diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 33495-8.txt | 1278 | ||||
| -rw-r--r-- | 33495-8.zip | bin | 0 -> 26409 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1294 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/33495-8.txt b/33495-8.txt new file mode 100644 index 0000000..21ba14b --- /dev/null +++ b/33495-8.txt @@ -0,0 +1,1278 @@ +The Project Gutenberg eBook, Lukkarin Mari, by Pehr Thomasson, Translated +by S. Hirvonen + + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + + + + +Title: Lukkarin Mari + Kynäily + + +Author: Pehr Thomasson + + + +Release Date: August 23, 2010 [eBook #33495] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + + +***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LUKKARIN MARI*** + + +E-text prepared by Tapio Riikonen + + + +LUKKARIN MARI + +Kynäily + +Pehr Thomasson'ilta + +Suomentanut S. Hirvonen. + + + + + + +Tampereella, 1882. +J. F. Olan'in kustannuksella. +Emil Hagelberg'in ja Kumpp. kirjapainossa. + + + + +1. + + +Kaukana Pohjolassa leveän ja kirkkaan Ongermanjoen äyräällä +viheriöitsevine saarineen, on pieni punaiseksi maalattu huone, jossa on +monta Herran vuotta asunut seurakunnan lukkari, tuo kunnioitettu +Grangårdin Per, joksi häntä yleisesti kutsuttiin. + +Oli kaunis lauantai-ilta kesäsydämellä vuonna 1851. + +GrangÅrdin Per, eli lukkari-ukko, joksi me lyhyesti tahdomme hänet +nimittää, istui parin muun henkilön kanssa pihalla seisovan suuren +ritvakoivun lehväin alla ja katseli tyytyväisenä sitä juhlallista +kuvaa, joka leveni heidän silmäinsä eteen. Se olikin semmoinen kuva, +jonka vertaista ei nähdä monessa paikassa Jumalan raittiissa, +juhlallisessa luonnossa. Molemmin puolin jokea yleni korkeita +vuorenselkiä, joilla kasvoi isoja, yksitotisia honkia ja solakoita, +vaalean-viheriäisiä koivuja, jotka suloisesti kuvastelivat itseänsä +ohitse juoksevassa joessa, joka loisti suloisen ilta-auringon valossa +niin kirkkaasti ja valoisasti, kuin kullattu "Jumalan huoneen +tornikukko". Ja kaiken tämän ylitse kaareusi sininen taivahan kansi +niin suloisesti viehättävänä, kuin sininen silkkihuntu, joka poimuelee +kauniin, vapaamielisen naismuodon ympärillä. Ei yksikään tuulen +hengähdys röyheltänyt veden pintaa eikä soittanut puiden kieliä. +Ainoasti yksi ja toinen laululintunen viserti lyhyen laulunsa +lukkariukolle ja hänen seurallensa, josta nyt aiomme vähän lähemmin +selittää, sillä nämä kolme henkilöä ovat kieltämättä sen pienen +luonnonkuvauksen loistekohtana, jota tässä olen kokenut lukian silmäin +eteen esitellä. + +Lukkariukko oli elähtänyt, vahvaruumiinen mies, rehellisellä ja +kunnioitusta vaikuttavalla ulkomuodolla. Hopeanharmaa tukka ympäröitsi +avonaisia, rehellisiä kasvoja, jotka vaikuttivat kunnioitusta ja +luottamusta. Hänen vasemmalla puolella oleva naapurinsa oli sitä +vastaan noin parinkymmenen vanha, hienosti kalveakasvoinen nuorukainen, +jolla oli isot, tunnokkaat silmät, mitkä todistivat, että hän tiedossa +ja ymmärryksessä oli paljon ylitse nuoruuden ijän. Mitä taas +oikeanpuolimaiseen naapuriin tulee, ei häntä missään suhteessa voinut +verrata kehenkään edellämainittuun, sillä hän oli tyttö, nuori, +kuvankaunis tyttö, raitis iloisa, niinkun oikea Norrlannin impi +yhdeksäntoista vuoden ijässä tavallisesti on. + +Tämmöinen oli se pieni seura, ja kun he nyt istuivat siinä kauniina +kesäiltana, muodostui heistä yhteensä pieni joukko, joka oli +täydellisessä sopusoinnussa ihanan ympäristön kanssa, kuitenkin sillä +eroituksella, että kun, miten edellä on huomautettu, luonnon +valtakunnassa oli tyyneys ja hiljaisuus, täällä pidettiin varsin +vilkasta keskustelua. + +"Minä en voi mitenkään käsittää", sanoi lukkariukko, "kuinka ihmisillä +saattaa olla sydäntä jättää syntymämaansa ja muuttaa kauas vieraisiin +maihin; sillä niin hyvää ja kaunista, kuin meillä täällä on, en luule +missään maailmassa olevan. Eikö sinullakin ole sama usko, hyvä +Knutson?" + +"Ei aivan sama", vastasi tämä, joka oli seurakunnan kansakoulun +opettaja. "Kyllä on maailmassa monta parempaakin paikkaa". + +"Kentiesi yhdessä tai toisessa suhteessa, vaan ei kokonaisuudessaan", +vastasi lukkariukko. "Minä en ole tosin nähnyt paljon maailman +ihanuutta, sillä minä en ole koskaan käynyt etempänä kuin Upsalassa, +jossa oleskelin yhden kuukauden nuoruudessani tutkintoani +suorittamassa; mutta ei siellä ollut mitään, jota voisi verrata siihen, +mitä meillä on täällä Norrlannissa. Kyllä siellä oli isoja, kauniita +huoneita ja hauska elämä, mutta niin raitista ja sydämellisesti iloista +elämää, kuin meillä täällä kotitienoilla on, ei siellä ollut. Minulle +tuli sentähden ikävä ja minä halusin kotiin, niinkun lintu pesäänsä. +Enpä koira vieköön olisi enää siellä ollut toista kuukautta, vaikka +olisin saanut suurimman kivimuurin perinnökseni ja omakseni koko +elinajakseni". + +"Sepä oli oikea koti-ikävä", muistutti Knutson hymyillen. + +"Niin, kyllä se oli oikea", vakuutti lukkariukko, ottaen oivallisen +hypyllisen nuuskaa asian vahvistukseksi. "Niin oikea se oli", jatkoi +hän, "että minun oli mahdoton sitä vastustaa. Ja tämä ei ole ollenkaan +ihmeteltävää, jos me oikein ajattelemme asiata. Missä löytyy semmoinen +kansa ja semmoinen luonto kuin täällä? Voitko sinä tahi joku muu +näyttää minulle semmoisen talviyön luminensa, kuin meillä täällä on, +tahi semmoisen kesäillan, jota me nyt tässä istuen nautimme? Minä +luulen, ettei siitä mitään tule. Norrlanti on ja pysyy parhaimpana, +mitä Jumala on luonut". + +"Sedällä on vahva isänmaan rakkaus", virkkoi Knutson. + +"Eikö sinun laitasi ole samoin?" kysyi Mari, joka nyt vasta puuttui +puheesen keskusteltavassa aineessa. + +"On, todellakin on samoin, hyvä Mari", vastasi Knutson. "Ei kukaan voi +rakastaa enemmän syntymämaatansa kuin minä, mutta minä en tahdo sentään +asettaa mitään erityistä maakuntaa muiden edelle. Minä olen matkustanut +jalkaisin läpi puolen Ruotsin maata ja tullut huomaamaan, että meillä +on niin monta ihanata paikkaa, jotta on vaikea määrätä, mille olisi +etusija annettava. Niin on ainakin minun laitani. Uskokaatte, että +'Södermanland se ihana maa', joka on minun syntymäpaikkani, on myöskin +enkeli-ihana maakunta. Luulen kuitenkin, että pidän enemmän +Norrlannista ja toivon suurimmasti saavani täällä sekä elää että +kuolla, niinkuin sanat kuuluvat tuossa tutussa Vermlannin laulussa +samasta maakuunasta". + +"Sen kyllä uskon", lausui lukkari itserakkaalla katsannolla, ottaen +vieläkin vahvistavan hypyllisen nuuskaa; mutta nuo kaksi nuorta +katsoivat toisiinsa ja heleä punastus nousi heidän kasvoillensa. + +Vähäisen äänettömyyden perästä lausui Knutson: + +"Minulla on yksi pyyntö hyvälle sedälle". + +"Ja se on?" kysyi lukkariukko semmoisella äänellä, joka selvästi +näytti, että hän arvasi jatkon; mutta Mari katsoi alaspäin ja punastui +kasvoiltansa niinkuin kypsi puolukka. + +"Niin, seikka on semmoinen", jatkoi Knutson, "että meillä olisi tänä +iltana tanssi ruukilla, ja kun minä tiedän, että Mari mielellään +tanssii, pyydän minä lupaa, että hän saisi seurata minua sinne". + +"Niin, saanko luvan, rakas isä?" huusi Mari iloisella äänellä ja +kapsahti ylös laudalta niin keveästi ja iloisesti kuin vilkas valkea +västäräkki hyppää yhdeltä vaolta toiselle. + +"Hm" -- mutisi lukkariukko odotuksessaan pettyneenä, mutta kuuluvasti +vastasi hän: + +"Se asia ansaitsee ajattelemista, ja sill'aikaa me saatamme juoda lasin +totia. Minä en tiedä, mimmoinen vastaus tulee olemaan, mutta 'ei' se ei +tule, sanoi tyttö kosiallensa". + +Iloisena tästä lauseesta kiiruhti Mari panemaan toimeen isänsä toivoa, +ja pian istuivat molemmat ystävät höyryävän totilasin ääressä. +Sill'aikaa valmistihe Mari tanssiin, sillä olihan isän vastaus varmaan +myöntävä. + +Olemme sanoneet, että Mari oli kaunis tyttö, ja semmoisena, kuin hän +nyt seisoi valmiina lähtemään ruukille, oli hän totisesti viehättävä. +Puettuna kaitaiseen, siniruutuiseen hameesen, joka erittäinkin osoitti +hänen hoikkaa kasvuansa, ja pienellä sievällä olkihatulla vahvoilla +kastanjanruskeilla hiuksilla, jotka varjostivat hänen raitista somaa +muotoansa, oli hän suloisempi katsella kuin kedon kaunihin kukka. + +"Mitä ajattelet, sinä sydänkäpyseni?" sanoi lukkariukko -- imarrussana, +jota hän oli käyttänyt tyttärestänsä aina pienestä lapsesta asti, sillä +hän väitti, että hän oli palanen hänen omasta elämästänsä. + +"Minä ajattelen isän lupausta", vastasi Mari ja lyykisti niin +veitikkamaisen kauniisti, että ukko ei voinut olla nauramatta. + +"Mutta minä en ole vielä luvannut mitään, ja koska sinä pidät asian +niin varmana, niin minä käsken sinun olla kotona". + +"Isä narraa minua!" virkkoi Mari syvään huoaten. + +"Niin, sen teen varmaan, sydänkäpyseni", sanoi lukkariukko mieltänsä +malttaen. "Sinä saat mennä tanssiin; mutta ole kärsiväinen sitä ennen +ja istu kuulemaan pientä kertomusta -- kertomusta, joka varmaan +huvittaa teitä kumpaakin; sillä se on minun oma lempihistoriani". + +Mari ei ollut hidas kuulemaan tätä pyyntöä. Hän istui lähelle Knutsonia +ja odotti maltittomasti, mitä oli tuleva, sillä isänsä ei ollut +milloinkaan puhunut siitä, mitä hän nyt oli luvannut kertoa, ei +kuitenkaan sydänkävyllensä. + +"Siihen aikaan tapahtui", alkoi lukkariukko, "että minä olin ollut +laulajana tässä seurakunnassa kaksikymmentäviisi vuotta ja olin jo +neljänkymmenen vuoden vanha, eikä minua vielä siihen asti olleet +kohdanneet rakkauden hehkuvat nuolet, jotka lentävät sekä aikaisin että +myöhään, joko sinä makaat taikka valvot, istut taikka seisot. +Tapahtuipa eräänä kauniina lauantai-iltana, kun minä olin ruukilla +laulamassa yhteen morsiusparia, että minun katseheni kohtasi tytön, +kauniin kuin Libanonin ruusun ja suloisen kuin Saaronin liljan. Minä +tunsin taivaallisen tuoksun virtailevan läpi kaikkien viiden aistimeni +ja samoin oli hänenkin laitansa, niinkun sittemmin kuulin ja huomasin. +Niin ihmeelliset ovat Herran tiet. Minä huokasin ja hän huokasi. Hän +oli ruukin armon kammarineitsyt ja minä seurakunnan lukkari. Me +tapasimme toisemme melkein joka päivä ja -- huokasimme. Näin kävimme me +ja huokailimme viisi vuotta. Vihdoin kuulin minä äänen taivaasta, joka +puhui ja sanoi: 'Nouse Grangårdin Per! Vyötä kupees, pue parhaat +vaatteesi ja saappaasi yllesi ja mene ruukille; siellä neitsyt Stiina +on se puoliso, jonka Herra on sinulle suonut'". + +"Minä kuulin kutsumusta ja kaikki kävi siten, kuin sanoma ilmoittanut +oli. Stiina tuli vaimokseni hauskuudessa ja hädässä, elämässä ja +kuolemassa, ja onnellisempaa pariskuntaa ei totisesti löytynyt maan +päällä idästä länteen, auringon noususta sen laskuun saakka. Jumala +riemastuttakoon sitä hyvää sielua!" + +Lukkariukko vaikeni hetkiseksi ja pyhkäisi pienen kyynelpisaran +silmästänsä, jonka perästä hän jatkoi: + +"Nyt on asia niin, lapsukaiseni, että vaikka te ette ole sanonut mitään +minulle ettekä muille, niin olen minä selvästi huomannut, että te +olette takertunut lemmen tautiin. Se ei ole tosin vielä puhjennut +alinomaisiin huokauksiin, ja jotta se ei sitä tekisikään, niin pidän +minä parhaana, että te heti yhdistätte kätenne ja tulette kihlatuksi +pariksi. Minä annan teille suostumukseni täydellisimmästä sydämestä". + +Semmoista loppua tälle kertomukselle ei kumpainenkaan nuorista +saattanut odottaa. Ehdoitus tuli kuin ukkosen isku pilvistä. He +katselivat toisiinsa, ja heidän kasvoillansa vaihettelivat monenlaiset +värit, vaan mitään eivät he sanoneet. + +"Vai niin, te ette tahdo", virkkoi lukkariukko. "Minä siis erehdyin; +mutta se ei tee mitään, hyvät lapset! Kaikki voipi olla vanhoillansa". + +Näitä sanottaessa sai Knutson sanat suuhunsa ja selitti, että se jo +kauvan oli ollut hänen hartain toivonsa. Mari seisoi vielä punottaen ja +vaieten, vaan vihdoin kuiskasi hän saman selityksen, kiersi pehmeät +käsivartensa isänsä kaulaan ja peitti hänen rehelliset kasvonsa sekä +kyyneleillä ja suuteloilla. + +"Jumala siunatkoon teitä, lapset!" sanoi lukkariukko syvällä +liikutuksella, laatien samassa molempain rakastavien kädet yhteen. + +"Niin Jumala siunatkoon liittoanne, jos se on tapahtunut hengessä ja +totuudessa", lausui eräs aivan tuntematon ääni, ja samassa seisoi +hurjan näköinen vieras henkilö heidän keskellänsä. + +Tämä tuntematon henkilö, joka näin itsensä esitteli, oli kolmenkymmenen +vuotias mies, papillisessa puvussa ja koko ulkomuodolleen yksi niitä +hengen miehiä, joita syyttä tahi syystä kutsutaan "Kristuksen +kavaljeeriksi". Hienona ja puhdistettuna kiireestä kantapäähän, +kookaskasvuinen säännöllisillä kasvoilla, jotka olivat kaunistetut +pienellä mustalla korvaparralla, saattoi häntä todella sanoa kauniiksi +mieheksi. Ainoa, joka oli vähän epäilyttävätä, jollemme sano +tuskastuttavaa, oli hänessä se seikka, ettei hän voinut katsoa ihmistä +silmiin; sillä hän vilkui alinomaa, niin ettei voinut oikein ymmärtää, +mitä ne isot ruskeat silmät oikeastaan osoittivat. + +Tavallisesti itsensä esiteltyä selitti vastatullut, että hän oli se +pastori Bäck, jonka konsistoriumi oli määrännyt seurakuntaan armovuoden +saarnaajaksi, minkä toimen hän sinä päivänä sai. Tästä syystä tulisi +hänen huomenna saarnata seurakunnan kirkossa, jonka tähden hän nyt +tahtoi antaa ilmoituksen niistä virsistä, jotka piti laulettaman. + +"Vai niin", virkkoi lukkariukko, vastaan ottaen annetun ilmoituksen. +"Herra pastori on niinmuodoin meidän uusi pappi ja minä saan toivottaa +pastoria sydämellisesti tervetulleeksi tänne. Minä toivon, että me +hyvin sovimme, sillä minua ovat aina esimieheni suosineet. Autuas +rovastimme ja minä olimme kuin veljet. Me joimme monta totia yhdessä. +Toivon saavani pyytää herra pastoria istumaan ja juomaan +tervetuliaismaljan. Meillä on sellainen tapa tässä seurakunnassa". + +"Minä huomaan sen", lausui Bäck mahtipontisella äänellä. "Edeltäpäin on +jo minulle sanottu, että tämä seurakunta on oikea synnin pesä, jossa +häjynä kiusaajana on monta lahkolaista, ja minä näen, että se on +totinen tosi. Niin, murhetuttavin ja mieltä masentavin totuus, sillä +sen yhteiskunnan laita on pahimmalla kannalla, missä lukkari ja +koulunopettaja viettävät lauantai-illat totia juomalla". + +"Niin saattaa luulla se, joka päättää kulkupuheiden mukaan", vastasi +lukkariukko, vähintäkään pelkäämättä ylhäistä esimiestänsä. "Joka +likemmin tuntee asian, hän langettaa varmaan aivan toisenlaisen +päätöksen; sillä tämä seurakunta on paremmin paratiisi kuin synnin +pesä. Täällä on rehellinen, ahkera, raitis, onnellinen ja iloluonteinen +kansa, joka tahtoo alati elää rauhassa Jumalan ja koko maailman kanssa. +Joka muuta sanoo, se on kurja panettelia. Minä tunnen kansani ja +puolustan sitä kenen edessä hyvänsä, niinkun minä itseänikin puolustan; +sillä mitä siihen asiaan tulee, että me istumme tässä ja juomme +rauhallista iltatotiamme, niin sitä en minä pidä syntinä enkä häpiänä. +Vieläpä luulen senkin, että herra pastori voipi aivan hyvällä omalla +tunnolla ryhtyä seuraan, sillä niinkun sanoin: autuas rovastimme ja +minä joimme tämän pöydän ääressä monta totia yhdessä, ja häntä +pidettiin oikeudella parhaimpina ja kunnioitettavimpina pappeina koko +Norrlannissa". + +"Totisesti", vastasi Bäck, "oli hän pidetty semmoisena maailman +silmissä, vaan ei hänen edessänsä, joka tutkii sydämet ja munaskuut; +sillä siksi oli hän liiaksi maailman mielinen. Hän laiminlöi työnsä +Herran viinamäessä osaksi muiden toimien tähden, jotka eivät kuuluneet +hänen hengelliseen kutsumukseensa, ja sentähden ylistivät ja +kunnioittivat häntä tämän maailman lapset, jotka tuomitsevat tyhmästi. +Toisin tuomitsevat Jumalan lapset, nuo hengellisesti mieltyneet, jotka +ovat kutsutut taivaan riemuun ja onnellisuuten nyt ja kaikessa +ijankaikkisuudessa". + +"Hyvä herra pastori!" sanoi lukkariukko vähän myöntävällä äänellä, +sillä hän ei tahtonut tässä tilaisuudessa riitaantua esimiehensä +kanssa. "Minä luulen tekevämme parhaiten, ettemme tuomitse sinne emmekä +tänne päin, vaan jätämme kaiken sen Hänelle, joka oikein tuomitsee. +Varma on, että autuas rovastimme oli kunnian mies sekä pappina että +ihmisenä. Hän oli oikea isä pitäjäläisille, joiden hyväksi hän eli ja +vaikutti sekä sanoilla, että töillä. Jumala suokoon, että meillä olisi +monta semmoista pappia, ja erittäinkin toivoisin, että pastori tekisi +työtä sekä meidän hengelliseksi että ruumiilliseksi hyväksemme yhtä +uutterasti kuin se äskettäin edesmennyt". + +"Minä teen vielä enemmän", huudahti Bäck hartaalla katsannolla; "minä +vien teidät pimeydestä valkeuteen, saatanan vallasta Jumalan +valtakuntaan". + +"Silloin on kaikki hyvin toimitettu, ja minä toivotan vielä kerran +pastoria tervetulleeksi tänne", sanoi lukkariukko hyvästi hymyillen. +Hän otti sitte aika hypyllisen nuuskaa ja jatkoi: "Meillä tässä oli +tärkeä hetki, kun pastori tuli. Asia ja summa on nimittäin se, että +nämä lapset, jotka ovat kauan pitäneet toisistaan kaikessa kurituksessa +ja Herran nuhteessa, äskettäin ovat lausuneet sydämensä ajatuksen ja +luvanneet tulla yhdeksi ilossa ja hädässä. Minä toivoisin sentähden, +että pastori joisi heidän kihlausmaljansa". + +Pastori Bäck oli tähän asti ainoasti aivan vilahdukselta tarkastanut +Maria, vaan nyt jännitti hän tutkivasti silmäyksensä tuohon +ruusuposkiseen impeen, ja hänen isot ruskeat silmänsä säihkyivät kuin +saaliinhimoisen tiikerin. Hän hillitsi kuitenkin pian itsensä ja sanoi +äänellä, joka oli paljoa lauhkeampi kuin edellä kuultiin: + +"Minulle tekee pahaa, etten saata täyttää lukkariukon toivoa. Minun +uskonnollinen vakuutukseni on se, että kaikki väkiviina on kadotuksen +juomaa, jota ei kukaan totinen kristitty voi eikä saa nauttia. Meidän +Herra ja Mestari joi ainoastaan viiniä, ja minä, Hänen halpa +palveliansa, teen samoin. En siis voi tyhjentää onnentoivotusmaljaa +näille nuorille todilla, mutta jos lukkari ukolla on tarjota lasi +viiniä, niin mielelläni suostun ehdoitukseen". + +"Ei, mutta minulla ei ole, herra pastori", vastasi lukkariukko, +suutansa vähän vääristäen. "Ainoasti kirkkoväärteillä ja arvoisalla +papistolla on kirkon viiniä käsissä, jota muutamat heistä tietävätkin +käyttää sangen pätevästi. Täällä oli nimittäin eräs kerettiläispappi +muutamia vuosia sitte, joka joi ison pikarillisen viiniä, ennenkun meni +saarnastuoliin. Hän pauhasi sitte voimallisesti tämän maailman +pahuudesta kaikissa ilmansuunnissa, mutta erittäinkin paloviinan +juomisesta Norrlannissa. Hän joi kuitenkin itsensä niin juovuksiin +viinistä iltasella ruukilla, etten minä koskaan ole nähnyt kenenkään +paloviinan juojan olleen niin perin humalassa. Yksi juoma on siis yhtä +vahingollinen kuin toinenkin, kun sitä vaan kohtuuttomasti nautitaan. +Ei mikään taas ole turmelevaa eikä häpeällistä, kuu se käytetään +tunnolla ja kohtuudella. Kohtuullisuus on minun mielilauseeni, saa +pastori tietää, eikä ole mitään kohtuuttomuutta ottaa pienen +'lämmittäjän' iltamalla. Jos pastori ajattelee päinvastoin, niin saa +hän olla ilman. Minä juon lasteni menestysmaljan yksinäni, ja olen +varma siitä, että sillä on yhtä hyvä vaikutus. Kimahus, lapseni! Olkoon +teidän liittonne tapahtunut onnellisena hetkenä ja siunatkoon Jumala +teitä kaikkina elonne päivinä!" + +Bäck ällistyi vähän ukon vapaapuheisuudesta, mutta hän katsoi +viisaimmaksi olla hyvällä tuulella. Hän otti sentähden vesilasin ja +kilisti kumpaisenkin liitontekijäin kanssa, lausui samassa oikealla +saarnaäänellä taivaan siunauksen heidän liitollensa. Hän otti sitte +jäähyväisensä ja meni tiehensä; mutta lähetti Mariin sitä ennen +silmäyksen semmoisen, kuin kaliseva käärme käyttää vietelläksensä +lentävää lintua saaliinhimoiseen kitaansa. + +"Mitä piditte uudesta pastorista?" kysyi Knutson, joka oli ollut +edellisen keskustelun hiljaisena kuulijana. + +"Väärin on", sanoi lukkariukko, "tuomita ihmistä näin lyhyen +tuttavuuden perästä, mutta minuun ei hän tehnyt ollenkaan hyvää +vaikutusta", + +"Minä yhdistyn siihen", virkkoi Mari. "Minä oikein pelkäsin häntä. Hän +on varmaan vaarallinen mies. Niin polttavia silmiä en minä ole +milloinkaan ennen nähdyt. Minusta oli niinkun hän olisi katsonut läpi +koko vaivaisen syntisen ihmisen". + +"Siinä on sinulla oikein, Marini", sanoi Knutson. + +"Pastori Bäck on varmaan vaarallinen mies, ja Jumala armahtakoon sitä +naista, joka sattuu hänen kynsiinsä, sillä hän on varmaan susi +lammasten vaatteissa. Sen minä näin koko hänen olennostansa; mutta nyt +me jätämme hänet syrjään ja ajattelemme siihen sijaan ruukkia". + +"Emmekö me jää ennemmin kotiin tänä iltana?" kysyi Mari, lähettäen +häneen yhden kauniimpia silmäyksiä. + +"Kyllä, rakastettuni! Mielelläni tahtoisin olla sinun kanssasi koko +illan, sillä meillä olisi niin paljon puhumista, mutta minulla ovat +omat syyni, joiden tähden minä tahdon sinut ruukille kanssani tänä +iltana". + +"Sitte lähden minä heti kanssasi", vastasi Mari, ja pian olivat +rakastuneet matkalla. Me seuraamme heitä, mutta ensin tahdomme selittää +Knutsonin _syyt_ tähän öiseen vaellukseen. + + + + +2. + + +Kertomuksemme aikana oli Grangårdin seurakunta pidetty onnellisimpina +koko Norlannissa; ja siitä oli sen isommaksi kiittäminen vähää ennen +edesmennyttä rovastiansa. Kolmekymmentä vuotta oli hän ollut asukasten +sielunhoitajana ja neuvon-antajana sekä hengellisissä että maallisissa +asioissa. Tällä ajalla oli hän onnistunut saada seurakuntaan paremman +asiain kannan monessa suhteessa. Kansa oli aina ollut tunnettu +ahkeraksi ja rehelliseksi, mutta samalla myös omivan vissin raakuuden +tavoissa ja käytännössä, joka ei soveltunut sen hyvän papin ajatuksiin. +Hän osoitti heille tämän lemmellisillä ja vakavilla puheilla ja näytti +sekä opilla että elämällä, kuinka heidän tulisi olla sekä Jumalaa että +ihmisiä kohtaan. Talonpojat näkivät pian, että heidän pappinsa oli +heidän hyvä ystävänsä, joka kaikissa tahtoi heidän hyväänsä, ja +sentähden he vastaan ottivat rakkaudella ja luottamuksella hänen +neuvonsa ja kehoituksensa. Hän taas puolestansa takoi, kun rauta oli +kuuma. Hän näki heti, että ensitilassa heidän korottamiseksensa +säädyllisessä ja siveellisessä suhteessa oli välttämätöntä paremman +kansakoulun perustaminen; sillä se kun heillä nyt oli, ei ollut mistään +kotoisin, koska koko koulutointa piti pari vanhaa sotamiestä, jotka +kulkivat kylästä kylään ja istuttivat parhaan kykynsä mukaan vähiä +tietojansa pienten lasten ahtaisiin päihin. Näin oli laita ollut +miesmuistien ajat, ja luultiin myöskin, että se saisi hyvin mielellään +samalla tavalla jatkua. Rovastin ehdoitus kohtasi sentähden aluksi +paljon vastustusta, mutta vähitellen onnistui hänelle saada heille +vakuutetuksi sen asian hyötyä ja huvitusta, jota hän puolusti. Yksi +koulu perustettiin, ja se tuli ajan kuluessa mitä parhaimmaksi heidän +kansakouluistansa. Lapset saivat siellä oppia ensimäiset perusteet +kaikesta siitä, mikä kuuluu totiseen kansalliseen sivistykseen, ja tämä +tuotti vuosien kuluessa siunatuita hedelmiä; sillä Grangårde oli +monessa suhteessa oikea maaseurakunta. Sillä ei ollut ainoastaan +oivallinen kouluhuone ja pitäjän jyvästö, vaan myös hyvä työlaitos ja +säästöpankki sekä muita kunnallisia laitoksia, jotka kuuluvat hyvin +järjestettyyn yhteiskuntaan. + +Tällaisten laitosten ja olosuhteiden kautta oli seurakunta tullut +onnelliseksi yhteiskunnaksi. Varallisuus ja järjestys hallitsi +kaikkialla ja niiden ohessa ilo ja hauskuus. Harvoin nähtiin siellä +tyrmeitä kasvoja. Monella talonpojalla oli niin hyvä olo, kuin +hienoimmissa herraspaikoissa. He tiesivät myös käyttää itsensä sen +mukaan, ja parempaa ja rivakampaa kansaa ei missään nähty. Siellä oli +paljon pulskia nuorukaisia ja kauniita tyttöjä; mutta kauniin ja +kaikista lemmityisin oli lukkarin Mari, jonka pientä kertomusta me nyt +lyhyesti esittelemme. + +Marin äiti oli kaikin puolin erinomainen vaimo. Hän oli palvellut monta +vuotta kammarineitsyenä paremmassa herrasperheessä ja siten hankkinut +itsellensä paljoa suuremman sivistyksen, kuin hänen vertaisillaan +tavallisesti oli. Hän oli erittäinkin tavattoman osaava kaikissa +perheellisissä käsitöissä ja muissa naisellisissa töissä. Tästä syystä +sai Mari hyvin huolellisen kasvatuksen. Lukkariukko opetti hänet +lukemaan, laulamaan ja pianoa soittamaan, samalla kun äiti sen ohessa +harjoitti häntä sekä karkeammissa että hienommissa rouvasväen töissä. +Hän oli sentähden kuudentoista vuoden vanha, jolloin äiti aivan +äkkiä kuoli, täydellisesti kasvatettu perheen-emäntä, joka hoiti +huoneensa tavattomalla huolella ja ahkeruudella. Ei kellään ollut +miellyttävämpää kotia eikä kukaan ollut niin siisti ja hieno +kotikutoisissa sunnuntai- vaatteissaan kuin hän. Kaikki olivat +yksimieliset siitä, että lukkarin Mari, niinkun häntä tavallisesti +kutsuttiin, oli kruunu tyttöjen seassa, jota oli suuri huvitus nähdä ja +kuulla, sillä hänen muotonsa oli kaunis kuin tuoksuava ruusu ja hänen +selvä äänensä helisi niin suloisesti kuin soiva lasiharppu. + +Itsestänsä ymmärrettävä on, että semmoisella tytöllä oli monta +pyytäjätä. Niin oli myöskin laita. Marilla oli ollut kosioita aina +ruukin pehtoorista seurakunnan rikkaimpaan talonpoikaan, mutta kaikille +oli hän antanut hienotunteisella tavalla rukkaset. Sentähden luultiin +yleisesti, että hän täydellä todella ei tahtoisi mennä naimisiin, aina +menneesen vuoteen asti, jolloin tarkinsilmäiset vakuuttivat, että hän +varmaan oli rakastunut uuteen kansakoulunopettajaan. Suuri yleisö ei +ottanut uskoaksensa semmoista huhua. Knutson oli tosin kaikin puolin +hyvä mies ja erittäin kunnollinen koulunopettaja, mutta ei hän ollut +ansiollinen saamaan sellaista tyttöä, kuin lukkarin Mari. Vieläpä +arveli moni hyvin häpeälliseksi, että halvalla kouluopettajalla olisi +siihen mitään toivoa, ja paljon sai hän pitää hyvänänsä pistopuheita +seudun vapaapuheisilta pilkkakirveiltä. Tämä suututti häntä tosin, vaan +ei niin paljon kuin luultiin, sillä hän uskoi melkein itsekin, että +hänen oli ylön rohkeata toivoa semmoisen vaatimuksen täyttämistä, koska +hän ei vielä tiennyt, oliko hän rakastettu vai ei. Kuitenkin oli +hänellä nyt täydellinen vakuutus siitä, ja katso tässä on syy, miksi +hän tänä iltana pyysi Maria kanssansa ruukille. Hän tahtoi nimittäin +näyttää pilkkalinnuillensa ja kaikille heikkouskoisille, että hän oli +todellakin saavuttanut sen onnen. + +Niin selitti hän kuitenkin itse asian kihlatullensa, kun he valoisana +kesäiltana kulkivat kaitaista metsätietä, joka vei ruukille. + +Tällä nimellä ymmärrettiin jokapäiväisessä puheessa Hultaforsin +rautaruukkia, jonne oli hyvä neljänneksen matka lukkarin puustellista. + +"Mutta rakkain Knutson", lausui Mari, "puhummeko jo tänä iltana +kihlauksestamme? Minä pelkään sitä paljoa puhetta, kuin siitä tulee". + +"Ja minä olen iloinen ja ylpeä siitä", virkkoi Knutson. "Sanokoon kansa +mitä hyvänsä. Minä olen varma siitä, ettei kukaan voi sanoa mitään +pahaa sinusta eikä minusta... Sinä olet minun, ja sen saakoon hyvin +koko maailma tietää". + +"Niin, en minä häpeä; mutta minä otaksun kuitenkin, että kaikki on +käynyt niin pian. Minä voin tuskin uskoa, että me olemme oikein +kihlatut". + +"Jotakin on vielä, johon emme ole tulleet, rakas Marini; sillä jotakin +puuttuu", sanoi Knutson ja kiersi kätensä hänen hoikan vartalonsa +ympärille, jonka perästä hän painoi ensimäisen suutelon hänen +punaisille huulillensa. Hän sanoi sitte puoli leikkisesti: + +"Nyt vasta me olemme oikein kihlatut, rakas Mari; sillä ensimäisellä +suutelolla on suuri merkitys. Tule tänne minun viereeni ja kuule, mitä +eräs runoilia niin kauniisti kirjoittaa siitä". + +Näin sanoen veti hän hänet istumaan viereensä mättäälle polun viereen, +jonka jälkeen hän syvällä tunteella lausui seuraavan sievän runoelman: + + "Täht' illan istui pilvell' hopeisella, + Siimeestä kysyi neito lausehella: + Mit' ajatellaan silloin taivahassa, + Kun ensi muisku saadaan maailmassa? + Ja illan impi kaino vastas siihen: + Maan päälle katsoo joukko enkelien; + Siell' kuvastuvan näkee autuutensa, + Kun kuolo kääntää poies kasvosensa". + +"Se oli hyvin kaunis, mutta minä en ymmärrä oikein sen viimeistä +lausetta", sanoi Mari. + +"Se on helposti selitetty", vastasi Knutson. "Kuolema itkee, kun hän +kerran on pakotettu eroittamaan onnelliset". + +"Mutta me emme koskaan eriä". sanoi Mari kauneimmasti hymyillen ja tuli +vielä lähemmäksi rakastajaansa, joka käytti tilaisuutta ja painoi vielä +muutamia suuteloita hänen suullensa. + +"E1, me emme koskaan eriä", sanoi Knutson. "Me seuraamme aina toisiamme +ja elämme onnellista elämää; ja tästä lähin tulee seuraava laulu +olemaan minun lempilauluni: + + "Eipä mull' oo vara juoda + Samppania kuohuvaa; + Rypälettä nautin tuota -- + Siin' on juoma tuoksuvaa. + + Valkealla kunnahalla, + Niinkun kirkas rubini, + Yhä kasvaa uhkumalla + Kallis, armas viinini. + + Hänen suloisuudestansa + Juon ma syömen halusta, + Juon ja juovun kohdastansa + Suloisesta mehusta. + + Mutta vaikka rypälettä + Nautin päivin, hetkittäin, + Aina vaan on niinkun mettä + Se on suu mun ystäväin!" + +Knutson todisti teolla sanansa, jonka jälkeen rakastuneet vilkkaasti +puhellen jatkoivat matkaansa määrättyä paikkaa kohden, jonne päästyä +heitä kohtasi vilkkain näkö. + +Viheriälle kentälle muutamien lehtevien koivujen alle keskelle isoa +ruukin pihaa oli iso ihmisjoukko kokoontunut, leikkien ja tanssien +siellä monituisella tavalla. Oivan ruukin isännän tapana oli tänne +usein kutsua alustalaisiansa ja pitäjäläisiänsä pieneen huvitukseen +viheriälle nurmikolle, ja siellä olivat he tänäkin iltana viettämässä +patronessan syntymäpäivää. Suurin ilo ja hupaisuus oli nyt siis +parhaillaan, ja tarjoukset tapahtuivat sangen tiheään. Ei kukaan +kuitenkaan ollut siivoton puheissa eikä käytöksessä. Kaikki kävi +iloisasti ja sävyisästi, ja tästä niinkuin paljosta muustakin hyvästä +oli kiittäminen äskettäin kuollutta rovastia. Ennen hänen aikaansa oli +kielletty leikkikemujen pitäminen, tahi kokoontuminen leikkiin ja +tanssiin vapaassa luonnossa, ja seuraus oli tavallinen. Kielletty +hedelmä on ollut kaikkein enemmän haluttu aina paratiisin ajoista asti. +Rahvas tanssi salaisesti, ja heidän leikkinsä ja pelinsä loppuivat +tavallisesti juopumuksella ja tappeluilla. Rovasti esti tämän, +antamalla kansan vapaasti ja esteettömästi iloita, milloin niin saattoi +tapahtua, mutta hän puhui myöskin parhaimmille ja viisaimmille talon +isänneille, että he olisivat semmoisissa tilaisuuksissa läsnä ja +pitäisivät tarkan valvonnan kokoontuneista. Itse tuli hän usein +sellaisiin tilaisuuksiin, ja tämänlaisen asiain järjestelmän kautta +muuttuivat vähitellen entiset juomapidot todellisiksi kansan huviksi, +joihin ken hyvänsä saattoi osaa ottaa. + +Meidän rakastuneet sekaantuivat siis pelkäämättä joukkoon, johon heidät +sydämellisesti tervetulleina vastaan otti sekä herrasväki että +talonpojat. Mari herätti tavallisuuden mukaan suurimman huomion. +Patronessa ja namselit pyysivät häntä teepöytään, mutta samassa veti +kolme pelimiestä vilkasta valssia, ja tanssin pyörteissä liehui hän +ympäri kenttää rakastajansa sivulla, keveänä ja vikkelänä kuin +leyhkyelevä kevättuuli. Hän oli aina ollut erittäin mieltynyt tanssiin, +mutta ei koskaan ollut se niin hupaista kuin tänä iltana. Samoin näytti +olevan Knutsoninkin laita. Tämä nuori pari oikein lensi ja oli niin +onnellinen, ettei voi selittää. Mutta Knutson ei voinut salata +onneansa, sillä mitä sydän on täysi, sitä puhuu suu. Pian kävi kuiske +väkirivilöissä, ja heidän kihlauksensa oli yleisesti tunnettu. + +Nyt nousi verraton kuiske ja suhina. Moni piti sen aivan mahdottomana +uskoa, kunnes ruukin isäntä nousi ja sydämellisillä sanoilla esitti +onnenmaljan morsiusparille: koulun opettaja Knutsonille ja lukkarin +Marille. Malja tyhjennettiin voimakkailla hurrahuudoilla, ja ne +kaksi nuorta tuli peräti peitetyiksi sekä nuorten että vanhain +onnentoivotuksilla. Kaikki kateus oli tällä hetkellä paunaan pantu, ja +kaikki vakuuttivat, ettei toden totta mitkään ihmiset sopineet paremmin +yhteen. + +Niin tahtoikin Knutson. Hän oli saattanut onnensa vastustelijainsa +tietoon, ja muuta ei hän tarkoittanutkaan tänä iltana ruukilla +käynnillänsä. Hän esitti sentähden morsiamellensa, että he lähtisivät +kotiinsa, sillä hänellä oli paljon puhuttavaa hänelle heidän +tulevaisuuttansa koskevista asioista. Mari lausui saman toivon, ja pian +istuivat he taas lukkarin puustellin luona kasvavan ritvakoivun alla. + +Siinä istuivat he koko yön ja keskustelivat, kuinka iloiseksi ja +hupaiseksi koko heidän aikansa oli tuleva. Kaikkein näiden päätösten +kertominen, jotka tässä vahvistettiin lämpimillä kädenpuristuksilla ja +innokkailla suuteloilla, tulisi tässä liian laveaksi, jonka tähden +supistamme kertomuksen, ilmoittaen vaan heidän tärkeimmän päätöksensä, +että heidän häänsä tulisi vietettäväksi keväällä. Jos tämä tapahtui +tahi ei, sen tulemme seuraavassa kertomaan. + + + + +3. + + +Vuosi oli kulunut. + +Taas paistoi sydänkesän aurinko, kuvastellen valoansa Ongermanjoen +kirkkaassa vedessä. Taaskin lauloivat linnut, kukin tavallansa +luojallensa kiitosta tiheissä leppä- ja koivumetsiköissä, jotka +seppelöivät jokea, ja jotka taampana olevan synkän ja vakaisen +honkametsän kanssa kaikkialla pitkin tuon juhlallisen virran kulkua +ovat kauniimpina koristeina siinä aina huippuun hongilla puetuista +vuorista muodostuneessa taulureunusteessa, joka sulkee kaiken, mitä +silmä voipi nähdä tätä Norrlannin kauniinta jokivesistöä ylöspäin +matkustaessa. Luonto oli juhlapuvussa, loistaen suurimmassa +kauneudessaan. + +Ystävillämme tuossa pienessä Grangårdin lukkarin puustellissa oli +kaikki entisellään, ainakin ulkonaisesti. Joen rantaan viettävä pieni +puutarha on puhtaana ja siistinä, ja katsahdettua noihin runsaisin +kukkapenkkeihin voitiin helposti huomata, että niitä oli järjestänyt ja +hoitanut keveä naisen käsi. Juhlallinen ritvakoivu porstuan edessä +antaa suloisen varjon pihamaalle, ja pieni sammalsohva sen juurella +tarjoaa nyt, niinkuin ennenkin, lepoa ja suojaa auringon polttavilta +säteiltä. Myöskin on kaunis Mari, mahdollisesti nyt vieläkin kauniimpi, +kuin viimeksi häntä nähdessämme, istuutunut neuloksensa kanssa +varjoisan koivun alle, ja hänen vieressänsä näemme itsensä lukkariukon +seisovan vanhalla lohiastialla, innokkaasti tarkallen, olisiko joku +saalis tällä kertaa saatavana. + +Ulkonaisesti on siis kaikki entisellään Grangårdissä, mutta itse tämän +pienen kertomuksemme päähenkilöissä on sitä vastaan tärkeä muutos +tapahtunut. + +Me olemme jo ennen ilmoittaneet sen vaikutuksen, minkä äsken tullut +pastori Bäck oli tehnyt kauniisen Mariin, kun hän ensi kerran vieraili +lukkarilla. Ettei tämä vaikutus ollut hyvä, sen me tiedämme, mutta +hänen ruskeiden silmäinsä polttava katse oli kuitenkin häviämättömästi +kiintynyt nuoren tytön sieluun. Pastorin vierailut uudistettiin, ja +niin tuli hän vähitellen jokapäiväiseksi vieraaksi lukkarin +vaatimattomassa asunnossa. Lukkariukko ei tosin katsonut näitä tiheitä +käyntiä erittäin lempein silmin, mutta pastori, vaikka hän kyllä sen +huomasi, ei siitä vähintäkään piitannut. Myöskään eivät hänen +käyntinsä, niinkun helposti saattaa arvata, tarkoittaneet ukko Periä, +jonka vanhat raittiit uskonnon ajatukset olivat vastakkaiset +sielunpaimenen ajatuksille, vaan enenemän kukoistavaa Maria, jonka hän +myös päivä päivältä onnistui yhä lujemmin kietoa kavaliin pauloihinsa. +Muutoin niin villisti polttavan katsantonsa ymmärsi hän hänen +läsnäollessansa muuttaa niin miellyttäväksi ja viehättäväksi, että +kokematon tyttö pian alkoi epäillä, tokko hänen ensimmäinen +arvostelunsa hänestä olikaan oikea. Sen lisäksi oli kunnioitettu sielun +paimen joka kerta siellä käydessänsä antanut hänelle jonkun hengellisen +ylösrakennus-kirjan, ja, kehoittaen häntä ahkerasti lukemaan ja +miettimään niitä, ymmärtänyt niin asettaa sanansa, että se omituinen +uskonnon haaveksiminen, jonka Norrlantilainen yleensä niin keheästi +vastaan ottaa, hyvin pian heräsi tämän ennen niin iloisen tytön +sielussa. Mitä enemmän hän luki ja mietiskeli, sitä enemmän tuli +hänelle selväksi, että hän oli syntinen olento, jonka suhteen pastori +oli puhdas kuin enkeli, ja että ainoa keino pahuuden vallasta +pelastumiseen oli kokonansa antautua pastori Bäck'in ja hänen uusien +oppiensa valtaan. Kaikkeen tähän oli jälestäpäin liittynyt toinenkin, +päivä päivältä vahvasti kasvava tunne, nimittäin -- rakkauden tunne. +Tähän asti niin lämpimästi ja sydämellisesti rakastettu sulhasen kuva +näyttäytyi yhä tummemmalta sydämen peilissä, ja samassa määrässä +selkeni siellä hänen uskonnon opettajansa kuva. Tätä päämäärää oli Bäck +tarkoittanutkin, ja hän oli voittanut sen. + +Levottomuudella ja murheella oli Knutson huomannut tämän häntä niin +kipeästi koskevan muutoksen. Viimeiseen asti oli hän kuitenkin +toivonut, että hänen kihlattunsa heräjäisi miettimään ja palautuisi +itsehensä ja ensimäiseen rakkauteensa. Samaa oli lukkariukkokin +toivonut, ja sentähden olivat he antaneet asian mennä menojansa. Mitä +taas erittäin lukkariukkoon tulee, niin oli hän niitä harvoja viisaita +isiä, jotka antavat lastensa itse päättää sydämensä asiat. Kun Knutson +sentähden usein kehoitti häntä karkoittamaan uutta pastoria +huoneestansa ja huomauttamaan tyttärelle hänen velvollisuuksiansa, otti +ukko aika hypyllisen nuuskaa ja vastasi: + +"Päättäköön tyttö itse kohtalonsa. Bäck'in ja hänen tarkoituksensa olen +minä aikoja sitte läpitse nähnyt, mutta hän vastatkoon itse teoistansa. +Vaikka kuinka sydämellisesti mielelläni haluankin vävykseni sinua, +sinua, jonka olen tutkinut ja huomannut kaikin puolin totuuden +mieheksi, en kuitenkaan tee tässä asiassa enemmän kuin olen tehnyt". + +Ja siihen se jäi. Vaikka kuinka usein Knutson koki Marin kanssa +keskustellessaan osoittaa murheitansa sekä itsestänsä että hänestä, +ymmärsi hän joka kerran tuolla niin omituisella vaimon hienoudella +välttää päättävän selityksen. + +Mutta kaikilla on rajansa ja niin on kärsivällisyydelläkin. Knutson oli +vihdoin päättänyt ratkaisevan askeleen, ja sentähden hän tänä päivänä +saapui tavallista aikaisemmin lukkarin asuntoon. + +Nyt tapahtui niinkun Mari oli aavistanutkin, että tämä sulhasen +käynti koski heidän onnellisempina olonsa aikoina solmittua liittoa, +olisiko se peräti purettava tahi ensi tilassa avioliiton siteellä +vahvistettava. Hänen sydämensä tykytti sentähden ankarasti, ja heleä +punastus, kentiesi silmänräpäyksellisen katumuksen tuottama hänen +kaksinkertaisesta rakkauden leikistänsä, levitti purppurahohteensa +hänen ehdottomasti viehättäville kasvoillensa. Rinta aaltoili, ja hänen +vapiseva kätensä saattoi ainoastaan vaivaloisesti neulaa käyttää. + +Mutta jos Mari oli liikutettu, niin kyllä oli Knutsonikin. Hänenkin +elämänsä onnea koski tämä asia, ja hän vapisi mennessään ottamaan +päättävää askelta, askelta, jonka hänen kuitenkin täytyi ottaa. + +Hän rohkaisi kuitenkin itsensä, otti nuoren tytön kädestä kiini ja +katsoi hänen silmiinsä sydämellisimmästi ja lemmellisimmästi. Mari ei +voinut sietää tätä avonaista, läpirehellistä katsantoa, joka oli niin +täynnä uskollista rakkautta ja samalla niin rukoilevainen, vaan käänsi +silmänsä alas ja tunsi olevansa vaikeammalla mielellä kuin milloinkaan +ennen. + +"Vuosi sitte", alkoi Knutson liikutuksesta vapisevalla äänellä, "olin +minä onnellisin ihminen auringon alla, ja tämä onni alkoi samana +päivänä, jolloin sinä annoit minulle rakkautesi. Mutta tänään, +rakastettuni, tunnen minä itseni onnettomaksi, niin onnettomaksi. Sinä +tiedät itse parhain, miksi". + +Mari oli vaiti ja kumartui yhä enemmän työnsä päälle. + +"Sentähden", jatkoi Knutson heille molemmille kiusallisen äänettömyyden +jälkeen, "olen minä nyt päättänyt saada kuulla sinun omasta suustasi, +rakastatko sinä vielä minua, vai oletko antanut sydämesi jollekin +toiselle. Vaikka sydäntä särkevä aavistus sanoo minulle, ettei minulla +ole enää mitään toivomista, niin pyydän kuitenkin sinua minulle +vastaamaan suoraan ja rehellisesti". + +Mari laski pois työnsä ja katsoi ylös. Hänen ennen niin kirkkaat, +siniset silmänsä loistivat nytkin, mutta loistivat tuosta +kummallisesta, harhailevasta ja huikentelevasta liekistä, jonka +ainoastaan uskonnon harhaus saattaa synnyttää. Hän vastasi kuitenkin +jotenkin lujalla äänellä: + +"Sinä olet pyytänyt totuutta ja sinä saat sen kuulla. Vuosi sitte +rakastin minä sinua niin lämpimästi, kuin joskus nainen saattaa +rakastaa, mutta nyt..." + +"Mutta nyt?" kertoi Knutson koneellisesti, kun Mari piti väliaikaa, +ikäänkun ollen vielä viimeisessä hetkessä kahdella päällä. + +"Mutta nyt ... en rakasta sinua. Pastori Bäck on avannut sydämeni ja +silmäni maailmallisen rakkauden erhetyksille, jotka vaan synnyttävät +syntiä ja kadotusta. Jos sinä olisit yksi meidän seurastamme, jos sinä +olisit uskovainen armossa, niin voisin vielä rakastaa sinua. Ah!" +jatkoi nuori tyttö yhä suuremmalla innostuksella, "hylkää syntinen +elämäsi, hylkää saatana ja hänen oppinsa, niin kaikki tulee meidän +välillämme hyväksi jälleen!" + +Syvästi leikkasi tämä Knutsonin sydäntä, mutta hän ei miettinyt +silmänräpäystäkään vaan vastasi voitetulla lujuudella: + +"Vaikka minä niin suuresti sinua rakastan, en kuitenkaan hylkää +uskonnollista vakuutustani sinun rakkautesi hinnalla. Ennen olkoon +ikuinen ero meidän välillämme". + +"Olkoon vaan, koska et tahdo kuulla Jumalan sanaa Kristuksessa. Bäck +rakastaa minua myöskin, mutta Kristuksen mielen jälkeen, hengessä ja +totuudessa, miten raamatun sana käskee. Minä myös rakastan häntä, ehkä +en syntisyydessäni vielä ole hänelle mahdollinen. Nyt olet kuullut +sanani, Knutson; minulla ei ole mitään muuta sanomista". + +Knutson veti kätensä otsallensa, ikäänkun karkoittaaksensa sitä syvää +tuskaa, minkä nämä nuoren tytön sanat hänessä vaikuttivat. Hän ei +voinut virkkaa sanaakaan, vaan nousi ylös ja heitti surullisen +silmäyksen morsiameensa. Päättävä isku oli sattunut syvästi ja +ankarasti. + +Hän seisoi, juuri aikoen ojentaa eksytetylle tytölle kätensä +jäähyväiseksi, kun lukkariukko tyytyväisellä muodolla tulla lylleröitti +ylöspäin jokipolkua, kantaen aika lohta, sen päivän saalista. Ukko tuli +suoraan heitä kohden ja antoi Knutsonille voimakkaan ja lämpöisen +kädenlyönnin. Syvä alakuloisuus jonka hän luki tämän kasvoista, antoi +hänelle syytä katsahtaa tyttäreensäkin, ja ukolle oli kohta koko asia +selvänä. + +"Vai niin", lausui hän vakaasti, mutta levollisesti; "se on nyt jo +mennyt niin pitkälle! Uskon rakkain toivo on sortunut; mutta +uskokaamme, mitä Jumala tekee, tapahtuu parhaaksi". + +"Niin, uskokaamme se", virkkoi Knutson, ravistaen vanhuksen ryppyistä +kättä. "Kiitos kuitenkin, lämmin ja vilpitön kiitos ystävyydestänne ja +hyväntahtoisuudestanne, isä Per! En koskaan unhota sitä, enkä +sinuakaan, Mari, vaikka mitä tapahtuisi. Hyvästi!" + +Verkalleen, vaan vakavin askelin poistui Knutson. Ensi kerran katsahti +ukko Per tyttäreensä nuhtelevaisesti, vaan ei virkannut sanaakaan. +Vaiti oli Marikin, ajatuksiin vaipuneena siitä, mitä oli tapahtunut, +mutta vahvana siinä uskossansa, ettei kukaan muu kuin pastori Bäck +voisi tehdä häntä onnelliseksi, tehdä häntä mahdolliseksi uskovaisen +vaimon "Kristuksen morsiamen"-nimitykseen. + + + + +4. + + +Taaskin oli yksi vuosi kadonnut ajan virtaan. + +Monta muutosta oli tämän vuoden kuluessa tapahtunut ystäväimme +kohtaloissa. Tuntein itsensä liian heikoksi masentamaan rakkauttansa +Mariin, oli Knutson hakenut ja saanut viran eräässä koulussa +kotitienoillansa Södermanlannissa, luullen että matka lievittäisi ja +viimein pois pyhkisi hänen surunsa ja muistonsa siitä, jota hän niin +suuresti oli rakastanut. Tämä onnistui kuitenkin vaan puoliksi, sillä +hänen sielunsa silmissä kangasteli aina tuo lumoava lukkarin puustelli +Ongermanjoen rannalla ja sen kauniin emännöitsiän "lukkarin Marin" +kuva. Rehellinen, vanha lukkari oli jo mennyt isäinsä luokse, +vilpittömästi surtuna ja kaivattuna seurakuntalaisiltansa, joille hän +aina oli ollut viisas ja luotettava neuvonantaja. Myöskin suri Mari +vanhaa isäänsä, mutta enimmiten sentähden, että hän hänen vakuutuksensa +mukaan oli tullut kadotuksen varmaksi saaliiksi heräämättömänä ja +uskomattomana. Niin kauvan kuin ukko eli, ei Bäck'illä ollut rohkeutta +tulla häneltä pyytämään Marin kättä, mutta tuskin oli ukko vielä +ennättänyt oikein ummistaa silmänsä, ennenkuin hän ja Mari +kuulutettiin. Totta puhuaksemme, oli tämän kiireen syynä se, että +Grangårdin Per oli jättänyt muutamia tuhansia riksiä jälkeensä, ja +näitä tarvitsi Bäck suuresti, kun vissit jälkimainingit iloisesta +ylioppilaselämästä Upsalassa alkoivat tuottaa levottomuutta kunnon +sielunpaimenelle. Häät vietettiin sentähden niin pikaisesti, ettei Mari +tiennyt, kuinka se oli käynyt, ennenkuin vissit keksinnöt avasivat +hänen silmäinsä eteen hänen ulkokullatun miehensä tarkoitusten +todellisuuden. + +Bäck oli, näet, tuskin vielä ennättänyt saada vaimonsa vähäisen +omaisuuden käsiinsä, kun hän kerrassaan heitti pois naamurinsa ja +näytti itsensä oikeassa haamussaan. Hän tuli päivä päivältä yhä +kärsimättömämmäksi vaimoansa kohtaan, ja lempeä, kristillinen mieli, +joka hänellä ennen oli ollut olevinaan, oli kokonaan kadonnut. Sitä +juomaa, jota hän ulkokullaisuutensa aikakaudella kaikkein enimmän +inhoi, nimittäin totia, joi hän nyt suurella himolla ja korttikasa oli +saanut piplian sijan hänen kirjoituspöydällänsä. Se hämmennys, jonka +hän oli onnistunut matkaansaattaa seurakunnassa tulikivenhajuisilla +saarnoillansa, ja jonka seurauksena oli muun muassa se, että moni +muutoin eteenpäin pyrkivä ja onnellinen ihminen jätti syntymäturpeensa, +etsiäksensä Amerikan "vapaassa" maassa epävarmaa elatustansa ja vapaata +tanhuata uskonnollisilta haaveksimisilta, oli saavuttanut hänen +muuttuneen käytöksensä kautta suurimman korkeutensa. Hänen entiset +puoluelaisensa, kerettiläiset, kirosivat nyt häntä, samalla kuu iloisat +veikot ylistivät hänen kääntymistänsä Bachukselle [juoppouden jumala]. +Lyhyesti; hän oli vähässä ajassa ennättänyt kääntää ylösalaisin siihen +asti olleet suhteet seurakunnassa, joka oli tosin onneton, kun sai +hänen paimeneksensa. + +Mutta kaikkein enimmän sai kuitenkin kärsiä hänen vaimonsa, tuo ennen +niin ihana Mari. Hänen surunsa oli syvä ja katkera, ja lisääntyi +luonnollisesti samassa määrässä, kuin hänen miehensä tuli kovaksi ja +vääräksi. Mutta tämä peräti kylmä ja kovasydäminen mies nauroi vaan +hänen kyyneleillensä eikä ottanut ensinkään korviinsa hänen +valituksiansa. "Itsehän sinä tahdoit niin", oli hänen tapansa pilkalla +sanoa. "Miks'et ottanut kaunista Knutsoniasi?" + +Miksi? Niin, sitä ei hän itsekään oikein tiennyt. Mutta hän +kirjoitti, tultuansa tuntemaan tavattoman miehensä luonteen, +entiselle rakastajallensa pitkän kirjeen, jossa pyysi anteeksi +ajattelemattomuuttansa ja selitti onnetonta kohtaloansa, jota hän +kuitenkin tahtoi kantaa kärsivällisesti. Kun Knutson luki nämä +kyyneleillä kastellut rivit, tulivat kyyneleet hänenkin silmiinsä, ja +töin tuskin saattoi hän lukea loppusanat, jotka kuuluivat: + +"Sinulla oli kuitenkin oikein: _hän oli susi lammasten vaatteissa_". + + + +***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LUKKARIN MARI*** + + +******* This file should be named 33495-8.txt or 33495-8.zip ******* + + +This and all associated files of various formats will be found in: +http://www.gutenberg.org/dirs/3/3/4/9/33495 + + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://www.gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.gutenberg.org/fundraising/pglaf. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://www.gutenberg.org/about/contact + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://www.gutenberg.org/fundraising/donate + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: +http://www.gutenberg.org/fundraising/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + diff --git a/33495-8.zip b/33495-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..66ec43b --- /dev/null +++ b/33495-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..0cab192 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #33495 (https://www.gutenberg.org/ebooks/33495) |