diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 39557-8.txt | 5383 | ||||
| -rw-r--r-- | 39557-8.zip | bin | 0 -> 68881 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 5399 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/39557-8.txt b/39557-8.txt new file mode 100644 index 0000000..6598ada --- /dev/null +++ b/39557-8.txt @@ -0,0 +1,5383 @@ +The Project Gutenberg eBook, Kuningas Henrik Neljäs I, by William +Shakespeare, Translated by Paavo Cajander + + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + + + + +Title: Kuningas Henrik Neljäs I + + +Author: William Shakespeare + + + +Release Date: April 28, 2012 [eBook #39557] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + + +***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK NELJäS I*** + + +E-text prepared by Tapio Riikonen + + + +KUNINGAS HENRIK NELJÄS I + +Kirj. + +WILLIAM SHAKESPEARE + +Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1897. + + + + +Näytelmän henkilöt. + + KUNINGAS HENRIK NELJÄS. + HENRIK, Walesin prinssi, | kuninkaan pojat. + JUHANA, Lancasterin prinssi, | + Westmorelandin kreivi. + Sir WALTER BLUNT, + THOMAS PERCY, Worcesterin kreivi. + HENRIK PERCY, Northumberlandin kreivi. + HENRIK PERCY, liikanimeltä HOTSPUR, hänen poikansa. + EDMUND MORTIMER, Marchin kreivi. + SCROOP, Yorkin arkkipiispa. + ARCHIBALD, Douglaan kreivi. + OWEN GLENDOWER. + Sir RICHARD VERNON. + Sir JOHN FALSTAFF. + POINS. + GADSHILL. + PETO. + BARDOLPH. + LADY PERCY, nuoren Percyn vaimo, Mortimerin sisar. + LADY MORTIMER, Glendowerin tytär, Mortimerin vaimo. + ROUVA VILKAS, Eastcheapin ravintolan emäntä. + Loordeja, virkamiehiä, sheriffi, viinuri, passari, tallirenki, + ajureita, matkustajia ja seuralaisia. + +Tapaus Englannissa. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Huone kuninkaan linnassa. + + (Kuningas Henrik, Westmoreland, Sir Walter Blunt + ja muita tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Mureesta kalvaana ja murtuneena, +Puhaltaa säikytetyn rauhan suomme +Ja äännähdellä uusist' otteluista, +Jotk' ennen pitkää alkaa kaukomailla. +Tään mannun nielu janoinen ei huultaan +Saa omain lasten verill' enää kastaa, +Sen peltoja ei sodan veitsi viiltää, +Ei vainovarsain rautakengät sortaa +Sen kukkia. Nuo vihassilmät, jotka, +Kuin meteoorit pilvitaivahalla, -- +Kaikk' yhtä maata, yhtä alkujuurta, -- +Yhtyivät äsken hurjass' ottelussa +Ja veljesmurhan verilöylyssä, +Nyt käyvät sovussa ja parittaisin +Kaikk' yhtäänne, eik' enää heimolaistaan, +Maanmiestänsä ja ystäväänsä vastaan. +Ei sodan terä herraans' enää vihlo +Kuin veitsi tupeton. Siis, ystävät, +Kristuksen haudalle, -- jonk' olemme +Soturi nyt ja jonka pyhän ristin +Olemme ottaneet, -- het' aiomme +Lähettää Englannista sotajoukon, +Jon kädet äidinkohdussa jo luotiin +Pakanan ajoon noilla pyhäin mailla, +Miss' astuneet nuo siunatut on jalat, +Nuo neljätoista sataa vuotta sitten +Naulitut meidän tähden ristinpuuhun. +On vuoden vanha päätöksemme; turhaa +Siis sanoakin, että lähdemme; +Sen vuoksi emme tänne yhteen tulleet. -- +Westmoreland, armas lanko, soisin kuulla, +Mit' eilen neuvostossa päätettiin +Tään hurskaan hankkeen edistämiseksi. + +WESTMORELAND. +Kuningas, intoa vaan kiira antoi, +Ja monta menoarviota tehtiin +Jo eilisiltana, kun esteeks saapui +Walesista kuorma raskait' uutisia; +Pahin ol', että jalo Mortimer, -- +Kun taisteluun vei Herefordshiren miehet +Rajua, hurjaa Glendoweria vastaan, +Tuon tylyn walesilaisen vangiks joutui +Ja tuhatmäärä väestänsä teuraaks, +Joidenka ruumihia Walesin naiset +Niin petomaisesti ja julkeasti +Silpoivat, rääkkäsivät, ett'ei siitä +Punastumatta saata kertoakaan. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis tieto tästä kahakasta näyttää +Katkaisseen retken tuumat pyhään maahan. + +WESTMORELAND. +Niin, kuninkaani, sen ja monta muuta. +Viel' oli pahempi ja ikävämpi +Sanoma pohjoisesta; näin se kuului: +Urhakka Hotspur, nuori Henrik Percy, +Ja kelpo Archibald, tuo ikiuljas, +Koiteltu skottilainen, Holmedoniss' +Yhtyivät ristinpäivänä, ja siellä +Heill' oli verinen ja kuuma hetki, +Mikäli saattoi tykkein jyskehestä +Ja muusta sellaisesta aavistaa; +Näet sanantuoja ratsun selkään astui, +Kun käsikähmä oli kuumimmallaan, +Ja siis ei tuloksesta mitään tiennyt. + +KUNINGAS HENRIK. +Täss' uupumaton, harras ystävä, +Sir Walter Blunt, juur alas ratsailt' astui, +Likaamana jos jonkinlaisen pölyn +Tään linnan välillä ja Holmedonin. +Hyviä tuo hän, hauskoj' uutisia: +On Douglas kreivi perin pohjin lyöty; +Kakskolmatta hän näki ylimystä +Ja kymmentuhatt' ylvää skottilaista +Verissään tanterella pinottuina. +Hotspurin vangiks Mordake, Fifen kreivi, +Samaisen Douglaan vanhin poika, joutui +Ja Anguksen, Atholin, Menteithin +Ja Murrayn kreivit. Eikö kelpo saalis +Ja kunnon voitto tää? Niin, eikö, lanko? + +WESTMORELAND. +On tosiaan se voitto, josta prinssit +Vois ylpeillä. + +KUNINGAS HENRIK. + Nyt murheeseen mun saatat +Ja syntisesti kadehtimaan, ett' on +Northumberlandilla noin kelpo poika, +Noin maineen kielten kilvan kiittämä, +Solein taimi koko puistikossa, +Imaran onnen lemmikki ja ylpeys, +Jonk' ylistystä kun ma katselen. +Näen otsall' oman Henrikkini pelkkää +Häpeän, räähkän tahraa. Jospa joku +Yöleikko keiju lapsemme jo kehdoss' +Ois vaihtanut, ja mun jos pojastani +Ois tullut Percy, hänen Plantagenet! +Mun Henrikkini hän sais, minä hänen. +Mut hänt' en huoli muistaa. -- Mitä, lanko, +Tuon nuoren Percyn korskast' arvelette? +Hän vangit, jotka taistelussa otti, +Omanaan pitää, mulle laittain tiedon, +Ett' yksin Mordake mun on, Fifen kreivi. + +WESTMORELAND. +Tuon oppi sedältään hän, Worcesterilta, +Jok' aina turmantähtenne on ollut; +Siks arvoanne vastaan pöyhistellen +Nyt nostelee hän nuoruutensa harjaa. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut siitä vaadin häntä tilille; +Ja siksi täytyy pyhän retkemme +Jerusalemiin jäädä tuonnemmaksi. +Ens tiistaina on meillä neuvottelu +Windsorissa, se loordein tiedoks viekää; +Mut takaisin te itse joutuun tulkaa: +Enemp' on puhuttavaa, tehtävää, +Kuin mitä vihast' ilmaista nyt saatan. + +WESTMORELAND. +Käskynne täytän, armollinen herra. + + (Poistuvat.) + + +Toinen kohtaus. + + Paikka sama. Toinen linnan huone. + + (Henrik, Walesin prinssi, ja Falstaff tulevat.) + +FALSTAFF. +No, Heikku, mikä aika nyt on päivästä, poikaseni? + +PRINSSI HENRIK. +Sinä olet niin paksupääksi tullut vanhan sektin juonnista, nappiesi +päästelemisestä ruoan jälkeen ja iltapäivin rahilla loikomisesta, ett'et +oikein muista kysyä, mitä oikein tahdot tietää. Mitä hittoa päivän aika +sinuun koskee? Jos tunnit olisivat sektikippoja, minuutit salvokukkoja, +kellonläpät parittajain kieliä, viisaritaulut porttolain nimikilpiä ja +itse Jumalan aurinko kaunis lutka-liekiö tulipunaisessa silkkiharsossa, +niin silloin ymmärtäisin, miksi olet niin hillittömän utelias tietämään +päivän aikaa. + +FALSTAFF. +Totta totisesti, osasitpa oksaan, Heikku; sillä me, jotka kaappaamme +kukkaroita, me seuraamme kuuta ja Otavaa, emmekä Phoiboa, tuota +"kulkija-ritaria sievää". Ja kuulehan nyt, sinä herttapoika, kun sinä +tulet kuninkaaksi, -- niin totta kuin Jumala varjelkoon sinun armoasi, +-- majesteettiasi, aioin sanoa, sillä armosta sinä et tule osalliseksi. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Enkö armosta? + +FALSTAFF. +Et, piru vieköön, et senkään vertaa, että sillä siunaisit +munapaistikkaasi. + +PRINSSI HENRIK. +No, entä sitte? Puhu suusi puhtaaksi. + +FALSTAFF. +No niin, sinä herttapoika, kun sinä tulet kuninkaaksi, niin älä salli, +että meitä, jotka olemme harmaan yön vartiojoukkoa, sanotaan armaan +päivän partiojoukoksi; anna meille nimeksi Dianan metsänvartijat, +hämärän teikarit, kuun lellipojat, ja anna ihmisten sanoa meistä, että +olemme hyväsuuntaisia ihmisiä; sillä meitä, niinkuin mertakin, suuntaa +kuutar, tuo jalo ja siveä valtijaamme, jonka turvissa me sukellamme. + +PRINSSI HENRIK. +Hyvin puhuttu ja suunnilleen osattu; sillä meidän onnemme, meidän, +kuun ihmisten, nousee ja laskee, niinkuin merikin, koska sitä, niinkuin +mertakin, suuntaa kuu. Esimerkiksi: kukkaro kultaa siepataan jumulla +maanantaiyönä ja hukataan humulla tiistaiaamuna; raastetaan kiroten: +seis, mies! ja haaskataan kirkuen: hoi, viinuri! Milloin lasku niin +alhainen kuin tikapuun alin porras, milloin nousu niin korkea kuin +hirsipuun ylin huippu. + +FALSTAFF. +Jumaliste, puhutpa totta, poikaseni. Mutta eikö tuo kapakan-emäntämme +ole sangen suloinen naikko? + +PRINSSI HENRIK. +Niinkuin Hyblan hunaja, ukkoseni. Ja eikö puhlunnahkainen nuttu[1] ole +sangen suloinen ja tyrmä kapine? + +FALSTAFF. +Mitä nyt taas, sinä hulluttelija? Joko taaskin noita pistopuheita ja +kompia? Mitä hemmetissä puhlunnahkainen nuttu minuun koskee? + +PRINSSI HENRIK. +Ja mitä hittoa tuo kapakan-emäntämme koskee minuun? + +FALSTAFF. +Olethan useamman kuin yhden kerran hänen kanssaan maksusta sopinut. + +PRINSSI HENRIK. +Huusinko koskaan sinua osaasi maksamaan? + +FALSTAFF. +Et, siinä olet oikeassa; siellä sinä yksin suoritit kaikki. + +PRINSSI HENRIK. +Niin, siellä ja muuallakin, minkä vaan kukkaro kesti; ja kun se ei +riittänyt, käytin luottoani. + +FALSTAFF. +Niin kyllä, ja käytit sitä niin, että, jos et olisi luultava vallan +perillinen, olisi vallan luultavaa, -- Mutta kuulehan, sinä herttapoika, +vieläkö täällä tulee olemaan hirsipuita Englannissa, kun sinä tulet +kuninkaaksi? Ja vieläkö, niinkuin nyt, laki, tuo vanha pilkkakirves, saa +miehuutta räävätä ruostuneilla kankisuitsillaan? Sinä kun tulet +kuninkaaksi, älä ketään varasta hirtä. + +PRINSSI HENRIK. +En; sen saat sinä tehdä. + +FALSTAFF. +Minäkö? Sepä oivaa! Minusta tulee kelpo lainlukija. + +PRINSSI HENRIK. +Väärin jo luit; tarkoitan, että sinä saat toimiksesi varkaitten +hirttämisen, ja näin sinusta tulee oiva hirttomies. + +FALSTAFF. +Hyvä vaan, Heikku, hyvä vaan; ja tavallaan se onkin luonteeni +makaista, yhtä hyvää kuin hovissa palveleminen, tiedä se. + +PRINSSI HENRIK. +Virkapukuunko nähden? + +FALSTAFF. +Niin kyllä, virkapukuun nähden, joista mestaajalla ei suinkaan ole +puutetta. Hitto vieköön! olen niin alakuloinen kuin vanha kollikissa +tai riepoteltu aljokarhu. + +PRINSSI HENRIK. +Tai vanha leijona tai rakastelijan kannel. + +FALSTAFF. +Niin, tai Lincolnshiren säkkipillin pärinä. + +PRINSSI HENRIK. +Tai jänis, -- mitä sanot siitä? -- tai alakuloinen, haiseva allikko? + +FALSTAFF. +Sinulla on mitä äitelimpiä vertauksia ja olet toden totta mitä +kekseliäin, konnankurisin -- herttaisin nuori prinssi. -- Mutta, +Heikku, minä pyydän, älä kiusaa minua enää turhuuksiin. Suokoon +Jumala, että tietäisimme sinä ja minä, mistä mukavasti saisi ostaa +hyvää nimeä. Vanha neuvosmies tuossa taannoin haukkui minua kadulla +teidän tähtenne, herraseni; vaan en ollut hänestä millänikään; ja +kuitenkin hän haastoi sangen viisaasti; mutta minä en ottanut siitä +vaaria; ja kuitenkin hän haastoi viisaasti, ja keskellä katua lisäksi. + +PRINSSI HENRIK. +Siinä teit oikein; "sillä viisaus kaduilla äänensä ilmoittaa, eikä +yksikään ota siitä vaaria". + +FALSTAFF. +Oo, sinähän matkit raamattua kuin paholainen; voisit, piru vieköön, +vietellä itse pyhimyksenkin. Sinä olet minussa saanut paljon +pahennusta aikaan, Heikku, -- Jumala sen sinulle anteeksi suokoon! +Ennen kuin sinut tunsin, Heikku, olin viatoin kuin lapsi; ja nyt, jos +oikein totta puhun, en ole paljoa parempi noita maailman lapsia. Minun +täytyy tästä elämästä lakata, ja tahdonkin siitä lakata. Jumal'auta, +konna olen, jos en sitä tee. En tahdo kadotukseen joutua minkään +kuninkaanpojan takia koko kristikunnassa. + +PRINSSI HENRIK. +Mistä me huomenna kaappaamme kukkaron, Hannu? + +FALSTAFF. +Tuhat tulimmaista! Mistä vaan, poikaseni, minä olen myötä; jos en, +niin sano konnaksi ja pitele minua koirana. + +PRINSSI HENRIK. +Hyvinpä se näyttää käyvän, se elämän parannus: rukouksesta +näpistelyyn. + + (Poins lähestyy etäältä.) + +FALSTAFF. +Niin, niin, Heikku; se on minun ammattini, Heikku; ei silloin tee +ihminen syntiä, kun työskentelee ammatissaan. Poins! -- Nyt saamme +kuulla, onko Gadshill jotakin vainustellut meille. -- Oi, jos ihminen +tulisi autuaaksi ansiostaan, niin mikäpä soppi helvetissä olisi kyllin +kuuma hänelle? Hän on kaikkivaltiain konna, mikä milloinkaan on +huutanut "seis" kunnon miehelle. + +PRINSSI HENRIK. +Huomenta, Eetu! + +POINS. +Huomenta, rakas Heikku! -- Mitä sanoo monsieur Omatunto? Mitä sanoo +sir John Sokeri-sekti? Hannu, kuinka sinä ja piru sovitte sielustasi, +jonka hänelle möit viime pitkänäperjantaina lasillisesta madeiraa ja +kylmästä salvokukon reidestä? + +PRINSSI HENRIK. +Sir John pysyy sanassaan ja piru saa saatavansa; sillä hän ei ole +koskaan ollut mikään sananlaskun rikkoja, -- hän antaa pirulle, mitä +pirulle tulee. + +POINS. +Joudut siis kadotukseen, kun täytät lupauksesi pirulle. + +PRINSSI HENRIK. +Hän joutuisi muuten kadotukseen pirun pettämisestä. + +POINS. +Mutta pojat, pojat, huomenaamulla varhain kello neljältä Gadshilliin. +Toivioretkeläisiä on menossa Canterburyyn, rikkaat uhrilahjat +matkassa, ja kauppiaita ratsastamassa Lontooseen, kukkarot pulleina. +Minulla on naamarit teille kaikille, hevoset teillä on itsellänne. +Gadshill makaa tämän yötä Rochesterissa; huomenehtooksi olen tilannut +illallisen Eastcheapiin; me voimme sen tehdä yhtä taatusti kuin +nukkua. Jos tahdotte tulla mukaan, niin sullon kukkaronne täyteen +kruunuja; jos ette tahdo, niin jääkää kotiin ja menkää hirteen. + +FALSTAFF. +Kuuleppas, Eetu. Jos minä jään kotiin enkä tule matkaan, niin annan +hirttää teidät siitä, että menette matkaan. + +POINS. +Vai niin, sinä lihamöhkäle! + +FALSTAFF. +Heikku, tuletko mukaan? + +PRINSSI HENRIK. +Ken? Minäkö rosvo? Minäkö varas? En, totta maarin, minä. + +FALSTAFF. +Ei ole kunniata, miehuutta eikä hyvää toveruutta sinussa, etkä ole +sinä kruunupään verta, jos et uskalla kaapata muutamaa kruunua. + +PRINSSI HENRIK. +No, olkoon menneeksi, kerran elämässäni tahdon olla huimapää. + +FALSTAFF. +No, sepä järkevää puhetta. + +PRINSSI HENRIK. +Ei; tulkoon mitä tulee, minä jään kotiin. + +FALSTAFF. +No, sitten minä, jumaliste, rupeen maankavaltajaksi, kun sinä tulet +kuninkaaksi. + +PRINSSI HENRIK. +Sitä en sure. + +POINS. +Sir John, kuulehan! Jätä minut prinssin kanssa kahden kesken; minä +hänelle tätä seikkailua niin perustelen, että hän lähtee mukaan. + +FALSTAFF. +Hyvä; Jumala suokoon sinulle suostuttelijan hengen ja hänelle +opinhaluiset korvat, niin että se, mitä sinä puhut, tepsisi, ja että +se, mitä hän kuulee, herättäisi uskoa, niin että tuosta oikeasta +prinssistä, pilan vuoksi vaan, tulisi väärä varas; sillä ajan +väärinkäytökset kaipaavat, poloiset, kehotusta. Hyvästi! Eastcheapissa +tavataan. + +PRINSSI HENRIK. +Hyvästi, myöhä kevät! Hyvästi, marraskesä! + + (Falstaff menee.) + +POINS. +Hyvä, kiltti, herttainen prinssi, tulkaa matkaan huomenna; minulla on +hankkeessa kuje, jota en voi yksin toimittaa. Falstaff, Bardolph, Peto +ja Gadshill saavat ryöstää nuo miehet, joista jo olemme vainun +saaneet. Te ja minä emme ole mukana; mutta kun he ovat saaliinsa +saaneet, jos emme me silloin sitä heiltä ryöstä, me molemmat, niin +annan pääni. + +PRINSSI HENRIK. +Mutta miten pääsemme heistä irti, lähtöä tehdessä? + +POINS. +No, lähdemme joko ennen tai jälkeen heitä ja määräämme heille jonkun +yhtymäpaikan, johon meidän on vallassamme olla saapumatta; silloin +heidän on pakko omin päin ryhtyä yritykseen, ja heti kun sen ovat +tehneet, karkaamme me heidän niskaansa. + +PRINSSI HENRIK. +Niin, mutta luultavaa on, että he tuntevat meidät hevosistamme, +vaatteistamme ja lukemattomista muista seikoista. + +POINS. +Ei hätää! Hevosiamme eivät saa nähdä, ne sidon kiinni metsään; +naamarimme vaihdamme toisiin, kun pääsemme heistä irti, ja, nähkääs, +minulla on vartavasten kanvastiverhoja mukanani, millä peitämme +tavalliset päällysvaatteemme. + +PRINSSI HENRIK. +Mutta pelkään, että heistä on meille liian kova vastus. + +POINS. +Jopa! Kaksi heistä, sen tiedän, on niin aito pelkureita, että heti +ottavat sääret selkäänsä; ja mitä kolmanteen tulee, jos hän taistelee +kauemmin kuin minkä parhaaksi huomaa, niin en, jumal'auta, enää tahdo +miekkaa käyttää. Parasta koko lystissä on ne käsittämättömät valheet, +joita tuo lihava lurjus on meille kertova, kun yhdymme illallisella: +kuinka hän tappeli vähintäin kolmeakymmentä vastaan, mitä työkkäyksia, +iskuja, hengenvaaroja hän kesti, ja näiden vaiheiden paljastamisessa, +siinäpä se hauskuus. + +PRINSSI HENRIK. +Hyvä, minä lähden mukaan; hanki meille kaikki tarvittavat ja yhdy +minuun huomenehtoolla Eastcheapissa; siellä aion illastella. Hyvästi! + +POINS. +Hyvästi, prinssi! + + (Poins menee.) + +PRINSSI HENRIK. +Ma teidät tunnen; vielä jonkun aikaa +Irstaita laiskan ilveitänne autan. +Mut näin vaan jäljittelen aurinkoa. +Jok' inhan, saastahisen pilven sallii +Sen kauneutta kaihtaa maailmalta, +Ett', taas kun tahtoo oma itsens' olla, +Enemmän kaivattua ihailtaisi, +Kun päältään luo se häijyn, herjan huurun, +Jonk' usvaan se jo tukehtuvan näytti. +Jos juhlaa vietettäisiin vuosi umpeen, +Niin huvi yhtä raskast' ois kuin työkin; +Mut haluttu on harvakseltaan juhla, +Ja mikään ei niin viehätä kuin outous. +Näin kun nää löyhät menoni ma heitän +Ja lupaamattanikin velan maksan, +Niin kansan toiveet petän saman verran, +Kuin itse paremp' olen lupaustani. +Kuin kirkas kulta tummall' alustalla, +Parannus loistaa virheitteni yli +Ja kauniimp' on ja silmää häikäävämpi, +Kuin mit' ois ilman alustaa se ollut. +Näin virheitäni taidolla ma säännän, +Vähimmin luultaissa ne parhaaks käännän. + + (Poistuu.) + + +Kolmas kohtaus. + + Paikka sama. Toinen linnan huone. + + (Kuningas Henrik, Northumberland, Worcester, Hotspur. + Sir Walter Blunt y.m. tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +Vereni liian kylmää oli, tyyntä, +Moisesta herjauksesta kuohahtaakseen. +Mun tunsitte ja siksi malttiani +Te poljitte; mut tietkää: vasta tahdon +Enemmän olla oma itseni, +Enemmän mahtava ja peljättävä, +Kuin mitä vaatis luonto, jok' on ollut +Kuin öljy lienteä, kuin höyhen pehmyt. +Ja siksi mult' on vienytkin sen arvon, +Jonk' ylväät henget ylväille vaan suovat. + +WORCESTER. +Kuningas, huoneemme ei ansainnut +Näin tulla vallan ruoskan alaiseksi, +Samaisen vallan, jonka omin käsin +Noin pöyhkäks autoimme. + +NORTHUMBERLAND. + Kuningas hyvä, -- + +KUNINGAS HENRIK. +Pois, Worcester, tiehssi! Ma katseessasi +Nään ynseyttä, uhkaa. Herraseni, +Teill' liian ylväs on ja röyhkä käytös, +Ja majesteettius ei kärsi nähdä +Alaisen otsall' yrmin hivenettä. +Eronne saatte. Kun on meille tarvis +Apunne, työnne, teidät kutsutamme. -- + (Worcester menee.) + (Northumberlandille.) +Puhua aioitte. + +NORTHUMBERLAND. + Niin, kuninkaani. +Nuo vangit, jotka korkeutenne vaati +Ja jotka Percy Holmedoniss' otti, +Niin jyrkkään niit' ei kielletty, hän väittää, +Kuin kerrottu on teille, majesteetti. +Siis kateus on tai väärinkäsitys +Syy tähän virhiin, eikä poikani. + +PERCY. +Kuningas, vankeja en kieltänyt. +Mut muistan, että, taistelun kun jälkeen, +Vihasta, reudonnasta raukeana, +Nojasin huohottaen miekkaani, +Lähestyi muudan herra, hieno, siisti, +Veres kuin sulho, parta ajeltuna +Kuin sänkipelto viljankorjuun jälkeen. +Hän haiskahteli niinkuin kauppasaksa, +Ja peukalon ja sormen välissä +Ol' lemutuosa, jota vuoron perään +Nokalleen vei ja otti pois, jok' aina, +Kun taas hän toi sen, suuttuneena tuosta, +Päräytti vastaan aimo aivastuksen. +Hän aina hymyili ja lorueli; +Kun miehet kantoi ruumiit pois, hän sanoi, +Ett' ovat säädyttömät, tyhmät tollot, +Kun hänen nenänsä ja tuulen väliin +Likaisen, inhottavan ruumiin tuovat. +Naislauseilla ja juhlajuoruilla +Mua tutkisteli; muun muassa multa +Hän majesteetin hyväks vangit vaati. +Vilusta haavojani karvasteli, +Ja niin mua kiusasi tuo papukaija, +Ett' ärtyneenä sekä tuskissani +Äryllä ärjäisin, en tiedä mitä: +Jaa tahi ei; -- mun oli hulluks tehdä +Helyjen helke tuo ja lemun löyhkä +Ja rouvasrupatukset rummuista, +Tykeistä, haavoista, niin, herra nähköön! +Hän mulle neuvoi, ett' on spermaceti +Sisäiseen vammaan vallan verratonta +Ja ett' on sula synti, oikein totta, +Maan viattomist' uumist' esiin kaivaa +Tuot' ilkkaa salppia, mi luimuun surmaan +Niin monta pulskaa kelpo miest' on syössyt; +Ja jos ei noita tykki-pahoja oisi, +Niin oisi hänkin tullut soturiksi. +Tuollaiseen tyhjään, löyhään jaaritukseen +Ma, niinkuin sanoin, kaartain vastasin. +Kuningas, pyydän: moisen puhe älköön +Pätekö saamaan uskollisuuttani +Syynalaiseksi majesteetin luona. + +BLUNT. +Kuningas, asiaa jos aprikoidaan, +Niin, mit' on Henrik Percy lausunut +Moiselle henkilölle moiseen aikaan +Moisella paikalla, se kaikkinensa +Voi syystä raueta eik' enää nousta +Hänelle haitaksi tai kanteheksi, +Jos nyt hän lausumansa pyörryttää. + +KUNINGAS HENRIK. +Ja kuitenkaan hän vankeja ei anna, +Pait sillä välipuheella ja ehdoll', +Ett' omin varoin irti lunastamme, +Lankonsa Mortimerin, senkin hupsun, +Jok' ehdoin tahdoin, jumal'auta, hengen +Kavalsi niiltä, joita sotaan johti +Glendoweria vastaan, lemmon noitaa, +Jonk' äsken, kuten kuulin, tytär naitu +On Marchin kreiville. Vai aartehemme +Me petturien lunnaiks tuhlaisimme! +Kavallust' ostaisimme, liiton tehden +Henkensä myyneen arkalaisen kanssa! +Ei, kaljuun vuoristoon hän kuolkoon nälkään; +En koskaan sitä katso ystäväksi, +Ken vaatii mua pennin uhraukseen +Hyväksi kavaltajan Mortimerin. + +PERCY. +Kavaltajanko Mortimerin! +Kuningastaan ei pettänyt hän koskaan, +Vaan sotaonni häntä. Todisteeksi +Ei muuta kieltä tarvis kuin nuo haavat, +Nuo ammottavat suut, joit' urhoon lyötiin +Severnin kaislarannall' ihanalla, +Miss' osan parhaan tunnista hän kesti, +Mies miestä vastaan vaihtelevin onnin +Otellen ylvään Glendowerin kanssa. +Kolmasti hengähtivät, kolmasti +Sopivat juomaan Severn-virran vuosta, +Mi heidän verikatsettansa säikkyin +Kamolla piili väräjävään kaislaan, +Kähäräpäänsä kätkein rannan hiekkaan, +Tuon uljaan urhoparin veristämään. +Ei halpa, laho vilppi ole koskaan +Punannut töitään moisin kuolinhaavoin; +Ei koskaan voinut jalo Mortimer +Niin monta haavaa ottaa ehdollansa. +Hänt' olkaa petturiksi parjaamatta! + +KUNINGAS HENRIK. +Valeita ajat, Percy, valeit' ajat! +Hän Glendowerin kanss' ei ole koskaan +Mitellyt miekkaa. Tiedä, yhtä hyvin +Otella rohkeis pirun kanssa kahden +Kuin Owen Glendoweria vastustaa. +Häpeä vähän! Mortimerist' ällös +Vast'edes sanaakaan sa mulle hiisku, +Saat muuten kuulla moista, jok' ei liene +Juur' mieleistä. -- My lord Northumberland, +Olette vapaa lähtöön poikinenne. -- +Sa laita vangit tänne, muuten kuulet! + + (Kuningas Henrik, Blunt ja seurue poistuvat.) + +PERCY. +Vaikk' itse piru niitä multa karjuis, +Niin niit' en laita. -- Jäljest' oiti riennän +Ja sanon sen; sydäntäni ma tahdon +Keventää, vaikka maksaisi se pääni. + +NORTHUMBERLAND. +Kuin? Käykö sappi päähän? Malta mielesi +Setäsi tulee tuossa. + + (Worcester palajaa) + +PERCY. + Mortimerist' +Ei sanaakaan! Haa, tuhat tulimmaista! +Hänestä haastaa tahdonkin ja, vaikka +Siit' autuus menisi, myös puoltaan pitää. +Tyhjentää tahdon kaikki suoneni, +Tipoittain sydänvereni hiekkaan valaa +Ja Mortimerin nostaa polkeuksista +Yht' ylhäälle kuin kuningas tuo luihu, +Tuo kiittämätön, mätä Bolingbroke. + +NORTHUMBERLAND (Worcesterille). +Kuningas vimmannut on veljes pojan. + +WORCESTER. +Ken mentyäni tämän liekin nosti? + +PERCY. +Hän tahtoo, mukamakin, kaikki vangit. +Ja vaimoni kun veljestä ma taaskin +Lunnaita vaadin, vaaleni hän aivan +Ja kalman silmäyksen minuun iski, +Vavisten nimeäkin Mortimerin. + +WORCESTER. +En moiti häntä; Richard vainaa tämän +Julisti perillisekseen. + +NORTHUMBERLAND. + Niin teki; +Ma julistuksen kuulin; se ol' silloin, +Kun kuningas tuo rukka -- Jumal' anteeks +Tekomme pahat häntä kohtaan suokoon! -- +Läks sotaretkellensä Irlantiin, +Jost' ennen aikaa palattuaan joutui +Vallastaan syöstyksi ja surmatuksi. + +WORCESTER. +Ja jonka surmasta me häväistystä +Ja pilkkaa kuullaan koko mailman suusta. + +PERCY. +Vaietkaa, pyydän! Richard kuningasko +Kytyni määräs, Edmund Mortimerin, +Perillisekseen? + +NORTHUMBERLAND. + Niin, sen itse kuulin. + +PERCY. +Siis kuningasta, serkkuaan, en soimaa, +Jos kaljuun vuoristoon sois hänen kuolleen. +Mut niinkö te, te, jotka asetitte +Tuon epäpädön miehen päähän kruunun +Ja hänen takiansa salamurhan +Häpeätahran saitte, niinkö te +Myös koko mailman kirot kestää saatte, +Kuin mitkä kätyrit tai kurjat koneet, +Kuin nuorat, tikapuut, kuin hirttomiehet? -- +Anteeksi, että alennun ma näin +Ja näytän, minkä aseman ja arvon +Tuo viekas kuningas on teille suonut. -- +Hyi, näinkö pitää nykypolven kuulla +Ja aikakirjain haastaa jälkeisille, +Ett' teidän arvoisenne mahtimiehet +Vääryyden toimiin myivät itsensä, -- +Niinkuin te, jumal' armahtakoon, teitte, -- +Survaisten Richardin, tuon jalon ruusun, +Ja sijaan pannen koison Bolingbroken? +Pitääkö kuulla vielä häpeämpää: +Ett' ivan, potkun palkaks saitte siltä, +Jonk' edestä tään pilkan kärsitte? +Ei, viel' on aika teidän vapaaks ostaa +Maanpakoon syösty kunnia ja jälleen +Palauttaa entiselleen mainehenne +Ja kostaa ivailut ja ylenkatseet +Tuon ylvään kuninkaan, jok' yöt ja päivät +Vaan miettii teille loppusuoritusta +Omalla verisellä surmallanne. +Siis, sanon minä -- + +WORCESTER. + Lanko, vait! Jo riittää. +Ja nyt ma teille avaan salakirjan +Ja pikatajuiselle vihallenne +Syvistä vaara-asioista kerron, +Niin vaarallisist', uhkarohkeista, +Kuin ryöppyvän on virran yli kulku +Keihäällä jalan alla keinuvalla. + +PERCY. +Jos kätkee, hyvää yötä! -- Ui tai uppoo! +Rajutkoon vaara idäst' aina länteen, +Kun pohjast' etelään vaan kunnia vastaa! +Otelkoot vaan he! Verta huumaavampi +Usuttaa leijonaa kuin jänist' ajaa! + +NORTHUMBERLAND. +Jalojen töiden kuvittelu hänet +Pois malttamuksen aitauksesta tempaa. + +PERCY. +Ois, maarin, helppo huipata ja riistää +Kalvaalta kuulta kirkas kunnia, +Tai mereen syvään sukeltaa, miss' ikiin +Ei laskinluoti pohjannut, ja nostaa +Uponnut kunnia ylös kiharoista, +Jos pelastaja yksin kilpaajatta +Sais kaiken hänen loistons' omaksensa. +Mut hyi, hyi tuota naamapuolta seuraa! + +WORCESTER. +Hän näkee haaveiluja mailman täyden, +Mut sitä kuvaa ei, jok' oisi tärkein. -- +Vaan hetkinen mua kuule, lanko hyvä! + +PERCY. +Anteeksi suokaa! + +WORCESTER. + Jalot skottilaiset. +Nuo vankisi, -- + +PERCY. + Ne pidän kaikki itse. +Hän, jumal'aut', ei skottilaista saa, +Ei, vaikka skottilaisest' autuus riippuis; +Ne pidän, sen ma vannon. + +WORCESTER. + Riehut, pauhaat, +Ja tuumaani et kuule. Saathan pitää +Nuo vankisi. + +PERCY. + Sen teenkin; siinä kaikki +Lunastaa Mortimeria ei lupaa; +Mua kieltää Mortimeria mainimasta; +Mut minä yllän hänet kesken untaan +Ja korvaan hälle huudan: "Mortimer!" +Niin, hankin kottaraisen, joka kirkuu +Yhäti "Mortimer"; sen hälle laitan, +Näin yhä kiihdytellen kiukkuansa. + +WORCESTER. +Sananen kuule, lanko! + +PERCY. + Julki heitän +Muut riennot pois, pait yhden: miten voisin +Kiduttaa, lannistaa tuon Bolingbroken +Ja tuonkin öyhkärin, tuon Walesin prinssin. +Jos en ma tietäisi, ett' isä tälle +On karmea ja hiiteen hänet soisi, +Niin oluthaarikkansa myrkyttäisin. + +WORCESTER. +Hyvästi, lanko! Haastan kanssas toiste, +Kun olet halukkaampi kuulemaan. + +NORTHUMBERLAND. +Haa, sinä paarman purtu, kärty narri, +Kun sisuttelet niinkuin häijy akka +Ja korvas kiinnät omaan kielees yksin! + +PERCY. +Mua raipat ruoskii, viholaiset pistää, +Nokkoset polttaa, kun vaan mainitaankin +Tuo Bolingbroke, tuo halpa marukieli. +Richardin aikaan -- no, mik' on se paikka? -- +Hiis olkoon! -- se on Glostershiressa,-- +Miss' asui hupsu setänsä, tuo herttua, +Setänsä York, -- miss' ensin polveani +Tuon hymykuninkaan, tuon Bolingbroken +Edessä notkistin, -- hyi, perhana! -- +Ravenspurgist' yhdessä kun palasitte. + +NORTHUMBERLAND. +Se oli Berkley-Castlessa. + +PERCY. + Niin oikein. -- +Hyi, mitkä määrät marumakeaista +Tuo liehakoiva hurtta minuun syyti! +"Kun tämä hento onnen taimi varttuu" -- +Ja "rakas Henrik Percy", -- "lempi-lanko", -- +Lankoudet lempoon! -- Jumal', anteeks anna! -- +Nyt, setä, puhukaa; nyt olen valmis. + +WORCESTER. +Ei, jos on sulla halua, niin jatka; +Ei mulla kiirettä. + +PERCY. + Nyt olen valmis. + +WORCESTER. +Siis vieläkin nuo skottilaiset vangit: +Ne heti vapaiks anna lunnahitta, +Ja laita Douglaan poika Skotlantiin +Väkeä värväämään: ne helpostikin +Ja syistä, jotka kirjeess' ilmoitan, +Sinulle myönnetään. -- + (Northumberlandille.) + Ja te, mylord, +Kun poikanne näin Skotlannissa toimii, +Te salassa sill'aikaa hiiviskelkää +Tuon jalon, rakastetun prelaatin, +Tuon arkkipiispan suosiin. + +PERCY. + Yorkin, niinkö? + +WORCESTER. +Niin, oikein: piispa Scroopin, jonka mielest' +Ei haihdu veljen kuolo Bristolissa. +En tätä nyt vaan puhu arveluna, +Jok' ehkä tapahtuu, vaan jonka varmaan +Jo tiedän harkituks ja päätetyksi, +Ja joka vartoo vaan, ett' ilmestyisi +Se sattuma, jok' auttaa sitä vauhtiin. + +PERCY. +Jo siitä vainun saan! Se hyvin käy, +Niin totta kuin ma elän! + +NORTHUMBERLAND. + Aina päästät +Sa koiras irti, ennen kuin näet saaliin. + +PERCY. +Niin, mutta tämähän on oiva juoni! -- +Ja Skotlannin ja Yorkin sotavoimat +Yhtyvät Mortimeriin. Haa! + +WORCESTER. + Niin käypi. + +PERCY. +No, toden totta, oivallinen tuuma! + +WORCESTER. +Ja kiirett' ei vaan vaadi pikkusyyt; +Pää pystyyn vaan, jos tahdot pitää pääsi! +Jos kuinka siivoll' oisimme, niin aina +Kuningas meitä luulee velkojikseen +Ja luulee meitä nurkuluuloisiksi, +Siks kunnes maksanut on meille täyden. +Näethän itse, kuinka hän jo alkaa +Meit' armokatseestansa vieroittaa. + +PERCY. +Niin, niinpä niin! Sen hälle kostaman. + +WORCESTER. +Hyvästi, lanko! Kauemmas äl' astu, +Kuin mihin minä kirjeissäni määrään. +Kun aika kypsyy, -- ja se kypsyy pian --, +Niin Glendowerin luo ja Mortimerin +Ma hiivin ja niin laitan, että sinä +Siell' yhdyt väkemme ja Douglaan kanssa, +Sepäämään vahvoin käsin onnetarta, +Jok' ihan pois jo sylistämme luistaa. + +NORTHUMBERLAND. +Hyvästi, veikko! Toivon, että hyvin +Kaikk' onnistuu. + +PERCY. + Hyvästi jääkää, setä! +Oi, jos vaan pian alkais huvitukset, +Sotahuudot, tappelut ja voivotukset! + + (Lähtevät) + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Rochester. Majatalon piha. + + (Ajuri tulee, lyhty kädessä.) + +AJURI. +Hoi, hoi! Jos ei kello jo ole neljä päivällä, niin menen vaikka +hirteen. Otava on uuden savupiipun päällä, ja vielä ei ole hevosemme +kuormitettu. Tallimies, hoi! + +TALLIMIES (ulkoa). +Heti, heti. + +AJURI. +Tommi kulta, korjaahan hiukan ruunan satulaa ja pane vähän tappuroita +puan alle! koni parka on lyöttynyt pahanpäiväiseksi. + + (Toinen ajuri tulee.) + +2 AJURI. +Herneet ja pavut täällä ovat turkaisen komuisia; ja siitä, jos +mistään, ne koni-raukat matoja saavat. Tässä talossa on kaikki +ylösalaisin siitä, kuin tallimies Roope kuoli. + +1 AJURI. +Mies raukka! Hänellä ei ollut ilon päivää siitä asti, kuin kaurain +hinta nousi; se oli hänen surmansa. + +2 AJURI. +Luulenpa, ettei koko Lontoon tiellä ole kirotumpaa kirpunpesää kuin +tämä talo; minä olen kirjavaksi purtu kuin suutarikala. + +1 AJURI. +Kuin suutarikala? Pentele olkoon, ei ole kuningasta koko ristikunnassa +paremmin purtua, kuin minä olen ensi kukonlaulusta. + +2 AJURI. +Niin; eivätkä anna meille edes pottua, vaan täytyy kaikki laskea +uuniin, ja sellainen tupavuoto se siittää kirppuja kuin partiaisen +mätiä. + +1 AJURI. +Tallimies, hoi! Tänne, sinä hirtehinen, kuuletko! + +2 AJURI. +Minulla on sianliikkiö ja kaksi pötkyä inkivääriä jätettävä +Charing-crossiin. + +1 AJURI. +Herran Kiesus! Kalkkunakukot ovat vasussani ihan nälkään kuolleet. -- +Tallimies, hoi! -- Piru sinut vieköön! Eikö sinulla ole silmiä päässä? +Etkö kuule? Jos ei ole yhtä kunniallista halaista kallosi kuin ottaa +kulaus, niin olen minä koira. -- Tule, sinä senkin hirtehinen! Eikö +ole kunniata sinussa? + + (Gadshill tulee.) + +GADSHILL. +Huomenta, ajurit! Mitä on kello? + +1 AJURI. +Luulenpa kaksi. + +GADSHILL. +Mies hyvä, lainaa mulle lyhtysi; katsoisin ruunaani tallissa. + +1 AJURI. +Älähän luule! Tunnenpa juonen siinä kuin toinenkin, usko pois. + +GADSHILL. +Mies hyvä, lainaa sinä lyhtysi! + +2 AJURI. +Jopa kai! Joko sait? -- "Lainaa minulle lyhtysi", hän sanoo. Enkä, +hiisi olkoon; ensin tahdon nähdä sinut hirsipuussa. + +GADSHILL. +Kuules, ajuri, mihin aikaan aiot olla Lontoossa? + +2 AJURI. +Hyvissä ajoissa, ehtiäkseni maata valkean valolla, usko pois. -- +Mennään, naapuri, herättämään herrat; he tahtovat tulla yhteen +seuraan; heillä on arvokalua paljon. + + (Ajurit menevät.) + +GADSHILL. +Viinuri, hoi! + +VIINURI (ulkoa). +Sivaan, sanoi taskuvaras. + +GADSHILL. +Se sopii yhtä hyvin kuin -- sivaan, sanoi viinuri; sillä sinä et eroa +taskuvarkaasta enempää kuin yllyttäjä tekijästä; sinä valmistat tien. + + (Viinuri tulee.) + +VIINURI. +Huomenta, herra Gadshill! Se pitää kutinsa, mitä eilen illalla teille +kerroin: täällä on moisikki Kentin salomailta, jolla on mukana +kolmesataa kultamarkkaa; sen kuulin hänen eilen illallisella sanovan +eräälle seuralaiselleen, jollekin reviisorin tapaiselle, jolla myöskin +on koko joukko kamssua, jumala tiesi, mitä. He ovat jo nousseet ja +tilanneet munapaistikasta; lähtevät heti matkaan. + +GADSHILL. +Kuule, jos eivät tiellä tapaa pyhän Miikkulan veljeskuntaa,[2] niin +saat ottaa pääni. + +VIINURI. +Kiitoksia paljon, siitä en huoli; säästä se pyövelille; sillä tiedän, +että palvelet pyhää Miikkulaa niin rehellisesti, kuin saattaa veijari. + +GADSHILL. +Mitä sinä minulle pyövelistä pakiset? Jos minä hirteen joudun, niin +lihotan minä kaksi hirsipuuta; sillä jos minä joudun hirteen, niin +joutuu siihen myöskin vanha sir John, ja tiedäthän, ettei hän ole +mikään nälkäsuoli. Hih, hei! Niitä on vielä muitakin troialaisia,[3] +joita et voi uneksiakaan, miehiä, jotka huviksensa suvaitsevat tehdä +ammatille kunniaa, ja jotka, jos asian hajulle tullaan, oman arvonsa +vuoksi saattavat sen taas tolalleen. Minun seuraani ei ole +jalkakulkurit, kolamiehet ja viiden pennin rosvot, eikä mokomat +hupelot, viiksihuuliset ja kuparinaamaiset oluenjuomarit, vaan +vapaasukuiset ja varasukuiset, pormestarit ja vallasväet, sellaiset, +jotka voivat pitää puoliaan, jotka ennen lyövät, kuin puhuvat, ennen +puhuvat, kuin juovat ja ennen juovat, kuin rukoilevat. Nytpä +valehtelin; sillä he rukoilevat lakkaamatta pyhimystään, yhteiskuntaa; +tai oikeammin eivät rukoile, vaan rukoavat puoleensa, nylkevät ja +nilkovat hänestä nahan ja pysyvät hyvässä kengässä. + +VIINURI. +Mitä? Nylkevätkö yhteiskuntaa kengikseen? Tokko ne kengät pitävät +vettä pahalla säällä? + +GADSHILL. +Pitävät kyllä: oikeus on ne voidellut. Me varastamme niinkuin +linnassa, varustuksien suojassa. Meillä on häkylänsiementä varalla, me +vaellamme näkymättöminä. + +VIINURI. +Totta vieköön, luulenpa, että saatte enemmän kiittää yötä kuin +häkylänsiementä näkymättömyydestänne. + +GADSHILL. +Tuohon käteen! Sinä olet saapa osan voitostamme, niin totta kuin olen +kunniallinen mies. + +VIINURI. +Sano ennemmin: niin totta kuin olet kunniaton varas. + +GADSHILL. +No niin: homo on yhteinen nimi kaikille ihmisille.[4] Käske +tallimiestä tuomaan ruunani tallista. Hyvästi, sinä ruokoton ryökäle! + + (Poistuvat.) + + +Toinen kohtaus. + + Maantie Gadshillin kohdalla. + + (Prinssi Henrik ja Poins tulevat. Peto ja Bardolph etäämpänä.) + +POINS. +Piiloon! Piiloon! Olen toimittanut pois Falstaffin hevosen, ja nyt hän +sähisee ja sahisee kuin kumilla kangistettu sametti. + +PRINSSI HENRIK. +Lymyyn! + + (Palataff tulee.) + +FALSTAFF. +Poins! Poins! Senkin hirtehinen! Poins! + +PRINSSI HENRIK. +Vaiti, sinä ihramahainen konna! Mitä siinä meluat? + +FALSTAFF. +Heikku, missä on Poins? + +PRINSSI HENRIK. +Hän lähti tuonne vuoren kukkulalle; menen häntä etsimään. + + (On etsivinään Poinsia.) + +FALSTAFF. +Minä olen noiduttu rosvoamaan tuon varkaan seurassa. Se lurjus on +laittanut pois minun hevoseni ja sitonut sen, tiesi mihin. Jos vaan +neljäkin mittajalkaa vielä jalan astun, niin paukahtaa. No, no, toivon +kuitenkin että, tästä huolimatta, saan kunniallisen kuoleman, jos en +joudu hirteen siitä, että tapan sen konnan. Olen jo kaksikolmatta +vuotta joka hetki vannonut, ett'en seurustelisi hänen kanssaan, ja +kuitenkin olen noiduttu sen konnan seuraan. Jos se koira ei ole minua +jollakin lemmenjuomalla itseensä kietonut, niin menen vaikka hirteen. +Niin, toisin ei saata olla, olen noitajuomaa saanut. --Poins! -- +Heikku! -- Piru teidät periköön, kumpaisenkin! -- Bardolph! -- Peto! +-- Nälkään kuolen ennen, kuin enää askeltakaan rosvoan. Jos ei olisi +yhtä kunniallista kuin juoda, jälleen ruveta kunnon mieheksi ja jättää +nuo konnat, niin olen suurin riiviö, mikä ikänä on hampain pureksinut. +Kahdeksan kyynärän jalkamatka mäkipäistä maata on minulle +kuusikymmentä kertaa kymmenen peninkulmaa, ja sen nuo kovasydämiset +lurjukset hyvin kyllä tietävät. Sepä nyt hittoa, ettei varkaatkaan voi +olla rehelliset toisilleen. (Vihellystä ulkoa.) Vhjuuh! -- Piru +periköön teidät kaikki tyynni! Antakaa tänne hevoseni, te lurjukset; +hevoseni tänne, tai hirteen! + +PRINSSI HENRIK. +Vaiti, senkin ihramaha! Laskeu maahan, paina korvasi kiinni kamaraan +ja kuuntele, kuuluuko matkamiesten askeleita. + +FALSTAFF. +Onko teillä vipuja nostaa minut jälleen pystyyn? Lempo soikoon! Minä +en aio näitä lihojani jalkaisin kantaa yhtä pitkää matkaa, vaikka +saisin kaikki rahat isäsi aarreaitasta. Piruko teissä on, kun näin +minua hypitätte hevosen lailla? + +PRINSSI HENRIK. +Erehdyt: ei hevosen lailla, vaan hevosta vailla. + +FALSTAFF. +Rukoilen, rakas Heikku prinssi, toimita minulle hevoseni, rakas +kuninkaan poika! + +PRINSSI HENRIK. +Häpeä, lurjus! Olenko minä sinun tallirenkisi? + +FALSTAFF. +Mene sitte ja hirtä itsesi omaan perintöruhtinaalliseen sukkanauhaasi! +Jos minä joudun kiinni, niin haastan tästä teidät oikeuteen. Jos en +teistä kaikista teetä remppulauluja hävyttömille nuoteille, niin +olkoon kipollinen sektiä minulle myrkkyä. Kun pila menee näin +pitkälle, -- ja jalkaisin lisäksi -- niin minä sitä vihaan. + + (Gadshill tulee.) + +GADSHILL. +Seis! + +FALSTAFF. +Teenhän sen, vastoin tahtoanikin. + +POINS. +Oo! Tuossa on hurttamme, tunnen äänen. + + (Bardolph tulee.) + +BARDOLPH. +Mitä uutta? + +GADSHILL. +Valepuku ylle! Naamarit kasvoille! Rahoja tulee kuninkaalle tuota +mäkeä alas; ne ovat menossa kuninkaan aarreaittaan. + +FALSTAFF. +Valehtelet, konna: menossa ovat kuninkaan kapakkaan. + +GADSHILL. +Siinä on kyllin varaksi meille kaikille. + +FALSTAFF. +Niin, hirsipuun varaksi. + +PRINSSI HENRIK. +Nyt, miehet, teidän neljän tulee hyökätä heihin tuossa ahtaassa +solassa; Poins ja minä menemme tänne alemma; jos he pääsevät teidän +kouristanne, niin joutuvat meidän käsiimme. + +PETO. +Kuinka monta heitä lienee? + +GADSHILL. +Noin kahdeksan tai kymmenen. + +FALSTAFF. +Lempo soikoon! Etteivät he vaan rosvoa meitä! + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Pelkuriko sir John Ihramaha? + +FALSTAFF. +Tosin en ole mikään nälkäkurki, niinkuin isoisäsi John Gaunt, mutta en +siltä pelkuri, Heikku. + +PRINSSI HENRIK. +Hyvä, sen saamme kohta nähdä. + +POINS. +Kuules, Hannu. Sinun hevosesi on pensasaidan takana; kun sitä +tarvitset, niin löydät sen sieltä. Hyvästi, ja pidä puoliasi! + +FALSTAFF. +Nyt en voi häntä piestä, vaikka vietäisiin hirteen. + +PRINSSI HENRIK (syrjään Poinsille). +Eetu, missä on valepukumme? + +POINS. +Tässä, käsillä ihan; nyt piiloon. + + (Prinssi Henrik ja Poins poistuvat.) + +FALSTAFF. +Nyt, miehet! Rohkea rokan syö, sanon minä; joka mies toimeensa! + + (Matkustajia tulee.) + +1 MATKUSTAJA. +Tulkaa, naapuri. Poika saa taluttaa hevosiamme mäenrinnettä alas; me +sill'aikaa voimme hiukan kävellä ja oikoa sääriämme. + +ROSVOT. +Seis! + +MATKUSTAJAT. +Kies' auttakoon! + +FALSTAFF. +Lyökää! Maahan hakatkaa! Kurkut poikki niiltä lurjuksilta! Haa, senkin +huorikat ja nakurit! Senkin lihamakkarat! He vihaavat meitä nuoria. +Hakatkaa maahan heidät! Kynikää heidät! + +1 MATKUSTAJA. +Oi, hukassa olemme me ja omaisemme ikipäiviksi! + +FALSTAFF. +Hirteen, te turpeamahaiset riiviöt! Vai olette hukassa! Vai niin, te +ihraiset saiturit! Jospa teillä vaan olisi aarteenne mukananne! +Hiiteen, te sianliikkiöt! Häh, hunsvotit? Nuortenkin pitää elää. +Olette ison jurin jäseniä, niinkö? Kyllä me, lempo soikoon, teidät +juritamme? + + (Falstaff y.m. poistuvat, ajaen matkustajat edellään ulos.) + + (Prinssi Henrik ja Poins palajavat.) + +PRINSSI HENRIK. +Ne rosvot ovat panneet nuo kunnon miehet köysiin. Jos nyt me, sinä ja +minä, voisimme ne rosvot rosvota ja ilolla ja riemulla lähteä +Lontooseen, niin olisi siinä puhetta viikoksi, naurua kuukaudeksi ja +hauskaa pilaa ikipäiviksi. + +POINS. +Piiloon! Kuulen heidän tulevan. + + (Rosvot palajavat.) + +FALSTAFF. +Nyt ystävät, tehkäämme jako, ja sitten ratsun selkään ennen päivän +koittoa. Jos prinssi ja Poins eivät ole aika pelkureita, niin ei ole +enää oikeutta maassa. Tuossa Poinsissa ei ole miehuutta enempää kuin +villisorsassa. + +PRINSSI HENRIK (Syöksee esiin). +Rahat tänne! + +POINS. +Konnat! + + (Heidän jakoa tehdessään, prinssi ja Poins karkaavat + heidän päällensä. He juoksevat kaikki tiehensä, ja + Falstaff, vaihdettuaan iskun tai pari, juoksee hänkin + pois, jättäen jälkeensä kaiken saaliinsa.) + +PRINSSI HENRIK. +Hevillä saatu! Ratsaille nyt jouten! +Hajan on rosvot ja niin säikyksissään, +Ett' toinen toista kohdata ei tohdi, +Varoen kumppaniaan urkkijaksi +Tule, Eetu! Falstaff hikoo kuollakseen +Ja höystää, missä liikkuu, laihaa maata, +Jos voisin naurulta, niin säälisin. + +POINS. +Voi, kuinka se konna mölisi! + + (Poistuvat.) + + +Kolmas kohtaus. + + Workworth. Huone hovilinnassa. + + (Percy tulee, lukien kirjettä.)[5] + +PERCY. +"Mutta itse puolestani, mylord, olisin sangen taipuvainen olemaan +mukana, siihen rakkauteen nähden, joka minut kiinnittää teidän +huoneeseenne." -- Olisi taipuvainen, -- miksei ole sitten? Siihen +rakkauteen nähden, joka hänet kiinnittää huoneeseemme: -- sillä hän +osoittaa, että rakastaa omaa latoansa enemmän kuin meidän huonettamme. +Annahan kun jatkan. "Hanke, jota yritätte, on vaarallinen"; -- niin, +se on totta, vaarallista on saada nuhaa, nukkua, juoda; mutta minä +sanon teille, herra Hölmönen, että tuosta vaara-nokkosesta me poimimme +turvakukkasen. "Hanke, jota yritätte, on vaarallinen; ystävät, joita +luettelitte, epävarmat; itse aika sopimaton, ja koko tuumanne liian +kevyt niin suuren vastarinnan vastapainoksi." -- Vai niin, vai niin te +sanotte! Siihen sanon minä vastaan, että olette tyhmä moukka ja +pelkuri, ja että valehtelette. Mikä tolvana! Jumal'avita, tuumamme on +niin hyvä, ettei toista sen parempaa; ystävämme lujat ja luotettavat; +hyvä tuuma, hyvät ystävät ja mitä parahimmat toiveet; mainio tuuma, +varsin hyvät ystävät! Mikä kylmäjärkinen räivä! Itse kunnianarvoisa +York kiittää tuumaamme ja koko hankkeen juonta. Tuhat tulimmaista! Jos +nyt olisin sen konnan parissa, niin halkaisisin häneltä kallon hänen +vaimonsa viuhkalla. Onhan mukana isäni, setäni ja minä itse, Lord +Edmund Mortimer, Yorkin piispa, ja Owen Glendower! Ja vielä lisäksi +Douglas! Olenhan kaikilta saanut kirjeitä, joissa lupaavat aseissa +yhtyä minuun yhdeksäntenä ensi kuussa. Ja ovathan jo jotkut heistä +liikkeelle lähteneetkin. Senkin uskoton konna! Senkin pakana! Haa! +Saattepa nähdä, että hän ihka vilpittömästä pelosta ja sydammen +tuskasta lähtee kuninkaan luo ja paljastaa tälle koko hankkeemme. Oo, +tahtoisin jakaantua kahtia ja antaa itselleni korvatillikan siitä, +että olen yrittänytkään taivuttaa tuollaista kuorittua maitokehloa +näin kunniakkaaseen toimeen! Hirteen koko mies! Kielitelköön vaan +kuninkaalle; me olemme varusteissa. Tänä iltana lähden matkaan. + + (Lady Percy tulee.) + +No, mitä, Katri? Kahden tunnin kuluttua sanon sinulle jäähyväiset. + +LADY PERCY. +Oi, puolisoni, miks noin yksin olet? +Mist' olen syystä kaksi viikkokautta +Evätty Henrikkini vuotehesta? +Armaani, sano, mikä sulta riistää +Hilpeyden, ruokahalun, unikullan? +Miks katseesi niin usein maahan kiinnät +Ja usein säpsähdät, kun yksin istut? +Sun poskiltasi verevyys on poissa; +Aarteeni sai ja oikeuteni sinuun +Sumea sureilu ja valju synkkyys. +Kun uinuit, luonas valvoin ja sun kuulin +Sodista sopertavan rautaisista; +Kehoitit virmaa ratsuas ja huusit: +"Uljaasti! --- Taistoon!" Kielelläsi oli +Hyökkäykset, paot, teltat, saartohaudat, +Hakulit, rintasuojat, bastioonit, +Kanuunat, kartessit ja tuliputket, +Tapetut soturit ja vankein lunnaat +Ja kaikki hurjan sotaleikin vehkeet. +Niin kiintynyt sun henkes oli sotaan +Ja niin sun mieles unessakin kuohui, +Ett' otsahasi hikihelmet nousi +Kuin kuplat mylleröidyn virran pintaan; +Ja kasvoillasi liikkui outo värve, +Kuin ihmisen, jolt', äkki kutsun kuullen, +Pidättyy henki. Mitä tietää tämä? +Mun miehen' askartelee vaaratyössä, +Mun täytyy tietää se, jos hän mua lempii. + +PERCY. +Hoi, tänne! + (Palvelija tulee.) + Onko Ville vienyt käärön? + +PALVELIJA. +On, armollinen herra, tunti sitten. + +PERCY. +Ja Butler tuonut sheriffiltä ratsut? + +PALVELIJA. +Vaan yhden ratsun hän vastikään toi. + +PERCY. +Millaisen? Kimon typpykorvan? Niinkö? + +PALVELIJA. +Niin. + +PERCY. +Sillä kimolla ma voittoon kimmon. +Käyn heti ratsaille. O, Esperance![6] +Taluttakoon sen Butler tuonne puistoon. + + (Palvelija menee.) + +LADY PERCY. +Mylord, mua kuule. + +PERCY. + Mitä sanot, lady? + +LADY PERCY. +Mik' on se, joka näin sun tempaa pois? + +PERCY. +Heponi, kultaseni, heponi. + +LADY PERCY. +Hyi, sinä huimapäinen apina! +Niin monta eljettä ei kärpällä +Kuin sulla oikkaa. Toden totta, Henrik, +Asian tahdon tietää, kuule; tahdon. +Varonpa, että veli Mortimer +Penääpi oikeuttaan ja sulta vaatii +Apua hankkeissaan. Mut, jos vaan lähdet -- + +PERCY. +Niin kauas jalkaisin, niin väsyn, lemmyt. + +LADY PERCY. +No, sinä papukaija, vastaa mulle, +Ja vastaa suoraan siihen, mitä kysyn. +Sinulta pikkusormen taitan, Henrik, +Jos suoraa totuutta et sano mulle. + +PERCY. +Pois! +Pois, lörppä! -- Lemmyt! -- Minä en sua lemmi, +Sinust' en huoli, Katri? Nytkö aikaa +Ois suukkosotahan ja nukkeleikkiin? +Ei, nenät veriin vaan ja kruunut säröön, +Ja täysi kurssi! -- Hitto, hevoseni! -- +Sanoitko mitä, Katri? Mitä tahdot? + +LADY PERCY. +Mua etkö lemmi? Etkö tosiaan? +No, olkoon niin! Jos sinä et mua lemmi, +En lemmi itsekään. Mua etkö lemmi? +Oi, sano, pilaa puhutko vai totta? + +PERCY. +He, tahdotko mua nähdä ratsahilla? +Kun pääsen satulaan, niin vannon, että +Ei lemmelläni määrää. Kuule, Katri, +Vast'edes älä kysy, mihin menen, +Äläkä tiedustele, minkätähden. +Mun täytyy, mihin täytyy; lyhyesti: +Tän' iltana ma lähden, armas Katri. +Älykäs olet, vaan et älykkäämpi +Kuin Henrik Percyn vaimo; luja olet, +Vaan nainen kuitenkin; ja vaitioloss' +Ei ole vertaasi, siit' olen varma, +Ett'et sa puhu siitä, mit' et tiedä; +Ja siihen määrään sua uskon, Katri. + +LADY PERCY. +Kuin? Siihen määrään vaanko? + +PERCY. +En tuumaa enempää. Mut kuules, Katri, +Miss' olen minä, siellä myöskin sinä; +Huomenna sinä lähdet, tänään minä. +No, joko tyydyt, Katri? + +LADY PERCY. + Täytyneehän. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Eastcheap. Huone Metsäsianpään ravintolassa. + + (Prinssi Henrik ja Poins esiintyvät.) + +PRINSSI HENRIK. +Eetu, kuule, tule pois sieltä rasvaisesta huoneesta ja auta minua +nauramaan hiukan. + +POINS. +Missä olet ollut, Heikku? + +PRINSSI HENRIK. +Kolmen, neljän härkäpään kanssa kolmen- neljänkymmenen härkätynnyrin +ääressä. Olen soittanut alentuvaisuuden alhaisinta säveltä. Olen, +tiedäppäs, veljestynyt kokonaiseen viinuri-laumaan, ja osaan heitä +kaikkia puhutella ristimänimillään: -- Tommi, Reijo, Franssu. He +vannovat jo autuutensa kautta, että, vaikka olenkin vaan Walesin +prinssi, kuitenkin olen kuningas kohteliaisuudessa, ja sanovat +peittelemättä, ett'en ole mikään kopea kollo niinkuin Falstaff, vaan +oikea naisten naurattaja, iloinen vekkuli, kelpo poika, -- niin +maarin, niin he minua nimittivät, -- ja kun minusta tulee +Englannin kuningas, niin ovat kaikki Eastcheapin reippaat pojat +minun käskettävinäni. Aimo ryyppääminen on heidän kielellään +"purpuroimista", ja jos juotettaessa vedät henkeäsi, niin kirkaisevat +he: "hei vaan! älä kursastele!" Sanalla sanoen, olen neljännestunnissa +niin edistynyt, että voin elämänikäni kattilanpaikkuria saastaa hänen +omalla kielellään. Kuules, Eetu, sinä olet jäänyt paljosta kunniasta +osattomaksi, kun et ollut mukana tässä metelissä. Mutta, Eetuseni, +metoseni, tehdäkseni tuon nimesi vielä metoisemmaksi, annan sinulle +tämän pennin arvoisen sokuritötterön, jonka vast'ikään kouraani pisti +muuan viinuri-poika, joka ei eläissään ole muuta englanniksi sanonut +kuin: "kahdeksan killinkiä ja kuusi penniä" ja "tervetultuanne", +kimakasti lisäten: "heti, herra, heti! Pullollinen muskattia +Puolikuun[7] laskuun", tai jotakin sentapaista. -- Mutta kuulehan, +Eetu, ajan kuluksi, odottaessamme täällä Falstaffia, menehän tuonne +sivuhuoneeseen, minä tiedustelen pikku viinuriltani, miksi hän antoi +minulle tuon sokurin; huuda vaan lakkaamatta: "Frans!", niin hän ei +minulle vastaa muuta kuin: "heti". No, piiloon nyt, niin saat nähdä. + +POINS. +Frans! + +PRINSSI HENRIK. +Oivasti! + +POINS. +Frans! + + (Poistuu.) + + (Frans tulee.) + +FRANS. +Heti, herra, heti! Kurkistappa, Rappu, Granaattiomenaan, tarvitaanko +siellä jotakin. + +PRINSSI HENRIK. +Tänne, Frans! + +FRANS. +Armollinen herra! + +PRINSSI HENRIK. +Pitkäkö sinulla on palvelusaika, Frans? + +FRANS. +Onpa, maarin, viisi vuotta ja niin paljo kuin -- + +POINS (ulkoa). +Frans! + +FRANS. +Heti, herra, heti! + +PRINSSI HENRIK. +Vai viisi vuotta! Onpa, maarin, siinä pitkä aika kalistella +tinatuoppeja. Kuules, Frans, olisiko sinulla rohkeutta leikkiä +pelkuria kontrahtisi kanssa, ottaa sääret selkääsi ja pötkiä tiehesi? + +FRANS. +Hyvä Jumala, herra! Vannon kaikkien raamattujen kautta koko +Englannissa, että voisihan se sydän -- + +POINS (ulkoa). +Frans? + +FRANS. +Heti, herra, heti! + +PRINSSI HENRIK. +Kuinka vanha olet, Frans? + +FRANS. +Jahkahan mietin, -- ensi Mikonpäivän aikaan tulen -- + +POINS (ulkoa). +Frans! + +FRANS. +Heti, herra! -- Pyydän, armollinen herra, odottakaa hetkinen. + +PRINSSI HENRIK. +Ei, kuulehan, Frans! Tuo sokuri, jonka minulle annoit, -- olihan se +pennin arvoinen, eikö niin? + +FRANS. +Hyvä Jumala, herra! Olisin suonut, että olisi ollut kahden. + +PRINSSI HENRIK. +Siitä annan sinulle tuhannen puntaa; velo, milloin tahdot, niin saat. + +POINS (ulkoa). +Frans! + +FRANS. +Heti, heti! + +PRINSSI HENRIK. +Hetikö, Frans? Ei, Frans; mutta huomenna, Frans; tai torstaina, Frans; +tai toden totta, Frans, milloin vaan tahdot. Mutta, Frans. -- + +FRANS. +Armollinen herra! + +PRINSSI HENRIK. +Etköhän tahtoisi ryöstää tuota nahkatakkista ja kristallinappista +miestä, jolla on kerotukka, agaattisormus, kirpunkarvaiset sukat, +kerratut sukkanauhat, liukas kieli, espanjalainen tupakkimassi --[8] + +FRANS. +Hyvä Jumala, herra! Ketä tarkoitatte? + +PRINSSI HENRIK. +Onpa vaankin tuo ruskea muskatti teidän ainoa juomanne; sillä, +näetkös, Frans, sinun valkea liinajakkusi alkaa käydä likaiseksi. +Barbariassa, ystäväni, ei saata käydä pahemmin. + +FRANS. +Mitä, herra? + +POINS (ulkoa). +Frans! + +PRINSSI HENRIK. +Joutuun, kuhjus! Etkö kuule, sinua huudetaan. + + (Molemmat huutavat häntä, hän seisoo hämmentyneenä, + tietämättä mihin mennä.) + + (Viinuri tulee.) + +VIINURI. +Mitä! Seisotko vaan tässä, vaikka kuulet tämmöistä huutoa? Pidä huolta +vieraista tuolla sisällä. -- (Frans menee) Armollinen herra, vanha sir +John ja puoli tusinaa muita hänen kanssaan, seisovat oven takana; +saanko päästää heidät sisään? + +PRINSSI HENRIK. +Anna heidän odottaa hetkinen, ja avaa sitten ovi. --(Viinuri menee.) +-- Poins! + + (Poins palajaa.) + +POINS. +Heti, herra, heti! + +PRINSSI HENRIK. +Kuulehan! Falstaff ja ne muut rosvot ovat oven takana. Pidetäänkö +hauskaa? + +POINS. +Hauskaa kuin heinäsirkat, poikaseni. Mutta kuulehan, mitä sukkelaa +peliä sinä täällä piditkään tuon passaripojan kanssa? Mitä nyt aiot? + +PRINSSI HENRIK. +Nyt olen taipuisa kaikkiin kujeisiin, mitä ikänä kujetta on ollut +vanhan vakaan Aatamin ajoista alkain aina nykyisen sydänyön +kahdentoista-lyönnin nulikkaikään asti. + + (Frans tuo viiniä?) â- ¦ + +Mitä on kello, Frans? + +FRANS. +Heti, herra, heti! + + (Menee.) + +PRINSSI HENRIK. +Tuollakos vintiöllä niitä sanoja aina on vähemmän kuin papukaijalla, +ja kuitenkin hän on naisesta syntynyt! Hänen toimensa on juosta +portaita ylös ja portaita alas; hänen puhetaitonsa on laskun pätkä. En +kuitenkaan vielä ole silla päällä kuin Percy, tuo pohjolan +tulikannus,[9] joka tappaa kuusi tai seitsemän tusinaa skottilaista +suurukseksi, pesee kätensä ja sanoo vaimolleen: "Hyi tätä hiljaista +elämää! Minä kaipaan työtä." -- "Oi, rakas Heikkuseni", sanoo vaimo, +"kuinka monta olet tänään tappanut?" -- "Juottakaa kimoni", sanoo hän, +ja vastaa tunnin päästä: "noin neljätoista kappaletta; turha juttu!" +--Kuule, käske sisään Falstaff: minä osoittelen Percyä ja tuo saakelin +ihrarunto saa osoitella hänen vaimoansa, rouva Mortimeria. Saas tästä! +sanoi juoppolalli. Sisään, se kylkiluun venkale, sisään, se talimöhkä! + + (Falstaff, Gadshill, Bardolph ja Peto tulevat.) + +POINS. +Terve, Hannu! Missä olet ollut? + +FALSTAFF. +Surma syököön kaikki pelkurit, sanon minä, hiiteen kaikki tyynni! Niin +ja aamen! -- Lasillinen sektiä, poika! -- Ennenkuin tämmöistä elämää +kauan jatkan, tahdon vaikka kutoa sukkia, vieläpä niitä parsia, ja +anturoidakin lisäksi. Surma syököön kaikki pelkurit! -- Lasillinen +sektiä, lurjus! -- Eikö enää ole kuntoa maailmassa? + +PRINSSI HENRIK. +Oletko koskaan nähnyt Titaanin, sen helläsydämisen Titaanin, +suutelevan voikimpaletta, ja tämän aivan sulavan sen suloisesta +haastelosta? Jos olet, niin katso tuota möhkää. + +FALSTAFF. +Koira sinä, tässä viinissä on kalkkia;[10] ei ole muuta kuin koiruutta +viheliäisessä ihmisessä. Mutta pelkuri on kuitenkin pahempi kuin +kalkilla sekoitettu sekti; viheliäinen pelkuri. -- Mene menojasi, +vanha Hannu! Kuole, milloin tahdot! Jos ei miehuus, tosi miehuus ole +maan kasvoista kadonnut, niin olen minä mähnätön silli. Ei ole kolmea +kelpomiestä hirttämätöntä koko Englannissa, ja yksi niistä on lihava +ja alkaa vanheta. Jumala auttakoon meitä! Paha on maailma, sanon minä. +Tahtoisin olla kankuri; voisin laulaa virsiä[11] tai jos jonkinlaista. +Surma syököön kaikki pelkurit, sanon vieläkin! + +PRINSSI HENRIK. +Häh, sinä villasäkki? Mitä mutiset? + +FALSTAFF. +Kuninkaanpoika! Jos en minä sinua pieksä kuningaskunnastasi +sälesäilällä ja aja kaikkia alamaisiasi edelläsi kuin hanhiparvea, +niin en enää ikänä tahdo kantaa karvan kortta kasvoissani. Sinäkö +Walesin prinssi? + +PRINSSI HENRIK. +No, sinä äpärä mallukka, mikä asiana? + +FALSTAFF. +Etkö ole sinä pelkuri? Vastaa siihen! Ja tuo Poins sitte? + +POINS. +Lempo sinut periköön, sinä ihramaha! Jos sanot minua pelkuriksi, niin +pistän sinut kuoliaaksi. + +FALSTAFF. +Minäkö sanoisin sinua pelkuriksi! Ennen näkisin sinut kadotettuna, +kuin sanoisin sinua pelkuriksi. Mutta antaisinpa tuhannen puntaa, jos +voisin juosta niin hyvin kuin sinä. Olet jotensakin suoralapainen; et +välitä kuka selkälautasi näkee. Näinkö sinä ystävääsi selkää turvaat? +Hiiteen semmoiset selkänojat! Minä tahdon ihmisille näyttää naamani. +-- Lasillinen sektiä tänne! Olen lurjus, jos olen tänään tilkkaakaan +maistanut. + +PRINSSI HENRIK. +Oo, sinä korpinruoka! Tuskin ovat huulesi kuivuneet siitä kuin +viimeksi joit. + +FALSTAFF. +Se on yhtä kaikki! (Juo.) Surma syököön kaikki pelkurit, sanon +vieläkin! + +PRINSSI HENRIK. +Mikä asiana? + +FALSTAFF. +Mikäkö asiana? Neljä miestä täällä on siepannut tuhannen puntaa tänään +aamutyökseen. + +PRINSSI HENRIK. +Missä ne ovat, Hannu, missä? + +FALSTAFF. +Missäkö ovat? Pois ovat siepatut meiltä. Niitä oli sata miestä neljää +raukkaa vastaan. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä sanot, mies? Satako? + +FALSTAFF. +Olen heittiö, jos en ollut kahdentoista kanssa heistä käsikähmässä +kokonaista kaksi tuntia. Ihme kumma, että sieltä hengissä pääsin. +Kahdeksan pistoa sain takkiini, neljä housuihini; kilpeni on vallan +murskaksi ruhjottu, miekkani lovilla kuin käsisaha: ecce signum. En +ole koskaan tanakammin otellut siitä kuin mieheksi tulin; vaan ei +auttanut mikään. Surma syököön kaikki pelkurit! -- Kysy näiltä; jos +sanovat päälle tai vaille sen, mikä on totta, niin ovat konnia ja +pimeyden lapsia. + +PRINSSI HENRIK. +Sanokaa, miehet, miten se kävi? + +GADSHILL. +Me neljä hyökkäsimme noin kahdentoista kimppuun -- + +FALSTAFF. +Kuudentoista vähintäin, prinssi hyvä. + +GADSHILL. +Ja sidoimme ne köysiin. + +PETO. +Eipäshän, köysiin ne eivät joutuneet. + +FALSTAFF. +Konna sinä, köysiin ne joutuivat, joka sorkka; taikka olen minä +juutalainen, oikein heprealainen juutalainen. + +GADSHILL. +Kun olimme saaliin jaolla, karkasi päällemme kuusi tai seitsemän +pirteää miestä -- + +FALSTAFF. +Ja päästivät toiset köysistä; ja sitten tuli koko liuta. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Tappelitteko niiden kaikkien kanssa? + +FALSTAFF. +Kaikkienko? En tiedä, mitä sinä tarkoitat "kaikilla"; mutta jos minä +en tapellut viidenkymmenen kanssa, niin olen minä nauriin naatti. Jos +ei niitä ollut kaksi tai kolme päälle viidenkymmenen vanhan Hannu +raukan kimpussa, niin en ole minä kaksijalkainen eläin. + +PRINSSI HENRIK. +Jumala varjelkoon! Ethän vaan ole ketään lyönyt kuoliaaksi? + +FALSTAFF. +Vast' aika nyt Jumalaa rukoilla! Kahdelta heistä olen selän +pehmittänyt, ja kaksi ihan varmaan on palkkansa saanut, kaksi +kanvastimekkoista kelmiä. Kuules, Heikku, sanon jotakin, -- jos +valehtelen, niin sylje minua vasten naamaa, ja hauku hevoseksi. +Tunnethan minun vanhan väistöni: -- tämä oli asentoni, ja näin minä +työkkäsin edes. Silloin syöksyi kimppuuni neljä kanvastimekkoista +kanaljaa -- + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Neljäkö? Kaksihan sanoit vast'ikään. + +FALSTAFF. +Neljä, Heikku, neljä minä sanoin. + +POINS. +Niin kyllä, neljä hän sanoi. + +FALSTAFF. +Nämä neljä tulivat kaikki vasten rintaa ja hyökkäsivät yhtenä +päälleni. Minä en kursastellut, vaan otin kilvelläni vastaan kaikki +seitsemän miekanpistoa, -- näin ikään. + +PRINSSI HENRIK. +Seitsemänkö? Äskenhän niitä oli vaan neljä. + +FALSTAFF. +Kanvastimekkoako? + +POINS. +Niin, neljä kanvastimekkoa. + +FALSTAFF. +Seitsemän, kautta tämän miekankahvan, taikka olen minä konna. + +PRINSSI HENRIK. +Poins hyvä, älä huoli; kohta niitä karttuu vielä lisää. + +FALSTAFF. +Kuuletko minua, Heikku? + +PRINSSI HENRIK. +Kyllä, Hannu, vieläpä kuuntelenkin. + +FALSTAFF. +Oikein; se kannattaakin kuuntelemista. Nuo yhdeksän kanvastimekkoa, +joista puhuin -- + +PRINSSI HENRIK. +Kas niin, kaksi lisää jo! + +FALSTAFF. +Kun olin heiltä kantimet katkaissut, -- + +PRINSSI HENRIK. +Niin putosivat housut. + +FALSTAFF. +Niin alkoivat he väistyä; mutta minä seurasin perävilkkaa käsin ja +jaloin, ja vilahduksessa peittosin seitsemän niistä yhdestätoista. + +PRINSSI HENRIK. +Hirmuista! Yksitoista kanvastimekkoa kasvanut kahdesta! + +FALSTAFF. +Vaan, niinkuin olisi piru riivannut, niin kolme turkaisen kelmiä, +kolme viheriätakkia tuli takaapäin ja hyökkäsi päälleni; --oli, näet, +niin pimeä, Heikku, ett'et olisi voinut nähdä omaa kättäsi. + +PRINSSI HENRIK. +Nuo valheet ovat kutojansa, isänsä, kaltaisia: paksuja kuin vuoret, +törkeitä ja kouraan tuntuvia. Haa! sinä paksupäinen kuukupu, sinä +römökalloinen hupakko, äpärä, ruokoton, rasvainen talikäärö, -- + +FALSTAFF. +Mitä! Oletko hullu? Oletko hullu? Eikö totuus ole totuus? + +PRINSSI HENRIK. +Kuinka sinä voit erottaa nuo vihreätakit, jos oli niin pimeä, ett'et +voinut nähdä omaa kättäsi? Anna kuulla syysi; mitä vastaat tähän? + +POINS. +Niin syysi, Hannu, syysi! + +FALSTAFF. +Mitä? Pakostako? Eipäs; vaikka olisin vipuhirressä tai kaikki +maanpiirin kidutukset kärsisin, niin pakosta en sano teille mitään. +Vai pakosta teille sanoisin syyni! Vaikka olisi syitä niin taajassa +kuin sinivatukoita, niin pakosta en sano syitäni yhdellekään sorkalle, +enpäs vaan. + +PRINSSI HENRIK. +En tahdo kauemmin olla syypää tähän syntiin. Tuo veripunainen +pelkuri, tuo patjanpainaja, tuo tammanselän-taittaja, tuo suunnaton +lihavuori, -- + +FALSTAFF. +Suusi, senkin nälkäkurki, ankeriaan nahka, kuivattu naudankieli, +sonninsuoro, kapakala, -- huh, jos hengeltäni voisin sanoa kaikki, +mihin sinua vertaan! -- sinä kyynäräpuu, veitsentuppi, jousenkotelo, +viheliäinen paistinvarras, -- + +PRINSSI HENRIK. +Hyvä, hengitä välillä ja jatka sitten; ja kun olet halpaan +vertailemiseesi uupunut, niin kuulehan minunkin suustani sananen. + +POINS. +Kuuntele, Hannu! + +PRINSSI HENRIK. +Me kaksi näimme teidän neljän hyökkäävän toisten neljän päälle; te +köytitte ne ja anastitte niiden tavarat. -- Huomaa nyt, kuinka suora +totuus teidät solmii. -- Silloin me kaksi hyökkäsimme teidän neljän +päälle ja, sanalla sanoen, kiristimme teiltä saaliinne; se on nyt +meidän hallussamme; voittepa sen vaikka nähdäkin tässä talossa. -- Ja +sinä, Falstaff, sinä sieltä kieritit kuukupusi niin sievästi ja +taitavan sukkelasti, ja möläsit armoa, ja aina vaan juoksit ja möläsit +paremmin kuin koskaan olen kuullut sonnivasikan möläjävän. Mikä +vaivainen sinä olet, kun noin hakkaat pilalle miekkasi ja sitten +sanot, että se tuli tappelussa! Mitä juonia, mitä verukkeita, mitä +lymyreikiä nyt keksinet, pelastuaksesi tästä julkeasta, sepo selvästä, +häpeästä? + +POINS. +No, annappa kuulla, Hannu, minkä juonen tähän keksit? + +FALSTAFF. +Jumaliste, tunsinhan minä teidät yhtä hyvin kuin oma tekijänne. +Kuulkaahan nyt, hyvät herrat! Kävikö minun laatuun tappaa +kruununperillinen? Sopiko minun tehdä vastusta varsinaiselle +kuninkaanpojalle? Niin, tiedäthän sinä, että olen uljas kuin Herkules, +mutta muista vaistoa: jalopeurakaan ei koske varsinaiseen +kuninkaanpoikaan. Vaisto on suuri asia; minä olin pelkuri +vaistosta. Rupean kaiken ikääni luulemaan parempaa itsestäni ja +sinusta: itsestäni uljaana jalopeurana ja sinusta varsinaisena +kuninkaanpoikana. Mutta, jumal'avita, pojat, iloissani olen, että +teillä on rahat. -- Emäntä, ovet kiinni! Tänään valvotaan, huomenna +rukoillaan. -- Velikullat, reimapojat, sydänkäpyset -- kaikki hyvän +kumppanuuden nimet teille annan! Hei, pidetäänkö lystiä nyt? Panemmeko +toimeen näytelmän suoraa päätä? + +PRINSSI HENRIK. +Siihen suostun, -- ja sen aineena tulee olemaan sinun pakoretkesi. + +FALSTAFF. +Ah, ei siitä sen enempää, Heikku, jos minua rakastat. + + (Ravintolan emäntä tulee.) + +EMÄNTÄ. +Herran kiesus! Kaikkein armollisin prinssi, -- + +PRINSSI HENRIK. +Mitä nyt, kaikkein armollisin emäntä? Mitä asiaa? + +EMÄNTÄ. +Jesta, prinssi, tuolla on ulkona äyriäs herra hovista, joka tahtoo +puhutella teitä; sanoo tulevansa isänne luota. + +PRINSSI HENRIK. +Anna hänelle sitten niin, että hänestä tulee koko kruunun mies, ja +lähetä hänet takaisin äitini luo. + +FALSTAFF. +Minkä lajinen mies se on? + +EMÄNTÄ. +Vanha mies. + +FALSTAFF. +Mikä arvoisuuden ajaa vuoteesta keskellä yötä? -- Saanko minä häntä +vastata? + +PRINSSI HENRIK. +Tee se, Hannu. + +FALSTAFF. +Kyllä maarin minä hänet täällä suorin. + + (Menee.) + +PRINSSI HENRIK. +No, herraseni! Hyvin, määrinkin, tappelitte, -- te, Peto, ja te, +Bardolph; te olette jalopeuroja, tekin, juoksitte vaistosta pakoon; +ette tahtoneet koskea varsinaiseen kuninkaanpoikaan, ette. -- Hyi! + +BARDOLPH. +Todellakin, minä juoksin, kun näin toistenkin juoksevan. + +PRINSSI HENRIK. +Todellakin, sano nyt minulle vakaasti: mitenkä sai Falstaff miekkansa +noin rikkilouhituksi? + +PETO. +Niin, hän louhi sitä tikarillaan ja lupasi vaikka vannoa sielunsa +paholaiselle, jos vaan saisi teidät uskomaan, että se oli tullut +tappelussa, ja kehoitti meitä tekemään samoin. + +BARDOLPH. +Niin, ja kiheltämään nenäämme saraheinillä, että ne vuotaisivat verta, +ja sillä sitten tahrimaan vaatteemme ja vannomaan, että se oli kunnon +ihmisten verta. Minulle tapahtui, mitä ei ole tapahtunut seitsemään +vuoteen: minä punastuin, kuullessani hänen luonnottomia +mielijohteitaan. + +PRINSSI HENRIK. +Konna! Sinä varastit sarkallisen sektiä kahdeksantoista vuotta sitten, +josta jouduit kohdastaan kiinni, ja siitä saakka olet aina punastunut +ex tempore. Sinulla oli tuli ja miekka sivullasi, ja kuitenkin sinä +pötkit pakoon. Mikä vaisto sinua siihen käski? + +BARDOLPH. +Prinssi hyvä, näettekö nämä tuliraanat? Näettekö nämä hehkuvat huurut? + +PRINSSI HENRIK. +Kyllä näen. + +BARDOLPH. +Mitä luulette niiden merkitsevän? + +PRINSSI HENRIK. +Kuumaa maksaa ja kylmää kukkaroa. + +BARDOLPH. +Marua, prinssi, oikeutta myöten. + +PRINSSI HENRIK. +Ei; oikeutta myöten narua. + + (Falstaff palajaa.) + +Tuossahan se on laiha Hannu, tuossahan se on luurankale. No, sinä +kaikkein rakkain vanukäärö? Paljoko aikaa on siitä, Hannu, kuin näit +oman polvesi? + +FALSTAFF. +Omanko polveni? Kun minä olin sinun ijässäsi, Heikku, olin ruumiiltani +tuskin niin paksu kuin kotkankynsi; olisin vaikka voinut pujahdella +konttiporvarin peukalosormuksen läpi. Lempoon kaikki huolet ja +huokaukset! Ne, ne miehen puhalluttavat kuin vesirakon. Nyt on piru +merrassa: täällä oli sir John Bracy isäsi asialla; sinun täytyy +huomenaamulla mennä linnaan. Tuo tunnettu hullupää pohjolasta, Percy, +ja tuo toinen Walesista, joka antoi Amaimonille selkäsaunan ja teki +Luciferista aisankannattajan ja pani paholaisen vannomaan vasallivalan +walesilaisen piilukeihään vekaralla, -- no, mikä perhana onkaan hänen +nimensä? + +POINS. +No, Glendower. + +FALSTAFF. +Owen, Owen, sama mies; -- ja hänen vävynsä Mortimer, ja vanha +Northumberland, ja tuo reipas skottilaispukari, Douglas, joka +selkähevosessa karkaa ylös pystysuoraa vuorenseinää. + +PRINSSI HENRIK. +Hän, joka, täyttä laukkaa ratsastaen, pistoolillaan ampuu varpusta +lennosta. + +FALSTAFF. +Oikein osattu! + +PRINSSI HENRIK. +Mutta hänpä ei osannutkaan varpusia. + +FALSTAFF. +No niin, mutta sillä lurjuksella on sydän paikallaan; hän ei pötki +pakoon. + +PRINSSI HENRIK. +No, mutta mikä lurjus sinä olet, kun vastikään ylistelit hänen +karkaamistaan. + +FALSTAFF. +Selkähevosessa, sinä irvihammas: mutta jalan hän ei väisty jalansijaa. + +PRINSSI HENRIK. +Kyllä, Hannu, vaistosta. + +FALSTAFF. +Kyllä, kyllä, vaistosta. -- No niin, hän on siellä, hänkin, ja eräs +Mordake, ja tuhatmäärä sinilakkeja sitä paitsi. Worcester on yönaikaan +pujahtanut pois; isäsi parta on käynyt valkoiseksi näistä uutisista. +Nyt saa ostaa maata yhtä huokealla kuin mätää makrillia. + +PRINSSI HENRIK. +Kyllä, kyllä, jos tulee kuuma kesäkuu ja tätä kotitoraa kestää, niin +näyttää siltä kuin saisimme ostaa neitsyyksiä niin kuin hevosen +nauloja ostetaan, sataluvuittain. + +FALSTAFF. +Totta puhut, poikaseni, peijakas olkoon! Näyttääpä siltä kuin tulisi +liike siinä kohden hyvä. -- Mutta, sanoppa, Heikku, etkö sinä ole +kauheasti peloissasi? Sinä, ilmeinen kruununperillinen, luuletko, että +koko maailma voisi sinulle löytää toista kolmea semmoista vastustajaa +kuin tuo paholainen Douglas, tuo peikko Percy ja tuo perkele +Glendower? Etkö ole hirveästi peloissasi? Eikö veri suonissasi +värähtele? + +PRINSSI HENRIK. +Ei, toden totta, vähääkään; minulla ei ole sinun vaistoasi. + +FALSTAFF. +Mutta kyllä saat hirveän läksytyksen huomenna, kun tulet isäsi eteen. +Opettele vastausta, jos minua rakastat. + +PRINSSI HENRIK. +No, ole sinä olevinasi isäni, ja kuulustele minulta elämääni. + +FALSTAFF. +Tottako? Kyllä. -- Tämä tuoli olkoon valtaistuimeni, tämä tikari +valtikkani, ja tämä tyyny kruununi. + +PRINSSI HENRIK. +Sinun valtaistuimesi on vaan jakkara, kultainen valtikkasi vaan +lyijyinen tikari, ja kallis, komea kruunusi vaan katala, karvaton +klani. + +FALSTAFF. +Hyvä; jos ei armon liekki ole sinussa kokonaan sammunut, niin tuletpa +nyt liikutetuksi. -- Tuokaa tänne lasillinen sektiä, että saisin +silmäni näyttämään punaisilta, niinkuin olisin itkenyt; sillä minun +tulee puhua intohimoisesti, ja aionkin sen tehdä kuningas Cambyseen +tapaan.[12] + +PRINSSI HENRIK. +Kas niin, minä lankeen kontilleni. + +FALSTAFF. +Ja minä alotan puheeni. -- Väistykää, te ylimykset! + +EMÄNTÄ. +Herran Kiesus! Verratonta pilaa, totta totisesti! + +FALSTAFF. +Äl' itke, armas kuningatar; turhaa on tässä herutella kyyneleitä. + +EMÄNTÄ. +Oi, taivaan taatto, kuinka hän osaa olla arvokas! + +FALSTAFF. +Pois, loordit, synkkä kuningatar viekää; +Jo silmäin sulut tukkii kyynelvirta. + +EMÄNTÄ. +Herran Kiesus! Hän matkii noita lutkakomeljantteja niin, ettei +paremmasta apua. + +FALSTAFF. +Vaiti, rouva olutkappa! Vaiti, rouva naukkunen! -- Henrik, minä en +ainoastaan sitä ihmettele, missä aikaasi kulutat, vaan myöskin sitä +seuraa, missä liikut; sillä vaikka sauniot kasvavat nopeammin, jota +enemmän niitä tallataan, niin kuitenkin nuoruus enemmän kuluu, jota +enemmän sitä runnellaan. Että sinä olet poikani, siitä on minulle +takeena osaksi äitisi sana, osaksi oma luuloni; mutta eritenkin tuo +ilkamoinen silmäisi vilkunta ja tuo alahuulesi typerä lerppaaminen +minua siitä vakuuttaa. Jos sinä siis olet poikani, joka tässä oli +osoitettava, -- miksi, jos sinä olet poikani, sinulle noin osoitetaan +sormea? Sopiiko taivaan siunatun auringon laiskana loirotella +pensaissa ja syödä sinivatukoita? Kysymys, jota ei sovi panna +kysymykseen. Sopiiko Englannin pojan ruveta varkaaksi ja näpistellä +kukkaroita? Kysymys, jota sopii panna kysymykseen. On olemassa, +Henrik, yksi aine, josta usein olet kuullut puhuttavan ja jota useat +meidän maan ihmiset tuntevat pi'en nimellä; tämä piki, kuten vanhat +kirjailijat selittävät, jättää tahraa, ja samoin se seurakin, jossa +sinä liikut; sillä, Henrik, nyt en puhu sinulle viinan hallussa, vaan +kyynelten vallassa, en syyttä, suotta, vaan täyttä totta; en lipeällä +kielellä, vaan kipeällä mielellä. -- On kuitenkin yksi siveä mies, +jonka usein olen nähnyt seurassasi, mutta en tiedä hänen nimeään. + +PRINSSI HENRIK. +Minkä sorttinen mies, teidän majesteettinne, jos saan luvan kysyä? + +FALSTAFF. +Kaunis, komea mies, totta vieköön, ja ruumiikas; elävä katse, +miellyttävät silmät ja sangen ylevä käytös, ja noin viidenkymmenen +paikkeilla, luulisin, tai ehkäpä, totta maarin, lähempänä +kuuttakymmentä; ja nyt se johtuu mieleeni: hänen nimensä on Falstaff. +Jos tässä miehessä on haureuteen taipumusta, niin olen pettynyt hänen +suhteensa, sillä, Henrik, siveyttä huomaan hänen katseessaan. Jos nyt +puun voi tuntea hedelmästä, niinkuin hedelmänkin puusta, niin -- sen +sanon jyrkästi -- siinä on siveyttä tuossa Falstaffissa. Pysy hänen +seurassaan ja aja pois ne muut. Ja sano nyt, sinä pahankurinen jolppi, +missä olet ollut koko tämän kuukauden? + +PRINSSI HENRIK. +Puhutko sinä niinkuin kuningas? -- Toimita sinä minun osaani, minä +olen kuninkaana. + +FALSTAFF. +Panetko minut viralta? Jos sinä teet sen puoleksikaan niin arvokkaasti +ja majesteetillisesti sekä sanoissa että töissä, niin ripusta minut +koivista kattoon, kuin kaninpoika tai jänö kanakauppiaan puodissa. + +PRINSSI HENRIK. +Kas niin, tässä istun minä. + +FALSTAFF. +Ja tässä seison minä. -- Tuomitkaa, hyvät herrat! + +PRINSSI HENRIK. +No, Henrik, mistä sinä tulet? + +FALSTAFF. +Eastcheapista, teidän armonne. + +PRINSSI HENRIK. +Vaikeita valituksia kuuluu sinusta. + +FALSTAFF. +Jumaliste, teidän armonne, ne ovat vääriä! Eipä sitä nuorta prinssiä +sentään niin kiikkiin panna, eipä, piru olkoon! + +PRINSSI HENRIK. +Vannotko sinä, jumalaton kakara? Älä enää koskaan tule silmäini eteen! +Sinä olet kauheasti eksynyt pois armontilasta; perkele kiusaa sinua +vanhan, lihavan miehen hahmossa; tynnyri mieheksi on sinun seuranasi. +Eikö sinulla ole parempaa kumppania kuin tuo ruokoton lorulaukku, tuo +törkypurtilo, tuo pullistunut vesipöhö-lönttäre, tuo suuri summaton +sektiaami, tuo ränttyjä täyteen tupattu matkasäkki, tuo paistettu +markkinahärkä taikinat mahassa, tuo kunnianarvoisa synti, tuo +harmaapää riettaus, tuo isä mässäri, tuo ikäkulu turhuus? Mihin hän +kelpaa muuhun kuin sektiä maistamaan ja juomaan? Milloin hän on siisti +ja puhdas muulloin kuin salvokukkoa leikellessään ja syödessään? Missä +taitava muussa kuin viekkaudessa? Missä viekas muussa kuin +konnantyössä? Missä konnamainen muussa kuin kaikessa? Missä rehellinen +muussa kuin ei niin missään? + +FALSTAFF. +Suvaitkaa, teidän armonne, lausua ajatuksenne selvemmin; ketä +tarkoitatte, teidän armonne? + +PRINSSI HENRIK. +Tuota konnankurista, iljettävää nuorison viettelijää, Falstaffia, +tuota vanhaa, valkopartaista saatanaa. + +FALSTAFF. +Armollinen herra, sen miehen minä tunnen. + +PRINSSI HENRIK. +Tiedän sen, että hänet tunnet. + +FALSTAFF. +Mutta jos sanon, että tiedän enemmän pahaa hänestä kuin itsestäni, +niin sanon enemmän kuin tiedän. Että hän on vanha, Jumala nähköön, +sitä todistaa hänen valkoinen päänsä; mutta että hän on, luvalla +sanoen, huoripukki, sen minä kivenkovaan kiellän. Jos sekti ja sokeri +on syntiä, niin Jumala armahtakoon kaikkia kelvottomia! Jos vanhuus ja +hilpeys on rikosta, niin on moni vanha ravintoloitsija, jonka tunnen, +kadotukseen tuomittu. Jos on vihattava siitä syystä, että on lihava, +niin ovat Pharaon laihat lehmät rakastettavat. Ei, armollisin herra, +karkoittakaa Peto, karkoittakaa Bardolph, karkoittakaa Poins; mutta +tuo herttainen Hannu Falstaff, lempeä Hannu Falstaff, kunnon Hannu +Falstaff, uljas Hannu Falstaff, ja sitä enemmän uljas, kun hän on +vanha Hannu Falstaff, -- häntä älä karkoita Henrikkisi seurasta, häntä +älä karkoita Henrikkisi seurasta; jos paksun Hannun karkoitat, niin +karkoitat koko maailman. + +PRINSSI HENRIK. +Sen teen, sen tahdon. + + (Kolkutusta kuuluu. Ravintolan emäntä, Frans ja Bardolph + poistuvat. Bardolph palajaa juoksujalkaa.) + +BARDOLPH. +Prinssi, prinssi! Sheriffi on oven takana, suuri, summaton +vartiojoukko mukanaan. + +FALSTAFF. +Tiehesi, konna! Kappale näytellään loppuun. Minulla on paljon +sanottavaa tuon Falstaffin hyväksi. + + (Ravintolan emäntä palajaa.) + +EMÄNTÄ. +Kies' auttakoon! Prinssi! Prinssi! -- + +PRINSSI HENRIK. +Hih hei, heleijaa! Piru ajaa viulunjousella! Mikä hätänä? + +EMÄNTÄ. +Sheriffi ja koko vartiojoukko on oven takana, tahtovat tarkastaa +taloa. Päästänkö heidät sisään? + +FALSTAFF. +Kuuleppas, Heikku, älä koskaan sano oikeata kultarahaa väärennetyksi: +sinä olet toden teolla hullu, vaikka et siltä näytä. + +PRINSSI HENRIK. +Ja sinä olet luonnosta pelkuri, vaikka vaistoa vailla. + +FALSTAFF. +Minä ajan takaisin esilauseesi; jos sinä ajat takaisin tuon +esivartijan, niin teet hyvin; jos et, niin päästä hänet sisään. Jos en +minä pyövelin rattailla näytä yhtä muhkealta kuin joku toinenkin, niin +hornaan koko kasvatukseni! Voineehan minut narulla kuristaa yhtä +vikkelästi kuin jonkun toisenkin. + +PRINSSI HENRIK. +Pois, piiloon seinäverhon taa;[13] -- te toiset menkää tuonne ylös. +Nyt, hyvät herrat, vilpitön katsanto ja hyvä omatunto! + +FALSTAFF. +Niitä molempia on minullakin ollut; mutta nyt ne ovat mennyttä ja +siitä syystä piilen. + + (Kaikki poistuvat, paitsi prinssi ja Poins.) + +PRINSSI HENRIK. +Kutsukaa sheriffi sisään. + (Sheriffi tulee ajurin kanssa.) +No, herra sheriffi, mit' anotte? + +SHERIFFI. +Anteeksi ensin. Luikkina ja huuto +Eräitä ajanut on tähän taloon. + +PRINSSI HENRIK. +Eräitä? Keitä? + +SHERIFFI. + Armollinen herra, +Yks niist' on hyvin tuttu miehen julku, +Rasvainen koljo. + +AJURI. + Rasvainen kuin voi. + +PRINSSI HENRIK. +Se mies, sen vakuutan, ei ole täällä: +Lähetin juuri hänet asioille. +Mut lupaan miehen sanall', että hänet +Huomenna laitan puolipäivissä +Vastaamaan sinulle ja jokaiselle +Kaikesta, mikä syyksi hälle pannaan. +Ja nyt, mä pyydän, talo jättäkää. + +SHERIFFI. +Kyll', armollinen prinssi. Kaksi herraa +Ryöstössä hukkas kolmesataa markkaa. + +PRINSSI HENRIK. +Lieneepä niin. Jos hän ne heiltä ryösti, +Niin työstään vastatkoon. Nyt hyvästi! + +SHERIFFI. +Niin, hyvää yötä, armollinen herra! + +PRINSSI HENRIK. +Jo eikö liene hyvä huomen, eikö? + +SHERIFFI. +Niin tosiaan, jo lienee kello kaksi. + + (Sheriffi ja ajuri menevät.) + +PRINSSI HENRIK. +Tuo rasvainen raato on yhtä tunnettu kuin Paavalin kirkko. Kutsu hänet +esiin. + +POINS. +Falstaff! -- Sikeässä unessa seinäverhon takana, ja kuorsaa kuin +hevonen. + +PRINSSI HENRIK. +Kuules vaan, kuinka raskaasti hän hengittää. Tutkisteleppa hänen +taskujaan. (Poins tutkistelee.) Mitä löysit? + +POINS. +Pelkkää paperia, armollinen herra. + +PRINSSI HENRIK. +Katsotaanpa, mitä niissä on; lueppa! + +POINS (lukee). +Item salvokukko 2 killinkiä S penniä. +Item kastinta 4 penniä. +Item kaksi tuopillista sektiä 5 killinkiä 8 penniä. +Item anjovista ja sektiä illallisen jälkeen 2 killinkiä 6 penniä. +Item leipää 1/2 penniä. + +PRINSSI HENRIK. +Hirveätä! Vain puolen pennin arvosta leipää noin kohtuuttomaan määrään +sektiä! -- Mitä muuta löydät, pane talteen; sen luemme, kun saamme +parempaa aikaa. Maatkoon hän siellä päivän valkeamaan. Minä menen +aamulla hoviin; meidän tulee kaikkien lähteä sotaan, ja sinä olet +siellä saapa arvoisan tehtävän. Tuolle lihavalle rentulle toimitan +paikan jalkaväessä, ja tiedän, että parin sadan jalan marssi on +hänelle kuolemaksi. Rahat ovat maksettavat takaisin korkojen kanssa. +Tule luokseni aamulla hyvissä ajoin; ja nyt, hyvää huomenta, Poins. + +POINS. +Hyvää huomenta, prinssi hyvä. + + (Menevät.) + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Bangor. Huone ylidiakonin asunnossa. + + (Percy, Worcester, Mortimer Ja Glendower tulevat.) + +MORTIMER. +Lupaukset hyvät, puolueemme taattu, +Työn alku onnekas ja toivorikas. + +PERCY. +Lord Mortimer ja lanko Glendower, +Suvaitsetteko istua? +Ja setä Worcester: -- tuhat tulimmaista! +Unohdin kartan. + +GLENDOWER. + Ei, ei, tässä on se. +Istuhan, Percy lanko, istu Hotspur; +Nimellä tuolla kun sua Lancaster +Vaan mainitsee, niin kalpenee hän aina +Ja huoahtaa ja taivaaseen sun toivoo. + +PERCY. +Ja teidät helvettiin, kun mainittavan +Vaan kuulee Owen Glendowerin nimen. + +GLENDOWER. +Hän oikeess' on; kun minä tulin ilmaan, +Niin taivaan otsan täytti tulihaamut +Ja soihtuvalkeat; kun minä synnyin, +Maan laaja piiri peruksissaan järkkyi +Kuin pelkuri. + +PERCY. + Niin käynyt ois, vaikk' oisi +Emonne natukissa poikinut +Ja itse ette koskaan syntynytkään. + +GLENDOWER. +Maa järkkyi, sanon ma, kun synnyin minä. + +PERCY. +Maa, sanon ma, mun mieltäni ei ollut, +Jos luulette sen teitä järkkyneen. + +GLENDOWER. +Maa vapisi ja taivas leimueli. + +PERCY. +Maa järkkyi kai, kun näki taivaan liekit. +Ei syntymänne pelost' ensinkään. +Poteva luonto ankarista purkeist' +Useinkin helpon saapi; usein vaivaa +Kohtuista maata jonkinlainen ähky, +Kun henki riihaton on vangittuna +Sen sisuksiin; ja tää kun pyrkii maalle, +Niin eukko-rukka vapisee, ja tornit +Se kukistaa ja sammaltuneet linnat. +Kipua moista teidän syntyissänne +Maa-emo varmaan tunsi. + +GLENDOWER. + Noin ei rohkeis +Mua moni vastustella. Vielä kerran +Sen sanon: maailmaan kun tulin minä, +Niin taivaan otsan peitti tulihaamut, +Vuorilta vuohet syöksyivät, ja karja +Porullaan täytti kedot säikkyneet. +Nää enteet minun suuruuttani tiesi, +Ja koko elämäni osoittaakin, +Ett' arki-ihmisiin en kuulu minä. +Ken, sylimä sen meren, joka huuhtoo +Englannin, Skotlannin ja Walesin rantaa, +Mua tahtoo neuvoa kuin koulupoikaa? +Ken vaimon-syntyinen, mun rinnallani +Voi salataidon jyrkännettä nousta +Tai tieteen syvyyksiin mua seurata? + +PERCY. +Paremmin walesiläist' ei kukaan haasta. +Ma tahdon murkinoida. + +MORTIMER. +Vait, Percy lanko! Vimmaan hänet saatat. + +GLENDOWER. +Voin hornast' aaveita ma kutsua. + +PERCY. +No, sen voin minäkin, ja sen voi kaikki, +Mut toinen asia on, tulevatko. + +GLENDOWER. +Voin sulle näyttää, miten pirun valtaat. + +PERCY. +Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, +Mitenkä pirun häädät totuudella: +Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. -- +Jos voit, niin tänne loihdi se, mut mulla +On, jumal'auta, voimaa sitä häätää. +Ikäsi kaikki puhu totuutta, +Niin piru häätyy. + +MORTIMER. + Kas niin, ystävät, +Tuo kina hyödytön jo päättäkää. + +GLENDOWER. +Kolmasti Bolingbroke mua voittaa koitti; +Kolmasti Severn-virran särkiltä +Ja Wyen rannoilta ma hänet ajoin +Paljaana, säiden pieksämänä, kotiin. + +PERCY. +Paljaanako? Ja vielä kurjaan säähän? +No, piru olkoon, eikö horkkaa saanut? + +GLENDOWER. +Kas, täss' on kanta. Kolmiako jaamme +Nyt oikeutemme, sopimuksen mukaan? + +MORTIMER. +Päädiakoni jo sen jakanut +On kolmeen, aivan yhtä suureen osaan. +Mun osuuteni Englannist' on tämä: +Severnist' itään, Trentist' etelään; +Severnin länsipuolen, koko Walesin +Ja kaikki tämän piirin vehmaat maat +Saa Owen Glendower; -- ja te, rakas lanko, +Tuon ylijäämään Trentin pohjoispuolia. +On välikirja tehty kolminainen: +Kun sinetillämme sen vahvistamme, -- +Ja sen jo tänä yönä tehdä voimme, -- +Niin huomenna te, Percy, ynnä minä +Ja Worcester setänne, me kiirehdimme +Tapaamaan Shrewsburyssä, niinkuin määrä, +Isäänne sekä skottilaisten voimaa. +Isäni Glendower ei vielä jouda; +Mut neljääntoista päivään emme vielä +Tarvinne hänen apuaan. -- (Glendowerille.) Sill'aikaa +Ko'ota ehtinette ystävämme, +Vasallit, naapurit ja ylimykset. + +GLENDOWER. +Vähemmäss' ajassa ma teihin yhdyn. +Ja silloin mull' on teidän vaimot myötä. +Nyt teidän täytyy heidät salaa jättää; +Sill' uppoisihan mailma kyyneltulvaan, +Jos hyvästelisitte vaimojanne. + +PERCY. +Mun osuuteni pohjaan Burtoniita +Niin suur' ei ole minusta kuin teidän. +Tuo virta, nähkääs, tuossa mutkittelee +Ja puolikuuhkon kulman, aika palan +Pois leikkaa parhaimmista maistani. +Sen juovaan laitan tuohon kohtaan padon +Ja uutta uomaa kauniina ja tyynnä +Hopeakirkas Trent saa sitten juosta. +Noin syvään polvia ei saa se tuossa +Ja multa riistää moista oivaa maata. + +GLENDOWER. +Ei polvia? Sen täytyy; näet, se polvii! + +MORTIMER. +Niin, nähkääs, kuinka suuntansa se ottaa +Ja tekee tänne yhtä suuren polven, +Pois vastaisesta maasta leikellen +Juur' yhtä paljon kuin se viepi teiltä. + +WORCESTER. +Vähällä työllä tähän kaivos tehdään, +Niin pohjoisosa saa tuon niemen lisää, +Ja virta juoksee suorana ja tyynnä. + +PERCY. +Niin tahdonkin, ja se ei paljon maksa. + +GLENDOWER. +Mut minä sit' en tahdo. + +PERCY. + Kuinka? Ette? + +GLENDOWER. +En; älkää sitä tehkö. + +PERCY. + Ken mua kieltää? + +GLENDOWER. +He, minä. + +PERCY. + Tehkää niin se, etten teitä +Ma ymmärrä: puhukaa walesiläistä. + +GLENDOWER. +Ma puhun englantia niinkuin tekin; +Englannin hoviss' olen kasvatettu, +Englantilaista lauluakin monta +Somasti nuorra lauloin harpunsäistöön +Ja sievistelin soitollani kieltä; +Kykyä moist' ei ole teissä nähty. + +PERCY. +Iloitsen sydämmestä, toden totta. +Kasina ennen naukua ma tahdon +Kuin moinen riiminrenkuttaja olla. +Vaskisen jurppa-oran kirskettä +Tai kuivan pyörän kitkaa ennen kuulen; +Se niin ei vihloisi mun hampaitani, +Kuin mokomakin lörppö runous; +Se on kuin jäykän konin jolkutusta. + +GLENDOWER. +No, tehkää Trentille siis uusi juopa. + +PERCY. +En huoli. Kolmasti sen verran maata +Hyvälle ystävälle luovuttaisin. +Mut tietkää, kauppa-asioiss' en myötää +Hiuskarvast' yhdeksättä osaakaan. +Ovatko kirjat valmiit? Joko mennään? + +GLENDOWER. +On kaunis kuudan; tänä yönä menkää; +Ma kirjuria joudutan ja samass' +Erolle valmistelen vaimojanne. +Varonpa tyttäreni hullautuvan, +Niin Mortimeriins' on hän kiintynyt. + + (Menee.) + +MORTIMER. +Hyi, Percy, isää noin kun ärsytätte! + +PERCY. +En muuta voi; hän suututtaa mua usein: +Kielellään ain' on myyrät, muurahaiset,[14] +Ja noita Merlin ennustuksinensa, +Ja lohikäärmeet, evättömät kalat, +Kynivät korpit, siipirikot aarnit, +Makaavat leijonat ja juoksukissat, +Ja muuta tyhmää hölyn pölyä, +Jost' ihan pakanantuu. Eilis-yönä +Mua viivytteli yhdeksättä tiimaa, +Nimeltä nimitellen kaikki pirut, +Jotk' oli palkannut. Oo, hän mua kiusaa +Kuin rampa hevonen tai kärty akka +Tai savuava pirtti. Sipulilla +Ja juustoll' elän tuulimyllyss' ennen +Kuin, herkut suussa, häntä kuuntelen +Paraassa kristikunnan huvilassa. + +MORTIMER. +Mut kunnon mies hän vaan on, toden totta, +Ja ihmeen lukenut ja salatietoon +Perehtynyt, kuin jalopeura uljas, +Ja ihmeen ystävällinen, ja aulis +Kuin Indian aarreaitat. Tietkääs, lanko, +Hän panee luonteeseenne suuren arvon, +Ja hillitseepä luonnon kiukkuaankin, +Kun häntä ärsytätte, toden totta. +Mua uskokaa: maan pääll' ei ole toista, +Ken, nuhdetta ja vaaraa kokematta, +Niin häntä oisi härnännyt kuin te. +Mut pyydän: älkää usein sitä tehkö. + +WORCESTER. +Niin kyllä, liiaks olit moittivainen, +Ja tänne tultuasi kaikki teit +Häneltä hämmentääkses ihan mielen. +Tuo vika täytyy sinun heittää, lanko; +Siit' usein ylvä miehen mieli kuultaa, -- +Ja muuta kiitosta et siitä saa, -- +Mut usein osoittaa se raakaa vimmaa, +Maltittomuutta, tapain puutetta, +Kopeutta, röykkyytt', itsekylläisyyttä. +Vähinkin näistä kansan lemmen riistää +Jalolta mieheltä, ja muutkin hyveet, +Jos kuinka kauniit, tahraa se, ja niiltä +Vie kehun ansaitun. + +PERCY. + Sätitte hyvin; +Jumala hienot tavat siunatkoon! -- +Tuoss' eukkomme; jäähyväiset nyt teemme. + + (Glendower palajaa lady Percyn ja lady Mortimerin kanssa.) + +MORTIMER. +Elävä kiusa! Englantia vaimon' +Ei osaa lain, ja Walesin kielt' en minä. + +GLENDOWER. +Hän itkee, sinust' erota ei tahdo: +Soturiks tulla tahtoo, sotaan mennä. + +MORTIMER. +Sanokaa, että Percy-tädin kanssa +Jälestä heti pääsee seurassanne. + + (Glendower puhuttelee tytärtään Walesin kielellä, + tämä vastaa samalla kielellä.) + +GLENDOWER. +Hän vimmoissaan on; hupsu, puupää luiska, +Hän suostutuksille on aivan kuuro. + + (Lady Mortimer puhuttelee Mortimeria Walesin kielellä.) + +MORTIMER. +Käsitän katsees; tuota walesiläistä, +Mi noista paisuvista silmist' uhkuu, +Ma hyvin tunnen; jos ei hävettäisi, +Samalla kielellä ma vastaisin. + (Lady Mortimer puhuu taaskin.) +Ma ymmärrän sun muiskus, sinä minun, +Ja se on tajukasta haastelua. +Näin, armas, kouluasi käyn ma, kunnes +Sun kieles olen oppinut; sun suussas +Tuo Walesin kieli soi kuin ylvä laulu, +Min kaunis kuningatar puistikossa +Livertää hurmaavasti luutun säistöön. + +GLENDOWER. +Jos noin sä hellyt, hullaantuu hän aivan. + + (Lady Mortimer puhuu taas.) + +MORTIMER. +Oh, tuost' en ymmärrä sen taivaallista! + +GLENDOWER. +Kaislalle tuohon maata sinut käskee +Ja pääsi painaa hänen helmahansa, +Niin lempilaulusi hän sulle laulaa +Ja unettaret luomillesi loihtii; +Hurmaavaan hortoon veresi hän tenhoo +Ja unen saa ja valveen moiseen riitaan +Kuin yön ja päivän riita vähää ennen, +Kuin uljas taivaallinen valjakko +Idässä kultaist' alkaa kulkuansa. + +MORTIMER. +Ah, mielelläni lauluaan ma kuulen; +Sill'aikaa varmaan valmistuvat kirjat. + +GLENDOWER. +Tee niin. +Se soittokunta, joka teille soittaa, +Ilmassa leijuu, tuhat virstaa täältä, +Mut tääll' on kohta. Istu vaan ja kuule. + +PERCY. +Tule, Katri, sinä sen makaamisen osaat; no joutuun, joutuun, että saan +painaa pääni sinun helmaasi. + +LADY PERCY. +Sinä, rääkkäsorsa! + + (Glendower lausuu muutamia sanoja Walesin kielellä. + Soitto alkaa.) + +PERCY. +Nyt näen, ett' osaa piru Walesin kieltä, +Enk' oikkujaan nyt lainkaan ihmettele. +Hän, jumal'aut, on hyvä soittoniekka! + +LADY PERCY. +Sinun siis pitäisi olla hyvinkin soitannollinen, sinä kun olet +kokonaan oikkujesi vallassa. Hiljaa, veitikka, ja kuuntele, kun lady +Mortimer laulaa Walesin kielellä. + +PERCY. +Ennemmin kuulen, kun Lady narttuni ulvoo Irlannin kielellä. + +LADY PERCY. +Tahdotko, että lyön pääsi puhki? + +PERCY. +En. + +LADY PERCY. +Ole sitten hiljaa. + +PERCY. +Enkä ole; se on naisten vikoja. + +LADY PERCY. +Siis Jumala sinua auttakoon! + +PERCY. +Tuon Walesin rouvan viereen. + +LADY PERCY. +Mitä sanot? + +PERCY. +Vaiti! Hän laulaa. + + (Lady Mortimer laulaa walesiläisen laulun.) + +Kuules, Katri, sinunkin pitää laulaa laulu. + +LADY PERCY. +En, totta totisesti, sitä tee. + +PERCY. +Et, totta totisesti, sitä tee! Sydänkäpyseni, vannothan kuin +sokurileipojatar ikään. "En totta totisesti sitä tee" ja "niin totta +kuin elän" ja "niin totta kuin Jumala minua auttakoon" ja "niin totta +kuin päivä" -- + +Tuollaiset veltot saksanvalat näyttää, +Kuin et ois koskaan käynyt tullin taakse. +He, vanno, Katri, oikein paksu vala,[15] +Niinkuin sun kaltaisesi rouvan sopii, +Ja heitä nuo sun "totta totisesti" +Ja moiset piparkakku-vakuutukset +Sametti-puuhkille ja teikareille. +No laula nyt! + +LADY PERCY. + En tahdo laulaa. + +PERCY. Siten tulet suorinta tietä räätäliksi[16] tai punatulkkujen +kesyttäjäksi. Kun vaan välikirjat valmistuvat, niin lähden matkaan +parin tunnin kuluttua; tule jäljestä, jos tahdot. + + (Menee.) + +GLENDOWER. +Tule, Mortimer; sin' olet yhtä hidas +Kuin Percy kiihkeä ja tulinen. +Kun kirjat saadaan, sinetti vaan alle +Ja heti ratsun selkään! + +MORTIMER. + Mielist' aivan. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Lontoo. Huone hovilinnassa. + + (Kuningas Henrik, Walesin prinssi ja loordeja tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Suvaitkaa, loordit! Walesin prinssin kanssa +Tahdomme kahden haastaa; lähell' olkaa, +Me hetikohta teitä tarvitsemme. -- + (Loordit poistuvat.) +En tiedä, niinkö Jumalan on tahto +Rangaista pahat työni sillä, että +Viisaassa neuvossansa mulle laittaa +Omasta verestäni kostonvitsan. +Niin, elosi ja elämäsi minut +Saa uskomaan, ett' olet taivahalta +Minulle tuliseksi kostoks pantu +Ja piiskaks synneistäni. Kuinka muuten +Noin alhaiset ja hurjat mieliteot, +Noin köyhät, tyhjät, riettaat harrastukset, +Noin ontot huvit ja noin raaka seura, +Kuin mihin sinä olet juuttunut, +Ne kuinka soveltuvat jalon veren +Ja ruhtinaisen mielen kanssa yhteen? + +PRINSSI HENRIK. +Ylevä isä! Soisin, että voisin +Vioista kaikista niin puhdistaida, +Kuin itseni ma syyttömäks voin näyttää +Moneenkin, joka syykseni on pantu. +Sen verran toki kohtuutt' anon, että, +Kumottuani monet juoruvalheet, +Joit' usein valtain korvaan kuiskivat +Imartajat ja kehnot kielikellot, +Ne tosi erheet, joihin nuoruuteni +On hurjan hillitönnä heittäynyt, +Te anteeks annatte, kun nöyräst' anon. + +KUNINGAS HENRIK. +Jumala sulle anteeks antakoon! +Mut mua ihmetyttää, että, Henrik, +Sun mielitekojesi lennon suunta +Niin toinen on kuin esi-isiesi. +Menetit raakuudellas neuvostossa +Sen paikan, jonka nuoremp' otti veljes; +Oletpa pian vieras koko hovin +Ja oman veriheimos sydämelle. +Mit' aika odotti ja toivoi sulta, +Se mennytt' on, ja joka sielu sulle +Pikaista hukkaa ennustaa. Jos minä +Noin arvoani oisin tuhlannut, +Noin kaikkein silmäin ruoaks altistunut +Ja julki antaunut halpaan seuraan, +Niin sama kansan mieli, joka kruunun +Minulle soi, sen silloist' omistajaa +Edelleen suositellut ois ja minut +Maanpakoon maineettomaan jättänyt +Mitättömäksi, huomaamattomaksi. +Näyttäydyin harvoin, vaan kun ulos läksin, +Mua pyrstötähden lailla kummasteltiin; +"Tuoss' on hän", sanoi toiset lapsilleen, +Ja toiset: "missä? ken on Bolingbroke?" +Näin riistin kaiken sulon taivahalta +Ja nöyryyteen niin pukeuduin, että +Ma kansan sydämmestä suosin voitin +Ja kansan suusta riemun tervehuudot, +Kuninkaan kruunupäisen nähden aivan. +Näin uutena ja tuoreena ma pysyin; +Mua niinkuin messupapin kasukkaa +Suu auki katseltiin; niin loistossani +Esiinnyin harvoin, mutta komeasti, +Ja outous antoi sille juhlan arvon. +Kuningas häiläkkä hän hyöri, pyöri, +Mukana narrit löyhät, pää kuin taula, +Jok' ottaa pian tulen, pian sammuu; +Vedelti arvoaan ja kuninkuuteen +Sekoitti narrein ilveet, alttiiks antain +Nimensä suuren näiden ilkkunalle, +Ja alensihe, haitaks arvollensa, +Nulikkain ivaa irjumaan, niin tullen +Pilaksi joka parrattoman houkon; +Kaduilla, kujilla vaan seurusteli, +Ruveten kansansuosin kerjääjäksi. +Noin silmin aina ahmittuna, vihdoin +Hunaja kyllytti, kuvottaa alkoi +Sen maire maku, josta vähäinenkin +Vähäiseen lisää jo on liian liikaa. +Kun joskus sitten esiintyy, niin on hän +Kuin käki kesäkuulla, jota kuullaan, +Mut suotta vaan, ja katsellaan, mut silmin, +Jotk', arkinäkemistään tylstyneinä, +Niin ihailevaa katsett' ei voi luoda +Kuin vaatis majesteetin aurinko, +Jok' ällistyvää silmää harvoin kohtaa. +Torkuttiin, silmät harmaallaan, ja maattiin +Juur' nenän edessä, ja irmasteltiin +Kuin raivostunut miesi vihollistaan; +Niin näköns' inhoitti ja tympeytti. +Samassa tilass' olet sinä, Henrik; +Sa ruhtinaisen etuutesi olet +Hukannut huonoon seuraan; kaikkein silmät +Jo kylläyneet on tuohon halpaan näkyyn, +Pait mun, jok' ei voi kyllikseen sua nähdä +Ja joka tekee, mit' en sois sen tehdä: +Sokeutuu hupsumaista hellyyttään. + +PRINSSI HENRIK. +Kuningas armollisin, vasta tahdon +Varani pitää. + +KUNINGAS HENRIK. + Aivan samanlainen +Kuin sinä tällöin, oli Richard silloin, +Kun Ranskasta ma Ravensburgiin saavuin; +Ja mikä minä silloin, nyt on Percy, +Niin, kautta sieluni ja valtikkani, +Enemmän hän on oikeutettu valtaan +Kuin sinä, pelkkä perimyksen varjo. +Hän ilman oikeuden tapaistakaan +Aseilla täyttää valtakunnan kentät; +Ei pelkää leijonankaan hirmukitaa; +Ja vaikk' ei vanhemp' iältään kuin sinä, +Hän ikäloordit vie ja arvopiispat +Veriseen taisteluun ja miekanryskään. +Mink' ikimaineen saikaan hän, kun voitti +Kuuluisan Douglaan, jonka ylväät teot, +Tuliset hyökkäykset ja suuri maine +Vei ylevimmän sotakunnian +Ja etuarvon kaikilt' urohilta +Kaikissa kristikunnan valtioissa! +Kolmasti Hotspur, tämä sankartaimi, +Mars kapalossa, voitti suuren Douglaan, +Vangitsi hänet kerran, päästi vapaaks +Ja teki ystäväkseen, täyttääksensä +Vihaisen sodan suun ja järkyttääkseen +Valtaistuimemme turvallista rauhaa. +Ja mitä sanot tähän? Percy, Northumberland, +Mortimer, Douglas, Yorkin arkkipiispa +Kapinaa miettivät ja aseiss' ovat. +Vaan miksi sulle, Henrik, näitä kerron? +Miks puhun vihamiehistäni sulle? +Jok' olet lähin vihamies ja pahin, +Jot' orjan pelko, halpa taipumus +Ja oikun puuska valtaa niin, ett' ehkä +Mua vastaan sodit Percyn palkkalaisna, +Ja hänen kannoillaan kuin koira ryömit, +Näin näyttäin, kuinka turmeltunut olet. + +PRINSSI HENRIK. +Tuot' älkää uskoko; niin ei käy koskaan. +Jumala niille kostakoon, jotk' ovat +Näin multa majesteetin lemmen vieneet. +Tuon kaiken vielä Percyn pää saa maksaa, +Ja kerran mainepäivän laskiessa +Ylpeillen sanon: "teidän olen poika", +Kun tulen, yllä puku ihka verta +Ja kasvot peitettyinä hurmeverhoon, +Mi huuhdottuna pois vie häpeänkin. +Ja sinä päivänä, -- jos vaan se koittaisi -- +Tuo sama kunnian ja maineen lapsi, +Tuo ritar' ylväs, tuo maan-kuulu Hotspur +Ja hylky Henrikkinne ottelevat. +Jos joka säde hänen kypärissään +Ois määrätön ja minun kiireelläni +Häpeä kaksinkertainen! Se tulee +Se aika, jolloin tämä pohjan piltti +Saa vaihtaa maineensa mun häpeääni. +Isäntärenkini on Percy vainen, +Hän mainetta mun hyväkseni korjaa; +Mut tilinpä niin ankaran ma vaadin, +Ett' antaa saa hän kaiken kunniansa, +Vihonpa viimeisenkin maineen tilkan, +Ma sydämmestään muuten velan riistän. +Jumalan nimessä sen lupaan tässä: +Jos Hän mun sallii päätökseen sen saattaa, +Parantaa sillä tahdon, majesteetti, +Nuo hurjuuteni lyömät vanhat haavat; +Jos ei, niin kuolo kaiken velan pyyhkii; +Ja ennen kuolen satatuhat kertaa, +Kuin rikon valastani pienint' osaa. + +KUNINGAS HENRIK. +Tuo satatuhat kapinoivaa surmaa; +Sa siihen vallan saat ja valtakirjan. -- + (Blunt tulee.) +No, Blunt? Sun katsees kiirettä on täynnä. + +BLUNT. +Niin asiakin, jota tässä ajan. +Mortimer Skotlannista[17] laittaa tiedon, +Ett' yhdentenätoista tässä kuussa +Englannin kapinoitsijat ja Douglas +On Shrewsburyssä yhtyneet; niin suuri +Ja peloittava heill' on sotavoima, -- +Jos pysyvät vaan kaikki sanassaan, -- +Kuin koskaan tuhonnut on valtakuntaa. + +KUNINGAS HENRIK. +Tänäpä lähtee Westmorelandin kreivi +Ja poikani Lancaster hänen kanssaan; +Tuo tieto, näet, on viiden päivän vanha. +Ens keskiviikkona sa, Henrik, lähdet, +Ja torstaina me itse matkustamme. +Bridgnorthiss' yhdytään; sun tiesi, Henrik, +Käy Glostershiren kautta; joukkomme +Pitäisi kahdentoista päivän päästä +Bridgnorthiss' olla, laskujeni mukaan. +Täys meill' on työ, nyt viipyä ei auta, +Menestys herpoo vitkastuksen kautta. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Eastcheap. Huone Metsäsianpään ravintolassa. + + (Falstaff ja Bardolph tulevat.) + +FALSTAFF. +Bardolph, enkö ole häijysti laihtunut tuon viime kahakan jälkeen? Enkö +ole riutunut? Enkö kutistunut? Oo! nahkakin ruumiillani roikkaa ja +remppaa kuin vanhan rouvan yöviitta; olen niin kitistynyt kuin vanha +omena. Niin, kääntyä tahdon ja heti paikalla, kun vielä olen +jotakuinkin lihassa; pian lannun kokonaan, ja silloin ei enää ole +voimaa kääntymiseen. Jos en ole unhottanut, mistä kirkon sisusta on +tehty, niin olen minä pippuripapu, oluenpanijan hevonen. Kirkon +sisusta -- niin! Seura, huono seura, se on minut haaskannut. + +BARDOLPH. +Sir John, te olette niin kärtyisä; te ette voi kauan elää. + +FALSTAFF. +Niin, siinä se on. -- Kuule, laula nyt minulle joku rivo laulu, että +ilostun. Olin niin siveä taipumuksiltani kuin ylimyksen on tarvis; +siveä tarpeeksi asti: kiroilin hiukkasen, noppasilla en ollut kuin +seitsemästi viikossa, tyttölöissä en käynyt kuin kerran neljänneksessä +-- tuntia, maksoin velkani, jonka olin ottanut --kolmasti tai +neljästi, elin siivosti ja pysyin määrätyissä rajoissa; ja nyt elän +siivottomasti, niin ett'ei määrää eikä rajaa. + +BARDOLPH. +Niin, te olettekin niin lihava, sir John, että teidän on mahdoton +pysyä rajoissa, kohtuullisissa rajoissa, sir John. + +FALSTAFF. +Paranna sinä ensin naamasi, niin minä parannan elämäni. Sinä olet +meidän amiraalilaivamme, sinulla on lyhty perässä, -- ei, nokassa, +aioin sanoa: sinä olet sen palavan lampun ritari. + +BARDOLPH. +No niin, sir John, eihän tee naamani teille haittaa. + +FALSTAFF. +Ei, jumal'auta! Se tekee minulle samaa hyötyä kuin monelle muulle +ruumiinkallo tai joku _memento mori_. En voi milloinkaan katsella +naamaasi, ajattelematta helvetin tulta ja rikasta miestä, joka eli +purppurassa; sillä siinä hän makaa pukimissaan ja palaa palamistaan. +Jos olisit vähänkin siveyteen taipuva, niin vannoisin tuon sinun +naamasi kautta ja valani kuuluisi näin: "kautta tuon tulen, joka on +Jumalan enkeli". Mutta sinä olet kokonaan pilalla; ja totta tosiaan, +jos ei tuota tulta olisi naamassasi, niin olisit perimmäisen pimeyden +lapsi. Kun taannoin yöllä juoksit Gadshillia ylös hevoseni perässä, +jos en silloin luullut sinua virvatuleksi tai aarniovalkeaksi, niin ei +rahalla ole mitään virkaa. Oo! sinä olet yhtenäinen soihtukulku, +ijankaikkinen ilotulitus. Minulta on säästynyt hyvinkin tuhat markkaa +soihduissa ja vahakynttilöissä, kun olen sinun kanssasi öisin kulkenut +kapakkain väliä; mutta sen sektin hinnalla, jonka sinuun olen +juottanut, olisin voinut hyvin ostaa kynttilöitä Europan kalliimmalta +kynttiläkauppiaalta. Olen tuota sinun salamanderiasi pitänyt tulessa +kokonaista kaksineljättä vuotta; Jumala sen minulle palkitkoon! + +BARDOLPH. +Tuli ja leimaus! Soisinpa, että naamani istuisi sinun vatsassasi. + +FALSTAFF. +Varjelkoon Jumala! Silloin varmaan saisin sydämen polton. -- + + (Ravintolan emäntä tulee.) + +No, rouva Kuopsujalka, oletteko saanut selvän, kuka on minun taskuni +tyhjentänyt? + +EMÄNTÄ. +Mitä, sir John? Mitä aattelette, sir John? Luuletteko minun hyysäävän +varkaita? Olen etsinyt, olen kysellyt, mieheni samaten, miehestä +mieheen, pojasta poikaan, palvelijasta palvelijaan. Ei kymmenettäkään +hiuskarvan osaa ole koskaan talossani kadonnut. + +FALSTAFF. +Valehtelette, emäntä! Bardolph on täällä tullut kynityksi ja +kadottanut monta hiuskarvaa, ja minä voin vannoa sen, että taskuni on +täällä puhtaaksi pantu. Te olette nainen, te! + +EMÄNTÄ. +Kuka? Minäkö? Enpä. Että julkeattekin! Tuli ja leimaus! Siksi ei vielä +kukaan ole minua kutsunut omassa talossani. + +FALSTAFF. +No, no, minä tunnen teidät vallan hyvin. + +EMÄNTÄ. +Ettepä, sir John; te ette tunne minua, sir John; minä tunnen teidät, +sir John; olette minulle rahaa velkaa, sir John, ja nyt haette riitaa, +että saisitte peijatuksi ne minulta. Ostin teille tusinan paitoja +ruhonne verhoksi. + +FALSTAFF. +Piikkoa, viheliäistä piikkoa! Olen ne antanut pois leipurien eukoille, +jotka niistä ovat tehneet seulariepuja. + +EMÄNTÄ. +Hollannin palttinaa, kahdeksan killinkiä kyynärä, niin totta kuin olen +kunniallinen nainen. Sitä paitse, sir John, olette velkaa ruoasta ja +juomasta ja käteisistä rahalainoista neljäkolmatta puntaa. + +FALSTAFF. +Tuokin on siitä osansa saanut; maksakoon hän. + +EMÄNTÄ. +Hänkö? Jesta, köyhä mies, jolla ei ole -- ei mitään. + +FALSTAFF. +Mitä? Köyhäkö? Katsokaa hänen naamaansa! Ketä sanotte rikkaaksi? +Lyöttäkää rahaksi hänen nenänsä, lyöttäkää rahaksi hänen poskensa! +Minä en maksa äyriäkään. Aiotteko minua pidellä kuin nuorta nulikkaa? +Enkö saa mukavuuttani hoitaa omassa majassani, ilman että taskuni +pannaan puhtaaksi. Olen kadottanut isoisäni sinettisormuksen, se on +neljänkymmenen markan arvoinen. + +EMÄNTÄ. +Herran kiesus! Olen kuullut prinssin sanovan monta monituista kertaa, +että se sormus oli kuparia. + +FALSTAFF. +Mitä? Prinssi on peijooni, luikistelija; olisipa hän tässä, niin +suomisin häntä kuin koiraa, jos hän sen sanoisi. + + (Prinssi Henrik ja Poins tulevat marssien sisään; + Falstaff menee prinssiä vastaan, joka soittaa + komentosauvaansa ikäänkuin huilua.) + +FALSTAFF. +Mitä nyt, poikaseni? Onko tuuli sillä ilmalla? Pitääkö meidän kaikkien +marssia? + +BARDOLPH. +Niin, parittain kuin Newgaten vangit. + +EMÄNTÄ. +Armollinen herra, kuulkaa minua. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä sanot, rouva Vilkas? Kuinka miehesi voi? Minä pidän hänestä, hän +on kunnon mies. + +EMÄNTÄ. +Armollinen herra, kuulkaa minua. + +FALSTAFF. +Ei, anna hänen mennä ja kuule minua. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä tahdot, Hannu? + +FALSTAFF. +Tässä illalla nukahdin tuonne seinäverhon taakse, ja silloin pantiin +taskuni puhtaiksi. Tästä talosta on tullut porttola; täällä pannaan +puhtaiksi ihmisten taskut. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä olet kadottanut, Hannu? + +FALSTAFF. +Uskotko, Heikku? Kolme tai neljä velkaseteliä, joista kukin oli +neljänkymmenen punnan arvoinen, ja lisäksi isoisäni sinettisormuksen. + +PRINSSI HENRIK. +Joutava juttu; tuskin kahdeksan pennin asia. + +EMÄNTÄ. +Sitähän minäkin hänelle sanoin, armollinen herra, ja sanoin, että olin +kuullut teidän armonne niin sanovan; ja kuulkaas, herra, hän puhuu +sangen hävyttömiä teistä, rivosuinen kun on, ja sanoo, että hän tahtoo +teitä suomia. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Eihän toki. + +EMÄNTÄ. +Ei ole kuntoa, rehellisyyttä eikä vaimoutta minussa, jos se ei ole +totta. + +FALSTAFF. +Sinussa ei ole kuntoa enemmän kuin haudotussa luumussa,[18] eikä +rehellisyyttä enemmän kuin ajetussa ketussa, ja mitä vaimouteen tulee, +niin on Mariana neiti[19] kunniallinen vaimo sinuun verraten. Sinä +senkin kapines! + +EMÄNTÄ. +Häh? Mikä kapines? Mikä kapines? + +FALSTAFF. +Mikäkö kapines? He, kapines, josta voi sanoa: kostjumala. + +EMÄNTÄ. +Minä en ole mikään kapines, josta voi sanoa kostjumala, tiedä se; minä +olen kunniallisen miehen vaimo; ja huolimatta ritaruudestasi, olet +sinä konna, jos sitä sanot. + +FALSTAFF. +Ja huolimatta vaimoudestasi, olet sinä elukka, jos toista sanot. + +EMÄNTÄ. +Häh? Mikä elukka? Sano, konna. + +FALSTAFF. +Mikäkö elukka? He, saukko. + +PRINSSI HENRIK. +Saukko, sir John? Miksi saukko? + +FALSTAFF. +Miksikö? Siksi, että hän ei ole kalaa eikä lihaa; eihän sitä oikein +tiedä, mistä hän käy. + +EMÄNTÄ. +Sinä kohtuuton ihminen, kun semmoisia puhut; sinä ja joka mies sen +tietää, mistä minä käyn, sinä lurjus. + +PRINSSI HENRIK. +Oikeassa olet, emäntä; hän panettelee sinua sangen törkeästi. + +EMÄNTÄ. +Samaten teitäkin, armollinen herra; tässä taannoin sanoi, että olitte +hänelle velkaa tuhat puntaa. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä, mies? Olenko minä sinulle velkaa tuhat puntaa? + +FALSTAFF. +Tuhatko puntaa, Heikku? Miljoonan! Ystävyytesi on miljoonan arvoinen, +ja sinä olet minulle velkaa ystävyytesi. + +EMÄNTÄ. +Niin, armollinen herra, hän sanoi teitä peijooniksi ja sanoi, että +tahtoisi teitä suomia. + +FALSTAFF. +Sanoinko, Bardolph? + +BARDOLPH. +Kyllä maar te niin sanoitte, sir John. + +FALSTAFF. +Niin, jos hän sanoisi, että sormukseni on kuparia. + +PRINSSI HENRIK. +Minä sanon, että se on kuparia; tohditko nyt pysyä sanassasi? + +FALSTAFF. +Tiedäthän, rakas Heikku, että tohdin, jos sinä olet vaan mies; mutta +ettäs olet prinssi, niin pelkään sinua, niin kuin pelkään leijonan +pennun kiljunaa. + +PRINSSI HENRIK. +Miks et niinkuin leijonaa? + +FALSTAFF. +Kuningasta itseään tulee pelätä niinkuin leijonaa. Luuletko, että +pelkään sinua niin kuin pelkään isääsi? Jos sitä teen, niin suokoon +Jumala, että vyöni katkeisi. + +PRINSSI HENRIK. +Kylläpä silloin mahasi retkottaisi polviesi tasalla. Mutta, lempo +soikoon, ei ole kunnon, kunnian eikä rehellisyyden sijaa tuossa sinun +ruhossasi; se on aivan täyteen sullottu suolia ja ränttyjä. Syytät +kunnon vaimoa taskuvarkaudesta! Haa, sinä rietas, hävytön, turpea +lurjus! Jos sinun taskussasi oli mitään muuta kuin kapakkalaskuja, +porttolain osoitteita ja joku surkea, pennin arvoinen sokeririppunen +kaulatorven voiteeksi, jos takanasi oli muuta kuin nämä vehkeet, niin +olen minä konna. Ja kuitenkin sinä vehkeilet, etkä tahdo syytöksiäsi +pitää takanasi. Etkö häpeä? + +FALSTAFF. +Kuulehan, Heikku: tiedäthän sinä, että Aatami lankesi viattomuuden +tilassa; mitä sitten Hannu Falstaff raukka näinä turmeluksen aikoina? +Näethän, että minussa on enemmän lihaa kuin muissa ihmisissä, ja sen +vuoksi enemmän heikkouksiakin. -- Tunnustat siis, että sinä taskuni +tyhjensit? + +PRINSSI HENRIK. +Siltä näyttää kaikista puheista. + +FALSTAFF. +Emäntä, annan sinulle anteeksi. Mene ja laita suurus valmiiksi, +rakasta miestäsi, katso palvelijoitasi, pidä huolta vieraistasi; olen +vastakin myöntyväinen kohtuullisiin vaatimuksiin; näethän, että olen +leppynyt. -- Häh, mitä? -- Kas niin, mene nyt vaan. (Ravintolan emäntä +menee.) -- No, Heikku, mitä uutta hovista? Tuo rosvous, poikaseni, -- +miten on se korjattu? + +PRINSSI HENRIK. +Ah, sinä herttainen härkäpaisti, olenhan minä aina sinun hyvä +enkelisi. -- Rahat on maksettu takaisin. + +FALSTAFF. +Minä en pidä tuosta takaisin-maksamisesta; siitä on kaksinkertainen +vaiva. + +PRINSSI HENRIK. +Olen nyt hyvässä ystävyydessä isäni kanssa, ja voin tehdä mitä tahdon. + +FALSTAFF. No, ryöstä sitten ensi työksesi rahavarasto, ennenkuin peset +kätesi. + +BARDOLPH. +Niin, tehkää se, armollinen herra. + +PRINSSI HENRIK. +Sinulle, Hannu, olen hankkinut paikan jalkaväessä. + +FALSTAFF. +Parempi olisi ollut hevosväessä. Mistä nyt tapaisin miehen, joka +osaisi oikein varastaa? Oo, sievän varkaan, kahdenkolmatta vuotiaan +tai niillä paikoin! Olen niin hemmetin vähissä varoissa. No, Jumalalle +kiitos noista kapinoitsijoista! He eivät tee pahaa muille kuin kunnon +ihmisille. Minä kiitän heitä ja ylistän heitä. + +PRINSSI HENRIK. +Bardolph! + +BARDOLPH. + Mit', armollinen herra? + +PRINSSI HENRIK. + Tämä kirje +Vie veljelleni, lord Lancasterille, +Tuo Westmorelandin kreiville. -- Poins, joutuun! +Ratsaille! Peninkulmaa kolmekymment' +On päivällisiin meidän kuljettava. -- +Sa, Hannu, Temple-hallissa mua kohtaa +Huomenna iltapuolla kello kaksi, +Sa siellä toimes tietää saat, ja siellä +Saat määräyksen ja rahaa varustuksiin. +Tulessa maa on, Percy nousee, heidän +Nyt kukistua täytyy taikka meidän. + + (Prinssi, Poins ja Bardolph lähtevät.) + +FALSTAFF. +Kaunista! Oivaa! -- Suurust', eukko, hoi! +Tää krouvi jos ois rumpunani, oi! + + (Menee.) + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Kapinallisten leiri lähellä Shrewsburyä. + + (Percy, Worcester ja Douglas tulevat.) + +PERCY. +Niin, uljas skottilainen! Jos ei totuus +Näin hienoon aikaan tuntuis imarteelta, +Niin Douglas sais sen kehun, ettei ykskään +Tään ajan leimaamista sotureista +Niin ole täysin käypä kautta maiden. +En taida, jumaliste, imarrella; +Lipoista kieltä vihaan; sen vaan sanon: +Sydämmessäni teill' on etusija. +Sanani uskokaa; mua koetelkaa. + +DOUGLAS. +Niin, kunnian sa olet kuningas. +Maan pääll' ei mahtimiestä, jot' en minä +Nykisi parrasta. + +PERCY. + Niin, oikein! Hyvä! -- + (Sanansaattaja tulee, tuoden kirjettä.) +Mit' ompi sulla? -- Voin vaan kiittää teitä. + +SANANSAATTAJA. +Tää kirje isältänne. + +PERCY. + Kirje hältä! +Miks ei hän tule itse? + +SANANSAATTAJA. + Ei voi tulla: +On kovin sairas. + +PERCY. + Hitto! Kuinka malttaa +Hän sairastaa näin meteliseen aikaan? +Ken hänen väkeään nyt komentaa? +Ja kenen johdolla se tänne marssii? + +SANANSAATTAJA. +Sen tämä kirje tietää, enkä minä. + +WORCESTER. +Vuoteenko omana hän makaa? Sano. + +SANANSAATTAJA. +Jo neljä päivää ennen lähtöäni +Hän vuoteess' oli; ja kun matkaan lähdin, +Pahinta pelkäsivät parantajat. + +WORCESTER. +Josp' ensin oisi parantunut aika, +Ennenkuin häneen tauti kyntens' iski! +Nyt terveyttään tarvittais jos koskaan. + +PERCY. +Nyt poteva! Nyt raukea! Tuo tauti +Myrkyttää elinveret toimiltamme: +Se tarttuu tänne, ihan leiriin saakka. +Hän sanoo, että sisällinen tauti, -- +Ett' edusmiehen kautt' ei ystäviään +Niin pian voinut koota; että varoi +Noin suurta, vaarallista tointa jättää +Kenenkään toisen, sivullisen haltuun. +Kuitenkin meille antaa uljaan neuvon +Vähällä joukollamme päälle käydä +Ja koittaa, onko onni puolellamme. +Näin kirjoittaa hän: "nyt ei auta arkuus, +Kaikista hankkeistamme kuninkaalla +On varmat tiedot." Miltä tuntuu teistä? + +WORCESTER. +Isänne tauti rampaus on meille. + +PERCY. +Silvottu jäsen, kuolettava haava: +Ei kuitenkaan! Tuo poissaolo näyttää +Pahemmalta kuin onkaan. Oisko oikein +Näin yhden heiton varaan panna kaikki +Elot ja olot? Jättää moinen aarre +Epäilyttävän hetken sattumoihin? +Ei, se ei kelpaa; siinä alastuisi +Toivomme ydin ja sen sisin pohja, +Ja onnemme se oisi äärin määrä, +Viimeinen loppu. + +DOUGLAS. + Niinpä tosiaankin, +Kun meill' on vielä hyvää varrottavaa. +Tulevaisuuden toivon varalta +Nyt hurskaasti me voimme hurvitella; +Siin' ompi meillä lohdutuksen turva. + +PERCY. +Yhdyntäkohta, koti, pakopaikka, +Jos perkele ja paha onni alkaa +Tekomme impeyttä karsastella. + +WORCESTER. +Isänne täällä-olo tarpeen oisi. +Yrityksemme laatu ja sen karva +Hajaannusta ei siedä. Moni miettii, -- +Kun syyt' ei tiedä, miksi poiss' on kreivi, -- +Ett' äly, alamaisuus taikka työmme +Paheksiminen häntä pidättää. +Aatelkaa, miten moinen luulo voipi +Kapinan vauhkon virran ihan kääntää +Ja tehdä epäiltäväks asiamme. +Tiedätte, että meidän, hyökkäävien, +Pitääpi välttää tarkkaa tutkimista, +Tähystysreiät peittää, kaikki aukot, +Joist' urkkia vois meitä järjen silmä. +Isänne poissaolo nostaa peitteen +Ja tietämättömälle hirmun näyttää, +Jot' aavistaa ei voinut. + +PERCY. + Tuoss' on liikaa; +Pikemmin hyödyks on tuo poissaolo. +Se antaa loiston, korkeamman arvon, +Ylemmän uskalluksen hankkeellemme, +Kuin jos hän oisi täällä: onhan selvää, +Jos hänen avuttansa valtiota +Järkyttää voimme, että avullansa +Sen nurin niskoin maahan kukistamme. -- +Ei vielä hätää; terveet viel' on jänteet. + +DOUGLAS. +Sydämen toivon mukaan. Skotlannissa +Ei tuota 'pelko' sanaa tunnetakaan. + + (Sir Richard Vernon tulee.) + +PERCY. +He, Vernon lanko! Terve, jumaliste! + +VERNON. +Jumala suokoon, että sanomani +Sen ansaitsisi: Lord Westmoreland +On seitsentuhat-miehisenä tänne +Tulossa juur', Juhana prinssi myötä. + +PERCY. +Ei haittaa: jatka! + +VERNON. + Lisäks olen kuullut. +Ett' itse kuningaskin matkass' ompi +Ja tänne joutuun johtaa kulkuaan +Lujalla, valtavalla varustolla. + +PERCY. +On hänkin tervetullut. Miss' on poika; +Tuo kevytjalka houkko, Walesin prinssi, +Ja hänen kumppaninsa, jotka mailman +Tönäävät syrjään aika kyytiä? + +VERNON. +Aseissa kaikki, varusteissa kaikki, +Sulissa liehuvissa niinkuin haukat, +Jotk' iskee tuulissäällä saaliiseensa, +Tai kotkat, jotka kylpeneet on äsken; +Kullassa välkkyvät kuin pyhäinkuvat; +Eloa täynnä niinkuin toukokuu, +Ja loistavat kuin keskikesän päivä; +Kuin vohlat vilkkaat ja kuin harjat hurjat. +Näin Henrik prinssin, rautalakki päässä, +Säärissä varut, uljas asu yllä; +Kuin siivekäs Mercurius hän maasta +Niin sievään heipahutti hevon selkään, +Kuin pilvist' oisi enkel' liihotellut +Ja, hurjaa Pegasusta hypitellen, +Lumonnut mailmaa ratsutaidollaan. + +PERCY. +Vait! Vait! Tuo kiitos tuimemman tuo kuumeen +Kuin maaliskuinen aurinko. Vaan, tulkoot! +Tulevat juhlapuvussaan kuin teuraat; +Savuisen sodan tulisilmä impi +Saa heistä verisen ja kuuman uhrin. +Mars raudass' istuva on alttarillaan +Verissä korviin asti. Tulistun, +Kun kuulen, ett' on lähell' aimo saalis; +Mut viel' ei meidän. -- Tänne ratsuni! +Se niinkuin ukonnuoli minut vieköön +Kohdastaan Walesin prinssin rintaa vastaan: +Henrikkiin Henrik, hepo hepoon ryntää, +Siks että toinen tuonen kenttää kyntää. +Jos ois Glendower täällä! + +VERNON. + Lisää uutta: +Ma Worcesterissa kuulin, ett'ei saa hän +Väkeään kokoon neljääntoista päivään. + +DOUGLAS. +Se uutinen se kaikist' oli pahin. + +WORCESTER. +Niin, totta vieköön, jäinen siin' on kaiku. + +PERCY. +Kuninkaan voima onko kuinka suuri? + +VERNON. +Se kolmekymmentä on tuhatta. + +PERCY. +Olkoonpa vaikka neljäkymmentä. +Kun isäni ja Glendower on poissa, +On sodan onni meidän hartioissa. +Katselmus joutuun! Tuomio tuloss' on +Ilolla kaikki, kaikki kuolohon! + +DOUGLAS. +Kuolosta vaiti! Minust' urakkaa +Ei vielä puoleen vuoteen surma saa. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Valtamaantie Coventryn lähellä. + + (Falstaff ja Bardolph tulevat) + +FALSTAFF. +Bardolph, mene edettäpäin Coventryyn ja hanki minulle pullollinen +sektiä. Sotamiehemme marssivat sen kautta; meidän tulee olla +Sutton-Colfleldissa yötä. + +BARDOLPH. +Antakaa rahaa, kapteeni. + +FALSTAFF. +Pane sinä etukäteen. + +BARDOLPH. +Pullollinen tekee enkelin. + +FALSTAFF. +No, jos niin on, niin pidä se vaivanpalkkana; ja jos tekisi vaikka +kaksikymmentä, niin ota kaikki; minä vastaan leimasta. Käske, että +Peto luutnanttini yhtyy minuun kaupungin laidassa. + +BARDOLPH. +Kyllä, kapteeni; hyvästi! + + (Menee.) + +FALSTAFF. +Jos en näitä sotamiehiäni häpeä, niin olen likokala. Turkaisen väärin +olen käyttänyt kuninkaan pestauskäskyä. Sadasta viidestäkymmenestä +soturista olen kiepannut kolmesataa puntaa ja vähän päälle. En kiristä +muita kuin varakasta väkeä, talollisten perillisiä; tiedustelen +kihloissa olevia poikamiehiä, sellaisia, joita jo kahdesti on +kuulutettu; tuollaisia uunin pankolla kököttäjiä, jotka yhtä +mielellään kuuntelevat pirua kuin rumpua, ja jotka pelkäävät pyssyn +pauketta pahemmin kuin satutettu peltopyy taikka haavoitettu +villisorsa. Kiristin vaan tuollaisia lellipoikia, joilla ei ole sydän +rinnassa suurempi kuin neulannuppi; nämä ovat ostaneet itsensä +palveluksesta vapaiksi, ja nyt minun koko komentokuntani on pelkkiä +vänrikkejä, korpraaleja, luutnantteja, jefreitterejä, raukkoja niin +risaisia kuin Lazarus tapettimaalauksissa, joissa rikkaan miehen +koirat nuolevat hänen haavojaan, miehiä, jotka eivät eläissään ole +olleet sotureita, vaan pois ajettuja, vääriä palvelijoita, nuorempain +veljien nuorempia poikia, karanneita viinureita ja leivättömiä +tallirenkejä: levollisten aikain ja pitkällisen rauhan syöpäläisiä, +kymmenen kertaa hävyttömämmin risaisia kuin vanha, paikattu sotalippu. +Ja tuommoisilla nyt täytän niiden paikat, jotka ovat ostaneet itsensä +vapaiksi, niin että luulisi minulla olevan sataviisikymmentä +repaleista tuhlaajapoikaa, jotka hiljan ovat tulleet sikoja +paimentamasta ja rapaa syömästä. Hullunkurinen veitikka tuli vastaani +tiellä ja sanoi, että olin pannut puhtaaksi kaikki hirsipuut ja +ottanut sotamiehiksi niiden kuolleet raadot. Pahempia variksenpelkoja +ei ole kuolevaisen silmä nähnyt. Niitä en marssita Coventryn kautta, +se on viljainen vissi; ne roistot marssivatkin niin hajasäärin, kuin +olisi heillä puntit jaloissa, ja useimmathan heistä sainkin +vankiloista. Koko minun komppaniassani on vaan puolitoista paitaa: +puolikas on tehty kahdesta yhteen kurotusta salvetista, jotka +heitetään harteille kuin hihaton sota-airuen kaapu; ja paita, totta +puhuen, on varastettu isännältäni St. Albansista tai Daventryn +punanenäiseltä krouvarilta. Mutta vähät siitä; paitoja saavat he +riittävästi joka aidalta. + + (Prinssi Henrik ja Westmoreland tulevat.) + +PRINSSI HENRIK. +No, mitä kuuluu, paksu Hannu? Mitä kuuluu, mallukka? + +FALSTAFF. +Kas, Heikkuko? Mitä sinulle kuuluu, sinä pilasäkki? Mitä hittoa sinä +teet Warwickshiressä? -- Hyvä loordi Westmoreland, pyydän nöyrimmästi +anteeksi; luulin että teidän arvoisuutenne jo oli Shrewsburyssä. + +WESTMORELAND. +Niin kyllä, sir John, olisihan jo aika minun olla siellä, ja teidän +myöskin; mutta minun sotajoukkoni on jo siellä. Kuningas odottaa meitä +kaikkia, sen voin teille sanoa; meidän täytyy marssia läpi yön. + +FALSTAFF. +Joutavia! Minusta ei pelkoa; minä kyllä varani pidän kuin kissa kermaa +varkaissa. + +PRINSSI HENRIK. +Niin todellakin, kermaa varkaissa; siksi sinusta onkin tullut +tuollainen voimöhkäle. Mutta sanohan, Hannu, kenen väkeä nuo on, jotka +tuolla perässä tulevat. + +FALSTAFF. +Minun, Heikku, minun. + +PRINSSI HENRIK. +Noin viheliäisiä kuotuksia en ole ikänäni nähnyt. + +FALSTAFF. +No, no! Hyviä kyllä keihään nokkaan; ruudin ruokaa, ruudin ruokaa! Ne +täyttävät haudan siinä kuin paremmatkin: kuolevaisia ihmisiä, näetkös, +kuolevaisia ihmisiä! + +WESTMORELAND. +Niin, mutta, sir John, minusta ne kuitenkin ovat tavattoman kurjia ja +nälistyneitä, liiaksi repaleisia. + +FALSTAFF. +Mitä kurjuuteen tulee, niin en, toden totta, tiedä, mistä he sen ovat +saaneet; ja mitä taas nälistymiseen tulee, niin varmaankaan he eivät +ole sitä minulta oppineet. + +PRINSSI HENRIK. +Ei, sen voin vannoa, jos et pidä kolmen sormen paksuista rasvakerrosta +kylkiluilla nälistymisen merkkinä. Mutta tee joutua sinä; Percy on jo +sodassa. + +FALSTAFF. +Mitä? Onko kuningas jo asettanut leirinsä? + +WESTMORELAND. +On, sir John; pelkään että viivymme liiaksi. + +FALSTAFF. +Hyvä! +Pidoissa ensimmäinen, sodassa viimeinen +On kehno sotamiesi ja norkko nälkäinen. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Kapinallisten leiri Shrewsburyn lähellä. + + (Percy, Worcester, Douglas ja Vernon tulevat.) + +PERCY. +Tän' yönä tehdään hyökkäys. + +WORCESTER. + Ei käy laatuun. + +PERCY. +Etua hälle suotte näin. + +WORCESTER. + En lainkaan. + +PERCY. +Kuin? Häll' on tiedoss' apu. + +WORCESTER. + Samoin meillä. + +PERCY. +Mut hällä varma, meillä epävarma. + +WORCESTER. +Sua neuvon, lanko: tänään älä hyökkää. + +VERNON. +Niin, älkää, herra. + +DOUGLAS. + Hyvin ette neuvo; +Pelosta puhutte ja penseydestä. + +VERNON. +Pois herja, Douglas! Kautta henkeni, -- +Ja hengelläni vakuuttaa sen tohdin, -- +Kun todellinen kunnia mua kutsuu, +Niin kurjaan pelkoon yhtä vähän turvaan +Kuin te tai kukaan muukaan skottilainen. +Huomenna nähdään, kuka meistä taistoss' +On pelkuri. + +DOUGLAS. + Ei, tänään. + +VERNON. + Olkoon niin! + +PERCY. +Niin, tänään, tänään! + +VERNON. + Ei, se ei käy laatuun. +Kummeksin, että miehet, sodan johtoon +Noin kyvykkäät, ei huomaa, mitkä esteet +Vetävät taapäin hankettamme. Vielä +On Vernon langon ratsuväki poissa, +Ja Worcesterinkin saapui vasta tänään. +Nyt heilt' on into hervonnut ja voima, +Kovasta työsi' on mieli tylsä, veltto; +Nyt ratsu puolta puolestaan ei vastaa. + +PERCY. +Useimmat vihollisenkin on ratsut +Matkasta väsyneet ja voivuksissa; +Levänneet ovat meidän valiomme. + +WORCESTER. +Kuninkaan voima suuremp' on kuin meidän. +Jumalan tähden, lanko, varro vielä. + + (Torvet toitottavat neuvotteluun.) + + (Sir Walter Blunt tulee.) + +BLUNT. +Tuon armollisen tarjon kuninkaalta, +Jos suvaitaan mua huomata ja kuulla. + +PERCY. +Terve, sir Walter Blunt! Ja suokoon luoja, +Ett' yhtä mieltä oisitte kuin me! +Teill' ystäviä meissä on, ja näiden +Käy kateiks maineenne ja ansionne, +Kun ette ole meidän puolellamme, +Vaan vihamielisenä meitä vastaan. + +BLUNT. +Varjelkoon luoja toisin olemasta, +Niin kauan kuin te, polkein oikeutta, +Olette Herran voideltua vastaan! +Mut asiaan! -- Kuningas tahtoo tietää, +Mitk' ovat valituksenne ja miksi +Manaatte yhteisrauhan povest' esiin +Noin hurjaa vihaa, julmiin hirmutöihin +Yllyttäin vakaan kansan. Jos on koskaan +Kuningas unhottanut hyvät työnne, +Jotk' ovat, sen hän myöntää, monen monet, +Niin esiin valitukset vaan, ja oiti +Te saatte vaatehenne kasvun kanssa +Ja täyden anteeks'annon itsellenne +Ja niille, joita tähän viettelitte. + +PERCY. +Kuningas hyvä on, ja tiettävästi +Hän tietää, milloin lupaa, milloin jättää. +Isäni, setäni ja minä hälle +Hankimme kruunun, jota nyt hän kantaa. +Kun arvost' oli paljas, köyhä, halpa, +Hylitty henkipatto, ja kun kotiin +Hän hiipi, kymmenkunta miestä myötä, +Niin rannall' isäni hänt' otti vastaan. +Jumalan nimeen kun hän vannoi, että +Vaan Lancasterin herttuana tuli +Perimään maitansa ja pyysi rauhaa +Herevin kyynelin ja kiihkokielin, +Niin hyvyydestä, säälist' isä hälle +Apua vannoi tuovansa ja toikin. +Kun näkivät nyt paroonit ja loordit +Northumberlandin häntä suosivan, +Päin paljain kumarrellen suuret, pienet +Kylissä, kaupungeissa tuli vastaan, +Solissa, silloill' odottelivat, +Tarjoillen lahjojaan ja palvelustaan +Ja paasheiks poikiaan; ja kintereissä +Kultaisin parvin häntä seurailivat. +Hän heti -- suuruus itsens' oiti tuntee -- +Ylemmä pyrki sitä valaa, jonka +Isälleni hän hyljättynä vannoi +Kaljuilla Ravensburgin rantamilla. +Ja nyt hän, Herra nähköön, parannella +Lakia tahtoo, muuttaa jonkun säännön, +Jok' yhteiskuntaa muka liiaks painaa, +Vääryyttä huutaa, itkevänkin näyttää +Maan sortoa; ja tuolla naamarilla, +Tuoll' oikeuden varjolla hän voitti +Sydämmet kaikkein, joita onkeen pyysi. +Ei siinä kyllin; vielä suosikitkin +Tapatti kaikki, jotka sijaisikseen +Kuningas oli pannut, lähteissänsä +Sotimaan Irlantiin. + +BLUNT. + En tänne tullut +Ma tuota kuulemaan. + +PERCY. + Siis asiaan! +Kuninkaan pian viralta hän pani +Ja kohtapäätä hengiltäkin otti; +Verotti samaan liittoon koko maan. +Ja, mikä pahempaa, March-lankons' antoi -- +Jok' oikea on kuningas, jos kukin +Osansa saisi -- vangiks jäädä Walesiin +Lunastamatta sinne nääntymään; +Ivalla mulle kauniit voitot maksoi; +Vakoillen koitti mua ansaan saada; +Setäni neuvostostaan karkoitti; +Isäni hovist' ajoi vihapäissään; +Valoja rikkoi, väkivaltaa käytti; +Pakotti vihdoin meitä, turvaksemme, +Kapinaliittoon sekä tutkaisemaan +Oikeuttaan kruunuun, joka meistä nähden +On liian laiton, kestääksensä kauan. + +BLUNT. +Sen vastuunko siis kuninkaalle vien? + +PERCY. +Ei, ei, sir Walter! Ensin neuvotellaan. +Kuninkaan tykö menkää, valmistamaan +Lähettiläille täysi turvalupa; +Setäni huomenaamun' ani varhain +Tuo hälle päätöksemme. Hyvästi! + +BLUNT. +Ois suostuttava suosioon ja armoon. + +PERCY. +Se ehkä tehdään. + +BLUNT. + Jumala sen suokoon! + + (Lähtevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + York. Huone arkkipiispan asunnossa. + + (Yorkin arkkipiispa ja muuan ylimys tulevat.) + +ARKKIPIISPA. +Sir Michael, joutukaa ja lennoss' aivan +Marskille toimittakaa tämä kirje, +Scroop langolleni tää, ja kaikki muut +Osoitteen mukaan. Jospa tietäisitte, +Kuink' ovat tärkeitä, niin rientäisitte. + +YLIMYS. +Ma sisällyksen arvaan, herra piispa. + +ARKKIPIISPA. +Niin, ehkä kyllä. Huomispäivänä +On kymmenien tuhansien onni, +Sir Michael, koitoksella Shrewsburyssä +Kuningas, nähkääs, -- varmat mull' on tiedot -- +Suurella, kiirein ko'otulla voimall' +On Henrik prinssin vastassa. Ma pelkään, -- +Kun sairaana nyt on Northumberland, +Jonk' apuun etupäässä luotettiin, +Ja poissa Owen Glendowerkin, hänkin +Lukuhun otettava vahva jänne, +Jot' enteet pelottavat tulemasta, -- +Ma pelkään Percyn voimaa liian heikoks +Yrittämähän heti vastustusta. + +YLIMYS. +Ei vaaraa, herra piispa: Mortimer on +Ja Douglas siellä. + +ARKKIPIISPA. + Ei, ei Mortimer. + +YLIMYS. +Mut siell' on Mordake, Vernon, Henrik Percy, +Lord Worcester sekä koko sotajoukko +Yleviä ja kelpo sotureita. + +ARKKIPIISPA. +Niin kyllä on; mut kuningas on koonnut +Parahat voimat koko maasta; siellä +Juhana Lancaster on, Walesin prinssi, +Ylevä Westmoreland ja uljas Blunt +Ja monta näidenlaista kelpo miestä +Suur'arvoista ja miekkamitass' oivaa. + +YLIMYS. +Ei vaaraa, herra; heill' on kelpo vastus. + +ARKKIPIISPA. +Niin toivon myös; on pelko toki tarpeen; +Pahinta estääksemme täytyy rientää: +Jos voittoa ei Percy saa, niin aikoo +Kuningas käydä täällä terveisillä, +Ennenkuin voimansa hän hajoittaa; +Vihiä on hän saanut liitostamme, +Ja viisasta on olla varusteella. +Siis, joutuun! Muille ystäville vielä +Mun täytyy kirjoittaa. Hyvästi jääkää! + + (Lähtevät.) + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Kuninkaan leiri Shrewsburyn luona. + + (Kuningas Henrik, prinssi Henrik, prinssi Juhana Lancaster, + sir Walter Blunt ja sir John Falstaff tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +Kuin verisenä tuolta metsän takaa +Pilkistää aurinko! Sen häiriöistä +On päivä kalvas. + +PRINSSI HENRIK. + Eteläinen tuuli +Se torvena sen aikeet ilmi toittaa: +Kolea viuhu tuolla lehdikossa +Ennustaa myrskyä ja jylhää päivää. + +KUNINGAS HENRIK. +Se sopii voitettujen mielialaan; +Ei voittajaa voi mikään kammottaa. -- + (Torven toitauksia. Worcester ja Vernon tulevat.) +No, Worcester. Mitä nyt? Ei ole hyvä, +Ett' yhdymme näin tavoin te ja minä. +Olette suosioni pettänyt; +Mun täytyy rauhan pehmyt puku heittää +Ja tylyyn rautaan painaa vanhat raajat. +Ei ole hyvä, ei, ei ole hyvä. +Mit' aiotte! Oi, auki päästäkää +Tään julki julman sodan jäykkä solmu, +Vaeltain alamaisen määrärataa, +Miss' oli loisteenne niin luonnon kaunis, +Ja tyhjä ilmaraana älkää olko, +Pelotus, hirmun enne, joka tietää +Ajoille syntymättömille turmaa! + +WORCESTER. +Mua kuulkaa, herra. Itseheni nähden +Ois mieluisinta mulle saada viettää +Levossa elämäni loppupäivät. +En ole minä -- sen voin vakuuttaa -- +Hakenut tätä eripuran päivää. + +KUNINGAS HENRIK. +Vai ette hakenut? No, kuinka sai se? + +FALSTAFF. Kapina makasi hänen tiellään, ja hän löysi sen. + +PRINSSI HENRIK. +Vaiti, makkara, vaiti! + +WORCESTER. +Te suvaitsitte armokatsantonne +Pois kääntää minusta ja huoneestamme; +Mut muistuttaa mun suokaa, että meistä +Te saitte ensi ystävät ja parhaat. +Richardin aikaan teidän tähden laitoin +Ma virkasauvani; yöt, päivät kuljin +Vastaanne, suutelemaan kättänne, +Kun arvossa ja maineess' ette ollut +Niin mahtava ja suosittu kuin minä. +Ma itse, veljeni ja tämän poika +Me toimme, pelkäämättä ajan vaaraa, +Kotihin teidät. Silloin vannoitte, -- +Doncasterissa vannoitte sen valan, -- +Ett' teillä vallan hankkeita ei ollut. +Vaan että Lancasterin herttuana +Vaaditte oikeuttanne Gauntin hoviin. +Apua vannoimme. Mut ennen pitkää +Sadellen vyöryi teihin onnea, +Ja moinen herraustulva teissä paisui -- +Apumme oli syynä, poissaolo +Myös kuninkaan, ja ajan löyhän sorto, +Ja kärsimänne näennäiset vaivat, +Ja vastatuulet, jotka kuningasta +Niin kauan Irlannissa pidättivät, +Ett' Englannissa luultiin hänen kuolleen -- +Ja teille tämä myötyrien liuta +Soi hevin saavutetun tilaisuuden +Anastaa käsihinne ylivallan; +Te Doncasterin valat unhotitte, +Ja niin te meidän, vaalijainne, teitte +Kuin tyly, kiittämätön käenpoika +Varpuisen tekee: pesän valtasitte +Ja paisuitte niin hoidost', ettei teitä +Lähetä lempemmekään tohtinut, +Peläten ahmauttanne; silmistänne +Pois kerkein siivin meidät karkoititte +Kokoomaan turvaksemme tämän joukon. +Nyt teitä vastustamme niillä keinoin, +Joit' itse itsellenne valmistitte +Loukkaavin käytöksin ja uhkakatsein +Ja rikkomalla lupaukset ja valat, +Jotk' ensi innossanne vannoitte. + +KUNINGAS HENRIK. +Tuon sepititte kohta kohdalt' itse, +Toreilla, kirkoissa sit' ilmoitellen, +Kapinan pukimeen näin saadaksenne +Sirokkaan värin, joka silmää kuihkoo +Nureksijain ja tyytymättömäin, +Jotk' ällistellen kyynärpäätään raapii, +Kun jostain mylläkästä vihin saavat. +Kapinall' ain' on moiset vesivärit, +Mill' asiaansa kaunistaa, sill' aina +Loisparvi laiska varall' on, jok' isoo +Vaan tyhjää rymäkkää ja teurastusta. + +PRINSSI HENRIK. +Tään riidan moni kalliisti saa maksaa, +Kun yhteen törmää meidän sotajoukot. +Nepaanne tietköön, että Walesin prinssi +Maailman kanssa kilvan Henrik Percyn +Kiitokseen yhtyy. Kautta toiveheni! +Jos lukuun nykyhankettaan en ota, +Luulenpa, ett'ei ylimystä toista +Niin reiman reipasta ja reippaan nuorta, +Niin uljast', urheaa ja omiansa +Tät' aikaa aimo töillä kaunistamaan. +Ma itse -- häpeäkseni sen sanon -- +Ritarisuudess' olen ollut laiska, +Ja siksi, kuulemma, mua hänkin luulee. +Mut, isäni ja kuninkaani kuullen, +Iloitsen siitä, ett' on hällä maine +Ja nimi suuri, ja nyt kanssaan tahdon, +Molemmin puolin säästääkseni verta, +Koitella miekkamitass' onnetarta. + +KUNINGAS HENRIK. +Me henkes uskallamme, Walesin prinssi, +Vaikk' onkin tuhansittain arveluita +Sit' epäämässä. -- Ei, ei, hyvä Worcester, +Kansaamme rakastamme, myöskin niitä, +Jotk' eksyin liittyneet on lankoonne, +Ja armomme jos tarjoon suostuvat, +Niin hän ja he ja te ja kaikki ovat +Mun ystäväni taas ja minä heidän. +Tää langollenne kertokaa, ja tuokaa +Minulle vastuu; vaan jos hän ei taivu, +Käsill' on rangaistus ja kelpo kuri, +Ne kyllä tekee tehtävänsä. Menkää! +Meit' älkää vaivatko nyt vastauksilla; +Tarjoomme armon, ottakaa se vastaan. + + (Worcester ja Vernon lähtevät.) + +PRINSSI HENRIK. +Sit' eivät tee, niin totta kuin ma elän! +Douglas ja Hotspur yhtyneinä käyvät +Vaikk' aseellista maailmaakin vastaan. + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt kaikki päällysmiehet toimihinsa! +Het' alkaa hyökkäys, kun vastuun saamme; +Ja puhdast' asiaamme Herra kaitkoon! + + (Kuningas Henrik, Blunt ja prinssi Juhana menevät.) + +FALSTAFF. +Heikku, jos näet minun tappelussa maassa makaavan, niin asetu ylitseni +hajareisin, näin ikään; sitä vaatii ystävyys. + +PRINSSI HENRIK. +Ei muu kuin jättiläinen voi sinulle semmoista ystävyyttä osoittaa. Lue +rukouksesi, ja voi hyvin. + +FALSTAFF. +Jospa nyt, Heikku, olisi makuuaika ja kaikki hyvin. + +PRINSSI HENRIK. +Niin, sinä olet Jumalalle velkaa kuoleman. + + (Menee.) + +FALSTAFF. +Ei ole se vielä maksettavaksi langennut, eikä minun tee mieli sitä +maksaa ennen määräpäivää. Mitä tarvitsee minun niin hätäillä, kun ei +kukaan minua kiristä? Mutta olkoon! Kunnia se panee minuun hengen. +Mutta mitä, jos se kunnia paneekin minut hengeltä kesken kaikkia? +Kuinka silloin käy? Voiko kunnia panna jalan paikoilleen? Ei. Entä +käden? Ei. Entä viedä haavasta säryn? Ei. Kunnia ei siis ymmärrä +haavurin taitoa? Ei. Mitä on kunnia? Sana. Mitä on se sana kunnia? +Ilmaa. Soma lasku! -- Kellä sitä on? Sillä, joka viime keskiviikkona +tuli vainaaksi. Voiko hän sitä tunnustella? Ei. Entä kuulla? Ei. Onko +se siis tuntumaton? On, kuolleelle. Mutta eikö se elä elämässä? Ei. +Miksi ei? Parjaus ei salli sitä. -- Siis, minä en siitä huoli: kunnia +on pelkkä kilpikuva haudalla; ja siihen päättyy minun katkismukseni. + + (Menee.) + + +Toinen kohtaus. + + Kapinallisten leiri. + + (Worcester ja Vernon tulevat.) + +WORCESTER. +Sir Richard, ei! Nepaani tietoon älköön +Kuninkaan rauhan tarjous koskaan tulko. -- + +VERNON. +Sen täytyy tulla. + +WORCESTER. + Silloin hukass' ollaan. +Ei mahdollista, että kuninkaan +On rakkaus meitä kohtaan täyttä totta. +Meit' yhä varoo hän ja vaanii syitä +Rikoksen tämän joskus kostaaksensa. +Tuhansin silmin epäluulo väijyy, +Kapinaa karsaillaan kuin kettua, +Joss' aina joku suvun luihuus piilee, +Vaikk' oisi kuinka ruokittu ja kesy. +Iloiset oltakoon tai murheelliset, +Niin aina katsettamme vääristellään. +Elämme niinkuin nauta navetassa: +Jot' ihokkaampi, sitä teurahampi. +Nepaani hairat pian unhottuvat, +Hänellä nuoruus, näet, ja kuuma veri +On puoltonaan ja liikanimensäkin +Tuo "Hotspur, tuittupää ja tuulihullu". +Tuon synnit kaikki pannaan meidän syyksi, +Minun ja isän: me hänt' eksytimme, +Ja turmelus kun meist' on häneen tullut, +Me, kaiken alku, saamme kaikki maksaa. +Siis, lanko hyvä, Henrikin ei tietoon +Kuninkaan tarjo mitenkään saa tulla. + +VERNON. +Mieltänne myöten tehkää, minä myönnyn. +Nepaanne tuossa tulee. + + (Percy ja Douglas tulevat, saatossaan sotaherroja ja sotureita.) + +PERCY. +Setäni palannutko! -- Päästäkää +Lord Westmoreland. -- No, setä, mitä uutta? + +WORCESTER. +Kuningas taisteluun teit' oiti vaatii. + +DOUGLAS. +Westmoreland vieköön hälle vastahaaston. + +PERCY. +Lord Douglas, menkää, sanokaa se hälle. + +DOUGLAS. +Sen totta teen ja sydämestä aivan. + + (Menee.) + +WORCESTER. +Kuninkaass' armon kaunaakaan ei löydy. + +PERCY. +Rukoilitteko? Varjelkohon luoja! + +WORCESTER. +Ma sävyisästi meidän valitukset +Ja hänen valarikkons' esitin; +Peitellen näitä, valallaan hän kielsi +Valansa rikkoneensa. Kutsuu meitä +Kapinannostajiksi, pettureiksi, +Ja uhkaa meille asevoimin kostaa. + + (Douglas palajaa.) + +DOUGLAS. +Aseisiin, miehet, joutuun! Kelpo haaston +Kuninkaan suuhun singahutin suoraan; +Westmoreland, panttivanki, vei sen esiin. +Hän taatustikin oiti meihin hyökkää. + +WORCESTER. +Kuninkaan eteen Walesin prinssi astui +Ja haastoi sinut, lanko, miekkasille. + +PERCY. +Oi, jospa kiista vaan ois meidän kahden +Ja muut ei tänään huohottais kuin minä +Ja Henrik Monmouth! Miltä kuului haasto? +Sanoppa, sano, halveksivalt' ehkä? + +WORCESTER. +Ei, totta Jumal'! Eläissäni koskaan +Niin kainoa en haastett' ole kuullut; +On niinkuin veli kutsuis veljeänsä +Jalohon taisteluun ja keihäsleikkiin. +Hän sulle miehen parhaat kehut antoi, +Mainettas kiitti ruhtinaisin kielin, +Kuin aikakirja ansiosi kertoi, +Asettain sinut kiitoksensa yli, +Jot' arvoos nähden piti arvotonna; +Ja -- mikä vielä ruhtinaallisempaa -- +Häpeän punall' itsestänsä kertoi, +Niin somast' omaa laiskuuttansa laittain, +Kuin oisi hällä kahtamoinen henki, +Samassa oppijan ja opettajan. +Hän siihen herkesi. Mut mailma tietköön: +Jos tämän päivän vainot vaan hän kestää, +Niin Englannill' on tiedoss' ylväin toivo, +Vaikk' irstaudestaan väärin tunnettuna. + +PERCY. +Varonpa, ett' on hänen hulluutensa +Sun hurmannut. En ole koskaan kuullut +Noin hurjast' irstailevan minkään prinssin. +Mut olkoon, miten tahtoo, -- ennen iltaa +Sotilassyliini ma hänet painan, +Niin että halaukseeni hän raukee. +Aseisiin joutuun! Soturit ja veikot, +Paremmin itse tietkää tehtävänne, +Kuin mitä minä, kielen lahjaa vailla, +Voin puhumalla verta tulistuttaa. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Täss', armollinen herra, teille kirje. + +PERCY. +En sitä nyt voi lukea. -- +Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; +Kävisi pitkäks sitä käyttää turhaan, +Vaikk' kelluisi se kellonviisarilla +Ja taukoisi, kun tunti tulee täysi. +Jos elämme, niin jalkojemme alle +Kuninkaat survomme; jos kuolemme -- +No, kaunis kuolla ruhtinasten kanssa! +Ja tunto sanoo, ett' on miekka hyvä, +Jos hyvään asiaan vaan sitä käytät. + + (Toinen sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Kuningas lentäin tulee; varull' olkaa. + +PERCY. +Hänelle kiitos, kun mun keskeytti; +Ei mulle sovi puheet. Sen vaan sanon: +Parastaan tehkööt kaikki. Tässä vedän +Ma miekan, jonka terän aion kastaa +Paraaseen vereen, mitä tielleni +Tään hirmupäivän karkelossa sattuu. +No, Esperance, ja Percy! -- Matkaan mars! -- +Kaikk' ylväät sodan soittimet nyt soimaan! +Soidessa soiton syleilkäämme kaikin. +Vetoa taivas maata vastaan! -- tämä +Monelle viimeinen on sylipaini. + + (Torvet soivat, he syleilevät toisiaan ja poistuvat.) + + +Kolmas kohtaus. + + Tasanko Shrewsburyn luona. + + (Hyökkäyksiä ja miekan mittelöjä. Sotahuutoja. + Douglas ja Blunt tulevat vastakkaisilta tahoilta.) + +BLUNT. +Ken olet sinä, joka taistelussa +Mua väijyt noin? Mit' etsit kunniaa +Mun päästäni? + +DOUGLAS. + Min' olen Douglas, tiedä, +Ja siksi näin sua taistelussa väijyn, +Kun sanoivat, ett' olet kuningas. + +BLUNT. +Totuuden sanoivat. + +DOUGLAS. + Lord Stafford tänään +Sun näköisyytes kalliisti sai maksaa; +Sun sijassasi, Henrik kuningas, +Tää miekka hänet kaasi; sun myös kaataa, +Jos vangiksi et antau. + +BLUNT. + Mulle vierast' +On antauminen, uljas skottilainen. +Kuninkaan tässä näet, jok' aikoo kostaa +Staffordin surman. + + (Taistelevat; Blunt kaatuu.) + + (Percy tulee.) + +PERCY. +Douglas, näin jos oisit +Sa Holmedoniss' otellut, niin minä +En voittanut ois yhtään skottilaista. + +DOUGLAS. +Triumfi! Voitto! Tuossa hengetönnä +Kuningas makaa. + +PERCY. + Missä? + +DOUGLAS. + Tuossa. + +PERCY. + Tuoko? +Ei, Douglas, ei, nuo kasvot minä tunnen: +Soturi-uljas nimensä on Blunt, +Häll' asu sama on kuin kuninkaalla. + +DOUGLAS. +Sun sielus narrin on, jos minne joutuu; +Sa laina-arvos liian kalliist' ostit. +Miks sanoitkaan, ett' olit kuningas? + +PERCY. +Kuninkaan nutullista tääll' on monta. + +DOUGLAS. +No, kautta miekkani! Ne tapan kaikki, +Kuninkaan nutut, koko vaattehiston +Ma surmaan pala palalta, siks kunnes +Kuninkaan itsen löydän. + +PERCY. + Lyö ja iske! +Väkemme tänään hyvin pitää puoltaan. + + (Menevät.) + + (Sotahuutoja. Falstaff tulee.) + +FALSTAFF. +Lontoossa oli laskut vaan leikinlaskua, mutta täällä se on toinen +leikki; täällä sitä lasketaan suoraan kalloon. -- Vait! Kuka olet +sinä? Sir Walter Blunt. -- Siinä se on sinun kunniasi; se ei ole +mitään turhuutta muka! -- Olen niin kuuma kuin sulatettu lyijy, ja +yhtä raskas myöskin. Jumala varjelkoon minua lyijystä! On sitä +tarpeeksi kantamusta omissa sisuskaluissani. -- Olen vienyt +ryysyväkeni sinne, missä siltä on selkänahka suolattu: sadasta +viidestäkymmenestä ei ole muuta enää elossa kuin kolme, ja nekään +eivät kelpaa muuhun kuin ikänsä kerjäämään kaupunginportilla. Mutta +kuka se tuossa tulee? + + (Prinssi Henrik tulee.) + +PRINSSI HENRIK. +Miks seisot täällä jouten? Miekkas tänne! +Mont' ylimystä kylmänä jo ryytyy +Vihollisratsun korskan jaloissa; +Ne viel' on kostamatta. Miekkas anna. + +FALSTAFF. +Mutta, Heikku hyvä, annahan minun hiukan hengähtää. Turkkilainen +Gregorius[20] ei ole koskaan tehnyt sellaisia urotöitä kuin minä +tänäpäivänä. Percylle olen osansa mitannut; hän on hyvässä turvassa. + +PRINSSI HENRIK. +Niin on, ja elää sinut surmatakseen. +Mut, ole hyvä, anna miekkas mulle. + +FALSTAFF. +En, jumaliste, Heikku! Jos Percy elää, niin miekkaani et saa; mutta +ota pistoolini, jos haluttaa. + +PRINSSI HENRIK. +Tuo tänne! Mitä? Kotelossa vielä? + +FALSTAFF. +Niin, Heikku; se on kuuma, se on kuuma; siinä sitä on kirpeää poikaa. + + (Prinssi vetää kotelosta esiin sektipullon.) + +PRINSSI HENRIK. +Nyt onko kujeitten ja leikin aika? + + (Paiskaa pullon Falstaffin eteen ja poistuu.) + +FALSTAFF. +Hyvä; jos Percy vielä elää, niin kyllä minä hänet pärssään. Jos hän +tulee minun tielleni, no niin; jos hän ei tule, ja minä tulen ehdon +tahdon hänen tielleen, niin tehköön minusta vatkulia. Minua ei +miellytä tuollainen irvikunnia kuin tuo sir Walterin tuossa. Henki, se +on jotakin! Jos sen täältä pelastan, niin hyvä; jos en niin tulee +kunnia kutsumatta, ja siinä kaikki. + + (Menee.) + + +Neljäs kohtaus. + + Toinen kohta tappelutannerta. + + (Sotahuutoja. Hyökkäyksiä. Kuningas Henrik, prinssi Henrik, + prinssi Juhana ja Westmoreland tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +Veresi liikaa vuotaa, Henrik; poistu, +Ma pyydän. -- Mukaan, Juhana Lancaster. + +PRINSSI JUHANA. +En, kunnes minustakin veri vuotaa, + +PRINSSI HENRIK. +Pois, majesteetti, joutuun taisteluun! +Viipynne tyrmistyttää ystävänne. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin tehdä aionkin. Lord Westmoreland, +Talukaa prinssi telttiin. + +WESTMORELAND. + Tulkaa, prinssi, +Ma talun teitä. + +PRINSSI HENRIK. + Mua talutteko? +En kaipaa apuanne. Jumal'auta, +Noin turhan naarmun tähden Walesin prinssi +Ei moista jätä sotakenttää, missä +Maan aatelia veriin poljetaan +Ja kapinoivat tappotöistään riemuu. + +PRINSSI JUHANA. +Lepäämme liiaksi. -- Westmoreland, tulkaa, +Velvoitus kutsuu; tulkaa, Herran tähden! + + (Prinssi Juhana ja Westmoreland menevät.) + +PRINSSI HENRIK. +Juhana, minut petit, jumal'auta; +En sinuss' aavistanut moista mieltä. +Sua ennen veljenäni rakastin, +Nyt sua niinkuin sieluani hellin. + +KUNINGAS HENRIK. +Näin, kuinka päältään hän lord Percyn torjui, +Ja taistel' uljaammin, kuin mitä luulis +Noin hennon sotilaan. + +PRINSSI HENRIK. + Tuo poika innon +Loi meihin kaikkiin. + + (Menee.) + + (Miekankalsketta. Douglas tulee.) + +DOUGLAS. + Taaskin kuningas! +Kuin lohikäärmeen päitä niitä kasvaa. +Min' olen Douglas, kaikkein niiden kauhu, +Joill' on nuo värit yllään. -- Ken sa olet, +Kuninkaan haamun tavoittelija? + +KUNINGAS HENRIK. +Kuningas itse, jonka mieltä kalvaa, +Kun hänen varjojaan niin monta löysit, +Mut hänt' et itseään. Kaks mull' on poikaa, +He Percyä ja sua etsivät; +Mut kun nyt onneksi mun kohtasit, +Niin koitellaanpa miestä. Pidä puoltas! + +DOUGLAS. +Varonpa, ett' oot sinäkin vaan haamu, +Vaan kuninkaanpa, maarin, sull' on käytös, +Mut ole, kuka olet, -- minun olet; +Ma näin sun voitan. + + (Taistelevat. Kuningas on vaarassa; prinssi Henrik palajaa.) + +PRINSSI HENRIK. + Kehno skottilainen, +Pää pystyyn nyt, et sitä enään koskaan +Täst'edes nosta! Staffordin ja Bluntin +Ja Shirleyn henget tässä kädess' asuu. +Se Walesin prinssi on, jok' uhkaa sua; +Hän minkä lupaa, sen hän aina pitää. -- + (Taistelevat. Douglas pakenee.) +Huoletta, majesteetti! Kuinka voitte? +Apua Nicholas Gawsey pyytää, samoin +Myös Clifton; apuun riennän Cliftonille. + +KUNINGAS HENRIK. +Seis, hengähdähän hetki! +Takaisin menetetyn mainees ostit +Ja näytit, että henkeäni hellit, +Kun moisen jalon avun mulle soit. + +PRINSSI HENRIK. +Oi, kuinka nuo mua loukkaavat, jotk' aina +Vaan hokevat, ett' etsin kuolemaanne! +Jos oisi totta tää, niin miks en suonut +Tuon korskan Douglaan äsken teitä voittaa? +Hän teist' ois tehnyt lopun yhtä joutuun +Kuin kaikki myrkyt maailman, ja lisäks +Poikanne pelastanut petoksesta. + +KUNINGAS HENRIK. +Cliftonin apuun sinä, Gawseyn minä! + + (Menee.) + + (Percy tulee.) + +PERCY. +Sin' olet Henrik Monmouth, jos en pety. + +PRINSSI HENRIK. +Niin puhut, kuin jos kieltäisin sen nimen. + +PERCY. +Min' olen Henrik Percy. + +PRINSSI HENRIK. + Näen siis uljaan +Sen nimellisen kapinoitsjjan. +Min' olen Walesin prinssi; sinä, Percy, +Mun kanssan' enää kunniaa et ja'a: +Kaks tähteä ei yhtä rataa kulje, +Yks Englanti ei kärsi kahta valtaa, +Ei Henrik Percyn sekä Walesin prinssin. + +PERCY. +Ei, Henrik, ei; nyt toisen meistä tullut +On kuolinhetki. Suokoon luoja, että +Sun sotamainees ois niin suur' kuin minun! + +PRINSSI HENRIK. +Ennenkuin erotaan, se suuremp' on; +Ja kaikki maineen kukat kypäristäs +Ma riistän oman pääni seppeleeksi. + +PERCY. +En pöyhkeyttäs enää kestää jaksa. + + (Taistelevat.) + + (Falstaff tulee.) + +FALSTAFF. Niin oikein, Heikku! Töydä päälle, Heikku! -- Ei ole tämä +lasten leikkiä, uskokaa pois. + + (Douglas palajaa, taistelee Falstaffin kanssa, joka + kaatuu maahan, niinkuin olisi kuollut. Douglas poistuu. + Percy haavoittuu ja kaatuu.) + +PERCY. +Oi, Henrik, multa nuoruuteni ryöstit! +Ei heikon hengen hukka niin mua karmi, +Kuin että multa maineen loiston voitit; +Se leikkaa aatostani kipeämmin +Kuin miekka lihaani. -- Mut aatoshan +On elon orja, elo ajan narri, +Ja aika, joka mailman menot ohjaa, +On loppuvaa. Oh, ennustaa ma voisin, +Mut multa kalman kylmä multakoura +Suun tukkii. -- Percy, tomua sa olet +Ja ruokaa -- + +PRINSSI HENRIK. + Madoille, niin, uljas Percy! +Hyvästi suuri sydän! -- Kunnianhimo, +Kudelmas löyhää on, se paljon kurttuu. +Kun tuossa ruumihissa oli henki, +Kuningaskunta oli sille ahdas; +Nyt sille riittää kaksi askelmittaa +Halvinta maata. Maassa, missä makaat +Nyt elotonna, toist' ei elä moista. +Jos kunnioituksille oisit herkkä, +Näin hellää intoa en osoittaisi. -- +Revityt kasvos vyölläni nyt peitän, +Ja sinun puolestasi itseäni +Täst' ystävyyden työstä itse kiitän. +Hyvästi! Mainees taivaaseen vie myötäs, +Häpeä vaipukoon sun kanssas hautaan +Ja jääköön patsaaseesi uurtamatta! -- + (Huomaa Falstaffin maassa makaavan.) +Haa! Vanha tuttu! Kaikki lihas eikö +Pidättää hengen hituistakaan voinut? +Hyvästi, Hannu parka! Parempi, +Jos paremman ma menettänyt oisin. +Oh, katkerasti sua kaipaisin, +Jos turhaa hyörinää nyt suosisin. +Sai surma tänään ylvää riistaa monta, +Mut ei noin lihavaa ja verratonta. -- +Pian laitan peijaiskinkerin, mut siksi +Jää tähän Percyn kuolinkumppaniksi. + + (Menee.) + +FALSTAFF (hitaasti nousten). Kinkerinkö? Jos tänään minut kinkeriin +laitat, niin lupaan, että huomenna saat minut suolata, vieläpä syödäkin +minut. Saakeli soikoon, hyväänpä aikaan otin tämän hahmon, muuten tuo +tuittupää Skotlannin pukari olisi minut pukannut vaivaiseksi. Hahmonko? +Valetta! Minä en ole mikään hahmo. Kuollut se on hahmo; sillä on vaan +ihmisen hahmo, mutta ei ihmisen henkeä. Mutta jos otat kuoleman hahmon +ja sillä pelastat henkesi, niin et ole silloin mikään hahmo, vaan tosi +elämän oikea ja täydellinen kuva. Urhoollisuuden parempi puoli on +varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni. +Pelkäänpä, piru olkoon, tuota ruutipesää tuossa, tuota Percyä, vaikka +onkin hän kuollut! Entä jos hänkin on ottanut hahmon ja nousee ylös! +Pelkäänpä tosiaankin, että siinä se vasta hahmo olisi. Sen vuoksi +varoksi teen hänet vaarattomaksi, vannonpa vielä, että tapoin hänet. +Miksi ei hän voisi nousta kuolleista yhtä hyvin kuin minäkin? Mikään +muu ei voi minua paljastaa kuin silmät, ja tässähän ei näe minua +kukaan. Kas noin, poikaseni, (pistää häntä reiteen) varoksi vielä haava +reiteesi; tule nyt mukaan. + + (Ottaa Percyn selkäänsä.) + + (Prinssi Henrik palajaa prinssi Juhanan kanssa.) + +PRINSSI HENRIK. +Niin, veli, neitseellisen miekkas olet +Vihinnyt miehuudella. + +PRINSSI JUHANA. + Vait! Ken tuossa? +Tuon paksun miehen kuolleeksihan sanoit. + +PRINSSI HENRIK. +Niin teinkin: kuolleena ma hänet näin +Ja verissään ja hengetönnä maassa. -- +Oletko hengissä? Vai aaveilusko +Näkömme häikäiseepi? Pyydän: puhu! +Ei usko silmä korvan kuulematta. +Et ole, mikä näytät olevan. + +FALSTAFF. En, se on totinen tosi; en ole mikään kaksoisihminen; mutta +jos en ole Hannu Falstaff, niin olen Hannu Hölmönen. Tuossa on Percy; +jos isäsi tahtoo minulle jotakin kunniaa osoittaa, niin hyvä on; jos +ei, niin tappakoon itse seuraavan Percyn. Tuumaan tästä tulla joko +kreiviksi tai herttuaksi, uskokaa pois. + +PRINSSI HENRIK. +Mitä? Itsehän minä Percyn tapoin ja +näin sinut kuolleena. + +FALSTAFF. Vai niin? Todellakin? -- Herra Jumala, kuinka tämä maailma on +valheellinen! -- Tosin kyllä minä makasin maassa ja hengetönnä; ja +samaten hän; mutta samassa tuokiossa me nousimme molemmat ja tappelimme +hyvin tunnin ajan Shrewsburyn kellon mukaan. Jos minua uskotaan, niin +hyvä on; jos ei, niin tulkoon synti niiden päähän, joiden tulisi +palkita urhoollisuus. Surma minut vieköön, jos en lyönyt häneen tuota +haavaa reiteen; jos se mies eläisi ja sen kieltäisi, niin saisi hän, +jumal'auta, kappaleen miekkaani kurkkuunsa. + +PRINSSI JUHANA. +Noin kummaa tarinaa en koskaan kuullut. + +PRINSSI HENRIK. +Noin kummaa miestä et lie nähnyt, veikko. -- +Mars vaan, ja kuormas ylpeänä kanna! +Jos valhe sua auttaa, kyllä minä +Sanoilla sitä silaan kauniimmilla. -- + (Paluuretkelle soitetaan.) +Paluulle soitetaan; on päivä meidän. +Nyt, veli, kukkulalle katsomaan, +Ken ystävist' on elossa, ken kuollut. + + (Prinssi Henrik ja prinssi Juhana menevät.) + +FALSTAFF. Nyt käyn, niinkuin sanotaan, palkoilleni. Jumala sitä +palkitkoon, joka minut palkitsee! Jos tästä suurenen, niin tahdon +pienetä; puran vatsani, jätän sektin ja elän siivosti, niinkuin +aatelismiehen tulee. + + (Menee kantaen ruumista.) + + +Viides kohtaus. + + Toinen kohta samaa tappelutannerta. + + (Torvet soivat. Kuningas Henrik, prinssi Henrik, + prinssi Juhana, Westmoreland ja muita tulee, heidän + jäljissään Worcester ja Vernon vankeina.) + +KUNINGAS HENRIK. +Näin aina kapina saa palkkansa. -- +Kavala Worcester armon, anteeks'annon +Ja ystävyyden teille tarjosimme; +Ja tämän tarjon väännellä sa tohdit, +Nepaasi luottamusta väärin käyttäin. +Kolm' ylimystä meidän puolla kaatui, +Yks ylvä kreivi, monta muuta lisää, +Jotk' eläisivät tällä hetkelläkin, +Jos tosi kristittynä tosi tiedot +Olisit kumpaiseenkin leiriin vienyt. + +WORCESTER. +Tekooni pakotti mua oma turva, +Ja nurkumatta kohtalooni taivun, +Kosk' en sen iskua voi millään välttää. + +KUNINGAS HENRIK. +Pois hirteen Worcester viekää, Vernon myös! +Muut syypäät odotelkoot rangaistustaan. -- + (Worcester ja Vernon poistuvat vartijain saattamina.) +No, kuinka tappotanterella käy? + +PRINSSI HENRIK. +Lord Douglas, urho Skotlannin, kun näki +Ett' oli sotaonni hälle nurja +Ja Percy surmattu ja väki kaikki +Karussa jalan, johti pakoon loput, +Mut jyrkänteeltä suistui, loukkaantui +Ja vangiksemme joutui. Teltissäni +Nyt Douglas on. Ma pyydän: jättäkää +Valtaani hänet. + +KUNINGAS HENRIK. + Mielelläni aivan. + +PRINSSI HENRIK. +Juhana veli, Lancasterin prinssi, +Tään kunniakkaan toimen sulle annan: +Käy kreivi Douglaan luo ja päästä hänet +Vapaaksi, valloillensa lunnahitta. +Tuo hänen miehuutensa, jota tänään +Sai kypärimme tuta, meille neuvoi, +Kuink' urotöitä tulee kunnioittaa +Ihanpa vastustajan ryntähillä. + +PRINSSI JUHANA. +Suvaitset suurta armotyötä näyttää, +Ja heti tahdon minä käskys täyttää. + +KUNINGAS HENRIK. +Nyt muut' ei siis, kuin jaamme sotajoukot. -- +Sa, Juhana, ja te, lord Westmoreland, +Menette Yorkiin mitä pikaisimmin: +Northumberland ja piispa Scroop ne siellä +Innolla varustauvat, kuten kuulin. +Minä ja Henrik prinssi Walesiin käymme +Glendoweriin ja Marchin kreiviin kiinni +Kapina tässä maassa raukeaa, +Jos vielä kerran moisen iskun saa; +Kun alku näin on kaunis, jatkakaamme, +Siks että kaikista me voiton saamme! + + (Menevät.) + + + + +SELITYKSIÄ: + + +[1] _Eikö puhlunnahkainen nuttu_ j.n.e. Puhlunnahkaisia nuttuja +käyttivät oikeudenpalvelijat, joiden käsiin prinssi arvelee Falstaffin +kapakkaveloistaan joutuvan. + +[2] _Pyhän Miikkulan veljeskunta_. P. Miikkula oli varkaitten +suojelushaltija. + +[3] _Troialaisia_. Lievempi nimitys konnille ja varkaille. + +[4] _Homo on yhteinen nimi_ j.n.e. Sitaatti vanhasta kieliopista. + +[5] _Percy tulee, lukien kirjettä_. Kirje oli lord George Dunbarilta +Skotlannista. + +[6] _O, Esperance!_ Percyn suvun mielilause. + +[7] _Puolikuu_. Yksityisillä ravintolahuoneilla oli Sh:n aikana +tämäntapaiset nimet. Samanlainen on alempana samalla sivulla mainittu +Granaattiomena. + +[8] Etköhän tahtoisi j.n.e. Prinssi kuvaa tässä viinurin isäntää. + +[9] _Pohjolan tulikannus_. Percyn liikanimi, Hotspur, on suomeksi: +tulikannus. + +[10] _Tässä viinissä on kalkkia_. Viiniin pantiin kalkkia, että se +säilyisi paremmin. + +[11] _Voisin laulaa virsiä_. Herttua Alban aikana Alankomaista +Englantiin paenneet calvinilaiset olivat suureksi osaksi kankureita ja +kiivaiksi virsienlaulajiksi tunnettuja. + +[12] _Kuningas Cambyseen tapaan_. Viittaa senaikuiseen pöyhkeäkieliseen +näytelmään, jota myöskin seuraavat Falstaffin lausumat säkeet matkivat. + +[13] _Piiloon seinäverhon taa_. Seinäverhot olivat irtonaisia niin että +niiden taakse voi piiloutua. + +[14] _Kielellään ain' on myyrät_ j.n.e. Glendowerin kapinaan lienee +ollut syynä vanha ennustus, että Jumalan kirooma myyrä (kuningas +Henrik) oli saapa surmansa lohikäärmeen (Mortimerin), leijonan +(Glendowerin) ja suden (Percyn) kautta. + +[15] _Vanno oikein paksu vala_. Vannominen kuului sopivaan +käytöstapaan. Kuningatar Elisabeth lienee tässä ollut hyvänä esikuvana. + +[16] _Siten tulet suorinta tietä räätäliksi_. Räätälinammattia +pidettiin soitannollisena. + +[17] _Mortimer Skotlannista_. Toinen henkilö kuin Glendowerin vävy. +Tarkoittaa lord Marchia Skotlannista, ylempänä mainittua George +Dunbaria, joka oli kuninkaan ystäviä. + +[18] _Ei ole kuntoa enemmän kuin haudotussa luumussa_. Haudottuja +luumuja pidettiin terveyshoidollisista syistä ilmaiseksi tarjona +huonomaineisissa paikoissa. Niiden vaikutus lienee ollut sangen +epävarma. + +[19] _Mariana neiti_. Naiseksi puettu mieshenkilö, joka kevätjuhlissa +esiintyi Robin Hoodin lemmittynä. + +[20] _Turkkilainen Gregorius_. Falstaff hyvänä protestanttina yhdistää +turkkilaisen ja paavin (Gregorius VII:n) yhdeksi henkilöksi. + + + +***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK NELJäS I*** + + +******* This file should be named 39557-8.txt or 39557-8.zip ******* + + +This and all associated files of various formats will be found in: +http://www.gutenberg.org/dirs/3/9/5/5/39557 + + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License available with this file or online at + www.gutenberg.org/license. + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation information page at www.gutenberg.org + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at 809 +North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email +contact links and up to date contact information can be found at the +Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit www.gutenberg.org/donate + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For forty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/39557-8.zip b/39557-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1e46205 --- /dev/null +++ b/39557-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..992c92a --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #39557 (https://www.gutenberg.org/ebooks/39557) |