initial commit of ebook 38908HEADmain

1 files changed, 2262 insertions, 0 deletions

diff --git a/38908-8.txt b/38908-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..181a54a
--- /dev/null
+++ b/38908-8.txt
@@ -0,0 +1,2262 @@
+The Project Gutenberg eBook, Kyökissä, by Roderich Benedix, Translated by
+Tyko Hagman
+
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+
+
+
+Title: Kyökissä
+       Huvinäytelmä 1:ssä näytöksessä
+
+
+Author: Roderich Benedix
+
+
+
+Release Date: February 17, 2012  [eBook #38908]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+
+***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KYöKISSä***
+
+
+E-text prepared by Tapio Riikonen
+
+
+
+KYÖKISSÄ
+
+Huvinäytelmä 1:ssä näytöksessä
+
+Kirj.
+
+RODERICH BENEDIX
+
+Mukaillut Tyko Hagman
+
+
+
+
+
+
+
+Kuopiossa,
+U. W. Telén & C:o kustannuksella.
+
+Kuopiossa,
+Kuopion Uudessa Kirjapainossa,
+1896.
+
+
+
+JÄSENET:
+
+Alfons, lakeija         |
+Kristiina, keittäjä     |
+Rosamunda, kamarineiti  |
+Grönlund, kuski         |  Eräässä rikkaassa talossa.
+Juho, tallirenki        |
+Hanna, kyökkipiika      |
+Antti.
+Maija-Liisa, maitokuski.
+Sanomalehtipoikia.
+
+(Tapaus on Helsingissä tämän vuosisadan tällä vuosikymmenellä.)
+
+
+
+
+Näyttämö: Kyökki. Peräovi. Oikealla ja vasemmalla ovi. Vasemmalla
+rautatakka eli hella. Tulisijalla kattila, jossa on kiehuvaa vettä.
+Pöytiä, tuolia. Keitto-astioita seinillä.
+
+
+1:nen kohtaus.
+
+    Hanna. Juho.
+
+HANNA (häärää takan edessä kahvipannun kanssa, hyräilee itsekseen
+jotakin laulusäveltä.)
+
+JUHO (astuu peräovesta sisään). Brrr, kuinka siellä on kylmä. Onko
+sulla kahvi valmiina, Hanna?
+
+HANNA. Niinkö sinä sanoit "hyvää päivää?"
+
+JUHO (hennosti). Se sanotaan sitten, Hannaseni. Kun on näin kylmä, ei
+voi kunnollisesti tehdä hyvää päivääkään.
+
+HANNA (on kaatanut kuppiin kahvia ja tuopi Juholle). Tuoss' on
+kahvitratti!
+
+JUHO (juopi halukkaasti). Oivallista sentään saada kahvia näin joka
+aamu. Moista ei ennen pistoovattu maalla ollessani. Helsingin isännät
+ovat kuitenkin Helsingin isäntiä.
+
+HANNA (muikeasti.) Voi noita miehiä!
+
+JUHO. No, mikä nyt on?
+
+HANNA. Niin -- mikä on! Et ole tietävinäsikään miten olit ennen hento
+ja lempeä täynnä. Silloin et olisi ensiksi kysynyt kahvia. Silloin olit
+lemmekäs kuin rakastajat teaterissa! Mutta nyt, kun kerta olen luvannut
+ruveta vaimoksesi, nyt on lempi ja hempeys loppunut. Mitäs tästä tulee,
+kun kerran miehenäni olet?
+
+JUHO (asettaa juotuaan kupin pöydälle). Ah, kuinka tämä lämmittää; nyt
+on oikein hyvä olla. -- Hanna tyttöseni, älä puhu joutavia nyt! Katsos,
+kun varhain aamusella täytyy syöttää hevoset, puhdistaa vaunut, survoa
+silppuja, kantaa vettä, niin rupee partaakin palelemaan, ja sekä ruumis
+että sielu käypi kauhean kylmäksi, -- vasta kahvikuppi jälleen kaikki
+jäntereet sulattaa ja mies tulee entiselleen. No, kas niin, nyt olen
+entiselläni, ja nyt hyvää huomenta muiskuineen päivineen!
+
+HANNA (ivallisesti). Vai todellakin!
+
+JUHO. Tule, käpyseni, suudeltavakseni!
+
+HANNA (kieltäytyen), Ole huoleti!
+
+JUHO. Älä ole tyhmä nyt, tyttöseni.
+
+HANNA. Ole panematta parastasi! -- Tahdotko kupillisen kahvia vielä?
+
+JUHO. Tahdon, mutta myöskin muiskun.
+
+HANNA. Jos olisit tahtonut sitä ennen kahvia, niin olisit saanut; --
+perästäpäin ei anneta.
+
+JUHO. No, mutta Hanna! Tämä on varsin arveluttavaa.
+
+HANNA. Mikä?
+
+JUHO. Sinä olet konstikas.
+
+HANNA. Kuinka niin? (kaataa hänelle pannusta kahvia kuppiin, jota hän
+pitää kädessään.)
+
+JUHO. Nyt, kun vielä olemme kihloissa, on se tavallaan hupaistakin;
+torataan ja kiukutaan tuon tuostakin hieman, ja sitte maistaa sovinto
+sitä makeammalta. Mutta kun kerran olemme mies ja vaimo -- --
+
+HANNA. No, mitä sitten?
+
+JUHO. Hm, hm, näet, jos olisin miehesi, niin en enää oikein kärsisi
+muikeuttasi!
+
+HANNA. Hoo? Vai niin! Siinäpä oivallinen lohdutus mulle
+tulevaisuudeksi! Varmaankin aprikoitset nyt vaan miten silloin voisit
+minua paraiten kurittaa.
+
+JUHO (nauraen). No, no, mikä nyt pistääkin päähäsi? Täytyyhän sitä
+ajatella tulevaisuuttakin! No, annappas suudelma nyt!
+
+HANNA. Nyt en ensinkään anna! Jos et vastaisuudessa ai'o kärsiä
+muikeuttani, niin täytyy mun sitä nauttia, kun en vielä ole vaimonasi!
+
+JUHO. Anna muisku!
+
+HANNA. En!
+
+JUHO. Älä ole joutava!
+
+HANNA. Tän' aamuna ei!
+
+JUHO. Ajattelenhan aina ihan hyvää vaan, kun tuolla lailla kuvailen
+tulevaisuuttamme.
+
+HANNA. Hoo-o!
+
+JUHO. Katsos, Hanna, tiedäthän että olen harras hevosmies. Kun saamme
+kokoon kolmen tai neljän hevosen hinnan, ostetaan hevoset heti. -- Ja
+koko Helsinki on ajava entisen Talli-Jussin hevosilla. Ajurin virka
+tässä kaupungissa kannattaa, sen tiedän. Sillä olenhan ollut ajurin
+renki, ennenkuin tähän taloon tulin. Ja näppärä isvossikka kyllä
+paikkansa pitää. Mitäs sitten isvossikan isäntä. Neljä hevosta meillä
+olla pitää. Issikkarenki otetaan tietysti ja aika kunnollinen. Moisia
+poikia saa maalta. Ja Jussi itse pitää vaunut, joissa kuljettaa
+köyhempiä herroja, jotka tahtovat näyttää keikareilta. Ja kun iltasin
+tulen kotia, on Hannalla lämpimiä perunoita ja ehkäpä vähän "kylmästä
+tultuakin" pistovasta. Ah, Hanna, se tulee maistamaan. Täällä ovat
+kyllä ruuat ja juomat hyvät, vielä paremmatkin kuin mitä meillä tulee
+olemaan; mutta toista on toki pistää jalkansa oman pöydän alle. Täällä
+täytyy käydä ja juosta ihan kuin herran mieli tekee; melkein on kuin
+krapu kattilassa.
+
+HANNA. Min, Juho. Kumpahan oltais niin pitkällä! Piikaparan oloa ei
+myöskään kukaan kadehdi. Sillä piika on aina piika. Juosta saa hän
+aamusta iltaan, kuulla kiukkuista puhetta ja nähdä nurjia kasvoja, jos
+ei kaikki käy niinkuin herran sisaren, tuon muka armollisen fröökynän
+mieli on.
+
+JUHO. No, no, Hannaseni, älä ole milläsikään. Jos tänä talvena satelisi
+juomarahoja vähän runsaammalta, niin olemme jo hiukan edempänä. Kolmen,
+neljän vuoden päästä voimme aloittaa, vaikkapa aluksi yhdelläkin
+hevosella vaan. "Alku aina hankala, loppu työn kaunistaa", sanoo
+sananlasku. Ja kun sitte muistelemme kuinka vaivaloista meillä
+ensi-aluksi oli, niin sitä hupaisempi sitte, kun kaikkea kyllin on.
+
+HANNA. Koska noin puhut, kuulen sinua oikein mielelläni, Juho poikani!
+
+JUHO. Todellakin? No, sitte annat myöskin muiskun, jonka olet mulle
+velkaa.
+
+HANNA. Oikeastaan ei mun pitäisi --
+
+JUHO. Pian, Hanna, ennenkun kukaan tulee!
+
+HANNA. Jos tahdot luvata --
+
+JUHO (ottaa häntä kädestä). Ah, Hannaseni, älä mutkistele niin kauan --
+meillä ei ole siihen aikaa, niinkuin muilla ihmisillä --, no, tänne
+huules! (aikoo häntä suudella.)
+
+    (Näyttämön takana soitetaan.)
+
+HANNA (irtautuu Juhosta). Kuule, sinua soitetaan!
+
+JUHO. Pian, pian, suukkonen! --
+
+HANNA. Herra sinua soittaa; saat nuhteita, jos et heti mene!
+
+JUHO. Mutta pikimmältämme -- -- --!
+
+HANNA. Myöhästyt, myöhästyt -- mene!
+
+JUHO. No, mutta anna, anna!
+
+HANNA. Toiste kun paremmin sopii! Joudu, joudu, Juho!
+
+JUHO. Saakelin renkitoimet! Ei edes sen verran ole itsensä herra, että
+saisi rauhassa suudella tyttöään!
+
+    (Lujaa soittoa näyttämön takana.)
+
+JUHO. Tuossa paikassa tulen!
+
+    (Poistuu peräovesta).
+
+HANNA (yksin). Ah, poikaseni, saat oppia aikanasi että ensiksi on
+vaimosi vuoro ja sitte kahvin. Ai'ot ruveta laulamaan toista virttä,
+kun kerta olet miehenäni; mutta luulenpa että minäkin osaan samaa
+nuottia, poikaseni.
+
+    (Menee takalle ja kaataa pannusta kahvia pieneen
+    kahvipannuun, jonka asettaa kahvikantimelle ynnä
+    kupin ja kerma-astian.)
+
+
+2:nen kohtaus.
+
+    Hanna. Alfons.
+
+ALFONS (hennosti, murtaa teeskenteleväisesti hieman ruotsiksi). Hyvää
+huomenta, Hanna kulta!
+
+HANNA (lyhyesti). Jumal' antakoon!
+
+    (Asettaa kahvikantimen pöydälle.)
+
+ALFONS. Niin lyhyestikö Hanna tervehtää? Enkö saa mitään herttaisempaa
+tervehdystä?
+
+HANNA. Minkätähden? Olihan tervehdykseni kohtelias kyllä.
+
+ALFONS (juopi kahvia). Mutta mielisinpä toki vähän enemmän kuin
+kohteliaisuutta.
+
+HANNA. Minkätähden sitä minulta odotatte?
+
+ALFONS. No, no, Hanna. Nyt en ymmärrä sinua.
+
+HANNA. Tiedätte varsin hyvin mitä tarkoitan.
+
+ALFONS. En todellakaan tiedä -- selitä mulle!
+
+HANNA. Ettekö vetäisi samasta nuorasta herran kanssa, joka niin minua
+kiusaa?
+
+ALFONS. Joka sinua kiusaa?
+
+HANNA. Älkää olko olevinanne! Kukas tuopi mulle ehtimiseen, vaikka
+löytyy neitsyt talossa, herralta takkeja, kauluksia, mansetteja ja
+semmoisia, joihin mun täytyy välistä pistää nappi kiinni, välistä
+ommella ratkennut sauma?
+
+ALFONS. Se on tosin synti, että niin kaunisten sormien täytyy neuloa,
+mutta mitä voin minä siihen?
+
+    (Tahtoo ottaa häntä kädestä.).
+
+HANNA (lyöpi häntä kädelle). Pois käsi! Neulominen olisi kyllä
+paikallaan; mutta miksi minun aina täytyy itse viedä mitä olen ommellut
+herran tykö. Että hän kiusaa minua pyytämällä suudelmaa, että hän
+tahtoo minua syleillä ja että te, Alfons, sill'aikaa olette vahtina
+oven takana, se ei ole paikallansa, eikä ole oikein.
+
+ALFONS. No, no, mutta suudelma kaikessa kunniassa --
+
+HANNA. Se ei minua pahenna, mutta jos annan herran minua suudella, niin
+se ei olisi kunniallista.
+
+ALFONS. Hohoi! Kuka nyt on niin tyhjänpäiväinen? Katsos, Hanna,
+kerranhan elämässä vaan olemme nuoret, ja täytyyhän nuoruuttansa
+nauttia. Kun on niin kaunis kuin sinä, niin täytyy kauneudestansa
+nauttia; kun tulee vanhaksi, niin on kyllä vielä aikaa käydä siveäksi
+ja tekopyhäksi.
+
+HANNA. Hyi! ettekö häpeä puhua tuommoisia kunnialliselle tytölle.
+
+ALFONS (lähestyy häntä). Todellakin, Hannaseni, se on oikeaa elämän
+viisautta. Anna semmoisten tyttöjen olla vastahakoisia, jotka eivät ole
+niin kauniita kuin sinä.
+
+
+3:mas kohtaus.
+
+    Edelliset, Rosamunda (ilmestyy salaa ja jää seisomaan perälle).
+
+ALFONS (jatkaen). Ei löydy mitään suloisempaa kuin rakkaus; mihin
+säästät sitä, kunnes rakkauden aika on loppunut?
+
+HANNA (ivalla). Olisinko siis todellakin kaunis?
+
+ALFONS. Kuuleppas vaan -- niinkuin et sitä tietäisi! Totta sanoakseni,
+olen mielissäni siitä että olet vastahakoinen herralle, sillä
+tahtoisinpa paljoa mieluisammin itse kerran maistaa noita makeita
+huuliasi.
+
+HANNA (kuten äsken). Hoo-o -- todellakin?
+
+ALFONS. Elämmehän samassa talossa; miksi emme siis olisi ystävät? Älä
+ole joutava nyt -- ja todistukseksi ett'et ole mulle suutuksissa --
+
+    (Tahtoo häntä syleillä).
+
+ROSAMUNDA (astuu väliin, murtaen teeskenteleväisesti ruotsia). Ahhaa,
+monsieur Alfons!
+
+ALFONS (itsekseen). Piru vie!
+
+ROSAMUNDA (yhä enemmän vihastuen). Vai näin -- vai näin minun selkäni
+takana eletään?
+
+ALFONS. Mutta, Rosamunda, -- ainoastaan pieni lystinteko.
+
+ROSAMUNDA. Kaunis lystinteko! Minä olen jo puoli tuntia seisonut tuolla
+takana ja kuullut kaikki!
+
+ALFONS. Mutta ethän toki luule mitään --
+
+ROSAMUNDA. Minä näin kaikki! Sinä olet kavaltaja, -- pettäjä!
+
+    (Soitetaan kaksi kertaa näyttämön ulkopuolella.)
+
+ALFONS. Kuule, sinua soitetaan, Rosamunda!
+
+ROSAMUNDA. Senkötähden olen hylännyt mitä loistavimmat apparansit ja
+pysynyt uskollisena sinulle, että tulisin palkituksi tuolla lailla?
+Sinä olet kiittämätön!
+
+ALFONS. Mutta kuule toki!
+
+ROSAMUNDA. Ooh, minä läpi katson sinut kokonansa. Mitä kahdessatoista
+vuodessa olen säästänyt kokoon -- se sinua on houkuttanut, sentähden
+olet sinä kurtiseerannut minua, -- rakkautta et ole koskaan ajatellut.
+
+ALFONS. Rosamunda --
+
+ROSAMUNDA. Minä läpi katson sinun plaanisi! Sinä tahdot minut naida, me
+panemme muka alkuun pienen galanterilafkan, jossa koko affääri makaa
+minun päälläni, ja sinä vietät laiskurin päiviä. Ehkä pitää minun vielä
+reqvireerata kauniita puotimamselleja sinulle suudeltaviksi, sill'aikaa
+kun minä saan hankkia leipää suuhusi.
+
+ALFONS. No, mutta aivanhan olet sokea nyt pelkästä vihasta.
+
+ROSAMUNDA (puhuu selvästi suomea; hirveän vihoissaan). Enkö ole
+oikeassa, sinä ryökäle mies, joka noin pirullisesti palkitset
+rakkauteni? --
+
+    (Soitetaan kaksi kertaa.)
+
+ALFONS. Jo soitetaan taas.
+
+ROSAMUNDA (selvällä suomella). Meidän välimme on loppunut, mutta
+sinä -- tyttö-hetale -- olet myöskin lopussa.
+
+HANNA (joka tähän asti on hiljaa itsekseen nauranut, yht'äkkiä
+säikähtäen). Mutta mitä taidan minä --
+
+ROSAMUNDA (murtaen taas tästä lähin ruotsiksi). Sun pitäisi hävetä
+tuommoisena kypsymätönnä tyttönä tuolla lailla houkutella tykösi
+miehiä!
+
+HANNA. Minäkö häntä houkutellut?
+
+ROSAMUNDA. Luuletko että sentähden, että olet minua pari vuotta
+nuorempi, olisit pulskempi? Hä? -- Ooh, tuo lienee hyvin helppoa tuolla
+tavoin rakastella yhtä ja toista ja tehdä yhtä ja toista ja ottaa
+vastaan lahjoja herralta!
+
+HANNA. Kuka semmoisia minusta puhuu?
+
+ROSAMUNDA (kiehuen vihasta ja hyvin nopeaan). Minä, minä, minä. Minä
+tiedän kaikki! Herran kanssa sinä rakastelet, monsieur Alfonsia sinä
+houkuttelet luoksesi ja rehellistä Juhoasi sinä petät, -- mutta se on
+loppuva. Armollinen fröökynä tulee saamaan tietää kaikki. Jos kohta hän
+onkin ainoastaan herran sisar, on hänellä kuitenkin valta talossa,
+sillä hänen veljensä on jättänyt hänelle koko huone-ekonomian ja on
+itse vaan omissa affääreissään. Ja armollinen fröökynä katsoo paljon
+siveyden ja siivouden päälle, ja tahdonpa nähdä, tuleeko hän kärsimään
+talossaan tyttöraiskaa, joka kaikkia miehiä eskometeeraa. Herre
+jestandes, jos herran morsian, fröökynä Noora, saisi semmoista tietää!
+Ei, talo on puhdistettava, ennenkuin hän ambarkeeraa -- Ooh, minun
+sanani päälle panee armollinen fröökynä suuren painon, -- saadaanpa
+nähdä, kuka täällä voiton pitää, sivistynyt kamarineitsyt vai semmoinen
+maalaisletukka kuin sinä. Minä laitan sinut pois talosta, luota siihen!
+
+    (Soitetaan kaksi kertaa.)
+
+Jaa, jaa, ja' kommer -- Muista minua vaan, sinä kana korpimetsistä, et
+viikkoakaan enää ole täällä! Oo rövoaar!
+
+    (Poistuu).
+
+HANNA (itkien). Ilkeä -- tuolla tavalla kohdella rehellistä tyttöä!
+
+ALFONS. Ole huoleti, Hanna!
+
+HANNA. Ja se on teidän syynne! Mitä ajattelee nyt fröökinä minusta?
+
+ALFONS. Rosamunda on vihainen kissa! Minä en enää piittaa hänestä!
+Kuules, Hanna, Juho ei kuitenkaan sovi sinulle -- sinä olet fiini tyttö
+ja hän röyhkeä tallirenki! Heitä hänet hiiteen! Herra on luvannut
+minulle oivallisen paikan rautatielle, hänellä on mahtavia tuttavia ja
+niin palkitaan uskolliset palvelijat. Ota nyt koetteeksi minä!
+
+    (Mielii häntä syleillä).
+
+
+4:jäs kohtaus.
+
+    Edelliset. Juho (esiintyy salaa).
+
+HANNA. Antakaa mun olla!
+
+ALFONS. Pyyhi pois kyyneleesi. Kauniit silmäsi käyvät niin rumiksi, kun
+itket ne punaisiksi. Tule tänne, tyttöseni, ja ole ystävällinen taas.
+
+HANNA. Minulla ei ole teidän kanssa mitään tekemistä!
+
+ALFONS. No, suudelma sovinnoksi!
+
+    (Mielii häntä syleillä.)
+
+HANNA. Minä huudan!
+
+JUHO (sieppaa Alfonsia kauluksesta ja viskaa hänet ison matkan
+syrjään). Hohoi, lakeija! Mitä tahdot!
+
+ALFONS. Kuka rohkenee -- ah -- Talli-Jussi -- kuinka uskallat sinä? --
+
+JUHO. Tyttö on minun, herra lakeija, tietäkää se, ja joka häntä liian
+lähelle tulee, hänen panen minä noin!
+
+    (Tekee pantomimin).
+
+ALFONS. Mitä roistoväen uhkauksia!
+
+JUHO. Roistoväen tai ei; varokaa te kuivettuneita koipianne!
+
+ALFONS. Näkyy, että olet tottunut seurustelemaan hevosten kanssa.
+
+JUHO. Parempi hevosten kanssa kuin teidän kaltaisten! Hevonen on hyvä,
+uskollinen eläin, mutta te olette kurja, vaivainen, mateleva
+silmänpalvelija, jolle nyrkkinikin ovat vielä liian hyvät!
+
+ALFONS. Mitä puheita rohkenet sinä?
+
+JUHO. Mitä rohkenette te tyttöäni vastaan?
+
+ALFONS. Minun ei enää sovi alentaa itseäni puhumalla sinua kanssasi!
+
+JUHO. Se onkin paras, sillä yhdellä sormella muserran minä tuon
+ravistuneen kehänne someroksi!
+
+ALFONS (peitetyllä harmilla). Mutta saatpa minut tuntea! Minä ilmoitan
+herralle miten elelet tytön kanssa; hän ei salli semmoista talossansa
+ja käskee sinun etsimään paikkaa ja palkkaa muualta.
+
+JUHO. Sen kyllä teistä uskon. Petos ja panettelu näkyy aina olleen
+teidän erityinen toimenne!
+
+ALFONS. Hyvä, hyvä, Talli-Jussi! Pian saat nähdä kenen kanssa sulla on
+tekemistä!
+
+    (Poistuu.)
+
+JUHO (huutaen hänen peräänsä). Häntäpalvelija, onkimato, konna!
+
+HANNA. Voi, voi! Juho! Mitä tästä tulee?
+
+JUHO (röyhkeästi). Miksi itket?
+
+HANNA. Jos hän panee uhkauksensa toteen -- herra -- (äänensä kätkee
+itkusta).
+
+JUHO. No, mitä hänestä?
+
+HANNA. Hän itse minua kiusaa -- ja jos hän saa tietää, että me
+rakastamme toisiamme --
+
+JUHO. Niin ajaa hän minut pois -- mitä sitten? Hyvä tallirenki saa
+kaikkialla paikan.
+
+HANNA. Ja jos sinä menet pois, niin jään minä yksinäni tänne ilkeiden
+ihmisten kiusattavaksi.
+
+JUHO. No, tottahan saadaan sullekin toinen paikka --
+
+HANNA. Mutta siihen asti saan minä kärsiä --
+
+JUHO. Älä itke, Hanna kultani, kyllä tästä päästään. Sinä olet kelpo
+tyttö, pysyt minulle uskollisena.
+
+HANNA. Juho!
+
+JUHO. Katsos, mitä tukalampi meillä on ollut, sitä paremmalta tuntuu
+meille viimein onni.
+
+HANNA (nojaa häneen ja itkee).
+
+JUHO. Kas niin, nojaa minuun, minä sinua turvaan, -- nyt niinkuin koko
+elämämme läpi! Kahden rakastavan tulee kestää surut ja ilot yhdessä.
+Nyt on surujen aika, mutta on toki ilojenkin tuleva!
+
+
+5:des kohtaus.
+
+    Edelliset. Grönlund (kirja kädessä).
+
+GRÖNLUND. Päivää!
+
+HANNA (irtautuu Juhosta, pyyhkii kyyneleet silmistään ja antaa sitte
+Grönlund'ille suuren kupillisen kahvia).
+
+GRÖNLUND (vitkalleen, hyvän suopeasti). No, no, älä säikähdy, pieni
+noita, suonhan mielelläni Juholle muiskun. Olen minäkin niin tehnyt
+nuorra näppäränä ollessani (istautuu pöytään). No, ettehän näytä
+iloisilta. Hanna on itkenyt. Mikä teidän on?
+
+HANNA (istuu takan eteen ja rupee poimimaan lintuja).
+
+JUHO (pahalla tuulella). Niin! Kun ijäti täytyy elää palvelijana ja
+kärsiä kaikkia isäntäväen oikkuja, niin eipä juuri ole iloinen.
+
+GRÖNLUND. Ei kai!
+
+JUHO. Todellakin, Grönlunti, minä en ymmärrä miten niin kauvan olette
+tullut toimeen täällä?
+
+GRÖNLUND. No, no! --
+
+JUHO. Haluattehan tekin jo päästä oman orren alle, tiedän mä!
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+JUHO. Olettehan te pitkällisen palveluksenne kautta latonut kokoon
+kauniin markkaläjän!
+
+GRÖNLUND (hymyillen). Kai, kai!
+
+JUHO. Miksi palvelette vielä?
+
+GRÖNLUND. Vielä ei ole kylläksi, Juho.
+
+JUHO. Teistä tulisi oivallinen ravintolan pitäjä, Grönlunti.
+
+GRÖNLUND (hymyillen). Kai, kai!
+
+JUHO. Jos teette totta nyt ja naitte emäntäpiian -- hän teistä pitää.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+JUHO. Hän on niin erinomainen keittäjä, että tuleepa vieraita
+tulvailemaan ravintolaanne kuin variksia raadolle.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+JUHO. Ja Kristiinalla myöskin lienee jo kaunis summa säästössä!
+
+GRÖNLUND. Ei vielä kylliksi, Juho.
+
+JUHO. Jos panette kumpikin yhteen mitä olette koonnut --
+
+GRÖNLUND. Se ei vielä ole kylliksi, Juho. Täytyy olla varovainen, Juho.
+Ei vielä ole kylliksi, Juho.
+
+JUHO. Jos olisin teidän sijassanne, niin olisipa toki mulla enemmän
+rohkeutta. Tämä palveleminen käypi kuitenkin ajan pitkään saakelin
+tukalaksi.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! Mutta, Juho, valakalta on lähtenyt kenkä. Se on
+vietävä pajaan.
+
+JUHO. Niin, niin -- kyllä toimitan. (Poistuessaan Hannalle.) Pidä pääsi
+pystyssä, Hanna, älä näytä itkuisia silmiä. -- Ei saa kukaan sinua
+pilkata.
+
+    (Poistuu.)
+
+GRÖNLUND. Onko sitte jotakin tapahtunut, Hanna?
+
+HANNA. Voi, -- herra on -- oi pikäntti, piti mun sanomani --
+
+GRÖNLUND. Aha! Jopa tajuan. Herra pitää paljon kauniista tytöistä. --
+Minä olen hyvistä kirjoista oppinut tuntemaan ihmisiä ja elämään
+varovaisesti. Katsos, tässä on mulla oivallinen kirja (lukee
+nimilehdestä) "Ritari ja merirosvo Skaldaspiller, taikka sydän-yön
+salaisuudet, joka hirveiden aaveiden houkutuksesta yllytettiin
+murhaamaan kaikki alamaisensa paitsi yhden palvelijan, joka oli
+silmänpalvelija -- ruotsiksi kirjoitettu vuonna 1605 ja nyt uudestaan
+suomeksi präntätty Turussa." (Panee kirjaa kiinni, mutta avaa sen
+jälleen pian.) Tämä silmänpalvelija mahtaa olla ihan meidän
+kamariherramme kaltainen.
+
+
+6:des kohtaus.
+
+    Edelliset. Kristiina (vasemmalta).
+
+KRISTIINA. Hyvää huomenta, hyvää huomenta!
+
+HANNA (toimittaa Kristiinalle suuren kupillisen kahvia ja asettaa sen
+pöydälle).
+
+KRISTIINA. Merkillistä kuinka jo päivät lyhenevät. Tahtoo tulla
+maatuksi liian kauan aamusin. Onko kahvi valmista? Hyvää huomenta,
+Grönlunti.
+
+GRÖNLUND. Onko Kristiina nukkunut hyvin?
+
+KRISTIINA. Hm, hm -- niin ja näin. Mitä unta Grönlund on nähnyt viime
+yönä?
+
+GRÖNLUND. En mitään.
+
+KRISTIINA. Ette mitään?
+
+GRÖNLUND. Tietäähän Kristiina: minä en juuri näe paljo unia -- ja jos
+joskus jonkun näen, niin unhoitan sen pian.
+
+KRISTIINA. Se on vanha paha tapa, Grönlunti, unennäöt ovat viittauksia
+taivaasta; niitä ei saa ylenkatsoa, jos tahtoo välttää suuria
+vahinkoja. Varsinkin on menneen yön unennäöillä suuri merkitys; eilen
+illalla oli näette täysikuu. Minulla on ollut eriskummainen, hyvin
+tärkeä uni. (Istautuu pöytään.) Hanna, mitä unta olet nähnyt?
+
+HANNA (istuu jälleen poimimaan lintuja). Minä? -- Ah! olen niinikään
+unhottanut.
+
+KRISTIINA. Unhottanut? Mikä harmillinen unhottaminen! (Maistaa kahvia).
+Hm, mikä taas on kahvissa? Se on taasen palanutta.
+
+HANNA. Palanutta?
+
+KRISTIINA. Olen sitä usein sanonut. Kun kahvipavut poltetaan liiaksi,
+ei ole koko kahvista mihinkään. -- Polttaminen on kahvissa pääasia.
+(Silmäilee merkitsevällä katseella Grönlundia.) Kun kerta saan toimeen
+talouteni ja ravintolani, niin ei koko Helsingissä pidä saataman niin
+hyvää kahvia kuin minun tykönäni -- ei edes Ekberg'illäkään. --
+
+GRÖNLUND (lukee ehtimiseen kirjaansa ja ryypiskelee kahviaan).
+
+KRISTIINA. Koeppas kysyä muistiasi, Hanna, ehkä vielä saisit unestasi
+kiinni.
+
+HANNA. Niinpä (mietiskellen), niin, niin -- jo selvenee taas. -- Minä
+olin olevinani torilla ja ihan rannalla, josta yht'äkkiä putosin
+veteen.
+
+KRISTIINA. Veteen? Vesi merkitsee rahaa.
+
+HANNA. Niin, niin -- nyt muistan kaikki. Kristiina veti minut takaisin
+maalle.
+
+KRISTIINA. Minäkö? Todellakin! Onko se totta?
+
+HANNA. Aivan vissisti! Kristiina minut pelasti!
+
+KRISTIINA. Lisää, lisää, kuulkaa tarkasti -- nyt on tosi edessä --
+
+HANNA. Sitte otimme me veneen ja soudimme Korkeasaarelle, mutta tuuli
+oli kova ja vei meiltä veneen rannalta, ja me jäimme saarelle.
+
+KRISTIINA. Ihmeellistä!
+
+HANNA. Ja minulle tuli hirveän nälkä, emmekä päässeet pois --
+
+KRISTIINA. Yhä kummempaa! Kuulkaa nyt.
+
+HANNA. Kristiinalla sattui olemaan leivänpala taskussa, ja sen
+Kristiina pani kahtia ja antoi toisen puolen minulle.
+
+KRISTIINA. Ihmeellistä! Eriskummaista! Kuuleeko Grönlunti? -- Hanna,
+minä olen myöskin nähnyt unta sinusta.
+
+    (Tampuurin kello soi.)
+
+HANNA. Tampuurin kello!
+
+    (Poistuu oikealle.)
+
+KRISTIINA. Grönlunti! Grönlunti ei koskaan ole tahtonut uskoa
+unennäköjä. Nyt ei Grönluntin enää tarvitse epäillä. -- Niin, niin,
+Grönlunti, löytyy kaikellaista tässä maailmassa, jota Grönlunti ei voi
+kieltää, vaikka Grönluntin kirjat sanoisivat mitä.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! Enhän minä olekkaan niin epäuskoinen, mutta, kuten
+sanottu, minä näen harvoin unta. Siihen vaaditaan aivan eri
+konstitutioni!
+
+KRISTIINA. Ja se on mulla ollut pienestä pitäen. Niin, jos aina
+noudatamme niitä viittauksia, jotka taivas meille unien kautta
+lähettää, niin voimme elää sovinnossa kuin...
+
+1:NEN POIKA. Päivälehti.
+
+2:NEN POIKA. Nya Pressen.
+
+KRISTIINA. Pojat! Aiotteko särkeä oven?
+
+1:NEN POIKA. Minä tulin ensin.
+
+2:NEN POIKA. Et, vaan minä.
+
+KRISTIINA. Sus siunatkoon sitä vallattomuutta nykyisissä lapsissa.
+
+    (Hanna tulee takaisin.)
+
+GRÖNLUND. Kuka tuli, Hannaseni?
+
+HANNA. Kirje vaan herralle.
+
+KRISTIINA. No, Hanna, kuule nyt tarkasti. Minun unennäköni on sinusta.
+Minä olin olevinani suuressa kellarissa.
+
+    (Tampurin kello soi. Hanna poistuu oikealle.)
+
+KRISTIINA. Suuressa kellarissa, Grönlunti, niin suuressa, ett'en voinut
+nähdä toisesta päästä toiseen!
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+KRISTIINA. Mutta odotetaan kunnes Hanna palaa. Tuo ikuinen oven
+avaaminen on kärsimätöntä! Tietääkö Grönlunti, että huomenna on
+syntymäpäiväni.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! Silloin kai täytyy mun toimittaa Kristiinalle
+kukkakimppu -- kai!
+
+KRISTIINA. Juuri syntymäpäivänäni viisitoista vuotta takaperin tulin
+tähän taloon -- olin vielä ihan nuori -- hyvä Jumala, nykyinen herrakin
+silloin vielä oli nuori nallikka -- hänen isänsä vielä silloin eli --
+voi, voi, kuinka aika kuitenkin menee.
+
+
+7:mäs kohtaus.
+
+    Edelliset. Hanna. Antti (tulee sisään, kantaen vakkaa,
+    jossa on nisuleipää).
+
+HANNA (tullen takaisin; menee suorastaan Antin luo, jonka vakasta
+rupeaa latomaan leipiä pieneen leipäkoriin). No, hyvää päivää, Antti!
+Missäs Antti nyt on viipynyt niin kauan?
+
+ANTTI. Kas tässä, Hanna neitiseni! Täss' on kaikki mitä minun piti
+tuoman torilta -- perunoita, kaalinpää, punajuurikoita ja monta muuta
+hyvää. Prrr, on kylmä, kylmä, näetten, että tahtovat jalat jäätyä
+kiinni lumeen, ja silloin ei juokse niin nopeasti. Mutta jos saisin
+tippasenkin märkää, niin juoksisin toiste sujuvammasti.
+
+HANNA (menee takalle ja kaataa kahvia Antille). Kas tässä, Antti, tässä
+kahvia.
+
+ANTTI. Eikö ryyppyä pistouvattaisi tämmöisessä pakkasessa.
+
+KRISTIINA. Juokaa te kahvia vaan, Anttiseni, ja muistakaa: "Juomista,
+joita voi tuottaa maa, on kahvi kaikista parhain, se vaikuttaapi niin
+mahtavasti. Kiireestä kinterehesen asti" -- niinkuin kahvilaulussa
+lauletaan.
+
+ANTTI. No, sooromnoo, sanoi ryssä.
+
+GRÖNLUND. No, mitä uutta kuuluu kaupungille? Antti on sukkela urkkimaan
+kaikki päivän tärkeimmät tapaukset.
+
+ANTTI (juoden kahvia). Suuria uutisia, suuria uutisia! Valkea on ollut
+irti.
+
+GRÖNLUND ja KRISTIINA. Valkea irti?
+
+ANTTI. Niin, niin.
+
+KRISTIINA. Enkä minä ole kuullut kellojen soittoa!
+
+GRÖNLUND. Enkä minä liioin, minä nukun niin sikeästi. -- Mutta missä?
+
+KRISTIINA. Missä? missä?
+
+ANTTI. Vanhassa klinikassa.
+
+KRISTIINA. Sus siunatkoon! Onko palanut sairaita?
+
+ANTTI. Sairaita? Ei, ei sairaita ensinkään. Kaikki saatiin aikoinansa
+muutetuiksi uuteen klinikkaan, mutta yksi lääkäri paloi.
+
+KRISTIINA ja GRÖNLUND. Lääkäri? Se on mahdotonta!
+
+ANTTI. Se on totta, ihan totta. Hän kuuluu olleen paha nukkumaan hyvin
+sikeästi, eikä kukaan häntä muistanut, kun ruvettiin pelastamaan.
+
+KRISTIINA. Siitä näette, Grönlunti, kuinka vaarallista tuo sikeä
+nukkuminen on. Parempi on nähdä unta.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! Mutta onko sitte koko klinikka palanut.
+
+ANTTI (panee pois kahvikupin ja tekee lähtöä). Sitä en tullut
+kysyneeksi; -- kiitoksia, Hanna! Täytyy lähteä taas. Tarvitseeko Hanna
+puita?
+
+HANNA. No, jos Antti toisi sylellisen, niin eipähän olisi haitaksi.
+
+KRISTIINA. Meneppäs, Antti, ensin tuomaan lahtari Hacklinilta se
+lihamöhkäle, jonka eilen sieltä tilasin.
+
+ANTTI. Kyll' mennään.
+
+    (Menee).
+
+GRÖNLUND. Luulenpa että Antti tekee meistä pilkkaa.
+
+KRISTIINA. Mahdollista että ovat narranneet Anttia, mutta palatakseni
+jälleen unennäkööni.
+
+GRÖNLUND. Onko unennäkö pitkä, Kristiina?
+
+KRISTIINA. Älkää mua keskeyttäkö, Grönlunti! Hanna, kuule nyt! Olin
+siis suuressa kellarissa ja hoperoin peloissani sinne tänne. Yht'äkkiä
+aukeaa ovi ja sisään astuu --
+
+3:MAS POIKA. Uusi Suometar.
+
+    (Poistuu.)
+
+KRISTIINA. Se on Grönlundin sanomalehti se. Kas tuossa. No mihin jäin
+kertomuksessani. Niin -- olin kuin olinkin kellarissani -- ovi aukenee
+ja sisään astuu --
+
+GRÖNLUND (hymyillen). Kamarineitsyt!
+
+    (Menee hiljoilleen paikalleen.)
+
+
+8:sas kohtaus.
+
+    Edelliset Rosamunda (astuu sisään viime repliikin kuluessa).
+
+KRISTIINA. Niin, miksi ei -- (huomaa Rosamundan). Ah, vai niin,
+(itseks.) -- no, tuolle en tosiaankaan kerro untani.
+
+ROSAMUNDA (hyvin teeskenteleväisesti murtaen ruotsiksi ja lyhyesti).
+Armollinen fröökynä käskee tuoda kahvin sisään.
+
+HANNA (toimittaa kahvikantimelle leipää ja kaataa kahvia pieneen
+kahvikannuun.)
+
+KRISTIINA. Saisipa toki neitsytkin sanoa hyvää päivää tullessaan
+kyökkiin.
+
+ROSAMUNDA (nopeaan). Se on ihan tarpeetonta, kun näkee toisensa illasta
+aamuun. --
+
+GRÖNLUND (hymyillen). Niin, illasta aamuun -- ja neitsyt vihaa kaikkia
+tarpeettomia sanoja!
+
+ROSAMUNDA (heittäen ylenkatseellisen silmäyksen Grönlundiin). Ovatko
+gasetit tulleet?
+
+GRÖNLUND. Mitkä? Kasakat?
+
+ROSAMUNDA. Tidningit, tidningit!
+
+
+9:säs kohtaus.
+
+    Edelliset.
+
+GRÖNLUND. Tuossa on!
+
+ROSAMUNDA. Uusi Suometar sivistyneelle kamarineitsyelle! Hyi! Eikö
+Hufvudstadsbladet ole vielä tullut?
+
+4:JÄS POIKA. Hufvudstadsbladet!
+
+ROSAMUNDA. Tuo tänne se, poika!
+
+POIKA (poistuen ovessa). Ei ole aikaa!
+
+    (Paiskaa lujasti oven kiinni perästänsä.)
+
+ROSAMUNDA (ottaa "Hufvudstadsbladin" ja rupee lukemaan). Vihityt
+näkyvät olevan Jungfru Katariina Stenfelt och polisbetjenten Kristian
+Springfot -- no, vihdoinkin sai tuo vanha sisilisko miehen --
+Glansstrykerskan Gustava Lindén och konstförvandten Nikolai Boklund --
+ha, ha, ha -- sekin herra katsoo enemmän tytön rahoja kuin sinisiä
+silmiä. Kuollut vanha panttilainaaja Robertin kadulla, "till bittersta
+sorg och saknad för hustru och många barn" -- ha, ha, ha, avatkoot
+kassan ensin, niin kyllä suru pian haihtuu. (Soitetaan kaksi kertaa.)
+Mutta varmaankin tulee loistavat hautajaiset. Grönlunti, pankaa silloin
+mulle hevonen aisoihin. Minä tahdon katsoa prosessionia.
+
+HANNA (kantaa Rosamundalle kahvikantimen, jossa kaikki on paikallaan).
+Neitsyt, teitä soitettiin!
+
+ROSAMUNDA (huolimatta Hannasta). "Född en son. Serafiina och Nikodemus
+Buttenstubbe." Hm! Hm! Jos tahtoisin jotain sanoa, niin voisin, mutta
+tyst min mun, så får du socker! (Soitetaan kaksi kertaa.) Mitäs
+annetaan teaterissa tänään? (katsoo lehteen). "Frihetsbröderna". Hehei!
+sinne pitää mun mennä.
+
+HANNA. Teitä soitettiin, neitsyt!
+
+ROSAMUNDA. Minä en tarvitse muistutuksia. Minä tiedän kyllä mitä mun
+tulee animeerata! (tunnustelee vehnäleipiä, jotka Hanna on pannut
+kantimelle ja pistää ne taskuunsa). Mun täytyy saada toisia leipiä.
+
+HANNA. Mutta noista juuri armollinen fröökynä pitää.
+
+ROSAMUNDA. Minä pidän niistä myöskin ja etsin fröökinälle ne, jotka
+hälle tulee (menee leipäkorille ja ottaa toisia leipiä). (Soitetaan
+kaksi kertaa.) Jaa, jaa! -- Armollinen fröökynä on huonolla homöörillä
+tän'aamuna, mun tulee häntä virkistää, ja täytyyhän mun sentähden
+kertoa hänelle tuon historian piikatyttö Hannasta, jonka tänään olen
+saanut tietooni -- hän kyllä tulee virkistymään.
+
+    (Poistuu.)
+
+HANNA (rupee uudestaan poimimaan lintuja).
+
+KRISTIINA. Jumala varjelkoon sitä nimeä, jonka tuo kiukkunokka saa
+hampaittensa väliin!
+
+GRÖNLUND (joka sill'aikaa on katsellut Uutta Suometarta). Hevoseni ovat
+paremmat kumppanit. Ne ovat mykät.
+
+KRISTIINA. Mutta pitäähän mun kertoa unennäköni. Siis, minä olin
+pimeässä kellarissa --
+
+GRÖNLUND. Ovi oli jo au'ennut --
+
+KRISTIINA. Niin oikein -- ovi aukeni, ja sisään astui aave valkoisissa
+vaatteissa, pitkällä parralla ja tulisoihtu kädessä.
+
+
+10:nes kohtaus.
+
+    Edelliset. Alfons.
+
+ALFONS. Herra tahtoo kahvinsa!
+
+KRISTIINA (tuskallisena). Aina tässä sitte tulee häirityksi!
+
+HANNA (valmistaa kahvit kantimelle).
+
+ALFONS. Herra lähtee ratsastamaan kello yhden aikana. Siis hevonen.
+
+GRÖNLUND. Kyllä sanon Juholle.
+
+ALFONS. Uusi satula, joka äskettäin ostettiin, on pantava.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! Saisitte muuten sanoa tuon Juholle, sillä minä olen
+kuski.
+
+ALFONS. Hm, tallihan toki kuuluu teidän ammattiinne!
+
+GRÖNLUND. Minä olen kuski. Satuloiminen on Juhon ammattia.
+
+ALFONS (nostelee olkapäitään: Hannalle). Älä polta sormiasi, Hanna!
+
+KRISTIINA (itsekseen). Kuulkaas, kuinka hän puhuu hennosti! Jos
+kamarineitsyt kuulisi tuon.
+
+HANNA (ojentaa Alfonsille kahvikantimen).
+
+ALFONS (hiljaa Hannalle). Ole iloinen, Hanna, vaan. Turvaa minuhun.
+Minä en sinua jätä.
+
+    (On menemäisillään.)
+
+GRÖNLUND (ojentaa hänelle Nya Pressenin ja Hufvudstadsbladin). Tässä on
+sanomalehdet -- viekää ne herralle.
+
+ALFONS. Minä en ole niitä vielä lukenut.
+
+    (Pois).
+
+GRÖNLUND. Vai niin! Herra voi odottaa! Äh, olisin minä herrana, niin --
+
+KRISTIINA. Totta nyt saamme hetkeksi rauhaa! Siis aave -- tottahan
+kuulet, Hanna?
+
+HANNA. Kyllä, Kristiina!
+
+KRISTIINA. Kuulkaa tarkasti, Grönlunti; se on todellakin merkillistä.
+Siis aave antaa mulle suuren kukkaron täynnä rahaa ja sanoo: tämä tulee
+sinulle, mutta sinun täytyy jakaa sen kanssa, joka ensi-aamuna sinulle
+ensiksi jotakin antaa. Eikö se ole eriskummallista, Grönlunti?
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+KRISTIINA. Minun pitää se jakaa, Grönlunti; mutta mitä pitää minun
+jakaa? Miten selvitän tämän unen?
+
+GRÖNLUND. No, Kristiina katsoo unikirjastansa.
+
+KRISTIINA. Olen jo katsellut ja tuumannut sinne tänne.
+
+
+11:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Maija-Liisa (kantaen kahta suurta maitokannua).
+
+HANNA (ottaa hyllyltä kaksi pienempää maitoastiaa).
+
+MAIJA-LIISA (kaataa maitoa niihin, puhuen sill'aikaa hyvin vilkkaasti).
+Hyvää huomenta! Hyvää huomenta! Hyi, kuinka tänään on kylmä. Mitäs
+kuuluu tähän taloon?
+
+KRISTIINA. Eipä juuri mitään, mutta mitä kuuluu muihin? Maija-Liisa,
+joka joka-aamu käy niin monessa kymmenessä talossa, tietää aina uutisia
+enemmän kuin sanomalehdet.
+
+MAIJA-LIISA. No, tiedetäänhän yhtä ja toista. Oliko Grönlunti eilen
+maskeraatissa? Siellä kuuluu olleen melkein kaikki kaupungin kuskit ja
+paljo muita herroja.
+
+GRÖNLUND. En ollut minä.
+
+MAIJA-LIISA. Vai ei! Paavolan Priitta, Hausjärveltä, joka palvelee
+Brummerilla, sanoo olleensa siellä ja kertoi että De la Sapellin
+Tiltulla oli ollut niin pienet kengät, että poislähtiessään täytyi ne
+riisua jalasta ja käydä jalkasin kotiin, josta hänen jalkansa oli
+loppu-yöllä niin paisuneet, ett'ei tän'aamuna ollut päässyt sängystä.
+Ja Villebrandtin Liisa sitten! Hän kuuluu nööränneen itsensä niin
+pinteästi, että hänen keuhkonsa koko ajan olivat läähöttäneet kuin
+pajanpalkeet.
+
+KRISTIINA. Semmoista se on! Se on turhamainen tapa tuo! vai kuinka
+Grönlunti?
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+MAIJA-LIISA. Tunteeko Kristiina maalari Göölen kyökkipiikaa? Hän on
+kihloissa Sinebrykoffin olutkuskin kanssa.
+
+KRISTIINA. En tunne häntä, mutta toivotan onnea.
+
+MAIJA-LIISA. Entäs sihteeri Bomanin neitsyttä? Hän on äskettäin
+lähtenyt Pietariin, ties Jumala mistä syystä.
+
+KRISTIINA. Hoo, hoo, minä hänen tunsin -- ja olipa hän aina joteskin
+muuttelevainen mieleltään.
+
+MAIJA-LIISA. Onko Grönlunti kuullut että poliisi Paasonen on pantu pois
+viralta? Hän kuuluu olleen turski, sanoi kamreeri Tammelinin sisäpiika,
+joka tulevalla viikolla menee naimisiin poliisi Häggholmin kanssa, ja
+pait' sitä oli hän huono ruotsalainen. -- Hyi, kun on kylmä! (Ottaa
+kannunsa.) Menen nyt kuulustelemaan miten arvanveto pankissa on käynyt.
+Se oli eilen. Minun isäntäni oli mulle toimittanut arpanumeron. Saas
+nähdä olenko voittanut mitään. Jos oikein olisi onnistunut, saisin
+viisisataa markkaa. Näin viime yönä unta suuresta hämähäkistä, ja
+hämähäkki merkitsee onnea, -- niin ainakin sanotaan. Hyvästi, Hanna,
+hyvästi, Kristiina, hyvästi, Grönlunti! Tulevalla viikolla isäntäni
+varmaankin koroittaa maito-hinnan. Muut kuuluvat jo koroittaneen. Mitä
+sanomalehdet tietävät tänään?
+
+GRÖNLUND. Ei juuri mitään.
+
+MAIJA-LIISA. Sanotaan että klinikassa olisi palanut. Lieneekö tuo
+totta?
+
+GRÖNLUND. Ei ainakaan tässä lehdessä siitä mitään puhuta.
+
+MAIJA-LIISA. Vai ei; sepä oli ikävä! Hyvästi nyt, hyvästi Hanna!
+
+HANNA. Hyvästi, hyvästi, hyvä Maija-Liisa!
+
+MAIJA-LIISA. Sus siunatkoon, kuinka jaksaa taas tämän talven. Tämä ei
+ole mikään huvittava virka: tulla joka aamu puoli peninkulmaa ja käydä
+sen seitsemässä talossa täällä kaupungissa. Käteni ovat ihan kontassa.
+Liekö totta, mutta ainakin kerrotaan että eräs maitokuski Hertonääsistä
+mennyt talvena oli palelluttanut etusormensa, jotta hänen täytyi luopua
+toimestaan, kun ei voinut pyyhkäistä kannun syrjiä. Hyvästi, hyvästi,
+mulla on kiire, kuten ainakin.
+
+    (Poistuu.)
+
+KRISTIINA. Arpanumero! Ah nyt tiedän. Se on taivaan viittaus, ja nyt
+tiedän mitä uni merkitsi. Grönlunti, kuulkaa!
+
+GRÖNLUND. Kai, kai!
+
+KRISTIINA. Mitä unennäöt käskevät, se täytyy tehdä -- muuten
+kääntää onni meille selkänsä. Minun pitää jakaa arpanumero, jonka
+Kalle-veljeni, tiedättehän -- entinen alaupseeri --, kerran toimitti
+mulle; sillä voin voittaa 1000 markkaa. Se on aarre. Eikä tässä voi
+olla mitään petoskauppaa, sillä arpajaiset ovat valtion, sanoi veljeni.
+
+
+12:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Juho (tulee sisään, ottaa Suom.
+    Virallisen Lehden pöydältä ja lukee seisoallaan).
+
+KRISTIINA (jatkaen yhtä menoa). Hanna, tuleppas tänne. Sinä annoit
+ensiksi tänään jotakin mulle -- nimittäin kahvia. Sinä olet nähnyt unta
+minusta, miten minä olin antanut sulle puolet leivästäni -- se sopii
+ihmeellisesti yhteen, se on todellakin taivaan viittaus. Minä annan
+sinulle puolet omastani -- se maksaa 39 markkaa 12 penniä -- sinä siis
+annat mulle -- äläppäs nyt (laskien) 19 markkaa 62 penniä (ottaa
+kaappilaatikosta numeronsa esille). Tässä on numero -- se on kahdessa
+osassa -- katsoppas, sekin sopii uneen!
+
+HANNA (nousee seisomaan, eväten). Ei, ei, se on mulle liian suuri raha.
+
+KRISTIINA (on noussut seisoalle, innostuneena). Hanna, ajattele
+unennäköäs, älä salpaa onnelta ovea, kun se kolkuttaa.
+
+HANNA. En kyllä, mutta -- Juho!
+
+JUHO. Hm!
+
+HANNA. Mitä arvelet?
+
+JUHO. Katson sanomalehdestä olisiko mulle paikkoja tarjona.
+
+HANNA. Mitä arvelet -- kysyn mä -- arpanumerosta?
+
+JUHO. Hm, hm!
+
+KRISTIINA (innostuksella). Juho, ota onni hännästä kiinni, se ei tule
+joka päivä näkyville.
+
+JUHO. No, ota se, Hanna!
+
+HANNA. Mutta 19 markkaa --
+
+KRISTIINA. Ja 62 penniä.
+
+HANNA. On liian tuntuva Hannan kukkarolle!
+
+KRISTIINA. Mutta ajattele voittoa.
+
+HANNA. Se on epätietoista.
+
+KRISTIINA. Mutta ajattele untasi.
+
+HANNA. Minä ajattelen kahden kuukauden palkkaa, jonka tuo numero multa
+viepi.
+
+JUHO. No, mutta minä sen otan. Paljoko tulee? (vetää esille
+kukkaronsa). En ole tuommoisia vielä koskaan koettanut. Olkoon
+menneeksi kerta. (Antaa Kristiinalle rahaa.) Tuoss'on, onko oikein?
+
+KRISTIINA. Äläppäs hätäile -- puolet 19:sta markasta 62 pennistä on
+(laskee) 9 markkaa 81 penniä.
+
+JUHO. Siinä on! Maksa sinä toiset puolet, Hanna?
+
+HANNA. Arveletko?
+
+JUHO. Saadaanhan kerta koettaa.
+
+HANNA. Minä noudan rahat.
+
+    (Poistuu).
+
+KRISTIINA. Saatpa nähdä, Juho, me me voitamme aivan vissisti!
+
+JUHO. Hm! Se olisi kyllä hupaista. Mutta jos Kristiina sen niin
+vissisti tietäisi, niin Kristiina ei olisi myynyt arpaa.
+
+KRISTIINA (hyvin totisesti). Uni niin käski, Juho, uni käski! Jos en
+olisi totellut, ei myöskään olisi onnistunut. Se pitää tietää. Onnen
+kanssa ei ole leikitseminen, täytyy noudattaa sen tahtoa; muuten se
+meidät jättää.
+
+
+13:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Alfons.
+
+ALFONS. Herra tahtoo häntä puhutella, Juho!
+
+JUHO. Vai niin!
+
+    (Poistuu).
+
+ALFONS (lämmitellen takan edessä, ivaten). Saa hän nähdä, tallirenki,
+mitä herralla on hänelle sanomista.
+
+KRISTIINA. Kuinka niin?
+
+ALFONS. Hm! Herran kanssa ei ole Juhon juuri hyvä puhua.
+
+KRISTIINA. Miksi niin sitte?
+
+ALFONS. Valakka on taittanut jalkansa -- se varmaankin jää Juhon
+syyksi.
+
+GRÖNLUND (hyvin kovaa). Ei, se ei ole Juhon syy -- sitä ei herra
+ymmärrä -- sen tiedämme me paremmin.
+
+ALFONS. No niin -- mitä se minuun koskee.
+
+GRÖNLUND. Ken tiesi! Siellä ylhäällä herran tykönä jaaritellaan
+kaikellaista, joka on meidän vahingoksi täällä alhaalla, mutta
+päällekantajat ja juorunkuljettajat ovat kurjinta moskaa, mitä Jumala
+on luonut -- kai!
+
+ALFONS (kiivaasti). Tarkoittaako tuo minua?
+
+GRÖNLUND. Se koira älähtää, johon kalikka kolahtaa.
+
+    (Tampuurin kello soi).
+
+KRISTIINA. Tampurissa soitetaan. Mutta missä on Hanna? Grönlund,
+avatkaa te kerta.
+
+GRÖNLUND (nousee). Juho on kelpo poika. Minä en ole vielä nähnyt
+parempaa hevoshoitajaa, ja se, joka häntä vainoo, tekee pahan työn
+myöskin herralle, kun saattaa epäluulon alaiseksi uskollisen
+palvelijan. Käsittäköön sen kamaripikäntti miten tahansa.
+
+    (Poistuu oikealle).
+
+ALFONS. Jok'ainoassa sanassa haisevat nämä ihmiset tallilta.
+
+    (Ottaa "Nya Pressen'in", asettuu perälle ja lukee).
+
+KRISTIINA. No, no. Kaikkien sieramet eivät ole yhtäläiset. Monet
+ihmiset pitävät tallinhajusta enemmän kuin pomaatan.
+
+ALFONS. Parempi Kristiinan pysyä toimissaan kuin sekaantua muiden
+resonemankiin.
+
+
+14:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Hanna.
+
+HANNA (antaa Kristiinalle rahaa). Tässä on rahat.
+
+    (Menee linnuilleen).
+
+KRISTIINA. Hyvä, hyvä, Hannaseni -- arpa on Juholle! (Alfonsille.)
+Huudatteko te vaiti-oloa mulle kyökissä? Täällä minulla on puheen
+valta, enkä anna kenenkään sulkea suutani! Tietäkää se, kamarirenki!
+
+ALFONS (nostelee ylenkatseellisesti olkapäitään).
+
+
+15:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Grönlund. Antti (oikealta).
+
+ANTTI (kantaen lihamöhkälettä). Prrr, prrr, (puhaltaa käsiinsä). Täss'
+on lihamöhkäle, Kristiina, jonka eilen tilasitte lahtarilta ja joka
+piti minun tuoda. Hyi, kuinka nyt on kylmä. Käteni on ihan kontassa --
+niinkuin tuo härän käpälä.
+
+GRÖNLUND (istautuu paikalleen ja rupee lukemaan kirjastaan).
+
+KRISTIINA. Voi, voi, Antti-parka! Lämmittele nyt.
+
+    (Tarkastelee lihaa.)
+
+ANTTI (asettuu takan eteen, panee kädet selkänsä taa ja seisoo yhtä
+ylpeänä kuin Alfons).
+
+
+16:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Rosamunda.
+
+ROSAMUNDA. Armollinen fröökynä kutsuu Hannaa sisään.
+
+HANNA (menee).
+
+ROSAMUNDA (tarkkaa Alfons'ia triumfeeraavalla katseella, menee sitten
+hiljaa Grönlundin luo).
+
+KRISTIINA. Tämä ei juuri ole lihavaa lihaa.
+
+ANTTI. Hoo-oh! Ja kuitenkin sanoi lahtari, ett'ei hän muka koskaan
+ollut teurastanut niin lihavata lehmää.
+
+KRISTIINA. Punnitsivatkohan oikein?
+
+ANTTI. Kolmetoista naulaa seitsemän luotia pitäisi oleman. Voihan
+Kristiina punnita uudestaan.
+
+KRISTIINA (ottaa puntarin seinältä ja rupee punnitsemaan).
+
+ROSAMUNDA. Mitä kuski lukee niin ahkerasti? Onko se intressanttia?
+
+GRÖNLUND (ojentaa hälle kirjan).
+
+ANTTI. Oletteko kuulleet, että tän' yönä on tehty murtovarkaus.
+
+KAIKKI. Missä? --
+
+KRISTIINA (katsoen punnitessaan ylös -- ja sitte lopettaen sen toimen).
+Äläs kerro vielä, -- minä punnitsen ensiksi. -- Missä?
+
+ANTTI. Räätäli Rintalalla, tässä ihan lähellä. Kolme takkia, yhdet
+housut, kaksi liiviä ja karvalakin olivat varkaat vieneet.
+
+GRÖNLUND. Soo, soo -- eikö ketään epäillä?
+
+ANTTI. Ainahan poliisi epäilee, mutta varkaita ei se sillä saa kiinni.
+Saas nähdä, saadaanko niitäkään kiinni, jotka toissayönä varastivat
+poliisimestarin lehmän! -- -- Taitaa täytyä mennä noutamaan sylillinen
+puita.
+
+    (Poistuu).
+
+KRISTIINA. Poliisimestarin lehmän?! Hirveä aika tämä, kun ei
+poliisienkaan anneta olla rauhassa!
+
+ROSAMUNDA. Tämmöiset romaanit ovat vanhan muotisia, Grönlund. Ihan
+uusimmat ovat "Pariser mysterier" taikka "Den evige Juden", jotka on
+kirjoittanut Eugène Sue (ääntää Eugeene Suue).
+
+GRÖNLUND. Minä osaan ainoastaan huononpuolisesti lukea ruotsia.
+
+ROSAMUNDA. Ah, se on tosi. Minä olen ne lukenut franskaksi, mutta
+mahdollista kyllä, että ne jo löytyvät ruotsiksikin.
+
+GRÖNLUND. Eikö suomeksi?
+
+ROSAMUNDA (kohoitellen olkapäitään). Ei, ei -- ne kirjat ovat
+ainoastaan parempia ihmisiä varten.
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! No vähät niistä sitten. Minä luen minun kirjojani
+-- ja olkoot ne vanhan muotisia, niin kuitenkin ovat ne hyviä.
+Pahanilkiset saavat aina palkkansa, panettelijat ja pahansuovat naiset
+tulevat rangaistuiksi. -- Elämässä käy useimmin päinvastoin.
+
+ROSAMUNDA. Ehkä kuski on oikeassa. (Alfonsille): Saanko minä
+lisälehden?
+
+ALFONS (antaa lisälehden).
+
+ROSAMUNDA (istautuu Hannan paikalle, on lukevinaan ja urkkii samalla
+mitä sanotaan ja tehdään).
+
+
+17:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Juho.
+
+JUHO (haltioissaan). No, pikäntti, teidän on onnistunut. Riemuitkaa
+nyt.
+
+ALFONS. Mitä sillä tarkoitatte?
+
+KRISTIINA. Mikä nyt on?
+
+JUHO. Ei juuri mitään -- olen saanut eroni!
+
+GRÖNLUND (suutuksissaan). Kai, kai!
+
+KRISTIINA (suutuksissaan). Mitä? Eron?
+
+JUHO. Ah -- tiedän mistä se tulee! Älköön se painako omaatuntoanne,
+pikäntti, että olette vieneet leivän rehelliseltä mieheltä!
+
+ALFONS. Minä? Mitä minä siihen voin?
+
+JUHO. Älkää olko olevinanne. Minun pitää talosta pois -- jotta saisitte
+menetellä Hannan kanssa mielenne mukaan.
+
+KRISTIINA (vihoissaan). Hyi, hyi!
+
+GRÖNLUND (vihoissaan). Kai, kai!
+
+ROSAMUNDA (katsoen lehden yltä). Niin -- niin kai on -- siitä voin
+panna vetoa.
+
+JUHO. Koska te sen vakuutatte, on se varmaan totta.
+
+KRISTIINA. Kuinka inhoittavaa!
+
+GRÖNLUND. Mutta minkä vuoksi sitten? Mitä syitä herralla oli?
+
+JUHO. Valkko on muka taittanut jalkansa minun kauttani.
+
+GRÖNLUND. Mutta minähän voin todistaa --
+
+JUHO. Minä mainitsin teidän ja eläinlääkärin todistuksen -- mutta
+silloinkos vasta herra vihastui! -- maksoi mulle kolmen kuukauden
+palkan ja käski mun lähteä paikalla pois, -- kuuletteko, -- paikalla!
+
+KRISTIINA. Paikalla!
+
+GRÖNLUND. Paikalla! Kai, kai! -- se on --
+
+JUHO. Päätetty asia!
+
+KRISTIINA. Mikä julmuus!
+
+GRÖNLUND. Moista en ole vielä koskaan kuullut.
+
+JUHO. Minä lähden -- lähden paikalla, otan nuttuni ja olen kohta
+kadulla. Täällä en olisi hetkeäkään enää. Grönlunti -- katsottehan
+vähän ruunaa, kunnes uusi tallirenki kerkee tottua. Kuten tiedätte, ei
+anna se syödessään kenenkään lähestyä ja potkii silloin helposti. --
+Niin, minä menen, lakeija, mutta se ei tule teitä auttamaan -- uskokaa
+se -- Hanna on kelpo tyttö, ja jos Jumala meitä auttaa, ei hänkään ole
+kauan tässä talossa.
+
+ALFONS. Mitä tietää tämä puhe, mies?
+
+JUHO (astuu uhaten hänen eteensä, lujasti). Älkää pöyhistelkö, mies! En
+tahdo, että minusta sanotaan: hän erkani riidassa talosta, muuten
+olisin veisannut teille toista virttä. Mutta älkää mua ärsyttäkö --
+muuten ehkä unhoitan päätökseni -- ja varo silloin luitas, mies!
+
+    (Poistuu).
+
+KRISTIINA. Hyi, hyi, -- ja vieläkin hyi! Tämmöistä en ole vielä koskaan
+nähnyt ja kuitenkin olen jo ollut viisitoista vuotta talossa. Eihän
+pitäisi kenenkään jäädä tähän, jossa moisia tapahtuu.
+
+GRÖNLUND. Niin, Kristiina, jos jo olisi kylliksi!
+
+KRISTIINA. Mitä Grönlunti tarkoittaa? Tarkoittaako Grönlunti --?
+
+GRÖNLUND (pidättäen). Kai, kai!
+
+KRISTIINA (katselee häneen tyhmästi, kun ei häntä ymmärrä).
+
+GRÖNLUND (nykäyttää päätään taaksepäin).
+
+KRISTIINA (kuten häntä ymmärtäisi). Niin -- jassoo -- oikein.
+
+GRÖNLUND. Niin, jos jo olisi kylliksi.
+
+ROSAMUNDA (menee Alfonsin luo, lausuen hiljaa). Se ei teitä kuitenkaan
+auta!
+
+ALFONS (pysyy istumassa ja katsoo sanomalehden yltä, jota ei jätä
+käsistään). Hä?
+
+ROSAMUNDA (yhä hiljaa). Minua ette petä -- mutta sanon vieläkin, se ei
+teitä kuitenkaan auta.
+
+ALFONS (myöskin yhä hiljaa). Kuinka niin?
+
+ROSAMUNDA. Saattepa nähdä. Minua ette petä.
+
+
+18:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Hanna (tulee itkien).
+
+HANNA. Tämä on kauhein päivä elämässäni.
+
+ROSAMUNDA (osoittaa triumfeeraten Hannaa ja menee hänen perässänsä
+jälleen takalle; on lukevinansa, mutta seuraa tarkasti kaikkia mitä
+sanotaan).
+
+KRISTIINA. No, mutta Hanna!
+
+GRÖNLUND (säälivästi). Tyttö itkee, mitä on tapahtunut?
+
+KRISTIINA. No, mutta kerro toki, Hanna?
+
+GRÖNLUND. Kuka on tehnyt sinulle mitä?
+
+HANNA (itkee hyrskyttäen). Minä olen --
+
+KRISTIINA. Puhu pois!
+
+HANNA. Ajettu pois!
+
+KRISTIINA (lyöpi kämmenensä yhteen). Mitä mä kuulen?
+
+GRÖNLUND. Onko tänään piru päässyt irti?
+
+ROSAMUNDA (hiljaa Alfonsille). Katsokaas -- osaan minäkin.
+
+KRISTIINA. Tämä on toki liikaa -- ensiksi Juho -- nyt sinä -- mutta
+minkätähden sitte?
+
+HANNA (itkeä hyrskyttäen). Armollinen fröökynä oli niin äkäinen -- ja
+hän kuitenkin muuten on hyvä ja ystävällinen -- minä muka olen herraa
+houkutellut -- se on inhoittavaa -- ajakoon minut pois, siihen en
+sanoisi mitään -- mutta että hän minusta semmoisia puhuu --
+
+GRÖNLUND (lohduttaen). No, no, kai, kai! Semmoiset juonet eivät haita
+ketään.
+
+KRISTIINA. Olen niinkuin puusta pudonnut. Minun aikanani ei tässä
+talossa vielä ole ollut niin kelvollista palvelustyttöä kuin Hanna --
+ja hän ajetaan pois.
+
+HANNA. Aah, -- minä tiedän mistä kaikki tämä tulee, -- siihen ei ole
+kukaan muu syynä kuin (osoittaen sormella Rosamundaa) tuo tuossa!
+
+ROSAMUNDA. Mitä? Minä?
+
+HANNA (pyyhkii kyyneleensä, lujemmasti). Te juuri, eikä kenkään muu!
+
+ROSAMUNDA. Mitä on mulla sinun kanssasi tekemistä, piika?
+
+HANNA (yltyneempänä). Se on pelkkää mustasukkaisuutta -- sentähden että
+lakeija on ajanut minua takaa.
+
+ROSAMUNDA (ylenkatseellisesti). Minä -- mustasukkainen -- sinua
+kohtaan?
+
+HANNA. Miksi ei? Kun tulee vissille ijälle, eivät miehet katsele niin
+paljon koreaa hattua kuin muuten.
+
+ROSAMUNDA (kiivaasti). Vissille ijälle? Mitä sillä tarkoitat?
+
+HANNA. No, ettehän tahdo kieltää että siitä on jo aikoja kuin olitte
+kapalossa?
+
+ROSAMUNDA. Onko? -- Hää? -- Minä olen --
+
+KRISTIINA. Päälle viisineljättä -- sen tiedän minä!
+
+GRÖNLUND (itsekseen). Kihisevä kissa!
+
+ROSAMUNDA. Rupeeko kyökkipiikakin?
+
+KRISTIINA. Saan ilmoittaa etten ole kyökkipiika, vaan kuukerska. Sehän
+on inhoittavaa, miten tässä talossa eletään -- kuka rehellinen ihminen
+voisi pitää suutansa --
+
+ROSAMUNDA. Luuleeko Kristiina että minä viitsisin ruveta riitelemään
+Kristiinan kanssa?
+
+GRÖNLUND. Tulisittekin tappiolle.
+
+ROSAMUNDA. Kuinka niin?
+
+ALFONS. Siksi että olette väärässä. Inhoittavaa -- kannella semmoisia
+Hannasta.
+
+ROSAMUNDA (ilkkuisesti). Todellakin? Osasinko pilkkuun? Oletteko
+menettänyt tytön? Se oli hupaista!
+
+HANNA. Nyt sen kuulitte. Hän tunnustaa itse keksineensä tuon kauniin
+jutun -- ja ihan ilman syyttä. Mutta heti menen minä sanomaan
+fröökynälle kaikki. -- Te täällä voitte kaikki todistaa.
+
+ROSAMUNDA. Aivan niin, kun talli-Juhon täytyy lähteä, on helpompi
+elellä noiden kahden toisen kanssa.
+
+HANNA (pelästyneenä). Mitä? Juhon täytyy lähteä?
+
+KRISTIINA. Niin, tyttöseni, Jumala paratkoon! Hänen on pikäntti
+juonitellut pois.
+
+HANNA. Ei, ei -- sitten en minäkään jää -- sitten menen mielelläni!
+Hyvä Jumala, mitä sanoo äitini, kun tulen kotia? Hän ehkä lopuksi
+todellakin luulee minua kelvottomaksi.
+
+KRISTIINA. Älä huoli, Hanna, älä huoli murehtia. Minä tulen kanssasi ja
+sanon totuuden.
+
+    (Tampurin kello soi.)
+
+GRÖNLUND. Hanna, kuuletko?
+
+HANNA (kuulematta kelloa ja Grönlundia). Oi, hyvä Kristiina, tehkää se!
+
+KRISTIINA. Minä puhun mitä oikein on.
+
+GRÖNLUND (vitkalleen, hymyillen). Taitaa täytyä minun mennä avaamaan.
+
+    (Poistuu oikealle).
+
+ROSAMUNDA (iloisesti). Siitäkös tulee liikuttava kohtaus.
+
+KRISTIINA. Pilkatkaa vain, teidän löyhä kielenne kuitenkin viimein
+saattaa teille turmion. (Hannalle.) Jälkeen puolisen tulen minäkin
+sinne; minä kerron äidillesi maailman ilkeydestä -- voi toki -- vanha
+vaimoparka tuskin sitä uskookaan, sillä köyhät ihmiset eivät ole niin
+pahanilkisiä; -- -- semmoista pahuutta saa etsiä ainoastaan ylhäisissä.
+
+ROSAMUNDA. Puhuupa Kristiina oikein sujuvasti.
+
+KRISTIINA. Jumalan kiitos -- kieleni on vielä paikallaan; mutta minä en
+sitä käytä loukatakseni köyhien tyttöparkojen kunniaa, minä puolustan
+sillä viattomuutta.
+
+HANNA. Oi, Kristiina kulta, monta tuhatta kiitosta.
+
+KRISTIINA (yhä kiivaammin). Minä en koskaan puhu sanaakaan liikaa,
+sillä sanani ei tee pahaa kellenkään -- minä en koskaan puheellani ole
+matkaan-saattanut niin paljon pahaa kuin monet muut pelkillä
+olkaheitoilla ja ilkkuvilla kasvoilla.
+
+
+19:sta kohtaus.
+
+    Edelliset. Grönlund. Maija-Liisa.
+
+GRÖNLUND (asettuu paikalleen).
+
+MAIJA-LIISA. Kristiina, Kristiina!
+
+KRISTIINA (säikähtyneenä). Herra Jestandes! Mikä on tullut
+maitokuskille?
+
+MAIJA-LIISA. Antakaa mun vähä hengittää ens!
+
+KRISTIINA. Onko tapahtunut onnettomuus?
+
+GRÖNLUND. Tämä on merkillinen päivä.
+
+ROSAMUNDA. Mikähän nyt tulee?
+
+    (Kaikki ympäröivät uteliaina Maija-Liisaa.)
+
+MAIJA-LIISA. Olen ollut kuulustamassa arpavoittoja.
+
+KAIKKI. No?!
+
+MAIJA-LIISA. Minä en ole mitään voittanut.
+
+KAIKKI. Hoo?!
+
+MAIJA-LIISA. Mutta te, Kristiina, te olette voittanut!
+
+KAIKKI. Voittanut?
+
+MAIJA-LIISA (hengähtäen syvästi). 10,000 markkaa!
+
+KAIKKI. 10,000 markkaa!
+
+MAIJA-LIISA. 10,000 markkaa. Pian tullaan teille sanomaan, minä juoksin
+vain tulisimmassa kiireessä edellä.
+
+KRISTIINA (hämillään). Onko se vain totta, todellakin totta, ethän
+narraa?
+
+MAIJA-LIISA. Saattehan kohta kuulla. Tuossa, tuossa on numero, jonka
+tiesin teillä olevan ja joka pyynnöstäni kirjoitettiin mulle paperille.
+
+    (Ojentaa paperilippua).
+
+GRÖNLUND (ottaa paperilipun, kun Kristiina hämmästyksissään ei ota).
+
+MAIJA-LIISA. Mutta nyt täytyy mun mennä. Näin mainiota uutista en ole
+pitkään aikaan saanut kertoa! Kyökkipiika voittaa 10,000 markkaa!
+Hyvästi nyt! -- Nyt, Kristiina, olette turvattuna kuolinpäivään asti
+(avaa oven mennäkseen, mutta palajaa heti). Tiedättekö myös, kutka muut
+ovat voittaneet! Räätäli Hellsteeni on voittanut 5,000, isvossikka
+Laukkanen 1,000 markkaa, herrassyötinki Kuksteri 500 markkaa,
+klanstryykerska Lindholmi myös 500 markkaa -- kaikki köyhiä ihmisiä;
+kerrankin osasi oikealle. Mutta nyt täytyy mun mennä, ei yksikään
+ihminen vielä ole saanut tätä merkillistä sanomaa, eikä saa kukaan sitä
+kertoa ennen minua! Hyvästi nyt! Saa nähdä eikö isäntäni suutu, kun
+olen viipynyt näin kauan. Voi, voi, jos minäkin kerta voittaisin -- en
+tarvitsisi enää olla maitokuskina. Hyvästi!
+
+KRISTIINA. Olen vielä kuin puusta pudonnut.
+
+MAIJA-LIISA (yhä ovella). Saa nähdä, mitä sanoo klanstryykerska. Hän
+oli aamulla kiukkuinen, mutta täytyy mennä hänelle ilmoittamaan ilon
+sanomaa. Vaikka menisi multa koko päivä, uutiset täytyy saada
+levitetyiksi. Voikaa hyvin! Hyvästi nyt. Mitähän tuo hurja
+herrassyötinki tuumaa, joka juuri kuuluu olleen kilstuvan portailla.
+
+    (Poistuu). .
+
+KRISTIINA. Olisin siis todellakin rikas nyt!
+
+HANNA (hiljaisena, ujosti). Sittenhän olisin kai minäkin voittanut?
+
+GRÖNLUND (katsoen lappua). Aivan oikein, tässä seisoo! Mikä numero
+Kristiinalla on?
+
+KRISTIINA. Numero? Numero? Jassoo -- (menee hämillään kaappilaatikolle
+ja etsii) -- -- minä tiesin sen ulkoa, ja nyt on muistini ihan tylsä
+-- -- tässä, tässä, numero 4, 3, 7, 1, 8.
+
+GRÖNLUND. Kuinka?
+
+KRISTIINA (antaa hänelle arvan). Tuossa näette itse!
+
+GRÖNLUND. N:o 43,718. -- Se on aivan oikein, aivan oikein -- kai, kai!
+
+KRISTIINA (lyöpi yhteen kämmenensä). Siis todellakin?
+
+ALFONS (lähestyy perällä Rosamundaa ja puhuttelee häntä hiljaa).
+
+KRISTIINA (pyyhkii kyyneleensä, liikutettuna). Grönlund, nyt minä,
+Jumalan avulla, lakkaan --
+
+HANNA (epäillen). Mutta sanokaa toki, miten on minun laitani?
+
+KRISTIINA. Sinähän myöskin olet voittanut, lapsi.
+
+HANNA (iloisesti). Voittanut! Voittanut! Ettehän vain tee minusta
+pilkkaa?
+
+KRISTIINA. Ei, ei -- se on toden totta! Näet nyt että pitää noudattaa
+taivaan viittauksia! Jos et olisi totellut unennäköäsi, et olisi
+voittanut, ja jos en minä olisi antanut sinulle puolta, niin olisi onni
+luiskahtanut minunkin käsistäni. (Kirkastunein kasvoin -- yhä vielä
+hämillään). En voi sitä vielä uskoa.
+
+HANNA. Siis voittanut? Ja kuinka paljon sitte?
+
+GRÖNLUND. No, neljännen osan 10,000 markasta -- kun kaikki lasketaan
+pois mitä tulee pois otettavaksi, niin (aprikoiden -- hämillään) jääpi
+vielä noin kolme tuhatta ja sata markkaa.
+
+KRISTIINA. Ja siitä on puolet sinun.
+
+HANNA (hämmästyen). Puolet?
+
+GRÖNLUND. Niin, niin -- niin, yksitoista sataa markkaa näet ja vähä
+päälle.
+
+HANNA (huudahtaen äkkiä kovaa). Yksitoista sataa markkaa! Juho! Juho!
+
+    (Juoksee peräovesta ulos).
+
+GRÖNLUND (istautuu ja laskee sormi nenällä). Siis yksitoista sataa
+markkaa ja jos siihen panen -- hm -- hm.
+
+ALFONS (sill'aikaa hiljaa Rosamundalle). Sovitaan pois?
+
+ROSAMUNDA. Mutta sillä ehdolla -- --
+
+ALFONS, Siihen tyydyn -- mutta tule pois. Täällä kyökissä ei ole meidän
+sija.
+
+ROSAMUNDA (Kristiinalle). Toivotan onnea, keittäjä. Ette tekään taida
+enää jäädä kauaksi aikaa taloon. O rövoaar!
+
+KRISTIINA (ajatuksissaan, katsomatta Rosamundaan). Tuskin, tuskin.
+
+ROSAMUNDA. Ilmoitan siis armolliselle fröökynälle.
+
+    (Poistuu yhdessä Alfonsin kanssa.)
+
+KRISTIINA. Saatte jäädä tänne tanssimaan kahden kesken Kyöpelin
+polskaanne -- te koirankuontalaiset. -- Ei, ei -- päätäni pyörryttää
+vielä -- täytyy istua -- siis voittanut -- ja puolet olen antanut pois
+-- niin, uni niin käski -- enkä olisikaan muuten voittanut -- ja se on
+hyvin käytetty. Kai nuoret sen kyllä tarvitsevat -- ja juuri nyt --
+voittanut, voittanut, -- täytyyhän toki -- missä on virsikirjani -- --?
+
+    (Etsii laatikostaan.)
+
+GRÖNLUND (laskettuaan). Yksitoista sataa kolmekymmentä ja kolme markkaa
+-- nyt olen huono räknäämään, mutta selveneehän toiste -- ja meidän
+molempain säästömme -- nyt on kylliksi.
+
+    (Vetää käteensä hansikat).
+
+KRISTIINA. Tuossa se on. Minkä virren ottaisin --?
+
+GRÖNLUND (menee Kristiinan luo, juhlallisesti). Neitsyt Kristiina!
+
+KRISTIINA (katsoo häneen kummastuneena). No, Grönlunti!
+
+GRÖNLUND (juhlallisesti). Se ehkä ei ole Kristiinalle aivan uutta, että
+minä jo monta vuotta olen ollut hyvilläni, kun olen katsellut
+Kristiinaa, ja että jos minä päättäisin mennä avioliittoon, niin --
+kai, kai -- miten piti mun sanomani? -- niin, oikein -- niin
+valitsisin, pyytäisin -- toivoisin Kristiinaa puolisokseni. Kai, kai!
+
+KRISTIINA (nousee seisoalle, ujona ja juhlallisesti). No, mutta --
+Grönlunti -- tämä tulee niin odottamattomasti -- Ette koskaan ole
+sanoneet sanaakaan --
+
+GRÖNLUND. Minä en ole niitä kevytmielisiä poikia, jotka tekevät kaikki
+ilman aprikoimatta, -- saatikka sitten kun minä kuskina olen tottunut
+menettelemään varovaisesti.
+
+KRISTIINA (niiaa). Tiedänkin teitä siitä pitää kunniassa!
+
+GRÖNLUND. Onhan myöskin mielenne aina kallistunut samalle suunnalle,
+nimittäin ravintolaan -- nimittäin pienen ravintolan pitämiseen. --
+
+KRISTIINA. Hyvällä ruu'alla. Ihmiset tulevat minuhun tyytymään --
+
+GRÖNLUND. Aion minäkin ravintolan isäntänä pitää paikkani --
+
+KRISTIINA (niiaa). Vallan pulska ravintolan isäntä -- mutta jälkeen
+puolen päivän pitää oleman kahvia -- meidän kahvimme pitää tulla
+tunnetuksi koko kaupungissa.
+
+GRÖNLUND. Kun meillä molemmilla nyt on hiukkanen säästössä ja kun
+arpajaisvoiton kautta lienee tarpeeksi koossa siunattua alkua varten --
+
+KRISTIINA (hurskaasti). Jumala siunatkoon arpajaisia!
+
+GRÖNLUND. Niin kysyn täten nöyrimmästi, tahtooko neitsyt Kristiina
+ottaa minut aviopuolisokseen?!
+
+KRISTIINA (ujosti). Ah, Grönlunti --
+
+GRÖNLUND. Niin olen siis kohteliaasti sanonut sanottavani ja odotan
+neitsyt Kristiinan vastausta.
+
+KRISTIINA (ujosti). Min' en tiedä, tämä tapahtuu ensi kerta
+elämässäni --
+
+GRÖNLUND (lempeästi, hennosti). Eikö neitsyt Kristiina olisikaan ennen
+ajatellut tätä?
+
+KRISTIINA. No, en saata kieltää että joskus --
+
+GRÖNLUND. Kai, kai! No antaa sitte neitsyt Kristiina minulle selvän
+vastauksen.
+
+KRISTIINA (kätkee kasvonsa vyöliinaan ja nyykäyttää päätään).
+
+GRÖNLUND. Jaa-ko?
+
+KRISTIINA. Jaa!
+
+GRÖNLUND. No, julistan siis juhlallisesti neitsyt Kristiinan rakkaaksi
+morsiamekseni.
+
+KRISTIINA (hiljaa). Ah -- Grönlunti!
+
+GRÖNLUND (vetää hänet hiljaa rinnalleen). Rakas Kristiina!
+
+KRISTIINA. Onhan toki Grönlund odottanut hyvin kauan, -- eikö olisi
+tämä voinut käydä ennenkin?
+
+GRÖNLUND (totisesti). Ei, neitsyt Kristiina, ennen ei vielä ollut
+kylliksi!
+
+
+20:nes kohtaus.
+
+    Edelliset. Hanna. Juho.
+
+HANNA (vetää Juhoa sisälle). Tule, tule, Juho!
+
+JUHO. Onko se totta, todellakin totta?
+
+KRISTIINA (irtautuu Grönlund'in syleilyksestä, ujosti). On, Juho, on --
+minä olen morsian.
+
+JUHO. Ja voittoineen päivineen?
+
+GRÖNLUND. Kaikki on totta.
+
+JUHO (syleilee Hannaa riemuissaan). Hanna, Hanna, ken olisi tätä! --
+Vastikään olimme niin kurjina -- ja nyt -- rahat riittävät aluksi,
+meidän ei enää ole tarvis odottaa. Hanna, rakas Hannani!
+
+HANNA. Kristiina, tästä tulee meidän kiittää hyvää Kristiinaa. -- Jos
+hän ei olisi myynyt arpaansa --
+
+JUHO. Se on tosi! Kristiina, jos jolloinkin tahdotte ajaa, niin pitää
+Kristiinan aina ajaa minun hevosellani. Paraimmat vaununi ja paraimmat
+hevoseni ovat aina saatavinanne ilmaiseksi. Hei! Olipa tänään oikein
+onnen markkinat!
+
+KRISTIINA. Niin, niin, ja kyökissä.
+
+    Loppu.
+
+Näytelmä kirjoitettu 1870 luvun lopulla.
+
+
+
+***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KYöKISSä***
+
+
+******* This file should be named 38908-8.txt or 38908-8.zip *******
+
+
+This and all associated files of various formats will be found in:
+http://www.gutenberg.org/dirs/3/8/9/0/38908
+
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://www.gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.gutenberg.org/fundraising/pglaf.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://www.gutenberg.org/about/contact
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://www.gutenberg.org/fundraising/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit:
+http://www.gutenberg.org/fundraising/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+