diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 34054-8.txt | 1119 | ||||
| -rw-r--r-- | 34054-8.zip | bin | 0 -> 24616 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1135 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/34054-8.txt b/34054-8.txt new file mode 100644 index 0000000..f9729c3 --- /dev/null +++ b/34054-8.txt @@ -0,0 +1,1119 @@ +The Project Gutenberg eBook, Sipolan Aapon kosioretki, by Jussi + + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + + + + +Title: Sipolan Aapon kosioretki + + +Author: Jussi + + + +Release Date: October 10, 2010 [eBook #34054] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + + +***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SIPOLAN AAPON KOSIORETKI*** + + +E-text prepared by Tapio Riikonen + + + +SIPOLAN AAPON KOSIORETKI + +Kirj. + +Jussi + + + + + + +Helsingissä, +K. E. Holm'in kustantama. +1883. + + + + +I. + + + Nuorra naida pitää, + vaatii se siihen vanhempanakin. + +Olipa lauantai-ilta loppupuolilla elokuuta. Loppuneet ovat viikon +kiireiset leikkuutyöt; vasta kylpemästä tullut väki hämärässä tuvassa +istuksii ja somastipa hohtaa kaikkien päällä puhtaat, valkoiset paidat. +Etuakkunain ääressä miehet päätänsä sukivat, mikä luukammalla, mikä +liinaharjalla, mutta karsinassa istuu naisväki ja hiuksiansa +palmikoille laittelee. Jutellaan siinä ja tarinoidaan eikä ennen heretä +kuin höyryävä perunapata on liedeltä pöydälle siirtynyt, Paikallensa +sitten kukin pöytään ehtii eikä kotvalle muuta kuulu kuin piimän +särpimistä ja tuoppien kolahtelemista pöydän honkaiseen pintaan. Vaan +vähitellenpä kuorikoko kunkin edessä suurenemistaan suurenee ja padan +mustanpaistava pohja käskee syömämiehiä herkeämään. Kohta nouseekin +väki pöydästä ravittuna, ja pianpa kumpuaa miesten piipuista +sinertelevä savu kohden tuvan nokisia orsia. Uudistuu äskehinen puhekin +ja hilpeästi hyppelee aatokset sukkelain sanojen selässä, kun mieli on +rauhainen ja tyyni ja lepopäivä vartoo. + +Muut ovatkin jo aikoja äänessä olleet, mutta talon ainoa poika ja sen +nykyinen isäntä, tuo harvapuheinen Aapo, se ei suutaan avaa. Ei se +näytä muiden puheista huolivan eikä sekaudu niihin; istuu vaan ääneti +pöydän päässä, piippunykä hampaissa, seinää vasten nojaten. Luulisipa +miehen melkein nukkuvan siinä, ell'ei rätisevä koppa ja pöllyävät +savupilvet ilmoittaisi hänen henkensä työstä. Eipä kuitenkaan kukaan +pidä lukua hänen äänettömyydestään, sillä tuommoinenhan on mies +ollut jo melkein siitä pitäen, kun isävainaja isännyytensä hänelle +heitti ja itse muutti tuvan turvetalon alle asumaan. Suruko lienee +isän kuolemasta ja huolenpito isosta talosta miehen entistä +miettelijäämmäksi tehnyt -- vai lieneekö muitakin huolia ollut? Eipä +siltä että Aapo ennenkään olisi ketään puheellaan pulahan pannut, +pienuudesta pitäen oli hän ollut harvapuheinen ja aatoksiaan muille +uskomatoin mies -- ja siksipä hänestä pitäjän mielipide useinkin +arveli, että "jos hän ei juuri tuhmimpiakaan ollut, niin eipä järin +terävä-päinenkään". Vaan olipa niitäkin, jotka sen kohdan aivan +toisella lailla selittivät. Satuitpas vaan jotain semmoista arvelemaan +hänen vanhalle äidilleen taikka tämän monille kyläisille +kahvitovereille, joiden parissa Aapo aina näytti parahiten viihtyvän, +veisaten ja heille kirjasta lukien -- sillä Aapolla oli lapsuudesta +pitäen ollut hyvät lahjat lukuun ja veisuusen -- niin kylläpä toista +kuulit! Nämä arvokkaat emännät ne sanoivat, että "Aapo on aina ollut +vakava mies, joka ei tyhjiä hommaile ja puhu, eikä ole vanhemmillekaan +ihmisille ylpeä, niinkuin kaikki muut nykyajan nuoret." + +Pahat kielet, jotka aina syitä löytävät jos mihin ja kaikkien asioista +puhuvat eivätkä jätä hiljaistakaan rauhaan, ne kuitenki yhä juttelivat, +että Aapon alakuloisuuteen on syynä yksistään se, ett'ei hän saa +millään lailla emäntää taloonsa. Rukkasia niitä oli vaan joka talosta +jakanut, vaikka Sipola oli rikas talo, vaikka äidit oli puolella olleet +ja kanttori puhemiehenä. Niin sitä usein puhuttiin, vaikk'eihän siitä +kuitenkaan mitään tarkkaa tietoa kellään ollut eikä kukaan sitä itse +ollut näkemässä taikka kuulemassa ollut. Oli sitä äitikin noista +puheista vähän vihiinsä päässyt, sillä eukolla oli vielä vanhoillaankin +tarkat korvat ja osasi hän taitavasti aitan ovien takana kuulostella, +mitä piiat siellä sisällä puhelivat. Mutta silloinpa siitä aina nousi +seuraavana päivänä kova meteli ja ankara hammaskiista, sillä eukko oli +kielevä ja poikansa maineesta ylen tarkka. Hän olisi vaikka papillekin +uskaltanut sanoa, että hänen poikansa on yhtä hyvä kuin muidenkin +talojen pojat -- ja semmoista lukumiestä ei löydy koko tässä pitäjässä +eikä monessa muussakaan! + +Tämmöisiä pihinäpuheita niitä kuitenkin pidettiin aika usein, melkein +joka kerta kuin Aaposta puhe tuli, ja sitäpä tytöt taas suhisivat +tuolla karsinan hämärässä. Sipolan pienin piika, Tiina nimeltään, tiesi +nimittäin kertoa uutisen, jota ei millään lailla voinut itseään varten +säästää. Tässä päivällä leikkuupellolla ollessaan oli hän kuullut Aapon +hyvän aikaa puhelevan mökkiläisensä Tuomas-ukon kanssa, ja pyytävän +tämän tytärtä Annua vaimokseen. Tiina oli kyyköttänyt ruiskuhilaan +suojassa ja kuullut Tuomaan vastaavan Aapon puheisin, joshan ei aivan +myöntäenkään, niin eihän juuri ihan jyrkästi kieltämälläkään, "sillä se +asia on tytön omassa tahdossa". Tästä tytöt suihkamaan, että "koska se +kerran tytön omaan tahtoon heitetään, niin kyllä käy niinkuin on käynyt +Aapolle ennenkin". -- "Ja johan kaikki muut, paitse isäntä ja Annun +isä, tietävät, että Sipolan renki Kalle jo keväällä on antanut kihlansa +Annulle ja käynyt Tuomaalassa joka lauantai-ilta ja välistä +viikollakin". + +Näitä sitä vaan karsinassa tuumittiin, vaikka hiljaa ja varovasti, +ett'ei emäntä kuulisi; mutta oli miten olikaan, Aapo istui vain yhä +ääneti pöydän päässä eikä kukaan tiennyt suunnillekaan, mitä mietteitä +hän savun seassa ilmoille laski. Illan kuluen alkoi piippunsa kuitenkin +sammumistaan sammua, ja rupesipa mies tuosta vähitellen liikahtelemaan +ja korvaansa miesten tarinoihin kallistamaan. + +Ei ne häntä kuitenkaan tainneet erittäin huvittaa, koskapahan hän kohta +muistutti miehiä, "ett'eiköhän maatamenon aika jo käsissä olisi, jos +mieli huomenna kirkkoon nousta." + +Eipä miehet nyt kuitenkaan maata joutaneet, sillä mökin Tuomas kertoeli +parast'aikaa rosvotarinoita ja sanoipa yhden nähneensäkin monena iltana +talonsa ympärillä vainuavan. "Eikä sitä Vahtikaan tahdo haukkua, mikä +mies se lienee." Tuota kaikki pojat, jotka suummalla ovea istuivat, +kovasti kummeksivat, Kalle kaikista enin, mutta toisilleen ne siinä +silmää iskivät ja ajattelivat: "taisipa se olla sen rosvo". + +Ja jäipä kuin jäi Aapokin hauskaa pakinoimista kuuntelemaan, +ehdoittelipa vielä itsekin tuo harvapuheinen mies, "että sietäisihän +siitä vallesmannille tieto antaa, koska niitä niin läämältään liikkuu." +"Niinpähän taitaisi tehtävä olla", arveli tuohon Tuomas, mutta penkin +päästä meinaili Kalle, että "eikö liene turhaa työtä -- kyllä ne +kinttunsa katsoo." + +Siinä rupatellessa alkoi yö pimitä ja jokainen alkoi levolle +hankkiutua. Nuttunsa kukin naulasta otti, heitti sen hartioilleen ja +siirtyi, mikä aittaan, mikä tallin ylisille, mikä minnekin. Maata eivät +kuitenkaan kaikki menneet, sillä olisitpahan pirtin perälasista +katsahtanut tummalle pihalle, olisit ehkä huomannut valkohousuisia +olennoita hiipimässä siellä. Nuttu korvissa kulkivat he seinämiä +pitkin, kurkistellen nurkista jälelleen, mutta maantielle päästyään +juoksivat he sen minkä jalat kannattivat lähimmäisen tien käänteen +suojaan. Tämä tämmöinen varovaisuus oli välttämätön Sipolan rengeille +ja kasakoille, sillä Aapo oli kovin vihainen ja sen hän heti kohta pani +työstään pois, jonka tiesi yöjalassa kulkeneen. + +Lopulta ei tupaan jäänyt muita kuin Aapo ja Tuomas, joka tämäkin, +kopistettuaan "kahvit" piipustaan, alkoi haukotellen hakea nuttuaan +naulasta. Mutta Aapo liikautti itseään lasin kohdalle ja kysäsi: + +"Joko sitä aiotte levolle mennä?" + +"Jopahan se lie makuunkin aika -- vanhaa enemmän nukuttaa kuin nuoria, +ja jopa näkyvät pojatkin täältä urjenneen. -- No, enhän saa nutustani +selvää, mihinhän sen paninkaan." + +"Olisi minulla vielä hiukan puhelemista kanssanne. -- Muistattehan sitä +äskeistä puhettamme pellolla?" + +"Muistan kaiketi! Kas tuossahan on nuttu! -- Ettäkö toden teolla +aikoisitte niinkuin naimapuuhiin ruveta! -- No, tarvitseehan kunnon +talo emännänkin." + +"Sepä se on, sepä se on -- äitikin alkaa jo käydä vanhanpuoleiseksi, ja +pitäisihän minunkin aikanani naida." + +"Niin niin -- nuorra naida pitää, vaatii se siihen vielä vanhanakin, +niinkuin sananlasku sanoo -- emäntäähän tässä tarvittaisiin, joka talon +kunnossa pitäisi. Mitenhän meidän Annusta mahtaisi olla?" + +"Hyvin hyvästi, oikein toki ihan hyvästi siitä olisi. Annun laista minä +aina olen ajatellut ja miettinyt, joka ei tyhjää koreile eikä kopeile, +niinkuin nuo -- (tässä kohden taukosi Aapo ja rykäsi) -- mutta ettehän +te pane vastaan, jos hän itse suostuu?" + +"Josko hän itse suostuu -- sitä väliä minä en tiedä, niinkuin jo +päivällä sanoin, nimittäin sitä tytön omaa mieltä tässä asiassa -- +mutta mitäpähän pitäisi! Olethan poika ja kelpo mies, niinkuin isäsikin +ennenaikoinaan. Luulisipa tytön katsovan etujaan, kun pääsee taloon, +mutta käskemään en mene enkä taas kieltämäänkään, sillä en tuota ole +ennenkään tehnyt, ja ovathan nuo tyttäreni muutkin miehelle päässeet, +yhtä hyvin kuin rikkaimpienkin lapset. -- Parasta on että itse käyt +tytön puheilla," + +Näin tarinoi tyytyväisenä Tuomas-ukko, pisti piippunsa taskuun ja astua +kyynysteli verkalleen pirtistä porstuaan. Portaita myöten kohosi hän +sitten porstuan yläsillalle, jonne hänellä oli vakituinen makuusija +laitettu, kun hän Sipolassa päivätöitään maksoi. Ja nahkaset korvilleen +vedettyään, vaipui vanhus pian uneen. + +Vaan kauvan vielä ukon mentyä istui Aapo paikoillaan, äänetönnä +katsellen ikkunasta tummaan ulko-ilmaan eikä tuvassa kuulunut muuta +kuin sirkan vapiseva sävel seinän raossa lähellä uunia. Hiljaa oli +kaikki, hiljaa tuvassa, hiljaa ulkona -- ja näyttipä yksinäinen mies jo +käyvän hiukan levottomaksi. Syvän huokauksen hän rinnassansa huokasi, +kohosi seisoalleen, otti nuttunsa naulasta ja istuutui taas. Mietti +sitten taas, tempasi viimein kenkänsä orrelta ja alkoi niitä jalkaansa +vetää. + +Oikeaan jalkaansa jo kengän veti, vieläpä varrenkin alaspäin kiersi, +mutta vasempi kenkä jäi jo puolitiehen jalkaan. Vaikka päivän koittoon +olisi hän siinä ehkä saattanut istua, ell'ei karsinapuolelta tupaa +olisi alkanut kuulua hiljaista vikinää ja ripinää ja kaksi hiirtä +juosta piipertänyt yht'äkkiä hänen eteensä. + +Ne taisivat kummastella, miksi ei ennen unelias isäntä tänään vielä +ollut maata mennyt. Päivällä ei Aapo suinkaan olisi mokomia pahaisia +säikähtänyt ja olisi hän silloin antanut hiirten niinkuin muidenkin +pienten elukkain elämäänsä rauhassa elää, mutta nyt häntä vähäsen +vavahdutti niiden pimeässä kiiltävät silmät, ja niinpä hän ihan kuin +tietämättään potkaisi vasemmalla jalallaan niin, että kenkä kolisten +lennähti aina sopelle saakka ja hiiret sitä tietään pakenivat sinne, +mistä tulleetkin olivat. Tuosta pikku pölähdyksestä tointui kuitenkin +nyt Aapo ja kenkänsä noudettuaan ovensuu-nurkasta, veti hän sen +kiireesti jalkaansa. Kaikista miehen tempuista näkyi, että hänellä nyt +mahtoi olla mielessä jotain tavallista arveluttavampaa ja entistään +oudompaa, kosk'ei hän mielinytkään maata mennä, vaikka oli sitä muille +tyrkyttänyt. Muulloin unelijasta isäntää ei nyt näyttänytkään +nukuttavan, mietityttihän vaan kovasti. Lopulta hän nyt kuitenkin +kiiruusti veti harmaasarkaisen pyhätakin ylleen, pisti piipun +kukkaroineen lasinpenkiltä taskuunsa ja hiipi hiljaa ulos porstuaan. +Täälläkään hän ei kuullut hiiskaustakaan, ainoastaan yläsillalla +kuorsasi Tuomas-ukko. Porstuan lotisevia siltapalkkeja pitkin astui hän +sitten varovasti ulko-ilmaan. Yön hiljaisuus oli käärinyt talon ja +pihan kuhilaspellon hämäräiseen peittoonsa. Hiipielihän tuolla +kuitenkin talon kissa kiiltelevin silmin märässä heinikossa ja silloin +tällöin kalahteli maantien takana yösyötössä kulkevan lehmikarjan +rautaiset kellot. Mutta muuta vaarallisempaa ei Aapon kuunteleva korva +tavannut, kun hän varovasti hiipi aittojen ja tuvan välisestä solasta +veräjälle. Tässä seisattui hän vielä kerran kuuntelemaan, tähysteli +tarkasti taakseen, mutta kun ei mitään kuullut eikä ketäkään liikkeessä +nähnyt, pistäytyi hän sulkupuiden välitse maantielle. Jos hän vielä +kerran olisi taaksensa katsonut ja oikein tarkalla silmällä katsonut, +olisi hän ehkä huomannut, kuinka keskimäisen aitan ovi, jossa nuorempi +naisväki makasi, hiljaa, hyvin hiljaa meni raolleen, kuinka sieltä +kaksi -- neljä -- kahdeksan silmää isännän jälkeen tirkisteli ja kuinka +ovi sitten yhtä hiljaa taas sulkeutui kuin se auvennutkin oli. Mutta +Aapolla oli nyt matka mielessä eikä hän tätä keksinyt eikä myöskään +kuullut, kuinka siellä oven takana sitten hiljaa hänen jälkeensä nauraa +kuherrettiin. Hän vaan alkoi astella kasteista maantien viertä, +kiireenlaiseen väännätellä, kädet väljissä nutun taskuissa. + +Puolen virstan paikoille kuljettuaan juhlallisentummassa yössä, jota +ainoastaan joku iltaruskon häikäisevä tähtönen siellä täällä himmeästi +valaisi, tuli hän paikkaan, jossa maantie tekee äkkipolvekkeen ja +jyrkkänä sadeveden uurtelemana törmänä kohoaa kulkijan eteen. Tämän +mäen alle ehdittyään, seisahtui hän yht'äkkiä ja säpsähti. Mäen päältä +alkoi tuntua kummallinen töminä. Ensimältä se kuului hiljempaa, +ikäänkuin kaukaa kulkeva ukonilma, mutta läheni lähenemistään yhä +kasvavalla vauhdilla ja kuminalla -- ja ennenkuin Aapon hitaat tuumat +ennättivät päästä selville siitä, mitä tuo mahtoi olla, töytäsi mäen +päältä kivihin tulta-iskevin kavioin korskuva hevoislauma. Ell'ei Aapo +olisi toiseen kertaan heittänyt miettimistänsä siitä, että "mitähän nuo +nyt laukkaa" ja nopeasti hypännyt raviin, josta lika hänen ympärilleen +roiskahti, olisi hänestä siinä paikassa tullut multasen maantien +miehiä. Mutta kun hän noin kiireesti sivulle siirtyi, niin +peljästyivätpä vauhkat hevosetkin hänen valkeita housujaan, kaarsivat +hekin vähän syrjään ja kiitivät sitten maha matalana näkymättömiin. + +Noustuaan ravista tielle ja toinnuttuaan vähäsen, tempasi Aapo ison +kiven kouraansa ja karjaisten kiukkuisella äänellä: "ääh!", johon +hiljaiset metsät vastasivat: "ääh", lähätti hän sen vonkuen menemään jo +kaukana kumisevan hevoislauman jälkeen. + +"Likasin puhtaat housuni tuossa mokoman likarapakossa", mutisi Aapo +kämpiessään törmää ylös ja puhdistellessaan savettuneita vaatteitaan. +"P----n kylänkonit!" oli hän vähällä sanoa, mutta ei kuitenkaan +sanonut, sillä kiroominen on Jumalan sanassa kielletty. + +Äkämielin hän ensimmältä asteli, että kengät lotisi ja sora kantapäissä +kohosi. Pian taltui hän kuitenkin ennalleen, kun kääntyi valtatieltä +syrjäpolulle, jonka tiesi Tuomaalaan vievän. -- Sillä Tuomaan tyttären +luo oli nyt Aapo matkalla, oli Annun luo menossa asiastaan puhumaan. +Yöjalkareissulla oli nyt se Sipolan isäntä, joka aina ennen oli muita +siitä kovasti kieltänyt. Syrjäistä metsäpolkua hän öiseen aikaan +tallusteli; kulki kaitaista kinttutietä, joka alamäen rinteestä metsien +poikki luikerteli tuuhean viidakkolehdon halki, jonne ruskokaan ei +kuortunut valaisemaan. Arkana asteli mies ja kokoon oli kuristunut +sydän hänen rinnassaan, sillä oudolta tuntui tämä salainen kulku ja +usein kompastui jalka pimeässä milloin kivehen milloin kantoon. +Viettelipä mielensä silloin häntä takaisin kääntymään ja heittämään +sillensä koko tuuman, mutta tukehutti hän kuitenkin tämän halunsa ja +kulki eteenpäin. Ja jääköön hän nyt kulkuansa kulkemaan, mutta juostaan +me edeltäpäin sinne, mihin hän pyrkii. + + + + +II. + + +Tuo Tuomaalan mökki on sievonen mökki, rakennettuna pienosen +luhtarantaisen lampipyörylän rannalle. Häämöittää siinä nyt hämärän +sisästä vähäinen vasta tehty tervanurkkainen pirttirakennus, sen kanssa +nurkattain on pihanpää; huoneet ja ta'ampana tuolla seisoo aittapari, +joista toinen on vaatehuone, toinen eloaitta. + +Hiljaistahan täällä on, hiljaista ja äänetöntä elokuun yön viileässä +helmassa, Narahtaapa kuitenkin tuolloin tällöin tuolta lammelta +poikiaan kuletteleva sorsa ja välihin kalahtaa kujasta pikkuhärän +kaulassa rautanen kello, kun lähelle työntäytynyt lehmävasikka siihen +hännällänsä huiskauttaa. Mutta eipä sitten kaukaan aikaan taas kuulu ei +sorsan narahdusta eikä kellon kalahdusta. + +Yht'äkkiäpä tuosta kuitenkin mörähtää yhteen ääneen koko pikkukarja, +kello kalisee ja tutusti ynisten rientää vasikat porstuan ovesta +tulevaa naista vastaan. Ystävällisesti tämä heille huhuaa, lähestyy +sanko kädessä ja panee sen piha-aidan toiselle puolelle. Kilvan +vasikat astiansa tyhjentävät, keikauttavat sen sitten kumolleen ja +vieläpä pohjankin puhtaaksi nuoleksivat. Mutta pianpa poistuu +solakkavartaloinen tyttö, astuu helhytellen solasta aitallenssa ja +sinne katoaa. Hetken hän siellä vaateortensa ääressä viipyy, pukee +päällensä puhtahan hameen ja punareunuksilla hihansuita koristetun +ostopalttinasta ompelemansa pyhäpaidan. Kaulaansa kiertää hän Kallelta +saamansa pihkahelmet ja sormehensa sovittaa kultasormuksen, sillä hän +on Kallen kihlattu, on ollut jo Helluntainpyhistä saakka. + +Istuutuu sitten tuo somaksi suoriutunut tyttö aitan kynnykselle, leuka +kätehen nojaten, ja katselee, katselee tuonne metsän laitaan +kesantopellon poikki, ja sitten ahotietä pitkin. + +Mutta sitä, jota hän odottaa, sitä ei vielä näy -- ei sieltä näy muuta +kuin mustaa, pimeätä metsää ja ylempänä himmeästi rusottelevaa +iltataivasta. Rapsahtaapa tuosta yht'äkkiä sitten kuitenkin hänen +takanansa aita ja säpsähtäen tyttö jo ennättää aatella, että "sielläkö +se nyt tuleekin tuo?" ennenkuin päänsä kääntää. -- Mutta se onkin vaan +Vahti, joka nyt päiväisiltä juoksuiltaan kotiutuu. Hiljaa vikisten ja +tuuheata häntäänsä tuttavasti heilutellen se tytön luokse juoksee ja +laskee päänsä hänen polvilleen. Hellästi tyttö häntä silittelee, +hyväilee -- koska ei Kalle joudu ja yö jo on ja muutenkin ikävä. + +"Vahti-miestä, voipa sitä Vahti-miestä -- mistäs nyt tulet ja mikset +miesten matkassa kulje? -- Vahti-miestä -- mutta eipä se jätäkään Annua +yksinään, eipä jätäkään, kun kaikki muut vaan jättää. Vahdi sinä vaan +-- vahdi vaan taloa, olisihan minussakin vahtimista -- (nyt katsahtaa +hän taas tuonne metsänrinnettä kohti) -- mutta et sinä minua ymmärrä +vahtia, olet järjetön luontokappale, vaikk' on silmäsi niin viisaan +näköiset. -- Vaan miks'ei hän nyt jo tule -- eiköhän tullekkaan -- --" +mutta nyt kohoavat koiran korvat pystyyn, pää luikahtaa tytön käsien +alta ja muristen alkaa se juosta metsäpolulle päin. Sitten ärähtää se +äkkiä äkäiseen haukuntaan, mutta vaikenee vähän ajan päästä ja tuntuu +vikisevän, niinkuin koira tutulle miehelle vikisee. + +"Se on Kalle, se on Kalle! -- Vaan minäpä en ole häntä näkevinänikään +-- Saadaanpa nähdä, mitä Kalle tekee, kun tulee", -- ja poispäin +kääntää vilkas tyttö päänsä, nojaa poskensa vasten vasempaa kättänsä ja +katselee kohden hämärää iltatähteä, joka tuolta tuvanharjan takaa jo +alkaa pilkutella. Ei hän ole mitään näkevinään eikä kuulevinaankaan, +vaikka kyllä kuulee, kuinka Kalle lähenee ja koiran kanssa tullessaan +telmii. Eikä hän päätänsä käännä sittekään, vaikka Kalle aivan vieressä +yhä Vahdin kanssa mellastelee. "Eiköhän se suljekaan minua syliinsä -- +yhäköhän se vaan koiran kanssa leikkii" -- ajattelee tyttö ja odottaa +vielä vähäsen, mutta kun Kalle ei sittenkään häntä syliinsä sulje, ja +yhä vaan koiran kanssa leikkii, niin jopa pitää Annun päänsä kääntää. +Vähäsen hän kuitenkin sitä kääntää, niin vähäsen, että vaan parahiksi +saattaa sanoa hyvin kuivalla ja välinpitämättömällä äänellä: "ka, hyvää +päivää -- sinäkö sitä oletkin, minä luulin että kuka se oli". Sitten +hän kääntää taas päänsä pois ja alkaa hyräillä itsekseen. "Päivää, +päivää!" vastaa Kalle, mutta pelailee vaan sillä välin vielä koiran +kanssa -- "vaikka yöhän nyt jo onkin -- kas, tuota Vahtia, -- soh -- ei +anna yhtään rauhaa." -- "Vahti seh! anna vieraan olla rauhassa!" Vahti +hyppää Annun luo, nuolasee häntä poskelle ja laukata kaapasee sitten +siitä häntä suorana pihaan, jossa vasikat tuota ensin säikähtävät, +hyppäävät mörähtäen askeleen syrjään, mutta seisattuvat sitten ja +märehtivät sitten taas yhtä rauhallisesti kuin ennenkin. Kalle ensin +vähän aikaa seisoo ja katselee aitan kynnyksellä istuvaa tyttöä. Mutta +tyttö ei katsele häntä, katseleehan yhä vaan kohden himmeää iltatähteä +eikä virka mitään, hyräileehän vaan vähäsen. + +Eikä poikakaan mitään virka. Hiljalleen laskeutuu hän kivelle tytön +viereen istumaan. Tyttö kyllä sen kuulee ja tuntee, mutta ei ole +kuulevinaan eikä tuntevinaankaan. "En ole tietävinänikään -- mitäs hän +ensin vaan koiran kanssa leikki -- saas nähdä eikö tempaa syliinsä --" + +Tyttö arvaa ihan oikein. Ei hän enää toista kertaa ennätä samaa +ajatella, niin jo napsahtaa poskelle suutelo, napsahtaa toinen, +napsahtaa kolmas ja kahden puristavan käsivarren välissä on tyttö. + +"Ai, kuin säikäytti toista -- heitä irti -- muuten minä! -- No -- no +-- no --! minä huudan isää ja äitiä! -- Mutta minkätähden sinä niin +kauvan viivyit? -- Eipä lauantainakaan luulisi joutuvan tyttönsä +luokse." + +"Eipä tuo vielä myöhäistä ollut, koskapahan ei pyrkiäkään tarvinnut -- +ethän vielä ollut levolle aikonutkaan." + +"Niin, mutta minä olen odottanut jo päivän laskusta asti -- täällä ei +ole ketään muita kotona kuin minä -- isä on teillä ja äiti ja Mari +menivät kirkkoon." + +"Hyvä sitten! Mutta sinä et tiedä uutisia? Kohta saat talon isännän +sulhaseksesi." + +"Olehan toki! Sinustako talon isännäksi? Pyhyy! Koehan vaan renkinä +pysyä ja minä pysyn mökin tyttönä." + +"Ja sievänä tyttönä -- minun omituisena Annuna! -- Olitpa ihana, kun +istuit tuossa äsken helmet kaulalla." + +"Mutta kuitenkin viivyit ensin melkein puoliyöhön ja sitten pelasit +vaan koiran kanssa --" + +"No älä nyt siitä -- enhän ennen päässyt eikähän yö ole vieläkään +puolessa. -- Mikä lie isäntään tänä iltana mennyt, kun se ei maata +lähtenytkään, vaikka me kaikki nuoret jo ajoissa pirtistä poistuimme -- +mutta sinne se vaan jäi istumaan ja isäsi jäi kanssa. Porstuasta +kuulin, että ne siellä jotakin juttelivat. Meitä oli monta miestä, +jotka olisimme odottaneet isännän maata menoa, mutta kun ei siitä +valmista tullut, niin aattelin minä, että kun näkee, niin nähköön, ja +sitten päästiin kuin päästiinkin hiipimällä pois. Maantiellä oli koko +kylän hevoset, me hyppäsimme selkään ja: ann' mennä vaan! Teidän +tienhaarassa käännytettiin hevoset takaisin, lyötiin kämmeniä yhteen ja +monen miehen parkaistiin -- mutta ne uutiset ovat semmoisia, että +meidän isäntä kuuluu lähtevän emäntäperiin. Se poika se kuuluu taas +alkavan kosia, kuulema." + +"Joko taas? -- Ja kirkonmäellekö, niinkuin aina ennenkin." + +"Senpähän sitten näkee, mutta tosi sillä vaan mielessä kuuluu olevan. +Meidän Tiina sanoi kuulleensa, että hän oli isäsi kanssa sinusta +puheita pitänyt." + +"Missä se on sen kuullut? -- eiköhän ole vaan sinulle omiaan puhunut?" + +"Ei Tiina minulle valehtele, me olemme hyviä ystäviä Tiinan kanssa -- +kuului tänä päivänä pellolla isälles puhuneen -- Tiina oli kuullut sen +-- ja näinhän minäkin, että ne yhdessä kuhilaastivat." + +"No, mitäs isä oli sanonut?" + +"Luvanneen kuului, jos itse tahdot." + +"Vai niin -- siinäpä se onkin -- isä kyllä lupaa, mutta omaan tahtoon +se siltä heittää." + +"Entäs jos sinä itse tahtoisitkin ennen mennä rikkaalle isännälle kuin +köyhälle rengille --" + +"Mitäs jos tahtoisin?" + +"Onhan meidän isäntä vielä poikamies --" + +"Ja vielä tuoreimmassa ijässään --" + +"Vaikka jo viideskymmen alulla --" + +"Mutta se on siivoluontoinen ja hyvälukuinen --" + +"Ja veisatakin osaa." + +"Eikä käy yöjalassakaan, niinkuin sinä." + +"Mutta huomenna se tulee sinun luoksesi ja kihlat tarjoo -- mitäs +sanot?" + +"Äkkiä sen tyttö pyörälle panee yhden vanhan pojan. -- Kun minä alan +sitte puhua, niin se siihen paikkaan takertuu ja asia jääpi sanomatta, +niinkuin sille kuului käyneen monta kertaa ennenkin." + +"Mutta jospa ei jääkään sanomatta, jos se luontonsa karkasee ja puhuu +ja tahtoo syliinsäkin ottaa -- ja suudella näin -- ja --". + +"Elähän nyt! No! -- silloin minä lyön korvalle -- mutta jos se yöllä +tulisi, niin tietäisin kyllä paremmankin tempun, jonka jo kerran tuolle +hovin renttuherralle tein, joka tänne aina yllätteli -- narraisin +eloaittaan ja pönkittäisin sinne." + +Kotvan aikaa siinä vielä puhelivat tämmöistä ja muuta kanssa kesäyön +tyvenessä hämärässä ja kiiruusti kulkivat nuo hauskat hetket. Mutta ei +Kalle kauan tahtonut viipyä, sillä pitihän hänen ennen kotona olla kuin +päivä valkiaisi. Eikä Annu häntä kauan viivytellytkään, mutta olihan +kuitenkin vähä niinkuin tyytymätöin, kun Kalle niin kiireelle lähti. +Käskihän kuitenkin hänen huomenna, kun oli sunnuntai, Leppikorven +tielle vastuusen tulemaan, sillä sinne oli hän aikonut marjaan mennä. +Ja Kalle lupasikin, lupasihan aivan mielellään, sillä kuinkas olisi hän +lupaamatta saattanut olla, kun niin itsensäkin marjaan mieli teki. Ja +sitten hän lähti, lähti ja katosi yön läpinäkemättömän peitteen taakse. +Mutta kauan kuunteli hänen jälkeensä Annu. Nousi hän sitten viimein +aittahansa ja laskeutui kovalle, mutta puhtoselle vuoteelleen. Ja +tuossa hän jo näki keveitä unia, näki, kuinka hän kuuliaisiaan vietti, +näki, kuinka Kalle tuonne korpeen uudispirtin laittoi ja kuinka siellä +iloisia häitä tanssittiin. + +Vaan tummaa tietänsä käveli Kalle. Hiljainen yöllinen tuuli oli +hengitellä alkanut ja työntänyt pilvilöitä kirkkaan taivaankannen +eteen, eikä nyt enään yhtäkään tähtöistä näkynyt. Melkeinpä +pilkkopimeässä kulki nyt Kalle, kulki ensin polkua myöten kesantopellon +halki, sitten kolean kivikkoahon poikki ja viiletteli viimein tuota +mukavampaa metsätietä myöten, joka maantielle saattoi. + +Vähäsen aikaa kuljettuaan, seisottui hän ja kuulosti. + +"Mika peijakas siellä veisaa vai korvaniko tilliä soivat?" + +Eipä korvansa kuitenkaan tilliä soineet, sillä yhä selkeni lähenevä +ääni ja pian eroitti kuunteleva mies tutun virren nuotin, tunsi hetken +päästä äänenkin, tunsi sen virsikkään isäntänsä, Sipolan Aapon, omaksi +ääneksi. + +Ensin hän hetkahti kuin pelästynyt varsa, mutta sitten muisti, että +onhan nyt pimeä. "Mutta minnehän nyt isäntä yöllä kulkee -- eihän vaan? +-- mutta minnekäs sitten, jos ei sinne", ja nyt oli kaikki selvillä ja +samassa hän myöskin muisti Annun uhkauksen. + +"En minäkään rauhassa isäntää ohitseni päästä -- säikäytetäänpäs vähän +pelkuria miestä." -- Ja kun valkeat housut puiden välistä vilkahtivat, +hyppäsi Kalle koppina polulta metsään ja parkasi julmalla äänellä. +Tulijasta oli matka metsätien hiljaisessa synkeydessä alkanut tuntua +vähän oudolta, semminkin kun hän nyt tiesi tekevänsä sitä, mistä aina +ennen oli kovasti väkeänsä kieltänyt. Senpä vuoksi ja ehkäpä vähän +rosvojenkin pelossa oli hän aloittanut virren. Mutta kurkkuunpa katkesi +juuri lähtemäisillään oleva sävel ja yhtä katkonaisesti siihen metsän +seurakunta tuolta kaukaa vaaran kyljestä vastasi. Kauhistuksen +kamalalla äänellä kirkasi hirmuisesti säikähtynyt mies ja oli sitten +paikkaansa istuilleen typertyä. Vaan sai hän kuitenkin siksi luontoaan +lyödyksi, että osasi hänkin tien viereen hypätä. Kova läähätys kuului +sieltä kuitenkin nauruaan pidättelevän Kallen korvaan ja itse tunsi +isäntä, että housunsa melkoisesti lepattivat vapisevia sääriä vastaan. +Vastakkain seisoivat siinä nyt toinen toisella puolen tietä isäntä ja +hänen renkinsä. -- Kovasti peloitti Aapoa, sillä muisti hän +tämän-iltaiset rosvotarinat ja arveli tuolla mustien puitten takana +metsäläisten väijyvän. Aatteli hän ensin jo pakoonkin lähtevänsä, mutta +uskallus petti, sydänala kovin pelosta temmelsi ja jalka ei ottanut +totellaksensa. Ja sitten hän jäi paikalleen seisomaan ja aatteli, että +ehkä se olisikin parasta, jos ei liikkuisi. Puukkonsa hän kuitenkin +tupestansa sujutti ja painoi sen petäjän kaarnaan, jotta se paremmin +käsillä olisi, jos niiksi tulisi. + +Mutta Kallesta alkoi tämä piilosilla olo jo tuntua ikävältä. Ettei +isäntä paikaltaan liikahtaisi, niin kauan kuin hän sijoillaan pysyisi, +sen hän kyllä arvasi. Mieli hän ensin rynnätä esiin pahasti parkaisten +kuin äskenkin, mutta sitten hän arveli toista keinoa paremmaksi. "Jos +minä nyt täältä päin huutaen lähden, niin isäntä lähtee edeltä kotiin +juoksemaan ja Annun kepposesta ei tule mitään. Vaan minäpä hiivin tästä +hiljaa tieheni, kierrän selän taakse ja sieltä kun huudan, niin saalis +kyllä apajaansa töytää." Näin Kalle mietti ja samassa juolahti mieleen +aatos käydä edeltäpäin jo Annullekin isännän tulosta ilmoittamassa. +"Kyllä isäntä siksi odottaa -- ei se kierroksestaan niin vähällä +karkaa." + +Kalle koetti hivuttaida metsästä polulle niin hiljaa kuin mahdollista, +mutta silloin tällöin rasahti kuiva oksa hänen jalkansa alla. Aapo +puunsa juurella sen kyllä kuuli ja koki painautua yhä hiljempaa +olemaan. -- Polulle päästyään lähti hän kiiruhtamaan takaisin mökille. +Annu oli siellä parhaallaan toiseen kertaan äskeistä untansa näkemässä, +kun Kalle tuli ja naputti ovelle. "Ei se vielä isäntä ole, vaikka kohta +on sekin täällä -- minä olen Kalle, mutta isäntä odottaa minua tuolla +puun juurella" -- puhui Kalle lukon reijästä sisään -- "odotahan vähän, +kohta minä sen jäniksen ajan makuuksestaan tänne" -- ja sen sanottuaan +läksi hän juoksemaan takaisin. Annu ei ensin ymmärtänyt mitään, mutta +sitten hän kuitenkin ymmärsi, että kyllä kai isäntä tulossa lienee, +sillä eipähän Kalle olisi tyhjän tähden takaisin kääntynyt. Ei hän sitä +kuitenkaan vielä oikein osannut uskoa, että Sipolan vanha-poika +kehtaisi yöllä tulla mökkiläisensä tyttöä kosimaan. "Olihan siihen +päiviäkin, jos se ollenkaan oli sen mielessäkään -- mutta kuka niiden +vanhain poikain tietää, mikä niitä viimein villitsee, eikähän Kalle +olisi tyhjän tähden ruvennut siitä puhumaan." Ja kun tyttö sitten sitä +ajatteli, että "mitäshän jos isäntä sittenkin tulisi ja minä saisin sen +tuonne eloaittaan pönkitetyksi ja se sitten tulisi koko kylän tiedoksi +ja kaikki Aapolle nauraisi", kun hän tätä ajatteli, niin alkoi se +hänestä tuntua niin hauskalta, että hän jo melkein odotti isännän +tuloa. + +Mutta Kalle oli ennättänyt takaisin sinne, minne oli heittänyt toisen +odottamaan. Hän ei kuitenkaan mennyt suorastaan kohti, mutta kampesi +syrjään ja kiersi odottelevan selän taakse. Sitten hän hiipi matalana +polkua myöten melkein sille kohdalle, josta varoi isännän syrjään +hypänneen. Kuulustelihan tuossa sitten, vieläkö Aapo puunsa suojassa +seisoi. Ja siinäpä se vielä seisoikin, koskapahan lehdet silloin +tällöin jalan alla ritisivät, ja saattoi sieltä muutenkin nähdä +niinkuin vähä valkeain housujen tapaista oksain välitse. Silloin Kalle +kohosi suoraksi ja kysyi kovin rosvon äänellä: "Onko siellä jänis vai +mies siellä kuusen juurella?" -- Aapo oli odottanut hyökkäystä +edestäpäin, mutta kun sitä ei alkanut kuuluakaan, oli hän jo arvellut +lähteä matkaansa jatkamaan. Kovastipa hän nyt säikähti, kun jo vaara +takanakin väjyi. "Jäniskö siellä on vai mies", mörisi Kalle uudelleen, +kun ei vastausta kuulunut. Mutta ei Aapo nytkään saanut ääneen. +Silloinpa Kalle kaivoi tulukset taskustaan ja iski. "Tottapa se on +jänis -- ja jänis on ammuttava", tuumasi hän ja iski uudelleen, että +säkenet kauaksi säihkyivät pimeässä. -- Nyt Aapo jo lähti. Hän luuli, +että häntä piilukolla aiottiin ampua tuohon vaan noin kuin jänistä +makuusen. + +"Mies minä olen -- ei pidä ampua, mieshän minä olen", rukoili hän +surkealla äänellä, mutta kun Kalle yhä vaan iski eikä helpoittanut, +niin sai kuoleman kauhistus hänen säärensä viimeinkin liikkeelle. "Ehkä +se ei laukeakaan -- ehk'ei Jumala sen annakaan laueta" -- ennätti hän +aatella ja kursasi viidakosta polkua kohti. Sille kerran päästyään +kirmasi hän eteenpäin kuin tallautunut hevonen. Kalle jäi paikoilleen +polviaan pidellen nauramaan, sytytti sitten piippunsa ja kuuli vielä +kaukaa, kuinka maa jymisi ja oksat katkeilivat pakenevan miehen +jalkojen alla. Kerran vauhtiinsa päästyään kiiti tuo vakainen mies +vihurina eteenpäin ja tuntui hänestä kuin pyssy joka hetkellä hänen +peräänsä laukiaisi. -- Vihdoin seisotti hän kuitenkin menoaan, kun +metsätie loppui ja hän joutui sille aukealle aholle, jonka toisesta +laidasta pellon takaa kuumotti hänen matkansa määrä, tuo Tuomaalan +mökki. + +Ankarasti läähättäen seisattui hän nyt ja katsoi taakseen. Mutta ei +sieltä ketään näkynyt, ei muuta kuin tuo musta tiensuu, josta hän vasta +oli itse töötännyt. Eikä hiiskaustakaan kuulunut, ei muuta kuin hänen +omain keuhkojensa valtava lietsonta -- ja vähitellen siinä kivelle +istuutuen rauhoittui mies. + +Mutta panipa hän nyt paitansa napin kiinni, joka juoksun temmellyksessä +oli auennut, asetti hattunsa oikealle kantilleen ja lähti mökkiä +lähenemään. Pellolla hyökkäsi häntä vastaan Vahti ärhentelevällä +haukunnalla ja pauhasi sitten hänen kintereillään aitoille asti. Mutta +Aapon rinnassa sykähti nyt rohkeus ja päättäväisyys eikä hän koiria +pelännyt. Annu oli arvannut Vahdin haukunnasta vieraan tulon ja +istuutunut eloaitan kynnykselle. Nyt oli hänellä nuttu päällä ja sen +alla kaulassa huivi. Aapo oli tullessaan miettinyt hyvinkin koreita +pyrkijäispuheita, mutta kun hän nyt Annun ulkona näki, eikä niitä +puheita tarvittukaan, joutuikin hän kokonaan hämmennyksiin ja osasi +tuskin tervehdystään toivottaa. "Hyvää iltaa isäntä -- minnekäs se on +isännällä matka näin öiseen aikaan", sanoi Annu. -- "Eipähän juuri -- +eipähän tuota -- tännehän minä -- tuota -- vaan läksin vähä --" vastasi +isäntä ja tunsi jo hikoilevansa. -- "Taloon ei sattunut nyt ketään +muita kotiin kuin minä ja Vahti -- lähtivät tästä muut väet kirkkoon ja +eikö tuo isä liene teillä -- vaan isäntä on hyvä ja käypi huoneesen." +-- "Kyllä minä saatan tässäkin -- eikä mulla ookaan mitään erinäistä +isälles eikä muille -- läksin vaan huvikseni vähä kävelemään -- se on +tuo poikamiehen elämä niin yksinäistä ja ikävää." -- Kun Annu huomasi, +mihin päin Aapo tahtoi puhetta kääntää, käänsi hän sen tahallaan +toisaalle. "Onkos teillä vielä paljon leikkuuta tähdennä?" -- +"Leikkuutako -- eihän sitä hyvin, vaan onhan sitä vielä -- mutta tänä +päivänä minä isäsi kanssa leikkuupellolla puhuin, että --" "Mutta eihän +se isäntä nyt tässä pimeässä saata seista -- eikö isäntä nyt lähtisi +pihan-päähän?" + +"Kyllä minä tässäkin saatan -- eikä tuo täällä olekaan niin pimeä kuin +tuolla tullessa metsässä -- minä istun tähän kynnykselle -- ei, istuu +vaan Annukin paikoillaan, eihän minua pidä pelätä --" + +"Kukas sitä nyt isäntää pelkääkään, joka aina on niin hyväluontoinen, +mutta enhän minä nyt toki viitsi isännän vieressä istua." + +Annu aukasi sen aitan oven, jonka kynnyksellä Aapo istui ja meni +sisään. Aapo meni jälestä. Hän oli kummallisesti hurmaantunut ja tunsi, +kuinka poskensa paloivat. + +"Miksi Annu ei viitsi minun vieressäni istua -- voi, kyllähän se +viitsii, vaikka se vaan -- viitsiihän se sylissäkin" -- ja Aapo oli +niin kuumentunut, että tavoitti tyttöä syliinsä. Mutta Annu sysäsi +hänet luotaan aitan perälle. "Pysy poissa minusta, sen vanha kontti" -- +ja samalla paukahti aitan ovi kiinni ja rasahti kahdesti lukkoon. + +Vaan pianpa jäähtyi Aapo kun kuuli ulkoa helakan naurun ja tunsi +nenässään uutiselon tuoreen tuoksun. Katkerasti kiroten ryntäsi hän +ovea vastaan, mutta se ei liikahtanutkaan. Kumahtihan vaan kuin +tynnörin pohja ja ponnisti miehen takaisin. "Ei siitä pääse -- se on +meidän vanhan eloaitan ovi -- ei se säry, kun sen isävainaja kerran on +raudoittanut -- mutta päästä minun pitää, pitää vaikka p---le valaisi +rautapadan pääni päälle -- ettäkö minä sen Tuomaan tyttö-rahjuksen +antaisin tehdä itsestäni koko pitäjän pilkan -- minä menen katosta kuin +ukkonen, minä sären seinät -- missä minun puukkoni? -- sehän jäi sinne +puun kylkeen -- mutta pääsen minä siltä -- pääsen minä siltä". -- Ja +hän kiipesi hinkalon laidalle ja tavoitti kattoa. Mutta katto olikin +siksi korkealla, että hän sinne kättä ojentaessaan menetti tasapainonsa +ja horjahti, horjahti ensin toisanne päin, mutta kampesi sitten +ruumiillaan niin, että horjahti vielä pahemmin toisaanne päin ja putosi +pitkäkseen jauhohinkaloon. + + * * * * * + +Tähän loppui nyt tuo Sipolan Aapon kosissa-käynti, josta hän oli +viimeistä hyvää itselleen toivonut. Kun Tuomas-ukko huomisaamuna +verkalleen aamiaisensa syötyä lähti isäntätalostaan kotiaan katsomaan, +niin hämmästyipä hän kovin, kun kuuli eloaitastaan rykimistä, vaikka +ovi oli kiinni ja avain suulta poissa. Kummia arvellen nouti hän +pihanpääkammarin naulasta avaimen ja meni aittaansa. Mutta kovinpa +hänen silmänsä repesivät, kun näki siellä kunnioitetun isäntänsä, jonka +kaikki olivat luulleet kirkkoon menneen, aivan silmänripsiä myöten +jauhoisena nojautuen hinkaloa vasten tuijottavan eteensä maahan. Eikä +hän näyttänyt näkevän eikä kuulevan, että kukaan oli aittaan +tullutkaan. Tuijotti vaan ja rykäsi silloin tällöin kuivan yskän. Mutta +kun Tuomas viimein häntä kylkeen nykäsi ja kysyi: "mitenkä se isäntä on +tänne joutunut", niin vastasi hän kovin nuleisena ja yhä maahan +katsoen: "omat syntini ja pahat himoni". Ja sitten hän lähti ulos +aitasta kotiinsa päin astumaan eikä totellut, vaikka Tuomas kielsi +häntä tupakalle jäämään. Pois hän vaan urkeni mökistä ja otti +mennessään puukkonsa petäjän kyljestä. Siinä muisti hän, että kun olisi +sitä ensimäistä varoitusta totellut, joka hänelle sillä paikalla oli +annettu, ja kiertänyt kotiinsa, niin ei olisi tätäkään tapahtunut. +Mutta sitten hän myöskin muisti, että olihan hän monta kertaa +kironnutkin, pari kertaa varmaankin, ja sitä syntiä ei hän ennen vielä +milloinkaan ollut tehnyt. "Oikeinpa olikin minulle, mitäs tarvitsi minun +yöllä lähteä kulkemaan -- olisin ollut niin kuin ennenkin -- ja mitäs +nyt omat palvelijat ja muut ihmiset tästä sanovat, kun saavat tietää -- +vaan ehk'ei ne sitä saakaan tietää" -- (ei hän tiennyt, että Annu ja +Kalle nyt juuri parhaallaan sitä asiaa Leppikorven tiellä nauroivat). + +Sen termän alla, missä hän oli hevosten tieltä raviin hypännyt, yhtyi +häneen Sipolan pikkukarja. Ne siinä ensin suurin silmin katselivat +valkeaa jauhoista miestä, mutta kun tunsivat hänet isännäkseen, +alkoivat kävellä lekerrellä jälestä ja hänen nuttunsa liepeistä +maittavaa suurusta nuoleksia. Eikä Aapo heitä pois häsinytkäan, eikö +lie huomannut, vai muutenko lie aatellut, että "nuoleksikoot, +siitäpähän saavat". Aina kotiveräjälle seurasi häntä vasikat ja +surullisesti siihen ynisemään jäivät, kun Aapo sulkupuiden välitse +pihaan pistihe. Siitä astui hän pirttiin, riisui nuttunsa naulaan ja +meni sitten lähteelle peseytymään. Sen tehtyään pukihe hän puhtaisin ja +veisasi ja luki sitten koko päivän, aivan niinkuin ennenkin. + +Mutta samana iltana tästä hänen matkastaan koko kylä nauroi ja sai hän +elinkautiseksi nimekseen siitä nuoren kansan kesken "myllymiehen" +nimen. Ja vielä tänäkin päivänä sanotaan siinä kylässä sille, jonka +naimapuuhat sattuvat pahasti käymään: "hukkuipa kuin Sipolaisen tuumat +jauhohinkaloon", eli myös näin: "kävipä kuin Sipolan Aapon +yöjalka-reissu". + +Mutta siitä päivästä pitäen tuli Aapo entistään yhä jurommaksi ja +vähäpuheisemmaksi ja samalla jumalisemmaksikin. Vaan yhdessä kohden +muutti hän mielensä ja se oli siinä, ett'ei enää koskaan kieltänyt +väkeään kulkemasta, minne tahtoi, vaikkapa olisi sitte yölläkin +kulkeneet -- ja siitäpä olivat hänelle kaikki rengit ja piiat suuresti +kiitolliset. + +Yhtenä ainoana päivänä oli Aapo kuitenkin nähty erittäin iloisena ja +hupaisena. Se päivä oli silloin kuin Annu ja Kalle häitään pitivät. +Annua oli isänsä ankarasti torunut, ja oli Annun täytynyt pyytää +Aapolta niinkuin vähä anteeksikin. Sitä ei hän kuitenkaan olisi tehnyt, +ell'ei Kallekin olisi sanonut, että "saatathan tuon nyt isäsi mieliksi +tehdä". Aapo oli siitä "sydämen nöyryydestä" niin hyvästynyt, että oli +vietättänyt nuorelle pariskunnalle häät Sipolan isossa pirtissä ja +vihkimätilassa oli hän itse toimittanut lukkarin ammattia. Olipa sitten +huomentuoppia juotaessa kymmeniä pöytään heittänyt ja siitäkö lie niin +puheliaaksi tullut, että oli kertonut alusta loppuun koko tuon +kosimaretkensä Annun luo ja puhunut kaikesta, mitä hänelle sillä tiellä +oli tapahtunut, niinkuin hiiristä, hevosista ja muista seikoista. Sitä +hän vaan kaikista enin ihmetteli, että mikähän se mahtoi olla se mies, +joka häntä oli ampua meinannut, mutta että hän kuitenkin oli +pelastunut, "kun ei Jumala ollut antanut ruudin syttyä, vaikka pyssy +oli jo ihan kohti ojennettu ollut ja jo säkenetkin piistä säihkyneet". + + + +***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SIPOLAN AAPON KOSIORETKI*** + + +******* This file should be named 34054-8.txt or 34054-8.zip ******* + + +This and all associated files of various formats will be found in: +http://www.gutenberg.org/dirs/3/4/0/5/34054 + + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://www.gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.gutenberg.org/fundraising/pglaf. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://www.gutenberg.org/about/contact + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://www.gutenberg.org/fundraising/donate + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: +http://www.gutenberg.org/fundraising/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + diff --git a/34054-8.zip b/34054-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c114783 --- /dev/null +++ b/34054-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..d4f9a9f --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #34054 (https://www.gutenberg.org/ebooks/34054) |