diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37835-8.txt | 6935 | ||||
| -rw-r--r-- | 37835-8.zip | bin | 0 -> 71816 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 6951 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37835-8.txt b/37835-8.txt new file mode 100644 index 0000000..05623f8 --- /dev/null +++ b/37835-8.txt @@ -0,0 +1,6935 @@ +Project Gutenberg's Kuningas Richard Kolmas, by William Shakespeare + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kuningas Richard Kolmas + +Author: William Shakespeare + +Translator: Paavo Cajander + +Release Date: October 24, 2011 [EBook #37835] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS RICHARD KOLMAS *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KUNINGAS RICHARD KOLMAS + +Kirj. + +William Shakespeare + + +Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1897. + + + +Näytelmän henkilöt: + +Kuningas EDWARD NELJÄS. +EDWARD, Walesin prinssi, | kuninkaan pojat. +RICHARD, Yorkin herttua, | +YRJÖ, Clarencen herttua, | kuninkaan veljet. +RICHARD, Glosterin herttua, | +Clarencen nuori poika. +HENRIK, Richmondin kreivi. +Kardinaali BOURCHIER, Canterburyn arkkipiispa. +Yorkin arkkipiispa. +Elyn piispa. +BUCKINGHAMin herttua. +NORFOLKin herttua. +Kreivi SURREY, hänen poikansa. +Kreivi RIVERS, kuningas Edwardin puolison veli. +Markiisi DORSET, | kuningattaren pojat. +Lord GREY. | +Kreivi OXFORD. +Lord HASTINGS. +Lord STANLEY. +Lord LOVEL. +Sir THOMAS VAUGHAN. Sir RICHARD RATCLIFF. +Sir WILLIAM CATESBY. Sir JAMES TYRREL. +Sir JAMES BLOUNT. Sir WALTER HERBERT. +Sir ROBERT BRAKENBURY, Towerin päällikkö. +CHRISTOPHER URSWICK, pappi. Toinen pappi. +Lontoon määri. Wiltshiren sheriffi. +ELISABETH, kuningas Edward neljännen puoliso. +MARGAREETA, kuningas Henrik kuudennen leski. +YORKin HERTTUATAR, kuningas Edward neljännen äiti. +LADY ANNA, Edwardin, Walesin prinssin leski. +Clarencen nuori tytär. +Loordeja ja seuralaisia; kaksi ylimystä, airut, kirjuri, porvareita, + murhamiehiä, sanansaattajia, haamuja, sotureita y.m. + +Tapaus Englannissa. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Katu. + + (Gloster tulee.) + +GLOSTER. +Nyt nurpeuden talven meillä muutti +Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi; +Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset, +Syvälle meren helmaan painui kaikki. +Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme, +Aseiden pirstat voitoksina riippuu, +Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu +Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon. +Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt +Eik' enää, rautaratsun selkään nousten, +Pelota hengilt' ärjää vihamiestä, +Vaan luutun suloviettelystä noutain +Tepittää sieväst' impikammioon. +Mut minä, -- jot' ei leikintekoon luotu +Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, -- +Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa, +Mill' irtaan immen eessä imarrella, -- +Niin, minä, viekkaan luonnon vikamuoto, +Somuuden sopusuhtaa vaille jäänyt, +Kuvaton, keskoinen ja ennen aikaa +Puol'eräisenä henki-ilmaan tuotu, +Niin muodoton ja rampa, että koirat +Mua haukkuvat, kun niiden ohi liikkaan, -- +Minä en tähän löyhään rauhan aikaan +Muull' aikaani voi huventaa kuin sillä, +Ett' auringossa varjoani katson +Ja omaa jolsuuttani julki laulan. +Sen vuoks, kun rakastajana en saata +Sukoilla tätä sulosuista aikaa, +Ruveta konnaks olen päättänyt +Ja ajan turhan ilon vihaajaksi. +Viritin paulat, kudoin julmaa juonta, +Unilla, kirjeill', ennustuksilla +Kuningasta ja Clarence veljeäni +Veriseen vihaan yllyttääkseni; +Ja jos on Edward kuningas niin suora +Kuin minä luihu, kavala ja viekas, +Niin vielä tänään Clarence tyrmään joutuu. +On, näet, ennustettu, että Y +Edwardin suvulle on surman syy. +Sukella sieluun, aatos: Clarence tulee. -- + + (Clarence, vartijain saattamana, ja Brakenbury tulevat.) + +Kah! Hyvää päivää, veikko! Miksi armoll' +On aseellinen vahti? + +CLARENCE. + Majesteetti, +Turvaani huolehtien, tämän seuran +On pannut saattamaan mua Toweriin. + +GLOSTER. +Ja mistä syystä? + +CLARENCE. + Nimeni on Yrjö. + +GLOSTER. +Ah, prinssi hyvä, tuo ei teidän syynne; +Kumminne olis vangita hän voinut. +Oi, varmaan majesteetilla on tuuma +Uudesti kastaa teidät Towerissa. +Mut mistä tämä, Clarence? Saanko tietää? + +CLARENCE. +Miks' ei, jos itse tiedän: viel' en tiedä +Niin mitään, totta vie; mut sen vaan kuulin, +Ett' uniin uskoo hän ja ennustuksiin; +Pois aapistost' Y-kirjaimen hän tahtoo: +Povarin sanoo ennustaneen, että +hänen heimoltansa vallan kettäää; +Ja kun mun nimen' Yrjö alkaa Y'llä, +Hän mua siitä luulee, paha kyllä. +Tää, kuulemma, ja tämänlaiset oikut +Hänt' yllyttivät vangitsemaan minut. + +GLOSTER. +Noin käy, kun naiset hallitsevat miestä! +Ei, kuningas sua Toweriin ei pannut, +Ei, Clarence, puolisonsa, Lady Grey, +Se häntä tähän turkkatuumaan työnsi. +Hän, kuten tiedät, ja Antony Woodville, +Tuo kunnon miesi, hänen veljyensä, +Toweriin Hastingsinkin toimittivat, +Jost' on hän vasta tänään irti päässyt. +Meit' uhkaa vaara, Clarence, uhkaa vaara. + +CLARENCE. +Niin, jumaliste, kaikkia se uhkaa, +Pait kuningattaremme heimokuntaa +Ja yötyreitä noita, jotka käyvät +Kuninkaan väliä ja mistress Shoren. +Kai kuulit, että täytyi Hastingsinkin +Nöyrästi hältä vapauttaan kärttää. + +GLOSTER. +Niin, kärttämällä tuota jumalaa +Kamariherra vapautensa saa. +Niin, mutta kuule: luulen, ett' on paras, +Kuninkaan lemmiss' yhä ollaksemme, +Ruveta Jaanan liveriin ja leipään. +Hän ja tuo luulevainen leskikulu, +He, aateliksi tultuaan, nyt ovat +Jykevät kielikellot valtiossa. + +BRAKENBURY. +Anteeksi, hyvät prinssit; mutta jyrkkään +Kuningas kieltänyt on, ett'ei kukaan, +Mink' ollee arvoinenkin, kahdenkesken +Saa puhutella hänen veljeänsä. + +GLOSTER. +Vai niin, lord Brakenbury! Jos suvaitsette, +Niin kuulla saatte kaikki puhelumme; +Maanpetost' ei se koske, ystäväni: +Sanoimme vaan, ett' älykäs ja hurskas +Kuningas on, ja kunnon kuningatar +Ikäinen, kaunis, eikä luulevainen, +Ja jalat Shoren vaimoll' ett' on kauniit +Ja suu kuin kirsikka ja sirkut silmät +Ja mitä makein kieli; lisäks, ett' on +Kuningattaren suku aateloitu. +Mit' arvelette, herra? Eikö totta? + +BRAKENBURY. +Tuon kanss' ei mulla mitään tekemistä. + +GLOSTER. +Ei Shoren vaimon kanssa tekemistä? +Niin, keill' on hänen kanssaan tekemistä, +Sen tehkööt salaa kaikki, paitse yksi. + +BRAKENBURY. +Ja ken se yksi? + +GLOSTER. + Vaimon mies, sa hölmö! +Mua solmiako tahdot? + +BRAKENBURY. + Prinssi hyvä, +Rukoilen anteeksi ja pyydän: älkää +Enempää puhutelko herttuaa. + +CLARENCE. +Sa tehtäväsi teet; sua tottelemme. + +GLOSTER. +Kuningattaren hylkiminä meidän +Totella täytyy. Jää hyvästi, veikko! +Kuninkaan luokse käyn; mit' ikään mulle +Toimeksi antanet, -- niin, käske vaikka +Edwardin leskeä mun siskotella, -- +Teen kaikki sinut vapauttaakseni. +Mut tämä veljeyden syvä loukka +Mua koskee syvemmin kuin aavistatkaan. + +CLARENCE. +Niin, meit' ei kumpaakaan se miellyttäne. + +GLOSTER. +Sun vankeuttasi ei kauan kestä; +Sun pelastan tai itse sijaas astun. +Siis mieltäs malta. + +CLARENCE. + Täytyy. Hyvästi! + + (Clarence, Brakenbury ja vartijat poistuvat.) + +GLOSTER. +Niin, mene sinne, mist' et palaa koskaan, +Typerä, tuhma Clarence! -- Niin sua säälin, +Ett' oiti sielus taivaaseen ma laitan, +Jos taivas lahjan meidän kädest' ottaa. +Ken tuossa? Äsken vapautettu Hastings? + + (Hastings tulee.) + +HASTINGS. +Hupaista huoment', armollinen herra! + +GLOSTER. +Kamariherra hyvä, samaa teille. +No, tervetullut taaskin taivasalle. +Mut miltä loordin tuntui tyrmäss' olla? + +HASTINGS. +Pitäähän vangill' olla kärsimystä; +Mut kyllä kerran tiedän kiittää niitä, +Jotk' ovat syypäät olleet vankeuteeni. + +GLOSTER. +Tietysti, tietysti; ja samoin Clarence; +Nuo teidän vainoojanne myös on hänen +Ja hälle saman tehneet, minkä teille. + +HASTINGS. +Voi sentään, että kotka kytketään, +Kun haukat saa ja sääsket mielin ryöstää! + +GLOSTER. +Mit' uutta kuuluu ulkoa? + +HASTINGS. + Niin pahaa +Ei ulkoa kuin täältä linnasta: +Kuningas sairas, heikko on ja synkkä; +Pahinta pelkäävät jo lääkäritkin. + +GLOSTER. +Ikävä tieto, santta Paavali! +Oo, hurjasti hän elänyt on kauan +Ja vallaspersoonaansa kulutellut; +Sydäntä särkee, kun sit' aatteleepi, +Hän onko vuoteen omana? + +HASTINGS. + On aivan. + +GLOSTER. +Edellä menkää; minä tulen heti. + (Hastings menee.) +Ei elää voi hän, ei saa kuolla ennen +Kuin Yrjö taivaaseen on passin saanut. +Nyt käyn ja Clarenceen hänt' ärsytän +Valeilla, joita kuvaan aimo syillä; +Ja jos vaan tarkka tuumani ei petä, +Niin Clarence ei näe huomispäivää. Sitten +Jumala Edwardin saa armoons' ottaa, +Ja mulle mailman telmäkentäks suoda. +Warwickin kuopustyttären ma nain; +Hält' isän tosin surmasin ja miehen, +Mut paras keino lutkaa lohduttaa +On isäks ruveta ja mieheks hälle. +Sen teenkin, en niin paljo rakkaudesta, +Kuin muiden salatarkoitusten tähden, +Joit' aion tällä naimisella voittaa. +Mut hevosetta lähden markkinoille: +Viel' elää Clarence, Edward kuninkoipi; +Kun poiss' on nuo, niin laskun tehdä voipi, + + (Menee.) + + +Toinen kohtaus. + + Lontoo. Toinen katu. + + (Kuningas Henrik kuudennen ruumista kannetaan avonaisessa + arkussa; ylimyksiä vartioväkenä, tapparakeihäät kädessä; + Lady Anna surupuvussa.) + +ANNA. +Alas, alas kunniakas taakkanne, -- +Jos kunnian voi panna ruumisarkkuun -- +Ett' itkeä ma saan ja valitella +Tuon hurskaan Lancasterin äkkisurmaa. -- +Jääkylmä hahmo pyhän kuninkaan! +Sa, vaalas tuhka Lancasterin heimon! +Kuninkaan veren tähde veretön! +Mun salli esiin kutsua sun hahmos, +Ett' Anna raukan kuulet valitukset, +Edwardin, poikas lesken, poikas, jonka +Se käsi tappoi, joka nuo löi haavat. +Kah, noihin ikkunoihin, joista ulos +Elosi lähti, voidett' avutonta +Nyt poloisista silmistäni valaan: -- +Kirottu käsi, joka nuo tek' aukot! +Kirottu sydänkin noin sydämmetön! +Kirottu veri, joka veres laski! +Viel' olkoon julmempi sen kurjan osa, +Ken surmas kautta meidät kurjiks saattoi, +Kuin mitä lukin, kyyn tai rupikonnan +Tai minkä myrkkylieron osaks soisin! +Jos lapsen saa hän, keskoinen se tulkoon +Ja epäsikiö ja rujoluoma, +Jok' inhottavall' epämuodollaan +Toivoisan äitinsäkin säikäyttää! +Isältään periköön se ilkeyden! +Ja jos se vaimon saa, niin tämä tulkoon +Polommaks vielä hänen kuoltuaan +Kuin minä nuoren mieheni ja sinun! -- +Nyt Chertseyyn pyhä taakka tää; sen sinne +Paavalin kirkosta nyt hautaan viemme. +Kun väsytte, niin huotkaa; sill'aikaa +Ma ruumist' itken Henrik kuninkaan. + + (Kantajat nostavat ruumisarkun maasta ja kulkevat eteenpäin.) + (Gloster tulee.) + +GLOSTER. +Seis, kantajat, ja ruumis maahan pankaa! + +ANNA. +Mik' ilkinoita tänne toi tuon lemmon +Ehkäämään pyhää rakkauden työtä? + +GLOSTER. +No, ruumis maahan, konnat! Ken ei kuule, +Ma siitä, santta Paavali, teen ruumiin. + +1. YLIMYS. +Pois, arkun tieltä väistykää, mylord. + +GLOSTER. +Hävytön koira! Seis, kun minä käsken! +Pois rinnoiltani pertuskasi siirrä, +Tai, kautta Paavalin, sun maahan paiskaan +Ja sinut survon, korska kerjäläinen! + + (Kantajat laskevat arkun maahan.) + +ANNA. +Kah! Vapisette kaikki! Pelkäättenkö? +Ah! Teit' en moiti, kuolevia teitä: +Pirua kuolevaisen silm' ei siedä, -- +Pois, sinä hirvittävä hornan airut! +Vallassas oli vaan tuon kuolleen ruumis, +Mut hänen sieluaan et saa; siis, poistu! + +GLOSTER. +Sulo pyhimys, noin älä noidu, hurskas! + +ANNA. +Ruma perkel, älä häiri, Herran tähden! +Täst' onnen maasta helvetin sa teit, +Kiroilla, tuskan huudoilla sen täyttäin. +Jos ilo sull' on nähdä inhat työsi, +Niin tuoss' on teurastustes taidon näyte. -- +Oi, herrat, nähkääs: Henrik vainaan haavat +Suuns' avaa jäykän uuteen veren vuotoon! +Punastu, häpee, rujo luodenkanto, +Kun läsnäolosi saa kylmät, tyhjät +Ja verettömät suonet verestämään: +Tekosi luonnoton ja petomainen +Tään perin luonnottoman tulvan nostaa. -- +Jumala, joka loit tän veren, kosta! +Maa, mantu, joka joit tän veren, kosta! +Murhaajan päähän nuoles iske, taivas! +Maa, ratkee, niele hänet elävältä, +Kuin veren nielit hyvän kuninkaankin, +Tuon hornan palkkalaisen teurastaman! + +GLOSTER. +Rakkauden ohjett' ette tunne, rouva: +Hyvällä pahaa kosta; sitä siunaa, +Ken sua kiroo. + +ANNA. + Konna, sin' et tunne +Lakia Jumalan etk' ihmisten; +Pahinkin peto tuntee säälimystä. + +GLOSTER. +Mut minä en, ja siis en ole peto. + +ANNA. +Oo, ihme: perkeleetkin puhuu totta! + +GLOSTER. +Ihmeempää, että enkelit noin raivoo. -- +Jumalan ihanainen naiseksi, +Suvaitkaa luulluista mun synneistäni +Täss' edessänne täysin puhdistaita. + +ANNA. +Ruttoinen vihalainen mieheksi, +Suvaitse tietyistä sun synneistäsi +Mun täysin kirota sua, kirottua. + +GLOSTER. +Somempi kuin voi mainitakaan kieli, +Suvaitkaa hetki mulle puolustukseen. + +ANNA. +Rumempi kuin voi aatellakaan mieli, +Sill' itses puolustat, ett' astut hirteen. + +GLOSTER. +Mun syyhyn saattais moinen epätoivo. + +ANNA. +Mut epätoivo tuo sua puolustaisi; +Näin koston ansaitun sa itse saisit, +Jok' ansiottomasti muita tapoit. + +GLOSTER. +Mutta entä, jos en tappanutkaan heitä? + +ANNA. +Niin eläisivät; mutta kuolleit' ovat +Ja sinun kauttas, hornan palkkalainen. + +GLOSTER. +En miestäs surmannut. + +ANNA. + No, siis hän elää, + +GLOSTER. +Ei, kuollut on hän: Edward hänet tappoi. + +ANNA. +Sen valehtelit omaan päähäs, herja: +Sen verenpä sen näki Margareeta +Sun murhaveitsestäsi höyryvän, +Jonk' oisit hänen rintahansa syössyt, +Jos iskua ei torjunut ois veljes. + +GLOSTER. +Mua hänen herjakielens' ärrytti, +Mun, syyttömän, kun päähän syyn hän syyti. + +ANNA. +Sua oma verivimmas ärrytti, +Jok' uneksi vaan aina teurastusta. +Tapoithan tämän kuninkaan. + +GLOSTER. + Sen myönnän. + +ANNA. +Vai myönnät, mäyrä? Myöntäköön myös Luoja, +Ett' ilkityöstäs kadotukseen joudut! +Oi, lempeä hän oli, jalo, hurskas. + +GLOSTER. +Siis omiansa taivaan kuninkaalle. + +ANNA. +Hän taivaass' on, mut sinne sin' et tule. + +GLOSTER. +Mua kiittäköön, kun autoin häntä sinne; +Hän sopii sinne paremmin kuin maahan. + +ANNA. +Ja sinä sovit parhain helvettiin. + +GLOSTER. +Viel' yhteen paikkaan, -- saanko sanoa? + +ANNA. Niin, vankityrmään. + +GLOSTER. + Teidän makuusuojaan. + +ANNA. +Paetkoon rauha sinun makuumailtas! + +GLOSTER. +Niin tekee, kunnes makaan teidän luona. + +ANNA. +Ma toivon vaan. + +GLOSTER. + Ma tiedän sen. -- Mut, Anna, -- +Purevaa tätä sanasutka-kiistaa +Kalsompaan äänitapaan vaihtaaksemme -- +Syy Plantagenetien äkkisurmaan, +Niin Henrikin kuin Edwardin, se eikö +Lie moitittavampi kuin itse teko? + +ANNA. +Sin' olit syy ja kirottu myös teko. + +GLOSTER. +Sulonne tähän tekoon oli syynä, +Sulonne, joka unessa mua kiusas +Käsiksi käymään koko mailman surmaan +Vaan hetken ilost' iharinnoillanne. + +ANNA. +Jos uskoisin sua, murhamies, niin raastais +Sen sulon poskiltani pois nää kynnet. + +GLOSTER. +Nää silmät moist' ei sietäis sulon hukkaa; +Mun nähteni sit' ette turmeleisi; +Siit' elvyn niin kuin mailma auringosta; +Mun päiväni se on, mun elämäni. + +ANNA. +Yö päivälles, ja surma elämällesi. + +GLOSTER. +Äl' itseäsi kiroo, sulo luomus: +Kumpikin olet. + +ANNA. + Soisin, että oisin, +Niin että sinulle ma kostaa saisin. + +GLOSTER. +Olisi mitä luonnottomin teko +Hänelle kostaa, joka sua lempii. + +ANNA. +Olisi oikea ja viisas teko +Hänelle kostaa, joka miehein tappoi. + +GLOSTER. +Ken, armas, sulta miehen vei, sen teki +Paremman miehen hankkiakseen sulle. + +ANNA. +Parempaa miest' ei hengi päällä maan. + +GLOSTER. +On mies, ken paremmin kuin hän sua lempii. + +ANNA. +Ken se? + +GLOSTER. + Plantagenet. + +ANNA. + Se nimi hällä. + +GLOSTER. +Niin sama nimi, paremman vaan lainen. + +ANNA. +Miss' on hän? + +GLOSTER. + Tässä. + + (Anna sylkee häneen.) + + Miksi minuun syljet? + +ANNA. +Oo, ett' ois surman myrkkyä se sulle? + +GLOSTER. +Noin ihanassa milloin asui myrkky? + +ANNA. +Niin, vihatumpaan milloin osui myrkky? +Pois, konna! Silmäni sa sokaiset. + +GLOSTER. +Sun silmäs, armas, soaissut on minun. + +ANNA. +Oo, jospa basiliskeja ne oisi +Ja kuoliaaks sun löisivät! + +GLOSTER. + Oi, jospa' +Niin saisin kuolla kerrassaan; nyt minut +Ne elävältä surmaavat. Nuo silmät +Kiers' itkun suolaisen mun silmistäni, +Lapsekkain kyynelin ne soaisten, +Nää silmät, joit' ei kostuttanut sääli. +Kun itkivät York isäni ja Edward +Rutlandin parkuhuudon kuullessansa, +Kun musta Clifford häneen miekkans' iski, +Tai uljas isäsi kun lapsen lailla +Isäni synkän kuolintarun kertoi +Ja kymmenesti suupui nyyhkytykseen, +Ett' oli kuulijainkin silmät märjät +Kuin lehvät sateessa; ja näissä kauhuiss' +Urokas silmän' itkun hellän hylki, +Ja mit' ei surut nää siit' irti saaneet, +Sen sulos sai; mun soannut on itku. +En ystävää, en vihamiestä kärtä, +Ei mairesanaa kielenikään tunne, +Mut nyt kun sulosi ma palkaks toivon, +Niin ylväs sydän kärttää, kieli mairii. + (Anna katsoo häntä halveksivasti.) +Äl' ivaan moiseen huuliasi säännä. +Ne suuteloit' on eikä pilkkaa varten. +Jos et voi kostoltasi anteeks suoda, +Teräväkärkisen saat tuossa miekan: +Se tähän uskolliseen poveen paina, +Vapauta sua jumaloiva sielu, +Sen kuoliniskulles nyt paljastan ma, +Rukoillen polvillani kuolemaa. + (Paljastaa rintansa; Anna tavoittaa häntä miekalla.) +Äl' esty; Henrik kuninkaan ma tapoin, +Vaan sulosi mua siihen houkutteli. +No, joudu! Minä Edward prinssin pistin; + (Anna tavoittaa häntä miekalla.) +Vaan näkösi taivainen mua kiihoitti. + (Anna antaa miekan vaipua.) +Nyt nosta miekka, taikka minut nosta! + +ANNA. +No, nouse, teeskelijä! Surmaas toivon, +Mut en sen toimittaja tahdo olla. + +GLOSTER. +Mun käske toimittaa se, ja sen täytän. + +ANNA. +Sen olen tehnyt. + +GLOSTER. + Vihoissasi teit sen. +Se sano uudelleen, niin tämä käsi, +Mi lemmen tähden lemmen surmas sulta, +Nyt surmaa vielä taatummankin lemmen, +Näin syypääks sinut tehden kahteen surmaan. + +ANNA. +Jos mieles tuntisin ma! + +GLOSTER. +Se kielelläni asuu. + +ANNA. +Molemmat voivat pettää. + +GLOSTER. +Ei silloin mikään taattu. + +ANNA. +No, hyvä, tuppeen miekka! + +GLOSTER. +Siis rauhan mulle takaat! + +ANNA. +Sen saat sa tietää vasta. + +GLOSTER. +Siis toivoako saanen? + +ANNA. +Sen kaikki saavat, toivon. + +GLOSTER. +Tää sormus ota multa. + +ANNA. +Ken ottaa, viel' ei anna. + + (Panee sormuksen sormeensa.) + +GLOSTER. +Niin kuin tää sormus sormeasi kiertää, +Poveskin sydän-raukkaseni kietoo! +Kumpaakin helli, kumpikin on sinun. +Ja jos suot ihastuneen orja-raukan +Sun sulokädestäsi armon pyytää, +Niin ijäks hänen onnensa sa turvaat. + +ANNA. +Mik' on se? + +GLOSTER. + Että tämän surun toimen +Jätätte hälle, jolla enemmän +On syytä suruun, sekä Crosby-placeen +Menette oiti; Chertseyn luostariin kun +Pyhillä menoill' olen haudannut +Tään jalon kuninkaan ja hautansakin +Katuman kyynelillä kastellut, +Tapaamaan teitä riennän viipymättä. +Monesta salasyystä rukoilen nyt: +Luvatkaa tämä. + +ANNA. + Sydämmestän' aivan. +Ja minua se suurest' ilahduttaa, +Ett' olette näin katumukseen tullut. -- +Tressel ja Berkley, mua seuratkaa. + +GLOSTER. +Sanokaa jäähyväiset. + +ANNA. + Kannattaako? +Mut koska mairimaan mua opetitte, +Kuvailkaa, että tein jo jäähyväiset. + + (Lady Anna, Tressel ja Berkley menevät.) + +GLOSTER. +Edelleen ruumis viekää. + +2. YLIMYS. +Chertseyynkö, jalo herra? + +GLOSTER. +White-Friarsiin; mua siellä vartokaa. -- + (Ruumissaatto lähtee.) +Näin onko koskaan naista kosittu? +Näin onko koskaan naista voitettu? +Omata tahdon hänet, mut en kauan. +Kuin? Minä, miehens', appens' surmaaja, +Näin häneen isken kesken vihan vimmaa, +Kirous huulillaan ja silmiss' itku +Ja vihan veritodistaja läsnä. +Jumala, hänen tuntonsa ja kaikki +Mua vastass' on, muut auttajaa ei mulla +Kuin perkele ja tekopyhä katse, +Ja sentään voitan, -- kaikki tyhjää vastaan! +Haa! +Jo unhottiko uljaan Edward prinssin, +Miehensä, jonka vihapäissä tapoin +Kuukautta kolme sitten, Tewksburyssä? +Sulompaa, lempeämpää ylimystä, +Niin luonnon ihan tuhlaamalla luomaa, +Nuort', uljast', ylvää, kuninkaallist' aivan +Ei avarassa maailmassa toista: +Ja sentään katseens' alentaa hän minuun, +Jok' armaan tämän kukantaimen taitoin +Ja hälle leskivuoteen kolkon laitoin! +Minuhun, epämuotoiseen ja nilkkuun, +Jok' en niin puolta ole Edwardista! +Ropohon panen herttuakuntani, +Ett' olen erehtynyt muodostani: +Hän näkee, piru vie, mit' en näe itse, +Ett' olen sentään ihmeen kaunis mies. +Mun täytyy ostaa itselleni peili +Ja pitää tusinoittaan räätäleitä, +Ruhoni saadakseni sieväks oikein. +Kun näin nyt oman suosioni voitin, +Niin täytyneehän siitä jotain maksaa. +Mut ensin tämän veikon hautaan saatan, +Ja sitten tillitellen kullan luokse. +Sa armas päivyt, peilin virkaa täytä, +Kuvani mulle käydessäni näytä! + + (Menee.) + + +Kolmas kohtaus. + + Lontoo. Huone hovilinnassa. + + (Kuningatar Elisabeth, lord Rivers ja lord Grey tulevat.) + +RIVERS. +Tyvetkää, rouva; pian majesteetti +Takaisin entisen saa terveytensä. + +GREY. +Tuo huolenne vaan häntä huonontaa; +Siis, Herran tähden, hyvill' olkaa mielin +Ja hilpein puhein häntä hauskutelkaa. + +ELISABETH. +Jos kuolee hän, niin mikä mua kohtaa? + +GREY. +Ei muu kuin moisen miehen tappio. + +ELISABETH. +Mut moisen miehen tappio on kaikki. + +GREY. +Jos kuolee miehenne, niin lohdutukseks +On taivas teille suonut kelpo pojan. + +ELISABETH. +Hän nuori on ja, kunnes ikään tulee, +On hällä holhoojana Richard Gloster, +Jok' ei mua helli eikä ketään teistä. + +RIVERS. +Protektoriksi hänkö määrätty? + +ELISABETH. +Päätetty, vaikk' ei vielä määrätty; +Mut siksi käy, jos kuolee kuninkaamme. + + (Buckingham ja Stanley tulevat.) + +GREY. +Kah, tuossa loordit Buckingham ja Stanley. + +BUCKINGHAM. +Iloista huoment', armollinen rouva! + +STANLEY. +Jumala yhä suokoon ilonpäivää! + +ELISABETH. +Kreivinna Richmond, hyvä herra Stanley, +Rukoukseenne tuskin sanoo: aamen. +Mut, Stanley, vaikka vaimonne hän onkin +Ja ei mua rakasta, niin, hyvä loordi, +Ma teit' en vihaa hänen ylpeydestään. + +STANLEY. +Rukoilen teitä, älkää uskoko +Kateiden parjaajien kanteluita; +Ja syystäkin jos häntä syytettäisi, +Niin heikkouttaan sietäkää, jonk' alku +Vaan sairas oikka on eik' ehdon häijyys. + +ELISABETH. +Kuninkaan tänään näittekö, lord Stanley? + +STANLEY. +Me, Buckinghamin herttua ja minä, +Kuninkaan luota tullaan suoraa päätä. + +ELISABETH. +Toivetta onko parantumisesta? + +BUCKINGHAM. +Parahat toiveet: hilpeä on mieli. + +ELISABETH. +Jumalan kiitos! Häntä puhutitte? + +BUCKINGHAM. +Kyll', arvo rouva: sovittaa hän soisi +Glosterin herttuan ja veljienne +Ja näiden sekä kamariherran välin; +Pateilleen on hän heidät haastattanut. + +ELISABETH. +Jos kaikki hyvin ois! Mut ei, ei koskaan! +Alenemass' on onnemme, ma pelkään. + + (Gloster, Hastings Ja Dorset tulevat.) + +GLOSTER. +Vääryyttä mulle tehdään, sit' en kärsi. -- +Keit' on ne, jotka kuninkaalle nurkuu, +Ett' olen tyly muka, heit' en lemmi? +Se häntä, santta Paavali, ei lemmi, +Ken hänen korvans' ahtaa vihaa täyteen. +Kun mairia en voi ja mielistellä, +Sukoilla, nauraa, mataa, hännystellä +Kuin marakatti taikka ranskalainen, +Niin olen kohta ilkeä ja häijy. +Vihoitta eikö vakaa mies saa elää, +Näin joutumatta suoruudestaan pilkaks +Imelän, luihun silkkinarrijoukon? + +GREY. +Kenelle armonne nyt puhuu? + +GLOSTER. + Sulle, +Jok' armosta ja kunniast' et tiedä. +Sua loukkasinko? Vääryytinkö milloin? +Tai sua? -- tai sua? -- tai ketään joukostanne? +Sen vietävät! Kuningas, -- jota taivas +Paremmin varjelkoon, kuin toivoisitte, -- +Saa tuskin hengenvuoron rauhass' olla, +Niin häntä tyhjin kantein kidutatte. + +ELISABETH. +Petytte, veli Gloster; kuningas, +Omasta ylhäisestä tahdostansa +Eik' armoon-pyrkijöiden yllykkeestä, +Varoen sisäist' ehkä kaihelmaanne, +Jot' ilmaissut on ulkokäytöksenne +Mua, lapsiani, veljiäni kohtaan, +On teitä kutsuttanut, tiedustaakseen +Vihanne syytä ja sen poistaaksensa. + +GLOSTER. +Vihani? Kuin? -- Niin tärviöll' on mailma, +Ett' öyhkää tiiti, missä arkoo kotka. +Kun kaikk' on moukat tulleet aateliksi, +Niin moni aatelus saa olla moukka. + +ELISABETH. +Niin, tähtäys on selvä, veli Gloster: +Teit' äimii mun ja ystäväini nousu. +Kies'auta. ett'ei meidän teit' ois tarvis. + +GLOSTER. +Mut meidän on, kies'auta, teitä tarvis: +Veljemme vankina on teidän syystä, +Vihoissa itse olen, ylenkatseess' +On aatelisto, viroill' ylhäisillä +Niit' äyriäiksi tehdään, jotka tuskin +Ol' äyrin väärtit pari päivää sitten. + +ELISABETH. +Sen kautta, joka tähän arkaan arvoon +Tilasta tyytyvästä minut nosti! +En koskaan kuningasta yllytellyt +Clarencen herttuata vastaan, jota +Päinvastoin aina innokkaasti puolsin. +Katalaa vääryyttä te teette mulle, +Näin syyttä saattain minut pahaan luuloon. + +GLOSTER. +Te kyllä kieltää voitte, että syypää +Olitte Hastingsinkin vankeuteen. + +RIVERS. +Mylord, sen voi hän, sillä -- + +GLOSTER. +Vai voi, lord Rivers? Niin, ken sit' ei tiedä? +Hän enemmänkin voi kuin tämän kieltää. +Teit' auttaa voi hän moneen oiva virkaan +Ja sitten kieltää osanottonsa, +Sanoa vaan: se ansion on palkka. +Mit' ei hän voi? Hän voi -- niin, totta, huolla -- + +RIVERS. +Mitenkä? Huolla? + +GLOSTER. +Mitenkä huolla? Huolla kuninkaalle, +Somalle kelpo poikamiehelle. +Niin hyvää kauppaa mummonne ei tehnyt. + +ELISABETH. Lord Gloster, liiaks sietänyt jo olen +Tuot' ivaa katkeraa ja raakaa herjaa. +Kuningas, jumaliste, tietää saakoon, +Mit' ilkeätä pilkkaa teiltä kärsin! +Olisin ennen palkkapiika maalla +Kuin ylväs kuningatar näillä ehdoin, -- +Ivailun, kiusan, herjan hampaiss' aina. +Vähä ilo Englannin on valtiaalla. + + (Kuningatar Margareeta ilmestyy näyttämön perälle.) + +MARGAREETA (syrjään). +Vähetä senkin vähän suokoon Luoja! +Sun arvos, vahas, istuimes on minun. + +GLOSTER. +Kuin? Uhkaatteko kantaa kuninkaalle? +Se tehkää surkomatta: minkä sanoin, +Sen taata tohdin kuninkaankin kuullen, +Niin, vaikka Toweriin hän minut pankoon. +Puhua täytyy: työni unhoon jäävät. + +MARGAREETA (syrjään). +Pois, perkele! Ne liian hyvin muistan! +Veit hengen mieheltäni Towerissa +Ja poika-pololtani Tewksburyssa. + +GLOSTER. +Te ette vielä kuningatar ollut +Ja miehenne ei kuningas, kun minä +Jo hänen suurten tuumains' olin juhta, +Kopeiden vainoojainsa juurittaja +Ja ystäväinsä aulis hyvittäjä, +Ja jalostuttaakseni hänen vertaan, +Omaani vuodatin ma. + +MARGAREETA (syrjään). + Niin, ja vielä +Jalompaa vertakin kuin sun ja hänen. + +GLOSTER. +Mut te ja puolisonne Grey sen aikaa +Lancaster-suvun hyväks kapinoitte; -- +Te, Rivers, myöskin. -- Miehennehän kaatui +Saint Albansissa Margareetan väessä? +Mun suokaa muistuttaa, jos unhotitte, +Mit' ennen olitte ja mitä nyt, +Ja mitä minä olin ja nyt olen. + +MARGAREETA (syrjään). +Verinen konna, ja se olet yhä. + +GLOSTER. +Sanansa Clarence-raukka söi ja petti +Isänsä Warwickin, -- Kies' anteeks suokoon! -- + +MARGAREETA (syrjään). +Jumala kostakoon! + +GLOSTER. +Edwardin hyväks kruunust' otellakseen; +Mut kiikkaan joutui kiihkastaan. Oi, mulla +Jos sydän kivest' ois kuin Edwardilla, +Tai hällä hellä, säälivä kuin mulla! +Tään mailman lapseks olen liian houkka. + +MARGAREETA (syrjään). +Siis mene helvettiin ja jätä mailma, +Sa kakodaimon! Siellä sun on valtas. + +RIVERS. +Lord Gloster, siihen levottomaan aikaan, +Jost' alun vihaamme te juonnatte, +Herraamme kuningasta seurasimme; +Myös teitä kuninkaana seuraisimme. + +GLOSTER. +Kuningas minä? Ennen kauppasaksa! +Se aatoskin se minust' etääll' olkoon! + +ELISABETH. +Niin pieneks ilonne kuin arvannette, +Jos olisitte tään maan kuningas, +Te yhtä pieneks voitte arvata +Mun iloni sen kuningattarena. + +MARGAREETA (syrjään). +Pien' ilo on maan kuningattarella: +Min' olen se, ja ilost' olen tyhjä. +Minulta kärsivällisyys jo loppuu. -- + + (Astuu estin.) + +Mua kuulkaat, rosvot, jotka riitelette +Nyt saaliista, jonk' anastitte multa! +Ken teist' ei vapise, kun minuun katsoo? +Kumarrus nöyrä valtiaalle, taikka +Vaviskaa valtaheittoa, te luopiot! +Haa! maire konna, älä käänny pois! + +GLOSTER. +Miks silmissäni väikyt, noita ryytty? + +MARGAREETA. +Ma sulle kertaan kaikki pillatyösi: +Sen totta teenkin, ennen kuin sun päästän. + +GLOSTER. +Maanpakoon surman uhall' olet pantu. + +MARGAREETA. +Niin, mutta maanpako on tuskaisempi +Kuin surma olla voi, jos täällä viivyn. +Sin' olet miehen mulle, pojan velkaa, -- +Sinä kruunun, -- alamaisuuden te kaikki; +Suruni tää on oikeastaan teidän +Ja ryöstämänne riemut kaikki minun. + +GLOSTER. +Kirous, jonka isältäni sait, +Kun paperilla sevit urhon otsan +Ja silmäns' ivallas sait tulvimaan +Ja niiden kuiveeks annoit liinan, jonka +Rutlandin viattomaan vereen kastoit, -- +Kirous, jonka katkeroiduin mielin +Hän sinuun syyti, kohdannut sua ompi; +Se Jumalan on kosto, eikä meidän. + +ELISABETH. +Vanhurskaan Jumalan, mi syytönt' auttaa. + +HASTINGS. +Oi, teko hirmuinen tuo lapsen murha +Ja armottomin, mit' on koskaan kuultu! + +RIVERS. +Tyrannikin, sen kuullessansa, itki. + +DORSET. +Ja kaikki ennustivat koston päivää. + +BUCKINGHAM. +Northumberland, jok' oli läsnä, itki. + +MARGAREETA. +Kuin? Äsken tullessani ärisitte +Valmiina käymään toisienne kurkkuun, +Ja vihanne nyt kaikki minuun kääntyy! +Niin Yorkin kirousko taivaan valtaa, +Ett' Edwardini, Henrikkini surma, +Valtamme hukka, maanpakoni tuskat, +Kaikk' on vaan kostoksi tuon poika houkan? +Jos halki pilvein kirot taivoon tunkee, +Kironi vinha, raskaat pilvet ratko! -- +Sotahan älköön kuninkaamme kuolko, +Vaan viinaan, niinkuin murhan kautta meidän. +Tehdäkseen siten hänet kuninkaaksi! +Sun Edwardisi, Walesin nyky-prinssi, +Kuin minun Edwardini, Walesin prinssi, +Hän nuorna väkinäisen surman saakoon! +Sä, kuningatar nyt, kuin ennen minä, +Näe onnes loppu, niinkuin minä raukka! +Eläös kauan, lapsiasi itkein! +Näe toisen, niinkuin minä nyt näen sinun, +Arvollas öyhkäävän, kuin sinä minun! +Ilosi ennen sua menköön hautaan; +Ja pitkällisten tuskain päästä kuole +Miehettä, lapsetonna, kruunutonna! +Rivers ja Dorset, olittehan läsnä, +Ja sinä, Hastings myös, kun murhaveitsi +Lävisti poikani. Jumala, kuule: +Teist' älköön ykskään luonnon ikään pääskö, +Vaan äkkisurma teidät temmatkoon! + +GLOSTER. +No, joko päätit, inha noita ryytty? + +MARGAREETA. +Sua muistamatta? Seis, mua kuule, koira. +Jos taivaalla on varastossaan tuskaa +Pahempaa, kuin mit' itse sulle tiedän, +Niin säästäköön sen, kunnes täys on syntis; +Vihansa silloin viskatkoon se sinuun, +Tään mailma-raukan rauhanhäirijään! +Kalutkoon tunnon mato mieltäs aina! +Epäile ystävääsi petturiksi, +Ja konnaa pidä helmaystävänäs! +Unt' älköön kuolevaiseen silmääs tulko, +Pait milloin tuskan kauhust' uneksien +Näet hornan täyden hirmu-perkeleitä! +Kuvaton ryhmä! Tonkivainen karju! +Sa, joka syntymässäs luonnon orjaks +Ja hornan pojaksi jo leimattiin! +Emosi raskaan kohdun ruma tahra! +Isäsi lantioiden häijy siitos! +Repale kunniasta! Inhoittava -- + +GLOSTER. + +Margareeta. + +MARGAREETA. + Richard! + +GLOSTER. + Mitä? + +MARGAREETA. + Se ei sulle. + +GLOSTER. +Anteeksi suokaa; luulin että mulle +Ne olivat nuo tylyt nimet kaikki. + +MARGAREETA. +Niin olivat; mut vastaust' en pyynnyt. +Oi, lopettaa mun anna kiroukseni! + +GLOSTER. +Sen minä tein, ja loppu on -- Margareeta. + +ELISABETH. +Näin kirouksenne kääntyi itsehenne. + +MARGAREETA. +Kuvakuningatar, vallastani varjo! +Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa, +Jok' on sun surmaseittiinsä jo saanut? +Hupakko! Tappoveistäs itse hiot; +Mut kerran vielä kiroomaan mua kaipaat +Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa. + +HASTINGS. +Kirosi hurjat päätä, väärä velho; +Tuhokses muuten meiltä maltin viet. + +MARGAREETA. +Hyi, hävetkää! Te multa maltin viette. + +RIVERS. +Hyv' oisi teidän tietää tehtävänne. + +MARGAREETA. +Mua palvella on teidän tehtävänne. +Ma kuningatar oon, te alamaiset: +Se tehtävä ois teidän hyvä tietää. + +DORSET. +Hänt' älkää härnätkö, hän ei lie viisas. + +MARGAREETA. +Vait, herra markiisi, te nokkaviisas! +Nuor' arvonne on leima, tuskin käypä. +Oi, jospa tuntis tuore aatelinne, +Kuink' ilman sitä olisitte kurja! +Ken ylhääll' on, saa monet puuskat kestää, +Ja jos hän kaatuu, murskaantuu hän aivan. + +GLOSTER. +Hyvä neuvo! -- Opiks olkoon markiisi! + +DORSET. +Teit' yhtä hyvin koskee se kuin mua. + +GLOSTER. +Enemmän; minä synnyin ylähällä; +Pesämme rakettu on setrin latvaan, +Se leikkii myrskyssä ja päivää pilkkaa. + +MARGAREETA. +Ja varjoo päivän, voi! Mun päivänikin, +Mun poikani nyt kuolon varjoss' on; +Sen kirkkaan sädevalon vihas musta +Ikuiseen pimeyteen on verhonnut. +Te meidän pesässämme pesitte. -- +Näkevä Jumala, sit' älä kärsi! +Verillä saatu veriin hukkukoon! + +BUCKINGHAM. +Vait! vait! -- hävystä, jos ei rakkaudesta. + +MARGAREETA. +Häpyä, rakkautt' älä mainitsekaan: +Hävyttä teurastitte multa toivon, +Ja rakkaudetta mua kohtelitte. +Mull' elo häpeää on, rakkaus vihaa, +Ja tässä häpeässä vihan' elää. + +BUCKINGHAM. +Herjetkää, herjetkää! + +MARGAREETA. +Buckingham prinssi, kättäs suutelen ma +Sopuuden merkiksi ja ystävyyden: +Sun hyvin käyköön ja sun jalon heimos! +Sun vaippaasi ei meidän veri tahraa, +Ja sinua mun kironi ei koske. + +BUCKINGHAM. +Ei muita liioin; kirot aina jäävät +Sen huulille, jok' ilmaan niitä purkaa. + +MARGAREETA. +Ei, pilviin nousevat ne, herättäen +Jumalan rauhan vienost' unestaan. +Oi, Buckingham, sa varo tuota koiraa! +Se liehakoidessansa sua puree, +Ja kuolinhaavan syö sen myrkkyhammas. +Sen miehen seuraa karta, varo häntä! +Häness' on synnin, kalman, hornan leima, +Ja kaikki näiden väki kuulee häntä. + +GLOSTER. +Mitä hän sanoo, mylord Buckingham? + +BUCKINGHAM. +Ei mitään, prinssi, mistä huolin minä. + +MARGAREETA. +Haa! Neuvoani pilkkaatko ja mairit +Pirua tuota, josta varottelin? +Oi, muista tää, kun kerran murenella +Hän sydäntäsi raataa; sano silloin, +Ett' oli Margareeta ennustaja. -- +Jok' ainut hänen vihans uhriks tulkaa +Ja teidän hän ja Jumalan te kaikki! + + (Poistuu.) + +HASTINGS. +Kiroista noista karvani mun nousee. + +RIVERS. +Mun myöskin. Kuinka saa hän olla irti? + +GLOSTER. +Ma hänt' en moiti: kautta pyhän äidin +Hän kärsi liikaa vääryyttä, ja kadun, +Ett' osaks' siihen mullakin on syytä. + +ELISABETH. +Ei mitään syytä mulla, tietääkseni. + +GLOSTER. +Te siitä vääryydestä hyödyn saitte. +Erästä autoin liian tulisesti, +Hän sit' on muistamaan nyt liian kylmä. +Niin, Clarence, totta vie, sai kelpo palkan: +Lätissä vaivastaan on lihomassa; -- +Sen Jumal' anteeks suokoon syyllisille! + +RIVERS. +Hyveellist' on ja kristillistä aivan +Rukoilla vahingoittajainsa eestä. + +GLOSTER. +Niin teen ma aina; (Syrjään.) viisaus sen käskee; +Kirous nyt vaan lankeis omaan päähän. + + (Catesby tulee.) + +CATESBY. +Teit', arvo rouva, majesteetti kutsuu; +Teit' armo, myös; ja teitä, jalot loordit. + +ELISABETH. +Ma tulen, Catesby. -- Seuraatteko, loordit? + +RIVERS. +Me teidän tahtoanne noudatamme. + + (Kaikki menevät paitsi Gloster.) + +GLOSTER. +Teen pahan, ja siit' ensin itse huudan, +Sen tuhon, jota salaa valmistelin, +Sen raskahana muiden niskaan syydän. +Clarencea, jonk' autoin varmaan kätköön, +Ma itken moisten houkkioiden nähden +Kuin ovat Stanley, Hastings, Buckingham; +Sanon, että kuningatar puolueineen +Kuningast' ärsytteli veljeheni; +Sen uskovat he, kostoon yllytellen +Nyt Riversille, Vaughanille, Greylle; +Ma huokaan, viittaan raamattuun ja sanon: +Hyvällä Herra käskee pahaa kostaa. +Näin alastoman konnuuteni verhoks +Räsyä vanhaa pipliasta kiskon, +Pyhältä näyttäin piruimmillanikin. + + (Kaksi murhamiestä tulee.) + +Vait! Hiljaa! Tuossa ovat pyövelini. -- +No, pojat uljaat, rohkeat ja reippaat, +Käsiksi käyttekö nyt tuohon toimeen? + +1. MURHAAJA. +Kyll', arvo herra; valtakirja vaan, +Niin että sisään päästään hänen luokseen. + +GLOSTER. +Hyvinpä harkittu! Se täss' on valmis. + (Antaa heille valtakirjan.) +Kun työ on tehty, menkää Crosby-placeen. +Mut liukkaat olkaa toimissanne, miehet, +Karaiskaa mieltänne; hänt' älkää kuulko; +Clarence on sulosuinen: sydämmenne +Vois heltyä, jos häntä kuuntelette, + +1. MURHAAJA. +Ei hätää! Meill' ei mieli jaarituksiin; +Ei lörpäst' ole toimiin; kieltä emme +Me käyttää aio, kättä vaan, sen takaan. + +GLOSTER. +Te vuodatatte myllynkiviä, +Kun narrin silmä tiukkuu kyyneleitä! +Ma pidän teistä, pojat; joutuun toimeen! +No, rientäkää! + +1. MURHAAJA. + Kyll', armollinen herra. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Lontoo. Huone Towerissa. + + (Clarence ja Brakenbury tulevat.) + +BRAKENBURY. +Miks olette niin synkkä tänään, prinssi? + +CLARENCE. +Oi, yö se oli kauhistava, täynnä +Pahoja unia ja ilkinäkyjä! +Niin totta hurskas kristitty kuin olen, +En moista yötä tahtois elää toista, +Vaikk' iloja ma mailman täyden saisin; +Niin täynnä tuskaa, kauhua se oli. + +BRAKENBURY. +Mit' unta näitte? Sanokaa, ma pyydän. + +CLARENCE. +Näet, karkuun olin päässyt Towerista +Ja laivamatkall' olin Burgundiin, +Ja seurassani oli veli Gloster. +Hän kajuutasta kannelle mun kiskoi; +Siit' Englantiin nyt katseltiin, ja mieleen +Tuhannet johtui tuskat, joilla sota, +Tuo Lancasterin välinen ja Yorkin, +Meit' oli etsinyt. Mut kun me tuossa +Kannella vaaruvalla astelimme, +Livahti Gloster, näet, ja veti minut, +Kun aioin häntä auttaa, kannelt' alas +Kuohaaviin valtameren aaltoihin. +Oi, mikä tuska oli veteen kuolla! +Tuo häijy aallon kohu korvissani! +Nuo surman hirmunäyt silmissäni! +Tuhannet laivanraadot virui siellä, +Tuhannet ruumiit, joita kalat nirhoi; +Ankkurit, kultaharkot, helmiriitat, +Juveelit verrattomat, kalliit kivet +Sekaisin mätättyinä meren pohjaan. +Pääkalloiss' oli jotkut; onteloissa, +Miss' ennen silmät sijaitsi, nyt säihkyi, +Pilkaksi silmäin, kivet kiiluvaiset, +Jotk' ailakoivat meren liejupohjaa, +Ivaten kuolleen luita ympärillään. + +BRAKENBURY. +Kuink' oli teillä kuolinhetkell' aikaa +Syvyyden salaisuutta tarkastella? + +CLARENCE. +Minusta oli; henkitoreiss' olin +Jo useinkin, mut kade luode aina +Pidätti sielun eikä päästänyt +Sit' aavaan, vapaaseen ja tyhjään ilmaan, +Vaan palppaavaan sen painoi sydämmeeni, +Jok' oli katkosta sen ylön antaa. + +BRAKENBURY. +Teit' eikö kuolontuska herättänyt? + +CLARENCE. +Ei, uni jatkui kuolemankin jälkeen. +Nyt vasta alkoi sielussani myrsky! +Tuo runon kuulu yrmy lautturi +Mua tuonen mustan virran yli saattoi +Ikuiseen pimeyden valtakuntaan. +Tulokkaan sielun siellä ensin kohtas +Suur' appeni, tuo kuulu Warwick, joka +Huus ääneen: "Millä pattovalan kostaa +Pimeyden valta Clarence petturille?" +Katosi näin. Ja sitten tuli haamu, +Kuin enkel' ihanainen, valkohiukset +Verillä tahratut; se huusi ääneen: +"Clarence on täällä, viekas, luihu Clarence, +Jok' otti hengen multa Tewksburyssä; -- +Oi, raivottaret, piinaan hänet viekää!" +Ja silloin lauma ilkiperkeleitä +Mua ympäröi ja korvihini ulvoi +Niin kauheasti, että niiden huutoon +Heräsin vavisten, ja kauan jälkeen +Viel' uskoin, että olin helvetissä; +Niin kamalasti vaikutti se uni. + +BRAKENBURY. +Ei ihme, prinssi, että kauhistuitte; +Minäkin kauhistun, kun tuota kuulen. + +CLARENCE. +Oi, Brakenbury! Minä tein tuon kaiken +Mi todistaa nyt sieluani vastaan, +Edwardin tähden; ja hän näin sen maksaa; +Jumala, jos ei harras rukous sua +Voi lepyttää, vaan kostaa tahdot työni, +Vihasi käännä toki minuun yksin! +Laps raukka säästä, oi, ja syytön vaimo! +Jää, vartijani, luokseni, ma pyydän: +On mieli raskas, nukkua ma soisin. + +BRAKENBURY. +Jään kyllä; Luoja suokoon hyvää unta! -- + (Clarence nukahtaa.) +Ajat ja levon hetket suru rikkoo, +Yöst' aamun tekee, keskipäiväst' yön. +Nimeä vaan on ruhtinasten herraus, +Sisäisen vaivan ulkonainen loiste; +Ja luulo-nautinnoistaan heill' on usein +Vaan mailman täysi levotonta huolta. +Nimestä halvast' arvo ruhtinaan +Vaan tyhjäll' eroaapi kaiullaan. + + (Molemmat murhamiehet tulevat.) + +1. MURHAAJA. +Hoi! Kuka siellä? + +BRAKENBURY. +Mit' aiot, mies? Ja kuinka tulit tänne? + +1. MURHAAJA. +Tahdon puhutella Clarencea, ja tulin tänne omin jaloin. + +BRAKENBURY. +Mut miks noin vähin puhumin. + +1 MURHAAJA. +Parempi vähin puhumin kuin pitkin. -- +Suu kiinni vaan, ja esiin valtakirja. + + (Antavat paperin Brakenburylle, joka lukee sen.) + +BRAKENBURY. +Mua tässä velvoitetaan jättämään +Ylevä Clarence herttua teidän käsiin. +En tahdo tutkistella, mik' on mieli, +Vaan tahdon siinä mieless' olla syytön. +Täss' avain on ja tuossa herttua nukkuu. +Vien kuninkaalle tiedon, että teille +Näin olen virkani ma luovuttanut. + +1. MURHAAJA. +Niin, tehkää se; se on viisas teko. Hyvästi vaan! + + (Brakenbury menee.) + +2. MURHAAJA. +Sano, pistämmekö häntä kesken untaan? + +1. MURHAAJA. +Älkäämme; hän sanoo, että olimme pelkureita, kun herää. + +2. MURHAAJA. +Kun herääkö! Hän ei herää ennen kuin suurena tuomiopäivänä. + +1. MURHAAJA. +Niin, silloin hän sanoo, että pistimme häntä kesken untaan. + +2. MURHAAJA. +Tuo sana tuomio se minussa herättää jonkinlaista tunnonvaivaa. + +1. MURHAAJA. +Mitä? Pelkäätkö? + +2. MURHAAJA. +En tappaa häntä, siihen kun on minulla valtuus, vaan joutua +tuomionalaiseksi siitä taposta, ja siitä ei mikään valtuus minua +varjele. + +1. MURHAAJA. +Luulin, että olit päätöksen tehnyt. + +2. MURHAAJA. +Niin olenkin: jättää hänet eloon. + +1. MURHAAJA. +Minä siis palajan Glosterin herttualle sitä kertomaan. + +2. MURHAAJA. +Älä; maltahan vähän! Toivon, että tämä hurskas tuuli vähitellen +kääntyy; sitä ei tavallisesti kestä kauemmin kuin että ehtii lukea +kahteenkymmeneen. + +1. MURHAAJA. +No, miltä nyt tuntuu? + +2. MURHAAJA. +Onhan sitä minussa vielä vähän omantunnon sakkaa. + +1. MURHAAJA. +Muista palkkaamme, kun työ on tehty. + +2. MURHAAJA. +Niin oikein! Hän kuolkoon! Unhotin palkan. + +1. MURHAAJA. +Missä on nyt sinun omatuntosi? + +2. MURHAAJA. +Glosterin herttuan kukkarossa. + +1. MURHAAJA. +Ja kun hän avaa kukkaronsa maksaakseen palkkamme, niin lentää +omatuntosi matkaan. + +2. MURHAAJA. +Vähät siitä! Menköön vaan! Ani harva, jos kukaan, siitä huolii. + +1. MURHAAJA. +Entä, jos se tulee takaisin sinuun. + +2. MURHAAJA. +Minä en rupea sen kanssa tekemisiin; se tekee miehestä pelkurin. Jos +varastat, niin heti se syyttää; jos vannot, niin oiti se sättii; jos +makaat naapurin vaimon kanssa, niin kohta se sinut ilmaisee; se on +semmoinen punastuva, kaino henki, joka panee miehen sydämmen pyörälle; +se tekee jos jonkinlaisia estelyksiä; pakotti minua taannoin antamaan +takaisin rahakukkaron, jonka sattumalta olin löytänyt; se tekee +miehestään kerjäläisen; se on kaikista kaupungeista ja kauppaloista +karkoitettu vaarallisena kapineena; ja jokaisen, joka tahtoo elää +hyvin, täytyy luottaa omaan itseensä ja elää ilman sitä. + +1. MURHAAJA. +Kas, hiisi olkoon! Nyt se on mennyt minun kyynärpäähäni ja puhuttelee +minua, etten tappaisi herttuata. + +2. MURHAAJA. +Ota pirusta vaari, äläkä usko sitä; se tahtoo vaan mielistellä sinua, +että saisi sinut huokailemaan. + +1. MURHAAJA. +Minulla on vahva luonto; minusta se ei saa urakkaa. + +2. MURHAAJA. +Puhut niinkuin reima mies, joka on arka maineestaan. No, käymmekö +työhön käsiksi? + +1. MURHAAJA. +Anna hänelle aivokoppaan miekankahvastasi, ja paiskaa hänet sitten +viiniaamiin tuonne sivuhuoneeseen. + +2. MURHAAJA. +Oiva keksintö! Siitä tulee likopala. + +1. MURHAAJA. +Vait! Hän herää. + +2. MURHAAJA. +Iske! + +1. MURHAAJA. +Ei, puhutelkaamme häntä ensin. + +CLARENCE (herää). +Hoi, vartija! Tuo tänne viiniä! + +1. MURHAAJA. +Viiniä saatte, herra, tarpeeksi kohta paikalla. + +CLARENCE. +Jumalan nimessä, ken olet sinä? + +1. MURHAAJA. +Ihminen, niinkuin tekin. + +CLARENCE. +Mut sull' ei kuninkaallist' ole kieltä. + +1. MURHAAJA. +Ja teill' ei kuninkaallist' ole mieltä. + +CLARENCE. +Sull' ukkosen on ääni, katse nöyrä. + +1. MURHAAJA. +Kuninkaan mull' on ääni, katse oma. + +CLARENCE. +Hämärä puhees on ja kuolettava. +Mua uhkaa silmänne. Miks kalpenette? +Ken teidät laittoi? Asiaako teillä? + +MOLEMMAT MURHAAJAT. +On, on, on, -- + +CLARENCE. +On minut murhata? + +MOLEMMAT MURHAAJAT. +Niin, niin. + +CLARENCE. +Sydäntä teill' on tuskin ilmoittaa se, +Ja sydänt' ei siis ole sitä tehdä. +Mill', ystävät, teit' olen loukannut? + +1. MURHAAJA. +Meit' ette loukannut, vaan kuningasta. + +CLARENCE. +Te mailman miehistäkö valituimmat +Murhaamaan viatonta? Mitä rikoin? +Ken todistajana mua syyttää tässä? +Ketk' ovat valamiehet vikapääksi +Mun julistaneet? Kuka Clarence raukan +Tuominnut katkeraan on kuolemaan? +Laitonta uhata mua kuolemalla, +Ennenkuin laki mun on syypääks saanut. +Jos syntivelastanne toivotte +Kristuksen kalliin veren lunastusta, +Niin menkää, käsin älkää käykö minuun! +Kirottu työ on, jota yritätte. + +1. MURHAAJA. +Sen, minkä teemme, teemme käskystä. + +2. MURHAAJA. +Ja käsky kuninkaan on. + +CLARENCE. + Sokko parka! +Tuo suuri kuningasten kuningas +Lain taulussansa sääsi: älä tapa! +Ivata hänen käskyäänkö aiot +Ja tehdä ihmismurhan? Varo itses! +Hän, näet, pitää kädessänsä koston +Ja lennättää sen rikkojien päähän. + +2. MURHAAJA. +Ja saman koston lennättää hän sinuun +Miestaposta ja valapattuudesta. +Sa sakramentin otit, pitääksesi +Sodassa Lancasterin huoneen puolta. + +1. MURHAAJA. +Ja Herran nimen kavaltajana +Valasi söit ja säiläll' ynseällä +Kuninkaas pojan ruumiin teurastit. + +2. MURHAAJA. +Jot' auttaa vannoit sekä turvata. + +1. MURHAAJA. +Miks meihin käännät Herran jyrkän käskyn, +Jot' olet rikkonut niin suurest' itse? + +CLARENCE. +Ah! kenen tähden tein tuon ilkityön? +Edwardin, oman veljen tähden. Siksi +Hän teit' ei laittanut mua murhaamaan: +Se synti häntä painaa niinkuin mua. +Jos Jumala sen teon kostaa tahtoo, +Niin tietkää, että Hän sen tekee julki. +Te voiman kädest' älkää vitsaa viekö: +Hän vääryyttä ja laittomuutt' ei kaipaa +Vihoittajaansa täältä tuhotakseen. + +1. MURHAAJA. +Ken sua silloin verityöhön käski, +Kun Plantagenetien kevätkukan, +Kuningastaimen uljaan, hengilt' otit? + +CLARENCE. +Vihani, perkele ja veljen lempi. + +1. MURHAAJA. +Tekosi, velvoitus ja veljes lempi +Ne meitä vaativat sua murhaamaan. + +CLARENCE. +Ken veljeäni lempii, mua ei vihaa; +Ma hänen veljens' oon ja häntä lemmin. +Jos työnne teette palkasta, niin menkää, +Luo Gloster veljeni ma teidät laitan; +Enemmän elämästäni hän maksaa +Kuin Edward kuolemani sanomasta. + +2. MURHAAJA. +Petytte aivan: Gloster vihaa teitä. + +CLARENCE. +Ei, ei; hän mua rakastaa ja lempii. +Pois hänen luokseen menkää. + +MOLEMMAT MURHAAJAT. + Kyllä mennään. + +CLARENCE. +Sanokaa, että jalo isämme, +Kun voittokäsin siunas meidät kolme, +Kehoittain meitä hellään rakkauteen, +Ei aavistanut tätä veljesriitaa: +Oi! sitä muistuttakaa Glosterille, +Niin itkee hän. + +1. MURHAAJA. + Niin, myllynkiviä, +Joit' itkemään hän neuvoi meitäkin. + +CLARENCE. +Hänt' älkää panetelko, hän on hyvä. + +1. MURHAAJA. +Kuin syksyn lumi, niin. -- Te erhetytte: +Hän meidät laittoi teitä surmaamaan. + +CLARENCE. +Ei, mahdotonta! Turmaani hän itki, +Mua halaili ja nyyhkytti ja vannoi +Kaikk' uhraavansa minut pelastaakseen. + +1. MURHAAJA. +Sen tekeekin: maan orjuudesta teidät +Pelastaa taivaan iloon. + +2. MURHAAJA. + Taivaan kanssa +Nyt sopikaa; nyt teidän kuolla täytyy. + +CLARENCE. +Pyhyyden tunnettako sielussasi, +Kun taivaan kanssa sopimaan mua neuvot, +Ja oman sielusi niin sokaat, että +Soditat taivasta ja minut murhaat? +Oi! muistakaa: sen vihat vielä saatte, +Ken tähän teidät saattoi. + +2. MURHAAJA. + Mitä tehdä? + +CLARENCE. +Pelastaa sielunne ja heltyä. + +1. MURHAAJA. +Heltyä! Pelkuri ja nainen heltyy. + +CLARENCE. +Peto ja perkele, ne eivät helly. -- +Ken teistä, ruhtinaana synnyltään +Ja tyrmään kytkettynä, niinkuin minä, +Ei rukoilisi henkens' edestä, +Jos kaksi moista murhaajaa hän kohtais? -- +Katseessas, ystäväni, piilee sääli; +Oi! Jos ei silmäsi nyt imartele, +Mua puolla, rukoile mun puolestani, +Samassa kuin jos hädäss' oisit itse. +Kerjäävää prinssiä kerjurikin säälii. + +2. MURHAAJA. +Takanne, herra, katsokaa. + +1. MURHAAJA. +Tuon saat, ja tuon; + (Pistää Clarencen kuoliaaksi.) + jos se ei vielä tepsi, +Niin upotan sun viiniaamiin tuonne. + + (Raastaa pois ruumiin.) + +2. MURHAAJA. +Verinen teko, armottoman julma! +Oi, että niinkuin Pilatus nyt voisin +Tään ilkimurhan käsistäni pestä? + + (Ensimmäinen murhaaja palajaa.) + +1. MURHAAJA. +No, mitä aattelet, kun et mua auta? +Sun vitkautes saa vielä herttua kuulla. + +2. MURHAAJA. +Jos kuulis, että veljensä ma säästin! +Sin' ota palkka; kaikki hälle kerro. +Oi! minä kadun tätä herttuan murhaa. + + (Menee.) + +1. MURHAAJA. +Mut en vaan minä; mene matkaan, raukka! +Johonkin läpeen ruumihin nyt kätken, +Siks kunnes herttua sen hautaan laittaa. +Kun palkan saan, niin olkoon täällä hiis; +Kaikk' ilmi tulee; joutuun matkaan siis! + + (Menee.) + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Huone lumilinnassa. + + (Kuningas Edward, jota sairaana talutetaan sisään, + kuningatar Elisabeth, Dorset, Rivers, Hastings, + Buckingham, Grey y.m. tulevat.) + + +EDWARD. +Kas niin! -- nyt hyvä päivätyö on tehty. -- +Pyhänä, päärit, pitäkää tää liitto! +Vapahtajaltani ma joka päivä +Odotan vapahduksen kutsumusta; +Taivaaseen sielu rauhaisemmin astuu, +Kun maassa ystävilläni on rauha. +Rivers ja Hastings, kättä paiskatkaa! +Pois äkä! Ystävyyden vala tehkää! + +RIVERS. +Minussa, tottakaan, ei vihan kaunaa; +Ja ystävyyttä vannon tuohon käteen. + +HASTINGS. +Niin totta Jumal'auta, samaa minä! + +EDWARD. +Varokaa pilaa kuninkaanne nähden! +Kuningas kuningasten pian saattaa +Salatun vilpin häpeään, ja hankkii +Toiselle teistä toisen kautta surman. + +HASTINGS. +Niin totta Jumala mua auttakoon, +Ma ystävyyttä vannon! + +RIVERS. + Samaa minä, +Niin totta kuin on Hastings mulle rakas! + +EDWARD. +Te, rouva, tekin saman neuvon saatte; -- +Poikanne Dorset myös; -- myös Buckingham; -- +Olette riidoin olleet keskenänne; +Käsi Hastingsin nyt suudeltavaks, rouva; +Ja minkä teette, vilpittä se tehkää. + +ELISABETH. +Kas tuossa, Hastings: iki-unhoon vihat, +Niin totta Jumala meit' auttakoon! + +EDWARD. +Dorset ja Hastings sopusyleilykseen! + +DORSET. +On rikkumaton, mitä minuun tulee, +Tää ystävyyden liitto, sen ma vannon. + +HASTINGS. +Ja samaa minä vannon. + + (Dorset ja Hastings syleilevät toisiaan.) + +EDWARD. +Lujita liitto, jalo Buckingham, +Syleillen puolisoni heimokuntaa; +Mua sovullanne onnelliseks saata. + +BUCKINGHAM (kuningattarelle). +Jos vihaa teille kantaa Buckingham +Ja alamaisen lemmen kieltää teiltä +Ja omaisiltanne, niin lemmen sijaan +Hän taivaan vihat rangaistukseks saakoon. +Kun kipeimmin ma ystävätä kaipaan, +Ja ystävyydestään kun varmin olen, +Niin luihu, viekas, juonikas hän olkoon; +Niin käyköön, Jumal'aut, jos jäähtyy teihin +Minussa rakkaus tai omaisiinne! + + (Syleilee Riversiä ja toisia.) + +EDWARD. +Suloista lääkett', oiva Buckingham, +Valasi sairaalle on sydämmelle. +Veljemme Gloster nyt vaan puuttuu täältä +Sovinnon siunatuksi päätökseksi. + +BUCKINGHAM. +Paraiksi herttua jo tulee tuossa. + + (Gloster tulee.) + +GLOSTER. +Huomenta, armolliset majesteetit! +Iloista päivää, ruhtinaiset päärit! + +EDWARD. +Iloinen tosiaan on ollut päivä: -- +Olemme tehnyt kristillisen työn, +Torasta sovun, vihast' ystävyyden +Kopeiden pääriemme välillä. + +GLOSTER. +Siunattu puuha, jalo majesteetti! -- +Jos tässä ruhtinasten seurass' ykskään +Pahasta luulosta tai panetuksest' +On mulle vihamielinen; +Jos tietämättäni tai raivost' olen +Jotakin tehnyt, josta joku tässä +Minua kaunaa, pyydän hänen kanssaan +Sopia rauhass', ystävyydessä; +Viha on mulle surmaa, sitä kammon +Ja kaikkein hyväin rakkautta kaipaan. -- +Teilt' ensin, rouva, tosi rauhaa anon, +Jonk' alttiill' aion palveluksen' ostaa; +Ja teiltä, jalo lanko Buckingham, +Jos vihaa onkaan välillämme ollut; +Ja teiltäkin, lord Rivers, -- teiltä, Dorset, +Jotk' olette mua syyttä karsastelleet; +Lord Woodville, teiltä; teiltäkin, lord Scales; +Kaikilta teiltä, herttuat, kreivit, loordit. +En tiedä yhtään miestä Englannissa, +Jon kanssa mull' ois senkään verran riitaa +Kuin tänä yönä synnytetyn lapsen. +Nöyryydestäni kiitän Jumalaani. + +ELISABETH. +Tää päivä olkoon meille juhlapäivä; +Jumala riidoista jo lopun suokoon! +Kuningas, herrani, ma rukoilen: +Veljemme Clarence armoon ottakaa. + +GLOSTER. +Siks, rouva, teinkö teille lemmen tarjon, +Ett' ivaks tässä paarein nähden joudun? +Ken hyvää herttuaa ei kuolleeks tiedä? + + (Kaikki kauhistuvat.) + +Ei sovi vainaan ruumist' ilkastella. + +EDWARD. +Ken hänt' ei kuolleeks tiedä! Ken sen tietää? + +ELISABETH. +Hyväinen taivas, tätä mailmaa! + +BUCKINGHAM. +Minäkö kalvas niinkuin muut, lord Dorset? + +DORSET. +Niin kyllä, loordi; tääll' ei ainoata, +Jonk' ei nyt poskilt' oisi puna poissa. + +EDWARD. +Clarenceko kuollut? Peruutinhan käskyn. + +GLOSTER. +Mies parka kuoli ensi käskystänne, +Perille sen vei siivekäs Mercurius; +Tuo vastakäskyn tuoja oli rampa, +Hän tuli parahiksi hautajaisiin. +Jumala suokoon, ett'ei moniaat, +Vähemmän ylevät ja taatut, mutta +Enemmän veriset kuin verelliset, +Pahempaa ansaitse kuin Clarence parka, +Ja sentään epäluulost' ole vapaat! + + (Stanley tulee.) + +STANLEY. +Hyvistä töistä, herra, pieni armo! + +EDWARD. +Vait, vaiti! Sieluni on huolta täynnä. + +STANLEY. +En nouse, kunnes herrani mua kuulee. + +EDWARD. +No, sano sitten joutuun, mitä pyydät. + +STANLEY. +Rikotun hengen palvelijalleni; +Hän taannoin tappoi erään renttuherran, +Jok' ennen palvellut on Norfolkilla. + +EDWARD. +Tää kieli veljen kuolemanko lausui, +Ja nytkö orjalle se armon soisi? +Ol' aatos, eikä murha veljen rikos, +Ja sentään siitä katkeran sai surman. +Ken häntä puolsi? Raivotessani +Ken polvistui ja malttumaan mua pyysi? +Ken maini veljyyttä? Ken rakkautta? +Ken muisti, että Clarence parka jätti +Tuon ylvään Warwickin ja minuun liittyi? +Ken, että, Tewksburyn kun kentäll' Oxford +Mun voitti, hän mun pelasti ja lausui: +"Eläös, veljyt, nouse kuninkaaksi"? +Ken muisti, että, kentällä kun maattiin +Vilusta puolikuolleina, hän kääri +Mun vaippaansa ja melkein alastonna +Antautui itse öisen viiman valtaan? +Tuon kaiken synnillinen irstas raivo +Mun mielestäni vei, ja kellään silloin +Ei lempeyttä muistuttaa mua siitä. +Mut jospa joku orja, palkkalainen +On päissään tehnyt murhan, ryvettäen +Näin rakkaan vapahtajan kalliin kuvan, +Rukoillaan polvill' oiti armoa; +Ja -- väärin kyllä -- antaa mun se täytyy. +Mut veljeäni puoltanut ei ykskään, +En itsekään, jok' unhotin tuon raukan, +Ma kiittämätön. -- Ylväimmällä teistä, +Jonk' elämässä tuli kiittää häntä, +Ei puolta sanaa hänen elämäkseen. -- +Jumala! Varon, että mulle, teille +Ja omaisillemme sen syystä kostat. -- +Mua auta, Hastings, makuulle. Ah, Clarence parka! + + (Kuningas, kuningatar, Hastings, Rivers, Dorset ja Grey menevät.) + +GLOSTER. +Sen pikaisuus saa aikaan! -- Nähkääs, kuinka +Kuningattaren syypäät sukulaiset +Clarencen kuolemasta kalpenivat! +Sit' aina kuninkaalle hokivatkin; +Mut Jumala sen kostaa. Eikö mennä +Nyt kuningasta lohduttamaan, loordit? + +BUCKINGHAM. +Niin kuin vaan suvaitsette, herttua. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Lontoo. Huone hovilinnassa. + + (Yorkin herttuatar tulee Clarencen pojan ja tyttären kanssa.) + +POIKA. +Sano, mummo hyvä, onko isä kuollut? + +HERTTUATAR. +Ei, lapseni. + +TYTTÖ. +Mut miks niin usein itket, rintaas lyöt +Ja huudat: "Clarence, polo poikani?" + +POIKA. +Miks meitä katselet ja päätäs puistat +Ja sanot: "hyljätyt te orpo raukat!" +Jos hyvä isä vielä eloss' oisi? + +HERTTUATAR. +Mua ymmärrätte väärin, lapsukaiset: +Kuninkaan sairautt' aihkelen, ja hänen +Mä pelkään kuolevan, enk' isänne! +Ois hukkatyötä surra hukkunutta. + +POIKA. +Siis, luulet, mummo, että hän on kuollut. +Kuningas, setämme, on siihen syypää; +Mut Jumala sen kostaa: sitä yksin +Rukoilen Hältä hartain rukouksin. + +TYTTÖ. +Ja myöskin minä. + +HERTTUATAR. +Vait, lapset, vait! Kuningas pitää teistä. +Te tyhmät, viattomat ette arvaa, +Ken syypää isänne on kuolemaan. + +POIKA. +Tiedänpäs; hyvä Gloster setä kertoi; +Kuningattaren yllyst' itse keksi +Kuningas kanteen hänet vangitakseen. +Ja setä itki, kun hän tämän kertoi, +Poskelle suuteli ja surkutteli +Ja käski häneen turvaamaan kuin isään, +Luvaten rakastaa mua niinkuin lastaan. + +HERTTUATAR. +Noin kauniin muodon voiko vilppi ottaa +Ja perki paheet hyveen kuoreen peittää? +Mun poikan' on hän, se mun häpeäni, +Mut vilppiään ei minust' imenyt. + +POIKA. +Luuletko, mummo, sedän teeskennelleen? + +HERTTUATAR. +Sen luulen, lapsi. + +POIKA. +Mut min' en luule. Kuules; mikä melu? + + (Kuningatar Elisabeth tulee epätoivoisena; + Rivers ja Dorset hänen jäljessään.) + +ELISABETH. +Miks en saa itkeä ja valitella, +Osaani laittaa, itseäni piestä? +Teen mustan epätoivon kanssa liiton +Vihollistani, itseäni vastaan. + +HERTTUATAR. +Mut mikä kurjan tuskan kohtaus tämä? + +ELISABETH. +Vain traagillisen raivon alkunäytös: -- +Kuningas, poikas, mieheni on kuollut. +Elääkö oksat, kun on juuri poissa? +Ja mehun puutteess' eikö lehvät kuihdu? -- +Ken elää mielii, itkeköön! Ken kuolla, +Sen tehköön joutuun, jotta sielumme +Kuninkaan sielun lennoss' ennättäisi +Ja nöyrän alamaisen tavoin seurais +Ikuisen levon valtakuntaan häntä! + +HERTTUATAR. +Suruusi mull' on osaa yhtä paljon, +Kuin oikeutt' ennen jaloon puolisoosi, +Minäkin kunnon miehen surmaa itkin +Ja kuviensa katsomisest' elin; +Kaks tämän ylvään muodon kuvastinta +Nyt ilkisurma pirstoiksi on lyönyt, +Ja mulle lohduks jäi vaan kiero lasi, +Joss' inholl' oman häpeäni näen. +Sin' olet leski, mut myös äiti olet, +Ja lohduks sulle lapsesi on jäänyt; +Mut kuolo mun vei rinnoiltani miehen, +Käsistä heikon kaksi sauvaa riisti, +Clarencen, Edwardin. Oi! syytä mulla -- +Kun sull' on puolet vaan mun murheistani -- +Tukeuttaa parkuuni sun voihkinasi. + +POIKA. +Isämme surmaa ette, täti, surrut; +Kuink' itkemään me teitä auttaisimme? + +TYTTÖ. +Ei meidän orpoin hätää surkuteltu; +Siis teidänkään ei lesken huolta surra. + +ELISABETH. +Apua voihkinaani min' en pyydä, +En tyhjä minä valituksist' ole. +Virtailkoot silmihini lähteet kaikki, +Kuun kostean ett' ohjaamana sitten +Maailman upottaisin kyyneltulvaan! +Voi miestäni, voi kelpo Edwardia! + +LAPSET. +Voi isäämme, voi kelpo Clarencea! + +HERTTUATAR. +Voi Edwardia ja voi Clarencea! + +ELISABETH. +Tukeni Edward oli; hän on poissa. + +LAPSET. +Tukemme Clarence oli; hän on poissa. + +HERTTUATAR. +Tukeni kumpikin; he ovat poissa. + +ELISABETH. +Moist' onko tappiota leski tehnyt? + +LAPSET. +Moist' onko tappiota orpo tehnyt? + +HERTTUATAR. +Moist' onko tappiota äiti tehnyt? +Voi! Minä äiti olen näiden tuskain: +Mun yhteist' on, mut heidän osittaista. +Hän itkee Edwardia, jota minäi; +Min' itken Clarencea, jot' ei hän; +Nuo lapset Clarencea, jota minäi; +Ja minä Edwardia, jot' ei he. -- +Te kolme minuun, kolmin kerroin kurjaan, +Nyt vuodattakaa kaikki kyyneleenne: +Min' olen surujenne imettäjä, +Ma niitä valituksillani ruokin. + +DORSET. +Tyvetkää, äiti! Pahoitatte taivaan, +Jos sallimuksestaan näin nurisette. +Sanotaan, että kiittämätönt' ompi +Hitaalla ynsyydellä maksaa velka, +Jonk' ystävyydest' aulis käsi antoi; +Mut kiittämättömämpää jäykistellä +Taivasta vastaan, kun se lainaamansa. +Kuninkaallisen velan jälleen vaatii. + +RIVERS. +Poikaanne muistakaa kuin hellä äiti; +Tuottakaa nuori prinssi, kruunattakoon +Hän oiti; siitä teille lohtu koituu. +Surunne kuollut Edward hautaan vieköön, +Elävä Edward ilon teille tuokoon. + + (Gloster, Buckingham, Stanley, Hastings, Ratcliff y.m. tulevat.) + +GLOSTER. +Rohkeutta, sisko! Syytä meill' on kaikin +Tään kirkkaan tähden sammumista surra, +Mut tuskaans' ei voi kenkään itkull' auttaa. -- +Anteeksi, äiti; armollinen rouva, +En nähnyt teitä. -- Nöyrään polvill' anon +Nyt siunaustanne. + +HERTTUATAR. + Siunatkoon sua Herra! +Sydämmes taivuttakoon hurskauteen, +Nöyryyteen, hellyyteen ja hyviin töihin! + +GLOSTER. +Aamen? (Syrjään.) Ja kauan maassa elää suokoon! +Se äidin siunauksen on loppuponsi; +Kuink' armo rouva nyt sen unehutti? + +BUCKINGHAM. +Kaihoisat prinssit, huolestuneet päärit, +Joit' yhteinen tää surun taakka painaa, +Sovussa rohkaiskaa nyt toisianne. +Vaikk' isän luona elonteko päättyi, +Uus alkaa elonteko pojan luona. +Tuo paisuneiden sydämenne murto, +Jok' äsken sidottiin ja lastoitettiin, +On hoidettava, vaalittava tarkoin. +Minusta paras pienin saatoin tuoda +Ludlow'sta nuori prinssi Lontooseen +Kruunattavaksi täällä kuninkaaksi. + +RIVERS. +Miks pienin saatoin, mylord Buckingham? + +BUCKINGHAM. +Siks, että suuri joukko repis auki +Tuon vasta parannetun äkähaavan; +Jok' oisi sitä vaarallisempaa, +Kun nuor' on valtio ja johtajatta, +Ja joka hevonen on omin valloin +Ja juosta saapi, minne itse mielii. +Niin vaaran pelkokin kuin itse vaara +On minun mielestäni torjuttava. + +GLOSTER. +Kuningas sopuun liitti meidät kaikki; +Vakaana, vahvana sen liiton pidän. + +RIVERS. +Niin minäkin; ja niinpä, luulen, kaikki, +Mut kun se viel' on nuori, niin ei hyvä +Sit' uskaltaa noin rikkumisen vaaraan; +Ja niin voi käydä, jos on saatto suuri. +Siis olen jalon Buckinghamin mieltä, +Ett' tulee prinssi noutaa vähin joukoin. + +HASTINGS. +Sit' olen mieltä minäkin. + +GLOSTER. +Niin olkoon siis; ja päättämään nyt käymme, +Kenenkä Ludlow'hon on rientäminen. +Te, äiti, ja te rouva, suvainnette +Täss' asiassa antaa lausuntonne. + + (Kaikki poistuvat, paitsi Buckingham ja Gloster.) + +BUCKINGHAM. +Ken prinssin noutaneekin, Herran tähden, +Me emme molemmin saa kotiin jäädä: +Matkalla keinon keksin, miten alkaa +Sovittu juonemme ja prinssist' eriin +Kuningattaren pöyhkä suku saada. + +GLOSTER. +Mun toinen itseni, mun neuvostoni, +Oraakkeli ja profeetta! -- Kuin lapsi, +Ma seuraan johtoasi, armas lanko. +Ludlow'hon siis! Me emme kotiin jää. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Sama seutu. Katu. + + (Kaksi porvaria kohtaa toisensa.) + +1. PORVARI. +Huomenta, naapuri! No, mihin kiire? + +2. PORVARI. +Sit' itse tuskin tiedän, totta vieköön. +No, tiedättehän uutisen? + +1. PORVARI. + Niin, ett' on +Kuningas kuollut. + +2. PORVARI. + Huono uutinen, +Niin maarin, niinkin. Harvoin hyvää kuuluu. +Pahoinpa pelkään, ett' on mailma nurin. + + (Kolmas porvari tulee.) + +3. PORVARI. +Huomenta, miehet! + +1. PORVARI. + Jumal' antakoon! + +3. PORVARI. +Kuninkaan kuolemako yhä totta? + +2. PORVARI. +On, liian totta; Herra auta meitä! + +3. PORVARI. +Siis myrsky tulossa? + +1. PORVARI. + Ei, poika meitä +Jumalan armosta on hallitseva. + +3. PORVARI. +Voi maata, jonka valtias on lapsi! + +2. PORVARI. +On silloin toki toivo hallinnosta, +Kun holho-ajan ensin neuvoskunta, +Ja, täyteen ikään tulleena, hän itse +Siks on ja silloin hallitseva hyvin. + +1. PORVARI. +Niin oli myös, kun kuudes Henrik kruunun +Yhdeksän-kuisena sai Pariisissa. + +3. PORVARI. +Kuin? Niinkö? Ei; sen tietköön Jumala! +Maa silloin syväst' oli valtataidost' +Ylenkin kuuluisa; ja kuninkaalla +Tukena silloin oli kunnon sedät. + +1. PORVARI. +Niin tälläi isän puolelta ja äidin. + +3. PORVARI. +Josp' isän puolelt' olisivat kaikki +Tai isän puolelt' ei niin yhtäkään! +Kilpailu ensipaikasta se meitä +Käy liian liki, jos ei Herra auta. +Oi! Gloster herttua on vaarallinen, +Kuningattaren suku pöyhkä, röyhkä: +He hallittavat ois, ei hallitsevat, +Jott' entiselleen sairas maa taas toipuis. + +1. PORVARI. +Pahinta pelkäämme; käy kaikki hyvin. + +3. PORVARI. +Kun pilvi uhkaa, pannaan vaippa ylle; +Kun lehti varisee, on talvi läsnä; +Ken yöt' ei odota, kun päivä laskee? +Ajaton myrsky kallist' aikaa tietää. +Kaikk' ehkä hyvin käy, jos Luoja sallii, +Mut sit' en toivo, sen ei olla väärtit. + +2. PORVARI. +Niin, totta, kauhua on mielet täynnä; +Jos ketä puhuttelet, kaikki ovat +Niin tuskaiset ja synkän näköiset. + +3. PORVARI. +Niin ennen suurta muutosta on aina: +Taivaallisella vaistoll' ihmismieli +Läheistä vaaraa varoo, niinkuin näemme, +Ett' ennen myrskyilmaa meri paisuu. +Kädessä kaikk' on Herran. Minne matka? + +2. PORVARI. +He, meidät haastettu on oikeuteen. + +3. PORVARI. +Niin minutkin; no, tehdään sitten seuraa. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Lontoo. Huone hovilinnassa. + + (Yorkin arkkipiispa, nuori Yorkin herttua, kuningatar Elisabeth + ja Yorkin herttuatar tulevat.) + +ARKKIPIISPA. +Olivat viime yön Northamptonissa, +Ja Stony-Stratfordissa ensi yön, +Ja täällä huomenna tai toisena. + +HERTTUATAR. +Sydämmestäni halaan nähdä prinssin; +Lie kasvanutkin viime näkemästä. + +ELISABETH. +Ei kaiketikaan; York, mun poikani, +Mitassa, kuulen ma, jo hänet voittaa. + +YORK. +Niin, äiti; mutta minä sit' en tahtois. + +HERTTUATAR. +Kuin, nuori lanko? Hyväksihän kasvu. + +YORK. +Näet, mummo, setä Rivers kerran sanoi, +Kun illasteltiin, kasvuss' että voitin +Jo veljeni; "niin", sanoi setä Gloster, +"On yrtti hento, mutta ruhka rento." +Sen jälkeen min' en tahdo joutuun kasvaa, +Kosk' yrtti viipyy, mutta ruhka rientää. + +HERTTUATAR. +Ei, totta, sopinut se sananparsi +Hänehen, joka sovitti sen sinuun! +Hän oli pienest' alkain kurja raukka, +Niin pitkään, vitkaan kasvoi, että hänen +Pitäisi säännön mukaan olla hyvä. + +ARKKIPIISPA. +Epäilemättä onkin, rouva hyvä. + +HERTTUATAR. +Kenties, mut epäillä tok' äidin suokaa. + +YORK. +Tuon hoksannut jos oisin, totta maarin, +Sill' oisin setä hyvää pistellyt +Ja vielä tuntuvammin kuin hän mua. + +HERTTUATAR. +Mitenkä, pikku York? No, anna kuulla. + +YORK. +Hän kasvoi, sanotaan, niin joutuun, että +Jo kaksituntisena leipää järsi; +Ma vasta kaksivuotisna sain hampaan. +Purevaa pilaa, mummo, eikö totta? + +HERTTUATAR. +Mut, hyvä York, ken tuota sulle kertoi? + +YORK. +He, mummo, hänen imettäjänsä. + +HERTTUATAR. +Jopa! Hän kuoli ennen kuin sa synnyit. + +YORK. +En tiedä, ken sen kertoi, jos ei hän. + +ELISABETH. +Ovela vesa! Mene, senkin viiso! + +ARKKIPIISPA. +Ei suuttumista lapseen, hyvä rouva. + +ELISABETH. +Tyynessä kala kutee, + + (Sanansaattaja tulee.) + +ARKKIPIISPA. +Kas, tuossa sanantuoja. -- Mitä uutta? + +SANANSAATTAJA. +Semmoista, jota kertoa on tuska. + +ELISABETH. +Kuink' onpi prinssin? + +SANANSAATTAJA. + Hyvin; hän on terve. + +HERTTUATAR. +No, mitä tiedät uutta? + +SANANSAATTAJA. +Lord Grey, lord Rivers ja lord Thomas Vaughan +Pomfretiin vankeina on lähetetty. + +HERTTUATAR. +Ken vanginnut on heidät? + +SANANSAATTAJA. + Ylväät herttuat +Gloster ja Buckingham. + +ELISABETH. + Ja mistä syystä? + +SANANSAATTAJA. +Kaikk' olen ilmoittanut, minkä tiedän. +Ne herrat miks on vangittu ja mistä, +Siit' olen tietämätön, armo hyvä. + +ELISABETH. +Mua voi! Näen huoneeni jo kukistuksen. +Nyt tiiker' iskenyt on hentoon hirveen; +Tyrannin röyhkän sorron alle joutuu +Viaton, poljeksittu valtaistuin. -- +Nyt terve veri, murha, teurastus! +Näen hengessä jo, miten kaikki päättyy. + +HERTTUATAR. +Kirotut, rauhattomat riidan hetket, +Kuin monta teitä olenkaan ma nähnyt! +Hengellään puolisoni kruunun maksoi; +Nakeltiin poikiani sinne, tänne; +Ilon tai itkun voitto toi tai tappio. +Ja valtaan päästyään ja kansais-riidan +Näin juurittuaan, voittajat nyt alkoi +Sodittaa toistaan, veli veljeänsä, +Veri vertaan, itse itseään; -- Oi, hullu +Typerä vimma, sappes heitä, tai mun +Suo kuolla näkemästä uutta surmaa! + +ELISABETH. +Pois, poikani, pyhäkköön paetkaamme. +Hyvästi, rouva! + +HERTTUATAR. + Varro, mukaan tulen. +Siis. Ei teillä syytä. + +ARKKIPIISPA (Elisabethille). + Menkää, hyvä armo; +Aarteenne, tavaranne mukaan viekää. +Pois tässä annan teille sinetin. +Niin totta onni mulle hyvää suokoon, +Kuin minä teille sekä huoneellenne. +Pois tulkaa, pyhäkköön ma teidät saatan. + + (Menevät.) + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Lontoo. Katu. + + (Torvet soivat; Walesin prinssi, Gloster, Buckingham, + kardinaali Bourchier y.m. tulevat.) + +BUCKINGHAM. +Lontooseen, kammioonne, terve, prinssi! + +GLOSTER. +Niin, terve, lanko, mielikuninkaani! +Lie raskas matka teitä synkistänyt. + +PRINSSI. +Ei, setä, harmista on matka ollut +Tukala, ilkeä ja kiusoittava: +Setiä muita vastassani kaipaan. + +GLOSTER. +Niin, prinssi, nuoruutenne puhdas hyve +Maailman viekkautt' ei vielä tunne: +Te muuta ette huomaa ihmisestä +Kuin ulkokuoren, joka, herra nähköön, +Sydäntä harvoin ilmaisee, jos koskaan. +Nuo kaipaamanne sedät vaaraks oisi; +Makeita sanojaan vaan kuulisitte, +Sydämmen myrkkyisyyttä huomaamatta; +Jumala teitä varjelkohon heistä +Ja mokomista valheystävistä! + +PRINSSI. +Niin, valheystävistä, mut ei heistä. + +GLOSTER. +Tervehdyksille tulee Lontoon määri. + + (Määri seurueineen tulee.) + +MÄÄRI. +Menestys, rauha teidän armollenne! + +PRINSSI. +Ma kiitän teitä, kiitän kaikkia. -- + + (Määri seurueineen poistuu.) + +Odotin, että veli York ja äiti +Jo tiellä meitä vastass' olisivat! -- +Hyi, tuota Hastings-etanaa, kun sanaa +Ei laita, tulevatko he vai eikö! + + (Hastings tulee.) + +BUCKINGHAM. +Paraiksi tulee loordi hikipäissä. + +PRINSSI. +Terveeksi, loordi! Eikö tule äiti? + +HASTINGS. +Jumala tiesi, mut en minä, syytä, +Miks ovat äitinne ja veljennekin +Pyhäkköön paennehet; hellä prinssi +Ois mielellään mua tänne seurannut, +Mut äiti häntä esti kaikin voimin. + +BUCKINGHAM. +Hyi, mikä mieletön ja tyhmä teko! -- +Kehoittaa voisitteko, kardinaali, +Kuningatarta lähettämään oiti +Veljensä, prinssin, luoksi Yorkin herttuan? +Jos kieltää hän, niin mukaan menkää, Hastings, +Ja poika käsist' äidin riistäkää. + +KARDINAALI. +Mylord, jos heikko puhelahjani +Äidiltään Yorkin herttuan voi voittaa, +Tuon hänet heti; mut jos rukouksist' +Ei äiti taivu, varjelkoon mua Herra +Häväisemästä pyhän turvapaikan +Kallista oikeutta! En moista tekis +Ma syntiä, en koko Englannista. + +BUCKINGHAM. +Olette liian mahdoton ja jyrkkä, +Liiaksi tunnokas ja vanhoillinen. +Tään ajan julkeudella punnittuna +Pyhyytt' ei loukkaa häneen koskeminen. +Pyhäkön turva aina suodaan niille, +Jotk' ovat teoillaan sen ansainneet +Ja joill' on ymmärrystä sitä pyytää. +Mut prinssi sit' ei ansainnut, ei pyynnyt; +Siis minusta sen turvaa häll' ei ole. +Jos pois sen viet, mik' ei saa missä olla, +Et sillä riko vapautt', oikeutta. +Ma miesten kirkkoturvast' olen kuullut, +Mut lasten kirkkoturvasta -- en koskaan. + +KARDINAALI. +Minusta tällä kertaa voiton saatte. -- +No, Hastings, tuletteko mukaan? + +HASTINGS. + Kyllä + +PRINSSI. +Mut rientäkäätte joutuun, hyvät herrat. -- + + (Kardinaali ja Hastings menevät.) + +Sanokaa, setä, veljeni jos tulee, +Miss' oleksimme kruunaukseen asti? + +GLOSTER. +Miss' itse, ruhtinaani, suvaitsette. +Minusta voisi teidän korkeutenne +Levähtää päivän, pari Towerissa +Ja sitten missä tahdotte ja missä +On terveyteen ja mieleen nähden paras. + +PRINSSI. +Ei mikään mua tylki niin kuin Tower. -- +Sen linnan rakensi kai Julius Caesar? + +GLOSTER. +Hän alusti sen, armollinen prinssi, +Mut aika ajoin sit' on uudistettu. + +PRINSSI. +Asiakirjaanko se perustuu +Vai ajast' aikaan käypään muistojuttuun? + +BUCKINGHAM. +Asiakirjaan, armollinen prinssi. + +PRINSSI. +Mut mitä, jos ei siitä oiskaan kirjaa; +Ijäti pitäis totuuden tok' elää +Ja perintönä käydä ajast' aikaan +Maailman viimeisimpään päivään asti. + +GLOSTER (syrjään). +Sanotaan, viisas laps ei elä kauan. + +PRINSSI. +He, mitä, setä, sanotte? + +GLOSTER. +Ett' elää, kirjattakin, maine kauan. -- +(Syrjään.) Näin, niinkuin Synti paastonäytelmässä, +Ma yksin sanoin lausun kaksi mieltä. + +PRINSSI. +Se Julius Caesar oli kuulu mies; +Häll' urhous rikastutti älyä +Ja äly ikuistutti urhoutta: +Ei sitä voittajata kuolo voita; +Hän maineess' elää, vaikk' ei elämässä. -- +Tietkääpä mitä, lanko Buckingham? + +BUCKINGHAM. +Mit', armollinen prinssi? + +PRINSSI. + Jos vaan elää +Saan mieheksi, niin vanhan oikeutemme +Anastan Ranskaan, taikka sotilaana +Ma kuolen, niinkuin elin kuninkaana. + +GLOSTER (syrjään). +Keväästä aikaisesta lyhyt kesä. + + (York, Hastings ja kardinaali tulevat.) + +BUCKINGHAM. +Paraiksi ihan tulee Yorkin herttua. + +PRINSSI. +No, Richard York! Kuink' arvo veljyt jaksaa? + +YORK. +Hyvin, majesteetti; se nyt nimenne. + +PRINSSI. +Niin, veli, mulle suruksi ja sulle. +Sen nimen omaaja vastikään kuoli, +Ja siitä halventui sen suuruus paljon. + +GLOSTER. +Mitenkä voitte, jalo lanko York? + +YORK. +Suur' kiitos, setä hyvä. -- Oi, mut kuulkas, +Sanoitte: paha ruhka kasvaa joutuun; +Mitassa veli prinssi minut voittaa. + +GLOSTER. +Niin tekee. + +YORK. + Senkö vuoksi hän on paha? + +GLOSTER. +Ei, lanko, sit' en sano. + +YORK. + Hänen tulee +Siis kiittää teitä enemmän kuin minun. + +GLOSTER. +Hänellä minuun käskijän on valta, +Mut teillä sukulaisen oikeus. + +YORK. +Tikari tuo siis suokaa mulle, setä. + +GLOSTER. +Tikari? Mielist' aivan, pikku lanko. + +PRINSSI. +Kerjäätkö, veli? + +YORK. + Setä hyväiseltä, +Jonk' antavan ma tiedän, mitä pyydän; +Ja moista joutavaa on helppo antaa. + +GLOSTER. +Paremman lahjan annan langolleni. + +YORK. +Paremman lahjan? Varmaan miekkanne? + +GLOSTER. +No, kyllä, jos se oisi kyllin kevyt. + +YORK. +Kevyitä vaanko ovat antimenne? +Kun painavampaa kerjää, niin saa kiellon. + +GLOSTER. +Se liian painava on teidän kantaa. + +YORK. +Se kevyt on, vaikk' oiskin painavampi. + +GLOSTER. +Aseeni tahdotten siis, pikku lanko? + +YORK. +Niin tahdon; ja mun kiitokseni tulee +Nimeni mukainen. + +GLOSTER. + Min moinen? + +YORK. + Pieni. + +PRINSSI. +York veli aina puheissaan on töykkä; +Mut, setä, kantakaa se kärsimällä. + +YORK. +Mua kärsimällä kantakaa, hän pyytää. +Setä, hän ivaa minua ja teitä: +Kun olen pikkuinen kuin marakatti, +Mua voitte muka selässänne kantaa! + +BUCKINGHAM. +Kuin sattuvat on sutkapuheet hällä! +Ivaansa setää kohtaan lieventääkseen +Somasti, sieväst' itseään hän ilkkuu. +Niin nuori ja niin viekas, ihme, kumma! + +GLOSTER. +Suvaitsetteko tulla, ruhtinaani? +Me käymme, lanko Buckingham ja minä, +Äitinne luokse, pyytääksemme häntä +Toweriin teitä tervehyttämään. + +YORK. +Kuin? Toweriinko aiotte, mylord? + +PRINSSI. +Protektori sen katsoo tärkeäksi. + +YORK. +Min' en saa rauhan unta Towerissa. + +GLOSTER. +Ja miksi? Mikä siellä peljättää? + +YORK. +Oi! Clarence sedän vihastunut haamu; +Hän siellä murhattiin, niin sanoo mummo. + +PRINSSI. +Setiä kuolleita en minä pelkää. + +GLOSTER. +Ja totta ette eläviäkään? + +PRINSSI. +Ei, totta, elävissä pelkäämistä. +Mut tule, veli; mielin raskahin +Heit' aattelen, kun menen Toweriin. + + (Torventoitaus. Prinssi, York, Hastings, kardinaali + ja seurue poistuvat.) + +BUCKINGHAM. +Tuo pikku lörppä York, hän eikö vainen +Kavalan äidin liene yllyttämä +Noin ilkeästi teitä ilkkumaan? + +GLOSTER. +On varmaan, varmaan. Vaarallinen poika, +Eloisa, uljas, näppärä ja viisas +Kiireestä kantapäähän niinkuin äiti! + +BUCKINGHAM. +Jo kyllin siitä. -- Tule tänne, Catesby; +Vakaasti vannoit aikehemme täyttää +Ja tarkoin salata, mit' ilmaisemme. +Sa tiedät, mistä matkall' oli puhe: -- +Mit' arvelet sa? Ehkä helpostikin +Taipuisi William Hastings meidän tuumaan +Asettaa tämä jalo herttua +Tään kuulun saaren valtaistuimelle? + +CATESBY. +Niin isän tähden prinssiä hän lempii, +Ett' ei niin mihin suostu häntä vastaan. + +BUCKINGHAM. +Mut' mitä luulet Stanleyst'? Eikö hänkään? + +CATESBY. +Hän tekee kaikki niinkuin Hastings tekee. + +BUCKINGHAM. +No, hyvä, siis vaan tämä: mene Catesby, +Varoen tunnustele Hastingsilta, +Kuink' ovat hälle mieleen meidän hankkeet. +Toweriin huomiseksi häntä pyydä +Neuvottelemaan kruunauksesta. +Jos huomaat, ett' on meihin taipuvainen, +Niin kehotellen kerro kaikki syymme; +Jos kylm' on, tylsä hän kuin jää ja lyijy, +Sin' ole samoin, keskeytä puhe, +Ja meille miehen mieli tiedoks anna. +Huomenna meill' on eri neuvottelu +Ja siellä sua suuresti on tarvis. + +GLOSTER. +Tervehdi Hastingsia, sano, että +Vanhoista hänen verivainoojistaan +Huomenna suonta lyödään Pomfretissa, +Ja pyydä, että mistress Shorelle +Siit' ilosta hän antaa lisäsuukon. + +BUCKINGHAM. +Niin, mene, Catesby; toimi taitavasti. + +CATESBY. +Kyll', arvo herrat, visusti ja tarkkaan. + +GLOSTER. +Sult' ennen makuutako tiedon saamme? + +CATESBY. +Kyll' arvo herra, saatte. + +GLOSTER. + Crossby-placeen; +Sa siellä tapaat meidät molemmat. + + (Catesby menee.) + +BUCKINGHAM. +Mut' mit' on meidän tehtävä, jos näemme, +Ett' ei lord Hastings suostu tuumaamme? + +GLOSTER. +Pää poikki! -- jotakin on päätettävä: -- +Ja kun min' olen kuningas, niin sinä +Herefordin kreivikunnan saat ja kaiken +Kuningas-vainaan irtaan omaisuuden. + +BUCKINGHAM. +Vetoan korkeutenne lupaukseen. + +GLOSTER. +Ja mielisuosilla se täytetään. +Nyt iltaiselle; ja kun se on tehty, +Niin valmiiks sulatamme tuumiamme. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Lord Hastingsin talon edustalla. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA (kolkuttaa ovea). +Mylord, mylord! + +HASTINGS (sisältä). + Ken siellä? + +SANANSAATTAJA. + Stanleyn viesti. + +HASTINGS (sisältä). +Mitä on kello? + +SANANSAATTAJA. + Neljä lyönnilleen. + + (Hastings tulee.) + +HASTINGS. +Sun herras eikö saa hän unta öisin? + +SANANSAATTAJA. +Niin, siltä näyttää, päättäin viestistäni. +Ensinkin sulkeutuu hän suosioonne. + +HASTINGS. +Ja sitten? + +SANANSAATTAJA. +Hän ilmoittaa, ett' unessa vei karju +Kypärän hänen päästään; lisäks, että +On kahdet neuvottelut, joissa voidaan +Toisessa moista päättyä, mikä toisess' +On katumoiksi teille kummallenkin. +Siis kysyy, tahdotteko, korkeutenne, +Ratsaille hänen kanssaan oiti nousta +Ja kiireimmittäin rientää pohjoiseen +Pakohon vaaraa, jota ennustaa hän. + +HASTINGS. +Palaja herras luo, ja sano, ettei +Noit' eri neuvotteluja hän pelkäis: +Hän sekä minä toisess' istumme, +Ja toisess' ystäväni, kelpo Catesby; +Siell' ei voi mitään tapahtua meille, +Jot' en sais heti minä tiedokseni. +Ajaton, tyhmä pelkons' on, niin sano. +Mit' uneen tulee, ihmettelen, ett' on +Niin houkka hän, ett' uskoo moiseen tyhjään +Unien ilveilyyn. Jos ennen kuin +Hätyyttää karju, sitä pakenemme, +Niin ajoon sillä vaan sit' ärsytämme +Ja päälle käymään vastoin aikomustaan. +Palaja, käske herras oiti tänne; +Menemme sitten kahden Toweriin, +Ja nähdä saa hän, ett' on karju säisy. + +SANANSAATTAJA. +Sananne, herra, heti hälle saatan. + + (Menee.) + + (Catesby tulee) + +CATESBY. +Suloista huoment', armollinen loordi! + +HASTINGS. +Huometa, Catesby! Varhain liikkehellä. +Mit' uutta hoippuvasta valtiosta? + +CATESBY. +Niin, totta, maailma on pyöräll' aivan, +Ja luulen, ett'ei pystyssä se pysy, +Jos ei sen valtaseppeltä saa Richard. + +HASTINGS. +Kuin? Valtaseppeltä? Niin, kruunuako? + +CATESBY. +Niin, hyvä loordi. + +HASTINGS. +Pää multa ennen poikki lyötäköön, +Kuin että moiseen päähän soisin kruunun. +Mut luuletko, ett' ahnailee hän sitä. + +CATESBY. +Niin totta kuin ma elän; toivoopa +Viel' apuannekin sen voittaaksensa, +Ja siksi lähettää sen ilotiedon, +Ett' tänään surman saavat vainoojanne, +Kuningattaren suku, Pomfretissa. + +HASTINGS. +En, totta, tuota sanomata itke, +Sill' aina pitivät he vihaa mulle; +Mut siitä Richardia puoltaisinko +Ja tosi perillisen syrjäyttäisin? +En kuolemakseni, en jumal'auta! + +CATESBY. +Jumala hurskait' aikeitanne kaitkoon! + +HASTINGS. +Mut tuota minä kaiken vuotta nauran, +Ett' olen niiden kaatumuksen nähnyt, +Jotk' ovat parjanneet mua herralleni. +Kun neljätoist' on päivää mailleen mennyt, +Pois moni täält' on päässyt arvaamattaan. + +CATESBY. +Mut ruma asia, mylord, on kuolla +Noin arvaamatta, valmistumatonna. + +HASTINGS. +Oi, julmaa, julmaa! Mutta niinhän kävi +Greyn, Riversin ja Vaughanin, ja samoin +Käy monen muun, jok' on nyt yhtä varma +Kuin sinä sekä minä, jota suosii, +Sen tiedät, Buckingham ja Richard prinssi. + +CATESBY. +Niin, suuren arvon panevat he teihin. +(Syrjään.) Niin, kaakkiin arvon hänet panisivat. + +HASTINGS. +Sen tiedän ja sen hyvin ansaitsenkin. + + (Stanley tulee) + +Kas niin vaan! Missä, mies, on keihääsi? +Sa pelkäät karjua, eik' asett' ole? + +STANLEY. +Huomenta, loordi! Catesby, huomenta! +Pilailkaa vaan; mut, kautta pyhän ristin, +Noit' eri neuvostoja minä kammon. + +HASTINGS. +Mun henken' yhtä kallis on kuin teidän, +Mut koskaan elämässäni, sen vannon, +Se kalliimpi kuin nyt ei mulle ollut. +Näin luulisitteko mun riemuilevan, +Jos tilaamme en tietäis turvatuksi? + +STANLEY. +Lontoosta Pomfretinkin herrat läksi +Hyvässä turvassa ja riemuellen, +Ja syytä pelkoon heill' ei ollutkaan. +Mut nähkääs, kuinka pian päivä mustuu. +Tää luihu vihan isku epäilyttää. +Jumala suokoon, että turhaa pelkään! +Toweriin lähdetäänkö? Aika rientää. + +HASTINGS. +Mukahan tulen. -- Tietäkääs, nuo herrat, +Joist' äsken puhuitte, nyt pääsee päästään. + +STANLEY. +Sais ennen kunnot miehet pitää päänsä, +Kuin monet konnat käydä hattu päässä. +No, joko mennään? + + (Airuen palvelija tulee.) + +HASTINGS. + Edellä te menkää, +Ma ensin puhuttelen tätä miestä. + (Stanley ja Catesby menevät.) +No, mitä kuuluu, mies? Kuink' elät sinä? + +PALVELIJA. +Hyvästi, kiitos arvo kysyjälle. + +HASTINGS. +Nyt, tiedäs, mulla paremmat on päivät +Kuin viimein täällä tavatessamme; +Toweriin silloin vankina ma kuljin +Kuningattaren joukon vehkeilystä; +Nyt, tiedäs, -- vaan sit' älä kelleen kerro --, +Nuo vainoojani tänään surman saavat, +Ja mull' on päivät paremmat kuin koskaan. + +PALVELIJA. +Jumala suokoon niiden kauan kestää! + +HASTINGS. +Suur' kiitos vaan! Kas, tuossa juomarahaa. + + (Viskaa hänelle kukkaronsa.) + +PALVELIJA. +Ma kiitän nöyrimmästi. (Menee.) + + (Pappi tulee.) + +PAPPI. + Kah, mylord! +Iloista nähdä teidän armoanne. + +HASTINGS. +Sua kiitän sydämmestäni, sir John. +Sinulle viime ripist' olen velkaa, +Kun tulet ensi pyhänä, niin maksan. + + (Buckingham tulee.) + +BUCKINGHAM. +Kamariherrallako pappi luonaan? +Tuoll' olis Pomfretissa pappi tarpeen, +Mut teidän viel' ei tarvis ripitystä. + +HASTINGS. +Kun tämän pyhän miehen näin, niin juuri +Noit' ajattelin, joita mainitsitte. +Olette Toweriin kai matkalla? + +BUCKINGHAM. +Niin olen, mutta kauan siell' en viivy; +Ma lähden ennen teidän armoanne. + +HASTINGS. +Niin kai; min' aion siellä lounastaa. + +BUCKINGHAM (syrjään). +Ja illastaakin, vaikka sit' et tiedä. +No, tuletteko? + +HASTINGS. + Nöyrin palvelijanne. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Pomfret. Linnan edusta. + + (Ratcliff tulee vartijajoukon kanssa, joka vie Riversin, + Greyn ja Vaughanin mestattaviksi.) + +RATCLIFF. +Esille tuokaa vangit. + +RIVERS. +Sir Richard Ratcliff, kuule sanani: +Sa tänään kuoloon saatat alamaisen +Vakavan, uskollisen, kuuliaisen. + +GREY. +Jumala prinssiämme kaitkoon teistä, +Kirotut senkin verimadot kaikki! + +VAUGHAN. +Te kerran tätä vielä vaikeroitte! + +RATCLIFF. +Pois joutuun! Päivänne on päättyneet. + +RIVERS. +Oi, Pomfret, Pomfret! Tyrmä verinen, +Maan yleville tuhon, turman enne! +Syntisten muuriesi kehyksessä +Hakattiin kuoliaaksi toinen Richard, +Ja inhaa pesääs yhä tahratakses +Nyt meidänkin juot viatonta verta. + +GREY. +Nyt meitä kohtaa Margareetan kirot +Siit' että Hastings, te ja minä näimme +Kuin Richard hänen poikans' otti hengen. + +RIVERS. +Hastingsin kirosi hän, Buckinghamin kirosi hän, +Richardin kirosi hän; -- muista, Jumala, +Se kirous täyttää heissä niinkuin meissä! +Mut sisartani lapsinensa säästä, +Ja tyydy meidän uskolliseen vereen, +Mi, niinkuin tiedät, Herra, syyttä vuotaa. + +RATCLIFF. +Pois joutuun! Kuolinhetkenne on tullut. + +RIVERS. +Nyt, Grey ja Vaughan, vielä syleily: +Hyvästi, kunnes taivaass' yhdytään! + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Lontoo. Huone Towerissa. + + (Buckingham, Stanley, Hastings, Elyn piispa, Catesby, + Lovel y.m. istuvat pöydän ympärillä; tuolien takana + seisoo oikeudenpalvelijoita) + +HASTINGS. +Niin, jalot päärit, kruunausta varten +Olemme kokoon tulleet; Herran nimeen, +Sanokaa, milloin on se riemupäivä? + +BUCKINGHAM. +Kuninkaan juhlaan valmist' onko kaikki? + +STANLEY. +On; päivän määrääminen yksin puuttuu. + +ELY. +Minusta sopiva on huomispäivä. + +BUCKINGHAM. +Ken tuntee protektorin mielen tässä? +Ken on sen jalon prinssin uskotuin? + +ELY. +Te, herttua, hänet parhain tuntenette. + +BUCKINGHAM. +Näöstä tutut ollaan; sydäntäni +Ei tunne niinkään hän kuin minä teidän, +Ja min' en hänen niinkään kuin te minun. +Lord Hastings hänen paras suosittunsa. + +HASTINGS. +Suur' kiitos; hän mua suosii, sen ma tiedän +Mut hänen mieltään kruunauksesta +En ole kysellyt, ei hänkään liioin +Armollist' ajatustaan ilmaissut. +Mut mainitkaa te aika, arvo loordit, +Niin minä herttuan puolest' äänestän: +Hän, toivon ma, ei sitä paheksune. + + (Gloster tulee.) + +ELY. +Paraiksi tässä tulee prinssi itse. + +GLOSTER. +Huomenta, jalot langokset ja loordit! +Min' olen ollut untelo, mut toivon, +Ett'ei mun viipymäni tähden ole +Tärkeitä asioita laiminlyöty. + +BUCKINGHAM. +Jos ette olis viittasanaan tullut, +Lord Hastings lausunut ois teidän osan, +Tarkoitan, teidän äänen kruunauksesta. + +GLOSTER. +Muut älkööt moista rohjetko kuin Hastings; +Mun tuntee herttua ja mua suosii. -- +Näin taannoin Holbornissa, mylord Ely, +Somia mansikoita puistossanne; +Ma pyydän, haettakaa niitä mulle. + +ELY. +Kyll', armollinen herra, mielist' aivan. + + (Menee.) + +GLOSTER. +Sananen teille, lanko Buckingham. + (Vie hänet syrjään.) +Hastingsin mieltä urkkinut on Catesby: +Se niskuri niin kiivas on, ett' ennen +Pääns' antaa hän, kuin herrans' antaa lapsen, -- +Joks arvollisimmasti poikaa kutsuu, -- +Menettää oikeuttaan maansa kruunuun. + +BUCKINGHAM. +Hetkeksi poistukaatte; minä seuraan. + + (Gloster ja Buckingham poistuvat.) + +STANLEY. +On riemujuhla vielä määräämättä, +Huomenna liian äkkinäistä oisi; +Enk' itsekään niin kunnoss' ole vielä, +Kuin olisin, jos päivä lykättäisiin. + + (Elyn piispa palajaa.) + +ELY. +Miss' ompi armollinen protektori? +Min' olen mansikat jo toimittanut. + +HASTINGS. +Iloinen, laupias on tänään prinssi. +Mielessä häll' on jotain mielehistä, +Kun meitä tervehtii niin hilpeästi. +Ei toista kristikunnassa, ken voisi +Vähemmin peittää rakkautta ja vihaa; +Sydämmen oiti ilmaisevat kasvot. + +STANLEY. +Mit' erityistä sydänt' ilmaisevaa +Näette tänään hänen kasvoissaan? + +HASTINGS. +Sen, ettei meistä ketäkään hän vihaa; +Se muuten näkyis hänen katseestaan. + + (Gloster ja Buckingham palajavat.) + +GLOSTER. +Sanokaa, mikä rangaistus on sille, +Ken saatanallisella noituudella +Ja pirun vehkeill' etsii henkeäni +Ja ruumiin hornan-taioillansa rikkoo? + +HASTINGS. +Mun rakkauteni teitä kohtaan käskee +Mun tässä prinssiseurass' ensimmäisnä +Julistaa syylliselle tuomion: +Ken olkoonkin, hän ansainnut on surman. + +GLOSTER. +Siis omin silmin nyt sen tuhot nähkää: +Lumottu näin, kas, olen; kätenikin +On, näet, kuihtunut kuin kuiva rönsy; +Edwardin vaimo hän, se ilki noita, +Ja kätyrinsä Shore, tuo rietas portto, +He näin mun rienanneet on taioillansa. + +HASTINGS. +Jos tuon he ovat tehneet, jalo herttua, -- + +GLOSTER. +Jos! Sinä hoimija sen häijyn porton, +Sanotko: jos? -- Sin' olet kavaltaja: -- +Pää poikki tuolta! Santta Paavali, +En ennen ruokaile kuin saan sen pään! -- +Lovel ja Catesby, toimeen käsky pankaa! +Ken ystäväni on, mua seuratkoon. + + (Gloster ja Buckingham menevät, heidän jäljessään neuvoskuntaa.) + +HASTINGS. +Voi Englantia! Mua ei hiukkaakaan, +Hupelo, tämän oisin välttää voinut. +Näk' unta Stanley, että karju hältä +Kypärän riisti; minä tuota ilkuin, +Pakoa halveksien. Kolme kertaa +Kompastui tänään mieliratsuni +Ja pilttoutui, Towerin kun näki, +Ikäänkuin tätä teurashuonett' inhois. +Nyt äskeist' olis pappia mun tarvis. +Oi, kadun, mitä riemuellen kerroin +Ma airuelle, että Pomfretissa +Mun vainoojani tänään veriin sortuu. +Ja että suosiss' olen, turvass' itse. +Oi, Margareeta, raskaat kirouksesi +Nyt kohtaa Hastings raukan kurjaa päätä! + +CATESBY. +Pois joutuun! Prinssi tahtoo ruokaella; +Ripitys lyhyt! Päätänne hän himoo. + +HASTINGS. +Oi, hetkellist' on armo kuolevaisen +Ja sentään mielempää kuin taivaan armo. +Ken sinun sulokatsees ilmavirvaan +Perustaa toivonsa, sen henki hoippuu +Kuin juopunehen laivan mastossa, +Jonk' uhkaa pieni noikkauskin syöstä +Syvyyden turmaa tuottavaiseen kuiluun. + +CATESBY. +Pois joutuun, joutuun! Turhaa voivotella. + +HASTINGS. +Verinen Richard! -- Maani poloinen! +Ennustan sulle kamalinta aikaa, +Mit' ikään inhass' ijässä on nähty. +Nyt ota pääni, vie se Glosterille, +Tuleepa surma pian ilkkujille. + + (Menevät.) + + +Viides kohtaus. + + Towerin muurien sisäpuolella. + + (Gloster ja Buckingham tulevat, ruostunut sota-asu yllä + ja kovin rumannäköisinä muodoltaan.) + +GLOSTER. +Vavista voitko, lanko, kasvos muuttaa, +Ja kesken sanaa tukehuttaa henkes, +Ja alkaa taas ja taaskin keskeyttää, +Kuin vimmainen ja hullu kauhust' oisit? + +BUCKINGHAM. +Oi, kelpo murhenäyttelijän lailla +Puhelen, sivulle ja taakse vilkun, +Vapisen, säpsähdän, jos korsi liikkuu, +Ja luulevaista matkin; kauhun katse +Ja pakkohymy tarjona on mulla, +Ja kumpikin ne virassaan on alttiit +Jok' aika suosimaan mun juoniani. +Mut' onko Catesby mennyt? + +GLOSTER. +On, on; ja kas, hän tuossa tuopi määrin. + + (Määri ja Catesby tulevat.) + +BUCKINGHAM. +Lord määri, -- + +GLOSTER. +Tähytkää nostosiltaa! + +BUCKINGHAM. + Mitä? Rumpu! + +GLOSTER. +Sa, Catesby, silmää valleja! + +BUCKINGHAM. + Lord määri, +Me haetimme teidät, -- + +GLOSTER. + Varuill' ole +Ja pidä puoltas: vainoojia tulee. + +BUCKINGHAM. +Meit' auta Jumala ja syyttömyys! + + (Lovel ja Ratcliff tuovat Hastingsin pään.) + +GLOSTER. +Ei hätää! Ystäviä: Ratcliff, Lovel. + +LOVEL. +Täss' on sen ilkikavaltajan pää, +Sen luihun, tekohurskaan Hastingsin. + +GLOSTER. +Tuost' itkuun hellyn, niin ma häntä lemmin. +Oi! luulin, ett'ei kristittyä luomaa +Niin suoraa, vilpitöntä ollut toista; +Hän oli kirja, johon sieluni +Salaiset miettehensä piirsi kaikki; +Vikansa niin hän hyveen kiiltoon peitti, +Ett' ottamatta lukuun julki-syytään, +Tarkoitan suhdettansa Shoren vaimoon, +Ei moitteen tahra häneen pystynyt. + +BUCKINGHAM. +Niin, niin, hän oli liehakoivin luikki, +Kavalin mies, mik' elänyt on koskaan. +Oi, voisittenko aatella tai luulla -- +Jos tätä kertomaan ei ihme meitä +Ois pelastanut -- että neuvostossa +Tuo luihu pettur' aikeess' oli tänään +Mun murhata ja hyvän Glosterinkin? + +MÄÄRI. +Kuin? Eihän toki! + +GLOSTER. + Mitä! Luulettenko, +Ett' oomme turkkeja tai pakanoita +Ja vastoin selvää lakia niin ruttoon +Tuon konnan kuolemata joudutimme, +Jos meit' ei äärimmäinen pakkotila, +Englannin rauha sekä oma turva +Ois väkisinkin tähän vaatineet? + +MÄÄRI. +Onneksi teille! Ansaitsikin kuolla. +Te, armot, teitte sillä kelpo työn +Varoitukseksi muille pettureille. + +BUCKINGHAM. +Siit' alkain hänestä en hyvää luullut, +Kuin tuohon kehnoon rouva Shoreen ryhtyi; +Olikin tuuma jättää surma siksi, +Ett' ehtisitte te, mylord, sen nähdä; +Mut ystäväimme kiireellinen into +Meit' ennätti ja teki tyhjäks aikeen: +Ol' aikomus, ett' itse kuulisitte +Nulona kavaltajan tunnustavan +Petoksen laadun sekä tarkoituksen, +Jott' olisitte voineet kertoa +Sen porvaristolle, jok' ehkä väärin +Selittää työn ja miehen surmaa itkee. + +MÄÄRI. +Sananne, herttua, on mulle yhtä +Kuin omat näkemäni, kuulemani; +Ja takaan teille, armolliset prinssit, +Ett' uskollisen porvariston kuullen +Selitän tässä oikein menetellyn. + +GLOSTER. +Siks' teidät kutsutimmekin, mylord, +Ett' ilkimysten moitteet välttäisimme. + +BUCKINGHAM. +Mut vastoin aikomaa kun viivästyitte, +Niin todistakaa vaan, min kuulitte. +Ja hyvästi nyt jääkää, hyvä määri. + + (Määri menee.) + +GLOSTER. +Jälessä mene, lanko Buckingham. +Guildhalliin määri suoraa päätä rientää; +Sun siellä tulee, milloin aikaan sopii, +Edwardin lapset näyttää äpäriksi; +Sano, ett' Edward tappoi kansalaisen, +Kun tämä väitti, että poikans' oli +Perivä kruunun, tarkoittaen sillä +Taloaan, jonka kilvess' oli kruunu. +Kuvaile hänen irstast' elämäänsä +Ja petomaista vaihdon haluaan, +Jok' etsii piiat, tyttäret ja vaimot, +Mist' irstas silmä vaan ja hauras mieli +Himolleen hillitönnä saaliin löysi. +Lähemmä siirrä minut, jos on tarvis; +Sano: tuota kylläymätönt' Edwardia +Kun kantoi äitini, niin silloin York, +Isäni ylvä, Ranskan sodass' oli; +Ja, tarkoin aikaa laskettuaan, keksi, +Ett' ei se lapsi hänen lapsens' ollut; +Sen näki hänen kasvoistaankin, joiss' ei +Tuon jalon herttuan piirrettäkään ollut. +Mut varovasti, kaukaa siihen koske: +Eläähän vielä, tiedät, äitini. + +BUCKINGHAM. +Mylord, ei hätää; juttuilla ma taidan, +Kuin kultainen se palkka, josta kiistän, +Ois mulle tuleva; hyvästi jääkää. + +GLOSTER. +Jos onnistaa, vie heidät Baynard-castleen; +Mun siellä tapaat oppineiden piispain +Ja pyhäin isäin ympäröimänä. + +BUCKINGHAM. +Ma lähden; kolmen taikka neljän aikaan +Te saatte Guildhallista uutta kuulla. + + (Buckingham menee.) + +GLOSTER. +Shaw tohtorille sinä, Lovel, riennä, -- +Ja sinä (Catesbylle) veli Penkerille; -- sano, +Ett' tunnin päästä Baynard-castless' ovat. + + (Lovel ja Catesby menevät.) + +Nyt itse menen salaa toimittamaan +Pois näkyvistä Clarence-veljen pennut, +Ja kieltämään, ett' yhtäkään ei päätä +Saa päästää nuorten prinssein pakinoille. + + (Menee.) + + +Kuudes kohtaus. + + Sama seutu. Katu. + + (Kirjuri tulee.) + +KIRJURI. +Täss' syyte kelpo Hastingsia vastaan +On puhtaaks kirjoitettuna, ja tänään +Paavalin kirkossa se kuulutetaan. +Ja nähkääs, mikä hieno täss' on juoni: +Tät' yksitoista tiimaa kopioitsin, -- +Catesbylta sain sen eilen iltamyöhään; +On alustelmaan mennyt sama aika; +Ja neljä tiimaa sitten Hastings eli +Vapaana, puhtaana ja moitteetonna. +Ihana maailma! -- Ken on niin tylsä, +Ett' ilmijuonta täss' ei näe? Ja kuka +Niin rohkea, ett' ilmoittaa sen tohtii? +Paha on aika, kaikki turmiolla, +Kun moinen rikos täytyy peitoss' olla. + + (Menee.) + + +Seitsemäs kohtaus. + + Seutu sama. Baynard-castlen linnan piha. + + (Gloster tulee toisesta ovesta, Buckingham toisesta.) + +GLOSTER. +No, mitä! Mitä sanoo porvaristo? + +BUCKINGHAM. +Nimessä pyhän äidin! porvaristo +On vait, ei sano mitään. + +GLOSTER. + Mainithan +Edwardin lasten äpäryyden? + +BUCKINGHAM. + Mainin, +Ja naimaliiton lady Lucyn kanssa, +Ja naimat Ranskass' edusmiehen kautta, +Ja himojensa hillittömän kiiman, +Ja Cityn naisten väkivaltaamisen, +Ja julmuutensa joutavista syistä, +Ja hänen oman äpäryytensä, +Kuink' isän Ranskass' ollessa hän siittiin, +Ja näkönsäkin, jok' ei isään ollut. +Ja siitä teidän näköönne ma johduin, +Kuink' ilmi isänne te olette +Niin mielen jalouteen kuin muotoon nähden; +Voittonne kaikki Skotlannissa kerroin, +Sotakurinne ja rauhantoimenne, +Hyveenne, hyvyytenne, nöyryytenne; +En löyhäst' ajanut, en unhottanut +Vähintäkäään, mik' auttais hankettamme. +Puheeni lopulla ma sitten käskin +Jokaisen maataan rakastavan huutaa: +"Jumala varjelkohon Richardia, +Englannin kuningasta!" + +GLOSTER. + Huusivatko? + +BUCKINGHAM. +Ei, Jumal'auta! Hiiskaust' en kuullut; +Kuin mykät kuvat, hengettömät patsaat, +Toisiinsa tuijottivat kalmakkaina. +Toruen heitä, kysyin määriltä, +Mit' äänettyys tää itsepäinen tietää; +Hän vastas, ettei kansa kuulemaan +Muit' ollut tottunut kuin puhemiestään. +Nyt hänen täytyi toistaa lausumani: -- +"Niin herttua arvelee, niin herttua sanoo"; +Mut mitään vakuudeks ei itse lisää. +Kun puhe päättyi, jotkut meidän miehet +Ovella heiluttivat hattujansa +Ja joku kymmenkunta ääntä huusi: +"Kuningas Richard kauan eläköön!" +Hyväksi tätä käyttäen nyt lausuin: +"Suur' kiitos, ystävät ja kansalaiset! +Älyä, rakkautta Richardiin +Tää ylt'yleinen ilohuuto ilmaa." +Ja siihen taukosin ja menin pois. + +GLOSTER. +Ne mykät pölkyt! Ääntä eikö heissä? +No, miss' on määri virkaveljineen? + +BUCKINGHAM. +Hän tulee kohta; teeskennelkää tuskaa, +Pakolla puheillenne päästäkää, +Rukouskirja kädess' asettukaa +Parisen kirkonmiehen väliin; siitä +Saan aiheen pyhään saarnaan; hevill' älkää +Pyyntöömme suostuko; kuin tytöt tehkää: +Evätkää, mutta ottakaa. + +GLOSTER. + No, hyvä. +Jos sinä heidän puolestaan niin puhut, +Kuin minä itse puolestani epään, +Niin varmaan kaikki toivon mukaan käy. + +BUCKINGHAM. +Pois alttaanille! Määri kolkuttaa. + + (Gloster menee.) + + (Määri, raatimiehiä ja porvareita tulee.) + +Terve, mylord; täss' odotella saan ma; +Puheilleen ei näy herttua päästävän. -- + + (Catesby tulee linnasta) + +No, Catesby, mitä herras sanoo pyyntöön? + +CATESBY. +Hän pyytää teitä, hyvä, rakas loordi, +Huomena tulemaan tai toisena. +Hän tuolla kahden hurskaan isän kanssa +Taivaisiin mietteisiin on vaipuneena +Ja minkään maallisen ei toimen salli +Nyt pyhää hartauttaan häiritä. + +BUCKINGHAM. +Palaja, hyvä Catesby, sano, että +Minä ja määri sekä raatimiehet +Asiass' ylen tärkeässä, joka +Ei koske vähempää kuin yhteishyvää, +Tulimme tiedustamaan herttuan mieltä. + +CATESBY. +Sen heti hälle ilmoitan. + + (Menee.) + +BUCKINGHAM. + Mylord, +Se prinssi se ei ole mikään Edward, +Hän hyllyvillä patjoilla ei loiju, +Vaan maassa polvillansa rukouksissa; +Hän porttoparin kanss' ei hurjastele, +Vaan tutkii kahden hurskaan papin kanssa; +Ei makaa, ruumisparkaa herkutellen, +Vaan valvoo, sieluhyvää ravitakseen. +Oi, onnellinen Englanti, jos ottais +Noin hurskas prinssi sitä hallitakseen! +Varonpa vaan, ett'ei hän suostu siihen. + +MÄÄRI. +Jumala suokoon, ettei vaan hän kiellä. + +BUCKINGHAM. +Varonpa, että kieltää. Tuoss' on Catesby. + + (Catesby palajaa.) + +No, Catesby, mitä sanoo herttua? + +CATESBY. +Hän ihmettelee, miksi tänne koonneet +Olette moisen joukon porvareita, +Varottamatta häntä ennakolta; +Hän pelkää, ett' on pahat teillä aikeet. + +BUCKINGHAM. +Mua surettaa, ett' arvo lanko luulee +Pahoiksi aikeitani; Jumal'auta, +Meill' ystävällisin on tarkoitus; +Palaja, hänen armolleen se kerro. -- + + (Catesby menee.) + +Kun pyhät, hartaat miehet rukousnauhaans' +On tarttuneet, he sit' ei hevin päästä; +Niin ihanaa on hurskas mietiskely. + + (Gloster ilmestyy alttaanille kahden piispan keskellä; + Catesby palajaa.) + +MÄÄRI. +Kah, prinssi, kaksi piispaa rinnallansa! + +BUCKINGHAM. +Kaks hyveen pylväst' estämässä, ett'ei +Turhuuteen kristillinen prinssi lankee. +Kas, rukouskirja kädessä on hällä, +Koristus, josta tuntee pyhän miehen. -- +Ylevä Plantagenet, kuulu prinssi, +Kallista suopa korvas rukouksiimme +Ja anna anteeks, että keskeytimme +Sun hurskaan, kristillisen hartautesi. + +GLOSTER. +Mylord, ei tässä estelyitä tarvis; +Mun tulee teiltä pyytää anteeksi, +Kun innostuin niin palvelemaan Herraa, +Ett' aivan laiminlöin ma ystäväni. +Se sikseen; mikä tahtonne, mylord? + +BUCKINGHAM. +Se, mikä, toivon ma, on taivaan Herran +Ja kaikkein tämän hallittoman saaren +Hyvien asukasten tahto. + +GLOSTER. + Pelkäänp', +Ett' olen jonkun virheen tehnyt, joka +Pahalta paistaa porvariston silmään, +Ja josta nyt saan nuhtelua kuulla. + +BUCKINGHAM. +Niin olettekin; suvaitkaatte toki +Nyt pyynnöstämme korjata se virhe. + +GLOSTER. +En turhaan elä kristityssä maassa. + +BUCKINGHAM. +Siis, tietäkää, se virheenne on, että +Ylimmän majesteetin istuimen, +Es'isienne valtikan ja vallan, +Sukunne oikeuden, onnen lahjan, +Kuninkaallisen kunnianne perut +Jätätte inhan hyötiäisen valtaan, +Kun helläin aatostenne uinaillessa -- +Joit' etu maan nyt herättämään vaatii -- +Tää ylväs saari jäseniään vaill' on, +Häpeän naarmuissa sen kasvot aivan, +Sen ruhtinainen runko täynnä halpaa +Panenta-oksaa, milt'ei liettyneenä +Pimeän, syvän unheen mutakuiluun. +Tät' auttaaksemme, hartaast' anomme, +Ett' armollinen prinssi, vaivaksenne +Kuninkaan toimen maassa ottaisitte, +Ei protektorina, ei sijaisena, +Ei vieraan omaisuuden hoitajana, +Vaan veren, synnyn, suvun oikeudella +Omaksenne ja ikiperinnöksi. +Siks tässä, porvaristoon liittyneenä, +Joss' alamaisin rakkaus on teihin, +Ja heidän kiihkeästä vaateestaan +Teen teille tämän oikeutetun pyynnön. + +GLOSTER. +Vait ollen poistuisinko, vaiko teitä +Kovasti moittisin, -- en tiedä kumpaa +Mun vaatis säätyni ja teidän arvo. +Jos en ma vastaa, voitte luulla, että +Vait'olollansa vallanhimo taipuu +Kultaiseen kuninkuuden ikeesen, +Jonk' alle tahdotte mun saattaa, houkot. +Jos taasen teitä moitin pyynnöstänne, +Jot' uskollinen rakkautenne höystää, +Niin, toisaalt', ystäviäni ma loukkaan. +Siis puhumalla välttääkseni toista +Ja puheessani toista karttaakseni, +Ma vastaan teille päättävästi näin: +Hyvyydestänne kiitän, mutta halpa +Mun arvoni niin suurta tointa kammoo. +Vaikk' oisivatkin kaikki esteet poissa +Ja tieni tasainen ja kruunu mulle +Lain mukaan tuleva ja perimyksen, +Niin suuri toki henkeni on köyhyys, +Niin valtavat, niin monet puutteheni, +Ett' ennen minä suuruuttani piilen, +Venosen lailla, jok' ei tyrskää kestä, +Kuin joudun oman suuruuteni piiloon +Ja kunniani huuruun tukehdun. +Mut, kiitos Jumalan, ei mua tarvis, +Ja tarvis vaikka ois, en auttaa voisi. +Kuningaspuusta meill' on hedelmä, +Jok', aikain vierähtäissä kypsyneenä, +Hyvinkin täyttää majesteetin paikan +Ja meitä hallinnollaan onnistuttaa. +Mit' aiotte te mulle, hänen on, +Sen teltamoisen, perintö ja oikeus, +Ja sit' en, Jumal'auta, hältä riistä. + +BUCKINGHAM. +Olette tunnokas, mylord, sen näämme, +Mut syyt on teillä joutavat ja turhat, +Jos kaikki kohdat tarkoin tutkitaan. +Sanotte: Edward veljenne on poika; +Niin on, mut Edwardin ei puolisosta, +Hän ensin Lady Lucyn kihloiss' oli, -- +Siit' äitinne on todistajana, -- +Ja sitten Bonan kihlasi hän, Ranskan +Kuninkaan kälyn, edusmiehen kautta; +Nää työnsi syrjään köyhä anoja, +Monien lasten surunsyömä äiti, +Sulonsa menettänyt, kurja leski, +Jok' aivan kukkeutensa iltapuolla +Sai pauloihinsa hänen silmäns' irstaan +Ja arvon kukkuloilta hänet vietti +Likaiseen työhön, halpaan kaksoisnaimaan. +Täst' epäliitosta se Edward syntyi, +Joll' armosta on prinssin arvonimi. +Puhua voisin vielä katkerammin, +Mut kunnioitus eläviä kohtaan +Mun kieltän' armotellen hillitsee. +Siis oikeutenne nimess' ottakaa +Tää tarjoomamme arvopaikka vastaan, +Jos ette maan ja meidän onnen tähden, +Niin nostaaksenne jalon sukupuunne +Tään kieron ajan turmeluksesta +Taas tosiluontaiseen ja suoraan suuntaan. + +MÄÄRI. +Niin, jalo herra, porvaristo pyytää. + +BUCKINGHAM. +Rakkauden tarjoust' älkää hyljätkö. + +CATESBY. +Se ilo heille tehkää: rukous kuulkaa. + +GLOSTER. +Oi, miksi mulle tämä huolten taakka? +Ei arvot, majesteetit sovi mulle. +Ma pyydän, älkää pahaksenne panko: +En voi, en tahdo teille mieliks olla. + +BUCKINGHAM. +Jos rakkauden innost' estelette, +Arastain lasta, tuota veljenpoikaa, -- +Sill' onhan tuttu sydämmenne hellyys +Ja vaimokas ja herkkä säälinne, +Jot' aina osoititte suvullenne +Ja kaiken-säätyisille poikkeuksetta, -- +Niin tietäkää: jos suostutte tai ette, +Nepaanne kuninkaaks ei tule koskaan; +Valaistuimelle istutamme toisen +Sukunne herjaksi ja turmioksi; +On päätös tämä; jääkää hyvästi. -- +Pois, porvarit; jo riittää rukoilu. + + (Buckingham ja porvarit poistuvat.) + +CATESBY. +Palauttakaa heidät, prinssi hyvä; +Rukoukseen suostukaa; jos kieltäytte, +Niin koko maa saa siitä kärsiä. + +GLOSTER. +Maailman huolet mulle tyrkytätte. +No, kutsu heidät: min' en kivest' ole, +vaan herkkä ystävyyden pyynnölle, + + (Catesby menee.) + +Vaikk' onkin tunto sekä sielu vastaan. -- + + (Buckingham seuralaisineen palajaa.) + +Buckingham lanko, -- vakaat, viisaat miehet, -- +Kosk' onnen selkähäni sälytätte, +Jos tahdon taikka en sen taakan ottaa, +Niin täytynee se kärsimällä kantaa. +Mut seuraus jos tästä toimestanne +On ruma parjaus tai herja moite, +Niin uuras pakotuksenne se puhtaaks +Saa liasta ja tahrasta mun pestä; +Jumala tietää, osittain myös tekin, +Ett' olen tähän tuiki haluton. + +MÄÄRI. +Jumala siunatkoon teit', armo hyvä! +Sen näemme ja sen sanomme. + +GLOSTER. + Ja silloin +Sanotte totuuden. + +BUCKINGHAM. + Siis nimellänne +Nyt teitä tervehdin: -- eläköön Richard, +Englannin arvo kuningas! + +KAIKKI. + Aamen. + +BUCKINGHAM. +Huomenna mielittenkö ottaa kruunun? + +GLOSTER. +Jos te niin mielitte; on tahto teidän. + +BUCKINGHAM. +Tulemme huomenna siis pateillenne; +Ja nyt vaan iloiset jäähyväiset. + +GLOSTER (piispoille). +Nyt pyhään toimeen taasen ryhtykäämme. -- +Hyvästi, lanko; -- hyväst', ystävät! + + (Menevät.) + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Towerin edustalla. + + (Toiselta puolen tulevat kuningatar Elisabeth, Yorkin + herttuatar ja markiisi Dorset; toiselta Anna, Glosterin + herttuatar, taluttaen kädestä Margareeta Plantagenetiä, + Clarencen nuorta tytärtä.) + +HERTTUATAR. +Ken? Plantagenet, poikaniko tytär, +Taluttamana mummo Glosterin? +Ja, toden totta, Toweriin on matka +Sulasta rakkaudesta nuoreen prinssiin. -- +Terveeksi, tytär! + +ANNA. + Iloist' onnenpäivää +Jumala suokoon teidän armoillenne! + +ELISABETH. +Sinulle samaa, sisko; minne matka? + +ANNA. +Ei Toweria edemmä, ja, luulen, +Samassa hurskaass' aikeessa kuin tekin, +Tervehtimähän pikku prinssejä. + +ELISABETH. +Sua kiitän, sisko; yhtenä nyt sisään. + + (Brakenbury tulee.) + +Paraiksi tulee tässä linnan herra. -- +Anteeksi, herra: teidän luvallanne, +Kuin voivat York, mun poikani, ja prinssi? + +BRAKENBURY. +Hyvinpä, rouva; mutta, suokaa anteeks, +En tohdi teitä päästää heidän luokseen: +Kuningas kovin on sen kieltänyt. + +ELISABETH. +Kuningas? Kuka? + +BRAKENBURY. + Herra protektori. + +ELISABETH. +Jumala moisest' auta kuninkaasta! +Hän mun ja heidän rakkautensa väliin +Paneeko sulun? Äiti olen minä; +Ken estää mua lapsieni luota? + +HERTTUATAR. +Min' olen isoäiti; sisään päästä. + +ANNA. +Min' olen tätipuoli, lemmen puolest' +Äidinkin veroinen. Mua älä estä; +Ma vastaan rikoksestasi ja otan +Omalla uhallani virkas sulta. + +BRAKENBURY. +Ei, rouva, niin en virkaani ma heitä: +Mua vala velvoittaa; siis anteeks suokaa. + + (Menee.) + + (Stanley tulee.) + +STANLEY. +Hetkistä myöhäisemmin, herttuatar, +Teit' oisin tervehtinyt kahden kauniin +Kuningattaren äidiksi. -- (Annalle.) Te, rouva, +Westminsteriin mua joutuun seuratkaa, +Richardin puolisona kruunattavaks. + +ELISABETH. +Kureeni auki, että hengen tilaa +Saa ahdistettu sydän, muuten pyörryn +Ma tähän surmasanaan. + +ANNA. + Kiusan sana! +Vihattu viesti! + +DORSET. + Hyväll' olkaa mielin. -- +Kuink', armollinen äiti, voitte? + +ELISABETH. + Dorset, +Mua älä puhuttele; joutuun pois! +Tuho ja surma kantapäilläs väijyy; +Emosi nimi turmioks on lasten. +Jos elää tahdot, mene merten taa, +Richmondin luokse, helvettiä pakoon. +Oi! vältä, vältä tätä murhan majaa, +Niin ett'et lisää vainajien määrää +Ja minä Margareetan kiroon kuole +Leskenä, lapsetonna, kruunutonna. + +STANLEY. +Tää neuvonne on täysin viisas, rouva. -- +Eduksi hetket kiirein käyttäkää; +Mukaanne laitan kirjeen pojalleni: +Hän teitä auttaa, teill' on vastassanne; +Älytön viipy tyrmään teidät saattaa. + +HERTTUATAR. +Tuhoova surkeuden hirmumyrsky! +Kirottu kohtuni, sa surman vuode! +Maailmaan sinä haudoit basiliskin, +Jonk' uupumaton katse viepi hengen. + +STANLEY. +Pois tulkaa, rouva; kiire mull' on toimi. + +ANNA. +Ma tulen, mutta vastenmielisesti. -- +Suo, Jumalani, että kultavirve, +Jok' otsahani pannaan, tulipunaist' +Olisi rautaa, joka aivot polttaa! +Mua voideltakoon kuolettavin myrkyin, +Ett' ehdin kuolla ennen kuin soi huuto: +"Eläköön kuningatar!" + +ELISABETH. + Sielu parka, +En onneasi karsaa; mulle mieliks +Äl' itsellesi tuskaa toivo. + +ANNA. + Enkö? +Kun, viedessäni Henrikkiä hautaan, +Hän tuli, joka nyt on puolisoni, +Käsissä vielä veri, joka juoksi +Tuost' enkelistä, ensi miehestäni, +Ja tuosta pyhimyksestä, jot' itkin; +Oi! Richardin kun silmiin silloin katsoin. +Niin toivoin näin: kirottu sinä, joka +Minusta nuoresta teit vanhan lesken! +Jos nait, niin suru vuotees saartakoon, +Ja vaimos olkoon -- jos on ken niin hupsu -- +Elämäs kautta kurjempi, kuin miksi +Teit minut puolisoni surman kautta! +Mut kiroust' en toistaa ehtinyt, +Kun äkisti naissydämeni oli +Tuon mesikielen julkipauloiss' aivan +Ja oman kiroukseni alainen, +Jok' on mua siitä saakka valvottanut; +Tuon miehen vuoteess' unen kultakastett' +En koskaan tuntiakaan nauttinut, +Kun havahduin jo ilkeist' unelmistaan. +Lisäksi hän mua vihaa Warwickin, +Isäni, tähden, ja mun pian surmaa. + +ELISABETH. +Hyvästi, sydän parka! Sua säälin. + +ANNA. +Ja mun on yhtä paljon teitä surku. + +DORSET. +Hyvästi, joka tuskall' arvoon nouset! + +ANNA. +Hyvästi, raukka, joka arvos heität! + +HERTTUATAR. +(Dorsetille) Richmondin luo käy sinä: onnen huomaan! +(Annalle) Glosterin luokse sinä: Herran turviin! +(Elisabethille) ja turvapaikkaas sinä: rauha sulle! +Hautaani minä, jossa lepoon pääsen. +Kahdeksankymment' elin vuotta, oi, +Ja hetken ilo viikon tuskat toi! + +ELISABETH. +Seis! Katse vielä taakse Toweriin. +Sa, vanha louhe, lapsuisia sääli, +Jotk' ilkeys kytki muuriesi sisään! +Sa, kova kehto hentoisille noille! +Kolea, köntistynyt imettäjä, +Ja jäykkä leikki veikko ruhtinaille! +Oi, vaali heitä, sitä, houkka, anon; +Kiville teille jäähyväiset sanon. + + (Menevät.) + + +Toinen kohtaus. + + Valtasali hovilinnassa. + + (Torventoitauksia. Richard, kruunu päässä, + Buckingham, Catesby, hovipoika y.m. tulee.) + +RICHARD. +Pois kaikki syrjään! -- Lanko Buckingham, -- + +BUCKINGHAM. +Kuninkaallinen majesteetti! + +RICHARD. +Kätesi! + (Richard nousee valtaistuimelle.) + Apusi ja neuvos kautta +Näin ylös Richard kuningas on noussut: -- +Mut kestääkö se päivän vaan, tää loisto, +Vai kauemmin, ja iloako tuo se? + +BUCKINGHAM. +Viel' elää se ja ijät eläköön! + +RICHARD. +Ah, Buckingham! Nyt olen koitinkivi, +Ja koitan, puhdastako olet kultaa. -- +Nuor' Edward elää. -- Arvaa, mitä tahdon. + +BUCKINGHAM. +Sanokaa, rakas prinssi. + +RICHARD. + Sen ma sanon: +Kuningas olla tahdon, Buckingham. + +BUCKINGHAM. +Se olette jo, armollisin herra. + +RICHARD. +Haa! Kuningasko olen? Niinpä olen; +Mut Edward elää. + +BUCKINGHAM. + Totta, jalo prinssi. + +RICHARD. +Oi, mikä kirveltävä johtopäätös, +Ett' Edward elää! -- "Totta, jalo prinssi!" -- +Noin laimea et ennen ollut, lanko. -- +Lausunko? -- Äpärille tahdon surman, +Ja tahdon, että täytetään se oiti. +Nyt mitä sanot? Joutuun, lyhyesti! + +BUCKINGHAM. +Tahtonne tehkää, armollinen herra. + +RICHARD. +Haa! Jäätä olet, lempesi jo hyytyy. +No, sano, heidän surmaansako suostut? + +BUCKINGHAM. +Oi, hengenaikaa suokaa, pieni loma, +Ett' asiaa saan tarkoin ajatella. +Koht' annan teidän armollenne vastuun. + + (Menee.) + +CATESBY (syrjään). +Kuningas vihoissaan on: puree huultaan. + +RICHARD (astuu alas valtaistuimelta). +Visapäät narrit, mielettömät pojat +Ne mun on miehiäni; noist' en huoli, +Jotk' urkkivat mua tutkivaisin silmin. +Ylävä Buckingham käy juonikkaaksi. +Hoi, poika! + +HOVIPOIKA. +Herra kuningas! + +RICHARD. +Tiedätkö miestä, jota kullan kiilto +Vois salamurhan tekoon houkutella? + +HOVIPOIKA. +Ma tunnen nurkuvaisen herrasmiehen, +Jonk' ylpeyteen ei vastaa köyhyytensä; +Ei kymmenkunta puhujaa voi sitä, +Min kulta voi; se hänen saa jos mihin. + +RICHARD. +Nimensä mikä? + +HOVIPOIKA. + Nimensä on Tyrrel. + +RICHARD. +Ma tunnen miehen; käske hänet tänne. -- + + (Hovipoika menee.) + +Tuo mietteliäs, viekas Buckingham +Ajuni uskotuks ei enää kelpaa. +Näin kauan kestikö hän väsymättä +Ja hengähtää nyt tahtoo? -- Hyvä, hyvä! -- + + (Stanley tulee.) + +No, mitä nyt, lord Stanley? Mitä uutta? + +STANLEY. +Kuningas armollisin, tietäkää: +Markiisi Dorset niille maille, kuulin, +On paennut, miss' oleksii nyt Richmond. + +RICHARD. +Käy tänne, Catesby. Levittele huuto, +Ett' Anna, vaimoni, on pahoin sairas: +Ma laitan niin, ett' alallaan hän pysyy. +Ja etsi köyhä aatelinen, jolle +Clarencen tyttären voin heti naittaa; -- +On poika typerä, en häntä pelkää. -- +Mit' uneksit? -- Levitä, että sairas +On Anna, kuningatar, kuolemallaan; +No, joutuun! Poistaa täytyy kaikki toiveet, +Joist' olla voisi vaaraa, jos ne kasvaa. -- + + (Catesby menee.) + +Mun täytyy veljentyttäreni naida, +Kuninkuuteni täpäräll' on muuten. -- +Ma veljet murhaan, sitten siskon nain! +Peliä rohkeaa! Mut veren tie +On moinen: toinen synti toiseen vie. +Tää silmä säälin kyyneleit' ei tunne. -- + + (Hovipoika palajaa Tyrrellin seurassa.) + +Nimesi Tyrrel? + +TYRRELL. +James Tyrrel, nöyrin palvelijanne. + +RICHARD. +Oletko oikein? + +TYRRELL. + Koitelkaa mua, armo. + +RICHARD. +Tohditko tappaa yhden ystäväni? + +TYRRELL. +Miks ei; mutt' ennen kaksi vihamiestä. + +RICHARD. +Niin oikein: kaksi perivihollista +Kaks unen viejää, rauhan häirijää; +Mist' annan sinulle nyt tekemistä, +Noist' äpäristä, näet, Towerissa. + +TYRRELL. +Jos vaan saan vapaan pääsön heidän luokseen +Niin pelostanne teidät oiti päästän. + +RICHARD. +Säveltä somaa soitat. Tänne, Tyrrel: +Kas, tässä merkki, -- nouse, korva tänne: + (Kuiskaa hänen korvaansa.) +Ei muuta mitään; -- sano: "se on tehty", +Niin suosioni saat ja arvoon nouset. + +TYRRELL. Sen heti toimitan. (Menee.) + + (Buckingham palajaa.) + +BUCKINGHAM. +Tuot' olen seikkaa miettinyt, mylord, +Jot' äsken tiedustitte. + +RICHARD. + Se saa jäädä. +Richmondin luo on Dorset paennut. + +BUCKINGHAM. +Niin olen kuullut kuninkaani. + +RICHARD. + Stanley, +Hän poikapuolenne on, -- huomatkaa. + +BUCKINGHAM. +Mylord, nyt pyydän lupaamanne lahjan. +Jot' arvonne ja kunnianne takaa, +Herefordin kreivikunnan sekä kaiken +Minulle lupaamanne irtaimiston. + +RICHARD. +Varokaa vaimoanne, Stanley: kirjeet +Käy Richmondille teidän vastuullanne. + +BUCKINGHAM. +Mik' armollisin vastuu pyyntööni? + +RICHARD. +Nyt muistan -- ennustihan Henrik kuudes. +Ett' tulis Richmondista kuningas, +Kun vielä piskuinen hän oli poika. +Kuningas! -- ehkä -- + +BUCKINGHAM. + Mylord, -- + +RICHARD. +Mut miks ei ennustaja silloin +Sanonut mulle, läsnäolevalle, +Ett' olin minä hänet surmaava. + +BUCKINGHAM. +Mylord, tuo lupaamanne kreivikunta, -- + +RICHARD. +Richmond! -- Kun Exeteriss' olin taannoin, +Niin nöyrä määri näytti mulle linnaa; +Sen nimi -- Rougemont -- mua hätkähdytti: +Irlannin baardi kerran taikoi, että +Richmondin näkemäst' en kauan eläis. + +BUCKINGHAM. +Mylord, -- + +RICHARD. + Niin; mit' on kello? + +BUCKINGHAM. + Rohkenen +Muistuttaa teitä lupauksestanne. + +RICHARD. +Mut mit' on kello? + +BUCKINGHAM. + Kuusi lyönnilleen. + +RICHARD. +No, lyököön ensin. + +BUCKINGHAM. + Miksi lyököön ensin? + +RICHARD. +Siks, että sinä, niinkuin kellonkieli +Mun mietteitäni vongunnallas häirit; +En ole tänään antimielellä. + +BUCKINGHAM. +Sanokaa toki, saanko vaiko en. + +RICHARD. +Mua häirit; nyt en sillä mielell' ole. + + (Kuningas Richard seurueineen poistuu.) + +BUCKINGHAM. +Vai niin! Ivalla maksaa hartaan työni! +Ma siksi teinkö hänet kuninkaaksi! +Hastingsin muistan; Brecknockiin nyt vaan, +Kun vielä mull' on pääni paikoillaan. + + (Menee.) + + +Kolmas kohtaus. + + Paikka sama. + + (Tyrrel tulee) + +TYRRELL. +Työ verinen ja hirveä on tehty, +Ilettävin ja kauhistavin murha, +Mik' Englannin on syyksi koskaan tullut. +Dighton ja Forrest, jotka ostin tähän +Kamalaan tappotyöhön, vaikka ovat +Pääkonnia ja verikoiria, sulivat säälistä ja hellyydestä, +Kuin lapset itkein murhenäytelmälle. +"Noin", sanoi Dighton, "makasivat piskut" -- +"Noin", sanoi Forrest, "vyöttäin toisiansa +Puhtailla alabaster-kätösillään, +Ja huulet, niinkuin neljä ruusukukkaa +Yhdellä varrella, ne toinen toistaan +Kesäisess' upeudessaan suutelivat. +Rukouskirja oli pieluksella: +Tuo", sanoi Forrest, "oli muuttaa mielen; +Mut paholainen" -- siihen päätti konna. +Ja Dighton jatkoi näin: "Me tukautimme +Täydellisimmän taitotyön, min luonto +On luomispäiväst' alkain aikaan saanut." +Niin tunnonvaivoiss' olivat, ett'eivät +Puhua voineet; silloin heidät jätin +Ja tiedon tuon nyt verikuninkaalle. + + (Kuningas Richard tulee.) + +Hän tuossa tulee. -- Terve, majesteetti! + +RICHARD. +No, onneako uutisesi tuovat? + +TYRRELL. +Jos se, ett' teko käsketty on tehty, +On onnea, niin onnellinen olkaa, +Se tehty on. + +RICHARD. + Näit heidät kuolleina? + +TYRRELL. +Näin, herra. + +RICHARD. + Myöskin haudattuina, mitä? + +TYRRELL. +Towerin kappalainen heidät hautas, +Mut mihin, sit' en, toden totta, tiedä. + +RICHARD. +Tyköni tule illallisen jälkeen +Ja kerro mulle heidän kuolemansa. +Sill' aikaa mieti, mitä palkaks soisit, +Niin toiveittesi perijäksi teen sun. +Hyvästi siksi. + +TYRRELL. +Nöyrät jäähyväiset. + + (Menee.) + +RICHARD. +Clarencen pojan olen kytkyyn pannut, +Ja tytön halpaan säätyyn naittanut; +Aapramin helmass' Edwardin on pojat, +Ja Anna jättänyt on maailman. +Kun tiedän, että Richmond silmäns' iskee +Elisabethiin, veljentyttäreeni, +Ja sitä tietä kuninkuuteen pyrkii, +Niin uljaasti nyt itse kosin häntä. + + (Catesby tulee.) + +CATESBY. +Kuningas, -- + +RICHARD. + Hyvääkö vai pahaa tiedät, +Kun noin vaan suoraan sisään ryntäät? + +CATESBY. + Pahaa: +Richmondin luo on Morton paennut, +Ja Walesin uljaat miehet Buckingham +Vie taisteluun, ja joukkons' yhä kasvaa. + +RICHARD. +Pelottavammat Ely on ja Richmond, +Kuin Buckinghamin haalitut on joukot. +Sen tiedän, että arka mietiskely +On hidas orja vitkan viivytyksen, +Jot' ohjaa kerjuun rampa raakunkulku. +Nyt nosta siipes, joutu tulisin, +Sa airut kuninkaan ja Merkurin! +Väkeä kokoon! Nyt vaan kysyn säilää; +Kun uhkaa petturit, niin miekka häilää. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + Hovilinnan edusta. + + (Kuningatar Margareeta tulee.) + +MARGAREETA. +Nyt heidän onnens' alkaa olla kypsä +Ja karistua surman mätään suuhun. +Näill' olen mailla salaa väijynyt +Tuhoa nähdäkseni vainoojaini. +Kamalat alkajaiset näin; ja nyt +Pois Ranskaan lähden toivoss', että jatko +On yhtä synkkä, surkea ja musta. +Pois kurja Margareeta! Joku tulee. + + (Kuningatar Elisabeth ja Yorkin herttuatar tulevat.) + +ELISABETH. +Oi, prinssi raukat! hennot pisku piltit! +Suloiset ummut, viel' ei puhjenneetkaan! +Viel' ilmassa jos sielusenne lentää, +Ijäiseen tuomioonsa kiintymättä, +Liidelkää vaiheillani liihosiivin +Ja kuulkaa äiti-raukan valitusta. + +MARGAREETA (syrjään.) +Liidelkää vaiheillaan ja sanokaa: +Niin vaatii koston rankaiseva haamu, +Ett' ikiyöksi muuttuu nuori aamu. + +ELISABETH. +Niin kurjuus vei mult' äänen, että kieli, +Parusta uupunut, on vait ja mykkä. -- +Edward Plantagenet, miks olet kuollut? + +MARGAREETA (syrjään). +Plantagenet Plantagenetin vaati, +Edwardin Edwardista kuolo kaati. + +ELISABETH. +Miks, Jumala, noin hennot vuonat hylkäät +Ja suden suuhun viskaat? Milloin ennen +Moisilta töiltä silmäs ummistit? + +MARGAREETA (syrjään). +Kun poikani ja pyhä Henrik kuoli. + +HERTTUATAR. +Sokea näkö, kuollut elämä, +Manalan haamu elävitten mailla, +Sa tuskan kisakenttä, mailman herja, +Elämän anastama haudan oikeus, +Sa pitkäin päiväin lyhyt muistikirja, +Lepuuta levottuuttas Englannin +Lain turvaamassa maassa, jota näin +Juovuttaa laittomasti syytön veri! + + (Istuutuu.) + +ELISABETH. +Jos luilleni niin valeen haudan soisit, +Kuin kolkon tarjoot istuimen, niin täss' en +Lepuuttais niitä, tähän hautaisin ne. +Ah, kell' on syytä surra, jos ei meillä? + + (Istuutuu hänen viereensä.) + +MARGAREETA (astuu esiin). +Jos vanhalla on surull' arvo suurin, +Niin mun on surullani iän etuus, +Ylinnä sen siis suokaa valitella. +Ja jos voi suru sietää toisen seuraa, + (Istuutuu heidän viereensä.) +Omaanne verratkaa mun suruihini. +Mull' oli Edward, vaan sen Richard tappoi; +Mull' oli Henrik, senkin Richard tappoi; +Sull' oli Edward, vaan sen Richard tappoi; +Sull' oli Richard, senkin Richard tappoi. + +HERTTUATAR. +Mull' oli Richard myös, sen sinä tapoit; +Ja Rutland myös, ja senkin surmaa autoit. + +MARGAREETA. +Sull' oli Clarence myös, sen Richard tappoi. +Sun kohdustas se manan koira kömpi, +Jok' ajaa meidät hengiltä: tuo hurtta, +Jok' ennenkuin se silmät sai, sai hampaat, +Mill' uuhta raataa ja sen verta nuolla, +Jumalan töiden häijy pilloja, +Maailman valtatyranni, jonk' alaa +On kurjain raukkain itkettyneet silmät, +Se sinun kohtus onkalosta pääsi +Ajamaan meitä hamaan hautaan asti. +Vakava oikeuden Jumala, +Sua kiitän, että tämä verihurtta +Emonsa kohdun hedelmää nyt raataa +Ja hänet tuntemaan saa muiden tuskaa. + +HERTTUATAR. +Tuskaani, vaimo Henrikin, äl' ilku: +Sun tuskaas itkin minä, Herra tietköön. + +MARGAREETA. +Anteeksi suo: mun kostoa on nälkä +Ja kyllält' ahmin nyt sen näkemistä. +Sun Edwardis on kuollut, joka tappoi +Mun Edwardini; toinen Edwardisi +Myös kuollut minun Edwardini kostoks; +York oli korvaus vaan, kun nämä kaksi +Mun suurta hukkaani ei vastanneet. +On kuollut sulta Clarence, joka surmas +Mun Edwardini; synkkään hautaan syösty +Tään raivon näytelmän on näkijätkin, +Himokas Hastings, Rivers, Vaughan, Grey. +Richard vaan elää, manan musta airut, +Jonk' ammatti on ostaa sieluja +Ja manaan laittaa; kohta, kohta hänkin +Saa surkean ja surkuttoman lopun: +Maa ammottaapi ja horna hehkuu +Ja rymät ulvoo ja pyhät palvoo, +Ett' äkkiä hän temmattaisiin täältä. -- +Elämäst' irti hänet sano, Herra, +Ett' eläissäni sanoa ma saisin: +Se koira kuoli! + +ELISABETH. + Ennustitpa, että +Apuas vielä kaipaan kiroomaan +Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa. + +MARGAREETA. +Ja valekuningattareks sun sanoin, +Ett' olit vallastani kurja varjo, +Mun olentoni pelkkä jälkikuva, +Valeohjelma vaan julmaan näytelmään, +Vivuttu ylös, syöstäväksi maahan, +Emo, jok' ivakseen sai kauniit pojat, +Unelma entuudestas, kirjolippu +Jokaisen vaara-iskun maaliks pantu, +Vaan korkeuden kare, kupla, kyltti, +Vaan suotta-kuningatar näyttämöllä. +Miss' on nyt miehesi? Ja veljes missä? +Kaks poikaas missä? Missä ilon päiväs? +Ken nöyrästi nyt polvistuu ja sanoo: +Jumala varjelkoon kuningatarta? +Miss' imarat ja pokkuroivat päärit? +Miss' ympärilles tunkeilevat joukot? +Oi, muista tää, ja nykyisyyttäs katso: +Nyt onnen puoliso on one leski; +Iloinen äiti lapseton nyt raukka; +Kerjääjä nyt, jolt' äsken kerjäiltiin; +Kuningatar nyt huolihuntu orja; +Mun ilkkujani nyt mun ilkkumani; +Nyt kaikkein pelko yhtä pelkäävä +Ja kaikkivoipa nyt ei mitään voipa. +Näin oikeuden on pyörähtynyt pyörä +Ja jättänyt sun saaliiks ajan kouriin. +Sull' on vaan muisto siitä, mitä olit +Jott' enemmin sua vaivais se, mik' olet. +Sa multa paikan veit ja etkö sillä +Myös vienyt suruistani määräosaa? +Puolt' iestäni ylvä niskas kantaa; +Nyt pääni väsyneen sen alta vedän +Ja taakan jätän sulle kokonaan. +Hyvästi, Yorkin vaimo! Ranskan maalla +Englannin tuskat vaihtuu ilohon; +Hyvästi, ruhtinatar onneton! + +ELISABETH. +Oi, viivy, kiron oppinut, ja neuvo +Mua vihamiehiäni kiroomaan! + +MARGAREETA. +Öit' älä nuku, paastoele päivät; +Elävän tuskiin vertaa kuolleen onni; +Suloista sulommiksi lapses kuvaa, +Ja surmaajansa rumaa rumemmaksi; +Katosi kanssa inhos kasvaa vaan; +Sit' aattele, niin opit kiroomaan. + +ELISABETH. +Sä sanani voit tylsät teroittaa. + +MARGAREETA. +Ne tuskas kyllä teräviksi saa. + + (Margareeta menee.) + +HERTTUATAR. +Miks onnirikoll' on niin runsaat sanat? + +ELISABETH. +Ilmaiset mykän tuskan apurit, +Perijät välhöt perittömän riemun, +Kurjuuden läähöttävät ilmituojat! +Suo niille tilaa; jos ne muut' ei auta, +Saa edes sydän helpon niiden kautta. + +HERTTUATAR. +Siis kieltäs älä säästä; seuraa mua, +Niin katkeroiden sanojemme katkuun +Mun inhan poikani me tukautamme. +Mi kauniit poikas sulta tukautti. + + (Torven toitaus kuuluu.) + + (Kuningas Richard tulee marssien seurueineen.) + +RICHARD. +Ken kulussani mua pidättää? + +HERTTUATAR. +Hän, jonk' ois tullut sua pidättää, +Kuristamalla kohtuuns' onnettomaan, +Murhista noista tekemistäs, konna. + +ELISABETH. +Tuon otsan kultakruunullako peität, +Johonka poltettavaks oikeus vaatis +Sen prinssin veren, jonka kruunu oli, +Ja poikaini ja veljieni hurmeet? +Miss' on mun lapseni? sa konna, sano. + +HERTTUATAR. +Sa rupikonna, miss' on veljes Clarence +Ja Ned Plantagenet, sen pikku poika? + +ELISABETH. +Ja missä uljas Rivers, Vaughan, Grey? + +HERTTUATAR. +Ja missä kunnon Hastings? + +RICHARD. +Soi, torvi, pärrää, rumpu, jotta taivas +Ei kuulisi, kun Herran voideltua +Herjaavat juoruämmät! Torvet soimaan! -- + + (Torvien toitausta ja rumpujen pärinää.) + +Puhukaa maltilla ja kauniisti, +Tai annan sodan rämisevän räikän +Näin tukeuttaa teidän kirkunanne. + +HERTTUATAR. +Mun poikaniko sinä olet? + +RICHARD. + Olen; +Luojalle, isälle ja teille kiitos. + +HERTTUATAR. +Maltilla siis mua maltitonta kuule. + +RICHARD. +Minuss' on hiukka teidän luonnettanne: +Se moitteen äänt' ei siedä, rouvaseni. + +HERTTUATAR. +Oi, suo mun haastaa! + +RICHARD. + Kyllä; olen kuuro. + +HERTTUATAR. +Ma puhun lempeää ja hellää kieltä. + +RICHARD. +Ja lyhytt', äiti hyvä, mull' on kiire. + +HERTTUATAR. +Vai kiire? Minä sua, Herra tietköön, +Kivulla, hengentuskall' odottelin. + +RICHARD. +Ja enkö teille vihdoin hoivaa tuonut? + +HERTTUATAR. +Et, kautta pyhän ristin! Maalle tullen +Sa heti maan teit helvetiksi mullen. +Sun syntys oli inha kohdun tuska; +Lapsuutes juonikas ja itsepäinen; +Kamala, raju, hurja kouluaikas; +Nuoruutes rietas, hillitön ja raivo, +Miehuutes korska, viekas, verinen, +Maireempi vaan, ja tyyni vihassaan. +Nimittää voitko yhden ilonhetken, +Jonk' on sun seuras armahtanut mulle. + +RICHARD. +Kyll' yhden, jolloin armo rouva läksi +Pois seurastani muiden murkinoille. +Näin vähän jos saan teiltä armoa, +Mun suokaa mennä, ett'en teitä loukkais. -- +Hoi, rumpu soimaan! + +HERTTUATAR. + Pyydän, mua kuule. + +RICHARD. +Puhutte liian katkeraan. + +HERTTUATAR. + Vaan sana; +En vasta enää sua puhuttele. + +RICHARD. +No, hyvä! + +HERTTUATAR. +Jos sin' et taivaan kostost' ennen kuole, +Kuin tästä sodast' ehdit voittajana. +Niin minä vanhuuteen ja tuskaan lannun +Enk' enää koskaan kasvojasi näe. +Siis tässä raskain ota äidin kirous! +Se taiston päivänä sua enemmän +Kuin koko rauta-asus painakoon! +Sua vastaan rukouksin taistelen ma, +Ja Edwardinkin lasten hennot sielut +Kuiskaavat vihamiehiis innostusta +Ja onnen lupaavat ja voiton heille. +Verinen olit sinä, veriin nukut; +Häpeäss' elit, häpeään sa hukut. + + (Menee.) + +ELISABETH. +Syyt' enemmän on kiroomiseen mulla, +Mut voimaa vähemmän; vaan aamen sanon. + + (On menemäisillään.) + +RICHARD. +Ei, jääkää, rouva, mull' on puhumista. + +ELISABETH. +Ei kuninkaallist' enää poikaa mulla +Sun murhatakses; -- tyttäreni, Richard, +He rukoella saavat luostarissa, +Eik' itkustella valtaistuimilla; +Siis älä pyydä heidän henkeään. + +RICHARD. +Teill' yksi tytär on: Elisabeth, +Siveä, kaunis, ylevä ja hurskas. + +ELISABETH. +Ja siksi surman saa? Suo hänen elää; +Ma sulot hältä sotken, tavat tahraan, +Aviorikoks itseäni herjaan, +Häpeän hunnun hänen päälleen heitän: +Jos sillä välttää surman verisen. +Hänt' Edwardin en lapseks sano, en. + +RICHARD. +Hänt' älä soimaa: hän on prinsessa. + +ELISABETH. +Sen kiellän, säästääkseni hengen hälle. + +RICHARD. +Syntynsä yksin hengen hälle turvaa. + +ELISABETH. +Se turva hänen veljilleen toi surman. + +RICHARD. +He nurjan tähden alla syntyivät. + +ELISABETH. +Ei, nurjat ystävät heilt' otti hengen. + +RICHARD. +Ei kohtalon voi tuomiota kääntää. + +ELISABETH. +Ei, kohtalon jos kääntymätön määrää. +Nuo piltit kauniimman ois kuolon saaneet. +Jos sulle kauniimp' oisi elo suotu. + +RICHARD. +Minäkö orvot orpanani tapoin? + +ELISABETH. +Niin, orvot orpanasi; heiltä orvoit +Vapauden, vallan, ilon, heimon, hengen. +Ken sydämmet nuo hennot lävistikään, +Sun pääsi ohjaton se ohjas iskun. +Oli tylsä varmaan murhaveitsi, kunnes +Sun kovan sydämmesi hiomana +Se karitsaini sisuksissa riehui. +Jos hurja tuska totunnast' ei talttuis, +Niin poikiani nimiltä en ehtis +Ma huutaa korviis, ennen kuin sun silmiis +Jo ankkuroisi kynteni, ja minä +Noin hirveässä surman poukamassa, +Kuin haaksi, purjeitta ja taklingitta, +Sun riuttarintahasi murskaantuisin. + +RICHARD. +Niin totta hankkeeni kuin onnistukoot +Ja tämän verisodan vaaratoimet, +Niin totta hyvää enemmän suon teille, +Kuin mitä pahaa olen teille tehnyt. + +ELISABETH. +Mitäpä hyvää taivaan kasvot kätkee, +Jonk' ilmisaanti hyväks olis mulle? + +RICHARD. +Lapsenne voivat nousta, arvo rouva. + +ELISABETH. +Pään menoksiko mestauslavalle? + +RICHARD. +Ei, onnen korkeuteen ja valta-arvoon, +Ylimpään maisen loiston kunniaan. + +ELISABETH. +Hyväile tuolla tuskaani ja sano, +Mink' arvon, kunnian ja onnen tilaan +Sa yhdenkään voit lapsistani saattaa? + +RICHARD. +Mit' omaa mull' on, itseni ja kaikki +Eräälle lapsellesi lahjoitan, +Vihaisen sielus Letheen hukuta +Siis kaikki muistot niistä vääryyksistä, +Joit' arvelet sa minun tehneen sulle. + +ELISABETH. +Lyhemmin, muuten hyvyytesi tarjo +Voi kestää kauemmin kuin itse hyvyys. + +RICHARD. +Sydämmestäni tytärtäsi lemmin. + +ELISABETH. +Sen äitinsäkin sydämmissään uskoo. + +RICHARD. +Mit' uskoo? + +ELISABETH. +Ett' tytärtäni sydämmissäs lemmit, +Kuin veljiäänkin sydämmissäs lemmit, +Ja siitä sydämmissäni sua kiitän. + +RICHARD. +Noin ruttoon älä sanojani väännä; +Sydämmestäni tytärtäsi lemmin, +Teen hänet tään maan kuningattareksi. + +ELISABETH. +Ken sitten tulee hänen kuninkaakseen? + +RICHARD. +He, kuningattareksi tekijänsä. + +ELISABETH. +Ken? Sinä? + +RICHARD. + Minä niin; mit' arvelette? + +ELISABETH. +Kuin saatat sinä häntä kosia? + +RICHARD. +Sen juuri tahtoisin ma teiltä tietää, +Te parhain tuntenette tytön mielen. + +ELISABETH. +Tahdotko tietää? + +RICHARD. + Sydämmestän' aivan + +ELISABETH. +Veljeinsä murhaajalla laita hälle +Verinen sydänpari; niihin uurra +Edward ja York; jos hän siit' itkuun heltyy, +Niin tuo, -- kuin isällesi Margareeta +Rutlandin veriin kastetun toi liinan, -- +Sinäkin hälle liina, joka, sano, +Veljeinsä ruumiist' imi rusonesteen, +Se anna hälle kuiveeks silmiensä. +Jos täst' ei syötistä hän lempeen taivu, +Niin laita hälle lasku urotöistäsi +Sano, ett' tapoit Clarence setänsä +Ja Rivers enonsa, ja hänen vuokseen +Teit kelpo Anna tädist' äkkilopun. + +RICHARD. +Ivaatte, rouva; tätä tiet' en voittaa +Voi tytärtänne. + +ELISABETH. + Muut' ei ole tietä, +Jos et voi pukeutua toiseen muotoon +Kuin Richardin, mi tään on kaiken tehnyt. + +RICHARD. +Mut jos tuon teinkin rakkaudesta häneen? + +ELISABETH. +Niin silloin hän sua toden totta vihaa, +Kun moisin veritöin sa rakkautt' ostat. + +RICHARD. +Niin, mik' on tehty, sit' ei nyt voi muuttaa. +Älyttä usein toimii ihminen, +Katua saaden töitään ajan pitkään. +Jos pojiltanne riistin valtakunnan, +Niin palkkeeks tyttärellenne sen annan. +Jos tapoin teiltä kohdunhedelmänne, +Niin tyttärenne kohdusta ma taasen +Herätän siemenenne uuteen eloon. +Vähemmän ei lie mummon nimi rakas +Kuin herttainen ja maire äidin nimi, +Ja lapsia ne lapsenkin on lapset, +Ne teidän voimaa on ja teidän verta +Ja samaa vaiviota, -- se vaan ero, +Ett' on nyt hänellä se tuskan yö, +Mik' ennen teillä hänen tähtens' oli. +Nuoruuden vaivaks omat oli lapset, +Vanhuuden lohduks minun ovat teille. +Kuninkaaks poikaanne kun ette saanut, +Kuningattareks saatte tyttärenne. +En palkita voi teitä niinkuin soisin, +Siis ottakaa, mit' antaa hyvä tahto. +Poikanne Dorsetin, jok' ulkomailla +Arkaillen kuljeksii ja nurkumielin, +Tää armas liitto pian kotiin kutsuu +Ylhäisiin arvo-toimiin. Kuningaskin, +Mi kaunotytärtänne vaimoks sanoo, +Dorsetianne veljyekseen mainii. +Kuninkaan äiti teistä tulee taaskin +Ja sortoajan kaikki tuskat korvaa +Taas kaksinkertaisesti runsas riemu. +Oi, monta ilonpäivää vielä näämme: +Hereät kyynelvetenne ne vielä +Palaavat Idän helmiks muuttuneina, +Näin onnen voiton kymmenkertaisen +Koroiksi teille tuoden lainastanne. +Mene, äiti, mene tyttäresi luo: +Ujoa neittä tiedoillasi rohkaa, +Totuta nuorta korvaa lemmen kieleen, +Kultaisen korkeuden hehkaa lietso +Sydämmeen hentoon; johda prinsessa +Avio-ilon helliin salaisuuksiin. +Tää käsi kun tuon kapinoivan kyyssän +On suistanut, tuon tyhmän Buckinghamin, +Palajan, voitonseppel' otsallani. +Ja urhon vuoteeseen vien tyttäresi, +Hänelle voitot luovutan, hän yksin +On voittajatar. Caesar Caesarin. + +ELISABETH. +Mitenkä sanoisin? Ett' isän veli +Hänt' anoo aviokseen? Vaiko setä? +Vai veljien ja setäin murhaajako? +Kenenkä nimeen kosisin, niin että +Jumala, laki, kunnia ja lempi +Sen hentuvalle tekis suotuisaksi? + +RICHARD. +Siin' aviossa, sano, maan on rauha. + +ELISABETH. +Jonk' ainaisella sodalla hän ostaa. + +RICHARD. +Kuningas, sano, käskijänä pyytää. + +ELISABETH. +Min kieltää kuningasten kuningas. + +RICHARD. +Sano, mahtikuningatar hänest' elpyy. + +ELISABETH. +Nimeään itkevä, kuin äitinsäkin. + +RICHARD. +Rakastan häntä ijät päivät, sano. + +ELISABETH. +Kuin kauan nämä iät päivät kestää? + +RICHARD. +Sen, minkä sulo ikä armahalla. + +ELISABETH. +Kuin kauan armahalla sulo ikää? + +RICHARD. +Niin kauan kuin vaan taivas suo ja luonto. + +ELISABETH. +Niin kauvan kuin vaan horna suo ja Richard. + +RICHARD. +Alainen hälle valtias on, sano. + +ELISABETH. +Hän, alaisena, inhoo moista valtaa. + +RICHARD. +Minulle hänet sulopuhein voita. + +ELISABETH. +Totuuden sana vaatii suoraa kieltä. + +RICHARD. +Siis suoraan hälle rakkauteni kerro. + +ELISABETH. +Ruma on suoruus ilman totuutta. + +RICHARD. +On syynne liian kevyet ja herkät. + +ELISABETH. +Ei, syyni liian raskaat on ja kuolleet: -- +Laps raukat kuolleet raskaan mullan alla. + +RICHARD. +Sit' älä syytä koske; se on mennyt. + +ELISABETH. +Koskenpa, kunnes sydänsyyt ne kätkee. + +RICHARD. +Tään ristin, polvinauhan, kruunun, kautta, -- + +ELISABETH. +Häväistyn, liatun ja anastetun! + +RICHARD. +Ma vannon. + +ELISABETH. + Tyhjään; se ei vala kelpaa. +Häväisty ristisi on pyhä kiilto, +Liattu polvinauhas ritar'arvo, +Ryövätty kruunus kuninkuuden loisto; +Jos valan tahdot uskottavan tehdä, +Johonkin vanno, jot' et häväissyt. + +RICHARD. +No, maailmaan, -- + +ELISABETH. + Se täynn' on ilkitöitäs. + +RICHARD. +Isäni kuoloon, -- + +ELISABETH. + Elosi sen tahras. + +RICHARD. +No, itseeni, -- + +ELISABETH. + Häväisit itse itses, + +RICHARD. +Siis, Jumalaan, -- + +ELISABETH. + Jumalan herja pahin. +Jos et ois rikkonut, min Häneen vannoit, +Niin puolisoni rakentama sopu +Ei rikki ois ja veljeni ei kuollut. +Jos et ois rikkonut, min Häneen vannoit, +Niin päätäs ympäröivä kultavanne +Mun hennon Edwardini kiertäis otsaa +Ja molemmat viel' eläisivät prinssit; +Maan mullass' on nyt hentoisien kehto; +Teit heistä madonruokaa, valarikko. +Nyt mihin vannot? + +RICHARD. + Tulevaisuuteen. + +ELISABETH. +Sen menneisyydessä jo tahrasit. +Tulevaisuuttan' kyynelin ma huuhdon, +Kun tahrasit sa multa menneisyyden. +Viel' elää lapset, joilta isät tapoit, +Ikänsä itkein nuorta orpouttaan; +Viel' elää isät, joilta lapset tapoit, +Ikänsä itkein tyhjää ahteruuttaan. +Tulevaisuuteen älä vanno, sen +Pilasi menneisyytes verinen. + +RICHARD. +Niin totta hyvää tarkoitan ja kadun, +Kuin tämän sodan vaaratöissä hyvin +Mun käyköön! Oma käsi surmatkoon mun! +Taivas ja sallimus mult' ilon vieköön! +Yö, rauhas kiellä, päivä, valosi! +Kaikk' olkoot onnen tähdet mulle nurjat, +Jos hurskain mielin, pyhäss' aikehessa, +Puhtaasta tosilemmestä en kosi +Suloista tytärtäsi, prinsessaa! +Hänessä mun on onneni ja sinun, +Hänettä kohtaa sua, mua, häntä, +Ja maatakin ja monta kristittyä +Kadotus, surma, hävitys ja hukka, +Jota ei muulla välttää voi kuin tällä, +Ja jot' ei muulla välttää saa kuin tällä. +Siis, kallis äiti, -- niin nyt teitä kutsun, -- +Puhukaa puolestani, kertokaa, +Mit' aion olla, eikä mitä olen, +Ei hyveitäni, vaan mit' aion hyvää; +Vedotkaa ajan luonteeseen ja pakkoon +Ja suuriss' älkää hankkeiss' oikutelko. + +ELISABETH. +Näin perkeleenkö kiusata mua annan? + +RICHARD. +Niin kyllä, perkele jos hyvään kiusaa. + +ELISABETH. +Näin itse unhotanko itseni? + +RICHARD. +Niin, itsenne jos muisto teitä loukkaa. + +ELISABETH. +Mut murhasithan sinä lapseni. + +RICHARD. +Ne tyttärenne kohtuun minä hautaan; +Ja siitä höystepesäst' iloksenne +He nousevat kuin Phoenix uuteen eloon. + +ELISABETH. +Menenkö siis ja tyttäreni voitan? + +RICHARD. +Tulette sillä äidiks onnekkaaksi. + +ELISABETH. +No, menen. -- Kirje mulle pian laita, +Niin hänen mielens' ilmoitan ma sulle. + +RICHARD. +Tää harras lemmenmuisku hälle viekää; +Hyvästi! (Suutela häntä.) + + (Kuningatar Elisabeth menee.) + +Löyhä hupsu! Heikko vaimo! -- +No, mitä? Mitä uutta? + + (Ratcliff tulee: Catesby hänen jäljissään.) + +RATCLIFF. +Kuningas, herra! Länsirannikolle +Suur' ahtaa laivasto, ja rantaan tunkee +Epäiltäviä ystäviä joukoin; +Aseitta ovat, veltot vastarintaan. +Sen päälliköksi Richmondia luullaan. +Se luovailee ja vartoo Buckinghamilt' +Apua vaan, ett' astua vois maalle. + +RICHARD. +Norfolkin luokse juoksujalkaa viesti! -- +Sa, Ratcliff, -- taikka Catesby; missä hän on? + +CATESBY. +Täss', armo herra. + +RICHARD. + Herttuan luokse lennä. + +CATESBY. +Kyll', armo herra, mitä kiiruimmin. + +RICHARD. +He, tänne, Ratcliff; mene Salisburyyn; +Kun sinne saavut, -- (Catesbylle.) Mitä kuhnailet, +Haluton hölmö, miks et lähde matkaan? + +CATESBY. +Suvaitkaa, kuningas, mun ensin tietää, +Mik' armonne on käsky herttualle. + +RICHARD. +Niin, oikein, Catesby; käske, että oiti +Hän kokoo voitavansa sotavoiman +Ja kohtaa mua heti Salisburyssä. + +CATESBY. +Ma lähden. + + (Menee.) + +RATCLIFF. + Suvaitkaatte ilmoittaa, +Mit' on mun tekeminen Salisburyssä. + +RICHARD. +Mit' ennen mua siellä tekisit? + +RATCLIFF. +Te käskitte mun mennä ennakolta. + +RICHARD. +Nyt muutin mieleni. -- + + (Stanley tulee.) + + Mit' uutta, Stanley? + +STANLEY. +Niin hyvää ei, ett' ilo sit' on kuulla, +Mut ei niin pahaa, ett'ei kuulla voisi. + +RICHARD. +Hei, arvoitus! Ei hyvää, eikä pahaa! +Miks siis noin monta peninkulmaa kierrät, +Kun asian voit oikoteinkin ajaa? +Mit' uutta, sano? + +STANLEY. + Vetten pääll' on Richmond. + +RICHARD. +Upotkoon sinne, vedet hänen päälleen? +Se valkomaksa luopio mit' aikoo? + +STANLEY. +En tiedä, suuri valtias, mut arvaan. + +RICHARD. +No, mitä arvaat? + +STANLEY. + Että kiihtämänä +Dorsetin, Mortonin ja Buckinghamin +Hän tulee Englantiin ja kruunun vaatii. + +RICHARD. +Kuin? Onko istuin tyhjä? Miekka jouten +Kuningas kuollut? Valtakunta päätön? +Muit' eloss' onko Yorkeja kuin minä? +Englannin eikö kuninkaita Yorkit? +Siis sano, miksi vesillä hän liikkuu? + +STANLEY. +No, ell'ei siksi, niin en oikein arvaa. + +RICHARD. +Et arvaa, miksi tulee walesiläinen, +Ell'ei hän tule kuninkaaksi sulle. +Mun petät kai ja hänen luokseen karkaat. + +STANLEY. +En, hyvä kuningas; moist' älkää luulko. + +RICHARD. +Mut missä joukkos, millä häntä häädät? +Miss' seuralaisesi ja vasallisi? +Eivätkö ole länsirannikolla +Ja auta kapinoitsijoita maalle? + +STANLEY. +Ei, ystäväni ovat pohjolassa. + +RICHARD. +Jääkylmät ystävät: miks pohjolassa, +Kuninkaan lännessä kun heit' on tarvis? + +STANLEY. +He käskyä ei saaneet, majesteetti. +Jos suvaitsette, herrani, niin heti +Väkeni kokoan ja yhdyn teihin +Miss' ikään vaan ja milloin käskette. + +RICHARD. +Niin, niin, sa Richardiin kai yhtyisit; +En sua usko. + +STANLEY. + Suuri valtias, +Te syyttä ystävyyttän' epäilette; +En pettur' ole ollut enkä ole. + +RICHARD. +Väkeä nosta siis; mut poikas Yrjö +Jälkeesi jätä. Sydämmes jos horjuu, +Niin, tiedä, pojan pää ei lujass' ole. + +STANLEY. +Mun käytökseni mukaan hälle käyköön. + + (Menee.) + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Suur' valtias, mull' ystävilt' on tieto, +Ett' aseiss' ovat Devonshiressä +Sir Edward Courtney ja sen vanhin veli, +Tuo pöyhkä pappi, Exeterin piispa, +Ja vielä monta muuta liittolaista. + + (Toinen sanansaattaja tulee.) + +2. SANANSAATTAJA. +Kentissä aseiss' ovat Guildfordit, +Ja joka hetki kapinoiviin liittyy +Useita lisää; niiden voima paisuu. + + (Kolmas sanansaattaja tulee.) + +3. SANANSAATTAJA. +Kuningas, suuren Buckinghamin joukko -- + +RICHARD. +Pois, pöllöt! Ainaistako kuolin virttä? + (Lyö häntä.) +Kas tuossa, kunnes kerrot parempaa. + +3. SANANSAATTAJA. +Kuningas, kertoa ma teille aioin. +Ett' äkkitulvat sekä rankkasateet +Hajoittaneet on Buckinghamin joukon, +Ja ett' on yksinään hän pakoon mennyt, +Ei kukaan tiedä, minne. + +RICHARD. + Anteeks anna! +Kas, tuossa kultaa vamman vaimenteeksi. +Ja kukaan neuvokasko palkintoa +Ei julistanut kiinni-ottajalle? + +3. SANANSAATTAJA. +Julistus moinen annettu on, herra. + + (Neljäs sanansaattaja tulee.) + +4. SANANSAATTAJA. +Markiisi Dorset ja sir Thomas Lovel +Yorkshiress' aseiss' ovat, sanotaan; +Mut lohduksi ma saatan tämän tiedon: +Bretagnen laivat haiskannut on myrsky; +Richmond on Dorsetshirest' aluksella +Kysymään pannut rannan asukkailta, +Ovatko hänen puoltaan vaiko ei; +Buckingham, sanoivat he, laittoi heidät +Avuksi hälle, hän ei uskonut, +Vaan täysin purjein läksi Bretagneen. + +RICHARD. +Mars, taisteluun, kun kerta aseiss' ollaan; +Jos ulkovihollista emme voita, +Niin kotikapinoitsijat me lyömme. + + (Catesby tulee.) + +CATESBY. +Kuningas. Buckingham on saatu kiinni; +Se paras uutiseni. Kreivi Richmond +Milfordiin maatunut on suurin joukoin; +Se pahemp' on, mut kerrottava sekin. + +RICHARD. +Pois Salisburyyn! Näin tässä juorutessa +Ois valtatappelu jo suoritettu, +Jokunen Buckinghamin toimittakoon +Salisburyyn oiti; muut mua seuratkoot. + + (Menevät.) + + +Viides kohtaus. + + Huone Stanleyn asunnossa. + + (Stanley Ja Cristopher Urswick tulevat.) + +STANLEY. +Sir Christopher, näin sano Richmondille. +Tuon verta himoitsevan karjun lättiin +On Yrjö poikani nyt salvattuna; +Jos kapinoin, niin pojan menee pää; +Se pelko pidättää nyt apuani. +Niin, mene, terveiset vie herrallesi +Ja sano: kuningatar hälle kernaast' +Elisabethin antaa, tyttärensä. +Mut sano, miss' on nyt se uljas Richmond? + +URSWICK. +Pembrokessa tai Harford-westissa. + +STANLEY. +Ketk' ovat mainemiehet hänen puoltaan? + +URSWICK. +Sir Walter Herbert, kuulu soturi, +Sir Gilbert Talbot ja sir William Stanley, +Pelätty Pembroke, Oxford, sir James Blunt, +Ja Rice ap Thomas uljain joukkoinensa +Ja monta muuta arvon, maineen miestä: +Ja Lontooseen he voimans' ohjaavat, +Jos heidän päällensä ei tiellä käydä. + +STANLEY. +Luo herras riennä; kättään suutelen; +Miel'alani hän näkee kirjeestäni. +Hyvästi! + + (Antaa Urswickille papereita. Menevät.) + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kohtaus. + + Salisbury. Aukea paikka. + + (Sheriffi vartijoineen vie Buckinghamin mestattavaksi.) + +BUCKINGHAM. +Siis kuningasta ei saa puhutella? + +SHERIFFI. +Ei, hyvä loordi; nyt vaan malttamusta. + +BUCKINGHAM. +Edwardin lapset, Hastings, Rivers, Grey, +Sa, hurskas Henrik, kaunis poikas Edward, +Vaughan ja kaikki, jotka tunnottomat, +Salaiset ilkijuonet surmaan syöksi, +Jos synkät suuttunehet sielunne +Näkevät halki pilvein tämän hetken, +Niin kostoks ilkkukaa mun loppuani! +Nyt henkien on päivä, eikö niin? + +SHERIFFI. +On, hyvä herra. + +BUCKINGHAM. + Henkien siis päivä +On minun ruumihini tuomiopäivä. +Tää päivä se, jot' itselleni toivoin, +Kun Edward eli, jos mua lapsillensa +Tai vaimons' ystäville viekkaaks löyttäis. +Tää päivä, jona sortuvani toivoin +Paraimman uskottuni pettämänä. +Tää henkein päivä, tää se viimeinen +On määräpäivä henki raukalleni. +Tuo kaikki näkevä, jot' ilkailin, +Kääns' omaan päähän valherukouksen +Ja todest' antoi, mitä suotta pyysin; +Näin jumalattomain hän miekkaa ohjaa, +Sen kääntäin kärjen haltijainsa rintaan; +Näin Margareetan kirot päälleni +Raskaina lankee: "Muista", niin hän sanoi, +"Sydäntäs murehella kun hän raataa, +Ett' oli Margareeta ennustaja." -- +Häpeäpaaluun minut viekäätten; +Syy luopi syyn ja vääryys vääryyden. + + (Buckingham, sheriffi ja vartijat poistuvat.) + + +Toinen kohtaus. + + Tasanko Tamworthin läheisyydessä. + + (Richmond, Oxford, sir James Blunt, sir Walter Herbert y.m. + tulevat helisevin soitoin ja liehuvin lipuin, marsittaen + sotajoukkojaan.) + +RICHMOND. +Näin, rakkaat ystävät ja aseveikot, +Te hirmuvallan ikeen ruhjomat, +Maan sydämmeen näin kauas olemme +Nyt estämättä marssineet, ja täällä +Me Stanleylt', isältämme, kirjeen saamme, +Mi täynn' on lohtua ja rohkaistusta. +Tuo julma, ryösteliäs verikarju, +Mi laihot, viinatarhat teiltä tonki, +Ja ahmaa kuumaa vertanne kuin rapaa, +Ruhonne raamastaen purtilokseen, +Se rietas karju saaren sydämmessä +Nyt Leicesteriä lähell' on, ma kuulin; +Tamworthist' on vaan päivän matka sinne, +Eteenpäin, Herran nimeen, uljaat veikot! +Terävän sodan yksi veri-isku +Ikuisen rauhan sadon meille korjaa. + +OXFORD. +Kuin tuhat miestä hyvä omatunto +Tuot' inhaa verikoiraa vastustaa. + +HERBERT. +Varmaankin ystävänsä meihin liittyy. + +BLUNT. +Pelosta vaan he ystäviään ovat; +Hänestä luopuvat, kun kovaan ottaa. + +RICHMOND. +Kaikk' eduksemme. Mars siis, Herran nimeen! +Kuin pääsky liitää toivo: jumaluuttaa +Kuninkaat, kuninkaiksi moukat muuttaa. + + (Menevät.) + + +Kolmas kohtaus. + + Bosworthin kenttä. + + (Kuningas Richard sotajoukkoineen, Norfolkin herttua, + kreivi Surrey y.m. tulevat.) + +RICHARD. +Tää Bosworthin on kenttä; teltat pystyyn! -- +No, kreivi Surrey, miks on katsees synkkä? + +SURREY. +Sydän on mulla kymmenkertaisesti +Katsettan' iloisempi. + +RICHARD. + Herttua Norfolk, -- + +NORFOLK. +Täss', armollinen kuninkaani. + +RICHARD. + Norfolk, +Tääll' iskuja ei säästetä, vai kuinka? + +NORFOLK. +Niit' annetaan ja saadaan, majesteetti. + +RICHARD. +Telttani pystyyn! Tän yön makaan tässä; +Mut missä huomenna? -- No, yhtä kaikki. -- +Kuin suuri lienee petturien joukko? + +NORFOLK. +Kuus-, seitsentuhansinen korkeintaan. + +RICHARD. +Kolmasti vahvempi on meillä voima, +Ja nimi kuninkaan on luja linna, +Jot' ovat vailla vihollisen puolla. +Telttani pystyyn! -- Tulkaa, ylimykset, +Nyt paikan etuisuutta tarkastamme. -- +Kokeneet miehet tänne neuvonpitoon. +Nyt tarkka kuri vaan! Pois velttous! +Huomenna kova alkaa ponnistus. + + (Menevät.) + + (Kentän vastaiselta puolelta tulevat Richmond, sir William + Brandon, Oxford ja muita sotaherroja. Sotamiehet pystyttävät + Richmondin telttaa.) + +RICHMOND. +Väsynyt aurinko jo kultiin laski +Ja tulivaunujensa kirkkaat jäljet +Lupaavat ihanata huomispäivää. -- +Te lippuani kannatte, sir Brandon. -- +Telttaani mustetta ja paperia! +Ma kaavan laitan, suunnan tappelulle, +Kullekin päällikölle määrään työnsä +Ja tarkoin osittelen joukkosemme. +Te, kreivi Oxford, -- te, sir William Brandon, -- +Ja te, sir Walter Herbert, jäätte tänne. +Rykmenttins' ohjaksiin jää kreivi Pembroke: +Sir Blunt, hyv' yötä hälle sanokaa +Ja että kello kahdelt' aamuisella +Ma häntä teltassani nähdä toivon. -- +Viel' yksi pyyntö, herra kapteeni: +Miss' on lord Stanleyn maja, tiedättenkö? + +BLUNT. +Jos en lie erehtynyt lipuistaan, -- +Ja ett'en ole, siitä olen varma, -- +Niin rykmenttins' on puolen peninkulmaa +Kuninkaan valtajoukost' etelään. + +RICHMOND. +Jos vaaratta sen voitte, hyvä Blunt, +Niin yrittäkää hänen puheillensa +Ja viekää hälle tämä tärkki kirje. + +BLUNT. +Sen, herra, teen, niin totta kuin ma elän. +Jumala teille rauhaist' yötä suokoon! + +RICHMOND. +Hyv' yötä, rakas Blunt! Nyt tulkaa, herrat: +Neuvottelemme huomispäivän töistä; +Telttaani tänne: ilm' on raakaa, kylmää. + + (Menevät telttaan.) + + (Kuningas Richard tulee teltallensa, Norfolk, + Ratcliff ja Catesby hänen seurassaan.) + +RICHARD. +Mit' on nyt kello? + +CATESBY. + Illallisen aika: +Yhdeksän lyönyt. + +RICHARD. + Nyt en illasta. -- +Mustetta, paperia mulle tuokaa. -- +Mun onko kypärini kevennetty +Ja kaikki varukseni telttaan viety? + +CATESBY. +On, majesteetti; kunnossa on kaikki. + +RICHARD. +Nyt, hyvä Norfolk, joutuun asemaasi. +Visusti tarkkaa; taatut ota vahdit. + +NORFOLK. +Paikalla, herra. + +RICHARD. +Havahdu kiurun kanssa, rakas Norfolk. + +NORFOLK. +Sen lupaan. + + (Menee.) + +RICHARD. + Ratchff! + +RATCLIFF. + Armollinen herra? + +RICHARD. +Lähetä aseairut Stanleyn luokse, +Ett' ennen aamun koittoa hän tänne +Väkensä laittaa, muuten poikans' Yrjö +Ijäisen yön pimeeseen loukkoon sortuu. -- +Yökynttiläni! -- Sarkkaan viiniä! +Kimoni Surrey aamuks satuloitkaa! +Lujatko peitseni, eik' ylen raskaat? -- +Ratcliff! -- + +RATCLIFF. +Täss', armollinen herra. + +RICHARD. +Tuon valjun lord Northumberlandin näitkö? + +RATCLIFF. +Hämyssä kulki kreivi Surreyn kanssa +Joukosta joukkoon kautta koko leirin +Väkeä rohkaisten. + +RICHARD. + Vai niin; se hyvä. -- +Pikari viiniä! Ei enää mulla +Tuot' ole mieltä hilpeää kuin ennen, +Ei samaa hengen pontta. -- Laske tuohon. -- +Käsillä onko paperi ja muste? + +RATCLIFF. +On, armollinen herra. + +RICHARD. +Hereillä pidä vahdit. Menkää täältä. +Telttaani tule, Ratcliff, puol'yön aikaan +Ja yllen' asu auta. -- Menkää, sanon. + + (Kuningas Richard vetäytyy telttaansa. Ratcliff + ja Catesby poistuvat.) + + (Richmondin teltta avautuu, josta näkyy hän itse + ja hänen sotamiehensä y.m.) + + (Stanley tulee.) + +STANLEY. +Kypäris onni kruunatkoon ja voitto! + +RICHMOND. +Elatus-isä jalo, sulle suokoon +Yö synkkä kaiken voitavansa lohdun! +Sanohan, kuinka jaksaa rakas äiti? + +STANLEY. +Mun kauttani sun äitisi sua siunaa, +Rukoillen hyvää aina Richmondilleen. +Se siitä. -- Hetket hiljaiset jo rientää, +Idässä pimeys juovittuu ja taittuu. +Lyhveen, sillä lyhyytt' aika vaatii, +Varustu taistoon varhain huomenelta, +Ja onnes heitä veri-iskujen +Ja surmaa tuijottavan sodan varaan. +Sen, minkä voin, -- en voi, näet, mitä soisin, -- +Ma ensi tilass' aikaa koitan pettää +Ja sua tässä vaaraleikiss' auttaa; +Mut liiaks puoltasi en pitää tohdi, +Jos nähdään se, niin nuori veljes Yrjö +Isänsä nähden heti mestataan. +Hyvästi! Kiireinen ja arka aika +Meilt' ystävyyden juhlamenot kieltää +Ja hellän haastelon ja sananvaihdon, +Mi pitkäst' eroajast' olis hauskaa. +Suo, Jumal', aikaa näihin lemmen juhliin! +Hyvästi! -- Onnea ja rohkeutta! + +RICHMOND. +Leiriinsä hänet viekää, hyvät loordit. +Nukahtaa koitan raskailt' aatoksilta, +Jott' aamull' uni lyijyinen ei painais, +Kun voiton siivillä mun tulee nousta. +Hyv' yötä vielä kerran, hyvät loordit! + + (Stanley, loordit y.m. poistuvat.) + +Sä, jonka soturi ma olla tahdon, +Oi! armon katse luo mun miehistööni; +Vihasi surmarauta heille anna, +Jonk' isku raskas vastustajan päästä +Kypärin luvattoman pirstoaisi! +Tee meidät kuritukses aseiksi, +Ett' ylistää sua voitossasi saamme! +Sun haltuus valppaan annan sieluni, +Ennenkuin silmäin ikkunat ma suljen. +Mua unessa ja valveill' aina kaitse! + + (Nukkuu.) + + (Edward prinssin, Henrik kuudennen pojan, haamu nousee maasta + molempien telttain välistä.) + +HAAMU. +(Richardille.) Huomenna mieltäs raskahana painan. +Sa muista, kuinka heiteessäni kaadoit +Mun Tewksburyssa: kammo siis ja kuole! -- +(Richmondille.) Iloitse, Richmond; murhattujen prinssein +Rikotut sielut rinnallasi sotii. +Aluva Henrikin sua rohkaa, Richmond. + + (Kuningas Henrik kuudennen haamu nousee.) + +HAAMU. +(Richardille.) Kun olin kuolevainen, reikää monta +Voideltuun pistit ruumiiseeni. Muista +Mua ja Toweria; kammo ja kuole! -- +Ma Henrik kuudes oon: kammo ja kuole! -- +(Richmondille.) Pyhälle sulle, puhtahalle, voitto! +Henrik, jok' ennusti sun päähäs kruunun, +Unessa rohkaa sua: elä ja heidi! + + (Clarencen haamu nousee.) + +HAAMU. +(Richardille.) Huomenna mieltäs raskahana painan. +Ma, jonka hengilt' inha viini huuhtoi, +Poloinen Clarence, jonka vilppis petti! +Huomenna taistelussa mua muista! +Hervotkoon kalso miekkas: kammo ja kuole! +(Richmondille.) Sun puolestasi, Lancasterin taimi, +Rikotut Yorkin versot rukoilevat. +Hyvä enkeli sua kaitkoon! Elä ja heidi! + + (Riversin, Greyn ja Vaughanin haamut nousevat.) + +RIVERSIN HAAMU (Richardille). +Huomenna mieltäs raskahana painan, +Rivers, Pomfretin uhri. Kammo ja kuole! + +GREYN HAAMU (Richardille). +Sa Greytä muista, kammo sielussa. + +VAUGHANIN HAAMU (Richardille). +Sa Vaughania muista; peitses laske +Pelolla syyllisen. Kammo ja kuole! + +KAIKKI (Richmondille). +Herää, ja tiedä: kirouksemme tuntoon +Kukistuu Richard. -- Herää, voittoon nouse! + + (Hastingsin haamu nousee.) + +HAAMU. +(Richardille.) Verinen syntinen, nyt syntiis herää; +Verisess' ottelussa päiväs päätä! +Lord Hastingsia muista. Kammo ja kuole! -- +(Richmondille.) Sa, tyyni, kirkas sielu, valvene! +Englannin hyväks sodi, taistele! + + (Molempien nuorten prinssien haamut nousevat.) + +HAAMUT. +(Richardille.) Toweriin tukehtuneet serkkus näe: +Kuin lyijy sydäntäsi painamme, +Häpeään, tuhoon, surmaan sinut syösten. +Nepaittes sielut huutaa: kammo ja kuole! -- +(Richmondille.) Nuku, Richmond, henkes iloon havatkoon! +Sua karjun hampaist' enkel' auttakoon! +Elä ja kuninkaita sarja siitä! +Edwardin poika-raukat toivoo: heidi! + + (Kuningatar Annan haamu nousee.) + +HAAMU. +(Richardille.) Sun vaimos, Richard, kurja vaimos Anna, +Mi levon hetkeä ei luonas saanut, +Sun unesi nyt kauhistuksin täyttää. +Huomenna taistelussa mua muista! +Hervotkoon kalso miekkas! Kammo ja kuole! -- +(Richmondille.) Sa, tyyni sielu, nuku makeasti! +Näe voitost', onnest' unta! Puolestasi +Rukoilee vaimo vastustelijasi. + + (Buckinghamin haamu nousee.) + +HAAMU. +(Richardille.) Ma ensimmäisenä sun valtaan saatoin +Ja viimeisenä ko'in hirmuisuuttas. +Buckinghamia taistelussa muista +Ja oman syyllisyytes kauhuun kuole! +Uneksi surmaa, veritöitä vaan, +Käy kammoll' epätoivon kuolemaan! -- +(Richmondille.) Toivossa kuolin saada sua auttaa, +Nyt ilon saat ja lohdun kuolleen kautta. +Sua Jumal' enkeleineen auttakoon, +Ja Richard pöyhkeimmillään kaatukoon! + + (Haamut katoavat. Kuningas Richard havahtaa unestaan.) + +RICHARD. +Hoi, toinen ratsu! -- Side haavalleni! -- +Kies' auttakoon! -- Vait! Se vaan oli unta. -- +Pelokas tunto, minkä tuskan tuotat! -- +Kah, liekki siintää! -- Sydänyö on synkkä. +Pintaani kylmä kauhun hiki karmii. +Pelkäänkö? Itseäni? Muit' ei täällä. +Richardia Richard rakastaa; se tietää: +Minä olen minä. Murhaajaako täällä? +Ei, -- on: min' olen täällä; pakoon siis! -- +Ketä? Itseäni? Hyvä; mistä syystä? +He, kostaakseni. Kelle? Itselleni? +Ah, rakastanhan itseäni! Mistä? +Hyvästäkö, jot' itselleni tein? +Ei, ei! Ma ennen itseäni vihaan +Pahuuden töistä, joita tein ma muille. +Min' olen konna. Valett'! Enpä ole. +Älä herjaa, narri! -- Älä mairi, narri! +On tunnollani tuhat eri kieltä, +Ja joka kielellä on eri kanne, +Ja joka kanne mua konnaks syyttää. +Niin, väärää, väärää valaa ylimäärät, +Ja murhaa, hirmumurhaa julmat määrät, +Rikosta kaikkinaista täydet määrät +Lain eteen käy ja huutaa: syypää! syypää! +Ma kammon. -- Ei niin luotukaan mua lemmi; +Jos kuolen, ei niin sielukaan mua sääli; -- +Ja miksi sääliskään, kun en ma itse +Vähääkään omaa itseäni sääli? -- +Minusta kaikki murhaamani sielut +Tulivat telttaani ja kaikki huutain +Huomenna kostavansa Richardille. + + (Ratcliff tulee.) + +RATCLIFF. +Kuningas, -- + +RICHARD. + Kuka siellä? + +RATCLIFF. + Ratcliff, herra; +Kylässä valpas kukko kahdest' on jo +Huomenta tervehtinyt; ystävänne +On nousseet, soljittavat tamineitaan. + +RICHARD. +Näin julmaa unta, Ratcliff. -- Mitä luulet, +Ovatko kaikki ystävämme taatut? + +RATCLIFF. +Epäilemättä. + +RICHARD. + Pelkään, Ratcliff, pelkään, -- + +RATCLIFF. +Ei, herra, haamuissa ei pelkäämistä. + +RICHARD. +Kautt' apostoli Paavalin, yön haamut +Enemmän kammottavat sieluani +Kuin kymmentuhansinen aseellinen +Miesjoukko, jota johtaa tyhmä Richmond. +Ei vielä päivää. Tule, mua seuraa: +Ma telttain luona tahdon kuuleskella, +Ajatteleeko joku minut pettää. + + (Menevät.) + + (Richmond herää. Oxford y.m. tulee) + +LOORDIT. +Huomenta, Richmond! + +RICHMOND. + Anteeks, valppaat loordit: +Tapaatte täällä velton untelon. + +LOORDIT. +Kuin olette te nukkunut, mylord? + +RICHMOND. +Make'in uni, ihanimmat unet, +Mit' uupuneen on päähän koskaan tullut, +On mulla ollut teidän mentyänne. +Richardin murhaamien sielut tänne +Tulivat telttaan, huutain: ylös voittoon! +Niin, totta, riemua on sydän täynnä, +Näin kaunist' unta muistellessani. +Mik' on nyt huomenhetki, hyvät loordit? + +LOORDIT. +Lyönnilleen neljä kello on. + +RICHMOND. + Siis aika +On varustautua ja järjestyä. -- + + (Astuu sotajoukkojen eteen.) + +Maanmiehet rakkaat, muuta kuin jo sanoin, +Ei ajan lyhyys eikä kiireet salli +Mun selvitellä: tää vaan muistakaa: +Jumala on ja oikeus puolellamme; +Pyhien, loukattujen rukoukset +Kuin ylvä linnoitus on edessämme; +Vastustajamme muut, pait Richard, meidän +Sois ennen voittavan kuin johtajansa +Ja mikä johtaja? Niin, totisesti, +Verinen tyranni ja murhaaja, +Mies verin noussut, verin varttunut, +Juonilla ensin määrän päähän päässyt +Ja sitten apurinsa surmaan syössyt; +Mitätön kivi, petoksella pantu +Englannin kruunun jaloon kehykseen; +Ainainen taivaan Herran vihollinen. +Jos taivaan vihollista vastustatte, +Niin taivas teitä sotureinaan suojaa; +Tyrannin sortoa jos aherratte, +Niin rauhaist' unta saatte, kun hän sortuu; +Maan vaivaajaa jos vastaan tappelette, +Maan maiheus se teille vaivat maksaa; +Jos vaimojenne turvaks taistelette, +He voittajiksi teitä tervehtivät; +Lapsenne miekasta jos pelastatte, +Niin lastenlapsiltanne palkan saatte. +Siis, nimeen Jumalan ja oikeutemme, +Nyt liput liehumaan ja miekat maalle! +Ma lunnahiksi tästä uhkatyöstä +Kylmälle maalle kylmän ruumiin annan; +Mut jos mua onnistaa, niin voiton saaliist' +Osansa teistä halvinkin on saapa. +Nyt rummut räikkymään ja torvet soimaan! +Jumala, pyhä Yrjö! Richmond, voitto! + + (Menevät.) + + (Kuningas Richard ja Ratcliff palajavat + seuralaisineen ja sotajoukkoineen.) + +RICHARD. +Kuink' arvas Richmondin Northumberland? + +RATCLIFF. +Aseisiin sanoi tottumattomaksi. + +RICHARD. +Hän sanoi totta. Mitä Surrey siihen? + +RATCLIFF. +Hän naurahti ja sanoi: hyvä meille. + +RICHARD. +Hän oli oikeassa; niinpä onkin. + (Kello lyö.) +Lueppa lyönnit. -- Almanakka tänne! -- +Ken auringon on nähnyt? + +RATCLIFF. + En vaan minä. + +RICHARD. +Se siis ei tahdo paistaa; kirjan mukaan +Idässä upeillut se on jo tunnin; +Nyt tulee muutamille päivä musta. -- +Ratcliff, -- + +RATCLIFF. + Mylord? + +RICHARD. + Ei päivä tahdo tänään paistaa: +Karsaana taivas vaanii joukkojamme. +Pois tahtoisin nuo kastehelmet maasta. +Ei tänään paista! Yhtä hyvin koskee +Se Richmondiin kuin minuun: sama taivas, +Jok' uhkaa mua, karsaa myöskin häntä. + + (Norfolk tulee.) + +NORFOLK. +Aseisiin! Vihamies jo kentäll' öyhkää. + +RICHARD. +Ravakat liikkeet! Kuntoon ratsuni! +Stanleylle sana, että yhtyy meihin. +Väkeni tasangolle johtaa tahdon +Ja sotarintaan näin ne järjestän: +Venytän etujoukon, siihen pannen +Hevos- ja jalkamiestä tasamäärin; +Keskukseen jousimiehet asetan; +Norfolkin herttua ja Surreyn kreivi +Saa jalkaväen johtoonsa ja ratsaat. +Näin järjesteltyäni, seuraan itse +Pääjoukon kanssa; molemmat sen siivet +Lujittaa saapi paras ratsuväki. +Ja sitten auttakoon vaan santta Yrjö! -- +No, Norfolk, mitä tästä arvelet? + +NORFOLK. +Sotaisa majesteetti, oiva tuuma. -- +Tään löysin aamulla ma teltastani. + + (Antaa hänelle paperilapun.) + +RICHARD (lukee). +"Norfolkin Jukka, et korskastasi hyödy, +Herrasi Riku on ostettu ja myöty." +Tää vihollisen keksimää on juonta. -- +Nyt, herrat, toimihinne joka mies. +Meit' ei saa juoru-unet säikyttää; +Vain pelkureit' on varten omatunto, +Keksitty ensin voiman hillikkeeksi; +Käs' olkoon vahva omatuntonamme +Ja lakinamme miekka. Päälle käykää, +Ja sekaan iskekää! Jos taivaisiin +Ei tiemme vie, niin vieköön helvettiin! +Mit' entist' enempää ma sanoisin? +Havaitkaa, ketä vastaan taistelette; +Petoja, roistoja ja kulkureita, +Maamoukkia. Bretagnen hylkiöitä, +Jotk' ylensyönyt maa on kakaissut +Rajuhun seikkailuun ja varmaan surmaan. +Nukuitte rauhassa, he rauhan vievät; +Teill' oli maat ja kauniit vaimot; niitä +He riistää tahtovat ja raiskata. +Ja kuka heitä johtaa? Kurja kollo, +Jok' ikäns' armoill' eli Bretagnessa, +Lellikki, joka eläissään ei ole +Lumessa käynyt kenkää syvemmässä. +Takaisin merten taa nuo roistot pieskää, +Survaiskaa pois nuo röyhkät Ranskan moukat, +Nälkäiset, henkiheitot kerjäläiset, +Jotk' oisivat jo aikaa, rotta-raukat, +Ravinnon puuttehesta hirteen menneet, +Jos ei tää urotyö ois mieleen tullut. +Jos meistä voitto saadaan, mies sen saakoon, +Eik' äpärät nuo Bretagnen, joit' ennen +Isämme heidän maassa mukkiloivat +Ja aikakirjain pilkaks saattoivat. +Nuo maitammeko nauttia nyt saavat? +Häväistä vaimot? Maata tyttäremme? -- + (Rummun pärrytystä etäältä.) +Haa, rumpunsa jo kuulen! Taistoon, taistoon, +Englannin uljaat, vapaat kansalaiset! +Pään tasaan jousta pingoittakaa, miehet! +Kannukset ratsuun! Verta kahlatkaa! +Ja ilman kauhuks peistä pirstatkaa! -- + (Sanansaattaja tulee.) +Mitä sanoo Stanley? Yhtyykö hän meihin? + +SANANSAATTAJA. +Ei lupaa, herra, yhtyä. + +RICHARD. +Siis oiti kaula poikki nuoren Stanleyn! + +NORFOLK. +Vihollinen jo suon on tällä puolen: +Tapellaan ensin, sitten tapetaan. + +RICHARD. +Tuhannen sydänt' uhkoo povessani. +Etehen sotaliput! Käykää päälle! +Ja vanha tunnussana, santta Yrjö, +Se lohikäärmeen vimman meihin luokoon! +Eteenpäin! Kypäreillämme on voitto. + + (Menevät.) + + +Neljäs kohtaus. + + (Toinen kohta tappelutannerta.) + + (Sotamelskettä. Hyökkäyksiä. Norfolk tulee + joukkoineen; hänen jäljessään Catesby.) + +CATESBY. +Lord Norfolk, apuun, apuun kuninkaalle! +Hän tekee ihmeit' yli ihmisvoiman +Ja vaaraa uhmaa henkeen, kuolemaan. +Ratsunsa kaatui, jalan taistelee hän +Ja Richmondia surman kuiluss' urkkii. +Apuhun, loordi, muuten perii hukka! + + (Sotamelskettä. Kuningas Richard tulee.) + +RICHARD. +Ratsu, ratsu! Valtakunta ratsusta! + +CATESBY. +Paetkaa, herra; ratsun teille hankin. + +RICHARD. +Vait, orja! Heiton varassa on henki, +Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee. +Tääll' lienee Richmondeja kuusittain, +Niit' olen tänään surmannut jo viisi. -- +Ratsu! Ratsu! Valtakunta ratsusta! + + (Menevät.) + + (Sotahuutoja. Kuningas Richard ja Richmond tulevat ja + poistuvat taistellen. Peräytymistä. Torventoitauksia. + Kohta sen jälkeen tulevat Richmond ja Stanley, kantaen + kruunua. Muita loordeja ja sotaherroja.) + +RICHMOND. +Niin, kiitos Jumalan ja aseittemme! +Te ystävät ja voittajat! Nyt meidän +On päivä, nyt on verikoira kuollut. + +STANLEY. +Hyvinpä suoriuit sa, uljas Richmond. +Kas, tämän varastetun valtakorun +Sen verikoiran ohimoilta riistin +Ja kulmiasi koristan nyt sillä. +Se ota, pidä se ja arvoon nosta. + +RICHMOND. +Jumala taivaan, sano aamen siihen! +Mut' eloss' onko Yrjö Stanley vielä? + +STANLEY. +Elossa, turvattuna Leicesterissä; +Nyt sinne menkäämme, jos suvaitsette. + +RICHMOND. +Mit' arvomiestä kaatui kahden puolen? + +STANLEY. +Norfolkin herttua John, lord Walter Ferrers, +Sir Robert Brakenbury ja sir William Brandon. + +RICHMOND. +Haudatkaa heidät arvonmukaisesti, +Ja armo julistakaa paenneille, +Jotk' alamaisiksemme palajavat. +Ja sitten, kautta pyhän sakramentin, +Puna- ja valkoruusun yhdistämme: +Hymyile, taivas, näiden sovinnolle, +Joidenka eripuraa kauan karsoit! -- +Ken petturi ei tähän sano aamen? +Maa mieletönnä itseänsä pieksi, +Sokeesti veli valoi veljen verta, +Vihoissaan oman poikans' isä surmas +Ja poika pakost' oman isän tappoi. +Näin Lancaster ja York on riidoin' olleet, +Kirotun riidan riitaannuttamina. -- +Jumalan suotuisasta sallimasta +Nyt yhtykööt Elisabeth ja Richmond, +Kummankin heimon tosiperilliset! +Ja näiden suku -- jos sen sallit, Luoja -- +Suloisen rauhan, onnen runsauden +Ja ilonpäivät jälkeisille tuokoon! +Typistä, armon Herra, miekka konnan, +Jok' aikoo paluuttaa nää veripäivät +Ja verta itkemään taas saada maamme! +Ken Englannista rauhan karkoittaa, +Tään kauniin maan ei leipää maistaa saa. +Lopuss' on vaino; rauha kukkikoon! +Jumala siihen aamen sanokoon! + + (Menevät.) + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Kuningas Richard Kolmas, by William Shakespeare + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS RICHARD KOLMAS *** + +***** This file should be named 37835-8.txt or 37835-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/8/3/37835/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37835-8.zip b/37835-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6d0bd3a --- /dev/null +++ b/37835-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..3af4c4c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37835 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37835) |