diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 39939-8.txt | 5588 | ||||
| -rw-r--r-- | 39939-8.zip | bin | 0 -> 73221 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 5604 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/39939-8.txt b/39939-8.txt new file mode 100644 index 0000000..81c1236 --- /dev/null +++ b/39939-8.txt @@ -0,0 +1,5588 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kuningas Henrik Viides, by William Shakespeare + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kuningas Henrik Viides + +Author: William Shakespeare + +Translator: Paavo Cajander + +Release Date: June 7, 2012 [EBook #39939] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK VIIDES *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KUNINGAS HENRIK VIIDES + +Kirj. + +William Shakespeare + + +Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1905. + + + +Näytelmän henkilöt: + + KUNINGAS HENRIK VIIDES. + GLOSTERin herttua, | kuninkaan veljet. + BEDFORDin herttua, | + EXETERin herttua, kuninkaan setä. + YORKin herttua, kuninkaan serkku. + SALISBURYn kreivi. + WESTMORELANDin kreivi. + WARWICKin kreivi. + CANTERBURYn arkkipiispa. + ELYn piispa. + CAMBRIDGEn kreivi, | + Loordi SCROOP, | salaliittolaisia. + Sir THOMAS GREY, | + Sir THOMAS ERPINGHAM, | + GOWER, | + FLUELLEN, | upseereja kuningas Henrikin sotajoukossa. + MACMORRIS, | + JAMY, | + BATES, COURT, WILLIAMS, sotamiehiä samassa sotajoukossa. + PISTOOLI, NYM, BARDOLPH, Falstaffin entisiä palvelijoita, + nykyään sotamiehiä kuningas Henrikin sotajoukossa. + POIKA, edellisten palvelija. + KAARLE KUUDES, Ranskan kuningas. + LOUIS, Dauphin. + BURGUNDin herttua. + ORLEANSin herttua. + BOURBONin herttua. + Ranskan konnetaabeli. + RAMBURES ja GRANDPRÉ, ranskalaisia ylimyksiä. + MONTJOY, ranskalainen airut. + Harfleurin linnan päällikkö. + Lähettiläitä Englannin kuninkaan luona. + ISABELLA, Ranskan kuningatar. + KATARIINA, Kaarlen ja Isabellan tytär. + ALICE, prinsessa Katariinan hovineitsyt. + ROUVA REIPAS, Pistoolin puoliso. + Herroja ja naisia, upseereja, ranskalaisia ja englantilaisia + sotamiehiä, lähettiläitä ja seuralaisia. + +TAPAUS, alussa Englannissa, sittemmin Ranskassa. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + + (Kuoro esiintyy.) + +KUORO. +Tulinen tänne runotar, mi nousis +Kirkkaimpiin innostuksen ilmoihin! +Kuningaskunta näyttämöksi, prinssit +Siin' esiintyjiksi, ja kuninkaat +Näytelmän uhka-uljaan katsojiksi! +Silloinpa Henrik urho luonnossaan +Ilmaantuis Marsina, ja kantapäillä, +Kuin kahlekoirat, nälkä, tuli, miekka +Rukoilis työtä. Anteeks, arvo seura, +Ett' arkihenki mieto rohkenee +Lavalla tällä halvall' esitellä +Suurtyötä mointa! Laaja Ranskan maa +Mahtuisko tähän korsuun? Voisko tähän +Puusoikkoon sulloa ne kypäritkään, +Jotk' Agincourtiss' ilmaa säikäytti! +Anteeksi! Pieni käyrä numerohan +Voi tietää miljoonaa; siis suokaa meidän, +Tuon suuren luvun nollain, vaikutella +Kuvitusvoimahanne. Olettakaa, +Nää seinät että kehykseensä sulkee +Kaks mahtivaltaa, kaksi naapurusta, +Jotk', otsa korkealla, toistaan uhkaa +Molemmin puolin syvää, kaitaa merta. +Puutteemme täydentäkää mielessänne, +Tuhansiks ositelkaa joka mies +Ja valmiiks ajatelkaa sotajoukot +Kun puhe ratsuist' on, niin kuvitelkaa, +Ett' uljain kavioin ne maata polkee. +Kuninkaat mielessänne koristelkaa, +Heit' ees taa kuljetelkaa ohi aikain, +Ja hiekkalasin juoksuun supistakaa +Vuosjakson työt. Mun, kuoron, täss' on toimi +Esittää teille tapausten loimi. +Proloogina nyt pyydän kiltiks teitä +Ja suopeasti tuomitsemaan meitä. + + (Poistuu.) + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Eteishuone kuninkaanlinnassa. + + (Canterburyn arkkipiispa ja Elyn piispa tulevat.) + +CANTERBURY. +Niin, tietäkää, mylord, taas esillä +On sama lakiehdotus, jok' oli +Kuningasvainaan yhdentenätoista +Hallintovuonna vasten tahtoamme +Lähellä päästä voimaan, jos ei hurja, +Levoton aika sit' ois tyhjäks tehnyt. + +ELY. +Mut miten nyt se torjutaan, mylord? + +CANTERBURY. +Sit' ajatella sietää. Jos se voittaa, +Niin menee paras, osa tiloistamme: +Maat maalliset, jotk' ovat hurskaat miehet +Kirkolle testamentanneet, ne kaikki +Meilt' otetaan; kuninkaan loistoks niillä +Viistoista kreiviä voi muka pitää +Ja viisitoistasataa ritaria, +Kuustuhat kaksisataa kantapoikaa; +Viel' avuks sairaille ja iäkkäille, +Raukoille, joilt' on ruumiin tarmo mennyt, +Satasen pulskaa vaivaistaloa, +Ja siihen lisäks tuhat puntaa vuosin +Kuninkaan kassaan: se on ehdotus. + +ELY. +Sep' aimo kulaus! + +CANTERBURY. + Kalkit juo ja kaikki. + +ELY. +Mut miten sitä estää? + +CANTERBURY. + Kuningas +On laupias ja hienotunteinen. + +ELY. +Ja pyhän kirkon harras ystävä. + +CANTERBURY. +Nuoruuden eljet moist' ei ennustaneet. +Mut tuskin hengetön ol' isän ruumis, +Niin pojan hurjuus sekin heikenneen +Ja kuolleen näytti: sillä tuokiossa +Tul' äly niinkuin enkeli ja pieksi +Hänestä pois tuon synnin Aatamin +Ja hänen ruumiistaan tek' ilotarhan, +Jonk' omaa nyt ja täyttää taivaan henget. +Niin pian opinkäynyttä ei toista; +Ei koskaan ole parannuksen virta +Niin ripein vuoltein pessyt tahraa pois; +Ei koskaan ykspäisyyden lohikäärme +Niin äkist' ole istuimeltaan syösty, +Niin kerrassaan, kuin tässä kuninkaassa. + +ELY. +Se muutos hyväonninen on meille. + +CANTERBURY. +Puhuvan hänen kuulkaa uskonnosta, +Niin ihmetystä täynnä sydämmenne +Vain toivois, ett' ois kuninkaamme piispa; +Neuvottelevan kuulkaa valtatöistä, +Niin sanotte: tuo hänen alaans' onkin; +Sodasta kuulkaa haastavan, niin tuntuu +Kuin muuttuis soitoks julma miekankalske; +Udelkaa valtiollist' asiaa, +Hän gordilaiset solmut helpost' avaa +Kuin sukkanauhansa; niin, kun hän puhuu, +Niin vaiti ilma on, tuo villipää, +Ja kaikkein korviss ihmettely mykkä +Hunajaa väijyy hänen huuliltaan; +Niin että elämän on taitopuoli +Hänessä tiedon kasvattaja ollut. +On ihme, ett' on niin hän vaurastunut, +Vaikk' aina haluns' oli turhuuteen, +Opiton, tyhjä, raaka seura hällä, +Ja humut, huvit, kesti: ajan veivät, +Ja häness' ahkeruutt' ei nähty koskaan, +Ei hillintää, ei pidättäytymistä +Huonoista paikoista ja joukkioista. + +ELY. +Nokkosten alla kasvaa mansikoita, +Ja terveet marjat menestyy ja kypsyy +Paraiten halvempien kanssa rinnan. +Näin prinssi hurjuutensa hunnun alle +Älynsä peitti, joka sekin kasvoi +Rajuimmin niinkuin kesäruoho yöllä +Ja vahvaks varttui, vaikka näkymättä. + +CANTERBURY. +Niin kyllä, ihmeitä ei ole enää; +Ja siis on meidän etsittävä johto +Jokaisen ilmeen syntyyn. + +ELY. + Mut, mylord, +Tuon alahuoneen ehdotuksen kuinka +Nyt lievennämme? Mitä mieltä tästä +On majesteetti? + +CANTERBURY. + Häälyvältä näyttää; +Pikemmin sentään taipuu meidän puoleen +Kuin suosii vastakkaista ehdotusta. +Tein, näette, majesteetille ma tarjon -- +Hengellisessä parlamentissamme +Ja ajan vaatimuksiin katsoen, +Joit' olin Ranskaan nähden laajaan hälle +Ma selitellyt -- verosumman antaa +Isomman kuin yht aikaa koskaan ennen +Edeltäjille maksoi papisto. + +ELY. +Ja mitenkä hän otti vastaan tarjon? + +CANTERBURY. +Mieleistä majesteetille se oli; +Mut kyllin häll' ei ollut aikaa kuulla -- +Vaikk' oisi tahtonut, sen huomasin -- +Erityiskohdin esittää kun aioin +Es'isäst' Edwardista johtuvaa +Oikeuttaan erinäisiin herttuakuntiin, +Mut etupäässä Ranskan valtakruunuun. + +ELY. +Mut mikä este teidät keskeytti? + +CANTERBURY. +Se Ranskan lähettiläs silloin juuri +Puheille pyrki; nyt paraikaa hällä +Lie vastaanotto: onhan kello neljä? + +ELY. +On oikein. + +CANTERBURY. +Siis mennään lähetystä kuulemaan, +Vaikk' arvaan kyllä jo sen sisällyksen, +Ennenkuin ranskalainen mitään virkkaa. + +ELY. +Mukananne tulen, halaan kuulla häntä. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Vastaanottohuone kuninkaanlinnassa. + + (Kuningas Henrik, Gloster, Bedford, Exeter, Warwick, + Westmoreland ja seuralaisia.) + +KUNINGAS HENRIK. +Miss' arvoisa on Canterburyn piispa? + +EXETER. +Ei läsnä. + +KUNINGAS HENRIK. + Haettakaa hänet, setä. + +WESTMORELAND. +Kutsunko lähettilään, majesteetti? + +KUNINGAS HENRIK. +Ei vielä, lanko; ensin ratkaistava +On tärkeä ja tähdellinen seikka, +Läheltä Ranskaa koskeva ja meitä, + + (Canterburyn arkkipiispa ja Elyn piispa tulevat.) + +CANTERBURY. +Jumala enkeleineen pyhää kaitkoon +Valaistuintanne sekä suokoon teidän +Kaunistaa sitä kauan! + +KUNINGAS HENRIK. + Kiitos, kiitos! +Nyt, tietoviisas piispa, olkaa hyvä, +Sanokaa totuuden ja tunnon mukaan, +Epääkö Ranskan salilainen laki, +Vai eikö, oikeutemme. Herran tähden +Älkäätte, rakas, uskollinen piispa, +Asiaa kiertäkö tai kaartako +Tai vilppiin älyänne viekotelko +Esittämällä kierää vaatimusta, +Joll' ei jo synnyss' ole toden leimaa. +Ties taivas, kuinka moni, terve nyt, +Saa vielä maksaa verellään ne pyyteet, +Joit', arvo piispa, meissä herätätte. +Varokaa, pian vaaraan meidät myytte, +Unestaan herätätte sodan miekan! +Nimessä taivaan pyydän: varokaa! +Kun kaksi moista valtaa ottelee, +Niin paljo vuotaa verta; ja sen veren +Jok'ainut syytön pisara sen kiroo, +Jonk' ilkineuvo miekanterää hioi +Lyhyen ihmiselon tuhoksi. +Näin teitä velvoitan; nyt puhukaa; +Me kuulemme ja hartaast' uskomme +Ett' tunnossanne puheenne on pesty +Niin puhtaaksi kuin synti kastehessa. + +CANTERBURY. +Siis kuulkaa, majesteetti, ja te päärit, +Jotk' ootte valtaistuimelle velkaa +Veren ja hengen: -- kuninkaamme oikeutt' +Ei Ranskan kruunuun estä muu kuin tämä, +Mi johdettu on Pharamondista: +_In terram Salicam mulieres ne succedant_, +"Ei salilaista maata peri vaimo" +Mut "salilaisen maan" nuo ranskalaiset +Lukevat väärin Ranskaksi ja samoin +Lainlaatijaksi väärin Pharamondin. +Tok' oikein sen maan oppineetkin väittää, +Ett' tämä Sale-maa on Saksassa +Sale- ja Elbe-virtain välissä. +Kun Kaarle suuri, näette, Saksin voitti, +Asukkaiks sinne frankkeja hän jätti, +Ja nämä, halveksien Saksan naista, +Jok' eli siivotonta elämää, +Lain julistivat tämän: ettei vaimo +Periä saisi salilaista maata; +Ja tuo maa Salen välissä ja Elben +Saksassa vielä nimeltään on Meissen. +Siis näkyy, ettei salilainen laki +Säädetty ole Ranskan kruunun hyväks; +Ja Ranskakin se Sale-maan sai vasta, +Kun vuotta neljäsataa yksikolmatt' +Oli mennyt Pharamondin kuolemasta, +Jonk' antamaksi tämä laki luultiin; +Hän näet kuoli vuonna neljäsataa +Ja kuusikolmatta; ja Kaarle suuri +Kahdeksansataa viisi voitti saksit +Ja Salen seudut frankeill' asutti. +Kuningas Pipin -- lisäks väitetään -- +Mi Childerikilt' otti kuninkuuden, +Perusti oikeutensa Ranskan kruunuun +Täysperijänä, johtain sukunsa +Qatarin tyttärestä, Blithildasta. +Myös Hugo Capet, joka riisti kruunun +Lothringin Kaarlelta, jok' oli ainut +Täyspuhdas Kaarle suuren jälkeläinen, +Saadakseen jonkin varjon vaateelleen, +Jok' itsessään ol' arvoton ja laho, +Oikeuttaan johti rouva Lingaresta, +Jok' oli tytär Kaarle Kaljupään, +Ja tää taas poika Ludvig keisarin +Ja Kaarle suuren pojan. Myöskään Ludvig, +Capetin, anastajan, ainut poika, +Ei Ranskan kruunupäänä liioin saanut +Tunnossaan rauhaa, kunnes todistettiin +Ett' isoäitins', Isabella kaunis, +Polveutui rouva Ermengardista, +Lothringin Kaarlen tyttärestä suoraan. +Näin tuli Kaarle suuren sukukanta +Uudestaan liitetyksi Ranskan kruunuun. +Siis on kuin kesäpäivä selvää, että +Pipinin oikeus, Hugon vaatimukset +Ja Ludviginkin rauha perustuvat +Naispuolisehen oikeuteen kaikki. +Näin menettelee Ranska vielä nytkin, +Vaikk' yhä salilaiseen lakiin vetoo, +Kun teiltä kieltää vaatimuksenne, +Ja ennen verkkoon kietoutuu, kuin riisuu +Pois kierot oikeutensa, jotk' on teiltä +Ja esi-isiltänne anastanut. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut voinko oikeuden ja tunnon mukaan +Tuon vaatimuksen tehdä? + +CANTERBURY. + Minun päähän' +Se synti tulkoon, tuima majesteetti. +Mooseksen neljäs kirja säätää näin: +"Jos poika kuolee, tytär periköön." +Puoltanne pitäkää siis, majesteetti; +Verinen viiri auki käärikää +Ja suuriin isihinne katse luokaa; +Haudalle käykää suuren kantaisän, +Jost' oikeutenne juontuu; hänen ylvää +Rukoilkaa henkeään ja Edwardin, +Setänne, mustan prinssin,[1] joka pani +Ranskassa toimeen murhenäytelmän, +Maan koko sotavoiman lyöden maahan, +Suur' isä kummulta kun katseli, +Hymyillen jalopeura-pentuansa, +Jok' ahmi Ranskan ylimystön verta. +Oi, uljaat brittiläiset puolin voimin +Uhmaavat Ranskan koko uhkeutta, +Kun toinen puoli vieress' on ja nauraa, +Erillään taistelusta, toimetonna! + +ELY. +Nuo suuret vainaat johdattakaa muistiin, +Verestäin voimakäsin heidän töitään. +Te heidän perijänään istutte +Nyt heidän istuimellaan; veri, miehuus, +Mi heille maineen toi, se myöskin teidän +Suonissa virtaa; kolmast' ylvä valtias, +Nuoruuden kevätkukass' olette +Ja kypsä suuriin hankkeisiin ja töihin. + +EXETER. +Kuningaskumppanit, maan valtiaat, +Vain odottavat että nousisitte +Kuin entisenkin suvun jalopeurat. + +WESTMORELAND. +Syy teill' on, tiedetään, ja valta, keinot; +Englannin kuninkaall' ei yhdelläkään +Niin rikast' ole aatelia ollut, +Niin nöyrää kansaa, jonka sydämmet, +Ruumiinsa jättäin tänne Englantiin, +Jo Ranskan tanterille leiriytyvät. + +CANTERBURY. +Mukahan ruumiit myöskin, majesteetti, +Ja verin, tulin, miekoin oikeutenne +Taas voittakaa! Me, kirkon miehet, teille +Avuksi kokoomme niin suuren summan, +Ett'ei sen moista papit yhteen erään +Es'isillenne koskaan maksaneet. + +KUNINGAS HENRIK. +Ei yksin Ranskaan meidän hyökättävä, +Myös puolustukseen skottilaista vastaan +On hankittava, joka tilaisuutta +Varmaankin käyttää meihin rynnistääkseen. + +CANTERBURY. +Ei, majesteetti; rajavartiomme +On kyllin vahva muuri torjumaan +Maan sydämmestä moiset rosvojoukot. + +KUNINGAS HENRIK. +Ei tässä puhett' yksin sisseistä; +Päävoimaa skottilaisen pelkäämme, +Jok' aina rauhaton on naapur' ollut. +Tiedätte, aina kun läks sotaan Ranskaan +Mun kantaisäni, niin skottilainen +Se turvattomaan valtakuntaan syöksi +Kuin hyöky halkeamaan, parrastasan +Ja väkivoimin autiota maata +Tulella, miekall' ahdistain ja vyöttäin +Lujahan saartoon kaupungit ja linnat, +Niin että maamme, turvaa ihan vailla, +Moist' ilkinaapuruutta kauhistui. + +CANTERBURY. +Pelotus suuremp' oli vahinkoa; +Se itse hyvän esimerkin antaa: +Kun kaikki ritaristo Ranskass' oli, +Ja leskenä se aateliaan suri, +Niin ei vain puoliaan se pitänyt, +Vaan skottilaisten kuninkaankin voitti, +Kuin kulkuraavaan kytki, Ranskaan laittoi, +Näin vangiks otetuilla kruunupäillä +Lisäten mainett' Edwardin ja tehden +Niin kunniasta rikkaiks aikakirjat, +Kuin meren liejupohja laivarytää +Ja summatonta kalleutt' on täynnä. + +WESTMORELAND. +Mut vanha, tosi sananlasku sanoo: +"Sen, ken tahtoo Ranskan valloittaa, +Tulee Skotlannista aloittaa." +Näet, Englannin kun kotka ryöstöön lentää, +Niin Skotlanti, se kärppä, turvattomaan +Sen pesään hiipii, munat tyhjiin imee +Ja niinkuin hiiri, kun on kissa poissa, +Pilaa ja haaskaa, mit' ei syödä jaksa. + +EXETER. +Ja siksi tulis kissan jäädä kotiin! +Mut siihen ehdotont' ei pakkoa, +Sill' onhan meillä lukot aitoissamme +Ja sievät paulat pikkuvarkaan kaulaan. +Käs' asestettu ulkona kun sotii, +Pää päältään hyökkyyt torjuu kotona; +Hallinto, nähkäät, hyvin jäsennelty +Ylemmäst' alempaan ja alhaisimpaan, +Se samaa laulaa säveltä ja yhtyy +Täydeksi luontevaksi sopusoinnuks +Kuin soitto ikään. + +CANTERBURY. + Siksi taivas jakaa +Myös ihmisille eri tehtävät, +Työntoimen pannen alituiseen käyntiin, +Jonk' ylin määränpää on kuuliaisuus. +Samaten tekee mesimehiläiset, +Eläimet, joiden luonnonvaisto neuvoo, +Mitenkä valtakunnat järjestetään. +Kuningas heillä on ja virkamiehet +Jos jonkin arvolliset, joista toiset +Kodissa kurin pitää päällikköinä, +Taas toiset kauppiaina käyvät kauppaa, +Aseina piikit sotaa käyvät toiset +Ryöstellen kesän ruususilmikoita +Ja vieden saaliins' ilomarssissa +Kotihin valtatelttaan keisarinsa, +Jok' uutterana valtamahdissaan +Katsastaa, miten kultaparvekkeita +Laulellen rakentavat muurarit. +Kuink' uuraat käs'työläiset mettä vatkaa +Ja köyhät päiväläiset tungeksivat +Solassa ahtaass' yllään raskas taakka; +Kuink' yrmy tuomar', äissään suristen +Kalpeille pyöveleille jättää laiskat +Ja haukottavat kuhnurit. Näin myöskin +Monella asialla, vaikka yhteen +Ne sointuvat, on erilainen teho, +Kuin nuolet, eri suunnilt' ammutut, +Kaikk' yhteen pilkkaan sattuu; monta tietä +Vie samaan kaupunkihin, monta virtaa +Samahan suolamereen; monta viivaa +Aurinkokellon keskipisteess' yhtyy; +Tuhannet toimet myös, kun saa ne vauhtiin, +Päämäärään samaan vie, ja vauriotta +Kaikk' onnistuu. Siis, Ranskaan, kuningas! +Jakakaa neljäks armas Englantinne: +Siit' yksi neljännes vain Ranskaan viekää, +Niin koko Gallia on vapiseva. +Jos kolmell' osalla me emme voi +Kotona koirilt' oviamme puoltaa, +Niin meitä piestäköön, ja kansaltamme +Miehuuden, valtataidon maine menköön. + +KUNINGAS HENRIK. +Dauphinin lähettiläät tuokaa sisään. + (Eräs seuralaisista menee. Kuningas nousee valtaistuimelle.) +On päätös tehty; taivaan avulla +Ja teidän -- vahvuuteni jalot suonet -- +Kun Ranskan voitan, niin sen nöyryytän +Tai murskaks lyön sen; joko siellä istun +Ja laajaan herrauteeni lasken Ranskan +Ja kuninkaalliset sen herttuakunnat, +Tai luuni halpaan uurnaan pantakoon +Ja hautaa jääkööt, patsastakin vaille. +Jos täysin suin ei aikakirjat kerro +Suurtöitäni, niin olkoon hautani +Kuin mykkä turkki, jolt' on kieli viety, +Ja vahakirjoitusta vaille jääköön. + (Ranskan lähettiläät tulevat.) +Halaamme tietää, mitä Dauphin lanko +Suvaitsee ilmoituttaa; tervehdys on +Häneltä, kuulen, eikä kuninkaalta. + +1 LÄHETTILÄS. +Suvaitsetteko, majesteetti, meidän +Esittää suoraan toimemme, vai kaartain +Ja viittomallako Dauphinin tahdon +Ja tehtävämme ilmoitamme? + +KUNINGAS HENRIK. + Olen +Kristitty kuningas, en tyranni. +Ja kiihkoni niin armon taltuttama +Kuin tyrmään kahlehdittu rikollinen. +Siis suoraan lausukaa ja peittämättä +Dauphinin tahto. + +1 LÄHETTILÄS. + Lyhyesti siis: +Vaaditte, majesteetti, Ranskalt' äsken, +Es'isän suuren, Edward kolmannen, +Perillisenä, eräät herttuakunnat. +Herramme prinssi vastaa, että vielä +Nuorelta liiaksi te haiskahdatte, +Ja pyytää huomauttaa, ett' ilohypyill' +Ei Ranskaa voiteta ja ettei siellä +Mässäillen saada herttuakuntia. +Hän teille sopivampaa lähettää, +Tavaraa tynnyrillisen, ja toivoo +Ett' ette herttuakunnist' enää nosta +Melua joutavaa. Niin sanoo Dauphin. + +KUNINGAS HENRIK. +Tavaraa mitä? + +EXETER. + Höyhenpalloja. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin leikkisäkö Dauphin? Sepä hauskaa. +Lahjasta kiitämme ja vaivastanne. +Kun mailat saamme näille palloille, +Niin Luojan avull' alotamme Ranskass' +Isänsä kruunull' aimo palloiset. +Hän, Dauphin, moisen kanss' on leikkiin mennyt, +Jonk' iskut kaikki Ranskan hovikunnat +Saa säikkymään. Kyll' ymmärrämme mielen: +Hän hurjaa nuoruuttamme soimaa, mutta +Ei arvaa, mik' on hyöty siitä ollut. +Englannin valtaistuin-raukalle +Suurt' emme panneet arvoa, ja siksi +Etäällä siitä hurjaan irstaisuuteen +Vain heittäydyimme, niinkuin mieli aina +Kotoa poissa ollessa on hilpein. +Sanokaa hälle: arvoni ma tunnen; +Kuningas olen, suuruuteni purjeet +Levitän levälleen, kun kerran nousen +Ma Ranskan valtaistuimelle; siksi +Noin syrjään laskin majesteettiuden +Ja ahersin kuin päivämies; mut siellä +Niin täyteen loistoon nousen, että kaikkein +Ma ranskalaisten silmät huikaisen, +Ja Dauphin sokenee mun nähdessään. +Sanokaa hupaprinssille, ett' ivans' +On tykinluodeiks muuttanut nuo pallot, +Ja niistä käyvä tuhoava kosto +On tuimeleva hänen sieluaan: +Näet, tuhansilta leskiltä tuo iva +Pois ivaa rakkaat miehet, äideiltä +Pois pojat ivaa, maahan ivaa linnat, +Ja moni vielä syntymätön poika +Dauphinin pilkkaa kiroova on kerran. +Mut kaikki viel' on Herran tahdosta; +Vetoan häneen; hänen nimessään +Sanokaa Dauphinille, että tulen +Hänelle kostamaan ja ojentamaan +Oikeuden kättä pyhäss' asiassa. +Pois rauhaan! Dauphinille sanokaa: +Typerä oli pila, miehen mukaan! +Sit' itkee sadat, mut ei naura kukaan. +Saatelkaa heitä matkaan! -- Herran haltuun! + + (Lähettiläät menevät.) + +EXETER. +Hupainen lähetys se oli tuo. + +KUNINGAS HENRIK. +Sen lähettäjä viel' on punastuva. + (Astuu alas valtaistuimelta.) +Hyväksi käyttäkää siis joka tilaa, +Mik' edistää voi hankettamme, loordit. +Nyt meillä mielessä ei muu kuin Ranska, +Pait Jumala, jot' enin tulee muistaa. +Siis jouduttakaa mitä tähän sotaan +On tarpeellista; miettikäätte, miten +Varovin kiirein lisää sulkia +Siipiimme saada. Herran avulla +Dauphinin pieksen isäns' ovella. +Siis kaikin älyämme koitelkaamme, +Ett' aimo hankkeen hyvään alkuun saamme. + + (Menevät.) + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + + (Kuoro esiintyy.) + +KUORO. +Kaikk' Englannin on nuoret innoissaan; +Nyt turhuus silkkinen on arkkuun pantu; +Nyt asesepän kelpaa; kunnia +On kaikkein povess' yksinvaltiaana. +Mies laidunmaansa myy ja ostaa ratsun +Ja siivitetyin seuraa kantapäin, +Ikäänkuin mikä Englannin Merkurius, +Es'kuvaa kaikkein kristikuningasten. +Odotus ilmass' istuu, kätkein miekkaa, +Mi kahvasta on kärkeen saakka täynnä +Kuningas-, herttua-, kreivi-kruunuja, +Heikulle taattuja ja urhoillensa. +Ranskanmaan miehet, joilla tiedoss' on +Nää kauhistavat hankkeet, vapisevat +Pelosta aivan, kalpein valtataidoin +Kokien meidän aikeitamme estää. +Oi, Englanti, +Sisäisen voimuutesi ilmikuva, +Kuin pieni ruumis, joss' on sydän suuri, +Mit' et sä voisi, kunnia kun käskee, +Jos hyvät kaikki lapses ois ja puhtaat! +Vikasi näe! Sinusta on Ranska +Lutojen sydämmien pesän löynnyt, +Min kavalilla kruunuilla se täyttää. +Kolm' aika konnaa, kreivi Richard Cambridge, +Henrik, lord Scroop of Masham, sekä kolmas, +Sir Thomas Grey Northumberlandilainen, +Ne Ranskan viekotteesta -- mikä viekkaus! -- +Pelokkaan Ranskan kanss' on liiton tehneet; +Ja näiltä tämä kuningasten helmi -- +Jos pysyy horna sanassaan ja petos -- +On saapa surmansa Southamptonissa, +Ennenkuin laivaan käy ja Ranskaan lähtee. +Viel' olkaa kärsiväiset; paikan muutteet +Suvaitkaa myöskin, meill' on siihen pakko. +Rahat on maksettu ja konnat valmiit; +Kuningas poiss' on Lontoosta, ja nyt +Tapauspaikka on Southamptonissa. +Siell' on nyt teatteri, siellä tekin. +Vakaasti sieltä Ranskaan teidät viemme +Ja tuomme pois, ja teille suopeaksi +Loihdimme rauman. Jos se riippuu meistä, +Niin poissa pysyy meritauti teistä. +Kun kuningas taas tulee näkyviin, +Niin siirtyy tapaus Southamptoniin. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Katu Eastcheapissa. + + (Nym ja Bardolph tulevat.) + +BARDOLPH. +Terve tuloa, korpraali Nym! + +NYM. +Hyvää huomenta, luutnantti Bardolph! + +BARDOLPH. +No, oletteko ystäviä taas, te ja vänrikki Pistooli? + +NYM. +Minä, tuota noin, en siitä asiasta piittaa; puhun vähän; mutta tulee +kai, tuota noin, se ilonkin aika, kun joutuu; -- vaan olkoon miten on. +Taistella en taida, mutta pidän silmät kiinni ja peitsen sojossa. Se on +vain tuollainen turha kalu, tuota noin, mutta mitä siitä? Sillä voi +juustoa paistaa, ja se kestää pakkasta siinä kuin jonkun toisenkin +pamppu; ja sillä hyvä. + +BARDOLPH. +Kustannan aamiaisen saadakseni teidät ystäviksi, ja sitten menemme +kaikki kolme rakkaina veljinä Ranskaan. Tuohon käteen, hyvä korpraali +Nym! + +NYM. +Totisesti, tahdon elää niin kauan kuin voin, se on selvä, ja kun en +enää voi elää, niin koitan selvitä niin hyvin kuin voin. Se on minun +valttini se, ja se on sen virren loppu. + +BARDOLPH. +Varma nyt on, että hän on nainut Reippaan Leenan, ja varmasti se nainen +on tehnyt teille vääryyttä, te kun jo olitte kihloissa hänen kanssaan. + +NYM. +Tuota noin, minä en oikein sitä tiedä. Olkoon miten on. Toiset ihmiset +saavat nukkua ja pitää kurkkunsa; mutta jotkut sanovat, että veitsissä +on terä. Olkoon miten on. Vaikka mielenmaltti on väsynyt nahkakoni, +menee se kuitenkin retuuttaa. Makkarassa on kaksi päätä. Niin, minä en +oikein sitä tiedä. + + (Pistooli ja rouva Reipas tulevat.) + +BARDOLPH. +Tuossahan tulee vänrikki Pistooli rouvineen. Olkaa nyt hiljaa, hyvä +korpraali. -- No, mitä kuuluu, krouvari Pistooli? + +PISTOOLI. +Hä, rakki? Sanotko mua krouvariksi? +Tuon käden kautta! hylkään pois sen nimen; +Eik' enää Leena pidä majakkaita. + +ROUVA REIPAS. +En totisesti, en ainakaan pitkältä; sillä jos annamme huoneen ja ruoan +kahdelle- tai neljälletoista neidille, jotka elävät kunniallisesti +neulanpistimillä, niin eikös heti luulla että pidämme porttolaa. + + (Nym paljastaa miekkansa.) + +Jesta varjele, hän tottakin jo paljastaa pamppunsa! Kohta tässä tehdään +ehdollinen aviorikos ja murha. + +BARDOLPH. +Hyvä luutnantti, -- hyvä korpraali, ei mitään väkivaltaa! + +NYM. +Päh! + +PISTOOLI. +Päh sinuun, senkin islantilainen koira![2] senkin suippokorvainen +Islannin rakki! + +ROUVA REIPAS. +Hyvä korpraali Nym, näytä, että olet mies, ja pistä miekkasi tuppeen. + +NYM. +Aiotteko pötkiä pakoon? Kyllä teille näytän, kun olette _solus_. + + (Pistää miekkansa tuppeen.) + +PISTOOLI. +Vai _solus_, senkin koira, häijy kyy! +Se _solus_ sinun kummaan naamaasi, +Se _solus_ kitaasi ja kurkkuusi, +Niin, inhaan keuhkoosi ja mahaasi +Ja, mikä pahempi, sun rivoon suuhus! +Sen _soluksen_ sun suoliisi ma paiskaan. +Voin syttyä, Pistooli vireiss' on, +Ja kohta leimahtaa ja paukahtaa. + +NYM. +Minä en ole mikään Barbason,[3] minua ette voi noitua. Olen nyt sillä +humöörillä, että voisin antaa teille kelpo selkäsaunan. Jos tässä +rupeatte kemeiniksi, Pistooli, niin kyllä minä teitä miekallani +hakkaan, tuota noin, siivolla tavalla. Menisitte vähän syrjään, niin +saisin vähän suolianne kutkuttaa, tuota noin, siivolla tavalla; se on +sen asian humööri. + +PISTOOLI. +Kirottu konna, kerskaileva raukka! +Jo hautas ammottaa, sun surma nielee. +Siis, vedä miekkas! + + (Pistooli ja Nym paljastavat miekkansa.) + +BARDOLPH. +Kuulkaa, kuulkaa mitä sanon: joka ensi lyönnin lyö, siihen minä syöksen +miekkani kahvaa myöten, niin totta kuin olen soturi. + + (Paljastaa miekkansa.) + +PISTOOLI. +Tukeva, vahva vala; raivo talttuu. +Tuo tänne nyrkkis, käpäläsi tänne! +Sun miehuutes on mahtava ja suuri. + +NYM. +Kurkun minä sinulta leikkaan, ennemmin tai myöhemmin, siivolla tavalla; +se on sen asian humööri. + +PISTOOLI. +_Coupe le gorge!_ +Niin kuuluu nimi. Taaskin sua uhmaan. +Sa Kreetan koira, muijaaniko mielit? +Pois lasarettiin, sieltä itsellesi +Inhottavasta nälkäkopist' ota +Cressidan sikiöimä rupiluuska, +Nimeltä Torkko Hurstinen; nai hänet. +Tää _qvondam_ Reipas mun on, hänet pidän +Ma yksinäni; -- _pauca_, sillä hyvä. + + (Poika tulee.) + +POIKA. +Herra rahtyöri. Pistooli, tulkaa kaikin mokomin herrani tykö -- ja te, +rahtyörska myös, -- hän on kovin sairas ja tahtoo mennä makuulle. -- +Rakas Bardolph, pistä nokkasi lakanain väliin ja toimita +vuoteenlämmittäjän virkaa; toden totta, hänen tilansa on sangen huono. + +BARDOLPH. +Hiiteen, kanalja! + +ROUVA REIPAS. +Niin, totisesti, hänestä saavat varikset näinä päivinä rasvaisen palan; +kuningas on särkenyt hänen sydämmensä. -- Rakas mieheni, tule paikalla +kotiin. + + (Rouva Reipas ja poika menevät.) + +BARDOLPH. +Kas niin, kuulkaa minua ja tulkaa ystäviksi. Tuleehan meidän yhdessä +mennä Ranskaan. Siksikö, hitto vieköön, meillä on veitset, että +leikkaisimme kurkun toinen toiseltamme? + +PISTOOLI. +Joet tulvikoot, uliskoon horna ruokaa! + +NYM. +Maksatteko minulle ne kahdeksan killinkiä, jotka vedossa teiltä voitin? + +PISTOOLI. +Se katala on orja, joka maksaa. + +NYM. +Mutta nyt minä ne vaadin; se on sen asian humööri. + +PISTOOLI. +Ratkaiskoon miehuus. Iske, poikaseni! + + (Paljastaa miekkansa.) + +BARDOLPH. +Kautta tämän miekan, joka ensi iskun iskee, sen minä isken; Kautta +tämän miekan, sen teen! + +PISTOOLI. +Miekka on vala, valalla on valta. + +BARDOLPH. +Korpraali Nym, jos tahdot olla ystävä, niin ole ystävä; jos et tahdo, +niin ole minunkin vihamieheni. Kas niin, miekka tuppeen! + +NYM. +Mutta minä vaadin ne kahdeksan killinkiä, jotka voitin teiltä vedossa. + +PISTOOLI. +Saat noobelin ja kullassa sen saat, +Ja lisäks tarjoon sulle pienen naukun +Veljeyden, ystävyyden vahvikkeeksi; +Mun luonan' elää Nym, ma Nymin luona. +Niin, eikö niin? Näet, muonakauppiaaksi +Rupean leirissä ja kokoon rahaa. + +NYM. +Saanko minä noobelini? + +PISTOOLI. +Niin, täyden summan saat ja puhtaat rahat. + +NYM. +Hyvä vain; se on sen asian humööri. + + (Rouva Reipas palajaa.) + +ROUVA REIPAS. +Niin totta kuin olette vaimosta syntyneet, niin tulkaa joutuun sir +Johnin luo. Voi sitä mies parkaa! Polttava qvotidiaani-tertiaani niin +häntä ravistelee, että on oikein surkea sitä katsella. Hyvät ihmiset, +tulkaa hänen tykönsä! + +NYM. +Kuningas on häneen purkanut huonot humöörinsä, se on sen asian totuus. + +PISTOOLI. +Nym, sinä haastat oikein: sydän hältä +On särjetty ja rikki nakerrettu. + +NYM. +Kuningas on hyvä kuningas; mutta olkoon miten on; hänellä on ne +puhtinsa ja humöörinsä. + +PISTOOLI. +Nyt ritaria surkuttelemaan, +Ja eläkäämme niinkuin karitsaiset! + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Southampton. Neuvossali. + + (Exeter, Bedford ja Westmoreland tulevat.) + +BEDFORD. +Kuningas, jumaliste, noihin konniin +Liiaksi luottaa. + +EXETER. + Kohta vangitaan ne. +WESTMORELAND. +Kuink' ovat liukkaat, luihut käytökseltään, +Ikäänkuin uskollisuus povess' asuis, +Vakava vilpittömyys leimanaan. + +BEDFORD. +Kuninkaan tietoon kaikk' on hankkeet tulleet +Tavalla, jota eivät uneksineet. + +EXETER. +Mut että oma makuukumppani, +Kuninkaan suosiolla lihotettu, +Voi majesteetin hengen vieraan kullast' +Alttiiksi antaa petokseen ja surmaan! + + (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, Scroop, Cambridge, + Grey, loordeja ja seuralaisia tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt mennään laivaan; suotuisa on tuuli. +Lord Cambridge -- ja lord Masham -- niin myös tekin, +Ritari hyvä -- julki lausukaa: +Nää voiko joukot, jotka mukaan viemme, +Tien murtaa läpi Ranskan sotavoimain, +Näin täyttäen ja toimeen pannen työn, +Johonka olemme ne varustaneet? + +SCROOP. +Miks ei, jos kaikki tekee tehtävänsä. + +KUNINGAS HENRIK. +Sit' emme epäilekään. Emme luule +Sydäntä joukossamme olevan, +Mi sydämmemme kanss' ei yhteen sointuis, +Ja sydäntä ei myöskään kotiin jäävän, +Jok' ei sois meille voiton onnea. + +CAMBRIDGE. +Niin rakastettua ja peljättyä +Ei valtiasta toista; alamaisell' +Ei yhdelläkään harmia ja haittaa. +Suloisen valtikkanne varjossa. + +GREY. +Isänne vihamiehetkin ne meteen +Sappensa kastavat ja palvelevat +Teit' uskollisin, hartain sydämmin. + +KUNINGAS HENRIK. +Kiitollisuuteen siis on meillä syytä, +Ja ennen unhotamme oman käden +Kuin hyväin töiden palkitsemisen +Arvon ja ansiollisuuden mukaan. + +SCROOP. +Niin palvelus se terässuonin raataa, +Ja vaivan virkistyksenä on toivo +Teit' yhtenänsä saada palvella. + +KUNINGAS HENRIK. +Sen luulemmekin. -- Setä Exeter, +Vapauta mies, jok' eilen vangittiin, +Siit' että meitä pilkkas; arvelemme, +Ett' oli liika viini siihen syynä; +Kun tointunut hän on, niin anteeks saakoon. + +SCROOP. +Tuo armollista on, mut vaarallista; +Rangaiskaa pois! Jos tuota suvaitsette, +Vois esimerkki houkutella muita. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, olkaamme nyt sentään armollinen! + +CAMBRIDGE. +Se voitte olla, vaikka rankaisette. + +GREY. +Suur' armo on jo heittää henki hälle, +Kun ensin saa hän kelpo kurituksen. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, tämä hellä huolenpito meistä +On raskas sana tuota raukkaa vastaan! +Jos pientä viinapäisen virhett' emme +Sukoilla saa, kuink' ankara on meidän +Siis oltava, kun uhkaa valtapetos, +Hyväksi purtu, nielty, sulatettu? +Sen miehen vapautamme, vaikka Scroop +Ja Grey ja Cambridge, tarkkaa, hellää huolta +Pitäen meistä, hälle rangaistusta +Näin vaativat. Nyt Ranskan asiaan; +Miss' äskeiset on valtuutuksen saajat? + +CAMBRIDGE. +Min' olen yksi, teidän korkeutenne. +Käskitte minun tänään sitä pyytää. + +SCROOP. +Niin ikään minun, herra kuningas. + +GREY. +Myös minun, armollinen majesteetti. + +KUNINGAS HENRIK. +Cambridgen kreivi, Richard, tuo on teidän -- +Lord Scroop of Masham, teidän tuo -- tuo teidän, +Ritari Grey Northumberlandilainen. +Lukekaa! Näette, arvonne ma tunnen. -- +Lord Westmoreland, ja setä Exeter, +Tän' yönä noustaan laivaan. -- Mitä, herrat? +Mit' onkaan papereissa, joka teistä +Noin punan vie? -- Kas, kuinka kalpenevat! +Kuin paperi on posket. -- Mit' on siinä. +Kuin noin se veren peljättää ja ajaa +Pois kasvoistanne? + +CAMBRIDGE. + Syyni tunnustan +Ja heittäydyn majesteetin armoon. + +GREY ja SCROOP. +Johonka armoon kaikin vetoamme. + +KUNINGAS HENRIK. +Sen armon, joka äsken meissä eli, +Te itse murhasitte neuvoillanne. +Hävetkää haastellakaan armosta; +Nyt omat syynne sattuu itseenne, +Kuin koira, joka repii isäntäänsä. +Englannin hylyt täss' on, nähkääs, prinssit +Ja jalot loordit te! Lord Cambridge tässä -- +Tiedätte, kuink' ol' aulis rakkauteni +Hänelle kaikki hankkimaan, mik' ikään +Vain koski kunniaa; ja tämä mies +Halvasti, jonkun halvan kruunun vuoksi, +On ranskalaisten juoniin liittynyt +Mua murhatakseen täällä Hamptonissa. +Samassa liitoss' on tää ritari, +Jok' yhtä kiitosvelkainen on mulle. -- +Mut, mitä sanon sulle, Scroop, sa julma, +Tunteeton, kiittämätön elukka? +Sull' oli avain kaikkiin neuvoihini, +Poveni tunsit syvimmätkin sopet, +Mun oisit voinut miltei kullaks lyödä, +Jos tahdoit käyttää mua hyödyksesi +Mahdollist' onko, että vieras palkka +Sais sinust' irti kipinänkään pahaa, +Mi vikais sormeni? Niin kummaa on se, +Ett' tuskin silmä näkee sen, vaikk' onkin +Niin selvää se kuin musta valkoisella. +Petos ja murha ovat aina yhtä, +Kuin kaksi perkelettä yksin ikein +Niin luontevasti vetää samaa köyttä, +Ett' ihmetyskään siit' ei ääntä nosta. +Mut sinä luonnottomast' ihmetyksen +Teit petoksen ja murhan seuralaiseks. +Ken olkoonkin se viekas perkele, +Mi näin on mieles muuttanut, hän hornass' +On saanut mestaruuden valtakirjan. +Muut perkeleet, jotk' yllyttävät vilppiin, +Somaksi kaunistavat kadotuksen +Helyillä, koruilla ja kiilloksilla, +Lainoilla hurskaan ulkokultaisuuden. +Sun mestarisi sun vain käski nousta, +Ei pettämisen aihett' ilmaissut, +Vaan ilman muuta petturiks sun vihki. +Jos henki tuo, jok' eksytti sun näin, +Maailmaa kiertäisi kuin jalopeura, +Niin mustaan hornaan palaten hän lausuis +Näin leegioilleen: yhdenkään ei sielu +Niin helppo ostaa kuin tuon engelsmannin. +Oi, kauniin luottamuksen epäilyllä +Ryvetit näin! Ken näytti taatulta? +Sinä, jos ken. Ken vakaalt', oppineelta? +Sinä, jos ken. Ken ylhäist' oli verta? +Sinä, jos ken. Ken oli harras, hurskas? +Sinä, jos ken. Ken oli kohtuullinen, +Ilossa, vihassakin kiihkoton, +Verensä herra, luja luonteeltaan, +Avujen täydellinen sopusuhta, +Ei kuulematta näköön luottaen +Ja kypsään harkintaan vain turvautuen? +Sinä, jos ken, noin puhdas olit, kirkas. +Mut nyt kun lankesit, jäi jälkees tahra, +Jok' epäiltäväks jaloimmankin merkkii +Ja lahjakkaimman. Itkeä sua voisin; +On niinkuin toinen syntiinlankeemus +Tuo rikoksesi. Syyllisyys on selvä; +Vangitkaa heidät lakiin vietäviksi; +Jumala heidän juonens' anteeks suokoon! + +EXETER. +Vangitsen sinut valtiopetoksesta, Richard, Cambridgen kreivi. +Vangitsen sinut valtiopetoksesta, Henrik Scroop, Mashamin loordi. +Vangitsen sinut valtiopetoksesta, Thomas Grey, Northumberlandin ritari. + +SCROOP. +Jumala juonemme on paljastanut; +Rikosta enemmän kuin surmaa suren; +Sit' anteeks teiltä anon, majesteetti, +Sen vaikka saankin hengelläni maksaa. + +CAMBRIDGE. +Minua vietellyt ei Ranskan kulta, +Vaikk' aiheena ma tosin sitä käytin +Pikemmin saadakseni tuuman toimeen. +Mut kiitos Jumalalle, että estyin! +Siit' oikein iloitsen ma kesken tuskaa, +Rukoillen taivaalt' anteeksi ja teiltä. + +GREY. +Ei suuremp' ilo hartaan alamaisen, +Kun vaarallinen petos paljastuu, +Kuin mulla tällä haavaa ilo siitä, +Ett' estyin kirotusta hankkeestani. +Anteeksi syyni, vaan ei rangaistus! + +KUNINGAS HENRIK. +Jumal' anteeks suokoon! Tuomionne kuulkaa: +Kuninkaallista persoonaamme vastaan +Te vehkeilitte, tehden salaliiton +Päävihollisen kanssa, jolta kullass' +Otitte pestin meidät tappaaksenne. +Aioitte kuninkaanne surmaan myydä, +Ja prinssit, päärit kaikki orjuuteen, +Ja häväistykseen, sortoon alamaiset, +Ja perikatoon koko valtakunnan. +Itsemme puolest' emme kostaa tahdo, +Mut niin on kallis meille maamme onni, +Jonk' aioitte te kaataa, että meidän +Lain rangaistavaks täytyy teidät jättää. +Pois menkää, kurjat raukat, kuolemaan! +Jumalan armo teille voimaa suokoon +Sen kestämään ja kaikki pahat työnne +Todesta katumaan! -- Pois heidät viekää! + + (Cambridge, Scroop Ja Grey poistutat vartijain seuraamina.) + +Nyt Ranskaan, loordit! Teille tämä retki +Tuo yhtä paljon kunniaa kuin meille. +Me sotaonnest' emme epäile; +Kun Luoja armiaasti ilmi toi +Sen luihun petoksen, jok' estehenä +Tiellämme väijyi, emme epäilekään, +Ett' edestämme kaikki haitat väistyy. +Maanmiehet rakkaat, matkaan! Sotavoima +Jumalan käteen! Heti toimet käymään! +Vesille riemuin! Liput liehumaan! +En yksin Englannissa valtias, +Myös Ranskass' olla tahdon kuningas. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Lontoo. Rouva Reippaan talo Eastcheapissa. + + (Pistooli, Rouva Reipas, Nym, Bardolph ja poika tulevat.) + +ROUVA REIPAS. +Kultaseni, sokerimuruseni, ota minut mukaasi Staines'iin. + +PISTOOLI. +En, en; nyt uljas sydämmeni voihkaa. -- +Pää pystyyn, Bardolph! Kerskusuones avaa, Nym! +Miehuutes harja nosta sinä, poika! +Falstaff on kuollut; syyt' on voihkinaan. + +BARDOLPH. +Oi, jospa nyt olisin hänen luonaan, missä lieneekin, taivaassa tai +helvetissä! + +ROUVA REIPAS. +Ei, helvetissä hän ei ole, se on varma; hän on Arthurin helmassa,[4] +jos koskaan on kukaan Arthurin helmaan tullut. Hän sai niin kauniin +lopun ja erosi täältä niinkuin vastakastettu lapsi. Hän lähti näiltä +ilmoilta täsmälleen kahdentoista ja yhden välillä, juuri nousu- ja +laskuveden keskivaiheilla; sillä kun näin hänen hypistelevän lakanoita +ja nyppivän kukkia ja hymyilevän hyppysilleen, niin silloin tiesin, +että hänellä oli matka edessä; sillä hänen nokkansa oli niin terävä +kuin kirjoituskynä ja hän houraili viheriöistä niityistä. "Kuinka +voitte, sir John?" kysyin minä; "hyvä mies, rohkeutta vain!" Silloin +hän huudahti: Jumala! Jumala! Jumala! kolme tai neljä kertaa. +Lohduttaakseni häntä sanoin, että hän nyt ei ajattelisi Jumalaa; +toivoin, ettei hänen vielä tarvitsisi sellaisilla ajatuksilla itseään +kiusata. Sitten hän pyysi, että panisin lisää peitettä hänen +jaloilleen; pistin käteni vuoteeseen ja tunnustelin niitä, ja ne olivat +kylmät kuin kivi; sitten tunnustelin polvia ja siitä yhä ylöspäin, ja +kaikki oli kylmää kuin kivi. + +NYM. +Sanotaan, että hän kiroili sektiä. + +ROUVA REIPAS. +Sen hän teki. + +BARDOLPH. +Ja naisia. + +ROUVA REIPAS. +Ei, sitä hän ei tehnyt. + +POIKA. +Teki kuin tekikin; ja sanoi, että ne olivat lihastuneita perkeleitä. + +ROUVA REIPAS. +Niin, hän ei koskaan voinut kärsiä lihanpunaista; siitä väristä hän ei +pitänyt. + +POIKA. +Sanoi kerran, että piru hänet vielä perisi noiden naisten takia. + +ROUVA REIPAS. +Tosin hän tavallaan oli naisten kanssa tekemisissä, mutta hän oli +silloin reumatiisinen ja puhui Babylonin portosta. + +POIKA. +Ettekö muista, että hän kerran näki kirpun Bardolphin nenällä ja sanoi, +että se oli musta sielu, joka paloi helvetin tulessa? + +BARDOLPH. +No niin, ne poltokset ovat nyt lopussa, jotka sitä tulta pitivät +voimassa; siinä kaikki se rikkaus minkä hänen palveluksessaan hankin. + +NYM. +Eikö jo mennä? Kuningas on jo varmaankin Southamptonista lähtenyt. + +PISTOOLI. +Siis matkaan! Tänne huules, eukkoseni! +Taloa, tavaroita tarkoin katso! +Vireillä aistit! Tunnussana olkoon: +"Juo sekä maksa!" Älä usko ketään. +Vala on heinää, lupaus palttua; +"Luja" on paras koira, kyyhkyseni; +Siis olkoon neuvonantajas Caveto. +Nuo silmäpäärlys pyyhi. -- Virkaveikot, +Pois Ranskaan nyt! Kuin hevosiilit, pojat, +Imemään, imemähän silkkaa verta! + +POIKA. +Mutta se kuuluu olevan epäterveellistä mokaa, sanotaan. + +PISTOOLI. +Tuon sulosuulle suukko, sitten mars! + +BARDOLPH. +Hyvästi, rahtyörska! + + (Suutelee häntä.) + +NYM. +Minä en, tuota noin, voi suudella, se on sen asian humööri; mutta: +hyvästi vain! + +PISTOOLI. +Osota emännyyttäs! Pidä tiukkaa, +Sen sulle sanon! + +ROUVA REIPAS. +Hyvästi! Ajöö! + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Ranska. Huone Ranskan kuninkaan linnassa. + + (Torventoitauksia. Ranskan kuningas Kaarle seurueineen, + Dauphin, Burgundin herttua, konnetaabeli y.m. tulevat.) + +KUNINGAS KAARLE. +Englanti meihin täysin voimin hyökkää, +Ja huolen asia on, että meillä +Ois vastusneuvot kuninkaalliset. +Siis Orleansin, Brahantin, Bretagnen +Ja Berryn herttuain tulee sotaan mennä; +Te, prinssi Dauphin, käykää kiiruusti +Varustamaan ja vahvistamaan linnat +Uljailla miehillä ja tykistöllä: +Englanti yhtä vinhaan hyökkää päälle, +Kuin meren vedet imee kurimus. +Siis pelko meidät vaatii varoviksi, +Kun muistoss' on nuo tuoreet esimerkit, +Joit' ovat tanteriimme piirtäneet +Tuhoisat, halveksitut engelsmannit. + +DAUPHIN. +Ylevä isä! Tarvis varustaida +On vastuksien varalle; ei rauha +Saa valtakuntaa nukuttaa, jos kohta +Ei sota uhkaiskaan tai ilmi vaara; +Asestus, katselmus ja väennosto +On tehtävä ja toimitettava, +Kuin sota todellakin hankkeiss' oisi, +Siis tarvis meidän kaikkein tarkastaa, +Mitk' ovat valtakunnan heikot kohdat; +Ja tehkäämme se ilman pelon hiukkaa, +Ikäänkuin kuultu ois, ett' Englanti +Vain helluntaiseen mauritanssiin aikoo. +Niin arvoton nyt siell' on kuninkuus, +Niin veltosti sen valtikkata kantaa +Hupelo, tyhmä, irstas nuorukainen, +Ett' turhaa kaikk' on pelko. + +KONNETAABELI. + Hiljaa, prinssi! +Suuresti erehdytte kuninkaasta. +Suvaitkaa läheteiltä kysyä, -- +Kuink' arvokkaasti kuunteli hän heitä, +Kuink' oivat häll' on neuvonantajat, +Kuin tyyni väitteissään hän on, mut myöskin +Kuin hirvittävä mielenlujuudessaan, -- +Niin huomaatte, ett' entinen tuo hurjuus +Vain roomalaisen Brutuksen on kuori, +Jok' älyn peittää tyhmyyksien vaippaan, +Kuin maamies lannalla ne juuret kattaa, +Joist' aikaisimman herkkusadon toivoo. + +DAUPHIN. +Ei, herra konnetaabeli, ei suinkaan, +Vaikk' ei lie haitaks niinkin ajatella. +Mut puolustaiss' on paras vastustajaa +Vahvemmaks arvella, kuin miltä näyttää; +Täyssuhtainen näin tulee puolustus. +Sen muuten, jos on mitta liian niukka, +Käy niinkuin saidan, joka takin pilaa +Saadakseen pienen tilkun säästymään. + +KUNINGAS KAARLE. +Niin kyllä, Henrik kuningas on vahva; +Siis, prinssit, varustukset vahvat vastaan! +Sukunsa meidän lihaamme on syönyt, +Ja hän on samaa murhamiesten sarjaa, +Jok' etsi meitä kotipoluillamme. +Siit' ylen kuulu häpeämme kertoo, +Kun Cressyn tappelussa petti onni +Ja kaikki meidän prinssit vangiks otti +Tuo musta nimi, Walesin musta prinssi, +Jonk' isä, korkeana niinkuin vuori. +Vuorella seisten ylhääll' ilmassa, +Pään ympärillä päivän kultakehä, +Hymyillen katsoi, kuinka uljas poika +Työt luonnon hävitti ja pirstas kuvat, +Joit' oli Jumala ja suuret isät +Jo kaksikymmenisen vuotta luoneet. +Hän tuossa voitonrungossa on oksa. +Ja hänen onneaan ja luononvoimaans' +On meidän peljättävä. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. + Majesteetti, +Pakeille pyytää päästä Henrikin, +Englannin kuninkahan, lähetystö. + +KUNINGAS KAARLE. +Heit' oiti kuulla tahdon; tulkoot sisään. + (Sanansaattaja ja muutamat loordit menevät.) +Tulista tääll' on ajo, niinkuin näette. + +DAUPHIN. +Siis seis, ja tehkää pysty! Arat koirat +Kovimmin haukkuvat, kun heistä kauas +Pakenee otus. Majesteetti, pankaa +Lujalle engelsmannit! Tietäkööt, +Mink' yksinvallan pää te olette. +Ei itserakkaus niin suuri synti, +Kuin itsensä on halveksiminen. + + (Loordit palaavat Exeterin ja hänen seurueensa kanssa.) + +KUNINGAS KAARLE. +Veljemme Englanninko luota? + +EXETER. + Niin +Näin tervehtii hän teitä, majesteetti: +Nimessä kaikkivallan vaatii, että +Yltänne riisutte ja luovutatte +Tuon lainaloiston, jonka taivaan armo +Ja kansain oikeus ja luonnon laki +On hälle määrännyt ja jälkeisilleen, +Nimittäin kruunun ja ne laajat arvot, +Jotk' aikain säännösten ja tavan mukaan +Kuuluvat Ranskan kruunuun. Jotta näkyis, +Ett' ei se pyyde ole ontto, kiero, +Ei madonsyömän ammoisuuden peru +Eik' unhotuksen pölyst' ilmisaatu, +Tään lähettää hän suvun muistopuun, + (Antaa paperin.) +Mi kauttaaltaan on todistavan selvä, +Ja pyytää teitä sitä silmäämään; +Jos näette, että suurist' isistään +Hän suurimmasta suoraan polveutuu, +Kolmannest' Edwardista, niin hän teiltä +Pois vaatii kruununne ja kuninkuuden, +Jotk' ovat vääryydellä anastetut +Häneltä, niiden syntyhaltijalta. + +KUNINGAS KAARLE. +Jos kiellän, mitä seuraa? + +EXETER. + Veripakko. +Sisimpään vaikka sydämmeenne kruunun +Te kätkisitte, hän sen sieltä kaivaa. +Hän tulee myrskyn siivillä kuin Zeus, +Maantäräyksellä, ukonjyrinällä, +Ja pakottaa, jos kehoitus ei auta. +Hän taivaan laupeuden kautta pyytää: +Pois kruunu jättäkää ja säästäkää +Ne sieluparat, joille ahnas sota +Nälkäiset leukans' avaa; teidän päähän +Valitus orvon tulkoon, lesken kyynel, +Tapetun veri, immen salatuska +Isän ja puolison ja sulhon tähden, +Jotk' ahmaa tämä sota. Tää on vaade, +Ja uhka tää, ja tää mun tehtäväni, +Jos täss' ei läsnä liene Dauphin, jolle +On erityinen mulla tervehdys. + +KUNINGAS KAARLE. +Me puolestamme tuota mietimme; +Huomenna veljellemme Englannille +On vastaus valmis. + +DAUPHIN. + Dauphin puolestaan +On tässä; mitä hän saa Englannilta? + +EXETER. +Häpeän, pilkan, uhkan, ylenkatseen +Ja kaiken, mikä ylvään lähettäjän +On arvoista, hän osakseen on saapa. +Näin sanoo kuninkaani: jos ei täysin +Isänne suostu kaikkiin vaatimuksiin, +Näin imeltäin sit' ivaa katkeraa, +Jot' osoititte meidän kuninkaalle, +Niin tilin hän niin tuiman siitä vaatii, +Ett' onkalot ja holvit Ranskanmaan +Kiroovat teitä, pilkan takaisin +Lähettäin tykistömme jyrinällä. + +DAUPHIN. +Jos isä vastuun antaa suopean, +Niin sano: se mun tahtoni ei ole; +Englannin kanssa sotaa toivon vain, +Pariisin pallot siksi lähetinkin +Huviksi tuolle poikahurviolle. + +EXETER. +Pariisin Louvre tuost' on vapiseva, +Vaikk' Euroopan se valtahovi oiskin; +Te nähdä pian saatte -- mink' on nähneet +Jo alamaiset ihmeekseen -- mik' ero +Nuoruuden toiveiden on välillä +Ja miehen täysitoimen. Minuutilleen +Hän laskee aikansa, ja tappioita +Kokea saatte, jos hän Ranskaan jää. + +KUNINGAS KAARLE. +Huomenna saatte täyden vastauksen. + +EXETER. +Koht' antakaa se, muuten kuninkaamme +Kysymään itse tulee syytä viipyyn; +Häll' on jo jalansija tässä maassa. + +KUNINGAS KAARLE. +Palata saatte pian hyvin ehdoin; +Yö on vain lyhyt henkäyksen aika +Näin suuriin asioihin vastatessa. + + (Menevät.) + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + + (Kuoro esiintyy.) + +KUORO. +Näin mielikuvituksen siivill' lentää +Nopea näytelmämme yhtä joutuin +Kuin aatos. Ajatelkaa näkevänne, +Kuink' uljain varustuksin kuningas +Käy valtoinensa laivaan Hamptonissa, +Ja ylvään laivastonsa silkkiliput +Vilvoittelevat nuoren Phoiboon otsaa. +Mukana toimikaa ja katselkaa, +Kuin laivapoika hamppuköyttä kiipee; +Kuunnelkaa, kuinka pilli kimakka +Sekavaan meluun järjestystä luo; +Kuvailkaa, kuinka palttinaiset purjeet, +Joit' äkkinäinen tuuli pullistaa, +Mert' auraamaan nuo jättivältit työntää, +Taistellen hyrskyn kanssa. Kuvitelkaa +Rannalta näkevänne kaupungin, +Jok' epävakaall' aallokolla tanssii; +Yht' ylvävoimaisena laivastomme +Harfleuriin kulkuns' ohjaa. Mukaan! Mukaan! +Hengessä peräsimeen tarttukaa; +Pois Englannista hiljaa kuin yösydän +Ja vartioina ukot, lapset, eukot, +Joiss' yty joko alull' on tai mennyt, +Ken, jolla leuassa on utukarvaa, +Ei Ranskaan seurais näitä ritariston +Valiosankareita? Aatos työhön! +Kuvailkaa mielessänne piiritystä, +Teloiltaan nähkää tykkein, surma suussa, +Saarrettuun ammottavan Harfleuriin. +Ranskasta palaa lähetti ja sanan +Tuo Henrikille, että hälle tarjoo +Kuningas tyttärensä Katariinan +Ja myötäjäisiks pari herttuakuntaa +Katalan pientä. Tarjo tuo ei mieleen, +Sytyttimellään pirulliseen tykkiin +Nopea koskee tykkimies, + (Miekankalsketta ja tykinlaukauksia.) + ja kaikki +Edestä kaatuu. Meille taputelkaa, +Ja puutteet mielessänne tasoitelkaa. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Ranska. Harfleurin edustalla. + + (Miekankalsketta. Kuningas Henrik, Exeter, Bedford, + Gloster, ja sotamiehiä kantaen rynnäkköportaita.) + +KUNINGAS HENRIK. +Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys, +Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme! +Rauhassa miehen paras kaunistus +On kaino hiljaisuus ja tyyni nöyryys; +Mut korviimme kun sodan myrsky soi, +Niin menoissanne olkaa tiikereitä; +Jäykiksi suonet, veri kuohuksiin +Ja ruman raivon peittoon vieno luonto! +Sukeukoon silmään kauhistuksen katse, +Jok' otsan ampuakkunasta väijyy +Kuin malmitykki; synkät kulmakarvat +Sitä varjotkoot, kuin aita-vuoltu vuori +Kurottuu yli perstan perustansa, +Jot' ärjyn valtameren tyrsky huuhtoo. +Hammasta purkaa! Pulleiks sieramet! +Henkenne pidättäkää! Viritelkää +Kaikk' elinjänteet täyteen vireeseen! +Ylös, ylös, Englannin te ylimykset, +Joiss' elää sankar'isäin veri, isäin, +Jotk' ovat jokainen kuin Aleksander +Sotineet näillä seuduin aamust iltaan +Ja tuppeen miekan vasta kätkeneet, +Kun työt' ei enää ollut! -- Älkää tuoko +Häpeää äideillenne; näyttäkää, +Ett' oma isä siittänyt on teidät! +Esikuva olkaa paksuverisempäin +Ja opettakaa heitä sotimaan! -- +Ja tekin, kansanmiehet, joiden raajat +Sukesi Englanti, nyt osoittakaa +Mit antaa voimaa ruoka; vannokaamme +Hoitonne ansainneenne; sen ma uskon, +Sill' ei niin halpaa, alhaist' ole teissä, +Ett' ylvää loistetta ei silmiss' oisi. +Näen teidän, niinkuin kahleist' ajokoirain, +Irralleen pyrkivän. Jo ajo käy; +Intonne nouskoon! Ryntäyshuuto olkoon: +Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö! + + (Menevät. Miekankalsketta ja tykinlaukauksia.) + + +Toinen kohtaus. + + Paikka sama. + + (Sotajoukkoja marssii näyttämön poikitse. + Nym, Bardolph, Pistooli ja poika tulevat.) + +BARDOLPH. +Ryntäys, ryntäys! Päin rikkoa, päin rikkoa! + +NYM. +Seis, hyvä korpraali, seis! Nuo poksaukset ovat liian kuumia, ja +minulla puolestani ei ole mitään varahenkeä; tämä humööri on liian +kuumaa, se on sen asian loppukoraali. + +PISTOOLI. +Koraali oiva! Humöörejä sataa; +Pau! puksis! Herran, vasallit ne kaatuu. + Ja miekka vyöllä + Ma verityöllä + Ikuisen maineen niitän. + +POIKA. +Jospa nyt olisin jossakin olutkapakassa Lontoossa! Antaisin pois koko +maineeni oluthaarikasta ja turvallisuudesta. + +PISTOOLI. +Minä myös: +Jos toiveet oisi kylläksi, +Mult' intoa ei puuttuisi, +Vaan sinne juoksisin. + +POIKA. + Sen arvaa! +Mut ei niin varmaa +Kuin oksalla linnun laulu. + + (Fluellen tulee.) + +FLUELLEN. +Pois muurin aukkon, te koerat! Ettek lähd siit, te ryökälet? + + (Ajaa heitä edellään.) + +PISTOOLI. +Suur' herttua, sääli tomun lapsia! +Aseta vihas, miehuullinen vihas! +Aseta vihas, urho! Miekkoseni, +Aseta vihas! Laupeudu, henttu! + +NYM. +Tuo se on hyvää humööriä! Mutta se kunnia, se saa aikaan huonoa +humööriä. + + (Nym, Bardolph ja Pistooli menevät. + Heidän jäljissään Fluellen.) + +POIKA. +Vaikka olenkin nuori, olen kuitenkin tarkannut noita kolmea +suusankaria. Olen noiden kaikkien kolmen palveluspoika, mutta nuo +kaikki kolme, jos he minua palvelisivat, eivät voisi minulle tehdä +miehen palvelusta, sillä kolme mokomaa narria ei yhdessäkään täytä +miehen mittaa. Bardolph on maitomaksainen ja punanaamainen, jonka +vuoksi hän tuijottaa tuikeasti, mutta ei taistele. Pistoolilla on +terävä kieli, mutta tylsä miekka, jonka vuoksi hän halkoo sanoja, mutta +pitää aseensa ehjänä. Nym taas on kuullut, että harvapuheiset miehet +ovat parhaita; sen vuoksi hän häpeää lukea rukouksiaan, ettei luultaisi +häntä pelkuriksi; mutta hänen harvat huonot sanansa ovat yhdistyneet +yhtä harvoihin hyviin töihin, sillä hän ei ole koskaan kenenkään +ihmisen päätä halkaissut paitse omansa, ja se tapahtui sängyntolppaan, +kun hän oli päissään. He varastavat mitä saavat, ja sanovat sitä +liikkeeksi. Bardolph varasti luutunkotelon, kantoi sitä kaksitoista +peninkulmaa ja möi sen kolmesta äyristä. Nym ja Bardolph ovat +liittoveljiä näpistelemisessä: Calais'ssa he varastivat hiilikauhan, ja +tästä tempusta ymmärrän, että he kauhovat konttiinsa jos mitä. He +tahtoivat, että minä olisin yhtä perehtynyt ihmisten taskuihin kuin +heidän hansikkaansa tai nenäliinansa; mutta ottaa toisen taskusta ja +pistää omaani, siihen olen liian hyvä mies; minä en väärin kokoon +kääri. Minun täytyy heidät jättää ja hakea parempi palveluspaikka; +heikko vatsani ei kestä heidän konnuuttaan, ja sen vuoksi minun täytyy +antaa heidät ylen. + + (Menee.) + + (Fluellen palajaa; hänen jäljissään Gower.) + +GOWER. +Kapteeni Fluellen, heti miinojen tykö! Glosterin herttua tahtoo teitä +puhutella. + +FLUELLEN. +Jaa miinatten tyijö, niin vai? Sanokkan te herttual, etei ol nii hyvä +tuli miinatten tyijö, sill, näettäk, miinat ei ol akuraatis +sotareklamentitten kans, siin ei ol tarppelist ontevuutt; sill, +näettäk, viholine -- sen te, näettäk, voisisitt selittä herttual -- on +kaivann ites neli jalkka kontramiinatten ali. Jumalist, mnää pelkkän +ett hän paiska meijä kaikk ilmaha, jos ei tul paremppi tireksuunej. + +GOWER. +Glosterin herttuaa, jolle piirityksen johto on uskottu, ohjaa kokonaan +eräs irlantilainen, sangen urhollinen mies, tosiaan. + +FLUELLEN. +Kapteen Macmorris, eiks nii? + +GOWER. +Niinpä luulen. + +FLUELLEN. +Jumalist; hän on nii suur tomppel, etei mailmas toist ol; sen mnää +hänel sano vaikk päi silmi. Hänel ei ol sen enemppä tireksuunej +oikkeois sotareklamenteis, näettäk, ruomilaisis reklamenteis, kun +koeranpenikal. + + (Macmorris ja Jamy tulevat etäältä.) + +GOWER. +Tuossapa hän tuleekin ja skotlantilainen kapteeni Jamy hänen kanssaan. + +FLUELLEN. +Kapteen Jamy on ihmelise röhki mies, se o viss se, hänel on suur +taitavus ja tietelisyys vanhois sodis, mnuu erityisen tietön mukka +hänen tireksuunistas; jumalist, hän puolusta akumentejäs simmotto ku +joku toinenki sotamies, mitä tule ruomilaisten vanhoitten sottain +reklamenteihi. + +JAMY. +Kah voan, hyvvee päivee, kattein Fluellen. + +FLUELLEN. +Jumal antakko teijän korkkisukusuudellen hyvä päivä. + +GOWER. +No, mitä, kapteeni Macmorris? Oletteko miinat jättänyt? Ovatko +vallinkaivajat tehneet lakon? + +MACMORRIS. +Spuasan njimes,[5] se on pahoi ruattu; ruado heitetty kesken, da torvi +soittaa järillehpäi menemäh. Hotj omane käsi, hotj tuaton hengi menjis, +sidgi sanon, ett ruado on pahoi ruattu, da se on kesken heitetty. Min' +olisin ljinnan ambuo räjähyttännyh porohal, Spuasan minuu auttakkah, +yhtes rubiemas. Pahoi ruattu, ylen pahoi ruattu, hotj käsi menjis, +pahoi ruattu! + +FLUELLEN. +Kapteen Macmorris, mnää pyydän, suokka minul se kunni, ett mnää, +näettäk, saisisi vähä niiku praakat teijän kans osaks siit, mit tule +tai kuulu sotareklamenteihi, ruomilaissi sotareklamenteihi, akumentitte +ja välipuhen muodos, osaks ett mnää saisisi puolusta mnuu ajatuksian, +osaks, näettäk, mnuu meininkitten todistukseks niist sotareklamentitten +tireksuuneist: se on se pääassi. + +JAMY. +Siitäp hyvvee tulloo, tos olokoo, hyvät katteinit kumpii, ja sen mie +teiän luvallanne teil palakihten, kun voan soan sopivoo tilaisuutta; +sen, tos olokoo, tien. + +MACMORRIS. +Nygöi e ole aigua pagisemah, Spuasan njimeh, e ole. Päiv on räkki, da +seä, da soda, da kunjingas, da kunjingahan poijat: e ole aigua +pagisemah. Ljinn on piiritetty, da sodatorvi kutshuu meidy rynnäkköh; a +myö vai pagisemmo, da rua nji midä emmo, Spuasan njimeh; täs tulou +huigei meil kaikil; Jumal auttakkah, eigo se ole huigei seisuo +tjiloilleh; huigei on, hotj käsi menjis, huigei on. Siel olis kagloa +leikattavannu, ruaduo ruattavannu, a nji midä e ole ruattu, Spuasan +njimeh, nji midä. + +JAMY. +Kautta sakramenti, ennenkui neä miun silimäin unnee uupunoo, tahon mie +tehä kelepo työn tai moassa moatuva, tai surmaan suistuva; ja tahon +sen, niätsen, nii ulijaasti kuitata kui soatan, se on ihan vissi ja +tos, ja sen pituinen se. Saakelj olokoo, hupaist ois ollunna kuulla +teiän niinikkäästi kahen kamppailevan. + +FLUELLEN. +Kapteen Macmorris, mnää luulen, teijä luvallan, näettäk, etei mahd ol +montta teijän kansas. + +MACMORRIS. +Minun kansas? Mi on minun kansu? Ongo hylgy, koiru, äbäreh, kanalju? Mi +on minun kansu? Ken pagisoo minun kansas? + +FLUELLEN. +Näettäk, jos te otatt asjan toisel viissi kun on meinatt, kapteen +Macmorris, nii mnää melkke luule, ett te ett kohtel mnuu nii hövelist +ku teijän oikeutt' myöde pidäisis mnuu kohdell; ollen mnää yht hyvä +mies kun tekki, nii sotareklamenteihi kun sukuperän synttyn ja muihi +erityissi nähden. + +MACMORRIS. +Min' en tunne teidy nji muga hyväkse miehekse, kui min' itshe olen; +Spuasan njimeh, minä tahon teil kagla leikata. + +GOWER. +Hyvät herrat, te ymmärrätte toisianne väärin. + +JAMY. +Ah! Sep' onnii just paha vika. + + (Torvet kutsuvat keskusteluun.) + +GOWER. +Kaupungissa torvet kutsuvat keskusteluun. + +FLUELLEN. +Kapteen Macmorris, ku muulosten paremppa tilasutt on saataviss, nii +mnää rohkenen sanno teil, ett mnää tunne sotareklamenti, ja sill hyvä. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Paikka sama. Harfleurin porttien edustalla. + + (Linnanpäällikkö ja joitakuita kaupunkilaisia muureilla. + Englantilaiset sotajoukot alempana. Kuningas Henrik + seurueineen tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +No mitä päättänyt on linnan herra? +Tään jälkeen uutt' en puhelua salli. +Siis armoihimme antaukaatte, muuten, +Kuin tuhost' ylpeilevät ihmiset, +Meit ärsytätte tekoon pahimpaan. +Niin totta kuin ma olen sotilas, -- +Se nimi mulle parhain sopineekin, -- +Jos vielä kerran tykit panen soimaan, +Niin puoleks voitettua Harfleuria +En jätä ennen, kuin se tuhkiin peittyy, +Kaikk' armon ovet suljen; sotilaani +Tylyt ja raa'at, tappoon tottuneet, +Joill' omatunto laaja on kuin horna, +Riehaavat verikäden vapaudella, +Pois niittäin niinkuin ruohon raittiit immet +Ja lapset kukkeat. Mitäpä siitä, +Jos julma sota, leimuin huoliteltu, +Kuin hiiden päämies, kasvot tahrittuina, +Harjoittaa kaikenlaista hirmutyötä, +Mi seuraa tuhoa ja hävitystä? +Mitäpä siitä; itse teiss' on syy, +Jos puhtaat impyenne käsiin joutuu +Rajun ja riettaan väkivaltauksen. +Mitk' ohjat irstaan ilkeyden suistaa, +Kun hurjast' alas mäkeä se laukkaa? +Ma yhtä turhaan käskyjäni tuhlaan +Soturiin, joka ryöstötöissä riehuu, +Kuin Leviathanin jos maihin nousta +Ma käskisin. Siis, miehet Harfleurin, +Kansanne säästäkää ja kaupunkinne, +Kun viel' on soturit mun vallassani, +Kun vielä armon kylmä, vieno tuuli +Hajoittaa murhan, ryöstön, konnuuden +Saastaiset, myrkylliset myrskypilvet; +Te muuten pian nähdä saatte, kuinka +Sokea solttu riettain verikäsin +Tuskasta parkaisevain tytärtenne +Ryvettää kiharat ja isänne +Hopeiseen tarttuu partahan ja nakkaa +Arvoisat heidän päänsä murskaks seinään, +Lapsenne alastomat peitseen pistää, +Jost' äidit hourut tuskan ulvonnallaan +Pilvetkin särkee, niinkuin Juudan vaimot +Ajossa Herodeksen verikoirain, +Tää mieli välttääkö ja antauta? +Vai tehdä vastusta ja kaatua? + +PÄÄLLIKKÖ. +On tänään meiltä kaikki toivo mennyt; +Dauphin, jolt' apua me pyysimme, +Selittää, ettei joukkons' ole valmiit +Näin kovaa piiritystä torjumaan. +Suur' kuningas, siis hellään armoos ota +Henkemme, kaupunkimme. Astu sisään, +Vallitse meitä ja mit' omaa meillä; +Me emme enää puolustaida voi. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis auki portit! -- Menkää, setä Exeter, +Harfleuriin marssikaa ja sinne jääkää; +Se lujaks tehkää Ranskan hyökkäyksille, +Kaikille armo suokaa. -- Minä, setä, +Kun tulee talvi ja kun sotilaissa +Lisääntyy taudit, palajan Calais'hen. +Harfleuriin luoksenne nyt jäämme yöksi, +Ja aamull' alkaa matka ensi työksi. + + (Torventoitauksia. Kuningas Henrik seuralaisineen + ja sotajoukkoineen marssii kaupunkiin.) + + +Neljäs kohtaus. + + Rouen. Huone kuninkaanlinnassa. + + (Katariina ja Alice tulevat.) + +KATARIINA. +Alice, tu a été en Angleterre, et tu parles bien la langue du pais. + +ALICE. +Un peu, madame. + +KATARIINA. +Je te prie, enseignez la moi; il faut que j'aprenne à parler. Comment +appellez vous la main en Anglois? + +ALICE. +La main? Elle est appellée _de hand_. + +KATARIINA. +_De hand_. Et les doigts? + +ALICE. +Les doigts? Ma foi, j'ai oublié les doigts, mais je m'en souviendrai. +Les doigts? Je pense, qu'il sont appelles _de fingres_; oui, _de +fingres_. + +KATARIINA. +La main, _de hand_; les doigts, _de fingres_; je pense que je suis +bonne écolière: j'ai gagné deux mots d'Anglois assez vite. Comment +appellez vous les ongles? + +ALICE. +Les ongles? On les appelle _de nails_. + +KATARIINA. +_De nails_. Ecoutez! dites-moi, si je parle bien: _de hand, de fingres, +de nails_. + +ALICE. +C'est bien dit, madame, c'est du fort bon Anglois. + +KATARIINA. +Dites-moi en Anglois, le bras. + +ALICE. +_De arm_, madame. + +KATARIINA. +Et le coude? + +ALICE. +_De elbow_. + +KATARIINA. +_De elbow_. Je me fais la repetition de tous les mots, que vous m'avez +appris dès à present. + +ALICE. +C'est trop difficile, madame, comme je pense. + +KATARIINA. +Excusez moi, Alice; écoutez: _de hand, de fingres, de nails, de arm, de +bilbow_. + +ALICE. +_De elbow_, madame. + +KATARIINA. +O seigneur Dieu, je l'oublie: _de elbow_. Comment appellez vous le cou? + +ALICE. +_De neck_, madame. + +KATARIINA. +_De neck_. Et le menton? + +ALICE. +_De chin_. + +KATARIINA. +_De sin_. Le cou, _de neck_; le menton, _de sin_. + +ALICE. +Oui. Sauf votre honneur, en vérité, vous prononcez les mots aussi +juste, que les natifs d'Angleterre. + +KATARIINA. +Je ne doute point, que je n'apprendrai par la grace de Dieu, et en peu +de temps. + +ALICE. +N'avez vous pas déja oublié ce que je vous ai enseigné? + +KATARIINA. +Non, je le vous reciterai promptement. _De hand, de fingres, +de mails, -- + +ALICE. +_De nails_, madame. + +KATARIINA. +_De nails, de arme, de ilbow_, -- + +ALICE. +Sauf votre honneur, _de elbow_. + +KATARIINA. +C'est ce que je dis: _de elbow, de neck_ et _de sin_. Comment appellez +vous le pied et la robe? + +ALICE. +_De foot_, madame, et _de con_. + +KATARIINA. +_De foot_ et _de con_? O seigneur Dieu! Ce sont des mots d'un son +mauvais, corrompu, grossier et impudique, et donc les dames d'honneur +ne sauroient se servir; je ne voudrois prononcer ces mots devant les +seigneurs de France pour tout le monde. Il faut _de foot_ et _de con_ +néanmoins. Je reciterai encore une fois ma leçon ensemble: _de hand, de +fingres, de nails, de arm, de elbow, de neck, de sin, de foot, de con_. + +ALICE. +Excellent, madame! + +KATARIINA. +C'est assez pour une fois: allons nous en diner. + + (Menevät.) + + +Viides kohtaus. + + Sama paikka. Toinen huone linnassa. + + (Kuningas Kaarle, Dauphin, Bourbonin herttua, + Ranskan konnetaabeli y.m. tulevat.) + +KUNINGAS KAARLE. +Somme-virran yli hän on mennyt maan. + +KONNETAABELI. +Jos nyt ei tehdä vastusta, niin Ranskass' +Älkäämme eläkö, vaan jättäkäämme +Se kaikin viinimaineen barbaareille. + +DAUPHIN. +_O Dieu vivant!_ Vai tuo se meidän kasvain, +Isäimme ydyn sakka, pano-oksa, +Jok' istutettiin halpaan metsärunkoon, +Noin äkkipäätä pilviin asti työntää +Ja ylenkatsoo omaa oksastajaa. + +BOURBON. +Normandeja! Normandi-äpäröitä! +_Mort de ma vie!_ Jos estämättä saavat +He edetä, niin pois myön herttuanmaani +Ja ostan likaisen ja kehnon torpan +Tuoll' Albionin nurkkasaarella. + +KONNETAABELI. +_Dieu des batailles!_ Mistä innon saivat? +Utuinen, raaka, synkkä heill' on ilma, +Jot' aurinkokin niinkuin ilkkumalla +Haljakkain silmin katselee ja tappaa +Sumeilla säteillään sen hedelmät. +Tuo vesikeitosko, tuo ohrasakka, +Työjuhdan juoma, sekö kylmän veren +Voi kiehauttaa noin uljaan tuliseksi? +Ja jäältäkö se näyttävä on meidän +Elävä, viinin kiihdyttämä veri? +Oi, maamme maineen tähden, älkäämme +Törröinä riippuko kuin räystähissä +Jääkynttilät, kun viluisempi kansa +Nuoruutens' uljaan pisaroita hikoo +Rikkaille kentillemme joita saattaa +Vain omistajiin nähden köyhiks väittää. + +DAUPHIN. +Niin, kautta kunniamme, meitä ivaa +Jo naisemmekin, suoraan lausuen, +Ett' yty meist' on kuihtunut, ja että +Englannin nuorisolle himoruoaks +He ruumiins antavat, näin taaskin Ranskan +Bastardi-sotureilla täyttääkseen. + +BOURBON. +Meit' Englantiin he käskee tanssikouluun +Enkliskaa oppimaan ja vilkuria; +Sanovat, ett' on koiviss' ylpeytemme +Ja että ollaan aimo juoksijoita. + +KUNINGAS KAARLE. +Miss' airut on Montjoy? Het' uhka-uhman +Hän vieköön Englannille terveisiksi. -- +Pois, prinssit, taisteluhun, povess' into, +Min miekkaa kirkkaammaksi maine hioo! +Charles de la Bret, suurkonnetaabelimme, +Te, herttuat Orleans, Bourbon ja Berry, +Alençon, Brabant, Bar, ja te, Burgund, +Jacques Chatillon, Rambures, Vaudemout, +Beaumont, Grandpré, Roussi ja Fauconberg, +Foix, Lestrale, Bouciqualt ja Charolois, +Suurherttuat, prinssit, vapaaherrat, loordit +Ja ritarit, nyt kelpo vasalleina +Häpeä suuri luokaa päältänne! +Englannin Henrik seisauttakaa, +Jok' yli maamme kiitää lentimillä +Harfleurin vereen kastetuilla! Syöskää +Väkensä niskaan, niinkuin lumi sula +Alankoon, jonka kyliin alhaisiin +Suur-alpit vaahtons' oksentaa ja purkaa! +Karatkaa häneen -- voimaa teill' on kyllin -- +Ja vankivaunuissa Roueniin hänet +Kahleissa tuokaa! + +KONNETAABELI. + Niinhän suuren sopii! +Ikävä, ett' on joukko vain niin pieni, +Soturit nälän nääntämät ja sairaat! +Kun meidän joukot näkee hän, niin varmaan +Hän sydämmensä kastaa pelon kuljuun +Ja tarjoo lunnait' urostöiden sijaan. + +KUNINGAS KAARLE. +Montjoyta jouduttakaa, de la Bret; +Kysyköön meidän puolest' Englannilta, +Mit' ehdostaan se tarjoo lunnaita. -- +Te, Dauphin, jäätte luoksemme Roueniin. + +DAUPHIN. +Ei, suuri majesteetti, minä pyydän! + +KUNINGAS KAARLE. +Rauhoittukaa! Te jäätte meidän luo. -- +Te konnetaabeli, ja prinssit, menkää! +Koht' Englannille surmaa tykit henkää! + + (Menevät.) + + +Kuudes kohtaus. + + Englantilaisten leiri Picardiessa. + + (Gower ja Fluellen tulevat.) + +GOWER. +No, mitä kuuluu, kapteeni Fluellen? Tuletteko sillan luota? + +FLUELLEN. +Uskokkan pois, siäl on erinomaissi teoj teht siäl sillan tykön. + +GOWER. +Onko herttua Exeter vahingoittumatta? + +FLUELLEN. +Herttua Exeter on niin urholine ku Akamennon, ja mies, jota mnää +rakastan ja kunnjoitan kaikest sielust ja sydämest ja velvolisuudest ja +hengest ja elämäst ja viimesist voimist. Hän ei ol -- Jumalal kiitos ja +kunni! -- yhtikäs plaseerat, mut hän puolusta siltta vähä urholisest, +erinomaisel tireksuunil. Siäl on yks vänrik siäl sillan tykön, -- +luulen, parhan tunton jälkke, ett se mies on niin urholine ku Marcus +Antonius; ja sitä miest ei pidetä missän arvoss, mut mnää näi ett hän +tek just hyvän työn. + +GOWER. +Mikä on hänen nimensä? + +FLUELLEN. +Häne nimes on vänrik Pistool. + +GOWER. +En tunne häntä. + + (Pistooli tulee.) + +FLUELLEN. +Täsä on se mies. + +PISTOOLI. +Kapteeni, suosiossas olla pyydän. +Exeter hyvänsuontoinen on sulle. + +FLUELLEN. +Nii oikke, jumalal kiitos, ja mnääki ole vähä niinku ansannu pääst häne +suosiohos. + +PISTOOLI. +Bardolph, soturi vahva, mielelt' ylvä +Ja sielult' uljas, kautta julman luoman +Ja raisun onnen hurjan kierän hyrrän, +Tuon sokon jumalattaren, +Mi kivell' yhä pyörivällä seisoo -- + +FLUELLEN. +Suokka antteks, vänrik Pistool. Onn kuvatan sokkiaks, plakkarnestuuk +silmil, merkiks siit ett onn o sokki. Ja se kuvatan tämmöttö pyöräl +merkiks siit -- ja se on täsä opetus -- ett on se häilyväine ja +pyöriväine ja muutlevaine ja heilakka; ja häne jalkas on, näettäk, kiin +simmoses kuulamaises kives, joka pyöri ja pyöri. Vissist on runoilja +täsä antanu sangen erinomase kuvan onnest; onn, näettäk, on erinomane +opetus. + +PISTOOLI. +Se onni Bardolphin on vihollinen +Ja yrmii häntä; öylätin hän sieppas, +Ja siit' on hirtettävä. Lemmon kuolo! +Vie koira hirteen, säästä ihmislapsi, +Sen ilmareikää hampull' älä salpaa! +Exeter kuoloon tuominnut on hänet +Ja turhast' öylätistä. Mene siis, +Sua herttua kuulee; älä anna miehen +Elämänlankaa pennin-nuoran terän +Ja halvan herjan poikki leikata. +Pelasta miehen henki, sulle maksan. + +FLUELLEN. +Vänrik Pistool, kyll mnää vähä ymmärä mitä te meinatt. + +PISTOOLI. +Siis ole siitä iloinen. + +FLUELLEN. +Totisest, siit ei kannat oll ilone: sill jos, näettäk, hän olsis mun +veljen, nii pyydäisi mnää herttuat, ett hän olsis hänen kansas niinku +hän parhaks näkee ja tekisis hänest lopun, sill reklamentei pitä +noodatta. + +PISTOOLI. +No, kuole siis ja mene helvettiin. +Ja figo[6] sulle ystävyydestäsi. + +FLUELLEN. +Hyvä vaa! + +PISTOOLI. +Espanjalainen fiikuna! + + (Menee.) + +FLUELLEN. +Oikke hyvä. + +GOWER. +Tuo se on aika lurjus ja veijari; muistan hänet nyt: parittaja, +taskuvaras! + +FLUELLEN. +Mut uskokkan pois, hän puhusis sillal nii urhollissi sanoj, ku voi nähd +yhten suvipäivän. Mut se on oikke hyvä; mitä hän mnuul sanos, se on +hyvä, sen mnää luppan, ku se aik tule. + +GOWER. +Hän on hölmö, narri, veijari, joka silloin tällöin menee sotaan +voidakseen Lontooseen palattuaan sotilastavoilla pöyhkeiliä. Ne +sellaiset pukarit tuntevat tarkoin sotapäällikköjen nimet ja +opettelevat ulkomuistilta missä on tapeltu; sen ja sen linnoituksen +luona, siinä ja siinä muurinaukossa, siinä ja siinä vartijakunnassa; +kuka suoriutui kunnialla, kuka ammuttiin, kuka joutui häpeään, mitä +ehtoja vihollinen teki; sen kaiken he osaavat täydelleen kertoa +sotilaskielellä, jota somistelevat uusmuotisilla kirouksilla. Ja +kummallista on ajatella, mitä kenraalin kuosiin leikelty parta ja +siivoton leiripuku vaikuttaa vaahtoavien pullojen keskellä ja oluesta +päihtyneiden aivojen parissa. Mutta teidän pitää oppia tuntemaan nämä +meidän aikakautemme häpeäpilkut, muuten voitte joutua kauheaan +petinkoon. + +FLUELLEN. +Mnää sanon teil jottan, kapteen Gower: mnää kyll hoksan ett hän ei ol +se mies, ku hän mieleläs tahdoisis ihmiste luulevan ett hän on. Jos +mnää löydä läve hänen takistas, ni mnää sanon mitä mnää hänest meina. + + (Rumpujen pärrytystä kuuluu.) + +Kuuletteks? Kuningas on tull, ja mnuun pidäis puhuma hänen kansas siit +sillast. + + (Kuningas Henrik, Gloster ja sotureita tulee.) + +FLUELLEN. +Jumal varjelkko herr majesteetti? + +KUNINGAS HENRIK. +Mitä kuuluu, Fluellen? Tuletko sillan luota? + +FLUELLEN. +Kyll, armoline herr majesteet. Exeteri herttua on vähä tukevast +puolustan siltta; fransklaise ova pötkin pakko, näettäk, ja siäl on +teht vähä kovi ja vähä urhollissi töit. Viholine ol vähäl saad silla +halttuhus, mut hän ajettin takasi jälle, ja Exeteri herttua on ny silla +haltti. Sen mnää sano herr majesteetil, ett se herttua on yks urholine +mies. + +KUNINGAS HENRIK. +Paljonko olette väkeä menettänyt, Fluellen? + +FLUELLEN. +Viholise mieshukk on oll kovi suur, taitamattomast suur; mut mnää maar +puolestan uskon ett herttua ei ol tapannu yhtikäs miest pait yht, joka +arvolas hirtetä kirko ryävämisest, yht Bardolph nimist, jos herr +majesteet tunte simmost miest: häne naamas on täynn pukami, näpylöi, +pahkoi ja valkjaliekei, ja häne huules puhalta häne nokkas, ja se on +kun tuline hiil, välist sinine, välist punane: mut häne nokkas on ny +telotett ja häne valkjas on lopus. + +KUNINGAS HENRIK. +Tahtomme on, että kaikki sellaiset pahantekijät näin lopetetaan; ja +annamme nimenomaisen käskyn että, marssiessamme halki maan, ei saa +mitään kyläkunnilta kiskoa, ei mitään maksutta ottaa, ei ketään +ranskalaista solvata tai herjaavalla puheella loukata; sillä kun +laupeus ja julmuus lyövät arpaa kuningaskunnasta, niin saa lempein +peluri ensimmäisen voiton. + + (Torventoitauksia. Montjoy tulee.) + +MONTJOY. +Te puvustani tiedätte ken olen. + +KUNINGAS HENRIK. +Sen tiedän; mitä muuta saan sinulta tietää? + +MONTJOY. +Herrani tahdon. + +KUNINGAS HENRIK. +Anna kuulla. + +MONTJOY. +Näin sanoo kuninkaani: -- Sano Englannin Henrikille että, vaikka +näytämme kuolleelta, niin vain makaamme; varovaisuus on parempi soturi +kuin hurjapäisyys. Sano hänelle, että olisimme voinut torjua hänet +takaisin Harfleurin luona, vaan emme nähnyt hyväksi puhkaista paisetta, +ennenkuin se oli täysin kypsä; nyt on meidän vuoromme puhua, ja äänemme +on käskevä. Englanti saa katua hulluuttaan, nähdä heikkoutensa ja +ihmetellä kärsivällisyyttämme. Käske häntä siis miettimään lunnaitaan, +jotka on laskettava sen mukaan, minkä verran tappioita olemme +kärsineet, alamaisia menettäneet ja häväistystä suvainneet, joka, +täyden painon mukaan korvattuna, musertaisi hänen pienuutensa. +Tappioitamme palkitsemaan on hänen aarreaittansa liian köyhä; +vuotamaamme verta sovittamaan hänen valtakuntansa nostoväki +liian vähälukuinen, ja häväistyksestämme hänen oma persoonansa, +jalkoihimme polvistuneena, liian kehno ja arvoton hyvitys. Lisää +tähän miekkasille-vaatimus, ja kaiken lopuksi sano hänelle, että hän on +pettänyt väkensä, jonka kuolemantuomio jo on julistettu. Näin laajalta +herrani ja kuninkaani; sen pituinen toimeni. + +KUNINGAS HENRIK. +Mi nimesi? Ma virkasi jo tiedän. + +MONTJOY. +Montjoy. + +KUNINGAS HENRIK. +Teit hyvin tehtäväsi. Mene, kerro +Tää herrallesi: ma nyt en häntä etsi, +Vaan estämättä tahtoisin Calais'hen +Pakoni ottaa; sillä, totta puhein, -- +Vaikk' ei lie viisas moinen tunnustus +Varovan, viekkaan vihamiehen kuullen, -- +Väkeni taudista on heikontunut +Ja harvennut, ja pieni jäännös vastaa +Töin tuskin yhtä monta ranskalaista; +Mut jos ne voimiss' ois, niin tiedä, airut, +Yks englantilais-jalkapari kantaa +Vois kolme ranskalaista. -- Anteeks, taivas, +Näin että kerskaan! -- Ranskan ilmasta +Tuo pahe minuun tarttui; sitä kadun. +Siis sano herralles, ett' olen tässä; +Lunnaani on tää huono, halpa ruumis, +Väkeni heikko vain ja sairas vahti; +Mut sano: Herran nimeen minä tulen, +Vaikk' itse Ranska ja sen lisäks toinen +Mokoma naapuri mun tiellän' oisi. +Kas, tuossa vaivastasi! Mene nyt +Ja käske että herras tarkoin miettii: +Jos suo mun mennä, menen; vaan jos estää, +Niin veripunallanne mustan maanne +Ma kirjavoin; nyt hyvästi, Montjoy! +Mun vastaukseni on ponsi tää: +En tässä tilass' etsi taistelua, +Mut tässä tilass' en myös sitä karta; +Se sano herrallesi. + +MONTJOY. +Sen hälle sanon. Kiitos, majesteetti! + + (Menee.) + +GLOSTER. +Nyt varmaan eivät hyökkää päällemme. + +KUNINGAS HENRIK. +Me Herran turviss' ollaan, eikä heidän. +Pois sillalle! Jo tulossa on yö. +Me joen taakse leiriin sijoitumme, +Ja aamull' edemmäksi marssitaan. + + (Menevät.) + + +Seitsemäs kohtaus. + + Ranskalainen leiri Agincourtin luona. + + (Ranskan konnetaabeli, Rambures, Orleansin herttua, + Dauphin y.m. tulevat.) + +KONNETAABELI. +Joutavia! Minulla on varukset parhaat koko maailmassa. Jospa jo olisi +päivä! + +ORLEANS. +Teillä on erinomaiset varukset; mutta tehkää oikeutta minunkin +ratsulleni. + +KONNETAABELI. +Se on paras ratsu koko Euroopassa. + +ORLEANS. +Eikö se päivä jo valkene? + +DAUPHIN. +Prinssi Orleans ja herra suurkonnetaabeli, te puhutte ratsuista ja +varuksista. -- + +ORLEANS. +Te olette kumpaankin nähden niin varattu kuin mikään prinssi konsanaan. + +DAUPHIN. +Kuinka tämä yö on pitkä! Minä en vaihtaisi ratsuani mihinkään toiseen +neljän jalan kulkevaan. Ah ça! Se ponnahtaa maasta, kuin olisi se +jouhilla täytetty, _le cheval volant_, Pegasus, _qui a les narines +de feu_. Kun sillä ratsastan, niin lennän kuin haukka; se kiitää +ilmassa; maa laulaa, kun se sitä koskettelee; huonoinkin sarvikalvo sen +kaviossa on sulosointuisempi kuin Hermeen huilu. + +ORLEANS. +Se on muskottipähkinän karvainen. + +DAUPHIN. +Ja tulinen kuin inkivääri. Se on elukka Perseusta varten; pelkkää ilmaa +ja tulta; maan ja veden jäykkiä alkuaineita siinä ei huomata muuta kuin +sen tyyni säyseys, kun ratsastaja nousee sen selkään. Se on todellakin +hevonen, se! Kaikki muut konit ovat raavaselukoita sen rinnalla. + +KONNETAABELI. +Tosiaankin, mylord, se on mitä täydellisin ja oivallisin hevonen. + +DAUPHIN. +Se on kaikkien ratsujen kuningas; sen hirnunta on niinkuin valtiaan +käsky, ja sen ryhti vaatii kunnioitusta. + +ORLEANS. +Riittää jo tämä, hyvä lanko. + +DAUPHIN. +Ei, siinä ihmisessä ei ole älyä, joka ei leivosen noususta alkain +lammasten karsinoimiseen asti voi vaihetellen ja arvokkaasti ratsuani +ylistellä; se aine on niin yltäkylläinen kuin meri; muuta merenhiekka +kaunopuheisiksi kieliksi, niin on ratsustani niille kaikille kyllin +puheainetta. Se on sen arvoinen, että valtiaan sopii siitä puhua, ja +valtiaan valtiaan sillä ratsastaa, ja koko maailman, niin tunnetun kuin +tuntemattoman, syrjäyttäen kaikki muut toimensa, sitä ihmetellä. +Kirjoitin kerran sen ylistykseksi sonetin ja alotin näin: "Oi, luonnon +ihme!" -- + +ORLEANS. +Olen kuullut sonetin eräälle lemmitylle näin alkavan. + +DAUPHIN. +Varmaankin mukailu siitä, jonka minä kirjoitin juoksijalleni; sillä +ratsuni on minun lemmittyni. + +ORLEANS. +Lemmittynne kantaa hyvin. + +DAUPHIN. +Niin, minua; sehän on hyvän ja vasituisen lemmityn paras avu ja +ominaisuus. + +KONNETAABELI. +_Ma foi!_ Minusta lemmittynne tässä taannoin oikein riivatusti +rytkytteli selkäänne. + +DAUPHIN. +Kenties se teidän niin teki. + +KONNETAABELI. +Minun ei ollut suitsitettu. + +DAUPHIN. +Oh, se oli kenties vanha ja säyseä, ja te olitte varmaankin riisunut +pois ranskalaiset roimahousunne ja ratsastitte, irlantilaisten soturien +tapaan, ihokkaissa. + +KONNETAABELI. +Tehän näytte hyvin ymmärtävän ratsastustaitoa. + +DAUPHIN. +Ottakaa siis onkeen varoitukseni: ne, jotka näin ratsastavat, eivätkä +ratsasta varovasti, ajavat pian vetelään suohon; ennen sitten pidän +hevoseni lemmittynäni. + +KONNETAABELI. +Yhtä hyvin näkisin että lemmittyni olisi mera. + +DAUPHIN. +Sanon sulle, konnetaabeli, että minun lemmitylläni on omat hiukset. + +KONNETAABELI. +Siitä voisin yhtä hyvällä syyllä ylvästellä, jos lemmittyni olisi +imisä. + +DAUPHIN. +_La chien est retourné a son propre vomissement, et la truie lavée au +bourbier; sinä käytät hyväksesi jos mitä. + +KONNETAABELI. +Vaan en hevostani lemmittynäni, enkä sananlaskua, joka niin vähän sopii +asiaan. + +RAMBURES. +Herra konnetaabeli, noissa varuksissa, jotka viime yönä näin +teltassanne, onko niissä tähtiä vai auringoita? + +KONNETAABELI. +Tähtiä, + +DAUPHIN. +Joitakuita niistä huomenna putoaa, varon ma. + +KONNETAABELI. +Eikä sittenkään taivaani tule vajaaksi. + +DAUPHIN. +Saattaa niin olla, sillä teillä on niitä paljon liikaa; ja suurempi oli +teillä kunnia, jos joitakuita olisi poissa. + +KONNETAABELI. +Aivan niinkuin ratsullanne on teidän kiitoksistanne; se juoksisi yhtä +hyvin, vaikka osa kehuistanne viskattaisiin satulasta pois. + +DAUPHIN. +Jospa voisin sen selkään sälyttää kaikki sen ansiot! Eikö päivä koskaan +valkene? Huomenna minä kiidän peninkulman, ja matkani on kulkeva +englantilaisten naamojen päällitse. + +KONNETAABELI. +Niin en sano minä, sillä pelkään että matkalla saan pitkän naaman. +Mutta soisin aamun valkenevan, että saisin englantilaisten korvia +kuumentaa. + +RAMBURES. +Kuka uskaltaa lyödä vetoa kanssani kahdestakymmenestä vangista? + +KONNETAABELI. +Ne saadaksenne täytyy teidän itsenne ensin jotakin uskaltaa. + +DAUPHIN. +On keskiyö; menen pukeumaan aseisiin. + + (Menee.) + +ORLEANS. +Dauphin halaa aamua. + +RAMBURES. +Hän halaa syödä suuhunsa englantilaiset. + +KONNETAABELI. +Minusta hän voi hyvin syödä ne, mitkä tappaakin. + +ORLEANS. +Kautta daamini valkokäden, hän on urhea prinssi. + +KONNETAABELI. +Vannokaa daaminne jalan kautta, jotta hän voisi polkea valanne. + +ORLEANS. +Hän on, suoraan sanoen, toimekkain ylimys koko Ranskassa. + +KONNETAABELI. +Hännässä häärääminen on tointa sekin, ja hänellä on aina semmoista +hääräämistä. + +ORLEANS. +Hän ei ole koskaan ketään loukannut, mikäli olen kuullut. + +KONNETAABELI. +Eikä huomennakaan sitä tee; se hyvä nimi tulee hänellä aina olemaan. + +ORLEANS. +Minä tiedän, että hän on urhoollinen. + +KONNETAABELI. +Minulle on sen sanonut joku, joka tuntee hänet paremmin kuin te. + +ORLEANS. +Kuka se? + +KONNETAABELI. +Itse hän sen minulle sanoi; ja sanoi, ettei hän välittänyt siitä, kuka +sen sai tietää. + +ORLEANS. +Sitä hänen ei tarvitsekaan; hänessä ei ole mitään salattua hyvettä. + +KONNETAABELI. +Totisesti, on kuin onkin; sitä ei ole kukaan muu nähnyt kuin hänen +palvelijansa; hänen urhoutensa on niinkuin haukka, peite silmillä: kun +se tulee päivänvaloon, niin se sokenee. + +ORLEANS. +Paha koira puree. + +KONNETAABELI. +Siihen lisään: hyvä liehakoitsee. + +ORLEANS. +Ja siihen minä vastaan: oikeus pirullekin. + +KONNETAABELI. +Hyvin osattu: ystävänne on siis piru; mutta sen sananlaskun silmään +minä isken ja sanon: hiiteen koko piru! + +ORLEANS. +Te olette sananlaskuissa vankempi; mutta -- hullu kaikki nuolensa +ampuu. + +KONNETAABELI. +Nyt ammuitte tyhjään. + +ORLEANS. +Eipä ensi kertaa teihin ammuttu. + + (Sanansaattaja tulee) + +SANANSAATTAJA. +Herra suurkonnetaabeli, englantilaiset ovat vain viisitoistasataa +askelta teltastanne. + +KONNETAABELI. +Kuka on kentän mitannut? + +SANANSAATTAJA. +Lord Grandpré. + +KONNETAABELI. +Urhoollinen ja hyvin kokenut mies. -- Jospa jo päivä valkenisi! -- Voi, +raukkaa Englannin Henrikkiä! Hän ei toivo päivän valkenemista, niinkuin +me. + +ORLEANS. +Mikä vaivainen, yksinkertainen raukka se Englannin kuningas, kun +paksupäisen joukkonsa kanssa menee noin suin päin paulaan. + +KONNETAABELI. +Jos englantilaisissa olisi vähääkään älyä, niin juoksisivat tiehensä. + +ORLEANS. +Sepä se heiltä puuttuu; sillä jos heidän päässään olisi vähääkään älyn +varustusta, eivät he mitenkään voisi pitää noin raskaita kypäriä. + +RAMBURES. +Tuo Englannin saarimaa se kasvattaa sangen urhoollisia eläimiä; sen +verikoirat ovat verrattoman uljaat. + +ORLEANS. +Yksinkertaiset koirat! jotka umpimähkään juoksevat venäläisen karhun +suuhun ja antavat rutistaa rikki kallonsa kuin mädän omenan. Voitte +yhtä hyvin sanoa, että se kirppu on urhoollinen, joka syö aamiaisensa +jalopeuran kuonolla. + +KONNETAABELI. +Oikein osattu; ja ihmiset ovat verikoirain kaltaiset siinä, että +karkaavat äkeästi ja hurjasti päälle, jättäen älynsä kotiin vaimojensa +luo; ja anna heille vain vahvasti häränpaistia ja rautaa ja terästä, +niin he syövät kuin sudet ja tappelevat kuin paholaiset. + +ORLEANS. +Niin, mutta noilla engelsmanneilla on nyt saakelin niukalta sitä +häränlihaa. + +KONNETAABELI. +Siis huomenna saamme nähdä, että heillä vain on halu syödä eikä +tapella. Nyt on aika pukeutua aseisiin; tulkaa, alottakaamme sillä. + +ORLEANS. +On kello kaks, mut ennen kymmentä On kukin saanut sata brittiä. + + (Menevät.) + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + + (Kuoro esiintyy.) + +KUORO. +Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin +Pimeys vaaniva ja heikko kuiske +Avaran mailman kaikkeuden täyttää. +Yön likoharmaan kohdun kautta käy +Leiristä leiriin hyminä niin hieno, +Ett' asemillaan, vahti melkein kuulla +Voi vastapäisen vahdin salakuiskeen. +Valkeita vastassa on valkeita; +Himeän loimun läpi toinen linja +Voi nähdä toisen tummahtavat kasvot; +Hepoa hepo uhmaa, puhkaisten +Korskalla hirnullaan yön tylsän korvan; +Vasarat seppäin teltoiss' ahkerasti +Niettaavat ritarien varuksia, +Kalkkeellaan turmahankett' ilmaisten. +Kylässä kukko laulaa, kellon kielelt' +Unisen aamun kolmas hetki soi. +Luvustaan ylpeillen ja uhkaa täynnä +Rennolla mielin Ranskan mies lyö arpaa +Noist' engelsmanneist' ylenkatsotuista +Ja moittii rampaa, kähmeätä yötä, +Jok' inhan, riettaan noidan lailla poispäin +Niin vitkaan liikkaa. Engelsmannit raukat, +Kuin teurasuhrit, valppaan tulen luona +Tyynesti istuvat ja päivän vaaraa +Mielessään mieteksivät; kolkoin katsein, +Kuopalla posket, nutut repaleina, +Kuun ällistävän silmissä he ovat +Kuin julmat aaveet. Nyt ken hänen näkee, +Tuon pienen joukon valtaherran, käyvän +Vahdista vahtiin, telttaan teltasta, +Huudahtaa: Kunnia ja kiitos hälle! +Hän kulkee, näet, ja katsoo väkeään, +Hymyillen sanoo huomenta ja kutsuu +Maanmiehiks heitä, veljiks, ystäviksi. +Kuningaskasvoillaan ei merkkiäkään, +Ett' uhittava joukko häntä saartaa; +Yön valvotun ja raskaan osaksi +Hän verevyyttään tilkkaakaan ei uhraa; +On näkö raitis, raukeuden hän peittää +Ilokatseella ja arvon suloudella, +Niin että pelkur' raukka, äsken kalvas, +Juo lohdutusta hänen katseistaan. +Runsaita armolahjojaan, kuin päivä, +Kaikille hänen silmäns' aulis jakaa, +Sulattain valjun pelon. -- Tässä näette, +Jalot ja halvat, töhrimällä tehdyn +Hätäisen kuvan Henrikistä yössä. +Nyt näyttämöstä tulee tappotanner, +Miss' Agincourtin nimen surkeasti +Häpeään saatamme, kun kolmin, neljin +Katalin, tylsin miekoin naurettavan +Pidämme tappelun. Mut katselkaa +Ja todeks valetyömme kuvailkaa. + + (Poistuu.) + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Englantilaisten leiri Agincourtin luona. + + (Kuningas Henrik, Bedford ja Gloster tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +Niin, totta, Gloster, suuri täss' on vaara, +Mut sitä suuremp' olkoon miehuutemme. +Huomenta, veli Bedford! -- Herra taivaan! +Hyvyyden siemen pahassakin piilee, +Kun vain sen huolell' esiin etsimme. +Meit' ilkinaapur' ajaa varhain työhön, +Se terveydeks on vain ja vauraudeksi; +Hän ulkoinen on omatuntomme +Ja varoittaja, joka saarnaa meille, +Ett' olisimme valmiit eroon täältä. +Näin lauhastakin löydät hunajaa, +Ja itse perkele on opiks sulle. + (Erpingham tulee.) +Huomenta, vanha Thomas Erpingham! +Parempi valkopäälles pehmyt pielus +Kuin Ranskan kova nurmi. + +ERPINGHAM. + Eikä, herra; +Tää vuode mulle parempi; nyt sanon: +Näin makaan niinkuin kuningas. + +KUNINGAS HENRIK. + On hyvä, +Kun esimerkin vuoksi meille vaiva +Käy rakkaaksi: näin henki keventyy, +Ja mielen elpyessä elimetkin, +Jotk' äsken oli kuolleet, tunkkaisesta +Heräävät haudastaan ja liukkahasti +Taas liikkuvat kuin käärmeet kesineet. +Sir Thomas, kaapus mulle lainaa. -- Veikot, +Terveiset viekää leiriin prinsseille, +Mun puolestani heitä huomennelkaa +Ja heti telttahani kutsukaa. + +GLOSTER. +Sen teemme, majesteetti. + + (Gloster ja Bedford menevät.) + +ERPINGHAM. + Kuninkaani, +Seuraanko teitä? + +KUNINGAS HENRIK. + Älä, uljas urho; +Käy veljieni kanssa loordein luo; +Poveni kanssa mielin neuvotella, +Ja silloin min' en muuta seuraa tahdo. + +Erpingham. +Jumala siunatkoon sinua, jalo Henrik! + + (Menee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Sua, vanha sydän, myös! Iloksi haastat. + + (Pistooli tulee.) + +PISTOOLI. +_Qui va là?_ + +KUNINGAS HENRIK. +Ystävä. + +PISTOOLI. +Tee mulle selko: sotaherrako +Vai alhainenko olet, halpa solttu? + +KUNINGAS HENRIK. +Min' olen komppanian päällikkö. + +PISTOOLI. +Väkevän peitsen kantajako olet? + +KUNINGAS HENRIK. +Olen oikein. Ken te olette? + +PISTOOLI. +Yht' ylvä ylimys kuin keisari. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis olet kuningasta ylevämpi. + +PISTOOLI. +Kuningas helmi on ja kultamuru, +Suloinen poika, maineen aaluva, +Sukua hyvää, vankka nyrkiltään; +Suutelen vanhaa saapastaan ja lemmin +Sydänsyillä tuota lemmen veitikkaa. +Mik' on sun nimes? + +KUNINGAS HENRIK. + Henrik _le Roi_. + +PISTOOLI. +_Le Roi!_ Cornwallilainen nimi: Cornwallinko olet laumaa? + +KUNINGAS HENRIK. +En, olen Walesin mies. + +PISTOOLI. +Tunnetko Fluellenin? + +KUNINGAS HENRIK. +Tunnen. + +PISTOOLI. +Sano hälle, että Taavin päivänä koputan häntä sipulillaan kalloon.[7] + +KUNINGAS HENRIK. +Älkää vain sinä päivänä pitäkö tikaria lakissanne, ettei hän sillä +teitä koputtaisi kalloon. + +PISTOOLI. +Oletko hänen ystäviään? + +KUNINGAS HENRIK. +Vieläpä hänen sukulaisensakin. + +PISTOOLI. +Siis siitä sinulle figo. + +KUNINGAS HENRIK. +Kiitoksia vain! Jumalan haltuun! + +PISTOOLI. +Nimeni on Pistooli nimeltä. + +KUNINGAS HENRIK. +Sopiva nimi niin rajulle miehelle. + + (Fluellen ja Gower tulevat eri tahoilta.) + +GOWER. +Kapteeni Fluellen! + +FLUELLEN. +Jestas sentä, puhukka hiljemppä! Se on kaikke suuremp ihmetys koko +yhteses mailmas, ett oikkeoi ja vanhoi sotareklamentei ja laei ei +seorat. Jos te vaa otaisitt päällen se vaeva ja tutkisisitt suuren +Pompejukse sotti, nii te näkisitt, sen mnää takka, etei Pompejukse +leiris oli mittä lorularui ja hölynpölyi; te näkisitt, sen mnää takka, +ett sodan tempu, ja akuraatisuus siin, ja tarvat siin, ja raittius +siin, ja kohtaus siin ol toist sortti. + +GOWER. +Haa! Vihollinen on äänekäs; olemme koko yökauden hänestä kuulleet. + +FLUELLEN. +Jos viholline on kaaho, hölmö ja höpöttäjä, onks, luulettak, soveljast, +ett me kans ollan kaahoi ja hölmöi ja hopöttäji? Sanokka omantunton +mukka. + +GOWER. +Kyllä puhun hiljempaa. + +FLUELLEN. +Mnää pyydän ja rukkoilen teit, tehkä se. + + (Gower ja Fluellen menevät.) + +KUNINGAS HENRIK. +Vaikk' onkin kuosi hällä vanhanlainen, +Niin valpas on tuo Walesin mies ja reipas. + + (Bates, Court ja Williams tulevat.) + +COURT. +Veli John Bates, päivä se tuolla kai koittaa? + +BATES. +Niin kai; mutta ei ole suurta syytä toivoa päivän tuloa. + +WILLIAMS. +Näemme tuolla päivän alun, mutta luulenpa, ettemme näe koskaan sen +loppua. -- Kuka siellä! + +KUNINGAS HENRIK. +Ystävä. + +WILLIAMS. +Kenen kapteenin komannossa palvelette? + +KUNINGAS HENRIK. +Thomas Erpinghamin. + +WILLIAMS. +Vanha, hyvä päällikkö, ja sangen ystävällinen herra. Sanokaa, mitä +ajattelee hän tilastamme? + +KUNINGAS HENRIK. +Samaa kuin särkälle ajautuneet, jotka vain odottavat, milloin ensi +luode heidät huuhtoo pois. + +BATES. +Eikö hän ole kuninkaalle ajatustaan sanonut? + +KUNINGAS HENRIK. +Ei, eikä hänen tulekaan sitä tehdä. Sillä -- voinhan sen teille sanoa +-- luulen että kuningas on vain ihminen niinkuin minäkin; orvokki +tuoksuu hänen nenäänsä samalta kuin minunkin; ilmankansi näyttää +hänelle samallaiselta kuin minullekin; kaikki hänen aistinsa ovat +ihmisen aistien kaltaiset; kuninkaan loisto sikseen, hän +alastomuudessaan on pelkkä ihminen, ja vaikka hänen tunteensa kohoavat +korkeammalle kuin meidän, niin laskevat ne kuitenkin samalla vauhdilla, +kun ne taas laskevat. Siis jos hän, niinkuin nyt me, näkee syytä olevan +pelkoon, niin on hänen pelkonsa epäilemättä samanlaatuinen kuin meidän. +Mutta järjenmukaisesti ei pitäisi kenenkään häneen istuttaa pelon +ituakaan, jott'ei hän, sitä näyttäessään, saattaisi joukkoansa +alakuloiseksi. + +BATES. +Olkoonpa hän ulkonaisesti kuinka uljas tahansa, niin uskon että, vaikka +onkin kylmä yö, hän nyt mielellään istuisi kaulaansa myöten Thamesissa, +ja minä hänen kanssaan, maksoi mitä maksoi, kun vain täältä +päästäisiin. + +KUNINGAS HENRIK. +Totisesti, sanon parhaan tuntoni mukaan ajatukseni kuninkaasta: uskon, +ettei hän toivoisi olevansa muualla, kuin missä hän on. + +BATES. +Silloin toivoisin, että kuningas olisi täällä ypö yksin, niin hän voisi +olla varma siitä, että hänet lunastettaisiin irti, ja monen ihmisraukan +henki pelastuisi. + +KUNINGAS HENRIK. +Ettepä toki hänelle niin pahaa suone, että toivoisitte hänen olevan +täällä ypö yksin, vaikka niin vain sanotte koetellaksenne toisten +mieltä. Minä luulen, etten voisi missään niin tyytyväisenä kuolla kuin +kuninkaan seurassa, kun hänen asiansa on oikea ja hänen sotansa +kunniallinen. + +WILLIAMS. +Se on enemmän, kuin mitä me tiedämme. + +BATES. +Niin, tai enemmän kuin mitä meidän on lupa tiedustella, sillä me +tiedämme kyllin, kun tiedämme että olemme kuninkaan alamaiset. Jos +hänen asiansa on väärä, niin kuuliaisuutemme kuningasta kohtaan +puhdistaa meidät kaikesta syystä. + +WILLIAMS. +Vaan jos asia ei ole hyvä, niin on kuninkaan itsensä raskas tili +tehtävä, kun kaikki jalat ja kädet ja päät, jotka tappelussa on +katkaistu, liittyvät yhteen viimeisenä päivänä ja huutavat kaikki: -- +"me kuolimme siellä ja siellä", toiset kiroten, toiset huutaen +haavuria, toiset vaikerrellen vaimojaan, jotka jäivät köyhyyteen, +toiset maksamattomia velkojaan, toiset lapsiaan, jotka jäivät +kasvattamatta. Varon että harvat niistä autuaina kuolevat, jotka +tappelussa kuolevat, sillä kuinka he voivat kristityn mielellä mitään +toimittaa, kun heillä on vain verta mielessä? Jos nyt nämä ihmiset +eivät autuaina kuole, niin on se paha asia kuninkaalle, joka heidät +siihen johti, koska olisi vastoin kaikkia alamaisuuden sääntöjä olla +häntä kuulematta. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis, jos poika, jonka hänen isänsä on lähettänyt kaupantekoon, +synnissään hukkuu merellä, olisi hänen syntivelkansa, teidän +sääntöjenne mukaan, isän päähän pantava, joka hänet lähetti; tai jos +palvelija, joka isäntänsä käskystä kuljettaa rahasummaa, joutuu +rosvojen käsiin ja kuolee monet sovittamattomat vääryydet tunnollaan, +niin te sanotte että isännän elinkeino on syynä palvelijan kadotukseen. +Mutta niin ei ole laita: kuningas ei ole velvollinen vastaamaan +jokaisen erityisen soturin kuolemasta, ei isä poikansa, eikä isäntä +palvelijansa; sillä he eivät tahdo heidän surmaansa, kun tahtovat +heidän palvelustaan. Sitä paitsi, ei ole sitä kuningasta, olkoon hänen +asiansa vaikka kuinka puhdas, joka, jos se tulee miekan ratkaistavaksi, +voi sen aivan tahrattomilla sotureilla päätökseen ajaa. Toisia kenties +painaa verivelka, joka on tehty tahallisella ja vakaalla murhan +aikomuksella; toiset ovat viekoitelleet neitosia väärillä valoilla ja +tyhjillä lupauksilla; toiset ovat paenneet sodan turviin, kun ensin +ovat ryöstöllä ja rosvoamisella rauhan valkean poven tahranneet. Jos +nyt nämä ihmiset ovat väistäneet lain ja välttäneet luonnollisen +rangaistuksen, niin, vaikka voivatkin ihmisiä paeta, heillä ei +kuitenkaan ole siipiä, millä päästä Jumalaa pakoon. Sota on Hänen +ruokansa, sota on Hänen kostonsa; niin että ihmisiä nyt tässä kuninkaan +sodassa rangaistaan siitä, mitä ennen ovat kuninkaan lakeja vastaan +rikkoneet; missä kuolemaa pelkäsivät, siinä pelastivat henkensä, ja +missä luulivat turvassa olevansa, siinä hukkuivat. Jos he siis kuolevat +valmistumattomina, niin ei kuningas ole enemmän syypää heidän +kadotukseensa, kuin hän ennen oli syypää niihin jumalattomuuksiin, +joista heitä nyt rangaistaan. Jokaisen alamaisen velvollisuus on +kuninkaan käytettävänä, mutta jokaisen alamaisen sielu on hänen omassa +hallussaan. Siis tulisi jokaisen soturin sodassa tehdä niinkuin +jokaisen sairaan tautivuoteellaan: huuhtoa pois kaikki tomunhiukkeet +omaltatunnoltaan; ja jos hän näin kuolee, on kuolema hänelle voitto; +jos hän ei kuole, niin oli se aika siunaukseksi käytetty, joka +tällaisen valmistuksen sai toimeen; ja se, joka hengissä pääsee, ei +tekisi syntiä, jos ajattelisi, että, kun hän Jumalalle teki näin +vapaaehtoisen tarjouksen, Jumala sallii hänen sinä päivänä pelastua, +jotta hän näkisi Hänen suuruutensa ja neuvoisi muillekin, miten heidän +tulee valmistautua. + +WILLIAMS. +Varma on että jokainen, joka pahuudessa kuolee, saa itse kantaa syyn +pahuudestaan; kuninkaan ei tule siitä vastata. + +BATES. +En tahdo, että hän minusta vastaisi, ja kuitenkin olen päättänyt +taistella kuin mies hänen puolestaan. + +KUNINGAS HENRIK. +Itse kuulin kuninkaan sanovan, että hän ei tahdo tulla lunastetuksi. + +WILLIAMS. +Niin, sen hän vain sanoi, jotta me hyvillä mielin taistelisimme; mutta +kun kurkkumme on poikki, voi hän kyllä tulla lunastetuksi, ja me emme +ole siitä sen viisaampia. + +KUNINGAS HENRIK. +Jos elän ja sen näen, niin en enää koskaan usko hänen sanoihinsa. + +WILLIAMS. +Siinäpä tekisitte hänelle aika kepposet, hitto olkoon! Se on +vaarallinen naurispyssyn laukaus, minkä yksityisen vaivaisen +tyytymättömyys voi ampua yksinvaltiasta kohti! Yhtä hyvin voisitte +yrittää muuttaa aurinkoa jääksi, viuhtomalla sen kasvoja riikinkukon +höyhenellä. Vai ette enää koskaan usko hänen sanoihinsa! Se vasta on +hupsun puhetta! + +KUNINGAS HENRIK. +Ojennuksenne on vähän liian törkeä. Suuttuisin teihin, jos se +soveltuisi aikaan. + +WILLIAMS. +Otelkaamme, jos jäätte eloon. + +KUNINGAS HENRIK. +Olkoon menneeksi! + +WILLIAMS. +Mistä sinut tunnen? + +KUNINGAS HENRIK. +Anna minulle jokin pantti, niin kannan sitä lakissani; jos milloinkaan +uskallat sitä tunnustaa, niin olen valmis otteluun. + +WILLIAMS. +Tuossa hansikkaani! Anna sinäkin minulle omasi. + +KUNINGAS HENRIK. +Tuossa! + +WILLIAMS. +Tätä minä myöskin kannan lakissani; jos milloinkaan huomispäivän +jälkeen tulet luokseni ja sanot: "tuo on minun hansikkaani", niin, +kautta tämän käden, lyön sinua korvalle. + +KUNINGAS HENRIK. +Jos niin kauan elän, niin totta sen takaisin vaadin. + +WILLIAMS. +Yhtä mielelläsi antaisit hirttää itsesi. + +KUNINGAS HENRIK. +Hyvä! Minä sen teen, vaikkapa tapaisin sinut kuninkaan seurassa. + +WILLIAMS. +Pidä sanasi; hyvästi! + +BATES. +Olkaa ystäviä, te englantilaiset narrit, olkaa ystäviä; meillä on +kyllin ranskalaista kinaa; sopikaa ensin siitä, jos voitte. + +KUNINGAS HENRIK. +Totta totisesti, ranskalaiset voivat panna kaksikymmentä ranskalaista +kruunua yhtä vastaan siitä, että lyövät meidät, sillä ne ovat heidän +omilla hartioillaan; mutta englantilaisten puolelta ei ole +valtiopetosta leikellä ranskalaisia kruunuja, ja huomenna kuningas itse +on oleva sellainen leikkelijä. + + (Sotamiehet menevät.) + +Kuninkaan päähän kaikki! Henki, sielu, +Ja velat, vaimot, lapset, synnit, kaikki +Kuninkaan niskaan! -- Hän saa kaikki kantaa. +Tukala sääty, vallan kaksoisveli, +Jokaisen hölmön juorunnalle altis, +Jonk' äly ulottuu vain omiin tuskiin! +Kuink' usein kuningas saa kaivata +Sit' iloa, jot' yksityinen nauttii? +Ja mit' on kuninkaalla, jota tällä +Ei olisi, pait loisto, tyhjä loisto? +Ja mitä oot sa, jumaloitu loisto? +Mik' olet jumala, kun tuskaa maallist' +Enemmän kärsit, kuin sun palvojasi? +Mitk' ovat tulosi? Ja mitkä korkos? +Oi, loisto, näytä mulle arvosi! +Mik' on tuon jumaloitsemises ydin? +Muut' oletko kuin aste, nimi, muoto, +Jok' aiheuttaa muissa pelkoa? +Vähemmän onnellinen sinä olet +Pelättynä kuin nämä pelossaan. +Ihanan ihastelun sijast' usein +Saat juoda imartelun myrkkyä. +Käy kipeäksi, sinä suuri suuruus, +Ja käske loistos sinut parantaa! +Luuletko että kuumeenpolte poistuu +Nimistä, joita mairittelu liehtoo? +Se syvää kumarrusta pakeneeko? +Kun käsket kerjäläisen polvistua, +Sen onko terveyskin käskyissäs? +Ei, uni ylpeä, sä viekkahasti +Kuninkaan rauhan kanssa ilvehdit! +Kuningas olen, tunnen sun, ja tiedän, +Ett' öljy ei, ei omena, ei valtikka, +Ei miekka, sauva, kuninkuuden kruunu, +Ei vaippa, kullan ommeltu ja helmin, +Ei pöyhkeilevä arvonimi-sarja, +Ei valtaistuin, eikä kiillon tulva, +Mi tämän mailman jyrkkää rantaa huuhtoo, +Ei, kaikki tää, tää uljaan uljas loisto +Kuningasvuoteess' ei niin hyvin nuku, +Kuin orja raukka, joka, vatsa täynnä +Ja mieli hilpeänä, panee maata, +Hiellä saatu leipä ruokanaan, +Ei hirmuyötä näe, lasta hornan, +Vaan ratsasmiesnä koista päivän laskuun +Hikoilee Phoiboon katseesta ja nukkuu +Elysiumiss' yönsä; nousee varhain +Ja auttaa ratsaille Hyperionin; +Näin noutaa vuoden ikikulkua +Etuisaa vaivaa nähden hautaan asti. +Jos loistoa ei ois, niin moinen raukka, +Jok' unta vääntää yöt ja reutoo päivät, +Kuninkaalt' etukäden veis ja voiton. +Maan rauhan jäsen, orja, nauttii rauhaa, +Eik' arvaa paksut aivot, kuinka paljon +Kuningas valvoo turvatakseen rauhaa, +Jost' etu talonpojalla on suurin. + + (Erpingham tulee.) + +ERPINGHAM. +Poisolostanne huolissaan on loordit, +He kautta leirin teitä etsivät. + +KUNINGAS HENRIK. +Ritari, hyvä vanhus, kokoon heidät +Tuo telttaani; siell' ennen sua olen. + +ERPINGHAM. +Käskynne täytän. + +KUNINGAS HENRIK. + Sodan jumala! +Karaise urhojeni sydämmet; +Heit' älä pelkoon saata; laskukyky +Heilt' ota pois, jos vihollisen luku +Vie heiltä luonnon. -- Herra, älä tänään, +Oi, älä tänään, muista rikosta, +Jonk' isä teki anastaissaan kruunun! +Richardin ruumiin laitoin uuteen maahan +Ja katumuksen kyyneleitä sille +Omistin enemmän, kuin mitä siitä +Väkisin vietiin veripisaroita. +Viissataa köyhää vuodess' elätän; +Kahdesti päivässä he ylentävät +Kätensä kuihtunehet taivaaseen, +Anoen anteeks tätä verivelkaa; +Kaks kappelia olen rakentanut, +Miss' synkän vakaat papit rauhaan laulaa +Richardin sielun; teen viel' enemmän; +Vaikk' kaikki, mitä tehdä voin, on turhaa, +Kun katumus tään kaiken jälkeen tulee +Rukoillen anteeks'antoa. + + (Gloster tulee.) + +Gloster. + Kuningas! + +KUNINGAS HENRIK. +Se Glosterinko ääni on? Niin oikein, +Asias tiedän, oiti seuraan sua: -- +Ystävät, päivä, kaikki vartoo mua. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Ranskalaisten leiri. + + (Dauphin, Orleans, Rambures ynnä muita tulee.) + +ORLEANS. +Aseemme koitar kultaa; ylös, loordit! + +DAUPHIN. +_Montez à cheval!_ Heponi! Hoi, _laqual_! + +ORLEANS. +Mik' ylvä luonto! + +DAUPHIN. +_Via! -- les eaux et la terre_ -- + +ORLEANS. +_Et puis l'air et le feu_ -- + +DAUPHIN. +_Ciel!_ lanko Orleans! -- + (Konnetaabeli tulee.) +No, herra konnetaabeli? + +KONNETAABELI. + Haa, kuulkaas, +Kuin ratsut hirnuu sotaa! + +DAUPHIN. + Selkään siis, +Ja kylkeen kannus, että veri lämmin +Sirahtaa brittein silmiin, sammuttain +Ne ylenpalttisella miehuudella. +Haa! + +RAMBURES. +Heill' itketätte ratsujemme verta? +Kuink' omat heidän kyyneleensä nähdään? + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Jo asennoss' on britti, Ranskan päärit! + +KONNETAABELI. +Ratsaille, prinssit uljaat, joutuun, joutuun! +Kun näette vain tuon kurjan nälkälauman, +Niin loistonne se heistä sielun imee +Ja jättää heille tyhjän ihmiskuoren. +Ei tässä kyllin työtä käsillemme, +Ei verta noiden suonissa sen vertaa, +Ett' täplän saisi joka kirkas säilä, +Jonk' urho Ranskan tänään paljastaa +Ja saaliin puuttehesta tuppeen pistää. +Jos heihin hiukan hengitämme vain, +Niin miehuutemme höyry heidät kaataa. +On kieltämätönt' aivan, hyvät herrat, +Ett' talonpojat nuo ja kuormaväki, +Jok' asentomme ympärillä häärää +Ja hyödytönnä toimii, -- ne jo riittäis +Romusta tuosta puhdistamaan kenttää, +Me vaikka vuoren rinteell' alallamme +Vain seisoisimme jouten katsojina; +Mut sit' ei arvo salli. Mitä siis? +Vain turhan pienen pientä tehkäämme, +Niin kaikk' on tehty. Sitten torvi soikoon, +Ratsaillenousuun merkin antakoon; +Sill' ajostamme maa niin vauhkoontuu, +Ett' Englanti jo pelost' antautuu. + + (Grandpré tulee.) + +GRANDPRÉ. +Miks viivytte niin kauan, Ranskan loordit? +Nuo nahkaans' arostavat saarihaaskat +Rumaksi rumentavat aamukentän; +Lippunsa retkottaa kuin uudinrievut, +Joit' ilkkuin Ranskan ilma ravistaa. +Loislaumaa ällistyen, ylvä Mars +Ruosteisen kypärhäkin takaa kurkkaa; +Kuin seikot pystyss' istuu ratsumiehet, +Kädessä tulisoitot; koniraukkain +Päät roikkuu, nahka retkuu, lanteet värjyy, +Iskottuu rääppä silmään raukeaan, +Kuolaimet velton kalpeassa suussa +Likaiset ruohon puruist' on ja jäykät; +Ja teloittajat, hävyttömät korpit, +Pään päällä leijuu, aikaans' odotellen. +Kuvaus ei voi sanoin selitellä +Eloa moisen sotarintaman, +Jok' elottomalt' elossaankin näyttää. + +KONNETAABELI. +Rukoilleet ovat jo ja kuoloon valmiit, + +DAUPHIN. +Ruokaako heille annetaan ja vaatteet +Ja kaakki-vaivaisilleen apetta +Ja sitten heitä taistoon vaaditaan? + +KONNETAABELI. +Pois viel' on lippumieheni. Mut eespäin? +Ma torvettajalt' otan viirin, jota +Kiireessä käytän. Taistoon joutumalla! +Jo aika rientää, päiv' on korkealla. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Englantilaisten leiri. + + (Englantilaista sotaväkeä; Gloster, Bedford, + Exeter, Salisbury ja Westmoreland tulevat.) + +GLOSTER. +Kuningas missä on? + +BEDFORD. + Hän ratsastanut +On Ranskan sotarintaa silmäämään. + +WESTMORELAND. +Kuuskymment' tuhatta on miestä heillä. + +EXETER. +Viis yhtä vastaan, lisäks kaikki terveet. + +SALISBURY. +Varjelkoon Herra! Julma ylivoima! +Hyvästi, prinssit! Toimeen käyn. Jos ennen +Ei tavata kuin vasta taivaassa, +Niin ilon jäähyväiset, kelpo Bedford, -- +Te, jalo Gloster, -- tekin, Exeter, -- +Ja lanko, te, -- hyvästi, urhot kaikki! + +BEDFORD. +Hyvästi, Salisbury! Sua onni kaitkoon! + +EXETER. +Hyvästi, loordi! Sodi niinkuin mies! +Mut loukkaanhan sua kehotuksellani, +Täysverist' olet urhon rotua. + + (Salisbury menee.) + +BEDFORD. +Niin täynnä urheutta kuin hyvyyttäkin, +Ja kummassakin ruhtinaallinen. + + (Kuningas Henrik tulee.) + +WESTMORELAND. +Jos tässä kymmenenkin tuhatt' oisi +Kotoista miestä moista; joilla tänään +Ei ole työtä! + +KUNINGAS HENRIK. + Ken se moista toivoo? +Westmoreland lankoko? -- Ei, hyvä lanko; +Jos meidät kuolo merkkii, kyllin meistä +On hukkaa maallemme; jos eloon jäämme, +Min harvemmat, sen suurempi on maine. +Jumalan olkoon tahto! Sen vain sanon: +Äl' yhtäkään sa miestä lisää toivo. +Nimessä Zeun, en ole kullanahne, +En kysy, kuka varoillani elää, +En sure, jos ken vaatteitani käyttää, +En huoli moisist' ulkoseikoista; +Mut syntiä jos kunnian on himo, +Niin elävistä olen syntisin. +Ei, Englannist' ei miestä yhtäkään! +En parhaan toivonikaan nimessä, +En, jumalauta, kunniaa sen vertaa +Voi antaa pois, kuin veis mult' yksi lisää! +Ei, miest' ei yhtään lisää! Ennen huuda, +Westmoreland, kaiken sotajoukon kuullen, +Jos kellä halua ei taistella, +Niin menköön matkaan; passins' oiti saakoon +Ja kukkaroonsa rahaa matkaa varten. +Sen kanssa yhdess' emme tahdo kuolla, +Ken pelkää kuolla meidän seurassamme. +Tää päivä Crispianuksen on pyhä:[8] +Ken tästä päiväst' eloon jää ja kotiin +Hengissä palaa, seisaalleen hän nousee, +Kun lausut päivän tään, ja oikoo varttaan, +Kun kuulee nimen Crispianuksen. +Ken tänään henkiin jää ja vanhaks elää, +Hän joka vuosi viettää juhlailtaa +Ja sanoo: "huomenna on Crispianus"; +Ja hihan nostaa, näyttää arpensa +Ja sanoo: "nuo sain Crispianuksena". +On vanhan muisti huono; vaan jos kaikki +Hän unhottaa, niin muistaa, lisäämällä, +Mit' urhotöitä tänäpänä teki. +Ja silloin meidän nimet, hänen suussaan; +Niin tuttavat kuin arkinaiset sanat -- +Kuningas Henrik, Bedford, Exeter, +Warwick ja Talbot, Salisbury ja Gloster -- +Ne maljain vaahdotessa muistiin elpyy. +Tarinan ukko kertoo pojalleen, +Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun +Ei päivä Crispianuksen niin pääty, +Ett'emme tulis puheeks me, me harvat, +Me onnellisen harvat, veljet kaikki. +Ken tänään kanssain verta vuodattaa, +On veljeni; jos kuinka halpa olkoon, +Niin tämä päivä hänet aateloi. +Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen, +Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä, +Noloina kuunnellen, kun joku haastaa, +Jok' oli Crispianuksena myötä. + + (Salisbury tulee.) + +SALISBURY. +Välehen valmistukaa, majesteetti; +Komeina riveiss' ovat ranskalaiset +Ja viipymättä meihin hyökkäävät. + +KUNINGAS HENRIK. +Valmist' on kaikki, jos on miehuus valmis. + +WESTMORELAND. +Sen vieköön, jonka miehuus nyt jää jälkeen! + +KUNINGAS HENRIK. +Apua Englannist' et enää toivo? + +WESTMORELAND. +Jumala suokoon, että te ja minä +Avutta voisimme ja yksin kestää +Tään taistelun! + +KUNINGAS HENRIK. + Nyt meiltä toivot pois +Viistuhat miestä; parempi se sentään, +Kuin että meille toivot yhden lisää. -- +Toimeensa kukin! Herra teitä kaitkoon! + + (Torventoitauksia. Montjoy tulee.) + +MONTJOY. +Kuningas Henrik, kysyn vielä kerran: +Sopia tahdotko nyt lunnaistasi, +Ennenkuin taattu tappios on varma: +Niin, totta, lähell' olet kurimusta, +Ett' ottaa sinut pyörre. Armosta +Sua vielä pyytää konnetaabeli +Väkesi taivuttamaan katumukseen, +Niin että sielut rauhass' eroaisi +Kentiltä näiltä, missä ruumis-raukkain +Mädätä täytyy. + +KUNINGAS HENRIK. + Ken sun lähetti? + +MONTJOY. +Ranskanmaan konnetaabeli. + +KUNINGAS HENRIK. +Vie hälle sama vastaus kuin viimein: +Mun ensin lyökööt, sitten luuni myökööt. +Jumala! Miks näin raukkaa ivataan? +Mies, joka jalopeuran eläessä +Sen nahan möi, ajossa itse kuoli. +Monenkin meidän ruumis täällä varmaan +Kotoisen haudan saa, ja vaskeen siihen +Tään päivän teot piirretään, sen takaan. +Ne, jotka sankarluunsa Ranskaan jättää, +Uroina kuollen, vaikk' on tunkioonne +Ne haudattuina, kuulun nimen saavat; +Aurinko heitä tervehtää ja taivoon +Suitseena nostaa heidän kunniansa, +Mut ruumiit teiltä ilman myrkyttää, +Haisullaan siittäin Ranskaan ruttotaudin. +Siis brittiemme tarmon voima nähkää: +Kuolleinakin, kuin kimmoava kuula, +Ne uuteen tuhon vauhtiin ponnahtaa +Ja hävitys- ja murhetyötään uusii. +Suvaitkaa että haastan ylvästellen: +Sanokaa teidän konnetaabelille, +Ett' olemme vain arkisotureita; +Vetiset marssit hankalilla mailla +Korut ja kullat meist' on tahrinut; +Ei sotajoukoss' ole siiven tynkää -- +Jok' osoittaa, ett'emme pakoon lennä -- +Ja aika meistä sirouden karsi; +Mut puhdas, jumalaut', on joka sydän; +Soturit sanovat, ett' ennen iltaa +Heill' uudet vaatteet on, tai riisuvat he +Pään kautta Ranskan miehilt' uljaat takit +Ja heidät palveluksest' ajavat. +Jos niin käy -- jota Jumalalta toivon -- +Niin lunnaani on pian suoritettu. +Siis, airut, säästä vaivas, älä tänne +Lunnaille enää tule, rakas airut; +Sen vannon, muut' en anna kuin nää raajat, +Ja nekin sellaisina, ettei niillä +Suurt' ole virkaa. Tämä vastuu vie. + +MONTJOY. +Vien, Henrik kuningas. Siis, Herran haltuun! +Et koskaan enää airutta sa kuule. + +KUNINGAS HENRIK. +Lunnaille, varon, tulet vielä kerran. + + (Yorkin herttua tulee.) + +YORK. +Kuningas, nöyräst' anon polvillani, +Ett' etujoukkoa ma johtaa saan. + +KUNINGAS HENRIK. +Saat, uljas York. -- Nyt, miehet, taistoon kohta! +Jumala, kaikki mieltäs myöten johda! + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Tappelutanner. + + (Miekankalsketta. Hyökkäyksiä. Ranskalainen sotamies, + Pistooli ja poika tulevat.) + +PISTOOLI. +Antaudu, koira! + +R. SOTAMIES. +_Je pense que vous êtes un gentilhomme de bonne qualité_. + +PISTOOLI. +Mitä kalitat? No, kalita ja soita: +Oletko aatelia? Mikä nimes? Laula! + +R. SOTAMIES. +_O, seigneur Dieu!_ + +PISTOOLI. +O sinjör Djö, se on kai aatelia? +Sanani punni, sinjör Djö, ja huomaa, +O sinjör Djö, ett' alle säilän juokset, +Jos suuria et lunnait', o sinjör, +Minulle maksa. + +R. SOTAMIES. +_Miséricorde! prenez pitié de moi! ne me tuez point!_ + +PISTOOLI. +Niin, pengo, pengo! Vähät täss' ei auta. +Ma muuten karmosiini-pisaroina +Sun nielustasi sydänkalvos katkon. + +R. SOTAMIES. +_Est-il impossible d'échapper à la force de votre bras? Ah, dégagez-le +de ma gorge! N'allez pas me la couper_? + +PISTOOLI. +Mitä? Kuparia, koira? +Kirottu, kärväs vuorivuohi sinä, +Vai kuparia tarjoat! + +R. SOTAMIES. +_O, pardonnez moi!_ + +PISTOOLI. +Pari tonnia! Se riittää. Tänne, poika! +Kysy tuolta ranskalaiselt' orjalta, +Mik' on hän nimeltään! + +POIKA. +_Ecoutez: comment vous appellez-vous?_ + +R. SOTAMIES. +_Monsieur Louis_. + +POIKA. +Hän sanoo, että hänen nimensä on herra Louis. + +PISTOOLI. +Vai herra Lui! Minä hänen luimin ja huimin +ja suimin: laula se hänelle ranskaksi. + +POIKA. +En tiedä mitä on ranskaksi: luimin, huimin, suimin. + +PISTOOLI. +Sano, ett' on valmis: kurkun hältä katkon. + +R. SOTAMIES. +_Que dit-il, monsieur?_ + +POIKA. +_Il m'ordonne de vous dire que vous vous teniez prét, car ce soldat ici +est disposé tout à l'heure à vous couper la gorge_. + +PISTOOLI. +_Oui, couper gorge, par ma foi_, sa orja! +Niin, anna tänne kruunut, kirkkaat kruunut, +Sun muuten vatkuks tämä miekka nuijii. + +R. SOTAMIES. +_O, je vous supplie pour l'amour de dieu, pardonnez moi! Je suis +gentilhomme d'une bonne maison; épargnez ma vie, et je vous donnerai +deux cents écus. + +PISTOOLI. +Mitä sanoo hän? + +POIKA. +Pyytää teitä säästämään hänen henkeään; hän on aatelia ja hyvää sukua, +ja lunnaiksi hän tarjoo teille kaksisataa kruunua. + +PISTOOLI. +Siis sano, että lauhtuu vihani +Ja että hänen kruununs' otan vastaan. + +R. SOTAMIES. +_Petit monsieur, que dit-il?_ + +POIKA. +_Quoique se soit contre son serment de donner quartier à aucun +prisonnier, néanmoins, pour les écus que vous lui avez promis, il est +content de vous mettre en liberté_. + +R. SOTAMIES. +_Sur mes genoux je vous rends mille remerciments, et je m'estime +heureux d'être tombé entre les mains d'un chevalier qui est, je pense, +le seigneur de l'Angleterre le plus distingué pour sa valeur_. + +PISTOOLI. +Selitä tuo minulle, poika. + +POIKA. +Hän kiittää teitä tuhat kertaa polvillaan ja pitää itsensä onnellisena, +kun on joutunut -- niinkuin luulee -- uljaimman, urhoollisimman ja +suuriarvoisimman englantilaisen loordin käsiin. + +PISTOOLI. +Niin totta, verenimijä kuin olen, +Niin laupias nyt tahdon olla. Tule! + + (Menee.) + +POIKA. +_Suivez le grand capitaine_. + + (Ranskalainen sotamies menee.) + +En ole koskaan kuullut niin täyteläistä ääntä niin tyhjästä sydämmestä; +mutta totta sanoo sananlasku: "tyhjä astia kumisee." Bardolphissa ja +Nymissä oli kymmenen kertaa enemmän miehuutta, kuin tuossa vanhan +komedian kiljuvassa paholaisessa, jonka kynsiä kuka hyvänsä voi +puutikarilla leikellä; ja kuitenkin nuo molemmat hirtettiin; ja niin +olisi käynyt tämänkin, jos hän olisi tohtinut rohkeasti jotakin +varastaa. Minun täytyy jäädä kuormapoikien kanssa kalustomme luo; +ranskalaiset saisivat hyvän saaliin, jos sen tietäisivät; vartijoina on +pelkkiä poikia. + + (Menee.) + + +Viides kohtaus. + + Toinen kohta tappelutannerta. + + (Miekankalsketta. Dauphin, Orleans, Bourbon, + konnetaabeli, Rambures y. m. tulevat.) + +KONNETAABELI. +_O, diable!_ + +ORLEANS. +_O, seigneur! La journée est perdu, tout est perdu!_ + +DAUPHIN. +_Mort de ma vie!_ Hukassa kaikki, kaikki! +Ikuinen häpeä ja ylenkatse +Ivaten istuu sulkatöyhdöissämme. -- +_Méchante fortune_, O! Älkää juosko pois. + + (Lyhytaikaista miekankalskttta.) + +KONNETAABELI. +Niin, kaikki rivimme on hajoitettu. + +DAUPHIN. +Häpeän kirot! -- Tehdään itsensurma! +Nuo nekö raukat, joista arpaa löimme? + +ORLEANS. +Tuo kuningasko meille lunnaat maksaa? + +BOURBON. +Häpeä, häpeä, ikuinen häpeä! +Kuolkaamme kunnialla! -- Taaskin taapäin! +Ken Bourbonia seurata ei tahdo, +Hän menköön, lakki kädess' oven salpaa +Pidelköön, niinkuin kehno parittaja, +Kun orja, koiraani ei parempi, +Sominta hänen tyttäristään raiskaa. + +KONNETAABELI. +Hajaannus kaatoi, auttakoon se myös! +Nyt joukoin uhratkaamme henkemme! + +ORLEANS. +On kyllin meissä vielä miekkamiestä +Tukauttamaan tungokseemme britit, +Jos voisi aatellakaan järjestystä. + +BOURBON. +Järjestys hiiteen! Tungokseen vain äkin! +Jos jatkuu elo, jatkuu häpeäkin. + + (Menevät.) + + +Kuudes kohtaus. + + Toinen kohta tappelutannerta. + + (Miekankalsketta. Kuningas Henrik tulee + sotajoukkoineen; Exeter ynnä muita.) + +KUNINGAS HENRIK. +Työ oiva tehty, uljaat kansalaiset, +Mut viel' ei kaikki: voitto viel' ei meidän. + +EXETER. +Terveiset Yorkin teidän armollenne. + +KUNINGAS HENRIK. +Elääkö setä York? Näin kuinka hän +Kolmasti kaatui tunnin kuluessa +Ja nousi kolmasti ja taistel' yhä, +Verissä kypärästä kannukseen. + +EXETER. +Ja siinä korussaan nyt urho uljas +Somistaa kenttää; vierustoverina, +Ja kunniakkaat haavat kaunisteena, +Suffolkin jalo kreivi myöskin makaa. +Kuol' ensin Suffolk; hurmeen huolittamaa +York, rikki rouhittuna, lähestyi, +Sivelti partaa, suuta antoi haavain, +Jotk' otsass' ammottivat verisinä, +Ja huusi ääneen: "Varro, rakas Suffolk! +Sua henken' halaa seuraks taivaaseen; +Oi, rakas sielu, sieluani varro, +Niin että sylitysten lentäisimme, +Niinkuin me kunniankin kilpakentäll' +Olimme aina ritaruudess' yhtä!" +Nyt siihen saavuin, häntä rohkaisin, +Hän katsoi mua silmiin, hymyili, +Ojensi kättään, tarttui raukeasti +Mun käteeni ja sanoi: "Rakas loordi, +Jäähyväiseni viekää herralleni!" +Nyt kääntyi, haavoitetun käden kiersi +Suffolkin kaulaan, huulet huuliin painoi; +Ja näin hän kuolemalle kihlattuna, +Verensä sinetillä vahvisti +Jalosti päättynehen ystävyyden. +Niin kaunist' oli tuo; se nämä vedet +Minusta pusersi, vaikk' estää koitin; +Mut miestä siihen minussa ei ollut, +Ja koko äitini nyt tuli silmään, +Ja kyyneleet mun valtas. + +KUNINGAS HENRIK. + Teit' en moiti; +Kun kuulen tuon, niin silmäin sumeus +Mun täytyy voittaa, muuten nekin tulvii. -- + (Miekankalsketta.) +Mut kuulkaa! Mitä uutta rymäkkää? +Hajonneet joukkonsa on Ranska koonnut; +Siis kaikki sotavangit tapettakoon! +Se käsky kuuluttakaa. + + (Menevät.) + + +Seitsemäs kohtaus. + + Toimn kohta tappelutamurta. + + (Miekankalsketta. Fluellen ja Gower tulevat.) + +FLUELLEN. +Lyöd kuoljaks pojat da trossin! Se on järjestäs sotareklamentei vasta; +se on simmost riivatun kanaljantyöt, ymmärrättäk te, ku ikänäs oll voi. +Eiks nii, sanokka omantunton mukka. + +GOWER. +On tosiaankin; eivät ole yhtäkään poikaa jättäneet henkiin; ja samat +pelkurit koirat, jotka tappelusta lähtivät käpälämäkeen, ovat tämän +verityön tehneet; sitä paitse ovat polttaneet ja vieneet pois kaikki, +mitä oli kuninkaan teltassa; jonka tähden kuningas onkin, oikeuden ja +kohtuuden mukaan, käskenyt jokaisen sotamiehen leikata sotavangiltaan +kurkun poikki. Oi, mikä komea kuningas! + +FLUELLEN. +Nii, hän onki syntyn Monmouthis, kapteen Gower. Mikä se kaupunk +nimeltäs onka, misä Aleksanter iso synnys? + +GOWER. +Aleksanteri suuri. + +FLUELLEN. +Älkkästäs, eiköst se iso ol suur? Iso, tai suur, tai korkki, tai ylppi, +tai suurhenkine, eiks ne kaik ol yht ja sama, vähä vaan toisel viissi? + +GOWER. +Luulen, että Aleksanteri suuri oli syntynyt Makedoniassa; hänen isänsä +oli Filip Makedonialainen nimeltään, minun tietääkseni. + +FLUELLEN. +Niin oikke, mnääki luulen, ett Makedonias se Aleksanter on syntyn. +Näettäk, kapteen, jos te katoisitt mailman kartast, niin te näkisin, +sen mnää sano, ku vertta Makedonia Monmouthihi, ett paikkas puolest, +näettäk, ova molema yhtläise. Makedonias o joki, ja Monmouthis on sitt +viel kans joki; se on Wye se Monmouthi joki, mut mnuun päästen on menn, +mikä sen toise joe nimi on; mut se ei tee mittä, ne on yht niin ku +mnuun sormen on yht mnuun sormen kans, ja molemis on loht. Jos te +visust lukisit Aleksanterin elämäntarina, nii Henrik Monmouthi +elämäntarin passaisis sen peräst kohtlaise hyvin. Aleksanter -- Jumal +sen tietä ja te kans sen tiedätt -- ol vihoisas ja kiukusas ja harmisas +ja sapesas ja äkpäisäs ja kiusahengisäs ja, jos hän ol jonku naukun +ottan, oluhumalas ja suutuspäisäs tappan kaikken parhama ystäväs. + +GOWER. +Meidän kuningas ei ole siinä hänen kaltaisensa: hän ei ole koskaan +tappanut ketäkään ystävistään. + +FLUELLEN. +Se ei ol hyvin teht, ymmärrättäk te, kun te syött sanan toise suust, +ennen ku se on pääs ja lopus. Mnää puhun vaan kuvis ja vertauksis; +simmott ku Aleksanter tapoi ystäväs Klitukse olupäisäs ja humalas, +simmott Henrik Monmouth kans selväl pääl ja täydes järjes kyöräs pois +se lihava ritari, joll on se suur tupulivatt ja joka on täynnäs juonei +ja kurei ja koukui ja kommervenkei; mnää ole unohtan häne nimes. + +GOWER. +Sir John Falstaff. + +FLUELLEN. +Nii oikke; hyvi miehi, sen mnää sano, on Monmouthis syntyn. + +GOWER. +Tässä tulee hänen majesteettinsa. + + (Miekankalsketta. Kuningas Henrik tulee ja hänen kanssaan + osa englantilaista sotavoimaa, Warwick, Gloster, Exeter y.m.) + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt, Ranskaan tultuani, ensi kertaa +Mun valtaa viha. -- Airut, ota torvi, +Mäelle tuonne ratsumiesten luokse +Ratsasta, sano, että tulkoot alas, +Tapella kanssamme jos tahtovat. +Tai menkööt matkaan; heit' en kärsi nähdä. +Jos kumpaakaan he eivät tee, niin tullaan +Me heidän luo, ja heidät karkoitamme +Niin nopeaan kuin ennen sinkoili +Kiviä lingoist' assyrialaisten. +Tapamme kaikki, jotka vangiks saimme, +Ja niistä, joita vasta saamme, ketään +Ei armahdeta. Tuo vie tieto heille. + + (Montjoy tulee.) + +EXETER. +Suurvaltiaani, täss' on Ranskan airut. + +GLOSTER. +On katse hällä nöyrempi kuin äsken. + +KUNINGAS HENRIK. +No, mitä tahdot, airut? Tarjosinhan +Nää luuni lunnaiksi, etkö muista? Taasko +Lunnaita vaadit? + +MONTJOY. + Enkä, majesteetti. +Vain armollinen lupa suokaa meille +Tään verikentän läpi kulkea, +Lukea kuolleemme ja haudata, +Ja aatel' alhaisosta erotella; +Näet, monet meidän prinssit -- mikä kurjuus! +Viruvat palkkaorjain veress' aivan; +Ja moukkain ruumiskolhot prinssivereen +On uponneet; ja ratsut nilkkaan asti +Hurmeessa kahlaa, polkein rautakengin +Ja raivopäissään kuolleit' isäntiään, +Uudestaan heidät tappain. Majesteetti, +Levossa meidän salli kenttää käydä +Ja ruumiit järjestää. + +KUNINGAS HENRIK. + En totta tiedä, +Meidänkö voitto on vai eikö ole: -- +Näet, teidän ratsaitanne vielä nähdään +Kedolla laukkaavan. + +MONTJOY. + On voitto teidän. + +KUNINGAS HENRIK. +Herralle kiitos, eikä voimillemme! +Mik' on tuo linna tuossa lähell' aivan? + +MONTJOY. +Agincourt. + +KUNINGAS HENRIK. + Agincourtin tappelu +Siis tämä olkoon, joka taisteltiin +Crispianus-Crispinuksen päivänä. + +FLUELLEN. +Teijän papan papa, korkkimuistone vainaja, herr majesteeti luvall, ja +teijän papan papan velimies, Edward, se must prins, tappel -- simmott +mnää olen kronikois luken -- oikken pulskjan tapluksen tääl +Franskamaal. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin tekivät, Fluellen. + +FLUELLEN. +Oikke sanott, herr majesteet; jos herr majesteet tykkä muista, niin ne +Walesin miehet tappel yhdes trekolis, josa kasvoi sipulei, ja kannoiva +sipuli lakisas; mikä, niinku herr majesteet tietä, o viel tänäpäivän +kunjaline sotamerk, ja mnää luulen, ett herr majesteet ei häppe kantta +sipuli lakisas pyhän Taavetin päivän. + +KUNINGAS HENRIK. +Sit' arvonmerkkinä ma muistoks kannan; +Min' olen walesiläinen, hyvä maanmies. + +FLUELLEN. +Kaikk Wye-joe vesi ei voi virutta pois herr majesteetin kropast sitä +walesilaist vert, sen mnää takka; Jumal siunakkon ja varjelkkon sitä, +niin kauan ku se häne armolles passa ja herr majesteetil kans. + +KUNINGAS HENRIK. +Suur kiitos, hyvä kansalaiseni! + +FLUELLEN. +Jessus sentä, mnää ole herr majesteetin kansalaine, mnää en sill väli +pid, vaikk sen kuka tiedäisis; kyl mnää se sano vaikk koko mailmal; +mnuun ei tarvitt hävet herr majesteetti, jumalal kiitos, niin kauan ku +herr majesteet on kunjaline mies. + +KUNINGAS HENRIK. +Jumala suokoon mun se aina olla. -- +Te mukaan menkää, airuet, ja mulle +Kummankin puolen kaatuneista tuokaa +Sanomat tarkat. -- Tuo mies tuokaa tänne. + + (Osoittaa Williamsia. Montjoy y.m. menee.) + +EXETER. +Soturi sinä, tule kuninkaan eteen. + +KUNINGAS HENRIK. +Soturi sinä, miksi kannat tuota hansikasta lakissasi? + +WILLIAMS. +Teidän majesteettinne luvalla, se on erään miehen pantti, jonka kanssa +minun olisi niinkuin määrä tapella, jos hän vielä on elossa. + +KUNINGAS HENRIK. +Englantilaisenko? + +WILLIAMS. +Teidän majesteettinne luvalla, riiviön, joka tässä viime yönä +rehenteli; jos hän vielä elää ja tohtii vaatia takaisin tämän +hansikkaan, niin olen minä vannonut sivaltaa häntä korvalle; taikka jos +minä satun näkemään oman hansikkaani hänen lakissaan, -- jota hän, niin +totta kuin on soturi, vannoi kantavansa, jos eloon jäisi, -- niin +pyyhkäisen sen siitä, niin että tuntuu. + +KUNINGAS HENRIK. +Mitä arvelette, kapteeni Fluellen? + +FLUELLEN. +Hän o muuton pelkur ja roist, herr majesteeti luvall, mnuun tunton +mukka. + +KUNINGAS HENRIK. +Mutta voisi sattua, että hänen vastustajansa on suurisukuinen ylimys, +joka on vapaa vastaamasta tuonsäätyisen haastoon. + +FLUELLEN. +Vaikk hän olisis yht suur ylimys ku ite perkel ja Lucifer ja Pelsepuup; +nii on, näettäk, herr majesteet, tarppelist ett hän pitä sanas ja +lupaukses. Jos hän syö sanas, nii on häne maines simmone roist ja +hunsvott, ku ikänäs on mustil kengil kulken jumalan kuival maal, +mnuun tunton mukka. + +KUNINGAS HENRIK. +Pidä siis sanasi, poikaseni, kun tapaat sen miehen. + +WILLIAMS. +Sen teen, herra maejesteetti, niin totta kuin elän. + +KUNINGAS HENRIK. +Kenen joukossa palvelet? + +WILLIAMS. +Kapteeni Gowerin, herra majesteetti. + +FLUELLEN. +Gower on hyvä kapteen, kyll hän o viisas ja ulosoppin sotareklamenteis. + +KUNINGAS HENRIK. +Kutsu hänet tänne luokseni, soturi. + +WILLIAMS. +Kyllä, herra majesteetti. + + (Menee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Tuossa, Fluellen: pistä tuo lakkiisi ja kanna sitä minun muistokseni. +Kun Alençon ja minä yhdessä makasimme maassa, riistin tuon hansikkaan +hänen kypäristään; jos joku sitä vaatii takaisin, niin on hän Alençonin +ystävä ja minun henkeni vihollinen; jos jonkun semmoisen tapaat, niin +iske kiinni, jos minua rakastat. + +FLUELLEN. +Herr majesteet teke mnuul nii suuren kunja, ku alamaisen sydän vaan +toivo taita. Mnää tahdoisisi miälellän nähd se miehe, joll' on vaan +kaks jalkka, joka täst hanskast ottas ittes, siin kaik; mut mnää +tahdoisisi sen miälellän kerra nähd, ja Jumal armos suokko, ett mnää +se näkisisi. + +KUNINGAS HENRIK. +Tunnetko Gowerin? + +FLUELLEN. +Hän on mnuun kaikken paras ystävän, teijä luvallan. + +KUNINGAS HENRIK. +Mene ja etsi hänet ja tuo hänet tänne telttaani, ole hyvä. + +FLUELLEN. +Kyl mnää hänen tuo. + + (Menee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Te, mylord Warwick, ja te, veli Gloster, +Jälissä seuratkaa Fluellenia. +Tuo hansikas, min hälle muistoks annoin, +Se pian hälle tuottaa korvapuustin; +Se tuon on soturin; sit' itseni +Mun tulis kantaa, välipuheen mukaan. +Sa seuraa häntä, hyvä lanko Warwick; +Tuo soturi jos häntä lyö -- ja varmaan +Hän pysyy sanassaan, hän siks on jäykkä -- +Vois siitä äkkiturma syntyä; +Fluellen tuo on urhokas ja, -- sappi +Jos hällä yltyy, -- tulinen kuin ruuti +Ja väleen kostaa loukkauksen; mene +Ja katso siis, ett'eivät toistaan vikaa. -- +Te, setä Exeter, mua seuratkaa. + + (Menevät.) + + +Kahdeksas kohtaus. + + Kuningas Henrikin teltan edustalla. + + (Gower ja Williams tulevat.) + +WILLIAMS. +Uskokaa pois, se on sen tähden, että hän aikoo +lyödä teidät ritariksi, kapteeni. + + (Fluellen tulee.) + +FLUELLEN. +Jumalan armo teijän kansan, herr kapteen! Mnää pyydä ny teit, tulkka +sivaa kuninkan tyijö; siell on kukaties runssamppa hyvytt teil, kun +mist te olett ymmärtän untaka nähd. + +WILLIAMS. +Tunnetteko, herra, tämän hansikkaan? + +FLUELLEN. +Jaa, ett jos mnää tunne se hanska? Tunnen kyll, hanska ku hanska. + +WILLIAMS. +Minä tunnen tuon tuossa, ja vaadin sen takaisin tällä tavalla. + + (Lyö häntä korvalle.) + +FLUELLEN. +Jessukse veri! Senkin turkasen pettur, jommost ei ol toist koko mailman +laveudes, eik Franskamaas, eik Englannimaas. + +GOWER. +Mitä teet sinä, konna? + +WILLIAMS. +Luuletteko minua sanani syöjäksi? + +FLUELLEN. +Pois tielt, kapteen Gower! Sen petoksen palkaks mnää anna selksauna, se +mnää sano. + +WILLIAMS. +Minä en ole mikään petturi. + +FLUELLEN. +Se on vale snuun oman turppahas. -- Mnää vaadin teit, herr majesteeti +nimes, fangittema se miehe, se on Alençoni herttuan ystäv. + + (Warwick ja Gloster tulevat) + +WARWICK. +Mitä nyt, mitä nyt? Mikä asiana? + +FLUELLEN. +Lord Warwick, täsä on, Jumalal kiitos siit, saat ilm, näettäk, niin +kovast myrkyline petos, etei simmost voitaisis toivo muut kun +suvipäivän. Täsä on herr majesteet. + + (Kuningas Henrik ja Exeter tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +Mikä nyt? Mikä asia? + +FLUELLEN. +Herr majesteet, täsä on yks konn ja pettur, joka, näettäk, herr +majesteet, revei pois se hanska, ku herr majesteet ott Alençonin +kypärist. + +WILLIAMS. +Armollinen herra kuningas, se oli oma hansikkaani, tässä on sen pari, +ja se, jolle sen annoin hänen omansa sijaan, lupasi sitä kantaa +lakissaan; minä lupasin lyödä häntä korvalle, jos hän sen tekisi. +Kohtasin nyt tämän miehen, jolla oli hansikkaani lakissaan, ja olen +pitänyt sanani. + +FLUELLEN. +Herr majesteet kuule ny, kaikel kunjoituksel herr majesteetin +miehulisuut kohta, kummone förpaiskatt, viheljäine, kemeini ja rupine +roist hän on. Mnää pyydä, ett herr majesteet annaisis mnuul todistukse +ja takkaukse ja vakutukse siit, ett tämä täsä on Alençoni hanska, ku +herr majesteet mnuul annoi, parhan tuntos mukka. + +KUNINGAS HENRIK. +Anna tänne hansikkaasi, soturi; katso, tässä on sen pari. Minua sinä +lyödä lupasit; ja monet karvaat sanat sulta kuulin. + +FLUELLEN. +Herr majesteeti luval, hän kaulallas siit vastakko, jos viel on +sotareklamentei mailmas. + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt kuinka voit sa minut hyvittää? + +WILLIAMS. +Kaikki loukkaukset, armollinen majesteetti, tulevat sydämmestä; mutta +minun sydämmestäni ei ole koskaan tullut mitään, mikä olisi voinut +teidän majesteettianne loukata. + +KUNINGAS HENRIK. +Meit' itseämme olet loukannut. + +WILLIAMS. +Herra majesteetti, te ette tullut omassa hahmossanne, te ilmestyitte +tavallisena ihmisenä, yö ja pukunne ja alhainen käytöksenne sen +todistavat; ja sen, mitä teidän majesteettinne siinä hahmossa sai +kärsiä, pyytäisin että lukisitte sen omaksi syyksenne eikä minun, +sillä, jos olisitte ollut se, miksi teitä luulin, en olisi mitään +rikosta tehnyt; antakaa siis anteeksi, armollinen majesteetti. + +KUNINGAS HENRIK. +Kruunuilla, setä hyvä, täyttäkää +Tuo hansikas, ja antakaa se hälle. -- +Siit' ota vaari, poikani, ja pidä +Lakissas sitä arvonmerkkinä, +Siks kuin sen vaadin. -- Tuokaa hälle kruunut! +Sopikaa hänen kanssaan, kapteeni. + +FLUELLEN. +Kautt tämän päivän valkeude, sil pojal on sydän krupusas. -- Tosa on +teil kakstoistkymment äyri, ja mnää pyydä, peljäkkä jumala ja pysykkän +erinäs torast ja riidast ja metelist ja tapluksest, se on teil paras, +sen mnää sano. + +WILLIAMS. +En huoli teidän rahoistanne. + +FLUELLEN. +Se o hyväst sydämest; näettäk, te voitt sill antta paikat teijän +kenkiän; ottakka poies vaa; mitä vart te olett nii ujo? Teijän kenkän +ei ol parast sortti; se killink on oikki, sen mnää sano; jos ei ol, +niin kyl mnää se riko. + + (Englantilainen airut tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +No, airut, onko kuolleet luettu? + +AIRUT. +Täss' ovat ranskalaisten kaatuneet. + + (Antaa paperin.) + +KUNINGAS HENRIK (Exeterille). +Mit' arvonhenkiloitä vankinamme? + +EXETER. +Kuninkaan nepas, Orleansin Kaarle, +Juhana Bourbon, herra Bouciqualt, +Ja joukko parooneja, ritareita +Ja knaappeja, viistoistasataa täyteen, +Pait' alhaisoa. + +KUNINGAS HENRIK. + Kaatuneita, näen mä, +Kymmenentuhatta on ranskalaista, +Ja näistä sata kuusikolmatta +On prinssejä ja joukonjohtajia; +Knaappeja, ritareita, aatelia +Kahdeksantuhat neljäsataa, joista +Viisisataa eilen lyötiin ritareiksi; +Siis noista kymmenestä tuhannesta +Kuustoistasataa oli palkkamiestä; +Muut oli prinssejä ja parooneita, +Loordeja, ritareita, knaappeja +Ja muuta suurisukuist' aatelia. +Kuuluimmat kaatuneista ovat nämä: +Charles de la Bret, suurkonnetaabeli, +Jaques Chatillon, maan yliamiraali, +Lord Rambures, joutsimiesten päällikkö, +Suurmestar', urhoollinen Guiscard Dauphin, +Anton, Brabantin herttua ja veli +Burgundin herttuan, John, Alençonin, +Ja Edward, Barin herttua; uljaat kreivit: +Grandpré ja Roussi, Fauconberg ja Foix, +Beaumout ja Marie, Vaudemont ja Lestrale. +Se kuninkaallinen on kuolinseura! -- +Mut missä meidän kuolleiden on lista? + (Airut antaa toisen paperin.) +Herttua Edward York, ja kreivi Suffolk, +Sir Richard Ketly, Davy Gam, esquire: +Ei muita ylhäisiä; sotureita +Vain viisikolmatta. Oi, Jumala, +Sun kätes tässä johti! Meidän ei, +Vaan sun on voimas yksin tehnyt kaikki. -- +Milloinka, sotajuonta käyttämättä, +Suorassa tasapäässä tappelussa +Näin suurta ja näin pientä hukkaa nähty +On puolella ja toisella? -- Sun, Herra, +Sun kunnia on yksin! + +EXETER. + Ihmeellistä! + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt kulkueessa kylään! Surma sille, -- +Se julistakaa sotajoukoillemme -- +Ken työstään kerskailee ja Jumalalta +Vie kunnian, mik' yksin hälle tulee! + +FLUELLEN. +Eiks olisis luvalist, herr majesteeti luval, sanno kui palj niit +kuoleit on? + +KUNINGAS HENRIK. +On, kapteeni, mut tunnustuksen', että Jumala taistellut on puolestamme. + +FLUELLEN. +Nii, mnuun tunton mukka, siin hän tek kovast hyvin. + +KUNINGAS HENRIK. +Pyhiä menoja nyt noudattain +_Non nobis_ laulakaamme ja _Te deum_. +Kun haudattu on kuolleet, pois Calais'hen; +Sielt' Englantiin. Ei ole koskaan vielä +Palattu Ranskasta näin ilomiellä. + + (Menevät.) + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + + (Kuoro tulee.) + +KUORO. +Selittää historiaa mun suokaa niille, +Jotk' eivät sitä tunne; ken sen tuntee, +Hän suokoon anteeks, että ajat, luvut +Ja asioiden todellinen kulku +Ei omass' elävässä suuruudessaan +Voi esiintyä. Kuninkaan Calais'hen +Nyt saatamme; siell' on hän; sieltä hänet +Aatoksen siivin meren poikki viekää. +Englannin ranta virtaa myöten täynnä +On miestä, naista, poikaa, joiden voittaa +Kimakka huuto meren bassoäänen, +Jok' eellä kuninkaan, kuin uljas airut, +Käy tietä valmistaan. Hän maalle nousee +Ja juhlakuluss' astuu Lontooseen. +Niin väleen aatos kulkee, että voitte +Het' ajatella häntä Blackheathissa, +Miss' anoo loordit saada hänen eellään +Kuhmuista kypärää ja miekan tynkää +Katuja pitkin kantaa; hän sen kieltää, -- +On hälle vierast' ylpeys ja turhuus; +Komeudet, loistot, voitonmerkit antaa +Hän Jumalalle. Tehtaass' ajatuksen, +Sen vireässä pajassa nyt nähkää, +Kuink' asukkaitaan Lontoo maalle purkaa. +Lord mayor veljinensä loistossaan, +Kuin itse vanhan Rooman senaattorit, +Kannoillaan koko plebeijien liuta, +Voittoisaa Caesaria käyvät vastaan; +Niinkuin -- on vertaus kehno, mutta rakas -- +Jos kuningattaremme päällikkö[9] -- +Niin käyköön pian! -- palais Irlannista, +Kapinan tuoden miekankärjessään, -- +Monikin jättäis rauhankaupunkimme +Ja rientäis häntä tervehyttämään. +Tek' useammat syyllä suuremmalla +Sen Henrikille. Nyt hän Lontooss' on; -- +Kun Ranskan valitukset kuningasta +Kotona vielä vaatii viipymään, +Ja Ranskan puolesta kun keisarikin[10] +Välittää koittaa rauhaa, täytyy tässä +Muut tapaukset kaikki sivuuttaa, +Siks kunnes Henrik jälleen palaa Ranskaan. +Nyt sinne hänet viemme; väliajan +Min' olen näytellyt; nyt muistutan, +Ett' on se ohi. Anteeks typistys. +Nyt silmä aatostanne seuratkoon +Ja viipymättä Ranskaan palatkoon. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Ranska. Englantilainen vartiopaikka. + + (Fluellen ja Gower tulevat.) + +GOWER. +Niin, aivan oikein; mutta miksi pidätte tänään tuota sipulianne? Pyhän +Taavin päivä on ohi. + +FLUELLEN. +Nii, näettäk, kaikil asjoil on oma syys ja juones, mitä vart ja mink +tähde. Mnää sanon teil, niinku ystväl, kapteen Gower: tuo noidutt, +viheljäine, kemeini, rupine ja täine suupaltt roist, tuo Pistool, joka, +niinkun te ja te ite ja koko mailm tietä, ei ol sen paremp ku simmone +mies, näettäk, joll ei ol mittän kuntto, -- hän tul mnuun tyijön ja toi +mnuul leippä ja suola eilä, näettäk, ja käsk mnuu syömä se sipuli. Se +ol simmosel paikal, eten mnää voin ruvet hänen kansas kreelama, mut +mnää ruppe nii rohkjaks, ett mnää pidä sitä lakisan siihe saakk, ku +mnää näe häne jälle, ja siilo mnää praakka hänel hiuka mnuun +mielteoistan. + +GOWER. +Kas, tuossa hän tulee, pöyhistellen kuin mikä kalkkunakukko. + + (Pistooli tulee.) + +FLUELLEN. +Mnää en piittä hänen pöyhistyksistäs ja kalkkunkukostas. -- Jumala +raoh, vänrik Pistool! Te täine, rupine roist, jumala raoh! + +PISTOOLI. +Haa! Oletko sa Bedlam?[11] Haluatko, +Sa halpa trojalainen,[12] että minä +Kokohon käärin Parcan kuolinkankaan? +Sipulinhajus iljettää mua. Pois! + +FLUELLEN. +Mnää sydämestän pyydä, te täine, rupine roist, ett te mnuun +mielteoitten, pyynnötten ja anomusten mukka, syött tämä sipuli; ja +kosk, näettäk, te ett siit tykkä, eik teijä mieltekon, ruokhalun ja +sulatuksen oikken passa sen kans yhte, nii mnää pyydä ett te söisin +sen. + +PISTOOLI. +En Cadwalladerista vuohineen![13] + +FLUELLEN. +Tosa on teil yks vuoh! Tahdottak te oll nii hyvä ja syöd tämän? + + (Lyö häntä.) + +PISTOOLI. +Sun, halpa trojalainen, pitää kuolla! + +FLUELLEN. +Nii kyll, aivan oikke, rupine roist, ku simmott on Jumalan taht. Sill +aikka mnää pyydä, ett te eläisitt ja söisitt teijän moonan; kas, tosa +on hiuka soossi pääl! (Lyö häntä taas.) Te kutusitt mnuu eilä +vuorherraks, mut tänäpä mnää teen teijä rapakkherraks. Kas nii, käykkän +kiin! Jos te voitt irvistell sipulil, nii te voitt kans syöd sipuli. + +GOWER. +Jo riittää, kapteeni! Olette pannut hänet aivan pyörälle. + +FLUELLEN. +Hänen pitä syömän kaplen mnuun sipulistan, sen mnää sano, taik mnää +hänen kalloas nuijin neli päivä järjestäs. Purkkan pääl vaa; se on +tervelist teijän tuorel haavallen ja verisel klanillen. + +PISTOOLI. +Pitääkö minun purra? + +FLUELLEN. +Pitä oikke, ja ilman eppäilyst ja kursaust ja muit kommervenkei. + +PISTOOLI. +Tuon sipulin kautta! kauheasti kostan. +Ma syön ja syön ja kiroan. + +FLUELLEN. +Syökkä, olkka nii hyvä. Tahdottak te enemp soossi sipulin pääl? Tosa ei +ol tarppeks sipuli, ett voisis sen pääl vannot. + +PISTOOLI. +Pidätä lyöntis; näethän että syön. + +FLUELLEN. +Hyväks olkko, rupine roist, kaikest sydämest! Älkkän te heittäk poies +mittä. Kuor on hyvä teijän rupisel klanillen. Kun te vast saatt nähd +sipuli, nii irvistelkkä sill vaa; muut en mnää pyyd sanno. + +PISTOOLI. +Hyvä! + +FLUELLEN. +Nii, sipul o hyvä. -- Kas, tosa o ropo, ett te voitt paikat teijän +kallon. + +PISTOOLI. +Minulle ropo! + +FLUELLEN. +Nii, oikke ja totisest, ottakkan poies vaa; taik mnuul on toine sipul +plakrisan, jonk teijän viel täyty syöd. + +PISTOOLI. +Roposi koston käsirahaks otan. + +FLUELLEN. +Jos mnää olen teil velkka, nii sen mnää maksan teil selksaunal. Te +saatt ruvet puukauppjaks, ettek saa mnuult muut osta kun saunvihdoi. +Jumal olkkon teijän kansan ja varjelkkon teit ja korjakkon teijän +kalloan! + + (Menee.) + +PISTOOLI. +Täst' yltyyn nousee koko helvetti. + +GOWER. +Menkää tiehenne! Te olette ulkokullattu pelkuri ja konna. Vai te +rupeatte pilkkaamaan vanhaa tapaa, joka on kunniakasta alkuperää ja +jota pidetään muinoisen sankaruuden muistonarvoisena voitonmerkkinä, +ettekä uskalla teoilla vahvistaa yhtäkään sanoistanne! Olen nähnyt +teidän pari kolme kertaa pilkkaavan ja härnäävän tuota kunnon miestä. +Luulitte että, kun hän ei osaa englanninkieltä puhua oikean mallin +mukaan, hän ei myöskään osaa käytellä englantilaista keppiä. Olette nyt +nähnyt toista; ja vastaisuuden varalta opettakoon walesiläinen kuritus +teille hyviä englantilaisia tapoja. Hyvästi! + + (Menee.) + +PISTOOLI. +Itaraks onnetarko rupee mulle? +Ma kuulin, että Torkko lasaretiss' +On kuollut ranskantautiin; +Ja siinä sen on leperryksen loppu. +Ma vanhenen, ja raajoist' uupuneista +Pois piestään kunnia. Nyt porttokauppaa +Ja taskuvarkaan virkaa alan pitää. +Englantiin varkain hiivin varastamaan, +Ja vannon, kun vain laastaroin nää raamut, +Ne että Ranskan sodass' olen saanut. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Troyes Champagnessa. + + (Toiselta puolelta tulee kuningas Henrik, Bedford, Gloster, + Exeter, Warwick, Westmoreland ja muita loordeja; toiselta + kuningas Kaarle, kuningatar Isabella, prinsessa Katariina, + herroja, naisia, y.m. sekä Burgundin herttua seurueineen.) + +KUNINGAS HENRIK. +O, rauha tälle rauhankokoukselle! +Ja teille, veli Ranska, teille, sisko, +Ilo ja onni! -- Parhaat toivotukset +Kauniille Katariina serkullemme! +Sen vallan oksana ja jäsenenä, +Jok' on tään yhtymyksen aikaan saanut, +Me teitä, herttua Burgund, tervehdimme! +Te, Ranskan prinssit, päärit, terve kaikki! + +KUNINGAS KAARLE. +Suur ilo meille nähdä kasvojanne, +Englanti, arvo veli; tervetullut! +Niin myöskin Englannin te päärit kaikki! + +ISABELLA. +Veli Englanti, niin hyvä olkoon päätös +Tään kauniin yhdyntämme ilopäivän, +Kuin meille iloks nähdä silmänne, +Tuo silmänne, jok' aina ranskalaisiin, +Ketk' osuivat sen piiriin, singahutti +Myrkkyisen basiliskin surmanuolen. +Toivomme, että tämän katseen myrkky +Väkensä menettää, ja tämä päivä +Vihat ja riidat kääntää rakkaudeksi. + +KUNINGAS HENRIK. +Tulimme sanomahan aamen siihen. + +ISABELLA. +Englannin prinssit kaikki, terve teille! + +BURGUND. +Molempain teidän nöyrä alamainen, +Te suuret kuninkaat! Ett' olen minä +Kokenut voiman, kyvyn, tarmon takaa +Riitanne, arvo majesteetit, saattaa +Tään valtakokouksen ratkaistavaks, +Tiedätte, majesteetit, itse parhain. +Kun niin on työni onnistunut, että +Nyt valtasilmä valtasilmää vastaan +Seisotte tässä, niin mun sallinette +Tään valtaseuran kuullen kysyä, +Mik' onkaan esteenä ja vastuksena, +Ett' alaston ja riepoteltu rauha, +Tuo taiteen, rikkauden, virkun toimen +Suloinen imettäjä, ei saa täällä +Maailman parhaass' ilotarhassa, +Vehmaassa Ranskass', otsans' vihaa näyttää! +Ah, paoss' on se täältä kauan ollut! +Maan talous on kaikki läjäpäässä, +Lahoten omaan lihavuuteensa. +Sydämmen virkistäjä, viinipuu, +Ruokotta kuolee; siistit pensasaidat, +Kuin kamaloiksi karvoittuneet vangit, +Harittaa oksiansa; peltomailla +Rehevät lusteet, emäkit ja katkot +Nyt versoo, kun on ruosteess' auran kynsi, +Min tulis rikkaruohot juurittaa; +Tasainen niitty, jonka ennen peitti +Esikot, apilaat ja anisheinät, +Kuritta kasvaa viikatetta vailla +Ja jouten tiinehtyy ja muut' ei siitä +Kuin virnaa, ohdaketta, takkiaista, +Kadottain kauneuden sekä hyödyn. +Ja niinkuin viinitarhat, pellot, niityt +Luonnostaan turmeltuen metsittyvät, +Niin meiltäi, perheiltämme, lapsiltamme +Unohtuu maata kaunistavat tiedot, +Tai jää ne ajan puutteess' oppimatta. +Villeinä kasvamme, -- kuin sotilaat, +Jotk' eivät muuta aattele kuin verta -- +Kirouksen, vihan, riettaan vaateparren +Ja muuta luonnotonta oppien. +Tään saattaaksenne kuntoon entiseen +Tulitte tänne; pyydän saada tietää, +Mik' estehenä, ettei armas rauha +Sais tuota turmiota karkoittaa +Ja siunattuun taas turvaans' ottaa meitä. + +KUNINGAS HENRIK. +Jos, herttua Burgund, rauhaa tahdotte, +Min kaipuu teidän mainimaanne pahaa +Vain lisää, ostakaa se täyttämällä +Ne kohtuulliset vaatimukset kaikki, +Jotk' eri kohdissaan ja summittain +On laadittuna teidän hallussanne. + +BURGUND. +Kuningas ne on kuullut, mut ei vielä +Vastaustaan suonut. + +KUNINGAS HENRIK. + Siitä vastauksesta +Tuo teidän vaatimanne rauha riippuu. + +KUNINGAS KAARLE. +Hätäisest' olen eri kohtia +Vain silmäillyt. Ma pyydän, suvaitkaa +Nimittää jotkut neuvoskunnastanne +Kanssamme vielä kerran tarkemmin +Ne läpilukemaan, niin myöntymyksen +Ja vakaan vastauksen heti annan. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin olkoon, veli. -- Setä Exeter -- +Ja veli Clarence -- veli Gloster -- Warwick -- +Huntingdon -- kuningasta seuratkaa; +Te täyden vallan saatte vahvistaa, +Lisätä, muuttaa vaatimuksiin nähden +Mit' ikään viisautenne parhaaks näkee +Ja etuisimmaks meidän arvollemme; +Me kaikki hyväksymme. -- Kaunis sisko, +Te jäättekö, vai seuraatteko heitä? + +ISABELLA. +Ma heitä seuraan, armollinen veli; +Saa vaimon ääni hyvää ehkä aikaan, +Kun liiaks oikeuksista kiistellään. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut Katariina serkun suokaa jäädä; +Päävaatimus hän on ja arvoon nähden +Sovintopykälistä ensimmäinen. + +ISABELLA. +Mun puolestani jääköön mielellään. + + (Kaikki menevät, paitsi kuningas Henrik, + Katariina ja tämän hovineidet.) + +KUNINGAS HENRIK. +Oi. kaunis, kauniin kaunis Katariina! +Ah, sotilaalle opettakaa sanat, +Jotk' immen korvaa kuihkoisi ja nostais +Suloisen sydämmessä lemmen liekin. + +KATARIINA. +Teidän majesteetti laske leikki minun kanssa, minä ei voi haasta +engelska. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, kaunis Katariina, jos tahdotte minua oikein rakastaa ranskalaiselle +sydämmellänne, niin ilolla kuulen teidän sitä vakuuttavan +vieraanvoittoisella englanninkielellä. Pidätkö minusta, Katri? + +KATARIINA. +Pardonnez moi, minä ei tiedä mitä ole: pidätkö minusta. + +KUNINGAS HENRIK. +Enkelit sinusta pitävät, Katri, ja sinua pidetään enkelinä. + +KATARIINA. +_Que dit-il? que je suis semblable aux anges?_ + +ALICE. +_Oui, vraiment, sauf votre grace, c'est ce qu'il dit_. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin sanoin, kaunis Katariina, enkä punastu, jos sanon sen uudestaan. + +KATARIINA. +_O bon Dieu! les langues des hommes sont pleines de tromperies_. + +KUNINGAS HENRIK. +Mitä sanoo hän, se kyyhkyseni? Ettäkö miesten kielet on täynnä petosta? + +ALICE. +_Oui_, että keelet meesten on teysi petosta; niin ole se, prinsessa. + +KUNINGAS HENRIK. +Prinsessa on molemmista paras englannitar. Toden totta, Katri, minun +kosintani on sinun kielitaitosi mukainen; olen iloissani siitä, ett'et +osaa paremmin englanninkieltä; sillä jos osaisit, niin tapaisit minussa +niin jokapäiväisen kuninkaan, että luulisit minun myyneen taloni +ostaakseni kruununi. En osaa sitä rakastajain kukkakieltä, sanon vain +suoraan: rakastan sinua; jos kiusaat minua enemmän, kuin että vain +kysyt: niinkö todellakin? niin joudun pois suunniltani. Antakaa +vastaus; niin, oikein totta, tehkää se; ja sitten kädenlyönti, ja +kauppa on valmis. Mitä sanotte, neiti? + +KATARIINA. +_Sauf votre honneur_, minä ymmärtä hyvin. + +KUNINGAS HENRIK. +Toden totta, jos vaatisitte minua runoja kirjoittamaan tai tanssimaan +teidän takianne, niin olisin myyty mies; sillä ensiksikään en tunne +mittaa enkä poljentaa, ja toiseksi minulla ei ole tahdissa määrää eikä +määrässä tahtia. Jos voisin naisen voittaa ilmahypyillä tai +pyörähtämällä täysissä aseissa ratsun selkään, niin -- olkoon se +sanottu kerskaukseni puolustukseksi, -- keikahtaisin suoraa päätä +avioliittoon. Tai jos saisin nyrkitellä armaani puolesta tai hypitellä +hevostani hänen kunniakseen, niin karkaisin päälle kuin teurastaja ja +riippuisin kiinni kuin marakatti, enkä ikänä hellittäisi. Mutta, +jumaliste, Katri, minä en osaa kälvehtyneeltä näyttää, en osaa puhkaten +purkaa kaunopuheisuuttani, enkä ollenkaan osaa vakuutella; suora vala +vain, jota en koskaan tee muuten kuin pakottamalla, ja jota en koskaan +riko pakostakaan. Jos voit rakastaa sen sorttista miestä, Katri, jonka +kasvot eivät ansaitse päivän paahtamista, ja joka ei koskaan peiliin +katso rakkaudesta siihen, mitä siinä näkee, niin ota silmäsi +taituriksesi. Haastan sinulle suoraan soturinkieltä; jos voit minua +siltä rakastaa, niin ota minut; jos et voi, niin, jos sanoisin sinulle +että kuolen, puhuisin totta; mutta rakkaudestako sinuun, -- en, +jumal'auta, ja kuitenkin sinua todesti rakastan. Niin totta kuin elää +tahdot, rakas Katri, niin ota mies, jonka uskollisuus on vilpitön ja +kullanpuhdas, sillä hänen täytyy pakostakin tehdä sinulle oikeutta, kun +hänellä ei ole luonnonlahjoja kosiakseen muualta; sillä nuo lipilaarit, +jotka lavertavat loppumattomiin ja värssyillään osaavat luikerrella +naisten suosioon, ne tietävät aina myöskin viisastella itsensä siitä +irti. Niin, puhuja on vain lörpöttelijä; värssy on vain runonpätkä. +Hyväkin sääri surkastuu, suora selkä köyristyy, musta parta käy +valkeaksi, kihara pää kaljuksi, kaunis muoto ryppyiseksi, kirkas silmä +sameaksi; mutta hyvä sydän, Katri, on aurinko ja kuu, tai, oikeammin, +aurinko eikä kuu, sillä se loistaa kirkkaana eikä milloinkaan vaihtele, +vaan kulkee muuttumattomana rataansa. Jos tahdot semmoisen, niin ota +minut; ota minut, ota soturi; ota soturi, ota kuningas. Mitä sanot siis +rakkauteeni? Puhu, kaunokaiseni, ja puhu kauniisti, sitä pyydän. + +KATARIINA. +Onko se mahdollinen, ette mine rakasta vihamees Franskan? + +KUNINGAS HENRIK. +Ei, Katri, ei ole mahdollista, että sinä voisit rakastaa Ranskan +vihamiestä; mutta, jos rakastat minua, niin rakastat Ranskan ystävää; +sillä minä rakastan Ranskaa niin, etten tahdo päästää käsistäni +yhtäkään sen kylää; tahdon pitää sen kokonaan; ja, Katri, kun Ranska on +minun ja minä olen sinun, niin Ranska on sinun ja sinä olet minun. + +KATARIINA. +Mine ei tjedä, mite se ole. + +KUNINGAS HENRIK. +Etkö, Katri? No, sanon sen sitten sinulle ranskaksi, vaikka varmaankin +se istuu kiinni kielessäni kuin nuorikko miehensä kaulassa, vaikea on +sitä siitä irroittaa. _Quand j'ai la possession de France, et quand +vous avez la possession de moi_ -- annahan olla, kuinka se nyt onkaan? +Santta Dionysius, auta minua! -- _donc votre est France, et vous êtes +mienne_. Katri, minun on yhtä helppo valloittaa kuningaskunta, kuin +puhua ranskaa saman verran lisää. En koskaan enää puhuttele sinua +ranskaksi muun vuoksi, kuin että saisin sinut nauramaan minua. + +KATARIINA. +_Sauf votre honneur le François que vous parlez est meilleur que +l'Anglois que je parle_. + +KUNINGAS HENRIK. +Ei, Katri, ei suinkaan; mutta kun sinä puhut minun kieltäni, ja minä +sinun, ja kumpikin aika lailla virheellisesti, niin täytyy myöntää, +että se ajaa jotakuinkin saman asian. Mutta, Katri, ymmärrätkö sen +verran englanninkieltä? Voitko rakastaa minua? + +KATARIINA. +Mine ei tjedä sanoa. + +KUNINGAS HENRIK. +Voiko kukaan naapureistasi sen sanoa, Katri? Tahdon heiltä kysyä. +Ei, minä tiedän, että minua rakastat; ja illalla, kun pääset +makuuhuoneeseesi, sinä tältä neidiltä utelet tietoja minusta, ja tiedän +varmaan, Katri, että hänelle halventelet niitä minun luonnonlahjojani, +joita sydämmestäsi rakastat. Mutta, hyvä Katri, tee säälien minusta +pilkkaa, varsinkin, rakas prinsessa, kun minä rakastan sinua julmasti. +Jos koskaan tulet omakseni, Katri, -- ja autuaaksi tekevä usko minussa +sanoo, että tulet -- niin otan sinut rynnäköllä, ja sinusta on siis +pakostakin tuleva oiva soturien synnyttäjä. Etkö usko, että sinä ja +minä, noin pyhän Dionysiuksen ja pyhän Yrjänän päivän vaiheilla, +voisimme laittaa pojan, puoleksi ranskalaisen ja puoleksi +englantilaisen, joka menee Konstantinopoliin ja nyhtää Suurturkkia +parrasta? Mitä sanot, minun ihana liljani?[14] + +KATARIINA. +Mine ei tjedä. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin kyllä, sitä ei vielä voi niin tietää, mutta luvata voi; ja lupaa +nyt vain, Katri, että parastasi teet, mitä tulee sinun ranskalaiseen +osuuteesi siitä pojasta; mitä minun englantilaiseen osaani tulee, niin +annan siitä sinulle kuninkaan ja nuoren miehen kunniansanan. Mitä +vastaat, _la plus belle Chatarine du monde, mon très-chère et divine +déesse_? + +KATARIINA. +Teidän _majesté_ ole _fausse_ Franska niin paljo, että te voi pettä _la +plus sage demoiselle, mitä ole _en France_. + +KUNINGAS HENRIK. +Hyi, sitä väärää ranskaani! Kunniani kautta, puhtaalla +englanninkielellä, rakastan sinua, Katri; tämän kunniani kautta en +uskalla vannoa, että sinäkin rakastat minua; kuitenkin alkaa vereni +minua imarrella sillä, että niin teet huolimatta muotoni karkeudesta ja +vastenmielisyydestä. Kirottu se isäni kunnianhimo! Hän ajatteli vain +kansalaissotia, kun minut teki, sen vuoksi sainkin syntymässäni niin +tuikean ulkoasun, niin rautaisen naaman, että peljätän naiset, kun +tulen heitä kosimaan. Mutta usko pois, Katri, jota vanhemmaksi tulen, +sen paremmannäköiseksi tulen; lohdutukseni on, että vanhuus, joka on +niin huono kauneuden säilyttäjä, ei voi minun kasvoilleni tehdä mitään +vahinkoa; sinä minut otat, jos minut otat, pahimmillani; jota kauemmin +kestät minua, sitä paremmaksi tulen. Sano siis, sinä ihanin Katariina, +huolitko minusta? Heitä pois tuo neitseellinen punastus, tunnusta +sydämmesi ajatukset keisarittaren katseella, ota minua kädestä ja sano: +Englannin Henrik, olen sinun; ja niin pian kuin olet tuolla sanalla +korvani siunannut, sanon sinulle raikkaasti: -- Englanti on sinun, +Irlanti on sinun, Ranska on sinun, ja Henrik Plantagenet on sinun, +joka, -- vaikka sanon sen hänelle vasten silmiä -- jos ei hänessä +olekaan miestä parhaaksi kuninkaaksi, kuitenkin on miesten parasten +kuningas. No niin, vastaa minulle murtavalla musiikilla, sillä äänesi +on musiikkia ja englanninkielesi murtavaa; siis, maailman kuningatar, +Katariina, murra kielesi salpa murtavalla englanninkielellä ja sano, +huolitko minusta? + +KATARIINA. +Se ole kuinka se miellyttä _roy mon père_. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, Katri, se häntä hyvin miellyttää; se häntä miellyttää, Katri. + +KATARIINA. +Siis mine suostu myös. + +KUNINGAS HENRIK. +Tuosta sanasta suutelen kättänne ja sanon teitä kuningattarekseni. + +KATARIINA. +_Laissez monseigneur, laissez, laissez! Ma foi, je ne veuz point que +vous abaissiez votre grandeur en baisant la main de votre indigne +servante; excusez moi, je vous supplie, mon très puissant seigneur_. + +KUNINGAS HENRIK. +No, suutelen sitten huuliasi, Katri. + +KATARIINA. +_Ce n'est pas la coûtume de France, de baiser les dames et demoiselles +avant leurs noces_. + +KUNINGAS HENRIK. +Neiti tulkitsija, mitä sanoo hän? + +ALICE. +Että se ei ole tapa Franskan daamin -- mine ei tjedä, mikä baiser ole +englantikielellä. + +KUNINGAS HENRIK. +Suudella. + +ALICE. +Teidän _majesté entendre_ parempi _que moi_. + +KUNINGAS HENRIK. +Ei ole Ranskassa tyttöjen tapana suudella ennenkuin ovat naimisissa, +sitä kai hän tarkoitti? + +ALICE. +_Oui, vraiment_. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, Katri! Turhat tavat kumartuen väistyvät suurten kuningasten tieltä? +Rakas Katri, sinua ja minua ei voi kytkeä maan tapojen heikko aidake; +me olemme tapain määrääjät, Katri; ja vapaus, joka kuuluu meidän +arvoomme, tukkii suun kaikilta moitiskelijoilta, niinkuin minä tukin +sinulta, kun tahdot voimassa pitää noita maasi tekosiveitä tapoja ja +kieltää minulta suutelon. Kas niin, ole kiltti ja tottele! (Suutelee +häntä.) Sinun huulissasi, Katri, on tenhovoimaa; niiden metinen +kosketus on kaunopuheisempi, kuin koko Ranskan neuvoskunnan kielet, ja +ne saisivat Englannin Henrikin pikemmin taipumaan kuin hallitsijain +yhteinen anomuskirja. Tässä tulee isänne. + + (Kuningas Kaarle ja Isabella, Burgund, Bedford, + Gloster, Exeter, Westmoreland ja muita Englannin ja + Ranskan ylimyksiä tulee.) + +BURGUND. +Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! Kuninkaallinen serkkuni, +opetatteko meidän prinsessalle englanninkieltä? + +KUNINGAS HENRIK. +Arvoisa serkku, tahtoisin opettaa hänelle, kuinka suuresti häntä +rakastan, ja se on hyvää englanninkieltä. + +BURGUND. +Eikö hän ole herkkä oppimaan? + +KUNINGAS HENRIK. +Kielemme on karkeaa, eikä luonteenikaan ole lempeä, niin että, kun +minulle ei ole suotu imartelun ääntä eikä sydäntä, en voi hänessä niin +loihtia esiin lemmen henkeä, että se ilmestyisi oikeassa hahmossaan. + +BURGUND. +Suokaa anteeksi pilani rohkeus, jos vastaan tuohon. Jos tahdotte sitä +hänessä esiin loihtia, niin on se tapahtuva ympyrän kehässä; jos mieli +loihtia hänessä esiin lempi oikeassa hahmossaan, niin tulee sen +ilmestyä alastomana ja sokeana. Voitteko siis häntä, tyttöä, jota vielä +kainouden neitseellinen ruusunpuna purppuroi, moittia siitä, että hän +omassa alastomuudessaan ei siedä nähdä alastonta, sokeaa poikaa? Siihen +ehtoon, hyvä prinssi, olisi tytön todellakin liian vaikea suostua. + +KUNINGAS HENRIK. +Kuitenkin he ummessa silmin suostuvat, kun lempi on sokea ja kiusaa. + +BURGUND. +Heille on anteeksi annettava, jos eivät näe mitä tekevät. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis, prinssi hyvä, opettakaa serkkuanne umpisilmin suostumaan. + +BURGUND. +Tahdon ummessa silmin huomauttaa häntä siitä, kun te vain häntä +opetatte huomaamaan huomautustani; sillä tytöt, joita on koko kesän +auringossa paistatettu ja lämpiminä pidetty, ovat, niinkuin kärpäset +Pertunpäivän aikaan, sokeita, vaikka heillä on silmät päässä; ja +silloin he sietävät käsin pitelemistä, vaikka ennen tuskin sallivat +että heitä katseltiin. + +KUNINGAS HENRIK. +Opetus tästä on, että saan odottaa aikaa ja kuumaa kesää; ja silloin +minä sen kärpäsen, sen teidän serkkunne, perältäkin tavotan, ja sokea +hänen pitää olla. + +BURGUND. +Niinkuin lempi on, prinssi hyvä, ennenkuin se lempii. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin, oikein sanottu; ja te voitte, jotkut teistä, lempeä kiittää +sokeudestani, kun en voi nähdä monia kauniita Ranskan kaupungeita yhden +kauniin Ranskan tytön tähden, joka seisoo tielläni. + +KUNINGAS KAARLE. +Oikein, hyvä prinssi, te näette ne perspektiivissä, kaupungit +muuttuneina tytöksi; ne ovatkin kaikki neitseellisten muurien +ympäröimät, joita ei sota koskaan ole puhkaissut. + +KUNINGAS HENRIK. +Saanko Katrin vaimokseni? + +KUNINGAS KAARLE. +Jos vain haluatte. + +KUNINGAS HENRIK. +Olen tyytyväinen; kun vain ne neitseelliset kaupungit, joista puhuitte, +seuraavat myötäjäisinä, niin se tyttö, joka seisoi toiveitteni tiellä, +on näyttävä minulle tien omaan tahtooni. + +KUNINGAS KAARLE. +Myönnyimme kaikkiin kohtuvaatimuksiin. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin onko laita, loordit Englannin? + +WESTMORELAND. +Kuningas myöntänyt on joka kohdan, +Ensinnä tyttärensä, sitten kaikki, +Määrättyin vaatimusten mukaisesti. + +EXETER. +Tää vain on vielä allekirjoittamatta: -- missä teidän majesteettinne +vaatii, että Ranskan kuninkaan, jos hän joskus saa aihetta +kirjallisesti jotakin anoa, tulee puhutella teidän korkeuttanne tähän +tapaan ja näillä arvonimillä, ranskaksi; _Notre très cher fils Henry, +roi d'Angleterre, heritier de France_; ja näin latinaksi: +_Praeclarissimus filius noster Henricus, rex Angliae et haeres +Franciae_. + +KUNINGAS KAARLE. +En ole sitäkään niin kieltänyt, +Ett' en ma suostuis siihen vaadittaissa. + +KUNINGAS HENRIK. +Nimessä rakkauden ja rauhan pyydän: +Tuo kohta hyväksykää muiden kanssa, +Ja mulle tyttärenne antakaa. + +KUNINGAS KAARLE. +Vie hänet, poikan'! Hänen verestään +Herätä mulle jälkeisö, niin että +Nää riitavallat, Englanti ja Ranska, +Joidenka rannikotkin kalpein katsein[15] +Toistensa menestystä katsovat, +Vihastaan herkeis, ja tää kallis liitto +Ihaniin poviin istuttaisi sovun +Ja kristillisen naapuruuden hengen, +Niin ettei miekka rikkois milloinkaan +Väliä Englannin ja Ranskanmaan. + +KAIKKI. +Aamen, aamen! + +KUNINGAS HENRIK. + Nyt tervetullut, Katri! -- +Te todistakaa kaikki, että hänet +Nyt kuningattareksi suutelen. + +ISABELLA. +Jumala, naimaliiton säätäjä, +Sydämmet yhdistä ja valtakunnat! +Kuin mies ja vaimo, kahtenakin yksi, +Niin valtakuntannekin yhtykööt, +Ett' ilkikieli ei, ei kade mieli, +Nuo pyhän vihkivuoteen häiritsijät, +Tään valtaliiton väliin tunkeuisi +Ja erottaisi mik' on yksi liha; +Jott' Englannin ja Ranskan miehet oisi +Kuin veljekset! Oi, jos sen taivas soisi! + +KAIKKI. +Aamen! + +KUNINGAS HENRIK. +Häävalmistuksiin nyt! -- Hääpäivänämme +Te, herttua Burgund, ja te, päärit kaikki, +Valalla vahvistakaa tämä liitto. -- +Minä ja Katri sitten toisillemme +Vannomme valan lujan onneksemme. + + (Menevät.) + + (Kuoro esiintyy.) + +KUORO. +Tymäkkä, tylsä runoilijan kynä +Vapaasti pidellyt on historiaa; +On urhot pieneen tilaan kytkettynä, +Ja typistelty niiden kunniaa. +Kirkkaana, mut vain hetken, Englannin +Heloitti tähti, onni miekkaa kantoi; +Hän voitti maailman parhaan Eedenin +Ja kruunut pojalleen ja vallat antoi. +Tää, Kuudes Henrik, tuli kehdossaan +Jo Englannin ja Ranskan kuninkaaksi; +Mut monivaltaisuus se Ranskanmaan +Vei meiltä, Englanninkin särkyi haaksi. +Sit' usein tääll' on näytelty; sen takaa +Tällekin suosiota osoittakaa. + + (Poistuu.) + + + + +SELITYKSIÄ: + + +[1] _Mustan prinssin_. Crecyn tappelussa (1346) Edward prinssi, Edward +III:n poika, joka mustasta sotapuvustaan sai "mustan prinssin" nimen, +jätettiin yksin joukkoineen taistelemaan ranskalaisia vastaan, jotta +hänelle yksin tulisi kunnia voitosta. Isä katsoi kaukaa tappelua, +viemättä joukkojaan tuleen. Prinssi voittikin, mutta oli itse suuressa +hengenvaarassa. + +[2] _Senkin islantilainen koira_. Henrik V:n aikana oli +englantilaisilla kalastuspaikkoja Norjassa ja Islannissa; sieltä +tuotiin Englantiin pitkä- ja valkokarvaisia koiria, joita erittäin +naiset suosivat. + +[3] _Barbason_. Pahan hengen nimi. Pistoolin pöyhkeä puhe johdattaa +Nymin mieleen henkien-manaajien tyhjiä loruja. + +[4] _Arthurin helmassa_. Rouva Reipas, joka on enemmän perehtynyt +ballaadikirjallisuuteen kuin raamattuun, tarkoittaa Abrahamin helmaa. + +[5] _Spuasan njimes_. Macmorris on irlantilainen, Jamy skotlantilainen +ja Fluellen walesiläinen. Kukin puhuu omaa murrettaan. Spuassa = +vapahtaja; ruado = työ; hotj = vaikka; porohal = ruudilla; huigei = +häpeä; tjiloilleh = paikoillaan. + +[6] _Figo_, -- espanjalainen fiikuna. Viittaa espanjalaisten tapaan +murhata ihmisiä myrkytetyillä viikunoilla. + +[7] _Taavin päivänä. + Koputan häntä sipulillaan kalloon_. + +Walesiläisillä oli pyhän Taavetin päivänä sipuli lakin koristuksena +Crecyn tappelun muistoksi, jossa heidän maanmiehensä taistelivat +urhoollisesti ja lähellä olevasta sipulitarhasta poimivat näitä voiton +merkiksi. + +[8] _Crispianuksen pyhä_. Agincourtin tappelu oli Crispianuksen +päivänä, 25 p. lokak., v. 1415. Tämä päivä oli saanut nimensä kahdesta +veljeksestä, Crispianuksesta ja Crispinuksesta, jotka v. 303 kuolivat +marttyyreina Soissonsissa. + +[9] _Kuningattaremme päällikkö_. Tarkoittaa kreivi Essexiä, joka v. +1539 lähetettiin Irlantiin kapinaa kukistamaan. + +[10] _Keisarikin_. Keisari Sigismund. + +[11] _Bedlam_. Hulluinhuone Lontoossa, siitä: hullulainen. + +[12] _trojalainen_. Tarkoittaa maankulkuria. + +[13] _En Cadwalladerista vuohineen_. Cadwallader on seutu Walesissa. +"Vuohi" oli walesiläisten haukkumanimi, siksi että heidän +kotipaikoillaan kasvatettiin paljon vuohia. + +[14] _Ihana liljani_. Lilja oli Ranskan kuninkaanvaakunan +merkkinä. + +[15] _Joidenka rannikotkin kalpein katsein_. Tarkoittaa Englannin ja +Ranskan rannikoiden liituvuoria. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Kuningas Henrik Viides, by William Shakespeare + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK VIIDES *** + +***** This file should be named 39939-8.txt or 39939-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/9/9/3/39939/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License available with this file or online at + www.gutenberg.org/license. + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation information page at www.gutenberg.org + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at 809 +North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email +contact links and up to date contact information can be found at the +Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit www.gutenberg.org/donate + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For forty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + diff --git a/39939-8.zip b/39939-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..31f7c06 --- /dev/null +++ b/39939-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..07d55b3 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #39939 (https://www.gutenberg.org/ebooks/39939) |