diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 36019-8.txt | 4668 | ||||
| -rw-r--r-- | 36019-8.zip | bin | 0 -> 47327 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 4684 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/36019-8.txt b/36019-8.txt new file mode 100644 index 0000000..3225a84 --- /dev/null +++ b/36019-8.txt @@ -0,0 +1,4668 @@ +The Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Korven kaikuja + Hengellisiä lauluja + +Author: Efraim Jaakkola + +Release Date: May 2, 2011 [EBook #36019] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KORVEN KAIKUJA + +Hengellisiä lauluja + + +Kirj. + +EFRAIM JAAKKOLA + + + Ei Jumalalle kelpaa ihmiseltä muuta + kuin ihmisen kelvottomuus. + + +Turku, +G. W. Wilèn ja Kumpp. kirjapaino, +1888. + + + +LAULUJEN LUETTELO: + +N:o + +68. Ah, kuinka ihmeellisesti +52. Armon lapset ahdistetut +54. Auta, Jesus, uskomahan +38. Ei muuta kuin +27. Ei niin huonoa +36. En paeta voi, Jumala +62. Hartaasti halaa sydämen' +51. Hengelliset matkaajat +37. Henki julkein +55. Herra tässä paikassa +25. Herää, herää, älä makaa +63. Hyvin Herra kaikki teki +20. Hän, Jesus, on alku +24. Itse olet, ihminen +15. Jesus on mun terveyteni + 5. Jesus sielun tavara +10. Jesukselle olkoon kiitos +16. Jesuksen kiitos, kunnia +18. Jesuksen kuolo katkera +44. Jo tänään, sielunen +61. Joka luottaa Herraan taivaan + 8. Jos nähdä saisin kerran +26. Jos sä Hengen uutisista + 2. Jos sä olet minussa +58. Jumala on rakkaus +14. Jumalalle olkoon kiitos +41. Kaikkinaisen kiusauksen +39. Ken Jumalast' ei luovu +53. Kerjäläiset hengelliset +69. Kiitos Herran, joka tuulee +50. Koska loppui kirkkovuos +19. Koska lupaat, armaan' +21. Kristityn vain nimi kyllä +64. Kyllä Herra huolen pitää +48. Käänny, käänny, syntinen +32. Maailman korpea matkustaissa +29. Mailma, sinust' eron ottaa +33. Mieli mull' on kirjoittaa +22. Monet määkiväiset ei + 6. Mun rauhani, leponi Jesus on vain +46. Murheella muistan elämääni +59. Mä kaikkeni: sieluni, ruumihini +35. Mä olen suuri syntinen +30. Niin moni taivaan-toivonsa +47. Nyt ihmettä tuhlaajapojasta kuulkaa +42. Oikea uskon elämä + 3. Oi, kuin olet suloinen +13. Oi, sä köyhä sielu kurja +28. Onneton on käsi se + 4. Pelikaani poveaan +11. Riemuitkaamme suuresti +66. Ruumihini riemuitsee +57. Sanastasi kiitän sua +45. Sanoa tahtoisin +40. Sielu rukoilee +12. Sinä raukka syntinen +17. Sinä olet, Herra Jesus +65. Sitä suloisuutta, oi +49. Sodassa olen ollut +23. Sovinnosta soittaen +43. Surulliset Siionin + 1. Tule, Henki taivainen +56. Tänne, Jesus, sanaas pyhää +60. Usko on se kirkko + 7. Vaikka kunne kuljen, käännyn +31. Vapaakaupunkihin viiteen +67. Veisatkaamme +34. Voi, kuin nekin vaarass' on + 9. Älä usko järkeä + + + +ALKULAUSE. + +Tässä lasketaan maailman korpea matkustavan käteen ennen häntä +taivaalliseen Kaanaasen päässeen, aivan innollisen matkamiehen, +Efraim Jaakkolan, laulamia hengellisiä lauluja, opetukseksi, +lohdutukseksi ja kehoitukseksi matkan vaivoissa; sillä + + "Laulua hän tarvitsee + Riemuksensa täällä, + Taivaan tietä kulkeissaan + Surun sumusäällä." + +Näitä lauluja ovat sanotun hengellisen runoilijavainajan omaiset +ja hengenheimolaiset mitä suurimmalla innolla, hartaudella sekä +kunnioituksella käyttäneet. Mutta suuremman yleisön käytettäväksi +ei niitä ole tähän saakka edes tarjottu muita kuin joku laulunen, +painettuna n.s. arkkiveisujen joukkoon. Syynä on ollut se, ett'ei niitä +alkuperäisessä muodossaan ole sopinut painaa, ne kun ovat melkein +puhdasta Efraim Jaakkolan kotoseudun murretta, ja hänen kotonsa oli +Uudellakirkolla, noin puoli peninkulmaa Uudestakaupungista, siis maamme +sillä äärellä, missä katkotuinta kieltä puhutaan. Tässä muutamia +elämäkerrallisia tietoja hänestä: + +Uudenkirkon pitäjän Orivon kylän Jaakkolan isännällä Erik Erikinpojalla +ja hänen vaimollaan Maria Erikintyttärellä oli kolme poikaa, Efraim, +Erik ja Josef, ja kolme tytärtä, Maria, Adonika ja Annaliisa. Runoilija +Efraim Erikinpoika syntyi Toukok. 27 p. 1791. Nuoruudessaan oli hän +muun muassa palveluksessa eräällä ruotsalaisella värjärillä +Uudessakaupungissa ja oppi siellä Ruotsin kieltä. Pienen ajan oli hän +myös ollut merimiehenä, jolloin hän sukunimenään käytti Orre-nimeä. +Merimatkallaan hän jäi joksikin aikaa Saksaan asumaan ja oppi siellä +Saksan kieltä sekä puutarhan hoitoa. Venäjän kieltä hänen myöskin +sanotaan taitaneen. Naimisissa hän oli Johanna Heikintyttären kanssa, +joka oli syntynyt Toukok. 10 p. 1790. Heillä ei ollut yhtään lasta. +Vuonna 1834 kuoli runoilijan isä ja Jouluk. 8 p. 1848 hänen puolisonsa. +Hän itse kuoli Toukok. 29 p. 1857. "Elämäkertani" nimisessä laulussa +mainitsee hän viimeiseksi Kolminaisuuden päivän ja lopettaa sen +laulunsa kiitoksella kolmeyhteiselle Jumalalle, ja hän myös haudattiin +Kolminaisuuden päivänä, 7 p. Kesäkuuta. + +Hänen jumalisuutensa oli yleensä tunnettu. Kun hän käveli +Uudessakaupungissa puutarhurin sakset kädessään, niin katupojat +sanoivat, häntä osoitellen: Tuo on se äijä, joka syntejä leikkaa; -- +hyvin kuvaava lause hänestä, sillä hän ei juuri syntiä säälinyt. +Uskonnollisissa mielipiteissään hän liittyi enemmän Renqvistiläisiin +kuin Hedbergiläisiin. Yksinomaan Renqvistiläinen hän ei kuitenkaan +ollut; vaan hänestä sopinee paraiten sanoa, että hän oli kasvanut +täydeksi mieheksi, Kristuksen täydellisen varren mitan mukaan, +mieheksi, jota eivät kaikkinaiset opetuksen tuulet vietelleet ja +horjumaan saaneet. Hän oli luonteeltaan vilkas ja ajatuksiltaan vapaa. +Hän käytti puheessansa sananlaskuja ja sopivaa leikkiä. Jos yöllä joku +runollinen ajatus syntyi hänen päässänsä, joku runonsäe tahi muu +sellainen, niin hän nousi ylös sitä heti kirjoittamaan; sillä aamulla +ei hän sitä enää olisi muistanut. Hänellä kerrotaan olleen melkoinen +kirjavarasto, josta muut läheiset lainaskelivat kirjoja, ja kuolemansa +edellä hän teki määräyksen, että kukin lainaaja sai omanansa pitää sen +tai ne kirjat, jotka kullakin sattuivat olemaan lainassa hänen +kuollessaan. Vanhoina päivinään hän alkoi kunakin päivänä kirjoittaa +lauseen tai pari uskonnollisia mietteitään vihkoon, jolle nimeksi hän +pani: "Joka päivä jotain", ja kirjoitti siihen vielä elonsa viime +aikoinakin, vaikka hän silloin oli melkein sokea. Hän oli ainakin +vanhuudessaan ehdottoman raitis eikä myös polttanut tupakkaa. Kahvia +hän vihasi eikä maistanutkaan sitä, vaan sanoi sen synnyttävän +vesitautia, johon tautiin hän itse kuitenkin kuoli. Jossakin seurassa, +jossa kahvia runsaasti juotiin, puhkesi hän kerran sanoihin: "Kahvia +juodaan Niin paljon kuin tuodaan, Ja turmellaan ruumis Niiss' vesissä +kuumiss'". -- Maanviljelyksen ohessa oli hän uuttera ja taitava +puutarhan hoitaja. Omaan taloonsa hän perusti suuren puutarhan, ja +Uudenkirkon kirkon ympärillä olevat puut ovat hänen istuttamiaan. + +Tämän kirjoittaja, kauan asiata ajateltuaan, rohkeni vihdoin ryhtyä +vaikeaan mielityöyönsä: kokoomaan noita jo melkein unohduksiin +joutuneita Jaakkolan lauluja sekä muodostamaan niitä kirjakielen +sääntöjen mukaisiksi. Tässä nyt ovat tuon työn tulokset. Varmaankin on +monta ansiokasta laulua jo kokonaan hukkunut; sillä runoilijan +kuolemasta asti on aika saanut niitä rauhassa hajoitella, eikä hän +itsekään eläissään tainnut niitä pitää tarkasti koossa muualla kuin +muistossaan, josta hän niitä sopivissa tilaisuuksissa vilkkaalla +nuotilla lauloi ja sai siten ystävänsä niihin mielistymään ja niitä +ulkoa muistamaan. Ainoaksi todistukseksi siitä, kuinka Unholaan +joutumaisillaan nämät laulut ovat olleet, mainittakoon, että pisin +näistä ei ole ollut saatavissa muualta kuin erään miehen muistosta, +jossa se on säilynyt niiltä ajoilta, jolloin hän sitä Jaakkolan on +laulavan kuullut. + +Jaakkolan laulujen ystävät soisivat, että ne painettaisiin aivan siinä +muodossa, jossa hän itse on niitä laulanut. Mutta sehän on ihan +mahdotonta; sillä muodon täytyy olla sellaisen, että muutkin niitä +käsittäisivät ja että ne uusiakin ystäviä saavuttaisivat. Mitä lukua +muutoin muodosta onkaan! Muuttukoon se kuinka hyvänsä, jos _sisältö ja +henki_ vain muuttumatta ovat; sillä + + "Virret muut ne vanhenee; + Karitsaa vain yhä + Uusin virsin kiittelee + Herran Siion pyhä." + +Näiden laulujen kokooja rohkenee toivoa, että nämät tässä uudessakin +puvussaan saavat hartaita ystäviä. Ainakin se ainoa henkilö, eräs +kirjallisella alalla perehtynyt ja tunnettu seurakunnan opettaja, joka +nämät tässä muodossa on nähnyt ja arvollisia muistutuksia näihin +tehnyt, on näihin hyvin mielistynyt, miten näkyy hänen seuraavasta +lausunnostaan, jonka hän on antanut luvan julkaista: + +"Jaakkolan laulut ovat mielestäni _hyviä_. Tuota kallista totuutta, +että Jesus Kristus on syntivelkamme maksanut ja että Hänessä on maailma +Jumalan kanssa sovitettu, on autuuden perustuksena saarnattava ja +opetettava; sillä _muuta perustusta ei taida yksikään panna_. Sen +totuuden vankalla pohjalla näyttää Jaakkolakin olevan. Mutta se +autuaallinen totuus ei ole milloinkaan esitettävä kurittavana ja +hempeänä evankeliumina, jommoisena ei sitä Uudessa Testamentissäkään +ole esitetty, vaan sellaisena pyhänä taivasten valtakunnan +evankeliumina, joka vaatii meitä itsiöllisen armon omistamiseen, +sydämen työhän ja Jumalassa elettävään elämään. Mutta se elämä on +rukouksen-elämää; sillä rukouksessa, niin sanoakseni, tykkii tuon +ylimaailmallisen _valtakunta_-elämän valtasuoni. Jaakkolan lauluissa +kuulee tuon valtasuonen tykyttävän -- ilmaus, jota tän'aikaisissa +hengellisissä lauluissa ja laulukokoelmissa useinkin puuttuu, ne kun +kyllä tosin nousevat runollisessa mielikuvituksen rikkaudessa ehkä +Jaakkolan lauluja korkeammalle; mutta lausetavan luontevuudessa ja +suolon viljelemisessä eivät seuraa suoraan Raamattua likimainkaan +niinkuin nämät laulut. -- -- -- Nämät Kaiut ovat siksikin +huomiota ansaitsevia, että ne ovat jälkikaikua siitä vakavasta ja +todenperäisestä Johanneksen-äänestä, jota muutama vuosikymmen takaperin +kaikui kautta korpien ja salojen, vaikuttaen hengellistä herätystä +Suomen kansassa. Silloin tuommoinen Johanneksen ääni, huutavaisen ääni, +kuului 'korvessa', missä henki-elämän kasvullisuus silloin oli kuoleman +ja näivettymisen tilassa. Ääni kuului kautta koko Suomen maan; ja jos +monin paikoin korpi ja erämaa nyt iloitsee, niin älköön ilossa +unhotettako niitä vakavia ääniä, jotka pasuunan tavalla huusivat ja +herättivät 'Herran kansan' sen horrostilasta. Tämä Johanneksen-ääni +opetti herättämiänsä _rukoilemaan_, niinkuin Johanneskin opetti +opetuslapsiansa; mutta samalla kuin se painoi ihmisen maahan Herraa +kumartain rukoilemaan, samassa opetti se kohoovin silmin katsomaan ylös +mäkihin ja osoitti yletyillä käsillä Jumalan Karitsaa, joka kantaa ja +pois ottaa maailman synnit. -- Tältä kannalta (luulisin) on +Jaakkolankin 'Kaikuja' katseltava; ne ovat kasvaneet senaikuisen +herätyksen hedelmällisestä maaperästä, onpa niissä todella paljo jo +kukkaan puhjennuitakin, vieläpä hengen hedelmiäkin. Niissä kuvastuu +hengen elämän elimellistä kehkeymistä (Mark. 4: 26-29) siemenestä +alkain hedelmän tuleentumiseen asti. Mutta se elämä on metsäkukan +vaatimatonta elämää, joka kehittyy metsän huminassa ryhmyisen hongan +juurella Jumalan vapaassa ilmassa. Ei tee metsäkukka terää niin +kaunista ja prameaa kuin puutarhan ruusu, mutta tarkastelevalle +silmälle kuvastaa se luonnon sopusointua yhtä hyvin kuin keinollisesti +viljelty ruusukin, jopa 'linnea', tuo vähäpätöisen näköinen kasvi lemun +suloisuudessa voittaa komeat puutarhan kukat. -- -- Korven kaiku kulkee +jylhäin vuorien poikki, tuuheain metsäin läpi, ja vehreäin nurmien yli +se kantaa luonnon teeskentelemätöntä sointua; ei se pyri kilpailemaan +urkujen ihanain sävelten kanssa, ei pyri se innostamaan hetkeksi +juhlailevia ihmisiä häikäisevän valoisissa saleissa -- ei, se kaikuu +vaan, se kaikuu kautta korven, huomauttaen vaeltajalle, että ... kaiku +kiirii, herättää, saa kaipaamaan, antaa aavistuksia, panee arvoituksia, +rauhoittaa ... on ääni, _huutavan_ ääni korvessa. + +"Siinä mielestäni on jotenkin lausuttu Jaakkolan laulujen merkitys. Ne +ovat todella korven kaikuja, kuulukoon kaiku vielä, kuulukoon moniin +sydämiin, kuulukoon todistukseksi, että 'Huutava' on Suomen kansalle +huutanut ja vieläkin äänensä kuulua antaa! + +"Hyvä olisi, jos niille lauluille sopisi jollakin tavoin nuotin +ilmoittaa." + +Lopuksi pyydän lausua sulimmat kiitokset niille jalon runoilijavainajan +sukulaisille, tuttaville ja naapureille, jotka ovat olleet avullisina +näiden laulujen kokoon saamisessa sekä elämäkerrallisia tietoja hänestä +antaneet. Vasta mainittua näiden laulujen taitavata tarkastajaa pyydän +myös täten sydämellisesti kiittää; sillä ilman häntä olisi näihin +muutamia pahojakin virheitä jäänyt. + +Lähtekööt siis nyt nämät Korven Kaiut vanhoja ystäviänsä tervehtimään +ynnä uusia etsimään, ja tulkoot nämät monelle korpimatkailijalle +uskolliseksi toveriksi ja olkoot siten heille Jumalan avulla +ijankaikkisesti parhaaksi! + +_Korven Kaikujen kokooja_. + + + + 1. + + Vaeltakaamme Hengessä! + Gal. 5: 16. + + (Sävel: Jolla raitis ruumia on). + + Tule, Henki taivainen, + Taivahasta alas! + Sydämeni vaivainen + Lämmitä ja valas! + Tule, lahjain antaja! + Tule, köyhäin isä, + Sielun paras tavara, + Lohdutusta lisää! + + Heltehessä virvoitus, + Töissä lepo näytä! + Itkeväisten kirvoitus, + Toivoni Sä täytä! + Sinä pyhin valkeus, + Täytä sydänpohjat, + Uskovaisten odotus, + Anna Hengen lahjat! + + Tule, sielun virvoitus, + Lepo nääntyneiden! + Tule, köyhäin rikkaus, + Koto väsyneiden! + Tule, elon uudistus, + Rakkauden tuli! + Tule, sielun puhdistus! + Tule, armon tuuli! + + Tule, rauhan antaja, + Itkuss' ilo jalo! + Murheelliset lohduta, + Vaipuneiden valo! + Anna uskon vahvistus, + Autuas loppu anna, + Anna toivon todistus, + Taivaan iloon kanna! + + + + 2. + + Minun ystäväni on minun, + ja minä olen hänen. + + Jos Sä olet minussa, + Niin mä olen Sinussa, + Rakkain Jesus! + + En mä muuta halaakkaan, + Kun vain sinuss' olla saan, + Kallis Jesus! + + Sinä olet tavarain, + Sinua mä halaan vain, + Herra Jesus! + + Sinussa on iloni + Suloisin myös toivoni, + Kaunein Jesus! + + Sinä olet turvani, + Sinust' elää uskoni, + Hyvä Jesus! + + Sinä olet rakkaus, + Rakkauden perustus, + Hurskas Jesus! + + Sinä olet lohdutus, + Sinä olet huvitus, + Vakaa Jesus! + + Auta viheliäisiä + Armon kerjäläisiä, + Armias Jesus! + + Kirvoit' uskon elämää, + Ett'en Sinusta vain jää, + Puhdas Jesus! + + En mä seuraa sinua, + Jos et vedä minua, + Laupeas Jesus! + + En myös päästä Sinua, + Jos et siunaa minua. (1 Moos. 33: 26) + Siunaa, Jesus! + + Kuoloon asti minua + Maailmasta erota, + Auta, Jesus! + + + + 3. + + Ei terveet tarvitse + parantajaa, vaan sairaat. + + Oi, kuin olet suloinen, + Jesus rakas, armoinen: + Sylissäsi kannat, (Jes. 40: 11) + Suuta vielä annat (Ps. 2: 12) + Häijyn syntisen! + + Kyll' on syntisiä, vaan + Kaikki eivät tuntemaan + Pysty rakkauttas, + Suurta sulouttas. + Mist' tuo tulleekaan? + + Siitä, että syntinen + Mielessään on entinen + Eikä mielellänsä + Myönnä sydäntänsä + Pesäks syntien. + + Hänellä on povessa + Pyhyytt' omatekoista, + Hyväelee tätä + Eikä tule hätä + Hälle turvasta. (Jes. 38: 17) + + Joka tuntee sydämen, + Kuinka se on saastainen, + Hän on ahkerana + Avun hakijana, + Kunnes löytää sen. + + Tuota kiirein kulkevaa + Jesus vastaan kiiruhtaa, + Sylissänsä kantaa, + Suuta vielä antaa, + Armoin armahtaa. + + + + 4. + + Herra on meidän Kuninkaamme, + Hän meitä auttaa. + + Pelikaani poveaan + Repii rikki - kerrotaan --, + Ruoaks antaa poikasten + Verens oman lämpöisen. + Tähän riennän riemuiten + Vertaamahan Jesuksen. + + Jesus rakkaudesta + Avata soi rintansa. + Siitä saan nyt imeä + Jesukseni nimeä; + Siit' ei imeä voi muu + Kuin elävän uskon suu. + + Minä olin hädässä + Ryöväritten kädessä, + Ei leviitta, pappikaan + Mua tullut auttamaan; + Tältä Kuninkaalta vain + Hädässäni avun sain. (Luuk. 10: 30-35) + + Monet vielä varoittaa: + "Älä huoli kirjoittaa + Juutalaisten Kuningas!" (Joh. 19: 21) + Jotta he sais kunnias; + Mutta minä laulan vaan + Kunniata Kuninkaan. + + Vedä, Jesus, minua, + Nähdäkseni sinua + Kuninkaana Siionin + Kaupungissa Saalemin! (Ilm. K. 19: 16) + Siellä ijät' ilosta + Veisaan sulle kiitosta. + + Jesus, rakas Josua, + Minua nyt johdata, + Kun ei Mooses huolikkaan... + Ei hän oikein kuollutkaan, + Kosk' ei häntä haudata, + Vaan hän makaa laaksossa. (5 Moos. 34: 6, Juud. 1: 9) + + Laakso -- se on poveni. + Vielä nyt hän herääpi, + Jos en aina ahkeraan + Syntejä mä kartakkaan. + Pian hän mun tuomitsee, + Kun vain vian huomaitsee. + + Käskee kansan kivittää, + Kansasta pois hävittää. -- + Surkea on asia, + Uskovaisten seurasta + Sielu pois jos suljetaan, + Herrasta erotetaan! + + + + 5. + + Minä olen A jo O, + alku ja loppu. + + (Sävel: Ole, sielun', iloinen). + (Tahi: Herra, Luoja taivasten). + + Jesus sielun tavara, + Ilon aarre avara, + Kaikki kaikissa Hän on, + Lohdutus myös loputon. + + Jos ken mailmaa rakastaa, + Tyydytystä ei hän saa: + Kallis veri Jesuksen + Tyydyttääpi parhaiten. + + Vihamies jos viekkaasti + Vihaa, vainoo, sortaapi, + Jesus auttaa tuskista, + Synnin, kuolon kahleista. + + Sairaus jos saavuttaa, + Tauti tahtoo vaivuttaa, + Jesus, paras lääkäri, + Tehdä taitaa terveeksi. + + Joskin köyhyys kauhistaa, + Onnettomuus ahdistaa, + Jesus antaa yltäiset + Ruoan ja muut tarpehet. + + Jos maanpakoon joutuisin + Taikka muihin murheihin, + Jesus muistaa murheessa, + Varjoo siipeins suojassa, + + Jos mun pilkkaa, häpeää + Täytyy kestää kipeää, + Jesus auttaa kärsimään, + Kantamaan ja kestämään. + + Hunaja ja metonen + Ma'un antaa suloisen, + Makeus vain verraton + Rakas Jesukseni on. + + Siis, oi, Jesus, sulhasein, + Sua halaa sydämein, + Sielu, suu ja kieleni + Ikävöi sua hartaasti. + + Jesus ilo korvissain, + Silmissäni Jesus vain, + Jesus maku kielessäin, + Jesus kukka kädessäin. + + Jesus ruokan', juomani, + Jesus kiitosvirteni, + Jesus kallein osani, + Ystäväni, ylkäni. + + Jesus rakas, laupeas, + Kautta kipus, kuolemas + Terveyttä sieluun tuo, + Mulle ilo taivaan suo! + + + + 6. + + Kuolema, kussa + on sinun otas? + + Mun rauhani, leponi Jesus on vain: + Mä Jesuksen kuolosta elämän sain. (1 Piet. 2: 24) + + Se sielun ja ruumihin riemuittaa, + Kun syntinen Häntä nyt nautita saa. (Joh. 6: 51-58) + + Nyt murhe ja vaikea valitus jää, + Kun jäsen mä olen, ja Hän on pää. (Es. 4: 15; 5: 23) + + Pää nousi, ja nousevi ruumis muu; + Siit' on ilo sieluni, veisaa suu. (1 Kor. 15: 20-22, 55-57) + + Kas, rikkahat, viisahat jäävät taa, + Vaan vaivainen syntinen armon saa. (1 Kor. 1: 26-28, Luuk. 1: 53) + + Ken Jesuksess' on, hän elohon jää, (Joh. 14: 19) + Kun Jesus on elämän herra ja pää. + + + + 7. + + Ilman minua te ette + voi mitään tehdä. + + (Sävel: Ellös ole, ihmisparka). + + Vaikka kunne kuljen, käännyn, + Niin mä näännyn + Ilman Herraa Jesustain; + Joka avunpyyntiin juoksee + Muiden luokse, + Sielunsa hän hukkaa vain. + + Älä uskotonna estä, + Ett'ei pestä + Jesus sydäntäsi saa + Verellänsä virtaavalla, + Puhtahalla, + Joka sielun autuuttaa! + + Kuopasta Hän sielun nosti, (Ps. 116: 8) + Omaks osti, + Kantaa, hoitaa, pelastaa; + Hän on vielä virvoittanut, + Kirvoittanut + Synnin koko velasta. + + Häntä huutain päivän alan, + Häntä halaan, + Tarpeeni Hän antaapi, + Hengestäni huolen pitää, + Turhaan siitä + Murhetta muut kantaapi. + + + + 8. + + Meillä on vapaus mennä pyhään + Jesuksen veren kautta. + + Jos nähdä saisin kerran + Avoimet haavat Herran, (Joh. 20: 29, 1 Piet. 1: 8) + Joist' antoi veren vuotaa, + Mi avun mulle tuottaa! + Nuo terveelliset haavat + Mun uskon' eloon saavat + Ja auttaa tietä kaitaa + Mua kohden taivaan maita. + + Se näitä turhaan kuulee, + Ken hyväks itsens luulee, + Ei tunne turmelustaan, + Eik' äkkää kadotustaan, + On terve luulossansa, + Ei tunne tautiansa, + Ei Jesuksesta huoli, + Näin uskosta pois kuoli. + + Monikin järjellänsä + Lohduttaa itseänsä, + Myös luottaa lunastukseen + Ja Herran lupaukseen, + Uskoksi sitä luulee, + Ei sanaa tee vaikk' kuulee. (Jaak. 1: 22) + Se järjen usko pettää + Ja sielun kuoloon jättää. + + + + 9. + + Armosta te olette autuaaksi + tulleet uskon kautta. + + (Sävel: Ole, sielun', iloinen). + + Älä usko järkeä, + Ano Pyhää Henkeä! + Yksin opettaa Hän vaan + Isää, Poikaa tuntemaan. (Joh. 14: 26) + + Ota Jesus ilokses, + Herran haavat turvakses, + Herran veri voimakses, + Suojaksesi, muurikses! + + Hyvin sitte sinun käy, + Päivin, öin ei hätää näy, + Saat myös maata turvassa + Herran armohelmassa. (Ps. 4: 9) + + Vaan jos Herran unhotat, + Omin voimin ponnistat, + Niin sä näännyt, vaivut vaan, + Hukut kerran kokonaan. + + Jesus Kristus, Herrani, + Vedä puolees sieluni, + Sido itses siteellä, + Rakkautes ikeellä! + + Älä orvoks armostas, + Leskeks läsnä olostas + Jätä, Jesus armoinen, + Sielun sulo sulhanen! + + Mikään muu ei minua + Tyydytä, ei lohduta; + Jos sä minut jätät vaan, + Kohta kaadun kuolemaan. + + Jesusta ei sulompaa + Kanna taivas eikä maa; + Sitte me sen tiedämme, + Kun me Hänet tunnemme. + + Hän niin mielen helläks saa, + Sydämenkin sulattaa, + Että ilomielellä + Häneen voimme tyytyä. + + Oi, kuin meill' on etuja + Ihmeisiä altisna + Jesuksessa Herrassa, + Jos vain voimme uskoa! + + Uskon puuttuessa me + Sinne tänne horjumme + Mielessämme ainiaan, + Jääden epäilykseen vaan. (Jaak. 1: 8) + + Olisi siis tarvista + Jesust' aina katsoa, + Joka uskon uudistaa, + Verellään sun puhdistaa. + + Voi nyt ihme, maailma, + Kun et usko totuutta, + Joka sinut vapahtais, + Yksin autuaaksi sais! + + Se on kiinni mailmassa, + Ken ei seuraa Jesusta, + Syntiä vain harjoittaa, + Vaikka tunto varoittaa. + + Jesus sinut pelastais + Työläist' ajatuksistais, + Karkoittaa Hän sulta pois + Murheet mustat kyllä vois. + + Älä turhaan odottaa, + Älä turhaan kolkuttaa + Herran anna! Hyvää vaan (Ilm. K. 3: 20) + Sulle tuo Hän tullessaan. + + + + 10. + + Jumala oli Kristuksessa ja sovitti + maailman itse kanssansa. + + Jesukselle olkoon kiitos ijankaikkisesti, + Kun Hän minun kadotukseen kaatumasta esti! + + Omaisuudeks itsellensä armotyönsä kautta + Tahtoo Hänen rakkautensa minuakin auttaa. + + Minä olin kadotettu ijankaikkisesti, + Vaan Hän verellään mun osti, hukkumasta esti. + + Siis mä nytkin Häntä kiitän riemuisesti sangen, + Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen. + + Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri, + Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri. + + Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka; + Mutta hän on laupeas, ei tuomiolla uhkaa. + + Hänpä tietää, että olen suvultani savi, (2 Kor. 4: 7, Jes. 64: 8) + Jonka mikä tahans sulloo, rikkoo, runtoavi. + + Pitkämielisyydellään Hän mua etsii, noutaa, + Vaikka usein mieli mulla sinne tänne soutaa. + + Mua ei Hän hylkää, vaikka väsyn usein aivan, + Eksyissäni armon tieltä monellaiseen vaivaan. + + Vaan Hän taas mun vahvistaa ja on niin armollinen, + Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen. + + Sinne tänne mailmaan mielii pesänsä se tehdä + Eikä tahdo Karitsata ristin päällä nähdä. + + Hän vain taivaan perintöhön perustus on pyhä + Niille, joissa armon työtä Henki tekee yhä. + + Vaikka olen vaivainen ja heikko, horjuvainen, + Jesuksessa armon kautta armost' elän vainen. + + Jesus raadollisiansa ihmeisesti auttaa + Rakkaudest' avarasta armotyönsä kautta. + + Eikös kelpaa mun, kun Jesus turvana on mulla: + Armon avun saan mä Hältä, en voi hukkaan tulla! + + Kiitos Jesukselle, joka raadollisiansa + Verellänsä omall' auttaa aivan armostansa! + + + + 11. + + Kääntykää minun tyköni, + Niin te autuaiksi tulette, + kaikki maailman ääret! + + (Sävel: Ole, sielun', iloinen). + + Riemuitkaamme suuresti! + Jesus meidät lunasti + Kallihilla verellä, + Ristin kärsimisellä. + + Syntimme Hän otti pois. + Tuomita ken meitä vois, + Kun on Jesus Herramme + Meidän hurskautemme? + + Hän on veljes armoinen, + Autuas, jos uskot sen, + Sinua ei kadota + Synti, kuolo, saatana. + + Rohkeana seisoa + Voit ja jaksat sotia, + Vaikka kaikki saatanan + Joukko ryntäis vastahan. + + Veisatkaamme voitosta! + Jesus, meitä johdata! + Sinä suoja suurille, + Kilpi kallis pienille. + + Mene matkaas, saatana! + Jesuksessa turvassa + Olen kaiken aikani; + Hän on luja linnani. + + Epäusko, pakene! + Mailman huuto, vaikene! + Jesustani kuuntelen, + Tunnen oman paimenen. (Joh. 10: 14) + + Laki uhkaa tuomiten, + Mutta minä pakenen + Tykös, veriylkäni, + Taivaallinen veljeni. (1 Joh. 1: 7) + + Kyllä pidät puoltani, + Oma Vapahtajani, + Kilpeni ja kallioin. + Sinuun aina luottaa voin. + + Siihen luottaa uskoni, + Sitä Jesus antaapi + Kaikki tarpeet hinnatta, + Ansiotta, maksutta. (Jes 55: 1) + + Emmekö siis iloiten + Kiittäis Häntä, veisaten, + Vaeltain myös vakaina + Herran armon paisteessa! + + Veisatkaamme riemuiten, + Että kaikuu taivaasen, + Jesukselle kiitosta, + Kun Hän auttaa kuolosta! + + Näin me käymme turvalla + Herran tietä saarnalla + Syntisiä kutsumaan + Helmaan Isän armiaan. + + Henkes, Jesus, meille suo, + Rohkeutta, Voimaa luo! + Sanas pyhä valkeus + Olkoon sieluin viisaus! + + Amen! Herra tekee sen, + Sanoo Hän, suu totuuden. + Amen, amen! Taivaasen + Pääsen kauttas, uskon sen. + + + + 12. + + Hänen haavainsa kautta + me olemme paratut. + + Sinä raukka syntinen, + Joka suret itkien, + Joll' on sydän sureva, + Omatunto pureva, + Kanssani käy Golgataan + Jesustamme oppimaan! + + "Isä anna anteeksi!" (Luukk. 23:34) + Näinhän Jesus rukoili + Piinaajainsa puolesta, + Nytkin vielä virkana + Häll' on esirukous, + Syntein anteeks anomus. (Room. 8: 34) + + Jesus sitte saneli: + "Vaimo, katso poikaasi, + Joka sinut suojelee!" (Joh 19: 26) + Niin Hän niitä hoitelee, + Jotka Häneen turvaavat, + Ristin alle seuraavat. + + Ryövärille riemuisan + Saattavi Hän sanoman: + "Tosin tänään, sanon mä, + Paratiisiin pääset sä". (Luukk. 23: 43) + Niin Hän vielä riemuittaa, + Autuudesta vakuuttaa. + + Kuolon tuskiin tultuaan + Tulisessa janossaan, + Syntein etikan Hän joi, (Matt. 27: 48) + Ilomaljan meille toi, + Uuden liiton kalkista + Juodaksemme autuutta. + + Olkaamme siis vaivoissa + Aina lohdutettuina! + Vaikka mailma kiukuitsee, + Sortaa, syyttää, solvaisee, + Meill' on osa ijäinen + Ansiossa Jesuksen. + + + + 13. + + Tulevaista me etsimme. + + Ai, sä köyhä sielu kurja, kuljetko vain yksin? + Et, vaan Jesus itse kulkee kanssas käsityksin. + + Jesus tahtoo sieluani autuaaksi auttaa, + Sydäntäni paratuksi laittaa murheen kautta. (2 Kor. 7) + + Jesus antaa pimeyden tulla ylitseni, + Että sitte saman lyhdyn otan valokseni. (2 Piet. 1: 19) + + Jesus sallii uskolleni koetukset tulla, + Että voiton kruunu kallis kerran olis mulla. (Jaak. 1: 12) + + Jesus käskee pysymään vain Hänen puheissansa, + Ollakseni yksi Hänen oppilapsistansa. + (Joh. 15: 4, 10, 12, Joh. 13: 35) + + Kysykäämme paimenilta, miss' on Jesus vielä! + "Karitsoitaan" -- vastaa he -- "Hän kaitsee ristin tiellä". + + Ristin tie on oikea ja kuolettaapi lihan, + Sillä liha himoineen ei pääse taivaan pihaan. (Ilm. K. 21: 27) + + Uskoin, toivoin, rakastaen käydään ristin sotiin, + Ja kun sodat päättyvät, niin tullaan taivaan kotiin. + + Taivaan koto kaunis olkoon määränämme meillä, + Niin jo tääll' on ristin alla riemu murheen teillä. + + Kaikkein loppu läheneepi, matka päättyy pian, (1 Piet. 4: 7) + Voiton virttä laulain siirtyy riemu surun sijaan. + + Taivaan portit avattuina ovat meille kohta, + Taivaan sali kirkkahana kunniasta hohtaa. + + Uusi maa ja uudet taivaat odottavat meitä, (Ilm. K. 21: 1) + Abraham hän syliin siellä korjaa väsyneitä. (Luukk. 16: 22) + + Hurskauden vaattehilla puettuina saamme + Seurata ja riemulauluin kiittää Karitsaamme. (Ilm. K 19: 6-8) + + + + 14. + + Silloin näemme + kasvoista kasvoihin. + + (Sävel: Etkös ole, ihmisparka). + + Jumalalle olkoon kiitos: + Olen liitoss' + Kanss' Immanuelini! + Hän mun kallihisti osti, + Ylös nosti, + Kuolemasta kirvoitti. + + Vaan en taida nyt näin kielin + Enkä mielin + Oikein kiittää Jumalaa. + Sinua siis, oi, Jumalani, + Auttajani, + Pyhän Hengen tavaraa! + + Sinua vain, oi, armon Herra, + Jonkun verran + Armos aamukastetta! + Suuret, monethan kuin tähdet + Ovat nähdä + Armos vuoret, Jumala. + + Joka anoo, että säästät, + Että päästät + Synnin siteist' irrallen; + Joka kääntyy vääryydestä, + Häijyydestä, + Jesus, veres virrallen: + + Uuden voiman sille annat, + Käsiin kannat, + Ett'ei surmaan syöksyä + Täytyis sun, vaan synnin torjuis + Eikä horjuis + Myös pois kulmakiveltä. (Ap. Tek. 4: 11) + + Jos ei synnistä saa estää, + Puhtaaks pestä + Herra Jesus verellään, + Ei Hän saata tulla pahaan + Asumahan, + Vaan mä auttamatta jään. + + Ylkää vastaan kulkekaamme, + Ostakaamme + Öljy uskon lamppuihin! (Matt. 25: 9) + Suudelkaamme Poikaa vielä, (Ps. 2:12) + Ett'ei tiellä + Hylkäis häijyn hampaihin! + + Usein täytyy mieleen tulla, + Että mulla + Paras ikä kuluikin + Muiden mailman lasten kanssa, + Kokonansa + Turhuudessa pahimmin. + + Vaan ei muu kuin armo Herran + Vei mun kerran + Elon tielle joukosta. + Portti oli ahdas aivan: (Matt. 7: 14) + Synnin vaivaan + Sydän tahtoi haljeta. + + Silloin hulluksi mä luultiin, + Kun se kuultiin; + Vaan se oli parhaaksein: + Käännyin tieltä lavialta, + Maailmalta + Pelastin mä sydämein. + + Elin Hengen köyhyydessä, + Nöyryydessä. + Elää tahtoi lihakin; + Uskon kautta Henki voitti, + Armo koitti + Mulle vihdoin kuitenkin. + + Eipä Jesus, sielun ylkä, + Tuskaan hylkää + Koskaan uskovaisiaan: + Jos he Hänen luokseen tulee, + Häntä kuulee, + Niin Hän lisää armojaan. + + Armon Henki kuljettakoon, + Kiiruhtakoon + Matkamiestä matkallaan + Saastaisesta, katoovasta + Maailmasta + Kohden iki kotoaan! + + Puhaltakoon purjeesenki + Armon Henki, + Että saavun satamaan! + Pidä, Jesus, itse perää, + Ylös herää + Aaltoja asettamaan! (Matt. 8: 26) + + Yli virran auta kerran, + Henki Herran, + Pakolaiset Baabelin, (Ps. 126: 1-4) + Niin soi kiitos suloisella + Kantelella + Kautta koko Siionin. + + Tiell' on aivan kirkas veri: + Herran veri, + Josta lapset laulelee. + Karitsan myös katsehista + Kaunehista + Suloisaan he soittelee. + + Niistä sielu riemastuupi, + Kainostuupi, + Niiden säihkyyn soentuu. + Yljän armo kun on suuri, + Niin hän juuri + Kasvoillensa kallistuu. + + + + + 15. + + Jesus on minulle elämä. + + Jesus on mun terveyteni, + Häneen, Häneen luotan vain. + Hänessä mä synneistäni + Pelastuksen varman sain. + Luota keneen tahdot sinä! + Minä luotan Hänehen: + Hän on autuus minullen. + + Hän on autuus kautta ajan, + Ajallisen elämän. + Tämän kuolevaisen majan + Kuolemattomaks saa Hän. + Etsi ketä tahdot sinä! + Minä etsin Jesusta, + Rakastajaa rakkainta. + + Hän on rakkaudestansa + Aikaa kuollut edestän', + Ylösnousemisellansa + Antoi toivon elämän. + Rukoile ket' tahdot sinä! + Jesusta mä rukoilen: + Hän on apu minullen. + + Hän on paras auttajani + Vaivoissa tään maailman. + Hänen kauttaan tulevani + Toivon iloon taivahan. + Kulje kunne tahdot sinä! + Taivahasen kuljen mä + Raadollisna, köyhänä. + + Siellä veisaan virttä uutta, + Kiittäin aina Jumalaa. (Jes. 35: 6) + Siellä tahdon oikein huutaa, + Jotta taivaat kajahtaa. + Veisaa mistä tahdot sinä! + Jesuksesta veisaan mä; + Armahin Hän ystävä. + + Ei voi oma tieto auttaa + Ahtaan portin läpitsen, + Ei myös suuren opin kautta + Siitä päästä sisällen. + Kiitä ketä tahdot sinä! + Jesusta mä kiittelen, + Herran armost' iloitsen. + + Armo tekee eläväksi + Hengellisen vaivaisen; + Henki tekee väkeväksi + Kulkemahan taivaasen. + Kulje kusta tahdot sinä! + Minulla on uskon tie, + Jota Pyhä Henki vie. + + Kun Hän johtaja on mulla, + Läpi mailman osaan noin, + Taivaalliseen majaan tulla + Eloon autuaasen voin. + Kuolo kulloin tahdot sinä! + Minä kuolen alati: (1 Kor. 15: 31) + Sellaista mun eloni. + + + + 16. + + He tulevat ilman ansiotansa vanhurskaiksi. + + (Sävel: Jag gick mig ut en aftonstund). + + Jesuksen kiitos, kunnia! + Mun syntini Hän kantoi, + Minulle soi Hän apunsa, + Anteeksi synnit antoi + Ja armon oven avasi + Ja taivaan mulle lupasi, + Tuon todeks vielä vannoi. + + Hän ansionsa taritsi; + En tohtinutkaan ottaa, + Kun valheen henki kuiskaili: + "Ei tuo nyt ole totta". + En uskonutkaan, että saan + Tällaisna luottaa Jumalaan + Niin aivan ansiotta. + + + + 17. + + Siitä me tunsimme rakkauden, + että Hän on henkensä + meidän edestämme pannut. + + Sinä olet, Herra Jesus, rakkauden mehu; + Siksi sielu mielellänsä rakkauttas kehuu. + + Vaan en varsin hyvin mielin saata sitä tehdä, + Ennenkuin Sä armostas suot rakkauttas nähdä. + + Ah, siis anna rakkautes tulla mulle ilmiin; + Vie mua paikkaan, josta saan sen nähdä uskon silmin. + + Älä minuun viheliäiseen, rakkain Jesus, suutu, + Vaikka multa vaivaiselta rakkautta puuttuu! + + Totta suurest' armost' aina rakastatkin mua. + Herra Jesus, auta, että rakastaisin Sua + + Sielusta ja mielestä ja koko sydämestä, + Vaikka itse alinomaa tahdon tuota estää! + + Sinä olet rakastanut mua kuoloon asti, + Rakastat nyt vielä yhä aivan hartahasti. + + Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta + Milloin mahdan siihen määrään saada vapautta, + + Että koko sydämeni Sulle saatan antaa, + Tieni, kulkun', elämäni, kaikki huomaas kantaa; + + Että tyydyn rakkautees, jos se minne ikään + Veis mun, ett'en itselleni enää eläisikään? (1 Piet. 4: 1, 2) + + Usein tiesi luonnolleni kamalaksi näyttää; (Jes. 55: 8, 9) + Vaan sen kaiken mielit minun hyväkseni käyttää. + + Herra Jesus, anon, että tahdot Henkes kautta + Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa! + + Tee Sun rakkautes mulle oikein tuttavaksi, + Kirkasta se sydämessän' aivan kirkkahaksi! + + Rakkaudestas, Herra Jesus, olkoon kiitos Sulle! + Kuuliaisuutta uutta Sua kuulemaan suo mulle! + + + + 18. + + Kamalaa iloa. + + Kussa synti on suureksi + tuttu, siinä on armo + ylönpaltiseksi tuttu. + + Jesuksen kuolo katkera + On mulla ilon aiheena. + Myös iloitsen, kun tiedän sen, + Ett' olen suuri syntinen. + Nuo ilot kaksi kamalaa + Minua aina lohduttaa. + + Kuolosta Herran kuitenkaan + En iloitse mä suorastaan, + Vaan siitä, kun mä, kahleihin + Tuomittu vanki helvetin, + Vapaaksi tulla kokonaan + Jesuksen kuolon kautta saan. + + Kun etsein, kuka auttaa vois, + Ei luista tauti mennyt pois; + Ne poltti kuin luut Davidin: (Ps. 32: 3, Ps. 38: 3) + Niiss' oli myrkky helvetin. + Mut kallis veri Jesuksen + Paransi luut ja ytimen. + + Minusta oli ihme vaan, + Ett' autuaaks näin tulla saan, + Kun synnit oli kauheat + Ja rikokseni raskahat. + En voinut sitä uskoa, + Ett' oli mulla auttaja. + + Myös sitä ihmettelin niin, + Kun Jesus tulee syntisiin + Ja heidän kanssaan syö ja juo (Luukk. 15: 2, Ilm. K. 3: 20) + Ja avun ahdistukseen tuo; + Ei kenkään saata ilmoittaa, + Kuin suuresti se lohduttaa. + + Se ihmeisin on asia, + Kun rakasti Hän minua + Jo, kun en vielä ollutkaan + Maailmaan tänne tullutkaan; (1 Piet. 1: 20) + Enks siis voi Hänen minua + Nyt rakastavan uskoa! + + Lunastustyö mun Jesuksein + On aina uusi sielullein; + Siis enemmän kuin maailmaa + Mä Häntä tahdon rakastaa + Ja kiittää Häntä hartaasti + Nyt täällä, sitten ijäti. + + + + 19. + + Minä tahdon teitä + jälleen nähdä. + + Koska lupaat, armaan, + Niin Sä tulet varmaan (Ap. Tek. 1: 11) + Viemään minua + Kerran kotia, + Kallis Jesukseni, + Apun', autuuteni, + Toivon', eloni, + Rikkauteni. + + + 20. + + Autuaat ovat, jotka eivät + näe ja kuitenkin uskovat. + + Hän, Jesus, on alku, (Ilm. K. 1: 8) + Ja Jesus on polku; (Joh. 14: 6) + Sitä polkua kuljen mä näin (Joh. 10: 9) + Ijankaikkista kotoa päin. + Ja verensä kautta + Mua aina Hän auttaa, + Kun huudan: "Jo minä nyt jäin!" + + Kun hätä on mulla, + Hän tietävi tulla, + Virvoitusta tullessa tuo, + Ja siitä mun sieluni juo. + Mull' on toivo ja pelko, + Kun ei näy polku, + Jos Hän sitä nähdä ei suo. + + Mä murhehdin sitä, + Ah, kuinka mä pitää + Voin tallella sen tavarain, + Kuin Jesukseltani sain. + Se -- oi! -- pian puuttuu: + Taas kaikki nyt muuttuu + Mun toivoni pelvoksi vain. + + Mä uudesti pyydän, + Ja Jumalan sydän + On valmis lahjoittamaan: + Siis uuden armon mä saan. + Ja -- oi suloisuutta! -- + Kun Henkeä uutta + Taas pyydän, jo senkin mä saan. + + Me rukoelkaamme! + Voi, valvoa saamme, + Ett'ei Henki se sammuisikaan, + Elon tietä kun matkustetaan! + On tien joka haara, + Täys pauloja, vaaraa + Siis valppahat olkaamme vaan! + + Se tie, se on kaita; (Matt. 7: 14) + Siis, sieluni, laita + Vapistuksella, pelvolla niin, (Fil. 2: 12) + Ett'et joutuisi eksyksiin! + Sua saatana, liha + Niin suuresti vihaa (Ilm. K. 12: 12) + Ja pyytävät kiusauksiin. + + Ei maailma jättää + Voi viettelemättä + Tielt' elämän sieluakaan, + Kaikk' ottais allensa vaan. + Jokainen nyt luulee: + "Kyll' autuaaks tulee", + Vaikk'ei ole uskoakaan. + + On -- uskoa Juutaan; + Niin moni nyt suutaan + Käyttääpi sen kerskumiseen + Vaan synniss' on ehtimiseen. + Se on Jesusta myydä. + Moni ei edes pyydä + Mitä Juudas palkinnokseen. (Matt. 26: 15) + + Vaan harvassa huomaan + Nyt uskoa Tuomaan: + Hän pelkäsi toivoessaan, + Kun ei nähnyt Jesustaan. + Mut pelvon sen voitti + Se usko, mi koitti, + Kun haavoja koski hän vaan. (Joh. 20: 24-29) + + + + 21. + + Juomarin ei pidä Jumalan + valtakuntaa perimän. + + Kristityn vain nimi kyllä + Kullakin on kristityllä: + Mutta kristillisyys kuoli, (1 Piet. 4: 3) + Siit' ei kenkään juuri huoli; + Nythän se jo viinan kanssa + Haudataankin kokonansa. + Etkö ole nähnyt heitä, + Kuin he kulkee harhateitä? + Milloin ruumis hautaan kannetaan, + Silloin viinaa juoden iloitaan, (Jes. 5: 11, 22) + Vaikka sielu joutuu helvetin + Tulijärven iki vaivoihin! + + + + 22. + + Minun lampaani kuulevat minun ääneni. + + Monet määkiväiset ei + Ole oikeat lampaat: + Petos, myrkky mielessä, + Suussa suden hampaat. + + Lampaan ulkomuotoa + Yllään vain he kantaa; + Vaan ei Jesus saanutkaan + Sydänt' uutta antaa. (Matt. 7: 15-20) + + Sydän uusi uudistaa + Mielen kokonansa, + Todistaapi muille myös + Olemisestansa. + + Itsessään on köyhä, ken + Elää Jesuksessa. + Hän ei enää eläkkään + Itsehurskaudessa. + + Hän vain elää armosta, + Jonka Jesus antaa. + Tarpeistaan hän pyyntönsä + Jesukselle kantaa. + + Oikeat lampaat Jesuksen + Kulkee taivaan tiellä; + Jesus heissä todistaa + Elävänsä vielä. + + Oikeat lampaat Jesuksen + eivät pidä vihaa; + Siks ei sois he muidenkaan + Palvelevan lihaa. + + Oikeat lampaat Jesuksen + Elää uskostansa; + Lausuvat myös totuuden + Uskon-elostansa. + + Oikeat lampaat Jesuksen + Ovat muista hullut; + Heit' ei tunne muu kuin vain + Samaan tilaan tullut. + + Oikeat lampaat Jesuksen + Saavat viisauden + Itse Jesukselta ja (Luukk. 21: 15) + Mielen jalouden. + + Oikeat lampaat omast' ei + Huoli kunniastansa, + Antavat sen mielellään + Tavaransa kanssa. + + Oikeoilla lampailla + Jesuksen on mieli; (1 Kor. 2: 16) + Sen he tuntee mielessään, + Siitä puhuu kieli. + + Oikeat lampaat laulavat + Yksinkertaisesti + Jesukselle kiitosta + Ynnä vakaisesti. + + Pettää eivät osaa he: + Pyhä Henki auttaa + Heitä lauluun Jesuksen + Kalliin ansion kautta. + + Laulua he tarvitsee + Riemuksensa täällä, + Taivaan tietä kulkeissaan + Surun sumusäällä. + + Mont' on murheen alhoa, + Myöskin tulee joki + Venheetön ja sillaton + -- Yli täytyy toki! + + Moni myöskin laulaa, ken + Omin venein kulkee; + Mutta laulu loppuu, kun + Herra oven sulkee. + + Mutta Herran valitut + Kaupungissa taivaan + Voiton virttä veisaavat + Ihanasti aivan. (Ilm. K. 19: 6, 7. Ilm. K. 7: 9, 11) + + Jesus, Pyhä Henkes suo, + Joka mua auttaa + Lastes seuraan suloiseen + Veres voiman kautta! + + Suo mun taivaan salissa + Sua kiittää sitten + Kanssa kaikkein valittuin + Ynnä enkelitten! + + Teille, lapset Jesuksen, + Yhteisesti sanon, + Nöyrimmästi armoa + Isältämme anon. + + + + 23. + + Me voitamme Hänen kauttansa, + joka meitä on rakastanut. + + Sovinnosta soittaen, + Herran Hengell' voittaen + Maahan lyökäämm' maailma, + Survokaamme saatana! + Meitä Jesus johdattaa, + Neuvoo, auttaa, vahvistaa. + + Niin on kukin näkevä, + Ett' on veri väkevä + Niissä, jotk' on halussa + Niinkuin ennen alussa. + Rohkeasti, riemuiten + Sodi, lauma piskuinen! + + Minä veisaan iloiten: + Siitä ilost' iloitsen, + Jok' on Jesuksessani + Mulla, ystävässäni. + Jos sen muutkin tietäisi, + Samaan riemuun rientäisi. + + Osan, edes pienen vain, + Ottaisi he ilostain. -- + Sydämessä uskovain + Asuu, johtaa Jesus vain. (Joh. 14: 23) + Paljon on se sanottu, + Mutta totuus puhuttu. + + En mä mailman ilosta + Huoli ilman Jesusta. + Itse helvetissä en + Syliss' itke Jesuksen. (Room. 8: 38 39. Ap. Tek. 2: 27) + Joka Hänet omistaa, + Hän sen tietää todistaa. + + Eija! Mutta tavara + Jesuksess' on avara. + Maailma on ahdas, vaan + Tuosta en mä huolikkaan. + Ihmiset saa ahtaaks tään: + Jumalist' ei kärsikkään. + + Et sä, mailma, minulta + Ensinkään saa kiitosta. + Siitä kiitän taivaassa, + Että pääsin sinusta. + Iloitse sä täällä vain! + Mull' on ilo Herrassain. + + Mailma elää uskossaan, + Kehuu siitä kulkeissaan, + Huolimatta hädästä + Sekä liiton verestä. + Itse olet, ihminen, + Kadotuksees syyllinen. + + + + 24. + + Tämän maailman jumala on + uskottomain taidot sovaissut. + + Itse olet, ihminen, + Syynä kadotuksees, + Jos et turvaa Jesukseen (Joh. 3: 18, 36) + Vaan sun parannuksees. + + Jos sä turvaat uskoon + Häneen, niin Hän auttaa + Ja sun syntis anteeks suo + Kuolemansa kautta. (Ap. Tek. 6: 31. 1 Joh. 1: 7) + + Vaikka vasken heleän + Lailla äänes soisi; + Vaikka uskos ihmeitä + Paljon tehdä voisi; (1 Kor. 13: 1, 2) + + Vaikka paljon pyytäisit, + Jos et armost' ano, -- + Niin ei tekoos, pyyntöös Hän + Amentansa sano. + + Yksi turvaa Jesukseen + Ilman katumusta, + Toinen uskomatta vain + Tekee parannusta. + + Näin nyt jumalisuus on + Juuri jutuks tullut; + Joiss' on Henki Jumalan, + Ne on muista hullut. (1 Kor. 2: 14) + + Vihdoin viepi perkele + Silmätkin pois päästä: (Luukk. 22: 31) + Silloin tiedottomaksi + Tullaan niinkuin häästä. + + Himohauhalt' toisellen (4 Moos. 11: 31-34) + Moni kokee juosta, + Syöksee sielun ijäisen + Kuolon hautaan tuosta. + + + + 25. + + Heräjä sinä, joka makaat, + ja nouse kuolleista, niin + Kristus sinua valaisee! + + Herää, herää, älä makaa; + Nouse, käänny Herran luo! + Nouse, ole valpas, vakaa, + Ett'ei nielis synnin suo! + Armon ajan suloiset + Päivät, hetket viimeiset + Ovat vielä kädessäs, + Ijäisyys on edessäs. + + Ijäisyydestä ei kukaan + Ole koskaan palannut, + Sitä toivonut vain hukkaan; + Sen on Jesus sanonut. (Luukk. 16: 26) + Sillä näin on säädetty: + Kaikk' on sinne jätetty. + Se on päätös Jumalan, + Muuttumaton ainian. + + + + 26. + + Vanhurskaan pitää + elämän uskosta. + + Jos sä Hengen uutisista + Täällä maistat suloisista, + Pidä mitä sulla on! + + Ett'ei kruunuas vie kukaan, + Ett'et itse joudu hukkaan, + Pidä mitä sulla on! (Ilm. K. 3: 11) + + Tuomari on tulossansa + Kaikkein pyhiensä kanssa. (Juud. 1: 14) + Pidä mitä sulla on! + + Joka kätens auraan laskee, + Kyntääkkin sen Jesus käskee. (Luukk. 9: 62. 2 Tim. 2: 5) + Pidä mitä sulla on! + + Syvään kynnettämän pitää, + Sitte siemen juurtuin itää. (Matt. 13: 5, 6, 20, 21) + Pidä mitä sulla on! + + Kyllä silmät kyyneliä + Vuotain kastaa siemeniä. (Ps. 126: 5, 6) + Pidä mitä sulla on! + + Herran ijestä ken kantaa, + Sille voimaakin Hän antaa. (Matt. 11: 29, 30) + Pidä mitä sutta on! + + Kengät jalkaan taivaan tiellä + Käyville Hän lupaa vielä. (Luukk. 15: 22) + Pidä mitä sulla on! + + Sormuksen myös sormeen antaa: (Luukk. 15:22) + Näin he Hengen lahjat kantaa. + Pidä mitä sulla on! + + Pidä lamppus palamassa, + Ole valpas valvomassa! (Matt. 25: 1-13) + Pidä mitä sulla on! + + Penseän, jok' uinahtaapi, + Jesus suustaan oksentaapi. (Ilm. K. 3: 16) + Pidä mitä sulla on! + + Valvo siis ja rukoele! (Luukk. 21: 36) + Itse Hän niin kehoittelee. + Pidä mitä sulla on! + + Tietämättä tulee hetki, + Milloin alkaa kuolon retki. + Pidä mitä sulla on! + (1 Tess. 5: 2, 3. Matt. 24: 42-44. + Ilm. K. 3: 3. Luukk. 21: 35) + + Vaan ken rupee rukoukseen, + Ruvetkoon myös parannukseen. (Matt. 15: 8) + Pidä mitä sutta on! + + Eihän paitsi parannusta + Herra kuule rukousta. (Jaak. 4: 3) + Pidä mitä sulla on! + + Pahaks sanoi aikaa Paaval' + Pahempi se tällä haavall'. + Pidä mitä sulla on! + (Es. 5: 16. 1 Tim. 4: 1. 2 Tim. 3: 1-8) + + Pahempi se ihmisistä, + Jotka eivät huoli mistään. + Pidä mitä sulla on! + + Parannusta ei tee kukaan, (2 Piet. 3: 3) + Armon aika kuluu hukkaan, + Pidä mitä sulla on! + + Monta ajalla nyt tällä + Eksyy opill', elämällä. (Matt. 24: 11, 24-26) + Pidä mitä sulla on! + + Uskovia -- kyll' on noita, + Vaan niin harvat oikeoita. (Jaak. 2: 19, 26) + Pidä mitä sulla on! + + Monta kuolee uskossansa + Vaan ei elä uskostansa. (Habak. 2: 4) + Pidä mitä sulla on! + + Moni kuolee himoissansa, + Kun ei eroo himoistansa. + Pidä mitä sulla on! + + Näin jo täällä eläissänsä + Lopettaa hän elämänsä. (Jaak. 1: 15. Room. 6: 23) + Pidä mitä sulla on! + + + + 37. + + Ei jokaisen, joka sanoo minulle: Herra, Herra, + pidä tuleman taivaan valtakuntaan. + + Ei niin huonoa, + Halpaa, vaivaista, + Jok' ei Jesuksen + Kelpaa taivaasen. (Matt. 5: 3) + + Surutonna vaan + Älä luulekkaan + Sinne pääsevän + Pahan, ilkeän! (Ilm. K. 21: 27) + + Se on uskon työ, + Joka maahan lyö + Vihollisiaan + Hengen miekoin vaan. (Es. 6: 17) + + Järjen oma tie + Taivaasen ei vie; + Sillä maailmaa + Järki rakastaa. (1 Joh. 2: 15) + + Vaan ei uskoa + Ole kaikilla, + Jotka luulossaan + Ovat uskossaan. + + Monet luulevat, + Että uskovat; + Vaan ei tuomiollaan + Herra tunnekkaan. (Matt. 7: 22, 23) + + + + 28. + + Jolla Jumalan Poika + on, hänellä on elämä. + + Onneton on käsi se, + Joka luottaa lihaan, + Kun ei liha himoineen + Pääse taivaan pihaan. (Jer. 17: 5, 7. Ps. 118: 8) + + Sillä liha himoitsee + Aina Henkee vastaan. (Gal. 5: 17) + Lihan himo vieroittaa + Sielun Jumalastaan. + + Mutta meidän menomme + On jo taivahissa (Fil. 3: 20) + Eikä enää huviaan + Löydä katoovissa. + + Mailma kaikki katoaa + Hänen himoinensa. (1 Joh. 2: 17) + Pian huonon lopun saa + Hänen suuruutensa. + + Vaan se, joka Herrassa + Elää ja myös uskoo, + Hänelle on koittanut + Taivaan aamurusko. + + Aamuruskon perästä + Alkaa uusi päivä: + Iloon synnin hädästä + Päästään; surut jäivät. (Ilm. K. 21: 4) + + Usko armost' eläväs + Vielä kuollessaskin! + Jesus on sun elämäs + Jälkeen kuolemaskin. (Joh. 11: 25) + + Täysin täytti Jesus lain, + Kun Hän tuli lihaan; (Matt. 5: 17, 18. Room. 10: 4) + Minäkin siit' osan sain; + Leppyi Isän viha. + + Kolme täällä todistaa: + Henki, vesi, veri: (1 Joh. 5: 8, 11) + Jesus minut omistaa, + Sielu taivaan perii. + + Teurastettu Karitsa, + Kiitos Sulle aina! (Ilm. K. 5: 12) + Synnit ei nyt minua + Enää yhtään paina. + + + + 29. + + Joka tahtoo maailman tietävä olla, + hän tulee Jumalan vihamieheksi. + + (Sävel: Etkös ole, ihmisparka). + + Mailma, sinust' eron ottaa + Tahdon, jotta + Et sä pettäis minua. + Erokirjas on jo tehty, + Kun on nähty + Sulla sulaa petosta. + + Sinä etsit maailmasta + Katoovasta + Itsellesi iloa; + Paras riemu olis mulla, + Jos mä tulla + Eroon voisin sinusta. + + Sinä itses koristelet, + Peseskelet; + Minä pesen kyynelin. + Jumala ne leiliins lukee, (Ps. 56: 9) + Minut pukee + Hurskauden vaattehin. (Luukk. 15: 22) + + Kunniassas kuljet sinä, + Mutta minä + Pyydän sulta pilkkaa vain. + Elon ehtoo kohta tullee; + Silloin mulle + Kunnian suo Jumalain. + + + + 30. + + Henki on se, joka eläväksi + tekee, ei liha mitään auta. + + (Sävel: Sun haltuus, rakas Isäni. + " Kun aamull' uuden päivän näen). + + Niin moni taivaan-toivonsa + Kadotti kuolon virrassa, + Piteli kyllä poveaan, + Ei löytänyt vaan ollenkaan. + + Näin taivaan portist' taivaan tie + Helvettiin vielä monta vie. + Voi uskoa kavaltavaa, + Mi sielun viimein kuolettaa! + + Se Jesuksess' ei elänyt + Eik' elossa siis säilynyt. + Ei tullutkaan se kuulosta + Vaan varsin harhaluulosta. (Room. 10: 17) + + Siis kukin koetelkohon, + Häll' usko eläväkö on; + Sill' ilman uskon henkeä + Ei usko ole elävä. (Joh. 6: 63) + + Ei kuollehella uskolla + Saa ijankaikkist' autuutta. (Jaak. 2: 14, 20, 20) + Jos rakkaus on uskon myöt', + On siinä myöskin hyvät työt. (1 Joh. 3: 17, 18) + + Jos Jesuksess' on elämä, + Niin usko myös on elävä, + Ja Henkikin sen todistaa. (Room. 8: 14-16) + Ah, autuas, ken Hengen saa! + + Ei oma elo elätä: + Ei siinä ole henkeä. + Ken hylkää Hengen Kristuksen, + Se menee Herran ohitsen. + + Omiinsa hukkuu kuollessaan, + Ken tääll' ei huku omistaan. + Ei Jesuksess' saa elämää, + Jos kaikki oma pois ei jää. (Matt. 22: 11-13) + + + + 31. + + Ei yhdessäkään toisessa ole autuutta. + + (Sävel: Etkös ole, ihmisparka). + + Vapaakaupunkihin viiteen (5 Moos. 19: 1-10) + -- Kanssa niitten + Rientäkäämme kiirehin, + Jotka löysi lunastuksen, + Pelastuksen --: + Jesuksemme haavoihin! (Jes. 53: 5) + + Sillä kuolo kolmenlainen, + Uhkaavainen + Ompi muutoin osamme, (Room. 6: 23) + Vihastuupi kovin kerran + Henki Herran, + Kun ei muutu mielemme. + + Kuolo pian silloin tulee, + Kun en luule, + Armon ajan lopettaa; + Tuomion pitää pian aivan + Herra taivaan; + Raamattu sen opettaa. (Matt. 24: 36-51) + + Ei nyt enää ole aikaa + Tässä paikkaa + Pahuudessa paatua: + Nyt on aika synnin suosta + Nousta, juosta, + Kalliolle kohota. (Room. 13: 11, 12) + + Ainoastaan hätäisiä, + Rientäviä + Auttaa Herra armoineen; + Niitä, jotka tuskissansa + Jesustansa + Itkein etsii avukseen. (Ps. 50: 15) + + Sillä ne on sopivaiset, + Kelpaavaiset + Saamaan hältä apua, + Jotka uskoin isoo, janoo, + Kaipaa, anoo + Syntein anteeks saamista. + + Herran kalliin veren hintaa + Niiden rinta + Silloin saapi tuntea; + Silloin on he Golgatassa + Katsomassa, + Kuinka kuolee Karitsa. + + Pyhän Hengen saa he siellä + Sitte vielä, + Joka varmaan vakuuttaa, + Ett' on täysi maksu tuotu, + Anteeks suotu + Kaikki, mikä rasittaa. + + Silloin sielu riemuin huutaa + Eikä muuta + Saata pyytää riemuissaan; + Silloin elon virran juovat + Vettä tuovat, + Sulut kaikki avataan. + + Kalliosta autuutemme, + Jesuksemme + Kyljestä ne virtaavat. (1 Kor. 10: 4) + Elon vettä pakolaiset + Parkuvaiset + Riemuin niistä nauttivat. + + Anoa ja avuks huutaa + Tulee, muuta + Tässä vielä tarvitaan. + Oma viisaus on tiellä. + Pyydä vielä: + Jesus, joudu auttamaan! + + Rakas Jesus, revi rikki, + Halki, poikki + Järjen juonet kaikkineen! + Pyhä kätes perustakoon, + Varustakoon + Minut kaikkeen hyvyyteen! + + Pyhä kätes pelastakoon, + Puhdistakoon + Mua aina pahasta! + Suo sun kylkireikäs olla + Aina mulla + Sielun suoja suotuisa! + + Siellä se kuin kyyhkyläinen + Lentäväinen + Levon, turvan löytää näin. + Anna myös Sun jalkas vielä + Taivaan tiellä + Aina käydä edelläin! + + Sillä se on varma, että + Ei se pettää + Voi, ei myös vie eksymään; + Se vie suoraan kaikkialla, + Polkee, tallaa + Rikki vanhan käärmeen pään. (1 Moos. 3: 15) + + Käärme -- niin, tuo tahtoo totta + Vallan ottaa; + Herra Jesus tappaa sen. (Ilm. K. 12: 9 ja 20: 10) + Hartaasti, oi, sielu, siitä + Häntä kiitä! + Halleluja riemuiten! + + + + 32. + + Tämän nykyisen ajan vaivat + eivät ole sen kunnian vertaa. + + Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli; + Vaan kun minä pääsen taivaasen, niin riemuun aukee kieli. + (Ps. 126: 1-3) + + Sidottuna kieleni täällä on ja kahlittu sangen kovin; + Vaan kylläpä kahleet aukenee, kun pääsen taivaan hoviin. + (Jes. 35: 6) + + Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen täällä vielä; + Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siellä. + (Ilm. K. 21: 23) + + Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa. + Odottaos, sieluni, hiukan vain, nyt ylkä jo saapuu kohta! + (Ilm. K. 3: 11; 22: 30) + + + + 33. + + Ell'ette käänny ja tule niinkuin + lapset, niin ette suinkaan tule + sisälle taivaan valtakuntaan. + + Mieli mull' on kirjoittaa + Lasten nöyryydestä. + Ketään ei voi pahentaa + Puhe suinkaan tästä. + Rakas sielu, neuvoa + Vapahtajan kuule! + Herran omaa puhetta + Turhaks älä luule! + + Lasten mieltä tuntemaan + Pyydä Hengen valo; + Heistä opi ainiaan + Kuulijaisuus jalo! + Jotk' ei vielä vastahan + Ota pahennusta, + Viittaa tielle taivahan, + Kun teet parannusta. + + Jos et muutu mieleltäs + Lapsen kaltaiseksi, + Nöyräks, siivoks, itsessäs + Hyvään haluiseksi; + Pahassa jos paadut vaan, + Makaat synnin unta: + Osakses ei tulekkaan + Taivaan valtakunta. + + Täten Jesus selittää, (Matt. 18: 1-4) + Selitys se sopii. + Käsitä, oi, sielu, tää, + Lasten tavat opi! + Parhaimmaksi nöyryyden + Tahtoo Jesus näyttää, + Tavat hyväin lapsien + Ohjeeks siihen käyttää. + + Että lapset nöyrät on, + Senhän nähdä mahdat. + Nöyryys saattaa suosion (1 Piet. 5: 5, 6) + Sitä jos sä tahdot, + Suostu ensin Jumalaan, + Että Häntä halaat, + Nöyryydessä ainiaan + Herran perään palat! + + * * * + + Lapsista sä nöyryyttä + Kahdell' lailla opi! + Katso ensin _köyhyyttä_! + Sehän oikein sopii: + Alaston ja vaivainen + Laps on puolest' luonnon, + Pesemätön, saastainen, + Tilan saanut huonon. + + Isän, äidin rakkaus + Tahi tuttavitten + Onpi lapsen holhomus: + Lapsi säilyy sitten; + Mutta muutoin kuolemaan + Raukka nääntyy aivan -- + Sinä samoin surkeaan + Turmeluksen vaivaan. + + Mutta sua armahti + Taivaallinen Isä, + Puolehes^ katsahti, + Antoi armon nisää, + Verellä sun virutti, (Es. 5: 26. 1 Joh. 1: 7) + Vaattehella peitti, (Hes. 16: 4-14. Luukk. 15: 22) + Armostaan sun uudisti, + Syntis kauas heitti. (Jes. 1: 18) + + Täss' ei oma ansio + Millään lailla auta: + Synnin palkka tuomio, + Syvä kuolon hauta. (Room. 6: 23) + Mitä lapa myös ansaitsee, + Kehdossa kun makaa? + Millä hän sen palkitsee, + Joka hyvää jakaa? + + Laps on vielä voimaton: + Itseään ei nosta. + On myös sangen saamaton: + Tarpeitaan ei osta. + Vallan rakkaudesta + Hän ne kaikki saapi. + Samoin sielu armosta + Armon omistaapi. (Joh. 1: 16) + + Omasta ei voimastaan + Koskaan käänny ketään. + Jumala vain armostaan + Parannukseen vetää. (Joh. 6: 44) + Uskon voiman Jesus suo + Niille, jotka pyytää -- + Raadollisille, kun nuo + Tuntee monta syytä. + + Lapsist' ensin oppios + Nöyryyttä siis tätä: + Armo usko! Ansios, + Koko itses jätä! (2 Tim. 1: 9. Es. 2: 9) + Isä meill' on taivaassa + Rakkauden lähde; + Hän voi auttaa vaivassa + Poikans ansion tähden. -- + + * * * + + Toinen armas opetus + Nöyryyteen on sitten + Lasten nöyrä anomus + Luona vanhemmitten, + Kun he pyytää, valittaa, + Asiansa laatii + Ynnä tinkimättä saa, + Mitä tarvis vaatii. + + Laps on yksinkertainen + Tässä nöyryydessään, + Löytää aina vertaisen + Vaikka köyhyydessään, + Korota ei itseään + Yli vertaistensa, + Pitää nöyrän tavan tään + Iloks omaistensa. + + Lapsi uskoo kaiken sen, + Mitä vanhin sanoo, + Ilmoittaa myös tarpehen, + Mistä syystä anoo, + Nälän, janon tunnustaa, + Kuumat, kylmyydetkin, -- + Silloin ruokaa, juomaa saa + Varjon, vaattehetkin. + + Ymmärräthän nyt jo nuo + Ilman selitystä. + Halun kai ne sulle tuo, + Hyvään mieltymystä, + Halun Herraan uskomaan, + Mielen Hältä pyytää + Tarpeet kaikki kohdastaan? + Epäilyyn ei syytä. + + Tarpees tyyni ilmi tuo, + Uskoin ano niitä! + Armo-istuimen käy luo! (Hebr. 4: 16) + Ei Hän suutu siitä. + Vaikka anot ahkeraan, + Halus tunnustatki, + Tylyst' ei Hän vastaakkaan, + Armonsa suo ratki. + + Seuraa, seuraa, syntinen, + Taivaan tiellä lasta! + Vaivaiselle köyhällen + On se mielukasta. + Sydämestä murheinen + Vilppiä ei kanna; + Käy siis tietä autuuden, + Synti ylön anna! + + Kanna syntis Herralle, + Älä yhtään peitä; + Tuomioon sun saattaa ne. + Älä niitä heitä + Lymyyn pois vain selkäs taa: + Niill' on monta jalkaa; + Pian sun ne saavuttaa, + Vallan ottaa alkaa. + + Lasten esimerkkihin + Käänny sydämestä! + Kuka kääntyy pikemmin + Kuin laps vääryydestä, + Jos hän vain saa aikanaan + Nuhdeneuvon jalon? + Sinä samoin käänny vaan + Kautta armon valon! + + Nuhteet erinomaiset, + Neuvot, manaukset + Antaa Herra vakaiset + Ynnä liikutukset. (2 Tim. 3: 16) + Älä mieltäs paaduta, (Ps. 95: 8) + Kuule Herraa taivaan! + Jos et kuule, joudutpa + Ijäisehen vaivaan. + + Laps myös kurituksellen + Alttiiks itsens antaa, + Nöyrin mielin isällen + Käteen vitsan kantaa, + Vikaa anteeks anoopi + Vanhemmilta vielä, + Kyynelissä kylpeepi + Vaan ei vitsaa kiellä. + + Ansaitsethan sinäkin + Vitsaa Jumalalta; (Ps. 130: 3) + Pyydä päästä kuitenkin + Vihan vitsan alta; (Ps. 6: 2. Ps. 143: 2) + Kanna vitsa Herrallen, + Tuomit' itses anna: + Ei sua rankaistuksehen + Ansios mukaan panna. (Hebr. 12: 5-11) + + Ano, että armoa + Kurja sielus saisi, + Kauhun sijaan sinua + Herra riemuittaisi + Isällisell' armollaan + Kurituksen jälkeen + Eikä armon-oveaan + Panis sulta telkeen. + + Hyvyytehen holhoa + Tule aina lasta, (Matt. 18: 5) + Tarkoin häntä varoa, + Ett'ei maailmasta + Pahennusta näkemään + Sattuis vaarallista (Matt. 18: 6-14) + Eikä pahaa tekemään + Ilman holhomista. + + Tarvis on myös sielulles + Herran holhousta, + Että saisit onnekses + Hengen hallitusta. + Jesus, joka sieluista + Pidät hellän huolen, + Nöyriks lapsiks opeta, + Vedä kotipuoleen! + + + + 34. + + Juudas. + + Mitä antaa ihminen + Sielunsa lunastukseksi? + + Voi, kuin nekin vaarass' on, + Jotk' on tulleet armohon! + Jumalan jo Juudaskin + Hyvin tunsi kylläkin, + Vaan kuin vähään rahaan hän + Hänet suostui myömähän! (Matt. 26: 15) + + Ah, voi! Rahan rakkaus + Onpi sielun kadotus. + Maksun varsin pienen vain + Juudas sielustansa sai, + Takaisin hän senkin vei, + Sieluaan ei saanut, ei. + + Vielä mieli monella + On kuin juuri Juutaalla: + Pyytää pettää Jumalaa + Mutta sielun kadottaa + Rahaa rakastaessaan, + Riistaa ahnehtiessaan. + + Moni hyörii, pyörii vaan, + Kuolevan ei uskokkaan + Tänään, tänä vuonnakaan, + Sit' on huono muistamaan, + Mutta muistaa maailmaa, + Kokoo tänne tavaraa. + + Moni, miten Juudaskin, + Tavaransa takaisin + Maailmalle lahjoittais, + Jos niin avun sielu sais. + Mailma vastaa hänellen + Kuten papit Juutaallen: + + "Mitä siihen tuleekaan, + Katso itseäsi vaan!" + Murhe tulee suuremmaks, + Mailma sangen kamalaks. + Viimein tulee kuolema, + Hirttää murheen nuoralla. (Matt. 27: 3-5) + + + + 35. + + Älä käy tuomiolle + palvelijas kanssa! + + Mä olen suuri syntinen + Ja rikon Herraa vastaan. + En muuta saata tehdä, en, + Kuin pahaa ainoastaan, + Sentähden luodut päälleni + Kovasti kaikki kantaa. + Ei auta hyvät tekoni. + + Kanteensa saatan' antaa; + Hän lausuu: "Herra Jumala, + Tuomitse paha palvelija + Seuraani kadotukseen, + Ijäiseen ahdistukseen! + Kuvasi pois hän vaihetti, + Katalan kaupan teki, + Synneissä oikein lainehti, + Vaikk' kiivautes näki". + + Ja taivaat, tähdet kantelee + Mun päällen'. päivä sanelee: + "Säteeni sulle jalon + Toi lämpimän ja valon". + Maa, vesi, ilma sanovat: + "Tarpeekses meiltä tulivat + Sinulle ruoka, juoma, + Tuhannet lahjat kaikki muut + -- Ne kukin Luojan luoma --, + Eläimet kedon, yrtit, puut + Sun palveluksees suotiin, + Sä niiden herraks luotiin. + Vaan väärin käytit valtasi; + Siis hävitköön se peräti!" + + Ja tuli tuima anoo: + "Hän poltettakoon minussa!" + + Kaikk' ilman tuulet sanoo: + "Hän meissä saisi kulua." + + Maa, meri ahnas janoo + Ja nielis kokonahan + Kuin Koran joukon pahan. (4 Moos. 16: 1-35) + + Ah, kunne kurja kuljenkaan, + Ah, kussa avun, armon saan? + + + + 36. + + Ei yksikään elävä ole + vakaa sinun edessäs. + + En paeta + Voi, Jumala, + Kun uhkaa lakis pyhä. (Nah. 1: 6) + Mun näet läsnä, kaukana, + Mun tieni tunnet yhä. (Ps. 139: 1-12) + En seisoa + Voi vakaana + Edessä Herran hurskaan. + Mua armahda, oi Herra! + + Mä vapisen, + Kun katselen, + Kuin syntejä on mulla; + Jos vaikka kuinka tahdon, en + Voi lohdutetuks tulla. + Ne kirjassas + On muistossas + Jokainen järjestänsä. + Mua armahda, oi Herra! + + Kenenkä saan + Mä auttamaan + Nyt tässä tuskassani? + Rintaani kyllä lyön mä vaan (Luukk. 18: 13) + En pääse pahastani. + Ah! Surkeus + Ja ahdistus + Sydäntä sangen vaivaa. + Mua armahda, oi Herra! + + Oi, Isäni, + Sä Poikasi + Soit edestäni kuolla. + Ah, ole aina kanssani, + Mun kurjan pysy puolla, + Mua opeta, + Näin lopeta + Mull' ovat turhat murheet! + Mua armahda, oi Herra! + + Oi suloinen + Sä Jesunen, + Sun veres kallis, pyhä + On turva, vaha vakainen + Kaikessa hädäss' yhä. + Suo, että vaan + Siit' avun saan, + Niin kuolemall' en kuole! (Joh. 11: 25) + Mua armahda, oi Herra! + + + + 37. + + Ei mikään taida meitä + Jumalan rakkaudesta erottaa. + + Henki julkein, + Täällä kulkein, + Näki Jobin elämän + Iloiseksi, + Suloiseksi, + Suuttui siitä enemmän. + Ja hän soimaa: + "Siitä voimaa + Sinuun luottamaan hän saa; + Vaan jos sallit + Lahjas kalliit + Hältä pois, hän lankeaa". + + Herra soikin. + Saatan' saikin + Nähdä jumalisuuden + Pysyväksi, + Kestäväksi, + Vaikka tahtoi kaataa sen. (Jobin kirja) + + Niin nyt vielä + Sen, mi tiellä + Kulkee uuden elämän, + Herra totta + Hoitoons ottaa + Vaaroiss' aina enemmän. + + Tietä taivaan + Me nyt aivan + Ensi kertaa kuljemme, + Maailmasta + Katoovasta + Taivaan riemuun riennämme. + + Kyllä kaataa + Monta saatan'; + Ylös, ylös uudestaan! + Ollaan hartaat + Sanan karttaa + Selvää, tarkkaa tutkimaan! + + + + 38. + + Maailmassa on teillä tuska. + + Ei muuta kuin + Vain suurin suin + Ne naurun, pilkan pahan + Osakseen saa, + Jotk' ilmoittaa + Uskonsa Jumalahan. + Jos Herran Henki vaikuttaa, + Niin mailma aina ahdistaa + Ja hengen perään kysyy. (1 Piet. 4: 12-14) + Apuna, Jesus, pysy! + + Tiedänpä mä: + Kuin kerran sä + Mun ostit verelläsi, + Sä saatanan + Ja maailman + Myös voitat kädelläsi. + Siis Jesus rakas, laupeas, + Suo armos mulle armostas, + Vie vihdoin iloon taivaan! + Mä muutoin hukun aivan. + + + + 39. + + En ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi. + + Ken Jumalast' ei luovu, hän + Lapsesta vanhaan isähän + Useinkin ihmetellä saa, + Mitenkä Herra johdattaa (Ps. 37: 25) + Jo ensin täällä ajassa + Ja viimein vielä taivaassa. + + Oi rakkautta Jumalan! + Hän antoi Poikans ainoan. (Joh. 3: 16) + Se oli sana alussa + Vaan ilmoitettiin lihassa. (Joh. 1: 1, 14) + Lihaksi tullut Jumala + On yksin mailman auttaja. + + Me halajamme taivaasen + Perässä Herran Jesuksen. (2 Kor. 5: 8) + Hän rukoilee myös tähtemme: + "Oi Isä, ota tänne ne, + Joill' on jo mieli muuttunut + Ja syntiin, mailmaan suuttunut!" (Joh. 17: 24) + + Hän Isän tykö tultuaan + Lähetti Henkens maailmaan + Omistaan vaarin ottamaan, + Taivaasen luokseen tuottamaan. + Siis olkaamme, me murheiset, + Kuitenkin aina iloiset! (2 Kor. 6: 10) + + Pois maailmasta luopuneet + On Jumalasta juopuneet, + Ei mailma heitä tunnekkaan; + He tuntee tuskin toisiaan, + Käydessä tiellä kovalla, + Kun silmät viel' on peitossa. (2 Kor. 3: 15, 16. 1 Sam. 16: 17) + + Uus virsi Vapahtajasta + Jo alkaa täällä ajassa. + Sen perussäveleenä on + Jesuksen kuolo viaton, + Ja siin' on selvin näytetty, + Ett' on jo kaikki täytetty. + + Nyt luonto, järki pimenee, + Vaan sielun silmät aukenee, + Ja pyhät halut nousevat, (Matt. 27: 45) + Ne Herraa kunnioittavat. + Myös halkee silloin sydämet, + Ne olkoot vaikka kiviset. + + Vaan tekopyhä pakenee, + Hän varsin pelkää, vapisee. + Hänellä oma pyhyys on; + Hän tästä siis on osaton. + Hän elää omass' uskossaan; + Ei Herra häntä tunnekkaan. + + + + 40. + + Valvokaa ja aina rukoilkaa! + + Sielu rukoilee + Sekä riitelee + Vastaan himoja, (Gal. 5: 17) + Joita saatana + Siina virittää, + Pyytää piirittää, + Kun et huomaitse; + Siis sä rukoile! + + Mailman iloissa + Salaa saatana + Aina vaikuttaa, + Pyytää saavuttaa + Sielun satimeen, + Iloks itselleen. + Muista, sielu, se! + Valvo, rukoile! (Luukk. 21: 36) + + Mailma kavaltaa, + Voi sun langettaa. + Viel' on elossa + Käärme kavala, + Eevan pettäjä, + Alast' jättäjä. + On siis tarvista + Aina rukoilla. (1 Tess. 5: 17. Luukk. 18: 1) + + Ole valvova + Kaikiss' oloissa! + Älä lihaa vaan + Päästä valtaamaan! + Mailmaa meluineen + Karta kaikkineen + Hengess' iloitse, + Valvo, rukoile! + + Mailmaa ihailleet + Saavat kyyneleet + Kyllä perässä + Aina hädässä: + Mailma auttamaan + Ei sua saavukkaan. + Siis sä hylkää se, + Aina rukoile! + + Mailman onnea + Sitä tavoita, + Paljon lupaavaa, + Kaikki ottavaa! + Mailman tavara + Myös on katoova. + Unhota siis se, + Aina rukoile! + + Mailman kunnia, + Myrkky makea, + Älä tuotakaan + Etsi ollenkaan! + Ei se sammuta + Sielun janoa. + Jätä pois siis se, + Aina rukoile! + + Aika kiiruhtaa, + Elon lopettaa. + Siis sä aikanas + Valvo asias! + Huono lihan työ (Gal. 5: 19-21) + Hylkää: joutuu yö. (1 Piet. 4: 3, 7) + Muista, muista se, + Valvo, rukoile! + + Katso kaunista + Maata, taivasta, (Ilm. K. 21: 1) + Kunne kulkevat + Kaikki hurskahat + Läpi maailman + Korven kamalan! + Turvaa Jesukseen, + Ryhdy rukoukseen! + + Pidä tallessa + Taivaan tavara, (Ilm. K. 3: 11) + Älä tavaraan + Vaihda katoovaan! + Halut häijyt lyö, + Estä lihan työ, + Mutta Hengen työt (2 Gal. 5: 22, 25) + Tee vain päivät, yöt! + + Valvo alati + Tässä työssäsi; + Riennä sotimaan + Vähäks aikaa vaan, (Es. 6: 11-18) + Niin saat kruunun sa, (1 Kor. 9: 25) + Palmut kauniit ja (Ilm. K. 7: 9) + Taivaass' ijäti + Kiittää Herraasi. + + + + 41. + + Rukous. + + Vanhurskaan rukous voi paljon, + koska se totinen on. + + Kaikkinaisen kiusauksen + Kautta käy tie rukoukseen. + Aivan taivaan avaimeksi + Hurskaat rukouksen keksi. + Tuulen voiman on se vienyt, + Sen on monen koetus tiennyt. + + Sudeltakin suun se sulkee: + Susi suistettuna kulkee. (Dan. 6: 10, 21, 22) + Kalliotkin se asettaapi, + Vuoret myöskin musertaapi, + Särkee varsin vasaralla, + Aivan käsin koskematta. + + Avaa vankihuonehetkin, + (Ap. T. 12: 5-10 ja 16, 25, 26. I Kun. 17: 17-23) + Herättääpi kuollehetkin, (Ap. T. 9: 36-41) + Halkaisee myös meren vedet, (2 Moos. 14: 10, 15, 16, 21, 22) + Sitoo Herran vihan kädet. (2 Moos. 32: 7-14) + Josua jo aikanansa + Soti rukouksellansa. (Jos. 10: 12-14) + + Aurinko siit' alallansa + Seisoi ihastuksissansa. -- + Rukous on uskon silta, + Jota myöten joka ilta + Mennä voimme kevyisesti + Yli suruin iloisesti. + + Syleillä myös Jesustamme + Voimme rukouksellamme. + Rukous on myös se tykki, + Jolla tappaa vielä nytki + Uskovainen viholliset, + Ulkonaiset, sisälliset. (Es. 6: 11, 18) + + Rukoile, niin Herra kuulee! (Ps. 50: 15. Joh. 16: 23. Matt. 7: 7) + Rukoile, niin palaa, tuulee! (1 Kun. 18: 36-38. 2 Kun. 1: 10) + Rukoellen Eljaan henki + Herralta sai satehenki. (1 Kun. 18: 42-45. Jaak. 5: 17, 18) + Kun sua ohjaa Henki taivaan, + Täyttyy pyyntös varmaan aivan. + + Riemuvuoden pasuunalla, + Uskon äänen huminalla + Jerikossa muurit raukes, + Jotta joka paikka aukes. (Jos. 6: 12-14, 20) + Eljas rukoili, ja veipä + Kaarne hälle lihaa, leipää. (1 Kun. 17: 1, 6) + + Daniel ei nälkään kuolla + Saanut Baabelissa luolaan: + Habakuk kuin vahva tuuli + Ruokaa toi; näin Herra kuuli. (Baab. lohik. 31-38) + Kananean voima totta + Anoen ties avun ottaa. (Matt. 15: 21-28) + + Hän, hän anoi monen kerran, + Kunnes heltyi sydän Herran. + Sarpatiss' ol' leski kanssa, + Jauhopivo vakassansa; + Rukoillen hän nautti niitä, + Eikä loppuneet ne siitä. (1 Kun. 17: 10-16) + + + + 42. + + Ei puheessa, vaan voimassa. + + Oikea uskon elämä + Ihmisess' on elävä; + Ei se ole puheessa, + Se on yksin voimassa. + Jolle Herran Hengen suo, + Uuden luonnonkin Hän luo. (Kol. 3: 10) + + Joka elää Hengessä, + Hän saa voimaa, väkeä. + Uutta kieltä puhutaan, + Missä luonto uus on vaan: + Sit' ei mailma ymmärrä, + Sitä järki käsitä. (1 Kor. 2: 14) + + Eriseurat siittää se, + Kun ei Henki hallitse; + Siksi, rakkahani, te + Rakentakaa uskonne + Aina Herran Hengessä, + Sillä Hän on väkevä. + + Joka pyhän Hengen saa, + Ei se mieli seisahtaa: + Muitakin se matkahan + Tahto tielle taivahan; + Hänessä on rakkaus, + Se on uskon omaisuus. + + Miss' on tämä omaisuus, + Kuulijaisuus siinä uus; + Parempi se uhria, (1 Sam. 15: 22) + Lausuu Herran profeetta; + Rakkaus myös täyttää lain, (Room. 13: 10) + Kuin jo lasna kuulla sain. + + + + 43. + + Raadollisten ilosta Herrassa. + + Iloitkaa aina Herrassa! Ja + taas minä sanon: iloitkaa! + + Surulliset Siionin, + Mesekissä muukalaiset, + Majoissa kun Kedarin, + Täytyy olla asuvaiset; (Ps. 120: 5) + Sielut, jotka armoa + Halaa Jesuksen, + Sielun sulhasen: + Iloitkaamme + Murheissamme; + Kanssamme on nytkin Hän. (Matt. 18: 20 ja 28: 20) + + Kaikkinainen huonous, + Jossa morsian riutuu, räytyy; + Oma suuri turmelus, + Jota aina tuta täytyy; + Vaivat tämän elämän, (2 Kor. 4: 17) + Paha maailma, + Itse saatana: + Ei ne tästä + Ilost' estä, + Ett' on Ylkä seurassa. (Room. 8: 18, 38, 39) + + Viheliäisyys peljättää + Ynnä tunto turmeluksen. + Kuorma kyllä väsyttää + Alla monen koetuksen. + Vaan kun, sielu, uskossa + Tässä vaivassas, + Heikkoudessas + Herraa alat' + Etsit, halaat, + Heti on Hän apunas. (Ps. 50: 15) + + Armon Henki kirkastaa + Veren armon turvaksemme, + Haavain turviin pakottaa + Pakenemaan hätinemme. + Ja ken sinne pakenee, + Avun aina saa: + Jesus armahtaa, + Murheen retken, + Himmin hetken + Sijaan Herrass' ilon saa. + + Taivahan tien kaidan sen, + Jota uskovainen kulkee, + Epäusko sydämen + Toisinansa varsin sulkee, + Aivan umpeen tukitsee. + Jesus avaa sen; + Häntä, sielunen, + Kiitä, mennen + Niinkuin ennen + Tietä myöten iloiten! + + Vaivaloisuus rasittaa, + Kun niin sielu horjahtelee; + Sydän pahaa uhkuaa, + Pelkää taas ja ajattelee: + "Nyt jo Herra hylkäs mun". (Jes. 49: 14) + Vaan kun vaivassaan + Armoj' anomaan + Sielu ryhtyy, + Silloin yhtyy + Jesus häntä tukemaan. + + Horjuvassa haahdessaan + Sielu raukka kilvoittelee, + Meren aalloill' ollessaan + Sinne tänne horjahtelee, + Pelkää haaksirikkoa, + Toivoo satamaa + Mutta unhottaa, + Että aivan + Hyvin laivan + Itse Jesus johdattaa. + + Kiusauksin saatana + Tahtoo uskon aivan kaataa, + Tulisilla nuolilla + Epäilykseen sielun saattaa. + Mut kun sielu Jesusta + Avuks huutaa vaan, + Apu annetaan, + Armo koittaa, + Sielu voittaa + Veren kautta voimakkaan. (Ilm. K. 12: 11) + + Murheen pätsiin heitetään + Sielu, ruumis kokonansa, + Armo aivan peitetään, + Tuomio uhkaa hirmuillansa, + Tuskat ruumiin runtelee, + Soimaa tuntoa, + Kuolon kauhuja + Saa vain nähdä + Eikä tähdä + Kuin vain lopun hirmuja. + + Vaan kun sielu tuskassaan + Avuksensa Herraa huutaa, + Turvaa yksin armoon vaan, + -- Silloin Herra kaikki muuttaa: + Murheen pätsist' auttaa pois, + Sielun lohduttaa, + Mielen virvoittaa, + Sanan kautta + Uskoon auttaa, + Ruumiin tuskat lopettaa. + + Jumalassa riemuitkaa + Hänen johdatuksestansa, + "Herran kiitos!" veisatkaa + Hänen ihmeavustansa, + Toivossa myös iloitkaa: + Murheet Mesekin, + Majat Kedarin + Vaihtuu maahan + Rakkaampahan, + Taivaallisiin majoihin! (Luukk. 16: 9) + + Rakas Jesus, vahvista + Vaarain alla sieluamme, + Kuolemassa kirvoita + Syntisurkeudestamme, + Hengess' auta valvomaan, + Uskoss' ainiaan + Sielun turvaamaan + Rukouksin, + Anomuksin + Yksin ristinkuolemaan! + + Kiitos Herran olkohon! + Kuningas Hän armollisin + Kansansa vie lepohon + Käsivarsin voimallisin, (5 Moos. 33: 27) + Uskon teillä harjoittaa, + Oikein opettaa, + Tarpeess kurittaa, + Läpi vaivan + Iloon taivaan + Ihmeisesti johdattaa. + + + + 44. + + Tänäpänä. + + (Sävel: Maa suur' ja avara). + + Jo tänään, sielunen, + Käy tielle kaidallen! (Hebr. 3: 13) + Ei sulle lupausta + Päivästä suoda muusta. + Huomenna kenties tässä + Et ole elämässä. + + Jos niin et, sielu, tee, + Kun Herra tuomitsee; + Silmänsä tarkat ovat, + Lain käskyt pyhät, kovat; (Ps. 95: 7, 8) + On aika malttaa mieltä, + Palata synnin tieltä. + + "Ah, mistä alkaisin?" + Halaja ensinkin + Vain Isäs luokse tulla + -- On leipää tarvis sulla -- (Luukk. 15: 17) + Rukoillen Jesust' aina: + + Hän voimaa sulle lainaa. + Salaiset syntisi + Myös laki kiroopi, (5 Moos. 27: 26) + Niist' yltyy Herra vihaan; + Siis älä luota lihaan, + Vaan Jesus yksin auttaa + Kuolonsa kalliin kautta. + + Hän täytti koko lain; + On rakkaus Hän vain. + Siis ajattele sinä: + "Jos Hänet hylkään minä, + Niin tulen tuomituksi, + Ijäti kirotuksi". + + + + 45. + + Ettekö te paljoa enempi ole kuin he? + + (Sävel: Maa suur' ja avara). + + Sanoa tahtoisin, + Kuink' armon tavoitin, + En ymmärrä vaan sitä, + Miks Herra huolen pitää + Minusta yli toisten + Parempain, suurenmoisten. + + Niin huono olen mä, + Ett' alan nääntyä; + Vaan sieluni kun nääntyy, + Niin puoleeni Hän kääntyy, + Katsahtaa, armahtaapi + Ja sielun virvoittaapi. + + Ja sielu riemuitsee, + Riemuissaan laulelee. + Vaan kun Hän armon salaa, + Taas sielu sitte palaa + Silmäämään itseänsä + Ja viheliäisyyttänsä. + + + + 46. + + Ole heidän käsivartensa varahin niin myös + meidän autuutemme murheen ajalla! + + (Sävel: Ah, sielun', anna vallit' Herran). + + Murheella muistan elämääni: + Se tähän ast' on kulunut + Synneissä suuriss' alinomaa, + Mä niissä olen riehunut. + Nyt taakseni käyn katsomaan... + Voi, jos ei mua oliskaan! + + Mua pelko pyytää maahan painaa + Ja murheen aallot vaivuttaa, + Kun syntiä tein armon päälle, + Yllyttäin vihaan Jumalaa. + Parempi, jos en ollenkaan + Olisi tullut maailmaan. + + Oi, Herra Jesus, joko tunnet, + Kuink' olen aivan saastainen, + Puoleeni armokasvos käännä, + Lepytä Isä vihainen! + Rukoilen sydämestäni, + Ah, armahda, oi, Herrani! + + Maailma meitä pilkkaa, polkee, + Se osa meille sallitaan; + Vaan kerran päästään tuskan alta, + Kun seuraamme me Sua vaan. + Oi, Jesus, kuule taivaassa, + Kun valitamme vaivassa! + + Ei Jobin vertoo Itämaalla + Havaittu Herran pelvossa: + Hunajan hälle vuoret vuoti, + Häll' oli riistaa, mainetta. + Vanhuskin nousi, vaikeni, + Kun saapui hän ja puheli. + + Vaan ilma yltyi, pauhu paisui, + Jo myrsky riehui raivoten, + Ja paha henki ilman alta + Sai Jobin suureen murheesen. + Hän tuhkaan istui sairaana, + Vaikk' oli Herran huomassa. (Jobin kirj. 1 ja 2 luku) + + Niin lopun ajalla myös tällä + Nyt villitykset pauhaavat; + Ne myrskyn lailla raivoavat + Ja kaikki maahan tallaavat; + Myös paisuvia pahoja + Myrkyllään nostaa saatana. + + Jos vaikka aasit surmaisitkin + Ja kamelitkin kuoletat + -- Kun niitä rakastamme raukat --, + Niin säästä sielut katalat! + Sun tykös itkein huudamme, + Lähetä Henkes luoksemme! + + + + 47. + + Meidän Jumalamme tykönä on + paljo anteeksi antamusta. + + Nyt ihmettä tuhlaajapojasta kuullaan: + Kun köyhyydessä hän nääntyy + Ja verhoa puuttuvi hältä ja ruokaa, + Niin isänsä luokse hän kääntyy. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Hän nousevi, jättäen laidunpaikan, + Joll' äsken sikoja kaitsi, + Ja käy isän armahan kotoa kohden, + On lempeä, hoitoa paitsi. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Suin itkevin lausuvi hän isällensä: + "Mua ottaos luoksesi vielä! + Mun nälkää, janoa kärsiä täytyi, + Ja vaipua tahdoin tiellä". + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + "Perintöni kallihin tuhlasin kaiken, + Eläissäni tyhmien lailla; + Kuitenkin armoja sulta nyt kerjään + Mä väsynyt vierahill' mailla". + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + "Pojakses en pyydä, mut palvelijakses, + Kun syntiä tein sua vastaan. + Sun orjanas ainian mielisin olla + Ja leivässäs ainoastaan". + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Vaan hänt' isä vastahan kauas jo juoksee + Ja kaulahan lankeaapi + Ja suudellen sylihinsäkin sulkee + Ja huoneesen johdattaapi. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Nyt laittavi hän pidot lihavat sangen, + Ja riemuita kunkin on määrä. -- + Niin myös Isä taivahan syntisen ottaa, + Jos tiensä hylkää väärän. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Hän on kuin paimen, mi laumahan lampaan + Kadonneen korvesta saapi, + Vie riemuiten olallaan sekä kaikki + Myös ystävät riemuittaapi. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Oi, parhain Paimen, Sä rakkaudellas + Etsiskele eksyneitä, + Niin ett' olis riemua taivahat täynnä, + Kun sinne sä noudat heitä. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Oi, johdata meitä, Sä Paimen hellä, + Evankeliumin laidunmailla, + Niin tahdomme Sinua ylistellä: + Meilt' ei ole mitään vailla. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + Taivaisehen lammashuoneesen sitten + Autuina me siirtyä saamme + Ja kanss' valituitten ja enkelitten + Ylistää sua, Auttajaamme. + Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, + Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! + + + + 48. + + Etsikää Herraa, koska + Hän löytää taitaan! + + (Sävel: Herra, Luoja taivasten. + " Veisatkaamme, veikkoset.) + + Käänny, käänny, syntinen! + Jumala on haluinen. + Vielä nyt Hän armahtaa + Ovellesi kolkuttaa. (Ilm. K. 3: 20) + + Huomaa Herran kolkutus, + Ota vastaan vaikutus + Kääntymiseks sielulles, + Autuaaksi tullakses! + + Kuule! Jesus varoittaa, + Huutaa, käskee, kehoittaa: + "Kiiruusti tee parannus, + Synneistäsi lakkaamus!" (Mark. 1: 15) + + Jesus kärsei kuoleman, + Avas meille taivahan, + Päästi synnin kahleista, + Elon antoi armosta. + + Kuoloon ei Hän meitä sois, + Synnistä vain pyytää pois, + Vannoo itse kauttansa: + "Pidän teistä murhetta". + + Nyt on aika autuuden. + Ota vaari, syntinen, + Ymmärrä ja huomaa oi: + Armon Jesus antaa voi! + + Viel' on Herra armoinen; + Riennä parannuksehen! + Armon aika kiiruhtaa, + Kuolemassa loppuns saa. + + Jos et käänny milloinkaan, + Vaikka kyllä kutsutaan; + Jos vain itses paadutat: + Vihaa vain niin kartutat. + + Et saa sielun lepoa, + Jos et etsi Jesusta, + Joka synnin vioista + Puhdistaa sun kaikista. + + Lankee Herran jalkoihin, + Puhkee kyynelvirtoihin: + Särjetty sun sydämes + Uhriks anna Jesukses! + + Puplikaanin tavalla + Ano hartaudessa: + "Herra, ole armoinen, + Olen suuri syntinen!" (Luukk. 18: 13) + + Luota lunastuksehen, + Ansiohon Jesuksen, + Jotta kuva Luojasi + Sinussa niin kasvaisi! + + Älä anna saatanan, + Lihasi ja maailman + Itseäsi estellä, + Kadotukseen vietellä! + + Aika tääll' on lyhyinen. + Sitä seuraa ijäinen + Joko ilo enkelein + Taikka parku perkelein. + + Vapisten ja pelvolla + Valvo armon aikana, (Fil. 2: 12) + Ollaksesi oksana + Jesuksessa tuoreena! (Joh. 15: 6) + + Niin sä vältät helvetin, + Pääset taivaan salihin. + Suokoon tämän Jumala + Armostansa suuresta! + + Ijäisesti sitte me + Häntä siitä kiitämme, + Tahdomme myös palvella + Enkelitten seurassa. + + + + 49. + + Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. + + Sodassa olen ollut, (Joh. 7: 1) + Terveenä sieltä tullut. + Sain kyllä monta nuolta + Rintaani, mut ei huolta, (Es. 6: 12, 16. 2 Tim. 2: 3) + Kun Jesukselta haavat + Voidetta hyvää saavat. + + Hän on niin hyvä, jotta + Parantaa palkinnotta. (Matt. 11: 28. Jes. 55: 1) + Hän avun antaa mulle; + Mä sanon: "Kiitos sulle!" + En kyllin kiittää suulla + Hänt' osaa muiden kuulla. + + Riemuinen mull' on rinta; + Minust' on kallis hinta: + Mun Jesus osti verin, + Min ristin alta perin; + Tuo ei vain tyhjä juttu, + Vaan kaikill' aivan tuttu. + + Jumalall' olen rakas, (Joh. 3: 16) + Sen Jesus täysin takas. + Ja rikas olen aivan, + Kun itse Herra taivaan + Perinnön rinnallansa + Suo valtakunnassansa. (Room. 8: 17) + + + + 50. + + Elämänkertani. + + Minä olen kaikki vahingoksi + lukenut ja ne raiskana pidän, + että minä Kristuksen voittaisin. + + Koska loppui kirkkovuos, + Olin aivan synnin suoss'. + Synnin tietty seuraus + Kuolo on ja kirous. (Room. 6: 23. 5 Moos. 27: 26. 1 Moos. 3: 19) + Pahoin pelkäsin mä niin, + Joutunenko helvettiin. + + Jesus syntyi jouluna; + Siitä sain mä toivoa. + Kristus oli kuvattu, + Lunastajaks luvattu. + Enkel' lausui taivaasta: + "Rauha olkoon mailmassa!" (Luukk. 2: 14) + + Vasta vuonna uutena + Aukas suuni Jumala + Laulamahan kiitosta + Uudest' armoliitosta, + Minkä maailmaan Hän toi, + Mullekin siis osan soi, + + Kun Hän sallei vuotavan + Ensimmäisen pisaran + Pyhää vertään, ostaakseen (Luukk. 2: 21) + Mua sillä itselleen, + Pelastaakseen sieluain, + Puhdistaakseen ruumistain. + + Järjen pitkäperjantai + Minussa myös alkuns sai, + Kidutti mun sieluain, + Miten mailma Jesustain, + Sanoi: "Jesus kuoli pois; + Ken nyt sua auttaa vois?" + + Näin se myös mun peljätti: + "Suuret on sun syntisi; + Sinua ei valita, + Sull' ei suoda armoa". + Kysyin: "Mistä avun saa?" + Vaan ei ollut auttajaa. + + Järki petti minua + Kauan niinkuin kiusaaja, + Tahtonut ei armoa + Omistaa vain armosta. + Pelastusta huusin, vaan + Vastaust' en saanutkaan. + + Järki tahtoi täyttämään + Työt ja niitä näyttämään. + Rukoilin: "Ah, Jumala, + Mulle anna armoa!" + Uskon voima oli pois; + "Mistä sen saada vois?" + + Sanottiin: "Sen Kristus suo;" + Golgataan käy ristin luo, + Ano lailla ryövärin: + "Herra, muista muakin, + Koska tulet voimahas + Taivaan-valtakuntahas!" (Luukk. 23: 42) + + Silloin vasta huomasin, + Mitä tässä tarvitsin, + Rukoilin kuin ryöväri. + Jumala sen havaitsi, + Tuli kohta auttamaan + Avarasta armostaan. + + Kristus huusi kuollessaan, (Luukk. 23: 46) + Hätäännyin myös huutamaan. + Järjen päivä pimeni; + Uskon aurink' yleni; + Toivon täysikuulla -- oi! -- + Pääsijäinen riemun toi. + + Hauta -- kas! -- nyt aukeni + -- Pyhä halu virkosi --; + Usko, Henki sanomaan + Kiiltävissä vaatteissaan + Riensivät; mä pelkäsin, + Vallan maahan katselin. + + Uskonut en uskovan' + Sanantuojaa taivahan, + Hiivin hautaan katsomaan + -- Sanaa Herran tutkimaan --, + Ja kun siellä katselin, + Jo mä silloin itkinkin. + + Jesus seisoi takanain, + Kysyi minun itkuain. + Sanoin: "Oi, en auttajaa, + Jesustani, nähdä saa!" + Silmän' oli soennut, + Häntä en mä tuntenut. + + Lauseista Hän Raamatun + Näytti autetuks jo mun, + Näytti omat haavatkin. + Tuosta Hänet tunsinkin. + Muillekin vein sanomaa: + "Kaikki Hältä avun saa". + + Maailma tuon huomaitsi, + Hulluksi mun tuomitsi, + Kuka lukemisesta, + Kuka muusta puuhasta, + Teeskelystä myös, ja niin + Hautaa mulle kaivettiin. + + Niin soi Herra heluntain. + Pyhän Hengen silloin sain... + Jumalan näin Jumalaksi, + Tulin muista kamalaksi. + Silloin saapui kreikkalaiset, + Itseänsä kehuvaiset. + + Arapialaisten suku + Saapui, yllä oma puku; + Sepä kerskui uskostansa, + Oli rikas tullessansa. + Tulivat myös kreettalaiset, + Varsin valehtelevaiset. + + Maailma -- Mesopotamia --, + Synnin sumusta niin samia, + Luuli minun lankeevaiseks, + Viinast' aivan humalaiseks. -- (Ap. Tek. 2 luku) + Mik' on Hengen vaikutusta, + Mailmasta se hullutusta. + + Vaan kun tuli kolminaisuus, + Muut kaikk' oli katoovaisuus; + Huusin kolminkertaisesti, + Vaikka kuinka mailma esti: + + "Jumalan kolm'yhteisen + Kiitos olkoon ijäinen!" + + + + 51. + + Älä niitä ensinkään pelkää, + joita sinun kärsimän pitää. + + Hengelliset matkaajat! + Tyytyväiset, iloisat + Olkaa kuormaa kantaissanne, + Taivaan tietä kulkeissanne! + Jesus itse johdattaa, + Verellänsä vahvistaa. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. (Matt. 6: 19, 20) + + Usein täytyy kulkea + Kavalainkin joukossa, + Jotka syvyytehen syytää, + Multaan maahan kaataa pyytää, + Julki hyviks näyttävät, + Salaa päälle täyttävät. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Jos sun päälles tulevat + Oudot, tuntemattomat, + Niinkuin villieläväistä + Sua häätäen, niin näistä + Huuda Herraa auttamaan, + Luota, turvaa Jumalaan! + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Jos sua valheen verkkoihin + Kovin kiedottaisihin + Omassakin kotonasi, + Kärsi tuota puolestasi: + Saatana ei saavuta, + Vaikk' on hällä apua. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Jos sun köyhyys käsittää, + Nälkä tahtoo näännyttää, + Eikä auttajata sulla + Ole eikä tahdo tulla, + Turvaa silloin Jumalaan, + Kaikkein apuun, auttajaan! + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Jos sun Latsaruksena + Täytyy maata vuoteessa, + Tyydy aina teihin taivaan! + Älä suutu, väsy vaivaan! + Kyllä murheen sumusää + Pian poistuu, selviää. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Sieluas jos ahdistaa, + Mieltäs soimaa, rasittaa, + Jotta täytyy tuskitella, + Sydämessäs valitella, + Muista, että saatana + Ampuu tulinuolia! + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Jos sua parvi pahoja + Soimaa, sortaa aiheetta, + Älä sentään huoli heistä, + Ota vaari Herran teistä! + Liiaksi se arkailee, + Joka koiraa karkailee. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Kaikk' on paljon kärsineet, + Jotk' on taivast' etsineet. + Jos et sinä kärsi näitä, + Et saa viettää taivaan häitä. + Murheest' iloon saavutaan, + Häpeästä kunniaan. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Ristin tie on talvitie, + Joka suoraa päätä vie + Halki soiden, poikki jäiden + -- Kautta kiusausten näiden -- + Jos sull' outo tie on tää, + Niin on huono matkas pää. + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Vaan jos hyvin päättyypi + Maailmasta matkasi, + Otetaan sua riemuin aivan + Vastaan satamassa taivaan, + Kussa saat sä todistaa: + "Tääll' ei tarvis valittaa!" + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + Siellä ilo, autuus on + Täydellinen, loputon. + Rientäkäämme! -- muutoin jäämme; + Sinne, sinne pyrkikäämme + Siihen iloon asumaan, + Joka taivaass' annetaan! + Mailmalliset katoovat, + Vaan ei taivaan tavarat. + + + + 52. + + Ei rakkaus koskaan väsy. + + Armon lapset ahdistetut, + Jesuksehen istutetut, + Teill' on tieto tunnossanne, + Ett' on Jesus joukossanne, + Maailmasta luopuneet, + Jesuksehen juurtuneet. + + Jesus antaa taivaan mannaa; + Huutakaatte Hosiannaa! + Iloitkaatte, riemuitkaatte, + Kiitos Hälle veisatkaatte, + Joka teitä virvoittaa, + Synnin siteet kirvoittaa! + + Auttamaan Hän tuli tänne, + Näki teidät veressänne + Puolikuolleena tiellä, + Sitoi haavanne, vei vielä + Majahan ja isännän + Hoitoon antoi hyvähän. (Luukk. 10: 30-35) + + Hän ne sanoo isänniksi, + Käskee toisten korjaajiksi, + Joille Hän suo valistuksen + Ynnä Hengen todistuksen. + Kaksi penninkiä nuo + Monelle Hän vielä suo. + + Kärsiä Hän käskee vielä + Ajan, jonka Hän on tiellä; + Palatessaan lupaa maksaa, + Käyttää aina armotaksaa. -- + Rakkaudesta toisia + Hoitaissa ei suututa. + + + + 53, + + Minä annan lahjaksi. + + (Sävel: Jesus kunnian kruunun kantaa). + + Kerjäläiset hengelliset, + Toisianne rohkaiskaa, + Kerjäämähän ruvetkaa + Isannältä Jesukselta! + Hän vain yksin lahjoittaa, + Muilta emme mitään saa. + + Kerjäläiset katuvaiset, + Puhdistusta pyytäkää + Ynnä uutta elämää + Jesukselta suloiselta! + Hän teit' yksin uudistaa, + Verellänsä puhdistaa. + + Kerjäläiset itkeväiset, + Virvoitusta sielulle + Pyytäkää ja mielelle + Jesukselta armiaalta, + Joka teissä Hengellään + Muuttaa mielen tykkänään! + + Kerjäläiset murheelliset, + Joit' ei suinkaan huvita + Tavaroineen maailma, + Jesukselta Antajalta + Uutta maata anokaa! (Ilm. K. 21: 1) + Häneltä sen myöskin saa. + + Kerjäläiset viheliäiset, + Synnin tuntoon vajonneet, + Toivosta jo luopuneet, + Jesustanne Auttajaanne + Pyytäkäätte hätähän! + Ensin auttaa teitä Hän. + + Kerjäläiset kaikellaiset, + Jotka kulkee kerjuulla, + Pyytäin armost' armoa + Jesukselta laupeaalta, + Häntä ylistelköötkin + Sydämellään, suullaankin! + + + + 54. + + Me olemme Jumalan perilliset ja + Kristuksen kanssaperilliset. + + Auta, Jesus, uskomahan, + Kulkemahan + Sitä tietä tasaista, + Jota itsekin maan päällä + Kuljit täällä: + Rakastamaan opeta + -- Niinkuin tulee -- lähimmäistä, + Muista näistä + Enimmän vain Sinua! + + Auta, Jesus, kärsimähän, + Tyytymätön + Sinun tahtoos ainiaan; + Toivossa suo risti kantaa, + Itsen' antaa + Sinun haltuus kokonaan; + Apu ollos ilossani, + Murheessani, + Neuvo armoos luottamaan! + + Auta, Jesus, itsellesi + Omaksesi + Veres kautta minua! + Mua valittujes kanssa + Kokonansa + Maailmasta erota! + Vahvista mun voimiani, + Uskoani + Läpi mailman kulkeissa! + + Auta, Jesus, lähteissäni, + Päästessäni + Maailmasta pahasta; + Suo mun tulla osalliseks, + Perilliseks + Kanssas itse taivaassa: + Ijäti saan Sua kiittää + Sitten siitä + Armostasi suuresta. + + + + 55. + + Ruumiini ja sieluni + iloitsee elävässä Jumalassa. + + Herra tässä paikassa + Onpi totisesti. (1 Moos. 28: 16) + Mikä meitä Herrassa + Iloitsemast' esti, + Vaikka hulluiks herjataan + Kaikki katuvaiset, + Viisaiks julistetaan vaan + Pahat paatuvaiset! + + Ruumis, sielu iloitsee + Lunastuksestansa, (Ps. 84: 3) + Ansiosta kiittelee + Yksin Jesustansa; + Puolestamme vaivoissa + Hän ol' ijäisissä, + Päästi pahan pauloista, + Itse helvetistä. (Kol. 2: 15) + + Vaikka loppu maailman + Käy jo lähemmäksi, + Verivirta Karitsan + Ei käy kylmemmäksi: + Vielä voi se kirvoittaa + Synnin kahlehista, + Vieläkin se virvoittaa + Mielen murehista. + + Virret muut ne vanhenee; + Karitsaa vain yhä + Uusin virsin kiittelee + Herran Siion pyhä. + Mailma katsoo oudoks tään, + Kun ei ole nähnyt + Eikä nähdä pyydäkkään, + Mit' on Jesus tehnyt. + + Kiittäkäätte Karitsaa + Kaikki uskovaiset! + Ylistystä veisatkaa + Armon sukulaiset! + Ynnä yhdell' äänellä + Ylistäkää Isää + Sekä Pyhää Henkeä, + Joka voimaa lisää! + + + + 56. + + Autuaita ovat ne ihmiset, + jotka sinun pitävät väkenänsä. + + Tänne, Jesus, sanaas pyhää + Kokoonnuimme kuulemaan. + Tykönämme pysy yhä, + Auta yhteen saapumaan + Meitä luokses mielessämme, + Että mailmast' eriämme. + + Pimeä on järki meillä + Sielun silmä sokea, + Johdata siis Henkes teillä; + Siellä sielu valista! + Mielemme sä uudistaos, + Sydämemme puhdistaos! + + Jesus, Isäs kunnian valo, (Hebr. 1: 3) + Joka paistat ainiaan, + Ole sielun ilo jalo, + Johda rauhan satamaan! + Silmät, korvat, suu ja kieli + Hallitse ja koko mieli! + + + + 57. + + Sinun Sanas on minun jalkaini + kynttilä ja valkeus minun teilläni. + + Sanastasi kiitän Sua, + Jolla, Jesus, johdot mua. + Anna minun kuulla sitä, + Suo sen sielussani itää; + Auta Sua rakastamaan, + Lähimmäistä holhoamaan! + + Selvä käskysi on meillä + Kulkemahan rauhan teillä. + Suo, ett' arkiona aina + Sielu on kuin sunnuntaina + Täytettynä Hengelläsi, + Kuten Sinun templissäsi! + + Suo mun elinaikanani + Pitää huolta sielustani! + Uskoin, toivoin auta vielä + Kulkemaan mua taivaan tiellä! + Uskovistas vaari ota, + Kunnes päättyy synnin sota! + + + + 58. + + Hän rakasti meitä ensin. + + Jumala on rakkaus, (1 Joh. 4: 16) + Jesus siit' on takaus. + Mitä siis nyt puuttuu? + Rakkautta meiltä myös + Vaatii Herra uskon työss'; + Siinä kaikki muuttuu. + + Joka tahtoo Jumalaa + Yli kaiken rakastaa, + Ei hän huoli muista; + Ruumiin joka jäsenen + Tässä työssä rakkauden + Alati hän suistaa. + + + + 59. + + Anna ties Herran haltuun! + + Mä kaikkeni: sieluni, ruumihini + Tuon, Herra, sun haltuhus, huomahasi + Mull' on ilo siitä + Kun kaitset sä niitä + Sun sauvallasi. (Ps. 23: 2, 4) + + + + 60. + + Usko on vahva uskallus + niihin, joita toivotaan. + + Usko on se kirkko, + Jossa sielu virkoo, + Alkaa eloaan. + + Halu on se jalka, (Ps. 42: 2, 3) + Jolla sielu alkaa + Ensin kulkemaan. + + Toivo on se polku. + Jota myöten kulku + Ensin aljetaan. + + + + 61. + + Avukses huuda minua hädässäs! + + Joka luottaa Herraan taivaan + Alla ankarankin vaivan, + Aina Herra häntä kuulee, (Ps. 65: 3) + Häpeään ei siis hän tule. + + Vaikka mailma tahtois niellä, + Hän vain kestää, pysyy tiellä. + Herra hälle voimaa antaa, + Käsissään Hän hänet kantaa. (Ps. 91: 12) + Kuka voikaan voittaa sitä, + Jonka puolta Herra pitää? (Room. 8: 31) + Ei hän huku minkään kautta; + Itse Herra häntä auttaa. + + + + 62. + + Joka syö minun lihani ja juo minun + vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä. + + Hartaasti halaa sydämen', + Ett' kallis veri Jesuksen + Niin sielussani vaikuttais, + Ett' oikein Hänet nähdä sais, (Joh. 20: 27-29) + Ja taivuttais niin mieleni, + Ett' tuosta kiittäis kieleni; + Mä sitte jo maan päällä -- kas -- + Olisin aivan autuas. (Luukk. 1: 45) + + + + 63. + + Minä teen sinun valituksi murheen pätsissä. + + Hyvin Herra kaikki teki: + Silloin, kun Hän hyväks näki, + Pani surun suitsimiksi, + Pahat päivät päitsimiksi, + Ajoi niillä viisaasti, + Synnin orjan seisahti. (2 Kor. 7: 10. Matt. 5: 4) + + + + 64. + + Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on suloinen! + + Kyllä Herra huolen pitää: + Kasvattaa sen, mikä itää, + Sijallaan suo satehen, + Antaa aamukastehen, + Armosta myös poutaa antaa, + Kasvun korjuusenkin kantaa. + + Herra on mun kaitsijani, (Ps. 23: 1) + Jesus edesvastaajani; (1 Joh. 2: 1) + Hän on minut ostanut, + Tielle käymään nostanut, + Avun aina mulle tuottaa. + Häneen, sieluni, saat luottaa. + + Mua johdattaa Hän vielä + Kaitaisella taivaan tiellä. + Järki ei voi johdattaa, + Sielun sairaaksi vain saa. + Pois siis, järki, jää nyt siitä! + Siinä ei sun neuvos riitä! + + Tule, Pyhä Henki, täytä + Herran työ ja apu näytä, + Synnin haavat sitele, + Hellin hoida, pitele; + Anna usko, kuuliaisuus, + Rakkaus: uskon ominaisuus! + + Kiitos armon antamastas, + Käsissäsi kantamastas! + Kiitos Sulle ijäinen! + Rakkaampaa en tiedä, en! + Kiitos voiton Ruhtinaalle, + Korkeimmalle Kuninkaalle! + + + + 65. + + Kasvakaamme kukin täydeksi mieheksi! + + Sitä suloisuutta, oi, + Jonka Herra antaa! + Tuntea vain ne sen voi, + Jotka sitä kantaa. + Riemun henki heiluttaa + Uskovaisiansa + Kuni äiti lastansa + Käsivarsillansa. + + Äiti tahtoo lastansa + Siten suuremmaksi. + Samoin tahtoo Jumala + Lastaan autuaaksi, + Että mies siis tulisi + Hengen mitan mukaan, (Es. 4: 11-16) + Taivaan tietä kulkisi, + Eikä hukkuis kukaan. + + Tämä Hengen huvitus + On myös tarpeellinen, + Että näkyis erotus, + Ken on hengellinen; + Eihän Henki vaikuta, + Jos ei sitä ole, + Eikä ilman tarvista + Koskaan Henki tule. + + Jotka nousta tahtovat + Turmeluksen suosta, + Henkeä he anovat + Auttajakseen tuosta. + He sen hyvin näkevät, + Ett'ei itse jaksa, + Eikä omat väkevät + Voimat mitään maksa. + + + + 66. + + Me hullut pidimme hänen elämänsä tyhmänä. + + Ruumihini riemuitsee + Herran hyvyydestä, + Sieluni myös iloitsee (Ps. 8: 43) + Armon kyllyydestä + Nyt jo täällä vaivassa, + Mitä sitte taivaassa, + Miss' ei mikään estä! + + Siell' on kiitos aina suuss': + "Oikein Herra kosti". (Hebr. 10: 30. Room. 2: 6) + Siell' on virsi aina uus, + Että Jesus osti + Viheliäisen syntisen, + Helvetin perillisen + Helvetistä nosti. + + Meist' ei silloin maailma + Sanokkaan: "Te hullut!" (Viis. Kirj. 5: 1-17) + Siellä kaikki sinua + Sanoo: "Terve tullut!" + Yhtyä sä virteen saat, + Jonka alkaa autuaat, + Pelastetut hullut. + + Siell' ei ole saatana + Tahtomassa niellä (Ilm. K. 20: 10) + Eikä epäuskoa + Niinkuin täällä vielä. + "Vanhat ovat kadonneet, + Kaikki uusiks muuttuneet," (2 Kor. 5: 17) + Näin saa laulaa siellä. + + + + 67. + + Meidän Jumalaamme kiittää on kallis asia. + + Veisatkaamme, veisatkaamme + Kiitos Jumalalle, + Huvitukset kaikki muut + Jättäin maailmalle! (Ps. 73: 25, 26) + + Iloitkaamme, iloitkaamme! + Yks on Paimen meillä, + Joka meitä johdattaa + Matkoilla ja teillä. (Ps. 23. Joh. 10: 11) + + Riemuitkaamme, riemuitkaamme! + Meill' on sama Henki, + Joka lahjaks annettiin + Herran pyhillenki. (1 Kor. 2: 12) + + Puhukaamme, puhukaamme + Jesuksesta vaan me! + Osan aina runsaamman + Hänestä niin saamme. + + Kehukaamme, kehukaamme + Häntä keskenämme, + Niin kentiesi joku käy + Vielä perässämme. + + Etsikäämme, etsikäämme + Eloo tulevaista, + Jota joskus täällä jo + Saamme hiukan maistaa. + + Kulkekaamme, kulkekaamme + Ilman pelkäämättä! + Auttamatta omiaan + Ei voi Jesus jättää. + + Kärsikäämme, kärsikäämme + Joka kiusausta! + Murheen jälkeen Jumala + Antaa lohdutusta. + + Toivokaamme, toivokaamme, + Vaikka järki kieltää! + Eihän luonto ymmärrä + Herran Hengen mieltä. (1 Kor. 2: 14) + + Uskokaamme, uskokaamme + Herran lupausta, + Vaikk'ei siinä oliskaan + Yhtään todistusta! + + Rukoilkaamme, rukoilkaamme + Ilman lakkaamatta, (1 Tess. 5: 17) + Maailmasta milloinkaan + Mitään huolimatta! + + Kiittäkäämme, kiittäkäämme + Kaikkein kauas kuulla + Herran töitä suuria + Sydämellä, suulla! (Ps. 145: 10-12) + + Lähtekäämme, lähtekäämme + Niinkuin vieras väki! (Ps. 120: 5) + Autuas on kansa, kun + Kotomaansa näki. + + Rientäkäämme, rientäkäämme + Kohden kotomaata! (Hebr. 11: 13-16) + Turhuudellaan tyydyttää + Maailma ei saata. + + Huutakaamme, huutakaamme! + Ylhäält' avun saamme. (Ps. 50: 15) + Hitaiksi jos tulemme, + Taas me rukoilkaamme! (Room. 12: 11) + + Anokaamme, anokaamme + Uutta herätystä! + Joka päivä tarvitaan + Uskon enennystä. + + Pyytäkäämme, pyytäkäämme + Jesus uskoin tuta! + Paljain liikutuksin ei + Oikein perustuta. + + Raketkaamme, raketkaamme + Huone kalliolle, (1 Piet. 2: 4-8) + Autuutemme perustus + Herran ansiolle! + + Ottakaamme, ottakaamme + Rakentajaksemme + Kulmakivi, perustus, + Patsas -- Jesuksemme! (Ap. Tek. 4: 11. 1 Kor. 3: 11. Es. 2: 20-22) + + Joutukaamme, joutukaamme! + Taivaass' iloitsevat + Taivaan sotajoukot, kun + Meitä vartoilevat. (Luukk. 15: 7, 10) + + Kiittäkäämme, kiittäkäämme! + Armost' ainoastaan + Autuus meill' on, vaikka kuin + Järki sanois vastaan. (Es. 2: 8) + + + + 68. + + Mikä on ihminen, että häntä muistat! + + Ah, kuinka ihmeellisesti + Jumala murheeni pitää! + Mun mieleni ja kieleni + Ain ylistäköön sitä! + + Hyvyyttä Herran veisatkoot + Pienetkin suurten kanssa, + Ja Hänen töitään tutkikoot + Jokainen kohdastansa! (Ps. 148: 12, 13) + + + + 69. + + Kiitos! Kiitos! Kiitos! + + Kiitä, sieluni, Herraa, ja + kaikki mitä minussa on, + Hänen pyhää nimeänsä! + + Kiitos Herran, joka kuulee + Kurjan huudon taivaasen! (Ps. 65: 3) + Kiitos Herran, joka tulee + Virvoittamaan vaivaisen! (Matt. 11: 28) + Kiitos Herran, joka antaa + Armostansa autuuden! (Es. 2: 8) + Kiitos Herran, joka kantaa + Sanassansa totuuden! (Ps. 33: 4) + + Kiitos Herran, joka osti + Meitä Poikans verellä! + Kiitos Herran, joka nosti + Väkevällä kädellä! + Kiitos Herran, joka päästi + Sielun synnin siteistä! (Ps. 116: 8) + Kiitos Herran, joka säästi + Tuomittua syntistä! + + Kiitos olkoon Jesukselle! + Hän on kaikki täyttänyt. (Joh. 19: 30) + Kiitos olkoon Jesukselle + Hän on sen myös näyttänyt. + Kiitos olkoon Jesukselle, + Joka tuli mailmahan! + Kiitos olkoon Jesukselle, + Joka voitti saatanan! (Kol 2: 15) + + Kiitos olkoon Jesukselle, + Kun mun ruokkii isoovan! (Luukk. 1: 53) + Kiitos olkoon Jesukselle, + Kun mun juottaa janoovan! (Ilm. K. 21: 6. Jes. 55: 1. Joh. 4: 10) + Kiitos olkoon Jesukselle, + Kun Hän tuli avuksi! + Kiitos olkoon Jesukselle, + Kun Hän Hengen lahjoitti! (Ap. Tek. 2: 23) + + Pyhän Hengen olkoon kiitos, + Joka aina lohduttaa! + Pyhän Hengen olkoon kiitos, + Joka oikein johdattaa! + Pyhän Hengen olkoon kiitos, + Kun Hän sielun virvoittaa! + Pyhän Hengen olkoon kiitos, + Kun mun täältä kirvoittaa! + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA *** + +***** This file should be named 36019-8.txt or 36019-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/6/0/1/36019/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/36019-8.zip b/36019-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..aa7eafa --- /dev/null +++ b/36019-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..cc310d6 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #36019 (https://www.gutenberg.org/ebooks/36019) |