tehtävämme ei ole estää tarpeellista uudistusta välttääksemme
+vahinkoa. Sillä senkautta hävitämme vain yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuuden. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin käydä käsiksi
+oikealla hetkellä, jos tarkotuksenmukainen alkaa vahingolliseksi
+muuttua.
+
+Yksilöllisillä kyvyillä tulee olla mahdollisuus vapaasti määrätä
+kapitaalipohjasta; siihen liittyvä omistusoikeus täytyy voida
+muuttaa sillä hetkellä, jolloin se alkaa käydä väärän vallanhimon
+välikappaleeksi. Meidän aikamme on luonut laitoksen, joka tyydyttää
+tässä tarkotetun yhteiskunnallisen vaatimuksen, kuitenkin toteutettuna
+osaksi vain niin kutsuttuun henkiseen omaisuuteen katsoen. Viime
+mainittu jää jonkun ajan kuluttua sen luojan kuolemasta yhteiskunnan
+vapaasti käytettäväksi. Tämä laitos perustuu inhimillisen yhteiselämän
+vastaavaan ajatuskantaan. Niin kiinteästi kuin puhtaasti henkisen
+_omaisuuden_ luominen riippuukin yksilöllisistä hengenlahjoista, tämä
+tuote on samalla tulos yhteiskunnallisesta yhteiselämästä ja sen
+täytyy oikealla hetkellä siirtyä tälle. Toisin ei ole laita toisenkaan
+omaisuuden. Että yksilö sen avulla yhteiskunnan palveluksessa toimii
+tuottajana, on mahdollista ainoastaan tämän kokonaisuuden avulla.
+Oikeutta omaisuuden käyttöön ei siis voi erottaa tämän kokonaisuuden
+eduista. Ei ole siis etsittävä keinoa, miten poistaa omistusoikeus
+kapitaalipohjaan, vaan miten hallita tätä omaisuutta, että se
+hyödyttäisi yhteiskuntaa.
+
+Kolmijakoisessa yhteiskunnallisessa elimistössä on tämä keino
+löydetty. Yhteiskunnalliseksi elimistöksi yhtyneet ihmiset käyttävät
+yhteisvaltaansa oikeusvaltion kautta. Yksilöllisten kykyjen toiminta
+kuuluu henkisen järjestön alaan.
+
+Kuten kaikki yhteiskunnallisessa elimistössä puhuu katselijalle, joka
+tajuaa todellisuutta eikä anna itseään yksityisten mielipiteiden,
+teoriiojen, toiveiden t.m.s. kokonaan vallita tämän elimistön
+kolmijakoisuuden välttämättömyydestä, niin erittäinkin kysymys
+ihmisten yksilöllisten kykyjen suhteesta talouselämän kapitaalipohjaan
+ja tämän kapitaalipohjan omistuksesta. Oikeusvallalla ei ole syytä
+estää yksityisen kapitaalin syntymistä ja hallintoa niinkauvan, kun
+yksilölliset kyvyt ovat sillä tavalla kiinnitetyt kapitaalipohjaan,
+että sen hallinto hyödyttää yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuutta.
+Ja se on pysyvä oikeusvaltiona suhteessaan yksityiseen omaisuuteen; se
+ei ole milloinkaan ottava tätä omaan haltuunsa, vaan on huolehtiva,
+että se oikeaan aikaan on siirtyvä jonkun henkilön tai henkilöryhmän
+määräysvaltaan, jotka taas voivat asettua yksilöllisistä suhteista
+riippuvaan suhteeseen tähän omistukseen. Lähtien kahdelta aivan
+eri kannalta voidaan täten palvella yhteiskunnallista elimistöä.
+Oikeusvaltion kansanvaltaisella perustuksella, jolla _kaikkien
+ihmisten_ edut on samalla tavalla valvottava, voidaan estää
+omistusoikeus aikojen kuluessa muuttumasta omistusvääryydeksi.
+Senkautta, että valtio ei itse omaisuutta hallitse, vaan järjestää
+sen ihmisten yksilöllisten kykyjen johtoon, voivat nämä kehittää
+hedelmällisen voimansa yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuuden
+hyväksi. Niinkauvan kun katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voi
+tämä jättää omistusoikeuden tahi hallinnon yksityisten haltuun.
+Voidaan ajatella, että oikeusvaltion edustajat laativat eri aikoina
+vallan erilaisia lakeja omaisuuden luovutuksesta yksityisiltä tahi
+henkilöryhmiltä toisille. Nykyaikana, jolloin laajoissa piireissä
+vallitsee tyytymättömyys kaikkeen yksityiseen omaisuuteen, ajatellaan,
+että yksityinen omaisuus olisi muitta mutkitta otettava yhteiskunnan
+haltuun. Jos niin pitkälle tultaisiin, saataisiin nähdä, kuinka
+tällä menettelyllä ratkaistaisiin yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuus. Kokemuksen opettamana valittaisiin myöhemmin
+toinen tie. Parempi olisi epäilemättä kuitenkin jo nykyaikana luoda
+laitoksia tässä esitettyyn tapaan, että yhteiskunnallinen elimistö
+saisi takaisin terveytensä. Niinkauvan kun joku henkilö yksinään tahi
+yhdessä jonkun ryhmän kanssa jatkaa tuotantoaan, jonka hän on pannut
+pystyyn kapitaalin avulla, tulee hänen saada pitää kapitaalioikeutensa
+siihen kapitaali- määrään, jonka peruskapitaali liikevoittona
+tuottaa, niinkauvan kun viimeksimainittua käytetään tuotantoliikkeen
+laajennukseen. Siitä hetkestä, jolloin mainittu henkilö lakkaa
+tuotantoa johtamasta, on tämä kapitaalimäärä luovutettava toiselle
+henkilölle tahi henkilöryhmälle samallaisen liikkeen tahi toisen
+yhteiskunnallista elimistöä hyödyttävän tuotannon jatkamiseksi. Sekin
+kapitaali, jonka tuotantoliike antaa voittona ja jota ei käytetä
+liikkeen laajennukseen, on myös toisille luovutettava. Liikettä
+johtavan henkilön persoonallisena omaisuutena on pidettävä ainoastaan
+sitä, minkä hän yksilöllisten kykyjensä nojalla katsoi voivansa
+palkkana vaatia ottaessaan tuotantoliikkeen johtoonsa ja mikä näyttää
+oikeutetulta sen tähden, että hän on sen ansainnut muiden ihmisten
+luottamuksella kapitaalia käyttäessään. Milloin kapitaali mainitun
+henkilön toiminnan kautta on kasvanut, on tästä kasvusta hänen
+yksityiseksi omakseen sen verran annettava, että alkuperäisen palkan
+lisäys vastaa lisätyn kapitaalin korkoja. -- Kapitaali, jonka avulla
+tuotantoliike on pantu pystyyn, on siirtyvä alkuperäisten omistajain
+tahtoa noudattaen uudelle johtajalle kaikkine sitoumuksineen tahi
+palautettava omistajilleen, ellei ensimmäinen johtaja voi tahi tahdo
+liikkeestä enää huolehtia.
+
+Tarkempien lainsäädösten laatiminen, miten tällaisen luovutuksen
+tulee tapahtua, kuuluu oikeusvaltiolle. Sen asia on myös katsoa, että
+lainmääräykset pannaan täytäntöön ja valvoa niiden käytäntöä. Voidaan
+ajatella, että tällaista oikeudenluovutusta koskevien määräysten
+yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Siltä _todellisuudenmukaisuuden_
+kannalta katsoen, jota tässä esityksessä on tavoteltu, ei milloinkaan
+pyritä pitemmälle, kuin näyttämään _suunta_ tällaiselle järjestelylle.
+Jos tätä suuntaa ymmärtäväisesti seurataan, löydetään aina
+yksityistapauksissakin tarkotuksenmukainen ratkaisu. Kuitenkin on
+erikoistapauksissa saavutetun kokemuksen nojalla elämänkäytännössä
+löydettävä asian hengen mukaisesti oikea menettelytapa. Kuta
+todellisuudenmukaisempi ajatustapa on, sitä vähemmän se pyrkii
+vahvistamaan yksityistapauksia varten ennakkovaatimusten mukaisia
+sääntöjä ja määräyksiä. -- Mutta toiselta puolen täytyy juuri
+katsantokannan hengestä selvästi käydä ilmi mitä tarkotetaan. Tällöin
+nähdään, että oikeusvaltio ei milloinkaan saa oikeusluovutusvalvojiensa
+kautta itse käsiinsä ottaa kapitaalin käyttöä. Sen tulee ainoastaan
+katsoa, että luovutus tapahtuu sellaiselle henkilölle tahi
+henkilöryhmälle, joka yksilöllisten kykyjensä vuoksi katsotaan
+oikeutetuksi sen vastaanottamaan. Tästä taas seuraa että toistaiseksi
+on sääntönä yleensä pidettävä, että se, joka yllämainituilla syillä
+aikoo luovuttaa kapitaalinsa, hänen täytyy vapaasti saada valita, kenen
+hän tahtoo seuraajakseen kapitaalin käyttäjänä. Hänen on sallittava
+valita joku henkilö tahi henkilöryhmä taikka luovuttaa käyttöoikeutensa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Sillä se, joka
+on kapitaalin käyttäjänä tehnyt tarkotuksenmukaisia palveluksia
+yhteiskunnalliselle elimistölle, hän on myöskin yksilöllisten
+kykyjensä nojalla yhteiskunnallisella ymmärtämyksellä päättävä tämän
+kapitaalin vastaisesta käytöstä. Ja yhteiskunnalliselle elimistölle on
+edullisempaa luottaa tähän päätökseen, kuin siitä välittämättä jättää
+asian järjestely henkilöille, jotka eivät suoranaisesti ole olleet
+asian kanssa tekemisissä.
+
+Tällaisen järjestelyn alaiseksi tulevat ne määrätyn suuruuden
+saavuttaneet kapitaalit, jotka yksityiset tahi henkilöryhmät
+tuotantovälineiden (joihin myös maa luetaan) avulla ovat ansainneet,
+mutta jotka eivät tule personalliseksi omaisuudeksi sen vaatimuksen
+tyydyttämiseksi, joka alkuaan oli tehty yksilöllisten kykyjen toiminnan
+perusteella.
+
+Viimemainitulla tavalla ansaittu omaisuus, samoin kuin oman työn
+tuottamat säästöt, jäävät ansaitsijan kuolemaan tahi myöhempäänkin
+aikaan mainitun ansaitsijan tahi hänen jälkeläistensä personalliseksi
+omaisuudeksi. Siihen saakka on myös oikeustunteen mukainen ja
+oikeusvaltion vahvistama korko kannettava siltä, jolle mainitut
+säästöt on annettu tuotantovälineiden hankkimiseksi. Tällaisella
+perustuksella lepäävässä yhteiskunnallisessa järjestelmässä voidaan
+täydellisesti erottaa ne tulot, jotka ovat peräisin tuotantovälineiden
+avulla suoritetusta työstä, ja varallisuus, joka on hankittu
+personallisella (ruumiillisella tahi henkisellä) työllä. Tämä erotus
+on oikeustunteen ja yhteiskunnan etujen mukainen. Mitä joku säästää
+ja jättää tuotantoliikkeessä käytettäväksi, hyödyttää yleisiä etuja.
+Sillä sen kautta vasta käy tuotannon johto yksilöllisillä kyvyillä
+mahdolliseksi. Mitä jää tuotantovälineillä hankituksi kapitaalin
+lisäykseksi, kun lainmukainen korko on vähennetty, se syntyy koko
+yhteiskunnallisen elimistön myötävaikutuksella ja on ylläkerrotulla
+tavalla palautettava sille takaisin. Oikeusvaltion on vain määrättävä,
+_että_ kysymyksessä olevat kapitaalimäärät mainitulla tavalla
+palautetaan; mutta sen asiana ei ole ratkaista, mihin aineelliseen tahi
+henkiseen tuotantoon palautettu tahi säästetty kapitaali on käytettävä.
+Se saattaisi henkisen ja aineellisen tuotannon riippumaan valtion
+mielivallasta. Ainoastaan ihmisten yksilölliset kyvyt voivat johtaa
+sitä yhteiskunnalliselle elimistölle edullisimmalla tavalla. Mutta
+kuka ei itse tahdo määrätä, kelle hän keräämänsä kapitaalin luovuttaa,
+hänen sallittakoon antaa käyttöoikeus henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille.
+
+Myöskin säästämällä koottu omaisuus siirtyy korkovaroineen hankkijan
+kuoltua tahi joku aika sen jälestä henkistä tahi aineellista tuotantoa
+harjottavalle henkilölle tai henkilöryhmälle, jonka hankkija määrää
+testamentissaan, kuitenkin vain tuotantoa harjottavalle eikä
+epätuottelijaalle, välttääkseen koroillaeläjiä syntymästä. Ellei
+nytkään löytyisi sopivaa henkilöä tahi henkilöryhmää, on tässäkin
+tapauksessa käyttöoikeus annettava henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei asianomainen
+mitään testamenttimääräystä jätä, on oikeusvaltion tartuttava asiaan ja
+annettava henkisen järjestön toimittaa valinta.
+
+Täten säännöstellyssä yhteiskunnallisessa järjestössä pääsevät sekä
+yksityinen yrittelijäisyys että yhteiskunnan edut oikeuksiinsa; ja
+viimemainitut tulevatkin todella vasta sen kautta tyydytetyksi, että
+vapaa yksityinen yrittelijäisyys alistetaan niiden palvelukseen. Kenen
+on jätettävä työnsä toisen ihmisen johdettavaksi, voi sellaisissa
+yhteiskuntaoloissa kyllä tuntea, että johtajan kanssa suorittamansa
+työ on parhaalla tavalla hyödyttävä yhteiskunnallista elimistöä
+ja siis myös työntekijää itseään. Tässä kirjoituksessa kuvattu
+yhteiskunnallinen järjestys on synnyttävä tervettä ihmistunnetta
+vastaavan suhteen, toisaalta oikeudenmukaisesti säännöstellyn
+tuotantovälineiden käyttöoikeuden, kapitaalin ja inhimillisen
+työvoiman sekä toisaalta tuotteiden hintojen välillä. -- Moni ehkä
+löytää tässä esityksessä puutteellisuuksia. Löydettäköön vain.
+Todellisuudenmukaiseen ajatustapaan ei kuulu kerta kaikkiaan
+täydellisten ohjelmien antaminen, vaan _suuntaviivojen_ näyttäminen,
+joita käytännössä on seurattava. Sellaisten erikoisten viittausten,
+kuin tässä on tehty, tarkoituksena on oikeastaan ikäänkuin vain
+esimerkkinä lähemmin selvittää noita suuntaviivoja. Tällainen esimerkki
+voitanee parantaa. Kun se vain tapahtuu mainittuun suuntaan, silloin
+voidaan hyödyllinen päämäärä saavuttaa.
+
+Oikeutetut personalliset ja perhevaikuttimet voidaan tällaisella
+järjestelyllä saada sopusointuun yhteiskunnan vaatimusten kanssa.
+Voidaan tosin huomauttaa, että kiusaus saada omaisuus siirretyksi
+vielä elinaikana yhdelle tahi useammalle perilliselle on sangen
+suuri. Ja että tällaisista perillisistä voi tehdä näennäisesti
+tuotantokykyisiäkin, vaikka he silloin kyllä ovatkin muiden rinnalla
+kelvottomia ja pitäisi korvata näillä muilla. Kuitenkin voi tämä
+kiusaus järjestössä, jossa ylläviitatut laitokset vallitsevat, olla
+mahdollisimman pieni. Sillä oikeusvaltion tarvitsee vain vaatia,
+että toisen perheenjäsenen toiselle siirtämä omaisuus määrätyn
+ajan kuluttua edellisen kuolemasta kaikissa tapauksissa lankeaa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Taikka voi oikeus
+jollain muulla tavalla estää lain kiertämisen. Oikeusvaltion asiana
+on vain valvoa, _että_ tämä luovutus tapahtuu; kuka on valittava
+perilliseksi, se pitäisi jättää henkisen järjestöstä valitun laitoksen
+määrättäväksi. Toteuttamalla nämä edellytykset aletaan ymmärtää, että
+kasvatus ja opetus on tekevä jälkeläiset kelvollisiksi palvelemaan
+yhteiskunnallista elimistöä, mutta että siirtämällä kapitaali
+tuotantoon kykenemättömille henkilöille vahingoitetaan yhteiskuntaa. Ei
+kukaan, jolla on todellista yhteiskunnallista ymmärtämystä, voi toivoa,
+että hänen toimintaansa kapitaalin avulla tulisi jatkamaan henkilö
+tahi henkilöryhmä, jolla yksilöllisiin taipumuksiin nähden ei ole
+edellytyksiä siihen.
+
+Ei kukaan, joka tajuaa, mikä on käytännöllisesti todella mahdollista,
+ole pitävä haaveiluna, mitä yllä olemme esittäneet. Sillä esityksemme
+viittaa juuri sellaisiin laitoksiin, jotka kaikilla elämän aloilla
+muitta mutkitta voidaan kehittää olevista oloista. Tarvitaan vain
+päättäväisyyttä vähitellen luopumaan oikeusvaltiossa säännöstelemästä
+henkistä ja taloudellista elämää sekä vastustamasta jos se, jonka
+pitäisi tapahtua, todella tapahtuu, nimittäin että syntyy yksityisiä
+oppilaitoksia ja että talouselämä etsii itselleen oman perustuksen.
+Ei ole tarvis tuossa tuokiossa lakkauttaa valtionkouluja ja valtion
+taloudellisia laitoksia; mutta saadaan ehkä nähdä pienestä alusta
+vähitellen tulevan mahdolliseksi kokonaan lakkauttaa valtion
+opetus- ja taloustoiminta. Ennen kaikkea olisi välttämätöntä,
+että henkilöt, jotka voivat vakuuttautua tässä esitettyjen tahi
+muiden samallaisten yhteiskunnallisten aatteiden oikeudesta, myös
+huolehtisivat niiden levittämisestä. Kun sellaiset aatteet saavat
+osakseen ymmärtämystä, aletaan _luottaa_ siihen, että on mahdollista
+muuttaa nykyiset olot onnellisimmiksi. _Tästä_ luottamuksesta
+yksistään voi todella terveellinen kehitys saada alkunsa. Sillä sen,
+joka tahtoo tällaisen luottamuksen saavuttaa, täytyy voida nähdä,
+kuinka uudistukset käytännöllisesti voidaan alottaa olevaisista
+oloista. Ja pää-asiallista tässä esitetyissä aatteissa näyttää
+juuri olevan, että ne eivät paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi
+vaadi olevaisten olojen enempää repimistä, kuin mitä jo on tehty;
+vaan että sellaisten aatteiden toteuttamiseen riittää rakentaminen
+olevaiselle, jolloin epäterveellinen samalla poistetaan. Valistus,
+joka ei pyri herättämään luottamusta tähän suuntaan, ei voi saavuttaa,
+mikä välttämättömästi täytyy saavuttaa: kehitystä, joka ei turmele
+ihmisten tähänastisten saavutusten ja taitojen arvoja, vaan tahtoo ne
+säilyttää. Aivan jyrkällä kannallakin olevassa voi herätä luottamus
+perittyjä arvoja kunnioittavaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, jos
+hänet tutustetaan aatteisiin, joista todella terveellinen kehitys voi
+lähteä. Hänenkin täytyy nähdä, että mikä ihmisluokka tahansa päässeekin
+valtiaaksi, se ei voi vallitsevia puutteellisuuksia poistaa, ellei
+sen vaikutinten alla ole aatteet, jotka tekevät yhteiskunnallisen
+elimistön terveeksi ja elinkykyiseksi. Langeta epätoivoon sentähden,
+ettei voida uskoa riittävän suurella joukolla ihmisiä löytyvän nykyisen
+sekasorronkin keskellä ymmärtämystä tällaisille aatteille, kun niitä
+vain tarpeellisella pontevuudella levitetään, olisi samaa kuin epäillä
+ihmisluonnon terveellisten ja tarkotuksenmukaisten vaikutinten
+vastaanottavaisuutta. _Tätä_ kysymystä, onko syytä langeta epätoivoon,
+ei pitäisi ollenkaan tehdä, vaan _ainoastaan toinen_: mitä pitäisi
+tehdä, levittääkseen luottamusta herättäviä aatteita niin voimakkaasti,
+kuin mahdollista.
+
+Tässä esitettyjen aatteiden tehokasta leviämistä estää lähinnä se,
+että nykyisen aikakauden katsantokanta ei kahdesta syystä voi niitä
+käsittää. Joko tahdotaan muodossa tahi toisessa väittää mahdottomaksi
+käsittää, että yhtenäisen yhteiskuntaelämän hajoittaminen käy
+päinsä, kun kerran nuo kolme tämän elämän useinmainittua haaraa
+todellisuudessa kaikkialla ovat yhteydessä keskenään; taikka sanotaan,
+että yhtenäisessäkin valtiossa kaikki kolme jäsentä voivat saada
+välttämättömän itsenäisyytensä, ja että sanalla sanoen koko tämä esitys
+on vain päähänpistosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden
+kanssa. Ensimmäinen vastaväite johtuu siitä, että lähdetään
+_todellisuudelle vieraasta_ ajatustavasta ja luullaan ihmisten
+eläessään yhteiskunnallista elämää muodostavan elämän yhtenäisyyden
+vain sen kautta, että tämä yhtenäisyys on ensin ulkonaisen järjestelyn
+kautta annettu yhteiskunnalle. Mutta todellisessa elämässä käy aivan
+päinvastoin. Yhtenäisyyden täytyy olla _lopputulos_; useammalta
+suunnalta yhteenvirtaavat pyrkimykset luovat _lopuksi_ yhtenäisyyden.
+Viimeaikainen kehitys on kulkenut vastoin tätä, todellisuudenmukaista
+aatetta. Ja sentähden se, mikä ihmisissä elää, nousi ulkoapäin elämään
+pantua "järjestystä" vastaan synnyttäen nykyisen yhteiskunnallisen
+tilanteen. -- Toiseen ennakkoluuloon on syynä kykenemättömyys näkemään
+jyrkkää eroavaisuutta yhteiskunnallisen elämän kolmen jäsenen
+toiminnassa. Ei huomata, kuinka ihminen on _eri_ suhteissa jokaiseen
+noista kolmesta jäsenestä ja kuinka tuo suhde voi saada omituisen
+leimansa ainoastaan, jos todellisessa elämässä löytyy sopiva maaperä,
+jolla se voi erillään muista kehittyä, sitten vaikuttaakseen yhdessä
+niiden kanssa.
+
+Vanha fysiokratinen koulu katsoi, että ihmiset joko säännöstelevät
+taloudellista elämää vastoin sen luonnollista kehitystä, jolloin
+säännöstely on vahingollista; taikka _lait_ vaikuttavat samaan
+suuntaan, kuin talouselämä omaan vapauteensa jätettynä kulkee,
+jolloin ne ovat tarpeettomat. Oppisuuntana on tämä katsantokanta
+hyljätty, mutta tottumuksesta se vielä tuhoa tuottavana kummittelee
+ihmisten aivoissa. Kun joku elämänala seuraa omia lakejaan, luullaan
+kaiken elämälle tarpeellisen sillä alalla syntyvän itsestään. Jos
+esim. talouselämä säännösteltäisiin kaikkia ihmisiä tyydyttävällä
+tavalla, silloin pitäisi, luullaan, oikeus- ja henkielämän kehittyä
+itsestään tältä järjestetyltä talouspohjalta. Mutta se on mahdotonta.
+Ainoastaan todelliselle elämälle vieras ajatuskanta voi uskoa sen
+mahdolliseksi. Talouselämän kiertokulussa ei löydy _mitään_, joka
+itsestään antaisi sysäyksen järjestämään ihmisten keskinäisiä
+oikeussuhteita. Ja jos _näitä_ suhteita tahdottaisiin järjestellä
+taloudellisten vaikutinten perusteella, silloin vedetään ihminen
+töineen ja tuotantovälikappaleiden käyttöoikeuksineen talouselämän
+pyörteeseen. Hänestä tehdään talouselämän ratas, joka vaikuttaa
+koneellisesti. Talouselämällä on taipumus seurata omaa suuntaansa ja
+siihen täytyy toiselta taholta tarttua kiinni. Eivät oikeusmääräykset
+silti ole hyviä, että ne seuraavat talouselämän juoksua, eikä silti
+vahingollisia, että ne käyvät sitä vastaan; vaan sitten vasta, kun
+se suunta, johon talouselämä kulkee, saa sivuvaikutuksia siitä
+oikeuskäsityksestä, että ihmistä on kohdeltava ihmisenä, vasta silloin
+voi hän talouselämänkin alalla saavuttaa ihmisarvoisen olemassa-olon.
+Ja vasta sitten kun kokonaan erotettuna talouselämästä yksilölliset
+taipumukset omalla pohjallaan saavat kehittyä ja rikastuttaa
+talouselämää tuoreilla voimilla, joita se ei itsestään _voi_ tuottaa,
+silloin on talouselämäkin kukoistava ihmisten hyödyksi.
+
+Merkillistä kyllä: puhtaasti ulkonaisen elämän aloilla huomataan
+helposti työjaon tuottamat edut. Ei pidetä välttämättömänä räätälille
+elättää lehmää saadakseen maitoa. Mutta kun nousee kysymys ihmiselämän
+moninaisuudesta, silloin pidetään yhtenäisyyttä ainoana hyödyllisenä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+On itsestään ymmärrettävää, että juuri todellista elämää vastaava
+yhteiskunnallinen aatesuunta kohtaa kaikilta tahoilta vastaväitteitä.
+Sillä todellinen elämä synnyttää vastustusta. Ja ken tämän elämän
+mukaisesti ajattelee, hänen täytyy suunnitella uudistuksia,
+joiden synnyttämä vastustus on vältettävissä ainoastaan toisilla
+uudistuksilla. Hän _ei saa_ luulla, että aina uudistus, joka
+hänen ajatuksissaan näyttää "ihanteelliselta", toteutettuna olisi
+täydellinen. -- Nykyaikainen sosialismi vaatii aivan täydellä
+syyllä, että järjestelmä, jossa tuotantoa harjotetaan yksityisen
+hyödyn tähden, muutetaan sellaiseksi, jossa tuotanto tapahtuu
+kaikkien kulutuksen tähden. Mutta antaessaan tälle vaatimukselle
+_täyden_ tunnustuksen on mahdotonta yhtyä uudenaikaisen sosialismin
+loppupäätökseen, että tuotantovälineiden täytyy yksityisomaisuudesta
+muuttua yhteisomaisuudeksi. Päinvastoin on pakko sanoa, että mitä
+yksilölliset kyvyt yksityisesti tuottavat, se on oikealla tavalla
+saatettava yhteiskunnan nautittavaksi. Uudenaikainen taloudellinen
+pyrkimys tarkotti saada tuloja tuotannon paljoudella; tulevaisuudessa
+on kuluttajan pakko pyrkiä yhteistoiminnalla luomaan paras tuotantotapa
+ja vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien kesken. Oikeuslaitosten
+tulee huolehtia, että tuotantoliikkeen johto on ainoastaan niin
+kauvan jollakulla henkilöllä tahi henkilöryhmällä, kun näiden
+henkilöiden yksilöllisten kykyjen katsotaan sen myöntävän. Sen sijaan
+että tuotantovälineet tulisivat _yhteisomaisuudeksi_, tulevat ne
+yhteiskunnallisessa elimistössä _kiertämään_ henkilöltä henkilölle,
+jonka yksilölliset kyvyt parhaiten osaavat käyttää niitä yhteiskunnan
+hyväksi. Täten luodaan määrätyksi ajaksi se yhteys henkilöiden ja
+tuotantovälineiden välillä, jonka tähän saakka yksityisomaisuus on
+aikaansaanut. Sillä tuotantoliikkeen johtaja ja hänen apulaisensa
+saavat kiittää tuotantovälineitä, että heidän kykynsä antaa heille
+heidän vaatimustensa mukaiset tulot. He panevat parhaansa saadakseen
+tuotannon mahdollisimman täydelliseksi, sillä tuotannon kohoaminen
+lisää heidän tulojaan, vaikka he eivät koko voittoa saakaan, -- joka,
+kuten ylempänä mainittiin, lankeaa yhteiskunnalle paitsi määrättyä
+korkoa, joka tuottajalle maksetaan hyvitykseksi tuotannon kohoamisesta.
+Ja esityksemme hengestä käy sanomattakin ilmi, että tuotannon vähetessä
+tuottajan tulot samassa määrässä tulevat pienenemään, kun ne suurenivat
+tuotannon kohotessa. Mutta joka tapauksessa johtuvat tulot johtajan
+henkisestä jäntevyydestä eikä voitosta, joka riippuu asianhaaroista,
+joita ei määrää toimitsijan henkinen työ, vaan yhteiskunnassa
+vallitsevien voimien vuorovaikutus.
+
+On silminnähtävää, että niiden yhteiskunnallisten aatteiden
+toteuttamisella, joista tässä on puhe, tähänastiset laitokset saavat
+aivan uuden merkityksen. Omaisuus lakkaa olemasta sitä, mitä se tähän
+asti on ollut. Eikä se myöskään enää saa takaisin sitä mennyttä muotoa,
+jota yhteisomaisuus edustaa, vaan siitä kehitetään aivan uusi. Kaikki
+omaisuus liitetään yhteiskunnallisen elämän kulkuun. Yksityinen ei
+pääse käyttämään sitä omaksi edukseen ja yhteiskunnan vahingoksi; mutta
+ei yhteiskuntakaan pääse virkavaltaisesti määräilemään siitä yksityisen
+vahingoksi; vaan siihen sopiva yksilö saa sen haltuunsa palvellaksen
+sillä yhteiskuntaa.
+
+On omiaan kasvattamaan yhteisten asiain harrastusta, että sellaiset
+pyrkimykset pääsisivät toteutumaan, joiden kautta tuotanto saa terveen
+perustuksen ja yhteiskunnallinen elimistö säästyy taudinpuuskilta.
+-- Myös on hallinto, joka on tekemisissä ainoastaan talouselämän
+kanssa, tilaisuudessa tasoittelemaan, milloin taloudelliset
+asianhaarat sen tekevät tarpeelliseksi. Jos ei esim. joku liike
+kykenisi lainanantajilleen maksamaan korkoa heidän työsäästöistään,
+niin voidaan, mikäli liike katsotaan tarpeenvaatimaksi, muista
+taloudellisista liikkeistä niiden osakasten yhteisellä suostumuksella
+edellistä avustaa. Omissa rajoissaan liikkuva talouselämä, jonka
+oikeussuhteet määrätään ulkoapäin ja sieltä saa myös riittävästi
+kykeneviä lisävoimia, pitää huolen yhteiskunnan taloudesta. Tavarat
+tulevat silloin jaetuksi niin että jokainen saa senverran, kuin
+hänellä yhteiskunnan varallisuuteen katsoen on oikeus vaatia. Milloin
+jollakulla on näennäisesti suuremmat tulot, kuin toisella, johtuu
+se siitä, että hän yksilöllisillä kyvyillään tekee yhteiskunnalle
+vastaavan suuremman palveluksen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on muodostunut tämän esityksen
+hengessä, järjestetään oikeuselämän vaatimat verot oikeus- ja
+talouselämän johtajien keskinäisellä sopimuksella. Ja kaikki,
+mitä henkinen järjestö tarvitsee kannatuksekseen, on se saapa
+yhteiskunnallisessa elimistössä toimivilta yksityishenkilöiltä
+vapaaehtoisena myötätuntoisuuden todistuksena. Henkisen järjestön
+terve perustus on henkiseen työhön kykenevien henkilöiden vapaassa
+kilpailussa ja yksilöllisessä yritteliäisyydessä.
+
+Mutta _ainoastaan_ tällaisessa yhteiskunnallisessa elimistössä osaa
+oikeuden hallinto antaa todellisen arvon oikealle tavaran jaolle.
+Talousjärjestö, joka ei kuluta ihmistyötä yksityisten tuotantoalojen
+tarpeiden tyydyttämiseksi, vaan sen mukaan, minkä oikeus sille myöntää,
+on arvioiva tavarain arvon niihin käytetyn ihmistyön mukaan. Se ei
+ole salliva ihmistyön määrää mitattavan tavarahinnoilla, jotka on
+saatu häikäilemättömällä ihmisten rasituksella. Sellainen elimistö on
+laativa lakinsa ottaen huomioon puhtaasti inhimilliset olosuhteet.
+Lapsilla tulee olla oikeus päästä osallisiksi kasvatuksesta;
+perheenisällä tulee työstään olla suuremmat tulot, kuin yksinäisellä.
+Tämän tulonlisäyksen myöntävät hänelle laitokset, jotka syntyvät
+kaikkien kolmen yhteiskunnallisen järjestön yhteisellä sopimuksella.
+Tällaiset laitokset voivat myös järjestää kasvatuskysymyksen siten, että
+taloudellisen järjestön hallinto määrää vallitseviin taloudellisiin
+olosuhteisiin katsoen kasvatusmenoihin tarvittavan määrärahan ja
+oikeusvaltio sitten vahvistaa yksityisten oikeudet henkisen järjestön
+ohjeiden mukaan. Tässäkin kuuluu tosioloja silmällä pitävään
+ajattelutapaan viitata tällaisilla esimerkeillä ainoastaan mihin
+_suuntaan_ tuollaiset laitokset voivat toimia. Onhan mahdollista, että
+yksityistapauksissa aivan toisellaiset laitokset voivat olla _oikeita_.
+Mutta nämä "oikeat" voidaan aikaansaada ainoastaan noiden kolmen
+itsessään vapaan yhteiskunnallisen elimistön jäsenen päämäärästään
+tietoisella yhteistoiminnalla. Vastoin monenlaisia ajatussuuntia, joita
+nykyaikana pidetään käytännöllisinä, mutta jotka sitä eivät kuitenkaan
+ole, tarkottaa tämä esitys sellaista yhteiskunnallisen elimistön
+jaottelua, että ihmisten toiminta siinä käy yhteiskunnan tarkotusperiä
+vastaavaksi.
+
+Niinkuin lapsilla on oikeus kasvatuksen saantiin, samoin tulee
+vanhuksilla, sairailla, leskillä olla oikeus toimeentuloon, johon
+tarvittava pohjakapitaali on koottava samalla tavalla kuin ylempänä
+mainittu ala-ikäisten kasvatukseen tarvittava kapitaaliavustus.
+Pääasiana tässä kaikessa on, että itseään elättämään kykenemättömän
+avustusta ei saa määrätä talouselämän taholta, vaan päinvastoin on
+talouselämä tehtävä riippuvaiseksi julkisesta oikeudentunnosta.
+Talousjärjestössä työskentelevien työpalkka on sitä pienempi,
+kuta enemmän ansaitsemaan kykenemättömille on maksettava. Mutta
+tämä "vähennys" on kaikkien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten
+yhtäläisesti kestettävä, jos tässä tarkottamamme yhteiskunnalliset
+vaikuttimet pääsevät toteutumaan. Taloudellisesta elämästä irrotettu
+oikeusvaltio on tekevä työhön kykenemättömien kasvatuksesta ja
+ylläpidosta todella yleisinhimillisen kysymyksen, jota se onkin, sillä
+oikeusjärjestön alaan kuuluu se, mihin _kaikilla täysi-ikäisillä_
+ihmisillä on sananvalta.
+
+Yhteiskunnallinen elimistö, jollaista tässä tarkotetaan, on käyttävä
+paremmilla yksilöllisillä kyvyillä aikaansaadun ylituotannon
+yhteiskunnan hyväksi, samoinkuin se on ottava yhteiskunnalta
+vähempikykyisten elatukseen tarvittavat varat. "Yliarvoja" ei luoda
+yksilöiden ansaitsematonta nautintoa varten, vaan yhteiskunnallisen
+elimistön sielullisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi ja sen
+vaalimiseksi, mikä tästä elimistöstä syntyy voimatta sitä suoranaisesti
+hyödyttää.
+
+Ken on sitä mieltä, että näiden kolmen yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenen erottamisella on vain aatteellinen merkitys ja että
+yhtenäisessä valtioelimistössäkin tahi koko valtion käsittävässä,
+tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvassa, taloudellisessa
+osuuskunnassa tuo jako syntyisi "itsestään", hänen tulee vain
+luoda katseensa niihin erikoisiin yhteiskunnallisiin laitoksiin,
+jotka ovat seurauksena kolmijakoisuuden toimenpanosta. Silloin
+esim. ei valtiohallinnon enää tarvitse määrätä rahaa lailliseksi
+maksuvälineeksi, vaan riippuu sen käyttäminen talousjärjestön
+hallintokuntien keskinäisistä toimenpiteistä. Sillä terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä raha ei voi olla muuta, kuin todistus
+saamaan toisten valmistamia tavaroita talouselämän kaikilta aloilta
+sen perusteella, että todistuksen omistaja itse on ollut valmistamassa
+tavaroita talouselämää varten. Rahankierron kautta yhtyvät talouselämän
+eri haarat yhdeksi kokonaistaloudeksi. Jokainen niistä valmistaa
+kiertoteitse yleistalouden kautta kaikille muille. Talouden alalla
+ollaan tekemisissä ainoastaan tavara-arvojen kanssa.
+
+Tällä alalla saavat myös ne tuotteet, jotka ovat peräisin henkisestä
+ja valtiollisesta järjestöstä, tavaramerkityksen. Mitä opettaja
+oppilaissaan saa aikaan, merkitsee talouden kiertokulussa tavaraa.
+Opettajalle maksetaan yksilöllisistä kyvyistään yhtä vähän, kuin
+työmiehelle tämän työvoimasta. Ainoastaan siitä _voidaan_ molemmille
+maksaa, mikä heidän toiminnastaan talouselämän kiertokulussa
+voidaan pitää tavarana. Kuinka vapaan yritteliäisyyden ja
+oikeuden tulee vaikuttaa, että tavaraa syntyisi, se on yhtäpaljon
+taloudellisen kiertokulun _ulkopuolella_, kuin luonnonvoimien
+vaikutus viljantuotantoon hyvänä ja huonona vuotena. Talouselämän
+kiertokulussa merkitsevät henkinen järjestö siihen nähden, mitä se
+pitää taloudellisena tuotteenaan, _ja myös valtio_ vain yksityisiä
+tavarantuottajina. Mitä ne omalla alallaan tuottavat ei vielä ole
+tavaraa; siksi se vasta tulee joutuessaan talouselämän kiertokulun
+yhteyteen. Ne eivät harjota taloutta omalla alallaan; mutta niiden
+tuotannolla harjottaa taloudellisen järjestön hallitus taloutta.
+
+Tavaran (tahi tuotannon) puhdas taloudellinen arvo rahassa lausuttuna
+riippuu siitä tarkotuksenmukaisuudesta, jolla taloudellista elämää
+_johdetaan_. Tämän johdon toiminnasta riippuu, miten hedelmällinen
+toiminta voi kehittyä sillä henkisellä ja oikeudellisella
+pohjalla, jonka yhteiskunnallisen elimistön toiset jäsenet luovat.
+Tavaran raha-arvo ilmaisee silloin, että taloudellisen elimistön
+laitokset valmistavat tavaraa yleistä kysyntää vastaavan määrän.
+jos tässä kirjoituksessa ilmilausutut edellytykset toteutuvat,
+niin ei taloudellisen elimistön päämääränä tule olemaan tuotannon
+kohottaminen rikkauksien saavuttamiseksi, vaan vasta syntyvät ja
+moninaisimmilla siteillä toisiinsa liitetyt osuuskunnat tulevat
+sovittamaan tavarain tuotantonsa yleisen kysynnän mukaan. Sen
+kautta saadaan tätä tarvetta vastaava suhde syntymään raha-arvon
+ja tuotantolaitosten välillä yhteiskunnallisessa elimistössä.[6]
+Raha on terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä todella oleva
+vain arvonmäärääjä; sillä jokainen kolikko tahi seteli edellyttää
+valmistunutta tavaraa, jota vastaan ainoastaan rahan omistaja on
+voinut rahansa saada. Olosuhteet pakottavat ryhtymään sellaisiin
+toimenpiteisiin, että raha kadottaa arvonsa sen omistajalle, kun se
+on menettänyt yllämainitun merkityksensä. Tällaisiin toimenpiteisiin
+on viitattu. Raha-omaisuus siirtyy määrätyn ajan kuluttua sopivalla
+tavalla yhteiskunnalle. Ja ettei rahaa, joka ei ole kiinnitetty
+tuotantoliikkeisiin, talousjärjestön määräyksiä kiertämällä, pidettäisi
+salassa, voidaan sitä aika-ajoittain leimata tahi painaa uudestaan.
+Näistä asianhaaroista on myös seurauksena, että kapitaalin antama
+korko on vuosien kuluessa pienenevä. Raha on kuluva loppuun, niinkuin
+tavarakin. Tällainen toimenpide valtion puolelta on kuitenkin oikea.
+"Korkoa korolle" ei enää voi esiintyä. Ken on tehnyt säästöjä, on
+luonnollisesti toiminut tavalla, joka oikeuttaa hänet sittemmin
+saamaan niiden vastineeksi tavaraa, kuten tällä hetkellä suoritettu
+työ oikeuttaa samanaikaisiin vastasaataviin; mutta vaatimuksilla on
+määrätty rajansa; sillä menneisyyteen perustuvat vaatimukset voidaan
+tyydyttää vain nykyhetken työllä. Sellaiset vaatimukset eivät saa
+muodostua taloudellisiksi pakkokeinoiksi. Näillä edellytyksillä
+saadaan _rahakanta_ oikealle pohjalle. Sillä samapa kuinka rahamuoto
+muuten olosuhteista riippuen vaihteleekin: _rahakanta_ on oleva
+talousjärjestön hallituksen järkevä toimenpide. Rahakanta-kysymystä ei
+mikään valtio tyydyttävästi voi ratkaista lakimääräyksillä; nykyiset
+valtiot voivat sen ratkaista vain jättämällä siihen tarvittavat
+välttämättömät toimenpiteet erikoisen taloudellisen järjestön huoleksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Puhutaan paljon uudenaikaisesta työnjaosta, sen aiheuttamasta
+ajansäästöstä, tavarainhyvyydestä, tavarain vaihdosta y.m., mutta
+harvoin otetaan huomioon, kuinka se vaikuttaa yksityisen ihmisen
+suhtautumiseen työhönsä. Joka työskentelee työnjakoon perustuvassa
+yhteiskunnallisessa elimistössä, ei hän oikeastaan milloinkaan
+_ansaitse_ itse tulojaan, vaan saa ne _kaikkien_ yhteiskunnalliseen
+elimistöön kuuluvien työllä. Räätäli, joka valmistaa itseään varten
+takin, ei suhtaudu takkiinsa samalla tavalla kuin ihminen, joka
+alkutilassa on pakotettu itse hankkimaan kaikki elintarpeensa. Hän
+valmistaa itselleen takin voidakseen tehdä muille vaatteita; ja
+takin _arvo_ hänelle riippuu kokonaan muiden toiminnasta. Takki on
+oikeastaan tuotantoväline. Moni pitänee tätä saivarteluna. Mutta
+jos hän tarkastelee tavarain _arvon muodostamista_ taloudellisessa
+kiertokulussa, on hän tuleva toisiin mietteisiin. Hän on silloin
+huomaava, että työnjakoon perustuvassa talousjärjestössä on mahdotonta
+tehdä työtä itselleen. Voidaan tehdä työtä vain muille ja antaa muiden
+tehdä työtä itselleen. On yhtä mahdotonta tehdä työtä itselleen,
+kuin syödä itse itsensä. Mutta voidaan luoda laitoksia, jotka ovat
+ristiriidassa työnjaon olemuksen kanssa. Niin tapahtuu, kun tavarain
+valmistus pannaan tarkottamaan yksityisen ihmisen rikastuttamista
+sillä omaisuudella, jonka hän kuitenkin on voinut hankkia itselleen
+vain yhteiskunnallisen elimistön muiden jäsenten avulla. Työnjaon
+tarkotuksena on, että yksityiset sovittavat elämänsä koko yhteiskunnan
+oloja silmällä pitäen; se ei siedä _taloudellista_ itsekkyyttä. Jos
+tätä itsekkyyttä siitä huolimatta esiintyy luokkaetujen tahi muussa
+muodossa, syntyy siitä yhteiskunnallisesti kestämätön olotila, joka
+aiheuttaa yleisen sekasorron. Tällainen tilanne vallitsee nykyään.
+Löytynee useita, joita ei liikuta vaatimus, että oikeudelliset ja muut
+olot on järjestettävä epäitsekästä työnjakoa silmälläpitäen. Heidän on
+sitten vedettävä johtopäätökset katsantokannastaan ja ne ovat: kaikki
+pyrkimykset ovat turhia; yhteiskunnallinen liike ei johda mihinkään
+tulokseen. Totta onkin, että liikettä ei voida hyödyttää, jollei
+kiinnitetä huomiota _tosi-elämän_ vaatimuksiin. Se ajatuskanta, johon
+tämä ajatus perustuu, tahtoo, että ihmiset sovittavat toimintansa
+yhteiskunnallisen elimistön elinehtojen mukaiseksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kenen käsitteet rajottuvat vain vanhoihin totuttuihin
+yhteiskuntalaitoksiin, hän säikähtää kuullessaan, että työnjohtajan
+suhde työntekijään erotetaan talousjärjestön määräysvallasta. Sillä
+hän pelkää tämän erottamisen johtavan rahanarvon alenemiseen ja
+alkuperäisten talousolojen palaamiseen. (Rathenau esittää teoksessaan
+"Vedenpaisumuksen jälkeen" tällaisen mielipiteen, joka _hänen_
+kannaltaan näyttää oikealta). Mutta tämän vaaran vastapainona on
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijako. Itsenäisyytensä saavuttanut
+talousjärjestö on yhdessä oikeusjärjestön kanssa kokonaan erottava
+rahaolot oikeudelliselle pohjalle lasketuista työläisoloista.
+Toiselta puolen ei myöskään oikeusoloilla ole suoranaista vaikutusta
+raha-oloihin. Sillä jälkimmäiset riippuvat kokonaan talousjärjestön
+johdosta. Oikeussuhde työnjohtajan ja työntekijän välillä ei
+yksipuolisesti ilmene rahan arvossa, sillä tämähän jää, sittenkun
+palkka on poistettu, joka merkitsee tavaran ja työvoiman vaihtoarvoa --
+yksinomaan tavarain (ja palvelusten) vastakkaisten arvojen mittapuuksi.
+-- Tarkastellessa kolmijakoisuuden _vaikutusta_ yhteiskunnalliseen
+elimistöön, täytyy tulla vakuutetuksi, että se on aikaansaava
+laitoksia, joita tähän asti valtioissa ei ole löytynyt.
+
+Ja näiden laitosten kautta tullaan poistamaan se, mikä nykyaikana
+tunnetaan _luokkataisteluna_. Sillä tämä johtuu siitä, että työpaikka
+on yhdistetty talouselämän kiertokulkuun. Tämä kirjotus tahtoo
+kuvata yhteiskunnallista elimistöä, jossa käsite "_työpalkka_" saa
+uuden sisällön, samoin kuin entinen käsite "_omaisuus_" Mutta tämän
+uudistuksen kautta luodaankin _elinvoimaisempi_ yhteiskunnallinen
+side ihmisten kesken. -- Ainoastaan pintapuolinen tarkastelu voi antaa
+aihetta väittämään, että näiden aatteiden toteuttamisella ei mitään
+muuta voiteta, kuin aikapalkan muuttaminen kappalepalkaksi. Olkoonpa
+niin, että asian yksipuolinen tarkastelu vie tähän johtopäätökseen.
+Mutta _tässä_ ei sellaista yksipuolista johtopäätöstä ole esitetty
+oikeana, vaan on pidetty päämääränä, että palkkasopimuksen tilalle
+otetaan sopimus, jossa työnjohtaja ja työntekijä sitoutuvat jakamaan
+sen mitä he yhdessä ja koko yhteiskunnallisen elimistön _avulla_
+ovat aikaansaaneet. Kenestä työntekijälle tuleva osa työntuloksesta
+näyttää kappalepalkalta, hän ei huomaa, että _tämä_ "kappalepalkka"
+(joka oikeastaan ei "palkka" olekaan) saa tuotteen arvon kautta
+sellaisen merkityksen, että työntekijän yhteiskunnallinen asema
+muiden yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla tulee aivan
+toisenlaiseksi, kuin millainen se on yksipuolisesti talouteen
+perustuvassa luokkavaltiossa. Vaatimus luokkataistelun lopettamisesta
+tulee silloin tyydytetyksi. -- Ken taas kannattaa varsinkin
+sosialistisissa piireissä vallitsevaa mielipidettä, että on jätettävä
+_kehitykselle_ itselleen yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen,
+ja että ei käy päinsä laatia suunnitelmia, joiden pitäisi toteutua,
+hänelle täytyy vastata: luonnollisesti jää kehityksen valmistettavaksi,
+mikä on välttämätöntä, mutta yhteiskunnallisessa elimistössä ovatkin
+ihmisten aatevaikuttimet _todellisuutta_. Ja kun on joku aika kulunut
+ja se _toteutunut_, mikä tänään liikkuu vain ajatuksissa, silloin on
+tämä toteutunutkin osana kehityksessä. Sentähden tulee niiden, jotka
+uskovat vain kehitykseen eikä hedelmällisten aatteiden vaikutukseen,
+odottaa lopullisine tuomioineen kunnes se, joka tänään on ajatuksissa,
+on kehitystä. Kuitenkin on silloin enää myöhäistä panna toimeen eräitä
+asioita, joita tosiolot jo _tänään_ vaativat. Yhteiskunnallisessa
+elimistössä ei kehitystä voi niin _päältäpäin_ katsella kuin
+luonnossa, vaan täytyy itse olla kehitystä _luomassa_. Sentähden on
+terveelle yhteiskunnalliselle ajatukselle vaarallista, että meidän
+päivinä tahdotaan niin paljon "todistaa", mikä on yhteiskunnallisesti
+välttämätöntä, samalla tavalla kuin luonnontieteissä "todistetaan".
+"Todistuksilla" yhteiskunnallisissa elämän kysymyksissä on merkitystä
+ainoastaan sille, joka voi nähdä ei ainoastaan sen, joka ilmenee
+olevaisissa oloissa, vaan _senkin_, joka piilee ihmisten vaikuttimissa
+-- usein heidän itsensä huomaamatta -- ja pyrkii toteutumaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yksi niistä vaikutuksista, joista käy ilmi, että yhteiskunnallisen
+kolmijakoisuuden perustus on itse inhimillisen yhteiselämän
+olemuksessa, on tuomariviran erottaminen valtiollisista laitoksista.
+Viimemainituille kuuluu ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa
+vallitsevien oikeussuhteiden vahvistaminen. Varsinainen tuomiovalta
+kuuluu laitoksille, jotka henkinen järjestö luo. Tuomio edellyttää
+suuressa määrässä, että tuomarilla on mielenlaatua ja käsityskykyä
+arvostelemaan tuomittavan yksilöllistä asemaa. Sellainen mieliala ja
+käsityskyky taas edellyttävät, että sama luottamus, jolla ihmiset ovat
+kiintyneet henkisen järjestön laitoksiin, on myös määräävänä tuomareita
+asetettaessa. On mahdollista, että henkisen järjestön johtokunta
+asettaa tuomarit, jotka voidaan valita erilaisimmista henkisistä
+ammateista ja jotka määrätyn ajan kuluttua palaavat takaisin omiin
+toimiinsa. Jossain määrin on silloin joka ihminen tilaisuudessa itse
+valitsemaan ehdokkaiden joukosta viideksi tahi kymmeneksi vuodeksi
+henkilön, johon hänellä on niin suuri luottamus, että hän tällä
+aikaa, jos niin tarvitaan, voi alistua hänen tuomioonsa siviili- ja
+rikosoikeudellisissa asioissa. Jokaisen ihmisen asuinpaikalla tulee
+silloin aina löytymään niin monta tuomaria, että tällä vaalilla on
+merkityksensä. Valittajan on sitten aina käännyttävä sen tuomarin
+puoleen, jonka syytetty hyväksyy. -- On syytä ajatella, mikä ratkaiseva
+merkitys tällaisella laitoksella olisi ollut Itävalta-Unkarilaisilla
+alueilla. Sekakielisillä seuduilla olisi kuhunkin kansallisuuteen
+kuuluva voinut valita itselleen tuomarin omaa kansallisuuttaan. Ken
+tuntee itävaltalaisia oloja, voi arvata kuinka suuresti sellainen
+laitos olisi edistänyt sovintoa kansallisuuksien kesken. -- Paitsi
+kansallisuuskysymystä löytyy laajoja elämänaloja, joiden tervettä
+kehitystä tällainen laitos olisi omiaan edistämään. -- Erikoisia
+lakikysymyksiä varten asetetaan ylläkerrotulla tavalla valittujen
+tuomarien ja oikeuksien rinnalle virkamiehiä, joiden vaalin toimittaa
+henkisen järjestön johto, mutta joilla kuitenkaan ei ole oikeutta
+itse tuomita. Sama johto asettaa myöskin vetoamisoikeuden. Tällaisiin
+edellytyksiin perustuvan elämän olemukseen kuuluu, että tuomari on
+tilaisuudessa seuraamaan tuomittavan elämäntapoja ja mielenlaatua
+ja että hän tuomarivirkansa ulkopuolella -- jota hän vain määrätyn
+ajan hoitaa -- voi perehtyä tuomittavien ympäristöön. Kuten terve
+yhteiskunnallinen elimistö kaikilla laitoksillaan on herättävä
+jäsenissään yhteiskunnallista ymmärtämystä, niin myös tuomaritoimessa
+olijoissa. Tuomion täytäntöönpano kuuluu oikeusvaltiolle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Aatteemme mukaisten laitosten luomista muilla elämän aloilla, kuin
+vasta mainituilla, ei toistaiseksi tarvinne tässä lähemmin selostaa.
+Sellaista selostusta voisi luonnollisesti jatkaa loppumattomiin.
+
+Ylläkerrotut yksityiset elämänlaitokset ovat osottaneet, että tämän
+esityksen pohjana oleva ajatuskanta ei, kuten moni voisi luulla --
+ja kuten tosiaan on luultu, kun allekirjoittanut siellä ja täällä
+oli asian suullisesti esittänyt tarkota kolmen säädyn, elinkeino-,
+maanpuolustus- ja opetussäädyn uudistamista. Aivan päinvastaista,
+kuin tämä säätyjako, tarkotetaan. Ei ole tarkotus jakaa ihmisiä
+yhteiskuntaluokkiin eikä säätyihin, vaan se on yhteiskunnallinen
+elimistö itse, joka jaetaan. Mutta juuri sen kautta voi ihminen olla
+todellinen ihminen. Sillä jako tulee olemaan sellainen, että hän
+eläessään on kiinnitetty jokaiseen noista kolmesta jäsenestä. Siihen
+yhteiskunnallisen elimistön jäseneen, johon hän ammattinsa puolesta
+kuuluu, on hän kiinnitetty asiallisilla syillä; toisien kanssa joutuu
+hän persoonallisiin suhteisiin, sillä niiden laitokset ovat sellaisessa
+suhteessa häneen ettei hän voi välttää joutumasta tekemisiin niiden
+kanssa. Kolmijakoinen on oleva ihmisestä erotettu, hänen elämänpohjansa
+muodostava yhteiskunnallinen elimistö; jokainen ihminen sellaisenaan
+yhdistää nuo kolme jäsentä toisiinsa.
+
+
+
+
+IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.
+
+
+Terveen yhteiskunnallisen elimistön sisäinen jaottelu
+tekee myös kansainväliset suhteet kolmijakoisiksi. Jokaisella
+noista kolmesta alueesta on oleva itsenäiset välinsä muiden
+yhteiskunnallisten elimistöjen vastaaviin alueisiin. Yksi
+maa-alue joutuu taloudellisiin suhteisiin toisten kanssa ilman
+että oikeusvaltioiden suhteet siihen mitenkään suoranaisesti
+vaikuttaisivat[7]. Ja päinvastoin oikeusvaltioiden suhteet tulevat
+määrätyissä rajoissa kehittymään täysin riippumattomina taloudellisista
+suhteista. Tämä riippumattomuus suhteiden _syntymisessä_ on vaikuttava
+tasottavasti ristiriitaisuuksiin. Yksityisten yhteiskunnallisten
+elimistöjen kesken herää yhteisiä harrastuksia, jotka tekevät
+valtakuntien väliset rajat vähemmän tärkeiksi ihmisten yhteiselämälle.
+Yksityisten maa-alueiden henkiset järjestöt voivat solmia suhteita
+keskenään ottaen huomioon _vain_ ihmiskunnan yhteisen henkielämän
+tarpeet. Valtiosta riippumaton, itsenäinen henkielämä on luova
+olosuhteita, jotka silloin ovat sietämättömät, kun henkisen tuotannon
+tunnustaminen riippuu oikeusvaltiosta eikä henkisen järjestön johdosta.
+Siinä suhteessa ei ole mitään eroa kansainvälisen tieteen ja muiden
+henkisten työalojen välillä. Muodostavathan kunkin kansan oma kieli
+ja kaikki, mikä siitä riippuu, erikoisen henkisen työalan. Kansan
+itsetietoisuuskin kuuluu tänne. Yhden kielialueen asujamisto ei joudu
+luonnottomiin riitaisuuksiin toisen alueen asukasten kanssa, jollei se
+tahdo kansallisen kultuurinsa levittämiseksi turvautua valtiolliseen
+järjestöön tahi taloudelliseen väkivaltaan. Jos jollakin kansallisella
+kulttuurilla on suurempi leviämiskyky ja henkinen hedelmällisyys,
+kuin toisella, on sen leviäminen oikeutettua ja tulee rauhallisesti
+tapahtumaan, jos sen takana ovat henkisestä järjestöstä riippuvaiset
+voimat.
+
+Nykyaikana ovat yhteiskunnallisen elimistön kolmijaon pahimpana
+esteenä ihmisten samaan kieleen ja kansalliseen kulttuuriin perustuva
+yhteenkuuluvaisuus. Tämän esteen täytyy väistyä niiden pyrkimysten
+tieltä, jotka ihmiskunnan kokonaisuudessaan on yhä itsetietoisemmin
+omistettava itselleen uudenaikaisen elämän vaatimuksesta. Tämä
+ihmiskunta on opittava tuntemaan, että jokainen sen osista on
+saavuttava itselleen todella ihmisarvoiset olosuhteet ainoastaan
+liittymällä elinvoimaisilla siteillä kaikkiin muihin osiin. Kansojen
+toisiaan lähestyminen on muiden luonnollisten vaikuttimien ohella
+yhtenä syynä kansainvälisen oikeuden ja talouden historialliseen
+kehittymiseen. Mutta voimien, jotka kansakuntia kasvattavat, tulee
+saada kehittyä vuorovaikutuksessa keskenään, ilman että sitä estävät
+ne suhteet, joita valtiot ja taloudelliset osuuskunnat kehittävät
+keskenään. Se voidaan saavuttaa sillä, että kansakunnat toimeenpanevat
+yhteiskunnallisten elimistöjensä sisäisen kolmijaon siten, että
+jokainen jäsen on tilaisuudessa kehittämään omat itsenäiset suhteensa
+toisiin yhteiskunnallisiin elimistöihin.
+
+Tämän kautta syntyy kansojen, valtioiden ja taloudellisten yhdyskuntien
+kesken _monimuotoisia_ yhdyssiteitä, jotka kiinnittävät jokaisen osan
+ihmiskuntaa toinen toisiinsa, niin että toinen oman etunsa tähden
+seuraa myötätunnolla toisen elämää. Kansainliitto _syntyy_ tosiolojen
+herättämistä alkuvaikuttimista. Sitä ei ole tarvis "perustaa"
+yksipuolisten oikeuskäsitteiden nojalla [8].
+
+Erityisestä merkityksestä tosioloja seuraavalle ajattelijalle täytyy
+olla sen seikan, että vaikkakin tässä yhteiskunnalliselle elimistölle
+esitetyt päämäärät koskevat kaikki ihmiskuntaa, _jokainen yksityinen_
+yhteiskunnallinen elimistö voi ne toteuttaa, yhdentekevä, kuinka muut
+maat tässä suhteessa menettelevät. Kun yhteiskunnallinen elimistö
+jakaantuu kolmeen luonnolliseen jäseneensä, voivat niiden edustajat
+riippumattomina yhdyskuntina solmia muiden kanssa kansainvälisiä
+suhteita, vaikkapa nuo toiset eivät vielä olisikaan omasta
+puolestaan kolmijakoa toimeenpanneet. Ken kulkee tämän uudistuksen
+etunenässä, hän vaikuttaa ihmiskunnan yhteisen päämäärän hyväksi.
+Mitä on tehtävä, se on raivaava itselleen tien paljon suuremmalla,
+todellisista inhimillisyysvaikuttimista lähtevällä voimalla, kuin
+kongressipäätöksillä ja sopimuksilla. Todellisuuden pohjalla on
+tämä päämäärä ajateltu, todellisessa elämässä, missä inhimillisiä
+yhteiskuntia vain löytyy, siihen voidaan pyrkiä.
+
+Ken viimeisinä vuosikymmeninä on seurannut tapahtumia kansojen ja
+valtioiden elämässä siltä kannalta, johon tämä esitys perustuu, hän
+voi havaita, kuinka nykyiset historiallisesti kehittyneet valtiot,
+joissa henki-, oikeus- ja talouselämä ovat yhteensulautuneet, solmivat
+kansainvälisiä suhteita, jotka veivät loppuromahdukseen. Mutta hän voi
+myöskin nähdä, kuinka vastakkaiset voimat, lähtien itsetiedottomista
+inhimillisyysvaikuttimista, viittasivat kolmijakoon päin. Tämä on
+oleva parannuskeino järkytyksiä vastaan, jotka yhtenäisyysvimma
+on aiheuttanut. Mutta "määräävien kansanjohtajien" elämä ei ollut
+suunnattu näkemään, mikä kauvan oli ollut kypsymässä. Keväällä ja
+alkukesästä 1914 saatiin vielä kuulla "valtiomiesten" puhuvan, että
+Europan rauha hallitusten ponnistuksilla, inhimillisesti päättäen, oli
+turvattu. Näillä "valtiomiehillä" ei ollut aavistustakaan, että heidän
+teoillaan ja puheillaan ei enää ollut mitään vaikutusta todellisten
+tapausten kulkuun. Mutta heitä pidettiin "käytännönmiehinä".
+"Haaveilijoita" sen sijaan olivat ne, jotka vastoin "valtiomiesten"
+mielipiteitä olivat viimeisten vuosikymmenien aikana luoneet
+itselleen oman katsantokannan, niin kuin tämänkin kirjoittaja, joka
+siitä kuukausia ennen sotaromahdusta viimeksi Wienissä pienelle
+kuulijakunnalle esitelmöi. (Suuremman yleisön edessä hän varmaankin
+olisi joutunut naurunalaiseksi). Hän puhui siitä, mikä uhkasi, jotenkin
+seuraavasti: "Nykyaikana vallitsevat elämänpyrkimykset käyvät yhä
+voimakkaammiksi, kunnes ne lopuksi tekevät tyhjäksi itse itsensä. Ken
+hengen silmillä yhteiskunnallista elämää katselee, voi nähdä kuinka
+kaikkialla kauheita yhteiskunnallisia mätäpaiseita on nousemassa. Tämä
+on se suuri suru sivistyksen puolesta, joka kalvaa nykyisten olojen
+katselijaa. Siinä on se rasittava painajainen, joka vielä silloinkin,
+kun jo on kadottanut kaiken innostuksen elämäntapausten tutkimiseen
+henkisen tieteen aseilla, pakottaa puhumaan parannuskeinosta
+sanoilla sellaisilla, kuin tahtoisi huutaa koko maailmaa vastaan.
+Jos yhteiskunnallinen elimistö edelleen kehittyy samalla tavalla,
+kuin tähän asti, silloin kärsii kulttuuri vahinkoja, jotka
+yhteiskunnalliselle elimistölle ovat yhtä vaarallisia kuin _syöpä_
+ihmisruumiille". Mutta hallitsevien piirien elämänkatsomus kehitti
+tällä elämän perustuksella, jota se ei voinut eikä tahtonut nähdä,
+vaikuttimia, jotka aiheuttivat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt antaa
+raueta, mutta ei sellaisia, jotka olisivat synnyttäneet luottamusta eri
+yhteiskuntien välillä.
+
+Ken luulee, ettei nykyisen maailmanromahduksen suoranaisten syiden
+joukossa ollut mitään osaa yhteiskunnallisilla elämänvaatimuksilla,
+hänen on syytä miettiä, mitä sotaa valmistelevien valtioiden
+politisista vaikuttimista sitten olisi tullut, jos "valtiomiehet"
+olisivat ottaneet nämä yhteiskunnalliset vaatimukset ohjelmiinsa. Ja
+mitä olisi jäänyt tekemättä, jos nämä ohjelmat olisivat tarkottaneet
+muuta, kuin syntyainesten katoamista, jotka sitten pakostakin
+aikaansaivat räjähdyksen. Jos viimeisinä vuosikymmeninä kiinnitti
+huomionsa siihen hiipivään syöpätautiin valtioiden keskinäisissä
+väleissä, joka oli seurauksena ihmiskunnan johtavien piirien
+elämästä, voi hyvin ymmärtää, kuinka muuan yleisinhimillisiin
+henkisiin harrastuksiin osaaottanut henkilö siihen nähden, miten
+yhteiskunnalliset harrastukset näissä johtavissa luokissa ilmenivät,
+saattoi jo 1888 lausua: "Päämäärä on: tehdä koko ihmiskunnasta sen
+viimeisellä kehitysasteella veljien valtakunta, veljien, jotka
+jaloimpien vaikuttimien innostamina yhdessä kulkevat eteenpäin. Ken
+seuraa historiaa vain Europan kartan avulla, voisi luulla yleisen
+murhaamisen täyttävän meidän läheisimmän tulevaisuutemme", mutta vain
+ajatus, että "täytyy löytyä tie todelliseen ihmiselämän onnellisuuteen"
+voi ylläpitää ihmisarvon tunnetta. Ja tämä ajatus on sellainen, "joka
+ei näytä olevan sopusoinnussa meidän ja naapuriemme hirvittävien
+sota-varustelujen kanssa, mutta johon minä luotan ja jonka täytyy
+valaista meille tietä, jollei ylimalkaan olisi parasta tehdä yhteisellä
+sopimuksella loppu ihmiselämästä ja määrätä julkinen itsemurhan
+päivä" (Hermann Grimm 1888 kirjassaan "Aus den letzten fünf Jahren" s.
+46). Mitä olivat sotaiset varustelut muuta kuin sellaisten ihmisten
+toimia, jotka tahtoivat ylläpitää valtiota yhtenäisessä muodossaan
+siitä huolimatta, että tämä muoto uudenaikaisen kehityksen kautta oli
+joutunut ristiriitaan kansojen terveen yhteiselämän kanssa. Tällaisen
+terveen yhteiselämän voi sen sijaan synnyttää yhteiskunnallinen
+elimistö, joka on kehittynyt uudemman ajan elämän vaatimuksista.
+
+Itävaltalais-unkarilainen valtiomuoto kaipasi enemmän kuin
+puolivuosisataa uudistustaan. Sen henkinen elämä, jonka juuret
+olivat lukuisissa kansallisuuksissa, vaati muotoa, jonka kehitystä
+esti vanhentuneista vaikuttimista syntynyt yhtenäisvaltio.
+Serbialais-itävaltalainen ristiriita maailmansodan alussa, on
+täydellisin todistus siitä, että tämän yhtenäisvaltion politiset
+rajat määrätystä ajankohdasta alkaen olivat sopimattomat kansojen
+kulttuurielämän rajoiksi. Jos itsenäinen polittisesta valtiosta ja sen
+rajoista riippumaton henki-elämä olisi saanut kehittyä näiden rajojen
+ylitse tavalla, joka oli sopusoinnussa kansojen päämäärien kanssa,
+silloin ei henki-elämästä lähtenyt ristiriita olisi purkautunnut
+politiseksi romahdukseksi. Tähän suuntaan kulkeva kehitys näytti
+kaikista, jotka Itävalta-Unkarissa kuvittelivat "valtiomiehen tavoin"
+ajattelevansa, mahdottomalta, jollei mielettömältä. He eivät olleet
+tottuneet ajattelemaan muuta kuin että valtiollisten rajojen täytyi
+langeta yhteen kansallisten yhdyskuntien rajojen kanssa. Heidän oli
+mahdotonta ymmärtää, että valtiollisten rajojen yli voi kehittyä
+henkisiä järjestöjä, jotka käsittävät koululaitoksen ja muita henkisen
+elämän aloja. Ja kuitenkin: tämä "käsittämätön" on nykyaikaisen
+kansainvälisen elämän vaatimus. Käytännöllisesti ajatteleva ei saa
+takertua näennäisesti mahdottomaan ja luulla, että näiden vaatimusten
+mukaiset laitokset kohtaisivat voittamattomia vastuksia: vaan hänen
+on juuri suunnattava pyrkimyksensä vastusten voittamiseen. Sen
+sijaan, että olisi suunnattu "valtiomiesmäinen" ajatus uudenaikaisten
+vaatimusten mukaiseen suuntaan, pyrittiin luomaan laitoksia, joiden
+tarkoituksena oli yhtenäisvaltion tukeminen näitä vaatimuksia vastaan.
+Tästä valtiosta tuli senkautta yhä mahdottomampi muodostuma. Ja 20
+vuosisadan toisella vuosikymmenellä oli sillä valittavana joko olla
+kykenemätön tekemään mitään vanhan valtiomuotonsa säilyttämiseksi
+ja odottaa hajoamistaan tahi koettaa väkivalloin ulkonaisesti
+koossa pitää sisällisesti mahdotonta, puolustaen menettelyään
+sotilaalliselta näkökannalta. Itävalta-Unkarin "valtiomiehillä"
+ei ollut 1914 muuta mahdollisuutta kuin joko oli heidän otettava
+päämääräkseen uusien elinehtojen luominen terveelle yhteiskunnalliselle
+elimistölle ja sillä tavalla, että voivat jälleen saavuttaa maailman
+luottamuksen, tahi heidän _täytyi_ antaa sodan puhjeta ylläpitääkseen
+vanhaa. Kun tältä pohjalta arvostelee 1914 vuoden tapahtumia, voi
+ratkaista oikein syyllisyyskysymyksenkin. Useiden kansallisuuksien
+osallisuuden tähden Itävalta-Unkarin valtiojärjestelmässä lankesi
+sille maailmanhistoriallisena tehtävänä ennen kaikkea terveen
+yhteiskunnallisen elimistön kehittäminen. Tätä tehtävää ei käsitetty.
+Rikos maailmanhistoriallisen kehityksen henkeä vastaan ajoi
+Itävalta-Unkarin sotaan.
+
+Ja Saksa sitten? Se perustettiin aikana, jolloin uudenaikaiset
+vaatimukset terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä pyrkivät
+toteutumaan. Tämä toteutuminen olisi voinut tuottaa valtakunnalle sen
+maailmanhistoriallisen olemassaolon oikeutuksen. Yhteiskunnalliset
+vaikuttimet keskittyivät tässä Keski-Europan valtakunnassa ikäänkuin
+alueella, joka historiallisesti voi näyttää olevan edeltäpäin määrätty
+niiden toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen ajatus heräsi useassa
+paikassa; Saksan valtakunnassa se pukeutui muotoon, josta näkyi, mitä
+se tarkotti. Sen olisi pitänyt antaa tälle valtakunnalle riittävästi
+työtä. Sen olisi pitänyt antaa sen hallituksille tehtäviä. Se olisi
+voinut näyttää, että tällä valtakunnalla oli oikeutettu paikkansa
+uudenaikaisessa kansojen yhteiselämässä, jos vastaperustetulle
+valtakunnalle olisi annettu työmäärä, jota historialliset voimat
+itse olivat vaatineet. Sen sijaan että olisi käyty käsiksi työhön
+koko laajuudessaan, pysähdyttiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin",
+tyydyttääkseen päivän vaatimukset, ja oltiin iloisia, kun ulkomailla
+ihmeteltiin _näiden_ uudistusten mallikelpoisuutta. Samalla kasvoi
+tahto aina suuremmaksi ja suuremmaksi antaa valtakunnalle niiden
+muotojen mukainen ulkonainen maailmanvalta-asema, jotka mitä
+vanhanaikaisin käsitys-tapa valtioiden mahdista ja loistosta oli
+synnyttänyt. Luotiin valtakunta, joka Itävalta-Unkarin tavoin
+oli ristiriidassa niiden voimien kanssa, jotka historiallisesti
+ilmenivät uudenaikaisten kansojen elämässä. Niitä voimia eivät
+tämän valtakunnan valtijaat nähneet ensinkään. Se valtiomuoto, mikä
+_heillä_ oli mielessä, voi seistä ainoastaan sotalaitoksen turvissa.
+Se taas, mitä uudempi historia vaatii, vaati pystyssä pysyäkseen
+terveen yhteiskunnallisen elimistön vaikutinten toteuttamista. Tällä
+toteuttamisella olisi vallattu uudenaikaisten kansain keskuudessa
+toinen asema, kuin mikä meillä oli 1914. Kansainelämän uudenaikaisten
+vaatimusten ymmärtämättömyydellään oli saksalainen politiikka 1914
+saavuttanut toimintamahdollisuuksiensa nollapisteen. Se ei viimeisinä
+vuosikymmeninä ollut huomannut mitään siitä, minkä olisi pitänyt
+tapahtua; se oli askarrellut kaikkea mahdollista, joka ei sisältynyt
+uudenaikaisiin kehitysvoimiin ja jonka sisällöttömyytensä tähden
+_täytyi_ "korttihuoneen tavalla lysähtää kokoon".
+
+Saksan valtakunnan tragillisesta kohtalosta, joka näin ollen oli
+historiallisen kehityksen tulos, saisi todellisen peilikuvan, jos
+antautuisi tarkastelemaan tapahtumia johtavissa piireissä Berliinissä
+heinäkuun lopulla ja elokuun 1 päivänä 1913 ja tunnollisesti
+paljastamaan ne maailmalle. Näistä tapahtumista tiedetään kotona ja
+ulkomailla vielä vähän. Kuka ne tuntee, hän tietää, kuinka Saksan
+politiikka silloin oli korttihuonepolitiikkaa ja kuinka sen, tultuaan
+toimintansa nollapisteeseen, täytyi jättää päätöksen teko sodan
+alkamisesta sotilaallisten viranomaisten käsiin. Sen, jonka käsissä
+määräysvalta tässä virastossa oli, ei silloin sotilaana voinutkaan
+_muuten menetellä, kuin menetteli_, koska hänen kannaltaan asemaa voi
+katsella ainoastaan niin, kuin hän sitä katseli. Sillä sotilaallisen
+alan ulkopuolella oli jouduttu asemaan, josta ei enää ollut tilaisuutta
+mihinkään toimintaan. Kaikki tämä osottautui maailmanhistorialliseksi
+tosiasiaksi, jos löytyisi ketään, joka vaatisi tuomaan päivänvaloon
+tapahtumat Berliinissä heinäkuun lopussa ja elokuun 1 päivänä,
+erittäinkin sen, mitä tapahtui elokuun 1 ja heinäkuun 31 päivinä.
+Eletään aina edelleen siinä harhaluulossa, ettei näillä paljastuksilla
+kuitenkaan mitään voitettaisi, jos kerran tuntee valmistavat tapaukset
+aikaisemmalta ajalta. Jos tahdotaan puhua siitä, jota nykyään
+"syyllisyyskysymykseksi" kutsutaan, ei näitä paljastuksia saa välttää.
+Tosin kyllä voidaan toista tietä päästä selville jo kauvan aikaisemmin
+olemassa olleista syistä; mutta nuo paljastukset näyttäisivät, kuinka
+nämä syyt ovat vaikuttaneet.
+
+Se katsantokanta, joka silloin johti Saksan johtomiehet sotaan,
+vaikutti vielä eteenkinpäin turmiollisesti. Siitä tuli yleinen
+mielipide. Ja se esti viimeisten kauhuvuosien kuluessa vallanpitäjiä
+katkeristakaan kokemuksista saamasta sitä oppia, jonka puute oli
+aikaisemmin syössyt maan tähän traagilliseen kohtaloon. Tämän
+kirjoittaja tahtoi käyttää hyväkseen näiden kokemusten aikaansaamaa
+mahdollista vastaanottavaisuutta, kun hän Saksassa ja Itävallassa
+juuri sotaromahduksen aikoihin, jotka hänestä näyttivät sopivimmilta,
+koetti kylvää aatteita terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä ja
+johtopäätöksiä niistä politisessa toiminnassa ulospäin henkilöihin,
+joiden vaikutusvalta vielä silloin olisi voinut auttaa näiden
+vaikuttimien toteutumiseen. Henkilöt, jotka ottivat Saksan kansan
+kohtalon vakavalta kannalta, olivat mukana tietä aukaisemassa
+näille aatteille. Mutta turhaa oli puhua. Ennakkoluulot asettuivat
+tällaisia vaikuttimia vastustamaan, jotka _paljaalta_ sotilaalliselta
+katsantokannalta katsottuna eivät olleet minkään arvoisia. Korkeintaan
+huomattiin, että "kirkon erottaminen koulusta" olisi jotakin. Tähän
+suuntaan kävivät "valtiomiesmäisesti" ajattelevien ajatukset jo kauvan
+sitten, mutta sille tielle, joka olisi vienyt johonkin ratkaisevampaan,
+ne eivät löytäneet. Parasta tarkottavat tahtoivat, että minä olisin
+"julaissut" nämä ajatukseni. Se oli siihen ajankohtaan katsoen kai
+kaikkein hyödyttömin neuvo. Mitä olisi auttanut "kirjallisuuden" alalla
+paljon muun ohessa puhuminen näistä vaikuttimista: varsinkaan kun
+puhuja oli yksityishenkilö. Näiden vaikuttimien luonteeseenhan kuuluu,
+että ne _siihen aikaan_ olisivat olleet jos takin merkityksestä vain
+sen paikan tähden, jolta ne olisi ilmilausuttu. Keski-Europan kansat
+olisivat, jos oikealta paikalta olisi puhuttu näiden vaikuttimien
+mukaisessa hengessä, nähneet, että voi jotakin olla, joka vastasi
+heidän enemmän tahi vähemmän itsetietoista kaipaustaan. Ja venäläisen
+idän kansat olisivat varmaankin tuohon aikaan olleet myötätuntoisia
+tsaarivallan kukistamiselle noiden vaikuttimien nojalla. Että ne
+olisivat olleet myötätuntoisia, sitä voi epäillä ainoastaan se, joka ei
+tunne vielä käyttämättömän itäeuropalaisen älyn vastaanottavaisuutta
+terveille yhteiskunnallisille aatteille. Tällaisten aatteiden
+julistamisen sijaan tuli Brest-Litovsk.
+
+Että sotilaallinen ajatustapa ei voisi estää Keski- ja Itä-Europan
+romahdusta, oli salattua ainoastaan -- sotilaalliselle ajatustavalle.
+Ettei tahdottu uskoa romahduksen välttämättömyyteen, siinä Saksan
+kansan onnettomuuden syy. Ei kukaan ottanut ymmärtääkseen, kuinka
+paikoilla, joista ratkaisu riippui, oltiin täysin välinpitämättömiä
+maailmanhistoriallisille välttämättömyyksille. Ken näistä
+välttämättömyyksistä jotakin tiesi, hänelle oli myös tunnettua, että
+englantia puhuvilla kansoilla oli keskuudessaan henkilöitä, jotka
+näkivät, mitä Keski- ja Itä-Europan kansanvoimissa liikkui. Voitiin
+tietää, kuinka sellaiset henkilöt olivat vakuutettuja Keski- ja
+ltä-Europan valmistautuvan johonkin, jonka täytyi päättyä mahtaviin
+yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Mullistuksiin, joita ei pidetty
+englanninkielisillä alueilla historiallisesti vielä välttämättöminä
+eikä mahdollisinakaan. Tämän ajatuskannan mukaisesti suunnattiin
+politiikkakin. Mutta Keski- ja ltä-Europassa ei kaikesta tästä
+tiedetty mitään, vaan ajettiin politiikkaa, jonka täytyi lysähtää
+kokoon, kuin korttirakennuksen. Ainoastaan sellaisella politiikalla,
+joka nojautuu tietoon, että englanninkielisillä alueilla suurin
+piirtein ja luonnollisesti englantilaisen katsantokannan mukaisesti
+otettiin huomioon historialliset välttämättömyydet, olisi ollut
+varma pohja allaan. Mutta kehotusta tällaiseen politiikkaan olisivat
+varmaankin ainakin "diplomaatit" pitäneet aivan tarpeettomana. Sen
+sijaan, että olisi noudatettu politiikkaa, joka ennen maailmansodan
+puhkeamista olisi voinut, huolimatta englantilaisen politiikan
+suuripiirteisyydestä, hyödyttää Keski- ja Itä-Europaakin, kuljettiin
+vain edelleen totuttua diplomaatien tietä. Eikä sodankauhuissakaan
+katkerista kokemuksista opittu, että oli välttämätöntä panna sen
+tehtävän vastapainoksi, joka Amerikasta käsin politisissa julistuksissa
+oli maailmalle ratkaistavaksi annettu, toinen tehtävä Europasta,
+jonka oli synnyttänyt tämän maan osan elämänvoimien kuohunta.
+Wilsonin amerikkalaiselta katsantokannalta antaman tehtävän ja sen
+tehtävän välillä, joka tykkien jyskeen keskeltä ilmaisi Europan
+henkiset vaatimukset, olisi sovinto ollut mahdollinen. Kaikki muu
+puhe sovinnosta kaikui ontolta historiallisten välttämättömyyksien
+edessä. -- Mutta ne, joille kohtalo oli uskonut Saksan valtakunnan
+hallituksen, eivät ymmärtäneet tehtävää, jonka ratkaiseminen edellytti
+käsitystä uudenaikaisessa ihmiselämässä piilevistä mahdollisuuksista.
+Ja sentähden täytyi syksyn 1918 tuoda tullessaan, mitä se toi.
+Sotilaallisen vallan kukistumista seurasi henkinen antautuminen. Sen
+sijaan, että olisi edes tällä hetkellä noustu tarmokkaasti toteuttamaan
+Europan tahdonmukaisesti Saksan kansan henkisiä vaikuttimia,
+alistuttiin ilman muuta Wilsonin 14 pykälään. Asetettiin Wilsonin
+eteen Saksa, jolla itsellään ei ollut mitään sanottavaa. Ajatelkoon
+Wilson neljästätoista pykälästään mitä tahansa, hän voi auttaa Saksaa
+ainoastaan siinä, missä tämä sitä itse tahtoo. Hänen olisi pitänyt
+ainakin _odottaa_ tämän tahdon ilmaisua. Sodan alussa noudatetun
+mitättömän politiikan lisäksi tuli toinen lokakuussa 1918, tuli kauhea
+henkinen nöyrtyminen, jonka aikaansai mies, johon moni saksalainen pani
+viimeisen toivonsa.
+
+Epäusko historiallisesti vaikuttaviin voimiin; haluttomuus ottamaan
+vaaria henkisen yhteenkuuluvaisuuden herättämistä vaikuttimista:
+kaikki tämä on saattanut Keski-Europan nykyiseen tilaansa. Nyt ovat
+sotaromahdusta seuranneet tosiasiat luoneet uuden tilanteen. Sen
+tunnusmerkkinä on aate ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaikuttimista,
+niinkuin tämä aate tässä kirjoituksessa on ymmärrettynä. Nämä
+yhteiskunnalliset vaikuttimet puhuvat kieltä, joka antaa tehtävän
+koko sivistyneen maailman ratkaistavaksi. Onko ajatus siitä, mitä on
+tehtävä yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi tänäänkin joutuva
+nollapisteeseensä, kuten keskieuropalainen politiikka tehtävineen
+1914? Maa-alueet, jotka silloin kysymyksenalaisissa asioissa voivat
+pysytellä sivussa, eivät sitä yhteiskunnalliseen liikkeeseen katsoen
+saa tehdä. Tähän kysymykseen katsoen ei saisi löytyä vastustajia eikä
+välinpitämättömiä; pitäisi löytyä vain yhteisvoimin toimiva ihmiskunta,
+joka ymmärtää ottaa vaaria ajan merkeistä ja niiden mukaan järjestää
+toimintansa.
+
+Tämän kirjan tarkotuksesta selviää, miksikä sen tekijä on joku aika
+sitten kirjoittanut seuraavassa luvussa uudelleen julaistun kehoituksen
+Saksan kansalle ja kultuurimaille, ja jonka muuan komitea, joka sen
+tarkoituksen on käsittänyt, on antanut tiedoksi maailmalle, etupäässä
+Keski-Europan kansoille. Nykyään vallitsevat toiset olosuhteet, kuin
+silloin, jolloin sen sisällys ilmaistiin ahtaammalle piirille. Silloin
+olisi yleinen mielipide välttämättömästi lukenut sen "kirjallisuuden"
+joukkoon. Tänään on julkisuuden toimitettava sille, mitä se ei vielä
+joku aika sitten sille voinut toimittaa: myötätuntoisia ihmisiä,
+jotka tahtovat vaikuttaa sen hengessä, jos sen katsotaan olevan
+myötätuntoisuuden ja toteuttamisen arvoinen. Sillä se, minkä nyt täytyy
+syntyä, voi syntyä ainoastaan sellaisten ihmisten avulla.
+
+
+
+
+LISÄYS.
+
+
+_Saksan kansalle ja kulttuurimaailmalle!_
+
+Varmasti kaikkina aikoina koossa pysyväksi luuli Saksan kansa
+puolivuosisataa sitten rakennettua valtiorakennustaan. Elokuussa 1914
+se arveli, että sotaromahdus, jonka alussa se näki olevansa, näyttäisi
+rakennuksen horjumattomuuden. Tänään se voi vain katsella rakennuksensa
+raunioita. Itsetutkimuksen täytyy seurata sellaista kokemusta.
+Sillä tämä kokemus on osottanut puoli-vuosisataisen katsantokannan,
+varsinkin sotavuosina vallinneiden ajatusten tärisyttävästi
+vaikuttavaksi erehdykseksi. Missä ovat tämän kamalan erehdyksen
+syyt? Tämän kysymyksen täytyy panna Saksan kansan jäsenten sielut
+tutkimaan itseään. Onko nyt voimia tällaiseen itsetutkintaan, siitä
+riippuu Saksan kansan elämisen mahdollisuus. Sen tulevaisuus riippuu
+siitä, voiko se vakavasti kysyä itseltään tänään: miten minä olen
+erehdykseeni langennut? Jos se näin kysyy itseltään tänään, silloin
+on sille aukeava tieto, että se puolivuosisataa sitten on perustanut
+valtakunnan, mutta jättänyt antamatta tälle valtakunnalle Saksan kansan
+sisäistä olemusta vastaavan tehtävän. -- Valtakunta oli perustettu.
+Sen olemassaolon ensi aikoina pyrittiin järjestämään sen sisäisiä
+elämisen mahdollisuuksia vanhojen traditsioonien ja vuosi vuodelta
+kasvavien uusien vaatimuksien mukaisiksi. Myöhemmin siirryttiin
+lujittamaan ja laajentamaan ulkonaista aineellisiin voimiin perustuvaa
+valta-asemaa. Tämän yhteydessä käytiin käsiksi uuden ajan synnyttämiin
+yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, ottaen tosin huomioon monta päivän
+tarvetta, mutta ilman sitä suurta päämäärää, jonka käsittämiseen olisi
+tarvittu tietoja niistä kehitysvoimista, joiden mukaan uuden ajan
+ihmiskunnan täytyy sovittaa elämänsä. Niin oli valtakunta noussut
+maailmanvaltojen joukkoon, mutta ilman varsinaista päämäärää, joka
+olisi ollut puolustuksena sen olemassaololle. Sotaromahduksen kulku on
+tämän surullisella tavalla paljastanut. Aina sen puhkeamiseen saakka
+ei Saksan ulkopuolella oleva maailma ollut valtakunnan esiintymisessä
+huomannut mitään, joka olisi herättänyt siinä ajatuksen: tämän
+valtakunnan hallitsijat täyttävät maailmanhistoriallisen kutsumuksen,
+jota ei saanut häiritä. Kun eivät nämä hallitsijat olleet kutsumustaan
+käsittäneet, synnytti se ulkopuolella Saksan sellaisen mielipiteen,
+joka todelliselle asiantuntijalle on perinnäinen syy Saksan häviöön.
+
+Äärettömän paljon merkitsee nyt Saksan kansalle, jos se osaa
+ennakkoluulottomasti arvostella tätä asiaintilaa. Onnettomuudessa on
+pitänyt oppia, mitä viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena ei ole tajuttu.
+Sen sijaan, että pikkumaisesti ajateltaisiin lähimmän tulevaisuuden
+vaatimuksia, olisi nyt omistettava suurpiirteinen elämänkatsantokanta,
+joka voimakkain ajatuksin pyrkii ymmärtämään uudenaikaisen ihmiskunnan
+kehitysvoimat ja miehekkäällä tahdolla omistaa itsensä niille. On
+hyljättävä pikkumainen tapa halveksia epäkäytännöllisinä haaveilijoina
+niitä,jotka luovat silmänsä näihin kehitysvoimiin. Niiden, jotka
+ovat olevinaan käytännönmiehiä, mutta jotka kuitenkin käytännöksi
+maskeeratulla ahdasmielisyydellään ovat olleet syynä onnettomuuteen,
+tulee luopua ylimielisyydestään ja ylpeydestään. On kiinnitettävä
+huomio siihen, mitä haaveilijoiksi huudetut, mutta itse asiassa
+todelliset käytännön miehet tahtovat sanoa aikamme kehitystarpeista.
+
+Kaikensuuntaiset käytännönmiehet huomasivat kylläkin aivan uusien
+vaatimusten heräävän ihmisissä. Mutta he tahtoivat tyydyttää ne
+perittyjen katsantokantojen ja laitosten puitteissa. Uudenaikainen
+talouselämä on nämä vaatimukset herättänyt. Niiden täyttäminen
+yksityisestä alotteesta näyttäytyi mahdottomaksi. Yksityisen työn
+yhteiskunnallistuttaminen _muutamilla aloilla_ alkoi tuntua yhdestä
+ihmisluokasta välttämättömältä; ja se toteutettiin siellä, missä tämä
+ihmisluokka elämän katsantokantansa mukaan piti sitä hyödyllisenä.
+_Kaiken_ yksityisen työn jyrkkä yhteiskunnallistuttaminen tuli toisen
+luokan päämääräksi, jolla uuden talouselämän kehityksen tähden ei ole
+mitään etua perittyjen yksityispäämäärien säilyttämisestä.
+
+Kaikilla pyrkimyksillä uudemman ajan ihmiskunnan vaatimusten
+tyydyttämiseksi on yhteinen pohjansa. Ne vaativat yksityisomaisuuden
+yhteiskunnallistuttamista ja tarkottavat sen joutumista yhdyskuntien
+(valtion, kuntien) haltuun, jotka ovat syntyneet toisilla
+edellytyksillä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden uusien
+vaatimusten kanssa. Taikka ne tarkottavat uudempia yhdyskuntia (esim.
+osuuskuntia), jotka eivät ole syntyneet täydellisesti näiden uusien
+vaatimusten hengessä, vaan ovat muodostetut vanhoja näkökohtia ja
+muotoja silmälläpitäen.
+
+Totta puhuen ei yksikään näistä vanhojen katsantokantojen mukaisesti
+muodostetuista yhdyskunnista voi ottaa vastaan, mitä niiden väitetään
+vastaanottaneen. Ajan voimat pyrkivät löytämään sellaista ihmiskunnan
+yhteiskunnallista rakennetta, jossa on kiinnitetty huomio aivan
+toisiin seikkoihin, kuin mihin nykyään yleensä huomio kiinnitetään.
+Yhteiskunnalliset yhtymät ovat tähän asti suurimmaksi osaksi saaneet
+alkunsa ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaistoista. Meidän aikamme
+tehtävänä on saattaa vaistomaiset voimat täysin itsetietoisiksi.
+
+Yhteiskunnallisella elimistöllä on jäsenensä, kuten luonnollisellakin.
+Ja niinkuin luonnollisen elimistön täytyy suorittaa ajatteleminen
+päällä eikä keuhkoilla, samoin täytyy yhteiskunnallinenkin elimistö
+jakaa järjestelmällisesti osiin, joista ei mikään voi ottaa toisen
+tehtävää suorittaakseen, vaan jokaisen täytyy, säilyttämällä
+itsenäisyytensä, olla yhteistyössä muiden kanssa.
+
+Taloudellinen elämä voi vain menestyä, jos se yhteiskunnallisen
+elimistön itsenäisenä jäsenenä muodostuu omien voimiensa ja lakiensa
+mukaan ja jos se, välttääkseen häiriöitä omassa järjestössään, ei anna
+toisen yhteiskunnallisen elimistön jäsenen, politisesti vaikuttavan,
+sekaantua asioihinsa. Tämän politisesti vaikuttavan tulee päinvastoin
+olla täysin itsenäisenä taloudellisen rinnalla, kuten luonnollisessa
+elimistössä hengitysjärjestelmä pääjärjestelmän rinnalla. Niiden
+yhteistoiminta ei voi menestyä sen kautta, että molemmat alistetaan
+saman lainlaadinta- ja hallintoelimen alle, vaan siten, että molemmilla
+on oma lainsäädäntö ja hallinto, jotka ovat elävässä yhteistoiminnassa.
+Sillä politisen järjestelmän täytyy hävittää talous, jos se tahtoo
+ottaa sen käsiinsä; ja taloudellinen järjestelmä kadottaa elinvoimansa,
+jos se tahtoo tulla politiseksi.
+
+Näiden molempien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla
+tulee olla täysin itsenäisenä ja omien elinehtojensa mukaisesti
+muodostettuna kolmas: henkisen tuotannon jäsen, johon myös henkinen
+osuus molemmista edellisistä kuuluu, joiden tulee saada se omalla
+laillisella järjestysvallalla ja hallinnolla varustetulta kolmannelta
+jäseneltä, jonka sisäiseen hallintoon ja elämään ne eivät saa vaikuttaa
+toisin kuin luonnollisen kokonaiselimistön rinnakkain sijaitsevat
+jäsenelimistöt toisiinsa vaikuttavat.
+
+Mitä tässä on sanottu yhteiskunnallisen elimistön välttämättömyydestä,
+voidaan jo tänään täysin tieteellisesti yksityiskohtia myöten
+perustella ja kehitellä. Tässä esityksessä on voitu antaa vain
+suuntaviivat kaikille niille, jotka tahtovat tätä välttämättömyyttä
+seurata.
+
+Saksan valtakunnan perustaminen sattui niihin aikoihin, jolloin tämä
+välttämättömyys astui uudenaikaisen ihmiskunnan eteen. Sen hallitus ei
+ole ymmärtänyt antaa valtakunnalle tehtävää kiinnittämällä sen katsetta
+tähän välttämättömyyteen. Tämä katse ei ainoastaan olisi antanut sille
+oikeata sisäistä rakennetta, vaan olisi antanut sen ulkopolitiikalle
+oikeutetun suunnan. Sellaisella politiikalla olisi Saksan kansa voinut
+elää yhteiselämää Saksan ulkopuolella olevien kansojen kanssa.
+
+Nyt pitäisi ottaa Onnettomuudesta oppia. Pitäisi kasvattaa tahtoa
+siihen yhteiskunnalliseen elimistöön joka on mahdollinen. Sen Saksan,
+jota ei enää ole, ei pitäisi esiintyä ulkomaailmalle, vaan _henkisen,
+politisen ja taloudellisen_ järjestelmän pitäisi itsenäisiä lähetystöjä
+muodostavien edustajiensa kautta koettaa neuvotella niiden kanssa,
+jotka löivät sen Saksan maahan, josta sekottamalla kolme järjestelmää
+oli tullut mahdoton yhteiskuntamuodostuma.
+
+Voin hengessä kuulla käytännönmiesten pahottelevan esitykseni
+monimutkaisuutta, ollen liian mukavuutta harrastavia edes ajatellakseen
+kolmen yhdyskunnan yhteistoimintaa, koska he eivät tahdo mitään tietää
+elämän todellisista vaatimuksista, vaan tahtovat muodostaa kaiken
+_omien_ ajatustensa mukavien vaatimusten mukaan. Heille täytyy tulla
+selväksi: on joko mukauduttava sovittamaan ajatuksensa todellisuuden
+vaatimusten mukaisiksi tahi muuten jäädään vaille kaikkea oppia
+onnettomuudesta ja lisätään entistä yhä uusilla aina loppumattomiin.
+
+                                    _T:ri Rudolf Steiner_.
+
+
+
+
+VIITESELITYKSET
+
+
+[1] Tekijä on ehdoin tahdoin kirjoituksessaan välttänyt kaikkia tähän
+asti kansantaloudellisessa kirjallisuudessa tavallisia lauseparsia.
+Hän tuntee tarkoin kohdat, joita "ammattiarvostelu" on kutsuva
+dilettanttisiksi (Syrjäisen käsialaksi). Hänen lausevalintansa määräsi
+osaksi se, että hän tahtoo puhua ihmisille, joille kansantajuinen ja
+yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus on vähemmän tuttua, mutta ennen
+kaikkia se katsantokanta, että uusi aika on tuomitseva yksipuoliseksi
+ja paikkansa pitämättömäksi jo itse lausetavassakin enimmän osan
+siitä, mikä tässä kirjallisuudessa on "ammattimaista". Ken arvelee,
+että tekijän olisi myös pitänyt viitata muiden yhteiskunnallisiin
+aatteisiin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa muistuttavat tässä
+esitettyjä, häntä pyydän huomaamaan, että tekijän vuosikymmenien
+elämänkokemukseen perustuvan tässä esitetyn katsantokannan lähtökohta
+ja menettelytavat ovat pää-asia annettuja vaikuttimia toteuttaessa
+eivätkä siihen tahi tähän muotoon puetut ajatukset. Myöskin on
+tekijä, kuten voi huomata IV:tä osasta, koettanut aatteitaan
+käytännössä toteuttaa aikana, jolloin yhdessä tahi toisessa suhteessa
+samankaltaisilta _näyttävistä_ ajatuksista vielä ei ollut tietoa.
+
+[2] Ylläesitetty jaottelu ei perustu paikallisiin ruumiinjäseniin, vaan
+elimistön yleistoimintaan. "Pää-elimistöllä" tarkotetaan lähinnä sitä,
+että pää on etupäässä hermo- ja aisti-elämän keskus. Luonnollisesti
+tapahtuu päässä myös rytmillistä ja aineenvaihtotoimintaa, kuten taas
+muissa ruumiinjäsenissä ilmenee hermo-aistitoimintaa. Tästä huolimatta
+ovat nämä kolme toiminta-muotoa _olemukseltaan_ varsin erilaiset.
+
+[3] Ei kuulu elämän palveluksessa tehtyyn tutkielmaan antaa teoriioihin
+perustuvia määritelmiä, vaan aatteita, jotka kuvaavat, mikä
+todellisuudessa on todella elävää. "Tavara" siinä merkityksessä viittaa
+johonkin joka on osa ihmisen elämästä; jokainen muu tavarakäsite jättää
+jotakin pois tahi lisää siihen jotakin, niin että käsite ei vastaa
+elämän ilmiöitä kaikessa täsmällisyydessään.
+
+[4] On hyvin mahdollista, että elämän tapahtumia ei ainoastaan
+selitetä väärässä merkityksessä, vaan että ne myös aivan väärässä
+merkityksessä tapahtuvat. Raha ja työ _eivät ole_ vaihdettavia arvoja,
+vaan ainoastaan rahaa ja työntulosta. Kun minä maksan rahan työstä,
+minä _teen_ petollisesti. Minä aiheutan näennäisen tapahtuman.
+Mutta todellisuudessa minä en muuta _voikaan_ kuin antaa rahaa työn
+tuloksesta.
+
+[5] Tämä suhde työn ja oikeusjärjestyksen välillä on pakottava
+talouselämässä toimivat assosiatsioonit pitämään ohjeenaan, mikä
+"oikein on". Kuitenkin voitetaan sillä se, että talousjärjestö on
+riippuvainen ihmisestä eikä päinvastoin.
+
+[6] Ainoastaan tällä tavalla, yhteiskunnallisen elimistön kolmen
+jäsenen vapaan yhteistoiminnan kautta, voi yhteiskunnallisen elimistön
+hallinto menestyksellä saada aikaan talouselämässä oikean hinta-suhteen
+valmistettujen tavarain välillä. Jokaisen työntekijän tulee saada
+tuotteestaan niin paljon vastaavan arvoista tavaraa, kuin hän ja hänen
+perheeseensä kuuluvat henkilöt tarvitsevat, kunnes hän on ennättänyt
+jälleen valmistaa toisen samallaisen tuotteen. Tällaista hintasuhdetta
+ei saada aikaan virallisilla määräyksillä, vaan sen täytyy _olla
+tukena_ yhteiskunnallisessa elimistössä toimivien assosiatsioonien
+elävästä yhteistoiminnasta. Ja sellainen tulos saavutetaan, kun
+yhteistoiminta vain perustuu usein mainitun kolmen elimistö-jäsenen
+terveeseen yhteistoimintaan. Se saavutetaan yhtä varmasti, kuin saadaan
+kestävä silta, jos se rakennetaan oikeiden matematisten ja mekanisten
+lakien mukaan. Voidaan tosin väittää vastaan, ettei yhteiskunnallinen
+elämä niin seuraa lakejaan, kuin silta. Mutta tällaista vastaväitettä
+ei teekään kukaan, joka kykenee käsittämään, että tässä teoksessa
+onkin yhteiskunnallisen elämän ajateltu perustuvan _eläviin_ eikä
+_matematisiin lakeihin_.
+
+[7] Ken väittää tähän, että oikeus- ja taloudelliset suhteet kuitenkin
+todellisuudessa muodostavat yhden ainoan kokonaisuuden ja ettei niitä
+voida erottaa, hän ei huomaa, mihin kysymyksessä olevalla jaottelulla
+pyritään. Liikenteen kiertokulussa _kokonaisuudessaan_ vaikuttavat
+molemmat suhteet luonnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Mutta toista on,
+järjestetäänkö oikeudelliset olot taloudellisten vaatimusten mukaan;
+tahi järjestetäänkö ne luonnollista oikeudentunnetta vastaaviksi ja
+annetaan sitten sen, mikä siitä syntyy vaikuttaa yhdessä taloudellisen
+liikenteen kanssa.
+
+[8] Kuka luulee näkevänsä tällaisissa asioissa "utopioja", ei huomaa,
+että _todellisuudessa_ elämä pyrkii näitä hänen utopistisina pitämiään
+laitoksia kohti ja että todellisuudessa löytyvät puutteellisuudet
+johtuvat siitä, ettei näitä laitoksia vielä ole olemassa.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by 
+Rudolf Steiner
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN ***
+
+***** This file should be named 44821-8.txt or 44821-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/8/2/44821/
+
+Produced by Jussi Tuuri and Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License available with this file or online at
+  www.gutenberg.org/license.
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation information page at www.gutenberg.org
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
+North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
+contact links and up to date contact information can be found at the
+Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
diff --git a/old/44821-8.zip b/old/44821-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..3167302
--- /dev/null
+++ b/old/44821-8.zip
diff --git a/old/44821-h.zip b/old/44821-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..bc002db
--- /dev/null
+++ b/old/44821-h.zip
diff --git a/old/44821-h/44821-h.htm b/old/44821-h/44821-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..b1fd823
--- /dev/null
+++ b/old/44821-h/44821-h.htm
@@ -0,0 +1,4330 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by Rudolf Steiner.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.subtitle {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.transl {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.co {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 5em;
+}
+
+.year {
+    text-align: center;
+    font-size: 130%;
+    padding-bottom: 3em;
+}
+
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+hr {
+    width: 33%;
+    margin-top: 2em;
+    margin-bottom: 2em;
+    margin-left: auto;
+    margin-right: auto;
+    clear: both;
+}
+
+hr.tb   {width: 45%;}
+hr.chap {width: 65%}
+
+.sig {
+    text-align: right;
+    margin-right: 15%;
+}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by 
+Rudolf Steiner
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat
+       Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena
+
+Author: Rudolf Steiner
+
+Release Date: February 2, 2014 [EBook #44821]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN ***
+
+
+
+
+Produced by Jussi Tuuri and Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+
+<h1>YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN YDINKOHDAT</h1>
+
+<p class="subtitle"><b>Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena</b></p>
+
+<p class="by">Kirj.</p>
+
+<p class="author"><b>Tri Rudolf Steiner</b></p>
+
+<p class="transl">Tekijän luvan saanut suomennos</p>
+
+<p class="co">Kustannusliike O.Y. ANTROPOS A.B.</p>
+
+<p class="year"><b>Helsinki 1922.</b></p>
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="SISALLYSLUETTELO" id="SISALLYSLUETTELO"><b>SISÄLLYSLUETTELO:</b></a></h2>
+
+<p>Alkulause ja johdanto.</p>
+
+<p>Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.</p>
+
+<p>I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.</p>
+
+<p>II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.</p>
+
+<p>III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet.</p>
+
+<p>IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.</p>
+
+<p>Lisäys.</p>
+
+<p>Viiteselitykset.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Alkulause_ja_johdanto" id="Alkulause_ja_johdanto">Alkulause ja johdanto.</a></h2>
+
+
+<p>Tehtäviä, jotka nykyajan yhteiskunnallinen elämä eteemme asettaa, ei
+voida ratkaista keinotekoisten tulevaisuudenunelmien avulla. Jotkut
+mielipiteet ja tunteiden ilmaukset voivat tosin saada uskomaan, että
+nämä tahi nuo suunnitelmat, jotka aatteidensa pohjalle on rakentanut,
+saattaisivat luoda ihmiskunnalle onnentilan; tämä usko voi kasvaa
+voittamattomaksi vakaumukseksikin; mutta sittenkin on mahdollista
+ampua kokonaan harhaan siitä, mitä yhteiskunnallinen kysymys nykyään
+merkitsee, jos tahtoo sellaisen uskon saada toteutetuksi.</p>
+
+<p>Tämän väitteeni voi seuraavalla tavalla kehittää näennäisesti aivan
+mielettömyyteen, osaten kuitenkin oikeaan. Voi olettaa jonkun
+löytäneen yhteiskunnalliselle kysymykselle tietopuolisesti aivan
+oikean "ratkaisun", mutta kuitenkin voisi hänellä olla peräti
+epäkäytännöllinen usko, jos hän tahtoisi ihmiskunnalle tarjota tätä
+ajattelemaansa ratkaisua. Sillä me emme elä enää sellaisena aikana,
+jolloin saisi uskoa voivansa tällä tavalla vaikuttaa julkisessa
+elämässä. Ihmisten mieliala ei ole sellainen, että he julkiseen elämään
+katsoen voisivat sanoa: tuolla näette erään, joka ymmärtää, mitkä
+yhteiskunnalliset laitokset ovat tarpeellisia; mitä hän tarkottaa, sen
+me tahdomme toteuttaa.</p>
+
+<p>Tätä tietä eivät ihmiset laisinkaan halua ottaa vastaan
+yhteiskunnallisen elämän aatteita. Tämä kirjanen, joka jo on
+saavuttanut jokseenkin laajan levikin, tahtoo ottaa huomioon tämän
+tosiasian. Ne, jotka ovat leimanneet sen utopistiseksi (haaveilevaksi),
+eivät ole ollenkaan käsittäneet sen perimmäistä tarkotusta. Enimmän
+ovat sitä utopistiseksi soimanneet ne, jotka itse tahtovat itse
+utopistisesti ajatella. He näkevät muissa sen, mikä on varsinainen
+piirre heidän omassa ajatustavassaan.</p>
+
+<p>Käytännöllisesti ajattelevat ovat nykyään jo saaneet sen kokemuksen
+julkisesta elämästä, että utopistisella aatteella, näyttäköönpä
+kuinkakin vakuuttavalta, ei ole lainkaan menestystä. Ja kuitenkin
+tuntuu useista, että heidän esim. taloudellisella alalla tulisi
+lähestyä lähimmäisiään sellaisella. Mutta heidän täytyy saada itselleen
+selväksi, että he puhuvat turhaan. He eivät silloin lainkaan hyödytä
+lähimmäisiään esityksellään.</p>
+
+<p>Tämä pitäisi ottaa huomioon kokemuksen opetuksena. Sillä se viittaa
+erääseen tärkeään tosiasiaan nykyaikaisessa julkisessa elämässä.
+Tarkotan sitä elämälle vierasta katsanto kantaa, jolla suhdautaan
+kaikkeen, mitä esim. taloudellinen todellisuus vaatii. Kuinka sitten
+saattaisi toivoakaan voivansa selviytyä julkisen elämän sekavissa
+olosuhteissa, kun niitä lähestyy elämälle vieraalla ajatustavalla?</p>
+
+<p>Tämä kysymys ei ole suinkaan mieluisa. Sillä se pakottaa tunnustamaan
+ajattelevansa elämälle vieraalla tavalla. Ja kuitenkin se tunnustus
+on tehtävä, jollei tahdota pysyä vieraana "yhteiskunnalliselle
+kysymykselle". Sillä ainoastaan käsittelemällä tätä kysymystä yhtenä
+nykyaikaisen sivistyksen tärkeimmistä puolista, voi päästä selvyyteen,
+mitä yhteiskunnallinen elämä tarvitsee.</p>
+
+<p>Tämä kysymys viittaa nykyaikaisen henkielämän muodostumiseen.
+Uudenaikainen ihmiskunta on kehittänyt henkielämän, joka on suuresti
+riippuvainen valtiollisista laitoksista ja taloudellisista voimista.
+Ihminen pannaan jo lapsena valtion kasvatuksen ja opetuksen alaiseksi.
+Hän voi saada ainoastaan sellaisen kasvatuksen, kuin hänen ympäristönsä
+taloudelliset olosuhteet myöntävät.</p>
+
+<p>Tästä voisi helposti johtua uskomaan, että juuri sentähden ihmisen
+pitäisi olla hyvin mukautunut nykyaikaisiin olosuhteisiin. Sillä
+valtiolle on mahdollista muodostaa kasvatus- ja opetuslaitokset ja sen
+kautta julkisen henkielämän oleellinen puoli tavalla, joka parhaiten
+tyydyttää inhimillistä yhteiskuntaa. Ja senkin saattaisi helposti
+uskoa, että ihmisestä sen kautta tulisi mahdollisimman paras jäsen
+inhimilliseen yhteiskuntaan, että hänet kasvatetaan niitä taloudellisia
+mahdollisuuksia silmällä pitäen, joiden piirissä hän kehittyy, ja
+että hän tämän kasvatuksen kautta joutuu siihen asemaan, jonka nämä
+taloudelliset mahdollisuudet hänelle osottavat.</p>
+
+<p>Tämän kirjasen täytyy ottaa suorittaakseen tähän aikaan vähemmän
+miellyttävä tehtävä, näyttää, että julkisen elämämme sekavuus johtuu
+henkielämän riippuvaisuudesta valtiosta ja talouselämästä. Ja sen
+täytyy voida näyttää, että henkielämän vapautus tästä riippuvaisuudesta
+muodostaa osan niin polttavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä.</p>
+
+<p>Tämän kautta kääntyy kirjaseni laajalle levinneitä harha luuloja
+vastaan. Että valtio on ottanut hoitoonsa opetus laitoksen, sitä on
+kauvan pidetty ihmiskunnan kehitykselle terveellisenä. Ja sosialisesti
+ajattelevat voivat tuskin muuta kuvitellakkaan, kuin että yhteiskunnan
+on kasvatettava yksilö palvelukseensa omien menettelytapojensa
+mukaisesti.</p>
+
+<p>Ei tahdota mielellään ottaa oppiakseen, mikä tähän aikaan on aivan
+välttämätöntä tällä alalla. Sitä, että ihmiskunnan kehityksen
+myöhäisempinä aikoina voi olla erehdystä, mikä aikaisemmin on ollut
+oikeata. Ihmiskunnan nykyaikaisten olosuhteitten kehitykselle oli
+välttämätöntä, että opetuslaitos ja sen kautta julkinen henkielämä
+joutui pois niiden piirien käsistä, jossa se keskiaikana oli ollut,
+valtion huostaan. Mutta tämän asiantilan edelleen jatkaminen on raskas
+yhteiskunnallinen erehdys.</p>
+
+<p>Sen on tämä kirjanen ensimäisessä osassaan osottava. Valtiolaitoksen
+puitteissa on henkielämä saavuttanut vapautensa; se ei voi
+tästä vapaudestaan oikein hyötyä, ellei sille suoda täydellistä
+itsehallintoa. Henkielämän olemukseen kuuluu saada olla täydellisesti
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kasvatus- ja
+opetuslaitos, joista koko henkinen elämä on lähtösin, on jätettävä
+niiden hallittavaksi, jotka kasvattavat ja opettavat. Tässä
+hallituksessa älköön saako sanan- eikä toimivaltaa kukaan, joka
+toimii valtiollisella tahi taloudellisella alalla. Jokaisen opettajan
+on käytettävä ainoastaan niin paljon aikaa opetukseen, että hän voi
+myös ottaa osaa alallaan hallinnolliseen toimintaan. Hän on silloin
+huolehtiva hallituksesta yhtä paljon, kuin hän huolehtii itse
+kasvatuksesta ja opetuksestakin. Ei kenkään ole oikeutettu antamaan
+määräyksiä, joka ei samalla itse ole mukana varsinaisessa opetuksessa
+ja kasvatuksessa. Ei mikään parlamentti, ei mikään henkilö, vaikkakin
+hän ehkä joskus olisi ottanut osaa opetukseen, mutta ei sitä enää tee,
+saa sananvaltaa. Mitä kokemuksia opetuksessa välittömästi saavutetaan,
+ne hyödyttävät myös hallintoa. Luonnollisesti sellaisessa laitoksessa
+asiantuntemus ja ammattitaito pääsevät korkeimmassa mahdollisessa
+määrässä vaikuttamaan.</p>
+
+<p>Tässä tietysti voidaan väittää vastaan, ettei sellainenkaan henkielämän
+itsehallinto kaikessa ole täydellinen. Mutta se ei todellisessa
+elämässä ole tarpeellistakaan. Ainoastaan paras mahdollinen pyritään
+saavuttamaan. Ihmislapsessa kytevät kyvyt tulevat todella yhteiskunnan
+hyväksi, kun niiden kehityksestä saavat huolehtia ainoastaan ne,
+jotka henkisten tarkotusperien nojalla pystyvät antamaan niistä
+ratkaisevan arvostelun. Kuinka kauvas siihen tahi tähän suuntaan
+lapsi on kasvatettava, siitä voidaan arvostelu antaa ainoastaan
+vapaassa hengenyhdyskunnassa. Ja mitä on tehtävä antaakseen pontta
+tällaiselle arvostelulle, siitä voidaan päättää ainoastaan tällaisessa
+yhdyskunnassa. Sieltä voivat valtio ja talouselämä ammentaa voimia,
+joita ne eivät voi itselleen antaa, jos muodostavat henkielämän omien
+näkökohtiensa mukaisesti.</p>
+
+<p>Sopusoinnussa sen kanssa mitä tässä kirjasessa on esitetty, on
+myöskin, että valtiota ja talouselämää palvelevista opetuslaitoksista
+ja siitä, mitä niissä opetetaan, huolehtivat vapaan henkielämän
+toimitsijat. Lakimieskoulut, kauppakoulut, maataloudelliset ja
+teollisuusoppilaitokset muodostuvat vapaan henkielämän mukaisesti.
+Tämä kirjoitus on välttämättömästi löytävät vastustusta monissa
+ennakkoluuloissa, jos siitä vetää tämän &mdash; oikean &mdash; johtopäätöksen.
+Mutta mistä johtuvat nämä ennakkoluulot? Niiden yhteiskuntavastaisen
+hengen oppii käsittämään kun ottaa huomioon, että ne pohjaltaan
+ovat peräisin siitä itsetiedottomasta uskosta, että kasvattajien
+tulee olla elämälle vieraita, epäkäytännöllisiä, ihmisiä. Heiltä ei
+voida odottaakaan, että he itsestään loisivat laitoksia palvelemaan
+elämän käytännöllisiä tarkotuksia. Sellaisia laitoksia pystyvät luomaan
+ainoastaan ne, jotka itse seisovat keskellä käytännöllistä elämää, ja
+kasvattajien tulee noudattaa niitä suuntaviivoja, joita heille annetaan.</p>
+
+<p>Näin ajatteleva ei huomaa, että kasvattajat, jotka eivät itse kykene
+antamaan itselleen suuntaviivoja pienimmästä suurimpaan juuri sen
+kautta vieraantuvat elämästä ja tulevat epäkäytännöllisiksi. Heihin
+voidaan silloin istuttaa periaatteita, jotka ovat peräisin näennäisesti
+hyvinkin käytännöllisistä ihmisistä; he eivät pysty kasvattamaan
+oikeita käytännön miehiä elämää varten. Yhteiskuntavastainen
+tilanne on sen kautta syntynyt, ettei käytetä yhteiskunnallisen
+elämän palvelukseen ihmisiä, joissa kasvatuksen kautta on herännyt
+yhteiskunnallinen tunne. Yhteiskunnallisen tunteen elähyttämiä
+ihmisiä voi ainoastaan sellainen kasvatustapa tuottaa, jota
+yhteiskunnallisesti tuntevat johtavat ja määräävät. Yhteiskunnallista
+kysymystä ei milloinkaan saada oikein ratkaistuksi, jollei kasvatus- ja
+henkikysymystä käsitellä sen oleellisena osana. Yhteiskuntavastaista
+mielialaa ei kasvateta ainoastaan taloudellisten laitosten kautta,
+vaan myös sen kautta, että ihmiset näissä laitoksissa käyttäytyvät
+yhteiskuntavastaisesti. Ja se on yhteiskuntavastaista, että nuorison
+kasvatus ja opetus jätetään henkilöille, jotka sen kautta jäävät
+elämälle vieraiksi, että heidän toimintansa suunta ja sisällys
+määrätään ulkoapäin.</p>
+
+<p>Valtio perustaa lainopillisia oppilaitoksia. Valtio vaatii
+niissä opetettavaksi sen sisältöistä lakitiedettä, jonka se omia
+tarkoitusperiään silmälläpitäen on valtiomuotonsa ja hallituksensa
+perustaksi omistanut. Laitokset, jotka ovat kokonaan lähtösin vapaasta
+henkielämästä, ammentavat lakitieteensä sisällyksen itse tästä
+henkielämästä. Valtion on odottaminen, mitä sille tämä vapaa henkielämä
+on tarjoava. Se on hedelmöityvä niistä elävistä aatteista, jotka voivat
+lähteä ainoastaan sellaisesta henkielämästä.</p>
+
+<p>Tämän henkielämän piiriin taas kuuluvat ne ihmiset, jotka vapaasta
+vakaumuksestaan antautuvat käytännölliseen elämään. Mutta siitä ei
+tule käytännöllistä elämää, mikä on lähtöisin kasvatuslaitoksista,
+joita paljaat "käytännönmiehet" järjestävät ja joissa elämälle vieraat
+henkilöt antavat opetusta, vaan yksistään siitä, joka on lähtösin
+kasvattajista, jotka omalta näkökannaltaan ymmärtävät elämää ja
+käytäntöä. Miten vapaan henkielämän hallinta on yksityiskohtaisesti
+järjestettävä, siitä tullaan tässä kirjasessa antamaan joitakin
+viittauksia.</p>
+
+<p>Haaveilijat tulevat tämän kirjasen johdosta tekemään kaikenlaisia
+kysymyksiä. Huolestuneet taiteilijat ja muut henkisen työn tekijät
+tulevat sanomaan: niin, onkohan sitten lahjakkuus paremmin menestyvä
+vapaassa henkielämässä, kuin nykyisessä valtion ja taloudellisten
+voimain ylläpitämässä? Tällaisten kyselijäin pitäisi ottaa huomioon,
+ettei tämä kirjanen missään suhteessa tahdo olla utopistinen.
+Siinä ei siis lainkaan tulla teoreettisesti päättelemään: tämän
+tahi tuon asian tulee olla niin tahi näin. Vaan se tahtoo olla
+innostajana perustamaan ihmisyhdyskuntia, joiden yhteiselämä on
+omiaan luomaan yhteiskunnallisesti arvokasta. Ken ei arvostele elämää
+teoreettisten ennakkoluulojen, vaan kokemusten perustuksella, hän on
+itselleen sanova: jokainen luontaisten lahjojensa mukaan vapaasti
+työskentelevä saa toivoa saavansa oikeudenmukaisen arvostelun vapaassa
+henkiyhdyskunnassa, jota ei mikään estä omien periaatteidensa mukaan
+ohjaamasta elämäänsä.</p>
+
+<p>"Yhteiskunnallisen kysymyksen" ei voi sanoa vasta nyt ihmisten
+keskuuteen ilmestyneen eikä se ole asia, jonka pari ihmistä tahi
+parlamentti voisi ratkaista ja joka sitten olisi lopullisesti
+ratkaistu. Se on alkeellinen osa koko uudemmasta kulttuurielämästä
+ja on kerran ilmestyttyään, edelleen pysyvä. Se on maailman
+historiallisen kehityksen jokaisena hetkenä yhä uudelleen
+ratkaistava. Sillä ihmiselämä on uusimpana aikana joutunut sellaiseen
+tilaan, jossa yhteiskuntaa tukevista laitoksista vähitellen tulee
+yhteiskunta vastaisia. Nämä on yhä uudelleen kukistettava. Niin kuin
+elimistö jonkun aikaa kylläisyyden jälkeen alkaa tuntea nälkää,
+samoin yhteiskunnallinen elimistökin joutuu asiain säännöllisestä
+tilasta epäsäännöllisen. Yhteislääkettä yhteiskunnallisten olojen
+järjestämiseksi löytyy yhtä vähän, kuin ravintoainetta, joka ainaiseksi
+poistaisi näläntunteen. Mutta ihmiset voivat yhtyä sellaisiksi
+yhdyskunniksi, että heidän elävän yhteistoimintansa kautta olevaiset
+olot aina uudelleen saadaan muuttumaan yhteiskunnallisiksi. Sellainen
+yhteiskunta on itseään hallitseva yhteiskunnallisen elimistön henkinen
+jäsen.</p>
+
+<p>Samoin kuin nykyaikaisista kokemuksista seuraa yhteiskunnallisena
+vaatimuksena henkielämän alalla vapaa itsehallinto, samoin talouselämän
+alalla assosiatiivinen (yhteistoiminnallinen) työ. Talouselämään
+kuuluu nykyisessä ihmiskunnassa tavaraintuotanto, tavarainkiertokulku
+ja tavarainkulutus. Näiden kautta tulevat inhimilliset tarpeet
+tyydytetyiksi; ja kaikissa niissä ovat ihmiset itse tavalla
+tahi toisella toiminnallaan osallisina. Jokaisella on niissä
+erikoisharrastuksensa; jokaisen täytyy omalta mahdolliselta osaltaan
+olla niissä mukana. Mitä kukin todella tarvitsee, sen hän ainoastaan
+itse tietää ja tuntee; mitä hänen on toimitettava, siitä hän saa selvän
+kiinnittämällä tuomionsa ympärillään vallitseviin olosuhteisiin. Näin
+ei ole aina ollut eikä tänä päivänäkään ole vielä kaikkialla maan
+päällä; nykyisen ihmiskunnan sivistyneen osan keskuudessa on asianlaita
+kuitenkin niin.</p>
+
+<p>Talouselämän rajat ovat ihmiskunnan kehityksen kuluessa laajentuneet.
+Suljetusta kotitaloudesta kehittyi kaupunkitalous, tästä valtiotalous.
+Tänään ollaan maailmantalouden kynnyksellä. Vanhasta tosin jää vielä
+huomattava osa uuteen; paljon merkkejä uudesta saattoi jo nähdä
+vanhassa. Mutta ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, että kehitys on
+määrätyissä olosuhteissa noudattanut pää-asiallisesti yllä kuvattua
+astejärjestystä.</p>
+
+<p>On mieletöntä koettaakaan järjestellä taloudellisia voimia
+abstraktisessa maailmanyhdyskunnassa. Yksityistaloudet ovat
+kehityskulun aikana laajalti sulautuneet valtiotalouteen. Kuitenkin
+ovat valtiollisten yhdyskuntien muodostumiseen vaikuttaneet muutkin
+kuin taloudelliset voimat. Seurauksena siitä, että niistä tahdottiin
+muodostaa taloudellisia yhdyskuntia, on uusimman ajan yhteiskunnallinen
+sekasorto. Taloudellinen elämä etsii omia valtiollisista laitoksista
+ja valtiollisesta ajattelutavastakin riippumattomia muotojaan. Tämä
+käy sille mahdolliseksi ainoastaan siten, että muodostetaan puhtaasti
+taloudellisia näkökohtia seuraten yhtymiä kuluttaja-, kauppias-
+ja tuottajapiireistä. Olosuhteiden pakosta on sellaisten yhtymien
+laajuus järjestyvä itsestään. Liiaksi pienten yhtymien toiminta kävisi
+liian kalliiksi, liiaksi suurten toimintaa kävisi liian vaikeaksi
+taloudelliselta kannalta silmällä pitää. Kukin yhtymä on löytävä
+elämäntarpeittensa pakosta tien säännölliseen vuorovaikutukseen toisten
+samallaisten kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, että kukaan, jonka
+toiminta vaatii tiheätä asuinpaikan vaihdosta, tulisi siitä estetyksi
+sellaisten yhtymien kautta. Hän voi helposti siirtyä yhtymästä toiseen,
+jos siirtymisen vaikuttimena ovat taloudelliset edut eikä valtiollinen
+järjestelmä. Tällaisen yhtymän keskuudessa voidaan suunnitella
+laitoksia, jotka toimivat yhtä keveästi, kuin rahaliike.</p>
+
+<p>Yhtymän keskuudessa on ammattitaidon ja asiantuntemuksen perustukselle
+vallitseva laajakantoinen yhteisetujen sopusointu. Tällöin eivät
+lakimääräykset säännöstele tavarain valmistusta, kiertokulkua ja
+kulutusta, vaan ihmiset suoranaisten tietojensa nojalla ja oman
+etunsa tähden. Ottaen persoonallisesti osaa yhteistoiminnalliseen
+elämään voivat ihmiset tällaisen välttämättömän taidon saavuttaa; sen
+kautta taas, että etujen täytyy keskinäisen sopimuksen nojalla pysyä
+tasapainossa, tulevat tavarat kiertämään todellisessa arvossaan.
+Tällainen yhteenliittyminen taloudellisten näkökohtien nojalla on
+vallan toista, kuin esim. ammattiliitot. Niiden toiminnassa seurataan
+periaatteita, jotka uudempina aikoina ovat muodostuneet valtiollisessa
+ja poliitillisessa elämässä. Niissä parlamenteerataan; ei sovita
+taloudellisten näkökohtien nojalla siitä, mitä yhden on suoritettava
+toiselle. Assosiatsioneihin ei kuulu palkkatyöläisiä, jotka valtaansa
+turvautuen vaativat työnantajalta mahdollisimman korkeita palkkoja,
+vaan niissä käsityöläiset ovat tuotannon henkisten johtajien ja
+tuotteiden kuluttajien kanssa yhteistoiminnassa määrätäkseen hintojen
+järjestelyn kautta suorituksien vasta suoritukset. Se ei voi
+tapahtua parlamenttaamalla kokouksissa. Niitä on varottava. Sillä
+kuka tekisi työtä sillä aikaa, kun lukemattomat ihmiset kuluttavat
+aikansa keskustelemalla työstä. Mutta sopimalla ihmiset keskenään ja
+assosiatsionit keskenään sujuu kaikki muu työn ohessa. Siihen tarvitaan
+vaan, että yhteenliittyminen vastaa työntekijäin tietoja ja kuluttajain
+harrastuksia.</p>
+
+<p>Tätä älköön kutsuttako utopiaksi. Sillä emmehän ole sanoneet: tämä on
+järjestettävä niin tahi näin. Olemme vaan viitanneet siihen, kuinka
+ihmiset itse järjestävät asiansa, jos he tahtovat toimia liitoissa,
+jotka vastaavat heidän käsityskykyään ja harrastuksiaan.</p>
+
+<p>Että he sellaiseen yhteistoimintaan liittyvät, siitä pitää huolen
+luonto niin pian kun valtio ei aseta heidän eteensä esteitä; sillä
+luonto synnyttää tarpeet. Toiselta puolen voi siihen vaikuttaa vapaa
+henkielämäkin, sillä se kasvattaa tietoisuuden, jonka tulee vaikuttaa
+yhteiskunnassa. Joka kokemuksen nojalla ajattelee, hänen täytyy
+myöntää, että sellaisia yhteistoiminnallisia liittoja voi nousta joka
+hetki ja ettei niissä ole mitään utopistista. Niiden syntymiselle
+ei ole esteenä mikään muu, kuin se, että nykyajan ihminen tahtoo
+järjestellä taloudellisen elämän ulkoapäin siinä merkityksessä,
+kuin järjestö-ajatus häneen on tullut ulkoapäin. Vastakohtana tälle
+järjestelmälle, joka tahtoo ulkoapäin liittää ihmiset toisiinsa
+tuotannon tähden, on se taloudellinen järjestelmä, joka perustuu
+vapaaseen assosioitumiseen. Assosioituessa liittyy ihminen toiseen
+vapaaehtoisesti ja suunnitelmanmukaisuuden antaa kokonaisuudelle
+yksityinen järki. &mdash; Voitanee sanoa: mitä hyötyä siitä sitten on, että
+varaton assosioituu varakkaan kanssa? Voihan olla parempi, sanotaan,
+että kaikki tuotanto ja kulutus järjestellään ulkoapäin. Mutta
+tällainen järjestely sitoo yksilön vapaan luomisvoiman ja riistää
+talouselämältä sen lisätuotannon, joka voi lähteä ainoastaan tästä
+vapaasta <i>luomisvoimasta</i>. Kokeiltakoonpa vaan kerrankaan, kaikista
+ennakkoluuloista huolimatta, assosioimalla tänäpäivänä varaton
+varakkaan kanssa. Jolleivät asiaan puutu muut kuin taloudelliset
+voimat, silloin täytyy varakkaan välittömästi korvata varattoman
+palvelus vastapalveluksella. Nykyään ei tällaisia asioita käsitellä
+kokemusperäisten elämän vaistojen perustuksella; vaan luokka- ja muista
+ei-taloudellisista eduista johtuvien tunteiden nojalla. Nämä saattoivat
+kehittyä sentähden, ettei nykyisempinä aikoina, jolloin juuri
+taloudellinen elämä on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ole jaksettu
+pysyä tämän rinnalla puhtaasti taloudellisilla aatteilla. Henkielämän
+epävapaus on tämän estänyt. Taloutta harjoittavat ihmiset ovat
+perinnäistapojen sokaisemat; he eivät näe talouselämätä muuntelevia
+sisäisiä voimia. He työskentelevät kiinnittämättä huomiota ihmiselämän
+kokonaisuuteen. Assosiatsiooneissa oppii toinen toiselta, mitä hänen
+välttämättä tulee tietää. Siten saavutetaan taloudellinen kokemus
+siitä, mikä on mahdollista, kun ihmiset, joilla kullakin on tietoja ja
+kokemusta omalta alaltaan, saavat yhteisesti asioita päättää.</p>
+
+<p>Kuten vapaassa henkielämässä ainoastaan siinä itsessään piilevät
+voimat vaikuttavat, samoin assosiatiivisesti muodostetussa
+talousjärjestelmässäkin ainoastaan taloudelliset arvot, jotka
+kehittyvät assosiatsioonien kautta. Mitä yksilön on talouselämässä
+tehtävä, se seuraa yhteiselämästä niiden kanssa, joiden kanssa hän on
+taloudellisesti assosioitu. Sen kautta on hänellä juuri niin paljon
+vaikutusvaltaa yleiseen talouteen, kuin mikä vastaa hänen tuotantoaan.
+Kuinka tuotantokyvyttömät kiinnitetään talouselämään siitä tulen tässä
+kirjoituksessa tekemään selvää. Suojelemaan heikkoa voimakasta vastaan
+kykenee ainoastaan talouselämä, joka on kehitetty omista voimistaan.</p>
+
+<p>Näin voi yhteiskunnallinen elimistö jakautua kahteen itsenäiseen
+jäseneen, jotka juuri sen kautta tukevat toisiaan, että molemmilla
+on ominainen hallintonsa, joka perustuu sen erikoisiin voimiin.
+Mutta molempien näiden väliin täytyy mahtua kolmannen. Se on
+yhteiskunnallisen elimistön varsinainen valtiollinen jäsen. Siinä
+pääsee kuuluviin kaikki se, jonka tulee riippua kunkin täysi-ikäiseksi
+päässeen ihmisen arvostelusta ja tunteista. Vapaassa henkielämässä
+toimii kukin erikoisten kykyjensä mukaan, talouselämässä taas täyttää
+kukin paikkansa sen mukaan, mikä rengas hän on assosiatsionissa.
+Julkisessa valtiollis-oikeudellisessa elämässä tunnustetaan hänen
+puhtaasti inhimillinen merkityksensä, sikäli kun se on riippumaton
+hyvinvoinnista, joilla hän vaikuttaa vapaassa henkielämässä,
+ja riippumatta siitä, minkä arvon hänen valmistamansa tavarat
+assosiatiivisen talouselämän kautta saavat.</p>
+
+<p>Tässä kirjassa tullaan näyttämään, kuinka työ laatuunsa
+ja siihen käytettyyn' aikaan nähden on tärkeä asia tässä
+valtiollisoikeudellisessa valtioelämässä. Siinä ovat kaikki toistensa
+vertaisia, koska siinä neuvotellaan ja toimitaan aloilla, joilla
+jokainen ihminen on yhtä arvostelukykyinen. Ihmisten oikeudet ja
+velvollisuudet säännöstellään tässä yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenenä.</p>
+
+<p>Koko yhteiskunnallisen elimistön yhtenäisyys syntyy sen kolmen jäsenen
+itsenäisestä kehityksestä. Kirja on osottava, kuinka liikkuvan pääoman
+ja, tuotantovälineiden vaikutus, maan ja mannun käyttö voivat muodostua
+näiden kolmen jäsenen yhteistoiminnan kautta. Joka tahtoo "ratkaista"
+yhteiskunnallisen kysymyksen edeltäpäin harkitun tahi jotenkin muuten
+syntyneen talousmuodon avulla, hän ei ole tässä kirjoituksessa löytävä
+käytännöllisyyttä; mutta joka elämän kokemuksiin nojaten tahtoo
+innostaa ihmisiä sentapaisiin yhteenliittymisiin, joissa he parhaiten
+oppivat tuntemaan yhteiskunnalliset tehtävät ja niihin antautumaan, hän
+ei kuitenkaan kieltäne kirjantekijällä olleen todella käytännöllisen
+elämän harrastusta.</p>
+
+<p>Kirja on ensikerran julkaistu vuoden 1919 huhtikuussa. Silloisia
+lausuntojani olen täydentänyt aikakausilehdessä "Dreigliederung des
+sozialen Organismus" julaistuilla kirjoitelmillani, jotka sittemmin
+ovat kootut kirjaseksi "In Ausführung der Dreigliederung des sozialen
+Organismus".</p>
+
+<p>On helppo havaita, ettei näissä molemmissa teoksissa niinkään
+paljon puhuta yhteiskunnallisen liikkeen päämääristä, kuin teistä,
+joita myöten yhteiskunnallisessa elämässä olisi kuljettava. Ken
+elämänkokemusten nojalla ajattelee, hän tietää, että yksityiset
+päämäärät voivat esiintyä erilaisissa muodoissa. Ainoastaan sille,
+joka elää abstraktissa ajatuksissa, kaikki näyttää yhden kaavan mukaan
+valetulta. Sellainen moittii usein elämässä opittua käytännöllisyyttä,
+koska se ei hänen mielestään ole kyllin täsmällinen, kyllin "selvästi"
+esitetty. Monet, jotka luulevat olevansa käytännönmiehiä, ovatkin
+juuri sellaisia kaavojenmiehiä. He eivät ota huomioon, että elämä voi
+pukeutua moninaisimpiin muotoihin. Se on juokseva elementti. Ken tahtoo
+sen mukana mennä, hänen täytyy mukautua ajatuksillaan ja tunteillaan
+juoksevaan pohjavirtaan. Yhteiskunnallisiin tehtäviin voidaan käydä
+käsiksi ainoastaan näin ajatellen.</p>
+
+<p>Elämän varrella tehdyistä havainnoista ovat aatteet tähän kirjoitukseen
+ammennetut; tältä kannalta ne myös soisin ymmärrettävän.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Muutamia_huomautuksia_taman_kirjoituksen_tarkoituksesta" id="Muutamia_huomautuksia_taman_kirjoituksen_tarkoituksesta">Muutamia huomautuksia tämän kirjoituksen tarkoituksesta.</a></h2>
+
+
+<p>Nykyajan yhteiskunnallinen elämä asettaa eteemme vakavia, laajaperäisiä
+tehtäviä. Kuuluu ääniä, joissa vaaditaan uudistuksia tässä elämässä
+ja joissa näytetään, että näiden tehtävien ratkaisemiseksi on
+etsittävä teitä, joihin ennen ei ole huomiota kiinnitetty. Nykyajan
+tositapahtumain tukemana saa kenties jo tänään sekin äänensä kuuluviin,
+joka elämän kokemuksiin perustuen tunnustaa olevansa sitä mieltä, että
+tämä välttämättömäksi tulleiden teiden laiminlyöminen juuri on johtanut
+meidät näihin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Siihen vakaumukseen
+perustuu tämä kirjoitus. Se tahtoisi sanoa, miten pitäisi menetellä
+saadakseen ihmiskunnan suuren osan nykyään tekemät vaatimukset
+päämäärästään tietoisen yhteiskunnallisen tahdon tielle. Miellyttävätkö
+nämä vaatimukset vai eikö, siitä ei saisi riippua sellaisen tahdon
+muodostuminen. Ne ovat kerta kaikkiaan olemassa ja ne on otettava
+lukuun yhteiskunnallisen elämän tosiasioina. Tämän pankoot mieleensä
+ne, jotka yhteiskunnallisen asemansa tähden ovat huomaavinaan, että
+tämän kirjoituksen tekijä esityksessään puhuu köyhälistön vaatimuksista
+tavalla, joka heitä ei miellytä, koska se heidän mielestään muka liian
+yksipuolisesti korostaa nämä jonakin, jonka yhteiskunnan tahdon täytyy
+ottaa lukuun. Mutta tekijä pitää oikeutenaan puhua nykyaikaisesta
+elämästä kaikessa alastomuudessaan mikäli hänen elämäntuntemuksensa
+siihen riittää. Hänen silmiinsä kuvastuvat ne turmiolliset
+seuraukset, jotka johtuvat siitä, ettei tahdota nähdä uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämätä kaikkine tosiasioineen eikä tahdota mitään tietää
+yhteiskunnallisesta tahdosta, joka kiinnittää huomionsa näihin
+tosiasioihin.</p>
+
+<p>Vähemmän tyydyttänee tekijän esitys lähinnä myös henkilöitä, jotka
+pitävät itseään käytännöllisen elämän tuntijoina siinä merkityksessä,
+jossa monien rakkaiksi käyneiden ennakkoluulojen tähden elämän kokemus
+nykyään otetaan. He tulevat väittämään, ettei tämä kirjoitus perustu
+elämänkokemukseen. Mitä näihin henkilöihin tulee, niin tekijän mielestä
+juuri heidän tulisi käydä elämänkoulu uudelleen. Sillä hänestä näyttää
+heidän elämänkokemuksensa niiden tosiasian valossa, jotka nykyajan
+ihmiskunta on saanut kokea, ehdottomasti erehdykseltä. Sellaiselta
+erehdykseltä, joka on tuottanut sanomatonta onnettomuutta. He saavat
+kokea, että täytyy paljon sellaista myöntää käytännölliseksi, joka
+heistä on näyttänyt naurettavalta ihanteellisuudelta. Olkootpa
+vain sitä mieltä, että tämän kirjoituksen lähtökohta on väärä, kun
+sen ensimäisissä osissa enemmän puhutaan uudenaikaisen ihmiskunnan
+henkielämästä ja taloudellisesta vähemmän, täytyy tekijän
+elämänkokemuksensa nojalla väittää, että tehtyjen erehdysten lisäksi
+tullaan tekemään lukemattomia muita, ellei päätetä kiinnittää
+asianmukaista huomiota uudenaikaisen ihmiskunnan henkielämään.</p>
+
+<p>Mutta eivät nekään, jotka erilaisimmissa äänilajeissa alituiseen
+toistavat, että ihmiskunnan täytyy luopua paljaiden aineellisten etujen
+palveluksesta ja kääntyä "hengen", ihanteellisuuden puoleen, tule
+oikein mieltymään siihen, mitä tekijä tässä kirjoituksessaan sanoo. Hän
+ei anna suurta arvoa paljaalle puheelle "hengestä" ja pilventakaisesta
+henkimaailmasta. Hän voi tunnustaa ainoastaan sen henkisyyden, joka
+muodostaa ihmisen oman elämän sisällyksen. Se ilmenee yhtä vaikuttavana
+käytännöllisten elämäntehtävien suorittamisessa, kuin maailman-
+ja elämänkatsomuksen luomisessa, joka pystyy tyydyttämään sielun
+tarpeet. Ei kaikki ole siinä, että tiedetään tahi ollaan tietävinään,
+mitä henkisyys oli, vaan siinä että tämä henkisyys ilmenee myös
+käytännöllisen elämän todellisuudessa eikä vain sisäisen sieluolennon
+sivuvirtauksena.</p>
+
+<p>Täten tuntuvat ehkä tässä kirjoituksessa lausutut mielipiteet
+"henkisille" liiaksi hengettömiltä, "käytännöllisille" liiaksi
+epäkäytännöllisiltä. Tekijä arvelee <i>juuri sen kautta</i> voivansa omalla
+tavallaan palvella nykyaikaista elämää, ettei hän hyväksy monenkaan
+nykyaikana itseään "käytännänmiehenä" pitävän elämän tuntemattomuutta,
+mutta ei myöskään anna mitään arvoa sellaisille puheille "hengestä",
+joissa sanoja käytetään paljaiden haavekuvien luomiseen elämästä.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallista kysymystä käsitellään tässä kirjoituksessa
+taloudellisena, oikeudellisena ja henkisenä kysymyksenä. Tekijä
+uskoo päässeensä tietämään, kuinka talous-, oikeus- ja henkielämän
+vaatimuksista tämän kysymyksen oikea luonne selviää. Ja tämä
+tietäminen taas voi yksin herättää todellisen innostuksen näiden
+kolmen elämänalan terveelliseen järjestämiseen yhteiskunnallisessa
+ruumiissa. Inhimillisen kehityksen aikaisemmilla asteilla huolehtivat
+yhteiskunnalliset vaistot, että nämä kolme alaa sen aikuisen
+ihmisluonteen mukaisesti järjestäytyvät itsestään yhteiskunnallisen
+elämän kokonaisuudeksi. Kehityksen nykyisellä asteella on päämäärästään
+tietoisen yhteiskunnallisen tahdon pakko koettaa järjestää näiden
+keskinäiset suhteet. Siirryttäessä näistä vanhemmista ajoista
+nykyaikaan vallitsi maissa, joissa tällaista tahtoa voi edellyttää,
+vanhojen vaistojen ja uudemman itsetietoisuuden sekanaisuus, joka ei
+enää tyydytä nykyaikaisen ihmisyyden vaatimuksia. Monessa asiassa,
+jossa ollaan näkevinään päämäärästään tietoista yhteiskunnallista
+ajatusta, elävät vielä vanhat vaistot, Se tekee tämän ajatuksen
+heikoksi olosuhteitten vaatimuksiin katsoen. Perusteellisemmin, kuin
+moni luuleekaan, täytyy nykyajan ihmisen irtaantua siitä, mikä ei
+enää ole elinvoimaista. Miten talous-, oikeus- ja henkielämän tulee
+muodostua uuden ajan vaatiman terveen yhteiskunta-elämän mukaisesti,
+sen &mdash; niin arvelee ainakin tekijä &mdash; voi tajuta ainoastaan, kellä on
+hyvää tahtoa antamaan tunnustuksensa yllä esitetyille periaatteille.
+Mitä tekijä pitää velvollisuutenaan lausua tällaisesta tarpeellisesta
+uudistuksesta, tahtoo hän tällä kirjoituksella jättää nykyajan
+arvosteltavaksi. Hän tahtoisi sen tulevan <i>herättäjäksi</i> pyrkimykselle
+aikakautemme elämäntodellisuutta ja elämänvaatimuksia tyydyttävään
+päämaaliin. Sillä hän on vakuutettu, että ainoastaan sellainen
+pyrkimys on johtava edemmäksi kuin haaveiluihin ja tuulentupiin
+yhteiskunnallisen tahtomisen alalla.</p>
+
+<p>Joka kuitenkin luulee löytävänsä jotakin haaveilevaa tästä
+kirjoituksesta, häntä pyytää tekijä ottamaan huomioon, kuinka kauvas
+nykyaikana monikin mielikuvituksineen yhteiskunnallisten olojen
+mahdollisesta kehityksestä on todellisesta elämästä eksynyt ja
+haaveiluihin hairahtunut. <i>Sentähden</i> pidetään sellaista todelliseen
+elämään ja kokemukseen perustuvaa, kuin mitä tässä kirjoituksessa
+on pyritty esittämään haaveiluna. Moni on tätä esitystä pitävä
+"abstraktina", koska hänelle on "konkretia" ainoastaan se, mitä hän on
+tottunut ajattelemaan ja "abstraktia" myös "konkretinkin" silloin, kun
+hän ei ole tottunut sitä ajattelemaan.<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a></p>
+
+<p>Että puolueohjelmiin tiukasti sidotut henkilöt aluksi tulevat olemaan
+tyytymättömiä tekijän esityksiin, on odotettavissa. Kuitenkin elää
+tekijä siinä uskossa, että useat puolueihmisetkin varsin pian
+tulevat vakuutetuiksi siitä, että kehityksen alaista elämää ei
+voida pakottaa puolueohjelmien puitteisiin, ja että sellaisista
+ohjelmista <i>riippumaton arvostelu</i> on nyt ennenkaikkea välttämätön
+yhteiskunnallisen tahdon lähimpiä päämääriä arvosteltaessa.</p>
+
+<p>Huhtikuussa 1919.</p>
+
+<p class="sig"><i>Rudolf Steiner</i>.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="I_Yhteiskunnallisen_kysymyksen_todellinen_luonne_uudenaikaisen" id="I_Yhteiskunnallisen_kysymyksen_todellinen_luonne_uudenaikaisen">I. Yhteiskunnallisen kysymyksen todellinen luonne uudenaikaisen
+ihmiskunnan elämän valossa.</a></h2>
+
+
+<p>Eikö uudenaikainen yhteiskunnallinen liike ole maailman sodan
+romahduksen kautta paljastanut tosiasioita, jotka todistavat, kuinka
+pintapuolisesti vuosikymmeniä oli totuttu ymmärtämään köyhälistön
+tahtoa?</p>
+
+<p>Mitä nykyaikana köyhälistön aikaisemmin vaiennetuista vaatimuksista
+ja niiden yhteydessä olevista seikoista on elämän pinnalle noussut,
+vaatii tämän kysymyksen tekemään. Voimat, jotka nämä vaatimukset
+vaiensivat, ovat osaksi hävinneet. Sen suhteen säilymistä, jossa nämä
+voimat olivat ihmiskunnan suuren osan yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin,
+voi toivoa ainoastaan se, joka on vailla kaikkea tietoa siitä, miten
+lannistumattomat nämä ihmisluonteen vaikuttimet ovat.</p>
+
+<p>Moni niistä henkilöistä, jotka yhteiskunnallisen asemansa vuoksi
+saattoivat sanoin ja neuvoin ehkäisten tahi edistäen vaikuttaa
+europalaisen elämän voimiin, jotka purkautuivat maailmansodan
+katastrofiksi, on täydellisesti erehtynyt näistä pyrkimyksistä.
+He saattoivat luulla, että heidän maansa aseellinen voitto tulisi
+tyynnyttämään yhteiskunnallisen levottomuuden. Näiden henkilöiden
+täytyi saada kokea, että seurauksena heidän suhtautumisestaan vasta
+olikin yhteiskunnallisen kiihtymyksen täydellinen ilmipuhkeaminen.
+Eikä siinä kyllin, vaan nykyinen ihmiskunnan romahdustila osottautui
+siksi historialliseksi tapaukseksi, jossa tämä kiihtymys saavutti
+korkeimman iskuvoimansa. Johtavien henkilöiden ja luokkien täytyi
+viimeisinä kohtalokkaina vuosina toiminnassaan aina ottaa huomioon,
+mitä ihmiskunnan sosialistisissa piireissä ajateltiin. He olisivat
+mielellään usein menetelleet toisin, jos he olisivat uskaltaneet olla
+huomioonottamatta näiden piirien mielialan. Siinä muodossa, johon
+tapaukset nykyään ovat pukeutuneet, elää tuon mielialan vaikutus
+edelleen.</p>
+
+<p>Ja nyt kun on ratkaisevan asteen saavuttanut, mikä vuosikymmeniä
+on ihmiskunnan kehityksessä ollut valmistumassa: nyt paljastuu
+traagillisena tosiasiana, että ajatukset, jotka ovat syntyneet olojen
+kehittyessä, eivät pystykään hallitsemaan tilannetta. Moni henkilö,
+joka on kasvattanut ajatuskykyään tapausten kehittyessä palvellakseen
+yhteiskunnallisia tarkoitusperiä, seisoo epäröiden tahi kokonaan
+mykkänä todellisuuden meille tekemien kysymysten edessä.</p>
+
+<p>Tosin uskoo moni näistä henkilöistä vielä, että se, mitä he ovat pitkät
+ajat pitäneet inhimillisen elämän uudistukselle välttämättömänä,
+on toteutuva ja silloin näyttäytyvä kyllin voimakkaaksi antamaan
+elinvoimaisen suunnan elämän vaatimuksille. Voi olla välittämättä
+niistä, jotka vielä väittävät, että vanha on pitävä puolensa
+ihmiskunnan suuren osan uusia vaatimuksia vastaan. Voi antaa arvon
+niiden vaatimuksille, jotka ovat vakuutettuja uuden elämänjärjestyksen
+välttämättömyydestä. Mutta mahdotonta on olla itselleen tunnustamatta:
+keskellämme virtaa puoluemielipiteitä, ikään kuin arvostelumuumioita,
+jotka tosiolojen kehitys työntää syrjään. Nämä tosiolot vaativat
+ratkaisua, johon vanhojen puolueiden arvostelukyky ei ole kypsynyt.
+Nuo puolueet ovat tosin kehittyneet olosuhteiden ohella; mutta ovat
+piintyneine mielipiteineen jääneet tosioloista perään. Ei tarvinne
+ehkä olla vaatelias nykyään vielä vallitsevaa ajatussuuntaa kohtaan
+olettaessaan, että yllä mainittu asianlaita johtuu maailmantapauksien
+kulusta nykyaikana. Ja siitä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että
+juuri tämä nykyaika on altis kokeelle tehdä tunnetuksi uudenaikaisen
+ihmiskunnan yhteiskunnallisesta elämästä se, mikä erikoisuutensa tähden
+poikkeaa niin kauvas yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin perehtyneiden
+henkilöiden ja puoluesuuntien ajatustavasta. Voisihan sattua, että se
+traagillisuus, joka ilmenee kokeiluissa ratkaista yliteiskunnallista
+kysymystä, johtuukin juuri köyhälistön todellisten pyrkimysten
+väärinymmärtämisestä. Väärinymmärryksestä yksinpä niidenkin puolelta,
+jotka näistä pyrkimyksistä ovat luulleet omistavansa oikean käsityksen.
+Sillä ei ihminen lähimainkaan aina osaa oikein arvostella omaa tahtoaan.</p>
+
+<p>Voi senvuoksi näyttää oikeutetulta tehdä kerran kysymys: mitä todella
+tahtoo nykyaikainen köyhälistö pyrkimyksillään? Vastaako tämä
+tahtominen sitä, mitä tavallisesti köyhälistön ja ei-köyhälistön
+puolelta tällä tahtomisella ymmärretään? Ilmeneekö siinä, mitä useat
+"yhteiskunnallisella kysymyksellä" ymmärtävät, tämän kysymyksen
+<i>todellinen muoto</i>? Vai onko aivan toinen ajatussuunta välttämätön?
+Tätä kysymystä ei voi lähestyä ennakkoluulottomasti, jollei kohtalo ole
+suonut tilaisuutta eläytyä uudenaikaisen köyhälistön sielunelämään.
+Varsinkin sen köyhälistön osan, jolla on tärkein osa nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen liikkeen luomisessa.</p>
+
+<p>On puhuttu paljon nyky-aikaisen tekniikan ja nykyaikaisen kapitalismin
+kehityksestä. On kysytty, miten tämän kehityksen ohessa nykyinen
+köyhälistö on syntynyt ja miten se uudemman talouselämän laajetessa
+on nykyisiin vaatimuksiin tullut. Kaikessa, mitä tähän asti näissä
+kysymyksissä on esille tuotu, on paljon oikeaan osattua. Mutta ettei
+silti vielä ole päästy lähellekään ratkaisua, on selvää sille, joka
+ei anna sen väitteen sokaista itseään, että ulkonaiset olosuhteet
+painavat leimansa ihmisen elämään. Asian oikea laita avautuu sille,
+joka vapaana ennakkoluuloista osaa tajuta pohjakerrosten syvyyksissä
+vaikuttavat henkiset kiihottimet. On tosin varmaa, että köyhälistön
+vaatimukset ovat kypsyneet uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin
+aikakaudella; mutta tämän tosiasian toteaminen ei suinkaan vielä selitä
+sitä, mikä näissä vaatimuksissa on peräisin puhtaasti inhimillisistä
+vaikuttimista. Ja niin kauvan kun näiden vaikuttimien olemukseen ei ole
+päästy, ei myöskään olla selvillä yhteiskunnallisen kysymyksen oikeasta
+muodosta.</p>
+
+<p>Eräs köyhälistön maailmassa usein kuultu sana on omiaan tekemään
+voimakkaan vaikutuksen siihen, joka osaa tunkeutua inhimillisen
+tahdon syvemmällä piileviin vaikuttimiin. Se on: uudenaikainen
+proletaari on tullut "luokkatietoiseksi". Hän ei enää sanoaksemme
+vaistomaisesti, itsetiedottomasti tottele ulkopuolellaan olevien
+luokkien vaikutusvaltaa; hän tuntee itsensä erityisen luokan
+jäseneksi ja haluaa saada tämän oman ja toisten luokkien välit
+julkisessa elämässä itselleen edullisemmalla tavalla järjestetyksi.
+Kellä on kykyä syventyä sielullisten ilmiöiden tajunnantakaisille
+aloille, hänelle on sana "luokkatietoinen", siinä merkityksessä kuin
+nykyaikainen proletaari sitä käyttää, paljastava tärkeimmät puolet
+nykyaikaisen tekniikan ja kapitalismin palveluksessa olevan työväen
+luokan yhteiskunnallisessa elämänkatsomuksessa. Hänen täytyy ennen
+kaikkea huomata, kuinka sytyttävästi tieteelliset opit talouselämästä
+ja sen suhteesta ihmiskohtaloihin ovat painuneet proletaarin sieluun.
+Tässä tulimme koskettaneeksi erästä tosiasiaa, josta monella, joka on
+vain kuvaillut itselleen proletaaria, mutta ei elänyt ajatuksissaan
+proletaarien kanssa, on varsin hämärät, jopa aikakautemme vakaviin
+tapahtumiin nähden vahingolliset mielipiteet. Se ajatuskanta, että
+Marx ja hänen jälkeisensä proletaariset kirjailijat olisivat opeillaan
+panneet "sivistymättömän" proletaarin pään pyörälle, ja mitä muuta
+sen suuntaista usein saa kuulla, ei auta ymmärtämään nykyaikaista
+maailmanhistoriallista tilannetta tällä alalla. Tällainen mielipide
+ilmaisee vaan tahdon puutetta päästä näkemään mikä on oleellista
+nykyisessä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Ja tällaista oleellista
+on sekin, että proletaarinen luokkatietoisuus on täynnä käsitteitä,
+jotka sisällyksensä puolesta ovat kotoisin uudenaikaisesta tieteestä.
+Tässä tietoisuudessa vallitsee edelleen se tunnelma, joka vallitsi
+Lassallen puheessa "Tiede ja työläiset". Tällaiset asiat mahtavat
+tuntua vähäpätöisiltä monesta, joka itseään pitää "käytännöllisenä
+ihmisenä". Mutta joka tahtoo todella oppia tuntemaan uudenaikaista
+työväenliikettä, hänen <i>täytyy</i> huomionsa näihin asioihin. Sillä se
+mitä maltilliset ja jyrkät proletaarit nykyaikana vaativat, ei ole
+ihmistahdon ilmaukseksi muuttunutta talouselämää siinä muodossa,
+jossa moni sen itselleen kuvittelee, vaan taloustiedettä, joka on
+vallannut proletaarien itsetietoisuuden. Proletaarisen liikkeen
+tieteellisenä pidetyssä ja sanomalehtimäisen-kansantajuiseen muotoon
+puetussa kirjallisuudessa se selvästi käy ilmi. Sen kieltäminen on
+silmien sulkemista tosiasiallisilta olosuhteilta. Tosiasia, johon
+koko nykyaikainen yhteiskunnallinen asema perustuu, on se, että
+uudenaikainen proletaari antaa pukea luokkatietoisuutensa tieteellisiin
+käsitteisiin. Vaikk'ei koneensa ääressä työskentelevällä miehellä olisi
+aavistustakaan "tieteestä", hän omaksuu yhteiskunnallista asemaansa
+valaisevat tiedot henkilöiltä, jotka näitä tietoja levittävät tuolta
+"tieteeltä" saamillaan välikappaleilla.</p>
+
+<p>Kaikki tämä puhe uudemmasta talouselämästä, koneitten aikakaudesta
+ja kapitalismista saattaa olla hyvinkin valaisevaa nykyaikaisen
+työväenliikkeen perustuksiin katsoen; mutta mikä nykyaikaiselle
+yhteiskunnalliselle tilanteelle antaa lopullisen valaistuksen, ei
+suoranaisesti johdu siitä seikasta, että työmies on kiinnitetty
+koneeseensa ja että hän on sidottu kapitalistiseen elämänjärjestykseen.
+Se johtuu aivan toisesta asianhaarasta, siitä nimittäin, että hänen
+luokkatietoisuudessaan ollessaan koneensa ääressä ja riippuvaisena
+kapitalistisesta talousjärjestyksestä on kehittynyt eräitä perin
+määrättyjä ajatuksia. On mahdollista, että aikakautemme ennakkoluulot
+estävät useita tunnustamasta tämän tosiasian kantavuutta ja
+saavat heidät pitämään asian esille ottamista vaan käsitteillä
+viisastelemisena. Tähän täytyy vastata: sitä huonommat edellytykset
+menestykselliseen toimintaan yhteiskunnallisessa elämässä niillä,
+jotka eivät pysty näkemään mikä on tällä haavaa tärkeintä. Ken tahtoo
+ymmärtää proletaarista liikettä, hänen täytyy ennen kaikkea tietää,
+kuinka proletaari <i>ajattelee</i>. Sillä proletaarista liikettä &mdash; sen
+maltillisesta uudistusliikkeestä aina hävittävimpään yltiöpäisyyteen
+asti &mdash; eivät aiheuta mitkään ihmisen ulkopuolella olevat voimat tahi
+taloudelliset kiihottimet, vaan ihmiset: heidän mielikuvituksensa ja
+tahdonkiihottimet.</p>
+
+<p>Eivät siinä, mitä kone ja kapitalismi ovat proletaariseen tietoisuuteen
+istuttaneet, piile aikamme yhteiskunnallista liikettä määräävät
+aatteet ja tahdonvoimat. Tämä liike on etsinyt ajatuslähteensä
+uudemmasta tieteestä, kun koneet ja kapitalismi eivät antaneet
+proletaarille sitä, mikä hänen sielunsa olisi täyttänyt ihmisarvoisella
+sisällyksellä. Sellaisen sisällyksen sai keskiaikainen käsityöläinen
+ammatistaan. Siinä, kuinka tämä käsityöläinen ihmisenä itsensä
+tunsi ammattiinsa sidotuksi, oli jotakin, joka pani elämisen
+inhimillisen yhteiskunnan keskuudessa hänen sisällisien silmäinsä
+edessä näyttämään elämisen arvoiselta. Hän saattaa katsoa sen kautta,
+mitä hän valmisti, tulleen toteutetuksi, mitä hän ihmisenä tahtoi
+olla. Koneen ääressä ja kapitalistisen elämänjärjestyksen alaisena
+sai hän kääntyä oman itsensä, sisäisen minänsä, puoleen, kun hän
+etsi perustusta, jolle voi pystyttää itsetietoisuuttaan tyydyttävän
+käsityksen siitä, mikä arvo kullakin "ihmisenä" on. Tekniikasta ja
+kapitalismista ei lähtenyt mitään tälle käsitykselle. Ja niin on
+käynyt, että proletaarinen itsetietoisuus turvaantui tieteelliseen
+ajatustapaan. Se oli menettänyt inhimillisen yhteenkuuluvaisuuden
+tunteen todellisen elämän kanssa. Mutta se tapahtui aikana, jolloin
+ihmiskunnan johtavat luokat pyrkivät tieteelliseen ajatustapaan,
+jossa itsessään ei enää ollut henkistä ponnistusvoimaa täyttämään
+inhimillistä itsetietoisuutta sen tarpeita tyydyttävällä sisällyksellä.
+Vanhat maailmankatsantokannat olivat käsittäneet ihmisen sieluna
+henkisessä olemassaolon kokonaisuudessa. Uudemman tieteen kannalta
+on hän luontokappale paljaassa luonnonjärjestelmässä. Tämä tiede ei
+herätä sitä tunnetta, että se olisi kuin henkimaailmasta ihmissieluun
+juokseva virta, joka kantaa ihmistä sieluna. Miten tahansa
+arvosteltaneekin henkisten vaikutinten, ja mitä niihin kuuluu, suhdetta
+uudemman ajan tieteelliseen ajatustapaan, on pakotettu myöntämään,
+kun ennakkoluulottomasti historiallista kehitystä tarkastaa, että
+tieteellinen mieltäminen on kehittynyt uskonnollisesta. Mutta vanhat,
+uskonnollisella pohjalla lepäävät maailmankatsantokannat eivät ole
+voineet istuttaa uudenaikaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sielua
+kannattavia herätteitään. Ne jäivät tämän ajattelutavan ulkopuolelle
+ja elivät edelleen omine sisäisine tietoisuussisältöineen, johon
+köyhälistön sielut eivät tunteneet kiintymystä. Johtaville luokille
+voi tämä tietoisuussisältö vielä olla jostakin arvosta. Sillä oli
+vielä jotakin yhteyttä heidän elämänasemansa kanssa. Nämä luokat eivät
+etsineet uutta tietoisuussisältöä, koska perintönä elämältä itseltään
+riippuivat kiinni vanhassa. Uudenaikainen proletaari sitävastoin
+katkaisi kaiken yhteytensä vanhan elämänkatsomuksen kanssa. Hän on
+ihminen, jonka elämä lepää aivan uusilla perusteilla. Häneltä hävisi
+vanhan elämän perustuksen mukana kaikki mahdollisuus ammentaa vanhoista
+hengen lähteistä. Ne jäivät sen alueen keskelle, josta hän oli
+vieraantunut. Uudenaikaisen tekniikan ja kapitalismin ohella kehittyi
+&mdash; sikäli kun on mahdollista kutsua suuria maailmanhistoriallisia
+virtauksia samanaikaisiksi &mdash; uudenaikainen tieteellisyys. Siihen
+kiinnitti uudenaikainen köyhälistö luottamuksensa ja uskonsa. Siitä
+se koetti löytää itselleen välttämättömän uuden tunnemaailman. Mutta
+sen suhde tähän tieteellisyyteen oli toinen, kuin johtavien luokkien.
+Nämä tunsivat olevansa pakoitetut ottamaan tieteellinen ajatustapa
+henkeään kannattavaksi elämänkäsityksekseen. Mutta niin paljon kuin
+he tahtoivatkin tämän tieteellisen ajatustavan avulla vakuuttautua
+siitä, että luonnonjärjestyksessä vallitsi katkeamaton syiden
+jatkuvaisuus alhaisimmasta eläimestä ihmiseen, niin tämä ajatustapa
+pysyi heille vain tietopuolisena vakaumuksena. Se ei synnyttänyt
+heissä pyrkimystä käsittämään elämää myös tunteenomaisesti, kuten
+tämä vakaumus vaatii ollakseen täydellinen. Luonnontutkija Vogt ja
+luonnontieteen kansantajuinen selittäjä Büchner olivat varmastikin
+tieteellisen ajatustavan omistaneet. Mutta sen rinnalla vaikutti
+heidän hengessään jokin, joka pakotti heidät uskomaan elämän
+yhtenäisyyteen, jolle selitystä johdonmukaisesti ei voi saada muualta
+kuin uskosta henkiseen maailmanjärjestykseen. Ajateltakoon vain
+ennakkoluulottomasti, miten toisin tieteellisyys vaikuttaa sellaiseen,
+joka koko omalla olemuksellaan tuntee olevansa kiinnitettynä sellaiseen
+elämänkokonaisuuteen, kuin nyky-aikaiseen proletaariin, jonka eteen
+hänen agitaattorinsa asettuu ja muutamana työstä vapaana iltahetkenä
+puhuu, kuten seuraa: tiede on viime aikoina todistanut ihmisille
+vääräksi uskon, että heidän alkujuurensa olisi henkisissä maailmoissa.
+Heille on opetettu, että he muinaisina aikoina elivät siivottomasti
+puissa kiiveten ja että heillä on kaikilla yhtäläinen puhtaasti
+luonnollinen alkuperä. Tällaisiin ajatuksiin perustuvan tieteellisyyden
+varaan näki nykyaikainen proletaari joutuneensa etsiessään sielulleen
+sisällystä, joka antaisi hänen tuta, mikä hänen asemansa ihmisenä oli
+maailmankaikkeudessa. Hän omisti tämän tieteellisyyden tinkimättömän
+vakaasti ja veti siitä <i>omat</i> johtopäätöksensä elämää varten.
+Hänet tapasi teknillinen ja kapitalistinen aikakausi toisin, kuin
+johtaviin luokkiin kuuluvan. Tämä eli vielä elämän järjestyksessä,
+jonka olivat muodostaneet sielua ylentävät vaikuttimet. Hänelle
+oli suurimmaksi eduksi saada uuden aikakauden saavutukset sopimaan
+tämän elämänjärjestyksen kehyksiin. Proletaari oli henkisesti tästä
+elämänjärjestyksestä irtireväisty. Hänelle ei tämä elämänjärjestys
+voinut antaa sitä sisäistä tunnetta, joka olisi valaissut hänen
+elämänsä ihmisen arvoisella sisällyksellä. Antaa proletaarin tuntea,
+mitä hän ihmisenä oli, sen voi ainoastaan, mikä näytti uskoa
+herättävällä voimalla lähteneen vanhasta elämänjärjestyksestä:
+tieteellinen ajattelutapa.</p>
+
+<p>Monen lukijani mieli ehkä tekisi hymyillä, kun viittaan proletaarisen
+ajattelutavan "tieteellisyyteen". Ken tieteellisyydellä jaksaa
+ajatella ainoastaan sellaista, minkä monivuotisella istumisella
+"sivistyslaitoksissa" voi ansaita, ja sitten taas asettaa tämän
+"tieteellisyyden" mitään oppimattoman proletaarin tietoisuustason
+vastapainoksi, hän hymyilköön. Hän hymyilee asioille, jotka
+ovat ratkaisevasta merkityksestä nykyaikaiselle elämälle. Nämä
+tosiasiat todistavat, että moni korkeasti oppinut henkilö <i>elää</i>
+epätieteellisesti, kun taas oppimaton proletaari perustaa
+maailmankatsantokantansa tieteeseen, jota hän ei ehkä ollenkaan
+käsitä. Sivistynyt on omistanut itselleen tieteen säilyttäen sitä
+jossain sielunsa komerossa; mutta hän liikkuu olosuhteissa, jotka
+antavat sisällyksen hänen tunne-elämälleen kokonaan tästä tieteestä
+välittämättä. Proletaarin ovat hänen elämänsuhteensa saattaneet
+ymmärtämään olemassa-olon tämän tieteen hengen mukaisesti. Mitä muut
+luokat "tieteellisyydeksi" nimittävät, siitä hänellä ehkä ei liene
+aavistustakaan; tämän tieteellisyyden ajatussuunta ohjaa kuitenkin
+hänen elämänsä. Muiden luokkien elämä lepää uskonnollisella,
+esteettisellä, yleishenkisellä perustuksella; hänelle on "tiede",
+joskin usein kaikessa pintapuolisuudessaan, elämän usko. Moni
+"johtaviin" luokkiin kuuluva luulee olevansa "valistunut",
+"vapaa-uskonnollinen". Epäilemättä hänen ajatusmaailmansa perustuu
+tieteelliseen vakaumukseen; mutta hänen tunne-elämänsä pohjasäveleenä
+kaikuvat hänen huomaamattaan perinnäisen elämänuskon jäännökset.</p>
+
+<p>Mitä tieteellinen ajatustapa ei ole vanhasta elämänjärjestyksestä
+tahtonut omistaa, se on: tietoisuutta, että se ollen henkisyyttä
+perustuu henkiseen maailmaan. Tälle puolelle uudenaikaista tiedettä
+ummistivat johtavat luokat silmänsä. Sillä heidän elämänsä
+sisältönä ovat vanhat perintötiedot. Tätä proletaari ei voinut,
+sillä hänelle uudet olosuhteet karkoittivat vanhat perintötiedot
+hänen sielustaan. Hän omisti perinnökseen hallitsevilta luokilta
+tieteellisen ajattelutavan. Tämä perintö muodostui perustukseksi hänen
+käsitykselleen ihmisen olemuksesta, mutta siihen ei mahtunut tieto,
+että tämä olemus oli peräisin todellisesta henkielämästä. Se ainoa,
+minkä proletaari sai hallitsevilta luokilta henkisenä perintönä, epäsi
+oman alkujuurensa hengestä.</p>
+
+<p>Tiedän vallan hyvin, kuinka nämä ajatukset tulevat liikuttamaan
+ei-proletaareja ja proletaarejakin, jotka uskovat käsittävänsä,
+elämää "käytännöllisesti", ja tämän uskonsa nojalla pitävät tässä
+lausuttua elämälle vieraana katsantokantana. Nykyisen maailmantilanteen
+paljastamat tosiasiat tulevat yhä varmemmin näyttämään tämän uskon
+petolliseksi. Ken ilman ennakkoluuloja nämä tosiasiat pystyy näkemään,
+hänelle täytyy selvitä, että elämän katsantokanta, joka ainoastaan
+pintapuolisesti näihin tosiasioihin suhtautuu, lopulta kykenee
+omaksumaan ainoastaan sellaisia aatteita, joilla ei ole mitään
+vastinetta todellisuudessa. Vallitsevat ajatukset ovat niin kauvan
+"käytännöllisesti" tosioloihin suhtautuneet, ettei niillä enää ole
+mitään yhtäläisyyttä tosiolojen kanssa. Nykyinen maailmanromahdus
+voisi olla monelle siinä suhteessa rangaistukseksi. Sillä, mitä he
+ajattelivat tapahtuvaksi? Ja mitä on tapahtunut? Niinkö pitää käymän
+yhteiskunnallisen ajatuksenkin?</p>
+
+<p>Kuulen myös hengessäni vastaväitteen, jonka proletaarisen elämän
+käsityksen tunnustaja tunteittensa vallassa tekee: taas muuan, joka
+tahtoisi viedä yhteiskunnallisen kysymyksen pääkohdan sivutielle, jota
+myöten porvarillisten näkyy olevan helppo kulkea. Tämä tunnustaja ei
+näe, millaiseksi kohtalo on hänen proletaarisen elämänsä tehnyt, ja
+miten hän tämän elämän piirissä pyrkii liikkumaan katsanto kantoineen,
+jonka hänelle ovat perinnöksi jättäneet "hallitsevat" luokat.
+Hän <i>elää</i> proletaarimaisesti; mutta <i>ajattelee</i> porvarimaisesti.
+Uusi aika ei ainoastaan pakota etsimään uutta elämää, vaan myös
+<i>uusia ajatuksia</i>. Tieteellinen ajattelutapa voi muodostua elämätä
+kannattavaksi sisällykseksi vasta sitten kun se itsestään omalla
+tavallaan kehittää täysinhimillisen elämän sisällyksen luomiseksi
+sellaisen jännitysvoiman, kuin vanhat elämän käsitykset tavallaan
+olivat kehittäneet.</p>
+
+<p>Tällä on osoitettu tie, joka auttaa löytämään uudemman proletaarisen
+liikkeen yhden jäsenen <i>todellisen muodon</i>. Tämän tien loppumäärässä
+kaikuu proletaarisesta sielusta vakaumus: Minä pyrin henkiseen elämään.
+Mutta tämä henkinen elämä on vain haaveilua, on vain sellaista,
+joka ihmisessä kuvastuu ulkonaisista maailmantapahtumista, eikä ole
+lähtöisin erityisestä henkisestä maailmasta. Mitä siirryttäessä
+uuteen aikaan on tullut vanhasta henkielämästä, sen käsittää
+proletaarinen elämänkatsantokanta haaveiluna. Ken tahtoo käsittää
+mielialaa proletaarin sielussa, niin kuin se kuvastuu nykyajan
+yhteiskunnallisissa vaatimuksissa, hänen täytyy kyetä käsittämään,
+mikä voima on sillä mielipiteellä, että henkinen elämä on haaveilua.
+Voitanee vastata: mitä ymmärtää keskinkertainen proletaari tästä
+mielipiteestä, joka enemmän tahi vähemmän kouluutettujen johtajien
+päässä hämmennystä tuottaen kummittelee. Ken näin puhuu, hän unohtaa
+puhuessaan todellisen elämän ja menettelee myös, kuin ei elämän
+todellisuutta olisikaan. Hän ei tiedä, mitä viimeisten vuosikymmenien
+proletaari-elämässä on tapahtunut; hän ei tiedä, mitkä langat
+johtavat mielipiteestä, että henkinen elämä on haaveilua, hänen vain
+tietämättöminä pitämien jyrkkien sosialistien vaatimuksiin ja tekoihin
+ynnä niiden tekoihin, jotka sokeitten elämän voimien vaikutuksesta
+"tekevät vallankumouksia".</p>
+
+<p>Siinä on tragiikkaa, joka peittää koko nykyajan yhteiskunnallisten
+vaatimusten käsityksen, että monissa piireissä ei lainkaan tahdota
+ymmärtää sitä, mikä syvien joukkojen tunne-elämästä nousee
+jokapäiväisten olojen pinnalle, että ei osata luoda katsetta
+sinne, mikä ihmisten mielissä <i>todella liikkuu</i>. Ei-proletaari
+kuuntele tuskantäyttämänä proletaarin vaatimuksia: ainoastaan
+tuotantovälikappaleiden yhteiskunnallistuttamisella voidaan minulle
+ihmisen arvoinen olemassaolo valmistaa. Mutta hän ei kykene itselleen
+kuvailemaan, että hänen oma luokkansa siirryttäessä vanhasta uuteen
+aikaan on pannut proletaarin tekemään työtä tälle kuulumattomilla
+tuotantovälikappaleilla voimatta samalla antaa hänelle tässä työssä
+tarpeellista sisäistä tyydykettä. Henkilöt, jotka mainitulla
+tavalla ummistavat silmänsä elämälle, sanovat mahdollisesti: mutta
+proletaarihan tahtoo ilman muuta päästä samaan elämän asemaan, kuin
+missä hallitsevat luokat ovat; mitä merkitystä sitten on sisäisellä
+tyydykkeellä? Voipa proletaari itsekin väittää: minä en vaadi muilta
+luokilta mitään sisäistä tyydykettä; minä tahdon,etteivät he minua enää
+voisi nylkeä, minä tahdon, että nyt vallitseva luokkaero poistetaan.
+Tällainen puhe ei kuitenkaan koskettele yhteiskunnallisen kysymyksen
+olemusta. Siihen ei sisälly mitään tämän kysymyksen todellisesta
+laadusta. Sillä sellainen tietoisuus työtätekevän kansan sielussa, joka
+olisi hallitsevilta luokilta perinnyt todella henkisen sisällyksen,
+esittäisi yhteiskunnalliset vaatimukset aivan toisella tavalla, kuin
+mitä uudenaikainen proletariaatti tekee, joka saamassaan henkielämässä
+näkee paljasta haaveilua. Tämä proletariaatti on vakuutettu henkielämän
+haaveellisesta luonteesta; mutta tulee tässä vakaumuksessaan yhä
+onnettomammaksi. Ja tämän sielun-onnettomuuden seuraukset, joita se
+ei tietoisesti huomaa, vaan josta se syvästi kärsii, ovat nykyajan
+yhteiskunnalliselle tilanteelle paljon suuremmasta merkityksestä kuin
+kaikki ulkonaisen aseman parantamista koskevat itsessään kylläkin
+oikeutetut vaatimukset.</p>
+
+<p>Hallitsevat luokat eivät myönnä antaneensa aihetta sille
+elämänkäsityskannalle, joka nyt taistelunhaluisena kohdistuu heihin
+proletariaatista. Ja kuitenkin ovat he sen aiheuttaneet siten, että
+ovat jättäneet henkielämästään perinnöksi tälle proletariaatille
+ainoastaan sellaista, jota tämän täytyy pitää haaveiluna. Ei siinä
+ole nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle liikkeelle mitään erikoista,
+että jokin ihmisluokka vaatii elämäntilaansa muutosta, vaikka se
+lähinnä pistääkin silmään, vaan siinä <i>millä tapaa</i> nämä vaatimukset
+mainitun luokan henkisten vaikutteiden mukaisesti kulloinkin
+käytännössä toteutetaan. Katsottakoon tosiasioita vain kerrankin
+ennakkoluulottomasti tältä näkökannalta. Silloin saadaan nähdä,
+kuinka henkilöt, jotka koettavat ymmärtää proletaarisia vaikuttimia,
+naurahtavat, kun nousee kysymys siitä, että sen tahi tämän henkisen
+pyrinnön kautta tahdotaan auttaa yhteiskunnallisen kysymyksen
+ratkaisua. He nauravat tälle haaveiluna, pilventakaisena oppina.
+Paljaista aatteista, paljaasta henkielämästä, arvelevat he, ei
+varmaankaan lähde mitään apua nykyajan polttavalle yhteiskunnalliselle
+kysymykselle. Mutta tarkemmin katsoen alkaakin selvitä, kuinka
+uudenaikaisen, juuri proletaarisen liikkeen varsinainen hermo,
+varsinainen perusvaikutin ei olekaan siinä, mistä nykyaikainen
+proletaari puhuu, vaan onkin aatteissa.</p>
+
+<p>Uudenaikainen proletaarinen liike onkin toisin, kuin ehkä mikään muu
+samankaltainen liike maailmassa &mdash; tarkemmin katsoen sanan täydessä
+merkityksessä &mdash; liike, joka on <i>ajatuksista</i>. Tätä minä en esiintuo
+ikään kuin vain jonakin yhteiskunnallisen liikkeen tarkastuksesta
+saavutettuna yleistuloksena. Jos minun tässä sallitaan tehdä
+persoonallinen huomautus, niin kuuluu se näin: olen vuosikausia
+eräässä työläisten sivistysopistossa antanut työmiehille opetusta
+mitä erilaisimmissa aineissa. Luulen silloin oppineeni tuntemaan,
+mitä liikkuu uudenaikaisen proletaarisen työmiehen sielussa. Samasta
+syystä on minulla myös ollut tilaisuus seurata, mikä henki vaikuttaa
+erilaisissa ammattiyhdistyksissä. Tarkoitukseni on sanoa, ett'en puhu
+ainoastaan tietopuolisiin mietelmiin nojautuen, vaan, &mdash; uskoakseni, &mdash;
+mitä oman todellisen elämänkokemuksen nojalla olen oppinut.</p>
+
+<p>Ken on oppinut tuntemaan &mdash; mikä sivistyneiden keskuudessa
+valitettavasti on harvinaista &mdash; uudenaikaisen työväenliikkeen siellä,
+missä <i>työmiehet</i> ovat sen johdossa, hän tietää, miten tärkeä ilmiö se
+on, että jokin ajatus-suunta on mitä voimakkaimmin vallannut suuren
+ihmisjoukon sielut. Mikä nykyaikana vaikeuttaa kannan määräämistä
+yhteiskunnallisissa kysymyksissä, se on, että mahdollisuus saada eri
+luokkia ymmärtämään toisiaan on niin vähäinen. Porvarilliset luokat
+kykenevät nykyaikana niin vaivaloisesti syventymään proletaarien
+sieluun, voivat niin vaivoin ymmärtää, kuinka proletariaatin vielä
+kuluttamaton äly kykeni omistamaan &mdash; arvosteltakoon sitä asiallisesti
+miten tahansa &mdash; sellaisen inhimiselle järjelle suurimmat vaatimukset
+asettavan ajattelutavan, kuin Karl Marxin järjestelmän.</p>
+
+<p>Totta on, että Karl Marxin ajatusjärjestelmää voidaan puolustaa niin
+hyvin kuin vastustaakin, ehkä yhtä pätevillä syillä; sen voivat uusia
+toiset, jotka Marxin ja hänen ystävänsä Engels'in kuoleman jälkeen
+katselivat yhteiskunnallista elämää toiselta näkökannalta kuin
+nämä johtajat. Tämän järjestelmän sisällyksestä en ollenkaan tahdo
+puhua. Se ei minusta ole tärkeintä uudenaikaisessa proletaarisessa
+liikkeessä. Tärkeintä on minusta se tosiasia, että työväestön
+keskuudessa vaikuttaa voimakkaimpana kiihdykkeenä ajatusjärjestelmä.
+Voipa asian lausua suorastaan näinkin: käytännöllinen liike, puhdas
+jokapäiväisimpiä ihmisvaatimuksia tavoitteleva elämänliike ei vielä
+milloinkaan ole seissyt yksistään niin <i>puhtaalla</i> ajatuspohjalla, kuin
+tämä uudenaikainen proletaariliike. Se on sanoakseni ensimmäinen sen
+tapainen liike maailmassa, jolla on puhtaasti tieteellinen perustus.
+Mutta tämä tosiasia on otettava oikealta kannalta. Kun ottaa kaiken sen
+huomioon, mitä uudenaikainen proletaari itsetietoisesti lausuu omana
+mielipiteenään, tahtonaan ja tunteenaan, niin ei se, mitä ohjelmaan on
+sisällytetty, syvemmän elämänhavainnon perustuksella ollenkaan näytä
+tärkeältä.</p>
+
+<p>Tositärkeänä sitä vastoin täytyy pitää, että proletaarin itsetunnossa
+ihmisen <i>koko</i> persoonallisuus riippuu elämänkatsomuksen
+<i>tietopuolisesta</i> perustuksesta, kun se taas muissa luokissa
+muodostaa vain yhden osan sielunelämää. Mikä tällä tavalla on tullut
+proletaarille sisäiseksi todellisuudeksi, sitä hän ei saata tietoisesti
+tunnustaa. Tätä tunnustamasta häntä estää se, että hänelle ajatuselämä
+on esitetty haaveiluksi. Todellisuudessa hän perustaa elämänsä
+ajatuksiin, mutta käsittää ne epätodellisina haaveiluina. Muuten ei
+voida ymmärtää proletaarista elämänkäsitystä ja sen toteuttamista
+käytännössä, kuin ottamalla huomioon tämä tosiasia kaikessa
+kantavuudessaan uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä.</p>
+
+<p>Siitä tavasta, millä uudenaikaisen proletaarin henkinen elämä yllä on
+esitetty voidaan käsittää, että kuvatessa proletaaris-sosialistisen
+liikkeen todellista laatua tämän henkielämän täytyy tulla ensi
+tilalle. Sillä pää-asia on että proletaari tuntee puutteellisen
+yhteiskunnallisen elämäntilansa syyt siinä muodossa ja pyrkii ne
+poistamaan sillä tavalla, kuin tämä henkielämä hänelle sisäisesti
+sanoo. Ja kuitenkaan hän ei voi olla pilkaten ja vihaten hylkäämättä
+sitä mielipidettä, että tällä yhteiskunnallisen liikkeen henkisellä
+pohjalla piilee jokin tärkeä eteenpäin kiihoittava voima. Kuinka hän
+voisi käsittää, että henkielämä olisi hänelle eteenpäin vievä voima,
+kun hänen täytyy pitää sitä haaveiluna? Ei voi odottaakaan, että
+tällä tavalla käsitetty henkielämä voisi neuvoa tien sietämättömäksi
+käyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen tieteellisyyteen
+perustuva ajatustapansa käsittää ei ainoastaan tieteen itsensä, vaan
+myös taiteen, uskonnon, tavat ja oikeuden inhimillisen haaveilun
+tuotteiksi. Hän ei huomaa näillä henkielämän aloilla mitään hänen
+todelliseen elämäänsä kuuluvaa, mitään joka hyödyttäisi hänen
+aineellista asemaansa. Hänelle ne ovat vain tämän aineellisen
+elämän heijastusta. Olkoonpa että ne, kerran olemassa ollen, joten
+kuten kiertoteitä inhimillisen mielikuvituksen tahi tahdon kautta
+vaikuttavatkin takaisin aineelliseen elämään, alunpitäen ne kuitenkin
+ovat tästä elämästä alkunsa saaneita haave-kuvia. Ei <i>niistä</i> mitään
+lähde yhteiskunnallisten vaikeuksien poistamiseksi. Ainoastaan
+aineellisista olosuhteista itsestään voi jotakin syntyä, joka vie
+päämäärään. Uusi henkielämä on ihmiskunnan johtavista luokista
+siirtynyt proletaariseen asujamistoon siinä muodossa, että sen voima
+on tämän asujamiston tietoisuudesta haihtunut. Kun etsitään voimia,
+jotka voivat jouduttaa yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, on
+tämä ennen kaikkea muistettava. Jos tämä asianlaita edelleen saisi
+vallita, täytyisi ihmiskunnan henkielämän vajota voimattomuuteen
+nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaatimusten edessä. Itse
+asiassa onkin suuri osa uudenaikaista proletariaattia vakuutettu
+tästä voimattomuudesta; ja tämä vakaumus käy julki marxilaisista ja
+muista samanlaisista tunnustuksista. Sanotaan että uudenaikainen
+talouselämä on kehittänyt vanhemmista muodoistaan nykyajan
+kapitalismin. Tämän kehityksen kautta on proletariaatti joutunut
+sille sietämättömään asemaan kapitaalin rinnalla. Kehitys on kulkeva
+eteenpäin; se on kaatava kapitalismin siinä itsessään &mdash; kapitalismissa
+-vaikuttavien voimien avulla ja kuolleesta kapitalismista on
+nouseva proletariaatin vapautus. Tälle vakaumukselle ovat nuoremmat
+sosialistiset ajattelijat antaneet vähemmän fatalistisen ( kohtalon
+alle alistuvaisen) luonteen, kuin minkä eräs marxilainen ryhmä sille
+oli antanut. Mutta pää-asia on myös säilynyt. Ja se on siinä, että se,
+joka nykyään tahtoo tosisosialistisesti ajatella, ei suostu sanomaan:
+jos jossain ilmestyisi ajan vaatimusten aiheuttama ja henkisessä
+todellisuudessa versova ihmisiä kannattava sielu-elämä, on siitä
+säteilevä se voima, joka myös yhteiskunnalliselle kysymykselle antaa
+oikean vauhdin.</p>
+
+<p>Ettei proletaarista elämää viettämään pakoitettu nykyajan ihminen voi
+tällaista odottaa aikamme henkielämältä, siitä johtuu hänen sielunsa
+pohjasävel. Hän tarvitsee henkielämää, josta lähtee voimaa, joka antaa
+hänen sielussaan tuntea oman ihmisarvonsa. Sillä sidottuna nykyajan
+kapitalistiseen talousjärjestelmään oli hänen polttavimpine sielun
+tuskineen turvauduttava sellaiseen henkielämään. Mutta se henkielämä,
+jonka hän peri johtavilta luokilta haaveiluna, se täytti hänen
+sielunsa tyhjyydellä. Että uudenaikaisen proletariaatin vaatimuksissa
+elää kaipaus löytää toisellainen suhde henkielämään, kuin minkä
+nykyinen yhteiskuntajärjestys voi tarjota: Siitä lähtee nykyaikaista
+yhteiskunnallista liikettä ohjaava voima. Mutta tätä tosiasiaa ei
+oikein käsitä ihmiskunnan ei-proletaarinen eikä proletaarinenkaan
+osa. Sillä ei-proletaarinen osa ei kärsi uudenaikaisen henkielämän
+haaveilevasta luonteesta, koska se on siihen itse syynä. Proletaarinen
+osa siitä kärsii. Mutta tuo perimänsä henkielämän haaveileva luonne
+on häneltä vienyt uskon kaiken henkielämän kantavaan voimaan. Tämän
+tosiasian oikeasta ymmärtämisestä riippuu löydetäänkö se tie,
+joka johtaa ulos nykyisestä yhteiskunnallisesta sekasortotilasta.
+Se yhteiskunta-järjestys, joka syntyi johtavien ihmisluokkien
+vaikutuksesta uudenaikaisen talouselämän kehittyessä, on sulkenut
+pääsyn tälle tielle. <i>On hankittava voimia aukaisemaan se</i>.</p>
+
+<p>Tällä alalla on pakko ottaa asiat uuden tarkastelun alaisiksi, sitten
+kun on opittu antamaan oikea arvo, sille tosiasialle, että inhimillinen
+yhteiskunta, jossa henkielämää pidetään haaveiluna, on vailla yhtä
+niitä voimia, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön elinkykyiseksi.
+Nykyinen sairastaa henkielämän heikkoutta. Ja sairaus vain pahenee,
+kun ei tahdota tunnustaa sen olemassaoloa. Myöntämällä tämä tosiasia
+voitetaan perustus, jolla yhteiskunnallisen liikkeen mukainen
+ajatustapa pääsee kehittymään.</p>
+
+<p>Nykyaikana luulee proletaari löytäneensä sielunsa päävoiman, kun hän
+puhuu <i>luokkatietoisuudestaan</i>. Mutta totuus on kuitenkin siinä,
+että hän jouduttuaan kapitalistisen talousjärjestelmän pauloihin
+etsii henkielämää, joka kohottaisi hänen sieluaan, antaisi hänelle
+<i>tietoisuuden omasta ihmisarvostaan</i> ja että haaveiluksi käsitetty
+henkielämä ei hänessä tätä tietoisuutta voi synnyttää. Hän on etsinyt
+tätä tietoisuutta ja on turhaan etsittyään korvannut sen talouselämästä
+lähteneellä <i>luokkatietoisuudella</i>.</p>
+
+<p>Hän tuijottaa kuin mahtavan suggestiivisen voiman vaikutuksesta
+yksistään vain talouselämään eikä muualla henkisessä tahi sielullisessa
+enää usko voivan löytyä kiihotinta siihen, mikä välttämättömästi täytyy
+tapahtua yhteiskunnallisen liikkeen alalla. Hän uskoo, että yksistään
+hengettömän, sieluttoman talouselämän kehitys voi mukanaan tuoda sen
+tilan, jonka hän pitää ihmisarvoisena. Näin hänet pakotettiin etsimään
+pelastustaan yksinomaan talouselämän uudistuksessa. Hänet pakotettiin
+uskomaan, että paljastaan talouselämän uudistuksen kautta poistuisi
+kaikki se vahinko, joka johtui yksityisestä yritteliäisyydestä,
+yksityisen työnantajan itsekkyydestä ja yksityisen työnantajan
+kykenemättömyydestä tyydyttämään työmiehessä elävän ihmisarvon-tunteen
+vaatimuksia. Niin alkoi nykyaikainen proletaari pitää yhteiskunnallisen
+elimistön ainoana pelastuksena kaikkien tuotantovälikappaleiden
+yksityisomistuksen muuttamista yhteis-toiminnaksi, vieläpä kaikkien
+yhteiseksi omaisuudeksi. Tällainen katsantokanta on syntynyt
+sen kautta, että on katse käännetty pois kaikesta sielullisesta
+ja henkisestä ja suunnattu yksinomaan puhtaasti taloudellisiin
+menettelytapoihin.</p>
+
+<p>Siitä johtuu kaikki nykyaikaisessa proletaarisessa liikkeessä piilevä
+ristiriitaisuus. Uudenaikainen proletaari luulee, että taloudesta,
+itse talouselämästä pitäisi lähteä kaiken sen, joka lopuksi antaa
+hänelle täydet ihmisoikeudet. Näiden oikeuksien puolesta hän taistelee.
+Mutta hänen pyrkimyksissään on jotakin, joka ei milloinkaan voi olla
+seurauksena yksistään taloudellisesta elämästä. On varsin tärkeä,
+voimakkaasti puhuva tosiasia, että juuri nykyaikaisen ihmiskunnan
+elämän vaatimuksista johtuvan yhteiskunnallisen kysymyksen moninaisten
+muotojen polttopisteessä piilee jotakin, jonka luullaan olevan
+seurauksena talouselämästä itsestään, mutta joka ei milloinkaan
+siitä <i>yksistään</i> voi johtua, vaan päinvastoin suorana viivana,
+jatkuen vanhasta orjajärjestelmästä johtaa läänitysajan maaorjuuden
+kautta nykyaikaiseen työläis-proletariaattiin. Minkälaiseen muotoon
+uudenaikaisissa oloissa tavarain ja rahan kiertokulku, pääoma,
+omistusoikeus, y. m. lienevät pukeutuneetkin, näissä oloissa on
+jotakin kehittynyt, jonka nimeä ei selvästi lausuta, jota myöskään
+uudenaikainen proletaari ei tietoisesti tunne, mutta joka kuitenkin
+on päävaikutin hänen yhteiskunnallisissa pyrkimyksissään. Se on
+tämä: uudenaikainen kapitalistinen talousjärjestys ei oikeastaan
+tunne omalla alallaan muuta kuin tavarakäsitteen. Ja jokin on
+nykyajan kapitalistisessa järjestelmässä muuttunut <i>tavaraksi</i>, joka
+proletaarissa herättää tunnelman: se <i>ei saa olla</i> tavara.</p>
+
+<p>Kun kerran on tultu näkemään, kuinka yhtenä koko uudenaikaisen
+proletaarisen liikkeen päävaikuttimista uudenaikaisessa
+proletaarissa elää vaistomainen, itsetiedoton kammo, että hänen
+täytyy myydä työnantajalle työvoimansa ikäänkuin tavaraa kaupataan
+markkinoilla, kammo, että työvoimamarkkinoilla hänen työvoimansa
+kysyntä ja tarjonta näyttelee samaa osaa, kuin tavaran kysyntä ja
+tarjonta markkinoilla; kun on tultu näkemään, mikä merkitys tällä
+tavarakammolla nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa liikkeessä on;
+kun on opittu ennakkoluulottomasti näkemään, että tämä kammo ei
+käy kyllin voimakkaasti ja jyrkästi ilmi vielä sosialistisista
+ohjelmistakaan, silloin on ensimmäisen vaikuttimen, haaveelliseksi
+havaitun henkielämän, lisäksi löydetty toinen, joka tänäpänä tekee
+yhteiskunnallisen kysymyksen pakoittavaksi, jopa polttavaksikin.</p>
+
+<p>Vanhaan aikaan löytyi orjia. Koko ihminen kaupattiin, kuin tavara
+konsanaan. Jonkun verran pienempi osa ihmistä, mutta osa ihmisen
+olemusta kuitenkin alistettiin talousliikkeen alaiseksi maanorjuuden
+aikana. Kapitalismista on tullut voima, joka vielä osaan ihmisen
+olemusta lyö tavaraleiman: työvoimaan. En tahdo tässä väittää,
+ettei tätä asianlaitaa olisi huomattu. Päinvastoin: se on nykyajan
+yhteiskunnallisessa elämässä tunnustettu yhdeksi perustuksista.
+Sen tärkeä vaikutus yhteiskunnallisessa liikkeessä tunnetaan.
+Mutta kun siitä kysymys nousee, ajatellaan aina vain talouselämää.
+Kysymys työvoiman tavaraluonteesta tehdään paljaaksi taloudelliseksi
+kysymykseksi. Uskotaan talouselämästä itsestään nousevan voimia, jotka
+luovat olotilan, jossa proletaarin ei enää tarvitse tuntea työvoimansa
+sijoitusta yhteiskunnallisessa elimistössä itseään alentavaksi.
+Nähdään, kuinka uudenaikainen talouselämä on muodostunut ihmiskunnan
+uudemman historiallisen kehityksen ohessa. Nähdään myös, kuinka tämä
+talouden-muoto on lyönyt inhimilliseen työvoimaan tavaraleiman. Mutta
+sitä ei nähdä, kuinka itse talouselämän luonteeseen kuuluu, että kaiken
+siihen <i>sidotun</i> täytyy muuttua tavaraksi. Talouselämä merkitsee
+tavarain valmistusta ja tarkoituksenmukaista kulutusta. Inhimilliseltä
+työvoimalta ei voi riisua tavara-merkitystä, jollei löydetä keinoja
+irroittaa se taloudellisen elämän menettelytavoista. Ei ole pyrittävä
+taloudellista elämää niin muuttamaan, että inhimillinen työvoima
+pääsisi siinä oikeuksiinsa, vaan on etsittävä keinoja, kuinka saada
+tämä työvoima irti talouselämästä, alistaakseen sen yhteiskunnallisiin
+voimiin, jotka siitä ottavat tavaramerkityksen? Proletaari ikävöi
+sellaisia taloudellisia oloja, jossa hänen työvoimansa saa sille
+kuuluvan aseman. Hän ikävöi sitä sentähden, ettei hän näe, kuinka
+hänen työvoimansa tavara-merkitys pääasiallisesti johtuu hänen
+täydellisestä riippuvaisuudestaan taloudellisesta elämästä. Sen kautta,
+että hänen täytyy uhrata työvoimansa tälle elämälle, sulautuu hänen
+koko persoonallisuutensakin siihen. Talouselämä pyrkii luonteensa
+mukaisesti sopivammalla tavalla käyttämään hyväkseen työvoimaa samaten,
+kuin siinä tavaroita kulutetaan, niin kauvan kun työvoiman järjestely
+jätetään sen valtaan. Ikäänkuin uudenaikaisen talouselämän lumoomana
+tuijotetaan vain yksistään siihen, mikä tässä elämässä voi vaikuttaa.
+Mutta tällainen yksipuolinen näkökanta ei milloinkaan auta löytämään
+keinoja, miten päästäisiin pitämästä työvoimaa tavarana, sillä toinen
+talouden muoto on vain toisella tavalla käyttävä työvoimaa tavarana.
+Työkysymystä ei voida oikeassa muodossaan käsitellä yhteiskunnallisen
+kysymyksen osana, ennenkun opitaan näkemään, että talouselämässä
+tavarain valmistus, vaihto ja kulutus noudattaa lakeja, joita
+vuorostaan määräävät edut, joiden valtapiiriä ei pitäisi ulottaa yli
+inhimillisen työvoiman.</p>
+
+<p>Nykyaikaiset ajattelijat eivät ole oppineet erottamaan toisistaan,
+kuinka vallan eritavalla sovellutetaan talouselämän yhteyteen yhdeltä
+puolen se, mikä työvoimana on sidottu ihmiseen, ja toiselta puolen taas
+se, mikä, alkuaan ihmisestä erillään, tavarana tuotetaan ja kulutetaan.
+Jos tätä suuntaa noudattavan terveen ajatustavan kerran onnistuu
+osottaa työkysymyksen todellinen laatu, on se myös näyttävä, mikä asema
+talouselämällä terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä tulee olla.</p>
+
+<p>Tästä käynee siis jo selville, että "yhteiskunnallinen kysymys"
+jakaantuu kolmeen eri kysymykseen. Ensimäinen on osottava henkielämän
+terveen muodon yhteiskunnallisessa elimistössä; toinen on käsittelevä
+työ-olojen oikeata järjestelyä yhteiskunnassa, ja kolmas on näyttävä,
+kuinka talouselämän tulee toimia yhteiskunnallisessa elimistössä.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="II_Elaman_vaatimia_ja_todellisuuden_mukaisia_yhteiskunnallisten" id="II_Elaman_vaatimia_ja_todellisuuden_mukaisia_yhteiskunnallisten">II. Elämän vaatimia ja todellisuuden mukaisia yhteiskunnallisten
+kysymysten ja tarpeitten ratkaisukokeita.</a></h2>
+
+
+<p>Sen, mikä on antanut nykyajan yhteiskunnalliselle kysymykselle
+erikoisen leiman, voi sattuvimmin lausua seuraavasti:
+teollisuuteen perustuva talouselämä ja uudenaikainen kapitalismi,
+ne ovat vaikuttaneet jonkinlaisella itsestään ymmärrettävällä
+luonnonmukaisuudella ja tuottaneet uudenaikaiselle yhteiskunnalle
+eräänlaisen sisäisen järjestyksen. Samalla kun inhimillinen luomakyky
+on kiintynyt siihen, minkä tekniikka ja kapitalismi ovat aikaansaaneet,
+on se laiminlyönyt muut haarat, muut yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenet. Mutta näille on inhimillisen itsetietoisuuden välttämättömästi
+myöskin osotettava oikea toimiala, jos yhteiskunnallinen elimistö
+tahdotaan terveenä pysyttää.</p>
+
+<p>Antaakseni tässä luonteenomaisen kuvan yhteiskunnallisen kysymyksen
+kaikinpuoliseen tarkasteluun kehoittavista vaikuttimista sallittanee
+minun selvyyden vuoksi käyttää vertausta. Mutta on huomattava, ettei
+tällä vertauksella tarkoteta mitään muuta, kuin juuri vertausta.
+Sellainen voi olla avuksi inhimilliselle käsityskyvylle ohjatakseen
+sitä juuri siihen suuntaan, mikä on välttämätön, jos tahtoo saada
+oikean kuvan yhteiskunnallisen elimistön tervehtymisestä. Kenen tältä
+kannalta on pakko tarkastella yhtä monimutkaisemmista elimistöistä,
+ihmisellistä elimistöä, hänen täytyy kiinnittää huomionsa siihen, että
+tässä ihmisellisen elimistön olemuksessa ilmenee kolme rinnakkain,
+mutta joltisen itsenäisesti toimivaa järjestelmää. Nämä kolme
+rinnakkain toimivaa järjestelmää voidaan kuvata jokseenkin seuraavalla
+tavalla. Ihmisellisessä elimistössä toimii ensinnäkin se järjestelmä,
+joka käsittää <i>hermo- ja aistielämän</i>. Voisipa sitä tärkeimmän
+elimensä mukaan, johon hermo- ja aistielämä ovat keskitetyt, nimittää
+<i>pää-elimistöksi</i>.</p>
+
+<p>Toisena ihmisellisen rakenteen jäsenenä on tunnustettava, jos
+tätä rakennetta todella halutaan ymmärtää, mitä minä tahtoisin
+nimittää rytmilliseksi järjestelmäksi. Se käsittää <i>hengityksen ja
+verenkierron</i>, se on kaiken, mikä ilmenee ihmisellisen ruumiinrakenteen
+<i>rytmillisinä</i> ilmiöinä.</p>
+
+<p>Kolmantena järjestelmänä on vihdoin pidettävä kaikkea, mikä on elintä
+ja niiden toimintaa <i>varsinaisen aineenvaihdon</i> yhteydessä.</p>
+
+<p>Näihin kolmeen järjestelmään sisältyy kaikki, mikä tarkoituksen
+mukaiseen vuorovaikutukseen sovitettuna ylläpitää ihmisellisen
+elimistön säännöllisen kokonaistoiminnan.<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a></p>
+
+<p>Minä olen koettanut sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä
+luonnontieteellinen tutkimus jo tällä haavaa voi sanoa, ainakin
+suurin piirtein kuvailla tätä ihmisellisen elimistön luonnollista
+kolmijakoisuutta kirjassani "Sielunarvoituksista". Minulle on käynyt
+selväksi, että biologia, fysiologia, koko luonnontiede, mitä ihmiseen
+tulee, kaikkein lähimmässä tulevaisuudessa on omaksuva sellaisen
+käsityskannan ihmisellisestä elimistöstä, että nämä kolme jäsentä
+pääjärjestelmä, verenkiertojärjestelmä tahi rinta-järjestelmä ja
+aineenvaihto-järjestelmä sen kautta ylläpitävät koko ihmisellisen
+elimistön toimintaa, että niiden toiminta on joltisenkin itsenäistä ja
+että täydellistä elintoiminnan keskitystä ihmisellisessä elimistössä
+<i>ei löydy</i>, vaan että jokainen näistä järjestelmistä on erikoisessa
+suhteessa ulkomaailmaan. Pää-järjestelmä aistineen, verenkierto- eli
+rytmillinen järjestelmä hengitystoimintoineen ja aineenvaihto ravinto-
+ja liikuntoelimineen.</p>
+
+<p>Luonnontieteellisiin menettelytapoihin katsoen ei vielä olla tultu
+aivan niin kauas, että varsinaisissa luonnontieteellisissä piireissä
+annettaisiin sille, mitä tässä olen esittänyt ja henkitieteelliseltä
+pohjalta lähtien koettanut luonnontieteeseen sovittaa, niin yleinen
+tunnustus, kuin tiedon edistämisen kannalta olisi suotavaa.</p>
+
+<p>Mutta se on vain merkkinä siitä, että tottumuksemme ajatella ja koko
+tapamme kuvailla itsellemme maailmata ei vielä ole täydellisesti
+sopusoinnussa sen kanssa, mikä esim. ihmisellisessä elimistössä ilmenee
+luonnon toiminnan sisäisenä olemuksena. Tässä voitaisiin kyllä sanoa:
+no niin, antaa luonnontieteen tulla perästä, se on askel askeleelta
+saavuttava ihanteensa, se on vielä kerran tunnustava teidänkin
+katsantokantanne. Mutta yhteiskunnallisen elimistön tarkasteleminen ei
+siedä lykkäystä. Ei ainoastaan ammattimiehen, vaan myöskin jokaisen
+ihmissielun, &mdash; sillä jokainen ihmissieluhan on osa yhteiskunnallisen
+elimistön toiminnasta &mdash; tulee ainakin vaistomaisesti tietää, mitä tämä
+yhteiskunnallinen elimistö välttämättömästi tarvitsee. Terve ajattelu
+ja tunne, terve tahto ja halu ottaa osaa yhteiskunnallisen elimistön
+uudistamiseen voi ainoastaan sikäli kehittyä, kuin ollaan vaikkapa
+vain vaistomaisesti tietoisia, että tämän yhteiskunnallisen elimistön
+ollakseen terve tulee olla yhtä kolmijakoinen kuin luonnollinen
+elimistö sitä on.</p>
+
+<p>Siitä saakka, kun Schäffle kirjoitti kirjansa yhteiskunnallisen
+elimistön rakenteesta, on etsitty vertauskohtia luontoppaleen &mdash;
+sanokaamme ihmisellisen elimistön &mdash; ja ihmisellisen yhteiskunnan
+välillä. On tahdottu määrätä, mikä yhteiskunnallisessa elimistössä
+vastaa soluja, mikä solustoa, mikä kudosta j.n.e. Onpa äskettäin
+ilmestynyt teos Mereyltä "Maailmanmuunnoksista", jossa eräät
+luonnotieteelliset tosiasiat ja luonnontieteelliset lait ilman muuta
+&mdash; kuten arvellaan &mdash; sovitetaan ihmiselliseen yhteiskuntaelimistöön.
+Kaiken tämän, kaikkien näiden vertailuleikkien kanssa, ei sillä, mitä
+tässä kirjoituksessa tarkotetaan, ole kerrassaan mitään yhteyttä.
+Vaan ken luulee näissäkin tarkasteluissa samallaista vertailuleikkiä
+luonnollisen ja yhteiskunnallisen elimistön välillä harjoitettavan, hän
+vain todistaa olevansa kykenemätön tämän esityksen henkeen syventymään.
+Sillä eihän tässä pyritä mitään luonnontieteellisiin tosiasioihin
+soveltuvia totuuksia istuttamaan yhteiskunnalliseen elimistöön; vaan
+vallan toista: että inhimillinen ajattelu, inhimillinen tunne oppisi
+luonnonmukaista elimistöä katsellessaan erottamaan elinkykyisen
+ja sitten sovittamaan tämän tutkistelutavan yhteiskunnalliseen
+elimistöönkin. Sovelluttaessa ilman muuta yhteiskunnalliseen elimistöön
+se, minkä luulee oppineensa luonnollisesta elimistöstä, kuten usein
+tapahtuu, osotetaan, ettei tahdota oppia pitämään yhteiskunnallista
+elimistöä yhtä itsenäisenä ja omien lakiensa alaisena, mikä kyllä
+pidetään tarpeellisena luonnollisen elimistön ymmärtämiseksi.
+Siinä silmänräpäyksessä, jolloin asetutaan yhtä objektiiviselle
+(ulkokohtaiselle) kannalle yhteiskunnallisen elimistön itsenäisyyteen
+nähden, kuin luonnontutkija asettuu luonnolliseen elimistöön nähden,
+käsittääkseen sen &mdash; yhteiskunnallisen elimistön &mdash; lakeja, siinä
+silmänräpäyksessä häipyvät tutkimuksen vakavuuden tieltä kaikki
+vertailuleikit.</p>
+
+<p>Saattaisi myöskin ajatella tämän tutkimuksen perustuvan siihen
+uskoon, että yhteiskunnallinen elimistö pitäisi rakentaa "harmaiden",
+luonnontieteestä lainattujen teoriiojen nojaan. Tämä käsityskanta
+on esityksestämme niin kaukana, kuin mahdollista. Tarkoitamme aivan
+toista. Ihmiskunnan nykyinen sairaudentila vaatii, että <i>kussakin
+yksityisessä ihmisessä</i> herää määrätyt <i>tunteet</i> ja että tämä herätys
+aikaansaadaan kasvatus- ja opetuslaitoksissa samalla tavalla, kuin
+niissä opetetaan neljä laskutapaa. Mikä tähän asti on itsetiedottomasti
+ihmissieluun vanhat yhteiskunnallisen järjestyksen muodot istuttanut,
+sillä ei tule olemaan merkitystä tulevaisuudessa. Uudenaikaisen
+kehityksen vaatimuksiin, jotka nyt ihmisille asetetaan, kuuluu, että
+kukin yksityinen pitää äsken mainituita tunteita yhtä tarpeellisina,
+kuin tähän asti määrättyä koulusivistystä. Tästä lähtien vaaditaan
+ihmisiltä oikea tunne siitä, kuinka yhteiskunnallisen elimistön voimien
+tulee toimia, että tuo elimistö pysyisi elinkykyisenä. On opittava
+tuntemaan, että on epäterveellistä ja yhteiskuntavastaista yrittääkään
+antautua tämän elimistön jäseneksi <i>ilman</i> tällaisia tunteita.</p>
+
+<p>Nykyaikana saa kuulla puhuttavan "yhteiskunnallistuttamisesta"
+muka ajan vaatimuksena. Tämä yhteiskunnallistuttaminen ei tule
+merkitsemään yhteiskunnallisen elimistön parannusta, vaan päinvastoin
+sen puoskaroimista, vieläpä ehkä sen turmelemistakin, ellei ihmisten
+sydämissä, ihmisten sieluissa herää ainakin vaistomainen tieto
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijakoisuuden välttämättömyydestä.
+Tämän yhteiskunnallisen elimistön täytyy voidakseen terveenä toimia
+säännönmukaisesti synnyttää kolme sellaista jäsentä.</p>
+
+<p>Yksi näistä jäsenistä on talouselämä. Alottakaamme tutkistelumme tällä,
+koska se silminnähtävästi halliten kaiken muun elämän, uudenaikaisen
+tekniikan ja uudenaikaisen kapitalismin kautta on kehittynyt
+inhimillisessä yhteiskunnassa. Tämän talouselämän tulee saada olla
+itsenäinen jäsen yhteiskunnallisessa elimistössä, suhteellisesti yhtä
+itsenäinen, kuin hermo-aistijärjestelmä on suhteellisesti itsenäinen
+inhimillisessä elimistössä. Talouselämään kuuluu kaikki, mikä on
+tavarain tuotantoa, kiertokulkua ja kulutusta.</p>
+
+<p><i>Toisena</i> yhteiskunnallisen elimistön jäsenenä on meillä julkinen
+oikeuselämä, varsinainen poliitinen elämä. Siihen kuuluu, mitä vanhan
+oikeusvaltion merkeissä voitiin nimittää varsinaiseksi valtioelämäksi.
+Kun talouselämän alaan kuuluu kaikki se, mitä ihminen käyttää
+luonnosta ja omista valmisteistaan, tavarat, tavarain kiertokulku ja
+kulutus, voi tämän yhteiskunnallisen elimistön toisen jäsenen piiriin
+kuulua ainoastaan kaikki se, mikä puhtaasti inhimillisistä syistä
+koskee ihmisten suhteita toisiinsa. Ymmärtääkseen yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenten merkitystä on tärkeintä tuntea erotus julkisen
+oikeusjärjestelmän ja talousjärjestelmän välillä, joista edellisen
+asiana on ainoastaan valvoa inhimillisiin syihin perustuvaa ihmisten
+suhdetta toisiinsa, jota vastoin jälkimmäiselle kuuluu ainoastaan
+tavarain tuotanto, kiertokulku ja kulutus. Nämä seikat on elävästi
+tuntien pidettävä mielessä, että sitten seurauksena tästä tunteesta
+talouselämä ja oikeuselämä pysyisivät toisistaan erillään, kuten
+ihmisen luonnollisessa elimistössä keuhkojen toiminta ulkoilman
+käsittelyssä eroaa hermo-aistielämän toiminnasta.</p>
+
+<p>Kolmantena molempien edellisten rinnalla yhtä itsenäisenä jäsenenä on
+yhteiskunnallisessa elimistössä pidettävä kaikkea sitä, mikä kuuluu
+henkiseen elämään. Kosk'ei ehkä nimitys "henkinen sivistys" tahi
+kaikki, mikä henkistä elämää koskee, ole aivan tarkka, voisi vieläkin
+tarkemmin sanoa: kaikki se, mikä riippuu yksityisen inhimillisen
+yksilön luonnollisista lahjoista ja mikä näiden luonnollisten
+sekä henkisten että ruumiillisten lahjojen nojalla on hyödyttävä
+yhteiskunnallista elimistöä. Ensimmäiseen, talousjärjestelmään,
+kuuluu kaikki, mikä tarvitaan, että ihminen voi järjestää aineelliset
+suhteensa ulkopuolella häntä olevaan maailmaan. Toiseen järjestelmään
+kuuluu, mikä tarvitaan yhteiskunnallisessa elimistössä ihmisten
+keskinäisten suhteitten tähden. Kolmanteen järjestelmään kuuluu
+kaikki minkä täytyy saada alkunsa inhimillisestä yksilöstä ja tulla
+yhteiskunnallisen elimistön hyväksi.</p>
+
+<p>Niin totta kuin onkin, että uudenaikainen tekniikka ja kapitalismi
+oikeastaan vasta nykyaikana ovat lyöneet leimansa yhteiskunnalliseen
+elämäämme, yhtä välttämätöntä on, että siltä puolen välttämättömästi
+inhimillistä yhteiskuntaa kohtaavat vauriot sillä tavalla korjataan,
+että ihminen ja <i>inhimillinen yhteiskunta</i> saatetaan oikeaan suhteeseen
+noihin yhteiskunnallisen elimistön kolmeen jäseneen. Talouselämähän
+on yksinkertaisesti omasta itsestään nykyaikana luonut varsin
+määrätyt muotonsa. Se on yksipuolisella vaikutuksellaan inhimilliseen
+elämään noussut varsin mahtavaan asemaan. Molemmat toiset jäsenet
+yhteiskunnallisessa elämässä eivät tähän asti ole olleet tilaisuudessa
+saavuttamaan heille lakiensa mukaan kuuluvaa yhtä tunnettua asemaa
+yhteiskunnallisessa elimistössä. Heidän tähtensä on välttämätöntä,
+että ihmiset ylempänä mainituita tunteita noudattaen kukin paikallaan
+toteuttavat yhteiskunnallisen jaottelun. Sillä siinä mielessä, kuin
+yhteiskunnallisia kysymyksiä tässä teoksessa koetetaan ratkaista, on
+jokaisella yksilöllä yhteiskunnallinen tehtävänsä niin nykyaikana kuin
+lähimmässä tulevaisuudessa.</p>
+
+<p>Sillä, mitä kutsumme yhteiskunnallisen elimistön ensimmäiseksi
+jäseneksi, talouselämällä, on luonnollinen perustuksensa, kuten
+yksityinen ihminenkin on riippuvainen henkisen ja ruumiillisen
+elimistönsä taipumuksista siihen nähden, miksi hän aikoo opintojensa,
+kasvatuksen ja elämänsä kautta päästä. Tämä luonnollinen perustus
+lyö ensi sijassa leimansa talouselämään ja sitä tietä koko
+yhteiskunnalliseen elimistöön. Mutta tämä luonnollinen perustus on
+sellaisenaan olemassa ilman, että sitä millään yhteiskunnallisilla
+järjestelyillä tahi millään yhteiskunnallistuttamisella voitaisiin
+sinne tahi tänne muuttaa alkuperäisestä muodostaan. Se on otettava
+yhteiskunnallisen elämän perustukseksi sellaisenaan, kuten ihmisen
+kasvatuksen täytyy perustua niihin taipumuksiin, ruumiillisiin tahi
+henkisiin kykyihin, joita hänessä eri aloilla voi löytyä.</p>
+
+<p>Jokaisessa yhteiskunnallistuttamisessa, jokaisessa yrityksessä uudistaa
+ihmisten taloudellista yhteiselämää on otettava huomioon luonnollinen
+perustus. Sillä kaiken tavarakiertokulun, kaiken inhimillisen työn,
+jopa kaiken henkisen elämänkin perustuksena ja alkuelementteinä on se,
+mikä sitoo ihmisen määrättyyn kohtaan luonnossa. Yhteiskunnallisen
+elimistön suhde luonnolliseen perustukseensa on käsitettävä juuri
+samaten, kuin yksityisen ihmisen opetuksessa on huomioon otettava hänen
+taipumuksensa. Tämän voi itselleen parhaiten selvittää esimerkeillä
+äärimmäistapauksista. Ei tarvitse muuta, kuin esim. ajatella, että
+eräillä seuduilla maapalloa, jossa banaani on helpoimmin saatavissa
+oleva ihmisravinto, koko inhimillinen yhteis-elämä supistuu siihen
+työhön, joka tarvitaan <i>banaanien</i> kuljettamiseen kasvupaikoiltaan
+määräpaikkoihinsa ja niiden valmistamiseen ravintoaineeksi. Verratessa
+sitä ihmistyötä, joka vaaditaan banaanien tekemiseen inhimillisen
+yhteiskunnan ravintoaineeksi, siihen työhön, joka tarvitaan, sanokaamme
+keski-Euroopassa, vehnän valmistamiseen ravinnoksi, niin on banaanin
+vaatima työ, alhaisen laskun mukaan, kolmesataa kertaa pienempi vehnän
+vaatimaa työtä.</p>
+
+<p>Tämä on tosin äärimmäisiä tapauksia. Mutta tällaisia luonnollisesta
+perustuksesta riippuvia eroavaisuuksia työn määrässä esiintyy
+tuotantoaloilla Europankin yhteiskunnissa &mdash; ja jolleivät vastakohdat
+olekaan niin jyrkät, kuin banaanista ja vehnästä puhuttaessa, niin ne
+ovat kuitenkin olemassa. Niin seuraa itse talouselimistön luonteesta,
+että ihmisen suhteesta hänen taloutensa luonnolliseen perustukseen
+riippuu se työmäärä, jolla hänen täytyy ottaa osaa taloudelliseen
+kiertokulkuun. Eikä tarvitse muuta kuin verrata: <i>Saksassa</i>,
+keskisatoisilla seuduilla, antaa kylvö 7 tahi 8 kertaisen sadon;
+<i>Chilessä</i> 12 kertaisen; <i>Pohjois-Amerikassa</i> 17 kertaisen, <i>Perussa</i>
+20 kertaisen (kts. Jentsch, Volkwirtschaftslehre, siv. 64).</p>
+
+<p>Tämä yhtäjaksoinen kiertokulku eri asteineen, joka alkaa ihmisen
+suhteella luontoon jatkuen hänen toiminnallaan saadakseen
+luonnontuotteet käyttökelpoisiksi, kaikki tämä ja ainoastaan
+tämä muodostaa terveen yhteiskunnallisen elimistön taloudellisen
+jäsenen. Se on yhteiskunnallisessa elimistössä samassa asemassa,
+kuin pääjärjestelmä, josta yksilölliset taipumukset riippuvat,
+inhimillisessä elimistössä. Ja niinkuin pääjärjestelmä on riippuvainen
+keuhko-sydän järjestelmästä, niin on talousjärjestelmä riippuvainen
+inhimillisestä työnteosta. Mutta kun nyt pää ei yksin voi ohjata
+hengitystä, ei myöskään pitäisi talouselämässä vaikuttavien
+voimien saada ohjata inhimillistä työjärjestelmää. Ihminen ottaa
+harrastuksineen osaa talouselämään. Hänen harrastuksensa johtuvat hänen
+sielullisista ja henkisistä tarpeistaan. Kuinka nämä harrastukset
+voidaan parhaiten tyydyttää yhteiskunnallisessa elimistössä, niin
+että kukin yksilö tämän elimistön avulla saa parhaalla mahdollisella
+tavalla tarpeensa täytettyä ja että hän myös edullisimmalla tavalla
+voi ottaa osaa talouteen, tämä kysymys on käytännöllisesti ratkaistava
+taloudellisissa laitoksissa. Ja se voi ainoastaan siten tapahtua, että
+kaikille harrastuksille annetaan täysi tunnustus ja että myös hyvää
+tahtoa ja tilaisuutta löytyy saada ne toteutetuiksi. Piiri, jossa
+harrastukset heräävät, sijaitsee talouselämän rajojen ulkopuolella. Ne
+kehittyvät rinnan ihmisen sielu- ja henkiolennon kanssa. Talouselämän
+velvollisuus on järjestää laitoksia niiden tyydyttämiseksi. Näillä
+laitoksilla ei saa olla mitään muuta tehtävää, kuin valmistaa ja
+vaihtaa tavaroita, joiden arvo riippuu ihmisten kysynnästä. Tavaran
+arvon määrää se, joka niitä kuluttaa. Sen kautta että tavaran arvon.
+määrää kuluttaja, on sen merkitys yhteiskunnallisessa elimistössä aivan
+toinen, kuin paljon muun, jota ihminen tämän elimistön jäsenenä pitää
+arvossa. Talouselämää, jonka piiriin tavarantuotanto, vaihto ja kulutus
+kuuluvat, on tarkastettava ilman ennakkoluuloja. Silloin tullaan
+näkemään se oleellinen erotus, &mdash; johon <i>paljas</i> tarkastelu ei riitä
+&mdash; mikä vallitsee ihmisten välillä silloin kun toinen valmistaa tavaroita
+toiselle, ja taas toisaalta silloin, kun he ovat oikeussuhteissa
+keskenään. Tällainen tarkastelu on johtava siihen käytännölliseen
+vaatimukseen, että yhteiskunnallisessa elimistössä oikeus- ja talouselämä
+on kokonaan pidettävä erossa toisistaan. Niiden laitosten toiminta,
+jotka tarkottavat tavarain valmistusta ja vaihtokauppaa, ei voi
+kehittää niin hyviä oikeussuhteita ihmisten kesken, kuin pitäisi. Sillä
+taloudellisessa elämässä lähestyvät ihmiset toisiaan sentähden, että he
+palvelevat toistensa etuja; perinpohjin toisenlainen on se suhde, jossa
+ihmiset ovat toisiinsa oikeuselämässä.</p>
+
+<p>Nyt voisi uskoa, että tämä olevien olojen vaatima erotus olisi jo
+aikaan saatu sillä, että laitoksissa, jotka palvelevat talouselämää,
+pidettäisiin huolta oikeuksista, joiden tulee vallita tähän
+talouselämään sidottujen ihmisten keskinäisissä suhteissa. &mdash; Sellainen
+usko ei saa tukea elämän todellisuudesta. Ihminen voi vasta silloin
+sisimmässään kokea oikean oikeussuhteen vallitsevan itsensä ja muiden
+ihmisten välillä, kun hän tätä kokemusta ei saavuta taloudellisessa
+elämässä, &mdash; vaan aivan toisissa oloissa. Sentähden tulee terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä talouselämän <i>rinnalla</i> ja omassa
+vapaudessaan kehittyä elämä, joka synnyttää ja ylläpitää ihmisten
+keskeisiä oikeussuhteita. Mutta oikeuselämä onkin varsinaisesti
+politillista, valtiollista elämää. Siinä määrin kuin ihmiset
+sovelluttavat ne harrastukset, joita he palvelevat talouselämässä,
+oikeusvaltion lainsäädäntöön ja hallitukseen, ilmaisevat näin syntyneet
+oikeusolot ainoastaan heidän taloudellisia harrastuksiaan. Milloin
+oikeusvaltio itse harjottaa taloutta, kadottaa se kokonaan kykynsä
+ohjata ihmisten oikeuselämää. Sillä sen toimenpiteet ja laitokset
+palvelevat silloin pakostakin inhimillisiä tavara-pyyteitä; eikä
+niitä elähytä sellaiset vaikuttimet, jotka tarkottavat parannuksia
+oikeuselämässä.</p>
+
+<p>Terve yhteiskunnallinen elimistö kaipaa toisena jäsenenä talouselämän
+rinnalla itsenäistä politillista valtioelämää. Itsenäisessä
+talouselämässä johtavat siinä vallitsevat voimat ihmisiä laitoksiin,
+jotka mahdollisimman hyvästi palvelevat tavarain valmistusta ja
+vaihtoa. Politillisessa valtioelämässä luodaan sellaisia laitoksia,
+jotka järjestelevät ihmisten ja ihmisryhmien keskenäisiä suhteita
+tavalla, joka tyydyttää ihmisten oikeustunnetta.</p>
+
+<p>Se näkökanta, jolta tässä esitetty vaatimus oikeusvaltion täydellisestä
+erottamisesta talouselämästä lähtee, perustuu <i>todelliseen</i>
+ihmiselämään. Sellainen näkökanta on vieras jokaiselle, joka tahtoo
+yhdistää oikeuselämää ja talouselämää keskenään. Taloudellisessa
+elämässä toimivilla ihmisillä on luonnollisesti myös oikeustunne; mutta
+he tulevat seuraamaan <i>ainoastaan</i> sitä eikä taloudellisia harrastuksia
+huolehtiessaan oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä ja hallinnosta, kun
+heillä tässä asiassa on päätösvalta oikeusvaltiossa, joka sellaisenaan
+ei ole missään tekemisissä talouselämän kanssa. Sellaisella
+oikeusvaltiolla on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimensä, molemmat
+laaditut uudemman ajan oikeustajunnan mukaisille periaatteille.
+Sellainen oikeusvaltio syntyy ihmistunnossa elävistä vaikuttimista,
+joita nykyään nimitetään demokratisiksi. Talousjärjestelmä luo
+lainlaadinta- ja hallinto-elimensä talouselämän vaatimusten mukaisesti.</p>
+
+<p>Välttämätön vuorovaikutus oikeus- ja talouselinten <i>johtojen</i> välillä
+tulee tapahtumaan likimain samalla tavalla, kuin nykyään itsenäisten
+valtioalueiden hallitusten välillä. Tämän jaottelun kautta tulee se,
+mikä yhdessä järjestössä kehittyy, tarpeenmukaisesti vaikuttamaan
+siihen, mitä toisessa tapahtuu. Tämä vaikutus taas estyy sen kautta,
+että yksi järjestö kehittää itsenäisesti sen, mitä sille pitäisi tulla
+toiselta.</p>
+
+<p>Kuten talouselämä yhdeltä puolen on luonnollisen perustuksensa
+(ilmaston, alueen maantieteellisen laadun, mahdollisten
+luonnonrikkauksien perustuksensa y.m.) edellytyksistä riippuvainen,
+samoin on se toiselta puolen riippuvainen niistä oikeus-suhteista,
+jotka valtio luo taloutta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien
+välille. Näihin rajoihin sisältyy kaikki se, mitä talouselämän toiminta
+voi ja saa käsittää. Samoin kuin luonto asettaa ehdot, jotka ovat
+talouspiirin ulkopuolella ja jotka taloutta harjoittavan ihmisen täytyy
+käyttää hyväkseen taloutensa perustuksena, samoin tulee oikeusvaltion
+terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä järjestää ihmisten
+väliset talouselämässä esiintyvät oikeussuhteet, vaikka kohtakin se
+talouselämän vastapainona elää omintakeista elämäänsä.</p>
+
+<p>Siinä yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on syntynyt ihmiskunnan
+tähänastisen kehityksen kuluessa ja jossa koneitten aikakausi ja uuden
+aikainen kapitalistinen talousmuoto ovat antaneet yhteiskunnalliselle
+liikkeelle sen erikoisen leiman, käsittää talouselämä enemmän, kuin
+sen terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä pitäisi käsittää.
+Nykyaikaiseen taloudelliseen kiertokulkuun, jonka pitäisi käsittää
+ainoastaan tavaroita, ovat sekottuneet myös inhimillinen työvoima,
+jopa inhimilliset oikeudetkin. Nykyaikaisessa työnjakoon perustuvassa
+talousjärjestössä harjotetaan vaihtokauppaa ei ainoastaan tavaralla
+tavaraa vastaan, vaan myös tavaralla työtä ja työllä oikeuksia vastaan.
+(Nimitän tavaraksi jokaista ainetta, joka inhimillisen toiminnan
+kautta on tullut käyttökelpoiseksi missä tahansa sitä ihmisille
+tarjottaneekin. Olkoonpa että tämä nimitys monesta taloustieteilijästä
+tuntuu loukkaavalta taikka vähemmän tarkalta, luulisin sen auttavan
+ymmärtämään talouselämässä esiintyviä ilmiöitä).<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> Kun joku ostamalla
+hankkii itselleen maakappaleen, on tätä pidettävä maakappaleen
+vaihtamisena tavaroihin, joiden vastineena kauppasumma on. Maakappale
+itse sitävastoin ei talouselämässä käy tavarasta. Sen paikka
+yhteiskunnallisessa elimistössä on vain sen <i>oikeuden</i> kautta, mikä
+ihmisellä on sen omistamiseen. Tämä oikeus on oleellisesti jotakin
+toista, kuin se suhde, jossa tavaran valmistaja on tavaraansa.
+Jälkimmäiseen suhteeseen sisältyy oleellisesti se, että se ei ollenkaan
+koske sitä vallan toisenlaista suhdetta ihmisten välillä, joka syntyy,
+kun joku on saanut yksinomaisen käyttöoikeuden maakappaleeseen. Tämän
+omistaja alistaa muut ihmiset, jotka toimeentulonsa tähden antautuvat
+hänen työhönsä tällä maakappaleella tahi ovat pakotetut sillä asumaan,
+riippuvaisuuteen itsestään. Sen kautta taas, että keskenään vaihdetaan
+taloudellisia tavaroita, joita valmistetaan ja kulutetaan, ei synny
+tällaista riippuvaisuussuhdetta.</p>
+
+<p>Ken näihin elämäntotuuksiin ilman ennakkoluuloja syventyy, hänelle
+on selviävä, että niiden täytyy kuvastua terveen yhteiskunnallisen
+elimistön laitoksissa. Niinkauvan kun tavaroita vaihdetaan tavaroihin
+talouselämässä, ei tavaroiden arvioiminen riipu henkilöiden ja
+henkilöryhmien välisistä oikeussuhteista. Mutta niinpian kun tavarat
+vaihdetaan oikeuksiin, kosketetaan itse oikeussuhteisiin. Vaihdolla
+sinään on oma arvonsa. Se on välttämätön elämän aines nykyisessä
+työnjakoon perustuvassa yhteiskunnallisessa elimistössä; kysymys on
+vaan siitä, että vaihtamalla oikeus tavaraan oikeudesta itsestään
+tehdään tavara, milloin oikeus saa alkunsa talouselämästä. Se voidaan
+estää ainoastaan siten, että yhteiskunnallisessa elimistössä toiselta
+puolen luodaan sellaisia laitoksia, joiden <i>ainoa</i> tarkotus on ohjata
+tavarain kiertokulkua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; toiselta
+puolen taas sellaisia, jotka järjestävät tavaroita valmistavien,
+kauppaavien ja kuluttavien henkilöiden oikeudet. <i>Nämä</i> oikeudet eivät
+olemukseltaan ensinkään eroa toisista oikeuksista, joiden tulee vallita
+tavarainvaihdosta kokonaan riippumattomissa henkilösuhteissa. Jos minä
+vahingoitan tahi hyödytän kanssaihmisiäni tavarainkaupalla, kuuluu
+se samaan alaan yhteiskunnallista elämää, kuin vahingoittaminen tahi
+hyödyttäminen sellaisellakin toiminnalla, joka suoranaisesti ei kuvastu
+tavarain vaihdosta.</p>
+
+<p>Yksityisen ihmisen elämässä yhtyvät oikeuslaitosten vaikutukset
+puhtaasti taloudellisesta toiminnasta johtuvien vaikutusten
+kanssa yhteen. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä täytyy
+niiden tulla kahdelta eri taholta. Taloudellisessa järjestelmässä
+tulee eri taloudenhaaroissa kasvatuksen ja kokemuksen kautta
+saavutetun perehtymyksen antaa johtaville henkilöille tarvittavat
+näkökohdat. Oikeusjärjestelmässä toteutetaan lakien ja hallinnon
+kautta mitä oikeudentunne yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien
+keskinäisissä suhteissa vaatii. Talousjärjestelmässä annetaan samoja
+ammatti- ja kulutusharrastuksia edustaville tahi muissa suhteissa
+yhtäläisiä pyrintöjä ajaville tilaisuus muodostaa yhtymiä, jotka
+keskinäisellä vuorovaikutuksella aikaansaavat yleistalouden. Tämä
+järjestelmä perustuu assosiatiiviselle pohjalle ja assosiatsioonien
+yhteistoimintaan. Assosiatsioonien toiminta saa olla vain puhtaasti
+taloudellista laatua. Oikeusperusteen, jolla ne työskentelevät, määrää
+oikeusjärjestö. Kun tuollaiset talousassosiatsioonit tahtovat saada
+taloudelliset harrastuksensa kuuluviin talousjärjestön edustaja- ja
+hallintoelimissä, silloin ei niiden tarvitse pyrkiä tunkeutumaan
+oikeusvaltion lakiasäätävään tahi hallitsevaan johtoon (esim.
+maanviljelijäin liittona, teollisuudenharjoittajain puolueena),
+saadakseen siellä toteutetuksi, mitä he eivät voi saavuttaa
+talouselämässä. Ja kun oikeusvaltio ei sekaannu mihinkään talouselämän
+alaan, silloin se on ainoastaan luova laitoksia, jotka perustuvat sen
+asukasten oikeudentuntoon. Ja vaikkapa oikeusvaltion eduskunnassa,
+niinkuin luonnollista, istuvatkin samat henkilöt, jotka talouselämässä
+toimivat, estää kuitenkin talouselämän ja oikeuselämän jako edellistä
+vaikuttamasta jälkimmäiseen ja turmelemasta yhteiskunnallisen elimistön
+terveyttä, kuten voisi käydä, jos valtiojärjestö itse huolehtisi
+talouselämän haaroista ja jos siinä talouselämän edustajat laatisivat
+lakeja omia etujaan silmällä pitäen.</p>
+
+<p>Kuvaavan esimerkin talous- ja oikeuselämän yhteen sulautumisesta
+tarjosi Itävalta yhdeksännentoista vuosisadan kuudennella
+vuosikymmenellä itselleen laatimalla valtiosäännöllään. Tämän
+valtakunnan valtioneuvoston valitsivat talouselämän neljä haaraa:
+suurtilojen omistajat, kauppakamarit, kaupungit, kauppalat,
+teollisuuskeskukset ja maalaiskunnat. Kuten näkyy ei valtakunnan
+edustuksen kokoonpanossa ajateltu etusijassa muuta, kuin että
+taloudellisista oloista huolta pidettäessä oikeuselämä kukoistaisi
+itsestään. Totta kyllä ovat Itävallan nykyiseen hajoamistilaan
+tuntuvasti vaikuttaneet sen eri kansallisuuksien ristiriitaiset
+pyrinnöt. Mutta yhtä varmana voi pitää, että talousjärjestelmän
+rinnalla toimiva oikeusjärjestelmä olisi puhtaaseen oikeustunteeseen
+perustuen kehittänyt sellaisen yhteiskunnallisen elimistön, jossa
+kansojen yhteiselämä olisi käynyt mahdolliseksi.</p>
+
+<p>Julkiseen elämään nykyaikana innostunut ihminen luo silmänsä
+tavallisesti asioihin, joilla vasta toisessa sijassa on tälle
+elämälle merkitystä. Sen hän tekee siitä syystä, että hän on tottunut
+ajattelemaan yhteiskunnallista elämää yhtenäisenä muodostumana: mutta
+<i>sellaista</i> muodostumaa varten ei voi löytyä vastaavaa vaalitapaa.
+Sillä <i>jokaisen</i> vaalitavan kautta täytyy taloudellisten harrastusten
+ja oikeudellisten vaikutinten häiritä toisiaan. Ja mikä seuraus
+tästä häiriöstä on yhteiskunnalliselle elämälle, se on pakostakin
+järkyttävä yhteiskuntajärjestystä. Julkisen elämän päämääränä tulee
+sentähden ennen kaikkea nykyaikana olla pyrkimys talouselämän ja
+oikeusjärjestyksen perinpohjaiseen erottamiseen. Kun tämä erotus
+on läpisuoritettu, tulevat erotetut järjestelmät kyllä löytämään
+parhaan tavan valita lainsäätäjänsä ja hallintonsa. Niiden kysymysten
+joukossa, jotka tällä haavaa odottavat ratkaisuaan, voivat kysymykset
+vaalitavasta, niin perin tärkeitä kuin ovatkin, vasta toisessa sijassa
+tulla huomioonotetuiksi. Missä vanhat olosuhteet vielä vallitsevat,
+olisi niistä lähdettävä uuteen jakoon pyrittäessä. Missä vanhat
+olot jo ovat hajonneet tahi ovat hajoamassa, pitäisi yksityisten
+henkilöiden tahi henkilöryhmien tehdä yllämainittuun suuntaan tähtääviä
+uudistusalotteita. Pyrkimystä julkisen elämän uudestaluomiseen
+kädenkäänteessä pitävät järkevät sosialistitkin haaveilemisena. He
+odottavat tarkottamansa olevien olojen tervehtymisen tapahtuvan
+vähittäisen, asianmukaisen muuttumisen kautta. Että sen sijaan
+ihmiskunnan historialliset kehitysvoimat nykyaikana vaativat järkevätä
+pyrkimystä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, sen voi jokainen
+ennakkoluuloton oppia kauvas näkyvistä tosiasioista.</p>
+
+<p>Ken pitää "käytännöllisesti mahdollisena" ainoastaan sitä, mitä hän on
+tottunut näkemään oman ahtaan näköpiirinsä sisäpuolella, hän on pitävä
+tässä esitettyä "epäkäytännöllisenä". Jos hänen on mahdotonta tehdä
+kääntymys ja jos hänellä on jollakin elämän alalla vaikutusvaltaa,
+silloin hän ei toiminnallaan edistä yhteiskunnallisen elimistön
+tervehtymistä, vaan jatkuvaa sairastamista, kuten samaa mieltä olevat
+henkilöt ovat vaikuttaneet nykyisten olojen luomisessa.</p>
+
+<p>Niiden pyrkimysten, joihin ihmiskunnan johtavat piirit ovat
+panneet alun ja joiden seurauksena on muutamien taloushaarojen
+(postin, rautateiden y.m.) ottaminen valtion haltuun, täytyy
+väistyä vastakkaisen pyrkimyksen, kaiken talouden poliitillisesta
+valtiolaitoksesta irroittamisen, tieltä. Ajattelijat, jotka tahtovat
+uskoa työskentelevänsä terveen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi,
+osaavat vetää viimeiset johtopäätökset tähänastisten johtopiirien
+valtionhalttuunottamispyrinnöistä. He tahtovat yhteiskunnallistuttaa
+kaikki talouselämän välikappaleet, sikäli kuin ne kuuluvat
+tuotantovälikappaleisiin. Terve kehitys on myöntävä talouselämälle
+sille tulevan itsenäisyyden ja poliitilliselle valtiolle tilaisuuden
+vaikuttaa oikeusjärjestyksen avulla talousjärjestöön, ettei yksityinen
+ihminen tuntisi olevansa sidottu yhteiskunnalliseen elimistöön vastoin
+oikeudentuntoaan.</p>
+
+<p>On helppo havaita, kuinka tässä esitetyt ajatukset ovat lähtöisin
+<i>ihmiskunnan todellisesta elämästä</i>, kun luo silmäyksensä työhön, jonka
+ihminen yhteiskunnallisen elimistön hyväksi suorittaa ruumiillisella
+työvoimallaan. Kapitalistisen talousmuodon rajoissa on tämä työ
+sillä tavalla tullut yhteiskunnallisen elimistön hyväksi, että
+työnantaja ostaa sen, niinkuin tavaran, työnottajalta. Toimitetaan
+vaihto rahan (tavaran edustajan) ja työn välillä. Mutta tällainen
+vaihto ei ensinkään voi todellisuudessa tapahtua. Se vain <i>näyttää</i>
+tapahtuvan <a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a>. Todellisuudessa ottaa työnantaja vastaan työn tekijältä
+tavaroita, jotka voivat valmistua ainoastaan siten, että työntekijä
+uhraa työvoimansa niiden valmistamiseen. Näiden tavarain vasta-arvosta
+saa työmies osansa, työnantaja toisen osan. Tavarain valmistus
+tapahtuu työnantajan ja -tekijän yhteistoiminnalla. Vasta molempien
+yhteistoiminnan tulos joutuu talouselämän kiertokulkuun. Työntuloksen
+aikaansaamiseen tarvitaan oikeussuhdetta työmiehen ja työnteettäjän
+välillä. Mutta tämä oikeussuhde voi kapitalistisen taloustavan
+vallitessa saada muodon, jonka määrää työnantajan taloudellinen
+ylivalta työntekijän ylitse. Terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä
+täytyy käydä selväksi, ettei työtä voida maksaa. Sillä ei tavaraan
+verrattuna voi olla taloudellista arvoa. Sellainen on vasta työn kautta
+valmistuneella tavaralla verrattuna toisiin tavaroihin. Millä tapaa ja
+minkä verran ihmisen tulee työskennellä yhteiskunnallisen elimistön
+ylläpitämiseksi, tulee järjestää ottamalla varteen hänen kykynsä ja
+inhimillisen olemassa-olon ehdot. Tämä voi tapahtua ainoastaan silloin,
+kun politillinen valtio ottaa huostaansa järjestelyn riippumatta
+talouselämän hallituselimistä.</p>
+
+<p>Sellaisen järjestelyn kautta luodaan lisäksi tavaralle arvoperuste
+sen rinnalle, jonka luonnon ehdot muodostavat. Niinkuin tavaran arvo
+toiseen verrattuna kasvaa sen kautta, että toisen raaka-aineiden saanti
+on vaikeampi kuin toisen, niin tulee tavaran arvon riippua siitä, minkä
+verran ja millaista työtä oikeusjärjestyksen mukaan saadaan käyttää
+tavaran valmistukseen<a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a></p>
+
+<p>Talousjärjestelmä tulee tällä tavalla kahdelta puolelta
+tarpeenmukaisesti -rajoitetuksi: toiselta puolen luonnonpohjalla,
+joka ihmisten on pakko ottaa sellaisena, kuin se on; toiselta puolen
+oikeudenpohjalla, jonka oikeudentunteen talouselämästä riippumattomassa
+poliitillisessa valtiossa <i>tulee</i> luoda.</p>
+
+<p>On helppo nähdä, että yhteiskunnallisen elimistön näin valvoessa
+taloudellisen hyvinvoinnin täytyy kohota ja laskea aina sen työmäärän
+mukaan, mikä oikeudentunnon mukaisesti suoritetaan. Tällainen
+kansantaloudellisen hyvinvoinnin riippuvaisuus on terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä välttämätön. Se yksin voi estää
+käyttämästä ihmistä talouselämässä niin, ettei hän enää voi pitää
+olemassaoloaan ihmisarvoisena. Ja sellainen epätoivon tunne ihmisissä
+olemassaolon arvottomuudesta onkin todenmukaisesti syynä kaikkiin
+hämminkeihin yhteiskunnallisessa elimistössä.</p>
+
+<p>Taloudellisen hyvinvoinnin liiallinen rajotus oikeuden taholta
+voidaan samalla tavalla korvata, kuin on tapa parantaa luonnonpohjaa.
+Teknillisillä keinoilla voidaan saada laihempi maanlaatu runsaamman
+sadon antavaksi; voidaan, siihen pakotettuna varallisuuden liiallisen
+vähenemisen vuoksi, muuttaa työtapaa ja &mdash; määrää. Mutta nämä muutokset
+eivät saa suoranaisesti lähteä talouselämän kiertokulusta, vaan siitä
+kaukonäköisyydestä, joka kehittyy talouselämästä riippumattoman
+oikeuselämän pohjalla.</p>
+
+<p>Kaikkeen siihen, mitä talouselämä ja oikeustunne yhteiskunnallisen
+elämän järjestämisestä aikaansaavat, on mukana vaikuttamassa eräs
+seikka, joka saa alkunsa kolmannesta lähteestä: yksityisen ihmisen
+yksilöllisistä taipumuksista. Tämä ala käsittää kaiken korkeimmasta
+henkisestä tuotannosta aina siihen, minkä suurempi tahi vähempi
+ruumiillinen sopivaisuus yhteiskunnallisen elimistön palvelukseen
+ihmistöissä aikaansaa. Mikä tästä lähteestä saa alkunsa, se täytyy
+aivan toisella tavalla johtaa terveeseen yhteiskunnalliseen elimistöön,
+kuin se, mikä liikkuu tavarain kiertokulussa tahi voi virrata
+valtioelämästä. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta terveellisellä
+tavalla tätä vastaanottoa järjestää, kuin jättää se riippuvaiseksi
+ihmisten omasta vastaanottavaisuudesta ja vaikuttimista, jotka johtuvat
+yksilöllisistä taipumuksista. Jos talouselämän tahi valtioelinten
+annetaan keinotekoisesti sekaantua tällaisten taipumusten kannustamaan
+ihmistoimintaan, silloin heiltä suurimmaksi osaksi riistetään heidän
+elämänsä todellinen perustus. Tämä perustus voi löytyä ainoastaan siinä
+voimassa, joka panee ihmisten teot omasta itsestään kehittymään. Jos
+heidän toimintansa tehdään suoranaisesti riippuvaiseksi taloudellisesta
+elämästä taikka jos valtio tahtoo sitä järjestellä, silloin on vapaa
+työhalu herpaantuva. Mutta se on yksin kykenevä ohjaamaan toiminnan
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle. Henkielämälle, josta myös
+muiden yksilöllisten taipumusten kehitys ihmiselämässä lukemattomilla
+siteillä riippuu, voidaan tarjota terve kehitysmahdollisuus ainoastaan,
+kun se saa luomistyössään nojautua omiin vaikuttimiinsa ja kun se
+löytää ymmärtämystä ihmisissä, jotka sen työt ottavat vastaan.</p>
+
+<p>Mitä tässä henkielämän terveen kehityksen ehtoina esitetään, sitä ei
+nykyaika käsitä sentähden, että siihen tarvittava selvä näkökyky on
+sumentunut tämän elämän sekaantumisesta politiseen valtioelämään.
+Tämä sekaantuminen on tapahtunut viimeisten vuosisatojen kuluessa ja
+siihen on vähitellen totuttu. Tosin puhutaan "tieteen ja opetuksen
+vapaudesta", mutta kuitenkin pidetään luonnollisena, että poliitinen
+valtio määräilee "vapaata tiedettä" ja "vapaata opetusta". Ei olla
+tietääkseenkään, kuinka tämä valtio sen kautta tekee henkielämän
+omista valtiollisista tarpeistaan riippuvaiseksi. Ajatellaan että
+valtio kyllä hankkii paikat, joissa opetetaan; sitten voivat ne, jotka
+näihin paikkoihin pääsevät "vapaasti" levittää henkielämää. Tällaiseen
+katsantokantaan tottuneina ei havaita, kuinka läheisesti kiintynyt
+henkisen elämän <i>sisällys</i> on ihmisen sisäiseen olemukseen, jossa
+se kehittyy, ja kuinka tämä kehitys ainoastaan silloin voi tapahtua
+vapaasti, kun sitä muut vaikuttimet eivät pakota yhteiskunnallisen
+elimistön palvelukseen, kuin sen omat sisäiset. Sekaantuminen
+valtioelämään ei ole lyönyt leimaansa ainoastaan tieteiden ja sen
+yhteydessä olevan henkielämän hallintoon, vaan myös sisällykseen.
+Tosin kyllä ei valtion suoranainen vaikutus ulotu matematiikkaan eikä
+fysiikkaan, mutta ajateltakoon historiaa ja muita kultuuritieteitä.
+Eivätkö ne kuvasta juuri sitä mikä on tuloksena niiden edustajain
+osanotosta valtioelämään tämän elämän tarpeiden tyydyttämiseksi. Juuri
+tämän niille vieraan ominaisuutensa kautta vaikuttavat nykyaikaiset
+tietoperäiset, henkielämää vallitsevat käsitykset proletariaattiin
+haaveiluilta. Tämä havaitsi, kuinka valtioelämän vaatimukset
+painavat ihmisajatuksiin määrätyn leimansa, joka vastaa johtavien
+luokkien harrastuksia. Proletaarisesti ajatteleva näki vallitsevissa
+mielipiteissä ainoastaan aineellisten harrastusten ja etukysymysten
+kuvastuvan. Se herätti hänessä tunteen, että kaikki henkielämä olisi
+haaveilua, kuvastusta taloudellisesta järjestelmästä.</p>
+
+<p>Tällainen ihmisen henkiselle elämälle turmiollinen katsantokanta
+katoaa, kun se tunne pääsee heräämään, että henkisellä alalla vallitsee
+ulkonaisen aineellisen elämän yläpuolelle ulottuva todellisuus, jolla
+on oma sisällyksensä. Tällaisen tunteen on mahdotonta herätä, ellei
+henkinen elämä saa yhteiskunnallisessa elimistössä itsenäisesti
+kehittyä omien sisäisten vaikutelmiensa mukaisesti. Ainoastaan
+sellaisilla henkielämän edustajilla, jotka itse seisovat sellaisen
+kehityksen keskellä ja sitä johtamassa, on voimia hankkia tälle
+elämälle sille kuuluva vaikutusvalta yhteiskunnallisessa elimistössä.
+Taide, tiede, maailmankatsantokanta ja kaikki, mitä niihin kuuluu,
+tarvitsevat tällaisen itsenäisen aseman inhimillisessä yhteiskunnassa.
+Sillä henkinen elämä yhdistää kaikki toisiinsa. Yhden vapaus ei voi
+menestyä ilman toisen vapautta. Vaikkakaan valtion tarpeet eivät
+suoranaisesti määrää matematiikan ja fysiikan sisältöä, kuitenkin
+niistä vedetyt johtopäätökset, mitä ihmiset ajattelevat niiden arvosta,
+mikä vaikutus niiden viljelemisellä voi olla koko muuhun henkielämään
+ja paljon muuta riippuu näistä tarpeista, kun valtio määräilee
+henkielämän eri aloja. On yksi asia, kun alkukoulun opettaja seuraa
+valtioelämän vaikutelmia; toinen on asia, kun hän saa nämä vaikutelmat
+henkielämästä, jolla on perustus omassa itsessään. Sosialidemokratiakin
+on tällä alalla saanut perinnökseen vain johtavien luokkien
+ajatustottumukset ja tavat. Se pitää ihanteenaan istuttaa henkinen
+elämä talouselämän pohjalle rakennettuun yhteiskuntaruumiisen. Jos se
+saavuttaisi tämän päämääränsä, se voisi jatkaa samaa tietä, kunnes
+henkielämä menettäisi kokonaan arvonsa. Se on yksipuolisesti ilmaissut
+oikean tunteen vaatimuksellaan: uskonnon tulee olla yksityisasia.
+Sillä terveessä yhteiskuntaelimistössä tulee kaiken henkisen elämän
+valtion ja talouden rinnalla olla "yksityisasia" tarkottamassamme
+merkityksessä. Mutta sosialidemokratia siirtäessään uskonnon
+yksityiselle alueelle ei lähde siltä näkökannalta, että henkisesti
+arvokas siten asetettaisiin yhteiskunta-elimistössä sellaiseen asemaan,
+jossa se pääsisi paremmin ja korkeammalle kehittymään, kuin valtion
+vaikutuksen alaisena. Se tarkottaa, että yhteiskunta-elimistön tulee
+omilla keinoillaan hoidella vain sellaista, mikä sille itselleen
+on elämäntarve. Mutta sitä ei uskonto sen mielestä ole. Näin
+yksipuolisesti julkisesta elämästä eristettynä ei henkisen elämän yksi
+haara voi menestyä, kun muu henkinen elämä on kahleissa. Uudenaikaisen
+ihmiskunnan uskonnollinen elämä on yhdessä koko vapautuneen henkisen
+elämän kanssa kehittävä sieluja kohottavaa voimaansa ihmiskunnan
+hyväksi.</p>
+
+<p>Ei yksistään tämän henkisen elämän luomisen, vaan sen
+vastaanottamisenkin tulee riippua ihmiskunnan vapaasta sieluntarpeesta.
+Opettajat, taiteilijat y.m. jotka yhteiskunnallisessa asemassaan yksin
+ovat välittömässä yhteydessä henkisestä elämästä itsestään lähtevän ja
+sen kohottavien vaikutelmien alaisen lainsäädännön ja hallinnon kanssa,
+voivat toimintatavallaan kasvattaa ymmärtämystä työlleen ihmisissä,
+joita itsenäisesti toimiva politinen valtio vain varjelee työpakon
+alaisiksi joutumasta, mutta joille oikeus myös sallii levon, joka
+herättää käsittämään henkisesti arvokasta. Henkilöissä, jotka ovat
+olevinaan "käytännön miehiä", mahtavat nämä ajatukset herättää uskon,
+että ihmiset tulevat kuluttamaan vapaa-aikansa juomisessa ja että
+maailma tulee taantumaan lukutaidottomuuden tilaan, kun valtio ottaa
+huolehtiakseen sellaisesta lepoajasta ja kun koulunkäynti jää ihmisten
+vapaan valinnan varaan. Moiset "pessimistit" voivat odottaa, miksi
+maailma muuttuu, kun se ei enää ole heidän vaikutuksensa alaisena,
+jonka liiankin usein määrää eräs tunne, joka heille hiljaa kuiskaa,
+kuinka he lepoaikansa käyttävät ja mitä he tarvitsevat saadakseen
+hiukan "sivistystä". Sitä sytyttävää voimaa, jollainen löytyy todella
+itsenäisessä henkisessä elämässä, he luonnollisesti eivät ota lukuun,
+sillä se kahlehdittu, jonka he tuntevat, ei ole milloinkaan voinut
+vaikuttaa heissä sellaista sytyttävää voimaa.</p>
+
+<p>Sekä politinen valtio että talouselämä saavat tarvitsemansa määrän
+henkistä elämää oman hallintonsa alaiselta henkiseltä järjestöltä.
+Myöskin talouselämää varten tarvittava käytännöllinen sivistys pääsee
+täydessä voimassaan kukoistamaan vasta vapaassa yhteistoiminnassa
+henkisen elimistön kanssa. Tarkotuksenmukaisen pohjasivistyksen
+saaneet henkilöt tulevat elvyttämään talouselämän alalla saavuttamansa
+kokemukset sillä voimalla, joka heihin virtaa vapautuneesta henkisestä
+elämästä. Talouselämän alalla kokemusta saavuttaneet henkilöt voivat
+siirtyä henkiseen järjestöön ja siellä vaikuttaa hedelmöittävästi
+siihen, mikä hedelmöittämistä tarvitsee.</p>
+
+<p>Politisen valtioelämän alalla pääsevät siten kehittymään terveet
+mielipiteet tällaisen vapaan henkisen vaikutuksen kautta. Ruumiillinen
+työntekijä on löytävä sellaisesta henkisestä aarteesta itseään
+tyydyttävän tunteen asemastaan yhteiskunnallisessa elimistössä. Hän
+on huomaava, kuinka yhteiskunnallinen elimistö ei voi kannattaa häntä
+ilman johtoa, joka tarkotuksen mukaisesti järjestää ruumiillisen
+työn. Hän voi vapaasti tuntea oman työnsä yhteenkuuluvaisuuden niiden
+voimien kanssa, jotka ovat peräisin ihmisten yksilöllisten taipumusten
+kehityksestä. Hän on politisen valtion pohjalla kehittävä ne oikeudet,
+jotka takaavat hänelle osan niiden tavarain vaihdosta, jotka hän
+valmistaa; ja hän voi vapaasti luovuttaa saavuttamalleen henkiselle
+omaisuudelle sen osan, jonka se tarvitsee syntyäkseen. Henkisen
+elämän alalla käy henkisen työn tekijöille mahdolliseksi eläminen
+työnsä tuloksista. Mitä joku henkisen elämän alalla uurastaa, on
+hänen yksityinen asiansa; millä hän taas hyödyttää yhteiskunnallista
+elimistöä, siitä voi toivoa vapaan korvauksen niiltä, jotka henkistä
+hyvää tarvitsevat. Sen taas joka ei henkisessä järjestössä tällä
+korvauksella voi tulla toimeen, on siirryttävä politisen valtion tahi
+talouselämän alalle.</p>
+
+<p>Talouselämä on käyttävä hyväkseen henkisen elämän alalla heräävät
+teknilliset aatteet. Niiden alkulähde on henkinen elämä, kaikki
+ne lähinnä tulevat valtio- ja talouselämän aloilla toimivista
+henkilöistä. Sieltä lähtevät kaikki järjestävät aatteet ja voimat,
+jotka taloudellista ja valtiollista elämää hedelmöittävät. Korvaus
+tästä molemmille yhteiskunnallisille aloille tulevasta lisähyödystä,
+joka suoritetaan niiden vapaalla yhteissopimuksella jotka, siitä
+lähinnä hyötyvät, tahi järjestetään se oikeussäännöksillä, jotka
+luodaan politisen valtion alalla. Mitä tämä politinen valtio pystyssä
+pysyäkseen tarvitsee, se kerätään verotusoikeudella, joka luodaan
+tasapuolisesti huomioonottamalla oikeudentunnon ja talouselämän
+vaatimukset.</p>
+
+<p>Politisen ja talousalan rinnalla tulee terveessä yhteiskunnallisessa
+elimistössä itsenäisen henkisen elämän saada vaikuttaa. Tähän
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijaksoon viittaavat uudenaikaisen
+ihmiskunnan kehitysvoimat. Niinkauvan kun yhteiskunnallista elämää
+pää-asiassa ohjasivat ihmiskunnan enemmistön vaistomaiset voimat, ei
+tunnettu tämän kolmijaon tarpeellisuutta. Mutta itsetiedottomasti
+ja sokeasti vaikutti yhteiskunnallisessa elämässä voima, joka
+alunperin aina lähtee kolmesta lähteestä. Uusi aika vaatii ihmisiltä
+itsetietoista antautumista yhteiskuntajärjestöön. Tämä tietoisuus
+voi antaa ihmisen käyttäytymiselle ja koko elämälle terveen
+muodon ainoastaan silloin, kun se on selvillä kolmesta suunnasta.
+Uudenaikainen ihmiskunta pyrkii itsetiedottomasti löytämään nämä kolme
+suuntaa ja se mikä ilmenee yhteiskunnallisena liikkeenä, se on vain
+hämärä heijastus tästä pyrkimyksestä.</p>
+
+<p>Aivan toisissa olosuhteissa kuin ne, joissa me elämme, kohosi
+inhimillisen luonnon syvyyksistä 18 vuosisadan lopulla vaatimus
+inhimillisen yhteiskunnan uudistuksesta. Silloin kaikuivat
+ikäänkuin tämän uudistuksen tunnussanat: veljeys, tasa-arvoisuus,
+vapaus. Ken ennakkoluulottomasti ja tervein ihmistuntein syventyy
+inhimillisen kehityksen todellisuuteen, hän luonnollisesti on
+myötätuntoinen kaikelle, mitä nämä sanat tarkoittavat. Kuitenkin
+löytyi teräväpäisiä ajattelijoita, jotka 19:n vuosisadan kuluessa
+ottivat vaivakseen osottaa, kuinka mahdotonta on toteuttaa yhtenäisessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä nämä kolme aatetta, veljeys,
+tasa-arvoisuus ja vapaus. He olivat vakuutettuja, että jos näitä
+vaikuttimia koetettaisiin toteuttaa yhteiskunnallisessa elimistössä,
+ne joutuisivat ristiriitaan keskenään. Terävästi on todistettu kuinka
+mahdotonta esim. olisi saattaa täysiin oikeuksiinsa jokaisessa
+ihmiselämässä elävä vapaudentunne, jos tasa-arvoisuus toteutettaisiin.
+Eikä muuta voikaan, kuin myöntää, että sellainen risti-riita syntyisi;
+ja kuitenkin täytyy jokaisen näistä kolmesta ihanteesta herättää meissä
+myötätuntoisuutta.</p>
+
+<p>Äskenmainittu ristiriitaisuus johtuu kuitenkin siitä, että näiden
+kolmen ihanteen todellinen yhteiskunnallinen merkitys tulee ilmi
+vasta yhteiskunnalliselle elimistölle välttämättömän kolmijakoisuuden
+oikeasta ymmärtämisestä. Näitä kolmea jäsentä ei saa ajatella jossain
+yleisessä, teoreetisessa valtiopäiväin tahi muun kokonaisuuden,
+merkityksessä yhdistettyinä ja keskitettyinä. Niiden täytyy löytyä
+elävässä todellisuudessa. Jokaisen näistä kolmesta jäsenestä tulee
+olla itseensä keskitettynä; ja vasta niiden elävästä rinnakkais- ja
+yhteistoiminnasta voi syntyä yhteiskunnallisen kokonaiselimistön
+yhtenäisyys. Todellisessa elämässä vaikuttaa juuri näennäisesti
+ristiriitainen yhdistävästi. Sentähden voikin vasta sitten
+päästä ymmärtämään yhteiskunnallisen elimistön elämän, kun on
+päässyt tajuamaan tämän yhteiskunnallisen elimistön muodostumisen
+taloudellisessa ja missä suhteessa veljeys, tasa-arvoisuus ja
+vapaus ovat tähän muodostumiseen. Silloin näemme, että ihmisten
+yhteistoiminta talouden alalla perustuu siihen veljeyteen, joka
+syntyy assosiatsiooneissa. Toisessa jäsenessä, <i>julkisen</i> oikeuden
+järjestelmässä, jossa käsitellään ihmisten persoonallisia suhteita
+keskenään, on pyrittävä toteuttamaan tasa-arvoisuuden aate.
+Ja <i>henkisellä</i> alalla, jolla on suhteellinen itsenäisyytensä
+yhteiskunnallisessa elimistössä, on vapauden vaatimusta kuultava.
+Tältä kannalta katsottuna on kullakin noista kolmesta ihanteesta
+arvonsa todellisuudessa. Ne eivät pääse toteutumaan järjestymättömissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan ainoastaan terveessä kolmijakoisessa
+yhteiskuntaelimistössä. Vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+ihanteita ei voida sikinsokin toteuttaa päällispuolisin keskitetyissä
+yhteiskuntaoloissa, vaan jokainen noista kolmesta yhteiskunnallisen
+elimistön jäsenestä voi ammentaa voimansa yhdestä noista aatteista. Ja
+on sitten toimiva hedelmällisessä yhteistyössä toisten jäsenten kanssa.</p>
+
+<p>Ihmiset, jotka 18:n vuosisadan lopulla kohottivat äänensä vaatien
+näiden kolmen ihanteen, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden
+toteuttamista, ja myöskin ne, jotka saman vaatimuksen myöhemmin
+ovat uudistaneet, saattoivat hämärästi aavistaa, mihin suuntaan
+uudenaikaisen ihmiskunnan kehitysvoimat tähtäsivät. Mutta he eivät
+samalla voineet luopua uskostaan yhtenäiseen valtioon. Sen kanssa
+ovat heidän ihanteensa ristiriidassa. He pysyivät ihanteissaan
+ristiriitaisuudesta huolimatta, koska heidän sielussaan eli
+itsetiedoton kaipaus yhteiskunnallisen elimistön kolmijaosta, jossa
+heidän kolme ihannettaan vasta voivat saavuttaa korkeamman yhteyden.
+Nykyajan selvää kieltä puhuvat yhteiskunnalliset <i>tosiasiat</i> vaativat,
+että uudenaikaisen ihmiskunnan kehityksessä kolmijakoon suuntautuvat
+kehitysvoimat saavat muuttua itsetietoiseksi yhteiskunnalliseksi
+tahdoksi.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="III_Kapitalismi_ja_yhteiskunnalliset_aatteet_Kapitaali_ihmistyo" id="III_Kapitalismi_ja_yhteiskunnalliset_aatteet_Kapitaali_ihmistyo">III. Kapitalismi ja yhteiskunnalliset aatteet. (Kapitaali, ihmistyö).</a></h2>
+
+
+<p>Ei voi tulla oikeaan johtopäätökseen mitä toimenpiteitä huutavat
+tosiasiat yhteiskunnallisella alalla nykyaikana vaativat, jollei
+tahdo oppia tuntemaan yhteiskunnallisen elimistön perusvoimia ja
+antaa tämän tiedon määrätä kantaansa. Edellä olevassa esityksessä
+on koetettu päästä tähän tietoon. Toimenpiteillä, jotka perustuvat
+ahtaan näköpiirin sisällä tehtyihin havaintoihin, ei nykyaikana mitään
+hedelmällistä aikaansaada. Yhteiskunnallinen liike on paljastanut
+häiriöitä syvällä yhteiskunnallisen elimistön pohjalla eikä suinkaan
+ainoastaan sen pinnalla. Näihin häiriöihin nähden on välttämätöntä
+hankkia tietoja, jotka ulottuvat aina pohjaan asti.</p>
+
+<p>Kun nykyaikana puhutaan kapitaalista ja kapitalismista, kosketellaan
+juuri niitä ilmiöitä, joissa proletaarinen ihmiskunnan osa tahtoo
+löytää sortonsa syyn. Hedelmällisen käsityksen siitä, kuinka kapitaali
+edistäen tahi häiriten vaikuttaa yhteiskunnallisen elimistön
+toimintaan, voi siis saavuttaa ainoastaan ottamalla selvän, kuinka
+ihmisen yksilölliset taipumukset, kuinka oikeuden muodostuminen ja
+talouselämän voimat synnyttävät ja käyttävät kapitaalia. &mdash; Puhuttaessa
+ihmistyöstä tarkotetaan sitä, mitä talous ja kapitaali yhdessä luovat
+luonnon pohjalla taloudellisia arvoja ja joka työmiehessä herättää
+tietoisuuden yhteiskunnallisesta asemastaan. Käsityksen siitä, kuinka
+tämä ihmistyö on saatettava hyödyttämään yhteiskunnallista elimistöä,
+loukkaamatta työmiehessä ihmisarvon tunnetta, voi saada ainoastaan
+ottamalla huomioon, missä suhteessa ihmistyö on toisaalta yksilöllisten
+taipumusten, toisaalta oikeustunteen kehitykseen. Kysymys, jonka
+nykyaikana saa kuulla: mitä <i>lähinnä</i> on tehtävä tyydyttääkseen
+yhteiskunnallisen liikkeen vaatimuksia, on oikeutettu. <i>Lähintä</i> on
+hyödyllisellä tavalla mahdotonta panna toimeen, jollei tiedetä missä
+suhteessa toimeen pantava on terveen yhteiskunnallisen elimistön
+perustuksiin. Vasta sitten kun tämä on tiedossa, silloin voidaan
+asemassa, jossa ollaan tahi johon voidaan asettua, löytää tehtävät,
+joita tosiolot vaativat. Tässä tarkotetun tiedon saavuttamista on
+estämässä, johtaen harhaan ennakkoluulottoman arvostelukyvyn, se
+inhimillinen tahtomus, joka pitkien aikojen kuluessa on luonut
+vallitsevat yhteiskunnalliset laitokset. Näihin laitoksiin on
+niin kiinni eletty, että niiden nojalla on muodostettu itselleen
+mielipiteet, mitä niissä on säilytettävää, mitä muutettavaa. Annetaan
+olojen määrätä ajatukset, joiden sen sijaan pitäisi määrätä olosuhteet.
+Kuitenkin on välttämätöntä nykyaikana huomata, ettei ole mahdollista
+saavuttaa tosioloja vastaavaa katsantokantaa muuten kuin palautumalla
+<i>alkuajatuksiin</i>, jotka ovat kaikkien yhteiskunnallisten laitosten
+perustuksena.</p>
+
+<p>Jos puuttuvat oikeat lähteet, joista näissä alkuajatuksissa asuvat
+voimat yhä uudelleen yhteiskunnalliseen elimistöön virtaavat, silloin
+pukeutuvat laitokset muotoihin, jotka eivät edistä, vaan häiritsevät
+elämää. Mutta ihmisten vaistomaisissa vieteissä elävät vielä enemmän
+tahi vähemmän itsetietoisina alkuajatukset, vaikka täysintietoiset
+ajatukset erehtyvätkin aiheuttaen elämätä häiritsevät olosuhteet. Ja
+nämä alkuajatukset ne juuri, sokeasti elämätä häiritsevien olosuhteiden
+keskellä ilmipuhjeten aiheuttavat yhteiskunnallista elimistöä
+järkyttäviä vallankumouksia. Tällaiset järkytykset sitävastoin eivät
+voi puhjeta, milloin yhteiskunnallinen elimistö on saanut sellaisen
+muodon, että se aina on valmis pitämään silmällä, missä poikkeuksia
+alkuajatusten määräämistä laitoksista ilmestyy ja missä myös on
+mahdollista näitä poikkeuksia vastustaa ennenkun ne ennättävät saada
+turmiollisen voiman.</p>
+
+<p>Meidän päivinämme ovat poikkeukset alkuajatusten ihmiselämässä
+vaatimista olosuhteista saavuttaneet suuren laajuuden. Yksistään näiden
+ajatusten herättämien vaikutelmien olemassa-olo ihmissielussa on
+huutavain tosiasiain kautta syyttämässä siitä, miten yhteiskunnallinen
+elimistö viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut. Sentähden
+tarvitaan hyvää tahtoa voidakseen päättävästi kääntyä alkuajatusten
+puoleen ja avoimesti tunnustaa, kuinka vahingollista on juuri
+nykyaikana karkoittaa nämä alkuajatukset "epäkäytännöllisinä"
+jokapäiväisyyksinä elämän tantereelta. Proletarisen asujamiston elämään
+ja vaatimuksiin sisältyy tosiolojen arvostelua siitä, mitä uudempi aika
+on tehnyt yhteiskunnallisesta elimistöstä. Meidän aikamme asiana on
+siitä syystä välttää yksipuolinen arvostelu valitsemalla alkuajatuksien
+mukaisesti sellainen suunta, johon tosiolot <i>tietoisesti</i> voidaan
+ohjata. Sillä ne ajat ovat menneet, jolloin ihmiskunta sai tyytyä
+siihen, mitä vaistojenohjauksella oli aikaansaatu.</p>
+
+<p>Yhtenä pääkysymyksenä aikakautemme arvostelussa on, miten saada
+poistetuksi sorto, jota proletaarinen väestö on saanut kärsiä
+yksityisen kapitalismin puolelta. Kapitaalin omistaja tahi hoitaja
+voi panna muut ihmiset ruumiillisella työllään valmistamaan sitä,
+mitä hän aikoo teettää. Siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka
+syntyy kapitaalin ja inhimillisen työvoiman yhteisvaikutuksesta,
+on erotettava kolme tekijää: työnteettäjätoiminta, jonka täytyy
+perustua yhden henkilön tai henkilöryhmän yksilöllisiin taipumuksiin;
+työn teettäjän ja työntekijän suhde toisiinsa, jonka tulee olla
+oikeussuhde; esineen valmistus, joka talouselämän kierto kulussa saa
+tavara-arvonsa. Työnantaja-toiminta voi ainoastaan silloin olla
+hyödyksi yhteiskunnalliselle elimistölle, kun siinä vaikuttavat
+voimat, jotka tuovat parhaalla tavalla näkyviin ihmisten yksilölliset
+taipumukset. Ja se on ainoastaan silloin mahdollista, kun on olemassa
+yhteiskunnallisen elimistön ala, joka antaa kykenevälle vapaan
+tilaisuuden käyttää kykyjään ja samalla myös tekee mahdolliseksi
+muille ihmisille vapaalla harkinnalla arvostella näitä kykyjä.
+Kuten näkyy, ihmisten yhteiskunnallinen toiminta kapitaalin
+palveluksessa kuuluu siihen yhteiskunnallisen elimistön alaan, jossa
+henkinen elämä huolehtii lainsäädännöstä ja hallinnosta. Jos tähän
+toimintaan sekaantuu politinen valtio, seuraa siitä välttämättömästi,
+että ihmisten toimintaa arvostellessa yksilölliset kyvyt jäävät
+tarpeellista ymmärtämystä vaille. Sillä politisen valtion täytyy
+edellyttää ja käytännössä toteuttaa, että kaikissa ihmisissä löytyy
+yhtäläinen elämänvaatimus. Sen täytyy piirissään sallia kaikkien
+ihmisten saada mielipiteensä kuuluviin. Yksilöllisten taipumusten
+ymmärtämys tahi välinpitämättömyys niistä ei saa vaikuttaa asiaan
+valtion tehtäviään täyttäessä. Sentähden ei myöskään se, minkä valtio
+toimeenpanee, saa millään tavalla vaikuttaa ihmisten yksilöllisten
+taipumusten toimintaan. Yhtävähän saisi taloudellisten etujen toivo
+olla määräävänä niille henkilöille, jotka kapitaalin avulla saavat
+yksilöllisiä taipumuksiaan kehittää. Tälle edulle antavat monet
+kapitaalin arvostelijat liian suuren merkityksen. He arvelevat,
+että ainoastaan taloudelliset edut voivat kiihoittaa yksilöllisiä
+taipumuksia toimintaan. Ja he vetoavat, käytännönmiehinä, inhimillisen
+luonteen "heikkouteen", jonka he ovat tuntevinaan. Tosin on
+siinä yhteiskunnassa, joka nykyiset olosuhteet on aikaansaanut,
+taloudellisten etujen toivolla ollut laajakantoinen merkitys. Mutta
+tämä asianlaita on suureksi osaksi syynä niihin olosuhteisiin, joissa
+nyt elämme. Ja nämä olosuhteet pakottavat etsimään toisiavaikuttimia
+yksilöllisten taipumusten toiminnalle. Ja näiden vaikuttimien täytyy
+lähteä terveen henkisen elämän synnyttämästä <i>yhteiskunnallisesta
+ymmärtämyksestä</i>. Kasvatus ja koulu tulevat vapaan hengen elämän
+antamalla voimalla varustamaan ihmisen vaikutelmilla, jotka saavat
+hänet tämän hänessä asuvan ymmärtämyksen johdosta suorittamaan sen,
+mihin hänen yksilölliset taipumuksensa häntä vetävät.</p>
+
+<p>Tällaisten mielipiteiden ei tarvitse olla haaveilua. Totta on,
+että haaveilu on aikaansaanut äärettömän paljon pahaa sekä
+yhteiskunnallisten pyrkimysten alalla että muualla. Mutta tässä
+esiintuotu katsantokanta ei johdu, kuten edellä sanotusta voi
+nähdä, harhaluulosta, että "henki" tekee ihmeitä, vaikkakin jotkut,
+jotka luulevat sen omistavansa, suun täyden siitä puhuvat; tässä
+ilmaistu katsantokanta on syntynyt tarkastellessa ihmisten vapaata
+yhteistoimintaa henkisellä alalla. Tälle yhteistoiminnalle antaa sen
+oma sisäinen olemus yhteiskunnallisen leiman sallittaessa sen vain
+todella vapaana kehittyä.</p>
+
+<p>Ainoastaan henkisen elämän vapauden puute on estänyt tähän asti sitä
+saamasta tällaista yhteiskunnallista leimaa. Johtavien luokkien
+keskuudessa ovat henkiset voimat kehittyneet sellaisiksi, että niiden
+toiminta epäyhteiskunnallisena on sulkeutunut muutamien ihmiskunnan
+piirien sisälle. Mitä näissä piireissä on aikaansaatu, on ainoastaan
+keinotekoisesti levitetty proletaarien keskuuteen; eivätkä he voineet
+saada siitä sielua kohottavaa voimaa, kun eivät itse olleet <i>todella</i>
+osallisia tämän henkisen lahjan syntymisessä. Laitokset "kansan
+valistamiseksi", "kansan kasvattamiseksi nauttimaan taiteesta" ja muut
+sellaiset eivät todellisuudessa ole mitään apukeinoja henkisyyden
+levittämiseksi kansaan, niinkauvan kun tällä henkisyydellä on se leima,
+jonka se uudempana aikana on saanut. Sillä "kansa" ei elä sisimmällä
+ihmisolemuksellaan mukana tässä henkisessä elämässä. Se voi ainoastaan
+ikäänkuin joltakin sen ulkopuolella sijaitsevalta näkökohdalta katsoa
+siihen sisälle. Ja se, mikä koskee henkistä elämää varsinaisessa
+merkityksessä, se koskee myös niitä henkisen toiminnan haaroja, jotka
+kapitaalin välityksellä liittyvät taloudelliseen elämään. Terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä ei proletaarisen työntekijän ainoastaan
+tule seistä koneensa ääressä ja ajatella sen käyntiä sillä aikaa,
+kun kapitalisti yksin tietää, mikä kohtalo valmiilla tavaroilla on
+talouselämän kiertokulussa. Työmiehen tulee saada täysin oikeutettuna
+asianharrastajana muodostaa itselleen selvä käsitys siitä, mikä osa
+hänellä on yhteiskunnallisessa elämässä valmistaessaan tavaroita.
+Työnteettäjän on järjestettävä säännönmukaisia keskustelukokouksia,
+jotka luettakoon liiketoimintaan kuuluvaksi, kuten itse työkin,
+ja joissa selvitellään molempien, työnantajan ja työntekijän, yhteiseen
+toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Tämän suuntainen terve menettely
+on herättävä työmiehen ymmärtämään, että kapitaalinhaltijan oikea
+toiminta on omansa hyödyttämään sekä yhteiskunnallista elimistöä että
+siten työmiestäkin sen jäsenenä. Jättämällä täten liiketoimintansa
+molemminpuolista ymmärtämystä tarkoittavan julkisuuden alaiseksi
+pakoitetaan työnteettäjä noudattamaan puhtaita liiketapoja.</p>
+
+<p>Ainoastaan se, jolta puuttuu ymmärtämystä yhteisessä toiminnassa
+saavutetun keskinäisen elämänkokemuksen merkitykselle
+yhteiskunnallisessa toiminnassa, voi pitää ylläsanottua vähäarvoisena.
+Kessä taas tällaista ymmärtämystä löytyy, hän on näkevä, kuinka
+taloudellinen tuotanto edistyy, kun kapitaaliin nojautuvan talouselämän
+johdolla on juurensa vapaassa henkisessä elämässä. Ainoastaan
+tällä edellytyksellä kapitaali ja kapitaalinlisäys menettävät
+mielenkiintoisuutensa paljaan voitonhimon tyydyttäjinä ja alkavat
+kiinnittää mieltä asiallisemmista syistä, tavarain tuotannon ja
+toimeliaisuuden edistäjinä.</p>
+
+<p>Nykyajan sosialistisesti ajattelevat pyrkivät saattamaan
+tuotantovälineiden hallinnon yhteiskunnalle. Mikä tässä pyrkimyksessä
+on oikeutettua, voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että hallinnosta
+huolehtiminen jätetään vapaan henkisen järjestön käsiin. Siten
+tehdään mahdottomaksi se taloudellinen pakko, jota kapitalistit
+silloin harjoittavat ja joka tuntuu niin ihmisarvoa loukkaavalta, kun
+kapitalisti toimii vain talouselämän voimien vaikutuksesta. Silloin
+estetään myös ihmisten yksilöllisten kykyjen lamaantuminen, joka on
+välttämättömänä seurauksena, kun valtio näitä kykyjä määräilee.</p>
+
+<p>Kapitaalin ja ihmisten yksilöllisten kykyjen yhteistoiminnan tuloksen
+täytyy terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä perustua, kuten kaiken
+henkisenkin toiminnan, osittaintyöntekijän vapaaseen alotteeseen,
+osittain muiden ihmisten, jotka työntulosta tarvitsevat, osoittamaan
+myötätuntoisuuteen. Työntekijän vapaan harkinnan varaan tulee tällä
+alalla myös jättää, mitä hän tahtoo ilmoittaa työnsä tulokseksi,
+alkuvalmistuksiin ja käyttökustannuksiin käytetyt varat poisluettuna.
+Mutta hän tuntee vaatimuksensa tyydytetyiksi ainoastaan silloin, kun
+hänen toimintansa saa ymmärtämystä osakseen.</p>
+
+<p>Tässä esitettyyn suuntaan laadituilla yhteiskunnallisilla laitoksilla
+luodaan pohja todella vapaalla sopimuksella työnjohtajan ja työntekijän
+välillä. Eikä tähän sopimukseen enää sisälly tavaran (rahan)
+vaihtaminen työvoimaan, vaan sen osuuden vahvistaminen, joka kuuluu
+kummallekin tavaran valmistuksessa osallisena olleelle henkilölle.</p>
+
+<p>Mitä kapitaalin avulla yhteiskunnallisen elimistön hyväksi
+suoritetaan, <i>riippuu luonteensa mukaisesti</i> siitä tavasta, millä
+ihmisten yksilölliset kyvyt osataan käyttää tämän elimistön hyväksi.
+Näiden kykyjen kehitykseen ei löydy muuta tarkoitusta vastaavata
+kiihotinta, kuin vapaa henkinen elämä. Ja siinäkin yhteiskunnallisessa
+elimistössä, joka tämän kehityksen jättää politisen valtion huostaan
+tahi riippuvaksi talouselämän voimista, määrää sen tuotannon, johon
+kapitaalia tarvitaan, minkä verran vapaita yksilöllisiä voimia on
+onnistunut läpäisemään lamaannuttavat laitokset. Luonnollisesti on
+kehitys niissä oloissa epätervettä. Oloihin, joissa inhimillinen
+työvoima katsotaan tavaraksi, ei ole syynä kapitaalin pohjalla
+toimivien yksilöllisten kykyjen vapaa kehitys, vaan näiden voimien
+kahlehtiminen politiseen valtioelämään ja talouselämän kiertokulkuun.
+Tämän seikan ennakkoluuloton käsittäminen on nykyaikana ensimmäinen
+ehto kaikessa, mitä yhteiskunnallisella alalla on tehtävä. Sillä uusi
+aika on synnyttänyt taikauskon, että yhteiskunnallisen elimistön
+parannuskeino lähtisi politisesta valtiosta tahi talouselämästä. Jos
+tämän taikauskon viittomaa tietä edemmäs astutaan, luodaan laitoksia,
+jotka eivät johda ihmiskuntaa sen pyrkimään päämaaliin, vaan vielä
+rajattomasti raskaampaan sortoon, jota on koetettu välttää.</p>
+
+<p>Kapitalismia on opittu tarkkaamaan vasta aikana, jolloin se jo on
+ennättänyt synnyttää yhteiskunnallisessa elimistössä sairauden
+tilan. Saamme kokea sairaudentilaa, ja näemme, että sitä vastaan
+on taisteltava. Mutta vielä enemmän on nähtävä. Tulee nähdä taudin
+syyn olevan siinä, että talouselämän kiertokulku on niellyt
+kapitaalissa löytyvät vaikuttavat voimat. Ken ei anna pettää itseään
+sen katsantokannan, että kapitalistisen toiminnan joutuminen
+vapautuneen henkielämän johdon alaiseksi on tulos "epäkäytännöllisestä
+ihanteellisuudesta", hän ainoastaan voi toimia siihen suuntaan, johon
+ihmiskunnan kehitysvoimat nykyaikana voimakkaasti vaativat.</p>
+
+<p>Nykyaika on tosin huonosti valmistautunut liittämään yhteiskunnallisen
+aatteen, jonka on saatettava kapitalismi oikeaan uomaansa, henkielämän
+välittömään yhteyteen. Liitetään tämä aate siihen, mikä kuuluu
+talouselämän alaan. Nähdään, kuinka uudempana aikana tavarain
+tuotannosta on johduttu suurliikkeeseen ja siitä taas nykyiseen
+kapitalismiin. Tämän talouden tilalle ajatellaan osuustoiminnallista
+liikettä, joka työskentelisi työntekijäin omaksi tarpeeksi. Ja
+kun luonnollisesti tahdotaan jatkaa taloutta uudenaikaisilla
+tuotantovälineillä, vaaditaan kaikkien liikkeiden yhdistämistä yhdeksi
+suureksi osuuskunnaksi. Tällaisessa, arvellaan, valmistaa jokainen
+yhteisyyden puolesta, joka ei voi nylkeä, koska se sillä nylkisi
+itseään. Ja kun sen lisäksi tahdotaan eli ollaan pakotettuja pysymään
+kiinni olevaisissa oloissa, luodaan katse nykyaikaiseen valtioon, joka
+halutaan muuttaa kaikki käsittäväksi osuuskunnaksi.</p>
+
+<p>Mutta tällöin ei huomata, että sellaiselta osuuskunnalta odotetaan
+tuloksia, joita on sitä vaikeampi saavuttaa, kuta suurempi osuuskunta
+on. Jollei ihmisten yksilöllisiä taipumuksia sillä tavalla käytetä
+osuuskunta-järjestön palvelukseen, kuin tässä kirjoituksessa
+on esitetty, ei työkuntain hallinnon yhdistäminen voi johtaa
+yhteiskunnallisen elimistön parantumiseen.</p>
+
+<p>Että tällä haavaa löytyy niin harvoja, jotka ennakkoluulottomasti
+pystyvät arvostelemaan henkisen elämän vaikutusta yhteiskunnalliseen
+elimistöön, riippuu siitä, että ollaan totuttu kuvittelemaan
+henkistä mahdollisimman vieraaksi kaikelle käytännöllisyydelle ja
+aineellisuudelle. Niitä ei ole vähänkään, jotka näkevät jotakin outoa
+siinä mielipiteessä, että kapitaalin toiminnassa talouselämässä tulee
+osan henkistä elämää ilmestyä. On luultavaa, että tähän asti johtaviin
+luokkiin kuuluvat henkilöt yksimielisesti sosialististen ajattelijain
+kanssa pitävät vaatimustamme outona. Voidakseen käsittää tämän outona
+pidetyn tärkeyden yhteiskunnallisen elimistön tervehtymiselle tulee
+vain luoda silmäys eräisiin aikakautemme ajatusvirtauksiin, jotka kyllä
+tavallaan lähtevät rehellisistä sielunvaikuttimista, mutta estävät
+siellä, jonne pääsevät, heräämästä todella yhteiskunnallisen ajatuksen.</p>
+
+<p>Nämä ajatusvirtaukset pyrkivät &mdash; enemmän tahi vähemmän itsetietoisesti
+poispäin siitä, mikä antaa sisäiselle elämykselle, sysäys-voiman. Ne
+etsivät elämänymmärrystä, sielullista, ajatusrikasta, tieteelliseen
+maailmankäsitykseen pyrkivää sisäistä elämää, joka erottaa heidät
+muista ihmisistä ja sentähden voidaan verrata saareen suuren
+ihmiskokonaisuuden elämässä. Sentähden he eivät kykene yhdistämään tätä
+elämää sillalla tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Ei ole harvinaista
+nähdä, kuinka monet ihmiset nykyaikana pitävät ikäänkuin "sisäisesti
+ylevänä" eräänlaisella, jospa koulumaisella, abstraktisuudella miettiä
+kaikenlaisia pilventakaisia etillis-uskonnollisia kysymyksiä; ihmiset
+miettivät millä tavalla he voisivat tulla siveellisiksi, miten
+he parhaiten rakastaisivat lähimmäistään ja miten he löytäisivät
+sisäisen elämänsisällyksen? Mutta samalla voi myös nähdä, kuinka
+vaikeata heidän on luopua siitä, mitä yleensä pidetään hyvänä,
+rakastettavana, hyväntahtoisena, oikeana ja siveellisenä ja siirtyä
+siihen, mikä ulkopuolella todellisen elämän jokapäiväisyydessä
+ympäröi ihmistä kapitaalina, työpalkkana, tavarain kulutuksena,
+tuotteena ja kiertokulkuna, luottona, pankki- ja pörssi-oloina.
+Voidaan nähdä, kuinka kaksi maailmanvirtausta liikkuu rinnatusten
+ihmisten ajatustavassa. Toinen maailmanvirtaus, joka niin sanoaksemme
+pysytteleikse jumalaishenkisessä korkeudessa ja tahtoo, että
+henkiset vaikutelmat ja jokapäiväisen elämän toiminta pidettäisiin
+erillään toisistaan. <i>Toinen</i> elää ajattelematta jokapäiväistä
+elämäänsä. Mutta elämä on yksi kokonaisuus. Se voi menestyä vain
+silloin, kun etillis-uskonnollisen elämän voimat saavat vaikuttaa
+kaikkein jokapäiväisimmässä elämässä, siinä elämässä, joka monesta
+tuntuu vähemmän ylevältä. Sillä jos laiminlyödään molempien elämän
+alojen vuorovaikutus, joudutaan uskonnollis-siveellisessä ja
+<i>yhteiskunnallisessa ajattelussa</i> paljaisiin haaveiluihin, jotka ovat
+vieraita jokapäiväiselle todellisuudelle. Jokapäiväinen todellisuus
+kostaa puolestaan. Sitten etsii ihminen sisäisten henkisten vaikutinten
+ajamana kaikenlaisia mahdollisia ihanteita, kaikkea, joka hänestä on
+"hyvää"; mutta samalla hän antautuu ilman "henkeä" niiden vaistojen
+valtaan, jotka ovat näille "ihanteille" vallan vastakkaisia, mutta
+kuitenkin ovat perustuksena kaikille jokapäiväisille tarpeille, joiden
+täytyy saada tyydytyksensä kansantaloudesta. Hän ei löydä mitään
+mahdollista tietä henkisyydestä jokapäiväisen elämän todellisuuteen.
+Sentähden saa tämä jokapäiväinen elämä hänen silmissään sellaisen
+muodon, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, joka siveellisinä
+vaikuttimina tahtoo pysytellä ylevämmissä, sielullis-henkisissä
+korkeuksissa! Mutta silloin seuraa jokapäiväisyyden kostona,
+että siveellis-uskonnollinen elämä muuttuu ihmiselle sisäiseksi
+elämänvalheeksi, koska se pysytteleiksen kaukana jokapäiväisyydestä,
+välittömästä elämän käytännöstä, ilman että sitä huomataankaan.</p>
+
+<p>Kuinka lukuisat ovatkaan nykyaikana ihmiset, jotka
+siveellisuskonnollisesta ylevä-mielisyydestä <i>tahtoisivat</i> elää
+oikeudenmukaista elämää lähimmäistensä kanssa ja tehdä heille parasta
+mitä voivat. Mutta eivät löydä sitä tunnelmatilaa, joka sen tekisi
+mahdolliseksi, kun eivät ole tottuneet ajattelemaan tavalla, joka
+johtaisi yhteiskunnallisesti <i>käytännöllisiin</i> tekoihin.</p>
+
+<p>Tähän joukkoon kuuluvat henkilöt, jotka nykyisellä
+maailmanhistoriallisella hetkellä, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset
+ovat niin polttavia, haaveineen, vaikka itse mielestään ovat hyvinkin
+käytännöllisiä, ovat todellisten uudistusten esteenä. Kuulemme heidän
+sanovan tähän tapaan: on välttämätöntä, että ihmiset nousevat ylös
+materialismista ja aineellisuuden palveluksesta, joka on vienyt meidät
+maailmansodan romahdukseen ja onnettomuuksiin, ja omistavat itselleen
+henkisen elämänkatsomuksen. Kun tällä tavalla neuvotaan ihmisille tietä
+henkisyyteen, ollaan väsymättömiä lainaamaan lausuntoja miehiltä,
+jotka muinoin ovat olleet suuressa arvossa aattellisuutensa tähden.
+Voi tapahtua, että jollekulle, joka erittäin tahtoo painostaa, mitä
+henki nykyään käytännölliseltä elämältä niin tärkeästi vaatii, kuinka
+nimittäin jokapäiväinen leipä on hankittava, hänelle huomautetaan,
+että ensin hän on saatava ihmiset jälleen tunnustamaan henki. Mutta
+nykyään on päinvastoin etsittävä henkisestä elämästä suuntaviivat
+yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi. Eikä siihen riitä, että
+ihmiset puuhailevat henkineen elämän syrjäpoluilla. Siihen tarvitaan
+jokapäiväisen elämän henkiseksi tekemistä. Taipumus etsiä "henkistä
+elämää" sellaisilta sivupoluilta, johti tähän asti hallitsevat luokat
+mieltymään yhteiskunnallisiin oloihin, joista tuloksena on nykyinen
+sekasorto.</p>
+
+<p>Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat nykyajan yhteiskunnallisessa
+elämässä kapitaalin hallinto tavarain tuotannossa ja
+tuotantovälineiden, siis myös kapitaalin, omistusoikeus. Ja kuitenkin
+ovat nämä kaksi suhdetta ihmisen ja kapitaalin välillä aivan erilaiset
+niiden vaikutukseen katsoen yhteiskunnallisessa elimistössä. Kapitaalin
+hallinto yksilöllisten kykyjen kautta tuottaa, tarkoituksenmukaisesti
+hoidettuna, yhteiskunnalliselle elimistölle etuja, jotka lankeavat
+kaikille tähän elimistöön kuuluville. Missä asemassa mikin onkin,
+hänelle on edullista, että kaikki ihmisluonnossa löytyvät kyvyt tulevat
+käytetyiksi ihmiselämätä palvelevien hyödykkeiden aikaansaamiseksi.
+Mutta nämä kyvyt saattavat kehittyä ainoastaan sillä ehdolla, että
+niiden inhimilliset haltijat saavat vapaasti antaa niiden toimia. Mikä
+ei vapaasti saa ihmisluonnosta virrata, se jää ainakin osaksi hyötyä
+tuottamatta yhteiskunnalle. Kapitaali on väline, jolla sellaiset kyvyt
+saadaan laajoilla yhteiskunnallisen elämän aloilla vaikuttamaan.
+Jokaiselle yhteiskunnallisen elimistön jäsenelle on todellista etua
+yhteisen kapitaalin hoidosta siten, että erikoisilla taipumuksilla
+varustettu ihminen tahi ihmisryhmät saavat käyttää sitä, koska se on
+juuri heidän oman yritteliäisyytensä tulosta. Jokaisen ihmisen, olipa
+hän sitten henkisen tahi ruumiillisen työn tekijä, täytyy sanoa, jos
+hän ennakkoluulottomasti omia etujaan tahtoo palvella: minä toivoisin,
+että riittävä määrä kykeneviä henkilöitä tahi henkilöryhmiä saisi
+ei ainoastaan täysin vapaasti käyttää kapitaalia, vaan että he myös
+omasta alotteestaan saisivat koota sitä; sillä ainoastaan he voivat
+arvostella, kuinka kapitaalin välityksellä heidän yksilölliset
+taipumuksensa tuottavat yhteiskunnalliselle elimistölle hyödykkeitä.</p>
+
+<p>Ei ole tarpeellista esittää tämän kirjoituksen puitteissa kuinka
+ihmiskunnan kehittyessä ihmisten yksilöllisten taipumusten toiminta
+ja yksityisten omistusalojen kehitys muista omistusoikeuden muodoista
+kävivät käsikädessä. Aina meidän päiviimme asti on työnjaon
+vaikutuksesta tällainen omistusoikeus yhteiskunnallisessa elimistössä
+ollut kehityksen alaisena. Mutta tässä tulemme puhumaan vain nykyisistä
+oloista ja niiden välttämättömästä edelleen kehittämisestä.</p>
+
+<p>Millä tavalla yksityinen omistus lienee syntynytkin, vallan käytön
+tai ryöstön t.m.s. kautta, se on ihmisten yksilöllisistä kyvyistä
+riippuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos. Yhtäkaikki vallitsee
+nykyajan sosialisesti ajattelevien kesken se mielipide, että
+yksityisomistuksesta johtuva sorto voidaan poistaa ainoastaan ottamalla
+yksityisomaisuus yhteiskunnan haltuun. Tällöin annetaan kysymykselle
+seuraava muoto: kuinka voidaan tuotantovälineiden yksityisomistuksen
+syntyminen estää, että sen varattomia kohtaan harjoittama sorto
+lakkaisi? Tällaisen kysymyksen tekijä ei huomaa sitä tosiasiata,
+että yhteiskunnallinen elimistö on lakkaamattoman <i>syntymisen ja
+kasvamisen</i> alainen. Tähän kasvamiseen katsoen ei sovi kysyä:
+miten on paraiten meneteltävä, että se pysyisi siinä tilassa, joka
+katsotaan oikeaksi? Näin voidaan ajatella asiasta, joka määrätyltä
+kannalta katsoen pää-asiassa pysyy muuttumattomana. Sitä ei voi sanoa
+yhteiskunnallisesta elimistöstä. Se muuttaa kautta elämänsä lakkaamatta
+mitä siinä syntyy. Jos tahdotaan antaa sille mielestään paras muoto,
+jossa sen pitäisi pysyä, hävitetään siltä elämisen edellytykset.</p>
+
+<p>Yksi yhteiskunnallisen elimistön elämän-edellytyksiä on, että se,
+joka voi yhteiskuntaa kyvyillään palvella, saa sen tehdä oman vapaan
+valintansa mukaan. Missä tämä palvelus edellyttää tuotantovälineiden
+vapaata käyttöä, tulisi sen estäminen vahingoittamaan yhteiskunnan
+yleisiä etuja. Kun tavallisesti tämän yhteydessä esitetään, että
+työntekijä toimintansa kiihoitukseksi tarvitsee voiton-toivoa ja että
+tämä voitto riippuu tuotantovälineiden omistuksesta, sitä emme tässä
+tahdo väittää. Sillä meidän katsantokantamme mukaan yhteiskunnallisten
+olojen kehityksestä täytyy henkisen elämän vapautuksen politisesta ja
+taloudellisesta elämästä tehdä sellainen kiihoitus tarpeettomaksi.
+Vapautettu henkinen elämä synnyttää itsestään yhteiskunnallisen
+ymmärtämyksen; ja tämä ymmärtämys synnyttää aivan toisenlaisia
+vaikuttimia, kuin mikä piilee taloudellisten etujen toivossa. Mutta
+kysymys ei yksistään olekaan siitä, mistä syystä ihmiset rakastavat
+tuotantovälineiden yksityisomistusta, vaan siitä, vastaako niiden vapaa
+vai yhteiskunnan säännöstelemäkö käyttö yhteiskunnallisen elimistön
+elinehtoja. Ja silloin on aina pidettävä mielessä, että nykyaikaisen
+yhteiskunnallisen elimistön elinehdoiksi ei voi lukea niitä, jotka
+ollaan huomaavinaan inhimillisen yhteiskunnan alku-asteilla, vaan
+yksistään ne, jotka vastaavat nykyaikaista ihmiskunnan kehitysastetta.</p>
+
+<p>Nykyisellä asteella on yksilöllisten kykyjen osanotto talouselämän
+kiertokulkuun kapitaalin avulla mahdotonta ilman sen vapaata
+käyttöoikeutta. Missä hyötyä tuottavaa toimintaa toivotaan, siellä
+täytyy tämä käyttöoikeus sallia ei sen yksilölle tai ihmisryhmille
+antaman edun tähden, vaan koska se parhaiten voi palvella yhteiskuntaa,
+jos se asianmukaisella tavalla perustuu yhteiskunnalliseen
+ymmärtämykseen.</p>
+
+<p>Niinkuin ihminen on riippuvainen omien ruumiinjäsentensä kestävyydestä,
+samoin on hän riippuvainen siitäkin, mitä hän on yksin tahi muiden
+kanssa luonut. Tuotantovälineiden vapaan käyttöoikeuden rajoittaminen
+olisi samaa, kuin estää häntä turvautumasta jäsentensä ketteryyteen.</p>
+
+<p>Mutta nyt ei yksityisomaisuus muuta olekaan, kuin tämän
+vapaan käyttöoikeuden välittäjä. Tähän omaisuuteen nähden ei
+yhteiskunnallisella elimistöllä ole mitään muita oikeuksia ja
+velvollisuuksia, kuin valvoa että sen omistajan oikeutta menetellä
+omaisuutensa kanssa, miten tahtoo, ei loukata. Kuten näkyy yhtyy
+yhteiskunnallisessa elämässä kaksi asiaa, jotka ovat vallan eri
+merkityksestä yhteiskunnalliselle elimistölle: yhteiskunnallisen
+tuotannon kapitaalipohjan <i>vapaa käyttö ja oikeussuhde</i> käyttäjän ja
+muiden ihmisten välillä, jonka kautta jälkimmäiset estetään vapaasta
+toiminnasta tämän kapitaalipohjan avulla.</p>
+
+<p>Ei <i>alkuperäinen</i> vapaa käyttö aikaansaa yhteiskunnallista vahinkoa,
+vaan tämän käyttöoikeuden voimassa-olo senkin jälkeen, kuin ne
+edellytykset puuttuvat, jotka tarkotuksenmukaisesti yhdistävät
+ihmisten yksilölliset taipumukset tähän käyttöön. Ken tarkastelee
+yhteiskunnallista elimistöä syntyvänä ja kasvavana, hän ei voi
+väärin käsittää, mitä tässä on sanottu. Hän on kysyvä, miten on
+mahdollista hallita sitä, mikä yhtäältä hyödyttää elämää, niin, ettei
+se toisaalta tuota vahinkoa. Mikä <i>elää</i>, sitä ei muulla tavalla voi
+tehdä hedelmälliseksi, kuin että syntyessä syntynyt myös saa tuottaa
+vahinkoa. Ja jos meidän on itsemme oltava auttamassa syntyvää,
+niinkuin ihmisen velvollisuus on yhteiskunnallisessa elimistössä,
+niin tehtävämme ei ole estää tarpeellista uudistusta välttääksemme
+vahinkoa. Sillä senkautta hävitämme vain yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuuden. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin käydä käsiksi
+oikealla hetkellä, jos tarkotuksenmukainen alkaa vahingolliseksi
+muuttua.</p>
+
+<p>Yksilöllisillä kyvyillä tulee olla mahdollisuus vapaasti määrätä
+kapitaalipohjasta; siihen liittyvä omistusoikeus täytyy voida
+muuttaa sillä hetkellä, jolloin se alkaa käydä väärän vallanhimon
+välikappaleeksi. Meidän aikamme on luonut laitoksen, joka tyydyttää
+tässä tarkotetun yhteiskunnallisen vaatimuksen, kuitenkin toteutettuna
+osaksi vain niin kutsuttuun henkiseen omaisuuteen katsoen. Viime
+mainittu jää jonkun ajan kuluttua sen luojan kuolemasta yhteiskunnan
+vapaasti käytettäväksi. Tämä laitos perustuu inhimillisen yhteiselämän
+vastaavaan ajatuskantaan. Niin kiinteästi kuin puhtaasti henkisen
+<i>omaisuuden</i> luominen riippuukin yksilöllisistä hengenlahjoista, tämä
+tuote on samalla tulos yhteiskunnallisesta yhteiselämästä ja sen
+täytyy oikealla hetkellä siirtyä tälle. Toisin ei ole laita toisenkaan
+omaisuuden. Että yksilö sen avulla yhteiskunnan palveluksessa toimii
+tuottajana, on mahdollista ainoastaan tämän kokonaisuuden avulla.
+Oikeutta omaisuuden käyttöön ei siis voi erottaa tämän kokonaisuuden
+eduista. Ei ole siis etsittävä keinoa, miten poistaa omistusoikeus
+kapitaalipohjaan, vaan miten hallita tätä omaisuutta, että se
+hyödyttäisi yhteiskuntaa.</p>
+
+<p>Kolmijakoisessa yhteiskunnallisessa elimistössä on tämä keino
+löydetty. Yhteiskunnalliseksi elimistöksi yhtyneet ihmiset käyttävät
+yhteisvaltaansa oikeusvaltion kautta. Yksilöllisten kykyjen toiminta
+kuuluu henkisen järjestön alaan.</p>
+
+<p>Kuten kaikki yhteiskunnallisessa elimistössä puhuu katselijalle, joka
+tajuaa todellisuutta eikä anna itseään yksityisten mielipiteiden,
+teoriiojen, toiveiden t.m.s. kokonaan vallita tämän elimistön
+kolmijakoisuuden välttämättömyydestä, niin erittäinkin kysymys
+ihmisten yksilöllisten kykyjen suhteesta talouselämän kapitaalipohjaan
+ja tämän kapitaalipohjan omistuksesta. Oikeusvallalla ei ole syytä
+estää yksityisen kapitaalin syntymistä ja hallintoa niinkauvan, kun
+yksilölliset kyvyt ovat sillä tavalla kiinnitetyt kapitaalipohjaan,
+että sen hallinto hyödyttää yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuutta.
+Ja se on pysyvä oikeusvaltiona suhteessaan yksityiseen omaisuuteen; se
+ei ole milloinkaan ottava tätä omaan haltuunsa, vaan on huolehtiva,
+että se oikeaan aikaan on siirtyvä jonkun henkilön tai henkilöryhmän
+määräysvaltaan, jotka taas voivat asettua yksilöllisistä suhteista
+riippuvaan suhteeseen tähän omistukseen. Lähtien kahdelta aivan
+eri kannalta voidaan täten palvella yhteiskunnallista elimistöä.
+Oikeusvaltion kansanvaltaisella perustuksella, jolla <i>kaikkien
+ihmisten</i> edut on samalla tavalla valvottava, voidaan estää
+omistusoikeus aikojen kuluessa muuttumasta omistusvääryydeksi.
+Senkautta, että valtio ei itse omaisuutta hallitse, vaan järjestää
+sen ihmisten yksilöllisten kykyjen johtoon, voivat nämä kehittää
+hedelmällisen voimansa yhteiskunnallisen elimistön kokonaisuuden
+hyväksi. Niinkauvan kun katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voi
+tämä jättää omistusoikeuden tahi hallinnon yksityisten haltuun.
+Voidaan ajatella, että oikeusvaltion edustajat laativat eri aikoina
+vallan erilaisia lakeja omaisuuden luovutuksesta yksityisiltä tahi
+henkilöryhmiltä toisille. Nykyaikana, jolloin laajoissa piireissä
+vallitsee tyytymättömyys kaikkeen yksityiseen omaisuuteen, ajatellaan,
+että yksityinen omaisuus olisi muitta mutkitta otettava yhteiskunnan
+haltuun. Jos niin pitkälle tultaisiin, saataisiin nähdä, kuinka
+tällä menettelyllä ratkaistaisiin yhteiskunnallisen elimistön
+elämänmahdollisuus. Kokemuksen opettamana valittaisiin myöhemmin
+toinen tie. Parempi olisi epäilemättä kuitenkin jo nykyaikana luoda
+laitoksia tässä esitettyyn tapaan, että yhteiskunnallinen elimistö
+saisi takaisin terveytensä. Niinkauvan kun joku henkilö yksinään tahi
+yhdessä jonkun ryhmän kanssa jatkaa tuotantoaan, jonka hän on pannut
+pystyyn kapitaalin avulla, tulee hänen saada pitää kapitaalioikeutensa
+siihen kapitaali- määrään, jonka peruskapitaali liikevoittona
+tuottaa, niinkauvan kun viimeksimainittua käytetään tuotantoliikkeen
+laajennukseen. Siitä hetkestä, jolloin mainittu henkilö lakkaa
+tuotantoa johtamasta, on tämä kapitaalimäärä luovutettava toiselle
+henkilölle tahi henkilöryhmälle samallaisen liikkeen tahi toisen
+yhteiskunnallista elimistöä hyödyttävän tuotannon jatkamiseksi. Sekin
+kapitaali, jonka tuotantoliike antaa voittona ja jota ei käytetä
+liikkeen laajennukseen, on myös toisille luovutettava. Liikettä
+johtavan henkilön persoonallisena omaisuutena on pidettävä ainoastaan
+sitä, minkä hän yksilöllisten kykyjensä nojalla katsoi voivansa
+palkkana vaatia ottaessaan tuotantoliikkeen johtoonsa ja mikä näyttää
+oikeutetulta sen tähden, että hän on sen ansainnut muiden ihmisten
+luottamuksella kapitaalia käyttäessään. Milloin kapitaali mainitun
+henkilön toiminnan kautta on kasvanut, on tästä kasvusta hänen
+yksityiseksi omakseen sen verran annettava, että alkuperäisen palkan
+lisäys vastaa lisätyn kapitaalin korkoja. &mdash; Kapitaali, jonka avulla
+tuotantoliike on pantu pystyyn, on siirtyvä alkuperäisten omistajain
+tahtoa noudattaen uudelle johtajalle kaikkine sitoumuksineen tahi
+palautettava omistajilleen, ellei ensimmäinen johtaja voi tahi tahdo
+liikkeestä enää huolehtia.</p>
+
+<p>Tarkempien lainsäädösten laatiminen, miten tällaisen luovutuksen
+tulee tapahtua, kuuluu oikeusvaltiolle. Sen asia on myös katsoa, että
+lainmääräykset pannaan täytäntöön ja valvoa niiden käytäntöä. Voidaan
+ajatella, että tällaista oikeudenluovutusta koskevien määräysten
+yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Siltä <i>todellisuudenmukaisuuden</i>
+kannalta katsoen, jota tässä esityksessä on tavoteltu, ei milloinkaan
+pyritä pitemmälle, kuin näyttämään <i>suunta</i> tällaiselle järjestelylle.
+Jos tätä suuntaa ymmärtäväisesti seurataan, löydetään aina
+yksityistapauksissakin tarkotuksenmukainen ratkaisu. Kuitenkin on
+erikoistapauksissa saavutetun kokemuksen nojalla elämänkäytännössä
+löydettävä asian hengen mukaisesti oikea menettelytapa. Kuta
+todellisuudenmukaisempi ajatustapa on, sitä vähemmän se pyrkii
+vahvistamaan yksityistapauksia varten ennakkovaatimusten mukaisia
+sääntöjä ja määräyksiä. &mdash; Mutta toiselta puolen täytyy juuri
+katsantokannan hengestä selvästi käydä ilmi mitä tarkotetaan. Tällöin
+nähdään, että oikeusvaltio ei milloinkaan saa oikeusluovutusvalvojiensa
+kautta itse käsiinsä ottaa kapitaalin käyttöä. Sen tulee ainoastaan
+katsoa, että luovutus tapahtuu sellaiselle henkilölle tahi
+henkilöryhmälle, joka yksilöllisten kykyjensä vuoksi katsotaan
+oikeutetuksi sen vastaanottamaan. Tästä taas seuraa että toistaiseksi
+on sääntönä yleensä pidettävä, että se, joka yllämainituilla syillä
+aikoo luovuttaa kapitaalinsa, hänen täytyy vapaasti saada valita, kenen
+hän tahtoo seuraajakseen kapitaalin käyttäjänä. Hänen on sallittava
+valita joku henkilö tahi henkilöryhmä taikka luovuttaa käyttöoikeutensa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Sillä se, joka
+on kapitaalin käyttäjänä tehnyt tarkotuksenmukaisia palveluksia
+yhteiskunnalliselle elimistölle, hän on myöskin yksilöllisten
+kykyjensä nojalla yhteiskunnallisella ymmärtämyksellä päättävä tämän
+kapitaalin vastaisesta käytöstä. Ja yhteiskunnalliselle elimistölle on
+edullisempaa luottaa tähän päätökseen, kuin siitä välittämättä jättää
+asian järjestely henkilöille, jotka eivät suoranaisesti ole olleet
+asian kanssa tekemisissä.</p>
+
+<p>Tällaisen järjestelyn alaiseksi tulevat ne määrätyn suuruuden
+saavuttaneet kapitaalit, jotka yksityiset tahi henkilöryhmät
+tuotantovälineiden (joihin myös maa luetaan) avulla ovat ansainneet,
+mutta jotka eivät tule personalliseksi omaisuudeksi sen vaatimuksen
+tyydyttämiseksi, joka alkuaan oli tehty yksilöllisten kykyjen toiminnan
+perusteella.</p>
+
+<p>Viimemainitulla tavalla ansaittu omaisuus, samoin kuin oman työn
+tuottamat säästöt, jäävät ansaitsijan kuolemaan tahi myöhempäänkin
+aikaan mainitun ansaitsijan tahi hänen jälkeläistensä personalliseksi
+omaisuudeksi. Siihen saakka on myös oikeustunteen mukainen ja
+oikeusvaltion vahvistama korko kannettava siltä, jolle mainitut
+säästöt on annettu tuotantovälineiden hankkimiseksi. Tällaisella
+perustuksella lepäävässä yhteiskunnallisessa järjestelmässä voidaan
+täydellisesti erottaa ne tulot, jotka ovat peräisin tuotantovälineiden
+avulla suoritetusta työstä, ja varallisuus, joka on hankittu
+personallisella (ruumiillisella tahi henkisellä) työllä. Tämä erotus
+on oikeustunteen ja yhteiskunnan etujen mukainen. Mitä joku säästää
+ja jättää tuotantoliikkeessä käytettäväksi, hyödyttää yleisiä etuja.
+Sillä sen kautta vasta käy tuotannon johto yksilöllisillä kyvyillä
+mahdolliseksi. Mitä jää tuotantovälineillä hankituksi kapitaalin
+lisäykseksi, kun lainmukainen korko on vähennetty, se syntyy koko
+yhteiskunnallisen elimistön myötävaikutuksella ja on ylläkerrotulla
+tavalla palautettava sille takaisin. Oikeusvaltion on vain määrättävä,
+<i>että</i> kysymyksessä olevat kapitaalimäärät mainitulla tavalla
+palautetaan; mutta sen asiana ei ole ratkaista, mihin aineelliseen tahi
+henkiseen tuotantoon palautettu tahi säästetty kapitaali on käytettävä.
+Se saattaisi henkisen ja aineellisen tuotannon riippumaan valtion
+mielivallasta. Ainoastaan ihmisten yksilölliset kyvyt voivat johtaa
+sitä yhteiskunnalliselle elimistölle edullisimmalla tavalla. Mutta
+kuka ei itse tahdo määrätä, kelle hän keräämänsä kapitaalin luovuttaa,
+hänen sallittakoon antaa käyttöoikeus henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille.</p>
+
+<p>Myöskin säästämällä koottu omaisuus siirtyy korkovaroineen hankkijan
+kuoltua tahi joku aika sen jälestä henkistä tahi aineellista tuotantoa
+harjottavalle henkilölle tai henkilöryhmälle, jonka hankkija määrää
+testamentissaan, kuitenkin vain tuotantoa harjottavalle eikä
+epätuottelijaalle, välttääkseen koroillaeläjiä syntymästä. Ellei
+nytkään löytyisi sopivaa henkilöä tahi henkilöryhmää, on tässäkin
+tapauksessa käyttöoikeus annettava henkiseen järjestöön kuuluvalle
+korporatsioonille. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei asianomainen
+mitään testamenttimääräystä jätä, on oikeusvaltion tartuttava asiaan ja
+annettava henkisen järjestön toimittaa valinta.</p>
+
+<p>Täten säännöstellyssä yhteiskunnallisessa järjestössä pääsevät sekä
+yksityinen yrittelijäisyys että yhteiskunnan edut oikeuksiinsa; ja
+viimemainitut tulevatkin todella vasta sen kautta tyydytetyksi, että
+vapaa yksityinen yrittelijäisyys alistetaan niiden palvelukseen. Kenen
+on jätettävä työnsä toisen ihmisen johdettavaksi, voi sellaisissa
+yhteiskuntaoloissa kyllä tuntea, että johtajan kanssa suorittamansa
+työ on parhaalla tavalla hyödyttävä yhteiskunnallista elimistöä
+ja siis myös työntekijää itseään. Tässä kirjoituksessa kuvattu
+yhteiskunnallinen järjestys on synnyttävä tervettä ihmistunnetta
+vastaavan suhteen, toisaalta oikeudenmukaisesti säännöstellyn
+tuotantovälineiden käyttöoikeuden, kapitaalin ja inhimillisen
+työvoiman sekä toisaalta tuotteiden hintojen välillä. &mdash; Moni ehkä
+löytää tässä esityksessä puutteellisuuksia. Löydettäköön vain.
+Todellisuudenmukaiseen ajatustapaan ei kuulu kerta kaikkiaan
+täydellisten ohjelmien antaminen, vaan <i>suuntaviivojen</i> näyttäminen,
+joita käytännössä on seurattava. Sellaisten erikoisten viittausten,
+kuin tässä on tehty, tarkoituksena on oikeastaan ikäänkuin vain
+esimerkkinä lähemmin selvittää noita suuntaviivoja. Tällainen esimerkki
+voitanee parantaa. Kun se vain tapahtuu mainittuun suuntaan, silloin
+voidaan hyödyllinen päämäärä saavuttaa.</p>
+
+<p>Oikeutetut personalliset ja perhevaikuttimet voidaan tällaisella
+järjestelyllä saada sopusointuun yhteiskunnan vaatimusten kanssa.
+Voidaan tosin huomauttaa, että kiusaus saada omaisuus siirretyksi
+vielä elinaikana yhdelle tahi useammalle perilliselle on sangen
+suuri. Ja että tällaisista perillisistä voi tehdä näennäisesti
+tuotantokykyisiäkin, vaikka he silloin kyllä ovatkin muiden rinnalla
+kelvottomia ja pitäisi korvata näillä muilla. Kuitenkin voi tämä
+kiusaus järjestössä, jossa ylläviitatut laitokset vallitsevat, olla
+mahdollisimman pieni. Sillä oikeusvaltion tarvitsee vain vaatia,
+että toisen perheenjäsenen toiselle siirtämä omaisuus määrätyn
+ajan kuluttua edellisen kuolemasta kaikissa tapauksissa lankeaa
+jollekulle henkisen järjestön korporatsioonille. Taikka voi oikeus
+jollain muulla tavalla estää lain kiertämisen. Oikeusvaltion asiana
+on vain valvoa, <i>että</i> tämä luovutus tapahtuu; kuka on valittava
+perilliseksi, se pitäisi jättää henkisen järjestöstä valitun laitoksen
+määrättäväksi. Toteuttamalla nämä edellytykset aletaan ymmärtää, että
+kasvatus ja opetus on tekevä jälkeläiset kelvollisiksi palvelemaan
+yhteiskunnallista elimistöä, mutta että siirtämällä kapitaali
+tuotantoon kykenemättömille henkilöille vahingoitetaan yhteiskuntaa. Ei
+kukaan, jolla on todellista yhteiskunnallista ymmärtämystä, voi toivoa,
+että hänen toimintaansa kapitaalin avulla tulisi jatkamaan henkilö
+tahi henkilöryhmä, jolla yksilöllisiin taipumuksiin nähden ei ole
+edellytyksiä siihen.</p>
+
+<p>Ei kukaan, joka tajuaa, mikä on käytännöllisesti todella mahdollista,
+ole pitävä haaveiluna, mitä yllä olemme esittäneet. Sillä esityksemme
+viittaa juuri sellaisiin laitoksiin, jotka kaikilla elämän aloilla
+muitta mutkitta voidaan kehittää olevista oloista. Tarvitaan vain
+päättäväisyyttä vähitellen luopumaan oikeusvaltiossa säännöstelemästä
+henkistä ja taloudellista elämää sekä vastustamasta jos se, jonka
+pitäisi tapahtua, todella tapahtuu, nimittäin että syntyy yksityisiä
+oppilaitoksia ja että talouselämä etsii itselleen oman perustuksen.
+Ei ole tarvis tuossa tuokiossa lakkauttaa valtionkouluja ja valtion
+taloudellisia laitoksia; mutta saadaan ehkä nähdä pienestä alusta
+vähitellen tulevan mahdolliseksi kokonaan lakkauttaa valtion opetus-
+ja taloustoiminta. Ennen kaikkea olisi välttämätöntä, että henkilöt,
+jotka voivat vakuuttautua tässä esitettyjen tahi muiden samallaisten
+yhteiskunnallisten aatteiden oikeudesta, myös huolehtisivat niiden
+levittämisestä. Kun sellaiset aatteet saavat osakseen ymmärtämystä,
+aletaan <i>luottaa</i> siihen, että on mahdollista muuttaa nykyiset
+olot onnellisimmiksi. <i>Tästä</i> luottamuksesta yksistään voi todella
+terveellinen kehitys saada alkunsa. Sillä sen, joka tahtoo tällaisen
+luottamuksen saavuttaa, täytyy voida nähdä, kuinka uudistukset
+käytännöllisesti voidaan alottaa olevaisista oloista. Ja pää-asiallista
+tässä esitetyissä aatteissa näyttää juuri olevan, että ne eivät
+paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi vaadi olevaisten olojen
+enempää repimistä, kuin mitä jo on tehty; vaan että sellaisten
+aatteiden toteuttamiseen riittää rakentaminen olevaiselle, jolloin
+epäterveellinen samalla poistetaan. Valistus, joka ei pyri herättämään
+luottamusta tähän suuntaan, ei voi saavuttaa, mikä välttämättömästi
+täytyy saavuttaa: kehitystä, joka ei turmele ihmisten tähänastisten
+saavutusten ja taitojen arvoja, vaan tahtoo ne säilyttää. Aivan
+jyrkällä kannallakin olevassa voi herätä luottamus perittyjä arvoja
+kunnioittavaan yhteiskunnalliseen uudistustyöhön, jos hänet tutustetaan
+aatteisiin, joista todella terveellinen kehitys voi lähteä. Hänenkin
+täytyy nähdä, että mikä ihmisluokka tahansa päässeekin valtiaaksi, se
+ei voi vallitsevia puutteellisuuksia poistaa, ellei sen vaikutinten
+alla ole aatteet, jotka tekevät yhteiskunnallisen elimistön terveeksi
+ja elinkykyiseksi. Langeta epätoivoon sentähden, ettei voida uskoa
+riittävän suurella joukolla ihmisiä löytyvän nykyisen sekasorronkin
+keskellä ymmärtämystä tällaisille aatteille, kun niitä vain
+tarpeellisella pontevuudella levitetään, olisi samaa kuin epäillä
+ihmisluonnon terveellisten ja tarkotuksenmukaisten vaikutinten
+vastaanottavaisuutta. <i>Tätä</i> kysymystä, onko syytä langeta epätoivoon,
+ei pitäisi ollenkaan tehdä, vaan <i>ainoastaan toinen</i>: mitä pitäisi
+tehdä, levittääkseen luottamusta herättäviä aatteita niin voimakkaasti,
+kuin mahdollista.</p>
+
+<p>Tässä esitettyjen aatteiden tehokasta leviämistä estää lähinnä se,
+että nykyisen aikakauden katsantokanta ei kahdesta syystä voi niitä
+käsittää. Joko tahdotaan muodossa tahi toisessa väittää mahdottomaksi
+käsittää, että yhtenäisen yhteiskuntaelämän hajoittaminen käy
+päinsä, kun kerran nuo kolme tämän elämän useinmainittua haaraa
+todellisuudessa kaikkialla ovat yhteydessä keskenään; taikka sanotaan,
+että yhtenäisessäkin valtiossa kaikki kolme jäsentä voivat saada
+välttämättömän itsenäisyytensä, ja että sanalla sanoen koko tämä esitys
+on vain päähänpistosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden
+kanssa. Ensimmäinen vastaväite johtuu siitä, että lähdetään
+<i>todellisuudelle vieraasta</i> ajatustavasta ja luullaan ihmisten
+eläessään yhteiskunnallista elämää muodostavan elämän yhtenäisyyden
+vain sen kautta, että tämä yhtenäisyys on ensin ulkonaisen järjestelyn
+kautta annettu yhteiskunnalle. Mutta todellisessa elämässä käy aivan
+päinvastoin. Yhtenäisyyden täytyy olla <i>lopputulos</i>; useammalta
+suunnalta yhteenvirtaavat pyrkimykset luovat <i>lopuksi</i> yhtenäisyyden.
+Viimeaikainen kehitys on kulkenut vastoin tätä, todellisuudenmukaista
+aatetta. Ja sentähden se, mikä ihmisissä elää, nousi ulkoapäin elämään
+pantua "järjestystä" vastaan synnyttäen nykyisen yhteiskunnallisen
+tilanteen. &mdash; Toiseen ennakkoluuloon on syynä kykenemättömyys näkemään
+jyrkkää eroavaisuutta yhteiskunnallisen elämän kolmen jäsenen
+toiminnassa. Ei huomata, kuinka ihminen on <i>eri</i> suhteissa jokaiseen
+noista kolmesta jäsenestä ja kuinka tuo suhde voi saada omituisen
+leimansa ainoastaan, jos todellisessa elämässä löytyy sopiva maaperä,
+jolla se voi erillään muista kehittyä, sitten vaikuttaakseen yhdessä
+niiden kanssa.</p>
+
+<p>Vanha fysiokratinen koulu katsoi, että ihmiset joko säännöstelevät
+taloudellista elämää vastoin sen luonnollista kehitystä, jolloin
+säännöstely on vahingollista; taikka <i>lait</i> vaikuttavat samaan
+suuntaan, kuin talouselämä omaan vapauteensa jätettynä kulkee,
+jolloin ne ovat tarpeettomat. Oppisuuntana on tämä katsantokanta
+hyljätty, mutta tottumuksesta se vielä tuhoa tuottavana kummittelee
+ihmisten aivoissa. Kun joku elämänala seuraa omia lakejaan, luullaan
+kaiken elämälle tarpeellisen sillä alalla syntyvän itsestään. Jos
+esim. talouselämä säännösteltäisiin kaikkia ihmisiä tyydyttävällä
+tavalla, silloin pitäisi, luullaan, oikeus- ja henkielämän kehittyä
+itsestään tältä järjestetyltä talouspohjalta. Mutta se on mahdotonta.
+Ainoastaan todelliselle elämälle vieras ajatuskanta voi uskoa sen
+mahdolliseksi. Talouselämän kiertokulussa ei löydy <i>mitään</i>, joka
+itsestään antaisi sysäyksen järjestämään ihmisten keskinäisiä
+oikeussuhteita. Ja jos <i>näitä</i> suhteita tahdottaisiin järjestellä
+taloudellisten vaikutinten perusteella, silloin vedetään ihminen
+töineen ja tuotantovälikappaleiden käyttöoikeuksineen talouselämän
+pyörteeseen. Hänestä tehdään talouselämän ratas, joka vaikuttaa
+koneellisesti. Talouselämällä on taipumus seurata omaa suuntaansa ja
+siihen täytyy toiselta taholta tarttua kiinni. Eivät oikeusmääräykset
+silti ole hyviä, että ne seuraavat talouselämän juoksua, eikä silti
+vahingollisia, että ne käyvät sitä vastaan; vaan sitten vasta, kun
+se suunta, johon talouselämä kulkee, saa sivuvaikutuksia siitä
+oikeuskäsityksestä, että ihmistä on kohdeltava ihmisenä, vasta silloin
+voi hän talouselämänkin alalla saavuttaa ihmisarvoisen olemassa-olon.
+Ja vasta sitten kun kokonaan erotettuna talouselämästä yksilölliset
+taipumukset omalla pohjallaan saavat kehittyä ja rikastuttaa
+talouselämää tuoreilla voimilla, joita se ei itsestään <i>voi</i> tuottaa,
+silloin on talouselämäkin kukoistava ihmisten hyödyksi.</p>
+
+<p>Merkillistä kyllä: puhtaasti ulkonaisen elämän aloilla huomataan
+helposti työjaon tuottamat edut. Ei pidetä välttämättömänä räätälille
+elättää lehmää saadakseen maitoa. Mutta kun nousee kysymys ihmiselämän
+moninaisuudesta, silloin pidetään yhtenäisyyttä ainoana hyödyllisenä.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>On itsestään ymmärrettävää, että juuri todellista elämää vastaava
+yhteiskunnallinen aatesuunta kohtaa kaikilta tahoilta vastaväitteitä.
+Sillä todellinen elämä synnyttää vastustusta. Ja ken tämän elämän
+mukaisesti ajattelee, hänen täytyy suunnitella uudistuksia,
+joiden synnyttämä vastustus on vältettävissä ainoastaan toisilla
+uudistuksilla. Hän <i>ei saa</i> luulla, että aina uudistus, joka
+hänen ajatuksissaan näyttää "ihanteelliselta", toteutettuna olisi
+täydellinen. &mdash; Nykyaikainen sosialismi vaatii aivan täydellä
+syyllä, että järjestelmä, jossa tuotantoa harjotetaan yksityisen
+hyödyn tähden, muutetaan sellaiseksi, jossa tuotanto tapahtuu
+kaikkien kulutuksen tähden. Mutta antaessaan tälle vaatimukselle
+<i>täyden</i> tunnustuksen on mahdotonta yhtyä uudenaikaisen sosialismin
+loppupäätökseen, että tuotantovälineiden täytyy yksityisomaisuudesta
+muuttua yhteisomaisuudeksi. Päinvastoin on pakko sanoa, että mitä
+yksilölliset kyvyt yksityisesti tuottavat, se on oikealla tavalla
+saatettava yhteiskunnan nautittavaksi. Uudenaikainen taloudellinen
+pyrkimys tarkotti saada tuloja tuotannon paljoudella; tulevaisuudessa
+on kuluttajan pakko pyrkiä yhteistoiminnalla luomaan paras tuotantotapa
+ja vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien kesken. Oikeuslaitosten
+tulee huolehtia, että tuotantoliikkeen johto on ainoastaan niin
+kauvan jollakulla henkilöllä tahi henkilöryhmällä, kun näiden
+henkilöiden yksilöllisten kykyjen katsotaan sen myöntävän. Sen sijaan
+että tuotantovälineet tulisivat <i>yhteisomaisuudeksi</i>, tulevat ne
+yhteiskunnallisessa elimistössä <i>kiertämään</i> henkilöltä henkilölle,
+jonka yksilölliset kyvyt parhaiten osaavat käyttää niitä yhteiskunnan
+hyväksi. Täten luodaan määrätyksi ajaksi se yhteys henkilöiden ja
+tuotantovälineiden välillä, jonka tähän saakka yksityisomaisuus on
+aikaansaanut. Sillä tuotantoliikkeen johtaja ja hänen apulaisensa
+saavat kiittää tuotantovälineitä, että heidän kykynsä antaa heille
+heidän vaatimustensa mukaiset tulot. He panevat parhaansa saadakseen
+tuotannon mahdollisimman täydelliseksi, sillä tuotannon kohoaminen
+lisää heidän tulojaan, vaikka he eivät koko voittoa saakaan, &mdash; joka,
+kuten ylempänä mainittiin, lankeaa yhteiskunnalle paitsi määrättyä
+korkoa, joka tuottajalle maksetaan hyvitykseksi tuotannon kohoamisesta.
+Ja esityksemme hengestä käy sanomattakin ilmi, että tuotannon vähetessä
+tuottajan tulot samassa määrässä tulevat pienenemään, kun ne suurenivat
+tuotannon kohotessa. Mutta joka tapauksessa johtuvat tulot johtajan
+henkisestä jäntevyydestä eikä voitosta, joka riippuu asianhaaroista,
+joita ei määrää toimitsijan henkinen työ, vaan yhteiskunnassa
+vallitsevien voimien vuorovaikutus.</p>
+
+<p>On silminnähtävää, että niiden yhteiskunnallisten aatteiden
+toteuttamisella, joista tässä on puhe, tähänastiset laitokset saavat
+aivan uuden merkityksen. Omaisuus lakkaa olemasta sitä, mitä se tähän
+asti on ollut. Eikä se myöskään enää saa takaisin sitä mennyttä muotoa,
+jota yhteisomaisuus edustaa, vaan siitä kehitetään aivan uusi. Kaikki
+omaisuus liitetään yhteiskunnallisen elämän kulkuun. Yksityinen ei
+pääse käyttämään sitä omaksi edukseen ja yhteiskunnan vahingoksi; mutta
+ei yhteiskuntakaan pääse virkavaltaisesti määräilemään siitä yksityisen
+vahingoksi; vaan siihen sopiva yksilö saa sen haltuunsa palvellaksen
+sillä yhteiskuntaa.</p>
+
+<p>On omiaan kasvattamaan yhteisten asiain harrastusta, että sellaiset
+pyrkimykset pääsisivät toteutumaan, joiden kautta tuotanto saa terveen
+perustuksen ja yhteiskunnallinen elimistö säästyy taudinpuuskilta.
+&mdash; Myös on hallinto, joka on tekemisissä ainoastaan talouselämän
+kanssa, tilaisuudessa tasoittelemaan, milloin taloudelliset
+asianhaarat sen tekevät tarpeelliseksi. Jos ei esim. joku liike
+kykenisi lainanantajilleen maksamaan korkoa heidän työsäästöistään,
+niin voidaan, mikäli liike katsotaan tarpeenvaatimaksi, muista
+taloudellisista liikkeistä niiden osakasten yhteisellä suostumuksella
+edellistä avustaa. Omissa rajoissaan liikkuva talouselämä, jonka
+oikeussuhteet määrätään ulkoapäin ja sieltä saa myös riittävästi
+kykeneviä lisävoimia, pitää huolen yhteiskunnan taloudesta. Tavarat
+tulevat silloin jaetuksi niin että jokainen saa senverran, kuin
+hänellä yhteiskunnan varallisuuteen katsoen on oikeus vaatia. Milloin
+jollakulla on näennäisesti suuremmat tulot, kuin toisella, johtuu
+se siitä, että hän yksilöllisillä kyvyillään tekee yhteiskunnalle
+vastaavan suuremman palveluksen.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Yhteiskunnallisessa elimistössä, joka on muodostunut tämän esityksen
+hengessä, järjestetään oikeuselämän vaatimat verot oikeus- ja
+talouselämän johtajien keskinäisellä sopimuksella. Ja kaikki,
+mitä henkinen järjestö tarvitsee kannatuksekseen, on se saapa
+yhteiskunnallisessa elimistössä toimivilta yksityishenkilöiltä
+vapaaehtoisena myötätuntoisuuden todistuksena. Henkisen järjestön
+terve perustus on henkiseen työhön kykenevien henkilöiden vapaassa
+kilpailussa ja yksilöllisessä yritteliäisyydessä.</p>
+
+<p>Mutta <i>ainoastaan</i> tällaisessa yhteiskunnallisessa elimistössä osaa
+oikeuden hallinto antaa todellisen arvon oikealle tavaran jaolle.
+Talousjärjestö, joka ei kuluta ihmistyötä yksityisten tuotantoalojen
+tarpeiden tyydyttämiseksi, vaan sen mukaan, minkä oikeus sille myöntää,
+on arvioiva tavarain arvon niihin käytetyn ihmistyön mukaan. Se ei
+ole salliva ihmistyön määrää mitattavan tavarahinnoilla, jotka on
+saatu häikäilemättömällä ihmisten rasituksella. Sellainen elimistö on
+laativa lakinsa ottaen huomioon puhtaasti inhimilliset olosuhteet.
+Lapsilla tulee olla oikeus päästä osallisiksi kasvatuksesta;
+perheenisällä tulee työstään olla suuremmat tulot, kuin yksinäisellä.
+Tämän tulonlisäyksen myöntävät hänelle laitokset, jotka syntyvät
+kaikkien kolmen yhteiskunnallisen järjestön yhteisellä sopimuksella.
+Tällaiset laitokset voivat myös järjestää kasvatuskysymyksen siten, että
+taloudellisen järjestön hallinto määrää vallitseviin taloudellisiin
+olosuhteisiin katsoen kasvatusmenoihin tarvittavan määrärahan ja
+oikeusvaltio sitten vahvistaa yksityisten oikeudet henkisen järjestön
+ohjeiden mukaan. Tässäkin kuuluu tosioloja silmällä pitävään
+ajattelutapaan viitata tällaisilla esimerkeillä ainoastaan mihin
+<i>suuntaan</i> tuollaiset laitokset voivat toimia. Onhan mahdollista, että
+yksityistapauksissa aivan toisellaiset laitokset voivat olla <i>oikeita</i>.
+Mutta nämä "oikeat" voidaan aikaansaada ainoastaan noiden kolmen
+itsessään vapaan yhteiskunnallisen elimistön jäsenen päämäärästään
+tietoisella yhteistoiminnalla. Vastoin monenlaisia ajatussuuntia, joita
+nykyaikana pidetään käytännöllisinä, mutta jotka sitä eivät kuitenkaan
+ole, tarkottaa tämä esitys sellaista yhteiskunnallisen elimistön
+jaottelua, että ihmisten toiminta siinä käy yhteiskunnan tarkotusperiä
+vastaavaksi.</p>
+
+<p>Niinkuin lapsilla on oikeus kasvatuksen saantiin, samoin tulee
+vanhuksilla, sairailla, leskillä olla oikeus toimeentuloon, johon
+tarvittava pohjakapitaali on koottava samalla tavalla kuin ylempänä
+mainittu ala-ikäisten kasvatukseen tarvittava kapitaaliavustus.
+Pääasiana tässä kaikessa on, että itseään elättämään kykenemättömän
+avustusta ei saa määrätä talouselämän taholta, vaan päinvastoin on
+talouselämä tehtävä riippuvaiseksi julkisesta oikeudentunnosta.
+Talousjärjestössä työskentelevien työpalkka on sitä pienempi,
+kuta enemmän ansaitsemaan kykenemättömille on maksettava. Mutta
+tämä "vähennys" on kaikkien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten
+yhtäläisesti kestettävä, jos tässä tarkottamamme yhteiskunnalliset
+vaikuttimet pääsevät toteutumaan. Taloudellisesta elämästä irrotettu
+oikeusvaltio on tekevä työhön kykenemättömien kasvatuksesta ja
+ylläpidosta todella yleisinhimillisen kysymyksen, jota se onkin, sillä
+oikeusjärjestön alaan kuuluu se, mihin <i>kaikilla täysi-ikäisillä</i>
+ihmisillä on sananvalta.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallinen elimistö, jollaista tässä tarkotetaan, on käyttävä
+paremmilla yksilöllisillä kyvyillä aikaansaadun ylituotannon
+yhteiskunnan hyväksi, samoinkuin se on ottava yhteiskunnalta
+vähempikykyisten elatukseen tarvittavat varat. "Yliarvoja" ei luoda
+yksilöiden ansaitsematonta nautintoa varten, vaan yhteiskunnallisen
+elimistön sielullisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi ja sen
+vaalimiseksi, mikä tästä elimistöstä syntyy voimatta sitä suoranaisesti
+hyödyttää.</p>
+
+<p>Ken on sitä mieltä, että näiden kolmen yhteiskunnallisen elimistön
+jäsenen erottamisella on vain aatteellinen merkitys ja että
+yhtenäisessä valtioelimistössäkin tahi koko valtion käsittävässä,
+tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvassa, taloudellisessa
+osuuskunnassa tuo jako syntyisi "itsestään", hänen tulee vain
+luoda katseensa niihin erikoisiin yhteiskunnallisiin laitoksiin,
+jotka ovat seurauksena kolmijakoisuuden toimenpanosta. Silloin
+esim. ei valtiohallinnon enää tarvitse määrätä rahaa lailliseksi
+maksuvälineeksi, vaan riippuu sen käyttäminen talousjärjestön
+hallintokuntien keskinäisistä toimenpiteistä. Sillä terveessä
+yhteiskunnallisessa elimistössä raha ei voi olla muuta, kuin todistus
+saamaan toisten valmistamia tavaroita talouselämän kaikilta aloilta
+sen perusteella, että todistuksen omistaja itse on ollut valmistamassa
+tavaroita talouselämää varten. Rahankierron kautta yhtyvät talouselämän
+eri haarat yhdeksi kokonaistaloudeksi. Jokainen niistä valmistaa
+kiertoteitse yleistalouden kautta kaikille muille. Talouden alalla
+ollaan tekemisissä ainoastaan tavara-arvojen kanssa.</p>
+
+<p>Tällä alalla saavat myös ne tuotteet, jotka ovat peräisin henkisestä
+ja valtiollisesta järjestöstä, tavaramerkityksen. Mitä opettaja
+oppilaissaan saa aikaan, merkitsee talouden kiertokulussa tavaraa.
+Opettajalle maksetaan yksilöllisistä kyvyistään yhtä vähän, kuin
+työmiehelle tämän työvoimasta. Ainoastaan siitä <i>voidaan</i> molemmille
+maksaa, mikä heidän toiminnastaan talouselämän kiertokulussa
+voidaan pitää tavarana. Kuinka vapaan yritteliäisyyden ja
+oikeuden tulee vaikuttaa, että tavaraa syntyisi, se on yhtäpaljon
+taloudellisen kiertokulun <i>ulkopuolella</i>, kuin luonnonvoimien
+vaikutus viljantuotantoon hyvänä ja huonona vuotena. Talouselämän
+kiertokulussa merkitsevät henkinen järjestö siihen nähden, mitä se
+pitää taloudellisena tuotteenaan, <i>ja myös valtio</i> vain yksityisiä
+tavarantuottajina. Mitä ne omalla alallaan tuottavat ei vielä ole
+tavaraa; siksi se vasta tulee joutuessaan talouselämän kiertokulun
+yhteyteen. Ne eivät harjota taloutta omalla alallaan; mutta niiden
+tuotannolla harjottaa taloudellisen järjestön hallitus taloutta.</p>
+
+<p>Tavaran (tahi tuotannon) puhdas taloudellinen arvo rahassa lausuttuna
+riippuu siitä tarkotuksenmukaisuudesta, jolla taloudellista elämää
+<i>johdetaan</i>. Tämän johdon toiminnasta riippuu, miten hedelmällinen
+toiminta voi kehittyä sillä henkisellä ja oikeudellisella
+pohjalla, jonka yhteiskunnallisen elimistön toiset jäsenet luovat.
+Tavaran raha-arvo ilmaisee silloin, että taloudellisen elimistön
+laitokset valmistavat tavaraa yleistä kysyntää vastaavan määrän.
+jos tässä kirjoituksessa ilmilausutut edellytykset toteutuvat,
+niin ei taloudellisen elimistön päämääränä tule olemaan tuotannon
+kohottaminen rikkauksien saavuttamiseksi, vaan vasta syntyvät ja
+moninaisimmilla siteillä toisiinsa liitetyt osuuskunnat tulevat
+sovittamaan tavarain tuotantonsa yleisen kysynnän mukaan. Sen
+kautta saadaan tätä tarvetta vastaava suhde syntymään raha-arvon
+ja tuotantolaitosten välillä yhteiskunnallisessa elimistössä.<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a>
+Raha on terveessä yhteiskunnallisessa elimistössä todella oleva
+vain arvonmäärääjä; sillä jokainen kolikko tahi seteli edellyttää
+valmistunutta tavaraa, jota vastaan ainoastaan rahan omistaja on
+voinut rahansa saada. Olosuhteet pakottavat ryhtymään sellaisiin
+toimenpiteisiin, että raha kadottaa arvonsa sen omistajalle, kun se
+on menettänyt yllämainitun merkityksensä. Tällaisiin toimenpiteisiin
+on viitattu. Raha-omaisuus siirtyy määrätyn ajan kuluttua sopivalla
+tavalla yhteiskunnalle. Ja ettei rahaa, joka ei ole kiinnitetty
+tuotantoliikkeisiin, talousjärjestön määräyksiä kiertämällä, pidettäisi
+salassa, voidaan sitä aika-ajoittain leimata tahi painaa uudestaan.
+Näistä asianhaaroista on myös seurauksena, että kapitaalin antama
+korko on vuosien kuluessa pienenevä. Raha on kuluva loppuun, niinkuin
+tavarakin. Tällainen toimenpide valtion puolelta on kuitenkin oikea.
+"Korkoa korolle" ei enää voi esiintyä. Ken on tehnyt säästöjä, on
+luonnollisesti toiminut tavalla, joka oikeuttaa hänet sittemmin
+saamaan niiden vastineeksi tavaraa, kuten tällä hetkellä suoritettu
+työ oikeuttaa samanaikaisiin vastasaataviin; mutta vaatimuksilla on
+määrätty rajansa; sillä menneisyyteen perustuvat vaatimukset voidaan
+tyydyttää vain nykyhetken työllä. Sellaiset vaatimukset eivät saa
+muodostua taloudellisiksi pakkokeinoiksi. Näillä edellytyksillä
+saadaan <i>rahakanta</i> oikealle pohjalle. Sillä samapa kuinka rahamuoto
+muuten olosuhteista riippuen vaihteleekin: <i>rahakanta</i> on oleva
+talousjärjestön hallituksen järkevä toimenpide. Rahakanta-kysymystä ei
+mikään valtio tyydyttävästi voi ratkaista lakimääräyksillä; nykyiset
+valtiot voivat sen ratkaista vain jättämällä siihen tarvittavat
+välttämättömät toimenpiteet erikoisen taloudellisen järjestön huoleksi.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Puhutaan paljon uudenaikaisesta työnjaosta, sen aiheuttamasta
+ajansäästöstä, tavarainhyvyydestä, tavarain vaihdosta y.m., mutta
+harvoin otetaan huomioon, kuinka se vaikuttaa yksityisen ihmisen
+suhtautumiseen työhönsä. Joka työskentelee työnjakoon perustuvassa
+yhteiskunnallisessa elimistössä, ei hän oikeastaan milloinkaan
+<i>ansaitse</i> itse tulojaan, vaan saa ne <i>kaikkien</i> yhteiskunnalliseen
+elimistöön kuuluvien työllä. Räätäli, joka valmistaa itseään varten
+takin, ei suhtaudu takkiinsa samalla tavalla kuin ihminen, joka
+alkutilassa on pakotettu itse hankkimaan kaikki elintarpeensa. Hän
+valmistaa itselleen takin voidakseen tehdä muille vaatteita; ja
+takin <i>arvo</i> hänelle riippuu kokonaan muiden toiminnasta. Takki on
+oikeastaan tuotantoväline. Moni pitänee tätä saivarteluna. Mutta
+jos hän tarkastelee tavarain <i>arvon muodostamista</i> taloudellisessa
+kiertokulussa, on hän tuleva toisiin mietteisiin. Hän on silloin
+huomaava, että työnjakoon perustuvassa talousjärjestössä on mahdotonta
+tehdä työtä itselleen. Voidaan tehdä työtä vain muille ja antaa muiden
+tehdä työtä itselleen. On yhtä mahdotonta tehdä työtä itselleen,
+kuin syödä itse itsensä. Mutta voidaan luoda laitoksia, jotka ovat
+ristiriidassa työnjaon olemuksen kanssa. Niin tapahtuu, kun tavarain
+valmistus pannaan tarkottamaan yksityisen ihmisen rikastuttamista
+sillä omaisuudella, jonka hän kuitenkin on voinut hankkia itselleen
+vain yhteiskunnallisen elimistön muiden jäsenten avulla. Työnjaon
+tarkotuksena on, että yksityiset sovittavat elämänsä koko yhteiskunnan
+oloja silmällä pitäen; se ei siedä <i>taloudellista</i> itsekkyyttä. Jos
+tätä itsekkyyttä siitä huolimatta esiintyy luokkaetujen tahi muussa
+muodossa, syntyy siitä yhteiskunnallisesti kestämätön olotila, joka
+aiheuttaa yleisen sekasorron. Tällainen tilanne vallitsee nykyään.
+Löytynee useita, joita ei liikuta vaatimus, että oikeudelliset ja muut
+olot on järjestettävä epäitsekästä työnjakoa silmälläpitäen. Heidän on
+sitten vedettävä johtopäätökset katsantokannastaan ja ne ovat: kaikki
+pyrkimykset ovat turhia; yhteiskunnallinen liike ei johda mihinkään
+tulokseen. Totta onkin, että liikettä ei voida hyödyttää, jollei
+kiinnitetä huomiota <i>tosi-elämän</i> vaatimuksiin. Se ajatuskanta, johon
+tämä ajatus perustuu, tahtoo, että ihmiset sovittavat toimintansa
+yhteiskunnallisen elimistön elinehtojen mukaiseksi.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Kenen käsitteet rajottuvat vain vanhoihin totuttuihin
+yhteiskuntalaitoksiin, hän säikähtää kuullessaan, että työnjohtajan
+suhde työntekijään erotetaan talousjärjestön määräysvallasta. Sillä
+hän pelkää tämän erottamisen johtavan rahanarvon alenemiseen ja
+alkuperäisten talousolojen palaamiseen. (Rathenau esittää teoksessaan
+"Vedenpaisumuksen jälkeen" tällaisen mielipiteen, joka <i>hänen</i>
+kannaltaan näyttää oikealta). Mutta tämän vaaran vastapainona on
+yhteiskunnallisen elimistön kolmijako. Itsenäisyytensä saavuttanut
+talousjärjestö on yhdessä oikeusjärjestön kanssa kokonaan erottava
+rahaolot oikeudelliselle pohjalle lasketuista työläisoloista.
+Toiselta puolen ei myöskään oikeusoloilla ole suoranaista vaikutusta
+raha-oloihin. Sillä jälkimmäiset riippuvat kokonaan talousjärjestön
+johdosta. Oikeussuhde työnjohtajan ja työntekijän välillä ei
+yksipuolisesti ilmene rahan arvossa, sillä tämähän jää, sittenkun
+palkka on poistettu, joka merkitsee tavaran ja työvoiman vaihtoarvoa &mdash;
+yksinomaan tavarain (ja palvelusten) vastakkaisten arvojen mittapuuksi.
+&mdash; Tarkastellessa kolmijakoisuuden <i>vaikutusta</i> yhteiskunnalliseen
+elimistöön, täytyy tulla vakuutetuksi, että se on aikaansaava
+laitoksia, joita tähän asti valtioissa ei ole löytynyt.</p>
+
+<p>Ja näiden laitosten kautta tullaan poistamaan se, mikä nykyaikana
+tunnetaan <i>luokkataisteluna</i>. Sillä tämä johtuu siitä, että työpaikka
+on yhdistetty talouselämän kiertokulkuun. Tämä kirjotus tahtoo
+kuvata yhteiskunnallista elimistöä, jossa käsite "<i>työpalkka</i>" saa
+uuden sisällön, samoin kuin entinen käsite "<i>omaisuus</i>" Mutta tämän
+uudistuksen kautta luodaankin <i>elinvoimaisempi</i> yhteiskunnallinen
+side ihmisten kesken. &mdash; Ainoastaan pintapuolinen tarkastelu voi antaa
+aihetta väittämään, että näiden aatteiden toteuttamisella ei mitään
+muuta voiteta, kuin aikapalkan muuttaminen kappalepalkaksi. Olkoonpa
+niin, että asian yksipuolinen tarkastelu vie tähän johtopäätökseen.
+Mutta <i>tässä</i> ei sellaista yksipuolista johtopäätöstä ole esitetty
+oikeana, vaan on pidetty päämääränä, että palkkasopimuksen tilalle
+otetaan sopimus, jossa työnjohtaja ja työntekijä sitoutuvat jakamaan
+sen mitä he yhdessä ja koko yhteiskunnallisen elimistön <i>avulla</i>
+ovat aikaansaaneet. Kenestä työntekijälle tuleva osa työntuloksesta
+näyttää kappalepalkalta, hän ei huomaa, että <i>tämä</i> "kappalepalkka"
+(joka oikeastaan ei "palkka" olekaan) saa tuotteen arvon kautta
+sellaisen merkityksen, että työntekijän yhteiskunnallinen asema
+muiden yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla tulee aivan
+toisenlaiseksi, kuin millainen se on yksipuolisesti talouteen
+perustuvassa luokkavaltiossa. Vaatimus luokkataistelun lopettamisesta
+tulee silloin tyydytetyksi. &mdash; Ken taas kannattaa varsinkin
+sosialistisissa piireissä vallitsevaa mielipidettä, että on jätettävä
+<i>kehitykselle</i> itselleen yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen,
+ja että ei käy päinsä laatia suunnitelmia, joiden pitäisi toteutua,
+hänelle täytyy vastata: luonnollisesti jää kehityksen valmistettavaksi,
+mikä on välttämätöntä, mutta yhteiskunnallisessa elimistössä ovatkin
+ihmisten aatevaikuttimet <i>todellisuutta</i>. Ja kun on joku aika kulunut
+ja se <i>toteutunut</i>, mikä tänään liikkuu vain ajatuksissa, silloin on
+tämä toteutunutkin osana kehityksessä. Sentähden tulee niiden, jotka
+uskovat vain kehitykseen eikä hedelmällisten aatteiden vaikutukseen,
+odottaa lopullisine tuomioineen kunnes se, joka tänään on ajatuksissa,
+on kehitystä. Kuitenkin on silloin enää myöhäistä panna toimeen eräitä
+asioita, joita tosiolot jo <i>tänään</i> vaativat. Yhteiskunnallisessa
+elimistössä ei kehitystä voi niin <i>päältäpäin</i> katsella kuin
+luonnossa, vaan täytyy itse olla kehitystä <i>luomassa</i>. Sentähden on
+terveelle yhteiskunnalliselle ajatukselle vaarallista, että meidän
+päivinä tahdotaan niin paljon "todistaa", mikä on yhteiskunnallisesti
+välttämätöntä, samalla tavalla kuin luonnontieteissä "todistetaan".
+"Todistuksilla" yhteiskunnallisissa elämän kysymyksissä on merkitystä
+ainoastaan sille, joka voi nähdä ei ainoastaan sen, joka ilmenee
+olevaisissa oloissa, vaan <i>senkin</i>, joka piilee ihmisten vaikuttimissa
+&mdash; usein heidän itsensä huomaamatta &mdash; ja pyrkii toteutumaan.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Yksi niistä vaikutuksista, joista käy ilmi, että yhteiskunnallisen
+kolmijakoisuuden perustus on itse inhimillisen yhteiselämän
+olemuksessa, on tuomariviran erottaminen valtiollisista laitoksista.
+Viimemainituille kuuluu ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa
+vallitsevien oikeussuhteiden vahvistaminen. Varsinainen tuomiovalta
+kuuluu laitoksille, jotka henkinen järjestö luo. Tuomio edellyttää
+suuressa määrässä, että tuomarilla on mielenlaatua ja käsityskykyä
+arvostelemaan tuomittavan yksilöllistä asemaa. Sellainen mieliala ja
+käsityskyky taas edellyttävät, että sama luottamus, jolla ihmiset ovat
+kiintyneet henkisen järjestön laitoksiin, on myös määräävänä tuomareita
+asetettaessa. On mahdollista, että henkisen järjestön johtokunta
+asettaa tuomarit, jotka voidaan valita erilaisimmista henkisistä
+ammateista ja jotka määrätyn ajan kuluttua palaavat takaisin omiin
+toimiinsa. Jossain määrin on silloin joka ihminen tilaisuudessa itse
+valitsemaan ehdokkaiden joukosta viideksi tahi kymmeneksi vuodeksi
+henkilön, johon hänellä on niin suuri luottamus, että hän tällä
+aikaa, jos niin tarvitaan, voi alistua hänen tuomioonsa siviili- ja
+rikosoikeudellisissa asioissa. Jokaisen ihmisen asuinpaikalla tulee
+silloin aina löytymään niin monta tuomaria, että tällä vaalilla on
+merkityksensä. Valittajan on sitten aina käännyttävä sen tuomarin
+puoleen, jonka syytetty hyväksyy. &mdash; On syytä ajatella, mikä ratkaiseva
+merkitys tällaisella laitoksella olisi ollut Itävalta-Unkarilaisilla
+alueilla. Sekakielisillä seuduilla olisi kuhunkin kansallisuuteen
+kuuluva voinut valita itselleen tuomarin omaa kansallisuuttaan. Ken
+tuntee itävaltalaisia oloja, voi arvata kuinka suuresti sellainen
+laitos olisi edistänyt sovintoa kansallisuuksien kesken. &mdash; Paitsi
+kansallisuuskysymystä löytyy laajoja elämänaloja, joiden tervettä
+kehitystä tällainen laitos olisi omiaan edistämään. &mdash; Erikoisia
+lakikysymyksiä varten asetetaan ylläkerrotulla tavalla valittujen
+tuomarien ja oikeuksien rinnalle virkamiehiä, joiden vaalin toimittaa
+henkisen järjestön johto, mutta joilla kuitenkaan ei ole oikeutta
+itse tuomita. Sama johto asettaa myöskin vetoamisoikeuden. Tällaisiin
+edellytyksiin perustuvan elämän olemukseen kuuluu, että tuomari on
+tilaisuudessa seuraamaan tuomittavan elämäntapoja ja mielenlaatua
+ja että hän tuomarivirkansa ulkopuolella &mdash; jota hän vain määrätyn
+ajan hoitaa &mdash; voi perehtyä tuomittavien ympäristöön. Kuten terve
+yhteiskunnallinen elimistö kaikilla laitoksillaan on herättävä
+jäsenissään yhteiskunnallista ymmärtämystä, niin myös tuomaritoimessa
+olijoissa. Tuomion täytäntöönpano kuuluu oikeusvaltiolle.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Aatteemme mukaisten laitosten luomista muilla elämän aloilla, kuin
+vasta mainituilla, ei toistaiseksi tarvinne tässä lähemmin selostaa.
+Sellaista selostusta voisi luonnollisesti jatkaa loppumattomiin.</p>
+
+<p>Ylläkerrotut yksityiset elämänlaitokset ovat osottaneet, että tämän
+esityksen pohjana oleva ajatuskanta ei, kuten moni voisi luulla &mdash;
+ja kuten tosiaan on luultu, kun allekirjoittanut siellä ja täällä
+oli asian suullisesti esittänyt tarkota kolmen säädyn, elinkeino-,
+maanpuolustus- ja opetussäädyn uudistamista. Aivan päinvastaista,
+kuin tämä säätyjako, tarkotetaan. Ei ole tarkotus jakaa ihmisiä
+yhteiskuntaluokkiin eikä säätyihin, vaan se on yhteiskunnallinen
+elimistö itse, joka jaetaan. Mutta juuri sen kautta voi ihminen olla
+todellinen ihminen. Sillä jako tulee olemaan sellainen, että hän
+eläessään on kiinnitetty jokaiseen noista kolmesta jäsenestä. Siihen
+yhteiskunnallisen elimistön jäseneen, johon hän ammattinsa puolesta
+kuuluu, on hän kiinnitetty asiallisilla syillä; toisien kanssa joutuu
+hän persoonallisiin suhteisiin, sillä niiden laitokset ovat sellaisessa
+suhteessa häneen ettei hän voi välttää joutumasta tekemisiin niiden
+kanssa. Kolmijakoinen on oleva ihmisestä erotettu, hänen elämänpohjansa
+muodostava yhteiskunnallinen elimistö; jokainen ihminen sellaisenaan
+yhdistää nuo kolme jäsentä toisiinsa.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="IV_Yhteiskunnallisten_elimistojen_kansainvaliset_suhteet" id="IV_Yhteiskunnallisten_elimistojen_kansainvaliset_suhteet">IV. Yhteiskunnallisten elimistöjen kansainväliset suhteet.</a></h2>
+
+
+<p>Terveen yhteiskunnallisen elimistön sisäinen jaottelu tekee myös
+kansainväliset suhteet kolmijakoisiksi. Jokaisella noista kolmesta
+alueesta on oleva itsenäiset välinsä muiden yhteiskunnallisten
+elimistöjen vastaaviin alueisiin. Yksi maa-alue joutuu taloudellisiin
+suhteisiin toisten kanssa ilman että oikeusvaltioiden suhteet
+siihen mitenkään suoranaisesti vaikuttaisivat<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a>. Ja päinvastoin
+oikeusvaltioiden suhteet tulevat määrätyissä rajoissa kehittymään
+täysin riippumattomina taloudellisista suhteista. Tämä
+riippumattomuus suhteiden <i>syntymisessä</i> on vaikuttava tasottavasti
+ristiriitaisuuksiin. Yksityisten yhteiskunnallisten elimistöjen
+kesken herää yhteisiä harrastuksia, jotka tekevät valtakuntien
+väliset rajat vähemmän tärkeiksi ihmisten yhteiselämälle. Yksityisten
+maa-alueiden henkiset järjestöt voivat solmia suhteita keskenään
+ottaen huomioon <i>vain</i> ihmiskunnan yhteisen henkielämän tarpeet.
+Valtiosta riippumaton, itsenäinen henkielämä on luova olosuhteita,
+jotka silloin ovat sietämättömät, kun henkisen tuotannon tunnustaminen
+riippuu oikeusvaltiosta eikä henkisen järjestön johdosta. Siinä
+suhteessa ei ole mitään eroa kansainvälisen tieteen ja muiden
+henkisten työalojen välillä. Muodostavathan kunkin kansan oma kieli
+ja kaikki, mikä siitä riippuu, erikoisen henkisen työalan. Kansan
+itsetietoisuuskin kuuluu tänne. Yhden kielialueen asujamisto ei joudu
+luonnottomiin riitaisuuksiin toisen alueen asukasten kanssa, jollei se
+tahdo kansallisen kultuurinsa levittämiseksi turvautua valtiolliseen
+järjestöön tahi taloudelliseen väkivaltaan. Jos jollakin kansallisella
+kulttuurilla on suurempi leviämiskyky ja henkinen hedelmällisyys,
+kuin toisella, on sen leviäminen oikeutettua ja tulee rauhallisesti
+tapahtumaan, jos sen takana ovat henkisestä järjestöstä riippuvaiset
+voimat.</p>
+
+<p>Nykyaikana ovat yhteiskunnallisen elimistön kolmijaon pahimpana
+esteenä ihmisten samaan kieleen ja kansalliseen kulttuuriin perustuva
+yhteenkuuluvaisuus. Tämän esteen täytyy väistyä niiden pyrkimysten
+tieltä, jotka ihmiskunnan kokonaisuudessaan on yhä itsetietoisemmin
+omistettava itselleen uudenaikaisen elämän vaatimuksesta. Tämä
+ihmiskunta on opittava tuntemaan, että jokainen sen osista on
+saavuttava itselleen todella ihmisarvoiset olosuhteet ainoastaan
+liittymällä elinvoimaisilla siteillä kaikkiin muihin osiin. Kansojen
+toisiaan lähestyminen on muiden luonnollisten vaikuttimien ohella
+yhtenä syynä kansainvälisen oikeuden ja talouden historialliseen
+kehittymiseen. Mutta voimien, jotka kansakuntia kasvattavat, tulee
+saada kehittyä vuorovaikutuksessa keskenään, ilman että sitä estävät
+ne suhteet, joita valtiot ja taloudelliset osuuskunnat kehittävät
+keskenään. Se voidaan saavuttaa sillä, että kansakunnat toimeenpanevat
+yhteiskunnallisten elimistöjensä sisäisen kolmijaon siten, että
+jokainen jäsen on tilaisuudessa kehittämään omat itsenäiset suhteensa
+toisiin yhteiskunnallisiin elimistöihin.</p>
+
+<p>Tämän kautta syntyy kansojen, valtioiden ja taloudellisten yhdyskuntien
+kesken <i>monimuotoisia</i> yhdyssiteitä, jotka kiinnittävät jokaisen osan
+ihmiskuntaa toinen toisiinsa, niin että toinen oman etunsa tähden
+seuraa myötätunnolla toisen elämää. Kansainliitto <i>syntyy</i> tosiolojen
+herättämistä alkuvaikuttimista. Sitä ei ole tarvis "perustaa"
+yksipuolisten oikeuskäsitteiden nojalla <a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a>.</p>
+
+<p>Erityisestä merkityksestä tosioloja seuraavalle ajattelijalle täytyy
+olla sen seikan, että vaikkakin tässä yhteiskunnalliselle elimistölle
+esitetyt päämäärät koskevat kaikki ihmiskuntaa, <i>jokainen yksityinen</i>
+yhteiskunnallinen elimistö voi ne toteuttaa, yhdentekevä, kuinka muut
+maat tässä suhteessa menettelevät. Kun yhteiskunnallinen elimistö
+jakaantuu kolmeen luonnolliseen jäseneensä, voivat niiden edustajat
+riippumattomina yhdyskuntina solmia muiden kanssa kansainvälisiä
+suhteita, vaikkapa nuo toiset eivät vielä olisikaan omasta
+puolestaan kolmijakoa toimeenpanneet. Ken kulkee tämän uudistuksen
+etunenässä, hän vaikuttaa ihmiskunnan yhteisen päämäärän hyväksi.
+Mitä on tehtävä, se on raivaava itselleen tien paljon suuremmalla,
+todellisista inhimillisyysvaikuttimista lähtevällä voimalla, kuin
+kongressipäätöksillä ja sopimuksilla. Todellisuuden pohjalla on
+tämä päämäärä ajateltu, todellisessa elämässä, missä inhimillisiä
+yhteiskuntia vain löytyy, siihen voidaan pyrkiä.</p>
+
+<p>Ken viimeisinä vuosikymmeninä on seurannut tapahtumia kansojen ja
+valtioiden elämässä siltä kannalta, johon tämä esitys perustuu, hän
+voi havaita, kuinka nykyiset historiallisesti kehittyneet valtiot,
+joissa henki-, oikeus- ja talouselämä ovat yhteensulautuneet, solmivat
+kansainvälisiä suhteita, jotka veivät loppuromahdukseen. Mutta hän voi
+myöskin nähdä, kuinka vastakkaiset voimat, lähtien itsetiedottomista
+inhimillisyysvaikuttimista, viittasivat kolmijakoon päin. Tämä on
+oleva parannuskeino järkytyksiä vastaan, jotka yhtenäisyysvimma
+on aiheuttanut. Mutta "määräävien kansanjohtajien" elämä ei ollut
+suunnattu näkemään, mikä kauvan oli ollut kypsymässä. Keväällä ja
+alkukesästä 1914 saatiin vielä kuulla "valtiomiesten" puhuvan, että
+Europan rauha hallitusten ponnistuksilla, inhimillisesti päättäen, oli
+turvattu. Näillä "valtiomiehillä" ei ollut aavistustakaan, että heidän
+teoillaan ja puheillaan ei enää ollut mitään vaikutusta todellisten
+tapausten kulkuun. Mutta heitä pidettiin "käytännönmiehinä".
+"Haaveilijoita" sen sijaan olivat ne, jotka vastoin "valtiomiesten"
+mielipiteitä olivat viimeisten vuosikymmenien aikana luoneet
+itselleen oman katsantokannan, niin kuin tämänkin kirjoittaja, joka
+siitä kuukausia ennen sotaromahdusta viimeksi Wienissä pienelle
+kuulijakunnalle esitelmöi. (Suuremman yleisön edessä hän varmaankin
+olisi joutunut naurunalaiseksi). Hän puhui siitä, mikä uhkasi, jotenkin
+seuraavasti: "Nykyaikana vallitsevat elämänpyrkimykset käyvät yhä
+voimakkaammiksi, kunnes ne lopuksi tekevät tyhjäksi itse itsensä. Ken
+hengen silmillä yhteiskunnallista elämää katselee, voi nähdä kuinka
+kaikkialla kauheita yhteiskunnallisia mätäpaiseita on nousemassa. Tämä
+on se suuri suru sivistyksen puolesta, joka kalvaa nykyisten olojen
+katselijaa. Siinä on se rasittava painajainen, joka vielä silloinkin,
+kun jo on kadottanut kaiken innostuksen elämäntapausten tutkimiseen
+henkisen tieteen aseilla, pakottaa puhumaan parannuskeinosta
+sanoilla sellaisilla, kuin tahtoisi huutaa koko maailmaa vastaan.
+Jos yhteiskunnallinen elimistö edelleen kehittyy samalla tavalla,
+kuin tähän asti, silloin kärsii kulttuuri vahinkoja, jotka
+yhteiskunnalliselle elimistölle ovat yhtä vaarallisia kuin <i>syöpä</i>
+ihmisruumiille". Mutta hallitsevien piirien elämänkatsomus kehitti
+tällä elämän perustuksella, jota se ei voinut eikä tahtonut nähdä,
+vaikuttimia, jotka aiheuttivat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt antaa
+raueta, mutta ei sellaisia, jotka olisivat synnyttäneet luottamusta eri
+yhteiskuntien välillä.</p>
+
+<p>Ken luulee, ettei nykyisen maailmanromahduksen suoranaisten syiden
+joukossa ollut mitään osaa yhteiskunnallisilla elämänvaatimuksilla,
+hänen on syytä miettiä, mitä sotaa valmistelevien valtioiden
+politisista vaikuttimista sitten olisi tullut, jos "valtiomiehet"
+olisivat ottaneet nämä yhteiskunnalliset vaatimukset ohjelmiinsa. Ja
+mitä olisi jäänyt tekemättä, jos nämä ohjelmat olisivat tarkottaneet
+muuta, kuin syntyainesten katoamista, jotka sitten pakostakin
+aikaansaivat räjähdyksen. Jos viimeisinä vuosikymmeninä kiinnitti
+huomionsa siihen hiipivään syöpätautiin valtioiden keskinäisissä
+väleissä, joka oli seurauksena ihmiskunnan johtavien piirien
+elämästä, voi hyvin ymmärtää, kuinka muuan yleisinhimillisiin
+henkisiin harrastuksiin osaaottanut henkilö siihen nähden, miten
+yhteiskunnalliset harrastukset näissä johtavissa luokissa ilmenivät,
+saattoi jo 1888 lausua: "Päämäärä on: tehdä koko ihmiskunnasta sen
+viimeisellä kehitysasteella veljien valtakunta, veljien, jotka
+jaloimpien vaikuttimien innostamina yhdessä kulkevat eteenpäin. Ken
+seuraa historiaa vain Europan kartan avulla, voisi luulla yleisen
+murhaamisen täyttävän meidän läheisimmän tulevaisuutemme", mutta vain
+ajatus, että "täytyy löytyä tie todelliseen ihmiselämän onnellisuuteen"
+voi ylläpitää ihmisarvon tunnetta. Ja tämä ajatus on sellainen, "joka
+ei näytä olevan sopusoinnussa meidän ja naapuriemme hirvittävien
+sota-varustelujen kanssa, mutta johon minä luotan ja jonka täytyy
+valaista meille tietä, jollei ylimalkaan olisi parasta tehdä yhteisellä
+sopimuksella loppu ihmiselämästä ja määrätä julkinen itsemurhan
+päivä" (Hermann Grimm 1888 kirjassaan "Aus den letzten fünf Jahren" s.
+46). Mitä olivat sotaiset varustelut muuta kuin sellaisten ihmisten
+toimia, jotka tahtoivat ylläpitää valtiota yhtenäisessä muodossaan
+siitä huolimatta, että tämä muoto uudenaikaisen kehityksen kautta oli
+joutunut ristiriitaan kansojen terveen yhteiselämän kanssa. Tällaisen
+terveen yhteiselämän voi sen sijaan synnyttää yhteiskunnallinen
+elimistö, joka on kehittynyt uudemman ajan elämän vaatimuksista.</p>
+
+<p>Itävaltalais-unkarilainen valtiomuoto kaipasi enemmän kuin
+puolivuosisataa uudistustaan. Sen henkinen elämä, jonka juuret
+olivat lukuisissa kansallisuuksissa, vaati muotoa, jonka kehitystä
+esti vanhentuneista vaikuttimista syntynyt yhtenäisvaltio.
+Serbialais-itävaltalainen ristiriita maailmansodan alussa, on
+täydellisin todistus siitä, että tämän yhtenäisvaltion politiset
+rajat määrätystä ajankohdasta alkaen olivat sopimattomat kansojen
+kulttuurielämän rajoiksi. Jos itsenäinen polittisesta valtiosta ja sen
+rajoista riippumaton henki-elämä olisi saanut kehittyä näiden rajojen
+ylitse tavalla, joka oli sopusoinnussa kansojen päämäärien kanssa,
+silloin ei henki-elämästä lähtenyt ristiriita olisi purkautunnut
+politiseksi romahdukseksi. Tähän suuntaan kulkeva kehitys näytti
+kaikista, jotka Itävalta-Unkarissa kuvittelivat "valtiomiehen tavoin"
+ajattelevansa, mahdottomalta, jollei mielettömältä. He eivät olleet
+tottuneet ajattelemaan muuta kuin että valtiollisten rajojen täytyi
+langeta yhteen kansallisten yhdyskuntien rajojen kanssa. Heidän oli
+mahdotonta ymmärtää, että valtiollisten rajojen yli voi kehittyä
+henkisiä järjestöjä, jotka käsittävät koululaitoksen ja muita henkisen
+elämän aloja. Ja kuitenkin: tämä "käsittämätön" on nykyaikaisen
+kansainvälisen elämän vaatimus. Käytännöllisesti ajatteleva ei saa
+takertua näennäisesti mahdottomaan ja luulla, että näiden vaatimusten
+mukaiset laitokset kohtaisivat voittamattomia vastuksia: vaan hänen
+on juuri suunnattava pyrkimyksensä vastusten voittamiseen. Sen
+sijaan, että olisi suunnattu "valtiomiesmäinen" ajatus uudenaikaisten
+vaatimusten mukaiseen suuntaan, pyrittiin luomaan laitoksia, joiden
+tarkoituksena oli yhtenäisvaltion tukeminen näitä vaatimuksia vastaan.
+Tästä valtiosta tuli senkautta yhä mahdottomampi muodostuma. Ja 20
+vuosisadan toisella vuosikymmenellä oli sillä valittavana joko olla
+kykenemätön tekemään mitään vanhan valtiomuotonsa säilyttämiseksi
+ja odottaa hajoamistaan tahi koettaa väkivalloin ulkonaisesti
+koossa pitää sisällisesti mahdotonta, puolustaen menettelyään
+sotilaalliselta näkökannalta. Itävalta-Unkarin "valtiomiehillä"
+ei ollut 1914 muuta mahdollisuutta kuin joko oli heidän otettava
+päämääräkseen uusien elinehtojen luominen terveelle yhteiskunnalliselle
+elimistölle ja sillä tavalla, että voivat jälleen saavuttaa maailman
+luottamuksen, tahi heidän <i>täytyi</i> antaa sodan puhjeta ylläpitääkseen
+vanhaa. Kun tältä pohjalta arvostelee 1914 vuoden tapahtumia, voi
+ratkaista oikein syyllisyyskysymyksenkin. Useiden kansallisuuksien
+osallisuuden tähden Itävalta-Unkarin valtiojärjestelmässä lankesi
+sille maailmanhistoriallisena tehtävänä ennen kaikkea terveen
+yhteiskunnallisen elimistön kehittäminen. Tätä tehtävää ei käsitetty.
+Rikos maailmanhistoriallisen kehityksen henkeä vastaan ajoi
+Itävalta-Unkarin sotaan.</p>
+
+<p>Ja Saksa sitten? Se perustettiin aikana, jolloin uudenaikaiset
+vaatimukset terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä pyrkivät
+toteutumaan. Tämä toteutuminen olisi voinut tuottaa valtakunnalle sen
+maailmanhistoriallisen olemassaolon oikeutuksen. Yhteiskunnalliset
+vaikuttimet keskittyivät tässä Keski-Europan valtakunnassa ikäänkuin
+alueella, joka historiallisesti voi näyttää olevan edeltäpäin määrätty
+niiden toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen ajatus heräsi useassa
+paikassa; Saksan valtakunnassa se pukeutui muotoon, josta näkyi, mitä
+se tarkotti. Sen olisi pitänyt antaa tälle valtakunnalle riittävästi
+työtä. Sen olisi pitänyt antaa sen hallituksille tehtäviä. Se olisi
+voinut näyttää, että tällä valtakunnalla oli oikeutettu paikkansa
+uudenaikaisessa kansojen yhteiselämässä, jos vastaperustetulle
+valtakunnalle olisi annettu työmäärä, jota historialliset voimat
+itse olivat vaatineet. Sen sijaan että olisi käyty käsiksi työhön
+koko laajuudessaan, pysähdyttiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin",
+tyydyttääkseen päivän vaatimukset, ja oltiin iloisia, kun ulkomailla
+ihmeteltiin <i>näiden</i> uudistusten mallikelpoisuutta. Samalla kasvoi
+tahto aina suuremmaksi ja suuremmaksi antaa valtakunnalle niiden
+muotojen mukainen ulkonainen maailmanvalta-asema, jotka mitä
+vanhanaikaisin käsitys-tapa valtioiden mahdista ja loistosta oli
+synnyttänyt. Luotiin valtakunta, joka Itävalta-Unkarin tavoin
+oli ristiriidassa niiden voimien kanssa, jotka historiallisesti
+ilmenivät uudenaikaisten kansojen elämässä. Niitä voimia eivät
+tämän valtakunnan valtijaat nähneet ensinkään. Se valtiomuoto, mikä
+<i>heillä</i> oli mielessä, voi seistä ainoastaan sotalaitoksen turvissa.
+Se taas, mitä uudempi historia vaatii, vaati pystyssä pysyäkseen
+terveen yhteiskunnallisen elimistön vaikutinten toteuttamista. Tällä
+toteuttamisella olisi vallattu uudenaikaisten kansain keskuudessa
+toinen asema, kuin mikä meillä oli 1914. Kansainelämän uudenaikaisten
+vaatimusten ymmärtämättömyydellään oli saksalainen politiikka 1914
+saavuttanut toimintamahdollisuuksiensa nollapisteen. Se ei viimeisinä
+vuosikymmeninä ollut huomannut mitään siitä, minkä olisi pitänyt
+tapahtua; se oli askarrellut kaikkea mahdollista, joka ei sisältynyt
+uudenaikaisiin kehitysvoimiin ja jonka sisällöttömyytensä tähden
+<i>täytyi</i> "korttihuoneen tavalla lysähtää kokoon".</p>
+
+<p>Saksan valtakunnan tragillisesta kohtalosta, joka näin ollen oli
+historiallisen kehityksen tulos, saisi todellisen peilikuvan, jos
+antautuisi tarkastelemaan tapahtumia johtavissa piireissä Berliinissä
+heinäkuun lopulla ja elokuun 1 päivänä 1913 ja tunnollisesti
+paljastamaan ne maailmalle. Näistä tapahtumista tiedetään kotona ja
+ulkomailla vielä vähän. Kuka ne tuntee, hän tietää, kuinka Saksan
+politiikka silloin oli korttihuonepolitiikkaa ja kuinka sen, tultuaan
+toimintansa nollapisteeseen, täytyi jättää päätöksen teko sodan
+alkamisesta sotilaallisten viranomaisten käsiin. Sen, jonka käsissä
+määräysvalta tässä virastossa oli, ei silloin sotilaana voinutkaan
+<i>muuten menetellä, kuin menetteli</i>, koska hänen kannaltaan asemaa voi
+katsella ainoastaan niin, kuin hän sitä katseli. Sillä sotilaallisen
+alan ulkopuolella oli jouduttu asemaan, josta ei enää ollut tilaisuutta
+mihinkään toimintaan. Kaikki tämä osottautui maailmanhistorialliseksi
+tosiasiaksi, jos löytyisi ketään, joka vaatisi tuomaan päivänvaloon
+tapahtumat Berliinissä heinäkuun lopussa ja elokuun 1 päivänä,
+erittäinkin sen, mitä tapahtui elokuun 1 ja heinäkuun 31 päivinä.
+Eletään aina edelleen siinä harhaluulossa, ettei näillä paljastuksilla
+kuitenkaan mitään voitettaisi, jos kerran tuntee valmistavat tapaukset
+aikaisemmalta ajalta. Jos tahdotaan puhua siitä, jota nykyään
+"syyllisyyskysymykseksi" kutsutaan, ei näitä paljastuksia saa välttää.
+Tosin kyllä voidaan toista tietä päästä selville jo kauvan aikaisemmin
+olemassa olleista syistä; mutta nuo paljastukset näyttäisivät, kuinka
+nämä syyt ovat vaikuttaneet.</p>
+
+<p>Se katsantokanta, joka silloin johti Saksan johtomiehet sotaan,
+vaikutti vielä eteenkinpäin turmiollisesti. Siitä tuli yleinen
+mielipide. Ja se esti viimeisten kauhuvuosien kuluessa vallanpitäjiä
+katkeristakaan kokemuksista saamasta sitä oppia, jonka puute oli
+aikaisemmin syössyt maan tähän traagilliseen kohtaloon. Tämän
+kirjoittaja tahtoi käyttää hyväkseen näiden kokemusten aikaansaamaa
+mahdollista vastaanottavaisuutta, kun hän Saksassa ja Itävallassa
+juuri sotaromahduksen aikoihin, jotka hänestä näyttivät sopivimmilta,
+koetti kylvää aatteita terveestä yhteiskunnallisesta elimistöstä ja
+johtopäätöksiä niistä politisessa toiminnassa ulospäin henkilöihin,
+joiden vaikutusvalta vielä silloin olisi voinut auttaa näiden
+vaikuttimien toteutumiseen. Henkilöt, jotka ottivat Saksan kansan
+kohtalon vakavalta kannalta, olivat mukana tietä aukaisemassa
+näille aatteille. Mutta turhaa oli puhua. Ennakkoluulot asettuivat
+tällaisia vaikuttimia vastustamaan, jotka <i>paljaalta</i> sotilaalliselta
+katsantokannalta katsottuna eivät olleet minkään arvoisia. Korkeintaan
+huomattiin, että "kirkon erottaminen koulusta" olisi jotakin. Tähän
+suuntaan kävivät "valtiomiesmäisesti" ajattelevien ajatukset jo kauvan
+sitten, mutta sille tielle, joka olisi vienyt johonkin ratkaisevampaan,
+ne eivät löytäneet. Parasta tarkottavat tahtoivat, että minä olisin
+"julaissut" nämä ajatukseni. Se oli siihen ajankohtaan katsoen kai
+kaikkein hyödyttömin neuvo. Mitä olisi auttanut "kirjallisuuden" alalla
+paljon muun ohessa puhuminen näistä vaikuttimista: varsinkaan kun
+puhuja oli yksityishenkilö. Näiden vaikuttimien luonteeseenhan kuuluu,
+että ne <i>siihen aikaan</i> olisivat olleet jos takin merkityksestä vain
+sen paikan tähden, jolta ne olisi ilmilausuttu. Keski-Europan kansat
+olisivat, jos oikealta paikalta olisi puhuttu näiden vaikuttimien
+mukaisessa hengessä, nähneet, että voi jotakin olla, joka vastasi
+heidän enemmän tahi vähemmän itsetietoista kaipaustaan. Ja venäläisen
+idän kansat olisivat varmaankin tuohon aikaan olleet myötätuntoisia
+tsaarivallan kukistamiselle noiden vaikuttimien nojalla. Että ne
+olisivat olleet myötätuntoisia, sitä voi epäillä ainoastaan se, joka ei
+tunne vielä käyttämättömän itäeuropalaisen älyn vastaanottavaisuutta
+terveille yhteiskunnallisille aatteille. Tällaisten aatteiden
+julistamisen sijaan tuli Brest-Litovsk.</p>
+
+<p>Että sotilaallinen ajatustapa ei voisi estää Keski- ja Itä-Europan
+romahdusta, oli salattua ainoastaan &mdash; sotilaalliselle ajatustavalle.
+Ettei tahdottu uskoa romahduksen välttämättömyyteen, siinä Saksan
+kansan onnettomuuden syy. Ei kukaan ottanut ymmärtääkseen, kuinka
+paikoilla, joista ratkaisu riippui, oltiin täysin välinpitämättömiä
+maailmanhistoriallisille välttämättömyyksille. Ken näistä
+välttämättömyyksistä jotakin tiesi, hänelle oli myös tunnettua, että
+englantia puhuvilla kansoilla oli keskuudessaan henkilöitä, jotka
+näkivät, mitä Keski- ja Itä-Europan kansanvoimissa liikkui. Voitiin
+tietää, kuinka sellaiset henkilöt olivat vakuutettuja Keski- ja
+ltä-Europan valmistautuvan johonkin, jonka täytyi päättyä mahtaviin
+yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Mullistuksiin, joita ei pidetty
+englanninkielisillä alueilla historiallisesti vielä välttämättöminä
+eikä mahdollisinakaan. Tämän ajatuskannan mukaisesti suunnattiin
+politiikkakin. Mutta Keski- ja ltä-Europassa ei kaikesta tästä
+tiedetty mitään, vaan ajettiin politiikkaa, jonka täytyi lysähtää
+kokoon, kuin korttirakennuksen. Ainoastaan sellaisella politiikalla,
+joka nojautuu tietoon, että englanninkielisillä alueilla suurin
+piirtein ja luonnollisesti englantilaisen katsantokannan mukaisesti
+otettiin huomioon historialliset välttämättömyydet, olisi ollut
+varma pohja allaan. Mutta kehotusta tällaiseen politiikkaan olisivat
+varmaankin ainakin "diplomaatit" pitäneet aivan tarpeettomana. Sen
+sijaan, että olisi noudatettu politiikkaa, joka ennen maailmansodan
+puhkeamista olisi voinut, huolimatta englantilaisen politiikan
+suuripiirteisyydestä, hyödyttää Keski- ja Itä-Europaakin, kuljettiin
+vain edelleen totuttua diplomaatien tietä. Eikä sodankauhuissakaan
+katkerista kokemuksista opittu, että oli välttämätöntä panna sen
+tehtävän vastapainoksi, joka Amerikasta käsin politisissa julistuksissa
+oli maailmalle ratkaistavaksi annettu, toinen tehtävä Europasta,
+jonka oli synnyttänyt tämän maan osan elämänvoimien kuohunta.
+Wilsonin amerikkalaiselta katsantokannalta antaman tehtävän ja sen
+tehtävän välillä, joka tykkien jyskeen keskeltä ilmaisi Europan
+henkiset vaatimukset, olisi sovinto ollut mahdollinen. Kaikki muu
+puhe sovinnosta kaikui ontolta historiallisten välttämättömyyksien
+edessä. &mdash; Mutta ne, joille kohtalo oli uskonut Saksan valtakunnan
+hallituksen, eivät ymmärtäneet tehtävää, jonka ratkaiseminen edellytti
+käsitystä uudenaikaisessa ihmiselämässä piilevistä mahdollisuuksista.
+Ja sentähden täytyi syksyn 1918 tuoda tullessaan, mitä se toi.
+Sotilaallisen vallan kukistumista seurasi henkinen antautuminen. Sen
+sijaan, että olisi edes tällä hetkellä noustu tarmokkaasti toteuttamaan
+Europan tahdonmukaisesti Saksan kansan henkisiä vaikuttimia,
+alistuttiin ilman muuta Wilsonin 14 pykälään. Asetettiin Wilsonin
+eteen Saksa, jolla itsellään ei ollut mitään sanottavaa. Ajatelkoon
+Wilson neljästätoista pykälästään mitä tahansa, hän voi auttaa Saksaa
+ainoastaan siinä, missä tämä sitä itse tahtoo. Hänen olisi pitänyt
+ainakin <i>odottaa</i> tämän tahdon ilmaisua. Sodan alussa noudatetun
+mitättömän politiikan lisäksi tuli toinen lokakuussa 1918, tuli kauhea
+henkinen nöyrtyminen, jonka aikaansai mies, johon moni saksalainen pani
+viimeisen toivonsa.</p>
+
+<p>Epäusko historiallisesti vaikuttaviin voimiin; haluttomuus ottamaan
+vaaria henkisen yhteenkuuluvaisuuden herättämistä vaikuttimista:
+kaikki tämä on saattanut Keski-Europan nykyiseen tilaansa. Nyt ovat
+sotaromahdusta seuranneet tosiasiat luoneet uuden tilanteen. Sen
+tunnusmerkkinä on aate ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaikuttimista,
+niinkuin tämä aate tässä kirjoituksessa on ymmärrettynä. Nämä
+yhteiskunnalliset vaikuttimet puhuvat kieltä, joka antaa tehtävän
+koko sivistyneen maailman ratkaistavaksi. Onko ajatus siitä, mitä on
+tehtävä yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi tänäänkin joutuva
+nollapisteeseensä, kuten keskieuropalainen politiikka tehtävineen
+1914? Maa-alueet, jotka silloin kysymyksenalaisissa asioissa voivat
+pysytellä sivussa, eivät sitä yhteiskunnalliseen liikkeeseen katsoen
+saa tehdä. Tähän kysymykseen katsoen ei saisi löytyä vastustajia eikä
+välinpitämättömiä; pitäisi löytyä vain yhteisvoimin toimiva ihmiskunta,
+joka ymmärtää ottaa vaaria ajan merkeistä ja niiden mukaan järjestää
+toimintansa.</p>
+
+<p>Tämän kirjan tarkotuksesta selviää, miksikä sen tekijä on joku aika
+sitten kirjoittanut seuraavassa luvussa uudelleen julaistun kehoituksen
+Saksan kansalle ja kultuurimaille, ja jonka muuan komitea, joka sen
+tarkoituksen on käsittänyt, on antanut tiedoksi maailmalle, etupäässä
+Keski-Europan kansoille. Nykyään vallitsevat toiset olosuhteet, kuin
+silloin, jolloin sen sisällys ilmaistiin ahtaammalle piirille. Silloin
+olisi yleinen mielipide välttämättömästi lukenut sen "kirjallisuuden"
+joukkoon. Tänään on julkisuuden toimitettava sille, mitä se ei vielä
+joku aika sitten sille voinut toimittaa: myötätuntoisia ihmisiä,
+jotka tahtovat vaikuttaa sen hengessä, jos sen katsotaan olevan
+myötätuntoisuuden ja toteuttamisen arvoinen. Sillä se, minkä nyt täytyy
+syntyä, voi syntyä ainoastaan sellaisten ihmisten avulla.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Lisays" id="Lisays">Lisäys.</a></h2>
+
+
+<p><i>Saksan kansalle ja kulttuurimaailmalle!</i></p>
+
+<p>Varmasti kaikkina aikoina koossa pysyväksi luuli Saksan kansa
+puolivuosisataa sitten rakennettua valtiorakennustaan. Elokuussa 1914
+se arveli, että sotaromahdus, jonka alussa se näki olevansa, näyttäisi
+rakennuksen horjumattomuuden. Tänään se voi vain katsella rakennuksensa
+raunioita. Itsetutkimuksen täytyy seurata sellaista kokemusta.
+Sillä tämä kokemus on osottanut puoli-vuosisataisen katsantokannan,
+varsinkin sotavuosina vallinneiden ajatusten tärisyttävästi
+vaikuttavaksi erehdykseksi. Missä ovat tämän kamalan erehdyksen
+syyt? Tämän kysymyksen täytyy panna Saksan kansan jäsenten sielut
+tutkimaan itseään. Onko nyt voimia tällaiseen itsetutkintaan, siitä
+riippuu Saksan kansan elämisen mahdollisuus. Sen tulevaisuus riippuu
+siitä, voiko se vakavasti kysyä itseltään tänään: miten minä olen
+erehdykseeni langennut? Jos se näin kysyy itseltään tänään, silloin
+on sille aukeava tieto, että se puolivuosisataa sitten on perustanut
+valtakunnan, mutta jättänyt antamatta tälle valtakunnalle Saksan kansan
+sisäistä olemusta vastaavan tehtävän. &mdash; Valtakunta oli perustettu.
+Sen olemassaolon ensi aikoina pyrittiin järjestämään sen sisäisiä
+elämisen mahdollisuuksia vanhojen traditsioonien ja vuosi vuodelta
+kasvavien uusien vaatimuksien mukaisiksi. Myöhemmin siirryttiin
+lujittamaan ja laajentamaan ulkonaista aineellisiin voimiin perustuvaa
+valta-asemaa. Tämän yhteydessä käytiin käsiksi uuden ajan synnyttämiin
+yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, ottaen tosin huomioon monta päivän
+tarvetta, mutta ilman sitä suurta päämäärää, jonka käsittämiseen olisi
+tarvittu tietoja niistä kehitysvoimista, joiden mukaan uuden ajan
+ihmiskunnan täytyy sovittaa elämänsä. Niin oli valtakunta noussut
+maailmanvaltojen joukkoon, mutta ilman varsinaista päämäärää, joka
+olisi ollut puolustuksena sen olemassaololle. Sotaromahduksen kulku on
+tämän surullisella tavalla paljastanut. Aina sen puhkeamiseen saakka
+ei Saksan ulkopuolella oleva maailma ollut valtakunnan esiintymisessä
+huomannut mitään, joka olisi herättänyt siinä ajatuksen: tämän
+valtakunnan hallitsijat täyttävät maailmanhistoriallisen kutsumuksen,
+jota ei saanut häiritä. Kun eivät nämä hallitsijat olleet kutsumustaan
+käsittäneet, synnytti se ulkopuolella Saksan sellaisen mielipiteen,
+joka todelliselle asiantuntijalle on perinnäinen syy Saksan häviöön.</p>
+
+<p>Äärettömän paljon merkitsee nyt Saksan kansalle, jos se osaa
+ennakkoluulottomasti arvostella tätä asiaintilaa. Onnettomuudessa on
+pitänyt oppia, mitä viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena ei ole tajuttu.
+Sen sijaan, että pikkumaisesti ajateltaisiin lähimmän tulevaisuuden
+vaatimuksia, olisi nyt omistettava suurpiirteinen elämänkatsantokanta,
+joka voimakkain ajatuksin pyrkii ymmärtämään uudenaikaisen ihmiskunnan
+kehitysvoimat ja miehekkäällä tahdolla omistaa itsensä niille. On
+hyljättävä pikkumainen tapa halveksia epäkäytännöllisinä haaveilijoina
+niitä,jotka luovat silmänsä näihin kehitysvoimiin. Niiden, jotka
+ovat olevinaan käytännönmiehiä, mutta jotka kuitenkin käytännöksi
+maskeeratulla ahdasmielisyydellään ovat olleet syynä onnettomuuteen,
+tulee luopua ylimielisyydestään ja ylpeydestään. On kiinnitettävä
+huomio siihen, mitä haaveilijoiksi huudetut, mutta itse asiassa
+todelliset käytännön miehet tahtovat sanoa aikamme kehitystarpeista.</p>
+
+<p>Kaikensuuntaiset käytännönmiehet huomasivat kylläkin aivan uusien
+vaatimusten heräävän ihmisissä. Mutta he tahtoivat tyydyttää ne
+perittyjen katsantokantojen ja laitosten puitteissa. Uudenaikainen
+talouselämä on nämä vaatimukset herättänyt. Niiden täyttäminen
+yksityisestä alotteesta näyttäytyi mahdottomaksi. Yksityisen työn
+yhteiskunnallistuttaminen <i>muutamilla aloilla</i> alkoi tuntua yhdestä
+ihmisluokasta välttämättömältä; ja se toteutettiin siellä, missä tämä
+ihmisluokka elämän katsantokantansa mukaan piti sitä hyödyllisenä.
+<i>Kaiken</i> yksityisen työn jyrkkä yhteiskunnallistuttaminen tuli toisen
+luokan päämääräksi, jolla uuden talouselämän kehityksen tähden ei ole
+mitään etua perittyjen yksityispäämäärien säilyttämisestä.</p>
+
+<p>Kaikilla pyrkimyksillä uudemman ajan ihmiskunnan vaatimusten
+tyydyttämiseksi on yhteinen pohjansa. Ne vaativat yksityisomaisuuden
+yhteiskunnallistuttamista ja tarkottavat sen joutumista yhdyskuntien
+(valtion, kuntien) haltuun, jotka ovat syntyneet toisilla
+edellytyksillä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden uusien
+vaatimusten kanssa. Taikka ne tarkottavat uudempia yhdyskuntia (esim.
+osuuskuntia), jotka eivät ole syntyneet täydellisesti näiden uusien
+vaatimusten hengessä, vaan ovat muodostetut vanhoja näkökohtia ja
+muotoja silmälläpitäen.</p>
+
+<p>Totta puhuen ei yksikään näistä vanhojen katsantokantojen mukaisesti
+muodostetuista yhdyskunnista voi ottaa vastaan, mitä niiden väitetään
+vastaanottaneen. Ajan voimat pyrkivät löytämään sellaista ihmiskunnan
+yhteiskunnallista rakennetta, jossa on kiinnitetty huomio aivan
+toisiin seikkoihin, kuin mihin nykyään yleensä huomio kiinnitetään.
+Yhteiskunnalliset yhtymät ovat tähän asti suurimmaksi osaksi saaneet
+alkunsa ihmiskunnan yhteiskunnallisista vaistoista. Meidän aikamme
+tehtävänä on saattaa vaistomaiset voimat täysin itsetietoisiksi.</p>
+
+<p>Yhteiskunnallisella elimistöllä on jäsenensä, kuten luonnollisellakin.
+Ja niinkuin luonnollisen elimistön täytyy suorittaa ajatteleminen
+päällä eikä keuhkoilla, samoin täytyy yhteiskunnallinenkin elimistö
+jakaa järjestelmällisesti osiin, joista ei mikään voi ottaa toisen
+tehtävää suorittaakseen, vaan jokaisen täytyy, säilyttämällä
+itsenäisyytensä, olla yhteistyössä muiden kanssa.</p>
+
+<p>Taloudellinen elämä voi vain menestyä, jos se yhteiskunnallisen
+elimistön itsenäisenä jäsenenä muodostuu omien voimiensa ja lakiensa
+mukaan ja jos se, välttääkseen häiriöitä omassa järjestössään, ei anna
+toisen yhteiskunnallisen elimistön jäsenen, politisesti vaikuttavan,
+sekaantua asioihinsa. Tämän politisesti vaikuttavan tulee päinvastoin
+olla täysin itsenäisenä taloudellisen rinnalla, kuten luonnollisessa
+elimistössä hengitysjärjestelmä pääjärjestelmän rinnalla. Niiden
+yhteistoiminta ei voi menestyä sen kautta, että molemmat alistetaan
+saman lainlaadinta- ja hallintoelimen alle, vaan siten, että molemmilla
+on oma lainsäädäntö ja hallinto, jotka ovat elävässä yhteistoiminnassa.
+Sillä politisen järjestelmän täytyy hävittää talous, jos se tahtoo
+ottaa sen käsiinsä; ja taloudellinen järjestelmä kadottaa elinvoimansa,
+jos se tahtoo tulla politiseksi.</p>
+
+<p>Näiden molempien yhteiskunnallisen elimistön jäsenten rinnalla
+tulee olla täysin itsenäisenä ja omien elinehtojensa mukaisesti
+muodostettuna kolmas: henkisen tuotannon jäsen, johon myös henkinen
+osuus molemmista edellisistä kuuluu, joiden tulee saada se omalla
+laillisella järjestysvallalla ja hallinnolla varustetulta kolmannelta
+jäseneltä, jonka sisäiseen hallintoon ja elämään ne eivät saa vaikuttaa
+toisin kuin luonnollisen kokonaiselimistön rinnakkain sijaitsevat
+jäsenelimistöt toisiinsa vaikuttavat.</p>
+
+<p>Mitä tässä on sanottu yhteiskunnallisen elimistön välttämättömyydestä,
+voidaan jo tänään täysin tieteellisesti yksityiskohtia myöten
+perustella ja kehitellä. Tässä esityksessä on voitu antaa vain
+suuntaviivat kaikille niille, jotka tahtovat tätä välttämättömyyttä
+seurata.</p>
+
+<p>Saksan valtakunnan perustaminen sattui niihin aikoihin, jolloin tämä
+välttämättömyys astui uudenaikaisen ihmiskunnan eteen. Sen hallitus ei
+ole ymmärtänyt antaa valtakunnalle tehtävää kiinnittämällä sen katsetta
+tähän välttämättömyyteen. Tämä katse ei ainoastaan olisi antanut sille
+oikeata sisäistä rakennetta, vaan olisi antanut sen ulkopolitiikalle
+oikeutetun suunnan. Sellaisella politiikalla olisi Saksan kansa voinut
+elää yhteiselämää Saksan ulkopuolella olevien kansojen kanssa.</p>
+
+<p>Nyt pitäisi ottaa Onnettomuudesta oppia. Pitäisi kasvattaa tahtoa
+siihen yhteiskunnalliseen elimistöön joka on mahdollinen. Sen Saksan,
+jota ei enää ole, ei pitäisi esiintyä ulkomaailmalle, vaan <i>henkisen,
+politisen ja taloudellisen</i> järjestelmän pitäisi itsenäisiä lähetystöjä
+muodostavien edustajiensa kautta koettaa neuvotella niiden kanssa,
+jotka löivät sen Saksan maahan, josta sekottamalla kolme järjestelmää
+oli tullut mahdoton yhteiskuntamuodostuma.</p>
+
+<p>Voin hengessä kuulla käytännönmiesten pahottelevan esitykseni
+monimutkaisuutta, ollen liian mukavuutta harrastavia edes ajatellakseen
+kolmen yhdyskunnan yhteistoimintaa, koska he eivät tahdo mitään tietää
+elämän todellisista vaatimuksista, vaan tahtovat muodostaa kaiken
+<i>omien</i> ajatustensa mukavien vaatimusten mukaan. Heille täytyy tulla
+selväksi: on joko mukauduttava sovittamaan ajatuksensa todellisuuden
+vaatimusten mukaisiksi tahi muuten jäädään vaille kaikkea oppia
+onnettomuudesta ja lisätään entistä yhä uusilla aina loppumattomiin.</p>
+
+<p class="sig"><i>T:ri Rudolf Steiner</i>.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="VIITESELITYKSET" id="VIITESELITYKSET">VIITESELITYKSET</a></h2>
+
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> Tekijä on ehdoin tahdoin kirjoituksessaan välttänyt kaikkia tähän
+asti kansantaloudellisessa kirjallisuudessa tavallisia lauseparsia.
+Hän tuntee tarkoin kohdat, joita "ammattiarvostelu" on kutsuva
+dilettanttisiksi (Syrjäisen käsialaksi). Hänen lausevalintansa määräsi
+osaksi se, että hän tahtoo puhua ihmisille, joille kansantajuinen ja
+yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus on vähemmän tuttua, mutta ennen
+kaikkia se katsantokanta, että uusi aika on tuomitseva yksipuoliseksi
+ja paikkansa pitämättömäksi jo itse lausetavassakin enimmän osan
+siitä, mikä tässä kirjallisuudessa on "ammattimaista". Ken arvelee,
+että tekijän olisi myös pitänyt viitata muiden yhteiskunnallisiin
+aatteisiin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa muistuttavat tässä
+esitettyjä, häntä pyydän huomaamaan, että tekijän vuosikymmenien
+elämänkokemukseen perustuvan tässä esitetyn katsantokannan lähtökohta
+ja menettelytavat ovat pää-asia annettuja vaikuttimia toteuttaessa
+eivätkä siihen tahi tähän muotoon puetut ajatukset. Myöskin on
+tekijä, kuten voi huomata IV:tä osasta, koettanut aatteitaan
+käytännössä toteuttaa aikana, jolloin yhdessä tahi toisessa suhteessa
+samankaltaisilta <i>näyttävistä</i> ajatuksista vielä ei ollut tietoa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> Ylläesitetty jaottelu ei perustu paikallisiin ruumiinjäseniin, vaan
+elimistön yleistoimintaan. "Pää-elimistöllä" tarkotetaan lähinnä sitä,
+että pää on etupäässä hermo- ja aisti-elämän keskus. Luonnollisesti
+tapahtuu päässä myös rytmillistä ja aineenvaihtotoimintaa, kuten taas
+muissa ruumiinjäsenissä ilmenee hermo-aistitoimintaa. Tästä huolimatta
+ovat nämä kolme toiminta-muotoa <i>olemukseltaan</i> varsin erilaiset.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> Ei kuulu elämän palveluksessa tehtyyn tutkielmaan antaa teoriioihin
+perustuvia määritelmiä, vaan aatteita, jotka kuvaavat, mikä
+todellisuudessa on todella elävää. "Tavara" siinä merkityksessä viittaa
+johonkin joka on osa ihmisen elämästä; jokainen muu tavarakäsite jättää
+jotakin pois tahi lisää siihen jotakin, niin että käsite ei vastaa
+elämän ilmiöitä kaikessa täsmällisyydessään.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> On hyvin mahdollista, että elämän tapahtumia ei ainoastaan
+selitetä väärässä merkityksessä, vaan että ne myös aivan väärässä
+merkityksessä tapahtuvat. Raha ja työ <i>eivät ole</i> vaihdettavia arvoja,
+vaan ainoastaan rahaa ja työntulosta. Kun minä maksan rahan työstä,
+minä <i>teen</i> petollisesti. Minä aiheutan näennäisen tapahtuman.
+Mutta todellisuudessa minä en muuta <i>voikaan</i> kuin antaa rahaa työn
+tuloksesta.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> Tämä suhde työn ja oikeusjärjestyksen välillä on pakottava
+talouselämässä toimivat assosiatsioonit pitämään ohjeenaan, mikä
+"oikein on". Kuitenkin voitetaan sillä se, että talousjärjestö on
+riippuvainen ihmisestä eikä päinvastoin.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_6" id="Footnote_6"></a><a href="#FNanchor_6"><span class="label">[6]</span></a> Ainoastaan tällä tavalla, yhteiskunnallisen elimistön kolmen
+jäsenen vapaan yhteistoiminnan kautta, voi yhteiskunnallisen elimistön
+hallinto menestyksellä saada aikaan talouselämässä oikean hinta-suhteen
+valmistettujen tavarain välillä. Jokaisen työntekijän tulee saada
+tuotteestaan niin paljon vastaavan arvoista tavaraa, kuin hän ja hänen
+perheeseensä kuuluvat henkilöt tarvitsevat, kunnes hän on ennättänyt
+jälleen valmistaa toisen samallaisen tuotteen. Tällaista hintasuhdetta
+ei saada aikaan virallisilla määräyksillä, vaan sen täytyy <i>olla
+tukena</i> yhteiskunnallisessa elimistössä toimivien assosiatsioonien
+elävästä yhteistoiminnasta. Ja sellainen tulos saavutetaan, kun
+yhteistoiminta vain perustuu usein mainitun kolmen elimistö-jäsenen
+terveeseen yhteistoimintaan. Se saavutetaan yhtä varmasti, kuin saadaan
+kestävä silta, jos se rakennetaan oikeiden matematisten ja mekanisten
+lakien mukaan. Voidaan tosin väittää vastaan, ettei yhteiskunnallinen
+elämä niin seuraa lakejaan, kuin silta. Mutta tällaista vastaväitettä
+ei teekään kukaan, joka kykenee käsittämään, että tässä teoksessa
+onkin yhteiskunnallisen elämän ajateltu perustuvan <i>eläviin</i> eikä
+<i>matematisiin lakeihin</i>.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_7" id="Footnote_7"></a><a href="#FNanchor_7"><span class="label">[7]</span></a> Ken väittää tähän, että oikeus- ja taloudelliset suhteet kuitenkin
+todellisuudessa muodostavat yhden ainoan kokonaisuuden ja ettei niitä
+voida erottaa, hän ei huomaa, mihin kysymyksessä olevalla jaottelulla
+pyritään. Liikenteen kiertokulussa <i>kokonaisuudessaan</i> vaikuttavat
+molemmat suhteet luonnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Mutta toista on,
+järjestetäänkö oikeudelliset olot taloudellisten vaatimusten mukaan;
+tahi järjestetäänkö ne luonnollista oikeudentunnetta vastaaviksi ja
+annetaan sitten sen, mikä siitä syntyy vaikuttaa yhdessä taloudellisen
+liikenteen kanssa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> Kuka luulee näkevänsä tällaisissa asioissa "utopioja", ei huomaa,
+että <i>todellisuudessa</i> elämä pyrkii näitä hänen utopistisina pitämiään
+laitoksia kohti ja että todellisuudessa löytyvät puutteellisuudet
+johtuvat siitä, ettei näitä laitoksia vielä ole olemassa.</p></div>
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat, by 
+Rudolf Steiner
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YHTEISKUNNALLISEN KYSYMYKSEN ***
+
+***** This file should be named 44821-h.htm or 44821-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/8/2/44821/
+
+Produced by Jussi Tuuri and Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License available with this file or online at
+  www.gutenberg.org/license.
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation information page at www.gutenberg.org
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
+North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
+contact links and up to date contact information can be found at the
+Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>