summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
-rw-r--r--.gitattributes3
-rw-r--r--29769-8.txt4793
-rw-r--r--29769-8.zipbin0 -> 96191 bytes
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
5 files changed, 4809 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/29769-8.txt b/29769-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..fd37183
--- /dev/null
+++ b/29769-8.txt
@@ -0,0 +1,4793 @@
+The Project Gutenberg EBook of Jugurtha, by Sallust
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Jugurtha
+
+Author: Sallust
+
+Translator: Osk. Blomstedt
+
+Release Date: August 23, 2009 [EBook #29769]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUGURTHA ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+
+
+Cajus Sallustius Crispon
+
+
+JUGURTHA.
+
+
+Suomentanut
+Osk. Blomstedt.
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaistu 1866.
+
+
+
+
+Imprimatur: G. F. Aminoff.
+
+
+
+
+Cajus Sallustius Crispus
+
+
+oli C. Julius Caesarin ja T. Livion ohella mainioin historioitsia
+romalaisen kirjallisuuden "kultaisella aikakaudella." Hän syntyi
+blebejisessä perheessä _Amiternum_ nimisessä paikassa Sabinilaisten
+maassa v. 86 e. Kr. s. Hänen ensimäinen nuoruutensa ikä jakautui
+kirjallisten harrastusten sekä irstaan ja ylöllisen elämän välillä, joka
+siihen aikaan oli hyvin tavallista Roman nuorukaisilla. Pian hän
+kuitenkin antautui valtion palvelukseen, toivoen sillä alalla voivansa
+hankkia itselleen kunniaa, jota hänen mielensä äärettömästi himosi. V.
+59 tuli hän _qvaestoriksi_, v. 52 _rahvaan-tribuniksi_, ja sen
+virkaisena ahdisti hän ankarasti Clodion surmaajaa Milonia ja tämän
+puollustajaa Ciceronia. Kaksi vuotta senjälkeen syöstiin hän
+avion-rikkojana ulos senaatista. Sen matkaan saattivat Censorit Appius
+Claudius Pulcher ja L. Piso, joita puolueellistenkin syiden luullaan
+siihen yllyttäneen.
+
+Tähän aikaan oli näet Roman tasavallan rakennus raukeemaisillaan, ja
+mahtavimmat miehet valtakunnassa olivat -- kun ei Crassoa lukuun oteta
+-- Pompejus ja Caesar, jotka molemmat pyrkivät itsevaltiaina tuota
+hajoovaa valtionkonetta hallitsemaan. Kumpaisellakin oli vahva
+puolueensa, edellisellä ylimykset eli aristokratit (_optimates_),
+jälkimäisellä demokratit eli kansanystävät (_populares_). Näitä
+viimemainituita oli Sallustiuskin, jonka vuoksi hän, edellämainitun
+häväistyksen kärsittyään, v. 49 läksi Romasta, jossa Pompejanit olivat
+vallalla, ja meni Caesarin luo, joka silloin oli Galliassa sitä maata
+Roman vallan alle lannistamassa.
+
+Caesar otti erinomaisella ystävyydellä vastaan Sallustion, teki hänen
+_qvaestoriksi_ ja laittoi hänen jälleen senaatiin. Myöskin uskoi hän
+hänen toimitettavakseen erään sotaretken Illyriaan; mutta se ei
+ollenkaan luonnistunut. Onnellisempi oli Sallustius Caesarin
+_propraetorina_ Afrikassa v. 47, jonka jälkeen hän sai Numidian
+voittomaan hallitakseen. Siinä virassa kiskoi hän maan asukkailta suurin
+määrin luvattomia veroja; sillä hänelläkin oli, kuten usialla nähdään,
+ylöllisyys ja ahneus omaisuuksia, jotka viihtyivät vieretysten mielessä,
+niin vastakkaisilta kun näyttävätkin ensi silmäyksellä. Semmoinen
+voittomaiden nylkeminen oli Romalaisilla jotain varsin yleistä, vaikka
+se la'issa oli kovasti kielletty. Senpä tähden olikin voittomaasta
+palaavalla prokonsulilla tai propraetorilla usein uhkaava
+oikeuden-käynti odotettavana Romassa. Niin Sallustiollakin, ja hänen
+pelasti vaan Caesarin suosio. Tämän suojeliansa surman jälkeen vetäytyi
+Sallustius pois julkisen elämän alalta, rakennutti kokoomilla
+tavaroillansa Qvirinalis nimiseen kaupungin-osaan komeita puutarhoja,
+joissa hän eleskeli elämänsä loppu-puolen tieteellisissä toimissa.
+Siellä saavutti hänen kuolema v. 35 e. Kr. s.
+
+Valtiollisten toimien piirissä ei siis jaksanut Sallustius kiivetä
+kunnian valoisimmille kunnahille; mutta kun hän ei historiaa tehden
+voinut kuuluisaksi tulla, päätti hän muiden tekoja kertomalla hankkia
+itselleen kuolemattoman nimen. Se onnistuikin hänelle runsaassa
+määrässä. Hän oli nerollinen ja luki ahkerasti kreikalaisia
+kirjoittajia, semminkin Thukydidestä ja Demosthenestä, joten hän pian
+saavutti niin tavattoman taidon historian kirjoituksessa, ett'ei kukaan
+aikakauden historioitsioista hänelle vertoja vetänyt. Todisteena hänen
+taidostaan on meille säilynyt kaksi oivallista teosta: _De conjuratione
+Catilinae sive Bellum Catilinarium_ ja _Jugurtha sive Bellum
+Jugurthinum_.
+
+_Bellum Catilinarium_ (Catilinan sota), kertomus Catilinan nostamasta
+kapinasta Ciceronin konsulina ollessa v. 63 e. Kr. s., näyttää olevan
+Sallustion aikaisin teos. Mihin aikaan se on kirjoitettu, ei tiedetä
+oikein varmaan. Luultavaa on kuitenkin, että se tapahtui ensi vuosina
+Caesarin surman jälkeen. Kirjoitustavassa ja alustuksessakin havaitsee
+tässä kirjassa vielä opettelevaisen jälkiä.
+
+Kypsempi teos on _Jugurtha_, kertomus Jugurthan sodasta, joka tässä
+vihossa nyt suomennettuna lähtee julkisuuteen. Kieli ja lauseet siinä
+ovat sujuvammat ja vähemmin eristapaiset, kertomus huolekkaasti ja
+laviasti alustettu. Tapaukset kuvaillaan taiteellisesti, melkein
+näytelmän tavoin, niin että lukian mieli heti alusta pitäin kiintyy
+kerrottavaan ja hänen odotuksensa pääsankarin onnenvaiheiden mukaan
+kiihtymistään kiihtyy, kunnes asian-haarat tuottavat rauhoittavan
+ratkaisun. Erinomaiseksi avuksi tätä historiallista kertomusta
+kirjoittaessa oli Sallustiolle se, että hän itse maaherrana oleskeli
+Numidiassa, siinä maassa, jossa hänen kerrottavansa olivat tapahtuneet,
+ja siis oli tilaisuudessa saamaan paikallisia valistuksia ja keräämään
+kansan mielessä eläviä muistelmia.
+
+Sallustion pääteos oli _Historiarum libri V_, joka vuosien vieriessä on
+kadoksiin joutunut, niin ett'ei siitä ole jäljillä kuin 4 puhetta, 2
+kirjettä ja muutamia muita katkelmia. Tämä teos sisälsi Roman tasavallan
+historiaa siitä, missä L. Cornelius Sisennan aikakirjat loppuivat.
+Johdannossa selitettiin tapoja ja valtakunnan asetuksia sekä Marion ja
+Sullan välisen kansalais-sodan tapauksia lyhyimmittäin, jonka jälkeen
+teoksen pää-osassa laveammasti kertoeltiin sodat Sertoriota ja
+Mithridatesta vastaan.
+
+Kaksi kirjoitusta, joita myös on pidetty Sallustion tekeminä, on meillä
+vielä säilyksissä, nimittäin: _Epistolae duae ad Caesarem de republica
+ordinanda_ ja _Declamatio in Ciceronem_. Mutta myöhemmät tutkimukset
+ovat saattaneet siihen päätökseen, että molemmat ovat Sallustion
+kirjoitustapaan tehtyjä puheenharjoitus-kappaleita Auguston ajoilta
+(kultaisen aikakauden loppu-päästä).
+
+Edellä jo mainittiin, että Sallustius ahkeraan luki Thukydideen
+kirjoituksia. Näitten historioitsiain välillä onkin paljon
+yhdenkaltaisuutta. Molemmat tunkevat syvälle tapausten syihin,
+molemmilla on terävä järki, suuri kokemus elämästä ja siitä seuraava
+ihmisluonnon tuntemus, molemmilla on myös lausetapa voimakas, lyhyt ja
+vakainen; sanalla sanoen, sekä asiain käsitys että esitys on heillä
+hyvin yhteen vivahtava, kuitenkin niin, ett'ei Sallustiota sentään ole
+vaan Thukydideen mukailiana pitäminen. Eroitusta on heidän välillään
+paitsi muuta siinäkin, että kaikki Thukydideellä on luonnollisempaa ja
+ikäänkuin silmän-räpäyksen havannosta syntynyttä, Sallustiolla sitä
+vastoin taiteen ja pitkällisen miettimisen avulla aikaan saatua.
+Sanoissa ja sanojen sovussa jälkimäisellä tavantakaa tavataan
+muinoisuutta, jota Romalaisista toiset kiittivät, toiset laittoivat.
+Kaikesta näkyy, että Sallustius erinomaisella huolellisuudella hoiti
+lausetapaansa.
+
+Sallustius oli ensimäinen romalainen historioitsia, jolla historiasta
+oli siveydellinen käsitys. Hänestä ei näet ollut siinä kyllä, että se
+asioita ja tapahtumia paljaastaan kertoen ainoasti tyydyttelisi
+uteliaisuutta, vaan sen pitäisi myöskin osoittaa niiden yhteyttä
+siveydellisten olojen ja kohtien kanssa sekä olla ihmisten opettajan,
+niin että se heille kehoitukseksi ja varoitukseksi esittelisi esimerkkiä
+hyvästä ja pahasta. Tämä mieli historian tarkoituksesta sekä viha, jota
+hän kantoi aatelis-puolueelle, johdattivat häntä myös valitsemaan
+kerrottavaksensa semmoisia kohtia Roman historiasta, kuin Jugurthan sota
+ja Catilinan kapinaliitto ovat; sillä molemmissa näyttäytyi inhoittavin,
+varoitukseksi sopiva turmelus aateliston puolella, mutta hädänalaiselle
+valtiolle tuli apu rahvaalta ja sen suosimilta miehiltä. Ne ankarat
+tuomiot, jotka Sallustius näin asianhaarain vaatimuksesta ja kenties
+väliin sisällisestä laittamisen himostakin siveydelliseltä
+tuomioistuimeltaan tuli langettamaan kuvailtavistaan henkiöistä ja
+oloista, herättivät häntä vastaan paljon vihaa hänen aikalaisissaan. Ja
+siitä se tuleekin, että hänen nuoruutensa synnit enemmän kuin monen muun
+kirjailian ovat aina meidän päiviimme saakka säilyneet varjostamaan
+hänen muuten niin kirkasta nimeänsä. Vastustajat rupesivat tarkkaamaan
+ja julkisuuteen vetämään hänen oman elämänsä entisiä seikkoja, ja nämät
+verrattuina hänen siveyttä saarnaaviin kirjoituksiinsa luonnollisesti
+tarjosivat runsaasti ainetta kaikenmoisiin ilveilyksiin. Sallustius
+itse ei kirjoituksissansa suorastaan tunnusta muuta nuoruutensa
+hairausta kuin liiallisen kunnian-himon, jonka vuoksi myöhemmin onkin
+kovasti väitelty hänen siveydellisyydestään. Sepä toki on ollut
+jokseenkin joutavaa taistelemista. Sallustius oli elämässään, siitä ei
+pääse mihinkään, aikakautensa lapsi, ei parempi eikä huonompi kuin
+enimmät muutkaan. Mutta tämä Sallustius joutukoon huoleti katoovaisuuden
+omaksi; kirjoituksiin kuvastunut elää ijäti ihmiskunnan aikakirjojen
+muistossa sen etevimpäin historioitsiain joukossa.
+
+
+
+
+Ainehisto.
+
+
+ Luku.
+Johdanto-lauseita: ihmisluonteesta mietteitä....................... 1.
+
+Jatkoa: hengen ja ruumiin välisiä suhteita......................... 2.
+
+Jatkoa: valtioviroista............................................. 3.
+
+Jatkoa: historian kirjoituksen arvosta............................. 4.
+
+Historiallinen kertomus alkaa. Jugurthan sodan edellisiä tapauksia.
+-- Numidian kuningas Masinissa Roman kansan ystävä; Micipsa,
+Mastanabal, Gulussa; Jugurtha...................................... 5.
+
+Jugurthan luonnonlahjat. Micipsan pelko niistä..................... 6.
+
+Micipsa lähettää Jugurthan Scipionia auttamaan Numantian luo;
+Jugurtha voittaa Scipionin ja koko sotaväestön suosion............. 7.
+
+Jugurthaa kiihoitetaan yksin kuninkuuteen pyrkimään. -- Scipio
+laskee Numidialaiset kotiin ja antaa Jugurthalle runsaat lahjat ja
+kiitokset; varoittaa häntä......................................... 8.
+
+Suosiokirjeellä varustettuna tulee Jugurtha kotiin, ja Micipsa
+säätää hänen poikainsa kanssa valtakunnan perilliseksi............. 9.
+
+Micipsa tuntee elämänsä lopun lähenevän; pitää puheen Jugurthalle.. 10.
+
+Micipsa kuolee ja haudataan uhkiasti. Perilliset riitaantuvat;
+Jugurtha päättää raivata Hiempsalin tieltä pois.................... 11.
+
+Kuninkaat päättävät jakaa keskenänsä tavarat ja valtakunnan. --
+Jugurtha surmauttaa Hiempsalin Thirmidan kaupungissa............... 12.
+
+Jugurtha ja Adherbal valmistelevat sotaa. Numidialaiset jakautuvat
+heidän välillään. Adherbal lähettää lähettiläitä Romaan ja pakenee
+itsekin sinne, ennenkuin asia tulee miekan ratkaistavaksi. Nyt
+lähettää Jugurthakin Romaan lähettiläitä, jotka rahalla ostavat
+hänelle paljon ystäviä............................................. 13.
+
+Adherbalin puhe senaatissa......................................... 14.
+
+Jugurthan lähettiläät vastaavat puheesen; hänen ystävänsä
+puollustavat häntä; näitä vastustavat muutamat, semminkin Scaurus.. 15.
+
+Jugurthan ystävät pääsevät voitolle; Afrikaan lähetetään
+lähetyskunta L. Opimion johdolla jakamaan Micipsan valtakuntaa
+tasan Jugurthan ja Adherbalin välillä. Jugurtha lahjoo Opimion ja
+saapi senkautta paremman puoliskan osallensa....................... 16.
+
+Selitys Afrikan asemasta ja rajoista; maan ja asukkaiden luonne;
+peri-asukkaat...................................................... 17.
+
+Pohjois-Afrikan asukkaat: Gaetulit, Libyalaiset, Medialaiset,
+Persialaiset, Armenialaiset. Näiden sekaannus toisiinsa;
+Numidialaiset...................................................... 18.
+
+Phoenicialaisia siirtokuntia Pohjois-Afrikassa: Hippo, Adrumetum,
+Leptis, Karthago. -- Cyrene, Syrtit, Philenoin alttarit. --
+Numidialaisten, Maurilaisten, Gaetulien ja Aethiopien asuinpaikat;
+Maurilaisten kuningas Bocchus...................................... 19.
+
+Jugurtha karkaa Adherbalin valtakuntaan, ryöstää ja hävittää,
+toivoen sillä yllyttävänsä häntä sotaan. Adherbal ei ryhdy
+sotakeinoihin, vaan lähettää lähettiläitä, joille Jugurtha vastaa
+herjaavaisesti ja hyökkää uudestaan hänen maahansa suurella
+sotajoukolla....................................................... 20.
+
+Adherbal rupee myös sotahankkeisin, tulee lyödyksi lähellä Cirtaa
+ja pakenee mainittuun kaupunkiin, jonka Jugurtha piirittää.
+Adherbalin lähettiläiden kautta tiedon saatuaan sodasta, lähettää
+senaati kolme nuorukaista kuninkaiden väliä sovittamaan............ 21.
+
+Lähettiläät puhuttelevat Jugurthaa, joka selittelee syitään ja
+lupaa noudattaa senaatin tahtoa. Myös lupaa hän lähettää
+lähettiläitä Romaan................................................ 22.
+
+Jugurtha saartaa vallilla ja kaivannolla Cirtan ja ahdistaa sitä
+kovasti. Adherbal taas lähettää lähettiläitä Romaan................ 23.
+
+Adherbalin kirje luetaan senaatissa................................ 24.
+
+Senaati lähettää jälleen lähettiläitä, niiden joukossa Scauron,
+Afrikaan, ja voittomaahan saavuttuaan laittavat nämät sanan
+Jugurthalle tulla heidän puheillensa. Tämä koettaa ensin valloittaa
+Cirtan, vaan kun se ei menesty, tulee hän lähettilästen pariin.
+Turhaan puheita pidettyään, palaavat nämät kotihin................. 25.
+
+Cirta heittäytyy Jugurthalle, joka tappaa Adherbalin ja kaikki
+täys'ikäiset kaupunkilaiset........................................ 26.
+
+Jugurthan ystävät pitävät Romassa kaikenmoisia juonia hänen
+hyväksensä. Tribuni Memmius vastustaa niitä. Senaati päättää antaa
+voittomaat Italian ja Numidian tuleville konsuleille, joiksi
+nimitetään P. Scipio Nasica ja L. Bestia Calpurnius. Jälkimäinen
+saapi osalleen Numidian. Afrikaan vietävä sotajoukko kirjoitetaan.. 27.
+
+Jugurtha lähettää poikansa ja pari ystävää senaatille, joka
+kuitenkaan ei laske heitä kaupunkiin. Calpurnius valitsee itselleen
+legatia, muiden joukossa Scauron. Calpurnion luonnonomaisuudet. Hän
+hyökkää voimakkaasti Numidiaan, ottaa ihmisiä ja valloittaa
+kaupunkeja......................................................... 28.
+
+Jugurtha lahjoo pian Calpurnion ja lopuksi Scauronkin, joten
+heittämys-sovinto tulee toimeen. Qvaestori Sextiolle antavat
+Numidialaiset elehvanttia, hevoisia ja muuta karjaa................ 29.
+
+Romassa Calpurnion menetys nostaa rahvaassa ankaran vihan, jota
+Memmius kiihoittelee kokoustiloissa, ja senaatoreissa
+huolellisuutta..................................................... 30.
+
+Yksi Memmion puheita............................................... 31.
+
+Memmion toimesta päättää kansa lähettää praetori L. Cassion
+Jugurthaa Romaan tuomaan, että tämän ilmoituksella saataisiin
+toteen Scauron ja muiden rikokset. Calpurnion Numidiaan jättämäin
+päällikköjen häpiä-työt. -- Cassius tulee Jugurthan luo ja
+kehoittaa häntä lähtöön............................................ 32.
+
+Jugurtha tulee Romaan ja lahjoo tribuni C. Baebion. Memmius kutsuu
+kansan kokoon, lepyttää sitä ja kehoittaa Jugurthan totuutta
+puhumaan........................................................... 33.
+
+Baebion vehkeiden kautta raukeaa Jugurthan tutkimus tyhjään........ 34.
+
+Massiva pyytää silloisen konsulin Sp. Albinon yllytyksestä Numidiaa
+itselleen; mutta Jugurtha hankkii Bomilcarin kautta väijyjiä, jotka
+tappavat Massivan. Bomilcarin täytyy paeta, ja Jugurtha itsekin
+lähtee pikaan Romasta pois senaatin käskystä....................... 35.
+
+Sp. Albinus lähtee Afrikaan ja uudistaa sodan. Sepä ei toki edisty;
+Jugurtha pitää konsulia pilkkanaan. Luullaanpa lahjoja ottaneen Sp.
+Albinonkin. Hän palaa Romaan virkamiehien vaalia pitämään, jättää
+päällikkyyden veljelleen Aulolle................................... 36.
+
+Romassa rahvaan-tribunien riidat estävät vaalikokouksia koko
+vuoden. Aulus luulee sill'aikaa voivansa joko lopettaa sodan tai
+kiskoa kuninkaalta rahaa. Siksi hän ryhtyy Suthulin kaupunkia
+piirittämään....................................................... 37.
+
+Jugurtha voittaa kavaloilla keinoilla Aulon, ympäröipi hänen
+leirinsä ja pakoittaa hänen häpiälliseen rauhan sovintoon.......... 38.
+
+Romassa pääsee pelko ja suru valloilleen. Sp. Albinus kokoilee
+sotavoimia ja kysyy senaatin mieltä rauhan-liitosta. Tämä kumoo
+sen. Tribunit estävät Sp. Albinon viemästä muassaan sotaväkeä, kun
+lähtee Afrikaan, Roman voittomaahan, jossa sotajoukko rauhanehtoja
+noudattaen oleskelee. Hän ei uskalla ryhtyä sotaa uudistamaan...... 39.
+
+Tribuni C. Mamilius Limetanon tekemä lakiehdoitus niille
+pidettävistä tutkinto-käräjistä, jotka Jugurthan kanssa olivat
+olleet keskuudessa, hyväksytään suurella innolla, vaikka sitä
+muutamat vastustavat. M. Scaurolle onnistuu päästä
+tutkinto-tuomarien joukkohon. Tutkinto toimitetaan ankaruudella.... 40.
+
+Mietteitä Roman siveydellisestä ja valtiollisesta tilasta.......... 41.
+
+Jatkoa: Gracchoin aikaisista kiistoista............................ 42.
+
+Q. Metellus, joka M. Silanon kanssa oli valittu seuraavan vuoden
+konsuliksi, saapi Numidian voittomaakseen. Hän tekee suuria
+sotavarustuksia, ja häntä seuraavat Numidiaan kansalaisten suuret
+toiveet............................................................ 43.
+
+Afrikassa olevan sotajoukon kurja tila. Metellus päättää harjoittaa
+sitä kuriin, ennenkuin sotatoimiin ryhtyy.......................... 44.
+
+Mitä keinoja Metellus käyttää sotajoukon kuntoon saamiseen......... 45.
+
+Jugurtha rukoilee lähettiläiden kautta rauhaa. Metellus houkuttelee
+lähettiläät pettämään kuninkaansa ja marsii sotajoukkoneen
+Numidiaan, jossa kaikki on kuin syvimmän rauhan aikana............. 46.
+
+Metellus asettaa vartiaväestön Vagan kaupunkiin ja kokoilee sodan
+tarpeita. Jugurtha yhä lähettelee rauhan rukoilioita, joille ei
+Metellus anna mitään varmaa vastausta, vaan viettelee heidät
+niinkuin entisetkin lähettiläät petokseen.......................... 47.
+
+Kun ei rauhan hieromisesta mitään valmista tule, rupee Jugurtha
+vihdoin sotatoimiin ja kiertelee joukkoineen Metellon edelle.
+Sotakentän luonne.................................................. 48.
+
+Jugurtha valmistelee joukkojaan tappeluun. Metellus marssittaa
+väestönsä näitä vastaan............................................ 49.
+
+Sotajoukkojen välillä syntyy ankara tappelu........................ 50.
+
+Jatkoa tappelun kertomuksesta...................................... 51.
+
+Jugurthan joukot joutuvat tappiolle ja pakenevat; mutta Bomilcar
+käypi Rutilius legatin leiriä ahdistamaan.......................... 52.
+
+Leirin tykönä syntynyt tappelu päätyy Numidialaisten tappioksi;
+nämät menettävät elehvanttinsa ja pakenevat. Rutilius väkineen
+marssii odotettua Metelloa vastaan, ja näiden välillä on
+tietämättömyydestä yön pimeydessä taistelu nousemaisillaan......... 53.
+
+Metellus hoitaa haavoitettuja, kiittää ja kiihoittaa sotilaitansa,
+lähettää tiedustelemaan Jugurthan olopaikkaa ja toimia. Tämä kerää
+metsäseutuhun sotajoukkoja. Metellus muuttaa sotatapansa: käypi
+Numidian rikkaimpia paikkakuntia hävittämään. Tästä peloissaan
+hakee Jugurtha tilaisuutta päästä hajallisten Romalaisten päälle
+karkaamaan, ja hänelle onnistuukin perinpohjin tuhoa yksi joukko... 54.
+
+Romassa Metellon voitosta nousee suuri riemu ja vietetään
+kiitosjuhlia. Metelloa ylistetään. Tämä käyttää sodassa
+kaikenmoisia varovaisuuden keinoja. Jugurtha ahdistelee hänen
+joukkojaan yhtämittaa. Osa niistä on Metellon omassa, loppu Marion
+johdossa........................................................... 55.
+
+Metellus päättää rynnättää Zaman kaupunkia, mutta Jugurtha saa
+päätöksestä tiedon ja käväsee siellä vastavarustuksia tekemässä.
+Sitten käypi Jugurtha Siccaan hätyyttämään Marioa, joka on sinne
+lähetetty jyviä hankkimaan. Marion joukot ovat jo poislähdössä, kun
+kaupungin portilla syntyy tappelu Jugurthan väen kanssa. Viime
+mainitun täytyy lopuksi paeta...................................... 56.
+
+Zaman rynnätys alkaa............................................... 57.
+
+Zaman luona taisteltaissa, hyökkää Jugurtha yht'äkkiä Metellon
+leiriin, jossa hän vahtien huolimattomuudesta pääsee sisälle
+tunkemaan. Romalaiset tapetaan tai pakenevat; neljäkymmentä miestä
+vetäytyy kunnahalle, jossa urhoollisesti suojelevat itseään.
+Metellus saapi tiedon Jugurthan päällekarkauksesta ja lähettää
+leirille Marion, joka pakoittaa hänen peräytymään. Tyhjin toimin
+palaa Metellus itse yön tullen Zamasta leiriin...................... 58.
+
+Metellus on varoillaan Jugurthaa vastaan; tämä karkaa yht'äkkiä
+taas Romalaisten päälle ja hätyyttää heitä pahanpäiväisesti........ 59.
+
+Zaman luona tappelevat Romalaiset täyttä väkeään, mutta asukkaiden
+urhoollisuuden tähden raukee rynnätys turhaan...................... 60.
+
+Metellus lähtee Zaman luota, asettaa laumansa kaupunkeihin
+vartioväestöiksi ja Numidian lähinnä olevaan voittomaahan
+talvimajoihin. Hän rupee nivomaan juonia Jugurthaa vastaan ja
+houkuttelee Bomilcarin puolelleen.................................. 61.
+
+Bomilcar saapi Jugurthan taipumaan heittämykseen. Metellus pitää
+sotaneuvottelua ja vaatii Jugurthalta 200,000 naulaa hopiata,
+kaikki elehvantit y. m. Nämät vaatimukset täyttääkin kuningas,
+mutta kun hän itse kutsutaan päällikön puheille Tisdron kaupunkiin,
+katuu hän tekoansa ja ryhtyy uudestaan sotatoimiin. -- Romassa
+senaati päättää Numidian voittomaan Metellon hallittavaksi......... 62.
+
+C. Mariolle ennustetaan, hänen jumalille kiitosuhria kantaissansa,
+ihmeellisiä asioita. Marion syntymä, suku, luonnonlaatu, kasvatus
+ja muut aikaisemmat elämän vaiheet................................. 63.
+
+Marius pyytää virkaeroa saattaakseen Romassa hakea konsulinvirkaa.
+Metellus estelee sitä ensin, mutta suostuu vihdoin myönnyttämään
+anomuksen. Marius närkästyy Metellon sanoista, rupee häntä
+panettelemaan ja kerskaamaan itsestänsä............................ 64.
+
+Gauda niminen Numidialainen, Mastanabalin poika, on Metellolta
+kärsinyt sokaistusta, jota Marius yllyttää hänen kostamaan. Tämä,
+romalaiset ritarit y. m. kirjoittavat Romaan moitteita Metellosta
+ja vaativat Marioa konsuliksi. Muutkin kohdat ovat Mariolle
+myötäiset.......................................................... 65.
+
+Jugurtha valmistelee sotaa kaikin keinoin ja houkuttelee puoleensa
+kuntia. Vagan kaupungissa syntyykin ylimysten toimesta kapina,
+jossa romalainen vartiaväestö kovan näkee.......................... 66.
+
+Romalaiset sotilaat pakenevat kaupungin linnalle, johon pääsemästä
+heitä estää sinne pantu vartiaväki ja suljetut portit. He saavat
+kaikki surmansa paitsi heidän päällikkönsä Turpilius, joka yksin
+pääsee pakoon...................................................... 67.
+
+Vagan tapauksista tiedon saatuaan, tulee Metellus ensin
+surunalaiseksi, mutta sitten päättää hän kostaa ja marssii
+sotajoukon kanssa mainittuun kaupunkiin. Matkasta väsyneitä
+sotilaitaan hän kiihoittaa koston ja saaliin toivolla.............. 68.
+
+Vagalaiset sulkevat ensin porttinsa, vaan avaavat sitten, luullen
+tulevaa Jugurthaksi. Nyt joutuvat he pian surman omaksi, ja
+kaupunki ryöstetään. Turpilius, kun ei saata välttävästi selittää,
+miten Vagasta oli päässyt pakenemaan, kärsii
+kuoleman-rangaistuksen............................................. 69.
+
+Bomilcar, kuninkaan epäluuloon jouduttuaan, vannoutuu Nabdalsan
+kanssa häntä vastaan. Juuri kuin tuuma olisi toimeen pantava, tulee
+Nabdalsalle pelko, josta Bomilcar kirjeessä nuhtelee häntä......... 70.
+
+Nabdalsan nukkuessa saapi hänen palveliansa kirjeen käsiinsä ja
+rientää sen kanssa kuninkaan luo. Nabdalsa lähtee herättyään
+Jugurthaa lepyttämään.............................................. 71.
+
+Jugurtha surmauttaa Bomilcarin ja monta muuta epäluulon-alaista, ja
+elää niistä päivin alituisessa pelossa............................. 72.
+
+Bomilcarin kohtalosta tiedon saatuaan, Metellus valmistaupi sotaan
+ja laskee Marion Romaan, jossa Afrikasta lähetetyt kirjeet ovat
+sytyttäneet rahvaan erinomaiseen vihaan Metelloa vastaan ja
+suosioon Marioa kohtaan. Jälkimäinen valitaan konsuliksi, ja kansa
+määrää suurella huuto-enemmyydellä hänen päälliköksi Jugurthan
+sotaan, vasten senaatin päätöstä................................... 73.
+
+Ystävänsä menetettyään, joutuu Jugurtha pahaan pulaan, ett'ei tiedä
+jatkaako sotaa vai ei. Hänen näin epäillessään, näyttäytyy Metellus
+sotajoukkoneen ja lyöpi hänen laumansa pakoisalle.................. 74.
+
+Jugurtha vetäytyy Thalan kaupunkiin, jossa Metellus päättää
+ahdistaa häntä. Hankittuaan yltäkylläisesti vettä sotajoukolleen
+saapuu Metellus mainittuun kaupunkiin, jonka asukkaat kovasti
+säikähtyvät, mutta kuitenkin rupeevat sotavarustuksiin............. 75.
+
+Jugurtha pakenee yöllä lapsineen aarteineen ja kuleksii paikasta
+toiseen. Metellus valloittaa 40 päivän päästä kaupungin, ja
+ylikarkurit polttavat itsensä sekä kallisarvoisimmat tavarat
+kuninkaallisessa palatsissa........................................ 76.
+
+Leptin kaupunkilaiset lähettävät Metellon tykö pyytämään apua
+erästä Hamilcar nimistä kapina-vehkeiliää vastaan. Sinne lähetetään
+vartiaväeksi 4 kohorttia Ligurialaisia C. Annion johdossa.......... 77.
+
+Leptin kaupunki. Molemmat Syrtit................................... 78.
+
+Rajariitoja Karthagolaisten ja Kyreneläisten välillä. Niitä
+ratkaistakseen uhraavat Philaenus veljekset henkensä valtiolle, ja
+heille pyhitetään alttaria ja laitetaan muita kunnianosoituksia.... 79.
+
+Jugurtha matkustaa Gaetulien tykö, kerää itselleen sotajoukon ja
+harjoittaa sen sotatemppuihin; sitten houkuttelee hän liittohon
+kanssaan appensa Bocchus kuninkaan................................. 80.
+
+Jugurtha yllyttää puheella Bocchon mieltä, ja he päättävät yhdessä
+tehdä sotaretken Cirtan kaupungille................................ 81.
+
+Metellus vartoo linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, kuninkaiden
+tuloa ja saapi tiedon siitä, että Numidian voittomaa oli määrätty
+Mariolle. Hän tulee siitä varsin pahoille mielin................... 82.
+
+Metellus kokee lähettiläiden kautta luovuttaa Bocchus kuningasta
+luopumaan Jugurthasta liittoon Romalaisten kanssa. Sota pysyy
+sill'aikaa entisellään............................................. 83.
+
+Marius kerskailee itsestään ja ahdistaa aatelistoa. Senaati päättää
+hänelle kaikki sodan tarpeet, ja kun hän kirjoittaa väkeä
+sotapalvelukseen, tulvaa hänen tykönsä kosolta miehiä. Hän
+kiihoittaa puheella kansan intoa................................... 84.
+
+Marion puhe........................................................ 85.
+
+Marius lähettää legati Manlion sotatarpeiden kanssa Afrikaan,
+kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen ja saapuu Uticaan. Rutilius
+jättää hänelle sotajoukon. Metellus on ennen lähtenyt matkoihinsa.. 86.
+
+Marius käypi sotajoukkoneen ryöstämässä saalista, jonka lahjoittaa
+sotilaille. Uudet sotilaat tottuvat vähitellen sotakuriin ja
+urhoollisuutta harjoittamaan. Marius ja Bocchus vetäyvät erilleen
+vaikiapääsyisiin seutuihin......................................... 87.
+
+Metellus otetaan ilomielin vastaan Romassa. -- Marius tiedustelee
+vihollisten retket, ahdistelee heitä ja päättää saartaa kaupunkia.
+Bocchus anoo lähettiläiden kautta ystävyyttä....................... 88.
+
+Konsuli luovuttaa kaupunkeja ja linnoja vihollisilta; päättää
+piirittää Capsan kaupungin, jonka asema ja lähitienoo kuvaillaan... 89.
+
+Konsuli pitää varustustoimia, jotka muonavarain puutteesta ovat
+sangen vaikeita, lähettää Manlion kevytaseisen väestön kanssa Larin
+kaupunkiin ja lupaa itse myös tulla sinne; saapuu Tanasjoelle...... 90.
+
+Marius teettää nahkasäkkiä, joissa sotilaat kulettavat vettä
+Capsaan marssiessaan. Sotajoukon äkki-luulemattomasta tulosta
+säikähtyneinä, heittäyvät kaupunkilaiset; vaan yhtäkaikki kaupunki
+poltetaan ja asukkaat surmataan sekä myydään....................... 91.
+
+Capsan valloittaminen lisää Mariolle mainetta. Hän käypi muitakin
+kaupunkia ottamaan; muutamissa tekevät Numidialaiset vastarintaa,
+toiset ovat autioiksi heitetyt. Pikkuinen linnoitus lähellä
+Mulucha-jokea tekee ankaraa vastustusta asemansa lujuuden kautta... 92.
+
+Marion ollessa alakuloisena siitä, ett'ei voi linnaa saada
+valtaansa, keksii ligurialainen sotamies paikan, josta linnan voisi
+valloittaa. Hän ilmoittaa asian Mariolle, joka käskee hänen tehdä
+valloitusyrityksen, antaen hänen johtoonsa torvensoittajia ja neljä
+centurionia........................................................ 93.
+
+Ligurialainen viepi miehensä linnaan ja samaan aikaan rupee Marius
+ankarammasti ahdistamaan linnalaisia, jotka enää eivät voi
+vastarintaa tehdä, vaan kaatuvat erinomaisesti innostuneiden
+Romalaisten miekkain kautta........................................ 94.
+
+L. Sulla qvaestori saapuu leiriin kokoomansa hevoisväestön kanssa.
+Selitys hänen sukuperästään, luonnon- ja elämän-laadustaan......... 95.
+
+Sullasta tulee ennen pitkää taitava sotasankari. Hän voittaa
+käytöksellään ja hyvillä avuillaan sekä ylipäällikön että miehistön
+suosion............................................................ 96.
+
+Jugurtha anoo apujoukkoja Boccholta, joka aluttain ei tiedä mitä
+tehdä. Mutta kun hänen läheisimpänsä ovat lahjotut ja Jugurtha
+lupaa hänelle kolmannen osan Numidiaa, jos sota onnellisesti
+päätyisi, tulee hän viimein suurten joukkoin kanssa Numidiaan.
+Yhdistetyin sotavoimin käyvät kuninkaat nyt äkki-odottamatta Marion
+joukkojen päälle, jotka äkillisen pelon herättämässä häiriössä
+ensin ovat tuhon omaksi joutumaisillaan, vaan lopuksi
+sotiovanhusten neuvollisuuden kautta kestävät väkirynnäkön......... 97.
+
+Jatkoa tappelun kertomuksesta. Yön tullen Marius vetäytyy kahdelle
+kunnahalle, jotka kuninkaiden väki ympäröipi. Barbarilaiset pitävät
+yön kuluessa kaikenmoista iloa..................................... 98.
+
+Marius karkaa yht'äkkiä vihollisten päälle, heidän väsyksissä ja
+yölevolla ollessaan, ja tappelu päätyy heidän perinpohjaiseksi
+tuhoksensa......................................................... 99.
+
+Marius viepi joukkonsa talvimajoihin merikaupunkiin. -- Miten hän
+päällikkö-tointansa hoitaa......................................... 100.
+
+Lähellä Cirtan kaupunkia hyökkäävät Jugurthan ja Bocchon laumat
+joka taholta Romalaisten päälle, jotka Jugurthan kavaluuden tähden
+jo joutuvat hämilleen, vaan lopuksi Marion ja Sullan urhoollisuuden
+kautta saavat täydellisen voiton. Tappelukentällä kohtaa silmiä
+hirvittävä näky.................................................... 101.
+
+Marius tulee Cirtaan, johon lähettiläitä saapuu Bocchon tyköä
+pyytämään, että kaksi luotettavinta miestä lähetettäisiin hänen
+luokseen. Lähettiläiksi valitsee Marius Sullan ja Manlion, joista
+edellinen pitää puheen. Bocchus vastaa siihen ystävällisesti,
+luvaten lähettää lähettiläitä senaatin luo, mutta ystävät, jotka
+Jugurtha on lahjonut, muuttavat sittemmin hänen mielensä........... 102.
+
+Marius lähtee piirittämään erästä Jugurthan linnaa. Talvileiriin
+praetorin siaiseksi jätetyn Sullan luo tulee Bocchon tyköä
+lähettiläitä rauhaa anomaan. Sulla miellyttää kohteliaisuudellaan
+ja vierasvaraisuudellaan nämät itseensä ja neuvoo heitä, miten
+heidän pitäisi puhua Marion ja senaatin edessä. Lähettiläät
+vartoovat Marioa noin 40 päivää.................................... 103.
+
+Retkeltään palattua, kutsuu Marius kokoon Sullan ja muut senaatorin
+arvoiset miehet ja kuulustelee niiden läsnä ollessa lähettilästen
+sanomiset. Nämät saavat luvan käydä Romaan, ja siks'aikaa vaaditaan
+sotilakkoa. Kolmea Romaan lähtevää johdattaa sinne qvaestori Rufus;
+kaksi kotiin palavaa kertovat Boccholle matkansa seikkoja. Romassa
+annetaan Boccholle anteeksi ja luvataan vasta liittoa ja
+ystävyyttä......................................................... 104.
+
+Bocchus anoo kirjeellisesti Mariolta, että lähettäisi Sullan hänen
+luokseen yhteisistä asioista keskustelemaan. Marius lähettääkin
+hänen ynnä joukon sotaväkeä turvaksi. Matkalla kohtaa heitä Volux
+suurella ratsas-joukolla, ja siitä syntyy aluttain pelko
+Romalaisissa, mutta he havaitsevat pian kohtauksen olevan
+rauhallisen........................................................ 105.
+
+Volux tervehtää Sullaa isältänsä ja sanoo tulleensa häntä
+vastaanottamaan. He matkaavat pari päivää yhdessä. Yöksi
+leirityttyänsä, rientää Volux Sullan luo, ilmoittaa Jugurthan
+olevan lähellä ja kehoittaa häntä kanssansa pakenemaan. Sulla ei
+suostu väkeänsä pettämään, mutta myöntyy ehdoitukseen, että samana
+yönä vielä jatkettaisiin matkaa. Niin tapahtuukin, ja aamulla, kun
+Sulla leirin aseman mittelee, tulee sana Jugurthan leirittyneen
+aivan lähelle. Tästäkös pelko Romalaisille. Voluxia luullaan
+pettäjäksi......................................................... 106.
+
+Sulla, kiihoitettuaan väkeänsä ja huudettuaan Jupiteria
+todistajaksi, käskee pettäjäksi varotun Voluxin lähteä leiristä.
+Tämä kokee näyttää viattomuuttansa ja kehoittaa Sullaa rohkeasti
+viemään joukkonsa Jugurthan leirin halki, joka neuvo hyväksytään ja
+pannaan menestyksellä toimeen. Muutamain päiväin päästä tullaan
+perille Bocchon luo................................................ 107.
+
+Bocchon luo on Jugurtha, kuultuaan Sullan sinne tulevan, lähettänyt
+Aspar nimisen lähettilään. Bocchus valitsee erään miehen, nimeltä
+Dabar, Sullan kanssa rauhan sovintoa hieromaan. Bocchon
+uskorikkoinen luonnonlaatu......................................... 108.
+
+Bocchus ja Sulla pitävät suostuttua vale-keskustelua Asparin
+kuullen, vaan yöllä he todenperäisesti neuvottelevat Dabarin ja
+uskollisten tulkkien läsnä ollessa................................. 109.
+
+Bocchon puhe Sullalle.............................................. 110.
+
+Sulla ei tyydy Bocchon tarjouksiin, vaan vaatii häntä jättämään
+Romalaisille Jugurthan. Bocchus kieltää ensin kovasti, mutta
+suostuu viimein tuumaan............................................ 111.
+
+Bocchus ilmoittaa Asparille, että sota voitaisiin vissillä ehdoilla
+loppuun saattaa, ja käskee hänen kuulustella Jugurthan mieltä. Tämä
+vaatii Bocchoa jatkamaan rauhan hieromista ja heittämään Sullan
+hänen käsiinsä..................................................... 112.
+
+Kauvan mietittyään ja juonia pidettyään, päättää Bocchus viimein,
+Sullan mieltä noudattain, jättää Jugurthan hänelle, ja se
+tapahtuukin. Hänen seuralaisensa surmataan, ja hänen itsensä viepi
+Sulla vankina Mariolle............................................. 113.
+
+Samaan aikaan taistelevat Caepio ja Manlius onnettomasti
+Gallilaisia vastaan. Italia vapisee. Kun Jugurthan vangiksi
+ottamisesta tieto tulee Romaan, valitaan Marius poissa ollessaan
+konsuliksi ja saapi voittomaaksi Gallian. Tammikuun ensimäisenä
+päivänä hän pitää uljaan triumphi-retken........................... 114.
+
+
+
+
+C. Sallustius Crispon kertomus Jugurthan sodasta.
+
+
+
+
+I.
+
+
+Suotta valittaa ihmiskunta luonnettansa, että heikko ja lyhyt-ikäinen
+sattumus hallitsee sitä enemmän kuin nero. Sillä toisaalta asiaa
+punniten, et löytäne muuta jalompaa ja ylevämpää, vaan havainnet
+ihmisluonteelta pikemmin puuttuvan ahkeruutta kuin kykyä ja aikaa. Mutta
+ihmiselämän johdattaja ja hallitsia on henki, joka, missä se
+kunniallista tietä pyrkii kuuluisuuteen, on kyllin mahtava ja
+voimallinen sekä loistoisa, eikä kaipaa onnea; sillä eihän tämä voi
+kellenkään rehellisyyttä, ahkeruutta ja muita hyviä avuja antaa enemmän
+kuin niitä poiskaan ottaa. Mutta jos se, pahain himoin orjana ja ruumiin
+laiskuuteen ja hekumaan heittäytyneenä, kotvasen on nauttinut turmelevaa
+huvitusta, niin syytetään luonnon heikkoutta, sittenkun voimat, aika ja
+nero hurjuudessa ovat hukkaan menneet: kukin lykkää syyn itsestään
+asianhaarain päälle. Vaan jos ihmisillä olisi niin paljon huolta
+hyödyllisistä asioista, kuin he hartaasti pyrkivät turhain ja
+mitättömäin, useinpa vielä vaarallistenkin perään, niin heitä ei
+tapaukset hallitsisi enemmin kuin he niitä, ja he kohoisivat niin
+suuriksi, että, kuolevaisia ihmisiä ollen, kunnialtaan olisivat
+kuolemattomat.
+
+
+
+
+II.
+
+
+Sillä niinkuin ihmissuku on kokoonpantu ruumiista ja hengestä, niin
+noudattavat kaikki asiat ja kaikki meidän pyrintömme, toiset ruumiin,
+toiset hengen luontoa. Sentähdenpä katoovatkin kaunis muoto, suuret
+rikkaudet, vieläpä ruumiin voimakin ja kaikki muut semmoiset ennen
+pitkää; mutta neron oivalliset teokset ovat kuolemattomat niinkuin
+henkikin. Vihdoin on ruumiin ja onnen eduilla loppunsa niinkuin
+alkunsakin, ja kaikki, joka on syntynyt, kuolee, ja joka on karttunut
+heikkonee; mutta turmeltumaton, kuolematon, ihmissukua hallitseva henki
+toimittaa ja johdattaa kaikki, eikä ole itse kenenkään vallassa. Sitäpä
+enemmän onkin niitä kummasteleminen, jotka, ruumiillisiin iloihin
+taipuvaisina, elävät ylöllisyydessä ja velttoudessa, mutta antavat
+neronsa, jota parempaa ja jalompaa ei ole mitään ihmisluonnossa,
+viljelyksen ja vireyden puutteesta riutua pois; semminkin kun hengellä
+on niin monta moninaista tointa, joiden kautta suurin kuuluisuus voidaan
+hankkia.
+
+
+
+
+III.
+
+
+Vaan näistä näyttävät valtio-virat ja päällikkyydet sekä ylipäänsä
+kaikki huoli yleisistä asioista minusta tähän aikaan vähimmin
+toivottavilta, kosk'ei kunnolle kunniaa anneta, eikä nekään jotka
+kavaluudella ovat saaneet vallan käsiinsä, ole hyvässä turvassa ja sen
+enempää kunnioitetut. Sillä josko voipikin väkivallalla hallita
+isänmaata ja alamaisia ja rangaista rikoksia, niin on se kuitenkin
+hankalaa, ollenkin kun kaikki valtiokumoukset peloittavat murhalla,
+maanpakolaisuudella ja muilla vainotöillä. Jos taasen turhaan
+kilvottelisi eikä itseään vaivaamalla voittaisi muuta kuin vihaa, niin
+olisi se peräti mieletöntä tekoa, paitsi jos kellä on häpiällinen ja
+turmiollinen halu muutamain yksityisten vallalle uhrata oma kunniansa ja
+vapautensa.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+Muuten on muista toimista, joita neron avulla harjoitetaan, etenkin
+(historiallisten) tapausten kerronta sangen suureksi hyödyksi; mutta
+koska moni on sen arvosta puhunut, on se tässä mielestäni sikseen
+heitettävä, ynnä senkin vuoksi, ett'ei kukaan luulisi minun, omaa
+harrastustani kiittäin, ylpeydestä ylistävän itseäni. Ja minä luulen
+niitä olevan, jotka, koska olen päättänyt viettää päiväni
+valtio-toimista erilläni, antavat minun näin suurelle ja hyödylliselle
+työlleni laiskuuden nimen, ainakin ne, joiden silmissä rahvaan
+tervehtäminen ja suosion hakeminen kestipuolisilla on suurinta
+ahkeruutta. Vaan jos nämä ajattelisivat, sekä mihin aikoihin minä olen
+saanut valtioviran, että mimmoiset miehet eivät ole voineet samaa
+saavuttaa, ja vielä lisäksi, millaisia ihmisiä senaatiin on päässyt,
+niin he tosiaankin tulisivat havaitsemaan, että minä ennemmin täydestä
+syystä kuin velttoudesta olen mieleni muuttanut, ja että minun
+jouten-olostani onpi tuleva valtiolle enempi hyötyä kuin muitten
+toimista. Sillä usein olen kuullut Q. Maximon ja P. Scipionin, vieläpä
+meidän valtiomme mainioiden miesten pitäneen tapana sanoa, että heissä,
+esivanhempainsa muotokuvia katsellessaan, into hyviin avuihin kaikkein
+väkevimmin syttyy. Luonnollisesti ei tuolla vahalla eikä kuvalla
+itsessään ole niin suurta voimaa; mutta urotöitä muistellessa kasvaa se
+liekki oiva miesten rintoihin, eikä asetu ennen, kuin heidän hyvät
+avunsa ovat saavuttaneet niiden maineen ja kunnian. Mutta sitä vastoin,
+kuka olisi kaikkien näitten täntapaisten (turmeltuin) ihmisten joukossa,
+joka ei kilpailisi esivanhempainsa kanssa rikkaudessa ja tuhlauksessa,
+mutta ei rehellisyydessä ja ahkeruudessa? Myöskin vasta-aateloitut,
+jotka ennen tavallisesti kunnollansa ennättivät aateliston edelle,
+pyrkivät pikemmin varkain ja konnan juonilla kuin luvallisilla keinoilla
+päällikkyys- ja kunnia-sioille. Juurikuin praetorin ja konsulin virat
+ja muut semmoiset itsessään olisivat jotain loistoisaa ja uhkeata, eikä
+niitä arvattaisi aina sen mukaan, kuin niiden ansio on, jotka niitä
+pitävät. Vaan minä olen liikkunut liian vapaasti ja poikennut jokseenkin
+syvälle, koska valtion tavat harmittavat ja inhoittavat minua. Nyt
+palaan aineeseni takaisin.
+
+
+
+
+V.
+
+
+Mielin kertoa sitä sotaa, jota Roman kansa kävi Numidialaisten kuninkaan
+Jugurthan kanssa; ensiksikin, koska se oli suuri ja julma ja voitto
+vaihteleva, ja toisekseen, koska silloin ensi kerta käytiin aateliston
+kopeutta vastustamaan. Ja tämä taistelus sekoitti kaikki taivaalliset ja
+maalliset sekaisin ja meni niin mielettömiin, että vasta sota ja Italian
+hävitys tekivät lopun kansalaisten riitaisuuksista. Mutta ennenkun
+semmoisen asian alun selitän, kerron vähän sen edellisiä tapauksia, että
+kaikki olisi selvempää ymmärtää ja paremmin näkyvissä. Toisessa
+Punilais-sodassa, jossa Karthagolaisten päällikkö Hannibal enimmin,
+sittenkun Roman valtakunta oli mahtavaksi paisunut, oli kuluttanut
+Italian voimia, oli Numidialaisten kuningas Masinissa, jonka P. Scipio,
+urhoollisuutensa vuoksi sittemmin kutsuttu liika-nimellä Africanus, otti
+ystävyyteen, toimittanut monta ja loistavaa sotatekoa, joitten tähden
+Roman kansa, voitettuaan Karthagolaiset ja saatuansa vangiksi Syphacin,
+jonka valta Afrikassa oli suuri ja laaja-mahtinen, antoi kuninkaalle
+lahjaksi kaikki sota-voimillaan valloittamat kaupungit ja maat.
+Sentähden pysyikin Masinissan ystävyys vilpittömänä ja rehellisenä meitä
+kohtaan; hänen valtansa ja elämänsä loppu oli sama. Sitten sai hänen
+poikansa Micipsa yksin kuninkuuden, veljeinsä Mastanabalin ja Gulussan
+tautiin kuoltua. Tästä syntyi Adherbal ja Hiempsal; ja Jugurtha,
+Mastanabal-veljen poika, jonka Masinissa oli jättänyt ilman
+valtakunnatta, koska hän oli jalkavaimon synnyttämä, kasvatti Micipsaa
+kotonansa samalla tavalla kuin omia lapsiansa.
+
+
+
+
+VI.
+
+
+Täysikasvuiseksi tultuaan oli tämä voimiltaan vahva, muodoltansa kaunis,
+mutta paljoa mahtavampi vielä neronsa puolesta, eikä heittäytynyt
+ylöllisyyden ja laiskuuden turmeltavaksi, vaan ratsasteli, heitteli
+keihästä ja kilpaili juoksussa yhden-ikäisten kanssa, niinkuin sen
+kansan tapa on; ja vaikka hän kunniassa oli kaikkia etevämpi, oli hän
+kaikille kuitenkin rakas; viettipä vielä enimmän aikansa metsän ajossa,
+ja oli ensimäinen tai ainakin ensimäisiä leijonaa ja muita petoja
+tappamassa, toimitti sangen paljo, puhui varsin vähän itsestänsä. Ja
+vaikka Micipsa alussa oli iloinen tästä, arvellen Jugurthan hyvien
+avujen olevan kunniaksi kuninkuudellensa, niin säikähti hän kuitenkin,
+kun havaitsi nuorukaisen, hänen itsensä ikäpuolena ja lapsensa pieninä
+ollen, enemmin ja enemmin varttuvan, kovasti sitä asiata ja mietiskeli
+paljon itseksensä. Häntä peloitti ihmisten vallan-himoinen ja mielensä
+haluja tyydyttämään pikainen luonto, ja sitä paitsi oman ja lastensa
+ijän voimattomuus, joka saaliin toivolla saattaa keskin-kertaisetkin
+miehet väärille teille. Päälliseksi olivat Numidialaisten mielet
+syttyneet suosioon Jugurthaa kohtaan, jonka vuoksi hän pelkäsi kapinan
+tai sodan nousevan, jos kavaluudella tappaisi semmoisen miehen.
+
+
+
+
+VII.
+
+
+Kun hän, näiden vastusten keskelle joutununna, näki, ett'ei väkivallalla
+eikä väijymällä voisi sortaa kansalaisillensa niin otollista miestä,
+niin päätti hän, koska Jugurtha oli urhoollinen ja sotakunnian himoinen,
+panna hänen vaaroille tarjoksi ja sillä tavoin onnea koetella. Sentähden
+asettikin Micipsa hänen päämieheksi niille Numidialaisille, jotka
+laittoi Hispaniaan, kun lähetti hevois- ja jalka-väkeä avuksi Roman
+kansalle, toivoen hänen helposti surmansa saavan joko urhoollisuuttansa
+näyttelemällä tai vihollisten julmuuden kautta. Vaan sepä asia
+päättyikin peräti toisin, kuin hän oli ajatellut. Sillä koska Jugurtha,
+ripeä ja terävä kun oli järjeltään, oli tullut tuntemaan P. Scipionin
+luonnon-laadun, joka silloin oli sota-päällikkönä Romalaisilla, ja
+vihollisten sota-tavan, niin oli hän suurella ahkeruudellaan ja
+tarkkuudellaan ja sitä paitsi nöyrimmällä kuuliaisuudellansa ja usein
+vaaroja kohti käymällä ennen pitkää tullut niin kuuluisaksi, että
+meikäläisille oli hyvin rakas, Numantialaisille suurimmaksi
+kauhistukseksi. Ja tosiaan olikin hän -- joka seikka on erinomaisen
+vaikea -- sekä tappelussa miehuullinen että neuvottelussa kunnollinen,
+joista omaisuuksista toinen enimmiten tuottaa pelon
+ennältä-tietäväisyydestä, toinen malttamattomuuden uskaliaisuudesta.
+Senpätähden toimittikin päällikkö melkein kaikki vaikeimmat asiat
+Jugurthan kautta, piti häntä ystäväinsä joukossa ja suosi häntä päivä
+päivältä enemmin ja enemmin. Sillä ei mikään hänen neuvonsa eikä
+hankkeensa rauennut turhaan. Tähän tuli lisäksi mielen suopeus ja neron
+sukkeluus, joilla lahjoillaan hän kiinnitti itseensä monta Romalaista
+läheisimmän ystävyyden siteillä.
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Siihen aikaan oli meidän sotajoukossamme useampia vasta-aateloittuja ja
+aatelisia, joista rikkaus oli kaikkea hyvää ja kunniallista
+arvollisempi, kapina-vehkeisiä, kotona mahtavia, liittolaisten tykönä
+enemmin kuuluisia kuin kunniassa pidetyitä. Nämä kiihoittivat Jugurthan
+ylähälle pyrkivää mieltä, luvaten, että hän, kun ikinä Micipsa kuningas
+olisi kuollut, yksin saisi vallan Numidiassa: hänellä oli muka suurin
+kunto, Romassa kaikki kaupan. Mutta koska P. Scipio, hävitettyänsä
+Numantian, päätti laskea apujoukot pois ja itse palata kotihin, antoi
+hän Jugurthalle runsaat lahjat ja kiitokset koko sotajoukon edessä, ja
+vei hänen teltaansa, jossa kahden kesken muistutti häntä että ennemmin
+valtiota kuin yksityisiä hyvimällä koettaisi pitää Roman kansan
+ystävyyttä eikä totuttaisi itseänsä keitään lahjomaan. Mikä monen oma
+on, ostetaan muka muutamilta vaaran kaupalla. Jos hän yhä tahtoisi pysyä
+hyvissä omaisuuksissaan, niin tulisi hänelle aivan itsestänsä sekä
+kunniaa että valtaa; vaan jos hän liian äkkipäisesti rientäisi edelleen,
+niin lankeisi hän päätimysten oman rahansa kautta.
+
+
+
+
+IX.
+
+
+Näin puhuttuansa, laski hän hänen menemään, kirjeellä varustettuna, joka
+hänen piti jättää Micipsalle. Sen sisältö oli seuraava: "Sinun
+Jugurthasi kunto Numantian sodassa on ollut mitä suurin, jonka asian
+varmaan tiedän olevan sinulle iloksi. Hän oli meille rakas ansioittensa
+vuoksi; että hän samoin onpi oleva senaatille ja Roman kansalle, sitä
+koemme kaikin mokomin toimittaa. Sinulle toivotan onnea meidän
+ystävyyteemme. Kah, tässä on sinulla mies, sinun ja isonisänsä
+Masinissan vertainen." Kun siis kuningas sotapäällikön kirjeestä näki
+sen totta olevan, minkä kulkupuheiden kautta oli kuullut, muutti hän
+sekä miehen kunnollisuuden että armauden takia mielensä, rupesi
+voittelemaan Jugurthaa hyvillä töillä, otti hänen kohta pojaksensa ja
+sääti testamentin kautta hänen ynnä omain poikainsa kanssa
+perillisekseen. Mutta kun hän muutamia vuosia senjälkeen, taudista ja
+ijästä riutuneena, havaitsi elämän lopun lähenevän itseänsä, sanotaan
+hän ystäväin ja heimolaisten sekä poikainsa Adherbalin ja Hiempsalin
+läsnä ollessa pitäneen seuraavan puheen Jurgurthalle:
+
+
+
+
+X.
+
+
+"Pienenä poikana, isätönnä, toivotonna, varatonna, otin sinun, Jugurtha,
+valtakuntaani, arvellen, ett'en minä hyväin tekoini tähden olisi oleva
+sinulle vähemmän rakas, kuin jos olisit oma poikani. Enkä siinä asiassa
+pettynyt. Sillä jättääkseni mainitsematta monta muuta suurta ja
+erinomaista tekoasi, olet vast'ikään Numantiasta tullessasi kaunistanut
+minua ja valtakuntaani kunniallasi, ja urhoollisuudellasi tehnyt
+Romalaiset meille ystävistä ylimmiksi ystäviksi; meidän heimokuntamme
+nimi on uudistettu Hispaniassa; vihdoin -- mikä on kaikkein vaikein
+seikka kuolevaisten kesken -- sinä olet kunniallasi saanut voiton
+kateudelta. Koska nyt luonto tekee lopun elämästäni, manaan ja rukoilen
+sinua tämän oikean käden ja valtakunnalle tulevan uskollisuuden kautta,
+että pidät rakkainasi näitä, jotka synnyntäänsä ovat sukulaisiasi,
+minun hyväin töideni kautta veljiäsi, ja ett'et ennemmin tahtone
+yhteyteesi liittää vieraita kuin siinä pysyttää veren siteillä
+yhdistetyitä. Ei sotajoukot eikä tavarat ole valtakunnan turva, vaan
+ystävät, joita ei aseilla taida pakoittaa eikä kullalla hankkia
+itsellensä: ne syntyvät avuliaisuudesta ja rehellisyydestä. Mutta kuka
+voipi olla ystävällisempi kuin veli veljelle, tai kenenkä vieraan olet
+löytävä uskolliseksi, jos omaisillesi olet vihollinen? Minäpä jätän
+teille valtakunnan vahvana, jos hyvät olette, vaan jos kehnot, heikkona.
+Sillä yksimielisyyden kautta kasvavat pienet vallat, eripuraisuuden
+kautta hajoovat suurimmatkin. Muuten tulee sinun, Jugurtha, joka ijältä
+ja älyltä olet etevämpi, näitä ennen katsoa, ett'ei mikään toisin käy.
+Sillä kaikissa kiistoissa näyttää se, joka mahtavampi on, vaikkapa
+kärsisikin vääryyttä, kuitenkin tekevän sitä, koska hänellä on enempi
+voimia. Mutta te, Adherbal ja Hiempsal, pitäkäätte tätä tämmöistä miestä
+kunniassa ja arvossa; ottakaatte hänen hyvät avunsa esikuvaksenne ja
+ahkeroitkaatte sitä, ett'en minä näyttäisi parempia poikia saaneen
+ottamalla kuin sijittämällä."
+
+
+
+
+XI.
+
+
+Vaikka Jugurtha tiesi kuninkaan puheen te'eskellyksi ja itse ajatteli
+peräti toisin, vastasi hän tähän kuitenkin asianhaarain mukaan
+kohteliaasti. Micipsa kuolee muutamia päiviä senjälkeen. Toimitettuansa
+hänelle kuninkaallisen tavan mukaan uhkeat maahanpaniaiset, kokoontuivat
+pikku-kuninkaat välinsä keskustelemaan kaikista asioista. Mutta
+Hiempsal, joka heistä oli nuorin ja rajuluontoinen sekä ennenkin oli
+ylönkatsonut Jugurthan alhaisuutta, koska tämä äitin puolelta oli
+halpasukuinen, istui Adherbalin oikealle puolelle, ett'ei Jugurtha
+heistä kolmesta tulisi keskimäiseksi, jota Numidialaisten tykönä
+pidetään kunniana. Kun sittemmin veli oli väsyttänyt hänen vaatimalla,
+että antaisi ijälle perään, niin vietiin hän työllä tuskalla toiselle
+puolen. Heidän siinä nyt keskustellessa paljon valtakunnan
+hallituksesta, esitti Jugurtha muiden asiain joukossa, että viimeisten
+viiden vuoden päätökset ja säännöt kaikki piti kumottaman. Sillä näitten
+aikain kuluessa oli muka vuosista uupuneella Micipsalla ollut heikot
+hengenvoimat. Tämän sanoi nyt Hiempsal olevan itselleen mieleen; sillä
+hän (Jugurtha) oli muka juuri kolmena viime vuonna pojaksiottamisen
+kautta päässyt valtakunnan osallisuuteen. Ja tämä lause tunki syvemmälle
+Jugurthan sydämeen, kuin kukaan olisi uskonut. Senpätähden oli hän siitä
+ajasta asti vihasta ja pelosta synkkämielinen, piti vehkeitä ja
+hankkeita, ja mietti mielessään vaan sitä, kuinka Hiempsalin saisi
+kavaluudella kiedotuksi. Ja kun tämä kävi liian hitaasti eikä hänen
+raivokas mielensä asettunut, päätti hän millä tavoin tahansa
+aikomuksensa toimeen panna.
+
+
+
+
+XII.
+
+
+Ensimäisessä kokouksessa, jonka yllä kerroin kuninkaiden pitäneen, oli
+riitaisuuden vuoksi hyväksi katsottu, että itsekullenkin jaettaisiin
+tavaransa ja määrättäisiin valtansa rajat. Siis pantiinkin määräaika
+kumpaisellenkin toimelle, vaan aikaisemmin rahan jaolle. Kuninkaat
+läksivät sillä välin tavarain lähisiin tienoisin, mikä mihinkin. Mutta
+Hiempsal piti Thirmidan kaupungissa sattumaltaan majaa sen huoneessa,
+joka lähisinnä lictorina ollen aina oli ollut Jugurthalle rakas ja
+mieluinen; ja tälle sattumuksesta tarjoutuneelle palvelialle antaa hän
+ylen määrin lupauksia ja houkuttelee häntä, että ikäänkuin käyvinään
+kotoansa katsomassa te'ettäisi sala-avaimet huoneen portteihin, sillä
+oikeat (avaimet) jätettiin Hiempsalille; muuten olisi hän itse tuleva
+suurella sotajoukolla, kun asia niin vaatisi. Numidialainen toimittaa
+tehtävänsä ja päästää, niinkuin hänelle neuvottu oli, Jugurthan sotilaat
+yöllä sisähän. Nämäkös, kun huoneisin olivat täytäisseet, kuningasta
+etsimään, yksi yhtäältä, toinen toisaalta, surmaamaan minkä maatessa,
+minkä vastaan tullessa, hakemaan salapaikkoja, murtamaan auki lukituita,
+pauhaten ja meluten hämmentämään kaikkia; vaan sillä välinpä
+löydetäänkin Hiempsal piilemästä erään piikanaisen mökissä, johon alussa
+pelästyksissään ja paikan tuntemattomuudessa oli paennut. Numidialaiset
+vievät hänen päänsä Jugurthalle, niinkuin käsketty oli.
+
+
+
+
+XIII.
+
+
+Mutta maine näin suuresta surmatyöstä leviää pian yli koko Afrikan.
+Adherbalille ja kaikille, jotka olivat olleet Micipsan vallan alla,
+tulee pelko. Numidialaiset jakautuvat kahteen osaan: enimmät seuraavat
+Adherbalia, mutta tuota toista ne, jotka sodassa ovat kunnollisemmat.
+Siis varustelee Jugurtha sotalaumoja, niin suuria kuin suinkin voipi,
+yhdistää valtansa alle kaupunkeja, osasta väkisin, osasta heidän omasta
+tahdostaan, hankkiutuu koko Numidiaa hallitsemaan. Vaikka Adherbal oli
+lähettänyt Romaan lähettiläitä, ilmoittamaan veljensä surmaa ja omaa
+tilaansa, valmisteli hän kuitenkin itseänsä, sotilaittensa paljouteen
+luottaen, asein taistelemaan. Mutta kun asia tuli miekan ratkaistavaksi,
+pakeni hän voitettuna tappelusta (Romalaisten) voittomaahan, ja läksi
+sitten Romaan. Nytkös Jugurtha, tuumansa toimeen pantua, kun rauhassa
+itsekseen mietiskeli tekoansa, pelkäämään Roman kansaa, eikä hänellä
+ollut muussa toivoa sen vihaa vastaan, kuin aateliston ahneudessa ja
+omassa rahassaan. Siis lähettää hän muutamain päiväin perästä
+lähettiläitä paljon kullan ja hopean kanssa Romaan, ja käskee näiden
+ensin runsaasti lahjoa vanhoja ystäviä, sitten hankkia uusia, ja vihdoin
+arvelematta lahjoilla valmistella ketä suinkin voivat. Mutta kun
+lähettiläät olivat tulleet Romaan ja kuninkaan käskyn mukaan lähettäneet
+isoja lahjoja hänen kestiystävillensä ja muille, joiden mahtavuus siihen
+aikaan oli voimakas senaatissa, niin tapahtui semmoinen muutos, että
+Jugurtha suurimmasta vihasta tuli aateliston suosioon ja mieliin. Ja
+näistä kokivat toiset toivosta, toiset jo saamainsa palkintoin tähden,
+käyden rukoilemassa itsekutakin senaatin jäsentä, laittaa niin, ettei
+kovin ankaraa päätöstä tehtäisi häntä vastaan. Kun siis lähettiläät
+voivat luottaa asiaansa, suodaan kumpaisellenkin pääsy senaatin eteen.
+Olemme kuulleet Adherbalin silloin puhuneen seuraavalla tavalla:
+
+
+
+
+XIV.
+
+
+"Senaatorit! Isäni Micipsa neuvoi minua kuollessaan, että pitäisin
+Numidian valtakunnan hallitusta vaan omanani; mutta valta ja päällikkyys
+olisi muka teidän hallussanne. Sen ohessa piti minun ahkeroida, että
+kotona kuin sodassakin olisin Roman kansalle niin suureksi hyödyksi kuin
+suinkin mahdollista; teitä pitäisi minun pitää sukulaisinani ja
+lankoinani; jos sen tekisin, olisi minulla teidän ystävyydessänne
+sotajoukot, tavarat ja valtakunnan turva. Näitä aatellessani karkoitti
+Jugurtha, suurin pahantekiä kaikista, mitä maa päällänsä kantaa,
+ylönkatsottuaan teidän ylivaltaanne, minun, joka olen Masinissan
+pojanpoika ja jo sukuperääni Roman kansan liittolainen ja ystävä, pois
+valtakunnasta ja kaikesta omaisuudestani. Ja minä, senaatorit, koska
+olin tähän kurjuuden tilaan joutuva, tahtoisin, että ennemmin omain kuin
+esivanhempieni hyväin töitten tähden voisin anoa apua, ja etenkin, että
+Roman kansa olisi minulle hyväin töitten velassa, joita en tarvitsisi;
+sitten tahtoisin myös, että, jos niiden kaipiossa olisin, nauttisin
+niitä hyvin ansaittuina. Mutta koska rehellisyydessä itsessään on varsin
+vähän turvallisuutta, eikä minun vallassani ollut, mimmoinen mies
+Jugurthasta tulisi, olen paennut teidän luoksenne senaatorit, joille
+minun -- kurjasti kyllä -- täytyy olla pikemmin rasitukseksi kuin
+hyödyksi. Muut kuninkaat ovat joko sodassa voitettuina tulleet teidän
+ystävyyteenne, taikka, vaaran tarjona ollessa, etsineet liittoa teidän
+kanssanne. Meidän perheemme rakensi ystävyyttä Roman kansan kanssa
+Karthagon sodassa, jolloin sen rehellisyys oli enemmin etsittävä kuin
+sen onnen tila. Älkäätte antako, senaatorit, näiden jälkeisten turhaan
+hakea apua teiltä. Jos minulla ei olisikaan mitään syytä sitä saada
+paitsi surkuteltava tilani, -- kun vähää ennen olin kuningas, syntyni,
+maineeni ja sotajoukkoini kautta mahtava, vaan nyt murehista
+kuihtuneena ja voimatonna odotan muitten apua, -- niin tulisi kuitenkin
+Roman kansan ylevyytensä tähden poistaa vääryyttä, eikä sallia kenenkään
+vallan rikoksen kautta karttua. Vaan minäpä olen pois ajettu näistä
+maista, jotka Roman kansa antoi esivanhemmilleni, joista isäni ja
+isoisäni ynnä teidän kanssanne karkoittivat Syphaxin ja Karthagolaiset.
+Teidän hyvät tekonne ovat minulta pois otetut, senaatorit; teille on
+ylönkatsetta osoitettu minulle tehdyn vääryyden kautta. Voi minua
+onnetonta! Siksikö, Micipsa isäni, ovat sinun hyvät työsi käyneet, että
+se etunenässä on sukusi surmaaja, jonka teit lastesi vertaiseksi ja
+valtakuntaasi osalliseksi? Eiköhän siis koskaan meidän perheemme saa
+rauhaa nauttia? Pitääkö meidän aina oleskella verissä, miekan varassa,
+pakoisalla? Niinkauvan kuin Karthagolaiset olivat voimissaan, kärsimme
+oikeudella kaikenmoista julmuutta. Viholliset olivat vieressämme, te
+ystävät kaukana, kaikki toivomme aseissa. Sittenkun tuo ruttotauti oli
+pois ajettu, vietimme iloisina rauhan päiviä, kosk'ei meillä ollut
+yhtään vihollista, paitsi jos te jotakuta sinä käskitte pitämään. Mutta
+katso, yht'äkkiä teki Jugurtha, inhoittavasta uskaliaisuudesta,
+rikoksista ja ylpeydestä kerskuen, tapettuaan minun veljeni ja samalla
+oman sukulaisensa, ensin hänen valtakuntansa rikoksensa saaliiksi,
+sitten, kun ei samoilla juonilla tainnut kietoa minua, joka teidän
+valtanne suojassa en mitään vähemmin odottanut kuin väkivaltaa ja sotaa,
+saatti hän minun, kuten näette, maanpakolaiseksi, kodottomaksi, köyhäksi
+ja kurjuuden alaiseksi, jotta missä hyvään olin paremmassa turvassa kuin
+omassa valtakunnassani. Minulla oli se mieli, senaatorit, niinkuin olin
+kuullut isäni sanovan, että ne, jotka pitävät ystävyyttä teidän
+kanssanne, ottavat päällensä paljon vaivaa, mutta ovat muuten kaikista
+turvallisimmat. Minkä meidän perheemme on voinut, on se tehnyt, niin
+että kaikissa sodissa on ollut teillä apuna; teidän vallassanne,
+senaatorit, on laittaa niin, että me rauhan aikana saamme turvaa
+nauttia. Isä jätti jälkeensä meidät kaksi veljestä; kolmannen,
+Jugurthan, luuli hän hyväin töidensä kautta tulevan olemaan meidän
+ystävämme. Yksi niistä on surmattu, minä itse toinen olen töin tuskin
+noista jumalattomista kourista päässyt pakenemaan. Mitä on minun
+tekeminen, taikka mihin minun onnettoman kernaimmin meneminen? Kaikki
+sukuni tuet ovat hävinneet; isäni on, niinkuin välttämätöntä oli,
+maksanut velkansa luonnolle; veljeltäni on se, jolle tuo oli vähemmin
+sopivaa, heimolainen, hirmuisella tavalla hengen ottanut; langot,
+ystävät ja muut sukulaiset on onnettomuus sortanut, mikä minki;
+Jugurthalle vangiksi joutuneina, on osa heistä ristiinnaulittu, osa
+petojen raadeltavaksi heitetty; jotkut, joille henki on jätetty,
+viettävät, pimeisin loukkoihin teljettyinä, surussa ja murheessa,
+kuoloa kurjempia päiviä. Jos kaikki, jotka olen kadottanut, tai jotka
+ystävistä ovat vihollisiksi muuttuneet, yhä pysyisivät menettämättöminä,
+niinpä kuitenkin, jos mikä äkkinäinen onnettomuus kohtaisi, huutaisin
+avukseni teitä, senaatorit, joitten valtanne suuruuden suhteen tulee
+pitää huolta sekä oikeudesta että kaikista vääryyksistä. Vaan nyt, kun
+olen pois ajettu isänmaastani ja kodistani, yksinäinen ja kaikkia
+säädyllisiä tarpeita vailla, kenenkä turviin pakenen ma, ketä rukoilen?
+kansojako vai kuninkaita, jotka kaikki ovat vihoin meidän perheellemme
+teidän ystävyytenne takia? vai sopiiko minun mennä mihinkään, jossa ei
+olisi sangen monta muistomerkkiä esivanhempani vihollisuudesta? vai
+voipiko meitä sääliä kukaan, joka kerran on ollut teidän vihollisenne?
+Vihdoin Masinissa neuvoi meitä, senaatorit, ett'emme ketään
+kunnioittaisi paitsi Roman kansaa, ett'emme menisi uusiin liittoihin ja
+yhdistyksiin; meillä olisi muka kyllin vahva turva teidän
+ystävyydessänne; jos tältä valtakunnalta onni kääntyisi pois, olisi
+meidän yhteenä sen kanssa hukkuminen. Hyvien avujenne kautta ja jumalain
+suosiollisina ollen, te olette suuret ja mahtavat, ja kaikki on
+myötäistä ja kuuliaista, joten saatattekin helpommin pitää huolta
+liittolaisillenne tehdyistä vääryyksistä. Sitä vaan pelkään, että
+yksityinen, vähän tunnettu ystävyys Jugurthaa kohtaan viepi jotkut
+väärään, joitten tiedän kaikin mokomin ahkeroivan, pyytävän ja väsymättä
+rukoilevan teitä, ett'ette langettaisi mitään tuomiota poissa olevasta,
+niin kauvan kuin asia on tutkimatta; minä puhun muka perättömiä ja
+te'eskentelen pakoa, vaikka olisin voinut valtakunnassani pysyä. Vaan
+jospa näkisin hänen, jonka jumalattoman teon kautta olen syösty tähän
+viheliäisyyteen, tätä samaa te'eskentelevän! Ja jospa kerrankin joko
+teissä tai kuolemattomissa jumalissa heräisi huolta inhimillisistä
+asioista, niin että hän, joka nyt on rikoksistaan hurjapäinen ja
+kuuluisa, kärsittyään kaikenmoista pahaa, saisi kovan rangaistuksen
+jumalattomasta käytöksestään isäämme kohtaan, minun veljeni
+surmaamisesta ja omasta kurjasta tilastani! Nyt, nyt veljeni, sydämeni
+rakkahin, vaikka sinulta henki on otettu ennen aikaansa, ja lisäksi
+vielä sen kautta, jolle tuo oli vähimmin sopivaa, pidän minä kuitenkin
+sinun kohtalosi pikemmin ilahuttavana kuin surkuteltavana. Sillä ethän
+sinä ynnä henkesi kanssa ole menettänyt valtakuntaasi, vaan paon,
+maan-pakolaisuuden, köyhyyden ja kaikki nämät murehet, jotka minua
+rasittavat. Mutta minä katala, joka olen syösty näin suuriin
+onnettomuuksiin ja poisajettu isäni valtakunnasta, olen näyte
+inhimillisistä oloista, kahdella päällä, mitä tehnen, kostanenko sinulle
+tehtyä vääryyttä, itsekin ollen avun tarpeessa, vai katsonenko
+valtakuntani etua, kun elämäni ja kuolemani valta on muiden varassa. O,
+kunpa kuolema olisi kunniallinen pääsy minun tilastani, ja kunpa en
+näyttäisi ylönkatsottuna elävän, jos vastoinkäymisiin kyllästyttyäni
+heittäisin vääryyden sikseen! Nyt ei minua haluta elää, enkä voi
+kuollakaan ilman häpeättä. Senaatorit, teidän itsenne, lastenne ja
+vanhempanne sekä Roman kansan ylevyyden tähden, tulkaatte minun kurjan
+avukseni, käykäätte vääryyttä vastustamaan, älkäätte salliko Numidian
+valtakunnan, joka on teidän omanne, häijyyden ja meidän perheemme veren
+kautta mennä perikatoon!"
+
+
+
+
+XV.
+
+
+Kun kuningas oli lakannut puhumasta, vastasivat Jugurthan lähettiläät
+lyhykäisesti, enemmin luottaen lahjomiseen kuin asiaansa: että
+Numidialaiset olivat tappaneet Hiempsalin hänen julmuutensa tähden; että
+Adherbal, suotta sotaa käyden, sittenkun oli voitettu, valitti, ett'ei
+ollut voinut vääryyttä tehdä; että Jugurtha senaatilta anoi, ett'ei se
+häntä muuna pitäisi, kuin miksi hän Numantiassa oli tunnettu, ja ett'ei
+vihollisen sanalle panisi enempi arvoa kuin hänen töillensä. Sitten
+astuvat molemmat ulos senaatin kokoushuoneesta. Heti pitää senaati
+neuvottelun; nytkös lähettiläiden suosiat, ja paitsi sitä suuri osa,
+joka armon osoitteilla voitettiin, pitämään Adherbalin sanoja
+mitättöminä, kiitoksilla ylistelemään Jugurthan hyviä avuja;
+suosiollansa, äänellänsä, sanalla sanoen kaikilla keinoin kiistelevät he
+toisen rikoksen ja häpeällisten tekojen juurikuin oman kunniansa
+puolesta. Mutta sitä vastoin oli joillakuilla, joista hyvä ja oikea oli
+rikkautta kalliimpi, se mieli, että pitäisi Adherbalia auttaa ja kovasti
+kostaa Hiempsalin surma, vaan kaikista enimmin Aemilius Scaurolla,
+aatelisukuinen, rivakka, lahko-kiihkoinen, vallan, kunnian ja rikkauden
+himoinen mies, joka muuten viisaasti peitti vikansa. Tämä, kun havaitsi
+kuninkaan lahjonnan joutuvan pahaan huutoon ja käyvän hävyttömäksi,
+hillitsi mielensä tavalliset himot, peläten, että, niinkuin tavallista
+onpi semmoisissa tiloissa, saastainen hillittömyys herättäisi vihaa.
+
+
+
+
+XVI.
+
+
+Pääsipä kuitenkin voitolle senaatissa se puolue, joka piti rahan ja
+suosion oikeutta parempana. Päätetään näet että kymmenen lähettilästä
+jakaisi Jugurthan ja Adherbalin välillä sen valtakunnan, jota Micipsa
+oli hallinnut. Ja tämän lähetyskunnan esimies oli L. Opimius, kuuluisa
+ja senaatissa siihen aikaan mahtava mies, koska hän konsulina, C.
+Gracchon ja M. Fulvius Flaccon surmattua, mitä ankarimmasti oli
+toimittanut aateliston kostoa rahvasta vastaan. Hänen otti Jugurtha
+erittäin kohteliaasti vastaan, vaikka hän Romassa oli pitänyt häntä
+vihamiesten joukossa, ja laittoi lahjoja antamalla ja lupaamalla niin,
+että hän piti kuninkaan edun kalliimpana kuin oman maineensa,
+rehellisyytensä ja, sanalla sanoen, kaikki omat asiansa. Muihin
+lähettiläisin rupesi hän samoilla keinoilla ja sai useimmat puolellensa;
+harvoilla oli rehellisyys rahaa kalliimpi. Jaossa annetaan Jugurthalle
+se osa Numidiaa, joka koskee Mauritanian rajaan ja on rikkahampi maista
+ja miehistä; toisen osan, joka ulkonäöltään oli etevämpi kuin
+hyödyltänsä ja paremmin varustettu satamoilla ja kartanoilla, sai
+Adherbal omaksensa.
+
+
+
+
+XVII.
+
+
+Mutta asia näyttää vaativan muutamilla sanoilla selittämään Afrikan
+asemaa ja mainitsemaan niitä kansoja, joitten kanssa meillä oli sotaa
+tai ystävyyttä. Mutta mitkä paikat ja kansakunnat kuumuuden tai
+jylhyyden sekä erämaiden vuoksi ovat vähemmin käytyjä, niistä en hevillä
+voine varmaa kertoa; muut suoritan mitä lyhykäisimmästi. Maanpiirin
+jaossa ovat enimmät panneet Afrikan kolmanneksi maanosaksi; jotkut
+päättelevät niitä ei olevankaan kuin ainoastaan Aasian ja Euroopan,
+mutta Afrikan ollen Euroopassa. Sillä on rajoina, lännessä meidän meren
+ja valtameren välinen salmi, idässä lavea viettomaa, jota paikkaa
+asukkaat kutsuvat Catabathmoksi. Meri on myrskyllinen ja satamia vailla,
+maa viljava ja karjanhoitoon sopiva, vaan puita kasvamaton; vedestä on
+puute, sekä taivaasta tulevasta että maassa olevasta. Ihmiset ovat
+ruumiiltaan terveitä, ripeäluontoisia ja työnkestäviä; enimmät raukaisee
+vanhuus, paitsi ketkä raudan taikka petojen kautta ovat saaneet
+surmansa; sillä tauti harvoin tappaa ketään. Sen lisäksi ovat enimmät
+elävät pahanelkistä sukua. Vaan mitkä ihmiset alkuansa ovat asuneet
+Afrikassa ja kutka sittemmin sinne tulleet, taikka millä tavoin he ovat
+toisiinsa sekaantuneet, sitä tahdon lyhyimmittäin kertoa, -- vaikka
+kertomukseni eroaa siitä mielestä, joka useimmilla on, -- sen mukaan,
+kuin Punilaisista kirjoista, jotka sanottiin olevan Hiempsal kuninkaan,
+selitettiin meille, ja kuten sen maan asukkaat arvelevat asian olevan.
+Muuten onpi tämän asian varmuus oleva kertojain varassa.
+
+
+
+
+XVIII.
+
+
+Aluttain asuivat Afrikassa Gaetulit ja Libyalaiset, raakoja ja
+sivistymättömiä kansoja, joilla ruokana oli petojen liha sekä heinä
+maassa, niinkuin elukoilla. Näitä eivät hallinneet tavat, eikä laki,
+eikä kenenkään yliherruus; maita kiertäin ja kuleksien pitivät he majaa,
+missä yö heidät siihen oli pakoittanut. Mutta kun Herkules kuoli
+Hispaniassa, kuten Afrikalaiset tuottelevat, niin hajosi ennen pitkää
+hänen moninaisista kansoista koottu sotajoukkonsa, kun johdattajansa oli
+menettänyt, ja moni tuolla täällä pyysi valtaa anastaa, kukin
+itselleen. Näistä valloittivat Medialaiset, Persialaiset ja
+Armenialaiset, aluksilla Afrikaan purjehdittuansa, meidän meren
+lähisimmät paikat. Persialaiset asettuivat lähemmäs valtamertä, ja he
+käyttivät kumossa olevia laivanvalia majain asemesta, kosk'ei
+rakennusaineita ollut maassa, eikä tilaisuutta ostaa taikka vaihettaa
+niitä Hispanialaisilta; avara meri ja outo kieli hiiasivat
+kauppaliikettä. Nämä sekoittivat vähitellen avioliittojen kautta
+kanssansa Gaetulit; ja koska he, usein maanlaatua koetellen, olivat
+kuljeskelleet paikasta paikkaan, kutsuivat he itse itsiänsä
+Numidialaisiksi. Muuten ovat vielä nytkin maalla asuvien Numidialaisten
+huoneet, joita he kutsuvat _mapalia_, soikulaiset ja kuperoilla
+tiileillä katetut, laivain emäpuitten kaltaiset. Mutta Medialaisille ja
+Armenialaisille lisäksi tulivat Libyalaiset, -- sillä nämät asuivat
+likempänä Afrikan mertä, Gaetulialaiset etelämpänä, ei kaukana kuumasta
+ilman-piiristä, -- ja näillä oli aikaiseen kaupungeita; sillä kun salmi
+eroitti heidät Hispanialaisista, olivat he ruvenneet välinsä tavaroita
+vaihettelemaan; niiden nimen vääristelivät vähitellen Libyalaiset,
+kutsuen heitä barbarilaisella kielellään Medialaisten siaan Maureiksi.
+Mutta pian kasvoi Persialaisten valta; ja sitten oli heillä
+Numidialaisten nimellä, lähdettyänsä pois esivanhempainsa luota
+väkipaljouden vuoksi, ne paikat vallassaan, jotka, lähinnä Karthagoa
+ollen, kutsutaan Numidiaksi. Sittemmin pakoittivat molemmat, toisiinsa
+luottaen, naapurikansat, aseiden tai pelon kautta, antaumaan valtansa
+alle, ja hankkivat mainetta ja kunniaa itsellensä, ollenkin ne, jotka
+olivat tunkeuneet meidän meremme rannikoille; koska Libyalaiset ovat
+vähemmin sotaisia kuin Gaetulit. Lyhyesti sanoen, alainen osa Afrikaa on
+enimmästään ollut Numidialaisten vallassa; kaikki ovat voitettuina
+hämmentyneet hallitsevain kansallisuuteen ja nimeen.
+
+
+
+
+XIX.
+
+
+Myöhemmin Phoenicialaiset, muutamat vähentääksensä väkipaljoutta kotona,
+toiset vallan himosta, rahvasta ja muita valtiollisten muutosten
+himoisia yllytettyään, olivat meren-rannikolle perustaneet Hipponin,
+Adrumeton, Leptin sekä muita kaupunkeja; ja nämä varttuivat vähässä
+ajassa paljon, ollen osasta tu'eksi, osasta kunniaksi kotoperillensä.
+Sillä Karthagoon nähden pidän parempana olla ääneti kuin puhua aivan
+vähän, koska aika muistuttaa rientämään muualle. Siis on meren rantaa
+pitkin Catabathmoon päin, joka paikka eroittaa Egyptin Afrikasta,
+ensimäinen kaupunki Cyrene, Theralaisten perustama siirtokunta, ja
+sitten nuo kaksi Syrtiä ja niiden välissä Leptin kaupunki; vielä
+eteenpäin ovat Philenoin alttarit, joka seutu Egyptiä vastaan oli vallan
+rajana Karthagolaisilla, ja sittemmin muilla Punilais-kaupungeilla.
+Muita paikkoja aina Mauritaniaan asti pitävät Numidialaiset hallussaan;
+lähinnä Hispaniaa ovat Maurilaiset. Numidiaa ylempänä olemme kuulleet
+Gaetulien elävän, osittain mökkilöissä, osittain raaemmalla tavalla,
+kuleksien paikasta paikkaan, niiden jälkeen Aethiopilaisten olevan ja
+sitten auringon kuumeesta paahtuneita paikkoja. Jugurthan sodan aikana
+hallitsi nyt Roman kansa virkamiesten kautta enimpiä Punilaisia
+kaupunkeja ja niitä maita, jotka viimeiseksi olivat Karthagolaisilla;
+iso osa Gaetulialaisia sekä Numidiaa aina Mulucka-jokeen asti olivat
+Jugurthan vallan alla; kaikkia Maurilaisia hallitsi Bocchus kuningas,
+joka ei tuntenut Roman kansaa muuta kuin nimeksi, niinkuin hänkään ei
+ennen ollut meille tuttu sodan eikä rauhan kautta. Afrikasta ja sen
+asukkaista on aineen vaatimuksen suhteen kyllin sanottu.
+
+
+
+
+XX.
+
+
+Kun lähettiläät, jaettuaan valtakunnan, läksivät Afrikasta, ja Jugurtha
+vasten pelkoaan näki saaneensa palkan rikoksestaan, rupesi hän
+himoitsemaan Adherbalin valtakuntaa, varmana pitäen, minkä ystäviltänsä
+Numantian luona oli kuullut, että Romassa kaikki oli kaupan, ja sen
+ohessa myös niiden lupauksista yltyneenä, joille vähää ennen oli
+yltäkyllin lahjoja antanut. Itse oli hän rivakka ja sotaisa mies, vaan
+se, jota hän tavoitti, veltto, sotaan kykenemätön, tyynimielinen,
+vääryyttä kärsiväksi sopiva, pikemmin pelkuri kuin pelättävä. Siis
+hyökkää hän yht'äkkiä suurella sotajoukolla tämän maahan, anastaa paljon
+ihmisiä ynnä karjaa ja muuta saalista, sytyttää kartanot ja käypi
+hevoisväkineen vihollisen tavoin monet paikat. Sitten vetäypi hän kaiken
+väkensä kanssa takaisin valtakuntaansa, luullen Adherbalin vihan
+vimmassa väkivallalla kostavan tekemäänsä vääryyttä ja sen asian tulevan
+sodan syyksi. Vaan tämäpä, kun ei aseilla luullut vertoja vetävänsä ja
+enemmän luotti Roman kansan ystävyyteen kuin Numidialaisiin, lähetti
+Jugurthan tykö lähettiläitä kärsitystä vääryydestä valittamaan; ja
+vaikka nämä toivat takaisin herjaavat vastaukset, päätti hän kuitenkin
+kernaammin kärsiä kaikki, kuin ottaa sotaa käydäkseen, koska se ennen
+koettuna oli käynyt toisin kuin toivonut oli. Eikä sentään vähennyt
+Jugurthan halu; sillä hän oli jo mielessään anastanut koko hänen
+valtakuntansa. Siksipä alkoikin hän käydä sotaa, ei ryöstäjä-parvella
+niinkuin ennen, vaan suurella hankkimallansa sotajoukolla, ja julkisesti
+pyytää valtaa koko Numidian yli. Muuten hävitti hän, missä liikkui
+kaupungit ja maat, ja ajoi saalista; lisäsi omilleen rohkeutta,
+vihollisille kauhua.
+
+
+
+
+XXI.
+
+
+Adherbal, kun näki asian siksi käyneen, että olisi valtakunta joko
+jättäminen taikka aseilla pitäminen, valmisti, pakon vaatiessa,
+sotaväkeä ja kävi Jugurthaa vastustamaan. Nyt loi kumpainenkin
+sotajoukko leirinsä, ei kauvas merestä, lähelle Cirtan kaupunkia; ja
+koska päivä oli lopussa, ei aljettu tappelua. Kun enin osa yötä oli
+kulunut, hyökkäsivät Jugurthan sotilaat, vaikka vielä oli hämärä, merkin
+annettua, vihollisten leiriin, ja ajoivat toiset puoliunissa, toiset
+aseita koperoidessa pakoon ja voittivat heidät. Adherbal pakeni
+muutamain hevoismiesten kanssa Cirtaan, ja jos ei joukko togalla
+vaatetetuita kansalaisia olisi ollut, joka esti takaa-ajavat
+Numidialaiset pääsemästä muurein sisälle, niin olisi yhtenä ainoana
+päivänä sota kahden kuninkaan välillä aljettu ja lopetettu. Sentähden
+piirittää Jugurtha kaupungin, hankkiutuu suojakatoilla, torneilla ja
+kaikenlaisilla koneilla rynnistämään sitä, kiirehtien semminkin siksi,
+että joutuisi ennen lähettiläitä, jotka oli kuullut Adherbalin
+lähettänen Romaan ennen tappelun tapahtumista. Mutta kun senaati oli
+saanut tiedon niiden sodasta, lähetettiin kolme nuorukaista Afrikaan,
+joiden piti käymän molempien kuninkaiden tykönä ja ilmoittaman senaatin
+sekä Roman kansan nimessä, näiden tahdon ja päätöksen olevan, että
+luopuisivat aseista; niin olisi se muka laadullista sekä heille että
+kuninkaalle.
+
+
+
+
+XXII.
+
+
+Lähettiläät tulevat rientäen Afrikaan, semminkin kun Romassa, heidän
+matkaan hankkiessaan, puheita kuultiin tapahtuneesta tappelusta ja
+Cirtan piirittämisestä. Mutta se maine oli vieno (asian suhteen).
+Kuultuaan näiden puheen vastasi Jugurtha, ett'ei hänestä mikään ollut
+etevämpi eikä kalliimpi kuin senaatin tahto; hän oli muka hamasta
+nuoruudestaan sitä ahkeroinut, että kaikki paraimmat pitäisivät häntä
+hyvänä; hyväin avuinsa eikä ilkeytensä kautta oli hän ollut tuolle
+jalolle miehelle P. Scipionille mieliin; samain omaisuutten vuoksi oli
+Micipsa ottanut hänen valtakunnan perilliseksi, ei lasten puutteesta.
+Muuten, jota enemmän hän oli toimittanut hyviä ja urheita tekoja, sitä
+vähemmin kärsisi muka hänen mielensä vääryyttä; Adherbal oli kavaloilla
+keinoilla väijynyt hänen henkeänsä; ja tämän havaittuaan oli hän käynyt
+rikosta vastustamaan; Roman kansa ei tekisi oikein eikä kohtuuden
+mukaan, jos kieltäisi häneltä kansain oikeutta; vihdoin, hän lähettäisi
+pikaan kaikista asioista lähettiläitä Romaan. Niin eroavat molemmat
+toisistansa. Adherbalin puhuttelemiseen ei ollut tilaisuutta.
+
+
+
+
+XXIII.
+
+
+Kun Jugurtha arveli lähettiläiden lähteneen Afrikasta ja paikan luonteen
+vuoksi ei väkirynnäköllä voinut Cirtaa valloittaa, saarti hän vallella
+ja kaivannolla kaupungin, rakensi torneja ja lujisti ne varustusväellä,
+koetteli sitä yöt ja päivät joko väkivoimalla tai konnankeinoilla,
+esitteli muurien suojelioille milloin palkintoja, milloin jotain
+kauhistuttavaa, koki kehoituksilla kiihoittaa väkeänsä miehuuteen,
+sanalla sanoen, hän valmisti tarkkuudella kaikki. Kun Adherbal havaitsi,
+että koko hänen onnensa tila oli viimeisillään, että vihollinen oli
+rauhaton, ett'ei avusta ollut mitään toivoa ja ett'ei muonavarain
+puutteelta voitu sotaa pitkittää, valitsi hän niistä, jotka yhtenä
+olivat paenneet Cirtaan, kaksi karskinta, ja kiihoitti näitä, luvaten
+paljon ja vaikeroiden kohtaloansa, yöllä rientämään vihollisten
+linnoitusten halki merelle ja sitten Romaan.
+
+
+
+
+XXIV.
+
+
+Muutamain päiväin kuluessa toimittavat Numidialaiset, mitä käsketty oli.
+Senaatissa luettiin Adherbalin kirje, jonka sisältö oli seuraava: "Syy
+siihen, että usein lähetän teitä rukoilemaan, senaatorit, ei ole minun,
+vaan siihen on minun pakoittanut Jugurthan väkivalta, jolle on tullut
+niin suuri halu surmata minua, ett'ei hän muista teitä eikä
+kuolemattomia jumalia, että himoaa hartaammin minun vertani kuin kaikkea
+muuta. Sentähden pidetään minua, joka olen Roman kansan liittolainen ja
+ystävä, jo viidettä kuukautta aseilla piiritettynä; minua ei auta isäni
+Micipsan hyvät työt eikä teidän päätöksenne; olenpa kahdella päällä,
+rasittaako minua miekka vai nälkä kovemmin. Jugurthasta enempää
+kirjoittamasta kieltää minua kohtaloni; myöskin ennen olen sen kokenut,
+että onnettomia vähän uskotaan; jos vaan en tietäisi, että hän
+tavoittelee ylemmäksi kuin minä olen, ja ett'ei hän samalla toivo teidän
+ystävyyttänne ja minun valtakuntaani. Kumpaisen hän pitää
+arvollisempana, se ei kellenkään ole tietymätöntä. Sillä ensin hän
+surmasi veljeni Hiempsalin, sitten hän karkoitti minun isäni
+valtakunnasta. Ja olkoonpa vaan tämä meille tehtyä vääryyttä, joka ei
+koske teihin. Mutta nyt hän aseilla pitää hallussaan teidän
+valtakuntaanne ja minua suljettuna, jonka olette panneet Numidialaisten
+hallitsiaksi. Kuinka paljon hän on pitänyt lukua lähettiläiden sanoista,
+osoittaa minun vaarani. Mitä onpi jäljellä, paitsi teidän voimanne,
+jolla häntä voisi liikuttaa? Sillä minä puolestani tahtoisin
+mieluisammin että niin hyvin tämä, jota nyt kirjoitan, kuin sekin, jota
+ennen olen senaatissa valittanut, olisi perätöntä, kuin että
+kurjuudellani näyttäisin sanani todeksi. Mutta koska minä olen sitä
+varten syntynyt, että olisin Jugurthan rikosten osoitteena, niin en
+pyydä enää kuolemasta päästä enkä murehista, ainoasti vihollisen
+ylivallasta ja ruumiin kidutuksista. Numidian valtakunnasta, joka on
+teidän, pitäkäätte huolta, miten haluttaa; mutta pelastakaatte valtanne
+korkeuden ja ystävyytenne rehellisyyden tähden minut jumalattomista
+käsistä, jos vielä vähänkään muistatte minun isoisäni Masinissaa."
+
+
+
+
+XXV.
+
+
+Tämän kirjeen luettua oli niitä, joiden mielestä sotajoukko olisi
+Afrikaan lähetettävä ja mitä pikemmin riennettävä Adherbalin avuksi.
+Sillä välin piti Jugurthasta neuvoteltaman, koska hän ei ollut
+lähettiläitä totellut. Mutta samat kuninkaan suosiat ahkeroivat kaikin
+mokomin, ett'ei päätöstä tehtäisi. Näin vei Yksityisten suosio voiton
+yhteiseltä hyvältä, kuten useimmissa asioissa tavallista onpi. Kuitenkin
+lähetetään Afrikaan vanhempia, aatelisia, korkeissa viroissa olleita
+miehiä, joitten joukossa oli M. Scaurus, josta yllä olemme puhuneet,
+entinen konsuli ja siihen aikaan senaatin esimies. Koska asia herätti
+vihaa ja myös Numidialaiset hartahasti rukoilivat, astuivat he kolmen
+päivän kuluessa laivaan; sitten, ennen pitkää Uticaan tultuansa,
+lähettävät he Jugurthalle kirjeen, että kiireimmittäin saapuisi Roman
+voittomaahan, heidät oli muka senaati lähettänyt hänen luoksensa. Kun
+hän sai tietää, että kuuluisia miehiä, joilla Romassa oli kuullut olevan
+mahtavan arvon, oli tullut hänen vehkeitänsä vastustamaan, niin ajelivat
+häntä alussa, hämmästyksissään kun oli, pelko ja himot, milloin
+yhtäälle, milloin toisaalle. Hän pelkäsi senaatin vihaa, jollei
+lähettiläitä kuulisi; vaan toisaalta vietteli häntä himojen pimittämä
+mielensä aljettuun rikokseen. Kuitenkin pääsi hänen vallanhimoisessa
+mielenlaadussaan väärä tuuma voitolle. Siis ympäröipi hän kaupungin
+sotajoukollaan ja kokee kaikilla keinoin rynnistää Cirtaan, ollenkin
+koska toivoi, että joko väkisellä tai kavaluudella keksisi tilaisuuden
+voittoon, kun vihollisten väki oli eri haaroille hajoitettu. Vaan kun
+tämä käypi toisin ja hän ei voi toimittaa, mitä oli aikonut, nimittäin,
+että ennen saisi Adherbalin käsiinsä, kun läksisi lähettiläitä
+tapaamaan, niin meni hän muutamien hevoismiesten kanssa voittomaahan,
+ett'ei kauvemmin viipymällä vihastuttaisi Scauroa, jota hän enimmän
+pelkäsi. Ja vaikka hänelle senaatin nimessä julistettiin kovat uhkaukset
+siitä, ett'ei herjennyt piirittämästä, niin läksivätpä kuitenkin
+lähettiläät, monta puhetta turhaan pidettyään, ajamattomin asioin
+tiehensä.
+
+
+
+
+XXVI.
+
+
+Kun tämä kuultiin Cirtaan, kehoittivat Italialaiset, joiden
+urhoollisuuden kautta muureja suojeltiin, luullen, heittämyksen
+tapahduttua, Roman kansan mahtavuuden vuoksi eheinä pääsevänsä,
+Adherbalia, että heittäisi itsensä ja kaupungin Jugurthalle ja tinkaisi
+häneltä vaan hengen itselleen; muista asioista muka senaati kyllä
+pitäisi murehen. Mutta tämä, vaikka piti kaikkea varmempana kuin
+Jugurthan rehellisyyttä, heittäytyi kuitenkin, niinkuin Italialaiset
+olivat päättäneet, koska heillä oli valta pakoittaa häntä, jos vastaan
+panisi. Jugurtha kidutti etenkin Adherbalia ja surmasi hänen; sitten
+tappoi hän kaikki täys'ikäiset Numidialaiset ja kauppiaat ilman
+eroituksetta, sitä mukaa kuin kukin oli tullut aseellisille vastaan.
+
+
+
+
+XXVII.
+
+
+Kun tämä Romassa tuli tunnetuksi ja asiaa aljettiin keskustella
+senaatissa, lieventivät nuo samat kuninkaan palveliat keskeyttämällä ja
+usein hyvällä, välistä riidalla aikaa pitkittäen, tapauksen julmuutta.
+Ja jos ei C. Memmius, nimitetty rahvaan tribuni, urhea ja aateliston
+valtaa vihaava mies, olisi osoittanut Roman kansalle sitä oltavan
+toimessa, että muutamain mahtavain kautta Jugurthan rikos annettaisiin
+anteeksi, niin olisi varmaankin neuvotteluja pitkittämällä kaikki viha
+saatu haihtumaan. Niin suuri voima oli kuninkaan suosiolla ja rahalla.
+Mutta kun senaati, koska rikoksen tunsi, pelkäsi kansaa, päätettiin
+Sempronia-la'in johdosta antaa voittomaat Numidia ja Italia tuleville
+konsuleille. Konsuleiksi nimitettiin P. Scipio Nasica ja L. Bestia
+Calpurnius. Calpurnius sai osalleen Numidian, Scipio Italian. Sitten
+kirjoitettiin Afrikaan vietävä sotajoukko, ja päätettiin sotamiesten
+palkoista ja muista sodan tarpeista.
+
+
+
+
+XXVIII.
+
+
+Mutta Jugurtha, saatuansa tiedon, joka oli vasten hänen toivoaan, --
+koska hänelle mieleen oli kiintynyt se ajatus, että Romassa kaikki oli
+kaupan, -- lähetti poikansa ynnä kaksi ystävää lähettiläinä senaatille,
+ja käski näiden niinkuin niittenkin, jotka Hiempsalin tapettuansa oli
+lähettänyt, rahalla koetella kaikkia ihmisiä. Kun nämä tulivat Romaan,
+kysyi Bestia senaatilta, suvaittaisiinko Jugurthan lähettiläiden päästä
+muurien sisäpuolelle; ja tämä päätti, että, jos eivät olleet tulleet
+valtakuntaa ja häntä itseänsä heittämään, heidän olisi seuraavain
+kymmenen päivän kuluessa lähteminen pois Italiasta. Konsuli käskee
+senaatin päätöksen mukaan julistaa sen Numidialaisille. Näin palaavat
+nämä sinä hyvänään kotia. Sillä välin valitsee Calpurnius, hankittuansa
+sotajoukon, legatiksi itselleen puolueittensa kautta mahtavia
+aatelismiehiä, joitten arvon kautta toivoi ne virheet tulevan
+vahvistetuiksi, jotka hän mahdollisesti tekisi, ja niitten joukossa oli
+Scaurus, jonka luonnonlaadusta ja tavoista yllä olemme puhuneet. Sillä
+meidän konsulillamme olivat monet hyvät hengen ja ruumiin omaisuudet,
+joita kaikkia ahneus haittasi. Hän oli vaivoissa kestävä,
+terävä-älyinen, kyllin varova, sotamenossa jokseenkin taitava ja sangen
+vahva vaaroja ja väijymyksiä vastaan. Mutta legionit vietiin Italian
+kautta Rhegioon, sieltä Siciliaan ja Siciliasta edespäin Afrikaan. Siis
+hyökkäsi Calpurnius alussa, muonavaroja hankittuaan, voimakkaasti
+Numidiaan; hän otti paljon ihmisiä vangiksi ja valloitti väkisellä
+muutamia kaupunkeja.
+
+
+
+
+XXIX.
+
+
+Mutta kun Jugurtha lähettiläiden kautta rupesi häntä rahalla kiusaamaan
+ja osoittamaan hänen johdossansa olevan sodan vaikeutta, muuttui hänen
+ahneutta poteva mielensä helposti. Muuten otettiin Scaurus kumppaniksi
+ja auttajaksi kaikissa neuvotteluissa; ja vaikka tämä aluttain, kun
+enimmät hänen lahkokunnastaan jo olivat lahjotut, sangen kovasti oli
+vastustellut kuningasta, vietteli kuitenkin rahasumman suuruus hänen
+hyvästä ja kunniallisesta väärään poikkeemaan. Mutta Jugurtha osti ensin
+ainoastaan sodan viivykkiä, luullen sillä välin Romassa saavansa jotain
+toimeen rahalla tai suosiolla. Mutta kun hän oli saanut kuulla Scauron
+olevan osallisen kauppaan, rupesi hän varsin varmaan toivomaan saavansa
+rauhan jälleen, ja päätti itse läsnä ollen keskustella heidän kanssansa
+kaikista ehdoista. Muuten lähetti konsuli vakuuden vuoksi qvaestori
+Sextion Jugurthan kaupunkiin Vagaan, johon tekosyynä oli jyväin
+saaminen, joita Calpurnius julkisesti oli vaatinut lähettiläiltä, koska
+heittämyksen viipyessä sotilakkoa pidettiin. Siis tuli kuningas
+leiriin, niinkuin oli päättänyt ja neuvokunnan läsnä ollessa vähän
+puhuttuaan tekonsa nostamasta vihasta, ja miten häntä heittämyssovintoon
+otettaisiin, päätti hän muut asiat erikseen Bestian ja Scauron kanssa;
+sitten vastaan-otettiin hänen heittämys-tarjouksensa, kun konsuli ilman
+mitään järjestyksettä oli kysellyt mielipiteitä. Mutta niinkuin
+neuvokunnan päätöksen mukaan oli käsketty, heitettiin qvaestorille
+kolmekymmentä elehvanttia, karjaa ja monta hevoista ynnä vähäisen
+kultaa. Calpurnius läksi Romaan virkamiehiä valitsemaan. Numidiassa ja
+meidän sotajoukollamme pidettiin rauhaa.
+
+
+
+
+XXX.
+
+
+Kun maine oli saattanut Afrikassa tapahtuneet asiat yleisön tietoon, ja
+miten niitä oli toimitettu, aljettiin Romassa kaikissa paikoissa ja
+kokouksissa puhua konsulin menetyksestä. Rahvaassa vallitsi ankara viha;
+senaatorit olivat huolelliset. Hyväksyisivätkö nämä tuota näin suurta
+häpiä-työtä, vai kumoisivatko konsulin päätöksen, se oli tietämätöntä.
+Ja varsinkin estätteli heitä Scauron mahtavuus, koska häntä mainittiin
+Bestian neuvonantajana ja kumppanina, totuudessa ja hyvässä pysymästä.
+Mutta C. Memmius, jonka vapaamielisyydestä ja vihasta aateliston
+vallalle yllä puhuimme, kehoitteli, senaatin epäillessä ja
+viivytellessä, (kokoustiloissa pidetyillä) puheilla kansaa kostoon,
+muistutteli sitä, ett'ei hylkäisi valtiota ja omaa vapauttansa, ja veti
+julkisuuteen monta aateliston uhkamielistä ja julmaa tekoa; sanalla
+sanoen, hän yllytteli uutterasti kaikin mokomin rahvaan mieltä. Mutta
+koska Memmion puheliaisuus siihen aikaan oli mainio ja mahtava, olen
+katsonut sopivaksi tähän kirjoittaa yhden hänen monista puheistaan, ja
+semminkin mitä hän eräässä kokoustilassa, Bestian takaisin palattua,
+lausui seuraavilla sanoilla:
+
+
+
+
+XXXI.
+
+
+"Monta seikkaa on, jotka kehoittavat minua luopumaan teistä, Qviritat,
+jos vaan ei hartauteni valtion asioissa olisi kaikkea muuta valtavampi,
+nimittäin: aatelispuolueen mahtavuus, teidän kärsivällisyytenne ja
+mitätön oikeutenne, sekä ollenkin se seikka, että rehellisyydellä on
+enemmin vaaraa kuin kunniaa tarjona. Sillä tosiaankin harmittaa sanoa
+sitä, kuinka te näinä viimeisinä viitenätoista vuotena olette olleet
+muutamien harvain ylpeydellä ivana, kuinka häpeällisesti ja kuinka ilman
+kostamatta teidän puolustajanne ovat saaneet surmansa, ja kuinka teidän
+noloutenne ja velttoutenne on turmellut mielenne, kosk'ette nytkään,
+vihollistenne rikoksen alaisina ollessa, nouse ylös, ja koska nytkin
+pelkäätte niitä, joille teidän tulee olla kauhuna. Vaan vaikka tämä
+tämmöistä on, pakoittaa kuitenkin mieleni minua käymään aatelispuolueen
+valtaa vastustamaan. Ainakin tahdon koettaa vapauttani, jonka isäni on
+jättänyt minulle; vaan teenkö sitä turhaan vai hyödyksi, se on teidän
+kädessänne, Qviritat. Enkä kehoitakaan minä teitä, kuten esivanhempanne
+usein ovat tehneet, aseilla käymään vääryyttä vastaan. Ei väkivaltaa, ei
+poislähtöä tarvita tässä; tarpeen on vaan, että itse omalla tavallaan
+menevät nurin niskoin. Tiberius Gracchon tapettua, jonka sanoivat
+valmistavan yksivaltaisuutta, pidettiin tutkintokäräjiä Roman rahvasta
+varten. C. Gracchon ja M. Fulvion murhan jälkeen surmattiin samoin monta
+teidän säädystänne vankihuoneessa. Kummallenkaan surmalle ei pannut laki
+rajaa, vaan heidän mielivaltansa. Mutta annappa vaan omansa
+takaisin-antaminen rahvaalle olisi yksivaltaisuuden valmistamista; mitä
+ei ilman kansalaisten verettä voida kostaa, se olkoon oikein tehty.
+Edellisinä vuosina katselitte äänettömällä mieliharmilla, miten
+valtiorahastoa varastettiin, miten kuninkaat ja vapaat kansat maksoivat
+veroa muutamille aatelisille miten samain hallussa oli korkein kunnia ja
+suurin rikkaus. Kuitenkin pitivät he sitä vähänä, että näitä tämmöisiä
+tekoja olivat saaneet rankaisematta harjoittaa. Sentähden ovat viimein
+la'it, teidän korkeutenne ja kaikki taivaalliset sekä maalliset heitetyt
+vihollisille. Eivätkä ne, jotka ovat sen tehneet, häpee tai kadu sitä,
+vaan kävelevät rehevästi silmäinne edessä, näytellen pappis- ja
+konsuli-virkojaan, osa voitto-riemujaankin, juurikuin nämät olisivat
+heillä kunniana eikä ryöstösaaliina. Rahalla ostetut orjat eivät kärsi
+la'ittomia käskyjä isänniltään; kärsittekö te, Qviritat, jotka olette
+käskemään syntyneet, tyynellä mielellä orjuutta? Mutta ketkä ovat nämä,
+jotka ovat ottaneet valtion hallitakseen? Rikoksenalaisimmat miehet,
+verisillä käsillä, julman ahneet, suurimmat konnat ja samalla kopeimmat,
+joilla rehellisyys, kunnia, velvollisuuden tunto, sanalla sanoen
+säädyllisyys ja säädyttömyys, kaikki on voittoa varten. Muutamilla onpi
+turvanansa, että ovat tappaneet rahvaan tribunin, toisilla, että ovat
+pitäneet la'ittomia tutkintokäräjiä, enimmillä, että ovat toimittaneet
+surmatöitä teitä vastaan. Kuta enemmän kukin harjoittaa pahuutta, sitä
+turvallisempi on hän. He ovat muuttaneet pelon omasta rikoksestaan
+teidän velttouteenne, joita kaikkia se ajaapi yhteen, että halaatte
+samaa, vihaatte samaa, pelkäätte samaa. Mutta tämä on hyvien kesken
+ystävyyttä, pahojen kesken lahkokunnallisuutta. Vaan jos te niin
+pitäisitte huolta vapaudestanne, kuin heidän mielensä hehkuu valtaan,
+niin eipä todentotta hävitettäisikään valtiota niinkuin nyt, ja teidän
+hyvät työnne olisivat paraimmilla, ei rohkeimmilla. Hankkiaksensa
+itselleen oikeutta ja vahvistaaksensa korkeuttaan, ovat esivanhempanne
+kahdesti, aseilla varustettuina, vetäyneet erilleen ja valloittaneet
+Aventinus vuoren; ettekö te siis täyttä väkeänne taistelisi vapauden
+edestä, jonka heiltä olette perineet, ja sitä kiivaammin, jota suurempi
+häpeä on menettää, mikä kerta hankittuna on, kuin ett'ei ollenkaan ole
+hankittu? Joku sanoo varmaankin: "mitäs mietit siis?" -- Niitä onpi
+rankaiseminen, jotka ovat heittäneet valtakunnan viholliselle, ei
+kädellä eikä väkivallalla, joka teiltä tehtynä on sopimattomampaa kuin
+heille tapahtuneena, vaan tutkimuksilla ja itse Jugurthan ilmoitusten
+johdosta. Ja jos hän heittämykseen menee, niin hän tosiaankin on
+kuuliainen teidän käskyillenne; vaan jos hän niitä ylönkatsoo, niin
+voitte luonnollisesti arvostella, minkä veroinen tuo rauha ja heittämys
+on, josta Jugurthalle on tullut rikosten rankaisemattomuus, muutamille
+mahtaville suurimmat tavarat, valtiolle vahinkoa ja häpeää. Tottahan
+kuitenkin jo olette kyllänne saaneet heidän vallastansa, ja eihän
+kumminkaan ne ajat liene teille nykyisiä enemmän mieleen, jolloin
+valtakunnat, voittomaat, la'it, oikeudet, tuomioistuimet, sodat, rauhat,
+sanalla sanoen kaikki jumalalliset ja inhimilliset asiat olivat
+muutamien hallussa. Mutta te, se on Roman kansa, joita eivät viholliset
+ole voittaneet, ja jotka olette kaikkien kansain käskiöitä, katsoitte
+sen kylläksi, että säilytitte henkenne. Sillä kukapa teistä olisi
+orjuutta evännyt? Ja vaikka minä puolestani pidän suurempana häpiänä
+miehelle, että kostamatta on vääryyttä kärsinyt, niin sallisinpa
+kuitenkin tyynellä mielellä teidän antavanne anteeksi syynalaisimmille
+ihmisille, koska ovat kansalaisia, jos ei sääliväisyys olisi turmioksi.
+Sillä heillekään, vallattomia kun ovat, ei ole siinä kyllä, että
+rankaisematta ovat pahaa tehneet, jos ei heiltä oteta pois tilaisuutta
+sen tekemiseen, ja teille on jäävä ikuinen levottomuus, kun havaitsette,
+että teidän onpi orjina oleminen tai vapautenne käsivoimilla
+säilyttäminen. Sillä eihän toki mitään toivoa ole rehellisyydestä ja
+sovusta? He tahtovat hallita, te olla vapaat, he tehdä vääryyttä, te
+estää sitä; vihdoin he kohtelevat teidän liittolaisianne niinkuin
+vihollisia, vihollisianne niinkuin liittolaisia. Voipiko niin
+erilaisissa mielissä olla rauhaa ja ystävyyttä? Sentähden neuvon ja
+kehoitan minä teitä, ett'ette heittäne niin suurta rikosta
+rankaisematta. Ei ole valtiovarain varkaus tapahtunut eikä
+liittolaisilta väkisin otettu rahaa, joita rikoksia, vaikka ovat suuret,
+tottumuksesta enään ei pidetä minään. Vihaisimmalle viholliselle on
+alttiiksi pantu senaatin arvoisuus, alttiiksi pantu teidän valtanne.
+Kotona kuin sodassakin on valtakunta ollut kaupan. Ja jos ei tätä
+tutkita, jos ei syynalaisia rangaista, mitä muuta on neuvoksi kuin elää
+kuuliaisina niille, jotka sen ovat tehneet. Sillä rankaisematta tehdä
+mitä hyvänsä, se on olla kuninkaana. Enkä minä kehoita teitä, Qviritat,
+nyt ennemmin tahtomaan, että kansalaisenne olisivat tehneet väärin kuin
+oikein, vaan siihen, ett'ette kehnoille anteeksi antamalla saattaisi
+hyviä tuhoon. Paitsi sitä on valtion asioissa paljoa parempi unhottaa
+hyviä kuin pahoja töitä. Hyvä tulee vaan hitaammaksi, jos hänestä et
+huoli, mutta paha käypi vilpillisemmäksi. Paitsi sitä, jos vääryyttä ei
+ole tapahtunut, et tarvinne usein apuakaan sitä vastaan."
+
+
+
+
+XXXII.
+
+
+Tätä ja tämmöistä usein puhuen, sai Memmius Roman kansan suostumaan
+siihen, että L. Cassius, joka silloin oli praetori, lähetettäisiin
+Jugurthan luo, ja että hän, valtion takauksen annettuansa, toisi hänen
+Romaan, että kuninkaan ilmoituksella saataisiin toteen Scauron ja muiden
+rikokset, joita he syyttivät rahan ottamisesta. Sill'aikaa, kun tätä
+Romassa toimitettiin, tekivät ne, jotka Bestia oli jättänyt Numidiaan
+sotajoukolle päämiehiksi, noudattaen ylipäällikön tapaa, sangen monta
+häpiällistä työtä. Olipa niitä, jotka kullalla lahjottuina antoivat
+Jugurthalle takaisin elehvantit, toiset myivät ylikarkuria, osa ajoi
+saalista rauhassa eläviltä ihmisiltä. Niin suuri ahneuden vimma oli
+ikäänkuin kulkutauti tarttunut heidän mieliinsä. Mutta C. Memmion
+tekemän lakiehdoituksen hyväksyttyä ja koko aateliston säikähyksissä
+ollessa, läksi Cassius Jugurthan luo; ja tätä pelossa ja pahan
+omantunnon tähden epätoivossa olevaa neuvoi hän, ett'ei ennemmin
+tahtoisi kokea voimaansa kuin armoa, koska kerta oli heittäynyt Roman
+kansalle. Paitsi sitä antoi hän hänelle erityisesti oman sanansa, jota
+tämä ei pitänyt vähempiarvoisena kuin valtion takausta. Semmoinen maine
+oli siihen aikaan Cassiolla.
+
+
+
+
+XXXIII.
+
+
+Siis tuli Jugurtha, kuninkaan arvolle sopimattomalla tavalla, mitä
+kurjimmassa puvussa, Cassion kanssa Romaan. Vaan vaikka hänellä oli
+suuri mielen jäykkyys, koki hän, kaikkien kehoituksesta, joiden
+mahtavuuden ja rikoksen kautta hän oli aikaan saanut kaiken sen, jonka
+edellä olemme kertoneet, suurella palkinnolla saada puolelleen rahvaan
+tribunin C. Baebion, että hänen hävyttömyytensä kautta olisi vahva
+kaikkea oikeutta ja vääryyttä vastaan. Mutta vaikka rahvas oli vihainen
+kuninkaalle, ja osa vaati häntä vankeuteen viemään, osa esivanhempien
+tavoin rankaisemaan vihollista, joll'ei rikokseen osallisia ilmiantaisi,
+kutsui C. Memmius kansan kokoon ja alkoi, enemmän katsoen arvoonsa kuin
+vihaansa, asettaa kapinaa ja lepyttää mieliä, ja lopuksi väittää, että
+hänen kauttansa annettu valtion takaus pitäisi pysyä rikkomatonna.
+Sitten, kun äänettömyys oli alkanut, vei hän Jugurthan esille ja saneli;
+hän kertoi hänen menetyksensä Romassa ja Numidiassa, osoitti rikokset
+isää ja veljiä vastaan; ja ehkä Roman kansa tiesi, keitten avun ja
+keitten palveluksen kautta hän oli tehnyt ne, tahtoisi se kuitenkin muka
+häneltä kuulla ilmeisempää; jos hän ilmoittaisi totuuden, olisi hänellä
+suuri toivo Roman kansan rehellisyydessä ja laupeudessa; mutta jos
+salaisi sitä, ei hän hyödyttäisi kumppaniansa, vaan syöksisi itsensä ja
+toiveensa perikatoon.
+
+
+
+
+XXXIV.
+
+
+Sittemmin, kun Memmius oli puhumisensa lopettanut ja Jugurthaa
+vaadittiin vastaamaan, käski rahvaan tribuni O. Baebius, jonka yllä
+sanoimme rahalla lahjotuksi, kuninkaan olla ääneti; ja vaikka
+väkijoukko, joka kokouksessa oli läsnä, kovasti kiivastuneena, koki
+peloittaa häntä huutamalla, suuta vääntämällä, usein päällekäymällä ja
+kaikilla muilla keinoin, joita suutuksissa ollessaan tavallisesti
+käytetään, pääsi kuitenkin hävyttömyys voitolle. Näin läksi kansa,
+pilkkana pidettynä, pois kokouksesta; mutta Jugurthalla, Bestialla ja
+muilla, joita tämä tutkimus hätyytti, paisuivat mielet (povissa).
+
+
+
+
+XXXV.
+
+
+Olipa siihen aikaan Romassa eräs Numidialainen, nimeltä Massiva,
+Gulussan poika, Masinissan pojanpoika, joka, kun kuninkaiden riidassa
+oli ollut Jugurthan vastustaja, maanpakolaisena oli lähtenyt Afrikasta,
+sittenkun Cirta oli heittäynyt ja Adherbal oli surmattu. Tätä kehoitti
+Sp. Albinus, joka seuraavana vuonna, Bestian jälkeen, Q. Minucius Rufon
+kanssa piti konsulin virkaa, senaatilta pyytämään Numidian valtakuntaa,
+koska hän muka oli Masinissan suku-perää, ja (koska) Jugurthaa
+rikostensa tähden viha ynnä pelko ahdisti. Konsulin teki mieli sotaa
+käydä, ja hän tahtoi ennemmin, että kaikki pantaisiin liikkeille, kuin
+vaikenisi (sikseen). Hänelle oli osakseen tullut Numidian, Minuciolle
+Macedonian voittomaa. Kun Massiva oli ruvennut näitä asioita ajamaan ja
+Jugurthalla ystävissään ei ollut kyllin turvaa, koska yhtä heistä esti
+paha omatunto, toista paha maine ja pelko, niin käski hän lähisimmän ja
+luotettavimman ystävänsä Bomilcarin rahalla hankkia väijyjiä Massivalle,
+kuten monta asiaa oli toimittanut, ja tehdä sen niin salaisesti kuin
+mahdollista; mutta jos se ei onnistuisi, piti hänen millä tavalla
+tahansa tappaa Numidialainen. Bomilcar toimittaa väleen kuninkaan
+käskyt; ja hän tiedustelee semmoisten ihmisten kautta, jotka
+tuommoisessa työssä olivat taitavat, hänen retkensä ja kulkunsa, jopa
+viimein kaikki paikat ja ajat; ja sitten virittää hän, asian vaatiessa,
+paulansa. Siis käypi yksi niistä, jotka olivat surmatyötä varten
+varalla, vähän varomattovammasti Massivan päälle ja tappaa hänen; mutta
+itse kiini otettuna, lupaa hän, monen ja semminkin Albinus konsulin
+kehoituksesta, ilmoittaa asian laidan. Bomilcar, vaikka oli sen toveri,
+joka valtion takauksella oli Romaan tullut, vaaditaan oikeuteen enemmän
+kohtuuden kuin kansain oikeuden johdosta. Mutta Jugurtha, vaikka julki
+oli voitettu syypääksi niin suureen rikokseen, ei lakannut ennen
+totuutta vastaan taistelemasta, kuin havaitsi tekonsa herättämän vihan
+olevan hänen suosiotansa ja rahaansa suuremman. Vaikka hän siis
+edellisessä jutussa oli antanut viisikymmentä ystävistään takaukseksi,
+lähetti hän, enemmän katsoen valtakunnan kuin takausmiesten etua,
+Bomilcarin salaa Numidiaan, koska varoi muitten maalaistensa pelosta
+rupeevan epäämään kuuliaisuutta häneltä, jos tämä rangaistuksen kärsisi.
+Itsekin matkusti hän, muutamien päiväin kuluttua, sinne, koska senaati
+käski hänen Italiasta lähtemään. Mutta ulos Romasta tultuaan, sanotaan
+hän, usein ääneti luoden silmäyksiä sinne takaisin, lausuneen: "kaupunki
+olisi kaupan ja pian häviöön menevä, jos vaan ostajan saisi."
+
+
+
+
+XXXVI.
+
+
+Sodan uudistettua, kuljettaa sillä välin Albinus kiireimmittäin Afrikaan
+muonavaroja, palkkarahaa ja muuta, joka sotilaille oli tarpeen; ja kohta
+lähtee hän itsekin sinne, että ennen vaalikokousta, joka aika ei ollut
+kaukana, aseilla tai heittämyssovinnolla tai millä tavalla tahansa saisi
+sodan lopetetuksi. Mutta Jugurtha sitä vastoin venyttää kaikkia asioita,
+ja tekee milloin mitäkin syitä viipymiseensä; lupaa heittämystä, ja on
+sitten pelkäävinään, pakenee päälle käyvän edestä, ja käypi vähän
+jälkeen päälle, ett'ei hänen sotilaansa epätoivoon heittäytyisi. Näin
+pitää hän konsulia pilkkanansa, viivyttäin milloin sotaa, milloin
+rauhaa. Ja oli niitä, jotka silloin eivät pitäneet Albinoa kuninkaan
+tuumille vieraana, ja jotka eivät luulleet sodan, niin suuren kiireen
+perästä, niin helposti tulleen pitkitetyksi pikemmin velttouden kuin
+kavaluuden kautta. Mutta kun, ajan kuluttua, vaalikokous-päivä läheni,
+läksi Albinus Romaan, jätettyään veljensä Aulon propraetoriksi leiriin.
+
+
+
+
+XXXVII.
+
+
+Siihen aikaan tärisyttivät tribunien riitaisuudet Romassa hirveästi
+valtiota. Rahvaan tribunit P. Lucullus ja L. Annius kokivat edespäin
+pitää virkaansa, vaikka heidän virkaveljensä olivat sitä vastaan; ja
+tämä eripuraisuus esti koko vuoden vaalikokoukset. Se viivykki saatti
+Aulon, jonka edellä sanoimme jätetyn praetorin-siaiseksi leiriin,
+toivomaan, että voisi joko lopettaa sodan, tai sotajoukolla peloittaen
+ottaa rahaa kuninkaalta. Hän kutsui siis Tammikuulla sotamiehet
+talvimajoistaan sotaretkelle, ja tuli pitkillä marssilla, kovalla
+talvisäällä, Suthulin kaupunkiin, jossa kuninkaan tavarat olivat. Vaikka
+tätä sekä vuodenajan kovuuden että paikan lujuuden vuoksi ei voitu
+valloittaa eikä piirittää, -- sillä muurin ympärille, joka oli
+rakennettu jyrkän vuoren äyräälle, oli lietteinen lakeus talvisadetten
+avulla tehnyt lammikon, -- rupesi hän kuitenkin, joko valeh-vehkeitä
+pitääkseen, että niiden kautta peloittaisi kuningasta, tai himostansa
+sokeana, suojakattoja lykkimään, vallia luomaan ja joutuun toimittamaan
+muuta, joka hänen yritykseensä oli tarpeen.
+
+
+
+
+XXXVIII.
+
+
+Mutta Jugurtha, kun oli tullut tuntemaan legatin turhamaisuuden ja
+ymmärtämättömyyden, alkoi viekkaasti kiihoittaa hänen mielettömyyttänsä,
+lähetteli rukoilevia lähettiläitä, kuljetteli itse sotajoukkoa,
+ikääskuin karttaen, metsämaita ja polkuja pitkin. Lopuksi sai hän
+heittämyssovinnon toivolla Aulon jättämään Suthulin ja ajamaan häntä
+juurikuin pakenevaa takaa syrjäseutuihin. Niin pysyivät hänen juonensa
+paremmin salassa. Sillä välin koetteli hän sotajoukkoa öin päivin
+sukkelain ihmisten kautta; lahjoi centurioneja ja hevoisväen
+päällikköjä, että yksi osa heistä karkaisi hänen puolellensa, toinen,
+sotamerkin annettua, heittäisi asemansa. Kun tämän oli toimittanut
+mielensä mukaan, saarti hän sydänyöllä äkkiodottamatta suurella
+Numidialaisjoukolla Aulon leirin. Romalaiset sotamiehet, jotka
+säikähtivät sitä tavatonta meteliä, rupesivat toiset aseita
+tavoittamaan, toiset piilemään, osa pelästyneitä vahvistamaan,
+hädissänsä häilymään edestakaisin joka tahalla; vihollisjoukko oli
+suuri, taivas yön ja pilvien vuoksi pimiä, vaara kaksinainen; vihdoin
+oli epäilyksen alaista, olisiko turvallisempaa paeta vai alallansa
+pysyä. Mutta siitä joukosta, jotka vast'ikään sanoin lahjotuiksi,
+karkasi yksi kohortti Ligurialaisia ynnä kaksi Thrakialaista
+ratsasparvea ja muutamia joukkoon kuuluvia sotomiehiä kuninkaan
+puolelle; ja kolmannen legionin ensimäinen centurioni antoi vihollisille
+tilan tunkea sisälle muutaman linnoituksen kautta, jonka oli saanut
+suojellaksensa; ja sitä tietä hyökkäsivät kaikki Numidialaiset leiriin.
+Häpiällisesti paettuansa, asettuivat meikäläiset, useimmat sittenkun
+olivat aseensa pois heittäneet, lähisimmälle kukkulalle. Yö ja saalis
+leirissä viivyttivät vihollisia, jott'eivät voittoansa käyttäneet.
+Sitten Jugurtha seuraavana päivänä keskustelussa Aulon kanssa lausui:
+että, vaikka hän ynnä hänen sotajoukkonsa, nälällä ja miekalla
+suljettuna, oli hänen vallassaan, olisi hän kuitenkin, muistaen
+ihmisellisten oloin huikentelevaisuutta, laskeva heidät kaikki eheinä
+ikeen alitse, jos Aulus hänen kanssansa tekisi sovinnon; paitsi sitä
+vaati hän, että tämä kymmenen päivän kuluessa lähtisi pois Numidiasta.
+Ehkä tämä oli kovaa ja häpiällistä, sovittiin kuitenkin rauha, niinkuin
+kuninkaalle hyväksi näkyi, koska he kuoleman pelosta horjuivat.
+
+
+
+
+XXXIX.
+
+
+Mutta kun tämä Romassa saatiin tietää, pääsi pelko ja suru valtiossa
+valloilleen. Osa suri valtakunnan kunniaa, osa, joka oli sodan menoihin
+tottumaton, pelkäsi vapauttansa; kaikki olivat Aulolle närkästyksissään,
+ja semminkin ne, jotka usein sodassa olivat loistavia tekoja tehneet,
+siitä muka, että tämä, vaikka oli aseilla varustettu, häpiällä oli
+etsinyt pelastusta, eikä käsivoimalla. Sentähden kysyi Albinus konsuli,
+joka veljensä rikoksesta pelkäsi vihaa ja sitten vaaraa, senaatin mieltä
+rauhaliitosta; vaan kuitenkin otti hän sillä välin täyteväkeä
+sotajoukolle sekä kutsui apujoukkoja liittolaisilta ja Lation kansalta;
+sanalla sanoen hän kiirehti kaikin tavoin. Senaati päättää, niinkuin
+kohtuullista oli, ett'ei ilman hänen ja kansan käskyttä mitään liittoa
+ollut voinut tapahtua. Konsuli, jota rahvaan tribunit estivät muassansa
+viemästä niitä sotalaumoja, joita hän oli varustanut, matkustaa
+muutamien päivien kuluessa Afrikaan. Sillä koko sotajoukko oli viety
+pois Numidiasta, kuten sovittu oli, ja vietti talvea voittomaassa.
+Vaikka hänellä, sinne tultuansa oli palava halu Jugurthaa takaa ajaa ja
+lieventää veljeänsä vastaan noussutta vihaa, päätti hän, asian haarain
+mukaan, olla mihinkään toimeen ryhtymättä, tultuansa tuntemaan sotilaat,
+joita, paitsi pako, vallattomuus ja irstaisuus, sotakurin rauettua, oli
+turmellut.
+
+
+
+
+XL.
+
+
+Sill'aikaa julistaa rahvaan tribuni C. Mamilius Limetanus Romassa
+kansalle tehdyn sääntöehdoituksen, että pidettäisiin tutkintokäräjiä
+niille, joitten neuvosta Jugurtha oli ylönkatsonut senaatin päätöksiä,
+jotka lähetys- ja päällikköviroissaan häneltä olivat rahaa
+vastaanottaneet, jotka olivat antaneet takaisin elehvantit ja
+karkulaiset; samaten niille, jotka vihollisten kanssa olivat sovinnoita
+tehneet rauhasta taikka sodasta. Tälle sääntöehdoitukselle valmistelivat
+osittain ne, joilla oli paha omatunto, osittain ne, jotka lahkokuntain
+vihasta pelkäsivät vaaroja tulevan, salaisesti ystäväin ja ollenkin
+latinalaiseen kansakuntaan kuuluvain ihmisten ja Italialaisten
+liittolaisten kautta, esteitä, kosk'eivät julkisesti voineet vastusta
+tehdä, ilman tunnustamatta, että se ja muukin semmoinen oli heille
+mieleen. Mutta sitä voisi tuskin uskottavana kertoa, miten rahvas oli
+innoissaan, ja miten suurella kiivaudella se noudatettavaksi sääti
+lakiehdoituksen, enemmän vihasta aatelistoa vastaan, jolle tätä haitaksi
+hankittiin, kuin valtion edusta huolta pitäen. Niin suuri kostonhimo
+vallitsi puolueissa. Muiden säikähyksissä ollessa, oli siis M. Scaurus,
+jonka yllä sanoimme Bestian legatiksi, rahvaan iloitessa ja omien
+lahkolaistensa paetessa ja valtion vielä silloin vavistessa, koska
+Mamilion lakiehdoituksen mukaan kolme tutkiatuomaria tulisi
+asetettavaksi, laittanut niin, että hän itse valittiin näiden joukkoon.
+Mutta tutkimus toimitettiin ankarasti ja kovasti, kulkupuheiden ja
+rahvaan kostonhimon vuoksi. Niinkuin ylpeys usein oli vallinnut
+aatelistossa, niin oli siihen aikaan menestys paisuttanut rahvaan
+mieliä.
+
+
+
+
+XLI.
+
+
+Muuten olivat lahkokunnat kansassa ja puolueet senaatissa, sekä
+myöhemmin kaikki ilkeät juonittelemiset muutamia vuosia ennen tulleet
+tavaksi Romassa, rauhan vuoksi ja sen tavaran kyllyyden tähden, jota
+ihmiset pitävät etevimpänä. Sillä ennen Karthagon hävitystä hallitsivat
+Roman kansa ja senaati keskinäisellä sovulla ja suosiolla valtiota, eikä
+kunniasta eikä vallasta kansalaisten välillä ollut mitään kiistaa; pelko
+vihollisista piti heitä hyvissä avuissa. Mutta kun tämä kauhu oli
+kadonnut mielistä, niin tulipa siaan se, jota myötäkäyminen rakastaa,
+nimittäin: vallattomuus ja ylpeys. Niin on se, jota vastoinkäymisen
+päivinä olivat toivottaneet itsellensä, rauhan saatua ollut kovempaa ja
+katkerampaa. Sillä aatelistolla alkoi arvoisuutensa, kansalla vapautensa
+vallattomuudeksi kääntyä; jokainen rupesi puoleensa vetämään,
+riistämään, raastamaan. Näin vedettiin kaikki kahtaalle; valtio, joka
+oli ollut keskellä, revittiin hajalle. Muuten oli aatelisto puolueensa
+kautta mahtavampi; rahvaan voima, hillitön kun oli ja hajallinen,
+vaikutti vähemmän. Muutamain harvain mielen mukaan hallittiin
+valtakuntaa kotona kuin sodassakin; samain hallussa olivat
+valtiorahasto, voittomaat, virat, kunniat ja voittojuhlallisuudet;
+rahvasta rasitti sotapalvelus ja varattomuus; päälliköt ynnä muutamat
+harvat riistivät itselleen sotasaaliit. Sen ohella ajettiin sotilaiden
+vanhemmat ja pienet lapset tiloiltaan, aina sen mukaan kuin kukin oli
+mahtavamman rajanaapuri. Näin tunkeutui ahneus ynnä mahtavuuden kanssa
+suhdattomasti ja kohtuuttomasti joka paikkaan, saastutti ja hävitti
+kaikki, pitämättä mitään arvossa ja pyhänä, kunnes itse syöksyi
+päätimysten. Sillä heti kun aatelistossa ilmaantui niitä, jotka pitivät
+todellisen kunnian väärää valtaa etevämpänä, rupesi valtio tärisemään ja
+kansallinen eripuraisuus nousemaan, juurikuin mikäkin maanmullistus.
+
+
+
+
+XLII.
+
+
+Sillä sittenkun Tiberius ja C. Gracchus, joitten esivanhemmat
+punilais-sodassa ja muissa olivat paljon kartuttaneet valtakuntaa,
+rupesivat rahvasta vapauteen saattamaan ja ilmi antamaan noiden harvain
+(aatelispohattain) rikoksia, niin oli syynalainen ja siksi peloissaan
+oleva aatelisto, milloin liittolaisten ja latinalaisten, milloin
+romalaisten ritarien kautta, jotka toivo liitosta (aatelisten kanssa)
+oli luovuttanut rahvaasta, käynyt Gracchoin päällekanteita vastustamaan
+ja miekalla tappaneet, ensin Tiberion, sitten muutamien vuotten perästä
+samaa yrittelevän Cajon, joista toinen oli tribuni, toinen siirtokunnan
+perustamista varten valittu triumviri, ynnä M. Fulvius Flaccon. Ja
+tosiaan ei ollutkaan Gracchoilla, voiton kiihkon vuoksi, kyllin malttava
+mieli. Mutta parempi on rehellisessä yrityksessä tulla voitetuksi, kuin
+kehnoilla keinoilla sortaa vääryyttä. Mielensä mukaan käyttäen tätä
+voittoa, saatti siis aatelisto miekalla ja maanpakolaisuuteen ajamalla
+monta ihmistä perikatoon, ja tuotti niin tuleviksi ajoiksi itselleen
+enemmän pelkoa kuin mahtavuutta. Ja tämä seikka se enimmiten syöksee
+turmioon suurimmat valtakunnat, kun tahtovat toiset toisiaan voittaa
+tavalla millä tahansa ja liian ankarasti kostaa voitetuille. Mutta jos
+rupeen erittäin ja asian laveuden mukaan puhumaan puolueiden kiistoista
+ja kaikista valtakunnan tavoista, niin onpi aika minulta loppuva
+ennenkuin aine. Sentähden palaankin takaisin kerrottavaani.
+
+
+
+
+XLIII.
+
+
+Aulon tekemän sovinnon ja meidän sotajoukkomme häpeällisen paon jälkeen
+olivat seuraavaksi vuodeksi nimitetyt konsulit Q. Metellus ja M. Silanus
+keskenänsä jakaneet voittomaat, ja oli Numidia osaantunut Metellolle,
+vilkasluontoinen mies, jolla, vaikka hän oli kansalaispuolueen
+vastustaja, kuitenkin oli vakainen ja nuhteeton maine. Heti virkaan
+astuttuansa kiinitti (hän yksinomaisesti) mielensä sotaan, jota hänen
+piti käydä, arvellen kaikkien muiden toimien olevan yhteisiä hänen
+virkaveljensä kanssa. Kun hän nyt ei voinut luottaa vanhaan
+sotajoukkoon, hän alkoi kirjoittaa sotilaita, kutsua apujoukkoja
+kaikkiaalta, hankkia puolto- sekä ryntö-aseita, hevoisia ja muita
+sota-neuvoja, ynnä lisäksi vielä runsaasti muonavaroja, lyhyesti sanoen
+kaikkia, mitä vaihettelevaisessa ja monia keinoja kysyvässä sodassa
+tavallisesti tarvitaan. Muuten koettivat näiden asiain toimeenpanoa
+auttaa senaati käskyillänsä, liittolaiset ja Lation kansa sekä kuninkaat
+vapaehtoisesti apujoukkoja lähettämällä, ja vihdoin koko valtakunta
+suurinta innollisuutta näyttämällä. Kun siis mielensä mukaan oli
+valmistanut ja järjestänyt kaikki asiat, läksi hän Numidiaan, johon
+häntä seurasivat kansalaisten suuret toiveet, sekä yleensä hänen hyväin
+avuinsa tähden, että myöskin erittäin, koska hänellä oli rahaa vastaan
+luja mieli, ja koska sitä ennen virkamiesten ahneuden kautta meidän
+mahtavuutemme Numidiassa oli vähennyt, vihollisten sitä vastoin
+kasvanut.
+
+
+
+
+XLIV.
+
+
+Mutta kun hän Afrikaan oli tullut, heitti prokonsuli Sp. Albinus hänelle
+sotajoukon, joka oli veltto, sotaan kykenemätön, vaaroissa kuin
+ponnistuksissakin kestämätön, vikkelämpi kieleltään kuin kädeltään,
+liittolaistensa ryöstäjä ja itse vihollistensa saalis, komennotta ja
+kuritta pidetty. Siis tuli uudelle päällikölle sotilaiden pahoista
+tavoista enemmän huolta, kuin heidän suuresta lukumäärästään apua ja
+hyvää toivoa. Kuitenkin päätti Metellus, vaikka vaalikokousten viivykki
+paljon oli lyhentänyt kesäisen sotaretken aikaa, ja vaikka hän tiesi
+kansalaistensa mielten levottomasti odottavan sodan päätöstä, olla
+sotaan ryhtymättä, kunnes olisi pakoittanut sotilaat esi-isäinsä kuria
+noudattaen vaivoja kestämään. Sillä kun Albinus, Aulus veljen ja
+sotajoukon häviöstä säikähdyksissään, oli tehnyt sen päätöksen, ett'ei
+lähtisi voittomaasta, piti hän, niinkauvan kun kesäisen sotaretken
+kestäessä oli päällikkyydessä, sotilaita enimmiten seisovissa leireissä,
+paitsi kun paha löyhkä ja eläimen ruuan puute pakoitti hänen paikkaa
+muuttamaan. Näitä ei linnoitettu, eikä asetettu yövartioita, niinkuin
+sodassa tavallista onpi; kuinka kutakin halutti, oli hän poissa
+lipuiltansa. Kuormastoon kuuluvaa väkeä ja sotilaita kuleksi yöt päivät
+edestakaisin; kuleksiessaan hävittivät nämä seutua, tunkivat väkisin
+taloihin, kilpaa ajaen karja- ja orja-saalista ja vaihettaen näitä
+kauppiasten tykönä ulkomaan viinaan ja muuhun semmoiseen kaluun; sitä
+paitsi he myivät valtion antamat jyvät ja ostivat leipää päivittäin;
+sanalla sanoen, mitä löyhyyden ja ylöllisyyden häpiätä suinkin
+saatetaan mainita tai ajatella, sitä kaikkea oli tässä sotajoukossa ja
+muuta vielä lisäksi.
+
+
+
+
+XLV.
+
+
+Mutta siinä vaikeassa tilassa havaitsen Metellon yhtä hyvin kuin
+vihollisen vastustamisessakin olleen suuren ja viisaan miehen, joka niin
+suurella mielenmaltilla piti kohtuuden suosiota etsivän suopeuden ja
+kovuuden välillä. Sillä ensiksi oli hän poistanut löyhyyden apukeinot
+kieltämällä, ett'ei kukaan leirissä saisi myydä leipää taikka muuta
+keittoruokaa, ett'ei kuormastoa saisi olla sotajoukon seurassa, ett'ei
+sotamies leirissä eikä matkoilla ollessaan saisi pitää orjaa tai juhtaa.
+Muulle vallattomuudelle oli hän (myös) viisaasti rajan asettanut. Sitä
+paitsi muutteli hän joka päivä leiriä risti-marsseilla, linnoitti sen,
+juurikuin olisivat viholliset olleet saapuvilla, vallilla ja
+kaivannolla, asetteli vartioita tiheään ja kävi itse legatiensa kanssa
+niitä katsastamassa. Samaten oli hän, kun sotajoukko marssi, milloin
+ensimäisten, milloin jälkimäisten luona, useinpa keskelläkin, ett'ei
+kukaan rivistänsä lähtisi, että kävelisivät tiheässä lippuinsa lähellä
+ja sotamies kantaisi ruokansa ja aseensa. Näin vahvisti hän ennen pitkää
+sotajoukon enemmän hairahduksista estämällä kuin rankaisemalla.
+
+
+
+
+XLVI
+
+
+Kun Jugurtha sillä välin sanansaattajilta oli saanut kuulla, mitä
+Metellus toimi, rupesi hän, joka Romassa myös oli tullut tuntemaan hänen
+rehellisyytensä, tilaansa epäilemään, ja nyt vasta koki hän
+todenperäistä heittämystä aikaan saada. Siis lähetti hän konsulien luo
+rukoiliain tunnusmerkeillä varustetuita lähettiläitä, joiden piti anoa
+vaan hänelle itselle ja lapsille hengen armahdusta, mutta heittää kaikki
+muu Roman kansan ehtoon. Mutta Metellus tiesi jo edellisistä
+kokemuksista, että Numidialaisten suku oli petollinen, mielenlaadultaan
+huikentelevainen ja kapinan yrityksiin taipuvainen. Senpä tähden kävikin
+hän erikseen puhuttelemassa lähettiläitä, toista toisensa perään,
+koetellen heitä vähitellen, ja kun oli huomannut heidän olevaa itselleen
+sopivat, houkutteli hän heitä suurilla lupauksilla heittämään itselleen
+Jugurthan mieluisimmin elävänä, mutta jos se ei menestyisi, kuollunna.
+Muuten käski hän julkisesti sanoa kuninkaalle, mikä hänelle olisi
+mieleen. Sitten läksi hän itse, muutamien päivien kuluttua, tappovalmiin
+ja vihollisen tapaisen sotajoukon kanssa Numidiaan, jossa vasten sodan
+laatua majat olivat täynnänsä ihmisiä, karjat ja maanviljeliät ulkona;
+kaupungeista ja kylistä tuli vastaan kuninkaan virkamiehiä, jotka olivat
+valmiit antamaan jyviä, kuljettamaan muonavaroja, sanalla sanoen,
+tekemään kaikkea, mitä käskettiin. Ja kuitenkin kulki Metellus juuri
+kuin olisi vihollinen ollut saapuvilla, yhtä hyvin varustettuna
+sotajoukkonensa, tiedusteli lavealta kaikki, piti noita heittämyksen
+merkkiä valeh-vehkeinä, joilla hänelle koettiin pauloja virittää.
+Sentähden olikin hän itse keveästi varustettujen kohorttien sekä valitun
+linko- ja joutsimies-parven kanssa etujoukoilla; jälki-joukoilla piti
+legati C. Marius hevoisväkineen komentoa; kumpaisellenkin siivelle oli
+hän jakanut apu-hevoisväestön legionien tribuneille ja kohorttien
+päälliköille, että lentomiehet (kahakoitsiat) yhdessä sen kanssa
+kartoittaisivat takaisin vihollisten hevoisjoukot, missä ikinä nämät
+lähestyisivät. Sillä Jugurtha oli niin kavala ja tunsi hyvin paikat ja
+sotamenon, ett'ei varmaan voitu päättää, oliko hän vaarallisempi poissa
+vai läsnä ollessaan, rauhaa pitäessään vai sotaa käydessään.
+
+
+
+
+XLVII.
+
+
+Ei kaukana siitä tiestä, jota Metellus kulki, oli Numidialainen
+kaupunki, nimeltä Vaga, koko valtakunnan vahvimmasti käyty
+markkinapaikka, johon monta Italialaista tavallisesti oli asettunut
+asumaan ja kauppaa pitämään. Tähän asetti konsuli vartiaväestön, sekä
+koetellakseen (asukkaiden mieliä) että myös odotellaksensa, jos paikka
+olisi niin sovelias, että se sitä suvaitsisi; paitsi sitä käski hän
+ko'ota muonavaroja ja muuta, mitä sodassa tarvittaisiin, arvellen,
+niinkuin asianhaaratkin sitä muistuttivat, kauppiasten paljouden ja
+muonavarain olevan sotajoukolle hyödyksi ja toimitetuille vehkeille
+turvaksi. Näitten toimien tapahtuessa, lähetteli Jugurtha yhä hartaammin
+vaan rukoilevia lähettiläitä, anoi rauhaa, tahtoi paitsi omaa ja
+lastensa henkeä antaa kaikki Metellon haltuun. Vaan nämät vietteli
+kuningas, niinkuin entisetkin, petokseen ja lähetti (sitten) kotiin;
+kuninkaalta ei hän kieltänyt rauhaa, jota tämä vaati, mutta ei
+luvannutkaan sitä; ja sillä välin odotteli hän lähettiläiden lupausten
+täyttämistä.
+
+
+
+
+XLVIII.
+
+
+Kun Jugurtha vertasi Metellon sanoja hänen käytökseensä ja havaitsi
+itseään koeteltavan omilla keinoillansa, -- koska sanoilla (kyllä)
+rauhaa ilmoitettiin, mutta hänellä muuten itse asiassa oli ankara sota
+edessään, koska suurin kaupunki oli luovutettu pois hänestä, ja
+vihollinen oli tiedustellut paikkakunnan sekä johdattanut hänen
+alamaistensa mielet kiusaukseen, -- päätti hän, pakon vaatiessa, käydä
+asein taistelemaan. Siis tiedusteli hän vihollisten retket. Paikan
+sopivaisuus saatti hänen voiton toivoon, ja hän hankki kaikenkaltaista
+sotaväkeä niin suuret joukot kuin mahdollista ja pääsi, salaisia
+sivuteitä (kierrellen), Metellon sotajoukon edelle. Olipa siinä Numidian
+osassa, jonka Adherbal jaossa oli saanut omaksensa, etelästä tuleva
+joki, nimeltä Muthul; siitä noin 20,000 askeleen päässä oli joen kanssa
+yhtä suuntaa kulkeva vuorenselänne, jonka luonto ja ihmiset olivat
+autioksi heittäneet; mutta sen keskeltä kohoaa kukkulan tapainen, joka
+ulottuu äärettömän kauvas, kasvaen villiä öljypuita, myrttimetsää ja
+muita puita, jotka kuivassa ja hietaisessa maanlaadussa menestyvät.
+Välillä oleva lakeus oli veden puutteesta autio, paitsi lähellä jokea
+olevat paikat. Ne kasvoivat yltäyleensä pensaikkoa, ja niissä asui
+karjaa ja maanviljeliöitä.
+
+
+
+
+XLIX.
+
+
+Sille kukkulalle, joka, niinkuin sanoimme, käypi poikkipuolista suuntaa,
+asettui nyt Jugurtha, pitennettyään väkirivinsä; elehvanteille ja osaksi
+jalkaväestölle pani hän Bomilcarin komentajaksi ja antoi tälle käskyn,
+mitä hänen pitäisi tehdä; itse rivitti hän valituita jalkamiehiä
+hevoisväestön kanssa lähemmäs vuorta; sitten kävi hän kaikki turmat ja
+manippelit ja kehoitti sekä manasi sotilaita, että he, muistaen entistä
+urhoollisuuttaan ja voittoaan, suojelisivat itseänsä ja valtakuntaansa
+Romalaisten ahneudelta; taistelu tulisi muka niitten kanssa tapahtumaan,
+joita ennen voitettuina olivat ikeen alitse käyttäneet; niille oli
+annettu toinen päämies, ei toista mieltä; hän oli pitänyt kaikkea huolta
+väkensä hyväksi, kuin päälliköltä suinkin voipi vaatia; heidän asemansa
+oli korkialla paikalla siksi, että he ennalta tietävinä voisivat ruveta
+tappeluun tietämättömien kanssa, ett'eivät he vähälukuisempina yhtyisi
+monilukuisempain kanssa taikka taitamattomina sodassa harjauneempain
+kanssa käsirysyyn. Sentähden pitäisi heidän olla valmiit ja tarkat
+merkin annettua karkaamaan Romalaisten päälle; se päivä muka olisi joko
+vahvistava heidän suurilla ponnistuksilla saamat voittonsa, taikka olisi
+se oleva suurten rasitusten alku. Sitä paitsi muistutti hän erityisesti
+jokaiselle hyvää työtään, aina sen mukaan kuin hän rahalla tai kunnialla
+oli palkinnut häntä jostakin uroteosta, ja osoitti häntä esikuvana
+muille; lopuksi kehoitti hän, kunkin mielenlaadun mukaan, lupauksilla,
+uhkauksilla ja manauksilla, mitä milläkin lailla. Vaan sillä välinpä
+nähdään Metellus, vihollisista mitään tietämättä, sotajoukon kanssa
+tulevan vuorta alas. Ensin oli tämä kahdella päällä, mitä tuo outo näkö
+merkitsisi; sillä Numidialaiset olivat hevoisineen asettuneet
+varvikkoon, mutta heitä ei puut mataluutensa vuoksi peittäneet
+täydellisesti; ja kuitenkaan ei tietty heistä varmaan, mitä olivat, kun
+sekä paikan luonto, että myös petoskeinot tekivät heidät itse ja heidän
+sotamerkkinsä tuntemattomiksi. Kun hän sitten ennen pitkää oli tullut
+tuntemaan petosvehkeet, pysähytti hän sotajoukon hetkeksi. Siinä
+muutettuaan rivit, järjesti hän joukkonsa sotarintaan oikealle puolelle,
+joka oli lähinnä vihollista, kolminkertaisilla reserviriveillä, jakoi
+linko- ja joutsimiehet manippeleille, asetti koko hevoisväestön
+siiville, ja tilaa myöden pidettyään kehoituspuheen sotilaille, vei hän
+joukkonsa, niinkuin sen oli sioittanut, muutetuilla eturiveillä alas
+lakialle.
+
+
+
+
+L.
+
+
+Mutta kun hän havaitsi, että Numidialaiset pysyivät paikoillaan eivätkä
+lähteneet alas mäeltä, pelkäsi hän vuoden ajan ja veden puutteen vuoksi
+sotajoukon janoon nääntyvän ja lähetti Rutilius legatin ynnä
+kevytaseisia kohortteja ja osan hevoisväkeä edeltäpäin virralle,
+leiripaikkaa valloittamaan; sillä hän arveli vihollisten tiheillä
+päällekarkaamisilla ja syrjäkahakoilla viivyttävän hänen matkaansa ja,
+kosk'eivät aseisinsa luottaneet, koettavan väsyttää ja janoon näännyttää
+sotilaita. Sitten marssi hän itse asianhaarain ja paikan mukaan
+vähitellen eteenpäin, siinä järjestyksessä kuin hän vuorelta oli alas
+astunut: hänellä oli Marius etujoukkojen takana, itse oli hän
+vasemmanpuolisella hevoisväestöllä, joka marssittaissa oli tullut
+esimmäksi. Mutta kun Jugurtha havaitsi Metellon jälkijoukon käyneen
+hänen etujoukkoinsa ohitse, valloitti hän noin kahden tuhannen
+jalkamiehen suuruisella vartiajoukolla vuoren, sillä paikoin kuin
+Metellus oli alas marssinut, ett'ei se vihollisille, jos kenties
+peräytyisivät, sopisi pako- ja sittemmin turvapaikaksi; sitten karkasi
+hän, yht'äkkiä sotamerkin annettuaan, vihollisten päälle.
+Numidialaisista hakkaavat toiset jälkimäisiä, toiset ahdistavat
+vasemmalta ja oikealta puolelta; he lähenevät kiukkuisena ja hyökkäävät
+päälle, saattavat häiriöön kaikin paikoin Romalaisten rivit, joista
+nekin, jotka vahvemmilla mielillä olivat vihollisia vastustaneet, sodan
+muuttuvaisuudesta pettyneinä, itse vaan kaukaa tulivat haavoitetuksi,
+mutt'ei ollut heillä tilaisuutta lyödä vastaan taikka ryhtyä
+käsikähmään. Jugurthalta jo ennen opetetut hevoismiehet vetäytyivät
+takaisin, niin pian kun Romalaisten laumat olivat ruvenneet takaa
+ajamaan, ei taajoissa ryhmissä, eikä yhteen paikkaan, vaan mikä mihinkin
+niin erillään toisistansa kuin suinkin mahdollista. Näin luvultaan
+etevämmät ollen, he piirittivät takaa ja sivuilta hajalliset viholliset,
+jos eivät olleet voineet heitä peloittaa takaa ajamasta; mutta jos mäki
+oli sopivampi paolle kuin lakiat olivat olleet, niin Numidialaisten
+hevoiset, jotka tunsivat nämät paikat, helposti pääsivät pensaikon läpi
+tiehensä; meikäläisiä pidätti paikan jylhyys ja äkkinäisyys.
+
+
+
+
+LI.
+
+
+Muuten oli koko tappelun näkö vaihetteleva, epätietoinen, julma ja
+surkia; eroitettuina omaisistaan toiset pakenivat, toiset ajoivat takaa;
+ei lipuista eikä riveistä pidetty lukua; missä ikään vaara oli kenen
+saavuttanut, siinä hän sitä vastustamaan ja päältänsä häätämään; puolto-
+ja ryntö-aseet, hevoiset, miehet, viholliset, kansalaiset, kaikki olivat
+sekaisin; ei mitään tehty yhteisen neuvottelun eikä käskyn mukaan;
+sattumus ohjasi kaikki. Siksi olikin paljon päivää kulunut, kun tappelun
+päätös vielä oli tietämättömissä. Kun vihdoin kaikki työstä ja
+päivänhelteestä olivat uuvuksissa ja Metellus näki Numidialaisten
+vähemmin päälle käyvän, kokosi hän vähitellen sotilaansa yhteen, laittoi
+rivit jälleen järjestykseen ja asetti neljä legioni-kohorttia
+vihollisten jalkaväkeä vastaan. Tämä oli suureksi osaksi väsyneenä
+asettunut kunnahille. Samalla rukoili ja manasi hän sotilaita, ett'eivät
+lantuisi eivätkä antaisi pakenevien vihollisten voitolle päästä; näillä
+ei muka ollut leiriä eikä mitään turvapaikkaa, mihin paeten voisivat
+vetäytyä; kaikki rippui aseista. Mutta eipä ollut Jugurthakaan sillä
+välin toimeton; hän kulki ympäri, kiihoitti mieliä, uudisti tappelun ja
+koetti itse valioväkensä kanssa kaikkia keinoja; tuli omilleen avuksi,
+ahdisti horjuvia vihollisia ja pidätti etäältä tappelemalla niitä, jotka
+oli lujiksi havainnut.
+
+
+
+
+LII.
+
+
+Tällä tavoin taisteli kaksi suurinta sotapäällikköä keskenänsä; itse he
+olivat toistensa vertaiset, mutta sotavoimilla oli eroitus. Sillä
+Metellolla oli myötäistä sotilaiden urhoollisuus, vastaista paikka;
+Jugurthalla oli kaikki muu etuisaa paitsi sotilaat. Kun Romalaiset
+vihdoinkin älysivät, ett'ei heillä ollut mitään pako-paikkaa eikä
+vihollinen tarjonnut tilapäätä tappeluun -- ja päivä oli jo iltaan
+joutunut -- hyökkäsivät he ylös vastapäätä olevalle mäelle, kuten
+käsketty oli. Numidialaiset menettivät asemansa, joutuivat lyödyiksi ja
+pakoisalle; harvat saivat surmansa, enimmät varjeli heidän vikkelyytensä
+ja viholliselle tuntematon seutu. Sillä välin vei Bomilcar, jonka
+Jugurtha, niinkuin yllä sanoimme, oli pannut johdattajaksi elehvantille
+ja osalle jalkaväestöstä, vähitellen väkensä alas lakialle, niin pian
+kuin Rutilius oli käynyt hänen ohitsensa; ja legatin rientäessä
+virralle, mihin edeltäkäsin oli lähetetty, järjesti hän hiljakseen
+tapporivistön, niinkuin asianhaarat vaativat, eikä hellittänyt
+tiedustelemasta, mitä vihollinen missäkin toimi. Kun oli kuullut
+Rutilion jo asettuneen ja oleskelevan huolettomin mielin sekä huudon
+Jugurthan taistelusta kasvavan, pelkäsi hän, että legati, asiasta tiedon
+saatuaan, tulisi ahdingossa olevia omaisiansa auttamaan, ja venytti,
+sulkeakseen vihollisilta tien, laveammalle tapporivistönsä, jonka hän,
+epäillen sotilaiden urhoollisuutta, oli asettanut taajahan; ja sillä
+tavoin hän kävi eteenpäin Rutilion leirille.
+
+
+
+
+LIII.
+
+
+Romalaiset havaitsevat odottamattansa suuren pölypilven; sillä
+pensahikkoa kasvava maa esti kauvas näkemästä. Ja alkuaan he luulevat
+tuulen tuoksuttavan kuivaa multaa, mutta kun sittemmin näkevät
+tomupilven pysyvän yhdellään ja aina lähestymistään lähestyvän, sitä
+mukaa kuin sotajoukko liikkui, rientävät he, asian älyttyään, aseisin
+tarttumaan ja asettuvat leirin eteen sotarintahan, niinkuin käskettiin.
+Kun sitten oli lähemmäs tultu, käytiin molemmin puolin julmasti karjuin
+toistensa kimppuun. Numidialaiset viipyivät vaan niinkauvan, kun
+luulivat elehvanteista apua olevan; mutta kun näkivät puiden oksien
+estävän niitä, niin että hajallisina joutuivat piiritetyiksi, he
+paneutuivat pako-jalkaan; ja aseet pois heitettyään pääsivätkin enimmät
+mäen ja jo käsissä olevan yön turvissa tipotiehensä. Neljä elehvanttia
+otettiin elävänä; kaikki muut, neljäkymmentä luvultaan, tapettiin. Mutta
+vaikka Romalaiset olivat väsyksissä ja uupuneet marssimisesta sekä
+leirityöstä ja tappelusta, he kuitenkin sotajärjestyksessä ja varuillaan
+kävivät Metelloa vastaan, koska hän viivytteli odottamattoman kauvan.
+Sillä Numidialaisten kavaluus ei suvainnut mitään velttoutta eikä
+vedäperäisyyttä. Ja kun eivät enään olleet kaukana toisistaan, he
+alottain, yön pimeydessä karjuen, juuri kuin viholliset olisivat
+tulossa, tuottivat kauhua ja häiriötä toisilleen; ja tapaturmaa milt'ei
+olisi surkea teko voinut tapahtua, jos ei molemmilta puolin edeltäpäin
+lähetetyt hevoismiehet olisi asiaa tiedustelleet. Tuostakos nyt
+yht'äkkiä nousee riemu pelon siaan; iloisina tervehtävät sotamiehet
+toinen toistaan, kertovat tapahtumansa ja kuuntelevat toisiaan; kukin
+ylistää urotöitään taivaasen asti. Sillä niin on inhimillisten oloin
+laita: Voittaissa käypi pelkurinkin kopeileminen, vastoinkäyminen
+solvaisee urhoollisenkin.
+
+
+
+
+LIV.
+
+
+Metellus viipyi neljä päivää samassa leirissä ja hoiti huolellisesti
+haavoitettuja. Sodan tavan mukaan hän antoi lahjoja niille, jotka
+tappeluissa olivat kuntoa näyttäneet, ylisti ja kiitti julkisella
+puheella kaikkia yhteisesti ja kehoitti heitä viemään myötänsä
+samanlaisen mielen muihin helpompiin tekoihin. Voiton edestä oli muka jo
+kyllin taisteltu; jäljellä olevat ponnistukset tapahtuisivat saaliin
+tähden. Kuitenkin lähetti hän sillä välin ylikarkuria ja muita
+soveliaita miehiä tiedustelemaan, missä Jugurtha oli tai mitä hän toimi,
+oleskeliko hän muutamien harvoin kanssa, vai oliko hänellä sotajoukko,
+kuinka hän voitettuna käyttiihen. Vaan tämäpä oli vetäynyt takaisin
+metsäiseen ja luonnon linnoittamaan vuoriseutuhun; ja siellä hän keräsi
+sotajoukon, joka miesluvultaan oli suurempi, mutta harjaantumaton ja
+heikkovoimainen, paremmin tottunut maanviljelyyn ja karjanhoitoon kuin
+sotatoimihin. Se tuli siitä, että paitsi kuninkaallisia hevoismiehiä ei
+yksikään Numidialaisista seuraa kuningastaan pakomatkalla. He rientävät
+matkoihinsa, kuhun kunkin mieli pitää. Eikä sitä pidetä minään
+sotakunnian loukkauksena: semmoiset ovat tavat heillä. Kun Metellus nyt
+näki, että kuninkaan mieli vielä oli jäykkä, että sota uudestaan
+alkaisi, ja että sitä ei voitaisi käydä muuten kuin Jugurthan tahdon
+jälkeen, että sitä paitsi tappelu vihollisten kanssa hänelle olisi
+varsin vaikea, että tappio näille olisi vähemmin vahingoksi, kuin voitto
+hänen väestöllensä, niin päätti hän sotaa käydä, ei tappeluin eikä
+säännöllisessä sotarinnassa, vaan toisella lailla. Siksipä hän lähti
+Numidian rikkaimpiin seutuihin, hävitti maita, valloitti ja poltti
+linnasia sekä kaupunkeja, jotka olivat umpimähkään linnoitetut ja ilman
+vartioväettä, ja käski tappaa mieskuntaisen väen; kaiken muun hän
+suvaitsi sotilaiden saaliiksi. Tämän kauhistuksen vuoksi Romalaisille
+annettiin monta ihmistä panttivangiksi; jyviä ja muita tarpeita
+tarjottiin yltäkyllin; vartioväestö pantiin joka paikkaan, missä asia
+niin vaati. Ja tämä kuningasta peloitti enemmän kuin tappelu, jossa
+hänen väkensä joutui tappiolle; sillä hän, jonka toivo kokonaan oli
+pakenemisessa, pakoitettiin takaa ajamaan, ja käymään sotaa
+sopimattomilla paikoilla, kykenemätön kun oli ollut etuisaa asemaa
+suojelemaan. Kuitenkin rupesi hän hädän vaatiessa keinoon, joka näytti
+parahalta: hän käski enimmän osan sotajoukkoansa odottaa samoilla
+paikoilla, ajoi itse valituilla ratsasmiehillä Metelloa takaa ja piti,
+öisin kulkien syrjäteitä, retkensä salassa, kunnes yht'äkkiä karkasi
+hajallisten Romalaisten päälle. Näistä kaatuivat enimmät aseettomina,
+monta joutui vangiksi; ei yksikään päässyt ehiänä pakoon. Ja
+Numidialaiset läksivät pois, niinkuin käsketty oli, lähisimmille
+kunnahille, ennenkun leiristä ennätettiin apuhun.
+
+
+
+
+LV.
+
+
+Nousipa sillä välin Romassa suuri riemu, kun oli saatu tieto Metellon
+teoista, miten hän esivanhempien tavoin käytti itseään ja
+sotajoukkoansa, miten hän miehuudellaan oli voiton saanut, vaikka
+asemakin oli vastainen, miten hän anasti vihollisilta maata ja oli
+pakoittanut Jugurthan, jonka mieli Aulon nolouden kautta oli paisunut,
+etsimään pelastuksen toivoa erämaissa taikka paossa. Siksi sääsikin
+senaati näitten onnellisten tapausten tähden kiitosjuhlan
+kuolemattomille jumalille; valtio, ennen hädänalainen ja levoton sodan
+päätöksestä, riemastui ilon päiviä viettämään ja Metellon maine oli
+sangen loistoisa. Sentähden pyrki hän sitä kiihkeimmin täydelliseen
+voittoon, kiirehti kaikin keinoin, varoi kuitenkin, ett'ei missään
+päästäisi vihollista päällensä, ja muisti kateuden seuraavan kunniaa
+jäljissä. Siis, jota kuuluisammaksi hän tuli, sitä levottomampi oli hän;
+sittenkun Jugurtha häntä väijyi, hän ei enää kulkenut hajallisella
+sotajoukolla saalista kiskomassa; kun jyviä taikka karjan-ruokaa
+tarvittiin, olivat kohortit ynnä koko hevoisväestö turvana; osa
+sotajoukkoa oli hänen omassa, loppu Marion johdossa. Vaan maata
+hävitettiin enemmän tulella kuin saaliin ryöstämisellä. Kahteen
+paikkaan, ei kauvas toisistaan, he tavallisesti loivat leirinsä. Kun
+väkirynnäkkö oli tarpeen, olivat kaikki saapuvilla; muuten he toimivat
+erikseen, että pelko ja kauhu levenisi avarammalle. Siihen aikaan
+seurasi Jugurtha heitä pitkin mäkiä ja haki paikkaa tai tilaisuutta
+tappeluhun; missä oli kuullut vihollisen tulevan, hän hävitti
+karjanruuan ja vesilähtehet, joista oli puute, näyttäytyi milloin
+Metellolle, milloin Mariolle, ahdisteli kulkueen jälkipäätä ja vetäytyi
+heti kunnahille takaisin, uhkasi taas väliin yhtä, väliin toista. Hän ei
+mennyt tappeluun eikä antanut rauhaa, pidätti vaan vihollista mitään
+yrittämästä.
+
+
+
+
+LVI.
+
+
+Kun romalainen sotapäällikkö näki, että häntä kavaloilla juonilla
+väsytettiin, ja ett'ei vihollinen suvainnut tilapäätä tappeluhun, päätti
+hän rynnättää muutamaa kaupunkia, joka oli iso ja niissä tienoin, missä
+sen asema oli, valtakunnan turva, nimeltä Zama. Hän näet arveli
+Jugurthan, kuten asiat vaativat, tulevan hädässä olevia omaisiansa
+auttamaan ja siinä siten tappelun syntyvän. Mutta tämä sai
+ylikarkureilta tiedon siitä, mitä hankkeissa oltiin, ja ennätti pitkillä
+päiväyksillä ennen Metelloa perille; hän kehoitti kaupunkilaisia
+suojelemaan muurejansa ja antoi heille avuksi ylikarkuria, joka suku
+kuninkaan väestä oli luotettavinta, koska se ei saattanut petosta tehdä.
+Sitä paitsi lupasi hän itse tulla hyvään aikaan sotajoukon kanssa. Näin
+asiat järjestettyään hän läksi syvimpiin erämaihin, ja vähän jälkeen hän
+sai kuulla, että Marius muutamien kohorttien kanssa matkalta oli
+lähetetty jyviä hankkimaan Siccasta, joka kaupunki kaikista ensin tuon
+onnettoman tappelun perästä oli luopunut pois kuninkaasta. Sinne hän
+marssi yöllä valittuin hevoismiesten kera ja antautui tappeluun
+Romalaisten kanssa, kun nämät jo portilla lähtöä tekivät. Samalla
+kehoitti hän korkealla äänellä Siccan asukkaita takaa päin piirittämän
+kohortteja; onni muka tarjosi heille tilaisuutta erittäin loistoisaan
+työhön; jos sen tekisivät, voisi hän vast'edes pelkäämättä viettää
+päivänsä valtioistuimella, he vapaudessaan. Ja joll'ei Marius olisi
+jouduttanut päällekarkausta ja lähtöä kaupungista, olisivat todentotta
+kaikki Siccalaiset, taikka ainakin suuri osa heitä, luopuneet
+uskollisuudestaan. Niin huikentelevainen oli Numidialaisten käytös.
+Mutta Jugurthan sotilaat, joita kuningas kotvasen aikaa pidätti,
+läksivät vähäisen mieskadon jälkeen pakohon, sitten kun viholliset
+rupesivat vahvemmalla voimalla heitä ahdistamaan.
+
+
+
+
+LVII.
+
+
+Marius saapui Zaman seutuhun. Tämä lakialla oleva kaupunki oli vahvemmin
+linnoitettu taiteen kuin luonnon kautta, eikä puuttunut mitään tarpeita,
+vaan oli runsaasti varustettu aseilla ja miehillä. Kun siis Metellus
+ajan ja paikan mukaan oli valmistellut kaikki, ympäröitsi hän
+sotajoukolla koko kaupungin ja määräsi legateille, missä minkin tulisi
+päällikkyyttä pitää. Koska sitten merkki oli annettu, nousi yht'aikaa
+joka taholta hirmuinen huuto; mutta sepä ei Numidialaisia säikähyttänyt:
+häiriöön joutumatta pysyivät he kiukkuisina ja valppaina paikoillaan.
+Taistelu alkoi. Romalaiset tappelivat, kukin mielensä mukaan, mikä
+kuulalla tai kivillä, mikä läheten ja välistä kaivaen muurin
+perustuksia, välistä kiiveten ryntö-tikoilla sen päälle; heitä halutti
+päästä käsikähmään. Kaupunkilaiset sitä vastoin vierittelivät kiviä
+lähinnä olevien päälle, heittelivät palavia seipäitä sekä keihäitä ja
+sitä paitsi pikiin ja tulikiveen kastetuita soittoja. Vaan eipä ollut
+pelkäävä mieli vaaraa vastaan kyllin varustanut niitäkään, jotka olivat
+etäälle jääneet. Sillä useimmat saivat haavoja nakinkoneilla tai
+käsivoimalla heitetyistä keihäistä; ja sama vaara, mutta erilainen
+kunnia oli urhoollisilla ja pelkureilla.
+
+
+
+
+LVIII.
+
+
+Zaman kaupungilla näin taisteltaissa Jugurtha hyökkäsi odottamatta
+suurella sotilas-parvella vihollisten leirille, ja koska vartioväki
+huolettomasti toimitti virkaansa ja ennen odotti kaikkea muuta kuin
+tappelua, pääsi hän portista sisälle tunkemaan. Mutta meikäläiset,
+äkillisestä pelosta hämmästyksissään, kokivat auttaa itseään kukin
+tavallansa: toiset pakenivat, toiset tarttuivat aseisin; iso osa
+haavoitettiin tai tapettiin. Muuten ei muistanut koko joukosta kuin
+neljäkymmentä romalaisen nimen arvoa. Nämät keräytyivät yhteen parveen
+ja valloittivat vähän korkiamman paikan kuin muut, eikä heitä sieltä
+voitu karkoittaa suurimmallakaan väkivoimalla, vaan he nakkelivat
+takaisin kaukaa heitetyitä keihäitä, harvemmin turhaan, koska heitä oli
+vähä joukko usiampia vastaan. Mutta kun Numidialaiset tulivat lähemmäs,
+sitten he vasta oikein urhoollisuuttaan näyttivät, hakkasivat heitä
+täyttä väkeänsä, löivät heidät ja ajoivat pakohon. Kuulipa Metellus
+sillä välin, tuimimmasti tapellessaan, vihollisten karjunnan takaansa;
+sitten hevoisensa käännettyään hän havaitsi pakenemisen käyvän häntä
+itseään kohden. Ja tämä seikka ilmoitti pakenevain olevan maanmiehiä.
+Hän lähetti sentähden kiiruusti kaiken hevoisväen leirille ja heti
+paikalla C. Marion liittolaiskohorttien kanssa. Tätä hän kyynelsilmin
+rukoili ystävyyden ja valtakunnan tähden, ett'ei suvaitsisi mitään
+solvaistusta jäämään voittoisalle sotajoukolle eikä päästäisi vihollisia
+kostamatta käsistään. Tämä toimittaa pian tehtävänsä. Mutta Jugurtha,
+jolle leirin varustus oli esteeksi, koska toiset päätimysten työnnettiin
+alas vallin yli, toiset ahtaissa kiireissään itse sulkivat tien
+toisiltaan, peräytyi linnoitettuun asemaan. Metellus palasi, kun yö
+tuli, tyhjin toimin leiriin sotajoukon kanssa.
+
+
+
+
+LIX.
+
+
+Ennenkun hän nyt seuraavana päivänä läksi rynnätys-toimeen, käski hän
+kaiken hevoisväen asettua leirin eteen sille puolen, josta kuninkaan
+tulo oli odotettava; portit ja lähisimmät paikat hän jakoi tribuneille.
+Sitten hän itse meni kaupungille ja rynnätti niinkuin edellisenäkin
+päivänä sen muuria. Sillä välin töytäisee Jugurtha piilopaikastaan
+yht'äkkiä meikäläisten kimppuun. Ne, jotka olivat olleet asetut
+etujoukoksi, joutuivat pelosta vähäksi aikaa häiriöön; mutta muut
+tulivat kiiruusti apuhun. Eivätkä olisi Numidialaiset voineet kauvemmin
+vastustusta tehdä, elleivät hevoismiesten joukkoon sekoitetut
+jalkamiehet oteltaissa olisi toimittaneet suuria surmatöitä; ja näihin
+luottaen eivät hevoismiehet, niinkuin tavallisesti ratsustappelussa
+tapahtuu, ajaneet takaa ja sitten paenneet, vaan kävivät (yhtämittaa)
+kohti käännetyillä hevoisilla päälle, tunkeutuivat tapporivistöön
+sisälle ja saattoivat sen häiriöön. Näin he kevyt-aseisille
+jalkamiehilleen heittivät viholliset melkein voitettuina.
+
+
+
+
+LX.
+
+
+Samaan aikaan taisteltiin täyttä väkeä Zaman luona. Missä milläkin
+legatilla tai tribunilla oli komentonsa, siellä hän ankarasti ponnisti
+voimiaan; eikä kellään ollut toisessa enempää toivoa kuin itsessään.
+Samoin oli kaupunkilaistenkin: he kävivät päälle tai pitivät hankkeita
+joka paikassa, olivat hartaammat toisiansa haavoittamaan kuin itsiään
+suojelemaan. Riekkuna, kiihoitus-, riemu- ja valitus-huudot sekä aseiden
+kalske, kaikki sekaisin, kohosi taivasta kohden, keihäät lentelivät
+molemmin puolin. Mutta ne, jotka muuria suojelivat, katselivat
+levottomuudella ratsustappelua, kun ikään viholliset vähänkin vaan
+hellittivät taistelemasta. Sitä mukaa kun Jugurthan asiat olivat, näki
+heidät milloin iloisina, milloin tuskan-alaisina; ja jos jossakin
+heikäläiset saattoivat kuulla tai nähdä heitä, varoittivat toiset,
+toiset kiihoittivat tai viittaisivat kädellä tai liikuttelivat
+ruumistansa, huojuttain sitä sinne tänne, juuri kuin välttelisivät tai
+heittelisivät keihäitä. Kun Marius sai tämän tietää -- sillä hänellä oli
+päällikkyys sillä puolen -- hellitti hän mieliltämielin vähemmälle
+päälle käymästä ja oli epätoivoon heittäyvinään: hän suvaitsi
+Numidialaisten rauhassa katsella kuninkaan taistelua. Näiden niin
+hartaasti omaisiaan tarkastellessa, hän yht'äkkiä suurella voimalla
+rynnätti muuria; ja ryntötikkain avulla ylöskiivenneet sotilaat olivat
+jo päässeet melkein muurin päälle saakka, kun kaupunkilaiset riensivät
+kiviä, tulta ja muita heitto-aseita alas nakkelemaan. Meikäläiset
+aluttain tekivät vastarintaa; mutta sitten, kun yhdet ja toiset
+ryntö-tikat olivat särkyneet, syöstiin ne, jotka niillä olivat
+seisoneet, maahan; muut pakenivat pois, kuhun kukin pääsi, harvat
+ehiöinä, iso osa pahoin haavoitettuna.
+
+
+
+
+LXI.
+
+
+Nähtyään yrityksensä turhaan rauenneen, ja ett'ei kaupunkia voitu
+valloittaa eikä Jugurthaa saada tappelemaan muuten kuin väijyen tai
+hänelle itselleen etuisalla paikalla, ja että kesä jo oli loppuun
+kulunut, Metellus läksi Zaman luota ja pani vartio-väestöitä niihin
+kaupunkiin, jotka olivat kuninkaasta luopuneet ja kyllin lujat paikan
+luonnon taikka muurien kautta. Muun sotajoukon sioitti hän Numidiaa
+lähinnä olevaan voittomaahan talvea viettämään. Mutta tätä aikaa hän ei,
+muitten esimerkkiä noudattaen, omistanut levolle ja ylölliselle
+elämälle; vaan koska sota asein ei suuresti edistynyt, hankkiutui hän
+virittämään kuninkaalle salaisia pauloja hänen ystäväinsä kautta ja
+aseiden asemesta käyttämään näiden uskorikkoisuutta. Siis rupesi hän
+monilla lupauksilla koettelemaan Bomilcaria, -- joka Jugurthan kanssa
+oli ollut Romassa ja sieltä salaisesti, takausmiehet hankittuaan, oli
+lähtenyt Massivan murhasta langetettua tuomiota pakoon, -- koska tällä,
+joka nautti kuninkaan ylintä ystävyyttä, paraiten oli tilaisuutta häntä
+pettämään; ja ensi aluksi laittoi hän niin, että tämä salaisesti tuli
+hänen puheilleen; sitten, varmasti vakuutettuaan, että, jos hän
+laittaisi Jugurthan elävänä tai kuolleena hänen käsiinsä, senaati
+hänelle suvaitsisi rankaisemattomuuden ja hänen omat rikoksensa
+anteeksi, houkutteli hän helposti puolellensa Numidialaisen, joka oli
+vilpillinen luonnonlaadultaan ja sen ohessa pelkäsi, että, jos
+Romalaisten kanssa rauha rakennettaisiin, hän itse rauhan-ehtojen kautta
+heitettäisiin niille rangaistavaksi.
+
+
+
+
+LXII.
+
+
+Heti kun sopivaa tilapäätä sattui, tämä kävi Jugurthan luo, joka
+levotonna vaikeroitsi tilaansa, ja rukoili häntä kyynelsilmin hartaasti,
+että kerrankin katsoisi omaa, lastensa ja häntä kohtaan niin
+ansiollisesti käyttäinneen Numidian kansan etua: kaikissa tappeluissa
+olivat he muka tappiolle joutuneet, maat olivat hävitetyt, monta
+ihmistä oli vangiksi otettu ja surmattu, valtakunnan varat olivat vähiin
+huvenneet, kylläksi usein oli jo koeteltu sekä sotilaiden urhoollisuutta
+että onnea; hänen olisi varominen, ett'eivät Numidialaiset, hänen
+viivytellessään, itse pitäisi neuvoansa. Näillä ja muilla semmoisilla
+syillä sai hän kuninkaan mielen taipumaan heittämykseen. Lähetetäänpä
+päällikön luo lähettiläitä ilmoittamaan, että Jugurtha on taipuisa
+käskyjä noudattamaan ja ehdottomasti heittämään itsensä sekä
+valtakuntansa hänen turviinsa. Metellus käskee kiiruusti kutsua
+talvimajoista kaikki senaatorin-säätyiset ja neuvottelee näiden sekä
+muitten kanssa, jotka hän pitää siihen soveliaina. Näin vaatii hän
+esivanhempain tavan mukaan, neuvokunnan päätöksestä, lähettiläiden
+kautta Jugurthalta 200,000 naulaa hopiata, kaikki elehvantit ja
+jokseenki paljon hevoisia ja aseita. Ja kun tämä viipymättä on tehty,
+hän käskee tuoda esille ylikarkurit kaikki sidottuina. Niistä tuotiinkin
+iso osa, niinkuin käsketty oli; muutamat harvat olivat paenneet Bocchus
+kuninkaan luo Mauritaniaan, kun ikään heittämys alkoi. Koska nyt
+Jugurtha, paljas kun oli aseista, miehistä ja rahasta, itse kutsuttiin
+päällikön luo Tisdron kaupunkiin, rupesi hän mieltänsä muuttelemaan ja
+pahasta omastatunnosta pelkäämään ansaittua rangaistusta. Kun vihdoin
+epäillessä oli mennyt monta päivää, joitten kuluessa hän
+vastoinkäymisiin kyllästyneenä, milloin piti kaikkea parempana kuin
+sotaa, milloin itsekseen mietiskeli, kuinka vaikea lankeemus
+kuningasistuimelta orjuutehen olisi, rupesi hän uudestansa sotimahan,
+turhaan menetettyään paljon tähdellisiä apuneuvoja. Romassa oli senaati,
+neuvotellessaan voittomaista, päättänyt Numidian Metellon hallittavaksi.
+
+
+
+
+LXIII.
+
+
+Samaan aikaan sattui Uticassa C. Mariolle, hänen jumalille kiitosuhria
+kantaessaan, että uhritietäjä hänelle oli ennustanut suuria ja
+ihmeellisiä asioita. Sentähden pitäisi hänen, jumaliin luottaen, panna
+toimeen, mitä mielessään ajatteli, ja niin usein kuin mahdollista
+koetella onneaan: kaikki menestyisi muka hyvästi. Mutta tätäpä kiihoitti
+jo ennestään ääretön halu konsulin-virkaan; ja sen saavuttamiseen olikin
+hänellä yltäkylläisessä määrässä kaikki muut omaisuudet, paitsi suvun
+ikä, nimittäin: ahkeruus, rehellisyys, suuri sotataito, sodassa
+hirmuinen, kotona kohtuullinen mieli, joka ei ollut hekuman eikä
+rikkauden orja ja himosi vaan kunniaa. Hän oli syntynyt Arpinossa sekä
+koko lapsuuden ijän aikana siellä saanut kasvatuksensa; ja niin pian kun
+hänen ikänsä sieti sotapalvelusta, hän harjoitti itseään sotatoimissa,
+ei kreikalaisessa kaunopuheliaisuudessa eikä kaupungin elämän
+hempeydessä. Näin tuleentuivat jaloissa toimissa lyhyellä ajalla hänen
+turmeltumattoman henkensä voimat. Siis, heti kun hän kansalta pyysi
+sotatribunin virkaa, nimitettiin hän siksi kaikissa ruoduissa; helposti
+tunnettuna, vaikka enimmät eivät olleet nähneet häntä. Sitten hankki hän
+itselleen siitä virasta toisen toisensa, perään; ja viroissaan hän aina
+käyttiikse niin, että häntä pidettiin paremman arvoisena, kuin se oli,
+jota hän toimitti. Ja kuitenkaan ei rohjennut tämä siihen aikaan asti
+semmoinen mies -- sillä myöhemmin ylpeytensä saattoi hänen lankeemukseen
+-- hakea konsulinvirkaa. Silloin antoi vielä rahvas muita virkoja,
+aatelisto konsulinviran keskensä kädestä kätehen. Ei kellään
+vasta-aateloitulla ollut niin suurta kuuluisuutta ja urotöiden mainetta,
+ett'ei häntä olisi pidetty mahdottomana siihen kunniaan ja ikäänkuin
+saastaisena.
+
+
+
+
+LXIV.
+
+
+Kun siis Marius älysi uhritietäjän sanojen tarkoittavan sitä samaa,
+mihin hänen mielensä halukin yllytti häntä, pyysi hän Metellolta
+virkaeroa saadaksensa hakemustaan toimittaa. Vaikka tällä oli yltäkyllin
+urhoollisuutta, kunniaa ja muita kunnon miehille toivottavia
+omaisuuksia, asui hänessä kuitenkin ylenkatsova mieli ja kopeus,
+aateliston yhteinen vika. Siksipä kummastelikin hän aluttain, asian
+äkkinäisyydestä hämmästyksissään, hänen aikomustaan ja varoitti häntä
+ikäänkuin ystävyyden tähden, ett'ei ryhtyisi niin nurintapaisiin
+yrityksiin eikä mielessään pyrkisi onnentilaansa ylemmäs; ei muka
+kaikkien sopisi kaikkia pyytää; hänelle pitäisi hänen kohtalonsa olla
+kylläksi; vihdoin olisi hänen varominen, ett'ei Roman kansalta anoisi,
+mitä oikeudella voitaisiin kieltää häneltä. Kun Metellus oli puhunut
+tämän sekä muuta semmoista, ja Marion mieli siitä ei sentään muuttunut,
+vastasi hän myönnyttävänsä, mitä tämä pyysi, niin pian kun yhteisiltä
+toimilta saattaisi sen tehdä. Ja kun hän sitten useimmin vaati samaa,
+kerrotaan Metellon sanoneen, ett'ei hänen pitäisi kiiruhtaa lähtöänsä;
+hän kerkiäisi muka kyllä hyvään aikaan hänen poikansa kanssa
+konsulin-virkaa hakemaan. Tämä noin kahdenkymmenen vuoden ijässä oleva
+nuorukainen teki siihen aikaan isänsä teltatoverina sotapalvelusta
+siellä. Ja se seikka oli sytyttänyt Mariossa ankaran liekin sekä sen
+kunniaviran vuoksi, johon hän pyrki, että myös Metelloa vastaan. Siis
+hurmauntui hän kunnianhimosta ja vihasta, jotka ovat kehnoimmat
+neuvonantajat; eikä hän karttanut mitään tekoa eikä sanaa, kun se vaan
+tuotti suosiota hänelle; sotilaita, jotka talvimajoissa olivat hänen
+komentonsa alla, hän piti höllemmässä kurissa kuin ennen; kauppiasten
+tykönä, joita Uticassa oli suuri paljous, hän puhui sodasta samalla
+panettelevasti ja kerskaten: annappa annettaisiin hänelle puoli
+sotajoukkoa, niin hänellä muutamien päiväin kuluessa olisi Jugurtha
+kahleissa; päällikkö venytti muka taki tahallaan sotaa, koska
+päällikkyys tuolle turhamaiselle ja kuninkaan tavoin kopeilevalle
+miehelle oli liian mieluista. Ja tämä kaikki näytti heille sitä
+varmemmalta, kun he pitkällisen sodan kautta olivat menettäneet
+omaisuutensa, ja hehkuvalle mielelle ei mitään kyllin kiiruhdeta.
+
+
+
+
+LXV.
+
+
+Olipa sen ohella meidän sotajoukossamme eräs Numidialainen, nimeltä
+Gauda, Mastanabalin poika, Masinissan pojan-poika, jonka Micipsa
+testamentin kautta oli määrännyt jälkiperilliseksi, kivuloisuudesta
+riutunut ja siitä syystä vähän tylsäjärkinen. Tämä oli pyytänyt
+Metellolta, että kuninkaiden tavoin saisi panna istuimen hänen
+istuimensa viereen ja sittemmin niin ikään, että saisi vartioväeksi
+yhden turman (parven) romalaisia hevoismiehiä, vaan tämä kielsi häneltä
+molemmat; kunnian, koska se tulisi vaan niille, jotka Roman kansa oli
+kuninkaiksi nimittänyt; vartioston, koska se olisi häpeällistä, jos
+romalaisia henkivartioita annettaisiin Numidialaiselle. Tätä siitä
+tuskissaan olevaa käypi Marius puhuttelemaan ja kehoittaa häntä hänen
+avullaan kostamaan päällikölle kärsimäänsä solvaistusta. Hän ylistää
+mielistelevällä puheella tuota kivuloisuutensa vuoksi heikkojärkistä
+miestä: hän oli muka kuningas, suuri mies ja Masinissan pojanpoika; jos
+Jugurtha joutuisi vangiksi tai surman omaksi, olisi hänellä viipymättä
+Numidian kruunu; tuo saattaisi sangen piankin tapahtua, jos hän
+konsulina lähetettäisiin siihen sotaan. Siksipä kiihoittaakin tätä ja
+romalaisia ritaria, sotilaita sekä kauppiaita, muutamia itse Marius,
+useimpia rauhan toivo kirjoittamaan Romaan omaisillensa ankarasti
+Metelloa vastaan sodasta ja vaatimaan Marion päälliköksi. Niin anoi
+hänelle iso joukko ihmisiä kunniakkaimmalla suosioituksella konsulin
+virkaa. Sattuipa vielä niinkin, että rahvas siihen aikaan, aateliston
+sorroksiin jouduttua Mamilion la'in kautta, koki kohoittaa
+vasta-aateloittuja. Näin kaikki kävi Mariolle käsiin.
+
+
+
+
+LXVI.
+
+
+Jugurtha, kun nyt heittämyksen sikseen jätettyään alkoi sodan, rupesi
+suurella huolella varustelemaan kaikkia, kiirehtimään, kokoomaan
+sotajoukkoa, peloituksella tai palkintoja lupaamalla viettelemään
+puoleensa kuntia, jotka olivat hänestä luopuneet, linnoittamaan
+itselleen edullisia paikkoja, korjaamaan tai ostamalla hankkimaan
+puolto-ja ryntö-aseita sekä muuta, mitä rauhan toivolla oli menettänyt,
+houkuttelemaan Romalaisten orjia, jopa rahalla viettelemään niitäkin,
+jotka olivat vartioväkenä; lyhyesti sanoen, hän ei heittänyt mitään
+kokematta ja kajoomatta, vaan käytti kaikkia keinoja. Siispä
+tapahtuikin Vagassa, johon Metellus aluttain, Jugurthan rauhaa tehdessä,
+oli pannut vartioväestön, että kaupungin ylimykset, joita kuningas
+hartaasti rukoili ja jotka ennen eivät olleet vapaatahtoisesti hänestä
+luopuneet, vannoutuivat yhteen; -- sillä alhaiso oli kuten tavallista,
+semminkin Numidialaisissa, mielenlaadultaan huikentelevainen, kapinaan,
+erisopusuuteen ja valtio-kumoukseen mieluisa, rauhaa ja hiljaisuutta
+vastaan; -- kun sitten keskenään olivat sopineet kaikista, määräsivät he
+(teolleen) kolmannen päivän, koska se juhlallisesti vietettiin yli koko
+Afrikan ja siis nähtävästi tarjosi enemmän huvia ja hillitöntä menoa
+kuin mitään peloittavaa. Mutta kuin aika tuli, kutsuivat he huoneisinsa
+centurionit ja tribunit sekä itse kaupungin päällikön T. Turpilius
+Silanon, mikä minkin, ja surmasivat kesken atriaa heidät kaikki paitsi
+Turpilion; sitten he kävivät sotilasten kimppuun, jotka kuleksivat
+tuolla täällä, aseettomina, niinkuin luonnollista semmoisena päivänä,
+kun ei päällikkyydestä tietoa ollut. Samaa teki, osaksi aateliston
+neuvosta, osaksi omasta halustaan semmoisiin asioihin kiihtyneenä,
+rahvaskin, jolle itse meteli ja kapina oli mieleen, vaikk'ei tapahtumia
+ja tarkoitusta tunteneet.
+
+
+
+
+LXVII.
+
+
+Romalaiset sotilaat, jotka äkillisestä pelosta hämmästyivät eivätkä
+tienneet, mitä kernaimmin tehdä, riensivät hädissään kaupungin linnaan,
+jossa liput ja kilvet olivat; mutta vihollisten vartiajoukko ja portit,
+jotka jo ennen olivat suljetut, estivät heidän pakonsa. Tätä paitsi
+nakkelivat vaimot ja pojat huoneiden katoilta kilpaa kiviä ja muuta,
+mitä paikka taritsi. Niin ei voitu välttää kaksinaista vaaraa, ja
+miehuullisimmatkaan eivät saattaneet tehdä vastustusta heikoimmalle
+suvulle; hyvät kuin huonotkin, urheat kuin pelkuritkin, kaikki saivat
+kostamatta surmansa. Tässä näin suuressa ahdingossa pääsi Turpilius,
+vaikka Numidialaiset raivosivat erittäin julmasti ja kaupunki oli joka
+taholta suljettu, yksin kaikista Italialaisista ehiänä pakoon.
+Tapahtuiko se hänen isäntänsä armeliaisuudesta, vai jonkin välipuheen
+johdosta vai sattumaltaan, sitä en varmaan tiedä; mutta koska hänelle
+niin suuressa onnettomuudessa häpiällinen elämä oli nuhteetonta mainetta
+kalliimpi, on hän pidettävä kehnona ja kunniattomana miehenä.
+
+
+
+
+LXVIII.
+
+
+Metellus kun oli saanut tiedon Vagassa sattuneista tapauksista, läksi
+suruissaan hetkeksi pois muitten näkyvistä; mutta kun sittemmin
+mielipahaan hämmentyi kiukkua, riensi hän suurimmalla innolla väkivaltaa
+rankaisemaan. Sen legionin, jonka kanssa hän talvea vietti, sekä niin
+monta Numidialaista ratsasmiestä, kuin suinkin saatti, laittoi hän
+keveästi varustetuina matkaan auringon laskiessa, ja seuraavana päivänä
+noin kolmannen tunnin aikoihin (kello yhdeksän aamusella) hän saapui
+muutamalle lakialle, jota ympäröivät vähän yläisemmät maat. Siinä
+ilmoitti hän sotilaille, jotka pitkästä marssista olivat väsyksissä
+eivätkä enää tahtoneet ottaa päällensä mitään ponnistuksia, että Vagan
+kaupunkiin oli ainoastaan tuhannen askeleen matka, ja että heidän tulisi
+tyynellä mielellä kestää jäljillä olevat vaivat, kun vaan tulisivat
+tilaisuuteen ottaa kostoa urhoollisten, mutta onnettomain maalaistensa
+puolesta. Sitä paitsi lupasi hän heille hyvänsuovasti saalista. Näin
+kiihoitettuaan heidän mieliänsä, käski hän hevoisväen käydä etupäässä
+harvassa, jalkaväen niin tihiässä kuin mahdollista, ja pitää
+sotalippunsa salassa.
+
+
+
+
+LXIX.
+
+
+Vagalaiset, kun havaitsivat sotajoukon koettavan heitä kohti, sulkivat
+ensin portit, luullen sen olevan Metellon, niinkuin olikin; sitten, kun
+näkivät, ett'ei maita hävitetty, ja että ne, jotka ensin saapuivat, oli
+numidialaisia hevoismiehiä, he taas luulivat tulevaa Jugurthaksi ja
+riensivät suurella riemulla vastaan. Yht'äkkiä annettiin merkki, ja
+nytkös hevois- ja jalkamiehistä muutamat tappamaan kaupungista ulos
+tulvannutta kansaa, toiset kiirehtimään portille, toiset valloittamaan
+torneja: kostonhimo ja saaliin toivo olivat mahtavammat kuin väsymys.
+Näin Vagalaiset saivat vaan kaksi päivää iloita uskorikkoisuudestaan;
+tuo suuri ja varakas kaupunki joutui kokonaan kostolle tai saaliille
+alttiiksi. Turpilius, joka, niinkuin yllä sanoimme, oli ollut kaupungin
+päällikkö ja yksin kaikista oli päässyt pakoon, sai Metellolta käskyn
+selittää syynsä, vaan kun hän huonosti puhdisti itseään, tuomittiin hän
+ja rangaistiin kuoliaksi ruoskimalla. Hän oli näet Lation porvari.
+
+
+
+
+LXX.
+
+
+Samaan aikaan rupesi Bomilcar, jonka yllytyksestä Jugurtha oli alkanut
+sittemmin pelosta hylkäämänsä heittämyksen, valtio-mullistuksia
+halaamaan, koska hän oli joutunut kuninkaan epäluulohon ja itse
+puolestaan varoi häntä; hän mietiskeli petosta hänen tuhokseen ja
+vaivasi sillä mieltänsä yöt päivät; vihdoin kaikkia keinoja koettaen,
+hän otti apulaisekseen Nabdalsan, aatelissukuinen, hyvin rikas ja
+kansalaisillensa rakas sekä otollinen mies, joka enimmiten kuninkaasta
+erillään johdatti joukkoansa ja tavallisesti oli toimittanut kaikki
+asiat, jotka kuninkaalta jäivät tähteelle, kun hän oli väsyksissään tai
+tähdellisimmissä toimissa kiini. Tuosta hänelle oli tullut kunniaa ja
+varoja. Siis määrättiin kumpaisenkin suostumuksesta päivä petokselle;
+muu päätettiin toimittaa ajallaan, niinkuin asianhaarat vaatisivat.
+Nabdalsa läksi sotajoukolle, jota hän käskystä piti Romalaisten
+talvileirien välillä, ett'eivät viholliset kostoa saamatta hävittäisi
+maita. Kun hän, tuhotyön suuruudesta säikäyksissään, ei saapunut
+määrättyyn aikaan ja hänen pelkonsa esti asiaa, lähetti Bomilcar, joka
+oli halullinen yritystä toimeen panemaan ja myös toverinsa pelosta
+levoton, varoen tämän hylkäävän entisen tuumansa ja miettivän uutta,
+ta'atuilla miehillä hänelle kirjeen, jossa moitti miestä
+miehuttomuudesta ja toimettomuudesta, huusi todistajiksi jumalia,
+joitten kautta hän oli vannonut, ja varoitti, ett'ei käyttäisi Metellon
+lahjoja omaksi turmiokseen; Jugurthan loppu oli muka käsissä;
+kysymyksessä oli vaan, menehtyisikö tämä hänen vai Metellon kunnon
+kautta; siksi pitäisi hänen mielessään miettiä, olisiko hänelle palkinto
+vai kidutus suotuisampi.
+
+
+
+
+LXXI.
+
+
+Mutta kun se kirje tuli perille, sattui Nabdalsa, ruumiillisista
+ponnistuksista väsyneenä, venymään vuoteellansa. Siinä kun oli lukenut
+Bomilcarin kirjoituksen, hän joutui ensin huolen, sitten unen omaksi,
+niinkuin sairasmielinen ainakin. Olipa hänellä (yksityisten) asiain
+toimittajana eräs Numidialainen, uskollinen ja mieluisa mies, joka oli
+osallinen kaikissa hänen tuumissansa, paitsi kaikkein viimeisessä. Tämä,
+kun oli kuullut kirjeen tulleen, luuli tavallisuuden mukaan hänen
+apuaan taikka taitoaan tarvittavan, kävi teltahan sisälle, otti, hänen
+nukkuessaan, kirjeen, jonka hän varomattomasti oli pannut päänsä ta'a
+pään-alukselle, ja luki sen; sitten riensi hän, petosvehkeiden perille
+tultuaan, kuninkaan luo. Kun Nabdalsa, vähän jälkeen herättyään, ei
+löytänyt kirjettä ja älysi asian kokonaan, miten se oli tapahtunut,
+koetti hän ensi alussa ajaa ilmiantajaa takaa, vaan kun se oli turhaa,
+hän kävi Jugurthan luo häntä lepyttämään: mitä hän itse oli hankiutunut
+tekemään, sen oli muka hänen uskorikkoinen turvattinsa ennättänyt ennen
+tehdä. Hän rukoili häntä kyynelsilmin ystävyyden ja entisen uskollisen
+toimensa tähden, ett'ei semmoisen rikoksen vuoksi pitäisi häntä
+epäluulon-alaisena.
+
+
+
+
+LXXII.
+
+
+Siihen kuningas vastasi leppiästi vasten sitä, mitä mielessään ajatteli.
+Surmautettuaan Bomilcarin ja monta muuta, jotka oli keksinyt
+petosvehkeisin osallisiksi, oli hän hillinnyt kostonhimonsa, ett'ei
+siitä seikasta mitään meteliä syntyisi. Mutta siitä ajasta lähtien ei
+Jugurthalla ollut yhtään levollista päivää taikka yötä, eikä hän oikeen
+luottanut mihinkään paikkaan, ihmiseen tai aikaan; hän pelkäsi
+kansalaisia samoin kuin vihollisiakin, katseli tarkalleen kaikki paikat
+yltympäri, säikähti joka jyrinää, lepäili öisin milloin missäkin, usein
+kuninkaalliselle arvolleen sopimattomassa paikassa, kavahti välistä
+ylös unestaan, hairasi aseensa ja nosti metelin. Niin vaivasi häntä
+pelko juurikuin vimmapäisyys.
+
+
+
+
+LXXIII.
+
+
+Kun nyt Metellus ylikarkurilta oli saanut tiedon Bomilcarin kohtalosta
+ja tapahtuneesta ilmi-annosta, varusti hän taas kiireesti kaikkia
+juurikuin vast'alkuiseen sotaan. Marion, joka häneltä yhtenään kärtti
+lähtölupaa ja oli hänen vihoissaan sekä puolestansa vihainen hänelle,
+laski hän kotiin, koska piti häntä vähemmän soveliaana (tilallaan). Ja
+Romassa oli rahvas, tultuaan tuntemaan kirjeet, jotka Metellosta ja
+Mariosta olivat sinne lähetetyt, haluisalla mielellä ottaneet vastaan
+kuulumiset kummastakin. Päällikköä vastaan herätti aatelisuus, joka
+ennen oli ollut hänelle kunniaksi, vihaa; mutta tuolle toiselle oli
+suvun alhaisuus lisännyt suosiota; muuten olivat kumpaisenkin suhteen
+puolueelliset pyrinnöt mielipiteen määrääjinä enemmän kuin heidän hyvät
+tai pahat omaisuutensa. Sitä paitsi yllyttivät lahkokiihkoiset
+virkamiehet yhteistä kansaa, syyttelivät Metelloa hengenrikoksesta
+kaikissa kokoustiloissa ja ylistivät liiemmäksi Marion ansioita. Vihdoin
+syttyi rahvas semmoiseen intoon, että käsityöläiset ja maalaiset kaikki,
+joiden omaisuus ja luottamus oli heidän kättensä työssä, heittivät
+toimensa, juoksivat joukottain Marion tykönä ja pitivät omat
+välttämättömät tehtävänsä vähempi-arvoisina kuin hänen kunniansa. Siis
+annetaan (nyt), aateliston sorroksissa ollessa, monien aikain perästä
+konsulinvirka vasta-aateloitulle miehelle; ja kun sitten rahvaan-tribuni
+Manilius Mancinus kansalta kysyy, kenen he tahtoisivat Jugurthan kanssa
+sotaa käymään, määrää suuri enemmistö siksi Marion. Mutta senaati oli
+vähää ennen päättänyt Numidian Metellolle; se päätös oli turhaan tehty.
+
+
+
+
+LXXIV.
+
+
+Siihen aikaan huojui Jugurtha, menetettyään ystävänsä, joista itse oli
+enimmät surmauttanut -- muut olivat pelosta paenneet, mikä Romalaisten,
+mikä Bocchus kuninkaan luo -- mielessään sinne ja tänne, koska sotaa ei
+voitu ilman apumiehittä käydä ja hän piti vaarallisena koetella uutten
+ystäväin uskollisuutta vanhain niin uskorikkoisia ollessa. Eikä ollut
+hänelle kyllin mieliin mikään asia eikä tuuma tai kukaan ihminen;
+marsseja ja päällikköjä hän muutteli joka päivä, kävi välistä vihollisia
+vastaan, välistä erämaita kohti, pani toivonsa usein pakoon, ja vähän
+jälkeen aseisin, oli kahdella päällä, luottaisiko vähemmin maanmiestensä
+kuntoon vai uskollisuutehen. Niin olivat hänelle, mihin ikään pyrkikin,
+asianhaarat vastaiset. Mutta hänen näin viivytellessään näyttäytyi
+yht'äkkiä Metellus sotajoukkonensa. Jugurtha varusti ja järjesti
+Numidialaiset tilaa myöden; sitten aljettiin tappelu. Millä puolen
+kuningas oli saapuvilla taistelussa, siellä oteltiin joku aikaa; kaikki
+muut hänen sotilaansa lyötiin ensi yhtymyksessä ja ajettiin pakoisalle.
+Romalaiset saivat saaliiksi joltisen joukon sotalippuja ja aseita, mutta
+vaan muutamia vihollisia vangiksi; sillä tavallisesti suojelee
+Numidialaisia kaikissa tappeluissa heidän jalkansa enemmän kuin aseet.
+
+
+
+
+LXXV.
+
+
+Sillä pakomatkalla tuli Jugurtha, joka yhä vaan enemmän epäili tilaansa,
+ylikarkurit ja osa hevoisväestöä seurassaan, erämaille ja sitten
+Thalaan, suuri ja rikas kaupunki, jossa hänen enimmät tavaransa ja hänen
+poikainsa runsaat kasvatusvarat olivat. Vaan kun tämä tuli Metellon
+tietoon, koetti hän, vaikka Thalan ja lähisimmän joen välillä oli
+kuullut olevan kuivia ja autioita paikkoja viidenkymmenen penikulman
+avaruudelta, päästä kaikkien vastusten läpi, jopa voittaa luonnonkin
+esteet, toivoen saavansa sodan päätetyksi, jos sen kaupungin
+valloittaisi. Sentähden hän käski keventää juhtien kuormat, niin että
+vaan kymmeneksi päiväksi muonavaroja jäisi jäljille; muuten piti niiden
+kantaa ainoastaan nahkaleiliä ja muita vesiastioita. Sitä paitsi hakee
+hän maasta kokoon kesyä karjaa niin paljon kuin mahdollista ja sälyttää
+sen päälle kaikenkaltaisia astioita, enimmästään kuitenkin puisia,
+Numidialaisten mökkilöistä kerättyjä. Lisäksi hän käskee lähellä asuvan
+kansan, joka kuninkaan pakenemisen perästä oli heittäynyt Metellolle,
+kantaa vettä niin paljon kuin kukin saattaa, ja määrää päivän sekä
+paikan, missä heidän pitäisi olla saapuvilla. Hän itse ottaa juhdilleen
+kuormat siitä joesta, jonka ylempänä sanoimme olevan kaupunkia
+lähisimmän veden. Sillä lailla varustettuna lähtee hän Thalaa kohti
+koettamaan. Kun sitten oli tultu siihen paikkaan, johon hän oli käskenyt
+Numidialaiset, ja leiri oli luotu ja lujistettu, sanotaan taivaasta
+yht'äkkiä tulleen niin paljon vettä, että siinä yksin oli kyllä
+sotajoukolle, vieläpä jäämäänkin. Sitä paitsi oli tarvetuonti odotusta
+runsahampi, koska Numidialaiset, niinkuin vasta heittämykseen menneet,
+ainakin olivat innokkaasti täyttäneet tehtävänsä. Muuten nauttivat
+sotilaat uskonnollisista syistä mieluisammin sadevettä, ja se seikka
+heille lisäsi paljon uskallusta; sillä he luulivat kuolemattomain
+jumalain heistä huolta pitävän. Sitten he seuraavana päivänä, vasten
+Jugurthan odotusta, saapuivat Thalan seutuhun. Kaupunkilaiset, jotka
+paikan kolkkouden tähden olivat luulleet olevansa hyvässä turvassa,
+hämmästyivät tätä suurta ja tavatonta yritystä, vaan eivät sentään
+olleet hitaat sotavarustuksiin ryhtymään; samaten tekivät
+meikäläisetkin.
+
+
+
+
+LXXVI.
+
+
+Mutta kuningas, joka nyt enään ei pitänyt mitään Metellolle
+mahdottomana, koska hän toimeliaisuudellaan oli voittanut kaikki,
+varustukset, aseet, paikat, ajat, jopa itse luonnonkin, joka muita
+hallitseepi, pakeni yöllä kaupungista, lapset ja enin osa aarteita
+muassaan. Eikä hän sittemmin missään paikassa viipynyt yhtä päivää tai
+yhtä yötä enempää, vaan oli jonkun asian vuoksi kiirusta pitävinään.
+Mutta oikiastaan hän pelkäsi petosta, jota arveli kiiruulla voivansa
+välttää; sillä semmoiset keinot keksitään muka joutilaisuudessa ja
+tarjoutuvan tilapään johdosta. Mutta Metellus, kun näki kaupunkilaisten
+olevan tappovalmiit ja kaupungin vahvan sekä varustusten että paikan
+kautta, saarti muurit vallilla ja kaivannolla. Sitten käski hän tilan
+mukaan sopivimmilla paikoilla kuljettaa suojakattoja (muuria kohden),
+luoda vallin ja vallille rakennetuista torneista suojella työtä ja
+työmiehiä. Tätä vastaan kiirehtivät kaupunkilaiset varustuksia tekemään;
+lyhyesti sanoen, ei kumpaisetkaan laiminlyöneet mitään. Vihdoin
+valloittivat Romalaiset, paljosta työstä ja tappeluista jo sitä ennen
+väsyneinä, neljänkymmenen päivän perästä siitä, kun sinne oli tultu,
+ainoastaan kaupungin; kaiken saaliin hävittivät ylikarkurit. Nämät, kun
+havaitsivat muuria särkiöillä jyskytettävän ja tilansa auttamattomaksi,
+kantoivat kullan, hopian ja muun kalun, jota kallisarvoisena pidetään,
+kuninkaalliseen palatsiin, täyttivät siellä itsensä viinalla sekä
+ruualla ja heittivät aarteet, huoneen ja itsensä tulen turmeltavaksi.
+Näin he omasta vapaasta tahdostaan kärsivät sen rangaistuksen, jota
+voitettuina vihollisilta olivat pelänneet.
+
+
+
+
+LXXVII.
+
+
+Mutta samaan aikaan, kun Thala valloitettiin, oli Leptin kaupungista
+Metellon tykö tullut lähettiläitä, jotka rukoilivat häntä lähettämään
+vartia-väestöä ja päällikköä sinne: muutama Hamilcar niminen,
+aatelissukuinen ja lahkokiihkoinen mies piti muka kapinavehkeitä, ja
+häntä vastaan olivat sekä virkamiesten käskyt että la'it voimattomat;
+jos hän ei rientäisi sitä tekemään, olisi heidän onnensa, olisivat he
+Romalaisten liittolaiset suurimmassa vaarassa. Leptiläiset olivat näet
+jo Jugurthan sodan alusta asti lähettäneet Bestia konsulin tykö ja
+sittemmin Romaan ystävyyttä ja liittoa pyytämään. Sitten, kun olivat
+saaneet sen, he aina pysyivät rehellisinä sekä uskollisina ja olivat
+innollisesti toimittaneet kaikki Bestian, Albinon ja Metellon käskyt.
+Siksipä suvaitsikin heille ylipäällikkö helposti, mitä anoivat. Sinne
+lähetettiin neljä kohorttia Ligurialaisia ja niiden päällikkönä C.
+Annius.
+
+
+
+
+LXXVIII.
+
+
+Sen kaupungin perustivat Sidonilaiset, jotka, kuten kuulleet olemme,
+kansankeskisten riitojen tähden pakolaisina, laivoilla olivat tulleet
+niihin seutuihin; muuten on kaupunki molempain Syrttien välillä, jotka
+ovat saaneet nimensä asiasta. Ne ovat kaksi poukamaa melkein Afrikan
+äärimmäisessä osassa, erilaiset suuruudelta, luonnoltaan yhdenlaiset;
+lähinnä maata ne ovat sangen syvät, muualla syvät, miten sattuu, toisin
+ajoin matalat. Sillä kun meri myrskyllä rupee paisumaan ja raivoamaan,
+tuovat aallot muassaan mutaa, hiekkaa ja suuria kiviä; niin vaihettelee
+paikkain muoto ynnä tuulten kanssa. Tässä kaupungissa on vaan kieli
+muuttunut avioliittojen kautta Numidialaisten kanssa; la'it ja
+elämänparsi ovat enimmästään Sidonilaisina pysyneet; ja ne saattivat
+asukkaat sitä helpommin säilyttää, kun elivät kuninkaan vallasta
+vapaina. Niitten ja taajemmästi asutun Numidian välillä oli suuria
+erämaita.
+
+
+
+
+LXXIX.
+
+
+Mutta koska Leptiläisten seikkain kautta olemme tulleet näille seuduin,
+ei näytä sopimatonta olevan kertoa kahden Karthagolaisen erinomaista ja
+ihmeteltävää tekoa. Sen asian muistutti meille paikka. Siihen aikaan,
+kuin Karthagolaiset hallitsivat enintä Afrikaa, olivat Kyreniläisetkin
+suuret ja mahtavat. Heidän välillään oleva seutu oli hiekkaista ja
+näöltään yhdenlaista: ei jokea, ei vuorta ollut, joka olisi eroittanut
+heidän maansa, ja se seikka heidät piti suuressa ja pitkällisessä
+sodassa keskenään. Kun molemmin puolin maajoukkoja ja laivastoja
+niinikään usein oli lyöty ja hajoitettu, ja he toisillensa olivat
+jokseenkin vahinkoa tehneet, pelkäsivät he jonkun kolmannen pian
+hyökkäävän sekä voitettuin että voittajain päälle, heidän uuvuksissa
+ollessaan, ja suostuivat kerran sotilakon kestäissä, että määrättynä
+päivänä lähettiläitä lähtisi kotoa, ja se paikka, missä nämät tulisivat
+toisilleen vastaan, pidettäisiin kumpaisenkin kansakunnan yhteisenä
+rajana. Lähetettiinpä Karthagosta kaksi veljestä, nimeltä Philaenus, ja
+nämät jouduttivat matkaansa; Kyreneläiset kävivät hitaammasti.
+Tapahtuiko se velttoudesta vai sattumaltaan, en ole oikein tietooni
+saanut. Muutoin tekee niillä seuduin myrsky (kululle) estettä, melkein
+kuin merellä. Sillä kun tuuli nousee ja pölyttää hiekkaa maasta pitkin
+näitä lakioita ja kasvista paljaita paikkoja, niin se, rajua vauhtia
+tuoksuten, tavallisesti täyttää kasvot ja silmät, ja näin näkyä estäen
+viivyttää matkaa. Kun Kyreneläiset näkivät olevansa paljon jäljessä ja
+huonosti toimitetun asian tähden pelkäsivät rangaistusta kotona,
+alkoivat he syytellä Karthagolaisia, että olivat ennen aikaansa kotoa
+lähteneet, ja (siten) hämmentää asiata; sanalla sanoen, he tahtoivat
+ennen kaikkea muuta kuin lähteä pois voitettuina. Mutta kun Punilaiset
+vaativat toista, vaan kohtuullista ehdoitusta, heittivät Kreikalaiset
+näiden mielivaltaan, että joko he antaisivat elävinä haudata itsensä,
+mihin vaatisivat rajaa kansallensa, taikka he itse samalla ehdolla
+kulkisivat eteenpäin niin kauvas kuin tahtoisivat. Hyväksyttyään
+ehdoituksen, Philaenot uhrasivat itsensä ja henkensä valtakunnalle; he
+haudattiin siis elävinä. Karthagolaiset pyhittivät sillä paikalla
+alttaria Philaenus veljeksille, ja kotona heille laitettiin muita
+kunnian-osoituksia. Nyt palaan asiaan takaisin.
+
+
+
+
+LXXX.
+
+
+Jugurtha, kun menetettyään Thalan kaupungin ei pidä mitään enään kyllin
+varmana Metelloa vastaan, matkustaa muutamain harvain seuralaisten
+kanssa suurten erämaiden halki ja tulee Gaetulien tykö, raaka ja
+sivistymätön ihmislaji, joka silloin vielä ei tuntenut romalais-nimeä.
+Niitä kerää hän yhteen ison joukon, totuttaa heidät vähitellen riveissä
+pysymään, lippuja seuraamaan, käskyjä tarkkaamaan ja niinikään muita
+sotatemppuja tekemään. Sitä paitsi houkuttelee hän suurilla lahjoilla ja
+vielä suuremmilla lupauksilla puolellensa Bocchus kuninkaan lähisimmät
+ystävät, joiden avulla lähestyy kuningasta ja taivuttaa hänen rupeemaan
+sotaan Romalaisia vastaan. Se oli siitä syystä helpompi ja huokiampi
+tehtävä, että Bocchus tämän sodan alussa oli lähettänyt Romaan
+lähettiläitä liittoa ja ystävyyttä rukoilemaan; vaan tämän aljetulle
+sodalle erittäin suotuisan seikan estivät muutamat hurmauntuneet miehet,
+joilla oli tapana pitää kaupan kaikkea kunniallista kun häpiällistäkin.
+Myös oli ennen Bocchon tytär tullut Jugurthalle naiduksi. Vaan sitä
+sidettä Numidialaisten ja Maurilaisten tykönä pidetään vähäpätöisenä,
+koska kullakin varainsa mukaan on niin monta vaimoa kuin mahdollista,
+muutamilla kymmenen, toisilla usiampia, mutta kuninkailla sitäkin
+enemmän. Niin vedetään mieli paljouden kautta moniaalle; ei kukaan käy
+puolisosta; kaikki ovat yhtä halpa-arvoiset.
+
+
+
+
+LXXXI.
+
+
+Siis kokoontuvat sotajoukot molempien kesken sovittuun paikkahan. Kun
+siinä vakaamus on tehty ja saatu, yllyttää Jugurtha Bocchon mieltä
+puheella; Romalaiset ovat epähurskaita, pohjattoman ahneita ihmisiä ja
+heidän kaikkien yhteisiä vihollisia; niillä on sama syy sotahan Bocchon,
+kuin hänen ja muitten kansain kanssa, nimittäin vallanhimo, koska kaikki
+valtakunnat ovat heidän mieltänsä vastaan; nyt on hän, vähää ennen ovat
+Karthagolaiset ja Perses kuningas niinikään olleet Romalaisten
+vihollisia, ja vasta tulisi jokainen, aina sen mukaan kuin näyttäisi
+mahtavimmalta, olemaan niitä. Näitten ja muitten lauseitten perästä
+päättävät he tehdä retken Cirtan kaupungille, koska Metellus sinne oli
+asettanut saaliinsa ja vangit sekä kaluston. Näin luuli Jugurtha heidän
+joko valloittamalla kaupungin saavansa vaivat palkituiksi, taikka, jos
+Romalaiset tulisivat omaisilleen avuksi, pääsevänsä tappelussa
+taistelemaan. Tämä viekas mies kiirehti näet vaan Bocchon rauhaa
+rikkomaan, ett'ei hän kauvemmin viivytellessään rupeisi ennemmin
+haluamaan muuta kuin sotaa.
+
+
+
+
+LXXXII.
+
+
+Ylipäällikkö, kun sai tiedon kuninkaiden liitosta, ei tarjonnut
+umpimähkään eikä, niinkuin jo usein voitetulle Jugurthalle oli tottunut
+tekemään, kaikin paikoin tilaisuutta tappeluhun; vaan hän vartosi
+kuninkaita linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, arvellen paremman
+olevan ensin tulla tuntemaan Maurilaisia -- koska siinä oli uusi
+vihollinen lisäynyt -- ja sitten vasta, kun niin sopisi, antautua
+tappeluun. Mutta sillä välin hän Romasta kirjeen kautta saapi tietää,
+että Numidian voittomaa on annettu Mariolle; sillä jo ennen oli hän
+kuullut, että Marius oli konsuliksi tehty. Näistä kuulumisista murtui
+hänen mielensä enemmän, kuin hyvä ja sovelias oli, ja (nyt) hän ei
+voinut kyyneleitään pidättää eikä kieltänsä hallita; tämä muun puolesta
+(niin) erinomainen mies oli liian heikko mielipahaansa kantamaan; ja
+sitäkös muutamat pitivät kopeutena; toiset jalon mielen närkästymisenä
+kärsitystä solvaistuksesta sekä siitä, että jo saatu voitto temmattiin
+pois hänen käsistään. Meille on kyllin tiettyä, että häntä enemmin
+harmitti Marion kunnia, kuin hänelle itselleen tehty vääryys, eikä asia
+olisi niin tuskauttanut häntä, jos tuo pois otettu voittomaa olisi
+annettu jollekulle muulle kuin Mariolle.
+
+
+
+
+LXXXIII.
+
+
+Koska harmi tästä nyt häiritsi hänen tointaan ja mielettömän teolta
+näytti oman vaaransa kaupalla ajaa toisen asiaa, lähetti hän Bocchon
+tykö lähettiläitä kehoittamaan häntä, ett'ei ilman syyttä rupeisi Roman
+kansan viholliseksi; hänellä olisi hyvä tilaisuus rakentaa liittoa ja
+ystävyyttä, joka olisi sotaa etuisampi; vaikka hän saattaisi luottaa
+sotavoimiinsa, ei hänen kuitenkaan pitäisi vaihettaa tiettyä
+tietämättömähän; joka sota on muka helppo aloittaa, vaan sangen vaikea
+lopettaa; sen alku ja loppu ei ole saman vallassa; alkaa voipi kuka
+hyvänsä, pelkurikin, lakkuuttaa sen saattaa vaan, kuin voittajat niin
+tahtovat; sentähden pitäisi hänen katsoa omaa ja valtakuntansa etua eikä
+hämmentää omaa kukoistavaa onnentilaansa Jugurthan häviönalaisiin
+oloihin. Siihen kuningas vastasi varsin sävyisesti, että hän halasi
+rauhaa, vaan hänen tuli Jugurthan onnettomuutta sääli; jos tälle
+suvaittaisiin sama etu, niin kaikista tultaisiin yksiin tuumihin. Taasen
+ylipäällikkö lähettää sanansaattajia muistutuksilla Bocchon vaatimuksia
+vastaan. Tämä hyväksyy niistä muutamat, hylkää toiset. Sillä lailla
+kuluu, sanansaattajia edestakasin lähettäissä molemmin puolin, aika, ja
+sotaa pitkitetään Metellon mieltä myöden semmoisenaan.
+
+
+
+
+LXXXIV.
+
+
+Mutta Marius, joka, niinkuin edellä sanoimme, rahvaan hartaimman halun
+mukaan tehtiin konsuliksi ja kansan päätöksestä sai osalleen Numidian
+voittomaan, rupesi silloin usein ja rajusti käymään aateliston päälle,
+jolle hän jo enninkin oli ollut vihoissaan; loukkasi milloin yksityisiä,
+milloin kaikkia yhteisesti, väitteli ehtimiseen, miten hän heiltä oli
+ottanut konsulinviran juurikuin voittosaaliina, ja sitä paitsi muuta
+hänestä itsestään kerskaavaa, vaan heitä pahoittavaa. Kuitenkin piti hän
+tärkeimpänä toimenaan sodan tarpeet; vaati legioneille täyttö-väkeä,
+kutsui kansoilta ja kuninkailta sekä liittolaisilta apujoukkoja, käski
+sitä paitsi palvelukseen Latiosta kaikki urhoollisimmat, josta enimmät
+olivat tunnetut sotakuntonsa, harvat maineen kautta, ja saipa vielä
+puhuttelemalla mukaansa lähtemään miehiä, jotka jo olivat palvelleet
+vuotensa. Eikä rohjennut senaati kieltää häneltä mitään, vaikka oli
+häntä vastaan. Muuten oli se ilollakin päättänyt täyttöväen, luullen
+Marion menettävän joko sodan tarpeet, koska sotapalvelus ei ollut
+rahvaalle mieluista, taikka yhteisen kansan suosion. Mutta sepä oli
+turhaa toivoa: niin suuri halu oli tullut enimmille käydä Marion kanssa.
+Jokaisen mielessä kuvitteli, miten hän saaliista tulisi rikkaaksi,
+palaisi kotia voittajana, ynnä muuta semmoista; eikä ollut Marius
+puheillaan niin vähän kiihoittanut heitä siihen. Sillä kun kaikki, mitä
+hän oli vaatinut, oli päätetty hänelle, ja hän tahtoi ruveta
+kirjoittamaan miehiä sotapalvelukseen, kutsui hän kokoon kansan,
+innoittaaksensa sitä sekä samalla totuttuun tapaansa aatelistoa
+sättiäkseen, ja piti sitten seuraavan puheen:
+
+
+
+
+LXXXV.
+
+
+"Minä tiedän, Qviritat, että enimmät eivät samoja omaisuuksia näytä
+teiltä päällikkyyttä pyytäessään kuin sitä toimittaessaan, koska sen
+saaneet ovat, vaan että he alussa ovat toimeliaat, nöyrät ja
+kohtuulliset, mutta sitten viettävät päivänsä laiskuudessa ja
+kopeudessa. Minustapa näyttää asia olevan peräti toisin; sillä jota
+korkia-arvoisempi koko valtakunta on kuin konsulin tai praetorin virat,
+sitä suuremmalla huolella pitää sitä hoitaa kuin pyrkiä näiden perään.
+Ei ole myöskään minulle tuntematonta, kuinka tähdellisen toimen olen
+teidän erinomaisen suuren suosionne kautta saanut sen täytettäväkseni.
+Varustaa sotaa ja samalla säästää valtiokassaa, pakoittaa
+sotapalvelukseen niitä, joita et tahdo loukata, kotona ja ulkona pitää
+huolta kaikesta, ja toimittaa tätä kateellisten, vastahakoisten ja
+lahkokiihkoisten ihmisten keskellä, -- se on vaikiampi tehtävä, kuin
+voisi arvatakaan. Päälliseksi on muilla, jos ovat erehdyksen tehneet,
+vanha aatelisuus, esivanhempain urotyöt, sukulaisten ja lankojen
+mahtavuus, monet klientit, -- kaikki nämät ovat heillä turvana; minulla
+on itsessäni kaikki toivo, jota minun täytyy tukea sekä kunnolla että
+nuhteettomalla käytöksellä, sillä kaikki muu (turva) on heikkoa. Älyänpä
+senkin, Qviritat, että kaikkien silmät ovat minuun päin kääntyneet, että
+hurskaat ja hyvät ihmiset suosivat minua, koska hyvät työni hyödyttävät
+valtiota, vaan että aatelisto hakee tilaisuutta hyökätä päälleni. Mutta
+sitä ankarammin tulee minun ahkeroida, ett'ette pety toivossanne, ja
+että heidän juonensa raukeevat turhaan. Aina tähän ikään olen minä
+nuoruudestani asti niin elänyt, että kaikki vaivat ja vaarat ovat
+minulla totuttua. Mitä minä ennen teidän (minulle osoittamia) hyviä
+töitänne eduttomasti te'in, sitä en suinkaan mieli laiminlyödä, saatuani
+palkan, Qviritat. Niiden, jotka virkoja hakiessaan ovat hurskautta
+teeskennelleet, on vaikia hallitus-vallassaan kohtuutta pitää; minulla,
+joka kaiken ikäni olen jaloimpia avuja harjoittanut, on hyvän tekeminen
+tottumuksesta jo muuttunut luonnoksi. Te olette määränneet minun
+johdattamaan sotaa Jugurthaa vastaan, ja sen asian on aatelisto varsin
+pahaksi pannut. Miettikäättepä mielessänne, olisiko parempi sitä kohtaa
+muuttaa: jos tähän tai muuhun semmoiseen toimeen lähettäisitte tuosta
+aatelis-joukosta miehen, jolla on vanha sukuperä ja paljon esi-isäin
+kuvia, mutt'ei ollenkaan harjaannusta sotapalveluksessa; se on tietty,
+että hän niin tähdellisessä toimessa, taitamaton kun on kaikessa,
+hopussaan hyörii ja pyörii sinne tänne ja ottaa jonkun kansasta
+neuvojaksi virkatoimissaan. Niin tapahtuu enimmiten, että se, jonka te
+olette määränneet päälliköksi, hakee itselleen toisen päällikön. Minä
+tunnen, Qviritat, niitä, jotka (vasta) konsuliksi tultuaan ovat
+ruvenneet tutkimaan esivanhempiensa tekoja ja Kreikalaisten sotaoppia,
+-- noita takaperäisiä miehiä! Sillä viran toimitus on (tosin) ajan
+suhteen jotain myöhäisempää kuin virkamieheksi tuleminen, mutta asiaan
+ja hyötyyn nähden on se edelläkäypää. Verratkaatte nyt, Qviritat, näihin
+pöyhkiöihin ihmisiin minua vasta-aateloittua. Mitä he tavallisesti
+kuulevat ja lukevat, sitä minä osaksi olen nähnyt, osaksi itse
+toimittanut; mitä he ovat kirjoista oppineet, sen minä olen
+sotapalvelusta tehden oppinut. Arvostelkaattepa nyt, ovatko teot vai
+sanat suurempi-arvoiset. He ylenkatsovat minun uutta aatelisuuttani,
+minä heidän velttouttaan. Minua soimataan säädystäni, heitä
+häpiällisistä töistään. Vaan minäpä arvelen kaikkien luonnon olevan
+yhden ja yhteisen, mutta jokaisen urhoollisimman (samalla myös)
+jalosäätyisimmän. Ja jos nyt Albinon tai Bestian isiltä voitaisiin
+kysyä, olisivatko ennemmin tahtoneet minua vai näitä sijittämikseen,
+mitä luulisitte heidän vastaavan muuta, kuin että olisivat tahtoneet
+itselleen niin hyviä lapsia kuin mahdollista. Mutta jos he syystä
+halveksivat minua, tekevät he samaa omille esivanhemmilleen, joitten
+aatelisuus, niinkuin minunkin, sai alkunsa ansiosta. He kadehtivat
+kunniaani; siksipä kadehtikoot myöskin vaivojani, hurskauttani ja
+vaarojani, koska näiden kautta olen sen saavuttanut. Mutta nuot ylpeyden
+turmelemat ihmiset elävät, juurikuin pitäisivät teidän kunnia-siojanne
+halpa-arvoisina, vaan etsivät niitä, juurikuin olisivat kunniallisesti
+eläneet. Tosiaankin, ne ovat väärässä, jotka samalla kertaa odottavat
+aivan vastapäisiä asioita, laiskuuden nautintoa ja ansion palkinnoita.
+Ja kuin he teidän edessänne tai senatissa sanelevat, ylistävät he
+puheessansa enimmästään esivanhempiaan; he luulevat niiden urotekoja
+kertomalla hankkivansa itselleen enemmän loistoa. Vaan sepä on aivan
+päin vastoin; sillä jota loistoisampi niiden elämä oli, sitä
+häpeällisempi on näiden velttous. Ja todestaan onkin asian laita niin:
+esivanhempain kunnia on jälkeentuleville valo, joka ei suvaitse heidän
+hyväin eikä huonoin tekoinsa joutua pimeyteen. Tätä puuttuu minulta,
+Qviritat; vaan minä saatan -- mikä on paljon julkisempaa -- puhua
+omista teoistani. Nyt katsokaatte, kuinka he ovat minulle kohtuuttomat.
+Mitä he muiden ansiosta omistavat itselleen, sitä eivät myönnä minulle
+omastani, tietysti siksi, ett'ei minulla ole esi-isäin kuvia, ja että
+aatelisuuteni on uusi; ja kuitenkin on varmaan se parempi, joka sen on
+hankkinut, kuin se, joka perityn on hävittänyt. Minäpä tiedän varsin
+hyvin, että heillä, jos tahtovat vastata minulle, ompi oleva kyllin
+sujuva ja taitavasti kokoonpantu puhe varalla. Mutta kun he teidän
+minulle osoitetun erinomaisen suosion vuoksi kaikissa tiloissa
+herjasanoilla solvaisevat minua ja teitä, en ole tahtonut olla vaiti,
+ett'ei kukaan katsoisi siivollisuuttani pahaksi omaksi tunnoksi. Minuapa
+ei -- se on varmin vakuutukseni -- mikään puhe voi loukata; sillä jos se
+on totta, niin se välttämättömästi tuopi esille hyvää, jos se taas on
+valetta, kumoo minun elämäni ja tapani sen. Mutta koska teidän toimianne
+moititaan, jotka olette antaneet minulle korkeimman kunniaviran ja
+tähdellisimmän tehtävän, miettikäätte tarkoin, onko sitä katuminen.
+Luottamusta saadakseni minä en voi näytellä esivanhempaini kuvia eikä
+myöskään triumphia tai konsulinvirkoja, vaan jos asia niin vaatii, onpa
+minulla näytellä keihäitä, sotalippuja, rintasomuksia sekä muita
+sotamiehen kunnialahjoja ja lisäksi vielä arpia rinnassani. Nämät ovat
+minun kuvani, tämä minun aatelisuuteni, joka ei minulle ole perinnöksi
+jätetty, niinkuin heidän aatelisuutensa heille, vaan jonka itse olen
+monilla vaivoilla ja vaaroillani hankkinut. Minun sanani eivät ole
+taiteellisesti kokoon sommitellut; siitä mä vähän lukua pidän. Kunto
+näkyy kyllä itsestäänkin; heille on taide tarpeen, että puheella
+voisivat peitellä häpiällisiä töitänsä. En ole myöskään kreikalaista
+kirjallisuutta lukenut; sen oppiminen on ollut minulle vähän mieleen,
+koska se ei ollenkaan ole auttanut opettajia itsiä miehuullisuuteen.
+Mutta mikä valtiolle on kaikkein parasta, sitä olen opetellut tekemään,
+nimittäin: vihollista lyömään, vahti-asemani pitämään, kestämään talven
+kylmää yhtä hyvin kuin kesän hellettä, maassa makaamaan, samaan aikaan
+kärsimään puutetta ja vaivaa. Näillä neuvoilla minä ai'on sotilaita
+kiihoitella, enkä mieli minä heitä naralla pitää ja itse elää
+ylellisesti enkä kääntää heidän ponnistuksiaan omaksi kunniakseni.
+Semmoinen päällikkyys on hyödyllinen, semmoinen kansan mieleinen. Sillä
+kun itse elät hemputellen, vaan kovuudella hallitset sotajoukkoa, niin
+se on herrana, ei päällikkönä olemista. Tätä ja tämmöistä harjoittamalla
+ovat esivanhempanne jalostaneet itsensä ja valtion. Niihin luottaen,
+vaan tavoissaan eroten niistä, ylönkatsoo aatelisto meitä, niiden
+verroille pyrkiviä, ja vaatii meiltä kaikkia kunniasioja, ei ansiosta,
+vaan niinkuin heille tulevia: Muuten nuot niin kopeat ihmiset
+harhailevat kaukana. Esivanhempansa ovat jättäneet heille kaikki, minkä
+jättää sopi, tavarat, kuvat ja loistoisan muiston itsestään;
+hyvän-avuisuutta eivät ole jättäneet; ja sitä eivät ole tainneetkaan
+tehdä; sillä se yksinään on semmoista, jota ei anneta eikä saada
+lahjaksi. He sanovat minua ahneeksi ja raakatapaiseksi, kun en osaa
+oikein sievästi laittaa vieraspitoja enkä pidä mitään näyttö-kuvailiaa
+enkä keittäjää, joka maksaisi enemmän kuin kartanonhoitaja; ja sen minä
+mielelläni tunnustan. Sillä isältäni sekä muilta kunnian-arvoisilta
+miehiltä olen kuullut, että somuus sopii naisille, miehille työ, ja että
+kaikilla kelpo miehillä pitää olla enemmän kunniaa kuin rikkautta; että
+aseet, ei huonekalut, ovat hänen koristuksensa. No niin, tehköötpä siis
+sitä, mikä heitä huvittaa, mitä arvossa pitävät: rakastelkoot, juokoot;
+missä nuoruutensa ijän ovat eläneet, siellä kuluttakoot myös vanhuutensa
+päivät, kemuissa, tyydytellen vatsansa tarpeita ja lihallisia himojansa;
+hien, tomun ja muut semmoiset heittäkööt meille, joista nämät ovat
+syöminkiä mieluisammat. Vaan sepä ei olekaan niin. Sillä kun nämät
+ilkiät ihmiset ovat saastuttaneet itsensä kaikilla häpiällisillä töillä,
+käyvät he riistämään itselleen kunnon miesten palkinnoita. Niin tapahtuu
+vasten kaikkea oikeutta, ett'ei ylellisyys ja velttous, nuot kehnoimmat
+omaisuudet, ole miksikään haitaksi niille, jotka ovat niitä
+harjoittaneet, mutta viattomalle valtiolle ne tuottavat tuhon. Nyt, kun
+olen vastannut niin paljon, kuin minun käytökseni, ei niin paljon, kuin
+heidän häpiätyönsä vaativat, tahdon puhua vähän valtio-asioista. Ennen
+kaikkia olkaatte hyvässä turvassa Numidian puolesta, Qviritat. Sillä
+mikä tähän aikaan asti on Jugurthaa suojellut, kaiken sen olette (nyt)
+poistaneet, nimittäin: ahneuden, taidottomuuden, kopeuden. Onpa vielä
+siellä sotajoukko, joka tuntee paikat, vaan joka todentotta on enemmin
+urhia kuin onnellinen. Sillä suuri osa sitä on johdattajain ahneuden tai
+ajattelemattomuuden kautta hukkaan joutunut. Sentähden yhdistäkäätte te,
+jotka olette sotapalveluksen ijässä, ahkeroimisenne minun rientojeni
+kanssa ja käykäätte valtiotoimihin käsiksi, ja älköön kellenkään muitten
+onnettomuudesta tai ylipäällikköin kopeudesta tulko pelkoa. Minä tahdon
+olla teidän kanssanne marssittaissa ja tappeluissa, samalla
+neuvonantajana ja osallisena vaarassa, ja menetellä kaikissa itseni ja
+teidän kanssa samalla lailla. Ja tosiaankin, jumalain avun kautta on
+kaikki valmiina: voitto, saalis, kunnia; vaan jos nämät olisivatkin
+epäilyksen alaisia tai kaukana, tulisipa kuitenkin kaikkien kunnon
+miesten rientää valtiolle apuhun. Sillä ei kukaan velttouden kautta ole
+saavuttanut kuolemattomuuden kunniaa, eikä kukaan isä ole lapsilleen
+toivottanut, että heidän elämänsä olisi ilman loputta, vaan pikemmin,
+että eläisivät rehellisesti ja kunniallisesti. Minä puhuisin enemmän,
+Qviritat, jos sanani lisäisivät miehuutta pelkureille; sillä urhioille
+luulen (jo) kyllin puhuneeni."
+
+
+
+
+LXXXVI.
+
+
+Kun Marius, pidettyään tämmöisen puheen, näkee rahvaan mielten syttyneen
+intohon, lastaa hän joutuun laivoja muonavaroilla, rahalla, aseilla sekä
+muilla tarpeilla, ja käskee legati A. Manlion lähteä niiden kanssa
+matkaan. Itse hän sillä välin kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen, ei
+esivanhempain tapaan eikä kansalaisluokkien mukaan, vaan kuinka kullakin
+on halu, enimmät alimmasta luokasta. Tämän toiset sanoivat tapahtuneen
+parempien puutteesta, toiset siitä syystä, että konsuli etsi alhaison
+suosiota, koska se kansanlaji oli jalostanut ja korottanut hänen, ja
+koska mahtavuuteen pyrkivälle ihmiselle kaikki köyhimmät ovat
+sopivimmat, joilla ei ole huolta omaisuudestaan -- koska sitä ei
+laisinkaan ole -- ja joista kaikki rahaa tuottava näyttää
+kunnialliselta. Siis lähtee Marius paljon suurempilukuisen joukon
+kanssa, kuin päätetty oli, Afrikaan ja laskee muutamain päiväin kuluttua
+Utican rantaan. Legati P. Rutilius jättää hänelle sotajoukon; sillä
+Metellus oli paennut Marion lähisyyttä, ett'ei näkisi sitä, jota hänen
+mielensä kuullessaankaan ei ollut saattanut kärsiä.
+
+
+
+
+LXXXVII.
+
+
+Mutta konsuli, kun oli täyttänyt täysilukuisiksi legionit ja apuväestön
+kohortit, läksi hedelmälliseen ja saaliista rikkaasen seutuhun,
+lahjoitti kaikki, mitä siellä otettiin, sotilaille, kävi sitten
+ahdistamaan linnoja sekä kaupunkia, jotka asemansa ja vartioväkensä
+puolesta olivat vähemmin lujia ja antautui usein, milloin missäkin
+paikassa, tappeluihin, josko nuot vähäpätöisiäkin olivat. Uudet
+sotilaatpa nyt ottivat pelkäämättä osaa tappeluun; he näkivät pakenevien
+joutuvan vangiksi tai surman omiksi, kaikkien urhoollisimpain olevan
+paraimmassa turvassa, vapautta, isänmaata, vanhempia ynnä kaikkea muuta
+suojeltavan aseilla ja kunniaa sekä rikkautta (niinikään niillä)
+hankittavan. Siis tulivat lyhyellä ajalla uudet ja vanhat yhteen, ja
+kaikkien urhoollisuus tuli yhdenlaiseksi. Vaan kuninkaat, kun olivat
+saaneet tiedon Marion tulosta, vetäytyivät eri haaroille
+vaikiapääsyisiin paikkoihin. Niin oli Jugurthalle hyväksi näkynyt, koska
+hän toivoi pian voitavan karata hajalla olevain vihollisten päälle ja
+Romalaisten, niinkuin enimmästään tapahtuu, pelon haihduttua, heittäyvän
+löyhyyteen ja hillittömyyteen.
+
+
+
+
+LXXXVIII.
+
+
+Metellus, joka sillä välin oli Romaan lähtenyt, otettiin vasten toivoaan
+iloisimmilla mielillä vastaan, ollen yhtä rakas rahvaalle kuin
+senatoreillekin, sittenkun viha oli haihtunut. Mutta Marius tarkasteli
+väsymättömästi ja taitavasti samalla oman väkensä ja vihollisten tilaa,
+tiedusteli mikä kumpaisillenkin oli hyödyllistä tai päinvastoin, vakosi
+kuninkaiden retket, teki heidän neuvonsa ja väijytysvehkeensä
+mitättömiksi, ei kärsinyt mitään löyhyyttä itse tykönään eikä varmuutta
+heillä. Siksipä olikin hän usein käynyt sekä Gaetulilaisten että
+Jugurthan kimppuun, jotka meidän liittolaisiltamme kiskoivat saalista,
+ja heidän matkalla ollessaan lyönyt heidät sekä riistänyt itse
+kuninkaalta aseet lähellä Cirtan kaupunkia. Mutta havaittuaan tämän
+olevan ainoastaan kunniakasta, vaan ei tuottavan sodan loppua, päätti
+hän saartaa ne kaupungit yhden erältään, jotka vartia-väkensä tai
+asemansa kautta olivat sopivimmat vihollisille ja haitallisimmat
+hänelle; näin Jugurtha, jos sen suvaitsisi tapahtua, joko joutuisi
+paljaaksi turvakeinoista tai tulisi sotarinnassa taistelemaan. Bocchus
+oli näet usein lähetellyt sanansaattajoita hänen tykönsä ilmoittamaan,
+että hän halasi Roman kansan ystävyyttä, ja ett'ei Marion tarvinnut
+pelätä mitään vaino-työtä häneltä. Oliko tämä teeskelemistä, että hän
+odottamatta voisi tehdä sitä ankaramman hyökkäyksen, vai oliko hänellä,
+mielensä huikentelevaisuuden vuoksi tapana vaihetella rauhaa ja sotaa,
+siitä ei ole varmaa tietoa saatu.
+
+
+
+
+LXXXIX.
+
+
+Mutta konsuli kävi, niinkuin päättänyt oli, ahdistamaan kaupunkia sekä
+linnoja, ja luovutti vihollisilta muutamat väkivallalla, toiset
+peloittamalla taikka palkintoja lupaamalla. Ja aluttain hän toimitteli
+(vaan) vähäpätöisempiä yrityksiä, arvellen Jugurthan tulevan
+käsikähmähän, omaisiaan varjellakseen. Mutta kun hän sai tietää hänen
+olevan kaukana ja työskentelevän muissa toimissa, näytti hänestä aika
+olevan ryhtyä suurempiin ja vaikeimpiin hankkeisin. Olipa hirmuisen
+avarain erämaiden välissä suuri ja mahtava kaupunki, nimeltä Capsa,
+jonka perustajana mainitaan libyalaista Herkulesta. Sen asukkaat olivat
+Jugurthan tykönä veroista vapaat ja lempiän hallinnon alla, jonka vuoksi
+heitä pidettiinkin uskollisimpina; vihollista vastaan he olivat lujat ei
+ainoastansa muurien ja aseitten sekä väestönsä, vaan paljon enemmin
+vielä seudun kolkkouden kautta. Sillä paitsi kaupungin lähitienoota on
+kaikki muu seutu autiota, viljelemätöntä, vedestä köyhää sekä käärmeiden
+tähden vaarallista; ja näitten niinkuin muittenkin petojen raivo on
+ruuan puutteesta rajumpi. Päälliseksi yltyy vielä käärmeiden jo
+itsessään turmiollinen luonto enemmän janon kuin minkään muun kautta.
+Tämän kaupungin valloittamiseen oli Mariolle tullut erinomaisen suuri
+halu, sekä sodan hyödyn vuoksi, että myös koska asia näytti vaikialta.
+Olipa Metelluskin suurella kunnialla vallannut Thalan kaupungin, joka
+asemansa ja linnoituksensa suhteen ei ollut paljon erikaltainen, paitsi
+että Thalan seudussa, ei kaukana muureista, oli muutamia lähteitä.
+Capsalaisilla oli vaan yksi lähde alati kumpuavalla vedellä, ja se
+kaupungin sisällä; muuten he käyttivät sadevettä. Sitä voitiin siellä
+sekä koko merestä kaukana olevassa Afrikassa, jossa villintapaisesti
+elettiin, helpommasti kärsiä, siksi että Numidialaiset enimmästään
+söivät maitoa ja metsäeläinten lihaa, eikä himonneet suolaa eikä muita
+kurkun himarteita. Ravinto oli heillä nälkää ja janoa vastaan, ei
+hekumaksi eikä ylöllisyydeksi.
+
+
+
+
+XC.
+
+
+Siis piti konsuli, tiedusteltuaan kaikki -- luultavasti luottaen
+jumalihin; niin suuria vastuksia vastaan hän ei näet omalla
+viisaudellaan voinut kyllin varustaa itseänsä; sillä hänellä oli puute
+muonavaroistakin, koska Numidialaiset enemmin harjoittavat karjanruuan
+kuin jyvien viljelemistä ja kuninkaan käskystä olivat kuljettaneet
+linnoitettuihin paikkoihin kaikki, mitä kasvanut oli; ja maa taasen oli
+kuiva ja hedelmistä tyhjä siihen aikaan, sillä nyt oli kesän loppu
+(käsissä) -- konsuli piti, sanon minä, kyllin varovaisesti tointa: antoi
+kaiken karjan, joka edellisinä päivinä oli saaliiksi saatu, apujoukkoin
+hevoismiehille ajettaviksi, käski A. Manlius legatin ynnä
+kevytaseellisten kohorttien käydä Larin kaupunkiin, johon oli
+toimittanut palkkarahaston sekä muonavarat, ja sanoi itse muutamain
+päiväin perästä, saalisretkillä liikkuessaan, niinikään tulevansa sinne.
+Näin salaten hankkeensa, kulki hän eteenpäin Tanas-joelle.
+
+
+
+
+XCI.
+
+
+Muuten hän matkalla joka päivä jakoi karjaa sotaväelle, yhden verran
+kullenki centurialle sekä turmalle, ja piti huolta siitä, että vuodista
+tehtiin nahkasäkkiä. Myöskin lieventi hän muonavarojen puutetta ja
+valmisteli kaikkien tietämättä pikaan tarvittavia apuneuvoja. Vihdoin
+kun kuudentena päivänä tultiin joelle, oli sangen suuri paljous
+nahkasäkkiä valmiina. Hän käski sotilasten siinä asettua keviästi
+varustettuun leiriin, ottaa ruokaa, olla valmiit lähtemään päivän
+laskiessa ja, heitettyään pois kaikki muut kannettavat, ottaa mukaan
+itsellensä ja juhdille vaan vettä kuljetettavaksi. Sitten, kun aika
+näytti olevan, lähti hän leiristä ja asettui koko yön kuljettuaan.
+Samaten teki hän seuraavana yönä. Kolmantena tuli hän sitten paljon
+ennen päivän valkenemista mäkiseen seutuhun, joka Capsasta ei ollut
+kauempana kuin kahden penikulman päässä, ja odotteli siinä niin
+salaisesti kuin suinkin taisi, kaiken sotaväkensä kanssa. Mutta kun
+päivä alkoi ja Numidialaiset, jotka eivät mitään viha-töitä pelänneet,
+joukottain olivat lähteneet kaupungista, käski hän tuota pikaa koko
+hevoisväestön ja sen kanssa ripeimpäin jalkamiesten rientää Capsaan ja
+sulkea portit; sitten seurasi hän itse joutuisasti tappovalmiina, eikä
+suvainnut sotilaiden ryöstellä. Kun kaupunkilaiset tämän havaitsivat,
+pakoitti heidän häiriön alainen tilansa, tavaton pelkonsa, odottamaton
+onnettomuutensa ja lisäksi vielä se seikka, että osa porvareita oli
+muurien ulkopuolella vihollisten vallassa, heidät heittämystä tekemään.
+Kuitenkin poltettiin kaupunki, mieskuntaiset Numidialaiset surmattiin,
+kaikki muut myytiin, ja saalis jaettiin sotilaille. Tämä teko oli vasten
+sodan oikeutta, mutt'ei se tapahtunut konsulin ahneudesta eikä
+häijyydestä, vaan siksi, että paikka oli Jugurthalle sopiva, meille
+vaikiapääsyinen, ja että kansa oli huikentelevaa ja epätaattavaa, jota
+ei hyvillä töillä eikä peloituksilla voitu aisoissa pitää.
+
+
+
+
+XCII.
+
+
+Kun Marius oli saanut toimeen niin tähdellisen yrityksen, oman väkensä
+mitään vahinkoa kärsimättä, ruvettiin häntä, joka jo ennestään oli suuri
+ja mainio, pitämään vieläkin suurempana ja mainiompana. Kaikki sekin,
+joka ei ollut hyvin mietittyä, luettiin hänelle ansioksi; sotilaat, kun
+heitä pidettiin hellässä kurissa ja sen ohessa olivat rikastuneet,
+ylistivät häntä taivaasen asti. Numidialaiset pelkäsivät häntä enemmän
+kuin kuolevaista ihmistä; vihdoin luulivat kaikki liittolaiset ja
+viholliset hänellä joko olevan jumalallisen mielen, taikka jumalain
+viitaten ilmoittavan hänelle kaikki. Kun se yritys on hyvin
+luonnistunut, konsuli lähtee muille kaupungeille; muutamat hän valtaa
+vastaan sotivilta Numidialaisilta, enimmät, jotka Capsalaisten kurjan
+kohtalon tähden ovat autioiksi jätetyt, hän hävittää tulella. Suru ja
+surma täyttää kaikki. Viimein valloitettuaan monta paikkaa, ja enimmät
+väestönsä verta vuodattamatta, hän ryhtyy toiseen yritykseen, joka
+(tosin) ei ole niin vaarallinen kuin Capsalaisia vastaan tehty, mutta
+yhtä vaikia. Sillä lähellä Mulucha-jokea, joka eroitti Jugurthan ja
+Bocchon valtakunnat, oli muutoin lakian maan keskellä louhikkovuori,
+kyllin avara vähäiselle linnoitukselle, äärettömän korkia, yhdellä
+sangen ahtaalla sisällekäytävällä; oli näet koko paikka luonnoltaan
+jyrkkä, juurikuin ihmiskäsien kautta ja vartavasten (siksi tehty). Tätä
+paikkaa koetti Marius kaikin voimin valloittaa, koska kuninkaan aarteet
+olivat siellä. Mutta se yritys kävi hyvin enemmin sattumaltaan kuin itse
+tuuman vuoksi. Sillä linnasessa oli kyllin miehiä ja aseita, suuri
+varasto jyviä sekä vesilähde, ja paikka ei ollut sovelias valleille eikä
+torneille eikä muille konelaitoksille. Linnalaisten kuljettava polku oli
+sangen kaita ja molemmin puolin äkkiviettoinen. Suojakattoja lykeltiin
+suurella vaaralla turhaan; sillä kun vähän olivat eteenpäin siirtyneet,
+hävitettiin ne tulella tai kivillä. Sotilaat eivät voineet seisoa
+piiritysrakennuksen edessä, paikan hankaluuden vuoksi, eikä ilman
+vaaratta työksennellä suojakattojen alla; kaikki urhoollisimmat
+kaatuivat taikka haavoitettiin, muilla lisääntyi pelko.
+
+
+
+
+XCIII.
+
+
+Mutta Marius, kun hukkaan oli kuluttanut monta päivää ja paljon vaivaa,
+alkoi surullisessa mielessään miettiä, heittäisikö sikseen hankkeensa,
+koska se oli turhaa ollut, vai odottaisiko onnea, jonka myötäisyyttä hän
+usein oli saanut nauttia. Ja kun hän näillä ajatuksilla monta päivää ja
+yötä, sinne tänne horjuen, vaivasi päätänsä, havaitsi sattumaltaan eräs
+Ligurialainen, apujoukkoihin kuuluva alhainen sotamies, joka oli
+lähtenyt leiristä vettä noutamaan, ei kaukana linnan siitä sivusta, joka
+oli sotivista poispäin, kivien välissä matavia raakkuja. Kun hän nyt
+näitä haeskeli yhden ja toisen, ja sitten usiampia, oli hän
+poimintakiihkossaan vähitellen noussut melkein vuoren korkeimmalle
+paikalle; ja koska hän huomasi sen kohdan olevan ihmisistä tyhjän,
+käänsi halu toimittaa jotain vaikiata, kuten ainakin ihmisluonteen tapa
+on, hänen mielensä.[1] Sattumaltaan oli siinä paikassa kallioiden väliin
+kasvanut iso rautatammi, joka juuresta oli vähän eteenpäin väärä, vaan
+sitten oli taipunut takaisin ja ylennyt ilmaan, johon luonto saattaa
+kaikki kasvit. Kiiveten milloin tämän oksia; milloin ulos pistäviä
+kallionmöhkäleitä pitkin, pääsi hän linnan aseman tasalle,[2] koska
+kaikki Numidialaiset innostuneina oleskelivat taistelevain lähisyydessä.
+Tiedusteltuaan kaikki, minkä pikaan luuli hyödyksi olevan, käypi hän
+samaa tietä takaisin, ei umpimähkään, niinkuin ylös oli kavunnut, vaan
+tutkien kaikkia ja vilkuen ympärilleen. Nyt menee hän joutuun Marion
+luo, ilmoittaa hänelle, mitä tapahtunut oli, kehoittaa häntä
+koettelemaan linnaa siltä puolen, josta hän oli ylös kavunnut, ja lupaa
+itse lähteä tien-osoittajaksi sekä edellä-käviäksi vaarassa. Marius
+lähetti läsnäolevista muutamia hankkimaan tietoja siitä, mitä tämä oli
+luvannut. Näistä kertoi kukin mielensä mukaan asian vaikiaksi tai
+helpoksi. Kuitenkin kiihtyi tästä kuninkaan mieli vähän. Siis valitsi
+hän torvensoittajain ja sarvenpuhaltajain joukosta viisi vikkelintä
+miestä ynnä näitten kanssa neljä centurionia heille turvaksi, käski
+kaikkien totella Ligurialaista ja määräsi seuraavan päivän sen yrityksen
+toimeen panemiseen.
+
+[1] Tässä on seurattu tekstiä: _Ubi postqvam solitudinem intellexit,
+more humani ingenii cupido difficilia faciundi animum vortit._
+
+[2] Tämä suomennos on tehty tekstitoisinnosta: _in castelli planitiem
+pervenit_, joka näyttää sopivammalta kuin: _castelli planitiem
+perscribit_.
+
+
+
+
+XCIV.
+
+
+Kun nyt määräyksen mukaan aika näytti olevan, läksi tämä, valmistettuaan
+ja varustettuaan kaikki, paikalle. Muuten olivat ne, joitten piti hänen
+kanssansa kiivetä ylös,[1] johdattajan käskystä muuttaneet aseita ja
+tamineita, ollen paljain päin ja jaloin, että olisi helpompi eteensä
+nähdä ja kavuta kalliota pitkin. Selässä oli heillä miekat ja kilvet;
+vaan nämät (viimemainitut) olivat Numidialaisten tapaan nahasta tehdyt,
+sekä keveyden vuoksi, että myös vähemmin kolistaksensa, jos jotakin
+vastaan sattuisivat. Siis kävi Ligurialainen edellä, sitoi köysiä kiviin
+ja puiden juuriin, missä niitä vanhuuttaan oli näkyvissä, että sotilaat,
+niillä nostetuina, helpommasti pääsisivät ylös. Välistä nosteli hän
+kädellään matkan äkkinäisyydestä peloissaan olevia; missä nousu oli
+vähän vaikiampi, hän lähetteli heitä aseettomina edellään, yhden
+eräänsä; itse seurasi hän sitten perässä heidän aseittensa kanssa. Missä
+kiipeminen näytti vaaralliselta, kävi hän itse ennen muita
+koettelemassa; ja usiammin kavuten samaa paikkaa ylös alas, ja sitten
+astuen syrjään, lisäsi hän muille uskallusta. Niin kauvan ja paljon
+itseänsä vaivattuaan, he vihdoin viimein tulevat perille linnaan, joka
+siltä puolen on ihmisistä tyhjä, koska kaikki, niinkuin muinakin
+päivinä, olivat vihollisia vastapäätä. Marius, kun sanansaattajoilta oli
+saanut kuulla, mitä Ligurialainen oli toimittanut, kiihoitti nyt --
+vaikka hän koko päivänkin oli pitänyt Numidialaiset tappelun toimissa --
+oikein todenperästä sotilaitaan, ja rupesi, itse astuttuaan ulos
+suojakattojen alta ja te'etettyään kilpikaton, tunkemaan muurin alle ja
+samalla kaukaa peloittelemaan vihollista nakinkoneilla, ja joutsi- sekä
+linko-miehillä. Mutta Numidialaiset, jotka ennen usein olivat
+kukistaneet, jopa polttaneetkin Romalaisten suojakattoja, eivät
+suojelleet itsiään muureilla, vaan oleskelivat niiden edustalla yöt
+päivät, herjasivat Romalaisia ja soimasivat Marioa mielettömäksi,
+uhkasivat meidän sotilaillemme orjuutta Jugurthan (vallan) alla ja
+röykkäilivät onnellisesta tilastaan. Kun nyt kaikki Romalaiset ja
+viholliset olivat tappelun kiihossa ja molemmilla puolin taisteltiin
+täyttä väkeänsä, toisella kunnian ja ylivallan, toisella pelastuksen
+edestä, räjähti yht'äkkiä takaa päin sotamerkki; ja nytkös ensin vaimot
+ja lapset pakenemaan, jotka olivat lähteneet katsomaan, sitten joka
+mies, aina sen mukaan kun muuria lähinnä oli, ja lopuksi kaikki,
+aseelliset kun aseettomatkin. Tämän tapahduttua Romalaiset kävivät vielä
+rajummasti päälle, kaatoivat (kaikki), mutta enimmät he vaan
+haavoittivat; sitten he samosivat surmattuin ruumiiden yli, kunnian
+himosta kilpaa pyrkien muuria kohti, eikä saalis viivyttänyt yhtään
+ainoata heistä. Niin kääntyi sattumaltaan Marion mieletön tuuma hyväksi:
+hän sai hairahduksesta kunniaa.
+
+[1] Noudattaen tekstiä: _qvi ascensuri erant_.
+
+
+
+
+XCV.
+
+
+Muuten tuli, noissa toimissa oltaissa, leiriin L. Sulla qvaestori suuren
+hevoisväestön kanssa. Hän oli jätetty Romaan Latiosta ja liittolaisilta
+sitä kokoomaan. Mutta koska asianhaarat ovat mieleemme johdattaneet niin
+suuren miehen, on minulle näkynyt soveliaaksi lyhyesti puhua hänen
+luonnonlaadustaan ja elämänparrestaan. Sillä emme tule missään muussa
+paikassa Sullaan koskevista kohdista puhumaan, ja L. Sisenna, joka
+paraiten ja tarkimmasti kaikista niiden asiain kertojista on selitellyt
+niitä, ei minusta näytä lausuneen oikein vapaamielisiä sanoja. Olipa
+siis Sulla aatelismies patricista sukuperää, esivanhempain
+kelvottomuuden kautta jo melkeen häviöön joutuneesta heimokunnasta.
+Hänellä oli kreikalaisessa ja latinalaisessa kirjallisuudessa yhtä suuri
+ja syvällinen oppi sekä erinomainen mielenlaatu; hän oli hekkuman, vaan
+vielä enemmin kunnian himoinen ja rakasti ylellistä elämää jouten
+ollessaan, mutta ei häntä huvitukset sentään estäneet hänen
+toimistansa; avioliiton kohdassa olisi hänen kuitenkin pitänyt enemmän
+noudattaa siivoutta. Sulopuheinen, älykäs ja ystävyydessä kohtelias oli
+hän (myös), ja tekojansa kaunistelemaan oli hänellä arvaamattoman syvä
+järki. Moneen kohtaan, mutta semminkin rahaan nähden oli hän antelias.
+Ja hänellä, joka ennen voittoa kansalais-sodassa oli kaikista
+onnellisin, ei onni koskaan ollut toimeliaisuutta suurempi; usiat
+ovatkin epäilleet, oliko hän urhoollisempi vai onnellisempi. Sillä mitä
+hänen myöhempiin tekoihinsa tulee, en oikein tiedä, estääkö häpiä vai
+harmi minua enemmän niitä kertomasta.
+
+
+
+
+XCVI.
+
+
+Kun siis Sulla, kuten edellä sanottiin, hevoisväestön kanssa oli tullut
+Afrikaan ja Marion leiriin, tuli hänestä, vaikka ennen oli harjaumaton
+ja taitamaton sotamenoissa, lyhyessä ajassa taitavin kaikista. Lisäksi
+vielä puhutteli hän hyvänsuovasti sotilaita, teki hyviä töitä monelle
+pyynnöstä, toisillen itsestään ilman pyytämättä, mutt'ei mielellään
+ottanut vastaan semmoisia, vaan maksoi ne takaisin joutuisammin kuin
+rahalainan, eikä vaatinut keltään mitään takaisin. Enemmän hän
+ahkeroitsi sitä, että mitä useimmat olisivat hänelle velassa.
+Alhaisimpain(kin) kanssa hän laski leikkiä ja toimitteli totisia, oli
+usein läsnä työaloilla sekä kulussa ja vahdin pidännössä olevien
+tykönä, eikä hän kuitenkaan, niinkuin kehnon kunnianhimon tapa on,
+loukannut konsulin tai kenenkään kunnon miehen kunniaa. Ainoastaan sitä
+hän ei kärsinyt, että kukaan neuvonpidännössä tai työssä olisi häntä
+etevämpi: hän kerkisi (niissä) enimpäin edelle. Näitten tekojen ja
+avujen kautta hän ennen pitkää tuli Mariolle ja sotamiehille erinomaisen
+rakkaaksi.
+
+
+
+
+XCVII.
+
+
+Mutta Jugurtha, kun oli menettänyt Capsan kaupungin sekä muita
+linnoitettuja ja hänelle edullisia paikkoja ynnä suuret rahasummat,
+lähettää Boccholle sanan, että hän niin pian kuin mahdollista toisi
+sotajoukkoja Numidiaan: nyt oli muka aika jo tappelua pitää. Havaittuaan
+tämän viivyttelevän ja epäillen punnitsevan sodan ja rauhan syitä,
+lahjoo hän jälleen, niinkuin ennenkin, hänen läheisimpänsä ja lupaa
+Maurilaiselle itselleen kolmannen osan Numidiaa, jos joko Romalaiset
+saataisiin Afrikasta pois ajetuiksi, tai sota päätettäisiin niin, että
+hänen rajansa jäisivät entiselleen. Sen palkinnon kautta vieteltynä,
+Bocchus tulee suurten sotajoukkoin kanssa Jugurthan luo. Molempien
+sotaväestön näin yhdistyttyä, he hyökkäävät Marion päälle, joka jo tekee
+matkaa talvimajoihin, tuskin kymmenennen osan päivää enää jäljillä
+ollessa. He arvelevat (näet) jo lähenevän yön olevan heille turvaksi,
+jos voitetuiksi joutuisivat, eikä miksikään haitaksi, jos voittaisivat,
+koska he muka tuntevat paikat; sitä vastoin olisi Romalaisille kumpikin
+tapaus pimiässä vaikiampi. Siis sai konsuli monelta tiedon vihollisten
+tulosta samalla, kun viholliset itse jo olivat lähellä; ja ennenkun
+sotajoukko voi tulla tapporivistöön sioitetuksi tai ko'ota sälynsä,
+vihdoin ennenkun se saattoi saada mitään merkkiä tai käskyä, riensivät
+maurilaiset ja gaetulilaiset hevoismiehet meikäläisten päälle, ei
+säännöllisessä sotarinnassa eikä minkään tappelu-tavan mukaan, vaan
+ryhmittäin, kuten sattumus oli ajanut kokoon kutkin. (Meikäläiset),
+jotka kaikki äkillisestä pelosta olivat hämillään, vaan kuitenkaan eivät
+unhottaneet urhoollisuutta, joko tarttuivat aseisin, taikka suojelivat
+vihollisilta toisia, jotka aseita tapailivat; osa nousi hevoisten
+selkään ja läksi vihollisia vastustamaan; taistelu oli pikemmin
+rosvosodan kuin säännöllisen tappelun kaltainen; ilman sotalipuitta,
+ilman rivi-järjestyksettä, hevois- ja jalkamiehet sekaisin, lyötiin
+toisia, toisia surmattiin; moni, joka tuimasti tappeli edessään olevia
+vihollisia vastaan, piiritettiin takaa; ei urhoollisuus eikä aseet
+suojelleet kyllin, koska viholliset olivat enempilukuiset ja olivat
+tunkeneet joka paikkaan. Vihdoin yhdistyivät Romalaiset
+sotiovanhukset,[1] jotka juuri siksi olivat sotamenoissa taitavat,
+ympyräjoukoiksi, missä paikka tai sattumus oli heitä yhteen saattanut,
+ja niin he joka taholta suojeltuina ja samalla varustettuina kestivät
+vihollisten väkirynnäkön.
+
+[1] Sen tekstin mukaan, joka hylkää sanan _noviqve_.
+
+
+
+
+XCVIII.
+
+
+Eipä säikähtynyt kuitenkaan Marius siinä niin vaikiassa tilassa tai
+ollut alamielisempi kuin ennenkään, vaan liikkui kaikkialla
+ratsas-parvensa kanssa, jonka oli valinnut pikemmin urhoollisimpain
+miesten kuin likimpäin ystäväinsä joukosta, tuli välistä ahdingossa
+oleville omaisilleen avuksi, kävi välistä taas vihollisten päälle, missä
+nämät olivat seisahtuneet taajimpiin ryhmiin vastarintaa tekemään, ja
+auttoi (niin) omalla urhoollisuudellaan sotilaita, koska kaikkien
+yhteisessä häiriössä ei voinut heille käskyjä antaa. Ja päivä oli jo
+lopussa, mutta barbarilaiset eivät ollenkaan hellittäneet, vaan kävivät,
+luullen yön itselleen etuisaksi, niinkuin kuninkaat olivat käskeneet,
+rajummasti päälle. Nyt teki Marius tilaa myöden päätöksen ja otti
+haltuunsa kaksi toistaan lähellä olevaa kunnasta, että hänen väellään
+olisi paikka, mihin voisi vetäytyä takaisin. Näistä oli toisella, joka
+ei ollut kyllin avara leiripaikaksi, suuri vesilähde; toinen oli
+käytettäväksi sopiva, koska se, suureksi osaksi ollen ylhäinen ja
+jyrkkä, tarvitsi vaan vähän varustusta. Muuten käski hän Sullan
+hevoismiesten kanssa pitää yötä veden lähellä. Itse hän vähitellen
+kokosi yhteen hajalliset sotilaansa, kun vihollistenkaan häiriö ei
+ollut vähempi; sitten hän vei kaikki täyttä pohtia kunnahalle. Näin
+pelästyivät kuninkaat, paikan hankaluuden pakoituksesta, pois
+tappelemasta; mutt' eivät he kuitenkaan suvainneet väkensä vetäytyä
+kauvemmas, vaan ympäröivät kumpaisenkin kunnahan suurella joukolla ja
+asettuivat avaralle alalle. Sitten pitivät barbarilaiset, taajaan
+valkeita tehtyään, tapansa mukaan enimmän ajan yötä iloa, riehuen ja
+kirkuen; itse päällikötkin röykkäilivät voittajain tavoin, kun eivät
+(näet) olleet paenneet. Tätä kaikkea oli Romalaisten helppo nähdä
+pimiästä ja korkeimmilta paikoilta, ja se oli heille suureksi
+kiihoitukseksi.
+
+
+
+
+XCIX.
+
+
+Mutta Marion mieltä rohkaisi enimmän vihollisten taitamattomuus, ja hän
+käski pitää niin hiljaista äänettömyyttä kuin mahdollista; ei yksin
+signaliakaan saatu puhaltaa, niinkuin vahti-postilla tapana oli. Sitten,
+päivän tullen, kun viholliset jo olivat väsyneet ja vähää ennen uneen
+vaipuneet, käski hän äkkiä vahtien ja samoin kohorttien, turmien sekä
+legionien torvensoittajain, kaikkien yht'aikaa puhaltaa signalia,
+sotilaiden nostaa huudon ja karata ulos porteista. Maurilaiset ja
+Gaetulilaiset, jotka äkisti heräsivät tuosta oudosta ja hirviästä
+melusta, eivät saattaneet paeta, ei aseita tavoittaa, ei tehdä yhtään
+mitään tai pitää mitään neuvoa. Niin oli tässä melskeessä ja huudossa,
+kun ei kukaan tullut apuhun ja meikäläiset kävivät päälle, hämmennyksen
+ja pelon vallitessa, kauhistus juuri kuin hurjuus vallannut kaikki.
+Vihdoin lyötiin kaikki ja ajettiin pakohon, aseet ja sotiliput
+valloitettiin enimmäksi osaksi, ja siinä tappelussa tapettiin usiampia
+kuin kaikissa edellisissä. Sillä uni ja tavaton pelko estivät pakoa.
+
+
+
+
+C.
+
+
+Senjälkeen Marius lähti, kuten oli alkanut, talvimajoihin, joita
+muonaseikkain vuoksi oli päättänyt pitää merikaupungeissa. Eikä hän
+voitosta kuitenkaan ollut huolimattomaksi tai kopeaksi tullut, vaan
+kulki tapporivistössä juurikuin vihollisten näkyvissä. Sulla
+hevoisväestön kanssa oli oikialla, A. Manlius linko- ja joutsimiesten
+kanssa vasemmalla puolella, jota paitsi tämä komenti Ligurialaisten
+kohorttia; etu- ja jälki-joukoiksi oli hän asettanut tribunit
+kevytaseisten manippelien kanssa. Ylikarkurit, jotka olivat vähemmin
+arvossa pidetyt ja paraiten tunsivat seudun, tiedustelivat vihollisten
+matkan. Sen ohessa piti konsuli, ikäänkun ei ketään olisi johdattajaksi
+pantu, huolta kaikesta, oli saapuvilla kaikkien tykönä, kiitti ja moitti
+kutakin ansion jälkeen. Itse kävi hän asehankkeessa ja tappovalmiina ja
+pakoitti sotilaat samoin tekemään; ja samaan tapaan, kuin hän matkaa
+teki, turvasi hän myös leiriä, lähetti legioneista kohorttia porteille,
+apujoukkojen hevoisväkeä leirin eteen vahtia pitämään; paitsi sitä
+asetti hän muita vallille varustelmiin ja kulki itse ympäri vahtipostia
+katsastelemassa, ei niin paljon siksi, että epäili sen tapahtuvan, minkä
+käskenyt oli, kuin että työ, ylipäällikön kanssa tasattuna, olisi
+sotilaille mieluisampaa. Ja tosiaankin hallitsi Marius siihen aikaan ja
+(Jugurthan) sodan muinakin aikakausina sotajoukkoa enemmin kunniantunnon
+kuin kurituksen avulla; jonka moni sanoi tapahtuvan suosion etsinnästä,
+osa siitä syystä, että hän piti kovankurisen elinlaadun, johon
+lapsuudesta oli tottunut, ja muut, joita ihmiset kutsuvat kurjan
+oloiksi, huvituksena. (Olipa miten oli); ainakin hoidettiin
+hallinto-toimi yhtä hyvin ja laadullisesti kuin julmimman
+ylipäällikkyyden alla.
+
+
+
+
+CI.
+
+
+Vihdoin näyttäyvät neljäntenä päivänä, ei kaukana Cirtan kaupungista,
+vakojat joka taholta yhtähaavaa rientäen, josta huomataan vihollisen
+olevan lähellä. Mutta koska palaavaiset tulevat eri haaroilta, mikä
+miltäkin puolen, ja kaikki tuovat samoja sanomia, ei tiedä konsuli,
+millä tavoin järjestää sotarinnan, vaan vartoo, kaikkia varoen,
+ainoatakaan riviä muuttamatta, samassa paikassa. Pettyypä niin
+toivossaan Jugurtha, joka oli jakanut sotalaumansa neljään osaan,
+arvellen (siten) kaikista ainakin muutamien takaapäin tulevan
+vihollisten päälle. Sillä välin karkaa Sulla, jonka viholliset ensin
+olivat kohdanneet, kehoitettuaan väkeänsä, itse muutamien muitten
+kanssa, turmittain ja hevoisten taajoissa ryhmissä ollen, Maurilaisten
+päälle; muut, pysyen paikoillansa, suojelevat itseään kaukaa nakelluilta
+heittokeihäiltä ja surmaavat kaikki käsiinsä joutuneet (viholliset).
+Hevoismiesten näin otellessa käypi Bocchus jalkamiesten kanssa, jotka
+hänen poikansa Volux oli tuonut, vaan jotka, matkalla viivyttyään, eivät
+olleet osaa ottaneet edelliseen tappeluhun, Romalaisten selusjoukon
+päälle. Marius toimi silloin etujoukoilla, jossa Jugurtha enimmän
+väkensä kanssa oli. Sitten kääntyy Numidialainen, saatuaan Bocchon
+tulosta tiedon, salakättä muutamien harvain kanssa (Romalaisten)
+jalkaväkeä kohti ja huutaa siellä latinaksi -- sillä Numantian luona oli
+hän oppinut (sitä kieltä) puhumaan --: että meikäläiset turhaan
+tappelivat; hän oli muka vähää ennen omalla kädellään tappanut Marion.
+Samalla hän näytteli veristä miekkaa, jonka tappelussa, sangen ripeästi
+surmaten muutaman meidän jalkamiehiämme, oli verellä tahrannut. Tämän
+kuultuaan sotilaat säikähtyivät, enemmän asian kauheudesta, kuin siitä,
+että sanansaattajaa olisivat uskoneet, samalla paisui myös
+barbarilaisten rohkeus ja he kävivät rajummasti hämillään olevien
+Romalaisten päälle. Eikä näillä pako enään ollut kaukana, kun Sulla,
+lyötyään ne, joita vastaan oli lähtenyt, kyljestä karkasi Maurilaisten
+kimppuhun. Bocchus peräytyi heti. Mutta Jugurtha, tahtoen pidättää
+väkeänsä ja säilyttää jo melkein saatua voittoa, piiritetään
+hevoisväeltä, ja kun kaikki hänen oikialla ja vasemmalla puolellaan jo
+ovat surmansa saaneet, hän töytäisee yksin ehiänä ulos vihollisten
+keihäiden keskeltä. Vaan rientääpä sill'aikaa Marius, hevoismiehet
+pakohon ajettuaan, avuksi omilleen, joitten hän oli kuullut jo
+peräytyvän. Vihdoin viimeinkin lyötiin viholliset joka haaralla; ja
+nytkös noilla avaroilla kentillä kauheita näki; takaa-ajoa, pakoa,
+surmaa, vangiksi-ottamista, kaatuneita hevoisia ja miehiä; usiat, jotka
+olivat haavoja saaneet, eivät voineet paeta eikä yhdessä kohdenkaan
+pysyä; he pyrkivät välistä ylös, vaan luhistuivat heti maahan; vihdoin
+kaikki, niin kauvas kuin silmä kantoi, oli peitetty ryntö- sekä
+puolto-aseilla ja ruumiilla, ja niiden välissä oli maa verellä
+piskoitettu.
+
+
+
+
+CII.
+
+
+Senjälkeen konsuli, joka epäilemättä jo oli voittaja, tulee perille
+Cirtan kaupunkiin, johon hänen matkansa alusta oli pitänyt. Sinne saapuu
+viiden päivän päästä, siitä kun barbarilaiset toisen kerran olivat
+onnettomasti tapelleet, Bocchon tyköä lähettiläitä, jotka kuninkaan
+nimessä pyytävät Marioa lähettämään hänen luoksensa kaksi mitä
+luotettavinta miestä; hän tahtoisi muka niiden kanssa keskustella omasta
+ja Roman kansan edusta. Tämä käskee paikalla L. Sullan ja A. Manlion
+lähteä; ja vaikka nämät menevät kutsuttuina, näkyy heille kuitenkin
+hyväksi pitää puhe kuninkaan edessä joko taivuttaaksensa hänen
+mieltänsä, jos se olisi (rauhaa) vastaan, tai jos halaisi rauhaa,
+sytyttääksensä sitä vielä kiivaampaan intoon. Siis puhui Sulla, jonka
+sulopuheisuudelle, ei ijälle, Manlius suvaitsi sen myönnytyksen,
+muutamia sanoja seuraavaan tapaan:
+
+"Bocchus kuningas, se on meille suureksi iloksi, kun jumalat ovat
+johdattaneet sinulle, niin suurelle miehelle, mieleen, ettäs vihdoinkin
+ennemmin halajat rauhaa kuin sotaa, ja ett'et sinä, niin jalo (mies),
+häväise itseäsi sekaantuen kaikista kehnoimman Jugurthan yhteyteen, ja
+samalla päästät meidät katkerasta täytymyksestä rankaista sinua
+harhatielle eksynyttä ja tuota pääkonnaa samalla lailla. Lisäksi on
+vielä Roman kansalle jo alusta pitäin[1] näkynyt paremmaksi hankkia
+itselleen ystäviä kuin orjia, koska he ovat arvelleet turvallisemman
+olevan hallita vapaatahtoisia kuin pakoitetuita. Mutta sinulle ei ole
+kenenkään ystävyys etuisampi kuin meidän; ensiksikin, koska olemme
+kaukana, joten loukkaukseen on sangen vähän tilaisuutta, vaan suosio on
+sama, kuin jos lähellä olisimme; ja toisekseen, koska meillä on
+alamaisia ylenmäärin, mutta ystäviä ei ole meillä eikä kellään ollut
+kyllin. Ja o, jospa olisi sinulla jo alusta pitäin ollut tämä mieli!
+Tosiaankin, sinä olisit tähän asti Roman kansalta saanut vastaanottaa
+enemmän etuja, kuin olet pahaa kärsinyt. Mutta koska onni enimmästään
+ohjaa inhimilliset olot ja se, kuten näyttää, on tahtonut, että sinä
+kokisit sekä meidän voimaamme että suosiotamme, niin kiiruhda nyt, kun
+siltä sen voit tehdä, ja pitkitä, niinkuin olet alkanut. Sinulla on
+monta ja sopivaa tilaisuutta, jota helpommin voit suosiotöilläsi enemmän
+kuin sovittaa hairauksesi. Vihdoin, paina se syvälle mieleesi, ett'ei
+Roman kansaa koskaan hyvissä töissä ole voitettu; miten mahtava se
+sodassa on, sen tiedät itse."
+
+[1] Noudattaen sitä tekstin toisintoa, jossa ei tavata sanaa _inopi_.
+
+Siihen vastasi Bocchus lauhkiasti ja ystävällisesti, ja samalla lausui
+hän myös muutamia sanoja erhetyksensä puolustukseksi: hän ei muka
+vihaisessa aikomuksessa ollut aseisin tarttunut, vaan valtakuntaa
+varjellakseen; sillä se osa Numidiaa, josta hän oli Jugurthan
+karkoittanut, oli sodan oikeudella tullut hänen omakseen; ei hän ollut
+voinut kärsiä, että Marius sitä hävitti; paitsi sitä oli häneltä
+ystävyys kielletty, kun hän ennen oli lähettänyt lähettiläitä Romaan.
+Muuten olisi hän valmis heittämään vanhat sikseen ja nyt, jos Marius sen
+suvaitsisi, lähettämään senaatin luo lähettiläitä. Vaikka lupa siihen
+annettiin, muutettiin kuitenkin sitten barbarilaisen mieli ystäviltä,
+jotka Jugurtha, saatuaan tiedon Sullan ja Manlion lähetyksestä, oli
+lahjonut, koska hän pelkäsi sitä, mitä hankkeissa oltiin.
+
+
+
+
+CIII.
+
+
+Sotaväen talvimajoihin asetettuaan, lähtee Marius ynnä kevytaseiset
+kohortit ja osa hevoisväkeä erämaille, piirittämään kuninkaallista
+linnaa, johon Jugurtha oli pannut kaikki ylikarkurit vartiaväestöksi.
+Nyt Bocchus taasen, joko miettien, mitä hänelle noissa kahdessa
+tappelussa oli tapahtunut, taikka muistutettuna niiltä ystäviltä, jotka
+Jugurtha oli lahjomatta heittänyt, kaikkien uskottuinsa joukosta
+valitsee viisi, joitten sekä uskollisuus oli tunnettu, ja joitten
+hengenlahjat olivat paraimmat. Näitten käskee hän lähettiläinä mennä
+Marion luo ja sitten, jos niin suvaittaisiin, Romaan, ja antaa heille
+vapauden neuvoitella sekä millä tavoin tahansa sopimalla päättää sodan.
+Nämät lähtevät kiiruusti Romalaisten talvileirihin. Sitten ympäröidään
+ja ryöstetään he matkalla Gaetulilaisilta rosvoilta ja tulevat
+pelonalaisina sekä ilman mitään merkkiä arvostansa Sullan luo, jonka
+konsuli, sotaretkelleen lähtiessä, oli jättänyt praetorin siaiseksi.
+Näitä hän ei kohdellut vilpillisinä vihollisina, niinkuin ansainneet
+olisivat, vaan huolikkaasti ja ystävällisesti. Siksipä arvelivatkin
+barbarilaiset sekä huutoa Romalaisten ahneudesta perättömäksi, että
+Sullaa heille osoitetun anteliaisuuden vuoksi ystäväksensä. Sillä
+silloin oli vielä lahjominen monelle tuntematon; ei ketään pidetty
+anteliaana, jos hän ei samalla myös ollut hyväntahtoinen; kaikki lahjat
+katsottiin hyvänsuonnin merkiksi. Siis ilmoittavat he qvaestorille
+Bocchon asian ja pyytävät sen ohessa häntä olemaan suosianaan ja
+neuvonantajanaan; kuninkaansa sotavoimia, rehellisyyttä ja jaloutta sekä
+muuta, jota luulevat joko hyödylliseksi tai suosion tuottavaksi, he
+ylistelevät puheilla. Kun sitten Sulla on luvannut kaikki, ja he ovat
+saaneet neuvoja, miten pitäisi puhua Marion sekä senaatin edessä,
+vartoovat he siellä noin neljäkymmentä päivää.
+
+
+
+
+CIV.
+
+
+Kun Marius, toimitettuaan, mitä aikonut oli,[1] palaa Cirtaan ja saapi
+tiedon lähettiläiden tulosta, käskee hän niiden sekä Sullan, samaten
+praetori L. Bellienon Uticasta ja paitsi niitä kaikkien senaatorin
+säätyisten joka paikasta tulla (luokseen) ja tutkii näiden kanssa
+Bocchon pyynnöt. Konsuli antaa lähettiläille luvan käydä Romaan;[2]
+siksi aikaa vaadittiin sotilakkoa. Se oli Sullan ja enemmistön mielen
+mukaan, mutta muutamat hyväksyivät kovempia keinoja, varmaankin ne,
+joilla ei ollut kokemusta inhimillisistä oloista, jotka, katoovaisia ja
+vaikuttelevaisia ollen, usein kääntyvät vastapäisiksi. Muutoin läksi
+Maurilaisista, kun olivat saaneet kaikki toimitetuksi, kolme Romaan Cn.
+Octavius Rufon kanssa, joka qvaestorina oli tuonut Afrikaan
+palkkarahaston; kaksi palasi kuninkaan luo. Näiltä kuuli Bocchus sekä
+muuta, että myös erittäinkin Sullan hyväntahtoisen ja suosiollisen
+kohtelun. Kun hänen lähettiläänsä Romassa olivat rukoilleet anteeksi
+hänen erhetyksensä sekä Jugurthan ilkeyden kautta muka tapahtuneen
+lankeemuksen ja nyt anoivat ystävyyttä ja liittoa, vastattiin heille
+seuraavilla sanoilla:
+
+[1] Seuraavan Tauchnition stereotypi-painoksessa tavattavan tekstin
+mukaan: _Marius, postqvam, confecto negotio, qvo intenderat, Cirtam
+redit_ j. n. e.
+
+[2] Tauchnition stereotypi-painoksen mukaan, jossa luetaan: _Legatis
+potestas eundi Romam fit ab consule._
+
+"Senaatin ja Roman kansan tapa on muistaa hyvät työt ja vääryydet.
+Kuitenkin antavat he Boccholle anteeksi hänen hairauksensa, koska sitä
+katuu; liitto ja ystävyys suvaitaan, niin pian kuin hän sen on
+ansainnut."
+
+
+
+
+CV.
+
+
+Näistä tiedon saatuaan, Bocchus anoi kirjeen kautta Mariolta, että
+lähettäisi hänen luokseen Sullan, jonka johdolla voitaisiin neuvoitella
+yhteisistä asioista. Hän lähetettiinkin ynnä hevois- ja jalka-miehiä
+hänen turvaksensa, ja Balearilaisia linkomiehiä niinikään. Paitsi näitä
+läksi (mukaan) joutsimiehia ja Peligniläisten kohortti kahakoitsiain
+aseilla, matkaan jouduttamisen vuoksi; ja näillä oli se yhtä vahvasti
+kuin muilla aseilla varustettu vihollisten keihäitä vastaan, koska ne
+olivat köykäisiä. Mutta matkalla näyttäytyi vihdoin viidentenä päivänä
+Volux, Bocchon poika, yht'äkkiä avaralla kentällä korkeintaan tuhannen
+ratsasmiehen kanssa, jotka, ilman järjestyksettä ja hajalla kulkien,
+Sullalle ja kaikille muille luuloittelivat lukuansa todellista
+suuremmaksi ja vaikuttivat heissä pelkoa (juurikuin) vihollisesta.
+Nytkös joka mies tappovalmiiksi suorintumaan, koettelemaan puolto-sekä
+ryntö-aseitaan ja niitä varalla pitämään; heillä oli jokseenkin suuri
+pelko, mutta vielä suurempi toivo, koska olivat voittajat ja (seisoivat)
+semmoisia vastapäätä, jotka he usein olivat voittaneet. Sillä välin
+ilmoittavat edeltäpäin tiedustelemaan lähetetyt hevosmiehet kohtauksen
+olevan rauhallista laatua, niinkuin olikin.
+
+
+
+
+CVI.
+
+
+Lähestyessään Volux tervehtää qvaestoria (ilmoituksella), että isänsä
+oli lähettänyt hänen heille vastaan ja samalla turvaksi. Sitten
+marssivat he sen ja seuraavan päivän yhdessä ilman pelotta. Kun nyt
+leiri oli asetettu ja päivä oli ehtoosen kulunut, rientää Maurilainen
+äkkiä hämmentyneellä katsannolla Sullan luo ja sanoo vakojain kautta
+tietävänsä, ett'ei Jugurtha ole kaukana; sen ohessa rukoilee ja
+kehoittaa hän häntä yöllä pakenemaan kanssansa. Tämä väittää
+uljas-mielisesti ei pelkäävänsä niin monesti lyötyä Numidialaista; hän
+luotti muka kyllin väkehensä, ja jos vaikka varma tuho olisi käsissä,
+pysyisi hän ennemmin paikoillaan, kuin petettyänsä ne, joita johdatti,
+häpiällisen paon kautta pelastaisi epätietoisen ja vähän jälkeen kenties
+tautiin loppuvan henkensä. Muuten kehoittaa tämä häntä yöllä matkaan
+lähtemään, jonka neuvon hän hyväksyy; ja heti käskee hän sotilaiden
+laittaa iltasensa syödyksi, sytyttää leiriin tulia niin tihiään kuin
+mahdollista ja sitten ensimäisen yövahdin aikana lähteä marssiin. Jopa
+olivat kaikki öisestä matkustuksesta väsyksissä ja Sulla mitteli
+auringon noustessa leirin asemaa, kuin maurilaiset ratsasmiehet
+ilmoittavat Jugurthan leirittyneen noin kahdentuhannen askelen päähän
+heidän edellensä. Tämän kuultua vasta kauhea pelko tulee meikäläisille;
+he luulevat Volux'in pettäneen heidät ja joutuneensa väijymyksiin. Olipa
+niitäkin, jotka väittivät, että olisi pitänyt käsivoimalla rangaista
+häntä eikä heittää niin suurta rikosta hänelle kostamatta.
+
+
+
+
+CVII.
+
+
+Mutta Sulla, vaikka hänellä oli sama ajatus, varjelee kuitenkin
+Maurilaisen väkivallasta; hän kehoittaa väkeänsä olemaan urhealla
+mielellä; usein ennenkin olivat muka muutamat harvalukuiset
+onnellisesti taistelleet suurta joukkoa vastaan; jota vähemmän
+säästäisivät itseään tappelussa, sitä turvallisemmat he olisivat; eikä
+kenenkään, jolla aseet ovat käsissä, sopisi aseettomien jalkain juuressa
+apua rukoilla ja, kaikkien suurimman pelon alaisina ollessa, kääntää
+vihollisia vastaan ruumiin suojatonta ja sokiaa puolta. Sitten
+rukoiltuaan Jupiter ylijumalaa, että tulisi Bocchon rikoksen ja
+uskorikkoisuuden todistajaksi, käskee hän Volux'in, koska vihollisen
+vehkeitä piti, lähteä pois leiristä. Tämäkös nyt kyynelsilmin
+rukoilemaan, ett'ei sitä pitäisi uskoa: ei mitään muka ollut petoksesta
+tapahtunut, vaan pikemmin Jugurthan sukkeluuden kautta, joka
+arvattavasti vakomalla oli saanut tiedon hänen matkastaan. Muuten, koska
+Jugurthalla ei ollut suurta joukkoa ja hänen toivonsa ja mahtinsa rippui
+hänen isästänsä, ei hän muka uskaltaisi julkisesti mitään yrittää, koska
+hän, poika, olisi läsnä todistajana. Siksipä näyttikin (hänestä) parasta
+olevan julkisesti marssia Jugurthan leirin halki; hän joko lähettäisi
+edeltäkäsin tai jättäisi sinne Maurilaiset ja matkaisi yksinään Sullan
+kanssa. Tämä neuvo hyväksyttiin, kuten semmoisessa tilassa (luonollista
+oli); he lähtevät paikalla matkaan ja pääsevät ehiöinä läpi, Jugurthan
+kahdella päällä ja epätietoisena ollessa, koska he olivat tulleet
+äkki-odottamatta. Sitten tultiin muutamain päiväin päästä matkan
+tarkoitusperille.
+
+
+
+
+CVIII.
+
+
+Siellä piti Bocchon kanssa ahkeraa ja likeistä keskuutta eräs
+Numidialainen, nimeltä Aspar; -- tämän oli Jugurtha, kuultuaan, että
+Sulla oli (sinne) kutsuttu, edeltäpäin lähettänyt lähettilääksi sekä
+kavalasti tiedustelemaan Bocchon tuumia; -- paitsi häntä Dabar,
+Massugradan poika, Masinissan sukua, joka muutoin äitinsä puolelta oli
+halpasukuinen -- sillä hänen isänsä oli syntynyt jalkavaimosta -- ja
+Maurilaiselle rakas sekä mieluisa monien hyvien hengenlahjainsa vuoksi.
+Tämän Bocchus jo monet ajat sitten oli tullut tuntemaan
+Romalais-ystäväksi, ja lähetti hänen nyt paikalla Sullan luo
+ilmoittamaan, että hän oli valmis tekemään, mitä Roman kansa tahtoisi;
+keskusteluun voisi Sulla itse valita päivän, paikan ja ajan; kaikki,
+mitä tämän (Dabarin) kanssa päätettäisiin, olisi hän vilpittömästi
+pitävä; eikä Jugurthan lähettilästä tarvitsisi pelätä; sen kautta
+yhteinen asia vaan kulkisi esteettömämmästi; sillä hänen juoniltaan ei
+oltu muulla lailla voitu varoa itseänsä. Mutta minä tiedän, että Bocchus
+enemmän punilais-rehellisyydestä (uskorikkoisuudesta) kuin niistä
+syistä, jotka hän esiin toi, viivytti samalla kertaa Romalaisia ja
+Numidialaista rauhan toivolla, ja että hänellä oli tapana paljon
+mielessään miettiä, jättäisikö Jugurthan Romalaisille, vai Sullan
+hänelle käsiin: halu kehoitti meitä vastaan, pelko meidän puolellemme.
+
+
+
+
+CIX.
+
+
+Sulla siis vastaa tahtovansa puhua (vaan) vähän Asparin kuullen; muista
+asioista salaisesti tai kahden kesken, tai niin harvain läsnä-ollessa
+kuin mahdollista. Sen ohessa hän neuvoo, mitä hänelle pitäisi
+vastattaman. Kun he nyt, kuten hänen tahtonsa oli,[1] olivat yhtyneet,
+sanoo hän tulleensa konsulin lähettiläänä Boccholta kysymään, oliko
+hänellä rauha vai sota mielessä? Nyt käskee kuningas, niinkuin neuvottu
+oli, hänen kymmenen päivän perästä palata; hän ei muka vielä ollut
+mitään päättänyt, mutta silloin hän olisi vastaava. Sitten molemmat
+läksivät pois leiriinsä. Mutta kun enin osa yötä oli kulunut, kutsuttaa
+Bocchus Sullan salaisesti luokseen; molemmat käyttävät ainoastaan
+uskollisia tulkkia. Paitsi niitä oli välittäjänä Dabar, hurskas ja
+molempien mieleinen mies. Kuningas alkaa heti näin:
+
+[1] Tauchnition tekstin mukaan.
+
+
+
+
+CX.
+
+
+"En ole luullut koskaan tapahtuvan, että minä, suurin kuningas tässä
+maassa ja kaikista, jotka tunnen, mahtavin,[1] tulisin olemaan
+kiitollisuuden velassa kellenkään yksityiselle ihmiselle. Ja
+tosiaankin, Sulla, olen minä, ennenkun tulin sinun tuttavuuteesi,
+auttanut monta heidän pyynnöstään, toisia itsestäni, vaan itse en ole
+kenenkään apua tarvinnut. Sen kohdan muuttuminen, joka muille
+tavallisesti tuottaa mielihaikiata, ilahuttaa minua. Olkoon minulle
+kallis-arvoista, että kerran olen tarvinnut sinun ystävyyttäsi,[2] jota
+armahampaa minulla ei ole mitään mielessäni. Sen voit itsekin tulla
+tuntemaan: aseet, miehet, rahat, sanalla sanoen mit'ikään mielesi halaa,
+ota ne, käytä niitä; ja niin kauvan kuin elät, ei sinun pidä luulla
+minun suorittaneeni kiitollisuuden-velkaani; se onpi aina minulla pysyvä
+entisellään; vihdoin, et sinä koskaan, minun tieteni, tule mitään
+turhaan tahtomaan. Sillä minun ajatukseni mukaan on kuninkaalle vähemmin
+häpiällistä voitettaa tappelussa kuin hyväntekeväisyydessä. Mutta,
+teidän valtionne suhteen, jonka asian-ajajana sinä olet tänne lähetetty,
+kuule lyhyesti (mieleni). Sotaa en ole minä Roman kansan kanssa käynyt
+enkä koskaan tahtonut käydä; olen (vaan) aseilla varjellut maatani
+aseellisia vastaan. Sen heitän sikseen, koska teille niin hyväksi näkyy;
+käykäätte Jugurthan kanssa sotaa, kuten tahdotte. Minä en mene Mulucha
+joen yli, joka oli minun ja Micipsan raja, enkä päästä Jugurthaa sen
+tälle puolen. Paitsi sitä, jos anot jotain, joka on minulle ja teille
+otollista, etpä kieltävällä vastauksella pois lähde."
+
+[1] Tauchnition stereotypi-painosta noudattaen.
+
+[2] Niinikään Tauchnition tekstin mukaan.
+
+
+
+
+CXI.
+
+
+Siihen Sulla itse puolestaan vastasi lyhyesti ja suuntaisesti; rauhasta
+ja yhteisistä asioista hän haasteli laveasti. Vihdoin hän ilmoittaa
+kuninkaalle, ett'ei senaati ja Roman kansa tulisi olemaan kiitollinen
+siitä, mitä hän lupasi, koska heidän aseensa olivat voitolle päässeet;
+hänen pitäisi tehdä jotain, joka näyttäisi hyödyttäneen enemmän heitä
+kuin häntä itseään; tilaisuus siihen olikin juuri tarjona, koska hänellä
+oli Jugurtha käsissään; jos hän jättäisi tämän Romalaisille,
+jouduttaisiin hänelle erittäin suureen velkaan; ystävyys, liitto ja se
+osa Numidiaa, jota hän vaati, tulisivat itsestään. Kuningas aluttain
+kielsi kovasti; veriheimoisuus, sukulaisuus ja paitsi sitä liitto olivat
+muka esteenä; lisäksi hän vielä pelkäsi, että, jos hän uskorikkoiseksi
+rupeisi, hän kääntäisi itsestään pois maanmiestensä mielet, jotka
+pitivät Jugurthaa rakkaana ja vihasivat Romalaisia. Vihdoin, kun häntä
+usiammasti oli kiusattu, rupee hän myöntymään ja lupaa tehdä kaikki
+Sullan mielen mukaan. Muuten määräävät he, mikä hyödyllistä näytti
+olevan rauhan teeskelemiseen, jota sodasta nääntynyt Numidialainen
+hartaimmin halusi. Näin juonet nivottuaan, he erkanevat toisistaan.
+
+
+
+
+CXII.
+
+
+Mutta kuningas kutsuu seuraavana päivänä luokseen Asparin, Jugurthan
+lähettilään, (ja sanoo) Dabarin kautta saaneensa Sullalta tietää, että
+sota voitaisiin päättää (vissillä) ehdoilla, jonkatähden hänen pitäisi
+tiedustella kuninkaansa mieltä. Tämä lähtee iloisena Jugurthan leiriin.
+Häneltä sitten saatuaan kaikki neuvot, Aspar palaa, joutuun matkaten,
+kahdeksan päivän päästä Bocchon luo ja ilmoittaa hänelle, että Jugurtha
+oli haluinen tekemään kaikki, mitä käskettäisiin, mutta vähän luotti
+Marioon; usein ennenkin oli muka Romalaisten ylipäällikköin kanssa
+sovittu rauha turhaan rauennut. Muuten pitäisi Bocchon, jos tahtoisi
+katsoa molempien etua ja rauhaa pysyväksi, toimittaa niin, että kaikki
+(asianomaiset) kokoontuisivat yhteen, juurikuin rauhasta keskustelemaan,
+ja hän sieltä heittäisi Sullan hänen käsiinsä; kun hänellä olisi
+semmoinen mies hallussaan, tapahtuisi, että liitto saataisiin toimeen
+senaatin ja Roman kansan käskystä; eikä jätettäisi vihollisten valtaan
+aatelisukuista miestä, joka ei oman pelkoisuutensa kautta, vaan
+valtakunnan tähden (oli vangiksi joutunut).
+
+
+
+
+CXIII.
+
+
+Tätä kauvan itsekseen mietiskellen, Maurilainen viimein lupasi. Muuten
+en oikein tiedä, oliko hänen viivyttelemisensä kavaluutta vai
+todentekoa. Mutta enimmästään ovat kuninkaiden mielet yhtä
+huikentelevaiset kuin kiivaatkin, useinpa vastakkaisetkin. Kun sitten
+aika ja paikka oli määrätty rauhan keskustelua varten, puhuttelee
+Bocchus milloin Sullaa, milloin Jugurthan lähettilästä, kohtelee heitä
+ystävällisesti ja lupaa molemmille samaa. Nämät ovat yhtä iloiset ja
+hyvää toivoa täynnänsä. Mutta sinä yönä, joka oli keskusteluun määrätyn
+päivän edellinen, sanotaan Maurilainen kutsuneen luokseen ystävänsä,
+vaan heti, mielensä muutettuaan, lähettäneen heidät pois ja itseksensä
+paljon miettineen yhtä vaihtelevalla katsannolla, värillä ja ruumiin
+liikunnoilla kuin mielelläkin, joka luonnollisesti, vaikka hän oli
+ääneti, ilmaisi hänen sydämensä salaisuudet. Kuitenkin kutsuttaa hän
+lopuksi Sullan luokseen ja virittää tämän mieltä myöden pauloja
+Numidialaiselle. Sitten, kun päivä tuli ja hänelle ilmoitettiin, ett'ei
+Jugurtha ollut kaukana, läksi hän muutamien ystäväin ja meidän
+qvaestorimme kanssa, juurikuin vastaanotolla (häntä) kunnioittaaksensa,
+muutamalle kunnahalle, jonka väijytysvehkeissä olevat varsin helposti
+saattoivat nähdä. Sinne tuli enimpäin uskottuinsa kanssa
+Numidialainenkin aseettomana, niinkuin määrätty oli; ja heti hyökätään
+väijytyspaikoista, joka taholta yhtä haavaa, hänen päällensä. Muut
+surmataan; Jugurtha jätetään köytettynä Sullalle, ja tämä viepi hänen
+pois Mariolle.
+
+
+
+
+CXIV.
+
+
+Samaan aikaan taistelivat meidän sotapäällikkömme Q. Caepio ja M.
+Manlius onnettomasti Gallilaisia vastaan, joka oli saattanut koko
+Italian pelosta vapisemaan. Silloin ja siitä ajasta meidän päiviimme
+saakka oli Romalaisilla se mielipide, että kaikki muu oli kumartunut
+heidän urhoollisuutensa alle; Gallilaisten kanssa taisteltiin
+turvallisuuden, ei kunnian tähden. Mutta kun sota Numidiassa oli
+lopetettu ja tieto saatiin siitä, että Jugurthaa vankina tuotiin Romaan,
+valittiin Marius poissa ollessaan konsuliksi ja voittomaaksi hänelle
+päätettiin Gallia; ja Tammikuun ensimäisenä päivänä piti hän suurella
+kunnialla konsulina triumphiretken. Siihen aikaan oli valtakunnan toivo
+ja mahtavuus hänen nojassaan.
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Jugurtha, by Sallust
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUGURTHA ***
+
+***** This file should be named 29769-8.txt or 29769-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+ http://www.gutenberg.org/2/9/7/6/29769/
+
+Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties. Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research. They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States. If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed. Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change. If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges. If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+ the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+ you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
+ owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+ has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+ Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
+ must be paid within 60 days following each date on which you
+ prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+ returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
+ sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+ address specified in Section 4, "Information about donations to
+ the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+ you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+ does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+ License. You must require such a user to return or
+ destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+ and discontinue all use of and all access to other copies of
+ Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+ money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+ electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+ of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+ distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation. The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund. If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations. Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+ Dr. Gregory B. Newby
+ Chief Executive and Director
+ gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+ http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/29769-8.zip b/29769-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..9d853d3
--- /dev/null
+++ b/29769-8.zip
Binary files differ
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..291dd91
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #29769 (https://www.gutenberg.org/ebooks/29769)