diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37822-8.txt | 7622 | ||||
| -rw-r--r-- | 37822-8.zip | bin | 0 -> 179677 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h.zip | bin | 0 -> 1151178 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/37822-h.htm | 7857 | ||||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict01.jpg | bin | 0 -> 23071 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict02.jpg | bin | 0 -> 69005 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict03.jpg | bin | 0 -> 90609 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict04.jpg | bin | 0 -> 69541 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict05.jpg | bin | 0 -> 82614 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict06.jpg | bin | 0 -> 93601 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict07.jpg | bin | 0 -> 47118 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict08.jpg | bin | 0 -> 80198 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict09.jpg | bin | 0 -> 73946 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict10.jpg | bin | 0 -> 68735 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict11.jpg | bin | 0 -> 72879 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict12.jpg | bin | 0 -> 58415 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict13.jpg | bin | 0 -> 92058 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37822-h/image/pict14.jpg | bin | 0 -> 42796 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
21 files changed, 15495 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37822-8.txt b/37822-8.txt new file mode 100644 index 0000000..6182a5a --- /dev/null +++ b/37822-8.txt @@ -0,0 +1,7622 @@ +Project Gutenberg's Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys, by Tyko Hagman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys + +Author: Tyko Hagman + +Release Date: October 22, 2011 [EBook #37822] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AMERIKA, SEN LÖYTÖ *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +AMERIKA, SEN LÖYTÖ, VALLOITUS JA KEHITYS + +Kirj. + +Tyko Hagman + + +Werner Söderström, Porvoo 1892. +Werner Söderströmin kirjapainossa. + + + +SISÄLLYS: + + I. Punanahkojen maanosan muinainen viljelys + II. Uuden maanosan nimi + III. Amerikan löytö Pohjan miesten kautta. Viinimaa + IV. Kolumbus: + 1. Cristoforo Colombon nuoruus ja valmistavat puuhat + 2. Colombon ensimäinen matka + 3. Colombon toinen matka + 4. Colombon kolmas matka. Cabotto + 5. Brasilian löytö + 6. Colombon neljäs matka + 7. Amerigo Vespucci + 8. Colombon kuolema ja jälkeläiset + V. Tyvenen Meren löytö. Magalhaens + VI. Fernando Cortez. Pohjois-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus + VII. Francisco Pizarro. Etelä-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus + VIII. Amazoni- ja Mississippi-laaksojen löydöt + IX. Espanjalainen Amerika. Brasilia + X. Pohjois-Amerikan alku-asukkaat. Heidän kohtalonsa + XI. Ranskalaiset Canadassa + XII. Itäisen rannikko-alueen asutus: + 1. Virginia + 2. Uusi Englanti + 3. Uusi Alankomaa + 4. Uusi Ruotsi + 5. Maryland. Carolina + 6. Pennsylvania. Georgia + XIII. Englantilaiset valloittavat Canadan + XIV. Siirtokunnat ja Englanti riitautuvat. Benjamin Franklin + XV. Vapaussota. Yrjö Washington + XVI. Liittokunta järjestyy. Yrjö Washington. Uusi sota + ja uusi aikakausi + XVII. Lännen asutus. Etelä ja Pohja riitautuvat +XVIII. Orjuus ja abolitionistit. Abraham Lincoln + XIX. Kansalais-sota. Abraham Lincoln. Ulysses Grant + XX. Uudestaan-rakentaminen. Amerika meidän päivinämme + Viiteselitykset + + + + +I. + +Punanahkojen maanosan muinainen viljelys. + + +Jos jostakin muusta kiertotähdestä, jossa asukkaiden sivistyskanta ja +älyvoima olisi monta vertaa mahtavampi kuin meidän, -- esimerkiksi +Mars-tähdestä, missä muutamain taivaantuntijain vakuutuksen mukaan +viljelys ja viisaus on monta miljoonaa vuotta meikäläisten edellä +-- meidän maamme päälle yht'äkkiä ilmestyisi, äärettömän suurilla +ilmalaivoilla purjehtien, lumivalkoisia olentoja, vaikkapa tuon +onnellisen, tuhatvuotisen valtakunnan edustajia, jossa ei enää mitään +moitteen-alaista ole; jos nämä kummalliset Jumalan-luomat korkeamman +sivistyksensä ja jonkun sanomattomasti jalomielisen uskonnon nimessä, +jonka ylevyyttä me emme pysty käsittämään, meiltä veisivät kaikki mitä +meillä on ja hävittäisivät meidät, tämän maapallon asukkaat, viimeiseen +sieluun saakka, joko suorastaan tappamalla tai esim. raskaan orjatyön +kautta, asettuen sitten kaikessa mukavuudessa itse herroiksi elämään +tämän viheliäisen ihmiskunnan raunioille ja kehittämään täällä +kehittämistään tuhatvuotisen valtakuntansa perin oivallisia +peri-aatteita; niin olisi kai tämä tämmöinen tapaus korkeamman +sivistyksen, jalomman uskonnon ja ainakin tuon kiertotähden asukkaiden +kannalta katsoen aivan oikeutettu, maapallon valloitus heidän kauttansa +tietysti suuri askel eteenpäin kiertotähtien yhteisessä historiassa, +-- ja noiden lumivalkoisten, arvattavasti myöskin hienopukuisten +muukalaisten rinnalla olisivat Euroopan ihanimmatkin kaunottaret +petomaisia punanahkoja, joiden täytyisi väistyä pois kilpailijain tieltä +ja joiden olemassa-olo ei enää tuntuisi oikeutetulta. Mutta meille, +maapallon tähän-astisille ruskea-ihoisille villeille, ei tuo +Mars-laisten suuri löytöretki olisi niinkään mieluinen, ja jonkun aikaa +ihmeellisiä tulokkaita ihailtuamme, toivoisimme heidät varmaankin +ilmalaivoineen päivineen niin kauas kuin pippuri kasvaa -- sittenkun +heidän lähetystoimensa vaikutukset jotakuinkin astuisivat meille päivän +valoon. Eikö se sentään olisi suuri synti, että kaikki, mitä meillä +täällä rakkaalla maapallollamme nyt on olemassa, vuosituhansien +synnyttämä viljelys ja sivistys, parahimmatkin uskonnon-muodot, +viisaimmatkin valtiolliset ja yhteiskunnalliset laitokset, tieteiden ja +taiteiden komeimmatkin tulokset, kaikki tyyni, ja lopuksi me itse +häviäisimme kuin tuhka tuuleen, -- olkoonpa sitten niinkin, että tämän +hävitystyön toimittaisi enkelit taivaasta ja maapallo meidän perästämme +jäisi heidän asuttavakseen? Meidän kannaltamme katsoen ei se ainakaan +olisi hauskaa. + +Mutta joteskin tänkaltainen mullistus on tapahtunut sen "uuden maailman" +oloissa, jonka rannoille 400 vuotta sitten Cristoforo Colombo, mainio +Genovalainen, laski laivansa, -- yhtä suureksi ihmeeksi sen +alkuperäisille asukkaille, kuin jos Mars-tähdestä tulla lennähtäisi +kummallisia ilmalaivoja tänne meidän matoisen maapallomme päälle. On +tapahtunut niin juurtajaksainen mullistus ja uudistus, että se jossakin +määrin vetäisi vertoja maan asukkaiden häviämiseen toisten olentojen +kautta, jotka muka paremmin oikeutetun kehityskannan nimessä ottaisivat +tämän kiertotähden haltuunsa. Mutta niinkuin meidän sopisi epäillä esim. +juuri Mars-tähden asukkaiden tänne-asettumisen oikeutta, niin saattavat +täydellä syyllä Amerikankin alku-asukkaat nyrpistää nenäänsä ja +pudistella nyrkkiänsä (housun-taskuissa, jos näitä on) heidän maanosansa +valloittajille. Euroopalaisten toimittaman "löydön" ja valloituksen +kautta on, näet, kadonnut kokonaisen maanosan muinainen viljelys ja +kohta sukupuuttoon hävinnyt kokonainen ihmisrotu, jonka eri heimo- ja +kansakunnat aikoinaan tarjosivat nähtäväksi melkein yhtä kirjavaa +temmellystä kuin "vanhan maailman" historia osoittaa, ollen muutamat +vallan alkuperäisellä, toiset taasen hyvinkin korkealla sivistyksen +kannalla, ja puhuen sadottain eri kieliä. Amerikassakin oli tapahtunut +valtavia kansain-vaelluksia, jolloin -- aivan niinkuin Euroopassa -- +veltostuneet sivistyskansat silloin tällöin saivat väistyä pois +voimakkaiden raakalaisten tieltä, jättäen kultturinsa rauniot +jälkimaailman kummeksittavaksi. Sielläkin oli itänyt ja kasvanut -- +kuten Kaldeiassa ja Egyptissä -- omasta sisällisestä voimastaan tieteen +ja taiteen taimi, tosin heikko vielä, mutta ihmeteltävä kuitenkin kuin +oppimattoman keksintö. Ja taimi oli monin kerroin muuntunut, jalostunut, +isonnut, levittäen lehtiänsä laajoille aloille. Kehitystä siis, +elimellistä kehitystä, osoitti Muinais-Amerikankin historia. + +Mutta koko tuo muinainen, varmaankin varsin monipuolinen kehitys +seisahtui yht'äkkiä. Niinkuin opiskelevan nuorukaisen toiveet +äkki-arvaamatta voi katkaista säälimätön kuolema, niin keskeytti +kerrassaankin Muinais-Amerikan omatakeisen kehityksen Euroopalaisten +valloitus, ja koko sikäläinen ihmisrotu oli surman-iskunsa saanut. +Siltä oli oman edistyksen ja siten myöskin varsinaisen olemassa-olon +mahdollisuus väkivaltaisesti temmattu pois; ja se kehitys, jota Amerikan +historia sittemmin osoittaa, ei ole enää maanosan oikeiden omistajien +kehitystä, vaan meidän, Euroopalaisten, jotka siellä olemme osaksi +uusineet, osaksi jatkaneet vanhan historiamme työtä, huolimatta -- +viimeisiin aikoihin asti -- rahtuakaan sen kova-onnisten alku-asukkaiden +kohtalosta. + +Eikä olekkaan tämä euroopalaisen viljelyksen kehitys Amerikassa +vähäpätöiseksi arvattava. Taistellen vanhoja, kangistuneita muotoja +vastaan, jotka tuotiin perintönä Euroopasta ja jotka tällä puolen +Atlanttia vielä itsepänttäisesti pitävät puoltansa, on itse teossa +vapauden-käsite Uudessa maailmassa saavuttanut asteen, joka +meidän päivinämme välttämättömästi vaatii yhden-arvoisuutta +kaikille rehellisille, työtään suorittaville ihmisille; ja tämä +vapauden-käsitteen kanta on melkoisesti vaikuttanut takaisin Euroopaan. +Niinpä tulee meidän maanosamme vapaiden kansojen etupäässä muistaa että +ensimäinen yllytin menneen vuosisadan loppupuolella tapahtuneesen +suureen mullistuksen lähti juuri Amerikasta, -- tässä nyt muista +seikoista puhumattakaan. Meillä Euroopassa on siis kyllä syytä yhdessä +Amerikan nykyisten kansojen kanssa veisata kiitosvirttä uuden manteren +400 vuotta sitten tapahtuneesta löydöstä, johtaa mieleemme kuuluisat +löytöretkeilijät ja katsella meikäläisten siellä suorittamaa +tähän-astista työtä -- yleisen viljelyksen ja sivistyksen palveluksessa. + +Mutta ne, joilla tänä vuonna ei suinkaan ole syytä säestää meidän +Halleluijaamme, ne ovat juuri Amerikan alku-asukkaat. Heidän aikansa on +ollut ja mennyt, -- mennyt juuri tämän meikäläisten "kehitystyön" +kautta, eikä heitä itse teossa -- jos emme ota lukuun entisen +espanjalaisen ja portugalilaisen Amerikan "indiaaneja", jotka osaksi +ovat sulaneet yhteen valloittajien kanssa, sitä ennen kuitenkin +käytyänsä epäkelvoiksi, turmeltuneiksi ihmisiksi -- enää ole +olemassakaan muuta kuin muutamat kurjat indiviidit aarniometsäin +pimeässä peitossa ja kaukaisten kallioiden luolissa. Amerikalainen +ihmisrotu on itse ytimessään sammunut pakolliseen sukupuuttoon, ja siitä +kohtalostaan saapi se kiittää juuri meikäläisten mahtavaa sivistys- ja +viljelystyötä. + +Eikä tämä sama viljelys muutenkaan ole kaikin puolin ollut muuntamista +parempaan päin. Väkirikkaita, kukoistavia kaupunkia on tosin kasvanut +erämaasta, ja missä aarniometsä kerran tiheänä rehoitti, siellä leviävät +nyt maailman rikkaimmat vehnävainiot. Mutta toiselta puolen on myöskin +erämaa voittanut takaisin mitä se muinoin maailmassa oli menettänyt. +Yukatanin niemimaalla peittää synkkä aarniometsä enemmän kuin +viidenkymmenen loistavan kaupungin rauniot, ja Mexikon ja Perun +ylätasangot, jotka tähän aikaan ovat autioita hiekka-aroja, olivat +muinoin mitä uhkeimman vihannan vallassa ja viljeltyjä kuin puutarhat. + +Niin. Punanahkojen maanosalla on ollut kotimainen viljelyksensä, vaikka +heidän perästään vallitsevat sukupolvet siitä ovat hyvin vähän tietäneet +-- taikka olleet tietävinänsä. Ja se viljelys oli -- jos kohta ei +erittäin korkeakaan -- mitä merkillisin maailmassa ja ansaitsee meidän +erinomaista kunnioitustamme juuri sen tähden, että se, niin sanoaksemme, +oli itänyt ja orastanut omasta voimastaan omalla pellollansa. Se ei +koskaan ollut niin missäkään yhteydessä vierasten viljelysmuotojen +kanssa, vaan kehittyi aivan itsenäisesti siksi, mitä siitä viimein tuli. +Yhtä vähän kuin Vanhan maailman viljelys sai mitään vaikuttimia +Punanahkojen maanosasta, yhtä vähän lainasi aikoinaan tämä mitään +valtameren toiselta puolen. Eivätkä ne tietysti sitä voineetkaan. Kauvan +piti niitä erillään valtamerten pauhaavat aallot melkein yhtä +voimakkaasti kuin kahta kiertotähteä avaruuden meri, ja kumpanenkin eli +omaa elämäänsä omalla maapallon puoliskolla. + +Minne ikinä Euroopalaiset tunkivatkin Amerikassa, huomasivat he tämän +maanosan kaikkialla asutuksi, ja muutamilla tienoin oli tämä asutus +hyvin tiheä. Sitä seikkaa selittääksensä otaksuivat kauvan kyllä jotkut +tutkijat että muka kerran maailmassa oli tapahtunut jonkinmoinen +kansanvaellus Aasiasta Beringin salmen poikki, eikä tietysti olekkaan +aivan mahdotonta että toinenkin ihmisrotu kuin pohjoisnavan seuduilla +asuskeleva olisi voinut sen kautta siirtyä Amerikaan, niin uskottomalta +kuin se tuntuukin. Mutta selittääksemme ihmisen olemassaoloa Amerikan +manterella, ei meidän tarvitsekkaan semmoista arvelua kannattaa. Ihminen +"Uudessa maailmassa" on silminnähtävästi yhtä vanha kuin "Vanhassakin." +Hänen jälkiään, sanasta sanaan hänen jalkainsa jälkiä, nähdään +patakivissä nykyisen maanpinnallisen ajanjakson varhimmasta osasta, ja +jääkauden somero- ja savikerroksissa makaa hänen aseitaan, työkalujaan +ja koristuksiaan rinnatusten hänen omien luurankojensa ja samanaikaisten +suurten eläinlajien luurankojen kanssa. + +Amerikan maanosan ihminen ei liioin ollut mikään muuntumaton villi, niin +että hän olisi seisahtunut päästyään sille inhimillisen viljelyksen +kannalle, jolla hän milloin missäkin tavattiin; vaan hänen historiansa +osoittaa selvästi asteettain tapahtunutta kehitystä, joka, jos se olisi +saanut esteettömästi jatkua, arvattavasti olisi kohonnut hyvinkin +korkealle. + +Eikä myöskään Amerikan ihmisrodun kaikki lahkokunnat olleet yhtä +lahjakkaita. Aivan niinkuin Vanhassa maailmassa, astui yksi heistä +toisten edelle edistyksen tiellä ja tuli viljelystä varsinaisesti +kannattavaksi heimoksi. Se oli Nahua-heimo, Uuden maailman Arjalaiset. + +Tämän kansakunnan ensimäisiä jälkiä tavataan samoilla tienoilla, missä +Amerikan nykyinen viljelys on saavuttanut korkeimman kukoistuksensa: +Mississippin ja Ohion laaksoissa. Täällä tuli se maata viljeleväksi +kansaksi ja oppi rakentamaan valtavia maaröykköjä ja valleja, niin +isoja ja lujia, ett'ei vuosituhannetkaan ole niihin pystyaeet. Röyköt +ovat yläpäästä katkaistujen keilain eli pyramiidien muotoiset, 90-100 +jalkaa korkeat ja juurelta toisinnan 2,000 jalkaa ympäri-mitaten. Vallit +ympäröivät 500 à 600 tynnyrinalan suuruisia neliskulmia ja ovat +silminnähtävästi olleet puolustusneuvoina aikoja sitten hävinneiden +kylien ja kaupunkien ympärillä, kun mainitut röyköt sitä vastoin ovat +tehneet temppelien palvelusta. Monessa vallissa on oikeita +jättiläiskuvia eläimistä ja kasveista, ja ne ovat erinomattain +taidokkaasti tehtyjä. + +Näistä röykönrakentajista lohkesi vähitellen parvi toisensa perästä, +siirtyen vaeltamaan länteen ja lounaasen päin. Monen vuosisadan perästä +tapaamme niitä hallitsevina kansoina siinä viljelys-valtioiden ryhmässä, +joka ulottui Mexikon ylätasangoista pohjosessa Perun tasangoille +etelässä. Aymará ja Quechua tulivat suurten valtakuntain +perustajiksi Cuzcon, Quiton ja Bogotan ylänteillä. Maya-kansat +levittivät Yukatanin niemimaalta viljelystänsä Keski-Amerikan +läheisimpiin osiin, ja Toltekit hallitsivat puolen vuosituhatta +Mexikossa, jonka pengermaa heidän aikanansa muuttui yhdeksi ainoaksi +puutarhaksi, täynnänsä kukoistavia kaupunkia. + +Kaikkia näitä Nahua-valtoja kaunisti hyvin korkea viljelys, ainakin +tämän sanan aineellisessa merkityksessä. Taidokkaan kastamisjärjestelmän +kautta tehtiin melkein jok'ainoa maatilkku hedelmälliseksi. Puuvillasta +ja kirjavista linnun-höyhenistä valmistettiin kallisarvoisia kankaita. +Aseita ja työkaluja tehtiin vaskesta sekä puusta, johon asetettiin +tuosta lasinkaltaisesta obsidianista hiottu terä. Rautaa, näet, eivät +nämä heimokunnat tunteneet. Savesta muodostettiin somasti koristettuja +astioita. Kulta- ja hopeatöissä olivat varsinkin Toltekit mestareita. +Mutta ennen kaikkea oli rakennustaide näissä kansoissa saavuttanut +korkean, omituisen kehityskannan. Sen aineksena ei ollut enää, niinkuin +Mississippin lakeuksilla, maan multa, vaan valtavat, hakatut +kivimöhkäleet. Semmoisista tekivät ne pyramiidi-temppelinsä, +teokallionsa, ja kuningastensa palatsit. Paraimmin säilyneitä ovat +näistä rakennuksista ne, joita tutkijat ovat löytäneet Yukatanin +metsissä, jossa Maya-kansojen useiden kaupunkien rauniot ovat +haudattuina tropiikien uhkean kasvullisuuden alle. Temppelien ja +palatsien seinät ovat täynnänsä veistokuvia ja kirjoituksia. Sekä +Maya-kansat että Toltekit viljelivät, näet, hieroglyfi-kirjoitusta, +jonka kuvamerkkiä he piirsivät suuriin rakennuksiinsa, mutta myöskin +paperille, jota valmistettiin agave-kasvin kinteistä. + +Sekä Mexikossa että Perussa yhdisti eri maanosia oivalliset tiet ja +näitä pitkin juoksevat, säännölliset postit. Kuljetusta toimittivat +kantajat, koska, näet, kuorma-eläimiä ei ensinkään ollut, paitsi +Perussa, jossa siihen käytettiin laamaa. + +Tätä rikasta aineellista viljelystä ei tosin vastannut yhtä rikas +henkinen. Nahualainen uskonto näkyy ainakin osaksi olleen verinen +uhripalvelus, jonka kuitenkin joksikin aikaa Toltekit ja Quechuat +lakkauttivat, kunnes taasen Espanjalaisten tullessa Mexikoon se oli +täydessä voimassaan Aztekeissä. Amerikan eri heimokunnat kävivät, aivan +niinkuin Euroopankin, melkein alituisia sotia keskenänsä, ja sotavankeja +pidettiin sotajumalan omana, jolle heitä usein suuret joukot uhrattiin. +Meidän tulee kuitenkin, näitä tapoja kauhistuessamme, muistaa että +Vanhan maailman historia tietää kertoa aivan yhtä julmia juttuja, ja +että tällä puolen valtamerta on itse teossa varmaankin yhtä monen +ihmisen veri sotajumalan alttarilla vuotanut kuin Muinais-Amerikassa, +vaikka ei juuri ennakko-uhrina. Ja espanjalaisen inkvisitionin historia +sitä paitse osoittaa että meidän uskontomme oli rääkkäystaidossa vienyt +voiton hurjimmankin muinais-amerikalaisen hurskauden tempuilta +sotajumalan palveluksessa. Mutta itsessään tietysti nyt kuitenkin +Nahualaisten uskonnolliset menot todistavat varsin puutteen-alaista +henkistä viljelyskantaa, kuten heidän yhteiskunnalliset ja valtiolliset +laitoksensakin. + +Kaikki nämä valtiot olivat, näet, itse teossa pappis-valtoja, sillä +korkein hallitsija valittiin tästä säädystä. Lähinnä häntä oli +sotilasaatelisto, josta valtakunnan tärkeimmät virkamiehet otettiin. +Vallitseva kansanluokka oli, kuten ainakin, vähemmistönä kukistettujen +ja veronalaisten kerrosten suhteen, jotka tavallisesti olivat toista +heimoakin. + +Vanhan Nahua-valtakunnan Mississippin varsilla hävittivät viimein +-- kuten Germanit Rooman -- pohjosesta päin tulleet metsästäjäheimot. +Röykönrakentajat katosivat entisiltä kotipaikoiltaan Ohion ja Miamin +laaksoissa, -- mihin, sitä ei varmaan tiedetä. Mahdollista on että he +vaelsivat samaan suuntaan kuin heimolaisensa, vuorilaaksoihin ja +ylätasangoille lounaassa. Mahdollista on että juuri tämän +linnoitustöissä taitavan kansan pirstaleet Colorado-joen pystysuoriin +rantaseiniin ovat olleet kovertamassa niitä luola-labyrinttejä, jotka +vielä tänä päivänä Arizonan erämaissa herättävät matkustavan tutkijan +hämmästystä. -- Milloin tämä viimeinen kansanvaellus tapahtui, on +mahdotonta päättää. Varmaa vain on että, kun siirtolaiset Englannista 17 +ja 18 vuosisadalla tunkesivat Mississippin laaksoon, aarniometsä +kaikkialla oli voittanut alkuperäiset alansa, ja "indiaanit" olivat sen +ainoina asukkaina. Kuinka kauvan he olivat maassa asuneet, eivät he +tietäneet itse. Hämärä kulkutarina kertoi kuitenkin että heidän +esi-isänsä muka muinoin olivat samonneet "suurten vesien maahan", +käyneet pitkällisiä sotia sen asujanten kanssa ja viimein ajaneet ne +pois. + +Sivistyneet osat Amerikaa olivat siten 16 vuosisadan alussa yksistään +mainituilla ylätasangoilla sekä Keski-Amerikan molemmilla niemimailla. +Kolumbus ja hänen lähimmät seuraajansa tapasivat ainoastaan raakoja +luonnon-kansoja. Vasta espanjalaiset valloittajat, conqvistadorit, +tulivat yhteyteen sivistyneen Amerikan kanssa. + + + + +II. + +Uuden maanosan nimi. + + +Mitään yhteistä nimeä koko manterelleen ei ollut Perulaisilla eikä +Mexikolaisillakaan. Ja se olisikin ollut tarpeetonta, koska he eivät +mitään muuta maanosaa tunteneet. Espanjalaiset antoivat Kolumbuksen +löytämille maille nimityksen: Indiat, koska tämä Amerikan löytäjä +luuli viimeiseen asti että hän Atlantin poikki oli päässyt Indiaan. +Kolumbus ei ensinkään tietänyt löytäneensä mitään uutta maanosaa. Ja +nimitys Indiat ja indiaanit säilyi vielä sittenkin, kun seikka jo oli +selvinnyt, ja on oikeastaan säilynyt --hullunkurisesti kyllä -- tähän +päivään saakka, vaikka vielä toinenkin suuri valtameri kuin Atlantti +eroittaa nuo maat varsinaisesta Indiasta. Itä- ja Länsi-Indiaa sittemmin +kuitenkin ruvettiin eri laskuun panemaan, mutta "indiaaneina" ovat +Amerikan alku asukkaat yhä edelleen saaneet pysyä. + +Pian huomattiin kuitenkin että löydetyt maat olivat aivan uutta +mannerta, uutta maailmaa. Tämmöisen olemassa-oloa oli jo hamassa +muinaisuudessa yksi ja toinen -- meidän ajanlaskumme alussa m.m. +maantieteilijä Strabo -- aavistanut, ja kansantarut haaveilivat syystä +tai toisesta suuria, rikkaita saarimaita kaukana lännessä. No, vuonna +1498 tekee nyt sivistyneempi mies kuin Cristoforo Colombo matkustuksen +tuonne suureen länteen, seuraavana vuonna toisen ja vihdoin vuosina +1501-1502 kolmannen, jolloin hänen retkikuntansa kulkee Etelä-Amerikan +koko itärannikon, Näistä matkoistaan kirjoittaa hän oivalliset +kertomukset, jotka julkaistaan painosta, ja lausuu samalla +vakuutuksensa, joka perustuu tutkimuksiin, että nimittäin löydetty maa +on uusi maailma. Tästä miehestä kerromme alempana vielä. Mutta hänen +nimensä oli Amerigo Vespucci, ja sivistynyt maailma, joka jo ensi +aikoina erinomaisella mieltymyksellä luki hänen hehkuvia kertomuksiaan +löydetyn maanosan ihanuudesta, on, kun onkin, antanut sille nimeksi: +Ameriga eli Amerika, -- mielestämme aivan täydellä syyllä, sillä +Kolumbus tosin oli sen löytänyt, vaan ei tiennyt mitä hän löysi, kun +Amerigo Vespucci puolestaan osasi määritellä sitä todellakin uudeksi +mantereksi. Nimitykset "Länsi-India" ja "Indiaanit", joille Kolumbus on +antanut aiheen, ovat ymmärtääksemme aivan omiansa säilyttämään +Genovalaisen tieteellistä kunniaa. Nimityksen Amerika ehdoitti jo v. +1507 eräs Martin Waltzemüller niminen saksalainen koulunopettaja, joka +silloin julkaisi latinalaisen käännöksen Vespuccin italiankielisistä +matkakertomuksista; -- ja maailma on yhtynyt ehdoitukseen, antaen +kunnian sen miehen nimelle, joka tiesi missä hän matkusti, jos kohta +Kolumbus olikin ennen häntä astunut Indiansa maalle.[1] Että sitä paitse +muutenkin kylliksi kuuluisa Genovalainen itse teossa ei ollut ensimäinen +mies Euroopasta, joka on polkenut uuden maanosan rantoja, saamme +seuraavasta luvusta nähdä. + + + + +III. + +Amerikan löytö Pohjan miesten kautta. Viinimaa. + + +Että Cristoforo Colombo on Amerikan ensimäinen löytäjä, pysyi kauvan +järkähtämättömänä uskonkappaleena, ja niinpä opetetaan vielä tänä +päivänäkin kaikissa kouluissa. Jos pidetään silmällä löydön +käytännöllisiä tuloksia, onkin tämä oppi aivan oikea, sillä vasta tuon +mainion Genovalaisen kautta astuu Amerika varsinaiseen, pysyväiseen +yhteyteen Vanhan maailman kanssa. Mutta itse teossa oli, kuten myöhempi +tutkimus osoittaa, Amerikan manterelle astunut euroopalaisia jalkoja jo +500 vuotta ennen Kolumbusta, vaikka tämä aikaisempi "löytö" tapahtui +vielä vähemmällä tietoisuudella kuin Genovalaisen ja pian kyllä joutui +kokonaan unohduksiin, jääden alusta alkaen ainoastaan muutamain ihmisten +muistiin, ulkopuolelle "suuren mailman" tietopiiriä. + +Silmäys maapallon karttaan osoittaa että Islannin puuton saari on koko +joukon lähempänä Pohjois-Amerikan vieläkin osaksi tuntemattomia +maan-ääriä kuin Euroopan mannerta, ja siltä saarelta nuo ensimäiset +löytöretket tapahtuvat. Islanti oli saanut asutuksensa pää-asiallisesti +Norjasta, jonka jo muinaisuudessa levoton ja riitainen väestö oli hyvin +kärkäs pötkimään maastansa pois, kun asiat kotosalla eivät käyneet +itsekunkin nokan mukaan. 8:n sataluvun loppupuoliskolla kukisti kuningas +Harald Kaunotukka maan pikkuruhtinaat, yhdistäen Norjan "fylkit" yhdeksi +valtakunnaksi; ja erittäinkin tämä tapaus sai suuret laumat +tyytymättömiä etsimään uusia laitumia. Islannin asukkaat nyt olivat +paraasta päästä tämmöistä hurjapäistä kansaa, jotka ennemmin pitivät +asuinsijaansa puuttomalla, kolkolla saarella kuin tottelivat esivaltaa +vanhassa kauniissa kotimaassaan. Ja itsepäisyys ja hurja seikkailuhalu +seurasi heitä yhä uudessakin kodissa, josta riidassa tappiolle jäänyt +taaskin pyrki etsimään uusia asuinsijoja. + +Tämmöinen seikkailija-luonne oli nyt myöskin eräs Erkki Punainen (Erik +Röde) niminen mies, joka asuskeli Islannin länsirannikolla. Hän oli +isänsä kanssa tullut pakolaisena Norjasta Islantiin, jossa hän jonkun +ajan perästä joutui riitoihin naapuriensa kanssa ja pakoitettiin taaskin +pakenemaan tiehensä. Hän laittoi viikingi-laivansa kuntoon ja lähti +purjehtimaan pois valtameren ulapalle. Hänen toisessa isänmaassaan, +jonka hän nyt oli jättänyt etsiäkseen kolmatta, kävi siihen aikaan +tarina eräästä Gunbjörn nimisestä miehestä, joka kerran tuulien +ajamana oli joutunut muutamalle kalliosaarelle kaukana lännessä ja siitä +vielä kauvempana nähnyt korkean, jäävuorten ympäröimän rannikkomaan, +huolimatta käydä tätä tutkimaan. Tuon tuntemattoman maan päätti nyt Erik +Röde etsiä. Ja ainoastaan muutaman päivän purjehdittuansa saikin hän sen +näkyviin ja pääsi asettumaan sen rannalle. Maa oli Grönlanti, ja jos +-- kuten maantieteelliset kirjailijat tekevät -- tämä suuri maa, jonka +ulottuvaisuutta pohjoseen päin ei tunneta, luetaan Amerikaan, niin olisi +Erik Röde Amerikan ensimäinen löytäjä. Grönlanniksi (Vihantamaaksi) +nimitti sitä Erik itse -- niin kertovat asiakirjat --sentähden, että hän +arveli ihmisten mieluummin sinne muuttavan, "jos sillä oli hyvä nimi." + +Ja ihmiset sinne muuttivat. Muutaman vuoden perästä -- "15 vuotta ennen +Kristinuskon istuttamista Islantiin", siis v. 985 -- on Grönlannin +länsi-rannikolla islantilainen siirtokunta. Brattalid'in uutistalossa +kasvaa Erikille voimakas perhe, kolme reipasta poikaa ja yksi yhtä +reipas tyttö. Vanhin poika Leif teki nyt kerran isältään saamallansa +laivalla matkustuksen Norjaan, jossa silloin hallitsi kuningas Olaf +Tryggveson. Tämä käännätti Leifin ja hänen seurueensa Kristinuskoon ja +antoi hänelle, koska Leif sitä ennen oli yhtynyt kuninkaan +sotilasjoukkoon, toimeksi palata takaisin Grönlantiin ja istuttaa siellä +uutta uskontoa siirtolaisten sydämiin. Leif lähti, suostuen kuninkaan +pyyntöön, uudelleen merelle, mutta kotimatka kävi kovin myrskyiseksi, ja +tuulet ajoivat hänen laivansa yhä kauvemmas länteenpäin. Monta viikkoa +lakkapäillä laineilla harhailtuansa, näkivät matkustajat edessänsä aivan +tuntemattoman maan, ohjasivat aluksensa sinne ja astuivat rannalle. +"Siellä oli" -- kertovat ne aikakirjat, joihin tätä Amerikan-löytöä +perustetaan -- "omakylvöisiä (itsestään kasvaneita) vehnävainioita, ja +viiniköynnöksiä kasvoi siellä." + +Harharetkeilijät purjehtivat nyt pohjoseen päin pitkin tämän onnellisen +maan rantoja ja pääsivät viimein Grönlantiin, jossa nuori siirtokunta +Leifin kehoituksesta kääntyi Kristin-uskoon. + +Maa, jonka rannalle Leif Eerikinpoika oli astunut, oli nyt +Pohjois-Amerikan itäinen rantamaa. Bostonin kaupungissa on tälle +miehelle pystytetty komea muistopatsas. Löytö oli tapahtunut vuonna 1001 +j.Kr. + +Seuraavana vuonna tuli Islannista Grönlantiin kaksi laivaa, joista +toista päällikkönä johti Thorfinn Karlsefni, mies, joka nyt ryhtyy +jatkamaan Leifin löytöä, mentyään naimisiin tämän sisaren kanssa. +Saadaan aikaan 140 miestä pitävä retkikunta, joka -- myöskin paljon +naisia muassaan -- kolmella laivalla lähtee matkalle tuohon Leifin +löytämään uuteen maahan, jonne, jos kaikki käy hyvin, aiotaan asettua +asumaankin. + +Tämän retkikunnan matkasta kertovat vanhat, tosin hyvin taruntapaiset +aikakirjat pää-asiassa seuraavaa: + +Ensimäinen maa lännessä päin, jonka Thorfinn miehineen sai näkyviin, oli +kallioinen rantakaistale, jolle retkeläiset antoivat nimeksi Helluland +(Paasimaa). Siitä purjehdittiin pohjatuulella, ja he saivat eteensä +maan, jossa oli suurta metsää ja paljon villiä eläimiä. Sille annettiin +nimeksi Markland (Metsämaa), josta taaskin purjehdittiin rantoja +pitkin etelään päin etsimään tuota varsinaista viinimaata, jonka Leif +oli löytänyt. Kerran panivat he maalle miehen ja vaimon, jotka olivat +oivallisia juoksijoita. Nämä juoksivat, laivain ollessa ankkurissa, +muutaman päivän etelään päin ja palasivat sitten sukkelasti takaisin. +Toinen toi muassaan viinitertun, toinen itsestään kasvaneen vehnätähkän. +Nyt jatkettiin merimatkaa, kunnes tultiin pitkälle vuonolle, johon +purjehdittiin sisään ja käytiin maalle. Vuono sai nimekseen +Straumfjord. Maa oli kaunista, vuorista mannermaata, ja siihen +asettuivat he talveksi, kärsien sen kuluessa kaikellaista puutetta. +Viimein lähti heistä kymmenen miestä Thorhall nimisen päällikön johdolla +purjehtimaan pohjoseen, etsiäksensä sitten lännempätä viinimaata, +Vinlandia; mutta nämä ajoi ankara länsituuli Irlantiin, jossa he +joutuivat kovan rääkkäyksen alaisiksi ja viimein kaikki orjiksi. + +Mutta Karlsefni enemmistön kanssa purjehti Straumfjordista pois +eteläänpäin, tuli muutaman joen suuhun ja laski siitä sisään. Astuttiin +rannalle erään järven kohdalla, jonka läpi joki juoksi, ja tavattiin +oivallinen maa. Siellä oli omakylvöisiä vehnävainioita kaikkialla +laaksoissa, mutta korkeimmilla paikoilla kasvoi viiniköynnös. Jokainen +puro oli täynnään kaloja ja metsissä vilisi syötävää riistaa. Täällä oli +hyvä olla. Muutaman viikon perästä läheni retkeläisten olopaikkaa +suuri joukko nahkaveneitä, joista seipäitä heilutettiin. Ja +seipäiden-heiluttajat olivat ruskea-ihoisia miehiä, rumat ja riettaat. +He katselivat hetken aikaa kummeksien outoja vieraita ja soutivat sitten +tiehensä. Karlsefni väkineen vietti täällä talven, jonka kuluessa ei +lunta satanut, niin että elukat, joita heillä oli muassaan Grönlannista, +saattoivat olla ulkona kaiken aikaa. Kevään puoleen tulivat nahkaveneet +uudestaan, ja nyt syntyi näiden ja retkeläisten kesken vilkas +vaihtokauppa. Alku-asukkaat saivat punaisia kankaita ja retkeläiset +hyviä nahkoja ja turkiksia. Karlsefnin karjasta valloilleen päässyt +vihainen sonni peljästytti alku-asukkaat pois. Mutta kolmen viikon +päästä tulivat he jälleen, ja nyt syntyi tappelu. "Skrälingit" (sanasta +skral = heikko) -- niin nimittivät Karlsefnin miehet näitä ihmisiä -- +"panivat pitkän tangon päähän pallonmuotoisen esineen, joka oli +lampaan-mahan suuruinen ja musta väriltään, ja lingoittivat sen +tangon-päästä ylös rannalle; ja pudotessaan maahan teki pallo kauheaa +jyryä." Karlsefni miehineen peljästyi kovin ja juoksi pakoon, asettuen +kuitenkin puolustukseen, päästyänsä muutaman kallioryhmän suojaan. +Heidän paetessaan tapahtui että Erik Röden reipas tytär Freydis, joka +kovasti nuhteli pakenevia miehiä heidän pelkuruudestaan, jäi jälkeen -- +raskaan tilassa kun sattui olemaan. Juostessaan perästä tapasi hän erään +kaatuneen ja kuolleen maamiehensä paljastetun miekan. Hän otti sen, +aikoen sillä puolustaa itseänsä ahdistavia skrälingejä vastaan. Näiden +lähetessä paljasti hän rintansa ja löi siihen miekan laakealla kyljellä. +Siitä peljästyivät skrälingit, riensivät alas veneillensä ja soutivat +tiehensä. Kaksi Karlsefnin miehistä ja suuri joukko skrälingejä oli +jäänyt tappelu-tanterelle. Mutta urhokasta Freydistä (kai hän oli +Amerikan ensimäinen emansipeerattu nainen!) kiittivät Karlsefni ja hänen +joukkionsa hartahin sanoin tuosta tehokkaasta avusta. + +Vaikka heidän olopaikkansa oli kaikin puolin hyvä, päättivät he +kuitenkin, koska se ei luvannut mitään turvallisuutta skrälingejä +vastaan, palata takaisin kotimaahansa. Niin purjehtivat he siis jälleen +pohjoseen päin, tappoivat m.m. matkalla viisi rannalla nukkuvaa +skrälingiä ja tulivat Straumfjordiin, jossa tavattiin yltäkyllin mitä +tarvittiin. Sieltä tehtiin vielä retkiä ympäristöön ja saatiin kokea sen +seitsemän seikkailusta. Niinpä tapahtui kerran että Karlsefni miehineen +näki muutaman kimaltelevan pilkun liikkuvan avonaisella paikalla +metsässä. Tämä pilkku oli yksijalkainen ihminen. Kummitus ampui +Thorvaldin, Erik Röden pojan, sisälmyksiin nuolen, jonka saattamasta +haavasta tämä pian heitti henkensä. Yksijalka katosi meren syvyyteen. He +luulivat nähneensä Yksijalkain maan. Purjehdittiin taas pohjoseen päin. +Eripuraisuus syntyi heidän keskensä sen johdosta, että "ne, joilla ei +ollut vaimoja, yrittivät ottaa omikseen niiden, joilla oli; ja siitä +tuli kova levottomuus." + +Snorri, Karlsefnin poika, syntyi ensimäisenä syksynä, ja hän oli kolmen +vuoden vanha heidän lähtiessään Vinlandista. Viimein tulivat he takaisin +Grönlantiin, jossa Karlsefni vielä vietti yhden talven, purjehtiakseen +sitten takaisin Islantiin. -- + +Niin kuuluu yleisimmissä piirteissään luotettavin tarina Viinimaan +löydöstä. Se puolestaan löydettiin eräästä vanhasta käsikirjoituksesta, +jonka 16-sataluvun keskivaiheilla muutamat isänmaalliset islantilaiset +vetivät esiin pitkällisestä piilosta, jossa se ynnä muiden +islantilaisten kirjallisten tuotteiden kanssa oli kauvan aikaa levännyt. +Käsikirjoituskokoelma, jossa se löytyy, on saanut nimekseen +Hauk'in-kirja, ensimäisen omistajansa, islantilaisen laamannin Hauk +Erlendinpojan, mukaan, ja itse tarinaa nimitetään siinä: Thorfinn +Karlsefnin satu, mutta sanotaan myöskin Erik Röde'n saduksi. + +Toinen tarina -- säilytettynä Flatö-kirjassa, joka on saanut nimensä +sen saaren mukaan Islannin länsirannassa, jossa sitä monet sukupolvet +läpitsensä talletettiin -- jakaantuu kahteen kertomukseen: Pieni juttu +Erik Röde'stä ja Pieni juttu Grönlantilaisista. Nämä pitävät +pääasiassa yhtä Haukinkirjan kertomuksen kanssa Grönlannin ensimäisestä +asuttamisesta, mutta eroavat siitä siinä kohden, ett'ei se mies, joka +ensiksi näki Viinimaan, muka ollutkaan Leif Eerikinpoika, vaan munan +Bjarni Herjulfinpoika, ja että tämä tapahtui jo vuonna 985. Vasta +kuusitoista vuotta myöhemmin olisi, Flatö-kirjan mukaan, Leif +Eerikinpoika tehnyt varsinaisen löytöretken Viinimaahan. Flatö-kirja +näkyy kuitenkin, kaikesta päättäen, perustuvan hämärämpään muistoon kuin +Haukinkirja, vaikka se toiselta puolen antaa tukea tälle. + +Kummastakin käy yhtä hyvin selville että kohta 11:n vuosisadan alussa +muutamat Islantilaiset lännessäpäin Grönlannista löysivät siihen saakka +Euroopalaisille tuntemattomia rannikkoja, että he oleskelivat siellä +vähintäinkin kolme talvea, mutta sitten "skrälingien" hyökkäysten +johdosta pakoitettiin lähtemään tiehensä. Siinäkin pitävät molemmat +kertomukset yhtä, että löytäjä nimitti näitä rannikkoja: Helluland, +Markland ja Vinland. + +Että nämä maat olivat Pohjois-Amerikan itärantaa, sitä ei ole käynyt +epäilläkkään. Niinikään osoitti tutkimus varsin pian että Helluland oli +Labrador-niemen koillisranta ja Markland New-Foundlandin kaakkoinen +rannikko. Näiden seutujen nykyinen maanlaatu sopii aivan täsmälleen +islantilaisiin kertomuksiin Hellulannin ja Marklannin luonnosta. Sitä +vastoin eroavat mielipiteet melkoisesti Viinimaan aseman suhteen. +Äskettäin on kuitenkin historioitsija, professori G. Storm Kristianiassa +varsin tukevilla perusteilla osoittanut että Vinland arvattavasti oli +Uuden Skotlannin kaakkoisrannalla. Siellä kasvaa viiniköynnös vielä tänä +päivänä itsestään ja vuorten notkoissa on pitkät kaistaleet villisti +kasvavaa riisiä, tarinan "omakylvöiset vehnävainiot." + +Islantilaisten löytöretket Amerikaan eivät vaikuttaneet mitään +pysyväistä asuttamista Euroopalaisten puolelta, vaan jäivät pian kyllä +melkein aivan unohduksiin. Leif Eerikinpojan ja hänen seurueensa löytö +ei ollut aikaan saanut mitään käytännöllistä tulosta. Lystillisyyden +tähden sopii myöskin mainita että Islannissa uskottiin siihen aikaan, +kuin tarina kirjoitettiin, että Viinimaa oli yhdessä -- Afrikan kanssa, +johon luuloon antoi syytä juttu yksijalkaisesta miehestä? Keski-ajan +kansanluulojen mukaan oli, näet, Afrikassa olemassa ihmisiä, joilla muka +ei ollut muuta kuin yksi jalka. + +Islantilaisten Amerikan löytö siten tapahtui vielä vähemmällä +tietoisuudella kuin sen miehen, jota syystä kyllä pidetään Amerikan +varsinaisena löytäjänä, vaikkapa hän arvelikin löytämäänsä maata +Aasiaksi ja suoritti suuren työnsä viisisataa vuotta myöhemmin kuin Leif +Eerikinpoika satunnaisen retkensä. + + + + +IV. + +Kolumbus. + + +1. Cristoforo Colombon nuoruus ja valmistavat puuhat. + +Genovan mahtava kauppakaupunki oli 14 sataluvulla ikääskuin idän ja +lännen yhtymäpaikkana, jossa varhain saatiin tietää mitä maailmassa +merkillistä tapahtui. Sen suuressa satamassa vilisi laivoja kaikilta +ääriltä, ja sen merimiehet kulkivat kaikkia tunnettuja vesiä, +nauttien etevimpäin merentuntijain mainetta. Sieltä olivat m.m. +ne miehet lähteneet, jotka tulivat Portugalilaisten opettajiksi +merenkulku-taidossa ja loivat tästä valtakunnasta mahtavan merivallan. +Niinikään oli Genovan kaupunki mainio teollisuudestaan ja etenkin +kutomateoksistaan. Sen tukkukauppiaat olivat kustantajia suurelle +joukolle verkakankureita, jotka kodeissansa vaimoineen lapsineen +ammattiaan harjoittivat. + +Tämmöisessä vilkkaassa paikkakunnassa näki päivän valon ja vietti +nuoruutensa kuuluisa Cristoforo Colombo, Amerikan "varsinainen +löytäjä." Hänen isänsä oli verkakankuri Domenico Colombo, jonka +kangaspuut jyskyivät Quinto nimisessä kylässä puolen penikulmaa +kaupungista. Kuten muinoin seitsemän paikkakuntaa Kreikassa riiteli +tuosta kunniasta, mikä heistä olisi Homeroksen syntymäpaikka, niinpä eri +kylät ja kaupungit vielä tänä päivänä käyvät lystillistä kynäkiistaa +siitä, missä heistä Amerikan löytäjä ensin olisi avannut silmänsä. +Niinkuin ruotsalainen tohtori O.W. Alund, jonka vasikoilla tässä parasta +päästä kynnämme, annamme kunnian Quinto-kylälle, jossa siis Domenicolle +ja hänen vaimolleen Susanna Pontanarossalle vuonna 1446 taikka 1447[2] +syntyi poika Cristoforo sekä myöhemmin Giovanni Pellegrino ja +Bartolommeo. Jo vuonna 1451 muutti perhe San Stefano nimiseen Genovan +esikaupunkiin, jossa jatkettiin kankaan-kutomista ja elettiin kuin +ennenkin. Siellä syntyi sille vielä tyttö Blanchinetta ja nuorin poika +Diego. Pojat antautuivat kaikki isän ammattiin, kuten ajan tapa vaati; +eikä heillä ollut mitään valitsemisen oikeutta. Ammattikunnan +koulumestarilta oppivat he lukemaan, kirjottamaan ja lukua laskemaan. +Mitään korkeampaa koulu-opetusta eivät pojat näy saaneen, eikä olisi +siihen ollut varaakaan. Amerikan löytäjä jäi itse teossa jokseenkin +"oppimattomaksi mieheksi", jos varsinaista koulu-opetusta silmällä +pidetään. Mutta itse Genovan kaupunki oli hänelle oivallisena kouluna +hänen vastaista elämän-työtään varten. Hallitsevista luokista levisi +tiedot maailman tapahtumista sukkelasti alempiinkin, joiden +perheen-jäseniä oli purjehtimassa ylt'ympäri maailmaa. Varsinkin +kiinnittivät sen ajan suuret löytöretket kaikkein mieltä, ja Cristoforo +Colombo kuunteli jo pienestä pitäen korvat pystyssä merimiesten juttuja, +niin hyvin totta kuin valhetta. Paljon sai hän kuulla puhuttavan "San +Brandanin salaperäisestä saaresta", "Amazonien maasta" ja "Antillasta, +jossa oli seitsemän kaupunkia", jotka oli rakentanut seitsemän piispaa, +jotka Länsi-Götien valtakunnan hävittyä Espanjassa kerran olivat +lähteneet tuohon kaukaiseen saareen, jonka sitten muutamat merenkulkijat +olivat nähneet, mutta joka myöhemmin oli käynyt mahdottomaksi löytää. + +Moiset ihmeelliset jutut jännittivät nuoren Cristoforon mielikuvitusta, +ja hän uskoi niitä kuin äitiänsä, uskoi vielä vastaisilla +merimatkoillaankin, jolloin hän muun muassa ajoi takaa Amazonien +(naiskansan) kuuluisaa luotoa. + +Mutta Colombo oli vielä kiinnitettynä kangaspuihinsa, ja San Brandanin +ja muita merkillisiä saaria haaveksi hän sukkulan lentäessä edes +takaisin loimilankain väliä. Vasta vuonna 1471 on hän omana herranaan. +Isän valta ulottui vielä siihen aikaan Italiassa pojan 25:een vuoteen +asti. + +Mitään varmaa Colombon vaiheista kahden vuoden aikana hänen +pääsemisestään omille jaloilleen ei tunneta. Mutta hän näkyy edistyneen +tiedoissa ja päässeen liikkumaan aatepiirissä, joka on ylempänä +tavallisen käsityöläisen. Jo poikana oli hän tehnyt pienempiä +merimatkoja Välimerellä. Nyt antautuu hän täyttä totta tälle uralle. +Mutta mitäs tavallisesta merimiehestä! Cristoforo tahtoo pyrkiä +korkeammalle. Hän mietiskelee löytöretkiä, ja portugalilaisten +retkeilijäin maine, joka tähän aikaan lentää ympäri maailmaa, kutkuttaa +hänen halujansa. Portugalilaiset pyrkivät silloin pääsemään meritse +rikkaasen Indiaan, mutta he yrittivät sinne kiertämällä Afrikaa. Colombo +sitä vastoin aikoo päästä tuonne höysteitten ja mausteitten maahan +purjehtimalla suoraan länteenpäin, -- sillä maa on pyöreä kuin pallo. +Mutta mistä oli tietämätön Colombo saanut tämän opin päähänsä? Siihen +aikaan oli vielä yhteisen kansan yleinen luulo että maa vesineen +päivineen on ääretön lakeus. Kuitenkin opettivat, perustuen ennen meidän +ajanlaskuamme eläneisin kreikkalaisiin ajattelijoihin ja vanhoihin +maantieteilijöihin, muutamat yliopiston-opettajat jo silloinkin että maa +oli pyöreä kuin pallo; ja korkeamman sivistyksen saaneet merenkulkijat +olivat tutustuneet tähän oppiin. Karttojen-piirustajatkin jo käyttivät +sitä. Genovassa eleskeli tämmöinen kartanpiirustaja, nimeltä Gracioso +Benincasa; ja luultavaa on että Cristoforo ja Bartolemmeo Colombo hänen +luonaan oppivat piirustamaan karttoja. Muutaman vuoden perästä ainakin +tapaamme heidät Portugalissa, jossa he elättävät itseään +kartan-piirustuksella. + +Täällä, Portugalissa Lisboan kaupungissa, jonne hän oli tullut 27 tai 28 +vuoden ijällä ollessaan, mietiskeli Cristoforo ahkerasti aatettaan: +päästä Indiaan purjehtimalla länteenpäin. Erään tuntemansa kauppiaan +välityksellä sai hän maamiehensä, kuuluisan tähtien-tutkijan Paolo +Toscanellin Firenzessä, joka oli aikansa etevin maantuntija, antamaan +hänelle neuvoja. Toscanellia oli samassa asiassa jo sitä ennen +neuvotellut Portugalin kuningas Alfonso viides, jolle kuuluisa tiedemies +olikin lähettänyt vastaukseksi kirjeen ja kartan. Kopion näistä sai nyt +Colombokin, ja ne vahvistivat hänen omia aatteitaan. Kirjeessään väittää +Toscanellikin kiven kovaan että "mausteitten maahan" päästään kaikkein +pikemmin, jos purjehditaan suoraan länteenpäin. Ja hänen kartassaan on +purjehdittava väli tunnetuine ja tuntemattomine saarineen sekä Indian +rannikkomaat kuvattuna. + +Portugalilaiset olivat siihen aikaan löytäneet Guinea-rannikon Afrikassa +sekä kaukana Atlantin meressä sijaitsevat Azorien saaret; ja näistä sekä +Madeirasta tehtiin mainitun kuningas Alfonson suosituksella länteenpäin +löytöretkiä, joiden tarkoituksena oli tutustuminen San Brandanin ja +muihin hämäräperäisiin saariin. Mutta retkeilijät olivat palanneet +takaisin mitään uutta löytämättä. Heidän matkansa oli vain maksanut +joltisestikin rahaa. Kun sentähden Colombo esitti asiansa Alfonso +kuninkaalle, sai hän kieltävän vastauksen. Kuningas ei tahtonut +kustantaa niin epäluotettavia yrityksiä. Sitä paitse oli rohkealla +Genovalaisella nyt jo joteskin suuret vaatimukset. Hän pyysi, +näet, itselleen ja jälkeläisilleen perinnöllisen oikeuden +käskynhaltian-virkaan kaikissa maissa, jotka löydettäisiin, sekä +määrätyn osan kaikista tuloista, jotka niistä tulisi lähtemään. +Kuitenkin pani samaan aikaan kuningas Alfonso, joka Portugalin +historiassa on saanut kunnianimen Africanus, toimeen retkikuntia +toiselle puolelle Kongo jokea, poikki Punaisen Meren ja viimein Hyvän +Toivon niemelle saakka. Mutta kaikki nämä perustuivat mahdollisuuteen, +jolle kokemus antoi tukea. Nuoren Colombon yritys sitä vastoin näytti +kovin epävarmalta, niinkuin se itse teossa olikin, sillä höystörikkaasen +Indiaan ei herkkäverinen Genovalainen koskaan päässyt. + +Colombo näkyy nyt joksikin aikaa luopuneen aikeistaan. Jokapäiväisen +leivän murhe on ainoana mielen-kiinnittäjänä, ja hän saa ahkerasti +piirrellä karttojaan, voidakseen elättää itseään ja perhettänsä. Hän on, +näet, tähän aikaan (1475 tai 1476) mennyt naimisiin Filipa Moniz'in, +erään köyhän tytön, kanssa. + +Portugalissa oleskeli Colombo kymmenen vuotta, tehden aika ajoin +merimatkoja, m.m. yhden Guinea-rannikolle saakka. Päättäen muutamasta +hänen kirjeestään, josta ei kuitenkaan varmaan tiedetä onko se lähtenyt +hänen omasta kädestään, oli hän v. 1477 tehnyt merimatkan Islantiin, ja +jotkut hänen historioitsijansa arvelevat että hän tällä saarella muka +sai jotain vihiä vanhoista matkoista Viinimaahan. Mutta siihen aikaan +oli siellä tuo vanha tarina jäänyt jo kokonaan unohduksiin, ja kenpä +olisi hänelle noista matkoista jutellut? Itse hän ei -- jos sanottu +kirje onkin oikea -- niistä mitään mainitse. + +Mutta hänen veljensä Bartolommeo oli (1486-1487) muassa Diaz'in +mainiolla matkalla Hyvän Toivon niemelle. Ja palattuaan sieltä rupesi +tämä veli, joka oli Cristoforoa etevämpi tiedoissa, kehoittelemaan tätä +uusiin ponnistuksiin kerran tuumattua Indian-matkaa varten, todistaen +hänkin päivän selväksi että purjehtimalla länteenpäin täytyy päästä +Indiaan. Herkkäverinen Cristoforo nyt uudestaan ryhtyy puuhiin. +Portugalin hallitukselta ei ollut mitään toivomista, mutta, miten +lieneekin ollut, Colombon onnistui päästä Espanjan kuningasparin, +Ferdinandin ja Isabellan, puheille. Juuri tähän aikaan valmistivat nämä +kuitenkin sitä sotaa Granadan mohrilaista valtaa vastaan, joka oli +tekevä lopun muhametilaisten vanhasta herruudesta Espanjassa; ja maan +hallituksella, joka ei muutenkaan vielä tähän asti ollut osoittanut +mitään mieltymystä löytöretkiin, oli muuta ajattelemista kuin +tuntemattoman muukalaisen tuumia läntisestä meritiestä Indiaan. +Ferdinand ja Isabella tosin hyväntahtoisesti kuuntelivat rohkeamielisen +Genovalaisen esityksiä, vaan eivät antaneet mitään suoranaista +vastausta. + +Colombo tarttui nyt kuin takiainen hoviin, seuraten sitä paikasta +paikkaan. Salamancassa kyselivät hallitsijat sikäläisen mainion +yliopiston opettajilta sekä kirkon oppineimmilta miehiltä neuvoa +Colombon asiassa, mutta saivat yksimielisesti epäävän vastauksen. +Colombolle luvattiin kuitenkin että hänen hankettaan pidettäisiin +muistissa, ja niinikään annettiin hänelle, "kustannusten korvaamiseksi", +lahjapalkinto, joka neljässä eri kerrassa suoritettiin valtiokassasta +Sevillassa Cristoforo "Colomolle".[3] + +Yhä seurasi nyt Colombo hovia kaupungista kaupunkiin. 1487 on hän tullut +Malagan piiritykseen. Mutta kelläkään ei ole aikaa häntä nyt kuunnella. +Seuraavana talvena on hän Cordovassa ja joutuu siellä m.m. Beatriz +Enriquez nimisen naisen kanssa lemmenpeliin, jonka seurauksena on hänen +nuorin poikansa, Herman Colon. 1488 palasi Cristoforo Portugaliin, jossa +hänen laillinen vaimonsa täll'aikaa oli kuollut, ja korjasi sieltä +ainoan elossa olevan, tämän kanssa synnyttämänsä lapsen, Diego Colon'in. + +Veljensä Bartolommeon kautta on Colombo sill'aikaa tarjonnut esityksensä +myöskin Englannille, mutta turhaan. Itse on hän juuri lähtemäisillään +Ranskaan samassa tarkoituksessa, kun -- hänen kiertäessään Andalusian +maakyliä, pieniä painettuja kirjasia elatuksekseen myyskennellen, koska +Espanjan hallituksella ei enää ole varaa häntä elättää -- hänen +suojelijakseen tulee nuori Medinan herttua, Luis de Cerda, jonka +vieraana Colombo nyt viettää kaksi onnellista vuotta. Tämä herttua niin +mieltyi Colombon aatteisin, että hän omalla kustannuksellaan toimitti +vieraalleen kolme pientä laivaa. Nämä eivät kuitenkaan saaneet lähteä +matkalle ilman hallitsijan lupaa. Ja korkea kruunu arveli ett'ei niin +suurenmoinen yritys sopisi yksityiselle, vaan oli se muka kruunun +itsensä toimitettava. Colombo sai siis käskyn tulemaan Granadan +edustalla olevaan hoviin. Hän lähti ja saapui hoviin, joka oleskeli +tilapäisesti syntyneessä Santa Fé nimisessä leirikaupungissa. Mutta +nytkään ei joudeta häntä kuulla. Taluttaen pientä poikaansa Diegoa +kädestä lähtee Colombo tiehensä Santa Fé'stä, jossa väen-tungoksen +tähden on vaikea saada ruokaa ja yösijaa. Hän päättää etsiä muutaman +lankomiehensä, joka asun Huelva nimisessä satama-kaupungissa +Andalusiassa. Ja hän astuu jalkaisin, raskahin mielin tietänsä. +Nälissään ja väsyneinä tulevat matkamiehet myöhään eräänä iltana Palos +kaupunkiin, joka on kappaleen matkaa Huelvasta, myöskin meren rannalla. +Yösijan ja rahan puutteessa kolkuttaa Colombo muutaman luostarin +portille, sillä luostarit ovat siihen aikaan turvattomien tavallinen +suojapaikka. Se on La Rabida niminen Franciskanien veljeskunnan +luostari. Colombo pääsee sisään ja joutuu pian esimunkin, priorin, +pakinoille. Nautittuaan pienen poikansa kanssa runsaan aterian, kertoo +Colombo hyvänsävyiselle vanhalle herralle asioistaan, matkastaan +Granadaan ja niin edespäin. + +Ja Cristoforo Colombolla oli mainio "supliiki." Sen ohessa uskoi hän +joka sanan katoliskirkon katkismuksessa. Vanha priori lämpeni +mierolaisen hehkuvista puheista, mutta koska hän ei oikein ymmärtänyt +Colombon esitelmää tämän matoisen maan muodosta, meri-asioista ja muista +seikoista, jotka olivat yhteydessä tuon ai'otun matkan kanssa, lähetti +hän noutamaan kaupungin lääkäriä, joka myöskin oli tunnettu +"astroloogi", tahtien-ennustaja. Ja nyt päätettiin yksissä neuvoin että +kuningattarelle oli annettava tarkemmat tiedot Colombon hankkeista. +Priori, jonka nimi oli Juan Perez ja joka oli ollut Isabellan +rippi-isä, kirjoitti jo seuravana päivänä tälle kirjeen, joka heti +pantiin menemään Santa Fé'n leiriin. Neljäntoista päivän perästä tuli, +kun tulikin, vastaus, jossa kuningatar pyysi prioria heti saapumaan +hänen luoksensa. Juan Perez istui muulin selkään ja ratsasti +leirikaupunkiin, puhutteli Isabellaa, kuvaili hänelle kaikki ne edut, +mitkä pyhälle uskolle semmoisesta yrityksestä lähtisi, ja huomautti +häntä kristillisen ruhtinattaren velvollisuudesta pitää huolta siitä, +että noiden kaukaisten rannikkojen pakanalliset asujamet tulisivat +käännetyiksi oikeaan ja ainoaan autuuttavaan uskoon. Ja tämä naula veti. +Priorille vakuutettiin että Colombon asia otettaisiin huolellisesti +punnittavaksi, Genovalainen sai käskyn palata tuota pikaa Santa Fé'hen +sekä 2,000 dukaatia asustamistaan varten. + +Tämä oli päättävä vaihe Colombon elämässä, ja aina muisti hän +kiitollisuudella Juan Perez vanhuksen tehokasta apua, käyttäen usein +pukimenaankin Franciskanien munkkikunnan kaapua ja pääpussia. + +Jättäen Diegonsa munkkien luokse luostariin, lähti Colombo takaisin +Santa Fé'n leirikaupunkiin. Kuningatar Isabella kutsui nyt kokoon joukon +oppineita miehiä neuvottelemaan asiasta. Näiden joukossa oli myöskin +prinsessojen opettaja, Italialainen Alessandro Geraldini, jolta meillä +on kertomus tästä merkillisestä kokouksesta. Mielipiteet menivät ens' +alussa kovasti hajalleen. Suurin osa espanjalaisia pääpappeja piti +Colombon yritystä kauheana jumalattomuutena. Tuo väite maan +pallomuodosta oli muka ristiriidassa Jumalan sanan kanssa ja sitä paitse +suora hulluus. Jos maa on pyöreä kuin pallo -- arvelivat nämä muuten +niin oppineet herrat -- silloinhan täytyy niissä maissa, jotka ovat +vastapäätä meitä, ihmisten seisoa päälaellaan ja jalat ilmassa, puiden +täytyy kasvaa latva alaspäin ja juuret ylöspäin, ja jos jonkun laivan +onnistuisikin päästä äärimmäiseen Indiaan, niin se ei koskaan pääsisi +sieltä takaisin, koska tosin kyllä kävisi purjehtiminen maan pyöremää +alas, mutta ei sinä ilmoisna ikinä sitä ylöspäin. -- Geraldini kuiskasi +silloin puheenjohtajalle korvaan että hurskaat kirkko-isät, joihin +pappismiehet perustivat epäilyksensä, varmaankin olivat hyvin +perehtyneitä jumaluusoppiin, mutta kehnoja maantieteilijöitä, koska +Portugalilaiset nyt olivat tunkeuneet semmoiselle paikalle maan toisella +puoliskolla, josta ei enää näe pohjantähteä, ja löytäneet toisen tähden +vastakkaisella maan-navalla, jopa huomanneet kaikki maat kuumassa +vyöhykkeessä asutuiksikin. + +Ja miten lienee ollutkaan, kokouksen enemmistö myöntyi viimein ja antoi +puoltosanansa Colombolle. Tammikuun 2 p:nä 1492 oli Granada kukistunut, +Castilian ja Aragonian liput liehuivat Alhambran ikivanhan ihmelinnan +tornihuipusta, ja Granadan viimeinen mohrilainen kuningas suuteli +Isabellan ja Ferdinandin käsiä. Ilo oli korkeimmillaan, ja Cristoforo +Colombo sai vihdoin viimeinkin majesteettien suosituksen suurelle +retkellensä. + + +2. Colombon ensimäinen matka. + +Lähimmät kuukaudet menivät nyt Granadan maakunnan olojen järjestämiseen, +mutta huhtikuun 17 p:nä nimitettiin Colombo perinnölliseksi amiraaliksi +ja käskynhaltiaksi kaikissa maissa, jotka hän ehkä löytäisi. Sen ohessa +hän saisi 8:n osan kaikista tuloista, jotka uusista voittomaista tulisi +lähtemään, ja 10:n osan löydettävästä kullasta ja muista kalleuksista. +Sitä vastoin tuli hänen suorittaa 8:s osa matkan kustannuksista. -- +Vanha tarina kertoo että kuningatar Isabella oli myynyt jalokivensä, +saadakseen kokoon ne 1,140,000 maravedia, jotka Castilian kruunu pani +matkakustannuksiin. Mistä Colombo sai rahoja osuutensa suorittamiseen, +ei tiedetä. + +Huhtikuun 30 p:nä nyt annettiin käsky kolmen laivan valmistamiseen +Palos-satamassa, joka sijaitsee muutamassa Atlantin muodostamassa +pienessä lahdessa ja johon jo siihen aikaan ainoastaan pienemmät laivat +pääsivät, semmoiset, joita käytettiin rannikkokulkua ja Välimeren +matkoja varten. Niitä sanottiin karavelleiksi, ja ne olivat joko +kokokantiset taikka varustetut kannella ainoastaan kummastakin päästä, +mutta avonaiset keskeltä. Ne laivat, jotka Colombo nyt sai +käytettäväkseen, olivat nimeltään Marigalanta, La Pinta ja La Nina, +joista Marigalanta oli kokokansinen, toiset kaksi ainoastaan +puolikantisia. Laivankuljettajina Pintalla ja Ninalla oli kaksi veljestä +Pinzon ja perimiehenä Marigalantalla niinikään kolmas veli Pinzon. +Miehistö oli sekalaista seurakuntaa, sekä hyviä, kokeneita merimiehiä, +kuten mainitut Pinzon veljeksetkin, että m.m. joukko pahantekijöitä, +jotka paremman puutteessa otettiin vankiloista. + +Elokuun 3 p:nä 1492 nosti viimeinkin pieni laivasto ankkurinsa ja lähti +purjehtimaan. Kanarian saarilla viivyttiin kuitenkin kokonainen kuukausi +viimeisten valmistusten suorittamista ja muutamia korjauksia varten. +Vasta syyskuun 8 p:nä laskettiin Teneriffan ohitse ulos valtameren +aukealle ulapalle. + +Ja meren selvällä selällä keikkuvat nyt nuo kolme pientä alusta, ohjaten +kulkunsa länteenpäin, yhä vain länteenpäin. Syyskuun 16 p:nä tulevat ne +paksuun meriruohostoon, sargossa-mereen, joka vaikuttaa vaihetusta +tuossa ikuisessa yksitoikkoisuudessa ja jota muutamat merimiehet jo, +kaukaa katsoen, ovat arvelleet maaksi. Mutta "uiskentelevat +ruoholautat", kuten Colombo niitä nimittää, lakkaavat, ja taas kynnetään +ääretöntä vesilakeutta. Tämä ikävystyttävä, ijankaikkinen +yksitoikkoisuus alkaa vaikuttaa masentavasti miehistön mieleen, ja +vanhimmatkin merikarhut rupeevat pudistelemaan päätänsä, kun viikko +toisensa perästä kuluu ilman mitään muutosta. Pitäisi kai tuon +houreellisen amiraalin jo huomata että valtameren pinta on päätön, että +sitä kestää "maailman loppuun" asti, jota ei ole olemassa. Veljekset +Pinzonkin, jotka ovat kokeneimpia merimiehiä, aavistavat pahaa. Mutta +Cristoforo Colombo yksinään seisoo tyvenenä, rohkeana, järkähtämättömänä +Marigalantan keulassa, tähystellen taivaan-reunaa, valmiina tervehtimään +ikivanhan Indian rikkaita rantoja. Mutta näitä ei näy, ei näy. Miehistö +rupee nurisemaan, ja jo pyydetään että amiraali kääntäisi kokat takaisin +itäänpäin. + +Mitään varsinaista kapinaa ei kuitenkaan, kaikesta päättäen, syntynyt, +vaikka kulkupuheet sittemmin tiesivät yhtä ja toista semmoisesta kertoa, +muun muassa että miehistö jo olisi uhannut viskata Colombon mereen, +ell'ei hän kääntyisi kotiapäin. Tästä on hän vain lyhyesti merkinnyt +päiväkirjaansa: "Väki ei enää sano kestävänsä ja valittaa matkan +pituutta; mutta minä koen parastani elähyttääkseni heidän rohkeuttaan ja +virittääkseni heissä uutta toivoa." + +Tämä muistiin-pano on siltä ajalta, jolloin arvattavasti nurina oli +kovimmillaan. Samaan aikaan rupesi kuitenkin jo näkymään enteitä +läheisestä maasta: tuoretta ruohoa, samaa lajia kuin ainoastaan jokien +rannoilla kasvaa, uiskenteli veden-pinnalla; vihreävärinen kalalaji, +jota tavataan ainoastaan karien luona, saatiin näkyviin, +orjantappura-pensas, jossa oli tuoreita marjoja, ajelehti ohitse, ja +merimiehet onkivat vedestä milloin ruokoputken, milloin pienen +lautapalasen, milloin taidokkaasti veistetyn sauvan. Silloin väistyi +viimeinkin synkkä mieli-ala meriväen rinnasta, ja 11 p:nä lokakuuta +nähtiin taivaan rannalla tuota "tärähtelevää valostusta", jonka sanotaan +merkitsevän asutun maan läheisyyttä. Sitä kohden kuljetaan, ja laivaväki +odottelee "pamppailevalla sydämellä." Ilta tulee, pilvinen lokakuun +ilta. Kello on 10. Amiraali on vielä kannella, ja hänen silmänsä kokee +tunkea paksun pimeyden läpi. Silloin näkee hän yht'äkkiä valoloisteen, +joka hetkisen aikaa liikkuu ylös alas ja sitten katoo. Hän tietää nyt +varmaan että maata on lähellä; ja klo 2 aamulla lokakuun 12 p:nä -- +eräänä perjantaina -- paukahtaa La Pintasta ennakolta sovittu laukaus, +joka merkitsee että maata on näkyvissä. Merimies Juan Rodriguez +Bermejo on La Pintan mastohäkistä, juuri kun kuu pisti esiin pilvistä, +nähnyt valkoisen, hiekkaisen niemen pistävän ulos mereen, ja hänen +hieman ylöspäin siitä silmäillessään huomannut maata sen takana. Se oli +Amerikan ranta, jonka hän -- ensimäisenä kaikista Etelä-Euroopan +asukkaista -- oli nähnyt. Itse luuli hän, kuten Colombokin, että se oli +Indian. Kuningatar Isabella oli määrännyt 10,000 maravedin vuotuisen +eläkkeen sille, joka ensiksi näkisi maata. Bermejo tämän johdosta +ilmoitti oikeutensa, mutta -- Colombo piti, kun pitikin, itse rahat, +väittäen että hän muka jo edellisenä iltana, tuon liikkuvan valoloisteen +huomatessaan, oli ensiksi nähnyt maata. Tämä seikka oli niitä, jotka +vaikuttivat että merimiehet eivät suuresti pitäneet Genovalaisesta. + +Päivän valjetessa nähtiin matala, vihreä maa ylenevän aalloista. Sitten +selveni tulokkaiden silmiin komea metsä, ja metsästä juoksi alastomia +ihmisiä rantaan. Ankkurit laskettiin. Colombo astui, puettuna loistavaan +pukuun, veneesen ja soudatti maalle, pitäen kädessään Castilian ja +Leonin kuningaskuntien lippua. Häntä seurasivat toisissa veneissä Pintan +ja Ninan katteinit. Vieraiden hypätessä rannalle, juoksivat maan +asukkaat peloissansa pakoon, mutta palasivat pian takaisin, ja nyt alkoi +vilkas vaihtokauppa. Asukkaat toivat hedelmiä ja maissia, josta saivat +lasihelmiä, neuloja, pieniä kulkusia ja muita arvottomia leluja, hyppien +iloisina kuin lapset tavattomista tulijaisistaan. Vieraita arvelivat he +korkeimmiksi olennoiksi ja osoittivat, erittäinkin Colombolle, melkein +jumalallista kunniaa. Viitoten ja merkiten tultiin jotakuinkin toimeen, +ja siten sai Colombo tietää että heidän maansa oli saari, jota he +nimittivät Maguayana (Guanahani), mutta Colombo antoi sille, -- hän +luuli sen sijatsevan Indian rannikon edustalla, -- nimeksi San +Salvador (Pelastaja). Se oli kaunis, hedelmällinen maa ja asujamet +erittäin lempeäluontoista, hyvänsävyistä, siivoa kansaa. Vyötäisillä oli +heillä verho, mutta muuten ei peittänyt kaunista, solakkaa ruumista +mikään vaatetus. Tämä saari oli Bahama-saariston pitkää ryhmää, joka +ulottuu Floridasta pohjassa Haitiin etelässä, mutta mikä näistä 28 +saaresta Guanahani oli, siitä ei koskaan ole päästy selville. Saarilla +on nyt ihan toiset, englannin-kieliset nimet, ja niiden maanluonto on +surkean metsähävityksen kautta niin muuttunut entisestä, että niitä on +mahdoton tuntea. Mitään liriseviä lähteitä ja sisäjärviä, joista Colombo +puhuu, ei enää ole olemassa -- kiitos euroopalaisen sivistyksen +kehitykselle! + +Mitään kultaa ei tältä saarelta saatu. Naiset käyttivät kuitenkin +koristuksena pieniä kultapalasia nenänjuuressa, ja kun kysyttiin missä +tuota keltaista metallia olisi saatavana, viittasivat asukkaat etelään. + +Koko retki tarkoitti etupäässä kultaa, ja nuo pienet kultalevyt +Guanahani-naisten nenänjuuressa kiihoittivat kovasti Colombon ja hänen +seuralaistensa himoa. Viikon päivät saarella viivyttyänsä, nosti +laivasto jälleen ankkurinsa ja ohjasi kulkunsa länsi-etelään, purjehtien +useiden pienempien saarien sivutse ja käyden monessa maallakin. Kaikki +olivat ne kauniita kuin pienet paratiisit ja vieraat ihan +ihastuksissaan. Lokakuun 27 p:nä saavutaan viimein suurelle Cuban +saarelle. Laivat lasketaan ankkuriin komeaan Nepe-lahteen. Colombo on +kovasti mielissään maan erinomaisesta kauneudesta, oivallisista +satamista ja valtavista joista, jotka täällä hänen silmäänsä kohtaavat. +Hän jo todellakin luulee saapuneensa tarujen ylistämään Zipangoon Aasian +itärannalla ja lähettää kaksi miestä, joista toinen ymmärtää +hebrean-kieltä, viemään katolisten majesteetien tervehdyskirjettä maan +kuninkaalle, joka tarinan mukaan asuu "kultakattoisessa palatsissa"; +mutta miehet tietysti pian palaavat takaisin tyhjin toimin. Tuo +kultainen kuningas oli alaston "kaziki", heimopäällikkö, yhtä +alastomassa villilaumassa. Kultaa ei Cuban saareltakaan saatu muuta kuin +hyvin vähäsen, mutta sen sijaan tavattiin viljeltyjä vainioita, joissa +kasvoi Espanjan pippuria ja yam-juuria sekä vielä toinenkin kasvi, josta +kerran oli koko sivistyneellekin maailmalle tuleva merkillinen nautinto. +Tuon kasvin kuivia, kierteelle käärittyjä lehtiä tämän saaren villit +pitivät suussaan, sytyttivät toisesta päästä palamaan ja puhalsivat +sitten kurkustaan ja sieramista paksuja savupilviä. Näitä lehtikääryjä +nimittivät villit: tabak, ja sen nimen on tämä "indiaanien" keksimä +nautintoaine saanut pitää tähän päivään saakka. Me hartaat +tupakoitsijat, kiittäkäämme heitä kaikki tästä oivallisesta keksinnöstä. +Mitä olisi maailma ilman sitä! + +Muutaman päivän perästä lähti amiraali taas merelle, kulkien tällä +kertaa itäänpäin pitkin rannikkoa, jota tutkittiin. Yöllä vasten +marraskuun 21 päivää hiipi Alonzo Pinzon Pinta-laivoineen tiehensä ja +oli aamulla kadoksissa. Hän, näet, lähti tekemään löytöjä omin päinsä ja +saavuttamaan kultaa ja kunniaa ilman Colombotta. Pian löysikin hän San +Domingon, jolle nyt ensiksi annettiin nimi Hispaniola (Pieni Espanja). +Kultaa löysi Pinzon kuitenkin tältä saarelta niinikään varsin vähän[4] +ja lähti sentähden muutaman viikon mentyä jälleen merelle. + +Joulukuun 5 p:nä tuli Colombokin Hispaniolaan, "Länsi-Indian Eeteniin." +Asujamet täälläkin olivat rauhallisia ihmisiä, joita -- luvultaan noin +300,000 henkeä -- heimopäälliköt eli kazikit hallitsi. Kovasti he +ihmettelivät vieraita; ja samat kohtaukset kuin Guanahanissa ja muilla +saarilla uusittiin. Joulu-aattona tapahtui Colombolle täällä suuri +onnettomuus. Marigalanta joutui kovassa myrskyssä karille ja +perinpohjaiseen haaksirikkoon. Nyt ei ollut muu neuvona kuin muuttaa +Ninaan, jonka maston nokkaan siis Colombo nosti lippunsa. Mutta kun +tähän laivaan ei mahdu niin paljon väkeä, päättää Colombo jättää osan +väestään saarelle ja itse purjehtia takaisin Euroopaan. Haiti-niemelle +perustetaan pieni linnoitus, jolle annetaan nimeksi Navidad ja +miehistöksi 40 sielua kolmen upseerin johdolla. He saavat aseita, +ampuma- ja ruokavaroja sekä käskyn odottaa amiraalinsa takaisin-tuloa, +mutta samassa myöskin osviittoja varsinaisen siirtokunnan muodostamiseen +ja -- kullan kokoilemiseen. + +Colombo nyt lähti purjehtimaan takaisin Espanjaan, annettuaan sitä ennen +villeille pienet läksiäispidot, joissa näitä m.m. säikähytettiin pyssyn +ja kanoonan paukauksilla. Se opettaisi heitä pitämään merentakaisia +vieraita kunniassa. No, mutta Colombo on nyt kotimatkalla, ja tammikuun +10 p:nä tullaan yhteen karkuteillä olleen Pintan kanssa. Karkuretken +johdosta syntyneet riidat sovitaan pois ja purjehditaan sitten yhdessä +pari viikkoa. Mutta kun Colombo matkalla tekee pienen poikkeuksen +kurssistaan, etsiäksensä Amazonien satusaarta, jättää hänet taasen +Pinzon oman onnensa nojaan ja purjehtii toisaalle. + +Colombo ei kuitenkaan -- kummallista kyllä! -- löytänyt tuota +ihmeellisiä maata, missä ainoastaan naiset hallitsevat ja vallitsevat, +ja hän siis käänsi kokkansa Euroopaan. Tuuli tuuditteli hänen pientä +purttansa varsin sievästi eteenpäin, kunnes Azorien saaret tulivat +näkyviin. Mutta silloin nousi, helmikuun 12 p:nä, ankara myrsky, ja tuo +heikko hernepalko oli hautansa partaalla. Colombo, joka ei luullut +pälkäästä pääsevänsä, tahtoi kuitenkin että hänen tärkeä löytönsä tulisi +maailman tiedoksi ja kirjoitti pergamentille lyhyen kertomuksen +matkastaan, kääri sen vahakankaan sisään, piirsi osoitteen Espanjan +kuninkaalle ja kuningattarelle, sulki sitten kääryn pieneen tynnyriin ja +viskasi tämän mereen. Sitä ei sitten koskaan löydetty -- eikä +tarvittukaan; sillä Nina laiva pelastui, kun pelastuikin, hirmumyrskyn +vallasta ja saapui helmikuun 18 p:nä Santa Marian satamaan Azorien +saarilla. Siellä viivyttiin kymmenen päivää, mutta maaliskuun 4 p:nä +laskee alus ankkuriin Tajo-joen suussa. + +Täältä kirjoitti Colombo kirjeen Portugalin kuninkaalle, joka heti +kutsutti hänet Valparaisoon ja piti siellä hyvin hyvänä, kuunnellen +hartaasti tavatonta matkakertomusta. Mutta pian lähtee Colombo taas +purjehtimaan ja on maaliskuun 15 p:nä 1493 jälleen eheänä +Palos-satamassa, samassa paikassa, josta retkikunta 7 kuukautta ja 12 +päivää sitten lähti oudolle matkalleen. Samana päivänä saapui Pintakin +satamaan. Pinzon oli kieltämättä paljon vaikuttanut Uuden Maailman +löytöön. Ninan kuljettaja kuitenkin kotiin palattuansa pian kuoli. Hänen +poikansa sekä hänen veljensä pojat koroitti sittemmin Kaarle viides +aatelissäätyyn, koska isät olivat Espanjalle suuret hyvät-työt tehneet. + +Palos-satamasta jo lähetti Colombo niinikään kirjeen Espanjan +majesteeteille, jotka silloin oleskelivat Barcelonassa, sekä täydellisen +kertomuksen matkastaan. Tämä kertomus painettiin heti Barcelonassa, +johon kirjapaino vasta oli perustettu. Ja muutaman viikon perästä oli se +käännettynä latinan-kielelle. Tätä käännöstä ilmestyi toinen toisensa +perästä 4 painosta, ja vielä samana vuonna otettiin siitä jälkipainoksia +melkein kaikissa Euroopan suuremmissa kaupungeissa. Sillä tavoin sai tuo +vähää ennen keksitty kirjan-painamisen taito aavistamattomalla +nopeudella levittää tietoa siitä suuresta maailmantapauksesta, joka ynnä +sen itsensä kanssa oli alkava uuden, entistä valoisamman ajanjakson +ihmiskunnan historiassa. + +Colombo itse lähti, oltuaan pari viikkoa tervehtimässä vanhoja ystäviään +La Rabida luostarissa, Barcelonaan, ja matkalla sinne häntä kohdeltiin +kuin ruhtinasta. Niinikään tervehtivät häntä majesteetit erinomaisella +kunnioituksella, ja kaikki hänen arvonimensä ja etunsa vahvistettiin. +Uusi retkikunta päätettiin välimmiten panna toimeen, ja joukko hovi- ja +aatelismiehiä pyysi saadakseen seurata Colomboa uudella retkellä -- +kultamaihin, sillä kulta se kovasti ritaria kutkutti. + + +3. Colombon toinen matka. + +Syyskuun keskipaikoilla olikin jo uusi laivasto kokoontuneena Cadizin +satamassa. Siinä oli koko 17 laivaa, joista kuitenkin ainoastaan 4 à 5 +suurempaa. Päälaiva oli Nina nimeltään (toinen kuin ensimäiseltä +retkeltä tunnettu). Retkikunnassa oli yhteensä 1,100 miestä, niiden +joukossa 20 ratsumiestä ja 12 munkkia, joiden viimeiksi mainittujen tuli +kääntää "indiaaneja" kristinuskoon. Upseereissa oli muutamat herrat, +jotka sittemmin saavuttivat erityisen maineen löytöretkien historiassa: +Alonzo de Hojeda ja hänen aseveljensä Gines de Corbalon, Floridan +löytäjä Juan Ponce de Leon ja Hispaniolan vastainen kuvernööri Diego +Velasguez. Retkeläisten joukossa oli myöskin Colombon veli Diego. +Bartolommeo, joka tähän aikaan oleskeli Ranskan hovissa, ei ennättänyt +Cadiziin ennen retkikunnan lähtöä. + +Ja syyskuun 25 p:nä 1493 tämä retkikunta lähti, pitäen hieman etelämpää +suuntaa kuin viime kerralla. 20 päivän purjematkan perästä saavuttiin +Pienten Antillien saariryhmään, joka ulottuu Portoricosta Trinidad'iin +Etelä-Amerikan pohjois-vesillä. Näistä tavattiin ensiksi Desirade +niminen saari ja sitten toinen toisensa perästä Dominica, Marigalanta, +Guadelupe, Sata Maria la Antigua, San Martin, Santa Cruz sekä joukko +pienempiä, joissa muutamissa asui ihmissyöjiä. Marraskuun 16 p:nä +löydettiin suuri Portorico, josta lähdettiin suorastaan Navidadiin. +Sinne saapui laivasto marraskuun 29 p:nä --taikka oikeammin: Navidadin +paikalle. Sillä missä oli koko Navidad? Ja miksi ei sen miehistö antanut +mitään merkkiä? + +Colombon silmää kohtasi surkea näky: linnoituksesta oli jälellä +ainoastaan rauniot ja sen miehistöstä ainoastaan mätäneviä ruumiita. +Saadakseen kultaa olivat nämä ensimäiset siirtolaiset, näet, ryöstäneet +seudun asujamet paljaiksi ja sitten harjoittaneet mitä häpeällisintä +väkivaltaa heitä kohtaan. Ja nuo muuten niin rauhalliset asukkaat olivat +oikeutetussa raivossaan suurin joukoin karanneet muukalaisten kimppuun, +polttaneet linnoituksen poroksi ja tappaneet miehistön viimeiseen +sieluun saakka. + +Mutta Colombo ei tätä onnettomuutta säikähtynyt. Hän rakennutti uuden +linnoituksen, ja sen ympärille kasvoi pian pieni kaupunki, joka +kuningattaren kunniaksi sai nimekseen Isabella. Se oli Uuden Maailman +ensimäinen kaupunki, ja sen raunioita, joita metsä nyt peittää, kuuluu +vieläkin olevan nähtävissä kappaleen matkaa Haiti-niemeltä. -- Määräten +veljensä Diegon hallitusmieheksi Isabellaan ja lähetettyään kaikki +pienet laivat takaisin Espanjaan, lähti Colombo uudelle +tutkimusretkelle, jolloin löydettiin suuri Jamaican saari. Täältä +palasi hän Cubaan, jota itsepänttäinen amiraali kiven kovaan väitti +Indian mannermaaksi, vaikka useat hänen seuralaisistaan jo olivat +huomanneet sen saareksi. Colombo antoi, kun antoikin, väkensä vannoa +pyhän valan että, koska muka maata oli tarkasti tutkittu, heidän +vakuutuksensa mukaan Cuba oli mannermaa, ja uhkasi leikkauttaa kielen +suusta jokaiselta, ken kotiin tultuansa uskaltaisi puhua toisin. + +Syyskuun 29 p:nä 1494 palasi Colombo takaisin Isabellaan, jossa hänen +poissa-ollessaan espanjalaiset aatelismiehet olivat ruvenneet +kinastelemaan heikkoa Diegoa vastaan, joka ei osannut pitää heitä +kurissa. He harjoittivat yhä vain kaikellaista raakuutta ja väkivaltaa +maan viattomia asukkaita vastaan, ja seuraus oli että jokainen valkoinen +mies, joka uskalsi Isabellan paalutusten ulkopuolelle, ilman armotta +tuli tapetuksi. Diegon onneksi oli kuitenkin johannuksen aikana 1494 +Bartolommeo Colombo, kuningattaren lähettämänä, tullut kolmella +karavellilla Espanjasta, ja hänen viisaat toimensa saivat järjestyksen +jotenkuten palajamaan, varsinkin sitten kun pahimmat kinastelijat eräänä +yönä olivat varastaneet Bartolommeon laivat ja niillä matkustaneet +Espanjaan. Mutta samaan aikaan olivat Hispaniolan indiaanit urhoollisten +kazikien johdolla nousseet yleiseen kapinaan julmia vieraitansa vastaan. +-- Semmoinen oli nyt tila Colombon palatessa. Bartolommeon tehokkaalla +avulla ryhtyi hän siirtokunnan olojen parantamiseen, -- vaikka aivan +väärästä päästä. Cristoforo Colombo oli itse teossa jokseenkin +raakamainen sielu. Indiaaneja arveli hän ala-arvoisiksi olennoiksi, +jotka Jumala oli orjiksi luonut. Kun nyt ei ollut kultaakaan kylliksi +lähettää Espanjaan, jossa odoteltiin jotain tuntuvia tuloksia kalliista +retkikunnasta, päätti hän --Cristoforo Colombo -- lähettää kotiin elävää +tavaraa.[5] Kauhea ryöstöretki pantiin toimeen muutamaan läheiseen +kylään, jonka kaikki asukkaat -- miehet, vaimot ja lapset -- yhteensä +500 henkeä, otettiin vangiksi, sullottiin laivan-ruumaan ja lähetettiin +Espanjaan --myytäviksi Sevillan torilla orjiksi. Kalulista oli +asetettu Valencian arkkipiispan, Fonsecan, nimelle. Colombo oli, näet, +hyvin jumalinen ja hurskas mies. -- Melkein kaikki nämä orjat kuitenkin +perille päästyänsä kuolivat. Sanomaton suru ja matkan rasitukset oli +vienyt heidän viimeiset voimansa. Kuningatar Isabellan kunniaksi on +kuitenkin mainittava että hän kovasti moitti tätä amiraalin +menetystapaa. Mutta moitetta pahempaa ei näy tulleen, sillä Hispaniolan +saarella järjestettiin orjalaitos nyt, ja Colombo jakasi onnettomia +maan-asukkaita joukottain lahjaksi miestensä kesken. Euroopalaisten +sivistystyö Amerikassa oli alkanut. + +Colombo oli jumalinen mies, sanoimme juuri. Tämä sielunsuunta hänessä +puhkesi täydelliseksi haaveiluksi hänen palattuaan Cubasta ja +Jamaicasta. Epäterveellinen ilmanala ja alituinen mielenjännitys oli +pannut hänet tautivuoteelle, jossa hän kitui viisi kuukautta. Ne suuret +työt, jotka hän oli toimittanut, synnyttivät hänen päähänsä sen hyvin +uskottavan luulon, että Jumala oli hänet valinnut aivan tavattomiin +töihin. Hän ei enää tyydy maiden löytämiseen Espanjan kruunulle tai +millekään maalliselle vallalle; hän tahtoo valloittaa kristikunnalle +takaisin Kristuksen haudan ja perustaa Uuden Jerusalemin. Niin, hän on +ristiritari nyt. + +Mutta tämä hänen haaveksiva luonteensa ei estä häntä pitämästä tarkkaa +huolta käytännöllisen elämän vaatimuksista, kuten yllä-mainitut toimet +siirtokunnan järjestämiseksi osoittavat. Hänen noustessaan +tautivuoteelta, on siirtokunta taas suuressa vaarassa. Indiaanit, +urhoollisen ja nerokkaan kazikin Caonabon johdolla, ovat tehneet +viimeisen ponnistuksen ja ahdistavat kuokkavieraitaan aika lailla. Mutta +veljekset Colombo kokoovat kaikki asekuntoiset miehensä ja ryntäävät +huhtikuussa 1495 vihollista vastaan. Tämä voitetaan perin pohjin +nykyisen Matanzan aukealla kedolla. + +Täll'aikaa olivat kuitenkin siirtokunnasta lähteneet karkulaiset +saapuneet Espanjaan ja hovissa tehneet kovia valituksia ja syytöksiä +Colomboa ja hänen hirmuhallitustaan vastaan. Tämän johdosta lähetettiin +Espanjasta erityinen komisarius -- Juan Aguado -- asioita tutkimaan. Hän +tuli Hispaniolaan 1496 vuoden alussa. Silloin päätti Colombo, joka ei +tahtonut alistua tämän herran tutkittavaksi, itse matkustaa Espanjaan +asiaansa puolustamaan. Pitkän matkan perästä saapui hän sinne kesäkuun +11 p:nä 1496. Hänen astuessaan maalle Cadizin satamassa, eivät uteliaat +katsojat enää nähneet tuota entistä ylpeää, pystypäistä amiraalia, vaan +kaapuun ja pääpussiin puetun franciskaani-munkin, joka kaiken kallella +kypärin asteli satamasta kaupunkiin. + +Mutta hovissa onnistui Colombon puolustaa itseänsä hyvin. Hän oli varsin +sukkela kieleltään, kuten jo ennen olemme huomauttaneet. Taitavasti +osasi hän nytkin viitata niihin melkoisiin maan-alueisin, jotka hän jo +oli voittanut Espanjan kruunulle, ja olihan yhä uusia tulossa, kunhan +vain pidettäisiin kiinni aljetusta suunnasta. Pian kyllä aukenisivat +kaikki Indian aarre-aitat. Nuori siirtokunta Hispaniolassa vain tarvitsi +apua. + + +4. Colombon kolmas matka. Cabotto. + +Hyväntahtoisesti Colomboa kuunneltiinkin; ja uusi retkikunta oli hänen +johdollaan lähtevä tuohon kaukaiseen Kultalaan. Viipyi kuitenkin lähes +kaksi vuotta, ennenkun tämä pääsi liikkeelle. Mutta toukokuun 30 p:nä +1498 purjehti Colombo 6 karavellilla ja 200 miehellä ulos San Lucar de +Barramedan satamasta lähellä Cadizia kolmannelle retkelleen. Ferron +kohdalla jakasi hän laivastonsa kahteen osaan, joista toinen lähti +suorastaan Hispaniolaan. Itse purjehti hän toisen osaston etupäässä +-- 3:l1a laivalla -- hieman etelämpään kuin ennen ja saapui heinäkuun 31 +p:nä Trinidad nimiselle suurelle saarelle, joka Etelä-Amerikan +pohjoisrannikon kanssa yhdessä muodostaa suuren Paria-lahden. Tähän +lahteen purkaa vesiänsä valtava Orinoco monen laskuhaaran kautta. +Colombo päästi, kuljettuaan lahden poikki, elokuun 5 p:nä ankkurinsa +Pato nimiseen satamaan sen länsirannalla. Satunnaisen silmätaudin +vaivaamana kun oli, hän ei itse voinut lähteä laivastaan, mutta lähetti +osan väkeänsä maalle julistamaan sitä tavallisilla tempuilla Espanjan +omaksi. Sinä päivänä -- sunnuntaina elokuun 5:nä v. 1498 -- +Espanjalaiset nyt ensi kertaa panivat jalkansa Amerikan mannermaalle. + +Colombo kyllä sen heti mannermaaksi arvasikin. Tarkalla silmällään +havaitsi hän ne mahtavat, suolattomat vesivirrat, jotka maalta päin +tulvailivat lahden läpi ja kauhealla pauhulla kohisivat ulos sen +molemmista salmista. Ne eivät voineet tulla muusta kuin valtavasta +joesta, joka juoksi suuren mannermaan halki. "Minä uskon" -- kirjoitti +hän päiväkirjaansa -- "että tämä maa on mannermaa sekä että maallinen +paratiisi on täällä." Tuo suuri joki on nyt -- niin arveli hän -- yksi +niitä, jotka raamatun mukaan laskevat ulos paratiisista, ja se seikka +myöskin selittää sen hurjan vauhdin. + +Colombo ei kuitenkaan ollut ensimäinen Euroopalainen, joka oli löytänyt +Uuden Maailman mannermaan. Puhumattakaan Leif Eerikinpojasta ja +Islantilaisista, oli jo edellisenä vuonna, 1497, kesä- tai heinäkuussa +eräs toinen Italialainen, Giovanni Cabotto, englantilaisella laivalla +Bristolista, uudestaan löytänyt Labrador'in, ehkäpä Pohjois-Amerikan +koko itärannikon. + +Paria-lahdesta ohjasi Colombon laivasto kulkunsa suorastaan Hispaniolaan +ja saapui elokuun viimeisenä päivänä Bartolommeon perustamaan uuteen +San Domingo nimiseen kaupunkiin saaren kaakkoisrannalla. Siirtokunnan +asiat olivat joteskin huonossa tilassa. Indiaanit olivat, raivoissaan +vierasten yhä jatkuvista nylkemisistä ja julmuuksista, nousseet uuteen +kinastukseen, ja niinikään kapinoitsivat äveriäät espanjalaiset +seikkailijat, jotka eivät tyytyneet Bartolommeon komentoon. Colombo ei +pystynyt tätä tilaa parantamaan. Hän oli liiaksi raaka voidakseen +voittaa ihmisten sydämiä puolelleen. Espanjalaiset eivät saattaneet +kärsiä hänen jyrkkää, käskevää olotapaansa. Seuraus oli uudet valitukset +hovissa. Karkulaiset Hispaniolasta syyttivät häntä siitä, että hän muka +oli pistänyt omaan pohjattomaan säkkiinsä kaikki kullat, joita hän oli +antanut indiaanien louhia itselleen San Domingon kaivoksissa; -- ja +näissä syytöksissä näkyi olevan perää. + +Hallitsijat lähettivät uuden komisariuksen asioita tutkimaan, ja niinpä +tuli, kun tulikin, elokuun 23 p:nä 1500 Antonio Bobadilla, muuan +hovimies, Hispaniolaan. Häntä sanovat ainakin hänen aikalaisensa +rehelliseksi ja hurskaaksi mieheksi. Miten lienee ollutkaan +asiainhaarain laita, -- Bobadilla pani kaikki kolme veljestä +-- Cristoforon, Bartolommeon ja Diegon -- vankeuteen, jossa he istuivat +kaksi kuukautta. Sen jälkeen saivat he kahleet jaloissaan La Gorda +nimisessä karavellissä matkustaa Espanjaan. Alusta kuljetti katteinina +Villejo niminen aatelismies, joka matkalla tahtoi päästää Colombon +kahleet; mutta tämä ei siihen suostunut. Raskaat rautaketjut jaloissaan +vietiin Amerikan löytäjä marraskuun 22 p:nä 1500 Cadizissa maalle ja +jätettiin kaupungin tuomarin huostaan. + +Mutta kun hallitsijat, jotka silloin oleskelivat Granadassa, saivat +tiedon tästä häpeällisestä käytöksestä niin ansiokasta miestä kohtaan, +kuin Colombo kuitenkin oli, antoivat he heti käskyn hänen ja hänen +veljiensä laskemisesta vapaiksi, ja Cristoforo sai vastaanottaa +armollisen kirjeen, 2,000 dukaatia ja kutsumuksen Granadaan. + +Colombon ylpeä luonee oli kuitenkin saanut pahan iskun, jonka haavaa ei +edes kuningasten kunnioitus enää saanut umpenemaan. Hän huomasi +joutuneensa sysätyksi syrjälle. Viime vuosina, hänen ollessaan +retkillään ja Hispaniolassa, olikin koko joukko uusia löytöjä tapahtunut +-- ilman hänettä. Ja se tietysti hieman harmitti mahtavaa Genualaista. +Luettelemme tässä lyhyesti nämä löytöretket. + + +5. Brasilian löytö. + +Vasco de Gama oli v. 1498 vihdoin viimeinkin löytänyt meritien +Indiaan, oikeaan Indiaan, ja seuraavana vuonna sieltä palannut, +muassaan suuret aarteet. Ja samana vuonna, 1498, oli neljä eri +retkikuntaa lähtenyt vesille Espanjan satamista. Alonzo de Hojeda ja +Juan de la Cosa, molemmat Colombon seuralaisia hänen ensimäisillä +matkoillaan, olivat löytäneet ja kulkeneet Etelä-Amerikan +pohjois-rannikon molemmin puolin Paria-lahtea, Surinamista idässä Cabo +de la Velaan lännessä. Ja pari viikkoa heitä ennen oli Alonzo Nino, +Marigalantan miehiä Colombon ensimäisellä retkellä, tunkeunut Cumanaan +saakka Venezuelan rannikolla, niinkuin Hojeda Paria-lahden poikki, ja +tämän länsirannalta saanut rikkaan sadon helmiä. Vicente Pinzon, Ninan +katteini Colombon ensimäisellä matkalla, oli joulukuussa 1499 löytänyt +Brasilian rannikon ja Amazoni-joen suut. Tätä jokea oli hän +kuitenkin luullut Ganges-joeksi. Diego de Lepe oli sitten kulkenut +Brasilian pohjois-rannikkoa pitkin. Huhtikuussa v. 1500, kolme kuukautta +Pinzonia myöhemmin, tuli samalle rannikolle, vaikka hieman etelämmälle, +Pedralvarez Cabral. Hänen aikomuksensa oli oikeastaan jatkaa Gaman +työtä Indiassa, mutta merivirta oli hänet ajanut Guinea-lahdesta Afrikan +rannalla Etelä-Amerikan rannikolle. Löydetylle maalle antoi hän nimen +Terra de Santa Cruz, lähetti Portugaliin yhden laivan viemään tietoa +tästä löydöstä ja jatkoi sitten matkaansa itään päin. + +Etelä-Amerikan pohjois-rannasta tunnettiin siis koko kaistale Cap San +Rogue'sta kaakkosessa Cap de la Velaan luoteessa. V. 1500 matkusti +Rodrigo Bastidas Panama-kannakselle ja Chiriqui-lahteen saakka. + +Näistä retkikunnista oli ainoastaan Ninon tuottanut aineellista +voittoa. Ei kultaa eikä mausteita tältä pitkältä rantakaistaleelta +tavattu. Pettyneinä kultaisissa toiveissaan olivat retkikunnat +kotimatkalla vieneet suuret joukot Bahama-saarten asukkaita muassaan, +myydäkseen heitä Espanjassa orjiksi. Colombon antama esikuva oli +tuottanut hedelmänsä. + + +6. Colombon neljäs matka. + +Cristoforo Colombo oli yhä enemmän vajonnut uskonnollisiin haaveiluihin. +Hän sepusteli pienen kirjasen, jossa hän koki tyrkyttää aikalaistensa +mieliin, kuinka välttämätöntä oli että Jerusalemi jälleen +valloitettaisiin mohametilaisilta kristikunnalle. Ja valloituksella oli +kiire, sillä 155 vuoden perästä häviäisi tämä matoinen maailma suuren +vedenpaisumuksen kautta. Itse tahtoi hän -- Cristoforo Colombo +-- valloitusretkeä johtaa. Mutta siihen tarvittiin tietysti rahaa, ja +tätä saataisiin "Indiasta", jonne hän nyt taaskin pyrkii pääsemään. Ja +miten lienee ollutkin, hallitsijat toimittivat hänen käytettäväkseen +kolme joteskin ränstynyttä karavellia ja yhden pienemmän laivan. Häntä +kiellettiin kuitenkin astumasta matkallaan maalle Hispaniolassa. + +Tälle neljännelle ja viimeiselle retkelleen otti Colombo mukaansa +molemmat poikansa, Hernanin ja Diegon, sekä veljensä Bartolommeon. Veli +Diego rupesi papiksi ja jäi Espanjaan. Miehistössä oli 140 henkeä, tällä +kertaa ei enää yhtään hoviherraa. + +Toukokuun 11 p:nä 1502 lähti pieni laivasto liikkeelle Cadizista ja oli +kesäkuun 15 p:nä Martinique nimisen saaren kohdalla Länsi-Indiassa. +Sieltä purjehti Colombo (parannettuaan yhden laivoistaan, joka oli +mennyt pilalle, muutamassa Hispaniolan satamassa -- saaren käskynhaltia +ei päästänyt häntä maalle --) Hispaniolan ja Cuban välisen salmen kautta +lounaseen päin ja näki heinäkuun 30 p:nä suuren Honduras-niemen +rantaviivan edessään. Seuraavana päivänä noustiin maalle pieneen +Guanajo-saareen, jossa Colombo tapasi kauppamiehiä Yukatanista. Näiden +aluksissa oli suuret joukot tavaroita, jatka osoittivat paljon +korkeampaa viljelyskantaa kuin mitä Colombo tähän asti oli näillä +maailman kulmilla nähnyt: kauniita puuvillakankaita, taidokkaasti +veistetyitä puu-astioita, marmorimaljoja, veitsiä ja kirveitä +obsidianista sekä puumiekkoja, joiden terä niinikään oli tästä +lasinkaltaisesta aineesta valmistettu. Colombo ei kuitenkaan huolinut +lähteä heidän maahansa -- tyhmästi kyllä, sillä parin päivän perästä +olisi hän purjehtimalla länteenpäin, kuten kauppamiehet viittasivat, +tullut Yukataniin ja luultavasti myöskin saanut tietoja Mexikosta, jotka +maat todellakin olisivat voineet antaa tukea hänen luulolleen että hän +muka nyt oleskeli tuossa kultaisessa Indiassa. Mutta Colombo vain arveli +että tarinain ylistämä Cathay Aasian itärannalla oli jossakin +läheisyydessä sekä että hän purjehtimalla eteläänpäin tulisi salmeen, +joka viepi Indian valtamereen. Tätä ohjelmaa noudattaakseen, ohjasi hän +siis ensiksi, kuten rannikon asema vaati, aluksensa itäänpäin, mutta jäi +pitkäksi aikaa aaltojen valtaan. Hirveät myrskyt olivat joka päivä ajaa +hänen huonot aluksensa syvyyteen, kunnes hän vihdoinkin syyskuun 12 p:nä +pääsi Honduras'in itäisimmälle niemelle, jolle hän keventyneellä +sydämellä antoi nimeksi Gracias á Dios (Jumalan kiitos!). Purjehdus +tästä eteläänpäin kävi sitten helpommasti. Saavuttiin Carial nimisen +indiaani-kylän kyljessä olevaan satamaan nykyisen Greytown'in lähellä, +jossa hyväntahtoisen väestön avulla laivoja parannettiin ja ko'ottiin +ruokavaroja. Pienet, mereen laskevat joet osoittivat olevansa +kullan-antavia, mutta kaakkoseen päin olisi tätä metallia vielä enemmän, +sanoivat maan-asukkaat. Matkaa jatkettiin siis ja tultiin lokakuun 7 +p:nä Chiriqui-lahteen, jonka itärannalla oli maakunta Aburema, +nykyinen Veragua. Täällä astui Colombo maalle ja sai asukkailta tietää +että 9 päivämatkan perästä suorastaan maan poikki päästäisiin toiselle +valtamerelle, jonka rannalla olisi paljon kultaa ja muuta hyvää. Colombo +siis nyt tiesi tämmöisen olevan olemassa näillä tienoin, mutta hän +arveli -- itsepänttäisesti pitäen kiinni vanhasta viisaudestaan -- tätä +uutta valtamerta Indian mereksi; ja hän teki semmoisen laskun, että nyt +ei enää olisi enemmän kuin 10 päivämatkaa Ganges-joelle. Täällä -- +Veraguassa -- luuli hän olevansa Malakka-niemellä ja tahtoi sen +eteläisen kärjen ympäri kulkevasta salmesta päästä toisella puolella +muka sijaitsevaan suureen mereen. Hän purjehtii sentähden pois -- +itäänpäin; mutta tropiikien tuimat tuulet pakoittavat häntä palaamaan, +ja tammikuussa 1503 on hän kovin surkeassa tilassa olevine laivoineen +jälleen Veraguassa. Saatuaan eräältä kazikilta tietää että kultaa +löytyisi oikein kosolta lännempänä, lähettää hän sitä etsimään +Bartolommeon vahvan väki-osaston etupäässä. Bartolommeo löysikin +kultahiekkaa vesistöissä, mutta varsinaista kultamalmia verraten +vähäsen. Sitten saatiin tietää että viekas kaziki olikin heitä narrannut +ja että rikkahin kultakenttä oli itse Veraguassa. Colombo silloin päätti +perustaa siirtokunnan pienen Belen nimisen joen varrelle ja jättää tänne +Bartolommeon, purjehtiakseen itse takaisin Espanjaan hankkimaan +lisävoimia. Mutta maan-asukkaat katsoivat tätä yritystä karsain silmin +ja päättivät hävittää siirtokunnan. Colombo sai tiedon heidän aikeistaan +ja pääsi kolmen laivan kanssa turviin joen suuhun; mutta indiaanit +pistivät vasta rakennetut pölkkymökit palamaan ja tappoivat yhden hänen +laiva-katteineistaan ynnä kokonaisen venheväen kanssa. Bartolommeo, +jonka laiva vielä oli ylempänä joessa, joutui saarroksiin ja suljettiin +erilleen pää-retkikunnasta. Hän oli kovassa vaarassa. Vasta viikon +perästä onnistui Colombon päästä yhteyteen hänen kanssansa. Reipas +Pedro Ledesmo ui, käskykirje hampaissaan, kauhean kuohun läpi hänen +luokseen. Pian olikin Bartolommeo väkineen veljensä laivalla, mutta +hänen oma aluksensa jäi vihollisen saaliiksi. + +Kolmella laivalla lähti nyt Colombo tiehensä -- etsimään taaskin tuota +salaperäistä salmea. Mutta laivat olivat mitä kamalimmassa kunnossa, ja +jo oli täytymys jättää niistä yksi ihan hylkynä muutamaan satamaan. +Päästiin kuitenkin Daria-lahteen saakka. Mutta jälellä olevat kaksi +laivaa uhkasivat niinikään hajota pirstaleisin. Nyt kysyttiin ainoastaan +henkien pelastusta, ja kauheiden kärsimysten perästä, joiden kestäessä +nuo kurjat hernepalot lensivät toiselta taivaanreunalta toiselle, +tultiin onneksi kesäkuun 25 p:nä Jamaican rannalle, jossa Colombo ajoi +jo uppoamaisillaan olevat aluksensa maalle. Ainoastaan vähän kansia +näkyi veden-pinnan yläpuolella. Se oli täydellinen haaksirikko. +Cristoval-lahti, jossa se tapahtui, sai Colombolta nimekseen Santa +Gloria (Pyhä kirkkaus). Retkikunnan tila oli joteskin arveluttava. +Mutta Colombo kokosi kaiken entisen jäntevyytensä ja neuvokkaisuutensa, +vuodattaen rohkeutta alakuloisiin seuralaisiinsa. Indiaanit olivat +onneksi hyvin ystävällisiä ja toimittivat vierailleen ruokavaroja. Mutta +miten saada sana Hispaniolaan ja apua sieltä haaksirikkoisten poispääsöä +varten? Heidän joukossaan oli kaksi urhokasta miestä, Diego Mendez ja +Bartolommeo Fiesco, jotka eräänä päivänä elokuussa astuivat kahteen +indiaanilaiseen veneesen, ja näiden miehistöksi rupesi kumpaankin 6 +Espanjalaista ja 10 indiaanilaista soutajaa. Nämä veneet saapuivat +viiden päivän yhtämittaisen soudon perästä Hispaniolaan. Sikäläinen +maaherra ei tahtonut uskoa kertomusta Colombon retkikunnan vaiheista ja +hädästä, mutta lähetti kuitenkin, kauvan viivyteltyään, laivan Jamaicaan +ottamaan selkoa asian todellisesta laidasta. Tätä laivaa kuljetti +katteinina Diego de Escobar, joka oli Colombon vihollisia. Hän tosin +purjehti saarelle ja näki haaksirikkoisten hädänalaisen tilan, mutta +lähti heti laivoineen takaisin, luvattuaan että suurempi laiva muka pian +tulisi heitä noutamaan. + +Retkeläisten tila kävi nyt kahta kauheammaksi. Indiaanit eivät enää +tahtoneet näille vaivaisille antaa ruokavaroja, ja osa upseereista ja +miehistöstä nousi kapinaan. Toukokuun 18 p:nä 1504 tapahtui puolueiden +kesken julkinen tappelu, jossa kapinoitsijat voitettiin ja heidän +päällikönsä Francisco Porras tehtiin vangiksi. Vasta kesäkuun 28 p:nä, +retkeläisten oltua kokonaisen vuoden saarella, saapui sinne mainitun +Mendezin Hispaniolassa suurella vaivalla vuokraama laiva, joka +vihdoinkin pelasti haaksirikkoiset pois ja vei heidät San Domingoon. +Kuukauden täällä oltuaan, lähti Colombo poikansa Hernanin ja veljensä +Bartolommeon kanssa paluumatkalle Espanjaan, jonne he myrskyisen matkan +perästä saapuivat marraskuun alussa v. 1504. + +Se oli Cristoforo Colombon viimeinen retki, josta hän nyt oli palannut +murtunein voimin. Kotosalla hänestä ei enää paljoa piitattu. Uudet +suuret tapahtumat pimensivät hänen nimensä loiston. + + +7. Amerigo Vespucci. + +Tämä Colombon maanmies oli nyt etupäässä kääntänyt puoleensa maailman +huomion. Hän oli syntynyt vuonna 1451 Firenzessä, jossa hän sai +huolellisen kasvatuksen paraimmissa oppilaitoksissa. Etenkin hän +harrasti tähtitiedettä ja maailmanoppia, kosmografiaa. V. 1493 pääsi +Amerigo palvelukseen Berardi nimiseen suureen italialaiseen +kauppahuoneesen Sevillassa, joka kruunun puolesta toimitti valmistustyöt +Colombon kahta ensimäistä retkeä varten. Vespucci silloin tuli yhteyteen +Colombonkin kanssa, ja hänessä heräsi suuri halu löytöretkiin. +Ensimäisen merimatkansa sanoo hän tehneensä v. 1498, mutta hänen +kertomuksensa siitä on hyvin hämärä. + +Toinen matka tapahtui seuraavana vuonna joko Alonzo de Hojedan taikka +Diego de Lepen kanssa. Vespucci ei koskaan mainitse niiden johtajien +nimiä, joiden retkikunnassa hän matkusti. Mutta sillä matkallaan näki +hän Etelä-Amerikan pohjois-rannikon ja kertoi hyvin vilkkaasti +havainnoistaan kirjeissä muutamille ystäville. Kirjeet painettiin ja +herättivät yleistä ihastusta. + +V. 1501-1502 teki Vespucci uuden matkustuksen vasta löydettyyn +Brasiliaan, ensiksi tähtitieteilijänä, sitten katteinina yhdellä +laivalla. Tällä matkalla kulki hän Etelä-Amerikan melkein koko +itärannikon ja oli jo vähällä löytää salmen sen eteläisimmässä päässä. +Rio Janeiron lahti löydettiin tammikuun 1 p:nä 1502. Matkan tulokset +olivat itsessäänkin melkoiset kyllä, mutta maailman huomio kiintyi +niihin vielä enemmän Vespuccin oivallisten kertomusten tähden. Hänen +hehkuvat kirjalliset kuvaelmansa uusien maiden luonnosta ja niiden +asukkaiden elämän-tavoista saavuttivat aivan tavatonta mieltymystä ja +olivat pian koko sivistyneen maailman käsissä, ne kun ennen pitkää +käännettiin ranskan-, saksan-, ja englannin-kielille. Amerigo Vespucci +oli päivän sankari, ja häntä kunnioitettiin Uuden Maailman löytäjänä. +Tätä nimeä käytettiin, näet, nyt ensi kertaa vasta löydettyjen maiden +nimityksenä. Vapaana niistä ennakkoluuloista, jotka kaiken aikaa +hämärsivät Colombon silmää, oli Vespucci pian saanut selville että maa, +jonka rannikko oli niin pitkä ja virrat niin valtavat, oli ihan toinen +kuin Vanha Maailma, ihan uusi mannermaa; sillä mitä hän täällä näki ei +ensinkään soveltunut siihen, mitä sivistynyt ja oppinut maailma tunsi +Indiasta. + +Vespuccinkin onnen-tähti kuitenkin pian rupesi sammumaan. Hän sai +Portugalin hallituksen toimittamaan retkikuntaa sen salmen löytämistä +varten, joka vei Amerikan eteläpäästä toiseen valtamereen, mutta +laivasto osaksi hukkui, osaksi hajaantui, ja yritys meni aivan hukkaan, +ell'ei ota lukuun sitä että Vespucci sai perustetuksi ensimäisen +siirtokunnan Brasiliaan. Palattuaan takaisin Portugaliin sai Vespucci +vain nuhteita vaivoistaan. Hän meni sitten Espanjan palvelukseen, jossa +hän nimitettiin merikarttalaitoksen päälliköksi ja pysyi siinä virassa +kuolemaansa saakka v. 1512. + + +8. Colombon kuolema ja jälkeläiset. + +Cristoforo Colombolta oli, hänen suureksi harmikseen jo v. 1500 +riistetty hallitusoikeus hänen löytämissään maissa. Niin kauvan kuin +kuningatar Isabella oli elossa, ei kuitenkaan koskettu niihin tuloihin, +joita hänellä entisen sopimuksen mukaan oli oikeus sieltä nauttia. Mutta +Isabellan kuoltua peruutti kuningas Ferdinand tämän oikeuden, ja kruunu +korjasi Colombonkin osan. Vanha juttu mainion löytöretkeilijän suuresta +köyhyydestä hänen viimeisinä vuosinaan on kuitenkin perätön. Colombolta +on vieläkin kirjeitä tallella, jotka osoittavat että hän tähän aikaan +pojallensa Diegolle, joka palveli hovissa ja seurusteli maan +mahtavimpien kanssa, tuon tuostakin lähetti suuria summia; ja +kuollessaan jätti hän jälkeensä omaisuuden, jonka avulla Diego voi +päästä naimisiin suurisukuisen, mutta köyhän aatelisneiden kanssa. +Colombo ei ollut niitä miehiä, jotka niin hevillä päästävät kullat +käsistänsä. Niin jumalinen ja haaveiluun asti hurskas kuin hän olikin, +ei hän suinkaan unohtanut tämän maailman asioita eikä omaa etuansa. +Unelma pyhän haudan valloittamisesta saa jäädä sikseen, kun esim. tulee +kysymykseen hänen hallitusoikeutensa Länsi-Indiassa, jotka hän +väkisinkin kokee saada takaisin ja jälkeläisilleen turvatuiksi --vaikka +turhaan. Tässä tarkoituksessa hännystää hän viime päivinään hovin +perässä paikasta paikkaan -- aivan kuin ennen aikaan --, mutta kuningas +ei ota häntä kuullakseen. Vuonna 1506 on hän siten hovin kanssa saapunut +Valladolidin kaupunkiin. Täällä pettävät viimeisetkin voimat, loppu on +käsissä. Molemmat pojat ovat näinä hetkinä hänen luonaan, ja rakkaan +Diegonsa helmassa henkäisee Amerikan löytäjä toukokuun 21 p:nä 1506 +viimeisen huokauksensa. + +Hänen maalliset jäännöksensä, -- käärittynä munkkikaapuun, kuten hän +itse oli tahtonut --, pantiin ensiksi läheisen franciskanien luostarin +hautaholviin. Kolmenkymmenen kahden vuoden perästä joutuivat ne viimein +Diegon lesken, Indian varakuningattaren Maria de Colon y Toledo'n, +toimesta San Domingon kirkkokuorin hautaholviin. Maanjäristys, joka +1700-sataluvulla hävitti tämän kirkon ja sen hautaholvinkin, pyyhkäisi +Colombon tomun tietämättömiin. + +Sevillaan pystytettiin v. 1513 hänen haudalleen -- Colombon luut +lepäsivät sielläkin jonkun aikaa -- muistopatsas, johon piirrettiin +kirjoitus: + +A Castilla y a Leon nuevo mundo dió Colon. + +(Castillalle ja Leonille antoi Colon uuden maailman). + +Genovan kaupunki on niinikään mainiolle pojalleen pystyttänyt kauniin +muistopatsaan, joka paljastettiin marraskuun 9 p:nä 1862. + +Colombon luonne selvenee tietysti paraiten hänen teoistaan. Suuret +aatteet liikkuivat hänen aivoissaan, hän oli yritteliäs, kekseliäs, +rohkea ja voimallinen, ystäväinsä seurassa iloinen ja puhelias, hän +harrasti uskontonsa kunniaa ja oli itse liiankin jumalinen; mutta hän ei +ymmärtänyt kaikkein ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä niistä mitään +välittänyt. Löytämiensä maiden asukkaita piti hän "huonompina ihmisinä", +tavaranansa, jotka eivät ansainneet parempaa kohtelua kuin sieluttomat +luontokappaleet. "Itse hän heitä möi kuin metsän riistaa ja ajoi heitä +verikoirilla takaa." Rahaa ja rikkautta piti Colombo, huolimatta +kummallisesta hurskaudestaan, kenties suurimmassa kunniassa kaikesta +maailmassa. Niinpä kirjoittaa hän muutamassa kirjeessä neljänneltä +matkaltaan -- kesken hartaimpia hengellisiä haaveitansa --: "Kulta on +kuitenkin parahinta kaikesta. Kullalla luopi ihminen rikkautta, ja +rikkaudella tekee hän tässä maailmassa kaikki mitä tahtoo. Niin, sillä +jopa saattaa lähettää sieluja paratiisiinkin." + +Colombo kirjoitteli mielellään ja paljon. Häneltä on vielä tallella koko +joukko kirjeitä, kertomuksia ja väitöskirjoja. Muutamat painatti hän +itse. + +Hänen ulkomuotoaan kuvailee eräs aikalainen vuodelta 1501 seuraavasti: +"Amiraali on suurikasvuinen, voimakas, vielä pystypäinen mies. Kasvot +ovat pitkulaiset, teirenpilkut punaverisillä poskilla, nenä koukeroinen, +kirkkaat silmät täynnänsä vilkkautta. Hiukset, alkuansa punaiset, ovat +viime vuosina harmaantuneet." + +Colombon jälkeläisistä on huomattava että poika Diego jo v. 1508 sai +takaisin kaikki isänsä arvonimet ja oikeudet. Amiraalina ja +varakuninkaana hallitsi hän Espanjan suuria alusmaita Amerikassa +kuolemaansa saakka v. 1528. Hänen naimisistaan herttuallisen +Alba-suvun tyttären kanssa lähti joukko loistavia sukuja. --Diegon +poika Luis myi v. 1536 Kaarle viidennelle kaikki varakuninkaalliset +oikeutensa. V. 1578 sammui Colombon suku miespuolelta, mutta elää +naispuolelta vielä tänä päivänäkin. + +Cristoforon molemmat veljet, Bartolommeo ja Diego, kuolivat +naimattomina. Samaten myöskin hänen poikansa avioliiton ulkopuolelta, +Hernan Colon, jaloluontoinen, hienosti sivistynyt, vaatimaton herra. +Hän luki ja tutki paljon, kokoillen muun muassa aikakautensa ehkä +suurimman ja kallisarvoisimman yksityisen kirjaston. + + + + +V. + +Tyvenen Meren löytö. Magalhaens. + + +Colombo oli alkanut espanjalaisten seikkailijain kultaisen aikakauden. +Neljänkymmenen vuoden kuluessa hänen kuolemastaan toimittavat +Espanjalaiset nyt hämmästyttäviä töitä löytöretkien ja valloitusten +alalla. Ja uusiin voittomaihin rientää parvi toisensa perästä +innokkaita, rohkeita, kullanhimoisia ihmisiä kaikista säädyistä +-- onnen-onkijoita kaikki tyyni. + +Tähän ihmisluokkaan on luettava sekin mies, jolle tulee kunnia Tyvenen +Meren löydöstä. Hänen nimensä oli Vasco Nunes Balboa, rappeutunut +aatelismies Estremadurasta Espanjassa. Siirtolaisena Hispaniolassa +harjoitti hän jonkun aikaa maanviljelystä, mutta kyllästyi eräänä +kauniina päivänä siihen ja piiloutui -- matkarahan puutteessa -- +Enciso nimisen lakimiehen omistamaan laivaan, joka oli menossa Dariaan +perustamaan siirtokuntaa. Santa Maria del Antiguan nimellä +perustettiinkin tämmöinen Uraba-lahden länsirannalle; mutta siirtolaiset +tekivät Balboan johdolla kapinan Encisoa vastaan, panivat tämän laivaan +ja lähettivät hänet takaisin Espanjaan. + +Balboa, joka nyt valittiin siirtokunnan hallitusmieheksi, järjesti +pontevalla voimalla tämän asiat, muodostaen, näet, varsinaisen +ryövärivallan, joka laski allensa läheiset indiaani-heimot ja +säälimättömällä julmuudella ryösti kaikki mitä heillä oli. Muutamalla +ryöstöretkellään sai Balboa kuulla puhuttavan suuresta merestä, joka +olisi kuuden päivämatkan päässä eteläänpäin ja jonka rannalla rikas +kultala tavattaisiin. Sinne sitä mennään. Syyskuussa v. 1513 lähti +Balboa parin sadan Espanjalaisen kanssa, joiden kapineita 600 indiaania +kantoi, liikkeelle pohjois-rannikolta, samosi joukkoineen vuorten poikki +ja aarniometsäin halki, voittaen vaarat ja vaivat, ja saapui vihdoin +syysk. 25 p:nä Cordillerien vuorten korkeimmalle harjalle, josta +ihastunut retkikunta näki edessään äärettömän valtameren. Neljä päivää +kuljettiin nyt vuoren rinnettä alaspäin, kunnes syysk. 29 p:nä +seisottiin San Miguel-lahden partaalla Etelämeren rannikolla. + +Rannikon asujamilta sai Balboa tietää että etelämpänä olisi olemassa +erinomattain kultarikkaita maita ja väkirikkaita, suuria kaupunkeja, +joissa vilkasta kauppaa käydään. -- Tätä tarinaa oli m.m. kuulemassa +Balboan lähin apulainen, muuan laiha, kalpea, mustaverinen mies, jonka +silmistä kävi kamala ja kavala katse. Se oli Francisco Pizarro. +Tapaamme hänet myöhemmin. + +Mutta Balboa palasi takaisin, tehtyään kaikki seudun kazikit +veronalaisiksi. Ja paluumatkalla ryöstettiin maan-asukkaiden kylät +paljaiksi, hävitettiin ja poltettiin. Ihan syyttömästi hakattiin +indiaaniparkoja laumottain maahan, Espanjalaisten verikoirat repivät +heitä hampaissaan, ja sammumaton viha valko-ihoisia vastaan sytytettiin +sitä ennen ystävällisten heimojen sydämiin. Lastattuna kullalla ja +helmillä -- ja luultavasti myöskin hyvällä omatunnolla -- palasi Balboan +kunnianarvoisa retkikunta tammikuussa 1514 takaisin Uraba-lahdelle. + +Balboa lähetti sitten suorastaan Espanjaan laivan -- viemään tietoa +merkillisestä löydöstä ja paljon kultaa. Täten toivoi hän saavansa +Encisoa vastaan tekemänsä kapinan anteeksi ja tietysti tulevansa +asianomaisesti vahvistetuksi käskynhaltiaksi siirtokunnassa. Mutta se +oli jo liian myöhäistä. Espanjasta oli lähetetty Pedrarias de Avila +käskynhaltiaksi Dariaan ja hänen kanssaan loistava seurue aatelismiehiä +ja sotureita. Balboa nyt nimitettiin adelantadoksi, maaherraksi, +Etelämeren rannikolle, mutta alistettiin Avilan käskettäväksi. Tässä +virassaan oli Balboa tavattoman toimekas. Hän aikoi m.m. etsiä tuon +rikkaan kultamaan etelässä. Sitä varten tarvittiin laivasto. Kun sopivia +laivapuita ei ollut saatavissa etelärannikolla, hinautti hän niitä +aarniometsäin halki indiaanein hartioilla pohjoisrannasta asti; ja kun +ainekset saatiin perille, olivat ne kelvottomat, jonka tähden +sanomattoman vaivaloinen hinausretki oli tehtävä uudestaan. Mutta se +tehtiin; ja Balboa oli juuri kerjennyt saada neljä sotaprikiä valmiiksi, +kun Pedrarias de Avila kutsutti hänet Santa Mariaan. Kuninkaan +käskynhaltia oli ruvennut epäilemään alapäällikköään ja katseli karsain +silmin hänen suuria varustuksiansa. Päästyään Santa Mariaan vangittiin +sentähden Balboa heti, ja lahjottu oikeus tuomitsi hänet kapinallisista +vehkeistä kuolemaan. Eikä se ensinkään auttanut että hän oli -- Avilan +vävy. Tyvenen Meren löytäjän kaula katkesi mestauspölkyllä v. 1517. + +Balboan rakentamaa laivastoa käytettiin muihin yrityksiin -- pohjosessa +päin, jolloin Fernandez de Avila, Pascual de Andegoya ja Hernandez de +Cordova valloittivat Nicaraguan. Darian siirtokunta itse eli +Kultainen Castilia, kuten sitä siihen aikaan nimitettiin, joutui +tykkänään rappiolle. Indiaaniväestö hävitettiin, maanviljelys jäi +sikseen, ja erämaa ja liejukuume pääsivät vanhoille valloilleen. Viimein +lähtivät Espanjalaisetkin sieltä tiehensä kaikki tyyni ja muuttivat +Etelämeren rannalla olevaan Panamaan, joka silloin tuli uusien, +merkillisten yritysten alkupisteeksi, kuten vastedes saamme nähdä. + + * * * * * + +Tyvenen Meren löytö olisi, niin suuri kuin se itsessään olikin, +kuitenkin jäänyt puolinaiseksi, ell'ei mitään meritietä sinne ja siten +Amerikan länsirannikolle niinikään olisi löydetty. Tämän seikan +oivalsivatkin tietysti heti Espanjalaiset, jotka samaa tietä pyrkivät +Maustesaarille. Jo v. 1515 koki muuan Diaz de Solis etsiä pääsytietä +Balboan löytämään mereen, mutta La Plata-lahden rannalla tappoivat hänet +alku-asukkaat, ja hänen retkikuntansa palasi takaisin kotia. + +Sen salmen löytäjäksi, joka Amerikan eteläisimmästä osasta viepi +Tyveneen Mereen, tuli Portugalilainen Fernao Magalhaens. Hän oli +syntynyt vuonna 1480, kunnosti itseään Indiassa ja taisteli mohrilaisia +vastaan Afrikassa, mutta joutui esivaltansa epäsuosioon ja vetäytyi +yksityis-elämään. Harjoitellessaan nyt kosmografillisia ja +meritieteellisiä opintoja, tuli hän siihen vakuutukseen, että +Maustesaarille paraiten päästäisiin Balboan löytämän valtameren poikki, +kunhan vain löydettäisiin siihen johtava salmi, jonka olemassa-oloa hän +ei epäillyt. + +Magalhaens kääntyi Espanjan hallituksen puoleen ja saikin +käytettävikseen viisi laivaa, jotka syyskuussa 1519 lähtivät liikkeelle +Lucar de Barramedan satamasta. Retkikunta saapui Brasilian rannikolle +8:n leveysasteen alla ja purjehti, tarkasti tutkien kaikkia sen lahtia, +etelään päin, kunnes se vihdoin, vietettyänsä talven pienessä San Julian +nimisessä lahdessa ja kadotettuaan myrskyssä yhden laivan, lokakuun 10 +p:nä 1520 tuli korkean kallioniemen kohdalle, jolle annettiin nimi Cabo +de las Virgines. Ja sen takana aukeni retkeläisten eteen tuo kauvan +kaivattu salmi. Kolme viikkoa kesti matkustus sen eksyttävän saariston +kautta, sen luikertelevien, kapeiden pikku-salmien läpi, ulapalta +ulapalle; mutta vihdoin, marraskuun 18 p:nä 1520, päästiin Cabo +Deseadon ohitse ulos Suuren valtameren lakeudelle -- nyt enää +ainoastaan kolmella laivalla, sillä yksi oli taas menetetty sillä +tavoin, että miehistö tappoi sen katteinin ja purjehti tiehensä takaisin +Espanjaan. + +Mutta löydetyn salmen kautta oli nyt viimeinkin päästy vesitietä myöten +siihen suureen valtamereen, joka yhdessä Atlantin kanssa yhdistää +Euroopan Aasiaan ja muinaiseen Indiaan. Tapaus oli siis +maailman-historiallisesti tärkeä; ja tuolla pitkällä salmella on +vieläkin Magelhaensin nimi. + +Cabo Deseadosta purjehti Magalhaens sitten pohjoseen päin pitkin +Etelä-Amerikan länsirannikkoa 37 leveysasteelle saakka, josta hän +rohkeasti kääntyi luoteesen päin, todistettuansa että Uusi Maailma +ulottui yhä edemmäs pohjoseen. + +Loppupuoli Magalhaensin matkaa, joka tuli vieläkin tärkeämmäksi +kosmografian puolesta, ei koske suorastaan aineesemme, jonka tähden +tässä siitä vain muutamalla sanalla muistutamme. Neljä kuukautta yhtä +mittaa purjehti Magalhaens tuon äärettömän valtameren lakeuksia -- ja +retkeilijöitä suosi alinomaa myrskytön ilma, jonka tähden merelle +annettiin nimi Tyven (El pacifico). Vihdoin marraskuun lopussa 1521 +tultiin, kun tultiinkin, Filippinien saaristoon, jossa Matan-saaren +asukkaat mainion Magalhaensin tappoivat. Kolmesta laivasta onnistui +ainoastaan yhden, Viktorian, Afrikan eteläpuolelta, tuhannet vaivat +kestettyään, mutta rikas maustelasti Molukkeilta muassaan, päästä +takaisin Espanjaan. Sen päällikkönä oli Sebastian del Cano ja se oli +tehnyt ensimäisen matkan maapallon ympäri. Cano sittemmin aateloittiin +ja sai vaakunakseen maapallon kuvan, johon oli piirretty kirjoitus: +Primus me circumdedisti (Sinä ensimäisenä minun ympärini kuljit). +Kertomuksen tästä merkillisestä matkasta kirjoitti Italialainen Antonio +Pigafetta, joka kaiken aikaa oli retkikunnan muassa. + + + + +VI. + +Fernando Cortez. Pohjois-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus. + + +Tähän asti olivat espanjalaiset löytöretkeilijät matkoillaan Amerikassa +melkein yksinomaan tulleet yhteyteen ainoastaan sivistymättömäin +luonnonihmisten kanssa, jotka eivät ymmärtäneet minkä vaaran nuo +merentakaiset vieraat heille ja heidän maillensa toivat. Eivätkä he +liioin sanottavaan vastarintaan kyenneet. + +Vakavaa vastustusta saatiin kokea vasta sitten, kun tultiin tekemisiin +Amerikan sivistys- ja viljelyskansojen kanssa. Olemme jo edellisessä +kertoneet missä nämä sivistyskansat olivat tavattavissa ja antaneet +lyhyen kuvauksen heidän viljelyskannastaan. + +Niinpä nyt oli Yukatanin niemimaa ja nykyinen Mexiko (lue: Meijiko) +sivistyneiden heimokuntain hallussa. Ja varsinkin Mexikossa oli tämä +sivistys saavuttanut kylläkin korkean asteen. Annamme seuraavassa lyhyen +kertomuksen sen ja Mexikon valtakunnan kukistuksesta.[6] -- Cuban +saarella oli maaherrana Diego Velasquez, muuan Cristoforo Colombon +entisiä seuralaisia. Yhdessä useiden muiden seikkailijain kanssa +toimitti hän v. 1517 kolme laivaa löytöretkelle länteen päin. Sitä johti +aatelismies Hernandez de Cordova. Matkallaan löysivätkin nämä +retkeläiset nyt Yukatanin niemimaan ja näkivät suureksi +hämmästyksekseen maya-kansan rikkaan viljelyksen: väkirikkaita +kaupunkeja temppeleineen palatsineen, oivallisesti viljeltyjä vainioita, +hienopukuisia asukkaita. Mutta nämä asukkaat esiintyivät vihollisina +Espanjalaisia vastaan, ja täynnään vammoja palasi Cordovan joukkokunta +takaisin Cubaan, jossa hän itse ja puolet hänen miehistään pian kuolivat +haavoihinsa. -- Uusi retkikunta, Juan de Grijalvan johdolla, pantiin +kuitenkin jo seuraavana vuonna toimeen. Se tunkeusi nykyiseen Tampicoon +eli Tanuco-joen suuhun asti, nähden kaikkialla Mexikon lahden +etelärannoilla rikkaita yhteiskuntia. Tabascossa teki oikeutta rakastava +Grijalva ystävyyttä asukkaiden kanssa, ja nykyisen Vera Cruz'in +tienoilla harjoitettiin vaihtokauppaa, jossa retkikunta kokosi melkoiset +aarteet jalokiviä, kultaa ja kauniita kankaita. Epäterveellinen ilmanala +pakoitti kuitenkin retkikunnan palaamaan. + +Mutta Cubassa hommasikin jo Velasquez uutta retkeä. Sen päälliköksi tuli +mies, jonka loistava sotilasnero oli tekevä lopun koko Mexikon +kultaisesta valtakunnasta. Tämä mies oli Fernando Cortez, +espanjalainen aatelismies Estremadurasta. Hän oli jo 1504 tullut Uuteen +Maailmaan etsimään kultaa ja kunniaa. Tähän aikaan, 1519, oli hän 34 +ikävuodellaan, oli voimakas, jäntevä, reipas, oli sivistyneempi kuin +useimmat muut tämän ajan seikkailijat, oli teräväpäinen, sukkela, +neuvokas, hurjuuteen saakka rohkea, päättäväinen, viekas -- ja +arvelematta petollinen kuin tarvittiin. Samalla oli hän melkein +narrimaisuuten asti "jumalinen", ja katolisuskon voittokulku ympäri +maailmaa oli hänen mieli-aatteenaan. Naiset tästä loistavasta +ristiritarista erinomattain pitivät, -- ja hän heistä. + +Tämmöinen oli se mies, jota Velasquez tahtoi käyttää omiin +valloitus-tarkoituksiinsa. Cortez oli hänen sihteerinään ja samalla +myöskin tuomarina San Iagossa, niinikään naimisissa erään Velasquezille +sukulaisuudessa olevan naisen kanssa. Kun laivasto oli lähtemäisillään, +katui Velasquez kauppaansa ja aikoi ottaa päällikkötoimen Cortezilta +pois, mutta tämä sai hyvissä ajoin tiedon Velasquezin tuumasta ja +purjehti tiehensä ihan hänen nenänsä alta, jättäen suuttuneen +kuvernöörin rannalle kiroilemaan. + +Retkikunnassa oli 400 miestä espanjalaista jalkaväkeä, 200 indiaania, 16 +ratsumiestä ja 14 kanoonaa. Laivoja oli 11. Cortezin kenraalikuntana oli +loistava joukko nuoria aatelismiehiä: hurjan urhokas ja iloinen ritari +Pedro deAlvarado, ponteva Velasquez de Leon, Hondurasin valloittaja +Cristoval d'Olid, jaloluontoinen Gonzalo de Sandoval, retken +historioitsija Bernal Diaz y.m. Kaksi pappiakin oli muassa. + +Laivasto laski mannermaalle mainitun Tabascon luona, jonka asukkaat +nyt tekivät jyrkkää vastarintaa, kunnes koko päivän taisteltuaan +taipuivat rauhaan ja sitten siinä uskollisesti pysyivätkin. Heidän +kazikiltaan sai Cortez lähtiessään muiden lahjojen joukossa kauniin +orjattaren, Marinan, joka seurasi Espanjalaisia tulkkina ja muutenkin +oli Cortezin hyvänä enkelinä koko tällä monimutkaisella matkalla. +Huhtikuun 21 p:nä 1519 saavuttiin Mexikon valtakunnan alueelle ja +noustiin maalle nykyisen Vera Cruz'in tienoilla. Täällä tuli Mexikon +keisarin maaherra Cortezin puheille ja pyysi saadaksensa tietää mitä +vieraat tahtoivat. Cortez vastasi tulevansa suuren, merentakaisen +hallitsijan käskystä, tuodakseen keisarille lahjoja ja kirjallista +sanomaa, ja pyysi vapaata pääsyä maan pääkaupunkiin. Mexikolainen +maaherra silloin toimitti juoksijain kautta, jotka valtakunnan hyvillä +teillä kuljettivat postia, keisarille tiedon muukalais-armeijan tulosta. +Sanoma oli piirretty hieroglyfi- eli kuvakirjaimilla agavepaperille, -- +kirjoitustapa, jossa vanhat Mexikolaiset olivat saavuttaneet +hämmästyttävän taidon. + +Mexikon valtakunta, jonka kanssa Cortez nyt oli tullut ensimäiseen +tuttavuuteen, ulottui maya-valtiosta Yukatanissa Coloradon ja Rio del +Norten erämaihin asti. Rannikon alangoilta nousi maa, jonka yhteisenä +nimenä oli Anahuak, vähitellen sisämaan ylätasangoille, laaksojen ja +ylänköjen vaihdellessa monin kerroin. Majesteetilliset vuorikeilat, +joista useat oli tulivuoria, kohottivat siellä täällä lumipeittoiset +huippunsa pilviin. Noin 30 penikulmaa rannikolta oli Mexikon ylälaakso, +mainiosti viljelty tasanko täynnään kukoistavia kaupunkeja ja kyliä. +Keskeltä laaksoa kohtasi ihastuneen matkustajan silmää, joka +ympäröivältä vuorelta katseli sinne alas, viisi järveä, joiden kohdalta +suuren pääkaupungin palatsit ja temppelitornit välkkyivät auringon +valossa. Se oli Tenochtitlan, sittemmin Mexikoksi nimitetty. + +Maan korkea kukoistus oli saanut alkunsa Toltekeista, lahjakkaasta +nahua-kansasta, joka täällä 500 vuotta oli rauhan töitä harjoittanut ja +perustanut rauhalle rakennetun vakiomuodon. Tieteet ja taiteet olivat +heidän aikanaan saavuttaneet huomattavan asteen. Varsinkin kutoma- ja +metallitöissä olivat Toltekit mestareita. Mutta tapojen ylenmääräinen +hienostuminen oli vaikuttanut turmiollisesti kansan sotalaitokseen, ja +toiset, voimakkaammat heimokunnat ottivat maan haltuunsa. Espanjalaisten +tullessa oli vallalla Aztekien sotainen sukukunta, joka entisten +valtain raunioille oli perustanut mahtavan pappis- ja sotilasvaltion, +laskien voitetut heimokunnat osittaiseen orjuuteen. Toltekien aikana oli +sotajumalan verinen uhripalvelus jättänyt sijaa lempeämmille +uskonnollisille menoille, mutta Aztekit sen jälleen elähyttivät; ja +monen voitetun vihollisen veri juoksi taas Huitzilopochtlin, +sotajumalan, alttarilla. Muinoin rajoitettu kuninkaanvalta oli Aztekien +hallitessa käynyt melkein rajattomaksi yksinvallaksi. Pappis- ja +sotilassäädyt olivat mahtavimmat. Varsinainen kansa, suuri enemmistö, +kitui osittaista orjuutta, ja valloitetut naapuriheimot vihasivat +Aztekien rasittavaa iestä. Kuitenkin olivat Aztekit huolellisesti +säilyttäneet maan aineellisen sivistyksen, osaksi sen henkisenkin. +Paitsi julmaa Huitzilopochtlia, sota- ja kansallisjumalaansa, palvelivat +hekin ylimmäistä olentoa, "tuntematonta jumalaa", sekä lempeää +Tezkatlipokaa, "maailman sielua". + +Huitzilopochtlin alttarille oli kukistettujen heimokuntain kuitenkin +joka vuosi suorittaminen alentava verivero, ja he ikävöivät pelastusta +ikeestänsä. Tätä ikävöimistä ilmaisi taru valkoisesta ja lempeästä +Quetzalkoatlista, puolijumalasta, joka muka kerran oli opettanut +Anahuakilaisille maanviljelyksen ja lempeitä, puhtaita tapoja, mutta +sitten Huitzilopochtlin palvelusta paeten kadonnut itäisen meren +avaruuteen, josta hän kuitenkin kerran oli palaava takaisin pystyttämään +uudestaan Toltekien valtaa Anahuakin asukkaiden onneksi. + +Mexikon hallitsijana Espanjalaisten tullessa oli nyt azteki Montezuma, +julman Huitzilopochtlin harras palvelija, mutta heikko ja taika-uskoinen +ruhtinas. -- Kun sen tähden rannikkomaaherran kuvallinen kertomus +Cortezin tulosta saapui, luuli Montezuma että jo olikin Quetzalkoatl +maahan tullut valtakuntaansa perimään. + +Käsky pantiin sentähden rannikolle menemään että vieraiden tuli lähteä +tiehensä maasta. Mutta samassa lähetti Montezuma runsaat lahjat: kaksi +suurta kiekkokilpeä, toinen kullasta, toinen hopeasta; kypärin täynnänsä +kultajyväsiä, kauniita kankaita ja joukon kalliita koristuksia. Nämä +kuitenkin vain enemmän kutkuttivat Espanjalaisten kullanhimoa, eikä +paluumatkasta ollut puhettakaan. Cortez vastasi mexikolaiselle +maaherralle ett'ei hän millään mokomin voinut luopua aikeestaan tulla +itse keisarin puheille. + +Valtansa merkiksi perusti Cortez nyt lähelle maalle-nousupaikkaansa +linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Villa rica de la Vera +Cruz (totisen ristin kultainen kaupunki), asetti siihen ennakolta +virkamiehet ja nimitytti itsensä niiden kautta "Espanjan kruunun +nimessä" valloitusretken päälliköksi, tekeytyen siten riippumattomaksi +Velasquezista. + +Montezuman käskystä kieltäytyivät ympärystön asukkaat antamasta +retkeilijöille ruokavaroja, mutta näitä saatiin pohjoisempana olevan +Cempoalan totomakilaiselta kazikilta, jonka vastikään oli täytynyt +notkistua Aztekien ikeen alle, vaan joka heitä vihasi ja vielä uskalsi +niskoitella heitä vastaan. + +Jätettyään 150 miestä varustusväeksi Villa Ricaan ja kapinallisen +vehkeen johdosta upotettuaan laivansa, jott'ei kenkään voisi +ajatellakkaan peräytymistä -- lähti Cortez elokuun 16 p:nä matkalla maan +sisäosaan 300 jalkamiehen, 15 ratsun ja 7 tykin kanssa. Cempoalassa +yhdistyi hänen joukkoonsa 1,300 totomakilaista soturia. + +Kolmen päivän vaivaloisen matkan perästä saavuttiin Tlascala eli +"Leipämaa" nimisen vapaavaltion alueelle. Tämä tasavalta oli niinikään +sotakannalla Aztekeja vastaan, jotka senkin tahtoivat laskea valtansa +alle. Sen kansa oli Anahuakin urhokkaimpia heimokuntia, ja sen vapaat +miehet pitivät menestyksellä puoltaan Aztekien anastushankkeita vastaan. +Mutta Euroopalaisia pitivät Tlaskalaiset vihollisina, ja vasta ankarain +tappelujen perästä ratkaisivat Cortezin kanoonat taistelun +Espanjalaisten eduksi. Tlaskalan urhokas, ritarillinen sotapäällikkö +Xikotenkatl lakkasi taistelemasta ainoastaan hallituksen +nimenomaisesta käskystä; ja nyt syntyi Espanjalaisten ja Tlaskalan +miesten kesken liitto, jonka nämä loppuun asti vilpittömästi pitivät. + +Cortez oli uskonnollisessa innossaan tähän-astisilla lepopaikoilla +hävittänyt maan-asukkaiden jumalain-kuvat, ripustuttaen heidän +temppeleihinsä sen sijaan neitsyt Maarian ja muiden pyhimysten kuvia: +mutta Tlaskalassa sai varovainen espanjalainen pappi hänet tästä +hankkeesta luopumaan. Tlaskalan miehet pitivät kovasti kiinni +uskonnollisestakin arvostaan, ja heidän pyhimpiä tunteitansa olisi ollut +vaarallista käydä liian kovasti loukkaamaan. + +Tlaskalasta kuljettiin rikkaasen Cholula nimiseen kauppakaupunkiin, +jonka asukkaat Montezuman käskystä yrittivät vastarintaa; mutta Cortez +houkutti kaikki heimokunnan päälliköt suureen temppelipihaan ja +surmautti heidät petollisesti kaikki tyyni, jonka jälkeen +Tlaskalaisetkin ryntäsivät kaupunkiin ja teurastivat yhdessä +Espanjalaisten kanssa tuhansittain paikkakunnan viattomia asukkaita, -- +urosteko, joka historiassa on saanut nimityksen "Cholulan verilöyly." + +Huhu tästä hirmutyöstä kävi Cortezin edellä, eikä enää mikään kaupunki +Espanjalaisten tiellä uskaltanut häiritä heidän kulkuaan. +Popokatepetl'in (Suitsuavan vuoren) ja Iztaccihuatl'in (Valkoisen +neitsyen) nimisten vuorijättiläisten välistä kuljettiin nyt Mexikon +ihanaan laaksoon. Mitä lähemmälle pääkaupunkia tultiin, sitä enemmän +hämmästytti retkeläisiä seudun rikkaus ja viljelyksen loisto. Noiden +kaunisten järvien ympärillä, jotka nyt ovat melkein kauttaaltaan kuivina +ja muunnettuina suola-aroksi, oli sadottain kyliä ja kaupunkeja; ja +vesillä vilisi tuhansittain aluksia ja lautoille rakennettuja +puutarhoja; jotka kaikki kulkivat pääkaupunkiin päin. Tämän kiiltelevät +palatsit ja temppelit (teokalliot) näkyivät jo kaukaa. Maatie tähän +kaupunkiin, joka oikeastaan oli saarella suurimmassa järvessä, meni +pitkin neljää patoa; ja kun näihin rakennetut vipusillat nostettiin +ylös, oli pääsy maan puolelta kaupunkiin ehkäisty. Itse kaupunkiakin +risteili lukuisat kanavat. + +Marraskuun 8 p:nä 1519 marssi Cortezin joukko sisään Tenochtitlaniin. +Montezuma, joka kaiken aikaa oli uusilla lahjoilla kokenut saada +vieraita palaamaan, ryhtymättä kuitenkaan mihinkään vastarintaan, oli +itse loistavassa puvussa ja loistavan saattojoukon kanssa vieraita +vastassa. Espanjalaisille annettiin sitten kortteriksi suuri, +linnoituksen tapainen palatsi, johon he asettuivat kuin hyvin +varustettuun sotaleiriin ainakin. Montezuma ja Cortez kävivät nyt +vuorotellen toinen toistaan tervehtimässä, ja Cortez selitti saaneensa +hallitsijaltaan toimeksi kääntää Montezuman ynnä koko hänen kansansa +kanssa kristinuskoon. Montezuma arveli omaa uskoaan yhtä hyväksi ja oli +yhä sittemminkin tässä asiassa taipumaton. Vieraita sanoi hän kuitenkin, +tyhmästi kyllä, luulevansa Quetzalkoatlin jälkeläisiksi ja lupasi maksaa +Espanjan kuninkaalle veroa. Cortez päätti nyt ottaa Montezuman vangiksi, +päästäkseen hänen kauttansa maan herraksi. Niinpä lähti siis hurjan +uskalias espanjalainen päällikkö eräänä päivänä rohkeimpien toveriensa +kanssa Montezuman palatsiin häntä "tervehtimään". Nyt oli vähää ennen +rannikolta tullut tieto että sikäläinen mexikolainen maaherra oli +hyökännyt Villa rican kimppuun, jolloin monta espanjalaista sotamiestä +oli menettänyt henkensä ja heidän päällikkönsä saanut surmaavaan haavan. +Cortez vaati rangaistusta maaherralle[7] sekä että Montezuma itse +joksikin aikaa muuttaisi Espanjalaisten kortteriin, merkiksi +ystävyydestään näitä kohtaan. Montezuma ensimmältä pani vastaan, mutta +kun espanjalaiset ritarit silloin heti paljastivat miekkansa, uhaten +väkivaltaa, suostui hätääntynyt keisari Marinan kehoituksesta Cortezin +vaatimukseen ja seurasi Espanjalaisia heidän kortteriinsa. -- Tästä +lähin oli itse teossa Cortez maan herrana. Hän rupesi Montezuman +pakollisella suostumuksella ja hänen nimessään -- ryöstävien upseeriensa +kautta kokoilemaan "veroa", ja suuret aarteet kasaantui Espanjalaisten +pesään. + +Huhtikuun loppupuolella 1520 tuli tieto rannikolta että muuan +Velasquezin lähettämä sotajoukko, jota johti Pamfilo de Narvaez, oli +saapunut riistämään Cortezilta päällikkyyttä, joka oli annettava +Narvaezille. Silloin riensi Cortez ainoastaan 70 espanjalaisen ja +indiaanialaisen apujoukon etupäässä Narvaezia vastaan, joka Cempoalan +lähellä perin pohjin voitettiin. Hän itse, Narvaez, lähetettiin +häpeällisesti takaisin Cubaan, ja hänen sotajoukkonsa meni Cortezin +puolelle. + +Täll'aikaa oli Alvarado, jonka Cortez oli jättänyt Espanjalaisten +päälliköksi pääkaupunkiin, suuren mexikolaisen juhlan kestäessä +hyökännyt aseettomain juhlivien kimppuun ja siinä tilaisuudessa +hakkauttanut maahan m.m. melkein koko aztekilaisen aateliston. Seuraus +oli aseellinen hyökkäys Espanjalaisia vastaan julmistuneiden +maan-asukkaiden puolelta, ja Alvarado oli pahemmassa kuin pulassa. Mutta +silloin saapui myös Cortez suuresti lisääntyneen armeijansa kanssa ja +pelasti hetkeksi alapäällikkönsä, sulkeutuen taas tuohon hyvään +linnoitukseen. Mexikolaiset kuitenkin katkerassa vihassaan jatkoivat +hyökkäyksiään sitä vastaan, ja kovia kähäköitä oli nyt joka päivä. +Ruokavarat alkoivat Espanjalaisilta loppua; ja viimein päättivät he muun +neuvon puutteessa pyrkiä satimestaan irti. Tätä varten pantiin onneton, +yhä vankina siellä oleskeleva Montezuma pitämään puhetta kansalle, jolle +hänen tuli vakuuttaa ett'ei hän muka ollutkaan vankina sekä kehoittaa +sitä päästämään vieraita rauhassa pois. Mutta tuskin oli hän avannut +suunsa, ennenkun kauhea ulvonta kuului hänen alamaistensa joukosta ja +kiviä ja nuolia sateli hänen ympärillään. Keisari siinä sai surmaavat +haavat ja heitti henkensä kesäk. 30 p:nä, viimeiseen saakka pysyen +kiinni uskonnossaan ja inholla hyljäten espanjalaisten pappien +kääntämis-yritykset. + +Mutta Espanjalaisten täytyi millä hinnalla hyvänsä päästä pois, koska +heidän tilansa nyt kävi yhä tukalammaksi. Niinpä lähtivätkin he yöllä +vasten heinäkuun 1 päivää liikkeelle. Mutta Mexikolaiset olivat +varuillaan. Espanjalaiset olivat tuskin päässeet sille padolle, jota +pitkin heidän oli yrittäminen ulos kaupungista, ennenkun maan-asukkaat +molemmin puolin rupesivat hätyyttämään heitä veneistänsä, edestä ja +takaakin. Pato-aukoista oli vipusillat otettu pois, ja se kuljetettava +silta, jonka Espanjalaiset laskivat ensimäisen aukon poikki, kulkien +siitä yli, romahti toisessa aukossa järveen. Kauhea näytelmä seurasi. +Jälkijoukko tyrkkäsi etummaisia veteen, ja aukko täyttyi pian +kanoonista, hevosista, aseista, varastoista ja kuolevista ihmisistä, ja +tuota hirveää siltaa myöten kulkivat vähäiset loput Cortezin sotaväestä +aukon yli. Hurjan rohkea Alvarado hyppäsi, nojautuen pitkään keihääsen, +jonka alapään hän iski kiinni pohjassa olevaan romuun, muutamasta +tämmöisestä paikasta poikki -- mexikolaisten ja oman väkensäkin +hämmästykseksi ja ihmeeksi. Se oli mainio "Alvaradon hyppäys", "Salto +de Alvarado," jota nimeä tämä paikka Mexikon kaupungissa vieläkin +kantaa. Espanjalaisten lähtö on historiassa saanut nimekseen: +"Surullinen yö" -- La noche triste -- ja ainoastaan 440 miehellä +l,400:stä pääsi Cortez päivän valjetessa manterelle. Espanjalaiset nyt +pyrkivät Tlaskalaan päin. Otumban luona koilliseen järvistä oli heitä +vastassa suuri mexikolainen armeija, joka kuitenkin hajaantui hurjaan +pakoon, sittenkun urhokas Juan de Salamanca oli sen päälliköltä +riistänyt Mexikolaisten sotalipun, hakatessaan itse päällikön maahan. +Nyt marssivat Espanjalaiset Tlaskalaan, jossa levähdettiin. Cubasta tuli +tänne melkoinen apujoukko, ja Cortez ryhtyi uudelleen yritykseensä -- +Mexikon valtakunnan kukistamiseen ja valloittamiseen. + +Tätä varten rakennutti hän nyt laivaston, kolme sotaprikiä, joiden +valmiiksi hakatut laivapuut irtonaisina kuljetettiin ystävälliseen +Tezkukoon Mexiko-järven itärannalla, -- vaivaloinen hinaus maitse, +niinkuin Balboan samankaltainen mainio työ. Saapuneena sotaväkineen +Tezkukoon, liittäytti Cortez laivansa kokoon, työnnätti ne järveen ja +alkoi Tenochtitlanin piirityksen. Tätä kesti puoli kolmatta kuukautta. +Mexikolaisten keisarina oli nyt voimakkaampi mies kuin Montezuma, +nimittäin hänen vävynsä ja veljensä-poika, nuori, urhokas Guatemozin. +Tämä oli varustanut pääkaupunkinsa hyvään puolustustilaan, tehden joka +talosta linnoituksen; ja Mexikolaiset sotivat isänmaansa, kunniansa ja +henkensä puolesta kuin sankarit, pelkäämättä kuolemaa, pelkäämättä +nälkää, joka lopulta kävi piiritetyssä kaupungissa kauheaksi. Näytelmiä +Jerusalemin kauhistuksesta oli nähtävänä, mutta kerta toisensa perästä +syöstiin hyökkäävät Espanjalaiset takaisin. Viimein -- kun läheiset +heimotkin, jotka vihasivat Aztekien yliherruutta, olivat yhtyneet +Espanjalaisiin -- päätti Guatemozin, kaikilta tahoilta ahdistettuna, +suljettuna linnaansa, pujahtaa pois etsimään apujoukkoja kauvempaa +maaseuduilta. Silloin äkkäsivät hänet Espanjalaiset, ja urhoollinen +keisari puolisoineen joutui vangiksi. Päällikön kukistuttua murtui +Mexikolaisten vastarinta. Kaupunki, nyt suureksi osaksi raunioina, +antautui. 200,000 oli kaatunut sen piirityksessä. Huolimatta +hävityksestä, oli Espanjalaisten sotasaalis ääretön. Mutta kun arveltiin +vangitulla keisarilla olevan vieläkin suuremmat aarteet piilossa, +pantiin hän polttolavalle, tunnustusta varten kidutettavaksi. Guatemozin +ei kuitenkaan mitään "tunnustanut", jonka tähden Cortez hänet pelasti +palamasta, mutta sittemmin kuitenkin mestautti. + +Mexiko oli valloitettu. Pääkaupungin kanssa alistui koko maa, koko +Anahuak. Espanjalaiset jakasivat viljelysmaat keskenänsä, ja kotimainen +väestö tehtiin orjiksi. Kristillisten pappien uskonnollinen hurjuus ja +sotamiesten raakuus oli hävittänyt kaikki, mikä vain oli minkäänlaisessa +yhteydessä vanhan viljelyksen ja sivistyksen kanssa. Anahuakin +kirjalliset muistomerkit ja parahimmat näytteet Toltekien taiteesta +korjasi murhaava liekki. Ikivanha kultuuri vaipui ikuiseksi hautaan. +Kristittyjen kirkkoja kohosi teokalliojen paikoille, ja ihan uusi Mexiko +kasvoi vähitellen vanhan raunioille. Joukko espanjalaisia perheitä +muutti Cubasta tänne. Valloitettu maa sai nimekseen Uusi Espanja, ja +Cortez tuli kuninkaan käskynhaltiaksi. + +Sivistysvallat Guatemala ja Yukatan valloitettiin sitten, ja nyt +Cortezin alapäälliköt saivat tilaisuutta osoittaa johtaja-kuntoansa. -- + +Mexikon valloittajalla oli vihollisia, jotka Espanjan hovissa syyttivät +häntä itsevaltaisista pyrinnöistä ja yhteisten varojen tuhlaamisesta. +Hän matkusti v. 1527 Espanjaan puolustamaan itseänsä, ja loistavasti +häntä kohdeltiin, mutta Mexikon sivilihallinnon Cortez menetti. Hän +vetäytyi suurille tiluksilleen Oaxaca-laaksossa, mutta ryhtyi sittemmin +jälleen merilöytöihin. Niinpä hänen toimestaan löydettiin Californian +niemimaa v. 1533 ja perustettiin sinne Culiacan niminen siirtokunta. +Sivilimaaherra Mendoza viimein kielsi Cortezin haaskaamasta väkeä +tämmöisiin yrityksiin. Silloin hän uudestaan, v. 1540, lähti Espanjaan +-- valittamaan. Mutta täällä ei nyt enää "Aztekien teurastajasta" +piitattu. Niinkuin ennen Colombo hännysti hän nyt hovin perässä +kaupungista kaupunkiin, saamatta koskaan ratkaisevaa vastausta. Mexikoa +Cortez ei enää nähnyt. Hän kuoli joulukuun 2 p:nä 1547 lähellä Sevillaa. +Ruumis vietiin sittemmin Uuteen Espanjaan; mutta 1823 vuoden +vallankumouksessa katosi kirstukin, jossa lepäsi Mexikon valloittajan +luut. + + + + +VII. + +Francisco Pizarro. Etelä-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus. + + +Panamassa, jossa espanjalaisia seikkailijoita ja rosvoja tällä +kultaisella aikakaudella aina oli varastossa, sattui eräänä kauniina +päivänä yhteen kolme etevää kappaletta tästä kunnioitettavasta +ihmisluokasta. Ne olivat: Francisco Pizarro, vanha kavalasilmäinen +tuttavamme Balboan retkeltä; Diego Almagro, maailman mierolainen, +jonka syntyperää ei kenkään tiennyt, kiivas, intohimoinen, mutta +hyväsydäminen, vilpitön, suoraluontoinen lurjustelija; sekä Hernando de +Luque, Panaman kirkkoherra. + +Tämä kolminaisuus nyt teki keskinäisen liiton muutaman kultamaan +valloittamista varten, joka oli etelässä päin Panamasta ja josta Pizarro +oli kuullut puhuttavan jo Balboan retkellä. Siellä oli tähän asti käynyt +ainoastaan Pascual Andagoya, Nicaraguan vallottajia, mutta +pikimmältään vain ja sen pohjois-päässä, nykyisen Columbian rannikolla. +Maakunnan nimi oli Biru, ja sen mukaan sai sitten koko maa nimensä: +Biru eli Peru. Andagoya oli matkallaan kuitenkin saanut kutkuttavan +käsityksen maan mahtavasta viljelyksestä ja äärettömästä rikkaudesta. +Hän itse pian kuoli, mutta jätti löytönsä perinnöksi Pizarrolle. + +Mikä mies oli oikeastaan Pizarro, Amerikan kultarikkaimman maan +valloittaja? Syntyisin oli hän, kuten Balboa ja Cortez, Estremaduran +maakunnasta Espanjassa, muutaman sotaherran äpärä-poika, joka +nuoruudessaan paimensi isänsä lampaita, karkasi jonkun tepposen tähden +saamansa rangaistuksen perästä tiehensä ja viimein kruunun sarkoja +kulkiessaan joutui San Domingoon. Täältä teki hän Hojedan retkikunnassa +matkan Venezuelaan ja pääsi uhkarohkeutensa palkaksi Hojedan +alapäälliköksi. Dariassa oli hän palvellut Balboaa ja sittemmin Avilan +ja Andagoyan miesten joukossa ollut osallisena Nicaraguan +valloituksessa. Pizarron kasvatus oli ollut joteskin huono. Hän ei +osannut lukea eikä kirjoittaa. + +Sitä ei liioin osannut Almagro. Kun Luquen kanssa tehty sopimuskirja, +jonka mukaan tämän tuli panna rahat retkikunnan varustamiseen ja +Pizarron ja Almagron sitä johtaa, oli kunkin nimikirjoituksella +vahvistettava, ei Pizarro eikä Almagro saanutkaan itse nimeänsä sen +alle, vaan vieraan-miehen täytyi ne siihen piirtää. Mutta välikirja oli +yhtä voimakas kuitenkin, ja vuonna 1524 lähti retkikunta Birun +valloittamista varten liikkeelle, joteskin huonosti varustettuna. +Kaikkialla, missä retkeläiset astuivat maalle Etelä-Amerikan +luoteisrannalla, tekivät maan-asukkaat tehokasta vastarintaa. Viimein +palasi Almagro takaisin Panamaan hakemaan apuväkeä ja ruokavaroja, mutta +Pizarro 12 miehen kanssa jäi pienelle Gorgona nimiselle saarelle +kärsimään kaikellaista kauheaa puutetta. Seitsemän kuukautta viettivät +nämä argonautit autiolla luodollaan, kunnes vihdoin Almagro palasi, +jolloin matkaa jatkettiin Guayaquil-lahden etelärannalle asti, jossa oli +suuri ja rikas kauppakaupunki Tumbez. Täällä tervehdittiin +retkeilijöitä vieraanvaraisesti, ja Pizarro näki niin mahtavia enteitä +Perun voimasta ja vallasta, että hän sillä kertaa jätti asiansa sikseen +ja päätti hakea kannatusta itse Espanjasta. + +Joulukuussa 1527 tapaamme Pizarron siis hänen kotimaassaan -- vieläpä +vanhassa La Rabidan luostarissa; ja siellä hän puolestaan odottamatta +tapaapi Cortezin, joka nyt on omilla asioillaan Espanjassa. He joutuvat +pakinoihin keskenänsä, -- ja Pizarro näkyy oppineen paljon vanhalta +valloittaja-mestarilta, sillä hänen vastainen politiikinsa on itse +teossa ainoastaan uskollinen kopia Cortezin menetystavasta, julmuudessa +vain sitä melkoisesti mahtavampi. + +Keisari Kaarle viides suostui Pizarron yritykseen ja antoi hevoset, +aseet ja muut sotatarpeet. Itse tuli Pizarron hankkia laivat ja +sotaväki. Vastaisten voittomaiden käskynhaltiaksi hän tulisi, Almagro +saisi osakseen jonkun suuren kaupungin ja Luque pääsisi piispaksi. Ne +kaksitoista, jotka olivat pysyneet Pizarron luona Gorgonasaarella, +tehtiin aatelismiehiksi. + +Tammikuussa v. 1531 purjehti Pizarro Panamasta kolmella laivalla. +Matkalla yhtyivät häneen Sebastian de Benalcasar ja Hernan de Soto. +Retkikunnan tullessa Tumbeziin oli sen yhteinen sotavoima 340 miestä ja +37 hevosta. Päällikön kolme veljestä, Juan, Hernan ja Gonzalo Pizarro, +oli myöskin muassa. Ja nyt alkoi ryöväriretki. + +Mutta heittäkäämme heidät hetkeksi Tumbeziin, katsellaksemme sitä +valtakuntaa, joka nyt oli ryöstettävä, -- ei, vaan "valloitettava" ja +"tehtävä osalliseksi kristinuskon ja euroopalaisen sivistyksen +siunauksista", kuten tavalliseksi tullut virallinen lauseparsi kuuluu. +Tämän valtakunnan alueena oli koko se ylänkö, joka suurena kaarena +ulottuu Antillien merestä pohjassa Chiliin etelässä. Siihen kuuluivat +siis sekä nykyinen Peru että Bolivia, Ecuador ja Columbia. Leveästä +rannikko-tasangosta nousevat Andien kaksinkertaiset ja kolmikertaiset +jyrkät selänteet, ja näiden välissä on pitkät ylätasangot, jotka osaksi +ovat erittäin hedelmällisiä. Vuoriselänteistä kohoaa pitkät ryhmät +korkeita tulivuori-keiloja. Tälle ylängölle johtaa rannikkotasangolta +jyrkät, vaikeat tiet. Idässä laskee vuorimaa yhtä jyrkästi niihin +ruoholakeuksiin eli "savanneihin" ja aarniometsiin, joissa Orinoco-, +Maranon- ja Madeira-jokien äärettömät lähdeverkot risteilee. Pohjassa +juoksevat Magdalena ja Cauca alas Antillien selälle. Kauvimpana kaakossa +on jylhässä alppimaisemassa suuri Titicaca-järvi monine saarineen. Maa +sen ympärillä on hedelmällistä seutua, ikivanhan viljelyksen koti. +Täällä, näet, Ayamara, Amerikan ehkä vanhin sivistyskansa, saavutti +sen korkean kultuurikannan, josta vieläkin ovat todistamassa Titicacan +suurimmalla saarella löytyvät valtavat temppelirauniot. -- Ayamaraa +seurasivat Quechua- ja Chimu-kansat, jotka Perun ja Quiton +ylälaaksoihin perustivat samallaisia kultuurivaltioita. He palvelivat +luonnon-esineitä, erittäinkin aurinkoa, jolle oli rakennettu kauniit, +kullalla koristetut temppelit. Auringon-jumalan alttarilla paloi +alituinen tuli, jota pitivät vireillä naispapit, kuten Vesta-neitsyet +Roomassa. Kullat ja hopeat käytettiin temppelien koristamiseen. -- +Näiden vanhimpien nahua-kansojen tavat olivat leppeät. Ihmis-uhria tuli +ainoastaan hyvin harvoin kysymykseen. Kastilaitos oli siten vallalla, +että poika valitsi isänsä elinkeinon. Mahtavin oli täälläkin +pappissääty, josta ruhtinas, inka, otettiin. Hänen valtansa oli +rajaton. Pappissäätyä lähinnä vaikutti sotilas- ja virkamies-sääty. +Sotilailla oli komeat, joko kullalla ja hopealla tai vaskella +päällystetyt puiset kypärit, haarniskat moninkertaisesta +puuvillavaatteesta, kilvet, miekat, keihäät, vaskiset, pronssiset tai +kiviset nuijat ja tapparat. Rautaa ei täälläkään tunnettu. -- Maa oli +yhteismaana ja jaettiin viljeltäväksi joka vuosi uudestaan perheiden +kesken, melkein niinkuin meidän aikanamme Venäjällä. Ja se oli hyvästi +viljeltyä. Kuivalla maaperällä johdettiin kanavain kautta vettä +vainioille. Lannoitukseksi käytettiin guanoa, linnunlantaa. Maissi, +hirssi, banaanit ja maaperunat olivat tärkeimpinä viljelyskasvina. -- +Kansalaisten jokapäiväinen elämä oli tarkoin määritelty, eri maakuntien +asukkailla eri puvutkin. Kuolleille osoitettiin suurta kunniaa. Niiden +ruumiit balsamoittiin ja säilytettiin muumioina maanalaisissa +hautakammioissa kaikkine aseineen ja työkaluineen, vaimot +talontarpeineen ja koristuksineen, lapset leikkikaluineen. Tämä tapa on +tehnyt mahdolliseksi että me vielä tänä päivänäkin, huolimatta +Espanjalaisten raatelevasta hävitystyöstä, voimme saada käsitystä +vanhain Perulaisten koti-elämästä. --Rakennustaidossa, kutoma- ja +metalli-teollisuudessa olivat he Toltekien vertaisia. Heidän muhkeat +temppelinsä ja palatsinsa ihmettävät vielä raunioinakin matkustajan +silmää. Mutta erittäinkin ovat huomattavat tämän kansan oivalliset +tierakennukset. Komea inkatie, joka Cuzcosta ulottui 150 suom. +penikulmaa pohjoseen, oli tehty tasaisista neliskulmaisista +kivimöhkäleistä, oli 20-25 jalkaa leveä, suora, oli varustettu tuuheilla +istutuspuilla ja jokipaikoissa kivi- tai puusilloilla; laaksojen seiniä +ylös veivät pitkät, vuoreen hakatut portaat. Penikulmakivet osoittivat +tien pituutta, ja joka toisella penikulmalla oli mukavat majatalot. Inka +ja ylhäiset kulkivat kantotuolilla, muut ihmiset jalkaisin. Kuormiakin +kuljetettiin ihmisten hartioilla taikka laama-eläimen selässä. Peru +olikin Euroopalaisten tullessa ainoa maa Amerikassa, jolla oli mitään +kuorma-eläintä. Nämä elukat olivat valtion omia, ja kukin perhekunta sai +kuninkaallisilta tiluksilta säädetyn määrän villoja vuosittain. + +Postikuljetusta toimittivat, kuten Mexikossa, pikajuoksijat. Kirjoitusta +eivät Perulaiset tunteneet, mutta sen virkaa toimitti muuan omituinen +keksintö, n.s. qvipus, s.o. kimppu erivärisiä, solmuilla varustettuja +nuoria, joiden eri pituus ja väri yhdessä erilaisten solmujen kanssa +osoitti eri käsitteitä ja ajatuksia. Niiden kautta saattoivat +kuninkaalliset käskynhaltiat maakunnissa lähettää pääkaupunkiin +toisinaan varsin seikkaperäisiä tietoja. + +Quechua itse nimittivät maatansa Tehuanlefuyu, Maailman neljä nurkkaa. +Inkavallan siellä oli perustanut Manco Capac 11:llä vuosisadalla ja +sotien kautta sitä laventanut. 15:llä vuosisadalla oli Huaynan Capac +valloittanut Chimu-valtakunnan pohjosessa, joka hänen kuollessaan jäi +Atahualpalle, hänen nuoremmalle pojalleen. Vanhempi poika, Huascar, +hallitsi Cuzcossa. Juuri ennen Espanjalaisten tuloa oli veljesten kesken +syntynyt sota, jossa Atahualpa oli voittanut ja saanut vangiksi +vanhemman veljensä. Täten koko "Maailman neljä nurkkaa" nyt totteli +Atahualpan valtikkaa. + +Tästä veljessodasta oli Pizarro saanut Tumbezissa tietoa ja päätti +käyttää sitä hyväkseen. Oleskeltuaan kauvemman aikaa Puna nimisellä +suurella saarella, jonka asujamissa hän pani toimeen hirvittävän +verilöylyn, jatkoi Pizarro matkaa eteläänpäin. Punta Parinassa, +Etelä-Amerikan läntisimmällä niemellä, noustiin maalle, perustettiin +San Miguel niminen siirtokunta ja linnoitus, ja marsittiin sitten taas +-- nyt enää ainoastaan 100 jalka- ja 68 ratsumiehellä -- etelää kohti, +kunnes lokakuun 1 p:nä 1532 tultiin Caxamarcaan, jossa Atahualpa oli +leirissä 40,000 miehen kanssa. Tämä oli ennakolta lähettänyt Pizarrolle +lahjoja ja ystävällisen kutsumuksen. Espanjalaisille annettiin +kortteriksi uhkea rakennus, jonka pihaan Atahualpa hovineen päivineen ja +lukuisa saattojoukko ylhäisiä soturia niinikään muassaan tuli heitä +tervehtimään. Silloin astui muuan espanjalainen pappi esiin ja piti +Atahualpalle pitkän puheen Kristinuskosta ja Rooman paavista, Kristuksen +käskynhaltiasta maan päällä, kehoittaen Perulaisten kuningasta heti +tunnustamaan tätä käskynhaltiaa ja kääntymään vieraiden uskoon. Tulkki +teki tämän puheen vieläkin pontevammaksi. Atahualpa kysyi mistä pappi +oli saanut tämän tietonsa ja uskonsa. Tämä ojensi hänelle raamatun. +Kuningas piti kirjaa korvansa edessä, kuunteli sitä hetken aikaa, mutta +lausui sitten: "Eihän se sano mulle mitään", ja heitti kirjan +väliäpitämättömästi maahan. "Voi!" huudahti suuttunut pappi, +"Evankeliumi on häväisty! Aseisin, kristityt! Kostakaa noille +jumalattomille pakanoille!" Pizarro antoi merkin jo ennakolta sovittuun +petolliseen hyökkäykseen. Atahualpa otettiin vangiksi -- aavistamattansa +ja hämmästyneen seurueensa kauhuksi --, hänen hoviväkensä teurastettiin, +ja espanjalaisten kanoonat ja sotaväki joko tappoivat tai ajoivat pakoon +sotilaat. Neljä tuhatta kuollutta jäi paikalle. -- Sitä laatua oli +kristittyjen valloittajien urostyöt. + +Vankina ollessaan antoi Atahualpa nyt salaisesti toimittaa veljensä +Huascarin päiviltä pois, koska hän pelkäsi että Pizarro nostattaisi +tämän valta-istuimelle. Kullannälkäisiä Espanjalaisia tyydyttääkseen +lupasi hän täyttää huoneen, jossa häntä pidettiin vankina ja joka oli 22 +jalkaa pitkä ja 17 jalkaa leveä, kullalla niin korkealle kuin hän itse +ulottui. Tämä kultaläjä olisi hänen lunastushintansa. Pizarro siihen +suostui, -- ja nyt alkoi kauhea ryöstö. Maan temppeleistä vedättivät +espanjalaiset sotilasparvet kultaa ja jalokiviä äärettömät aarteet. +Kullan arvo yksistään lienee noussut noin sataan miljoonaan Suom. +markkaan, mikä summa siihen aikaan oli monta vertaa arvoisempi kuin nyt. +Pizarro piti itseään varten 312,000 dukaatia, jokainen ratsumies 19,400 +dukaatia j.n.e. + +Nyt vaati Atahualpa päästäksensä vapaaksi, koska hän todellakin oli +vankihuoneensa kullalla täyttänyt. Mutta mitä teki Pizarro? Hän asetti +tuomio-istuimen, joka huomasi Perun onnettoman keisarin +jumalanhäpäisijäksi -- tämä kun oli viskannut raamatun jalkoihinsa --ja +tuomitsi hänet kuolemaan. Elokuun 29 p:nä 1533 Perun onneton kuningas +kuristettiin nuoralla kuoliaaksi. -- Pizarro asetti valta-istuimelle +jonkinmoisen valekuninkaan, joka tunnusti Espanjaa yliherruuden ja +tyytyi kaikkiin Pizarron tekoihin. Tämä nyt marssi 500 miehellä +pääkaupunkiin, Cuzcoon, joka jätettiin espanjalaisten ryöstettäväksi. +Ihanat temppelit ja palatsit hävitettiin, kuninkaiden hautakammiotkin +ryöstettiin paljaiksi. Kaupunki ei ollut pienimpiä, koska sen asukkaita +siihen aikaan sanotaan olleen päälle 2 sataa tuhatta. + +Seuraavana vuonna, 1534, valloitti Benalcazar pohjoisenkin +valtakunnan, ja koko inka-valta siten tuli Espanjan alusmaaksi. +Asettamansa varjokuninkaan kautta hallitsi Pizarro koko maata. +Kapinayrityksiä tosin tehtin, mutta Perulaiset olivat tottuneet +yksinvaltiaan holhouteen, ja tämmöisen ankaran johdon puutteessa eivät +he kyenneet maatansa puolustamaan. Yritykset tukehtuivat, ja +Espanjalaiset raivosivat onnettomien asukkaiden keskuudessa pahemmin +kuin raatelevat pedot. Muuan espanjalainen historioitsija on laskenut +että valloituksen ensimäisinä vuosina enemmän kuin puolitoista miljoonaa +maan alkuperäisiä asukkaita hukkui miekkaan ja nälkään. + +Pizarro oli maan valloituksen perästä ryhtynyt valtakunnan +"järjestämiseen", s.o. kaikki viljelysmaat jaettiin voittajien kesken, +ja alkuväestö tehtiin orjiksi. Uusi pääkaupunki, Lima, perustettiin. + +Inkain valta oli loppunut veljessotaan, Espanjalaisten alkoi hurjalla +puoluetaistelulla. Pizarron ja hänen yhtiökumppaninsa Almagron väli oli +kauvan ollut kireällä. Päästäkseen kilpailijastaan, toimitti hänet +viekas Pizarro kesällä v. 1535 valloitusretkelle etelämpänä olevaan +Chiliin. Sieltä ei Almagro löytänyt mitään kultaa, jonka tähden hän, +sanomattomia matkavaivoja kärsien, palasi takaisin. Hänen 2-vuotisesta +retkestään ei ollut muuta tulosta kuin että hän ensimäisenä +euroopalaisena pohjosesta päin oli päässyt sille paikalle Etelä-Amerikan +rannikolla, johon asti Magalhaens aikoinaan oli tullut etelästä. -- +Poissa ollessaan oli Almagro kuninkaallisen valtakirjan kautta tullut +nimitetyksi itsenäiseksi käskynhaltiaksi kaikissa maissa 1° 20' pohj. +leveysasteen eteläpuolella, mutta Perulaiset olivat oman valitsemansa +inkan johdolla tehneet uuden kapinan ja valloittaneet Cuzcon, jonka +tosin veljekset Hernan ja Gonzalo Pizarro olivat saaneet takaisin, vaan +jota taasen inka Manco piiritti. Almagro nyt palatessaan marssi tätä +inkaa vastaan, voitti hänen sotajoukkonsa ja kehoitti Pizarro-veljeksiä +luopumaan Cuzcosta, jonka hän arveli sijaitsevan hänen alueellansa. Kun +veljekset panivat vastaan, otti Almagro pesälinnan väkirynnäköllä ja +vangitsi molemmat Pizarrot. Juan Pizarro oli kaatunut entisessä +piirityksessä. Gonzalo pääsi karkuun, ja Francisco Pizarron +toimeen-paneman petollisen sopimuksen kautta joutui Hernankin taas +vapaaksi. Mutta tuskin oli tämä päässyt liikkumaan, ennenkun suuri +sotajoukko hänen johdollaan oli sairaana makaavan Almagron kimpussa. +Almagro voitettiin huhtikuussa 1538; pizarrolainen sota-oikeus tuomitsi +hänet kuolemaan, ja heinäkuun 8 p:nä vietiin hänen kuristettu ruumiinsa +ulos vankihuoneesta. + +Nuori Diego Almagro koki sitten saada takaisin isänsä käskykuntaa, ja +kumpikin puolue lähetti asianajajansa Espanjaan. Pizarron edustaja oli +hänen veljensä Hernan, Almagron pyöveli, joka kuitenkin kotimaahan +tultuansa heti pantiin vankeuteen, häntä kun epäiltiin Almagrolaisten +lähettilään myrkyttämisestä. Hän sittemmin vankeuteen kuoli. Mutta +Espanjasta lähetettiin Perun asioita suorittamaan Vaca de Castro. + +Täll'aikaa oli kuitenkin Francisco Pizarro itse saanut surmansa. +Muutamat nuoret Almagrolaiset olivat kesäkuun 26 p:nä 1541 tunkeuneet +hänen palatsiinsa ja pistäneet hänet sekä hänen nuorimman veljensä, +Martin'in, väkipuukoilla kuoliaaksi. Perun valloittaja oli silloin 63 +vuoden ijässä. + +Gonzalo Pizarro, viidestä veljeksestä ainoa henkiin jäänyt, oli +edellisenä vuonna saanut käskykunnakseen pohjoisen valtakunnan, mutta +Castron käskystä täytyi hänen siitä luopua ja vetäytyä takaisin suurille +maatiluksilleen nykyisessä Boliviassa. Diego Almagroa, joka Pizarron +murhan jälkeen piti herruutta eteläisessä Perussa, vaati Castro +niinikään luopumaan. Mutta Diego teki vastarintaa. Silloin ryntäsi +Castro sotavoimalla häntä vastaan ja voitti hänet. Diego mestattiin. + +Castro palasi Espanjaan. Kun uusi kuninkaallinen käskynhaltia Vasco de +Vela tahtoi panna käytäntöön uutta lakia, joka sääti suojelusta maan +alku-asukkaille, nousivat suuret maatilus-herrat kapinaan, valitsivat +Gonzalo Pizarron päällikökseen ja voittivat kuninkaalliset sotajoukot +Anaquiton luona tammikuun 18 p:nä 1546, jossa Vela itse kaatui. +Voitollinen kapinajoukko huudatti Gonzalo Pizarron koko Perun +käskynhaltiaksi. + +Silloin lähetettiin taas Espanjasta uusi komisarius, tällä kertaa ei +kuitenkaan korkeaa sivili-virkamiestä eikä sotaherraa, vaan kaapuun +puettu pappi, -- Pedro de Gasca. Tämä viisas mies, vaikka tuli ihan +yksinään, sai osan Gonzalon sotajoukosta puolelleen, ja kun vihdoin +huhtik. 9 p. 1548 Pizarron ja hänen sotavoimansa törmäsivät yhteen +Xaquixaguanan laaksossa lähellä Cuzcoa, meni toinenkin puoli Pizarron +joukosta kuninkaallisten puolella. Gonzalo joutui vangiksi ja +mestattiin. + +Siihen päättyivät hurjat puoluetaistelut. Viimeisen Pizarron ja +viimeisen Almagron oli täytynyt kallistaa päänsä mestauskirveen alle. +Inhimillisempi hallitus koetti sitten rauhoittaa maata, ja Gasca palasi +Espanjaan v. 1550. + +Vielä jonkun aikaa nousi perulaisia varjokuninkaita Espanjalaisten +holhouden alaisina inkojen istuimelle, kunnes vuonna 1571 Tubac Amaru, +kotimaisen hallitsijasuvun viimeinen jälkeläinen, kaatui espanjalaisen +kateuden uhrina. Espanjan varakuningas Toledo mestautti hänet julkisesti +Cuzcon torilla. Mutta vieläkin elää maan kukistetuissa alku-asukkaissa +muisto heidän mainehikkaista kuninkaistaan, ja tarina käy että joku +näiden sittenkin elossa-oleva jälkeläinen kerran on nouseva Perun +valta-istuimelle ja palauttava muinaisen mahtavuuden ja loiston. + + + + +VIII. + +Amazonia ja Mississippi-laaksojen löydöt. + + +Gonzalo Pizarro oli veljensä käskynhaltiana Pohjois-Perussa kuullut +puhuttavan idässäpäin muka olevasta uudesta kultamaasta. Etsiäkseen sitä +lähti hän syksyllä 1540 hyvin varustetun retkikunnan etupäässä +Napo-joen laaksoon. Matka tiheiden metsien ja rämeiden läpi oli kovin +vaivaloinen, ja kun tammikuussa 1541 tultiin Napon rannoille, +huomattiin koko seutu täydelliseksi erämaaksi. Pizarro rakennutti +pienen laivan, joka Francisco de Orellanan, taitavan merimiehen, +johdolla kuljetti retkikunnan potilaita sekä raskainta kuormastoa jokea +alaspäin, samalla kun Pizarro itse pääjoukon kanssa kulki pitkin +joen-vartta. Orellana, jolla oli miehistönä 50 henkeä, sai kuitenkin +pian käskyn kulkea edeltäpäin laivalla, koska ruokavarat jo olivat niin +lopussa, ett'ei niitä kaikille riittänyt. Hän, Orellana, siis ohjasi +aluksensa valtavaa jokea alaspäin autioiden seutujen läpi, kunnes +saavuttiin muutamaan väkirikkaasen indiaani-kylään, jossa asukkaat +kohtelivat retkeläisiä hyvin ystävällisesti. Siellä heille myös +kerrottiin "suuresta vedestä", joka olisi etelässä 10 päivän matkan +päässä. Koska paluumatka vastavirtaan olisi vaatinut kovin pitkällistä, +ankaraa soutoa eikä luultavasti kuitenkaan enään olisi tavattu Pizarron +joukkoa hengissä, päätti Orellana jatkaa matkaansa etelään, päästäkseen +ehkä sitten tuota "suurta vettä" myöten Atlantin merelle. Hän aavisti, +näet, että tämä vesi oli sama valtava virta, jonka suut V. Pinzon 40 +vuotta sitten oli löytänyt. -- Pizarro olikin jo, monta viikkoa +odotettuaan Orellanaa, lähtenyt paluumatkalle. Lähes vuosikauden +kestäneen kauhean marssin perästä saapui hänen joukkonsa nälistyneet, +kurjat tähteet takaisin Quitoon. Mutta Orellana rakensi itselleen vielä +toisenkin laivan, johon siirrettiin 30 miestä ja laitettiin matoista ja +mantteleista purjeet. Kymmenen päivän perästä tulivatkin hänen aluksensa +maaliskuun 3 p:nä 1541 "suurelle vedelle". Se oli Maranon-joki, jonka +muuan espanjalainen samanniminen sotamies kuusi vuotta sitä ennen +harharetkillään Panamasta Peruun oli nähnyt sen yläjuoksussa ja antanut +sille nimensä. Orellana nyt saavutti joen noin 200 suom. penikulmaa sen +lähteistä ja 400 sen suusta. Seuraten virran suuntaa purjehti hän siis +nyt itäänpäin. Virta oli par'aikaa tulvillaan; kokonaisia metsikköjä +vyöryi uivina saarina sitä alaspäin, ja pohjaan oli tarttunut tropiikien +jättiläispuita, joiden vedenpinnan alla piilevät latvat tekivät +purjehduksen tällä suunnattoman suurella joella vaaralliseksi. Rannalla +väijyi vihollisia indiaaneja, jotka seikkailijoille tekivät kovaa +kiusaa; mutta melkein nuolen nopeudella kiitivät Orellanan laivat viikko +toisensa perästä eteenpäin. Toukokuun lopussa pääsivät he viimein Rio +Negro nimisen lisäjoen laskupaikalle, jonka ystävällisten asujanten +luona väsyneet matkamiehet saivat levätä monta viikkoa. Runsaat eväät +sieltä saatuaan, purjehtivat he taaskin eteenpäin. Valtava Maranon +laveni lavenemistaan, varsinkin sitten kun oli kuljettu Madeiran suun +ohitse. Johannuksen aikana tuli retkikunta muutamaan kylään joen +pohjois-rannalla, jossa -- kuten Orellana väittää -- asui yksistään +naisväkeä, isoja, vahvavartisia, aseellisia urottaria. Näiden +miehekkäiden naisten mukaan, joita hän arveli muinais-tarun +Amazoneiksi, antoi Orellana jättiläis-virralle sen nimen, joka sillä +vieläkin on: Amazoni-joki (Rio de las Amazonas). Mutta Orellanan +amazoni-satu on -- kuten saman miehen kultainen El doradokin -- +huomattu hänen vilkkaan espanjalaisen mielikuvituksensa tuotteeksi. +Virran kotimainen nimitys sen alajuoksussa oli Amasson, joka sana +suomeksi olisi "veneiden-turmelija;" ja äänteen-yhtäläisyys antoi +aihetta tarinalle. + +Orellanan retkikunnalla oli vielä kestettävänä monet vastukset, m.m. +kuumia kahakoita ihmissyöjäin kanssa pohjois-rannalla, ennenkun he +vihdoin elokuun 3 p:nä saapuivat pohjoiseen suunhaaraan. + +Matka, johon höyrylaivoilta nyt menee ainoastaan puoli toista kuukautta, +oli kaikkine pysähdysaikoineen kestänyt ummelleen viisi kuukautta. +Rohkeat retkeläiset purjehtivat nyt ränstyneine laivoineen valtamerelle +ja pääsivät viimein joulun-aikana 1541 San Domingoon, viisitoista +kuukautta Quitosta lähdettyänsä. + +Tulokset Orellanan matkasta olivat tärkeät. Amazoni-jokea oli kuljettu +koko 400 suom. penikulmaa; oli tultu tuntemaan ääretön joukko +amerikalaisia heimokuntia eri kielineen ja tapoineen; oli löydetty +joki-alue, joka käsittää melkein puolet Etelä-Amerikaa ja jonka läpi +virtailee lukematon joukko päävirran sivujokia. Oli lopuksi nähty +troopillinen luonto, jonka kauneus ja rikkaus sai Espanjalaisia sitä +mielessänsä kuvittelemaan maalliseksi paratiisiksi. Mitään +käytännöllisiä tuloksia ei kuitenkaan Orellanan löytö siltänsä +tuottanut. Tosin hän pari vuotta myöhemmin yritti uuden retkikunnan +kautta perustamaan siirtokuntaa Amazoni-joen laskupaikoille, mutta hänen +useimmat laivansa hukkuivat jo matkalla, ja itse pääsi hän perille +ainoastaan joutuakseen keltakuumeen uhriksi, kuten tähteet hänen +seuralaisistaankin. + +Samaan aikaan kuin Orellana purjehti pitkin Amazoni-jokea, löysivät +toiset espanjalaiset joukot Mississippi-joen ja sen valtavan laakson. +Virran suulle oli jo 1520-luvulla tullut laivakatteini Pineta. Nyt +lähtivät sen laaksoa etsimään Hernan de Soto ja Francisco de +Coronado. + +Hernan de Soto oli taistellut Pizarron joukkokunnan riveissä, muuta +rehellisenä, kunnollisena ritarina pian kyllästynyt päällikkönsä +uskottomuuteen, petollisuuteen ja julmuuteen ja lähtenyt tiehensä +Perusta, takaisin Espanjaan. Seikkailu-halu palautti hänet kuitenkin +jälleen Amerikaan. Hän tahtoi tutkia seutuja vasta löydetyn Floridan +pohjoispuolella ja purjehti 1538 1,000 miehen kanssa tämän niemimaan +itärannikolle. Floridan sotaisat asukkaat olivat tähän saakka tehneet +tyhjäksi kaikki Euroopalaisten yritykset tunkeumaan heidän maahansa. +Ensimäinen löytäjä, Ponce de Leon, oli saanut surmansa heidän +nuolistaan, ja Pamfilo de Narvaez, Cortezin vanha vastustaja, oli ynnä +melkein koko suuren retkikuntansa kanssa, pyrkiessään maan sisä-osiin, +hukkunut sen veteliin soihin. --Soto tunkeusi rohkeasti suorastaan maan +keskeltä läpi, voittaen alku-asukkaat, milloin he tahtoivat estellä +hänen kulkuaan. Vietettyään talven Apalachee-lahden rannoilla +ystävällisten indiaanien parissa, samosi hänen joukkonsa seuraavana +vuonna, taistellen tuimasti vastustavia heimokuntia vastaan, nykyiseen +Alabama-valtioon ja siitä länteen päin, kunnes he syyskuussa 1540 +saapuivat Mississippille, vähän matkan päässä Ohio-joen suusta. Täältä +kulki Soto indiaanien veneillä Mississippiä alaspäin, tavaten kaikkialla +sotaisia kyläväestöjä, jotka nylkivät päänahan kaatuneiden vihollistensa +kalloista, Aikoen jatkaa länteen päin, meni hän toiselle puolen virtaa, +mutta sairastui täällä, Quiqvaltanqnin maassa, kuumeesen, joka 21 p. +toukokuuta 1541 teki lopun hänen elämästään. Seuraajakseen oli Soto +määrännyt Luis de Alvaradon. Tämä kuljetti nyt joukkokuntaa Missourin +ja Kansas'in ruoho-aavikkojen poikki Kalliovuorten juurelle saakka, +jossa ruokavarain puute pakoitti heidät palaamaan. Paljon kärsittyänsä +pääsivät he repaleisissa vaatteissa takaisin Mississippin rannalle, +ollen luvultaan nyt enää ainoastaan 320 miestä. Seitsemän venettä +rakennettiin ja Johannuksen aikana 1542 lähdettiin purjehtimaan tuota +isoa jokea alaspäin. Alituisesti tapellen indiaaneja vastaan, jotka +kanooteistaan heitä hätyyttivät, pääsivät nämä kovia kokeneet +retkeläiset viimeinkin, 19 päivää soudettuansa, Mexikon lahteen. + +Alvaradon retki Mississippiltä Kalliovuorille ja näiltä takaisin oli +kaksi kertaa käynyt ristiin lännestäpäin samaan aikaan tulevan Coronadon +retkikunnan kanssa, heidän kuitenkaan sattumatta yhteen. Coronado oli +kultaa etsiäkseen keväällä v. 1540 Culiacanista Californiassa tunkeunut +Colorado- ja Gila-jokien laaksoihin. Kultaa hän ei löytänyt, mutta sen +sijaan merkillisiä indiaani-kyliä. Nämä pueblos ja pueblozuelos olivat +suuria, melkein pääsemättömille kallioille rakennettuja kyliä, muutamat +vielä asuttuja, mutta useimmat ihan autioina. Kivestä ja savesta +muuratuissa taloissa oli kaksi, jopa kolmekin kerrosta, penkereittäin +toinen toisensa päällä. + +Coronado samosi yhä kauvemmas koilliseen, etsien jo kullan asemesta +ainoastaan löytöretkeilijän seikkailuja. Kärsien sen seitsemän vastusta, +ponnisti hän nykyisen Arizonan ja Arkansasin läpi, vaelsi Kansas'in ja +Missourin äärettömäin lakeuksien poikki ja seisoi vihdoinkin syyskuussa +1541 Mississippin rannalla, lähellä Missouri-joen laskupaikkaa. Silloin +vasta palasi hän samaa pitkää tietä takaisia ja saapui Culiacaniin +joulun aikaan seuraavana vuonna. Suunnattoman maa-alan oli Coronado +löytänyt, vaikk'ei kultaa. + +Sekä Soton että Coronadon löydöt jäivät pian unohduksiin. Espanja ei +ymmärtänyt käyttää niitä hyväkseen. Kun Ranskalaiset toista sataa vuotta +myöhemmin Canadasta tunkesivat Mississippin laaksoon, pidettiin heitä +sen ensimäisinä löytäjinä. + + + + +IX. + +Espanjalainen Amerika. Brasilia. + + +Olemme nähneet mikä mahdottoman suuri alue Amerikassa oli joutunut +Espanjalaisten haltuun. Se ulottui Texas'in tasangoista pohjosessa +Pampas'iin etelässä. Tätä aluetta asukkaineen päivineen piti nyt +voittaja hyvin ansaittuna omaisuutenansa, joka oli käytettävä yksistään +emämaan hyväksi. Itse voittomaan menestyksestä ei lukua pidetty; +alku-asukkailla ei arvelta mitään inhimillisiä oikeuksia olevan. +"Indiaani" oli kalu, jonka arvon määräsi ainoastaan se hyöty, minkä hän +saattoi herralleen tuoda. Tämmöinen oli voittajan yleinen katsantotapa, +ja katsantotapa oli lakina. + +Hallinnollisia tarkoituksia varten oli espanjalainen Amerika jaettu +kolmeen varakuningas-kuntaan: Mexiko, Uusi Granada ja Peru, sekä +viiteen kenraalikatteini-kuntaan: Yukatan, Guatemala, Venezuela, Chili +ja Cuba. Nykyiset valtiot Bolivia, Paraguay, Uruguay ja Argentina +saivat siirtolais-asukkaansa Chilistä ja Perusta, osaksi myöskin +suorastaan Espanjasta. Koko tämä alue oli kauvan Perun varakuninkaan +hallittavana, kunnes siitä viime vuosisadan loppupuolella tehtiin oma, +neljäs varakuningas-kunta nimityksellä La Plata, jonka pääkaupungiksi +tuli Buenos Ayres. + +Varakuninkaat ja kenraalikatteinit hallitsivat rajattomalla vallalla +sekä sotilas- että sivili-asioissa. Itsenäisiä heidän suhteensa olivat +ainoastaan korkeimmat tuomio-istuimet, muutamat kaupunkikunnat ja +kirkko. + +Väestönä oli alkuansa kaksi jyrkästi eroitettua rotua: Espanjalaiset ja +Indiaanit. Espanjalaisten Amerikassa syntyneitä jälkeläisiä sanottiin +creoleiksi, eroitukseksi emämaassa syntyneistä Espanjalaisista eli +conqvistadoreista (valloittajista). Espanjalaisten ja indiaanien +sekoituksesta syntyi sitten ihan uusi rotu: mestizit. Näihin lisäksi +tuli neekeri-orjuuden perustamisen perästä neekerit, Espanjalaisten ja +neekerien sekoituksesta mulatit, neekerien ja indiaanein sekoituksesta +zambos eli chinos -- sekä tietysti vielä muitakin sekarotuja. + +Indiaaneja oli, kuten jo olemme nähneet, itsessään monta eri lajia. Ihan +toista oli Antillien heikot, leväperäiset caribit kuin esim. sotaisat +Aztekit. Heidän kansojensa tavat, luonteet ja kielet vaihtelivat +moninkertaisesti. Tutkijat ovat laskeneet että yksistään +Etelä-Amerikassa puhutaan lähes 200 eri indiaani-kieltä. Heidän +vastustusvoimansa niinikään vaihteli paljon. Antillien asukkaat kuolivat +ennen pitkää ihan loppuun; heistä ei ole ainoatakaan enää olemassa. +Mannermaan kestävämmät heimot ovat sitä vastoin jota kuinkin säilyneet, +joko sulautuen yhteen valloittajien kanssa taikka vieläkin vapaina +synkkiä salojansa samoten. + +Mutta hirvittävä oli niille maan-asukkaille, jotka tulivat yhteyteen +Espanjalaisten kanssa, näiden rautainen ies. Kruunu käytti heitä +orjinaan, suuret maan-omistajat, jotka repartimiento'ksi saivat +isomman tai vähemmän määrän indiaaneja, käyttivät heitä orjinaan, kirkko +käytti heitä orjinaan Ja orja oli pelkkä kalu, toisen omaisuus. Hän ei +voinut ostaa eikä myydä mitään valkoisen miehen avutta, häntä varten ei +oikeutta eikä mitään tuomio-istuinta ollut. Mitä pyörristyttävimpiä +julmuuksia harjoitettiin indiaaneja vastaan. Tosin ilmestyi silloin +tällöin joku kuninkaallinen asetus heidän suojakseen, melkein niinkuin +meidän aikanamme koti-eläinten rääkkäystä koetetaan ehkäistä; mutta +turhaan. Niillä, joiden tuli näitä asetuksia toteuttaa, oli juuri suurin +etu epäkohtain pysyttämisestä. -- Yksi ja toinen valkoinen ystävä oli +indiaani-raukoillakin sentään, kuten kuuluisa dominikaanimunkki +Bartolomé Las Casas, joka Cubassa oli Velasquez'ilta saanut osakseen, +hänkin, repartimienton, s.o. maata ja indiaaneja. Jonkun aikaa eleli hän +nyt täällä kasvimaan- ja orjan-omistajana, opettaen orjiaan ja saarnaten +heille. Mutta pian selveni hänelle tämän julman laitoksen koko +hirvittävä vääryys. Niinpä Las Casas rupesi julkisesti saarnaamaan +orjuutta vastaan, laski itse orjansa vapaiksi ja matkusti Espanjaan +puhumaan sorrettujen puolesta. Täältä pantiinkin menemään lähetyskunta +hieronymiiti-munkkeja, joiden tuli oloja parannella; mutta mitäs +olisivat nämä hurskaat isät voineet orjaherrain lujalle vastarinnalle! +Kaikki jäi entisilleen. Silloin Las Casas, joka ajatteli +ainoastaan indiaanien kärsimyksiä, v. 1517 ehdoitti että jokainen +kasvimaan-omistaja, joka vapauttaisi indiaaninsa, saisi tuoda maahan +kaksitoista neekeri-orjaa. Kunnianarvoisa munkki, sinun tarkoitukses +oli parempi kuin älysi! Ehdoitukseen suostuivat sekä tilanomistajat että +hallitus, -- ja Amerikan kirous, neekeri-orjuus, oli perustettu. Las +Casas mietiskeli ensiksi että neekerit olivat vahvempaa rotua kuin +heikot caribit, että he paremmin kuin nämä kestäisivät kovaa työtä +kasvimailla ja kaivoksissa. Mutta pian hän itsekin tunnusti ainoastaan +vaihtaneensa yhden vääryyden toiseen, -- saavuttamatta tarkoitustaan, +sillä indiaaneja sorrettiin siitäkin lähin yhtä hyvällä maulla kuin +ennen. Vuonna 1539 tapaamme Las Casas'in jälleen Espanjassa, jossa hän +ahkerasti saarnailee ja kirjoittelee orjuutta vastaan, puhuen nyt sekä +indiaanien että neekerien puolesta, ja aatteittensa levittämistä varten +käyttää hän menestyksellä kirjapainoakin. Keisari Kaarlo julistuttikin +näiden johdosta uuden asetuksen indiaani-parkojen hyväksi ja nimitytti +Las Casas'in piispaksi Mexikoon. Kolme vuotta työskenteli nyt +hyväntahtoinen pappismies väsymättä siellä yhteiskunnan orpojen +puolesta, mutta missä ikinä hän liikkuikin, seurasi häntä +kasvimaan-omistajien hurja viha ja virkamiesten, jopa pappienkin, +kylmäkiskoisuus. Huomatessaan kaikki puuhansa turhaksi, muutti Las Casas +takaisin Espanjaan, jossa hän vietti loppu-elämänsä luostarissa, +kirjoitellen suurta teostansa "Historia de las Indias." Hän kuoli v. +1568 heinäkuussa 94 vuoden ijällä. + +Seuraavalla vuosisadalla saivat indiaanit paikka paikoin huojennusta +sortotilassaan muutaman munkkikunnan kautta, jolla muuten ei ole mitään +hyvää mainetta historiassa. Tämä munkkikunta oli -- jesuiitit, jotka +Uudessa Maailmassa kokivat hankkia katolis-kirkolle korvausta niistä +vahingoista, joita uskonpuhdistus oli tuottanut sille Vanhassa. +Veljeskunnan innokkaat lähetyssaarnaajat asettuivat erämaahan +alku-asukkaiden keskuuteen, rakensivat itselleen pienen rukoushuoneen, +kohtelivat indiaaneja ystävällisesti, opettivat heitä, paransivat heidän +tautejaan ja saivat heitä perustelemaan kyliä lähetystalojen ympärille. +Jokainen indiaani, ken asettui tämän alueelle asumaan, oli samassa vapaa +mies; ja jesuiiti-isät osasivat suojella lammaslaumaansa espanjalaisilta +pedoilta. Muutaman vuoden perästä oli jylhä korpi muuttunut kauniiksi +viljelysmaaksi somien kylien kyljessä. Isät työskentelivät itse +pelloilla ja opettivat kouluissa. Lähetysalue kasvoi ajan pitkään +kokonaiseksi maakunnaksi, ja sillä tavoin syntyivät n.s. Lähetyskunnat +Parana-joen itäpuolella ja suuri San Paulon maakunta Brasiliassa. Tämän +lempeän, isällisen hallinnon huomassa elivät indiaanit onnellisina ja +tyytyväisinä. + +Mutta 18:nen vuosisadan keskipalkoilla karkoitettiin Jesuksen mahtava +veljeskunta pois sekä Espanjasta että Portugalista, ja sen lähetyskunnat +Amerikassa lakkautettiin. Kuitenkin oli täll'aikaa indiaanien tila +johonkin määrin parantunut. Tavat olivat lieventyneet, -- ja neekerit +olivat nyt heitä auttamassa kuormaa kantamaan. Ja lopuksi tarvitsivat jo +maatilanherratkin, creolit, heidän apuaan yhteistä vihollista vastaan. +Nämä, näet, saivat kärsiä paljon sortoa ja vääryyttä Espanjassa +syntyneeltä joukkokunnalta, jonka käsissä oli kaikki yksin-oikeudet ja +virat, etupäässä varakuninkaan ja kenraalikatteinin. Nämä emämaasta +tulleet n.s. capetones halveksivat sekä indiaaneja että +conqvistadorien jälkeläisiä. Emämaan virkavalta oli saanut aikaan +tulli-järjestelmän, joka esti siirtokuntia ottamasta tarpeitaan muualta +kuin Espanjasta, nelinkertaisesti kalleuttaen kaikki tavarat. +Tullirajoja oli olemassa siirtokuntain keskenkin. Sorto ehkäisi kaikkea +yritteliäisyyttä. Muita kirjoja kuin hengellisiä ei saanut tuoda maahan, +-- mutta niitä tuotiin; ja Ranskan vallankumouksen uudet aatteet +levisivät. Samaan aikaan tuli Pohjois-Amerikan vapaussota, antaen +kehoitusta näillekin siirtokunnille sortavaa emämaata vastaan. + +Kun vihdoin keisari Napoleon v. 1808 oli pakoittanut Espanjan silloisen +kuninkaan, Fernando VII:n, luopumaan valta-istuimelta ja sille nostanut +veljensä Josepin, kieltäytyivät Espanjan alusmaat Amerikassa +tunnustamasta uutta hallitusta -- käyttäen siten tätä tilaisuutta +päästäkseen irroilleen koko emämaasta. Väli-aikaiset hallitukset, n.s. +juntat, muodostuivat mikä missäkin suuressa kaupungissa, sotajoukko +luotiin ja lähettiläs pantiin menemään Englantiin pyytämään apua. + +Tämä lähettiläs oli Simon Bolivar, nuori, sivistynyt, vapautta +rakastava, isänmaallinen mies Venezuelasta. Hänestä oli tuleva +Etelä-Amerikan Washington. Fernando VII:n oikeuksista eivät siirtokunnat +paljoa piitanneet. Käytettiin vain hänen nimeään tarpeellisia +valmistuksia varten. V. 1811 julistautui ensiksi Venezuela itsenäiseksi, +ja sen esimerkkiä seurasivat sitten kaikki toisetkin siirtokunnat. Cuba +yksinään pysyi ja on yhä edelleen pysynyt Espanjalle uskollisena. +Kapinat kuitenkin ensi aluksi kaikkialla kukistettiin. Buenos Ayres ja +Venezuela vain pitivät puoltansa. Edellisen sotaväkeä johti kenraali +San Martin, jälkimäisen Bolivar. Sota-onni vaihteli nyt jonkun aikaa. +1819 yhdistyivät Venezuelan ja Uuden Granadan voimat, ja Espanjan joukot +voitettiin perin pohjin Bojacan luona elok. 7 p:nä. Silloin Uusi +Granada ja Venezuela myös yhdistyivät liitto-tasavallaksi, joka sai +nimekseen Columbia, ja Bolivar tuli sen ensimäiseksi presidentiksi. +Peru oli vielä Espanjalaisten käsissä. Sinne tuli vihdoin, +vapautettuansa Chilin, San Martin ja toisaalta päin Bolivar. +Espanjalainen sotavoima sai kaikkialla tuntuvat tappiot ja voitettiin +viimein perin pohjin Ayachucon luona joulukuun 9 p:nä 1824. Se oli +kuoleman-isku Espanjan vallalle Amerikassa. Sota oli itse teossa +loppunut. Sittenkun myöskin Mexiko ja Guatemala olivat vapautuneet, +Ecuador ja Ylä-Peru lohjenneet Perusta sekä Paraquay ja Uruquay Buenos +Ayres'ista, oli koko kymmenen valtiota muodostunut espanjalaisen +Amerikan raunioille. Kaikki ne tulivat vapaa- eli tasavalloiksi, ja +kaikissa julistettiin samat oikeudet kaikille ihmisille, huolimatta +luokasta tai ihoväristä. Valkoinen mies, indiaani, neekeri, mestizi, +mulatti, -- kaikkein tuli nyt tarjota kättä toinen toiselleen. +Tämmöiselle leveälle perustukselle laskettiin nuo uudet tasavallat ja +lepäävät sillä tänä päivänäkin, mutta potevat siitä huolimatta vielä +entisten aikain mätähaavoja, joita tuo tietopuolinen yhtäläisyys ei ole +kyennyt ummistamaan. + +Bolivar ei suosinut tätä äkkinäistä yhtäläisyyden järjestelmää. Vapauden +pelastamista varten tahtoi hän voimakasta hallitusta, joka kykenisi +hillitsemään kypsymättömän rahvaan irti-pääsneitä intohimoja. +Ylä-Perulle, joka hänen kunniakseen sai nimen Bolivia, laati hän sen +tähden valtiosäännön, joka hallituksen etupäähän asetti elinkautisen +ylivaltiaan, diktaatorin, jonka myös tuli määrätä seuraajansa. Tätä +hanketta paheksuivat tasavaltalaiset kovasti, ja kapinallisia +vehkeitäkin syntyi. Mutta itse hallitsi Bolivar valittuna diktaatorina +Columbiaa kuolemaansa saakka, joka tapahtui v. 1830 hänen 48 +ikävuodellaan. Valtaansa oli hän käyttänyt hyvin. Oikeuslaitoksista +perattiin pahentavat ainekset, kouluja perustettiin indiaaneille, +tiedettä ja taidetta edistettiin; ja kun ei valtion varat riittäneet, +pani Bolivar omasta kukkarostaan. Suurimman osan melkoisesta +omaisuudestaan oli hän jo uhrannut vapautussodan tarpeisin. -- Hänen +maalliset jäännöksensä lepäävät Caracasissa, Venezuelan pääkaupungissa, +jonka suurelle torille on pystytetty Etelä-Amerikan vapauttajan +muistopatsas. + + * * * * * + +Brasilia, jota ensimmältä käytettiin paraasta päästä portugalilaisten +pahantekijäin siirtopaikkana, rupesi saamaan varsinaisen asutuksensa +Euroopasta varta 1530 vuoden paikoilla. Portugalin kuningas Johana +kolmas jakoi silloin koko pitkän rannikkomaan Amazoni- ja La +Plata-jokien välillä rikkaiden aatelismiesten kesken, jotka tulivat +itsenäisiksi herroiksi kukin alueellaan. Työväkeä tuotiin emämaasta +siirtolaisiksi, ja neekeri-orjuus tuli pian tavalliseksi. Indiaaneja +kohdeltiin täällä paremmin kuin Espanjalaisten Amerikassa, ja jesuiitit +vaikuttivat hyvää heidän keskenään. Mahtavat aatelisherrat menettivät +sittemmin itsenäisen valtansa, ja yhteinen hallitus kaikille +siirtokunnille asetettiin Bahiaan. Samaan aikaan perustettiin nykyinen +pääkaupunki Rio de Janeiro ranskalaisten hugenottien kautta, jotka +kuitenkin pian karkoitettiin. + +Mutta Brasiliassakin herätti emämaan hallitus vähitellen +tyytymättömyyttä, samoista syistä kuin espanjalaisessa Amerikassa. +Portugalilaiset aatelismiehet, joita tänne siirtyi suuret laumat, saivat +kaikellaisia etu-oikeuksia, ja rasittava yksinoikeus-järjestelmä etenkin +kauppa-asioissa ehkäisi vanhain siirtolaisten yritteliäisyyttä kaikilla +aloilla. Kouluja ei ollut, eikä muita kirjoja kuin pyhimysjuttuja +päässyt maahan. Vasta v. 1806 sai Brasilia ensimäisen kirjapainonsakin. + +Ranskalaisten hyökätessä Pyreneain niemimaalle muutti v. 1808 Portugalin +kuningasperhe Rio de Janeiroon, ja siitä ajasta lähtein rupesi Brasilian +asiat paranemaan. Satamat avattiin, teollisuus päästettiin kahleistaan, +ja vapaampi henki alkoi puhaltaa hallinnon eri haaroissa. Mutta vieläkin +suosittiin Portugalilaisia maassa syntyneiden Brasilialaisten +kustannuksella, jotka nyt, noudattaen Espanjan Amerikalaisten +esimerkkiä, rupesivat huutamaan eroa emämaasta. Kun vihdoin vanha +kuningas palasi takaisin Portugaliin, jättäen siirtomaan hallituksen +pojalleen, kutsui tämä, dom Pedro, kansalliskokouksen, joka elokuun +1 p:nä 1822 julisti Brasilian itsenäisyyden ja huudatti dom Pedron sen +keisariksi. + +Pedro I hallitsi perustuslaillisena valtiaana maata v. 1831 asti, +jolloin hän luopui hallituksesta poikansa, Pedro II:n, hyväksi. Ja +tämä taitava, jalo mies nyt laski perustuksen ikääskuin aivan uuteen +Brasiliaan. Hallinto järjestettiin, kansanopetus parannettiin, suuret +erämaat valtakunnan sisä-osassa avattiin viljelykselle, säännöllinen +höyrylaivakulku Amazoni-joella aina Perun rajalle saakka pantiin +toimeen, tiedettä ja taidetta, joita keisari itse hartaasti viljeli, +edistettiin useilla laitoksilla, ja viimein lakkautettiin myöskin +neekeri-orjuus. Mutta tasavaltainen liike oli Brasiliassakin jo pitkät +ajat etelän kuumaa verta kiihoittanut, ja sotilaskähäkän kautta +kumottiin marraskuun 15 p:nä 1889 keisariuus Brasiliassa ja perustettiin +liittotasavalta Amerikan Yhdys-Valtain mallin mukaan. Siinä on nyt +jokainen entinen maakunta omana valtiona. -- Vanha Pedro keisari pakeni +Euroopaan, lopettaakseen täällä vuosi takaperin päivänsä. + + * * * * * + +Uusin kehitysjakso muinaisen espanjalaisen ja portugalilaisen Amerikan +historiassa on oikeastaan aineemme ulkopuolella, ja uusimpia +historiallisia tapahtumia on yleensäkin kaikkein vaikeinta arvostellen +silmäillä, koska me kaikki vielä ikääskuin pyörimme itse mukana +tapausten ja aatteiden virrassa. Tasavaltainen hallitusmuoto on nyt +tällä äärettömällä alueella kaikkialla vallitsemassa, ja epäilemättä on +se, leväten kaikkein ihmisten yhtäläisyyden perustuksella, saanut paljon +hyvää aikaan, missä vain tätä ylimmäistä peri-aatetta on kyetty +noudattamaan. Mutta ne elävät ainekset, joiden sopimuksesta ja +suostumuksesta nämä tasavallat syntyivät, olivat itse teossa kaikki +etuoikeutettua ihmisluokkaa, itsekkäitä, heikomman sortoon tottuneita +indiviidejä; ja espanjalaisten tasavaltain tähänastinen historia tarjoo +nähdäksemme melkein yhtämittaisen jonon vallankumouksia ja +diktaatorihallituksia, ollen kaikellaisten onnen-onkijain ja rosvojen +kultaisena aikakautena. Mexikossa on näitä vallankumouksia 70 vuoden +kuluessa ollut sadottain, ja yksi euroopalainenkin ruhtinas, onneton +"keisari" Maximilian, tehtiin siellä aikoinaan päätä lyhyemmäksi, ja +hänen vielä onnettomampi leskensä jäi mielipuolena harhailemaan, pitkin +maailmaa. Venezuelassa, jalon Bolivarin omassa valtiossa, on raivonnut +mitä mielettömin rotusota; ja Paraguayssa, Buenos Ayres'issa ja Perussa +on sotilaston toimeenpanemia vallan-keikkauksia tapahtunut melkein yhtä +tiheään kuin Mexikossa. Chilissä pysyivät tasavaltalaiset laitokset +kauvan eheinä, kunnes Perua vastaan syttyneen sodan tähden +kunnianhimoiset, mutta kunniattomat kenraalit sielläkin pääsivät +peliänsä pitämään. -- Cuba ja Portorico ovat vielä vanhan emämaan +hallussa. -- San Domingon eli Hispaniolan kadotti Espanja jo menneellä +vuosisadalla Ranskalaisille, joiden taas puolestaan täytyi luovuttaa +saari hirveään kapinaan nousseiden neekerien ja mulattien haltuun. Nämä +uudet herrat muodostivat kumpanenkin tasavaltansa, jotka julmien +verilöylyjen ja vallankumousten riehuessa ovat säilyneet, -- Jamaica +joutui jo 16 sataluvulla Englantilaisten käsiin. -- Brasilia on ainakin +hedelmällisyytensä ja metallirikkautensa puolesta toivorikas maa, ja +mahdollista on että sen vielä johonkin määrin säilyneet indiaanit ja +lukuisat sekarodut, joiden asuttavaksi maa ilmanalansa vuoksi paraiten +sopiikin, kerran maailmassa voivat nostaa päätänsä muiden ihmisrotujen +joukossa. -- Säilyneet ovat tavallansa ja osaksi espanjalaisenkin +Amerikan indiaanit, sulautuen, kuten neekeritkin, vähitellen yhteen +alhaisemman espanjalaisen väestön kanssa. Peri-aatteellisesti voi +indiaani nousta mihin virkaankin hyvänsä -- muutamat, niinkuin Juarez +Mexikossa, ovat kiivenneet presidentin-tuolillekin -- ja indiaanilainen +keikari pasteerailee kaupunkien kaduilla keppi kädessä yhtä mahtavana +kuin muut narrit. Mutta jos saamme uskoa matkustavien tieteilijäin +kertomuksia, ei se sivistyskanta, jolle espanjalaisen Amerikan indiaani +siellä täällä on kohonnut, ole erittäin kehuttavaa laatua eikä siten +hänen kohtalonsa yleensä suuresti kadehdittava -- hänen aarniometsään +ajetun taikkapa sukupuuttoon kuolleen veljensäkään puolelta. Niinpä +kertovat meille Hellvald, Mason y.m. että näiden kunnioitettavain +tasavaltain arvoisat kansalaiset ovat, suoraan sanottu, ihmiskunnan +hylkyjä, konnamaisia heittiöitä kaikki tyyni -- niinhyvin entinen +isäntä kuin entinen renki. Espanjalaiset ovat, varmaankin vanhoja +makean-leivän päiviä muistissaan pitäen, etenkin Mexikossa laiskoja +tyhjän-toimittajia, jotka paraasta päästä elävät muukalaisten +ryöstämisellä ja nylkemisellä, uhkapelillä ja varkaudella. Kortit on +aina hienoimmankin herran taskussa. Vaimoväki ei tee niin mitään. +"Lasten kuolevaisuus on tavattoman suuri." "Kansan täydellinen tylsyys +ja ponnettomuus on hämmästyttävä". Tietämättömyys muukalaista +kummastuttaa. "Historiasta ja maantieteestä ei heillä ole vähintäkään +käsitystä. Euroopasta he tuntevat ainoastaan Espanjan, josta ovat +kotoisinkin, Rooman, jossa paavi hallitsee, ja Parisin, josta he saavat +vaatteensa." Huvituksina ovat paraasta päästä mitä hurjin uhkapeli, +jossa usein koko omaisuus pannaan viimeiselle kortille, inhoittavat +eläintaistelut -- ja tappelut. Murhat ovat milt'ei joka nurkassa +jokapäiväisiä tapauksia. -- Ja indiaanit, entiset orjat, tietysti +matkivat valkoisten tapoja, jotka sitten kuvastuvat valtiollisissa +tapauksissa, s.o. alituisissa vallan-keikkauksissa. + +Huolimatta tästä kaikesta ei kuitenkaan saa kieltää että tasavaltainen +hallitusmuoto on monelle miljoonalle ennen sorrettuja olentoja, yksinpä +kuoleville punanahoillekin, antanut oman ihmisarvon tunteen heidän +huokaavaan rintaansa. + + + + +X. + +Pohjois-Amerikan alku-asukkaat. Heidän kohtalonsa. + + +Siihen aikaan, kun ensimäiset Euroopalaiset ilmestyivät Pohjois-Amerikan +rannoilla, oli punainen mies vielä koko tämän äärettömään alueen +herrana, tämän alueen, jolla jylhät, paksut aarniometsät vaihtelevat +vihannoivien ruohokenttäin kanssa, jolla idässä Alleghany-vuorten +selänteet ja lännessä vakavain Kalliovuorten kukkulat kohoavat osaksi +hedelmällisten laaksojen, osaksi autioiden hiekkatasankojen keskeltä, +jolla jättiläisvirrat Mississippi, Missouri, Ohio ja muut vyöryttävät +vesiänsä, jolla vihdoin pohjosessa mahtavat järvet muodostavat +äärettömän, rikkaiden metsästysmaiden ympäröimän vesistön. + +Punainen mies, "indiaani", jonka sivistyneemmät rotuheimot olivat +"aikojen alussa" painuneet etelään päin, Mexikon ja Perun +ylätasangoille, vaelteli, kuten ennenkin, "kalpeanaamain" tullessa, +vielä vapaana metsämiehenä, jousi, keihäs ja sotatappara kädessään, +näillä avaroilla aloilla, pyydystellen heinä-aavikkojen härkää ja muuta +riistaa, hänen vaimonsa istuessa kodassa, "wigwam'issa", kotitöitä +toimitellen. Tosin oli vaskenvärinen metsäläinen sivistymätön, mutta +onnellinen; hänen tarpeensa olivat vähäiset, vaan ne elämän-nautinnot, +jotka hän tunsi, saivat hänen vilpittömän sielunsa iloitsemaan. Sota +vihollisia heimoja vastaan ja metsän-otuksen kaataminen, hänen +samotessaan paikasta paikkaan, oli mielityötä ja kunniaa. Ja hänen +rinnassaan asui inhimilliset tunteet yhtä hyvin kuin sinunkin, +sivistyksen kalpea kantolapsi. Rehellisyyttä, kuntoa ja jaloutta tiesi +hän pitää arvossa ja rakastaa, ja hänen silmänsä vettyivät, jos osoitit +hänelle odottamattoman hyvän-työn. Eikä hän apuasi koskaan unohtanut. +Meni vaikka kuolemaan sua kiittääksensä. Mutta vääryyttä, petollisuutta, +konnuutta osasi hän myöskin kostaa. Ja voi sitä verivihollista, joka +joutui hänen käsiinsä! Silloin kimalsihe ilmassa kauhea "tomahawk", +tapparakirves, ja pian oli poloisen päänahka nyljettynä riippumassa +hänen vyötäreillään. Mutta sovitun rauhan merkiksi hautasi hän +sotatapparansa maahan ja poltteli ystävyydenpiippua yhdessä äskeisen +vihollisen kanssa. Omituisen voimakkaana, ylevänä, kuvarikkaana virtaili +silloin sointuva puhe hänen huuliltaan. -- Joka päivä lähetti hän +rukouksensa "suurelle hengelle ylhäällä", toivoen sankarikautensa +loputtua täällä maan päällä pääsevänsä "toiseen valtakuntaan", jossa +äärettömät, "tuntemattomat metsästysmaat" häntä odottivat. -- Hänen +rotusukulaisiaan, kaikki melkein yhtäläisellä tiedon ja taidon asteella, +oli, joko ystävällisinä tai vihollisina hänelle, jo olemassa melkoinen +paljous -- sanotaan kokon. 18 miljoonaa -- hajallansa yltympäri hänen +valtakuntaansa. + +Silloin tuli, kolme sataa vuotta sitten, "valkoisia miehiä" "suuren +suolameren" ylitse hänen maahansa. Hämmästyksellä näki hän miten he +asettuivat asumaan joen tai meren rannalle. Yhä enemmän heitä tuli, +jylhän aarniometsän jättiläiset kaatuivat maahan kirveiden pontevasta +iskusta, ei saanut heiltä maan multakaan olla rauhassa eikä vuorten +sisukset pysyä paikallaan. Näitä kalpeita aaveita, joilla oli tuhannet +tai'at, rupesi mutkaton punainen mies pakenemaan, joko omin ehdoin +taikka pakosta. Vähemmän kuin yhden vuosisadan kuluessa olivat +muukalaiset kerjenneet anastaa haltuunsa suolameren koko rannikon; yhä +kauvemmas länteen päin väistyi hän, maan entinen ja oikea isäntä, +huoaten käsittämättömän kohtalon kovuutta. -- Nyt ovat kalpeanaamat +kannustaneet korskuvan "tulihevosensa" koko hänen entisen +metsästys-alueensa poikki, ja hän itse on vavisten hiipinyt viimeisten +erämaiden lymyluoliin kolkoimpain kallioiden kyljessä. Vuosisata vielä, +niin ei ole olemassa ainoatakaan punaista miestä koko sillä äärettömällä +alueella, jota tähtilipun tasavalta hallitsee. + +Punainen mies ei koskaan voi tulla valkoisen ystäväksi. Ensiksi tervehti +hän häntä kyllä vieraanvaraisesti, "vihreillä tähkäpäillä ja +pemmikanilla,"[8] mutta valkoinen mies kävi yhä vaativammaksi, sysäsi +korven pojan pois tieltään ja rupesi noudattamaan varsinaista +hävitysjärjestelmää. Moni siihen saakka tuntematon pahe tuotiin +punanahkain pariin, euroopalaiset taudit korjasi heistä monta miljoonaa, +ja heidän tavaransa maksettiin, milloin maksettiin, "tulivedellä", +huonolla paloviinalla, jota metsän vilpittömät miehet eivät ymmärtäneet +kohtuudella käyttää, vaan hukuttelivat sillä surujansa, kunnes nukkui +ainiaaksi sekä suru että henki. Mitä ei paheet eikä taudit tappaneet, +sen kaasi kalpa, pyssy ja pajonetti. + +Olihan syytä punanahalla valkoista ihmisveljeään vihata. Ja hän vihaa +häntä vielä tänäpäivänä kuin verivihollistaan ainakin ja viepi hänen +päänahkansa, milloin vain hän vapaana miehenä uskaltaa lymyluolastaan +ulos, terävä sotatappara kädessään. + +Missä tilassa ovat nyt tuon muinoin onnellisen miehen antavat +riistamaat? -- Uhkeat, meluisat kaupungit kohoavat niiltä paikoilta, +missä hänen rauhallinen wigwaminsa seisoi, ja aura kyntelee niitä +ruoho-aavikkoja, joilla sata vuotta takaperin miljoonittain +puhvelihärkiä kävi laitumella. Niiden hautojen päällä, jotka kätkevät +miljoonittain muinoin vapaiden miesten luurankoja, orjailee kalpeanaama +elämän etujen ja nautintojen tähden, sen tähden, jota hän, hänen +kannaltaan katsoen, sanoo elämäksi. Sukupolvi toisensa perästä entisiä +maanomistajia on kaatunut uhrina viljelykselle, jota indiaani ei käsitä, +ei rakasta eikä kunnioita. Ainoastaan muutamat, valkoisten laumoihin +verraten vähäiset parvikunnat punanahkoja elää vielä muutamissa +lymypaikoissa, joihin he ovat vetäytyneet takaisin. Mutta näihinkin +piilopaikkoihin on viljelys tunkeuva, ja jos punanahat nousevat +vastarintaan, musertuvat he säälimättömän sivistyksen sotavaunun alle. +-- Muutamille indiaani-heimoille annettiin aikoinaan hyvinkin laveat +maan-alueet, joihin ei kenkään valkoinen saanut asettua asumaan. Näitä +alueita sanotaan "reserveiksi." Siellä saivat he Yhdys-Valtain +hallitukselta rahoja, vaatteita ja ruokavaroja; mutta jo risteilee +näitäkin heidän turvapaikkojansa rautatiet, ja siten on se tunti tullut, +jolloin viimeinenkin jäännös indiaanien itsenäisyyttä katoaa. Näinä +päivinä on hävityssota punanahka-parkoja vastaan uudestaan syttynyt +ilmi-tuleen, ja Amerikan muinaisten omistajien viimeiset vapaat +jälkeläiset laulavat jo kuolinvirttään. -- Silmäilkäämme heitä vielä +pikimmältämme, ennenkun heidät kaikki on korjannut tämän matoisen +maailman musta multa. + +Siellä täällä Kalliovuorten luolissa, ylisestä Missourista Texasiin +saakka, sekä Winipeg-järven tienoilla tavataan vielä muutamia +heimojäännöksiä, jotka ovat säilyttäneet jonkunmoisen itsenäisyyden ja +luonnollisen yksinkertaisuuden, ollen kuitenkin kaikki, paitsi ehkä +siouxit, jo niin kesytettyjä, ett'ei valkoisen miehen enää ole heiltä +mitään peljättävää. Mutta siellä asuvat "mustajalat", "varis-indiaanit," +itsepänttäiset siouxit (l: shuuit), jotka viime aikoina ovat antaneet +Yhdys-Valtain hallitukselle koko joukon tekemistä, assiniboinit ja mitä +he kaikki lienevät. He ovat enimmäkseen ko'okkaita, vaaleamman tai +tummemman vasken värisiä ihmisiä, indiaanin vanhassa ihantavassa +pukimessa, joka ainoastaan osaksi verhoo heidän ruumiinsa voimakkaat +muodot. Metsän ja heinä-aavikon pojat ovat --taikka ainakin arvelevat +olevansa -- vapaita miehiä, synnynnäisiä sotilaita, heidän naisensa +tuskin muuta kuin orjattaria. Ell'ei valkoinen mies niin kovasti joka +taholta ahdistaisi, niin ei punanahalle maistuisi muu kuin vihollisen +tai puhvelin tappaminen. Mielellään kaataa hän myöskin karhuja, pyytää, +kesyttää ja varastaa hevosia, hänen vaimonsa istuessa kotona, s.o. +jonkinmoisessa lappalais-kodassa, wigwamissa, valmistaen lampaiden ja +muiden eläinten nahkoja, keittäen ruokaa ja imettäen lastaan. +Nyt lienevät jo paraasta päästä euroopalaiset aseet hänenkin +käytettävissään, mutta varsinaisena kansallisaseena oli, hänen täydessä +vapaudessa eläessään, tuo kahden meetrin pituinen jousi, josta +vaski- tai piipiikillä varustettu nuoli lensi vinkuen vihollisen rintaan +tai ketteräjalkaisen otuksen pysähytti; keihäs oli usein viisi meetriä +pitkä; kilpi suojeli vihollisen nuolia vastaan; kauhea tomahawki tappoi +säälimättä, ja yksiteräinen puukko vyöllä vartoi päästäksensä vihollisen +päänahan kimppuun. Niiden päänahkojen luvun mukaan, joilla sotilas voi +itseänsä koristaa, arvosteltiin hänen urhoollisuuttaan, ja hänen +kunniansa oli niiden vallassa. Nuoren indiaanin ottaminen asekuntoisten +sotilaiden joukkoon tapahtui suurilla juhlallisuuksilla, +tappelunäytteillä, tanssilla, jopa kidutuksillakin. -- Indiaanin +sotaiseen pukuun kuuluu vielä tuo "sotakotkan" höyhenillä koristettu +"kalumet" eli rauha-piippu, jota ainoastaan juhlatiloissa, niinkuin +sotaneuvotteluissa, rauhanteoissa j.n.e., solmittujen liittojen tai +sitoumusten vahvistukseksi, "kenraalit" polttavat, jonka jälkeen se +jälleen huolellisesti kääritään ja säilytetään päällikön wigwamissa. +Indiaani on muutenkin harras tupakkamies, ja piippu on melkein aina +hänen hampaissaan. Se seuraa häntä hautaankin -- ei vaan "suuren hengen" +luo noille "lempeille ja kauniille metsästysmaille." + +Indiaani on luonteeltaan juhlallisen vakava, hän on teräväjärkinen, +miettiväinen -- ja viekas kuin kettu, kun tarvitaan. Mutta hänen +näkö-alansa on tietysti hyvin rajoitettu, ja kaikkea, mitä hän ei ennen +ole nähnyt, hämmästyy hän sanomattomasti. Ja kaikki mikä hänelle on +salaperäistä, se on "lääkettä." Hänen tietäjänsä ja noitansa ovat +"lääkemiehiä", mahtavan soturin puukko on "suuri lääke" ja ensimäinen +höyrylaiva, joka kulki Mississippi-joella, oli myöskin "lääkettä." +Lääkettä on niinikään se persoonallinen suojelushenki, jota jokainen +indiaani aina kantaa muassaan eläimen-nahan muodossa. Ken tämän +"lääkkeensä" hukkaa, hän on kunniaton. Tarjoo indiaanille mitä hyvänsä, +hän ei mistäkään hinnasta myy "lääkettänsä." Se -- ynnä tomahawkin ja +piipun kanssa -- seuraakin häntä hautaan, ja taivaasen. +-- Uteliaisuudella hän tosin silmäilee sivistyksen tarvekaluja, ja +hämmästyksellä hän kuultelee matkustavan turkisten-ostajan ja kauppiaan +kertomuksia idän kalpeiden miesten elämästä; mutta hän ei voi käsittää +meidän olojemme ihmeitä, ja "valehdella kuin valkoinen mies" on +indiaanilainen sananparsi. + +Alku-asukkaiden jälkeläinen ei voi taipua uusien olojen mukaan, hän ei +tahdo tarttua auraan eikä asettua vakinaisesti asumaan,[9] hänen +ilonansa on ainoastaan metsästäjän ja sotilaan elämä, samalla kun +kalpeanaama supistamistaan supistaa hänen metsästysmaitaan. Punainen +mies, sanalla sanaan, ei sovi nyky-ajan kultuuri-elämään eikä tahdo +siitä mitään tietää. Senpätähden juuri on, kun onkin, mahdotonta estää +Pohjois-Amerikan alku-väestön häviämistä. + +Ens' alussa etenkin koki indiaani kyllä, huomattuaan vaarallisen +asemansa, pitää puoltaan ja ajaa tunkeilevia kuokkavieraita alueeltansa +taikka ainakin tehdä heille kaikellaista kiusaa, mutta kun kaikki oli +turhaa, väistyi hän pois. Taipuakseen maan-anastajain elämän-tapaan, oli +hän liian ylpeä. "Isät" -- sanoi kerran muuan etevä päällikkö +hallituksen asiamiehille -- "te neuvotte meitä kaivamaan maata ja +vartioimaan karjaa, mutta me emme tahdo kuulla puhuttavan semmoisista +asioista. Me olemme kasvaneet puhvelin kanssa ja rakastamme sitä, me +olemme oppineet olemaan urhoollisia, me tahdomme pystyttää telttamme +mihin mielemme tekee ja mennä sinne, missä puhveli ruohoa syöpi. +Armahtakaa meitä ja antakaa meidän mennä." Ja he ovat saaneet mennä. + + + + +XI. + +Ranskalaiset Canadassa. + + +Olemme jo ennen kertoneet, miten Italialainen Giovanni Cabotto vuonna +1497 englantilaisella laivalla oli uudestaan löytänyt Labrador'in ja +luultavasti Pohjois-Amerikan koko itärannikon.[10] Tämän löydön johdosta +pitivät Englannin kuninkaat mainittua rannikkoa yksistään heidän maansa +omaisuutena, -- tietysti laisinkaan huolimatta alku-asukkaiden +mahdollisesta oikeudesta. Mutta viisikolmatta vuotta myöhemmin etsiskeli +muuan toinen Italialainen, Giovanni Verazzano, kulkuväylää Kiinaan +Amerikan pohjoispuolelta ja purjehti silloin ranskalaisilla laivoilla +pitkin Pohjois-Amerikan itärannikkoa Floridasta New-Foundlandiin saakka, +tutkien sitä jokseenkin tarkasti. Ja tämän retken johdosta arvelivat +taasen Ranskan kuninkaat samaa rannikkoa heidän omaisuudekseen. +Vaatimukset sen omistamisesta jäivät kuitenkin lepäämään sillänsä yli +puolen vuosisataa. Mutta vuosina 1534 ja 1535 teki Ranskalainen Jacques +Cartier matkustuksia S:t. Lawrencen mahtavalla joella, joka yhdistää +Canadan suuret järvet suolamereen, ja kauppa-asemia perustettiin sen +rannalle. Näille asemille toivat, jäiden lähdettyä keväällä, äärettömän +lavean sisämaan indiaanit veneillänsä kalliita turkiksia: majavan, +näädän, suopelikärpän ja muiden metsä-otusten nahkoja; ja Ranskalaiset +kokosivat lasihelmillä ja muilla joutavilla rihkamatavaroilla, mutta +ennen kaikkea paloviinalla, laivansa täyteen mitä kalliimpia kaluja. Jo +sitä ennen oli sama kansa ruvennut harjoittamaan erittäin tuottavaa +kalastusta New Foundlandin suurilla karilla. Siten oli sillä tärkeät +edut valvottavana Pohjois-Amerikan täntienoisella rannikolla. + +17:nen vuosisadan alussa rupeekin Ranskan hallitus täydellä todella +asuttamaan tätä aluetta. Mutta samaan aikaan alkaa jo Englantikin pitää +puoltansa; ja molemmat kruunut jakavat nyt yksityisille tai yhtiöille +isoja kaistaleita tästä rannikosta. + +Pitääksemme nyt ensiksi silmällä Ranskan asutuspuuhia, niin lahjoitti +siten Ranskan kuningas Henrik Neljäs koko rannikon Delaware-lahdesta +S:t. Lawrenceen saakka Pierre de Monts nimiselle hugenottilaiselle +aatelismiehelle. Tällä rannikko-osalla oli silloin nimenä Acadia. +Pierre de Monts olikin jo ruvennut perustamaan siirtokuntaa Uuden +Skotlannin länsi-rannalle, kun kuninkaan kuoltua läänitys peruutettiin +ja annettiin jesuiiteille, jotka perustivat siirtokunnan Mainehen. +Mutta tämän hävittivät Englantilaiset, ja nyt sai läänityksen haltuunsa +de Monts'in seuralainen Samuel de Champlain. Tämä mies oikeastaan on +pidettävä Ranskan vallan perustajana Amerikassa. Hän rakennutti v. 1608 +sille paikalle, jossa nyt mahtava Quebec kaupunki sijaitsee, +pölkkylinnoituksen ja joukon mökkiä, joista sitten tuo suuri kaupunki +kasvoikin. Siirtokuntaa nimitti Champlain Uudeksi Ranskaksi, jonka +sijaan sittemmin vähitellen tuli käytäntöön Canada, minkä nimityksen +indiaanit olivat Champlain'in uutiskunnalle antaneet. Se merkitsee +linnoitettua kylää. + +Champlain'in siirtolaiset elivät hyvässä sovussa ympäröivien Huron +indiaanein kanssa ja auttoivat heitä toisella puolen S:t Lawrence-jokea +asuvia Iroquois-indiaaneja vastaan, jotka olivat Huronien vihollisia. +Champlain teki monta tutkimusmatkaa maan sisäosiin, etsiskellen --kuten +näinä samoina aikoina tunnettu, Hollantia palveleva Englantilainen +Hudson, Hudson-järven ja Hudson-joen löytäjä --kulkuväylää pohjoisimman +Amerikan kautta Tyveneen Mereen ja Kiinaan. Mutta hänen siirtokuntansa +vaurastui hitaasti. Mitään maanviljelevää väestöä ei ollut; ja se +kauppaseura, jolle Champlain oli luovuttanut oikeutensa, rakensi +kaupalle ankarat rajoitukset. Yksin-oikeus-järjestelmä pääsi vallalle, +ja jesuiitat pitivät huolta siitä, että ainoastaan luotettavia +katolilaisia pääsi Canadan maalle. Täälläkin olivat siitä huolimatta +jesuiitit innokkaita lähetyssaarnajia. He tunkeusivat, pari kolme +erältään, Huron-järven ympärillä asuvien indiaanien keskuuteen, oppivat +heidän kieltänsä, perustivat kouluja j.n.e., kun äkki-arvaamatta +Irokeesit hyökkäsivät Huronien alueelle, hävittivät heidän kylänsä ja +melkein koko kansan sekä tappoivat jesuiitit. Nämä Huronit olivat varsin +lahjakasta heimoa, harjoittivat maanviljelystäkin ja asuivat +linnoitetuissa kylissä ja salvatuissa pienissä taloissa, mutta heidän +heimoyhteytensä oli löyhä. Irokeesit sitä vastoin, joiden sekä +urhoollisuus että julmuus näinä aikoina oli hyvin tunnettu, olivat +järjestyneet "kuuden kansan" liitoksi ja vihasivat kovasti Ranskalaisia, +koska nämä suojelivat Huroneja heitä vastaan. Rajasodissa Ranskalaisten +ja Englantilaisten kesken pitivätkin he sittemmin tavallisesti aina +Englantilaisten puolta. + +Ludovik XIV ja hänen ministerinsä Colbert kokivat keinotekoisella +tavalla valaa uutta eloa riutuvaan siirtokuntaan Canadassa. Suurilla +kustannuksilla kuljetettiin sinne toinen laivanlasti toisensa perästä +nuorta, voimakasta väkeä kotimaasta, ja avioliittoja suosittiin +palkintojen kautta. Ei kenkään saanut käydä vetelehtiä naimatta. +Teollisuutta edistettiin kaikin tavoin, ja maanviljelystä koettiin +puhaltaa henkiin keski-aikaisen läänityslaitoksen kautta. +Ludovik kuningas siirti, näet, Canadaan kokonaisen rykmentin +sotamiehiä, jotka -- kuritettuaan irokeesi-indiaanit -- muunnettiin +maanviljelijöiksi. Upseerit saivat omakseen isoja maan-aloja, joista +he lääni-herroina jakoivat osuuksia sotamiehilleen, vasalleilleen. +Tämän torppa-jäjestelmän kautta kasvoi muutamassa vuodessa ylhäisö +tilusherroja, joiden maatilat levisivät pitkin Lawrence-joen rantoja. +Noille rannoille rakensivat vasallitkin talonsa kyläkunnittain, ja ne +pienet kauppalat -- kadulle päin antavine päätyseinineen --, joita +matkustaja usein tapaapi Ala-Canadassa, ovat kaikki tältä ajalta. + +Suurten maatilain -- eli, niin sanoaksemme, "hovien" -- herrat olivat +kuitenkin itse teossa köyhänpuolista väkeä. Nuoremmat pojat rupesivat +tavallisesti turkisten-pyytäjiksi ja samosivat, pienet alustalaisjoukot +muassaan, pitkin maata mannerta kauvas länteen päin, Ranskalaisen +tavallisella iloisuudella kovasti mielistyttäen indiaaneja, joiden +tyttöjä he usein ottivat vaimoikseen. Siten syntyi sekarotu +"Canadalaisia", metsänvaeltajia -- coureurs des bois -- ja +turkisten-pyydystäjiä, joiden romantillinen joukkio oli melkoisena osana +siirtokunnan asukkaissa. + +Canadaa hallitsi nyttemmin kuninkaalliset maaherrat. Mitään +edustuslaitosta ei koskaan syntynyt. Maaherraa auttoi sivili-asioissa +"intendentti", joka ynnä jesuiitain kanssa samassa valvoi ja vakoili +hänen toimiaan. Tämmöinen intendentti oli muiden muassa herra Jean +Talon, Colbertin aikalainen. Hän tutkitti upseerien, kauppamiesten ja +metsästäjäin kautta varsin lavealta maita lännessä, Huron-järven +toisella puolen saakka; ja niinikään tunkeusivat jesuiitit, menetettyään +lähetyskuntansa Huronien keskuudessa, hänen kehoituksestaan +Michigan-järven heimojen pariin, joista he puuhasivat itselleen uuden +valtakunnan alamaisia. Siellä kuulivat jesuiitit puhuttavan muutamasta +suuresta vedestä kaukana auringon laskuun päin. Mutta näitä kaukaisia +maan-ääriä joutui tutkimaan jesuiitain tarkoitusten ulkopuolella oleva +mies, nimittäin kuuluisa Robert Cavelier de la Salle. + +Hän oli syntyisin Rouen'in kaupungista, oli nuorena muuttanut Canadaan +ja asettunut uutisasukkaaksi Montrealin tienoille. Ratkeillen suurten +järvien erämaita, joissa hän oppi Huronien kielen, kuuli hän eräänä +päivänä puhuttavan suuresta joesta, joka muka juoksi länteen päin ja +viimein laski valtamereen. Arvellen sitä kauvan etsityksi kulkuväyläksi +Tyveneen Mereen ja Kiinaan, lähti hän sitä etsimään ja löysi valtavan +Ohion, jota alaspäin hän kulki pitkän matkan. Pian selveni hänelle +kuitenkin ett'ei Ohio vienytkään Kiinaan. Vuonna 1669 tekemällänsä +matkalla saapui hän, näet, Green bay nimiselle suurelle lahdelle +Michiganin luoteisrannalla, josta yhtämittainen vesitie viepi +Illinois-joen läheisyyteen saakka. Tästä eroittaa sitä ainoastaan kapea +kannas. Alku-asukkailta kuuli nyt La Salle että tuota vesitietä pitkin +päästäisiin, -- kantamalla veneitä kannaksen poikki -- viikon kestävän +matkan perästä hirveän suurelle joelle, joka muka virtaili etelään päin +ja johon Ohiokin laski. Nyt selveni hänelle kaikki. Suuri joki, jonka +nimen Mississippi hän nyt myöskin ens' kertaa kuuli, ihan varmaan +laski Mexikon lahteen. Mutta sen tutkimiseen tarvittiin suuremmat varat +kuin La Sallella oli käytettävissään, ja hän matkusti sentähden +Parisiin, jossa hän kuninkaalle esitti täydellisen suunnitelmaa koko +tuon läntisen alueen laskemiseksi Ranskan vallan alle. Siten päästäisiin +Englantilaisten siirtokuntia Amerikan itärannalla hätyyttämään +takaapäin. La Salle pyysi saadakseen perustaa linnoituksia minne hyvänsä +sekä läänitykseksi melkoisen maanalueen Ontario-järven rannalla. Ludovik +kuningas mieltyi ehdoitukseen ja myönsi kaikki. La Salle ryhtyi toimeen. +Pian kasvoi Ontarion rannalle Fort Frontenac nimisen linnoituksen ympäri +kaupunki, jonka asukkaat olivat La Salien alustalaisia. Niagaran luo +tehtiin toinen linnoitus, joka hallitsi pohjoisiin metsästysmaihin +vieviä teitä, ja kosken yläpuolelle rakennettiin suurempi laiva. +Kauppiaat ja jesuiitit, joiden kilpailijana La Salle näillä toimillaan +esiintyi, katsoivat hänen puuhiaan karsain silmin. Mutta v. 1679 oli hän +valmiina lähtemään suurelle retkelleen. Jo kuusi vuotta sitä ennen oli +kuitenkin jo Canadan maaherra Frontenac erään Joliet nimisen kauppiaan +sekä jesuiiti-isä Marquette'n kautta tutkituttanut Illinois- ja +Mississippi-joet Arkansasin laskupaikkaan saakka. + +La Sallella oli muassaan tarvekaluja linnoitusten ja laivojen +rakentamista varten. Talven vietti hän Crèvecoeur'in linnoituksessa +Illinoisin varrella lähellä sitä paikkaa, jossa nyt Chicagon +jättiläiskaupunki sijaitsee, lähteäkseen sieltä keväällä matkalle. Mutta +nyt kohtasi häntä monet onnettomuudet. Turkiksilla lastattu laiva, jonka +hän oli lähettänyt kotiin, joutui haaksirikkoon matkalla, ja hänen +itsensä marssiessa Fort Niagaran uutta laivaa hankkimaan, nousi +Crèvecoeuriin jätetty varustusväki kapinaan, hävitti kaikki varastot ja +lähti tiehensä kotiin. Palatessaan tapasi La Salle ainoastaan uskollisen +toverinsa, Tonti nimisen Italialaisen, paikalla. Hänen kanssaan kulki +nyt tutkija, ainoastaan muutamia indiaaneja muassaan, veneillä +Illinois- ja Mississippi-jokeja alaspäin ja näki eräänä päivänä syksyllä +v. 1680 Mexikon lahden laineiden välkkyvän heitä vastaan. Ranskan +kuninkaan kunniaksi antoi hän maalle joen-suun ympärillä nimen +Louisiana ja valitsi paikan sen vastaiselle pääkaupungille. -- +Muutaman vuoden perästä tuli La Salle Ranskasta neljällä laivalla ja +melkoisella joukolla siirtolaisia uudestaan näille tienoille +perustaakseen siirtokuntaa, mutta Mexikon lahdessa purjehtivat laivat +huomaamattansa Mississippi-joen suun ohitse ja laskivat rannalle +nevaiseen seutuun Texas'in rannikolla. Kuumeesen sairastunut La Salle +lähti veneellä etsimään joen-suuta, mutta tällä matkalla murhasi hänet +maaliskuun 19 p:nä 1689 kapinoitseva miehistö, hänen 45 ikävuodellaan. +Hänen alkamaansa yritystä ei kyennyt kenkään jatkamaan, eikä Ranskalla +siihen aikaan ollut varojakaan tällaisiin tarpeisin. Joukko linnoituksia +rakennettiin kuitenkin pitkin Mississippi-joen vartta. Missourin +laskupaikkaan olivat jo La Salle ja Tonti perustaneet S:t. Louis nimisen +linnoituksen, ja Canadalaiset upseerit rakensivat nyt Huron ja +Erie-järvien väliselle salmelle Detroit'in sekä kauvas etelään +Natchez'in. Nouvelle Orléans, sittemmin New Orleans, perustettiin 17 +sataluvun alulla, mutta vietti kauvan jokseenkin kituvaa elämää, kuten +yleensäkin Ranskan siirtokunnat etelässä, -- jopa pohjosessakin, +verraten esim. Englannin uutisasutuksiin. Tämän valtakunnan haltuun +olikin kerran Ranskalaisten koko ääretön alue Pohjois-Amerikassa +joutuva, kuitenkin vasta veristen sotien kautta, joista alempana annamme +kertomuksen. Näissä sodissa toimitti varsin tärkeää osaa muuan +ranskalainen siirtokunta, jonka tässä vielä mainitsemme, nimittäin +Montreal. Se sai alkunsa pari vuosikymmentä Quebec'in perustamisesta +muutaman hurskaan seuran kautta, joka S:t. Lawrence-joessa olevalle +saarelle, jossa se vieläkin -- nyt suurena kaupunkina -- sijaitsee, oli +perustanut sairastalon ja koulun indiaanien lapsia varten. Montrealissa +järjestettiin sodan aikana ne joukot, jotka tuon tuostakin kävivät +havittelemassa Englantilaisten siirtokuntia. + + + + +XII. + +Itäisen rannikkoalueen asutus. + + +1. Virginia. + + +Vaikka Englannin kuninkaat jo Giovanni Cabotton matkustuksista asti +pitivät Pohjois-Amerikan itärannikkoa omanaan, kului kuitenkin +kokonainen vuosisata, ennenkun Englantilaisten puolelta ruvettiin +hommaamaan sen asuttamista. Mutta vihdoin, v. 1587, pani naiskuningas +Elisabetin suosikki, yritteliäs merenkulkija ja valtiomies Walter +Raleigh, suurenmoisen retkikunnan menemään näille tienoille, ja se +saikin perustetuksi siirtokunnan, jolle nuoren hallitsijattaren +kunniaksi annettiin nimi Virginia, s.o. Neitsytmaa. Sillä nimityksellä +tarkoitettiin alkuansa koko rannikko-kaistaletta Delaware-lahdesta +Floridaan asti, vaikka tämä ensimäinen siirtokunta sijaitsikin vain +pienellä alueella nykyisen Pohjois-Carolinan rannikolla. Se kuitenkin jo +muutaman vuoden perästä tykkänään hävisi, erittäinkin niiden +väkivaltaisuuksien johdosta, joita uutisasukkaat harjoittivat indiaaneja +kohtaan; ja Raleigh joutui taloudelliseen häviöön. Tältä ajalta on +kuitenkin muistettava se lähetys, jonka englantilainen merisankari +Francis Drake toimitti Virginiasta Walter Raleighin luo Irlantiin, +nimittäin muuan näöltään vähäpätöinen juurikasvi, joka Draken mielestä +sopisi viljeltäväksi Euroopassa, --maaperuna eli potaati. + +V. 1607 uusittiin asutus-yritys Virginiassa. Kuningas Jaakko I Stuart +jakoi silloin koko alueen Floridasta Canadaan kahden kauppaseuran +kesken, jotka saisivat maan asuttaa. Vastaisille asukkaille luvattiin +muun muassa täydellinen verovapaus. Toinen näistä seuroista, +Londonilainen, lähettikin jo samana vuonna joukon siirtolaisia siihen +osaan Virginiaa, jolla nyt erittäin on tämä nimi. Se on suuren +Chesapeak-lahden länsi-rannikko. Lahteen laskee koko joukko mukavia +jokia, maa on erittäin hedelmällistä ja ilmanala melkein troopillinen. +Palmut, puuvillakasvi ja sokuriputki viihtyvät oivallisesti. Tänne, +James-virran rannoille, asettuivat uutisasukkaat ja perustivat Jamestown +(Jaakonkaupunki) nimisen kaupungin. He eivät kuitenkaan olleet +tavallista uutisasukas-väkeä, vaan paraasta päästä entisiä sotilaita ja +merisissiä, rohkeita, hurjapäisiä uskalikkoja, joita kullanhimo oli +tänne houkutellut. Vaivaloinen kuokkatyö ei heitä miellyttänyt. Koko +siirtokunta olikin jo rappiolle joutumassa, sekä puutteen ja sisällisen +eripuraisuuden että indiaanien hyökkäysten kautta; mutta silloin tuli +apuväkeä Euroopasta, ja jo ryhdyttiin tosi-työhön. James- ja +Potomac-jokien varsille syntyi ensimäiset tupakka- ja puuvilla-maat. +Tupakka oli kuitenkin ens'aikoina etevimpänä "viljalajina." Sitä +käytettiin paremman puutteessa rahanakin. Niinpä ostivat naimahaluiset +miehet 75 tupakka-kilolla itselleen kukin aviosiippansa niistä 150 +naisesta, jotka tänne ensiksi tulivat. Ja uusia asukkaita tulikin toinen +laivalasti toisensa perästä, nytkin yhä vielä suurimmaksi osaksi +nuorempia poikia varakkaista englantilaisista maakartano-perheistä, +jotka ottivat viljelläkseen isoja maan-aloja. Ens' alussa käyttivät he +kyllä valkoihoisia työläisiä, mutta jo v. 1619 toi eräs hollantilainen +laiva ensimäisen lastin neekeri-orjia Virginiaan, -- ja siitä saakka +pysyi orjuus siellä kotimaisena laitoksena meidän miespolveemme asti. +Mutta rotu, josta ei käynyt orjia tekeminen, oli Pohjois-Amerikan ylpeä +alkuväestö. Sitä kuitenkin monella tavalla ahdistettiin, ja häpeällistä +väkivaltaa tehtiin tuon tuostakin. Katkera viha vieraita vastaan sai +viimein, vuonna 1622, seudun indiaanit yhtymään suurempaan liittoon ja +äkki-arvaamatta hyökkäämään uutisasukkaiden kimppuun. 1,300 +Euroopalaista sanotaan tässä menettäneen henkensä. Mutta tämä tappio ei +laimentanut asutus-intoa, ja siirtokunta vaurastui vaurastumistaan, yhä +uusien joukkojen tulvaillessa Englannista. Ensiksi hallitsi sitä melkein +yksinvaltainen maaherra emämaasta, mutta pian vaativat ja saivat +uutisasukkaat edustuslaitoksen, joka tiesi pitää heidän puoltansa +kuvernöörejä vastaan, niin että he ennen vuosisadan loputtua jo itse +teossa hallitsivat itseänsä. Siitä huolimatta olivat Virginialaiset +kuningasmielisiä, ja Englannin kansalaistaistelussa pitivät he Stuartien +puolta. Englannin valtiokirkkoa he niinikään kannattivat. Uskonnollista +vapautta ei mahtunut Virginiaan. Se oli, kun olikin, ylimysvaltainen +siirtokunta, uskollinen kopio emämaasta parlamentineen piispoineen. +Kasvimaallaan, plantagellaan, eleli Virginian kartanon-herra perheensä +ja mustien palvelijansa keskellä kunnianarvoisan patriarkan elämää, piti +suurta "hovia", harjoitti urheilua ja valvoi kreivikuntansa hyötyä. +Amerikan kansanmielinen yhteiskuntalaitos ja uskonnollinen vapaus siten +ei ole taiminut Virginian maassa, vaan muualla; mutta sen reippaista ja +ylpeistä isännistä polveutuivat ne miehet, jotka sittemmin ajoivat +perille Amerikan itsenäisyyden. + + +2. Uusi Englanti. + +Amerikan uskonnollisen ja kansallisen vapauden kehtona on pidettävä se +kulmikas rannikkokaistale, joka molemmin puolin Cod-nientä ulottuu +Massachussetts-lahden pohjois-päästä New Yorkin lähelle saakka ja jolla +jo vanhastaan on ollut nimenä Uusi Englanti. Tälle rannikolle +muodostuivat ne yhteiskunnat, joiden vapaita laitoksia Yhdys-Valtain +perustuslaki jäljittelee. Kertokaamme tässä lyhyesti miten tämä +uutisasutus tapahtui. + +Joulukuu 16 p:nä 1620 purjehti Cod-niemen muodostamaan lahteen The +mayflower (toukokukka) niminen laiva, tuoden muassaan 102 siirtolaista, +miehiä, naisia ja lapsia. Se tuli Hollannista, mutta siirtolaiset olivat +kuitenkin enimmäkseen köyhiä maalaisia Pohjois-Englannista, jotka +Englannin valtiokirkon harjoittamien vainojen tähden olivat paenneet +Hollantiin ja siellä jonkun aikaa oltuansa päättäneet ruveta +rakentelemaan uutta kotia valtameren toiselle puolelle. Mainitun lahden +lounais-kulmaan pistää pieni poukama länteen päin. Siinä nousivat he +maalle, sittenkun kuitenkin kaikki, kokoontuneina laivan-kannelle, +olivat kiittäneet Jumalaa onnellisesta matkasta ja hyväksyneet +kirjallisesti laatimansa siirtokunta-säännön, jonka perustuksena oli +täydellinen itsehallinto ja kaikkein yhdenvertaisuus. Johtavia miehiä +heidän joukossaan olivat Brewster, Bradford, Winslow ja Carver, joiden +nimet vieläkin elää kiitollisessa muistossa Uuden Englannin asukkaiden +kesken. Jo Hollannissa ollessaan olivat nämä "pyhät vaeltajat", -- +kuten heitä nimitettiin --keskenään yhtyneet vapaasen, kirkolliseen +yhteiskuntaan. Nyt astuivat he kapineineen rannalle ja rakensivat +itselleen vähäisiä hirsimökkiä talven turvaksi. Uutis-paikka sai +nimekseen Uusi Plymouth, New Plymouth. + +Seudun indiaanit -- Pokanoketit -- tervehtivät heitä ystävällisesti. +Ensimäinen, joka tuli heidän kyläänsä asti, puhutteli tulokkaita +englannin-kielellä, lausuen: "Terve tultuanne, Englantilaiset!" ja +kertoi jo ennenkin tavanneensa heidän maamiehiään, joita kävi +kalastelemassa Penobskot-joen suussa. Miehen nimi oli Samoset. Pian toi +hän muassaan toisenkin englannin-kieltä taitavan indiaanin, nimeltä +Sqvanton, joka kauvan aikaa oli palvellut yksityisen miehen luona +Londonissa. Sqvantonin välityksellä tekivät uutisasukkaat sitten +varsinaisen sopimuksen Pokanoketien päällikön, Massasoitin, kanssa, ja +näiltä ostettiin maa-ala lähinnä lahtea. Ystävällistä väliä kesti sitten +Massasoitin kuolemaan saakka v. 1661. + +Mutta ens' alussa sai nuori siirtokunta kuitenkin kovat kohtalot kokea. +Ruokavarain puute ja tottumattomuus ilmanalaan vei enemmän kuin puolet +siirtolaisista manalan majoihin. Toiset kuitenkin jotenkuten kestivät, +kunnes muokatusta maasta saatiin parempi sato ja apua tuli emämaasta. + +Suuri joukko puritaaneja, uskonsa tähden vainottuja kansalaisia, +joiden joukossa oli melkoinen määrä varallisiakin perheitä, muuttivat +kotijumalansa uuteen maahan Massachussets-lahden rannalla, saatuaan sitä +ennen kruunulta vapauskirjan eli n.s. kartan, joka antoi heille +oikeuden järjestää hallituksensa miten itse mielivät. Kahtena eri +retkikuntana, vuosina 1629 ja 1630, purjehtivat he valtameren poikki ja +perustivat Massachusets' bay (M.-lahti) nimisen siirtokunnan, johon +tulivat kuulumaan kaupungit Boston, Salem ja Portsmouth. Hekin +järjestivät yhteiset asiansa täydellisesti tasavaltaisten kaavojen +mukaan, tunnustaessaan kuitenkin emämaan yliherruutta. Tämä siirtokunta +vaurastui vaurastumistaan kalastuksen ja kaupan kautta, ja uusia +uutisasukkaita tulvaili tulvailemistaan sen alueelle. Pian perustettiin +opetuslaitoskin, jossa koko siirtokunnan kasvavalle nuorisolle annettiin +maksuton ja yhtäläinen tiedollinen kasvatus. Se oli Amerikan ensimäinen +vapaakoulu Cambridgessä lähellä Bostonia, ja siitä sukeutui sitten +Uuden maailman etevin oppilaitos, kuuluisa Harvardin yliopisto. + +Siten olivat New Plymouth ja Massachusetts' bay antaneet Amerikalle, sen +yhteiskunnallisen elämän perustukseksi, itsehallinnon ja vapaakoulut; +mutta vielä puuttui uskonnollinen vapaus. + +Massachusetts'in uutisasukkaat, vaikka itse olivat kärsineet paljon +emämaan valtiokirkon vainoista, eivät puolestaan kärsineet alueellansa +muita kuin omia uskolaisiaan. Siirtokunta oli itse teossa joteskin +ahdasmielinen hierarkiia, pappisvalta, jonka innokkaat paimenet +valppaasti valvoivat ett'ei mitään mustaa lammasta päässyt pujahtamaan +sisään heidän puhtaasen laumaansa. + +Silloin tuli v. 1630 muutamassa siirtolaislaivassa Bostoniin eräs nuori +pappismies, Roger Williams. Hänenkin oli täytynyt jättää +isänmaansa uskonnollisen vapaamielisyytensä tähden, ja hän toivoi nyt +Uudessa maailmassa saavansa ajatella ja saarnata täydellistä +omantunnon-vapautta. Mutta Williams erehtyi. -- Englannissa oli toinen +lahkokunta toisensa perästä ajanut hänet keskuudestaan, koska hänen ei +sopinut noudattaa mitään rajoittavia määräyksiä uskon-asioissa. Kaikki +ne muka kannattivat omantunnon-vapautta, mutta ainoastaan saadakseen +tämän peri-aatteen turvissa vainota toisin-ajattelevia. Williams vaati +ett'ei mikään valta saa puuttua toisen uskonnollisiin asioihin. Ihmisen +suhde Jumalaan on hänen oma asiansa. Ketään ei saa pakoittaa käymään +kirkossa, jonka uskonkappaleita hän ei tunnusta; ketään ei saa pakoittaa +maksamaan kymmenyksiä papistolle, jonka opinkappaleita hän ei tunnusta. +Se on väkivaltaa. Ajatelkoon itsekukin mitä tahtoo autuutensa asiassa. +Maallinen valta on maallisia asioita varten. -- + +Tätä oppia ei nyt kuitenkaan Williams saanut julkisesti tunnustaa edes +Massachusettsissakaan. Täydellistä omantunnon-vapautta oli olemassa +yhtävähän tällä kuin toisellakaan puolen valtamerta. Salem'in asukkaat +pitivät häntä vähän aikaa pappinaan, mutta hän kun pelkäämättä ja +vilpittömästi tuomitsi vallanpitäjäin sekaantumista uskon-asioihin, +täytyi hänen täälläkin pistää pillinsä pussiin ja lähteä tiehensä. + +Williams'in täytyi paeta pois erämaahan, jossa hän kauvan harhaili +metsissä, kunnes vihdoin vilpittömät indiaanit Cod-niemen tienoilla +ottivat hänet turviinsa. Nämä ihmiset, jotka, sivumennen sanottu, ovat +osoittaneet rakastavansa vapautta enemmän kuin henkeä ja elämää, +kohtelivat tätä kaikkein sivistyneiden yhteiskuntain hylkyä +erinomaisella ystävyydellä, antoivat hänelle viljeltäväksi kappaleen +maata suuren Narragansett-lahden rannalla, länteen päin Cod-niemestä, ja +Williams puolestaan rupesi heidän opettajakseen. Miantonomoh oli näiden +kelpo indiaanien heimokunnan päällikön nimi. Hänen suostumuksellaan +perusti nyt Williams yhdessä muutamain salemilaisten ystäväin kanssa +uutiskunnan, joka sai nimekseen Providence, kukoistavan Rhode +Island-valtion ensimäinen alku. + +Tänne mahtui kaikki uskonnot. Maallinen valta ei vähintäkään sekaantunut +ihmisten uskon-asioihin. Samassa rakennettiin myöskin kansallis-vapaus +mitä laveimmalle perustukselle: jokainen, ken maksoi pienen, +vähäpätöisen kunnallismaksun, oli äänivaltainen. + +Vuonna 1638 syntyi saarelle Narragansett-lahdessa, varsinaiselle Rhode +Island'ille, toinen siirtokunta, jonka alkuperä on yhtä merkillinen. +Joukko pakolaisia, jotka, kuten kvääkärit, uskon-asioissa eivät +tunnustaneet muuta ohjenuoraa kuin omantunnon äänen, saapui, näet, tänne +ja asettui indiaanien suostumuksella Williamsin uutiskunnan viereen. +Retkeläisten johtajana oli muuan nainen, nimeltä Anna Hutchinson. Koko +saaresta maksettiin Miantonomoh'lle muutama pari silmälasia. + +Williams'in ja Hutchinson'in uutiskunnat pian yhdistyivät ja saivat +johtajainsa toimesta emämaasta "kartan", joka turvasi tämän tällä tavoin +muodostuneen yhteiskunnan valtiollisen ja uskonnollisen vapauden. Ja +tämä vapaa siirtokunta viihtyi ja menestyi hyvin, monen pahan ennustajan +häpeälle saattaen. Asukkaiden varallisuus kasvoi kasvamistaan +esteettömän yritteliäisyyden kautta. Kaikenlaiset uskokunnat: hugenotit, +katolilaiset, kvääkärit, anabaptistit, jopa suuri joukko juutalaisiskin, +jotka olivat saaneet matkapassinsa Espanjasta, toivat kotijumalansa +tänne; ja kokemus pian osoitti että sopu sijaa antaa, kun ei toinen +toisen oikeutta loukkaa. -- Roger Williams eli pitkään ikään +siirtokunnan kunnioitettuna isänä ja neuvonantajana, luottaen +kuolemaansa saakka kylvämänsä siemenen voimaan. Ja hyvin se siemen +itikin. Sadan vuoden perästä tuli uskonnollinen vapaus, semmoisena kuin +sitä oli toteutettu näissä molemmissa uutiskunnissa, yhdeksi +kulmakiveksi Amerikan unionin valtiosäännössä. + +Massachusetts'ista lähetettiin varhain uutisasukkaita erämaihin idässä +ja etelässä. Uutiskunnat New Haven ja Connecticut, Rhode Island'ista +länteen päin, syntyivät sillä tavoin. Ne yhdistettiin sittemmin nimellä +Connecticut ja saivat samallaisen vapauskirjan kuin Rhode Island. New +Hampshire, johon silloin kuului myöskin nykyisen Vermontin valtion +alue, muodostui Massachusettsilaisten kautta Pohjosessa; ja Maine oli +jo sitä ennen välittömästi Massachusetts'in aluetta, johon muutaman +vuosikymmenen kuluessa niinikään vanhin uutiskunta, New Plymouth, +yhdistettiin. + +Indiaanein kanssa olivat nämä siirtokunnat ens' alussa eläneet hyvässä +sovussa, mutta vähitellen, mikäli uutisasutus levisi ja anasti ainetta, +kävi heidän välinsä kitkeräksi, ja arkatuntoiset indiaanit, jotka eivät +voineet kärsiä muukalaisten vaativaa kopeutta, hyökkäsivät milloin +mistäkin sattuneesta syystä yksinäisten uutistalojen kimppuun ja +tappoivat niiden asujamet. Viimein, kun tietysti uutisasukkaat +puolestaan kävivät miehissä kostamassa, yhdistyivät kaikki +indiaani-heimot näillä tienoin lujaksi liittokunnaksi, jonka johtajaksi +tuli yllämainitun Massasoitin urhokas poika, Filippo Pokanoketilainen -- +kuningas Filippo, kuten untisasukkaat häntä nimittivät --; ja nyt +alkoi kauhea hävityssota kiittämättömiä kalpeanaamoja vastaan. + +Tämä alku-asukkaiden yritys vaikutti että eri uutiskuntain asukkaat +puolestaan yhdistyivät liittoon yhteistä puolustusta varten, ja sillä +tapaa syntyi v. 1643 ensimäinen unioni näiden siirtokuntain kesken. Se +sai nimekseen Uuden Englannin Yhdys-Vallat, -- kesti kuitenkin +ainoastaan neljäkymmentä vuotta. Pitkällistä, katkeraa, veristä sotaa, +jonka aikana siirtokunnat kovasti kärsivät, käytiin, kunnes kuningas +Filippon surmasi muuan indiaani; ja hänen manalassa maatessaan joutuivat +jo Uuden Englannin indiaani-heimot joko kokonaan hävitetyiksi taikka +sysätyiksi pois muukalaisten tieltä kauvemmas länteen päin, +aarniometsäin syvyyteen. Julkinen sota taukosi vuonna 1676, mutta jätti +jälkeensä kummallekin puolen katkeran koston-tunteen. + +Uuden Englannin siirtokunnissa vallitsi aina ja kaikissa sama +kansanvaltainen yhdenvertaisuus ja itsehallinnon peri-aate. +Uutisasukkaat valitsivat itse maaherransa ja hänen neuvoskuntansa +jäsenet sekä lainsäätävän kokouksen, tavallisesti ainoastaan yhdeksi, +korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Uskonnollisessa lainsäädännössä noudatti +kuitenkin ainoastaan Rhode Island täydellistä vapautta. + + +3. Uusi Alankomaa. + +Uuden Englannin ja Virginian välille oli jäänyt lavea, asutukselle avoin +maa-alue, joka ulottui Connecticutista pohjosessa Marylandiin etelässä. +16 sataluvun keskipalkoilla oli se vielä yksistään metsästävien +indiaanein hallussa. Mahtavat joet, Hudson, Delaware, Susquehanna, +vyöryttivät vesiään sen lävitse, ja Alleghany-vuorten itäpuolella oli +suuret, hedelmälliset tasangot. Tätäkin edullista rannikkoa pitivät +tietysti Englantilaiset omanaan, ja n.s. Plymouth-seura oli saanut +oikeuden sen asuttamiseen. Mutta sukkelampi kilpaveli oli jo ennättänyt +Plymouth-seuran edelle. + +Mainio löytöretkeiliä Henry Hudson oli Hollannin palveluksessa +tutkinut ja kulkenut sitä suurta jokea, joka on saanut pitää hänen +nimensä. Ja tänne, Hudson-joen rannalle, perustivat Hollantilaiset v. +1621 kauppapaikan, nimeltä Fort Orange, johon indiaanit toivat kalliita +turkiksiaan. Viisi vuotta myöhemmin syntyi sitten joen suuhun, sille +pienelle saarelle, jossa New York nyt sijaitsee, hollantilainen +uutiskunta Uusi Amsterdam. Siirtomaa kokonaisuudessaan sai nimekseen +Uusi Alankomaa. + +Uuden Amsterdamin sija oli erinomattain edullinen. Meren myrskyiltä +suojelee sen satamaa pitkä ja suuri Long Island (Pitkä saari), ja +kulkuneuvot kaikille suunnille ovat mitä mukavimmat ajatella saattaa. +Pienestä kaupunki-saarestaan, jonka indiaanilainen nimi oli Manhattan, +maksoivat Hollantilaiset alku-asukkaille ostohinnaksi noin +140 Suom. markkaa. -- Minkähän arvoinen se nyt olisi mahtavine +maailman-kaupunkineen? + +Ei aikaakaan, ennenkun vähäinen paikkakunta, jossa ens' aluksi oli +ainoastaan kymmenkunta olkikattoista tölliä ja ampumarei'illä varustettu +pieni hirsitalo (blockhouse), rupesi kovasti vaurastumaan väkiluvussa ja +varallisuudessa. Viisaasti kyllä avasivat Hollantilaiset siirtokuntansa +kaikille kansallisuuksille ja uskonnoille. Puritaanit, hugenotit, +katolilaiset, juutalaiset, kaikki saivat esteettömästi asettua maahan. +Mutta maalliset yhteiskunta-olot vaikeuttivat siirtolaisten viihtymistä. +Maaherrat hallitsivat omavaltaisesti, ja kaikki viljelysmaat jaettiin +muutamain vähälukuisten maanomistajain kesken, joiden alustalaisina +varsinaiset maanviljelijät tuskin olivat tavallisia maaorjia paremmat. +Hätätilan uhatessa vallanpitäjät sentähden eivät voineet odottaa mitään +voimallisempaa kannatusta väestön puolelta. Kun siis Englantilaiset, +uusien vanhoja vaatimuksiaan rannikon omistamisesta, v. 1664 lähettivät +laivaston Uuteen Amsterdamiin, joutui koko siirtokunta pitemmittä +mutkitta valloittajan saaliiksi. + +Sitä aluetta, joka silloin tuli Englantilaisten omaksi, oli, paitsi +nykyinen valtio New York, myöskin nykyinen New Jersey, jonka niinikään +Hollantilaiset olivat ensiksi asuttaneet, sekä samaten se meille +Suomalaisillekin kallismuistoinen siirtokunta, josta nyt otamme +puhuaksemme, nimittäin: + + +4. Uusi Ruotsi. + +New Yorkin ja Marylandin väliseltä rannikkomaalta laski lavealla +lahdella valtamereen Delawaren kaunis joki, indiaanien Poutaxat. Eräänä +päivänä maaliskuun alussa vuonna 1638 purjehti sen suusta sisään kaksi +laivaa, täynnään matkalaisia, jotka toivoloistoisin silmin katselivat +ympärilleen. Aukeni siinä heidän edessään lavea laakso, jota korkeat, +metsää kasvavat kukkulat ympäröivät, ja sen halki väreili, niin kauvas +kuin silmä kannatti, joen hiljainen juova. Sieltä täältä sivulta päin +lirisi emävirtaan pienempiä puroja, joiden kirkas vesi välkkyi niin +viehättävänä kevät-auringon loistaessa. Ja olipa matkalaisten vasemmalla +puolen rannalla erittäinkin miellyttävä maisema, --metsineen, +kukkuloineen, laaksoineen ja lirisevine puroineen. Se muodosti vähäisen +niemimaan. Ja "he laskit laivansa rannalle, kävit maalle astumaan". +Paikka sai heiltä nimekseen: Paratiisi-niemi. + +Nämä matkalaiset tulivat Ruotsista. Oli, näet, täälläkin halu ja into +herännyt ottamaan osaa muun maailman suuriin yrityksiin valtamerten +takana, ja jo Kustaa toinen Aadolf oli puuhaillut kauppayhtiötä, jonka +tuli toimia kaikissa maan-osissa, siten myöskin Amerikassa. Tänne oli +perustettava ruotsalais-saksalainen siirtokunta --turvapaikaksi kaikille +vainotuille kristityille. Eikä saisi siinä siirtokunnassa koskaan mitään +orjuutta olla. -- Kuninkaan kaaduttua Saksan suuressa sodassa, raukesi +tuuma toistaiseksi tyhjiin; mutta pari kolme vuotta myöhemmin tuli +Peder Minuit, Hollantilaisten virkaheitto maaherra Uudessa +Amsterdamissa, Ruotsiin ja ehdoitti kansleri Axel Oxenstjernalle +siirtokunnan perustamista Delawaren rannalle. Seuraus olikin että tuuman +toteuttamista varten syntyi ruotsalais-hollantilainen yhtiö, ja tämän +kaksi laivaa Kalmar Nyckel ja Gripen ne nyt oli, jotka ankkuroivat +Paratiisi-niemen rantavedessä. Seutu, johon matkalaiset täten +asettuivat, oli viljelyksen puolesta peräti autio, oli erämaa, mutta +asujamia siellä kuitenkin kuljeskeli, nimittäin minqua-heimon +indiaaneja. Näiltä osti Minuit pitkän maakaistaleen, joka kauppakirjan +mukaan ulottui joen suusta nykyiseen Trenton'iin asti, -- lähes 20 suom. +penikulmaa. Itäiseltäkin puolen Delawarea ostettiin sitten rannikkomaa +lähinnä joen-suuta, niin että purjehdus merestä sen sisään kävi 8 +penikulmaa ruotsalaisen alueen läpi. Pienen kylkijoen päähän, noin 6 +penikulmaa Delawaren laskupaikoilta, rakennettiin linnoitus, s.o. +ampumarei'illä varustettu hirsitalo ynnä muutaman mökin kanssa. Se sai +nimekseen Kristiina, Ruotsin nuoren naiskuninkaan kunniaksi. Paikalla, +jolla tämä ensimäinen ruotsalainen uutiskunta majaili, sijaitsee meidän +päivinämme Wilmington, suurin kaupunki Delaware-valtiossa. + +Indiaanein kanssa eli nuori siirtokunta alusta alkaen hyvässä sovussa, +noudattaen oikeuden ja inhimillisyyden käskyjä heitä kohtaan. Pian +joutuikin sentähden tuottava turkisten-kauppa melkein yksinomaan +Ruotsalaisten käsiin. Majavan-nahkoja sekä sen ohessa tupakkaa saivatkin +sittemmin melkein joka vuosi Ruotsista lähetetyt laivat siirtokunnasta +vietäväkseen. Mutta ell'ei indiaanein puolelta mikään vaara uhannut, +niin tuli sitä sen sijaan toisaalta päin. Minuit oli vakuuttanut että +maakunta molemmin puolin Delawarea muka oli vapaata. Mutta itse teossa +väittivät sitä omakseen sekä Hollantilaiset että Englantilaiset, ja jo +v. 1638 julistutti hollantilainen kuvernööri Uudessa Amsterdamissa, +Wilhelm Kleist, epäyskirjan, jossa kiellettiin Ruotsalaisten oikeus +asettua näille maille. Sitä paitse olivat Hollantilaiset Delawaren +itäiselle rannalle, vastapäätä Schuyilkill-jokea, rakentaneet +linnoituksen, nimeltä Nassau, ja vaativat itselleen senkin nojassa ja +turvissa omistusoikeuden koko Delaware-laaksoon. Ruotsalaiset maaherrat +toivat Ruotsinvallan puolustukseksi esiin indiaanilaiset kauppakirjat; +mutta Hollantilaisilla oli, heilläkin, puolestaan heti näyttää ihan +samallaiset, joissa oli samat indiaanilaiset puumerkit kuin riitaveljen +kauppakirjoissa. Ilmeistä vihollisuutta ei vielä kuitenkaan syttynyt, +mutta katkera kiukuntila kuitenkin naapurusten kesken vallitsi, ja +siitäpä viimein puhkesi julkinen kähäkkä, joka vaikutti Ruotsin vallan +kukistumisen Delawaren rannoilla. + +Peder Minuit'in jälkeen, joka jo muutaman vuoden perästä joko kuoli +Kristiinassa taikka lähti siirtokunnasta pois (tiedot ovat vaillinaiset) +hallitsi sitä luutnantti Mauno Kling ja hänen perästään luutnantti +Pietari Hollender, kunnes v. 1642 Ruotsin kruunu, joka nyt oli +varsinaisena osakkaana yhtynyt yritykseen, lähetti kuvernööriksi Johana +Printz nimisen everstiluutnantin, vanhan sotakarhun 30-vuotisesta +sodasta. Tämän herran kanssa ei ollut leikkimistä. Hän piti ankaraa +kuria itse siirtokunnassa, ja sekä Hollantilaiset että Englantilaiset +saivat häneltä oppia pitämään Ruotsin valtaa kunniassa. Kirjoituksissaan +hollantilaisille kuvernööreille käytti hän käskevää kieltä ja ymmärsi +pontevilla toimillaan sulkea Hollantilaiset kokonaan pois laivakulusta +joella ja kaupasta minqva-indiaanien kanssa. Tätä varten rakennutti hän +koko joukon linnoituksia ja kauppa-asemia pitkin Delawaren ja +Schuyilkill-joen varsia. Kolme penikulmaa Kristiinaa yläpuolelle, +Tenackongh eli Tinicum nimiselle saarelle joessa, syntyi siten Uusi +Göteborg, jonne Printz itse asettui asumaan kartanoonsa Printzenhofiin, +joka sitten kauvan pysyi hänen perheensä hallussa. Sen ympärille sekä +rannalle vastapäätä etevimmät siirtolaisetkin pesänsä tekivät. Muhkea +puinen kirkko niinikään kaunisti tätä paikkaa. Vastapäätä +hollantilaisten Nassau-linnoitusta, Schuylkill-joen suuhun, rakennettiin +Uusi Korsholm. Siltä paikalta meidän päivinämme Filadelfian kaupungin +komeat rakennukset kohoavat. Schuylkill oli indiaanien maahan johtavana +suurena kauppaväylänä. Sen tähden perusti Printz sen varrelle kaksi +puulinnoituksilla varustettua kauppapaikkaa: Wasa ja Mölndal. +Viime-mainittuun tehtiin ensimäinen vesimylly. Penikulman matkan päässä +Göteborgista alaspäin sijaitsi Upland niminen linnoitus. + +Hieman alempana Uplandia oli Finland (Suomi), ja siinä asuivat yhdessä +Suomalaiset.[11] Paikan nimenä on meidän päivinämme "Marcus Huck". +Uuteen Ruotsiin siirtyneistä Ruotsin alamaisista oli, näet, melkoinen +osa meidän kansalaisiamme, vaikk'ei tiedetä aivan kuinka paljon. Ei +liioin voi varmuudella päättää milloin ensimäinen siirtolaisparvi +Suomalaisia tänne saapui. "Kalmar Nyckel" ja "Gripen" niitä ei ainakaan +vielä tuonut, tuskinpa sitten vielä pariin vuoteen mikään +siirtolaislaiva. Vasta myöhemmin, kun emämaassa kävi vaikeaksi saada +ihmisiä tänne muuttamaan, ryhdyttiin -- kuten ruotsalaiset lähteemme +tietävät mainita -- siihen erinomaiseen hankkeesen, että Suomeen ja +Ruotsin vuorikuntiin pantiin menemään pestaajia, joiden tuli yllyttää +ihmisiä muuttamaan Uuteen Ruotsiin. Jommoinenkin määrä siirtolaisia oli +siten tällä tavoin houkuteltuja kansalaisiamme, mutta joku prosentti +heidän joukossaan lienee myöskin ollut semmoisia Ruotsin Suomalaisia +(arvattavasti Vermlannista), "joita oli vangittu sen tähden, että he +luvattomasti asettuivat kruunun metsiin". Pian kuitenkin syttyi oikea +siirtokiihko, ja halullisia uutisasukkaita ilmestyi liiaksikin, niin +että, heidän pyrkiessään lähteviin laivoihin, sadottain täytyi käskeä +pois. Ja erittäinkin paloi sitten monen Suomalaisen mieli hänen +raukoilta kotirajoiltaan tuonne uuteen maahan, jossa hän toivoaksensa +pääsisi paremmin leiville kuin täällä kotona, jossa Ruotsin mahtavuuden +aikakausi ei rahvaan miehelle ollut edullinen. Niinpä m.m. mainitaan +Ruotsin neuvoskunnan pöytäkirjoissa vuodelta 1649 että kerrassaan koko +300 Suomalaista oli pyytänyt päästäksensä Uuteen Ruotsiin. Montako sillä +kertaa tuli onnesta osalliseksi ei tiedetä. Printzin seurassa kenties jo +tuli suurempi lähetys meidän kansalaisiamme. Että ne muodostivat +jonkinmoisen "valtion valtiossa", osoittaa heidän kasaantumisensa +paraasta päästä yhteen paikkakuntaan: Finland'iin. + +Printzin rakentamien linnoitusten joukossa oli ehkä tärkein Elfsborg, +Delawaren itäpuolella, noin kaksi penikulmaa Kristiinasta. Se suojeli, +näet, tykkineen joen suuta, ja sen varustusväki tutki kaikki +hollantilaiset laivat, jotka purjehtivat Delawareen. -- Siten oli Printz +pannut parastansa siirtokunnan suojelemiseksi muukalaisten +vaikutukselta, ja kyllä hän olikin tuima herra puoltansa pitämään, mutta +mitään varsinaista valtioviisautta hänessä ei näy ensinkään olleen. +Viisi vuotta kävi kaikki varsin hyvin, mutta silloin tuli Uuteen +Amsterdamiin uusi maaherra, joka oli yhtä ponteva kuin Printzkin, mutta +sen ohessa viisas ja kohtuullinen vaatimuksissaan. Hänen nimensä oli +Peder Stuyvesant. Ahdistaen Printziä hänen omilla aseillaan, purjehti +Stuyvesant, huolimatta Elfsborgin kanoonaista, pienellä laivalla +Delawaren suusta sisään ja perusti (v. 1651) sen länsirannalle, +ainoastaan penikulman matkan päähän Kristiinasta, hänkin puolestaan +linnoituksen, joka sai nimekseen Fort Casimir. Tämä linnoitus, joka +voi estää laivoja pääsemästä sisään jokehen, sai kunnon Printzi-herran +raivostumaan. Mutta hän ei saanut muuta aikaan kuin tulisia muistutuksia +Uuteen Amsterdamiin, sillä kotimaasta ei kuuteen vuoteen ollut tullut +minkäänlaista apua, ja Uusi Göteborg oli palanut poroksi ynnä melkein +koko hänen varastonsa kanssa. Monta kertaa oli hän pyytänyt tullaksensa +kutsutuksi pois, mutta mitään vastausta saamatta. Silloin lähti Printz +herra syksyllä v. 1653 tiehensä siirtokunnasta, jätettyään hallituksen +vävylleen, Johana Papegojalle. + +Mutta kauvan odotettu apulaiva, joka vihdoin viimeinkin oli Ruotsista +lähetetty, kulki hänen ohitsensa matkalla. Siinä oli muassa +kauppakolleegin sihteeri Johana Rising, joka oli lähetetty apumieheksi +kuvernöörille. Rising oli ponteva ja päättäväinen mies. Purjehtiessaan +Delawaren suusta sisään, laski hän laivansa Fort Casimirin edustalle ja +pakoitti linnan vähäväkisen hollantilaisen varustusväen antautumaan. +Ruotsin lippu nostettiin vallitukselle, ja linnoitus pantiin parempaan +kuntoon. Se sai nyt toisen nimenkin: Kolminaisuuden-linna. Pian sen +jälkeen Papegoja palasi takaisin Euroopaan, ja koko hallitus jäi +Risingin käsiin. + +Mutta kuultuaan että Fort Casimir oli menetetty Ruotsalaisille, antoi +Länsi-Indian komppania Amsterdamissa, Uuden Alankomaan omistaja, +Stuyvesant'ille käskyn viipymättä hyökätä Uuden Ruotsin kimppuun. Se oli +pantava tämän komppaniaan vallan alle. Syyskuussa v. 1654 purjehtikin +Stuyvesant seitsemällä laivalla ja 6 à 7 sadan miehen kanssa joen suusta +sisään ja pakoitti Kolminaisuuden-linnan antautumaan. Niin kävi syyskuun +18 p:nä Kristiinankin, ja sillä oli koko Uusi Ruotsi valloitettu. +Kuusitoista vuotta vain oli se ollut olemassa. + +Sekä Kolminaisuuden-linnan että Kristiinan varustusväet saivat lähteä +tiehensä kaikella kunnialla; samoin ruotsalainen kuvernööri +virkamiehineen. Ja sama oikeus suotiin muuten kaikille muillekin Ruotsin +alamaisille; mutta -- sanotaan kuitenkin heittämysehdoissa --"jos jotkut +Ruotsalaiset ja Suomalaiset eivät tyydy lähtemään, niin kuvernööri +Rising saakoon heitä siihen taivuttaa soveliaalla keinolla; ja jos +siihen taipuvat, niin heitä ei ole väkivallalla pysyttäminen; mutta ne, +jotka jäävät, saakoot vapauden pysyä Augsburgin tunnustuksessa ja pitää +tykönänsä yhden opettajan". Ainoastaan 19 miestä teki uskollisuus-valan +Hollantilaisille. Muut kenties aikoivat muuttaa takaisin Euroopaan, +jahka saisivat kiinteän omaisuutensa myydyksi. Mutta miten lienee +ollutkaan, -- harvassa vain oli niitä, joilta lähtöä tuli. Kaikkein +useimmat jäivät paikoilleen. Uudet asuinsijat olivat jo kodikkaiksi +käyneet. Vaikka siis emämaan valta oli loppunut, elivät Ruotsalaiset ja +Suomalaiset ikääskuin pienenä omana yhteiskuntana itsekseen, +Hollantilaisten heitä yhä vieläkin karsain silmin katsoessa. Valloitus +oli tapahtunut verta vuodattamatta, mutta kuitenkin kulki sodan seurassa +ryöstöä ja väkivaltaa. Hollantilaisten hallitustapa oli epäluuloinen ja +siten kyllä tirannillinen. "Niin pian kuin joku Ruotsin entisistä +alamaisista joutui vähimmänkin epäluulon alaiseksi, joko ystävyytensä +tähden indiaanien kanssa tai muista syistä, muutettiin hän heti vastoin +tahtoansa Uuteen Amsterdamiin". Kaikki, jotka olivat asuneet +Kristiina-puron alapuolella, pakoitettiin muuttamaan yläpuolelle, koska +Hollantilaiset tahtoivat yksinomaan isännöidä virran laskupaikoilla. +Sillä tavoin tulivat maan entiset isännät asumaan enemmän yhdessä, +säilyttäen jotakuinkin kansallisuuttaan, ruotsalaisuuden kuitenkin +päästessä yhä enemmän voitolle. Heidän voutinaan oli Hollantilainen van +Dyke, mutta alavoutina eräs Suomalainen Antti Jurgen (Yrjönpoika?), joka +heti alussa oli vannonut uskollisuusvalansa Hollannille. Jokaiselle +"ruotsalaiselle ja suomalaiselle perheelle" pantiin veroa 5 à 6 hollant. +gylleniä. + +Onneksi ei Pohjan miesten siirtokunta pitkäksi aikaa jäänytkään +Hollantilaisten vallan alle. Kuten jo olemme kertoneet, joutui, näet, +koko Uusi Alankomaa ja sen kanssa tietysti myöskin "Uusi Ruotsi" v. 1664 +Englantilaisten haltuun. Ruotsalais-suomalaisia uutisasukkaita mainitaan +silloin olleen 600. Vuosisadan mennessä umpeen olivat he kasvaneet +likimmiten yhdeksi tuhanneksi. He viihtyivät hyvin uudessa maassaan, ja +ruotsalais-suomalainen tienoo oli kauvan aikaa paraimmin viljelty seutu +Delawaren rannoilla. Ja niinkuin meidän päivinämme kansalaisemme +Amerikassa kohtaloansa kehuvilla kirjeillä tuon tuostakin kutsuvat +sukulaisiaan ja tuttaviaan tuonne valtameren toiselle puolen, niinpä +silloinkin jo tämmöiset kiitoskirjeet tehtävänsä tekivät. Niinpä v. 1664 +Amsterdamin kaupunkiin Euroopan Hollannissa oli tullut joukko +suomalaisia perheitä, yhteensä 140 henkeä, vanhoja, nuoria ja lapsia, +jotka olivat menossa Uuteen Ruotsiin. Kuten Ruotsin valtakunnan asiamies +Amsterdamissa tästä seikasta mainitsee, olivat nämä matkalaiset +enimmäkseen umpisuomalaisia -- ainoastaan muutamat miehistä osasivat +ruotsiakin, -- heidän lapsensa kulkivat paitasillaan, ja kovasti he +valittivat rasituksen-alaista tilaansa kotimaassa (Pohjois-Ruotsissa, +sillä he eivät olleet suorastaan Suomen puolelta). Heillä oli muassaan +muutamia Uudesta Ruotsista v. 1657 lähetettyjä kirjeitä, joissa sitä +maata paljon kiitettiin. Niinpä olivat he päättäneet muuttaa sinne. +Tokko sitten perille pääsivät, ei tiedetä. -- + +Englantilaisen hallinnon alaisiksi jouduttuaan nauttivat Delawaren +Ruotsalaiset ja Suomalaiset samoja oikeuksia kuin vallitseva +englantilainen kansallisuuskin, mutta mitä tämmöinen yhteiskunnallinen +yhteen sulaminen Englantilaisten kanssa vaikutti Pohjolaisten omaan +kansallisuuteen, on tietysti toinen asia. -- William Penn (katso alemp.) +kuvailee Ruotsalaisia ja Suomalaisia seuraavasti: "He ovat +suorasukaista, rotevaa ja ahkeraa väkeä; eivät kuitenkaan ole paljon +edistyneet hedelmäpuiden hoidossa ja istuttamisessa, ikääskuin enemmän +haluaisivat tarpeiden täyttämistä kuin rikkautta ja kauppaa. Arvaan että +indiaanit enensivät heidän huolettomuuttaan, tarjotessaan heille +hyötymisen keinoja, nimittäin nahkoja ja turkiksia rommin ja muun +väkevän juoman edestä. He kohtelivat minua ystävällisesti, kunnioittavat +esivaltaa ja ovat siivoja Englantilaisia kohtaan. He kun ovat kelpo +väkeä ja ruumiiltaan rotevat, niin heillä on kauniit lapset ja melkein +joka huone täynnä; muutamilla on kuusi, seitsemän, jopa kahdeksankin +poikaa. Ja heidän kunniakseen täytyy mun tunnustaa että harvoin olen +nähnyt raittiimpia ja ahkerampia nuorukaisia." + +Vaikka, kuten vasta mainitsimme, entisen Uuden Ruotsin asukkailla +Englantilaisten yhteydessä yleensä oli hyvä olla, näkyy kuitenkin ens' +alussa -- ennenkun William Penn sai tämän alueen omakseen --vallinneen +jonkunmoista tyytymättömyyttä, johon lienee etevin syy ollut +englantilaisen kuvernöörin New Yorkissa, Lovelacen, veroitusyritykset; +ja siihen aikaan rikkoontui hetkeksi maan isäntien ja Pohjolaisten väli +vähäisen kapinan kautta, jossa etupäässä Suomalaiset näkyvät olleen +osalliset. Muuan seikkailija, kylän kesken Pitkäksi Suomalaiseksi +(Långe Finn) sanottu, talonpojan renki viraltaan, kehui olevansa +kenraali Königsmarckin poika sekä saaneensa emämaasta toimeksi jälleen +saattaa siirtokuntaa Ruotsin vallan alle. "Hän sai monta seuralaista +varsinkin Suomalaisista", mutta pian tuli hänen valesyntynsä +paljastetuksi, kapina tukehutettiin ja järjestys palautettiin. Långe +Finn itse poltto-merkittiin ja ajettiin maasta pois. "Hänen +seuralaisensa osaksi menettivät tilansa ja tulivat suureen vahinkoon." +Koko tämä seikka on muuten joteskin hämärä. + +Siirtokunnan kirkollinen tila kävi 16 sataluvun loppupuoliskolla +joteskin ahtaaksi, se kun ei enää saanut mitään pappia vanhasta +emämaasta. Siihen saakka oli heillä aina ollut oma sielunpaimenensa, +m.m. muuan Johana Campanius, joka myöskin on kirjoittanut kertomuksen +siirtokunnan ensimäisistä vaiheista. Niinikään oli heillä kolme kirkkoa. +-- V. 1693 lähettivät siirtolaiset -- sittenkun Ruotsin kuningas Kaarle +XI oli saanut tiedon heidän tilastaan ja kehoittanut Turun piispaa, +Gezeliusta, heitä auttamaan -- kirjoituksen Ruotsiin, antaen siinä +pyydettyjä tietoja tarpeistaan. He anovat saadaksensa kaksi ruotsalaista +pappia, jotka lupaavat palkita, sekä joukon hengellisiä kirjoja, joista +lupaavat hinnan maksaa. Muuten sanovat he elävänsä varsin onnellisina +maanviljelyksellään ja hyvässä sovussa hallituksensa ja naapuriensa +kanssa. Hengellisessä suhteessa vain oli puutetta. Suomalaisten puolesta +kuitenkin kirjoituksessa lisätään: "Suomalaista pappia ei ole meillä +ollut emmekä tarvitsekkaan, sillä me ymmärrämme kaikki ruotsia." Muassa +oli luettelo ruotsalaisen seurakunnan perheistä. Niitä oli yhteensä 139 +ja asukkaita kaikkiaan 938. Nimissä huomaa monta, jotka silminnähtävästi +ovat suomenkielistä syntyperää, kuten esim. Nils Laican (Laikkanen), +Eric Molica (Molikka), Hindric Parchon (Parkkonen), Olle Kuckow (Kukko) +y.m. -- Vuonna 1697 tuli vihdoin Ruotsista kaksi pappia ja joukko +ruotsinkielisiä kirjoja. Suomalaisista ei enää ollut puhetta. Heidän +kielellinen kansallisuutensa oli jo tähän aikaan sammunut; eikä olekkaan +siinä mitään ihmettelemistä, koska ei ollut milloinkaan mitään +vaikuttavaa mahtia olemassa, joka sen säilyttämisestä olisi huolta +pitänyt. Mutta vaikka Ruotsalaiset saivat pappinsa ja kirjansa, sammui +heidänkin kansallisuutensa vähitellen, niin että 17 sataluvun +loppupuolella jo kaikki puhuivat ainoastaan englannin-kieltä. Sillä +kielellä täytyi heille viimein niiden pappienkin saarnata, joita yhä +lähetettiin vanhasta emämaasta. Viimeinen ruotsalainen pappi kuoli v. +1831. Hänen nimensä oli Niilo Collin. + +Se erämaa, jossa Ruotsalaisten ja Suomalaisten aura ensiksi vakoa teki, +on nyt kukoistavana maakuntana, jota luonnon ja ihmisen työt yhdessä +kaunistaa. Kolmella valtiolla on siitä osansa: Kristiinan ja Fort +Casimirin ympärillä leviää pieni Delaware-valtio; pohjoispuoli, Uuden +Göteborgin ja Korsholman seudut, on Pennsylvaniaa ja viimein Elfsborgin +ympärystö New Jersey-valtiota, -- kaikki voimakkaan ja vapautta +rakastavan väestön hallussa, jonka kanssa Ruotsalaiset ja Suomalaiset +helposti sulivat yhteen. + + +5. Maryland. Carolina.. + +Melkein yhteen aikaan kuin Uuden Englannin siirtokunnat oli maa +Potomac-joen pohjois-puolella, nykyinen Maryland, tullut avatuksi +asutukselle. Tämän maakunnan kanssa syntyi aivan uusi laji siirtokuntia. +Siihen saakka oli menetelty niin, että kruunu luovutti omistusoikeutensa +seuroille eli yhtiöille, "komppaniioille", jotka sitten toimittivat +asutuksen. Sillä tavoin oli syntynyt Virginia, sillä tavoin Uusi +Englantikin. Nyt alkoivat kuninkaat yksityisille, enimmäkseen +suosituilleen ja hovimiehille, mutta myöskin velkojilleen lahjoittaa +isoja maa-alueita Amerikassa, huolimatta siitä oliko samat alueet jo +ennen annettu muille. Lahjan-saaja oli sitten asianomaisen alueen +proprietor, omistaja. + +Sillä tavoin sai lordi Yrjö Calvert Baltimore, joka oli Kaarle I:n +ministereitä, tältä omakseen silloisen Virginian pohjoisimman osan, +Potomac-joen pohjoisen rantakaistaleen. Se oli ihanaa, hedelmällistä +maata, jolla oli hyvät satamat sekä Chesapeak-lahden että Atlantin +rantavedessä. Lordi Baltimore oli jaloluontoinen ja valistunut mies. +Itse hän oli uskonluopio, katolisuskoon kääntynyt, ja hän avasi maansa +kaikille kristityille siirtolaisille, joiden joukossa sattui olemaan +muutamia Ruotsalaisia ja Suomalaisiakin. Ilman mitään kirjoitettua lakia +tuli uskonvapaus pian käyttöperäiseksi tavaksi Marylandissa. (Maa sai +nimensä kuningatar Henrietta Maryn kunniaksi.) Siirtolaiset saivat vapaan +hallitussäännön kaksihuoneisen edustuslaitoksen kanssa. Itse tahtoi +lordi Baltimore vain perustuslaillisena hallitsijana hoitaa siirtokuntaa +taikka asettaa maaherran sijaansa. Kuninkaallinen vapaakirja saatiin +kesäkuun 22 p:nä v. 1632. Maan asuttamisen toimitti paraasta päästä +lordin veli Leonard Calvert. Vapaamielisen hallitusmuotonsa turvissa oli +Maryland tupakkakauppoineen onnellinen siirtomaa. Sen pääkaupunki +Baltimore on nyt Amerikan mahtavimpia satamakaupunkeja. + +Toisin menettelivät sitä vastoin maan mahtavat Carolinassa. --Tämän +siirtokunnan olivat oikeastaan perustaneet jo v. 1562 ranskalaiset +hugenotit, amiraali Coligny'n toimesta. Mutta kolme vuotta myöhemmin +tunkeusi maahan joukkokunta Espanjalaisia, jotka tappoivat kerettiläiset +Ranskasta ja ottivat maan omaan haltuunsa. Tosin kostivat Ranskalaiset +pian kyllä tämän hirmutyön, mutta kun sittemmin englantilaisia +uutisasukkaita ilmestyi Carolinaan, ja kun vuosisadan kuluessa koko +joukko katolilaisia ja puritaanilaisia siirtolaisia heihin yhdistyi, +jäivät Ranskalaiset lopuksi vähemmistöön. Näin ollen, ja kun +Ranskalaiset ja Espanjalaiset jo melkein olivat jättäneet koko +siirtokunnan, lahjoitti sen Kaarle II ylhäisille englantilaisille +aatelisherroille, jotka tällä lavealla alalla saisivat hallita ja +vallita mielensä mukaan. Siihen kuului silloin sekä Pohjois- että +Etelä-Carolina. Taas tulvaili maahan kaikellaista kansaa: perheitä +Uudesta Englannista, maailman paraimpia uutisviljelijöitä, Languedoc'in +hugenotteja, Skotlantilaisia, Irlantilaisia, Hollantilaisia, +Englantilaisia Barbados-saarelta Länsi-Indiassa. Lordi Shaftesbury, +tunnettu politikoitsija ja yhteiskunnallinen haaveilija, joka oli maan +etevimpiä isäntiä, sommitteli yhdessä filosofi Locke'n kanssa +siirtokunnalle hallitussäännön, jonka mukaan tänne oli perustettava +perinnöllinen aatelisvalta ja keski-aikainen läänityslaitos. Maa +jaettaisiin kreivi- ja paronikuntiin "maakreivineen" ja "kazikeineen", +ja tämän maa-aatelin valtaan jätettäisiin koko lainsäädäntö ja veroitus. +Tähän loistavaan kehykseen sijoitettiin sitten Englannin +valtiokirkkokin, piispoineen ja muine pääpappineen. + +Mutta vakavat miehet Uudesta Englannista ja Skotlannista eivät tästä +loistosta vähintäkään välittäneet. He hosuivat sen luotaan, ja Locken +suurenlaatuinen hallitusmuoto oli ikuiseksi aikaa naurettava +valtiollinen hullutus. Siirtolaiset sitä paitse olivat jo itse säätäneet +hallitusmuodon, joka paremmin vastasi heidän tarpeitansa. Se kannatti +itsehallintoa ja uskonnollista vapautta. Heidän täytyi tosin pitää +luonansa proprietorien eli omistajien lähettämä maaherra, mutta tarkasti +valvottiin ett'ei tämä saanut vähintäkään supistella heidän +oikeuksiansa; ja kun kerran eräs kuvernööri semmoista yritti, pistivät +he hänet laivaan ja lähettivät takaisin Englantiin. Vuosisadan lopussa +oli kummallakin Carolinalla, jotka erotettiin v. 1673, itse teossa ellei +kohta nimeksi, täydellinen itsehallinto. Proprietoritkin viimein +jättivät koko siirtokunnan oman onnensa nojaan. Se oli heille huono +"affääri." + + +6. Pennsylvania. Georgia. + +V. 1666 oli Kaarle II lahjoittanut vasta valloitetun Uuden Alankomaan +veljellensä, Yorkin herttualle, joka Englannin historiassa on tunnettu +nimellä Jaakko toinen. Hänen mukaansa sai sekä maakunta että kaupunki +Hudson-joen suussa nimekseen New York. Tämä siten myöskin oli +proprietori-siirtokuntia. + +Kaarle II:n kuoltua ja mainitun Jaakon päästyä hallitukseen seurasi +kovat ajat tämän seudun siirtokunnille. James (Jaakko) toinen ei +saattanut noita vapaita yhteiskuntia kärsiä. Hän vihasi niitä sydämensä +pohjasta, ja hänen käskynhaltiansa Andros koki riistää niiltä pois +kaikki oikeudet ja vapaat laitokset, määräten itse veroja oman mielensä +mukaan. Massachusettsin täytyi luopua kartastaan ja vastaan-ottaa +kuninkaallinen kuvernööri. Rhode Island ja Connecticut pysyivät +hallitusmiestensä viisaiden toimien johdosta vapaina. + +Viimein -- vuonna 1688 -- syöksi vallankumous Englannissa tirannin +valta-istuimelta pois, ja siirtokunnat saivat vapaat laitoksensa osaksi +takaisin. + +Nykyiset valtiot New Jersey ja Delaware (entinen Uusi Ruotsi) olivat +osia Uudesta Alankomaasta. Mutta siitä eroitti ne Yorkin herttua, joka +lahjoitti edellisen ja myi jälkimäisen. New Jersey tuli +proprietori-siirtokunnaksi. Mutta täällä kävi niinkuin Carolinassa. +Voimakkaat siirtolaiset Uudesta Englannista ja Skotlannista asuttivat +itä-osan, ja kvääkärit pääsivät isännöimään länsi-osassa. Nämä pitivät +puoltansa proprietoreja vastaan ja säätivät itselleen väkisinkin vapaat +laitokset, kunnes viimein proprietorein oli täytymys kokonaan väistyä +pois. Vallankumouksen perästä New Jersey tuli kuninkaalliseksi +siirtokunnaksi. + +Delawaren osti mainehikas William Penn. Hän oli syntynyt Londonissa v. +1644, sai kasvatuksensa Oxfordin kirkko-opistossa (the college of +Christ-church) ja liittäytyi aikaisin kvääkärien (the qvakers = +vapisijat) omituiseen uskonnolliseen lahkokuntaan, tunnustaen näiden +kanssa ainoastaan sisällistä ääntä jokaisessa ihmisessä hänen uskonsa +ylimmäksi ohjenuoraksi ja harrastaen suurta yhteistä ja yhtäläisyydelle +rakennettua veljeskuntaa kaikkein ihmisten kesken, olkoot nämä mitä +rotua hyvänsä. Vietettyään uskonsa vuoksi monta vuotta vankeudessa ja +harhailtuaan kauvan vierailla mailla, päätti William Penn, vapaaksi +päästyään, perustaa turvapaikan uskon tähden vainottuja ihmisiä varten, +mitä tunnustusta hyvänsä nämä olivatkin. Hänen isänsä oli Britannialle +tehnyt monta hyvää-työtä, m.m. valloittanut Jamaican, ja kruunu oli +hänelle velassa. Kaarle toinen mielellään suostui maksamaan pojalle +maa-alueella Amerikassa. Siten sai Penn v. 1681 laaditun lahjoituskirjan +kautta omakseen koko maa-alueen New Yorkin ja Marylandin välillä sekä +oikeuden hallita ja vallita sitä miten ikinä tahtoi. Ja ihana olikin se +maa, joka tuli hänen osaksensa. Alleghany-vuorilta lännessä laskee +maakunta hiljoilleen, vuorten, laaksojen, kukkulain ja hedelmällisten +tasankojen vaihdellessa, alas Delawaren lahdelle ja joelle. Suuri +Susquehanna-virta kiertelee sen keski-osan läpi, laskeutuen viimein +Chesapeak-lahteen. Siirtomaa sai nimekseen Pennsylvania eli Pennin +metsistö. Sen itäosissa asui jo Ruotsalaisia, Suomalaisia ja +Hollantilaisia, mutta muualla ainoastaan indiaanit. Ja koska Penn tahtoi +että nämäkin -- indiaanit --tunnustaisivat hänen oikeutensa maahan, osti +hän heiltä heidän alueensa. Siinä kirjeessä, jonka hän oston +aikaan-saamiseksi lähetti heidän päälliköilleen, lausutaan muun muassa: + +"Minua kovasti liikuttaa se tylyys ja vääryys, jota ihmiset usein +harjoittivat teitä kohtaan, tullessaan luoksenne uhratakseen teidät +omien etujensa tähden eikä näyttääkseen teille esikuvaa +kärsivällisyydestä ja hyväntahtoisuudesta. Kuullakseni on tämä seikka +usein vaikuttanut levottomuuksia, nurisemista ja katkeruutta, toisinaan +verenvuodatustakin. Siitä on suuri Jumala pahoillaan. Minä en ole mikään +semmoinen ihminen, minä rakastan ja kunnioitan teitä ja toivon +ystävällisen, oikean ja rauhallisen käytöksen kautta saavuttavani samaa +teidän puoleltanne. Niitä miehiä, jotka olen lähettänyt teidän +luoksenne, elähyttää sama henki. He ovat toimivat sen mukaan, ja jos +joku heistä loukkaisi teitä taikka teidän väkeänne, niin saatte pikaisen +ja täydellisen korvauksen oikeutta rakastavain miesten antaman tuomion +kautta, jotka miehet ovat yhtä suureksi osaksi valittavat kummaltakin +puolen. Pian tulen minä itse teidän tykönne, ja silloin voimme vapaammin +puhua kaikista asioista. Vastaiseksi lähetän asiamieheni luoksenne +sopimaan teidän kanssanne maan-luovutuksista ja pysyväisestä rauhasta. +Toivon että te kohtelette heitä ja meidän väkeämme ystävällisesti sekä +pidätte hyvänänne ne lahjat, jotka lähetän merkiksi hyvästä tahdostani +ja päätöksestäni elää teidän kanssanne oikeutta, rauhaa ja +ystävällisyyttä harjoittaen." + +Kun sopimus indiaanien kanssa oli saatu aikaan, kuljetti Penn tähän +maahansa suuret joukot uskolaisiaan, jotka hän oli vapauttanut +hirvittävistä vankiluolista Englannissa. Sen ohessa kutsuttiin erinäisen +julistuksen kautta kaikki vainotut ihmiset Euroopassa asettumaan +Pennsylvaniaan. Kutsumusta noudattikin suuri joukko uutteria Saksalaisia +ja Ranskalaisia, jotka pian kyllä tekivät Pennsylvanian pohjois- ja +länsi-osista mitä ihanimman yrttitarhan maan päällä. Siirtolaiset saivat +itse säätää hallitusmuotonsa, joka turvasi heille itseveroituksen ja +lainsäädännön oikeuden. Ainoastaan toimeen-paneva valta jäi +proprietorille tai hänen lähettämilleen maaherroille. Hallitussääntö +sitä paitse määräsi täydellisen uskon-vapauden. + +Vuonna 1682 lähti Penn itse 2,000 siirtolaisen kanssa uuteen maahansa, +jossa kaikki asukkaat tervehtivät häntä riemulla. Hän kulki +Delaware-jokea ylöspäin, valitakseen paikkaa ensimäiselle suurelle +kauppa-asemalleen Pennsylvaniassa. Pysähtyen Schuylkill'in ja Delawaren +väliselle kairalle, ryhtyi hän välipuheisin indiaanien kanssa, osti +heiltä maakappaleen, jonne sanottu kauppapaikka oli perustettava, ja +solmi rauhaliiton heidän kanssansa. Indiaanit puolestansa lupasivat +seuraavaa: "Tämä ystävyys on oleva pilvetön, niin puhdas ja säteilevä +kuin aurinko kauniimmassa valossaan; sitä kietova side ei ole koskaan +katkaistava, niin kauvan kuin tähdet tuikkivat taivaalla." Se vanha +tammi, jonka alla indiaanit ensi kertaa pitivät kokousta Pennin kanssa, +tuli koko seudulle pitkäksi aikaa suuren hartauden esineeksi. Sen +siimeksessä uudistettiin sitten vielä monta kertaa vanhat lupaukset. Ja +niille tienoille nousi ennen pitkää ryhmä puumökkiä, joille Penn antoi +nimeksi Veljesrakkaus, Filadelfia. Siinä kylässä asuu meidän +päivinämme lähes yksi miljoona ihmistä, ja se on suuruudeltaan kolmas +Amerikan Yhdys-Valtain kaupungeista. + +Viisikymmentä vuotta Pennsylvanian asuttamisesta, v. 1732, perusti +Pennin ja Roger Williams'in sielunheimolainen James Oglethorpe, +ylevämielinen Skotlantilainen, Georgian siirtokunnan Carolinan +eteläpuolelle. Se sai nimensä kuningas Georg eli Yrjö II:n mukaan, joka +Oglethorpille myönnytti oikeuden sen asuttamiseen. Ihmisystävällinen +Skotlantilainen muutti sinne monta tuhatta onnetonta, jotka hän oli +lunastanut Englannin velkavankiloista; ja pian tulvaili hänen maahansa +paljon muitakin ihmisiä Skotlannista ja Saksasta. Vähitellen rupesi +tämäkin siirtomaa kukoistamaan ja oli vapaussodan alkaessa hankkinut +itselleen samat oikeudet kuin molemmat naapurit pohjosessa, +Carolinat. Niinkuin nämäkin lakkasi Georgia pian kyllä olemasta +proprietori-siirtokuntana ja tuli kuninkaalliseksi, s.o. siirtomaan +maaherraa ei asettanut enää proprietori virkaan, vaan kruunu. + +Tämmöisiä kuninkaallisia siirtokuntia olivat sen ohessa +Virginia, New Jersey, New York, Massachussetts ja New Hampshire. +Proprietori-siirtokuntina pysyivät Maryland, Pennsylvania ja Delaware. +Näissä kaikissa siirtomaissa oli edustuslaitos, tavallisesti kaksi +"kamaria;" mutta eduskunnan päätökset olivat, ennen pääsemistänsä +voimaan, maaherran vahvistettavat, ja neuvoskunnan eli ylikamarin +nimitytti enimmäkseen kruunu tai proprietori. Toisin oli laita n.s. +kartta-siirtokunnissa, joilla oli kuninkaallinen vapauskirja. Semmoisia +olivat ainoastaan Rhode Island ja Connecticut. Näissä valitsi kansa itse +kaikki virkamiehensä, ylimmästä alimpaan, maaherralla ei ollut mitään +veto- eli kielto-oikeutta, ja kumpasenkin kamarin valitsi niinikään +kansa. Semmoinen oli alkuansa myöskin Massachusetts, kunnes, kuten +olemme nähneet, James II riisti siltä kartan pois; ja uudessa, joka +saatiin Englannissa tapahtuneen vallankumouksen perästä, ei enää ollut +oikeutta kuvernöörin valitsemiseen. + +Valtiollisiin oloihinsa nähden olivat siten nämä kolmetoista +siirtokuntaa varsin erilaiset. Ja paljon erilaisuutta oli niinikään +niiden maan-laadussa, ilmanalassa, kansanluonteessa j.n.e. Toista oli +Uusi Englanti verrattain niukempine maaperineen ja vakavine, +kansanvaltaisine väestöineen, toista Virginia rikkaine tasankoineen ja +ylimysvaltaisine kasvimaan omistajineen. Ja väestö itse oli mitä +kirjavinta sekamelskaa: Englantilaisia, Skotlantilaisia, Irlantilaisia, +Saksalaisia, Hollantilaisia, Ruotsalaisia, Suomalaisia, Ranskalaisia, +puhumattakaan neekereistä, joita jo oli melkoinen määrä. Mutta tästä +kirjavuudesta huolimatta rakastivat he kaikki vapaita laitoksia taikka +oikeammin: laitoksia, jotka sopivat heidän oloihinsa. Tässä kohden +vetivät kaikki siirtokunnat yhtä köyttä, Itseveroitus-oikeuden puolesta +taisteli Virginia yhtä voimakkaasti ja yhtä innollisena kuin +Massachusetts, ja viimeinpä astuikin suuren vapaussodan johtajaksi +virginialainen mies. -- Ulkonaisetkin erilaisuudet katosivat +katoomistaan, ja jo 18 vuosisadan keskivaiheilla oli eri siirtokuntain +erilaiset väestö-ainekset enimmäkseen sulaneet yhteen, yhdeksi ainoaksi, +englannin-kieltä puhuvaksi kansaksi. + + + + +XIII. + +Englantilaiset valloittavat Canadan. + + +Ken nuoruudessaan on lukenut Fenimore Cooper'in kertomuksia, hän +varmaankin säilyttää sielunsa silmän edessä mitä parahimman kuvaelman +niistä tuhansista taisteluista, joita siirtolaiset Pohjois-Amerikan +rannikkomailla saivat kestää alueittensa alkuperäisiä isäntiä vastaan. +Indiaanit, harmissaan maansa ylpeille anastajille, hyökkäsivät tuon +tuostakin rajaseutujen yksinäisten uutistalojen kimppuun ja tappoivat +säälimättä niiden asujamet. Siitä sitten seurasi verinen kosto +siirtolaisten puolelta, ja punanahkojen wigwamkylät haihtuivat +ratisevana liekkinä ilmaan. Nämä tämmöiset kähäkät olivat melkein +jokapäivästä leipää uutisasukkaalle läntisemmissä erämaissa, kunnes +veljien viljelys häntäkin saavutti ja naapurit pääsivät auttamaan. Mutta +tämä metsäläiselämä kasvatti sukupolven tarkkasilmäisiä pyssymiehiä, +joita pian tarvittiin vieläkin suuremman vaaraan uhatessa. + +Ne suuret sodat, joita 17 ja 18 vuosisadan kuluessa Ranska ja Englanti +Euroopassa keskenään kävivät, ulottuivat aina myöskin Amerikaan, jossa, +kuten olemme kertoneet, Ranskalaisillakin oli tukeva jalansija, +nimittäin Canadassa. Heidän kuvernöörinsä Quebekissä kokosivat suuret +sotajoukot punanahkoja, jotka hävittäen ja polttaen tunkesivat Uuden +Englannin ja New Yorkin maakunnan rajaseutuihin. Ja Englantilaiset +maksoivat samalla mitalla. Heidän palkkaamansa irokeesit pujahtivat tuon +tuostakin polttaen ja tappaen Canadaan. Indiaanilaisia etujoukkoja +seurasi sitten säännöllinen sotaväki kummaltakin puolen, käyttäen +tavallisesti kulkutienään sitä pitkää laaksoa, joka Montreal'in seudulta +ulottuu Hudson'iin asti. Tämän laakson täyttävät George- ja +Champlain-järvien pitkulaiset vesistöt, jotka yhdessä Hudson- ja S:t +Lawrence-jokien kanssa, joihin ne laskevat, muodostavat melkein +yhtämittaisen vesiväylän New York'ista Quebekiin. Tänne rakennetiinkin +jo aikaisin joukko linnoituksia, joista Ticonderoga ja Crownpoint +Champlain-järven rannalla olivat tärkeimmät. Ne olivat milloin minkin +riitaveljen käsissä. Ja emämaan synnyttämiin sotiin täytyi siirtolaisten +ottaa osaa sekä raha- että veriverolla. + +Eikä ainoastaan Canadan rajoilla näitä rajasotia käyty. +Alleghany-vuorten länsipuolella, Ohion lähteillä, oli avara, autio alue, +jota Virginia väitti omakseen, käyttäen siellä metsästäjiään ja +maanmittariaan. Täällä retkeili jo myöskin -- 1750-luvun alussa +-- Virginian kuvernöörin toimesta Yrjö Washington sotaisissa +yrityksissä sillä Quebekin kuvernöörit puolestaan pitivät Ohio-aluetta +Ranskan omana ja olivat sinne rakentaneet Fort Duquesne nimisen +linnoituksensa, samalle paikalle, jossa Pittsburghin kaupunki nyt +sijaitsee. V. 1755 lähetti Englannin hallitus sotajoukon, jota johti +kenraali Braddock, tätä linnoitusta valloittamaan; mutta Ranskan +palkkaamat indiaanit olivat väijyksissä metsässä ja hakkasivat +Braddockin sotajoukon melkein tykkänänsä maahan. Ainoastaan Washingtonin +rohkeus ja toimekkuus pelasti sen vähäiset tähteet. + +Maailmanvaltojen välinen sota sai Englannin puolelta paremman vauhdin +vasta sitten, kun William Pitt vanhempi oli astunut hallituksen +etupäähän. Hän pani menemään yhdellä kertaa kolme armeijaa Canadaa +vastaan. Näistä valloitti yksi Fort Niagaran, toinen Ticonderogan ja +Crownpointin; mutta kolmas, nerokkaan kenraali Wolfe'n johtamana, +kulki vahvalla laivastolla S:t Lawrence- jokea ylöspäin Quebekiä kohden. +Tämä kaupunki oli lujilla linnoituksilla varustettu ja asemansakin +puolesta hyvissä turvissa. Sitä arveltiin mahdottomaksi valloittaa, ja +sen puolustajana oli urhokas, ponteva kuvernööri Montcalm. Mutta +Wolfessa, joka vielä oli vallan nuori mies, asui leijonan rohkeus, +samalla kun hänen tulisen sielunsa lentoa ohjasi taitavan sotapäällikön +aprikoiva äly. + +Hän oli saanut koetella oppiansa Euroopan tappotanterilla ja viimeiksi, +v. 1758, armeija-osastolla, joka enimmäkseen oli muodostettu +siirtomaiden asukkaista, valloittanut vahvan Louisbourg nimisen +linnoituksen, joka puolusti S:t Lawrencen suuta. Tappelu Quebekin luona +kävi mitä rajuimmaksi. Ensimmältä näkyi voitto kallistuvan Ranskalaisten +puolelle, ja heidän peitetyt patteriansa syöksivät ryntäävän vihollisen +takaisin, saattaen Englantilaisille kauhean mieshukan. Mutta muutamana +pimeänä syysyönä kuljetti Wolfe väkensä erästä jyrkkää polkua myöten +Ranskalaisten takana olevalle ylätasangolle ja rupesi täältä +äkki-arvaamatta pommittamaan heidän asemaansa. Ranskalaiset puolestaan +hyökkäsivät ulos vihollistansa vastaan, mutta niin tuima oli tämän tuli, +että heidän kolonnansa joutuivat epäjärjestykseen ja viimein hävisivät +hurjaan pakoon. Englantilaisten voitto oli täydellinen. Mutta sen hinta +kävi kuitenkin kalliiksi. Wolfe oli kaatunut. Ennen kuoltuaan sai hän +kuitenkin, kuten muinoin Epaminondas Mantineian luona, ilosanoman +vihollisen täydellisestä tappiosta ja heitti henkensä, antaen viimeisen +määräyksen voiton käyttämisestä. Mutta myöskin urhokas Montcalm oli +haavoittunut ja kuoli pari tuntia myöhemmin kuin onnellisempi +vastustaja. + +Tämä lopputappelu tapahtui syyskuun 13 p:nä 1759, ja jo seuraavana +päivänä antautui Quebek. Vuoden kuluttua, sittenkun myöskin Montreal oli +menetetty, jättivät Ranskalaiset Canadan voittajan haltuun; ja koko +Pohjois-Amerika Hudsonin lahdesta pohjosessa Mexikon rajalle saakka oli +Englannin omana. + +Syynä Ranskan vallan häviöön Amerikassa ei ollut ainoastaan hetken +heikkous, vaan koko ranskalainen siirtokunta-järjestelmä. Sen valta +ulottui äärettömän suuren alueen ylitse, mutta tämä alue oli enimmäkseen +jäänyt asuttamatta. Ainoastaan tuolla täällä joku linnoitus tai +kuninkaallisella nimimerkillä varustettu, puuhun kiinnitetty vaskilevy +siellä täällä erämaassa ilmoitti Ranskan yliherruutta. S:t Lawrencen +rannoilla Canadassa oli tosin kokoontunut väestö, mutta tämäkin kaipasi +sitä vapautta, joka yksinään voi puolustuksen intoa ja kuntoa synnyttää. +Virkamiehet, jesuiitit ja lääniherrat pitivät sitä alituisessa +ala-ikäisyyden tilassa. Toisin oli laita englantilaisissa maakunnissa. +Uutisasukas oli vapaa, ja hän piti sitkeästi kiinni kerran +voittamastansa turpeesta. Naapuriensa kanssa muodosti hän lujan +yhteiskunnan; ja kaikki rannikon siirtokunnat olivat yhdessä ryhmässä +eikä niin kovin hajallansa kuin Ranskan siirtolaiset. Sitä paitse näiden +-- Ranskalaisten -- esivalta itse siirtokunnassa oli aivan rappiolla. +Maaherrat ja jesuiitit riitelivät alinomaa, ja virkamiehet elivät +lahjuksilla. Voimakas Montcalm oli ainoa, joka vielä voi pitää Ranskan +valtaa pystyssä, mutta hänen kuoltuaan hajosi kaikki tyyni. Ranskan +siirtolaisia Canadassa säästi Englanti minkä mahdollista, antaen heidän +kauvan säilyttää keski-aikaiset läänityslaitoksensa, jopa +oikeustapansakin. Mutta kun Englantilaisia rupesi tulvailemaan maahan +liian kosolta, tuntui viimein Ranskalaisille maa heidän jalkojensa alla +epäkodikkaalta, ja he nousivat kapinaan. Viisaiden myönnytysten kautta +se kuitenkin saatiin taukoomaan, ja Ala-Canada, Ranskan alkuperäinen +siirtomaa, on meidän päivinämme yhtä lainkuuliainen osa Britannian +valtakunnasta Amerikassa kuin puhtaasti englantilaiset maakunnat. Canada +on, näet, vieläkin Englannin omaa, vaikka tuskin enää muuta kuin +nimeksi. Viisastuneena siitä vahingosta, jonka vanhojen siirtokuntain +luopumus tuotti, antoi emämaa uudelle siirtomaalleen melkein täydellisen +itsehallinnon, ehkäisten täten luopumuksen halua. + +1880-luvulla solmivat kaikki brittiläiset maakunnat Pohjois-Amerikassa +liiton, niin että ne nyt muodostavat unionin, jonka liittoparlamentti +ratkaisee kaikki yhteiset asiat, mutta muuten hoitaa kukin maakunta itse +sisällistä hallintoansa, -- siis ihan Yhdys-Valtain mallin mukaan. Suuri +onkin nyt jo tämä englantilainen siirtomaavalta Amerikassa. Canadan +alueesen luetaan, paitsi entistä Ylä- ja Ala-Canadaa (Ontario ja Quebek) +sekä sisämaan metsästysmaita, myöskin metalli- ja kalarikas British +Columbia lännessä, Tyvenen meren rannalla, joka pohjoisen +Pacific-rantatien kautta on yhteydessä itäisempien maakuntain kanssa. + + + + +XIV. + +Siirtokunnat ja Englanti riitautuvat. Benjamin Franklin. + + +Jo 16 sataluvun keskivaiheilla oli Englanti sulkenut siirtokuntain +satamat kaikilta muilta laivoilta kuin omiltaan, se kun itse teossa +-- niinkuin muutkin aikakauden siirtomaa-vallat -- arveli siirtokuntain +olevan olemassa ainoastaan emämaan rikastuttamista varten. Mitä tämä +"merenkulku-laki" (act of navigation) merkitsi, ymmärtää helposti. +Kaikki tuontitavarat olivat otettavat ainoastaan Englannista ja +englantilaisilla laivoilla maahan kuljetettavat, samaten kuin kaikki +siirtokuntain tuotteet yksistään englantilaisissa laivoissa maasta +vietävät. Ja vientitavara oli ainoastaan raaka-aineita. Niiden valmistus +muuksi oli ankarasti kielletty. Siirtolaisten täytyi myydä +raaka-aineensa polkuhinnasta ja sitten ostaa ne tehdastuotteina takaisin +suunnattomalla pakkohinnalla. Amerikalaiset oikeutetussa vihassaan +kuitenkin tätä sortolakia kiersivät oikein suurenmoisella +salakuljetuksella. Sen määräyksiä tosin sittemmin lievennettiin, niin +että siirtokunnat saivat viedä ja tuoda tavaransa omillakin laivoillaan, +mutta vielä he eivät saaneet itse jalostaa raaka-aineitansa. Kotimaista +teollisuutta ehkäisi niinikään suuressa määrin neekeri-orjain tuonti; ja +siinä kauniissa kaupassa olivat osallisina sekä Englannin kauppiaat että +sen korkea ylimystö, prinssit, jopa itse kuninkaatkin. Orjatyön kautta +tukehutettiin vapaa työ ja siten kaikkinainen teollinen yritteliäisyys. +Samaa tarkoitusta varten oli jokainen käsityöläinen kielletty pitämästä +enemmän kuin kaksi oppipoikaa. + +Ja muutenkin harjoitti emämaan hallitus kaikellaista väkivaltaa, jopa +selvää vilppiäkin. Kun tahdottiin uutisasukkaita erämaihin, silloin +jaettiin runsaalla kädellä vapauskirjoja, jotka tarjosivat jos +jonkinlaisia oikeuksia. Mutta tuskin olivat uutisasukkaat saaneet +viljelysalansa muokatuksi ja järjestäneet olonsa vapauskirjain mukaan, +ennenkun nämä riistettiin heiltä pois ja äkki-arvaamattomia rasituksia +tahdottiin sysätä heidän niskoilleen. Ainoastaan jäykkä vastustus voi +pelastaa heidän vapautensa. + +Tämän kaiken ohessa olivat myöskin emämaan lähettämät maaherrat +useimmasti joteskin epäkelpo miehiä, jotka tulivat tänne ainoastaan +parantaakseen huonoa talouttaan, saatuaan virkansa ystävien kautta +hovissa tai parlamentissa, joille sitten joku osa ryöstöistä oli +jaettava. Pahennus emämaan hallituspiireissä olikin tähän aikaan vallan +törkeä. Virkoja myytiin julkisesti, ja toinen puoli parlamentin +jäsenistä olivat ostaneet paikkansa, myydäkseen sitten taas äänensä +hallitukselle. Siirtokuntain kuvernöörien ahnaus vaikutti joskus +kähäköitä. Muuan Berkeley Virginiassa 1670-luvulla tukehutti semmoisen +kapinoitsijain vereen. Kuvernöörit saivat kuitenkin palkkansa +siirtokunnilta eikä emämaasta, ja asukkaat pitivät tavallisesti +puoltansa siten, että kieltäytyivät palkitsemasta tirannillista +maaherraa. + +Tästä kaikesta sorrosta huolimatta kehittyivät kuitenkin siirtomaat +vapaiden yhteiskunnallisten laitostensa turvissa, ja niitä ne sentähden +varoivat kuin silmäänsä. Itsehallinnon peri-aate tunkeusi pienimpäänkin +kuntaan. -- 17 vuosisadalla olikin Englannilla niin paljoa tekemistä +omissa sisällisissä rettelöissään, että siirtokunnat saivat jäädä +joteskin unohduksiin ja rauhassa varttua vahvoiksi ja vapaiksi. Mutta +tämä ei ensinkään miellyttänyt kuvernöörejä. Kirjoituksissaan kotimaahan +oli heillä aina jotakin pahaa kantelemista. Siirto-asukkaat muka olivat +kapinoitsijoita, jotka tarvitsivat ankaraa kuria kotimaan puolelta. Kun +tämä kotimaa nyt jälleen käänsi heihin silmänsä, näki se edessään +kolmetoista itseään-hallitsevaa maakuntaa, joiden perittyjä oikeuksia +oli vaarallista loukata, niin kauvan kuin Englannin vallan naapureina +olivat Ranskalaiset Canadassa, jotka ehkä voisivat näitä maakuntia +auttaa; mutta kun juuri näiden tehokkaalla avulla Ranska oli kukistettu +ja kuningas Yrjö III:n kanssa uusi järjestelmä Englannin hallituksessa +päässyt valtaan, päätettiin, kun päätettiinkin, tehdä loppu +siirto-asukkaiden vapauden-unelmista ja panna heidät Englannin +parlamentin tuomio-vallan alle, jolloin tämä parlamentti tietysti tulisi +veroittamaan ja vallitsemaan heitä aivan kuin kotimaan asukkaita. +Siirtokuntain vapauskirjat kumottaisiin, niiden edustuslaitos +lakkautettaisiin, ja emämaa ne laskisi välittömän valtansa alle. Tämä +arvattavasti tulisi synnyttämään vastarintaa, mutta senpä tähden +majoitettaisiinkin uutis-asukkaiden keskuuteen pysyväinen sotajoukko, +jonka kustannukset he itse saisivat suorittaa parlamentin määräämän +veron kautta. + +Tätä yritystä kannatti nuori kuningas itse, ja hyökkäys alkoi v. 1761 +vanhan merenkulku-lain koventamisella. Samassa säädettiin että kaikki +tuomarivirat Amerikassa jäävät asianomaisten virkamiesten haltuun +ainoastaan niin pitkäksi aikaa kuin kuningas suvaitsee sallia. +Oikeuslaitoksista, näet, tahdottiin nöyriä palvelijoita kruunulle. Mutta +myöskin uskonnollista vapautta uhattiin. Englannin piispat tahtoivat +siirto-asukkaille tyrkyttää juuri samat valtiokirkolliset laitokset, +jotka olivat ajaneet heidän esi-isänsä etsimään turvapaikkaa valtameren +toiselta puolen. Ja Yrjö III, jonka ymmärrys ei kuullut varoittelevia +hoi-huutoja, sanoi piispojensa pyrintöihin: amen! + +Mutta Amerikalaiset eivät olleet niinkään ilman mutkitta +kukistettavissa. Vapautensa vaaran-hetkenä nousivat nämä siirtokunnat +ikääskuin yhtenä miehenä puoltansa pitämään, ja onneksensa oli heillä +etupäässään älykkäitä, taitavia, pelkäämättömiä miehiä. Näiden joukossa +taasen on epäilemättä etusija annettava Benjamin Franklin'ille, tuolle +oikean Amerikalaisen kunnolliselle tyypille, oman onnensa sepälle, joka +köyhän käsityöläisen pojasta rohkean yritteliäisyytensä, pontevan +tahtonsa ja sukkeluutensa kautta ylenee kansansa suureksi +hyväntekijäksi, joka itse kasvattaa ja kouluttaa itsensä huomattavaksi +tiedemieheksi, huomattavaksi valtiomieheksi, käyden siten samallaista +uraa kuin melkein kaikki muutkin hänen mainioiksi päässeet maamiehensä. +Uutisasukkaissa Pohjois-Amerikan rannikolla asui ja asuu vielä +tänäpäivänäkin merkillinen hengen pontevuus, joka ei tunne mitään +esteitä, kun joku haluttu tarkoitusperä on saavutettava, ja joka on +pidettävä perintönä heidän esi-isiensä vahvasta itsenäisyyden-tunteesta. +Niinkuin nämä, ikääskuin muun maailman uhaksi ja aivan omin päinsä, +käyttämättä suurten sivistys-kansain neuvoja, rakensivat mahtavan +viljelys-kunnan erämaiden korvesta, niin ovat melkein kaikki Amerikan +etevimmät yksityiset henkilötkin koulua käymättä itse itseänsä +opettaneet ja saavuttaneet huomatun sijan tieteen, keksintöjen, +valtiotaidon alalla. Kekseliäisyys on yankee-hengen etevin ominaisuus -- +erämaan neuvokkaasta uutisasukkaasta ukkosen-johdattimen ja fonografin +keksijöihin saakka. -- Rajoitettu tilamme ei salli meidän antaa mitään +kokonaiskuvaa Franklin'in henkilöstä ja vaikutuksesta, jonka tähden +tässä vain muutamia piirteitä hänen elämästään. Hän syntyi v. 1706 +saippuan- ja kynttilänvalajan poikana Bostonissa, oppi isältänsä +lukemaan, kirjoittamaan ja lukua laskemaan, kävi kaikellaisten +käsityöläisten luona opissa, osoittamatta taipumusta juuri mihinkään, +tuli viimein latojaksi vanhemman veljensä kirjapainoon ja rupesi +kyhäilemään kirjoituksia tämän sanomalehteen, harjoittaen samaan aikaan +ja omin neuvoin ahkerasti kaikellaisia lukemisia. 16-vuotiaana lähti hän +Filadelfiaan, jossa hänen taitonsa typografina ja kynämiehenä pian +herätti huomiota, niin että kaupungin kuvernööri kehoitti häntä +lähtemään Londoniin ostamaan kirjasimia ja muita tarpeita uuden +kirjapainon perustamista varten, antaen hänelle vekseleitä, jotka +Englannissa kävisi muuttaa rahaksi. Franklin lähti, mutta Londonissa +eivät kuvernöörin arvopaperit kelvanneetkaan, vaan 19-vuotisen +nuorukaisen täytyi taas elääksensä ruveta latojaksi muutamaan +kirjapainoon. V. 1726 pääsi hän kuitenkin onnellisesti takaisin +Filadelfiaan ja perusti nyt omilla säästöillään kirjapainon, lennättäen +siitä sitten sanomalehteä, joka pelkäämättä paljasti kaikellaisia +epäkohtia Amerikan oloissa ja valtiollisessa asemassa. Niinikään +kirjoitteli ja painatti Franklin pieniä kansan luettavaksi sopivia +kirjasia, jotka käytöllisen sisältönsä ja selvän, terävän, useimpa +leikillisen ja pistelevänkin kirjoitustapansa vuoksi, niinkuin +sanomalehtikin, kävivät hyvin kaupaksi. Näiltä toimiltaan ei hän +unohtanut tieteellisiä harrastuksiansa, ja niinpä Franklinin tutkimukset +sähköstä johtivat ukkosen-johdattimen keksimiseen. V. 1761 näki hän +erään semmoisella varustetun talon, johon leimaus iski, säilyvän +palamatta. -- Suurin on Franklin kuitenkin väsymättömästi toimeliaana +isänmaan-ystävänä. Lahjomattoman rehellisyytensä ja pontevaa +toimekkuutensa tähden -- hänen vaikutuksensa kautta perustettiin m.m. +Filadelfian yliopisto -- saavutti Franklin kansalaistensa yleisen +luottamuksen, valittiin Pennsylvanian edustuskuntaan ja pääsi pian sen +johtavaksi sieluksi. Hänpä myöskin kenties aikaisimmin kaikista +kansalaisistaan huomasi kuinka tarpeellista oli että eri siirtokunnat +liittyivät yhteen, vahvaksi kokonaisuudeksi. Hänen ehdoituksestaan +kokoontui v. 1754 edusmiehiä kaikista siirtokunnista Albany'yn Hudson'in +varrella neuvottelemaan tästä asiasta, ja he laativat ehdoituksen +varsinaiseen unionin-valtiosääntöön, josta sittemmin, 34 vuotta +myöhemmin, syntynyt valtiosääntö hyvin vähän eroaa. Presidentin sijan +täytti tietysti Franklinin ehdoituksessa kuitenkin vielä englantilainen +kenraali-kuvernööri. Hanke jäi tosin sillä haavaa sikseen, koska eri +maakunnat eli siirtokunnat olivat kovasti kateelliset itsenäisyydestään; +mutta tämä Benjamin Franklinin tuuma eli ja vaikutti Amerikan +paraimmissa miehissä, kunnes siitä sittenkin aikanansa toimeen +ryhdyttiin. -- Riidan syttyessä siirtokuntain ja emämaan välillä, +lähetettiin Franklin Pennsylvanian ja useiden muidenkin siirtokuntain +asiamiehenä Londoniin puhumaan kansalaistensa puolesta, ja täällä moni +Englannin jaloimmista miehistä -- niimpä esim. vanha Pitt -- koki häntä +parlamentissakin säestää; mutta yleisin mielipide oli kuitenkin niin +ärtyinen Amerikalaisia kohtaan, että sekä Franklinin että hänen +englantilaisten ystäväinsä varoitushuudot kaikuivat kuuroille korville. +Ministerit suorastaan soimasivat siirtokuntain lähettilästä Englannin +pahimmaksi vihamieheksi, pysyen jyrkästi kiinni tirannillisissa +hankkeissaan. Franklin varoitti, väittäen puolestaan heidän toimiansa +epä-oikeutetuiksi ja sitä paitsi perin typeriksi. "Ellen minä tunne +maanmiehiäni aivan väärin, niin ovat teidän hankkeenne ihan mahdottomat +panna toimeen."[12] + +Ja Franklin oli oikeassa. Uusi, kovennettu act of navigation vaikutti +vain yhä jyrkempää vastustusta. Tosin kyllä ottivat englantilaiset +sotalaivat takavarikkoon monta amerikalaista alusta, jotka kuljettivat +kiellettyä tavaraa; mutta maalla meni tullinuuskarien toimet myttyyn. +Nämä olivat saaneet käskyn tunkeutumaan yksityisiin asumuksiinkin, +urkkiaksensa tullaamattomia tavaroita, ja sitä varten oli heille annettu +valtakirjat -- n.s. writs of assistance eli apukirjat --, jotka +valtuuttivat heitä tarpeen vaatiessa käyttämään kaikkein virkamiesten +apua. Mutta tämä häpeällinen laitos herätti katkeraa vihaa, varsinkin +Bostonissa ja New Yorkissa, jotka suurina merikaupunkeina kärsivät siitä +enimmin. Bostonin vapauttaan tulisesti rakastavat asukkaat tekivät heti +vastarintaa. Aineellista apua tarjosi rikas laivanomistaja John +Hancock, harras isänmaan-ystävä, hän, joka sittemmin valittiin +presidentiksi siihen kongressiin, joka teki itsenäisyyden-julistuksen. +Tullinuuskarien vaatiessa apua kaupungin virkakunnilta talontarkastusten +toimeen-panemisessa, kieltäytyivät nämä semmoista apua antamasta. +Yleinen syyttäjä silloin haasti heidät oikeuteen. Näiden virkamiesten +asianajajana ilmestyi kruunun virkamies ja juristi James Otis, joka +tätä varten oli luopunut hyvin palkitusta paikastaan ja nyt puolusti +näitä syytettyjä. Otis näytti toteen että "writs of assistance" sotivat +suorastaan Englannin perustuslakia vastaan, ne kun loukkasivat kodin +pyhyyttä ja häpäisivät Englannin omia vapaita laitoksia. "Minä olen +valmis viimeiselläkin verenpisarallani vastustamaan tämmöistä +väkivaltaa, joka jo ennenkin on käynyt Englannin kuninkaille kalliiksi," +lausui hän uhkaavalla äänellä. Otis'in puhe levisi ja luettiin +kaikkialla ihastuksella, ja semmoinen hälinä syntyi koko maassa, että +asianomaiset huomasivat viisaimmaksi heittää kanneasian sikseen, -- ja +talontarkastukset taukosivat kerrassaan. + +New Yorkin eduskunnassa nousi John Morin Scott vastustamaan sitä +kuninkaallista asetusta, joka teki tuomarien virka-ajan riippuvaksi +kuninkaan mielivallasta, ja sai aikaan päätöksen ett'ei maakunta +palkitsisi ainoatakaan tuomaria, joka oli asetettu virkaan tämän +asetuksen voimassa-ollessa. + +V. 1764 hyväksyi Englannin parlamentti -- uuden ja yhtä tyhmän +ministeristön päästyä hallitukseen -- lain, joka määräsi tullit +sokurista, kahvista, viinistä, silkki- ja puuvilla-kankaista, joita +muista maista kuin Englannista tuotiin siirtokuntiin. Silloin päättivät +yksimielisesti kaikki Bostonin, Filadelfian ja New Yorkin suuremmat +tuontifirmat olla tuomatta maahan näitä tavaroita, ja kaikkialla syntyi +yhdistyksiä, joiden jäsenet sitoutuivat olemaan käyttämättä semmoisia +tarvekaluja. Miehet ja naiset kävivät tästä lähin kotitekoisissa +vaatteissa, eikä enää syöty lampaan-lihaakaan, jott'ei villojen tuotanto +vähentyisi. -- Tästä huolimatta hyväksyi parlamentti seuraavana vuonna +karttapaperi-asetuksen, joka sääti kartoittavaksi kaikki viralliset +asiakirjat Amerikassa, jopa sanomalehdetkin ja aikakauskirjat. Tämän +veron suorittamisen valvominen uskottiin ainoastaan englantilaisille +virkamiehille. Asetuksen säätämistä kokivat kuitenkin muutamat viisaat +miehet Englannissakin ehkäistä. Vanha William Pitt piti loistavia +puheita sitä vastaan, lausuen muun muassa iloitsevansa siitä, että +Amerika tämmöistä väkivaltaa kaikin voimin vastusti. Ja kun muuan +ministeri parlamentissa arveli että siirtomaiden tulee rahallisella +kiitollisuudella muistaa sitä emämaata, joka muka oli niitä "perustanut, +kasvattanut ja suojellut", nousi kenraali Barré, joka oli ottanut osaa +Canadan valloitukseen ja hyvin tunsi amerikalaisia oloja, puhumaan ja +lausui m.m. seuraavat sanat: "Vai tekö olette ne perustaneet! Eipä +niinkään. Teidän sortonne se oli, joka ne perusti. Siirtolaiset +pakenivat teidän hirmuvaltaanne silloin autioon ja karuun maahan, jossa +he saivat taistella kaikkia vaaroja ja kärsimyksiä vastaan, joita voi +inhimillisten olentojen osaksi tulla. Ja kuitenkin kestivät he +kärsimyksensä iloisella mielellä eivätkä pitäneet niitä minäkään niihin +kärsimyksiin verraten, joita he olivat saaneet kokea isänmaassansa +niiden puolelta, joiden olisi tullut olla heidän ystävinään, sillä he +tunsivat nyt olevansa vapaita ihmisiä. -- Vai tekö olette niitä +kasvattaneet! Ei, vaan ne kasvoivat ja menestyivät, koska te ette niistä +piitanneet mitään. Ja kun te rupesitte niitä kysymään, tapahtui se +ainoastaan teidän saadaksenne lähettää semmoisia miehiä niitä +hallitsemaan, jotka kenties vain olivat kätyrien kätyriä muutamille +tämän parlamentin jäsenille, ja joita toimitettiin sinne heitä +vakoilemaan, kuvailemaan heidän tekojansa mitä pimeimpään valoon ja +iskemään heihin kiinni kuin petolinnut, -- henkilöitä, joiden +menetystapa monta kertaa on ollut vähillä saattaa nämä vapauden pojat +raivoon, henkilöitä, jotka koroitettiin tärkeimpiin tuomarivirkoihin +siirtokunnissa, sittenkun he itse ainoastaan pakenemisella olivat +päässeet joutumasta oikeuden käsiin kotimaassa. -- Vai tekö olette heitä +suojelleet! He ovat uskollisesti tarttuneet aseisin teidän +puolustustanne varten, ovat jättäneet uutteran työnsä puolustaaksensa +maata, jonka rajat oli hukutettu vereen, ja antaneet käytettäväksenne +pienet säästönsä. Ja uskokaa minua, sama vapauden-henki, joka alusta +asti on elähyttänyt sitä kansaa, on sitä iäti elähyttävä." -- Nämä sanat +eivät tosin parlamentissa mitään vaikuttaneet, mutta Amerikassa ne +kohottivat innostusta, koska nyt nähtiin että siirtokunnilla oli ystäviä +Englannin kansassakin. + +Karttapaperi-asetusta vihattiin vielä enemmän sen tähden, että Englanti +nyt joteskin selvästi osoitti tarkoitustaan tällä ja entisillä +veroitus-yrityksillä. Kertyvillä varoilla aiottiin, näet, yllä-pitää +pysyväistä armeijaa siirtokunnissa, joiden vapaat hallintolaitokset +tämän armeijan avulla kumottaisiin. Vastustus kävi ankaraksi. Virginian +kansalais-kokouksessa ehdoitti Patrick Henry viisi päätöstä, joissa +selitettiin että siirtokunnat olivat emämaan kanssa yhtä-arvoisia, saman +kuninkaan alaisia valtioita, ett'ei Englannin parlamentti voinut niitä +veroittaa eikä säätää niille lakeja ja että karttapaperi-asetus oli +mitätön. Nämä päätökset, joita Virginian vanhoilla-olijat vielä kokivat +ehkäistä, väittäen niitä kapinallisiksi, hyväksyttiin kokouksessa +kuitenkin, ja pian yhdistyivät niihin kaikki muutkin maakuntakokoukset. +Sen ohessa muodostui kaikkialla maassa yhdistyksiä, "Vapauden poikia", +jotka estivät englantilaisia viranomaisia nostamasta tätä veroa. Vielä +samana vuonna täytyi asianomaisen ministerin peruuttaa koko asetus. + +Mutta uusi ministeri, Townshend, joka nyt astui valtaan, oli rohkeampi +ja sai kaksi vuotta myöhemmin aikaan lain, joka määräsi tullin +nostettavaksi paperista, maalista, tinasta, lasista ja teestä. Nyt eivät +Amerikalaiset puolestaan tuoneet maahan näitä tavaroita ensinkään. +Bostonin kaupunki kävi etupäässä, ja sen etevimmät miehet vastustivat +julkisesti tätä lakia. Silloin lähetettiin kaksi rykmenttiä Amerikaan +pitämään muka Bostonilaisia kurissa, ja kuvernööri sai käskyn +vangitsemaan kaksi miestä, jotka olivat pitäneet "kapinallisia puheita", +nimittäin John Hancock ja Samuel Adams. Adams, entinen pankkimies, oli +-- vaikka varsin köyhä -- rehellisyytensä, järkevyytensä ja +kansanmielisyytensä vuoksi, kuten rikas Hancock'kin, erinomaisessa +kunniassa pidetty kansalainen. Ja näitä molempia kansan luottamusmiehiä +ei uskallettukaan vangita. + +Kun nyt Amerikan kauppiaat eivät enää tuoneet noita tavaroita maahan, +rupesivat Londonin suuret vientimiehet kovasti valittamaan; ja tulli ei +tuottanut mitään. Tämä oli huono "affääri", ja nyt oli pakko lakkauttaa +nuo tullit. Ainoastaan teestä oli vielä tulli nostettava, mutta nimeksi +vain -- sillä siirtokuntain piti muka ainakin periaattessa tunnustaa +emämaan veroitusoikeus -- ja niin vähäpätöinen, ett'ei se maksussa +merkinnyt mitään. Päin vastoin saivat tuontimiehet Londonissa niin +suuria helpoituksia teekaupassaan, että Amerikalaiset itse teossa voivat +ostaa heidän teetänsä huokeammalla kuin kenkään muu. Tämäkään temppu ei +kuitenkaan auttanut. Siirtokuntalaiset eivät menneetkään satimeen. +Englantilaiset teelaivat saivat viittauksen lähtemään lastineen +päivineen Amerikan satamista pois. Mutta Bostonissa kielsi puolestaan +englantilainen kuvernööri niitä lähtemästä. Silloin Bostonilaiset, jotka +eivät huolineet tästä heille väkisin tyrkytetystä teestä, päättivät +ett'ei ainoatakaan teenaulaa päästettäisi maille; ja illalla joulukuun +26 p. 1773, pari tuntia ennenkun teekirstut kuvernöörin käskystä olivat +rannalle saatettavat, kiipesi joukko Mohawk-indiaaneiksi pukeutuneita +työmiehiä ylös noiden kolmen teelaivan kansille; ja he väänsivät kirstut +auki ja paiskasivat niiden sisällyksen mereen. Se oli "Bostonin +tee-iltama" (the Boston teaparty), oli ensimäinen korvapuusti +rasitetun kansan puolelta häpeemätöntä ylimysvaltaa vastaan, joka luuli +pitävänsä kaikki ohjakset käsissään. "The Boston teaparty" avasi pitkän +jonon tapauksia, jotka viimein tuottivat hyvän voiton vapaudelle, -- +eikä ainoastaan Amerikassa, vaan jopa vanhassa Euroopassakin, kun +kuusitoista vuotta myöhemmin Ranskan sorrettu rahvas katkaisi kahleensa +ja hukutti ne sortajainsa vereen. + +Mutta tämän tee-iltaman johdosta nyt kirjoitti Massachusettsin +kuvernööri kotiansa ja kanteli; ja parlamentti lähetti sotalaivaston +Bostonin edustalle ja majoitti kaupunkiin melkoisen miesjoukon, jonka +tuli valvoa että, kuten parlamentti samassa oli päättänyt, Bostonin +satama pidettäisiin suljettuna kaikelta merenkululta ja että kuvernööri +saisi nimityttää valatuomarit. Bostonin asukkaat joutuivat satamansa +sulkemisen kautta kovaan hätään, ja ääretön väkijoukko jäi +leivättömäksi. Mutta muu Amerika auttoi, ja joka haaralta tuli +ruokavaroja kaupunkiin, jonka asia nyt oli tullut koko Amerikan kansan +asiaksi. + +Syksyllä 1774 kokoontui edusmiehiä kaikista siirtokunnista Filadelfiaan, +josta nämä nyt vetosivat Englannin kansaan sen parlamenttia vastaan. He +kyllä sanoivat olevansa uskollisia emämaalle, mutta sortoa ja +orjuuttamista eivät kärsineet. Samalla ryhdyttiin hankkeisin vastarinnan +tekemistä varten, ja turvallisuus-komiteoita asetettiin joka +siirtokuntaan. Kansa sitoutui kirjallisen välipuheen kautta yhteiseen +puolustukseen. Seuraavana keväänä -- huhtik. 19 p. 1775 -- lähetti +englantilainen kenraali Gage, joka oli linnoittunut Bostoniin, +sotamiesjoukon valloittamaan muutamaa ruutivarastoa, jonka +turvallisuus-komitea oli kätkenyt Concord'in pieneen paikkakuntaan +lähellä Bostonia. Sotamiesten onnistuikin toimittaa tehtävänsä, mutta +paluumatkalla alkoi toinen peli. Lexingtonin kylän tienoilla rupesi +heidän tiheihin riveihinsä tuiskumaan kuulia tien varrelta. Joka talon, +joka ladon, joka puun ja kiven takaa paukahteli, -- ja ainoastaan puolet +sotamiesparvesta pääsi hengissä takaisin Bostoniin. + +Sota oli alkanut. Vieläkin koki kivuloinen Pitt vanhus Englannin +parlamentissa sitä ehkäistä, ja sauvan nojassa seisoen lausui hän: +"Hyvät herrat! Te ette pysty Amerikaa kukistamaan, -- yhtä vähän kuin +minä tällä sauvallani saisin teidät ajetuksi pakoon!" Mutta hänen +neuvojaan ei kuultu. + + + + +XV. + +Vapaussota. Yrjö Washington. + + + +Sanoma Lexingtonin luona tapahtuneesta kahakasta levisi kuin leimaus +lähiseutujen läpi. Maamies heitti hevosineen kyntönsä sikseen, nousi sen +selkään ja ratsasti täyttä lentoa Bostoniin. Eikä aikaakaan, niin oli +täällä, kunnahilla kaupungin ympäristössä, kokoontuneena pieni armeija +vapaa-ehtoista nostoväkeä, joka rakenteli vallituksia. Melkoinen osa +heistä oli palvellut sodassa Ranskan valtaa vastaan, ja kaikki olivat he +tarkka-silmäisiä pyssymiehiä. Johtamassa oli kelpo poikia, heidän omia +tuttaviaan, niinkuin Israel Putnam Connecticutista ja Nathaniel +Greene Rhode Islandista. Samaan aikaan valloitti äkki-arvaamattoman +hyökkäyksen kautta muuan partiojoukko Vermont'ista Ticonderogan +linnoituksen Champlain-järven rannalla ja sai haltuunsa suuren varaston +aseita ja ampumavaroja. -- Jo noustiin kaikkialla kapinaan kiittämätöntä +emämaata vastaan. Maakunta-kokoukset ryhtyivät hallitukseen, ja +englantilaiset kuvernöörit pakenivat tiehensä. Siirtokunnat nimittivät +itseänsä valtioiksi ja lähettivät edusmiehensä uuteen kongressiin, +joka kokoontui Filadelfiassa asioita johtamaan. Valtioita kehoitettiin +yleiseen väen-nostoon, ja kesäkuun 17 p:nä nimitettiin kertyvän +sotajoukon päälliköksi Yrjö Washington. + +Yrjö Washington on niitä harvoja ihmiskunnan sankareita, joiden maine ja +muisto on säilynyt täydellisesti puhtaana, joista historia ei tiedä +näyttää vähintäkään tahrapilkkua. Aikalaistensa silmissä oli hän +itseänsä-uhraava isänmaan-ystävä, miehuullinen sotilas, taitava +päällikkö, älykäs, maltillinen valtiomies, toimekas maanviljelijä, jalo +ihmisystävä, oikeutta rakastava, rehellinen kansalainen, -- tuskinpa +enempää, ja onhan siinä jo ihmiselle kylliksi, on enemmän kuin kenkään +saisi pyytää; mutta nuoren Amerikan kasvavalle sukupolvelle on tarina +hänestä tehnyt saavuttamattoman kansallissankarin, tehnyt Teseuksen, +tehnyt Herkuleksen, ja sammumaton kunnian säde-kehä ympäröi kansan +muistissa hänen otsaansa. Hänen hautakivellään on piirrettynä sanat: +"Ensimäisenä sodassa, ensimäisenä rauhassa, ensimäisenä kansalaistensa +sydämissä." + +Mutta käydäksemme hetkeksi hänen kehdollensa, syntyi Yrjö Washington +helmikuun 22 p. 1732 Virginian poikana Bridges Creek nimisellä +maatilalla Potomak-joen varrella varakkaista vanhemmista. Isä oli kelpo +maanviljelijä, innokas urheilija, hyvä isänmaan-ystävä. Kuten muutkin +virginialaiset kasvimaan-omistajat piti hän kovasti uljaista hevosistaan, +rakasti vanhan-aikaisia kartano-herran tapoja, oli vieras-varainen ja +ylevämielinen. Noudattaen säätyläistensä ja isiensä esimerkkiä, hoiti +hänkin maanviljelystään neekeri-orjilla, mutta kohteli heitä hyvin, +ollen huolehtivana isänä näille onnettoman rodun lapsille, joita +tavallisesti virginialaisen kasvimaan-herran kartanolla vilisi isot +laumat. Oli kuitenki jo Virginiassakin huomattu että orjatyö itse teossa +on huonoa taloutta, ja sen porvari-kokous oli monta kertaa pyytänyt +hallitukselta että neekerien maahan-tuonti kiellettäisiin. + +Tämmöisessä ympärystössä kasvoi Yrjö Washington. Isä kuoli hänen +ollessaan 12-vuotiaana, jonka jälkeen hellä, ymmärtäväinen, käytöllinen +äiti häntä kasvatti ja kasvatti ennen kaikkea oikeutta ja rehellisyyttä +rakastavaksi nuorukaiseksi, jolle erittäinkin velvollisuuden-tunne oli +juurrutettu syvälle sydämeen. Mutta vapaasti sai nuori Yrjö kuljeskella +maita ja metsiä, ratsastaa kartanon tulisimmilla hevosilla, metsästää ja +uida. Kirja-oppia ei hän sanottavasti saanut. Vanhempi veli ja muuan +pikkukoulun opettaja jakeli hänelle tavallisimmat alkeistiedot. +Matematiikaa sattui tämä koulunopettaja joltisestikin älyämään, ja +oppilas siihen kovasti mieltyi, jatkaen sitten omin päin opintojansa, +niinkuin tavallisesti muutkin mainiot maamiehensä. Maanmittausta +erittäinkin harrasti Yrjö Washington innokkasti. Hän mittasi äitinsä, +veljensä ja erään vanhan naapuri-lordin tilukset, jonka ohessa +viime-mainittu lähetti hänet kauvas erämaahan samoille askareille. +Shenandoa-laakson jylhät maisemat kulki sitten nuori maamittari ristin +rastin, ainoastaan muuan vanhempi ystävä, eväslaukku, pyssy ja +maanmittaus-lauta muassaan, viettäen raitista, vaikka vaivaloista +metsä-elämää useat kuukaudet. Joskus nukuttiin yöt risumajoissa, mutta +useimmiten taivasalla nuotiotulen ääressä. Kun eväät loppuivat, elettiin +metsän ja jokien antimilla. Palattuaan tältä matkalta, joka oli +vanhan lordin mieliksi suoritettu, nimitettiin Washington +siirtokunta-hallituksen kautta varsinaiseksi maamittariksi ja sai siltä +palkan. Samassa tuli hän ajutantiksi nostoväessä, saaden +sotatieteellistä opetusta veljeltään, joka oli ollut sotaväessä. Nyt +harjoitteli Washington nostoväkeä ja lueskeli ahkerasti kaikellaisia +sotatieteellisiä kirjoja -- kaikki mitä vain sattui käsiinsä saamaan. +Hän oli nyt 19:llä. Ranskalaiset par'aikaa puuhailivat Ohiolaaksossa, +jota Virginia piti omanaan. He olivat rakentaneet Fort Duquesne'n. +Kuvernööri silloin lähetti nuoren Washingtonin sinne vaatimaan Ranskan +varustusväkeä lähtemään paikasta pois. Hän toimitti asiansa yhtä +suurella viisaudella kuin rohkeudella. Kaksi vuotta myöhemmin, 1754, +tuli hän uudestaan sinne, nyt maakunnan sotaväen päällikkönä, ja perusti +Fort Necessity nimisen linnoituksen, jota hän urhokkaasti puolusti +Ranskalaisia vastaan. Kun seuraavana vuonna englantilainen kenraali +Braddock, kuten olemme kertoneet, retkellään näille seuduille joutui +tappiolle, pelastui hänen joukkonsa jäännökset ainoastaan Washingtonin +neuvokkaisuuden kautta. Braddock itse oli saanut surmansa. Mutta vuotta +ennen Quebekin kukistusta joutui Ranskalaisten linnoitus Ohion varrella +lopullisesti Englantilaisten käsiin. Silloinkin johti Virginian +sotajoukkoa Washington. Fort Duquesne sai nimekseen Fort Pitt, Englannin +suuren valtiomiehen kunniaksi. Senkin on aika vienyt, mutta samalta +paikalta kohoaa nyt Pittsburg'in kaupungin lukuisat tehdaspiiput +ilmaan. + +Washington palasi tämän sodan loputtua kotiaan, peri veljensä maatilan, +Mount Vernon'in, meni naimisiin ja eleli monet vuodet onnellista +perhe-elämää maatilallansa. Mutta tulipa taasenkin toiset päivät, +jolloin tarvittiin juuri semmoisia miehiä kuin oli Yrjö Washington. +Emämaa ja siirtokunnat olivat riitautuneet, ja Virginian porvarikokous +oli ensimäinen, joka vaati aseellista vastarintaa Englannin parlamentin +silmittömille hankkeille, ja ensimäisiä ensimäisten joukossa oli +Washington itse. Hän heti oli älynnyt ett'ei tässä voinut tulla +myönnytyksiä kysymykseen kummaltakaan puolen. Filadelfian kongressissa, +jonne hän maakuntansa puolesta oli lähtenyt, äänesti Washington sen +tähden empimättä sotaa. Ja kun Lexington'in luona tapahtuneen kähäkän +perästä huomattiin tarpeelliseksi että Bostonin ympärille kokoontunut +nostoväki sai ylipäällikön, lähetettiin, kun lähetettiinkin, sinne Yrjö +Washington. Kongressille lausui hän ennen lähtöänsä: "Minä pyydän +jokaisen jäsenen tässä kokouksessa tarkasti muistamaan että minä tänä +päivänä täydellisimmällä vilpittömyydellä olen selittänyt ett'en tunne +itseäni kykeneväksi siihen toimeen, jolla minua on kunnioitettu." +Samassa ilmoitti hän ett'ei hän tahdo kantaa mitään palkkaa töistänsä +isänmaan palveluksessa. Semmoinen mies oli Yrjö Washington. Hänen +historiansa on historian kauniimpia lehtiä. + +Uuden ylipäällikön tullessa Bostonin ulkopuolella olevaan leiriin, +olivat Amerikan sotilaat vast'ikään saaneet osoittaa kuntoansa tuimassa +taistelussa, jonka jälkeen tosin tappotanner jäi Englantilaisten +haltuun, mutta vasta sitten kun nämä olivat menettäneet kolmannen osan +väestänsä ja Amerikalaiset heitä kauheasti peljästyttäneet. Tämä oli +kuuluisa "Bunkers Hill'in" tappelu. William Prescott, amerikalainen +eversti, oli kesäkuun 16 p:nä 1775 miehittänyt Breeds Hill nimisen +kukkulan Bostonin pohjois-puolella ja rakentanut siihen vallituksen. +(Bunkers Hill, josta tappelu väärin on saanut nimensä, on hieman +korkeampi kukkula kappaleen matkaa länteenpäin). Tätä vallitusta vastaan +ryntäsivät Englantilaiset seuraavana päivänä, mutta saivat hirveästi +selkäänsä. Laumoittain jäi heitä kuolleina ruumiina makaamaan pitkin +kukkulan rinteitä. Tähteiden tultua sysätyiksi takaisin, saivat heidän +johtajansa, kenraalit Pigott ja Hove, viimein apuväkeä Bostonista, 2,000 +miestä, ja ryntäsivät uudestaan, mutta nytkin turhaan. Kuitenkin loppui +jo Amerikalaisilta ruuti, ja vihollisen taaskin hyökätessä heidän +kimppuunsa, alkoi kauhea käsikähäkkä, jossa tapeltiin kuin vimmatut. +Lopuksi täytyi Prescottin kuitenkin väistyä ylivoiman tieltä, ja +vallitus jäi Englantilaisille. Mutta näitä ei voitto suuresti auttanut. +He olivat, kuten sanottu, menettäneet osan väestään, paljon enemmän kuin +verraten Amerikalaiset, eikä jaksaneet jatkaa ajolla. Siirtokuntalaiset +pitivät uhkaavat asemansa Bostonin yläpuolella ja, mikä tärkeämpi oli, +saavuttivat sotamaineen, jota vihollisen täytyi ruveta suuresti +kunnioittamaan, vaikka ylpeä Britti tähän saakka oli sydämensä pohjasta +halveksinut poikia Amerikan aarniometsistä. Englantilainen kenraali Gage +kirjoitti kotiaan ja kuvaili Amerikan sotavoimaa varsin vaaralliseksi +viholliseksi. Mutta asianomaiset emämaassa eivät kallistaneet korviansa +hänen varoituksilleen. + +Kuitenkin oli Amerikalaisten sotaväki Bostonin kukkuloilla mitä +huonoimmasti valmistettuja ja varustettuja nahkapoikia maailmassa. +Suurin osa oli vielä puettuna maamiehen tavalliseen asuun tai rajalaisen +metsästyspaitaan. Telttoja ei ollut, ainoastaan lauta- tai multamökkiä. +Ampuma-aseissa ei ollut pajonetteja. Ei ollut mitään varsinaista +eväslaitosta; joukkoja elätti vapaa-ehtoisesti lähiseudun väestö, +kantaen ruokakonttinsa leiriin. Kuri oli huonolla kannalla, sotamies eli +ja oli melkein oman mielensä mukaan. Useimpain palvelusaika kestikin +ainoastaan muutaman kuukauden, joiden kuluttua sotamies tavallisesti +muitta mutkitta meni tiehensä. Siirtokunnat eivät pestanneet väkeä +kauvemmaksi aikaa, sillä he kamoksuivat pysyvää armeijaa pahemmin kuin +ruttoa. + +Tämmöisen joukon nyt Yrjö Washington sai johtoonsa. Tultuaan heinäkuun 2 +p:nä paikalle, ryhtyi hän heti parannus-puuhiin. Säännöllinen +ruoka-laitos perustettiin, sota-kuri annettiin kelvollisten upseerien +valvottavaksi, ja eri valtiot saatiin toki pitämään, vaikka +vastahakoisestikin, parempaa huolta soturiensa vaatetuksesta ja +elättämisestä. Yhteisellä kongressilla ei näet vielä ollut maan kukkaroa +takanansa, ja kovaa kynätyötä Washingtonilta kysyttiin, ennenkun hän sai +kunkin siirtokunnan myöntymään tarpeellisiin suorituksiin. + +Niin kului jälkimäinen puoli vuodesta 1775 ilman mitään uutta tappelua. +Englantilaiset makasivat toimettomina Bostonissa, uskaltamatta enää +käydä vihollisen kimppuun, ja Washingtonilla puolestaan oli puute +ampumavaroista. Mutta semmoisia saatuaan miehitti hän eräänä yönä +keväällä 1776 Dorchester-kukkulat Bostonin eteläpuolella ja pommitti +sieltä sekä satamaa että kaupunkia niin tulisesti, että Englantilaisten +täytyi paeta laivoihinsa ja purjehtia tiehensä koko Bostonista. +Melkoinen varasto tykkejä, ampumavaroja ja jyviä jäi siinä kiireessä +Amerikalaisten käsiin; ja nekin englantilaiset laivat, jotka olivat +matkalla paikalle uusien varastojen ja apuväen kanssa, joutuivat +satamassa Amerikalaisille, koska eivät aikanansa saaneet tietoa +sotaveljiensä paosta. Maaliskuun 19 p:nä marssitti Washington väkensä +Bostonin sisään, ja kaupunkilaiset yleensä tervehtivät häntä +ihastuksella, vaikka heissä oli jommoinenkin joukkokunta, joka tässä +sodassa piti emämaan puolta. + +Syksyn tullen tehtiin Amerikalaisten puolelta yritys koko Canadankin +väestön nostattamiseen Englantia vastaan, ja kenraalit Montgomery ja +Arnold samosivat sinne pienen armeija-osaston kanssa. Mutta Quebekin +edustalla, jota kaupunkia he kokivat äkkihyökkäyksellä saada haltuunsa, +kaatui Montgomery ja paljon hänen väkeänsä. Loput lähtivät takaisin. + +Paremmin onnistui Amerikalaisten etelässä. Sinne oli kenraali Hove, joka +Bostonista lähdettyään oleskeli Uudessa Skotlannissa, lähettänyt vahvan +laivaston ja maallenousu-väkeä valloittamaan Charlestonin kaupunkia +Etelä-Carolinassa. Mutta täällä oli amerikalainen nostoväen-eversti +Moultric vallittanut kaupungin edustalla olevan Sullivanin saaren, +joka sitten sai nimekseen Moultric'in saari, ja Englantilaisia +tervehdittiin niin ankaralla tulella, että heidän laivastonsa oli pakko +purjehtia tiehensä. Maallenousu-väki, jota johti lordi Cornewallis, +sai lujasti selkäänsä ja palasi melkoisen mieshukan perästä laivoihin. +Päälle päätteeksi joutui yksi näistä Amerikalaisten käsiin, ja sen +kanoonat paukkuivat tappelun loppuessa pakenevia Englantilaisia vastaan. +Charleston oli siksi kertaa pelastettu. + +Täll'aikaa oli Washington huhtikuussa lähtenyt Bostonista puolustamaan +New Yorkia, jota veljekset Hove, toinen kenraali, toinen amiraali, +uhkailivat. Washington varusti Hudsonin ja East river'in rannat +patterioilla, maan puolelle tehtiin vallitukset, ja Long Island'iin +perustettiin vallitettu leiri. Hänen johdossaan oli nyt 12,000 miestä; +mutta suurin osa näitä oli vasta nostettua väkeä, josta usealla +rykmentillä ei ollut edes aseitakaan. Vieläkin pestattiin sotamiehet +ainoastaan lyhyeksi ajaksi; ei kongressi eikä valtiot suostuneet +Washingtonin esitykseen että sotilaan tulisi palvella niin kauvan kuin +sota kestää. Vakinaista armeijaa ei siedetty; peljättiin sotilasvaltaa. +Voidakseen pitää joukkoansa ko'ossa, täytyi upseerin sentähden +melkoisesti höllittää kuria. Tässä armeijan huonossa tilassa sitten +olikin syy niihin onnettomuuksiin, jotka nyt toinen toisensa perästä +kohtasivat Amerikan aseita. + +Sota-asiain ollessa tällä kannalla, otti kongressi ratkaistavakseen +kysymyksen, olisiko Englannin yliherruus enää ensinkään säilytettävä vai +julistuisiko Amerika kokonaan irralleen siitä, itsenäiseksi +valtakunnaksi. Siirtokunnat olivat, näet, nyt toista vuotta olleet +kapina-kannalla, julistamatta itsenäisyyttään. Tämmöistä hanketta monet +miehet vielä pitivät liian uskallettuna, koska eivät tahtoneet poistaa +viimeistä sovinnon-sijaa. Mutta yleinen mielipide kuitenkin pian +kallistui itsenäisyyden-julistuksen puolelle; ja huhtikuun 12 p:nä sai +Pohjois-Carolinan edusmies valtioltansa toimeksi puoltaa semmoista +julistusta. Esimerkkiä noudatti ensiksi Etelä-Carolina, sitten Rhode +Island ja pianpa muutkin Uuden Englannin valtiot, kaikki vaatien +itsenäisyyttä. Seurasi sitten Virginia, joka sitä paitse vastikään oli +omasta puolestaan hyväksynyt uuden, täydelliselle itsenäisyydelle +raketun valtiosäännön. Virginia siten yhdistyi sisarvaltioiden +vaatimukseen ja omaksui samassa oikeus-julistuksen, joka on merkillinen +peri-aatteittensa puolesta. Samat aatteet, näet, sitten tulivat Ranskan +vallankumouksen omaksi. Ne olivat: valta on kansan; verovelvollisuutta +ei saa eroittaa edustusoikeudesta, tuomarina on valakunta (jury); +kirjapaino on vapaa; uskonto on vapaa. + +Kesäkuun 7 p:nä otettiin itsenäisyyden-julistus puheeksi kongressissa. +Richard Henry Lee Virginiasta ehdoitti silloin valtionsa puolesta +ryhmän päätöksiä, jotka sisälsivät seuraavaa: Yhdistetyt siirtokunnat +ovat vapaita ja itsenäisiä valtioita; ne purkavat ja peruuttavat kaiken +uskollisuutensa Englannin kruunua kohtaan; valtiollinen yhteys niiden ja +Suur-Britannian kesken on tykkönään lakannut; ne ryhtyvät heti +tarpeellisiin sopimuksiin ulkovaltain kanssa; liittosuunnitelma tehdään +ja annetaan eri valtioiden tarkastettavaksi. -- Henry Lee'tä avusti +voimakkaasti asianajaja John Adams Massachusettsista, taitava puhuja, +kirjailija, jalo isänmaan-ystävä. Alustavassa äänestyksessä oli +seitsemän valtiota päätösten puolella, kolme vastaan. Kolme oli +äänestämättä, kosk'ei niiden edusmiehillä ollut tarpeellisia käskyjä +valitsijoiltaan. Asia silloin lykättiin kolmeksi viikoksi, mutta samalla +asetettiin viisimiehinen valiokunta laatimaan ehdotusta +itsenäisyyden-julistukseen. Tämän ehdotuksen kirjoitti valiokunnassa +Thomas Jefferson Virginiasta, myöskin asianajaja. Jefferson oli -- +tässä sivumennen sanottu -- niitä, jotka kovasti pitivät kiinni Amerikan +eri valtioiden itsenäisyydestä, kun sitä vastoin esim. Washington ja +John Adams vaativat lujaa liittovaltaa. + +Heinäkuun 2 p:nä otettiin asia uudestaan esille. Silloin yhdistyi jo +Lee'n ehdoittamiin päätöksiin 12 valtiota. Kolmastoista, New York, +jossa oli paljon kuningasmielisiä aineksia, lähetti vasta myöhemmin +myönnytyksensä. + +Täten oli kongressi selittänyt nuo kolmetoista valtiota itsenäiseksi +maaksi, jonka asioissa vanhalla emämaalla ei ollut mitään sanomista. +Jeffersonin ja valiokunnan ehdoitus itsenäisyyden-julistukseen otettiin +nyt tarkastettavaksi, ja heinäkuun 4 p:nä 1776 se melkein muuttamalta +omaksuttiin. Julistus alkaa seuraavin sanoin: + +"Kun inhimillisten tapausten menossa jollekin kansalle tulee +tarpeelliseksi purkaa ne siteet, jotka ovat yhdistäneet sitä toiseen, ja +maailman valtojen joukossa astua siihen erityiseen ja yhdenarvoiseen +asemaan, johon Luonnon ja Luonnon Jumalan lait sitä oikeuttavat, niin +vaatii säädyllinen kunnioitus ihmiskunnan yleistä mieltä kohtaan että se +ilmoittaa ne syyt, jotka ovat vaikuttaneet tämmöisen eron." Sitten +vedotaan siihen, että muka kansoilla on ja täytyy olla oikeus vaihtaa +hallituksensa uuteen, jos vanha on osoittanut olevansa haitallinen +yhteiskunnan korkeammille tarkoituksille, -- "ei kuitenkaan +vähäpätöisistä eikä hetkellisistä syistä." Tämän perästä käy julistus +suoraksi syytöskirjaksi Yrjö III:tta ja Englannin parlamenttia vastaan, +luetellen alusta loppuun kaikki näiden hankkeet, joilla oli ahdistettu +siirtokuntain oikeuksia ja vapaita laitoksia ja joilla tarkoitettiin +väkivaltaisen hallitustavan perustamista. Jatkaa sitten julistus: +"Jokaisessa tämän sorron vaiheessa olemme me mitä nöyrimmillä sanoilla +anoneet oikeutta, mutta meidän anomuksiimme on aina vain vastattu +uusilla vääryyksillä. Ruhtinas, jonka luonne on niin tahrattu kaikilla +tirannin töillä, ei sovi hallitsijaksi vapaalle kansalle. Meiltä ei +myöskään ole puuttunut kärsivällisyyttä brittiläisiä veljiämme kohtaan. +Olemme monin kerroin huomauttaneet heitä siitä, miten heidän +parlamenttinsa ehtimiseen on yrittänyt anastaa itselleen perätöntä +tuomio-oikeutta keskuudessamme. Olemme muistuttaneet heitä niistä +asianhaaroista, jotka vaikuttivat meidän siirtymisemme pois emämaasta ja +vallitsivat meidän asettuessamme tänne asumaan. Olemme vetoneet heidän +synnynnäiseen oikeuden-tuntoonsa ja jalomielisyyteensä, ja me olemme -- +niiden verensiteiden kautta, jotka meitä yhdistävät --mananneet heitä +luopumaan kaikesta yhteydestä niiden anastusten kanssa, jotka +välttämättömästi katkaisevat kaikki ystävälliset suhteet keskenämme. +Mutta hekin ovat ummistaneet korvansa oikeuden ja veren ääneltä. Meidän +täytyy sentähden turvautua välttämättömään pakolliseen eroon ja pitää +heitä, kuten pidämme muutakin ihmiskuntaa, vihollisina sodassa, ystävinä +rauhassa. Me, Amerikan Yhdistyneiden valtioiden edusmiehet, +kokoontuneina Yleiseen kongressiin ja ottaen maailman Ylimmän tuomarin +todistajaksi aikomustemme rehellisyydestä, ilmoitamme ja julistamme +täten juhlallisesti, Amerikan kansan nimessä ja sen valtuuttamina, että +nämä Yhdistyneet siirtokunnat ovat ja että niiden täydellä oikeudella +tulee olla Vapaita ja Itsenäisiä valtioita; että ne ovat kokonaan irti +Britannian kruunun vallasta; että kaikkinainen valtiollinen yhteys +niiden ja Suur-Britannian kesken on täydellisesti purettu ja että niin +tulee olla; että niillä, vapaina ja itsenäisinä valtioina, on +täydellinen valta ja oikeus alkaa sotaa, tehdä rauhaa, päättää liittoja, +solmia kauppasopimuksia ja tehdä kaikkea muutakin, mitä itsenäiset +valtiot oikeuden-mukaisesti voivat tehdä. Lujasti luottaen Jumalallisen +Sallimuksen apuun, lupaamme kaikinpuolisesti henkemme, omaisuutemme ja +kunniamme uhalla kannattaa tätä julistusta." + +Tämän suuren asiakirjan alle kirjoittivat kaikki kongressin jäsenet +nimensä, puhemies John Hancock ensimäisenä; ja sitä levitettiin +lukemattomissa kappaleissa sekä sanomalehtien kautta ylt'ympäri +maailmaa, niin hyvin koti- kuin ulkomailla. Washingtonin käskystä se +luettiin juhlallisesti sotaväelle. Kaikkialla, jopa moniaalla +Englannissakin, vaikuttivat nuo arvokkaat sanat vilpitöntä kunnioitusta, +ja erittäinkin Ranskan kansassa Yhdys-Valtain juhlallinen julistus sai +aikaan mitä hartaimman mieltymyksen. + +Ranska rupesikin jo, vaikk'ei vielä julkisesti, kallistumaan Amerikan +puolelle. Sinne oli kongressi helmikuussa lähettänyt Sileas Deane'n +pyytämän aseellista ja rahallista apua sekä liittoa, ja Ranskan +kabinetti varsin mielellään rupesikin keskusteluihin. Näistä sai +Englannin hallitus vihiä ja kävi, peljäten julkista liittoa vanhan +verivihollisensa ja siirtomaittensa kesken, yht'äkkiä leppeämmäksi +Amerikalaisia kohtaan. Amiraali Hove sai käskyn vähitellen ryhtymään +sovinnon-hieromisiin kongressin kanssa. Kaikki nuo vihatut hankkeet +peruutettaisiin, jos siirtomaat riisuisivat aseensa ja astuisivat +entiseen asemaansa emämaata kohden. Mutta huolimatta näistä kauniista +lupauksista jatkoi Englannin hallitus kuitenkin sotavarustuksiaan, +pestaten lisäväkeä Euroopan mannermaalta. Melkoisesta summasta osti +hallitus muun muassa muutamilta pieniltä saksalaisilta pikkuruhtinailta +18000 miestä, jotka nyt kuljetettiin Amerikaan. Tämä häpeällinen +ihmiskauppa herätti kaikkialla, jopa itse Englannissakin, suurta harmia. +Fredrik II Preussissa, jonka alueen läpi nuo ostorykmentit vietiin +Hampuriin, otatti niiltä saman tullin kuin teurastuseläimistä. + +Lordi Hoven rauhan-ehdoitukset jäivät sikseen, "koska häntä ei +valtuutettu keskustelemaan suorastaan kongressin kanssa." Saivat siis +sittenkin aseet ratkaista riidat. + +Elokuun loppupuolella pakoitti sir William Hove amerikalaisen +armeija-osaston peräytymään Long Island'in saarelta, jossa kenraali +Sullivan piti komentoa ja jonne Washingtonkin oli rientänyt New Yorkista +tätä auttamaan. Washington sulkeutui nyt New Yorkiin ja koki täältä +White Plains'in luona lähellä kaupunkia torjua uutta, vihollisen tekemää +rynnäkköä, mutta nytkin oli hänen täytymys peräytyä. Syynä oli +amerikalaisen sotajoukon epäluotettavuus, huono valmistus ja varustus. +Semmoisilla voimilla ei voinut vastustaa hyvin harjoitettua armeijaa, ja +jo päättikin Washington vetäytyä pois koko New Yorkista. New Jerseyn +kautta marssitti hän siis sotajoukkonsa Delaware joen läntiselle +puolelle, jossa nyt tarkempi järjestys perustettiin. Englantilaiset +olivat, Cornwallis'in johdolla, ajaneet Amerikalaisia takaa ja viimein, +useampiin joukkokuntiin jaettuina, asettuneet eri paikkoihin New +Jerseyssä. -- "Kotka on levittänyt siipensä," sanoi Washington, "nyt +sopivat ne paraiten leikattavaksi." Vastapäätä häntä majaili +Trentonissa muuan hessiläinen lauma, jota johti eversti Rahl. +Joulupäivänä kuljetti Washington joukkonsa veneillä virran yli ja +hyökkäsi jouluk. 26 p:nä äkki-arvaamatta hessiläisten kimppuun, jotka +melkein kaikki joutuivat vangiksi. Eversti Rahl sai lyhyessä +vastustus-yrityksessä surmansa. + +Muut englantilaiset joukkokunnat pyrkivät nyt yhdistymään päävoimaan, +jonka kanssa Cornwallis lähestyi Trentonia. Tämän lähellä piti +Washington leiriä pienen Assipink nimisen joen rannalla, joka laskee +Delawareen. Siinä aikoi Cornwallis hyökätä hänen päällensä tammikuun 3 +p:nä 1777, mutta yöllä lähti Washington tiehensä ja joutui +Princeton'issa, pari penikulmaa pohjoseen Trentonista, kovaan otteluun +englantilaisen jälkiväen kanssa, jonka pian oli täytymys peräytyä ja +rientää yhtymään Cornwallis'in pääjoukkoon, joka kiitomarssia lähestyi. +Washington tunsi joukkojensa heikkouden eikä nytkään käynyt taisteloon +vihollisen koko armeija-osaston kanssa, vaan vetäytyi pohjoseen päin, +asettuen viimein talvimajaan Morristown'in lähelle, jossa saatiin sopiva +turvapaikka. Täältä lähetettiin tuon tuostakin pienempiä parvia +ryöstämään vihollisen kuormastoja ja hätyyttämään kaikkia englantilaisia +pikkujoukkoja, jotka uskalsivat ulos pääpesästä. Tämän kautta estyi +Cornwallis'in yhteys muun maailman kanssa niin, että hänen pian oli +pakko lähteä joukkoineen kokonaan tiehensä New Jerseystä ja peräytyä New +Yorkiin. + +Nämä pienet edulliset tapaukset kohottivat Amerikalaisten rohkeutta, ja +luottamus Washington'iin samassa suuresti kasvoi. Kongressi antoi +hänelle suuremman vallan, niin että hän sai väestöltä tilata mitä +tarvitsi ja itse oli korkeimpana toimeen-panevana valtana niillä +alueilla, joissa hänen armeijansa majaili. Tämä valta suotiin hänelle +ens' alussa ainoastaan kuudeksi kuukaudeksi ja uudistettiin sitten kerta +toisensa perästä, mutta sittemmin sai Washington pitää sen sodan loppuun +saakka. Rahat olivat kuitenkin yhä vielä kovin vähissä, niin että +kongressin täytyi panna liikkeelle pakkokurssilla käypä paperiraha, +jonka arvo pian aleni. Tähän aikaan tuli kuitenkin jo apua Ranskasta, +nimittäin yksi miljoona dollaria selvässä rahassa sekä aseita ja +vaatteita 25,000 miehelle. Ne olivat Franklin ja Deane toimittaneet +Ranskan hallitukselta, joka ne kuitenkin antoi salaa Englannilta, koska +vielä tahdottiin välttää julkista kinastusta tämän vallan kanssa. + +Kevään tullen lähti sir William Hove laivastolla eteläänpäin, +valloittakseen Filadelfian kaupungin, kävi maalle Chesapeak-lahden +pohjoisimmassa nurkassa ja joutui tappeluun vastaan-rientävän +Washingtonin kanssa Brandywinen pienin joen rannalla lähellä +Wilmingtonia. Brandywine laskee siinä Delawareen. Washington tuli +tappiolle ja pelasti joukkonsa tähteet Schuylkill-joen toiselle +puolelle. Filadelfia joutui vihollisen käsiin. Parin viikon perästä sai +Washington uuden tappion Germantownin luona ylempänä Delawaren +rannoilla, jonka perästä hän asettui lujaan asemaan vuoriseudussa +Schuylkillin lähellä, muinoisen ruotsalaisen Wasa-linnan tienoille. +Paikan nimi on nyt Valley Forge. + +Samaan aikaan tuli pohjosesta tieto suuresta voitosta, jonka Amerikan +aseet olivat saaneet. Englantilainen kenraali Burgoyne oli 2,000 +miehen kanssa lähtenyt Quebekistä liikkeelle kukistamaan koillisia +valtioita, valloittanut vanhat linnoitukset Champlain-järven rannalla ja +viimein edennyt Saratogan kylään Hudsonin länsi-rannalla. Matka tänne +oli kuitenkin ollut kovin vaivaloinen. Mutta amerikalaiset, vaikka kyllä +suurempaan vastarintaan käydessään saivat ylivoimalta selkäänsä, +hävittivät kaikkialla tiet ja sillat ja veivät pois karjat ja muut +ruokavarat, hätyyttäen sitä paitse menestyksellä kaikkia Burgoynen +parvikuntia, jotka uskalsivat ulos pääjoukosta muonaa hankkimaan. Näitä +vastaan paukahteli joka pensaasta väijyvän väestön ja vanhain +rajasoturien tarkat pyssyt. Amerikalaisia johti kenraali Schuyler, jonka +kuitenkin sitten täytyi kongressin käskystä luovuttaa komanto +Horatio Gates'ille, nuorelle englantilaiselle upseerille, joka oli +mennyt Amerikan palvelukseen. Gates sai suuren vallan. Hän ei, näet, +ollut Washingtonin käskyjen alaisena, vaan sai toimia omia päinsä. +Kongressi kai tahtoi jommoistakin vastapainoa Washingtonille. -- +Syyskuun 19 p:nä nyt Burgoyne hyökkäsi Amerikalaisten kimppuun +leiristään Saratogan luona, ja kova tappelu syntyi, jonka perästä +Englantilaiset vetäysivät takaisin. Heidän tilansa kävi kuitenkin pian +ahtaaksi, koska kaikki parvikunnat, jotka lähtivät muonan-hakuun, +joutuivat väijyvien Amerikalaisten kynsiin. Lokakuun 10 p:nä koetti +vihdoin Burgoyne kaikkine joukkoineen päästä vapaaksi satimestaan, mutta +tappelu avonaisella kentällä, jossa Amerikalaiset nyt tekivät hurjaa +vastarintaa, joutui hänelle tappioksi, ja hän vetäytyi taaskin takaisin +varustettuun pesäänsä. Tätä ympäröivät kuitenkin nyt Amerikalaiset yhä +ahtaammalle, ja heidän kuuliansa rupesi kovin sakeasti satelemaan leirin +sisään. Ei ollut enää muu neuvona Englantilaisilla kuin antauminen, ja +lokakuun 17 p:nä 1777 laski Burgoynen sotajoukko, joka nyt oli +supistunut 6,000 mieheksi, aseensa maahan. + +Saratogan suuri tapaus tuli käännekohdaksi Amerikan kohtalossa. +Ranskassa elähytti se yleistä mielipidettä yhä enemmän Englannin +siirtokuntain eduksi. Nuori markiisi Gilbert Motier de Lafayette lähti +ystävänsä, eversti de Kalb'in seurassa meren yli ja astui Amerikan +palvelukseen, taistellen sitten sodan loppuun asti uskollisesti +Washingtonin rinnalla ja muutenkin monin tavoin tehokkaasti vaikuttaen +Yhdys-Valtain hyväksi. Lafaytte toimiskeli kuitenkin ainoastaan omalla +ehdollaan ja sulasta rakkaudesta vapauteen. Mutta jopa myöntyi viimein +Ranskan hallituskin julkisesti auttamaan Yhdys-Valtoja vanhaa +verivihollista Englantia vastaan, varsinkin sitten kun Amerikalaiset +olivat esiintyneet voitollisina merelläkin, saattaen ryöstölaivoillaan +monta tuntuvaa vahinkoa Englannin kaupalle. Benjamin Franklinin ja +Deanen toimet Versaillesissa olivat vaikuttaneet että 1778 vuoden +alussa vihdoin liitto syntyi Ranskan ja Amerikan kesken. Se oli sekä +kauppa- että hyökkäys- ja puolustus-liitto Amerikan itsenäisyyden +kannattamista varten. Amerika sitoutui iäti pysymään erillään +Englannista, ja Ranska lupasi auttaa liittolaistaan laivastolla. + +Nyt tuli asianomaisille Englannissa kiire. Parlamentti hyväksyi lain, +jonka kautta hankkeet Bostonia vastaan ja teetulli peruutettiin, samassa +kun parlamentti ylipäänsä luopui kaikista veroitusyrityksistään +Amerikassa. Rauhanhierojia lähetettiin tänne. Mutta mikään +liehakoitseminen ei auttanut enää. Amerikalaiset vaativat suorastaan +itsenäisyytensä tunnustamista, johonka nöyryyttävään hätäkeinoon ei +Englanti kuitenkaan vielä myöntynyt. Mutta niinpä olikin sota taas +julistettu Ranskan ja Englannin kesken. + +Pelkäsivät nyt Englantilaiset ensiksikin ranskalaista hyökkäystä New +Yorkia vastaan, ja kenraali Clinton, joka oli astunut Hoven sijaan, sai +käskyn kokoomaan sotavoimansa New Yorkiin. Sir Clinton jätti sentähden +Filadelfian sikseen, lähetti yhden osan sotavoimastaan meritse New +Yorkiin ja marssi itse toisella osalla New Jerseyn kautta pohjoseen. +Tätä tilaisuutta käytti Washington astuakseen ulos varustetusta +asemastaan ja häiritäkseen sir Clintonin kulkua pienillä hyökkäyksillä +hänen jälkijoukkojaan vastaan, jotka viimein Monmouth Courthouse'n luona +kärsivät tuntuvan tappion. Clintonin onnistui kuitenkin saada +pää-armeijansa Sandy Hook'iin ja siitä laivoilla New Yorkiin. + +Washington, jonka armeija yhä edelleen kärsi kaikellaista puutetta ja +jonka suosituksi kilpailijaksi Gates pohjois-armeijan kanssa oli +Saratogan voiton perästä kohonnut, asettui nyt vanhaan paikkaansa White +Plains'illä New Yorkin läheisyydessä, pitääkseen silmällä vihollisen +liikkeitä. Mutta tämä pysyi paikoillaan New Yorkissa, sillä olipa +ranskalainen laivasto, jota johti kreivi d'Estaing, saapunut rannikolle. +Tämä nyt oli pahana pöppönä kyllä Clintonille, mutta mihinkään +teholliseen taisteluun se ei ryhtynyt. Kun Englantilaisten miehittämä +Rhode Island oli valloitettava takaisin, ilmestyi d'Estaing tosin +laivoineen Newportin edustalle, mutta purjehti Amerikalaisten +mielikarvaudeksi heti tiehensä taas. + +Nyt ei kokonaiseen vuoteen tapahtunut mitään suurempaa ottelua. Mutta +1779 vuoden loppupuolella lähti sir Clinton yhdellä armeija-osastolla +yht'äkkiä etelään, jättäen loput voimastaan New Yorkiin. Nousten +Etelä-Carolinan rannikolla maalle, samosi Clinton Charlestonia vastaan +ja rupesi, perille päästyään, sitä piirittämään. Mutta vaikka etelässä +oli tuskin nimeksikään amerikalaista sotaväkeä, kului Clintonilta +kuitenkin koko kolme kuukautta, ennenkun hän pääsi herraksi kaupunkiin, +jota sen porvarit ja pieni varustusväki olivat mitä miehuullisimmasti +puolustaneet. + +Charlestonin kukistuttua palasi Clinton New Yorkiin, jättäen lordi +Cornwallisin valloittamaan etelän muita paikkakuntia. Tämä ei kuitenkaan +ollut mikään helppo tehtävä. Mitään säännöllistä amerikalaista sotaväkeä +tosin ei löytynyt koko Carolinassa, mutta Cornwallisin julma sotatapa +sai väestön mitä tulisimpaan raivoon, ja urheita partiojoukkoja +muodostui kaikkialla, jotka paita-hihasillaan tai nahkaröijyissään +tapellen hätyyttivät Englantilaisia milloin missäkin ja saattivat heille +tuntuvia vahinkoja. Sepät maaseudulla takoivat vahvoja vartaita ja +pitkiä peitsiä, farmari-vaimot antoivat parahimmat tinavatinsa kuuliksi +valettaviksi, ja sillä tavoin varustettuina iskivät nuo reippaat sissit +kiinni jokaiseen englantilaiseen parvikuntaan, joka vain uskalsi +ulkopuolelle pääjoukkoansa. Tämän kautta oli Cornwallisin armeijan +yhteys muun maailman kanssa alituisesti häirittynä. + +Etelä-Carolinan avuksi samosi nyt pohjosesta päin kenraali Gates ja +joutui tappeluun Cornwallisin kanssa Camdenin luona, luoteesen päin +Charlestonista ja lähellä Pohjois-Carolinan rajaa. Gates'in nostoväki +pakeni suinpäin hajalleen jo tappelun alkaessa ja hän itse myöskin, jota +vastoin säännölliset joukot de Kalbin johdolla pitivät urhoollisesti +puoltansa, väistyen hyvässä järjestyksessä pois tappotanterelta, joka +jäi Cornwallisin haltuun. De Kalb, urhokas saksalainen ja Lafayetten +ystävä, oli kaatunut. + +Camdenin tappion perästä otettiin päällikkyys Gates'ilta pois ja +annettiin Greenelle, joka pysyi siinä sodan loppuun asti. Ja tämä +lähestyikin nyt lähestymistään. Kummallakin puolen vallitsi suuri +väsymys ja uupumus. Washington pysyi leirissään, joka nyt oli ylempänä +Hudsonin rannalla, eikä hän ollut siitä lähtenyt edes silloinkaan, kun +Clinton vei joukkonsa etelään. Vaikka Washingtonin armeija oli varsin +kurjassa tilassa, säästi hän sitä kuitenkin, koska se oli Amerikan +viimeinen toivo. + +Asiain näin ollen matkusti Lafayette Ranskaan, puhui kauniisti +Amerikalaisten puolesta ja sai viimeinkin toimeen että loppukesällä v. +1780 ranskalainen laivasto, jota johti amiraali Ternay, ja siinä 6000 +miehinen sotajoukko kenraali Rochambeau'n johdolla saapui Amerikaan. +Rochambeau miehineen alistui Washingtonin käskettäväksi ja nyt sai sota +paremman vauhdin. Pian oli muuan yhdistynyt ranskalais-amerikalainen +joukko voittanut takaisin Rhode Islandin. + +Englannin onnen-tähti aleni muutenkin alenemistaan; Espanja ja Hollanti +liittyivät sen vihollisiin. Venäjä ja sen kanssa muut pohjoisvallat sekä +Ranska ja Espanja antoivat Lontoossa julistuksen, jonka mukaan +puolueettomain valtain laivat saisivat esteettömästi harjoittaa +laivakulkua ja kauppaa sotivain valtojen kesken; ja puolueettomain +oikeuden turvaamiseksi olivat pohjois-vallat perustaneet n.s. Aseellisen +puolueettomuuden. Jo v. 1780 laskettiin sota Pohjois-Amerikassa +maksaneen Englannille 100 miljonaa puntaa (2,500 miljonaa S. markkaa), +ja verot ja valtiovelka nousivat nousemistaan. Yleinen mielipide vaati +rauhaa, mutta Yrjö III ja hänen hallituksensa, luottaen parlamentin jo +joteskin supistuneesen enemmistöön, päätti jatkaa tyhmää vastustustaan +viimeiseen asti. Tarvittiin vielä karvas isku, ennenkun sotapuolue +Englannissa oli saanut kylliksensä. Mutta se tuli pian. + +Lordi Cornwallis oli joukkoineen vetäytynyt Pohjois-Carolinasta +Virginiaan, jossa ei ollut amerikalaista sotaväkeä, -- samalla kun +kenraali Greene poistui Etelä-Carolinaan, arvellen saavansa Cornwallisin +houkutelluksi sinne. Tämä odotti saavansa apuväkeä meritse New Yorkista, +ja voidakseen turvata sen maalle-pääsyä, vallitti hän Yorktown nimisen +pienen paikkakunnan, joka sijaitsi muutamalla kapealla maan-kielekkeellä +kahden pitkulaisen lahdelman välissä Virginian kaakkoisimmassa osassa. +Washington, saatuaan tästä tiedon, riensi heti leiristään Hudsonin +varrella sinne 16,000 miehen kanssa, niihin luettuna myöskin Rochambeaun +johtama ranskalainen apujoukko. 7,000 miestä jätettiin New Yorkin +ulkopuolelle. Washington'in armeija oli nyt paremmin varustettu kuin +koskaan ennen. Ranskan apurahoilla hankittiin ruoka ja vaatetus +sotamiehille, jonka ohessa sekä kongressi että eri valtiot nyt +ponnistivat viimeisetkin voimansa suuren asiansa onnellista ratkaisua +varten. Syyskuun 30 p:nä 1781 asetti Washington leirinsä Yorktownin +ulkopuolelle ja ryhtyi heti piiritykseen. Ja lokakuun keskipalkoilla +olikin Cornwallis kaikilta tahoilta suljettuna satimeensa, sillä kreivi +de Grassen johdolla oli nyt myös ranskalainen laivasto sulkenut salmen, +joka viepi Chesapeak-lahteen ja Yorktowniin, samassa laskien maallekkin +uutta apuväkeä Washingtonille. Englantilainen laivasto, jota johti +amiraali Graves, koki kyllä täällä ahdistaa Ranskan merivoimaa, mutta +peräytyi, saatuaan ankarassa taistelussa kovat vammat, New Yorkiin näitä +parantelemaan. Nyt alkoi Washington hyvistä saartokaivannoistaan hirveän +pommituksen, eikä aikaakaan ennenkun Yorktown oli tuhkana ja porona. +Sitten otettiin väkirynnäköllä, jossa erittäinkin kunnosti itseänsä +sankari Lafayette, Englantilaisten ulkovarustukset. Lordi Cornwallis +joutui mitä pahimpaan pulaan. 7,000 miehestä oli jo kaatunut 1,000, ja +ruokavarat olivat loppumaisillaan. Tällöin sai hän jotakin salatietä +Henry Clintonilta kirjeen, jossa ilmoitettiin että amiraali Digby parin +päivän perästä tulisi suurella laivastolla ajamaan de Grassen voimat +meren syvyyteen ja laskemaan apuväkeä Yorktowniin. Cornwallis tämän +toivossa siis vielä piti puoltansa, mutta kun päivä toisensa perästä oli +mennyt eikä Digbyn apua vieläkään kuulunut, päätti hän vihdoinkin +antautua. Lokakuun 19 p:nä laski varustusväki, 6,000 miestä, aseensa +maahan ja meni sotavangiksi. Suuret varastot joutuivat tässä +Amerikalaisten haltuun, ja amiraali Digbyn laivasto, joka saapui +tienoolle kaksi päivää antautumisen perästä, purjehti tyhjin toimin ja +kovasti hämmästyksissään suoraa päätä takaisin. + +Sota oli itse teossa loppunut, vaikka vielä kului kaksi vuotta ennenkun +varsinainen rauhanteko saatiin solmituksi. Englannissa pääsi, näet, +Yorktownin tappion perästä rauhapuolue kokonaan voitolle, ja kuninkaan +oli pakko vaihtaa sotainen ministeristönsä rauhan miehiin. Maaliskuussa +1782 hyväksyi alihuone päätöksen, joka julisti isänmaan viholliseksi +jokaisen, ken vain uskaltaisi neuvoakkaan sodan jatkamiseen. + +Vihdoin, syyskuun 3 p:nä 1783, tehtiin Versailles'issa lopullinen +rauhasopimus, jossa Englanti tunnusti noiden kolmentoista siirtokunnan +itsenäisyyden.[13] Marraskuun 25 p:nä lähtivät Englantilaiset New +Yorkista, jonne muutaman päivän perästä Washington sotajoukon etupäässä +kulki juhlallisesti sisään. + +Pohjois-Amerikan vapaussota oli loppunut. Se oli siirtokunnille maksanut +paljon varoja ja paljon verta. 70,000 miestä oli kaatunut +tappotanterilla ja noin 40,000 kuollut englantilaiseen vankeuteen, +näiden joukossa m.m. 11,000, jotka kaikki heittivät henkensä muutamassa +kauheassa, New Jerseyn rannikkovesillä risteilevässä laivassa, missä +ruumiit makasivat päälletysten isoissa läjissä. Yleensä Englantilaiset +tässä sodassa pitelivät vankejansa kovin pahasti, useinpa +pyörristyttävän julmastikin. + +Sotavuosina oli melkein yhtä mittaa vallinnut nurinaa ja +tyytymättömyyttä Amerikan sotaväessä, koska kongressi ei kyennyt sitä +elättämään eikä vaatteissa pitämään, ja loppupuolella murehtivat etenkin +upseerit tulevaisuuttaan. Mihin he joutuisivat? Useimmat olivat sodan +alkaessa jättäneet jonkun tuottavan paikan, joka nyt oli heiltä mennyt. +He pyysivät kongressilta päästäkseen puolelle palkalle, ja kun tämä ei +sitä uskaltanut luvata, uhkasivat he miehineen päivineen vaeltaa pois +lännen erämaihin uutta maata muokkaamaan. Silloin sai Washington asian +järjestetyksi siten, että kaikki upseerit kahdeksan vuoden aikana saivat +koko palkkansa. Kongressin epäröisyys ja voimattomuus, johon se muuten +eri valtioilta ei mitään voinutkaan, synnytti tähän aikaan muutamissa +sotilaspiireissä semmoisen tuuman, että muka Washington julistettaisiin +perustuslailliseksi kuninkaaksi; mutta kun hanke hänelle ilmoitettiin, +sysäsi hän sen sekä hämmästyksellä että harmilla luotaan eikä enää +koskaan tahtonut kuulla sanaakaan puhuttavan moisista yrityksistä. New +Yorkissa puhui vain Amerikan jaloluontoinen pelastaja liikuttavat, +ylevät jäähyväissanat sotatovereilleen ja lähti sitten Annapolis'iin +Marylandissa, jossa kongressi nyt oli kokoontuneena. Sen eteen astui +joulukuun 23 p:nä Yrjö Washington ja luopui juhlallisesti +päällikkötoimestaan, ilmoittaen nyt siirtyvänsä yksityiseen elämään. +Syvän liikutuksen vallitessa vastasi presidentti: "Te olette johtaneet +suurta kamppausta viisaudella ja rohkeudella, ette ole koskaan, ette +hetkeksikään, ei edes vastusten ja onnen-vaiheiden kohdatessa, +loukanneet kansalaisvallan oikeuksia. Te olette pysyneet paikallanne, +kunnes nämä Yhdistetyt valtiot ovat voineet päättää sodan vapaina, +turvallisina ja itsenäisinä. Me kiitämme teitä siitä että aina olette +luottaneet isänmaan menestykseen." + +Washington palasi takaisin maatilallensa Virginiassa, levätäkseen jonkun +aikaa kahdeksan-vuotisesta raskaasta työstään. + + + + +XVI. + +Liittokunta järjestyy. Yrjö Washington. Uusi sota ja uusi aikakausi. + + +Yhteisen vihollisen torjumista varten olivat vanhat siirtokunnat tosin +muodostaneet liiton eli konfederationin, mutta mitään varsinaista +liittokuntaa eli unionia ei ollut vielä syntynyt. Konfederationin +eri jäsenet, "valtiot", olivat vieläkin täydellisesti itsenäiset, ja se +valta, jonka he muutamia yhteisiä asioita varten olivat kongressille +suoneet, oli itse teossa valtaa ainoastaan nimeksi. Niinpä +veroitus-oikeus esim. yhä vielä oli kunkin eri valtion omassa vallassa. +Kongressi saattoi päättää mitä ja kuinka paljon hyvänsä, asiain +toimeen-panossa oli se kuitenkin ihan voimaton. Tämä todellisen +keskusvallan puute oli kyllä jo sodan aikana käynyt varsin tuntuvaksi, +ja Washington oli -- kuten olemme nähneet -- yhtä mittaa ollut +pahemmassa kuin pulassa sen johdosta, ett'ei tämmöistä isäntävaltaa +ollut olemassa. Mutta sodan loputtuakin tuntui tämä puute melkein yhtä +painavaksi. Yhdysvaltain suhde ulkomaihin, erittäinkin Englantiin, oli +järjestettävä, sodan tuottama ulkomainen valtiovelka maksettava, rauhan +kanta kotosalla ja rajoilla turvattava; ja kaikkea tätä varten +tarvittiin vahvasti järjestetty liittovalta. + +Mutta eri valtiot, jotka alusta alkaen olivat kehittyneet aivan +omatakeisesti, itse itsensä kasvattaneet ja yhä vieläkin pitivät itseään +omana erityisenä kokonaisuutena kukin alallansa, eivät niin hevillä +luopuneetkaan itsevaltaisuudestaan, vaan katselivat päin vastoin +epäluulolla kaikkia yrityksiä semmoisen keskusvallan synnyttämiseen, +joka tulisi rajoittamaan heidän itsenäisyyttään. Varsinaisen +liittokunnan eli unionin tuuma oli heille vastenmielinen. Mutta toiselta +puolen tämmöisen tarve oli jokaiselle hyvinkin silmin-nähtävä, koska -- +kuten katkera kokemus osoitti -- eri jäsenten menestys juuri riippui +koko ruumiin terveydestä ja voimasta. + +Tämä taistelu kokonaisuuden ja osien kesken kävi 1780-luvun +loppupuolella ankaraksi sana- ja kynäsodaksi, jossa edellinen vihdoinkin +oli vievä voiton jyrkän erikois-valtiollisuuden kannattajilta. Puolueita +nimitettiin: federalistit (lat. sanasta foedus = liitto) eli vahvan +liittovoiman ystävät ja antifederalistit eli semmoisen vastustajat. +Federalistisen liikkeen etupäässä olivat kirjailijoina ja puhujina +Alexander Hamilton ja James Madison. + +Madison, Virginialainen, oli kuntonsa ja kykynsä kautta saavuttanut +suuren luottamuksen valtiossaan. Vaikka hän sittemmin muutti +mielipiteitä ja astui "demokraatisen" eli muka kansanmielisen puolueen +johtajien joukkoon, oli hän kuitenkin tällä haavaa federalisti ja +vaikutti valtiossaan unionin hyväksi, yhdistyen Hamiltonin kanssa +toimittamaan tuon tuostakin ilmestyviä lentokirjoja, -- jotka +lukemattomissa kappaleissa levisivät pitkin maailmaa ja tukevilla syillä +puoltivat unionin asiaa. Hamilton oli skotlantilaista sukua +Länsi-Indiasta, palveli jonkun aikaa muutamassa kauppakonttorissa ja +muutti sitten New Yorkiin, jossa hän, harjoitettuaan ahkerasti +valtio-opillisia lukemisia, joutui katteiniksi New Yorkin tykistöön ja +viimein pääsi Washingtonin sihteeriksi. Hamiltonin, Madisonin y.m. +harrastusten kautta saatiin viimein aikaan suuri "konventti", joka +toukokuun 25 p:nä 1787 kokoontui Filadelfiassa keskustellakseen +liittolakien säädännöstä. Siihen oli tullut edusmiehiä kaikista +valtioista, paitsi Rhode Islandista ei, muiden muassa myöskin Washington +ja unioni-aatteen synnyttäjä Benjamin Franklin. Puheenjohtajaksi +valittiin yksimielisesti Washington. + +Tämän konventin työ kesti kaiken kesää, ja taistelu oli toisinaan tuima +kyllä federalistien ja antifederalistien välillä, edelliset kun, +Hamilton etupäässä, mielivät hyvin lujaa liittovaltaa ja jälkimäiset +taasen puolestaan tahtoivat kaiken todellisen vallan jätettäväksi eri +valtioille. Mutta miten siinä soviteltiin ja tasoiteltiin, niin syntyi +lopulta kuitenkin onnellinen kompromissi eriävien mielipiteiden kesken, +ja syyskuun 17 p:nä varhain aamulla oli viimeinen pykälä Amerikan +Yhdys-Valtain perustuslaissa hyväksytty. Sinä hetkenä juuri nousi +aurinko, ja vanha Franklin lausui, sitä osoittaen, paikaltaan: "Nyt +nousee Amerikan päivä!" + +Tällä tavoin omaksuttu valtiosääntö kaipasi kuitenkin vielä eri +valtioiden vahvistusta, ja tässä kohden ponnistettiin vielä paljon +vastaan. Niinpä Pohjois-Carolina antoi vahvistuksensa vasta 1789 vuoden +lopulla ja Rhode Island siitäkin puoli vuotta myöhemmin. Mutta unionin +valtiosääntö oli kuitenkin lakina jo kesäkuun 21 päivästä 1788 lähtien, +koska yhdeksän valtiota silloin oli antanut vahvistuksensa. Se jakaa +unionivallan lainsäätävän, toimeen-panevan ja tuomarivallan kesken. +Lainsäätävä valta on kongressilla, joka jakaantuu senaatiin ja +edusmieskuntaan. Senaatin jäsenet valitaan kuudeksi vuodeksi +valtioiden lainlaatija-kuntain kautta, kaksi kustakin valtiosta, +huolimatta siitä onko valtio suurempi vai pienempi, ja erkanevat +kolmannella osalla joka toinen vuosi. Senaatin tulee vahvistaa kaikki +nimitykset sekä välipuheet ulkovaltain kanssa. Tämä senaati on Amerikan +valtiosäännössä pidettävä valtioiden erikois-etujen edustajana, jota +vastoin edusmieskunta eli edustuskamari lähtee suorastaan unionin +kokonais-kansasta, muodostaen siten valtiosäännön federalistisen +aineksen. Edusmieskunnan jäsenet valitsee kahdeksi vuodeksi suorastaan +kansa väkiluvun mukaan niin, että yksi edusmies valitaan 40,000 hengelle +väestöstä, johon indiaaneja ei lueta. Sitä vastoin onnistui +etelä-valtioiden edustajain saada aikaan, että heidän väestöönsä +luettaisiin 3/5 orjistakin, mikä määräys vast'edes vaikutti hyvin +tärkeitä seurauksia, koska nämä valtiot yhä kestävän orjatuonnin kautta +saattoivat melkoisesti lisätä edusmiestensä lukumäärää kongressissa. +Kongressilla kokonaisuudessaan on valta julistaa sotaa, panna toimeen ja +kustantaa sotajoukkoja ja laivastoja, säätää ja ottaa veroja, ulko- ja +sisätulleja, myntätä rahaa sekä laatia kaikki valtio-kokonaisuudelle +tarpeelliset lait. -- Toimeen-paneva valta on uskottuna neljäksi +vuodeksi valitulle presidentille. Tämän vaali tapahtuu sillä tavoin, +että kukin valtio valitsee yhtä monta valitsijamiestä kuin se lähettää +senaatoreja ja edusmiehiä kongressiin, ja nämä valitsija-miehet sitten +valitsevat presidentin. Alkuansa tapahtui valitsija-miesten vaali vasta +tammikuussa samana vuonna kuin uusi presidentti oli astuva virkaansa, ja +presidentin vaali toimitettiin helmikuussa. Mutta nyttemmin on tämä +muutettu niin, että valitsijamies-vaalit pidetään jo marraskuussa, +sitten kun suuret puolueet kansallis-kokouksissaan edellisenä +kesänä ovat asettaneet kukin ehdokkaansa presidentti- ja +varapresidentti-virkoihin. Ja koska valitsijamiesten tulee äänestää +saamiensa ohjeiden mukaan, niin tiedetään presidentin-vaalin tulos +tavallisesti samalla kertaa kuin tulos valitsijamiesten vaalista. Uusi +presidentti astuu virkaansa maaliskuun 4 p:nä ja erkanee siitä neljä +vuotta myöhemmin samana päivänä, ell'ei häntä valita uudestaan. +Valtiosääntö ei estä saman presidentin valitsemista kuinka monta kertaa +hyvänsä; mutta aina siitä saakka kuin Washington kieltäytyi rupeamasta +kolmanneksi kertaa presidentiksi, on tullut noudatetuksi tavaksi ett'ei +kenkään presidentti ole virassa kauvemman aikaa kuin kahdeksan vuotta. +Presidentin valta on varsin laaja. Hän valitsee itse ministerinsä ja +asettaa ylipäänsä virkaan kaikki unionin virkamiehet sekä edustaa +unionia ulkomaan edessä. Hän voi veto- eli kielto-sanallaan estää +kongressin hyväksymää lakiehdoitusta pääsemästä laiksi, mutta jos +kongressi toistamiseen hyväksyy ehdoituksen, jota varten kuitenkin tällä +kertaa vaaditaan 2/3 enemmistö kummassakin kamarissa, niin on ehdoitus +sillä lakina. Jos presidentti joutuu syypääksi laittomiin tekoihin, niin +voi edustuskunta nostaa kannetta häntä vastaan senaatin edessä, jolla on +valta tuomita hänet virkansa menettäneeksi. -- Samalla kertaa kuin +presidentti valitaan varapresidentti, joka astuu presidentin sijaan, +jos tämä sattuisi kuolemaan virka-aikansa kestäessä taikkapa joutumaan +kykenemättömäksi tointansa hoitamaan. Varapresidentti on niinikään +itseoikeutettu presidentti senaatissa. Alkuansa tuli se +presidenttitoimen ehdokas, joka oli saanut presidenttiä lähimmän +äänimäärän, varapresidentiksi; mutta nyttemmin valitaan tämä erittäin. +-- Unionin tuomarivalta on jätettynä Yhdysvaltain korkeimmalle +oikeustolle sekä erityisille alemmille oikeustoille. Niihin kuuluu +kaikki asiat, jotka koskevat valtiosäännön tulkitsemista, kongressin +lakeja ja välipuheita ulkovaltain kanssa, kaikki kauppaa ja merenkulkua +koskevat asiat sekä kaikki riidat eri valtioista olevien kansalaisten +kesken, kuten myöskin amerikalaisten ja ulkomaalaisten väliset riidat. + +Unionin ensimäiseksi presidentiksi valittiin helmikuun 1 p:nä 1789 +Washington ja varapresidentiksi John Adams, joka kahdeksan vuoden +perästä myöskin tuli presidentiksi. Näiden aikana oli federalistinen +puolue voitolla. Hamilton raha-asiain ministerinä järjesti onnellisesti +unionin rahaseikat, perustaen muun muassa kansallispankin. Ulko-asiain +ministerinä oli tässä kabinetissa ensimmältä Jefferson, joka kuitenkin, +hartaana demokraatina ollen, sitten riitaantui Hamiltonin kanssa ja +erosi toimestaan. + +Yrjö Washington, joka toisen presidenttikautensa loputtua oli muuttanut +rakkaalle maatilalleen viettämään vaiherikkaan elämänsä viimeiset +päivät, kuoli siellä melkein yhdessä vuosisatansa kanssa, joulukuun 14 +p:nä 1799, 67 vuoden ijässä. Yhdys-Valtain presidenttinä oli hän ollut +sama ylevä luonne kuin sodan aikana, aina tunnollisesti raskaita +velvollisuuksiaan täyttänyt ja kokenut pysyä taistelevia puolueita +ylempänä. Lapsetonna ollen, määräsi hän melkoisen osan omaisuudestaan +yliopiston perustamiseksi, jossa Amerikan nuorukaiset saisivat nauttia +vapaata opetusta, tarvitsematta etsiä ulkomaan yliopistoja, jotka +kenties vain, kuten isänmaallinen vanhus arveli, opettelevat viisautta, +joka ei ensinkään edistä tasavallan pyrintöjä. Niinikään lahjoitti +Washington vapauden kaikille neekeri-orjillensa, osoittaen tällä +teollaan selvemmästi kuin sanoilla ett'ei hän ainakaan hyväksynyt tätä +vapaan kansan suunnatonta häpeäpilkkua. Suru hänen kuolemansa johdosta +oli yhtä suuri ja vilpitön kaikissa puolueissa. Kongressi keskeytti +kokouksensa, ja koko edustuskunnan jäsenet pukeusivat suruvaatteisin. +Senaatin surunvalitus-kirjoituksessa presidentti Adams'ille sanottiin: +"Isänmaallisella ylpeydellä voimme muistella meidän Washingtonimme +elämää ja verrata häntä muiden maiden mainioimpiin miehiin. Vanhemmat ja +nuoremmat nimet kalpenevat hänen rinnallansa. Liian usein vain on +suuruus ja rikollisuus ollut yhdistettynä; mutta hänen maineensa on +vielä puhtaampi kuin se on loistava. Kansojen orjistajat hämmästyivät, +nähdessään hänen hyvien avujensa majesteetin." Vastauksessaan tähän +lausui Adams: "Olen nähnyt hänet kovan onnen päivinä, hänen ankarimman +levottomuutensa ja kiusaavimman hätänsä hetkinä; olen nähnyt hänet +ylennyksen ja onnen päivinä, mutta aina vain tavannut hänessä saman +viisauden, maltillisuuden ja vakavuuden. Kuninkuuden nimi olisi +ainoastaan himmentänyt näiden hyveiden majesteetia, jotka tekivät hänet, +tuon tavallisen kansalaisen, esikuvaksi meille kaikille." + +V. 1790 päätettiin antaa nuorelle unionille oma pääkaupunki. Virginia ja +Maryland luovuttivat tätä varten pienen maakaistaleen kummallakin puolen +Potomak-jokea, 17 penikulmaa sen suusta; ja tälle alueelle, joka sai +nimekseen Columbia, syntyi Washington'in kaupunki. Sekä alue että +kaupunki ovat suorastaan kongressin hallinnon alaisina, eikä kumpikaan +lähetä edusmiehiä liittokokoukseen. Täällä on Capitolium, kongressin +palatsi, ja Valkoinen kartano, presidentin virkatalo. V. 1800 muuttivat +molemmat valtiovallat sinne. + +Adamsin presidenttikautena oli federalistien valta jo ruvennut +vähenemään, ja v. 1801 valittiin presidentiksi Tuomas Jefferson, joka +hartaasti puolusti erikois-valtiollisuutta, mikä paikkakunnallisen +itsehallinnon nimessä muka yksinään kannatti kansan-vapautta. Tämä +tämmöinen kansanvalta, demokratiia, pysyi sitten vähillä poikkeuksilla +voiton puolella kuudettakymmentä vuotta ja painoi leimansa koko +amerikalaiseen valtio-elämään. Jefferson tosin noudatti tarkkaa +säästäväisyyttä kaikissa hallinnon-haaroissa, vähensi virkamiesten +lukumäärän ja sotalaitoksen kulunki-arvion, joten melkoinen +vero-helpoitus kävi mahdolliseksi; hän lakkautti sen sisätullin, jonka +kongressi ennen oli säätänyt ulkomaisen valtiovelan suorittamista +varten; hän sai valtiokirkon Virginiassa lakkautetuksi, jota esimerkkiä +sitten kaikki toisetkin valtiot noudattivat, siten perustaen täydellisen +uskonvapauden kaikkialla Amerikassa; Jefforsonin presidenttikautena +vihdoin lavennettiin tasavallan alue siten, että silloinen Louisiana, +s.o. koko tuo ääretön alue Mississippin ja Kalliovuorten välillä, v. +1803 ostettiin Ranskalta. Mutta tällä hallituksella oli myöskin +varjopuolensa, ja monet amerikalaiset epäkohdat, jotka vieläkin ovat +sikäläisen valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän epäkoristuksina, +saivat alkunsa siitä. Niinpä tuo yksipuolinen erikoisvaltiollisuus, jota +unionin miehet niin kovasti olivat vastustaneet, pääsi demokraatien +vallan-aikana uuteen vauhtiin; ja Jefferson oli ensimäinen presidentti, +joka jakeli unionin virkoja palkaksi puoluelaisilleen. + +Jo kauvan aikaa oli Yhdys-Valtain suhde vanhaan emämaahan ollut erittäin +kireä. Englanti oli tosin Versailles'n rauhanteossa tunnustanut entisten +siirtomaittensa itsenäisyyden, mutta nämä eivät voineet estää että se +loukatun ylpeytensä kostoksi kahlehti Amerikalaisten kauppaa ja +merenkulkua, sulkemalla heidät pois paraimmilta ja mukavimmilta +markkinoilta. Tätä menetystapaa noudattikin Britannia ahkerasti, jonka +ohessa amerikalaisia merimiehiä otettiin väkisin englantilaisten +sotalaivain palvelukseen ja amerikalaisia laivoja aivan omavaltaisesti +tarkastettiin karanneita englantilaisia merimiehiä etsittäessä. Tässä +käytettiin usein mitä ilkeintä väkivaltaakin. Viimein kiellettiin +amerikalaisia laivoja käymästä minkäänmoista kauppaa Ranskan satamissa, +ell'eivät nämä laivat muka suorittaisi maksua tästä oikeudesta, jota +vastoin Napoleon keisari uhkasi toimittaa takavarikkoon kaikki laivat, +jotka semmoisia maksuja suorittivat. Viimein ei ollut kongressilla, joka +pelkäsi Amerikan kauppalaivaston joutuvan lopulliseen perikatoon, muu +neuvona kuin vastaiseksi kieltää kaiken merenkulun. Mutta silloin +rupesivat koilliset valtiot, jotka melkein yksinomaisesti elivät +kaupalla ja merenkululla, kovasti nureksimaan ja jopa uhkasivat +erotakkin koko unionista, vaikka etupäässä juuri ne olivat sitä tähän +asti kannattaneet. Kongressin täytyi peruuttaa kieltonsa, mutta +Jeffersonin erotessa v. 1809 ja Madisonin astuessa hänen sijaansa, vaati +yleisin mielipide maassa kuitenkin sotaa, ja niinpä se kahden vuoden +turhien sovitushieromisten perästä vihdoin julistettiinkin. + +Mainitsemme siitä ainoastaan pääpiirteet. Vuosina 1812-1813 käytiin +enimmäkseen pienempää sotaa Canadan rajoilla, joiden toiselle puolen +Amerikalaiset pyrkivät, päästäkseen tämän englantilaisen siirtomaan +herroiksi; mutta yhtä turhaan kuin vapaus-sodan aikana. Sitä vastoin +saivat he kaksi loistavaa voittoa Englannin laivoista Champlain- ja +Erie-järvillä, jonka ohessa valtamerelläkin kestettiin kunnialla monta +kuumaa kahakkaa, ja Amerikalaisten kaapparit perkkasivat melkein koko +Atlantin puhtaaksi Englannin kauppalaivoista. V. 1814 kuljetti tosin +amiraali Rose englantilaisen laivaston Potomak-jokea ylöspäin ja +poltatti unionin uuden pääkaupungin; mutta kenraali Pakenhamin 1815 +vuoden ensimäisinä päivinä yrittämä hyökkäys New Orleans'in kaupunkia +vastaan meni tykkänään myttyyn. Sitä puolusti kenraali Andrew Jackson, +joka kaupungin etelä-puolelle oli varustanut vahvat vallitukset. Näitä +vastaan teki vihollinen maallenousuväki ankaran rynnäkön, mutta +puolustus oli vielä ankarampi, ja kovat vammat saatuansa oli +Englantilaisten täytymys pötkiä pois laivoihinsa. Pakenham itse kaatui. +-- Mutta ennen New Orleansin ottelua oli jo rauhanteko tapahtunut. Siinä +luovutettiin kummaltakin puolen takaisin mitä sodassa oli valloitettu, +jonka ohessa Englanti peruutti kieltonsa amerikalaisten laivain kaupasta +Ranskan satamissa, mutta tuo ilkeä laivain-tarkastusoikeus pysyi +entisillään. + +Vaikka tämä sota tietysti oli saattanut melkoiset haitat yleiselle +aineelliselle vaurastukselle, tointui Amerikan reipas ja yritteliäs +kansa kuitenkin tavattoman pian vammoistaan. Väkiluku ja sen tuotanto +kasvoi hämmästyttävää vauhtia, kulkuneuvot paranivat ja maan +viljelysalue laveni lavenemistaan. V. 1823 avattiin liikkeelle Erie- ja +Champlain-kanavat, joten vesitie New Yorkista Hudson-jokea ylöspäin +suurille sisävesille oli valmiina. Ensimäinen höyrylaiva, Fulton'in +Glermont, oli jo v. 1807 ollut liikkeellä Hudson-joella, ja sodan +loputtua oli Amerikalla jo kokonainen laivasto höyry-aluksia. V. 1803 +oli, kuten olemme kertoneet, Louisiana joutunut Yhdys-Valtain omaksi, ja +1819 valloitti kenraali Jackson Espanjalta Floridan suuren niemimaan. +Vermont niminen osa New Hampshirea oli jo v. 1791 otettu omana, +neljäntenä-toista valtiona unioniin, ja Maine'sta tehtiin niinikään v. +1820 oma valtio. Mutta suurimmat maavoitot oli saatu Alleghany-vuorten +länsipuolella suoritetun asutustyön kautta. Siitä kerromme erittäin +seuraavassa luvussa. + +Vuosina 1817-1825 oli presidenttinä James Monroe, hän, joka v. 1824 -- +heti Etelä-Amerikan vapaussodan loputtua ja sen johdosta, että silloin +puuhattiin espanjalaista vallan-palauttamista eteläiseen mannermaahan -- +antoi kongressille ja sen kautta "Pyhän alliansin" siihen aikaan +hallitsemalle Euroopalle julistuksen, jossa lausuttiin että Yhdys-Vallat +eivät voi puolueettomina katsella mitään euroopalaista sekaantumista +Amerikan mannermaan asioihin. Tämä "Monroe-oppi" on siitä lähtein +pysynyt johtavana peri-aattena unionin politiikassa. Mutta muissakin +suhteissa on Monroen virkakausi pidettävä ikääskuin rajapyykkinä +vanhemman ja uudemman Amerikan välillä. Se sukupolvi, joka oli +perustanut unionin, on hänen aikanaan lähimmiten kadonnut näyttämöltä ja +uusia, toisissa oloissa kasvaneita miehiä astunut sijaan. John Adams, +Jefferson, Hamilton, Madison lepäävät joko haudassa tai viettävät +vanhuksen hiljaista, yksinäistä elämää ulkopuolella valtiollisten +tapausten pauhinaa. Mielipiteet ja harrastukset ovat muuttuneet. Sen +aatteellisemman ajan-hengen sijaan, jonka vaikuttaessa taisteltiin +suuria yhteisiä pyrintöjä varten, on tullut toinen, joka jälleen +nostattaa valtioiden erikois-etuja. Pohjoiset ja keski-valtiot, unionin +voimmakkaimmat kannattajat, kadottavat johtaja-valtansa Etelälle, +"demokraatisen" puolueen pesämaalle. Ja tämä puolue ja tämä Etelä nyt +neljänkymmenen vuoden vierressä vahvistavat valtansa vahvistamistaan, +antaen samalla yhä pontevampaa tukea sille laitokselle, jota he pitävät +ylivaltansa kulmakivenä, nimittäin orjuudelle. Eriskummallinen +ristiriita vapauden-käsityksessä! Samat ihmiset, jotka ennen kaikkea +harrastavat vapaata itsehallintoa ja vihaavat keskusvaltaa, tämä kun +muka kansalaisten vapaata toimintaa rajoittaapi, samat ihmiset pitävät +valkoisen nahkansa nojassa hyvällä omalla-tunnolla toista ihmisrotua +häpäisevässä orjuudessa. + +Uutta, omituista luonnetta Amerikan elämään luovat myöskin ne ainekset, +jotka tähän virtaavat lännessä syntyneiden valtioiden kautta. Niiden +roteva, metsäläis-vapautta rakastava väestö puskee kuin ruoho-aavikon +härkä joteskin epähienoine tapoineen tuohon uuteen yhteiskuntaan ja +antaa sille melkoisin määrin oman leimansa. Kongressin parlamenttaariset +tavat, jotka ensi aikoina vielä olivat noudattaneet euroopalaisia +kaavoja, käyvät lännen tuottaman lisäjoukon kautta karkeiksi, usein +säädyttömiksikin ja raakamaisiksi. Mutta elonvoimaa ja verevää +reippautta siinä vain on! Uusi yhteiskunta on kasvanut vanhan +hartioille. + +Miten tämä yhteiskunnallinen lisäys lähti läntisen erämaan povesta, +tahdomme nyt lyhyesti tarkastaa. + + + + +XVII. + +Lännen asutus. Etelä ja Pohja riitautuvat. + + +Jo 1750 luvulla oli Pohjois-Carolinasta uutisasukkaita asettunut siihen +erämaahan, josta sitten tuli Tennessee. Mutta vasta parikymmentä +vuotta myöhemmin alkoi Alleghany-vuorten länsipuolella olevien maiden +varsinainen asutus, kun nuo hedelmälliset seudut Ohio-joen eteläpuolella +saivat asukkaansa ja Kentucky syntyi. Tämän asutuksen perustajana on +pidettävä muuan eriskummainen mies Pohjois-Carolinasta, Daniel Boone +nimeltään, joka pyssy olalla monet vuodet vaelteli näitä villien +metsästysmaita, tutkien niiden maanlaatua ja muita suhteita. Vihdoin +palasi hän takaisin ja sai parvikunnan halukkaita uutisasukkaita v. 1775 +asettumaan Kentuckyyn, nykyisen Louisville nimisen kaupungin tienoille. +Lähiseutu oli tosin vallan autiona ihmisistä, mutta molemmin puolin +asusteli indiaani-heimoja, jotka usein taistelivat veriset tappelunsa +juuri tällä autiolla alueella, jota he nimittivät "Ken-tukk-i", +"Viheriän ruovokon maa", täällä kun miehen-korkuista, mehukasta ruohoa +kasvoi. Uutisasukkaat saivat niinikään monta tuimaa tappelua kestää +näitä indiaani-heimoja vastaan, jotka tuon tuostakin polttivat heidän +pölkkymajansa poroksi ja tappoivat tai laahasivat vankeuteen niiden +asukkaat. Mutta siitä huolimatta varttui nuori uutiskunta ihmeteltävällä +nopeudella, ja mitäs ollakkaan! sääti keskenänsä hallitus-säännön, jossa +muun muassa sallittiin täydellinen uskonvapaus. Uusia asukkaita tuli +parvi toisensa perästä, ja seitsemäntoista vuotta siitä, kun ensimäinen +puu oli hakattu kumoon näillä tienoin, pyysi uusi territorio +päästäksensä valtiona unioniin. Pari vuotta myöhemmin seurasi sitä +Tennessee, joka siten myöskin tuli valtioksi, vuonna 1794. + +Mutta Daniel Boone, "Kentuckyn isä", ei viihtynyt tiheään asutussa +paikassa, vaan halusi jälleen korpea samoomaan. Ainoastaan muija +muassaan tallusti hän kauvemmas länteenpäin, muokaten itselleen +erämaasta uutta asuinsijaa, kunnes siirtolaisvirta hänet taaskin +saavutti ja hän muutti vieläkin lännemmäksi. Hän meni Mississippin yli +ja Missouri-jokea ylöspäin, parvi uutisasukkaita yhä kintereillään, +sillä mihin Boone-ukko pysähtyi, siinä oli hyvää maata. Täällä nähtiin +hän vielä vanhoilla päivillään pölkkymajassaan, ja metsänriista riippui +koukussaan lieden yllä. Täällä hän 90-vuotiaana laski luunsa lepäämään. +Mutta kiitollinen Kentucky ne korjasi suurella juhlallisuudella +takaisin, ja niinpä Daniel Boonen ja hänen uskollinen vaimonsa maalliset +jäännökset yhdessä lepäävät muutaman kummun alla siinä laaksossa, johon +hän rakensi ensimäisen majansa Kentuckyn neitsyeellisellä maalla. + +Maaliskuussa v. 1788 lähti evesti Rufus Putnam, kotoisin +Massachusettsista, hyvin varustetun siirtolaisjoukon etupäässä +asuttamaan Ohion luoteis-puolella olevia hedelmällisiä maita, joista jo +ensimäinen kongressi oli muodostanut suuren territorion. Putnam +toimiskeli unionin palveluksessa, joka nyt oli ottanut tämän lavean +alueen asuttamisen omaksi asiakseen. 25,000 henkeä, miehiä, vaimoja ja +lapsia, sanotaan, olleen tässä joukkokunnassa. Asutus kävi niinkuin +Kentuckyssäkin, ja tällä tavoin syntyi ennen pitkää kolme uutta +valtiota: Ohio (1802), Indiana (1816) ja Illinois (1818). Indiana +oli kokonaan Ohiolaisten perustama, jota vastoin Illinoisissa oli +harvalukuinen väestö Canadalaisia jo Ranskan ajoilta, kunnes nyt yhä +uusia asukkaita tulvaili maahan joko suurten järvien poikki ja +Ohio-jokea pitkin taikka Kentuckyn kautta. + +Melkein samaan aikaan joutuivat Etelässä Mississippi ja Alabama sekä +ennen niitä (1812) Louisiana (ahtaammassa merkityksessä eli +Mississippi-joen laskupaikat) valtioiksi liittokuntaan. Missouri tuli +valtioksi vuonna 1821, niiden rettelöiden perästä, joista tuossa +paikassa kerromme, mutta siitä eri territorioksi lohkaistu Arkansas +vasta v. 1836. + +Tämän valtavan asutustyön kautta oli Yhdys-Valtain alue neljässä +kymmenessä vuodessa laventunut kolmenkertaiseksi, ja entisestä erämaasta +muuttui palsta toisensa perästä kauniiksi viljavainioksi. Unioni oli jo +ottanut koko asutuksen omaksi asiakseen. Sille luovuttivat vanhat +valtiot alueensa vuorien toisella puolen, ja niinpä lähetti liittokunnan +hallitus suuret joukot maamittareita jakelemaan tuota yhteismaata +suurempiin ja pienempiin osiin, joita sitten erityisten virastojen +kautta myytiin huokeasta hinnasta kelle hyvänsä, joka vain tahtoi +maanviljelijäksi ruveta, annettiin usein melkein ilmaiseksikin, niin +että köyhinkin työmies varsin helposti pääsi maanomistajaksi. Tämmöistä +erämaan asutustapaa on sitten lakina noudatettu meidän päiviimme saakka +ja noudatetaan -- muutamilla ajan-tarpeiden vaatimilla muutoksilla -- +vieläkin.[14] + +Uutisasukkailla oli kaikkialla kovat ottelut kestettävänä indiaanien +kanssa, joita vastaan usein varsinaisen sotaväen apua tarvittiin +-- kunnes Amerikan entiset isännät, heimo toisensa perästä, kokonaan +peräytyivät Mississippin toiselle puolelle, pois esi-isiensä maalta, +jota eivät pystyneet viljelemään. Suurena haittana uutisasukkaille oli +myöskin ajanmukaisten kulkuneuvojen puute. Vielä v. 1820 paikoilla +lähetti Kentuckylainen, Illinois- ja Indianalainen tuotteensa +Mississippi-jokea pitkin New Orleans'iin, kunnes Erie-kanava avasi tien +New Yorkiin ja valtiot vähitellen rupesivat rakentamaan maanteitä. + +Tavat ja elämänlaatu näissä lännen valtioissa oli tietysti mitä +yksinkertaisinta: hirsihökkelit, kotitekoiset vaatteet ja työkalut. +Mutta ytimekästä voimaa, kestävyyttä ja rohkeutta uhkuili erämaan +uutisasukas, yritteliäisyyttä ja vapauden-rakkautta. Missä vain +pieninkin kaupungin-alku ilmestyi, siinä oli samassa vapaa +kunnallislaitos, koulu ja sanomalehti; ja uskonvapaus vallitsi heti ensi +hetkestä lähtien. + +Mahtava oli se voiman lisäys, jonka Länsi tuotti unionille. Mutta +tuottipa se paljon huoltakin, ja siitä tuli riidan-aine, joka vihdoin +oli halkaista koko unionin iäksi päiviksi. Minkä tähden? + +Kysymys kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan -- ja kauheudessaan --: +saisiko noissa uusissa valtioissa vuorten länsipuolella olla orjuutta? +Ja niin astuu nyt vähitellen tämä Amerikan vanha mätähaava +valtiolliseksi asiaksi. Kongressi oli, unionin puolesta järjestäen +Luoteis-territoriota, määrännyt ehdoksi ett'ei saisi orjuus olla siellä +sallittuna; ja Virginiakin, luovuttaessaan Ohio-alueensa, oli vaatinut +samaa. Täten oli Ohion pohjoispuoliset uutisvaltiot julistettu +orjattomiksi; niissä ei tätä häpeällistä järjestelmää saisi perustaa. +Mutta toisin kävi Lännen etelä-valtioissa, Alabamassa, Mississippissä ja +Louisianassa. Viimeiksi mainitussa oli orjuuden-laitos jo Espanjan +ajoista juurtuneena, ja Alabama ja Mississippi olivat saaneet +asutuksensa Georgiasta ja Etelä-Carolinasta, orjuuden pääpesistä. Vielä +enemmän kuin näitä, joissa orjuus niin sanoaksemme jo oli päätetty asia, +koski kysymys kuitenkin sitä Suur-Louisianan osaa, joka ei vielä ollut +valtioina, eli koko tuota suurta aluetta Mississippin länsipuolella. +Etelän etuna nyt oli että niin monta valtiota kuin suinkin omaksui +orjuuden, sillä mitä enemmän orjavaltioita, sitä enemmän ääniä Etelällä +senaatissa; jota vastoin Pohjan poliitiki kannatti orjattomuutta +kaikissa uusissa territorioissa, jotka pyrkivät jäsenkunniksi +liittokuntaan. + +Riidan-kipinä leimahti ilmituleen v. 1819, kun ensimäinen +Louisiana-valtio, Missouri, pyysi päästäkseen valtioksi unioniin. +Edustuskunta, jossa Pohjalla oli enemmän ääniä, kieltäytyi tunnustamasta +Missouria valtioksi, ennenkun tämä olisi hyljännyt orjuuden rajojensa +sisäpuolella; jota vastoin Etelä, jolla oli ääni-enemmistö senaatissa, +väkisinkin tahtoi sitä orjavaltioksi. Tämä ensimäinen suuri riita +orjakysymyksessä ratkaistiin kompromissin kautta siten, että Missouri +saisi tulla orjavaltioksi, mutta ett'ei -- sillä ainoalla poikkeuksella +nyt -- mitään orjuutta tästä lähin saisi olla olemassa pohjoispuolella +36° 30' leveysastetta. Tämä Missouri-kompromissi jakoi Unionin kahteen +puoliskoon, joista eteläinen oli isompi. Mitään varsinaista sovintoa se +ei saanut aikaan. Päinvastoin rupesivat orjuuden vastustajat, +abolitionistit (sanasta abolish = lakkauttaa, poistaa) vaatimaan koko +tuon häpeällisen laitoksen lakkauttamista, jota vastoin slaveristit +(sanasta slavery = orjuus) yhä pontevammasti sitä kannattivat. + +Eripuraisuutta Etelän ja Pohjan välillä synnyttivät myöskin unionin +säätämät suojelustullit, joilla ens'alussa tahdottiin edistää Amerikan +kehnoa teollisuutta. Mutta Pohjan mahtavat tehtailijat kannattivat näitä +tulleja sittenkin, kun tehdasteollisuus jo oli tullut kukoistavaan +kuntoon. Etelässä sitä vastoin oli teollisuutta tuskin nimeksikään, vaan +täytyi sen tuottaa kaikki tämmöiset tarpeensa joko Pohjasta taikka +ulkomailta, eläen yksinomaan kasvimaidensa antamilla raaka-aineilla. V. +1832 vieläkin koroitettiin tullit ulkomaisista teollisuus-tavaroista. +Silloin nousi Etelä ilmeiseen kinastukseen, ja Etelä-Carolina selitti +koko tuon uuden tulli-asetuksen mitättömäksi, uhaten erota koko +unionista, ell'ei sitä kumottaisi. John Calhoun oli sen miehen nimi, +joka siihen aikaan johti demokratiiaa eli valtioiden erikois-politiikia. +Mutta yleinen mielipide tällä kertaa vieläkin pelasti unionin, jonka +presidenttinä oli kenraali Jackson, ja Calhoun puoluelaisineen tyytyi +sopimukseen, jonka kautta tullit vähitellen alennettiin entisilleen. +Jackson puolestaan oli kyllä harras etelävaltalainen, mutta piti +kuitenkin, vaikka itse kotoisin Etelä-Carolinasta, rehellisesti unionin +puolta kaikkia erikois-yrityksiä vastaan. Vanhaa federalistien +puoluetta, jota nyt uudistettuna sanottiin whig-puolueeksi ja josta +sittemmin suuri tasavaltalais-puolue oli muodostuva, kannattivat +kuitenkin tähänaikaan etupäässä Henry Clay ja Daniel Webster, Pohjan +etevimmät valtiomiehet. Whigien ponnistusten johdosta ja Lännen avulla +pääsi v. 1840 presidentiksi kenraali William Harrison, nykyisen +presidentin isä, ja demokraatit olivat hetkeksi aikaa takapajulla; mutta +Harrison kuoli muutaman kuukauden kuluttua, ja nyt valittiin +presidentiksi Virginialainen Tyler, jonka aikana taas orjavaltio-riita +puhkesi täyteen tuleen. Texas, joka ennen oli ollut osana Mexikosta, +mutta v. 1836 siitä irtautunut itsenäiseksi tasavallaksi, tarjoutui +valtioksi unioniin. Se oli vanha orjamaa, josta Etelälle olisi tullut +paljon vallan-lisäystä. Senpä tähden Pohja sen anomusta kauvan ja +kiivaasti vastusti, mutta nytkin saatiin kompromissi aikaan, ja Texas +tuli, kun tulikin, jäsenkunnaksi unioniin v. 1845. Samana vuonna lisäsi +orjattomain valtioiden lukumäärää Iowa, uusi hedelmällinen siirtomaa +Missisippin länsipuolella, jonne paljon uutisasukkaita viime aikoina oli +tullut Euroopasta. Wisconsin, Iowasta koilliseen, tuli valtioksi 1848. +Jo v. 1836 olivat Michigan ja Arkansas päässeet jäseniksi +liittokuntaan, Arkansas Missouri-kompromissin mukaan orjavaltiona. + +Texas'in yhdistäminen liittokuntaan tuotti Yhdys-valloille sodan Mexikoa +vastaan, joka vaati takaisin entistä maakuntaansa, jonka itsenäisyyttä +se ei ollut koskaan tunnustanut. Unioni lähetti kolme armeijaa Mexikoon, +joka perin pohjin masennettiin ja rauhan-teossa v. 1848 pakoitettiin +luopumaan sekä Texasista että Uudesta Mexikosta ja Ylä-Californiasta +Gila-jokeen asti etelässä. + +Jo kolme vuotta sitä ennen oli päästy Tyvenen meren rannalle, kun +Oregon (nykyiset territoriot Oregon ja Washington) Englannin kanssa +kestetyn kiivaan kiistan perästä oli joutunut Yhdys-Valtain omaksi. +Mutta Mexikon kanssa tehty rauha lisäsi unionin alueen koko tuolla +äärettömällä ylängöllä englantilaisesta Amerikasta pohjosessa Mexikoon +etelässä, -- alue, joka käsittää yhdeksän suurta valtiota tai +territoriota, koko nykyinen Suuri länsi. + +Tämä maa oli siihen aikaan, jos lukee pois vaeltelevat indiaanit ja +muutamat mexikolaiset linnoitukset ja lähetysasemat, api autiona. +Ainoastaan yksi mainittava siirtokunta oli täällä olemassa, nimittäin +Mormonien yhteiskunta Utah'ssa. Tämän kummallisen uskokunnan oli +1820-luvulla perustanut muuan Josef Smith niminen mies Vermontista. +Hänelle olivat enkelit ilmoittaneet että Tuhatvuotinen valtakunta pian +oli tulossa sekä että "Mormonin" kirja, jossa uuden uskonnon oppi oli +selitettynä, olisi löydettävissä siitä ja siitä paikasta, missä se +vuosituhansia oli maannut. Siitä raamatusta saataisiin myöskin lukea +Amerikan alkuperäisimmän kansan kohtaloista, joka kansa -- ijältään +vanhempi kuin indiaanitkin -- aikoinaan oli joutunut Amerikaan +Baabelista. Smith-profeeta sai uskolaisia ja muutti niiden kanssa +Ohioon, mutta sieltä pois-ajettuna Illinoisiin, jossa "viimeisten +päiväin pyhät" nyt rakensivat ensimäisen tabernaakelinsa. Heidän +uskonvimmansa ja 1830-luvulla perustamansa monivaimoisuus suututti +kuitenkin maan-asukkaita niin, että tabernaakeli muutamassa +kansan-kähäkässä sytytettiin palamaan ja Smith herra ammuttiin. Silloin +pötkivät nämä sorretut lahkolaiset pois erämaahan ja pysähtyivät viimein +Suuren Suolajärven rannalle, jonka autioita suola-aroja he hyvällä +menestyksellä rupesivat viljelemään. Heidän Mooseksenaan korvessa oli +Brigham Young, Smithin jälkeläinen, joka nyt myöskin uudessa luvatussa +maassa, Utah'ssa, perusti täydellisen pappisvallan. Uskovaisia tuli +melkein tulvanaan uusia Euroopasta, ja Mormonien uuttera uutiskunta +rupesi kukoistamaan. Pohjois-Amerikan unioni ei sitä kuitenkaan ole +tunnustanut valtioksi, vaikka se on vanhin territorio Suuressa lännessä. +Siihen on syynä pappisvaltainen hallitusmuoto ja monivaimoisuus. + +Mutta ilmestyipä pian Kalliovuorten länsipuolelle toisiakin siirtolaisia +idästä päin. Helmikuussa 1848 löysi muuan uutisasukas, myllyränniä +rakentaessansa, kultahiekkaa pienestä purosta, joka laskee +Sacramento-jokeen Californiassa. Ja jo huomattiin että tätä kallista +tavaraa näillä tienoin oli olemassa oikein kosolta. Ihmisiä rupesi +tulemaan parvi toisensa perästä, eikä aikaakaan, ennenkun Sacramenton +kauniissa laaksossa tunkeili rähisevä, sekalainen seurakunta kaikkia +maailman kansoja. Euroopalainen, Kiinalainen, Australialainen, +Indialainen kaiveli ja huuhtoi siellä toinen toisensa vieressä. Hiki +pihkui otsasta ja kulta maa-emän povesta. Parissa päivässä muuttui +entinen mierolainen pöyhkeileväksi pohataksi. Mitään muuta lakia ei +ensimmältä ollut kuin nyrkki, puukko ja revolveri. Vähitellen saivat +seikkailijat kuitenkin keskenänsä ja omaksi turvakseen jonkinmoisen +hallituksen aikaan, kunnes vihdoin unionin hallitus tuli väliin ja +järjesti siirtokunnan melskeiset olot. Silloin kuitenkin suuri osa +kullankaivajia korjasi nahkansa tienoolta, ja jälelle jäi uuttera +kantajoukko kunnollisia maanviljelijöitä, jotka ennen pitkää muuntivat +Sacramenton ihanan laakson kukoistavaksi viljavainioksi ja hehkuvaksi +viinimaaksi, joiden runsaat tuotteet meidän päivinämme kannattavat +loistavan yhteiskunnan. San Franciscon kirjava maailman-kaupunki +kohoaa nyt siltä paikalta, missä neljäkymmentä vuotta sitten +kullankaivajain viheliäiset puuhökkelit seisoivat. + + + + +XVIII. + +Orjuus ja abolitionistit. Abraham Lincoln. + + +Orjuus! Mitä on orja? Onko hän ihminen? Ei. Hän ei ole ihminen. Hän on +kalu, hän on luontokappale, hevonen, härkä, koira. Hän on toisen +omaisuus, ja hänen hintansa vaihtelee aivan kuin esim. hevosen hinta. +Itse hän ei voi sanoa mitään omaksensa, koska hän ei itseänsä omista. +Vaatteet hänen päällänsä ovat hänen omiaan yhtä vähän kuin kello lehmän +kaulassa on sen omaa. Hänen lapsensa on hänen omansa samassa +merkityksessä kuin vasikka on lehmän. Ne myydään erikseen. Katso koiraa, +kuinka surkeasti se silmäilee pientä penikkaansa, jota viedään pois. +Käyhän sinun emä-parkaa surku. Se ehkä kiljaisee, ehkää ryöstäjää puree. +Mutta tuhansia, satoja tuhansia ja tuhansia tuhansia ihmislapsia on +riistetty äidin sylistä tuntemattomaan tulevaisuuteen, eikä ole +ryöstäjän käynyt onnetonta surku, eikä ole onneton uskaltanut purra, ei +kiljaistakkaan. Hiljaista huokausta hänen povestaan ei ole kenkään +kuullut. Orjuutta on ollut melkein kaikissa kansoissa ja maissa. Olisi +kenties kuitenkin sopinut odottaa että Pohjois-Amerikan englantilaiset +siirtokunnat, joista useimmat rakennettiin niin vapaamieliselle +perustukselle, olisivat kerrassaankin tämän häpeällisen laitoksen +hyljänneet. Mutta niin ei käynyt. Niiden perustuessa oli vapaus +kaikkein tunnussanana, joka siirtolaisen huulilla; mutta pitkä aika oli +kuluva, ennenkun ymmärrettiin mitä vapaus on. Ja tuimat taistelot +tarvittiin ennenkun tämä käsite, horjahtaneena pois itsestään, pääsi +jälleen itsehensä, horrostilastansa heräten; -- tarvittiin kauhea sota, +ennenkun vapaus pääsi vapaaksi. + +Orjuus joutui perehtymääm englantilaiseenkin Amerikaan melkein yhdessä +itse uutisasutuksen kanssa. Ensimäinen neekerilasti tuotiin Virginiaan +jo v. 1619, ja orjatuonti Afrikasta kävi sitten loistavaksi. +"affääriksi" Englannin suurille kauppakaupungeille. Ja orjuutta oli sekä +Pohjassa että Etelässä, niin hyvin New Yorkissa ja Massachusettsissa +kuin Virginiassa ja Etelä-Carolinassa. Mutta Pohjassa se ei sentään +päässyt juurtumaan niin syvälle, vaan lakkautettiin vallankumouksen +aikana kokonaan. Tähän vaikutti, paitsi Pohjan väestön inhimillisempi +katsantotapa, sekin seikka, että mustien pakollinen työ siellä ei ollut +niin suuresta arvosta kuin Etelässä. Varsinainen maanviljelys, +tehdasliike, käsityö ja kauppa kävi paremmin vapaiden valkoisten +voimalla kuin taitamattomien neekerein. Etelä sitä vastoin viljeli +sokuriputkea, riisiä ja puuvillaa suurilla kasvimaillaan, +plantageillaan; ja kuumassa ilmanalassa, jota valkoisen työväen oli +vaikea kestää, arveltiin neekerien paraimmin ponnistukseen sopivan. +Mutta erittäinkin kannatti orjuuden kukoistamista Etelässä se onneton +pykälä valtiosäännössä, joka sääti että 3/5 orjaväestöstä otettaisiin +lukuun, kun tuli kysymykseen niiden edusmiesten lukumäärä, jotka kukin +valtio lähetti kongressiin. Senpä tähden Etelän miehet ennen kaikkea +pyrkivät lisäämään orjiensa joukkoa, ja heidän etunaan tietysti myöskin +oli että niin paljon uusia orjavaltioita kuin suinkin tuli jäsenkunniksi +unioniin. Etelän valtiollinen voima oli tämän asian vallassa. Pohjan ja +Etelän väli oli kyllä ollut kireä jo pitkät ajat, mutta Suuren lännen +auetessa, kun yhä uusia valtioita pyrki unioniin, rupesi taistelu +käymään hyvin katkeraksi. Tilapäisillä sovinnoilla, "kompromisseilla", +oli sitä tähän saakka estetty puhkeamasta julkiseksi sotatilaksi; mutta +jo käy, kun käykin, yhä selvemmäksi ett'ei kompromissit enää auta. On, +näet, tullut väliin kolmaskin valta nyt, joka ei enää pidä lukua Pohjan +taikka Etelän vallan-asemasta, vaan nousee näyttämölle ihmisyyden +nimessä ja julistaa oikeuden pyhät peri-aatteet, hylkäämällä +kerrassaankin kaikki sovinnon-hieromiset vääryyden ja väkivallan kanssa. +Se on orjuuden-vastustajain liike, abolitionistien päivä päivältä +yltyvä herätyshuuto, joka semmoisenaan saa Etelän vapisemaan. Eivät he +tahdo, kuten Pohjan valtiomiehet, Etelää kukistaa sentähden että tämä on +Etelä, vaan sentähden että Etelä on orjuus. Orjuutta kannattava Etelä on +kuritettava, ei Etelä itsessään. Neekerien kauhea asema orjavaltioissa +se oli, joka sittenkin etupäässä joudutti sodan puhkeamista ja Etelän +kukistumista. Pohjan vapaamielinen väestö ei lopulta voinut tuota +ihmiskunnan mätähaavaa kärsiä silmäinsä edessä. Ja se on +abolitionistinen liike, joka vihdoin saa horroksissa lepäävän omantunnon +heräämään. + +Orjanomistajat rupesivat pelkäämään. He pelkäsivät kapinaa itse orjain +puolelta. Ja syytä olikin. Moniaalla oli orjia viisi vertaa enemmän kuin +valkoisia, ja julma kohtelu oli saattanut heidät raivoon. +Kasvimaan-omistaja ja hänen apulaisensa kävivät aina aseissa, ja ken +vain osoitti vähintäkään uppiniskaisuuden merkkiä, tuli rääkätyksi mitä +hirveimmällä tavalla taikka ammuttiin paikalla kuoliaaksi. Texasissa +yrittävätkin orjat kerran kapinaliittoa, mutta se tukehutettiin heti +säälimättä vereen, ja yllyttäjät poltettiin elävältä. -- Orjia ei saanut +opettaa lukemaan, koska semmoisesta taidosta voisi herätä halua +kapinallisiin vehkeisin. Kiellon rikkominen rangaistiin tavallisesti +vankeudella, mutta moniaalla raipoilla. Muuan nuori pappi +Pohjois-Carolinasta, joka oli antanut neekeritytölle katkismuksen, jossa +ei ollut muuta kuin Jumalan Kymmenen Käskyä, sidottiin häpeäpaaluun ja +ruoskittiin. Eräs jaloluontoinen nainen Virginiassa, joka oli opettanut +mustaa palvelustyttöä lukemaan ja kirjoittamaan, sai tästä rikoksestaan +istua kuusi kuukautta vankeudessa. Ken piti piilossa karannutta orjaa, +rangaistiin 3 à 7 vuoden kuritusvankeudella, ken kehoitti heitä +kinastukseen, sai 5 à 21 vuotta kuritusvankeutta. Lopulta kovennettiin +nämä lait siihen määrään asti, että kuolemanrangaistus säädettiin sille, +joka esitelmäin tai lentokirjain kautta huomautti neekereitä heidän +alhaisesta tilastaan.[15] Orjain tuonti Afrikasta oli tosin kongressin +säätämän lain kautta kielletty; mutta niitä kuljetettiin maahan salaa, +ja sitä paitse kukoisti muutamissa valtioissa muuan kaunis elinkeino: +"neekerinsyötöslaitokset", joilla aina oli nuoria neekerejä varastossa, +s.o. lapsina ostetuita mustia, joita sitten joukottain myytiin Etelään +taikka suorastaan huutokaupalla. Orjamarkkinoita pidettiin niinikään +melkein kaikissa kaupungeissa, ja silloin oli elämä yhtä vilkasta ja +ylentävää kuin meidän hevosmarkkinoillamme. Siinä tunnusteltiin elävän +tavaran käsivarsia ja sääriä, siinä katsottiin heitä suuhun, siinä +kerskattiin, tingittiin, huudettiin ja hoilattiin. Lapsi myytiin +säälimättä pois äidiltänsä, vaimo mieheltään j.n.e. + +Tämmöisten lakien säätäjät ja toimeen-panijat olivat, huolimatta +ulkonaisesta säädyllisyydestään ja "hienoista tavoistaan", itse teossa +joteskin raakamaisia sieluja. Tuo keikaileva nuori-herra, joka +seuraelämässä ilmenee niin miellyttävänä, joka sukkelalla puheellaan ja +ritarillisella käytöksellään vetää naisten sydämet puolelleen, joka +lavennuksillaan demokraatisesta eli kansanvaltaisesta hallitustavasta ja +kuntain itsehallinnosta saa herkkä-uskoisen muukalaisen luulemaan häntä +oikeaksi vapauden-sankariksi, -- hän on kasvanut koira- ja orjaruoska +kädessään, hän ajaa huviksensa takaa karanneita neekereitä ja revittää +heitä verikoirillaan palasiksi. Hän on demokraati, mutta itse teossa +ainoastaan mikäli eri valtioiden oikeudet ("state rights") ovat +kysymyksessä; muuten on hän aristokraati, ylimys, ja mitä pahimpaa +laatua vielä. + +Mutta ell'ei nyt orja isäntänsä verikoirilta tavallisesti päässyt kauas +kotitiluksista, eikö hänen onnistunut paeta pohjois-valtioihin, joissa +ei orjia pidetty? Onnistui tosin useinkin, mutta täälläkin hän joutui +kiinni. Unioni eli liittokunta oli saatu aikaan ainoastaan arveluttavien +myönnytysten kautta Etelälle, ja niiden joukossa oli sekin pykälä +unionin valtiosäännössä, että jokainen "työhön paikoitettu henkilö", +joka luvattomasti oli luopunut velvollisuudestaan ja lähtenyt toiseen +valtioon, oli tämän kautta jätettävä takaisin omistajallensa. Siten ei +orja ollut turvattuna missään unionin valtiossa, huolimatta siitä oliko +tämä "orjavaltio" vai ei. Mutta tuotakaan pykälää ei vielä arveltu +riittäväksi, koska se toisinaan antoi aihetta eroaviin tulkitsemisiin. +Senpä tähden tuli (v. 1850) uusi karkulais-laki -- the fugitive slave +law --, joka velvoitti jokaista unionin virkamiestä vangitsemaan ja +omistajalle saattamaan karanneita orjia, huolimatta siitä mistä paikasta +unionissa tämmöinen kulloinkin tavattiin. Tämä lemmollinen laki sai +vihdoinkin Pohjan paremman väestön kirkumaan vihasta, ja kongressin +edustuskamarissakin se ensimmältä herätti kovaa vastarintaa. California +oli tähän aikaan omaksunut valtiosäännön, joka sen rajojen sisäpuolella +kokonaan kielsi orjuuden, ja nyt (1850) se pyrki valtioksi unioniin. +Taaskin huudettiin ylt'ympäri liittokuntaa "Slavery" ja "No slavery", ja +puolueiden kiivaus oli katkaisemaisillaan kaikki unionin siteet. Vihdoin +saatiin, niinkuin ennen Missourin asiassa, Henry Clay'n toimesta +kompromissi aikaan, joka sääti että California saisi orjattomana +valtiona (free-soil-state) yhdistyä unioniin, mutta karkulaislaki jäi, +kun jäikin, laiksi ja siis Californian, kuten kaikkein muidenkin +valtioiden, noudatettavaksi. Nyt olivat orja-parat kokonaan herrainsa +hallussa. Laki oli selvä, sitä ei käynyt kiertää. Missä ikinä karannut +orja vieraassa valtiossa tavattiin, lähetettiin hän ilman armotta +takaisin. Ja niin suuri oli paatumus vielä melkoisessa osassa Pohjankin +väestöä, että "viisaat, jalotuntoisetkin ihmiset vakaasti vaativat että +karanneet orjat olisivat säälimättä jätettävät omistajilleen", että +"hyväsydämisetkin, kelpo ihmiset" puolustivat tämmöistä takaisin-jättöä +"jokaisen kunnon kansalaisen", jokaisen "kristityn velvollisuutena".[16] +Mutta Pohjan ajattelevassa yleisössä noustiin salaiseen kinastukseen +tuommoista laillista väkivaltaa vastaan, ja muuan kvääkäri Dayton +järjesti ylt'ympäri Pohjaa turva-asema-laitoksen -- n.s. maanalaisen +rautatien --, jonka avulla onneton karkulainen salaa kuljetettiin +Canadaan, missä orjuus oli ehdottomasti kielletty, se kun ei ollut +tuskissaan potevan unionin vallassa. + +Esimerkiksi karkulaislain kovuudesta ja "maanalaisen rautatien" toimista +lainaamme tähän äsken mainitusta kirjasesta seuraavan jutun: "Kerrankin +karkasi muuan orja ja pääsi onnellisesti ja eheänä aina Rochesteriin +saakka, jossa Amy Post (muuan helläsydäminen abolitionisti) otti hänet +vastaan ja lähetti eteenpäin. Mutta kun viimeinen asiamies maanalaisella +rautatiellä oli lähettämäisillään hänet rajan yli Canadaan, pääsivät +takaa-ajajat hänen jäljillensä. Hädissään ei tiennyt asiamies muuta +neuvoa kuin panna hänet menemään tyhjässä tynnyrissä, johon oli +lävistetty hienoja reikiä. Tynnyri lähetettiin ynnä parin tusinan kanssa +muita semmoisia, nauloilla täytettyjä, rautateitse Canadaan. Kuitenkin +joutui salaisuus ilmi, ja orjanomistajan asianajaja lähetti +sähkölangalla käskyn että tynnyrit pidätettäisiin ja tutkittaisiin, +ennenkun saapuivat rajalle. Niin tehtiin. Mutta selittämättömän, vaikka +varsin onnellisen erehdyksen johdosta oli tynnyri, jossa orja piti +piiloaan, jäänyt pidättämättä ja tullut lähetetyksi Canadaan. Sinne +tultuaan, pantiin se tavaramakasiiniin, kun ei siinä ollut mitään +osoitetta. Vasta kolmen päivän perästä saivat paikkakunnan +abolitionistit tiedon asiasta, kiiruhtivat makasiiniin ja tapasivat +tynnyrin. Mies-raukka oli puoleksi tukehtunut, nälkään nääntymäisillään; +ja vallan uupunut epämukavan asentonsa tähden. Mutta kesken +kärsimyksiään ei hänelle ollut edes juolahtanutkaan mieleen ilmaista +itseänsä, koska hän ei tietänyt missä oli, Canadassa vaiko +yhdysvalloissa." + +Sen mielipiteen herättäminen, joka antoi kuolemaniskun orjuuden +laitokselle ja joka jo tähän aikaan vaikutti valtavana voimana, oli +tapahtunut vähitellen ja on mitä kauniimpia liikkeitä ihmiskunnan +historiassa. Väreenä oli se alkanut muutamista kvääkärikunnista, jotka +jo v. 1727 julkisesti moittivat orjuutta. V. 1760 vapautti Newportin +kvääkäri-kunta Rhode Islandissa orjansa, ja, kuten olemme nähneet, Yrjö +Washington teki samoin, ilmoittaen tällä teollaan että tuo laitos oli +ristiriidassa vapautta kannattavan kansan pyrintöjen kanssa, jos kohta +moniaalla, kuten tietysti hänen maatilallaan, "mustia palvelijoita" +pideltiin ja kohdeltiin erinomattain hyvin -- niin että niiden "oli +monta vertaa parempi olla kuin useiden valkoisten vapaiden palvelijain". +Pohjassa lakkautettiinkin, kuten olemme maininneet, vallankumouksen +aikana orjuus kokonaan, mutta ainoastaan kotoisena laitoksena. Etelän +karanneet orjat olivat sielläkin yhä vielä orjiksi katsottavat ja +takaisin lähetettävät, joten orjuus itse peri-aatteessa jäi kaikkialla +hyväksytyksi. -- Koko laitoksen vastustajia oli tämän vuosisadan alussa +myöskin eräs kvääkäri-pappi Elias Hick, joka suoraan saarnasi tuota +häpeällistä perisyntiä vastaan. V. 1829 piti niinikään kvääkärinainen +Lucretia Mott esitelmiä orjuuden pahennuksesta. + +Mutta vasta 1830-luvulla järjestyi abolitionistien liike varsinaiseksi +aatevallaksi, kun William Lloyd Garrison, -- hänkin köyhistä +vanhemmista syntynyt ja aivan itse-oppinut mies -- astui sen etunenään. +Yhteydessä erään kvääkärin kanssa alkoi hän ensiksi julkaista "The +genius of Universal Emancipation" (Yleisen vapautuksen haltiahenki) +nimistä aikakauskirjaa ja sitten -- istuttuaan jonkun aikaa Baltimoren +vankeudessa muka kapinallisista yrityksistään Yhdys-Valtain lakeja +vastaan -- v. 1831 Bostonissa sanomalehteä "The liberator" +(Vapauttaja), jossa hän säälimättä paljasteli Etelässä harjoitettuja +kauheuksia ja julmuuksia orja-parkoja vastaan, kääntyen nyt erittäinkin +Pohjan väestön puoleen. Pari vuotta myöhemmin perusti hän +"Kansallis-yhdistyksen orjuuden vastustamista varten" (The National +Anti-Slavery Association), jonka jäsenet pian kyllä kokosivat yhä +enemmän hartaita puoluelaisia. Garrison oli sekä oivallinen puhuja että +oivallinen kynämies. Hänen hehkuva hartautensa ilmestyi joka rivistä, +joka sanasta, ja erittäinkin tiesi hän aina tuoda esiin juuri semmoisia +tosi-asioita orjalaitoksen pahennuksesta, jotka saattoivat hänen +rehelliset lukijansa ja kuulijansa vihan vimmaan orjaherroja vastaan. + +Tehokkaimpia orjuuden-vastustajia, vaikka toisella alalla kuin Garrison, +oli myöskin tunnettu ajattelija ja hengellinen kirjailia William Ellery +Channing, Bostonin unitaarisen seurakunnan saarnamies. Vaikka hänen +kirkollinen suuntansa ei hyväksynyt sitä oikea-uskoisen kristinopin +vaatimusta, että Kristus välttämättömästi on tunnustettava "Jumalan +pojaksi" ennen kaikkia muita olentoja, vaan enemmän taipui vanhaan +Areiolaisuuteen, joka aikoinaan tosin myönsi Kristuksen olevan +samallaista olentoa kuin Isä on, vaan ei samaa; --niin oli Channing +kuitenkin mitä ankarin kristitty siinä mielessä, että Kristuksen +ihmisystävällinen oppi on maailmassa noudatettava, ja hän näytti päivän +selvästi toteen että kristinoppi ja orjalaitos ovat mitä jyrkimmässä +ristiriidassa keskenään, että semmoinen kristinoppi, joka hyväksyy +orjuutta, ei ainakaan ole Kristuksen oppia. Ja Channing tuomitsi sekä +kirjoituksissaan että saarnastuolistaan orjuuden-laitoksen mitä +törkeimmäksi jumalattomuudeksi, samalla kun se, kuten kaikkein +ajattelevain täytyi tunnustaa, oli epä-inhimillisin järjestelmä +maailmassa. Mutta -- oi sinä skolastiikin ijankaikkinen ketunhäntä! -- +oikea-uskoisen kirkon pappismiehet vetivät, harvoilla poikkeuksilla, +yhtä köyttä orjaherrain kanssa, puolustaen ja suojellen tätä oivallista +järjestelmää, samalla kun Etelän kunnianarvoisat sielunpaimenet itse +hyvällä maulla orjia pitivät. Ja he puolustivat tuota helmalastaan +oikein raamatun perustuksella. Siinä on muka orjuus sallittu. "Kainin +jälkeläiset ovat määrätyt ikuiseen orjuuteen. Orjuus on neekereille +terveellinen laitos, koska musta ihmisrotu on ala-ikäinen, vapauteen +kelpaamaton, ja koska Jumala sen on ikuiseksi määrännyt valkoisen rodun +alamaiseksi."[17] Amen! -- Mutta moista katsantotapaa vastaan taisteli +voittavalla kaunopuheliaisuudellaan ja taitavalla kynällään Channing, ja +olkoon se sanottu hänen ja hänen kirkollisen suuntansa kunniaksi, että +hällä oli Amerikan sivistynein yleisö puolellaan. Etelän miehet tietysti +häntäkin hartaasti vihasivat, niinkuin Garrisonia. + +Suureen rahvaasen ei kuitenkaan kenkään abolitionisti, ei edes +Garrisonkaan, vaikuttanut niin paljon kuin Wendell Phillips, nuori +asianajaja Bostonista ja orjuuden-vastustajain yhdistyksen vara-päämies. +Hänestä kerrotaan että hän muutamana päivänä näki miten muuan raaka +väkijoukko orjuuden kannattajain yllytyksistä, kiroten ja ivaten, +laahasi Garrisonia pitkin katuja, että hän silloin tuli ajattelemaan +kuinka paljon olevainen laki, jota hän tähän asti oli ihaillut ja +harrastanut, erosi siitä laista, joka oli kirjoitettuna hänen +rinnassaan, että hän heitti lakikirjansa seinään ja riensi ulos kadulle, +-- että hän siitä hetkestä lähtein oli abolitionismin ehkä ankarin +apostoli. Innoituksen ja harmin tuli hehkui hänen puheistaan, joita hän +piti missä ja milloin hyvänsä. Säälimättä viskasi hän tuon häpeällisen +laitoksen kannattajille silmiin mitä rohkeimpia syytöksiä Amerikan +vapaan "valtiosäännön kavaltamisesta", "puritanisten esi-isien +häpäisemisestä" j.n.e., saaden heitä kalpenemaan kiukusta, mutta samalla +vapisemaan hänen edessänsä. Kulkien kaupungista kaupunkiin, kylästä +kylään, leimahutti Phillips, usein taivasalta puhuen, kaikkialla +ukkosen-tulensa tuota kurjaa järjestelmää vastaan, pelkäämättä kiroten +semmoista lainsäädäntöä, joka suojeli orjuutta. Ja hän kosketti kipeästi +kansan tympistyneesen oikeuden-tuntoon. Siinä heräsi moni, joka oli +maannut. + +Abolitionisti-yhdistyksellä oli sitä paitse ehtimiseen liikkeellä +lukuisa kantajoukko miehiä ja naisia, jotka esitelmillä ja +kirjoituksilla taistelivat orjuutta vastaan ja joista moni sai verellään +ja hengellään todistaa kalliin asiansa puolesta. Orjuuden kannattajat, +näet, usein kyllä ussuttivat roskajoukkoja näiden rohkeiden apostolien +kimppuun, ja hurja omakäden-oikeus -- Amerikan yhteiselämän arveluttavin +ilmiö -- pian lausui tuomionsa hetkellisen raivon onnettomasta uhrista. +Mutta siitä huolimatta jatkoivat abolitionistit järkähtämättä tointansa +-- sanalla ja työllä. Pelkäämättä lain ankaraa rangaistusta toimitettiin +joka päivä joku karannut onneton salaisesti rajan yli Canadaan, +autettiin, milloin voitiin, neekeriparkoja oikeudessa, puhuttiin ja +kynää käytettiin heidän puolestaan. Ja tässä työssä, joka vaati yhtä +paljon kekseliäisyyttä kuin uskallusta, vaikuttivat Amerikan sivistyneet +naiset yhtä tehokkaasti kuin toinen sukupuoli, useimpa ehkä +paremmallakin menestyksellä, koska naisellinen hätähuuto tavallisesti +tunkee syvemmälle sydämeen ja naisellinen heikkous sitä paitse on paras +suojelusmuuri raakuutta ja väkivaltaa vastaan. Niistä lukuisista +jaloista naisista, jotka abolitionisti-liikkeen palveluksessa itseään +erityisesti kunnostivat, mainitsemme tässä vain Harriet +Beecher-Stowe'n, kuuluisan "Setä Tuomaan tupa" nimisen romaanin +kirjoittajan. Se sama kirja on varsin melkoisesti vaikuttanut Amerikan +musta-ihoisen rodun vapauttamiseen orjuuden kahleista; ja moni mies ja +nainen, joka aikoinaan otti sen käteensä orjuuden puoltajana, +katsoakseen mitä tuo haaveksiva rouva Bostonista rohkenikaan laverrella +halveksituista neekereistä, laski kirjan kädestään abolitionistina. + +Mutta näihin aikoihin orjuuden vastustajat tarvitsivatkin yhä enemmän +työvoimia. Kuten viimeiksi California, oli nyt 1850-luvulla Kansas +käynyt puolueiden riita-palaksi ja presidentit Pierce ja Buchanan +(1853-61) pitivät peittelemättä orjaherrain puolta, varsinkin Buchanan. +Maa-alue Iowan ja Missourin länsipuolella, kalliovuoriin asti, oli +järjestetty kahdeksi territorioksi: Nebraska pohjassa ja Kansas +etelässä. Koko alue oli vielä aivan asumatonta maata, ja sitä nyt Etelä +ahnailla silmillä tähysteli, pyytäen siitä uusia orjavaltioita, kun +puolestaan Pohja, jota tähän aikaan abolitionismi elähytti, oli +päättänyt lujasti vastustaa orjaherrain pyrintöjä. Ja niinpä kumpasetkin +riitaveljet lähettivät sinne suuria siirtolais-joukkoja, joiden kesken +oikea asutus-kilpailu syntyi. Pian nousi riitaa maasta ja territorian +hallinnosta. Uutisasukkaat Pohjasta olivat paremmin varustetut, ja heitä +oli enemmänkin, mutta Eteläläiset saivat apua läheisestä Missourista. +Monta kuukautta riideltiin ja tapeltiin nyt mitä hurjimmasti, kunnes +unionin hallitus tuli väliin, saadakseen yleisen kansanäänestyksen +kautta omaksutuksi jommonkumman niistä valtiosäännöistä, jotka puolueet +olivat tehneet. Mutta unionin virkamiehet käyttivät tässä julkista +väkivaltaa, antaen Missourin raja-asukkaiden, jotka tietysti eivät +kuuluneet uuteen territorioon, ottaa osaa äänestykseen. Sillä tavoin +voittivat orjuuden kannattajat. Unionin hallituksen maine oli kuitenkin +saanut kovan iskun, ja kongressi hylkäsi äänestyksen. Uusi tehtiin, ja +nyt, kun tarkastus oli parempi, voittivat orjuuden vastustajat. Kansas +pelastui orjuudesta, mutta tuli valtioksi vasta v. 1861. + +Abolitionisti-puolue oli aina kokenut vaikuttaa ainoastaan herätyksen ja +vakuutuksen kautta. Väkivaltaisia keinoja se ei suositellut, vaikka +tietysti asian luonne vaati että Etelä oli pakoitettava luopumaan +orjuuden-laitoksesta. Olipa kuitenkin olemassa muuan mies, joka jo näinä +aikoina oli kyllästynyt abolitionistien ijankaikkisiin valituksiin +neekerien surkeasta tilasta ja päätti, kun päättikin, kerran tehdä +täyttä totta tuosta suuresta vapautus-aatteesta. Hän yritti saada +neekerit itse suureen kapinaan. Se oli kuuluisa John Brown, farmari +Connecticutista. Ainoastaan pienen ystäväjoukon kanssa karkasi hän +eräänä yönä lokakuussa v. 1859 Harpers Ferry nimisen pienen kaupungin ja +linnoituksen kimppuun, jossa muun muassa säilytettiin suuri varasto +unionin aseita. Harpers Ferry on Potomak-joen varrella Virginiassa. John +Brown miehineen valloitti tuon pienen paikkakunnan ja sai asevaraston +haltuunsa. Virginian orjaherrat kauhistuivat, sillä jos heidän +neekerinsä nyt olisivat saaneet aseita käsiinsä, olisi hirveä verilöyly +seurannut. Mutta nämä herrat olivat myöskin tottuneet valppauteen ja +rivakkaan toimintaan. Eikä aikaakaan, ennenkun nostoväki oli Harpers +Ferryssä. Rynnäkkö tehtiin John Brownin asemaa vastaan ja tulinen +tappelu alkoi. Kähäköitsijät puolustivat itseään kuin miehet, mutta +sortuivat kuitenkin pian väkivoiman alle. Useimmat kaatuivat kuoliaina +paikalle, mutta John Brown itse muutamain lähimpien miestensä kanssa +joutui kiinni ja hirtettiin. -- Tapaus oli kuitenkin orjaherroille +osoittanut ett'ei ollut leikintekoa abolitionistien kanssa, ja John +Brownin kuolema kävi heille kalliiksi. Pohjan paras väestö kunnioitti +hänen muistoansa niinkuin vapaudensankarin ja marttiiran ainakin, ja +viha Etelän miehiä vastaan kiihtyi kiihtymistään. + +Tähän aikaan sattui taas uuden presidentin vaali. Lähes kuusikymmentä +vuotta olivat demokraatit nyt olleet voitolla ja unionia ystävät +tappiopuolella, koska ainoastaan kaksi presidenttiä koko tällä ajalla +oli lähtenyt vanhasta federalistisesta eli whig-puolueesta. Etelän +valtiolliset hairahdukset ja abolitionistien liike oli nyt kuitenkin +melkoisesti muuttanut asiain tilan, niin että jo 1857 vuoden vaalissa +unioni-mielinen presidentin-ehdokas oli ollut voittamaisillaan. Kansasin +rettelöissä oli, näet, abolitionisteista ja whigeista muodostunut uusi +puolue, joka otti nimekseen: republikaanit (tasavaltalaiset), ja tämä +se on, joka nyt, v. 1860, vihdoinkin sysää demokraatit vallalta ja +valitsee presidentin, joka harrastaa lujaa unionivaltaa ja samalla on +abolitionisti. + +Miehen nimi on Abraham Lincoln. + +Hän oli syntynyt v. 1809 Illinoisin valtiossa -- köyhänä kuin rotta. +Pienestä pitäen sai hän harjaantua "omatakeiseen työhön". Jonkun aikaa +vuodesta suotiin hänen käydä koulua, mutta muutoin -- paimenessa. +Sitten ansaitsi Aapo poika leipänsä tavallisena päiväläisenä +maanviljelys-työssä, sitten veneen-kuljettajana Ohio-joella, pitäen +kuitenkin hyvin muistissa vanhat koululäksynsä ja tietomääräänsä +laventaen milloin vain oli vähänkin tilaisuutta. Veneen-kuljettajasta +yleni hän kauppapalvelijaksi ja pääsi nyt vähän ahkerammmin +harjoittamaan lukemisiansa, niin että hän jonkun ajan perästä voi +suorittaa ne oikeustieteelliset tutkinnot, joita Amerikassa vaaditaan +tavalliselta asianajajalta. Pian kyllä valittiin Lincoln Illinoisin +lainlaatijakuntaan ja lähetettiin v. 1846 edusmiehenä kongressiin. Hän +oli harvapuheinen mutta teräväjärkinen ja piti lujasti kiinni +peri-aatteistaan sekä julkisessa että yksityisessä elämässä. Unionin +eheys oli etupäässä hänen valtiollisena silmämääränään, sillä vasta sen +kautta pääsisivät, arveli hän, ajan humaniteeti- eli ihmisyys-aatteet, +niinkuin orjain vapauttaminen, voitolle. Eikä epäillyt Lincoln asiansa +voittoa, vaikka usein näytti synkältä kyllä. Ja tämä sitkeä luottamus +pahimmassakin pulassa se oli, joka pelasti unionin. + +"Vanha Aapo" -- niin häntä leikkisästi nimitettiin -- oli kansan +lemmikki. Hänen horjumaton rehellisyytensä, iloinen ja leikkisä +luontonsa veti kaikkein sydämet puolelleen. Omituiselta mahtoi tuntua +suurten Yhdys-Valtain vakaville ministereille, kun tuo pitkä, laiha, +roikaleinen, karkeanaamainen ukko kesken juhlallista neuvoskunnan +istuntoa yht'äkkiä, jonkun voitto-sähkösanoman saatuaan, hypähti ylös, +jaloillaan ja käsillään mitä lystillisimpiä ilon-elkeitä tehden ja mitä +vilpittömimpiä hei!- ja hurraa!-huutoja päästäen. + +Lincolnin vaaliin vaikutti myöskin demokraatisen puolueen pirstaus, joka +tapahtui tähän aikaan. Aina siitä asti kuin orjanomistajat Kansasin +asiassa olivat tulleet tappiolle, julistivat he peri-aatteenaan sen +kauniin opin, ett'ei territoriot, ei valtiot eikä kongressikaan saisi +määrätä oliko orjuus jossakin valtiossa siedettävä vai ei, vaan olisi +jokainen Yhdys-Valtain kansalainen oikeutettu omaisuuksineen, siis +myöskin orjinensa, asettumaan mihin paikkaan hyvänsä Yhdys-Valtain +alueella. Orjuus voitaisiin siten levittää kaikkialle, eikä yksikään +valtio saisi sitä poistaa alueeltansa. Presidentti Buchanan itse julisti +kannattavansa tätä oppia, mutta Pohjan demokraateille oli se sentään +liian paksua, ja he luopuivat puolueesta, jonka äänet siten hajosivat +kahtaalle. + +Lincoln oli, kun olikin, valittu presidentiksi. Mutta nytkös Etelä +raivostui. Se oli jo ennenkin uhannut erkaantua unionista, ja nyt +käytiin tuumasta toimeen. Etelä-Carolina teki marrask. 20 p:nä alun ja +kehoitti samassa kaikkia muitakin orjavaltioita lähettämään edusmiehiä +yhteiseen konventtiin, jonka tuli huhtikuussa seuraavana vuonna +kokoontua Montgomeryn kaupunkiin Alabamassa, perustaaksensa erityistä +valtiokuntaa eli konfederationia. + +Unionin hallitus, s.o. presidentti Buchanan ja hänen ministerinsä +orjuuden-järjestelmän nöyriä kätyreitä kaikki tyyni, olivat itse +hiljaisuudessa ja kauvan tätä Etelän kapinaa valmistelleet, siten +häpeällisesti kavaltaen unionia, jonka palveluksessa olivat. Niinpä +sotaministeri Floyd kaikellaisten verukkeiden nojassa oli kuljetuttanut +suuret joukot aseita ja ampumavaroja Pohjan varastohuoneista Etelään, ja +nämä nyt kaikki olivat kapinoitsijain käytettävissä. Vielä oli muutamia +kuukausia jälellä, ennenkun uusi hallitus sai ohjakset käsiinsä, ja tätä +aikaa käyttivät, Buchananin hallituksen hiljaisella suostumuksella, +etelävaltiot hyväkseen, valmistaen varustuksiaan minkä kerkesivät. +Etelä-Carolina erittäinkin oli täydessä hommassa, kokien toimittaa +pääkaupunkiaan, Charlestonia, niin hyvään puolustustilaan kuin suinkin. +Sitä varten yritti se muun muassa saada haltuunsa Fort Sumter nimistä +vahvaa linnoitusta, joka sijaitsi muutamalla, pienellä kalliosaarella +noin puoli suom. penikulmaa kaupungista. Sen oli Buchananin hallitus +tahallansa jättänyt huonoon kuntoon, jotta se tarvittaessa niin helposti +kuin mahdollista joutuisi kapiaoitsijain käsiin. Linnoituksen päällikkö, +majori Andersson, joka oli rehellinen mies, oli kauvan pyytänyt +apuväkeä ja apu-aseita, mutta turhaan. Nyt vaativat Etelä-Carolinan +kapinapäälliköt linnoitusta antautumaan; mutta majori Andersson, joka +arvasi unioni-hallituksen kavaluuden, ja omin päinsä oli ryhtynyt +kaikkiin mahdollisiin puolustustoimiin, antoi jyrkästi kieltävän +vastauksen. + +Etelä-Carolinan kehoitukseen oli täll'aikaa jo suostunut kuusi +etelä-valtiota, nimittäin: Georgia, Florida, Mississippi, Alabama, +Louisiana ja Texas. Muut seitsemän orjavaltiota: Maryland, Virginia, +Pohjois-Carolina, Kentucky, Tennessee, Missouri ja Arkansas epäröivät +vielä. Konventti Montgomeryssa oli rientänyt kokoon nyt jo, heti +anastanut nimityksen "kongressi" ja päättänyt perustaa konfederationin +kaikkein orjavaltioiden kesken. "Amerikan konfedereerattujen valtioiden" +presidentiksi valittiin siten senaatori Jefferson Davis, entinen +sotilas, mahtava orjaherra, ponteva teräväpäinen mies, kunnianhimoinen, +säälimätön. + +Etelä käytti ennakko-aikaansa hyvin. Useimmat unionin linnoitukset ja +asehuoneet Mexikon lahden rannalla joutuivat melkein vastustamattansa +sen haltuun, unionin sotajoukko Texasissa, 5,000 miestä, antautui +suorastaan, ja Etelästä kotoisin olevat upseerit unionin sotaväessä +riensivät kotiin, asettuakseen konfederationin lippujen alle. Nostoväki +kutsuttiin kokoon ja vapaa-ehtoisia tuli kuin tuhkaa, sillä Etelän +valkonaamaiset nuoret keikarit pitivät kovasti tästä "vapaus-sodastaan". + +Nämä tapaukset herättivät suurta hämmästystä Pohjassa, ja unionin +pelastamiseksi ryhdyttiin vielä sovinnon-hieromisiin. Helmikuussa yhtyi +Washingtonissa tätä varten muuan "rauha-kongressi", ja Pohjan edustajat +lupasivat että Missouri-kompromissi saatettaisiin uuteen eloon ja +karkulaislaki kovennettaisiin. Mutta Etelän miehet vaativat sovinnon +perustukseksi lakia, joka avaisi koko unionin alueen seppo selälleen +orjuudelle, ja koska Pohja ei tähän voinut suostua, hajosi +"rauha-kongressi" saamatta aikaan mitään. -- Maaliskuun 4 päivä tuli, ja +Abraham Lincoln astui virkaansa. Puheessaan tässä juhlallisessa +tilaisuudessa julisti hän tahtovansa viimeiseen hengenvetoonsa saakka +puolustaa unionia, ja ankara vakavuus ilmeni hänen kasvoistaan. Matkalla +Washingtoniin oli hän jo ollut murha-yrityksen esineenä. Muutamat herrat +Etelävaltalaiset olivat sen virittäneet, mutta salaliitto saatiin ilmi, +ja Lincoln pääsi eheänä perille, vaikka tosin töin tuskin. + +Viimeiseen saakka koki uusi hallitus ehkäistä julkista sotaa ja katseli +ikääskuin silmät ummessa, miten Etelän rohkeat soturit veivät toisen +linnoituksen toisensa perästä ja anastivat melkein kaikki unionin +asevarastot etelässä. Se ei liikuttanut kättänsäkään sitä estääksensä, +sillä vielä ei tahdottu kaikkea sovinnon mahdollisuutta poistaa, Mutta +jo tuli tapauksia, jotka pakoittivat tosi-tukkanuottaan. + + + + +XIX. + +Kansalais-sota. Abraham Lincoln. Ulusses Grant. + + +Etelä-Carolinan sotajoukkojen päällikkö, kenraali Beauregard, oli +valloittanut Fort Sumter'in, pommitettuaan sen varustukset melkein +palasiksi. Ja se oli liian julkea sotateko, voidakseen tulla jätetyksi +siksensä. Siitä hetkestä lähtien päättää Lincoln ja hänen hallituksensa +panna kovan kovaa vastaan ja arvelematta ryhtyä kapinan kukistamiseen. +Unioni on pelastettava millä hinnalla hyvänsä. Ja tämä suuri tehtävä +ajaa orjakysymyksenkin toiseen sijaan. Ensiksi unionin eheys, vasta +sitten, jos asianhaarat myöntävät, neekeri-orjain vapautus. + +Nyt alkavassa sodassa oli etu ens'alussa Etelän puolella. Se oli jo +kauvan kamppausta valmistanut ja hyvin varustanut itsensä. Entisen +hallituksen kavaluuden kautta oli se saanut käsiinsä melkoisen osan +unionin asevarastoja ja linnoitettuja paikkoja. Sillä oli +käytettävissään sekä unionin paraat upseerit että sotakuntoinen +valkoinen väestö, jonka nuorukaiset kaikki olivat hyviä pyssymiehiä, he +kun kovasti rakastivat kaikellaista urheilua. Heidän ryhtinsä oli +ponteva ja käskeväinen, ja tyytymätön orjaväestö oli heitä opettanut +aina olemaan varoillansa. -- Pohjan väestö kyllä oli yhtä uskalias ja +pelkäämätön, yhtä voimakas kuin Etelänkin -- sen se loistavasti sodan +aikana todisti --, mutta itse sotilasura sitä ei viehättänyt. Kauppa ja +teollisuus eivät kasvata sotaista mieltä. Säännöllinen armeija oli tosin +Pohjassakin olemassa, mutta ainoastaan 20,000 miestä, joita tarvittiin +rajaseutujen suojelemiseen indiaaneja vastaan. Aseet ja ampumavarat +olivat tietysti myöskin vähissä. Mutta -- Pohja oli vapaan työnsä kautta +rikas, Etelä orja-järjestelmänsä tähden itse teossa verraten köyhä. Ja +intoa, uhraavaisuutta oli yltäkyllin olemassa Pohjassa, jos Etelässäkin. + +Unionin hallitus osoitti nyt, kun sota oli käynyt välttämättömäksi, mitä +suurinta pontevuutta ja tointa. Lincoln ja hänen sotaministerinsä +Cameron kutsuivat kokoon nostoväen, ja vapaa-ehtoisia kehoitettiin +yhtymään lippujen alle. Niitä tulikin kuin tuulessa, eikä aikaakaan, +ennenkun Lännessä ja Washingtonin ympärillä oli 300,000 sotilasta, +valmiina uhraamaan henkensä yhteisen isänmaan puolesta. Näiden +varustamiseksi tehtiin työtä yöt päivät, ja suuret varastot kiväärejä ja +kanooneja ostettiin Euroopasta. 40 miljoonan dollarin kotimainen laina +oli saatu heti. Itse Kapitoliumi Washingtonissa tehtiin asehuoneeksi, ja +kongressin salit muuttuivat kasarmiksi. Sen alakerrassa leivottiin +leipää, ja pengermäin holveista kaikui alituinen vasarain kalke ja +palkeiden läähötys. Tästä huolimatta jäi kuitenkin Pohjan varustus +vaillinaiseksi. Aseita ei kerjetty valmistaa niin paljon kuin olisi +tarvittu, ja sotajoukkojen harjoitus oli kehnonpuolinen. +Päällikkökuntaan täytyi ottaa mitä milloinkin saatiin: entisiä +sotilaita, jotka sittemmin olivat kääntyneet sivili-uralle, +tuntemattomia muukalaisia j.n.e. Alemmat päälliköt olivat itse joteskin +harjaantumattomat. Mutta ei auttanut. Sota sai itse kasvattaa. +Puutteellisuus maksoi paljon sekä verta että rahaa, mutta Amerikalaiset +antoivat mielellään kumpaakin; ja totta vain on että nuo työmiehet, +kauppiaat, maamoukat, kirjailijat, asianajajat edistyivät tavattoman +rivakasti sodan omassa koulussa. + +Heti Fort Sumterin kukistuksen perästä yhdistyi vanha Virginia +konfederationiin, ja sen esimerkkiä noudattivat Pohjois-Carolina, +Tennessee, Missouri ja Arkansas. Kentucky pysyi uskollisena unionille, +mutta Maryland saatiin ainoastaan sinne majoitetun unionin-sotajoukon +kautta estetyksi liittymästä kapinaan. -- Virginian luopuminen unionista +herätti suurta riemua Etelässä, mutta surua Pohjassa. Olihan jalon Yrjö +Washingtonin oma kotivaltio siten käynyt uskottomaksi hänen suurelle +elämän-työlleen, unionille. Ja vielä pahempaa oli se että unionin +pääkaupunki, jonka ainoastan Potomak-joki eroittaa Virginiasta, täten +joutui kovan vaaran alaiseksi. Washingtonin valloittaminen tulikin +Etelän tärkeimmäksi silmämääräksi, kuten unionistit puolestaan etupäässä +tähtäilivät Richmondia, Virginian pääkaupunkia, joka pian myöskin tuli +konfederationin pääkaupungiksi. Tällä tavoin oli Virginiasta arvatenkin +tuleva sotanäyttämön tärkein osa, ja sielläpä itse teossa taisteltiinkin +suurimmat ja ratkaisevimmat tappelut. + +Mutta kovia otteluja oli muuallakin. Ja toisinaan tapeltiin yhtä haavaa +monessa eri paikassa. Niinpä sanotaan että unionin lippujen alla v. 1864 +koko 1,200,000 miestä oli eri tahoilla yht'aikaa sotimassa. Kummallakin +puolueella oli mitä erinomaisimmat aseet, mitä parahinta nyky-ajan +keksintö oli aikaan saanut. Kauheasti kaatui väkeä molemmin puolin, ja +äärettömiä rahasummia oli liikkeellä. Pohjan valtiovelka, joka sodan +alussa oli ollut 64 miljoonaa dollaria, oli sen lopussa kolmatta +miljaardia eli kolmattatuhatta miljoonaa. Edellisissä suurissa sodissa +oli armeijain vielä täytynyt liikkua huonoilla teillä, ja niiden +kuljetus oli ollut sangen vaivaloista. Nyt oli jo paljon rautateitä, ja +niiden avulla lennätettiin armeija-osasto yht'äkkiä toisesta päästä +sotanäyttämöä toiseen, ja niin törmäsivät usein yhteen äärettömät +laumat. Varsinkin Pohja oli mestarina käyttämään rautateitä hyväkseen, +ja tämäpä taito vaikuttikin varsin melkoisesti sen lopulliseen voittoon. +Haavoitettujen hoito oli kummallakin puolen aivan erinomainen, ja tästä +kunniasta saa Amerika paraasta päästä kiittää uhraavia, toimekkaita +naisiaan, jotka apuineen olivat saapuvilla joka paikassa ja kokosivat +suuria summia tähän tarpeesen. -- Ylipäällikköjen valinnassa oli unionin +hallitus kauvan joteskin onneton. Joukko epäröiviä, taitamattomia +kenraaleja seurasi toinen toistaan, kunnes viimein satuttiin saamaan ne +miehet, jotka olivat paikallansa. McClellan oli oivallinen +järjestäjänä ja vaikutti semmoisena erinomattain tehokkaasti, mutta +tappelutanterella hän hidasteli ja aprikoitsi liikaa, niin että moni +sopiva tilaisuus pääsi hänen kynsistänsä. Hän oli Potomak-armeijan +päällikkö. Ulysses Grant ja Sherman alkoivat uransa pienillä +päällikkötoimilla Lännessä, kunnes heidän kuntonsa sittemmin tuli +tutuksi ja tunnustetuksi ja he saivat tärkeät paikkansa. -- Etelällä +sitä vastoin oli alusta alkaen monta erinomaista sotapäällikköä, joiden +joukosta varsinkin on mainittava Robert Edmund Lee, ammatiltaan +sotilas. Hän oli kunnostanut itseänsä sodassa Mexikoa vastaan, ja kun +hänen kotivaltionsa, Virginia, yhtyi konfederationiin, arveli hän +velvollisuudekseen astua sen palvelukseen, vaikk'ei hän puolestaan +hyväksynyt orjuuden-laitosta. Lee oli varovainen niinkuin McClellan, +mutta samalla päättäväinen ja yritteliäs. Sotamiehet pitivät hänestä +paljon. Heidän lemmikkinsä oli myöskin kenraali Jackson, nuori, +tulinen, hurjan rohkea herra, joka -- kuten meidän mailla kerran Kulneff +-- äkki-arvaamatta, kuin tuuliaispää, milloin missäkin karkasi jonkun +vihollisparven kimppuun, voitti sen ja katosi, ilmestyäkseen seuraavana +päivänä toisessa paikassa ja toista vihollisjoukkoa vastaan. Hänelle oli +annettu etunimi "Stonewall" (Kivimuuri) sen levollisen pontevuuden +tähden, jota hän vaaran hetkinä aina osoitti. "Stonewall" Jackson kaatui +pian kesken loistavaa uraansa, tarvitsematta nähdä sen asian perikatoa, +jota hänen miekkansa palveli. + +Mitään täydellisempää kertomusta siitä jättiläis-taistelusta, joka nyt +seurasi, ei kai lukija meiltä odottanekkaan. Kirjamme tarkoitus sallii +meidän ainoastaan tapausten joukosta tuoda esiin ne pääkohdat, jotka +tehokkaimmasti vaikuttivat sodan menoon ja unionin lopulliseen voittoon. + +Ensimäinen suuri ottelu tapahtui heinäk. 21 p:nä 1861 Virginiassa noin 5 +suom. penikulmaa eteläpuolella Washingtonin kaupunkia, Bull Run +nimisen pienen joen luona, missä unionistit McDowell'in johdolla +karkasivat konfedereerattujen kimpuun, joita johti kenraali Beauregard, +-- sillä seurauksella, että unionistit ajettiin Potomak-joen +pohjoispuolelle ja suoraa päätä takaisin Washingtoniin. Jos Beauregard +nyt olisi heti jatkanut voitollista etenemistään, niin kenties +pääkaupunki olisi hukassa ollut; mutta häntä arvelutti, ja sopiva +tilaisuus liukui hänen käsistään. + +Lincolnin hallitus ryhtyi nyt ponteviin toimiin pääkaupungin puolustusta +varten, ja McClellan harjoitutti hyvällä menestyksellä uusia sotilaita, +joita suuret joukot kutsuttiin kaatuneiden sijaan. Vasta seuraavana +vuonna hän kuitenkin uudestaan uskalsi vihollisen kimppuun. + +Täll'aikaa oli kuitenkin unionistien laivasto pitänyt Etelän satamia +sulussa ja voittanut takaisin kaikki unionin linnoitukset +Pohjois-Carolinan rannikolla; mutta kaikkein tärkein tapaus oli New +Orleansin kukistus ensimäisinä päivinä vuodesta 1862. Huolimatta +Etelävaltalaisten erinomattain hyvistä varustuksista, sai sen viimeinkin +amiraali Farragut kiedotuksi tuliensa väliin, ja kaupunki antautui. +Voitto oli tärkeä sen puolesta, että Pohjan laivasto nyt taas voi ruveta +toivomaan päästäksensä hallitsemaan Mississippi-jokea ja siten pitämään +läntisiä orjavaltioita erillään itäisistä. Tätä tarkoitusta edistettiin +niinikään useiden Kentuckyssä, Missourissa ja Tennesseessä olevien +linnoitettujen paikkain voittamisella Pohjalle, jotka jo aikaisin olivat +joutuneet konfedereerattujen haltuun. Mutta vielä esti Pohjan etenemistä +Mississippi-joella useat linnoitukset Arkansasin ja Mississippin +välisellä pitkällä rantakaistaleella, ja vahvin näistä oli Vicksburg +niminen linnoitus joen itärannalla. Sen valloitusta nyt erittäinkin +tarkoittivat unionistien sotatoimet Lännessä. + +Idässä tapahtui maaliskuun alussa 1862 suurenmoinen meritaistelu +Hampton Roads'illa Virginian rantavesillä. Siinä mittailivat voimiansa +pansarilaiva Merrimac ja John Ericsson'in maailman-mainio Monitori, +-- ens' kertaa kuin nämä aselajit astuvat esiin. Etelän suuri +uudenaikainen meritursas, Merrimac, jonka se jo sodan alussa oli +anastanut haltuunsa unionilta, upotti sanotun kuun 8 p:nä kaksi unionin +suurta sotalaivaa, jotka olivat puusta, helposti meren syvyyteen; mutta +seuraavana päivänä tuli Ericssonin kummitus ja hyökkäsi Merrimac'in +kimppuun, joka -- niin rautakylkinen kuin olikin -- pahasti runneltui ja +oli pakoitettuna pötkimään sataman turviin. Monitori sai pian useampia +kumppania, jotka tunkeusivat sisään Etelän satamiin, ja Etelä hävitti +viimein itse koko tuon kerran niin kauhean Merrimac'insa, estääksensä +sitä joutumasta unionistien haltuun. + +Paljon vahinkoa unionille tekivät kuitenkin Etelän kaapparit, jotka +kaikilla merillä ajoivat ja ryöstivät Pohjan kauppalaivoja. Kuuluisin +noista ryöstölaivoista oli Alabama, joka oli rakennettu Englannissa ja +usein kävi parantelemassa vammojaan Englannin satamissa. Muutenkin +vanhassa emämaassa aivan julkisesti, varsinkin aatelis- ja kauppamies +piireissä, pidettiin Etelävaltain puolta, ja kerran -- kun unionistit +olivat vanginneet kaksi konfedereerattujen lähettilästä, jotka +englantilaisessa laivassa matkustivat Euroopaan pyytämään apua +valtioillensa -- huudettiin jo sotaa Pobjois-valtioita vastaan; mutta +lordi Palmerston, joka silloin oli Englannin hallituksen etupäässä, sai +kuitenkin maltillisilla ja viisailla toimillaan kansansa hillityksi. + +Hampton Roads'in meritappelujen perästä alkoi uudestaan sota +Virginiassa. McClellan kulki meritse Yorktowniin, edetäkseen sieltä +Richmondia vastaan, jota nyt ja sittemmin unionistit erittäinkin kokivat +kukistaa. Mutta kesäk. 26 p:nä kärsi hän tuntuvan tappion +Chickahominyn joen luona ja pakoitettiin peräytymään takaisin +Yorktowniin. Yritys, joka maksoi paljon verta, oli mennyt hukkaan, ja +McClellan sai käskyn rientämään Washingtonin avuksi, jota kenraali Lee +nyt, tehtyään kierroksen Marylandiin, uhkasi selästä päin. McClellan +kiiti kuitenkin vaarallista vihollistaan vastaan ja pakoitti hänet, +Antietamin ankaran tappelun perästä, peräytymään takaisin Virginiaan. + +Tämän perästä erkani McClellan Potomak-armeijan päällikkyydestä, koska +hänen mielestään unionin hallitus ja sotaministeri liian paljon +sekaantui itse sodankäyntiin. Hänen paikalleen astui ensiksi Burnside, +sitten Hooker, mutta vielä huonommalla menestyksellä, sillä Hooker +joutui jo toukok. 2 p:nä Chancellorsvillen luona peräti tappiolle +taistelussaan Lee'tä ja Jacksonia vastaan. Tässä tappelussa kadotti +Etelä kuitenkin uljaan "Kivimuurinsa" Jacksonin, jonka muuan oman väen +sotamies erehdyksessä ampui, luullessaan häntä joksikin viholliseksi +upseeriksi. + +Lee tahtoi nyt käyttää voittoansa hyökätäkseen uudestaan Marylandiin ja +etenikin Gettysburgiin saakka Pennsylvaniassa; mutta täällä voitti +hänet heinäk. 4 p:nä 1863 kenraali Meade, Potomak-armeijan uusi, +taitava ja voimakas päällikkö. Lee peräytyi takaisin Potomak-joen +toiselle puolelle. + +Olemme jo edellisessä maininneet Ulysses Grant'in nimen. Hän oli +nahkakauppiaan poika Ohiosta, oli harjoittanut sota-opintojaan +Westpointissa ja Mexikon sodassa, oli sitten elättänyt itseään karttojen +piirustuksella ja viimein, kun tämä toimi ei voinut miestänsä elättää, +ruvennut isänsä apumieheksi nahkakaupassa. Kansalais-sodan syttyessä +tuli hän ensin muutaman vapaajoukon päälliköksi, sitten suuremman, +Tennesseessa toimiskelevan sotaväen-osaston johtajaksi. Grantia ei ens' +alussa arveltu muuta kuin varsin keskinkertaiseksi sotilas-ky'yksi, ja +hän saikin ensimmältä muutamassa tappelussa aika lailla selkäänsä, mutta +viisastui vahingosta ja menetteli siitä lähin erinomaisella tarkkuudella +toimissaan, punniten suunnitelmiansa joka puolelta. Miten olikaan, +onnistui hänen, monta voittoa saatuansa, ajaa konfedereeratut pois +läntisestä Tennesseesta; ja nyt sai hän Lincoln'ilta suoritettavakseen +erinomaisen tärkeän tehtävän. -- Vahva Vicksburgin linna ja kaupunki +Mississippin rannalla esti yhä vielä vapaata laivakulkua joella ja oli +sen ohessa läntisten ja itäisten orjavaltioiden yhdyssiteenä. Sitä +arveltiin melkein mahdottomaksi valloittaa. Metsät ja järvet suojelivat +sen selkää, ja itse se sijaitsi jyrkällä kalliolla. Mutta Grant ja hänen +alapäällikkönsä William Tecumseh Sherman menivät Mississippin yli +Vicksburgin alapuolella, etenivät metsäin halki linnan takareunoille, +valloittivat etuvarustuksista toisen toisensa perään, voittivat +kaupungin avuksi rientävän kenraali Braggin ja ryhtyivät sitten +kaupungin pommitukseen, -- sillä menestyksellä, että ylpeän +Vicksburgin viimein täytyi antautua, vieläpä juuri Amerikan +itsenäisyyden-julistuksen vuosipäivänä, heinäk. 4:nä, jolloin, kuten +vasta kerroimme, myöskin kenraali Meade idässä sai voittonsa +Gettysburgin luona. + +Vicksburgin kukistus oli kukistamaisillaan koko konfederationin. Nyt ei +sillä enää ollut odottamistakaan mitään apua Mississippin takana +olevista valtioista. Voimat alkoivat vähetä ja uupua, ja mikä pahinta +oli, Etelän väestön innostus ja uhraavaisuus laimeni laimenemistaan. +Ainoastaan joku onnellinen sattuma saattoi enää konfederationin +pelastaa, ja kenraali Leen miekkaan katseltiin vielä ikääskuin +viimeiseen olkikorteen, jota hukkuva tavoittelee. Ainoastaan Jefferson +Davisin hirmuvallan-tapainen hallitus pystyi vielä pitämään sotaväkeä +ko'ossa ja johonkin määrin täyttämään armeijan aukkoja. Yhteen aikaan +aiottiin jo täyttä totta varustaa neekerit aseilla -- niin suuri oli +väen-puute -- ja pakoittaa heitä tappelemaan isäntäkultien puolesta; +mutta tämä epätoivon keino jäi toki käyttämättä. + +Siihen oli sitä vastoin Pohja hyvällä menestyksellä ryhtynyt. Kaikki +neekeri-orjat, jotka karkasivat unionin sotajoukkojen puolelle, +julistettiin jo sodan alussa vapaiksi, ja niitä käytettiin sitten +enimmiten linnoitustöissä, mutta myöskin valkoisten riveihin pistettyinä +sotureina otteluissa, joissa he tappelivat kiitettävällä urhoudella. +Mutta tammikuun 1 p:nä 1863 ilmestyi vihdoin Lincolnin suuri julistus, +jonka kautta kaikki kapinamiesten omistamat neekerit vapautettiin +ikuisiksi päiviksi orjuudesta; ja nyt järjestettiin kokonaisia +neekeri-rykmenttejä. + +Vicksburgin kukistuksen perästä teki Grant lyhyen ja loistavan +sotaretken itäiseen Tennesseehen, jolloin kenraali Bragg perin pohjin +voitettiin; ja nyt nimitettiin Grant unionin kaikkein sotajoukkojen +ylipäälliköksi. Ansiokas Meade pysyi Potomak-armeijan päällikkönä, mutta +sen varsinaiseksi johtajaksi tuli niinikään Grant itse. Ja jo ruvettiin +täydellä todella ahdistamaan Richmondia, konfederationin pääkaupunkia. +Mutta se oli hyvin varustettu ja vallitettu, ja Grant ajoi koko 1864 +vuoden kestäessä laumansa turhaan sen vallikanoonain kitoja vastaan. Sen +ohessa teki kaupungin puolustaja, kenraali Lee, tuon tuostakin +onnistuneita hyökkkäyksiä ulos pesästään; ja verta vuoti tulvanaan +kaupungin ympärystön metsissä. -- Nyt rakensi puolestaan Grantkin lujia +vallituksia, joiden turvaan hän vetäytyi; ja viholliset seisoivat monta +kuukautta vastatusten toisiansa, mylvien ja mulkoillen toinen toisensa +puolelle kuin kaksi kytkettyä härkää. Viimein Grant kuitenkin vähitellen +siirti vasemman siipensä James-joen toiselle puolelle, jonka rannalla +Richmond sijaitsee, ja uhkasi siten Leen peräytymis-linjaa. Mutta hänen +tätä tehdessään, hätyytti häntä Lee voimiensa takaa; ja hirveän verisiä +tappeluja oli taaskin melkein alinomaa. Näissä tappeluissa kunnosti +itseään suuresti nuori hevosväen-kenraali Scheridan, Grantin oma +oppilas, joka äsken oli ajanut melkoisen konfedereeratun sotavoiman pois +Marylandista. Scheridan oli nyt saapunut hyvään aikaan Potomak-armeijaa +auttamaan ja tämän kanssa yhdessä ahdistamaan Etelävaitain sotajoukkoa +Richmondissa ja sen ympärillä. Tämä sotajoukko suljettiinkin nyt +vähitellen yhä ahtaamman piirin sisään. Paitsi Grantia ja Sheridania oli +Lee'llä tällä haavan vastaansa myöskin Sherman, joka oli syössyt +Georgiaan, voittanut ainakin 20:ssä tappelussa Etelän joukot, +valloittanut Augustan ja Savannahn kaupungit ja viimein edennyt kapinan +pesävaltioiden, Etelä- ja Pohjois-Carolinan, kautta Virginian rajalle, +sulkeaksensa Lee'ltä tien, jos tämä yrittäisi peräytymään etelään päin. +Siten oli unionin liput liehuneet Etelän tärkeimmän alueen halki, ja +Etelä tunsi jo itsensä nöyryytetyksi. Mutta lähellä oli jo sekin hetki, +jolloin Richmondinkin oli nöyrtyminen. Sen varat olivat niukalla, tuonti +kaupunkiin kovin vaikea, ja supistumistaan supistunut armeija ei enää +tahtonut riittää laveiden linjain miehittämiseen. + +Maaliskuun 29 päivänä alkoi Grant yleisen hyökkäyksen Richmondin linjoja +vastaan, ja kovasti häntä kyllä vastustettiin, vaan eipä kuitenkaan niin +kovasti kuin ennen. Huhtikuun 2 p:nä olivat ulkolinjat unionistain +hallussa; ja huomaten asemansa mahdottomaksi peräytyi Lee pois, +koettaakseen yhdistyä Etelän sotajoukkoon Pohjois-Carolinassa. Mutta +silloin sulki yht'äkkiä Sheridan tien hänen edeltänsä, samalla kuin +Grantin muut joukot ahdistivat takaa ja sivultapäin. Jo aikoi Lee +yrittää raivaamaan itselleen tietä vihollisten läpi; mutta kaikki +leipävarat olivat loppuneet, ja Scheridanin takana odotti, jos hän +pääsisikin tämän joukkojen läpi, Shermanin vahva armeija. Ei siis +tahtonut Lee vuodattaa uskollisten miestensä viimeistä veripisaraa. +Huhtikuun 9 p:nä 1865 teki hän Appomaltox Courthouse'ssa Grantin +kanssa antaumus-sopimuksen, jonka mukaan siis Leen vielä lähes 50,000 +miehen vahvuinen sotajoukko riisui aseensa. Siinä meni kapinoitsijain +viimeinen toivo; sillä kenraali Johnstonin pienempi armeija-ososto +Pohjois-Carolinassa ei nyt enää yrittänytkään mitään sanottavaa +vastarintaa, vaan antautui melkein kohdastaan. Pitkällisempi +niskoitteleminen voitollista unionia vastaan olisi ollut hulluutta. +Kapina oli kukistettu. Unionistit marssivat sisään Richmondiin, joka +nurisematta avasi porttinsa. + + + + +XX. + +Uudestaan rakentaminen. Amerika meidän päivinämme. + + +Unioni oli pelastunut. Siinä voiton ensimäinen, suoranainen seuraus. Ja +siitä itse teossa on johtunutkin näiden Amerikan Yhdys-Valtain +turvallisuus ja menestys. Ainoastaan kokoontunut keskusvalta oli +aikoinaan nämä kukoistavat siirtokunnat voinut vapauttaa vanhan emämaan +hallituksen rasittavasta ikeestä; ainoastaan luja liitovalta on voinut +samat siirtokunnat vapauttaa sisällisistä mätähaavoista ja ruveta oikeaa +vapautta luomaan. Kansalais-sodan kauhut olivat kuitenkin olleet liian +suuret, että voittajat nyt olisivat voineet käyttää voittoansa +kukistettujen masentamiseksi. Ei mitään meluavaa riemuhuutoa kuulunut, +ei mitään kostoa pyydetty. Ja se on luettava jalojen voittajain +ikuiseksi kunniaksi. Jonkun ajan kuluttua seurasi yleinen anteeksi-anto +kaikille kapinoitsijoille, heidän johtajillensakin. Jefferson Davis, +joka otettiin kiinni pakoretkeltä, sai tosin yhden aikaa istua +vankeudessa, mutta päästettiin sitten vapaaksi. + +Pohjan ja vapauden voiton hiljaista iloa häiritsi kuitenkin kohta sodan +loputtua kauhea tapaus. Abraham Lincoln, joka marraskuussa edellisenä +vuonna oli suurella enemmistöllä uudestaan valittu presidentiksi ja aina +tarkoin silmin valvonut unionin parasta, sai murhamiehen käden kautta +surmansa. Huhtikuun 14 p:nä illalla istui hän ynnä vaimonsa ja muutamain +ystäväinsä kanssa teaterissa, kun kesken näytelmää yht'äkkiä muuan mies +hiipi heidän loosiinsa ja takaapäin ampui laukauksen revolverista +Lincoln'in niskaan. Presidentti kaatui heti tuoliltaan lattialle. +Murhaaja hyppäsi alas saliin, sänttäsi ylös näyttämölle ja huusi, +kääntyen yleisön puoleen ja murha-asettansa heiluttaen: "Nyt on Etelä +kostettu!" Tuossa paikassa oli hän poissa. Kaikki oli tapahtunut parissa +silmänräpäyksessä. Mutta Lincoln kuoli seuraavana aamuna, tulematta sitä +ennen enää ollenkaan tietoihinsa. Murhaaja, muuan raivostunut +etelävaltalainen, nimeltään Booth ja näyttelijä ammatiltaan, pääsi +pakenemaan Virginiaan, jossa kuitenkin takaa-ajava ratsumiesjoukko hänet +saavutti ja ampui kuoliaaksi, hänen yrittäessään vastarintaa. + +Myöskin valtiosihteeri Seward tuli samana iltana pahasti haavoitetuksi +erään toisen höperön kautta, joka oli tunkeunut hänen kotiinsa häntä +murhaamaan. Näistä veritöistä ei kuitenkaan saa suoranaisesti syyttää +kapinan johtajia; he eivät olleet ketäkään semmoisiin yllyttäneet. Mutta +toiselta puolen täytyy myöntää että he paljon vaikuttivat puoluevimman +kasvattamiseen; ja puoluevimma kasvatti murhaajat. + +Sodan loputtua hajosivat armeijat, ja kukin palasi jälleen rauhallisiin +toimiinsa. Ja mitä ihmeellisintä tässä hajauksessa oli ett'ei mitään +häiriöitä syntynyt. Löysää, joutilasta väkeä ei jäänyt mihinkään muiden +ihmisten rasitukseksi, vaan kaikille näkyi rikkaassa Amerikassa työtä +löytyvän. + +Paljon oli tämä sota maksanut sekä varoja että verta. Puhumattakaan +niistä dollari-miljaardeista, jotka se oli niellyt, olivat yksistään +pohjois-valtiot menettäneet, kuten lasketaan, 275,000 ihmishenkeä, ja +Etelästä oli kai myöskin sen reippain nuoriso jäänyt tappotanterelle. +Mutta toiselta puolen olivat kuitenkin sodan tulokset äärettömän suuret. +Paitsi sitä, että Pohjois-Amerikan Yhdys-Valtain eheys nyt oli +lopullisesti voitettu ja saatu turvatuksi, niin oli sama veljes-taistelu +myöskin kantanut toisen hedelmän, joka on jaloimpia mitä mikään sota +koskaan on tuottanut: Orjuus tuli lakkautetuksi unionin koko alueella. +Onneton musta ihmisrotu pääsi vapaaksi vuosisatoja kestäneistä +kahleistaan. Olemme jo maininneet Lincolnin julistuksen tammikuun +1 p:ltä 1863. Sitä seurasi helmikuun 3 päivänä 1865, jolloin +konfederationi veti viimeisiä henkäyksiään, uusi julistus, joka +kerrassaankin teki kaikki orjat Yhdys-Valtain rajojen sisäpuolella +vapaiksi ihmisiksi, huolimatta siitä olivatko he kapinoitsijain vai +muiden orjia. + +Garrisonin ja Phillipsin työ ei ollut hukkaan mennyt. Ja he saivat itse +nähdä voittonsa päivän. Mutta, jos näiden abolitionistien harras +intoisnus oli ihmisten mielet herättänyt tajuamaan orjalaitoksen +sopimattomuutta vapaalle kansalle, niin on kunnia tuon mätähaavan +poistamisesta myös suureksi osaksi annettava maltilliselle, mutta +valppaalle Abraham Lincolnille, joka julistuksellaan helmikuun 3 p:ltä +pystytti itselleen ijäti kestävän muistopatsaan. + +Neekeri ja mulatti Yhdys-Valloissa olivat nyt vapaita miehiä, mutta he +eivät vielä olleet kansalaisia. Persoonallista vapautta ei enää kenkään +voinut heiltä riistää, mutta heidän pääsemistään täydellisiin +kansalais-oikeuksiin vastustivat Etelän valkonaamaiset pohatat vielä +kynsin hampain. Presidentti Andrew Johnson, joka Lincolnin kuollessa +oli, varapresidenttinä ollen, astunut hänen paikalleen, oli itse +kotoisin Etelästä, mutta unionisti mielipiteiltään. Hän tahtoi että nuo +vasta kukistetut kapinavaltiot heti ja ilman muitta mutkitta +julistettaisiin täysin oikeutetuiksi jäsenkunniksi unioniin; mutta +kongressi ja sen kanssa Pohjan väestö ei tahtonut niille antaa entisiä +oikeuksia, ennenkun ne olisivat selittäneet tunnustavansa valtiosäännön +14 artikkelia, joka, kuten nyt erinäisellä lisäyksellä nimenomaan +julistettiin, koskee jokaisen Yhdys-Valtain asukkaan -- siis +vapautettujen neekerienkin -- persoonallisia vapauksia ja oikeuksia. +Kunnes nämä valtiot tämän tunnustaisivat, jaettaisiin ne -- niin tahtoi +kongressi -- sotilaspiireihin, joissa unionin hallituksen määräämä +käskynhaltia sotaväen avulla suojelisi vapautettuja neekereitä heidän +entisten herrainsa kostosta, jota syystä kyllä peljättiin. Kongressi +ajoi, huolimatta presidentin kiivaasta vastarinnasta, asiansa +perille. Neekeri ja mulatti julistettiin kongressin päätöksellä +huhtikuun 8 päivältä 1866 täysin oikeutetuiksi kansalaisiksi; ja +"Uudestaan-rakentamisen" työ -- kuten tätä Etelän asiain +järjestämistointa nimitettiin -- rupesi onnistumaan. Presidentti +Johnsonin ja kongressin väli oli täll'aikaa jo käynyt niin riitaiseksi, +että Johnson vedettiin oikeuteen rikoksesta Yhdys-Valtain lakeja +vastaan. Kongressi oli, käyttäen valtiosäännöllistä oikeuttaan, hänen +syyttäjänsä, ja presidentti tosin lausuttiin syytöksestä irti, mutta +kongressin hyväksymät lait ja hankkeet pysyivät voimassa. Vuonna 1869 +erosi Johnson tavallisessa järjestyksessä, ja hänen sijaansa valittiin +Ulysses Grant, jonka aikana presidentin ja kongressin väli jälleen +vakaantui, koska tämä kelvollinen mies ymmärsi ylläpitää unionin arvoa +ja pontevasti turvata mustien oikeuksia Etelässä. + +Uudestaan-rakentamisen työ oli onnistunut siihen määrään, että toinen +kapinavaltio toisensa perästä tunnusti valtiosäännön 14 artikkelin siinä +merkityksessä kuin sille nyt oli annettu, jolloin asianomainen valtio +jälleen pääsi täysin oikeutetuksi jäsenkunnaksi unioniin ja siis saattoi +uudestaan ruveta omia sisällisiä asioita hoitamaan ilman unionin +hallituksen välityksettä. 1871 oli kaikki valtiot jälleen edustettuna +kongressissa. + +Mutta tätä pitkällistä uudistustyötä häiritsi kuitenkin kaiken aikaa +entisten orjaherrain sanomaton viha sitä onnetonta ihmisrotua vastaan, +joka nyt ilman omaa vaikutustansa oli saavuttanut yhtäläisen +yhteiskunnallisen arvon lain edessä kuin he itse. Vaikka unionin +sotaväkeä oli majoitettuna ylt'ympäri Etelää mustien suojelemista +varten, tiesivät Etelän ylpeät ylimykset -- nuo samat, jotka aina olivat +itseään demokraateiksi, kansanvaltaisiksi nimittäneet -- keksiä jos +joitakin keinoja entisten orja-parkain kiusaamiseksi. Niinpä muodostui +salaisia seuroja, joihin kuului valkoisia kansalaisia kaikista +ihmisluokista ja jotka ottivat varsinaiseksi työkseen piiskata, rääkätä +ja tappaa neekereitä, milloin nämä vain yrittivät käyttämään +äänestys-oikeuttansa taikka millä tavalla hyvänsä pyrkimään kilpailuun +valko-ihoisten kanssa. Näiden seurojen toimivat jäsenet ratsastivat +välin yksitellen, välin parvittain, usein suurissa joukoissa -- sekä +itse että hevoset verhottuina aaveentapaisiin valepukuihin, niin että +näyttivät kauheilta, irvistäviltä kummituksilta -- paikasta paikkaan, +panemassa käytäntöön hirveän kosto-oikeuden verituomioita semmoisia +neekereitä vastaan, jotka uskalsivat käyttää valtiollisia ja +yhteiskunnallisia oikeuksiansa taikka asettua valkoisen miehen +kilpailijaksi jollakin toimi-alalla. Nämä salaisen kosto-oikeuden +palvelussotilaat, "Ku-Klux'it" eli "Ku-Klux-Klan'it", kuten heitä +nimitettiin, olivat niin mahtavana voimana Etelässä, että unionin +hallituksen asettamat järjestysmiehet usein eivät voineet mitään heitä +vastaan. Kosto-oikeus oli "valtiona valtiossa", jota vastustamaan oli +varsin vaarallista nousta. "Päähallitus katseli" --sanoo muuan kertoja +näiltä ajoilta -- "levollisesti asiain menoa, kun onnettomia neekereitä +armottomasti ruoskittiin, miehet temmattiin vuoteistansa ja hirtettiin, +naiset häväistiin, talot poltettiin." --Ulysses Grantin voimakas käsi +vihdoinkin eai nämä hirmutyöt taukoomaan, ja "Ku-Klux'it" hajaantuivat; +mutta mitään yleisempää rangaistusta salaisten kosto-seurojen jäsenille +ei seurannut, sillä jäsenenä niissä oli melkein joka toinen +valko-ihoinen Etelän mies.[18] + +Entiset orjat olivat täten kyllä saavuttaneet laissa tunnustetun +yhdenvertaisuuden valko-ihoisten kanssa, ja heidän vapaa asemansa oli +jotakuinkin turvattu; mutta vapautuksen kautta olivat he itse teossa +jääneet oman onnensa nojaan. Mistä saada heille työtä ja jokapäiväistä +leipää? Taitamattomat ja tietämättömät kun olivat, oli heille melkein +mahdotonta itse pitää huolta itsestään. Siinä aukeni taas entisille +abolitionisteille lavea työ-ala, sillä vanhat orjan-isännät kiukuissaan +eivät tietysti laisinkaan edistäneet neekerien vaurastumista. +Abolitionistit nyt panivat kaikki voimansa liikkeelle, hankkiakseen +mustille työtä, toimittaakseen heidän lapsilleen opetusta, antaakseen +nälistyneille ruokaa ja alastomille vaatteita. Ja tätä abolitionistien +harrastusta on kestänyt meidän päiviimme saakka. Vaikein tehtävä heillä +kuitenkin on niiden ennakkoluulojen poistamisessa, jotka valko-ihoisissa +yhä vielä melkein entisellä voimallaan vallitsevat mustaa rotua vastaan, +joka taas juuri tällä hetkellä näkyy olevan mitä ilkeimmän vihan ja +vainon alaisena Pohjois-Amerikan Etelässä. --Painatamme tähän, näiden ja +muidenkin Pohjois-Amerikan nykyisten valtiollisten olojen +valaisemiseksi, muutamia otteita eräästä Pohjassa ilmestyvästä +sanomalehdestä ("Chicago Daily News Record") vuodelta 1892, jonka +kuvausten kanssa muutkin viestit pitävät yhtä: + +Siitä saakka -- lausuu lehti -- kuin Etelävaltiot v. 1876 unionin +sotaväen poistumisen kautta saivat kätensä vapaiksi, ovat ne yhä +kiivaammasti ruvenneet vaatimaan suurempaa erikois-itsenäisyyttä, "home +rulea". Amerikan kansa on kallistanut korvansa niille vaatimuksille, +joita toinen puoli Etelän väestöstä on tuonut esiin, samalla kun toinen +vaikeni tai jätettiin kuulematta milloin vain se joskus uskalsi nostaa +ääntänsä. Musta Etelä heitettiin taaskin valkoisen valtaan. Hallituksen +ohjakset siirtyivät niiden käsistä, jotka olivat taistelleet unionin +kannattamiseksi, niiden haltuun, jotka olivat sitä ankarimmin +vastustaneet. Tuo uudestaan vallalle päässyt vanha ylimystö oli pian +unohtanut sodan kovat opetukset ja pyrki taasen tarmojensa takaa +palauttamaan valko-ihoisten ylivaltaa. Se teki kaikki minkä suinkin voi, +musertaakseen vasta vapautettujen mustien rohkeuden ja intoisuuden. +Mutta koska kuitenkin pian saatiin kokea ett'ei tämä --niiden +valtiosäännön lisäysten tähden, jotka sota oli tuottanut --käynyt päinsä +laillisia muotoja noudattamalla, heitettiin lain koneisto kokonaan +syrjään ja valta pantiin roskaväen käsiin. Veruke oli kuitenkin +keksittävä, kansan silmien sokaisemiseksi ja peljätyn vastarinnan +häätämiseksi, -- ja niinpä keksittiin tuo syytös, että muka neekerit +tekevät väkivaltaa valkoisille naisille. (Tämmöisiä juttuja tietävät +itse teossa sanomalehdet varsin usein kertoa.) Ja tämän syytöksen +tekevät miehet, jotka itse kehuvat olevansa naisellisen puhtauden +suurimpia voittajia ja jotka ovat käyttäneet orja-herrain raakaa valtaa +luodakseen maailmaan mulatti-rodun! Pohjan väestölle kerrotaan kuitenkin +että neekerit tapetaan hyvistä syistä, että lynch-rangaistus (väestön +toimeen-panemat "kuoleman-rangaistukset" eli ihmistapot ilman oikeuden +välityksettä taikka päin vastoin tuomio-istuimen tuomiota) on +ylläpidettävä, jotta muka neekerien solvaukset valkoisia naisia vastaan +saataisiin taukoomaan. -- Lehti tekee sitten laskun, jonka mukaan +yksistään tänä vuonna (1892) etelävaltioissa lynchattujen neekerien +lukumäärä tulee nousemaan noin 400 henkeen, koska vallattomuus viime +aikoina on ollut aivan tavattoman hurja; jonka ohessa edellisinä vuosina +niin ikään on tällä tavoin tapettu sadottain mustia -- kansalaisten +kautta niissä valtioissa (lausuu lehti), joiden viranomaiset paljon +useammin auttavat ja tukevat murhaajia kuin kokevat kannattaa lakia ja +oikeutta. Nyt, niinkuin orjuuden päivinä, pidetään lakia liian kalliina +jalokivenä, että sitä saattaisi käyttää mustan miehen hyväksi. +Hän on lain ulkopuolella, arvellaan. Jos hän rohkenee käyttää +äänestys-oikeuttansa, tulee hän ammutuksi; jos hän lyöpi valkoista +miestä, tulee hän ammutuksi; jos hän katselee valkoista naista, tulee +hän ammutuksi; jos hän on lainkuuliainen kansalainen, joka hoitaa omia +asioitaan ja saavuttaa taitoa jossakin ammatissa, pidetään häntä +vaarallisena ja hän tulee ammutuksi. Ei valtioiden eikä unionin lait +häntä suojaa. Kun hän lynchataan, ei komenneta sotaväkeä liikkeelle +järjestystä ylläpitämään. Jos hän puolustaa itseänsä, kuten äskettäin +tapahtui muutamassa paikkakunnassa, niin julistetaan tämä heti +piiritystilaan ja sotaväkeä lähetetään paikalle kukistamaan "kapinaa". +-- Etelän sanomalehdistö on saman lynchauksia toimittavan roskaväen +käsissä, jotta harvoin saadaan oikeita tietoja asiain menosta. -- +Toiselta puolen on sodan loputtua kaikissa etelävaltioissa tuskin viittä +valkoista tullut hirtetyksi neekerimurhasta, semmoista pidetään melkein +yhtä luvallisena kuin jäniksen-ajoa. Sitä harjoitetaan melkein yhtä +reippaasti kuin urheilua, ja kaikki yhteiskunnan luokat ovat siinä yhtä +innokkaita. -- -- Jos neekerit käyttäisivät itsepuolustusta roskaväkeä +vastaan, pideltäisiin heitä heti aivain kuin kapinoitsijoita. +Paikallis-virastot kääntyvät kuvernöörin puoleen ja tämä unionin +hallitukseen, saadakseen aseellista apua, ja aseellinen apu tulee. -- +Home-rule-järjestelmä ja "valkoisten ylivalta" käypi ajan pitkään +uhkaukseksi, vaaraksi, eikä ainoastaan neekereille, vaan koko unionille, +kansalliselle rauhalle. Kun lukuisa roskaväkijoukko maaliskuussa 1891 +murtausi sisään New Orleansin vankilaan, hinasi sieltä ulos ja murhasi +11 Italialaista, valtasi pelko ja kauhistus koko sivistyneen maailman. +Kolme noista onnettomista oli Italian alamaisia, ja heitä tietysti +suojeli voimakkaimmat kansainväliset säädännöt. Siitä huolimatta eivät +New Orleansin viranomaiset vanginneet ainoatakaan henkilöä murhaajista. +Ja kun unionin hallitus tulee väliin, käskee Louisianan kuvernööri +halveksivalla ylpeydellä sen vain pitämään huolta omista asioistaan. +Louisianan hallitus kieltäytyi antamasta minkään-moista korvausta, +ja unionin hallitus sai maksaa vahingot. Semmoisia ovat +home-rule-järjestelmän hedelmät. Vuotta myöhemmin tehtiin Memphisissä +Tennesseen valtiossa vielä inhoittavampi hirmutyö. Kolme kunniassa +pidettyä ja hyvin toimeen-tulevaa neekeriä pitivät kauppaa muutamassa +esikaupungissa ja kilpailivat sen kautta erään valkoisen miehen kanssa. +Tämä päätti karkoittaa heidät väkivallalla pois. Myöhään muuanna iltana +tuli hän paikalle, muassaan joukko valepukuisia polisipalvelijoita. +Tappelu alkoi, neekerit ampuivat, ja pari hyökkääjistä sai surmansa. +Silloin otettiin neekerit väkivoimalla kiinni ja vietiin vankeuteen; +mutta joukko roskaväkeä mursi auki vankilan portit ja lynchautti vangit. +Kolme muuta neekeriä, jotka olivat joutuneet sekaantumaan tähän +epäjärjestykseen, tuomittiin vankeuteen 5-15 vuodeksi. -- Vähän +jälestäpäin syytettiin muuanta neekeriä Arkansasissa väkivallan-teosta +naista vastaan. Roskajoukko sitoi hänet puuhun; nahka nyljettiin +ruumiista, ja se nainen, joka oli häntä syyttänyt, sytytti itse rovion. +Tuskin sitä päivää enää menee, jona ei sanomalehdet tietäisi kertoa +jostakin lynchauksesta etelävaltioissa. Ne sanomalehtimiehet, jotka +niitä kertovat, ovat usein itse ottaneet niihin osaa. He ovat roskaväen +omia lapsia ja pitävät sen puolta. Eivätkä he uskaltaisikaan panna +vastalausettaan, sillä silloin olisi heidän oma nahkansa vaarassa. +Sananvapautta ei enää ole Etelässä olemassa. Pari vuotta takaperin +lähetti muuan Cincinnatin sanomalehti kirjeenvaihtajan Mississippin +valtioon. Heti kun hänen toimensa tuli tietyksi, kivitti hänet roskaväki +kuoliaaksi ja viskasi ruumiin erääsen luolaan. Ainoastaan muutamia +päiviä sitten lakkautettiin "Vapaa Sana" niminen sanomalehti Memphisissä +sen tähden, että se piti mustien puolta. Sen naispuolinen toimittaja, +Iida B. Wens, ja hänen kirjanpainajansa karkoitettiin pois kaupungista. +Joukko kaupungin paraimpia porvareita kokoontui puuvilla-pörssi-taloon +ja julisti tuon kuuluisaksi tulleen tuomion. -- + +Niin kuuluu Chicago-lehden synkkä kuvaus. Ja vaikka se olisikin hieman +liioiteltua, osoittaa yhä eleillä oleva rotuviha, joka ei hevillä näy +olevan poistettavissa, että Etelän valkoisilla asukkailla ei +vielä ole mitään selvää käsitystä vapaudesta eikä edes siitä +erikois-itsenäisyydestä, "home rule'sta", jonka asiaa he etupäässä ovat +kannattavinansa. Nuo julmat vainotyöt mustaa väestöä vastaan +muistuttavat vielä liian paljon Ku-Klux'ien ajasta, voidakseen oikeuttaa +sitä valtiollista itsehallintoa, jota valkoinen Etelä niin kovalla +kaipauksella halajaa, -- todistavat että päin vastoin ainoastaan +lujennettu unioni-valta on kykenevä kasvattamaan varsinaista vapautta, +todistavat että ainoastaan valistunut republikaaninen Pohja itse teossa +yksinään kannattaa sitä kansallista ja persoonallista vapautta, jolle +Yhdys-Valtain valtiollinen ja yhteiskunnallinen elämä aikoinaan +rakennettiin. + + * * * * * + +Aikoja tietysti vielä kuluu, ennenkun tämä Pohjan kasvatustoimi Etelässä +on täytetty, ja jos ennen tarvittiin ankarat herätyshuudot orjuuden +abolitionisteilta, ennenkun se vihdoinkin saatiin poistetuksi, niin +tarvitaan vielä yhtä ankara kasvatus rotuvihan abolitionisteilta, +ennenkun tämä Etelästä poistuu, tarvitaan, kuten mainitsimme, myöskin ja +etupäässä lujennettua unionivaltaa, joka kykenee tukemaan jokaisen +rehellisen kansalaisen, siis neekerinkin, syntyperäisiä oikeuksia. Mutta +vaikka oikea vapauden-käsite täten ei vielä ole päässyt juurtumaan +Etelän valkoiseen väestöön, on kuitenkin vapauden-aate semmoisenaan +melkein väestön tietämättä monessa suhteessa jo vaikuttanut +kasvattavasti siihen ja sitä itse teossa hyödyttänyt. Niinpä ovat nuo +samat vanhat orjaherrat saaneet kokea ett'ei orjatyö olekkaan niin +kannattavaa ja tuottavaa kuin he aikoinaan olivat luulleet. Orjatyö oli +itse teossa tehnyt Etelän köyhäksi; se tuli yltäkyllin näkyviin +kansalais-sodassa, ja tämän perästä oli Etelän taloudellinen tila aivan +häviö-kannalla. Mutta sittenkun orjat kasvimailla vaihdettiin vapaisin +työläisiin, joista jo tähän aikaan enemmän kuin puolet ovat +valko-ihoisia, niin on kasvimaan-viljelys ruvennut kannattamaan monta +vertaa paremmin kuin ennen. Vapaa työ on tehnyt Etelän rikkaaksi. Ennen +oli sillä teollisuutta tuskin nimeksikään, nyt on ainakin päästy varsin +kauniisen alkuun; sen kivennäis-aarteita kaivetaan yhä enemmän ylös maan +piiloittavasta povesta, ja erittäinkin rautateollisuudessa kilpailee se +jo itse Pohjan kanssa. Asian laita on se, että Etelän valkoinen väestö +on, siitä asti kuin sen itse täytyi ryhtyä työhön, oppinut antamaan +arvoa tälle ja kunnioittamaan työntekijää. Ennen aikaan sama väestö +sydämensä pohjasta halveksi tuota mustaa rotua, joka ei saanut muuta +tehdä kuin työtä, sill'aikaa kuin valkoinen mies pysyi kaukana kaikesta +tosi-työstä; mutta nyt on tuo entinen halveksiminen ruvennut muuttumaan +sanomattomaksi vihaksi, koska neekeri uskaltaa työssä kilpailla +valko-ihoisen kanssa. Ja vihan astuminen halveksimisen sijaan on jo +muuntumista parempaan päin -- vieläpä molemmin puolin. Parempi vihata +kuin halveksia, parempi olla vihattuna kuin halveksittuna. + +Mitä muuten tulee Pohjois-Amerikan kehitykseen kansalaissodan loputtua, +niin on meidän ensiksikin huomauttaminen että republikaaneilla eli +tasavaltalaisilla melkein kaiken aikaa[19] -- tähän päivään saakka +-- ainakin näennäisesti on ollut valta käsissään, mutta unionin +hallituksen on tietysti täytynyt, muutenkin tarkoin noudattamalla +valtiosääntöä, rajoittaa valtansa käyttämistä asiainhaarain mukaan ja +etenkin pitää silmällä Etelän omituisia oloja, jotka vielä niin +melkoisesti pidättävät vapaampaa edistymistä. Republikaanisen puolueen +sisällinen politiiki muuten on yhä edelleen kannattanut samaa ankaraa +suojelustulli-järjestelmää, joka on ollut vallalla aina vapaussodasta +asti. Ulkopolitiikissa noudatettiin, kansalais-sodan loputtua, +pontevalla voimalla Monroe-oppia Ranskan keisarikuntaa vastaan, joka +pakoitettiin vetämään pois voimansa Mexikosta, missä Napoleon III:n +sinne toimittama keisari Maximilian sai surkean surmansa; ja +sovintotuomio Genèvessä, -- joka tuomitsi Englannin maksamaan runsaat +korvaukset niistä vahingoista, joita "Alabama" ja muut Englannissa +varustetut Etelän kaapparilaivat olivat tuottaneet Amerikan kaupalle +-- oli myöskin suuri voitto unionin hallitukselle. + +Jo vuonna 1858 oli nuori territorio Minnesota Ylä-Järven (Lake +Superior'in) länsirannalla ja Mississippin latvoilla otettu valtioksi +unioniin. Sitä seurasi v. 1859 Oregon Tyvenen Meren rannikolla; v. +1863 Länsi-Virginia, vanhasta Virginiasta lohkaistu alue vuorten +länsipuolella; v. 1864 hopearikas Nevada, Californian naapurimaa; v. +1867 Nebraska, ruoho-aavikko-valtio Iowan länsipuolella; v. 1876 +kaivosvaltio Colorado Utah'n ja Kansas'in välillä. Viimeisten kahden +vuosikymmenen kuluessa on kokonaista kuusi valtiota lisäksi tullut: +Pohjois- ja Etelä-Dakota Minnesotasta länteenpäin Missouri-tasankojen +luoteis-kulmassa, Montana, Wyoming, Idaho, Dakotan ja Oregonin +välisellä suurella ylängöllä, sekä Washington, Oregonista pohjoseen +Tyvenen Meren rannikolla. + +Territorioina ovat vielä: Utah, joka omituisten olojensa vuoksi ei ole +päässyt valtioksi, Arizona ja Uusi Mexiko, joilla ei vielä ole +tarpeeksi asti asukkaita unionin jäsenkunniksi päästäkseen, sekä +indiaanilainen territorio Oclohama, jonka ikivanha väestö juuri +kansallisuutensa tähden on suljettu pois siitä kansalais-oikeudesta, +minkä maahan tuotu musta rotu on saavuttanut. Oclohaman indiaanit ovat +kuitenkin osaksi taipuneet maanviljelykseen, mutta -- ei auta! Amerikan +alkuväestö on, kun onkin, tuomittu vieraaksi isiensä maassa -- ja tässä +matoisessa maailmassa, josta sille on ikuinen matkapassi annettu. + +Kansalais-oikeuksia eivät myöskään ole saaneet Amerikaan syöpyneet +Kiinalaiset, joita Californiassa ja muissa Tyvenen Meren valtioissa on +1 miljoonan paikoille. He työskentelevät hyvin vähällä päiväpaikalla ja +kiusaavat siten valkoista työväestöä. + +V. 1868 ostivat Yhdys-Vallat Venäjältä suuren Aljashka nimisen +niemimaan Beringin salmella. + +Täten on Yhdys-Valtain alue kasvamistaan kasvanut ja täyttää nyt +äärettömän alan valtamerestä valtamereen, joita meidän päivinämme +suurenmoiset Pacific-rautatiet yhdistävät, niin että tuon suunnattoman +pitkän matkan, johon muinoin meni vuosikausi, nyt kulkee yhdessä +viikossa. Yhdys-Valtain aluetta risteilevät muutenkin rautatiet paikasta +paikkaan, joten Pohjois-Amerika kulkuneuvojen puolesta kenties on +paraimmin varustettu maa maailmassa, kun samalla ottaa lukuun nuo monet +ja valtavat vesistöt, joiden virtoja ja laineita tuhansittain +höyrylaivoja halkailee. + +Pohjois-Amerikan maanviljelys -- kokonaisuudessaan käsitettynä -- on +meidän päivinämme jo niin mahtavalla kannalla, että sille tuskin enää +Vanha maailma vertoja vetää; ja päivä päivältä lavenee viljeltyjen +turpeiden ala, jonka ohessa itse viljelys-keinot yhä edistyvät. Amerikan +maanviljelijä, "farmari", on sivistynyt mies, on tavallisesti lähtenyt +samasta kodista ja saanut saman koulu-opetuksen kuin tehtailija, +asianajaja, lääkäri. Hän ymmärtää sentähden asiansa ja tietää käyttää +hyväkseen sekä keksintöjä että ajan-suhtia. Koko maailman maantuotteista +antaa Pohjois-Amerika yksinään viidennen osan. Omituista sen +maanviljelykselle on muuten se suuri arvo, joka on työllä itse maan +suhteen, ja se lavea käytäntö, jonka tämän johdosta koneet ovat saaneet, +koska ihmisvoima on kallista. + +Teollisuudessa on viime sadan-vuoden edistys antanut vieläkin +huomattavammat tulokset. Ennen vallankumousta oli Amerikassa +teollisuutta tuskin nimeksikään. Englanti oli sen ehkäissyt. Nyt on +Yhdys-Valtain teollisuus tuotantonsa arvon puolesta mahtavin maailmassa +ja voitti v. 1886 tässä suhteessa Englannin teollisuuden 130 +punta-miljoonalla. Ja mahdotonta on laskea niiden aarteiden arvo, jotka +piileilevät Uuden maailman kultaisessa, hopeisessa ja kivihiilipovessa. + +Kauppa ja merenkulku on niinikään edistynyt jättiläisaskeleilla, ja +suuria kauppakaupunkeja kohoaa meidän päivinämme semmoisiltakin sisämaan +seuduilta, jotka vielä muutamia vuosikymmeniä sitten olivat melkein +täydellisinä erämaina. Semmoisia ovat esim. Omaha Kansasissa, keskisen +Pacific-rautatien lähtöpaikka, Denver Coloradossa, S:t Paul ja +Minneapolis jauhorikkaassa Minnesotassa, puhumattakaan kultaisen +Californian kirjavasta San Franciscosta ja "Lännen ruhtinattaresta", +millioona-kaupungista Chicago'sta Michigan-järven rannalla. Chicagoa, +niin uusi kuin se onkin (1830-luvun alussa vielä ainoastaan vähäpätöinen +"hirsilinna" indiaani-kauppaa varten) pidetään nyt jo Amerikan toisena +kaupunkina väkilukunsa ja liikkeensä puolesta. New York on ensimäinen, +vanha Filadelfia kolmas. + +Kirjallisen elämän ja hienomman sivistyksen pääpaikkana sitä vastoin on +pidettävä puritanien, Otis'in ja Phillips'in kaupunki, kunnianarvoisa +vanha Boston. Aivan sen lähellä, ainoastaan kappaleen matkaa itse +kaupungista, Cambridgessä, vaikuttaa myöskin Amerikan vanhin yliopisto, +kuuluisa Harvard, joka vetää vertoja Euroopan mainioimmille +yliopistoille ja vielä toimii jokseenkin samojen kaavojen mukaan kuin +nämä. Samaan malliin perustettuja ovat myöskin Filadelfian "Yale +college", "Columbia" New Yorkissa ja John Hopkins'in yliopisto +Baltimoressa. Muuten ovat Amerikan "yliopistot", joita tätä nykyä on +koko 370 kappaletta, suurimmaksi osaksi ainoastaan pappisseminaareja eri +uskontokuntia varten taikka vain ylempiä kouluja. -- Ylipäätään pidetään +Amerikassa aivan erinomaista huolta opetuksesta, jota varten on +olemassa oppilaitoksia ylt'ympäri unionia, kaukaisimmassakin kolkassa. +Ja näissä kaikissa on opetus vapaa, maksuton. Kunnat, valtiot ja unioni +niitä lämpimällä kädellä hoimivat; ne ovat kansan rakkaimmat laitokset, +ja kansan lapset ja nuoriso niitä käyttävät ahkerammasti kuin missään +muualla maailmassa. Tämänpä tähden onkin sivistys, ell'ei kohta aivan +syvätietoinen, kuitenkin ihmeteltävän laajalle levinnyt, on levinnyt +kaikkiin kansankerroksiin, s.o. jokaisen työ-alan väestöön. Mutta niinpä +harrastaakin Amerikalainen yleisiä asioita sammumattomalla innolla, ja +hänen, niin sanoaksemme, hartautensa tässä kohden on sitä suurempi, +koska hän itse yhtä hyvin kuin kukaan toinen on näitä asioita +ohjaamassa, on vapaa kansalainen tämän sanan kauniimmassa +merkityksessä. Aatteiden leviämisestä pitävät huolta -- paitsi nyt +koulut -- myöskin saarnastuolit ja sanomalehdet. Ensimäiset yhteiskunnat +Pohjois-Amerikassa rakennettiin uskonnolliselle perustukselle ja silläpä +ne suureksi osaksi vieläkin lepäävät. Puritaanit, episkopaalit, +presbyteriaanit, metodistit, katolilaisuus ja luterilaisuus ovat +painaneet ja painavat yhä vielä henkisen leimansa asianomaisen +kansalaisen koko katsantotapaan ja harrastuttavat häntä hengelliseen +kunta-elämään, josta hän viepi sielunsa virkistyneen sisällön ulos +maallisen elämän toimi-aloille. Se on kuitenkin huomattava ja aina +muistettava, että Pohjois-Amerikassa valtiolla ei ole niin mitään +tekemistä minkään uskonnollisen seurakunnan kanssa, että siis mitään +valtiokirkkoa ei ole eikä saa olla olemassa, ja että seurakunnat itse +sekä valitsevat että palkkaavat pappinsa. Mutta tämä uskonnollinen +vapaus juuri on suuressa määrässä vaikuttanut myöskin valtiolliseen ja +yhteiskunnalliseen vapauteen. -- Sanomalehtien merkitys niin vapaassa +maassa kuin Amerikassa on tietysti äärettömän suuri, ja niitä luetaankin +enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tuskinpa lienee sitä +kauppalanalkuakaan Lännen perimmäisissä nurkissa, jolla ei olisi omaa +sanomalehteänsä paikkakunnan erinäisiä tarpeita varten; ja suurten +kaupunkien jättiläislehdet, jotka pohtivat kaikkia ajan kysymyksiä ja +leimauksen nopeudella lennättävät mitä kaukaisimpiakin tiedonantoja +ylt'ympäri valtakuntaa, ovat joka miehen käsissä. + +Pohjois-Amerikan kirjallisuus on rikas, vaikka verraten nuori. Ennen +siirtomaiden vapautusta tuotiin melkein jokainen kirja Englannista; +mutta tämän vuosisadan alusta astuu esiin kotimaisia kirjailijoita +toinen toisensa perästä ja hyvällä menestyksellä. Ensimäinen tunnetumpi +runoilija, Bryant, laski laulunsa ilmoille 1820-luvulla, jolloin myös +ilmestyivät Fenimore Cooper'in miellyttävät kertomukset uutisasukasten +elämästä silloisessa Lännessä ja Washington Irving'in terävän kynän +hienosti piirretyt kuvaelmat. Myöhemmistä kauno-kirjailijoista on +erittäinkin muistettava isänmaallinen runoilija Longfellow. +Historioitsijoita ovat: Prescott, joka on kirjoittanut Mexikon ja Perun +valloituksista; Bancroft, joka laveassa teoksessa on kuvaellut +isänmaansa, Yhdys-Valtain, vaiheet; Lothrop-Motley, Euroopan +Alankomaiden vapaussodan historioitsija. -- Tässä nyt puhumattakaan +meidän päiviemme lukuisista tiedemiehistä ja kirjailijoista. Se vain +olkoon lopuksi lausuttu, että samate kuin tiedon-halu Amerikan kansassa +on erinomattain suuri, samate myös on se kasvattanut henkiä, jotka +osaavat sen tarpeita tyydyttää ja kunnialla vetävät vertoja Vanhan +maailman henkisen liikkeen kannattajille. + +Amerikan sivistyksen kannattajana on kuitenkin vielä, eikä suinkaan +viimeisessä sijassa, itse valtiollinen elämä, johon Amerikalainen +aikaisin perehtyy. Hänen oma kotikuntansa, jonka asioita hän kiivasti +harrastaa, on ensimäisenä asteena kansalaisen yhteiskunnallisessa +kasvatuksessa; sitten seuraa oma erikois-valtio, jota hän pitää pienenä +isänmaanaan, ja viimein unioni, tuo suuri, yhteinen, mutta korkein +isänmaa, jonka terveyden vallassa osien terveys ja menestys on. Amerikan +valtiollisessa elämässä tosin on monta varjopuolta, niinkuin esim. +puolue-lahjomiset ja ammatti-politikoitsijat; mutta tämän ulkokuoren +alla piilee kuitenkin itse teossa valtava vapauden-rakkaus, ja sehän +antaa jokaiselle ihmiselämälle niin suuren arvon. Kysymys on vain siinä, +millä tavoin tämä maailman mahtavin aate vihdoinkin on paraiten +toteutuva. + + + + +VIITESELITYKSET: + + +[1] Amerika koko maanosan nimityksenä löytyy ensiksi v. 1570 Orteliuksen +karttateoksessa "Theatrum orbis terrarum." + +[2] Syntymä aikakin on niin epävarma, että kun muutamat lähteet +mainitsevat vuoden 1436, toiset taasen siirtävät sen aina vuoteen 1456 +saakka. + +[3] Italialaisen nimensä Colombo oli retkeilijä siihen aikaan siis +muuttanut Colomo'ksi. Myöhemmin vaihtoi hän sen espanjalaiseen muotoon: +Cristóval Colon. Latinoittu muoto Columbus, jonka suomenkielessä +tavallisesti kirjoitamme Kolumbus, on alkuansa lainattu +latinankielisestä kertomuksesta hänen ensimäisestä matkastaan. + +[4] Niin väittävät myöhemmät tutkijat. Vanhempien kertomusten mukaan ei +Pinzon tätä kuitenkaan olisi löytänyt niin aivan "vähän", koska hän muka +sisämaassa käydessään oli muutamalla nuppineulalla saanut ostaa +"nyrkinkokoisia kultamöhkäleitä." + +[5] Länsi-Indian maantuotteita oli tähän aikaan tarjona melkein +yksistään puuvilla ja tupakka, joiden tavarain arvoa Colombo ei +ymmärtänyt. Sittemmin tuotiin tältä kalkkona ja maissikasvi Euroopaan, +josta Colombo puolestaan oli täällä toisella retkellään istuttavaksi +Indiaan tuonut lampaan, sarvi-karjan, hevosen ja sian sekä meidän +viljelyskasvit. + +[6] Niitä lukijoitamme, jotka näistä merkillisistä tapauksista haluavat +tarkempia tietoja, viittaamme äsken ilmestyneesen kirjaseen "Mexikon +valloitus. Kappale Amerikan historiaa" Werner Söderströmin kustantamassa +kokoelmassa; "Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa". + +[7] Rangaistus pantiin sittemmin toimeen sillä tavoin, että maaherra +Mexikolaisten kauhuksi poltettiin roviolla, -- näytelmä, jonka vertaista +julmuudessa nämä eivät ennen olleet nähneet, niin tottuneita kuin +ihmisuhreihin olivatkin. + +[8] Pemmikan on koputettua ja kuivattua bison-härän lihaa. + +[9] Oclahoma nimisen uuden territorion indiaanit ovat kuitenkin viime +aikoina vähittäin ruvenneet taipumaan maanviljelykseen. + +[10] Jotkut tutkijat ovat kokeneet näyttää todeksi että sama mies jo +sitä ennen olisi matkustellut tämän rannikon vesillä ja muun muassa +astunut Pohjois-Amerikan mannermaan rannalle neljätoista kuukautta ennen +kuin Colombo löysi Etelä-Amerikan. + +[11] Tätä kertomuksemme osaa toimittaessamme käytämme lähteenämme +myöskin -- ja, mitä kansalaisiimme tulee, pääasiallisesti +--Yrjö-Koskisen kirjoitusta: "Suomalaiset Delawaren siirtokunnassa +Pohjois-Amerikassa" (Opiksi ja Huviksi. Lukemisia Suomen perheille. +Helsingissä 1863). + +[12] Myöhemmin, sodan jo aljettua, lähetettiin Benjamin Franklin Parisiin +hieromaan Ranskan kanssa liittoa, joka sitten saatiinkin aikaan. V. 1785 +palasi hän viimein suuren tervehdysriemun vallitessa kotimaahan, +valittiin kongressiin ja vaikutti sanallaan ja työllään kuolemaansa +saakka v. 1790. Franklinin viimeinen kirjoitus oli innokas herätyshuuto +neekeri-orjuuden poistamiseksi. Hänen marmorisessa muistopatsaassaan on +kirjoitus: + + Erupuit coelo fulmen sceptrumque tyrannis. + (Taivaalta ryösti hän tulen ja vallan vallikkoloilta.) + +[13] Jo vuonna 1778 oli tästä itsenäisyydestä ollut Englannin +parlamentissa puhetta. Silloin sitä vastusti myöskin vanha Pitt +--samalla innolla kuin hän ennen oli moittinut kaikkea väkivaltaista +menetystä siirtokuntia kohtaan --, sillä Pitt ei suinkaan ollut niitä, +jotka suosivat Englannin vallan lohkaisemista. Kesken tätä puhettansa +parlamentissa meni vanhus tainnoksiin ja vietiin kotiin. Kuukauden +kuluttua oli hän kuolleena. + +[14] Ks. Konne Zilliacus "Käsikirja Pohjois-Amerikasta". Porvoossa 1892. +Sivu 70 ja seur. sekä 89 ja seur. + +[15] Ks. Alexandra Gripenberg: "Orjain vapauttaminen +Pohjois-Amerikassa". Helsingissä 1892. Sivu 6. + +[16] Ks. Alexandra Gripenberg. Mainittu kirjanen. Sivu 43. + +[17] Ks. Aleksandra Gripenberg. Mainittu kirjanen, siv. 7. + +[18] Tunnettu amerikalainen kirjailija Albion W. Tourgee on +"Uudestaan-rakentamisen" eli "rekonstruktionin" ajoilta kirjoittanut +oivallisen, tosi-tapauksiin perustuvan romaanin, "A Fool's Errand", joka +nimityksellä "Hullun Yritys" löytyy suomeksikin käännettynä. + +[19] Ainoana poikkeuksena on demokraati Grover Cleveland'in +presidenttikausi vv, 1885-1889. -- Siitä kun yllä-oleva kirjoitettiin, +on Cleveland taas uudestaan valittu presidentiksi. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Amerika, sen löytö, valloitus ja +kehitys, by Tyko Hagman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AMERIKA, SEN LÖYTÖ *** + +***** This file should be named 37822-8.txt or 37822-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/8/2/37822/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37822-8.zip b/37822-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e5a46a3 --- /dev/null +++ b/37822-8.zip diff --git a/37822-h.zip b/37822-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..969e6b2 --- /dev/null +++ b/37822-h.zip diff --git a/37822-h/37822-h.htm b/37822-h/37822-h.htm new file mode 100644 index 0000000..43ec149 --- /dev/null +++ b/37822-h/37822-h.htm @@ -0,0 +1,7857 @@ +<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" + "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> +<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en"> + <head> + <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" /> + <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" /> + <title> + The Project Gutenberg eBook of Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys, by Tyko Hagman. + </title> + <style type="text/css"> + +body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; +} + + h1,h2,h3,h4,h5,h6 { + text-align: center; /* all headings centered */ + clear: both; +} + +p { + margin-top: .75em; + text-align: justify; + margin-bottom: .75em; +} + +hr { + width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + clear: both; +} + +table { + margin-left: auto; + margin-right: auto; +} + + .tdl {text-align: left;} + .tdr {text-align: right;} + .tdc {text-align: center;} + +.caption {font-weight: bold;} + +/* Images */ +.figcenter { + margin: auto; + text-align: center; +} + +/* Footnotes */ +.footnotes {border: dashed 1px;} + +.footnote {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;} + +.footnote .label {position: absolute; right: 84%; text-align: right;} + +.fnanchor { + vertical-align: super; + font-size: .8em; + text-decoration: + none; +} + </style> + </head> +<body> + + +<pre> + +Project Gutenberg's Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys, by Tyko Hagman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys + +Author: Tyko Hagman + +Release Date: October 22, 2011 [EBook #37822] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AMERIKA, SEN LÖYTÖ *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + +</pre> + + + +<h1>AMERIKA, SEN LÖYTÖ,<br /> +VALLOITUS JA KEHITYS</h1> + +<h4>Kirj.</h4> + +<h2>Tyko Hagman</h2> + + +<h3>Werner Söderström, Porvoo 1892.<br /> +Werner Söderströmin kirjapainossa.</h3> + +<hr class="tb" /> + + + +<h3>SISÄLLYS:</h3> + +<table> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#I">I.</a></div></td> <td> Punanahkojen maanosan muinainen viljelys</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#II">II.</a></div></td> <td> Uuden maanosan nimi</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#III">III.</a></div></td> <td> Amerikan löytö Pohjan miesten kautta. Viinimaa</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#IV">IV.</a></div></td> <td> Kolumbus:</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#V">V.</a></div></td> <td> Tyvenen Meren löytö. Magalhaens</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#VI">VI.</a></div></td> <td> Fernando Cortez. Pohjois-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#VII">VII.</a></div></td> <td> Francisco Pizarro. Etelä-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#VIII">VIII.</a></div></td> <td> Amazoni- ja Mississippi-laaksojen löydöt</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#IX">IX.</a></div></td> <td> Espanjalainen Amerika. Brasilia</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#X">X.</a></div></td> <td> Pohjois-Amerikan alku-asukkaat. Heidän kohtalonsa</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XI">XI.</a></div></td> <td> Ranskalaiset Canadassa</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XII">XII.</a></div></td> <td> Itäisen rannikko-alueen asutus:</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XIII">XIII</a>.</div></td> <td> Englantilaiset valloittavat Canadan</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XIV">XIV.</a></div></td> <td> Siirtokunnat ja Englanti riitautuvat. Benjamin Franklin</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XV">XV.</a></div></td> <td> Vapaussota. Yrjö Washington</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XVI">XVI.</a></div></td> <td> Liittokunta järjestyy. Yrjö Washington. Uusi sota ja uusi aikakausi</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XVII">XVII.</a></div></td> <td> Lännen asutus. Etelä ja Pohja riitautuvat</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XVIII">XVIII.</a></div></td> <td> Orjuus ja abolitionistit. Abraham Lincoln</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XIX">XIX.</a></div></td> <td> Kansalais-sota. Abraham Lincoln. Ulysses Grant</td></tr> +<tr> + <td> <div class="tdr"><a href="#XX">XX.</a></div></td> <td> Uudestaan-rakentaminen. Amerika meidän päivinämme</td></tr> +<tr> + <td></td> <td> Viiteselitykset</td></tr> +</table> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="I" id="I"></a>I.</h2> + +<h2>Punanahkojen maanosan muinainen viljelys.</h2> + + +<p>Jos jostakin muusta kiertotähdestä, jossa asukkaiden sivistyskanta ja +älyvoima olisi monta vertaa mahtavampi kuin meidän, — esimerkiksi +Mars-tähdestä, missä muutamain taivaantuntijain vakuutuksen mukaan +viljelys ja viisaus on monta miljoonaa vuotta meikäläisten edellä +— meidän maamme päälle yht'äkkiä ilmestyisi, äärettömän suurilla +ilmalaivoilla purjehtien, lumivalkoisia olentoja, vaikkapa tuon +onnellisen, tuhatvuotisen valtakunnan edustajia, jossa ei enää mitään +moitteen-alaista ole; jos nämä kummalliset Jumalan-luomat korkeamman +sivistyksensä ja jonkun sanomattomasti jalomielisen uskonnon nimessä, +jonka ylevyyttä me emme pysty käsittämään, meiltä veisivät kaikki mitä +meillä on ja hävittäisivät meidät, tämän maapallon asukkaat, viimeiseen +sieluun saakka, joko suorastaan tappamalla tai esim. raskaan orjatyön +kautta, asettuen sitten kaikessa mukavuudessa itse herroiksi elämään +tämän viheliäisen ihmiskunnan raunioille ja kehittämään täällä +kehittämistään tuhatvuotisen valtakuntansa perin oivallisia +peri-aatteita; niin olisi kai tämä tämmöinen tapaus korkeamman +sivistyksen, jalomman uskonnon ja ainakin tuon kiertotähden asukkaiden +kannalta katsoen aivan oikeutettu, maapallon valloitus heidän kauttansa +tietysti suuri askel eteenpäin kiertotähtien yhteisessä historiassa, +— ja noiden lumivalkoisten, arvattavasti myöskin hienopukuisten +muukalaisten rinnalla olisivat Euroopan ihanimmatkin kaunottaret +petomaisia punanahkoja, joiden täytyisi väistyä pois kilpailijain tieltä +ja joiden olemassa-olo ei enää tuntuisi oikeutetulta. Mutta meille, +maapallon tähän-astisille ruskea-ihoisille villeille, ei tuo +Mars-laisten suuri löytöretki olisi niinkään mieluinen, ja jonkun aikaa +ihmeellisiä tulokkaita ihailtuamme, toivoisimme heidät varmaankin +ilmalaivoineen päivineen niin kauas kuin pippuri kasvaa — sittenkun +heidän lähetystoimensa vaikutukset jotakuinkin astuisivat meille päivän +valoon. Eikö se sentään olisi suuri synti, että kaikki, mitä meillä +täällä rakkaalla maapallollamme nyt on olemassa, vuosituhansien +synnyttämä viljelys ja sivistys, parahimmatkin uskonnon-muodot, +viisaimmatkin valtiolliset ja yhteiskunnalliset laitokset, tieteiden ja +taiteiden komeimmatkin tulokset, kaikki tyyni, ja lopuksi me itse +häviäisimme kuin tuhka tuuleen, — olkoonpa sitten niinkin, että tämän +hävitystyön toimittaisi enkelit taivaasta ja maapallo meidän perästämme +jäisi heidän asuttavakseen? Meidän kannaltamme katsoen ei se ainakaan +olisi hauskaa.</p> + +<p>Mutta joteskin tänkaltainen mullistus on tapahtunut sen "uuden maailman" +oloissa, jonka rannoille 400 vuotta sitten Cristoforo Colombo, mainio +Genovalainen, laski laivansa, — yhtä suureksi ihmeeksi sen +alkuperäisille asukkaille, kuin jos Mars-tähdestä tulla lennähtäisi +kummallisia ilmalaivoja tänne meidän matoisen maapallomme päälle. On +tapahtunut niin juurtajaksainen mullistus ja uudistus, että se jossakin +määrin vetäisi vertoja maan asukkaiden häviämiseen toisten olentojen +kautta, jotka muka paremmin oikeutetun kehityskannan nimessä ottaisivat +tämän kiertotähden haltuunsa. Mutta niinkuin meidän sopisi epäillä esim. +juuri Mars-tähden asukkaiden tänne-asettumisen oikeutta, niin saattavat +täydellä syyllä Amerikankin alku-asukkaat nyrpistää nenäänsä ja +pudistella nyrkkiänsä (housun-taskuissa, jos näitä on) heidän maanosansa +valloittajille. Euroopalaisten toimittaman "löydön" ja valloituksen +kautta on, näet, kadonnut kokonaisen maanosan muinainen viljelys ja +kohta sukupuuttoon hävinnyt kokonainen ihmisrotu, jonka eri heimo- ja +kansakunnat aikoinaan tarjosivat nähtäväksi melkein yhtä kirjavaa +temmellystä kuin "vanhan maailman" historia osoittaa, ollen muutamat +vallan alkuperäisellä, toiset taasen hyvinkin korkealla sivistyksen +kannalla, ja puhuen sadottain eri kieliä. Amerikassakin oli tapahtunut +valtavia kansain-vaelluksia, jolloin — aivan niinkuin Euroopassa — +veltostuneet sivistyskansat silloin tällöin saivat väistyä pois +voimakkaiden raakalaisten tieltä, jättäen kultturinsa rauniot +jälkimaailman kummeksittavaksi. Sielläkin oli itänyt ja kasvanut — +kuten Kaldeiassa ja Egyptissä — omasta sisällisestä voimastaan tieteen +ja taiteen taimi, tosin heikko vielä, mutta ihmeteltävä kuitenkin kuin +oppimattoman keksintö. Ja taimi oli monin kerroin muuntunut, jalostunut, +isonnut, levittäen lehtiänsä laajoille aloille. <i>Kehitystä</i> siis, +elimellistä kehitystä, osoitti Muinais-Amerikankin historia.</p> + +<p>Mutta koko tuo muinainen, varmaankin varsin monipuolinen kehitys +seisahtui yht'äkkiä. Niinkuin opiskelevan nuorukaisen toiveet +äkki-arvaamatta voi katkaista säälimätön kuolema, niin keskeytti +kerrassaankin Muinais-Amerikan omatakeisen kehityksen Euroopalaisten +valloitus, ja koko sikäläinen ihmisrotu oli surman-iskunsa saanut. +<i>Siltä</i> oli oman edistyksen ja siten myöskin varsinaisen olemassa-olon +mahdollisuus väkivaltaisesti temmattu pois; ja se kehitys, jota Amerikan +historia sittemmin osoittaa, ei ole enää maanosan oikeiden omistajien +kehitystä, vaan meidän, Euroopalaisten, jotka siellä olemme osaksi +uusineet, osaksi jatkaneet vanhan historiamme työtä, huolimatta — +viimeisiin aikoihin asti — rahtuakaan sen kova-onnisten alku-asukkaiden +kohtalosta.</p> + +<p>Eikä olekkaan tämä euroopalaisen viljelyksen kehitys Amerikassa +vähäpätöiseksi arvattava. Taistellen vanhoja, kangistuneita muotoja +vastaan, jotka tuotiin perintönä Euroopasta ja jotka tällä puolen +Atlanttia vielä itsepänttäisesti pitävät puoltansa, on itse teossa +vapauden-käsite Uudessa maailmassa saavuttanut asteen, joka +meidän päivinämme välttämättömästi vaatii yhden-arvoisuutta +kaikille rehellisille, työtään suorittaville ihmisille; ja tämä +vapauden-käsitteen kanta on melkoisesti vaikuttanut takaisin Euroopaan. +Niinpä tulee meidän maanosamme vapaiden kansojen etupäässä muistaa että +ensimäinen yllytin menneen vuosisadan loppupuolella tapahtuneesen +suureen mullistuksen lähti juuri Amerikasta, — tässä nyt muista +seikoista puhumattakaan. <i>Meillä</i> Euroopassa on siis kyllä syytä yhdessä +Amerikan nykyisten kansojen kanssa veisata kiitosvirttä uuden manteren +400 vuotta sitten tapahtuneesta löydöstä, johtaa mieleemme kuuluisat +löytöretkeilijät ja katsella meikäläisten siellä suorittamaa +tähän-astista työtä — yleisen viljelyksen ja sivistyksen palveluksessa.</p> + +<p>Mutta ne, joilla tänä vuonna ei suinkaan ole syytä säestää meidän +Halleluijaamme, ne ovat juuri Amerikan alku-asukkaat. Heidän aikansa on +ollut ja mennyt, — mennyt juuri tämän meikäläisten "kehitystyön" +kautta, eikä heitä itse teossa — jos emme ota lukuun entisen +espanjalaisen ja portugalilaisen Amerikan "indiaaneja", jotka osaksi +ovat sulaneet yhteen valloittajien kanssa, sitä ennen kuitenkin +käytyänsä epäkelvoiksi, turmeltuneiksi ihmisiksi — enää ole +olemassakaan muuta kuin muutamat kurjat indiviidit aarniometsäin +pimeässä peitossa ja kaukaisten kallioiden luolissa. Amerikalainen +ihmisrotu on itse ytimessään sammunut pakolliseen sukupuuttoon, ja siitä +kohtalostaan saapi se kiittää juuri meikäläisten mahtavaa sivistys- ja +viljelystyötä.</p> + +<p>Eikä tämä sama viljelys muutenkaan ole kaikin puolin ollut muuntamista +parempaan päin. Väkirikkaita, kukoistavia kaupunkia on tosin kasvanut +erämaasta, ja missä aarniometsä kerran tiheänä rehoitti, siellä leviävät +nyt maailman rikkaimmat vehnävainiot. Mutta toiselta puolen on myöskin +erämaa voittanut takaisin mitä se muinoin maailmassa oli menettänyt. +Yukatanin niemimaalla peittää synkkä aarniometsä enemmän kuin +viidenkymmenen loistavan kaupungin rauniot, ja Mexikon ja Perun +ylätasangot, jotka tähän aikaan ovat autioita hiekka-aroja, olivat +muinoin mitä uhkeimman vihannan vallassa ja viljeltyjä kuin puutarhat.</p> + +<p>Niin. Punanahkojen maanosalla on ollut kotimainen viljelyksensä, vaikka +heidän perästään vallitsevat sukupolvet siitä ovat hyvin vähän tietäneet +— taikka olleet tietävinänsä. Ja se viljelys oli — jos kohta ei +erittäin korkeakaan — mitä merkillisin maailmassa ja ansaitsee meidän +erinomaista kunnioitustamme juuri sen tähden, että se, niin sanoaksemme, +oli itänyt ja orastanut omasta voimastaan omalla pellollansa. Se ei +koskaan ollut niin missäkään yhteydessä vierasten viljelysmuotojen +kanssa, vaan kehittyi aivan itsenäisesti siksi, mitä siitä viimein tuli. +Yhtä vähän kuin Vanhan maailman viljelys sai mitään vaikuttimia +Punanahkojen maanosasta, yhtä vähän lainasi aikoinaan tämä mitään +valtameren toiselta puolen. Eivätkä ne tietysti sitä voineetkaan. Kauvan +piti niitä erillään valtamerten pauhaavat aallot melkein yhtä +voimakkaasti kuin kahta kiertotähteä avaruuden meri, ja kumpanenkin eli +omaa elämäänsä omalla maapallon puoliskolla.</p> + +<p>Minne ikinä Euroopalaiset tunkivatkin Amerikassa, huomasivat he tämän +maanosan kaikkialla asutuksi, ja muutamilla tienoin oli tämä asutus +hyvin tiheä. Sitä seikkaa selittääksensä otaksuivat kauvan kyllä jotkut +tutkijat että muka kerran maailmassa oli tapahtunut jonkinmoinen +kansanvaellus Aasiasta Beringin salmen poikki, eikä tietysti olekkaan +aivan mahdotonta että toinenkin ihmisrotu kuin pohjoisnavan seuduilla +asuskeleva olisi voinut sen kautta siirtyä Amerikaan, niin uskottomalta +kuin se tuntuukin. Mutta selittääksemme ihmisen olemassaoloa Amerikan +manterella, ei meidän tarvitsekkaan semmoista arvelua kannattaa. Ihminen +"Uudessa maailmassa" on silminnähtävästi yhtä vanha kuin "Vanhassakin." +Hänen jälkiään, sanasta sanaan hänen <i>jalkainsa jälkiä</i>, nähdään +patakivissä nykyisen maanpinnallisen ajanjakson varhimmasta osasta, ja +jääkauden somero- ja savikerroksissa makaa hänen aseitaan, työkalujaan +ja koristuksiaan rinnatusten hänen omien luurankojensa ja samanaikaisten +suurten eläinlajien luurankojen kanssa.</p> + +<p>Amerikan maanosan ihminen ei liioin ollut mikään muuntumaton villi, niin +että hän olisi seisahtunut päästyään sille inhimillisen viljelyksen +kannalle, jolla hän milloin missäkin tavattiin; vaan hänen historiansa +osoittaa selvästi asteettain tapahtunutta kehitystä, joka, jos se olisi +saanut esteettömästi jatkua, arvattavasti olisi kohonnut hyvinkin +korkealle.</p> + +<p>Eikä myöskään Amerikan ihmisrodun kaikki lahkokunnat olleet yhtä +lahjakkaita. Aivan niinkuin Vanhassa maailmassa, astui yksi heistä +toisten edelle edistyksen tiellä ja tuli viljelystä varsinaisesti +kannattavaksi heimoksi. Se oli <i>Nahua-heimo</i>, Uuden maailman Arjalaiset.</p> + +<p>Tämän kansakunnan ensimäisiä jälkiä tavataan samoilla tienoilla, missä +Amerikan nykyinen viljelys on saavuttanut korkeimman kukoistuksensa: +<i>Mississippin</i> ja <i>Ohion</i> laaksoissa. Täällä tuli se maata viljeleväksi +kansaksi ja oppi rakentamaan valtavia <i>maaröykköjä</i> ja <i>valleja</i>, niin +isoja ja lujia, ett'ei vuosituhannetkaan ole niihin pystyaeet. Röyköt +ovat yläpäästä katkaistujen keilain eli pyramiidien muotoiset, 90-100 +jalkaa korkeat ja juurelta toisinnan 2,000 jalkaa ympäri-mitaten. Vallit +ympäröivät 500 à 600 tynnyrinalan suuruisia neliskulmia ja ovat +silminnähtävästi olleet puolustusneuvoina aikoja sitten hävinneiden +kylien ja kaupunkien ympärillä, kun mainitut röyköt sitä vastoin ovat +tehneet temppelien palvelusta. Monessa vallissa on oikeita +jättiläiskuvia eläimistä ja kasveista, ja ne ovat erinomattain +taidokkaasti tehtyjä.</p> + +<p>Näistä <i>röykönrakentajista</i> lohkesi vähitellen parvi toisensa perästä, +siirtyen vaeltamaan länteen ja lounaasen päin. Monen vuosisadan perästä +tapaamme niitä hallitsevina kansoina siinä viljelys-valtioiden ryhmässä, +joka ulottui <i>Mexikon</i> ylätasangoista pohjosessa <i>Perun</i> tasangoille +etelässä. <i>Aymará</i> ja <i>Quechua</i> tulivat suurten valtakuntain +perustajiksi Cuzcon, Quiton ja Bogotan ylänteillä. Maya-kansat +levittivät <i>Yukatanin</i> niemimaalta viljelystänsä Keski-Amerikan +läheisimpiin osiin, ja <i>Toltekit</i> hallitsivat puolen vuosituhatta +Mexikossa, jonka pengermaa heidän aikanansa muuttui yhdeksi ainoaksi +puutarhaksi, täynnänsä kukoistavia kaupunkia.</p> + +<p>Kaikkia näitä Nahua-valtoja kaunisti hyvin korkea viljelys, ainakin +tämän sanan aineellisessa merkityksessä. Taidokkaan kastamisjärjestelmän +kautta tehtiin melkein jok'ainoa maatilkku hedelmälliseksi. Puuvillasta +ja kirjavista linnun-höyhenistä valmistettiin kallisarvoisia kankaita. +Aseita ja työkaluja tehtiin vaskesta sekä puusta, johon asetettiin +tuosta lasinkaltaisesta obsidianista hiottu terä. Rautaa, näet, eivät +nämä heimokunnat tunteneet. Savesta muodostettiin somasti koristettuja +astioita. Kulta- ja hopeatöissä olivat varsinkin Toltekit mestareita. +Mutta ennen kaikkea oli rakennustaide näissä kansoissa saavuttanut +korkean, omituisen kehityskannan. Sen aineksena ei ollut enää, niinkuin +Mississippin lakeuksilla, maan multa, vaan valtavat, hakatut +kivimöhkäleet. Semmoisista tekivät ne pyramiidi-temppelinsä, +<i>teokallionsa</i>, ja kuningastensa palatsit. Paraimmin säilyneitä ovat +näistä rakennuksista ne, joita tutkijat ovat löytäneet Yukatanin +metsissä, jossa Maya-kansojen useiden kaupunkien rauniot ovat +haudattuina tropiikien uhkean kasvullisuuden alle. Temppelien ja +palatsien seinät ovat täynnänsä veistokuvia ja kirjoituksia. Sekä +Maya-kansat että Toltekit viljelivät, näet, <i>hieroglyfi-kirjoitusta</i>, +jonka kuvamerkkiä he piirsivät suuriin rakennuksiinsa, mutta myöskin +<i>paperille</i>, jota valmistettiin agave-kasvin kinteistä.</p> + +<p>Sekä Mexikossa että Perussa yhdisti eri maanosia oivalliset <i>tiet</i> ja +näitä pitkin juoksevat, säännölliset <i>postit</i>. Kuljetusta toimittivat +kantajat, koska, näet, kuorma-eläimiä ei ensinkään ollut, paitsi +Perussa, jossa siihen käytettiin laamaa.</p> + +<p>Tätä rikasta aineellista viljelystä ei tosin vastannut yhtä rikas +henkinen. Nahualainen uskonto näkyy ainakin osaksi olleen verinen +uhripalvelus, jonka kuitenkin joksikin aikaa Toltekit ja Quechuat +lakkauttivat, kunnes taasen Espanjalaisten tullessa Mexikoon se oli +täydessä voimassaan Aztekeissä. Amerikan eri heimokunnat kävivät, aivan +niinkuin Euroopankin, melkein alituisia sotia keskenänsä, ja sotavankeja +pidettiin sotajumalan omana, jolle heitä usein suuret joukot uhrattiin. +Meidän tulee kuitenkin, näitä tapoja kauhistuessamme, muistaa että +Vanhan maailman historia tietää kertoa aivan yhtä julmia juttuja, ja +että tällä puolen valtamerta on itse teossa varmaankin yhtä monen +ihmisen veri sotajumalan alttarilla vuotanut kuin Muinais-Amerikassa, +vaikka ei juuri ennakko-uhrina. Ja espanjalaisen inkvisitionin historia +sitä paitse osoittaa että meidän uskontomme oli rääkkäystaidossa vienyt +voiton hurjimmankin muinais-amerikalaisen hurskauden tempuilta +sotajumalan palveluksessa. Mutta itsessään tietysti nyt kuitenkin +Nahualaisten uskonnolliset menot todistavat varsin puutteen-alaista +henkistä viljelyskantaa, kuten heidän yhteiskunnalliset ja valtiolliset +laitoksensakin.</p> + +<p>Kaikki nämä valtiot olivat, näet, itse teossa pappis-valtoja, sillä +korkein hallitsija valittiin tästä säädystä. Lähinnä häntä oli +sotilasaatelisto, josta valtakunnan tärkeimmät virkamiehet otettiin. +Vallitseva kansanluokka oli, kuten ainakin, vähemmistönä kukistettujen +ja veronalaisten kerrosten suhteen, jotka tavallisesti olivat toista +heimoakin.</p> + +<p>Vanhan Nahua-valtakunnan Mississippin varsilla hävittivät viimein +— kuten Germanit Rooman — pohjosesta päin tulleet metsästäjäheimot. +Röykönrakentajat katosivat entisiltä kotipaikoiltaan Ohion ja Miamin +laaksoissa, — mihin, sitä ei varmaan tiedetä. Mahdollista on että he +vaelsivat samaan suuntaan kuin heimolaisensa, vuorilaaksoihin ja +ylätasangoille lounaassa. Mahdollista on että juuri tämän +linnoitustöissä taitavan kansan pirstaleet Colorado-joen pystysuoriin +rantaseiniin ovat olleet kovertamassa niitä luola-labyrinttejä, jotka +vielä tänä päivänä Arizonan erämaissa herättävät matkustavan tutkijan +hämmästystä. — Milloin tämä viimeinen kansanvaellus tapahtui, on +mahdotonta päättää. Varmaa vain on että, kun siirtolaiset Englannista 17 +ja 18 vuosisadalla tunkesivat Mississippin laaksoon, aarniometsä +kaikkialla oli voittanut alkuperäiset alansa, ja "indiaanit" olivat sen +ainoina asukkaina. Kuinka kauvan he olivat maassa asuneet, eivät he +tietäneet itse. Hämärä kulkutarina kertoi kuitenkin että heidän +esi-isänsä muka muinoin olivat samonneet "suurten vesien maahan", +käyneet pitkällisiä sotia sen asujanten kanssa ja viimein ajaneet ne +pois.</p> + +<p>Sivistyneet osat Amerikaa olivat siten 16 vuosisadan alussa yksistään +mainituilla ylätasangoilla sekä Keski-Amerikan molemmilla niemimailla. +Kolumbus ja hänen lähimmät seuraajansa tapasivat ainoastaan raakoja +luonnon-kansoja. Vasta espanjalaiset valloittajat, conqvistadorit, +tulivat yhteyteen sivistyneen Amerikan kanssa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2><a name="II" id="II"></a>II.</h2> + +<h2>Uuden maanosan nimi.</h2> + + +<p>Mitään yhteistä nimeä koko manterelleen ei ollut Perulaisilla eikä +Mexikolaisillakaan. Ja se olisikin ollut tarpeetonta, koska he eivät +mitään muuta maanosaa tunteneet. Espanjalaiset antoivat Kolumbuksen +löytämille maille nimityksen: <i>Indiat</i>, koska tämä Amerikan löytäjä +luuli viimeiseen asti että hän Atlantin poikki oli päässyt Indiaan. +<i>Kolumbus ei ensinkään tietänyt löytäneensä mitään uutta maanosaa</i>. Ja +nimitys Indiat ja <i>indiaanit</i> säilyi vielä sittenkin, kun seikka jo oli +selvinnyt, ja on oikeastaan säilynyt —hullunkurisesti kyllä — tähän +päivään saakka, vaikka vielä toinenkin suuri valtameri kuin Atlantti +eroittaa nuo maat varsinaisesta Indiasta. Itä- ja Länsi-Indiaa sittemmin +kuitenkin ruvettiin eri laskuun panemaan, mutta "indiaaneina" ovat +Amerikan alku asukkaat yhä edelleen saaneet pysyä.</p> + +<p>Pian huomattiin kuitenkin että löydetyt maat olivat aivan uutta +mannerta, <i>uutta maailmaa</i>. Tämmöisen olemassa-oloa oli jo hamassa +muinaisuudessa yksi ja toinen — meidän ajanlaskumme alussa m.m. +maantieteilijä <i>Strabo</i> — aavistanut, ja kansantarut haaveilivat syystä +tai toisesta suuria, rikkaita saarimaita kaukana lännessä. No, vuonna +1498 tekee nyt sivistyneempi mies kuin Cristoforo Colombo matkustuksen +tuonne suureen länteen, seuraavana vuonna toisen ja vihdoin vuosina +1501-1502 kolmannen, jolloin hänen retkikuntansa kulkee Etelä-Amerikan +koko itärannikon, Näistä matkoistaan kirjoittaa hän oivalliset +kertomukset, jotka julkaistaan painosta, ja lausuu samalla +vakuutuksensa, joka perustuu tutkimuksiin, että nimittäin löydetty maa +on <i>uusi maailma</i>. Tästä miehestä kerromme alempana vielä. Mutta hänen +nimensä oli <i>Amerigo Vespucci</i>, ja sivistynyt maailma, joka jo ensi +aikoina erinomaisella mieltymyksellä luki hänen hehkuvia kertomuksiaan +löydetyn maanosan ihanuudesta, on, kun onkin, antanut sille nimeksi: +<i>Ameriga</i> eli <i>Amerika</i>, — mielestämme aivan täydellä syyllä, sillä +Kolumbus tosin oli sen löytänyt, vaan ei tiennyt mitä hän löysi, kun +Amerigo Vespucci puolestaan osasi määritellä sitä todellakin uudeksi +mantereksi. Nimitykset "Länsi-India" ja "Indiaanit", joille Kolumbus on +antanut aiheen, ovat ymmärtääksemme aivan omiansa säilyttämään +Genovalaisen tieteellistä kunniaa. Nimityksen <i>Amerika</i> ehdoitti jo v. +1507 eräs Martin Waltzemüller niminen saksalainen koulunopettaja, joka +silloin julkaisi latinalaisen käännöksen Vespuccin italiankielisistä +matkakertomuksista; — ja maailma on yhtynyt ehdoitukseen, antaen +kunnian sen miehen nimelle, joka tiesi missä hän matkusti, jos kohta +Kolumbus olikin ennen häntä astunut Indiansa maalle.<a name="FNanchor_1_1" id="FNanchor_1_1"></a><a href="#Footnote_1_1" class="fnanchor">[1]</a> Että sitä paitse +muutenkin kylliksi kuuluisa Genovalainen itse teossa ei ollut ensimäinen +mies Euroopasta, joka on polkenut uuden maanosan rantoja, saamme +seuraavasta luvusta nähdä.</p> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2><a name="III" id="III"></a>III.</h2> + +<h2>Amerikan löytö Pohjan miesten kautta. Viinimaa.</h2> + + +<p>Että Cristoforo Colombo on Amerikan ensimäinen löytäjä, pysyi kauvan +järkähtämättömänä uskonkappaleena, ja niinpä opetetaan vielä tänä +päivänäkin kaikissa kouluissa. Jos pidetään silmällä löydön +käytännöllisiä tuloksia, onkin tämä oppi aivan oikea, sillä vasta tuon +mainion Genovalaisen kautta astuu Amerika varsinaiseen, pysyväiseen +yhteyteen Vanhan maailman kanssa. Mutta itse teossa oli, kuten myöhempi +tutkimus osoittaa, Amerikan manterelle astunut euroopalaisia jalkoja jo +500 vuotta ennen Kolumbusta, vaikka tämä aikaisempi "löytö" tapahtui +vielä vähemmällä tietoisuudella kuin Genovalaisen ja pian kyllä joutui +kokonaan unohduksiin, jääden alusta alkaen ainoastaan muutamain ihmisten +muistiin, ulkopuolelle "suuren mailman" tietopiiriä.</p> + +<p>Silmäys maapallon karttaan osoittaa että Islannin puuton saari on koko +joukon lähempänä Pohjois-Amerikan vieläkin osaksi tuntemattomia +maan-ääriä kuin Euroopan mannerta, ja siltä saarelta nuo ensimäiset +löytöretket tapahtuvat. Islanti oli saanut asutuksensa pää-asiallisesti +Norjasta, jonka jo muinaisuudessa levoton ja riitainen väestö oli hyvin +kärkäs pötkimään maastansa pois, kun asiat kotosalla eivät käyneet +itsekunkin nokan mukaan. 8:n sataluvun loppupuoliskolla kukisti kuningas +Harald Kaunotukka maan pikkuruhtinaat, yhdistäen Norjan "fylkit" yhdeksi +valtakunnaksi; ja erittäinkin tämä tapaus sai suuret laumat +tyytymättömiä etsimään uusia laitumia. Islannin asukkaat nyt olivat +paraasta päästä tämmöistä hurjapäistä kansaa, jotka ennemmin pitivät +asuinsijaansa puuttomalla, kolkolla saarella kuin tottelivat esivaltaa +vanhassa kauniissa kotimaassaan. Ja itsepäisyys ja hurja seikkailuhalu +seurasi heitä yhä uudessakin kodissa, josta riidassa tappiolle jäänyt +taaskin pyrki etsimään uusia asuinsijoja.</p> + +<p>Tämmöinen seikkailija-luonne oli nyt myöskin eräs Erkki Punainen (<i>Erik +Röde</i>) niminen mies, joka asuskeli Islannin länsirannikolla. Hän oli +isänsä kanssa tullut pakolaisena Norjasta Islantiin, jossa hän jonkun +ajan perästä joutui riitoihin naapuriensa kanssa ja pakoitettiin taaskin +pakenemaan tiehensä. Hän laittoi viikingi-laivansa kuntoon ja lähti +purjehtimaan pois valtameren ulapalle. Hänen toisessa isänmaassaan, +jonka hän nyt oli jättänyt etsiäkseen kolmatta, kävi siihen aikaan +tarina eräästä <i>Gunbjörn</i> nimisestä miehestä, joka kerran tuulien +ajamana oli joutunut muutamalle kalliosaarelle kaukana lännessä ja siitä +vielä kauvempana nähnyt korkean, jäävuorten ympäröimän rannikkomaan, +huolimatta käydä tätä tutkimaan. Tuon tuntemattoman maan päätti nyt Erik +Röde etsiä. Ja ainoastaan muutaman päivän purjehdittuansa saikin hän sen +näkyviin ja pääsi asettumaan sen rannalle. Maa oli <i>Grönlanti</i>, ja jos +— kuten maantieteelliset kirjailijat tekevät — tämä suuri maa, jonka +ulottuvaisuutta pohjoseen päin ei tunneta, luetaan Amerikaan, niin olisi +Erik Röde Amerikan ensimäinen löytäjä. Grönlanniksi (Vihantamaaksi) +nimitti sitä Erik itse — niin kertovat asiakirjat —sentähden, että hän +arveli ihmisten mieluummin sinne muuttavan, "jos sillä oli hyvä nimi."</p> + +<p>Ja ihmiset sinne muuttivat. Muutaman vuoden perästä — "15 vuotta ennen +Kristinuskon istuttamista Islantiin", siis v. 985 — on Grönlannin +länsi-rannikolla islantilainen siirtokunta. Brattalid'in uutistalossa +kasvaa Erikille voimakas perhe, kolme reipasta poikaa ja yksi yhtä +reipas tyttö. Vanhin poika <i>Leif</i> teki nyt kerran isältään saamallansa +laivalla matkustuksen Norjaan, jossa silloin hallitsi kuningas Olaf +Tryggveson. Tämä käännätti Leifin ja hänen seurueensa Kristinuskoon ja +antoi hänelle, koska Leif sitä ennen oli yhtynyt kuninkaan +sotilasjoukkoon, toimeksi palata takaisin Grönlantiin ja istuttaa siellä +uutta uskontoa siirtolaisten sydämiin. Leif lähti, suostuen kuninkaan +pyyntöön, uudelleen merelle, mutta kotimatka kävi kovin myrskyiseksi, ja +tuulet ajoivat hänen laivansa yhä kauvemmas länteenpäin. Monta viikkoa +lakkapäillä laineilla harhailtuansa, näkivät matkustajat edessänsä aivan +tuntemattoman maan, ohjasivat aluksensa sinne ja astuivat rannalle. +"Siellä oli" — kertovat ne aikakirjat, joihin tätä Amerikan-löytöä +perustetaan — "omakylvöisiä (itsestään kasvaneita) vehnävainioita, ja +viiniköynnöksiä kasvoi siellä."</p> + +<p>Harharetkeilijät purjehtivat nyt pohjoseen päin pitkin tämän onnellisen +maan rantoja ja pääsivät viimein Grönlantiin, jossa nuori siirtokunta +Leifin kehoituksesta kääntyi Kristin-uskoon.</p> + +<p>Maa, jonka rannalle <i>Leif Eerikinpoika</i> oli astunut, oli nyt +Pohjois-Amerikan itäinen rantamaa. Bostonin kaupungissa on tälle +miehelle pystytetty komea muistopatsas. Löytö oli tapahtunut vuonna 1001 +j.Kr.</p> + +<p>Seuraavana vuonna tuli Islannista Grönlantiin kaksi laivaa, joista +toista päällikkönä johti <i>Thorfinn Karlsefni</i>, mies, joka nyt ryhtyy +jatkamaan Leifin löytöä, mentyään naimisiin tämän sisaren kanssa. +Saadaan aikaan 140 miestä pitävä retkikunta, joka — myöskin paljon +naisia muassaan — kolmella laivalla lähtee matkalle tuohon Leifin +löytämään uuteen maahan, jonne, jos kaikki käy hyvin, aiotaan asettua +asumaankin.</p> + +<p>Tämän retkikunnan matkasta kertovat vanhat, tosin hyvin taruntapaiset +aikakirjat pää-asiassa seuraavaa:</p> + +<p>Ensimäinen maa lännessä päin, jonka Thorfinn miehineen sai näkyviin, oli +kallioinen rantakaistale, jolle retkeläiset antoivat nimeksi <i>Helluland</i> +(Paasimaa). Siitä purjehdittiin pohjatuulella, ja he saivat eteensä +maan, jossa oli suurta metsää ja paljon villiä eläimiä. Sille annettiin +nimeksi <i>Markland</i> (Metsämaa), josta taaskin purjehdittiin rantoja +pitkin etelään päin etsimään tuota varsinaista viinimaata, jonka Leif +oli löytänyt. Kerran panivat he maalle miehen ja vaimon, jotka olivat +oivallisia juoksijoita. Nämä juoksivat, laivain ollessa ankkurissa, +muutaman päivän etelään päin ja palasivat sitten sukkelasti takaisin. +Toinen toi muassaan viinitertun, toinen itsestään kasvaneen vehnätähkän. +Nyt jatkettiin merimatkaa, kunnes tultiin pitkälle vuonolle, johon +purjehdittiin sisään ja käytiin maalle. Vuono sai nimekseen +<i>Straumfjord</i>. Maa oli kaunista, vuorista mannermaata, ja siihen +asettuivat he talveksi, kärsien sen kuluessa kaikellaista puutetta. +Viimein lähti heistä kymmenen miestä Thorhall nimisen päällikön johdolla +purjehtimaan pohjoseen, etsiäksensä sitten lännempätä viinimaata, +<i>Vinlandia</i>; mutta nämä ajoi ankara länsituuli Irlantiin, jossa he +joutuivat kovan rääkkäyksen alaisiksi ja viimein kaikki orjiksi.</p> + +<p>Mutta Karlsefni enemmistön kanssa purjehti Straumfjordista pois +eteläänpäin, tuli muutaman joen suuhun ja laski siitä sisään. Astuttiin +rannalle erään järven kohdalla, jonka läpi joki juoksi, ja tavattiin +oivallinen maa. Siellä oli omakylvöisiä vehnävainioita kaikkialla +laaksoissa, mutta korkeimmilla paikoilla kasvoi viiniköynnös. Jokainen +puro oli täynnään kaloja ja metsissä vilisi syötävää riistaa. Täällä oli +hyvä olla. Muutaman viikon perästä läheni retkeläisten olopaikkaa +suuri joukko nahkaveneitä, joista seipäitä heilutettiin. Ja +seipäiden-heiluttajat olivat ruskea-ihoisia miehiä, rumat ja riettaat. +He katselivat hetken aikaa kummeksien outoja vieraita ja soutivat sitten +tiehensä. Karlsefni väkineen vietti täällä talven, jonka kuluessa ei +lunta satanut, niin että elukat, joita heillä oli muassaan Grönlannista, +saattoivat olla ulkona kaiken aikaa. Kevään puoleen tulivat nahkaveneet +uudestaan, ja nyt syntyi näiden ja retkeläisten kesken vilkas +vaihtokauppa. Alku-asukkaat saivat punaisia kankaita ja retkeläiset +hyviä nahkoja ja turkiksia. Karlsefnin karjasta valloilleen päässyt +vihainen sonni peljästytti alku-asukkaat pois. Mutta kolmen viikon +päästä tulivat he jälleen, ja nyt syntyi tappelu. "Skrälingit" (sanasta +<i>skral</i> = heikko) — niin nimittivät Karlsefnin miehet näitä ihmisiä — +"panivat pitkän tangon päähän pallonmuotoisen esineen, joka oli +lampaan-mahan suuruinen ja musta väriltään, ja lingoittivat sen +tangon-päästä ylös rannalle; ja pudotessaan maahan teki pallo kauheaa +jyryä." Karlsefni miehineen peljästyi kovin ja juoksi pakoon, asettuen +kuitenkin puolustukseen, päästyänsä muutaman kallioryhmän suojaan. +Heidän paetessaan tapahtui että Erik Röden reipas tytär Freydis, joka +kovasti nuhteli pakenevia miehiä heidän pelkuruudestaan, jäi jälkeen — +raskaan tilassa kun sattui olemaan. Juostessaan perästä tapasi hän erään +kaatuneen ja kuolleen maamiehensä paljastetun miekan. Hän otti sen, +aikoen sillä puolustaa itseänsä ahdistavia skrälingejä vastaan. Näiden +lähetessä paljasti hän rintansa ja löi siihen miekan laakealla kyljellä. +Siitä peljästyivät skrälingit, riensivät alas veneillensä ja soutivat +tiehensä. Kaksi Karlsefnin miehistä ja suuri joukko skrälingejä oli +jäänyt tappelu-tanterelle. Mutta urhokasta Freydistä (kai hän oli +Amerikan ensimäinen emansipeerattu nainen!) kiittivät Karlsefni ja hänen +joukkionsa hartahin sanoin tuosta tehokkaasta avusta.</p> + +<p>Vaikka heidän olopaikkansa oli kaikin puolin hyvä, päättivät he +kuitenkin, koska se ei luvannut mitään turvallisuutta skrälingejä +vastaan, palata takaisin kotimaahansa. Niin purjehtivat he siis jälleen +pohjoseen päin, tappoivat m.m. matkalla viisi rannalla nukkuvaa +skrälingiä ja tulivat Straumfjordiin, jossa tavattiin yltäkyllin mitä +tarvittiin. Sieltä tehtiin vielä retkiä ympäristöön ja saatiin kokea sen +seitsemän seikkailusta. Niinpä tapahtui kerran että Karlsefni miehineen +näki muutaman kimaltelevan pilkun liikkuvan avonaisella paikalla +metsässä. Tämä pilkku oli yksijalkainen ihminen. Kummitus ampui +Thorvaldin, Erik Röden pojan, sisälmyksiin nuolen, jonka saattamasta +haavasta tämä pian heitti henkensä. Yksijalka katosi meren syvyyteen. He +luulivat nähneensä Yksijalkain maan. Purjehdittiin taas pohjoseen päin. +Eripuraisuus syntyi heidän keskensä sen johdosta, että "ne, joilla ei +ollut vaimoja, yrittivät ottaa omikseen niiden, joilla oli; ja siitä +tuli kova levottomuus."</p> + +<p>Snorri, Karlsefnin poika, syntyi ensimäisenä syksynä, ja hän oli kolmen +vuoden vanha heidän lähtiessään Vinlandista. Viimein tulivat he takaisin +Grönlantiin, jossa Karlsefni vielä vietti yhden talven, purjehtiakseen +sitten takaisin Islantiin. —</p> + +<p>Niin kuuluu yleisimmissä piirteissään luotettavin tarina Viinimaan +löydöstä. Se puolestaan löydettiin eräästä vanhasta käsikirjoituksesta, +jonka 16-sataluvun keskivaiheilla muutamat isänmaalliset islantilaiset +vetivät esiin pitkällisestä piilosta, jossa se ynnä muiden +islantilaisten kirjallisten tuotteiden kanssa oli kauvan aikaa levännyt. +Käsikirjoituskokoelma, jossa se löytyy, on saanut nimekseen +<i>Hauk'in-kirja</i>, ensimäisen omistajansa, islantilaisen laamannin Hauk +Erlendinpojan, mukaan, ja itse tarinaa nimitetään siinä: <i>Thorfinn +Karlsefnin satu</i>, mutta sanotaan myöskin <i>Erik Röde'n saduksi</i>.</p> + +<p>Toinen tarina — säilytettynä <i>Flatö-kirjassa</i>, joka on saanut nimensä +sen saaren mukaan Islannin länsirannassa, jossa sitä monet sukupolvet +läpitsensä talletettiin — jakaantuu kahteen kertomukseen: <i>Pieni juttu +Erik Röde'stä</i> ja <i>Pieni juttu Grönlantilaisista</i>. Nämä pitävät +pääasiassa yhtä Haukinkirjan kertomuksen kanssa Grönlannin ensimäisestä +asuttamisesta, mutta eroavat siitä siinä kohden, ett'ei se mies, joka +ensiksi näki Viinimaan, muka ollutkaan Leif Eerikinpoika, vaan munan +<i>Bjarni Herjulfinpoika</i>, ja että tämä tapahtui jo vuonna 985. Vasta +kuusitoista vuotta myöhemmin olisi, Flatö-kirjan mukaan, Leif +Eerikinpoika tehnyt varsinaisen löytöretken Viinimaahan. Flatö-kirja +näkyy kuitenkin, kaikesta päättäen, perustuvan hämärämpään muistoon kuin +Haukinkirja, vaikka se toiselta puolen antaa tukea tälle.</p> + +<p>Kummastakin käy yhtä hyvin selville että kohta 11:n vuosisadan alussa +muutamat Islantilaiset lännessäpäin Grönlannista löysivät siihen saakka +Euroopalaisille tuntemattomia rannikkoja, että he oleskelivat siellä +vähintäinkin kolme talvea, mutta sitten "skrälingien" hyökkäysten +johdosta pakoitettiin lähtemään tiehensä. Siinäkin pitävät molemmat +kertomukset yhtä, että löytäjä nimitti näitä rannikkoja: <i>Helluland, +Markland</i> ja <i>Vinland</i>.</p> + +<p>Että nämä maat olivat Pohjois-Amerikan itärantaa, sitä ei ole käynyt +epäilläkkään. Niinikään osoitti tutkimus varsin pian että Helluland oli +Labrador-niemen koillisranta ja Markland New-Foundlandin kaakkoinen +rannikko. Näiden seutujen nykyinen maanlaatu sopii aivan täsmälleen +islantilaisiin kertomuksiin Hellulannin ja Marklannin luonnosta. Sitä +vastoin eroavat mielipiteet melkoisesti Viinimaan aseman suhteen. +Äskettäin on kuitenkin historioitsija, professori G. Storm Kristianiassa +varsin tukevilla perusteilla osoittanut että Vinland arvattavasti oli +Uuden Skotlannin kaakkoisrannalla. Siellä kasvaa viiniköynnös vielä tänä +päivänä itsestään ja vuorten notkoissa on pitkät kaistaleet villisti +kasvavaa riisiä, tarinan "omakylvöiset vehnävainiot."</p> + +<p>Islantilaisten löytöretket Amerikaan eivät vaikuttaneet mitään +pysyväistä asuttamista Euroopalaisten puolelta, vaan jäivät pian kyllä +melkein aivan unohduksiin. Leif Eerikinpojan ja hänen seurueensa löytö +ei ollut aikaan saanut mitään käytännöllistä tulosta. Lystillisyyden +tähden sopii myöskin mainita että Islannissa uskottiin siihen aikaan, +kuin tarina kirjoitettiin, että Viinimaa oli yhdessä — Afrikan kanssa, +johon luuloon antoi syytä juttu yksijalkaisesta miehestä? Keski-ajan +kansanluulojen mukaan oli, näet, Afrikassa olemassa ihmisiä, joilla muka +ei ollut muuta kuin yksi jalka.</p> + +<p>Islantilaisten Amerikan löytö siten tapahtui vielä vähemmällä +tietoisuudella kuin sen miehen, jota syystä kyllä pidetään Amerikan +varsinaisena löytäjänä, vaikkapa hän arvelikin löytämäänsä maata +Aasiaksi ja suoritti suuren työnsä viisisataa vuotta myöhemmin kuin Leif +Eerikinpoika satunnaisen retkensä.</p> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2><a name="IV" id="IV"></a>IV.</h2> + +<h2>Kolumbus.</h2> + + +<h3>1. Cristoforo Colombon nuoruus ja valmistavat puuhat.</h3> + +<p>Genovan mahtava kauppakaupunki oli 14 sataluvulla ikääskuin idän ja +lännen yhtymäpaikkana, jossa varhain saatiin tietää mitä maailmassa +merkillistä tapahtui. Sen suuressa satamassa vilisi laivoja kaikilta +ääriltä, ja sen merimiehet kulkivat kaikkia tunnettuja vesiä, +nauttien etevimpäin merentuntijain mainetta. Sieltä olivat m.m. +ne miehet lähteneet, jotka tulivat Portugalilaisten opettajiksi +merenkulku-taidossa ja loivat tästä valtakunnasta mahtavan merivallan. +Niinikään oli Genovan kaupunki mainio teollisuudestaan ja etenkin +kutomateoksistaan. Sen tukkukauppiaat olivat kustantajia suurelle +joukolle verkakankureita, jotka kodeissansa vaimoineen lapsineen +ammattiaan harjoittivat.</p> + +<p>Tämmöisessä vilkkaassa paikkakunnassa näki päivän valon ja vietti +nuoruutensa kuuluisa <i>Cristoforo Colombo</i>, Amerikan "varsinainen +löytäjä." Hänen isänsä oli verkakankuri Domenico Colombo, jonka +kangaspuut jyskyivät Quinto nimisessä kylässä puolen penikulmaa +kaupungista. Kuten muinoin seitsemän paikkakuntaa Kreikassa riiteli +tuosta kunniasta, mikä heistä olisi Homeroksen syntymäpaikka, niinpä eri +kylät ja kaupungit vielä tänä päivänä käyvät lystillistä kynäkiistaa +siitä, missä heistä Amerikan löytäjä ensin olisi avannut silmänsä. +Niinkuin ruotsalainen tohtori O.W. Alund, jonka vasikoilla tässä parasta +päästä kynnämme, annamme kunnian Quinto-kylälle, jossa siis Domenicolle +ja hänen vaimolleen Susanna Pontanarossalle vuonna 1446 taikka 1447<a name="FNanchor_2_2" id="FNanchor_2_2"></a><a href="#Footnote_2_2" class="fnanchor">[2]</a> +syntyi poika Cristoforo sekä myöhemmin Giovanni Pellegrino ja +Bartolommeo. Jo vuonna 1451 muutti perhe San Stefano nimiseen Genovan +esikaupunkiin, jossa jatkettiin kankaan-kutomista ja elettiin kuin +ennenkin. Siellä syntyi sille vielä tyttö Blanchinetta ja nuorin poika +Diego. Pojat antautuivat kaikki isän ammattiin, kuten ajan tapa vaati; +eikä heillä ollut mitään valitsemisen oikeutta. Ammattikunnan +koulumestarilta oppivat he lukemaan, kirjottamaan ja lukua laskemaan. +Mitään korkeampaa koulu-opetusta eivät pojat näy saaneen, eikä olisi +siihen ollut varaakaan. Amerikan löytäjä jäi itse teossa jokseenkin +"oppimattomaksi mieheksi", jos varsinaista koulu-opetusta silmällä +pidetään. Mutta itse Genovan kaupunki oli hänelle oivallisena kouluna +hänen vastaista elämän-työtään varten. Hallitsevista luokista levisi +tiedot maailman tapahtumista sukkelasti alempiinkin, joiden +perheen-jäseniä oli purjehtimassa ylt'ympäri maailmaa. Varsinkin +kiinnittivät sen ajan suuret löytöretket kaikkein mieltä, ja Cristoforo +Colombo kuunteli jo pienestä pitäen korvat pystyssä merimiesten juttuja, +niin hyvin totta kuin valhetta. Paljon sai hän kuulla puhuttavan "San +Brandanin salaperäisestä saaresta", "Amazonien maasta" ja "Antillasta, +jossa oli seitsemän kaupunkia", jotka oli rakentanut seitsemän piispaa, +jotka Länsi-Götien valtakunnan hävittyä Espanjassa kerran olivat +lähteneet tuohon kaukaiseen saareen, jonka sitten muutamat merenkulkijat +olivat nähneet, mutta joka myöhemmin oli käynyt mahdottomaksi löytää.</p> + +<p>Moiset ihmeelliset jutut jännittivät nuoren Cristoforon mielikuvitusta, +ja hän uskoi niitä kuin äitiänsä, uskoi vielä vastaisilla +merimatkoillaankin, jolloin hän muun muassa ajoi takaa Amazonien +(naiskansan) kuuluisaa luotoa.</p> + +<p>Mutta Colombo oli vielä kiinnitettynä kangaspuihinsa, ja San Brandanin +ja muita merkillisiä saaria haaveksi hän sukkulan lentäessä edes +takaisin loimilankain väliä. Vasta vuonna 1471 on hän omana herranaan. +Isän valta ulottui vielä siihen aikaan Italiassa pojan 25:een vuoteen +asti.</p> + +<p>Mitään varmaa Colombon vaiheista kahden vuoden aikana hänen +pääsemisestään omille jaloilleen ei tunneta. Mutta hän näkyy edistyneen +tiedoissa ja päässeen liikkumaan aatepiirissä, joka on ylempänä +tavallisen käsityöläisen. Jo poikana oli hän tehnyt pienempiä +merimatkoja Välimerellä. Nyt antautuu hän täyttä totta tälle uralle. +Mutta mitäs tavallisesta merimiehestä! Cristoforo tahtoo pyrkiä +korkeammalle. Hän mietiskelee löytöretkiä, ja portugalilaisten +retkeilijäin maine, joka tähän aikaan lentää ympäri maailmaa, kutkuttaa +hänen halujansa. Portugalilaiset pyrkivät silloin pääsemään meritse +rikkaasen Indiaan, mutta he yrittivät sinne kiertämällä Afrikaa. Colombo +sitä vastoin aikoo päästä tuonne höysteitten ja mausteitten maahan +purjehtimalla suoraan länteenpäin, — sillä maa on pyöreä kuin pallo. +Mutta mistä oli tietämätön Colombo saanut tämän opin päähänsä? Siihen +aikaan oli vielä yhteisen kansan yleinen luulo että maa vesineen +päivineen on ääretön lakeus. Kuitenkin opettivat, perustuen ennen meidän +ajanlaskuamme eläneisin kreikkalaisiin ajattelijoihin ja vanhoihin +maantieteilijöihin, muutamat yliopiston-opettajat jo silloinkin että maa +oli pyöreä kuin pallo; ja korkeamman sivistyksen saaneet merenkulkijat +olivat tutustuneet tähän oppiin. Karttojen-piirustajatkin jo käyttivät +sitä. Genovassa eleskeli tämmöinen kartanpiirustaja, nimeltä Gracioso +Benincasa; ja luultavaa on että Cristoforo ja Bartolemmeo Colombo hänen +luonaan oppivat piirustamaan karttoja. Muutaman vuoden perästä ainakin +tapaamme heidät Portugalissa, jossa he elättävät itseään +kartan-piirustuksella.</p> + +<p>Täällä, Portugalissa Lisboan kaupungissa, jonne hän oli tullut 27 tai 28 +vuoden ijällä ollessaan, mietiskeli Cristoforo ahkerasti aatettaan: +päästä Indiaan purjehtimalla länteenpäin. Erään tuntemansa kauppiaan +välityksellä sai hän maamiehensä, kuuluisan tähtien-tutkijan <i>Paolo +Toscanellin</i> Firenzessä, joka oli aikansa etevin maantuntija, antamaan +hänelle neuvoja. Toscanellia oli samassa asiassa jo sitä ennen +neuvotellut Portugalin kuningas Alfonso viides, jolle kuuluisa tiedemies +olikin lähettänyt vastaukseksi kirjeen ja kartan. Kopion näistä sai nyt +Colombokin, ja ne vahvistivat hänen omia aatteitaan. Kirjeessään väittää +Toscanellikin kiven kovaan että "mausteitten maahan" päästään kaikkein +pikemmin, jos purjehditaan suoraan länteenpäin. Ja hänen kartassaan on +purjehdittava väli tunnetuine ja tuntemattomine saarineen sekä Indian +rannikkomaat kuvattuna.</p> + +<p>Portugalilaiset olivat siihen aikaan löytäneet Guinea-rannikon Afrikassa +sekä kaukana Atlantin meressä sijaitsevat Azorien saaret; ja näistä sekä +Madeirasta tehtiin mainitun kuningas Alfonson suosituksella länteenpäin +löytöretkiä, joiden tarkoituksena oli tutustuminen San Brandanin ja +muihin hämäräperäisiin saariin. Mutta retkeilijät olivat palanneet +takaisin mitään uutta löytämättä. Heidän matkansa oli vain maksanut +joltisestikin rahaa. Kun sentähden Colombo esitti asiansa Alfonso +kuninkaalle, sai hän kieltävän vastauksen. Kuningas ei tahtonut +kustantaa niin epäluotettavia yrityksiä. Sitä paitse oli rohkealla +Genovalaisella nyt jo joteskin suuret vaatimukset. Hän pyysi, +näet, itselleen ja jälkeläisilleen perinnöllisen oikeuden +käskynhaltian-virkaan kaikissa maissa, jotka löydettäisiin, sekä +määrätyn osan kaikista tuloista, jotka niistä tulisi lähtemään. +Kuitenkin pani samaan aikaan kuningas Alfonso, joka Portugalin +historiassa on saanut kunnianimen Africanus, toimeen retkikuntia +toiselle puolelle Kongo jokea, poikki Punaisen Meren ja viimein Hyvän +Toivon niemelle saakka. Mutta kaikki nämä perustuivat mahdollisuuteen, +jolle kokemus antoi tukea. Nuoren Colombon yritys sitä vastoin näytti +kovin epävarmalta, niinkuin se itse teossa olikin, sillä höystörikkaasen +Indiaan ei herkkäverinen Genovalainen koskaan päässyt.</p> + +<p>Colombo näkyy nyt joksikin aikaa luopuneen aikeistaan. Jokapäiväisen +leivän murhe on ainoana mielen-kiinnittäjänä, ja hän saa ahkerasti +piirrellä karttojaan, voidakseen elättää itseään ja perhettänsä. Hän on, +näet, tähän aikaan (1475 tai 1476) mennyt naimisiin Filipa Moniz'in, +erään köyhän tytön, kanssa.</p> + +<p>Portugalissa oleskeli Colombo kymmenen vuotta, tehden aika ajoin +merimatkoja, m.m. yhden Guinea-rannikolle saakka. Päättäen muutamasta +hänen kirjeestään, josta ei kuitenkaan varmaan tiedetä onko se lähtenyt +hänen omasta kädestään, oli hän v. 1477 tehnyt merimatkan Islantiin, ja +jotkut hänen historioitsijansa arvelevat että hän tällä saarella muka +sai jotain vihiä vanhoista matkoista Viinimaahan. Mutta siihen aikaan +oli siellä tuo vanha tarina jäänyt jo kokonaan unohduksiin, ja kenpä +olisi hänelle noista matkoista jutellut? Itse hän ei — jos sanottu +kirje onkin oikea — niistä mitään mainitse.</p> + +<p>Mutta hänen veljensä Bartolommeo oli (1486-1487) muassa Diaz'in +mainiolla matkalla Hyvän Toivon niemelle. Ja palattuaan sieltä rupesi +tämä veli, joka oli Cristoforoa etevämpi tiedoissa, kehoittelemaan tätä +uusiin ponnistuksiin kerran tuumattua Indian-matkaa varten, todistaen +hänkin päivän selväksi että purjehtimalla länteenpäin täytyy päästä +Indiaan. Herkkäverinen Cristoforo nyt uudestaan ryhtyy puuhiin. +Portugalin hallitukselta ei ollut mitään toivomista, mutta, miten +lieneekin ollut, Colombon onnistui päästä Espanjan kuningasparin, +Ferdinandin ja Isabellan, puheille. Juuri tähän aikaan valmistivat nämä +kuitenkin sitä sotaa Granadan mohrilaista valtaa vastaan, joka oli +tekevä lopun muhametilaisten vanhasta herruudesta Espanjassa; ja maan +hallituksella, joka ei muutenkaan vielä tähän asti ollut osoittanut +mitään mieltymystä löytöretkiin, oli muuta ajattelemista kuin +tuntemattoman muukalaisen tuumia läntisestä meritiestä Indiaan. +Ferdinand ja Isabella tosin hyväntahtoisesti kuuntelivat rohkeamielisen +Genovalaisen esityksiä, vaan eivät antaneet mitään suoranaista +vastausta.</p> + +<p>Colombo tarttui nyt kuin takiainen hoviin, seuraten sitä paikasta +paikkaan. Salamancassa kyselivät hallitsijat sikäläisen mainion +yliopiston opettajilta sekä kirkon oppineimmilta miehiltä neuvoa +Colombon asiassa, mutta saivat yksimielisesti epäävän vastauksen. +Colombolle luvattiin kuitenkin että hänen hankettaan pidettäisiin +muistissa, ja niinikään annettiin hänelle, "kustannusten korvaamiseksi", +lahjapalkinto, joka neljässä eri kerrassa suoritettiin valtiokassasta +Sevillassa Cristoforo "Colomolle".<a name="FNanchor_3_3" id="FNanchor_3_3"></a><a href="#Footnote_3_3" class="fnanchor">[3]</a></p> + +<p>Yhä seurasi nyt Colombo hovia kaupungista kaupunkiin. 1487 on hän tullut +Malagan piiritykseen. Mutta kelläkään ei ole aikaa häntä nyt kuunnella. +Seuraavana talvena on hän Cordovassa ja joutuu siellä m.m. Beatriz +Enriquez nimisen naisen kanssa lemmenpeliin, jonka seurauksena on hänen +nuorin poikansa, Herman Colon. 1488 palasi Cristoforo Portugaliin, jossa +hänen laillinen vaimonsa täll'aikaa oli kuollut, ja korjasi sieltä +ainoan elossa olevan, tämän kanssa synnyttämänsä lapsen, Diego Colon'in.</p> + +<p>Veljensä Bartolommeon kautta on Colombo sill'aikaa tarjonnut esityksensä +myöskin Englannille, mutta turhaan. Itse on hän juuri lähtemäisillään +Ranskaan samassa tarkoituksessa, kun — hänen kiertäessään Andalusian +maakyliä, pieniä painettuja kirjasia elatuksekseen myyskennellen, koska +Espanjan hallituksella ei enää ole varaa häntä elättää — hänen +suojelijakseen tulee nuori Medinan herttua, Luis de Cerda, jonka +vieraana Colombo nyt viettää kaksi onnellista vuotta. Tämä herttua niin +mieltyi Colombon aatteisin, että hän omalla kustannuksellaan toimitti +vieraalleen kolme pientä laivaa. Nämä eivät kuitenkaan saaneet lähteä +matkalle ilman hallitsijan lupaa. Ja korkea kruunu arveli ett'ei niin +suurenmoinen yritys sopisi yksityiselle, vaan oli se muka kruunun +itsensä toimitettava. Colombo sai siis käskyn tulemaan Granadan +edustalla olevaan hoviin. Hän lähti ja saapui hoviin, joka oleskeli +tilapäisesti syntyneessä Santa Fé nimisessä leirikaupungissa. Mutta +nytkään ei joudeta häntä kuulla. Taluttaen pientä poikaansa Diegoa +kädestä lähtee Colombo tiehensä Santa Fé'stä, jossa väen-tungoksen +tähden on vaikea saada ruokaa ja yösijaa. Hän päättää etsiä muutaman +lankomiehensä, joka asun Huelva nimisessä satama-kaupungissa +Andalusiassa. Ja hän astuu jalkaisin, raskahin mielin tietänsä. +Nälissään ja väsyneinä tulevat matkamiehet myöhään eräänä iltana <i>Palos</i> +kaupunkiin, joka on kappaleen matkaa Huelvasta, myöskin meren rannalla. +Yösijan ja rahan puutteessa kolkuttaa Colombo muutaman luostarin +portille, sillä luostarit ovat siihen aikaan turvattomien tavallinen +suojapaikka. Se on <i>La Rabida</i> niminen Franciskanien veljeskunnan +luostari. Colombo pääsee sisään ja joutuu pian esimunkin, priorin, +pakinoille. Nautittuaan pienen poikansa kanssa runsaan aterian, kertoo +Colombo hyvänsävyiselle vanhalle herralle asioistaan, matkastaan +Granadaan ja niin edespäin.</p> + +<p>Ja Cristoforo Colombolla oli mainio "supliiki." Sen ohessa uskoi hän +joka sanan katoliskirkon katkismuksessa. Vanha priori lämpeni +mierolaisen hehkuvista puheista, mutta koska hän ei oikein ymmärtänyt +Colombon esitelmää tämän matoisen maan muodosta, meri-asioista ja muista +seikoista, jotka olivat yhteydessä tuon ai'otun matkan kanssa, lähetti +hän noutamaan kaupungin lääkäriä, joka myöskin oli tunnettu +"astroloogi", tahtien-ennustaja. Ja nyt päätettiin yksissä neuvoin että +kuningattarelle oli annettava tarkemmat tiedot Colombon hankkeista. +Priori, jonka nimi oli <i>Juan Perez</i> ja joka oli ollut Isabellan +rippi-isä, kirjoitti jo seuravana päivänä tälle kirjeen, joka heti +pantiin menemään Santa Fé'n leiriin. Neljäntoista päivän perästä tuli, +kun tulikin, vastaus, jossa kuningatar pyysi prioria heti saapumaan +hänen luoksensa. Juan Perez istui muulin selkään ja ratsasti +leirikaupunkiin, puhutteli Isabellaa, kuvaili hänelle kaikki ne edut, +mitkä pyhälle uskolle semmoisesta yrityksestä lähtisi, ja huomautti +häntä kristillisen ruhtinattaren velvollisuudesta pitää huolta siitä, +että noiden kaukaisten rannikkojen pakanalliset asujamet tulisivat +käännetyiksi oikeaan ja ainoaan autuuttavaan uskoon. Ja tämä naula veti. +Priorille vakuutettiin että Colombon asia otettaisiin huolellisesti +punnittavaksi, Genovalainen sai käskyn palata tuota pikaa Santa Fé'hen +sekä 2,000 dukaatia asustamistaan varten.</p> + +<p>Tämä oli päättävä vaihe Colombon elämässä, ja aina muisti hän +kiitollisuudella Juan Perez vanhuksen tehokasta apua, käyttäen usein +pukimenaankin Franciskanien munkkikunnan kaapua ja pääpussia.</p> + +<p>Jättäen Diegonsa munkkien luokse luostariin, lähti Colombo takaisin +Santa Fé'n leirikaupunkiin. Kuningatar Isabella kutsui nyt kokoon joukon +oppineita miehiä neuvottelemaan asiasta. Näiden joukossa oli myöskin +prinsessojen opettaja, Italialainen Alessandro Geraldini, jolta meillä +on kertomus tästä merkillisestä kokouksesta. Mielipiteet menivät ens' +alussa kovasti hajalleen. Suurin osa espanjalaisia pääpappeja piti +Colombon yritystä kauheana jumalattomuutena. Tuo väite maan +pallomuodosta oli muka ristiriidassa Jumalan sanan kanssa ja sitä paitse +suora hulluus. Jos maa on pyöreä kuin pallo — arvelivat nämä muuten +niin oppineet herrat — silloinhan täytyy niissä maissa, jotka ovat +vastapäätä meitä, ihmisten seisoa päälaellaan ja jalat ilmassa, puiden +täytyy kasvaa latva alaspäin ja juuret ylöspäin, ja jos jonkun laivan +onnistuisikin päästä äärimmäiseen Indiaan, niin se ei koskaan pääsisi +sieltä takaisin, koska tosin kyllä kävisi purjehtiminen maan pyöremää +alas, mutta ei sinä ilmoisna ikinä sitä ylöspäin. — Geraldini kuiskasi +silloin puheenjohtajalle korvaan että hurskaat kirkko-isät, joihin +pappismiehet perustivat epäilyksensä, varmaankin olivat hyvin +perehtyneitä jumaluusoppiin, mutta kehnoja maantieteilijöitä, koska +Portugalilaiset nyt olivat tunkeuneet semmoiselle paikalle maan toisella +puoliskolla, josta ei enää näe pohjantähteä, ja löytäneet toisen tähden +vastakkaisella maan-navalla, jopa huomanneet kaikki maat kuumassa +vyöhykkeessä asutuiksikin.</p> + +<p>Ja miten lienee ollutkaan, kokouksen enemmistö myöntyi viimein ja antoi +puoltosanansa Colombolle. Tammikuun 2 p:nä 1492 oli Granada kukistunut, +Castilian ja Aragonian liput liehuivat Alhambran ikivanhan ihmelinnan +tornihuipusta, ja Granadan viimeinen mohrilainen kuningas suuteli +Isabellan ja Ferdinandin käsiä. Ilo oli korkeimmillaan, ja Cristoforo +Colombo sai vihdoin viimeinkin majesteettien suosituksen suurelle +retkellensä.</p> + +<h3>2. Colombon ensimäinen matka.</h3> + +<p>Lähimmät kuukaudet menivät nyt Granadan maakunnan olojen järjestämiseen, +mutta huhtikuun 17 p:nä nimitettiin Colombo perinnölliseksi amiraaliksi +ja käskynhaltiaksi kaikissa maissa, jotka hän ehkä löytäisi. Sen ohessa +hän saisi 8:n osan kaikista tuloista, jotka uusista voittomaista tulisi +lähtemään, ja 10:n osan löydettävästä kullasta ja muista kalleuksista. +Sitä vastoin tuli hänen suorittaa 8:s osa matkan kustannuksista. — +Vanha tarina kertoo että kuningatar Isabella oli myynyt jalokivensä, +saadakseen kokoon ne 1,140,000 maravedia, jotka Castilian kruunu pani +matkakustannuksiin. Mistä Colombo sai rahoja osuutensa suorittamiseen, +ei tiedetä.</p> + +<p>Huhtikuun 30 p:nä nyt annettiin käsky kolmen laivan valmistamiseen +Palos-satamassa, joka sijaitsee muutamassa Atlantin muodostamassa +pienessä lahdessa ja johon jo siihen aikaan ainoastaan pienemmät laivat +pääsivät, semmoiset, joita käytettiin rannikkokulkua ja Välimeren +matkoja varten. Niitä sanottiin <i>karavelleiksi</i>, ja ne olivat joko +kokokantiset taikka varustetut kannella ainoastaan kummastakin päästä, +mutta avonaiset keskeltä. Ne laivat, jotka Colombo nyt sai +käytettäväkseen, olivat nimeltään <i>Marigalanta, La Pinta</i> ja <i>La Nina</i>, +joista Marigalanta oli kokokansinen, toiset kaksi ainoastaan +puolikantisia. Laivankuljettajina Pintalla ja Ninalla oli kaksi veljestä +Pinzon ja perimiehenä Marigalantalla niinikään kolmas veli Pinzon. +Miehistö oli sekalaista seurakuntaa, sekä hyviä, kokeneita merimiehiä, +kuten mainitut Pinzon veljeksetkin, että m.m. joukko pahantekijöitä, +jotka paremman puutteessa otettiin vankiloista.</p> + +<p>Elokuun 3 p:nä 1492 nosti viimeinkin pieni laivasto ankkurinsa ja lähti +purjehtimaan. Kanarian saarilla viivyttiin kuitenkin kokonainen kuukausi +viimeisten valmistusten suorittamista ja muutamia korjauksia varten. +Vasta syyskuun 8 p:nä laskettiin Teneriffan ohitse ulos valtameren +aukealle ulapalle.</p> + +<p>Ja meren selvällä selällä keikkuvat nyt nuo kolme pientä alusta, ohjaten +kulkunsa länteenpäin, yhä vain länteenpäin. Syyskuun 16 p:nä tulevat ne +paksuun meriruohostoon, sargossa-mereen, joka vaikuttaa vaihetusta +tuossa ikuisessa yksitoikkoisuudessa ja jota muutamat merimiehet jo, +kaukaa katsoen, ovat arvelleet maaksi. Mutta "uiskentelevat +ruoholautat", kuten Colombo niitä nimittää, lakkaavat, ja taas kynnetään +ääretöntä vesilakeutta. Tämä ikävystyttävä, ijankaikkinen +yksitoikkoisuus alkaa vaikuttaa masentavasti miehistön mieleen, ja +vanhimmatkin merikarhut rupeevat pudistelemaan päätänsä, kun viikko +toisensa perästä kuluu ilman mitään muutosta. Pitäisi kai tuon +houreellisen amiraalin jo huomata että valtameren pinta on päätön, että +sitä kestää "maailman loppuun" asti, jota ei ole olemassa. Veljekset +Pinzonkin, jotka ovat kokeneimpia merimiehiä, aavistavat pahaa. Mutta +Cristoforo Colombo yksinään seisoo tyvenenä, rohkeana, järkähtämättömänä +Marigalantan keulassa, tähystellen taivaan-reunaa, valmiina tervehtimään +ikivanhan Indian rikkaita rantoja. Mutta näitä ei näy, ei näy. Miehistö +rupee nurisemaan, ja jo pyydetään että amiraali kääntäisi kokat takaisin +itäänpäin.</p> + +<p>Mitään varsinaista kapinaa ei kuitenkaan, kaikesta päättäen, syntynyt, +vaikka kulkupuheet sittemmin tiesivät yhtä ja toista semmoisesta kertoa, +muun muassa että miehistö jo olisi uhannut viskata Colombon mereen, +ell'ei hän kääntyisi kotiapäin. Tästä on hän vain lyhyesti merkinnyt +päiväkirjaansa: "Väki ei enää sano kestävänsä ja valittaa matkan +pituutta; mutta minä koen parastani elähyttääkseni heidän rohkeuttaan ja +virittääkseni heissä uutta toivoa."</p> + +<p>Tämä muistiin-pano on siltä ajalta, jolloin arvattavasti nurina oli +kovimmillaan. Samaan aikaan rupesi kuitenkin jo näkymään enteitä +läheisestä maasta: tuoretta ruohoa, samaa lajia kuin ainoastaan jokien +rannoilla kasvaa, uiskenteli veden-pinnalla; vihreävärinen kalalaji, +jota tavataan ainoastaan karien luona, saatiin näkyviin, +orjantappura-pensas, jossa oli tuoreita marjoja, ajelehti ohitse, ja +merimiehet onkivat vedestä milloin ruokoputken, milloin pienen +lautapalasen, milloin taidokkaasti veistetyn sauvan. Silloin väistyi +viimeinkin synkkä mieli-ala meriväen rinnasta, ja 11 p:nä lokakuuta +nähtiin taivaan rannalla tuota "tärähtelevää valostusta", jonka sanotaan +merkitsevän asutun maan läheisyyttä. Sitä kohden kuljetaan, ja laivaväki +odottelee "pamppailevalla sydämellä." Ilta tulee, pilvinen lokakuun +ilta. Kello on 10. Amiraali on vielä kannella, ja hänen silmänsä kokee +tunkea paksun pimeyden läpi. Silloin näkee hän yht'äkkiä valoloisteen, +joka hetkisen aikaa liikkuu ylös alas ja sitten katoo. Hän tietää nyt +varmaan että maata on lähellä; ja klo 2 aamulla lokakuun 12 p:nä — +eräänä perjantaina — paukahtaa La Pintasta ennakolta sovittu laukaus, +joka merkitsee että maata on näkyvissä. Merimies <i>Juan Rodriguez +Bermejo</i> on La Pintan mastohäkistä, juuri kun kuu pisti esiin pilvistä, +nähnyt valkoisen, hiekkaisen niemen pistävän ulos mereen, ja hänen +hieman ylöspäin siitä silmäillessään huomannut maata sen takana. Se oli +Amerikan ranta, jonka hän — ensimäisenä kaikista Etelä-Euroopan +asukkaista — oli nähnyt. Itse luuli hän, kuten Colombokin, että se oli +Indian. Kuningatar Isabella oli määrännyt 10,000 maravedin vuotuisen +eläkkeen sille, joka ensiksi näkisi maata. Bermejo tämän johdosta +ilmoitti oikeutensa, mutta — Colombo piti, kun pitikin, itse rahat, +väittäen että hän muka jo edellisenä iltana, tuon liikkuvan valoloisteen +huomatessaan, oli ensiksi nähnyt maata. Tämä seikka oli niitä, jotka +vaikuttivat että merimiehet eivät suuresti pitäneet Genovalaisesta.</p> + +<p>Päivän valjetessa nähtiin matala, vihreä maa ylenevän aalloista. Sitten +selveni tulokkaiden silmiin komea metsä, ja metsästä juoksi alastomia +ihmisiä rantaan. Ankkurit laskettiin. Colombo astui, puettuna loistavaan +pukuun, veneesen ja soudatti maalle, pitäen kädessään Castilian ja +Leonin kuningaskuntien lippua. Häntä seurasivat toisissa veneissä Pintan +ja Ninan katteinit. Vieraiden hypätessä rannalle, juoksivat maan +asukkaat peloissansa pakoon, mutta palasivat pian takaisin, ja nyt alkoi +vilkas vaihtokauppa. Asukkaat toivat hedelmiä ja maissia, josta saivat +lasihelmiä, neuloja, pieniä kulkusia ja muita arvottomia leluja, hyppien +iloisina kuin lapset tavattomista tulijaisistaan. Vieraita arvelivat he +korkeimmiksi olennoiksi ja osoittivat, erittäinkin Colombolle, melkein +jumalallista kunniaa. Viitoten ja merkiten tultiin jotakuinkin toimeen, +ja siten sai Colombo tietää että heidän maansa oli saari, jota he +nimittivät <i>Maguayana</i> (Guanahani), mutta Colombo antoi sille, — hän +luuli sen sijatsevan Indian rannikon edustalla, — nimeksi <i>San +Salvador</i> (Pelastaja). Se oli kaunis, hedelmällinen maa ja asujamet +erittäin lempeäluontoista, hyvänsävyistä, siivoa kansaa. Vyötäisillä oli +heillä verho, mutta muuten ei peittänyt kaunista, solakkaa ruumista +mikään vaatetus. Tämä saari oli Bahama-saariston pitkää ryhmää, joka +ulottuu Floridasta pohjassa Haitiin etelässä, mutta mikä näistä 28 +saaresta Guanahani oli, siitä ei koskaan ole päästy selville. Saarilla +on nyt ihan toiset, englannin-kieliset nimet, ja niiden maanluonto on +surkean metsähävityksen kautta niin muuttunut entisestä, että niitä on +mahdoton tuntea. Mitään liriseviä lähteitä ja sisäjärviä, joista Colombo +puhuu, ei enää ole olemassa — kiitos euroopalaisen sivistyksen +kehitykselle!</p> + +<p>Mitään kultaa ei tältä saarelta saatu. Naiset käyttivät kuitenkin +koristuksena pieniä kultapalasia nenänjuuressa, ja kun kysyttiin missä +tuota keltaista metallia olisi saatavana, viittasivat asukkaat etelään.</p> + +<p>Koko retki tarkoitti etupäässä kultaa, ja nuo pienet kultalevyt +Guanahani-naisten nenänjuuressa kiihoittivat kovasti Colombon ja hänen +seuralaistensa himoa. Viikon päivät saarella viivyttyänsä, nosti +laivasto jälleen ankkurinsa ja ohjasi kulkunsa länsi-etelään, purjehtien +useiden pienempien saarien sivutse ja käyden monessa maallakin. Kaikki +olivat ne kauniita kuin pienet paratiisit ja vieraat ihan +ihastuksissaan. Lokakuun 27 p:nä saavutaan viimein suurelle <i>Cuban</i> +saarelle. Laivat lasketaan ankkuriin komeaan Nepe-lahteen. Colombo on +kovasti mielissään maan erinomaisesta kauneudesta, oivallisista +satamista ja valtavista joista, jotka täällä hänen silmäänsä kohtaavat. +Hän jo todellakin luulee saapuneensa tarujen ylistämään Zipangoon Aasian +itärannalla ja lähettää kaksi miestä, joista toinen ymmärtää +hebrean-kieltä, viemään katolisten majesteetien tervehdyskirjettä maan +kuninkaalle, joka tarinan mukaan asuu "kultakattoisessa palatsissa"; +mutta miehet tietysti pian palaavat takaisin tyhjin toimin. Tuo +kultainen kuningas oli alaston "kaziki", heimopäällikkö, yhtä +alastomassa villilaumassa. Kultaa ei Cuban saareltakaan saatu muuta kuin +hyvin vähäsen, mutta sen sijaan tavattiin viljeltyjä vainioita, joissa +kasvoi Espanjan pippuria ja yam-juuria sekä vielä toinenkin kasvi, josta +kerran oli koko sivistyneellekin maailmalle tuleva merkillinen nautinto. +Tuon kasvin kuivia, kierteelle käärittyjä lehtiä tämän saaren villit +pitivät suussaan, sytyttivät toisesta päästä palamaan ja puhalsivat +sitten kurkustaan ja sieramista paksuja savupilviä. Näitä lehtikääryjä +nimittivät villit: <i>tabak</i>, ja sen nimen on tämä "indiaanien" keksimä +nautintoaine saanut pitää tähän päivään saakka. Me hartaat +tupakoitsijat, kiittäkäämme heitä kaikki tästä oivallisesta keksinnöstä. +Mitä olisi maailma ilman sitä!</p> + +<p>Muutaman päivän perästä lähti amiraali taas merelle, kulkien tällä +kertaa itäänpäin pitkin rannikkoa, jota tutkittiin. Yöllä vasten +marraskuun 21 päivää hiipi Alonzo Pinzon Pinta-laivoineen tiehensä ja +oli aamulla kadoksissa. Hän, näet, lähti tekemään löytöjä omin päinsä ja +saavuttamaan kultaa ja kunniaa ilman Colombotta. Pian löysikin hän <i>San +Domingon</i>, jolle nyt ensiksi annettiin nimi Hispaniola (Pieni Espanja). +Kultaa löysi Pinzon kuitenkin tältä saarelta niinikään varsin vähän<a name="FNanchor_4_4" id="FNanchor_4_4"></a><a href="#Footnote_4_4" class="fnanchor">[4]</a> +ja lähti sentähden muutaman viikon mentyä jälleen merelle.</p> + +<p>Joulukuun 5 p:nä tuli Colombokin Hispaniolaan, "Länsi-Indian Eeteniin." +Asujamet täälläkin olivat rauhallisia ihmisiä, joita — luvultaan noin +300,000 henkeä — heimopäälliköt eli kazikit hallitsi. Kovasti he +ihmettelivät vieraita; ja samat kohtaukset kuin Guanahanissa ja muilla +saarilla uusittiin. Joulu-aattona tapahtui Colombolle täällä suuri +onnettomuus. Marigalanta joutui kovassa myrskyssä karille ja +perinpohjaiseen haaksirikkoon. Nyt ei ollut muu neuvona kuin muuttaa +Ninaan, jonka maston nokkaan siis Colombo nosti lippunsa. Mutta kun +tähän laivaan ei mahdu niin paljon väkeä, päättää Colombo jättää osan +väestään saarelle ja itse purjehtia takaisin Euroopaan. <i>Haiti</i>-niemelle +perustetaan pieni linnoitus, jolle annetaan nimeksi <i>Navidad</i> ja +miehistöksi 40 sielua kolmen upseerin johdolla. He saavat aseita, +ampuma- ja ruokavaroja sekä käskyn odottaa amiraalinsa takaisin-tuloa, +mutta samassa myöskin osviittoja varsinaisen siirtokunnan muodostamiseen +ja — kullan kokoilemiseen.</p> + +<p>Colombo nyt lähti purjehtimaan takaisin Espanjaan, annettuaan sitä ennen +villeille pienet läksiäispidot, joissa näitä m.m. säikähytettiin pyssyn +ja kanoonan paukauksilla. Se opettaisi heitä pitämään merentakaisia +vieraita kunniassa. No, mutta Colombo on nyt kotimatkalla, ja tammikuun +10 p:nä tullaan yhteen karkuteillä olleen Pintan kanssa. Karkuretken +johdosta syntyneet riidat sovitaan pois ja purjehditaan sitten yhdessä +pari viikkoa. Mutta kun Colombo matkalla tekee pienen poikkeuksen +kurssistaan, etsiäksensä Amazonien satusaarta, jättää hänet taasen +Pinzon oman onnensa nojaan ja purjehtii toisaalle.</p> + +<p>Colombo ei kuitenkaan — kummallista kyllä! — löytänyt tuota +ihmeellisiä maata, missä ainoastaan naiset hallitsevat ja vallitsevat, +ja hän siis käänsi kokkansa Euroopaan. Tuuli tuuditteli hänen pientä +purttansa varsin sievästi eteenpäin, kunnes Azorien saaret tulivat +näkyviin. Mutta silloin nousi, helmikuun 12 p:nä, ankara myrsky, ja tuo +heikko hernepalko oli hautansa partaalla. Colombo, joka ei luullut +pälkäästä pääsevänsä, tahtoi kuitenkin että hänen tärkeä löytönsä tulisi +maailman tiedoksi ja kirjoitti pergamentille lyhyen kertomuksen +matkastaan, kääri sen vahakankaan sisään, piirsi osoitteen Espanjan +kuninkaalle ja kuningattarelle, sulki sitten kääryn pieneen tynnyriin ja +viskasi tämän mereen. Sitä ei sitten koskaan löydetty — eikä +tarvittukaan; sillä Nina laiva pelastui, kun pelastuikin, hirmumyrskyn +vallasta ja saapui helmikuun 18 p:nä Santa Marian satamaan Azorien +saarilla. Siellä viivyttiin kymmenen päivää, mutta maaliskuun 4 p:nä +laskee alus ankkuriin Tajo-joen suussa.</p> + +<p>Täältä kirjoitti Colombo kirjeen Portugalin kuninkaalle, joka heti +kutsutti hänet Valparaisoon ja piti siellä hyvin hyvänä, kuunnellen +hartaasti tavatonta matkakertomusta. Mutta pian lähtee Colombo taas +purjehtimaan ja on maaliskuun 15 p:nä 1493 jälleen eheänä +Palos-satamassa, samassa paikassa, josta retkikunta 7 kuukautta ja 12 +päivää sitten lähti oudolle matkalleen. Samana päivänä saapui Pintakin +satamaan. Pinzon oli kieltämättä paljon vaikuttanut Uuden Maailman +löytöön. Ninan kuljettaja kuitenkin kotiin palattuansa pian kuoli. Hänen +poikansa sekä hänen veljensä pojat koroitti sittemmin Kaarle viides +aatelissäätyyn, koska isät olivat Espanjalle suuret hyvät-työt tehneet.</p> + +<p>Palos-satamasta jo lähetti Colombo niinikään kirjeen Espanjan +majesteeteille, jotka silloin oleskelivat Barcelonassa, sekä täydellisen +kertomuksen matkastaan. Tämä kertomus painettiin heti Barcelonassa, +johon kirjapaino vasta oli perustettu. Ja muutaman viikon perästä oli se +käännettynä latinan-kielelle. Tätä käännöstä ilmestyi toinen toisensa +perästä 4 painosta, ja vielä samana vuonna otettiin siitä jälkipainoksia +melkein kaikissa Euroopan suuremmissa kaupungeissa. Sillä tavoin sai tuo +vähää ennen keksitty kirjan-painamisen taito aavistamattomalla +nopeudella levittää tietoa siitä suuresta maailmantapauksesta, joka ynnä +sen itsensä kanssa oli alkava uuden, entistä valoisamman ajanjakson +ihmiskunnan historiassa.</p> + +<p>Colombo itse lähti, oltuaan pari viikkoa tervehtimässä vanhoja ystäviään +La Rabida luostarissa, Barcelonaan, ja matkalla sinne häntä kohdeltiin +kuin ruhtinasta. Niinikään tervehtivät häntä majesteetit erinomaisella +kunnioituksella, ja kaikki hänen arvonimensä ja etunsa vahvistettiin. +Uusi retkikunta päätettiin välimmiten panna toimeen, ja joukko hovi- ja +aatelismiehiä pyysi saadakseen seurata Colomboa uudella retkellä — +kultamaihin, sillä kulta se kovasti ritaria kutkutti.</p> + + +<h3>3. Colombon toinen matka.</h3> + +<p>Syyskuun keskipaikoilla olikin jo uusi laivasto kokoontuneena Cadizin +satamassa. Siinä oli koko 17 laivaa, joista kuitenkin ainoastaan 4 à 5 +suurempaa. Päälaiva oli <i>Nina</i> nimeltään (toinen kuin ensimäiseltä +retkeltä tunnettu). Retkikunnassa oli yhteensä 1,100 miestä, niiden +joukossa 20 ratsumiestä ja 12 munkkia, joiden viimeiksi mainittujen tuli +kääntää "indiaaneja" kristinuskoon. Upseereissa oli muutamat herrat, +jotka sittemmin saavuttivat erityisen maineen löytöretkien historiassa: +Alonzo de Hojeda ja hänen aseveljensä Gines de Corbalon, Floridan +löytäjä Juan Ponce de Leon ja Hispaniolan vastainen kuvernööri Diego +Velasguez. Retkeläisten joukossa oli myöskin Colombon veli <i>Diego</i>. +Bartolommeo, joka tähän aikaan oleskeli Ranskan hovissa, ei ennättänyt +Cadiziin ennen retkikunnan lähtöä.</p> + +<p>Ja syyskuun 25 p:nä 1493 tämä retkikunta lähti, pitäen hieman etelämpää +suuntaa kuin viime kerralla. 20 päivän purjematkan perästä saavuttiin +Pienten Antillien saariryhmään, joka ulottuu Portoricosta Trinidad'iin +Etelä-Amerikan pohjois-vesillä. Näistä tavattiin ensiksi <i>Desirade</i> +niminen saari ja sitten toinen toisensa perästä Dominica, Marigalanta, +Guadelupe, Sata Maria la Antigua, San Martin, Santa Cruz sekä joukko +pienempiä, joissa muutamissa asui ihmissyöjiä. Marraskuun 16 p:nä +löydettiin suuri <i>Portorico</i>, josta lähdettiin suorastaan Navidadiin. +Sinne saapui laivasto marraskuun 29 p:nä —taikka oikeammin: Navidadin +paikalle. Sillä missä oli koko Navidad? Ja miksi ei sen miehistö antanut +mitään merkkiä?</p> + +<p>Colombon silmää kohtasi surkea näky: linnoituksesta oli jälellä +ainoastaan rauniot ja sen miehistöstä ainoastaan mätäneviä ruumiita. +Saadakseen kultaa olivat nämä ensimäiset siirtolaiset, näet, ryöstäneet +seudun asujamet paljaiksi ja sitten harjoittaneet mitä häpeällisintä +väkivaltaa heitä kohtaan. Ja nuo muuten niin rauhalliset asukkaat olivat +oikeutetussa raivossaan suurin joukoin karanneet muukalaisten kimppuun, +polttaneet linnoituksen poroksi ja tappaneet miehistön viimeiseen +sieluun saakka.</p> + +<p>Mutta Colombo ei tätä onnettomuutta säikähtynyt. Hän rakennutti uuden +linnoituksen, ja sen ympärille kasvoi pian pieni kaupunki, joka +kuningattaren kunniaksi sai nimekseen <i>Isabella</i>. Se oli Uuden Maailman +ensimäinen kaupunki, ja sen raunioita, joita metsä nyt peittää, kuuluu +vieläkin olevan nähtävissä kappaleen matkaa Haiti-niemeltä. — Määräten +veljensä Diegon hallitusmieheksi Isabellaan ja lähetettyään kaikki +pienet laivat takaisin Espanjaan, lähti Colombo uudelle +tutkimusretkelle, jolloin löydettiin suuri <i>Jamaican</i> saari. Täältä +palasi hän Cubaan, jota itsepänttäinen amiraali kiven kovaan väitti +Indian mannermaaksi, vaikka useat hänen seuralaisistaan jo olivat +huomanneet sen saareksi. Colombo antoi, kun antoikin, väkensä vannoa +pyhän valan että, koska muka maata oli tarkasti tutkittu, heidän +vakuutuksensa mukaan Cuba oli mannermaa, ja uhkasi leikkauttaa kielen +suusta jokaiselta, ken kotiin tultuansa uskaltaisi puhua toisin.</p> + +<p>Syyskuun 29 p:nä 1494 palasi Colombo takaisin Isabellaan, jossa hänen +poissa-ollessaan espanjalaiset aatelismiehet olivat ruvenneet +kinastelemaan heikkoa Diegoa vastaan, joka ei osannut pitää heitä +kurissa. He harjoittivat yhä vain kaikellaista raakuutta ja väkivaltaa +maan viattomia asukkaita vastaan, ja seuraus oli että jokainen valkoinen +mies, joka uskalsi Isabellan paalutusten ulkopuolelle, ilman armotta +tuli tapetuksi. Diegon onneksi oli kuitenkin johannuksen aikana 1494 +Bartolommeo Colombo, kuningattaren lähettämänä, tullut kolmella +karavellilla Espanjasta, ja hänen viisaat toimensa saivat järjestyksen +jotenkuten palajamaan, varsinkin sitten kun pahimmat kinastelijat eräänä +yönä olivat varastaneet Bartolommeon laivat ja niillä matkustaneet +Espanjaan. Mutta samaan aikaan olivat Hispaniolan indiaanit urhoollisten +kazikien johdolla nousseet yleiseen kapinaan julmia vieraitansa vastaan. +— Semmoinen oli nyt tila Colombon palatessa. Bartolommeon tehokkaalla +avulla ryhtyi hän siirtokunnan olojen parantamiseen, — vaikka aivan +väärästä päästä. Cristoforo Colombo oli itse teossa jokseenkin +raakamainen sielu. Indiaaneja arveli hän ala-arvoisiksi olennoiksi, +jotka Jumala oli orjiksi luonut. Kun nyt ei ollut kultaakaan kylliksi +lähettää Espanjaan, jossa odoteltiin jotain tuntuvia tuloksia kalliista +retkikunnasta, päätti hän —Cristoforo Colombo — lähettää kotiin elävää +tavaraa.<a name="FNanchor_5_5" id="FNanchor_5_5"></a><a href="#Footnote_5_5" class="fnanchor">[5]</a> Kauhea ryöstöretki pantiin toimeen muutamaan läheiseen +kylään, jonka kaikki asukkaat — miehet, vaimot ja lapset — yhteensä +500 henkeä, otettiin vangiksi, sullottiin laivan-ruumaan ja lähetettiin +Espanjaan —<i>myytäviksi Sevillan torilla orjiksi</i>. Kalulista oli +asetettu <i>Valencian arkkipiispan, Fonsecan</i>, nimelle. Colombo oli, näet, +hyvin jumalinen ja hurskas mies. — Melkein kaikki nämä orjat kuitenkin +perille päästyänsä kuolivat. Sanomaton suru ja matkan rasitukset oli +vienyt heidän viimeiset voimansa. Kuningatar Isabellan kunniaksi on +kuitenkin mainittava että hän kovasti moitti tätä amiraalin +menetystapaa. Mutta moitetta pahempaa ei näy tulleen, sillä Hispaniolan +saarella järjestettiin orjalaitos nyt, ja Colombo jakasi onnettomia +maan-asukkaita joukottain lahjaksi miestensä kesken. Euroopalaisten +sivistystyö Amerikassa oli alkanut.</p> + +<p>Colombo oli jumalinen mies, sanoimme juuri. Tämä sielunsuunta hänessä +puhkesi täydelliseksi haaveiluksi hänen palattuaan Cubasta ja +Jamaicasta. Epäterveellinen ilmanala ja alituinen mielenjännitys oli +pannut hänet tautivuoteelle, jossa hän kitui viisi kuukautta. Ne suuret +työt, jotka hän oli toimittanut, synnyttivät hänen päähänsä sen hyvin +uskottavan luulon, että Jumala oli hänet valinnut aivan tavattomiin +töihin. Hän ei enää tyydy maiden löytämiseen Espanjan kruunulle tai +millekään maalliselle vallalle; hän tahtoo valloittaa kristikunnalle +takaisin Kristuksen haudan ja perustaa Uuden Jerusalemin. Niin, hän on +ristiritari nyt.</p> + +<p>Mutta tämä hänen haaveksiva luonteensa ei estä häntä pitämästä tarkkaa +huolta käytännöllisen elämän vaatimuksista, kuten yllä-mainitut toimet +siirtokunnan järjestämiseksi osoittavat. Hänen noustessaan +tautivuoteelta, on siirtokunta taas suuressa vaarassa. Indiaanit, +urhoollisen ja nerokkaan kazikin <i>Caonabon</i> johdolla, ovat tehneet +viimeisen ponnistuksen ja ahdistavat kuokkavieraitaan aika lailla. Mutta +veljekset Colombo kokoovat kaikki asekuntoiset miehensä ja ryntäävät +huhtikuussa 1495 vihollista vastaan. Tämä voitetaan perin pohjin +nykyisen Matanzan aukealla kedolla.</p> + +<p>Täll'aikaa olivat kuitenkin siirtokunnasta lähteneet karkulaiset +saapuneet Espanjaan ja hovissa tehneet kovia valituksia ja syytöksiä +Colomboa ja hänen hirmuhallitustaan vastaan. Tämän johdosta lähetettiin +Espanjasta erityinen komisarius — Juan Aguado — asioita tutkimaan. Hän +tuli Hispaniolaan 1496 vuoden alussa. Silloin päätti Colombo, joka ei +tahtonut alistua tämän herran tutkittavaksi, itse matkustaa Espanjaan +asiaansa puolustamaan. Pitkän matkan perästä saapui hän sinne kesäkuun +11 p:nä 1496. Hänen astuessaan maalle Cadizin satamassa, eivät uteliaat +katsojat enää nähneet tuota entistä ylpeää, pystypäistä amiraalia, vaan +kaapuun ja pääpussiin puetun franciskaani-munkin, joka kaiken kallella +kypärin asteli satamasta kaupunkiin.</p> + +<p>Mutta hovissa onnistui Colombon puolustaa itseänsä hyvin. Hän oli varsin +sukkela kieleltään, kuten jo ennen olemme huomauttaneet. Taitavasti +osasi hän nytkin viitata niihin melkoisiin maan-alueisin, jotka hän jo +oli voittanut Espanjan kruunulle, ja olihan yhä uusia tulossa, kunhan +vain pidettäisiin kiinni aljetusta suunnasta. Pian kyllä aukenisivat +kaikki Indian aarre-aitat. Nuori siirtokunta Hispaniolassa vain tarvitsi +apua.</p> + + +<h3>4. Colombon kolmas matka. Cabotto.</h3> + +<p>Hyväntahtoisesti Colomboa kuunneltiinkin; ja uusi retkikunta oli hänen +johdollaan lähtevä tuohon kaukaiseen Kultalaan. Viipyi kuitenkin lähes +kaksi vuotta, ennenkun tämä pääsi liikkeelle. Mutta toukokuun 30 p:nä +1498 purjehti Colombo 6 karavellilla ja 200 miehellä ulos San Lucar de +Barramedan satamasta lähellä Cadizia kolmannelle retkelleen. Ferron +kohdalla jakasi hän laivastonsa kahteen osaan, joista toinen lähti +suorastaan Hispaniolaan. Itse purjehti hän toisen osaston etupäässä +— 3:l1a laivalla — hieman etelämpään kuin ennen ja saapui heinäkuun 31 +p:nä <i>Trinidad</i> nimiselle suurelle saarelle, joka Etelä-Amerikan +pohjoisrannikon kanssa yhdessä muodostaa suuren <i>Paria</i>-lahden. Tähän +lahteen purkaa vesiänsä valtava <i>Orinoco</i> monen laskuhaaran kautta. +Colombo päästi, kuljettuaan lahden poikki, elokuun 5 p:nä ankkurinsa +Pato nimiseen satamaan sen länsirannalla. Satunnaisen silmätaudin +vaivaamana kun oli, hän ei itse voinut lähteä laivastaan, mutta lähetti +osan väkeänsä maalle julistamaan sitä tavallisilla tempuilla Espanjan +omaksi. <i>Sinä päivänä — sunnuntaina elokuun 5:nä v. 1498 — +Espanjalaiset nyt ensi kertaa panivat jalkansa Amerikan mannermaalle.</i></p> + +<p>Colombo kyllä sen heti mannermaaksi arvasikin. Tarkalla silmällään +havaitsi hän ne mahtavat, suolattomat vesivirrat, jotka maalta päin +tulvailivat lahden läpi ja kauhealla pauhulla kohisivat ulos sen +molemmista salmista. Ne eivät voineet tulla muusta kuin valtavasta +joesta, joka juoksi suuren mannermaan halki. "Minä uskon" — kirjoitti +hän päiväkirjaansa — "että tämä maa on mannermaa sekä että maallinen +paratiisi on täällä." Tuo suuri joki on nyt — niin arveli hän — yksi +niitä, jotka raamatun mukaan laskevat ulos paratiisista, ja se seikka +myöskin selittää sen hurjan vauhdin.</p> + +<p>Colombo ei kuitenkaan ollut ensimäinen Euroopalainen, joka oli löytänyt +Uuden Maailman mannermaan. Puhumattakaan Leif Eerikinpojasta ja +Islantilaisista, oli jo edellisenä vuonna, 1497, kesä- tai heinäkuussa +eräs toinen Italialainen, <i>Giovanni Cabotto</i>, englantilaisella laivalla +Bristolista, uudestaan löytänyt <i>Labrador'in</i>, ehkäpä Pohjois-Amerikan +koko itärannikon.</p> + +<p>Paria-lahdesta ohjasi Colombon laivasto kulkunsa suorastaan Hispaniolaan +ja saapui elokuun viimeisenä päivänä Bartolommeon perustamaan uuteen +<i>San Domingo</i> nimiseen kaupunkiin saaren kaakkoisrannalla. Siirtokunnan +asiat olivat joteskin huonossa tilassa. Indiaanit olivat, raivoissaan +vierasten yhä jatkuvista nylkemisistä ja julmuuksista, nousseet uuteen +kinastukseen, ja niinikään kapinoitsivat äveriäät espanjalaiset +seikkailijat, jotka eivät tyytyneet Bartolommeon komentoon. Colombo ei +pystynyt tätä tilaa parantamaan. Hän oli liiaksi raaka voidakseen +voittaa ihmisten sydämiä puolelleen. Espanjalaiset eivät saattaneet +kärsiä hänen jyrkkää, käskevää olotapaansa. Seuraus oli uudet valitukset +hovissa. Karkulaiset Hispaniolasta syyttivät häntä siitä, että hän muka +oli pistänyt omaan pohjattomaan säkkiinsä kaikki kullat, joita hän oli +antanut indiaanien louhia itselleen San Domingon kaivoksissa; — ja +näissä syytöksissä näkyi olevan perää.</p> + +<p>Hallitsijat lähettivät uuden komisariuksen asioita tutkimaan, ja niinpä +tuli, kun tulikin, elokuun 23 p:nä 1500 <i>Antonio Bobadilla</i>, muuan +hovimies, Hispaniolaan. Häntä sanovat ainakin hänen aikalaisensa +rehelliseksi ja hurskaaksi mieheksi. Miten lienee ollutkaan +asiainhaarain laita, — Bobadilla pani kaikki kolme veljestä +— Cristoforon, Bartolommeon ja Diegon — vankeuteen, jossa he istuivat +kaksi kuukautta. Sen jälkeen saivat he kahleet jaloissaan La Gorda +nimisessä karavellissä matkustaa Espanjaan. Alusta kuljetti katteinina +Villejo niminen aatelismies, joka matkalla tahtoi päästää Colombon +kahleet; mutta tämä ei siihen suostunut. Raskaat rautaketjut jaloissaan +vietiin Amerikan löytäjä marraskuun 22 p:nä 1500 Cadizissa maalle ja +jätettiin kaupungin tuomarin huostaan.</p> + +<p>Mutta kun hallitsijat, jotka silloin oleskelivat Granadassa, saivat +tiedon tästä häpeällisestä käytöksestä niin ansiokasta miestä kohtaan, +kuin Colombo kuitenkin oli, antoivat he heti käskyn hänen ja hänen +veljiensä laskemisesta vapaiksi, ja Cristoforo sai vastaanottaa +armollisen kirjeen, 2,000 dukaatia ja kutsumuksen Granadaan.</p> + +<p>Colombon ylpeä luonee oli kuitenkin saanut pahan iskun, jonka haavaa ei +edes kuningasten kunnioitus enää saanut umpenemaan. Hän huomasi +joutuneensa sysätyksi syrjälle. Viime vuosina, hänen ollessaan +retkillään ja Hispaniolassa, olikin koko joukko uusia löytöjä tapahtunut +— ilman hänettä. Ja se tietysti hieman harmitti mahtavaa Genualaista. +Luettelemme tässä lyhyesti nämä löytöretket.</p> + + +<h3>5. Brasilian löytö.</h3> + +<p>Vasco de Gama oli v. 1498 vihdoin viimeinkin löytänyt meritien +<i>Indiaan</i>, oikeaan Indiaan, ja seuraavana vuonna sieltä palannut, +muassaan suuret aarteet. Ja samana vuonna, 1498, oli neljä eri +retkikuntaa lähtenyt vesille Espanjan satamista. <i>Alonzo de Hojeda</i> ja +<i>Juan de la Cosa</i>, molemmat Colombon seuralaisia hänen ensimäisillä +matkoillaan, olivat löytäneet ja kulkeneet Etelä-Amerikan +pohjois-rannikon molemmin puolin Paria-lahtea, Surinamista idässä Cabo +de la Velaan lännessä. Ja pari viikkoa heitä ennen oli <i>Alonzo Nino</i>, +Marigalantan miehiä Colombon ensimäisellä retkellä, tunkeunut Cumanaan +saakka Venezuelan rannikolla, niinkuin Hojeda Paria-lahden poikki, ja +tämän länsirannalta saanut rikkaan sadon helmiä. <i>Vicente Pinzon</i>, Ninan +katteini Colombon ensimäisellä matkalla, oli joulukuussa 1499 löytänyt +<i>Brasilian</i> rannikon ja <i>Amazoni-joen</i> suut. Tätä jokea oli hän +kuitenkin luullut Ganges-joeksi. <i>Diego de Lepe</i> oli sitten kulkenut +Brasilian pohjois-rannikkoa pitkin. Huhtikuussa v. 1500, kolme kuukautta +Pinzonia myöhemmin, tuli samalle rannikolle, vaikka hieman etelämmälle, +<i>Pedralvarez Cabral</i>. Hänen aikomuksensa oli oikeastaan jatkaa Gaman +työtä Indiassa, mutta merivirta oli hänet ajanut Guinea-lahdesta Afrikan +rannalla Etelä-Amerikan rannikolle. Löydetylle maalle antoi hän nimen +<i>Terra de Santa Cruz</i>, lähetti Portugaliin yhden laivan viemään tietoa +tästä löydöstä ja jatkoi sitten matkaansa itään päin.</p> + +<p>Etelä-Amerikan pohjois-rannasta tunnettiin siis koko kaistale Cap San +Rogue'sta kaakkosessa Cap de la Velaan luoteessa. V. 1500 matkusti +<i>Rodrigo Bastidas Panama-kannakselle</i> ja <i>Chiriqui</i>-lahteen saakka.</p> + +<p>Näistä retkikunnista oli ainoastaan <i>Ninon</i> tuottanut aineellista +voittoa. Ei kultaa eikä mausteita tältä pitkältä rantakaistaleelta +tavattu. Pettyneinä kultaisissa toiveissaan olivat retkikunnat +kotimatkalla vieneet suuret joukot Bahama-saarten asukkaita muassaan, +myydäkseen heitä Espanjassa orjiksi. Colombon antama esikuva oli +tuottanut hedelmänsä.</p> + + +<h3>6. Colombon neljäs matka.</h3> + +<p>Cristoforo Colombo oli yhä enemmän vajonnut uskonnollisiin haaveiluihin. +Hän sepusteli pienen kirjasen, jossa hän koki tyrkyttää aikalaistensa +mieliin, kuinka välttämätöntä oli että Jerusalemi jälleen +valloitettaisiin mohametilaisilta kristikunnalle. Ja valloituksella oli +kiire, sillä 155 vuoden perästä häviäisi tämä matoinen maailma suuren +vedenpaisumuksen kautta. Itse tahtoi hän — Cristoforo Colombo +— valloitusretkeä johtaa. Mutta siihen tarvittiin tietysti rahaa, ja +tätä saataisiin "Indiasta", jonne hän nyt taaskin pyrkii pääsemään. Ja +miten lienee ollutkin, hallitsijat toimittivat hänen käytettäväkseen +kolme joteskin ränstynyttä karavellia ja yhden pienemmän laivan. Häntä +kiellettiin kuitenkin astumasta matkallaan maalle Hispaniolassa.</p> + +<p>Tälle neljännelle ja viimeiselle retkelleen otti Colombo mukaansa +molemmat poikansa, Hernanin ja Diegon, sekä veljensä Bartolommeon. Veli +Diego rupesi papiksi ja jäi Espanjaan. Miehistössä oli 140 henkeä, tällä +kertaa ei enää yhtään hoviherraa.</p> + +<p>Toukokuun 11 p:nä 1502 lähti pieni laivasto liikkeelle Cadizista ja oli +kesäkuun 15 p:nä <i>Martinique</i> nimisen saaren kohdalla Länsi-Indiassa. +Sieltä purjehti Colombo (parannettuaan yhden laivoistaan, joka oli +mennyt pilalle, muutamassa Hispaniolan satamassa — saaren käskynhaltia +ei päästänyt häntä maalle —) Hispaniolan ja Cuban välisen salmen kautta +lounaseen päin ja näki heinäkuun 30 p:nä suuren <i>Honduras-niemen</i> +rantaviivan edessään. Seuraavana päivänä noustiin maalle pieneen +Guanajo-saareen, jossa Colombo tapasi kauppamiehiä <i>Yukatanista</i>. Näiden +aluksissa oli suuret joukot tavaroita, jatka osoittivat paljon +korkeampaa viljelyskantaa kuin mitä Colombo tähän asti oli näillä +maailman kulmilla nähnyt: kauniita puuvillakankaita, taidokkaasti +veistetyitä puu-astioita, marmorimaljoja, veitsiä ja kirveitä +obsidianista sekä puumiekkoja, joiden terä niinikään oli tästä +lasinkaltaisesta aineesta valmistettu. Colombo ei kuitenkaan huolinut +lähteä heidän maahansa — tyhmästi kyllä, sillä parin päivän perästä +olisi hän purjehtimalla länteenpäin, kuten kauppamiehet viittasivat, +tullut Yukataniin ja luultavasti myöskin saanut tietoja Mexikosta, jotka +maat todellakin olisivat voineet antaa tukea hänen luulolleen että hän +muka nyt oleskeli tuossa kultaisessa Indiassa. Mutta Colombo vain arveli +että tarinain ylistämä <i>Cathay</i> Aasian itärannalla oli jossakin +läheisyydessä sekä että hän purjehtimalla eteläänpäin tulisi salmeen, +joka viepi Indian valtamereen. Tätä ohjelmaa noudattaakseen, ohjasi hän +siis ensiksi, kuten rannikon asema vaati, aluksensa itäänpäin, mutta jäi +pitkäksi aikaa aaltojen valtaan. Hirveät myrskyt olivat joka päivä ajaa +hänen huonot aluksensa syvyyteen, kunnes hän vihdoinkin syyskuun 12 p:nä +pääsi Honduras'in itäisimmälle niemelle, jolle hän keventyneellä +sydämellä antoi nimeksi <i>Gracias á Dios</i> (Jumalan kiitos!). Purjehdus +tästä eteläänpäin kävi sitten helpommasti. Saavuttiin Carial nimisen +indiaani-kylän kyljessä olevaan satamaan nykyisen <i>Greytown'in</i> lähellä, +jossa hyväntahtoisen väestön avulla laivoja parannettiin ja ko'ottiin +ruokavaroja. Pienet, mereen laskevat joet osoittivat olevansa +kullan-antavia, mutta kaakkoseen päin olisi tätä metallia vielä enemmän, +sanoivat maan-asukkaat. Matkaa jatkettiin siis ja tultiin lokakuun 7 +p:nä <i>Chiriqui</i>-lahteen, jonka itärannalla oli maakunta Aburema, +nykyinen <i>Veragua</i>. Täällä astui Colombo maalle ja sai asukkailta tietää +että 9 päivämatkan perästä suorastaan maan poikki päästäisiin toiselle +valtamerelle, jonka rannalla olisi paljon kultaa ja muuta hyvää. Colombo +siis nyt tiesi tämmöisen olevan olemassa näillä tienoin, mutta hän +arveli — itsepänttäisesti pitäen kiinni vanhasta viisaudestaan — tätä +uutta valtamerta Indian mereksi; ja hän teki semmoisen laskun, että nyt +ei enää olisi enemmän kuin 10 päivämatkaa Ganges-joelle. Täällä — +Veraguassa — luuli hän olevansa Malakka-niemellä ja tahtoi sen +eteläisen kärjen ympäri kulkevasta salmesta päästä toisella puolella +muka sijaitsevaan suureen mereen. Hän purjehtii sentähden pois — +itäänpäin; mutta tropiikien tuimat tuulet pakoittavat häntä palaamaan, +ja tammikuussa 1503 on hän kovin surkeassa tilassa olevine laivoineen +jälleen Veraguassa. Saatuaan eräältä kazikilta tietää että kultaa +löytyisi oikein kosolta lännempänä, lähettää hän sitä etsimään +Bartolommeon vahvan väki-osaston etupäässä. Bartolommeo löysikin +kultahiekkaa vesistöissä, mutta varsinaista kultamalmia verraten +vähäsen. Sitten saatiin tietää että viekas kaziki olikin heitä narrannut +ja että rikkahin kultakenttä oli itse Veraguassa. Colombo silloin päätti +perustaa siirtokunnan pienen Belen nimisen joen varrelle ja jättää tänne +Bartolommeon, purjehtiakseen itse takaisin Espanjaan hankkimaan +lisävoimia. Mutta maan-asukkaat katsoivat tätä yritystä karsain silmin +ja päättivät hävittää siirtokunnan. Colombo sai tiedon heidän aikeistaan +ja pääsi kolmen laivan kanssa turviin joen suuhun; mutta indiaanit +pistivät vasta rakennetut pölkkymökit palamaan ja tappoivat yhden hänen +laiva-katteineistaan ynnä kokonaisen venheväen kanssa. Bartolommeo, +jonka laiva vielä oli ylempänä joessa, joutui saarroksiin ja suljettiin +erilleen pää-retkikunnasta. Hän oli kovassa vaarassa. Vasta viikon +perästä onnistui Colombon päästä yhteyteen hänen kanssansa. Reipas +<i>Pedro Ledesmo</i> ui, käskykirje hampaissaan, kauhean kuohun läpi hänen +luokseen. Pian olikin Bartolommeo väkineen veljensä laivalla, mutta +hänen oma aluksensa jäi vihollisen saaliiksi.</p> + +<p>Kolmella laivalla lähti nyt Colombo tiehensä — etsimään taaskin tuota +salaperäistä salmea. Mutta laivat olivat mitä kamalimmassa kunnossa, ja +jo oli täytymys jättää niistä yksi ihan hylkynä muutamaan satamaan. +Päästiin kuitenkin <i>Daria</i>-lahteen saakka. Mutta jälellä olevat kaksi +laivaa uhkasivat niinikään hajota pirstaleisin. Nyt kysyttiin ainoastaan +henkien pelastusta, ja kauheiden kärsimysten perästä, joiden kestäessä +nuo kurjat hernepalot lensivät toiselta taivaanreunalta toiselle, +tultiin onneksi kesäkuun 25 p:nä Jamaican rannalle, jossa Colombo ajoi +jo uppoamaisillaan olevat aluksensa maalle. Ainoastaan vähän kansia +näkyi veden-pinnan yläpuolella. Se oli täydellinen haaksirikko. +<i>Cristoval</i>-lahti, jossa se tapahtui, sai Colombolta nimekseen <i>Santa +Gloria</i> (Pyhä kirkkaus). Retkikunnan tila oli joteskin arveluttava. +Mutta Colombo kokosi kaiken entisen jäntevyytensä ja neuvokkaisuutensa, +vuodattaen rohkeutta alakuloisiin seuralaisiinsa. Indiaanit olivat +onneksi hyvin ystävällisiä ja toimittivat vierailleen ruokavaroja. Mutta +miten saada sana Hispaniolaan ja apua sieltä haaksirikkoisten poispääsöä +varten? Heidän joukossaan oli kaksi urhokasta miestä, <i>Diego Mendez</i> ja +<i>Bartolommeo Fiesco</i>, jotka eräänä päivänä elokuussa astuivat kahteen +indiaanilaiseen veneesen, ja näiden miehistöksi rupesi kumpaankin 6 +Espanjalaista ja 10 indiaanilaista soutajaa. Nämä veneet saapuivat +viiden päivän yhtämittaisen soudon perästä Hispaniolaan. Sikäläinen +maaherra ei tahtonut uskoa kertomusta Colombon retkikunnan vaiheista ja +hädästä, mutta lähetti kuitenkin, kauvan viivyteltyään, laivan Jamaicaan +ottamaan selkoa asian todellisesta laidasta. Tätä laivaa kuljetti +katteinina Diego de Escobar, joka oli Colombon vihollisia. Hän tosin +purjehti saarelle ja näki haaksirikkoisten hädänalaisen tilan, mutta +lähti heti laivoineen takaisin, luvattuaan että suurempi laiva muka pian +tulisi heitä noutamaan.</p> + +<p>Retkeläisten tila kävi nyt kahta kauheammaksi. Indiaanit eivät enää +tahtoneet näille vaivaisille antaa ruokavaroja, ja osa upseereista ja +miehistöstä nousi kapinaan. Toukokuun 18 p:nä 1504 tapahtui puolueiden +kesken julkinen tappelu, jossa kapinoitsijat voitettiin ja heidän +päällikönsä Francisco Porras tehtiin vangiksi. Vasta kesäkuun 28 p:nä, +retkeläisten oltua kokonaisen vuoden saarella, saapui sinne mainitun +Mendezin Hispaniolassa suurella vaivalla vuokraama laiva, joka +vihdoinkin pelasti haaksirikkoiset pois ja vei heidät San Domingoon. +Kuukauden täällä oltuaan, lähti Colombo poikansa Hernanin ja veljensä +Bartolommeon kanssa paluumatkalle Espanjaan, jonne he myrskyisen matkan +perästä saapuivat marraskuun alussa v. 1504.</p> + +<p>Se oli Cristoforo Colombon viimeinen retki, josta hän nyt oli palannut +murtunein voimin. Kotosalla hänestä ei enää paljoa piitattu. Uudet +suuret tapahtumat pimensivät hänen nimensä loiston.</p> + + +<h3>7. Amerigo Vespucci.</h3> + +<p>Tämä Colombon maanmies oli nyt etupäässä kääntänyt puoleensa maailman +huomion. Hän oli syntynyt vuonna 1451 Firenzessä, jossa hän sai +huolellisen kasvatuksen paraimmissa oppilaitoksissa. Etenkin hän +harrasti tähtitiedettä ja maailmanoppia, kosmografiaa. V. 1493 pääsi +Amerigo palvelukseen Berardi nimiseen suureen italialaiseen +kauppahuoneesen Sevillassa, joka kruunun puolesta toimitti valmistustyöt +Colombon kahta ensimäistä retkeä varten. Vespucci silloin tuli yhteyteen +Colombonkin kanssa, ja hänessä heräsi suuri halu löytöretkiin. +Ensimäisen merimatkansa sanoo hän tehneensä v. 1498, mutta hänen +kertomuksensa siitä on hyvin hämärä.</p> + +<p>Toinen matka tapahtui seuraavana vuonna joko Alonzo de Hojedan taikka +Diego de Lepen kanssa. Vespucci ei koskaan mainitse niiden johtajien +nimiä, joiden retkikunnassa hän matkusti. Mutta sillä matkallaan näki +hän Etelä-Amerikan pohjois-rannikon ja kertoi hyvin vilkkaasti +havainnoistaan kirjeissä muutamille ystäville. Kirjeet painettiin ja +herättivät yleistä ihastusta.</p> + +<p>V. 1501-1502 teki Vespucci uuden matkustuksen vasta löydettyyn +Brasiliaan, ensiksi tähtitieteilijänä, sitten katteinina yhdellä +laivalla. Tällä matkalla kulki hän Etelä-Amerikan melkein koko +itärannikon ja oli jo vähällä löytää salmen sen eteläisimmässä päässä. +<i>Rio Janeiron</i> lahti löydettiin tammikuun 1 p:nä 1502. Matkan tulokset +olivat itsessäänkin melkoiset kyllä, mutta maailman huomio kiintyi +niihin vielä enemmän Vespuccin oivallisten kertomusten tähden. Hänen +hehkuvat kirjalliset kuvaelmansa uusien maiden luonnosta ja niiden +asukkaiden elämän-tavoista saavuttivat aivan tavatonta mieltymystä ja +olivat pian koko sivistyneen maailman käsissä, ne kun ennen pitkää +käännettiin ranskan-, saksan-, ja englannin-kielille. Amerigo Vespucci +oli päivän sankari, ja häntä kunnioitettiin <i>Uuden Maailman</i> löytäjänä. +Tätä nimeä käytettiin, näet, nyt ensi kertaa vasta löydettyjen maiden +nimityksenä. Vapaana niistä ennakkoluuloista, jotka kaiken aikaa +hämärsivät Colombon silmää, oli Vespucci pian saanut selville että maa, +jonka rannikko oli niin pitkä ja virrat niin valtavat, oli ihan toinen +kuin Vanha Maailma, ihan uusi mannermaa; sillä mitä hän täällä näki ei +ensinkään soveltunut siihen, mitä sivistynyt ja oppinut maailma tunsi +Indiasta.</p> + +<p>Vespuccinkin onnen-tähti kuitenkin pian rupesi sammumaan. Hän sai +Portugalin hallituksen toimittamaan retkikuntaa sen salmen löytämistä +varten, joka vei Amerikan eteläpäästä toiseen valtamereen, mutta +laivasto osaksi hukkui, osaksi hajaantui, ja yritys meni aivan hukkaan, +ell'ei ota lukuun sitä että Vespucci sai perustetuksi ensimäisen +siirtokunnan Brasiliaan. Palattuaan takaisin Portugaliin sai Vespucci +vain nuhteita vaivoistaan. Hän meni sitten Espanjan palvelukseen, jossa +hän nimitettiin merikarttalaitoksen päälliköksi ja pysyi siinä virassa +kuolemaansa saakka v. 1512.</p> + + +<h3>8. Colombon kuolema ja jälkeläiset.</h3> + +<p>Cristoforo Colombolta oli, hänen suureksi harmikseen jo v. 1500 +riistetty hallitusoikeus hänen löytämissään maissa. Niin kauvan kuin +kuningatar Isabella oli elossa, ei kuitenkaan koskettu niihin tuloihin, +joita hänellä entisen sopimuksen mukaan oli oikeus sieltä nauttia. Mutta +Isabellan kuoltua peruutti kuningas Ferdinand tämän oikeuden, ja kruunu +korjasi Colombonkin osan. Vanha juttu mainion löytöretkeilijän suuresta +köyhyydestä hänen viimeisinä vuosinaan on kuitenkin perätön. Colombolta +on vieläkin kirjeitä tallella, jotka osoittavat että hän tähän aikaan +pojallensa Diegolle, joka palveli hovissa ja seurusteli maan +mahtavimpien kanssa, tuon tuostakin lähetti suuria summia; ja +kuollessaan jätti hän jälkeensä omaisuuden, jonka avulla Diego voi +päästä naimisiin suurisukuisen, mutta köyhän aatelisneiden kanssa. +Colombo ei ollut niitä miehiä, jotka niin hevillä päästävät kullat +käsistänsä. Niin jumalinen ja haaveiluun asti hurskas kuin hän olikin, +ei hän suinkaan unohtanut tämän maailman asioita eikä omaa etuansa. +Unelma pyhän haudan valloittamisesta saa jäädä sikseen, kun esim. tulee +kysymykseen hänen hallitusoikeutensa Länsi-Indiassa, jotka hän +väkisinkin kokee saada takaisin ja jälkeläisilleen turvatuiksi —vaikka +turhaan. Tässä tarkoituksessa hännystää hän viime päivinään hovin +perässä paikasta paikkaan — aivan kuin ennen aikaan —, mutta kuningas +ei ota häntä kuullakseen. Vuonna 1506 on hän siten hovin kanssa saapunut +<i>Valladolidin</i> kaupunkiin. Täällä pettävät viimeisetkin voimat, loppu on +käsissä. Molemmat pojat ovat näinä hetkinä hänen luonaan, ja rakkaan +Diegonsa helmassa henkäisee Amerikan löytäjä <i>toukokuun 21 p:nä 1506</i> +viimeisen huokauksensa.</p> + +<p>Hänen maalliset jäännöksensä, — käärittynä munkkikaapuun, kuten hän +itse oli tahtonut —, pantiin ensiksi läheisen franciskanien luostarin +hautaholviin. Kolmenkymmenen kahden vuoden perästä joutuivat ne viimein +Diegon lesken, Indian varakuningattaren Maria de Colon y Toledo'n, +toimesta San Domingon kirkkokuorin hautaholviin. Maanjäristys, joka +1700-sataluvulla hävitti tämän kirkon ja sen hautaholvinkin, pyyhkäisi +Colombon tomun tietämättömiin.</p> + +<p>Sevillaan pystytettiin v. 1513 hänen haudalleen — Colombon luut +lepäsivät sielläkin jonkun aikaa — muistopatsas, johon piirrettiin +kirjoitus:</p> + +<p><i>A Castilla y a Leon nuevo mundo dió Colon.</i></p> + +<p>(Castillalle ja Leonille antoi Colon uuden maailman).</p> + +<p>Genovan kaupunki on niinikään mainiolle pojalleen pystyttänyt kauniin +muistopatsaan, joka paljastettiin marraskuun 9 p:nä 1862.</p> + +<p>Colombon luonne selvenee tietysti paraiten hänen teoistaan. Suuret +aatteet liikkuivat hänen aivoissaan, hän oli yritteliäs, kekseliäs, +rohkea ja voimallinen, ystäväinsä seurassa iloinen ja puhelias, hän +harrasti uskontonsa kunniaa ja oli itse liiankin jumalinen; mutta hän ei +ymmärtänyt kaikkein ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä niistä mitään +välittänyt. Löytämiensä maiden asukkaita piti hän "huonompina ihmisinä", +tavaranansa, jotka eivät ansainneet parempaa kohtelua kuin sieluttomat +luontokappaleet. "Itse hän heitä möi kuin metsän riistaa ja ajoi heitä +verikoirilla takaa." Rahaa ja rikkautta piti Colombo, huolimatta +kummallisesta hurskaudestaan, kenties suurimmassa kunniassa kaikesta +maailmassa. Niinpä kirjoittaa hän muutamassa kirjeessä neljänneltä +matkaltaan — kesken hartaimpia hengellisiä haaveitansa —: "Kulta on +kuitenkin parahinta kaikesta. Kullalla luopi ihminen rikkautta, ja +rikkaudella tekee hän tässä maailmassa kaikki mitä tahtoo. Niin, sillä +jopa saattaa lähettää sieluja paratiisiinkin."</p> + +<p>Colombo kirjoitteli mielellään ja paljon. Häneltä on vielä tallella koko +joukko kirjeitä, kertomuksia ja väitöskirjoja. Muutamat painatti hän +itse.</p> + +<p>Hänen ulkomuotoaan kuvailee eräs aikalainen vuodelta 1501 seuraavasti: +"Amiraali on suurikasvuinen, voimakas, vielä pystypäinen mies. Kasvot +ovat pitkulaiset, teirenpilkut punaverisillä poskilla, nenä koukeroinen, +kirkkaat silmät täynnänsä vilkkautta. Hiukset, alkuansa punaiset, ovat +viime vuosina harmaantuneet."</p> + +<p>Colombon jälkeläisistä on huomattava että poika Diego jo v. 1508 sai +takaisin kaikki isänsä arvonimet ja oikeudet. Amiraalina ja +varakuninkaana hallitsi hän Espanjan suuria alusmaita Amerikassa +kuolemaansa saakka v. 1528. Hänen naimisistaan herttuallisen +<i>Alba</i>-suvun tyttären kanssa lähti joukko loistavia sukuja. —Diegon +poika <i>Luis</i> myi v. 1536 Kaarle viidennelle kaikki varakuninkaalliset +oikeutensa. V. 1578 sammui Colombon suku miespuolelta, mutta elää +naispuolelta vielä tänä päivänäkin.</p> + +<p>Cristoforon molemmat veljet, Bartolommeo ja Diego, kuolivat +naimattomina. Samaten myöskin hänen poikansa avioliiton ulkopuolelta, +<i>Hernan Colon</i>, jaloluontoinen, hienosti sivistynyt, vaatimaton herra. +Hän luki ja tutki paljon, kokoillen muun muassa aikakautensa ehkä +suurimman ja kallisarvoisimman yksityisen kirjaston.</p> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2><a name="V" id="V"></a>V.</h2> + +<h2>Tyvenen Meren löytö. Magalhaens.</h2> + + +<p>Colombo oli alkanut espanjalaisten seikkailijain kultaisen aikakauden. +Neljänkymmenen vuoden kuluessa hänen kuolemastaan toimittavat +Espanjalaiset nyt hämmästyttäviä töitä löytöretkien ja valloitusten +alalla. Ja uusiin voittomaihin rientää parvi toisensa perästä +innokkaita, rohkeita, kullanhimoisia ihmisiä kaikista säädyistä +— onnen-onkijoita kaikki tyyni.</p> + +<p>Tähän ihmisluokkaan on luettava sekin mies, jolle tulee kunnia Tyvenen +Meren löydöstä. Hänen nimensä oli <i>Vasco Nunes Balboa</i>, rappeutunut +aatelismies Estremadurasta Espanjassa. Siirtolaisena Hispaniolassa +harjoitti hän jonkun aikaa maanviljelystä, mutta kyllästyi eräänä +kauniina päivänä siihen ja piiloutui — matkarahan puutteessa — +<i>Enciso</i> nimisen lakimiehen omistamaan laivaan, joka oli menossa Dariaan +perustamaan siirtokuntaa. <i>Santa Maria del Antiguan</i> nimellä +perustettiinkin tämmöinen Uraba-lahden länsirannalle; mutta siirtolaiset +tekivät Balboan johdolla kapinan Encisoa vastaan, panivat tämän laivaan +ja lähettivät hänet takaisin Espanjaan.</p> + +<p>Balboa, joka nyt valittiin siirtokunnan hallitusmieheksi, järjesti +pontevalla voimalla tämän asiat, muodostaen, näet, varsinaisen +ryövärivallan, joka laski allensa läheiset indiaani-heimot ja +säälimättömällä julmuudella ryösti kaikki mitä heillä oli. Muutamalla +ryöstöretkellään sai Balboa kuulla puhuttavan suuresta merestä, joka +olisi kuuden päivämatkan päässä eteläänpäin ja jonka rannalla rikas +kultala tavattaisiin. Sinne sitä mennään. Syyskuussa v. 1513 lähti +Balboa parin sadan Espanjalaisen kanssa, joiden kapineita 600 indiaania +kantoi, liikkeelle pohjois-rannikolta, samosi joukkoineen vuorten poikki +ja aarniometsäin halki, voittaen vaarat ja vaivat, ja saapui vihdoin +syysk. 25 p:nä Cordillerien vuorten korkeimmalle harjalle, josta +ihastunut retkikunta näki edessään äärettömän valtameren. Neljä päivää +kuljettiin nyt vuoren rinnettä alaspäin, kunnes syysk. 29 p:nä +seisottiin San Miguel-lahden partaalla Etelämeren rannikolla.</p> + +<p>Rannikon asujamilta sai Balboa tietää että etelämpänä olisi olemassa +erinomattain kultarikkaita maita ja väkirikkaita, suuria kaupunkeja, +joissa vilkasta kauppaa käydään. — Tätä tarinaa oli m.m. kuulemassa +Balboan lähin apulainen, muuan laiha, kalpea, mustaverinen mies, jonka +silmistä kävi kamala ja kavala katse. Se oli <i>Francisco Pizarro</i>. +Tapaamme hänet myöhemmin.</p> + +<p>Mutta Balboa palasi takaisin, tehtyään kaikki seudun kazikit +veronalaisiksi. Ja paluumatkalla ryöstettiin maan-asukkaiden kylät +paljaiksi, hävitettiin ja poltettiin. Ihan syyttömästi hakattiin +indiaaniparkoja laumottain maahan, Espanjalaisten verikoirat repivät +heitä hampaissaan, ja sammumaton viha valko-ihoisia vastaan sytytettiin +sitä ennen ystävällisten heimojen sydämiin. Lastattuna kullalla ja +helmillä — ja luultavasti myöskin hyvällä omatunnolla — palasi Balboan +kunnianarvoisa retkikunta tammikuussa 1514 takaisin Uraba-lahdelle.</p> + +<p>Balboa lähetti sitten suorastaan Espanjaan laivan — viemään tietoa +merkillisestä löydöstä ja paljon kultaa. Täten toivoi hän saavansa +Encisoa vastaan tekemänsä kapinan anteeksi ja tietysti tulevansa +asianomaisesti vahvistetuksi käskynhaltiaksi siirtokunnassa. Mutta se +oli jo liian myöhäistä. Espanjasta oli lähetetty <i>Pedrarias de Avila</i> +käskynhaltiaksi Dariaan ja hänen kanssaan loistava seurue aatelismiehiä +ja sotureita. Balboa nyt nimitettiin adelantadoksi, maaherraksi, +Etelämeren rannikolle, mutta alistettiin Avilan käskettäväksi. Tässä +virassaan oli Balboa tavattoman toimekas. Hän aikoi m.m. etsiä tuon +rikkaan kultamaan etelässä. Sitä varten tarvittiin laivasto. Kun sopivia +laivapuita ei ollut saatavissa etelärannikolla, hinautti hän niitä +aarniometsäin halki indiaanein hartioilla pohjoisrannasta asti; ja kun +ainekset saatiin perille, olivat ne kelvottomat, jonka tähden +sanomattoman vaivaloinen hinausretki oli tehtävä uudestaan. Mutta se +tehtiin; ja Balboa oli juuri kerjennyt saada neljä sotaprikiä valmiiksi, +kun Pedrarias de Avila kutsutti hänet Santa Mariaan. Kuninkaan +käskynhaltia oli ruvennut epäilemään alapäällikköään ja katseli karsain +silmin hänen suuria varustuksiansa. Päästyään Santa Mariaan vangittiin +sentähden Balboa heti, ja lahjottu oikeus tuomitsi hänet kapinallisista +vehkeistä kuolemaan. Eikä se ensinkään auttanut että hän oli — Avilan +vävy. Tyvenen Meren löytäjän kaula katkesi mestauspölkyllä v. 1517.</p> + +<p>Balboan rakentamaa laivastoa käytettiin muihin yrityksiin — pohjosessa +päin, jolloin <i>Fernandez de Avila, Pascual de Andegoya ja Hernandez de +Cordova</i> valloittivat <i>Nicaraguan</i>. Darian siirtokunta itse eli +<i>Kultainen Castilia</i>, kuten sitä siihen aikaan nimitettiin, joutui +tykkänään rappiolle. Indiaaniväestö hävitettiin, maanviljelys jäi +sikseen, ja erämaa ja liejukuume pääsivät vanhoille valloilleen. Viimein +lähtivät Espanjalaisetkin sieltä tiehensä kaikki tyyni ja muuttivat +Etelämeren rannalla olevaan <i>Panamaan</i>, joka silloin tuli uusien, +merkillisten yritysten alkupisteeksi, kuten vastedes saamme nähdä.</p> + +<hr class="tb" /> + +<p>Tyvenen Meren löytö olisi, niin suuri kuin se itsessään olikin, +kuitenkin jäänyt puolinaiseksi, ell'ei mitään meritietä sinne ja siten +Amerikan länsirannikolle niinikään olisi löydetty. Tämän seikan +oivalsivatkin tietysti heti Espanjalaiset, jotka samaa tietä pyrkivät +<i>Maustesaarille</i>. Jo v. 1515 koki muuan <i>Diaz de Solis</i> etsiä pääsytietä +Balboan löytämään mereen, mutta La Plata-lahden rannalla tappoivat hänet +alku-asukkaat, ja hänen retkikuntansa palasi takaisin kotia.</p> + +<p>Sen salmen löytäjäksi, joka Amerikan eteläisimmästä osasta viepi +Tyveneen Mereen, tuli Portugalilainen <i>Fernao Magalhaens</i>. Hän oli +syntynyt vuonna 1480, kunnosti itseään Indiassa ja taisteli mohrilaisia +vastaan Afrikassa, mutta joutui esivaltansa epäsuosioon ja vetäytyi +yksityis-elämään. Harjoitellessaan nyt kosmografillisia ja +meritieteellisiä opintoja, tuli hän siihen vakuutukseen, että +Maustesaarille paraiten päästäisiin Balboan löytämän valtameren poikki, +kunhan vain löydettäisiin siihen johtava salmi, jonka olemassa-oloa hän +ei epäillyt.</p> + +<p>Magalhaens kääntyi Espanjan hallituksen puoleen ja saikin +käytettävikseen viisi laivaa, jotka syyskuussa 1519 lähtivät liikkeelle +Lucar de Barramedan satamasta. Retkikunta saapui Brasilian rannikolle +8:n leveysasteen alla ja purjehti, tarkasti tutkien kaikkia sen lahtia, +etelään päin, kunnes se vihdoin, vietettyänsä talven pienessä San Julian +nimisessä lahdessa ja kadotettuaan myrskyssä yhden laivan, lokakuun 10 +p:nä 1520 tuli korkean kallioniemen kohdalle, jolle annettiin nimi <i>Cabo +de las Virgines</i>. Ja sen takana aukeni retkeläisten eteen tuo kauvan +kaivattu salmi. Kolme viikkoa kesti matkustus sen eksyttävän saariston +kautta, sen luikertelevien, kapeiden pikku-salmien läpi, ulapalta +ulapalle; mutta vihdoin, marraskuun 18 p:nä 1520, päästiin <i>Cabo +Deseadon</i> ohitse ulos Suuren valtameren lakeudelle — nyt enää +ainoastaan kolmella laivalla, sillä yksi oli taas menetetty sillä +tavoin, että miehistö tappoi sen katteinin ja purjehti tiehensä takaisin +Espanjaan.</p> + +<p>Mutta löydetyn salmen kautta oli nyt viimeinkin päästy vesitietä myöten +siihen suureen valtamereen, joka yhdessä Atlantin kanssa yhdistää +Euroopan Aasiaan ja muinaiseen Indiaan. Tapaus oli siis +maailman-historiallisesti tärkeä; ja tuolla pitkällä salmella on +vieläkin Magelhaensin nimi.</p> + +<p>Cabo Deseadosta purjehti Magalhaens sitten pohjoseen päin pitkin +Etelä-Amerikan länsirannikkoa 37 leveysasteelle saakka, josta hän +rohkeasti kääntyi luoteesen päin, todistettuansa että Uusi Maailma +ulottui yhä edemmäs pohjoseen.</p> + +<p>Loppupuoli Magalhaensin matkaa, joka tuli vieläkin tärkeämmäksi +kosmografian puolesta, ei koske suorastaan aineesemme, jonka tähden +tässä siitä vain muutamalla sanalla muistutamme. Neljä kuukautta yhtä +mittaa purjehti Magalhaens tuon äärettömän valtameren lakeuksia — ja +retkeilijöitä suosi alinomaa myrskytön ilma, jonka tähden merelle +annettiin nimi <i>Tyven</i> (El pacifico). Vihdoin marraskuun lopussa 1521 +tultiin, kun tultiinkin, Filippinien saaristoon, jossa Matan-saaren +asukkaat mainion Magalhaensin tappoivat. Kolmesta laivasta onnistui +ainoastaan yhden, Viktorian, Afrikan eteläpuolelta, tuhannet vaivat +kestettyään, mutta rikas maustelasti Molukkeilta muassaan, päästä +takaisin Espanjaan. Sen päällikkönä oli <i>Sebastian del Cano</i> ja se oli +tehnyt <i>ensimäisen matkan maapallon ympäri</i>. Cano sittemmin aateloittiin +ja sai vaakunakseen maapallon kuvan, johon oli piirretty kirjoitus: +<i>Primus me circumdedisti</i> (Sinä ensimäisenä minun ympärini kuljit). +Kertomuksen tästä merkillisestä matkasta kirjoitti Italialainen <i>Antonio +Pigafetta</i>, joka kaiken aikaa oli retkikunnan muassa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="VI" id="VI"></a>VI.</h2> + +<h2>Fernando Cortez. Pohjois-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus.</h2> + + +<p>Tähän asti olivat espanjalaiset löytöretkeilijät matkoillaan Amerikassa +melkein yksinomaan tulleet yhteyteen ainoastaan sivistymättömäin +luonnonihmisten kanssa, jotka eivät ymmärtäneet minkä vaaran nuo +merentakaiset vieraat heille ja heidän maillensa toivat. Eivätkä he +liioin sanottavaan vastarintaan kyenneet.</p> + +<p>Vakavaa vastustusta saatiin kokea vasta sitten, kun tultiin tekemisiin +Amerikan sivistys- ja viljelyskansojen kanssa. Olemme jo edellisessä +kertoneet missä nämä sivistyskansat olivat tavattavissa ja antaneet +lyhyen kuvauksen heidän viljelyskannastaan.</p> + +<p>Niinpä nyt oli <i>Yukatanin</i> niemimaa ja nykyinen <i>Mexiko</i> (lue: Meijiko) +sivistyneiden heimokuntain hallussa. Ja varsinkin Mexikossa oli tämä +sivistys saavuttanut kylläkin korkean asteen. Annamme seuraavassa lyhyen +kertomuksen sen ja Mexikon valtakunnan kukistuksesta.<a name="FNanchor_6_6" id="FNanchor_6_6"></a><a href="#Footnote_6_6" class="fnanchor">[6]</a> — Cuban +saarella oli maaherrana <i>Diego Velasquez</i>, muuan Cristoforo Colombon +entisiä seuralaisia. Yhdessä useiden muiden seikkailijain kanssa +toimitti hän v. 1517 kolme laivaa löytöretkelle länteen päin. Sitä johti +aatelismies <i>Hernandez de Cordova</i>. Matkallaan löysivätkin nämä +retkeläiset nyt <i>Yukatanin</i> niemimaan ja näkivät suureksi +hämmästyksekseen maya-kansan rikkaan viljelyksen: väkirikkaita +kaupunkeja temppeleineen palatsineen, oivallisesti viljeltyjä vainioita, +hienopukuisia asukkaita. Mutta nämä asukkaat esiintyivät vihollisina +Espanjalaisia vastaan, ja täynnään vammoja palasi Cordovan joukkokunta +takaisin Cubaan, jossa hän itse ja puolet hänen miehistään pian kuolivat +haavoihinsa. — Uusi retkikunta, <i>Juan de Grijalvan</i> johdolla, pantiin +kuitenkin jo seuraavana vuonna toimeen. Se tunkeusi nykyiseen Tampicoon +eli Tanuco-joen suuhun asti, nähden kaikkialla Mexikon lahden +etelärannoilla rikkaita yhteiskuntia. Tabascossa teki oikeutta rakastava +Grijalva ystävyyttä asukkaiden kanssa, ja nykyisen Vera Cruz'in +tienoilla harjoitettiin vaihtokauppaa, jossa retkikunta kokosi melkoiset +aarteet jalokiviä, kultaa ja kauniita kankaita. Epäterveellinen ilmanala +pakoitti kuitenkin retkikunnan palaamaan.</p> + +<p>Mutta Cubassa hommasikin jo Velasquez uutta retkeä. Sen päälliköksi tuli +mies, jonka loistava sotilasnero oli tekevä lopun koko Mexikon +kultaisesta valtakunnasta. Tämä mies oli <i>Fernando Cortez</i>, +espanjalainen aatelismies Estremadurasta. Hän oli jo 1504 tullut Uuteen +Maailmaan etsimään kultaa ja kunniaa. Tähän aikaan, 1519, oli hän 34 +ikävuodellaan, oli voimakas, jäntevä, reipas, oli sivistyneempi kuin +useimmat muut tämän ajan seikkailijat, oli teräväpäinen, sukkela, +neuvokas, hurjuuteen saakka rohkea, päättäväinen, viekas — ja +arvelematta petollinen kuin tarvittiin. Samalla oli hän melkein +narrimaisuuten asti "jumalinen", ja katolisuskon voittokulku ympäri +maailmaa oli hänen mieli-aatteenaan. Naiset tästä loistavasta +ristiritarista erinomattain pitivät, — ja hän heistä.</p> + +<p>Tämmöinen oli se mies, jota Velasquez tahtoi käyttää omiin +valloitus-tarkoituksiinsa. Cortez oli hänen sihteerinään ja samalla +myöskin tuomarina San Iagossa, niinikään naimisissa erään Velasquezille +sukulaisuudessa olevan naisen kanssa. Kun laivasto oli lähtemäisillään, +katui Velasquez kauppaansa ja aikoi ottaa päällikkötoimen Cortezilta +pois, mutta tämä sai hyvissä ajoin tiedon Velasquezin tuumasta ja +purjehti tiehensä ihan hänen nenänsä alta, jättäen suuttuneen +kuvernöörin rannalle kiroilemaan.</p> + +<p>Retkikunnassa oli 400 miestä espanjalaista jalkaväkeä, 200 indiaania, 16 +ratsumiestä ja 14 kanoonaa. Laivoja oli 11. Cortezin kenraalikuntana oli +loistava joukko nuoria aatelismiehiä: hurjan urhokas ja iloinen ritari +<i>Pedro deAlvarado</i>, ponteva <i>Velasquez de Leon</i>, Hondurasin valloittaja +<i>Cristoval d'Olid</i>, jaloluontoinen <i>Gonzalo de Sandoval</i>, retken +historioitsija <i>Bernal Diaz</i> y.m. Kaksi pappiakin oli muassa.</p> + +<p>Laivasto laski mannermaalle mainitun <i>Tabascon</i> luona, jonka asukkaat +nyt tekivät jyrkkää vastarintaa, kunnes koko päivän taisteltuaan +taipuivat rauhaan ja sitten siinä uskollisesti pysyivätkin. Heidän +kazikiltaan sai Cortez lähtiessään muiden lahjojen joukossa kauniin +orjattaren, <i>Marinan</i>, joka seurasi Espanjalaisia tulkkina ja muutenkin +oli Cortezin hyvänä enkelinä koko tällä monimutkaisella matkalla. +Huhtikuun 21 p:nä 1519 saavuttiin Mexikon valtakunnan alueelle ja +noustiin maalle nykyisen Vera Cruz'in tienoilla. Täällä tuli Mexikon +keisarin maaherra Cortezin puheille ja pyysi saadaksensa tietää mitä +vieraat tahtoivat. Cortez vastasi tulevansa suuren, merentakaisen +hallitsijan käskystä, tuodakseen keisarille lahjoja ja kirjallista +sanomaa, ja pyysi vapaata pääsyä maan pääkaupunkiin. Mexikolainen +maaherra silloin toimitti juoksijain kautta, jotka valtakunnan hyvillä +teillä kuljettivat postia, keisarille tiedon muukalais-armeijan tulosta. +Sanoma oli piirretty hieroglyfi- eli kuvakirjaimilla agavepaperille, — +kirjoitustapa, jossa vanhat Mexikolaiset olivat saavuttaneet +hämmästyttävän taidon.</p> + +<p>Mexikon valtakunta, jonka kanssa Cortez nyt oli tullut ensimäiseen +tuttavuuteen, ulottui maya-valtiosta Yukatanissa Coloradon ja Rio del +Norten erämaihin asti. Rannikon alangoilta nousi maa, jonka yhteisenä +nimenä oli <i>Anahuak</i>, vähitellen sisämaan ylätasangoille, laaksojen ja +ylänköjen vaihdellessa monin kerroin. Majesteetilliset vuorikeilat, +joista useat oli tulivuoria, kohottivat siellä täällä lumipeittoiset +huippunsa pilviin. Noin 30 penikulmaa rannikolta oli Mexikon ylälaakso, +mainiosti viljelty tasanko täynnään kukoistavia kaupunkeja ja kyliä. +Keskeltä laaksoa kohtasi ihastuneen matkustajan silmää, joka +ympäröivältä vuorelta katseli sinne alas, viisi järveä, joiden kohdalta +suuren pääkaupungin palatsit ja temppelitornit välkkyivät auringon +valossa. Se oli <i>Tenochtitlan</i>, sittemmin <i>Mexikoksi</i> nimitetty.</p> + +<p>Maan korkea kukoistus oli saanut alkunsa <i>Toltekeista</i>, lahjakkaasta +nahua-kansasta, joka täällä 500 vuotta oli rauhan töitä harjoittanut ja +perustanut rauhalle rakennetun vakiomuodon. Tieteet ja taiteet olivat +heidän aikanaan saavuttaneet huomattavan asteen. Varsinkin kutoma- ja +metallitöissä olivat Toltekit mestareita. Mutta tapojen ylenmääräinen +hienostuminen oli vaikuttanut turmiollisesti kansan sotalaitokseen, ja +toiset, voimakkaammat heimokunnat ottivat maan haltuunsa. Espanjalaisten +tullessa oli vallalla <i>Aztekien</i> sotainen sukukunta, joka entisten +valtain raunioille oli perustanut mahtavan pappis- ja sotilasvaltion, +laskien voitetut heimokunnat osittaiseen orjuuteen. Toltekien aikana oli +sotajumalan verinen uhripalvelus jättänyt sijaa lempeämmille +uskonnollisille menoille, mutta Aztekit sen jälleen elähyttivät; ja +monen voitetun vihollisen veri juoksi taas Huitzilopochtlin, +sotajumalan, alttarilla. Muinoin rajoitettu kuninkaanvalta oli Aztekien +hallitessa käynyt melkein rajattomaksi yksinvallaksi. Pappis- ja +sotilassäädyt olivat mahtavimmat. Varsinainen kansa, suuri enemmistö, +kitui osittaista orjuutta, ja valloitetut naapuriheimot vihasivat +Aztekien rasittavaa iestä. Kuitenkin olivat Aztekit huolellisesti +säilyttäneet maan aineellisen sivistyksen, osaksi sen henkisenkin. +Paitsi julmaa Huitzilopochtlia, sota- ja kansallisjumalaansa, palvelivat +hekin ylimmäistä olentoa, "tuntematonta jumalaa", sekä lempeää +<i>Tezkatlipokaa</i>, "maailman sielua".</p> + +<p>Huitzilopochtlin alttarille oli kukistettujen heimokuntain kuitenkin +joka vuosi suorittaminen alentava verivero, ja he ikävöivät pelastusta +ikeestänsä. Tätä ikävöimistä ilmaisi taru valkoisesta ja lempeästä +<i>Quetzalkoatlista</i>, puolijumalasta, joka muka kerran oli opettanut +Anahuakilaisille maanviljelyksen ja lempeitä, puhtaita tapoja, mutta +sitten Huitzilopochtlin palvelusta paeten kadonnut itäisen meren +avaruuteen, josta hän kuitenkin kerran oli palaava takaisin pystyttämään +uudestaan Toltekien valtaa Anahuakin asukkaiden onneksi.</p> + +<p>Mexikon hallitsijana Espanjalaisten tullessa oli nyt azteki <i>Montezuma</i>, +julman Huitzilopochtlin harras palvelija, mutta heikko ja taika-uskoinen +ruhtinas. — Kun sen tähden rannikkomaaherran kuvallinen kertomus +Cortezin tulosta saapui, luuli Montezuma että jo olikin Quetzalkoatl +maahan tullut valtakuntaansa perimään.</p> + +<p>Käsky pantiin sentähden rannikolle menemään että vieraiden tuli lähteä +tiehensä maasta. Mutta samassa lähetti Montezuma runsaat lahjat: kaksi +suurta kiekkokilpeä, toinen kullasta, toinen hopeasta; kypärin täynnänsä +kultajyväsiä, kauniita kankaita ja joukon kalliita koristuksia. Nämä +kuitenkin vain enemmän kutkuttivat Espanjalaisten kullanhimoa, eikä +paluumatkasta ollut puhettakaan. Cortez vastasi mexikolaiselle +maaherralle ett'ei hän millään mokomin voinut luopua aikeestaan tulla +itse keisarin puheille.</p> + +<p>Valtansa merkiksi perusti Cortez nyt lähelle maalle-nousupaikkaansa +linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi <i>Villa rica de la Vera +Cruz</i> (totisen ristin kultainen kaupunki), asetti siihen ennakolta +virkamiehet ja nimitytti itsensä niiden kautta "Espanjan kruunun +nimessä" valloitusretken päälliköksi, tekeytyen siten riippumattomaksi +Velasquezista.</p> + +<p>Montezuman käskystä kieltäytyivät ympärystön asukkaat antamasta +retkeilijöille ruokavaroja, mutta näitä saatiin pohjoisempana olevan +Cempoalan totomakilaiselta kazikilta, jonka vastikään oli täytynyt +notkistua Aztekien ikeen alle, vaan joka heitä vihasi ja vielä uskalsi +niskoitella heitä vastaan.</p> + +<p>Jätettyään 150 miestä varustusväeksi Villa Ricaan ja kapinallisen +vehkeen johdosta upotettuaan laivansa, jott'ei kenkään voisi +ajatellakkaan peräytymistä — lähti Cortez elokuun 16 p:nä matkalla maan +sisäosaan 300 jalkamiehen, 15 ratsun ja 7 tykin kanssa. Cempoalassa +yhdistyi hänen joukkoonsa 1,300 totomakilaista soturia.</p> + +<p>Kolmen päivän vaivaloisen matkan perästä saavuttiin <i>Tlascala</i> eli +"Leipämaa" nimisen vapaavaltion alueelle. Tämä tasavalta oli niinikään +sotakannalla Aztekeja vastaan, jotka senkin tahtoivat laskea valtansa +alle. Sen kansa oli Anahuakin urhokkaimpia heimokuntia, ja sen vapaat +miehet pitivät menestyksellä puoltaan Aztekien anastushankkeita vastaan. +Mutta Euroopalaisia pitivät Tlaskalaiset vihollisina, ja vasta ankarain +tappelujen perästä ratkaisivat Cortezin kanoonat taistelun +Espanjalaisten eduksi. Tlaskalan urhokas, ritarillinen sotapäällikkö +<i>Xikotenkatl</i> lakkasi taistelemasta ainoastaan hallituksen +nimenomaisesta käskystä; ja nyt syntyi Espanjalaisten ja Tlaskalan +miesten kesken liitto, jonka nämä loppuun asti vilpittömästi pitivät.</p> + +<p>Cortez oli uskonnollisessa innossaan tähän-astisilla lepopaikoilla +hävittänyt maan-asukkaiden jumalain-kuvat, ripustuttaen heidän +temppeleihinsä sen sijaan neitsyt Maarian ja muiden pyhimysten kuvia: +mutta Tlaskalassa sai varovainen espanjalainen pappi hänet tästä +hankkeesta luopumaan. Tlaskalan miehet pitivät kovasti kiinni +uskonnollisestakin arvostaan, ja heidän pyhimpiä tunteitansa olisi ollut +vaarallista käydä liian kovasti loukkaamaan.</p> + +<p>Tlaskalasta kuljettiin rikkaasen <i>Cholula</i> nimiseen kauppakaupunkiin, +jonka asukkaat Montezuman käskystä yrittivät vastarintaa; mutta Cortez +houkutti kaikki heimokunnan päälliköt suureen temppelipihaan ja +surmautti heidät petollisesti kaikki tyyni, jonka jälkeen +Tlaskalaisetkin ryntäsivät kaupunkiin ja teurastivat yhdessä +Espanjalaisten kanssa tuhansittain paikkakunnan viattomia asukkaita, — +urosteko, joka historiassa on saanut nimityksen "<i>Cholulan verilöyly</i>."</p> + +<p>Huhu tästä hirmutyöstä kävi Cortezin edellä, eikä enää mikään kaupunki +Espanjalaisten tiellä uskaltanut häiritä heidän kulkuaan. +<i>Popokatepetl'in</i> (Suitsuavan vuoren) ja <i>Iztaccihuatl'in</i> (Valkoisen +neitsyen) nimisten vuorijättiläisten välistä kuljettiin nyt Mexikon +ihanaan laaksoon. Mitä lähemmälle pääkaupunkia tultiin, sitä enemmän +hämmästytti retkeläisiä seudun rikkaus ja viljelyksen loisto. Noiden +kaunisten järvien ympärillä, jotka nyt ovat melkein kauttaaltaan kuivina +ja muunnettuina suola-aroksi, oli sadottain kyliä ja kaupunkeja; ja +vesillä vilisi tuhansittain aluksia ja lautoille rakennettuja +puutarhoja; jotka kaikki kulkivat pääkaupunkiin päin. Tämän kiiltelevät +palatsit ja temppelit (teokalliot) näkyivät jo kaukaa. Maatie tähän +kaupunkiin, joka oikeastaan oli saarella suurimmassa järvessä, meni +pitkin neljää patoa; ja kun näihin rakennetut vipusillat nostettiin +ylös, oli pääsy maan puolelta kaupunkiin ehkäisty. Itse kaupunkiakin +risteili lukuisat kanavat.</p> + +<p>Marraskuun 8 p:nä 1519 marssi Cortezin joukko sisään Tenochtitlaniin. +Montezuma, joka kaiken aikaa oli uusilla lahjoilla kokenut saada +vieraita palaamaan, ryhtymättä kuitenkaan mihinkään vastarintaan, oli +itse loistavassa puvussa ja loistavan saattojoukon kanssa vieraita +vastassa. Espanjalaisille annettiin sitten kortteriksi suuri, +linnoituksen tapainen palatsi, johon he asettuivat kuin hyvin +varustettuun sotaleiriin ainakin. Montezuma ja Cortez kävivät nyt +vuorotellen toinen toistaan tervehtimässä, ja Cortez selitti saaneensa +hallitsijaltaan toimeksi kääntää Montezuman ynnä koko hänen kansansa +kanssa kristinuskoon. Montezuma arveli omaa uskoaan yhtä hyväksi ja oli +yhä sittemminkin tässä asiassa taipumaton. Vieraita sanoi hän kuitenkin, +tyhmästi kyllä, luulevansa Quetzalkoatlin jälkeläisiksi ja lupasi maksaa +Espanjan kuninkaalle veroa. Cortez päätti nyt ottaa Montezuman vangiksi, +päästäkseen hänen kauttansa maan herraksi. Niinpä lähti siis hurjan +uskalias espanjalainen päällikkö eräänä päivänä rohkeimpien toveriensa +kanssa Montezuman palatsiin häntä "tervehtimään". Nyt oli vähää ennen +rannikolta tullut tieto että sikäläinen mexikolainen maaherra oli +hyökännyt Villa rican kimppuun, jolloin monta espanjalaista sotamiestä +oli menettänyt henkensä ja heidän päällikkönsä saanut surmaavaan haavan. +Cortez vaati rangaistusta maaherralle<a name="FNanchor_7_7" id="FNanchor_7_7"></a><a href="#Footnote_7_7" class="fnanchor">[7]</a> sekä että Montezuma itse +joksikin aikaa muuttaisi Espanjalaisten kortteriin, merkiksi +ystävyydestään näitä kohtaan. Montezuma ensimmältä pani vastaan, mutta +kun espanjalaiset ritarit silloin heti paljastivat miekkansa, uhaten +väkivaltaa, suostui hätääntynyt keisari Marinan kehoituksesta Cortezin +vaatimukseen ja seurasi Espanjalaisia heidän kortteriinsa. — Tästä +lähin oli itse teossa Cortez maan herrana. Hän rupesi Montezuman +pakollisella suostumuksella ja hänen nimessään — ryöstävien upseeriensa +kautta kokoilemaan "veroa", ja suuret aarteet kasaantui Espanjalaisten +pesään.</p> + +<p>Huhtikuun loppupuolella 1520 tuli tieto rannikolta että muuan +Velasquezin lähettämä sotajoukko, jota johti <i>Pamfilo de Narvaez</i>, oli +saapunut riistämään Cortezilta päällikkyyttä, joka oli annettava +Narvaezille. Silloin riensi Cortez ainoastaan 70 espanjalaisen ja +indiaanialaisen apujoukon etupäässä Narvaezia vastaan, joka Cempoalan +lähellä perin pohjin voitettiin. Hän itse, Narvaez, lähetettiin +häpeällisesti takaisin Cubaan, ja hänen sotajoukkonsa meni Cortezin +puolelle.</p> + +<p>Täll'aikaa oli Alvarado, jonka Cortez oli jättänyt Espanjalaisten +päälliköksi pääkaupunkiin, suuren mexikolaisen juhlan kestäessä +hyökännyt aseettomain juhlivien kimppuun ja siinä tilaisuudessa +hakkauttanut maahan m.m. melkein koko aztekilaisen aateliston. Seuraus +oli aseellinen hyökkäys Espanjalaisia vastaan julmistuneiden +maan-asukkaiden puolelta, ja Alvarado oli pahemmassa kuin pulassa. Mutta +silloin saapui myös Cortez suuresti lisääntyneen armeijansa kanssa ja +pelasti hetkeksi alapäällikkönsä, sulkeutuen taas tuohon hyvään +linnoitukseen. Mexikolaiset kuitenkin katkerassa vihassaan jatkoivat +hyökkäyksiään sitä vastaan, ja kovia kähäköitä oli nyt joka päivä. +Ruokavarat alkoivat Espanjalaisilta loppua; ja viimein päättivät he muun +neuvon puutteessa pyrkiä satimestaan irti. Tätä varten pantiin onneton, +yhä vankina siellä oleskeleva Montezuma pitämään puhetta kansalle, jolle +hänen tuli vakuuttaa ett'ei hän muka ollutkaan vankina sekä kehoittaa +sitä päästämään vieraita rauhassa pois. Mutta tuskin oli hän avannut +suunsa, ennenkun kauhea ulvonta kuului hänen alamaistensa joukosta ja +kiviä ja nuolia sateli hänen ympärillään. Keisari siinä sai surmaavat +haavat ja heitti henkensä kesäk. 30 p:nä, viimeiseen saakka pysyen +kiinni uskonnossaan ja inholla hyljäten espanjalaisten pappien +kääntämis-yritykset.</p> + +<p>Mutta Espanjalaisten täytyi millä hinnalla hyvänsä päästä pois, koska +heidän tilansa nyt kävi yhä tukalammaksi. Niinpä lähtivätkin he yöllä +vasten heinäkuun 1 päivää liikkeelle. Mutta Mexikolaiset olivat +varuillaan. Espanjalaiset olivat tuskin päässeet sille padolle, jota +pitkin heidän oli yrittäminen ulos kaupungista, ennenkun maan-asukkaat +molemmin puolin rupesivat hätyyttämään heitä veneistänsä, edestä ja +takaakin. Pato-aukoista oli vipusillat otettu pois, ja se kuljetettava +silta, jonka Espanjalaiset laskivat ensimäisen aukon poikki, kulkien +siitä yli, romahti toisessa aukossa järveen. Kauhea näytelmä seurasi. +Jälkijoukko tyrkkäsi etummaisia veteen, ja aukko täyttyi pian +kanoonista, hevosista, aseista, varastoista ja kuolevista ihmisistä, ja +tuota hirveää siltaa myöten kulkivat vähäiset loput Cortezin sotaväestä +aukon yli. Hurjan rohkea Alvarado hyppäsi, nojautuen pitkään keihääsen, +jonka alapään hän iski kiinni pohjassa olevaan romuun, muutamasta +tämmöisestä paikasta poikki — mexikolaisten ja oman väkensäkin +hämmästykseksi ja ihmeeksi. Se oli mainio "Alvaradon hyppäys", "<i>Salto +de Alvarado</i>," jota nimeä tämä paikka Mexikon kaupungissa vieläkin +kantaa. Espanjalaisten lähtö on historiassa saanut nimekseen: +"Surullinen yö" — <i>La noche triste</i> — ja ainoastaan 440 miehellä +l,400:stä pääsi Cortez päivän valjetessa manterelle. Espanjalaiset nyt +pyrkivät Tlaskalaan päin. <i>Otumban</i> luona koilliseen järvistä oli heitä +vastassa suuri mexikolainen armeija, joka kuitenkin hajaantui hurjaan +pakoon, sittenkun urhokas <i>Juan de Salamanca</i> oli sen päälliköltä +riistänyt Mexikolaisten sotalipun, hakatessaan itse päällikön maahan. +Nyt marssivat Espanjalaiset Tlaskalaan, jossa levähdettiin. Cubasta tuli +tänne melkoinen apujoukko, ja Cortez ryhtyi uudelleen yritykseensä — +Mexikon valtakunnan kukistamiseen ja valloittamiseen.</p> + +<p>Tätä varten rakennutti hän nyt laivaston, kolme sotaprikiä, joiden +valmiiksi hakatut laivapuut irtonaisina kuljetettiin ystävälliseen +<i>Tezkukoon</i> Mexiko-järven itärannalla, — vaivaloinen hinaus maitse, +niinkuin Balboan samankaltainen mainio työ. Saapuneena sotaväkineen +Tezkukoon, liittäytti Cortez laivansa kokoon, työnnätti ne järveen ja +alkoi Tenochtitlanin piirityksen. Tätä kesti puoli kolmatta kuukautta. +Mexikolaisten keisarina oli nyt voimakkaampi mies kuin Montezuma, +nimittäin hänen vävynsä ja veljensä-poika, nuori, urhokas <i>Guatemozin</i>. +Tämä oli varustanut pääkaupunkinsa hyvään puolustustilaan, tehden joka +talosta linnoituksen; ja Mexikolaiset sotivat isänmaansa, kunniansa ja +henkensä puolesta kuin sankarit, pelkäämättä kuolemaa, pelkäämättä +nälkää, joka lopulta kävi piiritetyssä kaupungissa kauheaksi. Näytelmiä +Jerusalemin kauhistuksesta oli nähtävänä, mutta kerta toisensa perästä +syöstiin hyökkäävät Espanjalaiset takaisin. Viimein — kun läheiset +heimotkin, jotka vihasivat Aztekien yliherruutta, olivat yhtyneet +Espanjalaisiin — päätti Guatemozin, kaikilta tahoilta ahdistettuna, +suljettuna linnaansa, pujahtaa pois etsimään apujoukkoja kauvempaa +maaseuduilta. Silloin äkkäsivät hänet Espanjalaiset, ja urhoollinen +keisari puolisoineen joutui vangiksi. Päällikön kukistuttua murtui +Mexikolaisten vastarinta. Kaupunki, nyt suureksi osaksi raunioina, +antautui. 200,000 oli kaatunut sen piirityksessä. Huolimatta +hävityksestä, oli Espanjalaisten sotasaalis ääretön. Mutta kun arveltiin +vangitulla keisarilla olevan vieläkin suuremmat aarteet piilossa, +pantiin hän polttolavalle, tunnustusta varten kidutettavaksi. Guatemozin +ei kuitenkaan mitään "tunnustanut", jonka tähden Cortez hänet pelasti +palamasta, mutta sittemmin kuitenkin mestautti.</p> + +<p>Mexiko oli valloitettu. Pääkaupungin kanssa alistui koko maa, koko +Anahuak. Espanjalaiset jakasivat viljelysmaat keskenänsä, ja <i>kotimainen +väestö tehtiin orjiksi</i>. Kristillisten pappien uskonnollinen hurjuus ja +sotamiesten raakuus oli hävittänyt kaikki, mikä vain oli minkäänlaisessa +yhteydessä vanhan viljelyksen ja sivistyksen kanssa. Anahuakin +kirjalliset muistomerkit ja parahimmat näytteet Toltekien taiteesta +korjasi murhaava liekki. Ikivanha kultuuri vaipui ikuiseksi hautaan. +Kristittyjen kirkkoja kohosi teokalliojen paikoille, ja ihan uusi Mexiko +kasvoi vähitellen vanhan raunioille. Joukko espanjalaisia perheitä +muutti Cubasta tänne. Valloitettu maa sai nimekseen <i>Uusi Espanja</i>, ja +Cortez tuli kuninkaan käskynhaltiaksi.</p> + +<p>Sivistysvallat <i>Guatemala</i> ja <i>Yukatan</i> valloitettiin sitten, ja nyt +Cortezin alapäälliköt saivat tilaisuutta osoittaa johtaja-kuntoansa. —</p> + +<p>Mexikon valloittajalla oli vihollisia, jotka Espanjan hovissa syyttivät +häntä itsevaltaisista pyrinnöistä ja yhteisten varojen tuhlaamisesta. +Hän matkusti v. 1527 Espanjaan puolustamaan itseänsä, ja loistavasti +häntä kohdeltiin, mutta Mexikon sivilihallinnon Cortez menetti. Hän +vetäytyi suurille tiluksilleen Oaxaca-laaksossa, mutta ryhtyi sittemmin +jälleen merilöytöihin. Niinpä hänen toimestaan löydettiin <i>Californian +niemimaa</i> v. 1533 ja perustettiin sinne <i>Culiacan</i> niminen siirtokunta. +Sivilimaaherra <i>Mendoza</i> viimein kielsi Cortezin haaskaamasta väkeä +tämmöisiin yrityksiin. Silloin hän uudestaan, v. 1540, lähti Espanjaan +— valittamaan. Mutta täällä ei nyt enää "Aztekien teurastajasta" +piitattu. Niinkuin ennen Colombo hännysti hän nyt hovin perässä +kaupungista kaupunkiin, saamatta koskaan ratkaisevaa vastausta. Mexikoa +Cortez ei enää nähnyt. Hän kuoli joulukuun 2 p:nä 1547 lähellä Sevillaa. +Ruumis vietiin sittemmin Uuteen Espanjaan; mutta 1823 vuoden +vallankumouksessa katosi kirstukin, jossa lepäsi Mexikon valloittajan +luut.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="VII" id="VII"></a>VII.</h2> + +<h2>Francisco Pizarro. Etelä-Amerikan<br /> +muinaisen viljelyksen kukistus.</h2> + + +<p>Panamassa, jossa espanjalaisia seikkailijoita ja rosvoja tällä +kultaisella aikakaudella aina oli varastossa, sattui eräänä kauniina +päivänä yhteen kolme etevää kappaletta tästä kunnioitettavasta +ihmisluokasta. Ne olivat: <i>Francisco Pizarro</i>, vanha kavalasilmäinen +tuttavamme Balboan retkeltä; <i>Diego Almagro</i>, maailman mierolainen, +jonka syntyperää ei kenkään tiennyt, kiivas, intohimoinen, mutta +hyväsydäminen, vilpitön, suoraluontoinen lurjustelija; sekä <i>Hernando de +Luque</i>, Panaman kirkkoherra.</p> + +<p>Tämä kolminaisuus nyt teki keskinäisen liiton muutaman kultamaan +valloittamista varten, joka oli etelässä päin Panamasta ja josta Pizarro +oli kuullut puhuttavan jo Balboan retkellä. Siellä oli tähän asti käynyt +ainoastaan <i>Pascual Andagoya</i>, Nicaraguan vallottajia, mutta +pikimmältään vain ja sen pohjois-päässä, nykyisen Columbian rannikolla. +Maakunnan nimi oli <i>Biru</i>, ja sen mukaan sai sitten koko maa nimensä: +<i>Biru</i> eli <i>Peru</i>. Andagoya oli matkallaan kuitenkin saanut kutkuttavan +käsityksen maan mahtavasta viljelyksestä ja äärettömästä rikkaudesta. +Hän itse pian kuoli, mutta jätti löytönsä perinnöksi Pizarrolle.</p> + +<p>Mikä mies oli oikeastaan Pizarro, Amerikan kultarikkaimman maan +valloittaja? Syntyisin oli hän, kuten Balboa ja Cortez, Estremaduran +maakunnasta Espanjassa, muutaman sotaherran äpärä-poika, joka +nuoruudessaan paimensi isänsä lampaita, karkasi jonkun tepposen tähden +saamansa rangaistuksen perästä tiehensä ja viimein kruunun sarkoja +kulkiessaan joutui San Domingoon. Täältä teki hän Hojedan retkikunnassa +matkan Venezuelaan ja pääsi uhkarohkeutensa palkaksi Hojedan +alapäälliköksi. Dariassa oli hän palvellut Balboaa ja sittemmin Avilan +ja Andagoyan miesten joukossa ollut osallisena Nicaraguan +valloituksessa. Pizarron kasvatus oli ollut joteskin huono. Hän ei +osannut lukea eikä kirjoittaa.</p> + +<p>Sitä ei liioin osannut Almagro. Kun Luquen kanssa tehty sopimuskirja, +jonka mukaan tämän tuli panna rahat retkikunnan varustamiseen ja +Pizarron ja Almagron sitä johtaa, oli kunkin nimikirjoituksella +vahvistettava, ei Pizarro eikä Almagro saanutkaan itse nimeänsä sen +alle, vaan vieraan-miehen täytyi ne siihen piirtää. Mutta välikirja oli +yhtä voimakas kuitenkin, ja vuonna 1524 lähti retkikunta Birun +valloittamista varten liikkeelle, joteskin huonosti varustettuna. +Kaikkialla, missä retkeläiset astuivat maalle Etelä-Amerikan +luoteisrannalla, tekivät maan-asukkaat tehokasta vastarintaa. Viimein +palasi Almagro takaisin Panamaan hakemaan apuväkeä ja ruokavaroja, mutta +Pizarro 12 miehen kanssa jäi pienelle <i>Gorgona</i> nimiselle saarelle +kärsimään kaikellaista kauheaa puutetta. Seitsemän kuukautta viettivät +nämä argonautit autiolla luodollaan, kunnes vihdoin Almagro palasi, +jolloin matkaa jatkettiin Guayaquil-lahden etelärannalle asti, jossa oli +suuri ja rikas kauppakaupunki <i>Tumbez</i>. Täällä tervehdittiin +retkeilijöitä vieraanvaraisesti, ja Pizarro näki niin mahtavia enteitä +Perun voimasta ja vallasta, että hän sillä kertaa jätti asiansa sikseen +ja päätti hakea kannatusta itse Espanjasta.</p> + +<p>Joulukuussa 1527 tapaamme Pizarron siis hänen kotimaassaan — vieläpä +vanhassa La Rabidan luostarissa; ja siellä hän puolestaan odottamatta +tapaapi Cortezin, joka nyt on omilla asioillaan Espanjassa. He joutuvat +pakinoihin keskenänsä, — ja Pizarro näkyy oppineen paljon vanhalta +valloittaja-mestarilta, sillä hänen vastainen politiikinsa on itse +teossa ainoastaan uskollinen kopia Cortezin menetystavasta, julmuudessa +vain sitä melkoisesti mahtavampi.</p> + +<p>Keisari Kaarle viides suostui Pizarron yritykseen ja antoi hevoset, +aseet ja muut sotatarpeet. Itse tuli Pizarron hankkia laivat ja +sotaväki. Vastaisten voittomaiden käskynhaltiaksi hän tulisi, Almagro +saisi osakseen jonkun suuren kaupungin ja Luque pääsisi piispaksi. Ne +kaksitoista, jotka olivat pysyneet Pizarron luona Gorgonasaarella, +tehtiin aatelismiehiksi.</p> + +<p>Tammikuussa v. 1531 purjehti Pizarro Panamasta kolmella laivalla. +Matkalla yhtyivät häneen <i>Sebastian de Benalcasar</i> ja <i>Hernan de Soto</i>. +Retkikunnan tullessa Tumbeziin oli sen yhteinen sotavoima 340 miestä ja +37 hevosta. Päällikön kolme veljestä, <i>Juan, Hernan ja Gonzalo Pizarro</i>, +oli myöskin muassa. Ja nyt alkoi ryöväriretki.</p> + +<p>Mutta heittäkäämme heidät hetkeksi Tumbeziin, katsellaksemme sitä +valtakuntaa, joka nyt oli ryöstettävä, — ei, vaan "valloitettava" ja +"tehtävä osalliseksi kristinuskon ja euroopalaisen sivistyksen +siunauksista", kuten tavalliseksi tullut virallinen lauseparsi kuuluu. +Tämän valtakunnan alueena oli koko se ylänkö, joka suurena kaarena +ulottuu Antillien merestä pohjassa Chiliin etelässä. Siihen kuuluivat +siis sekä nykyinen Peru että Bolivia, Ecuador ja Columbia. Leveästä +rannikko-tasangosta nousevat Andien kaksinkertaiset ja kolmikertaiset +jyrkät selänteet, ja näiden välissä on pitkät ylätasangot, jotka osaksi +ovat erittäin hedelmällisiä. Vuoriselänteistä kohoaa pitkät ryhmät +korkeita tulivuori-keiloja. Tälle ylängölle johtaa rannikkotasangolta +jyrkät, vaikeat tiet. Idässä laskee vuorimaa yhtä jyrkästi niihin +ruoholakeuksiin eli "savanneihin" ja aarniometsiin, joissa Orinoco-, +Maranon- ja Madeira-jokien äärettömät lähdeverkot risteilee. Pohjassa +juoksevat Magdalena ja Cauca alas Antillien selälle. Kauvimpana kaakossa +on jylhässä alppimaisemassa suuri Titicaca-järvi monine saarineen. Maa +sen ympärillä on hedelmällistä seutua, ikivanhan viljelyksen koti. +Täällä, näet, <i>Ayamara</i>, Amerikan ehkä vanhin sivistyskansa, saavutti +sen korkean kultuurikannan, josta vieläkin ovat todistamassa Titicacan +suurimmalla saarella löytyvät valtavat temppelirauniot. — Ayamaraa +seurasivat <i>Quechua</i>- ja <i>Chimu</i>-kansat, jotka Perun ja Quiton +ylälaaksoihin perustivat samallaisia kultuurivaltioita. He palvelivat +luonnon-esineitä, erittäinkin aurinkoa, jolle oli rakennettu kauniit, +kullalla koristetut temppelit. Auringon-jumalan alttarilla paloi +alituinen tuli, jota pitivät vireillä naispapit, kuten Vesta-neitsyet +Roomassa. Kullat ja hopeat käytettiin temppelien koristamiseen. — +Näiden vanhimpien nahua-kansojen tavat olivat leppeät. Ihmis-uhria tuli +ainoastaan hyvin harvoin kysymykseen. Kastilaitos oli siten vallalla, +että poika valitsi isänsä elinkeinon. Mahtavin oli täälläkin +pappissääty, josta ruhtinas, <i>inka</i>, otettiin. Hänen valtansa oli +rajaton. Pappissäätyä lähinnä vaikutti sotilas- ja virkamies-sääty. +Sotilailla oli komeat, joko kullalla ja hopealla tai vaskella +päällystetyt puiset kypärit, haarniskat moninkertaisesta +puuvillavaatteesta, kilvet, miekat, keihäät, vaskiset, pronssiset tai +kiviset nuijat ja tapparat. Rautaa ei täälläkään tunnettu. — Maa oli +yhteismaana ja jaettiin viljeltäväksi joka vuosi uudestaan perheiden +kesken, melkein niinkuin meidän aikanamme Venäjällä. Ja se oli hyvästi +viljeltyä. Kuivalla maaperällä johdettiin kanavain kautta vettä +vainioille. Lannoitukseksi käytettiin guanoa, linnunlantaa. Maissi, +hirssi, banaanit ja maaperunat olivat tärkeimpinä viljelyskasvina. — +Kansalaisten jokapäiväinen elämä oli tarkoin määritelty, eri maakuntien +asukkailla eri puvutkin. Kuolleille osoitettiin suurta kunniaa. Niiden +ruumiit balsamoittiin ja säilytettiin muumioina maanalaisissa +hautakammioissa kaikkine aseineen ja työkaluineen, vaimot +talontarpeineen ja koristuksineen, lapset leikkikaluineen. Tämä tapa on +tehnyt mahdolliseksi että me vielä tänä päivänäkin, huolimatta +Espanjalaisten raatelevasta hävitystyöstä, voimme saada käsitystä +vanhain Perulaisten koti-elämästä. —Rakennustaidossa, kutoma- ja +metalli-teollisuudessa olivat he Toltekien vertaisia. Heidän muhkeat +temppelinsä ja palatsinsa ihmettävät vielä raunioinakin matkustajan +silmää. Mutta erittäinkin ovat huomattavat tämän kansan oivalliset +tierakennukset. Komea <i>inkatie</i>, joka Cuzcosta ulottui 150 suom. +penikulmaa pohjoseen, oli tehty tasaisista neliskulmaisista +kivimöhkäleistä, oli 20-25 jalkaa leveä, suora, oli varustettu tuuheilla +istutuspuilla ja jokipaikoissa kivi- tai puusilloilla; laaksojen seiniä +ylös veivät pitkät, vuoreen hakatut portaat. Penikulmakivet osoittivat +tien pituutta, ja joka toisella penikulmalla oli mukavat majatalot. Inka +ja ylhäiset kulkivat kantotuolilla, muut ihmiset jalkaisin. Kuormiakin +kuljetettiin ihmisten hartioilla taikka <i>laama</i>-eläimen selässä. Peru +olikin Euroopalaisten tullessa ainoa maa Amerikassa, jolla oli mitään +kuorma-eläintä. Nämä elukat olivat valtion omia, ja kukin perhekunta sai +kuninkaallisilta tiluksilta säädetyn määrän villoja vuosittain.</p> + +<p>Postikuljetusta toimittivat, kuten Mexikossa, pikajuoksijat. Kirjoitusta +eivät Perulaiset tunteneet, mutta sen virkaa toimitti muuan omituinen +keksintö, n.s. <i>qvipus</i>, s.o. kimppu erivärisiä, solmuilla varustettuja +nuoria, joiden eri pituus ja väri yhdessä erilaisten solmujen kanssa +osoitti eri käsitteitä ja ajatuksia. Niiden kautta saattoivat +kuninkaalliset käskynhaltiat maakunnissa lähettää pääkaupunkiin +toisinaan varsin seikkaperäisiä tietoja.</p> + +<p>Quechua itse nimittivät maatansa <i>Tehuanlefuyu</i>, Maailman neljä nurkkaa. +Inkavallan siellä oli perustanut <i>Manco Capac</i> 11:llä vuosisadalla ja +sotien kautta sitä laventanut. 15:llä vuosisadalla oli <i>Huaynan Capac</i> +valloittanut Chimu-valtakunnan pohjosessa, joka hänen kuollessaan jäi +<i>Atahualpalle</i>, hänen nuoremmalle pojalleen. Vanhempi poika, <i>Huascar</i>, +hallitsi Cuzcossa. Juuri ennen Espanjalaisten tuloa oli veljesten kesken +syntynyt sota, jossa Atahualpa oli voittanut ja saanut vangiksi +vanhemman veljensä. Täten koko "Maailman neljä nurkkaa" nyt totteli +Atahualpan valtikkaa.</p> + +<p>Tästä veljessodasta oli Pizarro saanut Tumbezissa tietoa ja päätti +käyttää sitä hyväkseen. Oleskeltuaan kauvemman aikaa <i>Puna</i> nimisellä +suurella saarella, jonka asujamissa hän pani toimeen hirvittävän +verilöylyn, jatkoi Pizarro matkaa eteläänpäin. Punta Parinassa, +Etelä-Amerikan läntisimmällä niemellä, noustiin maalle, perustettiin +<i>San Miguel</i> niminen siirtokunta ja linnoitus, ja marsittiin sitten taas +— nyt enää ainoastaan 100 jalka- ja 68 ratsumiehellä — etelää kohti, +kunnes lokakuun 1 p:nä 1532 tultiin <i>Caxamarcaan</i>, jossa Atahualpa oli +leirissä 40,000 miehen kanssa. Tämä oli ennakolta lähettänyt Pizarrolle +lahjoja ja ystävällisen kutsumuksen. Espanjalaisille annettiin +kortteriksi uhkea rakennus, jonka pihaan Atahualpa hovineen päivineen ja +lukuisa saattojoukko ylhäisiä soturia niinikään muassaan tuli heitä +tervehtimään. Silloin astui muuan espanjalainen pappi esiin ja piti +Atahualpalle pitkän puheen Kristinuskosta ja Rooman paavista, Kristuksen +käskynhaltiasta maan päällä, kehoittaen Perulaisten kuningasta heti +tunnustamaan tätä käskynhaltiaa ja kääntymään vieraiden uskoon. Tulkki +teki tämän puheen vieläkin pontevammaksi. Atahualpa kysyi mistä pappi +oli saanut tämän tietonsa ja uskonsa. Tämä ojensi hänelle raamatun. +Kuningas piti kirjaa korvansa edessä, kuunteli sitä hetken aikaa, mutta +lausui sitten: "Eihän se sano mulle mitään", ja heitti kirjan +väliäpitämättömästi maahan. "Voi!" huudahti suuttunut pappi, +"Evankeliumi on häväisty! Aseisin, kristityt! Kostakaa noille +jumalattomille pakanoille!" Pizarro antoi merkin jo ennakolta sovittuun +petolliseen hyökkäykseen. Atahualpa otettiin vangiksi — aavistamattansa +ja hämmästyneen seurueensa kauhuksi —, hänen hoviväkensä teurastettiin, +ja espanjalaisten kanoonat ja sotaväki joko tappoivat tai ajoivat pakoon +sotilaat. Neljä tuhatta kuollutta jäi paikalle. — Sitä laatua oli +kristittyjen valloittajien urostyöt.</p> + +<p>Vankina ollessaan antoi Atahualpa nyt salaisesti toimittaa veljensä +Huascarin päiviltä pois, koska hän pelkäsi että Pizarro nostattaisi +tämän valta-istuimelle. Kullannälkäisiä Espanjalaisia tyydyttääkseen +lupasi hän täyttää huoneen, jossa häntä pidettiin vankina ja joka oli 22 +jalkaa pitkä ja 17 jalkaa leveä, kullalla niin korkealle kuin hän itse +ulottui. Tämä kultaläjä olisi hänen lunastushintansa. Pizarro siihen +suostui, — ja nyt alkoi kauhea ryöstö. Maan temppeleistä vedättivät +espanjalaiset sotilasparvet kultaa ja jalokiviä äärettömät aarteet. +Kullan arvo yksistään lienee noussut noin sataan miljoonaan Suom. +markkaan, mikä summa siihen aikaan oli monta vertaa arvoisempi kuin nyt. +Pizarro piti itseään varten 312,000 dukaatia, jokainen ratsumies 19,400 +dukaatia j.n.e.</p> + +<p>Nyt vaati Atahualpa päästäksensä vapaaksi, koska hän todellakin oli +vankihuoneensa kullalla täyttänyt. Mutta mitä teki Pizarro? Hän asetti +tuomio-istuimen, joka huomasi Perun onnettoman keisarin +jumalanhäpäisijäksi — tämä kun oli viskannut raamatun jalkoihinsa —ja +tuomitsi hänet kuolemaan. Elokuun 29 p:nä 1533 Perun onneton kuningas +kuristettiin nuoralla kuoliaaksi. — Pizarro asetti valta-istuimelle +jonkinmoisen valekuninkaan, joka tunnusti Espanjaa yliherruuden ja +tyytyi kaikkiin Pizarron tekoihin. Tämä nyt marssi 500 miehellä +pääkaupunkiin, Cuzcoon, joka jätettiin espanjalaisten ryöstettäväksi. +Ihanat temppelit ja palatsit hävitettiin, kuninkaiden hautakammiotkin +ryöstettiin paljaiksi. Kaupunki ei ollut pienimpiä, koska sen asukkaita +siihen aikaan sanotaan olleen päälle 2 sataa tuhatta.</p> + +<p>Seuraavana vuonna, 1534, valloitti <i>Benalcazar</i> pohjoisenkin +valtakunnan, ja koko inka-valta siten tuli Espanjan alusmaaksi. +Asettamansa varjokuninkaan kautta hallitsi Pizarro koko maata. +Kapinayrityksiä tosin tehtin, mutta Perulaiset olivat tottuneet +yksinvaltiaan holhouteen, ja tämmöisen ankaran johdon puutteessa eivät +he kyenneet maatansa puolustamaan. Yritykset tukehtuivat, ja +Espanjalaiset raivosivat onnettomien asukkaiden keskuudessa pahemmin +kuin raatelevat pedot. Muuan espanjalainen historioitsija on laskenut +että valloituksen ensimäisinä vuosina enemmän kuin puolitoista miljoonaa +maan alkuperäisiä asukkaita hukkui miekkaan ja nälkään.</p> + +<p>Pizarro oli maan valloituksen perästä ryhtynyt valtakunnan +"järjestämiseen", s.o. <i>kaikki viljelysmaat jaettiin voittajien kesken, +ja alkuväestö tehtiin orjiksi</i>. Uusi pääkaupunki, Lima, perustettiin.</p> + +<p>Inkain valta oli loppunut veljessotaan, Espanjalaisten alkoi hurjalla +puoluetaistelulla. Pizarron ja hänen yhtiökumppaninsa Almagron väli oli +kauvan ollut kireällä. Päästäkseen kilpailijastaan, toimitti hänet +viekas Pizarro kesällä v. 1535 valloitusretkelle etelämpänä olevaan +<i>Chiliin</i>. Sieltä ei Almagro löytänyt mitään kultaa, jonka tähden hän, +sanomattomia matkavaivoja kärsien, palasi takaisin. Hänen 2-vuotisesta +retkestään ei ollut muuta tulosta kuin että hän ensimäisenä +euroopalaisena pohjosesta päin oli päässyt sille paikalle Etelä-Amerikan +rannikolla, johon asti Magalhaens aikoinaan oli tullut etelästä. — +Poissa ollessaan oli Almagro kuninkaallisen valtakirjan kautta tullut +nimitetyksi itsenäiseksi käskynhaltiaksi kaikissa maissa 1° 20' pohj. +leveysasteen eteläpuolella, mutta Perulaiset olivat oman valitsemansa +inkan johdolla tehneet uuden kapinan ja valloittaneet Cuzcon, jonka +tosin veljekset Hernan ja Gonzalo Pizarro olivat saaneet takaisin, vaan +jota taasen inka Manco piiritti. Almagro nyt palatessaan marssi tätä +inkaa vastaan, voitti hänen sotajoukkonsa ja kehoitti Pizarro-veljeksiä +luopumaan Cuzcosta, jonka hän arveli sijaitsevan hänen alueellansa. Kun +veljekset panivat vastaan, otti Almagro pesälinnan väkirynnäköllä ja +vangitsi molemmat Pizarrot. Juan Pizarro oli kaatunut entisessä +piirityksessä. Gonzalo pääsi karkuun, ja Francisco Pizarron +toimeen-paneman petollisen sopimuksen kautta joutui Hernankin taas +vapaaksi. Mutta tuskin oli tämä päässyt liikkumaan, ennenkun suuri +sotajoukko hänen johdollaan oli sairaana makaavan Almagron kimpussa. +Almagro voitettiin huhtikuussa 1538; pizarrolainen sota-oikeus tuomitsi +hänet kuolemaan, ja heinäkuun 8 p:nä vietiin hänen kuristettu ruumiinsa +ulos vankihuoneesta.</p> + +<p>Nuori <i>Diego Almagro</i> koki sitten saada takaisin isänsä käskykuntaa, ja +kumpikin puolue lähetti asianajajansa Espanjaan. Pizarron edustaja oli +hänen veljensä Hernan, Almagron pyöveli, joka kuitenkin kotimaahan +tultuansa heti pantiin vankeuteen, häntä kun epäiltiin Almagrolaisten +lähettilään myrkyttämisestä. Hän sittemmin vankeuteen kuoli. Mutta +Espanjasta lähetettiin Perun asioita suorittamaan <i>Vaca de Castro</i>.</p> + +<p>Täll'aikaa oli kuitenkin <i>Francisco Pizarro</i> itse saanut surmansa. +Muutamat nuoret Almagrolaiset olivat kesäkuun 26 p:nä 1541 tunkeuneet +hänen palatsiinsa ja pistäneet hänet sekä hänen nuorimman veljensä, +<i>Martin'in</i>, väkipuukoilla kuoliaaksi. Perun valloittaja oli silloin 63 +vuoden ijässä.</p> + +<p>Gonzalo Pizarro, viidestä veljeksestä ainoa henkiin jäänyt, oli +edellisenä vuonna saanut käskykunnakseen pohjoisen valtakunnan, mutta +Castron käskystä täytyi hänen siitä luopua ja vetäytyä takaisin suurille +maatiluksilleen nykyisessä Boliviassa. Diego Almagroa, joka Pizarron +murhan jälkeen piti herruutta eteläisessä Perussa, vaati Castro +niinikään luopumaan. Mutta Diego teki vastarintaa. Silloin ryntäsi +Castro sotavoimalla häntä vastaan ja voitti hänet. Diego mestattiin.</p> + +<p>Castro palasi Espanjaan. Kun uusi kuninkaallinen käskynhaltia <i>Vasco de +Vela</i> tahtoi panna käytäntöön uutta lakia, joka sääti suojelusta maan +alku-asukkaille, nousivat suuret maatilus-herrat kapinaan, valitsivat +Gonzalo Pizarron päällikökseen ja voittivat kuninkaalliset sotajoukot +<i>Anaquiton</i> luona tammikuun 18 p:nä 1546, jossa Vela itse kaatui. +Voitollinen kapinajoukko huudatti Gonzalo Pizarron koko Perun +käskynhaltiaksi.</p> + +<p>Silloin lähetettiin taas Espanjasta uusi komisarius, tällä kertaa ei +kuitenkaan korkeaa sivili-virkamiestä eikä sotaherraa, vaan kaapuun +puettu pappi, — <i>Pedro de Gasca</i>. Tämä viisas mies, vaikka tuli ihan +yksinään, sai osan Gonzalon sotajoukosta puolelleen, ja kun vihdoin +huhtik. 9 p. 1548 Pizarron ja hänen sotavoimansa törmäsivät yhteen +<i>Xaquixaguanan</i> laaksossa lähellä Cuzcoa, meni toinenkin puoli Pizarron +joukosta kuninkaallisten puolella. Gonzalo joutui vangiksi ja +mestattiin.</p> + +<p>Siihen päättyivät hurjat puoluetaistelut. Viimeisen Pizarron ja +viimeisen Almagron oli täytynyt kallistaa päänsä mestauskirveen alle. +Inhimillisempi hallitus koetti sitten rauhoittaa maata, ja Gasca palasi +Espanjaan v. 1550.</p> + +<p>Vielä jonkun aikaa nousi perulaisia varjokuninkaita Espanjalaisten +holhouden alaisina inkojen istuimelle, kunnes vuonna 1571 <i>Tubac Amaru</i>, +kotimaisen hallitsijasuvun viimeinen jälkeläinen, kaatui espanjalaisen +kateuden uhrina. Espanjan varakuningas Toledo mestautti hänet julkisesti +Cuzcon torilla. Mutta vieläkin elää maan kukistetuissa alku-asukkaissa +muisto heidän mainehikkaista kuninkaistaan, ja tarina käy että joku +näiden sittenkin elossa-oleva jälkeläinen kerran on nouseva Perun +valta-istuimelle ja palauttava muinaisen mahtavuuden ja loiston.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="VIII" id="VIII"></a>VIII.</h2> + +<h2>Amazonia ja Mississippi-laaksojen löydöt.</h2> + + +<p><i>Gonzalo Pizarro</i> oli veljensä käskynhaltiana Pohjois-Perussa kuullut +puhuttavan idässäpäin muka olevasta uudesta kultamaasta. Etsiäkseen sitä +lähti hän syksyllä 1540 hyvin varustetun retkikunnan etupäässä +<i>Napo</i>-joen laaksoon. Matka tiheiden metsien ja rämeiden läpi oli kovin +vaivaloinen, ja kun tammikuussa 1541 tultiin Napon rannoille, +huomattiin koko seutu täydelliseksi erämaaksi. Pizarro rakennutti +pienen laivan, joka <i>Francisco de Orellanan</i>, taitavan merimiehen, +johdolla kuljetti retkikunnan potilaita sekä raskainta kuormastoa jokea +alaspäin, samalla kun Pizarro itse pääjoukon kanssa kulki pitkin +joen-vartta. Orellana, jolla oli miehistönä 50 henkeä, sai kuitenkin +pian käskyn kulkea edeltäpäin laivalla, koska ruokavarat jo olivat niin +lopussa, ett'ei niitä kaikille riittänyt. Hän, Orellana, siis ohjasi +aluksensa valtavaa jokea alaspäin autioiden seutujen läpi, kunnes +saavuttiin muutamaan väkirikkaasen indiaani-kylään, jossa asukkaat +kohtelivat retkeläisiä hyvin ystävällisesti. Siellä heille myös +kerrottiin "suuresta vedestä", joka olisi etelässä 10 päivän matkan +päässä. Koska paluumatka vastavirtaan olisi vaatinut kovin pitkällistä, +ankaraa soutoa eikä luultavasti kuitenkaan enään olisi tavattu Pizarron +joukkoa hengissä, päätti Orellana jatkaa matkaansa etelään, päästäkseen +ehkä sitten tuota "suurta vettä" myöten Atlantin merelle. Hän aavisti, +näet, että tämä vesi oli sama valtava virta, jonka suut V. Pinzon 40 +vuotta sitten oli löytänyt. — Pizarro olikin jo, monta viikkoa +odotettuaan Orellanaa, lähtenyt paluumatkalle. Lähes vuosikauden +kestäneen kauhean marssin perästä saapui hänen joukkonsa nälistyneet, +kurjat tähteet takaisin Quitoon. Mutta Orellana rakensi itselleen vielä +toisenkin laivan, johon siirrettiin 30 miestä ja laitettiin matoista ja +mantteleista purjeet. Kymmenen päivän perästä tulivatkin hänen aluksensa +maaliskuun 3 p:nä 1541 "suurelle vedelle". Se oli <i>Maranon</i>-joki, jonka +muuan espanjalainen samanniminen sotamies kuusi vuotta sitä ennen +harharetkillään Panamasta Peruun oli nähnyt sen yläjuoksussa ja antanut +sille nimensä. Orellana nyt saavutti joen noin 200 suom. penikulmaa sen +lähteistä ja 400 sen suusta. Seuraten virran suuntaa purjehti hän siis +nyt itäänpäin. Virta oli par'aikaa tulvillaan; kokonaisia metsikköjä +vyöryi uivina saarina sitä alaspäin, ja pohjaan oli tarttunut tropiikien +jättiläispuita, joiden vedenpinnan alla piilevät latvat tekivät +purjehduksen tällä suunnattoman suurella joella vaaralliseksi. Rannalla +väijyi vihollisia indiaaneja, jotka seikkailijoille tekivät kovaa +kiusaa; mutta melkein nuolen nopeudella kiitivät Orellanan laivat viikko +toisensa perästä eteenpäin. Toukokuun lopussa pääsivät he viimein <i>Rio +Negro</i> nimisen lisäjoen laskupaikalle, jonka ystävällisten asujanten +luona väsyneet matkamiehet saivat levätä monta viikkoa. Runsaat eväät +sieltä saatuaan, purjehtivat he taaskin eteenpäin. Valtava Maranon +laveni lavenemistaan, varsinkin sitten kun oli kuljettu <i>Madeiran</i> suun +ohitse. Johannuksen aikana tuli retkikunta muutamaan kylään joen +pohjois-rannalla, jossa — kuten Orellana väittää — asui yksistään +naisväkeä, isoja, vahvavartisia, aseellisia urottaria. Näiden +miehekkäiden naisten mukaan, joita hän arveli muinais-tarun +<i>Amazoneiksi</i>, antoi Orellana jättiläis-virralle sen nimen, joka sillä +vieläkin on: <i>Amazoni</i>-joki (Rio de las Amazonas). Mutta Orellanan +amazoni-satu on — kuten saman miehen kultainen <i>El doradokin</i> — +huomattu hänen vilkkaan espanjalaisen mielikuvituksensa tuotteeksi. +Virran kotimainen nimitys sen alajuoksussa oli <i>Amasson</i>, joka sana +suomeksi olisi "veneiden-turmelija;" ja äänteen-yhtäläisyys antoi +aihetta tarinalle.</p> + +<p>Orellanan retkikunnalla oli vielä kestettävänä monet vastukset, m.m. +kuumia kahakoita ihmissyöjäin kanssa pohjois-rannalla, ennenkun he +vihdoin elokuun 3 p:nä saapuivat pohjoiseen suunhaaraan.</p> + +<p>Matka, johon höyrylaivoilta nyt menee ainoastaan puoli toista kuukautta, +oli kaikkine pysähdysaikoineen kestänyt ummelleen viisi kuukautta. +Rohkeat retkeläiset purjehtivat nyt ränstyneine laivoineen valtamerelle +ja pääsivät viimein joulun-aikana 1541 San Domingoon, viisitoista +kuukautta Quitosta lähdettyänsä.</p> + +<p>Tulokset Orellanan matkasta olivat tärkeät. Amazoni-jokea oli kuljettu +koko 400 suom. penikulmaa; oli tultu tuntemaan ääretön joukko +amerikalaisia heimokuntia eri kielineen ja tapoineen; oli löydetty +joki-alue, joka käsittää melkein puolet Etelä-Amerikaa ja jonka läpi +virtailee lukematon joukko päävirran sivujokia. Oli lopuksi nähty +troopillinen luonto, jonka kauneus ja rikkaus sai Espanjalaisia sitä +mielessänsä kuvittelemaan maalliseksi paratiisiksi. Mitään +käytännöllisiä tuloksia ei kuitenkaan Orellanan löytö siltänsä +tuottanut. Tosin hän pari vuotta myöhemmin yritti uuden retkikunnan +kautta perustamaan siirtokuntaa Amazoni-joen laskupaikoille, mutta hänen +useimmat laivansa hukkuivat jo matkalla, ja itse pääsi hän perille +ainoastaan joutuakseen keltakuumeen uhriksi, kuten tähteet hänen +seuralaisistaankin.</p> + +<p>Samaan aikaan kuin Orellana purjehti pitkin Amazoni-jokea, löysivät +toiset espanjalaiset joukot <i>Mississippi-joen</i> ja sen valtavan laakson. +Virran suulle oli jo 1520-luvulla tullut laivakatteini <i>Pineta</i>. Nyt +lähtivät sen laaksoa etsimään <i>Hernan de Soto</i> ja <i>Francisco de +Coronado</i>.</p> + +<p>Hernan de Soto oli taistellut Pizarron joukkokunnan riveissä, muuta +rehellisenä, kunnollisena ritarina pian kyllästynyt päällikkönsä +uskottomuuteen, petollisuuteen ja julmuuteen ja lähtenyt tiehensä +Perusta, takaisin Espanjaan. Seikkailu-halu palautti hänet kuitenkin +jälleen Amerikaan. Hän tahtoi tutkia seutuja vasta löydetyn <i>Floridan</i> +pohjoispuolella ja purjehti 1538 1,000 miehen kanssa tämän niemimaan +itärannikolle. Floridan sotaisat asukkaat olivat tähän saakka tehneet +tyhjäksi kaikki Euroopalaisten yritykset tunkeumaan heidän maahansa. +Ensimäinen löytäjä, <i>Ponce de Leon</i>, oli saanut surmansa heidän +nuolistaan, ja <i>Pamfilo de Narvaez</i>, Cortezin vanha vastustaja, oli ynnä +melkein koko suuren retkikuntansa kanssa, pyrkiessään maan sisä-osiin, +hukkunut sen veteliin soihin. —Soto tunkeusi rohkeasti suorastaan maan +keskeltä läpi, voittaen alku-asukkaat, milloin he tahtoivat estellä +hänen kulkuaan. Vietettyään talven Apalachee-lahden rannoilla +ystävällisten indiaanien parissa, samosi hänen joukkonsa seuraavana +vuonna, taistellen tuimasti vastustavia heimokuntia vastaan, nykyiseen +Alabama-valtioon ja siitä länteen päin, kunnes he syyskuussa 1540 +saapuivat Mississippille, vähän matkan päässä Ohio-joen suusta. Täältä +kulki Soto indiaanien veneillä Mississippiä alaspäin, tavaten kaikkialla +sotaisia kyläväestöjä, jotka nylkivät päänahan kaatuneiden vihollistensa +kalloista, Aikoen jatkaa länteen päin, meni hän toiselle puolen virtaa, +mutta sairastui täällä, Quiqvaltanqnin maassa, kuumeesen, joka 21 p. +toukokuuta 1541 teki lopun hänen elämästään. Seuraajakseen oli Soto +määrännyt <i>Luis de Alvaradon</i>. Tämä kuljetti nyt joukkokuntaa Missourin +ja Kansas'in ruoho-aavikkojen poikki Kalliovuorten juurelle saakka, +jossa ruokavarain puute pakoitti heidät palaamaan. Paljon kärsittyänsä +pääsivät he repaleisissa vaatteissa takaisin Mississippin rannalle, +ollen luvultaan nyt enää ainoastaan 320 miestä. Seitsemän venettä +rakennettiin ja Johannuksen aikana 1542 lähdettiin purjehtimaan tuota +isoa jokea alaspäin. Alituisesti tapellen indiaaneja vastaan, jotka +kanooteistaan heitä hätyyttivät, pääsivät nämä kovia kokeneet +retkeläiset viimeinkin, 19 päivää soudettuansa, Mexikon lahteen.</p> + +<p>Alvaradon retki Mississippiltä Kalliovuorille ja näiltä takaisin oli +kaksi kertaa käynyt ristiin lännestäpäin samaan aikaan tulevan Coronadon +retkikunnan kanssa, heidän kuitenkaan sattumatta yhteen. Coronado oli +kultaa etsiäkseen keväällä v. 1540 Culiacanista Californiassa tunkeunut +Colorado- ja Gila-jokien laaksoihin. Kultaa hän ei löytänyt, mutta sen +sijaan merkillisiä indiaani-kyliä. Nämä <i>pueblos ja pueblozuelos</i> olivat +suuria, melkein pääsemättömille kallioille rakennettuja kyliä, muutamat +vielä asuttuja, mutta useimmat ihan autioina. Kivestä ja savesta +muuratuissa taloissa oli kaksi, jopa kolmekin kerrosta, penkereittäin +toinen toisensa päällä.</p> + +<p>Coronado samosi yhä kauvemmas koilliseen, etsien jo kullan asemesta +ainoastaan löytöretkeilijän seikkailuja. Kärsien sen seitsemän vastusta, +ponnisti hän nykyisen Arizonan ja Arkansasin läpi, vaelsi Kansas'in ja +Missourin äärettömäin lakeuksien poikki ja seisoi vihdoinkin syyskuussa +1541 Mississippin rannalla, lähellä Missouri-joen laskupaikkaa. Silloin +vasta palasi hän samaa pitkää tietä takaisia ja saapui Culiacaniin +joulun aikaan seuraavana vuonna. Suunnattoman maa-alan oli Coronado +löytänyt, vaikk'ei kultaa.</p> + +<p>Sekä Soton että Coronadon löydöt jäivät pian unohduksiin. Espanja ei +ymmärtänyt käyttää niitä hyväkseen. Kun Ranskalaiset toista sataa vuotta +myöhemmin Canadasta tunkesivat Mississippin laaksoon, pidettiin heitä +sen ensimäisinä löytäjinä.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="IX" id="IX"></a>IX.</h2> + +<h2>Espanjalainen Amerika. Brasilia.</h2> + + +<p>Olemme nähneet mikä mahdottoman suuri alue Amerikassa oli joutunut +Espanjalaisten haltuun. Se ulottui Texas'in tasangoista pohjosessa +Pampas'iin etelässä. Tätä aluetta asukkaineen päivineen piti nyt +voittaja hyvin ansaittuna omaisuutenansa, joka oli käytettävä yksistään +emämaan hyväksi. Itse voittomaan menestyksestä ei lukua pidetty; +alku-asukkailla ei arvelta mitään inhimillisiä oikeuksia olevan. +"Indiaani" oli kalu, jonka arvon määräsi ainoastaan se hyöty, minkä hän +saattoi herralleen tuoda. Tämmöinen oli voittajan yleinen katsantotapa, +ja katsantotapa oli lakina.</p> + +<p>Hallinnollisia tarkoituksia varten oli espanjalainen Amerika jaettu +kolmeen varakuningas-kuntaan: <i>Mexiko, Uusi Granada ja Peru</i>, sekä +viiteen kenraalikatteini-kuntaan: <i>Yukatan, Guatemala, Venezuela, Chili +ja Cuba</i>. Nykyiset valtiot Bolivia, Paraguay, Uruguay ja Argentina +saivat siirtolais-asukkaansa Chilistä ja Perusta, osaksi myöskin +suorastaan Espanjasta. Koko tämä alue oli kauvan Perun varakuninkaan +hallittavana, kunnes siitä viime vuosisadan loppupuolella tehtiin oma, +neljäs varakuningas-kunta nimityksellä <i>La Plata</i>, jonka pääkaupungiksi +tuli Buenos Ayres.</p> + +<p>Varakuninkaat ja kenraalikatteinit hallitsivat rajattomalla vallalla +sekä sotilas- että sivili-asioissa. Itsenäisiä heidän suhteensa olivat +ainoastaan korkeimmat tuomio-istuimet, muutamat kaupunkikunnat ja +kirkko.</p> + +<p>Väestönä oli alkuansa kaksi jyrkästi eroitettua rotua: <i>Espanjalaiset ja +Indiaanit</i>. Espanjalaisten Amerikassa syntyneitä jälkeläisiä sanottiin +<i>creoleiksi</i>, eroitukseksi emämaassa syntyneistä Espanjalaisista eli +<i>conqvistadoreista</i> (valloittajista). Espanjalaisten ja indiaanien +sekoituksesta syntyi sitten ihan uusi rotu: <i>mestizit</i>. Näihin lisäksi +tuli neekeri-orjuuden perustamisen perästä <i>neekerit</i>, Espanjalaisten ja +neekerien sekoituksesta <i>mulatit</i>, neekerien ja indiaanein sekoituksesta +<i>zambos eli chinos</i> — sekä tietysti vielä muitakin sekarotuja.</p> + +<p>Indiaaneja oli, kuten jo olemme nähneet, itsessään monta eri lajia. Ihan +toista oli Antillien heikot, leväperäiset caribit kuin esim. sotaisat +Aztekit. Heidän kansojensa tavat, luonteet ja kielet vaihtelivat +moninkertaisesti. Tutkijat ovat laskeneet että yksistään +Etelä-Amerikassa puhutaan lähes 200 eri indiaani-kieltä. Heidän +vastustusvoimansa niinikään vaihteli paljon. Antillien asukkaat kuolivat +ennen pitkää ihan loppuun; heistä ei ole ainoatakaan enää olemassa. +Mannermaan kestävämmät heimot ovat sitä vastoin jota kuinkin säilyneet, +joko sulautuen yhteen valloittajien kanssa taikka vieläkin vapaina +synkkiä salojansa samoten.</p> + +<p>Mutta hirvittävä oli niille maan-asukkaille, jotka tulivat yhteyteen +Espanjalaisten kanssa, näiden rautainen ies. Kruunu käytti heitä +orjinaan, suuret maan-omistajat, jotka <i>repartimiento'ksi</i> saivat +isomman tai vähemmän määrän indiaaneja, käyttivät heitä orjinaan, kirkko +käytti heitä orjinaan Ja orja oli pelkkä kalu, toisen omaisuus. Hän ei +voinut ostaa eikä myydä mitään valkoisen miehen avutta, häntä varten ei +oikeutta eikä mitään tuomio-istuinta ollut. Mitä pyörristyttävimpiä +julmuuksia harjoitettiin indiaaneja vastaan. Tosin ilmestyi silloin +tällöin joku kuninkaallinen asetus heidän suojakseen, melkein niinkuin +meidän aikanamme koti-eläinten rääkkäystä koetetaan ehkäistä; mutta +turhaan. Niillä, joiden tuli näitä asetuksia toteuttaa, oli juuri suurin +etu epäkohtain pysyttämisestä. — Yksi ja toinen valkoinen ystävä oli +indiaani-raukoillakin sentään, kuten kuuluisa dominikaanimunkki +<i>Bartolomé Las Casas</i>, joka Cubassa oli Velasquez'ilta saanut osakseen, +hänkin, repartimienton, s.o. maata ja indiaaneja. Jonkun aikaa eleli hän +nyt täällä kasvimaan- ja orjan-omistajana, opettaen orjiaan ja saarnaten +heille. Mutta pian selveni hänelle tämän julman laitoksen koko +hirvittävä vääryys. Niinpä Las Casas rupesi julkisesti saarnaamaan +orjuutta vastaan, laski itse orjansa vapaiksi ja matkusti Espanjaan +puhumaan sorrettujen puolesta. Täältä pantiinkin menemään lähetyskunta +hieronymiiti-munkkeja, joiden tuli oloja parannella; mutta mitäs +olisivat nämä hurskaat isät voineet orjaherrain lujalle vastarinnalle! +Kaikki jäi entisilleen. Silloin Las Casas, joka ajatteli +ainoastaan indiaanien kärsimyksiä, v. 1517 ehdoitti että jokainen +kasvimaan-omistaja, joka vapauttaisi indiaaninsa, saisi tuoda maahan +kaksitoista <i>neekeri-orjaa</i>. Kunnianarvoisa munkki, sinun tarkoitukses +oli parempi kuin älysi! Ehdoitukseen suostuivat sekä tilanomistajat että +hallitus, — ja Amerikan kirous, neekeri-orjuus, oli perustettu. Las +Casas mietiskeli ensiksi että neekerit olivat vahvempaa rotua kuin +heikot caribit, että he paremmin kuin nämä kestäisivät kovaa työtä +kasvimailla ja kaivoksissa. Mutta pian hän itsekin tunnusti ainoastaan +vaihtaneensa yhden vääryyden toiseen, — saavuttamatta tarkoitustaan, +sillä indiaaneja sorrettiin siitäkin lähin yhtä hyvällä maulla kuin +ennen. Vuonna 1539 tapaamme Las Casas'in jälleen Espanjassa, jossa hän +ahkerasti saarnailee ja kirjoittelee orjuutta vastaan, puhuen nyt sekä +indiaanien että neekerien puolesta, ja aatteittensa levittämistä varten +käyttää hän menestyksellä kirjapainoakin. Keisari Kaarlo julistuttikin +näiden johdosta uuden asetuksen indiaani-parkojen hyväksi ja nimitytti +Las Casas'in piispaksi Mexikoon. Kolme vuotta työskenteli nyt +hyväntahtoinen pappismies väsymättä siellä yhteiskunnan orpojen +puolesta, mutta missä ikinä hän liikkuikin, seurasi häntä +kasvimaan-omistajien hurja viha ja virkamiesten, jopa pappienkin, +kylmäkiskoisuus. Huomatessaan kaikki puuhansa turhaksi, muutti Las Casas +takaisin Espanjaan, jossa hän vietti loppu-elämänsä luostarissa, +kirjoitellen suurta teostansa "<i>Historia de las Indias</i>." Hän kuoli v. +1568 heinäkuussa 94 vuoden ijällä.</p> + +<p>Seuraavalla vuosisadalla saivat indiaanit paikka paikoin huojennusta +sortotilassaan muutaman munkkikunnan kautta, jolla muuten ei ole mitään +hyvää mainetta historiassa. Tämä munkkikunta oli — <i>jesuiitit</i>, jotka +Uudessa Maailmassa kokivat hankkia katolis-kirkolle korvausta niistä +vahingoista, joita uskonpuhdistus oli tuottanut sille Vanhassa. +Veljeskunnan innokkaat lähetyssaarnaajat asettuivat erämaahan +alku-asukkaiden keskuuteen, rakensivat itselleen pienen rukoushuoneen, +kohtelivat indiaaneja ystävällisesti, opettivat heitä, paransivat heidän +tautejaan ja saivat heitä perustelemaan kyliä lähetystalojen ympärille. +Jokainen indiaani, ken asettui tämän alueelle asumaan, oli samassa vapaa +mies; ja jesuiiti-isät osasivat suojella lammaslaumaansa espanjalaisilta +pedoilta. Muutaman vuoden perästä oli jylhä korpi muuttunut kauniiksi +viljelysmaaksi somien kylien kyljessä. Isät työskentelivät itse +pelloilla ja opettivat kouluissa. Lähetysalue kasvoi ajan pitkään +kokonaiseksi maakunnaksi, ja sillä tavoin syntyivät n.s. Lähetyskunnat +Parana-joen itäpuolella ja suuri San Paulon maakunta Brasiliassa. Tämän +lempeän, isällisen hallinnon huomassa elivät indiaanit onnellisina ja +tyytyväisinä.</p> + +<p>Mutta 18:nen vuosisadan keskipalkoilla karkoitettiin Jesuksen mahtava +veljeskunta pois sekä Espanjasta että Portugalista, ja sen lähetyskunnat +Amerikassa lakkautettiin. Kuitenkin oli täll'aikaa indiaanien tila +johonkin määrin parantunut. Tavat olivat lieventyneet, — ja neekerit +olivat nyt heitä auttamassa kuormaa kantamaan. Ja lopuksi tarvitsivat jo +maatilanherratkin, creolit, heidän apuaan yhteistä vihollista vastaan. +Nämä, näet, saivat kärsiä paljon sortoa ja vääryyttä Espanjassa +syntyneeltä joukkokunnalta, jonka käsissä oli kaikki yksin-oikeudet ja +virat, etupäässä varakuninkaan ja kenraalikatteinin. Nämä emämaasta +tulleet n.s. <i>capetones</i> halveksivat sekä indiaaneja että +conqvistadorien jälkeläisiä. Emämaan virkavalta oli saanut aikaan +tulli-järjestelmän, joka esti siirtokuntia ottamasta tarpeitaan muualta +kuin Espanjasta, nelinkertaisesti kalleuttaen kaikki tavarat. +Tullirajoja oli olemassa siirtokuntain keskenkin. Sorto ehkäisi kaikkea +yritteliäisyyttä. Muita kirjoja kuin hengellisiä ei saanut tuoda maahan, +— mutta niitä tuotiin; ja Ranskan vallankumouksen uudet aatteet +levisivät. Samaan aikaan tuli Pohjois-Amerikan vapaussota, antaen +kehoitusta näillekin siirtokunnille sortavaa emämaata vastaan.</p> + +<p>Kun vihdoin keisari Napoleon v. 1808 oli pakoittanut Espanjan silloisen +kuninkaan, Fernando VII:n, luopumaan valta-istuimelta ja sille nostanut +veljensä Josepin, kieltäytyivät Espanjan alusmaat Amerikassa +tunnustamasta uutta hallitusta — käyttäen siten tätä tilaisuutta +päästäkseen irroilleen koko emämaasta. Väli-aikaiset hallitukset, n.s. +<i>juntat</i>, muodostuivat mikä missäkin suuressa kaupungissa, sotajoukko +luotiin ja lähettiläs pantiin menemään Englantiin pyytämään apua.</p> + +<p>Tämä lähettiläs oli <i>Simon Bolivar</i>, nuori, sivistynyt, vapautta +rakastava, isänmaallinen mies Venezuelasta. Hänestä oli tuleva +Etelä-Amerikan Washington. Fernando VII:n oikeuksista eivät siirtokunnat +paljoa piitanneet. Käytettiin vain hänen nimeään tarpeellisia +valmistuksia varten. V. 1811 julistautui ensiksi Venezuela itsenäiseksi, +ja sen esimerkkiä seurasivat sitten kaikki toisetkin siirtokunnat. Cuba +yksinään pysyi ja on yhä edelleen pysynyt Espanjalle uskollisena. +Kapinat kuitenkin ensi aluksi kaikkialla kukistettiin. Buenos Ayres ja +Venezuela vain pitivät puoltansa. Edellisen sotaväkeä johti kenraali +<i>San Martin</i>, jälkimäisen Bolivar. Sota-onni vaihteli nyt jonkun aikaa. +1819 yhdistyivät Venezuelan ja Uuden Granadan voimat, ja Espanjan joukot +voitettiin perin pohjin <i>Bojacan</i> luona elok. 7 p:nä. Silloin Uusi +Granada ja Venezuela myös yhdistyivät liitto-tasavallaksi, joka sai +nimekseen <i>Columbia</i>, ja Bolivar tuli sen ensimäiseksi presidentiksi. +Peru oli vielä Espanjalaisten käsissä. Sinne tuli vihdoin, +vapautettuansa Chilin, San Martin ja toisaalta päin Bolivar. +Espanjalainen sotavoima sai kaikkialla tuntuvat tappiot ja voitettiin +viimein perin pohjin <i>Ayachucon</i> luona joulukuun 9 p:nä 1824. Se oli +kuoleman-isku Espanjan vallalle Amerikassa. Sota oli itse teossa +loppunut. Sittenkun myöskin Mexiko ja Guatemala olivat vapautuneet, +Ecuador ja Ylä-Peru lohjenneet Perusta sekä Paraquay ja Uruquay Buenos +Ayres'ista, oli koko kymmenen valtiota muodostunut espanjalaisen +Amerikan raunioille. Kaikki ne tulivat vapaa- eli tasavalloiksi, ja +kaikissa julistettiin samat oikeudet kaikille ihmisille, huolimatta +luokasta tai ihoväristä. Valkoinen mies, indiaani, neekeri, mestizi, +mulatti, — kaikkein tuli nyt tarjota kättä toinen toiselleen. +Tämmöiselle leveälle perustukselle laskettiin nuo uudet tasavallat ja +lepäävät sillä tänä päivänäkin, mutta potevat siitä huolimatta vielä +entisten aikain mätähaavoja, joita tuo tietopuolinen yhtäläisyys ei ole +kyennyt ummistamaan.</p> + +<p>Bolivar ei suosinut tätä äkkinäistä yhtäläisyyden järjestelmää. Vapauden +pelastamista varten tahtoi hän voimakasta hallitusta, joka kykenisi +hillitsemään kypsymättömän rahvaan irti-pääsneitä intohimoja. +Ylä-Perulle, joka hänen kunniakseen sai nimen <i>Bolivia</i>, laati hän sen +tähden valtiosäännön, joka hallituksen etupäähän asetti elinkautisen +ylivaltiaan, diktaatorin, jonka myös tuli määrätä seuraajansa. Tätä +hanketta paheksuivat tasavaltalaiset kovasti, ja kapinallisia +vehkeitäkin syntyi. Mutta itse hallitsi Bolivar valittuna diktaatorina +Columbiaa kuolemaansa saakka, joka tapahtui v. 1830 hänen 48 +ikävuodellaan. Valtaansa oli hän käyttänyt hyvin. Oikeuslaitoksista +perattiin pahentavat ainekset, kouluja perustettiin indiaaneille, +tiedettä ja taidetta edistettiin; ja kun ei valtion varat riittäneet, +pani Bolivar omasta kukkarostaan. Suurimman osan melkoisesta +omaisuudestaan oli hän jo uhrannut vapautussodan tarpeisin. — Hänen +maalliset jäännöksensä lepäävät Caracasissa, Venezuelan pääkaupungissa, +jonka suurelle torille on pystytetty Etelä-Amerikan vapauttajan +muistopatsas.</p> + +<hr class="tb" /> + +<p><i>Brasilia</i>, jota ensimmältä käytettiin paraasta päästä portugalilaisten +pahantekijäin siirtopaikkana, rupesi saamaan varsinaisen asutuksensa +Euroopasta varta 1530 vuoden paikoilla. Portugalin kuningas Johana +kolmas jakoi silloin koko pitkän rannikkomaan Amazoni- ja La +Plata-jokien välillä rikkaiden aatelismiesten kesken, jotka tulivat +itsenäisiksi herroiksi kukin alueellaan. Työväkeä tuotiin emämaasta +siirtolaisiksi, ja neekeri-orjuus tuli pian tavalliseksi. Indiaaneja +kohdeltiin täällä paremmin kuin Espanjalaisten Amerikassa, ja jesuiitit +vaikuttivat hyvää heidän keskenään. Mahtavat aatelisherrat menettivät +sittemmin itsenäisen valtansa, ja yhteinen hallitus kaikille +siirtokunnille asetettiin <i>Bahiaan</i>. Samaan aikaan perustettiin nykyinen +pääkaupunki <i>Rio de Janeiro</i> ranskalaisten hugenottien kautta, jotka +kuitenkin pian karkoitettiin.</p> + +<p>Mutta Brasiliassakin herätti emämaan hallitus vähitellen +tyytymättömyyttä, samoista syistä kuin espanjalaisessa Amerikassa. +Portugalilaiset aatelismiehet, joita tänne siirtyi suuret laumat, saivat +kaikellaisia etu-oikeuksia, ja rasittava yksinoikeus-järjestelmä etenkin +kauppa-asioissa ehkäisi vanhain siirtolaisten yritteliäisyyttä kaikilla +aloilla. Kouluja ei ollut, eikä muita kirjoja kuin pyhimysjuttuja +päässyt maahan. Vasta v. 1806 sai Brasilia ensimäisen kirjapainonsakin.</p> + +<p>Ranskalaisten hyökätessä Pyreneain niemimaalle muutti v. 1808 Portugalin +kuningasperhe Rio de Janeiroon, ja siitä ajasta lähtein rupesi Brasilian +asiat paranemaan. Satamat avattiin, teollisuus päästettiin kahleistaan, +ja vapaampi henki alkoi puhaltaa hallinnon eri haaroissa. Mutta vieläkin +suosittiin Portugalilaisia maassa syntyneiden Brasilialaisten +kustannuksella, jotka nyt, noudattaen Espanjan Amerikalaisten +esimerkkiä, rupesivat huutamaan eroa emämaasta. Kun vihdoin vanha +kuningas palasi takaisin Portugaliin, jättäen siirtomaan hallituksen +pojalleen, kutsui tämä, dom <i>Pedro</i>, kansalliskokouksen, joka elokuun +1 p:nä 1822 julisti Brasilian itsenäisyyden ja huudatti dom Pedron sen +keisariksi.</p> + +<p>Pedro I hallitsi perustuslaillisena valtiaana maata v. 1831 asti, +jolloin hän luopui hallituksesta poikansa, <i>Pedro II:n</i>, hyväksi. Ja +tämä taitava, jalo mies nyt laski perustuksen ikääskuin aivan uuteen +Brasiliaan. Hallinto järjestettiin, kansanopetus parannettiin, suuret +erämaat valtakunnan sisä-osassa avattiin viljelykselle, säännöllinen +höyrylaivakulku Amazoni-joella aina Perun rajalle saakka pantiin +toimeen, tiedettä ja taidetta, joita keisari itse hartaasti viljeli, +edistettiin useilla laitoksilla, ja viimein <i>lakkautettiin myöskin +neekeri-orjuus</i>. Mutta tasavaltainen liike oli Brasiliassakin jo pitkät +ajat etelän kuumaa verta kiihoittanut, ja sotilaskähäkän kautta +kumottiin marraskuun 15 p:nä 1889 keisariuus Brasiliassa ja perustettiin +liittotasavalta Amerikan Yhdys-Valtain mallin mukaan. Siinä on nyt +jokainen entinen maakunta omana valtiona. — Vanha Pedro keisari pakeni +Euroopaan, lopettaakseen täällä vuosi takaperin päivänsä.</p> + +<hr class="tb" /> + +<p>Uusin kehitysjakso muinaisen espanjalaisen ja portugalilaisen Amerikan +historiassa on oikeastaan aineemme ulkopuolella, ja uusimpia +historiallisia tapahtumia on yleensäkin kaikkein vaikeinta arvostellen +silmäillä, koska me kaikki vielä ikääskuin pyörimme itse mukana +tapausten ja aatteiden virrassa. Tasavaltainen hallitusmuoto on nyt +tällä äärettömällä alueella kaikkialla vallitsemassa, ja epäilemättä on +se, leväten kaikkein ihmisten yhtäläisyyden perustuksella, saanut paljon +hyvää aikaan, missä vain tätä ylimmäistä peri-aatetta on kyetty +noudattamaan. Mutta ne elävät ainekset, joiden sopimuksesta ja +suostumuksesta nämä tasavallat syntyivät, olivat itse teossa kaikki +etuoikeutettua ihmisluokkaa, itsekkäitä, heikomman sortoon tottuneita +indiviidejä; ja espanjalaisten tasavaltain tähänastinen historia tarjoo +nähdäksemme melkein yhtämittaisen jonon vallankumouksia ja +diktaatorihallituksia, ollen kaikellaisten onnen-onkijain ja rosvojen +kultaisena aikakautena. Mexikossa on näitä vallankumouksia 70 vuoden +kuluessa ollut sadottain, ja yksi euroopalainenkin ruhtinas, onneton +"keisari" Maximilian, tehtiin siellä aikoinaan päätä lyhyemmäksi, ja +hänen vielä onnettomampi leskensä jäi mielipuolena harhailemaan, pitkin +maailmaa. Venezuelassa, jalon Bolivarin omassa valtiossa, on raivonnut +mitä mielettömin rotusota; ja Paraguayssa, Buenos Ayres'issa ja Perussa +on sotilaston toimeenpanemia vallan-keikkauksia tapahtunut melkein yhtä +tiheään kuin Mexikossa. Chilissä pysyivät tasavaltalaiset laitokset +kauvan eheinä, kunnes Perua vastaan syttyneen sodan tähden +kunnianhimoiset, mutta kunniattomat kenraalit sielläkin pääsivät +peliänsä pitämään. — Cuba ja Portorico ovat vielä vanhan emämaan +hallussa. — San Domingon eli Hispaniolan kadotti Espanja jo menneellä +vuosisadalla Ranskalaisille, joiden taas puolestaan täytyi luovuttaa +saari hirveään kapinaan nousseiden neekerien ja mulattien haltuun. Nämä +uudet herrat muodostivat kumpanenkin tasavaltansa, jotka julmien +verilöylyjen ja vallankumousten riehuessa ovat säilyneet, — Jamaica +joutui jo 16 sataluvulla Englantilaisten käsiin. — Brasilia on ainakin +hedelmällisyytensä ja metallirikkautensa puolesta toivorikas maa, ja +mahdollista on että sen vielä johonkin määrin säilyneet indiaanit ja +lukuisat sekarodut, joiden asuttavaksi maa ilmanalansa vuoksi paraiten +sopiikin, kerran maailmassa voivat nostaa päätänsä muiden ihmisrotujen +joukossa. — Säilyneet ovat tavallansa ja osaksi espanjalaisenkin +Amerikan indiaanit, sulautuen, kuten neekeritkin, vähitellen yhteen +alhaisemman espanjalaisen väestön kanssa. Peri-aatteellisesti voi +indiaani nousta mihin virkaankin hyvänsä — muutamat, niinkuin Juarez +Mexikossa, ovat kiivenneet presidentin-tuolillekin — ja indiaanilainen +keikari pasteerailee kaupunkien kaduilla keppi kädessä yhtä mahtavana +kuin muut narrit. Mutta jos saamme uskoa matkustavien tieteilijäin +kertomuksia, ei se sivistyskanta, jolle espanjalaisen Amerikan indiaani +siellä täällä on kohonnut, ole erittäin kehuttavaa laatua eikä siten +hänen kohtalonsa yleensä suuresti kadehdittava — hänen aarniometsään +ajetun taikkapa sukupuuttoon kuolleen veljensäkään puolelta. Niinpä +kertovat meille Hellvald, Mason y.m. että näiden kunnioitettavain +tasavaltain arvoisat kansalaiset ovat, suoraan sanottu, ihmiskunnan +hylkyjä, konnamaisia heittiöitä kaikki tyyni — niinhyvin entinen +isäntä kuin entinen renki. Espanjalaiset ovat, varmaankin vanhoja +makean-leivän päiviä muistissaan pitäen, etenkin Mexikossa laiskoja +tyhjän-toimittajia, jotka paraasta päästä elävät muukalaisten +ryöstämisellä ja nylkemisellä, uhkapelillä ja varkaudella. Kortit on +aina hienoimmankin herran taskussa. Vaimoväki ei tee niin mitään. +"Lasten kuolevaisuus on tavattoman suuri." "Kansan täydellinen tylsyys +ja ponnettomuus on hämmästyttävä". Tietämättömyys muukalaista +kummastuttaa. "Historiasta ja maantieteestä ei heillä ole vähintäkään +käsitystä. Euroopasta he tuntevat ainoastaan Espanjan, josta ovat +kotoisinkin, Rooman, jossa paavi hallitsee, ja Parisin, josta he saavat +vaatteensa." Huvituksina ovat paraasta päästä mitä hurjin uhkapeli, +jossa usein koko omaisuus pannaan viimeiselle kortille, inhoittavat +eläintaistelut — ja tappelut. Murhat ovat milt'ei joka nurkassa +jokapäiväisiä tapauksia. — Ja indiaanit, entiset orjat, tietysti +matkivat valkoisten tapoja, jotka sitten kuvastuvat valtiollisissa +tapauksissa, s.o. alituisissa vallan-keikkauksissa.</p> + +<p>Huolimatta tästä kaikesta ei kuitenkaan saa kieltää että tasavaltainen +hallitusmuoto on monelle miljoonalle ennen sorrettuja olentoja, yksinpä +kuoleville punanahoillekin, antanut oman ihmisarvon tunteen heidän +huokaavaan rintaansa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="X" id="X"></a>X.</h2> + +<h2>Pohjois-Amerikan alku-asukkaat. Heidän kohtalonsa.</h2> + + +<p>Siihen aikaan, kun ensimäiset Euroopalaiset ilmestyivät Pohjois-Amerikan +rannoilla, oli <i>punainen mies</i> vielä koko tämän äärettömään alueen +herrana, tämän alueen, jolla jylhät, paksut aarniometsät vaihtelevat +vihannoivien ruohokenttäin kanssa, jolla idässä Alleghany-vuorten +selänteet ja lännessä vakavain Kalliovuorten kukkulat kohoavat osaksi +hedelmällisten laaksojen, osaksi autioiden hiekkatasankojen keskeltä, +jolla jättiläisvirrat Mississippi, Missouri, Ohio ja muut vyöryttävät +vesiänsä, jolla vihdoin pohjosessa mahtavat järvet muodostavat +äärettömän, rikkaiden metsästysmaiden ympäröimän vesistön.</p> + +<p>Punainen mies, "indiaani", jonka sivistyneemmät rotuheimot olivat +"aikojen alussa" painuneet etelään päin, Mexikon ja Perun +ylätasangoille, vaelteli, kuten ennenkin, "kalpeanaamain" tullessa, +vielä vapaana metsämiehenä, jousi, keihäs ja sotatappara kädessään, +näillä avaroilla aloilla, pyydystellen heinä-aavikkojen härkää ja muuta +riistaa, hänen vaimonsa istuessa kodassa, "wigwam'issa", kotitöitä +toimitellen. Tosin oli vaskenvärinen metsäläinen sivistymätön, mutta +onnellinen; hänen tarpeensa olivat vähäiset, vaan ne elämän-nautinnot, +jotka hän tunsi, saivat hänen vilpittömän sielunsa iloitsemaan. Sota +vihollisia heimoja vastaan ja metsän-otuksen kaataminen, hänen +samotessaan paikasta paikkaan, oli mielityötä ja kunniaa. Ja hänen +rinnassaan asui inhimilliset tunteet yhtä hyvin kuin sinunkin, +sivistyksen kalpea kantolapsi. Rehellisyyttä, kuntoa ja jaloutta tiesi +hän pitää arvossa ja rakastaa, ja hänen silmänsä vettyivät, jos osoitit +hänelle odottamattoman hyvän-työn. Eikä hän apuasi koskaan unohtanut. +Meni vaikka kuolemaan sua kiittääksensä. Mutta vääryyttä, petollisuutta, +konnuutta osasi hän myöskin kostaa. Ja voi sitä verivihollista, joka +joutui hänen käsiinsä! Silloin kimalsihe ilmassa kauhea "tomahawk", +tapparakirves, ja pian oli poloisen päänahka nyljettynä riippumassa +hänen vyötäreillään. Mutta sovitun rauhan merkiksi hautasi hän +sotatapparansa maahan ja poltteli ystävyydenpiippua yhdessä äskeisen +vihollisen kanssa. Omituisen voimakkaana, ylevänä, kuvarikkaana virtaili +silloin sointuva puhe hänen huuliltaan. — Joka päivä lähetti hän +rukouksensa "suurelle hengelle ylhäällä", toivoen sankarikautensa +loputtua täällä maan päällä pääsevänsä "toiseen valtakuntaan", jossa +äärettömät, "tuntemattomat metsästysmaat" häntä odottivat. — Hänen +rotusukulaisiaan, kaikki melkein yhtäläisellä tiedon ja taidon asteella, +oli, joko ystävällisinä tai vihollisina hänelle, jo olemassa melkoinen +paljous — sanotaan kokon. 18 miljoonaa — hajallansa yltympäri hänen +valtakuntaansa.</p> + +<p>Silloin tuli, kolme sataa vuotta sitten, "valkoisia miehiä" "suuren +suolameren" ylitse hänen maahansa. Hämmästyksellä näki hän miten he +asettuivat asumaan joen tai meren rannalle. Yhä enemmän heitä tuli, +jylhän aarniometsän jättiläiset kaatuivat maahan kirveiden pontevasta +iskusta, ei saanut heiltä maan multakaan olla rauhassa eikä vuorten +sisukset pysyä paikallaan. Näitä kalpeita aaveita, joilla oli tuhannet +tai'at, rupesi mutkaton punainen mies pakenemaan, joko omin ehdoin +taikka pakosta. Vähemmän kuin yhden vuosisadan kuluessa olivat +muukalaiset kerjenneet anastaa haltuunsa suolameren koko rannikon; yhä +kauvemmas länteen päin väistyi hän, maan entinen ja oikea isäntä, +huoaten käsittämättömän kohtalon kovuutta. — Nyt ovat kalpeanaamat +kannustaneet korskuvan "tulihevosensa" koko hänen entisen +metsästys-alueensa poikki, ja hän itse on vavisten hiipinyt viimeisten +erämaiden lymyluoliin kolkoimpain kallioiden kyljessä. Vuosisata vielä, +niin ei ole olemassa ainoatakaan punaista miestä koko sillä äärettömällä +alueella, jota tähtilipun tasavalta hallitsee.</p> + +<p>Punainen mies ei koskaan voi tulla valkoisen ystäväksi. Ensiksi tervehti +hän häntä kyllä vieraanvaraisesti, "vihreillä tähkäpäillä ja +pemmikanilla,"<a name="FNanchor_8_8" id="FNanchor_8_8"></a><a href="#Footnote_8_8" class="fnanchor">[8]</a> mutta valkoinen mies kävi yhä vaativammaksi, sysäsi +korven pojan pois tieltään ja rupesi noudattamaan varsinaista +hävitysjärjestelmää. Moni siihen saakka tuntematon pahe tuotiin +punanahkain pariin, euroopalaiset taudit korjasi heistä monta miljoonaa, +ja heidän tavaransa maksettiin, milloin maksettiin, "tulivedellä", +huonolla paloviinalla, jota metsän vilpittömät miehet eivät ymmärtäneet +kohtuudella käyttää, vaan hukuttelivat sillä surujansa, kunnes nukkui +ainiaaksi sekä suru että henki. Mitä ei paheet eikä taudit tappaneet, +sen kaasi kalpa, pyssy ja pajonetti.</p> + +<p>Olihan syytä punanahalla valkoista ihmisveljeään vihata. Ja hän vihaa +häntä vielä tänäpäivänä kuin verivihollistaan ainakin ja viepi hänen +päänahkansa, milloin vain hän vapaana miehenä uskaltaa lymyluolastaan +ulos, terävä sotatappara kädessään.</p> + +<p>Missä tilassa ovat nyt tuon muinoin onnellisen miehen antavat +riistamaat? — Uhkeat, meluisat kaupungit kohoavat niiltä paikoilta, +missä hänen rauhallinen wigwaminsa seisoi, ja aura kyntelee niitä +ruoho-aavikkoja, joilla sata vuotta takaperin miljoonittain +puhvelihärkiä kävi laitumella. Niiden hautojen päällä, jotka kätkevät +miljoonittain muinoin vapaiden miesten luurankoja, orjailee kalpeanaama +elämän etujen ja nautintojen tähden, sen tähden, jota hän, <i>hänen</i> +kannaltaan katsoen, sanoo elämäksi. Sukupolvi toisensa perästä entisiä +maanomistajia on kaatunut uhrina viljelykselle, jota indiaani ei käsitä, +ei rakasta eikä kunnioita. Ainoastaan muutamat, valkoisten laumoihin +verraten vähäiset parvikunnat punanahkoja elää vielä muutamissa +lymypaikoissa, joihin he ovat vetäytyneet takaisin. Mutta näihinkin +piilopaikkoihin on viljelys tunkeuva, ja jos punanahat nousevat +vastarintaan, musertuvat he säälimättömän sivistyksen sotavaunun alle. +— Muutamille indiaani-heimoille annettiin aikoinaan hyvinkin laveat +maan-alueet, joihin ei kenkään valkoinen saanut asettua asumaan. Näitä +alueita sanotaan "reserveiksi." Siellä saivat he Yhdys-Valtain +hallitukselta rahoja, vaatteita ja ruokavaroja; mutta jo risteilee +näitäkin heidän turvapaikkojansa rautatiet, ja siten on se tunti tullut, +jolloin viimeinenkin jäännös indiaanien itsenäisyyttä katoaa. Näinä +päivinä on hävityssota punanahka-parkoja vastaan uudestaan syttynyt +ilmi-tuleen, ja Amerikan muinaisten omistajien viimeiset vapaat +jälkeläiset laulavat jo kuolinvirttään. — Silmäilkäämme heitä vielä +pikimmältämme, ennenkun heidät kaikki on korjannut tämän matoisen +maailman musta multa.</p> + +<p>Siellä täällä Kalliovuorten luolissa, ylisestä Missourista Texasiin +saakka, sekä Winipeg-järven tienoilla tavataan vielä muutamia +heimojäännöksiä, jotka ovat säilyttäneet jonkunmoisen itsenäisyyden ja +luonnollisen yksinkertaisuuden, ollen kuitenkin kaikki, paitsi ehkä +siouxit, jo niin kesytettyjä, ett'ei valkoisen miehen enää ole heiltä +mitään peljättävää. Mutta siellä asuvat "mustajalat", "varis-indiaanit," +itsepänttäiset siouxit (l: shuuit), jotka viime aikoina ovat antaneet +Yhdys-Valtain hallitukselle koko joukon tekemistä, assiniboinit ja mitä +he kaikki lienevät. He ovat enimmäkseen ko'okkaita, vaaleamman tai +tummemman vasken värisiä ihmisiä, indiaanin vanhassa ihantavassa +pukimessa, joka ainoastaan osaksi verhoo heidän ruumiinsa voimakkaat +muodot. Metsän ja heinä-aavikon pojat ovat —taikka ainakin arvelevat +olevansa — vapaita miehiä, synnynnäisiä sotilaita, heidän naisensa +tuskin muuta kuin orjattaria. Ell'ei valkoinen mies niin kovasti joka +taholta ahdistaisi, niin ei punanahalle maistuisi muu kuin vihollisen +tai puhvelin tappaminen. Mielellään kaataa hän myöskin karhuja, pyytää, +kesyttää ja varastaa hevosia, hänen vaimonsa istuessa kotona, s.o. +jonkinmoisessa lappalais-kodassa, wigwamissa, valmistaen lampaiden ja +muiden eläinten nahkoja, keittäen ruokaa ja imettäen lastaan. +Nyt lienevät jo paraasta päästä euroopalaiset aseet hänenkin +käytettävissään, mutta varsinaisena kansallisaseena oli, hänen täydessä +vapaudessa eläessään, tuo kahden meetrin pituinen jousi, josta +vaski- tai piipiikillä varustettu nuoli lensi vinkuen vihollisen rintaan +tai ketteräjalkaisen otuksen pysähytti; keihäs oli usein viisi meetriä +pitkä; kilpi suojeli vihollisen nuolia vastaan; kauhea tomahawki tappoi +säälimättä, ja yksiteräinen puukko vyöllä vartoi päästäksensä vihollisen +päänahan kimppuun. Niiden päänahkojen luvun mukaan, joilla sotilas voi +itseänsä koristaa, arvosteltiin hänen urhoollisuuttaan, ja hänen +kunniansa oli niiden vallassa. Nuoren indiaanin ottaminen asekuntoisten +sotilaiden joukkoon tapahtui suurilla juhlallisuuksilla, +tappelunäytteillä, tanssilla, jopa kidutuksillakin. — Indiaanin +sotaiseen pukuun kuuluu vielä tuo "sotakotkan" höyhenillä koristettu +"kalumet" eli rauha-piippu, jota ainoastaan juhlatiloissa, niinkuin +sotaneuvotteluissa, rauhanteoissa j.n.e., solmittujen liittojen tai +sitoumusten vahvistukseksi, "kenraalit" polttavat, jonka jälkeen se +jälleen huolellisesti kääritään ja säilytetään päällikön wigwamissa. +Indiaani on muutenkin harras tupakkamies, ja piippu on melkein aina +hänen hampaissaan. Se seuraa häntä hautaankin — ei vaan "suuren hengen" +luo noille "lempeille ja kauniille metsästysmaille."</p> + +<p>Indiaani on luonteeltaan juhlallisen vakava, hän on teräväjärkinen, +miettiväinen — ja viekas kuin kettu, kun tarvitaan. Mutta hänen +näkö-alansa on tietysti hyvin rajoitettu, ja kaikkea, mitä hän ei ennen +ole nähnyt, hämmästyy hän sanomattomasti. Ja kaikki mikä hänelle on +salaperäistä, se on "lääkettä." Hänen tietäjänsä ja noitansa ovat +"lääkemiehiä", mahtavan soturin puukko on "suuri lääke" ja ensimäinen +höyrylaiva, joka kulki Mississippi-joella, oli myöskin "lääkettä." +Lääkettä on niinikään se persoonallinen suojelushenki, jota jokainen +indiaani aina kantaa muassaan eläimen-nahan muodossa. Ken tämän +"lääkkeensä" hukkaa, hän on kunniaton. Tarjoo indiaanille mitä hyvänsä, +hän ei mistäkään hinnasta myy "lääkettänsä." Se — ynnä tomahawkin ja +piipun kanssa — seuraakin häntä hautaan, ja taivaasen. +— Uteliaisuudella hän tosin silmäilee sivistyksen tarvekaluja, ja +hämmästyksellä hän kuultelee matkustavan turkisten-ostajan ja kauppiaan +kertomuksia idän kalpeiden miesten elämästä; mutta hän ei voi käsittää +meidän olojemme ihmeitä, ja "valehdella kuin valkoinen mies" on +indiaanilainen sananparsi.</p> + +<p>Alku-asukkaiden jälkeläinen ei voi taipua uusien olojen mukaan, hän ei +tahdo tarttua auraan eikä asettua vakinaisesti asumaan,<a name="FNanchor_9_9" id="FNanchor_9_9"></a><a href="#Footnote_9_9" class="fnanchor">[9]</a> hänen +ilonansa on ainoastaan metsästäjän ja sotilaan elämä, samalla kun +kalpeanaama supistamistaan supistaa hänen metsästysmaitaan. Punainen +mies, sanalla sanaan, ei sovi nyky-ajan kultuuri-elämään eikä tahdo +siitä mitään tietää. Senpätähden juuri on, kun onkin, mahdotonta estää +Pohjois-Amerikan alku-väestön häviämistä.</p> + +<p>Ens' alussa etenkin koki indiaani kyllä, huomattuaan vaarallisen +asemansa, pitää puoltaan ja ajaa tunkeilevia kuokkavieraita alueeltansa +taikka ainakin tehdä heille kaikellaista kiusaa, mutta kun kaikki oli +turhaa, väistyi hän pois. Taipuakseen maan-anastajain elämän-tapaan, oli +hän liian ylpeä. "Isät" — sanoi kerran muuan etevä päällikkö +hallituksen asiamiehille — "te neuvotte meitä kaivamaan maata ja +vartioimaan karjaa, mutta me emme tahdo kuulla puhuttavan semmoisista +asioista. Me olemme kasvaneet puhvelin kanssa ja rakastamme sitä, me +olemme oppineet olemaan urhoollisia, me tahdomme pystyttää telttamme +mihin mielemme tekee ja mennä sinne, missä puhveli ruohoa syöpi. +Armahtakaa meitä ja antakaa meidän mennä." Ja he ovat saaneet mennä.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XI" id="XI"></a>XI.</h2> + +<h2>Ranskalaiset Canadassa.</h2> + + +<p>Olemme jo ennen kertoneet, miten Italialainen <i>Giovanni Cabotto</i> vuonna +1497 <i>englantilaisella laivalla</i> oli uudestaan löytänyt Labrador'in ja +luultavasti Pohjois-Amerikan koko itärannikon.<a name="FNanchor_10_10" id="FNanchor_10_10"></a><a href="#Footnote_10_10" class="fnanchor">[10]</a> Tämän löydön johdosta +pitivät Englannin kuninkaat mainittua rannikkoa yksistään heidän maansa +omaisuutena, — tietysti laisinkaan huolimatta alku-asukkaiden +mahdollisesta oikeudesta. Mutta viisikolmatta vuotta myöhemmin etsiskeli +muuan toinen Italialainen, <i>Giovanni Verazzano</i>, kulkuväylää Kiinaan +Amerikan pohjoispuolelta ja purjehti silloin <i>ranskalaisilla laivoilla</i> +pitkin Pohjois-Amerikan itärannikkoa Floridasta New-Foundlandiin saakka, +tutkien sitä jokseenkin tarkasti. Ja tämän retken johdosta arvelivat +taasen Ranskan kuninkaat samaa rannikkoa heidän omaisuudekseen. +Vaatimukset sen omistamisesta jäivät kuitenkin lepäämään sillänsä yli +puolen vuosisataa. Mutta vuosina 1534 ja 1535 teki Ranskalainen <i>Jacques +Cartier</i> matkustuksia S:t. Lawrencen mahtavalla joella, joka yhdistää +Canadan suuret järvet suolamereen, ja kauppa-asemia perustettiin sen +rannalle. Näille asemille toivat, jäiden lähdettyä keväällä, äärettömän +lavean sisämaan indiaanit veneillänsä kalliita turkiksia: majavan, +näädän, suopelikärpän ja muiden metsä-otusten nahkoja; ja Ranskalaiset +kokosivat lasihelmillä ja muilla joutavilla rihkamatavaroilla, mutta +ennen kaikkea paloviinalla, laivansa täyteen mitä kalliimpia kaluja. Jo +sitä ennen oli sama kansa ruvennut harjoittamaan erittäin tuottavaa +kalastusta New Foundlandin suurilla karilla. Siten oli sillä tärkeät +edut valvottavana Pohjois-Amerikan täntienoisella rannikolla.</p> + +<p>17:nen vuosisadan alussa rupeekin Ranskan hallitus täydellä todella +asuttamaan tätä aluetta. Mutta samaan aikaan alkaa jo Englantikin pitää +puoltansa; ja molemmat kruunut jakavat nyt yksityisille tai yhtiöille +isoja kaistaleita tästä rannikosta.</p> + +<p>Pitääksemme nyt ensiksi silmällä Ranskan asutuspuuhia, niin lahjoitti +siten Ranskan kuningas Henrik Neljäs koko rannikon Delaware-lahdesta +S:t. Lawrenceen saakka <i>Pierre de Monts</i> nimiselle hugenottilaiselle +aatelismiehelle. Tällä rannikko-osalla oli silloin nimenä <i>Acadia</i>. +Pierre de Monts olikin jo ruvennut perustamaan siirtokuntaa Uuden +Skotlannin länsi-rannalle, kun kuninkaan kuoltua läänitys peruutettiin +ja annettiin <i>jesuiiteille</i>, jotka perustivat siirtokunnan Mainehen. +Mutta tämän hävittivät Englantilaiset, ja nyt sai läänityksen haltuunsa +de Monts'in seuralainen <i>Samuel de Champlain</i>. Tämä mies oikeastaan on +pidettävä Ranskan vallan perustajana Amerikassa. Hän rakennutti v. 1608 +sille paikalle, jossa nyt mahtava <i>Quebec</i> kaupunki sijaitsee, +pölkkylinnoituksen ja joukon mökkiä, joista sitten tuo suuri kaupunki +kasvoikin. Siirtokuntaa nimitti Champlain <i>Uudeksi Ranskaksi</i>, jonka +sijaan sittemmin vähitellen tuli käytäntöön <i>Canada</i>, minkä nimityksen +indiaanit olivat Champlain'in uutiskunnalle antaneet. Se merkitsee +linnoitettua kylää.</p> + +<p>Champlain'in siirtolaiset elivät hyvässä sovussa ympäröivien Huron +indiaanein kanssa ja auttoivat heitä toisella puolen S:t Lawrence-jokea +asuvia Iroquois-indiaaneja vastaan, jotka olivat Huronien vihollisia. +Champlain teki monta tutkimusmatkaa maan sisäosiin, etsiskellen —kuten +näinä samoina aikoina tunnettu, Hollantia palveleva Englantilainen +Hudson, Hudson-järven ja Hudson-joen löytäjä —kulkuväylää pohjoisimman +Amerikan kautta Tyveneen Mereen ja Kiinaan. Mutta hänen siirtokuntansa +vaurastui hitaasti. Mitään maanviljelevää väestöä ei ollut; ja se +kauppaseura, jolle Champlain oli luovuttanut oikeutensa, rakensi +kaupalle ankarat rajoitukset. Yksin-oikeus-järjestelmä pääsi vallalle, +ja jesuiitat pitivät huolta siitä, että ainoastaan luotettavia +katolilaisia pääsi Canadan maalle. Täälläkin olivat siitä huolimatta +jesuiitit innokkaita lähetyssaarnajia. He tunkeusivat, pari kolme +erältään, Huron-järven ympärillä asuvien indiaanien keskuuteen, oppivat +heidän kieltänsä, perustivat kouluja j.n.e., kun äkki-arvaamatta +Irokeesit hyökkäsivät Huronien alueelle, hävittivät heidän kylänsä ja +melkein koko kansan sekä tappoivat jesuiitit. Nämä Huronit olivat varsin +lahjakasta heimoa, harjoittivat maanviljelystäkin ja asuivat +linnoitetuissa kylissä ja salvatuissa pienissä taloissa, mutta heidän +heimoyhteytensä oli löyhä. Irokeesit sitä vastoin, joiden sekä +urhoollisuus että julmuus näinä aikoina oli hyvin tunnettu, olivat +järjestyneet "kuuden kansan" liitoksi ja vihasivat kovasti Ranskalaisia, +koska nämä suojelivat Huroneja heitä vastaan. Rajasodissa Ranskalaisten +ja Englantilaisten kesken pitivätkin he sittemmin tavallisesti aina +Englantilaisten puolta.</p> + +<p>Ludovik XIV ja hänen ministerinsä Colbert kokivat keinotekoisella +tavalla valaa uutta eloa riutuvaan siirtokuntaan Canadassa. Suurilla +kustannuksilla kuljetettiin sinne toinen laivanlasti toisensa perästä +nuorta, voimakasta väkeä kotimaasta, ja avioliittoja suosittiin +palkintojen kautta. Ei kenkään saanut käydä vetelehtiä naimatta. +Teollisuutta edistettiin kaikin tavoin, ja maanviljelystä koettiin +puhaltaa henkiin keski-aikaisen läänityslaitoksen kautta. +Ludovik kuningas siirti, näet, Canadaan kokonaisen rykmentin +sotamiehiä, jotka — kuritettuaan irokeesi-indiaanit — muunnettiin +maanviljelijöiksi. Upseerit saivat omakseen isoja maan-aloja, joista +he lääni-herroina jakoivat osuuksia sotamiehilleen, vasalleilleen. +Tämän torppa-jäjestelmän kautta kasvoi muutamassa vuodessa ylhäisö +tilusherroja, joiden maatilat levisivät pitkin Lawrence-joen rantoja. +Noille rannoille rakensivat vasallitkin talonsa kyläkunnittain, ja ne +pienet kauppalat — kadulle päin antavine päätyseinineen —, joita +matkustaja usein tapaapi Ala-Canadassa, ovat kaikki tältä ajalta.</p> + +<p>Suurten maatilain — eli, niin sanoaksemme, "hovien" — herrat olivat +kuitenkin itse teossa köyhänpuolista väkeä. Nuoremmat pojat rupesivat +tavallisesti turkisten-pyytäjiksi ja samosivat, pienet alustalaisjoukot +muassaan, pitkin maata mannerta kauvas länteen päin, Ranskalaisen +tavallisella iloisuudella kovasti mielistyttäen indiaaneja, joiden +tyttöjä he usein ottivat vaimoikseen. Siten syntyi sekarotu +"Canadalaisia", metsänvaeltajia — coureurs des bois — ja +turkisten-pyydystäjiä, joiden romantillinen joukkio oli melkoisena osana +siirtokunnan asukkaissa.</p> + +<p>Canadaa hallitsi nyttemmin kuninkaalliset maaherrat. Mitään +edustuslaitosta ei koskaan syntynyt. Maaherraa auttoi sivili-asioissa +"intendentti", joka ynnä jesuiitain kanssa samassa valvoi ja vakoili +hänen toimiaan. Tämmöinen intendentti oli muiden muassa herra <i>Jean +Talon</i>, Colbertin aikalainen. Hän tutkitti upseerien, kauppamiesten ja +metsästäjäin kautta varsin lavealta maita lännessä, Huron-järven +toisella puolen saakka; ja niinikään tunkeusivat jesuiitit, menetettyään +lähetyskuntansa Huronien keskuudessa, hänen kehoituksestaan +Michigan-järven heimojen pariin, joista he puuhasivat itselleen uuden +valtakunnan alamaisia. Siellä kuulivat jesuiitit puhuttavan muutamasta +suuresta vedestä kaukana auringon laskuun päin. Mutta näitä kaukaisia +maan-ääriä joutui tutkimaan jesuiitain tarkoitusten ulkopuolella oleva +mies, nimittäin kuuluisa Robert Cavelier <i>de la Salle</i>.</p> + +<p>Hän oli syntyisin Rouen'in kaupungista, oli nuorena muuttanut Canadaan +ja asettunut uutisasukkaaksi Montrealin tienoille. Ratkeillen suurten +järvien erämaita, joissa hän oppi Huronien kielen, kuuli hän eräänä +päivänä puhuttavan suuresta joesta, joka muka juoksi länteen päin ja +viimein laski valtamereen. Arvellen sitä kauvan etsityksi kulkuväyläksi +Tyveneen Mereen ja Kiinaan, lähti hän sitä etsimään ja löysi valtavan +Ohion, jota alaspäin hän kulki pitkän matkan. Pian selveni hänelle +kuitenkin ett'ei Ohio vienytkään Kiinaan. Vuonna 1669 tekemällänsä +matkalla saapui hän, näet, Green bay nimiselle suurelle lahdelle +Michiganin luoteisrannalla, josta yhtämittainen vesitie viepi +Illinois-joen läheisyyteen saakka. Tästä eroittaa sitä ainoastaan kapea +kannas. Alku-asukkailta kuuli nyt La Salle että tuota vesitietä pitkin +päästäisiin, — kantamalla veneitä kannaksen poikki — viikon kestävän +matkan perästä hirveän suurelle joelle, joka muka virtaili etelään päin +ja johon Ohiokin laski. Nyt selveni hänelle kaikki. Suuri joki, jonka +nimen <i>Mississippi</i> hän nyt myöskin ens' kertaa kuuli, ihan varmaan +laski Mexikon lahteen. Mutta sen tutkimiseen tarvittiin suuremmat varat +kuin La Sallella oli käytettävissään, ja hän matkusti sentähden +Parisiin, jossa hän kuninkaalle esitti täydellisen suunnitelmaa koko +tuon läntisen alueen laskemiseksi Ranskan vallan alle. Siten päästäisiin +Englantilaisten siirtokuntia Amerikan itärannalla hätyyttämään +takaapäin. La Salle pyysi saadakseen perustaa linnoituksia minne hyvänsä +sekä läänitykseksi melkoisen maanalueen Ontario-järven rannalla. Ludovik +kuningas mieltyi ehdoitukseen ja myönsi kaikki. La Salle ryhtyi toimeen. +Pian kasvoi Ontarion rannalle Fort Frontenac nimisen linnoituksen ympäri +kaupunki, jonka asukkaat olivat La Salien alustalaisia. Niagaran luo +tehtiin toinen linnoitus, joka hallitsi pohjoisiin metsästysmaihin +vieviä teitä, ja kosken yläpuolelle rakennettiin suurempi laiva. +Kauppiaat ja jesuiitit, joiden kilpailijana La Salle näillä toimillaan +esiintyi, katsoivat hänen puuhiaan karsain silmin. Mutta v. 1679 oli hän +valmiina lähtemään suurelle retkelleen. Jo kuusi vuotta sitä ennen oli +kuitenkin jo Canadan maaherra Frontenac erään <i>Joliet</i> nimisen kauppiaan +sekä jesuiiti-isä <i>Marquette'n</i> kautta tutkituttanut Illinois- ja +Mississippi-joet Arkansasin laskupaikkaan saakka.</p> + +<p>La Sallella oli muassaan tarvekaluja linnoitusten ja laivojen +rakentamista varten. Talven vietti hän Crèvecoeur'in linnoituksessa +Illinoisin varrella lähellä sitä paikkaa, jossa nyt Chicagon +jättiläiskaupunki sijaitsee, lähteäkseen sieltä keväällä matkalle. Mutta +nyt kohtasi häntä monet onnettomuudet. Turkiksilla lastattu laiva, jonka +hän oli lähettänyt kotiin, joutui haaksirikkoon matkalla, ja hänen +itsensä marssiessa Fort Niagaran uutta laivaa hankkimaan, nousi +Crèvecoeuriin jätetty varustusväki kapinaan, hävitti kaikki varastot ja +lähti tiehensä kotiin. Palatessaan tapasi La Salle ainoastaan uskollisen +toverinsa, Tonti nimisen Italialaisen, paikalla. Hänen kanssaan kulki +nyt tutkija, ainoastaan muutamia indiaaneja muassaan, veneillä +Illinois- ja Mississippi-jokeja alaspäin ja näki eräänä päivänä syksyllä +v. 1680 Mexikon lahden laineiden välkkyvän heitä vastaan. Ranskan +kuninkaan kunniaksi antoi hän maalle joen-suun ympärillä nimen +<i>Louisiana</i> ja valitsi paikan sen vastaiselle pääkaupungille. — +Muutaman vuoden perästä tuli La Salle Ranskasta neljällä laivalla ja +melkoisella joukolla siirtolaisia uudestaan näille tienoille +perustaakseen siirtokuntaa, mutta Mexikon lahdessa purjehtivat laivat +huomaamattansa Mississippi-joen suun ohitse ja laskivat rannalle +nevaiseen seutuun Texas'in rannikolla. Kuumeesen sairastunut La Salle +lähti veneellä etsimään joen-suuta, mutta tällä matkalla murhasi hänet +maaliskuun 19 p:nä 1689 kapinoitseva miehistö, hänen 45 ikävuodellaan. +Hänen alkamaansa yritystä ei kyennyt kenkään jatkamaan, eikä Ranskalla +siihen aikaan ollut varojakaan tällaisiin tarpeisin. Joukko linnoituksia +rakennettiin kuitenkin pitkin Mississippi-joen vartta. Missourin +laskupaikkaan olivat jo La Salle ja Tonti perustaneet S:t. Louis nimisen +linnoituksen, ja Canadalaiset upseerit rakensivat nyt Huron ja +Erie-järvien väliselle salmelle Detroit'in sekä kauvas etelään +Natchez'in. Nouvelle Orléans, sittemmin New Orleans, perustettiin 17 +sataluvun alulla, mutta vietti kauvan jokseenkin kituvaa elämää, kuten +yleensäkin Ranskan siirtokunnat etelässä, — jopa pohjosessakin, +verraten esim. Englannin uutisasutuksiin. Tämän valtakunnan haltuun +olikin kerran Ranskalaisten koko ääretön alue Pohjois-Amerikassa +joutuva, kuitenkin vasta veristen sotien kautta, joista alempana annamme +kertomuksen. Näissä sodissa toimitti varsin tärkeää osaa muuan +ranskalainen siirtokunta, jonka tässä vielä mainitsemme, nimittäin +<i>Montreal</i>. Se sai alkunsa pari vuosikymmentä Quebec'in perustamisesta +muutaman hurskaan seuran kautta, joka S:t. Lawrence-joessa olevalle +saarelle, jossa se vieläkin — nyt suurena kaupunkina — sijaitsee, oli +perustanut sairastalon ja koulun indiaanien lapsia varten. Montrealissa +järjestettiin sodan aikana ne joukot, jotka tuon tuostakin kävivät +havittelemassa Englantilaisten siirtokuntia.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XII" id="XII"></a>XII.</h2> + +<h2>Itäisen rannikkoalueen asutus.</h2> + + +<h3>1. Virginia.</h3> + + +<p>Vaikka Englannin kuninkaat jo Giovanni Cabotton matkustuksista asti +pitivät Pohjois-Amerikan itärannikkoa omanaan, kului kuitenkin +kokonainen vuosisata, ennenkun Englantilaisten puolelta ruvettiin +hommaamaan sen asuttamista. Mutta vihdoin, v. 1587, pani naiskuningas +Elisabetin suosikki, yritteliäs merenkulkija ja valtiomies <i>Walter +Raleigh</i>, suurenmoisen retkikunnan menemään näille tienoille, ja se +saikin perustetuksi siirtokunnan, jolle nuoren hallitsijattaren +kunniaksi annettiin nimi <i>Virginia</i>, s.o. Neitsytmaa. Sillä nimityksellä +tarkoitettiin alkuansa koko rannikko-kaistaletta Delaware-lahdesta +Floridaan asti, vaikka tämä ensimäinen siirtokunta sijaitsikin vain +pienellä alueella nykyisen Pohjois-Carolinan rannikolla. Se kuitenkin jo +muutaman vuoden perästä tykkänään hävisi, erittäinkin niiden +väkivaltaisuuksien johdosta, joita uutisasukkaat harjoittivat indiaaneja +kohtaan; ja Raleigh joutui taloudelliseen häviöön. Tältä ajalta on +kuitenkin muistettava se lähetys, jonka englantilainen merisankari +<i>Francis Drake</i> toimitti Virginiasta Walter Raleighin luo Irlantiin, +nimittäin muuan näöltään vähäpätöinen juurikasvi, joka Draken mielestä +sopisi viljeltäväksi Euroopassa, —<i>maaperuna eli potaati</i>.</p> + +<p>V. 1607 uusittiin asutus-yritys Virginiassa. Kuningas Jaakko I Stuart +jakoi silloin koko alueen Floridasta Canadaan kahden kauppaseuran +kesken, jotka saisivat maan asuttaa. Vastaisille asukkaille luvattiin +muun muassa täydellinen verovapaus. Toinen näistä seuroista, +Londonilainen, lähettikin jo samana vuonna joukon siirtolaisia siihen +osaan Virginiaa, jolla nyt erittäin on tämä nimi. Se on suuren +Chesapeak-lahden länsi-rannikko. Lahteen laskee koko joukko mukavia +jokia, maa on erittäin hedelmällistä ja ilmanala melkein troopillinen. +Palmut, puuvillakasvi ja sokuriputki viihtyvät oivallisesti. Tänne, +James-virran rannoille, asettuivat uutisasukkaat ja perustivat Jamestown +(Jaakonkaupunki) nimisen kaupungin. He eivät kuitenkaan olleet +tavallista uutisasukas-väkeä, vaan paraasta päästä entisiä sotilaita ja +merisissiä, rohkeita, hurjapäisiä uskalikkoja, joita kullanhimo oli +tänne houkutellut. Vaivaloinen kuokkatyö ei heitä miellyttänyt. Koko +siirtokunta olikin jo rappiolle joutumassa, sekä puutteen ja sisällisen +eripuraisuuden että indiaanien hyökkäysten kautta; mutta silloin tuli +apuväkeä Euroopasta, ja jo ryhdyttiin tosi-työhön. James- ja +Potomac-jokien varsille syntyi ensimäiset tupakka- ja puuvilla-maat. +Tupakka oli kuitenkin ens'aikoina etevimpänä "viljalajina." Sitä +käytettiin paremman puutteessa rahanakin. Niinpä ostivat naimahaluiset +miehet 75 tupakka-kilolla itselleen kukin aviosiippansa niistä 150 +naisesta, jotka tänne ensiksi tulivat. Ja uusia asukkaita tulikin toinen +laivalasti toisensa perästä, nytkin yhä vielä suurimmaksi osaksi +nuorempia poikia varakkaista englantilaisista maakartano-perheistä, +jotka ottivat viljelläkseen isoja maan-aloja. Ens' alussa käyttivät he +kyllä valkoihoisia työläisiä, mutta jo v. 1619 toi eräs hollantilainen +laiva <i>ensimäisen lastin neekeri-orjia</i> Virginiaan, — ja siitä saakka +pysyi orjuus siellä kotimaisena laitoksena meidän miespolveemme asti. +Mutta rotu, josta ei käynyt orjia tekeminen, oli Pohjois-Amerikan ylpeä +alkuväestö. Sitä kuitenkin monella tavalla ahdistettiin, ja häpeällistä +väkivaltaa tehtiin tuon tuostakin. Katkera viha vieraita vastaan sai +viimein, vuonna 1622, seudun indiaanit yhtymään suurempaan liittoon ja +äkki-arvaamatta hyökkäämään uutisasukkaiden kimppuun. 1,300 +Euroopalaista sanotaan tässä menettäneen henkensä. Mutta tämä tappio ei +laimentanut asutus-intoa, ja siirtokunta vaurastui vaurastumistaan, yhä +uusien joukkojen tulvaillessa Englannista. Ensiksi hallitsi sitä melkein +yksinvaltainen maaherra emämaasta, mutta pian vaativat ja saivat +uutisasukkaat edustuslaitoksen, joka tiesi pitää heidän puoltansa +kuvernöörejä vastaan, niin että he ennen vuosisadan loputtua jo itse +teossa hallitsivat itseänsä. Siitä huolimatta olivat Virginialaiset +kuningasmielisiä, ja Englannin kansalaistaistelussa pitivät he Stuartien +puolta. Englannin valtiokirkkoa he niinikään kannattivat. Uskonnollista +vapautta ei mahtunut Virginiaan. Se oli, kun olikin, ylimysvaltainen +siirtokunta, uskollinen kopio emämaasta parlamentineen piispoineen. +Kasvimaallaan, plantagellaan, eleli Virginian kartanon-herra perheensä +ja mustien palvelijansa keskellä kunnianarvoisan patriarkan elämää, piti +suurta "hovia", harjoitti urheilua ja valvoi kreivikuntansa hyötyä. +Amerikan kansanmielinen yhteiskuntalaitos ja uskonnollinen vapaus siten +ei ole taiminut Virginian maassa, vaan muualla; mutta sen reippaista ja +ylpeistä isännistä polveutuivat ne miehet, jotka sittemmin ajoivat +perille Amerikan itsenäisyyden.</p> + + +<h3>2. Uusi Englanti.</h3> + +<p>Amerikan uskonnollisen ja kansallisen vapauden kehtona on pidettävä se +kulmikas rannikkokaistale, joka molemmin puolin Cod-nientä ulottuu +Massachussetts-lahden pohjois-päästä New Yorkin lähelle saakka ja jolla +jo vanhastaan on ollut nimenä <i>Uusi Englanti</i>. Tälle rannikolle +muodostuivat ne yhteiskunnat, joiden vapaita laitoksia Yhdys-Valtain +perustuslaki jäljittelee. Kertokaamme tässä lyhyesti miten tämä +uutisasutus tapahtui.</p> + +<p>Joulukuu 16 p:nä 1620 purjehti Cod-niemen muodostamaan lahteen <i>The +mayflower</i> (toukokukka) niminen laiva, tuoden muassaan 102 siirtolaista, +miehiä, naisia ja lapsia. Se tuli Hollannista, mutta siirtolaiset olivat +kuitenkin enimmäkseen köyhiä maalaisia Pohjois-Englannista, jotka +Englannin valtiokirkon harjoittamien vainojen tähden olivat paenneet +Hollantiin ja siellä jonkun aikaa oltuansa päättäneet ruveta +rakentelemaan uutta kotia valtameren toiselle puolelle. Mainitun lahden +lounais-kulmaan pistää pieni poukama länteen päin. Siinä nousivat he +maalle, sittenkun kuitenkin kaikki, kokoontuneina laivan-kannelle, +olivat kiittäneet Jumalaa onnellisesta matkasta ja hyväksyneet +kirjallisesti laatimansa siirtokunta-säännön, jonka perustuksena oli +täydellinen itsehallinto ja kaikkein yhdenvertaisuus. Johtavia miehiä +heidän joukossaan olivat Brewster, Bradford, Winslow ja Carver, joiden +nimet vieläkin elää kiitollisessa muistossa Uuden Englannin asukkaiden +kesken. Jo Hollannissa ollessaan olivat nämä "<i>pyhät vaeltajat</i>", — +kuten heitä nimitettiin —keskenään yhtyneet vapaasen, kirkolliseen +yhteiskuntaan. Nyt astuivat he kapineineen rannalle ja rakensivat +itselleen vähäisiä hirsimökkiä talven turvaksi. Uutis-paikka sai +nimekseen Uusi Plymouth, <i>New Plymouth</i>.</p> + +<p>Seudun indiaanit — Pokanoketit — tervehtivät heitä ystävällisesti. +Ensimäinen, joka tuli heidän kyläänsä asti, puhutteli tulokkaita +englannin-kielellä, lausuen: "Terve tultuanne, Englantilaiset!" ja +kertoi jo ennenkin tavanneensa heidän maamiehiään, joita kävi +kalastelemassa Penobskot-joen suussa. Miehen nimi oli Samoset. Pian toi +hän muassaan toisenkin englannin-kieltä taitavan indiaanin, nimeltä +Sqvanton, joka kauvan aikaa oli palvellut yksityisen miehen luona +Londonissa. Sqvantonin välityksellä tekivät uutisasukkaat sitten +varsinaisen sopimuksen Pokanoketien päällikön, Massasoitin, kanssa, ja +näiltä ostettiin maa-ala lähinnä lahtea. Ystävällistä väliä kesti sitten +Massasoitin kuolemaan saakka v. 1661.</p> + +<p>Mutta ens' alussa sai nuori siirtokunta kuitenkin kovat kohtalot kokea. +Ruokavarain puute ja tottumattomuus ilmanalaan vei enemmän kuin puolet +siirtolaisista manalan majoihin. Toiset kuitenkin jotenkuten kestivät, +kunnes muokatusta maasta saatiin parempi sato ja apua tuli emämaasta.</p> + +<p>Suuri joukko <i>puritaaneja</i>, uskonsa tähden vainottuja kansalaisia, +joiden joukossa oli melkoinen määrä varallisiakin perheitä, muuttivat +kotijumalansa uuteen maahan Massachussets-lahden rannalla, saatuaan sitä +ennen kruunulta vapauskirjan eli n.s. <i>kartan</i>, joka antoi heille +oikeuden järjestää hallituksensa miten itse mielivät. Kahtena eri +retkikuntana, vuosina 1629 ja 1630, purjehtivat he valtameren poikki ja +perustivat <i>Massachusets' bay</i> (M.-lahti) nimisen siirtokunnan, johon +tulivat kuulumaan kaupungit Boston, Salem ja Portsmouth. Hekin +järjestivät yhteiset asiansa täydellisesti tasavaltaisten kaavojen +mukaan, tunnustaessaan kuitenkin emämaan yliherruutta. Tämä siirtokunta +vaurastui vaurastumistaan kalastuksen ja kaupan kautta, ja uusia +uutisasukkaita tulvaili tulvailemistaan sen alueelle. Pian perustettiin +opetuslaitoskin, jossa koko siirtokunnan kasvavalle nuorisolle annettiin +maksuton ja yhtäläinen tiedollinen kasvatus. Se oli Amerikan ensimäinen +<i>vapaakoulu</i> Cambridgessä lähellä Bostonia, ja siitä sukeutui sitten +Uuden maailman etevin oppilaitos, kuuluisa <i>Harvardin yliopisto</i>.</p> + +<p>Siten olivat New Plymouth ja Massachusetts' bay antaneet Amerikalle, sen +yhteiskunnallisen elämän perustukseksi, itsehallinnon ja vapaakoulut; +mutta vielä puuttui uskonnollinen vapaus.</p> + +<p>Massachusetts'in uutisasukkaat, vaikka itse olivat kärsineet paljon +emämaan valtiokirkon vainoista, eivät puolestaan kärsineet alueellansa +muita kuin omia uskolaisiaan. Siirtokunta oli itse teossa joteskin +ahdasmielinen hierarkiia, pappisvalta, jonka innokkaat paimenet +valppaasti valvoivat ett'ei mitään mustaa lammasta päässyt pujahtamaan +sisään heidän puhtaasen laumaansa.</p> + +<p>Silloin tuli v. 1630 muutamassa siirtolaislaivassa Bostoniin eräs nuori +pappismies, <i>Roger Williams</i>. Hänenkin oli täytynyt jättää +isänmaansa uskonnollisen vapaamielisyytensä tähden, ja hän toivoi nyt +Uudessa maailmassa saavansa ajatella ja saarnata täydellistä +omantunnon-vapautta. Mutta Williams erehtyi. — Englannissa oli toinen +lahkokunta toisensa perästä ajanut hänet keskuudestaan, koska hänen ei +sopinut noudattaa mitään rajoittavia määräyksiä uskon-asioissa. Kaikki +ne muka kannattivat omantunnon-vapautta, mutta ainoastaan saadakseen +tämän peri-aatteen turvissa vainota toisin-ajattelevia. Williams vaati +ett'ei mikään valta saa puuttua toisen uskonnollisiin asioihin. Ihmisen +suhde Jumalaan on hänen oma asiansa. Ketään ei saa pakoittaa käymään +kirkossa, jonka uskonkappaleita hän ei tunnusta; ketään ei saa pakoittaa +maksamaan kymmenyksiä papistolle, jonka opinkappaleita hän ei tunnusta. +Se on väkivaltaa. Ajatelkoon itsekukin mitä tahtoo autuutensa asiassa. +Maallinen valta on maallisia asioita varten. —</p> + +<p>Tätä oppia ei nyt kuitenkaan Williams saanut julkisesti tunnustaa edes +Massachusettsissakaan. Täydellistä omantunnon-vapautta oli olemassa +yhtävähän tällä kuin toisellakaan puolen valtamerta. Salem'in asukkaat +pitivät häntä vähän aikaa pappinaan, mutta hän kun pelkäämättä ja +vilpittömästi tuomitsi vallanpitäjäin sekaantumista uskon-asioihin, +täytyi hänen täälläkin pistää pillinsä pussiin ja lähteä tiehensä.</p> + +<p>Williams'in täytyi paeta pois erämaahan, jossa hän kauvan harhaili +metsissä, kunnes vihdoin vilpittömät indiaanit Cod-niemen tienoilla +ottivat hänet turviinsa. Nämä ihmiset, jotka, sivumennen sanottu, ovat +osoittaneet rakastavansa vapautta enemmän kuin henkeä ja elämää, +kohtelivat tätä kaikkein sivistyneiden yhteiskuntain hylkyä +erinomaisella ystävyydellä, antoivat hänelle viljeltäväksi kappaleen +maata suuren Narragansett-lahden rannalla, länteen päin Cod-niemestä, ja +Williams puolestaan rupesi heidän opettajakseen. Miantonomoh oli näiden +kelpo indiaanien heimokunnan päällikön nimi. Hänen suostumuksellaan +perusti nyt Williams yhdessä muutamain salemilaisten ystäväin kanssa +uutiskunnan, joka sai nimekseen <i>Providence</i>, kukoistavan <i>Rhode +Island-valtion</i> ensimäinen alku.</p> + +<p>Tänne mahtui kaikki uskonnot. Maallinen valta ei vähintäkään sekaantunut +ihmisten uskon-asioihin. Samassa rakennettiin myöskin kansallis-vapaus +mitä laveimmalle perustukselle: jokainen, ken maksoi pienen, +vähäpätöisen kunnallismaksun, oli äänivaltainen.</p> + +<p>Vuonna 1638 syntyi saarelle Narragansett-lahdessa, varsinaiselle Rhode +Island'ille, toinen siirtokunta, jonka alkuperä on yhtä merkillinen. +Joukko pakolaisia, jotka, kuten kvääkärit, uskon-asioissa eivät +tunnustaneet muuta ohjenuoraa kuin omantunnon äänen, saapui, näet, tänne +ja asettui indiaanien suostumuksella Williamsin uutiskunnan viereen. +Retkeläisten johtajana oli muuan nainen, nimeltä <i>Anna Hutchinson</i>. Koko +saaresta maksettiin Miantonomoh'lle muutama pari silmälasia.</p> + +<p>Williams'in ja Hutchinson'in uutiskunnat pian yhdistyivät ja saivat +johtajainsa toimesta emämaasta "kartan", joka turvasi tämän tällä tavoin +muodostuneen yhteiskunnan valtiollisen ja uskonnollisen vapauden. Ja +tämä vapaa siirtokunta viihtyi ja menestyi hyvin, monen pahan ennustajan +häpeälle saattaen. Asukkaiden varallisuus kasvoi kasvamistaan +esteettömän yritteliäisyyden kautta. Kaikenlaiset uskokunnat: hugenotit, +katolilaiset, kvääkärit, anabaptistit, jopa suuri joukko juutalaisiskin, +jotka olivat saaneet matkapassinsa Espanjasta, toivat kotijumalansa +tänne; ja kokemus pian osoitti että sopu sijaa antaa, kun ei toinen +toisen oikeutta loukkaa. — Roger Williams eli pitkään ikään +siirtokunnan kunnioitettuna isänä ja neuvonantajana, luottaen +kuolemaansa saakka kylvämänsä siemenen voimaan. Ja hyvin se siemen +itikin. Sadan vuoden perästä tuli uskonnollinen vapaus, semmoisena kuin +sitä oli toteutettu näissä molemmissa uutiskunnissa, yhdeksi +kulmakiveksi Amerikan unionin valtiosäännössä.</p> + +<p>Massachusetts'ista lähetettiin varhain uutisasukkaita erämaihin idässä +ja etelässä. Uutiskunnat <i>New Haven</i> ja <i>Connecticut</i>, Rhode Island'ista +länteen päin, syntyivät sillä tavoin. Ne yhdistettiin sittemmin nimellä +<i>Connecticut</i> ja saivat samallaisen vapauskirjan kuin Rhode Island. <i>New +Hampshire</i>, johon silloin kuului myöskin nykyisen <i>Vermontin</i> valtion +alue, muodostui Massachusettsilaisten kautta Pohjosessa; ja <i>Maine</i> oli +jo sitä ennen välittömästi Massachusetts'in aluetta, johon muutaman +vuosikymmenen kuluessa niinikään vanhin uutiskunta, New Plymouth, +yhdistettiin.</p> + +<p>Indiaanein kanssa olivat nämä siirtokunnat ens' alussa eläneet hyvässä +sovussa, mutta vähitellen, mikäli uutisasutus levisi ja anasti ainetta, +kävi heidän välinsä kitkeräksi, ja arkatuntoiset indiaanit, jotka eivät +voineet kärsiä muukalaisten vaativaa kopeutta, hyökkäsivät milloin +mistäkin sattuneesta syystä yksinäisten uutistalojen kimppuun ja +tappoivat niiden asujamet. Viimein, kun tietysti uutisasukkaat +puolestaan kävivät miehissä kostamassa, yhdistyivät kaikki +indiaani-heimot näillä tienoin lujaksi liittokunnaksi, jonka johtajaksi +tuli yllämainitun Massasoitin urhokas poika, Filippo Pokanoketilainen — +kuningas <i>Filippo</i>, kuten untisasukkaat häntä nimittivät —; ja nyt +alkoi kauhea hävityssota kiittämättömiä kalpeanaamoja vastaan.</p> + +<p>Tämä alku-asukkaiden yritys vaikutti että eri uutiskuntain asukkaat +puolestaan yhdistyivät liittoon yhteistä puolustusta varten, ja sillä +tapaa syntyi v. 1643 ensimäinen unioni näiden siirtokuntain kesken. Se +sai nimekseen <i>Uuden Englannin Yhdys-Vallat</i>, — kesti kuitenkin +ainoastaan neljäkymmentä vuotta. Pitkällistä, katkeraa, veristä sotaa, +jonka aikana siirtokunnat kovasti kärsivät, käytiin, kunnes kuningas +Filippon surmasi muuan indiaani; ja hänen manalassa maatessaan joutuivat +jo Uuden Englannin indiaani-heimot joko kokonaan hävitetyiksi taikka +sysätyiksi pois muukalaisten tieltä kauvemmas länteen päin, +aarniometsäin syvyyteen. Julkinen sota taukosi vuonna 1676, mutta jätti +jälkeensä kummallekin puolen katkeran koston-tunteen.</p> + +<p>Uuden Englannin siirtokunnissa vallitsi aina ja kaikissa sama +kansanvaltainen yhdenvertaisuus ja itsehallinnon peri-aate. +Uutisasukkaat valitsivat itse maaherransa ja hänen neuvoskuntansa +jäsenet sekä lainsäätävän kokouksen, tavallisesti ainoastaan yhdeksi, +korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Uskonnollisessa lainsäädännössä noudatti +kuitenkin ainoastaan Rhode Island täydellistä vapautta.</p> + + +<h3>3. Uusi Alankomaa.</h3> + +<p>Uuden Englannin ja Virginian välille oli jäänyt lavea, asutukselle avoin +maa-alue, joka ulottui Connecticutista pohjosessa Marylandiin etelässä. +16 sataluvun keskipalkoilla oli se vielä yksistään metsästävien +indiaanein hallussa. Mahtavat joet, Hudson, Delaware, Susquehanna, +vyöryttivät vesiään sen lävitse, ja Alleghany-vuorten itäpuolella oli +suuret, hedelmälliset tasangot. Tätäkin edullista rannikkoa pitivät +tietysti Englantilaiset omanaan, ja n.s. Plymouth-seura oli saanut +oikeuden sen asuttamiseen. Mutta sukkelampi kilpaveli oli jo ennättänyt +Plymouth-seuran edelle.</p> + +<p>Mainio löytöretkeiliä <i>Henry Hudson</i> oli Hollannin palveluksessa +tutkinut ja kulkenut sitä suurta jokea, joka on saanut pitää hänen +nimensä. Ja tänne, Hudson-joen rannalle, perustivat Hollantilaiset v. +1621 kauppapaikan, nimeltä Fort Orange, johon indiaanit toivat kalliita +turkiksiaan. Viisi vuotta myöhemmin syntyi sitten joen suuhun, sille +pienelle saarelle, jossa New York nyt sijaitsee, hollantilainen +uutiskunta <i>Uusi Amsterdam</i>. Siirtomaa kokonaisuudessaan sai nimekseen +<i>Uusi Alankomaa</i>.</p> + +<p>Uuden Amsterdamin sija oli erinomattain edullinen. Meren myrskyiltä +suojelee sen satamaa pitkä ja suuri Long Island (Pitkä saari), ja +kulkuneuvot kaikille suunnille ovat mitä mukavimmat ajatella saattaa. +Pienestä kaupunki-saarestaan, jonka indiaanilainen nimi oli Manhattan, +maksoivat Hollantilaiset alku-asukkaille ostohinnaksi noin +140 Suom. markkaa. — Minkähän arvoinen se nyt olisi mahtavine +maailman-kaupunkineen?</p> + +<p>Ei aikaakaan, ennenkun vähäinen paikkakunta, jossa ens' aluksi oli +ainoastaan kymmenkunta olkikattoista tölliä ja ampumarei'illä varustettu +pieni hirsitalo (blockhouse), rupesi kovasti vaurastumaan väkiluvussa ja +varallisuudessa. Viisaasti kyllä avasivat Hollantilaiset siirtokuntansa +kaikille kansallisuuksille ja uskonnoille. Puritaanit, hugenotit, +katolilaiset, juutalaiset, kaikki saivat esteettömästi asettua maahan. +Mutta maalliset yhteiskunta-olot vaikeuttivat siirtolaisten viihtymistä. +Maaherrat hallitsivat omavaltaisesti, ja kaikki viljelysmaat jaettiin +muutamain vähälukuisten maanomistajain kesken, joiden alustalaisina +varsinaiset maanviljelijät tuskin olivat tavallisia maaorjia paremmat. +Hätätilan uhatessa vallanpitäjät sentähden eivät voineet odottaa mitään +voimallisempaa kannatusta väestön puolelta. Kun siis Englantilaiset, +uusien vanhoja vaatimuksiaan rannikon omistamisesta, v. 1664 lähettivät +laivaston Uuteen Amsterdamiin, joutui koko siirtokunta pitemmittä +mutkitta valloittajan saaliiksi.</p> + +<p>Sitä aluetta, joka silloin tuli Englantilaisten omaksi, oli, paitsi +nykyinen valtio New York, myöskin nykyinen New Jersey, jonka niinikään +Hollantilaiset olivat ensiksi asuttaneet, sekä samaten se meille +Suomalaisillekin kallismuistoinen siirtokunta, josta nyt otamme +puhuaksemme, nimittäin:</p> + + +<h3>4. Uusi Ruotsi.</h3> + +<p>New Yorkin ja Marylandin väliseltä rannikkomaalta laski lavealla +lahdella valtamereen Delawaren kaunis joki, indiaanien Poutaxat. Eräänä +päivänä maaliskuun alussa vuonna 1638 purjehti sen suusta sisään kaksi +laivaa, täynnään matkalaisia, jotka toivoloistoisin silmin katselivat +ympärilleen. Aukeni siinä heidän edessään lavea laakso, jota korkeat, +metsää kasvavat kukkulat ympäröivät, ja sen halki väreili, niin kauvas +kuin silmä kannatti, joen hiljainen juova. Sieltä täältä sivulta päin +lirisi emävirtaan pienempiä puroja, joiden kirkas vesi välkkyi niin +viehättävänä kevät-auringon loistaessa. Ja olipa matkalaisten vasemmalla +puolen rannalla erittäinkin miellyttävä maisema, —metsineen, +kukkuloineen, laaksoineen ja lirisevine puroineen. Se muodosti vähäisen +niemimaan. Ja "he laskit laivansa rannalle, kävit maalle astumaan". +Paikka sai heiltä nimekseen: Paratiisi-niemi.</p> + +<p>Nämä matkalaiset tulivat Ruotsista. Oli, näet, täälläkin halu ja into +herännyt ottamaan osaa muun maailman suuriin yrityksiin valtamerten +takana, ja jo Kustaa toinen Aadolf oli puuhaillut kauppayhtiötä, jonka +tuli toimia kaikissa maan-osissa, siten myöskin Amerikassa. Tänne oli +perustettava ruotsalais-saksalainen siirtokunta —turvapaikaksi kaikille +vainotuille kristityille. Eikä saisi siinä siirtokunnassa koskaan mitään +orjuutta olla. — Kuninkaan kaaduttua Saksan suuressa sodassa, raukesi +tuuma toistaiseksi tyhjiin; mutta pari kolme vuotta myöhemmin tuli +<i>Peder Minuit</i>, Hollantilaisten virkaheitto maaherra Uudessa +Amsterdamissa, Ruotsiin ja ehdoitti kansleri Axel Oxenstjernalle +siirtokunnan perustamista Delawaren rannalle. Seuraus olikin että tuuman +toteuttamista varten syntyi ruotsalais-hollantilainen yhtiö, ja tämän +kaksi laivaa <i>Kalmar Nyckel</i> ja <i>Gripen</i> ne nyt oli, jotka ankkuroivat +Paratiisi-niemen rantavedessä. Seutu, johon matkalaiset täten +asettuivat, oli viljelyksen puolesta peräti autio, oli erämaa, mutta +asujamia siellä kuitenkin kuljeskeli, nimittäin minqua-heimon +indiaaneja. Näiltä osti Minuit pitkän maakaistaleen, joka kauppakirjan +mukaan ulottui joen suusta nykyiseen Trenton'iin asti, — lähes 20 suom. +penikulmaa. Itäiseltäkin puolen Delawarea ostettiin sitten rannikkomaa +lähinnä joen-suuta, niin että purjehdus merestä sen sisään kävi 8 +penikulmaa ruotsalaisen alueen läpi. Pienen kylkijoen päähän, noin 6 +penikulmaa Delawaren laskupaikoilta, rakennettiin linnoitus, s.o. +ampumarei'illä varustettu hirsitalo ynnä muutaman mökin kanssa. Se sai +nimekseen <i>Kristiina</i>, Ruotsin nuoren naiskuninkaan kunniaksi. Paikalla, +jolla tämä ensimäinen ruotsalainen uutiskunta majaili, sijaitsee meidän +päivinämme Wilmington, suurin kaupunki Delaware-valtiossa.</p> + +<p>Indiaanein kanssa eli nuori siirtokunta alusta alkaen hyvässä sovussa, +noudattaen oikeuden ja inhimillisyyden käskyjä heitä kohtaan. Pian +joutuikin sentähden tuottava turkisten-kauppa melkein yksinomaan +Ruotsalaisten käsiin. Majavan-nahkoja sekä sen ohessa tupakkaa saivatkin +sittemmin melkein joka vuosi Ruotsista lähetetyt laivat siirtokunnasta +vietäväkseen. Mutta ell'ei indiaanein puolelta mikään vaara uhannut, +niin tuli sitä sen sijaan toisaalta päin. Minuit oli vakuuttanut että +maakunta molemmin puolin Delawarea muka oli vapaata. Mutta itse teossa +väittivät sitä omakseen sekä Hollantilaiset että Englantilaiset, ja jo +v. 1638 julistutti hollantilainen kuvernööri Uudessa Amsterdamissa, +Wilhelm Kleist, epäyskirjan, jossa kiellettiin Ruotsalaisten oikeus +asettua näille maille. Sitä paitse olivat Hollantilaiset Delawaren +itäiselle rannalle, vastapäätä Schuyilkill-jokea, rakentaneet +linnoituksen, nimeltä Nassau, ja vaativat itselleen senkin nojassa ja +turvissa omistusoikeuden koko Delaware-laaksoon. Ruotsalaiset maaherrat +toivat Ruotsinvallan puolustukseksi esiin indiaanilaiset kauppakirjat; +mutta Hollantilaisilla oli, heilläkin, puolestaan heti näyttää ihan +samallaiset, joissa oli samat indiaanilaiset puumerkit kuin riitaveljen +kauppakirjoissa. Ilmeistä vihollisuutta ei vielä kuitenkaan syttynyt, +mutta katkera kiukuntila kuitenkin naapurusten kesken vallitsi, ja +siitäpä viimein puhkesi julkinen kähäkkä, joka vaikutti Ruotsin vallan +kukistumisen Delawaren rannoilla.</p> + +<p>Peder Minuit'in jälkeen, joka jo muutaman vuoden perästä joko kuoli +Kristiinassa taikka lähti siirtokunnasta pois (tiedot ovat vaillinaiset) +hallitsi sitä luutnantti Mauno Kling ja hänen perästään luutnantti +Pietari Hollender, kunnes v. 1642 Ruotsin kruunu, joka nyt oli +varsinaisena osakkaana yhtynyt yritykseen, lähetti kuvernööriksi <i>Johana +Printz</i> nimisen everstiluutnantin, vanhan sotakarhun 30-vuotisesta +sodasta. Tämän herran kanssa ei ollut leikkimistä. Hän piti ankaraa +kuria itse siirtokunnassa, ja sekä Hollantilaiset että Englantilaiset +saivat häneltä oppia pitämään Ruotsin valtaa kunniassa. Kirjoituksissaan +hollantilaisille kuvernööreille käytti hän käskevää kieltä ja ymmärsi +pontevilla toimillaan sulkea Hollantilaiset kokonaan pois laivakulusta +joella ja kaupasta minqva-indiaanien kanssa. Tätä varten rakennutti hän +koko joukon linnoituksia ja kauppa-asemia pitkin Delawaren ja +Schuyilkill-joen varsia. Kolme penikulmaa Kristiinaa yläpuolelle, +Tenackongh eli Tinicum nimiselle saarelle joessa, syntyi siten <i>Uusi +Göteborg</i>, jonne Printz itse asettui asumaan kartanoonsa Printzenhofiin, +joka sitten kauvan pysyi hänen perheensä hallussa. Sen ympärille sekä +rannalle vastapäätä etevimmät siirtolaisetkin pesänsä tekivät. Muhkea +puinen kirkko niinikään kaunisti tätä paikkaa. Vastapäätä +hollantilaisten Nassau-linnoitusta, Schuylkill-joen suuhun, rakennettiin +<i>Uusi Korsholm</i>. Siltä paikalta meidän päivinämme Filadelfian kaupungin +komeat rakennukset kohoavat. Schuylkill oli indiaanien maahan johtavana +suurena kauppaväylänä. Sen tähden perusti Printz sen varrelle kaksi +puulinnoituksilla varustettua kauppapaikkaa: <i>Wasa</i> ja <i>Mölndal</i>. +Viime-mainittuun tehtiin ensimäinen vesimylly. Penikulman matkan päässä +Göteborgista alaspäin sijaitsi <i>Upland</i> niminen linnoitus.</p> + +<p>Hieman alempana Uplandia oli <i>Finland</i> (Suomi), ja siinä asuivat yhdessä +Suomalaiset.<a name="FNanchor_11_11" id="FNanchor_11_11"></a><a href="#Footnote_11_11" class="fnanchor">[11]</a> Paikan nimenä on meidän päivinämme "Marcus Huck". +Uuteen Ruotsiin siirtyneistä Ruotsin alamaisista oli, näet, melkoinen +osa meidän kansalaisiamme, vaikk'ei tiedetä aivan kuinka paljon. Ei +liioin voi varmuudella päättää milloin ensimäinen siirtolaisparvi +Suomalaisia tänne saapui. "Kalmar Nyckel" ja "Gripen" niitä ei ainakaan +vielä tuonut, tuskinpa sitten vielä pariin vuoteen mikään +siirtolaislaiva. Vasta myöhemmin, kun emämaassa kävi vaikeaksi saada +ihmisiä tänne muuttamaan, ryhdyttiin — kuten ruotsalaiset lähteemme +tietävät mainita — siihen erinomaiseen hankkeesen, että Suomeen ja +Ruotsin vuorikuntiin pantiin menemään pestaajia, joiden tuli yllyttää +ihmisiä muuttamaan Uuteen Ruotsiin. Jommoinenkin määrä siirtolaisia oli +siten tällä tavoin houkuteltuja kansalaisiamme, mutta joku prosentti +heidän joukossaan lienee myöskin ollut semmoisia Ruotsin Suomalaisia +(arvattavasti Vermlannista), "joita oli vangittu sen tähden, että he +luvattomasti asettuivat kruunun metsiin". Pian kuitenkin syttyi oikea +siirtokiihko, ja halullisia uutisasukkaita ilmestyi liiaksikin, niin +että, heidän pyrkiessään lähteviin laivoihin, sadottain täytyi käskeä +pois. Ja erittäinkin paloi sitten monen Suomalaisen mieli hänen +raukoilta kotirajoiltaan tuonne uuteen maahan, jossa hän toivoaksensa +pääsisi paremmin leiville kuin täällä kotona, jossa Ruotsin mahtavuuden +aikakausi ei rahvaan miehelle ollut edullinen. Niinpä m.m. mainitaan +Ruotsin neuvoskunnan pöytäkirjoissa vuodelta 1649 että kerrassaan koko +300 Suomalaista oli pyytänyt päästäksensä Uuteen Ruotsiin. Montako sillä +kertaa tuli onnesta osalliseksi ei tiedetä. Printzin seurassa kenties jo +tuli suurempi lähetys meidän kansalaisiamme. Että ne muodostivat +jonkinmoisen "valtion valtiossa", osoittaa heidän kasaantumisensa +paraasta päästä yhteen paikkakuntaan: Finland'iin.</p> + +<p>Printzin rakentamien linnoitusten joukossa oli ehkä tärkein <i>Elfsborg</i>, +Delawaren itäpuolella, noin kaksi penikulmaa Kristiinasta. Se suojeli, +näet, tykkineen joen suuta, ja sen varustusväki tutki kaikki +hollantilaiset laivat, jotka purjehtivat Delawareen. — Siten oli Printz +pannut parastansa siirtokunnan suojelemiseksi muukalaisten +vaikutukselta, ja kyllä hän olikin tuima herra puoltansa pitämään, mutta +mitään varsinaista valtioviisautta hänessä ei näy ensinkään olleen. +Viisi vuotta kävi kaikki varsin hyvin, mutta silloin tuli Uuteen +Amsterdamiin uusi maaherra, joka oli yhtä ponteva kuin Printzkin, mutta +sen ohessa viisas ja kohtuullinen vaatimuksissaan. Hänen nimensä oli +<i>Peder Stuyvesant</i>. Ahdistaen Printziä hänen omilla aseillaan, purjehti +Stuyvesant, huolimatta Elfsborgin kanoonaista, pienellä laivalla +Delawaren suusta sisään ja perusti (v. 1651) sen länsirannalle, +ainoastaan penikulman matkan päähän Kristiinasta, hänkin puolestaan +linnoituksen, joka sai nimekseen <i>Fort Casimir</i>. Tämä linnoitus, joka +voi estää laivoja pääsemästä sisään jokehen, sai kunnon Printzi-herran +raivostumaan. Mutta hän ei saanut muuta aikaan kuin tulisia muistutuksia +Uuteen Amsterdamiin, sillä kotimaasta ei kuuteen vuoteen ollut tullut +minkäänlaista apua, ja Uusi Göteborg oli palanut poroksi ynnä melkein +koko hänen varastonsa kanssa. Monta kertaa oli hän pyytänyt tullaksensa +kutsutuksi pois, mutta mitään vastausta saamatta. Silloin lähti Printz +herra syksyllä v. 1653 tiehensä siirtokunnasta, jätettyään hallituksen +vävylleen, Johana Papegojalle.</p> + +<p>Mutta kauvan odotettu apulaiva, joka vihdoin viimeinkin oli Ruotsista +lähetetty, kulki hänen ohitsensa matkalla. Siinä oli muassa +kauppakolleegin sihteeri <i>Johana Rising</i>, joka oli lähetetty apumieheksi +kuvernöörille. Rising oli ponteva ja päättäväinen mies. Purjehtiessaan +Delawaren suusta sisään, laski hän laivansa Fort Casimirin edustalle ja +pakoitti linnan vähäväkisen hollantilaisen varustusväen antautumaan. +Ruotsin lippu nostettiin vallitukselle, ja linnoitus pantiin parempaan +kuntoon. Se sai nyt toisen nimenkin: <i>Kolminaisuuden-linna</i>. Pian sen +jälkeen Papegoja palasi takaisin Euroopaan, ja koko hallitus jäi +Risingin käsiin.</p> + +<p>Mutta kuultuaan että Fort Casimir oli menetetty Ruotsalaisille, antoi +Länsi-Indian komppania Amsterdamissa, Uuden Alankomaan omistaja, +Stuyvesant'ille käskyn viipymättä hyökätä Uuden Ruotsin kimppuun. Se oli +pantava tämän komppaniaan vallan alle. Syyskuussa v. 1654 purjehtikin +Stuyvesant seitsemällä laivalla ja 6 à 7 sadan miehen kanssa joen suusta +sisään ja pakoitti Kolminaisuuden-linnan antautumaan. Niin kävi syyskuun +18 p:nä Kristiinankin, ja sillä oli koko Uusi Ruotsi valloitettu. +Kuusitoista vuotta vain oli se ollut olemassa.</p> + +<p>Sekä Kolminaisuuden-linnan että Kristiinan varustusväet saivat lähteä +tiehensä kaikella kunnialla; samoin ruotsalainen kuvernööri +virkamiehineen. Ja sama oikeus suotiin muuten kaikille muillekin Ruotsin +alamaisille; mutta — sanotaan kuitenkin heittämysehdoissa —"jos jotkut +Ruotsalaiset ja Suomalaiset eivät tyydy lähtemään, niin kuvernööri +Rising saakoon heitä siihen taivuttaa soveliaalla keinolla; ja jos +siihen taipuvat, niin heitä ei ole väkivallalla pysyttäminen; mutta ne, +jotka jäävät, saakoot vapauden pysyä Augsburgin tunnustuksessa ja pitää +tykönänsä yhden opettajan". Ainoastaan 19 miestä teki uskollisuus-valan +Hollantilaisille. Muut kenties aikoivat muuttaa takaisin Euroopaan, +jahka saisivat kiinteän omaisuutensa myydyksi. Mutta miten lienee +ollutkaan, — harvassa vain oli niitä, joilta lähtöä tuli. Kaikkein +useimmat jäivät paikoilleen. Uudet asuinsijat olivat jo kodikkaiksi +käyneet. Vaikka siis emämaan valta oli loppunut, elivät Ruotsalaiset ja +Suomalaiset ikääskuin pienenä omana yhteiskuntana itsekseen, +Hollantilaisten heitä yhä vieläkin karsain silmin katsoessa. Valloitus +oli tapahtunut verta vuodattamatta, mutta kuitenkin kulki sodan seurassa +ryöstöä ja väkivaltaa. Hollantilaisten hallitustapa oli epäluuloinen ja +siten kyllä tirannillinen. "Niin pian kuin joku Ruotsin entisistä +alamaisista joutui vähimmänkin epäluulon alaiseksi, joko ystävyytensä +tähden indiaanien kanssa tai muista syistä, muutettiin hän heti vastoin +tahtoansa Uuteen Amsterdamiin". Kaikki, jotka olivat asuneet +Kristiina-puron alapuolella, pakoitettiin muuttamaan yläpuolelle, koska +Hollantilaiset tahtoivat yksinomaan isännöidä virran laskupaikoilla. +Sillä tavoin tulivat maan entiset isännät asumaan enemmän yhdessä, +säilyttäen jotakuinkin kansallisuuttaan, ruotsalaisuuden kuitenkin +päästessä yhä enemmän voitolle. Heidän voutinaan oli Hollantilainen van +Dyke, mutta alavoutina eräs Suomalainen Antti Jurgen (Yrjönpoika?), joka +heti alussa oli vannonut uskollisuusvalansa Hollannille. Jokaiselle +"ruotsalaiselle ja suomalaiselle perheelle" pantiin veroa 5 à 6 hollant. +gylleniä.</p> + +<p>Onneksi ei Pohjan miesten siirtokunta pitkäksi aikaa jäänytkään +Hollantilaisten vallan alle. Kuten jo olemme kertoneet, joutui, näet, +koko Uusi Alankomaa ja sen kanssa tietysti myöskin "Uusi Ruotsi" v. 1664 +Englantilaisten haltuun. Ruotsalais-suomalaisia uutisasukkaita mainitaan +silloin olleen 600. Vuosisadan mennessä umpeen olivat he kasvaneet +likimmiten yhdeksi tuhanneksi. He viihtyivät hyvin uudessa maassaan, ja +ruotsalais-suomalainen tienoo oli kauvan aikaa paraimmin viljelty seutu +Delawaren rannoilla. Ja niinkuin meidän päivinämme kansalaisemme +Amerikassa kohtaloansa kehuvilla kirjeillä tuon tuostakin kutsuvat +sukulaisiaan ja tuttaviaan tuonne valtameren toiselle puolen, niinpä +silloinkin jo tämmöiset kiitoskirjeet tehtävänsä tekivät. Niinpä v. 1664 +Amsterdamin kaupunkiin Euroopan Hollannissa oli tullut joukko +suomalaisia perheitä, yhteensä 140 henkeä, vanhoja, nuoria ja lapsia, +jotka olivat menossa Uuteen Ruotsiin. Kuten Ruotsin valtakunnan asiamies +Amsterdamissa tästä seikasta mainitsee, olivat nämä matkalaiset +enimmäkseen umpisuomalaisia — ainoastaan muutamat miehistä osasivat +ruotsiakin, — heidän lapsensa kulkivat paitasillaan, ja kovasti he +valittivat rasituksen-alaista tilaansa kotimaassa (Pohjois-Ruotsissa, +sillä he eivät olleet suorastaan Suomen puolelta). Heillä oli muassaan +muutamia Uudesta Ruotsista v. 1657 lähetettyjä kirjeitä, joissa sitä +maata paljon kiitettiin. Niinpä olivat he päättäneet muuttaa sinne. +Tokko sitten perille pääsivät, ei tiedetä. —</p> + +<p>Englantilaisen hallinnon alaisiksi jouduttuaan nauttivat Delawaren +Ruotsalaiset ja Suomalaiset samoja oikeuksia kuin vallitseva +englantilainen kansallisuuskin, mutta mitä tämmöinen yhteiskunnallinen +yhteen sulaminen Englantilaisten kanssa vaikutti Pohjolaisten omaan +kansallisuuteen, on tietysti toinen asia. — William Penn (katso alemp.) +kuvailee Ruotsalaisia ja Suomalaisia seuraavasti: "He ovat +suorasukaista, rotevaa ja ahkeraa väkeä; eivät kuitenkaan ole paljon +edistyneet hedelmäpuiden hoidossa ja istuttamisessa, ikääskuin enemmän +haluaisivat tarpeiden täyttämistä kuin rikkautta ja kauppaa. Arvaan että +indiaanit enensivät heidän huolettomuuttaan, tarjotessaan heille +hyötymisen keinoja, nimittäin nahkoja ja turkiksia rommin ja muun +väkevän juoman edestä. He kohtelivat minua ystävällisesti, kunnioittavat +esivaltaa ja ovat siivoja Englantilaisia kohtaan. He kun ovat kelpo +väkeä ja ruumiiltaan rotevat, niin heillä on kauniit lapset ja melkein +joka huone täynnä; muutamilla on kuusi, seitsemän, jopa kahdeksankin +poikaa. Ja heidän kunniakseen täytyy mun tunnustaa että harvoin olen +nähnyt raittiimpia ja ahkerampia nuorukaisia."</p> + +<p>Vaikka, kuten vasta mainitsimme, entisen Uuden Ruotsin asukkailla +Englantilaisten yhteydessä yleensä oli hyvä olla, näkyy kuitenkin ens' +alussa — ennenkun William Penn sai tämän alueen omakseen —vallinneen +jonkunmoista tyytymättömyyttä, johon lienee etevin syy ollut +englantilaisen kuvernöörin New Yorkissa, Lovelacen, veroitusyritykset; +ja siihen aikaan rikkoontui hetkeksi maan isäntien ja Pohjolaisten väli +vähäisen kapinan kautta, jossa etupäässä Suomalaiset näkyvät olleen +osalliset. Muuan seikkailija, kylän kesken Pitkäksi Suomalaiseksi +(<i>Långe Finn</i>) sanottu, talonpojan renki viraltaan, kehui olevansa +kenraali Königsmarckin poika sekä saaneensa emämaasta toimeksi jälleen +saattaa siirtokuntaa Ruotsin vallan alle. "Hän sai monta seuralaista +varsinkin Suomalaisista", mutta pian tuli hänen valesyntynsä +paljastetuksi, kapina tukehutettiin ja järjestys palautettiin. Långe +Finn itse poltto-merkittiin ja ajettiin maasta pois. "Hänen +seuralaisensa osaksi menettivät tilansa ja tulivat suureen vahinkoon." +Koko tämä seikka on muuten joteskin hämärä.</p> + +<p>Siirtokunnan kirkollinen tila kävi 16 sataluvun loppupuoliskolla +joteskin ahtaaksi, se kun ei enää saanut mitään pappia vanhasta +emämaasta. Siihen saakka oli heillä aina ollut oma sielunpaimenensa, +m.m. muuan Johana Campanius, joka myöskin on kirjoittanut kertomuksen +siirtokunnan ensimäisistä vaiheista. Niinikään oli heillä kolme kirkkoa. +— V. 1693 lähettivät siirtolaiset — sittenkun Ruotsin kuningas Kaarle +XI oli saanut tiedon heidän tilastaan ja kehoittanut Turun piispaa, +Gezeliusta, heitä auttamaan — kirjoituksen Ruotsiin, antaen siinä +pyydettyjä tietoja tarpeistaan. He anovat saadaksensa kaksi ruotsalaista +pappia, jotka lupaavat palkita, sekä joukon hengellisiä kirjoja, joista +lupaavat hinnan maksaa. Muuten sanovat he elävänsä varsin onnellisina +maanviljelyksellään ja hyvässä sovussa hallituksensa ja naapuriensa +kanssa. Hengellisessä suhteessa vain oli puutetta. Suomalaisten puolesta +kuitenkin kirjoituksessa lisätään: "Suomalaista pappia ei ole meillä +ollut emmekä tarvitsekkaan, sillä me ymmärrämme kaikki ruotsia." Muassa +oli luettelo ruotsalaisen seurakunnan perheistä. Niitä oli yhteensä 139 +ja asukkaita kaikkiaan 938. Nimissä huomaa monta, jotka silminnähtävästi +ovat suomenkielistä syntyperää, kuten esim. Nils Laican (Laikkanen), +Eric Molica (Molikka), Hindric Parchon (Parkkonen), Olle Kuckow (Kukko) +y.m. — Vuonna 1697 tuli vihdoin Ruotsista kaksi pappia ja joukko +ruotsinkielisiä kirjoja. Suomalaisista ei enää ollut puhetta. Heidän +kielellinen kansallisuutensa oli jo tähän aikaan sammunut; eikä olekkaan +siinä mitään ihmettelemistä, koska ei ollut milloinkaan mitään +vaikuttavaa mahtia olemassa, joka sen säilyttämisestä olisi huolta +pitänyt. Mutta vaikka Ruotsalaiset saivat pappinsa ja kirjansa, sammui +heidänkin kansallisuutensa vähitellen, niin että 17 sataluvun +loppupuolella jo kaikki puhuivat ainoastaan englannin-kieltä. Sillä +kielellä täytyi heille viimein niiden pappienkin saarnata, joita yhä +lähetettiin vanhasta emämaasta. Viimeinen ruotsalainen pappi kuoli v. +1831. Hänen nimensä oli Niilo Collin.</p> + +<p>Se erämaa, jossa Ruotsalaisten ja Suomalaisten aura ensiksi vakoa teki, +on nyt kukoistavana maakuntana, jota luonnon ja ihmisen työt yhdessä +kaunistaa. Kolmella valtiolla on siitä osansa: Kristiinan ja Fort +Casimirin ympärillä leviää pieni Delaware-valtio; pohjoispuoli, Uuden +Göteborgin ja Korsholman seudut, on Pennsylvaniaa ja viimein Elfsborgin +ympärystö New Jersey-valtiota, — kaikki voimakkaan ja vapautta +rakastavan väestön hallussa, jonka kanssa Ruotsalaiset ja Suomalaiset +helposti sulivat yhteen.</p> + + +<h3>5. Maryland. Carolina.</h3> + +<p>Melkein yhteen aikaan kuin Uuden Englannin siirtokunnat oli maa +Potomac-joen pohjois-puolella, nykyinen <i>Maryland</i>, tullut avatuksi +asutukselle. Tämän maakunnan kanssa syntyi aivan uusi laji siirtokuntia. +Siihen saakka oli menetelty niin, että kruunu luovutti omistusoikeutensa +seuroille eli yhtiöille, "komppaniioille", jotka sitten toimittivat +asutuksen. Sillä tavoin oli syntynyt Virginia, sillä tavoin Uusi +Englantikin. Nyt alkoivat kuninkaat yksityisille, enimmäkseen +suosituilleen ja hovimiehille, mutta myöskin velkojilleen lahjoittaa +isoja maa-alueita Amerikassa, huolimatta siitä oliko samat alueet jo +ennen annettu muille. Lahjan-saaja oli sitten asianomaisen alueen +<i>proprietor</i>, omistaja.</p> + +<p>Sillä tavoin sai lordi <i>Yrjö Calvert Baltimore</i>, joka oli Kaarle I:n +ministereitä, tältä omakseen silloisen Virginian pohjoisimman osan, +Potomac-joen pohjoisen rantakaistaleen. Se oli ihanaa, hedelmällistä +maata, jolla oli hyvät satamat sekä Chesapeak-lahden että Atlantin +rantavedessä. Lordi Baltimore oli jaloluontoinen ja valistunut mies. +Itse hän oli uskonluopio, katolisuskoon kääntynyt, ja hän avasi maansa +kaikille kristityille siirtolaisille, joiden joukossa sattui olemaan +muutamia Ruotsalaisia ja Suomalaisiakin. Ilman mitään kirjoitettua lakia +tuli uskonvapaus pian käyttöperäiseksi tavaksi Marylandissa. (Maa sai +nimensä kuningatar Henrietta Maryn kunniaksi.) Siirtolaiset saivat vapaan +hallitussäännön kaksihuoneisen edustuslaitoksen kanssa. Itse tahtoi +lordi Baltimore vain perustuslaillisena hallitsijana hoitaa siirtokuntaa +taikka asettaa maaherran sijaansa. Kuninkaallinen vapaakirja saatiin +kesäkuun 22 p:nä v. 1632. Maan asuttamisen toimitti paraasta päästä +lordin veli Leonard Calvert. Vapaamielisen hallitusmuotonsa turvissa oli +Maryland tupakkakauppoineen onnellinen siirtomaa. Sen pääkaupunki +<i>Baltimore</i> on nyt Amerikan mahtavimpia satamakaupunkeja.</p> + +<p>Toisin menettelivät sitä vastoin maan mahtavat <i>Carolinassa</i>. —Tämän +siirtokunnan olivat oikeastaan perustaneet jo v. 1562 ranskalaiset +hugenotit, amiraali <i>Coligny'n</i> toimesta. Mutta kolme vuotta myöhemmin +tunkeusi maahan joukkokunta Espanjalaisia, jotka tappoivat kerettiläiset +Ranskasta ja ottivat maan omaan haltuunsa. Tosin kostivat Ranskalaiset +pian kyllä tämän hirmutyön, mutta kun sittemmin englantilaisia +uutisasukkaita ilmestyi Carolinaan, ja kun vuosisadan kuluessa koko +joukko katolilaisia ja puritaanilaisia siirtolaisia heihin yhdistyi, +jäivät Ranskalaiset lopuksi vähemmistöön. Näin ollen, ja kun +Ranskalaiset ja Espanjalaiset jo melkein olivat jättäneet koko +siirtokunnan, lahjoitti sen Kaarle II ylhäisille englantilaisille +aatelisherroille, jotka tällä lavealla alalla saisivat hallita ja +vallita mielensä mukaan. Siihen kuului silloin sekä Pohjois- että +Etelä-Carolina. Taas tulvaili maahan kaikellaista kansaa: perheitä +Uudesta Englannista, maailman paraimpia uutisviljelijöitä, Languedoc'in +hugenotteja, Skotlantilaisia, Irlantilaisia, Hollantilaisia, +Englantilaisia Barbados-saarelta Länsi-Indiassa. Lordi Shaftesbury, +tunnettu politikoitsija ja yhteiskunnallinen haaveilija, joka oli maan +etevimpiä isäntiä, sommitteli yhdessä filosofi Locke'n kanssa +siirtokunnalle hallitussäännön, jonka mukaan tänne oli perustettava +perinnöllinen aatelisvalta ja keski-aikainen läänityslaitos. Maa +jaettaisiin kreivi- ja paronikuntiin "maakreivineen" ja "kazikeineen", +ja tämän maa-aatelin valtaan jätettäisiin koko lainsäädäntö ja veroitus. +Tähän loistavaan kehykseen sijoitettiin sitten Englannin +valtiokirkkokin, piispoineen ja muine pääpappineen.</p> + +<p>Mutta vakavat miehet Uudesta Englannista ja Skotlannista eivät tästä +loistosta vähintäkään välittäneet. He hosuivat sen luotaan, ja Locken +suurenlaatuinen hallitusmuoto oli ikuiseksi aikaa naurettava +valtiollinen hullutus. Siirtolaiset sitä paitse olivat jo itse säätäneet +hallitusmuodon, joka paremmin vastasi heidän tarpeitansa. Se kannatti +itsehallintoa ja uskonnollista vapautta. Heidän täytyi tosin pitää +luonansa proprietorien eli omistajien lähettämä maaherra, mutta tarkasti +valvottiin ett'ei tämä saanut vähintäkään supistella heidän +oikeuksiansa; ja kun kerran eräs kuvernööri semmoista yritti, pistivät +he hänet laivaan ja lähettivät takaisin Englantiin. Vuosisadan lopussa +oli kummallakin Carolinalla, jotka erotettiin v. 1673, itse teossa ellei +kohta nimeksi, täydellinen itsehallinto. Proprietoritkin viimein +jättivät koko siirtokunnan oman onnensa nojaan. Se oli heille huono +"affääri."</p> + + +<h3>6. Pennsylvania. Georgia.</h3> + +<p>V. 1666 oli Kaarle II lahjoittanut vasta valloitetun Uuden Alankomaan +veljellensä, Yorkin herttualle, joka Englannin historiassa on tunnettu +nimellä Jaakko toinen. Hänen mukaansa sai sekä maakunta että kaupunki +Hudson-joen suussa nimekseen <i>New York</i>. Tämä siten myöskin oli +proprietori-siirtokuntia.</p> + +<p>Kaarle II:n kuoltua ja mainitun Jaakon päästyä hallitukseen seurasi +kovat ajat tämän seudun siirtokunnille. James (Jaakko) toinen ei +saattanut noita vapaita yhteiskuntia kärsiä. Hän vihasi niitä sydämensä +pohjasta, ja hänen käskynhaltiansa Andros koki riistää niiltä pois +kaikki oikeudet ja vapaat laitokset, määräten itse veroja oman mielensä +mukaan. Massachusettsin täytyi luopua kartastaan ja vastaan-ottaa +kuninkaallinen kuvernööri. Rhode Island ja Connecticut pysyivät +hallitusmiestensä viisaiden toimien johdosta vapaina.</p> + +<p>Viimein — vuonna 1688 — syöksi vallankumous Englannissa tirannin +valta-istuimelta pois, ja siirtokunnat saivat vapaat laitoksensa osaksi +takaisin.</p> + +<p>Nykyiset valtiot New Jersey ja Delaware (entinen Uusi Ruotsi) olivat +osia Uudesta Alankomaasta. Mutta siitä eroitti ne Yorkin herttua, joka +lahjoitti edellisen ja myi jälkimäisen. New Jersey tuli +proprietori-siirtokunnaksi. Mutta täällä kävi niinkuin Carolinassa. +Voimakkaat siirtolaiset Uudesta Englannista ja Skotlannista asuttivat +itä-osan, ja kvääkärit pääsivät isännöimään länsi-osassa. Nämä pitivät +puoltansa proprietoreja vastaan ja säätivät itselleen väkisinkin vapaat +laitokset, kunnes viimein proprietorein oli täytymys kokonaan väistyä +pois. Vallankumouksen perästä New Jersey tuli kuninkaalliseksi +siirtokunnaksi.</p> + +<p>Delawaren osti mainehikas <i>William Penn</i>. Hän oli syntynyt Londonissa v. +1644, sai kasvatuksensa Oxfordin kirkko-opistossa (the college of +Christ-church) ja liittäytyi aikaisin kvääkärien (the qvakers = +vapisijat) omituiseen uskonnolliseen lahkokuntaan, tunnustaen näiden +kanssa ainoastaan sisällistä ääntä jokaisessa ihmisessä hänen uskonsa +ylimmäksi ohjenuoraksi ja harrastaen suurta yhteistä ja yhtäläisyydelle +rakennettua veljeskuntaa kaikkein ihmisten kesken, olkoot nämä mitä +rotua hyvänsä. Vietettyään uskonsa vuoksi monta vuotta vankeudessa ja +harhailtuaan kauvan vierailla mailla, päätti William Penn, vapaaksi +päästyään, perustaa turvapaikan uskon tähden vainottuja ihmisiä varten, +mitä tunnustusta hyvänsä nämä olivatkin. Hänen isänsä oli Britannialle +tehnyt monta hyvää-työtä, m.m. valloittanut Jamaican, ja kruunu oli +hänelle velassa. Kaarle toinen mielellään suostui maksamaan pojalle +maa-alueella Amerikassa. Siten sai Penn v. 1681 laaditun lahjoituskirjan +kautta omakseen koko maa-alueen New Yorkin ja Marylandin välillä sekä +oikeuden hallita ja vallita sitä miten ikinä tahtoi. Ja ihana olikin se +maa, joka tuli hänen osaksensa. Alleghany-vuorilta lännessä laskee +maakunta hiljoilleen, vuorten, laaksojen, kukkulain ja hedelmällisten +tasankojen vaihdellessa, alas Delawaren lahdelle ja joelle. Suuri +Susquehanna-virta kiertelee sen keski-osan läpi, laskeutuen viimein +Chesapeak-lahteen. Siirtomaa sai nimekseen <i>Pennsylvania</i> eli Pennin +metsistö. Sen itäosissa asui jo Ruotsalaisia, Suomalaisia ja +Hollantilaisia, mutta muualla ainoastaan indiaanit. Ja koska Penn tahtoi +että nämäkin — indiaanit —tunnustaisivat hänen oikeutensa maahan, osti +hän heiltä heidän alueensa. Siinä kirjeessä, jonka hän oston +aikaan-saamiseksi lähetti heidän päälliköilleen, lausutaan muun muassa:</p> + +<p>"Minua kovasti liikuttaa se tylyys ja vääryys, jota ihmiset usein +harjoittivat teitä kohtaan, tullessaan luoksenne uhratakseen teidät +omien etujensa tähden eikä näyttääkseen teille esikuvaa +kärsivällisyydestä ja hyväntahtoisuudesta. Kuullakseni on tämä seikka +usein vaikuttanut levottomuuksia, nurisemista ja katkeruutta, toisinaan +verenvuodatustakin. Siitä on suuri Jumala pahoillaan. Minä en ole mikään +semmoinen ihminen, minä rakastan ja kunnioitan teitä ja toivon +ystävällisen, oikean ja rauhallisen käytöksen kautta saavuttavani samaa +teidän puoleltanne. Niitä miehiä, jotka olen lähettänyt teidän +luoksenne, elähyttää sama henki. He ovat toimivat sen mukaan, ja jos +joku heistä loukkaisi teitä taikka teidän väkeänne, niin saatte pikaisen +ja täydellisen korvauksen oikeutta rakastavain miesten antaman tuomion +kautta, jotka miehet ovat yhtä suureksi osaksi valittavat kummaltakin +puolen. Pian tulen minä itse teidän tykönne, ja silloin voimme vapaammin +puhua kaikista asioista. Vastaiseksi lähetän asiamieheni luoksenne +sopimaan teidän kanssanne maan-luovutuksista ja pysyväisestä rauhasta. +Toivon että te kohtelette heitä ja meidän väkeämme ystävällisesti sekä +pidätte hyvänänne ne lahjat, jotka lähetän merkiksi hyvästä tahdostani +ja päätöksestäni elää teidän kanssanne oikeutta, rauhaa ja +ystävällisyyttä harjoittaen."</p> + +<p>Kun sopimus indiaanien kanssa oli saatu aikaan, kuljetti Penn tähän +maahansa suuret joukot uskolaisiaan, jotka hän oli vapauttanut +hirvittävistä vankiluolista Englannissa. Sen ohessa kutsuttiin erinäisen +julistuksen kautta kaikki vainotut ihmiset Euroopassa asettumaan +Pennsylvaniaan. Kutsumusta noudattikin suuri joukko uutteria Saksalaisia +ja Ranskalaisia, jotka pian kyllä tekivät Pennsylvanian pohjois- ja +länsi-osista mitä ihanimman yrttitarhan maan päällä. Siirtolaiset saivat +itse säätää hallitusmuotonsa, joka turvasi heille itseveroituksen ja +lainsäädännön oikeuden. Ainoastaan toimeen-paneva valta jäi +proprietorille tai hänen lähettämilleen maaherroille. Hallitussääntö +sitä paitse määräsi täydellisen uskon-vapauden.</p> + +<p>Vuonna 1682 lähti Penn itse 2,000 siirtolaisen kanssa uuteen maahansa, +jossa kaikki asukkaat tervehtivät häntä riemulla. Hän kulki +Delaware-jokea ylöspäin, valitakseen paikkaa ensimäiselle suurelle +kauppa-asemalleen Pennsylvaniassa. Pysähtyen Schuylkill'in ja Delawaren +väliselle kairalle, ryhtyi hän välipuheisin indiaanien kanssa, osti +heiltä maakappaleen, jonne sanottu kauppapaikka oli perustettava, ja +solmi rauhaliiton heidän kanssansa. Indiaanit puolestansa lupasivat +seuraavaa: "Tämä ystävyys on oleva pilvetön, niin puhdas ja säteilevä +kuin aurinko kauniimmassa valossaan; sitä kietova side ei ole koskaan +katkaistava, niin kauvan kuin tähdet tuikkivat taivaalla." Se vanha +tammi, jonka alla indiaanit ensi kertaa pitivät kokousta Pennin kanssa, +tuli koko seudulle pitkäksi aikaa suuren hartauden esineeksi. Sen +siimeksessä uudistettiin sitten vielä monta kertaa vanhat lupaukset. Ja +niille tienoille nousi ennen pitkää ryhmä puumökkiä, joille Penn antoi +nimeksi Veljesrakkaus, <i>Filadelfia</i>. Siinä kylässä asuu meidän +päivinämme lähes yksi miljoona ihmistä, ja se on suuruudeltaan kolmas +Amerikan Yhdys-Valtain kaupungeista.</p> + +<p>Viisikymmentä vuotta Pennsylvanian asuttamisesta, v. 1732, perusti +Pennin ja Roger Williams'in sielunheimolainen <i>James Oglethorpe</i>, +ylevämielinen Skotlantilainen, <i>Georgian</i> siirtokunnan Carolinan +eteläpuolelle. Se sai nimensä kuningas Georg eli Yrjö II:n mukaan, joka +Oglethorpille myönnytti oikeuden sen asuttamiseen. Ihmisystävällinen +Skotlantilainen muutti sinne monta tuhatta onnetonta, jotka hän oli +lunastanut Englannin velkavankiloista; ja pian tulvaili hänen maahansa +paljon muitakin ihmisiä Skotlannista ja Saksasta. Vähitellen rupesi +tämäkin siirtomaa kukoistamaan ja oli vapaussodan alkaessa hankkinut +itselleen samat oikeudet kuin molemmat naapurit pohjosessa, +Carolinat. Niinkuin nämäkin lakkasi Georgia pian kyllä olemasta +proprietori-siirtokuntana ja tuli kuninkaalliseksi, s.o. siirtomaan +maaherraa ei asettanut enää proprietori virkaan, vaan kruunu.</p> + +<p>Tämmöisiä kuninkaallisia siirtokuntia olivat sen ohessa +Virginia, New Jersey, New York, Massachussetts ja New Hampshire. +Proprietori-siirtokuntina pysyivät Maryland, Pennsylvania ja Delaware. +Näissä kaikissa siirtomaissa oli edustuslaitos, tavallisesti kaksi +"kamaria;" mutta eduskunnan päätökset olivat, ennen pääsemistänsä +voimaan, maaherran vahvistettavat, ja neuvoskunnan eli ylikamarin +nimitytti enimmäkseen kruunu tai proprietori. Toisin oli laita n.s. +kartta-siirtokunnissa, joilla oli kuninkaallinen vapauskirja. Semmoisia +olivat ainoastaan Rhode Island ja Connecticut. Näissä valitsi kansa itse +kaikki virkamiehensä, ylimmästä alimpaan, maaherralla ei ollut mitään +veto- eli kielto-oikeutta, ja kumpasenkin kamarin valitsi niinikään +kansa. Semmoinen oli alkuansa myöskin Massachusetts, kunnes, kuten +olemme nähneet, James II riisti siltä kartan pois; ja uudessa, joka +saatiin Englannissa tapahtuneen vallankumouksen perästä, ei enää ollut +oikeutta kuvernöörin valitsemiseen.</p> + +<p>Valtiollisiin oloihinsa nähden olivat siten nämä kolmetoista +siirtokuntaa varsin erilaiset. Ja paljon erilaisuutta oli niinikään +niiden maan-laadussa, ilmanalassa, kansanluonteessa j.n.e. Toista oli +Uusi Englanti verrattain niukempine maaperineen ja vakavine, +kansanvaltaisine väestöineen, toista Virginia rikkaine tasankoineen ja +ylimysvaltaisine kasvimaan omistajineen. Ja väestö itse oli mitä +kirjavinta sekamelskaa: Englantilaisia, Skotlantilaisia, Irlantilaisia, +Saksalaisia, Hollantilaisia, Ruotsalaisia, Suomalaisia, Ranskalaisia, +puhumattakaan neekereistä, joita jo oli melkoinen määrä. Mutta tästä +kirjavuudesta huolimatta rakastivat he kaikki vapaita laitoksia taikka +oikeammin: laitoksia, jotka sopivat heidän oloihinsa. Tässä kohden +vetivät kaikki siirtokunnat yhtä köyttä, Itseveroitus-oikeuden puolesta +taisteli Virginia yhtä voimakkaasti ja yhtä innollisena kuin +Massachusetts, ja viimeinpä astuikin suuren vapaussodan johtajaksi +virginialainen mies. — Ulkonaisetkin erilaisuudet katosivat +katoomistaan, ja jo 18 vuosisadan keskivaiheilla oli eri siirtokuntain +erilaiset väestö-ainekset enimmäkseen sulaneet yhteen, yhdeksi ainoaksi, +englannin-kieltä puhuvaksi kansaksi.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XIII" id="XIII"></a>XIII.</h2> + +<h2>Englantilaiset valloittavat Canadan.</h2> + + +<p>Ken nuoruudessaan on lukenut Fenimore Cooper'in kertomuksia, hän +varmaankin säilyttää sielunsa silmän edessä mitä parahimman kuvaelman +niistä tuhansista taisteluista, joita siirtolaiset Pohjois-Amerikan +rannikkomailla saivat kestää alueittensa alkuperäisiä isäntiä vastaan. +Indiaanit, harmissaan maansa ylpeille anastajille, hyökkäsivät tuon +tuostakin rajaseutujen yksinäisten uutistalojen kimppuun ja tappoivat +säälimättä niiden asujamet. Siitä sitten seurasi verinen kosto +siirtolaisten puolelta, ja punanahkojen wigwamkylät haihtuivat +ratisevana liekkinä ilmaan. Nämä tämmöiset kähäkät olivat melkein +jokapäivästä leipää uutisasukkaalle läntisemmissä erämaissa, kunnes +veljien viljelys häntäkin saavutti ja naapurit pääsivät auttamaan. Mutta +tämä metsäläiselämä kasvatti sukupolven tarkkasilmäisiä pyssymiehiä, +joita pian tarvittiin vieläkin suuremman vaaraan uhatessa.</p> + +<p>Ne suuret sodat, joita 17 ja 18 vuosisadan kuluessa Ranska ja Englanti +Euroopassa keskenään kävivät, ulottuivat aina myöskin Amerikaan, jossa, +kuten olemme kertoneet, Ranskalaisillakin oli tukeva jalansija, +nimittäin Canadassa. Heidän kuvernöörinsä Quebekissä kokosivat suuret +sotajoukot punanahkoja, jotka hävittäen ja polttaen tunkesivat Uuden +Englannin ja New Yorkin maakunnan rajaseutuihin. Ja Englantilaiset +maksoivat samalla mitalla. Heidän palkkaamansa irokeesit pujahtivat tuon +tuostakin polttaen ja tappaen Canadaan. Indiaanilaisia etujoukkoja +seurasi sitten säännöllinen sotaväki kummaltakin puolen, käyttäen +tavallisesti kulkutienään sitä pitkää laaksoa, joka Montreal'in seudulta +ulottuu Hudson'iin asti. Tämän laakson täyttävät George- ja +Champlain-järvien pitkulaiset vesistöt, jotka yhdessä Hudson- ja S:t +Lawrence-jokien kanssa, joihin ne laskevat, muodostavat melkein +yhtämittaisen vesiväylän New York'ista Quebekiin. Tänne rakennetiinkin +jo aikaisin joukko linnoituksia, joista <i>Ticonderoga</i> ja <i>Crownpoint</i> +Champlain-järven rannalla olivat tärkeimmät. Ne olivat milloin minkin +riitaveljen käsissä. Ja emämaan synnyttämiin sotiin täytyi siirtolaisten +ottaa osaa sekä raha- että veriverolla.</p> + +<p>Eikä ainoastaan Canadan rajoilla näitä rajasotia käyty. +Alleghany-vuorten länsipuolella, Ohion lähteillä, oli avara, autio alue, +jota Virginia väitti omakseen, käyttäen siellä metsästäjiään ja +maanmittariaan. Täällä retkeili jo myöskin — 1750-luvun alussa +— Virginian kuvernöörin toimesta <i>Yrjö Washington</i> sotaisissa +yrityksissä sillä Quebekin kuvernöörit puolestaan pitivät Ohio-aluetta +Ranskan omana ja olivat sinne rakentaneet <i>Fort Duquesne</i> nimisen +linnoituksensa, samalle paikalle, jossa Pittsburghin kaupunki nyt +sijaitsee. V. 1755 lähetti Englannin hallitus sotajoukon, jota johti +kenraali Braddock, tätä linnoitusta valloittamaan; mutta Ranskan +palkkaamat indiaanit olivat väijyksissä metsässä ja hakkasivat +Braddockin sotajoukon melkein tykkänänsä maahan. Ainoastaan Washingtonin +rohkeus ja toimekkuus pelasti sen vähäiset tähteet.</p> + +<p>Maailmanvaltojen välinen sota sai Englannin puolelta paremman vauhdin +vasta sitten, kun <i>William Pitt vanhempi</i> oli astunut hallituksen +etupäähän. Hän pani menemään yhdellä kertaa kolme armeijaa Canadaa +vastaan. Näistä valloitti yksi Fort Niagaran, toinen Ticonderogan ja +Crownpointin; mutta kolmas, nerokkaan kenraali <i>Wolfe'n</i> johtamana, +kulki vahvalla laivastolla S:t Lawrence- jokea ylöspäin Quebekiä kohden. +Tämä kaupunki oli lujilla linnoituksilla varustettu ja asemansakin +puolesta hyvissä turvissa. Sitä arveltiin mahdottomaksi valloittaa, ja +sen puolustajana oli urhokas, ponteva kuvernööri <i>Montcalm</i>. Mutta +Wolfessa, joka vielä oli vallan nuori mies, asui leijonan rohkeus, +samalla kun hänen tulisen sielunsa lentoa ohjasi taitavan sotapäällikön +aprikoiva äly.</p> + +<p>Hän oli saanut koetella oppiansa Euroopan tappotanterilla ja viimeiksi, +v. 1758, armeija-osastolla, joka enimmäkseen oli muodostettu +siirtomaiden asukkaista, valloittanut vahvan <i>Louisbourg</i> nimisen +linnoituksen, joka puolusti S:t Lawrencen suuta. Tappelu Quebekin luona +kävi mitä rajuimmaksi. Ensimmältä näkyi voitto kallistuvan Ranskalaisten +puolelle, ja heidän peitetyt patteriansa syöksivät ryntäävän vihollisen +takaisin, saattaen Englantilaisille kauhean mieshukan. Mutta muutamana +pimeänä syysyönä kuljetti Wolfe väkensä erästä jyrkkää polkua myöten +Ranskalaisten takana olevalle ylätasangolle ja rupesi täältä +äkki-arvaamatta pommittamaan heidän asemaansa. Ranskalaiset puolestaan +hyökkäsivät ulos vihollistansa vastaan, mutta niin tuima oli tämän tuli, +että heidän kolonnansa joutuivat epäjärjestykseen ja viimein hävisivät +hurjaan pakoon. Englantilaisten voitto oli täydellinen. Mutta sen hinta +kävi kuitenkin kalliiksi. Wolfe oli kaatunut. Ennen kuoltuaan sai hän +kuitenkin, kuten muinoin Epaminondas Mantineian luona, ilosanoman +vihollisen täydellisestä tappiosta ja heitti henkensä, antaen viimeisen +määräyksen voiton käyttämisestä. Mutta myöskin urhokas Montcalm oli +haavoittunut ja kuoli pari tuntia myöhemmin kuin onnellisempi +vastustaja.</p> + +<p>Tämä lopputappelu tapahtui syyskuun 13 p:nä 1759, ja jo seuraavana +päivänä antautui Quebek. Vuoden kuluttua, sittenkun myöskin Montreal oli +menetetty, jättivät Ranskalaiset Canadan voittajan haltuun; ja koko +Pohjois-Amerika Hudsonin lahdesta pohjosessa Mexikon rajalle saakka oli +Englannin omana.</p> + +<p>Syynä Ranskan vallan häviöön Amerikassa ei ollut ainoastaan hetken +heikkous, vaan koko ranskalainen siirtokunta-järjestelmä. Sen valta +ulottui äärettömän suuren alueen ylitse, mutta tämä alue oli enimmäkseen +jäänyt asuttamatta. Ainoastaan tuolla täällä joku linnoitus tai +kuninkaallisella nimimerkillä varustettu, puuhun kiinnitetty vaskilevy +siellä täällä erämaassa ilmoitti Ranskan yliherruutta. S:t Lawrencen +rannoilla Canadassa oli tosin kokoontunut väestö, mutta tämäkin kaipasi +sitä vapautta, joka yksinään voi puolustuksen intoa ja kuntoa synnyttää. +Virkamiehet, jesuiitit ja lääniherrat pitivät sitä alituisessa +ala-ikäisyyden tilassa. Toisin oli laita englantilaisissa maakunnissa. +Uutisasukas oli vapaa, ja hän piti sitkeästi kiinni kerran +voittamastansa turpeesta. Naapuriensa kanssa muodosti hän lujan +yhteiskunnan; ja kaikki rannikon siirtokunnat olivat yhdessä ryhmässä +eikä niin kovin hajallansa kuin Ranskan siirtolaiset. Sitä paitse näiden +— Ranskalaisten — esivalta itse siirtokunnassa oli aivan rappiolla. +Maaherrat ja jesuiitit riitelivät alinomaa, ja virkamiehet elivät +lahjuksilla. Voimakas Montcalm oli ainoa, joka vielä voi pitää Ranskan +valtaa pystyssä, mutta hänen kuoltuaan hajosi kaikki tyyni. Ranskan +siirtolaisia Canadassa säästi Englanti minkä mahdollista, antaen heidän +kauvan säilyttää keski-aikaiset läänityslaitoksensa, jopa +oikeustapansakin. Mutta kun Englantilaisia rupesi tulvailemaan maahan +liian kosolta, tuntui viimein Ranskalaisille maa heidän jalkojensa alla +epäkodikkaalta, ja he nousivat kapinaan. Viisaiden myönnytysten kautta +se kuitenkin saatiin taukoomaan, ja Ala-Canada, Ranskan alkuperäinen +siirtomaa, on meidän päivinämme yhtä lainkuuliainen osa Britannian +valtakunnasta Amerikassa kuin puhtaasti englantilaiset maakunnat. Canada +on, näet, vieläkin Englannin omaa, vaikka tuskin enää muuta kuin +nimeksi. Viisastuneena siitä vahingosta, jonka vanhojen siirtokuntain +luopumus tuotti, antoi emämaa uudelle siirtomaalleen melkein täydellisen +itsehallinnon, ehkäisten täten luopumuksen halua.</p> + +<p>1880-luvulla solmivat kaikki brittiläiset maakunnat Pohjois-Amerikassa +liiton, niin että ne nyt muodostavat unionin, jonka liittoparlamentti +ratkaisee kaikki yhteiset asiat, mutta muuten hoitaa kukin maakunta itse +sisällistä hallintoansa, — siis ihan Yhdys-Valtain mallin mukaan. Suuri +onkin nyt jo tämä englantilainen siirtomaavalta Amerikassa. Canadan +alueesen luetaan, paitsi entistä Ylä- ja Ala-Canadaa (Ontario ja Quebek) +sekä sisämaan metsästysmaita, myöskin metalli- ja kalarikas <i>British +Columbia</i> lännessä, Tyvenen meren rannalla, joka pohjoisen +Pacific-rantatien kautta on yhteydessä itäisempien maakuntain kanssa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XIV" id="XIV"></a>XIV.</h2> + +<h2>Siirtokunnat ja Englanti riitautuvat.<br /> +Benjamin Franklin.</h2> + + +<p>Jo 16 sataluvun keskivaiheilla oli Englanti sulkenut siirtokuntain +satamat kaikilta muilta laivoilta kuin omiltaan, se kun itse teossa +— niinkuin muutkin aikakauden siirtomaa-vallat — arveli siirtokuntain +olevan olemassa ainoastaan emämaan rikastuttamista varten. Mitä tämä +"merenkulku-laki" (<i>act of navigation</i>) merkitsi, ymmärtää helposti. +Kaikki tuontitavarat olivat otettavat ainoastaan Englannista ja +englantilaisilla laivoilla maahan kuljetettavat, samaten kuin kaikki +siirtokuntain tuotteet yksistään englantilaisissa laivoissa maasta +vietävät. Ja vientitavara oli ainoastaan raaka-aineita. Niiden valmistus +muuksi oli ankarasti kielletty. Siirtolaisten täytyi myydä +raaka-aineensa polkuhinnasta ja sitten ostaa ne tehdastuotteina takaisin +suunnattomalla pakkohinnalla. Amerikalaiset oikeutetussa vihassaan +kuitenkin tätä sortolakia kiersivät oikein suurenmoisella +salakuljetuksella. Sen määräyksiä tosin sittemmin lievennettiin, niin +että siirtokunnat saivat viedä ja tuoda tavaransa omillakin laivoillaan, +mutta vielä he eivät saaneet itse jalostaa raaka-aineitansa. Kotimaista +teollisuutta ehkäisi niinikään suuressa määrin neekeri-orjain tuonti; ja +siinä kauniissa kaupassa olivat osallisina sekä Englannin kauppiaat että +sen korkea ylimystö, prinssit, jopa itse kuninkaatkin. Orjatyön kautta +tukehutettiin vapaa työ ja siten kaikkinainen teollinen yritteliäisyys. +Samaa tarkoitusta varten oli jokainen käsityöläinen kielletty pitämästä +enemmän kuin kaksi oppipoikaa.</p> + +<p>Ja muutenkin harjoitti emämaan hallitus kaikellaista väkivaltaa, jopa +selvää vilppiäkin. Kun tahdottiin uutisasukkaita erämaihin, silloin +jaettiin runsaalla kädellä vapauskirjoja, jotka tarjosivat jos +jonkinlaisia oikeuksia. Mutta tuskin olivat uutisasukkaat saaneet +viljelysalansa muokatuksi ja järjestäneet olonsa vapauskirjain mukaan, +ennenkun nämä riistettiin heiltä pois ja äkki-arvaamattomia rasituksia +tahdottiin sysätä heidän niskoilleen. Ainoastaan jäykkä vastustus voi +pelastaa heidän vapautensa.</p> + +<p>Tämän kaiken ohessa olivat myöskin emämaan lähettämät maaherrat +useimmasti joteskin epäkelpo miehiä, jotka tulivat tänne ainoastaan +parantaakseen huonoa talouttaan, saatuaan virkansa ystävien kautta +hovissa tai parlamentissa, joille sitten joku osa ryöstöistä oli +jaettava. Pahennus emämaan hallituspiireissä olikin tähän aikaan vallan +törkeä. Virkoja myytiin julkisesti, ja toinen puoli parlamentin +jäsenistä olivat ostaneet paikkansa, myydäkseen sitten taas äänensä +hallitukselle. Siirtokuntain kuvernöörien ahnaus vaikutti joskus +kähäköitä. Muuan Berkeley Virginiassa 1670-luvulla tukehutti semmoisen +kapinoitsijain vereen. Kuvernöörit saivat kuitenkin palkkansa +siirtokunnilta eikä emämaasta, ja asukkaat pitivät tavallisesti +puoltansa siten, että kieltäytyivät palkitsemasta tirannillista +maaherraa.</p> + +<p>Tästä kaikesta sorrosta huolimatta kehittyivät kuitenkin siirtomaat +vapaiden yhteiskunnallisten laitostensa turvissa, ja niitä ne sentähden +varoivat kuin silmäänsä. Itsehallinnon peri-aate tunkeusi pienimpäänkin +kuntaan. — 17 vuosisadalla olikin Englannilla niin paljoa tekemistä +omissa sisällisissä rettelöissään, että siirtokunnat saivat jäädä +joteskin unohduksiin ja rauhassa varttua vahvoiksi ja vapaiksi. Mutta +tämä ei ensinkään miellyttänyt kuvernöörejä. Kirjoituksissaan kotimaahan +oli heillä aina jotakin pahaa kantelemista. Siirto-asukkaat muka olivat +kapinoitsijoita, jotka tarvitsivat ankaraa kuria kotimaan puolelta. Kun +tämä kotimaa nyt jälleen käänsi heihin silmänsä, näki se edessään +kolmetoista itseään-hallitsevaa maakuntaa, joiden perittyjä oikeuksia +oli vaarallista loukata, niin kauvan kuin Englannin vallan naapureina +olivat Ranskalaiset Canadassa, jotka ehkä voisivat näitä maakuntia +auttaa; mutta kun juuri näiden tehokkaalla avulla Ranska oli kukistettu +ja kuningas Yrjö III:n kanssa uusi järjestelmä Englannin hallituksessa +päässyt valtaan, päätettiin, kun päätettiinkin, tehdä loppu +siirto-asukkaiden vapauden-unelmista ja panna heidät Englannin +parlamentin tuomio-vallan alle, jolloin tämä parlamentti tietysti tulisi +veroittamaan ja vallitsemaan heitä aivan kuin kotimaan asukkaita. +Siirtokuntain vapauskirjat kumottaisiin, niiden edustuslaitos +lakkautettaisiin, ja emämaa ne laskisi välittömän valtansa alle. Tämä +arvattavasti tulisi synnyttämään vastarintaa, mutta senpä tähden +majoitettaisiinkin uutis-asukkaiden keskuuteen pysyväinen sotajoukko, +jonka kustannukset he itse saisivat suorittaa parlamentin määräämän +veron kautta.</p> + +<p>Tätä yritystä kannatti nuori kuningas itse, ja hyökkäys alkoi v. 1761 +vanhan merenkulku-lain koventamisella. Samassa säädettiin että kaikki +tuomarivirat Amerikassa jäävät asianomaisten virkamiesten haltuun +ainoastaan niin pitkäksi aikaa kuin kuningas suvaitsee sallia. +Oikeuslaitoksista, näet, tahdottiin nöyriä palvelijoita kruunulle. Mutta +myöskin uskonnollista vapautta uhattiin. Englannin piispat tahtoivat +siirto-asukkaille tyrkyttää juuri samat valtiokirkolliset laitokset, +jotka olivat ajaneet heidän esi-isänsä etsimään turvapaikkaa valtameren +toiselta puolen. Ja Yrjö III, jonka ymmärrys ei kuullut varoittelevia +hoi-huutoja, sanoi piispojensa pyrintöihin: amen!</p> + +<p>Mutta Amerikalaiset eivät olleet niinkään ilman mutkitta +kukistettavissa. Vapautensa vaaran-hetkenä nousivat nämä siirtokunnat +ikääskuin yhtenä miehenä puoltansa pitämään, ja onneksensa oli heillä +etupäässään älykkäitä, taitavia, pelkäämättömiä miehiä. Näiden joukossa +taasen on epäilemättä etusija annettava <i>Benjamin Franklin'ille</i>, tuolle +oikean Amerikalaisen kunnolliselle tyypille, oman onnensa sepälle, joka +köyhän käsityöläisen pojasta rohkean yritteliäisyytensä, pontevan +tahtonsa ja sukkeluutensa kautta ylenee kansansa suureksi +hyväntekijäksi, joka itse kasvattaa ja kouluttaa itsensä huomattavaksi +tiedemieheksi, huomattavaksi valtiomieheksi, käyden siten samallaista +uraa kuin melkein kaikki muutkin hänen mainioiksi päässeet maamiehensä. +Uutisasukkaissa Pohjois-Amerikan rannikolla asui ja asuu vielä +tänäpäivänäkin merkillinen hengen pontevuus, joka ei tunne mitään +esteitä, kun joku haluttu tarkoitusperä on saavutettava, ja joka on +pidettävä perintönä heidän esi-isiensä vahvasta itsenäisyyden-tunteesta. +Niinkuin nämä, ikääskuin muun maailman uhaksi ja aivan omin päinsä, +käyttämättä suurten sivistys-kansain neuvoja, rakensivat mahtavan +viljelys-kunnan erämaiden korvesta, niin ovat melkein kaikki Amerikan +etevimmät yksityiset henkilötkin koulua käymättä itse itseänsä +opettaneet ja saavuttaneet huomatun sijan tieteen, keksintöjen, +valtiotaidon alalla. Kekseliäisyys on yankee-hengen etevin ominaisuus — +erämaan neuvokkaasta uutisasukkaasta ukkosen-johdattimen ja fonografin +keksijöihin saakka. — Rajoitettu tilamme ei salli meidän antaa mitään +kokonaiskuvaa Franklin'in henkilöstä ja vaikutuksesta, jonka tähden +tässä vain muutamia piirteitä hänen elämästään. Hän syntyi v. 1706 +saippuan- ja kynttilänvalajan poikana Bostonissa, oppi isältänsä +lukemaan, kirjoittamaan ja lukua laskemaan, kävi kaikellaisten +käsityöläisten luona opissa, osoittamatta taipumusta juuri mihinkään, +tuli viimein latojaksi vanhemman veljensä kirjapainoon ja rupesi +kyhäilemään kirjoituksia tämän sanomalehteen, harjoittaen samaan aikaan +ja omin neuvoin ahkerasti kaikellaisia lukemisia. 16-vuotiaana lähti hän +Filadelfiaan, jossa hänen taitonsa typografina ja kynämiehenä pian +herätti huomiota, niin että kaupungin kuvernööri kehoitti häntä +lähtemään Londoniin ostamaan kirjasimia ja muita tarpeita uuden +kirjapainon perustamista varten, antaen hänelle vekseleitä, jotka +Englannissa kävisi muuttaa rahaksi. Franklin lähti, mutta Londonissa +eivät kuvernöörin arvopaperit kelvanneetkaan, vaan 19-vuotisen +nuorukaisen täytyi taas elääksensä ruveta latojaksi muutamaan +kirjapainoon. V. 1726 pääsi hän kuitenkin onnellisesti takaisin +Filadelfiaan ja perusti nyt omilla säästöillään kirjapainon, lennättäen +siitä sitten sanomalehteä, joka pelkäämättä paljasti kaikellaisia +epäkohtia Amerikan oloissa ja valtiollisessa asemassa. Niinikään +kirjoitteli ja painatti Franklin pieniä kansan luettavaksi sopivia +kirjasia, jotka käytöllisen sisältönsä ja selvän, terävän, useimpa +leikillisen ja pistelevänkin kirjoitustapansa vuoksi, niinkuin +sanomalehtikin, kävivät hyvin kaupaksi. Näiltä toimiltaan ei hän +unohtanut tieteellisiä harrastuksiansa, ja niinpä Franklinin tutkimukset +sähköstä johtivat ukkosen-johdattimen keksimiseen. V. 1761 näki hän +erään semmoisella varustetun talon, johon leimaus iski, säilyvän +palamatta. — Suurin on Franklin kuitenkin väsymättömästi toimeliaana +isänmaan-ystävänä. Lahjomattoman rehellisyytensä ja pontevaa +toimekkuutensa tähden — hänen vaikutuksensa kautta perustettiin m.m. +Filadelfian yliopisto — saavutti Franklin kansalaistensa yleisen +luottamuksen, valittiin Pennsylvanian edustuskuntaan ja pääsi pian sen +johtavaksi sieluksi. Hänpä myöskin kenties aikaisimmin kaikista +kansalaisistaan huomasi kuinka tarpeellista oli että eri siirtokunnat +liittyivät yhteen, vahvaksi kokonaisuudeksi. Hänen ehdoituksestaan +kokoontui v. 1754 edusmiehiä kaikista siirtokunnista Albany'yn Hudson'in +varrella neuvottelemaan tästä asiasta, ja he laativat ehdoituksen +varsinaiseen unionin-valtiosääntöön, josta sittemmin, 34 vuotta +myöhemmin, syntynyt valtiosääntö hyvin vähän eroaa. Presidentin sijan +täytti tietysti Franklinin ehdoituksessa kuitenkin vielä englantilainen +kenraali-kuvernööri. Hanke jäi tosin sillä haavaa sikseen, koska eri +maakunnat eli siirtokunnat olivat kovasti kateelliset itsenäisyydestään; +mutta tämä Benjamin Franklinin tuuma eli ja vaikutti Amerikan +paraimmissa miehissä, kunnes siitä sittenkin aikanansa toimeen +ryhdyttiin. — Riidan syttyessä siirtokuntain ja emämaan välillä, +lähetettiin Franklin Pennsylvanian ja useiden muidenkin siirtokuntain +asiamiehenä Londoniin puhumaan kansalaistensa puolesta, ja täällä moni +Englannin jaloimmista miehistä — niimpä esim. vanha Pitt — koki häntä +parlamentissakin säestää; mutta yleisin mielipide oli kuitenkin niin +ärtyinen Amerikalaisia kohtaan, että sekä Franklinin että hänen +englantilaisten ystäväinsä varoitushuudot kaikuivat kuuroille korville. +Ministerit suorastaan soimasivat siirtokuntain lähettilästä Englannin +pahimmaksi vihamieheksi, pysyen jyrkästi kiinni tirannillisissa +hankkeissaan. Franklin varoitti, väittäen puolestaan heidän toimiansa +epä-oikeutetuiksi ja sitä paitsi perin typeriksi. "Ellen minä tunne +maanmiehiäni aivan väärin, niin ovat teidän hankkeenne ihan mahdottomat +panna toimeen."<a name="FNanchor_12_12" id="FNanchor_12_12"></a><a href="#Footnote_12_12" class="fnanchor">[12]</a></p> + +<p>Ja Franklin oli oikeassa. Uusi, kovennettu <i>act of navigation</i> vaikutti +vain yhä jyrkempää vastustusta. Tosin kyllä ottivat englantilaiset +sotalaivat takavarikkoon monta amerikalaista alusta, jotka kuljettivat +kiellettyä tavaraa; mutta maalla meni tullinuuskarien toimet myttyyn. +Nämä olivat saaneet käskyn tunkeutumaan yksityisiin asumuksiinkin, +urkkiaksensa tullaamattomia tavaroita, ja sitä varten oli heille annettu +valtakirjat — n.s. <i>writs of assistance</i> eli apukirjat —, jotka +valtuuttivat heitä tarpeen vaatiessa käyttämään kaikkein virkamiesten +apua. Mutta tämä häpeällinen laitos herätti katkeraa vihaa, varsinkin +Bostonissa ja New Yorkissa, jotka suurina merikaupunkeina kärsivät siitä +enimmin. Bostonin vapauttaan tulisesti rakastavat asukkaat tekivät heti +vastarintaa. Aineellista apua tarjosi rikas laivanomistaja <i>John +Hancock</i>, harras isänmaan-ystävä, hän, joka sittemmin valittiin +presidentiksi siihen kongressiin, joka teki itsenäisyyden-julistuksen. +Tullinuuskarien vaatiessa apua kaupungin virkakunnilta talontarkastusten +toimeen-panemisessa, kieltäytyivät nämä semmoista apua antamasta. +Yleinen syyttäjä silloin haasti heidät oikeuteen. Näiden virkamiesten +asianajajana ilmestyi kruunun virkamies ja juristi <i>James Otis</i>, joka +tätä varten oli luopunut hyvin palkitusta paikastaan ja nyt puolusti +näitä syytettyjä. Otis näytti toteen että "writs of assistance" sotivat +suorastaan Englannin perustuslakia vastaan, ne kun loukkasivat kodin +pyhyyttä ja häpäisivät Englannin omia vapaita laitoksia. "Minä olen +valmis viimeiselläkin verenpisarallani vastustamaan tämmöistä +väkivaltaa, joka jo ennenkin on käynyt Englannin kuninkaille kalliiksi," +lausui hän uhkaavalla äänellä. Otis'in puhe levisi ja luettiin +kaikkialla ihastuksella, ja semmoinen hälinä syntyi koko maassa, että +asianomaiset huomasivat viisaimmaksi heittää kanneasian sikseen, — ja +talontarkastukset taukosivat kerrassaan.</p> + +<p>New Yorkin eduskunnassa nousi <i>John Morin Scott</i> vastustamaan sitä +kuninkaallista asetusta, joka teki tuomarien virka-ajan riippuvaksi +kuninkaan mielivallasta, ja sai aikaan päätöksen ett'ei maakunta +palkitsisi ainoatakaan tuomaria, joka oli asetettu virkaan tämän +asetuksen voimassa-ollessa.</p> + +<p>V. 1764 hyväksyi Englannin parlamentti — uuden ja yhtä tyhmän +ministeristön päästyä hallitukseen — lain, joka määräsi tullit +sokurista, kahvista, viinistä, silkki- ja puuvilla-kankaista, joita +muista maista kuin Englannista tuotiin siirtokuntiin. Silloin päättivät +yksimielisesti kaikki Bostonin, Filadelfian ja New Yorkin suuremmat +tuontifirmat olla tuomatta maahan näitä tavaroita, ja kaikkialla syntyi +yhdistyksiä, joiden jäsenet sitoutuivat olemaan käyttämättä semmoisia +tarvekaluja. Miehet ja naiset kävivät tästä lähin kotitekoisissa +vaatteissa, eikä enää syöty lampaan-lihaakaan, jott'ei villojen tuotanto +vähentyisi. — Tästä huolimatta hyväksyi parlamentti seuraavana vuonna +karttapaperi-asetuksen, joka sääti kartoittavaksi kaikki viralliset +asiakirjat Amerikassa, jopa sanomalehdetkin ja aikakauskirjat. Tämän +veron suorittamisen valvominen uskottiin ainoastaan englantilaisille +virkamiehille. Asetuksen säätämistä kokivat kuitenkin muutamat viisaat +miehet Englannissakin ehkäistä. Vanha William Pitt piti loistavia +puheita sitä vastaan, lausuen muun muassa iloitsevansa siitä, että +Amerika tämmöistä väkivaltaa kaikin voimin vastusti. Ja kun muuan +ministeri parlamentissa arveli että siirtomaiden tulee rahallisella +kiitollisuudella muistaa sitä emämaata, joka muka oli niitä "perustanut, +kasvattanut ja suojellut", nousi kenraali Barré, joka oli ottanut osaa +Canadan valloitukseen ja hyvin tunsi amerikalaisia oloja, puhumaan ja +lausui m.m. seuraavat sanat: "Vai tekö olette ne perustaneet! Eipä +niinkään. Teidän sortonne se oli, joka ne perusti. Siirtolaiset +pakenivat teidän hirmuvaltaanne silloin autioon ja karuun maahan, jossa +he saivat taistella kaikkia vaaroja ja kärsimyksiä vastaan, joita voi +inhimillisten olentojen osaksi tulla. Ja kuitenkin kestivät he +kärsimyksensä iloisella mielellä eivätkä pitäneet niitä minäkään niihin +kärsimyksiin verraten, joita he olivat saaneet kokea isänmaassansa +niiden puolelta, joiden olisi tullut olla heidän ystävinään, sillä he +tunsivat nyt olevansa vapaita ihmisiä. — Vai tekö olette niitä +kasvattaneet! Ei, vaan ne kasvoivat ja menestyivät, koska te ette niistä +piitanneet mitään. Ja kun te rupesitte niitä kysymään, tapahtui se +ainoastaan teidän saadaksenne lähettää semmoisia miehiä niitä +hallitsemaan, jotka kenties vain olivat kätyrien kätyriä muutamille +tämän parlamentin jäsenille, ja joita toimitettiin sinne heitä +vakoilemaan, kuvailemaan heidän tekojansa mitä pimeimpään valoon ja +iskemään heihin kiinni kuin petolinnut, — henkilöitä, joiden +menetystapa monta kertaa on ollut vähillä saattaa nämä vapauden pojat +raivoon, henkilöitä, jotka koroitettiin tärkeimpiin tuomarivirkoihin +siirtokunnissa, sittenkun he itse ainoastaan pakenemisella olivat +päässeet joutumasta oikeuden käsiin kotimaassa. — Vai tekö olette heitä +suojelleet! He ovat uskollisesti tarttuneet aseisin teidän +puolustustanne varten, ovat jättäneet uutteran työnsä puolustaaksensa +maata, jonka rajat oli hukutettu vereen, ja antaneet käytettäväksenne +pienet säästönsä. Ja uskokaa minua, sama vapauden-henki, joka alusta +asti on elähyttänyt sitä kansaa, on sitä iäti elähyttävä." — Nämä sanat +eivät tosin parlamentissa mitään vaikuttaneet, mutta Amerikassa ne +kohottivat innostusta, koska nyt nähtiin että siirtokunnilla oli ystäviä +Englannin kansassakin.</p> + +<p>Karttapaperi-asetusta vihattiin vielä enemmän sen tähden, että Englanti +nyt joteskin selvästi osoitti tarkoitustaan tällä ja entisillä +veroitus-yrityksillä. Kertyvillä varoilla aiottiin, näet, yllä-pitää +pysyväistä armeijaa siirtokunnissa, joiden vapaat hallintolaitokset +tämän armeijan avulla kumottaisiin. Vastustus kävi ankaraksi. Virginian +kansalais-kokouksessa ehdoitti <i>Patrick Henry</i> viisi päätöstä, joissa +selitettiin että siirtokunnat olivat emämaan kanssa yhtä-arvoisia, saman +kuninkaan alaisia valtioita, ett'ei Englannin parlamentti voinut niitä +veroittaa eikä säätää niille lakeja ja että karttapaperi-asetus oli +mitätön. Nämä päätökset, joita Virginian vanhoilla-olijat vielä kokivat +ehkäistä, väittäen niitä kapinallisiksi, hyväksyttiin kokouksessa +kuitenkin, ja pian yhdistyivät niihin kaikki muutkin maakuntakokoukset. +Sen ohessa muodostui kaikkialla maassa yhdistyksiä, "Vapauden poikia", +jotka estivät englantilaisia viranomaisia nostamasta tätä veroa. Vielä +samana vuonna täytyi asianomaisen ministerin peruuttaa koko asetus.</p> + +<p>Mutta uusi ministeri, Townshend, joka nyt astui valtaan, oli rohkeampi +ja sai kaksi vuotta myöhemmin aikaan lain, joka määräsi tullin +nostettavaksi paperista, maalista, tinasta, lasista ja teestä. Nyt eivät +Amerikalaiset puolestaan tuoneet maahan näitä tavaroita ensinkään. +Bostonin kaupunki kävi etupäässä, ja sen etevimmät miehet vastustivat +julkisesti tätä lakia. Silloin lähetettiin kaksi rykmenttiä Amerikaan +pitämään muka Bostonilaisia kurissa, ja kuvernööri sai käskyn +vangitsemaan kaksi miestä, jotka olivat pitäneet "kapinallisia puheita", +nimittäin John Hancock ja <i>Samuel Adams</i>. Adams, entinen pankkimies, oli +— vaikka varsin köyhä — rehellisyytensä, järkevyytensä ja +kansanmielisyytensä vuoksi, kuten rikas Hancock'kin, erinomaisessa +kunniassa pidetty kansalainen. Ja näitä molempia kansan luottamusmiehiä +ei uskallettukaan vangita.</p> + +<p>Kun nyt Amerikan kauppiaat eivät enää tuoneet noita tavaroita maahan, +rupesivat Londonin suuret vientimiehet kovasti valittamaan; ja tulli ei +tuottanut mitään. Tämä oli huono "affääri", ja nyt oli pakko lakkauttaa +nuo tullit. Ainoastaan teestä oli vielä tulli nostettava, mutta nimeksi +vain — sillä siirtokuntain piti muka ainakin periaattessa tunnustaa +emämaan veroitusoikeus — ja niin vähäpätöinen, ett'ei se maksussa +merkinnyt mitään. Päin vastoin saivat tuontimiehet Londonissa niin +suuria helpoituksia teekaupassaan, että Amerikalaiset itse teossa voivat +ostaa heidän teetänsä huokeammalla kuin kenkään muu. Tämäkään temppu ei +kuitenkaan auttanut. Siirtokuntalaiset eivät menneetkään satimeen. +Englantilaiset teelaivat saivat viittauksen lähtemään lastineen +päivineen Amerikan satamista pois. Mutta Bostonissa kielsi puolestaan +englantilainen kuvernööri niitä lähtemästä. Silloin Bostonilaiset, jotka +eivät huolineet tästä heille väkisin tyrkytetystä teestä, päättivät +ett'ei ainoatakaan teenaulaa päästettäisi maille; ja illalla joulukuun +26 p. 1773, pari tuntia ennenkun teekirstut kuvernöörin käskystä olivat +rannalle saatettavat, kiipesi joukko Mohawk-indiaaneiksi pukeutuneita +työmiehiä ylös noiden kolmen teelaivan kansille; ja he väänsivät kirstut +auki ja paiskasivat niiden sisällyksen mereen. Se oli "Bostonin +tee-iltama" (<i>the Boston teaparty</i>), oli ensimäinen korvapuusti +rasitetun kansan puolelta häpeemätöntä ylimysvaltaa vastaan, joka luuli +pitävänsä kaikki ohjakset käsissään. "The Boston teaparty" avasi pitkän +jonon tapauksia, jotka viimein tuottivat hyvän voiton vapaudelle, — +eikä ainoastaan Amerikassa, vaan jopa vanhassa Euroopassakin, kun +kuusitoista vuotta myöhemmin Ranskan sorrettu rahvas katkaisi kahleensa +ja hukutti ne sortajainsa vereen.</p> + +<p>Mutta tämän tee-iltaman johdosta nyt kirjoitti Massachusettsin +kuvernööri kotiansa ja kanteli; ja parlamentti lähetti sotalaivaston +Bostonin edustalle ja majoitti kaupunkiin melkoisen miesjoukon, jonka +tuli valvoa että, kuten parlamentti samassa oli päättänyt, Bostonin +satama pidettäisiin suljettuna kaikelta merenkululta ja että kuvernööri +saisi nimityttää valatuomarit. Bostonin asukkaat joutuivat satamansa +sulkemisen kautta kovaan hätään, ja ääretön väkijoukko jäi +leivättömäksi. Mutta muu Amerika auttoi, ja joka haaralta tuli +ruokavaroja kaupunkiin, jonka asia nyt oli tullut koko Amerikan kansan +asiaksi.</p> + +<p>Syksyllä 1774 kokoontui edusmiehiä kaikista siirtokunnista Filadelfiaan, +josta nämä nyt vetosivat Englannin kansaan sen parlamenttia vastaan. He +kyllä sanoivat olevansa uskollisia emämaalle, mutta sortoa ja +orjuuttamista eivät kärsineet. Samalla ryhdyttiin hankkeisin vastarinnan +tekemistä varten, ja turvallisuus-komiteoita asetettiin joka +siirtokuntaan. Kansa sitoutui kirjallisen välipuheen kautta yhteiseen +puolustukseen. Seuraavana keväänä — huhtik. 19 p. 1775 — lähetti +englantilainen kenraali Gage, joka oli linnoittunut Bostoniin, +sotamiesjoukon valloittamaan muutamaa ruutivarastoa, jonka +turvallisuus-komitea oli kätkenyt Concord'in pieneen paikkakuntaan +lähellä Bostonia. Sotamiesten onnistuikin toimittaa tehtävänsä, mutta +paluumatkalla alkoi toinen peli. <i>Lexingtonin</i> kylän tienoilla rupesi +heidän tiheihin riveihinsä tuiskumaan kuulia tien varrelta. Joka talon, +joka ladon, joka puun ja kiven takaa paukahteli, — ja ainoastaan puolet +sotamiesparvesta pääsi hengissä takaisin Bostoniin.</p> + +<p>Sota oli alkanut. Vieläkin koki kivuloinen Pitt vanhus Englannin +parlamentissa sitä ehkäistä, ja sauvan nojassa seisoen lausui hän: +"Hyvät herrat! Te ette pysty Amerikaa kukistamaan, — yhtä vähän kuin +minä tällä sauvallani saisin teidät ajetuksi pakoon!" Mutta hänen +neuvojaan ei kuultu.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XV" id="XV"></a>XV.</h2> + +<h2>Vapaussota. Yrjö Washington.</h2> + + + +<p>Sanoma Lexingtonin luona tapahtuneesta kahakasta levisi kuin leimaus +lähiseutujen läpi. Maamies heitti hevosineen kyntönsä sikseen, nousi sen +selkään ja ratsasti täyttä lentoa Bostoniin. Eikä aikaakaan, niin oli +täällä, kunnahilla kaupungin ympäristössä, kokoontuneena pieni armeija +vapaa-ehtoista nostoväkeä, joka rakenteli vallituksia. Melkoinen osa +heistä oli palvellut sodassa Ranskan valtaa vastaan, ja kaikki olivat he +tarkka-silmäisiä pyssymiehiä. Johtamassa oli kelpo poikia, heidän omia +tuttaviaan, niinkuin <i>Israel Putnam</i> Connecticutista ja <i>Nathaniel +Greene</i> Rhode Islandista. Samaan aikaan valloitti äkki-arvaamattoman +hyökkäyksen kautta muuan partiojoukko Vermont'ista <i>Ticonderogan</i> +linnoituksen Champlain-järven rannalla ja sai haltuunsa suuren varaston +aseita ja ampumavaroja. — Jo noustiin kaikkialla kapinaan kiittämätöntä +emämaata vastaan. Maakunta-kokoukset ryhtyivät hallitukseen, ja +englantilaiset kuvernöörit pakenivat tiehensä. Siirtokunnat nimittivät +itseänsä <i>valtioiksi</i> ja lähettivät edusmiehensä uuteen kongressiin, +joka kokoontui Filadelfiassa asioita johtamaan. Valtioita kehoitettiin +yleiseen väen-nostoon, ja kesäkuun 17 p:nä nimitettiin kertyvän +sotajoukon päälliköksi <i>Yrjö Washington</i>.</p> + +<p>Yrjö Washington on niitä harvoja ihmiskunnan sankareita, joiden maine ja +muisto on säilynyt täydellisesti puhtaana, joista historia ei tiedä +näyttää vähintäkään tahrapilkkua. Aikalaistensa silmissä oli hän +itseänsä-uhraava isänmaan-ystävä, miehuullinen sotilas, taitava +päällikkö, älykäs, maltillinen valtiomies, toimekas maanviljelijä, jalo +ihmisystävä, oikeutta rakastava, rehellinen kansalainen, — tuskinpa +enempää, ja onhan siinä jo ihmiselle kylliksi, on enemmän kuin kenkään +saisi pyytää; mutta nuoren Amerikan kasvavalle sukupolvelle on tarina +hänestä tehnyt saavuttamattoman kansallissankarin, tehnyt Teseuksen, +tehnyt Herkuleksen, ja sammumaton kunnian säde-kehä ympäröi kansan +muistissa hänen otsaansa. Hänen hautakivellään on piirrettynä sanat: +"Ensimäisenä sodassa, ensimäisenä rauhassa, ensimäisenä kansalaistensa +sydämissä."</p> + +<p>Mutta käydäksemme hetkeksi hänen kehdollensa, syntyi Yrjö Washington +helmikuun 22 p. 1732 Virginian poikana Bridges Creek nimisellä +maatilalla Potomak-joen varrella varakkaista vanhemmista. Isä oli kelpo +maanviljelijä, innokas urheilija, hyvä isänmaan-ystävä. Kuten muutkin +virginialaiset kasvimaan-omistajat piti hän kovasti uljaista hevosistaan, +rakasti vanhan-aikaisia kartano-herran tapoja, oli vieras-varainen ja +ylevämielinen. Noudattaen säätyläistensä ja isiensä esimerkkiä, hoiti +hänkin maanviljelystään neekeri-orjilla, mutta kohteli heitä hyvin, +ollen huolehtivana isänä näille onnettoman rodun lapsille, joita +tavallisesti virginialaisen kasvimaan-herran kartanolla vilisi isot +laumat. Oli kuitenki jo Virginiassakin huomattu että orjatyö itse teossa +on huonoa taloutta, ja sen porvari-kokous oli monta kertaa pyytänyt +hallitukselta että neekerien maahan-tuonti kiellettäisiin.</p> + +<p>Tämmöisessä ympärystössä kasvoi Yrjö Washington. Isä kuoli hänen +ollessaan 12-vuotiaana, jonka jälkeen hellä, ymmärtäväinen, käytöllinen +äiti häntä kasvatti ja kasvatti ennen kaikkea oikeutta ja rehellisyyttä +rakastavaksi nuorukaiseksi, jolle erittäinkin velvollisuuden-tunne oli +juurrutettu syvälle sydämeen. Mutta vapaasti sai nuori Yrjö kuljeskella +maita ja metsiä, ratsastaa kartanon tulisimmilla hevosilla, metsästää ja +uida. Kirja-oppia ei hän sanottavasti saanut. Vanhempi veli ja muuan +pikkukoulun opettaja jakeli hänelle tavallisimmat alkeistiedot. +Matematiikaa sattui tämä koulunopettaja joltisestikin älyämään, ja +oppilas siihen kovasti mieltyi, jatkaen sitten omin päin opintojansa, +niinkuin tavallisesti muutkin mainiot maamiehensä. Maanmittausta +erittäinkin harrasti Yrjö Washington innokkasti. Hän mittasi äitinsä, +veljensä ja erään vanhan naapuri-lordin tilukset, jonka ohessa +viime-mainittu lähetti hänet kauvas erämaahan samoille askareille. +Shenandoa-laakson jylhät maisemat kulki sitten nuori maamittari ristin +rastin, ainoastaan muuan vanhempi ystävä, eväslaukku, pyssy ja +maanmittaus-lauta muassaan, viettäen raitista, vaikka vaivaloista +metsä-elämää useat kuukaudet. Joskus nukuttiin yöt risumajoissa, mutta +useimmiten taivasalla nuotiotulen ääressä. Kun eväät loppuivat, elettiin +metsän ja jokien antimilla. Palattuaan tältä matkalta, joka oli +vanhan lordin mieliksi suoritettu, nimitettiin Washington +siirtokunta-hallituksen kautta varsinaiseksi maamittariksi ja sai siltä +palkan. Samassa tuli hän ajutantiksi nostoväessä, saaden +sotatieteellistä opetusta veljeltään, joka oli ollut sotaväessä. Nyt +harjoitteli Washington nostoväkeä ja lueskeli ahkerasti kaikellaisia +sotatieteellisiä kirjoja — kaikki mitä vain sattui käsiinsä saamaan. +Hän oli nyt 19:llä. Ranskalaiset par'aikaa puuhailivat Ohiolaaksossa, +jota Virginia piti omanaan. He olivat rakentaneet Fort Duquesne'n. +Kuvernööri silloin lähetti nuoren Washingtonin sinne vaatimaan Ranskan +varustusväkeä lähtemään paikasta pois. Hän toimitti asiansa yhtä +suurella viisaudella kuin rohkeudella. Kaksi vuotta myöhemmin, 1754, +tuli hän uudestaan sinne, nyt maakunnan sotaväen päällikkönä, ja perusti +Fort Necessity nimisen linnoituksen, jota hän urhokkaasti puolusti +Ranskalaisia vastaan. Kun seuraavana vuonna englantilainen kenraali +Braddock, kuten olemme kertoneet, retkellään näille seuduille joutui +tappiolle, pelastui hänen joukkonsa jäännökset ainoastaan Washingtonin +neuvokkaisuuden kautta. Braddock itse oli saanut surmansa. Mutta vuotta +ennen Quebekin kukistusta joutui Ranskalaisten linnoitus Ohion varrella +lopullisesti Englantilaisten käsiin. Silloinkin johti Virginian +sotajoukkoa Washington. Fort Duquesne sai nimekseen Fort Pitt, Englannin +suuren valtiomiehen kunniaksi. Senkin on aika vienyt, mutta samalta +paikalta kohoaa nyt <i>Pittsburg'in</i> kaupungin lukuisat tehdaspiiput +ilmaan.</p> + +<p>Washington palasi tämän sodan loputtua kotiaan, peri veljensä maatilan, +Mount Vernon'in, meni naimisiin ja eleli monet vuodet onnellista +perhe-elämää maatilallansa. Mutta tulipa taasenkin toiset päivät, +jolloin tarvittiin juuri semmoisia miehiä kuin oli Yrjö Washington. +Emämaa ja siirtokunnat olivat riitautuneet, ja Virginian porvarikokous +oli ensimäinen, joka vaati aseellista vastarintaa Englannin parlamentin +silmittömille hankkeille, ja ensimäisiä ensimäisten joukossa oli +Washington itse. Hän heti oli älynnyt ett'ei tässä voinut tulla +myönnytyksiä kysymykseen kummaltakaan puolen. Filadelfian kongressissa, +jonne hän maakuntansa puolesta oli lähtenyt, äänesti Washington sen +tähden empimättä sotaa. Ja kun Lexington'in luona tapahtuneen kähäkän +perästä huomattiin tarpeelliseksi että Bostonin ympärille kokoontunut +nostoväki sai ylipäällikön, lähetettiin, kun lähetettiinkin, sinne Yrjö +Washington. Kongressille lausui hän ennen lähtöänsä: "Minä pyydän +jokaisen jäsenen tässä kokouksessa tarkasti muistamaan että minä tänä +päivänä täydellisimmällä vilpittömyydellä olen selittänyt ett'en tunne +itseäni kykeneväksi siihen toimeen, jolla minua on kunnioitettu." +Samassa ilmoitti hän ett'ei hän tahdo kantaa mitään palkkaa töistänsä +isänmaan palveluksessa. Semmoinen mies oli Yrjö Washington. Hänen +historiansa on historian kauniimpia lehtiä.</p> + +<p>Uuden ylipäällikön tullessa Bostonin ulkopuolella olevaan leiriin, +olivat Amerikan sotilaat vast'ikään saaneet osoittaa kuntoansa tuimassa +taistelussa, jonka jälkeen tosin tappotanner jäi Englantilaisten +haltuun, mutta vasta sitten kun nämä olivat menettäneet kolmannen osan +väestänsä ja Amerikalaiset heitä kauheasti peljästyttäneet. Tämä oli +kuuluisa "<i>Bunkers Hill'in</i>" tappelu. <i>William Prescott</i>, amerikalainen +eversti, oli kesäkuun 16 p:nä 1775 miehittänyt <i>Breeds Hill</i> nimisen +kukkulan Bostonin pohjois-puolella ja rakentanut siihen vallituksen. +(Bunkers Hill, josta tappelu väärin on saanut nimensä, on hieman +korkeampi kukkula kappaleen matkaa länteenpäin). Tätä vallitusta vastaan +ryntäsivät Englantilaiset seuraavana päivänä, mutta saivat hirveästi +selkäänsä. Laumoittain jäi heitä kuolleina ruumiina makaamaan pitkin +kukkulan rinteitä. Tähteiden tultua sysätyiksi takaisin, saivat heidän +johtajansa, kenraalit Pigott ja Hove, viimein apuväkeä Bostonista, 2,000 +miestä, ja ryntäsivät uudestaan, mutta nytkin turhaan. Kuitenkin loppui +jo Amerikalaisilta ruuti, ja vihollisen taaskin hyökätessä heidän +kimppuunsa, alkoi kauhea käsikähäkkä, jossa tapeltiin kuin vimmatut. +Lopuksi täytyi Prescottin kuitenkin väistyä ylivoiman tieltä, ja +vallitus jäi Englantilaisille. Mutta näitä ei voitto suuresti auttanut. +He olivat, kuten sanottu, menettäneet osan väestään, paljon enemmän kuin +verraten Amerikalaiset, eikä jaksaneet jatkaa ajolla. Siirtokuntalaiset +pitivät uhkaavat asemansa Bostonin yläpuolella ja, mikä tärkeämpi oli, +saavuttivat sotamaineen, jota vihollisen täytyi ruveta suuresti +kunnioittamaan, vaikka ylpeä Britti tähän saakka oli sydämensä pohjasta +halveksinut poikia Amerikan aarniometsistä. Englantilainen kenraali Gage +kirjoitti kotiaan ja kuvaili Amerikan sotavoimaa varsin vaaralliseksi +viholliseksi. Mutta asianomaiset emämaassa eivät kallistaneet korviansa +hänen varoituksilleen.</p> + +<p>Kuitenkin oli Amerikalaisten sotaväki Bostonin kukkuloilla mitä +huonoimmasti valmistettuja ja varustettuja nahkapoikia maailmassa. +Suurin osa oli vielä puettuna maamiehen tavalliseen asuun tai rajalaisen +metsästyspaitaan. Telttoja ei ollut, ainoastaan lauta- tai multamökkiä. +Ampuma-aseissa ei ollut pajonetteja. Ei ollut mitään varsinaista +eväslaitosta; joukkoja elätti vapaa-ehtoisesti lähiseudun väestö, +kantaen ruokakonttinsa leiriin. Kuri oli huonolla kannalla, sotamies eli +ja oli melkein oman mielensä mukaan. Useimpain palvelusaika kestikin +ainoastaan muutaman kuukauden, joiden kuluttua sotamies tavallisesti +muitta mutkitta meni tiehensä. Siirtokunnat eivät pestanneet väkeä +kauvemmaksi aikaa, sillä he kamoksuivat pysyvää armeijaa pahemmin kuin +ruttoa.</p> + +<p>Tämmöisen joukon nyt Yrjö Washington sai johtoonsa. Tultuaan heinäkuun 2 +p:nä paikalle, ryhtyi hän heti parannus-puuhiin. Säännöllinen +ruoka-laitos perustettiin, sota-kuri annettiin kelvollisten upseerien +valvottavaksi, ja eri valtiot saatiin toki pitämään, vaikka +vastahakoisestikin, parempaa huolta soturiensa vaatetuksesta ja +elättämisestä. Yhteisellä kongressilla ei näet vielä ollut maan kukkaroa +takanansa, ja kovaa kynätyötä Washingtonilta kysyttiin, ennenkun hän sai +kunkin siirtokunnan myöntymään tarpeellisiin suorituksiin.</p> + +<p>Niin kului jälkimäinen puoli vuodesta 1775 ilman mitään uutta tappelua. +Englantilaiset makasivat toimettomina Bostonissa, uskaltamatta enää +käydä vihollisen kimppuun, ja Washingtonilla puolestaan oli puute +ampumavaroista. Mutta semmoisia saatuaan miehitti hän eräänä yönä +keväällä 1776 <i>Dorchester</i>-kukkulat Bostonin eteläpuolella ja pommitti +sieltä sekä satamaa että kaupunkia niin tulisesti, että Englantilaisten +täytyi paeta laivoihinsa ja purjehtia tiehensä koko Bostonista. +Melkoinen varasto tykkejä, ampumavaroja ja jyviä jäi siinä kiireessä +Amerikalaisten käsiin; ja nekin englantilaiset laivat, jotka olivat +matkalla paikalle uusien varastojen ja apuväen kanssa, joutuivat +satamassa Amerikalaisille, koska eivät aikanansa saaneet tietoa +sotaveljiensä paosta. Maaliskuun 19 p:nä marssitti Washington väkensä +Bostonin sisään, ja kaupunkilaiset yleensä tervehtivät häntä +ihastuksella, vaikka heissä oli jommoinenkin joukkokunta, joka tässä +sodassa piti emämaan puolta.</p> + +<p>Syksyn tullen tehtiin Amerikalaisten puolelta yritys koko Canadankin +väestön nostattamiseen Englantia vastaan, ja kenraalit Montgomery ja +Arnold samosivat sinne pienen armeija-osaston kanssa. Mutta Quebekin +edustalla, jota kaupunkia he kokivat äkkihyökkäyksellä saada haltuunsa, +kaatui Montgomery ja paljon hänen väkeänsä. Loput lähtivät takaisin.</p> + +<p>Paremmin onnistui Amerikalaisten etelässä. Sinne oli kenraali Hove, joka +Bostonista lähdettyään oleskeli Uudessa Skotlannissa, lähettänyt vahvan +laivaston ja maallenousu-väkeä valloittamaan Charlestonin kaupunkia +Etelä-Carolinassa. Mutta täällä oli amerikalainen nostoväen-eversti +<i>Moultric</i> vallittanut kaupungin edustalla olevan Sullivanin saaren, +joka sitten sai nimekseen Moultric'in saari, ja Englantilaisia +tervehdittiin niin ankaralla tulella, että heidän laivastonsa oli pakko +purjehtia tiehensä. Maallenousu-väki, jota johti <i>lordi Cornewallis</i>, +sai lujasti selkäänsä ja palasi melkoisen mieshukan perästä laivoihin. +Päälle päätteeksi joutui yksi näistä Amerikalaisten käsiin, ja sen +kanoonat paukkuivat tappelun loppuessa pakenevia Englantilaisia vastaan. +Charleston oli siksi kertaa pelastettu.</p> + +<p>Täll'aikaa oli Washington huhtikuussa lähtenyt Bostonista puolustamaan +New Yorkia, jota veljekset Hove, toinen kenraali, toinen amiraali, +uhkailivat. Washington varusti Hudsonin ja East river'in rannat +patterioilla, maan puolelle tehtiin vallitukset, ja Long Island'iin +perustettiin vallitettu leiri. Hänen johdossaan oli nyt 12,000 miestä; +mutta suurin osa näitä oli vasta nostettua väkeä, josta usealla +rykmentillä ei ollut edes aseitakaan. Vieläkin pestattiin sotamiehet +ainoastaan lyhyeksi ajaksi; ei kongressi eikä valtiot suostuneet +Washingtonin esitykseen että sotilaan tulisi palvella niin kauvan kuin +sota kestää. Vakinaista armeijaa ei siedetty; peljättiin sotilasvaltaa. +Voidakseen pitää joukkoansa ko'ossa, täytyi upseerin sentähden +melkoisesti höllittää kuria. Tässä armeijan huonossa tilassa sitten +olikin syy niihin onnettomuuksiin, jotka nyt toinen toisensa perästä +kohtasivat Amerikan aseita.</p> + +<p>Sota-asiain ollessa tällä kannalla, otti kongressi ratkaistavakseen +kysymyksen, olisiko Englannin yliherruus enää ensinkään säilytettävä vai +julistuisiko Amerika kokonaan irralleen siitä, itsenäiseksi +valtakunnaksi. Siirtokunnat olivat, näet, nyt toista vuotta olleet +kapina-kannalla, julistamatta itsenäisyyttään. Tämmöistä hanketta monet +miehet vielä pitivät liian uskallettuna, koska eivät tahtoneet poistaa +viimeistä sovinnon-sijaa. Mutta yleinen mielipide kuitenkin pian +kallistui itsenäisyyden-julistuksen puolelle; ja huhtikuun 12 p:nä sai +Pohjois-Carolinan edusmies valtioltansa toimeksi puoltaa semmoista +julistusta. Esimerkkiä noudatti ensiksi Etelä-Carolina, sitten Rhode +Island ja pianpa muutkin Uuden Englannin valtiot, kaikki vaatien +itsenäisyyttä. Seurasi sitten Virginia, joka sitä paitse vastikään oli +omasta puolestaan hyväksynyt uuden, täydelliselle itsenäisyydelle +raketun valtiosäännön. Virginia siten yhdistyi sisarvaltioiden +vaatimukseen ja omaksui samassa oikeus-julistuksen, joka on merkillinen +peri-aatteittensa puolesta. Samat aatteet, näet, sitten tulivat Ranskan +vallankumouksen omaksi. Ne olivat: valta on kansan; verovelvollisuutta +ei saa eroittaa edustusoikeudesta, tuomarina on valakunta (jury); +kirjapaino on vapaa; uskonto on vapaa.</p> + +<p>Kesäkuun 7 p:nä otettiin itsenäisyyden-julistus puheeksi kongressissa. +<i>Richard Henry Lee</i> Virginiasta ehdoitti silloin valtionsa puolesta +ryhmän päätöksiä, jotka sisälsivät seuraavaa: Yhdistetyt siirtokunnat +ovat vapaita ja itsenäisiä valtioita; ne purkavat ja peruuttavat kaiken +uskollisuutensa Englannin kruunua kohtaan; valtiollinen yhteys niiden ja +Suur-Britannian kesken on tykkönään lakannut; ne ryhtyvät heti +tarpeellisiin sopimuksiin ulkovaltain kanssa; liittosuunnitelma tehdään +ja annetaan eri valtioiden tarkastettavaksi. — Henry Lee'tä avusti +voimakkaasti asianajaja <i>John Adams</i> Massachusettsista, taitava puhuja, +kirjailija, jalo isänmaan-ystävä. Alustavassa äänestyksessä oli +seitsemän valtiota päätösten puolella, kolme vastaan. Kolme oli +äänestämättä, kosk'ei niiden edusmiehillä ollut tarpeellisia käskyjä +valitsijoiltaan. Asia silloin lykättiin kolmeksi viikoksi, mutta samalla +asetettiin viisimiehinen valiokunta laatimaan ehdotusta +itsenäisyyden-julistukseen. Tämän ehdotuksen kirjoitti valiokunnassa +<i>Thomas Jefferson</i> Virginiasta, myöskin asianajaja. Jefferson oli — +tässä sivumennen sanottu — niitä, jotka kovasti pitivät kiinni Amerikan +eri valtioiden itsenäisyydestä, kun sitä vastoin esim. Washington ja +John Adams vaativat lujaa liittovaltaa.</p> + +<p>Heinäkuun 2 p:nä otettiin asia uudestaan esille. Silloin yhdistyi jo +Lee'n ehdoittamiin päätöksiin 12 valtiota. Kolmastoista, New York, +jossa oli paljon kuningasmielisiä aineksia, lähetti vasta myöhemmin +myönnytyksensä.</p> + +<p>Täten oli kongressi selittänyt nuo kolmetoista valtiota itsenäiseksi +maaksi, jonka asioissa vanhalla emämaalla ei ollut mitään sanomista. +Jeffersonin ja valiokunnan ehdoitus itsenäisyyden-julistukseen otettiin +nyt tarkastettavaksi, ja heinäkuun 4 p:nä 1776 se melkein muuttamalta +omaksuttiin. Julistus alkaa seuraavin sanoin:</p> + +<p>"Kun inhimillisten tapausten menossa jollekin kansalle tulee +tarpeelliseksi purkaa ne siteet, jotka ovat yhdistäneet sitä toiseen, ja +maailman valtojen joukossa astua siihen erityiseen ja yhdenarvoiseen +asemaan, johon Luonnon ja Luonnon Jumalan lait sitä oikeuttavat, niin +vaatii säädyllinen kunnioitus ihmiskunnan yleistä mieltä kohtaan että se +ilmoittaa ne syyt, jotka ovat vaikuttaneet tämmöisen eron." Sitten +vedotaan siihen, että muka kansoilla on ja täytyy olla oikeus vaihtaa +hallituksensa uuteen, jos vanha on osoittanut olevansa haitallinen +yhteiskunnan korkeammille tarkoituksille, — "ei kuitenkaan +vähäpätöisistä eikä hetkellisistä syistä." Tämän perästä käy julistus +suoraksi syytöskirjaksi Yrjö III:tta ja Englannin parlamenttia vastaan, +luetellen alusta loppuun kaikki näiden hankkeet, joilla oli ahdistettu +siirtokuntain oikeuksia ja vapaita laitoksia ja joilla tarkoitettiin +väkivaltaisen hallitustavan perustamista. Jatkaa sitten julistus: +"Jokaisessa tämän sorron vaiheessa olemme me mitä nöyrimmillä sanoilla +anoneet oikeutta, mutta meidän anomuksiimme on aina vain vastattu +uusilla vääryyksillä. Ruhtinas, jonka luonne on niin tahrattu kaikilla +tirannin töillä, ei sovi hallitsijaksi vapaalle kansalle. Meiltä ei +myöskään ole puuttunut kärsivällisyyttä brittiläisiä veljiämme kohtaan. +Olemme monin kerroin huomauttaneet heitä siitä, miten heidän +parlamenttinsa ehtimiseen on yrittänyt anastaa itselleen perätöntä +tuomio-oikeutta keskuudessamme. Olemme muistuttaneet heitä niistä +asianhaaroista, jotka vaikuttivat meidän siirtymisemme pois emämaasta ja +vallitsivat meidän asettuessamme tänne asumaan. Olemme vetoneet heidän +synnynnäiseen oikeuden-tuntoonsa ja jalomielisyyteensä, ja me olemme — +niiden verensiteiden kautta, jotka meitä yhdistävät —mananneet heitä +luopumaan kaikesta yhteydestä niiden anastusten kanssa, jotka +välttämättömästi katkaisevat kaikki ystävälliset suhteet keskenämme. +Mutta hekin ovat ummistaneet korvansa oikeuden ja veren ääneltä. Meidän +täytyy sentähden turvautua välttämättömään pakolliseen eroon ja pitää +heitä, kuten pidämme muutakin ihmiskuntaa, vihollisina sodassa, ystävinä +rauhassa. Me, Amerikan Yhdistyneiden valtioiden edusmiehet, +kokoontuneina Yleiseen kongressiin ja ottaen maailman Ylimmän tuomarin +todistajaksi aikomustemme rehellisyydestä, ilmoitamme ja julistamme +täten juhlallisesti, Amerikan kansan nimessä ja sen valtuuttamina, että +nämä Yhdistyneet siirtokunnat ovat ja että niiden täydellä oikeudella +tulee olla <i>Vapaita ja Itsenäisiä valtioita</i>; että ne ovat kokonaan irti +Britannian kruunun vallasta; että kaikkinainen valtiollinen yhteys +niiden ja Suur-Britannian kesken on täydellisesti purettu ja että niin +tulee olla; että niillä, vapaina ja itsenäisinä valtioina, on +täydellinen valta ja oikeus alkaa sotaa, tehdä rauhaa, päättää liittoja, +solmia kauppasopimuksia ja tehdä kaikkea muutakin, mitä itsenäiset +valtiot oikeuden-mukaisesti voivat tehdä. Lujasti luottaen Jumalallisen +Sallimuksen apuun, lupaamme kaikinpuolisesti henkemme, omaisuutemme ja +kunniamme uhalla kannattaa tätä julistusta."</p> + +<p>Tämän suuren asiakirjan alle kirjoittivat kaikki kongressin jäsenet +nimensä, puhemies John Hancock ensimäisenä; ja sitä levitettiin +lukemattomissa kappaleissa sekä sanomalehtien kautta ylt'ympäri +maailmaa, niin hyvin koti- kuin ulkomailla. Washingtonin käskystä se +luettiin juhlallisesti sotaväelle. Kaikkialla, jopa moniaalla +Englannissakin, vaikuttivat nuo arvokkaat sanat vilpitöntä kunnioitusta, +ja erittäinkin Ranskan kansassa Yhdys-Valtain juhlallinen julistus sai +aikaan mitä hartaimman mieltymyksen.</p> + +<p>Ranska rupesikin jo, vaikk'ei vielä julkisesti, kallistumaan Amerikan +puolelle. Sinne oli kongressi helmikuussa lähettänyt Sileas Deane'n +pyytämän aseellista ja rahallista apua sekä liittoa, ja Ranskan +kabinetti varsin mielellään rupesikin keskusteluihin. Näistä sai +Englannin hallitus vihiä ja kävi, peljäten julkista liittoa vanhan +verivihollisensa ja siirtomaittensa kesken, yht'äkkiä leppeämmäksi +Amerikalaisia kohtaan. Amiraali Hove sai käskyn vähitellen ryhtymään +sovinnon-hieromisiin kongressin kanssa. Kaikki nuo vihatut hankkeet +peruutettaisiin, jos siirtomaat riisuisivat aseensa ja astuisivat +entiseen asemaansa emämaata kohden. Mutta huolimatta näistä kauniista +lupauksista jatkoi Englannin hallitus kuitenkin sotavarustuksiaan, +pestaten lisäväkeä Euroopan mannermaalta. Melkoisesta summasta osti +hallitus muun muassa muutamilta pieniltä saksalaisilta pikkuruhtinailta +18000 miestä, jotka nyt kuljetettiin Amerikaan. Tämä häpeällinen +ihmiskauppa herätti kaikkialla, jopa itse Englannissakin, suurta harmia. +Fredrik II Preussissa, jonka alueen läpi nuo ostorykmentit vietiin +Hampuriin, otatti niiltä saman tullin kuin teurastuseläimistä.</p> + +<p>Lordi Hoven rauhan-ehdoitukset jäivät sikseen, "koska häntä ei +valtuutettu keskustelemaan suorastaan kongressin kanssa." Saivat siis +sittenkin aseet ratkaista riidat.</p> + +<p>Elokuun loppupuolella pakoitti sir William Hove amerikalaisen +armeija-osaston peräytymään Long Island'in saarelta, jossa kenraali +Sullivan piti komentoa ja jonne Washingtonkin oli rientänyt New Yorkista +tätä auttamaan. Washington sulkeutui nyt New Yorkiin ja koki täältä +White Plains'in luona lähellä kaupunkia torjua uutta, vihollisen tekemää +rynnäkköä, mutta nytkin oli hänen täytymys peräytyä. Syynä oli +amerikalaisen sotajoukon epäluotettavuus, huono valmistus ja varustus. +Semmoisilla voimilla ei voinut vastustaa hyvin harjoitettua armeijaa, ja +jo päättikin Washington vetäytyä pois koko New Yorkista. New Jerseyn +kautta marssitti hän siis sotajoukkonsa Delaware joen läntiselle +puolelle, jossa nyt tarkempi järjestys perustettiin. Englantilaiset +olivat, Cornwallis'in johdolla, ajaneet Amerikalaisia takaa ja viimein, +useampiin joukkokuntiin jaettuina, asettuneet eri paikkoihin New +Jerseyssä. — "Kotka on levittänyt siipensä," sanoi Washington, "nyt +sopivat ne paraiten leikattavaksi." Vastapäätä häntä majaili +<i>Trentonissa</i> muuan hessiläinen lauma, jota johti eversti Rahl. +Joulupäivänä kuljetti Washington joukkonsa veneillä virran yli ja +hyökkäsi jouluk. 26 p:nä äkki-arvaamatta hessiläisten kimppuun, jotka +melkein kaikki joutuivat vangiksi. Eversti Rahl sai lyhyessä +vastustus-yrityksessä surmansa.</p> + +<p>Muut englantilaiset joukkokunnat pyrkivät nyt yhdistymään päävoimaan, +jonka kanssa Cornwallis lähestyi Trentonia. Tämän lähellä piti +Washington leiriä pienen Assipink nimisen joen rannalla, joka laskee +Delawareen. Siinä aikoi Cornwallis hyökätä hänen päällensä tammikuun 3 +p:nä 1777, mutta yöllä lähti Washington tiehensä ja joutui +Princeton'issa, pari penikulmaa pohjoseen Trentonista, kovaan otteluun +englantilaisen jälkiväen kanssa, jonka pian oli täytymys peräytyä ja +rientää yhtymään Cornwallis'in pääjoukkoon, joka kiitomarssia lähestyi. +Washington tunsi joukkojensa heikkouden eikä nytkään käynyt taisteloon +vihollisen koko armeija-osaston kanssa, vaan vetäytyi pohjoseen päin, +asettuen viimein talvimajaan Morristown'in lähelle, jossa saatiin sopiva +turvapaikka. Täältä lähetettiin tuon tuostakin pienempiä parvia +ryöstämään vihollisen kuormastoja ja hätyyttämään kaikkia englantilaisia +pikkujoukkoja, jotka uskalsivat ulos pääpesästä. Tämän kautta estyi +Cornwallis'in yhteys muun maailman kanssa niin, että hänen pian oli +pakko lähteä joukkoineen kokonaan tiehensä New Jerseystä ja peräytyä New +Yorkiin.</p> + +<p>Nämä pienet edulliset tapaukset kohottivat Amerikalaisten rohkeutta, ja +luottamus Washington'iin samassa suuresti kasvoi. Kongressi antoi +hänelle suuremman vallan, niin että hän sai väestöltä tilata mitä +tarvitsi ja itse oli korkeimpana toimeen-panevana valtana niillä +alueilla, joissa hänen armeijansa majaili. Tämä valta suotiin hänelle +ens' alussa ainoastaan kuudeksi kuukaudeksi ja uudistettiin sitten kerta +toisensa perästä, mutta sittemmin sai Washington pitää sen sodan loppuun +saakka. Rahat olivat kuitenkin yhä vielä kovin vähissä, niin että +kongressin täytyi panna liikkeelle pakkokurssilla käypä paperiraha, +jonka arvo pian aleni. Tähän aikaan tuli kuitenkin jo apua Ranskasta, +nimittäin yksi miljoona dollaria selvässä rahassa sekä aseita ja +vaatteita 25,000 miehelle. Ne olivat Franklin ja Deane toimittaneet +Ranskan hallitukselta, joka ne kuitenkin antoi salaa Englannilta, koska +vielä tahdottiin välttää julkista kinastusta tämän vallan kanssa.</p> + +<p>Kevään tullen lähti sir William Hove laivastolla eteläänpäin, +valloittakseen Filadelfian kaupungin, kävi maalle Chesapeak-lahden +pohjoisimmassa nurkassa ja joutui tappeluun vastaan-rientävän +Washingtonin kanssa <i>Brandywinen</i> pienin joen rannalla lähellä +Wilmingtonia. Brandywine laskee siinä Delawareen. Washington tuli +tappiolle ja pelasti joukkonsa tähteet Schuylkill-joen toiselle +puolelle. Filadelfia joutui vihollisen käsiin. Parin viikon perästä sai +Washington uuden tappion <i>Germantownin</i> luona ylempänä Delawaren +rannoilla, jonka perästä hän asettui lujaan asemaan vuoriseudussa +Schuylkillin lähellä, muinoisen ruotsalaisen Wasa-linnan tienoille. +Paikan nimi on nyt <i>Valley Forge</i>.</p> + +<p>Samaan aikaan tuli pohjosesta tieto suuresta voitosta, jonka Amerikan +aseet olivat saaneet. Englantilainen kenraali <i>Burgoyne</i> oli 2,000 +miehen kanssa lähtenyt Quebekistä liikkeelle kukistamaan koillisia +valtioita, valloittanut vanhat linnoitukset Champlain-järven rannalla ja +viimein edennyt <i>Saratogan</i> kylään Hudsonin länsi-rannalla. Matka tänne +oli kuitenkin ollut kovin vaivaloinen. Mutta amerikalaiset, vaikka kyllä +suurempaan vastarintaan käydessään saivat ylivoimalta selkäänsä, +hävittivät kaikkialla tiet ja sillat ja veivät pois karjat ja muut +ruokavarat, hätyyttäen sitä paitse menestyksellä kaikkia Burgoynen +parvikuntia, jotka uskalsivat ulos pääjoukosta muonaa hankkimaan. Näitä +vastaan paukahteli joka pensaasta väijyvän väestön ja vanhain +rajasoturien tarkat pyssyt. Amerikalaisia johti kenraali Schuyler, jonka +kuitenkin sitten täytyi kongressin käskystä luovuttaa komanto +<i>Horatio Gates'ille</i>, nuorelle englantilaiselle upseerille, joka oli +mennyt Amerikan palvelukseen. Gates sai suuren vallan. Hän ei, näet, +ollut Washingtonin käskyjen alaisena, vaan sai toimia omia päinsä. +Kongressi kai tahtoi jommoistakin vastapainoa Washingtonille. — +Syyskuun 19 p:nä nyt Burgoyne hyökkäsi Amerikalaisten kimppuun +leiristään Saratogan luona, ja kova tappelu syntyi, jonka perästä +Englantilaiset vetäysivät takaisin. Heidän tilansa kävi kuitenkin pian +ahtaaksi, koska kaikki parvikunnat, jotka lähtivät muonan-hakuun, +joutuivat väijyvien Amerikalaisten kynsiin. Lokakuun 10 p:nä koetti +vihdoin Burgoyne kaikkine joukkoineen päästä vapaaksi satimestaan, mutta +tappelu avonaisella kentällä, jossa Amerikalaiset nyt tekivät hurjaa +vastarintaa, joutui hänelle tappioksi, ja hän vetäytyi taaskin takaisin +varustettuun pesäänsä. Tätä ympäröivät kuitenkin nyt Amerikalaiset yhä +ahtaammalle, ja heidän kuuliansa rupesi kovin sakeasti satelemaan leirin +sisään. Ei ollut enää muu neuvona Englantilaisilla kuin antauminen, ja +lokakuun 17 p:nä 1777 laski Burgoynen sotajoukko, joka nyt oli +supistunut 6,000 mieheksi, aseensa maahan.</p> + +<p>Saratogan suuri tapaus tuli käännekohdaksi Amerikan kohtalossa. +Ranskassa elähytti se yleistä mielipidettä yhä enemmän Englannin +siirtokuntain eduksi. Nuori markiisi <i>Gilbert Motier de Lafayette</i> lähti +ystävänsä, eversti de Kalb'in seurassa meren yli ja astui Amerikan +palvelukseen, taistellen sitten sodan loppuun asti uskollisesti +Washingtonin rinnalla ja muutenkin monin tavoin tehokkaasti vaikuttaen +Yhdys-Valtain hyväksi. Lafaytte toimiskeli kuitenkin ainoastaan omalla +ehdollaan ja sulasta rakkaudesta vapauteen. Mutta jopa myöntyi viimein +Ranskan hallituskin julkisesti auttamaan Yhdys-Valtoja vanhaa +verivihollista Englantia vastaan, varsinkin sitten kun Amerikalaiset +olivat esiintyneet voitollisina merelläkin, saattaen ryöstölaivoillaan +monta tuntuvaa vahinkoa Englannin kaupalle. Benjamin Franklinin ja +Deanen toimet Versaillesissa olivat vaikuttaneet että 1778 vuoden +alussa vihdoin liitto syntyi Ranskan ja Amerikan kesken. Se oli sekä +kauppa- että hyökkäys- ja puolustus-liitto Amerikan itsenäisyyden +kannattamista varten. Amerika sitoutui iäti pysymään erillään +Englannista, ja Ranska lupasi auttaa liittolaistaan laivastolla.</p> + +<p>Nyt tuli asianomaisille Englannissa kiire. Parlamentti hyväksyi lain, +jonka kautta hankkeet Bostonia vastaan ja teetulli peruutettiin, samassa +kun parlamentti ylipäänsä luopui kaikista veroitusyrityksistään +Amerikassa. Rauhanhierojia lähetettiin tänne. Mutta mikään +liehakoitseminen ei auttanut enää. Amerikalaiset vaativat suorastaan +itsenäisyytensä tunnustamista, johonka nöyryyttävään hätäkeinoon ei +Englanti kuitenkaan vielä myöntynyt. Mutta niinpä olikin sota taas +julistettu Ranskan ja Englannin kesken.</p> + +<p>Pelkäsivät nyt Englantilaiset ensiksikin ranskalaista hyökkäystä New +Yorkia vastaan, ja kenraali Clinton, joka oli astunut Hoven sijaan, sai +käskyn kokoomaan sotavoimansa New Yorkiin. Sir Clinton jätti sentähden +Filadelfian sikseen, lähetti yhden osan sotavoimastaan meritse New +Yorkiin ja marssi itse toisella osalla New Jerseyn kautta pohjoseen. +Tätä tilaisuutta käytti Washington astuakseen ulos varustetusta +asemastaan ja häiritäkseen sir Clintonin kulkua pienillä hyökkäyksillä +hänen jälkijoukkojaan vastaan, jotka viimein Monmouth Courthouse'n luona +kärsivät tuntuvan tappion. Clintonin onnistui kuitenkin saada +pää-armeijansa Sandy Hook'iin ja siitä laivoilla New Yorkiin.</p> + +<p>Washington, jonka armeija yhä edelleen kärsi kaikellaista puutetta ja +jonka suosituksi kilpailijaksi Gates pohjois-armeijan kanssa oli +Saratogan voiton perästä kohonnut, asettui nyt vanhaan paikkaansa White +Plains'illä New Yorkin läheisyydessä, pitääkseen silmällä vihollisen +liikkeitä. Mutta tämä pysyi paikoillaan New Yorkissa, sillä olipa +ranskalainen laivasto, jota johti kreivi d'Estaing, saapunut rannikolle. +Tämä nyt oli pahana pöppönä kyllä Clintonille, mutta mihinkään +teholliseen taisteluun se ei ryhtynyt. Kun Englantilaisten miehittämä +Rhode Island oli valloitettava takaisin, ilmestyi d'Estaing tosin +laivoineen Newportin edustalle, mutta purjehti Amerikalaisten +mielikarvaudeksi heti tiehensä taas.</p> + +<p>Nyt ei kokonaiseen vuoteen tapahtunut mitään suurempaa ottelua. Mutta +1779 vuoden loppupuolella lähti sir Clinton yhdellä armeija-osastolla +yht'äkkiä etelään, jättäen loput voimastaan New Yorkiin. Nousten +Etelä-Carolinan rannikolla maalle, samosi Clinton Charlestonia vastaan +ja rupesi, perille päästyään, sitä piirittämään. Mutta vaikka etelässä +oli tuskin nimeksikään amerikalaista sotaväkeä, kului Clintonilta +kuitenkin koko kolme kuukautta, ennenkun hän pääsi herraksi kaupunkiin, +jota sen porvarit ja pieni varustusväki olivat mitä miehuullisimmasti +puolustaneet.</p> + +<p>Charlestonin kukistuttua palasi Clinton New Yorkiin, jättäen lordi +Cornwallisin valloittamaan etelän muita paikkakuntia. Tämä ei kuitenkaan +ollut mikään helppo tehtävä. Mitään säännöllistä amerikalaista sotaväkeä +tosin ei löytynyt koko Carolinassa, mutta Cornwallisin julma sotatapa +sai väestön mitä tulisimpaan raivoon, ja urheita partiojoukkoja +muodostui kaikkialla, jotka paita-hihasillaan tai nahkaröijyissään +tapellen hätyyttivät Englantilaisia milloin missäkin ja saattivat heille +tuntuvia vahinkoja. Sepät maaseudulla takoivat vahvoja vartaita ja +pitkiä peitsiä, farmari-vaimot antoivat parahimmat tinavatinsa kuuliksi +valettaviksi, ja sillä tavoin varustettuina iskivät nuo reippaat sissit +kiinni jokaiseen englantilaiseen parvikuntaan, joka vain uskalsi +ulkopuolelle pääjoukkoansa. Tämän kautta oli Cornwallisin armeijan +yhteys muun maailman kanssa alituisesti häirittynä.</p> + +<p>Etelä-Carolinan avuksi samosi nyt pohjosesta päin kenraali Gates ja +joutui tappeluun Cornwallisin kanssa <i>Camdenin</i> luona, luoteesen päin +Charlestonista ja lähellä Pohjois-Carolinan rajaa. Gates'in nostoväki +pakeni suinpäin hajalleen jo tappelun alkaessa ja hän itse myöskin, jota +vastoin säännölliset joukot de Kalbin johdolla pitivät urhoollisesti +puoltansa, väistyen hyvässä järjestyksessä pois tappotanterelta, joka +jäi Cornwallisin haltuun. De Kalb, urhokas saksalainen ja Lafayetten +ystävä, oli kaatunut.</p> + +<p>Camdenin tappion perästä otettiin päällikkyys Gates'ilta pois ja +annettiin Greenelle, joka pysyi siinä sodan loppuun asti. Ja tämä +lähestyikin nyt lähestymistään. Kummallakin puolen vallitsi suuri +väsymys ja uupumus. Washington pysyi leirissään, joka nyt oli ylempänä +Hudsonin rannalla, eikä hän ollut siitä lähtenyt edes silloinkaan, kun +Clinton vei joukkonsa etelään. Vaikka Washingtonin armeija oli varsin +kurjassa tilassa, säästi hän sitä kuitenkin, koska se oli Amerikan +viimeinen toivo.</p> + +<p>Asiain näin ollen matkusti Lafayette Ranskaan, puhui kauniisti +Amerikalaisten puolesta ja sai viimeinkin toimeen että loppukesällä v. +1780 ranskalainen laivasto, jota johti amiraali Ternay, ja siinä 6000 +miehinen sotajoukko kenraali Rochambeau'n johdolla saapui Amerikaan. +Rochambeau miehineen alistui Washingtonin käskettäväksi ja nyt sai sota +paremman vauhdin. Pian oli muuan yhdistynyt ranskalais-amerikalainen +joukko voittanut takaisin Rhode Islandin.</p> + +<p>Englannin onnen-tähti aleni muutenkin alenemistaan; Espanja ja Hollanti +liittyivät sen vihollisiin. Venäjä ja sen kanssa muut pohjoisvallat sekä +Ranska ja Espanja antoivat Lontoossa julistuksen, jonka mukaan +puolueettomain valtain laivat saisivat esteettömästi harjoittaa +laivakulkua ja kauppaa sotivain valtojen kesken; ja puolueettomain +oikeuden turvaamiseksi olivat pohjois-vallat perustaneet n.s. Aseellisen +puolueettomuuden. Jo v. 1780 laskettiin sota Pohjois-Amerikassa +maksaneen Englannille 100 miljonaa puntaa (2,500 miljonaa S. markkaa), +ja verot ja valtiovelka nousivat nousemistaan. Yleinen mielipide vaati +rauhaa, mutta Yrjö III ja hänen hallituksensa, luottaen parlamentin jo +joteskin supistuneesen enemmistöön, päätti jatkaa tyhmää vastustustaan +viimeiseen asti. Tarvittiin vielä karvas isku, ennenkun sotapuolue +Englannissa oli saanut kylliksensä. Mutta se tuli pian.</p> + +<p>Lordi Cornwallis oli joukkoineen vetäytynyt Pohjois-Carolinasta +Virginiaan, jossa ei ollut amerikalaista sotaväkeä, — samalla kun +kenraali Greene poistui Etelä-Carolinaan, arvellen saavansa Cornwallisin +houkutelluksi sinne. Tämä odotti saavansa apuväkeä meritse New Yorkista, +ja voidakseen turvata sen maalle-pääsyä, vallitti hän <i>Yorktown</i> nimisen +pienen paikkakunnan, joka sijaitsi muutamalla kapealla maan-kielekkeellä +kahden pitkulaisen lahdelman välissä Virginian kaakkoisimmassa osassa. +Washington, saatuaan tästä tiedon, riensi heti leiristään Hudsonin +varrella sinne 16,000 miehen kanssa, niihin luettuna myöskin Rochambeaun +johtama ranskalainen apujoukko. 7,000 miestä jätettiin New Yorkin +ulkopuolelle. Washington'in armeija oli nyt paremmin varustettu kuin +koskaan ennen. Ranskan apurahoilla hankittiin ruoka ja vaatetus +sotamiehille, jonka ohessa sekä kongressi että eri valtiot nyt +ponnistivat viimeisetkin voimansa suuren asiansa onnellista ratkaisua +varten. Syyskuun 30 p:nä 1781 asetti Washington leirinsä Yorktownin +ulkopuolelle ja ryhtyi heti piiritykseen. Ja lokakuun keskipalkoilla +olikin Cornwallis kaikilta tahoilta suljettuna satimeensa, sillä kreivi +de Grassen johdolla oli nyt myös ranskalainen laivasto sulkenut salmen, +joka viepi Chesapeak-lahteen ja Yorktowniin, samassa laskien maallekkin +uutta apuväkeä Washingtonille. Englantilainen laivasto, jota johti +amiraali Graves, koki kyllä täällä ahdistaa Ranskan merivoimaa, mutta +peräytyi, saatuaan ankarassa taistelussa kovat vammat, New Yorkiin näitä +parantelemaan. Nyt alkoi Washington hyvistä saartokaivannoistaan hirveän +pommituksen, eikä aikaakaan ennenkun Yorktown oli tuhkana ja porona. +Sitten otettiin väkirynnäköllä, jossa erittäinkin kunnosti itseänsä +sankari Lafayette, Englantilaisten ulkovarustukset. Lordi Cornwallis +joutui mitä pahimpaan pulaan. 7,000 miehestä oli jo kaatunut 1,000, ja +ruokavarat olivat loppumaisillaan. Tällöin sai hän jotakin salatietä +Henry Clintonilta kirjeen, jossa ilmoitettiin että amiraali Digby parin +päivän perästä tulisi suurella laivastolla ajamaan de Grassen voimat +meren syvyyteen ja laskemaan apuväkeä Yorktowniin. Cornwallis tämän +toivossa siis vielä piti puoltansa, mutta kun päivä toisensa perästä oli +mennyt eikä Digbyn apua vieläkään kuulunut, päätti hän vihdoinkin +antautua. Lokakuun 19 p:nä laski varustusväki, 6,000 miestä, aseensa +maahan ja meni sotavangiksi. Suuret varastot joutuivat tässä +Amerikalaisten haltuun, ja amiraali Digbyn laivasto, joka saapui +tienoolle kaksi päivää antautumisen perästä, purjehti tyhjin toimin ja +kovasti hämmästyksissään suoraa päätä takaisin.</p> + +<p>Sota oli itse teossa loppunut, vaikka vielä kului kaksi vuotta ennenkun +varsinainen rauhanteko saatiin solmituksi. Englannissa pääsi, näet, +Yorktownin tappion perästä rauhapuolue kokonaan voitolle, ja kuninkaan +oli pakko vaihtaa sotainen ministeristönsä rauhan miehiin. Maaliskuussa +1782 hyväksyi alihuone päätöksen, joka julisti isänmaan viholliseksi +jokaisen, ken vain uskaltaisi neuvoakkaan sodan jatkamiseen.</p> + +<p>Vihdoin, syyskuun 3 p:nä 1783, tehtiin <i>Versailles'issa</i> lopullinen +rauhasopimus, jossa Englanti tunnusti noiden kolmentoista siirtokunnan +itsenäisyyden.<a name="FNanchor_13_13" id="FNanchor_13_13"></a><a href="#Footnote_13_13" class="fnanchor">[13]</a> Marraskuun 25 p:nä lähtivät Englantilaiset New +Yorkista, jonne muutaman päivän perästä Washington sotajoukon etupäässä +kulki juhlallisesti sisään.</p> + +<p>Pohjois-Amerikan vapaussota oli loppunut. Se oli siirtokunnille maksanut +paljon varoja ja paljon verta. 70,000 miestä oli kaatunut +tappotanterilla ja noin 40,000 kuollut englantilaiseen vankeuteen, +näiden joukossa m.m. 11,000, jotka kaikki heittivät henkensä muutamassa +kauheassa, New Jerseyn rannikkovesillä risteilevässä laivassa, missä +ruumiit makasivat päälletysten isoissa läjissä. Yleensä Englantilaiset +tässä sodassa pitelivät vankejansa kovin pahasti, useinpa +pyörristyttävän julmastikin.</p> + +<p>Sotavuosina oli melkein yhtä mittaa vallinnut nurinaa ja +tyytymättömyyttä Amerikan sotaväessä, koska kongressi ei kyennyt sitä +elättämään eikä vaatteissa pitämään, ja loppupuolella murehtivat etenkin +upseerit tulevaisuuttaan. Mihin he joutuisivat? Useimmat olivat sodan +alkaessa jättäneet jonkun tuottavan paikan, joka nyt oli heiltä mennyt. +He pyysivät kongressilta päästäkseen puolelle palkalle, ja kun tämä ei +sitä uskaltanut luvata, uhkasivat he miehineen päivineen vaeltaa pois +lännen erämaihin uutta maata muokkaamaan. Silloin sai Washington asian +järjestetyksi siten, että kaikki upseerit kahdeksan vuoden aikana saivat +koko palkkansa. Kongressin epäröisyys ja voimattomuus, johon se muuten +eri valtioilta ei mitään voinutkaan, synnytti tähän aikaan muutamissa +sotilaspiireissä semmoisen tuuman, että muka Washington julistettaisiin +perustuslailliseksi kuninkaaksi; mutta kun hanke hänelle ilmoitettiin, +sysäsi hän sen sekä hämmästyksellä että harmilla luotaan eikä enää +koskaan tahtonut kuulla sanaakaan puhuttavan moisista yrityksistä. New +Yorkissa puhui vain Amerikan jaloluontoinen pelastaja liikuttavat, +ylevät jäähyväissanat sotatovereilleen ja lähti sitten Annapolis'iin +Marylandissa, jossa kongressi nyt oli kokoontuneena. Sen eteen astui +joulukuun 23 p:nä Yrjö Washington ja luopui juhlallisesti +päällikkötoimestaan, ilmoittaen nyt siirtyvänsä yksityiseen elämään. +Syvän liikutuksen vallitessa vastasi presidentti: "Te olette johtaneet +suurta kamppausta viisaudella ja rohkeudella, ette ole koskaan, ette +hetkeksikään, ei edes vastusten ja onnen-vaiheiden kohdatessa, +loukanneet kansalaisvallan oikeuksia. Te olette pysyneet paikallanne, +kunnes nämä Yhdistetyt valtiot ovat voineet päättää sodan vapaina, +turvallisina ja itsenäisinä. Me kiitämme teitä siitä että aina olette +luottaneet isänmaan menestykseen."</p> + +<p>Washington palasi takaisin maatilallensa Virginiassa, levätäkseen jonkun +aikaa kahdeksan-vuotisesta raskaasta työstään.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XVI" id="XVI"></a>XVI.</h2> + +<h2>Liittokunta järjestyy. Yrjö Washington.<br /> +Uusi sota ja uusi aikakausi.</h2> + + +<p>Yhteisen vihollisen torjumista varten olivat vanhat siirtokunnat tosin +muodostaneet <i>liiton</i> eli <i>konfederationin</i>, mutta mitään varsinaista +<i>liittokuntaa</i> eli <i>unionia</i> ei ollut vielä syntynyt. Konfederationin +eri jäsenet, "valtiot", olivat vieläkin täydellisesti itsenäiset, ja se +valta, jonka he muutamia yhteisiä asioita varten olivat kongressille +suoneet, oli itse teossa valtaa ainoastaan nimeksi. Niinpä +veroitus-oikeus esim. yhä vielä oli kunkin eri valtion omassa vallassa. +Kongressi saattoi päättää mitä ja kuinka paljon hyvänsä, asiain +toimeen-panossa oli se kuitenkin ihan voimaton. Tämä todellisen +keskusvallan puute oli kyllä jo sodan aikana käynyt varsin tuntuvaksi, +ja Washington oli — kuten olemme nähneet — yhtä mittaa ollut +pahemmassa kuin pulassa sen johdosta, ett'ei tämmöistä isäntävaltaa +ollut olemassa. Mutta sodan loputtuakin tuntui tämä puute melkein yhtä +painavaksi. Yhdysvaltain suhde ulkomaihin, erittäinkin Englantiin, oli +järjestettävä, sodan tuottama ulkomainen valtiovelka maksettava, rauhan +kanta kotosalla ja rajoilla turvattava; ja kaikkea tätä varten +tarvittiin vahvasti järjestetty liittovalta.</p> + +<p>Mutta eri valtiot, jotka alusta alkaen olivat kehittyneet aivan +omatakeisesti, itse itsensä kasvattaneet ja yhä vieläkin pitivät itseään +omana erityisenä kokonaisuutena kukin alallansa, eivät niin hevillä +luopuneetkaan itsevaltaisuudestaan, vaan katselivat päin vastoin +epäluulolla kaikkia yrityksiä semmoisen keskusvallan synnyttämiseen, +joka tulisi rajoittamaan heidän itsenäisyyttään. Varsinaisen +liittokunnan eli unionin tuuma oli heille vastenmielinen. Mutta toiselta +puolen tämmöisen tarve oli jokaiselle hyvinkin silmin-nähtävä, koska — +kuten katkera kokemus osoitti — eri jäsenten menestys juuri riippui +koko ruumiin terveydestä ja voimasta.</p> + +<p>Tämä taistelu kokonaisuuden ja osien kesken kävi 1780-luvun +loppupuolella ankaraksi sana- ja kynäsodaksi, jossa edellinen vihdoinkin +oli vievä voiton jyrkän erikois-valtiollisuuden kannattajilta. Puolueita +nimitettiin: <i>federalistit</i> (lat. sanasta <i>foedus</i> = liitto) eli vahvan +liittovoiman ystävät ja <i>antifederalistit</i> eli semmoisen vastustajat. +Federalistisen liikkeen etupäässä olivat kirjailijoina ja puhujina +<i>Alexander Hamilton</i> ja <i>James Madison</i>.</p> + +<p>Madison, Virginialainen, oli kuntonsa ja kykynsä kautta saavuttanut +suuren luottamuksen valtiossaan. Vaikka hän sittemmin muutti +mielipiteitä ja astui "demokraatisen" eli muka kansanmielisen puolueen +johtajien joukkoon, oli hän kuitenkin tällä haavaa federalisti ja +vaikutti valtiossaan unionin hyväksi, yhdistyen Hamiltonin kanssa +toimittamaan tuon tuostakin ilmestyviä lentokirjoja, — jotka +lukemattomissa kappaleissa levisivät pitkin maailmaa ja tukevilla syillä +puoltivat unionin asiaa. Hamilton oli skotlantilaista sukua +Länsi-Indiasta, palveli jonkun aikaa muutamassa kauppakonttorissa ja +muutti sitten New Yorkiin, jossa hän, harjoitettuaan ahkerasti +valtio-opillisia lukemisia, joutui katteiniksi New Yorkin tykistöön ja +viimein pääsi Washingtonin sihteeriksi. Hamiltonin, Madisonin y.m. +harrastusten kautta saatiin viimein aikaan suuri "konventti", joka +toukokuun 25 p:nä 1787 kokoontui Filadelfiassa keskustellakseen +liittolakien säädännöstä. Siihen oli tullut edusmiehiä kaikista +valtioista, paitsi Rhode Islandista ei, muiden muassa myöskin Washington +ja unioni-aatteen synnyttäjä Benjamin Franklin. Puheenjohtajaksi +valittiin yksimielisesti Washington.</p> + +<p>Tämän konventin työ kesti kaiken kesää, ja taistelu oli toisinaan tuima +kyllä federalistien ja antifederalistien välillä, edelliset kun, +Hamilton etupäässä, mielivät hyvin lujaa liittovaltaa ja jälkimäiset +taasen puolestaan tahtoivat kaiken todellisen vallan jätettäväksi eri +valtioille. Mutta miten siinä soviteltiin ja tasoiteltiin, niin syntyi +lopulta kuitenkin onnellinen kompromissi eriävien mielipiteiden kesken, +ja syyskuun 17 p:nä varhain aamulla oli viimeinen pykälä Amerikan +Yhdys-Valtain perustuslaissa hyväksytty. Sinä hetkenä juuri nousi +aurinko, ja vanha Franklin lausui, sitä osoittaen, paikaltaan: "Nyt +nousee Amerikan päivä!"</p> + +<p>Tällä tavoin omaksuttu valtiosääntö kaipasi kuitenkin vielä eri +valtioiden vahvistusta, ja tässä kohden ponnistettiin vielä paljon +vastaan. Niinpä Pohjois-Carolina antoi vahvistuksensa vasta 1789 vuoden +lopulla ja Rhode Island siitäkin puoli vuotta myöhemmin. Mutta unionin +valtiosääntö oli kuitenkin lakina jo kesäkuun 21 päivästä 1788 lähtien, +koska yhdeksän valtiota silloin oli antanut vahvistuksensa. Se jakaa +unionivallan <i>lainsäätävän, toimeen-panevan ja tuomarivallan</i> kesken. +<i>Lainsäätävä</i> valta on <i>kongressilla</i>, joka jakaantuu <i>senaatiin</i> ja +<i>edusmieskuntaan</i>. Senaatin jäsenet valitaan kuudeksi vuodeksi +valtioiden lainlaatija-kuntain kautta, kaksi kustakin valtiosta, +huolimatta siitä onko valtio suurempi vai pienempi, ja erkanevat +kolmannella osalla joka toinen vuosi. Senaatin tulee vahvistaa kaikki +nimitykset sekä välipuheet ulkovaltain kanssa. Tämä senaati on Amerikan +valtiosäännössä pidettävä valtioiden erikois-etujen edustajana, jota +vastoin edusmieskunta eli edustuskamari lähtee suorastaan unionin +kokonais-kansasta, muodostaen siten valtiosäännön federalistisen +aineksen. Edusmieskunnan jäsenet valitsee kahdeksi vuodeksi suorastaan +kansa väkiluvun mukaan niin, että yksi edusmies valitaan 40,000 hengelle +väestöstä, johon indiaaneja ei lueta. Sitä vastoin onnistui +etelä-valtioiden edustajain saada aikaan, että heidän väestöönsä +luettaisiin 3/5 orjistakin, mikä määräys vast'edes vaikutti hyvin +tärkeitä seurauksia, koska nämä valtiot yhä kestävän orjatuonnin kautta +saattoivat melkoisesti lisätä edusmiestensä lukumäärää kongressissa. +Kongressilla kokonaisuudessaan on valta julistaa sotaa, panna toimeen ja +kustantaa sotajoukkoja ja laivastoja, säätää ja ottaa veroja, ulko- ja +sisätulleja, myntätä rahaa sekä laatia kaikki valtio-kokonaisuudelle +tarpeelliset lait. — <i>Toimeen-paneva</i> valta on uskottuna neljäksi +vuodeksi valitulle <i>presidentille</i>. Tämän vaali tapahtuu sillä tavoin, +että kukin valtio valitsee yhtä monta valitsijamiestä kuin se lähettää +senaatoreja ja edusmiehiä kongressiin, ja nämä valitsija-miehet sitten +valitsevat presidentin. Alkuansa tapahtui valitsija-miesten vaali vasta +tammikuussa samana vuonna kuin uusi presidentti oli astuva virkaansa, ja +presidentin vaali toimitettiin helmikuussa. Mutta nyttemmin on tämä +muutettu niin, että valitsijamies-vaalit pidetään jo marraskuussa, +sitten kun suuret puolueet kansallis-kokouksissaan edellisenä +kesänä ovat asettaneet kukin ehdokkaansa presidentti- ja +varapresidentti-virkoihin. Ja koska valitsijamiesten tulee äänestää +saamiensa ohjeiden mukaan, niin tiedetään presidentin-vaalin tulos +tavallisesti samalla kertaa kuin tulos valitsijamiesten vaalista. Uusi +presidentti astuu virkaansa maaliskuun 4 p:nä ja erkanee siitä neljä +vuotta myöhemmin samana päivänä, ell'ei häntä valita uudestaan. +Valtiosääntö ei estä saman presidentin valitsemista kuinka monta kertaa +hyvänsä; mutta aina siitä saakka kuin Washington kieltäytyi rupeamasta +kolmanneksi kertaa presidentiksi, on tullut noudatetuksi tavaksi ett'ei +kenkään presidentti ole virassa kauvemman aikaa kuin kahdeksan vuotta. +Presidentin valta on varsin laaja. Hän valitsee itse ministerinsä ja +asettaa ylipäänsä virkaan kaikki unionin virkamiehet sekä edustaa +unionia ulkomaan edessä. Hän voi <i>veto</i>- eli kielto-sanallaan estää +kongressin hyväksymää lakiehdoitusta pääsemästä laiksi, mutta jos +kongressi toistamiseen hyväksyy ehdoituksen, jota varten kuitenkin tällä +kertaa vaaditaan 2/3 enemmistö kummassakin kamarissa, niin on ehdoitus +sillä lakina. Jos presidentti joutuu syypääksi laittomiin tekoihin, niin +voi edustuskunta nostaa kannetta häntä vastaan senaatin edessä, jolla on +valta tuomita hänet virkansa menettäneeksi. — Samalla kertaa kuin +presidentti valitaan <i>varapresidentti</i>, joka astuu presidentin sijaan, +jos tämä sattuisi kuolemaan virka-aikansa kestäessä taikkapa joutumaan +kykenemättömäksi tointansa hoitamaan. Varapresidentti on niinikään +itseoikeutettu presidentti senaatissa. Alkuansa tuli se +presidenttitoimen ehdokas, joka oli saanut presidenttiä lähimmän +äänimäärän, varapresidentiksi; mutta nyttemmin valitaan tämä erittäin. +— Unionin <i>tuomarivalta</i> on jätettynä Yhdysvaltain <i>korkeimmalle +oikeustolle</i> sekä erityisille alemmille oikeustoille. Niihin kuuluu +kaikki asiat, jotka koskevat valtiosäännön tulkitsemista, kongressin +lakeja ja välipuheita ulkovaltain kanssa, kaikki kauppaa ja merenkulkua +koskevat asiat sekä kaikki riidat eri valtioista olevien kansalaisten +kesken, kuten myöskin amerikalaisten ja ulkomaalaisten väliset riidat.</p> + +<p>Unionin ensimäiseksi presidentiksi valittiin helmikuun 1 p:nä 1789 +Washington ja varapresidentiksi John Adams, joka kahdeksan vuoden +perästä myöskin tuli presidentiksi. Näiden aikana oli federalistinen +puolue voitolla. Hamilton raha-asiain ministerinä järjesti onnellisesti +unionin rahaseikat, perustaen muun muassa kansallispankin. Ulko-asiain +ministerinä oli tässä kabinetissa ensimmältä Jefferson, joka kuitenkin, +hartaana demokraatina ollen, sitten riitaantui Hamiltonin kanssa ja +erosi toimestaan.</p> + +<p>Yrjö Washington, joka toisen presidenttikautensa loputtua oli muuttanut +rakkaalle maatilalleen viettämään vaiherikkaan elämänsä viimeiset +päivät, kuoli siellä melkein yhdessä vuosisatansa kanssa, joulukuun 14 +p:nä 1799, 67 vuoden ijässä. Yhdys-Valtain presidenttinä oli hän ollut +sama ylevä luonne kuin sodan aikana, aina tunnollisesti raskaita +velvollisuuksiaan täyttänyt ja kokenut pysyä taistelevia puolueita +ylempänä. Lapsetonna ollen, määräsi hän melkoisen osan omaisuudestaan +yliopiston perustamiseksi, jossa Amerikan nuorukaiset saisivat nauttia +vapaata opetusta, tarvitsematta etsiä ulkomaan yliopistoja, jotka +kenties vain, kuten isänmaallinen vanhus arveli, opettelevat viisautta, +joka ei ensinkään edistä tasavallan pyrintöjä. Niinikään lahjoitti +Washington vapauden kaikille neekeri-orjillensa, osoittaen tällä +teollaan selvemmästi kuin sanoilla ett'ei hän ainakaan hyväksynyt tätä +vapaan kansan suunnatonta häpeäpilkkua. Suru hänen kuolemansa johdosta +oli yhtä suuri ja vilpitön kaikissa puolueissa. Kongressi keskeytti +kokouksensa, ja koko edustuskunnan jäsenet pukeusivat suruvaatteisin. +Senaatin surunvalitus-kirjoituksessa presidentti Adams'ille sanottiin: +"Isänmaallisella ylpeydellä voimme muistella meidän Washingtonimme +elämää ja verrata häntä muiden maiden mainioimpiin miehiin. Vanhemmat ja +nuoremmat nimet kalpenevat hänen rinnallansa. Liian usein vain on +suuruus ja rikollisuus ollut yhdistettynä; mutta hänen maineensa on +vielä puhtaampi kuin se on loistava. Kansojen orjistajat hämmästyivät, +nähdessään hänen hyvien avujensa majesteetin." Vastauksessaan tähän +lausui Adams: "Olen nähnyt hänet kovan onnen päivinä, hänen ankarimman +levottomuutensa ja kiusaavimman hätänsä hetkinä; olen nähnyt hänet +ylennyksen ja onnen päivinä, mutta aina vain tavannut hänessä saman +viisauden, maltillisuuden ja vakavuuden. Kuninkuuden nimi olisi +ainoastaan himmentänyt näiden hyveiden majesteetia, jotka tekivät hänet, +tuon tavallisen kansalaisen, esikuvaksi meille kaikille."</p> + +<p>V. 1790 päätettiin antaa nuorelle unionille oma pääkaupunki. Virginia ja +Maryland luovuttivat tätä varten pienen maakaistaleen kummallakin puolen +Potomak-jokea, 17 penikulmaa sen suusta; ja tälle alueelle, joka sai +nimekseen Columbia, syntyi <i>Washington'in</i> kaupunki. Sekä alue että +kaupunki ovat suorastaan kongressin hallinnon alaisina, eikä kumpikaan +lähetä edusmiehiä liittokokoukseen. Täällä on Capitolium, kongressin +palatsi, ja Valkoinen kartano, presidentin virkatalo. V. 1800 muuttivat +molemmat valtiovallat sinne.</p> + +<p>Adamsin presidenttikautena oli federalistien valta jo ruvennut +vähenemään, ja v. 1801 valittiin presidentiksi Tuomas Jefferson, joka +hartaasti puolusti erikois-valtiollisuutta, mikä paikkakunnallisen +itsehallinnon nimessä muka yksinään kannatti kansan-vapautta. Tämä +tämmöinen kansanvalta, demokratiia, pysyi sitten vähillä poikkeuksilla +voiton puolella kuudettakymmentä vuotta ja painoi leimansa koko +amerikalaiseen valtio-elämään. Jefferson tosin noudatti tarkkaa +säästäväisyyttä kaikissa hallinnon-haaroissa, vähensi virkamiesten +lukumäärän ja sotalaitoksen kulunki-arvion, joten melkoinen +vero-helpoitus kävi mahdolliseksi; hän lakkautti sen sisätullin, jonka +kongressi ennen oli säätänyt ulkomaisen valtiovelan suorittamista +varten; hän sai valtiokirkon Virginiassa lakkautetuksi, jota esimerkkiä +sitten kaikki toisetkin valtiot noudattivat, siten perustaen täydellisen +uskonvapauden kaikkialla Amerikassa; Jefforsonin presidenttikautena +vihdoin lavennettiin tasavallan alue siten, että silloinen Louisiana, +s.o. koko tuo ääretön alue Mississippin ja Kalliovuorten välillä, v. +1803 ostettiin Ranskalta. Mutta tällä hallituksella oli myöskin +varjopuolensa, ja monet amerikalaiset epäkohdat, jotka vieläkin ovat +sikäläisen valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän epäkoristuksina, +saivat alkunsa siitä. Niinpä tuo yksipuolinen erikoisvaltiollisuus, jota +unionin miehet niin kovasti olivat vastustaneet, pääsi demokraatien +vallan-aikana uuteen vauhtiin; ja Jefferson oli ensimäinen presidentti, +joka jakeli unionin virkoja palkaksi puoluelaisilleen.</p> + +<p>Jo kauvan aikaa oli Yhdys-Valtain suhde vanhaan emämaahan ollut erittäin +kireä. Englanti oli tosin Versailles'n rauhanteossa tunnustanut entisten +siirtomaittensa itsenäisyyden, mutta nämä eivät voineet estää että se +loukatun ylpeytensä kostoksi kahlehti Amerikalaisten kauppaa ja +merenkulkua, sulkemalla heidät pois paraimmilta ja mukavimmilta +markkinoilta. Tätä menetystapaa noudattikin Britannia ahkerasti, jonka +ohessa amerikalaisia merimiehiä otettiin väkisin englantilaisten +sotalaivain palvelukseen ja amerikalaisia laivoja aivan omavaltaisesti +tarkastettiin karanneita englantilaisia merimiehiä etsittäessä. Tässä +käytettiin usein mitä ilkeintä väkivaltaakin. Viimein kiellettiin +amerikalaisia laivoja käymästä minkäänmoista kauppaa Ranskan satamissa, +ell'eivät nämä laivat muka suorittaisi maksua tästä oikeudesta, jota +vastoin Napoleon keisari uhkasi toimittaa takavarikkoon kaikki laivat, +jotka semmoisia maksuja suorittivat. Viimein ei ollut kongressilla, joka +pelkäsi Amerikan kauppalaivaston joutuvan lopulliseen perikatoon, muu +neuvona kuin vastaiseksi kieltää kaiken merenkulun. Mutta silloin +rupesivat koilliset valtiot, jotka melkein yksinomaisesti elivät +kaupalla ja merenkululla, kovasti nureksimaan ja jopa uhkasivat +erotakkin koko unionista, vaikka etupäässä juuri ne olivat sitä tähän +asti kannattaneet. Kongressin täytyi peruuttaa kieltonsa, mutta +Jeffersonin erotessa v. 1809 ja Madisonin astuessa hänen sijaansa, vaati +yleisin mielipide maassa kuitenkin sotaa, ja niinpä se kahden vuoden +turhien sovitushieromisten perästä vihdoin julistettiinkin.</p> + +<p>Mainitsemme siitä ainoastaan pääpiirteet. Vuosina 1812-1813 käytiin +enimmäkseen pienempää sotaa Canadan rajoilla, joiden toiselle puolen +Amerikalaiset pyrkivät, päästäkseen tämän englantilaisen siirtomaan +herroiksi; mutta yhtä turhaan kuin vapaus-sodan aikana. Sitä vastoin +saivat he kaksi loistavaa voittoa Englannin laivoista Champlain- ja +Erie-järvillä, jonka ohessa valtamerelläkin kestettiin kunnialla monta +kuumaa kahakkaa, ja Amerikalaisten kaapparit perkkasivat melkein koko +Atlantin puhtaaksi Englannin kauppalaivoista. V. 1814 kuljetti tosin +amiraali Rose englantilaisen laivaston Potomak-jokea ylöspäin ja +poltatti unionin uuden pääkaupungin; mutta kenraali Pakenhamin 1815 +vuoden ensimäisinä päivinä yrittämä hyökkäys New Orleans'in kaupunkia +vastaan meni tykkänään myttyyn. Sitä puolusti kenraali <i>Andrew Jackson</i>, +joka kaupungin etelä-puolelle oli varustanut vahvat vallitukset. Näitä +vastaan teki vihollinen maallenousuväki ankaran rynnäkön, mutta +puolustus oli vielä ankarampi, ja kovat vammat saatuansa oli +Englantilaisten täytymys pötkiä pois laivoihinsa. Pakenham itse kaatui. +— Mutta ennen New Orleansin ottelua oli jo rauhanteko tapahtunut. Siinä +luovutettiin kummaltakin puolen takaisin mitä sodassa oli valloitettu, +jonka ohessa Englanti peruutti kieltonsa amerikalaisten laivain kaupasta +Ranskan satamissa, mutta tuo ilkeä laivain-tarkastusoikeus pysyi +entisillään.</p> + +<p>Vaikka tämä sota tietysti oli saattanut melkoiset haitat yleiselle +aineelliselle vaurastukselle, tointui Amerikan reipas ja yritteliäs +kansa kuitenkin tavattoman pian vammoistaan. Väkiluku ja sen tuotanto +kasvoi hämmästyttävää vauhtia, kulkuneuvot paranivat ja maan +viljelysalue laveni lavenemistaan. V. 1823 avattiin liikkeelle Erie- ja +Champlain-kanavat, joten vesitie New Yorkista Hudson-jokea ylöspäin +suurille sisävesille oli valmiina. Ensimäinen höyrylaiva, <i>Fulton'in +Glermont</i>, oli jo v. 1807 ollut liikkeellä Hudson-joella, ja sodan +loputtua oli Amerikalla jo kokonainen laivasto höyry-aluksia. V. 1803 +oli, kuten olemme kertoneet, Louisiana joutunut Yhdys-Valtain omaksi, ja +1819 valloitti kenraali Jackson Espanjalta <i>Floridan</i> suuren niemimaan. +<i>Vermont</i> niminen osa New Hampshirea oli jo v. 1791 otettu omana, +neljäntenä-toista valtiona unioniin, ja <i>Maine'sta</i> tehtiin niinikään v. +1820 oma valtio. Mutta suurimmat maavoitot oli saatu Alleghany-vuorten +länsipuolella suoritetun asutustyön kautta. Siitä kerromme erittäin +seuraavassa luvussa.</p> + +<p>Vuosina 1817-1825 oli presidenttinä <i>James Monroe</i>, hän, joka v. 1824 — +heti Etelä-Amerikan vapaussodan loputtua ja sen johdosta, että silloin +puuhattiin espanjalaista vallan-palauttamista eteläiseen mannermaahan — +antoi kongressille ja sen kautta "Pyhän alliansin" siihen aikaan +hallitsemalle Euroopalle julistuksen, jossa lausuttiin että Yhdys-Vallat +eivät voi puolueettomina katsella mitään euroopalaista sekaantumista +Amerikan mannermaan asioihin. Tämä "Monroe-oppi" on siitä lähtein +pysynyt johtavana peri-aattena unionin politiikassa. Mutta muissakin +suhteissa on Monroen virkakausi pidettävä ikääskuin rajapyykkinä +vanhemman ja uudemman Amerikan välillä. Se sukupolvi, joka oli +perustanut unionin, on hänen aikanaan lähimmiten kadonnut näyttämöltä ja +uusia, toisissa oloissa kasvaneita miehiä astunut sijaan. John Adams, +Jefferson, Hamilton, Madison lepäävät joko haudassa tai viettävät +vanhuksen hiljaista, yksinäistä elämää ulkopuolella valtiollisten +tapausten pauhinaa. Mielipiteet ja harrastukset ovat muuttuneet. Sen +aatteellisemman ajan-hengen sijaan, jonka vaikuttaessa taisteltiin +suuria yhteisiä pyrintöjä varten, on tullut toinen, joka jälleen +nostattaa valtioiden erikois-etuja. Pohjoiset ja keski-valtiot, unionin +voimmakkaimmat kannattajat, kadottavat johtaja-valtansa Etelälle, +"demokraatisen" puolueen pesämaalle. Ja tämä puolue ja tämä Etelä nyt +neljänkymmenen vuoden vierressä vahvistavat valtansa vahvistamistaan, +antaen samalla yhä pontevampaa tukea sille laitokselle, jota he pitävät +ylivaltansa kulmakivenä, nimittäin <i>orjuudelle</i>. Eriskummallinen +ristiriita vapauden-käsityksessä! Samat ihmiset, jotka ennen kaikkea +harrastavat vapaata itsehallintoa ja vihaavat keskusvaltaa, tämä kun +muka kansalaisten vapaata toimintaa rajoittaapi, samat ihmiset pitävät +valkoisen nahkansa nojassa hyvällä omalla-tunnolla toista ihmisrotua +häpäisevässä orjuudessa.</p> + +<p>Uutta, omituista luonnetta Amerikan elämään luovat myöskin ne ainekset, +jotka tähän virtaavat lännessä syntyneiden valtioiden kautta. Niiden +roteva, metsäläis-vapautta rakastava väestö puskee kuin ruoho-aavikon +härkä joteskin epähienoine tapoineen tuohon uuteen yhteiskuntaan ja +antaa sille melkoisin määrin oman leimansa. Kongressin parlamenttaariset +tavat, jotka ensi aikoina vielä olivat noudattaneet euroopalaisia +kaavoja, käyvät lännen tuottaman lisäjoukon kautta karkeiksi, usein +säädyttömiksikin ja raakamaisiksi. Mutta elonvoimaa ja verevää +reippautta siinä vain on! Uusi yhteiskunta on kasvanut vanhan +hartioille.</p> + +<p>Miten tämä yhteiskunnallinen lisäys lähti läntisen erämaan povesta, +tahdomme nyt lyhyesti tarkastaa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XVII" id="XVII"></a>XVII.</h2> + +<h2>Lännen asutus. Etelä ja Pohja riitautuvat.</h2> + + +<p>Jo 1750 luvulla oli Pohjois-Carolinasta uutisasukkaita asettunut siihen +erämaahan, josta sitten tuli <i>Tennessee</i>. Mutta vasta parikymmentä +vuotta myöhemmin alkoi Alleghany-vuorten länsipuolella olevien maiden +varsinainen asutus, kun nuo hedelmälliset seudut Ohio-joen eteläpuolella +saivat asukkaansa ja <i>Kentucky</i> syntyi. Tämän asutuksen perustajana on +pidettävä muuan eriskummainen mies Pohjois-Carolinasta, <i>Daniel Boone</i> +nimeltään, joka pyssy olalla monet vuodet vaelteli näitä villien +metsästysmaita, tutkien niiden maanlaatua ja muita suhteita. Vihdoin +palasi hän takaisin ja sai parvikunnan halukkaita uutisasukkaita v. 1775 +asettumaan Kentuckyyn, nykyisen Louisville nimisen kaupungin tienoille. +Lähiseutu oli tosin vallan autiona ihmisistä, mutta molemmin puolin +asusteli indiaani-heimoja, jotka usein taistelivat veriset tappelunsa +juuri tällä autiolla alueella, jota he nimittivät "Ken-tukk-i", +"Viheriän ruovokon maa", täällä kun miehen-korkuista, mehukasta ruohoa +kasvoi. Uutisasukkaat saivat niinikään monta tuimaa tappelua kestää +näitä indiaani-heimoja vastaan, jotka tuon tuostakin polttivat heidän +pölkkymajansa poroksi ja tappoivat tai laahasivat vankeuteen niiden +asukkaat. Mutta siitä huolimatta varttui nuori uutiskunta ihmeteltävällä +nopeudella, ja mitäs ollakkaan! sääti keskenänsä hallitus-säännön, jossa +muun muassa sallittiin täydellinen uskonvapaus. Uusia asukkaita tuli +parvi toisensa perästä, ja seitsemäntoista vuotta siitä, kun ensimäinen +puu oli hakattu kumoon näillä tienoin, pyysi uusi territorio +päästäksensä valtiona unioniin. Pari vuotta myöhemmin seurasi sitä +Tennessee, joka siten myöskin tuli valtioksi, vuonna 1794.</p> + +<p>Mutta Daniel Boone, "Kentuckyn isä", ei viihtynyt tiheään asutussa +paikassa, vaan halusi jälleen korpea samoomaan. Ainoastaan muija +muassaan tallusti hän kauvemmas länteenpäin, muokaten itselleen +erämaasta uutta asuinsijaa, kunnes siirtolaisvirta hänet taaskin +saavutti ja hän muutti vieläkin lännemmäksi. Hän meni Mississippin yli +ja Missouri-jokea ylöspäin, parvi uutisasukkaita yhä kintereillään, +sillä mihin Boone-ukko pysähtyi, siinä oli hyvää maata. Täällä nähtiin +hän vielä vanhoilla päivillään pölkkymajassaan, ja metsänriista riippui +koukussaan lieden yllä. Täällä hän 90-vuotiaana laski luunsa lepäämään. +Mutta kiitollinen Kentucky ne korjasi suurella juhlallisuudella +takaisin, ja niinpä Daniel Boonen ja hänen uskollinen vaimonsa maalliset +jäännökset yhdessä lepäävät muutaman kummun alla siinä laaksossa, johon +hän rakensi ensimäisen majansa Kentuckyn neitsyeellisellä maalla.</p> + +<p>Maaliskuussa v. 1788 lähti evesti <i>Rufus Putnam</i>, kotoisin +Massachusettsista, hyvin varustetun siirtolaisjoukon etupäässä +asuttamaan Ohion luoteis-puolella olevia hedelmällisiä maita, joista jo +ensimäinen kongressi oli muodostanut suuren territorion. Putnam +toimiskeli unionin palveluksessa, joka nyt oli ottanut tämän lavean +alueen asuttamisen omaksi asiakseen. 25,000 henkeä, miehiä, vaimoja ja +lapsia, sanotaan, olleen tässä joukkokunnassa. Asutus kävi niinkuin +Kentuckyssäkin, ja tällä tavoin syntyi ennen pitkää kolme uutta +valtiota: <i>Ohio</i> (1802), <i>Indiana</i> (1816) ja <i>Illinois</i> (1818). Indiana +oli kokonaan Ohiolaisten perustama, jota vastoin Illinoisissa oli +harvalukuinen väestö Canadalaisia jo Ranskan ajoilta, kunnes nyt yhä +uusia asukkaita tulvaili maahan joko suurten järvien poikki ja +Ohio-jokea pitkin taikka Kentuckyn kautta.</p> + +<p>Melkein samaan aikaan joutuivat Etelässä <i>Mississippi</i> ja <i>Alabama</i> sekä +ennen niitä (1812) <i>Louisiana</i> (ahtaammassa merkityksessä eli +Mississippi-joen laskupaikat) valtioiksi liittokuntaan. <i>Missouri</i> tuli +valtioksi vuonna 1821, niiden rettelöiden perästä, joista tuossa +paikassa kerromme, mutta siitä eri territorioksi lohkaistu <i>Arkansas</i> +vasta v. 1836.</p> + +<p>Tämän valtavan asutustyön kautta oli Yhdys-Valtain alue neljässä +kymmenessä vuodessa laventunut kolmenkertaiseksi, ja entisestä erämaasta +muuttui palsta toisensa perästä kauniiksi viljavainioksi. Unioni oli jo +ottanut koko asutuksen omaksi asiakseen. Sille luovuttivat vanhat +valtiot alueensa vuorien toisella puolen, ja niinpä lähetti liittokunnan +hallitus suuret joukot maamittareita jakelemaan tuota yhteismaata +suurempiin ja pienempiin osiin, joita sitten erityisten virastojen +kautta myytiin huokeasta hinnasta kelle hyvänsä, joka vain tahtoi +maanviljelijäksi ruveta, annettiin usein melkein ilmaiseksikin, niin +että köyhinkin työmies varsin helposti pääsi maanomistajaksi. Tämmöistä +erämaan asutustapaa on sitten lakina noudatettu meidän päiviimme saakka +ja noudatetaan — muutamilla ajan-tarpeiden vaatimilla muutoksilla — +vieläkin.<a name="FNanchor_14_14" id="FNanchor_14_14"></a><a href="#Footnote_14_14" class="fnanchor">[14]</a></p> + +<p>Uutisasukkailla oli kaikkialla kovat ottelut kestettävänä indiaanien +kanssa, joita vastaan usein varsinaisen sotaväen apua tarvittiin +— kunnes Amerikan entiset isännät, heimo toisensa perästä, kokonaan +peräytyivät Mississippin toiselle puolelle, pois esi-isiensä maalta, +jota eivät pystyneet viljelemään. Suurena haittana uutisasukkaille oli +myöskin ajanmukaisten kulkuneuvojen puute. Vielä v. 1820 paikoilla +lähetti Kentuckylainen, Illinois- ja Indianalainen tuotteensa +Mississippi-jokea pitkin New Orleans'iin, kunnes Erie-kanava avasi tien +New Yorkiin ja valtiot vähitellen rupesivat rakentamaan maanteitä.</p> + +<p>Tavat ja elämänlaatu näissä lännen valtioissa oli tietysti mitä +yksinkertaisinta: hirsihökkelit, kotitekoiset vaatteet ja työkalut. +Mutta ytimekästä voimaa, kestävyyttä ja rohkeutta uhkuili erämaan +uutisasukas, yritteliäisyyttä ja vapauden-rakkautta. Missä vain +pieninkin kaupungin-alku ilmestyi, siinä oli samassa vapaa +kunnallislaitos, koulu ja sanomalehti; ja uskonvapaus vallitsi heti ensi +hetkestä lähtien.</p> + +<p>Mahtava oli se voiman lisäys, jonka Länsi tuotti unionille. Mutta +tuottipa se paljon huoltakin, ja siitä tuli riidan-aine, joka vihdoin +oli halkaista koko unionin iäksi päiviksi. Minkä tähden?</p> + +<p>Kysymys kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan — ja kauheudessaan —: +saisiko noissa uusissa valtioissa vuorten länsipuolella olla <i>orjuutta</i>? +Ja niin astuu nyt vähitellen tämä Amerikan vanha mätähaava +valtiolliseksi asiaksi. Kongressi oli, unionin puolesta järjestäen +Luoteis-territoriota, määrännyt ehdoksi ett'ei saisi orjuus olla siellä +sallittuna; ja Virginiakin, luovuttaessaan Ohio-alueensa, oli vaatinut +samaa. Täten oli Ohion pohjoispuoliset uutisvaltiot julistettu +orjattomiksi; niissä ei tätä häpeällistä järjestelmää saisi perustaa. +Mutta toisin kävi Lännen etelä-valtioissa, Alabamassa, Mississippissä ja +Louisianassa. Viimeiksi mainitussa oli orjuuden-laitos jo Espanjan +ajoista juurtuneena, ja Alabama ja Mississippi olivat saaneet +asutuksensa Georgiasta ja Etelä-Carolinasta, orjuuden pääpesistä. Vielä +enemmän kuin näitä, joissa orjuus niin sanoaksemme jo oli päätetty asia, +koski kysymys kuitenkin sitä Suur-Louisianan osaa, joka ei vielä ollut +valtioina, eli koko tuota suurta aluetta Mississippin länsipuolella. +Etelän etuna nyt oli että niin monta valtiota kuin suinkin omaksui +orjuuden, sillä mitä enemmän orjavaltioita, sitä enemmän ääniä Etelällä +senaatissa; jota vastoin Pohjan poliitiki kannatti orjattomuutta +kaikissa uusissa territorioissa, jotka pyrkivät jäsenkunniksi +liittokuntaan.</p> + +<p>Riidan-kipinä leimahti ilmituleen v. 1819, kun ensimäinen +Louisiana-valtio, <i>Missouri</i>, pyysi päästäkseen valtioksi unioniin. +Edustuskunta, jossa Pohjalla oli enemmän ääniä, kieltäytyi tunnustamasta +Missouria valtioksi, ennenkun tämä olisi hyljännyt orjuuden rajojensa +sisäpuolella; jota vastoin Etelä, jolla oli ääni-enemmistö senaatissa, +väkisinkin tahtoi sitä orjavaltioksi. Tämä ensimäinen suuri riita +orjakysymyksessä ratkaistiin kompromissin kautta siten, että Missouri +saisi tulla orjavaltioksi, mutta ett'ei — sillä ainoalla poikkeuksella +nyt — mitään orjuutta tästä lähin saisi olla olemassa pohjoispuolella +36° 30' leveysastetta. Tämä Missouri-kompromissi jakoi Unionin kahteen +puoliskoon, joista eteläinen oli isompi. Mitään varsinaista sovintoa se +ei saanut aikaan. Päinvastoin rupesivat orjuuden vastustajat, +<i>abolitionistit</i> (sanasta abolish = lakkauttaa, poistaa) vaatimaan koko +tuon häpeällisen laitoksen lakkauttamista, jota vastoin <i>slaveristit</i> +(sanasta slavery = orjuus) yhä pontevammasti sitä kannattivat.</p> + +<p>Eripuraisuutta Etelän ja Pohjan välillä synnyttivät myöskin unionin +säätämät suojelustullit, joilla ens'alussa tahdottiin edistää Amerikan +kehnoa teollisuutta. Mutta Pohjan mahtavat tehtailijat kannattivat näitä +tulleja sittenkin, kun tehdasteollisuus jo oli tullut kukoistavaan +kuntoon. Etelässä sitä vastoin oli teollisuutta tuskin nimeksikään, vaan +täytyi sen tuottaa kaikki tämmöiset tarpeensa joko Pohjasta taikka +ulkomailta, eläen yksinomaan kasvimaidensa antamilla raaka-aineilla. V. +1832 vieläkin koroitettiin tullit ulkomaisista teollisuus-tavaroista. +Silloin nousi Etelä ilmeiseen kinastukseen, ja Etelä-Carolina selitti +koko tuon uuden tulli-asetuksen mitättömäksi, uhaten erota koko +unionista, ell'ei sitä kumottaisi. <i>John Calhoun</i> oli sen miehen nimi, +joka siihen aikaan johti demokratiiaa eli valtioiden erikois-politiikia. +Mutta yleinen mielipide tällä kertaa vieläkin pelasti unionin, jonka +presidenttinä oli kenraali Jackson, ja Calhoun puoluelaisineen tyytyi +sopimukseen, jonka kautta tullit vähitellen alennettiin entisilleen. +Jackson puolestaan oli kyllä harras etelävaltalainen, mutta piti +kuitenkin, vaikka itse kotoisin Etelä-Carolinasta, rehellisesti unionin +puolta kaikkia erikois-yrityksiä vastaan. Vanhaa federalistien +puoluetta, jota nyt uudistettuna sanottiin whig-puolueeksi ja josta +sittemmin suuri tasavaltalais-puolue oli muodostuva, kannattivat +kuitenkin tähänaikaan etupäässä <i>Henry Clay</i> ja <i>Daniel Webster</i>, Pohjan +etevimmät valtiomiehet. Whigien ponnistusten johdosta ja Lännen avulla +pääsi v. 1840 presidentiksi kenraali William Harrison, nykyisen +presidentin isä, ja demokraatit olivat hetkeksi aikaa takapajulla; mutta +Harrison kuoli muutaman kuukauden kuluttua, ja nyt valittiin +presidentiksi Virginialainen <i>Tyler</i>, jonka aikana taas orjavaltio-riita +puhkesi täyteen tuleen. <i>Texas</i>, joka ennen oli ollut osana Mexikosta, +mutta v. 1836 siitä irtautunut itsenäiseksi tasavallaksi, tarjoutui +valtioksi unioniin. Se oli vanha orjamaa, josta Etelälle olisi tullut +paljon vallan-lisäystä. Senpä tähden Pohja sen anomusta kauvan ja +kiivaasti vastusti, mutta nytkin saatiin kompromissi aikaan, ja Texas +tuli, kun tulikin, jäsenkunnaksi unioniin v. 1845. Samana vuonna lisäsi +orjattomain valtioiden lukumäärää <i>Iowa</i>, uusi hedelmällinen siirtomaa +Missisippin länsipuolella, jonne paljon uutisasukkaita viime aikoina oli +tullut Euroopasta. <i>Wisconsin</i>, Iowasta koilliseen, tuli valtioksi 1848. +Jo v. 1836 olivat <i>Michigan</i> ja <i>Arkansas</i> päässeet jäseniksi +liittokuntaan, Arkansas Missouri-kompromissin mukaan orjavaltiona.</p> + +<p>Texas'in yhdistäminen liittokuntaan tuotti Yhdys-valloille sodan Mexikoa +vastaan, joka vaati takaisin entistä maakuntaansa, jonka itsenäisyyttä +se ei ollut koskaan tunnustanut. Unioni lähetti kolme armeijaa Mexikoon, +joka perin pohjin masennettiin ja rauhan-teossa v. 1848 pakoitettiin +luopumaan sekä Texasista että Uudesta Mexikosta ja Ylä-Californiasta +Gila-jokeen asti etelässä.</p> + +<p>Jo kolme vuotta sitä ennen oli päästy Tyvenen meren rannalle, kun +<i>Oregon</i> (nykyiset territoriot Oregon ja Washington) Englannin kanssa +kestetyn kiivaan kiistan perästä oli joutunut Yhdys-Valtain omaksi. +Mutta Mexikon kanssa tehty rauha lisäsi unionin alueen koko tuolla +äärettömällä ylängöllä englantilaisesta Amerikasta pohjosessa Mexikoon +etelässä, — alue, joka käsittää yhdeksän suurta valtiota tai +territoriota, koko nykyinen <i>Suuri länsi</i>.</p> + +<p>Tämä maa oli siihen aikaan, jos lukee pois vaeltelevat indiaanit ja +muutamat mexikolaiset linnoitukset ja lähetysasemat, api autiona. +Ainoastaan yksi mainittava siirtokunta oli täällä olemassa, nimittäin +<i>Mormonien yhteiskunta Utah'ssa</i>. Tämän kummallisen uskokunnan oli +1820-luvulla perustanut muuan <i>Josef Smith</i> niminen mies Vermontista. +Hänelle olivat enkelit ilmoittaneet että Tuhatvuotinen valtakunta pian +oli tulossa sekä että "Mormonin" kirja, jossa uuden uskonnon oppi oli +selitettynä, olisi löydettävissä siitä ja siitä paikasta, missä se +vuosituhansia oli maannut. Siitä raamatusta saataisiin myöskin lukea +Amerikan alkuperäisimmän kansan kohtaloista, joka kansa — ijältään +vanhempi kuin indiaanitkin — aikoinaan oli joutunut Amerikaan +Baabelista. Smith-profeeta sai uskolaisia ja muutti niiden kanssa +Ohioon, mutta sieltä pois-ajettuna Illinoisiin, jossa "viimeisten +päiväin pyhät" nyt rakensivat ensimäisen tabernaakelinsa. Heidän +uskonvimmansa ja 1830-luvulla perustamansa monivaimoisuus suututti +kuitenkin maan-asukkaita niin, että tabernaakeli muutamassa +kansan-kähäkässä sytytettiin palamaan ja Smith herra ammuttiin. Silloin +pötkivät nämä sorretut lahkolaiset pois erämaahan ja pysähtyivät viimein +Suuren Suolajärven rannalle, jonka autioita suola-aroja he hyvällä +menestyksellä rupesivat viljelemään. Heidän Mooseksenaan korvessa oli +Brigham Young, Smithin jälkeläinen, joka nyt myöskin uudessa luvatussa +maassa, <i>Utah'ssa</i>, perusti täydellisen pappisvallan. Uskovaisia tuli +melkein tulvanaan uusia Euroopasta, ja Mormonien uuttera uutiskunta +rupesi kukoistamaan. Pohjois-Amerikan unioni ei sitä kuitenkaan ole +tunnustanut valtioksi, vaikka se on vanhin territorio Suuressa lännessä. +Siihen on syynä pappisvaltainen hallitusmuoto ja monivaimoisuus.</p> + +<p>Mutta ilmestyipä pian Kalliovuorten länsipuolelle toisiakin siirtolaisia +idästä päin. Helmikuussa 1848 löysi muuan uutisasukas, myllyränniä +rakentaessansa, kultahiekkaa pienestä purosta, joka laskee +Sacramento-jokeen <i>Californiassa</i>. Ja jo huomattiin että tätä kallista +tavaraa näillä tienoin oli olemassa oikein kosolta. Ihmisiä rupesi +tulemaan parvi toisensa perästä, eikä aikaakaan, ennenkun Sacramenton +kauniissa laaksossa tunkeili rähisevä, sekalainen seurakunta kaikkia +maailman kansoja. Euroopalainen, Kiinalainen, Australialainen, +Indialainen kaiveli ja huuhtoi siellä toinen toisensa vieressä. Hiki +pihkui otsasta ja kulta maa-emän povesta. Parissa päivässä muuttui +entinen mierolainen pöyhkeileväksi pohataksi. Mitään muuta lakia ei +ensimmältä ollut kuin nyrkki, puukko ja revolveri. Vähitellen saivat +seikkailijat kuitenkin keskenänsä ja omaksi turvakseen jonkinmoisen +hallituksen aikaan, kunnes vihdoin unionin hallitus tuli väliin ja +järjesti siirtokunnan melskeiset olot. Silloin kuitenkin suuri osa +kullankaivajia korjasi nahkansa tienoolta, ja jälelle jäi uuttera +kantajoukko kunnollisia maanviljelijöitä, jotka ennen pitkää muuntivat +Sacramenton ihanan laakson kukoistavaksi viljavainioksi ja hehkuvaksi +viinimaaksi, joiden runsaat tuotteet meidän päivinämme kannattavat +loistavan yhteiskunnan. <i>San Franciscon</i> kirjava maailman-kaupunki +kohoaa nyt siltä paikalta, missä neljäkymmentä vuotta sitten +kullankaivajain viheliäiset puuhökkelit seisoivat.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XVIII" id="XVIII"></a>XVIII.</h2> + +<h2>Orjuus ja abolitionistit. Abraham Lincoln.</h2> + + +<p>Orjuus! Mitä on orja? Onko hän ihminen? Ei. Hän ei ole ihminen. Hän on +kalu, hän on luontokappale, hevonen, härkä, koira. Hän on toisen +omaisuus, ja hänen hintansa vaihtelee aivan kuin esim. hevosen hinta. +Itse hän ei voi sanoa mitään omaksensa, koska hän ei itseänsä omista. +Vaatteet hänen päällänsä ovat hänen omiaan yhtä vähän kuin kello lehmän +kaulassa on sen omaa. Hänen lapsensa on hänen omansa samassa +merkityksessä kuin vasikka on lehmän. Ne myydään erikseen. Katso koiraa, +kuinka surkeasti se silmäilee pientä penikkaansa, jota viedään pois. +Käyhän sinun emä-parkaa surku. Se ehkä kiljaisee, ehkää ryöstäjää puree. +Mutta tuhansia, satoja tuhansia ja tuhansia tuhansia ihmislapsia on +riistetty äidin sylistä tuntemattomaan tulevaisuuteen, eikä ole +ryöstäjän käynyt onnetonta surku, eikä ole onneton uskaltanut purra, ei +kiljaistakkaan. Hiljaista huokausta hänen povestaan ei ole kenkään +kuullut. Orjuutta on ollut melkein kaikissa kansoissa ja maissa. Olisi +kenties kuitenkin sopinut odottaa että Pohjois-Amerikan englantilaiset +siirtokunnat, joista useimmat rakennettiin niin vapaamieliselle +perustukselle, olisivat kerrassaankin tämän häpeällisen laitoksen +hyljänneet. Mutta niin ei käynyt. Niiden perustuessa oli <i>vapaus</i> +kaikkein tunnussanana, joka siirtolaisen huulilla; mutta pitkä aika oli +kuluva, ennenkun ymmärrettiin mitä vapaus on. Ja tuimat taistelot +tarvittiin ennenkun tämä käsite, horjahtaneena pois itsestään, pääsi +jälleen itsehensä, horrostilastansa heräten; — tarvittiin kauhea sota, +ennenkun vapaus pääsi vapaaksi.</p> + +<p>Orjuus joutui perehtymääm englantilaiseenkin Amerikaan melkein yhdessä +itse uutisasutuksen kanssa. Ensimäinen neekerilasti tuotiin Virginiaan +jo v. 1619, ja orjatuonti Afrikasta kävi sitten loistavaksi. +"affääriksi" Englannin suurille kauppakaupungeille. Ja orjuutta oli sekä +Pohjassa että Etelässä, niin hyvin New Yorkissa ja Massachusettsissa +kuin Virginiassa ja Etelä-Carolinassa. Mutta Pohjassa se ei sentään +päässyt juurtumaan niin syvälle, vaan lakkautettiin vallankumouksen +aikana kokonaan. Tähän vaikutti, paitsi Pohjan väestön inhimillisempi +katsantotapa, sekin seikka, että mustien pakollinen työ siellä ei ollut +niin suuresta arvosta kuin Etelässä. Varsinainen maanviljelys, +tehdasliike, käsityö ja kauppa kävi paremmin vapaiden valkoisten +voimalla kuin taitamattomien neekerein. Etelä sitä vastoin viljeli +sokuriputkea, riisiä ja puuvillaa suurilla kasvimaillaan, +plantageillaan; ja kuumassa ilmanalassa, jota valkoisen työväen oli +vaikea kestää, arveltiin neekerien paraimmin ponnistukseen sopivan. +Mutta erittäinkin kannatti orjuuden kukoistamista Etelässä se onneton +pykälä valtiosäännössä, joka sääti että 3/5 orjaväestöstä otettaisiin +lukuun, kun tuli kysymykseen niiden edusmiesten lukumäärä, jotka kukin +valtio lähetti kongressiin. Senpä tähden Etelän miehet ennen kaikkea +pyrkivät lisäämään orjiensa joukkoa, ja heidän etunaan tietysti myöskin +oli että niin paljon uusia orjavaltioita kuin suinkin tuli jäsenkunniksi +unioniin. Etelän valtiollinen voima oli tämän asian vallassa. Pohjan ja +Etelän väli oli kyllä ollut kireä jo pitkät ajat, mutta Suuren lännen +auetessa, kun yhä uusia valtioita pyrki unioniin, rupesi taistelu +käymään hyvin katkeraksi. Tilapäisillä sovinnoilla, "kompromisseilla", +oli sitä tähän saakka estetty puhkeamasta julkiseksi sotatilaksi; mutta +jo käy, kun käykin, yhä selvemmäksi ett'ei kompromissit enää auta. On, +näet, tullut väliin kolmaskin valta nyt, joka ei enää pidä lukua Pohjan +taikka Etelän vallan-asemasta, vaan nousee näyttämölle ihmisyyden +nimessä ja julistaa oikeuden pyhät peri-aatteet, hylkäämällä +kerrassaankin kaikki sovinnon-hieromiset vääryyden ja väkivallan kanssa. +Se on <i>orjuuden-vastustajain liike</i>, abolitionistien päivä päivältä +yltyvä herätyshuuto, joka semmoisenaan saa Etelän vapisemaan. Eivät he +tahdo, kuten Pohjan valtiomiehet, Etelää kukistaa sentähden että tämä on +Etelä, vaan sentähden että Etelä on orjuus. Orjuutta kannattava Etelä on +kuritettava, ei Etelä itsessään. Neekerien kauhea asema orjavaltioissa +se oli, joka sittenkin etupäässä joudutti sodan puhkeamista ja Etelän +kukistumista. Pohjan vapaamielinen väestö ei lopulta voinut tuota +ihmiskunnan mätähaavaa kärsiä silmäinsä edessä. Ja se on +abolitionistinen liike, joka vihdoin saa horroksissa lepäävän omantunnon +heräämään.</p> + +<p>Orjanomistajat rupesivat pelkäämään. He pelkäsivät kapinaa itse orjain +puolelta. Ja syytä olikin. Moniaalla oli orjia viisi vertaa enemmän kuin +valkoisia, ja julma kohtelu oli saattanut heidät raivoon. +Kasvimaan-omistaja ja hänen apulaisensa kävivät aina aseissa, ja ken +vain osoitti vähintäkään uppiniskaisuuden merkkiä, tuli rääkätyksi mitä +hirveimmällä tavalla taikka ammuttiin paikalla kuoliaaksi. Texasissa +yrittävätkin orjat kerran kapinaliittoa, mutta se tukehutettiin heti +säälimättä vereen, ja yllyttäjät poltettiin elävältä. — Orjia ei saanut +opettaa lukemaan, koska semmoisesta taidosta voisi herätä halua +kapinallisiin vehkeisin. Kiellon rikkominen rangaistiin tavallisesti +vankeudella, mutta moniaalla raipoilla. Muuan nuori pappi +Pohjois-Carolinasta, joka oli antanut neekeritytölle katkismuksen, jossa +ei ollut muuta kuin Jumalan Kymmenen Käskyä, sidottiin häpeäpaaluun ja +ruoskittiin. Eräs jaloluontoinen nainen Virginiassa, joka oli opettanut +mustaa palvelustyttöä lukemaan ja kirjoittamaan, sai tästä rikoksestaan +istua kuusi kuukautta vankeudessa. Ken piti piilossa karannutta orjaa, +rangaistiin 3 à 7 vuoden kuritusvankeudella, ken kehoitti heitä +kinastukseen, sai 5 à 21 vuotta kuritusvankeutta. Lopulta kovennettiin +nämä lait siihen määrään asti, että kuolemanrangaistus säädettiin sille, +joka esitelmäin tai lentokirjain kautta huomautti neekereitä heidän +alhaisesta tilastaan.<a name="FNanchor_15_15" id="FNanchor_15_15"></a><a href="#Footnote_15_15" class="fnanchor">[15]</a> Orjain tuonti Afrikasta oli tosin kongressin +säätämän lain kautta kielletty; mutta niitä kuljetettiin maahan salaa, +ja sitä paitse kukoisti muutamissa valtioissa muuan kaunis elinkeino: +"neekerinsyötöslaitokset", joilla aina oli nuoria neekerejä varastossa, +s.o. lapsina ostetuita mustia, joita sitten joukottain myytiin Etelään +taikka suorastaan huutokaupalla. Orjamarkkinoita pidettiin niinikään +melkein kaikissa kaupungeissa, ja silloin oli elämä yhtä vilkasta ja +ylentävää kuin meidän hevosmarkkinoillamme. Siinä tunnusteltiin elävän +tavaran käsivarsia ja sääriä, siinä katsottiin heitä suuhun, siinä +kerskattiin, tingittiin, huudettiin ja hoilattiin. Lapsi myytiin +säälimättä pois äidiltänsä, vaimo mieheltään j.n.e.</p> + +<p>Tämmöisten lakien säätäjät ja toimeen-panijat olivat, huolimatta +ulkonaisesta säädyllisyydestään ja "hienoista tavoistaan", itse teossa +joteskin raakamaisia sieluja. Tuo keikaileva nuori-herra, joka +seuraelämässä ilmenee niin miellyttävänä, joka sukkelalla puheellaan ja +ritarillisella käytöksellään vetää naisten sydämet puolelleen, joka +lavennuksillaan demokraatisesta eli kansanvaltaisesta hallitustavasta ja +kuntain itsehallinnosta saa herkkä-uskoisen muukalaisen luulemaan häntä +oikeaksi vapauden-sankariksi, — hän on kasvanut koira- ja orjaruoska +kädessään, hän ajaa huviksensa takaa karanneita neekereitä ja revittää +heitä verikoirillaan palasiksi. Hän on demokraati, mutta itse teossa +ainoastaan mikäli eri valtioiden oikeudet ("state rights") ovat +kysymyksessä; muuten on hän aristokraati, ylimys, ja mitä pahimpaa +laatua vielä.</p> + +<p>Mutta ell'ei nyt orja isäntänsä verikoirilta tavallisesti päässyt kauas +kotitiluksista, eikö hänen onnistunut paeta pohjois-valtioihin, joissa +ei orjia pidetty? Onnistui tosin useinkin, mutta täälläkin hän joutui +kiinni. Unioni eli liittokunta oli saatu aikaan ainoastaan arveluttavien +myönnytysten kautta Etelälle, ja niiden joukossa oli sekin pykälä +unionin valtiosäännössä, että jokainen "työhön paikoitettu henkilö", +joka luvattomasti oli luopunut velvollisuudestaan ja lähtenyt toiseen +valtioon, oli tämän kautta jätettävä takaisin omistajallensa. Siten ei +orja ollut turvattuna missään unionin valtiossa, huolimatta siitä oliko +tämä "orjavaltio" vai ei. Mutta tuotakaan pykälää ei vielä arveltu +riittäväksi, koska se toisinaan antoi aihetta eroaviin tulkitsemisiin. +Senpä tähden tuli (v. 1850) uusi karkulais-laki — the fugitive slave +law —, joka velvoitti jokaista unionin virkamiestä vangitsemaan ja +omistajalle saattamaan karanneita orjia, huolimatta siitä mistä paikasta +unionissa tämmöinen kulloinkin tavattiin. Tämä lemmollinen laki sai +vihdoinkin Pohjan <i>paremman</i> väestön kirkumaan vihasta, ja kongressin +edustuskamarissakin se ensimmältä herätti kovaa vastarintaa. California +oli tähän aikaan omaksunut valtiosäännön, joka sen rajojen sisäpuolella +kokonaan kielsi orjuuden, ja nyt (1850) se pyrki valtioksi unioniin. +Taaskin huudettiin ylt'ympäri liittokuntaa "Slavery" ja "No slavery", ja +puolueiden kiivaus oli katkaisemaisillaan kaikki unionin siteet. Vihdoin +saatiin, niinkuin ennen Missourin asiassa, Henry Clay'n toimesta +kompromissi aikaan, joka sääti että California saisi orjattomana +valtiona (free-soil-state) yhdistyä unioniin, mutta karkulaislaki jäi, +kun jäikin, laiksi ja siis Californian, kuten kaikkein muidenkin +valtioiden, noudatettavaksi. Nyt olivat orja-parat kokonaan herrainsa +hallussa. Laki oli selvä, sitä ei käynyt kiertää. Missä ikinä karannut +orja vieraassa valtiossa tavattiin, lähetettiin hän ilman armotta +takaisin. Ja niin suuri oli paatumus vielä melkoisessa osassa Pohjankin +väestöä, että "viisaat, jalotuntoisetkin ihmiset vakaasti vaativat että +karanneet orjat olisivat säälimättä jätettävät omistajilleen", että +"hyväsydämisetkin, kelpo ihmiset" puolustivat tämmöistä takaisin-jättöä +"jokaisen kunnon kansalaisen", jokaisen "kristityn velvollisuutena".<a name="FNanchor_16_16" id="FNanchor_16_16"></a><a href="#Footnote_16_16" class="fnanchor">[16]</a> +Mutta Pohjan ajattelevassa yleisössä noustiin salaiseen kinastukseen +tuommoista laillista väkivaltaa vastaan, ja muuan kvääkäri Dayton +järjesti ylt'ympäri Pohjaa turva-asema-laitoksen — n.s. maanalaisen +rautatien —, jonka avulla onneton karkulainen salaa kuljetettiin +Canadaan, missä orjuus oli ehdottomasti kielletty, se kun ei ollut +tuskissaan potevan unionin vallassa.</p> + +<p>Esimerkiksi karkulaislain kovuudesta ja "maanalaisen rautatien" toimista +lainaamme tähän äsken mainitusta kirjasesta seuraavan jutun: "Kerrankin +karkasi muuan orja ja pääsi onnellisesti ja eheänä aina Rochesteriin +saakka, jossa Amy Post (muuan helläsydäminen abolitionisti) otti hänet +vastaan ja lähetti eteenpäin. Mutta kun viimeinen asiamies maanalaisella +rautatiellä oli lähettämäisillään hänet rajan yli Canadaan, pääsivät +takaa-ajajat hänen jäljillensä. Hädissään ei tiennyt asiamies muuta +neuvoa kuin panna hänet menemään tyhjässä tynnyrissä, johon oli +lävistetty hienoja reikiä. Tynnyri lähetettiin ynnä parin tusinan kanssa +muita semmoisia, nauloilla täytettyjä, rautateitse Canadaan. Kuitenkin +joutui salaisuus ilmi, ja orjanomistajan asianajaja lähetti +sähkölangalla käskyn että tynnyrit pidätettäisiin ja tutkittaisiin, +ennenkun saapuivat rajalle. Niin tehtiin. Mutta selittämättömän, vaikka +varsin onnellisen erehdyksen johdosta oli tynnyri, jossa orja piti +piiloaan, jäänyt pidättämättä ja tullut lähetetyksi Canadaan. Sinne +tultuaan, pantiin se tavaramakasiiniin, kun ei siinä ollut mitään +osoitetta. Vasta kolmen päivän perästä saivat paikkakunnan +abolitionistit tiedon asiasta, kiiruhtivat makasiiniin ja tapasivat +tynnyrin. Mies-raukka oli puoleksi tukehtunut, nälkään nääntymäisillään; +ja vallan uupunut epämukavan asentonsa tähden. Mutta kesken +kärsimyksiään ei hänelle ollut edes juolahtanutkaan mieleen ilmaista +itseänsä, koska hän ei tietänyt missä oli, Canadassa vaiko +yhdysvalloissa."</p> + +<p>Sen mielipiteen herättäminen, joka antoi kuolemaniskun orjuuden +laitokselle ja joka jo tähän aikaan vaikutti valtavana voimana, oli +tapahtunut vähitellen ja on mitä kauniimpia liikkeitä ihmiskunnan +historiassa. Väreenä oli se alkanut muutamista kvääkärikunnista, jotka +jo v. 1727 julkisesti moittivat orjuutta. V. 1760 vapautti Newportin +kvääkäri-kunta Rhode Islandissa orjansa, ja, kuten olemme nähneet, Yrjö +Washington teki samoin, ilmoittaen tällä teollaan että tuo laitos oli +ristiriidassa vapautta kannattavan kansan pyrintöjen kanssa, jos kohta +moniaalla, kuten tietysti hänen maatilallaan, "mustia palvelijoita" +pideltiin ja kohdeltiin erinomattain hyvin — niin että niiden "oli +monta vertaa parempi olla kuin useiden valkoisten vapaiden palvelijain". +Pohjassa lakkautettiinkin, kuten olemme maininneet, vallankumouksen +aikana orjuus kokonaan, mutta ainoastaan kotoisena laitoksena. Etelän +karanneet orjat olivat sielläkin yhä vielä orjiksi katsottavat ja +takaisin lähetettävät, joten orjuus itse peri-aatteessa jäi kaikkialla +hyväksytyksi. — Koko laitoksen vastustajia oli tämän vuosisadan alussa +myöskin eräs kvääkäri-pappi Elias Hick, joka suoraan saarnasi tuota +häpeällistä perisyntiä vastaan. V. 1829 piti niinikään kvääkärinainen +Lucretia Mott esitelmiä orjuuden pahennuksesta.</p> + +<p>Mutta vasta 1830-luvulla järjestyi abolitionistien liike varsinaiseksi +aatevallaksi, kun <i>William Lloyd Garrison</i>, — hänkin köyhistä +vanhemmista syntynyt ja aivan itse-oppinut mies — astui sen etunenään. +Yhteydessä erään kvääkärin kanssa alkoi hän ensiksi julkaista "The +genius of Universal Emancipation" (Yleisen vapautuksen haltiahenki) +nimistä aikakauskirjaa ja sitten — istuttuaan jonkun aikaa Baltimoren +vankeudessa muka kapinallisista yrityksistään Yhdys-Valtain lakeja +vastaan — v. 1831 Bostonissa sanomalehteä "<i>The liberator</i>" +(Vapauttaja), jossa hän säälimättä paljasteli Etelässä harjoitettuja +kauheuksia ja julmuuksia orja-parkoja vastaan, kääntyen nyt erittäinkin +Pohjan väestön puoleen. Pari vuotta myöhemmin perusti hän +"Kansallis-yhdistyksen orjuuden vastustamista varten" (The National +Anti-Slavery Association), jonka jäsenet pian kyllä kokosivat yhä +enemmän hartaita puoluelaisia. Garrison oli sekä oivallinen puhuja että +oivallinen kynämies. Hänen hehkuva hartautensa ilmestyi joka rivistä, +joka sanasta, ja erittäinkin tiesi hän aina tuoda esiin juuri semmoisia +tosi-asioita orjalaitoksen pahennuksesta, jotka saattoivat hänen +rehelliset lukijansa ja kuulijansa vihan vimmaan orjaherroja vastaan.</p> + +<p>Tehokkaimpia orjuuden-vastustajia, vaikka toisella alalla kuin Garrison, +oli myöskin tunnettu ajattelija ja hengellinen kirjailia <i>William Ellery +Channing</i>, Bostonin unitaarisen seurakunnan saarnamies. Vaikka hänen +kirkollinen suuntansa ei hyväksynyt sitä oikea-uskoisen kristinopin +vaatimusta, että Kristus välttämättömästi on tunnustettava "Jumalan +pojaksi" ennen kaikkia muita olentoja, vaan enemmän taipui vanhaan +Areiolaisuuteen, joka aikoinaan tosin myönsi Kristuksen olevan +samallaista olentoa kuin Isä on, vaan ei samaa; —niin oli Channing +kuitenkin mitä ankarin kristitty siinä mielessä, että Kristuksen +ihmisystävällinen oppi on maailmassa noudatettava, ja hän näytti päivän +selvästi toteen että kristinoppi ja orjalaitos ovat mitä jyrkimmässä +ristiriidassa keskenään, että semmoinen kristinoppi, joka hyväksyy +orjuutta, ei ainakaan ole Kristuksen oppia. Ja Channing tuomitsi sekä +kirjoituksissaan että saarnastuolistaan orjuuden-laitoksen mitä +törkeimmäksi jumalattomuudeksi, samalla kun se, kuten kaikkein +ajattelevain täytyi tunnustaa, oli epä-inhimillisin järjestelmä +maailmassa. Mutta — oi sinä skolastiikin ijankaikkinen ketunhäntä! — +oikea-uskoisen kirkon pappismiehet vetivät, harvoilla poikkeuksilla, +yhtä köyttä orjaherrain kanssa, puolustaen ja suojellen tätä oivallista +järjestelmää, samalla kun Etelän kunnianarvoisat sielunpaimenet itse +hyvällä maulla orjia pitivät. Ja he puolustivat tuota helmalastaan +oikein raamatun perustuksella. Siinä on muka orjuus sallittu. "Kainin +jälkeläiset ovat määrätyt ikuiseen orjuuteen. Orjuus on neekereille +terveellinen laitos, koska musta ihmisrotu on ala-ikäinen, vapauteen +kelpaamaton, ja koska Jumala sen on ikuiseksi määrännyt valkoisen rodun +alamaiseksi."<a name="FNanchor_17_17" id="FNanchor_17_17"></a><a href="#Footnote_17_17" class="fnanchor">[17]</a> Amen! — Mutta moista katsantotapaa vastaan taisteli +voittavalla kaunopuheliaisuudellaan ja taitavalla kynällään Channing, ja +olkoon se sanottu hänen ja hänen kirkollisen suuntansa kunniaksi, että +hällä oli Amerikan sivistynein yleisö puolellaan. Etelän miehet tietysti +häntäkin hartaasti vihasivat, niinkuin Garrisonia.</p> + +<p>Suureen rahvaasen ei kuitenkaan kenkään abolitionisti, ei edes +Garrisonkaan, vaikuttanut niin paljon kuin <i>Wendell Phillips</i>, nuori +asianajaja Bostonista ja orjuuden-vastustajain yhdistyksen vara-päämies. +Hänestä kerrotaan että hän muutamana päivänä näki miten muuan raaka +väkijoukko orjuuden kannattajain yllytyksistä, kiroten ja ivaten, +laahasi Garrisonia pitkin katuja, että hän silloin tuli ajattelemaan +kuinka paljon olevainen laki, jota hän tähän asti oli ihaillut ja +harrastanut, erosi siitä laista, joka oli kirjoitettuna hänen +rinnassaan, että hän heitti lakikirjansa seinään ja riensi ulos kadulle, +— että hän siitä hetkestä lähtein oli abolitionismin ehkä ankarin +apostoli. Innoituksen ja harmin tuli hehkui hänen puheistaan, joita hän +piti missä ja milloin hyvänsä. Säälimättä viskasi hän tuon häpeällisen +laitoksen kannattajille silmiin mitä rohkeimpia syytöksiä Amerikan +vapaan "valtiosäännön kavaltamisesta", "puritanisten esi-isien +häpäisemisestä" j.n.e., saaden heitä kalpenemaan kiukusta, mutta samalla +vapisemaan hänen edessänsä. Kulkien kaupungista kaupunkiin, kylästä +kylään, leimahutti Phillips, usein taivasalta puhuen, kaikkialla +ukkosen-tulensa tuota kurjaa järjestelmää vastaan, pelkäämättä kiroten +semmoista lainsäädäntöä, joka suojeli orjuutta. Ja hän kosketti kipeästi +kansan tympistyneesen oikeuden-tuntoon. Siinä heräsi moni, joka oli +maannut.</p> + +<p>Abolitionisti-yhdistyksellä oli sitä paitse ehtimiseen liikkeellä +lukuisa kantajoukko miehiä ja naisia, jotka esitelmillä ja +kirjoituksilla taistelivat orjuutta vastaan ja joista moni sai verellään +ja hengellään todistaa kalliin asiansa puolesta. Orjuuden kannattajat, +näet, usein kyllä ussuttivat roskajoukkoja näiden rohkeiden apostolien +kimppuun, ja hurja omakäden-oikeus — Amerikan yhteiselämän arveluttavin +ilmiö — pian lausui tuomionsa hetkellisen raivon onnettomasta uhrista. +Mutta siitä huolimatta jatkoivat abolitionistit järkähtämättä tointansa +— sanalla ja työllä. Pelkäämättä lain ankaraa rangaistusta toimitettiin +joka päivä joku karannut onneton salaisesti rajan yli Canadaan, +autettiin, milloin voitiin, neekeriparkoja oikeudessa, puhuttiin ja +kynää käytettiin heidän puolestaan. Ja tässä työssä, joka vaati yhtä +paljon kekseliäisyyttä kuin uskallusta, vaikuttivat Amerikan sivistyneet +naiset yhtä tehokkaasti kuin toinen sukupuoli, useimpa ehkä +paremmallakin menestyksellä, koska naisellinen hätähuuto tavallisesti +tunkee syvemmälle sydämeen ja naisellinen heikkous sitä paitse on paras +suojelusmuuri raakuutta ja väkivaltaa vastaan. Niistä lukuisista +jaloista naisista, jotka abolitionisti-liikkeen palveluksessa itseään +erityisesti kunnostivat, mainitsemme tässä vain <i>Harriet +Beecher-Stowe'n</i>, kuuluisan "Setä Tuomaan tupa" nimisen romaanin +kirjoittajan. Se sama kirja on varsin melkoisesti vaikuttanut Amerikan +musta-ihoisen rodun vapauttamiseen orjuuden kahleista; ja moni mies ja +nainen, joka aikoinaan otti sen käteensä orjuuden puoltajana, +katsoakseen mitä tuo haaveksiva rouva Bostonista rohkenikaan laverrella +halveksituista neekereistä, laski kirjan kädestään abolitionistina.</p> + +<p>Mutta näihin aikoihin orjuuden vastustajat tarvitsivatkin yhä enemmän +työvoimia. Kuten viimeiksi California, oli nyt 1850-luvulla <i>Kansas</i> +käynyt puolueiden riita-palaksi ja presidentit <i>Pierce</i> ja <i>Buchanan</i> +(1853-61) pitivät peittelemättä orjaherrain puolta, varsinkin Buchanan. +Maa-alue Iowan ja Missourin länsipuolella, kalliovuoriin asti, oli +järjestetty kahdeksi territorioksi: Nebraska pohjassa ja Kansas +etelässä. Koko alue oli vielä aivan asumatonta maata, ja sitä nyt Etelä +ahnailla silmillä tähysteli, pyytäen siitä uusia orjavaltioita, kun +puolestaan Pohja, jota tähän aikaan abolitionismi elähytti, oli +päättänyt lujasti vastustaa orjaherrain pyrintöjä. Ja niinpä kumpasetkin +riitaveljet lähettivät sinne suuria siirtolais-joukkoja, joiden kesken +oikea asutus-kilpailu syntyi. Pian nousi riitaa maasta ja territorian +hallinnosta. Uutisasukkaat Pohjasta olivat paremmin varustetut, ja heitä +oli enemmänkin, mutta Eteläläiset saivat apua läheisestä Missourista. +Monta kuukautta riideltiin ja tapeltiin nyt mitä hurjimmasti, kunnes +unionin hallitus tuli väliin, saadakseen yleisen kansanäänestyksen +kautta omaksutuksi jommonkumman niistä valtiosäännöistä, jotka puolueet +olivat tehneet. Mutta unionin virkamiehet käyttivät tässä julkista +väkivaltaa, antaen Missourin raja-asukkaiden, jotka tietysti eivät +kuuluneet uuteen territorioon, ottaa osaa äänestykseen. Sillä tavoin +voittivat orjuuden kannattajat. Unionin hallituksen maine oli kuitenkin +saanut kovan iskun, ja kongressi hylkäsi äänestyksen. Uusi tehtiin, ja +nyt, kun tarkastus oli parempi, voittivat orjuuden vastustajat. Kansas +pelastui orjuudesta, mutta tuli valtioksi vasta v. 1861.</p> + +<p>Abolitionisti-puolue oli aina kokenut vaikuttaa ainoastaan herätyksen ja +vakuutuksen kautta. Väkivaltaisia keinoja se ei suositellut, vaikka +tietysti asian luonne vaati että Etelä oli pakoitettava luopumaan +orjuuden-laitoksesta. Olipa kuitenkin olemassa muuan mies, joka jo näinä +aikoina oli kyllästynyt abolitionistien ijankaikkisiin valituksiin +neekerien surkeasta tilasta ja päätti, kun päättikin, kerran tehdä +täyttä totta tuosta suuresta vapautus-aatteesta. Hän yritti saada +neekerit itse suureen kapinaan. Se oli kuuluisa <i>John Brown</i>, farmari +Connecticutista. Ainoastaan pienen ystäväjoukon kanssa karkasi hän +eräänä yönä lokakuussa v. 1859 Harpers Ferry nimisen pienen kaupungin ja +linnoituksen kimppuun, jossa muun muassa säilytettiin suuri varasto +unionin aseita. Harpers Ferry on Potomak-joen varrella Virginiassa. John +Brown miehineen valloitti tuon pienen paikkakunnan ja sai asevaraston +haltuunsa. Virginian orjaherrat kauhistuivat, sillä jos heidän +neekerinsä nyt olisivat saaneet aseita käsiinsä, olisi hirveä verilöyly +seurannut. Mutta nämä herrat olivat myöskin tottuneet valppauteen ja +rivakkaan toimintaan. Eikä aikaakaan, ennenkun nostoväki oli Harpers +Ferryssä. Rynnäkkö tehtiin John Brownin asemaa vastaan ja tulinen +tappelu alkoi. Kähäköitsijät puolustivat itseään kuin miehet, mutta +sortuivat kuitenkin pian väkivoiman alle. Useimmat kaatuivat kuoliaina +paikalle, mutta John Brown itse muutamain lähimpien miestensä kanssa +joutui kiinni ja hirtettiin. — Tapaus oli kuitenkin orjaherroille +osoittanut ett'ei ollut leikintekoa abolitionistien kanssa, ja John +Brownin kuolema kävi heille kalliiksi. Pohjan paras väestö kunnioitti +hänen muistoansa niinkuin vapaudensankarin ja marttiiran ainakin, ja +viha Etelän miehiä vastaan kiihtyi kiihtymistään.</p> + +<p>Tähän aikaan sattui taas uuden presidentin vaali. Lähes kuusikymmentä +vuotta olivat demokraatit nyt olleet voitolla ja unionia ystävät +tappiopuolella, koska ainoastaan kaksi presidenttiä koko tällä ajalla +oli lähtenyt vanhasta federalistisesta eli whig-puolueesta. Etelän +valtiolliset hairahdukset ja abolitionistien liike oli nyt kuitenkin +melkoisesti muuttanut asiain tilan, niin että jo 1857 vuoden vaalissa +unioni-mielinen presidentin-ehdokas oli ollut voittamaisillaan. Kansasin +rettelöissä oli, näet, abolitionisteista ja whigeista muodostunut uusi +puolue, joka otti nimekseen: <i>republikaanit</i> (tasavaltalaiset), ja tämä +se on, joka nyt, v. 1860, vihdoinkin sysää demokraatit vallalta ja +valitsee presidentin, joka harrastaa lujaa unionivaltaa ja samalla on +abolitionisti.</p> + +<p>Miehen nimi on <i>Abraham Lincoln</i>.</p> + +<p>Hän oli syntynyt v. 1809 Illinoisin valtiossa — köyhänä kuin rotta. +Pienestä pitäen sai hän harjaantua "omatakeiseen työhön". Jonkun aikaa +vuodesta suotiin hänen käydä koulua, mutta muutoin — paimenessa. +Sitten ansaitsi Aapo poika leipänsä tavallisena päiväläisenä +maanviljelys-työssä, sitten veneen-kuljettajana Ohio-joella, pitäen +kuitenkin hyvin muistissa vanhat koululäksynsä ja tietomääräänsä +laventaen milloin vain oli vähänkin tilaisuutta. Veneen-kuljettajasta +yleni hän kauppapalvelijaksi ja pääsi nyt vähän ahkerammmin +harjoittamaan lukemisiansa, niin että hän jonkun ajan perästä voi +suorittaa ne oikeustieteelliset tutkinnot, joita Amerikassa vaaditaan +tavalliselta asianajajalta. Pian kyllä valittiin Lincoln Illinoisin +lainlaatijakuntaan ja lähetettiin v. 1846 edusmiehenä kongressiin. Hän +oli harvapuheinen mutta teräväjärkinen ja piti lujasti kiinni +peri-aatteistaan sekä julkisessa että yksityisessä elämässä. Unionin +eheys oli etupäässä hänen valtiollisena silmämääränään, sillä vasta sen +kautta pääsisivät, arveli hän, ajan humaniteeti- eli ihmisyys-aatteet, +niinkuin orjain vapauttaminen, voitolle. Eikä epäillyt Lincoln asiansa +voittoa, vaikka usein näytti synkältä kyllä. Ja tämä sitkeä luottamus +pahimmassakin pulassa se oli, joka pelasti unionin.</p> + +<p>"Vanha Aapo" — niin häntä leikkisästi nimitettiin — oli kansan +lemmikki. Hänen horjumaton rehellisyytensä, iloinen ja leikkisä +luontonsa veti kaikkein sydämet puolelleen. Omituiselta mahtoi tuntua +suurten Yhdys-Valtain vakaville ministereille, kun tuo pitkä, laiha, +roikaleinen, karkeanaamainen ukko kesken juhlallista neuvoskunnan +istuntoa yht'äkkiä, jonkun voitto-sähkösanoman saatuaan, hypähti ylös, +jaloillaan ja käsillään mitä lystillisimpiä ilon-elkeitä tehden ja mitä +vilpittömimpiä hei!- ja hurraa!-huutoja päästäen.</p> + +<p>Lincolnin vaaliin vaikutti myöskin demokraatisen puolueen pirstaus, joka +tapahtui tähän aikaan. Aina siitä asti kuin orjanomistajat Kansasin +asiassa olivat tulleet tappiolle, julistivat he peri-aatteenaan sen +kauniin opin, ett'ei territoriot, ei valtiot eikä kongressikaan saisi +määrätä oliko orjuus jossakin valtiossa siedettävä vai ei, vaan olisi +jokainen Yhdys-Valtain kansalainen oikeutettu omaisuuksineen, siis +myöskin orjinensa, asettumaan mihin paikkaan hyvänsä Yhdys-Valtain +alueella. Orjuus voitaisiin siten levittää kaikkialle, eikä yksikään +valtio saisi sitä poistaa alueeltansa. Presidentti Buchanan itse julisti +kannattavansa tätä oppia, mutta Pohjan demokraateille oli se sentään +liian paksua, ja he luopuivat puolueesta, jonka äänet siten hajosivat +kahtaalle.</p> + +<p>Lincoln oli, kun olikin, valittu presidentiksi. Mutta nytkös Etelä +raivostui. Se oli jo ennenkin uhannut erkaantua unionista, ja nyt +käytiin tuumasta toimeen. Etelä-Carolina teki marrask. 20 p:nä alun ja +kehoitti samassa kaikkia muitakin orjavaltioita lähettämään edusmiehiä +yhteiseen konventtiin, jonka tuli huhtikuussa seuraavana vuonna +kokoontua Montgomeryn kaupunkiin Alabamassa, perustaaksensa erityistä +valtiokuntaa eli konfederationia.</p> + +<p>Unionin hallitus, s.o. presidentti Buchanan ja hänen ministerinsä +orjuuden-järjestelmän nöyriä kätyreitä kaikki tyyni, olivat itse +hiljaisuudessa ja kauvan tätä Etelän kapinaa valmistelleet, siten +häpeällisesti kavaltaen unionia, jonka palveluksessa olivat. Niinpä +sotaministeri Floyd kaikellaisten verukkeiden nojassa oli kuljetuttanut +suuret joukot aseita ja ampumavaroja Pohjan varastohuoneista Etelään, ja +nämä nyt kaikki olivat kapinoitsijain käytettävissä. Vielä oli muutamia +kuukausia jälellä, ennenkun uusi hallitus sai ohjakset käsiinsä, ja tätä +aikaa käyttivät, Buchananin hallituksen hiljaisella suostumuksella, +etelävaltiot hyväkseen, valmistaen varustuksiaan minkä kerkesivät. +Etelä-Carolina erittäinkin oli täydessä hommassa, kokien toimittaa +pääkaupunkiaan, Charlestonia, niin hyvään puolustustilaan kuin suinkin. +Sitä varten yritti se muun muassa saada haltuunsa <i>Fort Sumter</i> nimistä +vahvaa linnoitusta, joka sijaitsi muutamalla, pienellä kalliosaarella +noin puoli suom. penikulmaa kaupungista. Sen oli Buchananin hallitus +tahallansa jättänyt huonoon kuntoon, jotta se tarvittaessa niin helposti +kuin mahdollista joutuisi kapiaoitsijain käsiin. Linnoituksen päällikkö, +majori Andersson, joka oli rehellinen mies, oli kauvan pyytänyt +apuväkeä ja apu-aseita, mutta turhaan. Nyt vaativat Etelä-Carolinan +kapinapäälliköt linnoitusta antautumaan; mutta majori Andersson, joka +arvasi unioni-hallituksen kavaluuden, ja omin päinsä oli ryhtynyt +kaikkiin mahdollisiin puolustustoimiin, antoi jyrkästi kieltävän +vastauksen.</p> + +<p>Etelä-Carolinan kehoitukseen oli täll'aikaa jo suostunut kuusi +etelä-valtiota, nimittäin: Georgia, Florida, Mississippi, Alabama, +Louisiana ja Texas. Muut seitsemän orjavaltiota: Maryland, Virginia, +Pohjois-Carolina, Kentucky, Tennessee, Missouri ja Arkansas epäröivät +vielä. Konventti Montgomeryssa oli rientänyt kokoon nyt jo, heti +anastanut nimityksen "kongressi" ja päättänyt perustaa <i>konfederationin</i> +kaikkein orjavaltioiden kesken. "Amerikan konfedereerattujen valtioiden" +presidentiksi valittiin siten senaatori <i>Jefferson Davis</i>, entinen +sotilas, mahtava orjaherra, ponteva teräväpäinen mies, kunnianhimoinen, +säälimätön.</p> + +<p>Etelä käytti ennakko-aikaansa hyvin. Useimmat unionin linnoitukset ja +asehuoneet Mexikon lahden rannalla joutuivat melkein vastustamattansa +sen haltuun, unionin sotajoukko Texasissa, 5,000 miestä, antautui +suorastaan, ja Etelästä kotoisin olevat upseerit unionin sotaväessä +riensivät kotiin, asettuakseen konfederationin lippujen alle. Nostoväki +kutsuttiin kokoon ja vapaa-ehtoisia tuli kuin tuhkaa, sillä Etelän +valkonaamaiset nuoret keikarit pitivät kovasti tästä "vapaus-sodastaan".</p> + +<p>Nämä tapaukset herättivät suurta hämmästystä Pohjassa, ja unionin +pelastamiseksi ryhdyttiin vielä sovinnon-hieromisiin. Helmikuussa yhtyi +Washingtonissa tätä varten muuan "rauha-kongressi", ja Pohjan edustajat +lupasivat että Missouri-kompromissi saatettaisiin uuteen eloon ja +karkulaislaki kovennettaisiin. Mutta Etelän miehet vaativat sovinnon +perustukseksi lakia, joka avaisi koko unionin alueen seppo selälleen +orjuudelle, ja koska Pohja ei tähän voinut suostua, hajosi +"rauha-kongressi" saamatta aikaan mitään. — Maaliskuun 4 päivä tuli, ja +Abraham Lincoln astui virkaansa. Puheessaan tässä juhlallisessa +tilaisuudessa julisti hän tahtovansa viimeiseen hengenvetoonsa saakka +puolustaa unionia, ja ankara vakavuus ilmeni hänen kasvoistaan. Matkalla +Washingtoniin oli hän jo ollut murha-yrityksen esineenä. Muutamat herrat +Etelävaltalaiset olivat sen virittäneet, mutta salaliitto saatiin ilmi, +ja Lincoln pääsi eheänä perille, vaikka tosin töin tuskin.</p> + +<p>Viimeiseen saakka koki uusi hallitus ehkäistä julkista sotaa ja katseli +ikääskuin silmät ummessa, miten Etelän rohkeat soturit veivät toisen +linnoituksen toisensa perästä ja anastivat melkein kaikki unionin +asevarastot etelässä. Se ei liikuttanut kättänsäkään sitä estääksensä, +sillä vielä ei tahdottu kaikkea sovinnon mahdollisuutta poistaa, Mutta +jo tuli tapauksia, jotka pakoittivat tosi-tukkanuottaan.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XIX" id="XIX"></a>XIX.</h2> + +<h2>Kansalais-sota. Abraham Lincoln.<br /> +Ulusses Grant.</h2> + + +<p>Etelä-Carolinan sotajoukkojen päällikkö, kenraali <i>Beauregard</i>, oli +valloittanut Fort Sumter'in, pommitettuaan sen varustukset melkein +palasiksi. Ja se oli liian julkea sotateko, voidakseen tulla jätetyksi +siksensä. Siitä hetkestä lähtien päättää Lincoln ja hänen hallituksensa +panna kovan kovaa vastaan ja arvelematta ryhtyä kapinan kukistamiseen. +Unioni on pelastettava millä hinnalla hyvänsä. Ja tämä suuri tehtävä +ajaa orjakysymyksenkin toiseen sijaan. Ensiksi unionin eheys, vasta +sitten, jos asianhaarat myöntävät, neekeri-orjain vapautus.</p> + +<p>Nyt alkavassa sodassa oli etu ens'alussa Etelän puolella. Se oli jo +kauvan kamppausta valmistanut ja hyvin varustanut itsensä. Entisen +hallituksen kavaluuden kautta oli se saanut käsiinsä melkoisen osan +unionin asevarastoja ja linnoitettuja paikkoja. Sillä oli +käytettävissään sekä unionin paraat upseerit että sotakuntoinen +valkoinen väestö, jonka nuorukaiset kaikki olivat hyviä pyssymiehiä, he +kun kovasti rakastivat kaikellaista urheilua. Heidän ryhtinsä oli +ponteva ja käskeväinen, ja tyytymätön orjaväestö oli heitä opettanut +aina olemaan varoillansa. — Pohjan väestö kyllä oli yhtä uskalias ja +pelkäämätön, yhtä voimakas kuin Etelänkin — sen se loistavasti sodan +aikana todisti —, mutta itse sotilasura sitä ei viehättänyt. Kauppa ja +teollisuus eivät kasvata sotaista mieltä. Säännöllinen armeija oli tosin +Pohjassakin olemassa, mutta ainoastaan 20,000 miestä, joita tarvittiin +rajaseutujen suojelemiseen indiaaneja vastaan. Aseet ja ampumavarat +olivat tietysti myöskin vähissä. Mutta — Pohja oli vapaan työnsä kautta +rikas, Etelä orja-järjestelmänsä tähden itse teossa verraten köyhä. Ja +intoa, uhraavaisuutta oli yltäkyllin olemassa Pohjassa, jos Etelässäkin.</p> + +<p>Unionin hallitus osoitti nyt, kun sota oli käynyt välttämättömäksi, mitä +suurinta pontevuutta ja tointa. Lincoln ja hänen sotaministerinsä +Cameron kutsuivat kokoon nostoväen, ja vapaa-ehtoisia kehoitettiin +yhtymään lippujen alle. Niitä tulikin kuin tuulessa, eikä aikaakaan, +ennenkun Lännessä ja Washingtonin ympärillä oli 300,000 sotilasta, +valmiina uhraamaan henkensä yhteisen isänmaan puolesta. Näiden +varustamiseksi tehtiin työtä yöt päivät, ja suuret varastot kiväärejä ja +kanooneja ostettiin Euroopasta. 40 miljoonan dollarin kotimainen laina +oli saatu heti. Itse Kapitoliumi Washingtonissa tehtiin asehuoneeksi, ja +kongressin salit muuttuivat kasarmiksi. Sen alakerrassa leivottiin +leipää, ja pengermäin holveista kaikui alituinen vasarain kalke ja +palkeiden läähötys. Tästä huolimatta jäi kuitenkin Pohjan varustus +vaillinaiseksi. Aseita ei kerjetty valmistaa niin paljon kuin olisi +tarvittu, ja sotajoukkojen harjoitus oli kehnonpuolinen. +Päällikkökuntaan täytyi ottaa mitä milloinkin saatiin: entisiä +sotilaita, jotka sittemmin olivat kääntyneet sivili-uralle, +tuntemattomia muukalaisia j.n.e. Alemmat päälliköt olivat itse joteskin +harjaantumattomat. Mutta ei auttanut. Sota sai itse kasvattaa. +Puutteellisuus maksoi paljon sekä verta että rahaa, mutta Amerikalaiset +antoivat mielellään kumpaakin; ja totta vain on että nuo työmiehet, +kauppiaat, maamoukat, kirjailijat, asianajajat edistyivät tavattoman +rivakasti sodan omassa koulussa.</p> + +<p>Heti Fort Sumterin kukistuksen perästä yhdistyi vanha Virginia +konfederationiin, ja sen esimerkkiä noudattivat Pohjois-Carolina, +Tennessee, Missouri ja Arkansas. Kentucky pysyi uskollisena unionille, +mutta Maryland saatiin ainoastaan sinne majoitetun unionin-sotajoukon +kautta estetyksi liittymästä kapinaan. — Virginian luopuminen unionista +herätti suurta riemua Etelässä, mutta surua Pohjassa. Olihan jalon Yrjö +Washingtonin oma kotivaltio siten käynyt uskottomaksi hänen suurelle +elämän-työlleen, unionille. Ja vielä pahempaa oli se että unionin +pääkaupunki, jonka ainoastan Potomak-joki eroittaa Virginiasta, täten +joutui kovan vaaran alaiseksi. Washingtonin valloittaminen tulikin +Etelän tärkeimmäksi silmämääräksi, kuten unionistit puolestaan etupäässä +tähtäilivät Richmondia, Virginian pääkaupunkia, joka pian myöskin tuli +konfederationin pääkaupungiksi. Tällä tavoin oli Virginiasta arvatenkin +tuleva sotanäyttämön tärkein osa, ja sielläpä itse teossa taisteltiinkin +suurimmat ja ratkaisevimmat tappelut.</p> + +<p>Mutta kovia otteluja oli muuallakin. Ja toisinaan tapeltiin yhtä haavaa +monessa eri paikassa. Niinpä sanotaan että unionin lippujen alla v. 1864 +koko 1,200,000 miestä oli eri tahoilla yht'aikaa sotimassa. Kummallakin +puolueella oli mitä erinomaisimmat aseet, mitä parahinta nyky-ajan +keksintö oli aikaan saanut. Kauheasti kaatui väkeä molemmin puolin, ja +äärettömiä rahasummia oli liikkeellä. Pohjan valtiovelka, joka sodan +alussa oli ollut 64 miljoonaa dollaria, oli sen lopussa kolmatta +miljaardia eli kolmattatuhatta miljoonaa. Edellisissä suurissa sodissa +oli armeijain vielä täytynyt liikkua huonoilla teillä, ja niiden +kuljetus oli ollut sangen vaivaloista. Nyt oli jo paljon rautateitä, ja +niiden avulla lennätettiin armeija-osasto yht'äkkiä toisesta päästä +sotanäyttämöä toiseen, ja niin törmäsivät usein yhteen äärettömät +laumat. Varsinkin Pohja oli mestarina käyttämään rautateitä hyväkseen, +ja tämäpä taito vaikuttikin varsin melkoisesti sen lopulliseen voittoon. +Haavoitettujen hoito oli kummallakin puolen aivan erinomainen, ja tästä +kunniasta saa Amerika paraasta päästä kiittää uhraavia, toimekkaita +naisiaan, jotka apuineen olivat saapuvilla joka paikassa ja kokosivat +suuria summia tähän tarpeesen. — Ylipäällikköjen valinnassa oli unionin +hallitus kauvan joteskin onneton. Joukko epäröiviä, taitamattomia +kenraaleja seurasi toinen toistaan, kunnes viimein satuttiin saamaan ne +miehet, jotka olivat paikallansa. <i>McClellan</i> oli oivallinen +järjestäjänä ja vaikutti semmoisena erinomattain tehokkaasti, mutta +tappelutanterella hän hidasteli ja aprikoitsi liikaa, niin että moni +sopiva tilaisuus pääsi hänen kynsistänsä. Hän oli Potomak-armeijan +päällikkö. <i>Ulysses Grant</i> ja <i>Sherman</i> alkoivat uransa pienillä +päällikkötoimilla Lännessä, kunnes heidän kuntonsa sittemmin tuli +tutuksi ja tunnustetuksi ja he saivat tärkeät paikkansa. — Etelällä +sitä vastoin oli alusta alkaen monta erinomaista sotapäällikköä, joiden +joukosta varsinkin on mainittava <i>Robert Edmund Lee</i>, ammatiltaan +sotilas. Hän oli kunnostanut itseänsä sodassa Mexikoa vastaan, ja kun +hänen kotivaltionsa, Virginia, yhtyi konfederationiin, arveli hän +velvollisuudekseen astua sen palvelukseen, vaikk'ei hän puolestaan +hyväksynyt orjuuden-laitosta. Lee oli varovainen niinkuin McClellan, +mutta samalla päättäväinen ja yritteliäs. Sotamiehet pitivät hänestä +paljon. Heidän lemmikkinsä oli myöskin kenraali <i>Jackson</i>, nuori, +tulinen, hurjan rohkea herra, joka — kuten meidän mailla kerran Kulneff +— äkki-arvaamatta, kuin tuuliaispää, milloin missäkin karkasi jonkun +vihollisparven kimppuun, voitti sen ja katosi, ilmestyäkseen seuraavana +päivänä toisessa paikassa ja toista vihollisjoukkoa vastaan. Hänelle oli +annettu etunimi "Stonewall" (Kivimuuri) sen levollisen pontevuuden +tähden, jota hän vaaran hetkinä aina osoitti. "Stonewall" Jackson kaatui +pian kesken loistavaa uraansa, tarvitsematta nähdä sen asian perikatoa, +jota hänen miekkansa palveli.</p> + +<p>Mitään täydellisempää kertomusta siitä jättiläis-taistelusta, joka nyt +seurasi, ei kai lukija meiltä odottanekkaan. Kirjamme tarkoitus sallii +meidän ainoastaan tapausten joukosta tuoda esiin ne pääkohdat, jotka +tehokkaimmasti vaikuttivat sodan menoon ja unionin lopulliseen voittoon.</p> + +<p>Ensimäinen suuri ottelu tapahtui heinäk. 21 p:nä 1861 Virginiassa noin 5 +suom. penikulmaa eteläpuolella Washingtonin kaupunkia, <i>Bull Run</i> +nimisen pienen joen luona, missä unionistit McDowell'in johdolla +karkasivat konfedereerattujen kimpuun, joita johti kenraali Beauregard, +— sillä seurauksella, että unionistit ajettiin Potomak-joen +pohjoispuolelle ja suoraa päätä takaisin Washingtoniin. Jos Beauregard +nyt olisi heti jatkanut voitollista etenemistään, niin kenties +pääkaupunki olisi hukassa ollut; mutta häntä arvelutti, ja sopiva +tilaisuus liukui hänen käsistään.</p> + +<p>Lincolnin hallitus ryhtyi nyt ponteviin toimiin pääkaupungin puolustusta +varten, ja McClellan harjoitutti hyvällä menestyksellä uusia sotilaita, +joita suuret joukot kutsuttiin kaatuneiden sijaan. Vasta seuraavana +vuonna hän kuitenkin uudestaan uskalsi vihollisen kimppuun.</p> + +<p>Täll'aikaa oli kuitenkin unionistien laivasto pitänyt Etelän satamia +sulussa ja voittanut takaisin kaikki unionin linnoitukset +Pohjois-Carolinan rannikolla; mutta kaikkein tärkein tapaus oli <i>New +Orleansin</i> kukistus ensimäisinä päivinä vuodesta 1862. Huolimatta +Etelävaltalaisten erinomattain hyvistä varustuksista, sai sen viimeinkin +amiraali <i>Farragut</i> kiedotuksi tuliensa väliin, ja kaupunki antautui. +Voitto oli tärkeä sen puolesta, että Pohjan laivasto nyt taas voi ruveta +toivomaan päästäksensä hallitsemaan Mississippi-jokea ja siten pitämään +läntisiä orjavaltioita erillään itäisistä. Tätä tarkoitusta edistettiin +niinikään useiden Kentuckyssä, Missourissa ja Tennesseessä olevien +linnoitettujen paikkain voittamisella Pohjalle, jotka jo aikaisin olivat +joutuneet konfedereerattujen haltuun. Mutta vielä esti Pohjan etenemistä +Mississippi-joella useat linnoitukset Arkansasin ja Mississippin +välisellä pitkällä rantakaistaleella, ja vahvin näistä oli <i>Vicksburg</i> +niminen linnoitus joen itärannalla. Sen valloitusta nyt erittäinkin +tarkoittivat unionistien sotatoimet Lännessä.</p> + +<p>Idässä tapahtui maaliskuun alussa 1862 suurenmoinen meritaistelu +<i>Hampton Roads'illa</i> Virginian rantavesillä. Siinä mittailivat voimiansa +pansarilaiva <i>Merrimac</i> ja John Ericsson'in maailman-mainio <i>Monitori</i>, +— ens' kertaa kuin nämä aselajit astuvat esiin. Etelän suuri +uudenaikainen meritursas, Merrimac, jonka se jo sodan alussa oli +anastanut haltuunsa unionilta, upotti sanotun kuun 8 p:nä kaksi unionin +suurta sotalaivaa, jotka olivat puusta, helposti meren syvyyteen; mutta +seuraavana päivänä tuli Ericssonin kummitus ja hyökkäsi Merrimac'in +kimppuun, joka — niin rautakylkinen kuin olikin — pahasti runneltui ja +oli pakoitettuna pötkimään sataman turviin. Monitori sai pian useampia +kumppania, jotka tunkeusivat sisään Etelän satamiin, ja Etelä hävitti +viimein itse koko tuon kerran niin kauhean Merrimac'insa, estääksensä +sitä joutumasta unionistien haltuun.</p> + +<p>Paljon vahinkoa unionille tekivät kuitenkin Etelän kaapparit, jotka +kaikilla merillä ajoivat ja ryöstivät Pohjan kauppalaivoja. Kuuluisin +noista ryöstölaivoista oli <i>Alabama</i>, joka oli rakennettu Englannissa ja +usein kävi parantelemassa vammojaan Englannin satamissa. Muutenkin +vanhassa emämaassa aivan julkisesti, varsinkin aatelis- ja kauppamies +piireissä, pidettiin Etelävaltain puolta, ja kerran — kun unionistit +olivat vanginneet kaksi konfedereerattujen lähettilästä, jotka +englantilaisessa laivassa matkustivat Euroopaan pyytämään apua +valtioillensa — huudettiin jo sotaa Pobjois-valtioita vastaan; mutta +lordi Palmerston, joka silloin oli Englannin hallituksen etupäässä, sai +kuitenkin maltillisilla ja viisailla toimillaan kansansa hillityksi.</p> + +<p>Hampton Roads'in meritappelujen perästä alkoi uudestaan sota +Virginiassa. McClellan kulki meritse Yorktowniin, edetäkseen sieltä +Richmondia vastaan, jota nyt ja sittemmin unionistit erittäinkin kokivat +kukistaa. Mutta kesäk. 26 p:nä kärsi hän tuntuvan tappion +<i>Chickahominyn</i> joen luona ja pakoitettiin peräytymään takaisin +Yorktowniin. Yritys, joka maksoi paljon verta, oli mennyt hukkaan, ja +McClellan sai käskyn rientämään Washingtonin avuksi, jota kenraali Lee +nyt, tehtyään kierroksen Marylandiin, uhkasi selästä päin. McClellan +kiiti kuitenkin vaarallista vihollistaan vastaan ja pakoitti hänet, +<i>Antietamin</i> ankaran tappelun perästä, peräytymään takaisin Virginiaan.</p> + +<p>Tämän perästä erkani McClellan Potomak-armeijan päällikkyydestä, koska +hänen mielestään unionin hallitus ja sotaministeri liian paljon +sekaantui itse sodankäyntiin. Hänen paikalleen astui ensiksi Burnside, +sitten Hooker, mutta vielä huonommalla menestyksellä, sillä Hooker +joutui jo toukok. 2 p:nä <i>Chancellorsvillen</i> luona peräti tappiolle +taistelussaan Lee'tä ja Jacksonia vastaan. Tässä tappelussa kadotti +Etelä kuitenkin uljaan "Kivimuurinsa" Jacksonin, jonka muuan oman väen +sotamies erehdyksessä ampui, luullessaan häntä joksikin viholliseksi +upseeriksi.</p> + +<p>Lee tahtoi nyt käyttää voittoansa hyökätäkseen uudestaan Marylandiin ja +etenikin <i>Gettysburgiin</i> saakka Pennsylvaniassa; mutta täällä voitti +hänet heinäk. 4 p:nä 1863 kenraali <i>Meade</i>, Potomak-armeijan uusi, +taitava ja voimakas päällikkö. Lee peräytyi takaisin Potomak-joen +toiselle puolelle.</p> + +<p>Olemme jo edellisessä maininneet <i>Ulysses Grant'in</i> nimen. Hän oli +nahkakauppiaan poika Ohiosta, oli harjoittanut sota-opintojaan +Westpointissa ja Mexikon sodassa, oli sitten elättänyt itseään karttojen +piirustuksella ja viimein, kun tämä toimi ei voinut miestänsä elättää, +ruvennut isänsä apumieheksi nahkakaupassa. Kansalais-sodan syttyessä +tuli hän ensin muutaman vapaajoukon päälliköksi, sitten suuremman, +Tennesseessa toimiskelevan sotaväen-osaston johtajaksi. Grantia ei ens' +alussa arveltu muuta kuin varsin keskinkertaiseksi sotilas-ky'yksi, ja +hän saikin ensimmältä muutamassa tappelussa aika lailla selkäänsä, mutta +viisastui vahingosta ja menetteli siitä lähin erinomaisella tarkkuudella +toimissaan, punniten suunnitelmiansa joka puolelta. Miten olikaan, +onnistui hänen, monta voittoa saatuansa, ajaa konfedereeratut pois +läntisestä Tennesseesta; ja nyt sai hän Lincoln'ilta suoritettavakseen +erinomaisen tärkeän tehtävän. — Vahva Vicksburgin linna ja kaupunki +Mississippin rannalla esti yhä vielä vapaata laivakulkua joella ja oli +sen ohessa läntisten ja itäisten orjavaltioiden yhdyssiteenä. Sitä +arveltiin melkein mahdottomaksi valloittaa. Metsät ja järvet suojelivat +sen selkää, ja itse se sijaitsi jyrkällä kalliolla. Mutta Grant ja hänen +alapäällikkönsä <i>William Tecumseh Sherman</i> menivät Mississippin yli +Vicksburgin alapuolella, etenivät metsäin halki linnan takareunoille, +valloittivat etuvarustuksista toisen toisensa perään, voittivat +kaupungin avuksi rientävän kenraali Braggin ja ryhtyivät sitten +kaupungin pommitukseen, — sillä menestyksellä, että ylpeän +Vicksburgin viimein täytyi antautua, vieläpä juuri Amerikan +itsenäisyyden-julistuksen vuosipäivänä, heinäk. 4:nä, jolloin, kuten +vasta kerroimme, myöskin kenraali Meade idässä sai voittonsa +Gettysburgin luona.</p> + +<p>Vicksburgin kukistus oli kukistamaisillaan koko konfederationin. Nyt ei +sillä enää ollut odottamistakaan mitään apua Mississippin takana +olevista valtioista. Voimat alkoivat vähetä ja uupua, ja mikä pahinta +oli, Etelän väestön innostus ja uhraavaisuus laimeni laimenemistaan. +Ainoastaan joku onnellinen sattuma saattoi enää konfederationin +pelastaa, ja kenraali Leen miekkaan katseltiin vielä ikääskuin +viimeiseen olkikorteen, jota hukkuva tavoittelee. Ainoastaan Jefferson +Davisin hirmuvallan-tapainen hallitus pystyi vielä pitämään sotaväkeä +ko'ossa ja johonkin määrin täyttämään armeijan aukkoja. Yhteen aikaan +aiottiin jo täyttä totta varustaa neekerit aseilla — niin suuri oli +väen-puute — ja pakoittaa heitä tappelemaan isäntäkultien puolesta; +mutta tämä epätoivon keino jäi toki käyttämättä.</p> + +<p>Siihen oli sitä vastoin Pohja hyvällä menestyksellä ryhtynyt. Kaikki +neekeri-orjat, jotka karkasivat unionin sotajoukkojen puolelle, +julistettiin jo sodan alussa vapaiksi, ja niitä käytettiin sitten +enimmiten linnoitustöissä, mutta myöskin valkoisten riveihin pistettyinä +sotureina otteluissa, joissa he tappelivat kiitettävällä urhoudella. +Mutta tammikuun 1 p:nä 1863 ilmestyi vihdoin Lincolnin suuri julistus, +jonka kautta kaikki kapinamiesten omistamat neekerit vapautettiin +ikuisiksi päiviksi orjuudesta; ja nyt järjestettiin kokonaisia +neekeri-rykmenttejä.</p> + +<p>Vicksburgin kukistuksen perästä teki Grant lyhyen ja loistavan +sotaretken itäiseen Tennesseehen, jolloin kenraali Bragg perin pohjin +voitettiin; ja nyt nimitettiin Grant unionin kaikkein sotajoukkojen +ylipäälliköksi. Ansiokas Meade pysyi Potomak-armeijan päällikkönä, mutta +sen varsinaiseksi johtajaksi tuli niinikään Grant itse. Ja jo ruvettiin +täydellä todella ahdistamaan Richmondia, konfederationin pääkaupunkia. +Mutta se oli hyvin varustettu ja vallitettu, ja Grant ajoi koko 1864 +vuoden kestäessä laumansa turhaan sen vallikanoonain kitoja vastaan. Sen +ohessa teki kaupungin puolustaja, kenraali Lee, tuon tuostakin +onnistuneita hyökkkäyksiä ulos pesästään; ja verta vuoti tulvanaan +kaupungin ympärystön metsissä. — Nyt rakensi puolestaan Grantkin lujia +vallituksia, joiden turvaan hän vetäytyi; ja viholliset seisoivat monta +kuukautta vastatusten toisiansa, mylvien ja mulkoillen toinen toisensa +puolelle kuin kaksi kytkettyä härkää. Viimein Grant kuitenkin vähitellen +siirti vasemman siipensä James-joen toiselle puolelle, jonka rannalla +Richmond sijaitsee, ja uhkasi siten Leen peräytymis-linjaa. Mutta hänen +tätä tehdessään, hätyytti häntä Lee voimiensa takaa; ja hirveän verisiä +tappeluja oli taaskin melkein alinomaa. Näissä tappeluissa kunnosti +itseään suuresti nuori hevosväen-kenraali <i>Scheridan</i>, Grantin oma +oppilas, joka äsken oli ajanut melkoisen konfedereeratun sotavoiman pois +Marylandista. Scheridan oli nyt saapunut hyvään aikaan Potomak-armeijaa +auttamaan ja tämän kanssa yhdessä ahdistamaan Etelävaitain sotajoukkoa +Richmondissa ja sen ympärillä. Tämä sotajoukko suljettiinkin nyt +vähitellen yhä ahtaamman piirin sisään. Paitsi Grantia ja Sheridania oli +Lee'llä tällä haavan vastaansa myöskin <i>Sherman</i>, joka oli syössyt +Georgiaan, voittanut ainakin 20:ssä tappelussa Etelän joukot, +valloittanut Augustan ja Savannahn kaupungit ja viimein edennyt kapinan +pesävaltioiden, Etelä- ja Pohjois-Carolinan, kautta Virginian rajalle, +sulkeaksensa Lee'ltä tien, jos tämä yrittäisi peräytymään etelään päin. +Siten oli unionin liput liehuneet Etelän tärkeimmän alueen halki, ja +Etelä tunsi jo itsensä nöyryytetyksi. Mutta lähellä oli jo sekin hetki, +jolloin Richmondinkin oli nöyrtyminen. Sen varat olivat niukalla, tuonti +kaupunkiin kovin vaikea, ja supistumistaan supistunut armeija ei enää +tahtonut riittää laveiden linjain miehittämiseen.</p> + +<p>Maaliskuun 29 päivänä alkoi Grant yleisen hyökkäyksen Richmondin linjoja +vastaan, ja kovasti häntä kyllä vastustettiin, vaan eipä kuitenkaan niin +kovasti kuin ennen. Huhtikuun 2 p:nä olivat ulkolinjat unionistain +hallussa; ja huomaten asemansa mahdottomaksi peräytyi Lee pois, +koettaakseen yhdistyä Etelän sotajoukkoon Pohjois-Carolinassa. Mutta +silloin sulki yht'äkkiä Sheridan tien hänen edeltänsä, samalla kuin +Grantin muut joukot ahdistivat takaa ja sivultapäin. Jo aikoi Lee +yrittää raivaamaan itselleen tietä vihollisten läpi; mutta kaikki +leipävarat olivat loppuneet, ja Scheridanin takana odotti, jos hän +pääsisikin tämän joukkojen läpi, Shermanin vahva armeija. Ei siis +tahtonut Lee vuodattaa uskollisten miestensä viimeistä veripisaraa. +Huhtikuun 9 p:nä 1865 teki hän <i>Appomaltox Courthouse'ssa</i> Grantin +kanssa antaumus-sopimuksen, jonka mukaan siis Leen vielä lähes 50,000 +miehen vahvuinen sotajoukko riisui aseensa. Siinä meni kapinoitsijain +viimeinen toivo; sillä kenraali Johnstonin pienempi armeija-ososto +Pohjois-Carolinassa ei nyt enää yrittänytkään mitään sanottavaa +vastarintaa, vaan antautui melkein kohdastaan. Pitkällisempi +niskoitteleminen voitollista unionia vastaan olisi ollut hulluutta. +Kapina oli kukistettu. Unionistit marssivat sisään Richmondiin, joka +nurisematta avasi porttinsa.</p> + +<hr class="tb" /> + + + +<h2><a name="XX" id="XX"></a>XX.</h2> + +<h2>Uudestaan rakentaminen.<br /> +Amerika meidän päivinämme.</h2> + + +<p>Unioni oli pelastunut. Siinä voiton ensimäinen, suoranainen seuraus. Ja +siitä itse teossa on johtunutkin näiden Amerikan Yhdys-Valtain +turvallisuus ja menestys. Ainoastaan kokoontunut keskusvalta oli +aikoinaan nämä kukoistavat siirtokunnat voinut vapauttaa vanhan emämaan +hallituksen rasittavasta ikeestä; ainoastaan luja liitovalta on voinut +samat siirtokunnat vapauttaa sisällisistä mätähaavoista ja ruveta oikeaa +vapautta luomaan. Kansalais-sodan kauhut olivat kuitenkin olleet liian +suuret, että voittajat nyt olisivat voineet käyttää voittoansa +kukistettujen masentamiseksi. Ei mitään meluavaa riemuhuutoa kuulunut, +ei mitään kostoa pyydetty. Ja se on luettava jalojen voittajain +ikuiseksi kunniaksi. Jonkun ajan kuluttua seurasi yleinen anteeksi-anto +kaikille kapinoitsijoille, heidän johtajillensakin. Jefferson Davis, +joka otettiin kiinni pakoretkeltä, sai tosin yhden aikaa istua +vankeudessa, mutta päästettiin sitten vapaaksi.</p> + +<p>Pohjan ja vapauden voiton hiljaista iloa häiritsi kuitenkin kohta sodan +loputtua kauhea tapaus. Abraham Lincoln, joka marraskuussa edellisenä +vuonna oli suurella enemmistöllä uudestaan valittu presidentiksi ja aina +tarkoin silmin valvonut unionin parasta, sai murhamiehen käden kautta +surmansa. Huhtikuun 14 p:nä illalla istui hän ynnä vaimonsa ja muutamain +ystäväinsä kanssa teaterissa, kun kesken näytelmää yht'äkkiä muuan mies +hiipi heidän loosiinsa ja takaapäin ampui laukauksen revolverista +Lincoln'in niskaan. Presidentti kaatui heti tuoliltaan lattialle. +Murhaaja hyppäsi alas saliin, sänttäsi ylös näyttämölle ja huusi, +kääntyen yleisön puoleen ja murha-asettansa heiluttaen: "Nyt on Etelä +kostettu!" Tuossa paikassa oli hän poissa. Kaikki oli tapahtunut parissa +silmänräpäyksessä. Mutta Lincoln kuoli seuraavana aamuna, tulematta sitä +ennen enää ollenkaan tietoihinsa. Murhaaja, muuan raivostunut +etelävaltalainen, nimeltään Booth ja näyttelijä ammatiltaan, pääsi +pakenemaan Virginiaan, jossa kuitenkin takaa-ajava ratsumiesjoukko hänet +saavutti ja ampui kuoliaaksi, hänen yrittäessään vastarintaa.</p> + +<p>Myöskin valtiosihteeri Seward tuli samana iltana pahasti haavoitetuksi +erään toisen höperön kautta, joka oli tunkeunut hänen kotiinsa häntä +murhaamaan. Näistä veritöistä ei kuitenkaan saa suoranaisesti syyttää +kapinan johtajia; he eivät olleet ketäkään semmoisiin yllyttäneet. Mutta +toiselta puolen täytyy myöntää että he paljon vaikuttivat puoluevimman +kasvattamiseen; ja puoluevimma kasvatti murhaajat.</p> + +<p>Sodan loputtua hajosivat armeijat, ja kukin palasi jälleen rauhallisiin +toimiinsa. Ja mitä ihmeellisintä tässä hajauksessa oli ett'ei mitään +häiriöitä syntynyt. Löysää, joutilasta väkeä ei jäänyt mihinkään muiden +ihmisten rasitukseksi, vaan kaikille näkyi rikkaassa Amerikassa työtä +löytyvän.</p> + +<p>Paljon oli tämä sota maksanut sekä varoja että verta. Puhumattakaan +niistä dollari-miljaardeista, jotka se oli niellyt, olivat yksistään +pohjois-valtiot menettäneet, kuten lasketaan, 275,000 ihmishenkeä, ja +Etelästä oli kai myöskin sen reippain nuoriso jäänyt tappotanterelle. +Mutta toiselta puolen olivat kuitenkin sodan tulokset äärettömän suuret. +Paitsi sitä, että Pohjois-Amerikan Yhdys-Valtain eheys nyt oli +lopullisesti voitettu ja saatu turvatuksi, niin oli sama veljes-taistelu +myöskin kantanut toisen hedelmän, joka on jaloimpia mitä mikään sota +koskaan on tuottanut: Orjuus tuli lakkautetuksi unionin koko alueella. +Onneton musta ihmisrotu pääsi vapaaksi vuosisatoja kestäneistä +kahleistaan. Olemme jo maininneet Lincolnin julistuksen tammikuun +1 p:ltä 1863. Sitä seurasi <i>helmikuun 3 päivänä 1865</i>, jolloin +konfederationi veti viimeisiä henkäyksiään, uusi julistus, joka +kerrassaankin teki kaikki orjat Yhdys-Valtain rajojen sisäpuolella +vapaiksi ihmisiksi, huolimatta siitä olivatko he kapinoitsijain vai +muiden orjia.</p> + +<p>Garrisonin ja Phillipsin työ ei ollut hukkaan mennyt. Ja he saivat itse +nähdä voittonsa päivän. Mutta, jos näiden abolitionistien harras +intoisnus oli ihmisten mielet herättänyt tajuamaan orjalaitoksen +sopimattomuutta vapaalle kansalle, niin on kunnia tuon mätähaavan +poistamisesta myös suureksi osaksi annettava maltilliselle, mutta +valppaalle Abraham Lincolnille, joka julistuksellaan helmikuun 3 p:ltä +pystytti itselleen ijäti kestävän muistopatsaan.</p> + +<p>Neekeri ja mulatti Yhdys-Valloissa olivat nyt vapaita miehiä, mutta he +eivät vielä olleet kansalaisia. Persoonallista vapautta ei enää kenkään +voinut heiltä riistää, mutta heidän pääsemistään täydellisiin +kansalais-oikeuksiin vastustivat Etelän valkonaamaiset pohatat vielä +kynsin hampain. Presidentti <i>Andrew Johnson</i>, joka Lincolnin kuollessa +oli, varapresidenttinä ollen, astunut hänen paikalleen, oli itse +kotoisin Etelästä, mutta unionisti mielipiteiltään. Hän tahtoi että nuo +vasta kukistetut kapinavaltiot heti ja ilman muitta mutkitta +julistettaisiin täysin oikeutetuiksi jäsenkunniksi unioniin; mutta +kongressi ja sen kanssa Pohjan väestö ei tahtonut niille antaa entisiä +oikeuksia, ennenkun ne olisivat selittäneet tunnustavansa valtiosäännön +14 artikkelia, joka, kuten nyt erinäisellä lisäyksellä nimenomaan +julistettiin, koskee jokaisen Yhdys-Valtain asukkaan — siis +vapautettujen neekerienkin — persoonallisia vapauksia ja oikeuksia. +Kunnes nämä valtiot tämän tunnustaisivat, jaettaisiin ne — niin tahtoi +kongressi — sotilaspiireihin, joissa unionin hallituksen määräämä +käskynhaltia sotaväen avulla suojelisi vapautettuja neekereitä heidän +entisten herrainsa kostosta, jota syystä kyllä peljättiin. Kongressi +ajoi, huolimatta presidentin kiivaasta vastarinnasta, asiansa +perille. Neekeri ja mulatti julistettiin kongressin päätöksellä +huhtikuun 8 päivältä 1866 täysin oikeutetuiksi kansalaisiksi; ja +"Uudestaan-rakentamisen" työ — kuten tätä Etelän asiain +järjestämistointa nimitettiin — rupesi onnistumaan. Presidentti +Johnsonin ja kongressin väli oli täll'aikaa jo käynyt niin riitaiseksi, +että Johnson vedettiin oikeuteen rikoksesta Yhdys-Valtain lakeja +vastaan. Kongressi oli, käyttäen valtiosäännöllistä oikeuttaan, hänen +syyttäjänsä, ja presidentti tosin lausuttiin syytöksestä irti, mutta +kongressin hyväksymät lait ja hankkeet pysyivät voimassa. Vuonna 1869 +erosi Johnson tavallisessa järjestyksessä, ja hänen sijaansa valittiin +<i>Ulysses Grant</i>, jonka aikana presidentin ja kongressin väli jälleen +vakaantui, koska tämä kelvollinen mies ymmärsi ylläpitää unionin arvoa +ja pontevasti turvata mustien oikeuksia Etelässä.</p> + +<p>Uudestaan-rakentamisen työ oli onnistunut siihen määrään, että toinen +kapinavaltio toisensa perästä tunnusti valtiosäännön 14 artikkelin siinä +merkityksessä kuin sille nyt oli annettu, jolloin asianomainen valtio +jälleen pääsi täysin oikeutetuksi jäsenkunnaksi unioniin ja siis saattoi +uudestaan ruveta omia sisällisiä asioita hoitamaan ilman unionin +hallituksen välityksettä. 1871 oli kaikki valtiot jälleen edustettuna +kongressissa.</p> + +<p>Mutta tätä pitkällistä uudistustyötä häiritsi kuitenkin kaiken aikaa +entisten orjaherrain sanomaton viha sitä onnetonta ihmisrotua vastaan, +joka nyt ilman omaa vaikutustansa oli saavuttanut yhtäläisen +yhteiskunnallisen arvon lain edessä kuin he itse. Vaikka unionin +sotaväkeä oli majoitettuna ylt'ympäri Etelää mustien suojelemista +varten, tiesivät Etelän ylpeät ylimykset — nuo samat, jotka aina olivat +itseään demokraateiksi, kansanvaltaisiksi nimittäneet — keksiä jos +joitakin keinoja entisten orja-parkain kiusaamiseksi. Niinpä muodostui +salaisia seuroja, joihin kuului valkoisia kansalaisia kaikista +ihmisluokista ja jotka ottivat varsinaiseksi työkseen piiskata, rääkätä +ja tappaa neekereitä, milloin nämä vain yrittivät käyttämään +äänestys-oikeuttansa taikka millä tavalla hyvänsä pyrkimään kilpailuun +valko-ihoisten kanssa. Näiden seurojen toimivat jäsenet ratsastivat +välin yksitellen, välin parvittain, usein suurissa joukoissa — sekä +itse että hevoset verhottuina aaveentapaisiin valepukuihin, niin että +näyttivät kauheilta, irvistäviltä kummituksilta — paikasta paikkaan, +panemassa käytäntöön hirveän kosto-oikeuden verituomioita semmoisia +neekereitä vastaan, jotka uskalsivat käyttää valtiollisia ja +yhteiskunnallisia oikeuksiansa taikka asettua valkoisen miehen +kilpailijaksi jollakin toimi-alalla. Nämä salaisen kosto-oikeuden +palvelussotilaat, "Ku-Klux'it" eli "Ku-Klux-Klan'it", kuten heitä +nimitettiin, olivat niin mahtavana voimana Etelässä, että unionin +hallituksen asettamat järjestysmiehet usein eivät voineet mitään heitä +vastaan. Kosto-oikeus oli "valtiona valtiossa", jota vastustamaan oli +varsin vaarallista nousta. "Päähallitus katseli" —sanoo muuan kertoja +näiltä ajoilta — "levollisesti asiain menoa, kun onnettomia neekereitä +armottomasti ruoskittiin, miehet temmattiin vuoteistansa ja hirtettiin, +naiset häväistiin, talot poltettiin." —Ulysses Grantin voimakas käsi +vihdoinkin eai nämä hirmutyöt taukoomaan, ja "Ku-Klux'it" hajaantuivat; +mutta mitään yleisempää rangaistusta salaisten kosto-seurojen jäsenille +ei seurannut, sillä jäsenenä niissä oli melkein joka toinen +valko-ihoinen Etelän mies.<a name="FNanchor_18_18" id="FNanchor_18_18"></a><a href="#Footnote_18_18" class="fnanchor">[18]</a></p> + +<p>Entiset orjat olivat täten kyllä saavuttaneet laissa tunnustetun +yhdenvertaisuuden valko-ihoisten kanssa, ja heidän vapaa asemansa oli +jotakuinkin turvattu; mutta vapautuksen kautta olivat he itse teossa +jääneet oman onnensa nojaan. Mistä saada heille työtä ja jokapäiväistä +leipää? Taitamattomat ja tietämättömät kun olivat, oli heille melkein +mahdotonta itse pitää huolta itsestään. Siinä aukeni taas entisille +abolitionisteille lavea työ-ala, sillä vanhat orjan-isännät kiukuissaan +eivät tietysti laisinkaan edistäneet neekerien vaurastumista. +Abolitionistit nyt panivat kaikki voimansa liikkeelle, hankkiakseen +mustille työtä, toimittaakseen heidän lapsilleen opetusta, antaakseen +nälistyneille ruokaa ja alastomille vaatteita. Ja tätä abolitionistien +harrastusta on kestänyt meidän päiviimme saakka. Vaikein tehtävä heillä +kuitenkin on niiden ennakkoluulojen poistamisessa, jotka valko-ihoisissa +yhä vielä melkein entisellä voimallaan vallitsevat mustaa rotua vastaan, +joka taas juuri tällä hetkellä näkyy olevan mitä ilkeimmän vihan ja +vainon alaisena Pohjois-Amerikan Etelässä. —Painatamme tähän, näiden ja +muidenkin Pohjois-Amerikan nykyisten valtiollisten olojen +valaisemiseksi, muutamia otteita eräästä Pohjassa ilmestyvästä +sanomalehdestä ("Chicago Daily News Record") vuodelta 1892, jonka +kuvausten kanssa muutkin viestit pitävät yhtä:</p> + +<p>Siitä saakka — lausuu lehti — kuin Etelävaltiot v. 1876 unionin +sotaväen poistumisen kautta saivat kätensä vapaiksi, ovat ne yhä +kiivaammasti ruvenneet vaatimaan suurempaa erikois-itsenäisyyttä, "home +rulea". Amerikan kansa on kallistanut korvansa niille vaatimuksille, +joita toinen puoli Etelän väestöstä on tuonut esiin, samalla kun toinen +vaikeni tai jätettiin kuulematta milloin vain se joskus uskalsi nostaa +ääntänsä. Musta Etelä heitettiin taaskin valkoisen valtaan. Hallituksen +ohjakset siirtyivät niiden käsistä, jotka olivat taistelleet unionin +kannattamiseksi, niiden haltuun, jotka olivat sitä ankarimmin +vastustaneet. Tuo uudestaan vallalle päässyt vanha ylimystö oli pian +unohtanut sodan kovat opetukset ja pyrki taasen tarmojensa takaa +palauttamaan valko-ihoisten ylivaltaa. Se teki kaikki minkä suinkin voi, +musertaakseen vasta vapautettujen mustien rohkeuden ja intoisuuden. +Mutta koska kuitenkin pian saatiin kokea ett'ei tämä —niiden +valtiosäännön lisäysten tähden, jotka sota oli tuottanut —käynyt päinsä +laillisia muotoja noudattamalla, heitettiin lain koneisto kokonaan +syrjään ja valta pantiin roskaväen käsiin. Veruke oli kuitenkin +keksittävä, kansan silmien sokaisemiseksi ja peljätyn vastarinnan +häätämiseksi, — ja niinpä keksittiin tuo syytös, että muka neekerit +tekevät väkivaltaa valkoisille naisille. (Tämmöisiä juttuja tietävät +itse teossa sanomalehdet varsin usein kertoa.) Ja tämän syytöksen +tekevät miehet, jotka itse kehuvat olevansa naisellisen puhtauden +suurimpia voittajia ja jotka ovat käyttäneet orja-herrain raakaa valtaa +luodakseen maailmaan mulatti-rodun! Pohjan väestölle kerrotaan kuitenkin +että neekerit tapetaan hyvistä syistä, että lynch-rangaistus (väestön +toimeen-panemat "kuoleman-rangaistukset" eli ihmistapot ilman oikeuden +välityksettä taikka päin vastoin tuomio-istuimen tuomiota) on +ylläpidettävä, jotta muka neekerien solvaukset valkoisia naisia vastaan +saataisiin taukoomaan. — Lehti tekee sitten laskun, jonka mukaan +yksistään tänä vuonna (1892) etelävaltioissa lynchattujen neekerien +lukumäärä tulee nousemaan noin 400 henkeen, koska vallattomuus viime +aikoina on ollut aivan tavattoman hurja; jonka ohessa edellisinä vuosina +niin ikään on tällä tavoin tapettu sadottain mustia — kansalaisten +kautta niissä valtioissa (lausuu lehti), joiden viranomaiset paljon +useammin auttavat ja tukevat murhaajia kuin kokevat kannattaa lakia ja +oikeutta. Nyt, niinkuin orjuuden päivinä, pidetään lakia liian kalliina +jalokivenä, että sitä saattaisi käyttää mustan miehen hyväksi. +Hän on lain ulkopuolella, arvellaan. Jos hän rohkenee käyttää +äänestys-oikeuttansa, tulee hän ammutuksi; jos hän lyöpi valkoista +miestä, tulee hän ammutuksi; jos hän katselee valkoista naista, tulee +hän ammutuksi; jos hän on lainkuuliainen kansalainen, joka hoitaa omia +asioitaan ja saavuttaa taitoa jossakin ammatissa, pidetään häntä +vaarallisena ja hän tulee ammutuksi. Ei valtioiden eikä unionin lait +häntä suojaa. Kun hän lynchataan, ei komenneta sotaväkeä liikkeelle +järjestystä ylläpitämään. Jos hän puolustaa itseänsä, kuten äskettäin +tapahtui muutamassa paikkakunnassa, niin julistetaan tämä heti +piiritystilaan ja sotaväkeä lähetetään paikalle kukistamaan "kapinaa". +— Etelän sanomalehdistö on saman lynchauksia toimittavan roskaväen +käsissä, jotta harvoin saadaan oikeita tietoja asiain menosta. — +Toiselta puolen on sodan loputtua kaikissa etelävaltioissa tuskin viittä +valkoista tullut hirtetyksi neekerimurhasta, semmoista pidetään melkein +yhtä luvallisena kuin jäniksen-ajoa. Sitä harjoitetaan melkein yhtä +reippaasti kuin urheilua, ja kaikki yhteiskunnan luokat ovat siinä yhtä +innokkaita. — — Jos neekerit käyttäisivät itsepuolustusta roskaväkeä +vastaan, pideltäisiin heitä heti aivain kuin kapinoitsijoita. +Paikallis-virastot kääntyvät kuvernöörin puoleen ja tämä unionin +hallitukseen, saadakseen aseellista apua, ja aseellinen apu tulee. — +Home-rule-järjestelmä ja "valkoisten ylivalta" käypi ajan pitkään +uhkaukseksi, vaaraksi, eikä ainoastaan neekereille, vaan koko unionille, +kansalliselle rauhalle. Kun lukuisa roskaväkijoukko maaliskuussa 1891 +murtausi sisään New Orleansin vankilaan, hinasi sieltä ulos ja murhasi +11 Italialaista, valtasi pelko ja kauhistus koko sivistyneen maailman. +Kolme noista onnettomista oli Italian alamaisia, ja heitä tietysti +suojeli voimakkaimmat kansainväliset säädännöt. Siitä huolimatta eivät +New Orleansin viranomaiset vanginneet ainoatakaan henkilöä murhaajista. +Ja kun unionin hallitus tulee väliin, käskee Louisianan kuvernööri +halveksivalla ylpeydellä sen vain pitämään huolta omista asioistaan. +Louisianan hallitus kieltäytyi antamasta minkään-moista korvausta, +ja unionin hallitus sai maksaa vahingot. Semmoisia ovat +home-rule-järjestelmän hedelmät. Vuotta myöhemmin tehtiin Memphisissä +Tennesseen valtiossa vielä inhoittavampi hirmutyö. Kolme kunniassa +pidettyä ja hyvin toimeen-tulevaa neekeriä pitivät kauppaa muutamassa +esikaupungissa ja kilpailivat sen kautta erään valkoisen miehen kanssa. +Tämä päätti karkoittaa heidät väkivallalla pois. Myöhään muuanna iltana +tuli hän paikalle, muassaan joukko valepukuisia polisipalvelijoita. +Tappelu alkoi, neekerit ampuivat, ja pari hyökkääjistä sai surmansa. +Silloin otettiin neekerit väkivoimalla kiinni ja vietiin vankeuteen; +mutta joukko roskaväkeä mursi auki vankilan portit ja lynchautti vangit. +Kolme muuta neekeriä, jotka olivat joutuneet sekaantumaan tähän +epäjärjestykseen, tuomittiin vankeuteen 5-15 vuodeksi. — Vähän +jälestäpäin syytettiin muuanta neekeriä Arkansasissa väkivallan-teosta +naista vastaan. Roskajoukko sitoi hänet puuhun; nahka nyljettiin +ruumiista, ja se nainen, joka oli häntä syyttänyt, sytytti itse rovion. +Tuskin sitä päivää enää menee, jona ei sanomalehdet tietäisi kertoa +jostakin lynchauksesta etelävaltioissa. Ne sanomalehtimiehet, jotka +niitä kertovat, ovat usein itse ottaneet niihin osaa. He ovat roskaväen +omia lapsia ja pitävät sen puolta. Eivätkä he uskaltaisikaan panna +vastalausettaan, sillä silloin olisi heidän oma nahkansa vaarassa. +Sananvapautta ei enää ole Etelässä olemassa. Pari vuotta takaperin +lähetti muuan Cincinnatin sanomalehti kirjeenvaihtajan Mississippin +valtioon. Heti kun hänen toimensa tuli tietyksi, kivitti hänet roskaväki +kuoliaaksi ja viskasi ruumiin erääsen luolaan. Ainoastaan muutamia +päiviä sitten lakkautettiin "Vapaa Sana" niminen sanomalehti Memphisissä +sen tähden, että se piti mustien puolta. Sen naispuolinen toimittaja, +Iida B. Wens, ja hänen kirjanpainajansa karkoitettiin pois kaupungista. +Joukko kaupungin paraimpia porvareita kokoontui puuvilla-pörssi-taloon +ja julisti tuon kuuluisaksi tulleen tuomion. —</p> + +<p>Niin kuuluu Chicago-lehden synkkä kuvaus. Ja vaikka se olisikin hieman +liioiteltua, osoittaa yhä eleillä oleva rotuviha, joka ei hevillä näy +olevan poistettavissa, että Etelän valkoisilla asukkailla ei +vielä ole mitään selvää käsitystä vapaudesta eikä edes siitä +erikois-itsenäisyydestä, "home rule'sta", jonka asiaa he etupäässä ovat +kannattavinansa. Nuo julmat vainotyöt mustaa väestöä vastaan +muistuttavat vielä liian paljon Ku-Klux'ien ajasta, voidakseen oikeuttaa +sitä valtiollista itsehallintoa, jota valkoinen Etelä niin kovalla +kaipauksella halajaa, — todistavat että päin vastoin ainoastaan +lujennettu unioni-valta on kykenevä kasvattamaan varsinaista vapautta, +todistavat että ainoastaan valistunut republikaaninen Pohja itse teossa +yksinään kannattaa sitä kansallista ja persoonallista vapautta, jolle +Yhdys-Valtain valtiollinen ja yhteiskunnallinen elämä aikoinaan +rakennettiin.</p> + +<hr class="tb" /> + +<p>Aikoja tietysti vielä kuluu, ennenkun tämä Pohjan kasvatustoimi Etelässä +on täytetty, ja jos ennen tarvittiin ankarat herätyshuudot orjuuden +abolitionisteilta, ennenkun se vihdoinkin saatiin poistetuksi, niin +tarvitaan vielä yhtä ankara kasvatus rotuvihan abolitionisteilta, +ennenkun tämä Etelästä poistuu, tarvitaan, kuten mainitsimme, myöskin ja +etupäässä lujennettua unionivaltaa, joka kykenee tukemaan jokaisen +rehellisen kansalaisen, siis neekerinkin, syntyperäisiä oikeuksia. Mutta +vaikka oikea vapauden-käsite täten ei vielä ole päässyt juurtumaan +Etelän valkoiseen väestöön, on kuitenkin vapauden-aate semmoisenaan +melkein väestön tietämättä monessa suhteessa jo vaikuttanut +kasvattavasti siihen ja sitä itse teossa hyödyttänyt. Niinpä ovat nuo +samat vanhat orjaherrat saaneet kokea ett'ei orjatyö olekkaan niin +kannattavaa ja tuottavaa kuin he aikoinaan olivat luulleet. Orjatyö oli +itse teossa tehnyt Etelän köyhäksi; se tuli yltäkyllin näkyviin +kansalais-sodassa, ja tämän perästä oli Etelän taloudellinen tila aivan +häviö-kannalla. Mutta sittenkun orjat kasvimailla vaihdettiin vapaisin +työläisiin, joista jo tähän aikaan enemmän kuin puolet ovat +valko-ihoisia, niin on kasvimaan-viljelys ruvennut kannattamaan monta +vertaa paremmin kuin ennen. Vapaa työ on tehnyt Etelän rikkaaksi. Ennen +oli sillä teollisuutta tuskin nimeksikään, nyt on ainakin päästy varsin +kauniisen alkuun; sen kivennäis-aarteita kaivetaan yhä enemmän ylös maan +piiloittavasta povesta, ja erittäinkin rautateollisuudessa kilpailee se +jo itse Pohjan kanssa. Asian laita on se, että Etelän valkoinen väestö +on, siitä asti kuin sen itse täytyi ryhtyä työhön, oppinut antamaan +arvoa tälle ja kunnioittamaan työntekijää. Ennen aikaan sama väestö +sydämensä pohjasta halveksi tuota mustaa rotua, joka ei saanut muuta +tehdä kuin työtä, sill'aikaa kuin valkoinen mies pysyi kaukana kaikesta +tosi-työstä; mutta nyt on tuo entinen halveksiminen ruvennut muuttumaan +sanomattomaksi vihaksi, koska neekeri uskaltaa työssä kilpailla +valko-ihoisen kanssa. Ja vihan astuminen halveksimisen sijaan on jo +muuntumista parempaan päin — vieläpä molemmin puolin. Parempi vihata +kuin halveksia, parempi olla vihattuna kuin halveksittuna.</p> + +<p>Mitä muuten tulee Pohjois-Amerikan kehitykseen kansalaissodan loputtua, +niin on meidän ensiksikin huomauttaminen että republikaaneilla eli +tasavaltalaisilla melkein kaiken aikaa<a name="FNanchor_19_19" id="FNanchor_19_19"></a><a href="#Footnote_19_19" class="fnanchor">[19]</a> — tähän päivään saakka +— ainakin näennäisesti on ollut valta käsissään, mutta unionin +hallituksen on tietysti täytynyt, muutenkin tarkoin noudattamalla +valtiosääntöä, rajoittaa valtansa käyttämistä asiainhaarain mukaan ja +etenkin pitää silmällä Etelän omituisia oloja, jotka vielä niin +melkoisesti pidättävät vapaampaa edistymistä. Republikaanisen puolueen +sisällinen politiiki muuten on yhä edelleen kannattanut samaa ankaraa +suojelustulli-järjestelmää, joka on ollut vallalla aina vapaussodasta +asti. Ulkopolitiikissa noudatettiin, kansalais-sodan loputtua, +pontevalla voimalla Monroe-oppia Ranskan keisarikuntaa vastaan, joka +pakoitettiin vetämään pois voimansa Mexikosta, missä Napoleon III:n +sinne toimittama keisari Maximilian sai surkean surmansa; ja +sovintotuomio Genèvessä, — joka tuomitsi Englannin maksamaan runsaat +korvaukset niistä vahingoista, joita "Alabama" ja muut Englannissa +varustetut Etelän kaapparilaivat olivat tuottaneet Amerikan kaupalle +— oli myöskin suuri voitto unionin hallitukselle.</p> + +<p>Jo vuonna 1858 oli nuori territorio <i>Minnesota</i> Ylä-Järven (Lake +Superior'in) länsirannalla ja Mississippin latvoilla otettu valtioksi +unioniin. Sitä seurasi v. 1859 <i>Oregon</i> Tyvenen Meren rannikolla; v. +1863 <i>Länsi-Virginia</i>, vanhasta Virginiasta lohkaistu alue vuorten +länsipuolella; v. 1864 hopearikas <i>Nevada</i>, Californian naapurimaa; v. +1867 <i>Nebraska</i>, ruoho-aavikko-valtio Iowan länsipuolella; v. 1876 +kaivosvaltio <i>Colorado</i> Utah'n ja Kansas'in välillä. Viimeisten kahden +vuosikymmenen kuluessa on kokonaista kuusi valtiota lisäksi tullut: +<i>Pohjois- ja Etelä-Dakota</i> Minnesotasta länteenpäin Missouri-tasankojen +luoteis-kulmassa, <i>Montana, Wyoming, Idaho</i>, Dakotan ja Oregonin +välisellä suurella ylängöllä, sekä <i>Washington</i>, Oregonista pohjoseen +Tyvenen Meren rannikolla.</p> + +<p>Territorioina ovat vielä: <i>Utah</i>, joka omituisten olojensa vuoksi ei ole +päässyt valtioksi, <i>Arizona</i> ja <i>Uusi Mexiko</i>, joilla ei vielä ole +tarpeeksi asti asukkaita unionin jäsenkunniksi päästäkseen, sekä +indiaanilainen territorio <i>Oclohama</i>, jonka ikivanha väestö juuri +kansallisuutensa tähden on suljettu pois siitä kansalais-oikeudesta, +minkä maahan tuotu musta rotu on saavuttanut. Oclohaman indiaanit ovat +kuitenkin osaksi taipuneet maanviljelykseen, mutta — ei auta! Amerikan +alkuväestö on, kun onkin, tuomittu vieraaksi isiensä maassa — ja tässä +matoisessa maailmassa, josta sille on ikuinen matkapassi annettu.</p> + +<p>Kansalais-oikeuksia eivät myöskään ole saaneet Amerikaan syöpyneet +<i>Kiinalaiset</i>, joita Californiassa ja muissa Tyvenen Meren valtioissa on +1 miljoonan paikoille. He työskentelevät hyvin vähällä päiväpaikalla ja +kiusaavat siten valkoista työväestöä.</p> + +<p>V. 1868 ostivat Yhdys-Vallat Venäjältä suuren <i>Aljashka</i> nimisen +niemimaan Beringin salmella.</p> + +<p>Täten on Yhdys-Valtain alue kasvamistaan kasvanut ja täyttää nyt +äärettömän alan valtamerestä valtamereen, joita meidän päivinämme +suurenmoiset Pacific-rautatiet yhdistävät, niin että tuon suunnattoman +pitkän matkan, johon muinoin meni vuosikausi, nyt kulkee yhdessä +viikossa. Yhdys-Valtain aluetta risteilevät muutenkin rautatiet paikasta +paikkaan, joten Pohjois-Amerika kulkuneuvojen puolesta kenties on +paraimmin varustettu maa maailmassa, kun samalla ottaa lukuun nuo monet +ja valtavat vesistöt, joiden virtoja ja laineita tuhansittain +höyrylaivoja halkailee.</p> + +<p>Pohjois-Amerikan maanviljelys — kokonaisuudessaan käsitettynä — on +meidän päivinämme jo niin mahtavalla kannalla, että sille tuskin enää +Vanha maailma vertoja vetää; ja päivä päivältä lavenee viljeltyjen +turpeiden ala, jonka ohessa itse viljelys-keinot yhä edistyvät. Amerikan +maanviljelijä, "farmari", on sivistynyt mies, on tavallisesti lähtenyt +samasta kodista ja saanut saman koulu-opetuksen kuin tehtailija, +asianajaja, lääkäri. Hän ymmärtää sentähden asiansa ja tietää käyttää +hyväkseen sekä keksintöjä että ajan-suhtia. Koko maailman maantuotteista +antaa Pohjois-Amerika yksinään viidennen osan. Omituista sen +maanviljelykselle on muuten se suuri arvo, joka on työllä itse maan +suhteen, ja se lavea käytäntö, jonka tämän johdosta koneet ovat saaneet, +koska ihmisvoima on kallista.</p> + +<p>Teollisuudessa on viime sadan-vuoden edistys antanut vieläkin +huomattavammat tulokset. Ennen vallankumousta oli Amerikassa +teollisuutta tuskin nimeksikään. Englanti oli sen ehkäissyt. Nyt on +Yhdys-Valtain teollisuus tuotantonsa arvon puolesta mahtavin maailmassa +ja voitti v. 1886 tässä suhteessa Englannin teollisuuden 130 +punta-miljoonalla. Ja mahdotonta on laskea niiden aarteiden arvo, jotka +piileilevät Uuden maailman kultaisessa, hopeisessa ja kivihiilipovessa.</p> + +<p>Kauppa ja merenkulku on niinikään edistynyt jättiläisaskeleilla, ja +suuria kauppakaupunkeja kohoaa meidän päivinämme semmoisiltakin sisämaan +seuduilta, jotka vielä muutamia vuosikymmeniä sitten olivat melkein +täydellisinä erämaina. Semmoisia ovat esim. <i>Omaha</i> Kansasissa, keskisen +Pacific-rautatien lähtöpaikka, <i>Denver</i> Coloradossa, <i>S:t Paul</i> ja +<i>Minneapolis</i> jauhorikkaassa Minnesotassa, puhumattakaan kultaisen +Californian kirjavasta <i>San Franciscosta</i> ja "Lännen ruhtinattaresta", +millioona-kaupungista <i>Chicago'sta</i> Michigan-järven rannalla. Chicagoa, +niin uusi kuin se onkin (1830-luvun alussa vielä ainoastaan vähäpätöinen +"hirsilinna" indiaani-kauppaa varten) pidetään nyt jo Amerikan toisena +kaupunkina väkilukunsa ja liikkeensä puolesta. New York on ensimäinen, +vanha Filadelfia kolmas.</p> + +<p>Kirjallisen elämän ja hienomman sivistyksen pääpaikkana sitä vastoin on +pidettävä puritanien, Otis'in ja Phillips'in kaupunki, kunnianarvoisa +vanha Boston. Aivan sen lähellä, ainoastaan kappaleen matkaa itse +kaupungista, Cambridgessä, vaikuttaa myöskin Amerikan vanhin yliopisto, +kuuluisa Harvard, joka vetää vertoja Euroopan mainioimmille +yliopistoille ja vielä toimii jokseenkin samojen kaavojen mukaan kuin +nämä. Samaan malliin perustettuja ovat myöskin Filadelfian "Yale +college", "Columbia" New Yorkissa ja John Hopkins'in yliopisto +Baltimoressa. Muuten ovat Amerikan "yliopistot", joita tätä nykyä on +koko 370 kappaletta, suurimmaksi osaksi ainoastaan pappisseminaareja eri +uskontokuntia varten taikka vain ylempiä kouluja. — Ylipäätään pidetään +Amerikassa aivan erinomaista huolta <i>opetuksesta</i>, jota varten on +olemassa oppilaitoksia ylt'ympäri unionia, kaukaisimmassakin kolkassa. +Ja näissä kaikissa on opetus vapaa, maksuton. Kunnat, valtiot ja unioni +niitä lämpimällä kädellä hoimivat; ne ovat kansan rakkaimmat laitokset, +ja kansan lapset ja nuoriso niitä käyttävät ahkerammasti kuin missään +muualla maailmassa. Tämänpä tähden onkin sivistys, ell'ei kohta aivan +syvätietoinen, kuitenkin ihmeteltävän laajalle levinnyt, on levinnyt +kaikkiin kansankerroksiin, s.o. jokaisen työ-alan väestöön. Mutta niinpä +harrastaakin Amerikalainen yleisiä asioita sammumattomalla innolla, ja +hänen, niin sanoaksemme, hartautensa tässä kohden on sitä suurempi, +koska hän itse yhtä hyvin kuin kukaan toinen on näitä asioita +ohjaamassa, on <i>vapaa kansalainen</i> tämän sanan kauniimmassa +merkityksessä. Aatteiden leviämisestä pitävät huolta — paitsi nyt +koulut — myöskin saarnastuolit ja sanomalehdet. Ensimäiset yhteiskunnat +Pohjois-Amerikassa rakennettiin uskonnolliselle perustukselle ja silläpä +ne suureksi osaksi vieläkin lepäävät. Puritaanit, episkopaalit, +presbyteriaanit, metodistit, katolilaisuus ja luterilaisuus ovat +painaneet ja painavat yhä vielä henkisen leimansa asianomaisen +kansalaisen koko katsantotapaan ja harrastuttavat häntä hengelliseen +kunta-elämään, josta hän viepi sielunsa virkistyneen sisällön ulos +maallisen elämän toimi-aloille. Se on kuitenkin huomattava ja aina +muistettava, että Pohjois-Amerikassa valtiolla ei ole niin mitään +tekemistä minkään uskonnollisen seurakunnan kanssa, että siis mitään +valtiokirkkoa ei ole eikä saa olla olemassa, ja että seurakunnat itse +sekä valitsevat että palkkaavat pappinsa. Mutta tämä uskonnollinen +vapaus juuri on suuressa määrässä vaikuttanut myöskin valtiolliseen ja +yhteiskunnalliseen vapauteen. — Sanomalehtien merkitys niin vapaassa +maassa kuin Amerikassa on tietysti äärettömän suuri, ja niitä luetaankin +enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tuskinpa lienee sitä +kauppalanalkuakaan Lännen perimmäisissä nurkissa, jolla ei olisi omaa +sanomalehteänsä paikkakunnan erinäisiä tarpeita varten; ja suurten +kaupunkien jättiläislehdet, jotka pohtivat kaikkia ajan kysymyksiä ja +leimauksen nopeudella lennättävät mitä kaukaisimpiakin tiedonantoja +ylt'ympäri valtakuntaa, ovat joka miehen käsissä.</p> + +<p>Pohjois-Amerikan kirjallisuus on rikas, vaikka verraten nuori. Ennen +siirtomaiden vapautusta tuotiin melkein jokainen kirja Englannista; +mutta tämän vuosisadan alusta astuu esiin kotimaisia kirjailijoita +toinen toisensa perästä ja hyvällä menestyksellä. Ensimäinen tunnetumpi +runoilija, Bryant, laski laulunsa ilmoille 1820-luvulla, jolloin myös +ilmestyivät Fenimore Cooper'in miellyttävät kertomukset uutisasukasten +elämästä silloisessa Lännessä ja Washington Irving'in terävän kynän +hienosti piirretyt kuvaelmat. Myöhemmistä kauno-kirjailijoista on +erittäinkin muistettava isänmaallinen runoilija Longfellow. +Historioitsijoita ovat: Prescott, joka on kirjoittanut Mexikon ja Perun +valloituksista; Bancroft, joka laveassa teoksessa on kuvaellut +isänmaansa, Yhdys-Valtain, vaiheet; Lothrop-Motley, Euroopan +Alankomaiden vapaussodan historioitsija. — Tässä nyt puhumattakaan +meidän päiviemme lukuisista tiedemiehistä ja kirjailijoista. Se vain +olkoon lopuksi lausuttu, että samate kuin tiedon-halu Amerikan kansassa +on erinomattain suuri, samate myös on se kasvattanut henkiä, jotka +osaavat sen tarpeita tyydyttää ja kunnialla vetävät vertoja Vanhan +maailman henkisen liikkeen kannattajille.</p> + +<p>Amerikan sivistyksen kannattajana on kuitenkin vielä, eikä suinkaan +viimeisessä sijassa, itse valtiollinen elämä, johon Amerikalainen +aikaisin perehtyy. Hänen oma kotikuntansa, jonka asioita hän kiivasti +harrastaa, on ensimäisenä asteena kansalaisen yhteiskunnallisessa +kasvatuksessa; sitten seuraa oma erikois-valtio, jota hän pitää pienenä +isänmaanaan, ja viimein unioni, tuo suuri, yhteinen, mutta korkein +isänmaa, jonka terveyden vallassa osien terveys ja menestys on. Amerikan +valtiollisessa elämässä tosin on monta varjopuolta, niinkuin esim. +puolue-lahjomiset ja ammatti-politikoitsijat; mutta tämän ulkokuoren +alla piilee kuitenkin itse teossa valtava vapauden-rakkaus, ja sehän +antaa jokaiselle ihmiselämälle niin suuren arvon. Kysymys on vain siinä, +millä tavoin tämä maailman mahtavin aate vihdoinkin on paraiten +toteutuva.</p> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 323px;"> +<img src="image/pict01.jpg" width="323" height="300" alt="" title="Azteki"/> +<span class="caption">Azteki.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 540px;"> +<img src="image/pict02.jpg" width="540" height="322" alt="" title="Näytelmä kiinalaisessa teatterissa San Fransiscossa."/> +<span class="caption">Näytelmä kiinalaisessa teatterissa San Fransiscossa.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict03.jpg" width="550" height="389" alt="" title="Yöateria kiinalaisessa teatterissa San Fransiscossa."/> +<span class="caption">Yöateria kiinalaisessa teatterissa San Fransiscossa.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict04.jpg" width="550" height="352" alt="" title="San Francisco (vas. Palace Hotel, oik. Juutalainen +synagoga."/> +<span class="caption">San Francisco (vas. Palace Hotel, oik. Juutalainen +synagoga.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict05.jpg" width="550" height="381" alt="" title="Tunneli jättiläispuun lävitse."/> +<span class="caption">Tunneli jättiläispuun lävitse.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 516px;"> +<img src="image/pict06.jpg" width="516" height="450" alt="" title="Mormoneja kastamassa indiaaneja."/> +<span class="caption">Mormoneja kastamassa indiaaneja.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 302px;"> +<img src="image/pict07.jpg" width="302" height="450" alt="" title="Saarnastuoli-kallio."/> +<span class="caption">Saarnastuoli-kallio.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 433px;"> +<img src="image/pict08.jpg" width="433" height="450" alt="" title="Rautatievaunu muunnettuna ruokahuoneeksi."/> +<span class="caption">Rautatievaunu muunnettuna ruokahuoneeksi.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict09.jpg" width="550" height="357" alt="" title="Ateria rautatievaunussa."/> +<span class="caption">Ateria rautatievaunussa.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 401px;"> +<img src="image/pict10.jpg" width="401" height="450" alt="" title="Päivävene Hudson-joella, etupuolelta katsoen."/> +<span class="caption">Päivävene Hudson-joella, etupuolelta katsoen.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict11.jpg" width="550" height="352" alt="" title="Union-Square New Yorkissa."/> +<span class="caption">Union-Square New Yorkissa.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 292px;"> +<img src="image/pict12.jpg" width="292" height="450" alt="" title="Yosemite-putous."/> +<span class="caption">Yosemite-putous.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 550px;"> +<img src="image/pict13.jpg" width="550" height="351" alt="" title=""Metsän isä" Calaverasin metsikössä."/> +<span class="caption">"Metsän isä" Calaverasin metsikössä.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 296px;"> +<img src="image/pict14.jpg" width="296" height="450" alt="" title=""Kolme veljestä"; näkö Yosemite-laaksosta."/> +<span class="caption">"Kolme veljestä"; näkö Yosemite-laaksosta.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2>Viiteselitykset:</h2> + + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_1_1" id="Footnote_1_1"></a><a href="#FNanchor_1_1"><span class="label">[1]</span></a> <i>Amerika koko maanosan nimityksenä</i> löytyy ensiksi v. +1570 Orteliuksen karttateoksessa "<i>Theatrum orbis terrarum</i>."</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_2_2" id="Footnote_2_2"></a><a href="#FNanchor_2_2"><span class="label">[2]</span></a> Syntymä aikakin on niin epävarma, että kun muutamat +lähteet mainitsevat vuoden 1436, toiset taasen siirtävät sen aina +vuoteen 1456 saakka.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_3_3" id="Footnote_3_3"></a><a href="#FNanchor_3_3"><span class="label">[3]</span></a> Italialaisen nimensä Colombo oli retkeilijä siihen aikaan +siis muuttanut <i>Colomo'ksi</i>. Myöhemmin vaihtoi hän sen +espanjalaiseen muotoon: <i>Cristóval Colon</i>. Latinoittu muoto +<i>Columbus</i>, jonka suomenkielessä tavallisesti kirjoitamme +<i>Kolumbus</i>, on alkuansa lainattu latinankielisestä kertomuksesta +hänen ensimäisestä matkastaan.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_4_4" id="Footnote_4_4"></a><a href="#FNanchor_4_4"><span class="label">[4]</span></a> Niin väittävät myöhemmät tutkijat. Vanhempien kertomusten +mukaan ei Pinzon tätä kuitenkaan olisi löytänyt niin aivan "vähän", +koska hän muka sisämaassa käydessään oli muutamalla nuppineulalla +saanut ostaa "nyrkinkokoisia kultamöhkäleitä."</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_5_5" id="Footnote_5_5"></a><a href="#FNanchor_5_5"><span class="label">[5]</span></a> Länsi-Indian maantuotteita oli tähän aikaan tarjona +melkein yksistään puuvilla ja tupakka, joiden tavarain arvoa Colombo ei +ymmärtänyt. Sittemmin tuotiin tältä kalkkona ja maissikasvi Euroopaan, +josta Colombo puolestaan oli täällä toisella retkellään istuttavaksi +Indiaan tuonut lampaan, sarvi-karjan, hevosen ja sian sekä meidän +viljelyskasvit.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_6_6" id="Footnote_6_6"></a><a href="#FNanchor_6_6"><span class="label">[6]</span></a> Niitä lukijoitamme, jotka näistä merkillisistä tapauksista +haluavat tarkempia tietoja, viittaamme äsken ilmestyneesen kirjaseen +"<i>Mexikon valloitus</i>. Kappale Amerikan historiaa" Werner +Söderströmin kustantamassa kokoelmassa; "Tuhansille kodeille +tuhatjärvien maassa".</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_7_7" id="Footnote_7_7"></a><a href="#FNanchor_7_7"><span class="label">[7]</span></a> Rangaistus pantiin sittemmin toimeen sillä tavoin, että +maaherra Mexikolaisten kauhuksi poltettiin roviolla, — näytelmä, jonka +vertaista julmuudessa nämä eivät ennen olleet nähneet, niin tottuneita +kuin ihmisuhreihin olivatkin.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_8_8" id="Footnote_8_8"></a><a href="#FNanchor_8_8"><span class="label">[8]</span></a> Pemmikan on koputettua ja kuivattua bison-härän lihaa.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_9_9" id="Footnote_9_9"></a><a href="#FNanchor_9_9"><span class="label">[9]</span></a> Oclahoma nimisen uuden territorion indiaanit ovat +kuitenkin viime aikoina vähittäin ruvenneet taipumaan +maanviljelykseen.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_10_10" id="Footnote_10_10"></a><a href="#FNanchor_10_10"><span class="label">[10]</span></a> Jotkut tutkijat ovat kokeneet näyttää todeksi että sama +mies jo sitä ennen olisi matkustellut tämän rannikon vesillä ja muun +muassa astunut Pohjois-Amerikan mannermaan rannalle neljätoista +kuukautta ennen kuin Colombo löysi Etelä-Amerikan.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_11_11" id="Footnote_11_11"></a><a href="#FNanchor_11_11"><span class="label">[11]</span></a> Tätä kertomuksemme osaa toimittaessamme käytämme +lähteenämme myöskin — ja, mitä kansalaisiimme tulee, pääasiallisesti - +- <i>Yrjö-Koskisen</i> kirjoitusta: "Suomalaiset Delawaren +siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa" (<i>Opiksi ja Huviksi</i>. Lukemisia +Suomen perheille. Helsingissä 1863).</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_12_12" id="Footnote_12_12"></a><a href="#FNanchor_12_12"><span class="label">[12]</span></a> Myöhemmin, sodan jo aljettua, lähetettiin Benjamin Franklin Parisiin +hieromaan Ranskan kanssa liittoa, joka sitten saatiinkin aikaan. V. 1785 +palasi hän viimein suuren tervehdysriemun vallitessa kotimaahan, +valittiin kongressiin ja vaikutti sanallaan ja työllään kuolemaansa +saakka v. 1790. Franklinin viimeinen kirjoitus oli innokas herätyshuuto +neekeri-orjuuden poistamiseksi. Hänen marmorisessa muistopatsaassaan on +kirjoitus: +</p><p> +<span style="margin-left: 2em;"><i>Erupuit coelo fulmen sceptrumque tyrannis</i>.</span><br /> +<span style="margin-left: 2em;">(Taivaalta ryösti hän tulen ja vallan vallikkoloilta.)</span></p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_13_13" id="Footnote_13_13"></a><a href="#FNanchor_13_13"><span class="label">[13]</span></a> Jo vuonna 1778 oli tästä itsenäisyydestä ollut Englannin +parlamentissa puhetta. Silloin sitä vastusti myöskin vanha Pitt — +samalla innolla kuin hän ennen oli moittinut kaikkea väkivaltaista +menetystä siirtokuntia kohtaan —, sillä Pitt ei suinkaan ollut niitä, +jotka suosivat Englannin vallan lohkaisemista. Kesken tätä puhettansa +parlamentissa meni vanhus tainnoksiin ja vietiin kotiin. Kuukauden +kuluttua oli hän kuolleena.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_14_14" id="Footnote_14_14"></a><a href="#FNanchor_14_14"><span class="label">[14]</span></a> Ks. <i>Konne Zilliacus</i> "Käsikirja Pohjois-Amerikasta". +Porvoossa 1892. Sivu 70 ja seur. sekä 89 ja seur.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_15_15" id="Footnote_15_15"></a><a href="#FNanchor_15_15"><span class="label">[15]</span></a> Ks. <i>Alexandra Gripenberg</i>: "Orjain vapauttaminen +Pohjois-Amerikassa". Helsingissä 1892. Sivu 6.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_16_16" id="Footnote_16_16"></a><a href="#FNanchor_16_16"><span class="label">[16]</span></a> Ks. <i>Alexandra Gripenberg</i>. Mainittu kirjanen. Sivu +43.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_17_17" id="Footnote_17_17"></a><a href="#FNanchor_17_17"><span class="label">[17]</span></a> Ks. <i>Aleksandra Gripenberg</i>. Mainittu kirjanen, siv. +7.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_18_18" id="Footnote_18_18"></a><a href="#FNanchor_18_18"><span class="label">[18]</span></a> Tunnettu amerikalainen kirjailija <i>Albion W. Tourgee</i> +on "Uudestaan-rakentamisen" eli "rekonstruktionin" ajoilta kirjoittanut +oivallisen, tosi-tapauksiin perustuvan romaanin, "A Fool's Errand", +joka nimityksellä "Hullun Yritys" löytyy suomeksikin käännettynä.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_19_19" id="Footnote_19_19"></a><a href="#FNanchor_19_19"><span class="label">[19]</span></a> Ainoana poikkeuksena on demokraati <i>Grover +Cleveland'in</i> presidenttikausi vv, 1885-1889. — Siitä kun yllä- +oleva kirjoitettiin, on Cleveland taas uudestaan valittu +presidentiksi.</p></div> + + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Amerika, sen löytö, valloitus ja +kehitys, by Tyko Hagman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AMERIKA, SEN LÖYTÖ *** + +***** This file should be named 37822-h.htm or 37822-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/8/2/37822/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/37822-h/image/pict01.jpg b/37822-h/image/pict01.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0707221 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict01.jpg diff --git a/37822-h/image/pict02.jpg b/37822-h/image/pict02.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..700468b --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict02.jpg diff --git a/37822-h/image/pict03.jpg b/37822-h/image/pict03.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..75895d9 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict03.jpg diff --git a/37822-h/image/pict04.jpg b/37822-h/image/pict04.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4d174bc --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict04.jpg diff --git a/37822-h/image/pict05.jpg b/37822-h/image/pict05.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2dc4b9d --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict05.jpg diff --git a/37822-h/image/pict06.jpg b/37822-h/image/pict06.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..86d89af --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict06.jpg diff --git a/37822-h/image/pict07.jpg b/37822-h/image/pict07.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cd639b8 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict07.jpg diff --git a/37822-h/image/pict08.jpg b/37822-h/image/pict08.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a80bcc7 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict08.jpg diff --git a/37822-h/image/pict09.jpg b/37822-h/image/pict09.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0c9dc4c --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict09.jpg diff --git a/37822-h/image/pict10.jpg b/37822-h/image/pict10.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c51099c --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict10.jpg diff --git a/37822-h/image/pict11.jpg b/37822-h/image/pict11.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..68fa6f6 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict11.jpg diff --git a/37822-h/image/pict12.jpg b/37822-h/image/pict12.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e7e478d --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict12.jpg diff --git a/37822-h/image/pict13.jpg b/37822-h/image/pict13.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..63a44db --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict13.jpg diff --git a/37822-h/image/pict14.jpg b/37822-h/image/pict14.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b7df906 --- /dev/null +++ b/37822-h/image/pict14.jpg diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..283e3a9 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37822 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37822) |
