diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37077-0.txt | 8478 | ||||
| -rw-r--r-- | 37077-0.zip | bin | 0 -> 167114 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 8494 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37077-0.txt b/37077-0.txt new file mode 100644 index 0000000..6c5b13c --- /dev/null +++ b/37077-0.txt @@ -0,0 +1,8478 @@ +he Project Gutenberg EBook of D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja +matkakertomuksia, by D. E. D. Europaeus + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia + +Author: D. E. D. Europaeus + +Release Date: August 14, 2011 [EBook #37077] + +Language: Finnish + +Character set encoding: UTF-8 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK D. E. D. EUROPAEUKSEN *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +D. E. D. EUROPAEUKSEN KIRJEITÄ JA MATKAKERTOMUKSIA + +Julkaissut + +A. R. NIEMI. + + +Helsingissä, +Suomalaisen Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö, +1903. + + + +SISÄLLYS: + + Alkulause + 1. Lyhyt kertomus matkustuksestani [Vv. 1845-6] + 2. Lönnrotille 17/VII 1845 + 3. Lönnrotille 19/VII 1845 + 4. Saima 11/IX 1845, n. 37 + 5. Saima 25/IX 1845, n. 39 + 6. Lönnrotille 9/XII 1845 + 7. Lönnrotille 2l/XII 1845 + 8. Saima 29/1 1846, n. 4 + 9. Lönnrotille 22/I 1846 + 10. Kanava n. 12, 13, 14, 1846 + 11. Lönnrotille helmik. 1846 + 12. Lönnrotille 15/II 1846 + 13. Lönnrotille 3/III 1846 + 14. Lönnrotille 20/III 1846 + 15. Saima 13/VI 1846, n. 23 + 16. Lönnrotille 8/VII 1846 + 17. Lönnrotille 25/VII 1846 + 18. Saima 8/VIII 1846, n. 31 + 19. Lönnrotille elok. 1846 + 20. Lönnrotille 30/IX 1846 + 21. Lönnrotille 19/X 1846 + 22. Lönnrotille 27/XI 1846 + 23. Lönnrotille 12/1 1847 + 24. Castrénille 2/II 1847 + 25. Lönnrotille 19/III 1847 + 26. Lönnrotille 14/V 1847 + 27. Lönnrotille 16/X 1847 + 28. Suometar 42, 43, 45, 46, 1847 + 29. Lönnrotille 30/X 1847 + 30. Lönnrotille 11/XII 1847 + 31. Lönnrotille jouluk. 1847 + 32. Reinholmille 28/XII 1847 + 33. Castrénille 28/XII 1847 + 34. Reinholmille 3/I 1848 + 85. Nordenstamille? talvella 1848? + 36. Lönnrotille 12/I 1848 + 37. Castrénille 13/I 1848 + 38. Castrénille 12/II 1848 + 39. Lönnrotille 8/IV 1848 + 40. Reinholmille huhtikuu? 1848 + 41. Reinholmille 24/V v.l. 1848 + 42. Lönnrotille 24/V v.l. 1848 + 43. Sjögrenille 30/V 1848 + 44. Lönnrotille 10/VII v.l. 1848 + 45. Lönnrotille 17/VII v.l. 1848 + 46. Reinholmille 19/VIII v.l. 1848 + 47. Lönnrotille 18/XII 1848 + 48. Lönnrotille 21/XII 1848 + 49. Lönnrotille 29/XII 1848 + 50. Reinholmille 11/I 1849 + 51. Lönnrotille 30/I 1849 + 52. Reinholmille 4/III 1849 + 53. Lönnrotille 15/III 1849 + 54. Lönnrotille 27/III 1849 + 55. Reinholmille 11/IV 1849 + 56. Reinholmille toukok. 1849 + 57. Meurmanille 13/V 1849 + 58. Reinholmille 16/VI 1849 + 59. Reinholmille 23/VI 1849 + 60. Reinholmille heinäk. 1849 + 61. Lönnrotille 21/VII 1849 + 62. Reinholmille 28/VII 1849 + 63. Castrénille 11/IX 1849 + 64. Reinholmille 19/IX 1849 + 65. Ahlqvistille 25, 30/IX 1849 + 66. Castrénille 30/IX 1849 + 67. Reinholmille 14/X 1849 + 68. Reinholmille 20/X 1849 + 69. Reinholmille 10/XI 1849 + 70. Lönnrotille syksyllä 1849 + 71. Tuntemattomalle syksyllä 1849 + 72. Reinholmille alussa vuotta 1850? + 73. Lönnrotille 7/I 1850 + 74. Reinholmille 2/II 1850 + 75 a). Lönnrotille 18/III 1850 + 75 b). Suom. Kirj. Seuralle 1850 + 76. Lönnrotille 4/V 1850 + 77. Castrénille 16/V 1850 + 78. Castrénille 25/V 1850 + 79. Reinholmille 28/V 1850 + 80. Suom. Kirj. Seuran pöytäkirja. 5/VI 1850 + 81. Sjögrenille 1/II 1851 + 82. Sjögrenille 19/II 1851 + 83. Lönnrotille 29/XI 1851 + 84. Lönnrotille 24/I 1852 + 85. Lönnrotille 17/IV 1852 + 86. Lönnrotille 12/VI 1852 + 87. Lönnrotille syksyllä 1852 + 88. Lönnrotille 18/VI 1853 + 89. Ahlqvistille 29/IV 1854 + 90. Ahlqvistille 20/VII 1854 + 91 a). Lönnrotille 28/III 1858 + 91 b). Suom. Kirj. Seuralle 28/III 1858 + 92. Lönnrotille 23/IV 1858 + 93. Lönnrotille 12/VI 1858 + 94. Lönnrotille 16/VIII 1858 + 95. Lönnrotille 8/IX 1858 + 96. Lönnrotille 27/IX 1858 + 97. Lönnrotille pääsiäismaanantaina 1859 + 98. Lönnrotille 7/VI 1859 + 99. Lönnrotille 27/VI 1859 + 100. Lönnrotille 11/II 1860 + 101. Lönnrotille 2l/V 1860 + 102. Lönnrotille 13/VIII v. l. 1860 + 103. Lönnrotille 26/IX v. l. 1860 + 104 a). Lönnrotille 2/VIII 1861 + 104 b). Lönnrotille 2/VIII 1861 + 105. Lönnrotille 13/VII 1863 + 106. Lönnrotille 3/VIII 1863 + 107. Lönnrotille 12/VIII 1863 + 108. Lönnrotille 5/XI 1863 + 109. Lönnrotille 18/XI 1863 + 110. Reinholmille, helluntaimaanantaina 1866 + 111. Ahlqvistille 20/XI 1871 + 112. Ahlqvistille 8/XII 1871 + 113. Wareliukselle 13/XII 1848 + 114. Wareliukselle 19/II 1849 + 115. Wareliukselle 28/IV 1849 + 116. Wareliukselle 31/VIII 1850 + 117. Wareliukselle 13/VI 1851 + 118. Wareliukselle 7/VI 1852 + 119. Suometar 25/XI 1853, n. 47 + 120. Morgonbladet 30/I 1854, n 9 + Viiteselitykset. + + + + +Alkulause. + + +Harva on niin omaa voittoa etsimättä ja kokonaan uhrautunut tieteen +palvelukseen kuin _D. E. D. Europaeus_, harva saanut niin vähän +tunnustusta. Harrastusten hajottaminen, tieteellisen koulutuksen puute +ja siitä kenties johtunut yksipuolisuus, sekä myöhemmällä ijällä +esiintyvät häiriötilat itse ajatuksenjuoksussakin vaikuttivat, että +Europaeuksen töissä on paljon sellaista, joka ei kestä tervettä +arvostelua. Mutta kuonan seassa on kultajyväsiäkin, jotka ansaitsevat +tulla kootuksi tieteen aarreaittaan. On ala, jolla Europaeuksen nimi +mainitaan kiitoksella ja hänen ansionsa aina tullaan tunnustamaan. +Kansanrunoutemme tutkimus on säilyttävä hänen muistonsa, jos muut hänet +unohtaisivatkin. Kun Kalevalan uuden laitoksen kokoonpanosta puhutaan, +silloin on aina Europaeuksenkin nimi mainittava. + +Kun ryhdyimme tähän julkaisuun, tiesimme ettei se tulisi sisältämään +niin paljon suuria asioita, kuin joku kenties odottaa, mutta tiesimme +myös, että pieniä yksityistietoja -- jotka monasti huvittavat yhtä +paljon kuin nuo suuret -- suomalaisen kirjallisuuden uudestaan +heräämisen ajoilta ei paljon ole koottu, niin että vähäinenkin lisä +saattaa olla tervetullut. Emme kuitenkaan etupäässä tältä kannalta +julkaisun tarpeellisuutta arvostelleetkaan, vaan katselimme sitä +enemmän kansanrunoudentutkijan silmillä. Helpottaaksemme tämän +toistaiseksi vielä niin vaivaloista työtä, halusimme saada yhteen +paikkaan kootuksi kaikki tiedot, mitä Europaeuksen runonkeruumatkoista +löytyi. Siihen kehotti meitä sekin, että olimme löytäneet hänen ennen +julkaisemattoman, 50 vuotta kadoksissa olleen matkakertomuksensa +vuosien 1845-6 matkoista. Matkakertomusta piti J. Krohn jo aivan +hävinneenä ja tutki sen puutteessa suurta vaivaa nähden Europaeuksen +runoja (ks. Europaeuksen runonkeräykset, Valvoja 1887, sivv. 49, 112, +193, 384). Se oli kuitenkin hyvässä tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden +Seuran arkistossa kokoelmassa "Diverse Handlingar tillhörande Finska +Litteratur Sällskapet för åren 1831-50", jossa sen maaliskuun 24 p. +1896 tapasimme. + +Toinen pääsyy julkaisuumme on ollut halu tehdä Europaeuksen ansioita +tunnetuksi ja tuoda lisiä hänen elämäkertaansa. + +Varsinaisen sysäyksen julkaisuun antoi se havainto, että Elias +Lönnrotin kirjekokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa +oli säilyssä Europaeuksen kirjeitä, joista osa valaisi hänen +runonkeruumatkojansa. Kun nekin näistä kirjeistä, jotka eivät koskeneet +runonkeruuta, olivat pääasiallisesti samalta aikakaudelta ja koskivat +kirjallisia tehtäviä, pyysimme Seuralta että saisimme painattaa ne +kaikki yhdessä matkakertomusten kanssa, mihin Seura suostuikin. +Kokoelman täydennykseksi saimme _Suomen Muinaismuisto-Yhdistykseltä_ +luvan julkaista _H. A. Reinholmin_ kokoelmissa säilytettävät +Europaeuksen kirjeet, ja t:ri _Gunnar Castrén_ antoi käytettäväksemme +ne kirjeet, jotka Europaeus ou _M. A. Castrénille_ kirjoittanut. Näistä +arvokkaista lisistä pyydämme saada lausua vilpittömät kiitoksemme +Suomen Muinaismuisto-Yhdistykselle ja t:ri Castrénille. + +Muutamia kirjeitä olemme saaneet _A. Ahlqvistin_ ja _A. J. Sjögrenin_ +kirjekokoelmista, joista edellinen säilytetään Suomalaisen +Kirjallisuuden Seuran arkistossa, jälkimäinen Yliopiston kirjastossa. + +Kun teoksemme jo oli valmistumaisillaan, saimme rovasti _A. +Wareliukselta_ vastaanottaa kuusi Europaeuksen kirjettä, jotka olemme +painattaneet liitteeseen, koska niitä ei enää käynyt sovittaminen +kronologiseen järjestykseen. Pyydämme tästä lahjasta saada +sydämmellisesti kiittää antajaa. + +Liitteeseen on myös painettu Suomettaressa v. 1853 ja Morgonbladetissa +v. 1854 tavattavat kirjeet, jotka vasta työn lopulla tulimme tuntemaan. + +Mitä kirjeiden ja matkakertomusten asuun tulee, on ne aivan muuttamatta +julkaistu, ainoastaan joku pieni sanan alkukirjain on yhdenmukaisuuden +saavuttamiseksi muutettu isoksi tai päinvastoin, muutama pilkku, +yhdys- ja korkomerkki lisätty. + +Helsingissä maaliskuulla 1903. + +Julkaisija. + + + +1. Lyhyt kertomus matkustuksestani. [Vv. 1845-6.] + +Lähdettyäni keväellä 1845 Kajaanista, al'oin minä Tohtor Lönnrotin +neuvon jälkeen, vasta Ilomantsin rajalla hakea runoja. Koitereen järven +yli tulin Ilomantsiin ja itään päin matkustain tulin Wenäen rajan yli +Lupasalmen kylään. Sieltä matkustin etelään päin Himolan kautta +Kuutamolahteen, ja sieltä takaisin Suomen puolelle Megrin Liuvusvaaran, +Kuolismaan ja muiden kylien kautta Megrijärven kylään. Tässä kylässä +tapasin vasta kunnon laulajan Simana Sissosen. Muutamia olin +edellisissäkin kylissä laulattanut, mutta saalis oli vähä, johon +tottumattomuuteni ja rahvaan pelko oli syynä. Vasta Sissoselta sain +kelpolailla runoja, sillä häntä parempaa, eikä vertaistakaan löytynyt +sen jälkeen, paitsi hänen sisärtänsä Irinaa Weitsyrjässä likeellä +Korpiselkää, jonka luona kävin tänä vuonna toukokuun alussa, ja joka +niinkuin Simanakin, lauloi minulle lähille 70 runoa. + +Megrijärvestä tulin Ilomantsin kirkolle ja sieltä Yläjärven kylän +kautta Suojärvelle, jossa taas oli parempi saalis. Sieltä menin +uudelleen rajan yli Wenäen puolelle, ja tulin Weskelyksen kirkolle, +joka on Hautavaaran kylän vastassa. Ehkä minä rajan takana kävelin +monessa kylässä, niin tapasin kuitenkin vaan muutamia, jotka osasivat +vähän laulaa. Päläjärven kylässä Mundjärven pitäjässä tapasin Suomen +miehen, joka jo toistakymmentä vuotta oli siellä asunut, ja jonka +avulla minä sain joukon sanoja, kuuluvia Wepsän murteesen. + +Siitä kylästä oli 70 virstaa Petrosavodskiin, jonne myös menin, toivoen +Karjalan kieltä opettavalta seminarin opettajalta Iljinskiltä saavani +joitakuita tietoja mainitun kielen sikäläisistä murteista, ja mielien +mennä edellepäin varsinaisien Wepsäläisien luokse Sviri jo'en lähille. +Iljinskiltä en saanut mitään hyvää. Hän sanoi, ettei hän muuta +lue'ta'kaan, kuin sitä tunnettua karjalaista Matthaeuksen evangeliumin +käännöstä. Eipä tullut Wepsäläisienkään luona käynnöstä mitään. +Tultuani Derevännoin kylään 22 virstaa Petrosavodskista etelään päin, +sanoi stantsian isäntä Tohtor Lönnrotin jo käyneen Wepsäläisien luona, +ja viipyneen siellä kaksi kuukautta, jonka tähden minusta näytti +turhalta, enään käydä siellä, senkin vuoksi, kuin jo rahat ja passin +aika rupesivat vähenemään. Tohtor Lönnrotilta sain jäl'estäpäin tietää, +ettei hän viipynytkään Wepsäläisien, vaan Tschuudilaisien luona. + +Takatulossa Petrosavodskista matkustin pitkin Aunuksen maantietä +Prääshaan asti, jossa poikkesin oikealle kädelle ja tulin +Tulomajärvelle. Weskelyksen paikoilta lähdettyäni sain aivan vähän +runoja, paitsi kahdelta Suomalaiselta Petrosavodskissa. Itkuvirsiä, +satuja, sanalaskuja, arvoituksia ja sanoja voi yhtähyvin saada. Wasta +Tulomajärvellä alkoivat runot uudelleen soida, Kolatsel'än kylässä +Suomen rajalla Salmin pitäjää vasten oli vanha sotamies nimeltä Haljoin +Iivana ja räätäli Everkki nimeltä, joilta sain parahin. Virstan päässä +Keikkulassa oli samoten seppä Michei niminen ylen kiitetty laulaja, +mutta en millään koneella saanut sitä laulamaan. Veliäkin sanottiin +oivaksi laulajaksi. + +Siitä kävin Saarimä'ellä, syrjäkylä 10 virstan päässä, jossa kaksi +vanhaa ukkoa antoivat muutamia lauluja. Siellä sain kuulla, että +Korpiniemen kylässä olisi ollut hyvä laulaja sepäsmies Korpisel'ältä +kotoisin, mutta se kylä jäi jo jäl'elle, ja matkaa sinne oli päälle 20 +virstaa. Käsnäsel'än kylässä Salmin puolella sain myöskin muutamia +runoja. Sieltä matkustin missään viipymättä Sortavalaan, sillä +matkarahat olivat loppumaisillaan, ja Sortavalan postikontorissa tiesin +olevan itselleni rahakirjauksen Tohtor Lönnrotilta. + +Saatuani rahaa palaisin takaisin samaa tietä Leskelän sahalle asti +Impilahdessa, jossa otin Suistamon tielle, ja tulin Loimalan kylään, +jossa sanottiin usiempien hyvien laulajien asuvan, ja jossa silloin +kyläjuhlaa piti pidettämän, jolle minäkin kiirehdin, tavatakseni +usiempia juhlalle kokoontuneita laulajia. Nyt, niinkuin ainakin, keksin +kaukaisempia laulajia enemmin kiitettävän kuin läheisempiä. Ainoaa +Ontrei Lytsyä laulatin minä. Muita laulajia sanottiin kelvottomiksi ja +praasniekan tähden olivat nekin pohmelossa, niin ettei niitä saatu +laululle toinen muulle. + +Sieltä matkustin minä Muuvannon, Semeikan, Tolvajärven kautta +Korpisel'älle, sieltä Ilomantsiin ja edelleen Kontiolahden (Antti +Puhakan talon), Juuan kappelin ja Nurmeksen pitäjän kautta Kajaanaan, +johon kerkisin lokakuun al'ussa 1845. Ilomantsista lähdettyäni en enään +kerännyt mitään runoja, sen kuu matkustin kerkeämiseen. + +Vähän toista kuuta Kajaanassa viivyttyäni läksin taas matkoille +Wenäelle päin, ja tulin Kuhmoniemen kappelin kautta Roukkolaan, joka on +ensimäinen kylä Wenäen puolella suoraan itää kohti Kuhmoniemen +kirkolta. Siinä kylässä en vielä tavannut yhtään laulajaa, mutta +Omelian kylässä muutaman virstan päässä oli kaksi melkoisen hyvää +laulajaa, joilta kirjoitin usiempia runoja. Sieltä kiersin Muujärven, +Tiiksijärven, Suurjärven, Kiimasjärven ja Luvajärven kautta Akonlahteen +ja sain runoja vähin joka kylässä. Akonlahden lähikylissä kävin sitte +jokaisessa Wenäjän sekä Suomen puolella, joissa saalis oli paraimpia. + +Sieltä läksin taas kiertämään Kontokin, Kentjärven, Kostamuksen ja +Pirttilahden kautta Wuokkiniemelle ja sieltä edelleen rajan yli Suomen +puolelle. Täällä tulin Suomussalmen Kappalaisen tyköön ja sain taas +rahakirjauksen Tohtor Lönnrotilta. + +Täältä läksin pohjaisitään päin matkalle, ja tulin taas Wenäen +puolelle, ensisti Wuonisen kylään. Wenehjärven kylässä, 10 virstan +päässä siitä, en käynyt luottaen Tohtor Lönnrotin siellä käydessään jo +tarkoin ottaneen kaikki runot, joita siellä mahtoi olla. Jäl'estäpäin +kuulin kuitenkin, että siellä vielä olisi ollut jotakuta ennen +saamatontakin. Muissakin Wuokkiniemen lähikylissä viivyin minä vaan +vähän aikaa ja muutamissa en viivähtänytkään, kuin sanottiin entisien +laulun kerääjien jo tarkoin ottaneen sekä runot että sadut, jonka +tähden en ruvennut viivytteleimään. + +Wuonisesta matkustin Pirttilahden, Enonsuun ja Luusalmen kautta +Luostesaareen, jossa tietäjämies Petri elää, jolta en millään neuvon +saanut yhtään runoa, ehkä kyllä sanottiin osaavan. Viinaa kuin olisi +ollut, niin kyllä sitte olisi laulanut ukko. Ainoan hevoisensa kuolosta +mureessa, sanoi hän ei voivansa viinatta laulaa. + +Sieltä tulin Uhtuon kylään, jossa on toista sataa taloa usiemmassa +ryhjässä. Kerättyäni, mitä sain niiltä, joita edelliset laulun kerääjät +eivät vielä olleet laulattaneet, matkustin sieltä Röhöjärven kylään, +joka on suoraan pohjasiin Uhtuosta. Siitä käänsiin länteen päin ja +tulin ensin Ohtaan ja sitte Pistojärvelle, jossa taaskin eräs laulaja, +Iivana nimeltä, ei millään keinon saatu laulamaan. Wuosmassa vähän +matkaa Pistojärveltä oli samanlainen jäykkä mies Horna niminen. Yhden +noitalu'un hän antoi minulle, mutta ei muuta. Hämeen ja Kantoniemen +kylässä en käynyt, ehkä sanottiin niissä olevan laulajia. Sentähden en +mennyt kuin ne kylät olivat lii'an loittona syrjässä ja minulla oli +erään hevoismiehen kanssa hyvä ja huokia kulku edelleen länteen päin. +Sen miehen kaussa tulin minä Suomen puolelle asti Kuusamon pitäjään. +Siellä viivyin rajatalossa ja tuotin Kirkkoherralta sanomalehtiä +lukeakseni. Myös kirjoitin kirjauksia Tohtor Lönnrotille Kajaanaan sekä +muillekin. Runot ovat Kuusamossa aivan vähiin hävinneet: vaan kahta +miestä Kullista ja Härmäläistä nimitettiin vähän osaaviksi. Nekin +asuivat tiettömän matkan takana, ja uppo teki hiihtämisenkin +mahdottomaksi. Takamatka sieltä kävi Wuosman ja Tuhkalan kautta. +Edelleen matkasin Kananaisen kautta Kokkosalmelle ja kävin siitä +Sohjanansuun talossa Pääjärven lähillä erästä noita-akkaa +tavoittamassa, mutta en löytännyt kotoa. Siitä matkustin Kiestingin +Saaren Monastiran, Kiisjo'en, Suolapohjan, Kur'en, Paanajärven, +Suopassalmen, Jyskyjärven, Piismalahden, Kiimasjärven ja Miinoan kautta +Suomen puolelle. Tällä matkalla oli saalis juuri vähä. Sompajärvellä, +Kur'esta länteen päin olevassa kylässä sanottiin olevan laulajia, mutta +toiset taas sanoivat niiden laulujen olevan aivan mitättömien, niin +ettei ensinkään maksa vaivaa matkata sinne. Se olikin uskottava kuin ei +sillä tienon ollut muissakaan kylissä paljon al'uksikaan runolauluja. + +Suomen puolella matkustin edelleni ja tulin Kuhmoniemen ja Sotkamon +kautta Kajaanaan huhtikuun alkupäivinä tänä vuonna. Kajaanassa +viivyttyäni neljä päivää, läksin taas Wenäelle päin matkalle, ja tulin +Repolan kirkolle, jossa Wepsäläiseltä opettajalta sain vähän tietoa +Wepsän kielestä. Repolasta läksin etelään päin matkustamaan ja tulin +Tuusanjan, Kivon, Lentiiran, Lupasalmen ja Klyssinvaaran kautta +matkattuani, Troikonniemeen Himolan kirkon lähelle. Pi'an joka kylässä +oli kirjoittamista, mutta monelta laulajalta en saanut väkisenkään +runojansa. Sellaisia uppiniskaisia laulajia oli Kivossa Terentei, +Lentiirassa Simana ja Wasilei, Klyssinvaarassa Ohvana ja Hotari, ja +Troikonniemessä Riiko. Troikonniemestä läksin Si'anvaaran kautta, jossa +niinikään oli eräs taipumaton laulaja Jehkima, Suomen puolelle +Ilomantsin pitäjään, jonka kirkolle tulin Pahkalammin starovierojen +monastiran kautta. + +Ilomantsin kirkolta läksin taas etelään päin matkustamaan, ja tulin +Mel'aselän kylään, jonka lähikylässä Weitsyrjässä tapasin jo ennen +mainitun Simana Sissosen sisären Iron. Sieltä menin Korpisel'älle josta +Suojärven maantietä myöten matkustin Tolvajärvelle asti ja siitä +poikkesin etelään päin matkustain Koivuvaaran, Teronvaaran, Muuvannon +ja Semeikan kautta Suojärvelle. Sekä tällä viimematkalla, että +Suojärvellä, jossa kävelin kaikki kylät läpi, missä vaan kuulin lauluja +olevan, oli saalis parainta, erinomattain sen vuoksi, kuin ei koko +paikoilla ollut ennen paljon kerättykään lauluja. + +Suojärveltä matkustin taaskin Wenäen puolelle, ja oli aikomus mennä +Poventsan linnan puolelta etsimään runon tähteitä, mutta tultuani +Kuutamolahdesta Porajärven kylään, sain monelta kuulla ettei sinne ole +mentävää tyhjää ajamaan. Voi niin olla'kin, sillä ei Porajärvelläkään +ollut enään yhtään, joka olisi taitanut vähääkään runoja. +Kuutamolahdessa oli kyllä eräs vanha ukko, mutta sekin oli jo taudissa +kuolemaisillaan, eikä ollut sillä kykyä paljon puhumaankaan. +Porajärveltä palaittuani menin pohjasiin päin Himolan kautta jo +kahdesti ennen käytyihin kyliin Troikonniemelle, Klyssinvaaraan, +Si'anvaaraan ja Lupasalmelle, pettääkseni ennen mainittuja +vastahakoisia ukkoja laulamaan, mutta eipä se lykästänyt. Lupasalmelta +tulin takaisin Suomen puolelle Hattupään kylään, jossa tapasin Arhippa +nimisen hyvän laulajan. Kä'enkosken rautaruukilla käytyäni tulin +takaisin Suojärvelle jonka matkustin halki ja tulin Wielijärven ja +Tulomajärven Wenäen puolimaisien pitäjien kautta Salmin kirkolle. +Ainoastaan Kormiliston kylässä Salmin rajalla tapasin tällä kerran +Wenäen puolelta runoja. Siinä sain kaksi miestä laulamaan, mutta +kolmatta, jonka nimi on jäänyt muistiin kirjoittamatta, en saanut. +Nämät olivatkin viimeiset, joilta kirjoitin runoja, sillä Salmista +edelleni te'in matkaa viipymättä kotiin asti Savitaipaleesen. + +Helsingissä 4:tenä Marraskuuta 1846. + + D. E. D. Europaeus. + + + +2. Lönnrotille. + + Ilomantz den 17 Julii 1845. + +Högvördige Herr Doctor! + + +Ehuru jag nu icke är i tillfälle att utförligare skrifva till Herr +Doctorn, såväl emedan tiden för postens afgäng redan är ganska nära, +som äfven derföre att jag ännu ämnar begifva mig till de östligare +byarne af Ilomantz för att besöka några runosångare, och derigenom +nogare få reda på åtskilligt, som jag i de Kalevala runor funnit som +jag redan fått insamla. Först derefter kunde jag skrifva något säkrare +och omständigare öfver det jag ifrån denna nejd fått och får. Äfven har +jag förgäfves väntat på bref ifrån Sordavala, hvilka skulle komma hit +med en härstädes boende handlande bonde, hvilken ännu icke återvänt +ifrån sin marknadsresa. + +Min vandring har allestädes gått lyckligen för sig. Jag fortsatte den +utan betydliga uppehåll ända till Liebala by söder om Koider, tog +derifrån åt öster ända till Lupasalmi i Ryska Karelen, derifrån genom +Himola åt söder till Kuutamolahti och så tillbaka öfver gränsen genom +Megris Liuvusvaara etc. till byn Megrijärvi 7 verst öster om Ilomantz +kyrka. Dittills hade jag äfven på ryska sidan föga anträffat runor men +i sistnämnde by träffade jag Simana Sissonen af grekiska trosläran af +hvilken jag skref några och 60 runor af större och mindre längd +hvaribland många Kalevalarunor nästan fullständiga. Då jag ännu icke +fått Kalevala någonstädes (jag hoppas få den af Landsfiskal Falk) så +kan jag icke skrifva något utförligare öfver dem. Det märkvärdigaste är +förklaringen af Sampo (i runon sammi) som runon öfver W:nens +Pohjolafärd framställer sålunda: + + Tuop' oli vanh[a] W:nen + Mäni riista riihen luokse. + Oluella ukset voiti. + -- -- -- -- + -- -- -- -- + Latjaili laivan täyen, + Saatto suuren sammen täyen. + Laitto laivansa merelle, + Saatto sammen lainehille. -- + +Följakteligen och äfven efter Sissonens egen utsago = laiva. På +kirjokansi fås en annan förklaring, som visar att det icke är epithet +till Sampo utan = port. Joukamoinen vill att Wäin[ämöi]nen skulle +sjunga på färden, men får bland annat till svar att: + + Portit Pohjolan näkyvät, + Paistavat pahat veräjät, + Kannet kirjo kiimottavat. -- + +Tiden tillåter icke att orda om något mera utan skall jag åtminstone +efter två veckor skrifva utförligare öfver allt. -- + +Detta skrifver jag hos Pastors Adj. Monell, gift med en min Cousine. + +Jag beder ödmjukast om ursäkt, att jag så fort måste sluta, +förblifvande + + Högvördige Herr Doetorns allerödmjukaste tjenare: + D. E. Europaeus. + + + +3. Lönnrotille. + + Megrijärvi by i Ilomantz den 19:de Julii 1845. + +Höglärde Herr Doctor! + +För Herr Doctorn[s] bref af den 27:de Junii får jag här frambringa min +innerligaste tacksägelse, och isynnerhet för det dertill bifogade +passet, hvilket öfverraskade mig med det innerligaste glädje. Med +största glädje öfver denna gåfva, skyndar jag mig nu att besvara Herr +Doetorns högtärade skrifvelse utan att mycket hafva afseende derpå hvad +jag i förgårs i största hast sammanhafsat. Efter lång väntan hade jag i +förgårs den glädjen att emottaga Herr Doctorns högtärade bref. Den som +hemtade det, hade efter marknaden gjort ifrån Sordavala en resa till +Läskelä såg, som torde ligga i Imbilax, hvarföre han kom att dröja så +länge. + +Ifrån Kajana vandrade jag ut i förhoppning att kunna fullborda hela +resan utan att behöfva falla Herr Doctorn till last med någon vidare +begäran om penningar, men nu ser jag, att jag icke lär kunna slå mig +ut, utan att göra det, så ogerna jag än skulle vilja det. Litet fått +till 30 Rubel har jag dock ännu qvar, som nog torde spisa till för par +månader åtminstone, inom hvilken tid jag torde ifrån Olonetzska sidan +hafva återvänt till Sordavala. Det är illa att jag icke redan sjelf +hann fram till Sordavala, hvartill orsaken låg i min vandring till +ryska Karelen, ty då skulle jag ifrån Olonetzska Gouvernementet kunna +vandra till Repola och ännu möjligtvis till Vuokkiniemi, ty jag har den +största längtan att resa dit. Dock hoppas jag, att Herr Doctorn ännu +godhetsfullt rustar mig till en aldeles skild vandring dit. Nu ämnar +jag vandra härifrån åt öster till byn Wuottojärvi och derifrån genom +nordöstra hörnet af Suojärvi till Olonetzska Gouvernementet, och +derifrån, sedan jag besökt Olonetz, åter till Sordavala. Der vore jag +då åter i tillfälle att emottaga bref af Herr Doctorn, äfvensom min +allerödmjukaste bön vore, att Herr Doctorn ville vara så god och +tillsända mig dit något litet resepengar, då de jag nu äger, möjligtvis +icke torde spisa till, hvartill jag dock vill med största alfvare +sträfva. I Sordavala torde jag äfven behöfva göra för egen räkning +uppköp för 12 eller 15 Rubel, om hvilka pengar jag äfven hos Herr +Doctorn allerödmjukast anhåller. Ifrån Pielisjärvi skickade jag en +rubel silfv. till Major Karsten i Kuopio med begäran, att Han skulle +skicka mig åtskilliga passliga folkskrifter till Sordavala, men den som +hemtade brefvet fick ingenting veta om dessa böcker, ehuru jag bad +Major K. skicka dem till postkontoret i Sordavala. Skulle det väl hafva +hänt att han aldeles icke fick brefvet, som jag lemnade åt gästgifvaren +i Pielisjärvi, för att af honom lemnas åt Prosten derstädes. + +Nu har jag äfven tillfälle att göra en nogare beskrifning öfver min +vandring och hvad jag derunder fått hopsamlat. + +Första dagen började jag redan vandra med stor ifver, men då jag +företog mig att gå barfota, så fick jag en tillräckligen stor blåsa +under högra hälen, som något hindrade vandringen. Dock fortsatte jag +vandringen utan att mycket uppehålla mig på något ställe, blott att jag +andra dagen besteg Wuokatti, i Nurmis tog vägen genom sågen derstädes +för att fråga om sjölägenhet skulle finnas öfver sjön Pielisjärvi och +då sådant icke fanns, fortsatte jag vandringen till fots vidare, dröjde +en dag i sista gästgifveriet norr om Pielisjärvi kyrka för att skrifva +några bref, och ankom den 15:de Junii till Liepala by söder om Koider, +efter att dessförinnan blott hafva fått en trollruno i södra delen af +Pielisjärvi. I sistnämnde by skref jag opp några sagor och gåtor, men +ingen runo. Derifrån tog jag kosan åt öster till Hattupää och så vidare +till Lupasalmi på andra sidan om gränsen. I Hattupää skref jag några +runor och i Lupasalmi äfven några Kalevalarunor, dock osammanhängande. +Annorstädes fick jag stort ingenting på hela ryska sidan, derföre +skyndade jag snart bort ifrån dessa penningeprejare och kom öfver +Kuutamolahti och Megris tillbaka till Finland. Den 29:de Junii var jag +i byn Kuolismo, der jag äfven fick några runor, kom derifrån till Ilaja +jernbruk och fick der flere sagor af dervarande mjölnaren, men blott en +ursprungligen finsk: "Syöjättären lopusta". (Sednare har jag satt föga +värde på de utländska sagorna). Söndagen derefter den 6:tte Julii kom +jag hit till Megrijärvi by och först här träffade jag en duglig +runosångare, den i sista brefvet omnämde Simana Sissonen, af hvilken +jag fick öfver 60 runor, hvaribland många Kalevalarunor men ännu +flere trollrunor. Den vackraste och tillika fullständigaste af +Kalevalarunorne är slutet af en runo öfver Ilmarinens frierifärd till +Pohjola eller Hiitola "Ukon Hiien tyttärestä", hvilket (slutet) lätt +låter sjunga sig såsom en skild runo. Den beskrifver huru Ilmarinen +"Naista kullasta kuvasi, hopiasta morsianta" af harm deröfver att hans +älskade gifvit företräde åt hans rival Ruuan Ruotsi(?) me[n] blef till +straff för denna trolöshet förvandlad till en fiskmås. För öfrigt +finnes om Wäinämöinen utom hans Sampofärd, hans sammanträffande med +Joukamoinen på en smal landsväg der den stolte Jouk[amoinen] säger: +sepä tiellä seisokohon, kump' on tieolta syvempi, virsiltähän +laulajempi, men sjunges af W, "alle selvien vesien, päälle mustien +mutien, kynsin kylmihin kivihin, hampahin vesihakohin", derifrån han +icke förr slapp bort, än han lofvat sin enda syster åt W. till ägta. +Äfven beskrifves W:s äfventyrliga sår, som han fick, då han skulle +bygga en båt; en annan runo åter då han blott med sång skulle +förfärdiga en dylik och måste företaga färden till Wipunen för att få +de tre felande orden. Vidare om hans färd med båten, hvilken stötte på +en gädda, af hvilkens ben han gjorde sin kantele. Lemminkäinens färd +till Pohjola finnes äfven, och s. v. + +Gerna skulle jag önska att ännu hinna besöka åtminstone trakterna af +Lendera inan passet går ut. Olonetzska Gonvernementet torde jag lätt +och snart kunna slippa, ty föga torde jag få annat att göra med, än +språket blott. Derföre beder jag att Herr Doctorn ville vara så god och +snart skrifva svar till Sordavala. Jag beder att Herr Doctorn ville +vara så god och i samma bref underrätta mig, om de enligt några +härvarande bönders utsago i Olonetzska gonvernementet boende "Wepsat" +möjligtvis skulle vara de omkring Bieloosero boende Tschuderne, hos +hvilka Herr Doctorn redan varit eller om de skulle vara af annat +slägte; jag har icke ännu kunnat få reda på den saken. Monne Herr +Doctorn redan har träffat en Issai Nes[t]erinen i Lendera, hvilken är +som Kalevalabard bekant såväl i Lupasalmi som äfven härstädes? Här +skall för några år sedan ännu hafva lefvat en smid hemma ifrån Kaavi +som äfven skall hafva sjungit många Kalevalasånger. Månne derföre i +Kaavi ännu skulle finnas osamlade Kalevalasånger? Har Herr Doctorn +besökt byarne Lusma, Koroppi, Jonkere etc. inom Repola, genom hvilka +jag skulle kunna taga återresan, om den icke skulle komma att ske genom +Kaavi? Och månne i dessa byar skulle kunna fås något? + +I förhoppning om en lycklig resa och god skörd, förblifver jag + + Högädle Herr Doetorns allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + + + +4. Saima 1845, n. 37. + + [11 p. syyskuuta 1845.] + +Finska Litteratursällskapet har för Studenten Europaeus, hvilken +biträdt Dr. Lönnrot vid redigerandet af hans Finska Lexikon, anslagit +ett resestipendium af 60 Rl. Sr. -- Hr. Europaeus, hvilken under +sommarens lopp genomvandrat östra Karelen i åtskilliga rigtningar, har +gjort betydliga insamlingar af Runor, deribland äfven dels nya +episoder, dels varianter till Kalevala. Så har han efter Runoniekkan +Simana Sissonen i Megrijärvi by uti Ilomanz upptecknat icke mindre än +60 runor. I det bref till Lönnrot, hvari han omtalar denna lyckliga +skörd, nämner han äfven, att uti en af dessa runor förekommer en +förklaring på betydelsen af det mycket omtvistade ordet Sampo, namnet +på den talisman, hvilken äfven utgjorde tvistäpplet för Kalevalas och +Pohjolas invånare. Det åberopade stället af runan lyder: + + "Tuop' oli vanha Wäinämöinen. + Meni riista riihen luokse, + Oluella ukset voitti, + -- -- -- -- + Latjaeli laivan täyen, + Laitto laivansa merelle, + Saatto sammen lainehille." + +Till följd af denna förklaring, hvilken Hr. Europaeus tror sig hafva +funnit bestyrkt äfven från andra håll, skulle således Sampo betyda +farkost eller båt. Förklaringen synes dock icke väl öfverenstämma med +den rol Sampo i Kalevala spelar, och det skulle vara en alltför sökt +tydning, föga lämpad till folksångens tider, att anse Sampo vara en +symbol för sjöfart och handel, dessas andligen och lekamligen riktande +inflytande på nationernas tillstånd. I all händelse har likväl +upptäckten sitt stora intresse; och det bör blott beklagas, att de +akademiska dissertationernas blomstrande tid är förbi, emedan här +finnes det rikaste ämne för ett sådant lärdt verk hvarje femte år. + + + +5. Saima, 1845, n. 39. + + [25 p. syysk. 1845.] + +Vår unga landsman Hr. Europaeus hade på sina vandringar d. 26 Augusti +kommit till Petrosavodsk i Ingermanland, efter att hafva från Ilomants +genomtågat landet i flera rigtningar. Derunder har han gjort en ny +insamling af Kaleva sånger, bland hvilka isynnerhet en beskrifning +öfver trillingsbröderna Wäinämöinens, Ilmarinens och Joukamoinens +födelse lärer vara serdeles anmärkningsvärd. Denna Runa förskrifver sig +åtminstone delvis från tiden efter Kristendomens införande. Barnens +moder som benämnes: "Iri neito impi neito, kapu neito kaunokainen", +"piti viikoista pyhyyttä, aian kaiken impeyttä", beskrifves för öfrigt +som en nunna o.s.v. Äfven har han inom Mundjärvi, der det s.k. "Wepsän +kieli" talas, hvilket Hr. Europaeus anser tillhöra Tavastländska +dialekten, gjort goda lexikografiska samlingar. -- Att dylika +vandringar som Europaei icke äro utan sina faror, kan lätt förmodas. Så +hade han i sistnämnde ort fått underrättelse om ett mellan tre illa +beryktade invånare mot honom uppgjort anslag, hvilket han lyckades +undkomma genom att tidigare under fullt mörker begifva sig på väg. Han +har för afsigt att i Oktober månad vara tillbaka i Kajana. Säkert +följes den fosterlandsälskande vandraren af mångas välönskningar för +resans lyckliga fulländande. + + + +6. Lönnrotille. + + Lusmanlahti den 9:de December 1845. + +Högädle Herr Doctor! + +Med forsarbetarene, hvilka voro ifrån Kiekki by nära gränsen åt Repola +till, vandrade jag ända till nämnde by, och derifrån vidare öfver +gränsen till Roukola och derifrån genom Muujärvi, Suurijärvi, +Kiimasjärvi, Luvajärvi m.f1. byar i en halfcirkel hit. Ungefär en verst +hitom Kiimasjärvi upphann mig Thomas Sergeieff, bonde ifrån Luvajärvi, +hvilken hemtade mig hem till sig och vidare hit, och hvilken sade sig +ganska väl känna Herr Doctorn. Emedan han äfven skulle resa till Kajana +till marknaden, så vill jag skrifva med honom till Herr Doctorn. -- +Vandrande norr omkring Kivijärvi sjö hoppas jag åter råka honom +återvände i Miinoa. Derifrån tänker jag med honom återkomma till +Luvajärvi och derifrån åt norr till Enonsuu, Luusalmi, Nurmalahti +o.s.v. och återvänder genom Wuokkiniemi till Kiando. Om trakterna norr +om Pääjärvi behöfva genomvandras, så beder jag att Herr Doctorn ville +vara god och sända till Kiando Kartan öfver dessa trakter äfvensom +öfver trakterna kring staden Kem. Min afcopiering sträcker sig blott +till en del af södra Pääjärvi. Kartorna vill jag, efter aftecknandet af +det erforderliga, med tacksamhet återsända ifrån Kiando. -- Efter +återvändandet ifrån Kiando, ärnar jag först bevandra vestra trakterna +åt norr och sedan östra delarne tillbaka åt söder och ifrån öster till +Repola. Derstädes skall vara en Lärare ifrån Schokschu, dit jag ifrån +Petrosavodsk skulle vandra. Ankommen till Repola hoppas jag med hans +biträde kunna få ett vepsiskt vocabularium likt dett i Mundjärvi +upptecknade, hvilket, Herr Doctorn godhetsfullt ville tillsända mig +till Kiando. + +Herr Doctorn ville vara god och underrätta mig, om det går an, att, +utan att besöka Kajana, ifrån Repola genom Lendera vända kosan till +Suojärvi, Suistamo, Tulomjärvi, Impilax och genom Sordavala, Parikkala +och a. till Savitaipal. Handlingarna kunna ifrån Sordavala eller +Wilmanstrand med tungposten ganska lätt tillsändas Herr Doctorn. Om +detta går an, så beder jag, att Herr Doctorn ville vara god och med +något tillfälle med vinterföre sända min kista jemte andra effecter +till Kuopio, för att derifrån fast med ångbåten med första turen +befraktas till V:strand för att aflemnas hos Skolläraren A. E. +Mennander, som lätt kan befordra dem till ort och ställe, och hvilken +jag äfven i sådant fall kan underrätta derom. I sådant fall ville Herr +Doctorn äfven vara god och på min räkning bestyra om frakten. + +Om Luusalmi, Nurmalahti, Jyskyjärvi. Kellovaara etc. ännu behöfva +besökas, torde Herr Doctorn veta och ville Herr Doctorn vara god och +underrätta mig derom med detta tillfälle. + +Jag beder att Herr Doctorn ville vara god och på min räkning köpa tyg +till foder för min kasaveika antingen nankin eller något annat passligt +billigt tyg. Alnens antal kan jag icke bestämma, men då längden af +kasaveikan är nära till knäet, så kan alnantalet redan nära bestämmas. +Mera är bättre än mindre. Om svart tråd dertill bedes äfven. Allt med +detta tillfälle. + +Äfven beder jag om janini plåster, som blifvit slut, hvarföre örat åter +börjat flyta. Äfven annat plåster eller salfva för yttre skador skulle +här gagna min pung. Äfven flere andra sorters mediciner skulle gagna +ganska mycket. Perlor köpte jag ej, och har ännu icke behöft, men i +nejden af Wuokkiniemi skola de vara i bruk och om Herr Doctorn vet dem +medföra nytta, så beder jag att Herr Doctorn ville vara god och +tillsända mig något deraf med detta tillfälle, och underrätta om +priset. Till äfventyrs till mig ankomna bref önskade jag äfven få med +detta tillfälle. Likaledes bedes om den _svenska_ till nästa års +almanackor af hushållningssällskapet bifogade afhandling. Den finska +äger ingen brist på curiosa i anseende till språk etc. Äfven detta års +afhandling på finska skulle jag gerna se och behöfver till de +anmärkningar jag öfver afhandling ärnar skrifva. -- Betyder _sisään +kuvoittaa_ annat än _spy in_? Begagnas _Kave_ någonstädes för +_husdjur_? Annars kunde man för ros skull antaga det vara _kopia_. Hvad +betyder _ämpymäaine_? Om dessa ville Herr Doctorn vara god och +underrätta mig. + +Några lådor goda fosforstickor skulle jag nu äfven bedja om och +möjligtvis äfven om något annat som för mig vore passligt och +gagneligt. + +Brefporto för det bref, som förliden vår ifrån Idensalmi blef skickad +till Kuopio för att på Doctor Frosteri räkning sättas på posten är ännu +obetaldt, men detta beder jag Herr Doctorn vara god och afliqvidera, Om +allt detta beder + + Högädle Herr Doetorns ödmjukaste t:re + D. E. Europaeus. + +Min Homer jemte en lös del af Kanteletar 1 delen återsänder jag härmed, +emedan jag icke behöfver dem. + + E--s. + + + +7. Lönnrotille. + + _Minoa den 21 dec. 1845_. + +Högädle Herr Doctor! + +Emedan jag nu åter har tillfälle, att skrifva till Herr Doctorn, så +vill jag icke försumma det, utan skyndar att med några rader meddela +Herr Doctorn det mig nödigt synes. + +Jag har i dessa dagar besökt trakterna omkring Wuokinsalmi by, och fått +temmeligen mycket varianter och nya verser till Kalevala och andra +runor etc. Det vigtigaste utan tvifvel är, att Pohjan poika = Pohjolan +isäntä af en gammal gumma i Hietajärvi nära Wuokinsalmi verkeligen +benämdes _nuori_ Joukahainen, i enlighet med den af Herr Doctorn i +Kalevalas företal yttrade mening. I går skref jag något litet af en +bonde ifrån Luvajärvi i Teiriniemi, och äfven han sade på samma +ställen, t.ex. Kal. XVII 599 etc. Noin sanovi Pohjan poika. Lappalainen +kyyttösilmä synes äfven vara samma man hvilken blef vredgad på +Wäinämöinen förmodeligen för missödets skull vid fastkörandet, hvilket +af ofvannämnda gumma besjöngs omedelbart efter (dock icke förr) +Wäinämöinens missöde förorsakadt af Lappalainen kyyttösilmä, och som +allt af henne sades utgöra en sång. Kal. XLI (XXXI?) runo, som utom +dess äger flere motsägelser, torde först sednare hafva fått namnen +Wäinämöinen och sisär Joukahaisen. Sången utom sista hälften sjunges +såsom en bröllopssång öfverallt af qvinnorne, men ofvannämde namnen har +jag ännu ingenstädes hört begagnas, men i st. för W. alltid Osmotar och +Kalevatar. Då jag kommer till Kianto ifrån i dag efter fyra veckor, så +tänker jag skrifva äfven härom mera i mina reseminnen på finska. +Dessförinnan besöker jag Kuumu i Kuhmo och Kello inom Kianto, och +tänker derifrån vandra genom Kontokki och Kostamus till Wuokkiniemi. + +Ifrån Kiekki skickade jag större delen af mina säljbara böcker till +Adjuncten Frosterus i Kuhmo; om de hafva ankommit till Herr Doctorn, så +beder jag att Herr Doctorn ville vara god och sända dem till Kianto. Om +de icke ankommit, så får jag dem ändock, ty jag tänker äfven skrifva +derom till Frosterus. Äfven beder jag att få några små böcker till af +Apothekaren i fall jag kommer att besöka Kuusamo dock icke dyrare än 2 +eller högst 3 kop. silf. Äfven 100 st. större och lika mycket mindre +knoppnålar (billiga) ombedes äfvensom något qvicksilfver, hvilket på +flere ställen efterfrågats. Dock känner Herr Doctorn sjelf bäst +fördelen deraf. Beskrifning öfver dess nytta och begagnande bedes +äfven. Par eller tre tt svafvel vore äfven bra, ty många skulle taga +der af äfven till klädsmörja. Om det äfven kunde begagnas till annat, +så vore det desto bättre. Monne opiidroppblandningen begagnas lika som +sublimatblandningen. + +Monne det är gagneligt att besöka Kuusamo, då jag kommer till dertill +angränsande byarne? Om så är, så kan jag då vandra ända till +prästgården och såväl emottaga, som aflemna bref derstädes. Jag vet +dock icke, om de till Kuusamo stötande byarne norr om Wuoninen t.ex. +Pisto, Kantoniemi, Kuussuvanto etc. hvilka enligt gubben Trofims utsago +(hos hvilken jag nu logerar) skola bestå af blott 2, 3 à 4 gårdar +hvarje, ens förtjena att besökas. Om det passar att ifrån Wuoninen +vandra öfver gränsen till Kuusamo, så torde då återresan kunna +anställas genom ofvannämnde byar. Ifrån dessa kunde då resan anställas +till trakterna af Pääjärvi och Tuoppajärvi, på hvilkens norra strand +kartan visar de flesta byar. Monne trakten af Kantalahti behöfver +besökas? Då stället ofta nämnas i runorna t.ex.: Meri tyynenä pysyisi, +Kannanlahti kaunosena och Vieä Vienan neitosia, Lahen Kannan kaunosia. +Om allt detta beder + + Högädle Herr Doctorns ödmj:ste t:re + D. E. Europseus. + +I Paadane torde äfven fås litet sånger, som jag hört, och hvilket +ställe jag vid återresan ifrån Tuoppajärvi och Paanajärvi ärnar besöka. +Stället torde förut af ingen runosamlare hafva blifvit besökt. + + Europaeus. + + + +8. Saima 1846, n. 4. + + [29 p. tammik. 1846.] + +Studenten _Europaeus_, hvilken under sommarens lopp bereste Karelska +gränstrakterna och ur folkets mun samlade en mängd hittills otryckta +sånger och sagor, deribland äfven åtskilliga varianter till Kalevala +dikten, har nu i samma ändamål företagit en ny resa till Olonetska och +Archangelska guvernementerna i Ryssland. Han har af Finska Litter. +Sällskapet för dessa sina resor mottagit ett understöd af 110 R:l +Silfver. För att förstå, huru med så ringa medel något kan uträttas, +bör man veta, på hvad sätt en sådan man reser. Resan sker nemligen till +fot. Kostnaderna för sitt underhåll betäcker vandraren med försäljning +till almogen af svafvel, nålar och åtskillig husmedicin, hvilket allt +han medför i sin rensel. Så utgjorde omkostnaden för Europaei sednaste +resa under fyra månaders tid ungefär 70 Rubel B. A. Tänker man sig en +ung man om tjugu år, späd till kroppsbyggnaden som en femtonårig +yngling, dock redan något böjd af tidiga och ansträngda studier, på +sina skidor vandrande öfver ödemarkernas snö och sökande icke hvila, +utan arbete under halfvilda stammars tält eller bräckliga takåsar, så +har man en bild af det "moderna Suomi", något afvikande från den +målning Svenska dagbladsskrifvare behagat göra af detta "parfymerade +slägte". + + + +9. Lönnrotille. + + Suomussalmi 22 Januarii 1846. + +Högädle Herr Doctor! + +Med förfärdigandet af min resebeskrifning har jag dessa dagar dröjt här +i en gård nära Lonkka eller Wuoninen till hvilken förstnämde jag +härifrån tänker begifva mig och besöka några ställen åt Pääjärvi och +Tuoppajärvi till, hvar jag får höra sångare vistas. Till den tiden, då +folket begifver sig till Kajana marknad, tänker jag infinna mig i +Wuokkiniemi och derföre beder jag Herr Doctorn vara god och dit skicka +till prästen åt mig möjligtvis ankomna bref etc. om tillfälle gifves +före ofvannämnde tid. Altså behöfver Herr Doctorn icke skrifva något +till Alajärvi. + +I brefvet som jag fick ifrån Borgå, skrifves blott dett om Heikel, att +jag icke behöfver sörja derföre; Öhman lofvar underrätta derom; men nog +skulle han redan hafva haft tid att uppfylla sitt löfte, då brefvet var +skrifvet den 30:de November, s. å. + +Om tillfälle skulle gifvas till Wuokkiniemi före marknaden, så beder +jag att Herr Doctorn ville vara god och skicka dit det blad af Kanava, +som handlar om årets almanacks afhandling. Jag hörde derom af Pastor +Saxa, men Han hade icke bladet hemma. Då jag skrifver med +marknadsfarare, så vill jag med tacksamhet återsända det. + +Här medföljer nu min resebeskrifning, så långt jag på detta tillfälle +hunnit dermed. Jag beder Herr Doctorn vara god och rätta deruti hvad +rättas bör och med hosföljande bref skicka den till samma brefs ägare +Zilliacus, Curator för vår Afdelning, ty han begärde i sitt sista bref +någon afhandling af mig och emedan jag ännu icke hunnit med något +annat, så vill jag sända nämnde resebeskrifning. Ganska gerna önskade +jag några anmärkningar om skrifsättet etc. deri af Herr Doctorn mig +tillsänt. + +Kanske går det an, att skicka bref etc. till Pastor Saxa i Kianto och +bedja honom med godt tillfälle skicka dem till Wuokkiniemi prästen, och +om före marknaden icke skulle finnas tillfälle, så (och i alla fall för +säkerhetens skull) kunde Herr Doctorn anmoda dem, som återvända ifrån +marknaden att höra åt hos Pastor Saxa om dem. + +Om min resebeskrifning vore eller förbättrad blefve värdig att sättas +på finska tidningar, så önskade jag att den komme på Kanava i fall +Gottlund icke skrifver duglig finska på Suomalainen. Om så är, så kan +det vara för mig lika mycket. Prof af sistnämnde tidning önskade jag +äfven till Wuokkiniemi. + +Jag beder Herr Doctorn vara god och sätta äfven det andra brefvet till +Wilmanstrand med åtföljande 3 rub. silf. på posten med recommendation +om det anses nödigt. Af brefvet till min Mor ser Herr Doctorn bättre +min tanke angående resan till Sibirien. + +Penningar torde jag icke nu behöfva så snart åtminstone, icke förr än +jag kommer till Ilomantz eller Sordavala. Möjligtvis torde jag ända +till midsommaren eller vandringens slut slå mig ut dermed, ty hittills +har icke fullt 6 rubel silfver gått åt i penningar, ehuru tiden här +varit öfver 2 månader. Af förrigt har jag nära 6 rub. silfv. qvar och +alltså nära 28 rub. silfv. sedan jag skickat 3 rub. tillbakas. Härnäst +kommer jag väl att begagna häst allestädes, der sådant gagnar något, +men det kostar på rysska sidan icke så mycket, och sådana som annors +fara åt samma håll, taga med sig för ganska billigt. För öfrigt vill +jag ifrån Wuokkiniemi närmare underrätta Herr Doctorn om allt +nödvändigt. + +Jag har icke skrifvit till Zilliacus om jag önskar att min +resebeskrifning skulle komma på tidningar eller icke, ty jag fruktar +att den icke är så väl utförd. Förbättrad torde den kunna komma på +tidningarne. + +Väl vetande att Herr Doctorn sjelf bäst känner det och gör deruti, +förblifver jag + + Högädle Herr Doctors ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Bättre eftertänkande, finner jag att penningar gått hälften mera, ty +jag glömde ifrån räkningen de penningar, hvilka blifvit qvar ifrån +sista färden. Dock torde jag slå mig ut ända till min ankomst till +Ilomantz. + + + +10. Kanava 1846, n. 12, 13, 14. + +_Kertoelma Herran Oppivaisen Europaeuksen matkoilta Karjalassa_. + +Marras-kuussa 16 päivänä 1845 läksin Kajaanista kosken työssä olleiden +Kuhmolaisien seurassa matkaan Wenäjälle päin. Raviasti astuen tulin +heidän seurassansa Kiekin kylään asti, joka on viimeinen kylä +Kuhmoniemen kappelia Wenäjän rajaa vasten. Siitä tahdoin lähteä yksin +edelleni. Matkasta kysyttyäni, sanottiin salotalon Kivikiekin olevan 15 +virstan päässä välillä, mutta tien sinne niin huonon, ettei kukaan +äkkinäinen voi johdattajatta pitää sitä. Johdattajaa kysyttyäni, sanoi +talon mies tahtovansa mennä ruokoa niittämään likeltä Kivikiekkiä, ja +lupasi sentähden tulla huokiammasta johdattamaan, nimittäin ruplasta. +Minusta tuo kuitenkin oli ylen paljon, mutta mies ei tahtonut +kopeikkaakaan vähentää, ehkä talo näkyi olevan kyllä köyhässä tilassa, +kuin jo survoista oli syötävänä. Erästä kosken työmiestä, jonka matka +vielä piti saman talon kautta, jossa nyt olin, pyysin huokiammasta, +mutta tämäpä tahtoi vielä enemmin, ehkä sanoi ei senkään verran olevan +suun varaa kotonansa, että voisi leipää kylästä ostamatta sinne mennä. +He syyttivät jäillä olevan vaikian matkata, sillä yöllä oli satanut +vettä niin että pian kaikki lumi, mitä löytyi, oli sulanut pois ja jäät +tulleet kieriksi, joka ruo'on niittäjälle kuitenkin olisi ollut eduksi. + +Ehkä köyhyys näin oli molemmilla käsissä, niin ruvettiin kuitenkin +pitämän neuvoa kahvin ostosta, ja minä, kun jo johdattajien +kalleuttakin pahaksuin, hylkäsin heidät nyt peräti, sillä oman tieten +en millonkaan tahtoisi antaa rahaa tuhlattavaksi, kuin ei erinomaista +tarvista ole. Kuin muita johdattajaksi sopivia en saanut, niin päätin +yksin lähteä. Tietä kysyttyäni sanottiin sen kulkevan 8 lammin ylitse, +joiden kautta joki tulee Kivikiekistä, ja tien aina kulkevan sen oikian +puolitse. Vielä sanottiin re'en jäl'et olevan pitkin tietä. + +Jo ensimäiselle lammille tultuani sain nähdä, että jäät olivat ylen +vaikiat kul'ettavat, sillä lunta ei niillä ollut rahtuakaan, mutta +vettä kyllältä ja sentähden niin liukkaat, että lapikoillani työn +tuskin väen väkisin pääsin eteenpäin. Hiihtää piti ylen varusasti ja +yhtä jalkaa eteenpäin työntäessä livestyi toinen jo puolen vertaa +takaperin. Siinäkin tahtoi kellauttaa monessa paikoin. Kulku oli siis +ylen hidas jäällä ja vielä kuin enimmissä paikoin niitä rien jälkiäkään +ei enään tuntunut, niin oli ylen vaikia löytää tien suuta toiselta +puolelta. Jos sen jonkun lammin päästä löysikin, niin oli yhtä vaikia +pitää sitä, sillä maalla ei ollut paljon tiestä eikä jälestäkään +sanottavaa. Muutamista kannaksista menin mielihavilla yli puiden +merkkiä myöten. Toisilla kannaksilla pidin jo'en sivua. + +Yhdellä kannaksella näin ukkoselta säretyn suuren hongan. Latva oli +sylen kolmen päästä murtunut poikki, ja pudonnut pystyyn hongan +tyvelle. Muu osa hongasta oli revennyt kolmeen osaan juurihin asti ja +lohkareita oli sinkunut laajalta ympärille; loitimmaisia oli 45 +askeleen päässä hongasta. Palanutta paikkaa ei näkynyt yhtään. + +Kuin enimmiten en päässyt oikialla kunnolla kulkemaan, niin tuli +päivästä, joka täällä pohjaispuolella lyhenee enemmin kuin +eteläpuolella Suomenmaata, jo ennen taloon päästyäni loppu. Kuuta ei +ollut, ja pilvinen taivas ja lumeton maa tekivät syksy-yön pian +pilkkopimiäksi. Vielä tuli lampi, jota kulin enimmiten rantaa myöten, +etten menisi sivuitse jo'en suusta. Siihen päästyäni upposin pulahdin +puolen sylen syvältä sisään, jota en osannut varoakaan, kuin jää ei +yhtään ääntänyt ennen kuin lohkesi, johon jäällä oleva vesi kyllä oli +syynä. Siitä pulakasta päästyäni astuin lötsötin korpia, varvikkoa, +hakolikkoa, ja millon mitäkin, joissa umpipimiässä ei juuri juoksemaan +päässyt. Puututtuani muutamaan pajupehkoon, luulinkin jo tulleeni +vanhan Wipusen parran alle. Jopa oli sen päiväinen mutkikas matkakin +pian samanlainen, kuin koska itse vanha Wäinämöinen: + + "Läksi saamahan sanoja, + Ongelmoita ottamahan, + Vatsasta vanhan Kalevan, + Suusta Antero Wipusen." + +Hänkin: + + "Toki läksi ei totellut. + Astu päivän helkytteli + Naisten neulojen neniä, + Astu toisen torkutteli + Miesten miekan tutkamia, + Kolmannenki keikutteli + Iiron tapparan teriä." + +Ja kuin jalkani missä upohtui lähteen silmään taikka muuhun +avopaikkaan, niin juohtui mieleeni, että Wäinämöinenki kukaties samalla +lailla + + "Torkahti jalansa toisen, + Vaapahti vasempaensa, + Suuhun Antero Wipusen, + Mahtipontisen povehen." + +Aholle päästyäni rupesin tulta pyytämään vanhoilla raapustimillani, +joita onneksi oli jäänyt laukkuhuni kesämatkasta. Onnestuikin monen +turhan ko'etuksen perästä ja vanha tervaskanto lekkosi pian aholla. +Siinä muutin osaksi kuivat vaatteet päälleni ja kuivaelin märkiä. +Rupesin ma'ata ja makasin niin lystisti kuin parahimmalla vuoteella. +Päivän valetessa läksin siitä, ja tulin virstan verran käytyäni taloon. +Toisena päivänä läksin siitäkin ja tulin 20 virstaa käytyäni Roukkolan +kylään Wenäjän puolella. + +Toisessa kylässä nimeltä Omelianan kylä, al'oin jo saada runoja. Yksi +runo Lemminkäisestä oli kaikin uutta, mutta sen perästä en ole tähän +asti saanut yhtään uutta Kalevalan runoa, sen kun toisintoja ja +lisäsanoja entisille: niin tarkoin ovat ne jo ennen kerätyt. Kuitenkin +toivon vielä saavani uusiakin enemmin, kuin tulen parempihin +laulupaikkoin ja semmoisiin, joissa ennen on vähän taikka ei vielä +yhtään kerätty. + +Vanhoja runoja ei mahdakkaan olla enään erinomaisia laulamatta, sillä +ajan pitkässä ovat ne jo kerinneet levetä paljon ympäri. Usiammat runot +lauletaan jo taikka paremman vielä sadoiltakin laulajilta ja pian joka +laulajapaikassa Vienan meren sivumaista Laatukkaan asti. Tästä nähdään, +että vanhoja lauluja vähän muulloin on voinut hävitä, kuin alussa, +koska vielä yksiltä laulettiin, ja runot, jotka vielä nyt yksiltä +lauletaan, mahtaavat olla myöhemmin tehtyjä, taikka muita vanhempia +lauluja, kaunistettuja Kalevalan asioilioiden nimillä ja niiden +asioihin sovitettuja. Näihin luulen kuuluvan alkupuolen Kalevalan +31:stä runosta. + +Viime mainitusta kylästä läksin 37 virstaa pitkälle taipaleelle +astumaan Muujärven kylään päin. Mies ja nainen ratsashevoisella olivat +ensimältä matkakumppalini mutta jättivät pian. Valkialla päivälläkin ja +vielä enemmin sitä ennen ja jälkeen laukeilin kellahtelin monta kertaa, +sillä nuorta liukasta lunta oli satanut ja lapikkaat, jotka te'etin +matkakseni ovat liukkaalla hankalammat kuin tavalliset saappaat. Jo +minäkin sain "pitkin päätäni pidellä, miten olla kuin eleä", jos +lapikkaat kaiken talvia näin liukastaavat. Eipä kuitenkaan ole +liukastaneet. + +Myöhän illalla tulin kylään, eikä muualla ollut enään valkiata, kuin +yhdessä mökissä, joka oli köyhin koko kylässä, kuin jo toisena taikka +kolmantena päivänä piti muilta paikoilta mentämän einehen etsoon. +Leipää ei ollut enään koko perehellä, sen kun kapoja vähän ja hallan +panneita otrajauhoja pienessä ropehessa. Ja luulisiko sen moni +Suomalainen, -- siinäkin oli vieraanvara.[1] Emäntä tahtoi kohta ruveta +keittämään kapaa syödäkseni, mutta minä kielsin ja rupesin siltaan +makaamaan. Aamulla anoi hän rahaa ostaaksensa minua vasten leipää, ja +rupesi perheellensä leipomaan vähän olkileipää, minkä sen vähän jauhon +avulla voi saada, Leipää tuotiin rahalla toisesta talosta ja kapaa +keitettiin, niin että minä tulin siinä niin hyvin aikoin, kuin monessa +muussakin paikassa. + +Suomen puolella sanottaisi jo kyllä monessa varakkaammassakin paikassa: +"ei meillä ole mitä syödä vieraalle; jos menisitte toiseen taloon", ja +tässä talossa sanottiin "ette tarvitse mennä mihinkään muuallen, tähän +saatte kaikki, mitä pitää". + +Wenäjän puolella otetaan vieras hyvin vastaan ja syötetään aina +ruoka-ajalla kysymättä. Lyhyemmille matkoille ei tavallisesti evästetä +miestä eikä hevoistakaan, kuin mitä suuremmilla teillä lienee, ja +Suomeenkin matkatessa ei moni evästä itseänsä, mutta ostaa ennen joka +paikassa tarpeensa, kussa ei ilman saa. + +Siitä menin koko perhekunnan myötä hevoisella edelleni itään päin +Tiiksijärven kylään. Siitä käännyin pohjaisiin päin Kiimasjärven kylään +asti, josta muutamissa syrjäkylissä käytyäni, käännyin takaisin länttä +kohden, ensisti Luvajärven kylään muutaman miehen re'essä samasta +kylästä, jonka kanssa lähetin kirjaisen Kajaaniin. Sitte tulin +Akonlahteen ja siitä pohjaisiin päin Wuokinsalmeen Suomen rajalla. +Ensin muutamissa muissa paikoissa käytyäni, kävin Hietajärven talossa +Suomen puolella ehkä Wenäjän uskoinen. Siinä oli vanha eukko, jonka +kyllä työn tuskin sain lauluille, mutta sen yksi sana maksoi enemmin +kuin monta kymmentä muiden. + +Tämän eukon laulusta tuli se merkillinen tieto, että Lemminkäinen +Pohjolan häissä tappoi Joukahaisen Pohjolan isännän. Tämä toteuttaa +sen, kuu Tohtor Lönnrot jo on arvannut ja sanoo Kalevalan esipuheen +VII:nellä sivulla: "Joukahaisen taas pitäisin urohona Pohjan kansasta, +ken tiesi vaikk' ollee yksi, jota Pohjan pojaksi (yksiku Pohjolan +isäntä; Kalevalan runo 17 värsyt 631, 650) ja Lappalaiseksi paikottain +nimitetään." + +Tämän arvelun toteuduttua nähdään, että Kalevalan 30:nen runon, jossa +vielä elävästä Joukahaisesta lauletaan, oikeastansa pitäisi oleman +ennen Pohjolan häälaulua koska Joukahainen jo häissä tapetaan. Ei +kukaan mahtane kieltää, että se on asetettava Lappalaisen kyyttösilmän +laulun edelle, sillä edellisestä Tohtor Lönnrotin arvelusta ja +muustakin näkyy, että tämä Lappalainen oli sama Joukahainen, joka +nähtävästi sentähden. + + "Piti viikoista vihoa, + Kauan aikaista katsetta + Kera vanhan Wäinämöisen", + +kuin vastatuksin Wäinämöisen kanssa ajettuansa joutui pahaan seikkaan +ja sitä kostaaksensa ampui Wäinämöistä jousellansa ja tappoi hevoisen. +Että Lappalainen on Joukahainen, osoittaa tämän runon 24:ns värsy. Kuin +edellimäiset värsyt luettelevat osaavasti Kalevalan sisälläpidon +Wäinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen puolelta, niin olisikos laulaja +ollut väärässä Joukahaisen kohdassa? Sitä ei ole syytä ajatella, sillä +sopii hyvin kyllä Lappalaiseen, joka muistakin syistä nähdään olevan +sama, ku Joukahainen. + +Voisi kyllä joku sanoa, että Joukahaisen jousia mainitaan 30:esäkin +runossa, mutta siinä ei muuta kuin mainitaan niitä, ja ei mitään niiden +"tiestä". Ainaki voipi arvata, ettei niistä siinä puhuta, mutta +Lappalaisen jousen tiestä, josta kyllä on virsiä vedelty ja jatkunut +30:nes runo näyttää Joukahaisen olevan ankaran jousimiehen: sama +ensimäisessä runossa. Siinä näkyy hänen emonsa ja naisensa olevan samat +kun 13:nessä runossa mainitaan. Näkyy myös, että Joukahainen tiesi +Wäinämöisen tulevan luvattua sisärtänsä noutamaan, kuin suorihen +vahtaaman, ja + + Katso illat, katso aamut. + Katso kerran, keskipäivän + Tulevaksi Wäinämöistä, + Saavaksi suvantolaista. + +Wäinömöinen oli Pohjolan seuduissa, kuin häneltä hevonen ammuttiin, ja +se nähdään siitä, kuin Pohjan akkakin kuuli Wäinämöisen itkun ja +urinan, se on: hätähuudon. Että Wäinämöisen asia olikin Pohjan tyttiä +noutaa; sen osoittaa selvästi kolmannen runon alku. + +Kyllä voisi joku sanoa, että 31:sessä runossa mahtanee puhuttaa siitä +Pohjan akan tyttärestä, jonka Joukahainen lupasi Wäinämöiselle, mutta +todempi lienee, mitä jo sanoin tästä runosta, että sen alkupuoli on +mahtanut jälestä päin tulla kaunistetuksi Kalevalan asioilioiden +nimillä, ehkä muuten ei saatu sopimaan niiden asioihin. + +Tämä runo lauletaan naisilta häälauluna pian joka paikassa, mutta minä +olen sen tähän asti aina luullut lauleltavan toisinnoissa löytyvillä +asioilioiden nimillä ja kertomuksella tytin kuolemasta, jotka vv. 65, +66 ja 151 osoittaavat alkuperäisiksi. Värsyt 2, 5, 8, 30 ja 41 +lu'etteleevat Pohjalan pereen toisin kuin muissa runoissa, ja itse +tyttikin mahtoi olla täysikasvoinen, kuin Joukahainen saattoi luvata +häntä Wäinämöiselle, jota Pohjan akka jo kauan odotti "vävyksensä +Wäinämöistä". Paremmin sopisi siis tämän runon alkupuoli Kantelettaren +3:teen osaan, jossa löytyykin tämän kanssa yhtäpitäviä lauluja. + +Joukahaisesta tällä tavoin selon saatua järestyy ja toteutuu Kalevalan +historia ei vähän, sillä kertomus Lappalaisen ammunnasta sitoutuu nyt +paremmin oikiaan aikahansa ja siahansa, ja eroutuu munasta-luomisen +kertomuksesta, joka kyllä on ollut parahana perustuksena niillä, jotka +pitäävät Wäinämöistä jumalana, kuin he tässä näkeevät hänen luojaksi. + +Mutta jo Tohtor Lönnrot 1839 vuoden joulukuun Mehiläisessä arvelee +tämän kertomuksen maailman luomisesta olevan Wäinämöistä vanhemman, ja +kukaties ennen olleen lauletun Ween emosta, joka arvelukin nyt +vissimmäksi toteutuu. Jos Wäinämöistä paikoin, niin kuin 22:sen runon +toisinnossa v. 42 kutsutaan jumalaksi, niin se tapahtuu ainoastansa +hänen tietoisuutensa vuoksi samasta syystä kuin vielä nytkin parempia +tietäjiä jumaloiksi sanotaan, ja sellainen jumala on Wäinämöinen kyllä +enin kaikkia ollut. + + E--s. + + + +11. Lönnrotille. + + [Helmikuussa 1844.] + +Högädle Herr Doctor! + +Nu äfven fick jag till handa det Herr Doctorn haft godheten tillsända +mig och härmed får jag tacka Herr Doctorn allerödmjukast för allt det +goda. Härmedelst beder jag att Herr Doctorn ville vara god och för +Finska Litteratur Sällskapet tolka min innerligaste tacksägelse för +Dess mot mig bevisade ädla och stora välgärningar, och önskar af allt +hjerta, att så vida mig möjligt är, uppfylla Litteratur Sällskapets +önskningar. + +Brefvet ifrån H:fors, som medföljt är af en kamrat derstädes, och +medbragte den äfven glada nyheten att Wiborgska Afdelningen tilldömt +mig priset 15 Rub. Silfv. för min öfversättning, hvilken var ett af de +opera, hvilka nämnde Afdelniug för ett år sedan framställde till +täfling. Besynnerligt, att Bokhandlaren Öhman ända hittills icke insänt +till Afdelningen hvarken resten af betalningen, för att begagnas till +betalningen af en skuld till densamma, ej heller inlemnat +originalöfversättningen, ehuru den 1 October blifvit af Afdelningen +utsatt för den sista dag då täflingsskrifterne skulle inlemnas. Den +först omnämnde försummelsen kunde förklaras af brist på penningar, men +den sednares orsak kan icke så lätt förstås. Besynnerligast är äfven +att jag icke fått någon underrättelse i saken af en kamrat i Borgå, +till hvilken jag skrifvit 3 l. 4 bref derom. + +Kuusamo lär jag icke hafva tid att besöka, då härigenom resande +marknadsbönder ifrån Suopassalmi, Jyskyjärvi etc. berättade mig dessa +och kringliggande ställen vara såväl folk- som sångrika; dock vill jag +icke underlåta, att besöka Kuusamo, om Herr Doctorn anser trakterne +ditåt äga några runor etc. Om jag derföre äfven skulle dröja längre in +på sommaren på vandringen, så kan det ingenting skada, blott tiden icke +går förlorad. Till Kem kan jag äfven sticka mig ifrån Paanajärvi, som +lätt kan ske med någon dit resande. Der kunde jag då äfven emottaga och +aflemna bref. I början af sommaren torde jag komma till Ilomanz och +äfven der emottaga och aflemna bref. Dock kan jag först vintermarknads +tider till Herr Doctorn inlemna bestämdare underrättelser. + + Förblifver med all vördnad + Högädle Herr Doctors + ödmj:ste tj:re + D. E. Europaeus. + +P. S. Att priset af Afdelningen blifvit mig tilldömt, ehuru +öfversättningen inom den utsatte tiden icke blifvit insänd, har kommit +deraf, att ingen annan inlemnat något till täfling, hvilket varit nog +besynnerligt. Att deremot en finsk Tidning i H:fors kommer att +utgifvas, är högst glädjande. + +Herr Doctorn är god och aflemnar hosföljande bref på posten, derom +beder allerödmjukast + + D. E. Europaeus. + +Jag beder att få veta på hvilket ställe det Kalevajärvi finnes, som +Herr Doctorn såg på kartan: Sjön Joukamo ligger öster om Kuusamo kyrka, +men ganska kan det finnas eller funnits ett annat Joukamo (svanhem), +hvaraf Joukamoinen. + + E. + + + +12. Lönnrotille. + + Uhut den 15 Februarii 1840. + +Högädle Herr Doctor! + +Just ifrån Tsiksamus ankommen hit, får jag ännu med sista +marknadsfararen skrifva i största hast till Herr Doctorn och underrätta +att ifrån Suopassalmi Bonden Privalainen Jelessei skall komma till +marknaden och derföre beder jag att Herr Doctorn ville vara god och med +honom skicka ankomna bref etc. till Suopassalmi ty efter någon tid +ankommer jag dit. Mera skrifva har jag icke tid, förblifver + + Herr Doctorns ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Dessa märkvärdiga verser har jag fått: + + Vaka vanha Wäinäm[öinen] + Lähteäksensä käkesi + Luotolahan Lankohins[a], + Emohin sisärihinsä. + Lappalainen kyyttös[ilmä(?)]. + + + +13. Lönnrotille. + + Kuusamo den 3:dje Martii 1840. + +Högädle Herr Doctor! + +Ifrån Koljola eller Tiirovaara, hvilken by jag för dervarande sångares +skull besökt, har jag gjort en resa öfver gränsen till närmaste by här +i Kuusamo dels för att låta ifrån Pastorn härstädes hemta mig +tidningar, dels äfven för att få till Herr Doctorn o. a, skrifva några +rader. + +_Jaako Kyröskosken Poltissa kerran_ har jag på en lång tid alldeles +glömt att återsända. Ifrån Uhut ärnade jag sända den, men hade ännu +icke så färdiga anmärkningar dertill, att jag genast med den brådskande +marknadsfararen, med hvilken jag till Herr Doctorn afsände en biljet, +hade kunnat sända den tillika. Härhos medföljer den nu, jemte +anmärkningar, såväl till den, som till Runoelmia Runebergiltä och Enon +Opetuksia. Jag har icke gifvit mig tid att fullkomna och renskrifva dem +ej heller har jag någon förmåga, att skrifva dem så, att jag ansåge dem +duga. Dock hvad jag skrifvit, beder jag Herr Doctorn godhetsfullt +genomse, och med behöfliga anmärkningar och tillägg förfullkomnade +afsända med posten till Helsingfors tillika med hosföljande bref till +Wilh. Zilliacus. Följande ville Herr Doctorn vara god och till +upplysning till dessa anmärkningar sätta: + +I _Jaako Kyröskosken poltissa_ sida 5 rad 4 står: mahda` kipenät. Månne +här k i sista ordet utan att fela kan läsas dubbel eller båda orden +liksom ett ord (jmf. mahdukkaan). Jag skulle tycka att efter följande k +alltid gör en föregående kort aspirerad stafvelse lång, hvilket man +alltid kan se genom att tillsätta -kaan. Andra bokstäfver torde väl +vara opassliga till en sådan fördubbling utom möjligtvis h såsom i +eräti(h) hän sida 4 rad 18. Sida 5 rad 1 Kiinni` liitetyt torde vara +bestämt felaktigt, ty kiinni har väl ingen aspiration i slutet och om +äfven så vore, så anser jag l för opassligt, att derföre fördubblas. +Rad 9 pestä` månne antaglig? + +Sammaltuu seinät och andra sådana månne förbättrade genom ombytning, ty +derigenom försvinner den i Kalevalas företal prisade _murto_. Men månne +all slags vers i finskan kan grundas på reglorne för runovers? Månne +icke melodien eller annat någongång kan tillåta fritt begagnade af +korta accentuerade börj-stafvelser äfven in uti versen eller neka dem +såväl i början af versen som in i orden? + +Åtminstone tyckes i de vanliga finska rimvers, som: "Minä olen Suomen +neiti Suomen korja kukka; Moni poika minua jo haukutteli hukkaan" ingen +regel finnas för begagnande af lång eller kortaccentuerad stafvelse, +utom att försista stafvelsen för melodiens skull (?) alltid torde böra +vara lång. För melodiens skull torde till och med den sista accentlösa +-kaan, ehuru lång, icke vara oriktig. En lära derom, när melodien eller +annat fordrar kort eller lång accentuerad eller accentlös stafvelse, +vore visst en interessent sak för våra sångförfattare. Om runoversens +reglor allestädes borde i vers iaktagas, så är naturligt att derigenom +svårigheterna vid författande af sådana vers förökas. Dock måste +naturligtvis reglorna iakttagas hvar gång de äro det. -- Herr Doctorn +är god och gör ännu andra anmärkningar, hvar sådana äro af nöden och om +tiden medgifver. + +Verkeligen förargligt är det, att Gottlund med sina orimliga +inconseqvenser och oregelbundenheter öfverflödar i _Suomalainen_, af +hvilken jag har fått första nummern med andra tidningar af Pastorn +härstädes. Kirjottaa, kirjuttaa, kirjoittaa, kirjuittaa och otaliga +andra äfven brott emot löftet att bortlemna de Savolaxska oa, eä etc. +göra bladet så ömkligt, att jag hjerteligen skulle önska att Saima emot +det skulle öppna ett krig som i grund skulle förstöra detta skamfläck +för Finland, dess hufvudstad och universitet, ty förbättras kan han +icke, emedan han sjelf erkänner sig vara oförbätterlig. Kan icke +universitetet antingen ålägga honon att följa Herr Doctorns skrifsätt +eller afsätta honom, om han icke låter rätta sig. Någotdera borde +nödvändigt ske, ty han uppfyller ju alldeles icke en finsk Lectors +pligter och pligternas uppfyllande borde såväl vid universitetet som +allestädes fordras. Herr Doctorn borde uppfordra Saima att på det +skarpaste anfalla alla Suomalainens fel; troligen gör hon det äfven +utan uppmuntran. + +Efter ungefär en månad torde jag ankomma till Repola och troligen +[s]edan till Ilomantz: dock tages foreskrifterne i brefvet, hvilket jag +torde få i Suopassalmi, till efterrättelse. Om så behöfves, så kunde +Herr Doctorn skrifva till Repola, dit bref ifrån Kuhmo alltid torde +kunna anlända. -- Om jag bör göra resan till Ilomantz, så beder jag +Herr Doctorn vara god och med hosföljande ditgående bref sända +penningar till mig. Om jag skall taga vägen till Kajana, så behöfver +brefvet naturligtvis icke afskickas. + +En ganska god sak är det, att i Skita kloster i Tuoppajärvi skola +finnas några Tverska Karelare. Till dem vänder jag härifrån kosan och +genomgår finska lexicon derstädes liksom i Mundjärvi. Därifrån besöker +jag ännu Kiestinki, Kokkasalmi etc. om jag hör dem vara värda att +besökas, hvarom icke, så tages vägen åt söder till Paanajärvi etc. och +derifrån genom Paadane, om der något hörs vara, till Repola. + +Jag har nu hvarken fått mycket ej heller något märkvärdigt af runor. +Verserne, hvilka jag skref på biljetten ifrån Uhut försanna det, jag i +brefvet ifrån Kianto sökt bevisa om Joukahainen likasom versen "Wäinö +on tätisi poika", hvarpå ingen dittills torde hafva fäst någon +uppmärksamhet, Har brefvet ifrån Kianto med innelyckta 5 R. S. +ankommit? + +Jag beder att Herr Doctorn ville vara god och till Repola sända till +mig tidningar om sådant går an. Jag har nu blott F. Allm. T. ifrån d. +18 Dec. till början af Febr. och H:fors T., Saima och M. Y. ifrån +början af detta år, ehuru jag begärde alla ifrån början af Novemb. +s. å., ty i Kianto fick jag blott delvist läsa dem. Pastor Kränks +biljett bifogar jag hit, såsom en kuriosum. -- Om Doctor Castrén skulle +lyckas få någon annan medhjelpare, så skulle jag dock med största lust +ön[ska] följa med, fast jag skulle få ingenting annat, än medel att +begifva mig dit och derifrån. I fast förhoppning att min önskan +uppfylles, förblifver jag + + Högädle Herr Doctors allerödmj. tj[enare] + D. E. Europaeus. + + + +14. Lönnrotille. + + Suopassalmi 20 Martii 1846. + +Högädle Herr Doctor! + +Jag har dröjt här med skrifningen af ett par bref, hvilka jag förenade +sänder till Herr Doctorn bedjande Herr Doctorn godhetsfullt sätta det +på posten. + +I trakten af Voijärvi och Suigjärvi skall ingenting finnas, och lika +tom tror jag Padane vara, ty inga tietäjiä skall der finnas, så att jag +efter 2 veckor säkert torde infinna mig i Repola. Många dagar behöfves +icke för att komma till Rugajärvi och i Paadane torde icke heller många +dagar gå, om jag äfven skulle fara dit, hvilket jag tviflar. + +Förblifver Högädle Herr Doctors + + ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + + + +15. Saima 1846, n. 23. + + [13 p. kesäk. 1846.] + +_Student Europaei vandringar_. + +Jemte nedan anförda skrifvelse från Studenten Europaeus har Dr. Lönnrot +benäget lemnat oss följande underrättelser om hans föregående +vandringar. + +"Hela vintern har E. vandrat i Ryska Karelen, så långt norr- och +öster-ut som Finska språket der talas, och gjort ansenliga samlingar, +med hvilka han i början af April, då han befann sig nära landets gräns, +vandrade hit till Kajana. Här gaf han sig icke tid att dröja längre än +3 à 4 dygn, då han åter den 5 April vandrade härifrån genom Sotkamo och +Kuhmo till Repola, hvarifrån han den 28 kommit till Ilomants. Då han +icke kunnat förskaffa sig annat pass, än ett till Petersburg stäldt, så +hade han under vintern en gång blifvit fasttagen i Jyskyjärvi by och +derifrån afsänd 13 mils väg till staden Kem. Här frigafs han åter mot +löfte att resa till Petersburg. Sjelf var han ganska belåten med denna +kronoskjuts; ty hans förare hade tillåtit honom besöka gårdarne i de +byar, som passerades, för att här uppteckna runor. Då han utom +friskjuts äfven haft fri kost under färden, så hade han i Kem sökt att +punktera sig också till fri återresa tillbaka till Jyskyjärvi -- men +häruti misslyckats. Det var ifrån Kem han, utan synnerligt dröjsmål på +vägen, kom hit till Kajana. Jag tillstyrkte honom att blott skicka +passet till Petersburg, försäkrande att, då så mången hjelper sig fram +utan pass, äfven ett pass kunde hjelpa sig fram utan egare." + +Europaei egen skrifvelse, daterad Ilomants d. 28 April, innehåller +hufvudsakligen följande: + +"Redan har jag lyckligen anländt hit. Emot förmodan träffade jag i +byarne söder om Lupasalmi flere sångare, ehuru man sednast försäkrade, +att inga där skulle finnas. Dock är den omständigheten mycket +hinderlig, att klostren Pahkalampi och Megris[2] finnas i närheten; ty +der förklaras alla sånger, som icke äro gudliga för 'räähkä' (synd), +och derföre ville tre till fyra bättre sångare på intet sätt beqväma +sig till att framsäga sina sånger. Ehuru största delen af det öfriga +folket hörer till Mierolaiset,[3] så äro de få Starovererne desto +religiösare, för att utmärka sig framför sina verdsliga bröder. + +"Dock hoppas jag ännu återkomma till samma byar, ty jag hörde, att i +byarne, belägna härifrån österut mot Paudane och Povenetz[4] äfven +skola finnas sångare, och har för afsigt att begifva mig dit ifrån +Suojärvi. Ganska många sångare hoppas jag äfven anträffa i Suojärvi och +bland dem en eller två af bästa slaget, såsom jag hörde dem prisas i +byarne norrom Himola.[5] En af dem, en ferm snickare, skall en gång en +hel natt hafva sjungit _veres verekseltään_ (alltid nytt) och fått en +rubel till belöning. Han skall äfven ega god färdighet att dikta runor +öfver hvilket ämne som helst. Om i Suojärvi och på alla andra ställen, +hvilka jag ännu ernår besöka, just icke skulle finnas så många sångare +som i norra ryska Karelen, så torde varianternes mängd i deras sånger +vara ojemförligen större; ty nästan på intet af dessa ställen har förut +samlats något. Der om någonstädes har jag hopp att ännu få nya sånger +och tydlig förklaring på betydelsen af Sampo etc. Issai Nesterinen, som +kunde flera Kalevala sånger, men icke kände några variationer af vigt, +försäkrade Sampo vara ett skepp. Om en af de gubbar, hvilka icke +beqvämade sig till sång, hörde jag sednare, att han kan en lång sång +öfver 'Kuin Wäinämöinen mänöö Pohjan meren takaata riistaa hakemaan'. +En vid namn Everkki i Klyssinvaara hade i sin sång öfver Joukahainens +och Wäinämöinens fastkörning: + + "On miulla kaksi sisärtä, + Anni astian pesiä, + Katti kangasten kutoja, + Ota niistä jompi kumpi etc. + +"Anni tyckes väl vara Ilmarinens syster och af okunnighet hafva blifvit +här införd; men Katti, Katritar, Katerina finnes äfven i Kalevala och +'Sepon Ilmorin Starina', och torde vara ganska rigtig. Båda namnen +gifva stöd åt den förmodan, att Wäinämöinen lefvat i början af +Kristendomens införande, möjligtvis vid den tid digerdöden rasade, +hvilken då vore den af Louhi förorsakade sjukdomen. På samma tid torde +någon total solförmörkelse hafva inträffat i nejden af Hvita hafvet, +Onega o.s.v.; hvaraf solens gömmande af Louhi i 25:te runan. Intressant +vore det, om HH. Dr. ville vara god och göra sig underrättad, huruvida +någon sådan förmörkelse vid den tiden försiggått. I Repola samlade ja +litet Wepsiska[6] ord af dervarande Läraren. Han kom icke noga ihåg +språket, ty han hade största delen af sin tid vistats i Petrosavodsk. +Väl vore det, om jag ännu sjelf skulle komma att besöka Wepserne. Deras +språk tyckes vara den regelbundnaste af alla finska dialekter, och +kunskap deri isynnerhet nödvändig för hvar och en, som vill skrifva +finsk grammatik. Många ord, som voro olika i Mundjärvi-dialekten, +utsade presten enligt finskan eller tavastländskan. Egna ord funnos +äfven. _Varasta minda_ är vänta på mig (varastada = varttua), men +stjäla är _vargastada_. _Vahinko_ heter der _vajago_, alltså _vahinko = +vajinko_ af _vajo'a_, der _vajaga_ hvad som brister. + +"Sånger har jag nu nästan lika mycket, som ja sednast förde med mig till +Kajana, ehuru jag samlade dessa på mycket längre tid. Nu går det dock +icke an att skicka dem härifrån, utan måste jag spara dermed, tills jag +kommer till Sordavala." + + + +16. Lönnrotille. + + Sordavala den 8:de Julii 1846. + +Högädle Herr Doctor! + +Herr Doctorns bref af den 23:dje maji hade jag äran emottaga i Salmis i +söndags och Kanteletar nu härstädes, för hvilka jag på det hjertligaste +får tacka Herr Doctorn. Att jag kortare än vanligt dröjt emellan Salmis +och Sordavala, ser Herr Doctorn tydligt. Orsaken ligger i några små +ehuru besvärliga åkommor, men hvilka jag dock snart hoppas blifva fri. +Nästan hela vintern igenom bibehöllo sig några klådblemmor än +försvinnande än åter uppstående, men om våren förvandlade sig de +återstående på ett ställe till större varsårnader, hvilka isynnerhet +sista veckan började blifva temmeligen besvärliga. Doctor Lindfors, +hvilken jag träffade i Impilax, hos Hans Bror, kyrkoherden derstädes, +afrådde äfven ifrån vandringarne och ordinerade tvättning med +blyvatten. + +Ifrån Impilax kom jag hit sjöledes med kyrkoherden Lindfors och ämnar +nu med skjuts begifva mig rakt hemåt och blott uppfånga de runor, +hvilka jag invid landsvägen kunde anträffa. Ganska gerna skulle jag +ännu göra en tur kring några trakter i sällskap med Stud. Ahlqvist, men +måste nu uppskjuta dermed, tills jag någon tid hvilat hemma. + +Af runor etc. har jag på vandringen genom Suojärvi, Vielijärvi, +Tulomajärvi, Salmis etc. fått ganska litet. En sångare i Tulomajärvi +sjöng i sången Anni tytti aino neiti i st. f. _Nuori Joukamoinen_, +Latvan Lappalainen. Ehuru Latva äfven kunde hafva en vidsträcktare +betydelse, så påminner den dock på ett märkvärdigt sätt om Latva by, +som skall finnas i nejden af Petersburg (der finnes äfven Tuuteri) och +således om grannskapet af Estland. + +Huru månne Doctor Castrén ännu önskar mig till Sig? Om Herr Doctorn +känner något derom, så beder jag allerödmjukast, det ville Herr Doctorn +vara god och låta mig få veta det. Bref komma nu mig tillhanda genom +Willmanstrand till Savitaipal. Derifrån ämnar jag skrifva mera och +afsända mina runor etc. och förblifver städse + + Högädle Herr Doctorns allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + + + +17. Lönnrotille. + + Savitaipal den 25 Julii 1846. + +Högädle Herr Doctor! + +För Herr Doctorns högtärade bref af den 16:de Junii med inneslutna 30 +Rub. S. får jag härmedelst aflägga min innerligaste tacksägelse. Ehuru +brefvet varit en god tid i postkontoret, så fick jag nu först veta om +dess tillvaro. Hvad resten af penningarne beträffar, så beder jag att +Herr Doctorn godhetsfullt ville sända dem till H:fors, i fall de icke +redan blifvit afskickade hitåt. Hvad resan till Wepserne beträffar, så +är jag visserligen icke obenägen dertill, men jag tycker att ändamålet +vinnes ganska ofullständigt, om man icke tillika besöker tjuderne vid +Bieloosero fastän Herr Doctorn redan besökt dem. Herr Doctorn har väl +ingenting mindre än fullständigt lärt sig tjudiskan och å bok upptagit +den, men jag anser dock infödingarne bäst kunna gifva en klar kunskap i +det Wepsisk-tjudiska språket, och att kännedom af blott den ena +dialekten är ganska haltande. Om någon resa till Sibirien komme att +göras af mig, så kunde allt det sagda göras under resan. Jag förmodar +icke utan grund, att inom eller utom Sibirien i Altai dalarne i fall +Finnarne utgått derifrån, ännu finnas finska urstammar med deras +urspråk, grunden för finskan och alla dess närmaste slägtspråk. Dem +skulle jag gerna besöka. Finskan tyckes för sin regelbundenhets skull +vara nästan oförmögen att förändra sig med tiden. Huru litet skiljer +sig icke språket ifrån Kemiträsk ända till och med Ingermanland ifrån +hvarandra, och dock hafva dessa trakters innevånare kanhända mera än +två tusende år varit skilda ifrån hvarandras åsyn. -- Om någon resa +till Sibirien förestår mig, så gör jag resan nödvändigt genom Wepsernes +och Tjudernes nejder, men om ingen Sibiriefärd förestår, så är jag +villrådig om jag skall till Wepserne eller icke. Studenten Ahlqvist +kunde ju äfven göra resan. Samlande af runor har gifvit mig mycket +nöje, men icke det öfriga i så hög grad, och hos Wepserne och Tjuderne +gifvas inga runor. + +Det onda blodet i mig sökte sig straxt efter min hemkomst utgång genom +bölder af hvilka jag för en vecka sedan hade med ens 7 stycken af icke +det minsta slaget; nu hafva äfven de andra varsåren till följe deraf +läkt sig. + +Här medfölja de runor, ordspråk, gåtor, ord etc. och Itkuvirsiä, hvilka +jag fått. Ifrån Sordavala skyndade jag, utan att uppehålla mig +annorstädes än i Jaakimvaara hos slägtingar, hit, för att hinna till +Kronofogden Siponii begrafning, som varit min slägting och välgörare. +Derföre skref jag icke heller runor under den resan om sådana äfven +skulle fåtts. Äfven voro mina varsår besvärliga för gång, så att jag +åkte med skjuts hela vägen. + +Om det blefve något af resan till Tjuderne och Wepserne, så beder jag +ödmjukast, det Herr Doctorn ville vara god och sända till mig, hvad +Herr Doctorn skrifvit om Tjudiskan under dervaro, och kanhända äfven +anteckna sådant som behöfde frågas hos Wepserne eller Tjuderne. + +Tills vidare torde jag ännu få lof att behålla Helenii Lexikon, +Gåt- och ordspråksboken jemte Kanteletar etc. Jag vill ännu draga nytta +af dem så mycket jag kan. Möjligtvis gör jag ännu härifrån någon liten +utvandring, och behöfver dem då nödvändigt. Dock skall jag snart +återsända dem; förblifvande alltid + + Högädle Herr Doctors allerödm. + D. E. Europaeus. + +Öfver Annikka 2 del som är af Tikkanen mycket dåligt öfversatt, tänker +jag skrifva en arvostelu recension till Kanava. Inho begagnas = into. +Om mina anmärkningar mot Enon Opetuksia eller något annat synes i +Kajana, så beder jag att Herr Doctorn ville vara god och afsända dem +till H:fors. Jag har hört att Suomalainen för sin "Uskon kauppias" fått +sig på mekkon och sedan icke mera vist sig. + + + +18. Saima 1846, n. 31. + + [8 p. elok. 1846.] + +Hr. Europaeus, som under sommarens lopp vandrat genom Karelen långsåt +gränsen, hade haft för afsigt att begifva sig till Ingermanland och +sydöstra delen af Wiborgs län, der, såsom man sagt honom, ännu +fornsången skulle lefva på almogens läppar. Men kommen till Porajärvi, +50 verst från Selki (Selin Pogosta), öfvertygade sig E., att sångens +region redan här upphörde; hvarföre han återvände och den 18 Juni åter +befann sig i Ilomants. Hans skörd af sånger och sagor har på denna färd +varit betydlig, större än den han gjorde under vinterns förlopp. + +Angående lokalen för de tilldragelser, hvilka Kalevaladikten afmålar, +yttrar sig Hr. E. uti bref af nyssnämnde datum: + +"Kalevala 22 runans sjunde vers sjunges i hela Suojärvi äfvensom i +Korpiselkä, Himola o.s.v.: 'Kolmannen Viron vesiä'. Jag finner det +också mest sannolikt, att Wäinämöinen bodde söder om Virland, i det +fordom längre åt söder sig sträckande Ingermanland, och att hela +Finland då ännu var bebodt af Lappar, ehuru Pohjola, som troligen låg +på Finska sidan, torde hafva hyst Finska bebyggare, såsom namnen Louhi +och Joukamoinen samt Wäinämöinens slägtskap med Pohjolafolket synes +utvisa. Eken och hjorten, hvilka så ofta omnämnas i sångerna, tillåta +icke någon nordligare lokalitet. Ty om äfven hjorten finnes nordligare, +så är han der så sällsynt, att han icke skulle kommit i fråga, +aldraminst i sången. Tevana(?) torde ännu mindre fördraga nordligare +klimat. Att Turjan Lappalainen icke betyder Norrsk Lapp, bevisar namnet +Turjalampi i närheten af Lendiera. Esthniska namnet på Diina (Viina) +och berättelsen om 'Vannemuna Kaallev poig' tala äfven för hypotesens +sannolikhet; äfvensom mycket annat kunde anföras till styrka för +densamma." + +Hr. E. synes för öfrigt icke ännu hafva närmat sig det "parfymerade" +slägte af det unga Finland, om hvilket Svenska blad vetat att tala. Med +en reskassa af 12 rubel Sr. anser han sig ännu kunna bestrida +reskostnaden för tvenne månader, och efter halfannat års jemna fotresor +är hans vandringslust ännu oförminskad. Hans ofta upprepade önskan, att +än flera samlare skulle genomtåga Kaleva-sångernas gebit, har redan +till en del gått i fullbordan, då Studenten Ahlqvist, som äfven +åtnjuter ett understöd af Finska Litteratursällskapet, och hvilken +midsommartiden begaf sig ut på vandring härifrån Kuopio, redan torde +sammanträffat med Europaeus. + +Glädjande är det att sålunda hvarje dag kunna anföra någon ny +företeelse af verksam håg för den fosterländska litteraturens +förkofran. + + + +19. Lönnrotille. + + [Elokuussa 1846.] + +Högädle Herr Doctor! + +De lofvade pappren blefvo med sista posten ännu icke afskickade, emedan +jag icke kunde få dem att gå med tungposten, som jag ville, men nu, +sedan jag bifogat tre böcker dertill, har den kommit att väga öfver ett +skålpund, såsom det fordrades, och kommer då att afgå med tungpost. + +Då jag nu kommit på den tanken, att en finsk grammatik efter en gjord +resa till Wepserne och Tjuderne genast kan tagas under arbete, så har +jag insett, att nämnde resa är en den nödvändigaste och jag anser det +vara en pligt för mig att företaga densamma. Jag tilltror mig ingalunda +förmåga att allena skrifva en grammatik, men mången i Helsingfors +t.ex. Lector Akiander torde väl vara ganska benägen att åtaga sig +bestyret. Jag skulle blott kunna uppsätta ett eller annat hvad jag +kunde få ihop. Herr Doctorn kommer då icke att hafva mera besvär än att +öfverse den, och nästa år inom kort hoppas vi då hafva en god grammatik +redan förr än Lexicon hunnit utkomma och utan att Herr Doctors tid +tages bort ifrån detta så vigtiga arbete. + +Ifrån Suojärvi skickade jag genom Sordavala de dittils samlade sångerne +etc. Månne de kommit Herr Doctorn till handa? + +Jag torde ännu dröja här inemot slutet af september, så att Herr +Doctorn ännu hinner att skrifva till mig hit, hvarom jag på det +ödmjukaste beder. I brefvet ville Herr Doctorn godhetsfullt nämna, om +jag genast derpå skall företaga resan till Helsingfors eller kanske +aldeles icke göra någon resa dit, utan troligen bäst genom Wiborg och +Petersburg sjöledes till målet. + +Jag vet ännu icke om geometriae öfversättningarne utkommit, ty jag har +icke en gång fått läsa de två tidningar, hvilka komma till våra +präster, emedan de afgått till kapellet. + +I förväntan på snart svar förblifver jag + + Högädle Herr Doctors allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + + + +20. Lönnrotille. + + H:fors den 30 September 1846. + +Högädle Herr Doctor! + +För Herr Doctorns högtärade skrifvelser af den 13:de September jemte +penningarne 25 rubel s:r, och det för en månad sedan i Savitaipal +emottagna, äfvensom för penningarne 41 rubel s:r af Assessor Rabbe +emottagna, får jag härmedelst aflägga min allerödmjukaste tacksägelse. +Äfven för böckerne, hvilka jag till följe af löftet i förra brefvet får +behålla som egna, får jag härmedelst aflägga min innerligaste +tacksägelse. Jag har i Ordboken upptecknat en mängd ord och äfven i +Kalevala flere anmärkningar och observationer, af hvilka jag med nästa +post hoppas kunna gifva Herr Doctorn del. Herr Doctorn torde väl hafva +observerat, att jag äfven i de Arv[au]tus- och Sanalasku-kirja, hvilka +jag hade med mig på vandringarne, upptecknat dithöriga saker. + +Jag har beslutit att studera på graden, och hoppas nog kunna lefva +befriad ifrån bekymmersamma omständigheter, ty jag har till Helsingfors +Tidningar inlemnat en annons, om att jag ämnar börja gifva finska +timmor, hvilka redan visat sig vara nyttiga äfven för andra t.ex. för +Studenterne Cajander, Borg etc. Mitt qvarter, ehuru nog rymligt, +åtminstone så stort som Herr Doctors kammare, och derföre passlig för +disciplar, kostar mig blott 90 rubel om året, och deraf kommer blott en +ringare del på min lott, ty jag har en bolagskamrat, som betalar mig +2 1/2 rubel s:r i månaden. Sjelf har jag köpt möbel och fått för ganska +billigt; äfven mat får jag ifrån finska gardeskasern för blott 14 rubel +en hel portion jemte bröd och smör eller så mycket att två äter sig +deraf mätta. + +Hvarken den ena eller den andra af de geometriska öfversättningarne +har ännu blifvit lagd under prässen. Jag har den Heikelska hos +mig för det närvarande, för att genomses. Så illa är det icke heller +att den dröjt hittills, ty hvarken är den ännu collationerad med +originalöfversättningen, ej heller äro ännu mina på Kallavesi +föreslagna bättre termer tagna ad notam, att förtiga min under +vandringarne inhemtade fastare kännedom af finskan, hvarigenom jag nu +hoppas kunna vara i stånd att densamma mycket förbättra. Bruket af de +båda genitiver i pluralis är jag ännu icke säker på. Herr Doctorn sade +den ena af dem vara af bestämd, den andra af obestämd betydelse. Månne +skilnaden är densamma, som emellan bestämd och obestämd artikel i +svenskan? Jag påminner mig i anmärkningarne till af Herr Doctorn i +Suomi skrifna sånger hafva sett adjektivet hafva det ena och +substantivet det andra genitivet. Om denna kasus beder jag +allerödmjukast Herr Doctorn gifva mig underrättelse. -- I Euréns +grammatika saknar jag äfven nödig säkerhet om den optativus, der +förekommer. Att han kallar subjunctivus för praeteritum konjunctivi +enligt Becker, är tydligen falskt. (Se Suomi 1841. 4:de häftet, sida +13.) + +Jag beder allerödmjukast, att Herr Doctorn ville vara god och skicka +till mig alla Herr Doctorns ryska kartor äfvensom Esthlands karta och +förteckningen på dess ortnamn. Likaså åtskilliga i Olonetsska +gouvernementet upptecknade sagor, åtminstone sepon Ilmarin starina. Med +alla dessas tillhjelp ämnar jag skrifva åtskilliga finska uppsatser, +för att på afdelningens möte uppläsas, och hvilka jag antingen skickar +till Kanava eller directe ämnar meddela Herr Doctorn. Äfven skulle jag +be om, att få Herr Doctorns anteckningar om Bielooserska Tschuderne +till genomögnande, om ske kan. Alla dessa skola med tacksamhet +återsändas, så fort ske kan. + +Jag förmodar, att Litt. Sällskapet under julferierne utrustar mig jemte +någon annan till Wepserne och Bielooserska Tschuderne. Detta är dock +icke mycket mera än en förmodan. + +I förväntan på snart svar af Herr Doctorn förblifver jag städse + + Högädle Herr Doctorns allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +I trakten af Wasa skall äfven en öfversättniug af geometrien hafva +varit under arbete. + +Den 21:sta sång i Runoelmia har jag ytterligare försökt att omar[beta] +i runopoesie, och tror mig nu fullkomligen hafva lyckats, att få +stroferne i sin behöriga ordning, äfvensom den ofelbart vunnit genom +bortbytande af det tvetydiga vieri. Här följer den: + + Poika lausu kullallensa: + Miksis aina armahani + Polvusiltani pakenet, + Sylistäni siirteletse, + Kul'et kylkeni varoista, + Alta kainalon katoat; + Konsa pyyän polvelleni, + Sylihini suosittelen, + Kuzun kylkeni varohin, + Alle kainalon asetan. + Sano korvin kuullakseni: + Kus' oli kultani sinulla + Tuki toivoteltavana, + Vara vuotettu vakava, + Suoja saatava parempi, + Ja turva toellisempi; + Ennen kuin istuit polvelleni, + Sylihini siirteletse, + Kul'it kylkeni varohin, + Alle kainalon asetuit. + +Jag vet icke om denna runo i dess första skick stått att läsas i M. Y. +Ordet Kuzun skrifver jag med z, emedan denna bokstaf tyckes nödvändigt +böra begagnas i runoskrift för att skilja ifrån det hårda tz t.ex. +Suostu metzä miehihini. Lähen mielusta mezälle. + + E--s. + + + +21. Lönnrotille. + + [D. 19 October 1846.] + +Högädle Herr Doctor! + +För Herr Doctors högtärade skrifvelse af den 10:de October jemte pakett +får jag härmedelst aflägga min ödmjukaste tacksägelse. Äfven beder jag +Herr Doctorn tolka för Doctor Lindh min uppriktiga tacksägelse för +rocken. Den var de första kalla tiderne högst nödvändig och småningom +slets min gamla kasaveika så att den stoltaste tiggare icke skulle +kunnat sky att bära den. För öfrigt bar jag den alltid blott under den +vidare rocken bara för värmens skull. En sångare fick kasaveikan +sluteligen, nöjd att hafva fått litet bomul. Rocken dugde till och med +ännu hemma att begagnas. + +Jag har som bäst arbete med geometrie öfversättningarne och håller på +att genomgå Hellenii lexicon, för att samla alla ord med de +härledningsändelser af osäkrare betydelse som Doctor Schildt och jag +begagnat. På samma gång sker äfven samlingen af de ord, jag upptecknat +i lexicon, och hvilka jag med nästa post hoppas kunna afsända till Herr +Doctorn. + +Bland dem som begagna sig af min undervisning i finskan, bör jag först +nämna Stats Rådet Grot. Jag går hos Honom två gångor i veckan d. ä. +onsdagen och söndagen till middagen. Studd, Nervander, Passelberg, och +Berg gå utom dess hos mig två timmor i veckan; den siste blott +skrifver. Häraf ses att finska undervisningen icke gör mig mycket +besvär; jag skulle önska ännu flere timtagare. + +Ordet "ehdotella", som jag på flere ställen påminner mig hafva läst i +Kanava, torde väl betyda "förutsätta". Monne detta ord kan alltid +begagnas i stället för "förutsätta" och således göra det af D:r Schildt +begagnade och troligen af Honom fabricerade ordet "edeltää" +öfverflödigt. Monne ehdotella är ett gammalt eller af Hanén fabriceradt +ord? Derom ville Herr Doctorn vara god och underrätta mig. -- Jag torde +väl behöfva framställa Herr Doctorn en hel mängd andra frågor angående +öfversättningen, men ännu har jag icke hunnit att fundera på sådant för +än jag gått lexicon igenom. + +Frambärande Lector Akianders hjerteliga helsning till Herr Doctorn +förblifver jag + + Högädle Herr Doctors allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +H:fors den 19 October 1846. + +Här följa de af D:r Schildt antagna termer, hvilka icke finnas i +Kallavesi No 1 och 2, 1845. + +Alasivu, bas. Ennata, anticipera. Itsenäistyä, bli sjelfständig. +Itsenäisyys, sjelfständighet. Jyrkkä, rät. Kaimajäsenet, homologa +termer. Kertainen, faldig. Kertomerkki, multiplikationstecken. Keske', +medelpunkt. Käyttineinen, praktisk. Leikka, sector. Leikkale', segment. +Myönteinen, positiv. Määriö, definition. Näytettämä. theorem. Olettaa, +antaga, låta vara. Peruste', princip. Paitsimerkki, minustecken. +Saatto, förmåga. Sane', sanelma, sats. Suhde, förhållande. Suhdettaa, +hänföra, jemföra, Suhteuta, förhålla sig. Tietineinen, theoretisk. +Todusta, theorem. Väite', sats, påstående. Ymmärre, begrepp. +Ympäritsen, omskrifva. + +Om dessa är Herr Doctor så god, och meddelar mig Sitt omdöme. Kanske +passar Kieleke' bäst för sector. Detta ord är hos almogen bekant. + + E--s. + + + +22. Lönnrotille. + + [D. 27 november 1846.] + +Högädle Herr Doctor! + +Jag beder allerödmjukast om förlåtelse, att jag ända hittills dröjt med +att afsända de låfvade orden, hvilka nu medfölja. Jag har haft mycket +att göra med geometrien, hvilken nu ändock icke kommer under prässen, +för än i början af Januarii nästa år, emedan Boktryckaren är sysselsatt +med andra arbeten. Äfven har jag haft arbete med en uppsats, hvilken +jag läs opp i lördags på Kaisaniemi på vårt nationskalas. Den +afhandlade om våra förfäder i södra Sibirien, på gränsen af Kina och på +andra ställen i Asien, mest efter kinesiska underrättelser, hvilka jag +åtkommit i det stora verket _Ritters Erdkunde_. Der talas mycket om ett +folk vid namn Usun, hvilket varit till utseendet skildt ifrån andra +Asiater, nemligen: med hvit hy, ljust hår och ljusa ögon, framstående +näsa och djupt liggande ögon, eller icke ett så platt mongoliskt +ansigte som kineserne. Äfven talade de ett eget språk. Till dem hörde +utom de egentliga Usunerne äfven folket Tingling i södra delen af +Sibirien ifrån Baikal ända till Obdalen och derifrån åt söder ända till +Sogdiana. Alltså aldeles på samma sträcka, som nuförtiden de +märkvärdiga Tschudgrafvarne finnas, hvilka i Europa gå ända till Wolga +och Dvina. Usunerne blefvo tordrifna först till trakten af sjön +Balkasch och sedan derifrån i 4:de århundradet åt norr och nordvest. +Tingling blefvo äfven år 507 drifna åt vester ända till berg +(förmodeligen Ural). + +Ritter kan icke annors förklara saken, än att han antager detta folk +vara af Germanernas stam, men opassligheten af en sådan hypothes är +klar. Jag deremot anser, att ingen annan rimlig förklaring dertill kan +antagas än att förklara dem för Finnarnas stamfäder. Hunner och Ungrare +voro de icke, ty Hiongnu och Uigurer voro deras stamfäder. Fortsatta +undersökningar häraf torde ännu lemna ganska interesanta resultater. + +Jag har redan glömt att allerödmjukast tacka för Herr Doctors bref af +den 1 dennes. Jag förde det straxt efter dess ankomst till Professor +Rein, på det Han skulle få notis af de deri befintliga anmärkningar +till Schildts öfversättning, men Han sade, att Litt. Sällsk. redan +corresponderat med Doctor Schildt angående terminologien, och att den +nu får bero vid hurudan den är. + +Stud. Tikkanen har förenat sig med Studd. Ahlqvist, Warelius och mig +för att nästa år börja utgifva en finsk tidning med namn Suometar. +Närmare tre veckor har ansökningen redan varit i Senaten, men utslaget +har ännu icke utkommit. Herr Doctorn torde väl hafva någonting, som kan +införas i nämnde tidning, derföre beder jag det Herr Doctorn ville vara +god och hemta sådant med sig, när Herr Doctorn nu enligt löfte snart +kommer hit. + +I natt har snö fallit, så att marken nu är aldeles hvit, men vädret är +dock icke kallt och snön tyckes börja smälta bort. + +I hopp att snart få trätta Herr Doctorn härstädes, förblifver jag + + Högädle Herr Doctors allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +H:fors den 27 November 1846. + + + +23. Lönnrotille. + + H:fors 8 den 12 Januarii 1847. + +Högädle Herr Doctor! + +Jemte hjertelig önskan till lyckelig fortsättning af det nya året, får +jag härmedelst ödmjukast tacka Herr Doctorn för brefvet af den 4:de +dennes, äfvensom för den medföljande 3:dje delen af Kanteletar. + +Första nummern af Suometar blef färdig sista lördagen, dock med denna +dags datum. Orsaken hvarföre hon så länge dröjt, är, att privilegium +först sista tisdagen ficks ut ifrån Senaten, ehuru ansökning, derom +inlemnades redan i medio af october s. å. Den kunde icke heller förr +inlemnas, emedan Ahlqvist blott kort förut ankom. -- För det uteblefne +sista tisdags bladet, torde två numror nästa tisdag utkomma. + +Sången _Suomettaren kosiat_, hvarmed bladet börjar, är, illa nog, på +några ställen utan tillräckliga skäl ändrad. Lyckligtvis hafva dock +många ändringar, som voro ämnade att införas deruti, i tider blifvit +rättade. Emedan jag, liksom äfven Tikkanen och Ahlqvist, voro +juldagarne bortresta, så hade Warelius allena bestyret om profbladets +tryckning, och jag jemte Ahlqvist hade blott gifvit åt honom början +till våra uppsatser och öfverenskommit, att ofvannämde sång skulle +äfven införas. Emedlertid hade Warelius till tryckningen afskrifvit +sången enligt sin vestfinska dialect med d. carit. ta', mennykkänä +(vepsiskan har i genit. mennyden, hvaraf ses att t hör till stammen) +suorsa, helkkymätä' etc. Ja ännu svårare förändringar hade han gjort, +såsom: _ainanen_ i. st. f. _ainoinen_, och mente på fullt alfvare, att +_ainaset, ständiga_ vore rättare än _ainaiset, de endaste_. I st. f. +kaur'ajoilla hade han skrifvit och mente vara riktigare kaurajolla af +ajo. Äfven hade han fått vieron i st. f. mieron och i betydelse af +vieras liksom taivo = taivas. Så fann jag den redan satt vid min +ankomst hit den 3:dje dennes, men vid andra korrecturen lyckades jag +dock, fast med mycken strid och gräl att få det mesta återändradt. + +I stället för ändelsen _ton, tön_ har jag ansett mig hafva funnit skäl, +att börja begagna _toin och töin_, hvilket jag anser enligare med +jemnvigtens i språket så allmänna och mägtiga lagar. Stamändelsen +_toma_ har nämligen blott ett _m_ som äfven förvandlar sig till ett +_n_, alltså med svagare ljudstyrka. Då nu äfven _t_ i början af +ändelsen _ton_ är förenkladt, så måste vocalen genom ett tillagdt _i_ +förlänga sig, för att gifva åt ljudet utrymme. I _ton_, der _n_ ljuder +hårdare, emedan rösten i brist på utrymme i föregående vocal, mera +måste falla på nämnde _n_, skulle det förutsätta dubbelt _m, tomma_. +Ken har af samma skäl heldre kennen än kenen ehuru det sednare vore +riktigare. Jemnvigts-lagen har, såsom jag först i går kom att fundera +efter, inflytelse äfven på vocaler allena. Likasom t.ex. _t_ förstärkes +till _tt_ när stafvelsen blifver öppen, _taaton, taatto, taattoina_, så +har äfven _tulen, tuloo_ i r. Kar[elen] äfven _tuloman_. Att _o_ har +större klang och ljudstyrka än _e_, derom kan man se i _Akianders +Ljudbildningslära_. Äfven andra vocalförändringar tyckes hafva samma +skäl för sig, såsom i orden pieni, pienen, pikku; sauva, savakko; +halpa, halvempi, halvemman; ele', ela', älä'; tarvis, tarpehen etc.; +allt förenar sig dock icke med den ordning, hvaruti A. ställt vokalerne +efter klangen. Jag har för öfrigt ännu ganska litet tänkt efter denna +sak. Säkert är dock, att i finska grammatiken, så redig den än tyckes +vara, ännu mycket står att upptäcka. + +Hvad tecknet till det förmildrade _k_ angår, så anser jag vara lättast +att begagna apostrof ' dertill och det conseqvent i alla fall, äfven +efter _l r_ för att undvika många tvetydigheter såsom palon, pal'on; +koron, kor'on; etc. Flere exempel kan ses i D:r Castréns uppsats i +Suomi "Om några ljud i Finskan". Genom ett allmänt bruk af detta tecken +blir den utan några reglor begriplig för alla, och, som det förnämsta +är, utlänningar och andra i språket oinvigda hitta sig derigenom mycket +lättare fram deruti. Af dessa samma skäl har jag äfven förklarat mig +för ett allmännare bruk af slutaspirationen och börjat begagna Warelii +tecken ` blott med undantag af Allativus och 3 persons suffix, hvaruti +den hvarken ingriper i grammatiken genom att förmildra föregående +konsonant, ej heller allmänt brukas, ty jag har ingenstädes märkt +aspiration i sagde former. Jollekkulle har jag icke hört. Denna +asspiration torde dock vara orsaken till att _-nsa_ förmildrat sig +till -se' i östra Finland. Detta sednare har verkeligen aspiration. +Lika godt torde väl vara att begagna äfven till aspirationstecken +apostrof, men Warelius går icke in derpå, och orsaken att begagna +skilda tecken är icke heller stor. Dessutom har Stbg i sista årets +Kanava N:o 19, förordat Warelii tecken och önskat blott en mindre +storlek åt detsamma. + +Genitivus plur. bildar jag ännu alltid af infin. pl., ty Herr Doctorns +hypothes, att gen. af inf. sing. bildad vore bestämdare, anser jag +derföre osäker, att såväl inf. sing. som pl. båda äro lika obestämda, +och att gen. pl. troligen blott af misstag bildats ifrån inf. sing., +emedan den begagnas efter nomina numeralia och partitiva. + +Herr Doctorn är god och skrifver till mig isynnerhet om ändelsen töin, +derom beder + + Högädle Herr Doctors allerödmj. tj:re + D. E. D. Europaeus. + +Suometar beder ödmjukast, att Herr Doctorn ville vara god och ibland +skänka åt henne någon uppsats. Herr Doctorns insändningar torde för +henne vara de käraste. + +För tidningsposten har helt nyligen nya förordningar inkommit, hvilka +troligen hindrat alla härvarande tidningars afresa; så äfven Suometars. +Deruti är Alkulause af Warelius, _Tutkistelemuksia Suomalaisien +esi-isistä ja niiden asumapaikoista_ af mig, och _Satu_ af Ahlqvist. + +Ljudbildningsläran har jag anmärkande börjat genomgå, för att enligt +Herr Doctorns önskan med tiden recensera den på vårt blad. Jag har +äfven inprickat Herr Doctorns märken ifrån Rector Colans bok i min. Om +Herr Doctorn ville meddela mig ännu flere anmärkningar, så vore det för +mig till stort nöje. Egna anmärkningar har jag äfven gjort ganska +många. + +En ganska fägnesam sak är det, att Hans Kejserliga Höghet Thronföljaren +i Nåder täckts hugna mig med en gåfva af 150 Rub. S:r, hvilka jag +straxt vid min hitkomst af Rector Magnificus fick emottaga. Jag +förmodar att Stats Rådet Grot genom Sitt goda ord åstadkommit detta. + + + +24. Castrénille. + + [2 p. helmik. 1847.] + +Jalooppinen Herra Tohtor! + +Pian sanoen sattumoita myöten olen tullut Suomalaisien esiisien +jäl'ille. Niiden hakeminen antaa erinomaisen ilon ja mielihyvän +rintaani jo nyt, vaikka niin vähän olen tehnyt. Toivotan Teille sitä +iloa paljoa suuremmassa mitassa; Te olettekin niillä jäl'illä paljoa +etemmäksi tulleet, ja olette ilman sitä vakuutetut, että työnne koskee +selvästi perustettua hyvää, ettekä tarvitse` pel'ätä` ajavanne tuulta +takaa. + +Minä puolestani kyllä en tahtoisi muuta, kuin uskoa` todeksi, mitä olen +kirjoittanut myötä seuraavissa sanomalehdissämme, mutta nä'yttää se +muiden silmissä olevan ei paljon muuta kuin hulluutta. Toivoin, siitä +jo kaikkien niinkuin itse` ilahtuvan, mutta eipä yksikään itsestänsä +ole` virkkanut paljon sanaakaan. En ole` minä paljon kysellytkään +ko'ettaakseni, mitä itsestänsä virkkaisivat, mutta jos sanan -- toisen +sanoovat "onhan se vähän toden näköistä", niin mitä niistä voittoa. -- +Niin se on täällä Suomessa. -- + +Jos Teidän mielestänne asia on todempi, niin kirjoittakaat, Hyvä Herra! +mitä asian toteuttamiseksi vaan voitte; kirjoittakaat tänne meille +suomeksi lehteemme pantavaksi, kehoittakaat Tekin sanallanne mieliä +havahtumaan yles ja ehkä vähänkin suuremmalla innolla kiintymään +kotimaan tärkeimpiin asioihin. Kehoittakaat myös muutamilla +voimallisilla sanoilla kansaamme paremmin ottamaan lehteämme, sillä +asiallinen kehoitus ei mitään vaikuta`, kuin siitä ei kukaan mitään +kuule` eikä nä'e`. + +Juuttahista eli Fornjoterista olen saanut jäl'emmältä enemmin tietoa, +kuin mitä niistä "Tutkistelemuksissa" kirjoittanut olen. Geijer +todistaa niiden selvästi olleen Lappalaisia, ja ihmeellisellä tavalla +sopii yhteen, mitä Prichard sanoo Lappalaisien ja Jats (eli Jutes) +kansan nä'ystä, nim. että molemmat ovat ruumiiltansa pienet ja raukat, +että Lappalaiset ovat mustatukkaisia, mutta Jats kansa muutoinkin +musta, joka ei olekkaan muuta kuin luonnollista, koska aurinko +Pentschabissa mustuttaa pinnan paljoa enemmin kuin täällä, ja niiden +pinta, jotka ovat tukaltansa mustat, on erinomaisen helppo +päivettymisestä mustumaan. Voivatkin Jats ja Juuttahat (Lappalaiset) +olla` samaa kansaa, sillä koska Suomalaiset ovat Korkeasta Aasiasta +kotosin, ja Lappalaiset ovat Suomalaisien läheistä heimoa, niin pitihän +Lappalaisienkin olla` miltei samasta paikoin kotosin. Voi siis hyvinkin +tapahtua`, että kaikki miespuuttoon eivät lähteneetkään tänneppäin. +mutta jäivät jäl'ille ja poikkesivat toisille teille. Tästä asiasta +aj'on puhua` 6:nessa lehdessä. + +Aivan hyvä olisi, jos Pietarissa joku ottaisi työksensä tarkoin tutkia` +siellä olevia muinaisuuksia, ja niiden vertomalla, niinkuin +Tutkistelemuksissa sanon; pyytäisivät selkoa asiassa. Teidän +kehoituksenne sekä sananne asian tärkeydestä kyllä sielläkin voipi +panna` miehiä liikkeelle. Voittomme siitä olisi arvaamatoin. + +Toivottaen Teille kaikkea iloa ja onnea vaivaloisessa, mutta aivan +tärkeässä työssänne ja toivoen paljon iloisia ja kehoittavia sanoja +kohta takaisin, olen aina + + Teidän nöyrin palvelia + D. E. D. Europaeus. + +Helsingistä 2:na helmekuuta 1847. + +Että olen paheksinut Suomalaisiemme vähää vaaria tutkistelemuksistani, +on parasta, että ei mitään virkkaa`. Tällä postilla menee myös +Magisteri Kellgrenille nämät samat lehdet. Saksalaiset, pelkään, kyllä +meidät voittaavat. + + + +25. Lönnrotille. + + [D. 19 Martii 1847.] + +Höglärde Herr Doctorn! + +För Herr Doctorns bref af den 12:te dennes får jag härmedelst aflägga +min ödmjukaste tacksägelse. Hvad orthografin i _Lukemisto_ vidkommer, +så önskade jag gerna, att det förmildrade k allestädes skulle betecknas +med det vanliga tecknet ', och likaledes asspirations tecken, det +engång antagna `, begagnas, dock med undantag af allativi ändelse och +tredje persons suffix, hvilka icke allestädes torde begagnas med +asspiration, eller åtminstone med en svagare, hvilken utomdess der +aldrig har något grammatikaliskt inflytelse eller åstadkommer någon +förmildring i föregående konsonanter. + +I en Krestomathie tyckes det just vara nödvändigast, att hafva dessa +båda tecknen, emedan de läsare, för hvilka boken är bestämd, just böra +veta hvilka konsonant-förmildringar i orden för sig gått. Utan dessa +tecken blir språkets lärande för deri okunniga mycket svårare och i +samma mån mera afskräckande, hvilken svårighet isynnerhet drabbar alla +utlänningar. Dock är ju vår önskan att vårt Suomis språk blefve för +alla så angenämt som möjligt. Stats Rådet Grot har yttrat mycket nöje +öfver asspirationer och isynnerhet för k tecknet. Utlänningarnes fördel +dervid skulle redan vara nog för att förmå till begagnande af dessa +tecknen; lärarne vid skolor, gymnasier och Universitetet torde för +lättnadens skull vid lärandet äfven finna nöje dervid. De gamla j och +v, såsom i orden jäljen, jalvoilla, torde äfven derföre kunna +bortfalla, som de enligt Satakundensen Warelii utsago, knappast torde +annorstädes begagnas än i trakten af Åbo, alltså i en ringa del af +Finland, hvarföre, sedan jag enligt mitt beslut i Suometar skrifvit om +den nyare rättskrifningsläran, skribenterne hellre torde småningom +börja att följa det vida allmännare sättet att utan ersättning af j och +v bortkasta k vid dess förmildring. + +Doctor Castrén har ju i _Suomi_ 1841 noga skrifvit om fördelen af att +hafva ett eget tecken för det förmildrade k och ju mera skriftspråket +utbildas, desto mera faller detta behof i ögonen. + +För sådana fördelars skull beder jag Herr Doctorn vara god och skrifva +till Litt. Sällsk:t, att omtalte tecken skulle införas i Lukemisto. Det +finnes väl många i Finland, som anse sådana tecken för stötande, men då +de ändock icke anse accenterne i franskan och i, å och ä prickor, samt +interpunctions tecknen för någonting stötande, så säger ett sådant +påstående ingenting, högst att sådana förekomma ovanliga, men som +försvinner så snart man blir van vid dem. En, som förut icke begagnat +finska böcker utan dessa tecken, kommer aldrig på den tanken att de +skulle stöta. + +Vigtigt är äfven bruket af dubbel vocal framför v, i 3 person plur., +äfven sing. t.ex. karsiiva. Såsom Akiander anmärker finnes en tvåfaldig +konsonantförstärkning t.ex. tuvan, tupa, tuppaan. Samma lag anser jag +vokalen e i verba vara underkastad, ehuru den yttrar sig annorlunda. +T.ex. tulen har i R. Kar[elen] tuloman, tuloov; (o är enligt Akianders +ljudbildningslära starkare än e); alltså förstärkt i öppen stafvelse +(jmf. tupa), men äfven då när vocalen är dubbel (jmf. tuppaan). Detta +tuloov anser jag just bevisa att vocalen är lång, ty annors borde det +heta tulev, liksom tulen. Den starkare förstärkning har just för dess +större stryrka gjort sig vidsträcktare gällande än den mildare t.ex. +tuloman, som blott begagnas af grekiska Finnar. Deremot säges tuloovat, +tuloo(pi) kanske i större delen af Finland. Denna förstärkning är +alltså efter mitt tycke ingen slump utan blott en lydnad för språkets +allmänna lagar om ljudförstärkning och -förmildring, men för hvilket +alla dialekter dock haft olika fint öra. Detta förutsätter just ett +dubbelt e, som varit allmänt i bruk, för än det blifvit förstärkt till +ett dubbelt o. + +Förnämligast i anledning häraf vill jag begagna dubbel vokal +framför -vat (-vät). Att der förvandla e till o i skrift, anser jag +dock för onödigt. Att participium praesens nom. plur. och praeteriti 3 +pers. plur. hos verba på ia (iä) derigenom lätt urskiljas, är bekant. + +Instruct. sing. af ku, om Herr Doctorn ännu har begagnat det, torde +hellre böra vara plur. så snart correlation och andra orsaker så +fordra. + +Runosamlarene Polén och Sirelius hafva återvänt, sedan de kringvandrat +Ladogas norra och vestra kuster ända till gränsen af Petersburgska +gouvernementet, På vestra kusten skola runorna nästan hafva försvunnit +utom vid Ingermanlands gräns, der de någorlunda åter skola vidtaga. I +Metsäpirtti kapell, hörande under Pyhäjärvi, torde hafva varit +ymnigare, men som folket der berättats vara ifriga Staroverer, så +skulle de icke sjunga fastetiden. Jag skref för 2 veckor sedan till +Litt. Sällsk. i Wiborg, att det skulle utsända runosamlare till +Ingermanland och dess gränstrakter. + +När torde Herr Doctorn få Kalevala till tryckning? Bäst torde vara att +lemna det till början af nästa hösttermin, ty jag skulle ganska gerna +vara då här och till ferien tänker jag begifva mig till Tschuderna i +Tverska gouv. och vid Bieloosero och äfven till Wepserne. Kanske jag på +den vägen ännu skulle hitta något. Äfven andra Studenter torde i massa +utvandra nästa sommar och hvad som då skulle samlas kunde allt införas. + +Herr Doctorn är god och skrifver några anmärkningar till min runo-oppi +och hitsänder dem. Kalevala torde ju nog gifva anledning till en och +annan fundering, som skulle gagna den nya sången[s] uppkomst. + +Herr Doctorn är god och meddelar Litt. Sällsk. sin mening om mina +anmärkningar öfver Lukemisto, ty ifrån Herr Doctorns hand utgångna +vinna de gehör. + +Förblifver städse + + Höglärde Herr Doctors ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +H:fors den 19:de Martii 1847. + +I fjerde runon af Kalevala är den 272:a versen obestämd, om den sitt +verbum i imperat. eller i impf. Sådana för den i språket oinvigde +osäkra ställen skulle genom asspirationstecken aldeles undvikas. + + H:fors den 23:dje Martii. + +P. S. Att brefvet icke tidigare kommit ut, har icke skadat, ty nu just +fick jag af Bokh. Öhman manuskriptet till _Tolken_ som här äfven +medföljer jemte Mag. Ignatii bref till Öhman, så att Herr Doctorn kan +genomögna de anmärkningar, som Litt. Sällsk. i Wib. gjort, Monne det +icke skulle gå an, att i Tolken införa såväl k-förmildrings +tecken ' som asspiration `, ty jag anser det vara en småsak, om +asspirationstecknet är si eller så, men anser dock det utsatta hafva +företräde, emedan det skiljer sig ifrån k-förmildringstecknet och +apostrofen utan att dock vara fulare, ja ofta i Suometar vackrare, än +apostrofen (eller k-form.). Monne icke äfven den fullt utsatta ändelsen +i verba vore bättre t.ex. alltid häpeää i st. f. häpee. Korta +framställningar om den finska Formläran med motsvarande svenska utryck +och omskrifningar torde vara ganska väl till pass; äfven om den +svenska, isynnerhet läran om bokstäfvernes uttal, emedan i svenskan +sådant ofta läses annorlunda, än de skrifves. Reglorna kunna vara såväl +på finska som på svenska och göra alltså tillika samma tjenst, som +samtalen. + +Härledningsläran ligger för finskan ännu i lindan, men för att få något +beprepp deri, företog jag mig i höstas att genomgå Helenii Lexicon och +samla opp de flesta ord med tvetydiga härlednings ändelser, hvarvid jag +äfven kom under fund med åtskilligt, t.ex. att verba på staa` hafva +olika betydelse då de äro bildade ifrån sing. och plur. sås. ar'astaa` +ar'istaa`, myöhästää`, myöhistää`, etc. af hvilka den förra är neutrum, +analog med herrastaa` och den sednare activum. Häraf följer, att +Kilpinens suomestaa` = suomeksi käyttää` är alldeles misslyckadt. Då +Herr Doctorn arbetar på lexicon, så "yksi tie, kaksi asiaa", kan Herr +Doctorn äfven uppsamla härlednings-ord i columner och då hela +förråderne äro upptagne, så kan härledningens grundbetydelse och +härledningssättet och gränsorne eller inom hvilka ordklasser +härledningen kan begagnas, etc. lättast öfverses. Så kan t.ex. blott af +verba ord på e` bildas och alltså äro tiede`, hyve` etc. opassliga. Jag +tycker att vid härledningar liksom vid allt borde för språkanden ömmas +så mycket som möjligt och icke genom misstag missleda språkkänslan, +utan hellre genom treffade nya exempel skärpa och väcka den. Jag tänker +efter någon tid vidlöftigare tala härom i Suometar. + +Härmed afskickar jag äfven härlednings förteckningen, bedjande om +ursäkt såväl för det i broskan uppkomna fusket i detta bref, som äfven +att förteckningen icke blifvit renskrifven, hvartill nu icke är tid. +Samma förteckning önskade jag snarast få tillbakas. + +Med Högaktning förblifver + + Höglärde Herr Doctors ödmjukaste tjenare + Europaeus. + + + +26. Lönnrotille. + + [14 p. toukok. 1847.] + +Jaloarvoinen Herra Tohtor! + +Suomeksi minä kirjoitan Teille, sillä joku aika sitte liittyi +kirjallisesti pari kymmentä Oppivaisista, joiden joukossa minäkin, että +kukin pitäisi puolestansa kaikissa tiloissa vaikuttaa Suomen hyväksi ja +pysyä` uskollisesti Suomalaisella mielellä, niin että Suomen kieltäkin +kaikissa tiloissa, kirjauksissakin käytettäisiin, konsa vaan sopii. +Yhteinen mieli vähäpätöisissäkin asioissa nä'ytteleivä vaikuttaa paljon +sen voimistumiseksi ja kaikkivaltaisuudeksi. + +Kiitoksia aivan paljon joku aika sitte tulleesta kirjauksestanne ja +lahjoista Suomettarelle. Kiitoksia myös Suomettaren puolesta, että +kehoititte Kirjall. Seuraa häntä muistamaan. Kyllä on vähän hänellä +ottajia, vasta puoli kolmannen sadan paikoilla, ehkä 500 kappaletta +painetaan. Hyvä olisi, jos sanallanne Kanavan taikka M. Ystävän kautta +kehoittaisitte kansaa paremmin ottamaan sitä. Kyllä on Suomettaren +itsenkin syytä, että ottajia on vähän; hinta on kallis, ilmoitettiin +enemmin olevan Herroille kuin talonpojalle, lisälehti on viipynyt +kau'an j.n.e., joista kaikista minä kyllä niskaan asti olen torunut +muita ja tahtonut toisin, mutta ei ole` auttanut. Koko lisälehtikin oli +liikaa ja hulluutta, josta ei vähintäkään voittoa ole` toivomista. +Mutta kaikkea sellaista en ole` minä voinut auttaa`. + +"Tulkkia" kiirehtii Öhman, sentähden pyydän nöyrimmästi, että +lähettäisitte sen kohta tänne painettavaksi. + +Hyvä olisi, jos, niinkuin Skoltidningkin tahtoo. Lukemisto vielä jäisi +myöhemmäksi, kunnes Suomen kansan Sadut kerkeäisivät annettaa`, sillä +Lukemistossakin pitäisi ajatuksen ja mielen juoksi saataman niin +suomalaiseksi kuin mahdollista on. Myös olisi hyvä että kieliopillisia +ja muita muistutuksia pantaisiin siihen, niin että se tulisi siihen +jär'estykseen, kuin Lukemistolta vaaditaan. Tarvittaisi vielä odottaa, +jos kirjoitustapa vakautuisi, Johto-oppia saataisiin. Kalevala annetaan +täydellisemmässä painossa, niin että, mitä siitä on Lukemistoon otettu, +tulisi täydellisemmästi kirjoitettavaksi; ja monta muutakin tietoa ja +viisautta kertyisi. Mahtaisi se kuitenkin saataa` tulevan vuoden +syysterminan al'uksi valmiiksi. Ei se kuitenkaan kerkeä` tämän vuoden +syysterminan al'uksi. + +Olkaat hyvä ja kirjoittakaat minulle, mitkä paikat Kantelettaresta +vielä olisivat kääntämättä ruotsiksi, sillä eräs tuttu tahtoisi +ko'etella` kääntää` muutamia niistä ruotsiksi ja sellaisia, joita ennen +ei olisi käännetty. + +Minä ja Mag. Reinholm aj'omme kesäksi lähteä Pietarin, Inkerin, Tverin, +Wepsän j. m. paikoille matkaelemaan. Hyvä olisi, jos Tekin +kehoittaisitte Wiipurin Seuraa antamaan enemmin rahaa sekä meille, että +muille matkoille pyrkijöille, sillä siitä olisi monin kertainen hyvä, +matkaelijoista tulisi hyviä Suomalaisia j.n.e. + +Kirjoittakaat kohta, sitä pyytää nörimmästi + + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 14 Toukokuussa 1847. + + + +27. Lönnrotille. + + [16 p. lokak. 1847.] + +Korkeasti kunnioitettava Herra Tohtor! + +Onnellisesti olemme tulleet matkoiltamme takasin torstaina viimeis +viikolla. Enemmin kuin luulimmekaan oli lauluja Inkerin maalla ja +eteläisissä pitäjissä Wiipurin lääniä. Aikaa oli vaan vähän saaliin +paljouden suhteen. Kalevalan lauluja on monta ja aivan tärkeätä saatu, +mutta huutaavat muita vielä tarkemmin keräämään. Suomettaren tulevassa +numerossa on tuleva lyhyt jo Inkeristä lähetetty matkakertomus, jossa +on osaksi puhuttu saaduistamme Kalevalan lauluistakin. Kirjallisuuden +Seuralle lähetin toista kuukautta sitten 50 ruplaa hopeassa takaisin +annettavaksi jollekulle matkoille halustajalle, mutta kuin vielä ei +ketään ole` saatu, niin olisi hyvä, että vähintäin Oksanen menisi, jos +ei etemmäksi, niin kuitenkin rajalle asti Äyräpään ja Käkisalmen +eteläiseen kihlakuntaan. Erinomaisen hyviksi laulupaikoiksi kehuttiin +Lavansaaria ja Seiskaria sekä Koiviston saaria, mutta niissä meillä ei +ollut aikaa käydä. Kukaties mitä vielä löytynee Kalevalan lauluja +Lavansaarissakin, joita ylin kaikkia kehuttiin. Rautua, Pyhäjärveä, +Sakkolaa ja Walkijärveä kehuttiin myöskin paljon, mutta niissäkään emme +ker'enneet käydä`. Wiipurin tällä puolla saimma kyytimiehiä Andrein +kirkolta, jotka itsekin tiesivät vähän "Pääskyläistä päivälintua" ja +sanoivat erinomattain vanhojen ämmien vielä heidänkin puolellansa +laulavan Wäinämöisestä. Jos siis tarkkaan pitäisi saataman mitä saada` +voisi Kalevalan toiseen painoon, niin kylläpä tarvitsisikin vuosia +siihen, ja jolle kuinkin sopii, sen pitäisi jo lähtemän liikkeille +keräämään; aikaa siihen tarvitaan jäl'estäpäin yhtäpaljon kuin nytkin, +mutta viipyminen tekee aina enemmin ja enemmin vahinkoa. Kalevalan on +välttämättömäsi tarvis saada` Inkerin ja sen rajakuntien laulut +itsellensä, sillä ne ovat siihen paljon selkoa antavat. Kukaties tulee +tarkemmin tutkittua paikatkin, joita Kalevalassa mainitaan, +ilmautumaan. Sukunimi _päivä_ löytyy Lempalassa ja sama nimi on +Kalevalassakin (Päivilä, Päivän poika). Jos Oksanen nyt lähtisi +matkaelemaan, niin olisi meille sitte jouluaj'aksi aivan paljon +valmiiksi tehtynä, sillä silloin aj'omme minä ja Reinholm lähteä` +uuteen matkaan Pietarin puolelle. Kirjallisuuden Seuran matkarahat +voisimme lähettää` täältä Käkisalmeen, jos ei kerkeäisi Kajaaniin. +Yhteisemmästi lauletut runot aj'omme niin pi'an kuin kerkeämme, +kirjoittaa` kokoon ja osaksi painattaakkin pieniin vihkoihin, joita +saisimme vasta jakaa` kaikista tarpeistamme talonpojalle vasta +tapahtuvilla meidän sekä muiden matkoilla. Voimme al'uksi vähintäin +osaksi jos ei kaikki yhteisemmät laulut lähettää` Oksaselle, jos hän +lähtee matkoille. Tapahtuva se olisi, ja niin pi'an kuin mahdollista. + +Tverin ja Uuden Linnan lääneissä on aivan paljon Karjalaisia aina +110,000:n paikoilla. Sielläkin mahtaa olla` runoja, koska ainakin +paremmin säilyyvät Wenäen uskosien luona ja Karjalaiset siellä niin +suurissa joukoissa eläen omasta perikodistansa eroitettuina sentähden +malitaavatkin sitä enemmin pidätellä` vanhoja muistejansa jäl'illä. +Matkustus sinne ainakin olisi voitoksi, mutta mistä saada` kelvollisia +matkustajia? + +Kirkkoherra Sirén on lähettänyt minulle kolmattakymmentä Renvallin +Sanakirjaa alennetusta hinnasta 3:sta Ruplasta hop. myötäväksi. Joku +tarvitseva Kajaninkin paikoilla mahtanee halaita` ostaa` niitä. + +Kirkkoherra Sirén Rouvinensa, joiden hyvyyttä paljon kiitämme, +rukoilevat Teille sanomaan paljon terveyksiä. Rukoilen minäkin +terveyksiä hyville tuttavilleni, ollen nöyrin p--janne. + +Helsingissä 16 päiv. Lokak. 1847. + + D. E. D. Europaeus. + + + +28. Suometar 1847, n. 42-3, 45-6. + + [19 p. lokak. -- 10 p. marrask. 1S47.] + +_Matkakertomus_. + +Paljon aikaa mitään virkkamatta oltuani, pitäisi jo olemankin kertynyt +jotain virkkamista ja kylläpä se niin onkin. + +Makulan kylästä Uudella Kirkolla päätimme er'etä kumpanenkin +kulmallensa: kumppalini kirkolle ja siitä etemmäksi itään päin, ja minä +taas länteen päin meren rantaan asti. Juvan ja Karjalaisien kylässä oli +lauluja kyllä, erinomattain viimeisessä. Kuitenkin en voinut viipyä` +siinä tarpeeksi asti, kuin olimme päättäneet yhtyä` Kivennavan kirkolia +viikon perästä ja koko viikko uhkasi kulua` lopulle jo viimeisessä +kylässä. Kesken piti lähteä` pois Seivästön kylään. Siellä tapahtui se +kumma, että eräs akka, kohta kylään tultuani sanoi minulle: "sie kuin +et olle` niien heräntäisien uskoa, tahot meille sitä opettaa`". Pääsyy +tähän hänen luuloonsa oli se, että minulla oli joukko pieniä kirjoja +mu'assani, joita lupasin antaa` lauluista, kaskuista, ruo'asta j.n.e., +ja näitä kirjoja arveli hän "heräntäisien kirjoiksi". Minä kyllä ko'in +vakuuttaa` häntä oikeasta asiasta, kuin parain taisin, mutta kuitenkin +oli toisena päivänä ympäri kylän puhe`, että minä kirjoillani tahdon +levittää` "pukin" uskoa. Tämä viimeinen nimitys on mahtanut tulla` +siitä, että sen kylän kuuluvilla olevat heräntäiset[7] sanottiin +kokouksissaan välistä hyppivän niinkuin pukit. Uuella Kirkolla +itsessänsä niitä ei kuulunut olevan muuta kuin yhdessä kylässä +Kivennavan rajalla, mutta Kivennavalla, Pyhäristillä ja Walkijärvellä +sanottiin niitä löytyvän enemmin. + +Vaikealta nä'ytti nyt niinkuin ainakin saadaä` erinomattain naisvä'en +päistä pois kerran otettua ajatusta, ja saada` heitä lauluille. Aina +sitä katsotaan häpeäksi antaa perää siitä kuin ovat asiasta päättäneet. +Minä kyllä ko'in sel'ittää`: että esivalta tahtoo tarkempaa tietoa, +kuin kieltä kussain paikoin käytetään; että siitä tarkemman sel'on +saatua, käräjissä ja kaikissa oikeuksissa kirjoitukset ruvetaan +tekemään suomeksi, ja monta muuta, jotka kuitenkin eivät tahtoneet +auttaa`. Aikakin kiirehti ja siitä kylästä piti siis lähteä` vähällä +saaliilla. Kirkolle asti kävin siitä viipymättä, jossa toisena aamuna +vähän aikaa olin Armovuoden Saarnaajan Branderin luona. Häneltä sain +kirjoja lisäksi, joiden kanssa läksin Kivennavalle päin. Sykiälän +kylässä kirjoitin vähäisen, mutta enemmin Kuutterserän kylässä, jossa +olivatkin sen pitäjän heräntäiset. Vanhaa sokeaa ämmää kehuttiin +hyväksi laulajaksi, mutta sanottiin jo tulleen heräntäiseksi, jonka +tähden päätettiin, hänen ei rupeavan maallisia lauluja laulamaan. +Kokeeksi menin yhtähyvin ämmän luokse, sanoin olevani lähetetyn Suomen +kieltä tutkimaan j.n.e., jonka varaksi erinomattain on tarvis +kirjoittaa` lauluja, pyytäen ämmää sanelemaan vanhoja oppimiansa. Eipä +tahtonutkaan ämmä ruveta` käsin "maallisiin renkutuksiin", mutta empä +antanut minäkään perää. Ystävällisesti selitin hänelle, että lauluista +tulee` Suomen kielelle paljon hyötyä, kuin tarkemmin saadaan tietää`, +kuinka rahvas käyttää kieltä ja ajattelee asioista, jonka asian +tarkemmin tutkittua käräjissä ja kaikissa oikeuksissa ruvetaan +käyttämään omaa kieltä, mutta joissa Ruotsia nyt käytetään, sentähden, +että se jo ennen on saatu niin täydelliseksi kirjalla täytettäväksi. +Kuin nyt Suomen maa on tullut Ruotsin vallasta pois, niin ei sitä enään +ole` tarvis Ruotsin kieltä käräjissä; sentähden pyydetään nyt Suomen +kieltä kelvolliseksi sen siaan. Siitä nä'et, ämmä kulta! sanoin minä, +että tässä asiassa on sen ja monen muun puolesta suuri hyöty +maakunnalle ja käskeehän Jumalakin hyvää tekemään ja sanoo, että usko +pitää osoitettaman töillä ja että usko ilman töitä on kuollut; myöskin +joka voipi hyvää tehdä`, ja ei sitä te'e`, se on hänelle synniksi. +Näillä ja muilla kehoituksilla sekä hyvien jumalisien kirjojen +lupaamalla myönnytinkin ämmän kohta ja muut rupesivat yhtä mielellään +perästä lauluille. + +Tämän paikan heräntäisistäkin pitäisi jotakuta virkkamani. Paljon en +voi` sanoa`, kuin paljon en tiedä`, ehkä yöpaikassani pitkälle yöhön +pidin puhetta sen talon heräntäis-isännän kanssa. Puhe` oli enimmiten +ulkonaisesta jumalisuudesta ja kaiken yötä kestävistä rukoelemisista. +Kuinka sellaiset ihmiset ymmärtäävät monta paikkaa Jumalan sanasta, +osoittaa se tämän miehen lause`, "että Jumalan sana käskee meitä +ristiämme hakemaan", jonka hän otti Virsikirjan lopulla olevista +sanoista, "että -- -- -- kärsivällisest' kantasimme ristiämm', ja +hakisimme sielullemme elatusta tästä kirjast' kullaisesta", ja niinkuin +näkyy, ymmärsi hän nämät sanat varsin väärin sitoen erittäin olevat +sanat yhteen. + +Täkäläisiä heräntäisiä Vapahtajan mitalla: "tuntekaat heitä +hedelmistänsä" arvaten, jäävät he hyvin takaperäisiksi, sillä talonsa +työt ovat he jättäneet lii'an paljon laimiolle, kuin ovat tunteneet +opetuksen: "älkäät ko'otko` tavaroita maailmassa" niin hyvin sopivan +mietittäväksi ja helpottavaksi työtä tehdessänsä -- luonnollisesti +tässäin oman vähän ymmärryksensä syystä erehtyen. Näin oli tästä heille +kasvanut pahoja hedelmiä, ja luonnollisesti muillekin, sillä varakas +voipi tehdä` muillekin hyvää, mutta varatoin ei, ompa vielä muille +rasitukseksikin. Eräs tyttö osti minulta kirjan; "Neuvoja rikkaaksi ja +onnelliseksi päästäksensä", jota erinomattain ylistin. Toisena päivänä +tarjosi äiti sitä takaisin, sentähden, ettei siinä Jesuksen nimeä +mainita`. Minä kyllä kovin saarnasin hänelle, että elävä usko vaatii +meitä kaikkia luvallisia neuvoja etsimään, saadaksemme varoja kuta +enemmin sitä parempi, sillä varoja myöten voimme enemmin ja vähemmin +tehdä` rakkauden töitäkin. Muutakin panin lisäksi mitä tiesin sekä +raamatun sanoja, että omasta ymmärryksestäni, mutta kuin tarpeekseni +saarnattuani viimeisellä kysyin, tahtooko hän kirjaa vain ei, niin +yhtähyvin sanoi ei tahtovansa kirjaa, josta siis sai rahat takaisin ja +kovia sanoja päällisiksi. Tästäkin näkee kuinka usein Suomalaiset +pysyyvät päätöksissänsä, vaikka kuinka kokisi sel'ittää` asiaa toisin +päin. + +Tässä kylässä kirjoitin lauluja niityllä vä'en työtä tehdessä, niinkuin +jo muutamissa muissakin kylissä. Se käypi aivan hyvin. Ilman sitä +keinoa olisi työaika aivan sopimaton laulun keräämiseksi, mutta sen +kautta, että työn sivussa laulatetaankin, voipi se vähemmällä hinnalla +saataa`. Viimeiseltä jo yli viikon määrän viivyttyäni läksin Kivennavan +kirkolle päin, jossa sitte taas kumppalini kanssa tapanimme yhteen +pappilassa Provasti Höijerin luona. + +Tähän asti oli laulu pitänyt saman tapansa, kuin jo Makulassa: +historiallisia lauluja en tavannut muuta kuin vähän alkua Kojosen +poj'an lauluun, jota jäl'emmältä usein on saatu. Siinä kutsutaan +Kojoisen poikaa Iivanaksi, joka "läksi Konnulta (Kantelettaren Kömmi) +kosihin, naimahan Narintkan päästä, Tuolta hänelle Anni annettihin" +j.n.e. Paikka mahtaa olla` sama kuin Lahen Kontu, kylä Pietatarista +länsi-pohjosiin päin. + +Kivennavalta päätimme lähteä` suorastansa Pietariin, että passien +vaihettua paremmin saattaa` kävellä rajan toisellakin puolella. Ensin +tulimme Valkijärvelle Kirkkoherran Konstantin Schröderin luokse, joka +on tunnettu mies monen Suomalaisiin sanomiin lähetetyn hyvän ja +mietittävän kirjoituksen kautta. Harva papismies Suomessa mahtaa pitää` +taloutensa niin toimessa kuin hän. Koko joukko mehiläispesiä oli +hänellä, kaksi suurta mutauuniakin. Peltonsakin mullan oli hän antanut +tutkia` Kemian taitavalta mieheltä. Hupa oli hänen parissansa olentomme +ja hänen kanssansa ajoimme siitä Pietariinkin. Suomen hautojen Mä'ellä +viivyimme Pietarin Suomen Provastin Sirénin pereen luona. Nimi Suomen +hautojen mäki luullaan olevan Aleksander Newskin aikuinen, mutta +silloin olisi kyllä sen nimi jo tehty Ruotsin hautojen mä'eksi, kuin +sota oikeastansa kävi Ruotsalaisia vasten, jos vaikka Suomalaisiakin +heidän allansa sotivat. Luulisin nimeä vanhemmaksi, jo sen aikuiseksi, +kuin Turun Suomalaiset kulkivat niiden paikkojen yli Suomeen päin, +jolloin Suomen nimi vielä oli erinäisen kansakunnan oma. Tuskin olisi +se tullut silloin, kuin täkäläisiäkin asukkaita ruvettiin Suomalaisiksi +kutsumaan. + +Pietarin suureen kaupunkiin tulimma. Siellä oli rahatoin olento +Provasti Sirénin hyvyyden kautta Hänen huoneissansa. Muutoin käveemistä +kyllä loppumattomilla kaduilla lämpymän paahteessa. Akademikot Sjögren +ja Koppen, joita tavoitimme, olivat maalla, niinkuin kaikki muutkin, +jotka välilleen pääsneevät. + +Tarpeen jälkeen viivyttyämme kaupungissa läksimme takaisin pohjaisiin +päin Toksowan kirkolle vähän kolmatta kymmentä virstaa kaupungista. +Siellä tapasimme Kontrahti Provastin Skoten luona Valta Neuvoksen +Sjögrenin, jolta saimme joitakuita hyviä tietoja sekä Tsuutilaisista +muinaisuuksista Pietarissa, että Suomalaisista Wenäen maan sisässä, ja +siellä olevista vanhoista haudoista. + +Laulujen saalis nyt muuttui vähän toisenlaiseksi. Historiallisia +lauluja oli enemmin ja usiempia Kalevalankin lauluja. Merkillisin +kaikista oli se, että lauluun: _Pääskyläinen päivälintu_ liitettiin +maailman luominen munasta (Kvl. I, 300-315). Laulua pääskyläinen +päivälintu on laulettu kolmella tavalla, ollen aina vaan lopulla +eroitus, nimittäin: niin kuin se tavataan Kantelettaressa, toiseksi +niinkuin se yleiseen laulettiin Uudella Kirkolla ja seuraa tässä +painettuna, ja kolmanneksi: luomisen kertomukseen liitettynä, joka +myöskin seuraa tätä. Ensimäinen tapa on selvästi sekoitus Kantelettaren +3:nen osan 47:nen laulun kanssa, joka laulu itsekin lauletaan täällä +niin tarkoin kuin Kantelettaressakin. Toinen ja kolmans tapa kuuluuvat +nähtävästi yhteen ja tavataankin toivottavasti vasta vielä laulettuna +yhdessä jatkossa. Yhdessä paikassa ovat laulajat jättäneet pois päivän, +kuun ja tähtien luomisen, toisessa taas ovat jättäneet maan luomisen +pois (tuosta kasvo kaunis saari, vertaa`: munasen alanen puoli +alaiseksi maaemäksi). Kukas ei ihmetellen keksi` tässä laulussa veden +paisumisen, Noan arkin ja häneltä lähetetyn kaarneen ja kyyhkyisen +merkillisellä tavalla osoitetuksi. Sanat "lensi suurelle mä'elle, +korkealle kukkulalle" ovat väärin tulleet lauluun, jonka näyttäävät +sanat "löynnyt ei maata ma'ataksensa". Tästä nähdään, että koko maa oli +vedeltä peitetty, se on: vedenpaisumus oli. Sana "tuosta kasvoi kaunis +saari" osoittaa taikka sitä, että veden laskeudessa joku kukkula yleni +ensin saareksi, sitte suureni maaksi, taikka sitä, että Suomalaiset +ennen, niin kuin Grekalaiset ja Romalaisetkin, pitivät maata saarena +mereltä, (okeanilta) piiritettynä, jolloin saari tässä merkitsee samaa, +kuin maaemä Kalevalassa. + +Jo on ennen nähty sekoitukseksi luomisen laulu Wäinämöisen laulun +kanssa yhdistettynä; nyt ne ovat pääsneet toisistansa, ja toinen oikea +yhteys saatu siaan, joka osoittaa maan uudistumisen vedenpaisumuksen +jälkeen. Tämä ihmeteltävä laulu seuraa tässä sellaisena kuin sitä +olemme tavanneet muutamilta laulajilta. + +Uudella Kirkolla laulettiin: + + Pääskyläinen päivä lintu. + Yö lintu lepakko lintu + Lenteli kesäsen päivän. + Sykysyisen yön pimeän. + Etsi maata maataksensa. + Lehtoa levätäksensä, + Peltoa pesiäksensä. + Murtoa muniaksensa; + Löynnyt ei maata maataksensa, + Lehtoa levätäksensä, + Peltoa pesiäksensä, + Murtoa muniaksensa. + Lensi suurelle mä'elle. + Korkealle kukkulalle; + Näki laivasen merellä, + Punamaston purjehtivan. + Lensi laivan portahalle, + Laivan keulalle keinahti. + Valo vaskisen pesosen, + Muni kultaisen munasen. + Toi Jumala suuren tuulen. + Lännen kolkalta lähetti. + Laiva kaatu kallellensa. + Sysähysi syrjällensä. + Muna vierähti vetehen, + Pesä pyörähti perästä + Meren mustahan mutahan, + Sakean saven sekahan. + Tuohon saari siunahusi. + Nuori nurmi saaren päälle, + Nuori neito nurmen päälle; + Tuota käivät kaikk' kosissa; + Käivät pipit, käivät papit, + Käivät hovin hoikat herrat. + Käivät Narvan nappisaksat, + Eipä neiti nuoille mennyt. + Tulipa viimein Nurmi Tuomas, + Otti neitosen rekehen, + Löipä ohjalla oritta, + Helmiruoskalla hevoista; + Hepo juoksi tie helisi, + Kangas kultainen kulisi, + Reki rautainen rämisi, + Vemmel piukki pihlajainen, + Ulvoit ukset Uuen Linnan + Vinkuit Wiipurin veräjät, + Tuota neittä vietäessä, + Kultaa kul'ettaessa. + +Toksovalla ja Lempälässä laulettiin alku edellisen tavalla ja +sittemmin: + + Muna vierähti vetehen, + Pesä pyörähti perästä. + Pääsky lintu, päivä lintu, + Yö lintu, lepakko lintu + Kiiteleepi, liiteleepi + Etsiipi munasiansa: + Lensip' on sepän pajahan, + Te'etti rautaisen haravan. + Piit panetti pihlajaiset + Millä hän meret haravoi, + Meren rannat raapustellen; + Löysi puolen ruskulaista, + Tuop' on päivä taivahalla, + Löysi puolen valkulaista, + Tuop' on kuuna taivahalla, + Löysip' on muruja muita, + Nuo tähiksi taivahalle. + +Mitä muihin vanhoihin lauluihin kuuluu, niin olemme saaneet pitkän +laulun Wäinämöisen kanteleen soitosta, jossa häntä jo kutsutaankin +"sokeaksi" ja "vähännäköiseksi". Muutenkin on laulu peräti toinen, kuin +Kalevalassa löytyviä. Toinen laulu on "Kallervosta (Kullervosta) ja +Untamosta", lopulla käyvä yhteen Kullervon laulun kanssa Kalevalassa. +Ilman sitä on saatu Wäinämöisen ja Joukamoisen yhteen ajamisesta, +Ilmarisen naisen valamisesta j.n.e. Kaikki nämät laulut olemme saaneet +lyhyellä matkalla Toksovalla, Lempola ja Vuoleella. Kuin sentähden emme +ole` ker'enneet paljon muuta tehdä`, kuin tiedustella`, mitä lauluja +kussakin on toivomista, niin tarvitaan tänne välttämättömästi toiset +laulujen kerääjät pit'emmäksi aj'aksi. Jopa kirjoitimmekin Lempälästä +Kirjallisuuden Seuralle Helsinkiin siitä, ja lähetimme osan lii'oista +matkarahoistamme. Suotava olisi vaan, että halullisia ilmautuisi näitä +vasten. Kalevala vaatii sitä välttämättömästi, sillä se kadottaisi ylen +paljon, jos täkäläiset laulut eivät täydellisesti kerättyinä tulisi +tekeillä olevaan toiseen Kalevalan painoon. Hyvin kyllä joutaa se vähän +odottaakkin näin tärkeää asiaa, kuinhan vaan keväeksi kerkeää valmiiksi +ensimäisillä laivoilla menemään ul'os maailmaan. Siinäkin pitäisi +runojen keruulle kiirehdittämän, sillä runotkaan eivät ole` niin kohta +kerätyt kuin luulisi, ja ilman sitä löytyy siellä niin ko'olta runoja, +että kuukausia tarvitsisi joka pitäjälle joksikin tarkoin saadaksensa. +Näitä paikkoja tähän asti Suomessa ei ole` pidettykään runon pesinä, +mutta yhtähyvin voipi koko Inkerinmaata ja sen likipaikkoja Suomen +puolella, erinomattain Käkisalmeen päin kutsua` miltei niin hyväksi +runon pesäksi, kuin parahat paikat Wenäen Karjalassa. + +Kieli Toksovalla, Lempälässä ja Vuoleella on vielä enemmin kuin Uudella +Kirkolla Wenäen Karjalan kielen tapainen. Wajaanta sia sanotaan aina +kahdella _t_:llä, esim. _huoletta, leivättä_, ja ei _huoleta, leivätä_. +Pitkä _aa_ ja _ää_ äännetään _oa_ ja _eä_, esim. _moa, peä_, +erinomattain Inkerikkojen eli Wenäen uskoisien Suomalaisien se'assa, +jotka myös aina sanoivat _hakra_, [_kakra_?], _kopra_, mutta joka +puheentapa Luteruksen uskoisien se'assa oli häviämään päin. Muuten oli +puheenparsi sama kuin Uudella Kirkollakin. + +Syy oli meillä nyt tuumia`, kuin vielä kävisimme Wepsäläisien ja +Karjalaisien luona Uuden Linnan (Novgorodin) läänin itäisissä osissa. +Läksimmä siis uudelleen Pietariin, ja pari päivää siellä viivyttyämme +edemmäksi höyryvaunuilla Paulovskin kaupunkiin. Siellä etsimme +Valtaneuvoksen Köppenin, jolta me otettiin vastaan suurella +suotuisuudella. Häneltä saimme tärkeitä kansakuntaisia tietoja +Wepsäläisistä, Karjalaisista j.n.e. Wenäen maalla, ja enemmin lupasi +hän, kuin Pietariin muutaituansa tulisimme häntä tervehtimään. + +Paulovskista läksimme kolmen virstan päähän, Wenjo'en kirkolle, jolla +Kirkkoherran Avenariuksen luona vietimme aivan huvan ja hyötysän +viikon, joka kului lauluja ja muita asioja kirjoittaessa sekä +kävelemisissä välistä Kirkkoherran loistosassa ja mehiläisistä +hyrisevässä hedelmätarhassa, toisen kerran taas Professor Kutorgan +tutkimisia kivikunnassa katsellen kävelimme pitkin Wenjo'en uraa taikka +mänimme kuuntelemaan isoa soitteloa Pavlovskissa. Täällä, niinkuin +Lempälässäkin sekä Vuoleella annoimme kuuloittaa` tulleemme Suomen +kieltä Kirjallisuuden Seuran vaatimuksesta tutkimaan, jota varten +erinomattain tarvitsemme lauluja, satuja, sanalaskuja ja arvoituksia, +jonka kautta saimme rahvaan luopumaan epäelyksistänsä. Pitäisi +Suomessakin niinkuin Inkerin maalla kuuloitettaman vasta Jumalan +palveluksen lopetettua. Lukkarilta tapahtuu se heillä tavallisesti +silloinkin, paitsi jos erinomaisempia kuuloituksia löytyy. + +Vaikka nyt enään ei ollut muuta kuin kolme viikkoa pantavana matkan +varaksi Wepsäläisien luokse, niin päätimme yhtähyvin lähteä`. Jalkasin +kul'imme Päähkinälinnaan asti, siitä Kanavaa myöten Uuteen Ladogaan, +sitte postihevoisilla Tihvinaan ja siitä itäpohjaisiin päin taas +jalkasin 80 virstaa Peloilaan (eli Peloilha kuin Wepsäläiset sanoovat); +Wenäeksi kutsutaan kylä Peluschi. Kielen siellä löysimme vähemmin +erilaiseksi tutkituista Wepsän murteista, kuin olisimme toivoneet, +kuitenkin saimme sanakirja kädessä lukkaria kysytellen tukulta +erilaisia sanoja ja uusia osoituksia jo ennen sanotulle lauseelle, +että Wepsän kielessä näkyy kielemme luonto alkuperäisessä +säännöllisyydessänsä. Täällä oli lausukoilla monikon 3:nen kohdan +pääte` sama kuin Suomessa ja ei niinkuin Wenäen Karjalassa ja Aunuksen +maalla, joissa sanotaan esim. _myö tullah_. Tässä eriäävät kuitenkin +Wepsäläisemme senkautta, että sanoovat esim. _tuleebat, saabat_, +pehmentämättä p:tä yksiköistä _tuleebi, saabi_ v:ksi. Tässäkin nähdään +kovempi muoto alkuperäiseksi ja Kalevalassa sekä Kantelettaressa +käytetty muoto, esim. _tulevi_ myöhemmin tulleeksi. Senkin tähden voisi +yleiseen Suomessa käytetty pääte` _-pi_ runoissamme käytettää` pikemmin +kuin _-vi_. + +Kau'an ei ollut meillä joutoa viipyä` Peloilan tienoilla; Karjalaisien +luokse mennä` sitä vähempi. Palaisimme siis takaisin Tihvinaan. Siellä +tapasimme erään hoviherran, jonka tilukset olivat liki Peloilaa ja joka +mieluisasti lupasi tarkemmin tutkia` tiluksillansa löytyv[i]ä +hautakumpuja. Niistä nä'imme Peloilan kirkon likeellä yhden, joka oli +sylen korkuinen ja osaksi hiekan ottamalla kaivettu, niin että ihmisen +pääkalloja sekä muita luita oli näkyvissä. Itsellemme ei kuitenkaan +sopinut kaivaa` taikka kaivattaa` niitä ja ottaa` niistä mitä, Ovatkin +ne oppineilta sel'itetyt olevan Wenäläisien vanhoja hautoja. +Jalkamatkallamme Tihvinasta Uuteen Ladogaan nä'imme Säsin ja Wolhovan +varsilla paljon sellaisia kukkulapäitä hautoja. Vanhan Ladogan vieressä +oli suurin, korkeampi nä'öltänsä kuin kylän kaksinkertaiset tuvat. + +Uudesta Ladogasta läksimme Kanavata myöten Päähkinälinnaan ja +siitä Nevan höyryaluksella Pietariin kolmannen kerran. Nyt tapasimme +kaikki tavattavamme Pietarissa, Kirkkoherran Siréninkin, joka +ystävällisimmällä kohteliaisuudella piti meitä hyvillä vieraan varoilla +koko viikon, jonka nyt tulimme viipymään Pietarissa. + +Valtaneuvokset Köppen ja Sjögren olivat nyt jo tulleet Pietariin. +Kävimme siis heidänkin luona. Valtaneuvos Köppen lahjoitti meille +paljon pieniä kirjoja kertoelevia sekä vierassyntyisistä kansoista +Wenäen maalla, että vanhan aikuisista hautakummuista. Niiden kirjojen +jälkeen löytyi vuonna 1843 Uuden Linnan (Novgorodin), Tverin ja rajalla +Jaroslavin läänissä 110,544 henkeä Karjalaisia, paitsi mitä sotamiehien +asutuksien alle kuuluu, ja ainoastansa neljässä[8] Tverin läänin +Kihlakunnassa 82,311 henkeä, jotka pian kaikki asuuvat yhdessä suuressa +ja toisessa ei paljoa pienemmässä piirissä, jotka ul'ottuuvat osaksi +kuhunkin neljään Kihlakuntaan. Siellä ja täällä on vielä joitakuita +pienempiä ryhmiä. Kaikki nä'imme niin varsin keveästi Herra Köppenin +toimittamalta väritetyltä kansalaiskartalta. Kuin nyt Wenäen Karjalassa +Kemin kihlakunnassa ei muka ole` muuta kuin 10,516 henkeä +(Wenäläisienkin kanssa miespuolisia vaan 8,175 henkeä), ja suurin osa +Kalevalasta on Kemin kihlakunnasta Vuokkiniemen ja Paanajärven +pitäjistä kerätty, niin kuinka paljoa parempi toivo eikö ole` saada` +lauluja Tverin Karjalaisilta, joita sen mukoma joukko enemmin on ja +vielä eteläisemmän taivaan alla, miksi eivät rakastane` enemmin +lauluja, kuin yhtäkin suuri joukko Karjalaisia Kemin alueella. +Ympäröidyt Venäläisiltä mahtaakin vanhat muistot olla` heillä sitä +paremmassa turvassa, kuin kansallisuudella on suurempi tarvis pitää` +puoliansa venäläisyyttä vastaan. On sekin etu, että ovat Wenäen +uskoisia, sillä niillä ovat laulut ainakin paremmin pysyneet kuin +Luteruksen uskosilla. Tapasimme mekin täällä nyt nykyisin Karjalaisen +sotamiehen eräästä paikasta Uuden Linnan läänistä, jossa myös on joukko +Karjalaisia kyliä. Hän muisti vielä suuren osan Kantelettaren +ensimäisen kirjan laulua 213. Hän oli kuitenkin sellaisesta paikasta, +jossa vähin luku Karjalaisia asuu, mitäs sitte pääjoukossa löytyy +lauluja. + +Merkillistä on kuinka erinomaisen vakavasti uämät entisinä sota-aikoina +maastamme muutainneet Suomalaiset ovat pitäneet kielensä ja +kansallisuutensa. Kuinka vähässä ajassa eikö hävinnyt Frankilaisien +kieli samoin kuin Gallilaisienkin ja monen muun, jotka ehkä olivat +paljoa suuremmat kansat lu'ultansa kuin Tverin Suomalaiset. Tässä +nähdään kuinka oivallinen kieli paljoa helpommasti pysytteleksen +kansalla kuin huonommainen, ja kuinka sikäli kansakin on vakavampi +mikäli kieli. Tämä esimerkki Suomalaisien lujasta vakavuudesta saattaa +meitäkin turvallisemmalla uskalluksella luottamaan lujuuteemme. + +Monet luuleevat Suomalaisia ennen asuneen Moskovaa ja Waldain mäkejä +myöten Wenäen maalla ja koko senmukoma joukko Suomalaisia Wenäläisien +jalkoihin hävinneen. Olemme mekin arvelleet, hautakumpujen Waldain +paikoilla olevan Suomalaisien, (katso` 3:nessa lehdessämme), mutta +Schubertin tarkat kartat keski- ja pohjais-Wenäen maasta eivät +paikkojen nimessä osoita` mitään jälkeä Suomalaisista edellä +mainituissa paikoissa. Näitä karttoja ostimme joukon Pietarissa ja +niiden kautta voipi nähdä`, mitä myöten Suomalaiset ennen olivat +levenneet Wenäen maalla, kuin sitä myöten aina jokien, ojien, järvien, +kylien ja muita nimiä löytyy Suomalaisia, joita toisissa paikoin taas +ei löydy`, ja Suomalaiset siis niihin paikkoihin asti eivät ole` +asuneet. Mitä olemme niistä kartoista saaneet tietää`, on että +Suomalaiset Laatokan meren etelä puolitse vaan rantamaata myöten ovat +kulkeneet länteen päin, sillä Laatukasta etelään päin ei Suomalaisia +nimiä löydy` enemmin kuin parin kymmenen virstan päähän, paitsi +itäpuolella, jossa Suomalaiset nimet seuraavat Sääsin vesikuntaa. Yli +Tihvinan Kanavalinjan etelään päin eivät näy` Suomalaiset paljon +asuneen. Bieloseron paikoilla ja siitä etelään päin asuivat ennen +Wessit, ja paikojen nimet osoittaavat tämän kansan olleen melkein +erilaisen Suomalaisista, luullaksemme enemmin Syräniläisien, +Tscheremissien, Mordvinien taikka muiden niiden kansojen sukua. Näyttää +Wessien ja sukukansojen ennen asuneen lavealta Wenäellä Wolhovan +varrella ja Umenjärvellä sekä Wladimirin läänissä toisappäin. Sellaisia +vierastapaisia nimiä löytyy Bieloserosta etäälle itään ja itä +eteläänkin päin, mutta Suomalaisia nimiä tavataan se'assa aina Mologan +ja Wolgan virroille asti. Erinomattain valtaavat ne Nishnei Novgorodin +paikkuvilta lähtein Kasaniin päin, jolla välillä niitä tavataan Wolgan +eteläpuolellakin. Tältä kohdalta itäpohjasiin sekä pohjasiin päin +löytyy aina ko'olta Suomalaisia nimiä, erinomattain niissä paikoin, +joista Tohtor Castrénkin 1844 vuoden aikakautisessa kirjassa _Suomi_ +nimiä lu'ettelee. Vahvistukseksi lauseellemme 3:nessa lehdessämme +"Wienan Suomalaisien ei olleen Savolaisia mutta Karjalaisia", jota +4:nessäkin lehdessä todistetaan, kelpaa sanoa` että Arhangelskin +lähillä on vähäinen oja nimeltä Kor'elskaja, jonka suulla kylä nimeltä +Korela. + +Schubertin karttoja ei vielä ole` maille Wienan jo'elta ja Kasanin +kaupungista itään päin, jonka tähden niistä paikoista ei ole` voitu +tarpeeksi nimiä saada`[8] Tverin läänissä on 12 kihlakuntaa. Suomen +maassakin olisi nimien tarkkaaminen suureksi hyödyksi, joka jo arvataan +siitäkin kuin Suomalaisilta nyt asutuissa paikoissa paljon löytyy +nimiä, joilla kielessämme ei ole` mitään merkitystä, mutta jotka aivan +usein tavataan pohjais Wenäellä sellaisissakin paikoin, joissa muutoin +on vähän taikka ei ensinkään Suomalaisia nimiä. Eikös mahtane` +Lappalaisia taikka kukaties Hiisiä ennen asuneen molemmissa paikoissa +ja sellaiset nimet kuuluneen heidän kieleensä. Kuin ken ensin tutkisi, +miten laajalta Lappalaisia nimiä Suomessa löytyy, niin olisi jo suuri +paikka siinä asiassa tehty. Antaavatpa nimet monet kielenkin puolesta +yhtä ja toista etua. Nimistäpä olemme nyt jo tulleet siihen selkoon, +että tiedämme mitä tietä Suomalaiset tänne` tullessansa pitivät ja että +Wenäläisien suuret kukistukset Keski-Wenäellä vanhaan aikaan eivät +kohdanneetkaan varsinaisia Suomalaisia, kuin paljon luullaan, senkun +korkeimmakseen niiden heimokansoja. Ilmenjärveä kutsutaan usein +kirjoissamme "Ilmajärveksi", kuin olisi sillä suomalainen nimi, mutta +sen järven ympärillä ei ole` tavattu suomalaisia nimiä tilamaillakaan. +Sama nimi sekä siitä tehtyjä löytyy idempänä useinkin; lieneekö se +Wessin kieltä. Niin ei tarvitse` luulla, että entiset suomalaiset nimet +olisivat niistä ja monista muistakin paikoista kadonneet pois, sillä +joka paikassa löytyy muukalaisia nimiä eli ei Wenäen kielisiä, jotka +osoittaavat, mikä kansa missäkin ennen Wenäläisiä asui. + +Tsuutilaisien muinaisuudet jäivät meiltä tutkimatta, kuin sanottiin +niissä ei olevan tarpeellista selkoa. Oli muitakin syitä esteenä. Muita +Pietarin kuuluisuuksia kävimme monta katsomassa, ihaelemassa ja +ihmettelemässä. Ei vähemmin mainio oli se varsin hyvätahtoinen +avullisuus, jolla moni meitä niissä kuin muissa tiloissa kohteli. + +Suomalaista ja isänmaallista mieltä havaitsimme Pietarin puolella +olevan enemmin kuin monessa paikassa Suomessa itsessä. Jo vuosia +takaperin oli Pietarissa Suomalainen Kirjallisuuden Seura aivan +syntymäisillänsä; kokouksia pitivät jo ja asetukset olivat tehdyt; +Suomalaista Sanomalehteä olisi ruvettu kohta antamaan, mutta tuumat +tulivat estetyiksi. Suomen koulu tekee paljon kunniata Suomen +seurakunnan papistolle ja esimiehille. Tähän asti on ainoastansa poikia +pidetty, mutta tulevana kesänä on aikomus saada` tyttöjenkin koulu +toimeen. + +Asiamme Pietarissa hyvin toimitettuamme läksimme jalkasin +Walkisaarelle[9] hyvän ystävämme Schröderin luokse. Siinä iloisen illan +ja aamun vietettyämme, ajoimme edelleen kotihin päin. Wiipurissa +viivyimme päivän paraan lumisateen aikana Kanavan kirjoittajan Herran +Maamittarin Harenin luona ja tänne Helsinkiin kerkisimme viimeiseltä ja +siihen se matka loppui. + + + +29. Lönnrotille. + + [30 p. lokak. 1847.] + +Jaloarvoinen Herra Tohtor! + +Keräyksistämme olen miettinyt painattaa` osan, mutta nyt en tiedä`, jos +lähettänen Cedervallerille. Hän painaa Suomalaisen Kalenterin Jouluksi +ja kirjoittaa täältä lauluja perään sanoen panevansa nuottijakin +kirjahansa, jota minäkin olen mielinyt. Jos siis olisi Teillä runon +nuottia muita kuin Kantelettaressa, niin rukoilen lähettämään niitä +kohta minulle. Kukaties Cedervallerillekin. Vielä rukoilisin tarkempaa +tietoa paikalle Ischaira, jota en kartalta löydä` enemmin kuin +muitakaan Saimassa lu'eteltuja kyliä, ehkä kyllä ostin tarkkoja +karttoja Pietarissa. Milloinka tulette tänne, kuin olen kuullut? + +Pyytäkäät Oksaista taikka ketä kusta saisitte välttämättömästi lauluja +keräämään, sillä nyt Reinholmin lauluja luettuani ja omani +registrerattuani vasta nä'en mitä tärkeitä asioja niissä löytyy. Luulen +aina vahvemmin Kalevalan paikat vielä löytyvän ja olevan Ladokan +länsieteläisillä seuduilla. Kantelettaren 3:nelle osalle tulee +Inkeristä myös paljon lisäyksiä. Tuirettuisen poika kutsutaan siellä +niinkuin Suojärvelläkin Tuurikkaiseksi, mutta vielä sanotaan olevan +Tuurilta? kotosin; sama nimi joka Kalevalassa löytyy: Tuurin uutehen +tupahan. + +Kirjoittakaat kuin Kalevalan teko joutuu ja järestyy. Venehen synty +Kantelettaresta ja kukaties muitakin paikkoja kuuluu Tulomjärveltä +saatujen laulujen mukaan myös Kalevalaan. Samaa syntyä on usiemmassa +jär'estyksessä laulettu Inkerissäkin. + + Teidän nöyrin palvelijanne + Europaeus. + +Teitä rukoilee tervehtimään Räty, joka nyt asuu täällä kanssani +toivossa pääsevänsä ensikesänä Oppivaisen suureen kunniaan. + + +Veikkoseni Oksanen! + +Pyydä` anteeksi Herra Tohtorilta` että kirjoitan Sinulle samassa +kirjauksessa. Gröndahl lupaa antavansa Suomettaren meidän +kustannuksillemme jos tahdomme sekä toiselle painajalle. Itse olen minä +luvannut hänelle jo yksin toimittaa S:ta tulevana vuonna, jos eivät +muut varsinaisiksi osamiehiksi rupea, mutta kiristän kuitenkin +kirjoituksia heiltä maksun edestä. Suometar pienennettäisi pikkusen +Oamulaisen muotoseksi ja 1 hop. r:lan hintaseksi. Lisälehti pois. +Kirjoita` tänne, jos rupeat osakkaaksi vain palkkalaiseksi. Inkerin +rajoille pitää mänemäsi vaikka väkisin. + + Europaeus. + +30 p. Lokak. 1847. + + + +30. Lönnrotille. + + [11 p, jouluk. 1847.] + +Veikkonen Veli hopea! + +Vasta matkaan lähdettyäni viimeis-kesänä tuli kääntämäni Mittauden Oppi +kirjakauppaan, jonka tähden en saanut lähettäneeksi sitä kellenkään. +Takasin matkasta tultuani katsoin tuota myöhäseksi, mutta saatuani +tietää` ettet ole` saanut sitä vielä, lähetän sen nyt hyvillä mielin. +Ruuosepästänikin lähetän lauluosan. Esipuhe` eli runonselitys tulee +vasta parin kuukauden perästä annettavaksi. Oli meillä mieli nyt jo +antaa` sitä, mutta säveliä oli halu panna` ja niitä oli vielä vähän +koko kivelle kivipainossa. Sentähden kerää Mag. Reinholm ja Opp. +Forsberg, joilla nyt on lupa kohta matkata` Inkerin maalle, säveliä +lisään. Hyvä olisi, jos muiltakin saisin. Tulisipa sitte kirjani niin +täydellisenä ulos kuin mahdan, ja vaikuttaisi enemmin mielille. + +Kirjoitetut laulut tuleevat varmaankin ensi postissa lähetettäviksi +Sinulle. + +Terveisiä Oksaselle ja kaikille muille tuttaville + + velloltasi + D. E. D. Europaeukselta, + +Helsingissä Joulukuun 11 p. 1847. + + + +31. Lönnrotille. + + [Joulukuussa 1847.] + +Velloni Veli suveni! + +Kiitoksia muistutuksistasi Runo-oppiin. Sen painaminen keskeytyi nyt +kyllä vähäksi aj'aksi, kunnes Reinholm kerkeää takasin matkoiltansa, +ja siellä on tarkennellut ennen kerättyjä runonuotteja sekä saanut +uusia lisäksi. Jos on Sinulla huostassa runonuotteja, joita ei +Kantelettaressa ole`, taikka tiedät joillakuilla muilla olevan +kirjoitettuina taikka muuten saapuvilla, niin ole` hyvä toimita` että +saisin tänne`. Jo olen kirjoittanut kaksi kertaa niistä sekä muista +Tohtor Fählmanille Tartolinnaan. ensin suomeksi, sitte saksaksi, mutta +ei mitään vastausta ole` tullut, ehkä ensimäisen kirjauksen kirjoitin +viimeis kevätterminassa ja toisen syksyterminan al'ussa, Ehkä Sinä +lienet enemmin voipa panemaan nuoita Virolaisiakin liikkeelle, niin +te'e` se hyvä ja kirjoita` nyt pi'an samalle Fählmanille, että +pikimältänsä lähettäisi minulle virolaisia runonnuotteja, joita siellä +kyllä mahtanee löytyä`, kuin runolaulu Virolaisilla vielä on hyvin +kyllä eleillä. Myös että antaisi tietää`, annetaanko ja millä hinnalla +ja nimellä Viron Oppineelta Seuralta Tartolinnassa Viron kielistä +sanomalehteä, josta Kanava toisvuoden al'ussa tiesi mainita`. Myös mikä +on hinta sanomalehdellä _das Innland_. + +Runo-opissa olen monta paikkaa parannellut ja jo vähilteen 2 arkillista +oli sitä tämän kuun al'ussa ladeltukin. Vieläkin ai'on panna` puhetta +jatkoksi nuoihin miellyttäväisiin ja yllyttäväisiin puheisiin, joita +olen pannut alkuun sekä loppuun. Prof. Geitlinin luona ai'on vielä +kohta käydä`. Neljäns osa tuntuu vaan suotta välistä pitkälyhyeltä kuin +ääntä ei kannateta` jälkiosan loppuun asti. Eteen päin laulaessa +tunnetaan sen pituus kohta. Kantelettaren nuotitkin näyttäävät +neljännen osan aina kaksipitkäksi. + +Wenäen ja Suomen sanakirjaa rupean kyllä mielelläni tekemään, jos se +nyt kohta otettaisi käsille, mutta jos, niinkuin Ass. Rabbe sanoi, sen +teko tulisi kukaties kahden vuoden päähän lykätyksi, niin siksi en voi` +luvata`. Ass:n mieli oli, odottaa`, kunnes Sanakirjasi tulee valmiiksi, +että sen johdolla sitte helpommin työ kulkisi, mutta eikös jo saisi +al'otella` entisienkin sanakirjojen avuin, sanat hyvin harvalle +kirjoittaen ja sitte väliin pistäen kuin Sinun sanakirjasi kerkeää +valmiiksi. + +Valtaneuvoksella Sjögrenillä on muutamia Kalevalan laulukeräyksiä. Jos +hän niitä ei jo liene` lähettänyt taikka käyttänyt Sinulla, niin +kirjoita` toki niitä perään. Meidän keräämät laulut lähetän nyt vasta. +Mag. Reinholm tarvitsi niitä lähtöhönsä asti ja minulla oli vielä +sittekin kirjoittamista ja katselemista niissä. Viimeis lauvantaina +olisin voinut lähettää` ne Kajaaniin, mutta en hoksannut jo perjantaina +aj'oilla valmistautua` ja lauvantaina olikin Joulu, jona Rabbe ei +mahtanut olla` parannushallituksen huoneessa. + +Näistä lauluista saadaan kieleen pi'an sanoen uusi sia (casus). Jo +painetttuhun laulukokoukseen panin varta vasetin laulun: _Läksin +linnahan likaksi_. Kuin siinäkin niin on Reinholmin keräyksissä eräässä +paikoin "En mä joutanut kotonta, Emon ainoan apunta". Kuulin minä +toisessakin laulussa sanoja laulajanta, nuorenta, mutta en silloin +saanut niitä kirjoitetuksi. Kuin vaan tuleevat enemmin tutuiksi niin +kyllä ruvetaan jo käyttämäänkin enemminkin kuin "ottaneisi, antaneisi +j.n.e." + +Ensi postissa kirjoitan vielä lisään, sinnes jää` hyvästi! + + vellosi + Europaeus. + +Kirjoita`, konsa al'at saada` Sanakirjaa painettavaksi. + + + +32. Reinholmille. + + [28 p, jouluk. 1847.] + +Velloni veli suveni! + +Kuin vasta 3 kappaletta Sanakirjasta itse` olen saanut myödyksi, niin +ole hyvä ja maksa` niistäkin, jos rahat piisaavat, niin ei sitte +tarvitse` minun postissa lähettää nuoita vähiä rahoja. Paras olisi, jos +voisit maksaa` vielä kahdesta ilman sitäkin, sillä niille ovat ottajat +jo tulleet ehkä maksu vielä ei. Kuitenkin mahtaa se tulla` siksi kuin +tulet tukasin tälle maalle. + +Elä unohuta` karttoja ostaa`, varsinkin asujain-karttoja (ethnografiska +kartor), samoja joita katselimme Koeppenin luona viimen. Ne, joissa +vähänkin Suomalaiskansoilta asuttuja paikkoja osoitetaan, pitäisi +ostettaman; taikka kaikki Syräniläisiltä, Tscheremissiläisiltä, +Wotäkilaisilta, Mordvinilaisilta j.n.e. asutut paikat, Karjalaisia +virkkamattakin. + +Ole` hyvä ja kysy` välttämättömästi Sjögreniltä, tietääkö hän, jos +niillä Tschuudilaisilla, jotka asuuvat Bieloseron kihlakunnassa on +samallainen kieli kuin niillä, joiden luona me ja Tohtor Lönnrot +kävimme. Sano` että Bieloseron Tsuudilaisien asumapaikoilla on paljon +muukalaisia nimiä samanlaisia kuin löytyy Bieloserosta etelään ja itään +päin, josta näkyy, että ne Bieloserosta länteen päin vielä jäl'ille +jääneet Tsuudilaiset varmaankin ovat samaa kansaa kuin ne, jotka ennen +asuivat myöskin etelään ja itään Bieloserosta ja kukaties ovat vanhoja +Wessiläisiä. + +Kysy` häneltä myös, jos joku sellaisia vanhoja nimiä myöten on +tutkinut, mitä kansoja Wenäen maalla kuhunkin asti ennen on asunut, ja +kukaties minulle niitä annettaisiin palkasta, jos kirjoittaisin niistä +nimistä, mitä ymmärtäisin ja lähettäisin tietous-Akademialleko vain +kelle? + +Sain minä Lektor Akianderin kautta tietoa, että Wiipurin Seuralle on +tullut kirjauteni, jonka mu'assasi veit, mutta että olet mennyt tiehesi +mitään tietoa antamatta niistä kirjoista, joiden olisi pitänyt tuleman +Seuralle. Kuinkas sen asian kanssa sitte on käynyt? Anna` kuitenkin +Pastor Ignatiukselle palatessasi tolkku asiasta. Varmaankin ei ole` se, +jonka haltuun asian annoit, vielä ollut toimittanut sitä sen enemmin, +kuin että lähetti kirjauteni Ignatiukselle. + +Kirjoita` nyt minullekin siitä asiasta sekä kuin olet kirjankauppioille +heittänyt kirjoja sekä kuin ovat maalla kulkeneet rahvaan se'assa +muiden maallisien sekä hengellisien kirjojen suhteen, ja onko +ensimäinen arkki kuin kulkenut koko kirjan suhteen j.n.e. + +Sano` terveisiä kaikille + + velloltasi + Europaeukselta. + +28 joulukuussa 1847. + + + +33. Castrénille. + + Helsingissä 29:tenä Joulukuussa 1847. + +Jaloarvoinen Herra Tohtori! + +Onnea toivotan Teille paljon uudelle vuodelle, ja toivon Teitä terveenä +näkeväni vielä täälläkin puolen vuoden sisällä. + +Tekisi minun mieli vielä kysyä` Teiltä yhtä toista Suomalaisien +esi-isistä Aasiassa, erinomattain: tokko luulette niiden sukupuuttoon +heittäneen perikotinsa, ja jos niin tapahtui, tokko kaikki tulivat +näille perille, vain siirtyikö eräs joukko Tibetin pohjaispuolimaiseen +vuoristoon, niinkuin vanhat Kiinalaiset historioitsijat tietäävät +kertoa`, vain tokko lie` joitakuita siirtynyt Belurtagin vuorimille? +Niissä paikoin, joissa menneenä kesänä kävitte Kiinan puolella, mahtaa +kylläkin olla` vähemmin jälkiä Suomalaisista kuin Balkaseh-järven +likeillä. Kartat nä'yttäävät Wenäen rajan lähenevänkin aivan liki Ilin +virtaa ja jos siis palatessanne poikkeaisitte Ustkamenogorskin kautta +etelään päin niin likeelle Ilin virtaa kuin Wenäen rajat salliivat, +niin ehkä vielä tulette mahtavista asioista hyvällekin tielle. Kukaties +taidatte mennä` siellä yli rajankin. Elkäät toki unohtako` pyytää` +jotakuta valoa viimeistalvelliselle kirjoitukselleni Suomettaressa. +Olkaat hyvä ja kirjoittakaat tänne siitä, mikä Teidän olisi mieli +"tutkistelemuksestani". + +Käyvätkö kauppiaat taikka muut ihmiset paljon ja etäälläkö rajan takana +Kiinan puolella, vain pääseekö sinne passilla kulkemaan, kunne tahtoo? +Eikö voisi tavata` sellaisia ihmisiä, jotka laajemmalta ovat Kiinan +puolella Korkeassa Aasiassa matkustelleet, taikka sen puolen asujamista +joku tullut tälle Wenäen puolelle, joilta voisi yhtä toista kysellä` +niistä luultavasti monista kymmenistä vielä peräti tuntemattomista +kansoista ja kielistä, joita Aasian sydämmyksissä löytynee. + +Joko kohtakin tulette tänne matkoiltanne? Minä viimeiskesän matkoilla +ollessani ostin Pietarista joukon ihan uusia ja laajoja karttoja Wenäen +pohjaisista maista taikka niistä paikoista, joissa ennen Suomalaiset +ovat olleet ja läpi kulkeneet. Koko joukko suomalaisia paikkojen nimiä +näyttää monissa paikoin Suomalaisien niissä ennen asuneen, esim. +Kasanin paikoilla. Vahinko vaan, etten vielä saanut näitä _Schubertin_ +karttoja Kasanista itään ja suoraan pohjosiin päin. Mag. Reinholm on +nyt kuitenkin matkalla Pietariin ja lupasi hän ostaa` muutamia +karttoja lisäksi sekä etälään että pohjaseen päin niistä jo +ostetuista ja myöskin itään päin, jos tulee valmiiksi. Niitä karttoja, +joita minulla jo on, olen paljon katsellut ja takapuolelle pannut +ristin pian jokaisen nimen selkään, joka vaan ei ole` Wenäläinen. +Paljon on muitakin muukalaisia nimiä paikoilla, joissa nyt vaan +pelkkiä Wenäläisiä asuu, mutta mahtaneevat olla` Syräniläisiä, +Tscheremissiläisiä, Mordviniläisiä, Wessiläisiä (joka kansa niistä +nimistä päättäen, joita heidän entisillä asumillansa löytyy, on melkein +ollut Suomalaisista eroutuva) Muromilaisia j.n.e. Jos toki joku, joka +tuntisi kaikkia niitä kieliä, rupeaisi tutkimaan, minkä kansan jäl'et +missäkin olisi nähtävinä. Kyllä Tekin, tiedän minä, pidätte siihen +mieltä, mutta olisi aivan hyvä, jos johdattaisitte muitakin niihin +tutkistelemuksiin. Teidän sananne ja kehoituksenne kuitenkin +vaikuttaavat kyllä, ja onhan niitä muitakin, jotka aivan hyvin voisivat +paljon määrätä` sellaisista nimistä. Tässä seuraa joku osa niitä nimiä; +Te kyllä tiedätte, jos todella ovat Suomalaisia taikka mitä ne ovat. + +Jokien nimi _(-)capa, (-)copa, (-)сарка, (-)сорка_ (= saara? haara?) +löytyy paljoudessa Inkerinmaalta lähtein Simbirskin lähille asti, +johon Onegajärven länsieteläispuolelta myös jo'en nimenä _-окса +(-екса, -екша)_ = oksa? ja yksillä paikoin päätteet -ма, -ба, -era, +-юга, -юха, -юхъ löytyyvät sekä sanat -меръ, -марь, -мара, (-)гда, +-года, -пахта, -нохта, -бохта. Bielooseron ympäristöllä, erinomattain +eteläpuolella, löytyy kylien nimiä: Пигумсъ, (= kumpu?) Шолгумсъ, +Везгусмъ, Кумсара (flod), Лилегумсъ, Сатрагумсъ, Перкумсъ, Яргомшъ, +j.n.e. Селекса Onegajärven eteläpäässä, Челека Bieloseron +länsipuolella. Шелокша Nishnei Novgorodin likeellä eikö sama sana? +Muita on Мелекша j.n.e. Wolchovan länsipuolella keskivälissä Илекса, +Маекса, Bieloseron ja Ичекса Simbirskin lähillä, jossa myös löytyy nimi +Яндева ja toisessa paikassa liki Ladogan järveä itäeteläpuolella sama +nimi. Kaikki näyttää että Wess, Merä ja Muroma ovat olleet hyvin yhtä +sukua kielen puolesta, mutta vähän erilaiset Suomalaisista, ehkä +luultavasti enemmin sukua, kuin Mordvinit, Tscheremissit j.n.e. +Kasanin, Nishnei Novgorodin ja Simbirskin lääneissä näyttää oikeat +Suomalaiset kuitenkin paljon asuneen. Viime mainitussa läänissä löytyy +nimiä: бнденга (näin päättyyvät enimmät jokien nimet Wologdan läänissä +ja muu'alla Kubinskin järvestä itään päin, ja tuntuu olevan jonkun taas +vähän erilaisen kansan oma), Киртели, Тинчали, Рунга (runko), Чукалы, +Капылы, Шигали, (sikala), Сюрма j.n.e. Kasanin läänissä on: Кушельга +(kuuselkä), Хармала, Кальялы Ягутли (Ягули), Юмрала, Мурали, +Кабы-Копры, Макулова, Аронгары (aronharju, aro = stepp Inkerissä), +Тушнялъ, Пимьялы, Кожела, Ошутьялъ, Шидьялъ (likeellä on Житьялъ, Ядукъ +Сола Лушморы), Язьялъ, Петьялъ (joki ja kylä). Vieressä seisoo +сосновая, (siis nähtävästi = petäjälä) Копали, Маркiалъ j.n.e. Järvien +nimiä: Мамьяръ (Юксаръ), = maimajärvi, Нужяьръ. Полыпольяръ, Когояръ, +Помсаръ, Красной Яръ, Nishnei N:din läänissä: Местiяръ. Пекшеяръ, +Koзмiяръ. Kaikkia näitä esimerkkiä saisi enemminkin vaikka monta +arkillista täyteen. Tähän olen vaan muutamia pannut, mitä kerkeämiseen +silmä joukosta tapasi. Johan olen Suomettaressakin puhunut tästä +samasta, saattehan siitäkin lukea`. Vielä sanon vaan, että Kasanin ja +Nisha N:din lääneissä paljon löytyy perimukaisia nimiä, nähtävästi +siellä asuvista ja asuneista Tatarilaisista, Mordvineistä, +Tscheremisseistä j.n.e. Sellaisia nimiä on päätteillä -мара (Щyдермара +j.n.е.), касы (Хундукасы, Oiкacы j.n.e.), -балъ (Шерембалъ j.n.e.). Kuin +Reinholm kuukauden perästä tuopi Pietarista karttoja lisään, niin sitte +vasta voipi päättää enemmin. Suomalaiset nimet eivät Inkeristä etelään +päin paljon menekkään etemmäksi kuin Suomalaiset siellä nytkin asuuvat, +vieläpä on sikäläisien kylien ja pitäjien nimet aivan usein Wenäläiset +ja niin nä'yttää vanhoilla kartoillakin vuonna 1689 olevan. Mahtaavat +Wenä[lä]iset Stolbovan rauhaa ennen lähteneen niistä pois ja +Suomalaiset tulleen siaan. Simbirskistä taas meneevät suomalaiset nimet +etelään päin etemmäksikin kuin täällä nyt olevista kartoista voin +nähdä`. Kirjoittakaat mitä tiedätte näistä tässä seuraavista nimistä; +ehkä kyllä sitte vasta voitte niistä varmaa sanoa`, kuin nä'ette kartat +omin silmin. + +Tulkaa terveenä tänne ja elkäät suinkaan meitä heittäen menkö` Pietarin +Akademiaan taikka mihin muu'alle, jossa Teillä on tilaisuutta +hyödyttää` vähemmin meitä Suomalaisia. Te olettekin oma hankkeilla +olevaan Suomen professorin virkaan. Tehkäät toki Tekin puolestanne +rohkeasti, mitä voitte päästäksenne siihen; jos vielä, niinkuin olen +kuullut, ylimyksemme varosivatkin tulla` nyt jo sen anomuksen kanssa +Keisarin eteen. Ehkä kuitenkin jo kohta varsinkin Teidän tullessa +rohkeneevat. Tohtor Lönnrotilla on kylläkin ansiota, mutta hän taas ei +ole` luonnolta määrätty julkinaisesti puheella vaikuttamaan. Hän on +onnellisin ja hyödyllisin ahkerasti työksennellessänsä syrjemmissä +paikoin (Kajaanissa, välistä Laukossa) ja yhtä hyödyllistä työtä kuin +nyt ja tähän asti ei häneltä puuttune` elinkautena, niin että +professorin virka olisi hänelle enemmin esteeksi kuin eduksi. Itsekin +on hän maininnut suovansa sitä virkaa Teille ja muutkin ovat sitä +tehneet ajatellen samoin kuin minäkin tässä. + +Elkäät panko` pahaksi, jos rukoilen Teitä muutamilla sanoilla +vastaamaan tehdyille kysymyksilleni, sitä anoo + + nöyrin palvelijanne + D. E. D. Europaeus. + + + +34. Reinholmille. + + [3 p. tammik. 1848] + +Velloseni! + +Toivotan teille paljon onnea uudellakin vuodella runoja saamaan sekä +kaikkeen hyvään! + +Tohtor Kastren aikoo, niinkuin Aamulehdessä nä'et, anoa` matka-apua +eteenkin päin. Kysäseppäs, veikkonen! Sjögreniltä, mitä siitä +mietitään. Kyllä jo mahtaakin anomus olla` Pietarissa jo +päätöksessäkin, kuin kerkeät tulla` siitä kysymään. Kirjoita` sitte +siitäkin tänne, ehkä saamme antaakkin Suomettaressa tiedon siitä ennen +kuin muut sanomalehdet. Kirjoita` myös, jos vaikka vähemminkin +matkoistanne ja saaliistanne, mitä merkillisempiä lauluja olette +saaneet j.n.e. + +Paitsi niitä karttoja, joita nimitin viikkautta ennen kirjoitetussa +kirjauksessani, ostasit vielä Карта Рязанской губернiи taikka sen, joka +on Wladimirin läänin eteläpuolella, ei Wladimirin kaupunki, sillä sen +ympäristön kartta täällä jo on. Tulet siis ostamaan kaksi rinnan olevaa +karttaa yhden Kasanin ja toisen Wladimirin läänistä etelään päin +olevan. Seuraavasti sinä ostat Карту Симбирской губернiи (южной части), +Рязанской, Московской й Олонецской губернiи, ja vielä muitakin, jos +ovat tällä välillä valmiiksi tulleet, ja joista jo ennen kirjoitin. + +Elä unohuta` pyytää` itkuvirsiä Inkerikkojen naisilta, missä heitä vaan +tapaat. Jos sopii tiesi Lahden Konnun kylän kautta, niin tiedusta` +tarkoin Kojosen poj'an laulua ja tokko Kojonen tavallisen puheen mukaan +"Läksi Konnulta kosihin, josta Anni annettihin etc." Mistä sen Kojosen +olisi pitänyt oleman? tokko tiedetään kenen nykyisin kylässä elävien +perehien sukua sen Annin olisi pitänyt oleman ja muuta semmoista. Hyvä +olisi, jos sillä tavoin saisit tietää` paikan, jossa asia tapahtui, ja +jossa siis parahiten tiedetään, kuin tapaus on käynyt. + +Voikaat aina hyvin ja sano` terveyksiä kaikille asianomaisille + + velloltasi + Europaeukselta. + +3 Tammik. 1848. + + + +35. Nordenstamille? + +(Reinholmin kokoelmassa.) + + [Talvella 1848?] + +Högvälborne Herr General, Vice Canceller och Riddare! + +Uppmuntrad af den välvilja, hvarmed Eders Excellence emottog min förra +ödmjuka skrifvelse, och till en del föranledd af det Eders Excellence +vid öfverlemnandet af sagde skrifvelse till mig talade, nedskrifver jag +dessa korta rader innehållande enahanda tankar, som berörde af mig +redan inlemnade skrifvelse. + +Vi fennomaner äro unga och sakna djupare erfarenhet i verldens gång, +hvarföre vi i våra välönskningar för vårt älskade fädernesland lätt +kunna gå längre, än det ginge an. Åtskilliga önskningar blefvo redan +anförda, hvarföre jag nu icke mycket torde behöfva vidröra desamma, +utan börjar med det allmänaste. + +Fennomanerne sträfva till att befordra Finnarnes förskridande till den +förädling, Försynen bestämt dem. Sådant kan blott ske genom det språk, +hvarmedelst deras själ lefver och tänker. Detta språk önska vi derföre +med tiden till samma rättigheter, som Svenskan hos oss ännu innehar, om +hvilkets skeende äfven Eders Excellence yttrade Sin öfvertygelse. +Finskan önska vi dock ingalunda med någon brådskande hastighet opp. +Allt bör hafva sin tid. Blott förberedande åtgärder för den yngre +generations bästa önska vi, isynnerhet att i skolorne mera skulle +användas för att lära finska. Allmogens önskan är naturligtvis +färnämligast, att rättegångs hanlingarne måtte skrifvas på finska, men +det förnämsta torde ligga deruti, att på finska skrifna handlingar +skickade ifrån de lägre domstolarne till de högre skulle åstadkomma +vida mera besvär en nytta. Bra vore det dock, om sådana handlingar, som +icke skulle komma till sådana ställen, der deras finska drägt fölle +besvärlig, skulle tillåtas att skrifvas på finska, fast också mot en +större betalning. + +En stor mängd, kanske största delen af de ärender, som behandlas i +mångfaldiga slags embetsverk, och hvilka icke omedelbart angå finska +bonden, måga gerna behandlas på svenska, huru länge det behagas; +svenska språket kommer dock aldrig att försvinna ifrån de bildades +krets i vårt land, såsom jag för nära tre veckor sedan äfven i vår +tidning yttrat. Ingen annan nytta hade man deraf, att i förtid vilja +införa finskan i alla embetsverk, än att det skulle tjena vederbörande +till skriföfningar i finska språket, men sådant torde bäst höra skolan +till. + +Anseende mig tillräckligt hafva antydt fennomanernas önskningar har +äran med högaktning och vördnad framhärda + + Eders Excellences allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + + + +36. Lönnrotille. + + [12 p. tammik. 1848.] + +Kunnon Velloseni! + +Vähä joukko sanoja, sanalaskuja ja arvautuks[i]a seuraa tämän mu'assa. +Muutamia satujakin löytyy, joita kuitenkin ai'on toimittaa` +Suomettareen. Hyvä olisi, jos Sinäkin lähettäisit tänne muutamia ennen +keräämiäsi satuja ja itkuvirsiä välttämättömästi. Mitä viimeiskeväinä +lähetit, niistäkin panen vielä muutamia Suomettareen, jonka tehtyä +lähetän kaikki takaisin. Ei se haittaa`, jos vähän välistä Satujakin +Suomettaressa on, kuin ei kuitenkaan muutakaan huvittavaista meiltä +siihen paljon heru`. Kalevalasta pitäisi Sinun joitakuita paikkoja +poiskin jättämän, jonka ehkä itsekkin tehnet kehoittamattani. Mutta +kuitenkin. Sellaiset paikat, jotka siveyttä vähän koskeevat, esim. +Potkasi punasen portin Vasemella varpahalla. -- Jäniksen jäpimä +(jävintä) mailla. -- Jonk' on ei maloa ma'annut. Pohjan akan saunasanat +j.n.e. saisivat vahingotta jäädä` pois, taikka toisin asetettaa`. Että +Kalevala hyvin sopisi vallasvä'enkin naispuolille, sitä pitäisi +pyydettämän. Pitkältä pistäävät monet loihtusanatkin, esim. +Lemminkäisen metsäsanat hirveä ajaessansa, josta varsinkin koiran sanat +voivat jäädä` pois, kuin Lemminkäisellä Lappalaisen kodalle tullessa ei +nimitetä koiria olleen, eikä hän luultavasti tullutkaan koirinensa +Pohjolan tyttiä kosiin. Se paikka, sekä Vipusen loihdot, Ilmarin +emännän karjasanat, mainitut saunasanat j.n.e. tuleevat kuitenkin +Loihtukirjaan, jonka tähden Kalevalassa voivat olla` lyhemmiten, ehkä +ensimäisessä painossa nä'ytteeksi olivat hyödyllisetkin, ja halukkailta +siitä voivat lu'ettaa`! + +21:ssa runossa 269:stä säkeestä lähteen on muutamia lapsien laulusta +tulleita säkeitä. Ovatpa ne hyvin sen luontosiakin. Saisivat siis +jäädä` pois, ja kipeä sopivilla aikamiehen sanoilla, vaikka +lyhemmitenkin, parannettaman. -- Monet säkeet, jotka nyt ovat +toisintoina, sopisivat paremmin, kuin runon sisässä olevat, välistä +runosääntöjen vaatimuksesta, välistä ajatuksenkin, esim. 6:nessa +runossa 75:nessä säkeessä sopii "veitikasta" Lemminkäisestä paremmin +sanoa` "Su'an seinähän sivalsi" kuin nuoin siivosti "Su'an orrelle +ojensi". 3:nen runon alkuun tulee pel'otta pantavaksi "Katritar (on) +neito kaunis Sisär nuoren Joukahaisen" ja monta muutakin nimeä ja +paikkaa sopinee samoin pantaa` sisään. + +Pitää välttämättömästi Kalevalan vielä odottaman yli kesän, kunnes +runot tarkemmin saadaan Inkerin puolelta, sekä muista paikoista +Saimaan, Suomen lahden ja Laatukan väliltä. Vieläpä pitäisi Tverin +läänissäkin ennen sitä välttämättömästi käytämän. Saisitkin kehoittaa` +Viipurinkin Seuraa liikkeille siinä asiassa, Eipä tuo ollut niinkään +mieliksi, kuin ei minun kirjauksestani mitään huolineet. Tuskin +kuitenkin käyttäneevät rahojansa parempaan, kuin runon kerääjille, jos +vaikka moniaita satojakin antaisivat. Onhan niillä muitakin rahoja, ei +ainoat Wilken antamat. Nykäseppäs Veikkonen! ehkä jostakusta muualtakin +kuin ainoasta Yliopistosta pöyhöää joku halukas ja kelvollinen mies +ylös. Mutta eihän silloin mitään pöyhöä` kuin ei pöyhötetä`, ja eihän +tuossa vaivaa mitä olisi. Jos sitte onnistaa, niin onnistaa, mutta jos +ei, niin sittehän on vähintäin huoletta, kuin tietää kostelleensa. + +Eiköhän olisi parempi, jos Kirjallisuus-Lehteen aina kirjoittaisit +suomeksi. Jos kaikki päättäisi aina kirjoittaa` Suomeksi, mitä suinkin +saattaa, sekä kirjauksia, että muita, niin antaisi se jo vähän +harjoitusta, uskallusta, herätystä ja muitakin hyviä vaikutuksia. Mutta +jokaisen, joka tahtoo sitä muilta tehdyksi, pitäisi itsenkin niin +tekemän. Minä kelle vaan olen kirjoittanut, niin aina Suomeksi, ja +pyydän vielä Suomeksi vastaamaankin. Niin sain nykyisin sisareltani +kirjauksen Suomeksi. Kyllä sielläkin "sitä suu pakaeleepi, mitä mieli +tieteleepi". Sepä se kuulijoidenkin mieltä vähän nykäisee ja sitä +nykimistä pitäisi kaikella tavalla ko'eteltaman. + +Kuki` aina hyvin, toivoo sydämellisesti + + vellosi + Europaeus. + +Helsingissä 12 Tammik. 1848. + +Tuletkos tänne taikka tuleekos Oksanen milloin? + +Kaikki uudissanat pitäisi Sanakirjassa niiksi merkittämän, ettei joku +johto-oppia tutkiessansa tulisi joltakulta sellaiselta vietellyksi. +Minulla onkin täällä kaikki Sinulle lähetetyt Johtosanani puhtaaksi +kirjoitettuina, niin ettet tarvitsekkaan lähettää` tänne sitä, kuin +syksyllä kirjoitin. Olisin lähettänyt puhtaaksi kirjoitetun paperini, +mutta en löytänyt, eikä ollut aikaa toista kirjoittaa`. + + + +37. Castrénille. + + Helsingistä 13 Tammik. 1848. + +Jaloarvonen Herra Tohtori! + +Vahinko oli, kuin en viimeisessä kirjassa saanut kirjoittaa` suuresta +halustani, tulla` itse Sibiriaan ja Korkeaan Aasiaan Suomalaisien +jälkiä, jäännöksiä j.n.e. hakemaan. Jos olisin aj'oissa ennen nähnyt +kirjaustanne Aamulehdessä, jossa mainitsette tahtovanne pyytää` +Pietarin Akademialta edemmäksikin matkarahaa, niin olisin voinut +kirjoittaakkin, mutta pahuus kuin en tuota tietänyt. Minulla on niin +suuri halu päästä` seurohinne ja siellä tutkia` sekä kieliä että +erinomattain mitä olisi avuksi "tutkinnoilleni Suomalaisien +esi-isistä". En voi` suinkaan uskoa`, että Suomalaiset olisivat +yhdettömäksi jättäneet perikotinsa ja että sinne jääneiden kieli olisi +enemmin erkenevä täkäläisestä, kuin Vironkaan kieli. Kielemme suuri +säännöllisyys tekee sen ikuisen lujaksi ja sitkeäksi, ja erinomattain +voipikin se kestää` paikallansa olevassa kansassa paremmin kuin +liikkuvassa. Onkin Suomen kieli täälläkin pidättänyt monen +tuhatvuotisen luontonsa, sillä jos siinä olisi suurempia eroituksia +tapahtunut, niin sittehän olisi suurempia eroituksia tapahtunut, niin +sittehän olisi Sodankylästä Inkerinmaalle asti joka ainoa mies ruvennut +yksin tuumin samalla lailla muuttamaan kieltä, joka on mahdotointa; +mutta nyt on koko sillä matkalla aivan vähän eroitusta kielessä, ja +siitä aj'asta kuin kaikki nyt niin hajonneet asukkaat asuivat yksillä +tulilla taikka niin vähässä paikassa ja vähälukuisina, että puhuivat +aivan samaa murretta, ei kieli ole` kuitenkaan paljon muuttunut yhden +kuin toisenkaan murteessa. On siitä aj'asta uskottavastikin usiempia +tuhansia vuosia. Eikös sitte kielen vielä enemminkin pitäisi pysymän +alkuluonnossansa siinä kansassa, joka itsekin asuu alkuluonnossansa ja +alkumaassansa. Niitä minulla on halu etsiä`. Ymmärrättehän, mikä +suuriarvoinen asia se olisi Isänmaallemme. + +Nyt on Mag. Berstadi jo pois luotanne; tahtokaat toki minua +apukumppaliksenne, kaikella lailla ko'en olla` Teille avuksi. Onkin +halu minulla sekä kieliä että historiallisia asioja tutkia`, ja +luulenkin kieletkin pystyvän päähäni, sillä kaikille äänille minulla on +tarkka korva. Wenättä äännän kuin itse Wenäläinen. Valtaneuvos Grotikin +ylisti minun "goda uttal i ryskan". Sepä se onkin mielestäni suurin +asia sellaisia raakoja kieliä oppiessa, että oikein hoksata` kaikki +niiden äänet, eikä sekautua`, kuin kuulee niiden syvää puheen pitoa, ja +että osata` haastaa` heidän kieltä niin, etteivät äänestä tuntisikaan +muukalaisiksi. + +Runotaitomme, kielemme ja vanhan historiamme tuntemisen nimitin kerran +Suomettaressa kolmeksi voimallisimmaksi kohottimeksi Suomalaiselle +mielelle. Sentähden onkin tekeilläni toinen paljoa tarkempi Runooppi, +kuin Suomettaressa olin kirjoittanut, sekä lyhyttä kielioppiakin eli +oikeimmiten kirjoituspu'un oppia, Rättskrifningslära, ai'on kohta +kirjoittaa` osaksi sen jälkeen, kuin kirjoitin Suomettaressa "Suomen +kielestä kirjalla käytettävänä". Kaikissa ko'ettelen Suomen mieltä +ny'ästä`. Mutta tiedätte, ettei mittään voi` ny'ästä` sitä enemmin, +kuin jos mitä erinomaista löytäisi tuolla Korkeassa Aasiassa. Sehän +antaisi Teidänkin reisullenne vähän korkeamman arvon ja onkin se +reisunne päätarkoituksia. + +Kuinhan minä vaan pääsisin sinne, niin kyllä luulen voivani tulla` +aikoin, sillä jo olen ko'etellut, ja tuhansia keinoja löytyy, millä +el'äkettäni voin saada`, niin ettei olekkaan mieli minulla tulla` +Teidän kanssa takasin ehkä tahdon olla` Teidän apuna, kuin kauan voin, +niin että opin sen puolen puheille ja asioille. + +Jos minua suvaitsette, niin rukoelen Teiltä sitte kyytirahaa. Kyllä +mahtaa Kirjallisuuden Seuratkin täällä auttaa vähän, jos olisi aikaa +viipyä` pari kuukautta Tverin Karjalaisien luona taikka Bieloseron +Tsuudilaisien, johon kyllä maksaisivat matkarahan. + +Suotuista vastausta toivoo pikimältänsä + + Teidän nöyrin palvelijanne + D. E. D. Europaeus. + +Tieto Korkean Aasian Suomalaisista on ei ainoastansa Suomalaisille, +mutta kaikille Europan ja muiden paikkojen Sivistyneille suureksi +eduksi ja ihmeeksi. -- Rahavoitto mahtanee olla` Lapsien opettajilla +hyvä Siberiassa, niin että jos tarvitaan rahaa, sitä sieltä aina +saanee. Sen sivussa voipi läheläisien kieltä tutkia`. -- Wenäen +kielessä minä tulen hyvin kyllä aikaan. Ottakaat vaan minua vastaan, +niin te'ette hyvän työn sekä minulle että kaikille muille. Kyllä +minulla on luja terveys ja rohkea luonto sekä halukin hyvä. + +Sanoi joku minulle, Regulynkin jo olevan Unkarin maan varoilla Sibirian +puolella kieliä tutkimassa, ettekö tiedä` kussa hän lienee. Mag. +Reinholm ja Stud. Forsberg keräävät Inkerissä lauluja. + + + +38. Castrenille. + + [12 p. helmik. 1848.] + +Jaloarvonen Herra Tohtori! + +Iloisessa toivossa olen minä, että ette katso' lii'an paljon +luottauneeni rakkautehenne tietouden edistämiseen, sillä 50 ruplaa +hopeassa olen minä täkäläiseltä Seuralta anonut päästäkseni Inkerin +puolelta ja Novgorodin sekä Tverin lääneistä keräämään lauluja sekä +muuta kerättävää. Se on minulle jo luvattukin. Epäelemättä on Wiipurin +Seurakin ottanut samallaisen anomuksen korvihinsa. Vielä on omiakin +rahatuloja. Niiden turvissa ai'on siis lähteä' parin viikon päästä +matkoilleni vahvassa toivossa että vähitellen suoriutua' Teidän +luoksenne Sibiriaan asti. Ainakin Kasaniin asti toivon pääseväni +vaivaamatta Teitä matkarahoilla auttamaan, ja näin Teitä vakuutettuani +vähemmästä kustannuksesta kuin viimeisessä kirjauksessani tapahtua' +taisi, luotan vakavasti siihen, että Tekin hyvän asian puolesta panette +neuvonne yhteen. Varmaankin saisi Pietarin Akademialtakin apua kuinhan +olisi jotakuta Akademialle tärkeämpää, jota saisin matkalla ja sen +päässä toimittaa', tutkia' ja tiedustella'. Ehkä auttaisi, jos olisitte +hyvä ja puolustaisitte minua Sjögrenillä. Saisinhan minä matkalla +rahvaan vanhasta puheesta, jäännöksistä ja muista merkeistä etsiä' +tarkempia tietoja kussakin paikoin ennen asuneesta kansasta, joista jo +kartat ovat antaneet paljon johdaketta, mutta monissa paikoin ei sitä +enemmin, että ovathan vaan osoittaneet jonkun muukalaisen kansan ennen +siellä olleen, mutta rahvaan muistissa, jäännöksissä ja muissa +merkeissä, joita vasta paikalla taitaa tavata', voidaan kuitenkin +tulla' paljoa enemmin tietämään. + +Olisi minulla kyllä tarvis ja suuri halu täyttää' lukemiseni täällä +Yliopistossa, mutta kuin varat estäävät ja luonto ei suinkaan kärsisi +lainoja tekemään ja ilman sitä nyt ja ei muulloin Kalevala suuresti +vaatii lisäystä, nyt ja ei muulloin Sibiriassa on kunnollinen +johdattaja, niin olisi se väärin, jos nyt tuleviin tietämättömiin +aikoihin lykkäisin asian, erinomattain kuin nyt on veres halu, joka ei +anna' rauhaa ennen kuin sen mieliksi on tehty. Kulunut aikakin olisi +vahingoksi. + +Jo kesällä kuulin Valtaneuvokselta Sjögreniltä että olette anoneet +paluu-matkarahoja, joita jäl'emmältä on luvattukin, kuin olen +tietääkseni saanut, mutta joulun aikana tänne tulleesta kirjauksestanne +nä'en että "ehkä oli Teillä mieli palaita' jo maaliskuussa, niin olette +kuitenkin sittemme päättäneet pyytää' vuosiraha vieläkin vuodeksi". Jos +ette olisi tätä päätöstänne täyttäneetkään, niin onhan kuitenkin Reguli +jossakussa samoilla teillä kuin Tekin, sillä Pietarissa kuulin minä +hänen Ungarista jo olleen lähetetyn takaisin matkoille Sibirian +puolelle. Tietänette itsekin häntä ei olevan pitämistä niin suuressa +arvossa, jonka tähden parahiten luotankin Teihin. Olkaate siis niin +hyvä ja kirjoittakaate Valtaneuvoksen Sjögrenin luokse minulle +vastauksen; hänen kauttansa minä voin saada' kirjauksenne käsihini, +sillä parin viikon perästä mahtanen jo lähteä' täältä. Pyydän +kuitenkin, että olisitte niin hyvä ja sallisitte muutamia kuukausia +viipymääni Kalevalan j.n.e. hyväksi. Määrätkääte kuitenkin kuin +kiirusti pitäisi joutumani. Olisin kyllä saattanut odottaa' kunnes +viimeiselle kirjaukselleni lähettäisitte vastauksen, mutta sitte olisi +jäänyt koko joukko jos ei kaikkikin aika runokeruusta pois, ja Seurat +eivät suinkaan olisi antaneet mitään, niin että jos olisittekin tahtova +minua luoksenne, niin se olisi tullut Teille paljoa enemmin maksamaan. +Nyt toivon toimittavani yhdellä tiellä kaksikin aivan tarpeellista +asiaa. Jos vielä en tulisikkaan Sibiriaan, niin on kuitenkin runon +kerääminen niin tärkeä asia, että jo sen tähdenkin lähtisin, sillä +Kalevalan runoja on paljon Inkerin maalla ja mitä jo on kerätty, on +aivan hajanaista sillänsä Kalevalaan panna' ja vahinko olisi, jos ne +nyt eivät tulisi Kalevalaan täydellisempinä. + +Olkaate siis niin hyvä ja kirjoittakaate Sjögrenin luokse minulle, +kyllä minä sieltä saan. + + Nöyrin palvelijanne + D. E. D. Europaeus. + +Hels[ingissä] 12 helmekuussa 1848. + + + +39. Lönnrotille. + + [8 p. huhtik. 1848.] + +Paras Veljyeni! + +Kiitoksia saan sanoa' Oksaselle tulleesta kirjauksestasi minulle. +Suomettareen on tuleva vastaus kysymyksiesi päälle. Hyväsiksi lähetän +Sinulle yhden Runosepän. Kuin Kuopioon tulee suurempi joukko myötäväksi +Aschanille, niin ole' hyvä ja hanki' niitä häneltä itsellesikin +myötäväksi sekä vaikka muillekin, esim. kond. Holmbergille lähettäisit, +joka niitä hyvin saattaisi levittää', maksaen niillä yhtä toista. Paras +kuitenkin lienee, että itse' toimitan niitä Sinulle tulevaksi. + +Jos en tänä päivänä, niin huomena kuitenkin tulen jo lähtemään +matkoilleni. Se Seppä se viivyttänyt on, varsinkin sen runonuotit. +Vasta viimeis tiistaina tuli sille myömälupa. Kirjallisuuden Seura ei +tahtonut ottaa' sitä omaksensa, pel'äten ei kulkevan suuressa +Kirjakaupassa ja paljoa reistaa olevan nitojien ja kul'ettajien kautta +sitä kaupustella'. Vielä ko'ettelen Wiipurin Seuralle antaa', mntta +onkin minulla täällä hyvä ystävä, joka lupasi saattavansa minulle rahat +käteen, jos tarvis tulisi. + +Hyvä olisi, jos jonkun arvostelon kirjoittaisit ja Suomettareen +lähettäisit. Olen kyllä kokenut kirjoittaa' Johdatusta Runon tekoon +kaikille niin mieluiseksi ja sopivaksi kuin mahdollista; kuin siinä +olen onnistunut, sanokoot lukijat. + +Pietarista kirjoitti Prof. Baranofskille Valtaneuvos Köppen +Maatietouden Seuran tahtovan, jos vaikka saisi Wareliuksen lähtemään +Sibirian rajoille Wotäkiläisien luokse, tutkimaan siellä yhtä toista. +Warelius ei lupaa' lähtevänsä, kuin ei osaa' Wenättä eikä Saksaa. Prof. +Rein sanoi siis sen matkan sopivan minulle ja mielelläni ottasinkin sen +tehdäkseni, jos sen saan, jota toivonkin, sillä Professor Rein lupasi +kirjoittavansa Köppenille puoleeni. Jos aikaa annettaisi niin paljon +kuin tarvitsisin, niin kokisin kerätä' Inkerin maalta ja Raudun +puolelta sekä Tverin läänistä kaikki Kalevalan laulut niin tarkoin, +että voisivat jotenkin täydellisinä tulla' tähän uuteen Kalevalaan. +Jälkeisemmät tarkistelijat saisivat sitte kerätä' jäännöksiä, joita +ainakin jäänee, kolmannen painon varaksi. Aj'on itsekin laitella' +laulujani johonkuhun järestykseen ja sitä myöten lähettää' kuin +sopivaksi näkyy, niin että jo kesän kuluessa saataisin ruveta' +Kalevalaa painamaan ja syksypuolella valmiiksikin. Savitaipaleessa +aj'on viipyä' pari viikkoa, sillä kirjoittamista on, ja tahtoisin +erästä vuoren luolaakin tarkemmin tutkia'; ehkä sen pohjasta ravan pois +kaivettua, siitä ilmautuisi vielä vanha Lappalaisien asumapaikka. + +Sano' terveisiä tuttaville ja voi' hyvin, toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 8 huhtik. 1848. + + + +40. Reinholmille. + + [Huhtikuu? 1848.] + +Veikkonen Veli hopea! + +Pidä', veikkonen! huoli Renvallin Sanakirjojen korjuusta ja +kaupastakin, jos kulkeevat. On niitä 6 kappaletta jälellä, taikka jos +on 5, niin kysy' Rädyltä Paavilaista; se asuu samassa kartanossa +ja on ottanut lainaksi yhden niistä. Muuten ole' hyvä ja pyydä' +Savokarjalaiselta Granitilta yhden Sanakirjan hinta 2.50 k.h. Tarpeen +olisi minulle, jos ottaisit omasta kirjastani kirjan Litteraturbladet +1847 ja Tseremissin kieliopin. Kalevalasi olen tavannut täällä. Oletkos +ottanut kukaties 9 kappaletta Sanakirjoja? Minä olen kirjoittanut +ottaneesi 7, mutta 2 on pois yli siitä kuin olen kirjoittanut yles, +mitä olen myönyt sekä Sinulle ja muille antanut, enkä muista' mitään +jääneen ylespanematta. Lähde' jo vaikka kesäkuun al'ussa seuraamaan + + toveriasi + Europaeusta. + +Wiipurissa 6 p. toukokuussa 1848. + +Tätä kirjausta jo aikoja ennen alotin Savitaipaleessa, mutta eipä +tullut lähetettäväksi. Nyt olen jo saanut toisen passin, jolla pääsen +Pietariin. Sieltä otan sitte toisen, edemmäksi kulkeakseni. Tekee +mieleni jo kohta lähteä' Pietariin; jos vaan pari viikkoa viivä'hdän +rajan tällä puolella ja Walkosaarella, kunnes kerkeäävät kirjoittaa' +Pietariin Helsingistä ja muu'alta kirjauksia. Ehkä sitte vielä +takasinkin palajan Suomen puolellekin, jos niin tarpeeksi näyttää. + +Cedervallerin luona olen nyt. Hanén on mennyt Parikkalaan. Sain +yhtähyvin Cedervallerilta Kastrenin kirjauksen. Siitä on mieleni hyvä, +mutta en vielä osaa' varmaa sanoa', josko sopii lähteäkseni kiinalaisen +Missionin seuraan. Saanen kuitenkin Pietarissa tietääkseni, millä +ehdoilla sinne' voisi päästä', ja jos ovat ehdot otolliset, niin "ann' +mennä' vaan". + +Ensi kulkevalla höyrylaivalla Unionilla saat 4 kappaletta Savitaipaleen +asukkaiden pääkalloa Tohtorille Luntlahlille. Sano' asukkaiden siellä +olevan Savolaista sukua, mutta Hämäläisien ja Wiipurin läänin eri +nimettömän kansan raj'oilla asuvan. 15 kop. hop. maksavan suomalaisen +kirjan annoin palkastansa haudankaivajalle, joka lupaa hankkia' vielä +muitakin pääkalloja, kuin vaan saisi kulkemaan Helsinkiin, josta minä +kyllä pidän huolta. Samalla tavalla saat Savakon vaatteetkin +Cedervallerilta. + +Kuin kirjoitat minulle, niin aseta' se annettavaksi Sirénille +Pietariin, josta kyllä toimitetaan minulle käsiin. Kirjoitakkin +varmasti ja kohta, niin saan tolkun Sanakirjoistakin. Pyydä' +pikimältänsä Tikkasta taikka Elmgreniä lähettämään minulle tulevia +rahoja samalle Sirénille. Pitäisi viime vuoden Suomettarestakin +osamaksu tuleman minulle, jos Seura on sitä ostanut. Sekin raha +tarvitsisi seurata' yhdellä kerralla. + +Anna' seuraava kirjaus Zilliacukselle. + + Veljyesi + Europaeus. + +Kirjoja et tarvitse ostaa Helsingistä eikä muu'alta luokseni +tullessasi, sillä niitä on minulla kyllä ja kukaties jätän +Schröderillekin sekä muihin tiepaikkoihin osan myötäväksi; niistäkin +saisit sitte, jos tarvitsisit. Vain tuletko suoraan Helsingistä +Pietariin? Ehkä pääset suoraan Kansellerin luvalla sinne, taikka jos ei +muulla neuvolla, niin otat kesän ajaksi erokirjan Akademiasta, kyllä +sitte huoletta pääset. + + + +41. Reinholmille. + + [24 p. toukok. v. l. 1848.] + +Veikkonen Veli hopea! + +Vain vasta talvella lupaat tulla' tänne' ja nyt lähteä Kajaaniin ja +Kuusamoon. Saisithan Kuusamosta pistäytyä' vähän yli rajankin käymään. +Siellä olisi varsinkin Piston paikoilla laulattanuttani jääneitä miehiä +ja tulisit sitte tuntemaan senpuolimaisien ihmisien luontoa, tapoja +j.n.e. Muista' se, että otat Runoseppiä suuria sekä pieniä kanssasi ja +muitakin, varsinkin Aspelundin kirjoja, joilla jo elätkin puolta +halvemmasti kuin muuten rahalla voisit. + +Korkeasaaressa (Högland) sanotaan laulettavan hyvin ahkerasti runoja; +kuin se on likeellä Helsinkiä ja saarelaiset usein mahtaavat tulla' +sinne, niin helpostihan joku Oppilaitten voisi lähteä' keralla saareen +kirjoittamaan mitä eteen sattuu. Toivonkin useampia löytyvän nykyisinä +aikoina Helsingissä, jotka niin likeisen ja hupaisen laulumaan keskellä +Suomen merta eivät suinkaan jätä' käymättä; kuulustelehhan vaan perään. + +Kiinaan kyllä Kastren kehoittaa minua lähtemään Wenäen Kiinalaisessa +Lähettiläis Seurassa, mutta jos saan kyllältä varoja sekä aj'an ja +tilan puolesta täyden vapauden, niin sitte vasta lähden, jos muuten +asiat eivät estä'. Jos taas sinne pääsen rajan yli, niin on oleva +työnäni seurata' Suomalaisien jälkiä Irtyschijo'en ylämaista niin kauas +kunnes tulen jälkien ensimäisille lähteille. Sekä kielien että muiden +asiojen tutkimalla voipi se tapahtua'. Castrén Itsekin todistaa +Suomalaisien Irtyschia myöten siis Tschungariasta päin tulleen. + +Tervehdi' tuttuasi, ystäväistäsi Bergstadia ehkä minulta ei nähtyä, ja +muitakin nähtyjä tuttuja + + tuolta + Europaeukselta. + +Pietarista 24 Toukokuuta v. l. 1848. + + + +42. Lönnrotille. + + Pietarissa toukokuun 24:tenä v. l. 1848. + +Veikkonen Veli Hopea! + +Runojen keräämisen etelä Inkerossa olen jo pannut al'ulle, ehkä +Runoseppien kontistani välein loputtua sekä muidenkin asiojen tautta +läksin Wenjo'elta ja Saariista tuota huokeata rantakulkua myöten tänne +Pietariin suuremmille kirjakassoilleni. Täältä kukaties jo tänäpäivänä +suoriuttuani lähden tuonne "tuhmaksi" laulettuun Tuuteriin, jossa ehkä +löydänkin enemmin lauluja, koska paikka on Suomalaisilta asutun maan +sydämmessä. Koko Inkeron tulen sitte vähitellen ympäri kiertelemään, ja +lähetän saadut laulut sitte Sinulle, niin pi'an kuin tukevampi tukku on +karttunut. Reinholm kirjoittaa tulevansa kukaties vasta talvella tänne, +mutta nyt kesällä Juhannuksen perästä lähtevänsä Sinun luoksesi +Kajaaniin ja Holmbergin luokse Kuusamoon. Ei haittaisi, jos +kehoittaisit häntä pistäimään vähän Wenäen Karjalassakin Kuusamosta yli +rajan. + +Karjalaisista Tverin ja Uuden Linnan läänissä on minulla nyt hyvät +edustiedot: kartoilleni olen saanut rajoitetuksi kaikki Karjalaisilta +asutut paikat ja olen saanut kuulla että Tverin läänissä, niissä +paikoissa, joissa tukulta asuuvat, "suomalaisia laulujakin laulellaan". +Sinne' tulen siis välttämättömästi lähtemään kukaties parin kuukauden +perästä, taikka kuin parahin nä'en sopivan. Ai'on sitte kiertää' +Bieloserskin "Tschudilaisien" luokse, joita pidänkin paljon erilaisena +kansana ainoastansa siitä syystä, että asuuvat sen piirin sisässä, +jossa paitsi Wenäläisiä, paljaita Wessiläisiä paikkojen nimiä löytyy. +Ne arvaan Wessiläisiksi siitä syystä, että samanlaisia löytyy varsinkin +Walgedjärven eteläpuolella, jossa Nestorin mukaan Wessiläiset ennen +asuivatkin. Vironmaalle on myös mieli lähteä', jos asiat myöten +antaavat, ja jos aikaa yltää. Tohtor Castrén soisi minun ensi keväinä +lähteväni aina Kiinaan asti, mutta ainoastansa, jos saan hyvät ehdot: +vapauden sekä aj'an että tilan suhteen, kyllältä varoja, ja jos muuten +asiat eivät estä', niin kyllä sitte lähtisin. Muuten ole' hyvä, +Veikkonen! ja ilmoita' minulle, jos Meurmanin Sanakirjan tekoon vielä +saatat toivoa' minun ja milloin pääseväni. Kyllä ensi syksystä aivan +mielelläni tahdon antautua' siihen työhön, mutta kukaties onkin se jo +saatukin koko työ lykätyksi toiseen aikaan, kunnes oma Sanakirjasi +tulee valmiiksi. Siihen Assessor Rabben sanan mukaan Meurman kyllä on +pyytänyt lupaa; liekkö saanut, sitä en tiedä'. Aseta' kirjauksesi sitte +tulemaan Kirkkoherralle Sirénille, niin siitä se kohta saatetaan +minulle käsiin. + +Tämän kirjauksen kirjoitankin Sirénin talossa, ehkä hän itse on maalla +"Datschassa", Suomen Hautojen Mäellä. + +Syksyllä pitää Kalevalan toinen painos toki kuitenkin saataman käymään; +ennen ei, eikä myöhemmäksikään ole' heittäminen. Soisin minä saavani +sitä kerran läpi lukeakseni ennen painamista ja mielin korjatessakin +pääseväni yhdeksi lukijaksi. + + Veljyisi + Europaeus. + +Jäl'estä kirjoitettu. Kirkkoherra Sirén on nyt tullut Datschasta kotona +käymään ja on saanut Kirj. Seuralta Korhosen _Runot_. Olisi hyvä, jos, +ehket paljon muuta, niin kuitenkin painovirhiä ilmoittaisit siitä +Suomettaressa, sillä tuntuu siinä niitä olevan. + +Terveisiä paljon Siréniltä ja hänen pereeltänsä sekä + + edelliseltä. + + + +43. Sjögrenille. + + [D. 30 maji 1848.] + +Högädle Herr Stats-Råd. + +I det jag hjerteligen får tacka Herr Stats-Rådet för den välvilja, jag +på min resa sista somras njöt hos Herr Stats-Rådet, tager jag mig åter +friheten att besvära Herr Stats-Rådet med en ödmjuk anhållan om att +Herr Stats-Rådet ville vara god och vid nästa Session till Akademien +inlemna hosföljande anhållan om rekommendation och äfven välvilligt med +sitt ord understöda nämnda anhållan. + + Framhärdar med högaktning Herr + Stats-Rådets ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Duderhoff den 30 Maji 1848. + +P. S. Jag måste ännu ödmjukast be om, att Herr Stats-Rådet ville vara +god och afsända rekommendationen till Duderhoff genom _Krasnoe Selo_, +dit posten hemtar brefvet. + + + +44. Lönnrotille. + + Pietarista 10 heinäkuussa v. l. 1848. + +Oiva Veikkoseni! + +Kiitoksia kirjoittamistasi 18 kesäk. ja 15 heinäk. Molemmat ovat olleet +minulle varsin mieluiset. Edellisessä kirjoitat tarkoin Kalevalan +uudesta valmistumisesta. Hyvä olisi, jos ilmoittaisit esipuheessa +taikka sivujen alakertaan pannuissa muistutuksissa, esim. josko joku +erinomainen seikka ja mutka perustaiksen ainoastansa yhden laulajan +vain usiempienko sanoihin, esim. kuin mainitset uuden Kalevalan jälkeen +"Ween emosen synnyttävän Wäinämöisen, Ilmarisen j.n.e." Nimestä +_Sampsa, sämpsä_ muistutan sen olevan venäläisen ristimänimen ja +lyhennetyn sanasta Самсонь = Simson, taikka Samuil, joista varsinkin +edellisestä Wenäläiset tekeevät Самся samoin kuin Ваня, Катя, Николя, +Вася j.m.m. Suomalaiset, ei osaten ääntää' kahta erisukuista äänikästä, +ovat paikoin mukauttaneet toisen paikoin toisen. Kuulin sen nimellisiä +miehiä olevan Wenäen puolella, ja Ilomantsin Wenäen Lukkari, jolta +kirjoitin suomistuneita venäläisiä ristimänimiä, sain myöskin tämän +nimen. Tuuterin Seurakunnassa on kylän nimi Sämpsänpalo (ja toinen +Kavehkontu). En kuitenkaan tullut kysymään sikäläisiltä Inkerikoilta +(Wenäen uskosilta Inkeriläisiltä), jos heillä mainittu nimi on +käytöksessä. + +Mitä kuuluu jälkimäiseen kirjauksehesi, Meurmanin avuksi +lähtemisestäni, niin toivon täältä pääseväni palautumaan nuoin kolmen +kuukauden perästä. Huomena aj'on lähteä' dilisansivaunulla Uuteen +Linnaan, jossa tapaan pienen Serkkuni Tohtorin Europaeuksen. Hänen +luontansa aj'on sitte lähteä' karjalaisia tapaelemaan, joiden luonna +toki toivon välttävällä onnella saavani toimittaa' askareitani, koska +tulen olemaan "edestä kengässä, takaa raudassa". Kuin täällä "halera" +julmasti murhaa ihmisiä, niin ovat täällä ihmiset, sitä enemmin +julmistuneet kaikkien "haleran kantajien" päälle, niin että jokaisessa +kylässä pelkäävät ja välttäävät enemmin kuin pirua, ja jos miehiä +sattuu paikalle, niin kohta syntyy rähinä ympärille: "hajota' konttiis +pi'an aikaa, taikka -- --; taikka lähetään hovviin, (pappilaan)". +Niihin minua jo on kul'etettu kolmessa paikassa. Kaksi viikkoa +takaperin yritin Liissilän Seurakunnan kautta lähteä' suorinta tietä +jalkasin Uuteen Linnaan, mutta mainituista syistä' en uskaltanut +lähteä' Liissilästä eteen päin, varsinkin kuin sain kuullakseni, aivan +huokealla vaan 3 hop. ruplalla dilisansivaunussa saattavani päästä' +Pietarista Uuteen Linnaan. Eräässä Liissilän kylässä yrittivät ottamaan +pois laukkuani, mutta kuin tempasiin takaisin ja sanoin en antavani, +niin repäsivät sen suorastansa irti, niin että remelit lohkesivat irti. +Tahdoin kyllä minäkin olla' hyvin äkänen puolestani, mutta miesjoukossa +ei voima käynyt. Piti kaikki laukun solat ja vaatteeni taskut +näyttelemäni, läkkiäkin maistamani. Kuin Suomalaiset jo kaikki olivat +sellaiset, niin luultavasti Wenäläiset, niinkuin ennen koettuani olen +keksinyt, ovat vieläkin enemmin nurinuskoiset. Liissilän takana olisi +seurannut venäen uskosia Suomalaisia, joilla sanotaan olevan vähän +erilainen murre' ja joita kutsutaan Ärrääjiksi, mutta tällä kertaa ei +käynyt niiden luona käyminen laatuun, ehkä olisin kyllä mielelläni +käynyt, koska ovat vielä sekä Sjögrenille, että muille oppineille +Inkerin maasta kirjoittaneille tuntemattomat. Ärrääjien takaa olisi +tullut ummikko Venäläistä 70 taikka 80 virstaa Uuteen Linnaan asti. +Olisin kuitenkin lähtenyt vieläkin mänemään sitä tietä, jos eivät olisi +kaikissa kylissä sanoneet sotskoin käyneen käskemässä panemaan vahtia +kaikille kaivoille ja kavattamaan haleran kantajia. Samaa vakuutti eräs +kirkon mieskin Seurakunnan Provastille Sundbladille, joka sanoi miehen +olevan hyvin uskottavan ja kehoitti minua lähtemään Inkerin kirkolle, +kysymään Stanovoi pristavalta, josko mitä sen tapaista käskyä on +annettu. Sen luona kävinkin, mutta hän sanoi ei olleensa minkäänlaista +käskyä taikka kieltoa antanut Kolerasta. Inkeristä toivoin pääseväni +dilisansiin, kuin olin aivan liki Moskovan maatietä ja kestikievarin +kohdalla, mutta ei näkynyt puuttuvan tilaa milloinkaan. Sentähden +läksin sieltä likeellä olevaan Paulovskiin, ja siitä höyryvaunulla +tänne'. + +Kolera tappaa täällä hirmuisesti. Kuukauden se on ollut, ja +sanomalehtien jälkeen sanotaan jo 21,000 henkeä lähteneen. Ympäri koko +Wenäen maan Arhangelista Odessaan ja Rii'asta Kaukaasiaan on se +levinnyt. Se on siis nyt paljoa julmempana kuin 17 vuotta takaperin. +Jumala tietänee mihin se vielä kiihdottaa kansoja, jahka kerkeää +levetä' Wenäläisiä ul'ommaksi. Täälläkin, jossa ulkomaiden valtaiset +liikkeet eivät ole' pienintäkään hiiskausta saaneet syntymään, alkoivat +jo kolmena päivänä perättäin 17, 18 ja 19 päivänä kesäkuussa vanhaa +lukua talonpoj'at tapaelemaan muka haleran kantajia, joista yhtä +löivät, niin että parin päivän perästä kuoli, mutta kuin itse saivat +selkähänsä katujen kolkkiin naulattiin mainittujen seikkojen +kertomukset ja pyhiä katukulkuja haleran tähden määrättiin, niin +hävisivät nekin liikkeet. Jumalan kiitos ettei Suomen viimeiset +sanomalehdetkään vielä ilmoita' tämän taudin sinne tuloa. +Valtaneuvokselta Sjögreniltä kuulin sen jo ennen kuin Pietariin +tulikaan ker'enneet Salmiin, jossa niinkuin Wiipurin Gouvernöri oli +hänelle haastanut, 14 henkeä jo silloin olisi tullut kipeiksi ja 6 +kuollut. + +Uuden Linnan ja Tverin lääniin ko'ettelen nyt lähteä'. Sjögrenin kautta +sain Akademialta puollustuskirjoituksen. Valtaneuvos Köppen toimitti +täkäläisiin saksan sekä venäläisiin sanomiin kertomuksen matkustavista +Suomalaisista, jossa puhuu hyviä sanoja puolestani ja antoi eriskin +painaa' joukon ja jo lähetti edeltäpäin Uuteen Linnaan, johon toivoi jo +ensi yrityksellä pääseväni. Jahkapas ko'ettelen siellä toisella tavalla +onneani: rupean tietäjäksi ja lu'en sellaisia sanoja kuin: Neitsyt +Maaria emonen rakas äiti armollinen, tule tänne tarvitessa ja muita +sellaisia vaikka Kalevalastakin pippuriviinaan ja muuhun sellaiseen, +joka koleratautiin sopii ja ynnä on tunnettu rahvaalta itseltä', niin +ehkä sillä lailla te'en koleran enemmin voitokseni kuin vastuksekseni. + +Erinomaisia lauluja täällä nyt vielä ei ole' puuttunut, Nyt koleran +aikana on varsinkin vaikea ollut saada' jotakuta. Ehkä Tverissä saanen +sillä keinoin paremmin, että sanon kerääväni loihtuja lisäksi koleraa +ja muitakin tauteja vastaan ja vaan siinä sivussa ongin muita lauluja. +Mitä olen käsittänyt lauluja, seuraavat kuitenkin tässä mu'assa. +Häälauluja mielin enemmin kerättyäni painattaa' erinäiseen joukkoon, +mutta saanenhan sitte Kajaanista takasinkin sinne lähetetyt +kirjoitukseni. Mitä Tverin puolelta lillii. aj'on kohta ilmoittaa'. + +Oiva ystävämme Kollan tekisi toki hyvän tekosen, jos toimittaisi +valmiiksi Lauseopin Suomen Kielioppihinsa. Eivät nyt kuitenkaan nä'y' +kykenevän sitä arvostelemaan. Jos lause'opista ei karttuisikaan paljon +sanomista, niin onkin sekin tosi, ettei siitä ole' paljon erinäistä +sanomista, kuin kielemme on muuallakin niin säännöllinen kuin suinkin +ja siis sen lause'oppikin niin yhteisen lauseopin mukainen kuin +suinkin. Sano' Hänelle paljon terveisiä niinkuin muillekin tuttaville + + veljyeltäsi + Europaeukselta. + +Kuin nyt sattuu vähän aikaa olemaan, ja Meurman ei nä'y' kiirehtivän, +niin pyydän, että Veikkonen! ilmoittaisit hänelle, mitä kirjoittanut +olen, sillä kyllä luulen Itsestäsikin kirjoittavasi hänelle. + + + +45. Lönnrotille. + +[17 p. heinäk. v. l. 1848.] + +Oiva Veikkoseni! + +Täällä Uudessa Linnassa olen jo muutamia päiviä ollut ja tänäpäivänä +lähden jo Karjalaisiamme katsomaan. + +Nyt olen tarkemmin ajatellut, kuinka kävisi Sanakirjan toimittaminen. +Meurmanille kirjoitin nyt myöskin ja kysyn kävisikö hänen puolestansa +laatuun, jos lähtisin Sinun luoksesi Kajaaniin sitä tekemään, sillä +sekä Itsesi että sanakeräyksesi käsilläni olo olisi sille työlle +suuresti tarpeellinen. Kuitenkin tarvitsen Sinunkin mieltäsi tietää', +josko en olisi Sinulle haitaksi sekä josko Sinun mielestäsi sopisi +työni paremmin käymään Helsingissä. Myöskin mahtanen siellä ottaa' osaa +uuden Kalevalan painolehtiä korjatessa, jos katsonet viivyttäväiseksi +postilla noudattaa' jokaista lehteä Itsesi korjata'. Rahaa se kyllä ei +ottaisi, mutta kukaties vaan aikaa. Onhan Seuralla postivapaus. Jos +taas painajalla on kyllä kirjaimia, niin että saavat jo toista sekä +kolmattakin lehteä ladella' sillaikaa kuin edellinen on Kajaanissa +käymässä, niin kyllä ei aikaakaan menisi hukkaan. Toivon siis kyllä +sopivan minulle tulla' Kajaniin. + +Akademikus Köppen on tahtonut, että Maatietouden Seura Pietarissa +päättäisi matkaa tehtäväksi Votäkiläisien luokse, ja että se matka +annettaisi minun tehtäväkseni. Akademikus Bär, Seuran päämies sanoi +minulle tänä vuonna rahaa ei olevan, mutta kukaties se tulevana vuonna +voipi tapahtua'. Kyllä sellaiset matkat minun työkseni kelpaisivat, +mutta Sanakirjan tähden soisin sen jäävän vielä toiseen vuoteen. Kohta +toivon saavani tietää', mitä karjalaisilta koituu; olisivatko vaan +Kalevalan lauluja. + +Uudesta Linnasta 17 heinäkuuta v. l. 1848. + + veljyesi + Europaeus. + + + +46. Reinholmille. + + [19 p. elok. v. l. 1848.] + +Veli hopeaiseni! + +Kirjoitas minulle, kuka se oli, jolta sait nähdä' niitä vanhoja +maakirjoja (jordaböcker) viimeis-kesänä täällä käydessämme. Olisi +minullakin tarvis nähdä' niitä vähäisen. Kukaties kuukauden perästä +taikka myöhemmin tulen tänne Pietariin takaisin uudelta matkaltani +Inkerin pitäjistä ja toivon silloin käsittäväni vastauksesi. + +Tverin Karjalaisien luona olen käynyt, mutta en paljon mitään +konttihini saanut. Muutamia lapsien lauluja vaan, ja tarinoita. + +Nyt en tulekkaan Helsinkiin, senkun Kajaaniin Lönnrotin luona +työksentelemään Wenäen ja Suomen Sanakirjan kanssa. En kuitenkaan +tiedä', kuin pitkäksi saan Meurmanilta aikaa, täällä ollakseni, sillä +tällä samalla kerralla kirjoitan häne[lle] aikaa perään. Itse hän jo +kirjoitti minul[le] Lönnrotin lupauksensa jälkeen työksente[levän] +lokakuuhun asti mainitun sanakirjan kanssa, Mutta soisin sen työn +voivan seisoa' kuukauden taikka puolitoista, [sillä] olisi täälläkin +työtä. + +Kirjoita' vastaus kysymykselleni, sitä odottaa + + vellosi + Europaeus. + +P:rissa 19 elok. v. l. 1848. + + + +47. Lönnrotille. + + [18 p, jouluk. 1848.] + +Veikkonen Veli hopea! + +Ehkä vastausta Meurmanilta vielä ei ole' tullut, niin olen kuitenkin +päättänyt heittää' tänne' jäämisen ja tuota myöten lähteä' Helsinkiin +ja sieltä sitte kotiin. En kuitenkaan taida' toivoa' korrekturista niin +suurta palkkaa, että vastaaisi ne suuremmat kulut, mitä täällä +vieraissa tarvitaan enemmin kuin kotona, ja vielä vaivatkin, varsinkin +kuin en ole' varsin tarkka korrekturin lukija. Ja jos sitte vielä aika +kuin antaa, niin saanhan, jos ei muuta, niin kääntää' jonkun romanin, +josta vaivasta ehkä saanen enemminkin kuin Sanakirjan korrekturista. +Olen vielä miettinyt ko'etella' Suomen Kielioppia kirjoittamaan. +Viipurin Seura on taas määrännyt 100 ruplaa hopeassa kunniapalkinnoksi +sellaisesta. Vasta kirjoitan siitä enemmin, kuin al'an nähdä', voinenko +milloin siihen ruveta' käsin. + +Kotipuolella ollessani saanpa vielä kukaties toimeen asian, joka +mielestäni ei olisi vähimpiä: Joulun mentyä mietin lähteä', pariksi +viikoksi "Päivilän pihoja" tunnustelemaan. + +Sanakirjojasi en vie' Helsinkiä edemmäksi. Siellä ne pyydän tutkituksi +ehkä Reinholmin luona. Kyllä pikemmin saanenkin ne Helsingissä läpi +käydyiksi, kuin siellä toki ainakin saan jonkun toisen avuksi +kirjoittamaan. + +Ensimäinen osa Wallinin Suomen, Ruotsin ja Wenäen Sanakirjaa on jo +pääsnyt kirjakauppaan taikka vähintäkin saanut kauppaluvan. -- Kuulinpa +nyt Nordensvanilta sen ei vielä olevan nivotunkaan. Häneltä kuulin +myös, että Meurman vasta 13 päivänä tätä k. on saanut Pietarista +osoituksen rahojen ottamiseksi pankista Sanakirjaa vasten. Toivon siis +saavani minäkin Meurmanilta Helsingissä rahoja, josta ainakin hankin +Sinunkin saatavan velkani maksun. Meurman lähtee muka tulevana +perjantaina Helsingistä Turkuun. + +Kirjojen ja muiden lähettämien takauttamista Tampereelta Lappeenrantaan +ja Savitaipaleesen anon tätä myötä seuraavalla erinäisellä kirjauksella +Tampereen postikonttoriin. + +Helsingistä toivon kohta kirjoittavani uuden kerran + +Hämeenlinnassa 18 Jouluk. 1848. + + veljyesi + Europaeus. + + + +48. Lönnrotille. + + [21 p, jouluk. 1848.] + +Oiva Veljyeni! + +Monin kiitoksin lähetän tässä antamasi 3 hopeaista. Eräs kumppani on +suositellut minun lähtemään jo tänäpäivänä Savitaipaleesen, jossa hänen +veljensä pikemmin kuin kukaan muu taitaa saada' Heleniuksen Sanakirjan +välilehdistä kaikki ul'os kirjoitetuksi, niin että ainakin toivon, +mainitun kirjan sekä Renvallin Sanakirjat saavani Savitaipaleesta yhtä +pi'an käsihisi kuin täältäkin ja jos ei vaan pikemminkin. Nä'yttää +harmikseni ja kummakseni Heleniuksesta kirjoitetut sanani jääneenkin +Laukkoon. Nyt ei enään ole' aika[a] niitä odottaa' ja vaatia', senkuu +kerrassansa Savitaipaleesen päästyä kirjoituttaa koko tukun, joka yhden +sanellessa ja toisen kirjoittaessa kyllä kettärästi kulkee. + +Meurman sanoi tulevan kuukauden kuluessa saavansa rahoja Pietarista. +Hän on jo kirjoittanut perään Pietariin, josta tänne pankkiin vaatimus +jo on tullut, mutta täältä pitää sen vaatimuksen päälle rahat ensin +lähetettämän Pietariin ja sitte vasta tänne takaisin. + +Helsingissä 21 jouluk. 1848. + + Veljyesi + Europaeus. + + + +49. Lönnrotille. + + [29 p, jouluk. 1848.] + +Velikultueni! + +Kuin vähää ennen lähtöäni kuulin Akianderilta virkavapautesi +varmaankaan ei vielä uudeksi vuodeksi kerkeävän, niin en uskalla' +lähettää' Sanakirjojasi suoraan Laukkoon, senkun lähetän tästä Kuopioon +R:r Kollanin luokse, joka sitte toimittaa ne kulkemaan kunne' päin +tarvitaan, taikka odottaa Sinua tulevaksi Kajaaniin päin. Sen puolesta +anon nyt, että kirjoittaisit Kollanille, kuinka hänen pitää +menettämänsä. Varoiksi olen kirjoittanut päällekirjoituksen sivuun +"Omistajan poissa ollessa Rektorille J. W. Snellmanille". Kukaties Sinä +tietänetkin, tokko on kotosalla Kollan vain eikö. + +Paha on kuin ei olekkaan tullut sitä tänne', jonka olisi pitänyt +kirjoittaman Heleniuksen Sanakirjan sanat, niin että niiden kanssa nyt +vielä en olekkaan kerinnyt. Ethän tuosta pahastune', vaikka vähän +jälemmältä sen kirjan saat; sopineehan eri paperille kirjoittaa' ne +sanat, jotka tällä välillä tahtoisit siihen pistää'. Ehkä saankin vielä +toisen auttajan sitä kirjoittaessani, niin että toivon viikon perästä +selveäväni siitäkin. Kirjoita' kuitenkin ensi postissa, missä nyt tulet +oleskelemaan, että tietäisin, mistä päin pitää neuvojasi kyselemäni, +kuin sanakirjan työssä vaikeasti laukeavia solmuja sattuu. + +Savitaipaleessa 29 Jouluk. 1848. + + Europaeukselta. + +Jos saisit unehuttamani Sanat Heleniuksesta käsillesi ja tänne +lähetetyksi, niin olisi kyllä hyvä. Niitä joutuakseni uudeksesta en +kirjoita. + + + +50. Reinholmille. + + [11 p. tammik. 1849.] + +Veikkoseni! + +Juuri lähdettyäsi Raumalle tulin minäkin Sinua tavoittamaan, niin että +madami vielä oli kamarissasi ja uuni hehkusi hiilillänsä. Olisin kyllä +ottanut muutamia kirjojanikin, mutta vähän oli aikaa etsiä' madamia, +kuin en ensimäksi taitanut ruveta kyytimiestä viivyttä[mään]. +Tikkaselle menin sitte kortteriin. Ole' hyvä ja lähetä' minulle yksi +Renvalli, Kollanin kielioppini, joka pitäisi olla' siellä ja kukaties +muitakin kirjoja, mitä nä'et tarvitsevani. Jos tilaisuutta olisi, niin +lähettäisit sen kanssa vaikka Lappeenrantaan, jossa saisi jättää' +koulun opettajalle Mennanderille, josta minä ne kohta taidan saada'. +Myöskin saisi ja ehkä sopivamminkin jättää' kirjat Kiurulan taikka +Kaipiaisiin kestikiivariin, jos Savitaipaleen miehiä niissä on +hollissa. Pietariin matkustavaiset reisuavat tavallisesti sitä tietä +Lappeenrannan ja Davidin "kaupungin" kautta, joka tie tulee oikeiden +rantakaupunkien sivuuttamalla huokeammaksi. + +Täällä kotona olen nyt koko vuoden työssä käsin. Lotta siskoltani +terveisiä seuraa tässä sisässä. Kirjoita', missä Lönnrot on. Viron +Seuralta sain kirjauksen: ei ole' heillä voimia saada' runon kerääjiä +Inkeriin, mutta paikalliset kerääjät Virossa ovat ko'onneet 1,500 Viron +runoa, jotka ruvetaan juuri nyt painamaan saksalaisen käännöksen +kanssa. Satujakin toimittaa Fählman ehtimiseen. Joukko kasvujen nimiä +oli minulla Lönnrotilta mu'assani, mutta et nyt ehtinytkään sitä +nähdä'. Onnea tälle vuodelle. + + Veljesi + Europaeus. + +Savitaipaleessa 11 Tammik. 1849. + + + +51. Lönnrotille. + + [30 p. tammik. 1849.] + +Armas Veljyeni! + +Kirjauksesi 18 tammik. sain toissa päivänä, siitä kiitoksia. +Heleniuksen Sanakirja on tänne asti viipynyt täällä, kuin on pitänyt +välillä jouduttamani Meurmanille Sanakirjan arkkia ja ilmankin en ole' +saanut tilaa, kirjoittaa' joka aj'an, kuin Sisareni Venäen maalta on +ollut kotona ja asuttavia huoneita meillä nyt ei ole' joutunut toimeen +muuta kuin kaksi kammaria, joissa siis vasta päivän tullen taitaa työ +alkaa'. Ensimäisen (Renvallin) Sanakirjan lävistäminen otti myöskin +vähän aikaa. Laukkoon jääneet sanani anon saada' tänne, sillä niitä en +ole' kirjoittanut. + +Tikkanen pyytää minua ottamaan tehdäkseni Suomalais Ruotsalaista ja +Ruotsalais Suomalaista sanakirjaa, hänen ja Kellgrenin kustannuksella. +Jälkimäistä Sanakirjaa lupasin tehdä', mutta ensimäistä sel'itin +vähemmin tarvittavan ennen Sinun joutumistasi. Jos siis tietäisit +joitakuita muita apusanastoja Sinun puolestasi minulle joutavia, taikka +kopioitettavia, niin olisi se hyödyllinen asia. Myöskin tahdotaan minua +toimittamaan satuja, joiden myötä mainitsin sopivan painattaa' +itkuvirsiäkin. Viimeisien laulujeni se'assa löytyy siellä luonasikin +satuja, jos ei kukaties itkuvirsiäkin. Mitä vaan löytänet, niin anon, +että lähettäisi[t] ne vaikka Kellgrenille Helsinkiin, häneltä tänne +lähetettäviksi. Heleniuksen sanatkin sopisivat saman tien lähetettää', +etteivät tarvitse' pitkin matkoin kulkea'. Kukaties saavat tilaisuutta, +lähettää' niitä matkustajienkin kanssa, jolloin en tarvitse' erittäin +ha'ettaa' niitä Lappeenrannan postikonttorista. Taikka jos ne +lähettäisit postissa Lappeenrantaan, niin sopisi parahiten suorastansa +kirjoittaa' ne noudettaviksi postista koulun opettajalta Adolf +Mennanderilta, jonka tointa ilmankin tarvitsisin pyytää' käyttääkseni. + +Jos kellä muillakin olisi tietääksesi satuja kirjoitettu, niin olisi +hyvä saada' niitäkin tänne lähetettäviksi. + +Hyvä uudissanoma oli Kauniskirjallisuuskunnan tointuminen, mutta +pahempi sanoma oli Tikkasen kirjauksessa. "Sanansaattajan ulosantamista +kohtasi varsin outo este. Läänin Kuvernöör nimittäin antoi käskyn +Sensorille, ettei hän saa painoon luvata lehteä olkoon siinä +kirjoitukset mitkä hyvänsä." "Sensori Judén erousi järkiään virastansa. +Sanansaattaja seisoo valmiina kirjapainossa, mutta ei pääse +hiiskumaan." Näin merkkien "" kanssa oli Tikkanenkin' merkitellyt. Voi +toki niitä konnan koukkuja. + +Öhmanin kustannuksesta Suomettarelle ei ole' näyttänyt tulleen +mitään, koska Tikkanen kirjoittaa omalla kustannuksellansa rupeavan +pitämään Suometarta, ehkä muka ei vielä ole' karttunut puolelle +kustannuksellekaan ottajia. Sentähden pyytää hän toimittamaan ottajia, +ettei tänä vuonna niiden luku vielä enemmin vähenisi kuin mennä vuonna. +Toissa vuonna oli sillä ottajia 258, mutta mennä vuonna 23(6?), taikka +vähän päälle 20 vähemmin. + +Reinholm kirjoittaa viipyväsi Laukossa keväehen asti. Varmaankin on D:r +Törnegren ilmoittanut sitä hänelle. Varma määrä se kuitenkaan ei +liene'. + + veljesi + Europaeus. + +Savit[aipaleessa] 30 tammik. 1849. + + + +52. Reinholmille. + +(Kokoelmassa "Fornfinnarnes musik och sång", n. 32.) + + [4 p. maalisk. 1849.] + +Velihyväiseni! + +Empä kaikkia kysymyksiäsi ole vielä vastaannutkaan, joita te'it +tammikuun 23:nnen päiväisessä kirjauksessasi. Lönnrotin kasvaimien +nimilistaa en hetkeksikään taida' käsistäni heittää', sitä vähemmin +sitä lähettää' Sinulle. Kukaties joutaisi sen kopio Lönnrotilta +jollekulle kirjoitettavaksi, taikka kukaties sinulle itsellesikin asti. +Saisithan asiaa tiedustaa' Lönnrotilta. Minulta se ei joutaisi +kirjoittajankaan käsiin, eikä täällä olekkaan ketään ainoata, joka sitä +taitaisikaan kirjoittaa'. Papit eivät kehtaa'. + +Täällä maisin kanteletta ei enään soiteta'. Olen sitä kyllä Ilomantsin +puolella kuullut soreastikin soitettavan. Siellä kuulin vanhan 80 +vuotisen Pekka Kettusen soittavan sitä kokonansa erilaista +jouhikannelta, jota en missään muu'alla ole' nähnyt enkä kuullutkaan. +Lienee jo mainittu ukko toki kuollut, mutta ehkä vielä olisi hänen +jouhikanteleensa tallella, ja jos kysyttyäsi Elmgreniltä tulisit +tietämään, että sellaista Seuran säilystössä vielä ei olisi, niin et +suinkaan tekisi hullusti, jos kirjoittaisit Ilomantsiin, että +lähettäisivät sen Sinulle. En oikein muista', jos ei sitä liene' +kutsuttu jouhikanteleeksi, mutta sen muistan, että jousella (stråke) +sitä pelattiin. Pitäisi sitte tarkoin kysymäsi, miksi se _stråke_ ja +muut osat sekä sen kättelemiset kutsutaan, ja onko paljon vielä +sellaisia kanteleita ja oliko niitä muinoisina aikoina enemmin. + +Pyydä Veikkonen! Meurmannilta, kuin pikemmiten viet seuraavan +kirjauksen, että Hän antaisi Sinulle minulle lähettääksesi 20 taikka +enemminkin ruplaa hop., jos et jo ole' lähettänyt. En tiedä', miksi hän +ei itsekään kykene' lähettämään. Myötä menevässä kirjauksessa en enään +kehdannut häneltä rahoja kärkkyä', mutta ano' suullisesti, jos ei vielä +ole' antanut. Kirjoitinhan jo ennenkin monista muistakin velkojen +maksamisista. Oletkos nekin jo suorittanut? taikka oletkos saanut +Meurmanilta rahaa, niitä suorittaaksesi? Pyydä' nyt vaan tänne ensinkin +rahaa lähetetyksi. Inkerin karttakin olisi tarpeen, ja jos ostaisit sen +mukaan lyijyspännän tapaisen punaliitupännän, niin olisi se aivan hyvä +asia. + +Pitäjän kirjastoa täällä ehtimiseen mietitään ruveta' toimeen saamaan. +Kirkkoherran uusi Apulainen Bonsdorf siitä jo kerran kuulutti ja kylän +lu'uissa kehoittaa. Marian päiväksi on määrätty kokous Apulaisen +kammariin, jossa sama kirjasto toivotaan tulevan päätetyksi. + +Nyt juuri paikalla sain Meurmanilta paketin, jonka päälle oli +kirjoitettu, että Lappeenrannassa jo on rahakirja tullut. Paketissa oli +Sanakirjan arkkiakin, jonka tähden Sinulle nyt ei tarvitsekkaan +lähettää' Meurmannin kirjausta. Lähetä' tänne' myöskin Suomalaisia +kirjojani kartan mu'assa postissa, taikka jos luulet niiden turhaan +lisäävän postirahaa, niin mahtaa nytkin Karhu arvata' tilaisuuksia +tänneppäin. Mutta tavannet ehkä itsekin jonkun Lappeenrantaan päin +taikka sitä kautta matkustavan, niin tulisi paketti samaan paikkaan, +kuin postikin sen kuitenkin toisi. Kaikki Viipuriinkin ja sen taakse +matkustavaiset tekevät tavallisesti matkansa Lappeenrannan kautta. Joka +tilassa kirjoitat kuitenkin paketin tulemaan koulun opettajalle Adolf +Mennanderille, jota kirjan päällä pyydät lähettämään sitä minulle +kiiruusti. Muuten se viipyisi postissa siksi kuin ensin tänne tieto +annetaan, sitte täältä fullmakti Mennanderille lähetetään että ottaisi +sen ul'os ja sitte kuitenkin hänen lähettämällänsä vasta saisin sen. + +Kirjoita' kohtakin Helsingin uusia; ei niitä kaikkia aviisissakaan +tapaa'. + + veljesi + Europaeus. + +Savit[aipaleessa] 4 Maalisk. 1849. + + + +53. Lönnrotille. + + [15 p. maalisk. 1849.] + +Veli armahaiseni! + +Kiitoksia paljon lähettämistäsi sanoistani. Työni kulkee jo tavallista +kulkuansa, niin että joka päiväksi pitäisi yksi arkki valmistuman, +jolla tavalla työ jo lokakuun lopulla päättyisi. Tällä kerralla lähetän +Meurmanille häneltä nykyisin katsottavakseni lähetetyt parikymmentä +viimeistä arkkia Sinun valmistamiasi. Olen niistä kyllä poiskin +pyyhkinyt muutamia varsinkin uudissanoja, jos tunsin vähemmin +onnistuneeksi, kuin joku toisin tavoin tehty sana taikka omassa +tiedossani löytyvä vanhakin, joka tavallisesti pääsi entisen siaan. +Olisi useasta sanasta kysyttäväkin jotain, mutta kysyn nyt vaan +kahdesta: _tahrastaa_ ja _li'astaa_ eivät mielestäni olisi verba +activakaan, kuin ovat yksiköstä tehdyt, ja niinkuin jo itse Laukossa +puhuin: _suomestaa_ (Schildt), _herrastaa, ajastaa, myöhästää, edestää_ +j.m. ovat neutra ja merkitseevät peräti toista, kuin: _ar'istaa, +myöhistää, suomistaa, edistää_. Mutta ovatkos _tahrastaa, li'astaa_ +eläviä sanoja ja onkos niiden tapaisia paljonkin liikkeellä ja +käytöksessä? Liitin minä sanat _lik'aa, tahr'aa_ ainakin, jos paikoin +olivat poisjääneet ja eikös nämät sanat lienekkin tavallisimmat? Ovat +ne entisiin sanakirjoihinkin otetut, joissa niitä toisia ei löydy'. + +Jos Meurman lähettää minun valmistamiani arkkia katsottavaksesi, niin +pyydä' niitä korjaella' säästämättä sekä poispyyhkimällä kelvottomien +että vi'allisien parantelemalla ja lisäämälläkin tarpeellisilla +sanoilla. Uudissanojen tekoa olen pyytänyt välttää', missä vaan olen +voinut, jos ei varsin sopiva ja ymmärrettävä muoto ole' mieleen +pistäytynyt taikka suurempi tarvis vaatinut. Luonnollisuus tarvitsee +kielessäkin tulla' hoidetuksi, eikä sitä kukaan osaakkaan paheksia', +että, jos toisessa kielessä mitä sanotaan yhdellä sanalla, sen eteen +Suomessa tarvitaan useampi taikka toisin asetettu lause. Muihinkin +kieliin varsinkin latinaksi kääntäessä tarvitaan paljonkin katsoa' sen +kielen tapaa, eikä väkisinkään tehdä' uudissanoja ja muukalais mukasia +lauseita. Suomi kyllä suvaitsee paremmin uudissanojen tekoa, mutta +tahtoo niitä tarkasti säännöllisiksi. On niitä vi'akkaita johtosanoja +Latinalaisiltakin tehty. Nimitettyäni essivus akademialaisen Bötlingkin +luona Pietarissa, moitti hän kohta sen väärää johtoa ja sanoi päätteen +ivus voivan liitettää ainoastansa participiumiin praet. pass., esim. +nominatus, genitus, datus, mutta kuin mainittu participium sanalla esse +ei ole', niin voipi siitä sen siaan tehtää' entialis (absentialis +j.m.), joka toki olisi oikeampi. + +Sanotaanhan Vesilahdellakin: tuleevat, sanoovat, niinkuin sanoovat +Valkealassakin ja muu'alla Kymen tienoilla, joissa Hämeen puhe jo +alkaa. Tietänethän kuinka laajalta mainittu puheentapa käytetään ja +missä taas: tulevat, sanovat alkaa puhuttaa'. Ole' hyvä ja ilmoita' +siitä minulle. Täällä sanotaan: sannoot, tulloot, niinkuin muu'allakin +Viipurin läänissä ja Inkerin maalla, Savossa taas sanotaan: tuloovat, +sanoovatten. + +Kuuluu Viipurin Ränteriassa olleen kirjoittajan yrittäneen väärällä +avaimella päästä ruunun rahoja kopistamaan, mutta onnettomuudeksi +juuttuikin hänen avaimensa liikkumattomaksi oveen. Hätäyksen sanotaan +tehneen sekä kirjoittajan että Räntmestarin vuoteen omaksi. + +Jäätkö kau'aksikin Laukkoon? Kirjoita' kohtakin, sitä rukoelee + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Savit[aipaleessa] 15 Maalisk. 1849. + + + +54. Lönnrotille.[10] + + [27 p. maalisk. 1849.] + +Veli hopeaiseni! + +Runosepän kaupoilla pitämisen olen heittänyt Cedervallerin haltuun, +mutta sen kulkemisesta huolta pitääkseni anoisin, että olisit hyvä ja +uuden Kalevalan esipuheessa mainitsisit pari sanaa Runosepässä olevan +Johdatuksen Runon tekoon tarpeellisuudesta Kalevalan ymmärtämiseksi +taikka että jokainen Kalevalan ostaja myöskin suotaisiin ostaa' +Runosepän. Luullakseni Kalevalan esipuheesta nyt kuitenkin jättänet +runo-opin Runosepän löytyessä pois, paitsi mitä tapuloista ja muista +yli Runosepän käyvistä asioista suotavasti puhunet. + +Jos lähettäisit minulle Professor Brockhausenin adressin, niin olisi se +aivan hyvä, sillä mielelläni lähettäisin hänelle nyt jo Runosepän +vaikka useammankin Berliniin Schotille ja muille lähettääksensä. Taitaa +tois- ja menneen vuotiset Suomettaretkin olla' hänelle suotuisat. + +Onkos Sinulla mitä määrättyä rajaa mietitty lausukkajen päätteen +_itsen_ ja _itan_ välillä? kuin kirjoitat esim. _kunnioitsen_ (Suomi +1844 siv. 182) kuin ennestänsä kirjoitetaan _kunnioitan_. Kukaties +kirjoitatkin _raudoitsen, laudoitsen jern-, brädbeslå_, mutta +sanotaanhan kuitenkin _kirjoitan_ ja ei _kirjoitsen_. Kyllä +kirjoitetaan ristiinnaulitsen, mutta onhan tämäkin alkuansa uudissana +ja oikeammin _nauloitsee_, jos sillä päätteellä oleman pitää. Jo 1847 +vuoden Suomettaressa 25 kirjoitin: "kuin tahdotaan sanoa', että +_varustaa' j-kulla j-kuta_ niin tehdään anottu lausukas annetun nimukan +monikon kohdinnasta. Niin tulee sanasta _kirjoja kirjoittaa'_ +(kirjoilla varustaa'), sanoista _lautoja, nimiä, kuvia, laudoittaa', +nimittää', kuvittaa_." Vepsässä löytyväiset alkumuodot _kirjoida, +laudoida, nimidä, kuvida_, osoittaavat vielä selvemmin kuinka on +syntynyt _kirjoittaa'_ etc. Tämän mukaan olisi kyllä _kunnioitan_ +(= varustan kunnialla) oikeimmin vanhalla kirjoitustavalla. Mutta +olkoon niin taikka ei, niin on kuitenkin vielä rajoittamatta kummankin +päätteen käytös. Enkä ole' minäkään niiden päätteellisiä lausukkaita +sanakirjoista ko'onnut, että taitaisin näkemällä jotain yleistä +päättää'. Virkappas Veikkonen oma mietteesi tästä. + + Veljyesi + Europaeus. + +Savitaipaleessa 27 Maalisk. 1849. + + + +55. Reinholmille. + +(Samassa kokoelmassa kuin kirje n:o 52.) + + 11 huhtik. [1849]. + +Veikkoseni! + +Juuri nyt sain lähettämäsi satullin ja kirjat, joista kiitoksia aivan +paljon. Kirkherra Kjellman pitäisi jo tänäpäivänä lähtemän Porvoosen, +ja jos vielä tapaaisin hänen kotoa, niin pistäisin Meurmanille menevään +ja jo eilen Kjellmannille annettuun pakettiin tämänkin kirjauksen. +Siitä kivikeihäästä sain jo mennä keväenä sen tiedon että "lapset sen +mihin lie hävittäneet". Yhtähyvin aj'on vieläkin kysyä' sitä perään, +kukaties se jo olisi häveyksistäkin löytynyt. + +Vielä vähän kanteleesta. Runon ja laulujen nuotteja nyt on vähin +kerättykin, mutta liekkös erittäin suomalaisia Kanteleen soittoja +yhtäkään? Mahtaa kyllä olla', että laulujen ja runojen nuottia +kanteleellakin soittaavat, niinkuin usein runoja laulaessansakin +soittaavatkin kanteleella nuottia, mutta varon, että eiköhän siinäkin +perisuomalaisessa kanteleen soitossa olisi jotain merkittävää yli +suullisen sävelen. Minä, ehkä kyllä maita matkustanut, en kuitenkaan +ole' puuttunut kussakaan kuulemaan runolaulun myötä kannelta +soitettavan; kukaties Lönnrot taikka Kastrenkin olisivat sitä saaneet +kuullaksensa ja jotakin siitä taitaisivat sanoa'. Venäen Karjalassa ei +kannelta missään pidetä, mutta Ilomantsin, Suojärven ja Suistamon +pitäjissä olen niitä tavannut. Varmaankin niitä löytyy koko Suomen +Karjalassa ja Savossakin. Taitaisivathan monet Ylioppilaisetkin antaa' +tietoa, missä niitä enemmin ja missä vähemmin tavallisesti käytetään, +ehkä kyllä löytynee monta Ylioppilaistakin, jotka kotipaikkojen +suomalaisista asioista juuri kuin Oluveliniuslanderin Liisa tietäävät +ainoastansa "tuvasta ulos ja ulkoa tupaan". Aivan hyvä olisi, jos joku +soitteloa rakastava Ylioppilainen taikka useampikin, ja jos vaikka +Seuran varoilla, saataisiin matkaelemaan niille kanteleista +rikkaimmille paikoille, joissa sitte kaiken muun kerättävän sivussa +ahkerasti keräisivät kanteleen soittoja, kysellen kaikkien kanteleen +soittajien perään ja soitattaen kutakin tarpeeksi asti. Pitäisi vaan +oleman sellainen kerääjä, joka ymmärtäisi, mitkä kanteleen soitot ovat +omituisia, ja mitkä muukalaisperäisiä. Torven ja ruokopillin +soittojakin saisivat kerätä'. Pitäisi Sinun toki kirjoittaa' +Lönnrotille kysymyksen, mitä hän tietäisi merkittävää sanoa' kanteleen +soitosta. + +Se on todella tuhma asia kuin kanteleesta, joka toki on perisuomalainen +soitinkalu ja sen soitto runoissa niin halullisesti ihaeltu, ei paljon +taikka todemmin sanoen ei mitään muuta tietä' kuin että sellaisia +kaluja löytyy. Kanteleen puukoppa kuitenkin ei ole' sen pääasia, se oli +sen soitto joka ihastutti kaikki kuulijat ja sitä soittoa pitäisi +välttämättömästi unohduksiin vaipumasta pelastettaman. Saappas nyt +tälle asialle kaikella ahkeruudellasi nuorukaisia mieltymään. Oliko +Sakkolassa ja Pyhäjärvellä kanteleita? Inkerillä niitä en ole' +tavannut, ehkä olen kysellytkin. + +Hyvä olisi kuullakseni Helsingin uutisia. Sain täällä pari viikkoa +takaperin kuulla' pitäneenne kissan naukujaisia Aminofin +tervehtimisiksi tietoviisauden professoriksi päästyänsä. Nimitti +sitte Elmgrenkin kirjauksessansa Nordenstamin käyneen vasten +kauniskirjallisuuden yhteyttä; mutta kuinka, sitä en tiedä'. Kuinkas +kävi Gottlundin juttu Ahlqvistin kanssa? Ettekö ole nytkään saaneet +suomalaista teateripeliä syntymään? + + veljesi + Europaeus. + +Se aina huomenesta huomeneen jäävä Kjellmanin lähtö on nyt tullut +keskoiseksi. Kesällä toivoo hän sille uutta syntymistä. Ahlqvistilta +sain nyt uutta Sanakirjan työtä. Hän kirjoittaa sekä kissan +naukujaisista että Keisarin uusista viiksistä tarkoin. Viiksijuttu om +tuhma asia, mutta oikein mieltäni pahoittaa, kuin en saanut kissan +naukujaisia pitää. 14 huhtik. -- Tule' veikkonen kesällä katsomaan + + Europaeusta. + +Olisi pitänyt saamani punaliitupännä, joka punaisen jäl'en tekee, mutta +muuten on lyijyspännän tapainen. Konsa lähetät Inkerin kartat? Menes +nyt Kastrenille, jolle tätä myötä myöskin olen kirjoittanut ja pyytänyt +hänellä varmaankin löytyviä Venäen maakunnan karttoja, jotka sitte yhtä +myötä taitaisit lähettää' Seuran postilla, kuinhan vaan annat +Elmgrenille taikka Kellgrenille. + + + +56. Reinholmille. + + [Toukokuussa 1849.] + +Veli Hopeaiseni! + +Viime postissa sain viimenkin Meurmanilta rahoja 25 hopearuplaa, ja +nimitti hän jo antaneensa sinullekin 40 hopearuplaa. Erehyksissä +lähetin kuitenkin Meurmanille kuitin 75:den hopearuplan edestä, kuin +oikeastansa olisi pitänyt oleman 65 ruplan edestä. Mutta sillä se +parahiten paranee, että sivumennessä pistäyisit Meurmanilta anomassa 10 +hopearuplaa lisään, niin tulisi kuitti paikallensa. Niistä rahoista +antaisit 6 hopeata Zilliacukselle maksaaksensa sadan vouraa häneltä +minun puolestani viimes keväenä ottamasta vel'asta, jonka itsenkin +lupaan maksaa' niin pi'an kuin tulen tarpeeksi asti ansaitsemaan ja +joutumaan. Lienenkö vielä ennen nimittänyt, että olen Kirj. Seuran +kirjastostakin ottanut joukon kirjoja, joita sitte tähderahoilla +maksaisit niin paljon kuin piisaa; mutta jos ta'as ne jo olisit +maksanut, niin on vieläkin kahden vuoden jäsenraha Seuralle +maksamattani. Kirjoitaa' vaan kohta, mitä paikkoja olet saanut +maksetuksi ja mitä ei. + +Lönnrotin Tulkin kirjojeni se'asta soisin tänne lähettäväsi vaikka +Lappeenrannan kautta niinkuin ennenkin olen kirjoittanut. Kysy' +Tikkaselta, joko hän on lähettänyt menneen vuoden Suomettaren Räävelin +kirj. Seuralle. Eipäs hän minulle vielä ole' lähettänyt yhtäkään, ehkä +myöskin pyysin. Kysy' vielä, onkos Cedervallerille jo lähettänyt +Runoseppiä. Vielä en edellisissä kirjauksissa muistanut ilmoittaa' +Tikkaselle, että Cedervaller kirjoitti minulle, että Tikkasen pitäisi +hänelle lähettämän laskun kartoistansa, jotka jo muka ovat kaikki +myydyt, mutta yksi osa Kloubergilta. + +Hanki' nyt monta monuista kesäksi matkustelemaan ja Inkeristä sekä +varsinkin Lavansaaresta ja Suuresta Saaresta runoja hakemaan. Provasti +Hipping Uudella kirkolla sanoi minulle Perniön pitäjässä olevan paljon +vanhoja hautakumpuja kivestä (jättekast); niitä saisitkin keväellä +tännepäin tullessasi kopistaa'. Saisit sitte käydä' sikäläisien +Virolaisienkin luona kuulemassa heidän kieltänsä ja laulujansa ja +kirjoittamassakin niitä. Pyydä' itsesikin kanssa jonkun toisen +lähtemään. Kuin minulla vielä on Runoseppiä yltäkyllin, niin taritse' +niistä välillisiä lauluarkkia puoleen hopeakopeikkaan kappale +jokaiselle Suomalaisien vehkehien tähden maata matkaelemaan lähtijälle. +Kokonaisia kirjoja tavallisella paperilla lupaan sellaisille 10 +hopeakopeikasta kappale, ehkä muuten myyn 15 kopeikkaan. Tikkanen +Sinulle kyllä taitaa hankkia' Runoseppiä, jos et itse saa'. Meijerin +kirjapuodista Pietarissa saadaan 1 1/2 vaskikopekalla kappale pieniä +evangel. Seuran kirjoituksia, jotka myöskin ovat hyvät antaa' +sellaisille, jotka Runosepän tapaisia kirjoja eivät paljon suvaitse. +Jos vaan saan kohta tietääkseni, että minun tännekin pitäisi hankkimani +Runoseppiä ja Meijerin kirjaisia, täyttääkseni matkustavaisien +puolityhjiä konttia, niin te'en sen aivan kernaasti. Pyydä' Sinä vaan +tietääksesi ketä lähtee liikkeelle. Jos ei Kirj. Seuralta matkarahoja +nyt liikene', niin pyydä' Meurmanilta nimeheni 20 hopearuplaa, sillä +mennä kesänä eivät suinkaan menneet kaikki matkarahani runojen hyväksi, +mutta nyt niitä kuitenkin tahdon palkita' sekä rahoilla että +Runosepillä, joita siis saat osaksi rahattakin luvata', kelle +tarpeelliseksi nä'et. Muista nyt vaan että saat niitä nuorukaisia +liikkeelle, sillä senkautta niistä pikemmin miehiäkin tulee. + +Pyydä lähettää' kohta Inkerinmaan karttaa sekä niitä vanhojakin. +Sjögrenin kirja Inkerinmaasta olisi minulle myöskin sangen +tarpeellinen. Saatkos myös lyijyspännän tapaisen punaliitupännän niin +olisi sekin minulle sangen tarpeellinen. Ainahan sieltä Lappeenrantaan +päin matkustellaan, muista' toki kirjoittaa' ja lähettää mitä tahtoo +veljesi Europaeus. + +Oletkos saanut Meurmanilta Siskoni uusia keräämiä lauluja? On Sinulla +kirjojeni se'assa Proföfversättning af Davids Psalmer, jota myöskin +tahtoisin tänne, ko'etellakseni ehkä muutamia kauniimpia mukaella' +runopukuun. Anna' seuraava koetus Tikkaselle Suomettareen pantavaksi. +Jouduttuani runoutan Vårt Land, jota jo olen onnellisesti alkanutkin. + + + +57. Meurmanille. + +(Lönnrotin kirjekokoelmassa.) + + Savitaipal den 13 Maji 1849. + +Högädle Herr Sekreterare! + +Adjunkten Wessman, som dessa dagar skall resa till Helsingfors ifrån +Luumäki för att å klinikum låta kurera sina ögon, har fått de färdiga +och genomsedda arken 117-147 till att föra med sig till H:fors, hvar +han antingen sjelf afsänder dem till Herr S:ren, eller lätteligen kan +fås genom någon klinici Doctor. Arbetet tyckes vara nog hålligt, men +förnämligast har jag försenats genom andra göromål, hvilka jag dock +framdeles icke mera kan sysselsätta mig med utan att för mycket försena +Lexiconet. -- Af misstag skref jag sistes qvitto på 75 ist. f. 65 rub. +s:r, hvarföre jag dock redan skrifvit till Mag. Reinholm, till hvilken +Herr S:ren för qvittots rättande redan torde hafva aflämnat 10 rub. +S:r. + +Herr Sekreterarens + + ödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Följande ord hafva icke kunnat öfversättas.[11] -- -- Dessa kunna nog +af D:r Lönnrot öfversättas. + +Bedes om detta brefs aflämnande till ägaren. + + + +58. Reinholmille. + + [15 p. kesäk. 1849.] + +Velihyväseni! + +Karhu sanoi luvanneesi kukaties tulla' tänne kesäksi. Älä heitä +tulemattasi; se olisi aivan hyvä ja hupasa asia täällä maan sydämmessä +asuvalle. Täällä on toki nyt Gulinin siassa reima Kirkkoherra Kellman, +jonka kanssa aina lu'etaan sanomia ja politisierataan maailman +menoista. + +Mutta miksi et ole' kirjoittanut mitään? Lienethän saanut kirjaukseni +kanteleen soittojen keräämisestä? Oletkos saanut ketä liikkeelle? + +Ole nyt hyvä ja ano Meurmanilta 25 hopearuplaa, jonka tarvitsisin +tänne. Sen saat postissa lähettää, taikka tuo' Itse pikemmin. +Varsinaista kiirettä sillä kuitenkin ei ole, ehkä kyllä olen +rahattomana. Mutta saapihan tällä välillä lainaksikin, jos mitä +tarvista tulisi. + +Toru se Tikkanen aivan pahan päiväseksi, kuin ei se vastaa' minulle +Runosepistä eikä muistakaan kysymyksistä. Jos hän olisi niin perin +laiska ollut, ettei itse olisi paria sanaa kehdannut kokoon pistää', +niin olisihan taitanut ilmoittaa vaikka suusanalla Oksaselle taikka +Sinulle, jotka muutenkin usein olette kirjoittaneet tänne, taikka +Karhulle, joka itse tuli tänne paikalle. Kuinkas kulkee kauniskirj. +Seura? Gottlundin Suomi? Saiko Oksanen Bouchtin stipendiumin vain se +toinenko? Etkö saa Oksasta kerallasi tänne, niinkuin hänkin jo lupaeli? +Eikö se saa minulle apulaista ketään? Vain tuotkos Sinä jonkun tänne +auttamaan minua Sanakirjan työssä vuodeksi. Kirjoita kohta vastaus, +vaikka ennen rahojen lähettämistä. + +Tänne olet hyvin tervetullut! kammaria on jo rakennettu lisään, niin +että nyt on kyllä tilaa, Tule' vaan välttämättä; toivoo + +15/6 49. + + veljesi + Europaeus. + +P. S. Pääkalloja saat vieläkin vaikka kuinka paljon. + + + +59. Reinholmille. + + [23 p. kesäk. 1849.] + +Veliseni! + +Jo kirjoitin että ottaisit Meurmanilta 25 ruplaa hopeassa. Ole hyvä ja +ota täyttä 40 ruplaa, sillä minulla nyt on enemmin tarvista, kuin että +ensimäinen summa kau'an piisaaisi. Elä unohda täyttää tätä anomustani. + + veljesi + Europaeus. + +Juhannuksen aattona. + + + +60. Reinholmille. + + [Heinäkuussa 1849.] + +Velikulta! + +Kuin nyt menisit Sikter Meurmanin luokse Litoniuksen kivihuoneesen, +niin anottuasi saanet häneltä 40 ruplaa hopeassa, josta saat velkani +7 r. 50 k. hop. maksetuksi, ja veisit vielä Lektor Akianderille 20 +hopearuplaa. Sitte on vielä päälle 4:stä hopearuplasta tuleva Mag. +Zilliacukselle; muita niillä rahoilla maksettavia velkoja minulla +Helsingissä ei ole', mutta mitä jäl'elle jääpi, sillä saisit ottaa' +kaksi taikka kolme osaa (aktier) kauniskirjallisuuden toimituskunnassa. +Kirjoita' joko ja kuinka se pääsee al'ulle. Huvittavaa olisi myös +tietää', kuinka Gottlundin riita Ahlqvistin kanssa loistaa, ja josko +Suomettarella on olovalta ottajia. + +Jos Meurman kysyisi jotakuta kirjaa, taitaaksensa epäilemättä antaa' +rahoja Sinulle, niin lienee tämä kirjaus saman täyttävä, jonka siis +varoiksi mahtanet ottaa mukahasi Meurmanin luokse. Hänelle olen +kuitenkin jo kirjoittanut, antaa' Sinulle kysyttyä mainittu summa +rahoja. + +Mitä jo ennen toisessa kirjauksessa kirjoitin siellä olevien kirjojen +tänne lähettämisestä, saat niitä lähettää' markkinavä'en kanssa +Porvoosen taikka myöhemminkin tulevan viikon sekä sitä seuraavankin +viikon al'ussa, sillä silloin on meidän kirkkoherralla Kellmanilla uhka +lähteä' Porvoosen, josta hän vaikka Öhmanin kirjapuodista saapi +helposti tänne tulevat kirjani. Muutoinkin taitaisit niitä lähettää +Lappeenrannan kautta Viipuriin päin matkustajille, jotka taitavat +heittää' ne Lappeenrantaan koulun opettajalle Mennanderille, josta ne +helposti taidan saada'. + +Kirjoita' siis kohta kaikellaista + + veljellesi + Europaeukselle. + +Portörin astioinensa saat vaikka myödä' mistä hinnasta lystäät, +jollekulle vastatulleelle ja sitä tarvitsevalle ylioppilaiselle. Anna' +seuraava lappu madamin viedä' Simeliuksen kirjapainoon. + + + +61. Lönnrotille. + + Savit[aipaleessa] 21 heinäk. 1849. + +Veli kultaiseni! + +Kuin Meurman nyt on Tur'ussa, niin käypi parahiten laatuun, että +lähetän nyt kohdastansa Sinulle seuraavaiset läpikatsotut arkit +147-175. Nyt lähden Lappeenrantaan veneellä, saamaan Meurmanin +lähettämiä rahoja, niin käypi hyvin arkkienkin postiin paneminen. +Kukaties et tarvinne' Sinäkään niitä Meurmanille, senkun kohdastansa +Hämeenlinnaan. + +Suurilla Venäen maan specialkartoilla olen ahkerasti hakenut +Suomalaisten jälkiä nimissä, ja jo tullutkin siihen vakuuteen, että +Suomalaisia ennen ei ole ollut etelämmällä Venäellä kuin nytkään +Inkerillä; vieläpä ovat Inkerilläkin levenneet etelä- ja varsinkin +länsipuolella Venäläisiltä ennen asutuille aloille. Pitäjät Gubanitsa, +Sherebäta, Moloskovitsa, Skvoretz, Kolpina j.m. ovat pi'an kaikki +kylien ja jokien nimet Venäläisiä, kukaties pikemmin Vendiläisiä (josta +Venäläinen, kuin niitä Slaväniläisiä Suomalaiset lienevät ensiksi +tavanneet), koska ei itsessä Venäellä, mutta enemmin vanhassa Vendin +maassa Itämeren ja Tyringin välillä löytyy paljon päätteitä witsch +(witz), itsa. + +Suomalaisten entinen ja osaksi nykyinenkin eteläänpäin ul'ottuminen +juoksee noin 50 virstaa etelätse Suomen lahdesta, Nevasta ja Laatukasta +Tichvinan kaupungin tienoille. Siitä vähän idätse kiertäen Kargopoliin, +josta taas pohjaispuolitse kiertäen Schenkurskiin, jonka takana Viena +tulee vastaan. Sen latvajo'elle Jugalle tulivat Kasanin pohjaispuolitse +varsinkin Vetlugan virtaa myöten. Suchonan ja Wytschegdan varsille +eivät levenneet, mutta vasta pohjais-Vienan sivujoille Pinegan ja +Jemzan varsille. Wetlugankin (Wolgan sivujo'en) latvalla on vähällä +alalla toistakymmentä puron ja kylän nimeä Suomalaista, ja itään sekä +länteen päin siitä ei jos muutamia Suomalaisen näköisiä nimiä löytää. +Sitä vastaan on niissä vieraissa paikoissa vierastapaiset nimet vallan +päällä, sellaisin päättein kuin -домля, (-темля) -меня, -бoi, (-бай), +-capa, (-сора), (-сера), (-шара), -окса, (-екса), -шма, -ига, -гумсъ, +-ба, -лсарь, -похта, (-пахта), -божа, -балъ, -года (-гда). +Tämänlaissanaista kieltä puhuivat siis venäläisten edelliset kansat +etelämpänä mainittua Suomalaisten rajaa, paikoin sekaisinkin yli +rajan. Nä'yttää näistä päätteistä ja yhteisistä nimistä (Вишера +[Syräniläiseksi _schor_ = joki] joki yhtyy Uuden Linnan luona +Wolchovaan, toinen Wytsegdaan, kolmas Каmа'ап liki latvaa) että +Syräniläissukuinen kansa on ennen asunut Ilmenjärvestäkin länteen päin +ja Moskuvasta länteen sekä etelään, mutta kuin etäälle, en vielä +tiedä', kuin kartat eivät yllä'. + +Jos liikenisi Sinulta, niin ole hyvä ja lähetä postissa minulle Viron, +Lihvin ja Kuurin? maan karttasi sekä nimisel'itykset joksikuksi +aj'aksi. Mielin tehdä' suuren kokouksen sellaisista muinaistietoisista +Suomalaisista ja muista nimistä ja yhdistää siihen mitä Suomettaressa +1847 kirjoitin Suomalaisten esi-isistä, jonka kirjoitan saksaksi ja +annan Pietarlaisen tietousseuran näppiin. Kaikki karttani olen +selkäpuolelta lyijyspännällä ristinyt kirjaviksi. + +Helsingistä kuuluu pel'oittavia sanomia. Nordenstam, joka sitte talven +on pidätellyt Romaniseuraa edemmäksi pääsemästä on nykyisin saanut +kiellon kaikille yhdistyksille, joilla ei ole Keisarillista +perustuskirjaa. Surkuteltava on, kuin sitä Kirjallisuuden Seurallakaan +ei ole. Saapikos se nyt sitä enään? Hyvä toki, kuin on se Viipurin +Seuralla. + +Unkarista ei sanomalehdet vielä virk'a muita kuin pienempiä tappeluja, +mutta kirjauksen sisässä Ruotsista ehjinä tulleissa sanomalehdissä on +muka puhuttu Venäläisten ja Itävaltalaisten 200 t. taikka toisia +puheita myöten 180 tuhantinen joukko on tullut kovin lyödyksi Raabin +luona 120, toisin puhein 90 tuhannelta Unkarilaiselta. Kroatilaiset ja +Mähriläiset uhkaavat antautua Unkarilaisten yhteyteen. Kaikki Itävallan +kansa on sodan kanssa tyytymätöin; rekruuttia viedään köysissä +sotaväkeen. Unkarilaiset ja Puolalaiset liehtoovat kyventä joka +paikassa. + + Veljesi + Europaeus. + +Reinholm kuuluu menneen Vuoksen tienoille keräilemään. Ahlqvist +toimittaa syyskuuhun asti Beckerin virkaa. + + + +62. Reinholmille. + + [28 p. heinäk. 1849.] + +Armas Veliseni! + +Mitenkös nyt saisin tänne Inkerin kartat, venäläisen sekä ruotsalaiset? +Niitä olisi nyt välttämättomästi tarvis kutakin. Schubertin kartta +lienee ehkä mu'assasi, niin että tahtoisit sitä itsekin tarvita', mutta +ota hienoa postipaperia ja kirjoita siihen kaikki käytäväsi paikat +tarkoin ylös, niin kuin kartallakin ovat, niin taidat kyllä sellaisella +omatekoisellakin kartalla tulla aikaan ja minä sitte saan oikean +kartan. Lähetä se Cedervallerille ja pyydä häntä lähettämään sitä tänne +Savitaipalaisien kanssa, joita jokapäivän tapaa lankkusaksojen +konttorissa. Jos Helsinkiin jättämäsi kartat jo olet antanut Seuran +kirjastoon, niin saan ne sieltä kyllä Elmgrenin kautta, jolle nyt +myöskin kirjoitan, mutta jos omaan kätköhösi olet ne vielä jättänyt, +niin kirjoita sitte pikimältänsä Elmgrenille, että toimittaisi mainitut +kartat tänne tulemaan. + +Oletkos saanut viimeviikkoista kirjaustani? Siinä unohutin kirjoittaa +kartoista. Oletkos myös saanut sitä kirjausta Helsingissä, jossa pyysin +Sinun ottamaan Meurmanilta 10 hopearuplaa? Niitä vähintäkin et ole +ottanut, niinkuin Meurman kirjoittaa. Saitkos myös sen kirjauksen, +jossa oli Castrénille kirjaus sisässä? En kummaltakaan teiltä ole +saanut vastausta. Vain jokos aikaisin läksit Helsingistä? + +Kuinkas keräyksesi kulkee? Mitäs olet merkillistä saanut? Kirjoita nyt +kohta minulle ja useammankin kerran. Tarvis olisi, että kirjoittaisit +minulle, mitä maksujani olet jo suorittanut että tietäisin mitä vielä +on suorittamatta. + +Kirjoita kohtakin ja tule tätä kautta takaisinpäin; sitä anoo + + veljesi + Europaeus. +V +28/7 49. + + + +63. Castrénille. + + [11 p. syysk. 1849.] + +Jalo Veljyeni! + +Lähettämistä kartoistasi ja kirjoistasi saan suuresti kiittää. Tässä +seuraavat nyt kartat sekä toinen kirja takaisin. Toinen on vielä +Wiipurissa, jossa eräs kanselisti kirjoittaa siitä kaikki vinoviivalla +merkityt nimet. Kartoilta sekä varsinkin kirjoista olen saanut monta +merkillistä nimeä. Nä'yttää Sinun kirjoista hakeneen ainoastansa +suomalaisen näköisiä nimiä, mutta minä pikemmin olen merkitellyt +kokonansa muukalaisia nimiä, saadakseni tietää, missä Suomalaisten +ul'otuksen rajat kohtaavat ja missä taas sen kansan ulotuksen rajat, +joka ennen on ollut Suomalaisten vieressä. Näitä rajoja vielä taiten en +ole tavannut, mutta viikon kuluttua pitäisi saamani karttoja Pietarista +lisään; ehkä sitte jo tapautuisivat kyllältä etäälle. + +Kirjoistasi olen saanut niin paljon etua, että nyt ei enään taida +epäilläkkään sitä, että Syräniläiset taikka niiden likiheimoiset +asuivat sivuitse Moskovasta etelään ja länteen päin. Mainitsen tässä +vaan, että jokia nimeltä Вишера jo olen tavannut viisi. Paitsi +Wolchovaan, Wytschegdaan ja Kaman sivujokeen Kolvaan, joka itsekin +yhtyy neljänteen Wischeraan, löytyy Moskovan tienoillakin joku sen +nimellinen, koska kirja sanoo siellä löytyvän kylän Wischarskoi. +Tscheremissin kieliopista olen tavannut, että Syräniläinen sana _vyy_ +merkitsee _superum, ylä_. Ja kuin _schor_ on joki, niin _vyyschor_, +venäeksi вишера, (вышара), siis on _Yläjoki_, kuin ne tilansa puolesta +todellakin ovat. Mitäs _Kаmиpa_, (Koшиpa) merkitsee? joka löytyy Tulan +läänissä, sekä Uudenlinnan lähillä toinen. Mitä -томля? (-темля), joka +Moskovan läänissäkin paljon löytyy. + +Cancellisti Brander kirjoittaa nimiä tulevan kirjoitettaviksi 3,000 +paikoille. Sellainen joukko, jota vieläkin soisin lisäytyvän, tulee jo +melkein hyvin näyttämään, mitä kieltä Wenäläisten edellinen kansa +missäkin paikassa on käyttänyt. + +Tiedän kyllä Sinulla olevan liian vähän aikaa, mutta jos työn +vaihetukseksi suvaitset, niin ole hyvä ja kirjoita mitä tietäisit +niiden sanojen merkityksestä, joita jo keväellä kysyin. Wiipurista +annan nyt kysyä Syränin kielioppia, mutta jos sitä saataisiin +ainoastansa Helsingissä, niin ole hyvä ja toimita se tänne tulemaan. +Minä olisin sen jo ostanut Helsingissä ollessanikin, mutta silloin +eivät yhden kappaleen tähden ruvenneet purkamaan suurin kokoihin +köytettyjä välillisiä arkkia, jotka sinänsä venyivät Kirj. Seuran +kirjaston lattialla, laajemmalta maailmalle pääsemättä. Tänne pitäisi +Ahlqvistin ja Reinholminkin lähettämän kirjoja. Saisihan kaikki tulla +yhdessä. + +Elä terveenä! sydämmellisesti toivottaa + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Savitaipaleessa 11/9 49. + +P. S. Kartoistasikaan en ole huolinut hakea paljon suomalaisia nimiä +kuin ei ole varsin silmään pistäviä tapautunut. Lieneekö Korelina +Tobolskin lähillä vanhastansa vain myöhemmin saanut olonsa ja nimensä? +Syränin kieliopista kirjoitan myös Tikkaselle; ehkä hän sen minulle +toimittaakin. + + E--s. + + + +64. Reinholmille. + + [19 p. syysk. 1849.] + +Veli hyväseini! + +Lienetkö enään elossakaan, kuin ei Sinusta kuulu paljon mitään. Kuulin +vaan Juhannuksen aikana, että olet kulkenut Wiipurin kautta Wuokselle +päin. Ei muuta mitään. Wiipurin (Cedervallerin) kautta kirjoitin +kesällä Sinulle kaksikin kerta, mutta sittenkään en ole vastausta +saanut. + +Tärkein asia on raha-asiani Helsingissä. Lienethän keväillä saanut +kirjaukseni, jossa Sinua pyysin Meurmanilta ottamaan 10 hopeaista +käyttääksesi useampiin Helsingissä oleviin asioihini, mutta et ole +ottanutkaan rahoja ul'os ja asiat ovat siis vieläkin kesken +toimittamatta. Pahin on, että nyt en muistakkaan, mistä asioista +kirjoitin mainitussa kirjauksessa ja mistä sitä ennen, niin etten +varmaan tiedä, mitkä nyt Sinulta olisivat toimitetut ja mitkä ei. +Ilmoita siis Veikkonen miten niiden asiojen kanssa laita on. Vain etkö +ole saanutkaan kirjauksiani, kuin et vastannutkaan ole mitään. Saitkos +sen keväellisen kirjaukseni, jossa melkein pelkästä Kauteleesta ja sen +soitoista kirjoitin. + +Sisareni Charlotta on nyt sen uuden tyttökoulun opettajattarena +Pietarin suomen Seurakunnassa. Se avattiin menneessä kuussa. Hän jätti +Sinulle lähetettäväksi vielä yhden vih'on runoja ja palmikkonauhan +Sinulle Itsellesi muistiksi. + +Kirjoita nyt kohta pitkän kirjauksen; vaikka makaat vähemmin yhtenä +iltana. Sitä odottaa + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Savitaipaleessa 18 Syysk. 1849. + +P. S. + +Jos et jo ole lähettänyt Bergenheimin ja Schubertin Inkerin karttoja, +sekä Sjögrenin über Ingermanland und über die Jämen, niin lähetä ne +kaikki pikimältänsä, josko raskaassa postissa taikka jonkun +matkustavaisen kanssa koulun opettajalle A. F. Mennanderille +Lappeenrantaan taikka Cedervallerille Wiipuriin jätettäväksi, jotka ne +minulle toimittaisivat. + +Kirjoita nyt tarkoin matka- ja Helsingin asioja. Kirjoita myös nimeni +Kalliolan Matkamuistelmien tilauslistalle. + +Elä unohuta kirjoittaa + + veljellesi + Europaeukselle. + +19 syysk. 49. + + + +65. Ahlqvistille. + +(Reinholmin kokoelmassa.) + + [25, 30 p. syysk. 1849.] + +Veliseini! + +Toissa päivänä lähetin postissa kirjauksen Sinulle, jossa anoin vielä +yhtä Ritteriä lisäksi. Se kirjaus ei vielä liene tätä ennen +ennättänytkään, sillä nyt taas puuttui yksi Savitaipalainen +matkustamaan Helsinkiin, jonka kanssa sopiikin lähettää mainittu +Ritter. Se olisi muistaakseni se osa, joka kertoo Kiinasta, ja jossa +myöskin paljon puhutaan sekä Usun että Tingling kansoista. +Inhaltsverzeichnississä nä'et munkin Hiacinthin kääntämä kertomus +Dschungariasta sekä Usunista mainituksi; myöskin Dynastiasta Wei +392-534 sekä muistakin, niin että sen kyllä helposti tunnet. Ehkä +Kellgrenkin sen parahiten osaa antaa. Lähetä nyt, Veikkonen! sekin +kirja minulle; sekin olisi välttämättömästi tarpeellinen. + +Jos Reinholm olisi tullut, niin ole niin hyvä, ja käy kaiken mukomin +häneltäkin anomassa Bergenheimin ja Schubertin Inkerinmaan kartat, sekä +Sjögrenin kirjat: Über die Jämen ja Über Ingermanland, joita jo usein +olen kirjoittanut perään. Ehkä tapaat Reinholmin kirjastosta. + +Elä pane pahaksi vaivojasi. Hyvin tekisit, jos vielä kirjoittaisitkin +kaikellaista + + veljellesi + Europaeukselle. + +25 syysk. 1849. + +Jopa nä'inkin, että Prichard nimittää _Ritter V Band_, jonka sivulla +611 ja 613 puhutaan niistä kansoista, joita tietää tarvitsen. Jos +tapaat, niin pyydä Castrénia ja Kellgreniä nyt vastaamaan, mitä heiltä +olen kysynyt. + +Ota myös Bibliothekista Müllers Der Ugrische Volkstamm ja Tikkasen +kirjakaupasta viiminen _Suomi, Tidskrift_; Reinholmin kautta toimitan +maksun sekä siitä että Syränin kieliopista. Toimita Veikkonen seuraava +kirjaus pian Castrénille. Häneltä tarvitsisin vastauksen tämän +talonpojan myötä. + +Mikon päivän suntaina 30/9 49. + + + +66. Castrénille. + + [30 p. syysk. 1849.] + +Jalo Veljyeni! + +Elä paheksi, että näin heittämättä anelen Sinulta tietoja, ehkä kyllä +arvaan, että kallis aikasi on omiin töihisikin tarpeempi, mutta toivon +kuitenkin, ettei minunkaan vaatimani tiedot ole Sinusta muuta kuin +hyvin mieluisia. + +Olen jo ruvennutkin kirjoittelemaan aineita kokoon, saadakseni Pietarin +tietous Akademialle kertomuksen Suomalaisten esi-isien ja heimokansojen +asuntopaikoista ja asioista, mitä olen kirjoittanut Suomettareen sekä +paikkojen nimistä ja muista tiedoista saanut lisäksi. Mennä kesänä sain +Akademialta rekommendationi-kirjoituksia matkoilleni, joiden tähden +lupasin jotakuta kirjoittaa. + +Tietänet ehkä jotakuta niistä vanhoista Tschuudilaisten haudoistakin, +joita löytyy Wienajo'en tienoilla; olisivatkohan nekin sekä kansan +muistia, että niiden rakennuksen, niissä löyttyjen kalujen ja muiden +merkkiä myöten saman kansan hautoja, kuin ne, joita Sibiriassa löytyy? +Niistä sanotaan kirjassa Ritters Erdkunde: "Alle diese Gräber, wo sie +-- -- -- geöffnet wurden, immer zeigten sie in Einrichtung wie in +Inhalt so grosse Analogieen, nach Localiteten nur modiflcirt, dass man +wol auf den Gedanken kommen konnte, sie einer und derselben +verschwundenen Nation zuzuschreiben." Näitä yhdenlaisia hautoja pitäisi +Ritterin mukaan löytymän Wolgan virralta Amurin virralle asti, mutta +Wolgasta pohjaisiin päin Wienan puolella olevista haudoista en ole +tavannut Ritterissä mitään puhetta ja kuitenkin olisi sekin suhde +tietääkseni tarpeellinen. Toivon kohta saavani Müllers Der Ugrische +Volkstamm, jota jo muinenkin tutkin, mutta jossa kuitenkin monta löyhää +ja vähän luotettavaa asiaa selitetään. + +Jos mitä muita asiaan kuuluvia kirjoja tietäisit, ja mitä omasta +kokemuksestasi olet tullut tietämään, niin pistä' Veikkonen! vähän +kirjalle tiedokseni. Tämän tuopi yksi talonpoika Helsinkiin, jonka +kanssa vastaus sekä asiassa avulliset kirjat helposti voivat tänne +kulkea. + +Paikkojen nimiä on eräs Kanselisti Wiipurissa kartoista kirjoittanut +kokoon ja toivon niitä jo kohtakin saavani. Hän nimittää 3000 paikoilla +tulevan kokoon. Näinä päivinä pitäisi Pietarista vieläkin tuleman +karttoja ja kirjoja, joista aina nimiä lisäksi saadaan, niin +että niistä jo melkein vakavasti taitaa päättää yhtä toista +muinoiskansallisissa asioissa. Niistäkin olen jo vähän Sinulta +kysellyt, mutta näkyy että kuin niistäkin asioista kirjoittamaan ruveta +pitää, niin täytyy minun vielä useammallakin kysymyksellä vaivata +Sinua. Nyt tarvitsisin vaan haudoista tarkemman tiedon, saadakseni +niihen koskevan osan kertomuksesta kunnollisesti kokoon. Müller +mainitsee muistaakseni, että Tschuudilaisten hautoja olisi Waldai +mä'ille asti. Siellä Suomalaiset eivät suinkaan vanhaan aikaan olleet +ja lieneekö ensinkään rahvaassakaan siellä sitä perintökertomusta, että +Tschudilaiset niitä olisivat tehneet. Pikemmin lieneet Wenäläisten +itsien vanhanaikuisia hautoja. Löytyi kyllä liki Wyischnii Wolotschkaa +Karjalaisten alueella parin kylän maa-ala nimeltä Tschudina, mutta +haudoista en saanut siellä mitään kysyneeksi. Tichvinan paikoilla, +niissäkin, missä Tschuudilaiset tahi Wepsäläiset asuivat, kutsuttiin +sellaisia hautamättäitä Литовския сопки (litvan haudat vepsäksi). +Hatsinan (Gatschina) luona kutsuvat Inkeriläiset siellä olevia hautoja +_Metelin mättäiksi_. + +Toivon siis, että olet hyvä ja talonpoj'an kanssa, jonka Ahlqvist +tietää, antaisit vastauksen sekä lähettäisit kirjoja, joita Ahlqvist +kukaties taitaisi Bibliothekistäkin saada ja joita muutamia nyt +ilmankin hänen kauttansa tuotan. + +Voi hyvin Kunnon Veliseni! sitä toivottaa + + veljyesi + Europaeus. + +Savitaipaleessa 30/9 49. + +P. S. Vain onko kirjassa _Suomi_ 1844 kaikki, mitä tiedät Wienan +puolimaisista hautamättäistä? Kuinkas Sipirian ja Altain kansat omilla +kielillänsä nimittävät sitä vanhaa kansaa _Чудь_? Mitkäs kansat niistä +ovat vaalea, punainen ja mustatukkaisia? + + E--s. + +Kartat ja kirjat, joista nytkin saan suuresti kiittää, eivät ensi +lähettämällä onnistuneet päästä Lappeenrantaa edemmäksi, mutta nyt ne +jo lienet saanut. + +Yksi asia, mikä vielä haittaa Aasian muinaiskansojen siirtohistorian +ko'ossa kestämistä, on kuin en ole saanut siitä kohdasta mitään +sopivaa tietoa taikka tuskin luuloakaan Unkarilaisista. Niillä +sanotaan kyllä olevan mustat hiukset ja silmät, niin etteivät sovi +vaaleatukka-kansoihin U:sun[?] j.m. seoitettaa, mutta haittaa kuitenkin +historian ko'ossa pysymistä. Jossakussa kirjassa lu'in, että Schaffarik +luulee Madjarilaisten tulleen Armeniasta, ehkä vähillä todistuksilla. +Tämä näyttää että Madjarilaiset itset nykyisinä aikoinakin eivät +varmaan tiedä kotoperäänsä. + + + +67. Reinholmille. + + [14 p. lokak. 1849.] + +Reinholmin olen jo luullut pudonneen metsään, mutta iloisella +hämmästyksellä luin sen nimen Ahlqvistin kirjassa. Koska siis ovat +hyvät ihmiset Sinunkin tallellansa pitäneet, niin kirjoita minullekin +mitä olen kysellyt. Oletkos Kochilta saanut huonekaluistani maksun. +Sinulle jo lähetin tavaralistan. + +Rupeatko rukouksissa käymään Tikkasella? Kysy Ahlqvistiltä. + + Elä unohuta + Europaeusta. + +14/10 49. + +Saitko Siskoni lähetykset? Palmikko tulee Sinulle Itsellesi. + + + +68. Reiuholmille. + + [20 p. lokak. 1849.] + +Veli kultaiseni! + +Onkos nyt piru merrassa kuin Helsinkiläisiä ei millään työllä saa +oikeista asioista kirjoittamaan. Runosepästä kirjoitin Tikkaiselle +kuudennen kerran, ennen kuin hän ilmoituksensa mukaan pyysi Sinua siitä +minulle kirjoittamaan, mutta en mitään saanut. Seitsemännen kerran +kirjoitettuani pyysi hän muka Ahlqvistia siitä kirjoittamaan; ei sekään +kirjoittanut. Vasta kahdeksannen kerran kuin kirjoitin, niin kirjoitti +vastauksen eikä sittenkään vielä kaikille kysymyksilleni. Niistä +taaskin olen jo kolmesti kirjoittanut lisään, enkä ole vastausta +saanut. Nyt näyttää, että yhtä tarkkaa lukua pitää niistäkin +kirjoistani pitämän, joita Sinulle kirjoitan, ehkä nekin rahan asioja +siis ei tyhjiä lu'ettelevat. Eikös jo muutkin asiamiehet suuttune; +mutta kelle olet toimittanut, kelle ei, sitä en nyt tiedä. Varmaankin +ei kaikille, koska et ottanut vastaan niitä rahoja, joita Meurmanilta +keväellä määräsin sellaisiin tarpeisiin. Nyt minä häneltä en voi mitään +saatavaa määrätä, niin että mitä nyt on auttamatta jäänyt, sen täytyy +olla sillänsä. Kuinkas kuitenkin Kochilta saatavien rahojen kanssa on? + +Urmakarilla Häggblomilla pitäisi oleman uurini, jonka Ahlqvist sinne on +antanut laitettavaksi. Jos Kochilta rahoja saat, niin ota ensinkin +mainittu uuri pois. Jos Uurmaakari tahtoisi sitä vieläkin kau'emmin +pitää tasautumassa oikein käymään, niin ei sillä kiirettä ole pois +otettavaksi. Saapi se olla siel[l]ä vaikka jouluun asti, jolloin Bjöhrn +sen saapi tuoda tänne. + +Vie seuraava lista nyt kohta Tikkaselle ja kysy, josko hän rupeaa +minulle lähettämään mitä siinä vaaditaan. Pyydä myös Sinäkin saada +niitä kirjoja ja karttoja tänne tulemaan, joita Sinulta jo sitte +menneen talven olen anonut. Ja kuin nyt kerran rupeat kirjoittamaan, +niin kirjoita sitte monen päivän edestä, vaikka koko yön, jos ei koko +päivän vielä lisäksi. + +Elä nyt suinkaan kokonansa hylkää ja unohuta + + Europaeusta. + +Savitaipaleessa 20 lokak. 1849. + + + +69. Reinholmille. + + [10 p. marrask. 1849.] + +Velikultaseni! + +Vissisti enemmässä kuin puolessa tusinassa kirjauksessa olen Sinulta +anonut, mitä siis jo hyvin tiedät, mutta en ole saanut vastausta +enemmin kuin anomianikaan. En nyt enään voi välttää sitä häpeää, joka +tästä on minulle tullut. Jo likemmäksi pari kuukautta kirjoitti Koeppen +minulle toisen kerran kysymyksiä siitä matkakertomuksesta, jota luvaten +minulle Akademia antoi rekommendationi-kirjat Gouverneureille. Mutta +kuin niitä välttämättömiä kirjoja ja karttoja en ole Sinulta saanut, +niin ei ole tullut mainittu kertomuskaan mihinkään kuntoon, ja ne niin +mahtavat korkeaoppiset herrat ovat näin tulleet petetyksi, sekä +lupaukseni melkein rikotuksi. Häpiä sanoa, kipeä kärsiä, piti minun nyt +viimenkin kirjoittaa Koeppenille totuus, (sillä valetta olen tottumaton +saamaan oikein syntyneeksi) että minä jo niin monesti olen Sinulle +kirjoittanut, viimeksi torakirjankin, jolle jo olisi vähintäkin +kolmessa postissa pitänyt ker'etä vastaus, enkä ole tarpeita saanut, +sitä vähemmin vastausta. Minä koin kyllä uskottaa, että se ei mistään +vihasta ole tapahtunut, mutta en ole mitään muutakaan estettä tietänyt +nimittää. Nyt on asia niin, että koko matkakertomuksen kirjoitus ei +taida enään tapahtua ennen kuin tulevana kesänä, ehkä kyllä olisi ollut +aikaa siihen, sillä odottaessani Sinulta varoja, al'oin kerätä täällä +olevilta kartoilta muukalaisia nimiä ja sain niitä jo 3000 kokoon, +mutta niitä hakiessa, kirjoitellessa ja vertoessa toisihinsa meni +julmasti aikaa. P[ietarista hae]tin useammasti karttoja lisään, jotka +nekin viipyivät kuukausittain, monia tarpeita ei ollut käsillä, ja niin +mäni aikaa ja rahaa, että nyt tulee kiirettä yhdessä sanakirjan +työssäkin. Kastreniltakaan en ole saanut vastausta -- -keille +kysymyksille, mutta Oksasen kautta ilmoitti hän, että hänellä on +aineita kirjoittaaksen[i] [suo]malaissukujen alkuperistä, vaikka koko +vuodeksi. Tällä kertaa en siis kerkeä yhtä enemmin kuin tois[takaan], +jonkatähden et tarvitse karttoja kiirehtiä. Mutta milläs maailman +aikana Sinä ne Seuralle annat, kuin et vielä -- -- --. Kirjoita +hyvä, kulta Veljeni! minun rahaseikoistani. Oikein tuskittaa +tietämättömyyteni. Vain -- -- -- -della meidän välillä mitä erinomaista +seinää, kuin niin monelle monituiselle kirjoitukselleni et ole +sanaakaan vastannut. + +10/11 49. + + Europaeus. + + + + +70. Lönnrotille. + + [Syksyllä 1849] + +Jalo Veljyeni! + +Eihän Sinulle toki liene mitä vastusta ollut siitä, kuin vähän kauemmin +olen tullut pitämään karttojasi, joista nyt kiitän suuresti lainan +edestä. Niiden ympärystin lienee postin kulettajilta tänne tullessa +ruhjottu, kuin se oli niin rikkinäinen, että päätinkin teettääkseni +uuden. Sepä se viivyttikin niitä enimmän ajan. Tässä seuraa nyt +sanakirjan arkit 175-201. Se on kyllä aivan vähän ajan suhteen, +mitä sitte viimisen lähetykseni on kulunut, mutta tällä välin +työksentelinkin kuukausmääriä Wenäläisten maakuntakarttojen kanssa, +joista olen etsinyt ja kirjoittanut kokoon vähää vajaa 3000 muukalaista +ja osaksi suomalaistakin paikkojen nimeä käyttääkseni Saksan kielellä +kirjoittaakseni aivottuun kirjaan Suomalaiskansojen perikodista, jonka +sitte aivon antaa Pietarin Akademialle. Meurman ei ole sanakirjaa +kiirehtinyt ja ilmoitti että kirjanpainaja ei sitä ennätä valmiiksi +saada kuin tulevana keskikesänä. Minä toivoin parissa, kolmessa +kuukaudessa kerkeäväni mainitun kirjani kanssa valmiiksi, mutta +karttojen kanssa työksenteleminen otti hirmuisesti aikaa, enkä ole +vieläkään saanut kaikkia karttoja, joita vielä pitäisi saamani. Tohtor +Castrén ilmoitti vielä itsellänsä olevan siksi tarpeeksi ainetta koko +vuodeksi työksennelläkseni. Aivon siis kerrassansa ottaa koko läjän +työkseni, kuinhan ensin aikaa saan ja pääsen muista töistäni. Sitte +siitä toki enemmin palkintoakin antanevat. + +Jo olen varmoilla jälillä, että Syräniläiset ennen vanhaan ovat asuneet +Peipusjärveä myöten. Viron ja Lihvin maalla ei toki niistä tunnu paljon +arveltavaakaan jälkeä, ehkä kyllä näissä kartoissa ja nimistöissä olisi +montakin pitänyt löytymän, sen suhteen kuin niitä löytyy Pleskovan +kupernissä. Kuin niitä Pleskovasta etelään ja länsietelään päin +löytynee, sitä en nyt karttojen puutteessa taida sanoa. + +Löytyy niitä pohjais-Wenäillä ja Walgedjärven tienoilla varsinkin +lappalaisiakin nimiä, niinkuin päätteet pohta, bal, menä, sillä Suomen, +Ruotsin ja Norjan rajanurkassa Lapissa löytyy Kaltapohta ja +Koukimapohta, Terin Lapissa Kusomena (Кузомена), Polbal. Liki +Arhangelskiä löytyy myöskin eräs Kusomena sekä muitakin samalla +päätteellä. Walgedjärven tienoilla sekä tämä että _bal_ ja _pohta_: +Kostobal, Voslibohta, Pelpohta j.m.m. Tietänetkö mitä tällaiset +päätteet merkinnevät. + +Joko kuinka valmistuu uusi Sanakirja? Kuinkas Norjalainen Herra Friis +voimistuu Suomen kielessä? + +Vasta nykyisin tapasin kunnollisen kappaleen eräästä lausukasmuodosta, +jota jo kauan olen arvellut löytyvän. Se on nimittäin forma +continuativa sanasta _kark'aa_, josta _karkuan_ ("kalat karkuaavat +lahesta pois"). Yksinäisiä muotoja tiesin jo ennenkin esim. _leimuaa_, +josta tullut _leimahtaa_ näyttää muodon _leim'aa_ olleen alkujuuren. + +Koska monikon hallinnan pääte Suomettaresta niinkuin monesta muustakin +nykyisestä kirjasta nähden ei nyt tahdo vakautua, niin olisi hyvä, jos +miettisit tarkemmat ja soveliaat säännöt tälle se'alle. Kaikki +entiselle raamatun kirjoitustavan pohjalle ei kelvanne jättää, parempi +lienee runoissa löytyvä kirjoitustapa. Runoissa aina tavataan _-sten, +-nten: hevoisten, avainten_, joten jo minäkin olen ruvennut +kirjoittamaan, mutta ei löytyne _vetten, totten, paatten, riitten_, +senkun _vesien_ (kaareksi vesien päälle) _tosien, paasien, riisien_. +Edellisen tapaiset eivät kaikki jokapaikassa ymmärrettäisiinkään. + +Koska nyt juuri sain Reinholmin keräämät sadut Wiipurista tänne ja +niitä nyt en kerkeä korjaelemaan ennen kuin tulevana keväenä, niin +lähetän ne nyt Sinulle, niinkuin Reinholm esipuheessa suopi. Sukkelin +satu lienee kyllä se, kuin Hämäläiset pelkäsivät yhden joukostansa +ruislaihoon hukkuneen. + +Ole hyvä ja kirjoita tännekkin kuinka asiat teilläkin kulkevat, sitä +anoo + + veljesi + Europaeus. + + + +71. Tuntemattomalle. + +(Castrénin kokoelmassa.) + + [Syksyllä 1849.] + +Heders Broder! + +Redan i somras yttrade jag åt Ahlqvist, att en afskrift af alla nya ord +ifrån Lönnrots Lexikon borde anskaffas, för att sedan instickas i det +under arbete varande Svensk[t]-flnska Lexikon på samma sätt, som Du +instack de Renvallska orden. Jag har dock härförinan ansett nämnde +afskrifning kunna göras i Kajana af någon Student under Julferierna, +men efter närmare betänkande har jag funnit det vara föga rådligt, att +lita på något sådant och derföre onödigt uppskjuta en så vigtig sak. +Derföre vore mitt råd, att Du vid Sällskapets nästa sammanträde (om det +ännu sammanträder?) [skulle] föreslå, att skrifva till Lönnrot och be +honom på Sällskapets bekostnad låta någon afskrifva alla nya ord jemte +deras betydelse ifrån hans lexicon, och det så fort sig göra låter. +Alltid kan Lönnrot ingalunda hafva sina lexica om händerna, eller +åtminstone icke alltid båda banden. Antingen samma afskrifvare eller +någon annan kapabel man kan då bekostas, att ordna det erhållna +ordförrådet i svensk-finsk och alfabetisk ordning, eller hellre genast +införa i det under arbete varande Svenskt-finska Lexicon. Sedermera kan +Ahlqvist genomgå tilläggen och utgallra det onödiga dialekt- o.a. +förrådet. Med allt detta borde skyndas, för att få det Svenskt-finska +Lexiconet så fort som möjligt färdigt, eller också skall man, så länge +det ännu icke lägges under prässen, bjuda till att göra det så +fulländadt som möjligt. Jag har genomgått alla af Ahlqvist skrifna och +mig lemnade ark och riktat dem med ord ifrån eget hufvud äfvensom ifrån +den af Lönnrots Svenskt-finska lexicon afskrifna samlingen. Nämnde ark +hafva gått till Hanén, för att möjligtvis ännu af honom riktas. Det kan +icke skada, om de ännu vandra förbi Warelii och Borgens ögon, utom att +de ifrån Lönnrots Lexicon samlade ord ännu införas. Antingen skola alla +ark sålunda ouphörligen vara under händerna, eller bör comitén för +samma lexicon ändra sitt beslut, att hela arbetet borde vara färdigt, +inan det skulle af densamma granskas och sedan tryckas. Hinner till ex. +den första, tredje eller till och med fjerde delen blifva alldeles +färdig, så kan den ju nog redan på förhand granskas och lemnas till +tryckeriet. + +Drif nu bara genom, att det Lönnrotska lexikaliska förrådet äfven +kommer vårt Svenskt-finska lexicon till del. Ty tänk hvilken mängd ord +Lönnrot har infört till det Renvallska förrådet ifrån runorna i +Kalevala, Kanteletar, Loihturunot, ifrån ordspråken, gåtorna, sagorna, +itkuvirret, ifrån egna och andras ordsamlingar etc. Ifrån denna mängd +af ord hafva blott de kommit in i det Svenskt-finska lex., hvilka man +kommit på, eller hvilka Lönnrot infört i Helenii Svenskt-finska lex., +och jag derifrån afskrifvit. Medan nådenes dörr står öppen, bör man +icke försumma det minsta, att arbeta för det goda. + +Jag har ifrån en mängd ryska specialkartor samlat nära 3000 icke-ryska +namn. Jag torde redan hafva skrifvit Dig, att jag funnit det Syräner +bott ända till Ingermanland, Ilmensjö och Moskou. Nu har jag funnit +allt mera och längre fram spår af Syränska ortnamn ända till +Peipus-sjön. Snart får jag kartor till, så får jag se, om de sträckt +sig ännu längre, ty till vester och söder finnas sådana namn just så +långt, som mina nu härvarande kartor sträcka sig, d.ä. ända till Wäsma +i S. W. Wäsma måste äfven vara Syränska eller bestämt något uralskt +språk, ty det är icke ryska, ändas på _ma_ såsom hundradetals andra +flodnamn och träffas på flere ställen. + +Fråga af D:r Castrén hvad betyder elda (olda) uti namnen Chemolda, +Kovalda, Uvalda, Uveldy, Bogolda? hvad _(j)elga_ (jolga) uti Fetelga, +Jemansjolga Kajemansjolja, Koilga, Isililga, Syselga, Kuschelga? hvad +mysch (мышъ) uti Кормышъ, Wolmysch? Dor eller kanhända _tör_ måste i +Syränskan betyda sjö. På denna ändelse lyktas sjönamn såväl bakom Ural +som inom Novgorodska och Olonetzska Gouvernementet och jag är desto +gladare öfver dess upptäckt, som det skedde först i förgår. Denna +ibland sammandragna, ibland andra ändringar genomgångna ändelse var mig +väl längesedan känd i ett par variantgrupper, men först grundformens +upptäckt visade varianternas identitet och åstadkom nya upptäckter. +Fråga äfven af Castrén hvad de mellan Wolga och Ural förekommande +namnändelserna _-bai_ och _-basch_ betyda, äfvensom -mesh (-masch, +mas)? War god och skrif svar på dessa frågor om icke D:r Castrén låfvar +göra det och har tid dertill; derom beder + + Din broder + Europaeus. + +Var god och sänd inneslutna bref till Meurman, som bor i Lithonii +stenhus ofvanom Savo-Karelarne. + + + +72. Reinholmille. + + [Alussa vuotta 1850?] + +Velihyväseini! + +Lähetä veikkonen pian tämä kirjaus Meurmanille. + +Moninkertaiset kiitokset kuin viimenkin kyhäyit kirjoittamaan. Kylläpä +aj'an vähyys mielestäni on melkein vähäpätöinen estelys, sillä kyllä +sen verran olisit aikaa saanut, kuin vaan olisit antanut aikaa +itsellesi. Lienetkö joka toisin öin valvonut, kuin minä Runoseppää +tehdessäni viikkokaudessa tein. Nytkin mietin niin tehdä tulevana yönä, +kirjoittaak[seni] sekä ihmisille että varsinkin sanomalehdille. + +Kaksi asiaa on, jonka tähden toimettomuutesi vieläkin +pahoittaa mieltäni. Kuin toissa kesänä Pietarin Akademialta sain +rekommendationikirjoituksia matkoilleni, niin otin ne vastaan sillä +oikein kirjoitetulla ehdolla, että matkoistani sitte antaisin +kertomuksen Akademialie. Mutta nyt olivat sekä Inkerinmaan kartat, että +kirjat: Sjögrens Über Ingermanland Sinulla. Niitä en toissa jouluna +saanut, kuin en Sinua palatessani tavannut. En liene ensimältä niitä +varsin kovistaen kirjallisestikaan pyytänyt, mutta kuin keväillä +Meurman kirjoitti, ettei Sanakirjalla ole niin kiire kuin sillä al'ussa +näkyi olevan, niin rupesin toivomaan ennen Sanakirjan valmiiksi +saatuani kerkeäväni mainitun matkakertomuksen kirjoittaa ja anoin +sentähden aina kiinteämmin mainittuja kirjoja ja karttoja. Kuin en +niitä kuitenkaan millään kurilla saanut, niin rupesin sen siaan +keräämään kartoilta, joita ha'etin Pietarista paljon entistenkin +lisään, muukalaisia nimiä, kirjoittaakseni toki niistä jotakuta +valmiimpaa Akademialle annettavaa, mutta kolme kuukautta melkein +ainoastansa niiden kanssa työksenneltyäni, nä'in, etten niistäkään +kerkeä saada muun työn kesken ja tarpeiden vähyydessä paljon mitään +kelvollista, josta syystä sekin työ jäi kesken. + +Köppen kirjoitti sitte syksymmällä jo kysymyksenkin, olenko mitä +matkoistani kirjoittanut, ja lähetti erään oman matkakertomuksensa. +Minun täytyi häpeämielin kirjoittaa vastaukseksi, että tietämättömästä +syystä en ole milläkään neuvoin taitanut saada karttoja ja kirjoja, +joita vailla kertomukseni olisi tullut tyhjäksi ja halvaksi Akademian +käsiin annettaa. En siis liikaa vaatine, jos vaadin, että kirjoittaisit +Köppenille syiden sel'ityksen tahi anteeksi pyytöksen, etteivät ne +arvolliset oppineet rupeaisi mitäkuta pahempaa minusta tahi Sinusta +ajattelemaan. Niin kunnioitettavaa joukkoa ei juuri sovi tyhjillä +lupauksilla syöttää. + +Toinen asia on, että vuotisen jäsenrahani sekä maksu otetuista +kirjoista et näy maksaneesi Seuralle ja Seuran nyt kuitenkin on pitänyt +olla rahan puutteessa. Koska nyt sain tietääkseni sen asian olevan +maksamattoman, niin pyydän, että olisit hyvä ja minun maksettavakseni +vaikka lainaisit kyllältä rahaa ja suorittaisit mainitut maksut. +Kirjaston hoitajalta saat tietää paljonko olen kirjoja ottanut. +Jäsenrahaa lienee kahdesta vuodesta maksamatta. Sano paljon moitteita +Rabbelle, koska hän antoi pois rahat, eikä osannut niistä pitää kiini. +Eihän muille toki liene samoja rahoja takasin antanut. + +Kirjoja minulle nyt tätä nykyä ei tarvitse muuta, kuin jonkun hyvän +uuden estetikin, jos saksalaisen. Sitä tarvitsisin helmivyötä varten. +Jos on Snellman siellä, niin mahtanet saada häneltä, tahi ehkä +Berntsoniltakin, jos et Bibliotekistä ota tahi saa. Ei haittaisi, jos +kaksikin saisin, jos vaan eivät yhtä ja samaa juttele. Ne saisivat +tulla vaikka raskaassa postissakin. + +Tikkasellekin sain mennä vuonna kirjoittaa 9 vainko 10 kirjausta +Runosepän kauppaan saamisesta. Viimenkin kirjoitti ja moitti Sinun +syyksesi ettet muka ilmoittanut minulle mitä hän mennä keväinä +kirjoitti sinulta pyytäneensä minulle ilmoittamaan. En ymmärrä mitä +muuta siinä ilmoituksessa olisi taitanut olla kuin kukaties ennustus, +että Tikkanen on vasta 4 elokuuta toimittava Runosepän Cedervallerille, +ehkä se jo olisi kevättalvella pitänyt tulla lähetetyksi. Näin +viivytettynä se parahiksi kerkisi Wiipuriin, kuin Cedervaller oli +lähtenyt sieltä Saarijärvelle, jolla matkalla oli puolitoista kuuta. +Sieltä palattuansa läksi hän kohta Pietariin, oli siellä kuukauden ja +tuli kipeäksi ja posi vielä kotonakin toisen kuukauden. Tikkanen +viivytti siis Runoseppää parahiksi niin kau'an että se mennä vuonna +kerkisi Wiipurista levitettää aivan vähiin paikkoihin. Sanakirjasta +saatavia rahoja olen kuitenkin antanut sen painamisesta 271 Rupl. hop. +Siksi nytkin pyydän Sinua lainaamaan, ehkä kyllä tuloni menneeltä +vuodelta nousivat 400 hop. ruplaan. Koko tämäkin vuosi on menevä rahan +pyydössä ja luulen niitä nyt saavani päällekin 400, niin että, jos +Jumala auttaa, tanssin tulevana jouluna velattomana ja rahoillisenakin. +Helmivyön mietin tehdä hyväksi kirjaksi ja luulen siitä saavani hyvät +rahat. Sano tutuille terveyksiä, varsinkin Castrénille ja että minä +ajon ruveta kaksikin vuotta kirjoittamaan Wenäen ja Suomen +alkuasujamista ja sitä varten varsinkin Bieloseron tienoille reisujakin +tehdä. Siellä käyvät muukalaiset nimet oikeaa sotaa; tuntemattomia +nimipäätteitä merkitseviä _joki_ löytyy 10; siis useaa kieltä. + + Veljesi E--s. + +Unohutinkin: paljon lämpymiä kiitoksia _Suomen kansan laulannoista_. +Toisen niistä annan eräälle Suomen sorjalle kukalle. Kiitoksia myös +kuin toimitit Akianderille, Zilliacukselle j.m. + + + +73. Lönnrotille. + + [7 p. tammik. 1850.] + +Jalo Veljyeni! + +Nyt ovat kaikki sanakirjan arkkivarani tämän myötä; ihmeellistä kuin en +ole saanut Helsingistä lisään. Se Helsinki tuntuu minusta nähden nyt +olevan kokonansa ummella: ei sieltä saa' vastauksia kirjauksilleni, ei +anottuja tarpeellisia kirjoja, ei työvaraakaan. Niin olen jo +kirjoittanut 13 kirjausta yhdestä asiasta, 9 kirjausta asiamiehelle ja +kuin en sitä saanut liikkeelle, sitte toisen välimiehen kautta, mutta +ei silläkään neuvoin ole parempaa apua tullut. Olen jo kahdellekin +saanut kirjoittaa Helsinkiin 9 kirjausta vastausta saamatta. Niiden +ynnä olen kahdesti kirjoittanut Meurmanillekin sanakirja-arkkia perään. +Kaikki menee kuin tina tuhkaan. + +Ei kuitenkaan tekevältä työtä loppune. Nyt pitää siis toinen työ +otettaman käsille. + +Työstä päästyäni olen nyt tullut tänne tanssaamaan Lappeenrannan +neitosien kanssa paalissa. + +Sano paljon terveyksiä Herra Friisille. Lienee hän saanut kirjaukseni. + +Onnellista uutta vuotta toivottaa, + +Lappeenrannassa 7 Tam. 1850. + + Veljesi + D. E. D. Europaeus. + + + +74. Reinholmille. + + [2 p. helmik. 1850.] + +Veli hopeaiseni! + +Ole hyvä ja anna nyt kerkeämiseen seuraava kirjoitus Topeliukselle. + +Viime kerralla en muistanut kirjoittaa kysymystä siitä, tokko olet +saanut ulos Kochilta niitä rahoja, joista jo Elmgreninkin kautta +tarkemmin kirjoitin. En myöskään ole saanut mitään tietoa +taskukellostani. Vain eikös Elmgren sellaisista asioista olekkaan +virkkanut Sinulle mitään, kuin et niistä saanaakaan kirjoittanut. +Olisihan toki kelloni jo pitänyt tänne joutuman, kuin se jo puoli +vuotta on ollut uurmaakarilla. Kirjoita nyt kohta niistä ja +monenlaisista asioista pitkä kirjaus + + veljellesi + Europaeukselle. + +2/2 50. + +Ei sentähden taskukellolla kiirettä ole. Saat sen pitää kunnes +keväempänä tulen Helsinkiin. + + + +75 a). Lönnrotille. + + [18 p. maalisk. 1850.] + +Veikkonen Veli hopea! + +Tänne Helsinkiin tulin minä viimes keskiviikkona, kirjoittamaan +viimisiä tarpeita seuran Ruotsalais-Suomalaiseen Sanakirjaan. Toissa +päivänä seuran vuosikokouksessa esittelin minä tämän myötä seuraavan +kirjoituksen, josta päätettiin, että minä, niinkuin lupasinkin, +kirjoittaisin itse Sinulle siitä. Sentähden pyydän nyt, että olisit +hyvä, ja rupeaisit Sanakirjan täydellisyyttä vahvasti puoltamaan, ja +antaisit kuta pikemmin, jonkun Lukkarin taikka muun ruveta +kirjoittamaan suuresta Sanakirjastasi kaikki tarpeelliset sanat. +Silloin kuin hän toisesta osasta kopioitsee, taidat Sinä itse +työksennellä toisen osan kanssa. Koska tällä lailla Sinun vaivoistasi +etua otetaan, niin on Sinulle luonnollisesti tuleva palkinto +maksettavaksi, jota seura ei suinkaan heittäne suorittamatta, ja jonka +asian minä vielä kyllä esittelen, ehkä se nyt jäi unohuksiin. Työstäsi +tulee erittäin maksu. + +Minä nyt rupean läpi korjaelemaan, mitä mikin on kirjoittanut +Ruots.-Suom. sanakirjaa. Niin pian kuin Sinun kirjoituttamasi varat +tulevat, al'an minä niitä pistellä sinne tänne sanakirjaan ja kuin +kaikki on pistelty sisään, niin lähetän kohta Sinulle, mitä valmiiksi +on saatu. Niitä Sinä lävistettyäsi sitte lähetät postipäivittäin +takaisin, niin tulevat ne sitte kohta puhtaiksi kirjoitettaviksi ja +suorastansa alettaisiin niitä painattaa. Siihen asti kuluisi laskuni +jälkeen 3 kuukautta, joka ei olisi paljon siihen nähden kuinka paljon +hyvää sillä ajalla tulisi Ruots.-S. Sanakirjalle karttumaan. + +Sen jälkeen rupeasin minä toimittamaan sitä Suomalais-Ruotsalaista +Sanakirjaakin, jonka työhön Tikkanen jo lienee Sinua pyytänyt. Mutta +oikein velvollisuudekseni näkyy kokea säästää Sinun kallista aikaasi +suuren sanakirjan työhön. Jos kuitenkin oma halusi pitää pienempääkin +tekemään, niin olisi se mielestäni aivan hyvä. Sitte saisin ruveta +muita töitä sekä jo alettuja että muuten tietyssä olevia tekemään. Ja +todella ikävätä tämä kuiva sanakirjan teko onkin. + +Meurman kiirehtii sanakirjan arkkia kaiken mukomin. + +Mutta voi, voi, voi, kuin pahoja sanomia täällä kulkee. Jo menneen +viikon alusta puheltiin että olisi tullut sensurille käsky, ettei +mitään muuta saa luvata suomeksi painattaa kuin uskonopin ja +talous-asioissa, ja perjantaina käivätkin todella kirjapainoissa +kieltämässä myömästä mitään muita suomalaisia kirjoja paitsi +mainittuja. Samana päivänä peräytettiin kuitenkin sama laki jälleen, +mutta jos tämä peräyttäminen ulottuu kirjalupiinkin, sitä ei vielä +tiedetä. Suokoon Jumala että niin olisi. + +Kirjoita nyt pikimältä vastaus, sitä parempi, jos se voisi keritä +Seuran tulevaan kuukauskokoukseen, sitä anoo + + veljyesi + Europaeus. + +18/3 50. + + + +75 b). + +Då det ouekligt är en stor massa nya ord som Lönnrot ifrån en betydlig +mängd källor redan hunnit samla till sitt stora lexikon, så anser jag +det vara högst önskvärdt, att Litt. Sällskapets Svenskt-Finska Lexikon +icke borde utgifvas, utan att nämnde stora förråder blifvit begagnade, +helst de lätt nog kunna åtkommas. Jag ville derföre föreslå Sällskapet, +att anmoda någon i Kajana, att afskrifva de ord som Lönnrot hunnit +samla utöfver hvad Renvall upptagit. Dessa ord skulle jag då införa i +det Svenskt-Finska Lexikonet. Genom ett sådant förfarande kommer +arbetet ingalunda att särdeles mycket försenas, ty straxt som anmodan +om afskrifvandet hunnit till Kajana kan detsamma äfven börja, och med +hvarje post kunna de färdigskrifna arken beställas hit. Jag tror att +mera än 20 fullskrifna ark kan afskriften icke upptaga, ty till att +interfoliera Renvalls Lexikon behöfvas 44 1/2 ark och jag har sjelf +sett, att interfolierna i det Renvalls Lexikon, som Lönnrot begagnar, +på långt när icke äro öfverfullt betäckta med ord. Äfven dessa behöfvas +icke alla afskrifvas, och torde väl Lönnrot beredvilligt beteckna de +behöfliga orden med blyertspenna. Samma afskrift kan ännu begagnas till +att utarbeta ett Finskt-Svenskt handlexikon, ifrån hvilket arbete +Lönnrot borde befrias så framt möjligt är. Det kan alltså på dubbelt +sätt löna mödan, att göra ett sådant utdrag ur Lönnrots ordsamling. Åt +kopisten behöfver betalas högst 50 kop. s:r för kvart ark skrifvet, så +att hela afskriften icke kan kosta utöfver 10 rub. s:r. + +Äfven vore det önskvärdt, att Lönnrot sjelf, såsom ett lefvande +lexikon, skulle genomgå de färdigblifna arken af det Svenskt-Finska +lexikonet, hvilka postdageligen härifrån kunna sändas till Kajana, allt +efter de hunnit blifva färdiga. För Lönnrot återstår då blott en lätt +genomsigt, emedan hans skrifna ordsamling redan är benagnad. + + Europaeus. + + + +76. Lönnrotille. + + [4 p. toukok. 1850.] + +Kunnon Veljyeni! + +Koska minä Meurmanin Ruotsalais-Venäläisen ja Fresen +Ruotsalais-Saksalaisen sanakirjan kanssa olen ruvennut Seuran +sanakirjaa sana sanalta vertomaan ja siihen näkyy tarvittavan kuukausia +aikaa, niin ilmoitin viimeis kokouksessa tahtovani lähteä kotiin +sanakirjaa kirjoittamaan, jonne lähdenki nyt näinä päivinä. Jos siis +tahdot lähettää mitä muuta sanavaraa entisten lisäksi, niin olisi se +lähetettävä Savitaipaleesen Lappeenrannan kautta, jos ei sopine +vapaassa postissa lähettää ainoastansa tänne ja täältä sitte Seuran +vapaassa postissa Savitaipaleesen. + +Renvallin sanakirjat seuraavat nyt takaisin ja kiitän niistä minäkin +suuresti. Nyt on Suometarkin käsketty ruveta saarnaamaan. Minä olen jo +antanutkin sille ensimäisen saarnan. + +Elä terveenä! sitä toivottaa + + veljesi + Europaeus. + +Hels[ingissä] 4 Toukok. 1850. + + + +77. Castrénille. + + [16 p. toukok. 1850.] + +Jalo Veljyeni! + +Tässä lähetän nyt muutamia tarkempia johtoneuvoja runon- ja +sadunkerääjille ja pyydän Sinua olemaan hyvä ja näyttämään ne heille. +Heidän varaksensa pyydän Cedervalleriakin lähettämään Seuralle 100 +arkkia Runosepän lauluja ja 500 kokonaista Runoseppää. Inkerinmaan +Schubertin kartta tulee myös kohta Helsinkiin runonkerääjän johtajaksi +annettavaksi. + +Voi hyvin! sitä toivottaa + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Savitaipaleessa 16 toukok. 1850. + + + +78. Castrénille. + + [25 p. toukok. 1850.] + +Jalo Veljyeni! + +Eräs täältä kotoinen kirjoittaja Stats-Sekretariatissa Pietarissa +kirjoitti tänne sukulaisillensa, että minä muka saisin koetella pyrkiä +Suomen professoriksi. Ehkä tämä asia minusta ensimältä oli kokonansa +ajattelematointa, niin rupesin kuitenkin nyt postipäivän tultua +miettimään, jos ehkä ei lienekkään hänen kehoituksensa hulluksi +heitettävä. Jos varmasti jokaisen tarvitsee olla vähintäkin magisterin, +ennenkuin tähän virkaan yrittäköön pyrkiä, niin sitte ei minulla ole +siihen pyrittävää, mutta niitä vaatimuksia minä nyt en tiedä. Mitä sitä +vastaan Suomen kielen tuntemiseen tulee, niin siinä minä toki luulen +kelpaavani. Ja jos kieliopillisia voimiani tahdot tunteaksesi, +niin sopii lukeaksesi Suometar 1847, 16, 18-20 "Suomen kielestä +kirjallisesti käytettävänä" ja Suometar 1848, 9-11, 13, 18 "Kolánin +kieliopin arvostelu". Mahdottomalta se nyt kyllä näyttää magisterina +olematta sellaiseen virkaan päästä, mutta saanhan nyt suottakin +tarkemmin tietääkseni kysyä Sinulta siitä. Sen viran saamisesta minä +muun puolesta en lukua pitäisikään, kuin ainoastansa sen tähden, kuin +Sinä siitä soisit jääväsi vapaaksi työksentelemään yksinänsä omissa +mielisuotuisissa askareissasi, joita Sinun, puhettasikin myöten, kyllä +uskon harrastavasi kaikesta muusta huolimatta, niin pian kuin vaan saat +sisääntuloja jokapäiväiseksi tarpeeksesi, jonka työntekevä aina +saapikin. + +Jos taas vähänkin löydät Suomen professorin viran mahdollisesti +kääntyvän enemmän hyväksesi kuin pahaksesi, niin sitte minua vaan +suututtaisit, jos sen minun päällien tahtoisit heittää, nimittäin jos +voin sen saada. Minäkin sitä en tarvitsisi, sillä ainakin kolmeksi +vuodeksi on minulla yltäkyllin mieluista ja rahakasta työtä, ja sitte +tahtoisinkin lähteä Saksan maalle estetikiä ja muuta sellaista +mielentekoista tutkimaan ja niissä työksentelemään. Jos vielä Suomen +professorin virankin saisin, niin en sitäkään pitäisi enemmin kuin pari +kolme vuotta, kunnes joku toinen kunnollinen kielemme tuntija kerkeäisi +virumaan. Rahasta minulla ei ole mitään pakkoa, sillä sitä saan +tarpeekseni aina, eikä erittäin sen pyytäminen minulla olekkaan huolena +olemassakaan. + +Jos nyt minä, niinkuin luulenkin, en ole täyttävä pyrkimään niin +suureen virkaan, niin ei siitä sitte liene tarvista kirjoittaakkaan +minulle vastausta. + +Muistaakseni en kirjoittanut viime postissa lähetetyssä neuvokkeessa +runon ja satujen kerääjille: + +Säga flere berättare samma saga, så bör den alltid uppskrifvas; samma +runo af flere sångare behöfves icke noggrannare upptecknas, än att +hvarje strof, som icke förut är lika eller alldeles icke skrifven, bör +upptecknas tillika med den föregående och efterföljande strofen, för +att man må veta, till hvilket ställe den nya strofen hörer. + +Saisit lisätä sekä tämän että muutakin, mitä vielä mielellesi johtuu, +sitä anoo + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Savitaipaleessa 25 Maji 1850. + + + +79. Reinholmille. + +[28 p. toukok. 1860.] + +Veliseni! + +Nyt lienee Björni Helsingissä lähtemäisillänsä Savitaipaleesen, niin +että hänen kanssansa saat lähettää kirjoja sekä kirjauksia minulle. + +Äitini nukahti toissa päivänä vasikkata navettaan ajaessansa nurmikolle +viimeiseen unehensa. Ylihuomena tulee hän pantavaksi leposiahansa. Minä +mietin kuitenkin jääväni pari kuukautta kotiin. Sitte tulee varmaankin +huoneet sekä liialliset tavarat myötäväksi vapaaehtoisessa +korkokaupassa, jonka jälkeen sitte en enään asune Savitaipaleessa. + +Elä unohuta kohta kirjoittaa, sitä anoo + + veljesi + Europaeus. + +Lappeenrannassa 28 Touk. 1850. + +Varmaankin tulee vielä musta Mäklin Savitaipaleen kautta kotihinsa. + + + +80. Suom. Kirj. Seuran pöytäkirja, + + [5 p. kesäk. 1850.] + +§ 5 + +Upplästes följande tillägg till instruktionen för runosamlare, hvilket +Stud. Europaeus till Sällskapet insändt: + +"_Orterna der samlarena höra röra sig_. + +"Socknarna N. W. om Ladoga, hvilka af Lönnrot till en del, men af Polén +och Sirelius nästan alla blifvit undersökta, hafva befunnits vara föga +sångrika och kunna derföre med skäl lemnas till en annan gång, så länge +sådana sångrika trakter som Ingermanland och öarna Högland, Lavansaari +och Tytärsaari ännu äro till större delen eller alldeles oundersökta. +Blott östra delen af Ingermanland och mellersta delen ända till något +förbi Gatschina hafva blifvit besökta, men äfven de nästan alla +ofullständigt. Ingermanlands vestra del är dock den der enligt allt +utseende flere och vigtigare runor stå att fås. Trakten är längre bort +ifrån Petersburg, hvilken i östra och mellersta Ingermanland liksom +hvarje stad i sin närhet måste hafva verkat aftynande på den inhemska +sången. Utomdes bo de flesta Ingermanländska Finnar af Gregisk +religion. Ingrikot, Watialaiset, Laplakot, Ärrääjät, i vestra, de +sistnämnda i södra Ingermanland, och erfarenheten har vidhandengifvit +att Finnar af Grekisk religion äfven i Ingermanland bäst bibehållit de +gamla sångerna. Kamrater ifrån vestra Ingermanland försäkra att sånger +der i myckenhet sjungas. Äfven måste de i en ifrån det öfriga Finland +nästan isolerad trakt vara af en egendomligare natur och derföre mycket +intressantare. Har runosamlaren lust att lära sig känna Estniskan, så +kan han derifrån ställa sin återresa genom Estland och komma öfver +Reval sjöledes till Helsingfors. De egendomliga Ärrääjä- och +Watjalais-dialekterna böra äfven undersökas. Men för att en studerande +må kunna komma till Ingermanland och Estland, bör han ifrån Petersburg +begära tillåtelse dertill. Om en sådan tillåtelse icke genast kommer, +så kunna Högland, Lavansaari och Tytärsaari, och om behöfligt är ännu +socknarna vid Ingermänländska gränsen förnämligast Valkijärvi, besökas. +Nämnda öar borde i alla fall nödvändigt besökas, då de enligt flere +samstämmiga berättelser skola vara särdeles sångrika och man af öarnas +ifrån allt annat land afskilda läge kan sluta att äfven der många +egendomliga runor böra förekomma. + +"För sagosamlaren böra icke socknarna norr om Jyväskylä allena vara de +förnämsta, utan fastmer bör större vigt fästas vid inre Tavastland, +t.ex. vid Hollola socken och trakten deromkring. Den Tavastländska +grenen af Finska folket är något olik ost- ock norr-Finnarna, Derföre +är det af stor vigt att undersöka, om och hurudan skiljaktighet äfven i +Tavastländarnes intellektuella produkter, i deras sagor, skulle visa +sig. Hittils har inga Tavastländska sagor blifvit samlade, hvarföre +ingen sådan jemförelse ännu blefve möjlig om äfven denna gång inga +sagor skulle samlas ifrån Tavastland. Hollola ligger i vägen till +Jyväskylä och sagosamlandet kan då utan svårighet taga sin början redan +i Hollola." + +Detta Hr Europaei tillägg ansågs dock icke böra föranleda någon vidare +åtgärd ifrån Sällskapets sida. + + + +81. Sjögrenille. + + [1 p. helmik. 1851.] + +Högädle Herr Stats Råd! + +Då Herr Statsrådet godhetsfullt åtagit sig att för Wetenskaps Akademin +föredraga min anhållan om penningeunderstöd för en urethnografisk resa +till trakten af Bielosersk, men Akademin af brist på tillräckliga medel +likväl icke kunnat låfva mig det begärda understödet, så anhåller jag +allerödmjukast, att Herr Statsrådet ville vara graciös och för +Archeologiska Sällskapet framställa samma min ödmjuka anhållan. Doctor +Castrén har smickrat mig med det hoppet, att jag af nämnda efter hans +påstående rika Sällskap helst skulle kunna få ett sådant reseunderstöd. +Trakten af Bielosersk och Wessjogonsk låfva mig en alltför stor skörd +än att jag gerna skulle vilja lemna en sådan resa ur hågen. I Schuberts +specialkartor öfver medlersta och norra Ryssland har jag till ex. i +icke-rysska flodnamn funnit icke mindre än 27 olika för 100 till 5 l. 6 +floder gemensamma ändelser, hvilka i fornspråken alltså hafva måst +betyda _flod, å, bäck_. Dessa slutord äro följande: nga, ma, oksa l. +eksa, schor l. sara l. schera, goda l. gda, bosha, bol, boi, ega, +gosha, otscha, ui, estj, gora l. gra, mana, dosha, lja, on l. en, juga, +ochta, loda l. lda, onda, wish, ora, wir, kolda, wa, af hvilka alla med +undantag af de fem sista förekomma på Schuberts karta öfver trakten af +Bielosersk N:o XIV. Endast emellan gradlinierna 55 och 56, af hvilken +trakt dock sjön Bielosero upptager en del, förekommer redan på kartan +icke mindre än 122 ickerysska och med undantag af ett par äfven +icke-flnska ortsnamn, af hvilka många äro särdeles vigtiga och +upplysande. Samlas och kontrolleras namnen på ort och ställe och +förenas ännu andra slags undersökningar vid dem, såsom jag i mitt bref +till Statsrådet Koeppen omordat, så kunna resultaterna icke blifva +ovigtiga, + +Förväntande gynnande svar förbliver jag städse Högädle Herr Statsrådets + + allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Helsingfors den 1 Februarii 1851. + + + +82. Sjögrenille. + + [19 p. helmik. 1851.] + +Höglärde Herr Statsråd! + +För Herr Statsrådets välvilliga skrifvelse af den 31/12 +Januarii/Februarii härmedelst aflägga min allerödmjukaste tacksägelse. +Det tyckes, att både arkeologiska och geografiska Sällskapet lägga så +mycken vigt på ryskan, att äfven resultaterna torde behöfva afhandlas +på samma språk, hvilket väl skulle gå öfver min förmåga. Men en vigtig +fråga bör ännu göras. Jag måste äfven fästa afseende på den +penningevinst, jag genom ett sådant arbete skulle kunna påräkna. +Reseunderstödet skulle jag naturligtvis helt och hållet använda till +det, hvartill det är bestämdt; frågan gäller alltså blott, om och huru +stort arbets honorarium jag kan påräkna för utarbetandet af de +resultater som sjelfva resan skulle gifva, ty väl måste jag hafva +rättighet att fordra sådant för så mycket, som af mina hittills och +inan resan gjorda forskningar skulle komma at inflyta i afhandlingen. +Jag skulle åtminstone icke vilja komma på förlust, i jemförelse med +hvad jag skulle kunna vinna här i Finland genom öfversättningar till +finskan, som betalas med 5 Rub. sr. arket, genom att utarbeta ett +finskt-svenskt lexikon för 15 Rub. arket, genom att likaledes utarbeta +en finsk språklära med löfte om 200 Rubel honorarium af Wiborgska +Sällskapet, och utomdess genom ett annat halffärdigt arbete för ungefär +lika stor betalning. Det är alltså ingalunda brist på god förtjenst, +som gör, att jag så gerna vill företaga mig den ifrågavarande resan, +utan lusten att få större reda i de vigtiga resultater, hvartill redan +de samlade ortsnamnen leda, äfvensom lusten att utbyta kammarlifvet den +sköna sommartiden med ett rörligare lif, drifva mig dertill. + +Men skulle det hända, att ingen sådan resa blefve af, så beder jag +ödmjukast om att få veta, om Akademin gerna skulle vilja emottaga en på +tyska författad bearbetning af ortsnamnen allena och hvad för ett +sådant arbete skulle betalas. Ett sådant arbete, utarbetadt med +tillhjelp af Syränska, Mordvinska, Lapska och andra lexika och +upptagande en stor massa ortsnamn, skulle naturligtvis icke kunna få så +många köpare, att penningevinsten för detsamma skulle kunna gifva +anledning att betala ett rundligt honorarium åt författaren, men om +Akademin för sakens skull brukar honorera sådana rent vetenskapliga +arbeten, så då kan jag gerna företaga mig utarbetandet af det sagda. +Kanske jag, om jag får tillträde till Generalstabens kartdepot, ännu +kan samla betydligt mera namn, än hvad jag redan samlat. Monne jag i +sådant fall skulle kunna hoppas att få en del af det Demidofska priset +för mitt arbete? Åtminstone tror jag, att ingen ännu i så stor skala +anlitat ortsnamn vid urhistoriska forskningar, hvarföre mitt blifvande +arbete äfven borde äga nyhetens värde. + +På dessa frågor beder jag att Herr Statsrådet är god och meddelar svar +ät Rector Magnificus Professor Rein, och förblifver städse Höglärde +Herr Statsrådets + + allerödmjukaste tjenare + D. E. D. Europaeus. + +Helsingfors den 19 Februarii 1851. + + + +83. Lönnrotille. + + [29 p. marrask. 1851.] + +Jalo Veljyeni! + +Koska vasta nyt syksyllä nousi kysymys Meurmanin Sanakirjan työn +viimisen palkan jakamisesta, ja Sinä, niinkuin vasta vajaa viikko sitte +Assessori Rabbea Öhmanin Kirjakaupassa tavattuani sain tietää, minun +hyväkseni et vaatinut mitään erinäistä palkintoa siitä vaivastasi, kuin +katsoit lävitse suurimman osan siitäkin, minkä minä mainittuun +sanakirjaan kirjoitin, niin saan nyt siitä hyvyydestäsi kiittää Sinua +kaikesta sydämmestäni. + +Seuran Ruotsalais-Suomalaista Sanakirjaa painetaan nyt kolmattatoista +arkkia G:n loppua ja H:n alkua. Sen kanssa on ollut suurta työtä, joka +sentähden on kulkenut hitaasti, jos kyllä on hidas itse tekijäkin. Sen +mukaan kuin nyt sen painaminenkin kulkee, ei sitä sovi toivoa valmiiksi +ennen kuin tulevan kesän alussa. Aivan hyvä olisi, jos tahtoisit ruveta +lävistelemään niitä arkkia, jotka jo ovat valmiit, ja sitä myöten +toisiakin kuin niitä joutuu. Paino- ja muita virhiä olisi erinomattain +tarpeellinen saada tietää, ja kaikki mitä lisättävää ja oikaistavaa on, +sopii suurella hyödytyksellä yhtä tietä ylös-pistettää, jos ei +tämänkään niin kuitenkin tulevan painoksen varaksi ja tälle tehtävässä +alkulauseessa muistuteltaviksi sekä kukaties minulta tehtävään +suomalaiseen kielioppiin otettavaksi. Jos tätä hyödyllistä vaivaa otat +päällesi, niin ole hyvä ja ilmoita kohta tänne. Minä ajon tulevassa +Seuran kokouksessa mainita tästä asiasta ja arkit tulevat sitte +lähetettäviksi Seuran puolesta Sinulle. + +Tikkasen kanssa tuli puheeksi, että olisi tarpellinen asia painaa +kaikki Sinun kirjoittamat matkakertomuksesi, joita siellä täällä +entisissä sanomalehdissä luettiin, kokonaiseksi kirjaksi. Saan +sentähden Tikkasen anomuksesta pyytää Sinulta tietoa, missä kaikissa +paikoissa mainittuja matkakertomuksia tavataan. Myöskin olisi +tarpeellinen saada se kukaties painamatoin alkuperäinen ruotsalainen +kirjoitus tänne, joka suomeksi käännettynä Suomettaressa luettiin. Mitä +niistä kaikista tekemä-palkintoa vaadit, soisi Tikkanen myöskin +tietääksensä. Täällä on kiihtynyt yleinen into koota rahoja Seuralle. +Savo-Karjalaisten osakunta sai kokoon päälle sadan ruplan. Meidän tahi +Viipurin osakunta joka on sekä pienempi että varmaankin vähemmin +eläväkin Suomikiihkoisuudessansa, sai 60 ruplaa. Konseerikin +pidetään kohta Seuran hyväksi. Yli-oppilaisten kanssa levitetään +subskriptionilistoja ympäri maata, ja gymnasiumin nuorisoillekin on +lähetetty samanlaisia kehoituksia, Hyvä olisi, jos Sinäkin siellä +Kajaanissa panisit sanasi ja kynäsi liikkeelle saman asian tähden. +Muuten on täällä ollut kokonansa rauhallinen olo; niillä kuudella +pedellillä ei ole koko vuotena ollut tekemistä ei tuon taivaallista +eikä taidakkaan enemmin vastakaan olla. + +Vielä olisi minulla halunperäinen kysymys, että olisit hyvä ja +ilmoittaisit minulle, jos Itse tiedät ja Maamittareiltanne sekä muilta +tietäviltä saat tietääksesi, tokko siellä teidän puolella tahi +muuallakin Suomen maassa lienee semmoisia järvein nimiä, joilla on +samanlainen loppupääte kuin Kuhmossa olevain järvein nimillä _Lendira_ +(_Lentiira_) ja _Ivandira_ (Iivantiira?) tahi jos vaikka semmoinenkin +kuin Laukkaalla olevan järven nimellä _Lievestuori_. Minulla on +tarkimmista ja uusimmista pohjais- ja keski-Wenäjän maan kartoista +kerätty muukalaisia paikkain nimiä (ei-venäläisiä) kolmeen tuhanteen, +ja olen niistä tullut tietämään sekä Suomalaisten että muiden +heimokansamme entiset rajat moniin matkoihin, esim. että Suomalaiset +eivät koskaan ole olleet nykyistä etelämmällä, ehkä kyllä niiden jälet +itään päin tuntuvat selvästi Wätkan kaupunkiin asti. Mainituilla +päätteillä loppuvia järvein nimiä löytyy varsinkin paljon ja laajalta, +aina Sibiriasta _Obin toiselta puolelta_ Smolenskin paikoille asti +entiselle Puolan maan rajalle. + +Ole nyt hyvä ja kirjoita minulle kohta vastaus kaikille asioille ja +kysymyksille ja myöskin kuinka Sanakirjasi joutuu, sitä anoo +nöyrimmästi + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 29 Marrask. 1851. + + + +84. Lönnrotille. + + [24 p. tammik. 1852.] + +Jalo Veljyeni! + +Älä pahaksi pane, että sanakirjan arkit ovat olleet liian kauvan +lähettämättä, mutta siihen ei ole ollut minun syytäni. Joulun alla ei +Tohtor Kellgrenillä ensin kuulunut olleen aikaa niitä lähettämään, ja +sitten asia lienee häneltä unohtunut siihen asti, että hänen Kuopioon +tehtävä reisunsa, johon kolmen viikon aika meni, taaskin esti niiden +lähettämisen. Ehkä nyt uudet kiirehtimiseni toki jotakuta vaikuttavat. + +Aivan hyvä olisi, jos kerkeäisit, niitä nyt kohta silmäilemään ja sitte +lähettäisit ne takaisin jos vaikka vähitellenkin, niin saisin tehdyistä +lisäyksistäsi ja muistutuksistasi käyttää vielä painamattomain arkkein +hyväksi kaiken sen, mikä siksi sopii, joka nähtävästi ainakin tulee +olemaan melkein runsas ja arvollinen. Ole myöskin hyvä ja lähetä +lävitse-käytyäsi takaisin Gymnasilaisen Stråhlmanin Savosta kerätyt +suomalaiset sanat, sillä hän ei ole niitä aikonutkaan meille jäämään, +mutta vaan pidettäviksi. + +Jos et Maamittareiltanne vielä liene kysellyt järvein nimiä päätteellä +_tiira_, niin ole hyvä ja kysele nyt keltä sopii. Tuonlaisena, mutta ei +missään lapin sanana _jaur_ pidettävänä tavataan se useassa kymmenessä +järven nimessä Wenäjällä ja Sipiriassakin useimmin muodolla tor, tur, +esim. Wolentor, Koltor, Obloptur, Sindor, Jelpijador, Schamtyltur j.m., +jotka kaikki ovat Uuralin tuolla puolella paitsi Sindor, joka on pari +sataa virstaa Uuralista tänne päin Wytschegdan latvoilla. Toista sataa +virstaa Oniegan järvestä itään päin tavataan järven nimi Katrostyr +(Катростырь), josta juoksee joki Katromå, ja kuin päälle 70 joen nimeä +päätteellä må tavataan Wenäjällä, niin jos mikään muu joen nimein pääte +niin ainakin se on siinä kielessä, johon se on kuulunut, merkinnyt +jokea. Mutta jos niin on, niin on kyllä samassa kielessä _dirkin_ +merkinnyt järveä. Samaa vahvistaa Tverin läänissä löytyvä järven nimi +Kesadra (verro _goda_ ja _gda_ Tigoda, Wologda, _gora_ ja _gra_, +Ingora, Wytegra), josta juoksee joki Kesa, löytyvä parissakin paikassa +muualla ja varustettuna päätteellä ma: Kesma. Jo nämätkin vähät +näytteet ja selitykset osoittanevat, että puustavi _t_ kuuluu +päätteesen, eikä voi olla mikään väliin pistettävä liika ääni. +Näyttää tämä vähäinen osoitus myöskin, kuinka paljon semmoiset nimet +antavat tutkijalle tekemistä ja johdatuksia monen asian perille. +Kalix-elf kuuluu kutsuttavan suomeksi Kainuun-joki, ja Kalas-joga, niin +kuin Lappalaiset sitä kutsuvat, on siis emänimi ruotsin kieliselle +nimelle. Tämä osoittaa, että Ruotsalaiset tulivat Kainuunjoelle ennen +kuin Suomalaiset, koska Lappalaiset ja ei Suomalaiset olivat siellä +antamassa Ruotsalaisille paikkainsa nimiäkin. Jos nyt Kainuun joesta +länteen ja etelään päin paikkain nimein kanssa on sama laita, niin +toteutuu arvelukseni, ja vieläpä voipi tulla perille, jos eivät liene +siellä ensiksi tavanneet jotakuta muuta kansaa eikä Lappalaisia enemmin +kuin Suomalaisiakaan, sillä Kalas ei kuulu olevan Lapin kieltäkään; +mutta jos se on jonkun kolmannen kansan kieltä, niin on se niin hyvin +siitä suorastansa kuin Lapinkin kielen kautta voinut tulla +Ruotsalaisille. Tästä mutkasta yksinänsä ei siis voi mitään +muinaiskansallista tietoa johtaa. Tiedätkös muita semmoisia +eriskummaisia nimiä kuin Ankkapura = Anjalan koski, (pura=? koski) ja +Avasaksa? Kuin aika antaa, niin rupean käymään maamittari-toimituksen +konttuorissa keräämässä kaikki siellä kartoilta saatavat epä-suomalaiset +Suomen paikkain nimet. Kerran kävin jo mennä keväänä siellä, mutta en +silloin paljon saanut enkä kerinnytkään saada. + +Kirjoita näistä asioista vaikka Oulun W. sanomillesikin jotakuta jos +mitä tiedät ja ymmärrät. + +Toivon kohta saavani mitä anonut olen. Eikä mitään muuta tällä erällä, +kuin toivotan hyvää uutta vuotta. + + Veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 24 tammik. 1852. + + + +85. Lönnrotille. + + [17 p. huhtik. 1852.] + +Jalo Veljyeni! + +Koska täällä tuumitaan antaa ensimäistä puolta Ruotsalais-suomalaisesta +Sanakirjasta erittäin ulos, niin anon, että olisit hyvä ja lähettäisit +tänne lävitse käymäsi arkit, niistä, joita joulun aikana sait ja joihin +lupasit merkitehä painovirheitä ja muita vikoja sekä liitellä lisiä ja +tarpeellisia muistutuksia. Jos tässä tahi tulevassa postissa saat +nykyisemmin painettuja arkkia lävistelläksesi, niin ole hyvä ja lähetä +nekin tänne, jos puolentoista tahi kahden kuukauden kuluessa kerkeät +lävitse katsaista. Minulla on suuri halu, saada nähdä muistutuksiasi ja +lisiäsi, ainakin toivon niistä paljon hyvää. + +Saapi nähdä, jos pääsen kesäkuun lopulla tahi heinäkuussa Savossa +käymään. Kielenkin tuntemiseksi olisi semmoinen matka hyvä ja +kumppanini kanssa työksentelisin siellä niinkuin täälläkin. Jos kohta +aikaakin sillä lailla entisen lisäksi kuluisi, niin voittaisi +sanakirjan kunnollisuus melkeästi, ja se on minun mielestäni pää-asia. +Hämeenkin murretta saisin sillä tiellä kuulla ja tutkia, ja se olisi +mielestäni suuri voitto, sillä itä-suomea minä jo olen melkein paljon +kuullut sekä kotona että matkoilla. Voi aina hyvin! sitä toivottaa + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 17 huhtik. 1852. + + + +86. Lönnrotille. + + [12 p. kesäk. 1852.] + +Kunnon Veljyeni! + +En tiedä, lieneekö Maister Elmgren ajoissa tahi ensinkään lähettänyt +Sinulle kirjaustani, jonka kirjoitin pari kuukautta sitte ja vein +Elmgrenille lähetettäväksi Sinulle sanakirjan arkkein kanssa seuran +sinetin turvissa, johon minulla lieneekin ollut oikeutta, kuin +kirjauksessa ainoastansa seuran puoleisia asioja löytyi. Vastausta +Sinulta ainakin ei vielä ole tullut, ehkä sitä hyvin olen toivonut. + +Älä nyt pane pahaksi, jos pyydän Sinua olemaan hyvä ja mitä pikemmin +lähettämään nähdäkseni ja hyväksi käyttääkseni kaikkia havaitsemiasi ja +muistutuksiasi sekä lisäyksiäsi, joita lienet kerinnyt tehdä niihin +Sinulle jo ennen lähetettyihin sananakirjan arkkiin, sekä jos mitä +ennätät luultavasti tässä postissa lähetettäviin arkkiin merkitellä. +Painovikoja, joita paikoittain näyttää tulleen melkein liiaksi, mutta +joita vasta koetaan tarkemmin välttää, lienet myöskin merkitellyt, mitä +lienet älynyt. Jos siis joitakuita semmoisia olisit älynyt useampia +kuin mitä myötä seuraavassa kirjassa olen merkitellyt, niin ole hyvä ja +lähetä niistäkin minulle tiedon. + +Jos tarvis vaatii, niin ilmoitan sitte sanomalehtein kautta mitä pitää, +sekä paino- ja muita vikoja että muistutuksia ja lisäyksiä, ja +sellaisia lienee tarvis ilmoittaa varsinkin, jos pitää vastaamani +jotakuta arvostelijata. Tahi ole Sinäkin niin hyvä ja kirjoita kohta +jotakuta arvosteluksen tapaista, niin olisi mieleni aivan hyvä. + +Kuinkas on matkakertomustesi kokoonpainamisen kanssa? Aivan hyvä asia +olisi, jos ne todella saataisiin kokonaisena kirjana ulos. Semmoinen +kirja tekisi ainakin hyvää. En minäkään ole saanut tilaa lukeakseni +ympäri aviisseja levinneitä kirjoituksiasi, sitte päivin kuin mitä +lienen ensin lukenut, mutta joka nyt jo on melkein jälettömäksi +muistista hajonnut. + +Jos en kukaties lähtene Mustialan kokousta katsomaan, ja sen puolen +Suomea kuultelemaan, niin muuten varmaankin jään koko kesäksi tänne +apulaisten kanssa yhtenänsä työtä tekemään. Jos kerkeän, niin tulee +toinen osa sanakirjaa vuoden lopulla ulos; mutta ainakin on aikomukseni +säästää yhtä vähän aikaa kuin vaivaakin saadakseni kuta kunnollisempaa +työtä aikaan. Kyllä ainakin nyt ahkeruuttakin pitää kovasti ruvettaman +kiinnittämään, niin että loppu kuitenkin tulisi niin pian kuin +mahdollista. + +Mitä vastakin kirjoittanet muistutuksia aika ajoin lähetettäviin +sanakirjan arkkiin, niin ole niin hyvä ja lähettele niitä aina sitä +myöten minulle kuin niitä joutuu. + +Sivulta 200 sivulle 225 asti en vielä ole alkukirjoitusten kanssa +vertoen kerinnyt painovikoja j.m. etsiä. Myöskin on sivulta 285 +eteenpäin vielä läpi käymätöintä. + +Elä terveenä. Rupea meille opettajaksi kaivatun ystävämme siaan sitä +toivoo + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 12 p. kesäk. 1852. + + + +87. Lönnrotille. + + [Syksyllä 1852.] + +Kunnon Veljyeni! + +Kiitoksia aivan paljon, kuin lähetit Sanakirjat tänne. Toivon kohta +saavani ne toisetkin sanakokoukset. + +Viimeisessä Seuran kokouksessa päätettiin sadut minun kauttani +toimitettaviksi pikemmiten. Mutta Polénin, Ahlqvistin, osa Reinholmin, +minun toiskesäiset laulujen sekaan kirjoitetut ja kukaties Sinunkin +kirjoittamasi sadut lienevät vielä Sinulla. Niitä anon siis pikemmiten +tänne että saisin jär'estellä joutoani myöten. + +Elä nyt heitä Suomen professoriksi etsimästäsi. Gottlund sanotaan niin +pitkällä ja monisanaisella kirjoituksella kokeneet hyvästyttää itseänsä +Nordenstamin puolustettavaksi, että Nordenstamin sanotaan kesken +lukemisen ottaneet Gottlundilta sanat suusta pois. Ei toki sitä miestä +pitäisi siihen virkaan yksinänsä pyrkimään laskettaman. + +Elä terveenä! Sitä toivottaa + + veljesi + Europaeus. + +Et nimittänyt, miten mietit Tikkaselta tarjotun Suomalais-Ruotsalaisen +käsisanakirjan työn kanssa. Mutta eihän siihen tunnu Sinulla joutoakaan +olevan. + + + +88. Lönnrotille. + + [18 p. kesäk. 1853.] + +Kunnon Veljyeni! + +Ethän tuota pahastune, jos vähän olen tullut viipyneeksi lähettämästä +Sinulle kirjaistani Unkarilaisten sukulaisuudesta. Nyt sen lähetän ja +voin nyt myöskin pyytää Sinua tarkkaamaan Castrénin ostjäkin +kieliopissa sivulla olevaa 11 ensimäistä ratia, jotka vahvistavat +melkein kaikki ne lisäkästen muutokset, joista minä kirjassa puhun, +varsin senkin että _k_-ääni muuttuu _n_-äksi, sillä Castrén sanoo että +g usein muuttuu ng-ksi (ja k, nk-ksi), mutta senkin että _ng_ usein +muuttuu n-ksi, joten siis g-kin (ja kyllä k-kin) voipi päästä n-ksi. +Mutta tämä olkoon sanottu vaan sentähden, että jo Castrén on +älynnyt ne puustavien muutokset, joista kirjassani puhun, sillä +suomalais-ungarilaisten kielten lukusanoissakin ovat ne muuttuneet +sanat niin selvästi yksiä, ettei niitä toisillensa kokonansa vieraiksi +sanoiksi suinkaan voine päättää. Selitys päätteille sanoissa _ötik, +ikt[a]t, ykt_ j.n.e. on se ainoa, jolle halu tekee vielä tukevampia +perustuksia. Todistuksille, että suomalais-ungarilaisissa kielissä +kahdeksalle ja yhdeksälle löytyy nimitys yhdistyksillä kaksi kymmenestä +ja yksi kymmenestä, olisi hyvällä edulla senkin voinut lisätä, että +vogulin kielessä on 8 nöllou, 9 ontollou ja 10 lou; mutta se asia +lienee jo ilmankin selvä, ja nähneehän jokainen lukija itsekkin tämän +vahvistavan kohdan wogulin luku-sanoissa, niinkuin se muidenkin +heimo-kieltemme enemmin tärvätyissä lukusanoissa läpensä näkyy. + +Yksi ja toinen on sanonut, että lukusanat ovat niin vähät, ettei niitä +paljon miksikään heimolaisuuden todistukseksi voi sanoa. Mutta niille +minä olen vastannut, että vähintäkin sen ne todistavat, että +Unga[ri]laiset ja muut sukukansoiksemme mainitut Suomalaisten kanssa +silloin olivat ihan yhdessä joukossa, kuin ne sen verran alkoivat +viisastua, että rupesivat lukemaan _yksi, kaksi, kolme_, ja että paitsi +sitä sianimet osoittavat niiden jo silloin olleen yhtä joukkoa, kuin ne +alkoivat ajatella kokoon semmoisia sanoja kuin _minä, sinä, hän, tämä, +tuo_ j.m.m. Epäileminen vaatii tässä siis sen luulon ottamista, että +ihmiset ennen ihan puhetta tietämättöminä jonkun aikakauden elivät, +jota kaiketi mainituilla todistuksillani yhtä vähän voin kumota kuin +todistaakkin, mutta jota ihmisen järki kokonansa kamoo. + +Tällä välillä olen käynyt suuressa kirjastossa ja ottanut sieltä +silmäilläkseni Gyarmathin, josta ennen vaan lukusanoja hätäiseltä hain. +Mainitun kirjan löysin varsin arvolliseksi, enemmin kuin senaikuisesta +voisikaan luulla. Siitä sain uusia välimuotoja, jotka vahvistavat ei +ainoastansa sen, että _nöllou_ ja _nyoltz_ ovat tulleet sanasta +kahdeksan, mutta vielä senkin, että mietteeni päätteistä sanoissa +_ötik, iktat_ j.n.e. on oikia. Gyarmathin johdolla tahdon vielä kysyä +kirjastosta muitakin kirjoja, joista toivon lisämuotoja 9 nimityksiin, +jotka Gyarmathi on pois heittänyt, ja kukaties muutakin hyvää. Näistä +ajon kohta kirjoittaa Aamulehteen. + +Hyvä olisi, jos ottaisit kirjoittaaksesi jotakuta arvostelusta +kirjastani. Aina se elvyttäisi halua sekä omaan että heimokielihimme +päin ja yleiseen kaikkiin tähän kuuluviin asioihin. Asiamme saapi arvoa +juuri sen verran kuin sille arvoa annamme. Kellgrenille ja muille +oppineille Pietariin ja Schotille Berliiniin olen jo lähettänyt +kirjani. + +Gyarmathin kirjassa näkyy ungarin kielen heimolaisuus suomen kielen +kanssa niin selvästi, että oikein ihmeeksi käypi, kuinka tätä +heimolaisuutta edes on julettukaan kieltää ja sen siaan päättää ungarin +kielellä olevan heimolaisuutta turkin kielen kanssa, jota Gyarmathi ei +osaakkaan katsella muuksi knin naapurikieleksi. Ole nyt hyvä ja koe +estää, ettei muillekin tulisi semmoinen julkinen kylmyys ja kieltäminen +heimokansojamme kohtaan, sitä toivoo + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 18 kesäk. 1853. + + + +89. Ahlqvistille. + + [29 p. huhtik. 1854.] + +Veli Veikkoiseni! + +Nyt olen Mannisella ja tahdon kirjoittaa Sinulle vähän matkastamme. +Yhdellä hevoisella ei suinkaan tahtoneet lähteä meitä viemään Helsingin +pitäjän kestikiivarista, mutta yhtähyvin läksin kahdella, kuin toivoin +edemmällä pääseväni yhdellä. Ei vielä Yrölästäkään (Skafvebole) +lähteneet yhdellä. Sitte sain Kaunisnummelta yhden hevoisen, mutta piti +luvata 20 kop. lisärahaa. Hirvihaarasta taas 10 kop. Kaukolammilta 15, +Malluksesta 10 ja Virenojalta 10 kop. Sitten eivät enää tahtoneet +juomarahaa; mutta Heinolassa piti postihevoisten pitäjälle maksaa +kaksinkertaisen kyytirahan. Joka paikassa minä kyllä koin tinkiä minkä +jaksoin, mutta kuin nyt kerta olemme Savossa, niin ei enää tarvinne +lisärahoja maksaa. Osaksi minä maksoin parissa paikassa juomarahan +Sairion kylän viinakirjoilla. Kaksinkertaisen kyytirahan ja lisärahain +yhteenlasku on tässä sivulla.[12] Koska minä yökorttieristä ja +muutamista maitolasista olen Oskarin edestä tähän asti maksanut 30 kop, +ja täällä huokeassa Savossa ei varmaankaan tule enemmin lisään siihen +lukuun enemmin kuin 20 kop. kaikkeaan 50 kop, ja minä sain elorahaksi +koko ruplan, niin jäät Sinä minulle velkaa 1 rupla 28 kop. Jos olisi +päästy niiden toisten parvessa ilman kyytimiestä kolmanneksi ja vielä +kuin olisin antanut laukkuni Adden kiesiin niinkuin puhe ja neuvo oli +ja ehkä vielä Oskarin nyytitkin, niin sitten olisi kyllä mänty +vähemmillä lisämaksuilla ja rattoisammasti. Mutta Sinä vaan luulit että +meidän kieltämättä olisi pitänyt oleman hyvin herralliset säiden ja +muiden pitäjät ja vasta kello yhdeksältä toisenakin aamuna lähtemän. +Olisi ollut parempi, jos en olisi niin suoraan uskonut, kuin Sinä +sanoit Adden sanoneen: "Nog blir jag till morgon bara Europaeus vill +bli." Että Calonius ei huolinut siitä vähästä sateesta ja muusta +tyhjästä herrastelemisesta, oli häneltä aivan oikein tehty. + +Nyt onnea omille matkoillenne. Elä unhota itkuvirsiä kirjoittaa +Inkerikoilta sekä Suomalaisiltakin länsi Inkerin maalta, ja kirjoita +tarkoin ylös, mitkä ovat Suomalaisilta mitkä Inkerikoilta. Kirjoita +minullekin Liperiin yhtä toista, niin kirjoitan minä sitte vastaan +Sinulle. + +Voi hyvin, sitä toivottaa + + veljesi + Europaeus. + +Mannisella 29 Huhtik. 1854. + + + +90. Ahlqvistille. + + [20 p. elok. 1854.] + +Veliseni Oksanen! + +Tokipas jo rupeat tuntemaan, etten minä hyvänkään asian puolelle tahdo +mennä totuudesta sivuitse, kuin jo alat myönnytellä, että minun haluni +saada Inkeren maalle runonkerääjätä ei ole ollut tyhjän peräistä, Ja +vieläpä pitäisi Sinunkin saada perästäsi jonkun toisen laulunkerääjän, +sillä et Sinäkään niitä tarkoin ole voinut saada käydyiltäkään +paikoilta, vielä vähemmin käymättömiltä. Vain onkos vielä +"Engelsmannit" tahi mitkä muut olevinaan estämässä uusia laulun +keräyksiä? etc., etc., etc. + +Minä kävin kuukauen ajan Collanin ja Roschierin keralla Pielisellä ja +Ilomantsissa laulantoja j.m. keräilemässä. Sill'aikaa olit Sinä +kirjoittanut Eriksonille. Tämän kanssa saat nyt Inkeren laulut mitä +minä mennä syksynä sieltä keräilin. Entiset keräykseni minä lähetin +Lönnrotille, joka ne lienee antanut Seuran kätköön. Saat nyt konstia +koittaa lauluin toimituksessakin, mitä minä olen kielen murteen jälkeen +kirjoittanut, esim. _päähän, laivojahan, tyttöjä_, ku pitäisi olla +_päänsä, laivojansa, tyttöä_, se on ojaistava toimituksessa kirjakielen +jälkeen. Kuitenkin ovat venäen karjalan _tulevi_ ja savokarjalan +_pahoa_ minun mielestäni vältettävät, koska tutut ja yleiset muodot +semmoisissa paikoissa Inkerelläkin käytetään. Hoida Sinä vaan tarkoin +laulujen runollisuutta ettei se korjattavissakaan paikoissa jää +korjaamatta. Kuitenkin on tarkka varovaisuus semmoisessa korjaamisessa +pidettävä. Esim. panisin minä sivulla 204 säkeen _Läpi kankahan +pajuisen säkeen Läpi korven kuusperästä_, niin sopivat kertosäkeet +paremmin yhteen. Kaiketi olkoon runolaulu itse korjaamisensa +johdattajana. Muuten on Sinulla siinä kaksi tietä valittavaa, joko +ruveta historialliseksi tahi runolliseksi korjaajaksi. Minun mielestäni +ei laulurunoissa historiallista korjausta tarvitsisi, mutta +kertomarunoissa välttämättömästi molemmat, jouda Sinä sitte mitä +joudat. + +Oletko itkuvirsiä kirjoittanut Inkerikkoloilta? Niitäkin pitäisi jo +toimitettaman painettavaksi. Korkokarttoja ja muita syrjemmäisiä +toimituksia ottaa kyllä Seura kustantaaksensa, mutta entiset keräykset +saavat maata takaperillä. Sama on laita loihtujen kanssa. Onhan +niitäkin Inkerellä. Oletkos niitä saanut ja niiden konstia, arpomista +j.m. tutkinut ja kysellyt? Hevaalla ja Soikkolassa lienee tässäkin +asiassa parahiten opittava. + +Vatjalaisten sanoja sekä häälauluja on minulla myöskin, mutta tokko +niitä nyt kerinnet ruveta toimittamaan painettavaksi. Niitä lauluja on +Suomalaiselle kuitenkin yhtä vaikea ymmärtää kuin virolaista kirjaa. +Jälestäpäin voit ne saada, jos tahdot. + +Sano terveisiä paljon Pastori Sirénille ja muille tuttaville ja voi +itse hyvin, sitä toivottaa + + veljesi + D. E. D. Europaeus. + +Liperissä 20 Elok. 1854. + + + +91 a). Lönnrotille. + + [28 p. maalisk. 1858.] + +Veli oivaiseni! + +Ole nyt niin hyvä ja lue tätä seuraava kirjoitukseni Seuran +ensitulevassa kokouksessa ylös. Minä en nyt pitemmältä tahdo kärsiä +sitä Inkerin maan lauluin tuhoon tuomitsemista, mutta tahdon kaikkein +innostuneitten syrjäsensuurein saksistakin sivuitse saada se asia +julkisestikin tuomittavaksi. Minä mietteissäni jo olen antanut liiankin +pitkältä perää kansan kytkyläisyyden vastustelemisille, mutta nyt se +kipeimmästi pernaani pureva kohta, se kuin minua julkisestikin on +häväisty siitä kuin en hämmästynyt sitä julkisesti esitellessäni, että +Suomalais-ungarilaiset ovat paljoa likempänä indoeuroppalaista +sukukuntaa ja siis (huhhuh!) sukua sille väkisinkin kansallisuudeksi +tunnustettavalle slavänilaisellekin kansakunnalle, paljoa likempänä +kuin turkkilaistattarilaisia, sekin kohta nyt on pajuun pantava. Minä +nyt Pietarissa käydessäni keräsin hyvän tukun vogulilaisia ja +ostjäkkilaisiakin sanoja sanakokoukseni täytteeksi ja samoin +Indoeuroppalaisiakin sanoja eri kielistä, ja olen tullut siihen +tolkkuun, että vanhat sanat melkein jokainen, josko ei vaan +täytehensäkin jokainen ovat suomalais-ungarilaisissa kielissä läpensä +indoeuroppalaisia. Viimeksi aivan kuin sain tietääkseni, että +suomalais-unkarilaiset sukusanat _vävy_ = ruots. _sven, miniä_ lätin +_zuona, kaaso_ (= nainen) = _gatte, hustru_ ovat yhtä, ehkä se ei tässä +kuinkaan selvästi näy, kuin on vaan joku yksinäinen eikä sekään +likeisin sanan muoto kummaltakin puolelta tähän ylös pantu. Kaikki +muutkin sukunimitykset ovat suomalais-ungarilaisissa kielissä +indoeuroppalaisia. Näistä tutkinnoistani minä kohta tulen pelkäämättä +kirjoittamaan julkisuudenkin eteen. + +Ole nyt niin hyvä ja sano minulta paljon terveisiä Professori +Akianderille ja Valtaneuvos Nordmanille sekä muille tuttaville. Minulle +sopinee nyt ensipäässä kirjoittaa Joroisin kautta Rantasalmille. + + Kansallista vapautta ja -valistusta + rehellisesti ahkeroitseva + veljyesi + + D. E. D. Europaeus. + +Muille en sinne nyt ennätä kirjoittaa. + +Heinävedellä 28 Maalisk. 1858. + + + +91 b). Suom. Kirj. Seuralle. + + [28 p. maalisk. 1858.] + +Korkeasti kunnioitettava Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Esimies! + +Se on kyllä tietty, että Kirjallisuuden Seurassa toissa syksynä +varsinainen päätös on ilmoitettu tulleen tehdyksi sen päälle, ettei +Inkerinmaalle Kirjallisuuden Seuran kustannuksella enää koskaan ketään +saisi lähettää siitä syystä muka, että sieltä on havaittu saatavan +varsin vähän ja jotenkin halpa-arvoisia runoja. Mutta koska minä tähän +päätökseen oikeastansa katson olevan sen syyn, kuin nyt tämän aikaiset +julkisen mielen ohjilliset kovin ovat kiihtyneet kansallisuuden +luonnollisia elon ja olon oikeuksia kieltelemään ja vapaammaksi +pääsemästä uudestansa kiinnemmäksi kytkemään, ettei se niistä +tarpeellisista suitsista varsin itsellisille ihmisellisille jaloillensa +pääsisi; mutta tämmöinen perustus kuin julkisuuden edessä ei millään +lailla voi koossakaan kestää; niin minä nyt, kuin Kirjallisuuden Seura +on voinut taaskin vielä määrätä 60 Ruplaa runojen keräystä varten +"Suomenmaan sisäpuolella" niin minä sitä tahtoisin tämän kautta sekä +Teille että koko Seuralle muistuttaa, että se on aivan tosi, mitä minä +kaikesta vastenhankaisuudesta huolimatta monet kerrat olen +Kirjallisuuden Seuralle vakuuttanut, että länsipuolella Inkerinmaata, +varsinkin Kaarostasta (Oranienbaum) lähtein aina Narvan joelle asti +lauletaan enemmin kuin missään muualla koko siellä maisin, varsinkin +kuin koko se matka enimmäksi osaksi melkein läämältänsä on niiden +laulurikasten venäen uskoisten Inkeroisten asuttavaa tahi että niitä +ainakin likeltä Kaarostaa Laukaan joelle asti, likelle Narvan jokea, +asuu Suomen uskoisten seassa. Sen puolen laulut ovat vielä senkin +puolesta erinomaisen arvoisia, kuin ne ovat aivan omituisia sekä sen +paikkakunnan eripäällänsä olemisen puolesta siellä meren takasyrjässä +että myöskin sen tähden, kuin ne siellä asuvaiset Inkeroiset ovat sen +puolen alkuperäistä kansaa ja niiden edustalla Pietarin kohdalla enin +osa on Savakoita, jotka ennen vanhaan Wiipurin puolelta Rannan +kihlakunnasta lienevät sinne muuttaneet, koska kieli heillä on +likeisintä Wiipurin puheesen. Kuin nyt Ahlqvist ja Slöör muinoin +Sakkulan ja Raudun puolella sekä itäpohjoisessa osassa Inkerinmaan +puolta keräsivät toinen 500, toinen 400 runolaulua ja silläkin +kulmalla vielä Vuoleen pitäjäs on kokonansa koskematointa ja +samanlaista myöskin Valkeasaari, Kelttu ja Rääbowa; niin tottapa siellä +Inkerinmaalla sitten vielä runoja löytyy useammallenkin kuin yhdelle +runonkeräysmiehistölle. Mutta niinkuin sanottu on, Kaarostan ja Narvan +väli, jota on kappale pitemmältä, kuin Kaarostasta itään päin aina +Järvisaaren pitäjän itärajalle Suomalaisia löytyykään, se on ennen +kaikkea välttämättömästi ansaitseva runon keräystä, ja ilman pitemmältä +viipymättä, kuin jo on kipeästi pelättävä, että moni merkillinen vanha +laulu laulajain kuoleman kautta jo on ijäksi päiväksi käsistämme katoon +mennyt. Minä sitä aina olen parasta odotellut ja parasta toivonut; +mutta vaikka Stråhlman ei käynyt Kaarostassakaan asti, eikä edempänä +länteen päin kuin Tyrön kirkolla, niin kuitenkin jo Seurassa päätettiin +koko Inkerinmaan etevimmät runopaikat oikein tavan taiten häviön +jälille heitettäviksi. Kirjoitinhan minä siitä samasta asiasta muinoin +Morgonbladiinkin, ja selitin missä minä niiden paikkain ympäryksellä +silloin kävelin. Minä jo silloin niin kipeästi tunsin tämän +kansallisuuden vihan purevaisuuden, että kuin tulin yhdelle aivan +parhaalle runon paikalle Hevaan joen kulmalle (venäeksi Каваши), niin +se tunto, että nyt minä olin tullut semmoiselle paikalle, jossa runon +saaliit tulisimmaksi poltoksi kiihoittaisivat tämän kansallisuuden +vihan purevaisuuden, jota minulla silloin vielä oli liian vähän puolta +toivottavalla onnella vastustamaan, se tunto silloin minusta kävi niin +raskaasti ja kipeältä mielelle, ettei minussa rehellisellä +tunnollanikaan ollut sitä miestä, että olisin kärsinyt ruveta +yhdeltäkään kysymään näitä vihan valtaan jo silloinkin ennen paperille +panemista tuomittuja runoja. Nyt minä tätä asiata tahdon Teille +mietittäväksi esitellä, että se olisi hyvä aika käsissä, että nyt +ensitulevassa Seuran kokouksessa, johon tämä kirjoitus hyvin ehtii, se +Inkerin maata vihaava ja oikeastansa vaan minun kansallista intoani +siltä kohdalta syrjään kostava päätös tulisi sekä Seurassa että sitten +sanomalehdissäkin kumotuksi julistetuksi ja että määrättäisiin sinne +myöskin lähetettäväksi halullisia runon kerääjiä. Tytärsaaressa, +Lavansaarissa, Seitskaarrossa ja Suursaaressa minä myöskin olen kuullut +olevan runsaasti lauluja. Varmaankin niitä on myöskin Valkijärvelläkin, +joka varsinkin sentähden on merkillinen paikka, kuin siellä on kylä +nimeltä Päivilä ja toinen Ilmala ja vielä Lierilä. Ei etäällä sieltä on +Kaukojani ja muita Kauko nimisiä paikkoja. Suvanto myöskin on likellä, +kaikki semmoisia paikkain nimiä, joita Kalevalassa nimitetään, sillä +minä sen muistan aivan selvään, että joka paikassa sekä Wenäjän +Karjalassa että Suomen puolella aina runoissa sanottiin Päivilä, +niinkuin se vanhassa Kalevalassa läpensä onkin pantu, ehkä se uudessa +Kalevalassa siitä on tullut muutetuksi toisin kuin laulajat sitä +yleisemmin ovat käyttäneet, nimittäin Päiväläksi. Tästä nyt olisi +tutkittava, josko ei ennen vanhaan, kuin Vuoksi oli niin yläällä, että +Kiviniemen kannaksen ylitse vesi kulki Suvantoon, josko ei silloin +liene vesi seisonut Päivilän ja Ilmalan kyliin asti, niin että josko ei +niissä näkyisi jotakuta ennen aikuista rantapengertä. + +Kuin minä nyt olen itse täällä Heinävedellä ja aina innollinen Suomen +kansan vanhain runoin kokoon keräämisen perään, niin totta minä täällä +nyt myöskin tahdon itsekkin saada käsilleni ne Kymäläisen runot, joita +täällä vielä osataan; niin että jos Seura tahtoo sitä nyt tarjottua +runomatkarahaa muuttaa matkarahaksi Inkerinmaalle, niin sentähden +Kymäläisen runot eivät häviä; mutta muuten minä tulisella halulla +pyytäisin Seuraa, että nyt aivan vitkailematta määrätä sen maan ihan +parhaisiin runopesiin runon kerääjiä lähetettävän, jossa jo Suomen +uskolaisten harvempilauluisessa paikassa viisin sadoin miestä päälle +jossakussa vähässä ajassa runoja kerätään. Erittäin on mainittava, että +länsi Inkerinmaassa Suomen uskoisetkin vielä käyttävät itkuvirsiä ja +semmoisia Suomen uskoisten itkuvirsiä ei vielä ole kerätty alkuakaan. +Niiden paikkain Wenäen uskolaisten Inkeroisten itkuvirret ovat kyllä +myöskin kirjoituksen ansaitsevia. + +Tällä tilaisuudella minä tahdon yhden jo kauvan asianani olleen asian +esitellä, sen, että jos Seura tahtoisi pyytää Murmannia Borgin +Suomalaista Sanakirjaa valmistamaan, niin hän siihen työhön aivan +mielellänsä ryhtyisi. Sitä hän jo viimeis kesänä minulle puhui; +mitä hän nyt vaan virkkanee? Saan minä myöskin kysyä, josko ei +Seura tahtoisi ostaa niitä kappaleita Karjalan Kevätkäköistä +runonkerääjillensä jakaaksensa, joita minulla vielä on Frenkeliltä +saamista. Niitä lienee siellä vielä satakunta. Apoteikkari Clouberg +Wiipurissa lupasi maksaa kopeikka arkkia päälle. Siinä ei sivulukuun +ole täyttä kuutta arkkia, vaikka arkkinumerot osoittavat kuin jos olisi +palainen seitsemättä. Jos Seura ne ottaa vaikka samaan maksuun kuin +Herra Clouberg, niin jääpi niistä ainakin kuletusmaksu Helsingistä +Wiipuriin pois. + +Minä aina olen Teidän ja Seuran + + nöyrin ja rehellisin palvelia. + D. E. D. Europseus. + +Heinävedellä 28 Maalisk. 1858. + + + +92. Lönnrotille. + + [23 p. huhtik. 1858.] + +Jalo Veljyeni! + +Suometar ilmoittaa aivan mieleisen asian minulle kirjoitukseni +lukemisesta; mutta koska se tapahtuu semmoisilla sanoilla, jotka +tahtovat sanoa, kuin josko minä mitäkin perättömiä siinä olisin +rohennut Kirj. Seuran eteen julkisesti tunkea; niin sentähden minä +pyytäisin, että olisit hyvä ja välttämättömästi lähettäisit minulle +takaisin joko kirjeeni itsensä tahi kopion siitä. Tarpeeni saatuani +minä kohta lähettäisin kirjeeni Sinulle takaisin, jos Sinä sen minulle +lähettäisit. Jos siinä on perättömiä, niin se rehellisesti on +oikaistava yhtä julkisesti kuin Suometar sen asian nyt on esiin +vetänyt; mutta jos ei, niin ainakin minä en sitä ensinkään kärsi, että +sillä lailla häväistystä saada semmoisesta asiasta, jossa se ei +varmaankaan ole muuta kuin kipeän koston salasyrjäistä pistämistä. + +Ole nyt vaan niin hyvä ja lähetä välttämättömästi ensi postissa +Joroisiin se, mitä jo on sanottu, sitä anoo + + rehellisyyttä rakastava veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Liperissä 23 huhtik. 1858. + + + +93. Lönnrotille. + + [12 p. kesäk. 1858.] + +Veli kultaiseni! + +Vielä toiseenkin otteen minä koettelen Sinulta pyytää, että olisit niin +hyvä ja välttämättömästi lähettäisit minulle joko sen minun kirjeeni +itsensä, jonka minä Sinulle Inkerinmaan asiassa kirjoitin, tahi kopion +siitä, ja jos pääkirjoitus tulee, niin minä sen uloskirjoitettuani +kyllä lähetän takaisin. Elmgreeni sitä paperistansa etsi, mutta ei +löytänyt ja sanoi, että se aivan vissisti on mennyt Sinulle takaisin. +Joroisiin sitä ei ole tullut eikä nyt tällä välilläkään, kuin sieltä +läksin, sitä ole tänne takaisinkaan lähetetty, niin ettei sitä siis +senkään perästä eikä mitään vastaustakaan Sinulta sinne ole mennyt. +Mutta ole nyt niin hyvä ja lähetä minulle vähintäkin vastaus tämän +kysymyksen päälle, että tiedän mitä julkisuudelle sanon, sillä minä en +ensinkään voi sitä kärsiä, että olla vastaamasta estettynä +häväistyspahkuna siitä syystä kuin en tahdo myöntyä kansan kurkkua +kuristamaan, ettei se liian omille kengillensä pääsisi "syrjäkulman +suitsiloista, kahleista kavalluskunnan". + +Ole nyt vaan niin hyvä ja kirjoita kohta tänne. Minä muutaman päivän +ehkä viikon perästä lähden täältä takaisin Rantasalmille, jossa joka +mies on innoissansa saada vaan kansan koulua ja viina peräti pois koko +paikoista. + +Jos minun täältä pois lähdettyä kirjoittaisit, niin kyllä sittenkin +kirje tulee minun perästäni. Minun pitää vielä kirjoittaa koko kirja +kansallisuuden asioista ja tämäkin Inkerin juttu on siihenkin tuleva. + + veljyesi + Europaeus. + +Helsingissä 12 Kesäk. 1858. + + + +94. Lönnrotille. + + Joroisissa 16 elokuussa 1858. + +Jalo Veljyeni! + +Kiitoksia hyvin paljon lähetyksestäsi, jonka vasta nyt Helsingissä +kauvan viivyttyäni Rantasalmin kautta tänne matkatessani siellä sain +käsihini. Sen minä kohta lähetän takaisin jälleen, niin pian kuin vaan +ennätän ottaa siitä kaksi kopiota. + +Varsin hyvä uutinen minun puolestani on se, kuin Mikkelissä +"Kuvernyörin puolesta" on myönnetty lupa kirkonkokouksen pitoon +kansankoulun saamiseksi Rantasalmille semmoisille perustuksille, kuin +myötäseuraavassa Julkisten Sanomain lehdessä lyhykäisesti kerrotaan. +Rantasalmilla on kymmenen vuoden sisään melkein yleiseen levinnyt se +tapa, että pitää häitä ja kaikkia muita pitoja talonpojissa peräti +ilman viinatta. Sanotaan, että "ei muka muualla kuin huonommissa +paikoissa vielä viinaa pidoissa nähdä talonpojissa". Herrat ja +papitkaan eivät vielä kuitenkaan ole tahtoneet ruveta semmoista +esimerkkiä ihmisille antamaan, enkä tiedä milloinko siksi sivistynevät. +Eiköhän Helsingissä siellä suurimmaksi kehutun sivistyksen vaikutuksen +vallassa, tämä Rantasalmin talonpoikain esimerkin seuraaminen jo +jaksaisi jaloillensa päästä, vaikka jonkun enimmästi sivistyneen luona? + +Nyt tulee Rantasalmille kohta kirkonkokous, mutta minun pitää ensin +matkustaman sinne yhden talonpojan luokse, joka tahtoi minua kulkemaan +kansansa yhdessä muutamissa taloissa asiata edeltäpäin selittämässä, +niin että ukot siitä ensin saisivat paremman käsityksen. Mutta pian +joka ainoa, joita minä tähän asti siinä asiassa olen saanut puhutella, +niin kaikki ne ovat sen asian puolella, että vaan saada estetyksi +rännärien viina pois ja varsinkin sitä että saada joka miehelle sama +oikeus kuin nyt on Nimismiehille annettu, että ottaa vieras ja luvatoin +viina ja viinakalut pois missä vaan tapaa ja saada 2/3 sisääntuloja +siitä omaksi osaksensa, niin että sillä lailla paljoa paremmin pois +estetyksi kuin nyt, kuin on tuhannen teitä ja paikkoja viinalla, joita +ei Nimismiehen silmä älyäkkään eikä tapaa. + +Ole nyt niin hyvä ja lähetä minulle luettelus semmoisista sanoista, +jotka ovat sukua venäläisiin sanoihin. Akademikus Sreznevsky niitä +tahtoi minulta keväillä Pietarissa ja voisi vielä joku sattua minunkin +tutkintoihini, joita minä ahkeran perään olen toimittanut ja +merkillisiä onkin niistä selinkoja selvinnyt, niin että lätin kieli +onkin tullut likeisimmäksi suomalais-unkarilaisten kielten +perisukulaiseksi, vaikka oppineet ovat sanoneet, että lätin kieli vaan +on "Suomen kielen kanssa sekoitettu". + +Ole nyt Veli oivaiseni, niin hyvä ja toimita jos vaaditaan, 28 ruplaa +Kamrer Wegeliukselle velkaini korkorahain maksuksi. Minä tulen kyllä +kohta saamaan rahoja sen asian maksuksi, vaikka kyllä nyt paikalla en +voi lähettää. Jo se olisi tullutkin maksetuksi aikojakin, jos en olisi +niin ijänkaiken myöntymätöin kaikkiin vastenhankalaisuuden mieliin. +Mutta nyt jo alkavat tiet avautuakkin. Toivoen ettet minun suoria +kansallisia tarkoituksiani kieroon katso ja auttamatta heitä olen aina +kunnioittava + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + + + +95. Lönnrotille. + + [6 p. syysk. 1858.] + +Veli Kuntoiseni! + +Nyt minä tahdoin ilmoittaa, että kahden viikon sisällä minulla on +vissi lupa saada rahoja, niin että silloin minä saan lähettää sen +korkorahasumman, jonka minun sinne tulee maksaa. Sen minulle lupasi +Sahan patruuni Pietar Sopanen ja kaksi viikkoa tästä lukein minä häntä +tulen tapaamaan Rantasalmille, jossa silloin jo on kuulutettu +pidettäväksi se kirkonkokous siitä viinan pois heittämisen ja kansan +koulun ylös asettamisen tuumasta, josta minä jo ennenkin lienen +kirjoittanut. Saattehan nähdä, siinä tulee hyviä neuvoja liikkeelle, +niin että minä sitä en ensinkään epäile, ettei se hyvinkin onnistu +vielä se tuuma. + +Tässä minä nyt monen kiitoksen kanssa saan lähettää takaisin sen +keväillisen kirjeeni runonkerääjistä Inkerinmaalla. Lieneekö Länkelästä +mitä kuulunut, vain onko hän jo tullut takaisin ja kuinka lie +onnistunut hänen matkansa? Minun laajat kielten vertomatutkintoni +alkavat jo ruveta kokoon kyhäytymään. Kuinhan saisin ensin muutamia +syrjäsaksissa olleita kiivaita kirjoituksiani julkisuuden eteen, niin +kyllä tässä mies vielä ei ensinkään tapettu ole, jos kohta sitä on +nuottaankin pyydetty, johon se ei kuuna päivänä kule. + +Terveyyttä ja hyvää menestystä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Joroisissa 6 Syysk. 1858. + + + +96. Lönnrotille. + + [27 p. syysk. 1858.] + +Veli hopeaiseni! + +Tässä minä nyt voin lähettää Sinun kauttasi Kamrer Wegeliukselle 20 +Ruplaa hopeassa. Koko summaa minä nyt tälläkään kertaa vielä en voi +lähettää, mutta parin viikon sisään ja luullaksenikin jo tulevassa +postissa. + +Ei nyt anna aika muuta kirjoittaa kuin voi hyvin sitä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Joroisissa 27 Syysk. 1858. + + + +97. Lönnrotille. + + [Pääsiäism aanantaina 1859] + +Jalo Veljyeni! + +Tahtoisin minä vielä kysyä, jos Kirjallisuuden Seura tahtoisi antaa +minulle matkarahoja Liettyvän ja Lätin maihin, sillä sen minä olen nyt +havaannut, kuin olen saanut käydä Nesselmannin Litthauisch Deutsches +Wörterbuch, Schleichers Litthauische Sprachlehre ja Potin De +Borusso-Lithuanicae tam in slavicis qvam letticis lingvis principatu +commentatis j.m. läpi, että sekä Suomalais-ungarilainen kielioppi että +sanastokin ja kansalliset tavatkin ovat Liettyvän ja Lätin kansasta +lähintänsä kotoisin. Göthin kansa näyttää toisella korvalla olleen +lähin naapuri tahi Saksan sukuinen kansa yleiseen. Minä viikkokausi +takaperin yhdeltä Venäen upsieriltä sain sen selityksen, että +Liettyväläisten _kanklai_, joka tulee sanasta _kankele_, suomeksi +_kello_, että se muka on ihan samanlainen soittokalu kuin Suomalaisten +kantele, toisesta päästä viistoon leikattu ja kielet vaskilankaiset ja +чудесно какъ играетъ. Venäen puolisten Liettyväläisten ja varsinkin +niiden hyvin eroavaisten Shmuudilaisten kieltä ei näy eikä kuulu paljon +vielä olevan tutkittunakaan ja kuin jo Preussin Liettyvän kielestä +kaikki suomalaiset participiumit sekä vähintäkin neljä sananpolvia: +minkäpolvi, missäpolvi, minäpolvi ja accusativus alkuansa päätteellä m +on tullut Suomen kieleen ja monta muuta alkuperäistä juurta sieltä +voipi johtaa vielä nytkin, niin siitä syystä niiden kielten tarkempi +tutkiminen onkin Suomalais-ungarilaisten kielten tutkinnon +perustusehdoiksi katsottava. Näistä minä jo Oksasellenkin kirjoitin. +Kuin Kirj. Seuran Lapin matkaani varten minulle lupaamat rahat minulta +silloin jäivät ulos ottamatta, niin nyt minä ne tahtoisin anoa +itselleni. 50 tahi 60 ruplaa olisi minulle kyllä. Nyt minulla tähän +tärkeään tutkintoon olisi halu ja tilaisuus. Kaksi kuukautta olisi +ainakin kyllä sitä matkaa varten, jos ahkeraan liikkuu, ja eihän siellä +tarvitsekkaan niin paljon matkoilla aikaa menettää kuin vuorokaudessa +täältä pääsee Pskoviin asti Lätin rajalle. Eihän näistä tutkinnoista +Kirj. Seuralla tarvitse olla mitään pelkoa, että minä muka niillä +varkoittaisin "för att behaga Hyssen", sillä Venäen kieli on kuitenkin +syrjemmäisessä sukulaisuudessa Suomalais-unkarilaisiin kieliin ja +jääpihäu Suomalais-ungarilaisille kielille kuitenkin täydellisen +kielikunnan omaisuudet sittenkin paikoillensa. Kansallisuuden suhdat +eivät ole miksikään kuolemaksi ihmiskunnalle, mutta siksi minä niiden +väkivaltaista kuolettamisen pyyntöä koko ikäni aikoina jään katsomaan, +tulkoon tämä kuolettamisen pyyntö sitten mistä päin hyvänsä. + +Ole niin hyvä Veliseni ja lähetä minulle takaisin se viimeinen kirjeeni +Sinulle. Minä siitä otan kopion jos niin tahdot. Ole myöskin niin hyvä +ja vakuuta Kamreeri Wegeliukselle että minä toimitan kasvurahani kohta. + +Elä terveenä, sitä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Pietarissa Pääsiäismaanantaina. + +Atressini: въ домъ Князя Лейхтенберга Н:о 21 напротивъ большой +конюшенной но Невскому Проспекту, кв. 18. + + + +98. Lönnrotille. + + [7 p. kesäk. 1859.] + +Veliseni! + + +Etkö liene ymmärtänynnä sen keskoisen velkakirjan käyttämistä koska et +siitä viimen kirjoittanut mitään, mutta ilmoitit, että Herra Wegelius +minua vielä odottelee. Täällä sattui, että Herra Kuunikki pääsiäisen +alla sai kovan ajoksen leukapielellensä joka häntä piti kolme viikkoa +kiinni ja niin estyivät minunkin rahalliset pyyntöni silloin ja sitten +eivät töiden päällen pakatessa tahtoneet saada latojata kirjan painoon, +joka myöskin teki viivytyksen, niin että nyt en niin kohta muulla +keinoin voi saada rahoja kuin jos ei sen velkakirjan takauksilla. Jos +nyt niin ei onnista Helsingissä, niin ole hyvä ja lähetä se velkakirja +minulle takaisin. Adressini on: Въ домъ Князя Лейхтенберга на Невскомъ +Проспектъ Н:о 21 кв. 18. + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Pietarissa 7 kesäk. 1859. + + + +99. Lönnrotille. + + [27 p. kesäk. 1859.] + +Veli Hyväiseni! + +Varmaankin Sinä et liene saanunna sitä kirjettä, jonka minä Sinulle +Ahlqvistin kirjeen kanssa lähetin, sillä Ahlqvist lienee jo aikoja +maalla. Etkä Sinä varmaankaan ole ymmärtänynnä minun anomustani sen +puolikeskoisen velkakirjan suhteen, jonka minä Sinulle lähetin, kuin +sitä ei itseäkään ole kuulunut takaisin tulevan ja kuin Sinä viime +kirjeessäsi ilmoitat Kamreri Vegeliuksen odottelemista ihan kuin jos +minulta vielä erinäisiä rahoja siihen olisi odoteltavana, etkä +sanallakaan mainitse, josko sieltä niiden saatuin takausmiesten +takauksen päälle rahoja on vain eikö ole toivomista. Mutta kuin +kumpaisessakin tapauksessa se minun sinne lähettämäni velkakirja olisi +pitänyt tulla tänne takaisin, niin kuin sitä ei ole kuulunutkaan, niin +siitä minä luulen, ettet Sinä minun tarkoitustani oikein liene +hoksannutkaan. Se semmoinen kirjoitus ei minulta suinkaan pitkälle pois +olemaan joutaisi. Ole sentähden niin hyvä ja lähetä se pikimältään +tänne minulle takaisin, jos sitä vaikka siellä jossakussa paikassa +tarvitsisikin, sillä voipihan sitä näkemisestäkin jo vakuuttaa, että on +minulla takausmiehet valmiina 50 Ruplan päälle. + +Minä jo Ahlqvistin kirjeen myötä lähetetyssä kirjeessäni selitin sitä, +mikä minulla alussa pitkältä esti täällä rahoja saamasta. Nyt minä +viikon päästä saan päätöksen semmoisen työn päälle, jota yksinänsä +tulee kestämään ainakin kaksi vuotta ja josta minun pitäisi tuleman +saamaan hyvän palkan, saas nähdä viikon päästä kuinka sitä määrätään. +Kuunikki on jo pyytänyt minua määräämään ja minä en suinkaan tahtoisi +vähempään mennä, kuin että 6 tunnin työstä päivää päälle vähintäkin 600 +Ruplaa tulisi vuodessa. Kukatiesi saan enemminkin. Se on 9 kappaletta +suurta ja laajaa karttakirjaa täynnä maanmittarein karttoja Käkisalmen +läänistä ja Inkerinmaalta, joista kaikki nimet ja luettelukset sekä +muut kirjoitukset ovat kopioittavat. Saas nähdä, joskohan minä en +saanekkin oikein seisovaisen toimituksen näissä töissä, niinkuin +Kuunikki jo vähin on viihkaillut, sillä hän puhuu, että niitä on ja +haetaan kokoon täällä paljonkin semmoisia vanhoja kirjoituksia +Manttaalilenkiä ja m., joita kirjoittamassa pitää oleman suomen, +ruotsin, saksan sekä venäjän tunteva mies. Mutta ensinkin se karttain +uloskirjoitus minulla jo on vissinä työnä ja jo kauvan sitten alullakin +ja tämän sivussa minulla täällä kyllä valmistuvat monet muutkin tuumat +ja tutkinnot niin että nyt ei muuta kuin anna soittaa vaan. Ja +kansallisten tuumaini onnistamista minä kaikkein vähimmin nyt +epäilenkin. Ne vastustelemiset ne minulle eivät ole yhtään pahempia +kuin sitä kiusan kipeämpiä todistuksia kansallisuuden hengen kiertäjäin +tuumista ja tarkoituksista. Ehkä niitä ihania privaattisensuuria ei +joka tuvassa ystävinä iienekkään. + +Elä nyt pane pahaksi, että sen velkakirjankin kanssa olen Sinulle +puuhaa tehnyt. + + Veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Pietarissa 27 kesäk. 1859. + + + +100. Lönnrotille. + + [11 p. helmik. 1860.] + +Jalo veljyeni! + +Ompas nyt, kuin ei Kirjallisuuden Seuran puolesta sitä unkarin kielistä +suomalais-nnkarilaista kielentutkintokirjaakaan minulle käsiin +lähetetä. Tulevaan kokoukseen minun varmaankin pitänee kirjoittaa siitä +erinäinen perusteleva anomuskirja, sillä eihän toki se hyvä tarkoitus, +että kaikilla kurilla masentaa liian laajoja kansallisia sukuyhteyksiä +suomalais-unkarilaisten tiloilta tuonnemmaksi, -- eihän toki se keinoja +pyhittäne. Mutta ole kuitenkin veli hopea hyvä ja ilmoita kohta, jos on +jotakuta varsinaista asetusta Seuran kirjastoa varten sen päälle, +etteikö missään tilassa Seuran kirjaston kirjoja oikeastaan saisi +lähettää tahi päästää maalle asti hyödytystä levittämään. + +Toinen asia olisi, että jos olisit niin hyvä ja ilmoittaisit minulle, +josko jo on ilmoitettu tahi milloinko ilmoitettava Venäjälle +matkustaville stipendiumia, joka nyt on korotettu 750:ksi R:ksi, ja +jota muka muutkin yliopiston käyneet, ei yksin ylioppilaiset, saavat +etsiä, ja ei niinkään, että vaan jossakussa Venäjän yliopistossa +oleskellaksensa, mutta että saavat matkustella Venäjällä ympärikin ja +muissa asioissa, esim. kielen tutkinnossa työksennellä. Se-se sitten +minulle olisikin ihan omainen etsittävä. Rehtori siitä parahiten +tietää. + +Minä nyt olen tullut tänne Sahan patruunin Pietar Sopasen luokse hänen +poikiansa opettamaan 3 tuntia päivässä, josta 6 ruplaa kuukaudelta on +palkkaa, mutta paras sisääntulo on aina omista kirjoituksistani +saatava. Kalojakiin täällä ruvetaan siittämään ja äännöskuvianikiin +minä lasten kanssa täällä saan ruveta koettelemaan. + +Tänne kirjoitetaan Savonlinnan kautta. Kirjoita aivan kohta, sitä anoo + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Heinävedellä Säynetkoskella 11 Helmik. 1860. + + + +101. Lönnrotille. + + [21 p. toukok. 1860.] + +Veli oivaiseni! + +Nyt minä voin tarkoin nimittää sen unkarin kielisen +suomalais-unkarilaisen kielikunnan tutkintokirjan, jota minä tuonnoin +kysyin. Se on _Finn-magyar nyelv, irte Kallay Forencz, Pesthen(-ben?)_ +1844. Minä muistelinkiin kirjoittajan nimeä Karayksi tahi sinneppäin +kuuluvaiseksi, niinkuin se jotenkiin likelle käypikiin. Tämän nimen +minä nyt tapasin Suomi-kirjaan vuodelle 1858 sivulle 379 ylöspannuksi. +Elmgren minulle pari kuukautta sitten lähetti yhden toisen kirjan, +josta minä omakseni en voi saada mitään etua. Sen kirjan minä tahdon +viikon parin päästä lähettää takaisin, kuin täältä lähden Viipuriin ja +Pietariin; sillä nyt kirjakirstuni jo lienee Heinävedeltä +Säynetkoskelta mennyt Lauritsalaan minua odottelemaan. Minä siis +hartaasti anoisin että jos olisit hyvä ja lähettäisit tämän kirjan +minua varten menemään Viipurin postikonttuoriin, ja jos se minua siinä +ei ennätä, niin kyllä minä sen niin toimitan, että se menee +Valkiasaarelle Schröderille, joka kaksi kertaa viikossa lähettää maitoa +ja muuta herkkua Pietariin, ja silloin voipi toimittaa sen menemään +Sirénille. Minä siellä Pietarissa nyt tuumaankiin saada näille kielten +tutkinnoilleni parempaa ulkonaista menestystä. Viime postissa minä +kirjoitin Professori Arpelle ja kysyin sitäkiin, joskohan toki ei +Suomen tieteellisyyden Seura tahtoisi ottaa vastaan jonkun lyhemmän ja +erittäin Suomen tieteiliöille ja muille lukioille luettavaksi aivotun +selityksen näiden tutkintoin ilmituotteista (resultater) ja niiden +perustuksista mutta myöskiin niiden vahingoittamattomuudesta ja +tärkeyydestäkiin valtiollisista ja kansakunnallisista katsannoista +nähden; sillä sitä ne meidän kansakunnallisuuden kangertajat niistä +minun tutkinnoistani pelkäävätkin, että niistä kansallisuuden puoli +saapi semmoiset tuet, että se kansallisten turpasuitsien pito sitä +perää ehkä uhanneekiin mennä näiden syrjäkonttilaisten kynsistä pois +perin pohjin. + +Professari Arpelta saat kysyä, mitä minä hänelle pitemmältä olen +kirjoittanut. + +Voi aivan hyvin, sitä toivoittaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Liperissä 21 Toukok. 1860. + + + +102. Lönnrotille. + + [13 p. elok. v. l. 1860.] + +Jalo Veljyeni! + +Tässä nyt seuraa se minulle tarpeetoin kirja takaisin. Ei sattunut +minulle aikaa ruveta sitä Viipurissa kirstustani kaivamaan ja postiin +puuhaamaan eikä siitä liene ollut haittaakaan, kuin Teillä ei +kuitenkaan kukaan liene sitä tällä välillä kysynytkään. Herra +Kammarförvandti Rabben kirjan minä vielä en ole tullut läpikäyneeksi +muuta kuin pikaiseltaan. Mutta kohta sillään minä senkiin lähetän, kuin +siitä ei suinkaan näytä paljon kovuuden kestävää saatavan. + +Nyt minä olen kirjoittanut näytteeksi lyhykäisen luetteluksen +suomalais-unkarilaisia sukunimiä ja niiden sukuisia sanoja +muista kielistä. Nämät vielä vaativat tarkistelemista sekä +suomalais-unkarilaiselta että muidenkiin kielten puolelta, ja nyt kuin +sotamiehet täällä ovat leiristä tulleet takaisin, niin nyt niistä sopii +tavata kunkiin kielisiä sekä Itä-Venäjän suomalaissukuisia että +muitakiin täällä, ja saada niiltä semmoisia sanoja heidän kielistänsä, +joita tarvis on. Se näytekirjoitus ja sen myötä pari vanhempaakiin +samantapaista lienevät nyt tällä välillä Sinunkiin silmäiltäväksesi +saapuneet. Olisi vaan tarpeellista, että saisin ne ilman pitempää +viivähtämistä nyt niiden takaisin tulevain herrain kanssa tänne. Ja +anoisin nyt kanssa, että olisitte hyvät ja samaa tietä lähettäisitte +minulle käsille sen unkarilaisen kirjan Finn es Magyar nyelv, irte +Kallai Forencz, (jälkimäinen ristimänimi), josta minä jo keväilläkiin +kirjoitin. + +Siinä minun sanan luetteluksessani on ainakiin 40 vissiä +indoeurooppalaista sukulaisuutta, tahi ihan tarkalleen minä +ennen sen pois lähettämistä luin siinä 39 semmoista sanaa, mutta +jo sillä välilläkiin olen jo saanut yhtä toista lisään sekä +suomalais-unkarilaiselta että indoeurooppalaiselta ja muiltakiin +puolilta. Minä sentähden en suinkaan ole niitä, jotka kiistävät, +että ne niin kutsutut altailaiset kielet eivät ole merkiksikään +sukua suomalais-unkarilaisten kielten kanssa enemmin muka kuin +indoeurooppalaisetkaan. Tätä köyttä minun jo kaikki rehellisyyskiin +sekä kaivattua Castréniamme että ihmisyyttä kohtaan yleiseenkiin +kieltää vetämästä, sillä minä kuitenkiin olen omin päinikiin keksinyt +perustavia perustuksia senkiin päälle, että turkkilaistatarilaisetkiin +kielet samoin kuin mongolilaisten ja tungusilaisten kielet kaikki ovat +yhtä perikantaa kuin joukko muitakiin kieliä, sillä se sentähden ei tee +sukulaisuutta suruttomaksi, jos suomalais-unkarilainen kansasto minun +tutkintoini mukaan on näytäinyt olevansa neljä kertaa lähemmässä +sukulaisuudessa indoeurooppalaisten kuin turkkilaistatarilaisten +kanssa. Mntta monet kymmenet kymmenkoukkuiset metkut sen jo kyllinkyllä +ovat toteen näyttäneet, että tässä vastenhankaamisessa ei olekkaan +muuta mitään perustuksenakaan, kuin kansakuntain toinen toisistaan +erillään pidätteleminen ja senkiin kautta niiden mielivoiman vaivutus +syrjäkuntalaisuuden turpasuitsiin, sillä hyvinkiin paljon olisi +semmoista, jonka tähden kansa itse sanallisemmaksi saatuansa kyllä +kääntyisi kovistelemaan syrjäkuntalaisia itsiänsä ja samaa tietä +viskaasi useammat heidän tuulen tuumistansa nurin niskoin. Että ilmi +pääsnyt tieto kansakuntain keskenäisestä sukulaisuudesta voimallisesti +vahvistaa näiden lähenemistä toinen toisihinsa niinkuin yhtä-arvoisia +veljeksiä muinoinkiin, sen myönnyttää jokainen rehellinen yleisen +edistymisen ystävä ja puolustaja. Siitä se nyt on, kuin ne jotka ovat +niitä tahikka niiden ystäviä, jotka pitävät kansakuntia vaan paljaina +valtiollisina juhtakuntinansa, nyt minua näidenkiin tutkintojeni tähden +tahtovat kaikin koukuin vastustella. + +Kuin nyt nämät minun tutkintoni omasta puolestansa eivät yhtään väännä +vitsaa Castrénimme kunniamuistolle, mutta osoittavat, että suureksi +osaksi hänen hartioillensa kohoamalla kieli-tieteellisyys on näyttänyt +voivansa kohota koko kumman laajuisen alan valtiaaksi, ja minä tässä +keksinnössä ainakiin voin kehua itseäni yksinäiseksi työksenteliäksi; +niin totta minulla lienee oikeuuskiin, anoa, että toki Suomen Yliopisto +olisi niin hyvä ja yleisen rehellisyyden puolesta anoisi minulle +esivallalta tukea ja tilaisuutta näiden tutkintoin vieläkiin +tarkemmaksi tarkistelemiseksi, ja niin että voisinkiin heittäytyä +niiden nojaan koko elinkaudekseni, sillä se minulle olisi mieluisinta +ja soveliainta toimitusta, eikä siinä miehen ijäksi tutkiminen +puuttuisi. + +Semmoiset pienet viat minun tutkinnoissani ei pitäisi paljon haitata, +kuin niissä tuhat on Sendin kielellä kirjoitettu _hasanhra_, joka +pitäisi oleman _hasanhra = hasnghra_ tahi ehkä pikemmin _hasghra_, +sillä se nenä-äännös siinä sanassa on sen puustavi lukuun kuulumatoin +ja ilmautuu vaan semmoisen h-n edelle, joka s-stä on alkunsa saanut. +Mutta tämä ei haittaa vähänkään sukulaisuutta ostjäkkiläis-vogulilaisen +ja sanskrittilais-sendiläisen tuhannen muodon välillä. + +Olisi niistä minun sinne Helsinkiin lähettämistä tutkinnoistani +muutakiin vielä mainittavaa, mutta ne eivät paljon asian kokonaisuutta +koske, muuta kuin vahvistavathan vaan sitä mitä jo sanottu on. + +Ne päällen kolmen tuhannen muinoiskielisiä paikkain nimiä, jotka +minulle ovat osoittaneet Syrjäniläisten ja Ostjäkkiläisten ennen +Suomessakiin olleen, nekiin minä vielä tulen ottamaan tutkinnon alle, +kuin vaan jaksan ja ennätän, niin että nekiin nyt saisivat tulla +työksentelemisteni vaakaan pantavaksi. + +Toivon minä toki nyt, ettei Teidän siellä tarvitse syrjäkonttilaisten +kuvaa kumartamaan ruveta, vaan voitte yhteistä kaiken kansallista +totuutta kunnialla kohdella, ja siinä toivossa minä nyt ja aina olen +Sinun totinen + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Pietarissa 13 Elokuussa v. l. 1860. + +Adressi: По Гончарной въ финскомъ Придворiи. + +Ehkä lähetän sen kirjan huomena paketissa, niin ei tule niin paljon +maksamaan. Ole niin hyvä ja sano Rektorille Professori Arpelle minulta +paljon terveisiä ja että minä hänelle huomenen postissa kirjoitan. + + E--s. + +Mainio kielten tutkia Bopp'kiin on kirjoitellut Grusialaisten, +Tibetiläisten sekä Malayilaisten sukulaisuudesta Indoeuroppalaisten +kanssa ja toisessakiin painoksessa kirjassansa Vergl. Gr. mainitsee +Malayilaisten sukulaisuutta. Minä hänelle kohta kirjoitan ja selitän +suomalais-unkarilaisen hänelle itsellensä liian hajallisen ja vähän +tutkitun kielikunnan suhteuutta indoeuroppalaisiin ja muihin kieliin. +Saas nähdä mitä hän vastaa, sillä hän ei näytä olevan kansakuntain +hajoittaja. + + + +103. Lönnrotille. + + [26 p. syysk. v. l. 1860.] + +Jalo Veljyeni! + +Rahakassani kuivuudesta minä tulin jättäneeksi tässä myötä seuraavaiset +kirjat luvatulla ajalla sinne Teillen päin lähettämättä ja ovat ne +sitten rahallisempinakiin aikoina sattuneet jäämään unohuksiin. + +Koska Te sitä Kallayn kirjaa ette näy voivanne tänne lähettää, niin +pyytäisin Sinun olemaan hyvän ja toki kirjoittamaan minulle kuinka +suuri kooltaan se kirja on ja onko sen hinta siihen merkitty, niin että +voisin tuottaa sen Pestistä käsin itselleni. Suuri se varmaankaan ei +voi olla, niin että ainakiin se minusta tuntuu liialta, kuin täällä +Egerin Kirjakaupassa anottiin kahta ruplaa rahavaraksi sen tuottamisen +eteen. Ja ehkä se Teidänkiin saamanne kappale sitä vielä liijennee +tänne lähetettäväksi. + +Ole nyt niin hyvä ja kirjoita minulle hyvin kohta sekä tästä että +siitäkiin, mitä minun asioistani siellä muuta on mietitty, sitä anoo +nöyrimmästi + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Pietarissa 26 Syysk. v. l. 1860. + +Atressi: По Гончарной въ финскомъ Придворiи. + + + +104 a). Lönnrotille. + + [2 p. elok. 1861.] + +Jalo Veljyeni! + +Tämän myötä minä nyt kaikella kiitollisuudella saan lähettää Sinulle +velkani takaisin. Minä sain kolmanna päivänä väliaikaisen palkinnon +nimellä kreivi Armfeltin kautta Keisarin käsikassasta 100 Ruplaa ja +muutoinkin minulla nyt on täällä pieniä rahan tuloja käännöksistä ja +toista on kirjanpainajilta kirjallisen kontrahdinkin päälle omista +teoksistani tarjolla. Reviissori Rothmannin luona minä vielä nyt elän +ja olen ihan vapaasti, ettei ole ruokakaan maksettava, kuin minä vaan +auttelen häntä korjaustöissä. + +Kreivi Armfelt kuin viimen kävi täällä, niin Rehtori Arppe minua +kehoitti häneltä pyytämään väliapurahaa, kuin Senatyöri Furuhjelm sen +Senattiin menneen asian välttämättömästi sanoi tarvittavan jäädä +syksyyn asti. Mutta silloin minun käydessäni Kreivi Armfeltin luona, +hän pyysi saada sitä Yliopiston lausetta kokonaan läpi lukeakseen, kuin +minä siitä vaan yritin näyttämään hänelle sitä rahain ehdoitusta, ja se +sutkaus minun pakoitti kiireen perään kirjoittamaan hänelle sen päälle +erinäisen selityksen, varsinkin kuin se lause minun niskahani luetteli +erinomaisen kovia syytöksiä, semmoisiakin, että muka minä tarkoittaisin +kansallisuuden häviämistä ("kosmopolitism") vaikka kansallisuuden +vapaaksi päästäminen niin yksistä kuin toisistakin suitsistahan minulla +onkin ollut tarkoitustakin. Ja sitten että minä tätä tarkoitustani +perästä ajaessani olisin kyhännyt ihan valeellisia sanan muotoja ja +koko pitkin matkaa muutakin semmoista. Olihan se _αλoγov_kiin vaan +otettu ylös muistiin sen tutkimista varten, josko turkkilaistat, alasá, +venäen лошадь, serb. logov, suom. laukki, ostj. lauch, j.m. kaikki +kuuluisivat yhteen, jota kukaan ei voine minua toki tutkimasta kieltää, +mutta johon tarvitaan kielen tuntijalta tieto sanasta alasá. + +Kuin nyt tämmöisen yliopiston lauseen päälle Senatista muuta vastausta +ei ole varsin voinutkaan tulla kuin mikä siitä jo ennen kuin luulinkaan +on tullut, nimittäin että semmoinen koko maan ja kansakunnan +pääperustuksen tahi kansallisuuden itsensä menettäjä esivallalta ei +millään muotoa voi tulla semmoisessa tarkoituksessa vielä eteenpäin +autetuksi; niin nyt minun muuta ei auta, jos ei tahdo ruveta sekä oman +vereni että ylimäisen hallituksen ja kaiken tieteellisen totuuden +petturiksi heittäytymään, kuin että täytyy siitä kirjoittaa koko +asiasta selitys sinne, mihin pitää, täyttäkööt sitten asianomaiset +minulle luetellut uhkauksensa jos hyvänsä. Minä en tyhjälläkään elää +voi, enkä voi ruveta sitä syrjäpuolta kannattamaan, josta Tikkasen +poissa ollessa nyt sain Suomettaressa ihan julkisuoraan puhua. + +Voi hyvin! sitä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 2 Elokuuta 1861. + + + +104 b). Herra Professori Lönnrotille. + +Proces Verbal de la Séance du 18. Janvier 1861. + +§ 8. + +M. Europaeus adresse une lettre, par laquelle il demande la permission +de soumettre ä l'Académie des matériaux, qu'il a réunis dans +l'intention de prouver l'affinité primitive des langues Finno-Magyares +avec les langues Indo-Européennes et autres. M. Europaeus affirme en +meme temps, que ses recherches jettent un jour nouveau sur le probleme +de l'origine et de la flliation des langues en général. Le Secrétaire +Perpétuel est chargé de faire savoir à M. Europaeus, que l'Académie ne +saura se dispenser d'examiner le fruit de ses recherches, pourvu qu'il +lui soit présenté sous forme d'un travail entiérement achevé. + + + +105. Lönnrotille. + + [13 p. heinäk. 1863.] + +Veli Hyväiseni! + +Tässä saan lähettää Sinulle ensimäisen sivun tapelliani lisäyksillä ja +ojennuksilla varustettuna. Turkkilaistatarilaisille lukusanoille olen +kokenut tehdä kaiken oikeuden, minkä olen voinut, niin että minua +siltä kohdaltakaan ei suinkaan voitane pitävillä perustuksilla +epärehelliseksi syyttää. + +Merkillisin on se, kuin semiläis-afrikkalais-baskilaiset lukusanat, +tahi perustukseltansa oikeastansa afrikkalaiset vaan yhtä tuhannen +nimitystä vaille kaikki ovat yhteydessä toisten vanhan mantereen +yhteisten lukusanain alkumuotoin kanssa ja päällisiksi ne +osoittavatkin nämät alkumuodot yhteen tukkuun kerättyinä ja +melkein aina vanhimmissa tahi täydellisimmissä muodoissa. Esim. Afrik. +2 a) on likinnä samojediläistä, grusilais-abehasilaista ja +tungusilaista _kahden_ muotoa, 2 b) taasen likinnä etu- ja taka-Indian +alkuasukasten _kahta_, joiden muut lukusanat ovat nähtävät kirjassani +_Vorläufiger Entwurf über den Urstamm_. Merkillistä on etenki se kuin +suomalais-unkarilaisten lukusanain alkumuodot, esim. 1, 3, 4, 5, 6, 10, +ovat likinnä näitä afrikkalaisia. Minä huomeispäivänä tulen aloittamaan +Suomettaressa kirjoituksen, josta tulee näkymään, että pohjaisissa +maissa löyttyjä kivikaluja ja merkkiä niistä ajoista on löydetty aina +yhtä mittaa läpi Ranskan maan Spaniaan ja Portugaliin asti. Tämä +näyttäisi, että Suomalais-unkarilaiset ja muut yhtä alkuperää olevaiset +kansat alkuansa olisivat tulleet Afrikasta, samoin kuin paljoa +myöhemmin Baskilaiset. Tämä havainto kyllä vahvistuu, jahkahan +afrikkalaiset lukusanat Afrikassa nyt matkustelevain ja sinne +yrityksissä olevain tutkiain kautta tarkemmin saadaan kerätyiksi. Siitä +minä jo olen kirjoittanut ja lähettänyt tämän tapellin muutamille +ulkomaalaisille. + +Kuin nyt tämä minun tutkintoni näin jo vähissä näytöksissäkin on +perustettu (se vähäinen sanain polvein vertailus on myöskin +lukuunotettava) ja kuin nyt vastustus Suomen kielen ja kansan arvon +ylentämistä vastaan on jo hyvin paljon tasautunut; niin etkös +uskaltaisi olla niin hyvä ja kirjoittaa minulle Snellmanille +näytettävän puolustuskirjeen sitä varten, että antaisivat minulle +vaikka vähemmänkin avun kuin sen, minkä jo Laguksenkin lauseen päälle +minulle annettavaksi esiteltiin. Sitte ehkä jaksaisin painattaa +dosenttiväitöksen ja päästä puutteen kiusasta irti. + +Sinuun nyt suomalaisuuden vastustajat semmoisesta +puolustuskirjoituksesta eivät suinkaan voine vihastua. + +Toivon siis, että lähetät sen ja olen aina + + totinen veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Hels[ingissä] 13 heinäk. 1863. + + + +106. Lönnrotille. + + [3 p. elok. 1863.] + +Jalo Veljyeni! + +Tässä minä Sinulle saan lähettää Greivi Armfeltin käsiin saatavaksi +kiireeltä painetun ulosvedon vertailuksistani: Keisarin lähtöpäivänä +minä sain näitä tukun Kreivi Armfeltille käsiin. Kyllä näille kohta on +painettava jatke ja tekstiä sivuun selitykseksi. + +Nyt ei ole aikaa pitkältä puhella. Voi hyvin! sitä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä Kesämarian päivänä 1863. + + + +107. Lönnrotille. + + [12 p. elok. 1863.] + +Jalo Veljyeni! + +Tässä seuraa myötä toinen vähän korjailtu painos näitä lukusanoja. +Kohta minä painatan tähän vähän lisäänkin ja toisenkin sivun täyteen. + +Nyt toki on katkennut se kieltokin, joka tätä ennen estämällä esti +minua saattamasta näitä tutkinnoitani julkisuuden eteen. Jo näet sen +luvataan ottaa niitä Suomeen ja meinataan niin päättää Seuran tulevassa +kokouksessa. Ennen ei "missään muodossa" saanut niistä kirjoittaa ei +F. Alm. T:ngiin, ei Hels. T:ngiin eikä muinoin Morgonbladiin, mutta +vasten saivat kaikki kirjoittaa. Vieläpä Manninenkin nyt keväillä ei +uskaltanut ottaa Tapioon mainettakaan yhdestä kirjoituksesta, jonka +minä näiden tutkintoini viimeisestä edistymisestä kirjoitin ja lähetin +Tapioon pantavaksi. Ja toiselta puolen minua sitten syytetään ja +poletaan kaikella tavalla siitä syystä, miksi minä näistä +tutkinnoistani ennen en ole mitään julki saattanut. + +Pääsyy siinä vainossa näitä minun tutkinnoitani kohtaan on nähtävästi +kansallisuuden polkemisen himo, se saksalaisten: "Die Regierungen und +die Völker müssen sich vor der Presse beugen." S.o. keskivälimäinen +syrjäkunta tahtoo sanomalehtein ja muun kirjallisuuden kautta +pysytellätä kolmantena valtamahtina maan ja kansain niskoilla ja siitä +syystä niitä pitää syrjäsensuurin voimalla pyydettämän toisistansa +hajallansa pysymään, varsinkin jos yhtä kyytiä sopii niin halvoiksi +katsotuita kansoja kuin Mongolilaisia ja Samojedia kansain likimäisten +sukulaisten sekaan lukea. + +_Karama_ ja _tri_ näyttävät kyllä olevan loitolla toisistansa; mutta +malayin sekä semin kielten haaroissa on sama mukautuminen _kahden_ +alku-äännöksen mukaan tapahtunut ja jos semin kielissä _r_:n sialla on +_l_, niin onhan kaikissa Berberin ja Tuaregin murteissa 3 = _karat_ +tahi _kerat_ ja Baskinkin kielessä _hirur_. Mutta kaikki semmoiset +mutkat tulevat kyllä paljoa selvemmiksi, jahkahan tapellit painetuiksi +tulevat ja varsinkin kuin selityskin lisään tulee. + +Voi hyvin! sitä toivottaa + + veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Helsingissä 12 Elok. 1863. + + + +108. Lönnrotille. + + [5 p. marrask. 1863.] + +Jalo Veljyeni! + +Anna näiden numeroin mennä kirkkomiesten kanssa ympäri seudun +näyttölehdeksi, ja ole niin hyvä ja kehoita kirkossa sanankuulioitasi +tätä lehteä tilaamaan. 4:s n:o tulee yli-huomena ulos ja sitten +viikkokausi levähtää, että ennättää tilaajat keräytyä. Sitten kyllä +annetaan se levähtänytkin lehti tilaajille. + +Ole vielä niin hyvä ja lähetä minulle joku luettelus Kantelettaren +oudommista sanoista ja niiden selitykset. Semmoisia Sinulla sanotaan +olevan. Kyllä minä vielä kohta sillään kirjoitan Sinulle muutamia +kysymyksiä niissä aineissa. + +Lienenkö minä lähettänyt sitä kokonaista ensimäistä tapellia siitä +"Ueber den Urstamm" erittäinkin Sinulle, vain tuliko se vaan se +ensimäinen sivu Sinulle ensin erittäin? Jos se molemmin puolinen +tapelli olisi Sinulle tullut erittäinkin; niin ole niin kyvä ja lähetä +se takaisin, kuin onhan se siinä kokonaisessakin. Sen ensimäisen +kokonaisen tapellin pois jääminen tappaa minulta yhden kappaleen sitä +kirjaa. + +Näitä näyttölehtiä saisi osa mennä muihinkin pitäjiin. + + Veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Hels[ingissä] 5 Marrask. 1863. + + + +109. Lönnrotille. + + [18 p. marrask. 1863.] + +Jalo Veljyeni! + +Varmaankin minun viimeinen kirjoitukseni ei ole tullut Sinulle käsiin, +kuin ei ole kahteen viikkoon kuulunut mitään vastausta. + +Minä pyysin, että saisin tänne niitä Kantelettaren sanoja, joita K. G. +Borgin sanan mukaan Sinun takanasi oleman pitäisi. + +Toiseksi pyysin, että saisin takaisin sen ensimäisen tapellin +lukusanojani, jos siitä molemmin puolin painettu kappale Sinulle on +mennyt. Se tappaa minulta yhden kokonaisen kappaleen sitä kirjaa. + +Eihän kepeä lyhyys kirjeessäkään pahaa tee. + + Veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Hels[ingissä] 18 Marrask. 1863. + + + +110. Reinholmille. + + [Heluntaimaanantaina 1866.] + +Veliseni! + +Koska tuossa näin kiini pannun kirjeen Sinulle, niin pistän pari sanaa +poveen. + +Kirjoita Veikkonen vaikka "per porto" kuka ja missä paikoin siellä +Walgedjärven paikoilla se on joka sen puolen murteen sanoja on +kirjoittanut? + +Minä jo olen kirjoittanut Seuralle "Suomeen" pantavan kirjoituksen +ungarilaisten ja ostjakkilaisten muinoisesta olosta Suomessa, Lapissa +ja pohjais- sekä keski-Wenäjällä. Minä olen saanut Beskoruilovitschin +uusia karttoja Pietarin ja Novgorodin lääneistä, jotka ovat paljoa +tarkemmat kuin Schubertin kartat ja edellisistä olen saanut paljon +paikkain nimiä lisään. Archeologiallinen Seura Pietarissa on kanssa +luvannut painattaa niitä tutkinnoitani venäjäksi ja saksaksi ne tulevat +kanssa sekä suomeksi Suomeen. + +Mutta olisi monta kysymystä kirjoitettavaa sille herralle Bieloseron +Ujesdassa, jos saisin tietää hänen atressinsa. Se nyt on asiani. Työtä +on tutkinnoissani joka päiväksi eikä ne tämän maailman aikana niin +suurelta alalta tyhjään lopu. + +Kirjoita jos vaikka vaan se atressi + + muinoiselle kumppanillesi + D. E. D. Europaeukselle. + +Mikkelissä Heluntain maanantaina 1866. + + + +111. Ahlqvistille. + + [20 p. marrask. 1871.] + +Veliseni! + +Brosyrini palkinnoksi minä pyytäisin Sinulta yhden ainoan sanan, jos +mahdollista olisi. + +Kuinka on _vasen_ vogulin kielellä? Se sana on _pegi_ ostjakin kielellä +ja sen vogulilaista muotoa minä myös toivoisin saadakseni tietää. + + Veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Vuorikadulla 9. +Hels[ingissä] 20 Marrask. 1871. + + + +112. Ahlqvistille. + + [8 p, jouluk. 1871.] + +Veliseni! + +Jos ei liian vaivaksi liene, niin eiköhän sopisi Sinun olla niin hyvä +ja toimittaa minulle lyhyt tieto niistä vogulin kielen sananpolvein eli +kasusten päätteistä, jotka eivät löydy siinä, mitä Schiefner muinoin +niistä painatti. Että sananpolvein päätteet osaksi ovat säilyneet +adverbeissä ja postpositioneissa, sen Sinä kyllä tiedät ja niistäkin +minä soisin saavani mainitun kielen alalta lyhyen tiedon. Minä nyt +tulen valmistamaan docenturiväitöstä suomalais-ungarilaisten kielten +verrannollisessa tutkinnossa, josta rehtorin ja dekanuksen kanssa jo on +puhuttu. Väitös tulee saksan kielellä. Hra Senattori Snellman sanoi +viime Kirjallisuuden Seuran kokouksen alussa, että hän sen kyllä +myönnyttää, että lause suomen kielen erinäisestä sukulaisuudesta +samojedin kielen kanssa on erhetys tahi "lapsus calami". Sen siinä +kuulivat muutkin. + +Huomena minä lähden Pietariin ja olen siellä tammikuuhun asti. + +Sinne sopii kirjoittaa minulle kirjeet annettaviksi Kirkkoherra +Öhqvistille Suomen kirkkokartanoon Konjusnoin kadulla. + + Veljyesi + D. E. D. Europaeus. + +Vuorikatu 9. +Helsingissä 8 jouluk. 1871. + + +LIITE. + + +113. Wareliukselle. + + [13 p. jouluk. 1848.] + +Onnea, onnea Veikkonen! + +Vain niin, että Sinusta jo tuota suoraa tehdään akoillinen mies. Kielet +kulkeevat enemmän kuin luulisikaan. Juuri lähteissäni Helsingistä +kysäsin Rinnustelialta: "Konsa se Waronen häitä pitää?" "Jouluna, +jouluna", sanoi. Jopa sainkin kuulla' Sinua jo kirkossakin kuulutetun +sulhaiseksi. Voi miekkoista, kuin saapi morsiamen! Kutsuhhan toki +minuakin häihin, jos vaan pidät ne niin reimasti, että niitä kannattaa +ma'istaa'. Vahinko vaan, etten taida' varmaan sanoa' taitanenko täällä +toivoa' Sinulta kirjausta, vainko Hämeenlinnassa, sillä luulen jo ennen +joulua sinne lähteväni. Jos Hämeenlinnaan meneviä ketä tapaaisit, niin +sopisi käskeä' kysymään minua kestikievarissa, jossa ehkä al'uksi +ruvennen syömässä käymään, ja siksi varaksi, jos en sopisi kohta +tulemaan, saisit kirjoittaa' kaksi kirjausta, viiden siihen jäämään ja +toisen postissa tänne tulemaan. Sopisiko kukaties yksin tein +lähteäkseni häihisi ja mennäkseni Hämeenlinnaan. + +Täällä olen nyt siitä syystä, kuin olen ottanut työkseni suomalaisien +sanojen latelemisen Meurmanin tekeillä olevaan Wenäen, Ruotsin ja +Suomen Sanakirjaan, ja Lönnrot, jonka sanakokouksista ehtimiseen +kirjoitan mitä tarvitsen, nyt itsekin on täällä. + +Jos en ker'inne' saada' Sinulta vastausta, niin ken tietää, jos tulnen +ilmankin häihisi, niinkuin muinen Lemminkäinen, ehkä kyllä en olekkaan +niin ankara veitikka kuin hän. Asia on kuitenkin sen päällä, kuin saan +tiedon häistäsi ja kuin asiat muuten sopiivat. Kuitenkin voi' hyvin ja +onnistu', toivottaa + + naapurisi + Europaeus. + +Laukossa Vesilahdella 13 Jouluk. 1848. + + + +114. Wareliukselle. + + + [19 p. helmik. 1849.] + +Veli hopeaiseni! + +Olisipa toden perästä ollutkin hupaista, jos olisin saanut päästä' +häihisi, mutta Laukosta piti aikaisin lähtemäni, ja Hämeenlinnassakaan +ei tullut viipymistä enemmin kuin sitte Helsingissäkään niin kau'an +kuin al'ussa luulin. Kirjauksesi sain kuitenkin tänne ja sen myötä +kolme muutakin minua perästä ajanutta kirjausta. Kiitos Suomen +kunnollisille Postimestareille, kuin yksikin niistä kirjauksista, +Räävelistä tullut al'uksi oli kirjoitettu tulemaan Wiipuriin, sieltä +kirjoitettu menemään Tampereelle ja Laukkoon, sieltä ta'as takaisin +Hämeenlinnaan, siitäkin vielä Helsinkiin ja Helsingistä viimen tänne. + +Tahtoisin tietääkseni, kuinka laajalta ne nykyisen aj'an monikon +kolmannen kohdan eritapaiset päätteet tavataan. Tiedäthän, että +mainittu pääte' siellä elopaikoillasi taikka vähintäkin varmasti +Vesilahdella aina sanotaan pitkällä äänikkäällä näin: tuleevat, +pyrkiivät, j.m.m. Niin alkaavat jo Valkealassakin ja koko Kymen +tienoilla sanoa'. Savossa Saimaasta pohjaisiin sanoovat samoin, sillä +vaan eroittaen, että ee muuttuu oo:ksi taikka öö:ksi: _tuloovat, +mänöövät_ j.m.m. Täällä Savitaipaleessa sekä sitte koko ei-Hämeisessä +Wiipurin Läänissä ja Inkerin maallakin sanotaan: _tulloot, pyrkiit_. +Mutta missä ja kuinka laajalta sanotaan: _tulevat, pyrkivät_? sitä +olisi minulla nyt tarpeen tietää'. Sanottaneeko missään, yhtä vähän +kuin ei missään sanota' _tulevi, sanovi_ ehkä Lönnrot kyllä niin +kirjoittaa. On kyllä Raamatunkin kielessä tulevat j.m.m., mutta on +siinä myöskin aina _anda jaka_ j.m.m., niin että sen kirjoitukseen ei +paljon taida' luottaa'. Sinä sen mutkan hyvin kyllä tuntenet kuin olet +paljon maita matkustanut ja muutenkin elänyt eri paikoissa siellä +Tur'un läänissä. + +Kirjoita' kohta sel'itys siitä + + veljellesi + Europaeukselle. + +Savitaipaleessa 19 helmek. 1849. + + + +115. Wareliukselle. + + Savitaipaleessa 28 huhtik. 1849. + +Veli kultainen! + +Kiitoksia kirjauksestais; olisit vieläkin paremmin tehnyt kuin te'it, +jos olisit koko paperin kirjuttanut täyteen. Eihän Sinulla kuitenkaan +ole' niin kiirettä työtä, kuin minulla on. Tahostais kirjutan nyt meien +omaa kieltä; saisithan Sinäkin aina ko'itella' pistellä Kyröläisiin +kieltä omiinkiin kirjohiis, niin sitte tultasiin paremmin tutuksi +kumpasenkin kielen murteen kanssa. Lönnrotiltakiin sain kirjan. Se jo +lupaa lähteväse' Kajaaniin tuota myöten. + +-- -- -- -- +-- -- -- -- + +Täällä tulen nyt olemaan koko tämän vuoen ja työtä on niskaan asti, +mitä vaan ennättää' taian. Sentähen en nyt varmaankaan kerkiä +lävistämään Helmivyötäkään ennen kuin tulevana Jouluna, sillä sitä +soisin vielä paljon saavain parannella' ja somentaa'. + +Pitäjän kirjastoa on tänne ahkerasti ko'ettu soaha' kokoon ehkä kyllä +kansassa siihen tuntuu olevan vähän halua. Ko'eppas Sinäkiin sitä +sammaa pyytää siellä puolen, jos suurella tahi omalla kirkollais. +Olliishan se tarpeen asia. Kuin ahkerasti ja heittämätä piät asiasta +kiini, niin kyllä sen toimeen saat. + +Ethän Sää yhtään kirjuttanut mitä Sinulla muuta askaretta nyt on yli +kouluttamisen, joka ei kuitenkaan ottane koko aj'an Sinulta. Pahoin +pilasit Vekkuliis sellaisilla rivosanoilla kuin Habakuk! onkos se nyt +siivon miehen työtä? Kyllä Sinua on jo vaimoiskiin siitä torunut, jos +hän on kunnon vaimo. Muutenkiin tuntuu se lii'an vähän onnistuneelta ja +kirjutuslaatu ei ole niin vapaata kuin pitäis oleman. Katso' mitä +männeen vuoen Suomettaressa 34 luetaan Consciencén kirjutustavasta +ja muista mitä L. Blad sanoo, niin tulet vielä suureksikiin +kirjaveitikaksi. Pitäähän miestä neuvoman. Eik's niin! Mies neuvotusta +tulloo, koira neuvomattomasta. + +Kirjutappas kohta tarkoin miten se _d_ sinun tavallas oikein äännetään? +Niinkös että kielen nenä vaan hellästi tapaa ylähampaihin, niin että +henki pääsöö kielen ja hampain välite' kulkemaan? Mutta, niinhän ei +_l_:ä kuitenkaan tule' se'assa kuulumaan ehkä Renvall sanoo _d_:n +äännettävän tärisevästi(?) kuin _dlr_. Eikös se oikeistaan ole sekaääni +puustavista _drs_? johon taitaisi _v_:kiin lisättää? + +Hyvin tekisit, jos kerääisit teien puolen satuja niin paljon kuin +taitaisit. Lienööhän niitä toki vielä lapsillakin, ja eiköhän teillä +vielä liene loihturunoja, vaikka lyhviäkiin. Kokoa' sanakirjaankin +sanoja, joita parahiten saanet sillä lailla että jonkiin taitavan +miehen kanssa rupiat yhdessä katsomaan Renvallia läpi, jolloin sanat +parahiten muistuut mieleen. Saathan sitte 10 kop. kultakiin sanalta +Seuralta, niin että apumiehelleiskiin saat antaa. Saisithan vielä +kesäluppais aj'alla lähtiä lähipitäji[i]n jalkatampissa kävelemäänkiin +kaikkia maailman hyvää keräämään ja tiiustelemaan. Kirjutappas sää nyt +vastauksiks näinkiin suuren kirjan + + veljelleis + Europaeukselle. + + + +116. Wareliukselle. + + Savitaipaleessa 31 elok. 1850. + +Veli Kultaiseni! + +Melkein tunnut olleesi pahalla tuulella kirjoittaissasi kirjaustasi "27 +heinäk.", kuin sitäkin kysyt, mihin meidän valistuneina aikoina satuja +tarvitaan, ja mitä niillä tehdään, ja kuin Helsingin Sinulta suun +sivuitse menneitä hyviä päiviä vihastut; ja vieläkin kuin minua tuolla +lailla "?!" suomit, kuin muka olen kirjoittanut Sinun osasi Sanakirjan +tehossa olevan "_N-n_ al'usta sanaan _Styfhalsig_". Lienee kuka hyvänsä +sitä kirjoittanut, mutta en suinkaan minä, sillä jo mennä vuonna +heinäkuun alussa toi Oksanen minulle valmista sanakirjaa sanaan +_Penning_ ja Hanénilta sain viimeis syksynä sanasta _Stöpig_ alkain. +Tätä väliä olen minä Sinullekin kirjoittanut, mutta en muuta; enkä +tiedäkkään, kuinka te olette alkuansa työnne määränneet. Nyt on siis +paitsi muita väliä vielä _Styfhalsig--Stöpig_ kirjoittamatta, enkä +tiedä, lieneekö se Sinun vain Hanénin kirjoitettavana. -- Ja vieläkin +kuin varoitat minua työtäsi tärväisemästä. Min' en ole mitään tahtonut +enemmin vihata, kuin itserakkautta, ja katson sentähden ainoastansa +sitä parhaaksi, minkä soveliaimmaksi ja oikeimmaksi näen, säästämättä +enemmin omia kuin muidenkaan omituisuuksia. Niitä parannuksia +kirjoitustavassani, joita ensin koettelin, mutta jotka sittemmin kyllä +arvasin kaikille kelpaamattomiksi, olen armotta heittänyt pois, ja +olisin siinä asiassa mennyt edemmäksikin, jos ei tutkijakunta, joka +ueuvoitteli kirjoitustavasta ja vaatiikin sanakirjaa "yhtämukaiseksi", +olisi määrännyt, että _k_ ei tule pehmitettäväksi _j_:ksi (esim. _ale_ +ei _alje_), mutta että muuten kaikki tulee Eureenin kieliopin mukaan +kirjoitettavaksi. Kiroa Sinä tutkijakuntaa ehtimiseen, sillä minä +ehtimiseen ojon Sinun sanojasi _te(v)ossa, al(v)ussa, var(a)astaa, +jaka(a')_. Jos tahdot kirjoittaa tutkijakunnalle kirjoitustavastasi, +niin olkoon sanottu, että se on varsinkin Tohtor Castrén, joka +yhtämukaisuutta vaatii, ja esti, ettei sanakirjaa jo sillänsä ilman +minun katsomattani ruvettu painamaan, niinkuin varsinkin Oksanen ja +Elmgren jo toissa keväinä tahtoivat. Tutkijakunnan tarkoitus on, ettei +mitään erinomaisia poikkeamisia entisestä kirjakielestä pitäisi +tehtämän, paitsi mitä juuri tarvis vaatii. Henkähys ja k pehmitysmerkit +sekä monet murteista saadut erilaisuudet päätettiin sentähden huoletta +jätettäviksi pois, kuin ne kuitenkin eivät lukijoita yhteiseen, mutta +ainoastansa kielentutkijoita hyödyttävät, mutta kielentutkijat +kuitenkin varsinaisista selityksistä niistä selon saavat. + +Tulevan kuun keskivälissä tulen minä Helsinkiin. Sanakirjaa +läpikatsoessa menee paljon aikaa, sillä minä verron kaikki Meurmanin +Ruotsalais-Wenäläisen sanakirjan kanssa ja silmäilen vielä muitakin +huonompia ruotsalaisia sanakirjoja sekä muita lähteitä. Ainakin menee +koko talvi lävitse katsoessa. Milloinko sitte painaminen alkanee, sitä +en tiedä, sillä vaatimista myöten pitäisi kaikki oleman valmis, ennen +kuin tutkijakunta ottaa sen tutkijaksensa, varsinkin sentähden, jos +yhdistetyt sanat ovat osainsa kanssa yhtämukaisesti suomennetut, esim. +_föra_ ja _öfverföra_. Tulevan kesän kuluessa on siis sanakirja vasta +valmiiksi toivottava. + +Älä etsi estelemisiä satujen keräämiselle; kyllä niitä toivotaan +kerättävän vaikka kuinka paljon. Lappalaisista, Hiiden väestä, +munkkilaisista ja muusta sellaisesta pitäisi Sinun tarkkaan kyselemäsi. +Lauluja ja niiden laulantoja, sananlaskuja, arvoituksia sopii myöskin +kerätä kussa sattuu. + +Onkos siellä mitä vanhoja hautoja ja roukkioita? Tavataankos niissä +vaski-, rauta- vain kivikaluja? Onkos mitä pantu kuolleen suuhun taikka +muuhun vissiin paikkaan? Olisi niitä paljonkin kysymisiä, mutta paperi +loppuu. Jää hyvästi ja kirjoita + + veljellesi + Europaeukselle. + +Kuuluu, että Sortavalan tunnettu kappalainen H. Renqvist ei ole +laskenutkaan poikaansa niin syntisille retkille kuin runoja keräämään. + + + +117. Wareliukselle. + + [IS p. kesäk. 1851.] + +Veli hopeaiseni! + +Kirjauksesi 27 päivältä toukok. on vastaamatta viivähtänyt; arvaatkos +mistä syystä? Itsekin kehoitat minua "tekemään kaikki mitä taidan +mielenmittauksen huojennukseksi". Kirjauksesi tullessa olinkin +innoimmillani puuhassa kirjoittamassa ankarata kirjoitusta +mielenmittauksestamme ja Nordenstamista. Sama kirjoitus menee tänä +päivänä Ruotsiin ja tulee siellä painetuksi. Se on ruotsiksi +kirjoitettu ja niin suoraan ja innollisesti kuin suinkin olen taitanut. +Varmaankin hirtää N--m minun. Kirjoitukseni kouristaa väkevästi tämän +ajan jumalattomuutta ja vihaa vieraita kansoja (vanhoja vihollisia) +sekä esivaltaa kohtaan ja näyttää että ristin oppi, joka opettaa +kunnioitusta esivaltaa kohtaan ja ystävyyttä kaikkein kansain välillä +on ainoa tie onnellisemmille ajoille. Ynnä kouristan minä herännäisiä +kuin ne eivät yhtään ota jokapäiväisen elämän varsinaisista asioista +kiini. Näet jo tästä, että korkeinta esivaltaa minä en suinkaan loukkaa +enkä Nordenstamiakaan tahdo muuta kuin parantaa. Perintöruhtinaasta +kirjoitan varsinkin hyvästi. Minä vaadin, että kaikki kirjat ja +kirjoitukset, mitkä vaan voivat, pitää kirjoituttaman rakkaasti mieltä +ylentävästi Jumalan tygö, missä vaan til'asuus antaa. Niin olisit +Sinäkin tehnyt paremmin, jos olisit kirjoittanut Enon opetuksen enemmin +sillä tapaa kuin Huvitus l. töistä. Siinä on totta liiankin +kuivajumalisia kirjoituksia, mutta sellaiset olisivat ainakin jääneet +pois Enon opetuksista. Tuntenenko oikein mitä kirjauksesi näkyy +todistavan, että Sinulla nyt todella jo onkin hellempi mieli kuin +ennen. Antakoon Jumala että niin olisikin. Kuin kirjoitukseni tulee +Ruotsista tänne, niin lähetän minä siitä kappaleen Sinullekin. Kirjoita +sitte hyvästi minun puolestani. + +Rantasalmea sanotaan oikeimmin Mikkelin kappeliksi. Ripatin asiat +kuuluvat ilman hänen syyttänsä tulleen rappiolle. En kuitenkaan tiedä +mitä mieheltä vielä saanetkin. + +Sanakirja pitäisi näinä päivinä pantaman painiin, mutta osa +käsikirjoitusta on Ruskealassa vielä tulematta. Siellä on takaperin +Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja tekeillä. + +Keisarin poika Konstantin käveli tänä päivänä kaupungissa. Se on laihan +kalpea poikarojakko. Sen laivasto on vielä haminassa. + +Ei muuta tällä erällä, vaan elä terveenä ja kirjoittele hyvälle + + veljellesi + Europaeuksellekin. + +Helsingissä 13 kesäk. 1851. + + + +118. Wareliukselle. + + [7 p. kesäk. 1852.] + +Kas niin! + +Eikös nyt jo Sinustakin mies ärmistynyt, kuin sait kokeaksesi, että +surun alaisuutesikin on melkein yhtä naurunalainen kuin moni muu +lystillinen asia täällä maan päällä. Kunnollisempaa kirjaa en liene +ikä-päivinäni saanut, kuin Uskelasta lähettämäsi toukokuun 22 +päiväinen. Niin minä pidän arvossa kaikkea mielen pohjasta kirjoitettua +ja sanottua. Tee Sinä vähääkään hätäytymättä ja epäilemättä työtä +ihmiskunnan hyväksi; Sinä voitat välttämättömästi. Mutta tee työsi +hätäilemättä, sillä voimalla, jonka olet osaksesi saanut; kyllä hyvä +pahan voittaa, jos vaan voittamamiehiä on. Usko tahi älä, mutta lause +"se minun on joka voittaa" on ihan kuin omasta pääkurikastani lähtenyt. +Tiedätkös, "hyvä on paremman vaarallisin vihollinen". Hyvän ääressä +pöyhistyvät ihmiset helvetin lailla ja riehuvat kuin hurjina. +Voimallisuus tulee ja äykkäisee joukkoon ja -- hurjistumus hyvinensä +päivinensä on tyhjänä. + +Ei mikään ole ihmisten seassa pahempi kuin ylpeytymys tahi miksi minä +sitä suomeksi sanoisin. Ruotsiksi olen omaksi varakseni tehnyt ihan +uuden sanan _förhäfvenhet_ tahi kukaties paremmin _sjelfförhäfvenhet_, +täyttämään sitä kohtaa, jota niin monella enemmin tahi vähemmin mieltä +hyvittävällä sanalla egenkärlek, sjelfkärlek, egoism, sjelfviskhet, +selbstsucht j.n.e. ovat yritelleet osoittaa, mutta jota ei kukaan ole +raatsinut nimittää paljaaksi ja kokonaiseksi kunnottomuudeksi sanovalla +sanalla. Suomikiihkoisuus niinkuin monen muunkin maan isänmaan rakkaus, +jota tämän ajan jumalana palvellaan, on enimmiltä käytetty pelkäksi +ylpeytymisen kohottimeksi ja niin ollen tulee hyväkin paremman +pahimmaksi viholliseksi ja siis pelkäksi pahaksi, olkoon se sitte +luulouskoisille kuinka hyvän näköinen hyvänsä. Jos semmoista poletaan +ja jos se polkeutuu, se ei haittaa mitään. Selvä asia antaa ainakin +miehillensä voimaa kyllä sekä kiittämään toisten voimallisuutta että +kohottamaan itsensä sitäkin voimallisemmaksi siinä mikä voimallisuutta +ansaitsee. + +Koeta veikkonen ymmärtää sanojani. Itsevaltaisuuden enemmin kuin +muunkaan ylpeytymyksen alle minä en koskaan niskojani paina; mutta jos +semmoisia niskoja muita löytyy, niin suoraan sanoen minä niiden +painumista en sure vähääkään enemmin kuin niiden pystyssäkään +tujottamista. Minun mieleni on nimittäin niin, että asia pitää miehensä +kussakin tilassa arvoisenansa. Ei Robespierre ollut onnensa päivinä +suurempi kuin kukistettuansakaan. Ainoastansa tyhjyyden kuori hajoaa +paljaan voimallisuuden edessä. Jos Enon opetuksesi olisivat minun +käsissäni, niin mukailematta _Huvitusta Luomisen töistä_ luulisin sen +ainakin saavani semmoiseksi, ettei mielenmittauksemme hampaat siihen +ensinkään pystyisi. + +Mutta nyt loppuu aika tuossa paikassa. + +Kirjoita veikkonen taaskin + + veljellesi + Europaeukselle. + +Helsingissä 7 kesäk. 1852. + + + +119. Suometar 1853, n. 47. + + [25 p. marrask. 1853.] + +Oppilaiselta Europaeuselta, joka ruotsalais-suomalaisen sanakirjan +valmiiksi saatuansa läksi Helsingistä Narvaan, jossa hänen sisärensä on +naimisessa, olemme saaneet kirjeen, josta annamme lukijoillemme +seuraavan otteen: -- -- + +"-- --. Tällä välillä olen minä käynyt Uudessa Linnassakin (Nowgorod) +katsomassa siellä sairastavaa veljeäni. Sinne minä menin rautatietä +myöten Wolkovian joelle asti ja sitte mainittua jokea myöten +höyryaluksessa. Viikkokauden siellä viivyttyäni läksin sieltä jalkaisin +astumaan pohjaista länsipohjaista kohti päästäkseni suoraan niiden +suomalaisten luokse, jotka sillä kohdalla ulompana muita Inkeriläisiä +asuvat, ja joita jo muinen kuulin nimitetyn 'Ärrääjiksi', ja joiden +sanottiin puhuvan melkein erilaista kieltä. Sinne tultuani löysin kyllä +heidän kielensä erilaiseksi, mutta suurin eroitus oli siinä, että +heillä olivat kaksiäänikkäät muuttuneet yksiksi ääniksi, niin että +sanoivat _kuuli, tiisi_, kuin piti olla _kuoli, tiesi_. Muutamia +erilaisia sanojakin kirjoitin heiltä, esim. lä'ätä (läkään) = puhua, +haastaa; särpinä = lusikka; laatsa = vati j.m. Lauluja heillä ei ollut +muita kuin venäen kielisiä ja muutenkin oli heidän kielensä hyvin +venäen sekaista. Sieltä Pietariin päin matkaten tulin ensinkin +Koprinan kirkolle, jossa on suomalainen pappi nimeltä Berg. Hänen +seurakunnassansa koettelin vähän lauluja saada, mutta kansa oli +hyvin herännäismielistä tahi hyppääjiä, niinkuin niitä täällä +hyppäämisestänsä nimitetään, eivätkä paljon tahtoneet suvaita +laulujansa ilmoittaa. Olisi niitä kyllä ollut, mutta en minäkään +antanut paljon aikaa itselleni niitä paljon hakea muuta kuin mitä puoli +kymmentä kahdelta poika-mieheltä uudempia lauluja kirjoitin ja sillä +läksin pois ja tulin Zarskoseliin (Saariin) rautatielle ja sitä myöten +Pietariin, johon minulla silloin olikin tarvis joutua. Sieltä läksin +sitte Narvaan päin ja tulin ensin mertä myöten höyrylaivalla +Oranienbaumiin tahi suomeksi Kaarostiin, josta sitte ensin kävin Tyrön +kirkolla pappilassa ja sitte läksin rantatietä myöten Narvaan päin +marssimaan. Sen tien löysin hyvin laulurikkaaksi ja varsinkin paljon +lauluja oli Inkeroisilla tahi venäen uskoisilla Suomalaisilla, Päälle +sadan kirjoitinkin lauluja heiltä, mutta en kuitenkaan tahtonut omin +varoini kauvan sitäkään tehdä, vaan säästin parhaat laulupaikat +varsinaisen runokeruun lähetyksen varaksi, sillä sen ne välttämättömäsi +ansaitsevat." + + + +120. Morgonbladet 1854, n. 9. + + [D. 30 Jan. 1854.] + +Det har redan förut i tidningarne i korthet varit omtaladt, att Hr +Europaeus under sin vistelse i Ingermanland upptäckt att der de rikaste +skördar af finsk runo- och sagodiktning ännu stode att göra, och att +han derföre yrkat på en större expedition i detta ändamål. Se här en +längre framställning af saken, tillsänd oss af Hr E. sjelf ifrån Narva: + +_En innerlig önskan ifrån hinsidan gränsen_. + +Kan jag väl besluta mig till att skrifva någonting om en viss sak, -- +om vestra Ingermanlands, eller rättare sagdt: hela Ingermanlands +rikedom på runosånger? Jag är verkligen rådlös, huru jag slutligen +skall börja dermed, ty mig icke synes utan kännes det, att jag antingen +borde skrifva riktigt grundligt om saken, eller ock tiga derom helt och +hållet. Men nu kan jag hvarken det ena eller det andra. Nå i +Ingermanland -- ja just i Ingermanland och förnämligast i dess vestra +del lefver ännu den gamla finska runosången i all ymnighet. Är då icke +detta en särdeles vigtig och fägnesam upptäckt, ty ingen kan väl kallas +bildad, som icke kan värdera menniskosjälens poetiska alster som det +ädlaste jordkretsen frambragt? + +-- Jag kan ejsvara. -- -- -- + +För några år sedan besöktes östra och norra Ingermanland af +runosamlare. Runor träffades i ymnighet och mycket samlades, men till +och med på då besökta ställen blef visst icke all sång samlad. Vestra +Ingermanland ansågs redan då ega mycket mera runor än östra och norra +delen af landet; ty förstnämnde trakter bebos till en stor del af +grekiska Finnar hvilka af lätt begripliga skäl alltid befunnits känna +mera runor än lutherska Finnarne, af hvilka östra och norra +Ingermanland bebos. Även var det begripligt, att den vestra traktens +aflägsenhet ifrån det stora lifvets distraherande härdar redan måste +skänka den fornfäderliga finska sången ett säkrare skydd. Och ej +allenast en större mängd, utan äfven intressantare och mera egendomliga +sånger kunde man ana i en trakt, som både genom dialekten och läget och +delvis äfven genom den olika trosläran stod mera skildt för sig. Att +såväl det ena som det andra i verkligheten så förhåller sig, kan jag +efter gjord vandring genom en del af trakten enligt egen erfarenhet +försäkra. Oaktadt de bästa sångtrakter antingen alls icke blefvo +besökta eller ock endast genomvandrades, samlade jag likväl på några få +dagar i några byar, förnämligast vester om Oranienbaum, gamla runor +till 80 särskilda rubriker, utom åtskilliga nyare eller mindre +bestämbara stycken och flere variantaffattningar till samma sånger. +Bland dessa finnas sånger om Väinämöinen, Ilmarinen, Joukamoinen, +Untamoinen, om "Auko Kauko mies kavala" = Kaukomieli, Lemminkäinen?, +äfvensom andra sånger af forntida episk natur, t.ex. om "Antero Ylimön +poika", som "meni Tuonelta kosihin, Manalalta morsianta", likaså +historiska sånger om "Narvan sota" o.a. krigiska företag, m.m. Af en +kyrkosexman Siitkoinen i Kankaan kylä af Tyris socken erhöll jag +dessutom ett antal handskrifna sånger, ibland hvilka 11 af mig icke +antecknade. + +Jag hade äfven i de byar, der jag antecknat sånger, kunnat få vida mera +samladt än hvad jag verkligen upptog; men tanken att genom en +halfutförd samling kanske mera skada än gagna den vigtiga saken, dref +mig framåt fortare än jag först hade beslutit. Jag lefver i den +öfvertygelsen, att Ingermanland och just till först den allradjupast +fram belägna vestra delen deraf framför allt annat skulle erfordra en +grundlig runosamlings-expedition, ty först borde kärnan af ortens +sånger uppsökas, och derefter hvad andra trakter hafva för godt att +omkring densamma gruppera. För en väntad ny redaktion af Kanteletar +vore detta af största vigt, och borde dertill ej allenast Ingermanland +genomforskas, utan äfven södra delen af Wiborgs län allt ända ifrån +Säckjärvi och Wederlax till Ladoga, och isynnerhet vore det af +intresse, att besöka Finska vikens holmar Högland, Lavansaari, +Tytärsaaret och Seitskär. Egentligen vore det högst nödvändigt för den +finska runosången, för mytologien och mången annan högst vigtig +omständighet, att i tid föranstalta en grundlig forskning efter alla +sångtrakters runor på hvar sin ort ända ifrån yttersta ryska Karelen +begynnandes. Hvarje forskning, som behöfver att göra med Kalevala, +erfordrar nemligen, att alla dertill hörande särskilda sångstycken +äfven borde så redigeras, att de skulle framställa, huru de på olika +ställen i sina olika fattningar i verkligheten sjungas, hvad der +allmänt sjunges till hvarje sång och hvad åter någon enskild veteran +haft att dertill qväda. Till ett sådant företag vore ännu tid nog, ty i +allmänhet lefva de gamla sångerna i hundrade munnar, och jag kan +försäkra, att knappast något af betydenhet ännu tyckes vara på väg att +försvinna. + +Till en så grundlig sångexpedition fordras penningar, men hvarifrån +skola dessa tagas? Finska Litteratur-sällskapet har svårt att betäcka +sina nödvändigaste utgifter, och de penningar, som Viborgska +sällskapet eger, hafva redan sin vigtiga bestämmelse. Det goda hoppet +om den finska folkpoesiens behöriga uppsamling ifrån det på tidens +vingar hvilande minnets omsorgstrogna vård visar endast på de landsmän, +i hvilkas bröst ett hjerta med sanningens lifskraft klappar för älskadt +fosterland. Och jag kan i sanning icke säga, hvartill en för ett godt +och ädelt ändamål ämnad förmögenhet värdigare kunde till ex. +testamenteras, än till att fullända samlingen och bearbetningen af de +rika skatter af äkta nationel finsk poesi, som ännu lefva sitt +naturfriska lif i folkets trogna minne. Låtom oss lefva i ett godt och +glad t hopp om den äkta finska poesiens välförtjenta uppskattande, och +vi skola icke förskräckas, om jag säger, att för att utföra alla de +resor och vandringar, som saken i sin helhet skulle fordra, +erfordras väl en tusen rubel silfver, med hvilka då ejallenast +vandringarne med iakttagande af nödiga utvägar för förminskandet af +penningeomkostnaderna borde kunna utföras, utan äfven något blifva +öfver till en välförtjent ersättning för deras tid och möda, som +benäget vilja åtaga sig att utföra det vigtiga verket. Jag säger deras, +ty jag känner det, att det vore nödvändigt, att öfverallt två skulle +vandra tillsammans med sålunda deladt arbete, att den ena blott skulle +anteckna sånger, men den andra sagor, ordspråk, gåtor, "itkuvirsiä" +(gråterskors sånger), dialektegenheter, och o.a. mera speciella saker. +Väl vore, om denne äfven kunde företaga undersökningar af forntida +grafvar, stenrösen o.a. minnesmärken. Egentligen borde runosamlaren +sjelf blifva sångernas redaktör och utföra redaktionen småningom pa +hvart ställe, der han samlar sina sånger, så att lian på det högsta +behöfde göra endast ett efterarbete efter det han slutat sina +vandringar. Till en sådan runosamlare skulle det nödvändigt erfordras +en man med noggrannt språköra, ty sådant fordrar framför allt den +vestra Ingermanländska dialekten med sina fina estniska +vokalnyanseringar och andra egenheter, som för en ovan göra orden +alldeles obegripliga. Dessa runosamlare borde äfven vara försedda med +noggranna reseinstruktioner, ty att låta allt bero på inhemtandet af +egen erfarenhet, skulle vara både kostsamt, osäkert och i många fall +rent af skadligt. + +Detta är alltså en sak att tänka på såväl för dem, som önska godt för +saken och äro beredvillige till dess understödjande, som ock för dem +som hafva lust och ledighet till att åtaga sig sjelfva verkets +utförande, Mätte denna vigtiga fråga af alla med välförtjent intresse +upptagas. + + E--s. + + + +VIITESELITYKSET: + + +[1] Moititaan Suomen kieltä vähä sanaiseksi, kuin ei ole millä +kohdastansa suomentaisi Ruotsin sana: gästfri; mutta se ei ole mikään +syy, jos Suomalainen ei ole sana sanalta sovittanut kieltänsä Ruotsin +kielen jälkeen, kuin hän kuitenkin voipi selvästi sanoa ajatuksensa; +esim. folket är gästfritt, sanotaan suomeksi: taloissa on vieraan +varaa: varen gästfria, pitäkäät vieraan vara j.n.e. + +[2] Starovers-kloster i Ilomants vid gränsen. + +[3] Bekännare af den orthodoxa Ryska kyrkan. + +[4] Den förra en socken, den sednare en krets-stad i Olon. Gouv. + +[5] Gränsande till Pielis och Ilomants. + +[6] Wepserna eller Tschuderna bo nordvest ifrån Bjelosero och tala en +högst originel finsk dialekt, hvaraf på ena sidan Finskan, på andra +Estniskan kan anses hafva utbildat sig. + +[7] Tämä nimi on sopivampi yleisesti käytettää` kuin nimi +Kerittyläiset, niinkuin niitä suuressa osassa Suomen maata ja paikoin +täälläkin kutsutaan. + +[8] Tverin läänissä on 12 kihlakuntaa. + +[9] "Walkijärvi" 44:nessä lehdessä on virhe`. + +[10] Kirjeen yläreunaan on Lönnrot kirjoittanut: Oudosta, kummastaa, +julistaa, kunnistaa, merkitsee, ristitsee. + +[11] Venäläisten sanain luettelo on tästä jätetty pois. + +[12] Jätetty tästä pois. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja +matkakertomuksia, by D. E. D. Europaeus + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK D. E. D. EUROPAEUKSEN *** + +***** This file should be named 37077-8.txt or 37077-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/0/7/37077/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37077-0.zip b/37077-0.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8d12155 --- /dev/null +++ b/37077-0.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..01d67f3 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37077 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37077) |