initial commit of ebook 38224HEADmain

7 files changed, 11702 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/38224-8.txt b/38224-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..96e3085
--- /dev/null
+++ b/38224-8.txt
@@ -0,0 +1,5784 @@
+Project Gutenberg's Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Release Date: December 5, 2011 [EBook #38224]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TALONPOJAN ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI=LÄÄKÄRI
+
+Kirj.
+
+Elias Lönnrot
+
+
+Ilmestynyt ensimmäisen kerran
+Helsingissä v. 1839 G. O. Waseniuksen tykönä.
+
+Korjatut laitokset ilmestyneet
+Porvoossa 1856 ja Helsingissä 1867.
+
+Tämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.
+
+
+
+Näytetty: C. R. Lindberg.
+
+
+
+
+Lukialle.
+
+
+Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista
+lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa
+neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för
+menige Man af _Carl Nordblad_" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme,
+sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin
+muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma
+awisiloissa saman kirjan jo toiselta -- mag. _J. H. Beckmannilta_ --
+suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän
+suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi.
+Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin
+walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti
+siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään
+on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt
+hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki
+kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa
+saamma seuraawan selwityksen panna. _Ele_ merkitsee ruumiin kunaki
+aikana näöllistä woimaa (lifskraft); _haalia_, lensiä, pensiä,
+lämpimältä tuntuwa; _hapahka_, happamelle maistawa; _hilu_,
+transpiration; _hi'in, hikimet, hikisuonet_, porer; _ulostus_, laxering;
+_ulostawa_, laxerande; _juntukka_, spanskfluga; _saalas_, nyssfödt barn;
+_kiihottawa_, retande; _korlata_, gurgla; _kue_, äckel; _kuottaa,
+kuoituttaa_, äckla; _kuume_, feber, _kätilöin_, barnmorska; _laskimo_,
+blodåder, ven; _liude, tuntosuoni_, nerf; _oireet_, sjukdomsförebud;
+_pese, pesetti_, såpa; _posia, potilas_, patient; _rupeama_, smitta utan
+materielt substrat; _salmiakkijuokse_, luftspiritus, stinkspiritus;
+_setki_, paroxysm; _suolaöljy_, saltsyra; _tarttarisuola_,
+cremor=tartari; _waltimo_, pulsåder, arter; _werimaksa_, moderkaka;
+_aneksi_, anis; _juuriska_, kålrot; _kukonyrtti_, sedum acre;
+_kynsilaukka_, hwitlök; _lemmekkä_, lempikukka, viola tricolor;
+_lääketahkiainen_, arctium lappa; _maitiais=juuri_, woikukan juuri;
+_mali_, koinruoho, malört; _peltohumala_, millefolium; _pujojuuri_,
+artemisia vulgaris; _raate_, radake, trifolium aqvaticum; _saunakukka_,
+chamomilla vulgaris; _seljakukka_, fläderthee; _willikaali_, bolmört.
+
+Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.
+
+                                     Elias Lönnrot.
+
+
+Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin
+annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja
+muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi
+tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä
+samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.
+
+Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.
+
+                                    E. L.
+
+
+
+
+SISUSTA:
+
+
+1 Luku.
+
+Yhteisiä muistuteltawia terweydestä
+Tautien syistä
+Ruuista ja juomista
+Palowiinasta
+Ilmasta terweyden suhteen
+Waatteista
+Puhtaudesta
+Liikkeestä ja lewosta
+Mielenliikunnoista (wimmoista)
+Ilosta ja huwituksista
+
+2 Luku.
+
+Sairaan hoitajasta
+Sairaan wuoteesta
+Lääkkeistä
+Ruuasta ja juomasta
+Lewosta
+
+3 Luku.
+
+Raskaista ja synnyttäjistä
+Raskaitten erinäisistä waiwoista
+  a) kuoitus, niwo, okse
+  b) närä, kurkunpoltto
+  c) turpo, kowa watsa, ummetti
+  d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen
+  e) jalkain pöhö eli ajetus
+  f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti
+  g) werijuoksu
+  h) wialliset nännit eli nisät
+Synnytys=ajasta
+Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen
+Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen
+  a) hurmikko, werijuoksu
+  b) pyörtyminen
+  c) jälkituskat, jälkipoltteet
+  d) ajetus, puhallus, helleys, werestys
+  e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti
+  f) hidas wesi, waikia wedenlähtö
+  g) kohdun mulje eli laskeuma
+  h) maitokuume
+  i) lapsiwuoteen tauti
+  k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku
+  l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät
+
+4 Luku.
+
+Pienten lasten hoidosta
+Äskensyntyneistä
+Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta
+Rawinnosta
+Liikunnosta ja lewosta
+Wioista ja taudeista
+  a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen
+  b) napawiat, napahaawat
+  c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö
+  d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia
+  e) lewottomuus, unettomuus
+  f) silmäkipiät
+  g) hammaskiwut
+  h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys
+  i) maitoterni, maitoruwet
+  k) eltta eli wilustaja
+  l) riisi, englannintauti, kuiwatauti
+  m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali
+  n) suumärkö, suuwieras
+  o) ulkonaiset wiat ja wirheet
+
+5 Luku.
+
+Iällisempäin lasten hoidosta
+Niiden wioista ja taudeista
+  a) rokkotauti, isorokko, rupuli
+  b) muuttorokot
+  c) wesi=, poltto=, walherokot
+  d) tuhkuri, tuhkarokko
+  e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti
+  f) hinku, nääntö=yskä
+  g) kurkunkuristaja
+  h) hengen=ahdistaja
+  i) wesi=aiwo, wettä päässä
+  k) sarwentotauti, lonkkawika
+  l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen
+  m) risasto, risatauti, rösötauti
+  n) madot, eläwät
+
+6 Luku.
+
+Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista
+  taudeista ja wioista
+
+7 Luku.
+
+Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista
+Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit
+Wihotaudeista (ruots. inflammationer)
+  a) ajuwiho
+  b) kihinäwiho
+  c) korwawiho, korwakipu, korwan särky
+  d) kurkkuwiho, kurkkutauti
+  e) rintawiho, rinnanpistos
+  f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti
+  g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho
+Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti,
+  polttotauti, sotatauti
+Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
+  limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti
+Wilukuume, wilutauti, kylmätauti
+Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume
+Ruusukuume
+
+8 Luku.
+
+Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista
+  a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti,
+       kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti
+  b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa
+  c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa
+  d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti,
+       ripasta, ruikku
+  e) punatauti, ulkonen, ulkotauti
+  f) kolera
+  g) keltatauti
+  h) wesitauti, wesipöhö
+  i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu
+     nenäweri
+     weriryintä, weriyskä, werisylje
+     weriokse, weren oksento
+     werenheittö, werikusenta
+     werijuoksu waimowäeltä
+  k) perätauti, peräjuoksu
+     kohtutauti, emätauti
+     halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti,
+     lento, pahan nuoli
+  l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys,
+       pahan pieksämä
+  m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli
+  n) kapi, paharupi, päärupi
+  o) kerpunkki, keripukki
+  p) matoja eli eläwiä watsassa
+     lierat, suolikot, suoninkaiset
+     pienet madot
+     alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato
+  q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika
+  r) kiwitauti, tippatauti
+  s) hammastauti, hammasmato
+  t) pitaali
+  u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi
+
+9 Luku.
+
+Haawoista ja muista ulkonaisista wioista
+  a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat
+     werenseisottaminen, weren=asetus
+     werihaawan side
+     ajettuminen
+  b) pistehaawat, pistetyt haawat
+  c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat
+  d) ampuhaawat, luodinhaawat
+  e) mätähaawat
+  f) kerpunkkihaawat
+  g) ruusuhaawat
+  h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat
+  i) polttohaawat
+  k) paleltumahaawat, kylmänwiat
+  l) paiseet, ajokset, weripahkat
+  m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa
+  n) äkämä, paisuma, putkenpolttama
+  o) kuisma, weripahka, mähkä
+  p) koi, wieras, isokumppali
+  q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika
+  r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys
+  s) luuntaitto, katkeaminen
+  t) jäsenten kankeus
+  u) syopäpahka, ruumiinmato
+  w) näärännäppi
+
+10 Luku.
+
+Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista
+  a) myrkytyksistä
+  b) syöwyttäwät myrkyt
+  c) tainnuttawat myrkyt
+  d) eläwäin myrkyt
+Walhekuolleista
+  a) hukkuneet, weteen kuolleet
+  b) paleltuneet, wiluun kuolleet
+  c) kuristuneet, hirtetyt
+  d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet
+  e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet
+  f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat
+
+11 Luku.
+
+Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista
+
+Suomalainen reisteri
+
+Ruotsalainen reisteri
+
+
+
+
+1 Luku.
+
+Yhteisiä muisteltawia terweydestä.
+
+
+Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras
+täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja
+olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä
+terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki
+jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja
+kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen
+wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle
+woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä
+saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi
+parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja
+niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween
+ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.
+
+
+Tautien syistä.
+
+Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia
+owat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli
+sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu
+ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä
+kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,
+huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain
+eli mielenliikuntoin kohtaus_.
+
+
+Ruuista ja juomista.
+
+Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi
+kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.
+Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut
+kohtuullisuuttansa.
+
+Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan
+muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja
+ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin
+kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti
+sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla
+höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään
+terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta
+wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät
+kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa
+oljista ja petäjän=kuorista saada.
+
+Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä
+terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja
+rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.
+
+Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta
+terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten
+kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla
+syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon
+usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.
+
+Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta
+pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi
+astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista
+waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.
+
+Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa
+wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin
+ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,
+wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,
+lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,
+weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki
+sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu
+ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi
+nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan
+tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen
+wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.
+Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi
+wieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan
+juomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi
+laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti
+keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja
+happamina ne ei ole terweellisiä.
+
+Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.
+Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut
+monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.
+
+Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille
+ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta
+ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa
+tiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi
+kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta
+wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa
+on kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.
+
+Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin
+suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle
+ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi
+täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut
+watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa
+keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,
+woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,
+wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,
+ikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,
+ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,
+turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita
+lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja
+kauhistuttawa kuolema.
+
+Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos
+sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää
+ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja
+kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,
+saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä
+tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa
+palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta
+tapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna
+elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa
+suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki
+woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa
+_tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan
+orjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa
+ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti
+nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_
+ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen
+turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu
+raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin
+runoniekan opetus, joka sanoo:
+
+    "Jos nyt tahdot tarkemmasti
+    Osata oikein eleä,
+    Niin wiero wiina peräti,
+    Sekä karta karwojansa.
+    Ole wiinalle wihainen,
+    Heitä pois lihan hekuma,
+    Tee jo kelpaawa katumus,
+    Armon aikana alota!"
+
+Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa
+taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen
+kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:
+
+    "Wasta minä wanhoillani
+    Oiwalsin tämän asian.
+    Kuinka kunnia meneepi,
+    Aleneepi miehen arwo,
+    Kaikki rakkaus katoopi
+    Entisiltä ystäwiltä,
+    Miesi welkahan wedäikse,
+    Joka ryyppeää rysyltä,
+    Wiinan wiljassa elääpi,
+    Monet päiwät pääksytysten,
+    Wikkokaudet wieretysten.
+
+    Mailman makia seura,
+    Tapa wanha tarttuwainen,
+    Jot' ei arwata alusta.
+    Saapi semmoiset wahingot.
+
+    Aiwan on asian kanta
+    Sillä lailla, lapsukaiset:
+    Minä sen todeksi tiedän,
+    Jok' olen itseki ollut
+    Taipuwa tähän tapahan,
+    Saanut semmoiset wahingot:
+    Terweys on turmeltuna,
+    Kaikki rikkaus kadonna,
+    Arwoni alentununna;
+    Matti taskussa makaapi,
+    Tuskat turkkini powessa,
+    Ristit, waiwat rinnassani.
+    Wielä suututin sukuni,
+    Esiwaltani wihoitin;
+    Näytin itseni olewan
+    Irwihampaille iloksi,
+    Hywänsuowille suruksi."
+
+Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen
+enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei
+tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.
+Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki
+iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei
+liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.
+Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan
+terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin
+kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä
+pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään
+ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja
+watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole
+totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.
+
+
+Ilmasta terweyden suhteen.
+
+Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli
+uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu
+seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä
+liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_
+(laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta
+ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä
+ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos
+hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja
+raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia,
+henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken
+ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.
+Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen
+laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä
+ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus
+tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja
+tiimassa 1500 kertaa.
+
+Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi
+kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta
+tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma
+on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi
+kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä
+ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että
+meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista
+ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos
+asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan
+wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi
+ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma
+owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,
+pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen
+lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun
+kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä
+maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,
+ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia
+pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia
+eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on
+talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan
+muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä
+palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista
+laskettaman.
+
+Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle
+waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
+ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin
+seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja
+raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,
+kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti
+kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia
+kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa
+kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole
+pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,
+ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,
+ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.
+
+Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin
+liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen
+aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.
+Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,
+taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein
+hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla
+ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki
+hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille
+kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,
+terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat
+ilman.
+
+Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita
+sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on
+ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
+täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on
+warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi
+ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain
+eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet
+sairaita lähestywät.
+
+
+Waatteista.
+
+Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,
+mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,
+suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta
+monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä
+polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta
+muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen
+hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka
+wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan
+waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä
+kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki
+waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla
+aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle
+nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta
+usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen
+ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät
+lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä
+talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten
+ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.
+
+Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,
+hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti
+päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita
+pääkipuja ja kohtauksia.
+
+Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja
+hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.
+
+Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin
+huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla
+matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on
+arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin
+kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita
+ulostustauteja.
+
+Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei
+pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja
+muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla
+kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin
+kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla
+ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.
+
+Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat
+terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin
+waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei
+kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja
+akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla
+on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle
+wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se
+wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja
+pesemistä kaipaawa.
+
+
+Puhtaudesta.
+
+Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat
+oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,
+jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus
+kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,
+kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus
+suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras
+warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,
+milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.
+Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten
+pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin
+terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä
+totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli
+muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä
+ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:
+
+1:ksi _Kylmät pesot_, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi
+(8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä
+wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka
+menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa
+asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen
+waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat
+ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,
+niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa
+saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja
+riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi
+kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa
+ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä
+ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.
+
+2:ksi _Lämpimät pesot_, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa
+lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin
+wälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin
+neljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään mentyä peitetään amme lakanoilla,
+jotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta tultua
+kääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja mennään
+niin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata. Jos joku
+tahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon kuiwat
+waatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat
+kostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä
+aikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä
+liiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.
+
+Maassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin
+wastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat
+wielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole
+soweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä,
+wiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia
+tulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja
+saunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä,
+luuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.
+
+Kaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja
+wahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan
+oksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn,
+niin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat,
+pitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun
+pesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä
+atrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että
+ruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli
+raukeaisi.
+
+
+Liikkeestä ja lewosta.
+
+Ihminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan.
+Ja onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli,
+rauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa
+ruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit
+tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja kohtuus", sanoi entinen
+mainio wiisas, "owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa,
+harwoin kolmatta kaipaa". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin
+terweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina
+eläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä
+on näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta
+on moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua.
+Alituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes
+tiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa
+emme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen
+nuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset,
+keuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot,
+rammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista;
+kehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja
+kiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen
+tulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen
+tarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män
+tiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot
+kauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä
+omatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta
+on kowin waarallinen työttömällenki, wielä waarallisempi töissä
+rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen
+lewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet.
+Painaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu
+kuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut
+tekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin
+kylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan
+kyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka
+painajan tultua olisi walmis herättämään.
+
+
+Wimmoista (mielenliikunnoista).
+
+Mielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis
+wälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo,
+toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja
+wielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen
+ilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska
+äkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja
+nauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja
+akkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman
+ja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman.
+Wielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min
+woipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä
+murheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan
+sallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina
+sitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin
+lapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on
+senlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.
+
+
+Ilosta ja huwituksista.
+
+Kauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen
+wirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin
+että hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle.
+Töistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa
+muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.
+Itsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja
+leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä
+syyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei
+mitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin
+pitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka
+yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä
+ole viimein minkään ilon nautitsijaa.
+
+Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä
+kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan
+waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei
+muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille
+ja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät
+tupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo
+helposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.
+
+
+
+
+2 Luku.
+
+Yhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.
+
+
+Sairaan hoitajasta.
+
+Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän,
+valppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen.
+Wähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa harjotteleita
+ja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja pannaan, werta
+kupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen
+olla, kaupungeissa usiampia.
+
+Kulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita
+otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus
+tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei
+alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja
+etikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää
+sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua
+tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä
+juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.
+Wielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki
+paita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja
+samanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain
+aukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä,
+waan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen
+laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää
+taudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan
+pääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman
+uudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos
+tahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin
+pidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä
+saattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta
+tartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman,
+esimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita,
+waan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla
+peitettäwihin. Itse astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen
+huoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen,
+eikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä
+saastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista
+wasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita
+laittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat,
+walkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina,
+waan ei erittäin lämpiminä.
+
+
+Sairaan wuoteesta j.n.e.
+
+Sairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle,
+waan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä.
+Tehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja
+raskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet
+muutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati
+pitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina
+pidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle
+toiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita
+pieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan
+uudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja
+pikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki
+tarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.
+
+Sairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle
+puhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella
+waatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa
+sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole
+kielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan
+istumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin
+punottumisella ja jäljestä wiswottumisella. Ennen märjille eli wiswoille
+joutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten
+liikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa
+etikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita
+riepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki
+haawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli
+untuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.
+
+
+Lääkkeistä.
+
+Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan
+mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa
+enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin
+tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla
+weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä
+tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta,
+kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen
+sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin
+suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä,
+kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e.
+jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina
+niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti
+yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä
+lämpimässä pidellään.
+
+
+Ruuasta ja juomasta.
+
+Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa.
+Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan
+kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa,
+kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin
+ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on
+woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin
+kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen
+heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi
+owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän
+wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia,
+tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja
+jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e.
+epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset,
+kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua
+mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä
+kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.
+
+Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä
+nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin
+määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä
+muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras
+juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi
+omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki
+sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin
+pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi,
+kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli
+paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa
+otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja
+kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän
+auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa
+marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä,
+kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.
+
+
+Lewosta.
+
+Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman,
+ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat
+terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa
+huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi
+tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu,
+kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa
+käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja
+houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät
+wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu
+ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana,
+sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.
+
+
+
+
+3 Luku.
+
+Raskaista ja lapsensynnyttäjistä.
+
+
+Synnyttäjistä yhteisesti.
+
+Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa.
+Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja
+liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan
+saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan
+sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia.
+Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta
+synnyttämisestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen.
+Eikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä pahotella
+ja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata naimatointakaan
+raskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella. Liike on raskaille
+hywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto. Rasittawaiset, äkilliset
+liikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset, juoksemiset, huutelemiset
+owat aina raskaan tilalle ja terweydelle waaralliset, warsinki neljänä
+ensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin erityistä määräämistä ei pidä
+raskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman, eikä suonta awauttaman. Ahtaat,
+likistäwät waatteet owat ainaki ja erittäin kantamisen ajalla
+wahingolliset.
+
+
+Raskaitten erinäisistä waiwoista.
+
+Enin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin
+kärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua.
+Tawallisimmia owat:
+
+1:ksi _Kuoitus, niwo ja okse_. Hawaitaan enimmiten alkupuolella
+raskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin
+käwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii
+heidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja
+sitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia
+(harmaata paperia) watsalle.
+
+2:ksi _Närä_. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen
+alkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain,
+nauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa
+waiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.
+
+3:ksi _Turpo, kowa watsa, ummetti_ waiwaawat raskaita loppupuolella
+aikaansa. Autetaan kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla
+haaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia,
+jos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa
+sekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi
+engelskasuolan seassa.
+
+4:ksi _Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo_ (käsien
+puuntuminen, sureminen) eli _tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa_.
+Waiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan
+wähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa
+werenlaskulla.
+
+5:ksi _Jalkain pöhö eli ajetus_. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia
+wähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja
+käykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt
+niitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.
+
+6:ksi _Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti_. Huojennetaan sillä, että
+waimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos
+siitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi
+lääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä
+luonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä,
+ihralla tahi suolattomalla woilla.
+
+7:ksi _Werijuoksu_. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista
+asuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa
+waimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden
+on tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.
+
+8:ksi _Nänni= eli nisäwiat. Lyhyet, sisään kurteuneet nännit_ autetaan
+joka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä
+wiikkona. _Paksunahkaiset nännit_ pestään päiwä päiwältä haalialla
+wedellä ja saipualla ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään
+wesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. _Rohtumissa ja
+nännihaawoissa_ auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, _lyhyitä
+nänniä_ usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä
+pitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä,
+toimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat
+liikuteltawiksi.
+
+Pienempiä wajawaisuuksia, niinkuin _hammastautia, ahdashenkisyyttä,
+siwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa_ ynnä muita semmoisia tulee
+kärsiwällisyydellä kantaa.
+
+
+Saamisen=ajasta.
+
+Saamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa
+kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa
+synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat
+walmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman
+tulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja
+napasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.
+
+Kätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin
+myöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki
+hengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa
+käynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun
+käymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa
+synnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti
+tukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan
+liewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun
+haastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen
+kiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako synnyttämistä juomillansa tahi
+muilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla,
+kahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla
+wahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.
+
+Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja
+muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman
+Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta
+roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin
+toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan
+raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman.
+Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja
+walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.
+
+Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten
+lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo
+wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko,
+lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen
+rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta, lasketaan
+käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna
+liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä,
+ääntä ja pauhua pitää wältettämän.
+
+Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut, syntyhetkellä waatiwat pikaista
+lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon,
+että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä,
+wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle
+myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta
+marja= tahi piimäwettä.
+
+
+Waarinotettawista saamisen jälkeen.
+
+Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki
+kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon
+muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet,
+pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman
+toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta
+ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei
+löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan.
+Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta
+maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään
+nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi
+apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk.
+engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa
+pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa
+nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää
+lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa
+wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa
+sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.
+
+Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia
+juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei
+erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin
+tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi
+9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja
+silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen
+asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata
+wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta.
+Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.
+
+Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja
+ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen
+saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen
+kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta
+lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita
+semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille,
+jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat
+sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä
+nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian
+wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää
+waroin näissä tiloissa meneteltämän.
+
+
+Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.
+
+Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki
+taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista
+tahi muusta. Semmoisia owat:
+
+1:ksi _Hurmikko, werijuoksu_. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä
+ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi
+ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään
+jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on
+waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä
+odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode
+ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot
+muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen
+kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla,
+waan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita;
+tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa,
+kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa
+tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman
+päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä
+wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle
+(häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä
+rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa.
+Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.
+
+2:ksi _Pyörtyminen_. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat:
+raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka,
+ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan
+paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen,
+usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.
+
+3:ksi _Jälkipureet_ jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä
+seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi.
+Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa
+myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista
+ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta,
+kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä,
+waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää
+lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk.
+engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä
+tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta
+tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja
+lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.
+
+4:ksi _Ajetus, puhallus, helleys, werestys_ syntyneuwoissa tulee
+waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta.
+Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä
+pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat
+alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan
+riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka
+saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat
+täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla
+saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää
+woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä.
+Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman
+ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka
+paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin
+mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää
+wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos
+siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista
+keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos
+warsinaista ruiskua ei olisi.
+
+5:ksi _Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti_. Painellaan
+waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään
+weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa
+tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei
+kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta
+änkäämisestä tarwettansa tehdessä.
+
+6:ksi _Hidas wesi, waikia wedenlähtö_. Jos wesireikä olisi wikaunut,
+niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita
+paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei
+auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.
+
+7:ksi _Kohdun mulje eli laskeunta_. Tutaan siitä, että luonnon paikoista
+ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka
+aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii
+pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.
+
+8:ksi _Maitokuume_. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä
+ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä
+aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.
+
+9:ksi _Lapsiwuoteen tauti_. On aina waarallinen kohtaus, joka noin
+puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki,
+toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu,
+watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat
+huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin
+wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e.
+Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä,
+puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja
+hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia,
+esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.
+
+10:ksi _Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus,
+maitosulku_. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti
+ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e.
+Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus,
+tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian
+kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla
+oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka
+ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä
+hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään
+rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan
+ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka
+pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa
+kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty
+hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä.
+Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu
+kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä
+tahi muulla ei pilauneella raswalla.
+
+_Maitosuluksi eli maitopaatteeksi_ erittäin sanotaan rinnalle päällisin
+puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa
+ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo
+useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla
+lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa.
+Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin
+kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja
+pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia
+saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin
+wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti
+ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin
+wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein
+saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi,
+niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla
+(maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla
+woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö
+rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.
+
+_Maidon muista syistä wähetessä_ pitää runsaasti juotaman heruttawia
+juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa
+wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.
+
+11:ksi _Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät_. Niitä ei ilmau'kaan ja
+paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin
+määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla
+jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään
+kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka
+otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja
+kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja
+sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka
+yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä
+ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä
+woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai
+lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta
+eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta
+jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan
+sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään,
+ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle
+lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä
+saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on
+myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.
+
+
+
+
+4 Luku.
+
+Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.
+
+
+Äskensyntyneestä.
+
+Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin
+pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi
+muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole
+saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.
+
+Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta
+heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta
+kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan
+äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään
+etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla.
+Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa
+nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää
+ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan
+olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen
+aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka
+lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin
+pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä
+ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä
+kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia
+kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla
+höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita
+lasta henkiin saada.
+
+Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä
+wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin
+haalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi
+pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli
+loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan
+lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä
+on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja
+likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee.
+Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja
+ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen
+alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä,
+painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä
+tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille
+owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa
+sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.
+
+Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä
+eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla
+lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään
+wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä
+makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille
+kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja
+werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.
+
+
+Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.
+
+Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät,
+awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa
+warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan,
+jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin
+tapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron
+wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli
+syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia
+kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään
+puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa
+ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää
+olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen
+yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku
+on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka
+waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä,
+wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki
+peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa
+kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja
+lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei
+leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään
+paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.
+
+Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän.
+Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen
+paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri
+palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä
+mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä
+laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen.
+Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella
+raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena
+eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki
+ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden
+muutoksia kärsimään.
+
+Puhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne
+parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan
+joka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan
+aina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=,
+joki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan
+ei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään
+ruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa
+woittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan
+ylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty,
+wahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin
+kaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää
+wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan
+joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi
+puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.
+
+
+Rawinnosta.
+
+Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle
+pantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella
+päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle
+pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää
+nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen,
+mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa
+annetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä
+maitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon
+wäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä
+kauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään
+wähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi ei kuitenkaan kaipaa, sillä
+äitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty
+on lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä,
+raawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi
+saattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua
+ja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.
+
+Ensimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta
+noin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä
+tiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti
+totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia
+huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin
+terweellisempi. _Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi
+ruokkia_; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke
+näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja
+autettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki
+ylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi
+muulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta
+ainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta
+imettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen
+jälkeen, _eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla
+tawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota_, sillä
+senlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki
+äitit muistoonne.
+
+Pieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun
+paljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita
+ja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että
+lapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa.
+Ylenrawittua lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki
+hyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja
+waarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla
+pitää.
+
+Kuudennella, seitsemännellä tahi kahdeksannella kuulla syntymästään on
+lapsi muuhun ruokaan totutettawa ja rinnalta wierotettawa, wähitellen,
+ei yhtäkkiä, joka woisi lasta terweytensä puolesta wahingoittaa.
+Luonnollisin ja paras asia on, äitin itse lapsensa imettää; ellei taida,
+toimitettakoon lapselle wieras imettäjä, joka on nuori, terwe,
+siwiäluontoinen ja itse samoina aikoina, kun lapsen äitiki, synnyttänyt.
+Senlaista ei löytyessä tulee lapsi seuraawalla tawalla elätettäwäksi.
+Ensimäisinä päiwinä seotetaan _yksi osa_ wastapoikineen lehmän maitoa ja
+_neljä eli wiisi osaa_ wettä ynnä wähä sokuria lapsen elätteeksi.
+Toisella wiikolla otetaan jo wähemmin wettä maidon suhteen ja sitte
+ainaki wähemmin, jotta muutaman wiikon päästä tulee puoliksi kumpaaki
+seotettawaksi. Ensimäisten hammasten ilmi tultua ruwetaan seuraawalla
+tawalla tehtyä welliä lapselle wälimmiten antamaan. Kahdesta osasta
+nisuisista ja yhdestä osasta rukiisista jauhoista leiwotaan leipää, jota
+kuiwataan ilman eli tuulen käywässä paikassa. Tätä happametointa leipää
+hienonnetaan sitte jauhoiksi ja seotetaan wedellä puuroksi, jota sopii
+kylmässä paikassa usiampiaki päiwiä walmisna pitää. Waan joka kerralla
+lasta syöttäissä otetaan siitä, minkä näkee tarwitsewan, ja seotetaan
+äskenlypsetyllä maidolla weteläksi, hienoksi, kokkareista puhtaaksi
+welliksi. Enemmän, kun kerralla tarwitsee, ei pidä welliksi seottaa,
+sillä se waan happaneisi ja pilaisi lapsen watsan. Samasta syystä tulee
+katsoa, ettei maito ole hapanta; joka waan taitaa, lypsäköön uutta joka
+kerraksi. Ei haittaa jos wähä sokuriaki welliin seotetaan, ei kuitenkaan
+liiemmäksi. Sillä tawalla saadusta wellistä annetaan lapselle alussa
+joka neljännellä tiimalla kymmenkunta teelusikallista itsekullaki
+kerralla, waan sitte lapsen paremmin wahwistuen enetään wellin antia,
+jonka ohessa toisinaan annetaan jo ennennimitettyä wesi= ja maitosekoa,
+kolmanneksi osaksi maitoa weden suhten, ei wielänä wahwempata. Myös
+ruwetaan lasta wähitellen ruokkimaan maidolla tahi laihalla,
+raswattomalla lihawellillä, ei kuitenkaan suolaisella eli
+ryytisekaisella. Taikka lihaliemen sijasta annetaan wellilientä
+munaruskialla seotettuna, ja aikalomasta muitaki ruokia, esimerk.
+olu'juustoa, wahwempaa lihawelliä, seottamatointa rieskamaitoa. Waan
+aina tulee muistaa, että lapsenki ruuassa kohtuus on paras; ei
+milloinkaan sitä pidä pakottaa syömään.
+
+Edellä nimitetystä wellileiwästä nimitämmä wielä, että kun nisuisia
+jauhoja ei olle, sopii sitä samalla tawalla _ohraisista ja rukiisista_
+jauhoista sekaisin tehdä. Taitais waan näyttää monellenki joutawaksi ja
+turhaksi koko waiwa leiwänteosta, kun leipää sitte jälleen pitää
+jauhoiksi hienota ja welliksi tehdä; niin ei kuitenkaan ole asian kohta.
+Leipomatoin ja nousuttamatoin wilja, jos kohta hienoksiki jauhettu ja
+welliksi tehty, saattaa lapselle watsawäänteitä, happamen, sampaita,
+kinan, matoja, riisin, näiwettäjän ja muita pahojaki wikoja. Jos
+lieneeki monta lasta menestynyt ja kaswanut tawallisellaki
+jauhowellillä, niin sitä siitä ei kuitenkaan pidä soweliaaksi päättää.
+Miksi ei woisi wahwempiluontoinen lapsi toisinaan senlaistaki rawintoa
+kestää? Waan jos kestääki yksi, kaksi eli kymmenenki, niin lankeawat
+sitä wastoin sataluwut sopimattomasta rawinnosta ennen aikaansa maan
+poween, sillä kaikilla ei ole'kaan yhtä wahwa ja kestäwä luonto.
+
+Sitte kun hampaamisen jälkeen muutaki kewiämpää ruokaa lapselle
+annetaan, tulee waan waroa, ettei sitä purettamalla (puruilla) ruokita,
+joka tapa sekä ilman on ilkiä että lapsen terweydellenki sopimaton. Eikä
+pidä minkään ruuan olla ylen kylmän tahi lämpimän; kumpiki pilaisi
+lapsen watsan.
+
+Sarwesta tahi muusta tapanännistä imettäminen on peräti sopimaton ja
+hyljättäwä tapa. Siitä lapsi usein saapi happamen, suurupia ja muita jo
+ennen nimitettyjä wikoja. Paras on pienoisillenki lapsille ruokansa
+lusikasta antaa, jos äitiänsä eiwät ime.
+
+
+Liikunnosta ja lewosta.
+
+Lapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä
+pidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta
+annettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka
+parahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa
+käymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja
+wahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja
+muut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa
+oleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki
+ylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.
+
+Mitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään
+pidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla
+kiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka
+unettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia
+owat _walmusiirappi_, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset
+kukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään
+kynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee
+lapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. _halwuu, puistutuswikoja,
+kaaduttaja_ ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä
+lapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan
+wieneet.
+
+Terwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki
+tarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla
+waiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se
+riisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten
+waiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen
+esteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet,
+nälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta.
+Lääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen
+terweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua.
+Ynnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse
+ruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on
+mielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei
+seljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä.
+Eriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi,
+ettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle
+wahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan
+peitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus
+kätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen.
+Wuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho
+olisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät
+sitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle
+wuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli
+uhoa wasten.
+
+
+Wioista ja taudeista.
+
+Lapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä.
+Muutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia
+erityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:
+
+1:ksi _Sierottuminen_ (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen)
+tulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla
+kylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle
+pirostelemisella.
+
+2:ksi _Napawiat eli haawat_ witkaan paratessaan antawat alun
+werestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten
+pidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä
+walkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten
+liewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan
+tuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.
+
+3:ksi _Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö_,
+tulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja
+autetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä,
+eikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua,
+niin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä
+illoin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.
+
+4:ksi _Sammas eli sampaat_ (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista
+pisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä
+wiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi
+mainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli
+tilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos
+nämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein tautiki, tahi annetaan
+magnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan
+puuraksiwedellä (Borax).
+
+5:ksi _Lewottomuus, unettomuus_, ei ole mikään itsenäinen wika, waan
+seuraa jota kuta waikuttawaista syytä, joka on etsittäwä ja autettawa.
+
+6:ksi _Silmäkipiät_ tulewat usein kowasta päiwän tahi walkian walosta.
+Silmät punastuwat, ajettuwat, kuumiwat ja märkiwät. Parantamista warten
+pitää walo huoneesta wähettää, huonet pidettää raittiina,
+kylmänwoittawana, märjät eli räämeet silmistä pestään haalialla wedellä,
+jonka jälkeen äiti kielellänsä nuolaisee luomia siksi että aukenewat ja
+tirahuttaa nisästänsä illoin aamuin wähän maitoa nenäpuolimaiseen
+silmänurkkaan.
+
+7:ksi _Hammaskiwut_. Ensimäiset hampaat ilmauwat usein lapsen
+kuolastamisella, kuumuudella, lewottomuudella, pehmeellä,
+unettomuudella, wawahtelemilla ja muulla semmoisella. Näissä kiwuissa on
+luonto oma auttajansa, kun waan lapsi muuten pidetään korjuussa, huone
+raittiina ja puhtaana, ja lapselle juotetaan sokurilla seotettua
+maitoheraa. Hywä on myös aikaisin taiwuttaa ijenystä kihuuttamista
+wasten joko sormella niitä siwuellen eli sillä että lapsen annetaan
+pureksella jotai ei aiwan kowaa ainetta, niink. leiwän kannikkaa,
+lihakamaraa eli muuta senlaista. Mutta jos ikenet owat kowin
+punastuneet, kuumat ja ajettuneet, pitää tulewan hampaan kohti ijenliha
+jotaki syvältä ristin leikattaman. Wawahtelemissa eli puistelmissa owat
+haalianlämpimät ammekylwyt ja lawemangit tarpeellisia.
+
+8:ksi _Wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja meneskelewäisyys_, saawat
+monestaki syystä alkunsa, niink. hammaskiwuista, maidosta,
+säikähtämisistä, äitin eli imettäjän äkillisistä wimmoista eli
+mielenliikutuksista, sopimattomista ruuista ja muistaki. Jos apua ei ole
+haalianlämpimistä wesisaunoista eli ammekylwyistä, lawemangeista ja
+erinäisten syiden estämisestä wastaki waikuttamasta, niin pitää lääkäriä
+neuwoteltaa.
+
+9:ksi _Maitokerni_. Runsaammasti rawittuin imewäisten lasten rohtuu
+toisinaan kaswot keltakuorisilla pienillä pisamilla. Ne katoawat
+tawallisesti lapsen rinnalta wierotettua. Sitä ennen tulee lasta ja sen
+kaswoja usein pestä haalialla, puhtaalla, joki= taikka sadewedellä,
+taikka kauraliemellä kaswoja ja rohtumaa. Kowemmissa tiloissa woidellaan
+pisamia suolaamattomalla woilla ja liotetaan sitte lämpimällä wedellä,
+jotta heltiwät, jonka jälkeen lapsi kerran päiwässä pestään
+haalianlämpimässä wedessä, johon on edellä sulattu luoti apoteikistä
+saatawaa rikkimaksaa (Hepar Sulphuris) ja 4 luotia suolaa. Olutjästi on
+myös hywä woide maitokerniä wasten. Ruwet woidellaan sillä 3 kertaa
+päiwässä ja lapsi pestään äskenmainitulla tawalla. Jästin kaipuussa
+otettakoon pehmiätä saipuaa eli soopaa. Lempikukista (Viola tricolor)
+keitettyä lientä kiitetään myös hywäksi sillä rupia woidella ja maidon
+seassa sisäänki antaa.
+
+10:ksi _Eltta eli wilustaja_ kohtaa tawallisesti lapsia, jotka asuwat
+ahtaissa, hikoisissa, alhaisille paikoille raketuissa huoneissa, taikka
+joita pidetään huonossa, siiwottomassa korjuussa. Näiden syiden, jos
+mahdollinen, häwitettyä ja lääkärin kaipuussa, annetaan wäli=ajalla
+lapselle oksetinta ja purku=aineita, jonka jälkeen, sitten kun kieli on
+puhtaampi, 9 wuorokautta perätysten watsaa ja sen alapuolta woidellaan
+elttawoiteella illoin aamuin, talwisaikana walkian edessä, jonka ohessa
+ulostawia aineita joka toinen päiwä annetaan. Joka woitelemisen jälkeen
+sidotaan willainen wyö kolmin kerroin watsan ympäri ja paitaa ei muuteta
+koko ajalla. Muutamat lapset näyttäwät liiatenki hampaamisen ajalla
+lihawiksi ja liikawerewiksi. Niille tulee ennen elttalääketten
+wiljelemistä panna 3, 4 tahi 5 iilimatoa niskaan hiusrajan paikoille,
+joka estää kowemmat taudit lasta kohtaamasta.
+
+Jos tällä lapsi ei paranisi, annetaan oksettimen ja purku=ainetten
+perästä raparperiwiinaa seotettuna muutamilla tipoilla walkoista
+hofmannin wiinaa wäliajoilla kerran tahi kahdesti päiwässä ja sitä
+paitsi lihalientä taikka munan ruskiaa ja walkiaa, seotettuna kanelilla
+ja sokurilla, kahdesti päiwässä.
+
+Watsan pöhöttymisessä, joka toisinaan eltan jälkeen ilmautuu, on
+mainittu elttawoide awullinen.
+
+11:ksi _Riisi, Englannin tauti, kuiwatauti_. Sen tuntomerkit owat
+kalwiat kaswot, laihtuminen lapsen runsaastiki syödessä, mahan
+pullistuminen, toisin ajoin löysä, wetelä watsa, woimattomuus,
+hermottomuus, jäsenpaikkain ajettuminen, iso pää, koukku selkä, teräwä
+rinta. Tawallisesti owat huono, puuttuwainen korjuu, saastainen ilma,
+ruokottomuus ja kehno, sopimaton rawinto tämän taudin syynä. Tähän
+wikaan kysytään usiammiten akkain neuwoja, jotka woiteillansa ja
+rohdoillansa eiwät hyödytä wähääkään, waan enemmin wahingoitsewat. Wasta
+wihdoin taudin oikein juurruttua ja woimaan päästyä etsitään lääkäriltä
+apua, koska jo pian kaikki awut owat tyhjät ja woimattomat.
+Wiheliäisyys, kyhyrä, kässä eli kupulaselkäisyys, kykenemättömyys ja
+näiwehtyminen seuraawat, josta lopulta moniwuotisten kipuin ja
+kärsimisten jälkeen kuolema tulee wälttämättömästi. Sen tähden pitäisi
+heti kohta taudin alussa lääkäriltä neuwoa etsiä ja sitä wielä
+odottaessa laittaa lapselle parempaa ruokaa, lihalientä maidolla
+seotettuna taikka munaruskoa weden ja maidon kanssa joka 4:nellä
+tiimalla, waan harwoin ja wähä, taikka ei ollenkaan, jauho= ja
+leipäruokaa, jotka riisitaudissa owat sopimattomia. Samoin pestään lasta
+usein kylmässä suolawedessä, selkäpiitä woidellaan palowiinalla
+paljaaltansa taikka terpentiinillä seotettuna, ruumista hierotaan
+kuiwalla willaisella waatteella, lapsi pidetään hywin puhtaana ja
+käytetään ulko=ilmassa, jossa hänen lämpiminä kesäisinä aikoina annetaan
+kuiwassa hiekassa eli sannassa mieltänsä myöten rypeillä. Lääkitykseksi
+annetaan apoteikistä saatawaa kalanmaksaraswaa teelusikallinen illoin
+aamuin usiampina kuukausina perätysten. Jos imettäjä on kiwulainen,
+pitää toinen terwe ja raitis imettäjä laitettaman, tahi ruokitaan lasta
+ilman rintamaidotta.
+
+12:ksi _Kuppa, ransuusi, pahatauti_ tulee lapselle joko wanhemmalta
+perittynä, taikka imettäjältä, purettajalta tahi muulla saastumalla.
+Sentähden pitää waroa, ettei pahatautisia, epäiltäwiä waimonpuolia
+päästetä lasta imettämään tahi purettamaan. Tauti sillä tawalla lapseen
+tullen rikkoo esinnä suun; huuliin ja suuhun sisälle ilmautuu pieniä,
+näöltään wähäpätöisiä rakkoja, jotka kuitenki rutosti syöpywät sekä
+lewiämmiksi että sywiksi haawoiksi waalewalla eli kellahtawalla pohjalla
+ja punaisilla, hellillä wierillä. Wähitellen tulee uusia haawoja ensin
+lähimmäisiin paikkoihin ja myöhemmin kaukaisempiinki erinomattain
+peräwieriin ja häpytienoihin. Jos lapsi synnyttäessä äitistä saastuu,
+saa se pian senlaisia haawoja muuallenki ruumiisen, kipiät, rokottuneet,
+wuotawat luomet j.n.e. Kumpaisessaki tapauksessa, joko synnyttäessä tahi
+sittemmin saastunut, tulee lapsi lewottomaksi, unettomaksi, kiwulaiseksi
+ja näiwettywäiseksi.
+
+Tämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon
+tullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen
+pahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle
+lääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, ei muilta tietäjiltä,
+parannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on
+saastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle
+toimitettaa.
+
+13:ksi _Suumärkö, suuwieras_ tutaan pahoinhaisewista märättäwistä
+haawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja
+toisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa
+palkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita,
+wälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu,
+wälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka
+halttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa
+pehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa
+rawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat
+hywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa
+(sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti
+päiwässä uudistettuna.
+
+14:ksi _Ulkonaiset wiat ja wirheet_ lapsi=iällä owat monenlaiset ja
+monta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot,
+taittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut
+luonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit),
+rewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin
+awutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen
+napaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista
+kahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään.
+Taikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä
+sidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua
+uudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.
+
+Luomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä
+haudotaan wäkewällä etikalla.
+
+Ensimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon
+kulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt
+3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.
+
+
+
+
+5 Luku.
+
+Lasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.
+
+
+Mainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki
+ruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla
+maito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito
+sopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia,
+raswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon
+aiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten,
+niin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille
+lapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne
+hywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla
+syömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä
+pakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja
+tarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä
+toisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei
+suinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma
+lääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi
+tekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle
+wettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille,
+heikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta,
+sahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt,
+niink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista
+tekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko
+edellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka
+kewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta
+syystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi,
+wirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä -- ja jopa
+myrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat
+paikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi
+ikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen
+kiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia
+turmioita.
+
+Lapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä,
+talwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa
+waatteissa. Käsiä ja kaswoja -- hywä jos jalkojaki -- pitää joka aamu
+pestä kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa
+kylwetettää eli muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia
+lapsia joka päiwä uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli
+jokirannalla. Lasta ei pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona
+liikkumasta, waan ennemmin kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja
+liikuntoihin ulkoilmassa, joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi,
+nopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen ja seitsemännen wuoden wälillä
+annettakoon hänen nukkua puoli aikansa eli kaksitoista tiimaa
+wuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta alkain ja wiidenteentoista
+asti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella tiimalla wuorokaudessa joka
+wuodelta, niin että wiidentoista wuotisena tulee waan kahdeksan tiiman
+paikoilla nukkumaan.
+
+Koko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka
+tähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä
+esimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja
+järjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta,
+rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen,
+kaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten
+kanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä
+pahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla
+pahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi
+sitä, jonka kautta pahennus tulee!
+
+Wasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan
+opettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan
+wiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi
+haluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin
+muutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että
+ruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää,
+waan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin
+huwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana
+walitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt
+wanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita,
+joilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi
+jaksaa.
+
+Kesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin
+maantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan.
+Pientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta
+ja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta
+päiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain
+kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli
+woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja
+käymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta,
+josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja
+kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa
+wiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä
+weistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.
+
+
+Wioista ja taudeista tällä ijällä.
+
+Pienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä
+monta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:
+
+1:ksi _Rokkotauti, rupuli, iso rokko_. Tämä waikia tauti panorokon
+kautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa
+päänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä,
+kuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella
+päiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja
+muuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla
+wiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman
+kuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.
+
+Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada,
+pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin
+wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli
+kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka
+kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai
+happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja
+juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan
+pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen
+aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin
+ilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei
+juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli
+8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi,
+kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat
+tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka
+wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja
+taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt
+kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää;
+paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä
+wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja
+hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön
+sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän
+liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja
+kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja
+4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä
+huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään
+lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.
+
+Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää.
+Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat
+rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset,
+jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko.
+Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin
+lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain
+kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.
+
+2:ksi _Wesi=, poltto= ja walherokot_ owat peräti toista ja helpompaa
+laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä
+tawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki
+osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi
+rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella
+kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet
+waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä
+tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään
+eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.
+
+3:ksi _Tuhkuri, tuhkarokko_ on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla
+tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin
+waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa
+kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat
+jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä,
+ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa
+juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen
+aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli
+hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli
+mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa
+wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa
+rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä
+sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni
+warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on
+saanut ikuisen wian rintaansa.
+
+4:ksi _Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti_, waikka alkaissansa
+helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki
+waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä
+yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki
+jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle
+pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät
+suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan
+heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan
+sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän
+eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin
+polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun.
+Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa
+aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja
+ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona
+taudin jälkeen ulkona käymästä.
+
+5:ksi _Hinku, nääntö=yskä_ alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla,
+kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen
+ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan
+kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni
+mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä
+tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä
+kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta
+sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta
+ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella
+usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota
+wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle
+annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia
+wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen
+woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=,
+salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla,
+terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli
+ulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia.
+Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on
+ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja
+yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla
+werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään
+nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella
+tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen
+annettaa, eikä kuin kewiämpiä.
+
+6:ksi _Kurkunkuristaja_ on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua.
+Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä
+jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos
+lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki
+iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua,
+rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä
+unohdettaa.
+
+7:ksi _Hengen=ahdistaja_ kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki,
+huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi
+herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä,
+waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti
+ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee
+jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista
+apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan
+aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja
+laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja
+rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain
+jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi
+ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki
+päiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja
+sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.
+
+8:ksi. _Wesi=aiwo_ on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen
+hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta
+wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä
+että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän
+wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi
+ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja
+tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia.
+Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa,
+sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen,
+pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin)
+taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään
+paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla
+jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle
+pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä
+sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten
+sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti
+ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.
+
+Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin
+hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa
+joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon
+erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.
+
+9:ksi _Sarwentotauti eli lonkkawika_ kohtaa toisinaan 3:menki wuoden
+nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja
+kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta
+pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli
+alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu
+tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on
+erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä),
+joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden
+tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä
+saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä
+ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille
+usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja
+kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti.
+Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa
+awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella,
+matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin
+mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta
+waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja
+ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.
+
+10:ksi _Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen_ ja muut senlaiset
+ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta,
+toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.
+
+11:ksi _Risakko, risatauti, rökötauti_. Tältä taudilta waiwatuilla
+lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa
+ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki
+ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan
+märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin,
+paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa
+uudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.
+
+Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat,
+hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin
+syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte
+kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka
+jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan
+enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi
+annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen
+illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä
+ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan
+laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja
+jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan
+teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa
+lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään
+kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä
+palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja
+annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa
+waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka
+muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka
+pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta,
+ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa
+pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka
+ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia
+sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla.
+Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on
+sukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan
+muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.
+
+12:ksi _Madot, eläwät_. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä
+mainitaan.
+
+
+
+
+6 Luku.
+
+Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista
+taudeista ja wioista.
+
+
+Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla
+oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja
+ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin
+moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.
+
+Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista
+kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja
+ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin _poikenluomiin, nosto= eli
+panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin_ owat
+kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua
+hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on
+ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset
+tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat,
+kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset,
+maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat
+rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä
+ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat
+tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia
+sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä
+waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen,
+kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten
+elinkaudeksi terweytensä menettänyt.
+
+Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat
+walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka
+olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja
+selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei
+luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi
+maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja
+kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen
+wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä,
+toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa
+henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää
+omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki
+mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa
+konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään
+lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista
+soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.
+
+Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi,
+niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: _se on Jumalan
+sallima, se on hänelle luotu eli määrätty_. Usiammissa tapauksissa owat
+omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki,
+koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon
+tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia
+kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että
+sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii
+ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja
+wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs
+pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas
+syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän
+sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska
+antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.
+
+Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja
+luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi
+kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina
+jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään,
+jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä
+luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä
+muuttuwat myrkyiksi.
+
+Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan
+täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta
+saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon
+käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta,
+loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi
+järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.
+
+Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja
+wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan
+pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan
+saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä,
+taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä).
+Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään,
+kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.
+
+Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja
+kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla
+tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:
+
+1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset
+toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden
+nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.
+
+2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja
+milloin piti wuotenta.
+
+3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin
+esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut,
+saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita
+semmoisia.
+
+4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla
+päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka
+wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu,
+lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous
+eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu,
+haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen,
+kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä,
+onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja
+erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset,
+puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät,
+kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat,
+kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli
+seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki,
+weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole
+mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä
+erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja
+wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset
+hawaitaan.
+
+5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne
+owat waikuttaneet.
+
+Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja
+määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat.
+Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei
+ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki
+muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman.
+Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi
+wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä,
+saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä
+lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se
+wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä
+korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä
+niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa
+edellä on neuwoksi annettu.
+
+Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä
+wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä
+kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi
+waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja
+wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä
+neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita
+hänelle sopii antaa.
+
+
+
+
+7 Luku.
+
+Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.
+
+
+Kuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat
+sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta
+niiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä,
+koska lääkäriä ei saada.
+
+Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus,
+jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä
+werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys
+tawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.
+
+Niissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti
+taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi _makaa paikallansa
+wuoteella_; 2:ksi, _käytetään lensiöissä_, haalioissa, ammekylwyissä,
+jospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä
+tupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä
+wedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen
+mukaan _kylmänhaaliata wettä juomaksi_; 4:ksi, _saapi lawemankia joka
+päiwä_; 5:ksi, pitää _sinappipuuroja_ pohkioilla ja jalkapohjilla;
+6:ksi, _korjataan_ muutenki kaikella tawalla _hywin ja huolellisesti ja
+kohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä_, jonka ohessa
+laitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta,
+jolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.
+
+Mitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita
+muuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:
+
+I. _Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä;
+wihottawia, kiihkeitä kuumetauteja_. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti
+nuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä
+wuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa
+wäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen
+erinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi
+punaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle.
+Tauti murtuu (taittuu) tawallisesti yhdeksännellä wuorokaudella
+werenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo
+yhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä
+taudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia,
+jonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että
+wisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.
+
+Tätä tautia seuraa toisinaan jossaki erinäisessä ruumiin osassa tuntuwa
+waikiampi kipu, jota _wihoksi_ nimitämmä, ja jota myös _tulehtumiseksi_
+eli _löylyksi_ paikoin sanotaan. Wihon yhteiset tuntomerkit owat
+_kolotus, kuumuus, ajetus_ ja _puno_ sillä paikalla, jota wihottaa.
+Ulkonaisissa wihoissa nämät merkit ainaki hawaitaan, mutta sisällisissä,
+näkymättömissä ei niinkään. Niissä pitää useinki hellittämättömästä
+kolotuksesta wihon laatu arwata, jonka ohessa lääkäri taitaa sen suonen
+tykinnästä tuntea. Usiampiinki paikkoihin taitaa wiho mainitun
+kuumetaudin ohessa koskea ja on niitä:
+
+A. _Ajuwiho_. Tutaan edellämainituista kuumemerkeistä ja kowasta,
+wäkinäisestä hourusta. Hetimmiten pitää suoni aukaista ja ottaa werta
+runsaasti; ohimoille eli aiwenille, otsawieriin pannaan iilimatoja,
+ympäri pään kääritään jääkylmään weteen kasteltawia riepuja, jalkoja
+haudotaan lämpimässä wedessä, sinappipuuroja sidotaan pohkioille, ja
+kowemmissa tapauksissa laitetaan sinappipuuroja taikka rakkolaastaria
+niskaanki ja käsiwarsiin, waloa wähetään huoneesta, hiwukset ajetaan
+sairaan päästä ja annetaan hänelle joka kahden tiiman päästä
+teelusikallinen yhteenseotettua hienottua salpetteriä, tartarisuolaa
+(cremor tartari) ja sokuria.
+
+B. _Silmäwiho_. Tutaan yhteisistä wihon tuntomerkeistä: ajeesta,
+punosta, kuumuudesta ja kolottamasta, jonka ohessa silmät eiwät kärsi,
+eli arastawat kowempata waloa. Tässä kiwussa pitää silmät tarkoin
+warjeltaman niin päiwän, kuin walkianki walolta, ei kuitenkaan
+eteensidotuilla huiweilla eli waatteilla, jotka waan enentäisiwät
+kuumuutta, mutta walon wähentämisellä huoneesta. Usiampia iilimatoja
+pannaan silmän=ympäristölle ja niskaan rakkolaastaria. Silmää haudellaan
+kääreillä, kasteltuna kylmään maitoon tahi muutamilla tipahuksilla
+lyjyetikalla seotettuun kylmään weteen (10 tipahusta kortteliin). Jos
+konsa kylmiä kääreitä ei woisi kärsiä, niin ripustettakoon kuiwaa
+kamferttiä ohuen riewun sisässä silmän kohdalle. Toisinaan ilmantuu
+silmäwiho ulkoa silmään tulleista aineista eli loukkauksista, waan ei
+ole silloin sisällisellä kuumeella yhdistetty. Silloin pitää,
+jos mahdollinen, liika silmästä ulos ottaa, ei kuitenkaan
+rapunkiwijauhoilla, eikä luomien mulkkaamisella, waan walelemisillä ja
+pesemisillä wedessä tahi kielellä nuolaisemalla taikka lääkäriltä.
+Muista ulkonaisista loukkauksista alkunsa saaneissa silmäwihoissa
+pidetään kylmiä kääreitä, iilimatoja silmän ympärillä jne.
+
+C. _Korwawiho_ (korwakipu, korwasärky). Waatii iilimatoja korwaan
+taaksi, rakkolaastaria niskaan, lämpimiä jalkahauteita, jonka ohessa
+korwaa haudellaan lämpimillä ryynipuuroilla ja sisään tipahutellaan
+lämpöistä maitoa. Sisällisen kuumeen kanssa yhdistettynä annetaan kuin
+ajuwihoissaki salpetteristä, tartarisuolasta ja sokurista tehtyä
+pulweria sairaalle.
+
+D. _Kurkkuwiho_, kurkkutauti. Tutaan tawallisista wihomerkeistä
+kitalaessa ja siellä löytywissä kertuissa eli rauhasissa. Ynnä edellä
+annettuin yhteisten neuwoin kuumeissa ja wihoissa pannaan tässä wiassa
+kaulaan usiampia (6 -- 12) iilimatoja ja rakkolaastaria niskaan, kurkkua
+korlataan eli hulistellaan tapikkajuuren (muurutin) liemellä tahi
+seljateellä, joihin pitää edellä wähän etikkata seottaa. Kaulan
+ajettuessa ja paisuessa pidetään sillä usiasti muutettawia lämpimiä
+puurohauteita, jotta saataisi takaumaan ja suussa pidellään lämmintä
+maitokeitosta wiikunain, rusinain tahi hunajan kanssa laitettuna.
+Ulkonaisissa leuwan=alaisissa, pehmiälle tuntuwissa ajettumissa, joita
+sisällinen kuume ei seuraa, harwoin tarwitaan muuta, kuin lämpimässä
+oloa, haalioita juotawia ja kamfertillä hierotun sukan tahi muun
+willawaatteen päällä pitämistä.
+
+Jos mustia, pahalle haisewia pilkkuja ilmautuisi kurkkuun ja sairas
+tulisi aina woimattomammaksi, niin on waara tarjona ja lääkäri
+hetimmiten kutsuttawa. -- Ne jotka useimmin kurkkuwiholta waiwataan,
+tekewät hywin, jos joka päiwä aamuin illoin pesewät kaulansa kylmällä
+wedellä, paljaaltaan eli suolalla seotettuna.
+
+E. _Rintawiho_ (rinnan pistäjä, pistos, pistotauti). On aina
+kuumeensekainen, jonka tähden pitää tarkoin waarinottaa kaikki, mitä
+kuumeesta on neuwoksi annettu. Erittäin pannaan rinnalle usiampia
+iilimatoja ja jälkeen rakkolaastaria. Näiden ohessa nautitaan haalioita,
+liewittäwiä juomia, esimerk. mallaswierrettä, siirappia eli hunajata
+weden kanssa keitettynä taikka liewittäwää mehua, jotka kaikki
+helpottawat rykimistä. Suoni awetaan usiampi kerta päiwän kahden tahi
+kolmen wäli=ajoilla niin tässä, kuin muissaki kiihkiämmissä wioissa,
+salpetteriä nautitaan teelusikallinen joka toinen tiima. Kaikkia
+kiihottawia aineita pitää tämän taudin ajalla karttaa, esimerk. kahwia,
+wiinaa, hofmannin wiinaa, mistuura simppeliä, hienottua lasia ja muita
+semmoisia, joilla ymmärtämättömyys jo on monelta hengen wienyt.
+
+Parantuneen tulee kauwan aikaa jälkeen warjeleita wilustumasta ja
+lääkäriltä neuwoa kysyä, jos wielä jälkeenpäin yskä waiwaisi, joka waan
+muuten taitaisi siittää keuhkotaudin.
+
+F. _Yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti_, jne. Saapi tawallisesti
+alkunsa, kuin jalat kauwemmin aikaa tulewat seisomaan wilussa wedessä ja
+kohta jälkeen ei muuteta kuiwia jalkineita, taikka kuin kostioilla
+waatteilla kauwan ollaan, erittäinki wiluisessa ulko=ilmassa, taikka
+warista huoneesta liikutaan ulos kylmään kehnoissa rikeneissä, taikka
+awojaloin astuillaan lumisella, jäisellä pihalla, ja muista semmoisista.
+Tauti alottaa oudonlaisella kiherryksellä nenässä, kurkussa ja rinnassa,
+jota seuraa jälästäminen eli kuolastaminen. Sen muita tawallisimmia
+tuntomerkkejä owat: kuumuus, jano, pääkipu, nenän ja silmäin
+wetistyminen, muuttelewa kolotus ruumiissa, waikia henkimä, ryintä,
+äänen sorros eli lankeama ja nielinwaiwa. Enimmiten murtuu tauti ruumiin
+hikoamisella 7 eli 9 wuorokauden päästä. Tauti juuri alussansa ollen
+peräyypi usein, jos saadaan ruumis runsaasti hikoamaan, ja sentähden
+hyödyttäwät silloin haaliat ammepesot, lämpöiset juomat, wetelät
+ryyniliemet eli teewedet seljakukista, isopista, mintuista jne.
+hunajalla eli sokurilla seotettuna. Jos kuume rasittaisi kowemmin, niin
+saapi nuorilta, werewiltä ihmisiltä suonta iskeä, jota muussa
+tapauksessa ei tarwita tehdä. Lopulla tautia, kuume=ajan ylimentyä, on
+paras neuwo liikuskella ulko=ilmassa ja toisinaan juoda kylmää eli
+kylmänhaaliata wettä. Pitkittävässä hökä=yskässä, köhässä on hunaja hywä
+aine; taikka teewesi munanruskialla ja sokurilla eli hunajalla seotettu;
+taikka maito kynsilaukan kanssa keitetty; taikka paistetut omenat
+lämpimän oluen eli sahdin seassa. Muutamat neuwowat myös waria olutta
+eli sahtia wähäisen talin kanssa iltasilla juomaan, minkä saattaa,
+rintaa ja jalkapohjia talilla walkian ääressä woitelemaan ja puhtaat,
+kuiwat sukat yöksi sekä jalkaan wetämään, että kaulan ympäri sitomaan.
+Lapsen yskässä kuumentawat ruosteettoman teräspalasen, pistäwät niin
+kuumana maitoon, usiampia kertoja, siksi että lämpiää, jota juottawat
+lapselle ja sanowat auttawan.
+
+G. _Sisuswiho, maksan, pernan (sapson), watsan, suolten wiho_.
+Erotetaan sillä wastamainitusta rintawihosta, että näissä kipu tuntuu
+watsan tienoissa, henkimä käypi kewiämmin ja suoni tykkii laimiammasti
+eli matalammasti. Tässä taudissa käytetään yksiä aineita kuin
+rintawihossa.
+
+II. _Kuumeita mainittawalla, usein äkisti wähetyllä eleellä; nerwitanti,
+lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti_. Ne tawallisesti lewiäwät
+tarttumisella erittäinki, jos ilma on nuoskia, saastainen; elämä
+siiwoton ja nautinto=aineet kehnot; taikka ylellinen suru ja huoli
+waiwaa mieltä, liiallinen walwonta rasittaa ruumista, kowa wilustuminen
+edellä käypi jne. Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla,
+niinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli
+katoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla,
+lewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä. Siitä kiihtyy tauti
+seuraawilla tuntomerkeillä: ruumis wärisee toisinaan ja heikostuu,
+ruumiista erkanewilla aineilla on erityinen, paha hajunsa, sairas alkaa
+hourailla, käypi tunnottomaksi, pilkkuja ilmautuu ihoon ja wälistä
+makuuhaawoja, märkänemiä ja muita woimattomuuden merkkejä. Tauti on aina
+pitkittäwä, tawallisesti usiampia wiikkoja kestäwä, waarallinen ja
+helposti muihinki rupeawa. Ainoastaan ensialussa saadaan lääketten
+awulla tauti toisinaan katkaistuksi, jota warten kerkiämiseen ennen
+wilunwäreitä ja muita kuumeen merkkejä annetaan _oksetinta_ ja laitetaan
+lämmin amme= tahi saunakylpy. Jos sillä tauti ei taittuisi, eikä
+lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle hapahkoita, raitistuttawia
+juomia, laihoja, weteliä ryyni= eli hedelmäliemiä. Watsan turpuutta
+autetaan lawemangilla tahi liewillä pehmittäwillä aineilla, ei
+repiwillä, raastawilla ulostus=aineilla, ja kaikki, mitä kuumeista
+yhteisesti on neuwoksi annettu, otetaan tarkoin waarin. Suonenlyönti
+tässä taudissa on sopimaton, eikä milloinkaan ilman lääkärin käskemättä
+toimitettawa, jos ei juuri kowin haittawerewiltä sairailta taudin
+ensi=alussa.
+
+Tämä tauti on se, joka siivottomasta korjuusta ja ruokosta,
+huolettomuudesta eli ymmärtämättömyydestä, ahtaudesta ja siitä
+itsepäisyydestä, että käydään ilman pienintäkään pakkoa ja waatimusta
+sairaita katselemassa, maalla usein yltyy kowin kauhiaksi, rupeaa
+yhdestä toiseen, lewenee yli maakuntien ja surmaa kuin rutto
+tuhansittain ihmisiä, joista ehkei kymmenes osakaan olisi kuollut, jos
+olisi noudettu niitä neuwoja, joita niin erittäin tässä Luwussa, kuin jo
+ennenki (katso: koko 2 Luku ja Ilmasta terweyden suhteen 1:ssä Luwussa)
+on annettu, ja joista wielä kertoen tässä muistutamma: ettei sairaan
+huonetta pidetä koskaan kauwan umpinaisena, waan lämmitetään sitä
+usiammin wilun estämiseksi, waikka onki parempi wiluinen, kuin liian
+lämmin asunto tässä taudissa; että sairasta toisinaan käytetään
+lämpimissä ammepesoissa ja että heille koko taudin aikana annetaan
+juomaksi marjawesiä taikka muita hapahkoita liemiä, eikä wahwempia
+ruokia, kuin weteliä kaura= eli muu ryyniliemiä. Koska tauti jo on
+paranemassa, saapi posia tawallisesti wahwan ruokahimon ja moni on sillä
+syönyt itsellensä uutisen, wanhaa pahemman taudin. Watsa siinä tilassa
+on heikko, ei kärsi kowia ruokia, eikä paljoa kerrallansa, jonkatähden
+sitä tulee wähitellen ruokia kestämään totutella. Niille, joita tarwe
+waatii sairasten tykönä tarttuwain tautein aikana liikkumaan, on hywä ja
+hyödyllinen neuwo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene hiostuneena
+sairashuoneesen, eiwätkä myös niin likelle sairaan suuta, että tulisiwat
+sen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään. Suuhun kokoontuwaa sylkeä ei
+pidä alas niellä, waan sylkeä ulos, jonka wuoksi on hywä keino suussansa
+silloin jotain karwasta ainetta, kalmujuurta, inkewäriä tahi muuta
+semmoista pitää. Sairashuoneessa ei pidä yli tarpeen kauwemmin
+wiiwyttämän, sinne ei tyhjällä watsalla mentämän, eikä muutenkaan ilman
+jotain nautitsematta aamusilla niinä aikoina ulos lähdettämän. Sairaan
+tyköä tultua on hywä jonkun ajan ulko=ilmassa oleskella jälkeenpäin,
+että tuuli ennättäisi tartunta=aineen waatteista pois puhaltaa. Kaikki
+ylellinen rasitus, wilu, nälkä, walwominen, hiostuminen, ylen syöminen
+ja juominen, suru, murhe, pelko j.n.e. saattaa ruumiin heikommaksi
+tartunta=ainetta wastaan, mutta kohtuus, tytywäinen mieli ja itsensä
+kaikkineen Jumalan halttuun ja suojelukseen antaminen, johon kuuluu
+seki, ettei ylimielisesti hyljätä niitä waroneuwoja, jotka Jumala on
+ihmiselle tartteita wastaan ilmottanut, on tawallisesti kowimmissaki
+kulkutaudeissa hywänä apuna ollut.
+
+III. _Kuumeita watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
+limatauti, syystauti, helpottelewa kuume_. Tämä tauti ilmautuu
+tawallisesti syksyllä elokuussa, kuiwan, lämpimän ilman jälkeen,
+erinomattain merenrannoilla ja luotomailla, laakain, kuiwanetten lahten
+tienoilla. Siitä sillä onki nimensä: _syystauti_ ja paikoin:
+_rantatauti_. Lähimmän alkunsa saapi se ruumiin wilustumisesta,
+epätasaisesta, järjettömästä elämästä, kehnoista, kelpaamattomista
+elatusaineista, kiihtyy sitte wäleen ja lewenee kulkutaudin tapaiseksi.
+Alussa on tauti toispäiwäisen wilutaudin tapainen, liittaisella,
+kellastawalla kielellä, pahalla, karwaalla maulla, kuoittamalla,
+oksettamalla, sydänalan painolla, kellertäwillä kaswoilla. Sairaalle
+pitää kohta antaa oksetinta, ulostawia, pehmittäwiä aineita, jälkeenpäin
+hapahkoita, marjawesistä tahi etikasta laitetuita juomia, lopulla
+(sairaan jo toipuessa) malista (koiruohosta) tahi raatteesta keitettyä
+teetä kupillinen kahdesti aamupuolella päiwää.
+
+IV. _Wilukuume, wilutauti, kylmätauti_. Alkaa haukottamisilla,
+katkottamilla, wenyttämisillä, wäreillä, wilustamalla, kuumuudella,
+kowalla päänkiwulla ja wiimein hikoamalla. Sitte seuraa wäli=aika, jona
+sairas tuntee itsensä melkein terweeksi. Miten tämä wäli=aika on lyhempi
+eli pitempi, siten saapi tauti nimityksensä _jokapäiwäinen,
+toispäiwäinen, kolmaspäiwäinen_ wilutauti jne. Pahalla sopimattomalla
+korjuulla muutaikse wilutauti toisinaan alituiseksi kuumeeksi, tulee
+waikiaksi parantaa ja lopettaa useinki wesitaudilla eli watsan pöhöllä.
+Tässä taudissa waarinotetaan, että sairas wilu=ajalla makaa lämpimästi
+peitettynä ja on, jos suinki taitaa, peräti ilman juomatta, taikka
+maistelee jotain lämmintä pikkuruisen kerrallansa. Kuuman tultua
+wähetään peitettä ja juoma tehdään haaliammaksi. Hiotessa juodaan
+lämmittäwiä juomia, esimerk. lämmintä olujuuston heraa ja jälkeen
+hikoamista muutetaan kuiwa lämmin paita. Wäli=ajalla annetaan esinnä
+oksetinta ja sitte pehmittäwiä aineita tahi ensimäisen kerran
+wäkewämpääki ulostawata ainetta. Jos wielä kieli asuisi liittaisena,
+niin nautitaan seuraawilla wäli=ajoilla, joka kolmannella tiimalla
+teelusikallinen minttuteessä sulattua salmiakkia, waan jota kielen
+puhtaaksi tultua ei enempi tarwitse ottaa. Toispäiwäisissä wilutaudeissa
+hywäksi käytetään sitte seuraawia neuwoja: lämpimiä amme= eli
+saunakylpyjä pari, kolme tiimaa ennen wilu=aikaa kuudella eli
+kahdeksallaki wäli=ajalla peräytysten. Kylwyn jälkeen pitkitetään
+hiostusta joka kerralla lämpimillä juomilla, niink. minttu= tahi
+seljateellä, lämmitetyllä sahdilla, olujuuston heralla ja muilla
+semmoisilla. Lämpimiä hauteita pidetään sydänalalla ja watsalla siksi
+että wilustuminen eli sen tawallinen aika on ylimennyt. Taikka annetaan
+60 eli 70 tipausta hofmannin wiinaa ruokalusikallisessa wettä 2 tiimaa
+ennen tawallista wilu=aikaa ja juodaan hofmannin wiinan päälle kaksi eli
+kolme kuppia lämmintä, wäkewää kahwia tahi lihalientä. Taikka nautitaan
+wäli=ajoilla, joka toisna tiimana teelusikallinen kuiwattua, hienottua
+seinäsammalta [joka kaswaa wanhain puuhuonetten seinillä ja wanhoilla
+aidoilla] taikka sen werta, waan usiammin (joka tiima), hywin palanutta,
+jauhettua hiiltä (syttä); taikka otetaan samanwerta (teelusikall.)
+sinappijauhoja sahdin seassa; taikka ollaan kowassa, wäsyttäwässä työssä
+tahi muussa liikunnossa wäli=ajoilla; taikka paastotaan 3 wuorokautta
+perätysten, ilman mitään ruokaa maistamatta. Jos tauti ei huolisi näistä
+keinoista, niin hankitaan kiinajauhoja, joita wäli=aikoina annetaan
+teelusikallinen tahi runsaampi joka toisella tiimalla weteen,
+saksanwiinaan, oluehen tahi sahtiin seotettuna, taikka siirapilla
+pehmeröksi tehtynä, johon lisäksi sopii wähän koiruoho= ja
+raparperijauhoja panna, jos niitä sattuu olemaan. Wilustumisien yli
+mentyä nautitaan wielä wiikkokausin jälkeenpäinki teelusikallinen
+kiinajauhoja illoin aamuin, taikka muita karwaita, wahwistawia
+lääke=aineita, koiruoho= tahi raateteetä j.n.e. warsinki niinä päiwinä,
+joina wilustus muuten wuoronsa jälkeen olisi tulewa.
+
+Pitkällisissä, woimattomissa wilutaudeissa annetaan illoin aamuin
+sairaalle kaksi keittämätöntä munaa, teelusikallinen kanelijauhoja ja
+wähä sokuria yhteen seotettuna ja joka kerralla jälkeen lasillinen hywää
+saksanwiinaa. Ellei kaikista näistä neuwoista tulisi parannusta, niin
+kysyttäköön oikialta lääkäriltä apua, älköönkä seurattako muita
+ymmärtämättömäin ihmisten wiisuja, joista waan paranemattomia sisällisiä
+wikoja, wesitauteja ja muita senlaisia kohtauksia helposti saataisi.
+
+V. _Ihotekuumeita_, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, sarlakankuume. Owat
+lapsitautia, ehkä wälistä rupeawat ijällisimpiinki. Wanhemmillenki
+ihmisille sopii sama menetys, kuin lapsille näissä taudeissa; katso 5
+Luku.
+
+VI. _Ruusukuume_. Alottaa tawallisesti ankaralla wilustamalla, jota
+seuraa kuumuus, pitkällinen uni, polttawa ruskiankellahtawa tahi
+punertawa, toisinaan keltapisamallinen, kiiltäwä ajetus useimmiten
+jaloissa, wälistä kaswoissa, rinnassa tahi muussa ruumiissa. Kewiämpänä
+laadustaan menee tauti usein itsestänsä yli, waan waikiampana ollessa
+annetaan oksetinta ja ulostusaineita, jos kieli on liittainen, ja
+muutenki hapahkoita, lämpimiä, hiestyttäwiä juomia, marjawesiä,
+seljateetä ja muita senlaisia. Jos ruusu nousisi päähän ja sairasta
+alkaisi kowemmin kuumettaa ankaralla päänkiwulla, hourulla jne., niin
+awetaan heti suoni, liiatenki nuoremmilta, werewiltä ihmisiltä, jonka
+jälkeen ulostawia eli pehmittäwiä aineita annetaan. Ajettuneilla
+paikoilla pidetään usein muuteltawia, joka kerta palowiinaan kasteltuja,
+nelin kerroin lasketuita liinariepuja, jonka ohessa samat paikat
+laitetaan olemaan muita ylempänä niin liikahtamattomina, kuin
+mahdollinen. Kaikkia raswawoiteita, laastareita ja muita senlaisia pitää
+tässä wiassa karttaa, sillä niistä ei ole hyötyä, waan pahennusta. Jos
+paikka ajetuksen jälkeen punastuisi, kihottuisi, wetistyisi, rupeaisi
+aukeilemaan, niin kääritään sille puhtaita kuluneita liinariepuja, joita
+3 tahi 4 kertaa päiwässä uudistetaan ja joka kerralla pirotellaan wehnä=
+tahi potakka=jauhoilla. Taikka seotetaan 6 luotia liitua, 4 luotia
+malikukkia ja neljäs osa luotia kamferttiä yksiksi jauhoksi ja sidotaan
+lewitetyillä hampuilla eli huiwilla paikan päälle. Warsinaisista
+ruusuhaawoista katso jälkeenpäin.
+
+
+
+
+8 Luku.
+
+Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista.
+
+
+Pitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettawa, että ne,
+jos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi
+muusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis
+ajallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä
+paranemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömäksi katsottu ja helposti
+parannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa
+woittain paranemattomaksi. Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja
+owat:
+
+1:ksi _Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti,
+jäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti_ jne. Waiwaa useimmiten sääriä,
+reisiä, käsiwarsia ja käsiä, wälistä muitaki ulkonaisia tahi sisällisiä
+paikkoja, milloin kuumeentapaisena milloin ilman. Kipiässä paikassa
+tutaan, liiatenki yöseutuina, pakottawa, polttawa, raastawa,
+säilästelewä, wiiltäwä kolotus, jota toisinaan seuraa jäsenten
+ajettuminen, suuri helleys, waikeus ja rasitus astuissa sekä muussa
+liikkeessä. Kipu muuttelehtaa aikatawasta heittäen entisen sijansa,
+puuttuen toiseen. Alkunsa saapi tauti useinki wilustumisesta, uhosta,
+kylmästä, nuoskiasta ilmasta ja ruumiin erityisestä taudin=alaisuudesta.
+Wälistä murtuu tauti kahden, kolmen tahi neljän wiikon päästä, waan
+kestää usein paljo enemmänki aikaa, tehden jäsenpaikat kankioiksi ja
+saattamattomiksi. Kuumeensekaisna ollen tämän taudin awetaan
+werewämmiltä ihmisiltä suoni, pannaan iilimatoja tahi kuppasarwia
+kolottawan paikan tienoille, jonka ohessa katsotaan, että watsa asuu
+pehmiänä ja sairaalle laitetaan weteliä, hiestyttäwiä juomia, lämpimiä
+teewesiä seljakukista, saunakukista, piennarkukista (peltohumalista),
+koiwunlehdistä, ojukkalehdistä tahi muista senlaisista wähäisen
+hunajalla seotettuna. Ilman näitä käydään lämpimissä amme=, sauna=,
+muuriais= tahi lehtikylwyissä, kipiöitä paikkoja haudotaan lämpimillä
+tiilikiwillä, woidellaan lämpimällä notkialla terwalla tahi kääritään
+äkiässä suolawedessä kasteltawiin riepuihin.
+
+Pitkällisissä kuumeettomissa jäsentaudeissa juodaan keitoksia
+raatteista, malista, koisosta, katajasta, katajajuuresta tahi marjoista,
+männyn kerkistä (kaswannoista), kalmujuurista, inkewäristä tahi muista
+senlaisista hunajalla taikka maidolla mausteltuna. Hiostuttawammiksi
+sopii niitä laittaa sillä, että joka sisään=ottomäärään seotetaan wähän
+terpentiiniä (6 eli 10 tip.) Muutamille taas on ollut hywä apu
+terwawedestä, lasillinen aamuisilla juotuna, tahi wihtrilliöljywedestä
+otettuna illoin aamuin 15 tipausta weden seassa.
+
+Paitsi näitä hywäksi kiitetään sauna= ja ammekylpyjä, joihin
+jälkimäisiin sopii saippua, potaskarikkiä (hepar sulphuris) tahi
+muuriaispesää sekaan panna. Samate kiitetään wuodetta nuorista
+koiwunlehdistä (puhkeawista), kipiän paikan willawaatteella hiwuttamista
+tahi harjalla sukimista, nahkahihnoilla tahi polttiaisilla
+(wiholaisheinillä, nokkoisilla) suomimista eli pieksämistä ja jälkeen
+hieromista wäkewällä sekowiinalla, jota tehdään yhdestä luodista
+kamfertistä, kahdesta luodista saipusta tahi turkin pippurista
+kortteliin wiinaan sulattuna eli liotettuna. Wäli=ajoiksi kääritään
+kipiä paikka willaisella waatteella eli waksipalttinalla, pesemättömällä
+lampaanwillalla, koiran, suden tahi jäniksen karwoilla, kartatulla
+pumpulilla ja muilla senlaisilla; taikka pannaan sille kamfertillä
+piroteltua pikilaastaria, pussiloita täytettynä lämmitetyllä suolalla,
+taikka tuhkalla, sannalla tahi kaurajauhoilla; taikka pehmeröä
+walamattomasta kalkista, kauranjauhoista, ihrasta ja notkiasta terwasta
+yhteen seotettuna. Jälkeen jääwää paikan lamuutta eli woimattomuutta
+parannetaan muuriaispesällä wariin weteen kastettuna ja paksulta päälle
+pantuna. Ihon punastuttua otetaan haude pois ja paikka kääritään
+lämpimihin willaisihin waatteisiin.
+
+Koska kipu toisinaan ryhtyy ainoasti yhteen jäseneen ja waiwaa sitä,
+niin usein luullaan sen tulleen sijoiltaan ja antautaan puoskaroitsien
+käsiin, jotka wetämisillä, wääntämisillä, repimisillä ja kiskomisilla
+siitä pian saawat paranemattoman wirheen. Ei sentähden pidä semmoisen
+neuwoja seurata, waan lääkäriä tiedustella, jos muuten apua ei saisi.
+
+2:ksi _Rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa_.
+Näillä nimityksillä osotetaan usiampia pitkällisiä pureita, wäänteitä ja
+muita kipuja sydänalassa eli watsassa, tutut erinimillänsäki: _kino,
+ähky, turpuus, närä, hinka, niuka, wesi=ahma, wesi=kohtaus, oksetus_
+jne. Tawallisimmia syitä näihin tauteihin ja wikoihin owat: sopimaton
+elatus, muiden ennen pidettyin tautien mahleet eli niiden jälkeenjääwä
+waikutus, pitkällinen wilu, ylen raskas työnteko, epäjärjestys elämässä,
+liikasyöminen, ylellinen kowin hapainten ja suolaisten ainetten
+nautitseminen ja erinomattain liiallinen palowiinan ja muiden wäkewäin
+juomain nautinto. Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen,
+milloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki
+sisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa
+kohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla.
+Senlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua
+saanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.
+
+Pitkällisistä rewäisimistä kysyttäköön lääkäriä. Mitä sairas itse woipi
+parannukseksensa hankkia, se on pian sanottu: syököön wähemmin ja
+kewiöitä, hupia ruokia, iltaisilla ei ollenkaan, juokoon karwaita,
+wahwistuttawia teevesiä malista, raatteista ja muista senlaisista,
+joihin usein on hyödyllinen, hipenen potaskaa tahi wähäisen tuhkalipiätä
+seottaa. Näiden ohessa tulee katsoa, ettei watsa päsisi kowaksi ja jos
+alkaisi tulla, silloin pehmittäwiä aineita nautita. Kaikkia
+kihottawaisia aineita, turkinpippuria, palowiinaa ja semmoisia pitää
+karttaa, jos ei kukaan juuri tahtoisi ulkopuolin niillä sydän=alaa
+hieroa; sisään niitä ei otettako.
+
+Kowa ähky ja watsanwäänne waatii kuiwia lämpimiä hauteita, riepuja,
+kaura= tahi suolapusseja lämmitettynä watsalle, lämpimiä jalkahauteita
+wedessä tahi muuten, käsien pitämistä lämpimässä wedessä, lämpimiä
+ammekylpyjä ja liewittäwiä lawemankeja tupakkalehtien kanssa laitettuna.
+
+3:ksi _Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa_. Jos watsa
+on tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin
+pidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä
+kylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on
+lawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii
+juoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka
+jästillä seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli
+kaalinsekaisia ruokia.
+
+4:ksi _Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti,
+ripakka, ruikka_. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja
+wapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä
+tukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti
+liewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan
+peitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua,
+pippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on
+liittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja
+lopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos
+oksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan
+tapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.
+
+5:ksi _Punatauti, ulkotauti_. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta
+huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta
+lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian
+kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen
+tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään
+lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki
+waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja
+puremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta.
+Sairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta
+[Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on
+kowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja
+iilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi
+saunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen
+toimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi kananlihasta
+potakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii
+lawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen
+hyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa.
+Jälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman
+päästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi
+hawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin
+welleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa
+woidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja
+haudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla
+hauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen
+liiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla
+willaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi
+paksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka
+sidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla
+woideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.
+
+Ellei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä
+lääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä
+ja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian
+kanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana.
+Taikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja
+mautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi
+ottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka
+yhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä
+teelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä
+aineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink.
+punasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia
+älköön annettako, jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat
+waarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita
+koskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon
+sairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu
+wuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon
+joka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta,
+älköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin
+ja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka
+poltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa
+laskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae,
+reppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja
+walkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi.
+Ja lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.
+
+Punatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki
+maahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa
+ja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi
+warotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.
+
+6:ksi _Kolera_. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se
+myös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella
+liikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla,
+watsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja
+muodon muuttumisella.
+
+Heti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi
+ammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala=
+tahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä.
+Sillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden
+kuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. Tuskain
+liewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen
+mahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä
+muilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti
+pitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten
+weteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja
+muita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä
+hieromista ei myös saa unhottaa.
+
+Thilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja
+jälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu
+tulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti
+hiostumaan.
+
+    [Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella:
+
+        Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem.
+        -- Opii crocat. Drachm. j
+        -- Menthae pip.
+        Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij.]
+
+    M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]
+
+Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin
+päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa
+j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.
+
+7:ksi _Keltatauti_. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä
+lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun
+sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa
+hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi
+kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja
+juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk.
+maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.
+
+8:ksi _Wesitauti, pöhö, wesipöhö_. On taikka _yleinen_, koska koko
+ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka _erinäinen_, koska waan
+watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano,
+hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia
+henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä
+käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista
+kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki
+kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä,
+suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään
+otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja
+puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna;
+taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki
+tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka
+retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka
+tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä
+weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa
+liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä
+aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki,
+persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin
+seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista,
+terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään
+watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja
+nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä.
+Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää
+olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita
+(kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen
+kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä
+paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja
+nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka
+päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten
+engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka
+etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla
+etikalla ja palowiinalla.
+
+9:ksi _Hurmikko, werijuoksu, werikuohu_. Tulee milloin
+_liikawerewyydestä_ nuorille, wahwoille ihmisille, milloin
+_heikkoudesta_ wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa
+otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen
+tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan
+wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan
+syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja
+koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä,
+sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä
+tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa,
+kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia
+ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10
+tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi.
+Seuraawista erittäin:
+
+a) _Nenäweri_. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa
+huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään
+alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka
+alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja
+käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren
+sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen
+kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli
+wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina
+waarallinen ja asetettawa.
+
+b) _Weriryintä, weri=yskä, werisylje_. Waatiwat kowin liikahtamatonta
+oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä
+jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä
+suonenlyöntiä.
+
+c) _Weri=okse, weren=oksentaminen_. Waatii melkein samaa menettelemistä,
+kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta
+lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee.
+Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate
+lawemanki.
+
+d) _Werenheittö, werikusenta_. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä,
+pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä
+aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä
+parempata apua.
+
+e) _Tawaton werijuoksu waimowäeltä_. Tulee milloin haittawerewyydestä,
+milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa
+tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään
+liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös
+pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään
+ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos
+liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3
+tahi 4 kertaa päiwässä.
+
+10:ksi _Perätauti, peräjuoksu_. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä
+werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan
+waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta
+waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja
+10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää
+ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on
+joka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen
+jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä
+näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain
+nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun
+ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei
+kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti
+kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia,
+wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda
+ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee
+kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota
+wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.
+
+11:ksi _Kohtutauti, emätauti, hysteria_. Rasittaa waimowäkeä kolmannella
+ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja
+tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki
+kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla
+seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää
+wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä
+pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain
+aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä
+taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin
+lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta
+elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista,
+matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka
+päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella,
+kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista,
+lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein
+sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain
+ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä
+lääkärin neuwomatta tehdä.
+
+12:ksi _Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan
+nuoli_. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja
+paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita
+pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei
+kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli
+hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat:
+_huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä
+ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta_. Jos kyllä näitä kohtauksia
+taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä
+ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää.
+Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli
+wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella
+ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä;
+laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi
+nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä
+jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa;
+lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden
+juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua
+kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla;
+ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu.
+Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt
+sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja
+juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja
+pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa
+wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa,
+liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia
+ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.
+
+Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas
+nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan
+suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta
+ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua
+annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut
+paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta
+joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella
+tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei
+pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja
+punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista
+kohtauksista wapautetuksi.
+
+13:ksi _Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen,
+wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä_. Waatii erinäisten syitensä
+mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta
+lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei
+sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle
+apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi
+on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli
+muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna
+waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.
+Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti
+hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan
+illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta
+lämmitetyn sahdin seassa.
+
+14:ksi _Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen,
+maanwiha, syyhelmä, sawipuoli_. Tawallisimmia owat syyhelmä ja
+sawipuoli, samatekuin niiden syytki: _likaisuus, siistitön ja ruokoton
+elämä owat hywin tawallisia_.
+
+Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti
+wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta
+ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos
+sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4
+luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä
+ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla
+woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä
+woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli
+wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis
+pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki
+tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide
+tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella,
+jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.
+
+Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä
+kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka
+tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja
+kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin
+woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää
+sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä,
+niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa
+tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.
+
+15:ksi _Rapi, paha rupi, päärupi_ on tartuntawika hiusmarrossa, joka
+ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä
+hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja
+lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen
+hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan
+kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä
+pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide
+talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos
+sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista,
+reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa
+neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu
+woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä
+päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä
+uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä,
+soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia
+wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla
+jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä
+aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa,
+jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi
+irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä,
+waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti
+irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta,
+waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin
+waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua
+peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä
+haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.
+
+16:ksi _Kerpunkki, keripukki_. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti
+werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan
+haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä,
+waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti
+kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta
+ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän
+taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku;
+liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan
+iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti
+sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään
+wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä,
+etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.
+
+17:ksi _Matoja, eläwiä watsassa_. Tawallisimmia owat:
+
+a) _Lierat, suolikot, suoninkaiset_. Waiwaawat lapsia ja usein
+wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä,
+waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille,
+jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen
+ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta
+waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän,
+kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä
+madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi
+muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja
+soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon
+wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa.
+Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena
+aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna,
+teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan
+jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena
+wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta.
+Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää
+woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki
+lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.
+
+b) _Pienet madot_. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja,
+jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten
+tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte
+siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen
+(lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa
+wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli
+kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin
+hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin
+tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden
+seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.
+
+c) _Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato_. On waalahka,
+nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo
+nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu
+watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli
+kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja
+laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen
+(kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa
+tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia
+suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän
+kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla
+seotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä,
+jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari
+teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii
+sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin
+wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi
+perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen
+helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden
+poisajamiseksi.
+
+18:ksi _Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus_. Waatii erityisten syitensä
+jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia,
+mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua
+noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan
+näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla
+ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin
+sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia
+sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin
+olisiwat usein waarallisia.
+
+19:ksi _Kiwitauti, tippatauti_. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja
+kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin
+wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein
+werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä
+wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä,
+kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella
+ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi
+myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä
+sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa
+muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta
+teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu
+apua olewan.
+
+20:ksi _Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus_. On erittäinki kahta
+lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle
+syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta.
+Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla.
+Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja
+luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään
+koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin.
+Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti
+usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi,
+että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa
+woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa
+samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla
+maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä,
+paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen
+riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka
+ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6
+eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja
+rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.
+
+21:ksi _Pitali_. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka
+aina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä
+epätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin
+kangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella,
+alakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot
+käypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki
+tawataan sinertäwiä eli punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita.
+Sairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka
+leweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis
+ruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi
+kuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia
+kestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee.
+Ei muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos
+tauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.
+
+22:ksi _Kuppatauti, paha tauti, ransuusi_. On sekä alkuansa että
+seuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä
+(kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä,
+milloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin
+ilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä
+haawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi
+muihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä,
+hylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin,
+taitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin,
+nenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä;
+hiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä
+pilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen
+syyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla;
+sääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille
+haawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen
+sortuminen jne.
+
+Kuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu
+eli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu
+paranee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin ja
+parannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella
+lääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta
+alussaan ilmotettaman.
+
+Tauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki
+tawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia
+imettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä
+piipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki
+tuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki
+perheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla
+tawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei
+ainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta
+pitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat,
+makuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski
+tarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista,
+keräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku
+tulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa
+semmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia
+ilmottaa.
+
+
+
+
+9 Luku.
+
+Haawoista ja muista ulkonaisista wioista.
+
+
+Ulkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten
+korjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei
+puoskarien, sotkutohtarien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun
+näiden käsiin heittäytä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa
+luonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki luonto niin
+woimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei
+tarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin
+luonnon waikutusta estämään. Niin esimerk. paranee poikki taittunut luu
+sillä, että päät sojotetaan yhteen ja ollaan liikkumatta. Kalliimmatki
+woiteet ja laastarit owat siinä aiwan joutawia. Samate on paras apu ja
+woide suurissaki haawoissa niiden puhtaana pitäminen ja sillä tawalla
+sitominen, että reunat tulewat yhteen tahi kuitenki likemmäksi toistaan.
+Wieläpä wieraita aineitaki ulos ajaa luonto märjällä. Paras on siis
+haawoissa ja muissa semmoisissa enimmästi luonnon omiin woimiin turwata
+ja muutamissa tapauksissa autella, että pääsewät oikein waikuttamaan.
+Joita kuita neuwoja siitäki asiasta:
+
+1:ksi _Leikatuista eli lyödyistä (hakatuista) werihaawoista,
+raudanhaawoista_. Niissä on waarinotettawa:
+
+a) _Werenseisottaminen, werenasetus_. Ei kyllä haittaakaan, jos
+nuorilta, werewiltä ihmisiltä wähän werta juoksee, wieläpä se siinä
+tilassa on hyödyllinenki. Mutta kowemmissa wuodoissa ja wanhoilla,
+heikoilla on weri seisotettawa. Tasaisesti juoksewa, tummempi weri
+seisottuu useinki paljaalla jääkylmällä wedellä, jos sitä walellaan tahi
+tukkoin kanssa haawalla pidetään. Senlainen weri tulee laskusuonista.
+Waalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee
+waltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki
+loukattu suoni on suurempi. Silloin pitää kerkiämiseen puusta, pullosta
+eli kaarnasta tehdä pitkänomainen, kahden tuuman pituinen, tuuman
+lewyinen ja puolen korkuinen, toiselta puolelta tasainen, toiselta
+kehkerä (pullokas) kone, joka pitkittäin pannaan suonta wasten ylemmäksi
+sitä paikkaa, josta weri juoksee, käsiwarrelle tahi reidelle, kun
+käsi= taikka jalka=puolia on haawoitettu. Sitte sidotaan sama kone kiinni
+sitä paikkaa wasten wahwalla siteellä eli weranhulpiolla ja wastapäätä
+toiselle puolelle pistetään siteen ja ihon wäliin sormenkokoinen puinen
+pulikka eli kapu, jolla kierretään sidettä pinkommaksi, siksi että weri
+seisottuu wuotamasta. Kehkerä puoli koneesta pannaan ihoa wasten ja
+kääritään sitä ennen waatteella, jotta tuntuis pehmiämmälle. Pitää myös
+pulikan alle ihoa wasten panna palanen nahkaa, jotta kiertäessä paikka
+sen paremmin kärsisi. Käsiwarressa tawataan tällä werentyrekkeellä eli
+suonen likistäjällä kiinnitettäwä waltasuoni syrjäkämmenen paikoin
+kainalosta ja reittä myöten kulkee se kupeista alkain, kiertää esinnä
+wähän sisäänpäin ja sitte taaksi polwiwäänteesen. Suonta pitää, siksikun
+tyreke joutuu walmiiksi, peukalolla eli nyrkillä lujasti painaa. Koska
+weri on saatu seisottumaan, pestään haawa puhtaaksi. Sitten haetaan sen
+juoksewan suonen pää ja pannaan siihen, ensiksi pieni ja sen päälle
+toinen toistaan suurempia taulapalasia, niiden päälle liinannukkaa eli
+untuwaa ja wiimeksi monikertainen liinalappu, jotka kaikki siteellä
+kiinnitetään. Nyt helpotetaan tyrekettä näkeeksi, joko ottaisi weri
+seisoaksensa. Usiampia tiimoja pitää wieressä wahdata, ettei wieläki
+rupeaisi weri siteen läpi wuotamaan. Jos niin tapahtuisi, pitää
+wiipymättä uudelleen likistäjä kiinnitettämän ja haawa tukittaman
+tawalla, kuin siitä wasta neuwottiin. Ellei silläkään seisottuisi, ja
+ketään muuta ei löytyisi, joka pienillä, teräwäpäisillä atuloilla saisi
+suonenpään haawasta käsiin ja osaisi sen langalla ympäri sitoa, niin
+toimitettakoon lääkäriä siihen tarpeesen. Kun päässä waltasuoni sattuu
+loukkautumaan, niin painetaan sitä tuuman werroin juoksupaikastansa.
+
+b) _Side_. Weren seisottumisen ja paikan pesemisen jälkeen liitetään
+haawa niin umpeen, kuin mahdollinen, ja kiinnitetään sillä lailla
+pysymään. Kiinnitysnauhoja leikataan palttinasta haawan suuruuden mukaan
+usiampia, puolesta tuumasta niin kahdenki lewyisiksi ja kahdesta
+tuumasta niin kuudenki pituisiksi. Sitte leikataan keskipaikka
+kapiammaksi ja lewitetään niille ohuelta sidelaastaria. Toinen puoli
+semmoisesta sidenauhasta kiinnitetään esinnä toiselle puolelle haawaa,
+jonka tehtyä haawa painetaan wisusti umpeen ja toinenki puoli nauhasta
+kiinnitetään. Sidelaastari on hywä ihoon tarttumaan ja siinä pysymään,
+kun sitä waan sormella wähän aikaa pitkin pituuttansa likistää.
+Ensimäinen nauha pannaan kernaasti keskipaikalle haawaa ja toisia siitä
+kummallenki puolelle. Sillä jos ruwettaisi haawan päästä nauhoja
+panemaan, taitais waan tapahtua, etteiwät tulisikaan reunat
+keskipaikalta ja toisesta päästä oikein kohdalleen. Nauhoja piti
+sentähden keskeltä kaidemmiksi leikata etteivät tulisi koko haawaa
+peittämään, joka ei olisi hywä, jos haawa märille rupeaisi, eikä
+muutenkaan lämpimän tähden. Sidenauhain päälle pannaan ensin untuwaa,
+sitte monikertainen liinalappu, wiimeksi päällysside. Jos haawa olisi
+kowin suuri ja peljättäwä, etteiwät nauhasiteet pitäisi, niin pitää
+niitä tukea pitkällä, kahden tuuman lewyisellä siteellä eli wyöllä,
+jonka keskuspaikka pannaan wastapäätä haawaa toiselle puolelle ja
+aletaan siitä kääriä monin kerroin haawapaikan ympäri, niin että joka
+kerralla kulkewat haawan suulla ristin. Jos haawa alustaan on tullut
+hywin puhdistetuksi, eikä millään woiteilla tahi muilla aineilla
+pilatuksi, niin paranee se useinki ensimäisessä siteessään, jota ei
+pidä'kään liikuttaa, ennenkun haawa taikka paranee, taikka ajettuu.
+
+c) _Ajettuminen_. Jos haawa on tullut repimällä, raatelemalla tahi
+satattamalla (rutistamalla), niin se ei parane yhdellä siteellä
+kohdastaan, waan ajettuu esinnä ja kaswaa sitte märjästämällä wähitellen
+umpeen. Toisinaan tulee ajettuwa paikka kowin kuumaksi ja punaiseksi.
+Silloin tehdään sille haudewettä, johon otetaan 4 kupillista kylmää
+wettä ja kupillinen etikkaa toinen palowiinaa yhteenseotettawaksi.
+Tahallisesti ilmautuu aje kolmannella eli neljännellä päivällä. Silloin
+pitää side ensimäisen kerran muuttaa ja sen jälkeen joka päiwä, kunnes
+haawa paranee. Joka kerta muuttaissa puhtaaksi pestään haawa haalialla
+wedellä, jolla myös sidettä ennen muuttamista pitää liotella, jos olisi
+kiinni tarttunut. Kaikki woiteet ja laastarit enemmin estäwät, kuin
+puoltawat paranemista, jonka tähden ei tarwitse kuin untuwaa ja
+sidelaastaria. Jos kuitenki haawa jolloin kulloin käwisi kowin kuiwaksi,
+niin on hywä siinä silloin ohuelta hienolle palttinalle lewitettyä
+liewittäwää woidetta pitää.
+
+d) Haawapaikka pidetään jotenki ylhäällä ja niin ettei mikään painaisi,
+likistäisi eli muuten loukkaisi. Koska märjillä olleet haawat jo jotenki
+owat umpeen kaswaneet, nidotaan paikan ympäri (käden, jalan jne) wahwa,
+sidelaastaroittu palttinawyö, joka leikataan wähä lewiämmäksi, kun
+haawan pituus, ja niin pitkäksi, että ulottuu wähintäki puolentoista
+kertaa ympäri sitä paikkaa. Tämän kanssa nidotaan paikka, että haawan
+reunat tulewat yhteen eli likelle toistaan, sitte kääritään päälle
+toinen side ja niin saapi ruweta liikuskelemaan. Näitä siteitä ei
+tarwitse muuttaa, kun joka wiidennellä päiwällä. Wielä paranemisen
+jälkeenki owat ne jonkun ajan tarpeellisia.
+
+2:ksi _Pistehaawoista, pistetyistä haawoista_. Niihin sisäänwuotanut,
+hyytynyt weri poislaitetaan ja katsotaan, ettei haawa suulta menisi
+umpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista
+estetään sisässä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja
+ahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön
+älköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruwetko. Häntä odottaessa
+pidettäköön kylmiä hauteita paikalla ja pantakoon werimatoja, jos werta
+muuten ei juoksisi.
+
+3:ksi _Puremahaawoista ja muista repimällä, raatelemalla ja runtelemalla
+saaduista haawoista_. Jos kyllin wuotaisiwat werta, niin korjataan niitä
+samalla tawalla, kun raudanhaawoja. Elleiwät wuotaisi, ja loukattu osa
+olisi suurempi, niin pitää paikalle panna iilimatoja tahi suonta iskeä
+käsiwarresta ja sairaalle antaa jähdyttäwäisiä aineita. Muutenki pitää
+paikalle laitettaman sopiwa side, joka kahden, kolmen päiwän päästä ensi
+kerta ja sitte joka päiwä muutetaan ja kastellaan raudanhaawoissa
+mainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla.
+
+4:ksi _Ampuhaawoista, luodinhaawoista_. Puhdistetaan ensin wieraista
+aineista ja korjataan sitte untuwalla, monikertaisella lapulla ja
+päällyssiteellä, joita kastellaan wastamainitulla etikka=, wesi= ja
+palowiinaseolla ja wähän samaan sekoon sulatulla suolalla. Jos toisella
+päiwällä paikkaa kowemmin wihottaisi, niin pitää suonta iskeä tahi
+iilimatoja haawan ympärille panna. Jähdyttäwäisiä aineita ja hapahkoita
+juomia nautitaan, kuin edellisissäki wioissa.
+
+5:ksi _Mätähaawoista, wanhoista märkänewistä haawoista_. Owat näköänsä
+pahansiiwoisia, harmaita, sinertäwiä tahi punertawia, laidoiltansa
+helliä, useinki kowaksi tuntuwia. Toisinaan märättää luutaki ja silloin
+on se haawasta wuotawa, pahalle haisewa wiswa tummempi näköänsä.
+Siiwoton, ymmärtämätön korjuu ja muullosti joku sisällinen wika on syy
+tämmöisiin haawoihin. Jos haawa on jalkapuolessa, niin jalkoja ei saa
+käymisellä waiwata, eikä muutenkaan alhaalla pitää, waan yhtä korkialla
+peräpuolen kanssa wuoteella tahi istualla. Ja olkaan haawa missä
+tahansa, niin ainaki pitää sillä, miten mahdollinen, liikkumatta oltaman
+ja sen ohessa soweliaita, liewiä ruokia, wähemmin kun tawallinen,
+nautittaman. Wäkewiä juomia ei saisi maistaakaan.
+
+Neljän eli kuuden wiikon nälkäpidolla on tawallisesti pahimmatki
+mätähaawat paranneet. Sairaalle nälkäpidossa ei anneta päiwäruuaksi, kun
+10 eli korkeinta 15 luotia leipää ja saman werta hiilillä paistettua,
+luutonta, suonitonta lihaa, jonka ohessa saapi päiwän kululla juoda 2
+eli 3 korttelia mallasteetä tahi keitettä maitiaisjuurista tahi paljasta
+haaliata wettä. Jos watsa turpuisi, niin annetaan ulostusainetta joka
+3 eli 4:tenä päiwänä. Itse haawoilla pidetään nelikertaisia
+palttinalappuja, joita joka neljännellä tiimalla muutetaan ja sitä ennen
+kastetaan ensimäisinä kymmenenä päiwänä lämpimämpään, sitte kylmempään
+weteen.
+
+Muuten sopii mätähaawoja korjata sidelaastarinauhoilla, joiden
+keskuspaikka liitetään wastapäätä haawaa terweelle puolelle ja päät
+wedetään kohtuullisen kiintiästi haawan yli ristin. Niiden päälle
+laitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja
+muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi.
+Monella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan
+kohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä
+laitoksella monet wuorokaudet perätysten olla. Semmoisessa tapauksessa
+pannaan niitä puolella leweydellänsä limin toinen toisensa päälle, ja
+wedetään jotenki kiintiäksi.
+
+Paljo wiswowalle haawalle pannaan laastarinauhan alle kahdesti päiwässä
+muutettawa hieno palttinalappu, jota ärtywillä haawoilla kostutetaan
+pellawasiemenwedellä. Samate pannaan liikalihaa kaswawille haawoille
+_kuiwa_ hieno palttinalappu laastarinauhain alle ja haawan reunoille,
+jos tuntuisiwat kowiksi, liewittäwää woidetta, jonka ohessa pidetään
+lensiöitä, usein muutettawia puurohauteita ohranryynistä tahi
+pellawasiemenjauhoista. Liikalihalle, jos muuten ei wähenisi, sopii
+ripistellä wähä hienottua wihtrilliä taikka alunantuhkaa. Kowin
+wanhoissa taikka jostain edellisestä kiwulaisuudesta tulleissa haawoissa
+laitetaan tekohaawa ei kauwas wikapaikasta.
+
+Tawallisista raudan= ja ruusuhaawoista tulee toisinaan pitkällisiä
+mätähaawoja, kun niitä pahasti korjataan, annetaan waatetten niitä
+hieroa ja niihin tartuskella tahi woidellaan wäkewillä, kihottawaisilla
+woiteilla, pi'illä, pihkoilla, terpentiinillä, piköljyllä ja muilla
+semmoisilla. Niin woiwat myös paiseet, kynsimiset ja pienetki
+ihoriipaisemiset mätähaawoiksi muuttua. Sentähden on tarpeellinen
+pienempiäki wikoja huolellisesti korjata, sitä paremmin, jos sattuwat
+jalkapuoliin. _Puhtaana ja liikkumatta_ pitäminen ja _tawallinen side_
+waikuttawat niissä aina kymmenen kertaa paremmin, kun mitkään woiteet,
+laastarit ja muut keinot, jotka useinki ja tawallisesti tekewät pahan
+pahemmaksi.
+
+6:ksi _Kerpunkkihaawoista_. Owat näköänsä mätähaawan kaltaisia,
+sinertäwiä, kerpunkin tawallisilta yhteisiltä tuntomerkeiltä seurattuna.
+Itse sisälliseen kerpunkkiin nautitaan, mitä siitä jo on neuwottu, ja
+haawoilla pidetään kahdesti päiwässä muutettawaa, hienoa sihdattua
+jauhoa koiwunhiilistä, taikka juodaan keitteitä tahkiaisen tahi
+kukonyrtin lehdistä.
+
+7:ksi _Ruusuhaawoista_. Lue, mitä jo ennen sisällisestä ruususta on
+kirjotettu. Jos haawat suoraan seuraawat ruusukuumetta, kowin punottawat
+ja tuskittelewat, niin katetaan ne sidelaastarilapulla, joiden päällä
+pidetään palowiinakääreitä taikka ruusupulweria. Kaikista tawallisista
+woitimista ja laastareista on enempi wahinkoa, kun hywää. Ainoastaan
+kuiwaawasta woiteesta on toisinaan jotain hyötyä hawaittu. Sitä
+lewitetään ohuelta hienolle lapulle ja pannaan uutta joka päiwä
+haawalle. Wanhoja ruusuhaawoja korjaillaan mätähaawain tawalla.
+
+8:ksi _Pitalihaawoista_. Lue, mitä pitalista eli kuppataudista
+yhteisesti on mainittu.
+
+9:ksi _Polttohaawoista_. Kaikissa polttowioissa, joissa nahkaki ei ole
+palanut, on kylmä wesi paras woide. Sitä pitää esinnä yhtäläiseen
+walella paikan päälle ja sitte usein muutettawilla kääreillä siinä
+pidättämän, ei koskaan lämpimäksi päästettämän. Tätä tulee tehdä siksi,
+että kaikki tuska ja polte on ylimennyt. Waan jos olisi laiminlyöty eli
+nahkaki polttaunut, niin pitää polterakot neulan eli weitsen kärjellä
+awettaman, wesi niistä poisjuoksutettaman ja paikka woideltaman
+liinöljystä, kermasta (taaleesta, maidon päällisestä) tahi suolattomasta
+woista ja munanruskiasta tehdyllä woitimella, jonka päälle pannaan hieno
+lappu woideltuna toisella woiteella, johon otetaan 2 luotia hywin hienoa
+lyjywiita ja 3 luotia suolatonta woita. Muutamat seottawat siihen wähä
+etikkaaki ja sanowat woiteen sillä tehosammaksi tulewan. Tätä woidetta
+muutetaan kerta päiwässä ja pidetään, kunnes wika paranee. Kaswoilla ja
+muissa paikoissa, joissa orwaskettä ei suotaisi hukkautuwan, saapi ihoa
+wasten woiteen alle panna hienon hentuisen lapun kulunutta palttinaa.
+Kellä edellämainituita woide=aineita ei sattuisi olemaan, pitäköön
+nauriin kaawetta yksinään tahi kermalla seotettuna haawan päällä tahi
+peittäköön sen yltä yleensä tuumaa paksulta ruisjauhoilla tahi nuorella
+lehmänsonnalla.
+
+Hywiä woiteita palaneille owat myös: _walkia saippu_ weden kanssa
+laastariksi tehty, jota kerta päiwässä pitää muutettaman; taikka
+puunöljyä 2 luotia, keltawahaa (waksia) ja lyjyetikkaa luoti kumpaistaki
+woiteeksi seotettu; taikka 3 wertaa puunöljyä ja 2 lyjyetikkaa yhteen
+hämmettynä; taikka 3 wertaa nuorta kermaa neljän werran liinöljyn
+kanssa; taikka kalkkiwettä ja liinöljyä yhden werta kumpaistaki; taikka
+nuori kerma siltänsä.
+
+Jos palaneita kaimaa kowa kuume, niin annettakoon ulostawia ja
+jähdyttäwäisiä aineita. Toisinaan on suonenlyöntiki tarpeellinen. Koska,
+niinkuin sormien ja warpahien wälissä, kaksi palanutta paikkaa tulee
+yhteen sattumaan, tahtowat ne mielellään kaswaa yhteen, joka sentähden
+niissä ja muissa, esimerk. _jäsenwäänteissä_, pitää muistettaman ja
+estettämän.
+
+10:ksi _Paleltuneista, paleluwioista, palelmista_. Paleltunut paikka
+hierotaan wiipymättä ja ahkeraan lumella, kunnes pehmenee ja tuntuu
+lämpiäwän. Sen perästä haudellaan eli woidellaan wikaa siansappi= tahi
+kamferttiwiinalla, taikka paljaalla wiinalla, rommilla, terpentiinillä
+eli kiwiöljyllä (petroleum), joita myös hywästi sopii toinen toisensa
+seassa woiteeksi käyttää. Ensimäisinä aikoina pitää useimmiten woidella,
+sitte illoin aamuin, ja liiatenki, jos paikalla jäisi punaisia pilkkuja,
+jotka kylmästä wikautuwat. Jos kuitenki paikka paleltumisen jälkeen
+tulisi mustalle lihalle eli kuolisi, niin pidetään sillä liewittäwää
+woidetta ja lämpimiä puuroja ohran tahi kauran ryyneistä taikka
+jauhetuista pellawansiemenistä, siksettä musta, kuollut liha lähtee,
+jonka jälkeen wikaa korjataan mätähaawain tawalla. Öljy tahi muu raswa
+iholle woideltu tekee sen kylmää wasten lujemmaksi.
+
+11:ksi _Paiseista, ajoksista, weripahkoista jne_.
+
+a) _Päällispuolisin wihostawa, tulehtunut eli lyöttynyt paikka_ kaimattu
+kuumuudelta ja punottamiselta, ratsastamisesta, käymisestä ja muusta
+hiertäymisestä alottelewa, parannetaan ruumiin paikallansa olemisella,
+kylmällä wedellä ja pahemmissa lyöttymisissä jälkeenpäin päällä
+pidettäwällä liewittäwällä woiteella.
+
+b) _Äkämä, paisuma, putkama, putkenpolttama_. Alussa auttaa usein
+iilimadot ja haudepuurot jauhoista ja etikasta kylmältään. Ellei siitä
+olisi hyötyä, niin hierotaan kamfertti=öljyä paikalle. Jos kuitenki
+kuumuus ja ajos lisääntywät, niin pitää paikkaa hautoa lämpimillä
+puuroilla, ohran tahi kauran ryyneistä taikka pellawansiemenistä maidon
+ja ihran (öljyn tahi suolattoman woin) kanssa keitetyillä. Haude
+pidetään niin kuumana päällä, kun suinki kärsii, ja waristetaan usein
+uudestaan. Eikä pidä sitä ennen jättää, kun elo (sydän eli juuri) joutuu
+ja lähtee ulos ajoksesta, jonka jälkeen pannaan liewittäwää woidetta.
+
+c) _Kuisma, weripahka, mähkä_. Owat suurempia ja pahempia laadustaan,
+kun edellä mainitut paiseet, näköänsä sinertäwiä tahi tuhkawärisiä ja
+wähentäwät tawallisesti sairaan woimanki. Sisään annetaan, mitä
+polttotaudissa on annettawaksi neuwottu woimia ylläpitämään ja
+ulkopuolin pidetään hapanta taikinaa, saunakukkapuuroja ja muita
+semmoisia, kunnes kuollut liha erkaupi, jonka jälkeen tulee liewittäwää
+woidetta pidettäwäksi. Näissä wioissa on usein henki waarassa, jonka
+tähden pitääki, jos saada taitaa, lääkäriltä aikaiseen neuwoa
+kysyttämän.
+
+d) _Koi, koiso, wieras, koi sormessa, jäsenkoi, iso kumppali_. Jos olisi
+alottanut jostaki wieraasta, esimerk. kynnen ala pistäwästä aineesta,
+niin pitää esinnä sama aine pois otettaman. Muuten imetetään paikka
+5:llä eli 6:lla iilimadolla ja haudotaan perästä, koska weri on laannut
+juoksemasta, 2 eli 3 tiimaa kylmässä wedessä tahi kylmillä puuroilla
+jauhoista etikan kanssa. Jos tuska ei sillä heittäisi, niin ruwettakoon
+pitämään lämpimässä wedessä tahi käärittäköön ympäri lämpimiä
+haudepuuroja ja koska paikka pehmenee, pistettäköön ohut, kaita, teräwä
+weitsen kärki sywältä sisään ja pidettäköön reikä auki, kunnes elo
+lähtee ulos ynnä märänneen luun kanssa, jos sitä olisi. Jälkeenpäin
+korjataan haawaa liewittäwällä woiteella ja sidelaastarinauhoilla.
+Muutamat neuwowat sian sontaa lämpimältä koin ympäri käärittämään ja
+sanowat sillä paranewan.
+
+12:ksi _Tyrästä, muljahtaneista, suolimulkuista, alaisin puolin
+rewenneistä, kuwepuhkeamasta_ jne. Kaikenlainen tyrä ei ole mikään muu,
+kuin suolten tahi muiden watsansisusten ulostunkeuma jostaki
+wäljästyneestä reiästä, tawallisimmasti _nawassa, kupeessa ja
+mulkuissa_. Alkunsa saapi se enimmiten waikiammasta hypystä,
+putoamisesta, nostosta, lyömästä, sattumasta, ryinnästä, aiwastamasta,
+änkäämästä jne. Tyrän ulostultua waiwaa kuoitus, okse ja watsan turpuus.
+Silloin pitää se joutuen sisäytettämän. Sairas laskeutuu seljälleen,
+kupeet koholla, olat ja polwet wähän koukussa. Niin rupeaa joku toinen
+tyrää sisäyttämään lykäten sitä käsillänsä hiljalleen reiän suuntaan,
+kupeissa esimerk. alhaalta= ja siwulta=päin ylemmä ja wähän napaa kohti.
+Jos työ ei onnistuisi, awetaan suoni, pannaan kihottawa lawemanki ja
+laitetaan sairas lensiään ammekylpyyn, jonka jälkeen koetetaan
+uudelleen. Sisäänsaatua tyrä pannaan sairaalle liewittäwä lawemanki,
+laitetaan sopiwa tyräside ja katsotaan, ettei rupeaisi ensimäisinä
+päiwinä liikkeelle eikä jälkeenpäinkään rasittawiin töihin. Tämän ohessa
+syököön liiatenki ensimältä liewiä ruokia ja wähä, ettei watsa kowenisi.
+
+Toisinaan kureutuu eli salpauu tyrä, ettei millään tawalla saada sisään.
+Silloin on waara likellä ja lääkäri kerkiämiseen haettawa. Sillä wälillä
+pidetään paikalla eläimen rakko täytetty jäällä eli lumella taikka muita
+hywin kylmiä hauteita ja laitetaan tupakka=lawemanki sairaalle.
+
+13:ksi _Jäsenniukahuksesta, niwellyksestä, nisellyksestä,
+hiwellyksestä_. Jos paikka ajettuisi, tulisi tuskille, kuumaksi ja
+helläksi, niin imetetään sitä iilimadoilla ja pidellään kylmillä
+hauteilla etikasta, wiinasta ja wilusta wedestä tahi suolasta ja
+wedestä. Jos iilimatoja ei saisi, iskettäköön suonta. Ainoastaan
+lääkärin tahi muun siihen työhön oppineen suwaittakoon jäsentä
+paikallensa sijotella. _Wenymä eli suonenwenymys, nyrjähys_, waatii
+melkein samaa menetystä kuin jäsenniukahus ja sen jälkeen sopiwaa
+sidettä.
+
+14:ksi _Luun rikkaantumisesta eli murroksesta_. Sekä yli= että alapuolta
+murroksen kiinnitetään paikka käsillä tahi ympäri nidotuilla pyyhkeillä
+ja wedetään sitte hiljalleen, että murtuneen luun päät tulewat
+wastatusten, jonka jälkeen paikka ymmärtäwäisesti sidotaan tawallisilla
+lastoilla (liisteillä), warustetaan ensi=ajaksi kylmillä hauteilla ja
+jätetään lewolle. Pitääki tämä hetimmiten tehtää, sillä muuten seuraa
+ajetus ja on waikiampi asemilleen luita saada. Jos kuitenki ei kohta
+ymmärtäwäistä asettajaa saataisi, niin pidettäköön murroksen ympärillä
+ainoastansa kylmiä kääreitä ja annettakoon olla liikahtamatta. Jos olisi
+lihaaki loukkautunut, niin korjattakoon kuin muita wereksiä haawoja. Muu
+menetys sairaan kanssa on sama kuin jäsenniukahuksissa.
+
+Woiteita ja laastareita tässä wiassa ei tarwita, eikä sisään otettawia
+lääkkeitä, jotka usein waan tekisiwät pahennusta.
+
+15:ksi _Jäsenten kankeus_. Tulee enimmiten edelläkäywistä taudeista ja
+on useinki kyllä pitkittäwä wika. Liewitetään eli parannetaan sillä,
+että wikapaikkaa hierotaan willawaatteella, harjataan, nyrkillä
+sotketaan, nipistellään eli pieksetään, haudotaan saunassa tahi
+ammekylwyissä laitettuna rankista tahi neljästä luodista rikkimaksaa ja
+kahdesta luodista suolaa taikka paljaasta suolasta taikka
+muuriaispesästä, joka säkin sisässä pannaan kiehuwaan weteen. Hautomisia
+ei pidä ennen heittää, kun iho rokottuu ja wika tulee paremmaksi. Näiden
+ohessa totutetaan wikapaikkaa töille ja liikunnoille.
+
+16:ksi _Syöpäpahka, ruumiinmadon alku_. Tutaan leikkelewästä,
+wiilaisewasta kiwusta, jossa myöhemmin alkaa näkyä suuria sinisiä,
+suonia ja haawailemia. Myhkyrän ympärille pitää aikaiseen panna 5
+iilimatoa joka toinen wiikko. Wäli=ajoiksi katetaan se ohuella nahalla,
+säämyskällä tahi muulla semmoisella.
+
+17:ksi _Näärän näppi_. Sille pyhitään muutama kerta päiwässä öljyä.
+Saksanpähkinän öljy (oleum nucis juglandis) on tähän tarpeesen muita
+öljyjä parempi.
+
+
+
+
+10 Luku.
+
+Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.
+
+
+Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista,
+paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja
+ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.
+
+1:ksi _Myrkyttämisistä_. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia.
+Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä
+ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta,
+taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta,
+hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy,
+lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan
+jne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos
+kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa
+hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.
+Juotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on
+waikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne.
+tahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on
+tultu nauttimaan ja sitte kaikkia _karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä
+myrkkyjä_ wasten juoda _niljamaisia aineita_, esimerk. kauraryynilientä,
+waan _huumaawissa_ eli _tainnuttawissa myrkyissä_ juodaan etikkawettä
+eli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa
+harjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään
+nukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia
+myrkynwasteita:
+
+A. _Syöwyttäwissä myrkyissä_ (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat _a)
+Arsenikki_ eli _markkuli_, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin
+kanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi
+pellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa.
+Jälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka
+neljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla
+teekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin
+lämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia
+kiitetään myös hywäksi. b) _Eläwähopia=suolat_, joita wasten juodaan
+munanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c)
+_Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä_ waatii yksiä aineita kuin
+edellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) _Wihtrilliöljy_ tarwitsee
+liitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa
+tuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin
+wihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) _Siewesi_ waatii yksiä aineita
+kuin wastamainittu wihtrilliöljy.
+
+B. _Tainnuttawissa myrkyissä_ (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a)
+_Opio_, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi
+sitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas
+yhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) _Näsiänmarjat_ ja c)
+_Härkäjywät_ waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja
+näsiänmarjat kamferttiäki. d) _Tupakka_, e) _Hulluruoho_, f) _Jaloyrtti_,
+g) _Sudenmarjat_ ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen
+waikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä
+annettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman
+kihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä
+etikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni
+awettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen pakkautuwan. h)
+_Palowiina, rommi_ ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä
+waikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.
+
+C. _Puremamyrkyissä_ (eläwäin myrkytyksissä). a) _Käärmeenpistossa,
+madon panemassa_. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että
+werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella,
+sawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan
+ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen
+imemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä
+haawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko
+paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla,
+pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10
+pippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin
+lämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa
+lusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa,
+että kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille
+käärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan
+koko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja
+niin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) _Ampiaisten,
+waapsiaisten, ja mettiäisten pistämä_ woidellaan hunajalla, kääritään
+äkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä
+tässäki wiassa. c) _Hulluin eläwäin_ (koirain, kissain, sutten jne)
+_purema, wesikauhu_. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa
+päästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas
+kauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan
+hirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. Purtu paikka pestään
+hetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla,
+jonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka
+poltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja
+sytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen,
+sitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi
+suolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on
+kuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen
+wiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella
+rautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla,
+paljaalla leiwällä ja maidolla. d) _Eläintenruttomyrkky_ tarttuu
+ihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka
+syöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli,
+punaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja,
+houru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi
+pitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti
+leikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima
+10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja
+ruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima
+kastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna
+kolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille
+illoin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä
+kasteltuina.
+
+2:ksi _Walhekuolleista_. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät.
+Hirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan,
+jotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla
+menetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.
+
+Ei pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka
+tutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu
+ruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja
+sieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että
+painamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät
+tummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä
+alkaa tuntua.
+
+Jos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä,
+suussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä
+priiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos
+höyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu
+wesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos
+sormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty
+jälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan
+huhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat
+pikkuisenkaan lämpimältä -- niin on näistä yhdestä eli usiammasta
+merkistä tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.
+
+Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä
+hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa;
+pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä;
+pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa;
+tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa
+kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa;
+paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa;
+ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä
+tahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä
+tahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi.
+Erittäinki owat lapsi=ikäiset ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät
+pyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki
+tullut.
+
+Walhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti:
+ruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä,
+reisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella
+tahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä
+hierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän
+alla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua
+sinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka
+pannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan
+sulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan
+kylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja
+uudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä
+käsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis
+kääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä;
+kitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan
+teelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa,
+liiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni
+aukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja
+hierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.
+
+On wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan,
+niink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen
+kynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan
+lakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja
+jalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin
+istuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää,
+ettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä
+toisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä
+wälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan
+wirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on
+toisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin
+saatu.
+
+Edellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia
+walhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita,
+ukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja
+erittäin annettawaksi.
+
+a) _Hukkuneista, weteen kuolleista_. Ruumis kannetaan siiwollaan
+likimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja
+asetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat
+muita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja
+ruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan
+suoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis
+hiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin
+sekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun,
+jota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin
+niinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa
+pitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia
+etikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa
+lawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa
+olkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan
+eli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle.
+Otsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka
+lensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan
+jalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, kuiwilla ja lämpimillä
+waatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on
+kowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.
+
+b) _Paleltuneista, kylmään kuolleista_. Ruumis wiedään kylmään (ei
+suinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä
+wedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen
+hieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan
+lämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään
+lumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua
+uudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen.
+Paleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin
+aamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista
+ja hukkuneista on edellä sanottu.
+
+c) _Kuristuneista, hirtetyistä_. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis
+riisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän
+ylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen
+palowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia
+pannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä
+walhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.
+
+d) _Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin,
+häkään kuolleista_. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään
+etikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan
+päästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin
+weteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen,
+suoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja
+laihoilta.
+
+e) _Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta
+tukehtuneista_. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä,
+jos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi
+puisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä
+tahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi
+jänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla
+kewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää
+sitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista
+ja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.
+
+f) _Ukonlyödyistä_. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä
+wedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan
+weteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista
+edempänä yhteisesti on sanottu.
+
+
+
+
+11 Luku.
+
+Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.
+
+
+Ne tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua,
+että saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken
+tahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria,
+warsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin
+otettawa.
+
+_Juuret_ pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat
+warisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien
+puhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.
+
+_Kuori=aineet_ otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, _warret ja
+lehdet_ wähä ennen kukkimista, _kukat ja kukkapäät_ juuri kukkimisen
+alulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, _marjat ja siemenet_
+walmiiksi jouduttuansa, _männyn kerkät ja kangas=jäkälät_ warhain
+kewäillä, _koison warwat_ waikka jo talwellaki.
+
+Niitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä,
+katwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää
+juuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä,
+warsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.
+
+Monta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä
+kotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:
+
+
+Luettelo.
+
+_Aluna_. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin
+weteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin
+alunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi
+raudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.
+
+_Ammesauna eli ammekylpy_ (ruots. _karbad_) katso: _hiestyttäwät aineet_.
+
+_Aneksi, aniisi_.
+
+_Arapian kummi_, gummi arabicum.
+
+_Elttawoide_. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua
+kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka
+seotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti
+sappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.
+
+_Engelska=suola_, k. _ulostus=aineet_.
+
+_Etikka_.
+
+_Haisupihka_, pahapihka, pirunpaska; ruots. _dyfwelsträck_.
+
+_Hauteet_. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä,
+lumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan
+kanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden
+jähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä
+hienottua suolaa.
+
+Lämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä,
+taikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä
+j.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn,
+kukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.
+
+_Hieronta_, k. _hiestyttywät aineet_.
+
+_Hiestyttäwät aineet_. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa
+ruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen,
+äänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain
+hautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä,
+lämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen
+kastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen
+kuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät
+amme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa
+wasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen,
+lämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi
+maitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.
+
+Ei mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan
+ole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö
+kohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja
+on hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi tahi kahdeksi sillä
+tawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi
+kerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis
+hikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.
+
+Kaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä
+wilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle
+ruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle
+wuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä
+sahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.
+
+Hiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa
+ja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten
+salpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta,
+katoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa,
+jäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa
+ja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja
+terweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.
+
+Wahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on
+sinne kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin
+haittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja
+huonokuntoisille, woimattomille sairaille.
+
+_Hofmanninwiina_; ruots. _Hoffmansdroppar_. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki
+tipausta kerrallaan.
+
+_Hullukaali_ tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti;
+ruots. _bolmört_. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti
+liewittäwiksi hauteiksi.
+
+_Humala_. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan.
+Taitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.
+
+_Hunaja_.
+
+_Iilimadot eli werimadot_; ruots. _blodiglar_. Owat tarpeelliset
+silloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta
+wähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan
+liiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk.
+kurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa,
+nielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot
+paljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska
+lapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi
+muita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää
+matoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla
+peitettämän.
+
+Iilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden
+ilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin
+seassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan.
+Imemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat
+taas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.
+
+Iileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä;
+purkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.
+
+_Inkewäri_. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla
+seotettuna.
+
+_Isoppi_. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös
+korlauswedeksi kurkkuwioissa.
+
+_Jalappajuuri_. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi
+kremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.
+
+_Jähdytysjauho_; ruots. _kylande pulwer_. Tuotetaan apteikistä taikka
+tehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista
+kumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna.
+Teelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.
+
+_Jästi_, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.
+
+_Kahwi_ eli kohwi, kahwe, kaffe.
+
+_Kalkkiwesi_. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin
+kastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja
+suullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua
+kalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi
+rautapellillä.
+
+_Kalmujuuri_, kalmajuuri, kalmusi; ruots. _kalmusrot_. Erittäin
+hyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.
+
+_Kamfertti=wiina_. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa
+(wäkiwiinaa).
+
+_Kaneli_ eli kanelinkuori.
+
+_Kangasjäkälä_, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. _islandsmossa_.
+Näitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota
+rinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.
+
+_Kataja_; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.
+
+_Kaura_; kauranryynit.
+
+_Kerma_ eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.
+
+_Kirnupiimä_.
+
+_Koiruoho_ eli mali; ruots. _malört_.
+
+_Koiso_ eli kuisa; ruots. _qweswed_, lat. dulcamara.
+
+_Koiwunlehdet_. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä
+alle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain
+muuta peitettä päälimäiseksi.
+
+_Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi_; ruots. _gurgelwatten_.
+Hyödyllinen kurkun=ajettumissa, nielinwioissa ja muissa suukipiöissä.
+Siksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi
+saunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa
+otetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi
+laskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään
+sitte ulos suusta.
+
+_Kremortartari_. Apteikistä saatawa.
+
+_Kuiwaawa woide_ eli Ungventum Calaminæ compositum.
+
+_Kukkawiina, k. lääkewiina_.
+
+_Kukon=yrtti_; ruots. _fetknopp_ (Sedum acre).
+
+_Kuppuu, kuppaaminen_. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin
+iilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.
+
+_Kynsilaukka_; ruots. _hwitlök_.
+
+_Laakeröljy_; ruots. _lagerolja_.
+
+_Lakritsi eli lakris_. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana,
+taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.
+
+_Lawemanki, peräsuolen=huuhto_. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia:
+_pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e_.
+Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka
+tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä
+pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli
+mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää
+woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.
+
+_Pehmittäwään lawemankiin_ otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä,
+lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita.
+Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan
+lawemanki sillä _ulostuttawaksi_. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on
+pellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen
+korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.
+
+_Kiihottawia lawemankeja_ tehdään korttelista haaliaa wettä kahden
+lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli
+pesettä (saippua).
+
+_Liewittäwiksi lawemangeiksi_ kelpaa haalia maito, kauran ja ohran
+ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla
+woilla seotettuna.
+
+_Huowittawiin ja lewottawiin_ pannaan keittäissä sekaan wähän
+walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita;
+_wirwottawia_ laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla
+tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.
+
+Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna.
+Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun
+tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja
+pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki
+ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki
+sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.
+
+Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi
+talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko,
+joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla.
+Semmoisia laitoksia nimitetään _peräpuikoksi_, ja on niistä usein
+hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa.
+Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei
+niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin
+itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin
+käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.
+
+_Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet_.
+
+_Lempikukka_, kolmikukka; ruots. _styfmorsblomma_, lat. viola tricolor.
+
+_Liewittäwä mehu, liewitysmehu_. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta
+sokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella
+seotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.
+
+_Liewittäwä woide, liewityswoide_. Tehdään talista ja suolattomasta
+woista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.
+
+_Liinöljy_.
+
+_Lyjyetikka_; ruots. _blyättika_.
+
+_Lyjywesi_; ruots. _blywatten_. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa
+seotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden
+kanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.
+
+_Lyywitti ja lyywittiwoide_. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja
+merutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä
+ainetta, 4 jälkimäistä.
+
+_Lyökki, k. sipuli_.
+
+_Lääkewiina_. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria
+j.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita
+otetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi
+wuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin
+saman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.
+
+_Löysääwät aineet, löysäys=aineet_; ruots. _lösande medel_; k.
+_ulostus=aineet_.
+
+_Maitiainen_, woikukka; ruots. _smörblomma_, lat. leontodon taraxacum.
+
+_Maitohera. -- Mallastee_.
+
+_Maknesia_. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.
+
+_Minttu_.
+
+_Mistuura simples_; lat. mixtura simpex.
+
+_Muuriaissauna_. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan,
+pannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte
+höyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla,
+lakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella
+pidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun,
+että on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä
+ulos pistää. Katso tähän lisäksi _hiestys=aineet_.
+
+_Muuruti_ tahi _moiliainen_; ruots. _morot_.
+
+_Männynkerkät_ tahi _männynkaswatteet_; ruots. _tallstrunt_.
+
+_Naurissiemenet_.
+
+_Nihti, kärpäsen ruuti_. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona
+taitaan koota tahi apteikistä ostaa.
+
+_Nisu= eli wehnäjauho_.
+
+_Näsiän niini_; ruots. _tibast_.
+
+_Ohrajauhot_ ja _ryynit_.
+
+_Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja_; ruots. _swarta
+winbär_.
+
+_Oksejuuri_; ruots. _kräkrot_, k. _oksetus=aineet_.
+
+_Oksesuola_ ruots. _kräksalt_. Pari kolme neulan nupin werrallista
+paljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa
+oksejuuren jauhoja.
+
+_Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet_. Heti taudin alussa
+nautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=,
+sappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, ulko= ja
+punataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa
+kohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa
+wihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä,
+haittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa
+halwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla
+ihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa.
+Oksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten
+sopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa
+wettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka
+oksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä.
+Muiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla
+lensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli
+muulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan
+lusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka
+neljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi
+tarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista
+kiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla,
+jota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan,
+niinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja
+kuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin
+ei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää
+oksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan
+kestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa
+kylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.
+
+Oksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut
+pinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön,
+pyyheliinan eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille, jotka
+suolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.
+
+_Olut_.
+
+_Paatsain, pajatsin, pajakka; ruots. brakwed_. Sen kuiwatuista kuorista
+keitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa
+tiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä
+wähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan
+keittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.
+
+_Palowiina_. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.
+
+_Pehmitys=aineet, k. ulostus=aineet_.
+
+_Pehmitys=jauho_; ruots. _digestiw=pulwer_. Tehdään luodista raparperia
+ja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan
+teelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää
+watsan.
+
+Toisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi
+luotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi
+yskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen
+jonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.
+
+Wihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan
+nuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa,
+jota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa,
+tasaweroon kutakin ainetta.
+
+_Pellawansiemen_.
+
+_Peltohumala_, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa,
+pyörtänökukka; ruots. _millefolium_.
+
+_Pese_ eli _soopa_, wetelä saippu.
+
+_Pihlajanmarjat_.
+
+_Pikilaastari_. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia
+yhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään.
+Pitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää,
+warsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.
+
+_Piparuuti_ eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. _pepparrot_. Piparuuti=
+eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä
+männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki
+lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi
+päiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten
+sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu
+erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka
+jos usiamminki päiwässä.
+
+_Potakka_= eli perunajauhot. -- _Potaska_.
+
+_Pujojuuri_, willi koiruoho; ruots. _gråbo_ (artemisia vulgaris).
+
+_Punaliittu_; ruots. _rödkrita_.
+
+_Punawiina_, punainen saksanwiina.
+
+_Purku=aineet, k. ulostus=aineet_.
+
+_Puunöljy_; ruots. _bomolja_.
+
+_Puuraksi, puraksi_; ruots. _borax_.
+
+_Raate_, radake, peuranwehka; ruots. _wattenklöfwer_, trifolium
+aqvaticum.
+
+_Rakotuslaastari_, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots.
+_spanskfluga_. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan
+milloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja,
+paatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e.,
+milloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden
+waikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin,
+niin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.
+
+Se paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä
+haalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen
+kamferttijauhoja laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla
+kiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin
+paikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja
+haawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä,
+taikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi
+kahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi,
+niin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.
+
+Wesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan
+autetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän
+hienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa
+mennään haaliaan ammesaunaan.
+
+Rakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii
+painella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti
+tahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen
+hoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki
+jälkeen.
+
+_Rakkowoide, rakkosalwa_, ruots. _spanskflugsalwa_.
+
+_Raparperi_. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä
+seotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia)
+potaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään
+paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan
+riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa
+teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka
+tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena
+kuluu.
+
+_Retikka_ eli _räätikkä_, rytkä; ruots. _rättika_.
+
+_Rikki_ eli _tulikiwi_.
+
+_Rikkimaksa_; ruots. _swafwellefwer_ (hepar sulphuris).
+
+_Rommi. -- Ruuti_ eli _kruuti_.
+
+_Saippu_ eli _saipua, saippuwa_.
+
+_Salmiakki, k. lakritsi ja pehmitysjauho_.
+
+_Salmiakki=juokse_; ruots. _stinkspiritus_.
+
+_Salpietari. -- Sappi_.
+
+_Sauna_, k. hiestys=aineet.
+
+_Saunakukka_, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. _kamillblomma_.
+
+_Seljakukat; r. fläderthe -- Sennalehdet_.
+
+_Sianpuola_, jauhopuola, kangasparkki; ruots. _mjölon_. Sen lehdet tahi
+warret.
+
+_Sidelaastari_; ruots. _häftplåster_.
+
+_Siirappi. -- Silmäsokeri_ eli _puolansuola_.
+
+_Silmänwoidewesi_. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos
+liuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä
+woidellaan silmäluomia.
+
+_Sinappipöperö_ eli _sinappitaikina_; ruots. _senapsdeg_. Se kiihottaa
+ihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla
+tarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön
+otetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia
+jauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee.
+Muutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua
+pippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta
+pippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka
+hienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.
+
+Miten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen
+tuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen
+tahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle,
+jossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle,
+sydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka
+sinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei
+epähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään
+liewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja
+muutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle.
+Sitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. --
+Sinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia
+palowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia
+pippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti;
+erittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.
+
+_Sinikka_ eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. _kålrot_.
+
+_Sipuli_ eli _lyökki_; ruots. _rödlök_.
+
+_Soopa_, pese, wetelä saippu.
+
+_Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti_. Ilman suurempaa tarwetta on
+suonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa
+ja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen
+kewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit
+tulisiwat weren haitasta tahi _pahasta, pilauneesta werestä_, niinkuin
+tawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta
+toisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas
+laskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun
+omaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis siitä raitistuwa. Sekin
+on kowin tyhmästi ja typerästi tehty.
+
+Paikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa,
+päänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja
+muissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin
+tukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten,
+wihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos
+tekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa
+suolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti
+aina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille,
+heikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja
+muissa heikentäwissä taudeissa.
+
+Talwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja
+syksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei
+lääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto
+kowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde
+olisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella,
+ja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut.
+Otettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.
+
+Tyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan
+erityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta,
+kielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään
+perustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta
+wähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu
+tasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä
+warten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista
+suonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.
+
+Sopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei
+alla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen
+haawoitus on kowin waarallinen tapaus.
+
+Se tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli
+tykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta
+haawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä
+werenseisottamisesta jo ennen on sanottu.
+
+Jos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee
+ja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka
+iilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä
+kylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan
+pehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo
+eli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.
+
+Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten
+ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa
+tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä
+jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta
+ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista
+päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä
+paikkaa, kuin mahdollinen.
+
+_Takkiainen_ eli takiainen, tarttiainen; ruots. _kardborre_.
+
+_Tali_. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.
+
+_Tekohaawa, fontanelli_; ruots. _fontanell_. Sitä laitetaan ja pidetään
+samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi
+suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki
+sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka
+kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli
+lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan
+ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä
+uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa
+pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos
+yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista
+woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.
+
+Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin
+kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa
+paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka
+käsiwarressa.
+
+Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta
+riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua
+alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat
+jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.
+
+Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin
+tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan
+kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi
+sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut,
+ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä.
+Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi
+samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä
+woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.
+
+_Terpentiini_ eli _terpentiinin öljy, tärpätti_.
+
+_Terwa_. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä.
+Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja
+wälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan
+selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi
+aamupuolella päiwää.
+
+_Tupakki_. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.
+
+_Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät,
+tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet_. Ne owat watsan turpuudessa
+hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja
+erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa
+watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista,
+wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle
+raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille,
+perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin
+kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.
+
+Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana,
+esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei
+entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi
+hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine
+on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti
+totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä,
+on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko
+paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia
+ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii
+pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on
+ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki,
+ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.
+
+Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi
+lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista
+toimittaa.
+
+_Waksi eli waha_.
+
+_Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet_.
+
+_Watsanwahwistus=tee_. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki
+sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle.
+Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen
+kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi
+laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt),
+niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista
+aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä
+paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain
+kanssa.
+
+_Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet_. Wedenjuonti muutamissa
+tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset,
+ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut
+tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen
+muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä,
+wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta
+waiwatuille.
+
+Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä,
+kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki
+neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä
+lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman
+päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5,
+kolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen
+watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate
+kuin aljettiinki.
+
+Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon
+lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan
+ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta
+nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.
+
+Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis
+kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei
+ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen
+lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia
+ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita,
+helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän,
+warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman,
+waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla,
+huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät
+juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.
+
+Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi
+kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua
+juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista
+lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan
+kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin
+pysywäistä hywää toiwotaan.
+
+_Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma_. Otetaan 8 luotia
+takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot.
+riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja
+ja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan,
+että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin
+putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa
+kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.
+
+_Werentyrehys=jauhoja_. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia,
+teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi
+muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja
+kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää
+paikallansa.
+
+_Wierre_ eli _mallastee_.
+
+_Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli_.
+
+_Wihtrilliöljy=wesi_. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80
+tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa
+30 eli 40 tipahusta kerrallaan.
+
+_Woisin_; ruots. _liniment_. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia.
+Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja
+hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi
+willaisella tilkulla.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille
+annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:
+
+    1 ja  2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.
+    2  "  4    "           "      kuudes osa.
+    4  "  6    "           "      neljäs osa.
+    6  "  9    "           "      kolmas osa.
+    9  " 14    "           "      puoli.
+   14  " 20    "           "      kaksi kolmatta osaa.
+   20  " 60    "           "      täysi määrä.
+   60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.
+   80  " 80    "           "      puoli.
+
+Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan
+hengenkin lapselta ottaa.
+
+
+
+
+Suomalainen reisteri.
+
+
+Ahdas henki 24, 138.
+Ajetus 42, 65.
+Ajetus syntyneuwoissa 29.
+Ajos 106.
+Ajuwiho 65.
+Alaispuolen wika 107, 137.
+Alwe 92.
+Ampiaisen pistos 112.
+Ampuhaawa 101.
+Amputauti 4, 87.
+Arsenikki 110.
+
+Eltta 44.
+Eläinten ruttomyrkky 113.
+Eläwähopian myrkky 111.
+Eläwät 59, 91.
+Eläwät sisässä 91.
+Emätauti 86.
+Englannin tauti 45.
+Epätasainen ruokahalu 91.
+Erin sisältä 77.
+Esinahka=haawat 95.
+
+Haawaside 99.
+Haawat 96.
+Haawat häpyseuduilla 95.
+Haittawerewyys 12, 16, 121, 128.
+Halwaus eli halwuu 4, 40, 87, 114, 128, 134.
+Hammaskipu 43.
+Hammasmato 94.
+Hammastauti 24, 94.
+Hammasten kiristys 56.
+Hampaan kolotus 94.
+Hankaama 59.
+Happama 40.
+Heirytys 87.
+Heikkoluontoisuus 15.
+Heikkopäisyys 4.
+Heikkosilmäisyys 27.
+Heisimato 92.
+Helleys syntyneuwoissa 29.
+Helpottelewa kuume 71.
+Heltyminen 34, 42.
+Hengen=ahdistaja 55.
+Hermottomuus 45.
+Hidas wesi 29.
+Hiertäyminen 106.
+Hiki, kylmä 110.
+Hiku 10, 13.
+Hinku 54.
+Hiostaminen 65.
+Hirtetyt 117.
+Hiukatauti 77.
+Hiwellys 47, 108.
+Hiwennys 79.
+Hiwutustauti 123.
+Houru 65.
+Huime 87.
+Hukkuneet 116, 128.
+Hulluin eläwäin purema 112.
+Hulluruohon myrkytys 111.
+Hurmikko 25, 27, 84, 114.
+Huuliwiat 46, 47, 95.
+Hysteria 86.
+Häkään kuolleet 114, 117.
+Häpytienoin haawat 95.
+Härkäjywä=myrkytys 111.
+Hätätuska 110.
+Hökäyskä 68.
+Höyry 117.
+
+Iho, kuiwa 56.
+Ihoaminen 34, 42.
+Ihonpunote 43.
+Ihotauti 57, 89, 121.
+Ihotekuume 74.
+Ihottuma 121.
+Ijenlihan werestys 91.
+Ikenet, kipiät 43, 47.
+Imettäjä 38.
+Irrallinen 77.
+Isokumppali 107.
+Isorokko 48, 51.
+
+Jalkahaawat 95.
+Jalkapöhö 23.
+Jalkoajetus 23.
+Jaloyrtin myrkytys 111.
+Jano, kowa 64.
+Juoksiainen, juoksiatauti 75.
+Juopumus 114.
+Jälkipoltteet, jälkipureet 28.
+Jäsenkoi 107.
+Jäsenkolottaja 121.
+Jäsenniukahus 108.
+Jäsentauti 13, 75.
+Jäsenten ajetus 45, 58.
+Jäsenten kankeus 109.
+
+Kaadukselewainen 41, 88.
+Kaatumawika 4, 88, 91.
+Kaatumatauti 88, 114.
+Kahwi 27, 49.
+Kalwehtuminen 91.
+Kalweus 45, 57, 91.
+Kapi 90.
+Kaswopöhö 57.
+Kattilaruosteen myrkky 111.
+Kaulatauti 122.
+Kehnomahaisuus 138.
+Kehnorinta 138.
+Keltatauti 4, 82.
+Keripukki eli kerpunkki 91, 130
+Kerpunkkihaawat 103.
+Keskieräiset 114.
+Keuhkotauti 4, 21, 68, 128.
+Keuhkowika 4, 10, 14, 21, 128.
+Kierosilmäisyys 41.
+Kihti 75.
+Kina 39.
+Kinakuume, katso köhätauti.
+Kinotauti 77.
+Kitawiat 95.
+Kiwitauti 93.
+Kleini 75, 138.
+Kohtukuume 30.
+Kohtulasku, =laskeunta 30.
+Kohtumulje 30, 128.
+Kohtutauti 86, 138.
+Koi 107.
+Koiso 107.
+Kolera 81.
+Kolottaja, kolotus 65, 130.
+Korwasuhina 87.
+Korwasärky 66.
+Korwawiho 66.
+Korwawika 10.
+Koukkuselkä 45.
+Kouristaja, kouristus 43.
+Kowa watsa 78.
+Kuisma 106.
+Kuiwatauti 21, 45, 75, 121.
+Kuiwayskä 124.
+Kulkutauti 17, 81, 123.
+Kuoitus 22.
+Kuolastaja 91.
+Kuppatauti 46, 95.
+Kuratti 79.
+Kuristetut 117, 128.
+Kuristuneet 117, 128.
+Kurkkupolte, =poltto 53, 110.
+Kurkkutauti 66.
+Kurkkuwiat 95, 119.
+Kurkkuwiho 66.
+Kurkun=ahdistaja 128.
+Kurkun=ajetus 124.
+Kurkunkuristaja 55, 122.
+Kuukautiset 134, 135, 137.
+Kuuma iho 43.
+Kuume 63.
+Kuume, pitkittäwä 134.
+Kuumetaudit 63, 121, 129, 137.
+Kuumuus 43, 65.
+Kuwepuhkeema, =puhku 107, 128.
+Kylmätauti 72.
+Kylmään kuolleet 117.
+Käsimurehus 23.
+Käsien puuntuminen 23.
+Käsiwarsien kuolo 23.
+Käsiä surettaminen 23.
+Käärmeenpisto 112.
+Köhä 68, 121.
+Köhätauti 68.
+
+Laihtuminen 45, 92.
+Laihuus 16.
+Lankeawainen 88.
+Lankeawatauti 88.
+Lapamato 92.
+Lapsensynnyttäjä 15, 21.
+Lapsiwuoteen tauti 30.
+Lawantauti 69, 114.
+Leini 75.
+Lentotauti 87.
+Lettimato 92.
+Lewottomuus 43.
+Lierat 91.
+Liikaliha haawoissa 42, 103, 119.
+Limatauti 71, 127, 137.
+Liudekuume, k. lawantauti.
+Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa.
+Lokatauti 10.
+Lonkkawika 56.
+Loukkaukset 122, 134.
+Luiden kolottaja 75.
+Luomamerkit 47.
+Luomet, kipiät 46.
+Luotihaawat 101.
+Luumurto 47, 108.
+Luuntaite, =taittuminen 47, 108.
+Luutauti 75.
+Luuwalo 4, 12, 13, 75, 121, 138.
+Luuwana 75.
+Lyhyet nännit 23.
+Lyöttymä 106.
+Löyly 65.
+
+Maahinen 57, 89.
+Maanwihat 89.
+Madonpanema 112.
+Madot 39, 91, 138.
+Maha, korkia, pullokas 91.
+Mahan haittatäytyys 127.
+Mahapohjanwaiwa 12.
+Mahan pullistuminen 45.
+Mahawaiwa 110.
+Maidon wähenemä 32.
+Maitokerni 44.
+Maitokuume 30.
+Maitopaate 31.
+Maitosulku 31.
+Maksawiho 69.
+Makuuhaawa 18.
+Markkuli 111.
+Menehtyminen 87.
+Meneskelewäisyys 43, 88.
+Mettiäisen pistos 112.
+Mielenliikunto 15.
+Muljahtaneet 107.
+Muuttorokko 52.
+Myrkytys, myrkyttäminen 110, 128.
+Mähkä 106.
+Mätähaawat 101.
+Mätätauti 69.
+
+Naarannappi, k. näärännäppi.
+Napahaawat 42.
+Napamulje 107.
+Napapuhku 47.
+Napawiat 42.
+Napawäänne 91.
+Nenäwiat 95.
+Nenäkutku, =syyhy 56, 91.
+Nenäweri, =werestys 84.
+Nerwipoltto 20.
+Nerwitauti 69, 127.
+Nerwiwaiwa 12.
+Nielinwika 122, 124.
+Nikka 42, 110.
+Nisellys 108.
+Nisäajos 30.
+Nisärohtumat, =ruwet 32.
+Nisätulehus 30.
+Nisäwiat 23.
+Niuka 77.
+Niukahus 108.
+Niwellys 108.
+Niwo 22.
+Nostotauti 59.
+Nuohatauti 10.
+Nyrjähtymä 47, 108.
+Näiwettajä, näiwetys 39.
+Nännihaawat 24.
+Nännikihelmät 32.
+Nännirohtumat 24, 32.
+Nännit, lyhyet 23; paksunahkaiset 23; sisään painuneet 26.
+Nänniwiat 23.
+Näpyt häpyseuduilla, perässä 95.
+Närä 22, 77.
+Näsiänmarjain myrkytys 111.
+Nääntöyskä 54.
+Näärännäppi 109.
+
+Okse 22, 37, 110.
+Oksettaja 42, 91.
+Oksetus 77, 128.
+Olut 6, 27, 49.
+Opio=myrkytys 111.
+
+Paha weri 133.
+Pahan nuoli 87.
+Pahan pieksämä 88.
+Paharupi 90.
+Pahatauti 46, 95.
+Painaja 15.
+Paiseet, paisuma 106.
+Paksunahkaiset nännit 23.
+Palaneet 104.
+Palelma 105.
+Paleltuneet 105, 114, 117.
+Paleluwika 105.
+Palowiina=myrkytys 112.
+Panentatauti 59.
+Panorokko 52.
+Panskryönä=myrkky 111.
+Pehmiä watsa 42, 43, 91.
+Perkeet 28.
+Pernatauti 138.
+Pernawiho 69.
+Peräjuoksu 24, 85.
+Peräkuhlot 29.
+Peräsuolen kutku, syyhyntä 92.
+Perätauti 29, 85, 122, 137.
+Peräwierten haawat 95.
+Petosrokko 52.
+Pienet madot 92.
+Pikilakki 90.
+Pistimet perässä 29.
+Pistohaawat 100.
+Pistos 67, 130, 134.
+Pistotauti 67.
+Pitali 94.
+Pitalihaawat 104.
+Pitkittäwät taudit 75.
+Poikenluoma 59.
+Poimuaminen 42.
+Polttohaawat 104, 134.
+Polttokuume 63, 69, 127.
+Polttorokko 52.
+Polttotauti 63, 69, 127.
+Polwien kipu 56.
+Puhallus syntyneuwoissa 29.
+Puhkeemat 51.
+Puistelemiset 25, 110.
+Puistelia 43.
+Puistuttaja 41.
+Punatauti 79, 128.
+Puno 65.
+Puremahaawat 101.
+Purtuhaawat 101.
+Putkama 106.
+Putkenpolttama 106.
+Pyörryttäjä 91.
+Pyörtyminen 28, 87, 114.
+Pää, iso 45; kuuma 56.
+Päänkipu 13, 87, 134, 135.
+Päänkiwistys 23.
+Päänsärky 23.
+Päänwiemistys 16, 87.
+Päärupi 90.
+Pöhö 4, 42, 82.
+
+Raateluhaawat 101.
+Raino, katso luumurto.
+Rampaus 14.
+Ransuusi 46, 95.
+Rantatauti 71.
+Raskaisuus 22, 137.
+Raudanhaawat 97, 103.
+Rauhaiset 57.
+Rauhaiskipu 12, 57.
+Reisihaawat 95.
+Repeämät 51.
+Repimähaawat 101.
+Rewenneet 47.
+Rewäisin 77, 138.
+Rihmamato 92.
+Riisi 12, 39, 45.
+Rikkeet 59.
+Rinnan=aje 30.
+Rinnanpistäjä 67.
+Rinta, teräwä 45.
+Rintahaawat 31.
+Rintain puhallus 30; wiat 31.
+Rintakipu 128.
+Rintakuume, k. maitokuume.
+Rintaluun lasku 78.
+Rintapolte, =poltto 134.
+Rintatauti 123.
+Rintawaiwat 122.
+Rintawiho 67.
+Ripakka 79.
+Risakipu 12.
+Risakko 57.
+Risatauti 57.
+Rohtuma 44, 89.
+Rokkotauti 51, 74.
+Rommi, katso palowiina.
+Ruikka 79.
+Rujous 14.
+Runtelohaawat 101.
+Rupuli 51.
+Ruumiin mato 109.
+Ruusu 12.
+Ruusuhaawat 104.
+Ruusukuume 74.
+Ryhdyntä 12, 57, 121.
+Ryhtymä 89, 138.
+Ryintä 68.
+Röhkätauti 55, 68.
+Rökötauti 57.
+
+Salpuu 93.
+Sampaat 37, 39, 42.
+Sappikuume, =poltto 20, 71, 127, 137.
+Sapsowiho 69.
+Sarlakankuume, =tauti 20, 53, 74.
+Sarwentotauti 56.
+Satattama 134.
+Sattuma 87.
+Sawipuoli 89.
+Side 99.
+Sierottuminen 34.
+Siewesi=myrkytys 111.
+Silmäkipu 43, 122, 132.
+Sisuswiho 65, 69.
+Siwuhellyys 24.
+Sormikoi 107.
+Sotatauti 69.
+Sudenmarjain myrkytys 111.
+Sulkukuume 127.
+Sulkutauti 127.
+Suolikot 91.
+Suolimulje, =mulkku 107.
+Suolipuhkeema 129.
+Suolipuhkeeman kurehus 134.
+Suolitukkio 78.
+Suoliwiho 69.
+Suonenwenähys 108.
+Suoni, kowa 64; teräwä 64.
+Suoninkaiset 91.
+Suoniweto 24.
+Suuhaawat 47, 95.
+Suukipiä 47, 124.
+Suumärkö 47.
+Suupilkut, =pisamat, rehneet 42.
+Suurupi 40.
+Suuwalkia 42.
+Suuwieras 47.
+Sydänalanpaino, =waiwa 77, 92.
+Sydänhypintä 87.
+Sydäntauti 77, 138.
+Sydäntykyttäjä 14.
+Sydänwaiwa 77.
+Synnyttäjä 15, 21.
+Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume.
+Synnyttäminen, waikia 114.
+Syntymerkit 47.
+Syyhelmä, syyhy 57, 89.
+Syyhelmä, itsepintainen 95.
+Syystauti 71.
+Syöpäpahka 109.
+Säikähtäminen 43.
+Säikähys unissa 56.
+
+Tainnunta 87.
+Taituntawika 47, 108.
+Tarttuwainen tauti 17.
+Tartunta 57, 89.
+Terskahaawat 95.
+Tiku 114, 117.
+Tippatauti 23, 93.
+Trusku 42.
+Tuhkarokko 53.
+Tuhkuri 53, 74.
+Tukehtuneet 114, 117, 128.
+Tukehtuneet juoksut 134.
+Tulehtuminen 65, 106.
+Tulehtumisen wika 106.
+Tulemus 59.
+Tulirahko 53, 74.
+Tunnottomuus 23.
+Tupakka=myrkytys 111.
+Turpo 22.
+Turpuus 77, 78, 138.
+Turtuus 23.
+Turwottuminen 4.
+Tyrä 51, 107, 129.
+Tyräkureutuma 108.
+
+Ukonlyödyt 114, 118.
+Ulkoinen, ulkotauti 79, 128.
+Ulostus 110.
+Ummetti 22, 78.
+Umpi 41, 78.
+Uneliaisuus 56.
+Unettomuus 14, 43.
+Uni, lewoton 15, 91.
+Uni, tawaton 110.
+Unileipä=myrkytys 111.
+Unissa säikähtelemä 91.
+
+Waapsahaisen pisto 112.
+Waiherokko 52.
+Waikia wedenlähtö 29.
+Waimolliset 134, 135, 137.
+Waimollisten tukkio 134, 135.
+Walhekuolleet 113.
+Walherokko 52.
+Waltasuonen haawoitus 135.
+Wammat 97.
+Waskiruosteen=myrkky 111.
+Watsa, kowa 22, 42, 47, 123, 129, 138; pehmiä 42, 91; pilautunut 40.
+Watsa, wetelä 42, 45, 47, 91.
+Watsakipu 37, 133.
+Watsanpureet 42.
+Watsanturpo 122, 129, 138.
+Watsapolte, =poltto 21, 134.
+Watsapöhö 45, 83.
+Watsatauti 79.
+Watsawihleet 37, 41.
+Watsawäänne 39, 42.
+Watsuri 79.
+Wawahtelema 43.
+Wedenlähtö, waikia 29.
+Wenähys 47, 108.
+Weren=asetus 97.
+Werenheitto 85.
+Weren oksentaminen 85.
+Weren tukkiminen, tyrehys 97, 140.
+Werestys, werestäminen 29, 42.
+Werestys syntyneuwoissa 29.
+Werihaawat 97.
+Werijuoksu 21, 23, 25, 27, 84.
+Werijuoksu (waimowäen) 85.
+Werijuoksuin tukehus 134.
+Werikohtaus 87, 134.
+Werikuohu 25, 84.
+Werikusenta 85.
+Weriokse 85.
+Weripahka 106.
+Weriryintä 85.
+Werisulku 134.
+Werisylje, =sylky 4, 12, 85, 128, 138.
+Weriyskä 85, 134.
+Wesi, hidas 29.
+Wesiahma 77.
+Wesiaiwo 56, 122.
+Wesikauhu 112.
+Wesikohtaus 77.
+Wesipöhö 4, 82.
+Wesirokko 52.
+Wesitauti 82.
+Wesitukehus 23, 33.
+Wesiumpi, =umme 23, 93, 131.
+Weteen kuolleet 114, 116.
+Wetelä 79.
+Wieras 107.
+Wiho 65.
+Wihotaudit 128, 129, 134.
+Wihtrilliöljyn myrkky 111.
+Wiina 4.
+Willieläwäin purema 112.
+Wilukuume 72, 127.
+Wilunwäre 64.
+Wilustaja 44.
+Wilustuminen 13, 121.
+Wilutauti 72, 127.
+Wiluun kuolleet 117.
+Wimma 15, 114.
+Wirma 88.
+Woimattomuus 12, 45.
+Wuotawat silmät 132.
+Wälikalwon särkymä 29.
+Wäwähtelemiset 43.
+Wäärät jalat 47.
+
+Yskä 68, 121, 122, 124, 130.
+Yskäkuume 68.
+
+Ähky 4, 77.
+Äkämä 106.
+Ääni, langennut, sortunut 68, 95.
+
+
+
+
+Ruotsalainen reisteri.
+
+
+Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno.
+Afförande medel; ulostusaineet.
+Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen.
+Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja.
+Ansigtets swullnad; kaswopöhö.
+Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.
+
+Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume.
+Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen,
+    l. särkyminen, taituntawika.
+Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus.
+Bensår; jalkahaawat.
+Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana.
+Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato.
+Bitna sår; purtuhaawat.
+Blekhet hos barn; kalwehtuminen.
+Blodböld; weripahka, wammaus.
+Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus,
+    pysähdys, tyrehys.
+Blodflöde; hurmikko, werijuoksu.
+Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys.
+Blodhostning; weriyskä, weriryintä.
+Blodkräkning; weriokse.
+Blodpinkning; werenheitto, werikusenta.
+Blodspottning; werisylky.
+Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu.
+Blödning; werijuoksu.
+Brandböld; mähkä.
+Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa,
+    muljahtaneet, tyrä.
+Brännkoppor; polttorokko.
+Brännskador; palaneet.
+Brännsår; polttohaawat.
+Bröstböld; nisäajos.
+Bröstens uppswällning; rintapuhallus.
+Bröstinflammation; rintawiho.
+Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä.
+Bröstwerk; rintakipu.
+Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit.
+Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit.
+Bröstwårtors fel; nänniwiat.
+Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit.
+Bukwattusot; watsapöhö.
+Bulnad; ajos.
+Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.
+
+Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka.
+Digestivpulwer; pehmitysjauho.
+Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen,
+    kuolo, puuttuma.
+Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet.
+Dålig mage; kehnomahaisuus.
+
+Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen
+Efterwärkar; jälkipurut.
+Engelska sjukan; riisi, englannin tauti.
+
+Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen,
+    kaatumawika, pahan pieksämä.
+Feber; kuume, kuumetauti.
+Fel i lungorna; keuhkowika.
+Fingerwärk; wieras, koi.
+Flen; leini.
+Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti.
+Flussfeber; kinakuume.
+Flygande wärk; juoksiainen.
+Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi.
+Frossa; wilutauti, kylmätauti.
+Frossfeber; wilukuume.
+Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali.
+Fältfeber; sotatauti.
+Fältsjuka; sotatauti.
+Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus.
+Förgiftning; myrkyte, =ttäminen.
+Förkylning; wilustuminen.
+Förskämd blod; särkynyt, paha weri.
+Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio.
+Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä.
+Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja.
+
+Gallfeber; sappikuume, sappitauti.
+Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki.
+Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky.
+Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen.
+Gulsot; keltatauti.
+Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu.
+
+Hafwande tillstånd; raskaisuus.
+Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto.
+Halsinflammation; kurkkuwiho.
+Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti.
+Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo.
+Hemorrhoider; perätauti.
+Hicka; nikka.
+Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä.
+Hjertsprång; kouristaja.
+Hosta; yskä, ryintä.
+Hosta med feber; yskäkuume.
+Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys.
+Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma.
+Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky.
+Huggsår; raudanhaawat.
+Hysteri; kohtutauti, emätauti.
+Håll och styng; pistotauti, pistokset.
+Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme.
+Hängda; hirtetyt.
+Höstsjuka; sarwentotauti.
+Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume.
+Höstfrosta; syystauti.
+
+Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet.
+Inflammation i hjernan; ajuwiho.
+Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho.
+Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho.
+Inflammationer; wihotaudit.
+
+Karbunkel; kuisma, weripahka.
+Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä.
+Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä.
+Kikhosta; hinku, nääntöyskä.
+Klåda; syyhy, syyhelmä.
+Knölar i stolgången; peräkuhlot.
+Kolera; kolera.
+Kolik; ähky, watsawäänne.
+Koppor; rokko, rupuli.
+Koppor, falska; walherokko.
+Kräfta; ruumiin mato.
+Kräftknöl; syöpäpahka.
+Kräkning; oksettaja.
+Känslolöshet; tunnottomuus.
+Körtelsjuka; rauhaiskipu.
+
+Ledstyfhet; jäsenten kankeus.
+Ledswullnad; jäsenajetus.
+Ledwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus.
+Ledwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja.
+Lefwerinflammation; maksawiho.
+Lifmoderbrock; kohtulasku.
+Lifmodrens omwändning; kohtumulje.
+Ljumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä.
+Löst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko.
+
+Magens öfwerlastning; mahan haittatäytyys.
+Magplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle.
+Magref; watsawihleet.
+Magsjuka; sydänwaiwa.
+Magskärfwens nedfallande; rintaluun lasku.
+Maran; painajainen.
+Maskar; eläwät sisässä, madot.
+Mellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen.
+Messling; tuhkuri, tuhkarokko.
+Mjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky.
+Mjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa.
+Mjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen.
+Mjölkfeber; rintakuume, maitokuume.
+Mjölkskorpa; maitokerni.
+Mjölkstockning; maitosulku.
+Moderpassion; kohtutauti, emätauti.
+Modifierade koppor; muuttorokko.
+Munröta; suumärkö.
+Munskorf; suurupi, rohtuma.
+Månadsrening; kuukautiset.
+
+Nafwelbrock; napapuhlu.
+Nafwelswulst; napamulje.
+Nafwelsår; napahaawat.
+Nerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti.
+Nerfsjukdom; liudewaiwa.
+Näsblod; nenäwerestys.
+
+Onda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi.
+Ondskorf; sienirupi, paharupi.
+Ondt i swalget; nielinwiat, nielutauti.
+Ormbett; kärmeenpisto, madon panema.
+Orolighet; levottomuus.
+Os; häkä, tiku, häyry.
+Oäkta koppor; petosrokko.
+
+Pleuresi; pistostauti.
+Påssjuka; korwarauhaiset.
+
+Qwäfda; tukehtuneet.
+Qwäfda i os; häkään kuolleet.
+
+Rasande djurs bett; hulluin eläwäin purema.
+Ref; watsawäänne, wihleet.
+Ref=orm; sawipuoli, maahinen
+Ros; ruusu.
+Rosfeber; ruusukuume.
+Rossår; ruusuhaawat.
+Ryckningar; puistelia, puistuttaja.
+Rödsot; punatauti.
+Rötfeber; polttokuume, polttotauti.
+Rötsår; mätähaawat.
+
+Sendrag; suoniweto.
+Sensträckning; wenymä, wenähys.
+Skabb; kapi, paharupi.
+Skafsår; hieroma, lyöttynyt.
+Skarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti.
+Skendöda; walhekuolleet.
+Skjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat.
+Skorf i hufwudet; sienirupi, päärupi.
+Skrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko.
+Skrämsel; säikähtämä.
+Skälfwa; wilutauti.
+Skörbjugg; keripukki, kerpunkki.
+Skörbjuggssår; kerpunkkihaawat.
+Slag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus.
+Slag och stötar; satattama.
+Slemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti.
+Slemsjukdomar; lokatauti.
+Slitna sår; raateluhaawat.
+Smitta; tartunta.
+Smittkoppor; iso rokko, rokkotauti.
+Spenböld; nisäajos.
+Spetelska; pitaali.
+Spolmaskar; suolikot, suoningat, lierat.
+Spridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat.
+Stenpasion; kiwitauti.
+Stenplågor; kiwitauti.
+Strypsjuka; kurkunkuristaja.
+Strypta; kuristetut.
+Stuckna sår; pistohaawat.
+Styng; pistos.
+Swag mage; kehnomahaisuus.
+Swag syn; heikkosilmäisyys.
+Swaga ögon; heikkosilmäisyys.
+Swaghet; heikkoluontoisuus.
+Swagt bröst; kehno rinta.
+Swallkött; kuollut liha, liika liha.
+Swimning; pyörtyminen, menehtyminen.
+Swindel; pääwiemistys, heidytys.
+Swullnad; ajetus.
+Syra i magen; hapan.
+Swår andedrägt; ahdas henki.
+Swårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö,
+    tippatauti.
+Sår; haawat.
+Sår nafwel; napawiat.
+Såra bröst; rintahaawat.
+Såra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät.
+Sömn, owanlig; uni, tawaton. Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus.
+Sömnlöshet; unettomuus.
+
+Taggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet.
+Tandköttets blödning; ijenlihan werestys.
+Tandplågor; hammaskipu.
+Tandsjuka; hammastauti.
+Tandwärk; hammasmato, hammaskipu.
+Tarminflammation; suoliwiho.
+Tarmwred; suolimulje.
+Torr hosta; hökäyskä.
+Torrwärk; luuwalo.
+Torsk; sampaat.
+Transpiration; hiku.
+Trosk; sampaat.
+Tryckning under bröstet; sydänalan paino.
+Twinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti.
+
+Uppswällning; puhallus.
+Urinstämma; salpu, wesiumpi.
+Utslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä.
+Utslagsfeber; ihotekuume.
+Utslagssjukdomar; ihotaudit.
+Utsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti.
+
+Wagel; naarannappi, näärännäppi.
+Warioloider; muuttorokko.
+Watten i hjernan; wesiaiwo.
+Wattenkoppor; wesirokko.
+Wattenkräfta; suuwieras, suumärkö.
+Wattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus.
+Wattusot; wesitauti, pöhö.
+Wenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi.
+
+Ympkoppor; panorokko.
+
+Åskrörde; ukonlyödyt.
+
+Äckel; kue, kuoitus.
+Ältan; eltta.
+
+Ögonsjuka; silmäkipu.
+Öroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu.
+Öronwärk; korwakipu, korwasärky.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri, by 
+Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TALONPOJAN ***
+
+***** This file should be named 38224-8.txt or 38224-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/3/8/2/2/38224/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/38224-8.zip b/38224-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..4ad6dfb
--- /dev/null
+++ b/38224-8.zip
diff --git a/38224-h.zip b/38224-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..f1e37c8
--- /dev/null
+++ b/38224-h.zip
diff --git a/38224-h/38224-h.htm b/38224-h/38224-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..9861664
--- /dev/null
+++ b/38224-h/38224-h.htm
@@ -0,0 +1,5902 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Suomalaisen Talonpojan Koti=Lääkäri, by Elias Lönnrot.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2,h3,h4 {
+    text-align: center; /* all headings centered */
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .75em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .75em;
+}
+
+p.author {
+   text-align:right;
+   margin-right:10%;
+  }
+
+hr.tb   {width: 45%;}
+
+hr.r45 {width: 45%; margin-top: 2em; margin-bottom: 4em;}
+
+table {
+    margin-left: auto;
+    margin-right: auto;
+}
+
+.pagenum { /* uncomment the next line for invisible page numbers */
+    /*  visibility: hidden;  */
+    position: absolute;
+    left: 92%;
+    font-size: smaller;
+    text-align: right;
+} /* page numbers */
+
+/* Poetry */
+.poem {
+    margin-left:30%;
+    margin-right:10%;
+    text-align: left;
+}
+
+.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;}
+
+.poem span.i0 {
+    display: block;
+    margin-left: 0em;
+    padding-left: 3em;
+    text-indent: -3em;
+}
+
+    </style>
+  </head>
+<body>
+
+
+<pre>
+
+Project Gutenberg's Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Release Date: December 5, 2011 [EBook #38224]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TALONPOJAN ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+
+
+<h1>SUOMALAISEN TALONPOJAN</h1>
+
+<h1>KOTI=LÄÄKÄRI</h1>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h3>Kirj.</h3>
+
+<h2>Elias Lönnrot</h2>
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<h4>Ilmestynyt ensimmäisen kerran Helsingissä v. 1839<br />
+G. O. Waseniuksen tykönä.</h4>
+
+<h4>Korjatut laitokset ilmestyneet Porvoossa 1856<br />
+ja Helsingissä 1867.</h4>
+
+<h3>Tämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.</h3>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+<p>&nbsp;</p>
+
+<p>Näytetty: C. R. Lindberg.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>Lukialle.</h2>
+
+
+<p>Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista
+lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa
+neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för
+menige Man af <i>Carl Nordblad</i>" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme,
+sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin
+muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma
+awisiloissa saman kirjan jo toiselta &mdash; mag. <i>J. H. Beckmannilta</i>
+&mdash; suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän
+suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi.
+Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin
+walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti
+siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään
+on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt
+hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki
+kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa
+saamma seuraawan selwityksen panna. <i>Ele</i> merkitsee ruumiin kunaki
+aikana näöllistä woimaa (lifskraft); <i>haalia</i>, lensiä, pensiä,
+lämpimältä tuntuwa; <i>hapahka</i>, happamelle maistawa; <i>hilu</i>,
+transpiration; <i>hi'in, hikimet, hikisuonet</i>, porer; <i>ulostus</i>, laxering;
+<i>ulostawa</i>, laxerande; <i>juntukka</i>, spanskfluga; <i>saalas</i>, nyssfödt barn;
+<i>kiihottawa</i>, retande; <i>korlata</i>, gurgla; <i>kue</i>, äckel; <i>kuottaa,
+kuoituttaa</i>, äckla; <i>kuume</i>, feber, <i>kätilöin</i>, barnmorska; <i>laskimo</i>,
+blodåder, ven; <i>liude, tuntosuoni</i>, nerf; <i>oireet</i>, sjukdomsförebud;
+<i>pese, pesetti</i>, såpa; <i>posia, potilas</i>, patient; <i>rupeama</i>, smitta utan
+materielt substrat; <i>salmiakkijuokse</i>, luftspiritus, stinkspiritus;
+<i>setki</i>, paroxysm; <i>suolaöljy</i>, saltsyra; <i>tarttarisuola</i>,
+cremor=tartari; <i>waltimo</i>, pulsåder, arter; <i>werimaksa</i>, moderkaka;
+<i>aneksi</i>, anis; <i>juuriska</i>, kålrot; <i>kukonyrtti</i>, sedum acre;
+<i>kynsilaukka</i>, hwitlök; <i>lemmekkä</i>, lempikukka, viola tricolor;
+<i>lääketahkiainen</i>, arctium lappa; <i>maitiais=juuri</i>, woikukan juuri;
+<i>mali</i>, koinruoho, malört; <i>peltohumala</i>, millefolium; <i>pujojuuri</i>,
+artemisia vulgaris; <i>raate</i>, radake, trifolium aqvaticum; <i>saunakukka</i>,
+chamomilla vulgaris; <i>seljakukka</i>, fläderthee; <i>willikaali</i>, bolmört.</p>
+
+<p>Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.</p>
+
+<p class="author">Elias Lönnrot.</p>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<p>&nbsp;</p>
+
+<p>Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin
+annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja
+muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi
+tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä
+samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.</p>
+
+<p>Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.</p>
+
+<p class="author">E. L.</p>
+<p>&nbsp;</p>
+<p>&nbsp;</p>
+
+
+
+<h3>SISUSTA.</h3>
+
+
+<table border="0" cellpadding="4" cellspacing="0" summary="TOC">
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>1 Luku.</b></td><td align="right">Siv.</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Yhteisiä muistuteltawia terweydestä</td><td align="right"><a href="#Page_1">1</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Tautien syistä</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ruuista ja juomista</td><td align="right"><a href="#Page_2">2</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Palowiinasta</td><td align="right"><a href="#Page_4">4</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ilmasta terweyden suhteen</td><td align="right"><a href="#Page_7">7</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Waatteista</td><td align="right"><a href="#Page_10">10</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Puhtaudesta</td><td align="right"><a href="#Page_11">11</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Liikkeestä ja lewosta</td><td align="right"><a href="#Page_14">14</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Mielenliikunnoista (wimmoista)</td><td align="right"><a href="#Page_15">15</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ilosta ja huwituksista</td><td align="right"><a href="#Page_16">16</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>2 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Sairaan hoitajasta</td><td align="right"><a href="#Page_16">16</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Sairaan wuoteesta</td><td align="right"><a href="#Page_18">18</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Lääkkeistä</td><td align="right"><a href="#Page_19">19</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ruuasta ja juomasta</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Lewosta</td><td align="right"><a href="#Page_21">21</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>3 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Raskaista ja synnyttäjistä</td><td align="right"><a href="#Page_21">21</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Raskaitten erinäisistä waiwoista</td><td align="right"><a href="#Page_22">22</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">kuoitus, niwo, okse</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">närä, kurkunpoltto</td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">turpo, kowa watsa, ummetti</td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen</td><td align="right"><a href="#Page_23">23</a></td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">jalkain pöhö eli ajetus</td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti</td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">werijuoksu</td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">wialliset nännit eli nisät</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Synnytys=ajasta</td><td align="right"><a href="#Page_24">24</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen</td><td align="right"><a href="#Page_26">26</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen</td><td align="right"><a href="#Page_27">27</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">hurmikko, werijuoksu</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">pyörtyminen</td><td align="right"><a href="#Page_28">28</a></td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">jälkituskat, jälkipoltteet</td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">ajetus, puhallus, helleys, werestys</td><td align="right"><a href="#Page_29">29</a></td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti</td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">hidas wesi, waikia wedenlähtö</td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">kohdun mulje eli laskeuma</td><td align="right"><a href="#Page_30">30</a></td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">maitokuume</td></tr>
+<tr><td align="left">i)</td><td align="left">lapsiwuoteen tauti</td></tr>
+<tr><td align="left">k)</td><td align="left">rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku</td></tr>
+<tr><td align="left">l)</td><td align="left">nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät</td><td align="right"><a href="#Page_32">32</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>4 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Pienten lasten hoidosta</td><td align="right"><a href="#Page_33">33</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Äskensyntyneistä</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta</td><td align="right"><a href="#Page_34">34</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Rawinnosta</td><td align="right"><a href="#Page_36">36</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Liikunnosta ja lewosta</td><td align="right"><a href="#Page_40">40</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Wioista ja taudeista</td><td align="right"><a href="#Page_42">42</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">napawiat, napahaawat</td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö</td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia</td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">lewottomuus, unettomuus</td><td align="right"><a href="#Page_43">43</a></td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">silmäkipiät</td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">hammaskiwut</td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys</td></tr>
+<tr><td align="left">i)</td><td align="left">maitoterni, maitoruwet</td><td align="right"><a href="#Page_44">44</a></td></tr>
+<tr><td align="left">k)</td><td align="left">eltta eli wilustaja</td></tr>
+<tr><td align="left">l)</td><td align="left">riisi, englannintauti, kuiwatauti</td><td align="right"><a href="#Page_45">45</a></td></tr>
+<tr><td align="left">m)</td><td align="left">kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali</td><td align="right"><a href="#Page_46">46</a></td></tr>
+<tr><td align="left">n)</td><td align="left">suumärkö, suuwieras</td><td align="right"><a href="#Page_47">47</a></td></tr>
+<tr><td align="left">o)</td><td align="left">ulkonaiset wiat ja wirheet</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>5 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Iällisempäin lasten hoidosta</td><td align="right"><a href="#Page_48">48</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Niiden wioista ja taudeista</td><td align="right"><a href="#Page_51">51</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">rokkotauti, isorokko, rupuli</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">muuttorokot</td><td align="right"><a href="#Page_52">52</a></td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">wesi=, poltto=, walherokot</td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">tuhkuri, tuhkarokko</td><td align="right"><a href="#Page_53">53</a></td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti</td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">hinku, nääntö=yskä</td><td align="right"><a href="#Page_54">54</a></td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">kurkunkuristaja</td><td align="right"><a href="#Page_55">55</a></td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">hengen=ahdistaja</td></tr>
+<tr><td align="left">i)</td><td align="left">wesi=aiwo, wettä päässä</td><td align="right"><a href="#Page_56">56</a></td></tr>
+<tr><td align="left">k)</td><td align="left">sarwentotauti, lonkkawika</td></tr>
+<tr><td align="left">l)</td><td align="left">ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen</td><td align="right"><a href="#Page_57">57</a></td></tr>
+<tr><td align="left">m)</td><td align="left">risasto, risatauti, rösötauti</td></tr>
+<tr><td align="left">n)</td><td align="left">madot, eläwät</td><td align="right"><a href="#Page_59">59</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>6 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista taudeista ja wioista</td><td align="right"><a href="#Page_59">59</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>7 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista</td><td align="right"><a href="#Page_63">63</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit</td><td align="right"><a href="#Page_64">64</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Wihotaudeista (ruots. inflammationer)</td><td align="right"><a href="#Page_65">65</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">ajuwiho</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">kihinäwiho</td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">korwawiho, korwakipu, korwan särky</td><td align="right"><a href="#Page_66">66</a></td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">kurkkuwiho, kurkkutauti</td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">rintawiho, rinnanpistos</td><td align="right"><a href="#Page_67">67</a></td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti</td><td align="right"><a href="#Page_68">68</a></td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho</td><td align="right"><a href="#Page_69">69</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume, limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti</td><td align="right"><a href="#Page_71">71</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Wilukuume, wilutauti, kylmätauti</td><td align="right"><a href="#Page_72">72</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume</td><td align="right"><a href="#Page_74">74</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Ruusukuume</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>8 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista</td><td align="right"><a href="#Page_75">75</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti, kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa</td><td align="right"><a href="#Page_77">77</a></td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa</td><td align="right"><a href="#Page_78">78</a></td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti, ripasta, ruikku</td><td align="right"><a href="#Page_79">79</a></td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">punatauti, ulkonen, ulkotauti</td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">kolera</td><td align="right"><a href="#Page_81">81</a></td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">keltatauti</td><td align="right"><a href="#Page_82">82</a></td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">wesitauti, wesipöhö</td></tr>
+<tr><td align="left">i)</td><td align="left">hurmikko, werijuoksu, werikuohu</td><td align="right"><a href="#Page_84">84</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">nenäweri</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">weriryintä, weriyskä, werisylje</td><td align="right"><a href="#Page_85">85</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">weriokse, weren oksento</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">werenheittö, werikusenta</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">werijuoksu waimowäeltä</td></tr>
+<tr><td align="left">k)</td><td align="left">perätauti, peräjuoksu</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">kohtutauti, emätauti</td><td align="right"><a href="#Page_86">86</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, pahan nuoli</td><td align="right"><a href="#Page_87">87</a></td></tr>
+<tr><td align="left">l)</td><td align="left">kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä</td><td align="right"><a href="#Page_88">88</a></td></tr>
+<tr><td align="left">m)</td><td align="left">tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli</td><td align="right"><a href="#Page_89">89</a></td></tr>
+<tr><td align="left">n)</td><td align="left">kapi, paharupi, päärupi</td><td align="right"><a href="#Page_90">90</a></td></tr>
+<tr><td align="left">o)</td><td align="left">kerpunkki, keripukki</td><td align="right"><a href="#Page_91">91</a></td></tr>
+<tr><td align="left">p)</td><td align="left">matoja eli eläwiä watsassa</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">lierat, suolikot, suoninkaiset</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">pienet madot</td><td align="right"><a href="#Page_92">92</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato</td></tr>
+<tr><td align="left">q)</td><td align="left">wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika</td><td align="right"><a href="#Page_93">93</a></td></tr>
+<tr><td align="left">r)</td><td align="left">kiwitauti, tippatauti</td></tr>
+<tr><td align="left">s)</td><td align="left">hammastauti, hammasmato</td><td align="right"><a href="#Page_94">94</a></td></tr>
+<tr><td align="left">t)</td><td align="left">pitaali</td></tr>
+<tr><td align="left">u)</td><td align="left">kuppatauti, pahatauti, ransuusi</td><td align="right"><a href="#Page_95">95</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>9 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Haawoista ja muista ulkonaisista wioista</td><td align="right"><a href="#Page_96">96</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat</td><td align="right"><a href="#Page_97">97</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">werenseisottaminen, weren=asetus</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">werihaawan side</td><td align="right"><a href="#Page_99">99</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">ajettuminen</td><td align="right"><a href="#Page_100">100</a></td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">pistehaawat, pistetyt haawat</td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">puremahaawat, raadellut, runnellut haawat</td><td align="right"><a href="#Page_101">101</a></td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">ampuhaawat, luodinhaawat</td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">mätähaawat</td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">kerpunkkihaawat</td><td align="right"><a href="#Page_103">103</a></td></tr>
+<tr><td align="left">g)</td><td align="left">ruusuhaawat</td><td align="right"><a href="#Page_104">104</a></td></tr>
+<tr><td align="left">h)</td><td align="left">kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat</td></tr>
+<tr><td align="left">i)</td><td align="left">polttohaawat</td></tr>
+<tr><td align="left">k)</td><td align="left">paleltumahaawat, kylmänwiat</td><td align="right"><a href="#Page_105">105</a></td></tr>
+<tr><td align="left">l)</td><td align="left">paiseet, ajokset, weripahkat</td><td align="right"><a href="#Page_106">106</a></td></tr>
+<tr><td align="left">m)</td><td align="left">lyöttyneen wika, lyöttöhaawa</td></tr>
+<tr><td align="left">n)</td><td align="left">äkämä, paisuma, putkenpolttama</td></tr>
+<tr><td align="left">o)</td><td align="left">kuisma, weripahka, mähkä</td></tr>
+<tr><td align="left">p)</td><td align="left">koi, wieras, isokumppali</td><td align="right"><a href="#Page_107">107</a></td></tr>
+<tr><td align="left">q)</td><td align="left">tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika</td></tr>
+<tr><td align="left">r)</td><td align="left">jäsenniukahus, niwellys, hiwellys</td><td align="right"><a href="#Page_108">108</a></td></tr>
+<tr><td align="left">s)</td><td align="left">luuntaitto, katkeaminen</td></tr>
+<tr><td align="left">t)</td><td align="left">jäsenten kankeus</td><td align="right"><a href="#Page_109">109</a></td></tr>
+<tr><td align="left">u)</td><td align="left">syopäpahka, ruumiinmato</td></tr>
+<tr><td align="left">w)</td><td align="left">näärännäppi</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>10 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista</td><td align="right"><a href="#Page_110">110</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">myrkytyksistä</td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">syöwyttäwät myrkyt</td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">tainnuttawat myrkyt</td><td align="right"><a href="#Page_111">111</a></td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">eläwäin myrkyt</td><td align="right"><a href="#Page_112">112</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Walhekuolleista</td><td align="right"><a href="#Page_113">113</a></td></tr>
+<tr><td align="left">a)</td><td align="left">hukkuneet, weteen kuolleet</td><td align="right"><a href="#Page_116">116</a></td></tr>
+<tr><td align="left">b)</td><td align="left">paleltuneet, wiluun kuolleet</td><td align="right"><a href="#Page_117">117</a></td></tr>
+<tr><td align="left">c)</td><td align="left">kuristuneet, hirtetyt</td></tr>
+<tr><td align="left">d)</td><td align="left">tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet</td></tr>
+<tr><td align="left">e)</td><td align="left">kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet</td><td align="right"><a href="#Page_118">118</a></td></tr>
+<tr><td align="left">f)</td><td align="left">ukonlyödyt, ukkosen tappamat</td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>11 Luku.</b></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left">Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista</td><td align="right"><a href="#Page_118">118</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>Suomalainen reisteri</b></td><td align="right"><a href="#Page_142">142</a></td></tr>
+<tr><td align="left"></td><td align="left"><b>Ruotsalainen reisteri</b></td><td align="right"><a href="#Page_149">149</a></td></tr>
+</table>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>1 Luku.</h2>
+
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_1" id="Page_1">[Pg 1]</a></span></p>
+<h2>Yhteisiä muisteltawia terweydestä.</h2>
+
+<p>Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras
+täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja
+olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä
+terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki
+jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja
+kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen
+wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle
+woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä
+saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi
+parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja
+niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween
+ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.</p>
+
+
+<h3>Tautien syistä.</h3>
+
+<p>Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia
+owat: <i>liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli
+sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu
+ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä
+kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,
+huwitusten pitkällinen nautinto <span class="pagenum"><a name="Page_2" id="Page_2">[Pg 2]</a></span>
+eli muu wäärinkäytös, äkillisten
+wimmain eli mielenliikuntoin kohtaus</i>.</p>
+
+
+<h3>Ruuista ja juomista.</h3>
+
+<p>Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi
+kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.
+Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut
+kohtuullisuuttansa.</p>
+
+<p>Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan
+muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja
+ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin
+kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti
+sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla
+höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään
+terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta
+wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät
+kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa
+oljista ja petäjän=kuorista saada.</p>
+
+<p>Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä
+terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja
+rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.</p>
+
+<p>Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta
+terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten
+kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla
+syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon
+usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_3" id="Page_3">[Pg 3]</a></span>Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta
+pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi
+astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista
+waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.</p>
+
+<p>Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa
+wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin
+ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,
+wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,
+lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,
+weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki
+sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu
+ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi
+nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan
+tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen
+wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.
+Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi
+wieläki kuulla sanottawan: <i>nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan
+juomattomat</i>. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi
+laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti
+keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja
+happamina ne ei ole terweellisiä.</p>
+
+<p>Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.
+Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut
+monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_4" id="Page_4">[Pg 4]</a></span>Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille
+ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta
+ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa
+tiloissa, niinkuin <i>ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi
+kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa</i>, koska sitä lääketten werosta
+wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa
+on kuitenki <i>hywä olut</i> paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.</p>
+
+<p>Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin
+suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle
+ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi
+täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut
+watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa
+keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,
+woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,
+wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,
+ikuisia tauteja, <i>heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,
+ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,
+turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn</i> ynnä muita
+lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja
+kauhistuttawa kuolema.</p>
+
+<p>Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos
+sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää
+ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja
+kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,
+saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on <span class="pagenum"><a name="Page_5" id="Page_5">[Pg 5]</a></span>werisillä
+tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa
+palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta
+tapahtuneen. &mdash; Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna
+elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa
+suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki
+woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa
+<i>tarpeeksi</i> ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta <i>palowiinan
+orjaksi</i>. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa
+ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti
+nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa <i>mies on mieltä wailla</i>
+ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen
+turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu
+raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin
+runoniekan opetus, joka sanoo:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Jos nyt tahdot tarkemmasti<br /></span>
+<span class="i0">Osata oikein eleä,<br /></span>
+<span class="i0">Niin wiero wiina peräti,<br /></span>
+<span class="i0">Sekä karta karwojansa.<br /></span>
+<span class="i0">Ole wiinalle wihainen,<br /></span>
+<span class="i0">Heitä pois lihan hekuma,<br /></span>
+<span class="i0">Tee jo kelpaawa katumus,<br /></span>
+<span class="i0">Armon aikana alota!"<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa
+taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen
+kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Wasta minä wanhoillani<br /></span>
+<span class="i0">Oiwalsin tämän asian.<br /></span>
+<span class="i0">Kuinka kunnia meneepi,<br /></span><span class="pagenum"><a name="Page_6" id="Page_6">[Pg 6]</a></span>
+<span class="i0">Aleneepi miehen arwo,<br /></span>
+<span class="i0">Kaikki rakkaus katoopi<br /></span>
+<span class="i0">Entisiltä ystäwiltä,<br /></span>
+<span class="i0">Miesi welkahan wedäikse,<br /></span>
+<span class="i0">Joka ryyppeää rysyltä,<br /></span>
+<span class="i0">Wiinan wiljassa elääpi,<br /></span>
+<span class="i0">Monet päiwät pääksytysten,<br /></span>
+<span class="i0">Wikkokaudet wieretysten.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Mailman makia seura,<br /></span>
+<span class="i0">Tapa wanha tarttuwainen,<br /></span>
+<span class="i0">Jot' ei arwata alusta.<br /></span>
+<span class="i0">Saapi semmoiset wahingot.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Aiwan on asian kanta<br /></span>
+<span class="i0">Sillä lailla, lapsukaiset:<br /></span>
+<span class="i0">Minä sen todeksi tiedän,<br /></span>
+<span class="i0">Jok' olen itseki ollut<br /></span>
+<span class="i0">Taipuwa tähän tapahan,<br /></span>
+<span class="i0">Saanut semmoiset wahingot:<br /></span>
+<span class="i0">Terweys on turmeltuna,<br /></span>
+<span class="i0">Kaikki rikkaus kadonna,<br /></span>
+<span class="i0">Arwoni alentununna;<br /></span>
+<span class="i0">Matti taskussa makaapi,<br /></span>
+<span class="i0">Tuskat turkkini powessa,<br /></span>
+<span class="i0">Ristit, waiwat rinnassani.<br /></span>
+<span class="i0">Wielä suututin sukuni,<br /></span>
+<span class="i0">Esiwaltani wihoitin;<br /></span>
+<span class="i0">Näytin itseni olewan<br /></span>
+<span class="i0">Irwihampaille iloksi,<br /></span>
+<span class="i0">Hywänsuowille suruksi."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen
+enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei
+tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.
+Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki
+iällisemmille <span class="pagenum"><a name="Page_7" id="Page_7">[Pg 7]</a></span>ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei
+liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.
+Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan
+terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin
+kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä
+pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään
+ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja
+watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole
+totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.</p>
+
+
+<h3>Ilmasta terweyden suhteen.</h3>
+
+<p>Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli
+uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu
+seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä
+liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, <b>laskimot</b>
+(laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta
+ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä
+ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos
+hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja
+raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte <b>valtimoita</b> (waltasuonia,
+henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken
+ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.
+Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen
+laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä
+ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus
+tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja
+tiimassa 1500 kertaa.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_8" id="Page_8">[Pg 8]</a></span>Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi
+kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta
+tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma
+on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi
+kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä
+ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että
+meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista
+ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos
+asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan
+wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi
+ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma
+owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,
+pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen
+lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun
+kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä
+maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,
+ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia
+pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia
+eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on
+talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan
+muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä
+palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista
+laskettaman.</p>
+
+<p>Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle
+waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
+ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin
+seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään <span class="pagenum"><a name="Page_9" id="Page_9">[Pg 9]</a></span>puhdistettaa ja
+raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,
+kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti
+kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia
+kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa
+kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole
+pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,
+ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,
+ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.</p>
+
+<p>Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin
+liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen
+aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.
+Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,
+taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein
+hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla
+ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki
+hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille
+kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,
+terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat
+ilman.</p>
+
+<p>Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita
+sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on
+ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
+täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on
+warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi
+ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain
+eli henkiluukuin <span class="pagenum"><a name="Page_10" id="Page_10">[Pg 10]</a></span>ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet
+sairaita lähestywät.</p>
+
+
+<h3>Waatteista.</h3>
+
+<p>Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,
+mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,
+suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta
+monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä
+polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta
+muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen
+hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka
+wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan
+waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä
+kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki
+waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla
+aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle
+nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta
+usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen
+ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät
+lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä
+talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten
+ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.</p>
+
+<p>Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,
+hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti
+päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita
+pääkipuja ja kohtauksia.</p>
+
+<p>Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja
+hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_11" id="Page_11">[Pg 11]</a></span>Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin
+huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla
+matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on
+arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin
+kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita
+ulostustauteja.</p>
+
+<p>Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei
+pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja
+muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla
+kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin
+kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla
+ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.</p>
+
+<p>Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat
+terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin
+waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei
+kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja
+akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla
+on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle
+wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se
+wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja
+pesemistä kaipaawa.</p>
+
+
+<h3>Puhtaudesta.</h3>
+
+<p>Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat
+oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,
+jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus
+kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,
+kuin rikkaan, <span class="pagenum"><a name="Page_12" id="Page_12">[Pg 12]</a></span>niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus
+suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras
+warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,
+milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.
+Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten
+pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin
+terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä
+totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli
+muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä
+ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Kylmät pesot</b>, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi
+(8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä
+wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka
+menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa
+asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen
+waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat
+ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,
+niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa
+saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja
+riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi
+kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa
+ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä
+ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Lämpimät pesot</b>, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa
+lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin
+wälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin
+neljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään <span class="pagenum"><a name="Page_13" id="Page_13">[Pg 13]</a></span>mentyä peitetään amme
+lakanoilla, jotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta
+tultua kääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja
+mennään niin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata.
+Jos joku tahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon
+kuiwat waatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat
+kostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä
+aikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä
+liiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.</p>
+
+<p>Maassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin
+wastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat
+wielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole
+soweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä,
+wiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia
+tulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja
+saunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä,
+luuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.</p>
+
+<p>Kaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja
+wahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan
+oksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn,
+niin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat,
+pitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun
+pesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä
+atrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että
+ruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli
+raukeaisi.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_14" id="Page_14">[Pg 14]</a></span></p>
+
+
+<h3>Liikkeestä ja lewosta.</h3>
+
+<p>Ihminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan.
+Ja onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli,
+rauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa
+ruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit
+tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja kohtuus", sanoi entinen
+mainio wiisas, "owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa,
+harwoin kolmatta kaipaa". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin
+terweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina
+eläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä
+on näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta
+on moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua.
+Alituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes
+tiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa
+emme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen
+nuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset,
+keuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot,
+rammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista;
+kehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja
+kiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen
+tulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen
+tarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män
+tiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot
+kauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä
+omatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta
+on kowin waarallinen työttömällenki, <span class="pagenum"><a name="Page_15" id="Page_15">[Pg 15]</a></span>wielä waarallisempi töissä
+rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen
+lewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet.
+Painaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu
+kuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut
+tekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin
+kylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan
+kyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka
+painajan tultua olisi walmis herättämään.</p>
+
+
+<h3>Wimmoista (mielenliikunnoista).</h3>
+
+<p>Mielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis
+wälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo,
+toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja
+wielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen
+ilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska
+äkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja
+nauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja
+akkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman
+ja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman.
+Wielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min
+woipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä
+murheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan
+sallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina
+sitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin
+lapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on
+senlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_16" id="Page_16">[Pg 16]</a></span></p>
+
+
+<h3>Ilosta ja huwituksista.</h3>
+
+<p>Kauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen
+wirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin
+että hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle.
+Töistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa
+muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.
+Itsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja
+leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä
+syyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei
+mitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin
+pitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka
+yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä
+ole viimein minkään ilon nautitsijaa.</p>
+
+<p>Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä
+kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan
+waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei
+muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille
+ja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät
+tupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo
+helposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>2 Luku.</h2>
+
+<h2>Yhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.</h2>
+
+
+<h3>Sairaan hoitajasta.</h3>
+
+<p>Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän,
+valppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen.
+Wähintäki <span class="pagenum"><a name="Page_17" id="Page_17">[Pg 17]</a></span>tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa
+harjotteleita ja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja
+pannaan, werta kupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi
+senlainen ihminen olla, kaupungeissa usiampia.</p>
+
+<p>Kulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita
+otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus
+tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei
+alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja
+etikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää
+sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua
+tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä
+juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.
+Wielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki
+paita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja
+samanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain
+aukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä,
+waan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen
+laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää
+taudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan
+pääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman
+uudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos
+tahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin
+pidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä
+saattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta
+tartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman,
+esimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita,
+waan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla
+peitettäwihin. Itse <span class="pagenum"><a name="Page_18" id="Page_18">[Pg 18]</a></span>astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen
+huoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen,
+eikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä
+saastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista
+wasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita
+laittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat,
+walkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina,
+waan ei erittäin lämpiminä.</p>
+
+
+<h3>Sairaan wuoteesta j.n.e.</h3>
+
+<p>Sairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle,
+waan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä.
+Tehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja
+raskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet
+muutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati
+pitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina
+pidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle
+toiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita
+pieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan
+uudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja
+pikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki
+tarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.</p>
+
+<p>Sairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle
+puhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella
+waatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa
+sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole
+kielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan
+istumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin
+punottumisella ja jäljestä <span class="pagenum"><a name="Page_19" id="Page_19">[Pg 19]</a></span>wiswottumisella. Ennen märjille eli
+wiswoille joutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten
+liikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa
+etikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita
+riepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki
+haawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli
+untuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.</p>
+
+
+<h3>Lääkkeistä.</h3>
+
+<p>Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan
+mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa
+enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin
+tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla
+weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä
+tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta,
+kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen
+sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin
+suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä,
+kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e.
+jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina
+niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti
+yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä
+lämpimässä pidellään.</p>
+
+
+<h3>Ruuasta ja juomasta.</h3>
+
+<p>Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa.
+Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan
+kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas <span class="pagenum"><a name="Page_20" id="Page_20">[Pg 20]</a></span>enemmän
+ruokaa, kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki
+wähemmin ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän
+wielä on woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä
+wirkistynyt, niin kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan
+wielä owat sangen heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha
+raswatoin lihaliemi owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin
+nautitkoon hän wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää,
+liewäkeittoisia munia, tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki
+raswaiset, woisekaiset ja jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot,
+pannukakut j.n.e. epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet,
+kaikki suolaiset, kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan
+entisellensä tultua mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi,
+syököön wähä kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.</p>
+
+<p>Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä
+nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin
+määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä
+muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras
+juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi
+omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki
+sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin
+pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi,
+kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli
+paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa
+otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja
+kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän
+auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja <span class="pagenum"><a name="Page_21" id="Page_21">[Pg 21]</a></span>watsapoltoissa
+marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä,
+kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.</p>
+
+
+<h3>Lewosta.</h3>
+
+<p>Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman,
+ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat
+terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa
+huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi
+tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu,
+kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa
+käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja
+houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät
+wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu
+ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana,
+sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>3 Luku.</h2>
+
+<h2>Raskaista ja lapsensynnyttäjistä.</h2>
+
+
+<h3>Synnyttäjistä yhteisesti.</h3>
+
+<p>Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa.
+Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja
+liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan
+saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan
+sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia.
+Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta
+synnyttämisestänsä <span class="pagenum"><a name="Page_22" id="Page_22">[Pg 22]</a></span>kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja
+iloinen. Eikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä
+pahotella ja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata
+naimatointakaan raskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella.
+Liike on raskaille hywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto.
+Rasittawaiset, äkilliset liikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset,
+juoksemiset, huutelemiset owat aina raskaan tilalle ja terweydelle
+waaralliset, warsinki neljänä ensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin
+erityistä määräämistä ei pidä raskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman,
+eikä suonta awauttaman. Ahtaat, likistäwät waatteet owat ainaki ja
+erittäin kantamisen ajalla wahingolliset.</p>
+
+
+<p>Raskaitten erinäisistä waiwoista.</p>
+
+<p>Enin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin
+kärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua.
+Tawallisimmia owat:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Kuoitus, niwo ja okse</b>. Hawaitaan enimmiten alkupuolella
+raskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin
+käwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii
+heidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja
+sitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia
+(harmaata paperia) watsalle.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Närä</b>. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen
+alkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain,
+nauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa
+waiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Turpo, kowa watsa, ummetti</b> waiwaawat raskaita loppupuolella
+aikaansa. Autetaan <span class="pagenum"><a name="Page_23" id="Page_23">[Pg 23]</a></span>kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla
+haaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia,
+jos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa
+sekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi
+engelskasuolan seassa.</p>
+
+<p>4:ksi <b>Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo</b> (käsien
+puuntuminen, sureminen) eli <i>tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa</i>.
+Waiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan
+wähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa
+werenlaskulla.</p>
+
+<p>5:ksi <b>Jalkain pöhö eli ajetus</b>. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia
+wähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja
+käykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt
+niitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti</b>. Huojennetaan sillä, että
+waimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos
+siitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi
+lääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä
+luonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä,
+ihralla tahi suolattomalla woilla.</p>
+
+<p>7:ksi <b>Werijuoksu</b>. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista
+asuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa
+waimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden
+on tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.</p>
+
+<p>8:ksi <b>Nänni= eli nisäwiat</b>. <i>Lyhyet, sisään kurteuneet nännit</i> autetaan
+joka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä
+wiikkona. <i>Paksunahkaiset nännit</i> pestään päiwä päiwältä haalialla
+wedellä ja saipualla <span class="pagenum"><a name="Page_24" id="Page_24">[Pg 24]</a></span>ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään
+wesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. <i>Rohtumissa ja
+nännihaawoissa</i> auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, <i>lyhyitä
+nänniä</i> usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä
+pitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä,
+toimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat
+liikuteltawiksi.</p>
+
+<p>Pienempiä wajawaisuuksia, niinkuin <i>hammastautia, ahdashenkisyyttä,
+siwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa</i> ynnä muita semmoisia tulee
+kärsiwällisyydellä kantaa.</p>
+
+
+<h3>Saamisen=ajasta.</h3>
+
+<p>Saamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa
+kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa
+synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat
+walmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman
+tulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja
+napasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.</p>
+
+<p>Kätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin
+myöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki
+hengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa
+käynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun
+käymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa
+synnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti
+tukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan
+liewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun
+haastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen
+kiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako <span class="pagenum"><a name="Page_25" id="Page_25">[Pg 25]</a></span>synnyttämistä juomillansa tahi
+muilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla,
+kahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla
+wahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.</p>
+
+<p>Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja
+muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman
+Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta
+roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin
+toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan
+raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman.
+Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja
+walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.</p>
+
+<p>Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten
+lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo
+wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko,
+lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen
+rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta lasketaan
+käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna
+liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä,
+ääntä ja pauhua pitää wältettämän.</p>
+
+<p>Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut syntyhetkellä waatiwat pikaista
+lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon,
+että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä,
+wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle
+myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta
+marja= tahi piimäwettä.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_26" id="Page_26">[Pg 26]</a></span></p>
+
+
+<h3>Waarinotettawista saamisen jälkeen.</h3>
+
+<p>Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki
+kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon
+muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet,
+pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman
+toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta
+ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei
+löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan.
+Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta
+maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään
+nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi
+apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk.
+engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa
+pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa
+nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää
+lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa
+wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa
+sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.</p>
+
+<p>Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia
+juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei
+erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin
+tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi
+9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja
+silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen
+asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata
+wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei <span class="pagenum"><a name="Page_27" id="Page_27">[Pg 27]</a></span>enää waiwuta.
+Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.</p>
+
+<p>Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja
+ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen
+saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen
+kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta
+lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita
+semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille,
+jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat
+sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä
+nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian
+wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää
+waroin näissä tiloissa meneteltämän.</p>
+
+
+<h3>Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.</h3>
+
+<p>Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki
+taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista
+tahi muusta. Semmoisia owat:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Hurmikko, werijuoksu</b>. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä
+ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi
+ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään
+jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on
+waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä
+odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode
+ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot
+muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen
+kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla,
+waan <span class="pagenum"><a name="Page_28" id="Page_28">[Pg 28]</a></span>ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita;
+tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa,
+kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa
+tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman
+päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä
+wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle
+(häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä
+rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa.
+Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Pyörtyminen</b>. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat:
+raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka,
+ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan
+paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen,
+usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Jälkipureet</b> jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä
+seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi.
+Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa
+myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista
+ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta,
+kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä,
+waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää
+lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk.
+engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä
+tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta
+tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja
+lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_29" id="Page_29">[Pg 29]</a></span>4:ksi <b>Ajetus, puhallus, helleys, werestys</b> syntyneuwoissa tulee
+waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta.
+Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä
+pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat
+alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan
+riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka
+saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat
+täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla
+saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää
+woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä.
+Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman
+ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka
+paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin
+mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää
+wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos
+siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista
+keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos
+warsinaista ruiskua ei olisi.</p>
+
+<p>5:ksi <b>Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti</b>. Painellaan
+waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään
+weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa
+tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei
+kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta
+änkäämisestä tarwettansa tehdessä.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Hidas wesi, waikia wedenlähtö</b>. Jos wesireikä olisi wikaunut,
+niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita
+<span class="pagenum"><a name="Page_30" id="Page_30">[Pg 30]</a></span>paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei
+auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.</p>
+
+<p>7:ksi <b>Kohdun mulje eli laskeunta</b>. Tutaan siitä, että luonnon paikoista
+ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka
+aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii
+pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.</p>
+
+<p>8:ksi <b>Maitokuume</b>. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä
+ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä
+aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.</p>
+
+<p>9:ksi <b>Lapsiwuoteen tauti</b>. On aina waarallinen kohtaus, joka noin
+puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki,
+toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu,
+watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat
+huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin
+wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e.
+Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä,
+puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja
+hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia,
+esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.</p>
+
+<p>10:ksi <b>Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus,
+maitosulku</b>. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti
+ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e.
+Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus,
+tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian
+kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla
+oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla <span class="pagenum"><a name="Page_31" id="Page_31">[Pg 31]</a></span>ulostus=aineilla, jonka
+ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä
+hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään
+rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan
+ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka
+pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa
+kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty
+hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä.
+Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu
+kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä
+tahi muulla ei pilauneella raswalla.</p>
+
+<p><b>Maitosuluksi eli maitopaatteeksi</b> erittäin sanotaan rinnalle päällisin
+puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa
+ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo
+useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla
+lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa.
+Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin
+kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja
+pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia
+saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin
+wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti
+ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin
+wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein
+saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi,
+niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla
+(maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla
+woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön
+pidettäkö <span class="pagenum"><a name="Page_32" id="Page_32">[Pg 32]</a></span>rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi
+sidotulla huiwilla.</p>
+
+<p><b>Maidon muista syistä wähetessä</b> pitää runsaasti juotaman heruttawia
+juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa
+wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.</p>
+
+<p>11:ksi <b>Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät</b>. Niitä ei ilmau'kaan ja
+paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin
+määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla
+jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään
+kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka
+otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja
+kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja
+sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka
+yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä
+ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä
+woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai
+lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta
+eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta
+jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan
+sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään,
+ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle
+lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä
+saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on
+myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_33" id="Page_33">[Pg 33]</a></span></p>
+
+
+
+
+
+<h2>4 Luku.</h2>
+
+<h2>Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.</h2>
+
+
+<h3>Äskensyntyneestä.</h3>
+
+<p>Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin
+pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi
+muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole
+saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.</p>
+
+<p>Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta
+heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta
+kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan
+äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään
+etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla.
+Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa
+nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää
+ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan
+olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen
+aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka
+lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin
+pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä
+ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä
+kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia
+kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla
+höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita
+lasta henkiin saada.</p>
+
+<p>Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä
+wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin
+haalianlämpimään <span class="pagenum"><a name="Page_34" id="Page_34">[Pg 34]</a></span>saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi
+pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli
+loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan
+lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä
+on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja
+likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee.
+Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja
+ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen
+alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä,
+painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä
+tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille
+owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa
+sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.</p>
+
+<p>Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä
+eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla
+lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään
+wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä
+makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille
+kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja
+werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.</p>
+
+
+<h3>Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.</h3>
+
+<p>Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät,
+awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa
+warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan,
+jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin
+tapahtukoon kapaloiminen <span class="pagenum"><a name="Page_35" id="Page_35">[Pg 35]</a></span>wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron
+wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli
+syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia
+kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään
+puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa
+ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää
+olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen
+yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku
+on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka
+waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä,
+wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki
+peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa
+kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja
+lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei
+leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään
+paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.</p>
+
+<p>Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän.
+Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen
+paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri
+palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä
+mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä
+laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen.
+Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella
+raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena
+eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki
+ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden
+muutoksia kärsimään.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_36" id="Page_36">[Pg 36]</a></span>Puhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne
+parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan
+joka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan
+aina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=,
+joki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan
+ei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään
+ruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa
+woittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan
+ylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty,
+wahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin
+kaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää
+wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan
+joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi
+puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.</p>
+
+
+<h3>Rawinnosta.</h3>
+
+<p>Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle
+pantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella
+päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle
+pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää
+nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen,
+mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa
+annetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä
+maitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon
+wäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä
+kauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään
+wähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi <span class="pagenum"><a name="Page_37" id="Page_37">[Pg 37]</a></span>ei kuitenkaan kaipaa, sillä
+äitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty
+on lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä,
+raawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi
+saattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua
+ja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.</p>
+
+<p>Ensimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta
+noin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä
+tiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti
+totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia
+huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin
+terweellisempi. <i>Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi
+ruokkia</i>; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke
+näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja
+autettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki
+ylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi
+muulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta
+ainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta
+imettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen
+jälkeen, <i>eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla
+tawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota</i>, sillä
+senlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki
+äitit muistoonne.</p>
+
+<p>Pieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun
+paljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita
+ja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että
+lapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa.
+Ylenrawittua <span class="pagenum"><a name="Page_38" id="Page_38">[Pg 38]</a></span>lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki
+hyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja
+waarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla
+pitää.</p>
+
+<p>Kuudennella, seitsemännellä tahi kahdeksannella kuulla syntymästään on
+lapsi muuhun ruokaan totutettawa ja rinnalta wierotettawa, wähitellen,
+ei yhtäkkiä, joka woisi lasta terweytensä puolesta wahingoittaa.
+Luonnollisin ja paras asia on, äitin itse lapsensa imettää; ellei taida,
+toimitettakoon lapselle wieras imettäjä, joka on nuori, terwe,
+siwiäluontoinen ja itse samoina aikoina, kun lapsen äitiki, synnyttänyt.
+Senlaista ei löytyessä tulee lapsi seuraawalla tawalla elätettäwäksi.
+Ensimäisinä päiwinä seotetaan <i>yksi osa</i> wastapoikineen lehmän maitoa ja
+<i>neljä eli wiisi osaa</i> wettä ynnä wähä sokuria lapsen elätteeksi.
+Toisella wiikolla otetaan jo wähemmin wettä maidon suhteen ja sitte
+ainaki wähemmin, jotta muutaman wiikon päästä tulee puoliksi kumpaaki
+seotettawaksi. Ensimäisten hammasten ilmi tultua ruwetaan seuraawalla
+tawalla tehtyä welliä lapselle wälimmiten antamaan. Kahdesta osasta
+nisuisista ja yhdestä osasta rukiisista jauhoista leiwotaan leipää, jota
+kuiwataan ilman eli tuulen käywässä paikassa. Tätä happametointa leipää
+hienonnetaan sitte jauhoiksi ja seotetaan wedellä puuroksi, jota sopii
+kylmässä paikassa usiampiaki päiwiä walmisna pitää. Waan joka kerralla
+lasta syöttäissä otetaan siitä, minkä näkee tarwitsewan, ja seotetaan
+äskenlypsetyllä maidolla weteläksi, hienoksi, kokkareista puhtaaksi
+welliksi. Enemmän, kun kerralla tarwitsee, ei pidä welliksi seottaa,
+sillä se waan happaneisi ja pilaisi lapsen watsan. Samasta syystä tulee
+katsoa, ettei maito ole hapanta; joka waan taitaa, lypsäköön uutta joka
+kerraksi. Ei haittaa jos wähä sokuriaki welliin seotetaan, ei kuitenkaan
+liiemmäksi. <span class="pagenum"><a name="Page_39" id="Page_39">[Pg 39]</a></span>Sillä tawalla saadusta wellistä annetaan lapselle alussa
+joka neljännellä tiimalla kymmenkunta teelusikallista itsekullaki
+kerralla, waan sitte lapsen paremmin wahwistuen enetään wellin antia,
+jonka ohessa toisinaan annetaan jo ennennimitettyä wesi= ja maitosekoa,
+kolmanneksi osaksi maitoa weden suhten, ei wielänä wahwempata. Myös
+ruwetaan lasta wähitellen ruokkimaan maidolla tahi laihalla,
+raswattomalla lihawellillä, ei kuitenkaan suolaisella eli
+ryytisekaisella. Taikka lihaliemen sijasta annetaan wellilientä
+munaruskialla seotettuna, ja aikalomasta muitaki ruokia, esimerk.
+olu'juustoa, wahwempaa lihawelliä, seottamatointa rieskamaitoa. Waan
+aina tulee muistaa, että lapsenki ruuassa kohtuus on paras; ei
+milloinkaan sitä pidä pakottaa syömään.</p>
+
+<p>Edellä nimitetystä wellileiwästä nimitämmä wielä, että kun nisuisia
+jauhoja ei olle, sopii sitä samalla tawalla <i>ohraisista ja rukiisista</i>
+jauhoista sekaisin tehdä. Taitais waan näyttää monellenki joutawaksi ja
+turhaksi koko waiwa leiwänteosta, kun leipää sitte jälleen pitää
+jauhoiksi hienota ja welliksi tehdä; niin ei kuitenkaan ole asian kohta.
+Leipomatoin ja nousuttamatoin wilja, jos kohta hienoksiki jauhettu ja
+welliksi tehty, saattaa lapselle watsawäänteitä, happamen, sampaita,
+kinan, matoja, riisin, näiwettäjän ja muita pahojaki wikoja. Jos
+lieneeki monta lasta menestynyt ja kaswanut tawallisellaki
+jauhowellillä, niin sitä siitä ei kuitenkaan pidä soweliaaksi päättää.
+Miksi ei woisi wahwempiluontoinen lapsi toisinaan senlaistaki rawintoa
+kestää? Waan jos kestääki yksi, kaksi eli kymmenenki, niin lankeawat
+sitä wastoin sataluwut sopimattomasta rawinnosta ennen aikaansa maan
+poween, sillä kaikilla ei ole'kaan yhtä wahwa ja kestäwä luonto.</p>
+
+<p>Sitte kun hampaamisen jälkeen muutaki kewiämpää ruokaa lapselle
+annetaan, tulee waan waroa, <span class="pagenum"><a name="Page_40" id="Page_40">[Pg 40]</a></span>ettei sitä purettamalla (puruilla) ruokita,
+joka tapa sekä ilman on ilkiä että lapsen terweydellenki sopimaton. Eikä
+pidä minkään ruuan olla ylen kylmän tahi lämpimän; kumpiki pilaisi
+lapsen watsan.</p>
+
+<p>Sarwesta tahi muusta tapanännistä imettäminen on peräti sopimaton ja
+hyljättäwä tapa. Siitä lapsi usein saapi happamen, suurupia ja muita jo
+ennen nimitettyjä wikoja. Paras on pienoisillenki lapsille ruokansa
+lusikasta antaa, jos äitiänsä eiwät ime.</p>
+
+
+<h3>Liikunnosta ja lewosta.</h3>
+
+<p>Lapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä
+pidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta
+annettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka
+parahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa
+käymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja
+wahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja
+muut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa
+oleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki
+ylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.</p>
+
+<p>Mitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään
+pidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla
+kiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka
+unettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia
+owat <i>walmusiirappi</i>, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset
+kukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään
+kynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee
+lapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. <i>halwuu, <span class="pagenum"><a name="Page_41" id="Page_41">[Pg 41]</a></span>puistutuswikoja,
+kaaduttaja</i> ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä
+lapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan
+wieneet.</p>
+
+<p>Terwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki
+tarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla
+waiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se
+riisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten
+waiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen
+esteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet,
+nälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta.
+Lääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen
+terweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua.
+Ynnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse
+ruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on
+mielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei
+seljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä.
+Eriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi,
+ettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle
+wahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan
+peitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus
+kätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen.
+Wuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho
+olisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät
+sitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle
+wuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli
+uhoa wasten.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_42" id="Page_42">[Pg 42]</a></span></p>
+
+
+<h3>Wioista ja taudeista.</h3>
+
+<p>Lapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä.
+Muutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia
+erityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Sierottuminen</b> (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen)
+tulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla
+kylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle
+pirostelemisella.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Napawiat eli haawat</b> witkaan paratessaan antawat alun
+werestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten
+pidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä
+walkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten
+liewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan
+tuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö</b>,
+tulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja
+autetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä,
+eikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua,
+niin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä
+illoin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.</p>
+
+<p>4:ksi <b>Sammas eli sampaat</b> (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista
+pisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä
+wiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi
+mainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli
+tilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos
+nämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein <span class="pagenum"><a name="Page_43" id="Page_43">[Pg 43]</a></span>tautiki, tahi annetaan
+magnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan
+puuraksiwedellä (Borax).</p>
+
+<p>5:ksi <b>Lewottomuus, unettomuus</b>, ei ole mikään itsenäinen wika, waan
+seuraa jota kuta waikuttawaista syytä, joka on etsittäwä ja autettawa.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Silmäkipiät</b> tulewat usein kowasta päiwän tahi walkian walosta.
+Silmät punastuwat, ajettuwat, kuumiwat ja märkiwät. Parantamista warten
+pitää walo huoneesta wähettää, huonet pidettää raittiina,
+kylmänwoittawana, märjät eli räämeet silmistä pestään haalialla wedellä,
+jonka jälkeen äiti kielellänsä nuolaisee luomia siksi että aukenewat ja
+tirahuttaa nisästänsä illoin aamuin wähän maitoa nenäpuolimaiseen
+silmänurkkaan.</p>
+
+<p>7:ksi <b>Hammaskiwut</b>. Ensimäiset hampaat ilmauwat usein lapsen
+kuolastamisella, kuumuudella, lewottomuudella, pehmeellä,
+unettomuudella, wawahtelemilla ja muulla semmoisella. Näissä kiwuissa on
+luonto oma auttajansa, kun waan lapsi muuten pidetään korjuussa, huone
+raittiina ja puhtaana, ja lapselle juotetaan sokurilla seotettua
+maitoheraa. Hywä on myös aikaisin taiwuttaa ijenystä kihuuttamista
+wasten joko sormella niitä siwuellen eli sillä että lapsen annetaan
+pureksella jotai ei aiwan kowaa ainetta, niink. leiwän kannikkaa,
+lihakamaraa eli muuta senlaista. Mutta jos ikenet owat kowin
+punastuneet, kuumat ja ajettuneet, pitää tulewan hampaan kohti ijenliha
+jotaki syvältä ristin leikattaman. Wawahtelemissa eli puistelmissa owat
+haalianlämpimät ammekylwyt ja lawemangit tarpeellisia.</p>
+
+<p>8:ksi <b>Wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja meneskelewäisyys</b>, saawat
+monestaki syystä alkunsa, niink. hammaskiwuista, maidosta,
+säikähtämisistä, äitin eli imettäjän äkillisistä wimmoista eli
+mielenliikutuksista, sopimattomista ruuista <span class="pagenum"><a name="Page_44" id="Page_44">[Pg 44]</a></span>ja muistaki. Jos apua ei
+ole haalianlämpimistä wesisaunoista eli ammekylwyistä, lawemangeista ja
+erinäisten syiden estämisestä wastaki waikuttamasta, niin pitää lääkäriä
+neuwoteltaa.</p>
+
+<p>9:ksi <b>Maitokerni</b>. Runsaammasti rawittuin imewäisten lasten rohtuu
+toisinaan kaswot keltakuorisilla pienillä pisamilla. Ne katoawat
+tawallisesti lapsen rinnalta wierotettua. Sitä ennen tulee lasta ja sen
+kaswoja usein pestä haalialla, puhtaalla, joki= taikka sadewedellä,
+taikka kauraliemellä kaswoja ja rohtumaa. Kowemmissa tiloissa woidellaan
+pisamia suolaamattomalla woilla ja liotetaan sitte lämpimällä wedellä,
+jotta heltiwät, jonka jälkeen lapsi kerran päiwässä pestään
+haalianlämpimässä wedessä, johon on edellä sulattu luoti apoteikistä
+saatawaa rikkimaksaa (Hepar Sulphuris) ja 4 luotia suolaa. Olutjästi on
+myös hywä woide maitokerniä wasten. Ruwet woidellaan sillä 3 kertaa
+päiwässä ja lapsi pestään äskenmainitulla tawalla. Jästin kaipuussa
+otettakoon pehmiätä saipuaa eli soopaa. Lempikukista (Viola tricolor)
+keitettyä lientä kiitetään myös hywäksi sillä rupia woidella ja maidon
+seassa sisäänki antaa.</p>
+
+<p>10:ksi <b>Eltta eli wilustaja</b> kohtaa tawallisesti lapsia, jotka asuwat
+ahtaissa, hikoisissa, alhaisille paikoille raketuissa huoneissa, taikka
+joita pidetään huonossa, siiwottomassa korjuussa. Näiden syiden, jos
+mahdollinen, häwitettyä ja lääkärin kaipuussa, annetaan wäli=ajalla
+lapselle oksetinta ja purku=aineita, jonka jälkeen, sitten kun kieli on
+puhtaampi, 9 wuorokautta perätysten watsaa ja sen alapuolta woidellaan
+elttawoiteella illoin aamuin, talwisaikana walkian edessä, jonka ohessa
+ulostawia aineita joka toinen päiwä annetaan. Joka woitelemisen jälkeen
+sidotaan willainen wyö kolmin kerroin watsan ympäri ja paitaa ei muuteta
+koko ajalla. Muutamat lapset näyttäwät liiatenki hampaamisen <span class="pagenum"><a name="Page_45" id="Page_45">[Pg 45]</a></span>ajalla
+lihawiksi ja liikawerewiksi. Niille tulee ennen elttalääketten
+wiljelemistä panna 3, 4 tahi 5 iilimatoa niskaan hiusrajan paikoille,
+joka estää kowemmat taudit lasta kohtaamasta.</p>
+
+<p>Jos tällä lapsi ei paranisi, annetaan oksettimen ja purku=ainetten
+perästä raparperiwiinaa seotettuna muutamilla tipoilla walkoista
+hofmannin wiinaa wäliajoilla kerran tahi kahdesti päiwässä ja sitä
+paitsi lihalientä taikka munan ruskiaa ja walkiaa, seotettuna kanelilla
+ja sokurilla, kahdesti päiwässä.</p>
+
+<p>Watsan pöhöttymisessä, joka toisinaan eltan jälkeen ilmautuu, on
+mainittu elttawoide awullinen.</p>
+
+<p>11:ksi <b>Riisi, Englannin tauti, kuiwatauti</b>. Sen tuntomerkit owat
+kalwiat kaswot, laihtuminen lapsen runsaastiki syödessä, mahan
+pullistuminen, toisin ajoin löysä, wetelä watsa, woimattomuus,
+hermottomuus, jäsenpaikkain ajettuminen, iso pää, koukku selkä, teräwä
+rinta. Tawallisesti owat huono, puuttuwainen korjuu, saastainen ilma,
+ruokottomuus ja kehno, sopimaton rawinto tämän taudin syynä. Tähän
+wikaan kysytään usiammiten akkain neuwoja, jotka woiteillansa ja
+rohdoillansa eiwät hyödytä wähääkään, waan enemmin wahingoitsewat. Wasta
+wihdoin taudin oikein juurruttua ja woimaan päästyä etsitään lääkäriltä
+apua, koska jo pian kaikki awut owat tyhjät ja woimattomat.
+Wiheliäisyys, kyhyrä, kässä eli kupulaselkäisyys, kykenemättömyys ja
+näiwehtyminen seuraawat, josta lopulta moniwuotisten kipuin ja
+kärsimisten jälkeen kuolema tulee wälttämättömästi. Sen tähden pitäisi
+heti kohta taudin alussa lääkäriltä neuwoa etsiä ja sitä wielä
+odottaessa laittaa lapselle parempaa ruokaa, lihalientä maidolla
+seotettuna taikka munaruskoa weden ja maidon kanssa joka 4:nellä
+tiimalla, waan harwoin ja wähä, taikka ei ollenkaan, jauho= ja
+leipäruokaa, jotka riisitaudissa owat sopimattomia. Samoin pestään
+<span class="pagenum"><a name="Page_46" id="Page_46">[Pg 46]</a></span>lasta usein kylmässä suolawedessä, selkäpiitä woidellaan palowiinalla
+paljaaltansa taikka terpentiinillä seotettuna, ruumista hierotaan
+kuiwalla willaisella waatteella, lapsi pidetään hywin puhtaana ja
+käytetään ulko=ilmassa, jossa hänen lämpiminä kesäisinä aikoina annetaan
+kuiwassa hiekassa eli sannassa mieltänsä myöten rypeillä. Lääkitykseksi
+annetaan apoteikistä saatawaa kalanmaksaraswaa teelusikallinen illoin
+aamuin usiampina kuukausina perätysten. Jos imettäjä on kiwulainen,
+pitää toinen terwe ja raitis imettäjä laitettaman, tahi ruokitaan lasta
+ilman rintamaidotta.</p>
+
+<p>12:ksi <b>Kuppa, ransuusi, pahatauti</b> tulee lapselle joko wanhemmalta
+perittynä, taikka imettäjältä, purettajalta tahi muulla saastumalla.
+Sentähden pitää waroa, ettei pahatautisia, epäiltäwiä waimonpuolia
+päästetä lasta imettämään tahi purettamaan. Tauti sillä tawalla lapseen
+tullen rikkoo esinnä suun; huuliin ja suuhun sisälle ilmautuu pieniä,
+näöltään wähäpätöisiä rakkoja, jotka kuitenki rutosti syöpywät sekä
+lewiämmiksi että sywiksi haawoiksi waalewalla eli kellahtawalla pohjalla
+ja punaisilla, hellillä wierillä. Wähitellen tulee uusia haawoja ensin
+lähimmäisiin paikkoihin ja myöhemmin kaukaisempiinki erinomattain
+peräwieriin ja häpytienoihin. Jos lapsi synnyttäessä äitistä saastuu,
+saa se pian senlaisia haawoja muuallenki ruumiisen, kipiät, rokottuneet,
+wuotawat luomet j.n.e. Kumpaisessaki tapauksessa, joko synnyttäessä tahi
+sittemmin saastunut, tulee lapsi lewottomaksi, unettomaksi, kiwulaiseksi
+ja näiwettywäiseksi.</p>
+
+<p>Tämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon
+tullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen
+pahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle
+lääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, <span class="pagenum"><a name="Page_47" id="Page_47">[Pg 47]</a></span>ei muilta tietäjiltä,
+parannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on
+saastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle
+toimitettaa.</p>
+
+<p>13:ksi <b>Suumärkö, suuwieras</b> tutaan pahoinhaisewista märättäwistä
+haawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja
+toisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa
+palkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita,
+wälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu,
+wälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka
+halttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa
+pehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa
+rawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat
+hywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa
+(sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti
+päiwässä uudistettuna.</p>
+
+<p>14:ksi <b>Ulkonaiset wiat ja wirheet</b> lapsi=iällä owat monenlaiset ja
+monta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot,
+taittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut
+luonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit),
+rewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin
+awutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen
+napaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista
+kahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään.
+Taikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä
+sidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua
+uudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.</p>
+
+<p>Luomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä
+haudotaan wäkewällä etikalla.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_48" id="Page_48">[Pg 48]</a></span>Ensimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon
+kulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt
+3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>5 Luku.</h2>
+
+<h2>Lasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.</h2>
+
+
+<p>Mainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki
+ruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla
+maito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito
+sopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia,
+raswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon
+aiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten,
+niin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille
+lapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne
+hywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla
+syömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä
+pakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja
+tarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä
+toisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei
+suinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma
+lääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi
+tekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle
+wettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille,
+heikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta,
+sahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt,
+<span class="pagenum"><a name="Page_49" id="Page_49">[Pg 49]</a></span>niink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista
+tekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko
+edellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka
+kewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta
+syystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi,
+wirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä &mdash; ja jopa
+myrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat
+paikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi
+ikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen
+kiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia
+turmioita.</p>
+
+<p>Lapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä,
+talwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa
+waatteissa. Käsiä ja kaswoja &mdash; hywä jos jalkojaki &mdash; pitää joka aamu pestä
+kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa kylwetettää eli
+muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia lapsia joka päiwä
+uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli jokirannalla. Lasta ei
+pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona liikkumasta, waan ennemmin
+kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja liikuntoihin ulkoilmassa,
+joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi, nopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen
+ja seitsemännen wuoden wälillä annettakoon hänen nukkua puoli aikansa
+eli kaksitoista tiimaa wuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta
+alkain ja wiidenteentoista asti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella
+tiimalla wuorokaudessa joka wuodelta, niin että wiidentoista wuotisena
+tulee waan kahdeksan tiiman paikoilla nukkumaan.</p>
+
+<p>Koko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka
+tähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä
+<span class="pagenum"><a name="Page_50" id="Page_50">[Pg 50]</a></span>esimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja
+järjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta,
+rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen,
+kaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten
+kanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä
+pahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla
+pahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi
+sitä, jonka kautta pahennus tulee!</p>
+
+<p>Wasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan
+opettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan
+wiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi
+haluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin
+muutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että
+ruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää,
+waan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin
+huwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana
+walitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt
+wanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita,
+joilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi
+jaksaa.</p>
+
+<p>Kesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin
+maantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan.
+Pientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta
+ja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta
+päiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain
+kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli
+woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja
+käymästä, <span class="pagenum"><a name="Page_51" id="Page_51">[Pg 51]</a></span>änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta,
+josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja
+kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa
+wiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä
+weistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.</p>
+
+
+<h3>Wioista ja taudeista tällä ijällä.</h3>
+
+<p>Pienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä
+monta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Rokkotauti, rupuli, iso rokko</b>. Tämä waikia tauti panorokon
+kautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa
+päänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä,
+kuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella
+päiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja
+muuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla
+wiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman
+kuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.</p>
+
+<p>Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada,
+pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin
+wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli
+kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka
+kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai
+happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja
+juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan
+pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen
+aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin
+ilmauttua pidetään <span class="pagenum"><a name="Page_52" id="Page_52">[Pg 52]</a></span>wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei
+juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli
+8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi,
+kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat
+tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka
+wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja
+taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt
+kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää;
+paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä
+wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja
+hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön
+sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän
+liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja
+kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja
+4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä
+huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään
+lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.</p>
+
+<p>Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää.
+Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat
+rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset,
+jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko.
+Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin
+lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain
+kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Wesi=, poltto= ja walherokot</b> owat peräti toista ja helpompaa
+laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä
+tawallisesti <span class="pagenum"><a name="Page_53" id="Page_53">[Pg 53]</a></span>esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki
+osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi
+rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella
+kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet
+waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä
+tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään
+eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Tuhkuri, tuhkarokko</b> on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla
+tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin
+waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa
+kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat
+jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä,
+ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa
+juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen
+aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli
+hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli
+mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa
+wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa
+rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä
+sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni
+warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on
+saanut ikuisen wian rintaansa.</p>
+
+<p>4:ksi <b>Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti</b>, waikka alkaissansa
+helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki
+waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä
+yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki
+jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle
+<span class="pagenum"><a name="Page_54" id="Page_54">[Pg 54]</a></span>pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät
+suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan
+heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan
+sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän
+eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin
+polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun.
+Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa
+aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja
+ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona
+taudin jälkeen ulkona käymästä.</p>
+
+<p>5:ksi <b>Hinku, nääntö=yskä</b> alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla,
+kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen
+ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan
+kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni
+mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä
+tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä
+kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta
+sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta
+ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella
+usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota
+wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle
+annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia
+wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen
+woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=,
+salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla,
+terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli
+ulostawilla <span class="pagenum"><a name="Page_55" id="Page_55">[Pg 55]</a></span>aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia.
+Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on
+ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja
+yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla
+werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään
+nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella
+tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen
+annettaa, eikä kuin kewiämpiä.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Kurkunkuristaja</b> on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua.
+Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä
+jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos
+lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki
+iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua,
+rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä
+unohdettaa.</p>
+
+<p>7:ksi <b>Hengen=ahdistaja</b> kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki,
+huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi
+herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä,
+waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti
+ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee
+jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista
+apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan
+aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja
+laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja
+rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain
+jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi
+ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki
+päiwässä <span class="pagenum"><a name="Page_56" id="Page_56">[Pg 56]</a></span>wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat
+ja sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.</p>
+
+<p>8:ksi. <b>Wesi=aiwo</b> on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen
+hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta
+wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä
+että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän
+wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi
+ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja
+tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia.
+Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa,
+sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen,
+pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin)
+taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään
+paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla
+jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle
+pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä
+sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten
+sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti
+ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.</p>
+
+<p>Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin
+hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa
+joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon
+erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.</p>
+
+<p>9:ksi <b>Sarwentotauti eli lonkkawika</b> kohtaa toisinaan 3:menki wuoden
+nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja
+kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen <span class="pagenum"><a name="Page_57" id="Page_57">[Pg 57]</a></span>jalka näyttää alusta
+pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli
+alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu
+tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on
+erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä),
+joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden
+tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä
+saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä
+ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille
+usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja
+kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti.
+Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa
+awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella,
+matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin
+mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta
+waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja
+ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.</p>
+
+<p>10:ksi <b>Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen</b> ja muut senlaiset
+ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta,
+toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.</p>
+
+<p>11:ksi <b>Risakko, risatauti, rökötauti</b>. Tältä taudilta waiwatuilla
+lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa
+ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki
+ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan
+märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin,
+paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa
+uudelleen. <span class="pagenum"><a name="Page_58" id="Page_58">[Pg 58]</a></span>Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.</p>
+
+<p>Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat,
+hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin
+syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte
+kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka
+jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan
+enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi
+annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen
+illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä
+ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan
+laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja
+jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan
+teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa
+lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään
+kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä
+palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja
+annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa
+waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka
+muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka
+pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta,
+ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa
+pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka
+ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia
+sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla.
+Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on
+sukulaisten <span class="pagenum"><a name="Page_59" id="Page_59">[Pg 59]</a></span>tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan
+muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.</p>
+
+<p>12:ksi <b>Madot, eläwät</b>. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä
+mainitaan.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>6 Luku.</h2>
+
+<h3>Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista<br />
+taudeista ja wioista.</h3>
+
+
+<p>Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla
+oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja
+ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin
+moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.</p>
+
+<p>Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista
+kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja
+ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin <i>poikenluomiin, nosto= eli
+panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin</i> owat
+kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua
+hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on
+ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset
+tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat,
+kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset,
+maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat
+rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä
+ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat
+tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia
+sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä
+waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen,
+kuinka monilukuisia ihmisiä niiden <span class="pagenum"><a name="Page_60" id="Page_60">[Pg 60]</a></span>kautta on hautaan pantu eli muuten
+elinkaudeksi terweytensä menettänyt.</p>
+
+<p>Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat
+walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka
+olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja
+selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei
+luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi
+maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita
+wanhoja kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee
+jokaisen wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä,
+toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa
+henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää
+omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki
+mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa
+konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään
+lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista
+soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.</p>
+
+<p>Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi,
+niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: <i>se on Jumalan
+sallima, se on hänelle luotu eli määrätty</i>. Usiammissa tapauksissa owat
+omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki,
+koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon
+tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia
+kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että
+sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii
+ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja
+wastaan sodi niillä woimilla, joita <span class="pagenum"><a name="Page_61" id="Page_61">[Pg 61]</a></span>sitä warten saanut on. Mene'päs
+pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas
+syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän
+sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska
+antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.</p>
+
+<p>Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja
+luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi
+kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina
+jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään,
+jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä
+luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä
+muuttuwat myrkyiksi.</p>
+
+<p>Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan
+täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta
+saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon
+käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta,
+loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi
+järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.</p>
+
+<p>Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja
+wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan
+pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan
+saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä,
+taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä).
+Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään,
+kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.</p>
+
+<p>Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja
+kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla
+tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_62" id="Page_62">[Pg 62]</a></span>1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset
+toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden
+nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.</p>
+
+<p>2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja
+milloin piti wuotenta.</p>
+
+<p>3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin
+esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut,
+saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita
+semmoisia.</p>
+
+<p>4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla
+päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka
+wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu,
+lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous
+eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu,
+haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen,
+kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä,
+onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja
+erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset,
+puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät,
+kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat,
+kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli
+seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki,
+weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole
+mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä
+erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja
+wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset
+hawaitaan.</p>
+
+<p>5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne
+owat waikuttaneet.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_63" id="Page_63">[Pg 63]</a></span>Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja
+määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat.
+Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei
+ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki
+muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman.
+Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi
+wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä,
+saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä
+lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se
+wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä
+korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä
+niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa
+edellä on neuwoksi annettu.</p>
+
+<p>Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä
+wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä
+kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi
+waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja
+wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä
+neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita
+hänelle sopii antaa.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>7 Luku.</h2>
+
+<h3>Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.</h3>
+
+
+<p>Kuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat
+sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta
+niiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä,
+koska lääkäriä ei saada.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_64" id="Page_64">[Pg 64]</a></span>Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus,
+jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä
+werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys
+tawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.</p>
+
+<p>Niissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti
+taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi <i>makaa paikallansa
+wuoteella</i>; 2:ksi, <i>käytetään lensiöissä</i>, haalioissa, ammekylwyissä,
+jospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä
+tupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä
+wedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen
+mukaan <i>kylmänhaaliata wettä juomaksi</i>; 4:ksi, <i>saapi lawemankia joka
+päiwä</i>; 5:ksi, pitää <i>sinappipuuroja</i> pohkioilla ja jalkapohjilla;
+6:ksi, <i>korjataan</i> muutenki kaikella tawalla <i>hywin ja huolellisesti ja
+kohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä</i>, jonka ohessa
+laitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta,
+jolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.</p>
+
+<p>Mitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita
+muuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:</p>
+
+<p>I. <b>Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä;
+wihottawia, kiihkeitä kuumetauteja</b>. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti
+nuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä
+wuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa
+wäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen
+erinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi
+punaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle.
+Tauti murtuu (taittuu) tawallisesti <span class="pagenum"><a name="Page_65" id="Page_65">[Pg 65]</a></span>yhdeksännellä wuorokaudella
+werenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo
+yhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä
+taudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia,
+jonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että
+wisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.</p>
+
+<p>Tätä tautia seuraa toisinaan jossaki erinäisessä ruumiin osassa tuntuwa
+waikiampi kipu, jota <i>wihoksi</i> nimitämmä, ja jota myös <i>tulehtumiseksi</i>
+eli <i>löylyksi</i> paikoin sanotaan. Wihon yhteiset tuntomerkit owat
+<i>kolotus, kuumuus, ajetus</i> ja <i>puno</i> sillä paikalla, jota wihottaa.
+Ulkonaisissa wihoissa nämät merkit ainaki hawaitaan, mutta sisällisissä,
+näkymättömissä ei niinkään. Niissä pitää useinki hellittämättömästä
+kolotuksesta wihon laatu arwata, jonka ohessa lääkäri taitaa sen suonen
+tykinnästä tuntea. Usiampiinki paikkoihin taitaa wiho mainitun
+kuumetaudin ohessa koskea ja on niitä:</p>
+
+<p>A. <b>Ajuwiho</b>. Tutaan edellämainituista kuumemerkeistä ja kowasta,
+wäkinäisestä hourusta. Hetimmiten pitää suoni aukaista ja ottaa werta
+runsaasti; ohimoille eli aiwenille, otsawieriin pannaan iilimatoja,
+ympäri pään kääritään jääkylmään weteen kasteltawia riepuja, jalkoja
+haudotaan lämpimässä wedessä, sinappipuuroja sidotaan pohkioille, ja
+kowemmissa tapauksissa laitetaan sinappipuuroja taikka rakkolaastaria
+niskaanki ja käsiwarsiin, waloa wähetään huoneesta, hiwukset ajetaan
+sairaan päästä ja annetaan hänelle joka kahden tiiman päästä
+teelusikallinen yhteenseotettua hienottua salpetteriä, tartarisuolaa
+(cremor tartari) ja sokuria.</p>
+
+<p>B. <b>Silmäwiho</b>. Tutaan yhteisistä wihon tuntomerkeistä: ajeesta,
+punosta, kuumuudesta ja kolottamasta, jonka ohessa silmät eiwät kärsi,
+eli <span class="pagenum"><a name="Page_66" id="Page_66">[Pg 66]</a></span>arastawat kowempata waloa. Tässä kiwussa pitää silmät tarkoin
+warjeltaman niin päiwän, kuin walkianki walolta, ei kuitenkaan
+eteensidotuilla huiweilla eli waatteilla, jotka waan enentäisiwät
+kuumuutta, mutta walon wähentämisellä huoneesta. Usiampia iilimatoja
+pannaan silmän=ympäristölle ja niskaan rakkolaastaria. Silmää haudellaan
+kääreillä, kasteltuna kylmään maitoon tahi muutamilla tipahuksilla
+lyjyetikalla seotettuun kylmään weteen (10 tipahusta kortteliin). Jos
+konsa kylmiä kääreitä ei woisi kärsiä, niin ripustettakoon kuiwaa
+kamferttiä ohuen riewun sisässä silmän kohdalle. Toisinaan ilmantuu
+silmäwiho ulkoa silmään tulleista aineista eli loukkauksista, waan ei
+ole silloin sisällisellä kuumeella yhdistetty. Silloin pitää,
+jos mahdollinen, liika silmästä ulos ottaa, ei kuitenkaan
+rapunkiwijauhoilla, eikä luomien mulkkaamisella, waan walelemisillä ja
+pesemisillä wedessä tahi kielellä nuolaisemalla taikka lääkäriltä.
+Muista ulkonaisista loukkauksista alkunsa saaneissa silmäwihoissa
+pidetään kylmiä kääreitä, iilimatoja silmän ympärillä jne.</p>
+
+<p>C. <b>Korwawiho</b> (korwakipu, korwasärky). Waatii iilimatoja korwaan
+taaksi, rakkolaastaria niskaan, lämpimiä jalkahauteita, jonka ohessa
+korwaa haudellaan lämpimillä ryynipuuroilla ja sisään tipahutellaan
+lämpöistä maitoa. Sisällisen kuumeen kanssa yhdistettynä annetaan kuin
+ajuwihoissaki salpetteristä, tartarisuolasta ja sokurista tehtyä
+pulweria sairaalle.</p>
+
+<p>D. <b>Kurkkuwiho</b>, kurkkutauti. Tutaan tawallisista wihomerkeistä
+kitalaessa ja siellä löytywissä kertuissa eli rauhasissa. Ynnä edellä
+annettuin yhteisten neuwoin kuumeissa ja wihoissa pannaan tässä wiassa
+kaulaan usiampia (6-12) iilimatoja ja rakkolaastaria niskaan, kurkkua
+korlataan eli hulistellaan tapikkajuuren (muurutin) liemellä tahi
+seljateellä, <span class="pagenum"><a name="Page_67" id="Page_67">[Pg 67]</a></span>joihin pitää edellä wähän etikkata seottaa. Kaulan
+ajettuessa ja paisuessa pidetään sillä usiasti muutettawia lämpimiä
+puurohauteita, jotta saataisi takaumaan ja suussa pidellään lämmintä
+maitokeitosta wiikunain, rusinain tahi hunajan kanssa laitettuna.
+Ulkonaisissa leuwan=alaisissa, pehmiälle tuntuwissa ajettumissa, joita
+sisällinen kuume ei seuraa, harwoin tarwitaan muuta, kuin lämpimässä
+oloa, haalioita juotawia ja kamfertillä hierotun sukan tahi muun
+willawaatteen päällä pitämistä.</p>
+
+<p>Jos mustia, pahalle haisewia pilkkuja ilmautuisi kurkkuun ja sairas
+tulisi aina woimattomammaksi, niin on waara tarjona ja lääkäri
+hetimmiten kutsuttawa. &mdash; Ne jotka useimmin kurkkuwiholta waiwataan,
+tekewät hywin, jos joka päiwä aamuin illoin pesewät kaulansa kylmällä
+wedellä, paljaaltaan eli suolalla seotettuna.</p>
+
+<p>E. <b>Rintawiho</b> (rinnan pistäjä, pistos, pistotauti). On aina
+kuumeensekainen, jonka tähden pitää tarkoin waarinottaa kaikki, mitä
+kuumeesta on neuwoksi annettu. Erittäin pannaan rinnalle usiampia
+iilimatoja ja jälkeen rakkolaastaria. Näiden ohessa nautitaan haalioita,
+liewittäwiä juomia, esimerk. mallaswierrettä, siirappia eli hunajata
+weden kanssa keitettynä taikka liewittäwää mehua, jotka kaikki
+helpottawat rykimistä. Suoni awetaan usiampi kerta päiwän kahden tahi
+kolmen wäli=ajoilla niin tässä, kuin muissaki kiihkiämmissä wioissa,
+salpetteriä nautitaan teelusikallinen joka toinen tiima. Kaikkia
+kiihottawia aineita pitää tämän taudin ajalla karttaa, esimerk. kahwia,
+wiinaa, hofmannin wiinaa, mistuura simppeliä, hienottua lasia ja muita
+semmoisia, joilla ymmärtämättömyys jo on monelta hengen wienyt.</p>
+
+<p>Parantuneen tulee kauwan aikaa jälkeen warjeleita wilustumasta ja
+lääkäriltä neuwoa kysyä, <span class="pagenum"><a name="Page_68" id="Page_68">[Pg 68]</a></span>jos wielä jälkeenpäin yskä waiwaisi, joka waan
+muuten taitaisi siittää keuhkotaudin.</p>
+
+<p>F. <b>Yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti</b>, jne. Saapi tawallisesti
+alkunsa, kuin jalat kauwemmin aikaa tulewat seisomaan wilussa wedessä ja
+kohta jälkeen ei muuteta kuiwia jalkineita, taikka kuin kostioilla
+waatteilla kauwan ollaan, erittäinki wiluisessa ulko=ilmassa, taikka
+warista huoneesta liikutaan ulos kylmään kehnoissa rikeneissä, taikka
+awojaloin astuillaan lumisella, jäisellä pihalla, ja muista semmoisista.
+Tauti alottaa oudonlaisella kiherryksellä nenässä, kurkussa ja rinnassa,
+jota seuraa jälästäminen eli kuolastaminen. Sen muita tawallisimmia
+tuntomerkkejä owat: kuumuus, jano, pääkipu, nenän ja silmäin
+wetistyminen, muuttelewa kolotus ruumiissa, waikia henkimä, ryintä,
+äänen sorros eli lankeama ja nielinwaiwa. Enimmiten murtuu tauti ruumiin
+hikoamisella 7 eli 9 wuorokauden päästä. Tauti juuri alussansa ollen
+peräyypi usein, jos saadaan ruumis runsaasti hikoamaan, ja sentähden
+hyödyttäwät silloin haaliat ammepesot, lämpöiset juomat, wetelät
+ryyniliemet eli teewedet seljakukista, isopista, mintuista jne.
+hunajalla eli sokurilla seotettuna. Jos kuume rasittaisi kowemmin, niin
+saapi nuorilta, werewiltä ihmisiltä suonta iskeä, jota muussa
+tapauksessa ei tarwita tehdä. Lopulla tautia, kuume=ajan ylimentyä, on
+paras neuwo liikuskella ulko=ilmassa ja toisinaan juoda kylmää eli
+kylmänhaaliata wettä. Pitkittävässä hökä=yskässä, köhässä on hunaja hywä
+aine; taikka teewesi munanruskialla ja sokurilla eli hunajalla seotettu;
+taikka maito kynsilaukan kanssa keitetty; taikka paistetut omenat
+lämpimän oluen eli sahdin seassa. Muutamat neuwowat myös waria olutta
+eli sahtia wähäisen talin kanssa iltasilla juomaan, minkä saattaa,
+rintaa ja jalkapohjia talilla walkian ääressä woitelemaan ja puhtaat,
+<span class="pagenum"><a name="Page_69" id="Page_69">[Pg 69]</a></span>kuiwat sukat yöksi sekä jalkaan wetämään, että kaulan ympäri sitomaan.
+Lapsen yskässä kuumentawat ruosteettoman teräspalasen, pistäwät niin
+kuumana maitoon, usiampia kertoja, siksi että lämpiää, jota juottawat
+lapselle ja sanowat auttawan.</p>
+
+<p>G. <b>Sisuswiho, maksan, pernan</b> (sapson), <b>watsan, suolten wiho</b>.
+Erotetaan sillä wastamainitusta rintawihosta, että näissä kipu tuntuu
+watsan tienoissa, henkimä käypi kewiämmin ja suoni tykkii laimiammasti
+eli matalammasti. Tässä taudissa käytetään yksiä aineita kuin
+rintawihossa.</p>
+
+<p>II. <b>Kuumeita mainittawalla, usein äkisti wähetyllä eleellä; nerwitanti,
+lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti</b>. Ne tawallisesti lewiäwät
+tarttumisella erittäinki, jos ilma on nuoskia, saastainen; elämä
+siiwoton ja nautinto=aineet kehnot; taikka ylellinen suru ja huoli
+waiwaa mieltä, liiallinen walwonta rasittaa ruumista, kowa wilustuminen
+edellä käypi jne. Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla,
+niinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli
+katoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla,
+lewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä. Siitä kiihtyy tauti
+seuraawilla tuntomerkeillä: ruumis wärisee toisinaan ja heikostuu,
+ruumiista erkanewilla aineilla on erityinen, paha hajunsa, sairas alkaa
+hourailla, käypi tunnottomaksi, pilkkuja ilmautuu ihoon ja wälistä
+makuuhaawoja, märkänemiä ja muita woimattomuuden merkkejä. Tauti on aina
+pitkittäwä, tawallisesti usiampia wiikkoja kestäwä, waarallinen ja
+helposti muihinki rupeawa. Ainoastaan ensialussa saadaan lääketten
+awulla tauti toisinaan katkaistuksi, jota warten kerkiämiseen ennen
+wilunwäreitä ja muita kuumeen merkkejä annetaan <i>oksetinta</i> ja laitetaan
+lämmin amme= tahi saunakylpy. Jos sillä tauti ei taittuisi, eikä
+lääkäriä saataisi, <span class="pagenum"><a name="Page_70" id="Page_70">[Pg 70]</a></span>niin annetaan sairaalle hapahkoita, raitistuttawia
+juomia, laihoja, weteliä ryyni= eli hedelmäliemiä. Watsan turpuutta
+autetaan lawemangilla tahi liewillä pehmittäwillä aineilla, ei
+repiwillä, raastawilla ulostus=aineilla, ja kaikki, mitä kuumeista
+yhteisesti on neuwoksi annettu, otetaan tarkoin waarin. Suonenlyönti
+tässä taudissa on sopimaton, eikä milloinkaan ilman lääkärin käskemättä
+toimitettawa, jos ei juuri kowin haittawerewiltä sairailta taudin
+ensi=alussa.</p>
+
+<p>Tämä tauti on se, joka siivottomasta korjuusta ja ruokosta,
+huolettomuudesta eli ymmärtämättömyydestä, ahtaudesta ja siitä
+itsepäisyydestä, että käydään ilman pienintäkään pakkoa ja waatimusta
+sairaita katselemassa, maalla usein yltyy kowin kauhiaksi, rupeaa
+yhdestä toiseen, lewenee yli maakuntien ja surmaa kuin rutto
+tuhansittain ihmisiä, joista ehkei kymmenes osakaan olisi kuollut, jos
+olisi noudettu niitä neuwoja, joita niin erittäin tässä Luwussa, kuin jo
+ennenki (katso: koko 2 Luku ja Ilmasta terweyden suhteen 1:ssä Luwussa)
+on annettu, ja joista wielä kertoen tässä muistutamma: ettei sairaan
+huonetta pidetä koskaan kauwan umpinaisena, waan lämmitetään sitä
+usiammin wilun estämiseksi, waikka onki parempi wiluinen, kuin liian
+lämmin asunto tässä taudissa; että sairasta toisinaan käytetään
+lämpimissä ammepesoissa ja että heille koko taudin aikana annetaan
+juomaksi marjawesiä taikka muita hapahkoita liemiä, eikä wahwempia
+ruokia, kuin weteliä kaura= eli muu ryyniliemiä. Koska tauti jo on
+paranemassa, saapi posia tawallisesti wahwan ruokahimon ja moni on sillä
+syönyt itsellensä uutisen, wanhaa pahemman taudin. Watsa siinä tilassa
+on heikko, ei kärsi kowia ruokia, eikä paljoa kerrallansa, jonkatähden
+sitä tulee wähitellen ruokia kestämään totutella. Niille, joita tarwe
+waatii sairasten tykönä <span class="pagenum"><a name="Page_71" id="Page_71">[Pg 71]</a></span>tarttuwain tautein aikana liikkumaan, on hywä
+ja hyödyllinen neuwo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene
+hiostuneena sairashuoneesen, eiwätkä myös niin likelle sairaan suuta,
+että tulisiwat sen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään. Suuhun
+kokoontuwaa sylkeä ei pidä alas niellä, waan sylkeä ulos, jonka wuoksi
+on hywä keino suussansa silloin jotain karwasta ainetta, kalmujuurta,
+inkewäriä tahi muuta semmoista pitää. Sairashuoneessa ei pidä yli
+tarpeen kauwemmin wiiwyttämän, sinne ei tyhjällä watsalla mentämän, eikä
+muutenkaan ilman jotain nautitsematta aamusilla niinä aikoina ulos
+lähdettämän. Sairaan tyköä tultua on hywä jonkun ajan ulko=ilmassa
+oleskella jälkeenpäin, että tuuli ennättäisi tartunta=aineen waatteista
+pois puhaltaa. Kaikki ylellinen rasitus, wilu, nälkä, walwominen,
+hiostuminen, ylen syöminen ja juominen, suru, murhe, pelko j.n.e.
+saattaa ruumiin heikommaksi tartunta=ainetta wastaan, mutta kohtuus,
+tytywäinen mieli ja itsensä kaikkineen Jumalan halttuun ja suojelukseen
+antaminen, johon kuuluu seki, ettei ylimielisesti hyljätä niitä
+waroneuwoja, jotka Jumala on ihmiselle tartteita wastaan ilmottanut, on
+tawallisesti kowimmissaki kulkutaudeissa hywänä apuna ollut.</p>
+
+<p>III. <b>Kuumeita watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
+limatauti, syystauti, helpottelewa kuume</b>. Tämä tauti ilmautuu
+tawallisesti syksyllä elokuussa, kuiwan, lämpimän ilman jälkeen,
+erinomattain merenrannoilla ja luotomailla, laakain, kuiwanetten lahten
+tienoilla. Siitä sillä onki nimensä: <i>syystauti</i> ja paikoin:
+<i>rantatauti</i>. Lähimmän alkunsa saapi se ruumiin wilustumisesta,
+epätasaisesta, järjettömästä elämästä, kehnoista, kelpaamattomista
+elatusaineista, kiihtyy sitte wäleen ja lewenee kulkutaudin tapaiseksi.
+Alussa on tauti toispäiwäisen <span class="pagenum"><a name="Page_72" id="Page_72">[Pg 72]</a></span>wilutaudin tapainen, liittaisella,
+kellastawalla kielellä, pahalla, karwaalla maulla, kuoittamalla,
+oksettamalla, sydänalan painolla, kellertäwillä kaswoilla. Sairaalle
+pitää kohta antaa oksetinta, ulostawia, pehmittäwiä aineita, jälkeenpäin
+hapahkoita, marjawesistä tahi etikasta laitetuita juomia, lopulla
+(sairaan jo toipuessa) malista (koiruohosta) tahi raatteesta keitettyä
+teetä kupillinen kahdesti aamupuolella päiwää.</p>
+
+<p>IV. <b>Wilukuume, wilutauti, kylmätauti</b>. Alkaa haukottamisilla,
+katkottamilla, wenyttämisillä, wäreillä, wilustamalla, kuumuudella,
+kowalla päänkiwulla ja wiimein hikoamalla. Sitte seuraa wäli=aika, jona
+sairas tuntee itsensä melkein terweeksi. Miten tämä wäli=aika on lyhempi
+eli pitempi, siten saapi tauti nimityksensä <i>jokapäiwäinen,
+toispäiwäinen, kolmaspäiwäinen</i> wilutauti jne. Pahalla sopimattomalla
+korjuulla muutaikse wilutauti toisinaan alituiseksi kuumeeksi, tulee
+waikiaksi parantaa ja lopettaa useinki wesitaudilla eli watsan pöhöllä.
+Tässä taudissa waarinotetaan, että sairas wilu=ajalla makaa lämpimästi
+peitettynä ja on, jos suinki taitaa, peräti ilman juomatta, taikka
+maistelee jotain lämmintä pikkuruisen kerrallansa. Kuuman tultua
+wähetään peitettä ja juoma tehdään haaliammaksi. Hiotessa juodaan
+lämmittäwiä juomia, esimerk. lämmintä olujuuston heraa ja jälkeen
+hikoamista muutetaan kuiwa lämmin paita. Wäli=ajalla annetaan esinnä
+oksetinta ja sitte pehmittäwiä aineita tahi ensimäisen kerran
+wäkewämpääki ulostawata ainetta. Jos wielä kieli asuisi liittaisena,
+niin nautitaan seuraawilla wäli=ajoilla, joka kolmannella tiimalla
+teelusikallinen minttuteessä sulattua salmiakkia, waan jota kielen
+puhtaaksi tultua ei enempi tarwitse ottaa. Toispäiwäisissä wilutaudeissa
+hywäksi käytetään sitte seuraawia neuwoja: lämpimiä amme= eli
+saunakylpyjä <span class="pagenum"><a name="Page_73" id="Page_73">[Pg 73]</a></span>pari, kolme tiimaa ennen wilu=aikaa kuudella eli
+kahdeksallaki wäli=ajalla peräytysten. Kylwyn jälkeen pitkitetään
+hiostusta joka kerralla lämpimillä juomilla, niink. minttu= tahi
+seljateellä, lämmitetyllä sahdilla, olujuuston heralla ja muilla
+semmoisilla. Lämpimiä hauteita pidetään sydänalalla ja watsalla siksi
+että wilustuminen eli sen tawallinen aika on ylimennyt. Taikka annetaan
+60 eli 70 tipausta hofmannin wiinaa ruokalusikallisessa wettä 2 tiimaa
+ennen tawallista wilu=aikaa ja juodaan hofmannin wiinan päälle kaksi eli
+kolme kuppia lämmintä, wäkewää kahwia tahi lihalientä. Taikka nautitaan
+wäli=ajoilla, joka toisna tiimana teelusikallinen kuiwattua, hienottua
+seinäsammalta [joka kaswaa wanhain puuhuonetten seinillä ja wanhoilla
+aidoilla] taikka sen werta, waan usiammin (joka tiima), hywin palanutta,
+jauhettua hiiltä (syttä); taikka otetaan samanwerta (teelusikall.)
+sinappijauhoja sahdin seassa; taikka ollaan kowassa, wäsyttäwässä työssä
+tahi muussa liikunnossa wäli=ajoilla; taikka paastotaan 3 wuorokautta
+perätysten, ilman mitään ruokaa maistamatta. Jos tauti ei huolisi näistä
+keinoista, niin hankitaan kiinajauhoja, joita wäli=aikoina annetaan
+teelusikallinen tahi runsaampi joka toisella tiimalla weteen,
+saksanwiinaan, oluehen tahi sahtiin seotettuna, taikka siirapilla
+pehmeröksi tehtynä, johon lisäksi sopii wähän koiruoho= ja
+raparperijauhoja panna, jos niitä sattuu olemaan. Wilustumisien yli
+mentyä nautitaan wielä wiikkokausin jälkeenpäinki teelusikallinen
+kiinajauhoja illoin aamuin, taikka muita karwaita, wahwistawia
+lääke=aineita, koiruoho= tahi raateteetä j.n.e. warsinki niinä päiwinä,
+joina wilustus muuten wuoronsa jälkeen olisi tulewa.</p>
+
+<p>Pitkällisissä, woimattomissa wilutaudeissa annetaan illoin aamuin
+sairaalle kaksi keittämätöntä <span class="pagenum"><a name="Page_74" id="Page_74">[Pg 74]</a></span>munaa, teelusikallinen kanelijauhoja ja
+wähä sokuria yhteen seotettuna ja joka kerralla jälkeen lasillinen hywää
+saksanwiinaa. Ellei kaikista näistä neuwoista tulisi parannusta, niin
+kysyttäköön oikialta lääkäriltä apua, älköönkä seurattako muita
+ymmärtämättömäin ihmisten wiisuja, joista waan paranemattomia sisällisiä
+wikoja, wesitauteja ja muita senlaisia kohtauksia helposti saataisi.</p>
+
+<p>V. <b>Ihotekuumeita</b>, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, sarlakankuume. Owat
+lapsitautia, ehkä wälistä rupeawat ijällisimpiinki. Wanhemmillenki
+ihmisille sopii sama menetys, kuin lapsille näissä taudeissa; katso 5
+Luku.</p>
+
+<p>VI. <b>Ruusukuume</b>. Alottaa tawallisesti ankaralla wilustamalla, jota
+seuraa kuumuus, pitkällinen uni, polttawa ruskiankellahtawa tahi
+punertawa, toisinaan keltapisamallinen, kiiltäwä ajetus useimmiten
+jaloissa, wälistä kaswoissa, rinnassa tahi muussa ruumiissa. Kewiämpänä
+laadustaan menee tauti usein itsestänsä yli, waan waikiampana ollessa
+annetaan oksetinta ja ulostusaineita, jos kieli on liittainen, ja
+muutenki hapahkoita, lämpimiä, hiestyttäwiä juomia, marjawesiä,
+seljateetä ja muita senlaisia. Jos ruusu nousisi päähän ja sairasta
+alkaisi kowemmin kuumettaa ankaralla päänkiwulla, hourulla jne., niin
+awetaan heti suoni, liiatenki nuoremmilta, werewiltä ihmisiltä, jonka
+jälkeen ulostawia eli pehmittäwiä aineita annetaan. Ajettuneilla
+paikoilla pidetään usein muuteltawia, joka kerta palowiinaan kasteltuja,
+nelin kerroin lasketuita liinariepuja, jonka ohessa samat paikat
+laitetaan olemaan muita ylempänä niin liikahtamattomina, kuin
+mahdollinen. Kaikkia raswawoiteita, laastareita ja muita senlaisia pitää
+tässä wiassa karttaa, sillä niistä ei ole hyötyä, waan pahennusta. Jos
+paikka ajetuksen jälkeen punastuisi, kihottuisi, wetistyisi, rupeaisi
+aukeilemaan, <span class="pagenum"><a name="Page_75" id="Page_75">[Pg 75]</a></span>niin kääritään sille puhtaita kuluneita liinariepuja,
+joita 3 tahi 4 kertaa päiwässä uudistetaan ja joka kerralla pirotellaan
+wehnä= tahi potakka=jauhoilla. Taikka seotetaan 6 luotia liitua, 4
+luotia malikukkia ja neljäs osa luotia kamferttiä yksiksi jauhoksi ja
+sidotaan lewitetyillä hampuilla eli huiwilla paikan päälle.
+Warsinaisista ruusuhaawoista katso jälkeenpäin.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>8 Luku.</h2>
+
+<h2>Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista.</h2>
+
+
+<p>Pitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettawa, että ne,
+jos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi
+muusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis
+ajallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä
+paranemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömäksi katsottu ja helposti
+parannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa
+woittain paranemattomaksi. Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja
+owat:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti,
+jäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti</b> jne. Waiwaa useimmiten sääriä,
+reisiä, käsiwarsia ja käsiä, wälistä muitaki ulkonaisia tahi sisällisiä
+paikkoja, milloin kuumeentapaisena milloin ilman. Kipiässä paikassa
+tutaan, liiatenki yöseutuina, pakottawa, polttawa, raastawa,
+säilästelewä, wiiltäwä kolotus, jota toisinaan seuraa jäsenten
+ajettuminen, suuri helleys, waikeus ja rasitus astuissa sekä muussa
+liikkeessä. Kipu muuttelehtaa aikatawasta heittäen entisen sijansa,
+puuttuen toiseen. Alkunsa saapi tauti useinki wilustumisesta,
+uhosta, kylmästä, nuoskiasta ilmasta <span class="pagenum"><a name="Page_76" id="Page_76">[Pg 76]</a></span>ja ruumiin erityisestä
+taudin=alaisuudesta. Wälistä murtuu tauti kahden, kolmen tahi neljän
+wiikon päästä, waan kestää usein paljo enemmänki aikaa, tehden
+jäsenpaikat kankioiksi ja saattamattomiksi. Kuumeensekaisna ollen tämän
+taudin awetaan werewämmiltä ihmisiltä suoni, pannaan iilimatoja tahi
+kuppasarwia kolottawan paikan tienoille, jonka ohessa katsotaan, että
+watsa asuu pehmiänä ja sairaalle laitetaan weteliä, hiestyttäwiä juomia,
+lämpimiä teewesiä seljakukista, saunakukista, piennarkukista
+(peltohumalista), koiwunlehdistä, ojukkalehdistä tahi muista senlaisista
+wähäisen hunajalla seotettuna. Ilman näitä käydään lämpimissä amme=,
+sauna=, muuriais= tahi lehtikylwyissä, kipiöitä paikkoja haudotaan
+lämpimillä tiilikiwillä, woidellaan lämpimällä notkialla terwalla tahi
+kääritään äkiässä suolawedessä kasteltawiin riepuihin.</p>
+
+<p>Pitkällisissä kuumeettomissa jäsentaudeissa juodaan keitoksia
+raatteista, malista, koisosta, katajasta, katajajuuresta tahi marjoista,
+männyn kerkistä (kaswannoista), kalmujuurista, inkewäristä tahi muista
+senlaisista hunajalla taikka maidolla mausteltuna. Hiostuttawammiksi
+sopii niitä laittaa sillä, että joka sisään=ottomäärään seotetaan wähän
+terpentiiniä (6 eli 10 tip.) Muutamille taas on ollut hywä apu
+terwawedestä, lasillinen aamuisilla juotuna, tahi wihtrilliöljywedestä
+otettuna illoin aamuin 15 tipausta weden seassa.</p>
+
+<p>Paitsi näitä hywäksi kiitetään sauna= ja ammekylpyjä, joihin
+jälkimäisiin sopii saippua, potaskarikkiä (hepar sulphuris) tahi
+muuriaispesää sekaan panna. Samate kiitetään wuodetta nuorista
+koiwunlehdistä (puhkeawista), kipiän paikan willawaatteella hiwuttamista
+tahi harjalla sukimista, nahkahihnoilla tahi polttiaisilla
+(wiholaisheinillä, nokkoisilla) suomimista eli pieksämistä ja jälkeen
+hieromista wäkewällä sekowiinalla, jota tehdään yhdestä <span class="pagenum"><a name="Page_77" id="Page_77">[Pg 77]</a></span>luodista
+kamfertistä, kahdesta luodista saipusta tahi turkin pippurista
+kortteliin wiinaan sulattuna eli liotettuna. Wäli=ajoiksi kääritään
+kipiä paikka willaisella waatteella eli waksipalttinalla, pesemättömällä
+lampaanwillalla, koiran, suden tahi jäniksen karwoilla, kartatulla
+pumpulilla ja muilla senlaisilla; taikka pannaan sille kamfertillä
+piroteltua pikilaastaria, pussiloita täytettynä lämmitetyllä suolalla,
+taikka tuhkalla, sannalla tahi kaurajauhoilla; taikka pehmeröä
+walamattomasta kalkista, kauranjauhoista, ihrasta ja notkiasta terwasta
+yhteen seotettuna. Jälkeen jääwää paikan lamuutta eli woimattomuutta
+parannetaan muuriaispesällä wariin weteen kastettuna ja paksulta päälle
+pantuna. Ihon punastuttua otetaan haude pois ja paikka kääritään
+lämpimihin willaisihin waatteisiin.</p>
+
+<p>Koska kipu toisinaan ryhtyy ainoasti yhteen jäseneen ja waiwaa sitä,
+niin usein luullaan sen tulleen sijoiltaan ja antautaan puoskaroitsien
+käsiin, jotka wetämisillä, wääntämisillä, repimisillä ja kiskomisilla
+siitä pian saawat paranemattoman wirheen. Ei sentähden pidä semmoisen
+neuwoja seurata, waan lääkäriä tiedustella, jos muuten apua ei saisi.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa</b>.
+Näillä nimityksillä osotetaan usiampia pitkällisiä pureita, wäänteitä ja
+muita kipuja sydänalassa eli watsassa, tutut erinimillänsäki: <i>kino,
+ähky, turpuus, närä, hinka, niuka, wesi=ahma, wesi=kohtaus, oksetus</i>
+jne. Tawallisimmia syitä näihin tauteihin ja wikoihin owat: sopimaton
+elatus, muiden ennen pidettyin tautien mahleet eli niiden jälkeenjääwä
+waikutus, pitkällinen wilu, ylen raskas työnteko, epäjärjestys elämässä,
+liikasyöminen, ylellinen kowin hapainten ja suolaisten ainetten
+nautitseminen ja erinomattain liiallinen palowiinan ja muiden <span class="pagenum"><a name="Page_78" id="Page_78">[Pg 78]</a></span>wäkewäin
+juomain nautinto. Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen,
+milloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki
+sisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa
+kohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla.
+Senlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua
+saanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.</p>
+
+<p>Pitkällisistä rewäisimistä kysyttäköön lääkäriä. Mitä sairas itse woipi
+parannukseksensa hankkia, se on pian sanottu: syököön wähemmin ja
+kewiöitä, hupia ruokia, iltaisilla ei ollenkaan, juokoon karwaita,
+wahwistuttawia teevesiä malista, raatteista ja muista senlaisista,
+joihin usein on hyödyllinen, hipenen potaskaa tahi wähäisen tuhkalipiätä
+seottaa. Näiden ohessa tulee katsoa, ettei watsa päsisi kowaksi ja jos
+alkaisi tulla, silloin pehmittäwiä aineita nautita. Kaikkia
+kihottawaisia aineita, turkinpippuria, palowiinaa ja semmoisia pitää
+karttaa, jos ei kukaan juuri tahtoisi ulkopuolin niillä sydän=alaa
+hieroa; sisään niitä ei otettako.</p>
+
+<p>Kowa ähky ja watsanwäänne waatii kuiwia lämpimiä hauteita, riepuja,
+kaura= tahi suolapusseja lämmitettynä watsalle, lämpimiä jalkahauteita
+wedessä tahi muuten, käsien pitämistä lämpimässä wedessä, lämpimiä
+ammekylpyjä ja liewittäwiä lawemankeja tupakkalehtien kanssa laitettuna.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa</b>. Jos watsa
+on tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin
+pidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä
+kylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on
+lawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii
+juoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka
+jästillä <span class="pagenum"><a name="Page_79" id="Page_79">[Pg 79]</a></span>seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli
+kaalinsekaisia ruokia.</p>
+
+<p>4:ksi <b>Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti,
+ripakka, ruikka</b>. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja
+wapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä
+tukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti
+liewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan
+peitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua,
+pippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on
+liittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja
+lopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos
+oksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan
+tapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.</p>
+
+<p>5:ksi <b>Punatauti, ulkotauti</b>. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta
+huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta
+lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian
+kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen
+tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään
+lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki
+waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja
+puremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta.
+Sairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta
+[Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on
+kowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja
+iilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi
+saunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen
+toimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi <span class="pagenum"><a name="Page_80" id="Page_80">[Pg 80]</a></span>kananlihasta
+potakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii
+lawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen
+hyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa.
+Jälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman
+päästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi
+hawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin
+welleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa
+woidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja
+haudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla
+hauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen
+liiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla
+willaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi
+paksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka
+sidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla
+woideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.</p>
+
+<p>Ellei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä
+lääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä
+ja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian
+kanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana.
+Taikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja
+mautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi
+ottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka
+yhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä
+teelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä
+aineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink.
+punasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia
+älköön annettako, <span class="pagenum"><a name="Page_81" id="Page_81">[Pg 81]</a></span>jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat
+waarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita
+koskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon
+sairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu
+wuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon
+joka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta,
+älköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin
+ja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka
+poltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa
+laskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae,
+reppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja
+walkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi.
+Ja lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.</p>
+
+<p>Punatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki
+maahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa
+ja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi
+warotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Kolera</b>. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se
+myös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella
+liikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla,
+watsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja
+muodon muuttumisella.</p>
+
+<p>Heti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi
+ammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala=
+tahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä.
+Sillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden
+kuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. <span class="pagenum"><a name="Page_82" id="Page_82">[Pg 82]</a></span>Tuskain
+liewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen
+mahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä
+muilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti
+pitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten
+weteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja
+muita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä
+hieromista ei myös saa unhottaa.</p>
+
+<p>Thilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja
+jälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu
+tulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti
+hiostumaan.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">[Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella:</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 4em;">Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem.</span><br />
+<span style="margin-left: 4em;">&mdash; Opii crocat. Drachm. j</span><br />
+<span style="margin-left: 4em;">&mdash; Menthae pip.</span><br />
+<span style="margin-left: 4em;">Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]</span><br />
+</p>
+
+<p>Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin
+päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa
+j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.</p>
+
+<p>7:ksi <b>Keltatauti</b>. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä
+lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun
+sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa
+hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi
+kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja
+juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk.
+maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.</p>
+
+<p>8:ksi <b>Wesitauti, pöhö, wesipöhö</b>. On taikka <i>yleinen</i>, koska koko
+ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka <i>erinäinen</i>, koska
+<span class="pagenum"><a name="Page_83" id="Page_83">[Pg 83]</a></span>waan watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti
+jano, hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia
+henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä
+käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista
+kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki
+kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä,
+suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään
+otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja
+puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna;
+taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki
+tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka
+retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka
+tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä
+weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa
+liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä
+aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki,
+persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin
+seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista,
+terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään
+watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja
+nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä.
+Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää
+olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita
+(kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen
+kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä
+paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja
+nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa <span class="pagenum"><a name="Page_84" id="Page_84">[Pg 84]</a></span>joka
+päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten
+engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka
+etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla
+etikalla ja palowiinalla.</p>
+
+<p>9:ksi <b>Hurmikko, werijuoksu, werikuohu</b>. Tulee milloin
+<i>liikawerewyydestä</i> nuorille, wahwoille ihmisille, milloin
+<i>heikkoudesta</i> wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa
+otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen
+tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan
+wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan
+syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja
+koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä,
+sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä
+tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa,
+kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia
+ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10
+tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi.
+Seuraawista erittäin:</p>
+
+<p>a) <b>Nenäweri</b>. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa
+huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään
+alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka
+alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja
+käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren
+sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen
+kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli
+wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina
+waarallinen ja asetettawa.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_85" id="Page_85">[Pg 85]</a></span>b) <b>Weriryintä, weri=yskä, werisylje</b>. Waatiwat kowin liikahtamatonta
+oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä
+jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä
+suonenlyöntiä.</p>
+
+<p>c) <b>Weri=okse, weren=oksentaminen</b>. Waatii melkein samaa menettelemistä,
+kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta
+lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee.
+Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate
+lawemanki.</p>
+
+<p>d) <b>Werenheittö, werikusenta</b>. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä,
+pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä
+aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä
+parempata apua.</p>
+
+<p>e) <b>Tawaton werijuoksu waimowäeltä</b>. Tulee milloin haittawerewyydestä,
+milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa
+tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään
+liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös
+pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään
+ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos
+liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3
+tahi 4 kertaa päiwässä.</p>
+
+<p>10:ksi <b>Perätauti, peräjuoksu</b>. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä
+werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan
+waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta
+waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja
+10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää
+ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on
+joka toisen, kolmannen taikka neljännen <span class="pagenum"><a name="Page_86" id="Page_86">[Pg 86]</a></span>wiikon päästä uudistettawa, sen
+jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä
+näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain
+nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun
+ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei
+kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti
+kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia,
+wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda
+ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee
+kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota
+wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.</p>
+
+<p>11:ksi <b>Kohtutauti, emätauti, hysteria</b>. Rasittaa waimowäkeä kolmannella
+ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja
+tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki
+kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla
+seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää
+wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä
+pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain
+aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä
+taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin
+lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta
+elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista,
+matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka
+päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella,
+kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista,
+lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein
+sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, <span class="pagenum"><a name="Page_87" id="Page_87">[Pg 87]</a></span>potakkain
+ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä
+lääkärin neuwomatta tehdä.</p>
+
+<p>12:ksi <b>Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan
+nuoli</b>. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja
+paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita
+pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei
+kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli
+hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat:
+<i>huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä
+ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta</i>. Jos kyllä näitä kohtauksia
+taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä
+ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää.
+Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli
+wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella
+ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä;
+laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi
+nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä
+jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa;
+lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden
+juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua
+kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla;
+ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu.
+Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt
+sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja
+juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja
+pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa
+wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa,
+<span class="pagenum"><a name="Page_88" id="Page_88">[Pg 88]</a></span>liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia
+ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.</p>
+
+<p>Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas
+nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan
+suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta
+ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua
+annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut
+paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta
+joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella
+tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei
+pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja
+punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista
+kohtauksista wapautetuksi.</p>
+
+<p>13:ksi <b>Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen,
+wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä</b>. Waatii erinäisten syitensä
+mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta
+lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei
+sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle
+apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi
+on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli
+muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna
+waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.
+Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti
+hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan
+illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta
+lämmitetyn sahdin seassa.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_89" id="Page_89">[Pg 89]</a></span>14:ksi <b>Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen,
+maanwiha, syyhelmä, sawipuoli</b>. Tawallisimmia owat syyhelmä ja
+sawipuoli, samatekuin niiden syytki: <i>likaisuus, siistitön ja ruokoton
+elämä owat hywin tawallisia</i>.</p>
+
+<p>Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti
+wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta
+ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos
+sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4
+luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä
+ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla
+woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä
+woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli
+wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis
+pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki
+tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide
+tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella,
+jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.</p>
+
+<p>Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä
+kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka
+tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja
+kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin
+woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää
+sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä,
+niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa
+tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_90" id="Page_90">[Pg 90]</a></span>15:ksi <b>Rapi, paha rupi, päärupi</b> on tartuntawika hiusmarrossa, joka
+ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä
+hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja
+lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen
+hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan
+kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä
+pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide
+talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos
+sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista,
+reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa
+neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu
+woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä
+päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä
+uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä,
+soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia
+wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla
+jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä
+aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa,
+jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi
+irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä,
+waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti
+irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta,
+waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin
+waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua
+peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä
+haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_91" id="Page_91">[Pg 91]</a></span>16:ksi <b>Kerpunkki, keripukki</b>. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti
+werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan
+haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä,
+waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti
+kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta
+ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän
+taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku;
+liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan
+iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti
+sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään
+wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä,
+etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.</p>
+
+<p>17:ksi <b>Matoja, eläwiä watsassa</b>. Tawallisimmia owat:</p>
+
+<p>a) <b>Lierat, suolikot, suoninkaiset</b>. Waiwaawat lapsia ja usein
+wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä,
+waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille,
+jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen
+ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta
+waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän,
+kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä
+madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi
+muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja
+soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon
+wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa.
+Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena
+aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen <span class="pagenum"><a name="Page_92" id="Page_92">[Pg 92]</a></span>seotettuna,
+teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan
+jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena
+wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta.
+Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää
+woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki
+lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.</p>
+
+<p>b) <b>Pienet madot</b>. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja,
+jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten
+tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte
+siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen
+(lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa
+wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli
+kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin
+hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin
+tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden
+seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.</p>
+
+<p>c) <b>Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato</b>. On waalahka,
+nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo
+nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu
+watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli
+kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja
+laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen
+(kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa
+tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia
+suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän
+kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla
+seotettuna <span class="pagenum"><a name="Page_93" id="Page_93">[Pg 93]</a></span>ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä,
+jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari
+teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii
+sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin
+wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi
+perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen
+helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden
+poisajamiseksi.</p>
+
+<p>18:ksi <b>Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus</b>. Waatii erityisten syitensä
+jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia,
+mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua
+noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan
+näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla
+ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin
+sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia
+sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin
+olisiwat usein waarallisia.</p>
+
+<p>19:ksi <b>Kiwitauti, tippatauti</b>. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja
+kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin
+wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein
+werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä
+wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä,
+kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella
+ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi
+myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä
+sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa
+muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen <span class="pagenum"><a name="Page_94" id="Page_94">[Pg 94]</a></span>sijasta
+teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu
+apua olewan.</p>
+
+<p>20:ksi <b>Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus</b>. On erittäinki kahta
+lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle
+syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta.
+Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla.
+Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja
+luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään
+koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin.
+Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti
+usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi,
+että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa
+woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa
+samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla
+maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä,
+paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen
+riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka
+ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6
+eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja
+rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.</p>
+
+<p>21:ksi <b>Pitali</b>. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka
+aina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä
+epätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin
+kangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella,
+alakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot
+käypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki
+tawataan sinertäwiä eli <span class="pagenum"><a name="Page_95" id="Page_95">[Pg 95]</a></span>punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita.
+Sairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka
+leweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis
+ruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi
+kuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia
+kestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee.
+Ei muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos
+tauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.</p>
+
+<p>22:ksi <b>Kuppatauti, paha tauti, ransuusi</b>. On sekä alkuansa että
+seuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä
+(kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä,
+milloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin
+ilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä
+haawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi
+muihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä,
+hylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin,
+taitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin,
+nenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä;
+hiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä
+pilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen
+syyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla;
+sääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille
+haawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen
+sortuminen jne.</p>
+
+<p>Kuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu
+eli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu
+paranee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin <span class="pagenum"><a name="Page_96" id="Page_96">[Pg 96]</a></span>ja
+parannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella
+lääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta
+alussaan ilmotettaman.</p>
+
+<p>Tauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki
+tawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia
+imettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä
+piipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki
+tuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki
+perheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla
+tawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei
+ainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta
+pitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat,
+makuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski
+tarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista,
+keräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku
+tulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa
+semmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia
+ilmottaa.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>9 Luku.</h2>
+
+<h2>Haawoista ja muista ulkonaisista wioista.</h2>
+
+
+<p>Ulkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten
+korjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei
+puoskarien, sotkutohtarien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun
+näiden käsiin heittäytä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa
+luonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki <span class="pagenum"><a name="Page_97" id="Page_97">[Pg 97]</a></span>luonto niin
+woimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei
+tarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin
+luonnon waikutusta estämään. Niin esimerk. paranee poikki taittunut luu
+sillä, että päät sojotetaan yhteen ja ollaan liikkumatta. Kalliimmatki
+woiteet ja laastarit owat siinä aiwan joutawia. Samate on paras apu ja
+woide suurissaki haawoissa niiden puhtaana pitäminen ja sillä tawalla
+sitominen, että reunat tulewat yhteen tahi kuitenki likemmäksi toistaan.
+Wieläpä wieraita aineitaki ulos ajaa luonto märjällä. Paras on siis
+haawoissa ja muissa semmoisissa enimmästi luonnon omiin woimiin turwata
+ja muutamissa tapauksissa autella, että pääsewät oikein waikuttamaan.
+Joita kuita neuwoja siitäki asiasta:</p>
+
+<p>1:ksi <b>Leikatuista eli lyödyistä (hakatuista) werihaawoista,
+raudanhaawoista</b>. Niissä on waarinotettawa:</p>
+
+<p>a) <b>Werenseisottaminen, werenasetus</b>. Ei kyllä haittaakaan, jos
+nuorilta, werewiltä ihmisiltä wähän werta juoksee, wieläpä se siinä
+tilassa on hyödyllinenki. Mutta kowemmissa wuodoissa ja wanhoilla,
+heikoilla on weri seisotettawa. Tasaisesti juoksewa, tummempi weri
+seisottuu useinki paljaalla jääkylmällä wedellä, jos sitä walellaan tahi
+tukkoin kanssa haawalla pidetään. Senlainen weri tulee laskusuonista.
+Waalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee
+waltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki
+loukattu suoni on suurempi. Silloin pitää kerkiämiseen puusta, pullosta
+eli kaarnasta tehdä pitkänomainen, kahden tuuman pituinen, tuuman
+lewyinen ja puolen korkuinen, toiselta puolelta tasainen, toiselta
+kehkerä (pullokas) kone, joka pitkittäin pannaan suonta wasten ylemmäksi
+sitä paikkaa, josta weri juoksee, käsiwarrelle tahi reidelle, <span class="pagenum"><a name="Page_98" id="Page_98">[Pg 98]</a></span>kun
+käsi= taikka jalka=puolia on haawoitettu. Sitte sidotaan sama kone kiinni
+sitä paikkaa wasten wahwalla siteellä eli weranhulpiolla ja wastapäätä
+toiselle puolelle pistetään siteen ja ihon wäliin sormenkokoinen puinen
+pulikka eli kapu, jolla kierretään sidettä pinkommaksi, siksi että weri
+seisottuu wuotamasta. Kehkerä puoli koneesta pannaan ihoa wasten ja
+kääritään sitä ennen waatteella, jotta tuntuis pehmiämmälle. Pitää myös
+pulikan alle ihoa wasten panna palanen nahkaa, jotta kiertäessä paikka
+sen paremmin kärsisi. Käsiwarressa tawataan tällä werentyrekkeellä eli
+suonen likistäjällä kiinnitettäwä waltasuoni syrjäkämmenen paikoin
+kainalosta ja reittä myöten kulkee se kupeista alkain, kiertää esinnä
+wähän sisäänpäin ja sitte taaksi polwiwäänteesen. Suonta pitää, siksikun
+tyreke joutuu walmiiksi, peukalolla eli nyrkillä lujasti painaa. Koska
+weri on saatu seisottumaan, pestään haawa puhtaaksi. Sitten haetaan sen
+juoksewan suonen pää ja pannaan siihen, ensiksi pieni ja sen päälle
+toinen toistaan suurempia taulapalasia, niiden päälle liinannukkaa eli
+untuwaa ja wiimeksi monikertainen liinalappu, jotka kaikki siteellä
+kiinnitetään. Nyt helpotetaan tyrekettä näkeeksi, joko ottaisi weri
+seisoaksensa. Usiampia tiimoja pitää wieressä wahdata, ettei wieläki
+rupeaisi weri siteen läpi wuotamaan. Jos niin tapahtuisi, pitää
+wiipymättä uudelleen likistäjä kiinnitettämän ja haawa tukittaman
+tawalla, kuin siitä wasta neuwottiin. Ellei silläkään seisottuisi, ja
+ketään muuta ei löytyisi, joka pienillä, teräwäpäisillä atuloilla saisi
+suonenpään haawasta käsiin ja osaisi sen langalla ympäri sitoa, niin
+toimitettakoon lääkäriä siihen tarpeesen. Kun päässä waltasuoni sattuu
+loukkautumaan, niin painetaan sitä tuuman werroin juoksupaikastansa.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_99" id="Page_99">[Pg 99]</a></span>b) <b>Side</b>. Weren seisottumisen ja paikan pesemisen jälkeen liitetään
+haawa niin umpeen, kuin mahdollinen, ja kiinnitetään sillä lailla
+pysymään. Kiinnitysnauhoja leikataan palttinasta haawan suuruuden mukaan
+usiampia, puolesta tuumasta niin kahdenki lewyisiksi ja kahdesta
+tuumasta niin kuudenki pituisiksi. Sitte leikataan keskipaikka
+kapiammaksi ja lewitetään niille ohuelta sidelaastaria. Toinen puoli
+semmoisesta sidenauhasta kiinnitetään esinnä toiselle puolelle haawaa,
+jonka tehtyä haawa painetaan wisusti umpeen ja toinenki puoli nauhasta
+kiinnitetään. Sidelaastari on hywä ihoon tarttumaan ja siinä pysymään,
+kun sitä waan sormella wähän aikaa pitkin pituuttansa likistää.
+Ensimäinen nauha pannaan kernaasti keskipaikalle haawaa ja toisia siitä
+kummallenki puolelle. Sillä jos ruwettaisi haawan päästä nauhoja
+panemaan, taitais waan tapahtua, etteiwät tulisikaan reunat
+keskipaikalta ja toisesta päästä oikein kohdalleen. Nauhoja piti
+sentähden keskeltä kaidemmiksi leikata etteivät tulisi koko haawaa
+peittämään, joka ei olisi hywä, jos haawa märille rupeaisi, eikä
+muutenkaan lämpimän tähden. Sidenauhain päälle pannaan ensin untuwaa,
+sitte monikertainen liinalappu, wiimeksi päällysside. Jos haawa olisi
+kowin suuri ja peljättäwä, etteiwät nauhasiteet pitäisi, niin pitää
+niitä tukea pitkällä, kahden tuuman lewyisellä siteellä eli wyöllä,
+jonka keskuspaikka pannaan wastapäätä haawaa toiselle puolelle ja
+aletaan siitä kääriä monin kerroin haawapaikan ympäri, niin että joka
+kerralla kulkewat haawan suulla ristin. Jos haawa alustaan on tullut
+hywin puhdistetuksi, eikä millään woiteilla tahi muilla aineilla
+pilatuksi, niin paranee se useinki ensimäisessä siteessään, jota ei
+pidä'kään liikuttaa, ennenkun haawa taikka paranee, taikka ajettuu.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_100" id="Page_100">[Pg 100]</a></span>c) <b>Ajettuminen</b>. Jos haawa on tullut repimällä, raatelemalla tahi
+satattamalla (rutistamalla), niin se ei parane yhdellä siteellä
+kohdastaan, waan ajettuu esinnä ja kaswaa sitte märjästämällä wähitellen
+umpeen. Toisinaan tulee ajettuwa paikka kowin kuumaksi ja punaiseksi.
+Silloin tehdään sille haudewettä, johon otetaan 4 kupillista kylmää
+wettä ja kupillinen etikkaa toinen palowiinaa yhteenseotettawaksi.
+Tahallisesti ilmautuu aje kolmannella eli neljännellä päivällä. Silloin
+pitää side ensimäisen kerran muuttaa ja sen jälkeen joka päiwä, kunnes
+haawa paranee. Joka kerta muuttaissa puhtaaksi pestään haawa haalialla
+wedellä, jolla myös sidettä ennen muuttamista pitää liotella, jos olisi
+kiinni tarttunut. Kaikki woiteet ja laastarit enemmin estäwät, kuin
+puoltawat paranemista, jonka tähden ei tarwitse kuin untuwaa ja
+sidelaastaria. Jos kuitenki haawa jolloin kulloin käwisi kowin kuiwaksi,
+niin on hywä siinä silloin ohuelta hienolle palttinalle lewitettyä
+liewittäwää woidetta pitää.</p>
+
+<p>d) Haawapaikka pidetään jotenki ylhäällä ja niin ettei mikään painaisi,
+likistäisi eli muuten loukkaisi. Koska märjillä olleet haawat jo jotenki
+owat umpeen kaswaneet, nidotaan paikan ympäri (käden, jalan jne) wahwa,
+sidelaastaroittu palttinawyö, joka leikataan wähä lewiämmäksi, kun
+haawan pituus, ja niin pitkäksi, että ulottuu wähintäki puolentoista
+kertaa ympäri sitä paikkaa. Tämän kanssa nidotaan paikka, että haawan
+reunat tulewat yhteen eli likelle toistaan, sitte kääritään päälle
+toinen side ja niin saapi ruweta liikuskelemaan. Näitä siteitä ei
+tarwitse muuttaa, kun joka wiidennellä päiwällä. Wielä paranemisen
+jälkeenki owat ne jonkun ajan tarpeellisia.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Pistehaawoista, pistetyistä haawoista</b>. Niihin sisäänwuotanut,
+hyytynyt weri <span class="pagenum"><a name="Page_101" id="Page_101">[Pg 101]</a></span>poislaitetaan ja katsotaan, ettei haawa suulta menisi
+umpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista
+estetään sisässä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja
+ahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön
+älköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruwetko. Häntä odottaessa
+pidettäköön kylmiä hauteita paikalla ja pantakoon werimatoja, jos werta
+muuten ei juoksisi.</p>
+
+<p>3:ksi <b>Puremahaawoista ja muista repimällä, raatelemalla ja runtelemalla
+saaduista haawoista</b>. Jos kyllin wuotaisiwat werta, niin korjataan niitä
+samalla tawalla, kun raudanhaawoja. Elleiwät wuotaisi, ja loukattu osa
+olisi suurempi, niin pitää paikalle panna iilimatoja tahi suonta iskeä
+käsiwarresta ja sairaalle antaa jähdyttäwäisiä aineita. Muutenki pitää
+paikalle laitettaman sopiwa side, joka kahden, kolmen päiwän päästä ensi
+kerta ja sitte joka päiwä muutetaan ja kastellaan raudanhaawoissa
+mainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla.</p>
+
+<p>4:ksi <b>Ampuhaawoista, luodinhaawoista</b>. Puhdistetaan ensin wieraista
+aineista ja korjataan sitte untuwalla, monikertaisella lapulla ja
+päällyssiteellä, joita kastellaan wastamainitulla etikka=, wesi= ja
+palowiinaseolla ja wähän samaan sekoon sulatulla suolalla. Jos toisella
+päiwällä paikkaa kowemmin wihottaisi, niin pitää suonta iskeä tahi
+iilimatoja haawan ympärille panna. Jähdyttäwäisiä aineita ja hapahkoita
+juomia nautitaan, kuin edellisissäki wioissa.</p>
+
+<p>5:ksi <i>Mätähaawoista, wanhoista märkänewistä haawoista</i>. Owat näköänsä
+pahansiiwoisia, harmaita, sinertäwiä tahi punertawia, laidoiltansa
+helliä, useinki kowaksi tuntuwia. Toisinaan märättää luutaki ja silloin
+on se haawasta wuotawa, pahalle haisewa wiswa tummempi näköänsä.
+<span class="pagenum"><a name="Page_102" id="Page_102">[Pg 102]</a></span>Siiwoton, ymmärtämätön korjuu ja muullosti joku sisällinen wika on syy
+tämmöisiin haawoihin. Jos haawa on jalkapuolessa, niin jalkoja ei saa
+käymisellä waiwata, eikä muutenkaan alhaalla pitää, waan yhtä korkialla
+peräpuolen kanssa wuoteella tahi istualla. Ja olkaan haawa missä
+tahansa, niin ainaki pitää sillä, miten mahdollinen, liikkumatta oltaman
+ja sen ohessa soweliaita, liewiä ruokia, wähemmin kun tawallinen,
+nautittaman. Wäkewiä juomia ei saisi maistaakaan.</p>
+
+<p>Neljän eli kuuden wiikon nälkäpidolla on tawallisesti pahimmatki
+mätähaawat paranneet. Sairaalle nälkäpidossa ei anneta päiwäruuaksi, kun
+10 eli korkeinta 15 luotia leipää ja saman werta hiilillä paistettua,
+luutonta, suonitonta lihaa, jonka ohessa saapi päiwän kululla juoda 2
+eli 3 korttelia mallasteetä tahi keitettä maitiaisjuurista tahi paljasta
+haaliata wettä. Jos watsa turpuisi, niin annetaan ulostusainetta joka
+3 eli 4:tenä päiwänä. Itse haawoilla pidetään nelikertaisia
+palttinalappuja, joita joka neljännellä tiimalla muutetaan ja sitä ennen
+kastetaan ensimäisinä kymmenenä päiwänä lämpimämpään, sitte kylmempään
+weteen.</p>
+
+<p>Muuten sopii mätähaawoja korjata sidelaastarinauhoilla, joiden
+keskuspaikka liitetään wastapäätä haawaa terweelle puolelle ja päät
+wedetään kohtuullisen kiintiästi haawan yli ristin. Niiden päälle
+laitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja
+muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi.
+Monella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan
+kohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä
+laitoksella monet wuorokaudet perätysten olla. Semmoisessa tapauksessa
+pannaan niitä puolella leweydellänsä limin toinen toisensa päälle, ja
+wedetään jotenki kiintiäksi.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_103" id="Page_103">[Pg 103]</a></span>Paljo wiswowalle haawalle pannaan laastarinauhan alle kahdesti päiwässä
+muutettawa hieno palttinalappu, jota ärtywillä haawoilla kostutetaan
+pellawasiemenwedellä. Samate pannaan liikalihaa kaswawille haawoille
+<i>kuiwa</i> hieno palttinalappu laastarinauhain alle ja haawan reunoille,
+jos tuntuisiwat kowiksi, liewittäwää woidetta, jonka ohessa pidetään
+lensiöitä, usein muutettawia puurohauteita ohranryynistä tahi
+pellawasiemenjauhoista. Liikalihalle, jos muuten ei wähenisi, sopii
+ripistellä wähä hienottua wihtrilliä taikka alunantuhkaa. Kowin
+wanhoissa taikka jostain edellisestä kiwulaisuudesta tulleissa haawoissa
+laitetaan tekohaawa ei kauwas wikapaikasta.</p>
+
+<p>Tawallisista raudan= ja ruusuhaawoista tulee toisinaan pitkällisiä
+mätähaawoja, kun niitä pahasti korjataan, annetaan waatetten niitä
+hieroa ja niihin tartuskella tahi woidellaan wäkewillä, kihottawaisilla
+woiteilla, pi'illä, pihkoilla, terpentiinillä, piköljyllä ja muilla
+semmoisilla. Niin woiwat myös paiseet, kynsimiset ja pienetki
+ihoriipaisemiset mätähaawoiksi muuttua. Sentähden on tarpeellinen
+pienempiäki wikoja huolellisesti korjata, sitä paremmin, jos sattuwat
+jalkapuoliin. <i>Puhtaana ja liikkumatta</i> pitäminen ja <i>tawallinen side</i>
+waikuttawat niissä aina kymmenen kertaa paremmin, kun mitkään woiteet,
+laastarit ja muut keinot, jotka useinki ja tawallisesti tekewät pahan
+pahemmaksi.</p>
+
+<p>6:ksi <b>Kerpunkkihaawoista</b>. Owat näköänsä mätähaawan kaltaisia,
+sinertäwiä, kerpunkin tawallisilta yhteisiltä tuntomerkeiltä seurattuna.
+Itse sisälliseen kerpunkkiin nautitaan, mitä siitä jo on neuwottu, ja
+haawoilla pidetään kahdesti päiwässä muutettawaa, hienoa sihdattua
+jauhoa koiwunhiilistä, taikka juodaan keitteitä tahkiaisen tahi
+kukonyrtin lehdistä.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_104" id="Page_104">[Pg 104]</a></span>7:ksi <b>Ruusuhaawoista</b>. Lue, mitä jo ennen sisällisestä ruususta on
+kirjotettu. Jos haawat suoraan seuraawat ruusukuumetta, kowin punottawat
+ja tuskittelewat, niin katetaan ne sidelaastarilapulla, joiden päällä
+pidetään palowiinakääreitä taikka ruusupulweria. Kaikista tawallisista
+woitimista ja laastareista on enempi wahinkoa, kun hywää. Ainoastaan
+kuiwaawasta woiteesta on toisinaan jotain hyötyä hawaittu. Sitä
+lewitetään ohuelta hienolle lapulle ja pannaan uutta joka päiwä
+haawalle. Wanhoja ruusuhaawoja korjaillaan mätähaawain tawalla.</p>
+
+<p>8:ksi <b>Pitalihaawoista</b>. Lue, mitä pitalista eli kuppataudista
+yhteisesti on mainittu.</p>
+
+<p>9:ksi <b>Polttohaawoista</b>. Kaikissa polttowioissa, joissa nahkaki ei ole
+palanut, on kylmä wesi paras woide. Sitä pitää esinnä yhtäläiseen
+walella paikan päälle ja sitte usein muutettawilla kääreillä siinä
+pidättämän, ei koskaan lämpimäksi päästettämän. Tätä tulee tehdä siksi,
+että kaikki tuska ja polte on ylimennyt. Waan jos olisi laiminlyöty eli
+nahkaki polttaunut, niin pitää polterakot neulan eli weitsen kärjellä
+awettaman, wesi niistä poisjuoksutettaman ja paikka woideltaman
+liinöljystä, kermasta (taaleesta, maidon päällisestä) tahi suolattomasta
+woista ja munanruskiasta tehdyllä woitimella, jonka päälle pannaan hieno
+lappu woideltuna toisella woiteella, johon otetaan 2 luotia hywin hienoa
+lyjywiita ja 3 luotia suolatonta woita. Muutamat seottawat siihen wähä
+etikkaaki ja sanowat woiteen sillä tehosammaksi tulewan. Tätä woidetta
+muutetaan kerta päiwässä ja pidetään, kunnes wika paranee. Kaswoilla ja
+muissa paikoissa, joissa orwaskettä ei suotaisi hukkautuwan, saapi ihoa
+wasten woiteen alle panna hienon hentuisen lapun kulunutta palttinaa.
+Kellä edellämainituita woide=aineita ei sattuisi olemaan, <span class="pagenum"><a name="Page_105" id="Page_105">[Pg 105]</a></span>pitäköön
+nauriin kaawetta yksinään tahi kermalla seotettuna haawan päällä tahi
+peittäköön sen yltä yleensä tuumaa paksulta ruisjauhoilla tahi nuorella
+lehmänsonnalla.</p>
+
+<p>Hywiä woiteita palaneille owat myös: <i>walkia saippu</i> weden kanssa
+laastariksi tehty, jota kerta päiwässä pitää muutettaman; taikka
+puunöljyä 2 luotia, keltawahaa (waksia) ja lyjyetikkaa luoti kumpaistaki
+woiteeksi seotettu; taikka 3 wertaa puunöljyä ja 2 lyjyetikkaa yhteen
+hämmettynä; taikka 3 wertaa nuorta kermaa neljän werran liinöljyn
+kanssa; taikka kalkkiwettä ja liinöljyä yhden werta kumpaistaki; taikka
+nuori kerma siltänsä.</p>
+
+<p>Jos palaneita kaimaa kowa kuume, niin annettakoon ulostawia ja
+jähdyttäwäisiä aineita. Toisinaan on suonenlyöntiki tarpeellinen. Koska,
+niinkuin sormien ja warpahien wälissä, kaksi palanutta paikkaa tulee
+yhteen sattumaan, tahtowat ne mielellään kaswaa yhteen, joka sentähden
+niissä ja muissa, esimerk. <i>jäsenwäänteissä</i>, pitää muistettaman ja
+estettämän.</p>
+
+<p>10:ksi <b>Paleltuneista, paleluwioista, palelmista</b>. Paleltunut paikka
+hierotaan wiipymättä ja ahkeraan lumella, kunnes pehmenee ja tuntuu
+lämpiäwän. Sen perästä haudellaan eli woidellaan wikaa siansappi= tahi
+kamferttiwiinalla, taikka paljaalla wiinalla, rommilla, terpentiinillä
+eli kiwiöljyllä (petroleum), joita myös hywästi sopii toinen toisensa
+seassa woiteeksi käyttää. Ensimäisinä aikoina pitää useimmiten woidella,
+sitte illoin aamuin, ja liiatenki, jos paikalla jäisi punaisia pilkkuja,
+jotka kylmästä wikautuwat. Jos kuitenki paikka paleltumisen jälkeen
+tulisi mustalle lihalle eli kuolisi, niin pidetään sillä liewittäwää
+woidetta ja lämpimiä puuroja ohran tahi kauran ryyneistä taikka
+jauhetuista pellawansiemenistä, siksettä musta, kuollut liha lähtee,
+jonka jälkeen <span class="pagenum"><a name="Page_106" id="Page_106">[Pg 106]</a></span>wikaa korjataan mätähaawain tawalla. Öljy tahi muu raswa
+iholle woideltu tekee sen kylmää wasten lujemmaksi.</p>
+
+<p>11:ksi <b>Paiseista, ajoksista, weripahkoista</b> jne.</p>
+
+<p>a) <b>Päällispuolisin wihostawa, tulehtunut eli lyöttynyt paikka</b> kaimattu
+kuumuudelta ja punottamiselta, ratsastamisesta, käymisestä ja muusta
+hiertäymisestä alottelewa, parannetaan ruumiin paikallansa olemisella,
+kylmällä wedellä ja pahemmissa lyöttymisissä jälkeenpäin päällä
+pidettäwällä liewittäwällä woiteella.</p>
+
+<p>b) <b>Äkämä, paisuma, putkama, putkenpolttama</b>. Alussa auttaa usein
+iilimadot ja haudepuurot jauhoista ja etikasta kylmältään. Ellei siitä
+olisi hyötyä, niin hierotaan kamfertti=öljyä paikalle. Jos kuitenki
+kuumuus ja ajos lisääntywät, niin pitää paikkaa hautoa lämpimillä
+puuroilla, ohran tahi kauran ryyneistä taikka pellawansiemenistä maidon
+ja ihran (öljyn tahi suolattoman woin) kanssa keitetyillä. Haude
+pidetään niin kuumana päällä, kun suinki kärsii, ja waristetaan usein
+uudestaan. Eikä pidä sitä ennen jättää, kun elo (sydän eli juuri) joutuu
+ja lähtee ulos ajoksesta, jonka jälkeen pannaan liewittäwää woidetta.</p>
+
+<p>c) <b>Kuisma, weripahka, mähkä</b>. Owat suurempia ja pahempia laadustaan,
+kun edellä mainitut paiseet, näköänsä sinertäwiä tahi tuhkawärisiä ja
+wähentäwät tawallisesti sairaan woimanki. Sisään annetaan, mitä
+polttotaudissa on annettawaksi neuwottu woimia ylläpitämään ja
+ulkopuolin pidetään hapanta taikinaa, saunakukkapuuroja ja muita
+semmoisia, kunnes kuollut liha erkaupi, jonka jälkeen tulee liewittäwää
+woidetta pidettäwäksi. Näissä wioissa on usein henki waarassa, jonka
+tähden pitääki, jos saada taitaa, lääkäriltä aikaiseen neuwoa
+kysyttämän.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_107" id="Page_107">[Pg 107]</a></span>d) <b>Koi, koiso, wieras, koi sormessa, jäsenkoi, iso kumppali</b>. Jos olisi
+alottanut jostaki wieraasta, esimerk. kynnen ala pistäwästä aineesta,
+niin pitää esinnä sama aine pois otettaman. Muuten imetetään paikka
+5:llä eli 6:lla iilimadolla ja haudotaan perästä, koska weri on laannut
+juoksemasta, 2 eli 3 tiimaa kylmässä wedessä tahi kylmillä puuroilla
+jauhoista etikan kanssa. Jos tuska ei sillä heittäisi, niin ruwettakoon
+pitämään lämpimässä wedessä tahi käärittäköön ympäri lämpimiä
+haudepuuroja ja koska paikka pehmenee, pistettäköön ohut, kaita, teräwä
+weitsen kärki sywältä sisään ja pidettäköön reikä auki, kunnes elo
+lähtee ulos ynnä märänneen luun kanssa, jos sitä olisi. Jälkeenpäin
+korjataan haawaa liewittäwällä woiteella ja sidelaastarinauhoilla.
+Muutamat neuwowat sian sontaa lämpimältä koin ympäri käärittämään ja
+sanowat sillä paranewan.</p>
+
+<p>12:ksi <b>Tyrästä, muljahtaneista, suolimulkuista, alaisin puolin
+rewenneistä, kuwepuhkeamasta</b> jne. Kaikenlainen tyrä ei ole mikään muu,
+kuin suolten tahi muiden watsansisusten ulostunkeuma jostaki
+wäljästyneestä reiästä, tawallisimmasti <i>nawassa, kupeessa ja
+mulkuissa</i>. Alkunsa saapi se enimmiten waikiammasta hypystä,
+putoamisesta, nostosta, lyömästä, sattumasta, ryinnästä, aiwastamasta,
+änkäämästä jne. Tyrän ulostultua waiwaa kuoitus, okse ja watsan turpuus.
+Silloin pitää se joutuen sisäytettämän. Sairas laskeutuu seljälleen,
+kupeet koholla, olat ja polwet wähän koukussa. Niin rupeaa joku toinen
+tyrää sisäyttämään lykäten sitä käsillänsä hiljalleen reiän suuntaan,
+kupeissa esimerk. alhaalta= ja siwulta=päin ylemmä ja wähän napaa kohti.
+Jos työ ei onnistuisi, awetaan suoni, pannaan kihottawa lawemanki ja
+laitetaan sairas <span class="pagenum"><a name="Page_108" id="Page_108">[Pg 108]</a></span>lensiään ammekylpyyn, jonka jälkeen koetetaan
+uudelleen. Sisäänsaatua tyrä pannaan sairaalle liewittäwä lawemanki,
+laitetaan sopiwa tyräside ja katsotaan, ettei rupeaisi ensimäisinä
+päiwinä liikkeelle eikä jälkeenpäinkään rasittawiin töihin. Tämän ohessa
+syököön liiatenki ensimältä liewiä ruokia ja wähä, ettei watsa kowenisi.</p>
+
+<p>Toisinaan kureutuu eli salpauu tyrä, ettei millään tawalla saada sisään.
+Silloin on waara likellä ja lääkäri kerkiämiseen haettawa. Sillä wälillä
+pidetään paikalla eläimen rakko täytetty jäällä eli lumella taikka muita
+hywin kylmiä hauteita ja laitetaan tupakka=lawemanki sairaalle.</p>
+
+<p>13:ksi <b>Jäsenniukahuksesta, niwellyksestä, nisellyksestä,
+hiwellyksestä</b>. Jos paikka ajettuisi, tulisi tuskille, kuumaksi ja
+helläksi, niin imetetään sitä iilimadoilla ja pidellään kylmillä
+hauteilla etikasta, wiinasta ja wilusta wedestä tahi suolasta ja
+wedestä. Jos iilimatoja ei saisi, iskettäköön suonta. Ainoastaan
+lääkärin tahi muun siihen työhön oppineen suwaittakoon jäsentä
+paikallensa sijotella. <i>Wenymä eli suonenwenymys, nyrjähys</i>, waatii
+melkein samaa menetystä kuin jäsenniukahus ja sen jälkeen sopiwaa
+sidettä.</p>
+
+<p>14:ksi <b>Luun rikkaantumisesta eli murroksesta</b>. Sekä yli= että alapuolta
+murroksen kiinnitetään paikka käsillä tahi ympäri nidotuilla pyyhkeillä
+ja wedetään sitte hiljalleen, että murtuneen luun päät tulewat
+wastatusten, jonka jälkeen paikka ymmärtäwäisesti sidotaan tawallisilla
+lastoilla (liisteillä), warustetaan ensi=ajaksi kylmillä hauteilla ja
+jätetään lewolle. Pitääki tämä hetimmiten tehtää, sillä muuten seuraa
+ajetus ja on waikiampi asemilleen luita saada. Jos kuitenki ei kohta
+ymmärtäwäistä asettajaa saataisi, niin pidettäköön murroksen ympärillä
+ainoastansa kylmiä <span class="pagenum"><a name="Page_109" id="Page_109">[Pg 109]</a></span>kääreitä ja annettakoon olla liikahtamatta. Jos
+olisi lihaaki loukkautunut, niin korjattakoon kuin muita wereksiä
+haawoja. Muu menetys sairaan kanssa on sama kuin jäsenniukahuksissa.</p>
+
+<p>Woiteita ja laastareita tässä wiassa ei tarwita, eikä sisään otettawia
+lääkkeitä, jotka usein waan tekisiwät pahennusta.</p>
+
+<p>15:ksi <b>Jäsenten kankeus</b>. Tulee enimmiten edelläkäywistä taudeista ja
+on useinki kyllä pitkittäwä wika. Liewitetään eli parannetaan sillä,
+että wikapaikkaa hierotaan willawaatteella, harjataan, nyrkillä
+sotketaan, nipistellään eli pieksetään, haudotaan saunassa tahi
+ammekylwyissä laitettuna rankista tahi neljästä luodista rikkimaksaa ja
+kahdesta luodista suolaa taikka paljaasta suolasta taikka
+muuriaispesästä, joka säkin sisässä pannaan kiehuwaan weteen. Hautomisia
+ei pidä ennen heittää, kun iho rokottuu ja wika tulee paremmaksi. Näiden
+ohessa totutetaan wikapaikkaa töille ja liikunnoille.</p>
+
+<p>16:ksi <b>Syöpäpahka, ruumiinmadon alku</b>. Tutaan leikkelewästä,
+wiilaisewasta kiwusta, jossa myöhemmin alkaa näkyä suuria sinisiä,
+suonia ja haawailemia. Myhkyrän ympärille pitää aikaiseen panna 5
+iilimatoa joka toinen wiikko. Wäli=ajoiksi katetaan se ohuella nahalla,
+säämyskällä tahi muulla semmoisella.</p>
+
+<p>17:ksi <b>Näärän näppi</b>. Sille pyhitään muutama kerta päiwässä öljyä.
+Saksanpähkinän öljy (oleum nucis juglandis) on tähän tarpeesen muita
+öljyjä parempi.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_110" id="Page_110">[Pg 110]</a></span></p>
+
+
+
+
+<h2>10 Luku.</h2>
+
+<h2>Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.</h2>
+
+
+<p>Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista,
+paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja
+ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.</p>
+
+<p>1:ksi <b>Myrkyttämisistä</b>. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia.
+Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä
+ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta,
+taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta,
+hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy,
+lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan
+jne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos
+kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa
+hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.
+Juotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on
+waikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne.
+tahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on
+tultu nauttimaan ja sitte kaikkia <i>karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä
+myrkkyjä</i> wasten juoda <i>niljamaisia aineita</i>, esimerk. kauraryynilientä,
+waan <i>huumaawissa</i> eli <i>tainnuttawissa myrkyissä</i> juodaan etikkawettä
+eli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa
+harjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään
+nukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia
+myrkynwasteita:</p>
+
+<p>A. <b>Syöwyttäwissä myrkyissä</b> (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat <i>a)
+Arsenikki</i> <span class="pagenum"><a name="Page_111" id="Page_111">[Pg 111]</a></span>eli <i>markkuli</i>, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin
+kanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi
+pellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa.
+Jälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka
+neljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla
+teekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin
+lämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia
+kiitetään myös hywäksi. b) <i>Eläwähopia=suolat</i>, joita wasten juodaan
+munanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c)
+<i>Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä</i> waatii yksiä aineita kuin
+edellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) <i>Wihtrilliöljy</i> tarwitsee
+liitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa
+tuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin
+wihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) <i>Siewesi</i> waatii yksiä aineita
+kuin wastamainittu wihtrilliöljy.</p>
+
+<p>B. <b>Tainnuttawissa myrkyissä</b> (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a)
+<i>Opio</i>, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi
+sitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas
+yhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) <i>Näsiänmarjat</i> ja c)
+<i>Härkäjywät</i> waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja
+näsiänmarjat kamferttiäki. d) <i>Tupakka</i>, e) <i>Hulluruoho</i>, f) <i>Jaloyrtti</i>, g)
+<i>Sudenmarjat</i> ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen
+waikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä
+annettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman
+kihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä
+etikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni
+awettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen <span class="pagenum"><a name="Page_112" id="Page_112">[Pg 112]</a></span>pakkautuwan. h)
+<i>Palowiina, rommi</i> ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä
+waikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.</p>
+
+<p>C. <b>Puremamyrkyissä</b> (eläwäin myrkytyksissä). a) <i>Käärmeenpistossa,
+madon panemassa</i>. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että
+werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella,
+sawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan
+ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen
+imemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä
+haawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko
+paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla,
+pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10
+pippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin
+lämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa
+lusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa,
+että kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille
+käärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan
+koko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja
+niin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) <i>Ampiaisten,
+waapsiaisten, ja mettiäisten pistämä</i> woidellaan hunajalla, kääritään
+äkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä
+tässäki wiassa. c) <i>Hulluin eläwäin</i> (koirain, kissain, sutten jne)
+<i>purema, wesikauhu</i>. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa
+päästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas
+kauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan
+hirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. <span class="pagenum"><a name="Page_113" id="Page_113">[Pg 113]</a></span>Purtu paikka pestään
+hetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla,
+jonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka
+poltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja
+sytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen,
+sitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi
+suolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on
+kuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen
+wiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella
+rautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla,
+paljaalla leiwällä ja maidolla. d) <i>Eläintenruttomyrkky</i> tarttuu
+ihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka
+syöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli,
+punaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja,
+houru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi
+pitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti
+leikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima
+10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja
+ruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima
+kastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna
+kolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille
+illoin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä
+kasteltuina.</p>
+
+<p>2:ksi <b>Walhekuolleista</b>. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät.
+Hirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan,
+jotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla
+menetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_114" id="Page_114">[Pg 114]</a></span>Ei pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka
+tutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu
+ruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja
+sieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että
+painamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät
+tummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä
+alkaa tuntua.</p>
+
+<p>Jos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä,
+suussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä
+priiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos
+höyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu
+wesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos
+sormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty
+jälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan
+huhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat
+pikkuisenkaan lämpimältä &mdash; niin on näistä yhdestä eli usiammasta merkistä
+tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.</p>
+
+<p>Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä
+hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa;
+pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä;
+pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa;
+tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa
+kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa;
+paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa;
+ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä
+tahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä
+tahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi.
+Erittäinki owat lapsi=ikäiset <span class="pagenum"><a name="Page_115" id="Page_115">[Pg 115]</a></span>ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät
+pyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki
+tullut.</p>
+
+<p>Walhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti:
+ruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä,
+reisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella
+tahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä
+hierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän
+alla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua
+sinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka
+pannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan
+sulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan
+kylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja
+uudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä
+käsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis
+kääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä;
+kitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan
+teelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa,
+liiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni
+aukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja
+hierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.</p>
+
+<p>On wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan,
+niink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen
+kynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan
+lakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja
+jalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin
+istuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää,
+ettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja <span class="pagenum"><a name="Page_116" id="Page_116">[Pg 116]</a></span>wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä
+toisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä
+wälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan
+wirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on
+toisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin
+saatu.</p>
+
+<p>Edellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia
+walhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita,
+ukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja
+erittäin annettawaksi.</p>
+
+<p>a) <b>Hukkuneista, weteen kuolleista</b>. Ruumis kannetaan siiwollaan
+likimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja
+asetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat
+muita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja
+ruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan
+suoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis
+hiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin
+sekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun,
+jota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin
+niinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa
+pitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia
+etikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa
+lawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa
+olkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan
+eli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle.
+Otsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka
+lensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan
+jalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, <span class="pagenum"><a name="Page_117" id="Page_117">[Pg 117]</a></span>kuiwilla ja lämpimillä
+waatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on
+kowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.</p>
+
+<p>b) <b>Paleltuneista, kylmään kuolleista</b>. Ruumis wiedään kylmään (ei
+suinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä
+wedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen
+hieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan
+lämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään
+lumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua
+uudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen.
+Paleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin
+aamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista
+ja hukkuneista on edellä sanottu.</p>
+
+<p>c) <b>Kuristuneista, hirtetyistä</b>. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis
+riisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän
+ylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen
+palowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia
+pannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä
+walhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.</p>
+
+<p>d) <b>Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin,
+häkään kuolleista</b>. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään
+etikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan
+päästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin
+weteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen,
+suoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja
+laihoilta.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_118" id="Page_118">[Pg 118]</a></span>e) <b>Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta
+tukehtuneista</b>. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä,
+jos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi
+puisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä
+tahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi
+jänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla
+kewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää
+sitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista
+ja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.</p>
+
+<p>f) <b>Ukonlyödyistä</b>. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä
+wedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan
+weteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista
+edempänä yhteisesti on sanottu.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<h2>11 Luku.</h2>
+
+<h2>Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.</h2>
+
+
+<p>Ne tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua,
+että saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken
+tahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria,
+warsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin
+otettawa.</p>
+
+<p><i>Juuret</i> pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat
+warisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien
+puhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.</p>
+
+<p><i>Kuori=aineet</i> otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, <i>warret ja
+lehdet</i> wähä ennen kukkimista, <span class="pagenum"><a name="Page_119" id="Page_119">[Pg 119]</a></span><i>kukat ja kukkapäät</i> juuri kukkimisen
+alulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, <i>marjat ja siemenet</i>
+walmiiksi jouduttuansa, <i>männyn kerkät ja kangas=jäkälät</i> warhain
+kewäillä, <i>koison warwat</i> waikka jo talwellaki.</p>
+
+<p>Niitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä,
+katwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää
+juuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä,
+warsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.</p>
+
+<p>Monta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä
+kotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:</p>
+
+
+<h3>Luettelo.</h3>
+
+<p><b>Aluna</b>. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin
+weteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin
+alunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi
+raudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.</p>
+
+<p><b>Ammesauna eli ammekylpy</b> (ruots. <i>karbad</i>) katso: <i>hiestyttäwät aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Aneksi, aniisi</b>.</p>
+
+<p><b>Arapian kummi</b>, gummi arabicum.</p>
+
+<p><b>Elttawoide</b>. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua
+kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka
+seotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti
+sappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.</p>
+
+<p><b>Engelska=suola</b>, k. <i>ulostus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Etikka</b>.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_120" id="Page_120">[Pg 120]</a></span><b>Haisupihka</b>, pahapihka, pirunpaska; ruots. <i>dyfwelsträck</i>.</p>
+
+<p><b>Hauteet</b>. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä,
+lumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan
+kanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden
+jähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä
+hienottua suolaa.</p>
+
+<p>Lämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä,
+taikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä
+j.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn,
+kukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.</p>
+
+<p><b>Hieronta</b>, k. <i>hiestyttywät aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Hiestyttäwät aineet</b>. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa
+ruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen,
+äänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain
+hautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä,
+lämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen
+kastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen
+kuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät
+amme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa
+wasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen,
+lämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi
+maitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.</p>
+
+<p>Ei mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan
+ole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö
+kohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja
+on hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi <span class="pagenum"><a name="Page_121" id="Page_121">[Pg 121]</a></span>tahi kahdeksi sillä
+tawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi
+kerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis
+hikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.</p>
+
+<p>Kaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä
+wilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle
+ruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle
+wuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä
+sahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.</p>
+
+<p>Hiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa
+ja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten
+salpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta,
+katoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa,
+jäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa
+ja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja
+terweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.</p>
+
+<p>Wahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on sinne
+kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin
+haittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja
+huonokuntoisille, woimattomille sairaille.</p>
+
+<p><b>Hofmanninwiina</b>; ruots. <i>Hoffmansdroppar</i>. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki
+tipausta kerrallaan.</p>
+
+<p><b>Hullukaali</b> tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti;
+ruots. <i>bolmört</i>. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti
+liewittäwiksi hauteiksi.</p>
+
+<p><b>Humala</b>. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan.
+Taitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_122" id="Page_122">[Pg 122]</a></span><b>Hunaja</b>.</p>
+
+<p><b>Iilimadot eli werimadot</b>; ruots. <i>blodiglar</i>. Owat tarpeelliset
+silloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta
+wähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan
+liiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk.
+kurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa,
+nielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot
+paljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska
+lapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi
+muita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää
+matoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla
+peitettämän.</p>
+
+<p>Iilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden
+ilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin
+seassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan.
+Imemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat
+taas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.</p>
+
+<p>Iileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä;
+purkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.</p>
+
+<p><b>Inkewäri</b>. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla
+seotettuna.</p>
+
+<p><b>Isoppi</b>. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös
+korlauswedeksi kurkkuwioissa.</p>
+
+<p><b>Jalappajuuri</b>. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi
+kremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.</p>
+
+<p><b>Jähdytysjauho</b>; ruots. <i>kylande pulwer</i>. Tuotetaan apteikistä taikka
+tehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista
+kumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna.
+<span class="pagenum"><a name="Page_123" id="Page_123">[Pg 123]</a></span>Teelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.</p>
+
+<p><b>Jästi</b>, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.</p>
+
+<p><b>Kahwi</b> eli kohwi, kahwe, kaffe.</p>
+
+<p><b>Kalkkiwesi</b>. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin
+kastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja
+suullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua
+kalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi
+rautapellillä.</p>
+
+<p><b>Kalmujuuri</b>, kalmajuuri, kalmusi; ruots. <i>kalmusrot</i>. Erittäin
+hyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.</p>
+
+<p><b>Kamfertti=wiina</b>. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa
+(wäkiwiinaa).</p>
+
+<p><b>Kaneli</b> eli kanelinkuori.</p>
+
+<p><b>Kangasjäkälä</b>, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. <i>islandsmossa</i>.
+Näitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota
+rinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.</p>
+
+<p><b>Kataja</b>; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.</p>
+
+<p><b>Kaura</b>; kauranryynit.</p>
+
+<p><b>Kerma</b> eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.</p>
+
+<p><b>Kirnupiimä</b>.</p>
+
+<p><b>Koiruoho</b> eli mali; ruots. <i>malört</i>.</p>
+
+<p><b>Koiso</b> eli kuisa; ruots. <i>qweswed</i>, lat. dulcamara.</p>
+
+<p><b>Koiwunlehdet</b>. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä
+alle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain
+muuta peitettä päälimäiseksi.</p>
+
+<p><b>Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi</b>; ruots. <i>gurgelwatten</i>.
+Hyödyllinen kurkun=ajettumissa, <span class="pagenum"><a name="Page_124" id="Page_124">[Pg 124]</a></span>nielinwioissa ja muissa suukipiöissä.
+Siksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi
+saunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa
+otetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi
+laskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään
+sitte ulos suusta.</p>
+
+<p><b>Kremortartari</b>. Apteikistä saatawa.</p>
+
+<p><b>Kuiwaawa woide</b> eli Ungventum Calaminæ compositum.</p>
+
+<p><b>Kukkawiina</b>, k. <i>lääkewiina</i>.</p>
+
+<p><b>Kukon=yrtti</b>; ruots. <i>fetknopp</i> (Sedum acre).</p>
+
+<p><b>Kuppuu, kuppaaminen</b>. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin
+iilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.</p>
+
+<p><b>Kynsilaukka</b>; ruots. <i>hwitlök</i>.</p>
+
+<p><b>Laakeröljy</b>; ruots. <i>lagerolja</i>.</p>
+
+<p><b>Lakritsi eli lakris</b>. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana,
+taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.</p>
+
+<p><b>Lawemanki, peräsuolen=huuhto</b>. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia:
+<i>pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia</i> j.n.e.
+Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka
+tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä
+pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli
+mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää
+woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.</p>
+
+<p><b>Pehmittäwään lawemankiin</b> otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä,
+lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita.
+Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan
+lawemanki sillä <i>ulostuttawaksi</i>. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on
+pellawasiemenliemi. <span class="pagenum"><a name="Page_125" id="Page_125">[Pg 125]</a></span>Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen
+korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.</p>
+
+<p><b>Kiihottawia lawemankeja</b> tehdään korttelista haaliaa wettä kahden
+lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli
+pesettä (saippua).</p>
+
+<p><b>Liewittäwiksi lawemangeiksi</b> kelpaa haalia maito, kauran ja ohran
+ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla
+woilla seotettuna.</p>
+
+<p><b>Huowittawiin ja lewottawiin</b> pannaan keittäissä sekaan wähän
+walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita;
+<i>wirwottawia</i> laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla
+tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.</p>
+
+<p>Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna.
+Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun
+tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja
+pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki
+ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki
+sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.</p>
+
+<p>Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi
+talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko,
+joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla.
+Semmoisia laitoksia nimitetään <i>peräpuikoksi</i>, ja on niistä usein
+hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa.
+Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei
+niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin
+itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin
+<span class="pagenum"><a name="Page_126" id="Page_126">[Pg 126]</a></span>käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.</p>
+
+<p><b>Lehtisauna</b>, k. <i>hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet</i>.</p>
+
+<p><b>Lempikukka</b>, kolmikukka; ruots. <i>styfmorsblomma</i>, lat. viola tricolor.</p>
+
+<p><b>Liewittäwä mehu, liewitysmehu</b>. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta
+sokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella
+seotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.</p>
+
+<p><b>Liewittäwä woide, liewityswoide</b>. Tehdään talista ja suolattomasta
+woista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.</p>
+
+<p><b>Liinöljy</b>.</p>
+
+<p><b>Lyjyetikka</b>; ruots. <i>blyättika</i>.</p>
+
+<p><b>Lyjywesi</b>; ruots. <i>blywatten</i>. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa
+seotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden
+kanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.</p>
+
+<p><b>Lyywitti ja lyywittiwoide</b>. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja
+merutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä
+ainetta, 4 jälkimäistä.</p>
+
+<p><b>Lyökki</b>, k. <i>sipuli</i>.</p>
+
+<p><b>Lääkewiina</b>. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria
+j.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita
+otetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi
+wuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin
+saman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.</p>
+
+<p><b>Löysääwät aineet, löysäys=aineet</b>; ruots. <i>lösande medel</i>; k.
+<i>ulostus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Maitiainen</b>, woikukka; ruots. <i>smörblomma</i>, lat. leontodon taraxacum.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_127" id="Page_127">[Pg 127]</a></span><b>Maitohera. &mdash; Mallastee</b>.</p>
+
+<p><b>Maknesia</b>. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.</p>
+
+<p><b>Minttu</b>.</p>
+
+<p><b>Mistuura simples</b>; lat. mixtura simpex.</p>
+
+<p><b>Muuriaissauna</b>. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan,
+pannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte
+höyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla,
+lakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella
+pidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun,
+että on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä
+ulos pistää. Katso tähän lisäksi <i>hiestys=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Muuruti</b> tahi <i>moiliainen</i>; ruots. <i>morot</i>.</p>
+
+<p><b>Männynkerkät</b> tahi <i>männynkaswatteet</i>; ruots. <i>tallstrunt</i>.</p>
+
+<p><b>Naurissiemenet</b>.</p>
+
+<p><b>Nihti, kärpäsen ruuti</b>. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona
+taitaan koota tahi apteikistä ostaa.</p>
+
+<p><b>Nisu= eli wehnäjauho</b>.</p>
+
+<p><b>Näsiän niini</b>; ruots. <i>tibast</i>.</p>
+
+<p><b>Ohrajauhot</b> ja <b>ryynit</b>.
+<b>Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja</b>; ruots. <i>swarta
+winbär</i>.</p>
+
+<p><b>Oksejuuri</b>; ruots. <i>kräkrot</i>, k. <i>oksetus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Oksesuola</b> ruots. <i>kräksalt</i>. Pari kolme neulan nupin werrallista
+paljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa
+oksejuuren jauhoja.</p>
+
+<p><b>Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet</b>. Heti taudin alussa
+nautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=,
+sappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, <span class="pagenum"><a name="Page_128" id="Page_128">[Pg 128]</a></span>ulko= ja
+punataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa
+kohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa
+wihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä,
+haittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa
+halwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla
+ihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa.
+Oksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten
+sopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa
+wettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka
+oksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä.
+Muiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla
+lensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli
+muulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan
+lusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka
+neljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi
+tarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista
+kiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla,
+jota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan,
+niinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja
+kuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin
+ei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää
+oksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan
+kestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa
+kylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.</p>
+
+<p>Oksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut
+pinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön,
+pyyheliinan <span class="pagenum"><a name="Page_129" id="Page_129">[Pg 129]</a></span>eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille,
+jotka suolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.</p>
+
+<p><b>Olut</b>.</p>
+
+<p><b>Paatsain, pajatsin, pajakka</b>; ruots. <i>brakwed</i>. Sen kuiwatuista kuorista
+keitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa
+tiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä
+wähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan
+keittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.</p>
+
+<p><b>Palowiina</b>. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.</p>
+
+<p><b>Pehmitys=aineet</b>, k. <i>ulostus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Pehmitys=jauho</b>; ruots. <i>digestiw=pulwer</i>. Tehdään luodista raparperia
+ja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan
+teelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää
+watsan.</p>
+
+<p>Toisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi
+luotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi
+yskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen
+jonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.</p>
+
+<p>Wihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan
+nuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa,
+jota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa,
+tasaweroon kutakin ainetta.</p>
+
+<p><b>Pellawansiemen</b>.</p>
+
+<p><b>Peltohumala</b>, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa,
+pyörtänökukka; ruots. <i>millefolium</i>.</p>
+
+<p><b>Pese</b> eli <b>soopa</b>, wetelä saippu.</p>
+
+<p><b>Pihlajanmarjat</b>.</p>
+
+<p><b>Pikilaastari</b>. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia
+yhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään.
+<span class="pagenum"><a name="Page_130" id="Page_130">[Pg 130]</a></span>Pitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää,
+warsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.</p>
+
+<p><b>Piparuuti</b> eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. <i>pepparrot</i>. Piparuuti=
+eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä
+männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki
+lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi
+päiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten
+sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu
+erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka
+jos usiamminki päiwässä.</p>
+
+<p><b>Potakka</b>= eli perunajauhot. &mdash; <b>Potaska</b>.</p>
+
+<p><b>Pujojuuri</b>, willi koiruoho; ruots. <i>gråbo</i> (artemisia vulgaris).</p>
+
+<p><b>Punaliittu</b>; ruots. <i>rödkrita</i>.</p>
+
+<p><b>Punawiina</b>, punainen saksanwiina.</p>
+
+<p><b>Purku=aineet</b>, k. <i>ulostus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Puunöljy;</b> ruots. <i>bomolja</i>.</p>
+
+<p><b>Puuraksi, puraksi</b>; ruots. <i>borax</i>.</p>
+
+<p><b>Raate</b>, radake, peuranwehka; ruots. <i>wattenklöfwer</i>, trifolium
+aqvaticum.</p>
+
+<p><b>Rakotuslaastari</b>, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots.
+<i>spanskfluga</i>. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan
+milloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja,
+paatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e.,
+milloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden
+waikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin,
+niin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.</p>
+
+<p>Se paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä
+haalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen
+kamferttijauhoja <span class="pagenum"><a name="Page_131" id="Page_131">[Pg 131]</a></span>laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla
+kiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin
+paikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja
+haawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä,
+taikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi
+kahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi,
+niin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.</p>
+
+<p>Wesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan
+autetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän
+hienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa
+mennään haaliaan ammesaunaan.</p>
+
+<p>Rakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii
+painella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti
+tahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen
+hoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki
+jälkeen.</p>
+
+<p><b>Rakkowoide, rakkosalwa</b>, ruots. <i>spanskflugsalwa</i>.</p>
+
+<p><b>Raparperi</b>. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä
+seotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia)
+potaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään
+paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan
+riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa
+teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka
+tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena
+kuluu.</p>
+
+<p><b>Retikka</b> eli <b>räätikkä</b>, rytkä; ruots. <i>rättika</i>.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_132" id="Page_132">[Pg 132]</a></span><b>Rikki</b> eli <b>tulikiwi</b>.</p>
+
+<p><b>Rikkimaksa;</b> ruots. <i>swafwellefwer</i> (hepar sulphuris).</p>
+
+<p><b>Rommi. &mdash; Ruuti</b> eli <b>kruuti</b>.</p>
+
+<p><b>Saippu</b> eli <b>saipua, saippuwa</b>.</p>
+
+<p><b>Salmiakki</b>, k. <i>lakritsi ja pehmitysjauho</i>.</p>
+
+<p><b>Salmiakki=juokse</b>; ruots. <i>stinkspiritus</i>.</p>
+
+<p><b>Salpietari. &mdash; Sappi</b>.</p>
+
+<p><b>Sauna</b>, k. <i>hiestys=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Saunakukka</b>, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. <i>kamillblomma</i>.</p>
+
+<p><b>Seljakukat</b>; r. <i>fläderthe</i> &mdash; <i>Sennalehdet</i>.</p>
+
+<p><b>Sianpuola</b>, jauhopuola, kangasparkki; ruots. <i>mjölon</i>. Sen lehdet tahi warret.</p>
+
+<p><b>Sidelaastari</b>; ruots. <i>häftplåster</i>.</p>
+
+<p><b>Siirappi. &mdash; Silmäsokeri</b> eli <b>puolansuola</b>.</p>
+
+<p><b>Silmänwoidewesi</b>. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos
+liuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä
+woidellaan silmäluomia.</p>
+
+<p><b>Sinappipöperö</b> eli <b>sinappitaikina</b>; ruots. <i>senapsdeg</i>. Se kiihottaa
+ihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla
+tarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön
+otetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia
+jauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee.
+Muutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua
+pippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta
+pippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka
+hienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_133" id="Page_133">[Pg 133]</a></span>Miten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen
+tuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen
+tahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle,
+jossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle,
+sydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka
+sinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei
+epähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään
+liewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja
+muutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle.
+Sitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. &mdash;
+Sinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia
+palowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia
+pippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti;
+erittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.</p>
+
+<p><b>Sinikka</b> eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. <i>kålrot</i>.</p>
+
+<p><b>Sipuli</b> eli <b>lyökki;</b> ruots. <i>rödlök</i>.</p>
+
+<p><b>Soopa</b>, pese, wetelä saippu.</p>
+
+<p><b>Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti</b>. Ilman suurempaa tarwetta on
+suonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa
+ja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen
+kewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit
+tulisiwat weren haitasta tahi <i>pahasta, pilauneesta werestä</i>, niinkuin
+tawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta
+toisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas
+laskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun
+omaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis <span class="pagenum"><a name="Page_134" id="Page_134">[Pg 134]</a></span>siitä raitistuwa.
+Sekin on kowin tyhmästi ja typerästi tehty.</p>
+
+<p>Paikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa,
+päänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja
+muissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin
+tukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten,
+wihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos
+tekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa
+suolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti
+aina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille,
+heikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja
+muissa heikentäwissä taudeissa.</p>
+
+<p>Talwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja
+syksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei
+lääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto
+kowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde
+olisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella,
+ja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut.
+Otettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.</p>
+
+<p>Tyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan
+erityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta,
+kielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään
+perustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta
+wähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu
+tasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä
+warten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista
+suonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_135" id="Page_135">[Pg 135]</a></span>Sopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei
+alla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen
+haawoitus on kowin waarallinen tapaus.</p>
+
+<p>Se tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli
+tykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta
+haawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä
+werenseisottamisesta jo ennen on sanottu.</p>
+
+<p>Jos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee
+ja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka
+iilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä
+kylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan
+pehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo
+eli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.</p>
+
+<p>Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten
+ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa
+tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä
+jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta
+ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista
+päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä
+paikkaa, kuin mahdollinen.</p>
+
+<p><b>Takkiainen</b> eli takiainen, tarttiainen; ruots. <i>kardborre</i>.</p>
+
+<p><b>Tali</b>. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.</p>
+
+<p><b>Tekohaawa, fontanelli</b>; ruots. <i>fontanell</i>. Sitä laitetaan ja pidetään
+samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi
+suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki
+sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka
+kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, <span class="pagenum"><a name="Page_136" id="Page_136">[Pg 136]</a></span>tuohen eli
+lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan
+ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä
+uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa
+pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos
+yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista
+woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.</p>
+
+<p>Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin
+kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa
+paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka
+käsiwarressa.</p>
+
+<p>Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta
+riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua
+alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat
+jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.</p>
+
+<p>Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin
+tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan
+kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi
+sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut,
+ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä.
+Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi
+samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä
+woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.</p>
+
+<p><b>Terpentiini</b> eli <b>terpentiinin öljy, tärpätti</b>.</p>
+
+<p><b>Terwa</b>. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä.
+Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja
+wälimmiten <span class="pagenum"><a name="Page_137" id="Page_137">[Pg 137]</a></span>sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan
+selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi
+aamupuolella päiwää.</p>
+
+<p><b>Tupakki</b>. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.</p>
+
+<p><b>Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät,
+tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet</b>. Ne owat watsan turpuudessa
+hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja
+erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa
+watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista,
+wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle
+raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille,
+perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin
+kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.</p>
+
+<p>Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana,
+esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei
+entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi
+hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine
+on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti
+totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä,
+on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko
+paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia
+ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii
+pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on
+ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki,
+ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.</p>
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_138" id="Page_138">[Pg 138]</a></span>Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi
+lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista
+toimittaa.</p>
+
+<p><b>Waksi eli waha</b>.</p>
+
+<p><b>Watsantyhjennys=aineet</b>, k. <i>ulostus=aineet</i>.</p>
+
+<p><b>Watsanwahwistus=tee</b>. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki
+sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle.
+Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen
+kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi
+laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt),
+niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista
+aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä
+paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain
+kanssa.</p>
+
+<p><b>Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet</b>. Wedenjuonti muutamissa
+tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset,
+ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut
+tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen
+muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä,
+wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta
+waiwatuille.</p>
+
+<p>Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä,
+kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki
+neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä
+lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman
+päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5,
+kolmantena 6 eli 7. Siitä <span class="pagenum"><a name="Page_139" id="Page_139">[Pg 139]</a></span>alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen
+watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate
+kuin aljettiinki.</p>
+
+<p>Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon
+lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan
+ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta
+nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.</p>
+
+<p>Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis
+kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei
+ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen
+lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia
+ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita,
+helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän,
+warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman,
+waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla,
+huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät
+juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.</p>
+
+<p>Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi
+kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua
+juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista
+lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan
+kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin
+pysywäistä hywää toiwotaan.</p>
+
+<p><b>Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma</b>. Otetaan 8 luotia
+takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot.
+riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja
+ja pari kannullista wettä. <span class="pagenum"><a name="Page_140" id="Page_140">[Pg 140]</a></span>Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan,
+että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin
+putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa
+kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.</p>
+
+<p><b>Werentyrehys=jauhoja</b>. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia,
+teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi
+muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja
+kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää
+paikallansa.</p>
+
+<p><b>Wierre</b> eli <b>mallastee</b>.</p>
+
+<p><b>Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli</b>.</p>
+
+<p><b>Wihtrilliöljy=wesi</b>. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80
+tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa
+30 eli 40 tipahusta kerrallaan.</p>
+
+<p><b>Woisin</b>; ruots. <i>liniment</i>. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia.
+Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja
+hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi
+willaisella tilkulla.</p>
+
+<hr class="tb" />
+
+<p>Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille
+annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2.5em;">1 ja&nbsp; 2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">2&nbsp; "&nbsp; 4&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  kuudes osa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">4&nbsp; "&nbsp; 6&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  neljäs osa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">6&nbsp; "&nbsp; 9&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  kolmas osa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">9&nbsp; " 14&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  puoli.</span>
+<span style="margin-left: 2em;">14&nbsp; " 20&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  kaksi kolmatta osaa.</span>
+<span style="margin-left: 2em;">20&nbsp; " 60&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  täysi määrä.</span>
+<span style="margin-left: 2em;">60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.</span> <span class="pagenum"><a name="Page_141" id="Page_141">[Pg 141]</a></span>
+<span style="margin-left: 2em;">80&nbsp; " 80&nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; "&nbsp; &nbsp;  puoli.</span>
+</pre>
+
+<p>Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan
+hengenkin lapselta ottaa.</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_142" id="Page_142">[Pg 142]</a></span></p>
+<h2>Suomalainen reisteri.</h2>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 11em;">Ahdas henki <a href="#Page_24">24</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ajetus <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ajetus syntyneuwoissa <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ajos <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ajuwiho <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Alaispuolen wika <a href="#Page_107">107</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Alwe <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ampiaisen pistos <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ampuhaawa <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Amputauti <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Arsenikki <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Eltta <a href="#Page_44">44</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Eläinten ruttomyrkky <a href="#Page_113">113</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Eläwähopian myrkky <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Eläwät <a href="#Page_59">59</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Eläwät sisässä <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Emätauti <a href="#Page_86">86</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Englannin tauti <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Epätasainen ruokahalu <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Erin sisältä <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Esinahka=haawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Haawaside <a href="#Page_99">99</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Haawat <a href="#Page_96">96</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Haawat häpyseuduilla <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Haittawerewyys <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_16">16</a>, <a href="#Page_121">121</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Halwaus eli halwuu <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_40">40</a>, <a href="#Page_87">87</a>, <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_128">128</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hammaskipu <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hammasmato <a href="#Page_94">94</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hammastauti <a href="#Page_24">24</a>, <a href="#Page_94">94</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hammasten kiristys <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hampaan kolotus <a href="#Page_94">94</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hankaama <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Happama <a href="#Page_40">40</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heirytys <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heikkoluontoisuus <a href="#Page_15">15</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heikkopäisyys <a href="#Page_4">4</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heikkosilmäisyys <a href="#Page_27">27</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heisimato <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Helleys syntyneuwoissa <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Helpottelewa kuume <a href="#Page_71">71</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Heltyminen <a href="#Page_34">34</a>, <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hengen=ahdistaja <a href="#Page_55">55</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hermottomuus <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hidas wesi <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiertäyminen <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiki, kylmä <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiku <a href="#Page_10">10</a>, <a href="#Page_13">13</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hinku <a href="#Page_54">54</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiostaminen <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hirtetyt <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiukatauti <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiwellys <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiwennys <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hiwutustauti <a href="#Page_123">123</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Houru <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Huime <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hukkuneet <a href="#Page_116">116</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hulluin eläwäin purema <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hulluruohon myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hurmikko <a href="#Page_25">25</a>, <a href="#Page_27">27</a>, <a href="#Page_84">84</a>, <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Huuliwiat <a href="#Page_46">46</a>, <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hysteria <a href="#Page_86">86</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Häkään kuolleet <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Häpytienoin haawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Härkäjywä=myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hätätuska <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Hökäyskä <a href="#Page_68">68</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Höyry <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Iho, kuiwa <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ihoaminen <a href="#Page_34">34</a>, <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ihonpunote <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ihotauti <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_89">89</a>, <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ihotekuume <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ihottuma <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ijenlihan werestys <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ikenet, kipiät <a href="#Page_43">43</a>, <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Imettäjä <a href="#Page_38">38</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Irrallinen <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Isokumppali <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Isorokko <a href="#Page_48">48</a>, <a href="#Page_51">51</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jalkahaawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jalkapöhö <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jalkoajetus <a href="#Page_23">23</a>.</span> <span class="pagenum" id="Page_143">[Pg 143]</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jaloyrtin myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jano, kowa <a href="#Page_64">64</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Juoksiainen, juoksiatauti <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Juopumus <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jälkipoltteet, jälkipureet <a href="#Page_28">28</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsenkoi <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsenkolottaja <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsenniukahus <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsentauti <a href="#Page_13">13</a>, <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsenten ajetus <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_58">58</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Jäsenten kankeus <a href="#Page_109">109</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kaadukselewainen <a href="#Page_41">41</a>, <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kaatumawika <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_88">88</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kaatumatauti <a href="#Page_88">88</a>, <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kahwi <a href="#Page_27">27</a>, <a href="#Page_49">49</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kalwehtuminen <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kalweus <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kapi <a href="#Page_90">90</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kaswopöhö <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kattilaruosteen myrkky <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kaulatauti <a href="#Page_122">122</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kehnomahaisuus <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kehnorinta <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Keltatauti <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_82">82</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Keripukki eli kerpunkki <a href="#Page_91">91</a>, <a href="#Page_130">130</a></span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kerpunkkihaawat <a href="#Page_103">103</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Keskieräiset <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Keuhkotauti <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_21">21</a>, <a href="#Page_68">68</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Keuhkowika <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_10">10</a>, <a href="#Page_14">14</a>, <a href="#Page_21">21</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kierosilmäisyys <a href="#Page_41">41</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kihti <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kina <a href="#Page_39">39</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kinakuume, katso köhätauti.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kinotauti <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kitawiat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kiwitauti <a href="#Page_93">93</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kleini <a href="#Page_75">75</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kohtukuume <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kohtulasku, =laskeunta <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kohtumulje <a href="#Page_30">30</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kohtutauti <a href="#Page_86">86</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Koi <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Koiso <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kolera <a href="#Page_81">81</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kolottaja, kolotus <a href="#Page_65">65</a>, <a href="#Page_130">130</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Korwasuhina <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Korwasärky <a href="#Page_66">66</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Korwawiho <a href="#Page_66">66</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Korwawika <a href="#Page_10">10</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Koukkuselkä <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kouristaja, kouristus <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kowa watsa <a href="#Page_78">78</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuisma <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuiwatauti <a href="#Page_21">21</a>, <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_75">75</a>, <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuiwayskä <a href="#Page_124">124</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kulkutauti <a href="#Page_17">17</a>, <a href="#Page_81">81</a>, <a href="#Page_123">123</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuoitus <a href="#Page_22">22</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuolastaja <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuppatauti <a href="#Page_46">46</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuratti <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuristetut <a href="#Page_117">117</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuristuneet <a href="#Page_117">117</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkkupolte, =poltto <a href="#Page_53">53</a>, <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkkutauti <a href="#Page_66">66</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkkuwiat 95, <a href="#Page_119">119</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkkuwiho <a href="#Page_66">66</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkun=ahdistaja <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkun=ajetus <a href="#Page_124">124</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kurkunkuristaja <a href="#Page_55">55</a>, <a href="#Page_122">122</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuukautiset <a href="#Page_134">134</a>, <a href="#Page_135">135</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuuma iho <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuume <a href="#Page_63">63</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuume, pitkittäwä <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuumetaudit <a href="#Page_63">63</a>, <a href="#Page_121">121</a>, <a href="#Page_129">129</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuumuus <a href="#Page_43">43</a>, <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kuwepuhkeema, =puhku <a href="#Page_107">107</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kylmätauti <a href="#Page_72">72</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Kylmään kuolleet <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Käsimurehus <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Käsien puuntuminen <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Käsiwarsien kuolo <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Käsiä surettaminen <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Käärmeenpisto <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Köhä <a href="#Page_68">68</a>, <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Köhätauti <a href="#Page_68">68</a>.</span><span class="pagenum"><a name="Page_144" id="Page_144">[Pg 144]</a></span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Laihtuminen <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Laihuus <a href="#Page_16">16</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lankeawainen <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lankeawatauti <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lapamato <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lapsensynnyttäjä <a href="#Page_15">15</a>, <a href="#Page_21">21</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lapsiwuoteen tauti <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lawantauti <a href="#Page_69">69</a>, <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Leini <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lentotauti <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lettimato <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lewottomuus <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lierat <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Liikaliha haawoissa <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_103">103</a>, <a href="#Page_119">119</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Limatauti <a href="#Page_71">71</a>, <a href="#Page_127">127</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Liudekuume, k. lawantauti.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lokatauti <a href="#Page_10">10</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lonkkawika <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Loukkaukset <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luiden kolottaja <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luomamerkit <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luomet, kipiät <a href="#Page_46">46</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luotihaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luumurto <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luuntaite, =taittuminen <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luutauti <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luuwalo <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_13">13</a>, <a href="#Page_75">75</a>, <a href="#Page_121">121</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Luuwana <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lyhyet nännit <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Lyöttymä <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Löyly <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maahinen <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maanwihat <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Madonpanema <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Madot <a href="#Page_39">39</a>, <a href="#Page_91">91</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maha, korkia, pullokas <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mahan haittatäytyys <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mahapohjanwaiwa <a href="#Page_12">12</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mahan pullistuminen <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mahawaiwa <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maidon wähenemä <a href="#Page_32">32</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maitokerni <a href="#Page_44">44</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maitokuume <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maitopaate <a href="#Page_31">31</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maitosulku <a href="#Page_31">31</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Maksawiho <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Makuuhaawa <a href="#Page_18">18</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Markkuli <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Menehtyminen <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Meneskelewäisyys <a href="#Page_43">43</a>, <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mettiäisen pistos <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mielenliikunto <a href="#Page_15">15</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Muljahtaneet <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Muuttorokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Myrkytys, myrkyttäminen <a href="#Page_110">110</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mähkä <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mätähaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Mätätauti <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Naarannappi, k. näärännäppi.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Napahaawat <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Napamulje <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Napapuhku <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Napawiat <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Napawäänne <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nenäwiat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nenäkutku, =syyhy <a href="#Page_56">56</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nenäweri, =werestys <a href="#Page_84">84</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nerwipoltto <a href="#Page_20">20</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nerwitauti <a href="#Page_69">69</a>, <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nerwiwaiwa <a href="#Page_12">12</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nielinwika <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_124">124</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nikka <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nisellys <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nisäajos <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nisärohtumat, =ruwet <a href="#Page_32">32</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nisätulehus <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nisäwiat <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Niuka <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Niukahus <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Niwellys <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Niwo <a href="#Page_22">22</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nostotauti <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nuohatauti <a href="#Page_10">10</a>.</span><span class="pagenum"><a name="Page_145" id="Page_145">[Pg 145]</a></span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nyrjähtymä <a href="#Page_47">47</a>, 108.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Näiwettajä, näiwetys <a href="#Page_39">39</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nännihaawat <a href="#Page_24">24</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nännikihelmät <a href="#Page_32">32</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nännirohtumat <a href="#Page_24">24</a>, <a href="#Page_32">32</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nännit, lyhyet <a href="#Page_23">23</a>; paksunahkaiset <a href="#Page_23">23</a>; sisään painuneet <a href="#Page_26">26</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nänniwiat <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Näpyt häpyseuduilla, perässä <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Närä <a href="#Page_22">22</a>, <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Näsiänmarjain myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Nääntöyskä <a href="#Page_54">54</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Näärännäppi <a href="#Page_109">109</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Okse <a href="#Page_22">22</a>, <a href="#Page_37">37</a>, <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Oksettaja <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Oksetus <a href="#Page_77">77</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Olut <a href="#Page_6">6</a>, <a href="#Page_27">27</a>, <a href="#Page_49">49</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Opio=myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paha weri <a href="#Page_133">133</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pahan nuoli <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pahan pieksämä <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paharupi <a href="#Page_90">90</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pahatauti <a href="#Page_46">46</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Painaja <a href="#Page_15">15</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paiseet, paisuma <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paksunahkaiset nännit <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Palaneet <a href="#Page_104">104</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Palelma <a href="#Page_105">105</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paleltuneet <a href="#Page_105">105</a>, <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Paleluwika <a href="#Page_105">105</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Palowiina=myrkytys <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Panentatauti <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Panorokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Panskryönä=myrkky <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pehmiä watsa <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_43">43</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Perkeet <a href="#Page_28">28</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pernatauti <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pernawiho <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Peräjuoksu <a href="#Page_24">24</a>, <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Peräkuhlot <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Peräsuolen kutku, syyhyntä <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Perätauti <a href="#Page_29">29</a>, <a href="#Page_85">85</a>, <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Peräwierten haawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Petosrokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pienet madot <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pikilakki <a href="#Page_90">90</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pistimet perässä <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pistohaawat <a href="#Page_100">100</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pistos <a href="#Page_67">67</a>, <a href="#Page_130">130</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pistotauti <a href="#Page_67">67</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pitali <a href="#Page_94">94</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pitalihaawat <a href="#Page_104">104</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pitkittäwät taudit <a href="#Page_75">75</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Poikenluoma <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Poimuaminen <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Polttohaawat <a href="#Page_104">104</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Polttokuume <a href="#Page_63">63</a>, <a href="#Page_69">69</a>, <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Polttorokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Polttotauti <a href="#Page_63">63</a>, <a href="#Page_69">69</a>, <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Polwien kipu <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puhallus syntyneuwoissa <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puhkeemat <a href="#Page_51">51</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puistelemiset <a href="#Page_25">25</a>, <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puistelia <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puistuttaja <a href="#Page_41">41</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Punatauti <a href="#Page_79">79</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puno <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Puremahaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Purtuhaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Putkama <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Putkenpolttama <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pyörryttäjä <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pyörtyminen <a href="#Page_28">28</a>, <a href="#Page_87">87</a>, <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pää, iso <a href="#Page_45">45</a>; kuuma <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Päänkipu <a href="#Page_13">13</a>, <a href="#Page_87">87</a>, <a href="#Page_134">134</a>, <a href="#Page_135">135</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Päänkiwistys <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Päänsärky <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Päänwiemistys <a href="#Page_16">16</a>, <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Päärupi <a href="#Page_90">90</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Pöhö <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_82">82</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Raateluhaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Raino, katso luumurto.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rampaus <a href="#Page_14">14</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ransuusi <a href="#Page_46">46</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rantatauti <a href="#Page_71">71</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Raskaisuus <a href="#Page_22">22</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><span class="pagenum"><a name="Page_146" id="Page_146">[Pg 146]</a></span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Raudanhaawat <a href="#Page_97">97</a>, <a href="#Page_103">103</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rauhaiset <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rauhaiskipu <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Reisihaawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Repeämät <a href="#Page_51">51</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Repimähaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rewenneet <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rewäisin <a href="#Page_77">77</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rihmamato <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Riisi <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_39">39</a>, <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rikkeet <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rinnan=aje <a href="#Page_30">30</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rinnanpistäjä <a href="#Page_67">67</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rinta, teräwä <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintahaawat <a href="#Page_31">31</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintain puhallus <a href="#Page_30">30</a>; wiat <a href="#Page_31">31</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintakipu <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintakuume, k. maitokuume.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintaluun lasku <a href="#Page_78">78</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintapolte, =poltto <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintatauti <a href="#Page_123">123</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintawaiwat <a href="#Page_122">122</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rintawiho <a href="#Page_67">67</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ripakka <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Risakipu <a href="#Page_12">12</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Risakko <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Risatauti <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rohtuma <a href="#Page_44">44</a>, <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rokkotauti <a href="#Page_51">51</a>, <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rommi, katso palowiina.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ruikka <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rujous <a href="#Page_14">14</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Runtelohaawat <a href="#Page_101">101</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rupuli <a href="#Page_51">51</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ruumiin mato <a href="#Page_109">109</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ruusu <a href="#Page_12">12</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ruusuhaawat <a href="#Page_104">104</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ruusukuume <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ryhdyntä <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ryhtymä <a href="#Page_89">89</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ryintä <a href="#Page_68">68</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Röhkätauti <a href="#Page_55">55</a>, <a href="#Page_68">68</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Rökötauti <a href="#Page_57">57</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Salpuu <a href="#Page_93">93</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sampaat <a href="#Page_37">37</a>, <a href="#Page_39">39</a>, <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sappikuume, =poltto <a href="#Page_20">20</a>, <a href="#Page_71">71</a>, <a href="#Page_127">127</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sapsowiho <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sarlakankuume, =tauti <a href="#Page_20">20</a>, <a href="#Page_53">53</a>, <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sarwentotauti <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Satattama <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sattuma <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sawipuoli <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Side <a href="#Page_99">99</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sierottuminen <a href="#Page_34">34</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Siewesi=myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Silmäkipu <a href="#Page_43">43</a>, <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_132">132</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sisuswiho <a href="#Page_65">65</a>, <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Siwuhellyys <a href="#Page_24">24</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sormikoi <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sotatauti <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sudenmarjain myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sulkukuume <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sulkutauti <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suolikot <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suolimulje, =mulkku <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suolipuhkeema <a href="#Page_129">129</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suolipuhkeeman kurehus <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suolitukkio <a href="#Page_78">78</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suoliwiho <a href="#Page_69">69</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suonenwenähys <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suoni, kowa <a href="#Page_64">64</a>; teräwä <a href="#Page_64">64</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suoninkaiset <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suoniweto <a href="#Page_24">24</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suuhaawat <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suukipiä <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_124">124</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suumärkö <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suupilkut, =pisamat, rehneet <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suurupi <a href="#Page_40">40</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suuwalkia <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Suuwieras <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sydänalanpaino, =waiwa <a href="#Page_77">77</a>, <a href="#Page_92">92</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sydänhypintä <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sydäntauti <a href="#Page_77">77</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sydäntykyttäjä <a href="#Page_14">14</a>.</span><span class="pagenum"><a name="Page_147" id="Page_147">[Pg 147]</a></span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sydänwaiwa <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Synnyttäjä <a href="#Page_15">15</a>, <a href="#Page_21">21</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Synnyttäminen, waikia <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Syntymerkit <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Syyhelmä, syyhy <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Syyhelmä, itsepintainen <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Syystauti <a href="#Page_71">71</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Syöpäpahka <a href="#Page_109">109</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Säikähtäminen <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Säikähys unissa <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tainnunta <a href="#Page_87">87</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Taituntawika <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tarttuwainen tauti <a href="#Page_17">17</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tartunta <a href="#Page_57">57</a>, <a href="#Page_89">89</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Terskahaawat <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tiku <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tippatauti <a href="#Page_23">23</a>, <a href="#Page_93">93</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Trusku <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tuhkarokko <a href="#Page_53">53</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tuhkuri <a href="#Page_53">53</a>, <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tukehtuneet <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_117">117</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tukehtuneet juoksut <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tulehtuminen <a href="#Page_65">65</a>, <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tulehtumisen wika <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tulemus <a href="#Page_59">59</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tulirahko <a href="#Page_53">53</a>, <a href="#Page_74">74</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tunnottomuus <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tupakka=myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Turpo <a href="#Page_22">22</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Turpuus <a href="#Page_77">77</a>, <a href="#Page_78">78</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Turtuus <a href="#Page_23">23</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Turwottuminen <a href="#Page_4">4</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tyrä <a href="#Page_51">51</a>, <a href="#Page_107">107</a>, <a href="#Page_129">129</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tyräkureutuma <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ukonlyödyt <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_118">118</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ulkoinen, ulkotauti <a href="#Page_79">79</a>, <a href="#Page_128">128</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ulostus <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ummetti <a href="#Page_22">22</a>, <a href="#Page_78">78</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Umpi <a href="#Page_41">41</a>, <a href="#Page_78">78</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Uneliaisuus <a href="#Page_56">56</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Unettomuus <a href="#Page_14">14</a>, <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Uni, lewoton <a href="#Page_15">15</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Uni, tawaton <a href="#Page_110">110</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Unileipä=myrkytys <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Unissa säikähtelemä <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waapsahaisen pisto <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waiherokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waikia wedenlähtö <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waimolliset <a href="#Page_134">134</a>, <a href="#Page_135">135</a>, <a href="#Page_137">137</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waimollisten tukkio <a href="#Page_134">134</a>, <a href="#Page_135">135</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Walhekuolleet <a href="#Page_113">113</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Walherokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waltasuonen haawoitus <a href="#Page_135">135</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wammat <a href="#Page_97">97</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Waskiruosteen=myrkky <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsa, kowa <a href="#Page_22">22</a>, <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_123">123</a>, <a href="#Page_129">129</a>, <a href="#Page_138">138</a>; pehmiä <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_91">91</a>; pilautunut <a href="#Page_40">40</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsa, wetelä <a href="#Page_42">42</a>, <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_91">91</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsakipu <a href="#Page_37">37</a>, <a href="#Page_133">133</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsanpureet <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsanturpo <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_129">129</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsapolte, =poltto <a href="#Page_21">21</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsapöhö <a href="#Page_45">45</a>, <a href="#Page_83">83</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsatauti <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsawihleet <a href="#Page_37">37</a>, <a href="#Page_41">41</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsawäänne <a href="#Page_39">39</a>, <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Watsuri <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wawahtelema <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wedenlähtö, waikia <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wenähys <a href="#Page_47">47</a>, <a href="#Page_108">108</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weren=asetus <a href="#Page_97">97</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werenheitto <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weren oksentaminen <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weren tukkiminen, tyrehys <a href="#Page_97">97</a>, <a href="#Page_140">140</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werestys, werestäminen <a href="#Page_29">29</a>, <a href="#Page_42">42</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werestys syntyneuwoissa <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werihaawat <a href="#Page_97">97</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werijuoksu <a href="#Page_21">21</a>, <a href="#Page_23">23</a>, <a href="#Page_25">25</a>, <a href="#Page_27">27</a>, <a href="#Page_84">84</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werijuoksu (waimowäen) <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werijuoksuin tukehus <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werikohtaus <a href="#Page_87">87</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werikuohu <a href="#Page_25">25</a>, <a href="#Page_84">84</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werikusenta <a href="#Page_85">85</a>.</span><span class="pagenum"><a name="Page_148" id="Page_148">[Pg 148]</a></span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weriokse <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weripahka <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weriryintä <a href="#Page_85">85</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werisulku <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Werisylje, =sylky <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_85">85</a>, <a href="#Page_128">128</a>, <a href="#Page_138">138</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weriyskä <a href="#Page_85">85</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesi, hidas <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesiahma <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesiaiwo <a href="#Page_56">56</a>, <a href="#Page_122">122</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesikauhu <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesikohtaus <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesipöhö <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_82">82</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesirokko <a href="#Page_52">52</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesitauti <a href="#Page_82">82</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesitukehus <a href="#Page_23">23</a>, <a href="#Page_33">33</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wesiumpi, =umme <a href="#Page_23">23</a>, <a href="#Page_93">93</a>, <a href="#Page_131">131</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Weteen kuolleet <a href="#Page_114">114</a>, <a href="#Page_116">116</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wetelä <a href="#Page_79">79</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wieras <a href="#Page_107">107</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wiho <a href="#Page_65">65</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wihotaudit <a href="#Page_128">128</a>, <a href="#Page_129">129</a>, <a href="#Page_134">134</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wihtrilliöljyn myrkky <a href="#Page_111">111</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wiina <a href="#Page_4">4</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Willieläwäin purema <a href="#Page_112">112</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wilukuume <a href="#Page_72">72</a>, <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wilunwäre <a href="#Page_64">64</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wilustaja <a href="#Page_44">44</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wilustuminen <a href="#Page_13">13</a>, <a href="#Page_121">121</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wilutauti <a href="#Page_72">72</a>, <a href="#Page_127">127</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wiluun kuolleet <a href="#Page_117">117</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wimma <a href="#Page_15">15</a>, <a href="#Page_114">114</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wirma <a href="#Page_88">88</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Woimattomuus <a href="#Page_12">12</a>, <a href="#Page_45">45</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wuotawat silmät <a href="#Page_132">132</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wälikalwon särkymä <a href="#Page_29">29</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wäwähtelemiset <a href="#Page_43">43</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Wäärät jalat <a href="#Page_47">47</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Yskä <a href="#Page_68">68</a>, <a href="#Page_121">121</a>, <a href="#Page_122">122</a>, <a href="#Page_124">124</a>, <a href="#Page_130">130</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Yskäkuume <a href="#Page_68">68</a>.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ähky <a href="#Page_4">4</a>, <a href="#Page_77">77</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Äkämä <a href="#Page_106">106</a>.</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Ääni, langennut, sortunut <a href="#Page_68">68</a>, <a href="#Page_95">95</a>.</span><br />
+</p>
+
+<hr class="r45" />
+
+
+
+
+<p><span class="pagenum"><a name="Page_149" id="Page_149">[Pg 149]</a></span></p>
+<h2>Ruotsalainen reisteri.</h2>
+
+<p>
+Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno.<br />
+Afförande medel; ulostusaineet.<br />
+Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen.<br />
+Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja.<br />
+Ansigtets swullnad; kaswopöhö.<br />
+Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.<br />
+<br />
+Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume.<br />
+Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen, l. särkyminen, taituntawika.<br />
+Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus.<br />
+Bensår; jalkahaawat.<br />
+Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana.<br />
+Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato.<br />
+Bitna sår; purtuhaawat.<br />
+Blekhet hos barn; kalwehtuminen.<br />
+Blodböld; weripahka, wammaus.<br />
+Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus, pysähdys, tyrehys.<br />
+Blodflöde; hurmikko, werijuoksu.<br />
+Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys.<br />
+Blodhostning; weriyskä, weriryintä.<br />
+Blodkräkning; weriokse.<br />
+Blodpinkning; werenheitto, werikusenta.<br />
+Blodspottning; werisylky.<br />
+Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu.<br />
+Blödning; werijuoksu.<br />
+Brandböld; mähkä.<br />
+Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa, muljahtaneet, tyrä.<br />
+Brännkoppor; polttorokko.<br />
+Brännskador; palaneet.<br />
+Brännsår; polttohaawat.<br />
+Bröstböld; nisäajos.<br />
+Bröstens uppswällning; rintapuhallus.<br />
+Bröstinflammation; rintawiho.<br />
+Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä.<br />
+Bröstwerk; rintakipu.<br />
+Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit.<br />
+Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit.<br />
+Bröstwårtors fel; nänniwiat.<br />
+Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit.<br />
+Bukwattusot; watsapöhö.<br />
+Bulnad; ajos.<br />
+Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.<br />
+<br />
+Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka.<br />
+Digestivpulwer; pehmitysjauho.<br />
+Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen, kuolo, puuttuma.<br />
+Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet.<br />
+Dålig mage; kehnomahaisuus.<br />
+<br />
+Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen<br />
+Efterwärkar; jälkipurut.<br />
+<span class="pagenum"><a name="Page_150" id="Page_150">[Pg 150]</a></span>Engelska sjukan; riisi, englannin tauti.<br />
+<br />
+Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen, kaatumawika, pahan pieksämä.<br />
+Feber; kuume, kuumetauti.<br />
+Fel i lungorna; keuhkowika.<br />
+Fingerwärk; wieras, koi. Flen; leini.<br />
+Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti.<br />
+Flussfeber; kinakuume.<br />
+Flygande wärk; juoksiainen.<br />
+Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi.<br />
+Frossa; wilutauti, kylmätauti.<br />
+Frossfeber; wilukuume.<br />
+Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali.<br />
+Fältfeber; sotatauti.<br />
+Fältsjuka; sotatauti.<br />
+Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus.<br />
+Förgiftning; myrkyte, =ttäminen.<br />
+Förkylning; wilustuminen.<br />
+Förskämd blod; särkynyt, paha weri.<br />
+Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio.<br />
+Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä.<br />
+Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja.<br />
+<br />
+Gallfeber; sappikuume, sappitauti.<br />
+Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki.<br />
+Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky.<br />
+Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen.<br />
+Gulsot; keltatauti.<br />
+Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu.<br />
+<br />
+Hafwande tillstånd; raskaisuus.<br />
+Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto.<br />
+Halsinflammation; kurkkuwiho.<br />
+Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti.<br />
+Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo.<br />
+Hemorrhoider; perätauti.<br />
+Hicka; nikka.<br />
+Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä.<br />
+Hjertsprång; kouristaja.<br />
+Hosta; yskä, ryintä.<br />
+Hosta med feber; yskäkuume.<br />
+Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys.<br />
+Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma.<br />
+Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky.<br />
+Huggsår; raudanhaawat.<br />
+Hysteri; kohtutauti, emätauti.<br />
+Håll och styng; pistotauti, pistokset.<br />
+Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme.<br />
+Hängda; hirtetyt.<br />
+Höstsjuka; sarwentotauti.<br />
+Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume.<br />
+Höstfrosta; syystauti.<br />
+<br />
+Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet.<br />
+Inflammation i hjernan; ajuwiho.<br />
+Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho.<br />
+Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho.<br />
+Inflammationer; wihotaudit.<br />
+<br />
+<span class="pagenum"><a name="Page_151" id="Page_151">[Pg 151]</a></span>Karbunkel; kuisma, weripahka.<br />
+Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä.<br />
+Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä.<br />
+Kikhosta; hinku, nääntöyskä.<br />
+Klåda; syyhy, syyhelmä.<br />
+Knölar i stolgången; peräkuhlot.<br />
+Kolera; kolera.<br />
+Kolik; ähky, watsawäänne.<br />
+Koppor; rokko, rupuli.<br />
+Koppor, falska; walherokko.<br />
+Kräfta; ruumiin mato.<br />
+Kräftknöl; syöpäpahka.<br />
+Kräkning; oksettaja.<br />
+Känslolöshet; tunnottomuus.<br />
+Körtelsjuka; rauhaiskipu.<br />
+<br />
+Ledstyfhet; jäsenten kankeus.<br />
+Ledswullnad; jäsenajetus.<br />
+Ledwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus.<br />
+Ledwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja.<br />
+Lefwerinflammation; maksawiho.<br />
+Lifmoderbrock; kohtulasku.<br />
+Lifmodrens omwändning; kohtumulje.<br />
+Ljumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä.<br />
+Löst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko.<br />
+<br />
+Magens öfwerlastning; mahan haittatäytyys.<br />
+Magplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle.<br />
+Magref; watsawihleet.<br />
+Magsjuka; sydänwaiwa.<br />
+Magskärfwens nedfallande; rintaluun lasku.<br />
+Maran; painajainen.<br />
+Maskar; eläwät sisässä, madot.<br />
+Mellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen.<br />
+Messling; tuhkuri, tuhkarokko.<br />
+Mjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky.<br />
+Mjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa.<br />
+Mjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen.<br />
+Mjölkfeber; rintakuume, maitokuume.<br />
+Mjölkskorpa; maitokerni.<br />
+Mjölkstockning; maitosulku.<br />
+Moderpassion; kohtutauti, emätauti.<br />
+Modifierade koppor; muuttorokko.<br />
+Munröta; suumärkö.<br />
+Munskorf; suurupi, rohtuma.<br />
+Månadsrening; kuukautiset.<br />
+<br />
+Nafwelbrock; napapuhlu.<br />
+Nafwelswulst; napamulje.<br />
+Nafwelsår; napahaawat.<br />
+Nerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti.<br />
+Nerfsjukdom; liudewaiwa.<br />
+Näsblod; nenäwerestys.<br />
+<br />
+Onda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi.<br />
+Ondskorf; sienirupi, paharupi.<br />
+Ondt i swalget; nielinwiat, nielutauti.<br />
+Ormbett; kärmeenpisto, madon panema.<br />
+Orolighet; levottomuus.<br />
+Os; häkä, tiku, häyry.<br />
+Oäkta koppor; petosrokko.<br />
+<br />
+Pleuresi; pistostauti.<br />
+Påssjuka; korwarauhaiset.<br />
+<br />
+Qwäfda; tukehtuneet.<br />
+Qwäfda i os; häkään kuolleet.<br />
+<br />
+Rasande djurs bett; hulluin eläwäin purema.<br />
+Ref; watsawäänne, wihleet.<br />
+<span class="pagenum"><a name="Page_152" id="Page_152">[Pg 152]</a></span>Ref=orm; sawipuoli, maahinen<br />
+Ros; ruusu.<br />
+Rosfeber; ruusukuume.<br />
+Rossår; ruusuhaawat.<br />
+Ryckningar; puistelia, puistuttaja.<br />
+Rödsot; punatauti.<br />
+Rötfeber; polttokuume, polttotauti.<br />
+Rötsår; mätähaawat.<br />
+<br />
+Sendrag; suoniweto.<br />
+Sensträckning; wenymä, wenähys.<br />
+Skabb; kapi, paharupi.<br />
+Skafsår; hieroma, lyöttynyt.<br />
+Skarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti.<br />
+Skendöda; walhekuolleet.<br />
+Skjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat.<br />
+Skorf i hufwudet; sienirupi, päärupi.<br />
+Skrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko.<br />
+Skrämsel; säikähtämä.<br />
+Skälfwa; wilutauti.<br />
+Skörbjugg; keripukki, kerpunkki.<br />
+Skörbjuggssår; kerpunkkihaawat.<br />
+Slag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus.<br />
+Slag och stötar; satattama.<br />
+Slemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti.<br />
+Slemsjukdomar; lokatauti.<br />
+Slitna sår; raateluhaawat.<br />
+Smitta; tartunta.<br />
+Smittkoppor; iso rokko, rokkotauti.<br />
+Spenböld; nisäajos.<br />
+Spetelska; pitaali.<br />
+Spolmaskar; suolikot, suoningat, lierat.<br />
+Spridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat.<br />
+Stenpasion; kiwitauti.<br />
+Stenplågor; kiwitauti.<br />
+Strypsjuka; kurkunkuristaja.<br />
+Strypta; kuristetut.<br />
+Stuckna sår; pistohaawat.<br />
+Styng; pistos.<br />
+Swag mage; kehnomahaisuus.<br />
+Swag syn; heikkosilmäisyys.<br />
+Swaga ögon; heikkosilmäisyys.<br />
+Swaghet; heikkoluontoisuus.<br />
+Swagt bröst; kehno rinta.<br />
+Swallkött; kuollut liha, liika liha.<br />
+Swimning; pyörtyminen, menehtyminen.<br />
+Swindel; pääwiemistys, heidytys.<br />
+Swullnad; ajetus.<br />
+Syra i magen; hapan.<br />
+Swår andedrägt; ahdas henki.<br />
+Swårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö, tippatauti.<br />
+Sår; haawat.<br />
+Sår nafwel; napawiat.<br />
+Såra bröst; rintahaawat.<br />
+Såra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät.<br />
+Sömn, owanlig; uni, tawaton.<br />
+Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus.<br />
+Sömnlöshet; unettomuus.<br />
+<br />
+Taggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet.<br />
+Tandköttets blödning; ijenlihan werestys.<br />
+Tandplågor; hammaskipu.<br />
+Tandsjuka; hammastauti.<br />
+Tandwärk; hammasmato, hammaskipu.<br />
+Tarminflammation; suoliwiho.<br />
+<span class="pagenum"><a name="Page_153" id="Page_153">[Pg 153]</a></span>Tarmwred; suolimulje.<br />
+Torr hosta; hökäyskä.<br />
+Torrwärk; luuwalo.<br />
+Torsk; sampaat.<br />
+Transpiration; hiku.<br />
+Trosk; sampaat.<br />
+Tryckning under bröstet; sydänalan paino.<br />
+Twinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti.<br />
+<br />
+Uppswällning; puhallus. Urinstämma; salpu, wesiumpi.<br />
+Utslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä.<br />
+Utslagsfeber; ihotekuume.<br />
+Utslagssjukdomar; ihotaudit.<br />
+Utsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti.<br />
+<br />
+Wagel; naarannappi, näärännäppi.<br />
+Warioloider; muuttorokko.<br />
+Watten i hjernan; wesiaiwo.<br />
+Wattenkoppor; wesirokko.<br />
+Wattenkräfta; suuwieras, suumärkö.<br />
+Wattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus.<br />
+Wattusot; wesitauti, pöhö.<br />
+Wenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi.<br />
+<br />
+Ympkoppor; panorokko.<br />
+<br />
+Åskrörde; ukonlyödyt.<br />
+<br />
+Äckel; kue, kuoitus.<br />
+Ältan; eltta.<br />
+<br />
+Ögonsjuka; silmäkipu.<br />
+Öroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu.<br />
+Öronwärk; korwakipu, korwasärky.<br />
+</p>
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri, by 
+Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TALONPOJAN ***
+
+***** This file should be named 38224-h.htm or 38224-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/3/8/2/2/38224/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..49020df
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #38224 (https://www.gutenberg.org/ebooks/38224)