diff options
Diffstat (limited to '42966-8.txt')
| -rw-r--r-- | 42966-8.txt | 5374 |
1 files changed, 0 insertions, 5374 deletions
diff --git a/42966-8.txt b/42966-8.txt deleted file mode 100644 index 6aff1f9..0000000 --- a/42966-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5374 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Kuinka äkäpussi kesytetään, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - - -Title: Kuinka äkäpussi kesytetään - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: June 17, 2013 [EBook #42966] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN - -Kirj. - -William Shakespeare - - - -Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1912. - - - - -Näytelmän henkilöt: - - Eräs loordi. - RISTO SUKKI, päihtynyt kattilanpaikkuri, emäntä, - paashi, näyttelijöitä, metsämiehiä ja loordin - palvelijoita (johdannossa esiintyvi). - BAPTISTA, rikas padualainen ylimys. - VINCENTIO, vanha pisalainen kauppias. - LUCENTIO, Vincention poika, Biancan rakastaja. - PETRUCHIO, veronalainen ylimys, Katariinan kosija. - GREMIO, | Biancan kosijoita. - HORTENSIO, | - TRANIO, | Lucention palvelijoita. - BIONDELLO, | - GRUMIO, | Petruchion palvelijoita. - CURTIS | - Majisteri. - KATARIINA, äkäpussi, | Baptistan tyttäret. - BIANCA, hänen sisarensa, | - Eräs leskivaimo. - Räätäli, korukauppias, Baptistan ja Petruchion palvelijoita y.m. - -Tapahtumapaikkana milloin Padua, milloin Petruchion maahovi. - - - - -JOHDANTO. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Nummi. Kapakan edusta. - - (Kapakan-emäntä ja Sukki tulevat.) - -SUKKI. -Kyllä minä teidät kynin, totta totisesti! - -EMÄNTÄ. -Jalkapuuhun, senkin kulkuri! - -SUKKI. -Senkin luuska! Sukit eivät ole mitään kulkureita. Silmäilkää -aikakirjoja: me tulimme maahan Richard[1] valloittajan kanssa. Siis, -_paucas pallabris_:[2] antaa maailman pyöriä. Hih! Hei! - -EMÄNTÄ. -Ettekö tahdo maksaa laseja, jotka särjitte? - -SUKKI. -En, en penniäkään. Pidä paikkas, Jeronimo![3] Mene kylmään sänkyysi -lämmittelemään. - - (Menee syrjään.) - -EMÄNTÄ. -Kyllä minä keinon tiedän: menen hakemaan neljännysmiestä. - - (Menee.) - -SUKKI. -Neijännys-, viidennys- tai kuudennusmiestä: kyllä minä hänelle vastaan -lain jälkeen. Minä en väisty tuumaakaan, poikaseni; tulkoon vain, -ja hyvällä. - - (Kaatuu maahan ja nukkuu.) - - (Torventoitotusta. Muuan loordi palaa metsältä seurueineen.) - -LOORDI. -Mies sinä, hoida hyvin koiriani: -Ajosta pilalla on Hula-parka; -Sa kytke Turkka yhteen Jorman kanssa. -Mies, näitkös kuinka Teppo suoriutui, -Kun aitauksen kolkkaan jäljet hukkui? -Ma sit' en koiraa vaihtais sataan puntaan. - -1 METSÄSTÄJÄ. -Hoo, yhtä hyvä koira Kaaro on: -Ei hellittänyt, vaikka jäljet hukkas, -Vaan kahdesti jo tänään vainun sai. -Se koira parempi on, sen ma takaan. - -LOORDI. -Vait, hölmö! Jos ois Kaikku yhtä liukas, -Niin kymmentä se vastais mokomaa. -Nyt hyvin niitä ruoki vain ja hoida: -Taas huomenna ma lähden metsälle. - -1 METSÄSTÄJÄ. -Kyll', arvon herra. - -LOORDI. - Kuka tuossa? Kuollut -Vai päihtynytkö? Katso, onko henki? - -2 METSÄSTÄJÄ. -On henki; jos ei lämmittäis hänt' olut, -Niin vuoteess' ei noin kylmäss' uni maistuis. - -LOORDI. -Se senkin eläin! Makaa niinkuin sika! -Kamala kuolo, kuink' on kuvas inha! -Ois mieli tehdä juomarille metkut. -Mitä, jos pantais hänet hienoon sänkyyn, -Uus puku ylle, joka sormeen sormus, -Makeimmat herkkupalat vuoteen ääreen -Ja sirot paashit viereen, kun hän herää: -Tuost' itsens' unhottaisko kerjäläinen? - -1 METSÄSTÄJÄ. -Unohtais varmaan, siit' ei epäilystä. - -2 METSÄSTÄJÄ. -Ja kummaltapa tuntuis herätessä. - -LOORDI. -Kuin maire uni taikka harhahurmos. -Siis taiten juoneen käykää, varoin hänet -Paraaseen huoneeseeni kantakaa, -Kuvia haureliaita seiniin pankaa, -Pää herjan hajuvesin voidelkaa -Ja sulostakaa ilma suitsutteilla; -Tilatkaa soittajia soittamaan -Säveltä taivaallista heräävälle; -Ja jos hän puhuu, olkaa heti valmiit -Ja alhaisin ja nöyrin kumarruksin -Kysykää: "mitä, armo, käskette?" -Yks hopeaisen, kukitetun maljan -Taritkoon hälle, täynnä ruusuvettä, -Ja toinen tuokoon kannun, kolmas pyyhkeen: -"Täss', armo, käsillenne vilvoketta!" -Komeita pukimia tuokoon toinen, -Kysyen, minkä suvaitsee; taas toinen -Puhukoon koirista ja hevosista, -Ja kuinka rouvaa tauti surettaa. -Hänt' uskotelkaa, ett' on ollut hullu; -Jos sanoo, että on[4] -- niin sanokaa. -Ett' uneksii, ja ett' on ylhä loordi. -Se tehkää, miehet, ja se taiten tehkää; -Siit' ajanviete tulee verraton, -Jos liioittelematta juoneen käytte. - -I METSÄSTÄJÄ. -Osamme näyttelemme niin, sen lupaan, -Ett' innostamme päättäen hän uskoo -Se olevansa, miksi sanotaan. - -LOORDI. -Varoen nostakaa ja sänkyyn viekää; -Ja kukin tehtäväänsä, kun hän herää. - - (Sukki kannetaan pois. Torventoitauksia.) - -Käy, poika, tiedustamaan, kenen torvi. - - (Palvelija menee.) - -Lie joku ylhä loordi, joka täällä -Levähtää aikoo matkallaan. - - (Palvelija palaa.) - -Ken on se? - -PALVELIJA. -Jos suvaitsette, näyttelijäkunta, -Mi tarjoo palvelustaan. - -LOORDI. - Käske tänne. - - (Näyttelijöitä tulee.) - -Olette tervetulleet. - -1 NÄYTTELIJÄ. - Nöyrin kiitos! - -LOORDI. -Teill' aikomusko olla meillä yötä? - -1 NÄYTTELIJÄ. -Jos armo tahtoo meidän palvelusta -Hyväkseen käyttää. - -LOORDI. - Vallan mielelläni. -- -Tuon miehen muistan kerran näytelleen -Arentimiehen vanhimpata poikaa: -Niin, sievästi sa neittä siinä kosit. -En muista nimeäs, mut luontevasti -Sen osan suoritit; se sulle sopi. - -1 NÄYTTELIJÄ. -Sotoa varmaan tarkoitatte, armo. -Loordi. Niin oikein: esitykses oli oivaa. -Tulette juuri otolliseen aikaan: -Ma pientä kujett' olen aatellut, -Miss' auttaa mua voitte taidollanne. -Tääll' eräs loordi tahtois teidät nähdä, -Mut kovin pelkään että hämmennytte, -Kun näette hänen hassut elkeensä -- -Hän koskaan näytelmää ei ole nähnyt -- -Ja remahdatte ääneen nauramaan, -Ja hänet suututatte; sillä tietkääs, -Jos nauratte, hän joutuu ihan vimmaan. - -1 NÄYTTELIJÄ. -Ei vaaraa; mielemme me malttaa voimme, -Vaikk' ois hän mitä naurettavin hölmö. - -LOORDI. -Mies, saata heidät ruokakamariin -Ja laita heille kelpo tuliaiset, -Taloni tavaroita älä säästä. -- - - (Palvelija ja näyttelijät menevät.) - - (Toiselle palvelijalle.) - -Tuo tänne passarini Pertteli, -Ja pue hänet naiseks päästä jalkaan; -Vie sitten hänet juopon huoneeseen, -Kumarra häntä, armon rouvaks kutsu, -Ja sano, suosini jos tahtoo voittaa, -Ett' olkoon käytöksessään säädykäs, -Niinkuin on nähnyt ylhäisien rouvain -Aviomiehiänsä kohtelevan: -Niin olkoon hänkin nöyrä juomarille; -Syvästi niiaten ja lempein äänin -Sanokoon: "Mitä, armo, käskette, -Jott' alamainen puolisonne saisi -Osoittaa lempeään ja palvelustaan?" -Ja sitten halaillen ja suukostellen -Ja juopon rintaan päätään kallistain -Ilosta kyyneliä vuodattakoon, -Kun terve taas on ylhä puoliso, -Mi neljätoist' on vuotta kuvitellut -Vain olevansa kurja kerjäläinen. -Ja jos ei pojall' ole naisen lahjaa -Komentaa esiin kyynelvirtoja, -Niin hyväks avuksi on sipuli: -Se, kätkettynä salaa nenäliinaan, -Saa pakostakin silmät vettymään. -Tee kaikki tää niin nopeaan kuin voit, -Ma heti sulle lisää ohjeit' annan. - - (Palvelija menee.) - -Se poika vallasnaisen suloutta -Ja tapaa, käytöst', ääntä hyvin matkii. -On hauska kuulla, juoppoa kun kutsuu -Hän miehekseen, ja nähdä, kuinka toiset -Pidättää vaivoin voivat nauruaan, -Kun tuota halpaa moukkaa palvelevat. -Opastan heitä: läsnäolollani -Voin liikaa hilpeyttä ehkäistä, -Jok' ehkä muuten ylettömäks yltyis. - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Loordin makuuhuone. - - (Sukki kalliissa yönutussa, palvelijain ympäröimänä; toiset - tuovat vaatteita, toiset pesuvadin, kannun y.m. astioita; - loordi palvelijaksi puettuna.) - -SUKKI. -Jumalan tähden, potullinen sahtia! - -1 PALVELIJA. -Halaatte, armo, ehkä sektiä? - -2 PALVELIJA. -Tai mielinette, loordi, hillahuuppaa? - -3 PALVELIJA. -Minlaiset vaatteet armo ylleen tahtoo? - -SUKKI. -Minä olen Risto Sukki, en mikään armo enkä loordi. Sektiä en ole -ikänäni maistanut, ja jos tahdotte antaa minulle jotakin huuppaa, -niin antakaa sitte perunahuuppaa. Älkää kysykö, mitä vaatteita ylleni -tahdon: minulla ei ole enemmän nuttuja kuin selkiä, ei enemmän sukkia -kuin sääriä, ei enemmän kenkiä kuin jalkoja; toisinaan sentään enemmän -jalkoja kuin kenkiä, tai semmoisia kenkiä, joista varvas pilkistää -päällisen alta. - -LOORDI. -Pois taivas karkoittakoon moiset houreet! -Oi, että mahtimies, noin ylhää kantaa, -Noin varakas ja suuriarvoinen, -Noin joutuu pahan hengen riivaamaksi! - -SUKKI. -Mitä? Aiotteko saattaa minut hulluksi? Enkö minä ole Risto Sukki, -vanhan Sukin poika Burtonin nummelta, syntymältä kulkukauppias, -kasvatukselta karstantekijä, muunnokselta karhunkuljettaja, ja -nykyiseltä ammatiltani kattilanpaikkuri? Kysykää Maija Pölsältä, -tuolta Wincotin lihavalta kapakan-emännältä, eikö hän tunne minua! -Jos sanoo, että en ole häneltä velaksi ottanut puhdasta olutta -neljäntoista äyrin arvosta, niin arvostelkaa minua valheellisimmaksi -konnaksi koko kristikunnassa. Mitä! Enhän vain liene noiduttu! -Tässä on -- - -1 PALVELIJA. -Oo, tuotahan se suree rouvanne! - -2 PALVELIJA. -Oo, tuotahan se väkennekin kaihoo! - -LOORDI. -Siks sukunnekin taloanne vieroo: -Tuo kumma hulluus pois sen karkoittaa. -Oo, jalo loordi, sukuperääs muista, -Maanpaost' älys ylhä palauta, ja -Maanpakoon pois nuo alhat houreet aja! -Kas, väkesi on palvelemaan valmiit, -Vain viittaustasi he vartovat. -Halaatko soitantaa? Apollo soittaa, -Häkeissään sadat satakielet laulaa. -Halaatko unta? Hienon teemme sijan -Ja pehmeämmän kuin se hempivuode, -Jok' oli laitettu Semiramiille. -Kävellä tahdot? Tiesi kukitamme. -Vai ratsastaako? Ratsusi on valmiit, -Satulat, suitset helmeä ja kultaa. -Tai haukka-ajoon aiot? Haukkas liitää -Ylemmä leivosta. Tai metsästellä? -Sun koirais haukunnasta taivas raikuu -Ja kumahdellen vastaa ontto maa. - -1 PALVELIJA. -Jos ajojahtiin aiot, niin on hurttas -Kuin hirvi liukkaat, kiivaammat kuin kauris. - -2 PALVELIJA. -Pidätkö kuvista, niin koht' on täällä -Adonis puron varrell' uinuvana, -Ja Venus piilevänä kaislikossa, -Jok' aaltoo hänen henkäyksistään -Juur' niin kuin tuulessakin kaisla huojuu. - -LOORDI. -Saat nähdä Ion impenä ja nähdä -Kuink' yllätettiin hän ja vieteltiin: -Kuvass' on teko ilmi elävänä. - -3 PALVELIJA. -Tai Daphnen, joka orjantappuroissa -Repelee jalkans', että veri vuotaa. -Ja jonka nähdessään Apollo itkee; -Niin taidokast' on kyyneleet ja veri. - -LOORDI. -Sin' olet loordi, muuta et kuin loordi, -Ja vaimos kauniimp' on kuin mikään nainen -Täll' inhall' iällä. - -1 PALVELIJA. - Jo ennen kuin -Ne kyyneleet, joit' itki hän sun tähtes, -Kuin kade tulva kauniit kasvot kastoi, -Hän oli luomakunnan viehkein luoma, -Eik' ole nytkään muita huonompi. - -SUKKI. -Minäkö loordi? Moisen vaimon mieskö? -Tää untako? Vai entisetkö unta? -En uness' ole: kuulen, näen ja puhun, -Ma tuoksun tunnen, hienoon patjaan kosken. -Niin loordi olen, totta totisesti, -En mikään paikkuri, en Risto Sukki. -- -No, vaimomme nyt tuokaa nähdäksemme; -Ja vielä kerran tuoppi sahtia! - -2 PALVELIJA. -Suvaitkaa, armo, pestä kätenne! - - (Palvelijat tuovat pesuastian, kannun ja pyyhkeen.) - -Mik' ilo nähdä teidät entisellään! -Jo taaskin tunnette, ken olette. -Te viisitoista vuotta näitte unta -Tai valveill' ollessanne nukuitte. - -SUKKI. -Viistoista vuotta! Olipa se unta! -Mut enkö koko aikaan puhunut? - -I PALVELIJA. -Kyll', armo, mutta pelkkää hullutusta. -Vaikk' ylhäishuoneessanne makasitte, -Sanoitte ulos teidän ajetun -Ja soimasitte talon emäntää -Ja uhkasitte hänet lakiin haastaa, -Kun hän ei käytä kruunattua mittaa; -Ja väliin Pölsän Liisaa huusitte. - -SUKKI. -Niin, krouvi-emäntäni tyttöstä. - -3 PALVELIJA. -On olematon talo sekä tyttö -Ja ihmisetkin, joita mainitsitte: -Tapani Sukki, vanha Naukun Jussi, -Ja Heikki Kumina ja Pekka Turve -Ja sata muuta saman-nimellistä, -Olematonta, joit' ei kukaan tunne. - -SUKKI. -Jumalan kiitos, että parannuin! - -KAIKKI. -Aamen! - -SUKKI. -Suur'kiitos! Tuost' et tule vahinkoon. - - (Paashi, naiseksi puettuna, tulee seuralaisineen.) - -PAASHI. -Kuink' armollisen herrani on laita? - -SUKKI. -He, hyvin vain; ei täällä ruokaa puutu. -Miss' eukkoni? - -PAASHI. - Täss', armon herra; mitä käskette? - -SUKKI. -Sa eukkoni? Ja et mua mieheks sano? -Ma noiden olen herra, sinun ukkos. - -PAASHI. -Mies sekä herra, herra sekä mies, -Ma kuuliainen olen puolisonne. - -SUKKI. -Se tietty. -- Miksi sanon häntä? - -LOORDI. - Rouvaks. - -SUKKI. -Kuin? Kaisa-rouvaksi, vai Jaana-rouvaks? - -LOORDI. -Vain rouvaksi, se loordien on tapa. - -SUKKI. -No, eukko rouva, sanovat mun maanneen -Ja nähneen unta viisitoista vuotta. - -PAASHI. -Ne kolmekymment' oli vuotta mulle, -Kun täytyi olla erin vuoteestanne. - -SUKKI. -On siinä aikaa! Miehet, menkää matkaan! -- -Nyt, rouva, vaatteet pois, ja vuoteeseen! - -PAASHI. -Suur-armollinen herra, pyydän että -Viel' yhden yön tai pari maltatte, -Siks ainakin kuin laskenut on päivä. -Mua lääkärit on suoraan velvoittaneet, -Pelosta että vanha tauti palaa, -Pysymään erin teidän vuoteestanne. -Ma toivon, että tepsii tämä syy. - -SUKKI. -Kylläpä se niin tepsii, että töin tuskin voin niin kauan odottaa. -Mutta harmillista olisi jälleen vaipua noihin unennäköihinkin; -tahdon siis odottaa, huolimatta siitä, mitä liha ja veri sanoo. - - (Palvelija tulee.) - -PALVELIJA. -Armonne näyttelijät, kuullen teidän -Taas parantuneen, hauskan komedian -Täss' esittävät; lääkärit niin tahtoo; -Verenne soannut on liika synkkyys, -Ja raskas mieli hulluuden on siemen. -Siis hyvää tekee kuulla näytelmää -Ja mielens' antaa ilon valtaan, joka -Pidentää elämää ja harmit häätää. - -SUKKI. -Hitto olkoon, se on tapahtuva! Eikö se komelia ole jotakin -jouluhypitystä tai nuoratanssia? - -PAASHI. -Ei, paljon hupaisempi kappale. - -SUKKI. -Mitä, oikeinko kotitarve-kappale? - -PAASHI. -Ei, tuommoinen vain historia. - -SUKKI. -Hyvä, sitä tahdomme kuulla. Tule, eukko rouva, istu tähän viereeni! -Antaa maailman pyöriä; me emme tässä enää tule sen nuoremmiksi. - - (Istuutuvat.) - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Katu Paduassa. - - (Lucentio ja Tranio tulevat.) - -LUCENTIO. -Sa tiedät, että harras halu nähdä -Tää kaunis Padua, tää taiteen kehto, -Mun loistavahan Lombardiaan toi, -Italian ihanaiseen yrttitarhaan, -Ja että isän lempisuosiosta -Sain hänen lupansa ja seuraks sinut, -Sa uskollinen, taattu palvelija. -Nyt tänne jääkäämme ja opin tietä -Ja taiteen uraa onnell' alkakaamme. -Tuo kunnon porvareistaan kuulu Pisa -On synnyinpaikkani; siell' isä asui, -Vincentio, Bentevoglin sukua, -Mies kauppiaana kuulu kautta maiden. -Florensin kasvatin, Vincention pojan, -Tulisi, isän toiveet täyttääkseen, -Somentaa hyveill' isän rikkautta. -Siks, Tranio, aion hyvett' opiskella -Ja sitä tietoviisauden haaraa, -Jok' opettaa, ett' on vain hyveess' onni. -Sanohan mieles; Pisan, näet, jätin -Ja tulin tänne niinkuin mies, mi jättää -Matalan lammikon ja virtaan syöksyy, -Näin tyyten sammuttaakseen janoaan. - -TRANIO. -_Mi perdonate_, rakas, nuori herra, -Ma kaikess' ajattelen niinkuin te, -Iloiten, ett' on yhä teillä halu -Suloisen opin suloisuutta maistaa. -Mut, hyvä herra, hyvett' ihaillessa -Ja hyveen tieteilyä, älkäämme -Tok' olko niinkuin stoalaiset pölkyt -Tai piintyneet niin Aristoteleeseen, -Ett' ihan pannaan jää Ovidius. -Logiikkaa tuttavissa jauhakaa -Ja retoriikkaa arkipuheessanne; -Runo ja soitto virkistykseks olkoon; -Matematiikkaan, metafysiikkaan -Vain ryhtykää, kun vatsa sitä vaatii. -Ei mikään luonnista, jos halu puuttuu; -Mik' enin haluttaa, sit' oppikaa. - -LUCENTIO. -Suur' kiitos, Tranio, neuvosi on hyvä. -Jos Biondello vain jo oisi täällä, -Niin työhön käydä heti voisimme -Ja ottaa huoneuston, johon sopis -Kaikk' ystävät, joit' aion täällä saada. -Mut varro hiukan: mikä seura tuo? - -TRANIO. -Vain juhlasaatto, meitä tervehtivä.[5] - - (Baptista, Katariina, Bianca, Gremio ja Hortensio tulevat. - Lucentio ja Tranio vetäytyvät syrjään.) - -BAPTISTA. -Mua, hyvät herrat, älkää kiusatko. -On, tiedättehän, luja mulla päätös: -En tytärtäni nuorint' ennen naita -Kuin olen miehen saanut vanhemmalle. -Jos kumpi teistä lempii Katariinaa, -- -Ma teidät tunnen, hyvää teille suon -- -Kosikoon mielin määrin; luvan annan. - -GREMIO (syrjään). -Kosia häntä pitäis: hän on äksy. -- -Tuoss' on, Hortensio! Naida tahdotko? - -KATARIINA. -Oi isä hyvä, mua aiotko -Näin kaupitella noille kumppaneille? - -HORTENSIO. -Kuin? Kumppaneille? Kumppanist' ei teille, -Jos ette luontoanne lauhduta. - -KATARIINA. -Ei, hyvä herra, teille siit' ei vaaraa: -Viel' ette puolitiessä sydämmeensä; -Ja vaikka oisittekin, kyllä varmaan -Hän kolmijalkusella päänne sukis -Ja maalais naamanne ja narriks pukis. - -HORTENSIO. -Piruista moisist' auta meitä, Herra! - -GREMIO. -Minua myöskin, hyvä Jumala! - -TRANIO. -Hst, herra! Tästä tulee hauska hupi; -Tuo tyttö hassu on tai aika jupi. - -LUCENTIO. -Mut toisen vait'olossa neitseellistä -On suloa ja nöyryytt' ihmeellistä. -Vait, hiljaa, Tranio! - -TRANIO. -Hyv' on; hst! Töllistelkää kylliksenne! - -BAPTISTA. -Hyvät herrat, heti vahvistaakseni -Nuo sanani, -- Bianca, mene sisään! -Äl' ole pahoillas, Bianca hyvä, -Sua silti vähemmin en rakasta. - -KATARIINA. -Se pikku lelli! Kylläp' ois hän valmis -Nyt tillittämään, jos vain tietäis, miksi. - -BIANCA. -Hyvä mieles olkoon mielipahastani. -- -Mukaannun nöyräst', isä, tahtoonne: -Mun seuranani sitra on ja kirjat, -Ma lohdukseni soittelen ja luen. - -LUCENTIO. -Haa, kuules, Tranio! Oi, Minerva puhuu! - -HORTENSIO. -Signior Baptista, olettehan tyly! -Surettaa että meidän lemmestämme -Saa kärsiä Bianca. - -GREMIO. - Kuin, Baptista? -Tuon lemmon tähden hänet salpaatteko? -Tuon pahan kielen hänkö maksaa saa? - -BAPTISTA. -Tytykää, herrat; päätökseni pysyy. -Bianca, mene sisään! - - (Bianca menee.) - -Kun tiedän, että paras ilo hälle -Runous, soitto on ja soittimet, -Niin nuoruutt' opastamaan hankin hälle -Ma kotiin opettajan. -- Te, Hortensio, -Te, Gremio, sopivan jos tiedätte, -Niin mulle lähettäkää; taitomiestä -Ma hyvin kohtelen; en mitään säästä, -Mik' oman lapsen kasvatusta koskee. -Hyvästi vain! Jää tänne, Katariina! -Biancan kanss' on mulla puhumista. - - (Menee.) - -KATARIINA. -Haa! Minäkö en myös sais mennä? Mitä? -Minäkö käskettävä? Niinkuin itse -En tietäis, mitä tehdä, mitä jättää! -Haa! - - (Menee.) - -GREMIO. -Niin, mene sinä pirun ämmän häntään! Sinulla on myötäantimet niin -hyvät, että täällä ei kukaan sinua pidätä. -- Noiden rakkaus ei ole niin -suuri, Hortensio, ett'emme hyvin voisi malttaa, puhallella kynsiämme -ja rauhassa odottaa; meidän kakkumme ei ole vielä molemmin puolin -paistunut. Hyvästi! -- Mutta rakkaudesta suloiseen Biancaani koetan -kuitenkin saada, jos suinkin voin, sopivan miehen, joka opastaisi häntä -hänen mieliharrastuksissaan, ja tätä hänen isälleen suositella. - -HORTENSIO. -Niin minäkin, signior Gremio. Mutta sananen vielä, jos suvaitsette. -Vaikka riitamme luonto ei tähän asti ole sallinut mitään välipuheita, -niin tietäkää nyt, että, vakaasti miettien, olisi meille kummallekin -tähdellistä -- jotta jälleen pääsisimme kauniin haltijattaremme puheille -ja voisimme onnellisesti kilvoitella Biancan rakkaudesta -- eritoten -ajaa ja panna toimeen yksi asia. - -GREMIO. -Ja mikä se, jos saan kysyä? - -HORTENSIO. -He, että hankimme miehen hänen sisarelleen. - -GREMIO. -Miehenkö? Paholaisen! - -HORTENSIO. -Minä sanon: miehen. - -GREMIO. -Ja minä sanon: paholaisen. Luuletko todellakin, Hortensio, että, vaikka -hänen isänsä onkin upporikas, kukaan olisi niin hullu, että naisi -itselleen helvetin? - -HORTENSIO. -Joutavia, Gremio! Vaikka ei meidän kärsivällisyytemme, ei sinun eikä -minun, riitä kestämään hänen suuriäänistä riehkinäänsä, niin on niitä -sentään, hyvä ystävä, hiljaisia miehiä maailmassa -- kun vain olisivat -löydettävissä -- jotka ottaisivat hänen kaikkine vikoineen ja rahat -kaupan päälliseksi. - -GREMIO. -Enpä tiedä; mutta minä yhtä mielelläni ottaisin hänen myötäjäisensä -sillä ehdolla, että tulisin joka aamu kaakinpuussa piiskattavaksi. - -HORTENSIO. -Totta, mitä sanoit: ei ole mädissä omenissa valitsemisen varaa. No niin, -kun nyt tämä laillinen este on tehnyt meistä ystävät, niin pitäkäämme -edelleenkin ystävinä yhtä, kunnes, auttamalla Baptistan vanhempaa -tytärtä naimisiin, olemme tehneet nuoremman naimiseen esteettömäksi; ja -sitte taas reippaasti kilpailuun! -- Ihana Bianca! -- Onni miehen edellä -käy; nopein juoksija voiton vie. Mitä arvelet, signior Gremio? - -GREMIO. -Siihen suostun; ja mielelläni antaisin vaikka parhaan ratsun Paduassa -naimahevoseksi sille, joka oikein rajusti häntä kosisi ja hänet saisi ja -hänet naisi ja talon hänestä pelastaisi. Lähtekäämme! - - (Gremio ja Hortensio menevät.) - -TRANIO (astuen esiin). -Ihanko totta? Onko mahdollista? -Noin ruttoon voiko lempi tarttua? - -LUCENTIO. -Oi, Tranio, ennenkuin sit' itse ko'in, -En sit' ois mahdolliseks uskonut. -Mut näes, kun jouten seisoksin ja katsoin, -Niin lemmen teho valtas joutilaan; -Ja nyt, sen suoraan sulle tunnustan, -- -Jok' olet minun kallis uskottuni, -Kuin Anna Dido-kuningattaren -- -Ma palan, Tranio, riudun; kuolen, Tranio, -Jos tuota somaa tyttöä en saa. -Mua neuvo, Tranio! Tiedän, että voit; -Mua auta, Tranio! Tiedän, että tahdot. - -TRANIO. -Nyt, herra, teit' ei aika nuhdella: -Toruilla sydämmest' ei lempi lähde. -Jos lempi voitti, ei voi siihen mitään: -_Redime te captum, qvam queas minimo_. - -LUCENTIO. -Suur' kiitos, poika; jatka; tuo se lientää; -On tuumas terveellistä; jatka, jatka! - -TRANIO. -Niin tyttöst' aavehtien katselitte, -Ett' ehkä tärkein huomaamatta jäi. - -LUCENTIO. -Oo, poskillaan näin sulon samanlaisen -Kuin ol' Agenorinkin tyttärellä, -Suur' Zeus kun hänen kättään ihaili -Ja Kreetan rantaa polvin suuteli. - -TRANIO. -Tuon vainko näitte? Ette, kuinka sisar -Toraksi löi ja moisen nosti myrskyn, -Ett' ihmiskorva tuskin melun sieti? - -LUCENTIO. -Korallihuultensa näin liikkuvan -Ja hänen hengestänsä ilma tuoksui: -Ihanaa, pyhää kaikki, minkä näin. - -TRANIO. -Nyt aika herättää hänt' unestaan. -- -Herätkää, hoi! Jos neittä rakastatte, -Niin älyin taidoin hänet voittakaa. -Niin hurja on ja häijy vanhin sisko, -Ett' isä, kunnes hänest' irti pääsee, -Ei päästä nuorempaakaan naimisiin; -Ja siksi hänet tarkoin sisään salpaa, -Jott' ei hänt' ahdistaisi kosijat. - -LUCENTIO. -Oi, Tranio, kuinka julma on se isä! -Mut huomasitko, kuinka oli kärkäs -Hänelle saamaan hyvää opettajaa? - -TRANIO. -Sen huomasin; ja valmis mull' on juoni. - -LUCENTIO. -Minulla myöskin. - -TRANIO. - Vannon, että sama -On kuje kummallakin. - -LUCENTIO. - Mikä sulla? - -TRANIO. -Ett' astutte nyt kouluttajan virkaan -Ja tytön opetukseen ryhdytte: -Se juonenne. - -LUCENTIO. - Niin onkin; eikö kelpaa? - -TRANIO. -Se mahdotonta on. Ken Paduassa -Vincention poikaa silloin edustaa, -Hovia pitää, opit käy ja pidot, -Maanmiehiänsä tervehtii ja kestaa? - -LUCENTIO. -Basta! Ei hätää: juoneni on valmis. -Ei meitä vielä missään ole nähty, -Ja palvelijaa herrasta ei kukaan -Voi kasvoist' erottaa. Siis sinä, Tranio, -Minua edustat ja olet herra, -Hovia pidät, komennat ja käsket; -Min' olen joku toinen: halpa mies -Pisasta, -- Napolista, -- Florensista. -Siis päätetty! Nyt joutuin vaattees riisu, -Mun sulkahattuni ja vaippan' ota; -Sua Biondello palvelee, kun saapuu; -Mut ensin noidun hältä kielen lukkoon. - - (Vaihtavat vaatteita.) - -TRANIO. -Se onkin tarpeellista. Olkoon niin: -Kun tää on, herra, tahtonne, ja minä -Teit' olen velvollinen kuulemaan -- -Niin lähteissämme käski isänne: -"Avulias ole pojalleni", sanoi, -Vaikk' arvatenkin toisin tarkoitti -- -Niin olen mielelläin Lucentio, -Siks että rakastan Lucentiota. - -LUCENTIO. -Siks että rakastaa Lucentio. -Käyn orjaks tytön vuoks, jok' äkkipikaa -Kahlehti haavoitetun silmäni. - - (Biondello tulee.) - -Tuoss' on se lurjus. -- Missä olet ollut? - -BIONDELLO. -Miss' ollutko? Miss' itse olette? -Teilt' onko Tranio varastanut vaatteet? -Vai hältä te? Vai kumpikinko? Mitä? - -LUCENTIO. -Lähemmä! Nyt ei aika suottailla; -Siis mukaudu ajan vaatimukseen. -Pelastaaksensa henkeni on Tranio -Minulta asun lainannut ja puvun, -Ja minä hältä, pakoon päästäkseni. -Kun tänne saavuin, näet, niin riitannuin -Ja tapoin miehen: pelkään tulla ilmi. -Sävyllä häntä palvele, se muista, -Kun minä henkeäni pakoon lähden. -Mua ymmärrätkö? - -BIONDELLO. - En tään taivaallista. - -LUCENTIO. -Ja Traniost' et saa sanaa hiiskua: -On Tranio muuttunut Lucentioksi. - -BIONDELLO. -No, onneks olkoon! Toivois sitä muutkin! - -TRANIO. -Ja minä toivon lisäks, että sekin onni koittais, -Lucentio että nuorimman Baptistan tytön voittais. -Mut, poika, -- min' en itseni, vaan herras tähden sois, -Ett' ihmisissä käytöksesi aina höyli ois. -Kun ollaan kahdenkesken, min' olen Tranio, -Mut muuten kaikkialla sun "herrasi Lucentio". - -LUCENTIO. -No, tule, Tranio. -Yks toimi sull' on tehtävänä vielä: -Sa liity muihin kosijoihin; älä kysy, miksi; -Se riittää, että syyni tiedät ylen painaviksi. - - (Menevät.) - -1 PALVELIJA. -Torkutte, herra, kappalt' ette tarkkaa. - -SUKKI. -Tarkkaan, kautta pyhän Annan: hyvä kappale, tosiaankin! Tuleeko -vielä lisää? - -PAASHI. -Tää vast' on alku, herrani. - -SUKKI. -Se on oikein oivallinen työkappale, eukko rouva; kunhan vain loppuisi! - - -Toinen kohtaus. - - Sama paikka. Hortension talon edusta. - - (Petruchio ja Grumio tulevat.) - -PETRUCHIO. -Verona, jätin hetkeks sun, ja tulin -Tääll' ystävissä käymään Paduassa, -Etenkin hyvän, taatun ystäväni -Hortension luona; tässä kai hän asuu. -Koputa, Grumio, konna, koputa! - -GRUMIO. -Koputa! Ketä mä koputan? Onko kukaan herjastellut herraa? - -PETRUCHIO. -Koputa häntä oikein jytevästi. - -GRUMIO. -Koputa häntä? Mikä, herra, minä olen, että minä häntä, herra, -koputtaisin? - -PETRUCHIO. -Koputa, konna, tuossahan näet oven, -Ja lujast' iske, tai saat kalloos loven. - -GRUMIO. -Hän haastaa riitaa. -- Hyvä, etten minä ensin lyönyt; -Kyll' olis silloin periltäkin hitto minut syönyt. - -PETRUCHIO. -No, eikö siitä tule mitään? -Koputa, sanon, nopeaan ja minkä voimas voi, -Tai pian koko sävelikkö korvissasi soi. - - (Lyö häntä korvalle.) - -GRUMIO. -Avuksi, hyvät ihmiset, mun herrani on hullu! - -PETRUCHIO. -Koputa, kun ma käsken, senkin lurjus! - - (Hortensio tulee.) - -HORTENSIO. -Mitä nyt? Mitä tämä? -- Vanha ystäväni Grumio, ja hyvä ystäväni -Petruchio! Mitä te Veronassa teette? - -PETRUCHIO. -Hortensio, tuletteko te riitaa ratkomaan? -_Con tutto il cuore ben trovato_, sanon vaan. - -HORTENSIO. -_Alla nostra casa ben venuto, molto onorato, signor, mio Petruchio_. -No, nouse, Grumio; riita sovitaan. - -GRUMIO. -Ei, herra, siinä ei ole pontta eikä perää, mitä hän tuossa latinaksi -selittää. -- Tämä, jos mikään, on minulle laillinen syy luopua hänen -palveluksestaan. -- Nähkääs, herra, hän käski minun koputtaa häntä, -iskeä oikein jytevästi; luuletteko, herra, että olisi ollut -palvelijalle sopivaa näin pidellä herraansa, vallankin kun, mikäli -minä voin nähdä, hän oli vähän toisella kymmenellä. -Mut jos vain minä heti oisin lyönyt; -Niin eip' ois hitto Grumiota syönyt. - -PETRUCHIO. -Typerä nulikka! -- Horatio, katsos, -Oveesi käskin koputtaa sen konnan, -Mut siihen hänt' en saanut milläkään. - -GRUMIO. -Vai oveen koputtaa! Oi, hyvä taivas! -Sanoihan suoraan: koputappa häntä, -Lujasti iske, iske jytevästi! -Ja oven koputuksesta nyt puhuu! - -PETRUCHIO. -Vait, lurjus, taikka matkaan, tiedä se! - -HORTENSIO. -Petruchio, malta! Minä Grumion takaan. -Pois kopu väliltänne, sun ja hänen, -Tuon vanhan, hauskan, taatun Grumion! -Nyt sano, ystävä, mik' onnen tuuli -Sun lietsoi Veronasta Paduaan? - -PETRUCHIO. -Se tuuli, joka nuoret onnenhakuun -Pois maailmalle ajaa kodista, -Miss' on niin vähän tarjon kokemusta. -Hortensio, näin on lyhyesti laita: -Antonio, mun isäni, on kuollut; -Ja tässä itse harhailen ja etsin, -Mist' eukon saisin sekä onnen naisin; -Kotona konnut, kultaa kukkarossa, -Ma matkustan ja mailmaa katselen. - -HORTENSIO. -Petruchio, toimitanko empimättä -Sinulle riitaisan ja häijyn vaimon? -Et neuvostani suurin kiittäisi, -Mut lupaan, että rikkaan sulle hankin, -Hyvinkin rikkaan: -- liiaks sua sentään -Rakastan, jotta moista toivoisin. - -PETRUCHIO. -Näin vanhain ystävien kesken tarvis -Ei monta sanaa. Tytön jos sa tunnet -Niin rikkaan, että vaimokseni kelpaa, -- -Häätanssissani tulee kullan soida -- -Vaikk' ois niin jolsa kuin Florentiuksen -Oli avio,[6] niin vanha kuin Sibylla -Ja häijy niinkuin Sokrateen Xanthippa, -Tai vaikka pahempikin, niin ei vois hän -Mua kammottaa, ei edes sammuttaa -Minussa lemmen kiihkaa -- vaikk' ois ärjy -Kuin Adrian on meren kuohupäät. -Rikasta tulin naimaan Paduasta; -Jos rikkaan saan, saan onnen Paduassa. - -GRUMIO. -Niin, nähkääs, herra, hän sanoo ainakin suoraan mitä ajattelee. Niin -että antakaa hänelle vain kylläksi rahaa ja naittakaa hänet vauvalle, -tai pelinukelle, tai vanhalle homsulle, jolla ei ole enää hammastakaan -suussa, vaikka tauteja on yhtä monta kuin kahdellakuudetta hevosella: -kaikki kelpaa, kun vaan tulee rahaa. - -HORTENSIO. -Petruchio, kun näin pitkälle on tultu, -Niin jatkan mitä piloill' alotin. -Petruchio, sulle toimittaa voin vaimon. -Jok' ylen rikas on ja nuori, kaunis, -Ja vallasnaisen tapaan kasvatettu; -Yks vika vain, ja siin' on vikaa kyllin: -Hän sietämättömän on kiukkuinen -Ja ynseä ja häijy siihen määrään, -Ett' itse, vaikka köyhemp' olisin, -En kultavuoristaan ma häntä naisi. - -PETRUCHIO. -Hortensio, sin et tunne kullan voimaa. -Isänsä nimi sano vain, se riittää: -Ma tytön suostutan, vaikk' ääneen pauhais -Kuin syksyn pilviss' ukko jyrisee. - -HORTENSIO. -Isänsä on Baptista Minola, -Ylimys ystävällinen ja höyli; -Ja tyttö Katariina Minola, -Pahasta suustaan kuulu Paduassa. - -PETRUCHIO. -En häntä tunne, mutta isän tunnen, -Ja hänkin hyvin tunsi isäni. -Unt' en saa, ennenkuin sen tytön näen. -Siis anna anteeksi, jos jätän sun -Näin heti ensi tapaamisen jälkeen, -Jos ehk' et sinä mulle seuraa tee. - -GRUMIO. -Kuulkaa, hyvä herra, antakaa hänen mennä niin kauan kuin tuota tuulta -kestää. Mutta sen sanon, että, jos tyttö tuntisi hänet niin hyvin kuin -minä, niin tietäisi hän, että torat hyvin vähän siihen mieheen pystyy. -Hän voi kenties kymmenkunnan kertaa sanoa häntä lurjukseksi tai sen -semmoiseksi, se ei häntä vähääkään liikuta; mutta kun hän kerran rupee, -silloin se vasta tosi alkaa. Tietäkääs mitä: jos tyttö vähääkään tekee -vastarintaa, niin kyllä se mies hänen kasvonsa kuvittaa, tekeepä -ne niin kuvattomiksi, että hänellä ei ole enemmän näkeviä silmiä kuin -kissalla. Te ette tunne häntä, herra. - -HORTENSIO. -Petruchio, varro, minä tulen mukaan: -Baptistan hallussa on aarteeni, -Hän elämäni kalleutta valvoo, -Tytärtään nuorint', ihanaa Biancaa, -Ja minulta ja muilta kosijoilta -Ja kilpakiehtojilta hänet kätkee, -Pitäen perin mahdottomana -- -Sen vian vuoks, jonk' äsken mainitsin -- -Ett' ikänään saa Katariina miehen. -Sen vuoks Baptista niin on laittanut, -Ett' ei Biancan luokse kukaan pääse, -Ennenkuin naidaan pois se Kaisa hurja. - -GRUMIO. -Se Kaisa hurja! -Se tytön nimeksi on perin kurja. - -HORTENSIO. -Tee mulle palvelus, Petruchio hyvä: -Baptistan luokse valepuvussa -Nyt minut saata soittotaiturina, -Jost' opettajan sais Bianca-neiti. -Ma niillä juonin, näet, saan tilaisuutta -Tytölle tunteitani ilmaista -Ja salavihkaa häntä kosia. - - (Gremio ja Lucentio tulevat, jälkimmäinen - valepukuisena, kirjat kainalossa.) - -GRUMIO. -Tuo ei ole mitään koirankuria, tuo muka! Kas vain, kuinka ne nuoret -lyövät päänsä yhteen pettääksensä vanhoja! Herra, herra, katsokaa -taaksenne! Keitä tuossa tulee? Häh? - -HORTENSIO. -Vait, Grumio! Sehän kilpakosijani. -Petruchio, mennään syrjään. - -GRUMIO. -Komea poika, oikein naisten hempu! - - (Vetäytyvät syrjään.) - -GREMIO. -Jo luin luettelon; se on hyvä. -Mut, kuulkaa, kauniiksi ne sidottakaa, -Ja muistakaa: vain lemmenkirjoja, -Muut' ette hänellä saa luettaa. -Mun ymmärrätte. -- Lisäksi ja yli -Baptistan antimien minä teitä -Hyvitän auliisti -- Nuo paperinne -Hyvillä hajuilla ne hajutelkaa: -Hän, joka saa ne, hyvää hajua -On suloisempi. Mitä hälle luette? - -LUCENTIO. -Mitä luenkin, niin puolestanne puhun -Kuin suosijan, niin vakaasti, sen lupaan, -Kuin jos te itse läsnä oisitte, -Ja ehkä vielä tehovammin sanoin -Kuin te, jos ette liene oppimies. - -GREMIO. -Oi, oppi, mikä aarre oletkin! - -GRUMIO. -Oi, hölmö, mikä aasi oletkin! - -PETRUCHIO. -Vait, sinä! - -HORTENSIO. -Vait, Grumio! -- (Astuu esiin.) Herran rauha, signior Gremio! - -GREMIO. -Signior Hortensio, terve! Arvaatteko, -Mihinkä menen nyt? -- Baptistan luo: -Lupasin taitavata opettajaa -Kysellä kauniille Biancalle, -Ja onneks tapasin tään nuoren miehen, -Jok' opiltaan ja käytökseltään hälle -Sopiva on ja tuntee runoniekat -Ja muutkin kirjat -- hyvät, tietysti. - -HORTENSIO. -Hyv' on; ja minä ylimyksen näin, -Jok' oivan, hienon soittoniekan lupas -Opettajaksi laittaa neidellemme. -Näin mitään en lyö laimin, palvellessa -Biancaa ihanaa, jot' armastan. - -GREMIO. -Ma häntä armastan, sen työllä näytän. - -GRUMIO (syrjään). -Sen kukkarollaan näyttää. - -HORTENSIO. - Gremio, -Ei lemmestä nyt aikaa rupattaa. -Jos puhut kauniisti, niin sulle uutta -Ma kerron, jok' on hyödyks kummallekin. -Täss' sattumalta herran tapasin, -Jonk' oma etu meidän etuun liittyy: -Kosia lupaa hurjaa Katariinaa -Ja hänet naidakin, jos vain saa rahaa. - -GREMIO. -Haa! Sanottu ja tehty! Kaikki hyvin! -Mut tunteeko hän tytön kaikki viat? - -PETRUCHIO. -Ett' äreä ja tyly on, sen tiedän; -Jos siinä kaikki, niin ei tuosta haittaa. - -GREMIO. -Niin vainko, ystäväni? Mistä ollaan? - -PETRUCHIO. -Antonion poika olen Veronasta. -Isäni kuollut on, mut rahat jäivät; -Niill' elän kauan, pidän hyvät päivät. - -GREMIO. -Ei päivät hyvät moisen räivän kanssa. -Mut Herran nimeen vain, jos haluttaa! -Ma kaikess' olen teille avuksi. -Siis naida aiotte tuon villikissan? - -PETRUCHIO. -Niin totta kuin ma aion elääkin. - -GRUMIO (syrjään). -Hän naiko tuon? Jos ei, niin tytön hirtän. - -PETRUCHIO. -Siks enkö tänne tullut? Luuletteko, -Mult' että pieni melu korvat särkee? -Olenhan kuullut jalopeuran kiljun -Ja nähnyt myrskyn mylleröimän meren -Kuin villikarjun vaahdoss' ärjyvän, -Ja tuliputken tanterella soivan -Ja taivaan tykkein pilviss' ulvovan, -Ja taiston hälinässä räikän kuullut -Ja ratsun hirnunnan ja torven rämyn. -Siis naisen kielest' älkää haastelko, -Jok' isompaa ei anna paukausta, -Kuin jos sa takkaan heität kastanjan. -Möröjä lapsille! - -GRUMIO (syrjään). - Hän niit' ei pelkää! - -GREMIO. -Hortensio, kuules, onnelliseen aikaan -Tää herra tullut on, sit' aavistan, -Niin omaksi kuin meidän hyödyksemme. - -HORTENSIO. -Lupasin että häntä auttaisimme -Ja korvaisimme kosikulungit. - -GREMIO. -Sen teemmekin, jos hän vain saa sen neidon. - -GRUMIO (syrjään). -Josp' yhtä varmaan minä hyvän keiton! - - (Tranio, komeaksi puettuna, ja Biondello tulevat.) - -TRANIO. -Jumalan rauha, herrat! Rohkeneisin -Kysyä teiltä, mikä suorin tie -Signior Baptista Minolan on taloon. - -GREMIO. -Sen, joll' on kaksi somaa tytärtäkö? -Sen taloonko? - -TRANIO. -Sen saman. -- Biondello! - -GREMIO. -Mut ettehän vain aio niiden luo? - -TRANIO. -Hänen tai niiden; mitä teihin tuo? - -PETRUCHIO. -Mut äksyn luo ei vain, ma sit' en sois. - -TRANIO. -Ei äksyistä! -- Biondello, tule pois! - -LUCENTIO (syrjään). -Hyv' alku, Tranio! - -HORTENSIO. - Sana teille ennen lähtöänne: -Te neitokaista kosioimaan liette tullut tänne? - -TRANIO. -Jos oisinkin, ei lie se rikosta? - -GREMIO. -Ei, jos vain menette ja ette kikosta. - -TRANIO. -Mut katu lienee vapaa, tiedänhän, -Niin minulle kuin teille. - -GREMIO. - Mut ei hän. - -TRANIO. -Miks? Saanko tietää? - -GREMIO. - Siihen vastaus on: -Siks että on hän signior Gremion. - -HORTENSIO. -Siks ett' on hän signior Hortension. - -TRANIO. -Seis, herrat! Ylimyksinä te suokaa -Minulle oikeus; tyynesti mua kuulkaa. -Baptista arvoisa on ylimys, -Eik' isänäkään vallan outo hälle. -Ja vaikka tytär kauniimp' ois kuin onkaan, -Yks monist' olen kosijoistaan minä. -Niit' oli tuhat Ledan tyttärellä, -Bianca saakoon yhden lisää siis, -Ja saakin sen. Lucentio hänet veisi, -Vaikk' itse Paris häntä pyyteleisi. - -GREMIO. -Tuo herra puhuu kumoon meidät kaikki! - -LUCENTIO. -No, antaa laukata, hän onkin koni. - -PETRUCHIO. -Hortensio, mitä nämä pitkät puheet? - -HORTENSIO. -Suvaitkaa minun vielä kysyä: -Baptistan tytärt' oletteko nähnyt? - -TRANIO. -En, mutta kuulin ett' on hällä kaksi: -Pahasta kielestään on toinen kuulu -Ja toinen kainost' ihanuudestaan. - -PETRUCHIO. -Mun on se vanhin, siit' en hellitä. - -GREMIO. -Se työ te Herkuleelle jättäkää, -Se raskaamp' on kuin kaikki kaksitoista. - -PETRUCHIO. -Se, hitto vieköön, selittää siis täytyy: -Sen toisen tyttärensä, johon teillä -On mieli, isä kätkee kosijoilta -Eik' ennen päästä häntä naimisiin, -Kuin vanhempi on tytär saanut miehen; -On silloin vapaa nuorempi, ei ennen. - -TRANIO. -Jos niin on, että te se mies, jolt' avun -Me saamme kaikki, muun muassa minä, -Niin jää siis murtakaa ja toimiin käykää, -Pois viekää vanhin, tehkää vapaaks nuorin; -Ja kuka tämän saaneekin, ei lie -Niin hävytön hän, ettei kiittäis teitä. - -HORTENSIO. -Puhutte hyvin, sangen älykkäästi; -Ja kun nyt kosijana esiinnytte, -Niin teidän, niinkuin meidän, tulee kiittää -Tät' ylimystä hyväst' avustaan. - -TRANIO. -Sit' en lyö laimin. Siitä todisteeksi -Humussa viettäkäämme tämä ilta -Ja neitostemme malja juokaamme. -Kuin juttuherrat laissa, riitelemme, -Mut ystävinä syömme sekä juomme. - -GRUMIO ja BIONDELLO. -Sep' oiva ehdotus! No, tulkaa, pojat! - -HORTENSIO. -Niin, ehdotus on hyvä, tosiaan! -- -Petruchio, _ben venuto_ sanon vaan. - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Huone Baptistan talossa. - - (Katariina ja Bianca tulevat.) - -BIANCA. -Teet väärin, sisko, itselles ja mulle, -Kun näin mua pitelet kuin palkkaorjaa; -Mua loukkaa se. Kun käteni vaan päästät, -Niin itse viskaan nämä korut pois -Ja kaikki vaatteet, vaikka hameenikin. -Jos mitä käsket, kaikki minä teen, -Mit' olen velvollinen vanhemmalle. - -KATARIINA. -Ma vaadin, sano, kuka sulle rakkain -On kosijoistasi? Mut puhu totta. - -BIANCA. -Oi, sisko, kellään miehellä en vielä -Niin kauniit' ole nähnyt kasvoja, -Jotk' ennen muita ois mua hurmanneet. - -KATARIINA. -Valetta, vauva! Eikö vain Hortension? - -BIANCA. -Jos hän sua miellyttää, niin häntä lupaan -Kosia puolestas, ja hänet saat. - -KATARIINA. -Ahaa! Sa havittelet rikkautta -Ja suurest' elää mielit Gremion kanssa. - -BIANCA. -Sa häntä minultako kadehdit? -Oo, lasket leikkiä? Nyt ymmärrän: -Pilanas vain mua pidit koko ajan. -Oi, Kaisu sisko, päästä käteni! - -KATARIINA. -Jos tää on pilaa, oli muukin pilaa. - - (Lyö häntä.) - - (Baptista tulee.) - -BAPTISTA. -Seis, mamsellini! Mistä tämä julkeus? -- -Bianca, mene! -- Itkee, lapsi-parka! -- -Käy neulokseesi, hänest' älä piittaa. -- -Hyi, sinä lemmon vesa, loukkaat häntä, -Jok' ei sua koskaan ole loukannut! -Sanonut onko sulle pahaa sanaa? - -KATARIINA. -Vait'olollaan mua härnää; tahdon kostaa. - - (Karkaa Biancan päälle.) - -BAPTISTA. -Mun nähtenikö? Mitä? -- Mene, Bianca! - - (Bianca menee.) - -KATARIINA. -Haa, sitäkään ei sallita! Nyt näen sen: -Hän aarteenne on, hänet pitää naittaa; -Saan häissään avojaloin tanssia -Ja, siksi että häntä rakastatte, -Manalass' apinoita taluttaa.[7] -Ei sanaa enää: itkemään nyt istun, -Siks kunnes tilaisuutta kostaa saan. - - (Menee.) - -BAPTISTA. -Näin kiusattua onko perheen-isää? -- -Mut keitä tuossa? - - (Gremio tulee Lucention kanssa, joka on halvassa puvussa. - Petruchio Hortension kanssa, joka on soiton-opettajaksi - puettuna, ja Tranio Biondellon kanssa, joka kantaa luuttua - ja kirjoja.) - -GREMIO. -Hyvää huomenta, naapuri Baptista! - -BAPTISTA. -Huomenta, huomenta, naapuri Gremio! Jumalan rauha, hyvät herrat! - -PETRUCHIO. -Samaten teille! Onhan teillä tytär, -Siveä, kaunis, nimeltä Katriina? - -BAPTISTA. -On tytär mulla nimeltä Katriina. - -GREMIO. -Olette liian töykkä; hienommasti! - -PETRUCHIO. -Pois loukkaukset! Antakaa mun olla. -- -Veronast' olen ylimys; kun kuulin -Ma hänen älystään ja kauneudestaan, -Ujosta olennostaan, nöyryydestään, -Suloudestaan ja ihme-avuistaan, -Niin rohkenin ma omin luvin tulla -Taloonne vieraaks, jotta todistaa -Vois silmä, mitä kertonut on maine. -Ja vieras-ystävyyden johdannoksi -Esitän miehen, - (esittää Hortension) - joka taitavana -Matematiikassa ja musiikissa, -Hänt' opastaa voi näissä tieteissä, -Joiss' ei hän liekään vallan kokematon. -Jos hänet hylkäätte, ma loukkaannun; -Hän Mantuast' on, Licio nimeltään. - -BAPTISTA. -Olette tervetullut; samoin hänkin. -Mut Katariina-tyttöni, sen tiedän. -Ei teille sovi, valitettavasti. - -PETRUCHIO. -Eritä, näemmä, hänest' ette tahdo, -Tai kenties min' en mieleisenne lie. - -BAPTISTA. -Siin' erehdytte; sanon mitä luulen. -Mist' olette? Ja mikä nimenne? - -PETRUCHIO. -Petruchio nimeni, Antonion poika: -Sen miehen koko Italia tuntee. - -BAPTISTA. -Hänet hyvin tunnen; tervetullut siis! - -GREMIO. -Petruchio, anteeks: suokaa meillekin -Kosio-pahaisille sananvuoro. -Hiis olkoon, kylläpä on teillä hätä! - -PETRUCHIO. -Oi, anteeks, signior; mutta työt' ei kesken heittää saa. - -GREMIO. -Niin, niin; mut vielä kironnette tätä kosintaa. -- Naapuriseni, tämä -on hyvin tervetullut lahja, siitä olen varma. Osoittaakseni samanlaista -kohteliaisuutta minäkin, joka olen saanut teiltä osakseni suurempaa -kohteliaisuutta kuin keneltäkään muulta, rohkenen tarjota teille -tämän nuoren miehen, (Esittää Lucention) joka on kauan Rheimsissä -opiskellut ja on yhtä taitava kreikassa, latinassa ja muissa kielissä -kuin tuo toinen musiikissa ja matematiikassa. Hänen nimensä on Cambio; -pyydän, ottakaa hänet suosioonne. - -BAPTISTA. -Monet tuhannet kiitokset, signior Gremio! Tervetuloa, rakas Cambio! -- -(Traniolle) Mutta, arvoisa herra, te näytätte täällä niin vieraalta; -rohkenisin kysyä syytä teidän tänne-tuloonne. - -TRANIO. -Anteeksi, herra, suokaa rohkeuteni, -Ett', tässä kaupungissa outona, -Kosimaan tulen teidän tytärtänne, -Tuot' ihanaa ja siveää Biancaa; -Myös tunnen lujan päätöksenne antaa -Etuisuus vanhemmalle sisarelle. -En muuta pyydäkkään kuin että suotte -- -Jahk' ensin tietää saatte sukuni -- -Sen mulle, minkä muille kosijoille: -Vain suosinne ja vapaan luokse-pääsyn. -Ja tytärtenne kasvatusta varten -Täss' annan tämän soitin-pahaisen -Ja nämä latinan ja kreikan kirjat:[8] -Ne vastaan ottakaa, niin arvon saavat. - -BAPTISTA. -Lucentio nimennekö? Mistä kaukaa? - -TRANIO. -Pisasta, herrani; Vincention poika. - -BAPTISTA. -Hän Pisan mahtimies on; hyvin tunnen -Nimeltä hänet. Varsin tervetullut! -- -(Hortensiolle) Te luuttu ottakaa, -- (Lucentiolle) ja te nuo kirjat. -Te heti saatte nähdä oppilaanne. -- -Hoi, tänne! - - (Palvelija tulee.) - - Saata nämä ylimykset -Mun tytärteni luo, ja käske heidän -Pidellä höylist' opettajiaan. - - (Palvelija, Hortensio, Lucentio ja Biondello menevät.) - -Nyt kävelemme hetken puistossani, -Ja sitten atrialle. Tervetulleet -Olette kaikki, sen ma vakuutan. - -PETRUCHIO. -Signior Baptista, asiall' on kiire, -En jouda joka päivä kosimaan. -Isäni tunnette ja näin myös minut. -Hält' aimot perin rikkaudet, joit' olen -Pikemmin lisännyt kuin vähentänyt. -Siis sanokaa: jos tyttärenne myöntyy, -Ma mitä silloin myötäjäisiks saan? - -BAPTISTA. -Mun kuoltuani puolet maistani, -Ja heti käteen kaksituhat puntaa. - -PETRUCHIO. -Ja palkaks siitä lupaan, jos hän eloon -Minusta jää, kaikk' irtaimeni hälle -Ja kiinteimeni leskeneläkkeeksi. -Lähimmät kohdat pannaan välikirjaan -Molemmin puolin noudatettaviksi. - -BAPTISTA. -Niin, kun on tärkein sovittu, kun hältä -Vain myönnön saatte: siitä riippuu kaikki. - -PETRUCHIO. -Oo, se ei mitään; minä, nähkääs, isä, -Yht' olen kiinteä kuin hän on ynsy; -Ja kaks kun hurjaa lieskaa toisiins' yhtyy, -Niin vihanvireensä he kuluttavat; -Vähästä puuskast' yltyy pieni liekki, -Mut myrsky koko tulen sammuttaa. -Niin minä hänen teen, ja niin hän taipuu: -Min' olen jyrkkä, kosin niinkuin mies. - -BAPTISTA. -No, kosi sitten; onneks olkoon vain! -Mut kestätkö sä kaikki häijyt sanat? - -PETRUCHIO. -Kyll', yhtä varmasti kuin vuoret tuulta: -Ne eivät horju, vaikka tuulkoon aina. - - (Hortensio palaa, haava päässä.) - -Kah, mitä, ystäväni? Miks noin kalvas? - -HORTENSIO. -Pelosta varmaankin, jos kalvas olen. - -BAPTISTA. -No, soitoss' edistyykö tyttäreni? - -HORTENSIO. -Paremmin edistyisi sodassa: -Vois rauta hällä kestää, mut ei luuttu. - -BAPTISTA. -No, eikö luutull' opi näppäämään? - -HORTENSIO. -Kyll' aivan: luutulla mua kalloon näppäs. -Kun sanoin, ett' on otteet hällä väärät -Ja sormens' asentoon kun asetin, -Niin pirullisen kärtynä hän huusi: -"Vai otteita! Kyll' otteet teille näytän!" -Ja näillä sanoin päähän mua löi, -Niin että luutun läpi meni pääni. -Siin' ällistyen, luuttu kaulassa, -Nyt seisoin tirkistäin kuin kaakinpuusta, -Kun hän mua viulunvinguttajaks sätti -Ja porosorkaks ja jos joksikin, -Kuin näit' ois vartavasten opetellut. - -PETRUCHIO. -Mut sepä hauska tyttö, tosiaan! -Nyt kymmenesti rakkaamp' on hän mulle. -Oo, jutella jos saisin hänen kanssaan! - -BAPTISTA (Hortensiolle). -Pois tulkaa; moisest' älkää nolostuko, -Vaan nuorint' opettakaa tytärtäni: -Hän opinharras on ja kiitollinen. -- -Signior Petruchio, tuletteko mukaan, -Vai lähetänkö Katrin luoksenne? - -PETRUCHIO. -Se tehkää, minä täällä häntä varron. - - (Baptista, Gremio, Tranio ja Hortensio menevät.) - -Ja rohkeasti kosin, kun hän saapuu. -Jos sättii mua, niin sanon, että laulaa -Niin ihanasti hän kuin satakieli; -Jos yrmyilee, niin sanon, että katseens' -On kirkas niinkuin kasteess' aamun ruusu; -Jos vaiti on hän eikä mitään puhu, -Ylistän hänen liukaskielisyyttään -Ja puhelahjaans' ihanaksi kehun; -Jos hiiteen minut käskee, kiitän häntä, -Ikäänkuin käskis viikoks minut jäämään; -Jos antaa rukkaset, niin kysyn, milloin -On kuuliaiset meillä, milloin häät. -- -Hän tuossa tulee; nyt, Petruchio, puhu! - - (Katariina tulee.) - -Huomenta, Kati, se lie nimenne. - -KATARIINA. -Niin oikein lie, mut sentään hieman väärin: -Katariinaks sanotaan, kun puhutellaan. - -PETRUCHIO. -Valetta! Nimenne on pelkkä Kati, -Hupainen Kati, joskus paha Kati, -Mut Kati, kaunein Kati maailmassa, -Katien kati, kallis Kati-kulta, -- -Ei sentään katinkulta; siis nyt, Kati, -Mua kuule, Kati, sydämmeni lohtu: -Kun koko mailma lempeyttäsi kiitti, -Avuistas puhui, kauneuttasi kehui, -Ei kuitenkaan niin suuresti kuin pitäis, -Niin tuo mua liikutti, ja nyt sua kosin. - -KATARIINA. -Vai liikutti! Siis liikuttakoon teidät -Myös täältä pois. Näin koht', ett' olettekin -Te liikkuva. - -PETRUCHIO. - Niin mikä liikkuva? - -KATARIINA. -Sarana-tuoli. - -PETRUCHIO. - Oikein! Istu siihen! - -KATARIINA. -On aasit luotu kantamaan, niin tekin. - -PETRUCHIO. -On vaimot luotu kantamaan, niin tekin. - -KATARIINA. -Minä ainakaan en moista narria. - -PETRUCHIO. -En, Kati hyvä, kuormittaa sua aio: -Sin' olet vielä nuori sekä kevyt. - -KATARIINA. -Niin kevyt, ettei tuommoinen mua sieppaa, -Ja paino mull' on se kuin pitääkin. - -PETRUCHIO. -Vai pitää paino? - -KATARIINA. - Pidä kyntes, haukka! - -PETRUCHIO. -Oi, mettis-parka, viekö sinut haukka? - -KATARIINA. -Ei, varokoon vain haukka itseään. - -PETRUCHIO. -Seis, vaapsain, sinä! Liiaks olet häijy. - -KATARIINA. -Jos vaapsain olen, varo pistintä! - -PETRUCHIO. -Siis paras pois ne nyhtää. - -KATARIINA. - Jospa, narri, -Vain tietäisit, miss' on se. - -PETRUCHIO. - Ken ei tietäis, -Miss' ota vaapsahaisen? Hännässä. - -KATARIINA. -Eipäs kuin suussa. - -PETRUCHIO. - Kenen suussa? - -KATARIINA. - Sinun, -Kun hännästä sä puhut. -- Hyvästi! - -PETRUCHIO. -Mun suuni sunko hännässäs? Ei, Kati, -Min' olen aatelia. - -KATARIINA. - Sepä nähdään! - - (Lyö häntä.) - -PETRUCHIO. -Jos vielä mua lyöt, niin sua tyrkkään. - -KATARIINA. -Näin aatelisen kilpes menetät: -Jos mua lyöt, et ole aatelia, -Ja aatelittomana kilvetön. - -PETRUCHIO. -Vai heraldiikkaa! Pane minut kirjaan. - -KATARIINA. -Mikä vaakunaksi? Kukonharja?[9] - -PETRUCHIO. - Kukko -Ei harjaa kaipaa, kanani jos Kati. - -KATARIINA. -Ei kelpaa mulle; kurjasti sa laulat. - -PETRUCHIO. -Noin, Kati, älä mulle muikistele. - -KATARIINA. -Se tapani, kun näen raakilan. - -PETRUCHIO. -Ei täällä raakilaa; siis muikeus pois! - -KATARIINA. -Tääll' on se. - -PETRUCHIO. - Näytä se! - -KATARIINA. - Josp' olis peili! - -PETRUCHIO. -Siis kasvojani tähtäät? - -KATARIINA. - Pilkkaan osui -Noin nuorelta! - -PETRUCHIO. - Haa, kautta pyhän Yrjön, -Vai liian nuori sulle! - -KATARIINA. - Kuihtunutkin -Jo olet. - -PETRUCHIO. - Surusta. - -KATARIINA. - Sit' en ma sure. - -PETRUCHIO. -Et, Kati, noin et pääse minusta. - -KATARIINA. -Jos jään, niin kiihdyt; anna minun mennä. - -PETRUCHIO. -En niinkään! Olet oikein sievän sievä. -Sua tylyks, ynsyks, suulaaks sanottiin, -Nyt huomaan huhun valehtelijaksi: -Iloinen olet, hauska, vallan höyli, -Sanaton, vaan kuin kevään kukka vieno, -Et osaa muikistaa, et karsastaa. -Et purra huulta niinkuin häijyt naiset; -Ei mieleen sulle tiuskinat ja torat; -Sulolla kosijoitas kohtelet, -Puhellen vienosti ja lempeästi. -Miks juorutaan siis, että Kati liikkaa? -Paha on mailma: Kati suora, sorja -Kuin pähkinän on vitsa, ruskea -Kuin itse pähkinä, ja makeampi -Kuin pähkinän on sydän. Annahan, -Kun katson käyntiäsi! -- Ethän liikkaa. - -KATARIINA. -Vait, hölmö! Käske renkiäsi. - -PETRUCHIO. - Metsää -Ei somista Diana niin kuin Katin -Kuninkaallinen käynti tätä majaa. -Diana ollos sä, hän olkoon Kati, -Diana hauska olkoon, Kati kaino. - -KATARIINA. -Mist' on nuo kauniit puheet kotoisin? - -PETRUCHIO. -Omasta päästä: tulen äitiini. - -KATARIINA. -Älykäs äit'! Ois poika tyhmä muuten. - -PETRUCHIO. -Niin, enkö viisas? - -KATARIINA. - Kyllä lämpimäkses. - -PETRUCHIO. -Kyll' lämpiän, kun sänkyys pääsen, Kati. -Mut leikki sikseen, sanon sulle suoraan: -Isäsi mulle sinut luvannut -On vaimoks; määrätty on myötäjäiset; -Nain sinut, Kati, tahdot taikka et. -Ma sulle mieheks olen omani. -Kautt' auringon, jok' ihas mulle näyttää, -- -Nuo ihat, jotka mun on hurmanneet, -- -Sa muut' et miestä ottaa saa kuin minut: -Min' olen luotu sua kesyttämään, -Tekemään Villi-Katist' oivan Katin -Ja säisyn niinkuin muutkin kotikatit. -Tuoss' isäsi; ei auta kielto nyt; -Ma tahdon ja mun täytyy Kati saada. - - (Baptista, Gremio ja Tranio palaavat.) - -BAPTISTA. -Petruchio, kuinka teidän onnistaa -Katariinaan nähden? - -PETRUCHIO. - Hyvin; kuinkas muuten? -On mahdotont', ettei mua onnistaisi. - -BAPTISTA. -No, tytär Katariina? Taasko juro? - -KATARIINA. -Vai olen tyttärenne? Toden totta, -Kyll' oivaa isänrakkautt' osoitatte, -Kun naitatte mun puolihassulle, -Hullulle huimapäälle, kiroojalle, -Jok' aikoo kaikki voittaa vannomalla. - -PETRUCHIO. -Niin, nähkääs, isä: -- te ja koko mailma, -Ken hänestä vain puhui, puhui pahaa. -Jos hän on tuima, on se politiikkaa: -Ei ärjö hän, vaan kaino niinkuin kyyhky, -Ei tulinen, vaan vilvas niinkuin aamu, -Lucretian vertainen on kainoudessa, -Ja kuin Griseldis kärsivällinen. -Lyhykäisesti: niin hyvä meill' on sopu, -Ett' ensi pyhänä on meidän häät. - -KATARIINA. -Ens pyhänä sun ennen hirteen soisin. - -GREMIO. -Petruchio, kuulkaas: hirteen teitä toivoo! - -TRANIO. -Siin' onnenneko? Sitt' on hukka meidän! - -PETRUCHIO. -Ei hätää, hyvät herrat; itselleni -Ma hänet valikoin; jos hän ja minä -Vain tyydymme, niin mitä teidän siihen? -On meillä välipuhe, että hänen -Äkäinen tulee aina seurass' olla. -On uskomatont' aivan, kuinka paljo -Hän mua rakastaa. Sa, kulta-Kati! -Hän kaulassani riippui; toisiaan -Niin taajaan seuras suutelot ja valat, -Ett' tuokiossa sydämmeni vei. -Vast'alkajia te! On kumma nähdä, -Kun mies ja nainen ovat kahden, kuinka -Kesyttää lallukin voi kiukkupussin. -- -Kätesi, Kati! Nyt Venetiaan lähden -Hääpäiväkseni vaatteit' ostamaan. -Häät toimittakaa, vieraat kutsukaa; -Katista sievä tulee, sen ma takaan. - -BAPTISTA. -Mitä sanoisinkaan? Tänne kätenne: -Petruchio, onneks olkoon! Kauppa tehty. - -GREMIO ja TRANIO. -Sanomme: aamen, todistajina. - -PETRUCHIO. -Hyvästi, isä, vaimo, ystävät! -Nyt pois Venetiaan! On kohta pyhä; -Hilut, helyt, kalut kalliit sieltä tuomme. -Nyt suukko! Pyhänä me häitä juomme. - - (Petruchio ja Katariina menevät, kumpikin eri taholle.) - -GREMIO. -Noin kiirein onko koskaan naista naitu? - -BAPTISTA. -Nyt olen niinkuin kauppamies, jok' onnen -Varalle heittää elämänsä ponnen. - -TRANIO. -Olikin vanhennutta tavaraa; -Nyt tuottaa korkoa, tai mereen hukkuu. - -BAPTISTA. -Aviosopu paras korko kai. - -GREMIO. -Mies kyllä sovust' osansa jo sai. -- -Nyt nuoremman on tyttärenne vuoro. -Tää on se kauan ikävöitty päivä; -Min' olen naapuri ja kosin ensin. - -TRANIO. -Mut minä enemmän Biancaa lemmin -Kuin aatos aavistaa tai kieli kertoo. - -GREMIO. -Nulikkain lempi maidikkaalta maistuu. - -TRANIO. -Sun lempes hyytyy, harmaapää. - -GREMIO. - Sun paistuu. -Hotikko, väisty! Vanhuudest' on turvaa. - -TRANIO. -Mut nuoruus neitosien silmät hurmaa. - -BAPTISTA. -Pois torat! Minä tämän riidan ratkon: -Teoilla voitto voitetaan. Ken lupaa -Paraimman huomenlahjan tytölleni, -Se saa Biancan lemmen. -- -Siis, signior Gremio, mitä tarjoatte? - -GREMIO. -Mull' ensinnäkin kaupungiss' on talo -Hopeella, kullall' ylen varustettu, -Vadit ja kannut, missä kädet pestä, -Tapetit, verhot kaikki Tyruksesta, -Rahoja täynn' on norsunluiset lippaat, -Sypressikirstuissa on silkit, peitot, -Upeat kankaat, verhot, baldakiinit, -Lakanat hienot, Turkin helmityynyt, -Venetiasta kulta-uutimet, -Kuparit, tinat, kaikki, mit' on tarpeen -Taloudessa. Talossani maalla -On mulla satakunta lypsävää -Ja toista sataa lihavata härkää -Ja kaikki raavastarpeetkin sen mukaan. -Kyll' itse olen vanha, myönnän sen, -Mut huomenna jos kuolen, saa hän kaikki, -Jos eläissäni tulee mulle vain. - -TRANIO. -Se "vain" se sopi hyvin. -- Nyt mua kuulkaa. -Isäni ainut olen perillinen: -Jos tyttärenne vaimokseni saan, -Niin kolme neljä taloa hän rikkaass' -Saa Pisan kaupungissa, yhtä hyvää -Kuin ykskään, mit' on täällä Gremiolla; -Kakstuhatt' tukaattia lisäks vuosin -Paraista tiloistani eläkkeeksi. -No, Gremio, joko pulaan jouduitte? - -GREMIO. -Kakstuhatt' tukaattia vuosin maista! -Mun kaikki maani ei sen arvoiset; -Mut ne hän saa, ja lisäks kauppalaivan, -Jok' ankkuriss' on nyt Marseillessa. -No, joko kauppalaivaan kompastuitte? - -TRANIO. -Isälläin kolme suurt' on kauppalaivaa -- -Se tiedetään -- kaks kaljaasia lisäks -Ja kaksitoista jaalaa; ne ma lupaan, -Ja kaks sen vertaa kuin sa konsanaan. - -GREMIO. -Lupasin kaikki, mull' ei enempää: -Ei muuta antaa voi kuin mit' on omaa; -Jos minä kelpaan, mun hän saa ja kaikki. - -TRANIO. -Siis tyttö ennen kaikkia on minun, -Sananne mukaan; Gremio on pietti. - -BAPTISTA. -Te parhaan teitte tarjon, myönnän sen, -Ja isänne jos takuun tuo, niin tyttö -On teidän; sillä -- anteeks -- ennen isää -Jos kuolisitte, kuink' on huomenlahjan? - -TRANIO. -Kujeita! Hän on vanha, minä nuori. - -GREMIO. -Mut nuoret voivat kuolla niin kuin vanhat. - -BAPTISTA. -No, hyvä! Tää on päätökseni, herrat: -Ens' sunnuntaina, niinkuin tiedätte, -On tyttäreni Katariinan häät; -Biancan seuraavana sunnuntaina -Te saatte vaimoksi, jos takuun tuotte; -Saa muuten Gremio hänet. Kiitän teitä, -Ja nyt vain suosioonne sulkeudun. - - (Menee.) - -GREMIO. -Hyvästi, naapuri! -- Nyt en sua pelkää: -Niin, keikka-Heikki, isäs olis hupsu, -Jos kaikki antais pois ja vanhoillaan -Sun pöydässäsi söisi. Hitto vie, -Se vanha kettu ei niin houkka lie! - - (Menee.) - -TRANIO. -Sun rutto syököön, vanha kurttunaama! -Sun pistin korkeimmalla valtilla. -Nyt tiedän, kuinka autan isäntääni: -- -Niin, teeskelty Lucentio itselleen -Vois isän laittaa, teeskellyn Vincention; -Siit' ihme syntyis: isäinhän se työtä -On laittaa lapsia; mut tässä siittää -Laps isän, jos vain mulla juonta riittää. - - (Menee.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Huone Baptistan talossa. - - (Lucentio, Hortensio ja Bianca tulevat.) - -LUCENTIO. -Seis, vinguttaja! Liian röyhkäks käytte. -Jo unohduksiss' onko tervehdys, -Jonk' antoi teille Katariina-neiti? - -HORTENSIO. -Toraisa kirjatoukka! Tämä neiti -On taivaallisen soiton haltija: -Siis väistykää ja etuus mulle suokaa; -Kun täss' on yksi tunti soiteltu, -Te saatte toisen käyttää lukemiseen. - -LUCENTIO. -Typerä hölmö, oppia ei sulla, -Ett' ymmärtäisit soiton tarkoituksen: -Sen tulee ihmismieltä virkistää -Vakavan työn ja opinnoiden jälkeen. -Siis salli meidän filosofioida; -Kun väsymme, niin antaa soiton soida. - -HORTENSIO. -Mies, tuot' en uhmailuas minä siedä. - -BIANCA. -Te loukkaatte mua kaksin kerroin, herrat, -Kun siitä kinaatte, mink' itse määrään. -En ole vitsottava koululainen, -En kytkettynä määräaikoihin, -Vaan otan opetusta milloin tahdon. -Niin, riidan päätteeksi nyt istukaamme: -- -Te luuttuun tarttukaa ja soitelkaa; -Se tuskin vireiss' on, kun luku päättyy. - -HORTENSIO. -Siis lopetatteko, kun vireiss' olen? - - (Vetäytyy syrjään.) - -LUCENTIO. -Yritys turha! -- Viritelkää vain! - -BIANCA. -Mihinkä viimeks jäimme? - -LUCENTIO. - Tähän, neiti: -- -_Hic ibat Simois; hic est Sigeia tellus, -Hic steterat Priami regia celsa senis_. - -BIANCA. -Kääntäkää tämä. - -LUCENTIO. -_Hic ibat_, niinkuin jo teille sanoin; -- _Simois_, olen Lucentio; -- -_hic est_, Vincention poika Pisasta; -- _Sigeia tellus_, näin -valepukuisena, voittaakseni lempenne; -- _hic steterat_, ja se Lucentio, -joka tulee kosimaan; -- _Priami_, on palvelijani Tranio; -- _regia_, -minun asussani; -- _celsa senis_, jotta pettäisimme sen vanhan -lemmenlöyhkön. - -HORTENSIO (lähestyen). -Nyt, neiti, soittimeni vireiss' on. - -BIANCA. -No, antaa kuulua! - - (Hortensio soittaa.) - - Hyi, kvintti pärrää! - -LUCENTIO. -Vain tappiin sylkekää, ja uusi koitos! - -BIANCA. -Nyt katsokaamme voinko kääntää tuon: _Hic ibat Simois_, en tunne teitä; --- _hic est Sigeia tellus_, en usko teitä; -- _hic steterat Priami_, -varokaa, ettei hän kuule; -- _regia_, älkää liiaksi rohkeilko; -- -_celsa senis_, älkää epäilkö. - -HORTENSIO. -Nyt vireiss' on se. - -LUCENTIO. - Paasi pärrää. - -HORTENSIO. - Paasiss' -Ei vikaa, vaan tuo pärrä tässä paasaa. -(Syrjään.) Se kirjaksi on ropi-rohkea! -Hiis olkoon, kultaani se lurjus kyöhää! -Mut paremmin sua tarkkaan, kirjatoukka. - -BIANCA. -Ehk' uskon vasta, vaan nyt epäilen. - -LUCENTIO. -Pois epäilykset! Aeacidein juurta -Ol' Ajax, nimens' sai hän vaariltaan. - -BIANCA. -Pitänee opettajaa uskoa, -Ma muuten, tietkääs, kovin epäilisin. -Mut jääköön tää. -- Nyt teihin, Licio! -Hyvät opettajat, älkää pahastuko, -Näin kanssanne vaikk' olen suottaillut. - -HORTENSIO (Lucentiolle). -Pois nyt, ja minut rauhaan jättäkää: -Ei täällä tersettiä soiteta. - -LUCENTIO. -Noin turhan tarkka! (Syrjään.) Valvoa mun täytyy -Ja vaaniskella: jos en erehdy, -On soma soittajamme rakastunut. - -HORTENSIO. -Ennenkuin, neiti, luuttuun tartutte -Ja sormittelu-taitoon perehdytte, -Mun täytyy taiteen alkeist' alottaa; -Lyhemmän teille neuvon askelman, -Huvemman, mehukkaamman, tehoisamman, -Kuin mitä koskaan muut on neuvoneet; -Se täss' on siroon muotoon puettuna. - -BIANCA. -Jo aikaa askelmani suoritin. - -HORTENSIO. -Mut lukekaa Hortension kuitenkin. - -BIANCA (lukee). -"C. Olen sointu, joka ilmi tuo, -D. E. Kuink' on Hortension lempi lämmin; -F. G. Bianca, hälle kätes suo. -A. Hän sua lempii muita kiihkeämmin. -H. Yks mull' avain kahteen nuottiin on: -C. Armahda, tai sorrun kuolohon." -Tää onko askelmanne? Se ei kelpaa: -Parempi vanha on; niin, outoon oikkuun -En taattuja ma vaihda ohjeita. - - (Palvelija tulee.) - -PALVELIJA. -Teit' isä käskee kirjat jättämään -Ja käymään siskon majaa koristamaan: -Häät huomenna on, niinkuin tiedätte. - -BIANCA. -Hyvästi, herrat; minun täytyy mennä. - - (Bianca ja palvelija menevät.) - -LUCENTIO. -Siis mull' ei syytä jäädä. - - (Menee.) - -HORTENSIO. - Mutta mulla -Syyt' urkkia on tuota kirjatoukkaa: -Näen katseesta jo, ett' on rakastunut. -Bianca, jos niin halpa sull' on mieli, -Ett' isket silmää joka kuihkojalle, -Niin mene muille! Noin jos liehut vaan, -Niin minä otan toisen mistä saan. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Baptistan talon edusta. - - (Baptista, Gremio, Tranio, Katariina, Bianca, - Lucentio ja palvelijoita tulee.) - -BAPTISTA. -Petruchion ja Katariinan häät -On täksi päivää määrätty, Lucentio, -Ja viel' ei mitään ylkää kuuluvissa. -Nyt sitä juorutaan! Mik' ilkku syntyy, -Kun poiss' on ylkämies, ja pappi vartoo -Vain pyhää vihkitointa-alkaakseen! -Mit' arvelette tästä häpeästä? - -KATARIINA. -Mun vain on häpeä; niin, vasten mieltä -Mua pakotettiin mieheks ottamaan -Mokoma juro, puolihupsu kolho, -Jok' äkin kosii, vitkaan häitä viettää. -Sanoinhan, että hän on houkkio -Ja moukan tavoist' ilki-iva pilkkii. -Vain ollaksensa oikein hauska mies, -Hän tuhansia kosii, määrää häät, -Ja kuulututtaa, ystäviä kutsuu, -Mut naida sit' ei aio, jota kosi. -Nyt mailma Katariina-parkaa näyttää, -"Tuoss'" sanoo, "houkan on Petruchion vaimo, -Jos mies vain suvaitsisi naida hänet!" - -TRANIO. -Baptista, Katariina, malttukaa: -Petruchio, toden totta, hyvää aikoo, -Mik' estäneekin häntä saapumasta. -Vaikk' onkin töykeä, on toki viisas, -Vaikk' ilveileekin, taattu mies tok' on. - -KATARIINA. -Oi, etten olis koskaan häntä nähnyt! - - (Menee itkien pois, Bianca ja palvelijat jäljessä.) - -BAPTISTA. -Niin, mene, laps! En soimaa, että itket: -Mokoma solvaus pyhimystä loukkais, -Saatikka sinunlaistas äkämystä. - - (Biondello tulee.) - -BIONDELLO. -Herra, herra! Uutta, vanhaa uutta, semmoista, jota ette koskaan ennen -ole kuullut! - -BAPTISTA. -Vanhaa ja uutta yhtä haavaa! Kuinka se on ymmärrettävä? - -BIONDELLO. -No, eikö ole uutta kuulla, että Petruchio on tulossa? - -BAPTISTA. -Onko hän tullut? - -BIONDELLO. -Ei, ei toki. - -BAPTISTA. -Mitä sitte? - -BIONDELLO. -Hän on tulossa. - -BAPTISTA. -Milloin on hän täällä? - -BIONDELLO. -Silloin kuin hän seisoo tässä, missä minä nyt seison, ja näkee teidät -siinä. - -TRANIO. -Kerro nyt sitte ne vanhat uutisesi! - -BIONDELLO. -No niin, Petruchio on tulossa, yllä uusi hattu ja vanha takki; -vanhat housut, kolmasti käännetyt; saappaat, joita jo on käytetty -kynttiläsäiliönä, toisessa solki ja toisessa paula; vanha, ruostunut -miekka, kaupungin asehuoneesta saatu, kahva halki, tupenhokki poissa ja -kannikkeet hajalla; hepo nilkku, selässä vanha, koinsyömä satula, ja -jalustimet kumpikin eri lajia; lisäksi se on yskäinen ja kuivatautinen, -ikenet turvoksissa, kauttaaltaan kapinen, pahkapolvinen, pattijalkainen, -sappi vialla, parantumaton ajos kaulassa, pahasti pyörretautinen, -suolimatojen vaivaama, selkä rampa, lapa lyöttynyt ja etujalat kankeat, -kuolaimet puoleksi koukistuneet, ja lampaannahkaiset päitset -kompastuksen takia niin kireälle pingoitetut, että monasti ovat -katkenneet ja sitten solmimalla paikatut; satulavyö kuudesti parsittu, -ja samettinen naissatulan häntähihna, johon omistajan nimimerkiksi on -kaksi kirjainta sirosti nastoilla kiinnitetty, sieltä täältä -käärelangalla paikattu. - -BAPTISTA. -Kuka hänen kanssaan tulee? - -BIONDELLO. -Ah, herra, hänen passarinsa, päästä jalkaan sonnustettuna samaan tapaan -kuin hevonenkin: toisessa jalassa palttinasukka, toisessa karkea -villasäärystin, sukkanauhoina punainen ja sininen verkakaistale; vanha -hattu, jossa töyhtönä häilyy "neljäkymmentä uutta lemmenlaulua"; hirviö, -oikea hirviö pukimeltaan, ei vähääkään kristityn juoksupojan eikä -ylimyksen passarin näköinen. - -TRANIO. -Ties, mikä kumma oikku häntä riivaa! -Tok' usein häll' on halpa puku yllä. - -BAPTISTA. -Hyvä vain, että tulee, tulkoon millaisena tahansa. - -BIONDELLO. -Ei herra, hän ei tule. - -BAPTISTA. -Sanoithan, että hän tulee. - -BIONDELLO. -Kuka? Petruchioko? - -BAPTISTA. -Niin, että Petruchio tulee. - -BIONDELLO. -Ei, herra, sanoin että hänen hevosensa tulee ja hän sen selässä. - -BAPTISTA. -No niin, sehän on yhtä. - -BIONDELLO. -Ei, kautta Nikolaan! -Jo hölmökin sen ties, -Että hevonen ja mies -Ei ole yhtä vaan, -Mut ei myös montakaan. - - (Petruchio ja Grumio tulevat.) - -PETRUCHIO. -No, miss' on vieraat? Kuka kotona? - -BAPTISTA. -Hyv' että tulitte. - -PETRUCHIO. -Ei niinkään hyvä -- - -BAPTISTA. -Mut ettehän tok' onnu. - -TRANIO. - Pukunne -Niin hyvä ei, kuin pitäisi. - -PETRUCHIO. - Jos oisi -Se parempikin, näin ma ryntäisin. -Mut miss' on Kati, armas morsioni? -- -Kuink', isä, voitte? -- Mikä seuraa vaivaa? -Miks, hyvät ihmiset, mua tölläilette, -Ikäänkuin näkisitte kumman aaveen -Tai pyrstötähden tai muun hirviön? - -BAPTISTA. -Hääpäivännehän tää, sen tiedätte; -Pahoimme ensin, että ette tulis; -Nyt pahoilemme, että tulette -Noin pukemattomana. Pois nuo rääsyt! -Ne arvollenne ovat häpeäksi -Ja juhlassamme silmän vaivana. - -TRANIO. -Mik' arvon toimi teit' on pidättänyt -Näin kauan vaimostanne erillään -Ja tänne laittanut noin muuttuneena? - -PETRUCHIO. -Ikävä kertoa ja paha kuulla: -Niin, lupaukseni tulin täyttämään, -Vaikk' kaikin puolin sit' en täyttää voikaan. -Mut, kun saan aikaa, syyni selvitän, -Niin että kaikki ovat tyytyväiset. -Mut miss' on Kati? Viivyin liian kauan; -Jo aamu kuluu, kiire kirkkoon on. - -TRANIO. -Noin ette morsionne luo saa mennä; -Sisähän käykää, vaatteet teille lainaan. - -PETRUCHIO. -Ei, hitto vie! Näin juuri minä menen. - -BAPTISTA. -Vihille noinhan ette aio mennä? - -PETRUCHIO. -Näin juuri; siis tuo puhe jättäkää. -Hän minuun vihitään, ei vaatteisiini. -Jos, mitä minusta hän kuluttaa, -Niin voisin uudistaa kuin nämä rievut, -Niin hyvä Katin ois ja paras minun. -Mut mitä, narri, tässä rupatan, -Kun morsiantan' tervehtää mun pitää -Ja muiskull' uusi arvo vahvistaa! - - (Petruchio, Grumio ja Biondello menevät.) - -TRANIO. -Tuo hassu puku tahallist' on varmaan. -Jos koittaisimme, ehkä suostuisi -Parempiin pukeumaan, kun lähtee kirkkoon. - -BAPTISTA. -Käyn katsomahan, mitä tästä koituu. - - (Menee.) - -TRANIO. -Biancan lempeen lisätä nyt tulee -Vain isän suostumus; ja sitä varten -- -Niinkuin jo sanoin teidän armollenne -- -Ma hankin miehen, kenen hyvänsä, -Jot' aikeeseemme voimme opastaa: -Hän olla saa Vincentio Pisalainen -Ja täällä Paduassa taata summan -Mun lupaamaani vielä suuremman. -Näin saatte rauhass' elää onnessanne -Ja luvalla Bianca-neidin naida. - -LUCENTIO. -Jos ei vain kumppanini, kirjatoukka, -Niin tarkkaan vaanis hänen askeleitaan, -Sopisi salaa mennä vihille; -Ja sitten, vaikka epäis koko mailma, -Ma pidän mailman uhall' omani. - -TRANIO. -Tät' oikein tulee meidän punnita, -Pitäen tarkoin silmäll' etuamme; -Näin peijaamme tuon harmaan Gremion, -Tuon turhan tarkan isän, Minolan, -Ja soittajan, tuon mielaan Licion, -Kaikk' isäntäni vuoks, Lucention. - - (Gremio palaa.) - -No, Gremio, kirkostako tulette? - -GREMIO. -Niin ilolla, kuin koskaan koulusta. - -TRANIO. -Ovatko tulleet morsian ja sulho? - -GREMIO. -Sanotte: sulho; kolho, sanokaa: -Hän kyllä naistaan kolhii että tuntuu. - -TRANIO. -Hän naistaan pahempiko? Mahdotonta! - -GREMIO. -Se mies on piru, piru, ilmi piru. - -TRANIO. -Se nainen piru on, piru, pirun mummo. - -GREMIO. -Hui, hai! Laps, lammas, kyyhky miehen suhteen! -Lucentio, tietäkääs, kun pappi kysyi, -Tahtoiko vaimokseen hän Katariinan, -Hän huusi: "tahdon, hitto vie!" ja noitui -Niin että pappi aivan kauhuissaan -Pudotti kirjansa, ja kun hän sitä -Kumartui ottamaan, niin moisen puustin -Sai ylkä-houkkiolta, että siinä -Makasi maassa papit sekä kirjat. -"Ne nostakoon", hän huus', "ken haluaa." - -TRANIO. -Ja kun hän nousi, mitä sanoi nainen? - -GREMIO. -Vapisi; mies, näet, jalkaa löi ja noitui, -Ikäänkuin aikois pappi häntä pettää. -Kun lopussa on kaikki vihkimenot, -Hän huutaa viiniä:[10] "saas tästä!" sanoo, -Kuin laivall' ois ja myrskyn tauottua -Matruusein kanssa mässäis; kaataa viinin -Ja leivät heittää naamaan lukkarin -Vain siitä syystä, että tämän parta -Niin näytti laihalta ja nälkäiseltä, -Kuin pyytänyt ois palaa ryypyn päälle. -Sen tehtyään hän naistaan kaulaan tarttuu -Ja painaa suulle moisen moiskauksen, -Ett' ihan koko kirkko kajahtaa. -Kun tämän näin, niin häpeissäni poistuin, -Ja perästä kai tulee koko seura. -Näin hassuja en häitä ole nähnyt. -Vait, vait! Jo kuulen pelimannin soiton. - - (Soittoa.) - - (Petruchio, Katariina, Bianca, Baptista, - Hortensio, Grumio ja koko hääjoukko tulee.) - -PETRUCHIO. -Suur' kiitos vaivoistanne, ystävät! -Hääpöytä tääll' on uljas valmistettu, -Ja ruoalle mua varrotte, sen tiedän: -Mut, paha kyllä, kiire mull' on lähtö, -Ja sanon sen vuoks nyt jäähyväiset. - -BAPTISTA. -Tän' iltanako matka täältä? Mitä? - -PETRUCHIO. -Niin, vielä päiväsaikaan, ennen iltaa. -Sit' älkää ihmetelkö; asiani -Jos tietäisitte, ennen käskisitte -Mua menemään kuin jäämään. -- Arvon seura, -Suur' kiitos teille, että katselitte, -Pois itseni kun annoin tämän hurskaan -Ja herttaisen ja hellän vaimon omaks. -Hääpöytään käykää, juokaa maljani! -Mun täytyy mennä. Herran haltuun kaikki! - -TRANIO. -Oi, suokaa meidän pyytää teitä jäämään. - -PETRUCHIO. -Se ei käy päinsä. - -GREMIO. - Suokaa minun pyytää. - -PETRUCHIO. -On mahdotonta. - -KATARIINA. - Suokaa minun pyytää. - -PETRUCHIO. -Nyt tyydyn. - -KATARIINA. - Tyydyttekö jäämään siis? - -PETRUCHIO. -Ma tyydyn, sinä kun mua pyydät jäämään; -En toki jää, jos kuinka pyytäisit. - -KATARIINA. -Jos rakas olen, jääkää! - -PETRUCHIO. - Hevoseni! - -GRUMIO. -Valmiit ovat, herra: kaurat ovat syöneet hevoset. - -KATARIINA. -No, hyvä! -Tee niinkuin tahdot, min' en lähde tänään, -En huomennakaan; tulen milloin mielin. -Ovi on auki, herra, tuoss' on tie; -No, rasvo kenkäsi ja marssi matkaas; -Mut minä lähden kun mua haluttaa. -Sinusta tullee aika torikko, -Kun heti aluss' yrmit noin ja pauhaat. - -PETRUCHIO. -Oi, malta, Kati hyvä, älä suutu! - -KATARIINA. -Suutunpa vainkin. Mikä kiire sulla? -- -Oi, isä, tyyntykää; hän kyllä taipuu. - -GREMIO. -Kas niin vain, ystävä; nyt alkaa leikki. - -KATARIINA. -Hääpöytään siitä joutuin, hyvät herrat! -Pitävät naista narrinaan, ma huomaan, -Jos häll' ei rohkeutta vastustaa. - -PETRUCHIO. -Niin, joutuin menkööt, kun sa käsket, Kati. -- -Totelkaa morsianta, nuodemiehet, -Remutkaa, juhlikaa ja mässätkää -Ja Katin neitsyysmalja pohjaan juokaa, -Humussa hurjailkaa -- tai menkää hirteen! -Mut kiltti Kati seuraa minua. -Pois kiukut, töminät ja muikistukset! -Ma tahdon hallita mik' omaani: -Hän kontuni on, maani, taloni, -Latoni, peltoni ja hevoseni, -Ja härkäni, ja aasini, ja kaikki. -Tuoss' seisoo hän; ken tohtii, koskekoon! -Ma uhmaan rohkeintakin, joka multa -Tien sulkee Paduaan. -- Hoi, Grumio, -Esille pamppus! Meitä kiertää rosvot; -Pelasta emäntäs, jos olet mies. -- -Tipuni, tyynny, ei sua kukaan koske, -Sua minä suojaan miljoonia vastaan. - - (Petruchio, Katariina ja Grumio menevät.) - -BAPTISTA. -No, menköön vain, se hellä pariskunta! - -GREMIO. -Paraiksi, muuten nauruun kuolisin. - -TRANIO. -Tää hulluista on avioista hulluin. - -LUCENTIO. -Mitä aattelette, neiti, siskostanne? - -BIANCA. -Ett' itse hupsu on, ja hupsun nai. - -GREMIO. -Topakan katin vain Petruchio sai. - -BAPTISTA. -Vaikk' ylkää on ja morsiota vailla -Hääpöytämme, niin, hyvät naapurit, -Pitomme siltä herkkuja ei vailla. -- -Lucentio, te yljän paikkaan käykää; -Bianca, sinä ota siskon sija. - -TRANIO. -Bianca siiskö morsianta leikkii? - -BAPTISTA. -Niin, niin, Lucentio. -- Sisään, hyvät herrat! - - (Menevät.) - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - (Grumio tulee.) - -GRUMIO. -Hittoon, kaikki uupuneet hevoskaakit, kaikki hupsut herrat ja kaikki -huonot tiet! Onko ihmistä koskaan näin piesty? Onko ihmistä koskaan näin -ryvetetty? Onko koskaan ollut ihmistä näin väsynyttä? Lähettivät minut -ennalta tekemään tulta, ja tulevat itse perässä lämmittelemään. Jos en -olisi tämmöinen pikkuinen toppu ja kuumiamaan hoppu, niin huuleni -jäätyisivät kiinni hampaisiini, kieli kitalakeen ja sydän kylkiluihin, -ennenkuin joudun tulen sulatettavaksi; mutta aion tulta puhumalla -lämmittää itseäni, sillä, mitä ilmaan tulee, voi sitä minua isompikin -mies kylmettyä. Hoilaa! Hoi, Curtis! - - (Curtis tulee.) - -CURTIS. -Kuka se niin viluisesti huutaa? - -GRUMIO. -Jäämöhkäle. Jos et usko, niin voit laskea luikua hartioistani -kantapäihin yhtä vikkelästi kuin päästä niskaan. Tule, hyvä Curtis! - -CURTIS. -Onko herrani rouvineen tulossa, Grumio? - -GRUMIO. -Ovat, Curtis, ovat. Siis, tulta, tulta! Vettä vain älä siihen vala.[11] - -CURTIS. -Onko hän semmoinen tulinen torapussi kuin sanotaan? - -GRUMIO. -Oli, hyvä Curtis, ennen tätä kylmyyttä; mutta tiedäthän, että talvi -taltuttaa miehet, vaimot ja elukat, sillä se on kesyttänyt minun vanhan -herrani ja minun nuoren rouvani ja minut itseni, Curtis kamraati. - -CURTIS. -Mene siitä, senkin kolmituumainen narri! Minä en ole mikään elukka. - -GRUMIO. -Olenko minä sitten vain kolmituumainen? Sinun sarvesi on jalan -mittainen, ja minä olen vähintään yhtä pitkä. Mutta tahdotko nyt laittaa -tulta, taikka kantelen sinusta rouvallemme, jonka kättä -- hän on jo -kohta käsillä -- tuossa paikassa saat tuntea kylmäksi lohdutukseksi -siitä, että olet tulisessa toimessasi vitkastellut? - -CURTIS. -Mutta, hyvä Grumio, sanohan, mitä maailmalta kuuluu. - -GRUMIO. -Pelkkää kylmyyttä, Curtis, kaikessa muussa paitse sinun virassasi; siis, -tulta! Tee mitä sinun tulee, ja ota vastaan mitä sinun tulee, sillä -herrani ja rouvani ovat melkein kuoliaaksi paleltuneet. - -CURTIS. -Nyt on valkea tehty; kerro nyt, Grumio hyvä, jotakin uutta. - -GRUMIO. -No niin: (Laulaa.) "Hih, Hannu, hei, Hannu!" ja niin paljon uutta -kuin tahdot.. - -CURTIS. -Niin, sinulla on ne ainaiset kolineesi. - -GRUMIO. -Laita siis tulta, sillä kylmä minua hirveästi kolii. Missä on kokki? -Onko illallinen valmis, onko talo siistitty, onko kaislat lattialla,[12] -onko hämähäkin verkot poistettu, onko palvelijoilla uudet parkkumit ja -valkeat sukat ja kaikilla käskyläisillä häävaatteet yllä? Onko tuopit -pesty ja jumprut puhtaat, verhot paikoillaan ja kaikki kunnossa? - -CURTIS. -Kaikki reilassa; siis, sano nyt jotakin uutta. - -GRUMIO. -Ensiksikin tiedä, että hevoseni on väsynyt; ja että herrani ja rouvani -ovat lentäneet toinen toisensa niskaan. - -CURTIS. -Mitä? - -GRUMIO. -Niin, satulasta nurinniskoin rapakkoon; ja siihen liittyy eräs tarina. - -CURTIS. -Mikä? Sano, hyvä Grumio. - -GRUMIO. -Tänne korvasi! - -CURTIS. -Tässä on! - -GRUMIO. -Tuossa on! - - (Lyö häntä korvalle.) - -CURTIS. -Tämähän on jo tarinan tuntemista, eikä vain kuulemista. - -GRUMIO. -Sen vuoksi sitä sanotaankin tunnolliseksi tarinaksi; ja tämä puusti oli -vain koputus korvallesi, että suvaitsisit kuulla. Nyt alotan: _Imprimis_, -ajoimme alas lokaista mäkeä, herrani ratsastaen rouvani takana, -- - -CURTIS. -Molemmatko yhdessä hevosessa? - -GRUMIO. -Mitä sillä tarkoitat? - -CURTIS. -He, hevosta vain. - -GRUMIO. -Kerro siis itse se tarina. Mutta jos sinä et olisi minua keskeyttänyt, -niin olisit saanut kuulla, kuinka rouvan hevonen kaatui, ja hän hevosen -alle; olisit saanut kuulla, kuinka ruokottomaan paikkaan, ja kuinka -tahratuksi hän tuli; kuinka herra jätti hänet siihen hevosen alle; -kuinka hän minua pieksi siitä, että rouvan hevonen kompastui; kuinka -rouva kahlasi liassa raastaakseen minut irti hänestä; kuinka herra -kiroili, kuinka rouva rukoili, hän, joka ei milloinkaan ennen ollut -rukoillut; kuinka minä huusin; kuinka hevoset karkasivat tiehensä; -kuinka rouvan suitset katkesivat; kuinka minä menetin häntävyöni, -- ja -monta muuta muistettavaa seikkaa, jotka nyt saavat unhotukseen kuolla, -ja sinäkin kokemusta vailla palata hautaasi. - -CURTIS. -Tästä päättäen on herra äkäisempi kuin rouva. - -GRUMIO. -Niin onkin; ja sen saat sinä ja teistä kaikista julkeimmat tuntea, jahka -hän tulee kotiin. Vaan mitä tässä joutavia höpisen! -- Huuda tänne Natu, -Jooseppi, Niku, Vilppu, Valteri, Oluvinen ja kaikki muut; laita että -kampaavat sileäksi päänsä, harjaavat siniset nuttunsa ja sitovat -kunnollisesti sukkanauhansa; katso että kumartaessaan raapaisevat -vasemmalla jalalla ja etteivät millään muotoa koske herrani hevosen -häntäkarvaankaan, ennenkuin ovat kättään suudelleet. Ovatko he kaikki -valmiit? - -CURTIS. -Ovat. - -GRUMIO. -Kutsu ne tänne. - -CURTIS. -Kuuletteko? Hoi! -- Teidän pitää mennä herraamme vastaan, antaaksenne -arvoa rouvalle. - -GRUMIO. -Oo, kylläpä hän ilmankin on arvollinen. - -CURTIS. -Kukapa ei sitä tietäisi? - -GRUMIO. -Sinä, näen mä, kun kutsut kokoon väkeä antamaan hänelle arvoa. - -CURTIS. -Kutsun heitä häntä arvioimaan. - -GRUMIO. -Hän ei varmaankaan tule heidän kaupiteltavakseen. - - (Useita palvelijoita tulee.) - -NATU. -Tervetuloa kotiin, Grumio! - -VILPPU. -Mitä kuuluu, Grumio? - -JOOSEPPI. -Kas, Grumio! - -NIKU. -Grumio toveri! - -NATU. -Mitä kuuluu, vanha poika? - -GRUMIO. -Tervetuloa, sinä! -- Kuinka voit, sinä? -- Kas, sinäkö? -- Sinäkin, -kamraati! -- Tämä olkoon tervehdykseksi. No, te nästit pojat, onko -kaikki valmista, kaikki siistiä? - -NATU. -Kaikki on valmista. Kuinka lähellä on herra? - -GRUMIO. -Heti käsillä, parahiksi ratsailta astunut; siis älkää -- Tuhat -tulimmaista, vait, hiljaa! Kuulen herrani jo tulevan. - - (Petruchio ja Katariina tulevat.) - -PETRUCHIO. -Miss' on ne koirat? Ovell' eikö ketään, -Ken pitäis jalustinta, ratsun korjais? -Miss' ovat Natu, Reko, Jooseppi? - -KAIKKI PALVELIJAT. -Tässä, tässä, herra! tässä, herra! - -PETRUCHIO. -Niin, tässä, herra! tässä, herra! tässä, herra! -Te tomppelit ja säädyttömät pöllöt! -Ei järjestystä, tapaa, huutia! -- -Miss' on se hölmö, jonka eeltä laitoin? - -GRUMIO. -Täss', yhtä hölmönä kuin laittaissanne. - -PETRUCHIO. -Maamoukka! Senkin ajojuhta-kaakki! -Sun tuli puistossa mua kohdata, -Nää laiskat jortit kaikki mukanasi. - -GRUMIO. -Ei Natun takki ollut vallan valmis, -Ja nyörit puuttui Kaapon kengistä, -Ei sorttaa Pekan hatun mustukkeeksi, -Ja kesken oli Vilpun miekantuppi; -Vain Reku, Aatu, Rappu ovat siistit, -Muut kaikki vanhoiss' ovat ryysyissään; -Mut näinkin vastass' ovat kaikki tässä. - -PETRUCHIO. -Pois, konnat! Tuokaa sisään illallinen. - - (Palvelijat menevät.) - -(Laulaa.) "Miss' eloni on entinen -- -Miss' ovat" -- Istu, Kati, tervetullut! -Ho, ho, ho, hoo! - - (Palvelijat tuovat illallisen.) - -No, joutuin! -- Pidä hauskaa, Katiseni! -- -Pois saappaat jalastani, mölhöt, joutuin! -(Laulaa.) "Oli kerran munkki, harmaaveli, -Ja pitkin tietä hän astuskeli;" -- -Seis, konna! Nyrjähytät jalkani. -Kas, tuossa! Riisu toinen varovammin. -- - - (Lyö häntä.) - -Pidä hauskaa, Katri! -- Vettä tänne! Pian! -- -Miss' Into-hurttani? -- Mies, sinä tänne -Mun nouda orpanani Ferdinand. - - (Palvelija menee.) - -Hyväile tuota, Kati, suuta suikkaa. -- -Miss' ovat tohvelini? -- Entä vesi? - - (Palvelija tuo vesikannun ja vadin.) - -Peseydy, Katiseni![13] Tervetullut! -- - - (Palvelija pudottaa kannun.) - -Kirottu konna! Miks sen pudotit! - -KATARIINA. -Oi, rauhoitu! Se meni vahingossa. - -PETRUCHIO. -Äpärä, aasinkorva, pölkkypää! -Käy, Kati, istumaan; sun on kai nälkä. -Sinäkö siunaat ruoan, vaiko minä? -Mitä? Oinastako? - -1 PALVELIJA. - Niin. - -PETRUCHIO. - Ken toi sen? - -1 PALVELIJA. - Minä. - -PETRUCHIO. -Se palanutt' on; palanutt' on kaikki. -- -Ne vintiöt! -- Miss' on se kokki-lurjus? -Kuink' uskallatte, konnat, moista laittaa -Ja ruokaa tarjota, jot' en voi syödä. -Pois viekää kaikki, lasit, lautaset. - - (Viskaa maahan ruoat ja astiat.) - -Typerät pässit, säädyttömät lortit! -Haa! Myhkäättekö? Kyllä kohta näytän! - -KATARIINA. -Noin, rakas puolisoni, älä ärjy; -Hyväähän ruoka oli, kelpais syödä. - -PETRUCHIO. -Ei, Kati, kuivaa vain ja palanutta, -Ja mult' on moinen jyrkkään kielletty: -Se kiihtää sappea ja siittää äkää. -Parempi meidän kahden paastota -- -Kun sapellinen kummankin on luonto -- -Kuin syödä moista lihaa taudiksemme. -Siis tyynny, huomenna se korvataan, -Ja tän yön miehissä nyt paastoamme. -Pois tule, morsiuskammariin sun saatan. - - (Petruchio, Katariina ja Curtis menevät.) - -NATU. -Oletko, Pekka, koskaan moista nähnyt? - -PEKKA. -Hän tappaa hänet omill' oikuillaan. - - (Curtis palaa.) - -GRUMIO. -Miss' on hän nyt? - -CURTIS. - He, hänen kammarissaan, -Ja saarnaa hälle kieltäytymistä; -Kiroilee, noituu, eikä vaimo-raukka -Puhua tohdi, seistä, päätään nostaa, -Vaan istuu niinkuin unen torroksissa. -Pois, pois! Hän tuossa tulee tänne taas. - - (Menevät.) - - (Petruchio palaa.) - -PETRUCHIO. -Näin hallintaani viisaast' alotan, -Ja toivon että tulee loppu hyvä. -Havukka nälissään on, vatsa tyhjä, -Eik' ennen ruokaa saa kuin kesyttyy, -Se muuten herrans' äänt' ei koskaan kuule. -Viel' yks on keino sitä taltuttaa, -Niin että lähestyy ja kutsun tuntee: -Valvottaa täytyy, niinkuin haukan tehdään, -Jok' äänt' ei kuule, viuhtoo vain ja riuhtoo. -Ei ruokaa tänään saanut, eikä saakkaan, -Ei viime yönä unt', eik' ensi yönä. -Kuin äsken ruoassa, niin vuoteessakin -Jos jonkinlaista vikaa koitan löytää; -Ma sinne tänne patjat, tyynyt viskaan -Ja huiskin haiskin peitot, lakanat, -Ja kesken rymäkkätä vannon, että -Sulasta hellyydestä kaikki teen. -Näin koko yön ma häntä valvotan; -Jos torkahtaa, niin riitelen ja pauhaan -Ja huudollani pidän valveill' yhä. -Näin vaimon tappaa hellyydellä voi;[14] -Näin tylyn, tyrmän luontons' aion suistaa. -Ken paremmin voi äksyn taltuttaa, -Sanokoon pois, niin laupeutt' osoittaa. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Padua. Baptistan talon edusta. - - (Tranio ja Hortensio tulevat.) - -TRANIO. -Mut, Licio, voisiko Bianca-neiti -Rakastaa toista kuin Lucentiota? -Mua tyhjäll' uskottelee, luulemma. - -HORTENSIO. -Niin, nähdäksenne että puhun totta, -Vain hänen opetustaan tarkatkaa. - - (Vetäytyvät syrjään.) - - (Bianca ja Lucentio tulevat.) - -LUCENTIO. -No, neiti, hyödyttääkö opetus? - -BIANCA. -Mit' opetatte? Neuvokaa se ensin. - -LUCENTIO. -Mit' itse taidan: lemmen taitoa. - -BIANCA. -Sen taidon taituriksi tulkaa pian. - -LUCENTIO. -Kun sydämmessänne ma vain saan sijan. - - (Astuvat pois.) - -HORTENSIO (tulee esiin). -Nopea edistys! Mut vannoittehan, -Ett' ei Bianca ketään maailmassa -Niin paljon lemmi kuin Lucentiota. - -TRANIO. -Kirottu lempi! Kiero vaimoväki! -- -Sen sanon, Licio, tää on kummallista. - -HORTENSIO. -Mua oikein tuntekaa: en ole Licio, -En soittoniekka, vaikka siltä näytän, -Vaan mies, ken inhoo valepuvuss' olla -Mokoman vuoks, jok' ylimyksen hylkää -Ja moista retkaletta jumaloi; -Hortensio on, tietkää, nimeni. - -TRANIO. -Signior Hortensio, usein olen kuullut, -Kuink' intoisesti lemmitte Biancaa. -Kun nyt näen itse, mikä lehko on hän, -Niin kanssanne, jos siihen tyydytte, -Biancan lemmest' iäksi ma luovun. - -HORTENSIO. -Kas, kuinka halaavat ja suutelevat! -Lucentio, tuossa käteni: ma lupaan -Ett' enää hänt' en kosi; hylkään hänet: -Hän sit' ei hellyytt' ole ansainnut, -Mill' olen, hupsu, häntä mairitellut. - -TRANIO. -Vakaasti vannon minäi, etten häntä -Ikänä nai, en, vaikka rukoilisi. -Hyi, kuinka julkeasti tuota liehii! - -HORTENSIO. -Muut kaikki hänet heittäkööt, pait tuo! -Ja minä, jotta vala vahva oisi, -Nain vielä huomenissa rikkaan lesken, -Jok' on mua yhtä paljon lempinyt -Kuin minä tuota hävytöntä haaskaa. -Hyvästi vain, signior Lucentio! -- -Mun sydämmeni naisen hyvyys voittaa, -Ei kauniit silmät. Jääkää hyvästi, -Lujana pysyn siinä, minkä vannoin. - - (Hortensio menee. Lucentio ja Bianca palaavat.) - -TRANIO. -Bianca-neiti, onni suotakoon, -Ja siunaus poluillenne vuotakoon! -- -Niin, rakkahani, teidät yllätin; -Hylkäämme teidät, minä ja Hortensio. - -BIANCA. -Pois pila! Molemmat mun hylkäättekö? - -TRANIO. -Molemmat. - -LUCENTIO. - Siis on päästy Liciosta. - -TRANIO. -Niin, hän nyt aikoo ottaa hauskan lesken -Ja yksin päivin kihlata ja naida. - -BIANCA. -Jumala hälle suokoon iloa! - -TRANIO. -Hän siitä kesyn tekee. - -BIANCA. - Niin hän sanoo! - -TRANIO. -Kesytyskouluunkin jo mennyt on. - -BIANCA. -Kesytyskouluun? Onko semmoinenkin? - -TRANIO. -On, on, ja ohjaajana on Petruchio: -Hän opettaa sen seitsemätkin temput, -Mill' äkäpussit kesyttää ja hemput. - - (Biondello tulee juoksujalassa.) - -BIONDELLO. -Oi, herra, herra! Väijyin niin, ett' olen -Kuin koira uupunut; mut vihdoin tuli -Mäkeä alas vanha enkeli; -Hän sopii meille. - -TRANIO. - Kuka, Biondello? - -BIONDELLO. -Majisteri tai mikä jupisteri, -En tiedä oikein; puku vain on jäykkä, -Ja käynti, ryhti niinkuin minkä taaton. - -LUCENTIO. -Mut, Tranio, mitä meidän tulee häneen? - -TRANIO. -Jos herkkä uskomaan on tarinaani, -Niin riemulla Vincention osaa näyttää -Ja takuun herra Baptistalle suo, -Ikäänkuin oisi hän Vincentio itse. -- -Pois armainenne! Minut jättäkää. - - (Lucentio ja Bianca menevät.) - - (Majisteri tulee.) - -MAJISTERI. -Jumalan rauha! - -TRANIO. - Rauha! Tervetullut! -Tähänkö päättyy vaiko jatkuu matka? - -MAJISTERI. -Pariksi viikoksi se tähän päättyy, -Vaan sitten jatkuu, jatkuu Roomaan asti, -Ja sieltä Tripoliin, jos eletään. - -TRANIO. -Tulette mistä kaukaa? - -MAJISTERI. - Mantuasta. - -TRANIO. -Vai Mantuasta? -- Herra varjele! -Paduaan tuletteko hengen kaupan? - -MAJISTERI. -Kuin? Hengen kaupan? Pahojapa kuuluu. - -TRANIO. -Ken Mantuasta tulee Paduaan, -On kuolon oma. Syykö outo teille? -Venetia laivanne on pidättänyt, -Ja doogi -- riidoin herttuanne kanssa, -- -Sen julkisesti julistanut on. -On kummaa -- Vaan kun tulitte vast' ikään, -Niin ette liene kuullut julistusta. - -MAJISTERI. -Ah, herra, pahaa pahempi se mulle: -On vekseleitä mulla Florensista, -Jotk' olis tänne jätettävät. - -TRANIO. - Hyvä! -Ma tehdäkseni teille palveluksen -Näin teitä neuvon: -- sanokaa tok' ensin, -Pisassa oletteko koskaan ollut? - -MAJISTERI. -Useinkin Pisass' ollut, Pisassa, -Tuoss' arvon porvareistaan kuuluisassa. - -TRANIO. -Siis tuntenette myös Vincention? - -MAJISTERI. -En tunne, mutta hänest' olen kuullut: -On summattoman rikas kauppias. - -TRANIO. -Mun isäni hän on; ja, totta puhein, -Näkönne paljon häneen vivahtaa. - -BIONDELLO (syrjään). -Juur' niinkuin osterihin omena! - -TRANIO. -Pulasta auttaakseni henkenne -Teen hänen vuokseen teille tämän hyvän; -Se vähin onnenne ei ole suinkaan, -Ett' olette Vincention näköinen; -Nimeään saatte käyttää, luottoaan -Ja talossani olla mielivieras. -Niin käyttäytykää vain kuin teidän tulee, -Niin -- ymmärrättehän -- siell' olla saatte -Siks kuin on toimitettu toimenne. -Jos hyvää tää, niin ottakaa se vastaan. - -MAJISTERI. -Sen teen, ja pidän teitä iäti -Eloni, vapauteni turvaajana. - -TRANIO. -Siis tulkaa mukaan, heti käymme toimeen. -Tään ohimennen teille sanon vain: -Isääni tänne joka päivä varron -Takaamaan myötäjäiset, kun, näet, aion -Erään Baptistan tyttären ma naida. -Lähemmät ohjeet annan teille pian; -Nyt tulkaa säälliseksi pukeumaan. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone Petruchion maatalossa. - - (Katariina ja Grumio tulevat.) - -GRUMIO. -En, totta, kuolemakseni en tohdi! - -KATARIINA. -Sit' ilkkuvampi, mitä loukkaavampi! -Hän naiko minut nälkään tappaakseen? -Isäni taloon kerjääjä kun tulee, -Saa pyytäessään heti apua, -Tai ainakin saa laupeutt' osaksensa. -Mut minä, joka kerjätä en osaa -Ja jonk' ei koskaan tarvis kerjätä, -Näin nälkään kuolen, unen puutteest' uuvun, -Torat ruokana ja kirot valvatteena; -Ja -- mikä enemmän kuin puute vihloo -- -Tuon sulan lemmen varjolla hän tekee, -Ikäänkuin ravinto ja uni mulle -Tois kuolintaudin taikka äkki-surman. -Siis ole hyvä, hanki vähän ruokaa, -Mit' olkoonkin, kun vain on syötävää. - -GRUMIO. -Vasikansorkkaa ehkä haluatte? - -KATARIINA. -Ooh, se on hyvää, sitä mulle tuo. - -GRUMIO. -Se, varon ma, on liian kiihoittavaa. -Mut ehkä voissa paistettua suolta? - -KATARIINA. -Se mainiota; sitä hanki vain. - -GRUMIO. -En tiedä, vaan lie sekin kiihoittavaa. -Mut pihvipaistia ja sinappia? - -KATARIINA. -No, sehän onkin mieliruokaani. - -GRUMIO. -Niin, mutta sinappi on vähän tuimaa. - -KATARIINA. -Tuo pihvi vain ja jätä sinappi. - -GRUMIO. -Se ei käy, sinappia olla pitää, -Mult' ette muuten pihviäkään saa. - -KATARIINA. -Siis jompaakumpaa, taikka molempia. - -GRUMIO. -Siis sinappia ilman pihviä. - -KATARIINA. -Pois tiehes, senkin viekas vilkkuri! - - (Lyö häntä.) - -Vain ruokain nimillä mua ravitset, -Kirottu sinä joukkokuntinesi, -Jotk' iloitsette kurjuudestani! -Pois tiehesi, ma sanon! - - (Petruchio, ruokavati kädessä, ja Hortensio tulevat.) - -PETRUCHIO. -Kuink' on sun, Kati? Rakas, allapäinkö? - -HORTENSIO. -Miten on mieli? - -KATARIINA. - Synkkä, varsin synkkä. - -PETRUCHIO. -Ilostu; minuun riemukatse luo! -Täss', armas, näet huoleni, kun itse -Ma ruokas laitan ja sen sulle tuon. - - (Asettaa vadin pöydälle.) - -Tää hyvyys, Kati, kiitost' ansainnee. -Mitä? Eikö sanaakaan? Siis täst' et pidä, -Ja kaikki vaivani on turhaa ollut. -- -Pois viekää ruoka! - -KATARIINA. - Ei, ei, jättäkää! - -PETRUCHIO. -On halvastakin työstä tapa kiittää: -Siis kiitä, ennenkuin sa ruokaan kosket. - -HORTENSIO. -Petruchio, hyi, nyt moitett' ansaitsette! -- -Teen seuraa teille, Katri rouva, tulkaa! - -PETRUCHIO (syrjään). -Jos ystäv' olet, kaikki syö, Hortensio! -- -No, käpyseni, ruoka maistukoon! -Syö joutuin, Kati! -- Ja nyt, kultaseni, -Isäsi taloon taaskin palaamme, -Ja siellä liehumme ja komeilemme, -Kapotit yllä, pönkät, tönkät, puuhkat, -Sametit, kullat, silkit, muutkin ruuhkat, -Vyöt, viuhkat, renkaat, helmet, koristeet -Ja pitsit, litsit, helyt, hetaleet. -Jo kyllin söitkö? Tässä ompelija -Koruja tuo ja silkkipukimia. -- - - (Räätäli tulee.) - -Tulehan, räätäli, ja helus näytä. -Esille kangas! -- - - (Korukauppias tulee.) - - Mit' on sulla, mies? - -KORUKAUPPIAS. -Se tanu, jonka armo tilasi. - -PETRUCHIO. -Sehän on muodoltaan kuin liemikuppi! -Samettikulppo! Ruma, hyi, ja rivo! -Kuin karinkaukalo tai pähkinä, -Mitätön, turha lelu, vauvan myssy! -Pois mokoma, ja hanki suurempi! - -KATARIINA. -En tahdo suurempaa: tää muodiss' on, -Ja tällainen on lakki hienostolla. - -PETRUCHIO. -Saat sellaisen, kun ensin hienostut, -Mut ennen et. - -HORTENSIO (syrjään). - Ja hopuss' ei se käy. - -KATARIINA. -Mitä, herra? Lie mun lupa puhua, -Ja puhua ma tahdon: laps en ole; -Mua paremmatkin kuulleet on; jos teitä -Puheeni vaivaa, korvat tukkikaa. -Sydämmen haikeudesta puhuu suuni; -Jos vaikenen, niin sydän halkeaa, -Ja ennen kuin sen sallin, viimetinkaan -Vapaasti tahdon käyttää kieltäni. - -PETRUCHIO. -Totuuden lausuit: hattu tuo on rivo, -Putinkivormu, pata, silkkitorttu. -Sinusta pidän, kun et siihen mielly. - -KATARIINA. -Pidä tai älä pidä, siihen miellyn, -Ja tämän tahdon, tai en mitään tahdo. - - (Korukauppias poistuu.) - -PETRUCHIO. -Hametta etkö? -- Tänne, räätäli! -Hyväinen aika, mikä kouko tämä? -Tämäkö hiha? Sehän on kuin tykki: -Noin ristiin, rastiin leikelty kuin torttu! -Pykälät, renkut, venkut, raot, vaot -Kuin parturilan suitsumaljoissa! -Haa! Mitä, pirun nimessä, on tämä? - -HORTENSIO (syrjään). -Hän ei saa hamett' eikä hattua. - -RÄÄTÄLI. -Sen käskitte mun tehdä täsmälleen -Niin kuin se nykyajan muoti vaatii. - -PETRUCHIO. -Niin tein; mut muista, etten käskenyt -Sua sitä muodin mukaan turmelemaan. -Pois täältä, juokse kotiin päätäpahkaa! -Minusta et saa kauppatuttavaa. -Pois, pois! ja käytä tuota miten tahdot. - -KATARIINA. -Noin muodikast' en hamett' ole nähnyt, -Noin sievää, siroa ja sopivaa. -Te ilvenuken minustako teette? - -PETRUCHIO. -Tuo tuossa sinust' ilvenuken tekee. - -RÄÄTÄLI. -Hän sanoo, että teidän armonne tekee hänestä ilvenuken. - -PETRUCHIO. -Hävytön röykkiö! Sen valehtelet, -Sa neule, vinkerpori, kyynärä, -Puolkyynärä sa, kortteli, sa tuuma, -Täinmuna, saivar, kirppu! Näinkö uhmaa -Mua kodiss' omassani neuleenrihma? -Pois, senkin paikka, tilkku, kankaanpää, -Tai omalla sua kyynärälläs mittaan, -Niin että elinaikasi sen muistat! -Sen sanon minä: pilattu on hame. - -RÄÄTÄLI. -Petytte, armo hyvä; hame tehty -On niinkuin mestarille neuvottiin. -Sen kuosist' antoi Grumio määräyksen. - -GRUMIO. -En määräyst' antanut, vaan kankaan annoin. - -RÄÄTÄLI. -Mut kuinka tahdoitte sen tehdyksi? - -GRUMIO. -He, hitto, neulalla ja langalla! - -RÄÄTÄLI. -Mut kuinka tahdoitte sen leikatuksi? - -GRUMIO. -Olethan sinä leikellyt jos mitä. - -RÄÄTÄLI. -Niin olenkin. - -GRUMIO. -Älä vain kunniaani leikkaa. Monta miestä olet piukentanut; minua vain -älä piukenna: minä en tahdo tulla leikatuksi enkä piukennetuksi. Sen -minä sinulle sanon: minä pyysin mestariasi leikkaamaan kankaan, vaan -en pyytänyt häntä leikkaamaan sitä kappaleiksi; ergo, sinä valehtelet. - -RÄÄTÄLI. -Tässä on tilauslista todistukseksi. - -PETRUCHIO. -Lue se. - -GRUMIO. -Se lista valehtelee hänen omaan kurkkuunsa, jos hän sanoo, että minä -niin sanoin. - -RÄÄTÄLI. -"_Imprimis_, löyhä hame." - -GRUMIO. -Herra, jos minä koskaan olen puhunut löyhästä hameesta, niin neulokaa -minut sen laahukseen ja lyökää kuoliaaksi ruskealla lankakerällä. -Sanoin vain: hame. - -PETRUCHIO. -Jatka! - -RÄÄTÄLI. -"Pieni, pyöreä kaulus." - -GRUMIO. -Kauluksen tunnustan. - -RÄÄTÄLI. -"Puuhka-hiha." - -GRUMIO. -Kaksi hihaa tunnustan. - -RÄÄTÄLI. -"Hihat siroksi leikatut." - -PETRUCHIO. -Niin, siinä se koiruus piilee. - -GRUMIO. -Laskuvirhe, hyvä herra, laskuvirhe! Sanoin että hihat oli auki -leikattavat ja taas kiinni neulottavat, ja sen tahdon sinussa toteen -näyttää, vaikka pikkusormesi onkin sormustimella pansaroitu. - -RÄÄTÄLI. -Totta on, mitä sanoin; ja jos missä sinut käsiini saan, niin kyllä -sulle näytän. - -GRUMIO. -Olen paikalla valmis; ota sinä lasku ja anna minulle mittapuu, äläkä -minua säästä. - -HORTENSIO. -Herra varjelkoon, Grumio, silloin hän pian joutuu laskusta pois! - -PETRUCHIO. -Niin, herra, hame tuo ei kuulu mulle. - -GRUMIO. -Niin, aivan niin, se kuuluu rouvalle. - -PETRUCHIO. -Vie mestarisi käyttövaraksi. - -GRUMIO. -Älä, konna, henkesi tähden! Vai rouvani hame sinun mestarisi -käyttövaraksi! - -PETRUCHIO. -Mitä tuolla tarkoitat, mies? - -GRUMIO. -Ah, herra, tarkoitus on syvällisempi kuin luulette: rouvaniko hame -hänen mestarinsa käyttövaraksi? Hyi, hyi, hyi! - -PETRUCHIO (syrjään). -Hortensio, sano, että maksat hameen. -- -(Ääneen.) Pois vie se! Mene; sanaakaan ei enää! - -HORTENSIO. -Minulta huomenna saat hameen hinnan. -Tuot' äkkinäisyytt' älä pahastu. -Nyt mene; terveisiä mestarille! - - (Räätäli menee.) - -PETRUCHIO. -Tule, Kati! Isäs luo nyt lähtekäämme -Näiss' alhaisissa arkivaatteissa; -Komea kukkaro, mut puku halpa: -Näet, henki se on ruumiin rikkaus. -Kuin mustan pilven alta aurinko, -Niin halvan puvun alta arvo loistaa. -Vai onko närhi leivost' ylevämpi, -Siks ett' on sillä sulat kauniimmat? -Tai kyykö parempi on airokalaa, -Siks että viehättää sen kirjonahka? -Ei, Kati; suakaan ei huonommaksi -Tuo halpa puku tee ja arkiasu. -Jos se sua hävettää, niin syytä mua. -Siis rohjennu; me heti lähdemme -Isäsi taloon juhlimaan ja syömään. -Väkeni tänne! Matkustamme heti; -Hevoset viekää lehtikujan suuhun: -Sielt' ajamme, mut sinne kävelemme. -Nyt, luulemma, on kello seitsemän, -Perillä voimme olla puoliseksi. - -KATARIINA. -Vakuutan että kello on jo kaksi; -Te sinne tuskin illaks ehditte. - -PETRUCHIO. -Sen pitää olla seitsemän, kun lähden. -Jos mitä sanon, teen tai aion tehdä, -Sin' aina jankkaat vastaan. Matka jää: -En lähde minä tänään; kun sen teen, -Niin pitää kellon olla mitä sanoin. - -HORTENSIO. -Niin, päivääkin se herra komentaa! - - (Menevät.) - -LOORDI. -Hoi tänne! - - (Palvelijoita tulee.) - -Hän nukkuu. Hiljaa hänet nostakaa -Ja omiin vaatteisiinsa pukekaa; -Mut varokaa, ettei hän herää. - -1 PALVELIJA. - Kyllä. -Avuksi tulkaa häntä kantamaan. - - (Kantavat pois Sukin.) - - -Neljäs kohtaus. - - Padua. Baptistan talon edusta. - - (Tranio ja majisteri, Vincentioksi puettuna, tulevat.) - -TRANIO. -Täss' on se talo; huudanko ma, herra? - -MAJISTERI. -No, tietystikin. Mutta, jos en pety, -Signior Baptistan pitäis muistaa minut: -Kakskymment' ajastaikaa sitten yhdess' -Asuimme Genuassa Pegasossa. - -TRANIO. -Hyv' on; vain tehtävänne muistakaa, -Ja tuima olkaa, niinkuin isän tulee. - - (Biondello tulee.) - -MAJISTERI. -Sen lupaan. Mutta tuossa tulee poika: -Pitänee häntäkin kai neuvoa. - -TRANIO. -Hänestä huolet' olkaa. -- Biondello, -Tee tyyten tehtäväsi; paina mieleen, -Ett' tämä herra on Vincentio. - -BIONDELLO. -Ei siitä pelkoa. - -TRANIO. -Sanoitko asian Baptistalle? - -BIONDELLO. -Isänne on Venetiassa, sanoin, -Ja tänään häntä tänne varrotte. - -TRANIO. -Sin' olet kelpo poika; tuossa sulle! - - (Antaa hänelle juomarahaa.) - -Baptista tulee. -- Käykää juoneen, herra! -- - - (Baptista ja Lucentio tulevat.) - -Paraiksi tulette, Signior Baptista. -- -Täss', isä, on se herra, josta puhuin. -Nyt pyydän, tehkää isän työ ja suokaa -Bianca mulle isänperinnöstä. - -MAJISTERI. -Soh, hiljaa, poika! -- Luvallanne, herra: -Kun tänne Paduaan ma saatavia -Perimään tulin, kuulin pojaltani -Sen tähdellisen uutisen, ett' oli -Hän tyttäreenne lemmensuhteessa. -Nyt mainehenne vuoks ja senkin vuoksi, -Ett' on hän tyttäreenne kiintynyt -Ja tämä häneen, viivyttää en tahdo, -Vaan, niinkuin hellä isä, jouduttaa -Vain naimistaan. Jos sama teilläkin -On hyvä tahto, pitäkäämme neuvot, -Niin näette, että halukas ja valmis -Min' olen naimakauppaan suostumaan; -Sill' epäillä en teitä voi, Baptista, -Kun maineestanne hyvää kuulin vain. - -BAPTISTA. -Sanani anteeks suokaatte, signior: -Mua miellyttää tuo lyhyt suoruutenne. -Niin, oikein, poikanne Lucentio lempii -Mun tytärtäin, ja tämä lempii häntä, -Jos molemmat ei perin teeskentele. -Siis, jos ei teillä muuta sanomista, -Kuin että hän saa isän-sydämmenne -Ja tyttäreni hyvät myötäjäiset, -Niin kauppa tehty on, ja poikanne -On luvallani saapa tyttäreni. - -TRANIO. -Suur' kiitos, herra! Missä teist' on paras -Julaista kihlaus ja kirjat tehdä -Molempain meidän tyydytykseksi? - -BAPTISTA. -Ei vainkaan minun talossani: seinill' -On korvat, mull' on monta palvelijaa. -Lisäksi vanha Gremio yhä vaanii: -Vois sattumalta meidät yllättää. - -TRANIO. -Siis minun luonani, jos suvaitsette: -Siell' asuu isäni, ja vielä tänään -Asian voimme salavihkaa päättää. -Tää palvelija tuokoon tyttärenne, -Notaarin heti hankkii poikani. -Pahinta vain: kun hätäiset on laitteet, -Tytyä saatte halpaan hätäruokaan. - -BAPTISTA. -Vähätpä siitä! -- Cambio, juokse kotiin, -Biancaa käske heti pukeumaan. -Jos kysyy, kerro mit' on tapahtunut: -Lucention isä ett' on Paduassa, -Ja ett' on kohta hän Lucention vaimo. - -LUCENTIO. -Oi, sitä jumalilta rukoilen! - -TRANIO. -Jumalat jätä rauhaan; nyt vain mene. -- - - (Lucentio menee.)[15] - -Signior Baptista, tietä näytänkö? -Siis tervetullut! Yhdet vain on ruoat; -Pisassa sitten parataan. - -BAPTISTA. - Ma tulen. - - (Tranio, majisteri ja Baptista menevät.) - -BIONDELLO. -Cambio! - -LUCENTIO. -Mitä nyt, Biondello? - -BIONDELLO. -Näitte kai, kuinka herrani iski teille silmää ja hymähteli? - -LUCENTIO. -Mitä se tietää, Biondello? - -BIONDELLO. -Oo, ei mitään; mutta hän jätti minut tänne jälkeensä selittämään -teille hänen viittojensa ja merkkiensä mielen ja tarkoituksen. - -LUCENTIO. -No, selitä ne sitten. - -BIONDELLO. -Näin ikään siis: Baptistasta ei vaaraa, hän pakisee nyt petollisen -pojan petollisen isän kanssa. - -LUCENTIO. -No, ja mitä sitte? - -BIONDELLO. -Teidän on määrä viedä hänen tytärtään illallispöytään. - -LUCENTIO. -Entä sitte? - -BIONDELLO. -Pyhän Luukas-kirkon vanha pastori on teille apuna milloin hyvänsä. - -LUCENTIO. -Ja mitä tietää tämä kaikki? - -BIONDELLO. -Sitä en minä tiedä; sen vain tiedän, että he puuhaavat väärää -tallekirjaa; Ottakaa te hänet talteen _cum privilegio ad imprimendum -solum_. Kirkkoon pois! -- ottakaa mukaan pappi, lukkari ja pari -pätevää, kunniallista todistajaa. - -Jos tää ei keino auta, niin en minä muuta keksi: -Biancan saatte mielestänne heittää ainaiseksi. - -LUCENTIO. -Kuules sinä, Biondello, -- - -BIONDELLO. -Ei ole aikaa. Tunnen tytön, joka tuli naiduksi eräänä iltapäivänä, -kun meni puutarhaan poimimaan persiljaa kanin täytteeksi; ja niin -voitte tekin tehdä, herra, ja sillä hyvästi! Herrani käski minun -mennä Sant Luukaaseen pyytämään pappia olemaan saapuvilla, kun te -tulette sivullisenne kanssa. - - (Menee.) - -LUCENTIO. -Ma voin ja tahdon, jos hän siihen suostuu; -Ja sen hän tekee; miks siis epäilen? -Käy kuinka käy, ma tahdon liehakoita; -Kovalle ottaa, jos ei Cambio voita. - - (Menee.) - - -Viides kohtaus. - - Maantie. - - (Petruchio, Katariina ja Hortensio tulevat.) - -PETRUCHIO. -Hiis olkoon, joudu! Isän luo on matka. -Hyväinen aika, kuinka paistaa kuu! - -KATARIINA. -Kuu? Aurinkohan! Ei nyt kuutamaa. - -PETRUCHIO. -Se kuu on, joka paistaa, sanon minä. - -KATARIINA. -Ei, aurinkohan paistaa, tiedän minä. - -PETRUCHIO. -Kautt' emoni pojan, joka olen minä, -Se kuu on, tähti, taikka mitä tahdon, -Ennenkuin tästä isäs taloon lähden. -- -Mene ja laita kotiin hevoset. -- -Teet aina tenää, aina, aina tenää! - -HORTENSIO. -Mukautukaa, tai paikalt' emme pääse. - -KATARIINA. -Eteenpäin, oi, kun näin jo pitkäll' ollaan; -Kuu olkoon, aurinko, tai mitä mielit, -Niin, vaikka päresoitto, jos niin tahdot; -Vast'edes vannon, että se se on. - -PETRUCHIO. -Se kuu on, sanon minä. - -KATARIINA. - Kuu, niin aivan. - -PETRUCHIO. -Valetta! Se on Herran aurinko. - -KATARIINA. -Niin, Herran aurinko, sen Herra tietköön, -Mut aurinkokaan ei, jos sin' et tahdo; -Ja kuukin vaihtuu, niinkuin mielesi. -Jos miksi nimität sen, se se on -Ja Katariinast' oleva on aina. - -HORTENSIO. -Petruchio, eteenpäin! Jo voiton sait. - -PETRUCHIO. -Eteenpäin siis! Noin pallon tulee vierrä -Eik' aina ristiin rastiin poikin rataa. -- -Mut hiljaa! Mikä seura tulee tuossa? - - (Vincentio tulee matkapuvussa.) - -(Vincentiolle) Huomenta, kaunis neiti! Mistä matka? -- -Sanoppa, Kati, suoraan, oletko -Noin pulskaa vallasnaista koskaan nähnyt? -Sasuillaan valko taistelee ja puna; -Ei taivaall' loista tähdet niin kuin silmät -Kasvoissa noissa taivahallisissa. -- -Soma neiti, hyvää päivää vielä kerran! -- -Syleile, Kati, tuota kaunotarta. - -HORTENSIO (syrjään). -Hän miehen hulluks saa, kun naiseks sanoo. - -KATARIINA. -Ihana, soma, raitis immen umppu, -Mihinkä matka, miss' on kotisi? -Miekkoinen isä, joll' on laps noin kaunis, -Mut miekkoisempi mies, jonk' avioksi -Sun suopeat on tähdet määränneet! - -PETRUCHIO. -Mit' aiot, Kati? Ethän liene hullu? -Se mies on, rypistynyt ukko-räivä, -Ei tyttö, joksi sinä häntä sanot. - -KATARIINA. -Anteeksi, vanha isä, silmän harha: -Näköni aurinko on häikäissyt, -Niin että kaikki näyttää vihannalta. -Nyt näen, ett' olet arvollinen vanhus, -Siis anteeks anna tyhmä erheeni. - -PETRUCHIO. -Se, hyvä vanhus, tee, ja sano meille, -Mihinkä matka; jos meill' yks on tie, -Niin seurasi on meille iloksi. - -VINCENTIO. -Te, arvon herra, ja te, hauska neiti, -Jonk' outo tervehdys mua peljätti, -Nimeni on Vincentio, Pisass' asun, -Ja matka Paduaan on poikaani -Tapaamaan, jot' en ammoin ole nähnyt. - -PETRUCHIO. -Ken nimeltään? - -VINCENTIO. - Lucentio, hyvä herra. - -PETRUCHIO. -Hyväpä tuo, ja paras pojallesi. -Ei yksin ikään, heimouteenkin nähden -Sanoa minun suonet: rakas isä. -Mun puolisoni, tämän rouvan, siskon -Sun poikas äsken nai. Äl' ihmettele, -Äläkä suutu: häll' on kelpo maine -Ja suku suuri, myötäjäiset runsaat, -Lisäksi kaikki ominaisuudet, -Jotk' ylimyksen vaimoll' olla tulee. -Mun suo sua syleillä, Vincentio-vanhus. -Nyt käymme katsomaan sun kelpo poikaas, -Jot' ilahuttaa varmaan tulosi. - -VINCENTIO. -Tää tottako? Vai matkamiesten lailla -Pilana pidättekö huviksenne -Vain muukalaista, jonka tapaatte? - -HORTENSIO. -Se totta, isä, on; sen vakuutan. - -PETRUCHIO. -No, tule pois, niin näet totuuden; -Ens' ilveemme sun teki luulokkaaksi. - - (Petruchio, Katariina ja Vincentio menevät.) - -HORTENSIO. -Bravo, Petruchio! Miehuutt' annoit mulle. -Nyt lesken luo! Jos aikoo suutaan soittaa, -Niin keinon tiedän, millä suulaat voittaa. - - (Menee.) - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Padua. Lucention asunnon edusta. - - (Biondello, Lucentio ja Bianca tulevat; - Gremio kävelee edestakaisin.) - -BIONDELLO. -Hiljaa ja joutuin, herra: pappi vartoo. - -LUCENTIO. -Lennän, Biondello; mutta sinua kenties tarvitaan talossa; mene siis! - -BIONDELLO. -Enpä vainkaan; ensin tahdon nähdä kirkon selkänne takana; sitten -menen takaisin herrani tykö niin pian kuin saatan. - - (Lucentio, Bianca ja Biondello menevät.) - -GREMIO. -Mua ihmetyttää, missä Cambio viipyy. - - (Petruchio, Katariina, Vincentio ja palvelijoita tulee.) - -PETRUCHIO. -Täss' ovi on, Lucentio asuu tässä. -Isäni talo toriin päin on hiukan, -Mun täytyy rientää sinne; hyvästi! - -VINCENTIO. -Sit' ennen ei tee pieni naukku pahaa. -Tääll' olen vähän niinkuin isäntä, -Ja taloss' on kai jotain tarjottavaa. - - (Koputtaa ovea.) - -GREMIO. -Siellä sisällä askaroidaan; parasta koputtaa kovemmin. - - (Majisteri katsoo ulos ikkunasta.) - -MAJISTERI. -Kuka se siellä niin kolkuttaa kuin tahtoisi särkeä oven? - -VINCENTIO. -Onko signior Lucentio kotona, herra? - -MAJISTERI. -On, kotona on, mutta häntä ei saa puhutella. - -VINCENTO. -Mutta jos joku toisi hänelle sata tai parisataa puntaa ajanratoksi? - -MAJISTERI. -Pitäkää sadat puntanne itse; hän ei niitä tarvitse niin kauan kuin -minä elän. - -PETRUCHIO. -Mitä sanoin teille? Poikaanne pidetään hyvänä Paduassa. -- Kuulkaahan, -herra, turhitta mutkitta: olkaa hyvä, sanokaa signior Lucentiolle, -että hänen isänsä on tullut Pisasta ja seisoo tässä ovella saadakseen -häntä puhutella. - -MAJISTERI. -Valehtelet: hänen isänsä on tullut Pisasta ja katsoo tässä ulos -ikkunasta. - -VINCENTIO. -Oletko sinä hänen isänsä? - -MAJISTERI. -Olen, herra; niin sanoo hänen äitinsä, jos saan häntä uskoa. - -PETRUCHIO (Vincentiolle). -Mitä tämä on, herraseni? Suoraa konnuutta, ottaa omakseen toisen -miehen nimi! - -MAJISTERI. -Kiinni se konna! Aikoo ehkä tässä kaupungissa jotakuta pettää minun -nimessäni. - - (Biondello palaa.) - -BIONDELLO. -Olen nähnyt heidät kirkossa yhdessä. Jumala suokoon heille hyvää -laivamatkaa! -- Vaan kuka täällä? Vanha herrani Vincentio! Nyt olemme -hukassa, perin hukassa! - -VINCENTIO (huomaa Biondellon). -Tule tänne, sinä pyövelin ruoka! - -BIONDELLO. -Tahtoisin sentään saada pitää oman pääni. - -VINCENTIO. -Tänne, sinä konna! Mitä, oletko sinä unohtanut minut? - -BIONDELLO. -Unohtanut teidät? En, herra, en ole voinut teitä unohtaa, kun en -ikipäivinäni ole teitä koskaan nähnytkään. - -VINCENTIO. -Mitä, senkin paatunut lurjus, vai et koskaan ole nähnyt herrasi isää, -Vincentiota? - -BIONDELLO. -Mitä? Vanhaa, arvoisaa vanhaa herraaniko? Olen maarinkin: nähkääs, -tuossa hän katsoo ulos ikkunasta. - -VINCENTIO. -Niinkö todellakin? - - (Lyö häntä korvalle.) - -BIONDELLO. -Apua, apua, apua! Täällä hullu mies aikoo tappaa minut. - - (Juoksee tiehensä.) - -MAJISTERI. -Apuun, poikani! -- Apuun, signior Baptista! - -PETRUCHIO. -Tule, Katiseni! Käykäämme tästä syrjään nähdäksemme, kuinka tämä -riita päättyy. - - (Vetäytyvät syrjään.) - - (Majisteri, Baptista, Tranio ja palvelijoita tulee.) - -TRANIO. -Kuka te olette, herra, kun uskallatte lyödä minun palvelijaani? - -VINCENTIO. -Kukako minä olen? Kuka te sitten olette, herrani? -- Oo, te -kuolemattomat jumalat! Senkin koreiltu lurjus! Silkkitakki! -Samettihousut! Heleänpunainen viitta! Suippuhattu! -- Olen hukassa! -Olen hukassa! Sillaikaa kuin minä istun kotona ja säästän, niin -poikani ja palvelijani tuhlaavat kaikki yliopistossa. - -TRANIO. -Mitä? Mikä nyt sitte on? - -BAPTISTA. -Mitä? Onko mies hullu? - -TRANIO. -Hyvä herra, puvustanne päättäen näytätte olevan vanha, hiljainen -herrasmies, mutta sanoistanne luulisi teidät hulluksi. Hyvä herra, -mitä se teitä koskee, jos minä kuljen helmissä ja kullassa? Minulla -on siihen varaa, kiitos hyvän isäni. - -VINCENTIO. -Isäsi, senkin konna! Hän on purjeenneuloja Bergamossa. - -BAPTISTA. -Erehdytte, herraseni, erehdytte! Sanokaa kuitenkin, minkä luulette -hänen nimensä olevan. - -VINCENTIO. -Hänen nimensäkö? Niinkuin minä en tietäisi hänen nimeään! Minä olen -hänet kolmivuotiaasta kasvattanut, ja hänen nimensä on Tranio. - -MAJISTERI. -Mene tiehesi, senkin hupsu aasi! Hänen nimensä on Lucentio; ja hän on -minun ainoa poikani ja tilojeni perijä, minun, signior Vincention. - -VINCENTIO. -Lucentio? Ah, hän on herransa murhannut! -- Vangitkaa hänet, vaadin -sitä herttuan nimessä! -- Oi, poikani, poikani! -- Sano minulle, -senkin konna, missä on poikani Lucentio? - -TRANIO. -Kutsukaa tänne oikeudenpalvelija. - - (Muuan palvelijoista menee ja tuo oikeudenpalvelijan.) - -Vie tyrmään tuo houkkio! -- Isä Baptista, katsokaa, että hän joutuu -oikeuden eteen. - -VINCENTIO. -Minutko tyrmään? - -GREMIO. -Seis, mies, häntä ei pidä tyrmään viedä! - -BAPTISTA. -Suu kiinni, signior Gremio! Minä sanon, että hänet pitää viedä tyrmään. - -GREMIO. -Varokaa, signior Baptista, ettei teitä peijata tässä jutussa. Minä -tohdin vannoa, että tämä on se oikea Vincentio. - -MAJISTERI. -Vanno, jos tohdit. - -GREMIO. -En, vannoa minä en tohdi. - -TRANIO. -Voisit yhtä hyvin sanoa, että minä en ole Lucentio. - -GREMIO. -Niin, tiedänhän että sinä olet signior Lucentio. - -BAPTISTA. -Pois tuo vanha narri! Putkaan pois! - -VINCENTIO. -Näin vierast' uhata ja rääkätä! -Oo, suunnatonta häpeemättömyyttä! - - (Biondello palaa, mukanaan Lucentio ja Bianca.) - -BIONDELLO. -Oo, olemme hukassa! Ja tuossa hän on: kieltäkää hänet, luopukaa -hänestä, muuten olemme kaikki perikadossa! - -LUCENTIO (polvistuen). -Anteeksi, isä! - -VINCENTIO. - Rakas poika, elät? - -BIANCA (polvistuen). -Anteeksi, isä! - -BAPTISTA. - Mitä sinä rikoit? -Miss' on Lucentio? - -LUCENTIO. - Tässä on Lucentio. -Tuoss' isäni, se oikea Vincentio. -Mun avioni tyttäres on nyt, -Sun silmäs vain on varjo pettänyt. - -GREMIO. -Ovelaa juonta! Pettää meidät kaikki! - -VINCENTIO. -Miss' on se Tranio, se konnan luuta, -Jok' uhmaten mua ilkkui vasten suuta? - -BAPTISTA. -Tää eikö Cambio siis olekaan? - -BIANCA. -On muuttunut Lucentioksi vaan. - -LUCENTIO. -Nää lemmen ihmeit' on. Biancan lempi -Mun vaihtamaan sai osaa Tranion kanssa: -Minuna esiintyi hän kaupungissa; -Ja minä onnelllsest' olen vihdoin -Haluttuun päässyt onnen satamaan. -Pakosta teki Tranio, minkä teki; -Mun tähten', isä, hälle anteeks suo. - -VINCENTIO. -Minä silvon nenän siltä lurjukselta, joka tahtoi lähettää minut tyrmään. - -BAPTISTA (Lucentiolle). -Mutta kuulkaas, herraseni: oletteko nainut tyttäreni, kysymättä -minulta lupaa? - -VINCENTIO. -Huoleti, Baptista; me kyllä teidät tyydytämme; huoleti vain! -Nyt menen tuonne sisään kostamaan tämän konnuuden. - - (Menee.) - -BAPTISTA. -Ja minä tutkimaan tämän koiruuden syvyyttä. - - (Menee.) - -LUCENTIO. -Älä kalpene, Bianca; ei isäsi tästä suutu. - - (Lucentio ja Bianca menevät.) - -GREMIO. -Ma mukaan menen pitoihin; en huoliani huokaa: -Jos muu on toivo mennytkin, niin saanen toki ruokaa. - - (Menee.) - - (Petruchio ja Katariina tulevat esiin.) - -KATARIINA. -Nyt mennään katsomaan, mit' alkaa tuosta. - -PETRUCHIO. -No, mennään vain, mut ensin suutelo! - -KATARIINA. -Mitä? Keskelläkö katua? - -PETRUCHIO. -Mua häpeätkö suudella? - -KATARIINA. -En, Herran tieten, mut en tässä kehtaa. - -PETRUCHIO. -No, mennään sitte kotiin taas. -- Hoi, ratsut! Poika, hoi! - -KATARIINA. -No, tuossa saat sen muiskusi! Nyt etkö jäädä voi? - -PETRUCHIO. -Näin hyvä on; nyt tule, Kati! Parempi on kerta -Kuin ettei koskaan; myöhä ain' on myöhän verta. - - (Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Huone Lucention talossa. - - (Pöytä on katettu. Baptista, Vincentio, Gremio, Majisteri, - Lucentio, Bianca, Petruchio, Katariina, Hortensio ja - leskivaimo tulevat; Tranio, Biondello, Grumio ja muita - passareina.) - -LUCENTIO. -Jo lopultakin soraäänet sointui. -Nyt sopii, kun on hurja sota käyty, -Sen vaaroja ja vastuksia nauraa. -- -Isääni tervehdi, Bianca soma, -Niin kuin sun isääs minä tervehdin. -- -Veli Petruchio, -- sisar Katariina, -- -Hortensio, sinä, kauniin leskes kanssa, -- -Pitäkää hyvänänne talon tarjot: -Nää kemut vain on vatsan tulppana -Pitojen päälle. Pyydän: istukaa! -Jutella voimme samassa ja syödä. - -PETRUCHIO. -Ain' yhä: istu, istu, syö ja syö! - -BAPTISTA. -Näin hyvää Paduass' on, poikani. - -PETRUCHIO. -Ei Padussa mitään, mik' ei hyvää. - -HORTENSIO. -Sen meihin nähden todeksi ma soisin. - -PETRUCHIO. -Ha, haa! Hortensio pelkää vaimoaan. - -LESKI. -En min' oo mikään pelko, tietkää se! - -PETRUCHIO. -Älykäs liette, vaan nyt äly petti: -Hänellä, tarkoitin, on pelko teistä. - -LESKI. -Kun pää on pyörä, pyörii koko mailma. - -PETRUCHIO. -Pyörykkä vastaus! - -KATARIINA. - Mitä tarkoititte? - -LESKI. -Sen siitä saa, kun pisti. - -PETRUCHIO. - Pisti? Mitä? -- -Hortensio, mitä siitä arvelet? - -HORTENSIO. -Sanalla-pistämistä tarkoittaa. - -PETRUCHIO. -Selitys oiva! Siit' on saapa muiskun. - -KATARIINA. -"Kun pää on pyörä, pyörii koko mailma:" -Sanokaa, mitä sillä aattelitte? - -LESKI. -Miehenne, joka äkäpussin nai, -Mun miehelleni soisi samaa kai: -Sit' arvon aattelin. - -KATARIINA. - Se arvoton -Ol' ajatus. - -LESKI. -Niin, aattelinkin teitä. - -KATARIINA. -Teit' arvostella olis arvotonta. - -PETRUCHIO. -Us, kiinni, Kati! - -HORTENSIO. -Us, kiinni, leski! - -PETRUCHIO. -Satanen pöytään: tuon lyö Kati alleen! - -HORTENSIO. -Se mun on virkani. - -PETRUCHIO. -Kuin virkamiehen suusta! Maljas, poika! - - (Juo Hortension maljan.) - -BAPTISTA (Gremiolle). -Kuink' on tää sutka seura teille mieleen? - -GREMIO. -Hyvinpä päänsä yhteen puskevat. - -BIANCA. -Kuin? Päänsä yhteen? Koiranleuka voisi -Sanoa: sarvens' yhteen puskevat. - -VINCENTIO. -Kas, sekö morsiamen herätti? - -BIANCA. -Niin, vaan ei säikyttänyt; nukun jälleen. - -PETRUCHIO. -Ei, älkää toki: näin kun alun teitte, -Niin saatte pari pistostakin kestää. - -BIANCA. -Olenko lintunne? Pois heti lennän, -Mua jousi vireessä nyt seuratkaa. -- -Olette tervetulleet kaikkityynni. - - (Bianca, Katariina ja leski menevät.) - -PETRUCHIO. -Pääs' pakoon. -- Signior Tranio, tätä kurppaa -Te tähtäsitte, mut ei osunut: -Siis kaikkein honkaan-ampujien malja! - -TRANIO. -Lucentio susikoiranaan mua käytti: -Se ajaa vain ja pyytää herralleen. - -PETRUCHIO. -Osuva vertaus, vaikka koiramainen! - -TRANIO. -Hyv' että itse ajoon ryhdyitte; -Tevana teille tenän tekee varmaan. - -BAPTISTA. -Ohoo! Petruchio, se nuoli sattui. - -LUCENTIO. -Suur' kiitos, Tranio, siitä letkauksesta! - -HORTENSIO. -Se isku sattui. Tunnustakaa pois. - -PETRUCHIO. -Se vähän liipaisi, sen tunnustan, -Mut minust' ohi lensi sutka teihin -Ja rammaks teki kummankin, sen takaan. - -BAPTISTA. -Mut, toden tiestä, poikani Petruchio, -Pahimman torapussin sait kai sinä. - -PETRUCHIO. -En, sanon minä. Vakuudeksi siitä -Jokainen pankoon sanan vaimolleen; -Se, jonka vaimo kuuliaisin on -Ja tulee heti, kun on sanan saanut, -Se voittaa vedon, jonka määräämme. - -HORTENSIO. -Hyvä! Ja mitä pannaan vedoksi? - -LUCENTIO. -Kakskymmen-kruununen. - -PETRUCHIO. - Kakskymmenkö? -Sen panen haukasta ja koirastani, -Mut vaimostani kymmenkertaisen. - -LUCENTIO. -No, sata sitten! - -HORTENSIO. - Hyvä! - -PETRUCHIO. - Päätetty! - -HORTENSIO. -Ken alkaa? - -LUCENTIO. - Minä. -- Mene, Biondello, -Ja kutsu tänne vaimoani. - -BIONDELLO. -Heti. - - (Menee.) - -BAPTISTA. -Vetosi tasaamme: Bianca tulee. - -LUCENTIO. -En tasan pane; kaikest' yksin vastaan. - - (Biondello palaa.) - -No, mitä? - -BIONDELLO. -Rouva käskee sanomaan, -Ett' työssä on hän eikä nyt voi tulla. - -PETRUCHIO. -Vai työssä; ei voi tulla! Sepä vastaus! - -GREMIO. -Niin, varsin nöyrä. Suokoon Jumal', ettei -Pahempaa anna teidän vaimonne! - -PETRUCHIO. -Parempaa toivon. - -HORTENSIO. - Mene, Biondello, -Ja pyydä heti vaimoani tänne. - - (Biondello menee.) - -PETRUCHIO. -Ohoo, vai pyydä! Silloin varmaan tulee. - -HORTENSIO. -Mut teidän vaimonne ei tule, pelkään, -Ei pyytämälläkään. - - (Biondello palaa.) - - No, miss' on rouva? - -BIONDELLO. -Hän sanoo, että suottailette vain; -Ei mieli tulla, käskee teitä luokseen. - -PETRUCHIO. -Pahempaa vain ja pahempaa! Ei mieli! -Oo, kurjaa, suututtavaa, inhottavaa! -- -Sa, Grumio, mene puolisoni luo -Ja sano, että vaadin häntä tänne. - - (Grumio menee.) - -HORTENSIO. -Ma tiedän, mitä vastaa. - -PETRUCHIO. - No? - -HORTENSIO. - Ei tule. - -PETRUCHIO. -Sen pahempi se mulle; sillä hyvä. - - (Katariina tulee.) - -BAPTISTA. -Mik' ihme! Tuossa tulee Katariina! - -KATARIINA. -Mua haetitte; mitä halaatte? - -PETRUCHIO. -Miss' sisaresi, ja Hortension vaimo? - -KATARIINA. -Lekolla istuvat ja tarinoivat. - -PETRUCHIO. -Tuo heidät tänne; ja jos eivät mieli, -Niin piiskall' aja miehiensä luo. -No, mene, laita heti heidät tänne! - - (Katariina menee.) - -LUCENTIO. -Tää ihme on, jos ihmeit' ollenkaan. - -HORTENSIO. -Niin kyllä; mitä sitte tietäneekään! - -PETRUCHIO. -Se tyyntä tietää, rauhaa, rakkautta, -Isännän arvoa ja käskyvaltaa, -Niin, kaikkea, mik' auvon tuo ja onnen. - -BAPTISTA. -Petruchio hyvä, onnekses siis olkoon! -Sa vedon voitit; siihen lisään vielä -Kakskymmentuhantisen kruunua: -Uus tytär uudet saakoon myötäjäiset; -Ei sama ole hän, mik' oli ennen. - -PETRUCHIO. -Paremmin vielä tahdon vedon voittaa: -Viel' antakoon hän näytteit' alttiudestaan, -Tuost' äsken voittamastaan alttiudesta. - - (Katariina palaa, mukanaan Bianca ja leskivaimo.) - -Tuoss' ynseät hän puolisonne tuo: -Ne vanginnut on naisen puhelahja. -- -Tuo tanusi ei sulle sovi, Katri; -Pois viskaa romu tuo ja jaloin polje! - - (Katariina tekee niin.) - -LESKI. -Oi, ettei huokailla mun ennen tarvis, -Kuin syypääks joudun moiseen hupsuuteen! - -BIANCA. -Hyi! Mitä tyhmää nöyryyttä on tää? - -LUCENTIO. -Josp' ois sun nöyryytesi yhtä tyhmää! -Sun nöyryytesi viisaus, Bianca, -Mult' äsken kiemas sata kruunua. - -BIANCA. -Sin' olit narri, kun löit siitä veikkaa. - -PETRUCHIO. -Katariina, minä vaadin, että kerrot -Tylyille noille naisille, mit' ovat -He velkaa herroilleen ja miehilleen. - -LESKI. -Te pilkkaatte. Sen sinnekin ne saarnat! - -PETRUCHIO. -Tee niinkuin sanon; hänest' alota. - -LESKI. -Sit' ei hän tehdä saa. - -PETRUCHIO. -Saa, sanon minä; -- hänest' alota! - -KATARIINA. -Hyi! Uhan rypyist' otsas silitä, -Äläkä silmäis vihan salamoilla -Sä loukkaa herraasi ja kuningastas. -Se ihanuutes syö kuin halla heinän, -Nimesi pilloo niinkuin myrsky kukan, -Eik' ole kaunist' eikä sopivaa. -Äkäinen vaimo on kuin riehka lähde, -Samea, ruma, synkkä, suloton; -Ei kukaan, vaikka janost' ihan kuivuis, -Halua siitä maistaa tilkkaakaan. -Mies vaimonsa on herra, elo, turva, -Pää, hallitsija; häntä huoltelee -Ja hänen elatustaan; antautuu -Tukalaan vaivaan merellä ja maalla, -Vilussa päivät valvoo, myrskyss' yöt, -Hän lämpimän kun kodin turvaa nauttii; -Ja muuta siit' ei pyydä palkakseen -Kuin hellyytt', auliutta, lemmekkyyttä, -- -Niin suuren velan eteen turha maksu! -Mit' alamainen hallitsijalleen -On vaimo velvollinen puolisolleen: -Jos tyly on hän, ynsä, äksy, nuiva, -Ja miehen kohtu-vaatimust' ei nouda, -Hän eikö ole kapinoitsija -Ja rakkaan herrans' inha kavaltaja? -Häpeän rouvain tyhmyyttä: he sotaa -Vain tarjoovat, kun tulis rauhaa pyytää, -Ja valtaa tavoittavat, mahtia, -Kun pitäis totella ja palvella. -Niin hento miks on ruumiimme ja vieno, -Niin mailman telmännässä tarmoton? -Siks tieten, että moisell' olennolla -Sydänkin pitää vieno, hento olla. -Niin, niin, te ynseät ja heikot madot, -Mull' oli sydän jäykkä niinkuin teillä, -Miel' yhtä ylväs, suuremp' ehkä syy -Sanasta sana antaa, uhast' uhka; -Nyt näen, ett' aseemme on ruoko vain, -Ja mekin yhtä heikot; halu lähin -On sitä näyttää, mit' on meissä vähin. -Pois uhka, se ei auta milloinkaan! -Herranne jalan alle käsi vaan! -Ja näytteeks, herrani jos käskee vielä, -Mun käteni ei palvelustaan kiellä. - -PETRUCHIO. -Kas siinä vaimo! -- Kati, anna suuta! - -LUCENTIO. -Niin, vanha poika, ei nyt enää muuta. - -VINCENTIO. -On hauska nähdä lasta taipuvaa. - -LUCENTIO. -Mut paha nähdä naista raivoisaa. - -PETRUCHIO. -Nyt maata, Katri! -- Kolme meitä tässä -On sulhoa, mut kaks on melkeässä. -Hyv' yötä, herrat! (Lucentiolle) Valkeaiseen sinä -Kyll' osasit,[16] mut vedon voitin minä. - - (Petruchio ja Katariina menevät.) - -HORTENSIO. -Kesytti äkäpussin, toden totta! - -LUCENTIO. -Mut ihme, että meni vauriotta. - - (Menevät.) - - (Näyttämö muuttuu ja kuvaa samaa kapakkaa, missä Sukki alussa - esiintyi. Kaksi palvelijaa tulee kantaen Sukkia, jolla nyt - on omat vaatteet yllä. He laskevat hänet maahan. Kapakoitsija - tulee.) - -SUKKI (herää). -Simon! Lisää viiniä!... Mitä? Kaikkiko komeljantit tiessään? Enkö siis -olekaan mikään loordi? - -KAPAKAN-EMÄNTÄ. -Vai loordi! Lempo sinut periköön! -- Aina sinä olet päissäsi, Sukki. - -SUKKI. -Kuka se? Krouvariko? Ah, minä olen nähnyt niin ihanaa unta, ettet sinä -koskaan eläissäsi ole kuullut semmoisesta puhuttavankaan! - -KAPAKAN-EMÄNTÄ. -Hyvin mahdollista. Mutta parasta että korjaat luusi kotiin, sillä -vaimosi sinua varmaankin nyt pelmuuttaa, kun olet täällä koko yön -unia nähnyt. - -SUKKI. -Niinkö luulet? Nyt tiedän, kuinka äkäpussin kesytän. Siitä olen koko -yön uneksinut, ja sinä olet minut herättänyt paraasta unesta, mitä -ikänäni olen nähnyt. Mutta nyt menen kotiin vaimoni tykö, ja kesytän -minäkin hänet, jos hän minua suututtaa. - - (Menevät.) - - - - -SELITYKSIÄ: - - -[1] _Richard valloittajan kanssa_. Sukki tarkoittaa tietysti Wilhelm -valloittajaa. - -[2] _Paucas pallabris_. Väännetty espanjankielisestä lauseparresta: -"pocas palabras" s.o. vähin sanoin. - -[3] _Pidä paikkas, Jeronimo!_ Leikillinen viittaus muutamaan -sananparreksi tulleeseen kohtaan eräässä senaikuisessa näytelmässä. - -[4] _Jos sanoo, että on_ -- Loordi ei voi häntä nimeltä nimittää, kun ei -hänen nimeään tunne. - -[5] _Vain juhlasaatto, meitä tervehtivä_. Leikillinen viittaus niihin -juhlamenoihin, joilla tervehdittiin kaupunkien läpi matkustavia ylhäisiä -vieraita. - -[6] _Niin jolsa kuin Florentiuksen -Oli avio_. - -Ritari Florentius oli luvannut naida inhoittavan noidan, jos tämä -auttaisi häntä selittämään erästä arvoitusta, josta hänen henkensä -riippui. - -[7] _Manalasi apinoita taluttaa_. Tämän rangaistuksen saivat, -kansantarun mukaan, kuoltuaan vanhat piiat, jotka lapsia inhosivat. - -[8] _Nämä latinan ja kreikan kirjat_. Kuningatar Elisabetin aikana -naisetkin Englannissa lukivat latinaa ja kreikkaa. - -[9] _Kukonharja_. Tarkoittaa narrinlakkia, jonka töyhtönä oli -kukonharja. - -[10] _Hän huutaa viiniä_. Oli vanha tapa Englannissa tarjota -kirkossa heti vihkimisen jälkeen leipää ja viiniä. Tavallista -oli myöskin, että vihkiäisten jälkeen ylkä suuteli morsianta. - -[11] _Vettä vain älä siihen vala_. Viittaus vanhaan kansanlauluun, -jossa sanotaan: - - Skotland palaa, Skotland palaa. - Tulta, tulta, tulta, tulta! - Lisää täytyy vettä valaa. - -[12] _Onko kaislat lattialla_. Sh:n aikana ylhäistenkin kodeissa -levitettiin kaisloja permannolle. - -[13] _Peseydy, Katiseni_. Ennen syöntiä oli kädet pestävä, koska -siihen aikaan käytettiin sormia kahvelin asemesta. - -[14] _Näin vaimon tappaa hellyydellä voi_. Viittaus Heywoodin näytelmään: -"A woman killed with kindness." - -[15] _Lucentio menee_, mutta Tranion viittauksesta piiloutuu, kunnes -toiset ovat poistuneet, ja tulee sitte jälleen esiin jatkamaan -keskustelua Biondellon kanssa. - -[16] _Valkeaiseen sinä -Kyll' osasit_. - -Viittaus Biancan nimeen. Englannissa on ampumataulun keskus valkea. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Kuinka äkäpussi kesytetään, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN *** - -***** This file should be named 42966-8.txt or 42966-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/2/9/6/42966/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License available with this file or online at - www.gutenberg.org/license. - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation information page at www.gutenberg.org - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at 809 -North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email -contact links and up to date contact information can be found at the -Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For forty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |