diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 29769-8.txt | 4793 | ||||
| -rw-r--r-- | 29769-8.zip | bin | 0 -> 96191 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 4809 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/29769-8.txt b/29769-8.txt new file mode 100644 index 0000000..fd37183 --- /dev/null +++ b/29769-8.txt @@ -0,0 +1,4793 @@ +The Project Gutenberg EBook of Jugurtha, by Sallust + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Jugurtha + +Author: Sallust + +Translator: Osk. Blomstedt + +Release Date: August 23, 2009 [EBook #29769] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUGURTHA *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + + + + + + + + +Cajus Sallustius Crispon + + +JUGURTHA. + + +Suomentanut +Osk. Blomstedt. + + +Ensimmäisen kerran julkaistu 1866. + + + + +Imprimatur: G. F. Aminoff. + + + + +Cajus Sallustius Crispus + + +oli C. Julius Caesarin ja T. Livion ohella mainioin historioitsia +romalaisen kirjallisuuden "kultaisella aikakaudella." Hän syntyi +blebejisessä perheessä _Amiternum_ nimisessä paikassa Sabinilaisten +maassa v. 86 e. Kr. s. Hänen ensimäinen nuoruutensa ikä jakautui +kirjallisten harrastusten sekä irstaan ja ylöllisen elämän välillä, joka +siihen aikaan oli hyvin tavallista Roman nuorukaisilla. Pian hän +kuitenkin antautui valtion palvelukseen, toivoen sillä alalla voivansa +hankkia itselleen kunniaa, jota hänen mielensä äärettömästi himosi. V. +59 tuli hän _qvaestoriksi_, v. 52 _rahvaan-tribuniksi_, ja sen +virkaisena ahdisti hän ankarasti Clodion surmaajaa Milonia ja tämän +puollustajaa Ciceronia. Kaksi vuotta senjälkeen syöstiin hän +avion-rikkojana ulos senaatista. Sen matkaan saattivat Censorit Appius +Claudius Pulcher ja L. Piso, joita puolueellistenkin syiden luullaan +siihen yllyttäneen. + +Tähän aikaan oli näet Roman tasavallan rakennus raukeemaisillaan, ja +mahtavimmat miehet valtakunnassa olivat -- kun ei Crassoa lukuun oteta +-- Pompejus ja Caesar, jotka molemmat pyrkivät itsevaltiaina tuota +hajoovaa valtionkonetta hallitsemaan. Kumpaisellakin oli vahva +puolueensa, edellisellä ylimykset eli aristokratit (_optimates_), +jälkimäisellä demokratit eli kansanystävät (_populares_). Näitä +viimemainituita oli Sallustiuskin, jonka vuoksi hän, edellämainitun +häväistyksen kärsittyään, v. 49 läksi Romasta, jossa Pompejanit olivat +vallalla, ja meni Caesarin luo, joka silloin oli Galliassa sitä maata +Roman vallan alle lannistamassa. + +Caesar otti erinomaisella ystävyydellä vastaan Sallustion, teki hänen +_qvaestoriksi_ ja laittoi hänen jälleen senaatiin. Myöskin uskoi hän +hänen toimitettavakseen erään sotaretken Illyriaan; mutta se ei +ollenkaan luonnistunut. Onnellisempi oli Sallustius Caesarin +_propraetorina_ Afrikassa v. 47, jonka jälkeen hän sai Numidian +voittomaan hallitakseen. Siinä virassa kiskoi hän maan asukkailta suurin +määrin luvattomia veroja; sillä hänelläkin oli, kuten usialla nähdään, +ylöllisyys ja ahneus omaisuuksia, jotka viihtyivät vieretysten mielessä, +niin vastakkaisilta kun näyttävätkin ensi silmäyksellä. Semmoinen +voittomaiden nylkeminen oli Romalaisilla jotain varsin yleistä, vaikka +se la'issa oli kovasti kielletty. Senpä tähden olikin voittomaasta +palaavalla prokonsulilla tai propraetorilla usein uhkaava +oikeuden-käynti odotettavana Romassa. Niin Sallustiollakin, ja hänen +pelasti vaan Caesarin suosio. Tämän suojeliansa surman jälkeen vetäytyi +Sallustius pois julkisen elämän alalta, rakennutti kokoomilla +tavaroillansa Qvirinalis nimiseen kaupungin-osaan komeita puutarhoja, +joissa hän eleskeli elämänsä loppu-puolen tieteellisissä toimissa. +Siellä saavutti hänen kuolema v. 35 e. Kr. s. + +Valtiollisten toimien piirissä ei siis jaksanut Sallustius kiivetä +kunnian valoisimmille kunnahille; mutta kun hän ei historiaa tehden +voinut kuuluisaksi tulla, päätti hän muiden tekoja kertomalla hankkia +itselleen kuolemattoman nimen. Se onnistuikin hänelle runsaassa +määrässä. Hän oli nerollinen ja luki ahkerasti kreikalaisia +kirjoittajia, semminkin Thukydidestä ja Demosthenestä, joten hän pian +saavutti niin tavattoman taidon historian kirjoituksessa, ett'ei kukaan +aikakauden historioitsioista hänelle vertoja vetänyt. Todisteena hänen +taidostaan on meille säilynyt kaksi oivallista teosta: _De conjuratione +Catilinae sive Bellum Catilinarium_ ja _Jugurtha sive Bellum +Jugurthinum_. + +_Bellum Catilinarium_ (Catilinan sota), kertomus Catilinan nostamasta +kapinasta Ciceronin konsulina ollessa v. 63 e. Kr. s., näyttää olevan +Sallustion aikaisin teos. Mihin aikaan se on kirjoitettu, ei tiedetä +oikein varmaan. Luultavaa on kuitenkin, että se tapahtui ensi vuosina +Caesarin surman jälkeen. Kirjoitustavassa ja alustuksessakin havaitsee +tässä kirjassa vielä opettelevaisen jälkiä. + +Kypsempi teos on _Jugurtha_, kertomus Jugurthan sodasta, joka tässä +vihossa nyt suomennettuna lähtee julkisuuteen. Kieli ja lauseet siinä +ovat sujuvammat ja vähemmin eristapaiset, kertomus huolekkaasti ja +laviasti alustettu. Tapaukset kuvaillaan taiteellisesti, melkein +näytelmän tavoin, niin että lukian mieli heti alusta pitäin kiintyy +kerrottavaan ja hänen odotuksensa pääsankarin onnenvaiheiden mukaan +kiihtymistään kiihtyy, kunnes asian-haarat tuottavat rauhoittavan +ratkaisun. Erinomaiseksi avuksi tätä historiallista kertomusta +kirjoittaessa oli Sallustiolle se, että hän itse maaherrana oleskeli +Numidiassa, siinä maassa, jossa hänen kerrottavansa olivat tapahtuneet, +ja siis oli tilaisuudessa saamaan paikallisia valistuksia ja keräämään +kansan mielessä eläviä muistelmia. + +Sallustion pääteos oli _Historiarum libri V_, joka vuosien vieriessä on +kadoksiin joutunut, niin ett'ei siitä ole jäljillä kuin 4 puhetta, 2 +kirjettä ja muutamia muita katkelmia. Tämä teos sisälsi Roman tasavallan +historiaa siitä, missä L. Cornelius Sisennan aikakirjat loppuivat. +Johdannossa selitettiin tapoja ja valtakunnan asetuksia sekä Marion ja +Sullan välisen kansalais-sodan tapauksia lyhyimmittäin, jonka jälkeen +teoksen pää-osassa laveammasti kertoeltiin sodat Sertoriota ja +Mithridatesta vastaan. + +Kaksi kirjoitusta, joita myös on pidetty Sallustion tekeminä, on meillä +vielä säilyksissä, nimittäin: _Epistolae duae ad Caesarem de republica +ordinanda_ ja _Declamatio in Ciceronem_. Mutta myöhemmät tutkimukset +ovat saattaneet siihen päätökseen, että molemmat ovat Sallustion +kirjoitustapaan tehtyjä puheenharjoitus-kappaleita Auguston ajoilta +(kultaisen aikakauden loppu-päästä). + +Edellä jo mainittiin, että Sallustius ahkeraan luki Thukydideen +kirjoituksia. Näitten historioitsiain välillä onkin paljon +yhdenkaltaisuutta. Molemmat tunkevat syvälle tapausten syihin, +molemmilla on terävä järki, suuri kokemus elämästä ja siitä seuraava +ihmisluonnon tuntemus, molemmilla on myös lausetapa voimakas, lyhyt ja +vakainen; sanalla sanoen, sekä asiain käsitys että esitys on heillä +hyvin yhteen vivahtava, kuitenkin niin, ett'ei Sallustiota sentään ole +vaan Thukydideen mukailiana pitäminen. Eroitusta on heidän välillään +paitsi muuta siinäkin, että kaikki Thukydideellä on luonnollisempaa ja +ikäänkuin silmän-räpäyksen havannosta syntynyttä, Sallustiolla sitä +vastoin taiteen ja pitkällisen miettimisen avulla aikaan saatua. +Sanoissa ja sanojen sovussa jälkimäisellä tavantakaa tavataan +muinoisuutta, jota Romalaisista toiset kiittivät, toiset laittoivat. +Kaikesta näkyy, että Sallustius erinomaisella huolellisuudella hoiti +lausetapaansa. + +Sallustius oli ensimäinen romalainen historioitsia, jolla historiasta +oli siveydellinen käsitys. Hänestä ei näet ollut siinä kyllä, että se +asioita ja tapahtumia paljaastaan kertoen ainoasti tyydyttelisi +uteliaisuutta, vaan sen pitäisi myöskin osoittaa niiden yhteyttä +siveydellisten olojen ja kohtien kanssa sekä olla ihmisten opettajan, +niin että se heille kehoitukseksi ja varoitukseksi esittelisi esimerkkiä +hyvästä ja pahasta. Tämä mieli historian tarkoituksesta sekä viha, jota +hän kantoi aatelis-puolueelle, johdattivat häntä myös valitsemaan +kerrottavaksensa semmoisia kohtia Roman historiasta, kuin Jugurthan sota +ja Catilinan kapinaliitto ovat; sillä molemmissa näyttäytyi inhoittavin, +varoitukseksi sopiva turmelus aateliston puolella, mutta hädänalaiselle +valtiolle tuli apu rahvaalta ja sen suosimilta miehiltä. Ne ankarat +tuomiot, jotka Sallustius näin asianhaarain vaatimuksesta ja kenties +väliin sisällisestä laittamisen himostakin siveydelliseltä +tuomioistuimeltaan tuli langettamaan kuvailtavistaan henkiöistä ja +oloista, herättivät häntä vastaan paljon vihaa hänen aikalaisissaan. Ja +siitä se tuleekin, että hänen nuoruutensa synnit enemmän kuin monen muun +kirjailian ovat aina meidän päiviimme saakka säilyneet varjostamaan +hänen muuten niin kirkasta nimeänsä. Vastustajat rupesivat tarkkaamaan +ja julkisuuteen vetämään hänen oman elämänsä entisiä seikkoja, ja nämät +verrattuina hänen siveyttä saarnaaviin kirjoituksiinsa luonnollisesti +tarjosivat runsaasti ainetta kaikenmoisiin ilveilyksiin. Sallustius +itse ei kirjoituksissansa suorastaan tunnusta muuta nuoruutensa +hairausta kuin liiallisen kunnian-himon, jonka vuoksi myöhemmin onkin +kovasti väitelty hänen siveydellisyydestään. Sepä toki on ollut +jokseenkin joutavaa taistelemista. Sallustius oli elämässään, siitä ei +pääse mihinkään, aikakautensa lapsi, ei parempi eikä huonompi kuin +enimmät muutkaan. Mutta tämä Sallustius joutukoon huoleti katoovaisuuden +omaksi; kirjoituksiin kuvastunut elää ijäti ihmiskunnan aikakirjojen +muistossa sen etevimpäin historioitsiain joukossa. + + + + +Ainehisto. + + + Luku. +Johdanto-lauseita: ihmisluonteesta mietteitä....................... 1. + +Jatkoa: hengen ja ruumiin välisiä suhteita......................... 2. + +Jatkoa: valtioviroista............................................. 3. + +Jatkoa: historian kirjoituksen arvosta............................. 4. + +Historiallinen kertomus alkaa. Jugurthan sodan edellisiä tapauksia. +-- Numidian kuningas Masinissa Roman kansan ystävä; Micipsa, +Mastanabal, Gulussa; Jugurtha...................................... 5. + +Jugurthan luonnonlahjat. Micipsan pelko niistä..................... 6. + +Micipsa lähettää Jugurthan Scipionia auttamaan Numantian luo; +Jugurtha voittaa Scipionin ja koko sotaväestön suosion............. 7. + +Jugurthaa kiihoitetaan yksin kuninkuuteen pyrkimään. -- Scipio +laskee Numidialaiset kotiin ja antaa Jugurthalle runsaat lahjat ja +kiitokset; varoittaa häntä......................................... 8. + +Suosiokirjeellä varustettuna tulee Jugurtha kotiin, ja Micipsa +säätää hänen poikainsa kanssa valtakunnan perilliseksi............. 9. + +Micipsa tuntee elämänsä lopun lähenevän; pitää puheen Jugurthalle.. 10. + +Micipsa kuolee ja haudataan uhkiasti. Perilliset riitaantuvat; +Jugurtha päättää raivata Hiempsalin tieltä pois.................... 11. + +Kuninkaat päättävät jakaa keskenänsä tavarat ja valtakunnan. -- +Jugurtha surmauttaa Hiempsalin Thirmidan kaupungissa............... 12. + +Jugurtha ja Adherbal valmistelevat sotaa. Numidialaiset jakautuvat +heidän välillään. Adherbal lähettää lähettiläitä Romaan ja pakenee +itsekin sinne, ennenkuin asia tulee miekan ratkaistavaksi. Nyt +lähettää Jugurthakin Romaan lähettiläitä, jotka rahalla ostavat +hänelle paljon ystäviä............................................. 13. + +Adherbalin puhe senaatissa......................................... 14. + +Jugurthan lähettiläät vastaavat puheesen; hänen ystävänsä +puollustavat häntä; näitä vastustavat muutamat, semminkin Scaurus.. 15. + +Jugurthan ystävät pääsevät voitolle; Afrikaan lähetetään +lähetyskunta L. Opimion johdolla jakamaan Micipsan valtakuntaa +tasan Jugurthan ja Adherbalin välillä. Jugurtha lahjoo Opimion ja +saapi senkautta paremman puoliskan osallensa....................... 16. + +Selitys Afrikan asemasta ja rajoista; maan ja asukkaiden luonne; +peri-asukkaat...................................................... 17. + +Pohjois-Afrikan asukkaat: Gaetulit, Libyalaiset, Medialaiset, +Persialaiset, Armenialaiset. Näiden sekaannus toisiinsa; +Numidialaiset...................................................... 18. + +Phoenicialaisia siirtokuntia Pohjois-Afrikassa: Hippo, Adrumetum, +Leptis, Karthago. -- Cyrene, Syrtit, Philenoin alttarit. -- +Numidialaisten, Maurilaisten, Gaetulien ja Aethiopien asuinpaikat; +Maurilaisten kuningas Bocchus...................................... 19. + +Jugurtha karkaa Adherbalin valtakuntaan, ryöstää ja hävittää, +toivoen sillä yllyttävänsä häntä sotaan. Adherbal ei ryhdy +sotakeinoihin, vaan lähettää lähettiläitä, joille Jugurtha vastaa +herjaavaisesti ja hyökkää uudestaan hänen maahansa suurella +sotajoukolla....................................................... 20. + +Adherbal rupee myös sotahankkeisin, tulee lyödyksi lähellä Cirtaa +ja pakenee mainittuun kaupunkiin, jonka Jugurtha piirittää. +Adherbalin lähettiläiden kautta tiedon saatuaan sodasta, lähettää +senaati kolme nuorukaista kuninkaiden väliä sovittamaan............ 21. + +Lähettiläät puhuttelevat Jugurthaa, joka selittelee syitään ja +lupaa noudattaa senaatin tahtoa. Myös lupaa hän lähettää +lähettiläitä Romaan................................................ 22. + +Jugurtha saartaa vallilla ja kaivannolla Cirtan ja ahdistaa sitä +kovasti. Adherbal taas lähettää lähettiläitä Romaan................ 23. + +Adherbalin kirje luetaan senaatissa................................ 24. + +Senaati lähettää jälleen lähettiläitä, niiden joukossa Scauron, +Afrikaan, ja voittomaahan saavuttuaan laittavat nämät sanan +Jugurthalle tulla heidän puheillensa. Tämä koettaa ensin valloittaa +Cirtan, vaan kun se ei menesty, tulee hän lähettilästen pariin. +Turhaan puheita pidettyään, palaavat nämät kotihin................. 25. + +Cirta heittäytyy Jugurthalle, joka tappaa Adherbalin ja kaikki +täys'ikäiset kaupunkilaiset........................................ 26. + +Jugurthan ystävät pitävät Romassa kaikenmoisia juonia hänen +hyväksensä. Tribuni Memmius vastustaa niitä. Senaati päättää antaa +voittomaat Italian ja Numidian tuleville konsuleille, joiksi +nimitetään P. Scipio Nasica ja L. Bestia Calpurnius. Jälkimäinen +saapi osalleen Numidian. Afrikaan vietävä sotajoukko kirjoitetaan.. 27. + +Jugurtha lähettää poikansa ja pari ystävää senaatille, joka +kuitenkaan ei laske heitä kaupunkiin. Calpurnius valitsee itselleen +legatia, muiden joukossa Scauron. Calpurnion luonnonomaisuudet. Hän +hyökkää voimakkaasti Numidiaan, ottaa ihmisiä ja valloittaa +kaupunkeja......................................................... 28. + +Jugurtha lahjoo pian Calpurnion ja lopuksi Scauronkin, joten +heittämys-sovinto tulee toimeen. Qvaestori Sextiolle antavat +Numidialaiset elehvanttia, hevoisia ja muuta karjaa................ 29. + +Romassa Calpurnion menetys nostaa rahvaassa ankaran vihan, jota +Memmius kiihoittelee kokoustiloissa, ja senaatoreissa +huolellisuutta..................................................... 30. + +Yksi Memmion puheita............................................... 31. + +Memmion toimesta päättää kansa lähettää praetori L. Cassion +Jugurthaa Romaan tuomaan, että tämän ilmoituksella saataisiin +toteen Scauron ja muiden rikokset. Calpurnion Numidiaan jättämäin +päällikköjen häpiä-työt. -- Cassius tulee Jugurthan luo ja +kehoittaa häntä lähtöön............................................ 32. + +Jugurtha tulee Romaan ja lahjoo tribuni C. Baebion. Memmius kutsuu +kansan kokoon, lepyttää sitä ja kehoittaa Jugurthan totuutta +puhumaan........................................................... 33. + +Baebion vehkeiden kautta raukeaa Jugurthan tutkimus tyhjään........ 34. + +Massiva pyytää silloisen konsulin Sp. Albinon yllytyksestä Numidiaa +itselleen; mutta Jugurtha hankkii Bomilcarin kautta väijyjiä, jotka +tappavat Massivan. Bomilcarin täytyy paeta, ja Jugurtha itsekin +lähtee pikaan Romasta pois senaatin käskystä....................... 35. + +Sp. Albinus lähtee Afrikaan ja uudistaa sodan. Sepä ei toki edisty; +Jugurtha pitää konsulia pilkkanaan. Luullaanpa lahjoja ottaneen Sp. +Albinonkin. Hän palaa Romaan virkamiehien vaalia pitämään, jättää +päällikkyyden veljelleen Aulolle................................... 36. + +Romassa rahvaan-tribunien riidat estävät vaalikokouksia koko +vuoden. Aulus luulee sill'aikaa voivansa joko lopettaa sodan tai +kiskoa kuninkaalta rahaa. Siksi hän ryhtyy Suthulin kaupunkia +piirittämään....................................................... 37. + +Jugurtha voittaa kavaloilla keinoilla Aulon, ympäröipi hänen +leirinsä ja pakoittaa hänen häpiälliseen rauhan sovintoon.......... 38. + +Romassa pääsee pelko ja suru valloilleen. Sp. Albinus kokoilee +sotavoimia ja kysyy senaatin mieltä rauhan-liitosta. Tämä kumoo +sen. Tribunit estävät Sp. Albinon viemästä muassaan sotaväkeä, kun +lähtee Afrikaan, Roman voittomaahan, jossa sotajoukko rauhanehtoja +noudattaen oleskelee. Hän ei uskalla ryhtyä sotaa uudistamaan...... 39. + +Tribuni C. Mamilius Limetanon tekemä lakiehdoitus niille +pidettävistä tutkinto-käräjistä, jotka Jugurthan kanssa olivat +olleet keskuudessa, hyväksytään suurella innolla, vaikka sitä +muutamat vastustavat. M. Scaurolle onnistuu päästä +tutkinto-tuomarien joukkohon. Tutkinto toimitetaan ankaruudella.... 40. + +Mietteitä Roman siveydellisestä ja valtiollisesta tilasta.......... 41. + +Jatkoa: Gracchoin aikaisista kiistoista............................ 42. + +Q. Metellus, joka M. Silanon kanssa oli valittu seuraavan vuoden +konsuliksi, saapi Numidian voittomaakseen. Hän tekee suuria +sotavarustuksia, ja häntä seuraavat Numidiaan kansalaisten suuret +toiveet............................................................ 43. + +Afrikassa olevan sotajoukon kurja tila. Metellus päättää harjoittaa +sitä kuriin, ennenkuin sotatoimiin ryhtyy.......................... 44. + +Mitä keinoja Metellus käyttää sotajoukon kuntoon saamiseen......... 45. + +Jugurtha rukoilee lähettiläiden kautta rauhaa. Metellus houkuttelee +lähettiläät pettämään kuninkaansa ja marsii sotajoukkoneen +Numidiaan, jossa kaikki on kuin syvimmän rauhan aikana............. 46. + +Metellus asettaa vartiaväestön Vagan kaupunkiin ja kokoilee sodan +tarpeita. Jugurtha yhä lähettelee rauhan rukoilioita, joille ei +Metellus anna mitään varmaa vastausta, vaan viettelee heidät +niinkuin entisetkin lähettiläät petokseen.......................... 47. + +Kun ei rauhan hieromisesta mitään valmista tule, rupee Jugurtha +vihdoin sotatoimiin ja kiertelee joukkoineen Metellon edelle. +Sotakentän luonne.................................................. 48. + +Jugurtha valmistelee joukkojaan tappeluun. Metellus marssittaa +väestönsä näitä vastaan............................................ 49. + +Sotajoukkojen välillä syntyy ankara tappelu........................ 50. + +Jatkoa tappelun kertomuksesta...................................... 51. + +Jugurthan joukot joutuvat tappiolle ja pakenevat; mutta Bomilcar +käypi Rutilius legatin leiriä ahdistamaan.......................... 52. + +Leirin tykönä syntynyt tappelu päätyy Numidialaisten tappioksi; +nämät menettävät elehvanttinsa ja pakenevat. Rutilius väkineen +marssii odotettua Metelloa vastaan, ja näiden välillä on +tietämättömyydestä yön pimeydessä taistelu nousemaisillaan......... 53. + +Metellus hoitaa haavoitettuja, kiittää ja kiihoittaa sotilaitansa, +lähettää tiedustelemaan Jugurthan olopaikkaa ja toimia. Tämä kerää +metsäseutuhun sotajoukkoja. Metellus muuttaa sotatapansa: käypi +Numidian rikkaimpia paikkakuntia hävittämään. Tästä peloissaan +hakee Jugurtha tilaisuutta päästä hajallisten Romalaisten päälle +karkaamaan, ja hänelle onnistuukin perinpohjin tuhoa yksi joukko... 54. + +Romassa Metellon voitosta nousee suuri riemu ja vietetään +kiitosjuhlia. Metelloa ylistetään. Tämä käyttää sodassa +kaikenmoisia varovaisuuden keinoja. Jugurtha ahdistelee hänen +joukkojaan yhtämittaa. Osa niistä on Metellon omassa, loppu Marion +johdossa........................................................... 55. + +Metellus päättää rynnättää Zaman kaupunkia, mutta Jugurtha saa +päätöksestä tiedon ja käväsee siellä vastavarustuksia tekemässä. +Sitten käypi Jugurtha Siccaan hätyyttämään Marioa, joka on sinne +lähetetty jyviä hankkimaan. Marion joukot ovat jo poislähdössä, kun +kaupungin portilla syntyy tappelu Jugurthan väen kanssa. Viime +mainitun täytyy lopuksi paeta...................................... 56. + +Zaman rynnätys alkaa............................................... 57. + +Zaman luona taisteltaissa, hyökkää Jugurtha yht'äkkiä Metellon +leiriin, jossa hän vahtien huolimattomuudesta pääsee sisälle +tunkemaan. Romalaiset tapetaan tai pakenevat; neljäkymmentä miestä +vetäytyy kunnahalle, jossa urhoollisesti suojelevat itseään. +Metellus saapi tiedon Jugurthan päällekarkauksesta ja lähettää +leirille Marion, joka pakoittaa hänen peräytymään. Tyhjin toimin +palaa Metellus itse yön tullen Zamasta leiriin...................... 58. + +Metellus on varoillaan Jugurthaa vastaan; tämä karkaa yht'äkkiä +taas Romalaisten päälle ja hätyyttää heitä pahanpäiväisesti........ 59. + +Zaman luona tappelevat Romalaiset täyttä väkeään, mutta asukkaiden +urhoollisuuden tähden raukee rynnätys turhaan...................... 60. + +Metellus lähtee Zaman luota, asettaa laumansa kaupunkeihin +vartioväestöiksi ja Numidian lähinnä olevaan voittomaahan +talvimajoihin. Hän rupee nivomaan juonia Jugurthaa vastaan ja +houkuttelee Bomilcarin puolelleen.................................. 61. + +Bomilcar saapi Jugurthan taipumaan heittämykseen. Metellus pitää +sotaneuvottelua ja vaatii Jugurthalta 200,000 naulaa hopiata, +kaikki elehvantit y. m. Nämät vaatimukset täyttääkin kuningas, +mutta kun hän itse kutsutaan päällikön puheille Tisdron kaupunkiin, +katuu hän tekoansa ja ryhtyy uudestaan sotatoimiin. -- Romassa +senaati päättää Numidian voittomaan Metellon hallittavaksi......... 62. + +C. Mariolle ennustetaan, hänen jumalille kiitosuhria kantaissansa, +ihmeellisiä asioita. Marion syntymä, suku, luonnonlaatu, kasvatus +ja muut aikaisemmat elämän vaiheet................................. 63. + +Marius pyytää virkaeroa saattaakseen Romassa hakea konsulinvirkaa. +Metellus estelee sitä ensin, mutta suostuu vihdoin myönnyttämään +anomuksen. Marius närkästyy Metellon sanoista, rupee häntä +panettelemaan ja kerskaamaan itsestänsä............................ 64. + +Gauda niminen Numidialainen, Mastanabalin poika, on Metellolta +kärsinyt sokaistusta, jota Marius yllyttää hänen kostamaan. Tämä, +romalaiset ritarit y. m. kirjoittavat Romaan moitteita Metellosta +ja vaativat Marioa konsuliksi. Muutkin kohdat ovat Mariolle +myötäiset.......................................................... 65. + +Jugurtha valmistelee sotaa kaikin keinoin ja houkuttelee puoleensa +kuntia. Vagan kaupungissa syntyykin ylimysten toimesta kapina, +jossa romalainen vartiaväestö kovan näkee.......................... 66. + +Romalaiset sotilaat pakenevat kaupungin linnalle, johon pääsemästä +heitä estää sinne pantu vartiaväki ja suljetut portit. He saavat +kaikki surmansa paitsi heidän päällikkönsä Turpilius, joka yksin +pääsee pakoon...................................................... 67. + +Vagan tapauksista tiedon saatuaan, tulee Metellus ensin +surunalaiseksi, mutta sitten päättää hän kostaa ja marssii +sotajoukon kanssa mainittuun kaupunkiin. Matkasta väsyneitä +sotilaitaan hän kiihoittaa koston ja saaliin toivolla.............. 68. + +Vagalaiset sulkevat ensin porttinsa, vaan avaavat sitten, luullen +tulevaa Jugurthaksi. Nyt joutuvat he pian surman omaksi, ja +kaupunki ryöstetään. Turpilius, kun ei saata välttävästi selittää, +miten Vagasta oli päässyt pakenemaan, kärsii +kuoleman-rangaistuksen............................................. 69. + +Bomilcar, kuninkaan epäluuloon jouduttuaan, vannoutuu Nabdalsan +kanssa häntä vastaan. Juuri kuin tuuma olisi toimeen pantava, tulee +Nabdalsalle pelko, josta Bomilcar kirjeessä nuhtelee häntä......... 70. + +Nabdalsan nukkuessa saapi hänen palveliansa kirjeen käsiinsä ja +rientää sen kanssa kuninkaan luo. Nabdalsa lähtee herättyään +Jugurthaa lepyttämään.............................................. 71. + +Jugurtha surmauttaa Bomilcarin ja monta muuta epäluulon-alaista, ja +elää niistä päivin alituisessa pelossa............................. 72. + +Bomilcarin kohtalosta tiedon saatuaan, Metellus valmistaupi sotaan +ja laskee Marion Romaan, jossa Afrikasta lähetetyt kirjeet ovat +sytyttäneet rahvaan erinomaiseen vihaan Metelloa vastaan ja +suosioon Marioa kohtaan. Jälkimäinen valitaan konsuliksi, ja kansa +määrää suurella huuto-enemmyydellä hänen päälliköksi Jugurthan +sotaan, vasten senaatin päätöstä................................... 73. + +Ystävänsä menetettyään, joutuu Jugurtha pahaan pulaan, ett'ei tiedä +jatkaako sotaa vai ei. Hänen näin epäillessään, näyttäytyy Metellus +sotajoukkoneen ja lyöpi hänen laumansa pakoisalle.................. 74. + +Jugurtha vetäytyy Thalan kaupunkiin, jossa Metellus päättää +ahdistaa häntä. Hankittuaan yltäkylläisesti vettä sotajoukolleen +saapuu Metellus mainittuun kaupunkiin, jonka asukkaat kovasti +säikähtyvät, mutta kuitenkin rupeevat sotavarustuksiin............. 75. + +Jugurtha pakenee yöllä lapsineen aarteineen ja kuleksii paikasta +toiseen. Metellus valloittaa 40 päivän päästä kaupungin, ja +ylikarkurit polttavat itsensä sekä kallisarvoisimmat tavarat +kuninkaallisessa palatsissa........................................ 76. + +Leptin kaupunkilaiset lähettävät Metellon tykö pyytämään apua +erästä Hamilcar nimistä kapina-vehkeiliää vastaan. Sinne lähetetään +vartiaväeksi 4 kohorttia Ligurialaisia C. Annion johdossa.......... 77. + +Leptin kaupunki. Molemmat Syrtit................................... 78. + +Rajariitoja Karthagolaisten ja Kyreneläisten välillä. Niitä +ratkaistakseen uhraavat Philaenus veljekset henkensä valtiolle, ja +heille pyhitetään alttaria ja laitetaan muita kunnianosoituksia.... 79. + +Jugurtha matkustaa Gaetulien tykö, kerää itselleen sotajoukon ja +harjoittaa sen sotatemppuihin; sitten houkuttelee hän liittohon +kanssaan appensa Bocchus kuninkaan................................. 80. + +Jugurtha yllyttää puheella Bocchon mieltä, ja he päättävät yhdessä +tehdä sotaretken Cirtan kaupungille................................ 81. + +Metellus vartoo linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, kuninkaiden +tuloa ja saapi tiedon siitä, että Numidian voittomaa oli määrätty +Mariolle. Hän tulee siitä varsin pahoille mielin................... 82. + +Metellus kokee lähettiläiden kautta luovuttaa Bocchus kuningasta +luopumaan Jugurthasta liittoon Romalaisten kanssa. Sota pysyy +sill'aikaa entisellään............................................. 83. + +Marius kerskailee itsestään ja ahdistaa aatelistoa. Senaati päättää +hänelle kaikki sodan tarpeet, ja kun hän kirjoittaa väkeä +sotapalvelukseen, tulvaa hänen tykönsä kosolta miehiä. Hän +kiihoittaa puheella kansan intoa................................... 84. + +Marion puhe........................................................ 85. + +Marius lähettää legati Manlion sotatarpeiden kanssa Afrikaan, +kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen ja saapuu Uticaan. Rutilius +jättää hänelle sotajoukon. Metellus on ennen lähtenyt matkoihinsa.. 86. + +Marius käypi sotajoukkoneen ryöstämässä saalista, jonka lahjoittaa +sotilaille. Uudet sotilaat tottuvat vähitellen sotakuriin ja +urhoollisuutta harjoittamaan. Marius ja Bocchus vetäyvät erilleen +vaikiapääsyisiin seutuihin......................................... 87. + +Metellus otetaan ilomielin vastaan Romassa. -- Marius tiedustelee +vihollisten retket, ahdistelee heitä ja päättää saartaa kaupunkia. +Bocchus anoo lähettiläiden kautta ystävyyttä....................... 88. + +Konsuli luovuttaa kaupunkeja ja linnoja vihollisilta; päättää +piirittää Capsan kaupungin, jonka asema ja lähitienoo kuvaillaan... 89. + +Konsuli pitää varustustoimia, jotka muonavarain puutteesta ovat +sangen vaikeita, lähettää Manlion kevytaseisen väestön kanssa Larin +kaupunkiin ja lupaa itse myös tulla sinne; saapuu Tanasjoelle...... 90. + +Marius teettää nahkasäkkiä, joissa sotilaat kulettavat vettä +Capsaan marssiessaan. Sotajoukon äkki-luulemattomasta tulosta +säikähtyneinä, heittäyvät kaupunkilaiset; vaan yhtäkaikki kaupunki +poltetaan ja asukkaat surmataan sekä myydään....................... 91. + +Capsan valloittaminen lisää Mariolle mainetta. Hän käypi muitakin +kaupunkia ottamaan; muutamissa tekevät Numidialaiset vastarintaa, +toiset ovat autioiksi heitetyt. Pikkuinen linnoitus lähellä +Mulucha-jokea tekee ankaraa vastustusta asemansa lujuuden kautta... 92. + +Marion ollessa alakuloisena siitä, ett'ei voi linnaa saada +valtaansa, keksii ligurialainen sotamies paikan, josta linnan voisi +valloittaa. Hän ilmoittaa asian Mariolle, joka käskee hänen tehdä +valloitusyrityksen, antaen hänen johtoonsa torvensoittajia ja neljä +centurionia........................................................ 93. + +Ligurialainen viepi miehensä linnaan ja samaan aikaan rupee Marius +ankarammasti ahdistamaan linnalaisia, jotka enää eivät voi +vastarintaa tehdä, vaan kaatuvat erinomaisesti innostuneiden +Romalaisten miekkain kautta........................................ 94. + +L. Sulla qvaestori saapuu leiriin kokoomansa hevoisväestön kanssa. +Selitys hänen sukuperästään, luonnon- ja elämän-laadustaan......... 95. + +Sullasta tulee ennen pitkää taitava sotasankari. Hän voittaa +käytöksellään ja hyvillä avuillaan sekä ylipäällikön että miehistön +suosion............................................................ 96. + +Jugurtha anoo apujoukkoja Boccholta, joka aluttain ei tiedä mitä +tehdä. Mutta kun hänen läheisimpänsä ovat lahjotut ja Jugurtha +lupaa hänelle kolmannen osan Numidiaa, jos sota onnellisesti +päätyisi, tulee hän viimein suurten joukkoin kanssa Numidiaan. +Yhdistetyin sotavoimin käyvät kuninkaat nyt äkki-odottamatta Marion +joukkojen päälle, jotka äkillisen pelon herättämässä häiriössä +ensin ovat tuhon omaksi joutumaisillaan, vaan lopuksi +sotiovanhusten neuvollisuuden kautta kestävät väkirynnäkön......... 97. + +Jatkoa tappelun kertomuksesta. Yön tullen Marius vetäytyy kahdelle +kunnahalle, jotka kuninkaiden väki ympäröipi. Barbarilaiset pitävät +yön kuluessa kaikenmoista iloa..................................... 98. + +Marius karkaa yht'äkkiä vihollisten päälle, heidän väsyksissä ja +yölevolla ollessaan, ja tappelu päätyy heidän perinpohjaiseksi +tuhoksensa......................................................... 99. + +Marius viepi joukkonsa talvimajoihin merikaupunkiin. -- Miten hän +päällikkö-tointansa hoitaa......................................... 100. + +Lähellä Cirtan kaupunkia hyökkäävät Jugurthan ja Bocchon laumat +joka taholta Romalaisten päälle, jotka Jugurthan kavaluuden tähden +jo joutuvat hämilleen, vaan lopuksi Marion ja Sullan urhoollisuuden +kautta saavat täydellisen voiton. Tappelukentällä kohtaa silmiä +hirvittävä näky.................................................... 101. + +Marius tulee Cirtaan, johon lähettiläitä saapuu Bocchon tyköä +pyytämään, että kaksi luotettavinta miestä lähetettäisiin hänen +luokseen. Lähettiläiksi valitsee Marius Sullan ja Manlion, joista +edellinen pitää puheen. Bocchus vastaa siihen ystävällisesti, +luvaten lähettää lähettiläitä senaatin luo, mutta ystävät, jotka +Jugurtha on lahjonut, muuttavat sittemmin hänen mielensä........... 102. + +Marius lähtee piirittämään erästä Jugurthan linnaa. Talvileiriin +praetorin siaiseksi jätetyn Sullan luo tulee Bocchon tyköä +lähettiläitä rauhaa anomaan. Sulla miellyttää kohteliaisuudellaan +ja vierasvaraisuudellaan nämät itseensä ja neuvoo heitä, miten +heidän pitäisi puhua Marion ja senaatin edessä. Lähettiläät +vartoovat Marioa noin 40 päivää.................................... 103. + +Retkeltään palattua, kutsuu Marius kokoon Sullan ja muut senaatorin +arvoiset miehet ja kuulustelee niiden läsnä ollessa lähettilästen +sanomiset. Nämät saavat luvan käydä Romaan, ja siks'aikaa vaaditaan +sotilakkoa. Kolmea Romaan lähtevää johdattaa sinne qvaestori Rufus; +kaksi kotiin palavaa kertovat Boccholle matkansa seikkoja. Romassa +annetaan Boccholle anteeksi ja luvataan vasta liittoa ja +ystävyyttä......................................................... 104. + +Bocchus anoo kirjeellisesti Mariolta, että lähettäisi Sullan hänen +luokseen yhteisistä asioista keskustelemaan. Marius lähettääkin +hänen ynnä joukon sotaväkeä turvaksi. Matkalla kohtaa heitä Volux +suurella ratsas-joukolla, ja siitä syntyy aluttain pelko +Romalaisissa, mutta he havaitsevat pian kohtauksen olevan +rauhallisen........................................................ 105. + +Volux tervehtää Sullaa isältänsä ja sanoo tulleensa häntä +vastaanottamaan. He matkaavat pari päivää yhdessä. Yöksi +leirityttyänsä, rientää Volux Sullan luo, ilmoittaa Jugurthan +olevan lähellä ja kehoittaa häntä kanssansa pakenemaan. Sulla ei +suostu väkeänsä pettämään, mutta myöntyy ehdoitukseen, että samana +yönä vielä jatkettaisiin matkaa. Niin tapahtuukin, ja aamulla, kun +Sulla leirin aseman mittelee, tulee sana Jugurthan leirittyneen +aivan lähelle. Tästäkös pelko Romalaisille. Voluxia luullaan +pettäjäksi......................................................... 106. + +Sulla, kiihoitettuaan väkeänsä ja huudettuaan Jupiteria +todistajaksi, käskee pettäjäksi varotun Voluxin lähteä leiristä. +Tämä kokee näyttää viattomuuttansa ja kehoittaa Sullaa rohkeasti +viemään joukkonsa Jugurthan leirin halki, joka neuvo hyväksytään ja +pannaan menestyksellä toimeen. Muutamain päiväin päästä tullaan +perille Bocchon luo................................................ 107. + +Bocchon luo on Jugurtha, kuultuaan Sullan sinne tulevan, lähettänyt +Aspar nimisen lähettilään. Bocchus valitsee erään miehen, nimeltä +Dabar, Sullan kanssa rauhan sovintoa hieromaan. Bocchon +uskorikkoinen luonnonlaatu......................................... 108. + +Bocchus ja Sulla pitävät suostuttua vale-keskustelua Asparin +kuullen, vaan yöllä he todenperäisesti neuvottelevat Dabarin ja +uskollisten tulkkien läsnä ollessa................................. 109. + +Bocchon puhe Sullalle.............................................. 110. + +Sulla ei tyydy Bocchon tarjouksiin, vaan vaatii häntä jättämään +Romalaisille Jugurthan. Bocchus kieltää ensin kovasti, mutta +suostuu viimein tuumaan............................................ 111. + +Bocchus ilmoittaa Asparille, että sota voitaisiin vissillä ehdoilla +loppuun saattaa, ja käskee hänen kuulustella Jugurthan mieltä. Tämä +vaatii Bocchoa jatkamaan rauhan hieromista ja heittämään Sullan +hänen käsiinsä..................................................... 112. + +Kauvan mietittyään ja juonia pidettyään, päättää Bocchus viimein, +Sullan mieltä noudattain, jättää Jugurthan hänelle, ja se +tapahtuukin. Hänen seuralaisensa surmataan, ja hänen itsensä viepi +Sulla vankina Mariolle............................................. 113. + +Samaan aikaan taistelevat Caepio ja Manlius onnettomasti +Gallilaisia vastaan. Italia vapisee. Kun Jugurthan vangiksi +ottamisesta tieto tulee Romaan, valitaan Marius poissa ollessaan +konsuliksi ja saapi voittomaaksi Gallian. Tammikuun ensimäisenä +päivänä hän pitää uljaan triumphi-retken........................... 114. + + + + +C. Sallustius Crispon kertomus Jugurthan sodasta. + + + + +I. + + +Suotta valittaa ihmiskunta luonnettansa, että heikko ja lyhyt-ikäinen +sattumus hallitsee sitä enemmän kuin nero. Sillä toisaalta asiaa +punniten, et löytäne muuta jalompaa ja ylevämpää, vaan havainnet +ihmisluonteelta pikemmin puuttuvan ahkeruutta kuin kykyä ja aikaa. Mutta +ihmiselämän johdattaja ja hallitsia on henki, joka, missä se +kunniallista tietä pyrkii kuuluisuuteen, on kyllin mahtava ja +voimallinen sekä loistoisa, eikä kaipaa onnea; sillä eihän tämä voi +kellenkään rehellisyyttä, ahkeruutta ja muita hyviä avuja antaa enemmän +kuin niitä poiskaan ottaa. Mutta jos se, pahain himoin orjana ja ruumiin +laiskuuteen ja hekumaan heittäytyneenä, kotvasen on nauttinut turmelevaa +huvitusta, niin syytetään luonnon heikkoutta, sittenkun voimat, aika ja +nero hurjuudessa ovat hukkaan menneet: kukin lykkää syyn itsestään +asianhaarain päälle. Vaan jos ihmisillä olisi niin paljon huolta +hyödyllisistä asioista, kuin he hartaasti pyrkivät turhain ja +mitättömäin, useinpa vielä vaarallistenkin perään, niin heitä ei +tapaukset hallitsisi enemmin kuin he niitä, ja he kohoisivat niin +suuriksi, että, kuolevaisia ihmisiä ollen, kunnialtaan olisivat +kuolemattomat. + + + + +II. + + +Sillä niinkuin ihmissuku on kokoonpantu ruumiista ja hengestä, niin +noudattavat kaikki asiat ja kaikki meidän pyrintömme, toiset ruumiin, +toiset hengen luontoa. Sentähdenpä katoovatkin kaunis muoto, suuret +rikkaudet, vieläpä ruumiin voimakin ja kaikki muut semmoiset ennen +pitkää; mutta neron oivalliset teokset ovat kuolemattomat niinkuin +henkikin. Vihdoin on ruumiin ja onnen eduilla loppunsa niinkuin +alkunsakin, ja kaikki, joka on syntynyt, kuolee, ja joka on karttunut +heikkonee; mutta turmeltumaton, kuolematon, ihmissukua hallitseva henki +toimittaa ja johdattaa kaikki, eikä ole itse kenenkään vallassa. Sitäpä +enemmän onkin niitä kummasteleminen, jotka, ruumiillisiin iloihin +taipuvaisina, elävät ylöllisyydessä ja velttoudessa, mutta antavat +neronsa, jota parempaa ja jalompaa ei ole mitään ihmisluonnossa, +viljelyksen ja vireyden puutteesta riutua pois; semminkin kun hengellä +on niin monta moninaista tointa, joiden kautta suurin kuuluisuus voidaan +hankkia. + + + + +III. + + +Vaan näistä näyttävät valtio-virat ja päällikkyydet sekä ylipäänsä +kaikki huoli yleisistä asioista minusta tähän aikaan vähimmin +toivottavilta, kosk'ei kunnolle kunniaa anneta, eikä nekään jotka +kavaluudella ovat saaneet vallan käsiinsä, ole hyvässä turvassa ja sen +enempää kunnioitetut. Sillä josko voipikin väkivallalla hallita +isänmaata ja alamaisia ja rangaista rikoksia, niin on se kuitenkin +hankalaa, ollenkin kun kaikki valtiokumoukset peloittavat murhalla, +maanpakolaisuudella ja muilla vainotöillä. Jos taasen turhaan +kilvottelisi eikä itseään vaivaamalla voittaisi muuta kuin vihaa, niin +olisi se peräti mieletöntä tekoa, paitsi jos kellä on häpiällinen ja +turmiollinen halu muutamain yksityisten vallalle uhrata oma kunniansa ja +vapautensa. + + + + +IV. + + +Muuten on muista toimista, joita neron avulla harjoitetaan, etenkin +(historiallisten) tapausten kerronta sangen suureksi hyödyksi; mutta +koska moni on sen arvosta puhunut, on se tässä mielestäni sikseen +heitettävä, ynnä senkin vuoksi, ett'ei kukaan luulisi minun, omaa +harrastustani kiittäin, ylpeydestä ylistävän itseäni. Ja minä luulen +niitä olevan, jotka, koska olen päättänyt viettää päiväni +valtio-toimista erilläni, antavat minun näin suurelle ja hyödylliselle +työlleni laiskuuden nimen, ainakin ne, joiden silmissä rahvaan +tervehtäminen ja suosion hakeminen kestipuolisilla on suurinta +ahkeruutta. Vaan jos nämä ajattelisivat, sekä mihin aikoihin minä olen +saanut valtioviran, että mimmoiset miehet eivät ole voineet samaa +saavuttaa, ja vielä lisäksi, millaisia ihmisiä senaatiin on päässyt, +niin he tosiaankin tulisivat havaitsemaan, että minä ennemmin täydestä +syystä kuin velttoudesta olen mieleni muuttanut, ja että minun +jouten-olostani onpi tuleva valtiolle enempi hyötyä kuin muitten +toimista. Sillä usein olen kuullut Q. Maximon ja P. Scipionin, vieläpä +meidän valtiomme mainioiden miesten pitäneen tapana sanoa, että heissä, +esivanhempainsa muotokuvia katsellessaan, into hyviin avuihin kaikkein +väkevimmin syttyy. Luonnollisesti ei tuolla vahalla eikä kuvalla +itsessään ole niin suurta voimaa; mutta urotöitä muistellessa kasvaa se +liekki oiva miesten rintoihin, eikä asetu ennen, kuin heidän hyvät +avunsa ovat saavuttaneet niiden maineen ja kunnian. Mutta sitä vastoin, +kuka olisi kaikkien näitten täntapaisten (turmeltuin) ihmisten joukossa, +joka ei kilpailisi esivanhempainsa kanssa rikkaudessa ja tuhlauksessa, +mutta ei rehellisyydessä ja ahkeruudessa? Myöskin vasta-aateloitut, +jotka ennen tavallisesti kunnollansa ennättivät aateliston edelle, +pyrkivät pikemmin varkain ja konnan juonilla kuin luvallisilla keinoilla +päällikkyys- ja kunnia-sioille. Juurikuin praetorin ja konsulin virat +ja muut semmoiset itsessään olisivat jotain loistoisaa ja uhkeata, eikä +niitä arvattaisi aina sen mukaan, kuin niiden ansio on, jotka niitä +pitävät. Vaan minä olen liikkunut liian vapaasti ja poikennut jokseenkin +syvälle, koska valtion tavat harmittavat ja inhoittavat minua. Nyt +palaan aineeseni takaisin. + + + + +V. + + +Mielin kertoa sitä sotaa, jota Roman kansa kävi Numidialaisten kuninkaan +Jugurthan kanssa; ensiksikin, koska se oli suuri ja julma ja voitto +vaihteleva, ja toisekseen, koska silloin ensi kerta käytiin aateliston +kopeutta vastustamaan. Ja tämä taistelus sekoitti kaikki taivaalliset ja +maalliset sekaisin ja meni niin mielettömiin, että vasta sota ja Italian +hävitys tekivät lopun kansalaisten riitaisuuksista. Mutta ennenkun +semmoisen asian alun selitän, kerron vähän sen edellisiä tapauksia, että +kaikki olisi selvempää ymmärtää ja paremmin näkyvissä. Toisessa +Punilais-sodassa, jossa Karthagolaisten päällikkö Hannibal enimmin, +sittenkun Roman valtakunta oli mahtavaksi paisunut, oli kuluttanut +Italian voimia, oli Numidialaisten kuningas Masinissa, jonka P. Scipio, +urhoollisuutensa vuoksi sittemmin kutsuttu liika-nimellä Africanus, otti +ystävyyteen, toimittanut monta ja loistavaa sotatekoa, joitten tähden +Roman kansa, voitettuaan Karthagolaiset ja saatuansa vangiksi Syphacin, +jonka valta Afrikassa oli suuri ja laaja-mahtinen, antoi kuninkaalle +lahjaksi kaikki sota-voimillaan valloittamat kaupungit ja maat. +Sentähden pysyikin Masinissan ystävyys vilpittömänä ja rehellisenä meitä +kohtaan; hänen valtansa ja elämänsä loppu oli sama. Sitten sai hänen +poikansa Micipsa yksin kuninkuuden, veljeinsä Mastanabalin ja Gulussan +tautiin kuoltua. Tästä syntyi Adherbal ja Hiempsal; ja Jugurtha, +Mastanabal-veljen poika, jonka Masinissa oli jättänyt ilman +valtakunnatta, koska hän oli jalkavaimon synnyttämä, kasvatti Micipsaa +kotonansa samalla tavalla kuin omia lapsiansa. + + + + +VI. + + +Täysikasvuiseksi tultuaan oli tämä voimiltaan vahva, muodoltansa kaunis, +mutta paljoa mahtavampi vielä neronsa puolesta, eikä heittäytynyt +ylöllisyyden ja laiskuuden turmeltavaksi, vaan ratsasteli, heitteli +keihästä ja kilpaili juoksussa yhden-ikäisten kanssa, niinkuin sen +kansan tapa on; ja vaikka hän kunniassa oli kaikkia etevämpi, oli hän +kaikille kuitenkin rakas; viettipä vielä enimmän aikansa metsän ajossa, +ja oli ensimäinen tai ainakin ensimäisiä leijonaa ja muita petoja +tappamassa, toimitti sangen paljo, puhui varsin vähän itsestänsä. Ja +vaikka Micipsa alussa oli iloinen tästä, arvellen Jugurthan hyvien +avujen olevan kunniaksi kuninkuudellensa, niin säikähti hän kuitenkin, +kun havaitsi nuorukaisen, hänen itsensä ikäpuolena ja lapsensa pieninä +ollen, enemmin ja enemmin varttuvan, kovasti sitä asiata ja mietiskeli +paljon itseksensä. Häntä peloitti ihmisten vallan-himoinen ja mielensä +haluja tyydyttämään pikainen luonto, ja sitä paitsi oman ja lastensa +ijän voimattomuus, joka saaliin toivolla saattaa keskin-kertaisetkin +miehet väärille teille. Päälliseksi olivat Numidialaisten mielet +syttyneet suosioon Jugurthaa kohtaan, jonka vuoksi hän pelkäsi kapinan +tai sodan nousevan, jos kavaluudella tappaisi semmoisen miehen. + + + + +VII. + + +Kun hän, näiden vastusten keskelle joutununna, näki, ett'ei väkivallalla +eikä väijymällä voisi sortaa kansalaisillensa niin otollista miestä, +niin päätti hän, koska Jugurtha oli urhoollinen ja sotakunnian himoinen, +panna hänen vaaroille tarjoksi ja sillä tavoin onnea koetella. Sentähden +asettikin Micipsa hänen päämieheksi niille Numidialaisille, jotka +laittoi Hispaniaan, kun lähetti hevois- ja jalka-väkeä avuksi Roman +kansalle, toivoen hänen helposti surmansa saavan joko urhoollisuuttansa +näyttelemällä tai vihollisten julmuuden kautta. Vaan sepä asia +päättyikin peräti toisin, kuin hän oli ajatellut. Sillä koska Jugurtha, +ripeä ja terävä kun oli järjeltään, oli tullut tuntemaan P. Scipionin +luonnon-laadun, joka silloin oli sota-päällikkönä Romalaisilla, ja +vihollisten sota-tavan, niin oli hän suurella ahkeruudellaan ja +tarkkuudellaan ja sitä paitsi nöyrimmällä kuuliaisuudellansa ja usein +vaaroja kohti käymällä ennen pitkää tullut niin kuuluisaksi, että +meikäläisille oli hyvin rakas, Numantialaisille suurimmaksi +kauhistukseksi. Ja tosiaan olikin hän -- joka seikka on erinomaisen +vaikea -- sekä tappelussa miehuullinen että neuvottelussa kunnollinen, +joista omaisuuksista toinen enimmiten tuottaa pelon +ennältä-tietäväisyydestä, toinen malttamattomuuden uskaliaisuudesta. +Senpätähden toimittikin päällikkö melkein kaikki vaikeimmat asiat +Jugurthan kautta, piti häntä ystäväinsä joukossa ja suosi häntä päivä +päivältä enemmin ja enemmin. Sillä ei mikään hänen neuvonsa eikä +hankkeensa rauennut turhaan. Tähän tuli lisäksi mielen suopeus ja neron +sukkeluus, joilla lahjoillaan hän kiinnitti itseensä monta Romalaista +läheisimmän ystävyyden siteillä. + + + + +VIII. + + +Siihen aikaan oli meidän sotajoukossamme useampia vasta-aateloittuja ja +aatelisia, joista rikkaus oli kaikkea hyvää ja kunniallista +arvollisempi, kapina-vehkeisiä, kotona mahtavia, liittolaisten tykönä +enemmin kuuluisia kuin kunniassa pidetyitä. Nämä kiihoittivat Jugurthan +ylähälle pyrkivää mieltä, luvaten, että hän, kun ikinä Micipsa kuningas +olisi kuollut, yksin saisi vallan Numidiassa: hänellä oli muka suurin +kunto, Romassa kaikki kaupan. Mutta koska P. Scipio, hävitettyänsä +Numantian, päätti laskea apujoukot pois ja itse palata kotihin, antoi +hän Jugurthalle runsaat lahjat ja kiitokset koko sotajoukon edessä, ja +vei hänen teltaansa, jossa kahden kesken muistutti häntä että ennemmin +valtiota kuin yksityisiä hyvimällä koettaisi pitää Roman kansan +ystävyyttä eikä totuttaisi itseänsä keitään lahjomaan. Mikä monen oma +on, ostetaan muka muutamilta vaaran kaupalla. Jos hän yhä tahtoisi pysyä +hyvissä omaisuuksissaan, niin tulisi hänelle aivan itsestänsä sekä +kunniaa että valtaa; vaan jos hän liian äkkipäisesti rientäisi edelleen, +niin lankeisi hän päätimysten oman rahansa kautta. + + + + +IX. + + +Näin puhuttuansa, laski hän hänen menemään, kirjeellä varustettuna, joka +hänen piti jättää Micipsalle. Sen sisältö oli seuraava: "Sinun +Jugurthasi kunto Numantian sodassa on ollut mitä suurin, jonka asian +varmaan tiedän olevan sinulle iloksi. Hän oli meille rakas ansioittensa +vuoksi; että hän samoin onpi oleva senaatille ja Roman kansalle, sitä +koemme kaikin mokomin toimittaa. Sinulle toivotan onnea meidän +ystävyyteemme. Kah, tässä on sinulla mies, sinun ja isonisänsä +Masinissan vertainen." Kun siis kuningas sotapäällikön kirjeestä näki +sen totta olevan, minkä kulkupuheiden kautta oli kuullut, muutti hän +sekä miehen kunnollisuuden että armauden takia mielensä, rupesi +voittelemaan Jugurthaa hyvillä töillä, otti hänen kohta pojaksensa ja +sääti testamentin kautta hänen ynnä omain poikainsa kanssa +perillisekseen. Mutta kun hän muutamia vuosia senjälkeen, taudista ja +ijästä riutuneena, havaitsi elämän lopun lähenevän itseänsä, sanotaan +hän ystäväin ja heimolaisten sekä poikainsa Adherbalin ja Hiempsalin +läsnä ollessa pitäneen seuraavan puheen Jurgurthalle: + + + + +X. + + +"Pienenä poikana, isätönnä, toivotonna, varatonna, otin sinun, Jugurtha, +valtakuntaani, arvellen, ett'en minä hyväin tekoini tähden olisi oleva +sinulle vähemmän rakas, kuin jos olisit oma poikani. Enkä siinä asiassa +pettynyt. Sillä jättääkseni mainitsematta monta muuta suurta ja +erinomaista tekoasi, olet vast'ikään Numantiasta tullessasi kaunistanut +minua ja valtakuntaani kunniallasi, ja urhoollisuudellasi tehnyt +Romalaiset meille ystävistä ylimmiksi ystäviksi; meidän heimokuntamme +nimi on uudistettu Hispaniassa; vihdoin -- mikä on kaikkein vaikein +seikka kuolevaisten kesken -- sinä olet kunniallasi saanut voiton +kateudelta. Koska nyt luonto tekee lopun elämästäni, manaan ja rukoilen +sinua tämän oikean käden ja valtakunnalle tulevan uskollisuuden kautta, +että pidät rakkainasi näitä, jotka synnyntäänsä ovat sukulaisiasi, +minun hyväin töideni kautta veljiäsi, ja ett'et ennemmin tahtone +yhteyteesi liittää vieraita kuin siinä pysyttää veren siteillä +yhdistetyitä. Ei sotajoukot eikä tavarat ole valtakunnan turva, vaan +ystävät, joita ei aseilla taida pakoittaa eikä kullalla hankkia +itsellensä: ne syntyvät avuliaisuudesta ja rehellisyydestä. Mutta kuka +voipi olla ystävällisempi kuin veli veljelle, tai kenenkä vieraan olet +löytävä uskolliseksi, jos omaisillesi olet vihollinen? Minäpä jätän +teille valtakunnan vahvana, jos hyvät olette, vaan jos kehnot, heikkona. +Sillä yksimielisyyden kautta kasvavat pienet vallat, eripuraisuuden +kautta hajoovat suurimmatkin. Muuten tulee sinun, Jugurtha, joka ijältä +ja älyltä olet etevämpi, näitä ennen katsoa, ett'ei mikään toisin käy. +Sillä kaikissa kiistoissa näyttää se, joka mahtavampi on, vaikkapa +kärsisikin vääryyttä, kuitenkin tekevän sitä, koska hänellä on enempi +voimia. Mutta te, Adherbal ja Hiempsal, pitäkäätte tätä tämmöistä miestä +kunniassa ja arvossa; ottakaatte hänen hyvät avunsa esikuvaksenne ja +ahkeroitkaatte sitä, ett'en minä näyttäisi parempia poikia saaneen +ottamalla kuin sijittämällä." + + + + +XI. + + +Vaikka Jugurtha tiesi kuninkaan puheen te'eskellyksi ja itse ajatteli +peräti toisin, vastasi hän tähän kuitenkin asianhaarain mukaan +kohteliaasti. Micipsa kuolee muutamia päiviä senjälkeen. Toimitettuansa +hänelle kuninkaallisen tavan mukaan uhkeat maahanpaniaiset, kokoontuivat +pikku-kuninkaat välinsä keskustelemaan kaikista asioista. Mutta +Hiempsal, joka heistä oli nuorin ja rajuluontoinen sekä ennenkin oli +ylönkatsonut Jugurthan alhaisuutta, koska tämä äitin puolelta oli +halpasukuinen, istui Adherbalin oikealle puolelle, ett'ei Jugurtha +heistä kolmesta tulisi keskimäiseksi, jota Numidialaisten tykönä +pidetään kunniana. Kun sittemmin veli oli väsyttänyt hänen vaatimalla, +että antaisi ijälle perään, niin vietiin hän työllä tuskalla toiselle +puolen. Heidän siinä nyt keskustellessa paljon valtakunnan +hallituksesta, esitti Jugurtha muiden asiain joukossa, että viimeisten +viiden vuoden päätökset ja säännöt kaikki piti kumottaman. Sillä näitten +aikain kuluessa oli muka vuosista uupuneella Micipsalla ollut heikot +hengenvoimat. Tämän sanoi nyt Hiempsal olevan itselleen mieleen; sillä +hän (Jugurtha) oli muka juuri kolmena viime vuonna pojaksiottamisen +kautta päässyt valtakunnan osallisuuteen. Ja tämä lause tunki syvemmälle +Jugurthan sydämeen, kuin kukaan olisi uskonut. Senpätähden oli hän siitä +ajasta asti vihasta ja pelosta synkkämielinen, piti vehkeitä ja +hankkeita, ja mietti mielessään vaan sitä, kuinka Hiempsalin saisi +kavaluudella kiedotuksi. Ja kun tämä kävi liian hitaasti eikä hänen +raivokas mielensä asettunut, päätti hän millä tavoin tahansa +aikomuksensa toimeen panna. + + + + +XII. + + +Ensimäisessä kokouksessa, jonka yllä kerroin kuninkaiden pitäneen, oli +riitaisuuden vuoksi hyväksi katsottu, että itsekullenkin jaettaisiin +tavaransa ja määrättäisiin valtansa rajat. Siis pantiinkin määräaika +kumpaisellenkin toimelle, vaan aikaisemmin rahan jaolle. Kuninkaat +läksivät sillä välin tavarain lähisiin tienoisin, mikä mihinkin. Mutta +Hiempsal piti Thirmidan kaupungissa sattumaltaan majaa sen huoneessa, +joka lähisinnä lictorina ollen aina oli ollut Jugurthalle rakas ja +mieluinen; ja tälle sattumuksesta tarjoutuneelle palvelialle antaa hän +ylen määrin lupauksia ja houkuttelee häntä, että ikäänkuin käyvinään +kotoansa katsomassa te'ettäisi sala-avaimet huoneen portteihin, sillä +oikeat (avaimet) jätettiin Hiempsalille; muuten olisi hän itse tuleva +suurella sotajoukolla, kun asia niin vaatisi. Numidialainen toimittaa +tehtävänsä ja päästää, niinkuin hänelle neuvottu oli, Jugurthan sotilaat +yöllä sisähän. Nämäkös, kun huoneisin olivat täytäisseet, kuningasta +etsimään, yksi yhtäältä, toinen toisaalta, surmaamaan minkä maatessa, +minkä vastaan tullessa, hakemaan salapaikkoja, murtamaan auki lukituita, +pauhaten ja meluten hämmentämään kaikkia; vaan sillä välinpä +löydetäänkin Hiempsal piilemästä erään piikanaisen mökissä, johon alussa +pelästyksissään ja paikan tuntemattomuudessa oli paennut. Numidialaiset +vievät hänen päänsä Jugurthalle, niinkuin käsketty oli. + + + + +XIII. + + +Mutta maine näin suuresta surmatyöstä leviää pian yli koko Afrikan. +Adherbalille ja kaikille, jotka olivat olleet Micipsan vallan alla, +tulee pelko. Numidialaiset jakautuvat kahteen osaan: enimmät seuraavat +Adherbalia, mutta tuota toista ne, jotka sodassa ovat kunnollisemmat. +Siis varustelee Jugurtha sotalaumoja, niin suuria kuin suinkin voipi, +yhdistää valtansa alle kaupunkeja, osasta väkisin, osasta heidän omasta +tahdostaan, hankkiutuu koko Numidiaa hallitsemaan. Vaikka Adherbal oli +lähettänyt Romaan lähettiläitä, ilmoittamaan veljensä surmaa ja omaa +tilaansa, valmisteli hän kuitenkin itseänsä, sotilaittensa paljouteen +luottaen, asein taistelemaan. Mutta kun asia tuli miekan ratkaistavaksi, +pakeni hän voitettuna tappelusta (Romalaisten) voittomaahan, ja läksi +sitten Romaan. Nytkös Jugurtha, tuumansa toimeen pantua, kun rauhassa +itsekseen mietiskeli tekoansa, pelkäämään Roman kansaa, eikä hänellä +ollut muussa toivoa sen vihaa vastaan, kuin aateliston ahneudessa ja +omassa rahassaan. Siis lähettää hän muutamain päiväin perästä +lähettiläitä paljon kullan ja hopean kanssa Romaan, ja käskee näiden +ensin runsaasti lahjoa vanhoja ystäviä, sitten hankkia uusia, ja vihdoin +arvelematta lahjoilla valmistella ketä suinkin voivat. Mutta kun +lähettiläät olivat tulleet Romaan ja kuninkaan käskyn mukaan lähettäneet +isoja lahjoja hänen kestiystävillensä ja muille, joiden mahtavuus siihen +aikaan oli voimakas senaatissa, niin tapahtui semmoinen muutos, että +Jugurtha suurimmasta vihasta tuli aateliston suosioon ja mieliin. Ja +näistä kokivat toiset toivosta, toiset jo saamainsa palkintoin tähden, +käyden rukoilemassa itsekutakin senaatin jäsentä, laittaa niin, ettei +kovin ankaraa päätöstä tehtäisi häntä vastaan. Kun siis lähettiläät +voivat luottaa asiaansa, suodaan kumpaisellenkin pääsy senaatin eteen. +Olemme kuulleet Adherbalin silloin puhuneen seuraavalla tavalla: + + + + +XIV. + + +"Senaatorit! Isäni Micipsa neuvoi minua kuollessaan, että pitäisin +Numidian valtakunnan hallitusta vaan omanani; mutta valta ja päällikkyys +olisi muka teidän hallussanne. Sen ohessa piti minun ahkeroida, että +kotona kuin sodassakin olisin Roman kansalle niin suureksi hyödyksi kuin +suinkin mahdollista; teitä pitäisi minun pitää sukulaisinani ja +lankoinani; jos sen tekisin, olisi minulla teidän ystävyydessänne +sotajoukot, tavarat ja valtakunnan turva. Näitä aatellessani karkoitti +Jugurtha, suurin pahantekiä kaikista, mitä maa päällänsä kantaa, +ylönkatsottuaan teidän ylivaltaanne, minun, joka olen Masinissan +pojanpoika ja jo sukuperääni Roman kansan liittolainen ja ystävä, pois +valtakunnasta ja kaikesta omaisuudestani. Ja minä, senaatorit, koska +olin tähän kurjuuden tilaan joutuva, tahtoisin, että ennemmin omain kuin +esivanhempieni hyväin töitten tähden voisin anoa apua, ja etenkin, että +Roman kansa olisi minulle hyväin töitten velassa, joita en tarvitsisi; +sitten tahtoisin myös, että, jos niiden kaipiossa olisin, nauttisin +niitä hyvin ansaittuina. Mutta koska rehellisyydessä itsessään on varsin +vähän turvallisuutta, eikä minun vallassani ollut, mimmoinen mies +Jugurthasta tulisi, olen paennut teidän luoksenne senaatorit, joille +minun -- kurjasti kyllä -- täytyy olla pikemmin rasitukseksi kuin +hyödyksi. Muut kuninkaat ovat joko sodassa voitettuina tulleet teidän +ystävyyteenne, taikka, vaaran tarjona ollessa, etsineet liittoa teidän +kanssanne. Meidän perheemme rakensi ystävyyttä Roman kansan kanssa +Karthagon sodassa, jolloin sen rehellisyys oli enemmin etsittävä kuin +sen onnen tila. Älkäätte antako, senaatorit, näiden jälkeisten turhaan +hakea apua teiltä. Jos minulla ei olisikaan mitään syytä sitä saada +paitsi surkuteltava tilani, -- kun vähää ennen olin kuningas, syntyni, +maineeni ja sotajoukkoini kautta mahtava, vaan nyt murehista +kuihtuneena ja voimatonna odotan muitten apua, -- niin tulisi kuitenkin +Roman kansan ylevyytensä tähden poistaa vääryyttä, eikä sallia kenenkään +vallan rikoksen kautta karttua. Vaan minäpä olen pois ajettu näistä +maista, jotka Roman kansa antoi esivanhemmilleni, joista isäni ja +isoisäni ynnä teidän kanssanne karkoittivat Syphaxin ja Karthagolaiset. +Teidän hyvät tekonne ovat minulta pois otetut, senaatorit; teille on +ylönkatsetta osoitettu minulle tehdyn vääryyden kautta. Voi minua +onnetonta! Siksikö, Micipsa isäni, ovat sinun hyvät työsi käyneet, että +se etunenässä on sukusi surmaaja, jonka teit lastesi vertaiseksi ja +valtakuntaasi osalliseksi? Eiköhän siis koskaan meidän perheemme saa +rauhaa nauttia? Pitääkö meidän aina oleskella verissä, miekan varassa, +pakoisalla? Niinkauvan kuin Karthagolaiset olivat voimissaan, kärsimme +oikeudella kaikenmoista julmuutta. Viholliset olivat vieressämme, te +ystävät kaukana, kaikki toivomme aseissa. Sittenkun tuo ruttotauti oli +pois ajettu, vietimme iloisina rauhan päiviä, kosk'ei meillä ollut +yhtään vihollista, paitsi jos te jotakuta sinä käskitte pitämään. Mutta +katso, yht'äkkiä teki Jugurtha, inhoittavasta uskaliaisuudesta, +rikoksista ja ylpeydestä kerskuen, tapettuaan minun veljeni ja samalla +oman sukulaisensa, ensin hänen valtakuntansa rikoksensa saaliiksi, +sitten, kun ei samoilla juonilla tainnut kietoa minua, joka teidän +valtanne suojassa en mitään vähemmin odottanut kuin väkivaltaa ja sotaa, +saatti hän minun, kuten näette, maanpakolaiseksi, kodottomaksi, köyhäksi +ja kurjuuden alaiseksi, jotta missä hyvään olin paremmassa turvassa kuin +omassa valtakunnassani. Minulla oli se mieli, senaatorit, niinkuin olin +kuullut isäni sanovan, että ne, jotka pitävät ystävyyttä teidän +kanssanne, ottavat päällensä paljon vaivaa, mutta ovat muuten kaikista +turvallisimmat. Minkä meidän perheemme on voinut, on se tehnyt, niin +että kaikissa sodissa on ollut teillä apuna; teidän vallassanne, +senaatorit, on laittaa niin, että me rauhan aikana saamme turvaa +nauttia. Isä jätti jälkeensä meidät kaksi veljestä; kolmannen, +Jugurthan, luuli hän hyväin töidensä kautta tulevan olemaan meidän +ystävämme. Yksi niistä on surmattu, minä itse toinen olen töin tuskin +noista jumalattomista kourista päässyt pakenemaan. Mitä on minun +tekeminen, taikka mihin minun onnettoman kernaimmin meneminen? Kaikki +sukuni tuet ovat hävinneet; isäni on, niinkuin välttämätöntä oli, +maksanut velkansa luonnolle; veljeltäni on se, jolle tuo oli vähemmin +sopivaa, heimolainen, hirmuisella tavalla hengen ottanut; langot, +ystävät ja muut sukulaiset on onnettomuus sortanut, mikä minki; +Jugurthalle vangiksi joutuneina, on osa heistä ristiinnaulittu, osa +petojen raadeltavaksi heitetty; jotkut, joille henki on jätetty, +viettävät, pimeisin loukkoihin teljettyinä, surussa ja murheessa, +kuoloa kurjempia päiviä. Jos kaikki, jotka olen kadottanut, tai jotka +ystävistä ovat vihollisiksi muuttuneet, yhä pysyisivät menettämättöminä, +niinpä kuitenkin, jos mikä äkkinäinen onnettomuus kohtaisi, huutaisin +avukseni teitä, senaatorit, joitten valtanne suuruuden suhteen tulee +pitää huolta sekä oikeudesta että kaikista vääryyksistä. Vaan nyt, kun +olen pois ajettu isänmaastani ja kodistani, yksinäinen ja kaikkia +säädyllisiä tarpeita vailla, kenenkä turviin pakenen ma, ketä rukoilen? +kansojako vai kuninkaita, jotka kaikki ovat vihoin meidän perheellemme +teidän ystävyytenne takia? vai sopiiko minun mennä mihinkään, jossa ei +olisi sangen monta muistomerkkiä esivanhempani vihollisuudesta? vai +voipiko meitä sääliä kukaan, joka kerran on ollut teidän vihollisenne? +Vihdoin Masinissa neuvoi meitä, senaatorit, ett'emme ketään +kunnioittaisi paitsi Roman kansaa, ett'emme menisi uusiin liittoihin ja +yhdistyksiin; meillä olisi muka kyllin vahva turva teidän +ystävyydessänne; jos tältä valtakunnalta onni kääntyisi pois, olisi +meidän yhteenä sen kanssa hukkuminen. Hyvien avujenne kautta ja jumalain +suosiollisina ollen, te olette suuret ja mahtavat, ja kaikki on +myötäistä ja kuuliaista, joten saatattekin helpommin pitää huolta +liittolaisillenne tehdyistä vääryyksistä. Sitä vaan pelkään, että +yksityinen, vähän tunnettu ystävyys Jugurthaa kohtaan viepi jotkut +väärään, joitten tiedän kaikin mokomin ahkeroivan, pyytävän ja väsymättä +rukoilevan teitä, ett'ette langettaisi mitään tuomiota poissa olevasta, +niin kauvan kuin asia on tutkimatta; minä puhun muka perättömiä ja +te'eskentelen pakoa, vaikka olisin voinut valtakunnassani pysyä. Vaan +jospa näkisin hänen, jonka jumalattoman teon kautta olen syösty tähän +viheliäisyyteen, tätä samaa te'eskentelevän! Ja jospa kerrankin joko +teissä tai kuolemattomissa jumalissa heräisi huolta inhimillisistä +asioista, niin että hän, joka nyt on rikoksistaan hurjapäinen ja +kuuluisa, kärsittyään kaikenmoista pahaa, saisi kovan rangaistuksen +jumalattomasta käytöksestään isäämme kohtaan, minun veljeni +surmaamisesta ja omasta kurjasta tilastani! Nyt, nyt veljeni, sydämeni +rakkahin, vaikka sinulta henki on otettu ennen aikaansa, ja lisäksi +vielä sen kautta, jolle tuo oli vähimmin sopivaa, pidän minä kuitenkin +sinun kohtalosi pikemmin ilahuttavana kuin surkuteltavana. Sillä ethän +sinä ynnä henkesi kanssa ole menettänyt valtakuntaasi, vaan paon, +maan-pakolaisuuden, köyhyyden ja kaikki nämät murehet, jotka minua +rasittavat. Mutta minä katala, joka olen syösty näin suuriin +onnettomuuksiin ja poisajettu isäni valtakunnasta, olen näyte +inhimillisistä oloista, kahdella päällä, mitä tehnen, kostanenko sinulle +tehtyä vääryyttä, itsekin ollen avun tarpeessa, vai katsonenko +valtakuntani etua, kun elämäni ja kuolemani valta on muiden varassa. O, +kunpa kuolema olisi kunniallinen pääsy minun tilastani, ja kunpa en +näyttäisi ylönkatsottuna elävän, jos vastoinkäymisiin kyllästyttyäni +heittäisin vääryyden sikseen! Nyt ei minua haluta elää, enkä voi +kuollakaan ilman häpeättä. Senaatorit, teidän itsenne, lastenne ja +vanhempanne sekä Roman kansan ylevyyden tähden, tulkaatte minun kurjan +avukseni, käykäätte vääryyttä vastustamaan, älkäätte salliko Numidian +valtakunnan, joka on teidän omanne, häijyyden ja meidän perheemme veren +kautta mennä perikatoon!" + + + + +XV. + + +Kun kuningas oli lakannut puhumasta, vastasivat Jugurthan lähettiläät +lyhykäisesti, enemmin luottaen lahjomiseen kuin asiaansa: että +Numidialaiset olivat tappaneet Hiempsalin hänen julmuutensa tähden; että +Adherbal, suotta sotaa käyden, sittenkun oli voitettu, valitti, ett'ei +ollut voinut vääryyttä tehdä; että Jugurtha senaatilta anoi, ett'ei se +häntä muuna pitäisi, kuin miksi hän Numantiassa oli tunnettu, ja ett'ei +vihollisen sanalle panisi enempi arvoa kuin hänen töillensä. Sitten +astuvat molemmat ulos senaatin kokoushuoneesta. Heti pitää senaati +neuvottelun; nytkös lähettiläiden suosiat, ja paitsi sitä suuri osa, +joka armon osoitteilla voitettiin, pitämään Adherbalin sanoja +mitättöminä, kiitoksilla ylistelemään Jugurthan hyviä avuja; +suosiollansa, äänellänsä, sanalla sanoen kaikilla keinoin kiistelevät he +toisen rikoksen ja häpeällisten tekojen juurikuin oman kunniansa +puolesta. Mutta sitä vastoin oli joillakuilla, joista hyvä ja oikea oli +rikkautta kalliimpi, se mieli, että pitäisi Adherbalia auttaa ja kovasti +kostaa Hiempsalin surma, vaan kaikista enimmin Aemilius Scaurolla, +aatelisukuinen, rivakka, lahko-kiihkoinen, vallan, kunnian ja rikkauden +himoinen mies, joka muuten viisaasti peitti vikansa. Tämä, kun havaitsi +kuninkaan lahjonnan joutuvan pahaan huutoon ja käyvän hävyttömäksi, +hillitsi mielensä tavalliset himot, peläten, että, niinkuin tavallista +onpi semmoisissa tiloissa, saastainen hillittömyys herättäisi vihaa. + + + + +XVI. + + +Pääsipä kuitenkin voitolle senaatissa se puolue, joka piti rahan ja +suosion oikeutta parempana. Päätetään näet että kymmenen lähettilästä +jakaisi Jugurthan ja Adherbalin välillä sen valtakunnan, jota Micipsa +oli hallinnut. Ja tämän lähetyskunnan esimies oli L. Opimius, kuuluisa +ja senaatissa siihen aikaan mahtava mies, koska hän konsulina, C. +Gracchon ja M. Fulvius Flaccon surmattua, mitä ankarimmasti oli +toimittanut aateliston kostoa rahvasta vastaan. Hänen otti Jugurtha +erittäin kohteliaasti vastaan, vaikka hän Romassa oli pitänyt häntä +vihamiesten joukossa, ja laittoi lahjoja antamalla ja lupaamalla niin, +että hän piti kuninkaan edun kalliimpana kuin oman maineensa, +rehellisyytensä ja, sanalla sanoen, kaikki omat asiansa. Muihin +lähettiläisin rupesi hän samoilla keinoilla ja sai useimmat puolellensa; +harvoilla oli rehellisyys rahaa kalliimpi. Jaossa annetaan Jugurthalle +se osa Numidiaa, joka koskee Mauritanian rajaan ja on rikkahampi maista +ja miehistä; toisen osan, joka ulkonäöltään oli etevämpi kuin +hyödyltänsä ja paremmin varustettu satamoilla ja kartanoilla, sai +Adherbal omaksensa. + + + + +XVII. + + +Mutta asia näyttää vaativan muutamilla sanoilla selittämään Afrikan +asemaa ja mainitsemaan niitä kansoja, joitten kanssa meillä oli sotaa +tai ystävyyttä. Mutta mitkä paikat ja kansakunnat kuumuuden tai +jylhyyden sekä erämaiden vuoksi ovat vähemmin käytyjä, niistä en hevillä +voine varmaa kertoa; muut suoritan mitä lyhykäisimmästi. Maanpiirin +jaossa ovat enimmät panneet Afrikan kolmanneksi maanosaksi; jotkut +päättelevät niitä ei olevankaan kuin ainoastaan Aasian ja Euroopan, +mutta Afrikan ollen Euroopassa. Sillä on rajoina, lännessä meidän meren +ja valtameren välinen salmi, idässä lavea viettomaa, jota paikkaa +asukkaat kutsuvat Catabathmoksi. Meri on myrskyllinen ja satamia vailla, +maa viljava ja karjanhoitoon sopiva, vaan puita kasvamaton; vedestä on +puute, sekä taivaasta tulevasta että maassa olevasta. Ihmiset ovat +ruumiiltaan terveitä, ripeäluontoisia ja työnkestäviä; enimmät raukaisee +vanhuus, paitsi ketkä raudan taikka petojen kautta ovat saaneet +surmansa; sillä tauti harvoin tappaa ketään. Sen lisäksi ovat enimmät +elävät pahanelkistä sukua. Vaan mitkä ihmiset alkuansa ovat asuneet +Afrikassa ja kutka sittemmin sinne tulleet, taikka millä tavoin he ovat +toisiinsa sekaantuneet, sitä tahdon lyhyimmittäin kertoa, -- vaikka +kertomukseni eroaa siitä mielestä, joka useimmilla on, -- sen mukaan, +kuin Punilaisista kirjoista, jotka sanottiin olevan Hiempsal kuninkaan, +selitettiin meille, ja kuten sen maan asukkaat arvelevat asian olevan. +Muuten onpi tämän asian varmuus oleva kertojain varassa. + + + + +XVIII. + + +Aluttain asuivat Afrikassa Gaetulit ja Libyalaiset, raakoja ja +sivistymättömiä kansoja, joilla ruokana oli petojen liha sekä heinä +maassa, niinkuin elukoilla. Näitä eivät hallinneet tavat, eikä laki, +eikä kenenkään yliherruus; maita kiertäin ja kuleksien pitivät he majaa, +missä yö heidät siihen oli pakoittanut. Mutta kun Herkules kuoli +Hispaniassa, kuten Afrikalaiset tuottelevat, niin hajosi ennen pitkää +hänen moninaisista kansoista koottu sotajoukkonsa, kun johdattajansa oli +menettänyt, ja moni tuolla täällä pyysi valtaa anastaa, kukin +itselleen. Näistä valloittivat Medialaiset, Persialaiset ja +Armenialaiset, aluksilla Afrikaan purjehdittuansa, meidän meren +lähisimmät paikat. Persialaiset asettuivat lähemmäs valtamertä, ja he +käyttivät kumossa olevia laivanvalia majain asemesta, kosk'ei +rakennusaineita ollut maassa, eikä tilaisuutta ostaa taikka vaihettaa +niitä Hispanialaisilta; avara meri ja outo kieli hiiasivat +kauppaliikettä. Nämä sekoittivat vähitellen avioliittojen kautta +kanssansa Gaetulit; ja koska he, usein maanlaatua koetellen, olivat +kuljeskelleet paikasta paikkaan, kutsuivat he itse itsiänsä +Numidialaisiksi. Muuten ovat vielä nytkin maalla asuvien Numidialaisten +huoneet, joita he kutsuvat _mapalia_, soikulaiset ja kuperoilla +tiileillä katetut, laivain emäpuitten kaltaiset. Mutta Medialaisille ja +Armenialaisille lisäksi tulivat Libyalaiset, -- sillä nämät asuivat +likempänä Afrikan mertä, Gaetulialaiset etelämpänä, ei kaukana kuumasta +ilman-piiristä, -- ja näillä oli aikaiseen kaupungeita; sillä kun salmi +eroitti heidät Hispanialaisista, olivat he ruvenneet välinsä tavaroita +vaihettelemaan; niiden nimen vääristelivät vähitellen Libyalaiset, +kutsuen heitä barbarilaisella kielellään Medialaisten siaan Maureiksi. +Mutta pian kasvoi Persialaisten valta; ja sitten oli heillä +Numidialaisten nimellä, lähdettyänsä pois esivanhempainsa luota +väkipaljouden vuoksi, ne paikat vallassaan, jotka, lähinnä Karthagoa +ollen, kutsutaan Numidiaksi. Sittemmin pakoittivat molemmat, toisiinsa +luottaen, naapurikansat, aseiden tai pelon kautta, antaumaan valtansa +alle, ja hankkivat mainetta ja kunniaa itsellensä, ollenkin ne, jotka +olivat tunkeuneet meidän meremme rannikoille; koska Libyalaiset ovat +vähemmin sotaisia kuin Gaetulit. Lyhyesti sanoen, alainen osa Afrikaa on +enimmästään ollut Numidialaisten vallassa; kaikki ovat voitettuina +hämmentyneet hallitsevain kansallisuuteen ja nimeen. + + + + +XIX. + + +Myöhemmin Phoenicialaiset, muutamat vähentääksensä väkipaljoutta kotona, +toiset vallan himosta, rahvasta ja muita valtiollisten muutosten +himoisia yllytettyään, olivat meren-rannikolle perustaneet Hipponin, +Adrumeton, Leptin sekä muita kaupunkeja; ja nämä varttuivat vähässä +ajassa paljon, ollen osasta tu'eksi, osasta kunniaksi kotoperillensä. +Sillä Karthagoon nähden pidän parempana olla ääneti kuin puhua aivan +vähän, koska aika muistuttaa rientämään muualle. Siis on meren rantaa +pitkin Catabathmoon päin, joka paikka eroittaa Egyptin Afrikasta, +ensimäinen kaupunki Cyrene, Theralaisten perustama siirtokunta, ja +sitten nuo kaksi Syrtiä ja niiden välissä Leptin kaupunki; vielä +eteenpäin ovat Philenoin alttarit, joka seutu Egyptiä vastaan oli vallan +rajana Karthagolaisilla, ja sittemmin muilla Punilais-kaupungeilla. +Muita paikkoja aina Mauritaniaan asti pitävät Numidialaiset hallussaan; +lähinnä Hispaniaa ovat Maurilaiset. Numidiaa ylempänä olemme kuulleet +Gaetulien elävän, osittain mökkilöissä, osittain raaemmalla tavalla, +kuleksien paikasta paikkaan, niiden jälkeen Aethiopilaisten olevan ja +sitten auringon kuumeesta paahtuneita paikkoja. Jugurthan sodan aikana +hallitsi nyt Roman kansa virkamiesten kautta enimpiä Punilaisia +kaupunkeja ja niitä maita, jotka viimeiseksi olivat Karthagolaisilla; +iso osa Gaetulialaisia sekä Numidiaa aina Mulucka-jokeen asti olivat +Jugurthan vallan alla; kaikkia Maurilaisia hallitsi Bocchus kuningas, +joka ei tuntenut Roman kansaa muuta kuin nimeksi, niinkuin hänkään ei +ennen ollut meille tuttu sodan eikä rauhan kautta. Afrikasta ja sen +asukkaista on aineen vaatimuksen suhteen kyllin sanottu. + + + + +XX. + + +Kun lähettiläät, jaettuaan valtakunnan, läksivät Afrikasta, ja Jugurtha +vasten pelkoaan näki saaneensa palkan rikoksestaan, rupesi hän +himoitsemaan Adherbalin valtakuntaa, varmana pitäen, minkä ystäviltänsä +Numantian luona oli kuullut, että Romassa kaikki oli kaupan, ja sen +ohessa myös niiden lupauksista yltyneenä, joille vähää ennen oli +yltäkyllin lahjoja antanut. Itse oli hän rivakka ja sotaisa mies, vaan +se, jota hän tavoitti, veltto, sotaan kykenemätön, tyynimielinen, +vääryyttä kärsiväksi sopiva, pikemmin pelkuri kuin pelättävä. Siis +hyökkää hän yht'äkkiä suurella sotajoukolla tämän maahan, anastaa paljon +ihmisiä ynnä karjaa ja muuta saalista, sytyttää kartanot ja käypi +hevoisväkineen vihollisen tavoin monet paikat. Sitten vetäypi hän kaiken +väkensä kanssa takaisin valtakuntaansa, luullen Adherbalin vihan +vimmassa väkivallalla kostavan tekemäänsä vääryyttä ja sen asian tulevan +sodan syyksi. Vaan tämäpä, kun ei aseilla luullut vertoja vetävänsä ja +enemmän luotti Roman kansan ystävyyteen kuin Numidialaisiin, lähetti +Jugurthan tykö lähettiläitä kärsitystä vääryydestä valittamaan; ja +vaikka nämä toivat takaisin herjaavat vastaukset, päätti hän kuitenkin +kernaammin kärsiä kaikki, kuin ottaa sotaa käydäkseen, koska se ennen +koettuna oli käynyt toisin kuin toivonut oli. Eikä sentään vähennyt +Jugurthan halu; sillä hän oli jo mielessään anastanut koko hänen +valtakuntansa. Siksipä alkoikin hän käydä sotaa, ei ryöstäjä-parvella +niinkuin ennen, vaan suurella hankkimallansa sotajoukolla, ja julkisesti +pyytää valtaa koko Numidian yli. Muuten hävitti hän, missä liikkui +kaupungit ja maat, ja ajoi saalista; lisäsi omilleen rohkeutta, +vihollisille kauhua. + + + + +XXI. + + +Adherbal, kun näki asian siksi käyneen, että olisi valtakunta joko +jättäminen taikka aseilla pitäminen, valmisti, pakon vaatiessa, +sotaväkeä ja kävi Jugurthaa vastustamaan. Nyt loi kumpainenkin +sotajoukko leirinsä, ei kauvas merestä, lähelle Cirtan kaupunkia; ja +koska päivä oli lopussa, ei aljettu tappelua. Kun enin osa yötä oli +kulunut, hyökkäsivät Jugurthan sotilaat, vaikka vielä oli hämärä, merkin +annettua, vihollisten leiriin, ja ajoivat toiset puoliunissa, toiset +aseita koperoidessa pakoon ja voittivat heidät. Adherbal pakeni +muutamain hevoismiesten kanssa Cirtaan, ja jos ei joukko togalla +vaatetetuita kansalaisia olisi ollut, joka esti takaa-ajavat +Numidialaiset pääsemästä muurein sisälle, niin olisi yhtenä ainoana +päivänä sota kahden kuninkaan välillä aljettu ja lopetettu. Sentähden +piirittää Jugurtha kaupungin, hankkiutuu suojakatoilla, torneilla ja +kaikenlaisilla koneilla rynnistämään sitä, kiirehtien semminkin siksi, +että joutuisi ennen lähettiläitä, jotka oli kuullut Adherbalin +lähettänen Romaan ennen tappelun tapahtumista. Mutta kun senaati oli +saanut tiedon niiden sodasta, lähetettiin kolme nuorukaista Afrikaan, +joiden piti käymän molempien kuninkaiden tykönä ja ilmoittaman senaatin +sekä Roman kansan nimessä, näiden tahdon ja päätöksen olevan, että +luopuisivat aseista; niin olisi se muka laadullista sekä heille että +kuninkaalle. + + + + +XXII. + + +Lähettiläät tulevat rientäen Afrikaan, semminkin kun Romassa, heidän +matkaan hankkiessaan, puheita kuultiin tapahtuneesta tappelusta ja +Cirtan piirittämisestä. Mutta se maine oli vieno (asian suhteen). +Kuultuaan näiden puheen vastasi Jugurtha, ett'ei hänestä mikään ollut +etevämpi eikä kalliimpi kuin senaatin tahto; hän oli muka hamasta +nuoruudestaan sitä ahkeroinut, että kaikki paraimmat pitäisivät häntä +hyvänä; hyväin avuinsa eikä ilkeytensä kautta oli hän ollut tuolle +jalolle miehelle P. Scipionille mieliin; samain omaisuutten vuoksi oli +Micipsa ottanut hänen valtakunnan perilliseksi, ei lasten puutteesta. +Muuten, jota enemmän hän oli toimittanut hyviä ja urheita tekoja, sitä +vähemmin kärsisi muka hänen mielensä vääryyttä; Adherbal oli kavaloilla +keinoilla väijynyt hänen henkeänsä; ja tämän havaittuaan oli hän käynyt +rikosta vastustamaan; Roman kansa ei tekisi oikein eikä kohtuuden +mukaan, jos kieltäisi häneltä kansain oikeutta; vihdoin, hän lähettäisi +pikaan kaikista asioista lähettiläitä Romaan. Niin eroavat molemmat +toisistansa. Adherbalin puhuttelemiseen ei ollut tilaisuutta. + + + + +XXIII. + + +Kun Jugurtha arveli lähettiläiden lähteneen Afrikasta ja paikan luonteen +vuoksi ei väkirynnäköllä voinut Cirtaa valloittaa, saarti hän vallella +ja kaivannolla kaupungin, rakensi torneja ja lujisti ne varustusväellä, +koetteli sitä yöt ja päivät joko väkivoimalla tai konnankeinoilla, +esitteli muurien suojelioille milloin palkintoja, milloin jotain +kauhistuttavaa, koki kehoituksilla kiihoittaa väkeänsä miehuuteen, +sanalla sanoen, hän valmisti tarkkuudella kaikki. Kun Adherbal havaitsi, +että koko hänen onnensa tila oli viimeisillään, että vihollinen oli +rauhaton, ett'ei avusta ollut mitään toivoa ja ett'ei muonavarain +puutteelta voitu sotaa pitkittää, valitsi hän niistä, jotka yhtenä +olivat paenneet Cirtaan, kaksi karskinta, ja kiihoitti näitä, luvaten +paljon ja vaikeroiden kohtaloansa, yöllä rientämään vihollisten +linnoitusten halki merelle ja sitten Romaan. + + + + +XXIV. + + +Muutamain päiväin kuluessa toimittavat Numidialaiset, mitä käsketty oli. +Senaatissa luettiin Adherbalin kirje, jonka sisältö oli seuraava: "Syy +siihen, että usein lähetän teitä rukoilemaan, senaatorit, ei ole minun, +vaan siihen on minun pakoittanut Jugurthan väkivalta, jolle on tullut +niin suuri halu surmata minua, ett'ei hän muista teitä eikä +kuolemattomia jumalia, että himoaa hartaammin minun vertani kuin kaikkea +muuta. Sentähden pidetään minua, joka olen Roman kansan liittolainen ja +ystävä, jo viidettä kuukautta aseilla piiritettynä; minua ei auta isäni +Micipsan hyvät työt eikä teidän päätöksenne; olenpa kahdella päällä, +rasittaako minua miekka vai nälkä kovemmin. Jugurthasta enempää +kirjoittamasta kieltää minua kohtaloni; myöskin ennen olen sen kokenut, +että onnettomia vähän uskotaan; jos vaan en tietäisi, että hän +tavoittelee ylemmäksi kuin minä olen, ja ett'ei hän samalla toivo teidän +ystävyyttänne ja minun valtakuntaani. Kumpaisen hän pitää +arvollisempana, se ei kellenkään ole tietymätöntä. Sillä ensin hän +surmasi veljeni Hiempsalin, sitten hän karkoitti minun isäni +valtakunnasta. Ja olkoonpa vaan tämä meille tehtyä vääryyttä, joka ei +koske teihin. Mutta nyt hän aseilla pitää hallussaan teidän +valtakuntaanne ja minua suljettuna, jonka olette panneet Numidialaisten +hallitsiaksi. Kuinka paljon hän on pitänyt lukua lähettiläiden sanoista, +osoittaa minun vaarani. Mitä onpi jäljellä, paitsi teidän voimanne, +jolla häntä voisi liikuttaa? Sillä minä puolestani tahtoisin +mieluisammin että niin hyvin tämä, jota nyt kirjoitan, kuin sekin, jota +ennen olen senaatissa valittanut, olisi perätöntä, kuin että +kurjuudellani näyttäisin sanani todeksi. Mutta koska minä olen sitä +varten syntynyt, että olisin Jugurthan rikosten osoitteena, niin en +pyydä enää kuolemasta päästä enkä murehista, ainoasti vihollisen +ylivallasta ja ruumiin kidutuksista. Numidian valtakunnasta, joka on +teidän, pitäkäätte huolta, miten haluttaa; mutta pelastakaatte valtanne +korkeuden ja ystävyytenne rehellisyyden tähden minut jumalattomista +käsistä, jos vielä vähänkään muistatte minun isoisäni Masinissaa." + + + + +XXV. + + +Tämän kirjeen luettua oli niitä, joiden mielestä sotajoukko olisi +Afrikaan lähetettävä ja mitä pikemmin riennettävä Adherbalin avuksi. +Sillä välin piti Jugurthasta neuvoteltaman, koska hän ei ollut +lähettiläitä totellut. Mutta samat kuninkaan suosiat ahkeroivat kaikin +mokomin, ett'ei päätöstä tehtäisi. Näin vei Yksityisten suosio voiton +yhteiseltä hyvältä, kuten useimmissa asioissa tavallista onpi. Kuitenkin +lähetetään Afrikaan vanhempia, aatelisia, korkeissa viroissa olleita +miehiä, joitten joukossa oli M. Scaurus, josta yllä olemme puhuneet, +entinen konsuli ja siihen aikaan senaatin esimies. Koska asia herätti +vihaa ja myös Numidialaiset hartahasti rukoilivat, astuivat he kolmen +päivän kuluessa laivaan; sitten, ennen pitkää Uticaan tultuansa, +lähettävät he Jugurthalle kirjeen, että kiireimmittäin saapuisi Roman +voittomaahan, heidät oli muka senaati lähettänyt hänen luoksensa. Kun +hän sai tietää, että kuuluisia miehiä, joilla Romassa oli kuullut olevan +mahtavan arvon, oli tullut hänen vehkeitänsä vastustamaan, niin ajelivat +häntä alussa, hämmästyksissään kun oli, pelko ja himot, milloin +yhtäälle, milloin toisaalle. Hän pelkäsi senaatin vihaa, jollei +lähettiläitä kuulisi; vaan toisaalta vietteli häntä himojen pimittämä +mielensä aljettuun rikokseen. Kuitenkin pääsi hänen vallanhimoisessa +mielenlaadussaan väärä tuuma voitolle. Siis ympäröipi hän kaupungin +sotajoukollaan ja kokee kaikilla keinoin rynnistää Cirtaan, ollenkin +koska toivoi, että joko väkisellä tai kavaluudella keksisi tilaisuuden +voittoon, kun vihollisten väki oli eri haaroille hajoitettu. Vaan kun +tämä käypi toisin ja hän ei voi toimittaa, mitä oli aikonut, nimittäin, +että ennen saisi Adherbalin käsiinsä, kun läksisi lähettiläitä +tapaamaan, niin meni hän muutamien hevoismiesten kanssa voittomaahan, +ett'ei kauvemmin viipymällä vihastuttaisi Scauroa, jota hän enimmän +pelkäsi. Ja vaikka hänelle senaatin nimessä julistettiin kovat uhkaukset +siitä, ett'ei herjennyt piirittämästä, niin läksivätpä kuitenkin +lähettiläät, monta puhetta turhaan pidettyään, ajamattomin asioin +tiehensä. + + + + +XXVI. + + +Kun tämä kuultiin Cirtaan, kehoittivat Italialaiset, joiden +urhoollisuuden kautta muureja suojeltiin, luullen, heittämyksen +tapahduttua, Roman kansan mahtavuuden vuoksi eheinä pääsevänsä, +Adherbalia, että heittäisi itsensä ja kaupungin Jugurthalle ja tinkaisi +häneltä vaan hengen itselleen; muista asioista muka senaati kyllä +pitäisi murehen. Mutta tämä, vaikka piti kaikkea varmempana kuin +Jugurthan rehellisyyttä, heittäytyi kuitenkin, niinkuin Italialaiset +olivat päättäneet, koska heillä oli valta pakoittaa häntä, jos vastaan +panisi. Jugurtha kidutti etenkin Adherbalia ja surmasi hänen; sitten +tappoi hän kaikki täys'ikäiset Numidialaiset ja kauppiaat ilman +eroituksetta, sitä mukaa kuin kukin oli tullut aseellisille vastaan. + + + + +XXVII. + + +Kun tämä Romassa tuli tunnetuksi ja asiaa aljettiin keskustella +senaatissa, lieventivät nuo samat kuninkaan palveliat keskeyttämällä ja +usein hyvällä, välistä riidalla aikaa pitkittäen, tapauksen julmuutta. +Ja jos ei C. Memmius, nimitetty rahvaan tribuni, urhea ja aateliston +valtaa vihaava mies, olisi osoittanut Roman kansalle sitä oltavan +toimessa, että muutamain mahtavain kautta Jugurthan rikos annettaisiin +anteeksi, niin olisi varmaankin neuvotteluja pitkittämällä kaikki viha +saatu haihtumaan. Niin suuri voima oli kuninkaan suosiolla ja rahalla. +Mutta kun senaati, koska rikoksen tunsi, pelkäsi kansaa, päätettiin +Sempronia-la'in johdosta antaa voittomaat Numidia ja Italia tuleville +konsuleille. Konsuleiksi nimitettiin P. Scipio Nasica ja L. Bestia +Calpurnius. Calpurnius sai osalleen Numidian, Scipio Italian. Sitten +kirjoitettiin Afrikaan vietävä sotajoukko, ja päätettiin sotamiesten +palkoista ja muista sodan tarpeista. + + + + +XXVIII. + + +Mutta Jugurtha, saatuansa tiedon, joka oli vasten hänen toivoaan, -- +koska hänelle mieleen oli kiintynyt se ajatus, että Romassa kaikki oli +kaupan, -- lähetti poikansa ynnä kaksi ystävää lähettiläinä senaatille, +ja käski näiden niinkuin niittenkin, jotka Hiempsalin tapettuansa oli +lähettänyt, rahalla koetella kaikkia ihmisiä. Kun nämä tulivat Romaan, +kysyi Bestia senaatilta, suvaittaisiinko Jugurthan lähettiläiden päästä +muurien sisäpuolelle; ja tämä päätti, että, jos eivät olleet tulleet +valtakuntaa ja häntä itseänsä heittämään, heidän olisi seuraavain +kymmenen päivän kuluessa lähteminen pois Italiasta. Konsuli käskee +senaatin päätöksen mukaan julistaa sen Numidialaisille. Näin palaavat +nämä sinä hyvänään kotia. Sillä välin valitsee Calpurnius, hankittuansa +sotajoukon, legatiksi itselleen puolueittensa kautta mahtavia +aatelismiehiä, joitten arvon kautta toivoi ne virheet tulevan +vahvistetuiksi, jotka hän mahdollisesti tekisi, ja niitten joukossa oli +Scaurus, jonka luonnonlaadusta ja tavoista yllä olemme puhuneet. Sillä +meidän konsulillamme olivat monet hyvät hengen ja ruumiin omaisuudet, +joita kaikkia ahneus haittasi. Hän oli vaivoissa kestävä, +terävä-älyinen, kyllin varova, sotamenossa jokseenkin taitava ja sangen +vahva vaaroja ja väijymyksiä vastaan. Mutta legionit vietiin Italian +kautta Rhegioon, sieltä Siciliaan ja Siciliasta edespäin Afrikaan. Siis +hyökkäsi Calpurnius alussa, muonavaroja hankittuaan, voimakkaasti +Numidiaan; hän otti paljon ihmisiä vangiksi ja valloitti väkisellä +muutamia kaupunkeja. + + + + +XXIX. + + +Mutta kun Jugurtha lähettiläiden kautta rupesi häntä rahalla kiusaamaan +ja osoittamaan hänen johdossansa olevan sodan vaikeutta, muuttui hänen +ahneutta poteva mielensä helposti. Muuten otettiin Scaurus kumppaniksi +ja auttajaksi kaikissa neuvotteluissa; ja vaikka tämä aluttain, kun +enimmät hänen lahkokunnastaan jo olivat lahjotut, sangen kovasti oli +vastustellut kuningasta, vietteli kuitenkin rahasumman suuruus hänen +hyvästä ja kunniallisesta väärään poikkeemaan. Mutta Jugurtha osti ensin +ainoastaan sodan viivykkiä, luullen sillä välin Romassa saavansa jotain +toimeen rahalla tai suosiolla. Mutta kun hän oli saanut kuulla Scauron +olevan osallisen kauppaan, rupesi hän varsin varmaan toivomaan saavansa +rauhan jälleen, ja päätti itse läsnä ollen keskustella heidän kanssansa +kaikista ehdoista. Muuten lähetti konsuli vakuuden vuoksi qvaestori +Sextion Jugurthan kaupunkiin Vagaan, johon tekosyynä oli jyväin +saaminen, joita Calpurnius julkisesti oli vaatinut lähettiläiltä, koska +heittämyksen viipyessä sotilakkoa pidettiin. Siis tuli kuningas +leiriin, niinkuin oli päättänyt ja neuvokunnan läsnä ollessa vähän +puhuttuaan tekonsa nostamasta vihasta, ja miten häntä heittämyssovintoon +otettaisiin, päätti hän muut asiat erikseen Bestian ja Scauron kanssa; +sitten vastaan-otettiin hänen heittämys-tarjouksensa, kun konsuli ilman +mitään järjestyksettä oli kysellyt mielipiteitä. Mutta niinkuin +neuvokunnan päätöksen mukaan oli käsketty, heitettiin qvaestorille +kolmekymmentä elehvanttia, karjaa ja monta hevoista ynnä vähäisen +kultaa. Calpurnius läksi Romaan virkamiehiä valitsemaan. Numidiassa ja +meidän sotajoukollamme pidettiin rauhaa. + + + + +XXX. + + +Kun maine oli saattanut Afrikassa tapahtuneet asiat yleisön tietoon, ja +miten niitä oli toimitettu, aljettiin Romassa kaikissa paikoissa ja +kokouksissa puhua konsulin menetyksestä. Rahvaassa vallitsi ankara viha; +senaatorit olivat huolelliset. Hyväksyisivätkö nämä tuota näin suurta +häpiä-työtä, vai kumoisivatko konsulin päätöksen, se oli tietämätöntä. +Ja varsinkin estätteli heitä Scauron mahtavuus, koska häntä mainittiin +Bestian neuvonantajana ja kumppanina, totuudessa ja hyvässä pysymästä. +Mutta C. Memmius, jonka vapaamielisyydestä ja vihasta aateliston +vallalle yllä puhuimme, kehoitteli, senaatin epäillessä ja +viivytellessä, (kokoustiloissa pidetyillä) puheilla kansaa kostoon, +muistutteli sitä, ett'ei hylkäisi valtiota ja omaa vapauttansa, ja veti +julkisuuteen monta aateliston uhkamielistä ja julmaa tekoa; sanalla +sanoen, hän yllytteli uutterasti kaikin mokomin rahvaan mieltä. Mutta +koska Memmion puheliaisuus siihen aikaan oli mainio ja mahtava, olen +katsonut sopivaksi tähän kirjoittaa yhden hänen monista puheistaan, ja +semminkin mitä hän eräässä kokoustilassa, Bestian takaisin palattua, +lausui seuraavilla sanoilla: + + + + +XXXI. + + +"Monta seikkaa on, jotka kehoittavat minua luopumaan teistä, Qviritat, +jos vaan ei hartauteni valtion asioissa olisi kaikkea muuta valtavampi, +nimittäin: aatelispuolueen mahtavuus, teidän kärsivällisyytenne ja +mitätön oikeutenne, sekä ollenkin se seikka, että rehellisyydellä on +enemmin vaaraa kuin kunniaa tarjona. Sillä tosiaankin harmittaa sanoa +sitä, kuinka te näinä viimeisinä viitenätoista vuotena olette olleet +muutamien harvain ylpeydellä ivana, kuinka häpeällisesti ja kuinka ilman +kostamatta teidän puolustajanne ovat saaneet surmansa, ja kuinka teidän +noloutenne ja velttoutenne on turmellut mielenne, kosk'ette nytkään, +vihollistenne rikoksen alaisina ollessa, nouse ylös, ja koska nytkin +pelkäätte niitä, joille teidän tulee olla kauhuna. Vaan vaikka tämä +tämmöistä on, pakoittaa kuitenkin mieleni minua käymään aatelispuolueen +valtaa vastustamaan. Ainakin tahdon koettaa vapauttani, jonka isäni on +jättänyt minulle; vaan teenkö sitä turhaan vai hyödyksi, se on teidän +kädessänne, Qviritat. Enkä kehoitakaan minä teitä, kuten esivanhempanne +usein ovat tehneet, aseilla käymään vääryyttä vastaan. Ei väkivaltaa, ei +poislähtöä tarvita tässä; tarpeen on vaan, että itse omalla tavallaan +menevät nurin niskoin. Tiberius Gracchon tapettua, jonka sanoivat +valmistavan yksivaltaisuutta, pidettiin tutkintokäräjiä Roman rahvasta +varten. C. Gracchon ja M. Fulvion murhan jälkeen surmattiin samoin monta +teidän säädystänne vankihuoneessa. Kummallenkaan surmalle ei pannut laki +rajaa, vaan heidän mielivaltansa. Mutta annappa vaan omansa +takaisin-antaminen rahvaalle olisi yksivaltaisuuden valmistamista; mitä +ei ilman kansalaisten verettä voida kostaa, se olkoon oikein tehty. +Edellisinä vuosina katselitte äänettömällä mieliharmilla, miten +valtiorahastoa varastettiin, miten kuninkaat ja vapaat kansat maksoivat +veroa muutamille aatelisille miten samain hallussa oli korkein kunnia ja +suurin rikkaus. Kuitenkin pitivät he sitä vähänä, että näitä tämmöisiä +tekoja olivat saaneet rankaisematta harjoittaa. Sentähden ovat viimein +la'it, teidän korkeutenne ja kaikki taivaalliset sekä maalliset heitetyt +vihollisille. Eivätkä ne, jotka ovat sen tehneet, häpee tai kadu sitä, +vaan kävelevät rehevästi silmäinne edessä, näytellen pappis- ja +konsuli-virkojaan, osa voitto-riemujaankin, juurikuin nämät olisivat +heillä kunniana eikä ryöstösaaliina. Rahalla ostetut orjat eivät kärsi +la'ittomia käskyjä isänniltään; kärsittekö te, Qviritat, jotka olette +käskemään syntyneet, tyynellä mielellä orjuutta? Mutta ketkä ovat nämä, +jotka ovat ottaneet valtion hallitakseen? Rikoksenalaisimmat miehet, +verisillä käsillä, julman ahneet, suurimmat konnat ja samalla kopeimmat, +joilla rehellisyys, kunnia, velvollisuuden tunto, sanalla sanoen +säädyllisyys ja säädyttömyys, kaikki on voittoa varten. Muutamilla onpi +turvanansa, että ovat tappaneet rahvaan tribunin, toisilla, että ovat +pitäneet la'ittomia tutkintokäräjiä, enimmillä, että ovat toimittaneet +surmatöitä teitä vastaan. Kuta enemmän kukin harjoittaa pahuutta, sitä +turvallisempi on hän. He ovat muuttaneet pelon omasta rikoksestaan +teidän velttouteenne, joita kaikkia se ajaapi yhteen, että halaatte +samaa, vihaatte samaa, pelkäätte samaa. Mutta tämä on hyvien kesken +ystävyyttä, pahojen kesken lahkokunnallisuutta. Vaan jos te niin +pitäisitte huolta vapaudestanne, kuin heidän mielensä hehkuu valtaan, +niin eipä todentotta hävitettäisikään valtiota niinkuin nyt, ja teidän +hyvät työnne olisivat paraimmilla, ei rohkeimmilla. Hankkiaksensa +itselleen oikeutta ja vahvistaaksensa korkeuttaan, ovat esivanhempanne +kahdesti, aseilla varustettuina, vetäyneet erilleen ja valloittaneet +Aventinus vuoren; ettekö te siis täyttä väkeänne taistelisi vapauden +edestä, jonka heiltä olette perineet, ja sitä kiivaammin, jota suurempi +häpeä on menettää, mikä kerta hankittuna on, kuin ett'ei ollenkaan ole +hankittu? Joku sanoo varmaankin: "mitäs mietit siis?" -- Niitä onpi +rankaiseminen, jotka ovat heittäneet valtakunnan viholliselle, ei +kädellä eikä väkivallalla, joka teiltä tehtynä on sopimattomampaa kuin +heille tapahtuneena, vaan tutkimuksilla ja itse Jugurthan ilmoitusten +johdosta. Ja jos hän heittämykseen menee, niin hän tosiaankin on +kuuliainen teidän käskyillenne; vaan jos hän niitä ylönkatsoo, niin +voitte luonnollisesti arvostella, minkä veroinen tuo rauha ja heittämys +on, josta Jugurthalle on tullut rikosten rankaisemattomuus, muutamille +mahtaville suurimmat tavarat, valtiolle vahinkoa ja häpeää. Tottahan +kuitenkin jo olette kyllänne saaneet heidän vallastansa, ja eihän +kumminkaan ne ajat liene teille nykyisiä enemmän mieleen, jolloin +valtakunnat, voittomaat, la'it, oikeudet, tuomioistuimet, sodat, rauhat, +sanalla sanoen kaikki jumalalliset ja inhimilliset asiat olivat +muutamien hallussa. Mutta te, se on Roman kansa, joita eivät viholliset +ole voittaneet, ja jotka olette kaikkien kansain käskiöitä, katsoitte +sen kylläksi, että säilytitte henkenne. Sillä kukapa teistä olisi +orjuutta evännyt? Ja vaikka minä puolestani pidän suurempana häpiänä +miehelle, että kostamatta on vääryyttä kärsinyt, niin sallisinpa +kuitenkin tyynellä mielellä teidän antavanne anteeksi syynalaisimmille +ihmisille, koska ovat kansalaisia, jos ei sääliväisyys olisi turmioksi. +Sillä heillekään, vallattomia kun ovat, ei ole siinä kyllä, että +rankaisematta ovat pahaa tehneet, jos ei heiltä oteta pois tilaisuutta +sen tekemiseen, ja teille on jäävä ikuinen levottomuus, kun havaitsette, +että teidän onpi orjina oleminen tai vapautenne käsivoimilla +säilyttäminen. Sillä eihän toki mitään toivoa ole rehellisyydestä ja +sovusta? He tahtovat hallita, te olla vapaat, he tehdä vääryyttä, te +estää sitä; vihdoin he kohtelevat teidän liittolaisianne niinkuin +vihollisia, vihollisianne niinkuin liittolaisia. Voipiko niin +erilaisissa mielissä olla rauhaa ja ystävyyttä? Sentähden neuvon ja +kehoitan minä teitä, ett'ette heittäne niin suurta rikosta +rankaisematta. Ei ole valtiovarain varkaus tapahtunut eikä +liittolaisilta väkisin otettu rahaa, joita rikoksia, vaikka ovat suuret, +tottumuksesta enään ei pidetä minään. Vihaisimmalle viholliselle on +alttiiksi pantu senaatin arvoisuus, alttiiksi pantu teidän valtanne. +Kotona kuin sodassakin on valtakunta ollut kaupan. Ja jos ei tätä +tutkita, jos ei syynalaisia rangaista, mitä muuta on neuvoksi kuin elää +kuuliaisina niille, jotka sen ovat tehneet. Sillä rankaisematta tehdä +mitä hyvänsä, se on olla kuninkaana. Enkä minä kehoita teitä, Qviritat, +nyt ennemmin tahtomaan, että kansalaisenne olisivat tehneet väärin kuin +oikein, vaan siihen, ett'ette kehnoille anteeksi antamalla saattaisi +hyviä tuhoon. Paitsi sitä on valtion asioissa paljoa parempi unhottaa +hyviä kuin pahoja töitä. Hyvä tulee vaan hitaammaksi, jos hänestä et +huoli, mutta paha käypi vilpillisemmäksi. Paitsi sitä, jos vääryyttä ei +ole tapahtunut, et tarvinne usein apuakaan sitä vastaan." + + + + +XXXII. + + +Tätä ja tämmöistä usein puhuen, sai Memmius Roman kansan suostumaan +siihen, että L. Cassius, joka silloin oli praetori, lähetettäisiin +Jugurthan luo, ja että hän, valtion takauksen annettuansa, toisi hänen +Romaan, että kuninkaan ilmoituksella saataisiin toteen Scauron ja muiden +rikokset, joita he syyttivät rahan ottamisesta. Sill'aikaa, kun tätä +Romassa toimitettiin, tekivät ne, jotka Bestia oli jättänyt Numidiaan +sotajoukolle päämiehiksi, noudattaen ylipäällikön tapaa, sangen monta +häpiällistä työtä. Olipa niitä, jotka kullalla lahjottuina antoivat +Jugurthalle takaisin elehvantit, toiset myivät ylikarkuria, osa ajoi +saalista rauhassa eläviltä ihmisiltä. Niin suuri ahneuden vimma oli +ikäänkuin kulkutauti tarttunut heidän mieliinsä. Mutta C. Memmion +tekemän lakiehdoituksen hyväksyttyä ja koko aateliston säikähyksissä +ollessa, läksi Cassius Jugurthan luo; ja tätä pelossa ja pahan +omantunnon tähden epätoivossa olevaa neuvoi hän, ett'ei ennemmin +tahtoisi kokea voimaansa kuin armoa, koska kerta oli heittäynyt Roman +kansalle. Paitsi sitä antoi hän hänelle erityisesti oman sanansa, jota +tämä ei pitänyt vähempiarvoisena kuin valtion takausta. Semmoinen maine +oli siihen aikaan Cassiolla. + + + + +XXXIII. + + +Siis tuli Jugurtha, kuninkaan arvolle sopimattomalla tavalla, mitä +kurjimmassa puvussa, Cassion kanssa Romaan. Vaan vaikka hänellä oli +suuri mielen jäykkyys, koki hän, kaikkien kehoituksesta, joiden +mahtavuuden ja rikoksen kautta hän oli aikaan saanut kaiken sen, jonka +edellä olemme kertoneet, suurella palkinnolla saada puolelleen rahvaan +tribunin C. Baebion, että hänen hävyttömyytensä kautta olisi vahva +kaikkea oikeutta ja vääryyttä vastaan. Mutta vaikka rahvas oli vihainen +kuninkaalle, ja osa vaati häntä vankeuteen viemään, osa esivanhempien +tavoin rankaisemaan vihollista, joll'ei rikokseen osallisia ilmiantaisi, +kutsui C. Memmius kansan kokoon ja alkoi, enemmän katsoen arvoonsa kuin +vihaansa, asettaa kapinaa ja lepyttää mieliä, ja lopuksi väittää, että +hänen kauttansa annettu valtion takaus pitäisi pysyä rikkomatonna. +Sitten, kun äänettömyys oli alkanut, vei hän Jugurthan esille ja saneli; +hän kertoi hänen menetyksensä Romassa ja Numidiassa, osoitti rikokset +isää ja veljiä vastaan; ja ehkä Roman kansa tiesi, keitten avun ja +keitten palveluksen kautta hän oli tehnyt ne, tahtoisi se kuitenkin muka +häneltä kuulla ilmeisempää; jos hän ilmoittaisi totuuden, olisi hänellä +suuri toivo Roman kansan rehellisyydessä ja laupeudessa; mutta jos +salaisi sitä, ei hän hyödyttäisi kumppaniansa, vaan syöksisi itsensä ja +toiveensa perikatoon. + + + + +XXXIV. + + +Sittemmin, kun Memmius oli puhumisensa lopettanut ja Jugurthaa +vaadittiin vastaamaan, käski rahvaan tribuni O. Baebius, jonka yllä +sanoimme rahalla lahjotuksi, kuninkaan olla ääneti; ja vaikka +väkijoukko, joka kokouksessa oli läsnä, kovasti kiivastuneena, koki +peloittaa häntä huutamalla, suuta vääntämällä, usein päällekäymällä ja +kaikilla muilla keinoin, joita suutuksissa ollessaan tavallisesti +käytetään, pääsi kuitenkin hävyttömyys voitolle. Näin läksi kansa, +pilkkana pidettynä, pois kokouksesta; mutta Jugurthalla, Bestialla ja +muilla, joita tämä tutkimus hätyytti, paisuivat mielet (povissa). + + + + +XXXV. + + +Olipa siihen aikaan Romassa eräs Numidialainen, nimeltä Massiva, +Gulussan poika, Masinissan pojanpoika, joka, kun kuninkaiden riidassa +oli ollut Jugurthan vastustaja, maanpakolaisena oli lähtenyt Afrikasta, +sittenkun Cirta oli heittäynyt ja Adherbal oli surmattu. Tätä kehoitti +Sp. Albinus, joka seuraavana vuonna, Bestian jälkeen, Q. Minucius Rufon +kanssa piti konsulin virkaa, senaatilta pyytämään Numidian valtakuntaa, +koska hän muka oli Masinissan suku-perää, ja (koska) Jugurthaa +rikostensa tähden viha ynnä pelko ahdisti. Konsulin teki mieli sotaa +käydä, ja hän tahtoi ennemmin, että kaikki pantaisiin liikkeille, kuin +vaikenisi (sikseen). Hänelle oli osakseen tullut Numidian, Minuciolle +Macedonian voittomaa. Kun Massiva oli ruvennut näitä asioita ajamaan ja +Jugurthalla ystävissään ei ollut kyllin turvaa, koska yhtä heistä esti +paha omatunto, toista paha maine ja pelko, niin käski hän lähisimmän ja +luotettavimman ystävänsä Bomilcarin rahalla hankkia väijyjiä Massivalle, +kuten monta asiaa oli toimittanut, ja tehdä sen niin salaisesti kuin +mahdollista; mutta jos se ei onnistuisi, piti hänen millä tavalla +tahansa tappaa Numidialainen. Bomilcar toimittaa väleen kuninkaan +käskyt; ja hän tiedustelee semmoisten ihmisten kautta, jotka +tuommoisessa työssä olivat taitavat, hänen retkensä ja kulkunsa, jopa +viimein kaikki paikat ja ajat; ja sitten virittää hän, asian vaatiessa, +paulansa. Siis käypi yksi niistä, jotka olivat surmatyötä varten +varalla, vähän varomattovammasti Massivan päälle ja tappaa hänen; mutta +itse kiini otettuna, lupaa hän, monen ja semminkin Albinus konsulin +kehoituksesta, ilmoittaa asian laidan. Bomilcar, vaikka oli sen toveri, +joka valtion takauksella oli Romaan tullut, vaaditaan oikeuteen enemmän +kohtuuden kuin kansain oikeuden johdosta. Mutta Jugurtha, vaikka julki +oli voitettu syypääksi niin suureen rikokseen, ei lakannut ennen +totuutta vastaan taistelemasta, kuin havaitsi tekonsa herättämän vihan +olevan hänen suosiotansa ja rahaansa suuremman. Vaikka hän siis +edellisessä jutussa oli antanut viisikymmentä ystävistään takaukseksi, +lähetti hän, enemmän katsoen valtakunnan kuin takausmiesten etua, +Bomilcarin salaa Numidiaan, koska varoi muitten maalaistensa pelosta +rupeevan epäämään kuuliaisuutta häneltä, jos tämä rangaistuksen kärsisi. +Itsekin matkusti hän, muutamien päiväin kuluttua, sinne, koska senaati +käski hänen Italiasta lähtemään. Mutta ulos Romasta tultuaan, sanotaan +hän, usein ääneti luoden silmäyksiä sinne takaisin, lausuneen: "kaupunki +olisi kaupan ja pian häviöön menevä, jos vaan ostajan saisi." + + + + +XXXVI. + + +Sodan uudistettua, kuljettaa sillä välin Albinus kiireimmittäin Afrikaan +muonavaroja, palkkarahaa ja muuta, joka sotilaille oli tarpeen; ja kohta +lähtee hän itsekin sinne, että ennen vaalikokousta, joka aika ei ollut +kaukana, aseilla tai heittämyssovinnolla tai millä tavalla tahansa saisi +sodan lopetetuksi. Mutta Jugurtha sitä vastoin venyttää kaikkia asioita, +ja tekee milloin mitäkin syitä viipymiseensä; lupaa heittämystä, ja on +sitten pelkäävinään, pakenee päälle käyvän edestä, ja käypi vähän +jälkeen päälle, ett'ei hänen sotilaansa epätoivoon heittäytyisi. Näin +pitää hän konsulia pilkkanansa, viivyttäin milloin sotaa, milloin +rauhaa. Ja oli niitä, jotka silloin eivät pitäneet Albinoa kuninkaan +tuumille vieraana, ja jotka eivät luulleet sodan, niin suuren kiireen +perästä, niin helposti tulleen pitkitetyksi pikemmin velttouden kuin +kavaluuden kautta. Mutta kun, ajan kuluttua, vaalikokous-päivä läheni, +läksi Albinus Romaan, jätettyään veljensä Aulon propraetoriksi leiriin. + + + + +XXXVII. + + +Siihen aikaan tärisyttivät tribunien riitaisuudet Romassa hirveästi +valtiota. Rahvaan tribunit P. Lucullus ja L. Annius kokivat edespäin +pitää virkaansa, vaikka heidän virkaveljensä olivat sitä vastaan; ja +tämä eripuraisuus esti koko vuoden vaalikokoukset. Se viivykki saatti +Aulon, jonka edellä sanoimme jätetyn praetorin-siaiseksi leiriin, +toivomaan, että voisi joko lopettaa sodan, tai sotajoukolla peloittaen +ottaa rahaa kuninkaalta. Hän kutsui siis Tammikuulla sotamiehet +talvimajoistaan sotaretkelle, ja tuli pitkillä marssilla, kovalla +talvisäällä, Suthulin kaupunkiin, jossa kuninkaan tavarat olivat. Vaikka +tätä sekä vuodenajan kovuuden että paikan lujuuden vuoksi ei voitu +valloittaa eikä piirittää, -- sillä muurin ympärille, joka oli +rakennettu jyrkän vuoren äyräälle, oli lietteinen lakeus talvisadetten +avulla tehnyt lammikon, -- rupesi hän kuitenkin, joko valeh-vehkeitä +pitääkseen, että niiden kautta peloittaisi kuningasta, tai himostansa +sokeana, suojakattoja lykkimään, vallia luomaan ja joutuun toimittamaan +muuta, joka hänen yritykseensä oli tarpeen. + + + + +XXXVIII. + + +Mutta Jugurtha, kun oli tullut tuntemaan legatin turhamaisuuden ja +ymmärtämättömyyden, alkoi viekkaasti kiihoittaa hänen mielettömyyttänsä, +lähetteli rukoilevia lähettiläitä, kuljetteli itse sotajoukkoa, +ikääskuin karttaen, metsämaita ja polkuja pitkin. Lopuksi sai hän +heittämyssovinnon toivolla Aulon jättämään Suthulin ja ajamaan häntä +juurikuin pakenevaa takaa syrjäseutuihin. Niin pysyivät hänen juonensa +paremmin salassa. Sillä välin koetteli hän sotajoukkoa öin päivin +sukkelain ihmisten kautta; lahjoi centurioneja ja hevoisväen +päällikköjä, että yksi osa heistä karkaisi hänen puolellensa, toinen, +sotamerkin annettua, heittäisi asemansa. Kun tämän oli toimittanut +mielensä mukaan, saarti hän sydänyöllä äkkiodottamatta suurella +Numidialaisjoukolla Aulon leirin. Romalaiset sotamiehet, jotka +säikähtivät sitä tavatonta meteliä, rupesivat toiset aseita +tavoittamaan, toiset piilemään, osa pelästyneitä vahvistamaan, +hädissänsä häilymään edestakaisin joka tahalla; vihollisjoukko oli +suuri, taivas yön ja pilvien vuoksi pimiä, vaara kaksinainen; vihdoin +oli epäilyksen alaista, olisiko turvallisempaa paeta vai alallansa +pysyä. Mutta siitä joukosta, jotka vast'ikään sanoin lahjotuiksi, +karkasi yksi kohortti Ligurialaisia ynnä kaksi Thrakialaista +ratsasparvea ja muutamia joukkoon kuuluvia sotomiehiä kuninkaan +puolelle; ja kolmannen legionin ensimäinen centurioni antoi vihollisille +tilan tunkea sisälle muutaman linnoituksen kautta, jonka oli saanut +suojellaksensa; ja sitä tietä hyökkäsivät kaikki Numidialaiset leiriin. +Häpiällisesti paettuansa, asettuivat meikäläiset, useimmat sittenkun +olivat aseensa pois heittäneet, lähisimmälle kukkulalle. Yö ja saalis +leirissä viivyttivät vihollisia, jott'eivät voittoansa käyttäneet. +Sitten Jugurtha seuraavana päivänä keskustelussa Aulon kanssa lausui: +että, vaikka hän ynnä hänen sotajoukkonsa, nälällä ja miekalla +suljettuna, oli hänen vallassaan, olisi hän kuitenkin, muistaen +ihmisellisten oloin huikentelevaisuutta, laskeva heidät kaikki eheinä +ikeen alitse, jos Aulus hänen kanssansa tekisi sovinnon; paitsi sitä +vaati hän, että tämä kymmenen päivän kuluessa lähtisi pois Numidiasta. +Ehkä tämä oli kovaa ja häpiällistä, sovittiin kuitenkin rauha, niinkuin +kuninkaalle hyväksi näkyi, koska he kuoleman pelosta horjuivat. + + + + +XXXIX. + + +Mutta kun tämä Romassa saatiin tietää, pääsi pelko ja suru valtiossa +valloilleen. Osa suri valtakunnan kunniaa, osa, joka oli sodan menoihin +tottumaton, pelkäsi vapauttansa; kaikki olivat Aulolle närkästyksissään, +ja semminkin ne, jotka usein sodassa olivat loistavia tekoja tehneet, +siitä muka, että tämä, vaikka oli aseilla varustettu, häpiällä oli +etsinyt pelastusta, eikä käsivoimalla. Sentähden kysyi Albinus konsuli, +joka veljensä rikoksesta pelkäsi vihaa ja sitten vaaraa, senaatin mieltä +rauhaliitosta; vaan kuitenkin otti hän sillä välin täyteväkeä +sotajoukolle sekä kutsui apujoukkoja liittolaisilta ja Lation kansalta; +sanalla sanoen hän kiirehti kaikin tavoin. Senaati päättää, niinkuin +kohtuullista oli, ett'ei ilman hänen ja kansan käskyttä mitään liittoa +ollut voinut tapahtua. Konsuli, jota rahvaan tribunit estivät muassansa +viemästä niitä sotalaumoja, joita hän oli varustanut, matkustaa +muutamien päivien kuluessa Afrikaan. Sillä koko sotajoukko oli viety +pois Numidiasta, kuten sovittu oli, ja vietti talvea voittomaassa. +Vaikka hänellä, sinne tultuansa oli palava halu Jugurthaa takaa ajaa ja +lieventää veljeänsä vastaan noussutta vihaa, päätti hän, asian haarain +mukaan, olla mihinkään toimeen ryhtymättä, tultuansa tuntemaan sotilaat, +joita, paitsi pako, vallattomuus ja irstaisuus, sotakurin rauettua, oli +turmellut. + + + + +XL. + + +Sill'aikaa julistaa rahvaan tribuni C. Mamilius Limetanus Romassa +kansalle tehdyn sääntöehdoituksen, että pidettäisiin tutkintokäräjiä +niille, joitten neuvosta Jugurtha oli ylönkatsonut senaatin päätöksiä, +jotka lähetys- ja päällikköviroissaan häneltä olivat rahaa +vastaanottaneet, jotka olivat antaneet takaisin elehvantit ja +karkulaiset; samaten niille, jotka vihollisten kanssa olivat sovinnoita +tehneet rauhasta taikka sodasta. Tälle sääntöehdoitukselle valmistelivat +osittain ne, joilla oli paha omatunto, osittain ne, jotka lahkokuntain +vihasta pelkäsivät vaaroja tulevan, salaisesti ystäväin ja ollenkin +latinalaiseen kansakuntaan kuuluvain ihmisten ja Italialaisten +liittolaisten kautta, esteitä, kosk'eivät julkisesti voineet vastusta +tehdä, ilman tunnustamatta, että se ja muukin semmoinen oli heille +mieleen. Mutta sitä voisi tuskin uskottavana kertoa, miten rahvas oli +innoissaan, ja miten suurella kiivaudella se noudatettavaksi sääti +lakiehdoituksen, enemmän vihasta aatelistoa vastaan, jolle tätä haitaksi +hankittiin, kuin valtion edusta huolta pitäen. Niin suuri kostonhimo +vallitsi puolueissa. Muiden säikähyksissä ollessa, oli siis M. Scaurus, +jonka yllä sanoimme Bestian legatiksi, rahvaan iloitessa ja omien +lahkolaistensa paetessa ja valtion vielä silloin vavistessa, koska +Mamilion lakiehdoituksen mukaan kolme tutkiatuomaria tulisi +asetettavaksi, laittanut niin, että hän itse valittiin näiden joukkoon. +Mutta tutkimus toimitettiin ankarasti ja kovasti, kulkupuheiden ja +rahvaan kostonhimon vuoksi. Niinkuin ylpeys usein oli vallinnut +aatelistossa, niin oli siihen aikaan menestys paisuttanut rahvaan +mieliä. + + + + +XLI. + + +Muuten olivat lahkokunnat kansassa ja puolueet senaatissa, sekä +myöhemmin kaikki ilkeät juonittelemiset muutamia vuosia ennen tulleet +tavaksi Romassa, rauhan vuoksi ja sen tavaran kyllyyden tähden, jota +ihmiset pitävät etevimpänä. Sillä ennen Karthagon hävitystä hallitsivat +Roman kansa ja senaati keskinäisellä sovulla ja suosiolla valtiota, eikä +kunniasta eikä vallasta kansalaisten välillä ollut mitään kiistaa; pelko +vihollisista piti heitä hyvissä avuissa. Mutta kun tämä kauhu oli +kadonnut mielistä, niin tulipa siaan se, jota myötäkäyminen rakastaa, +nimittäin: vallattomuus ja ylpeys. Niin on se, jota vastoinkäymisen +päivinä olivat toivottaneet itsellensä, rauhan saatua ollut kovempaa ja +katkerampaa. Sillä aatelistolla alkoi arvoisuutensa, kansalla vapautensa +vallattomuudeksi kääntyä; jokainen rupesi puoleensa vetämään, +riistämään, raastamaan. Näin vedettiin kaikki kahtaalle; valtio, joka +oli ollut keskellä, revittiin hajalle. Muuten oli aatelisto puolueensa +kautta mahtavampi; rahvaan voima, hillitön kun oli ja hajallinen, +vaikutti vähemmän. Muutamain harvain mielen mukaan hallittiin +valtakuntaa kotona kuin sodassakin; samain hallussa olivat +valtiorahasto, voittomaat, virat, kunniat ja voittojuhlallisuudet; +rahvasta rasitti sotapalvelus ja varattomuus; päälliköt ynnä muutamat +harvat riistivät itselleen sotasaaliit. Sen ohella ajettiin sotilaiden +vanhemmat ja pienet lapset tiloiltaan, aina sen mukaan kuin kukin oli +mahtavamman rajanaapuri. Näin tunkeutui ahneus ynnä mahtavuuden kanssa +suhdattomasti ja kohtuuttomasti joka paikkaan, saastutti ja hävitti +kaikki, pitämättä mitään arvossa ja pyhänä, kunnes itse syöksyi +päätimysten. Sillä heti kun aatelistossa ilmaantui niitä, jotka pitivät +todellisen kunnian väärää valtaa etevämpänä, rupesi valtio tärisemään ja +kansallinen eripuraisuus nousemaan, juurikuin mikäkin maanmullistus. + + + + +XLII. + + +Sillä sittenkun Tiberius ja C. Gracchus, joitten esivanhemmat +punilais-sodassa ja muissa olivat paljon kartuttaneet valtakuntaa, +rupesivat rahvasta vapauteen saattamaan ja ilmi antamaan noiden harvain +(aatelispohattain) rikoksia, niin oli syynalainen ja siksi peloissaan +oleva aatelisto, milloin liittolaisten ja latinalaisten, milloin +romalaisten ritarien kautta, jotka toivo liitosta (aatelisten kanssa) +oli luovuttanut rahvaasta, käynyt Gracchoin päällekanteita vastustamaan +ja miekalla tappaneet, ensin Tiberion, sitten muutamien vuotten perästä +samaa yrittelevän Cajon, joista toinen oli tribuni, toinen siirtokunnan +perustamista varten valittu triumviri, ynnä M. Fulvius Flaccon. Ja +tosiaan ei ollutkaan Gracchoilla, voiton kiihkon vuoksi, kyllin malttava +mieli. Mutta parempi on rehellisessä yrityksessä tulla voitetuksi, kuin +kehnoilla keinoilla sortaa vääryyttä. Mielensä mukaan käyttäen tätä +voittoa, saatti siis aatelisto miekalla ja maanpakolaisuuteen ajamalla +monta ihmistä perikatoon, ja tuotti niin tuleviksi ajoiksi itselleen +enemmän pelkoa kuin mahtavuutta. Ja tämä seikka se enimmiten syöksee +turmioon suurimmat valtakunnat, kun tahtovat toiset toisiaan voittaa +tavalla millä tahansa ja liian ankarasti kostaa voitetuille. Mutta jos +rupeen erittäin ja asian laveuden mukaan puhumaan puolueiden kiistoista +ja kaikista valtakunnan tavoista, niin onpi aika minulta loppuva +ennenkuin aine. Sentähden palaankin takaisin kerrottavaani. + + + + +XLIII. + + +Aulon tekemän sovinnon ja meidän sotajoukkomme häpeällisen paon jälkeen +olivat seuraavaksi vuodeksi nimitetyt konsulit Q. Metellus ja M. Silanus +keskenänsä jakaneet voittomaat, ja oli Numidia osaantunut Metellolle, +vilkasluontoinen mies, jolla, vaikka hän oli kansalaispuolueen +vastustaja, kuitenkin oli vakainen ja nuhteeton maine. Heti virkaan +astuttuansa kiinitti (hän yksinomaisesti) mielensä sotaan, jota hänen +piti käydä, arvellen kaikkien muiden toimien olevan yhteisiä hänen +virkaveljensä kanssa. Kun hän nyt ei voinut luottaa vanhaan +sotajoukkoon, hän alkoi kirjoittaa sotilaita, kutsua apujoukkoja +kaikkiaalta, hankkia puolto- sekä ryntö-aseita, hevoisia ja muita +sota-neuvoja, ynnä lisäksi vielä runsaasti muonavaroja, lyhyesti sanoen +kaikkia, mitä vaihettelevaisessa ja monia keinoja kysyvässä sodassa +tavallisesti tarvitaan. Muuten koettivat näiden asiain toimeenpanoa +auttaa senaati käskyillänsä, liittolaiset ja Lation kansa sekä kuninkaat +vapaehtoisesti apujoukkoja lähettämällä, ja vihdoin koko valtakunta +suurinta innollisuutta näyttämällä. Kun siis mielensä mukaan oli +valmistanut ja järjestänyt kaikki asiat, läksi hän Numidiaan, johon +häntä seurasivat kansalaisten suuret toiveet, sekä yleensä hänen hyväin +avuinsa tähden, että myöskin erittäin, koska hänellä oli rahaa vastaan +luja mieli, ja koska sitä ennen virkamiesten ahneuden kautta meidän +mahtavuutemme Numidiassa oli vähennyt, vihollisten sitä vastoin +kasvanut. + + + + +XLIV. + + +Mutta kun hän Afrikaan oli tullut, heitti prokonsuli Sp. Albinus hänelle +sotajoukon, joka oli veltto, sotaan kykenemätön, vaaroissa kuin +ponnistuksissakin kestämätön, vikkelämpi kieleltään kuin kädeltään, +liittolaistensa ryöstäjä ja itse vihollistensa saalis, komennotta ja +kuritta pidetty. Siis tuli uudelle päällikölle sotilaiden pahoista +tavoista enemmän huolta, kuin heidän suuresta lukumäärästään apua ja +hyvää toivoa. Kuitenkin päätti Metellus, vaikka vaalikokousten viivykki +paljon oli lyhentänyt kesäisen sotaretken aikaa, ja vaikka hän tiesi +kansalaistensa mielten levottomasti odottavan sodan päätöstä, olla +sotaan ryhtymättä, kunnes olisi pakoittanut sotilaat esi-isäinsä kuria +noudattaen vaivoja kestämään. Sillä kun Albinus, Aulus veljen ja +sotajoukon häviöstä säikähdyksissään, oli tehnyt sen päätöksen, ett'ei +lähtisi voittomaasta, piti hän, niinkauvan kun kesäisen sotaretken +kestäessä oli päällikkyydessä, sotilaita enimmiten seisovissa leireissä, +paitsi kun paha löyhkä ja eläimen ruuan puute pakoitti hänen paikkaa +muuttamaan. Näitä ei linnoitettu, eikä asetettu yövartioita, niinkuin +sodassa tavallista onpi; kuinka kutakin halutti, oli hän poissa +lipuiltansa. Kuormastoon kuuluvaa väkeä ja sotilaita kuleksi yöt päivät +edestakaisin; kuleksiessaan hävittivät nämä seutua, tunkivat väkisin +taloihin, kilpaa ajaen karja- ja orja-saalista ja vaihettaen näitä +kauppiasten tykönä ulkomaan viinaan ja muuhun semmoiseen kaluun; sitä +paitsi he myivät valtion antamat jyvät ja ostivat leipää päivittäin; +sanalla sanoen, mitä löyhyyden ja ylöllisyyden häpiätä suinkin +saatetaan mainita tai ajatella, sitä kaikkea oli tässä sotajoukossa ja +muuta vielä lisäksi. + + + + +XLV. + + +Mutta siinä vaikeassa tilassa havaitsen Metellon yhtä hyvin kuin +vihollisen vastustamisessakin olleen suuren ja viisaan miehen, joka niin +suurella mielenmaltilla piti kohtuuden suosiota etsivän suopeuden ja +kovuuden välillä. Sillä ensiksi oli hän poistanut löyhyyden apukeinot +kieltämällä, ett'ei kukaan leirissä saisi myydä leipää taikka muuta +keittoruokaa, ett'ei kuormastoa saisi olla sotajoukon seurassa, ett'ei +sotamies leirissä eikä matkoilla ollessaan saisi pitää orjaa tai juhtaa. +Muulle vallattomuudelle oli hän (myös) viisaasti rajan asettanut. Sitä +paitsi muutteli hän joka päivä leiriä risti-marsseilla, linnoitti sen, +juurikuin olisivat viholliset olleet saapuvilla, vallilla ja +kaivannolla, asetteli vartioita tiheään ja kävi itse legatiensa kanssa +niitä katsastamassa. Samaten oli hän, kun sotajoukko marssi, milloin +ensimäisten, milloin jälkimäisten luona, useinpa keskelläkin, ett'ei +kukaan rivistänsä lähtisi, että kävelisivät tiheässä lippuinsa lähellä +ja sotamies kantaisi ruokansa ja aseensa. Näin vahvisti hän ennen pitkää +sotajoukon enemmän hairahduksista estämällä kuin rankaisemalla. + + + + +XLVI + + +Kun Jugurtha sillä välin sanansaattajilta oli saanut kuulla, mitä +Metellus toimi, rupesi hän, joka Romassa myös oli tullut tuntemaan hänen +rehellisyytensä, tilaansa epäilemään, ja nyt vasta koki hän +todenperäistä heittämystä aikaan saada. Siis lähetti hän konsulien luo +rukoiliain tunnusmerkeillä varustetuita lähettiläitä, joiden piti anoa +vaan hänelle itselle ja lapsille hengen armahdusta, mutta heittää kaikki +muu Roman kansan ehtoon. Mutta Metellus tiesi jo edellisistä +kokemuksista, että Numidialaisten suku oli petollinen, mielenlaadultaan +huikentelevainen ja kapinan yrityksiin taipuvainen. Senpä tähden kävikin +hän erikseen puhuttelemassa lähettiläitä, toista toisensa perään, +koetellen heitä vähitellen, ja kun oli huomannut heidän olevaa itselleen +sopivat, houkutteli hän heitä suurilla lupauksilla heittämään itselleen +Jugurthan mieluisimmin elävänä, mutta jos se ei menestyisi, kuollunna. +Muuten käski hän julkisesti sanoa kuninkaalle, mikä hänelle olisi +mieleen. Sitten läksi hän itse, muutamien päivien kuluttua, tappovalmiin +ja vihollisen tapaisen sotajoukon kanssa Numidiaan, jossa vasten sodan +laatua majat olivat täynnänsä ihmisiä, karjat ja maanviljeliät ulkona; +kaupungeista ja kylistä tuli vastaan kuninkaan virkamiehiä, jotka olivat +valmiit antamaan jyviä, kuljettamaan muonavaroja, sanalla sanoen, +tekemään kaikkea, mitä käskettiin. Ja kuitenkin kulki Metellus juuri +kuin olisi vihollinen ollut saapuvilla, yhtä hyvin varustettuna +sotajoukkonensa, tiedusteli lavealta kaikki, piti noita heittämyksen +merkkiä valeh-vehkeinä, joilla hänelle koettiin pauloja virittää. +Sentähden olikin hän itse keveästi varustettujen kohorttien sekä valitun +linko- ja joutsimies-parven kanssa etujoukoilla; jälki-joukoilla piti +legati C. Marius hevoisväkineen komentoa; kumpaisellenkin siivelle oli +hän jakanut apu-hevoisväestön legionien tribuneille ja kohorttien +päälliköille, että lentomiehet (kahakoitsiat) yhdessä sen kanssa +kartoittaisivat takaisin vihollisten hevoisjoukot, missä ikinä nämät +lähestyisivät. Sillä Jugurtha oli niin kavala ja tunsi hyvin paikat ja +sotamenon, ett'ei varmaan voitu päättää, oliko hän vaarallisempi poissa +vai läsnä ollessaan, rauhaa pitäessään vai sotaa käydessään. + + + + +XLVII. + + +Ei kaukana siitä tiestä, jota Metellus kulki, oli Numidialainen +kaupunki, nimeltä Vaga, koko valtakunnan vahvimmasti käyty +markkinapaikka, johon monta Italialaista tavallisesti oli asettunut +asumaan ja kauppaa pitämään. Tähän asetti konsuli vartiaväestön, sekä +koetellakseen (asukkaiden mieliä) että myös odotellaksensa, jos paikka +olisi niin sovelias, että se sitä suvaitsisi; paitsi sitä käski hän +ko'ota muonavaroja ja muuta, mitä sodassa tarvittaisiin, arvellen, +niinkuin asianhaaratkin sitä muistuttivat, kauppiasten paljouden ja +muonavarain olevan sotajoukolle hyödyksi ja toimitetuille vehkeille +turvaksi. Näitten toimien tapahtuessa, lähetteli Jugurtha yhä hartaammin +vaan rukoilevia lähettiläitä, anoi rauhaa, tahtoi paitsi omaa ja +lastensa henkeä antaa kaikki Metellon haltuun. Vaan nämät vietteli +kuningas, niinkuin entisetkin, petokseen ja lähetti (sitten) kotiin; +kuninkaalta ei hän kieltänyt rauhaa, jota tämä vaati, mutta ei +luvannutkaan sitä; ja sillä välin odotteli hän lähettiläiden lupausten +täyttämistä. + + + + +XLVIII. + + +Kun Jugurtha vertasi Metellon sanoja hänen käytökseensä ja havaitsi +itseään koeteltavan omilla keinoillansa, -- koska sanoilla (kyllä) +rauhaa ilmoitettiin, mutta hänellä muuten itse asiassa oli ankara sota +edessään, koska suurin kaupunki oli luovutettu pois hänestä, ja +vihollinen oli tiedustellut paikkakunnan sekä johdattanut hänen +alamaistensa mielet kiusaukseen, -- päätti hän, pakon vaatiessa, käydä +asein taistelemaan. Siis tiedusteli hän vihollisten retket. Paikan +sopivaisuus saatti hänen voiton toivoon, ja hän hankki kaikenkaltaista +sotaväkeä niin suuret joukot kuin mahdollista ja pääsi, salaisia +sivuteitä (kierrellen), Metellon sotajoukon edelle. Olipa siinä Numidian +osassa, jonka Adherbal jaossa oli saanut omaksensa, etelästä tuleva +joki, nimeltä Muthul; siitä noin 20,000 askeleen päässä oli joen kanssa +yhtä suuntaa kulkeva vuorenselänne, jonka luonto ja ihmiset olivat +autioksi heittäneet; mutta sen keskeltä kohoaa kukkulan tapainen, joka +ulottuu äärettömän kauvas, kasvaen villiä öljypuita, myrttimetsää ja +muita puita, jotka kuivassa ja hietaisessa maanlaadussa menestyvät. +Välillä oleva lakeus oli veden puutteesta autio, paitsi lähellä jokea +olevat paikat. Ne kasvoivat yltäyleensä pensaikkoa, ja niissä asui +karjaa ja maanviljeliöitä. + + + + +XLIX. + + +Sille kukkulalle, joka, niinkuin sanoimme, käypi poikkipuolista suuntaa, +asettui nyt Jugurtha, pitennettyään väkirivinsä; elehvanteille ja osaksi +jalkaväestölle pani hän Bomilcarin komentajaksi ja antoi tälle käskyn, +mitä hänen pitäisi tehdä; itse rivitti hän valituita jalkamiehiä +hevoisväestön kanssa lähemmäs vuorta; sitten kävi hän kaikki turmat ja +manippelit ja kehoitti sekä manasi sotilaita, että he, muistaen entistä +urhoollisuuttaan ja voittoaan, suojelisivat itseänsä ja valtakuntaansa +Romalaisten ahneudelta; taistelu tulisi muka niitten kanssa tapahtumaan, +joita ennen voitettuina olivat ikeen alitse käyttäneet; niille oli +annettu toinen päämies, ei toista mieltä; hän oli pitänyt kaikkea huolta +väkensä hyväksi, kuin päälliköltä suinkin voipi vaatia; heidän asemansa +oli korkialla paikalla siksi, että he ennalta tietävinä voisivat ruveta +tappeluun tietämättömien kanssa, ett'eivät he vähälukuisempina yhtyisi +monilukuisempain kanssa taikka taitamattomina sodassa harjauneempain +kanssa käsirysyyn. Sentähden pitäisi heidän olla valmiit ja tarkat +merkin annettua karkaamaan Romalaisten päälle; se päivä muka olisi joko +vahvistava heidän suurilla ponnistuksilla saamat voittonsa, taikka olisi +se oleva suurten rasitusten alku. Sitä paitsi muistutti hän erityisesti +jokaiselle hyvää työtään, aina sen mukaan kuin hän rahalla tai kunnialla +oli palkinnut häntä jostakin uroteosta, ja osoitti häntä esikuvana +muille; lopuksi kehoitti hän, kunkin mielenlaadun mukaan, lupauksilla, +uhkauksilla ja manauksilla, mitä milläkin lailla. Vaan sillä välinpä +nähdään Metellus, vihollisista mitään tietämättä, sotajoukon kanssa +tulevan vuorta alas. Ensin oli tämä kahdella päällä, mitä tuo outo näkö +merkitsisi; sillä Numidialaiset olivat hevoisineen asettuneet +varvikkoon, mutta heitä ei puut mataluutensa vuoksi peittäneet +täydellisesti; ja kuitenkaan ei tietty heistä varmaan, mitä olivat, kun +sekä paikan luonto, että myös petoskeinot tekivät heidät itse ja heidän +sotamerkkinsä tuntemattomiksi. Kun hän sitten ennen pitkää oli tullut +tuntemaan petosvehkeet, pysähytti hän sotajoukon hetkeksi. Siinä +muutettuaan rivit, järjesti hän joukkonsa sotarintaan oikealle puolelle, +joka oli lähinnä vihollista, kolminkertaisilla reserviriveillä, jakoi +linko- ja joutsimiehet manippeleille, asetti koko hevoisväestön +siiville, ja tilaa myöden pidettyään kehoituspuheen sotilaille, vei hän +joukkonsa, niinkuin sen oli sioittanut, muutetuilla eturiveillä alas +lakialle. + + + + +L. + + +Mutta kun hän havaitsi, että Numidialaiset pysyivät paikoillaan eivätkä +lähteneet alas mäeltä, pelkäsi hän vuoden ajan ja veden puutteen vuoksi +sotajoukon janoon nääntyvän ja lähetti Rutilius legatin ynnä +kevytaseisia kohortteja ja osan hevoisväkeä edeltäpäin virralle, +leiripaikkaa valloittamaan; sillä hän arveli vihollisten tiheillä +päällekarkaamisilla ja syrjäkahakoilla viivyttävän hänen matkaansa ja, +kosk'eivät aseisinsa luottaneet, koettavan väsyttää ja janoon näännyttää +sotilaita. Sitten marssi hän itse asianhaarain ja paikan mukaan +vähitellen eteenpäin, siinä järjestyksessä kuin hän vuorelta oli alas +astunut: hänellä oli Marius etujoukkojen takana, itse oli hän +vasemmanpuolisella hevoisväestöllä, joka marssittaissa oli tullut +esimmäksi. Mutta kun Jugurtha havaitsi Metellon jälkijoukon käyneen +hänen etujoukkoinsa ohitse, valloitti hän noin kahden tuhannen +jalkamiehen suuruisella vartiajoukolla vuoren, sillä paikoin kuin +Metellus oli alas marssinut, ett'ei se vihollisille, jos kenties +peräytyisivät, sopisi pako- ja sittemmin turvapaikaksi; sitten karkasi +hän, yht'äkkiä sotamerkin annettuaan, vihollisten päälle. +Numidialaisista hakkaavat toiset jälkimäisiä, toiset ahdistavat +vasemmalta ja oikealta puolelta; he lähenevät kiukkuisena ja hyökkäävät +päälle, saattavat häiriöön kaikin paikoin Romalaisten rivit, joista +nekin, jotka vahvemmilla mielillä olivat vihollisia vastustaneet, sodan +muuttuvaisuudesta pettyneinä, itse vaan kaukaa tulivat haavoitetuksi, +mutt'ei ollut heillä tilaisuutta lyödä vastaan taikka ryhtyä +käsikähmään. Jugurthalta jo ennen opetetut hevoismiehet vetäytyivät +takaisin, niin pian kun Romalaisten laumat olivat ruvenneet takaa +ajamaan, ei taajoissa ryhmissä, eikä yhteen paikkaan, vaan mikä mihinkin +niin erillään toisistansa kuin suinkin mahdollista. Näin luvultaan +etevämmät ollen, he piirittivät takaa ja sivuilta hajalliset viholliset, +jos eivät olleet voineet heitä peloittaa takaa ajamasta; mutta jos mäki +oli sopivampi paolle kuin lakiat olivat olleet, niin Numidialaisten +hevoiset, jotka tunsivat nämät paikat, helposti pääsivät pensaikon läpi +tiehensä; meikäläisiä pidätti paikan jylhyys ja äkkinäisyys. + + + + +LI. + + +Muuten oli koko tappelun näkö vaihetteleva, epätietoinen, julma ja +surkia; eroitettuina omaisistaan toiset pakenivat, toiset ajoivat takaa; +ei lipuista eikä riveistä pidetty lukua; missä ikään vaara oli kenen +saavuttanut, siinä hän sitä vastustamaan ja päältänsä häätämään; puolto- +ja ryntö-aseet, hevoiset, miehet, viholliset, kansalaiset, kaikki olivat +sekaisin; ei mitään tehty yhteisen neuvottelun eikä käskyn mukaan; +sattumus ohjasi kaikki. Siksi olikin paljon päivää kulunut, kun tappelun +päätös vielä oli tietämättömissä. Kun vihdoin kaikki työstä ja +päivänhelteestä olivat uuvuksissa ja Metellus näki Numidialaisten +vähemmin päälle käyvän, kokosi hän vähitellen sotilaansa yhteen, laittoi +rivit jälleen järjestykseen ja asetti neljä legioni-kohorttia +vihollisten jalkaväkeä vastaan. Tämä oli suureksi osaksi väsyneenä +asettunut kunnahille. Samalla rukoili ja manasi hän sotilaita, ett'eivät +lantuisi eivätkä antaisi pakenevien vihollisten voitolle päästä; näillä +ei muka ollut leiriä eikä mitään turvapaikkaa, mihin paeten voisivat +vetäytyä; kaikki rippui aseista. Mutta eipä ollut Jugurthakaan sillä +välin toimeton; hän kulki ympäri, kiihoitti mieliä, uudisti tappelun ja +koetti itse valioväkensä kanssa kaikkia keinoja; tuli omilleen avuksi, +ahdisti horjuvia vihollisia ja pidätti etäältä tappelemalla niitä, jotka +oli lujiksi havainnut. + + + + +LII. + + +Tällä tavoin taisteli kaksi suurinta sotapäällikköä keskenänsä; itse he +olivat toistensa vertaiset, mutta sotavoimilla oli eroitus. Sillä +Metellolla oli myötäistä sotilaiden urhoollisuus, vastaista paikka; +Jugurthalla oli kaikki muu etuisaa paitsi sotilaat. Kun Romalaiset +vihdoinkin älysivät, ett'ei heillä ollut mitään pako-paikkaa eikä +vihollinen tarjonnut tilapäätä tappeluun -- ja päivä oli jo iltaan +joutunut -- hyökkäsivät he ylös vastapäätä olevalle mäelle, kuten +käsketty oli. Numidialaiset menettivät asemansa, joutuivat lyödyiksi ja +pakoisalle; harvat saivat surmansa, enimmät varjeli heidän vikkelyytensä +ja viholliselle tuntematon seutu. Sillä välin vei Bomilcar, jonka +Jugurtha, niinkuin yllä sanoimme, oli pannut johdattajaksi elehvantille +ja osalle jalkaväestöstä, vähitellen väkensä alas lakialle, niin pian +kuin Rutilius oli käynyt hänen ohitsensa; ja legatin rientäessä +virralle, mihin edeltäkäsin oli lähetetty, järjesti hän hiljakseen +tapporivistön, niinkuin asianhaarat vaativat, eikä hellittänyt +tiedustelemasta, mitä vihollinen missäkin toimi. Kun oli kuullut +Rutilion jo asettuneen ja oleskelevan huolettomin mielin sekä huudon +Jugurthan taistelusta kasvavan, pelkäsi hän, että legati, asiasta tiedon +saatuaan, tulisi ahdingossa olevia omaisiansa auttamaan, ja venytti, +sulkeakseen vihollisilta tien, laveammalle tapporivistönsä, jonka hän, +epäillen sotilaiden urhoollisuutta, oli asettanut taajahan; ja sillä +tavoin hän kävi eteenpäin Rutilion leirille. + + + + +LIII. + + +Romalaiset havaitsevat odottamattansa suuren pölypilven; sillä +pensahikkoa kasvava maa esti kauvas näkemästä. Ja alkuaan he luulevat +tuulen tuoksuttavan kuivaa multaa, mutta kun sittemmin näkevät +tomupilven pysyvän yhdellään ja aina lähestymistään lähestyvän, sitä +mukaa kuin sotajoukko liikkui, rientävät he, asian älyttyään, aseisin +tarttumaan ja asettuvat leirin eteen sotarintahan, niinkuin käskettiin. +Kun sitten oli lähemmäs tultu, käytiin molemmin puolin julmasti karjuin +toistensa kimppuun. Numidialaiset viipyivät vaan niinkauvan, kun +luulivat elehvanteista apua olevan; mutta kun näkivät puiden oksien +estävän niitä, niin että hajallisina joutuivat piiritetyiksi, he +paneutuivat pako-jalkaan; ja aseet pois heitettyään pääsivätkin enimmät +mäen ja jo käsissä olevan yön turvissa tipotiehensä. Neljä elehvanttia +otettiin elävänä; kaikki muut, neljäkymmentä luvultaan, tapettiin. Mutta +vaikka Romalaiset olivat väsyksissä ja uupuneet marssimisesta sekä +leirityöstä ja tappelusta, he kuitenkin sotajärjestyksessä ja varuillaan +kävivät Metelloa vastaan, koska hän viivytteli odottamattoman kauvan. +Sillä Numidialaisten kavaluus ei suvainnut mitään velttoutta eikä +vedäperäisyyttä. Ja kun eivät enään olleet kaukana toisistaan, he +alottain, yön pimeydessä karjuen, juuri kuin viholliset olisivat +tulossa, tuottivat kauhua ja häiriötä toisilleen; ja tapaturmaa milt'ei +olisi surkea teko voinut tapahtua, jos ei molemmilta puolin edeltäpäin +lähetetyt hevoismiehet olisi asiaa tiedustelleet. Tuostakos nyt +yht'äkkiä nousee riemu pelon siaan; iloisina tervehtävät sotamiehet +toinen toistaan, kertovat tapahtumansa ja kuuntelevat toisiaan; kukin +ylistää urotöitään taivaasen asti. Sillä niin on inhimillisten oloin +laita: Voittaissa käypi pelkurinkin kopeileminen, vastoinkäyminen +solvaisee urhoollisenkin. + + + + +LIV. + + +Metellus viipyi neljä päivää samassa leirissä ja hoiti huolellisesti +haavoitettuja. Sodan tavan mukaan hän antoi lahjoja niille, jotka +tappeluissa olivat kuntoa näyttäneet, ylisti ja kiitti julkisella +puheella kaikkia yhteisesti ja kehoitti heitä viemään myötänsä +samanlaisen mielen muihin helpompiin tekoihin. Voiton edestä oli muka jo +kyllin taisteltu; jäljellä olevat ponnistukset tapahtuisivat saaliin +tähden. Kuitenkin lähetti hän sillä välin ylikarkuria ja muita +soveliaita miehiä tiedustelemaan, missä Jugurtha oli tai mitä hän toimi, +oleskeliko hän muutamien harvoin kanssa, vai oliko hänellä sotajoukko, +kuinka hän voitettuna käyttiihen. Vaan tämäpä oli vetäynyt takaisin +metsäiseen ja luonnon linnoittamaan vuoriseutuhun; ja siellä hän keräsi +sotajoukon, joka miesluvultaan oli suurempi, mutta harjaantumaton ja +heikkovoimainen, paremmin tottunut maanviljelyyn ja karjanhoitoon kuin +sotatoimihin. Se tuli siitä, että paitsi kuninkaallisia hevoismiehiä ei +yksikään Numidialaisista seuraa kuningastaan pakomatkalla. He rientävät +matkoihinsa, kuhun kunkin mieli pitää. Eikä sitä pidetä minään +sotakunnian loukkauksena: semmoiset ovat tavat heillä. Kun Metellus nyt +näki, että kuninkaan mieli vielä oli jäykkä, että sota uudestaan +alkaisi, ja että sitä ei voitaisi käydä muuten kuin Jugurthan tahdon +jälkeen, että sitä paitsi tappelu vihollisten kanssa hänelle olisi +varsin vaikea, että tappio näille olisi vähemmin vahingoksi, kuin voitto +hänen väestöllensä, niin päätti hän sotaa käydä, ei tappeluin eikä +säännöllisessä sotarinnassa, vaan toisella lailla. Siksipä hän lähti +Numidian rikkaimpiin seutuihin, hävitti maita, valloitti ja poltti +linnasia sekä kaupunkeja, jotka olivat umpimähkään linnoitetut ja ilman +vartioväettä, ja käski tappaa mieskuntaisen väen; kaiken muun hän +suvaitsi sotilaiden saaliiksi. Tämän kauhistuksen vuoksi Romalaisille +annettiin monta ihmistä panttivangiksi; jyviä ja muita tarpeita +tarjottiin yltäkyllin; vartioväestö pantiin joka paikkaan, missä asia +niin vaati. Ja tämä kuningasta peloitti enemmän kuin tappelu, jossa +hänen väkensä joutui tappiolle; sillä hän, jonka toivo kokonaan oli +pakenemisessa, pakoitettiin takaa ajamaan, ja käymään sotaa +sopimattomilla paikoilla, kykenemätön kun oli ollut etuisaa asemaa +suojelemaan. Kuitenkin rupesi hän hädän vaatiessa keinoon, joka näytti +parahalta: hän käski enimmän osan sotajoukkoansa odottaa samoilla +paikoilla, ajoi itse valituilla ratsasmiehillä Metelloa takaa ja piti, +öisin kulkien syrjäteitä, retkensä salassa, kunnes yht'äkkiä karkasi +hajallisten Romalaisten päälle. Näistä kaatuivat enimmät aseettomina, +monta joutui vangiksi; ei yksikään päässyt ehiänä pakoon. Ja +Numidialaiset läksivät pois, niinkuin käsketty oli, lähisimmille +kunnahille, ennenkun leiristä ennätettiin apuhun. + + + + +LV. + + +Nousipa sillä välin Romassa suuri riemu, kun oli saatu tieto Metellon +teoista, miten hän esivanhempien tavoin käytti itseään ja +sotajoukkoansa, miten hän miehuudellaan oli voiton saanut, vaikka +asemakin oli vastainen, miten hän anasti vihollisilta maata ja oli +pakoittanut Jugurthan, jonka mieli Aulon nolouden kautta oli paisunut, +etsimään pelastuksen toivoa erämaissa taikka paossa. Siksi sääsikin +senaati näitten onnellisten tapausten tähden kiitosjuhlan +kuolemattomille jumalille; valtio, ennen hädänalainen ja levoton sodan +päätöksestä, riemastui ilon päiviä viettämään ja Metellon maine oli +sangen loistoisa. Sentähden pyrki hän sitä kiihkeimmin täydelliseen +voittoon, kiirehti kaikin keinoin, varoi kuitenkin, ett'ei missään +päästäisi vihollista päällensä, ja muisti kateuden seuraavan kunniaa +jäljissä. Siis, jota kuuluisammaksi hän tuli, sitä levottomampi oli hän; +sittenkun Jugurtha häntä väijyi, hän ei enää kulkenut hajallisella +sotajoukolla saalista kiskomassa; kun jyviä taikka karjan-ruokaa +tarvittiin, olivat kohortit ynnä koko hevoisväestö turvana; osa +sotajoukkoa oli hänen omassa, loppu Marion johdossa. Vaan maata +hävitettiin enemmän tulella kuin saaliin ryöstämisellä. Kahteen +paikkaan, ei kauvas toisistaan, he tavallisesti loivat leirinsä. Kun +väkirynnäkkö oli tarpeen, olivat kaikki saapuvilla; muuten he toimivat +erikseen, että pelko ja kauhu levenisi avarammalle. Siihen aikaan +seurasi Jugurtha heitä pitkin mäkiä ja haki paikkaa tai tilaisuutta +tappeluhun; missä oli kuullut vihollisen tulevan, hän hävitti +karjanruuan ja vesilähtehet, joista oli puute, näyttäytyi milloin +Metellolle, milloin Mariolle, ahdisteli kulkueen jälkipäätä ja vetäytyi +heti kunnahille takaisin, uhkasi taas väliin yhtä, väliin toista. Hän ei +mennyt tappeluun eikä antanut rauhaa, pidätti vaan vihollista mitään +yrittämästä. + + + + +LVI. + + +Kun romalainen sotapäällikkö näki, että häntä kavaloilla juonilla +väsytettiin, ja ett'ei vihollinen suvainnut tilapäätä tappeluhun, päätti +hän rynnättää muutamaa kaupunkia, joka oli iso ja niissä tienoin, missä +sen asema oli, valtakunnan turva, nimeltä Zama. Hän näet arveli +Jugurthan, kuten asiat vaativat, tulevan hädässä olevia omaisiansa +auttamaan ja siinä siten tappelun syntyvän. Mutta tämä sai +ylikarkureilta tiedon siitä, mitä hankkeissa oltiin, ja ennätti pitkillä +päiväyksillä ennen Metelloa perille; hän kehoitti kaupunkilaisia +suojelemaan muurejansa ja antoi heille avuksi ylikarkuria, joka suku +kuninkaan väestä oli luotettavinta, koska se ei saattanut petosta tehdä. +Sitä paitsi lupasi hän itse tulla hyvään aikaan sotajoukon kanssa. Näin +asiat järjestettyään hän läksi syvimpiin erämaihin, ja vähän jälkeen hän +sai kuulla, että Marius muutamien kohorttien kanssa matkalta oli +lähetetty jyviä hankkimaan Siccasta, joka kaupunki kaikista ensin tuon +onnettoman tappelun perästä oli luopunut pois kuninkaasta. Sinne hän +marssi yöllä valittuin hevoismiesten kera ja antautui tappeluun +Romalaisten kanssa, kun nämät jo portilla lähtöä tekivät. Samalla +kehoitti hän korkealla äänellä Siccan asukkaita takaa päin piirittämän +kohortteja; onni muka tarjosi heille tilaisuutta erittäin loistoisaan +työhön; jos sen tekisivät, voisi hän vast'edes pelkäämättä viettää +päivänsä valtioistuimella, he vapaudessaan. Ja joll'ei Marius olisi +jouduttanut päällekarkausta ja lähtöä kaupungista, olisivat todentotta +kaikki Siccalaiset, taikka ainakin suuri osa heitä, luopuneet +uskollisuudestaan. Niin huikentelevainen oli Numidialaisten käytös. +Mutta Jugurthan sotilaat, joita kuningas kotvasen aikaa pidätti, +läksivät vähäisen mieskadon jälkeen pakohon, sitten kun viholliset +rupesivat vahvemmalla voimalla heitä ahdistamaan. + + + + +LVII. + + +Marius saapui Zaman seutuhun. Tämä lakialla oleva kaupunki oli vahvemmin +linnoitettu taiteen kuin luonnon kautta, eikä puuttunut mitään tarpeita, +vaan oli runsaasti varustettu aseilla ja miehillä. Kun siis Metellus +ajan ja paikan mukaan oli valmistellut kaikki, ympäröitsi hän +sotajoukolla koko kaupungin ja määräsi legateille, missä minkin tulisi +päällikkyyttä pitää. Koska sitten merkki oli annettu, nousi yht'aikaa +joka taholta hirmuinen huuto; mutta sepä ei Numidialaisia säikähyttänyt: +häiriöön joutumatta pysyivät he kiukkuisina ja valppaina paikoillaan. +Taistelu alkoi. Romalaiset tappelivat, kukin mielensä mukaan, mikä +kuulalla tai kivillä, mikä läheten ja välistä kaivaen muurin +perustuksia, välistä kiiveten ryntö-tikoilla sen päälle; heitä halutti +päästä käsikähmään. Kaupunkilaiset sitä vastoin vierittelivät kiviä +lähinnä olevien päälle, heittelivät palavia seipäitä sekä keihäitä ja +sitä paitsi pikiin ja tulikiveen kastetuita soittoja. Vaan eipä ollut +pelkäävä mieli vaaraa vastaan kyllin varustanut niitäkään, jotka olivat +etäälle jääneet. Sillä useimmat saivat haavoja nakinkoneilla tai +käsivoimalla heitetyistä keihäistä; ja sama vaara, mutta erilainen +kunnia oli urhoollisilla ja pelkureilla. + + + + +LVIII. + + +Zaman kaupungilla näin taisteltaissa Jugurtha hyökkäsi odottamatta +suurella sotilas-parvella vihollisten leirille, ja koska vartioväki +huolettomasti toimitti virkaansa ja ennen odotti kaikkea muuta kuin +tappelua, pääsi hän portista sisälle tunkemaan. Mutta meikäläiset, +äkillisestä pelosta hämmästyksissään, kokivat auttaa itseään kukin +tavallansa: toiset pakenivat, toiset tarttuivat aseisin; iso osa +haavoitettiin tai tapettiin. Muuten ei muistanut koko joukosta kuin +neljäkymmentä romalaisen nimen arvoa. Nämät keräytyivät yhteen parveen +ja valloittivat vähän korkiamman paikan kuin muut, eikä heitä sieltä +voitu karkoittaa suurimmallakaan väkivoimalla, vaan he nakkelivat +takaisin kaukaa heitetyitä keihäitä, harvemmin turhaan, koska heitä oli +vähä joukko usiampia vastaan. Mutta kun Numidialaiset tulivat lähemmäs, +sitten he vasta oikein urhoollisuuttaan näyttivät, hakkasivat heitä +täyttä väkeänsä, löivät heidät ja ajoivat pakohon. Kuulipa Metellus +sillä välin, tuimimmasti tapellessaan, vihollisten karjunnan takaansa; +sitten hevoisensa käännettyään hän havaitsi pakenemisen käyvän häntä +itseään kohden. Ja tämä seikka ilmoitti pakenevain olevan maanmiehiä. +Hän lähetti sentähden kiiruusti kaiken hevoisväen leirille ja heti +paikalla C. Marion liittolaiskohorttien kanssa. Tätä hän kyynelsilmin +rukoili ystävyyden ja valtakunnan tähden, ett'ei suvaitsisi mitään +solvaistusta jäämään voittoisalle sotajoukolle eikä päästäisi vihollisia +kostamatta käsistään. Tämä toimittaa pian tehtävänsä. Mutta Jugurtha, +jolle leirin varustus oli esteeksi, koska toiset päätimysten työnnettiin +alas vallin yli, toiset ahtaissa kiireissään itse sulkivat tien +toisiltaan, peräytyi linnoitettuun asemaan. Metellus palasi, kun yö +tuli, tyhjin toimin leiriin sotajoukon kanssa. + + + + +LIX. + + +Ennenkun hän nyt seuraavana päivänä läksi rynnätys-toimeen, käski hän +kaiken hevoisväen asettua leirin eteen sille puolen, josta kuninkaan +tulo oli odotettava; portit ja lähisimmät paikat hän jakoi tribuneille. +Sitten hän itse meni kaupungille ja rynnätti niinkuin edellisenäkin +päivänä sen muuria. Sillä välin töytäisee Jugurtha piilopaikastaan +yht'äkkiä meikäläisten kimppuun. Ne, jotka olivat olleet asetut +etujoukoksi, joutuivat pelosta vähäksi aikaa häiriöön; mutta muut +tulivat kiiruusti apuhun. Eivätkä olisi Numidialaiset voineet kauvemmin +vastustusta tehdä, elleivät hevoismiesten joukkoon sekoitetut +jalkamiehet oteltaissa olisi toimittaneet suuria surmatöitä; ja näihin +luottaen eivät hevoismiehet, niinkuin tavallisesti ratsustappelussa +tapahtuu, ajaneet takaa ja sitten paenneet, vaan kävivät (yhtämittaa) +kohti käännetyillä hevoisilla päälle, tunkeutuivat tapporivistöön +sisälle ja saattoivat sen häiriöön. Näin he kevyt-aseisille +jalkamiehilleen heittivät viholliset melkein voitettuina. + + + + +LX. + + +Samaan aikaan taisteltiin täyttä väkeä Zaman luona. Missä milläkin +legatilla tai tribunilla oli komentonsa, siellä hän ankarasti ponnisti +voimiaan; eikä kellään ollut toisessa enempää toivoa kuin itsessään. +Samoin oli kaupunkilaistenkin: he kävivät päälle tai pitivät hankkeita +joka paikassa, olivat hartaammat toisiansa haavoittamaan kuin itsiään +suojelemaan. Riekkuna, kiihoitus-, riemu- ja valitus-huudot sekä aseiden +kalske, kaikki sekaisin, kohosi taivasta kohden, keihäät lentelivät +molemmin puolin. Mutta ne, jotka muuria suojelivat, katselivat +levottomuudella ratsustappelua, kun ikään viholliset vähänkin vaan +hellittivät taistelemasta. Sitä mukaa kun Jugurthan asiat olivat, näki +heidät milloin iloisina, milloin tuskan-alaisina; ja jos jossakin +heikäläiset saattoivat kuulla tai nähdä heitä, varoittivat toiset, +toiset kiihoittivat tai viittaisivat kädellä tai liikuttelivat +ruumistansa, huojuttain sitä sinne tänne, juuri kuin välttelisivät tai +heittelisivät keihäitä. Kun Marius sai tämän tietää -- sillä hänellä oli +päällikkyys sillä puolen -- hellitti hän mieliltämielin vähemmälle +päälle käymästä ja oli epätoivoon heittäyvinään: hän suvaitsi +Numidialaisten rauhassa katsella kuninkaan taistelua. Näiden niin +hartaasti omaisiaan tarkastellessa, hän yht'äkkiä suurella voimalla +rynnätti muuria; ja ryntötikkain avulla ylöskiivenneet sotilaat olivat +jo päässeet melkein muurin päälle saakka, kun kaupunkilaiset riensivät +kiviä, tulta ja muita heitto-aseita alas nakkelemaan. Meikäläiset +aluttain tekivät vastarintaa; mutta sitten, kun yhdet ja toiset +ryntö-tikat olivat särkyneet, syöstiin ne, jotka niillä olivat +seisoneet, maahan; muut pakenivat pois, kuhun kukin pääsi, harvat +ehiöinä, iso osa pahoin haavoitettuna. + + + + +LXI. + + +Nähtyään yrityksensä turhaan rauenneen, ja ett'ei kaupunkia voitu +valloittaa eikä Jugurthaa saada tappelemaan muuten kuin väijyen tai +hänelle itselleen etuisalla paikalla, ja että kesä jo oli loppuun +kulunut, Metellus läksi Zaman luota ja pani vartio-väestöitä niihin +kaupunkiin, jotka olivat kuninkaasta luopuneet ja kyllin lujat paikan +luonnon taikka muurien kautta. Muun sotajoukon sioitti hän Numidiaa +lähinnä olevaan voittomaahan talvea viettämään. Mutta tätä aikaa hän ei, +muitten esimerkkiä noudattaen, omistanut levolle ja ylölliselle +elämälle; vaan koska sota asein ei suuresti edistynyt, hankkiutui hän +virittämään kuninkaalle salaisia pauloja hänen ystäväinsä kautta ja +aseiden asemesta käyttämään näiden uskorikkoisuutta. Siis rupesi hän +monilla lupauksilla koettelemaan Bomilcaria, -- joka Jugurthan kanssa +oli ollut Romassa ja sieltä salaisesti, takausmiehet hankittuaan, oli +lähtenyt Massivan murhasta langetettua tuomiota pakoon, -- koska tällä, +joka nautti kuninkaan ylintä ystävyyttä, paraiten oli tilaisuutta häntä +pettämään; ja ensi aluksi laittoi hän niin, että tämä salaisesti tuli +hänen puheilleen; sitten, varmasti vakuutettuaan, että, jos hän +laittaisi Jugurthan elävänä tai kuolleena hänen käsiinsä, senaati +hänelle suvaitsisi rankaisemattomuuden ja hänen omat rikoksensa +anteeksi, houkutteli hän helposti puolellensa Numidialaisen, joka oli +vilpillinen luonnonlaadultaan ja sen ohessa pelkäsi, että, jos +Romalaisten kanssa rauha rakennettaisiin, hän itse rauhan-ehtojen kautta +heitettäisiin niille rangaistavaksi. + + + + +LXII. + + +Heti kun sopivaa tilapäätä sattui, tämä kävi Jugurthan luo, joka +levotonna vaikeroitsi tilaansa, ja rukoili häntä kyynelsilmin hartaasti, +että kerrankin katsoisi omaa, lastensa ja häntä kohtaan niin +ansiollisesti käyttäinneen Numidian kansan etua: kaikissa tappeluissa +olivat he muka tappiolle joutuneet, maat olivat hävitetyt, monta +ihmistä oli vangiksi otettu ja surmattu, valtakunnan varat olivat vähiin +huvenneet, kylläksi usein oli jo koeteltu sekä sotilaiden urhoollisuutta +että onnea; hänen olisi varominen, ett'eivät Numidialaiset, hänen +viivytellessään, itse pitäisi neuvoansa. Näillä ja muilla semmoisilla +syillä sai hän kuninkaan mielen taipumaan heittämykseen. Lähetetäänpä +päällikön luo lähettiläitä ilmoittamaan, että Jugurtha on taipuisa +käskyjä noudattamaan ja ehdottomasti heittämään itsensä sekä +valtakuntansa hänen turviinsa. Metellus käskee kiiruusti kutsua +talvimajoista kaikki senaatorin-säätyiset ja neuvottelee näiden sekä +muitten kanssa, jotka hän pitää siihen soveliaina. Näin vaatii hän +esivanhempain tavan mukaan, neuvokunnan päätöksestä, lähettiläiden +kautta Jugurthalta 200,000 naulaa hopiata, kaikki elehvantit ja +jokseenki paljon hevoisia ja aseita. Ja kun tämä viipymättä on tehty, +hän käskee tuoda esille ylikarkurit kaikki sidottuina. Niistä tuotiinkin +iso osa, niinkuin käsketty oli; muutamat harvat olivat paenneet Bocchus +kuninkaan luo Mauritaniaan, kun ikään heittämys alkoi. Koska nyt +Jugurtha, paljas kun oli aseista, miehistä ja rahasta, itse kutsuttiin +päällikön luo Tisdron kaupunkiin, rupesi hän mieltänsä muuttelemaan ja +pahasta omastatunnosta pelkäämään ansaittua rangaistusta. Kun vihdoin +epäillessä oli mennyt monta päivää, joitten kuluessa hän +vastoinkäymisiin kyllästyneenä, milloin piti kaikkea parempana kuin +sotaa, milloin itsekseen mietiskeli, kuinka vaikea lankeemus +kuningasistuimelta orjuutehen olisi, rupesi hän uudestansa sotimahan, +turhaan menetettyään paljon tähdellisiä apuneuvoja. Romassa oli senaati, +neuvotellessaan voittomaista, päättänyt Numidian Metellon hallittavaksi. + + + + +LXIII. + + +Samaan aikaan sattui Uticassa C. Mariolle, hänen jumalille kiitosuhria +kantaessaan, että uhritietäjä hänelle oli ennustanut suuria ja +ihmeellisiä asioita. Sentähden pitäisi hänen, jumaliin luottaen, panna +toimeen, mitä mielessään ajatteli, ja niin usein kuin mahdollista +koetella onneaan: kaikki menestyisi muka hyvästi. Mutta tätäpä kiihoitti +jo ennestään ääretön halu konsulin-virkaan; ja sen saavuttamiseen olikin +hänellä yltäkylläisessä määrässä kaikki muut omaisuudet, paitsi suvun +ikä, nimittäin: ahkeruus, rehellisyys, suuri sotataito, sodassa +hirmuinen, kotona kohtuullinen mieli, joka ei ollut hekuman eikä +rikkauden orja ja himosi vaan kunniaa. Hän oli syntynyt Arpinossa sekä +koko lapsuuden ijän aikana siellä saanut kasvatuksensa; ja niin pian kun +hänen ikänsä sieti sotapalvelusta, hän harjoitti itseään sotatoimissa, +ei kreikalaisessa kaunopuheliaisuudessa eikä kaupungin elämän +hempeydessä. Näin tuleentuivat jaloissa toimissa lyhyellä ajalla hänen +turmeltumattoman henkensä voimat. Siis, heti kun hän kansalta pyysi +sotatribunin virkaa, nimitettiin hän siksi kaikissa ruoduissa; helposti +tunnettuna, vaikka enimmät eivät olleet nähneet häntä. Sitten hankki hän +itselleen siitä virasta toisen toisensa, perään; ja viroissaan hän aina +käyttiikse niin, että häntä pidettiin paremman arvoisena, kuin se oli, +jota hän toimitti. Ja kuitenkaan ei rohjennut tämä siihen aikaan asti +semmoinen mies -- sillä myöhemmin ylpeytensä saattoi hänen lankeemukseen +-- hakea konsulinvirkaa. Silloin antoi vielä rahvas muita virkoja, +aatelisto konsulinviran keskensä kädestä kätehen. Ei kellään +vasta-aateloitulla ollut niin suurta kuuluisuutta ja urotöiden mainetta, +ett'ei häntä olisi pidetty mahdottomana siihen kunniaan ja ikäänkuin +saastaisena. + + + + +LXIV. + + +Kun siis Marius älysi uhritietäjän sanojen tarkoittavan sitä samaa, +mihin hänen mielensä halukin yllytti häntä, pyysi hän Metellolta +virkaeroa saadaksensa hakemustaan toimittaa. Vaikka tällä oli yltäkyllin +urhoollisuutta, kunniaa ja muita kunnon miehille toivottavia +omaisuuksia, asui hänessä kuitenkin ylenkatsova mieli ja kopeus, +aateliston yhteinen vika. Siksipä kummastelikin hän aluttain, asian +äkkinäisyydestä hämmästyksissään, hänen aikomustaan ja varoitti häntä +ikäänkuin ystävyyden tähden, ett'ei ryhtyisi niin nurintapaisiin +yrityksiin eikä mielessään pyrkisi onnentilaansa ylemmäs; ei muka +kaikkien sopisi kaikkia pyytää; hänelle pitäisi hänen kohtalonsa olla +kylläksi; vihdoin olisi hänen varominen, ett'ei Roman kansalta anoisi, +mitä oikeudella voitaisiin kieltää häneltä. Kun Metellus oli puhunut +tämän sekä muuta semmoista, ja Marion mieli siitä ei sentään muuttunut, +vastasi hän myönnyttävänsä, mitä tämä pyysi, niin pian kun yhteisiltä +toimilta saattaisi sen tehdä. Ja kun hän sitten useimmin vaati samaa, +kerrotaan Metellon sanoneen, ett'ei hänen pitäisi kiiruhtaa lähtöänsä; +hän kerkiäisi muka kyllä hyvään aikaan hänen poikansa kanssa +konsulin-virkaa hakemaan. Tämä noin kahdenkymmenen vuoden ijässä oleva +nuorukainen teki siihen aikaan isänsä teltatoverina sotapalvelusta +siellä. Ja se seikka oli sytyttänyt Mariossa ankaran liekin sekä sen +kunniaviran vuoksi, johon hän pyrki, että myös Metelloa vastaan. Siis +hurmauntui hän kunnianhimosta ja vihasta, jotka ovat kehnoimmat +neuvonantajat; eikä hän karttanut mitään tekoa eikä sanaa, kun se vaan +tuotti suosiota hänelle; sotilaita, jotka talvimajoissa olivat hänen +komentonsa alla, hän piti höllemmässä kurissa kuin ennen; kauppiasten +tykönä, joita Uticassa oli suuri paljous, hän puhui sodasta samalla +panettelevasti ja kerskaten: annappa annettaisiin hänelle puoli +sotajoukkoa, niin hänellä muutamien päiväin kuluessa olisi Jugurtha +kahleissa; päällikkö venytti muka taki tahallaan sotaa, koska +päällikkyys tuolle turhamaiselle ja kuninkaan tavoin kopeilevalle +miehelle oli liian mieluista. Ja tämä kaikki näytti heille sitä +varmemmalta, kun he pitkällisen sodan kautta olivat menettäneet +omaisuutensa, ja hehkuvalle mielelle ei mitään kyllin kiiruhdeta. + + + + +LXV. + + +Olipa sen ohella meidän sotajoukossamme eräs Numidialainen, nimeltä +Gauda, Mastanabalin poika, Masinissan pojan-poika, jonka Micipsa +testamentin kautta oli määrännyt jälkiperilliseksi, kivuloisuudesta +riutunut ja siitä syystä vähän tylsäjärkinen. Tämä oli pyytänyt +Metellolta, että kuninkaiden tavoin saisi panna istuimen hänen +istuimensa viereen ja sittemmin niin ikään, että saisi vartioväeksi +yhden turman (parven) romalaisia hevoismiehiä, vaan tämä kielsi häneltä +molemmat; kunnian, koska se tulisi vaan niille, jotka Roman kansa oli +kuninkaiksi nimittänyt; vartioston, koska se olisi häpeällistä, jos +romalaisia henkivartioita annettaisiin Numidialaiselle. Tätä siitä +tuskissaan olevaa käypi Marius puhuttelemaan ja kehoittaa häntä hänen +avullaan kostamaan päällikölle kärsimäänsä solvaistusta. Hän ylistää +mielistelevällä puheella tuota kivuloisuutensa vuoksi heikkojärkistä +miestä: hän oli muka kuningas, suuri mies ja Masinissan pojanpoika; jos +Jugurtha joutuisi vangiksi tai surman omaksi, olisi hänellä viipymättä +Numidian kruunu; tuo saattaisi sangen piankin tapahtua, jos hän +konsulina lähetettäisiin siihen sotaan. Siksipä kiihoittaakin tätä ja +romalaisia ritaria, sotilaita sekä kauppiaita, muutamia itse Marius, +useimpia rauhan toivo kirjoittamaan Romaan omaisillensa ankarasti +Metelloa vastaan sodasta ja vaatimaan Marion päälliköksi. Niin anoi +hänelle iso joukko ihmisiä kunniakkaimmalla suosioituksella konsulin +virkaa. Sattuipa vielä niinkin, että rahvas siihen aikaan, aateliston +sorroksiin jouduttua Mamilion la'in kautta, koki kohoittaa +vasta-aateloittuja. Näin kaikki kävi Mariolle käsiin. + + + + +LXVI. + + +Jugurtha, kun nyt heittämyksen sikseen jätettyään alkoi sodan, rupesi +suurella huolella varustelemaan kaikkia, kiirehtimään, kokoomaan +sotajoukkoa, peloituksella tai palkintoja lupaamalla viettelemään +puoleensa kuntia, jotka olivat hänestä luopuneet, linnoittamaan +itselleen edullisia paikkoja, korjaamaan tai ostamalla hankkimaan +puolto-ja ryntö-aseita sekä muuta, mitä rauhan toivolla oli menettänyt, +houkuttelemaan Romalaisten orjia, jopa rahalla viettelemään niitäkin, +jotka olivat vartioväkenä; lyhyesti sanoen, hän ei heittänyt mitään +kokematta ja kajoomatta, vaan käytti kaikkia keinoja. Siispä +tapahtuikin Vagassa, johon Metellus aluttain, Jugurthan rauhaa tehdessä, +oli pannut vartioväestön, että kaupungin ylimykset, joita kuningas +hartaasti rukoili ja jotka ennen eivät olleet vapaatahtoisesti hänestä +luopuneet, vannoutuivat yhteen; -- sillä alhaiso oli kuten tavallista, +semminkin Numidialaisissa, mielenlaadultaan huikentelevainen, kapinaan, +erisopusuuteen ja valtio-kumoukseen mieluisa, rauhaa ja hiljaisuutta +vastaan; -- kun sitten keskenään olivat sopineet kaikista, määräsivät he +(teolleen) kolmannen päivän, koska se juhlallisesti vietettiin yli koko +Afrikan ja siis nähtävästi tarjosi enemmän huvia ja hillitöntä menoa +kuin mitään peloittavaa. Mutta kuin aika tuli, kutsuivat he huoneisinsa +centurionit ja tribunit sekä itse kaupungin päällikön T. Turpilius +Silanon, mikä minkin, ja surmasivat kesken atriaa heidät kaikki paitsi +Turpilion; sitten he kävivät sotilasten kimppuun, jotka kuleksivat +tuolla täällä, aseettomina, niinkuin luonnollista semmoisena päivänä, +kun ei päällikkyydestä tietoa ollut. Samaa teki, osaksi aateliston +neuvosta, osaksi omasta halustaan semmoisiin asioihin kiihtyneenä, +rahvaskin, jolle itse meteli ja kapina oli mieleen, vaikk'ei tapahtumia +ja tarkoitusta tunteneet. + + + + +LXVII. + + +Romalaiset sotilaat, jotka äkillisestä pelosta hämmästyivät eivätkä +tienneet, mitä kernaimmin tehdä, riensivät hädissään kaupungin linnaan, +jossa liput ja kilvet olivat; mutta vihollisten vartiajoukko ja portit, +jotka jo ennen olivat suljetut, estivät heidän pakonsa. Tätä paitsi +nakkelivat vaimot ja pojat huoneiden katoilta kilpaa kiviä ja muuta, +mitä paikka taritsi. Niin ei voitu välttää kaksinaista vaaraa, ja +miehuullisimmatkaan eivät saattaneet tehdä vastustusta heikoimmalle +suvulle; hyvät kuin huonotkin, urheat kuin pelkuritkin, kaikki saivat +kostamatta surmansa. Tässä näin suuressa ahdingossa pääsi Turpilius, +vaikka Numidialaiset raivosivat erittäin julmasti ja kaupunki oli joka +taholta suljettu, yksin kaikista Italialaisista ehiänä pakoon. +Tapahtuiko se hänen isäntänsä armeliaisuudesta, vai jonkin välipuheen +johdosta vai sattumaltaan, sitä en varmaan tiedä; mutta koska hänelle +niin suuressa onnettomuudessa häpiällinen elämä oli nuhteetonta mainetta +kalliimpi, on hän pidettävä kehnona ja kunniattomana miehenä. + + + + +LXVIII. + + +Metellus kun oli saanut tiedon Vagassa sattuneista tapauksista, läksi +suruissaan hetkeksi pois muitten näkyvistä; mutta kun sittemmin +mielipahaan hämmentyi kiukkua, riensi hän suurimmalla innolla väkivaltaa +rankaisemaan. Sen legionin, jonka kanssa hän talvea vietti, sekä niin +monta Numidialaista ratsasmiestä, kuin suinkin saatti, laittoi hän +keveästi varustetuina matkaan auringon laskiessa, ja seuraavana päivänä +noin kolmannen tunnin aikoihin (kello yhdeksän aamusella) hän saapui +muutamalle lakialle, jota ympäröivät vähän yläisemmät maat. Siinä +ilmoitti hän sotilaille, jotka pitkästä marssista olivat väsyksissä +eivätkä enää tahtoneet ottaa päällensä mitään ponnistuksia, että Vagan +kaupunkiin oli ainoastaan tuhannen askeleen matka, ja että heidän tulisi +tyynellä mielellä kestää jäljillä olevat vaivat, kun vaan tulisivat +tilaisuuteen ottaa kostoa urhoollisten, mutta onnettomain maalaistensa +puolesta. Sitä paitsi lupasi hän heille hyvänsuovasti saalista. Näin +kiihoitettuaan heidän mieliänsä, käski hän hevoisväen käydä etupäässä +harvassa, jalkaväen niin tihiässä kuin mahdollista, ja pitää +sotalippunsa salassa. + + + + +LXIX. + + +Vagalaiset, kun havaitsivat sotajoukon koettavan heitä kohti, sulkivat +ensin portit, luullen sen olevan Metellon, niinkuin olikin; sitten, kun +näkivät, ett'ei maita hävitetty, ja että ne, jotka ensin saapuivat, oli +numidialaisia hevoismiehiä, he taas luulivat tulevaa Jugurthaksi ja +riensivät suurella riemulla vastaan. Yht'äkkiä annettiin merkki, ja +nytkös hevois- ja jalkamiehistä muutamat tappamaan kaupungista ulos +tulvannutta kansaa, toiset kiirehtimään portille, toiset valloittamaan +torneja: kostonhimo ja saaliin toivo olivat mahtavammat kuin väsymys. +Näin Vagalaiset saivat vaan kaksi päivää iloita uskorikkoisuudestaan; +tuo suuri ja varakas kaupunki joutui kokonaan kostolle tai saaliille +alttiiksi. Turpilius, joka, niinkuin yllä sanoimme, oli ollut kaupungin +päällikkö ja yksin kaikista oli päässyt pakoon, sai Metellolta käskyn +selittää syynsä, vaan kun hän huonosti puhdisti itseään, tuomittiin hän +ja rangaistiin kuoliaksi ruoskimalla. Hän oli näet Lation porvari. + + + + +LXX. + + +Samaan aikaan rupesi Bomilcar, jonka yllytyksestä Jugurtha oli alkanut +sittemmin pelosta hylkäämänsä heittämyksen, valtio-mullistuksia +halaamaan, koska hän oli joutunut kuninkaan epäluulohon ja itse +puolestaan varoi häntä; hän mietiskeli petosta hänen tuhokseen ja +vaivasi sillä mieltänsä yöt päivät; vihdoin kaikkia keinoja koettaen, +hän otti apulaisekseen Nabdalsan, aatelissukuinen, hyvin rikas ja +kansalaisillensa rakas sekä otollinen mies, joka enimmiten kuninkaasta +erillään johdatti joukkoansa ja tavallisesti oli toimittanut kaikki +asiat, jotka kuninkaalta jäivät tähteelle, kun hän oli väsyksissään tai +tähdellisimmissä toimissa kiini. Tuosta hänelle oli tullut kunniaa ja +varoja. Siis määrättiin kumpaisenkin suostumuksesta päivä petokselle; +muu päätettiin toimittaa ajallaan, niinkuin asianhaarat vaatisivat. +Nabdalsa läksi sotajoukolle, jota hän käskystä piti Romalaisten +talvileirien välillä, ett'eivät viholliset kostoa saamatta hävittäisi +maita. Kun hän, tuhotyön suuruudesta säikäyksissään, ei saapunut +määrättyyn aikaan ja hänen pelkonsa esti asiaa, lähetti Bomilcar, joka +oli halullinen yritystä toimeen panemaan ja myös toverinsa pelosta +levoton, varoen tämän hylkäävän entisen tuumansa ja miettivän uutta, +ta'atuilla miehillä hänelle kirjeen, jossa moitti miestä +miehuttomuudesta ja toimettomuudesta, huusi todistajiksi jumalia, +joitten kautta hän oli vannonut, ja varoitti, ett'ei käyttäisi Metellon +lahjoja omaksi turmiokseen; Jugurthan loppu oli muka käsissä; +kysymyksessä oli vaan, menehtyisikö tämä hänen vai Metellon kunnon +kautta; siksi pitäisi hänen mielessään miettiä, olisiko hänelle palkinto +vai kidutus suotuisampi. + + + + +LXXI. + + +Mutta kun se kirje tuli perille, sattui Nabdalsa, ruumiillisista +ponnistuksista väsyneenä, venymään vuoteellansa. Siinä kun oli lukenut +Bomilcarin kirjoituksen, hän joutui ensin huolen, sitten unen omaksi, +niinkuin sairasmielinen ainakin. Olipa hänellä (yksityisten) asiain +toimittajana eräs Numidialainen, uskollinen ja mieluisa mies, joka oli +osallinen kaikissa hänen tuumissansa, paitsi kaikkein viimeisessä. Tämä, +kun oli kuullut kirjeen tulleen, luuli tavallisuuden mukaan hänen +apuaan taikka taitoaan tarvittavan, kävi teltahan sisälle, otti, hänen +nukkuessaan, kirjeen, jonka hän varomattomasti oli pannut päänsä ta'a +pään-alukselle, ja luki sen; sitten riensi hän, petosvehkeiden perille +tultuaan, kuninkaan luo. Kun Nabdalsa, vähän jälkeen herättyään, ei +löytänyt kirjettä ja älysi asian kokonaan, miten se oli tapahtunut, +koetti hän ensi alussa ajaa ilmiantajaa takaa, vaan kun se oli turhaa, +hän kävi Jugurthan luo häntä lepyttämään: mitä hän itse oli hankiutunut +tekemään, sen oli muka hänen uskorikkoinen turvattinsa ennättänyt ennen +tehdä. Hän rukoili häntä kyynelsilmin ystävyyden ja entisen uskollisen +toimensa tähden, ett'ei semmoisen rikoksen vuoksi pitäisi häntä +epäluulon-alaisena. + + + + +LXXII. + + +Siihen kuningas vastasi leppiästi vasten sitä, mitä mielessään ajatteli. +Surmautettuaan Bomilcarin ja monta muuta, jotka oli keksinyt +petosvehkeisin osallisiksi, oli hän hillinnyt kostonhimonsa, ett'ei +siitä seikasta mitään meteliä syntyisi. Mutta siitä ajasta lähtien ei +Jugurthalla ollut yhtään levollista päivää taikka yötä, eikä hän oikeen +luottanut mihinkään paikkaan, ihmiseen tai aikaan; hän pelkäsi +kansalaisia samoin kuin vihollisiakin, katseli tarkalleen kaikki paikat +yltympäri, säikähti joka jyrinää, lepäili öisin milloin missäkin, usein +kuninkaalliselle arvolleen sopimattomassa paikassa, kavahti välistä +ylös unestaan, hairasi aseensa ja nosti metelin. Niin vaivasi häntä +pelko juurikuin vimmapäisyys. + + + + +LXXIII. + + +Kun nyt Metellus ylikarkurilta oli saanut tiedon Bomilcarin kohtalosta +ja tapahtuneesta ilmi-annosta, varusti hän taas kiireesti kaikkia +juurikuin vast'alkuiseen sotaan. Marion, joka häneltä yhtenään kärtti +lähtölupaa ja oli hänen vihoissaan sekä puolestansa vihainen hänelle, +laski hän kotiin, koska piti häntä vähemmän soveliaana (tilallaan). Ja +Romassa oli rahvas, tultuaan tuntemaan kirjeet, jotka Metellosta ja +Mariosta olivat sinne lähetetyt, haluisalla mielellä ottaneet vastaan +kuulumiset kummastakin. Päällikköä vastaan herätti aatelisuus, joka +ennen oli ollut hänelle kunniaksi, vihaa; mutta tuolle toiselle oli +suvun alhaisuus lisännyt suosiota; muuten olivat kumpaisenkin suhteen +puolueelliset pyrinnöt mielipiteen määrääjinä enemmän kuin heidän hyvät +tai pahat omaisuutensa. Sitä paitsi yllyttivät lahkokiihkoiset +virkamiehet yhteistä kansaa, syyttelivät Metelloa hengenrikoksesta +kaikissa kokoustiloissa ja ylistivät liiemmäksi Marion ansioita. Vihdoin +syttyi rahvas semmoiseen intoon, että käsityöläiset ja maalaiset kaikki, +joiden omaisuus ja luottamus oli heidän kättensä työssä, heittivät +toimensa, juoksivat joukottain Marion tykönä ja pitivät omat +välttämättömät tehtävänsä vähempi-arvoisina kuin hänen kunniansa. Siis +annetaan (nyt), aateliston sorroksissa ollessa, monien aikain perästä +konsulinvirka vasta-aateloitulle miehelle; ja kun sitten rahvaan-tribuni +Manilius Mancinus kansalta kysyy, kenen he tahtoisivat Jugurthan kanssa +sotaa käymään, määrää suuri enemmistö siksi Marion. Mutta senaati oli +vähää ennen päättänyt Numidian Metellolle; se päätös oli turhaan tehty. + + + + +LXXIV. + + +Siihen aikaan huojui Jugurtha, menetettyään ystävänsä, joista itse oli +enimmät surmauttanut -- muut olivat pelosta paenneet, mikä Romalaisten, +mikä Bocchus kuninkaan luo -- mielessään sinne ja tänne, koska sotaa ei +voitu ilman apumiehittä käydä ja hän piti vaarallisena koetella uutten +ystäväin uskollisuutta vanhain niin uskorikkoisia ollessa. Eikä ollut +hänelle kyllin mieliin mikään asia eikä tuuma tai kukaan ihminen; +marsseja ja päällikköjä hän muutteli joka päivä, kävi välistä vihollisia +vastaan, välistä erämaita kohti, pani toivonsa usein pakoon, ja vähän +jälkeen aseisin, oli kahdella päällä, luottaisiko vähemmin maanmiestensä +kuntoon vai uskollisuutehen. Niin olivat hänelle, mihin ikään pyrkikin, +asianhaarat vastaiset. Mutta hänen näin viivytellessään näyttäytyi +yht'äkkiä Metellus sotajoukkonensa. Jugurtha varusti ja järjesti +Numidialaiset tilaa myöden; sitten aljettiin tappelu. Millä puolen +kuningas oli saapuvilla taistelussa, siellä oteltiin joku aikaa; kaikki +muut hänen sotilaansa lyötiin ensi yhtymyksessä ja ajettiin pakoisalle. +Romalaiset saivat saaliiksi joltisen joukon sotalippuja ja aseita, mutta +vaan muutamia vihollisia vangiksi; sillä tavallisesti suojelee +Numidialaisia kaikissa tappeluissa heidän jalkansa enemmän kuin aseet. + + + + +LXXV. + + +Sillä pakomatkalla tuli Jugurtha, joka yhä vaan enemmän epäili tilaansa, +ylikarkurit ja osa hevoisväestöä seurassaan, erämaille ja sitten +Thalaan, suuri ja rikas kaupunki, jossa hänen enimmät tavaransa ja hänen +poikainsa runsaat kasvatusvarat olivat. Vaan kun tämä tuli Metellon +tietoon, koetti hän, vaikka Thalan ja lähisimmän joen välillä oli +kuullut olevan kuivia ja autioita paikkoja viidenkymmenen penikulman +avaruudelta, päästä kaikkien vastusten läpi, jopa voittaa luonnonkin +esteet, toivoen saavansa sodan päätetyksi, jos sen kaupungin +valloittaisi. Sentähden hän käski keventää juhtien kuormat, niin että +vaan kymmeneksi päiväksi muonavaroja jäisi jäljille; muuten piti niiden +kantaa ainoastaan nahkaleiliä ja muita vesiastioita. Sitä paitsi hakee +hän maasta kokoon kesyä karjaa niin paljon kuin mahdollista ja sälyttää +sen päälle kaikenkaltaisia astioita, enimmästään kuitenkin puisia, +Numidialaisten mökkilöistä kerättyjä. Lisäksi hän käskee lähellä asuvan +kansan, joka kuninkaan pakenemisen perästä oli heittäynyt Metellolle, +kantaa vettä niin paljon kuin kukin saattaa, ja määrää päivän sekä +paikan, missä heidän pitäisi olla saapuvilla. Hän itse ottaa juhdilleen +kuormat siitä joesta, jonka ylempänä sanoimme olevan kaupunkia +lähisimmän veden. Sillä lailla varustettuna lähtee hän Thalaa kohti +koettamaan. Kun sitten oli tultu siihen paikkaan, johon hän oli käskenyt +Numidialaiset, ja leiri oli luotu ja lujistettu, sanotaan taivaasta +yht'äkkiä tulleen niin paljon vettä, että siinä yksin oli kyllä +sotajoukolle, vieläpä jäämäänkin. Sitä paitsi oli tarvetuonti odotusta +runsahampi, koska Numidialaiset, niinkuin vasta heittämykseen menneet, +ainakin olivat innokkaasti täyttäneet tehtävänsä. Muuten nauttivat +sotilaat uskonnollisista syistä mieluisammin sadevettä, ja se seikka +heille lisäsi paljon uskallusta; sillä he luulivat kuolemattomain +jumalain heistä huolta pitävän. Sitten he seuraavana päivänä, vasten +Jugurthan odotusta, saapuivat Thalan seutuhun. Kaupunkilaiset, jotka +paikan kolkkouden tähden olivat luulleet olevansa hyvässä turvassa, +hämmästyivät tätä suurta ja tavatonta yritystä, vaan eivät sentään +olleet hitaat sotavarustuksiin ryhtymään; samaten tekivät +meikäläisetkin. + + + + +LXXVI. + + +Mutta kuningas, joka nyt enään ei pitänyt mitään Metellolle +mahdottomana, koska hän toimeliaisuudellaan oli voittanut kaikki, +varustukset, aseet, paikat, ajat, jopa itse luonnonkin, joka muita +hallitseepi, pakeni yöllä kaupungista, lapset ja enin osa aarteita +muassaan. Eikä hän sittemmin missään paikassa viipynyt yhtä päivää tai +yhtä yötä enempää, vaan oli jonkun asian vuoksi kiirusta pitävinään. +Mutta oikiastaan hän pelkäsi petosta, jota arveli kiiruulla voivansa +välttää; sillä semmoiset keinot keksitään muka joutilaisuudessa ja +tarjoutuvan tilapään johdosta. Mutta Metellus, kun näki kaupunkilaisten +olevan tappovalmiit ja kaupungin vahvan sekä varustusten että paikan +kautta, saarti muurit vallilla ja kaivannolla. Sitten käski hän tilan +mukaan sopivimmilla paikoilla kuljettaa suojakattoja (muuria kohden), +luoda vallin ja vallille rakennetuista torneista suojella työtä ja +työmiehiä. Tätä vastaan kiirehtivät kaupunkilaiset varustuksia tekemään; +lyhyesti sanoen, ei kumpaisetkaan laiminlyöneet mitään. Vihdoin +valloittivat Romalaiset, paljosta työstä ja tappeluista jo sitä ennen +väsyneinä, neljänkymmenen päivän perästä siitä, kun sinne oli tultu, +ainoastaan kaupungin; kaiken saaliin hävittivät ylikarkurit. Nämät, kun +havaitsivat muuria särkiöillä jyskytettävän ja tilansa auttamattomaksi, +kantoivat kullan, hopian ja muun kalun, jota kallisarvoisena pidetään, +kuninkaalliseen palatsiin, täyttivät siellä itsensä viinalla sekä +ruualla ja heittivät aarteet, huoneen ja itsensä tulen turmeltavaksi. +Näin he omasta vapaasta tahdostaan kärsivät sen rangaistuksen, jota +voitettuina vihollisilta olivat pelänneet. + + + + +LXXVII. + + +Mutta samaan aikaan, kun Thala valloitettiin, oli Leptin kaupungista +Metellon tykö tullut lähettiläitä, jotka rukoilivat häntä lähettämään +vartia-väestöä ja päällikköä sinne: muutama Hamilcar niminen, +aatelissukuinen ja lahkokiihkoinen mies piti muka kapinavehkeitä, ja +häntä vastaan olivat sekä virkamiesten käskyt että la'it voimattomat; +jos hän ei rientäisi sitä tekemään, olisi heidän onnensa, olisivat he +Romalaisten liittolaiset suurimmassa vaarassa. Leptiläiset olivat näet +jo Jugurthan sodan alusta asti lähettäneet Bestia konsulin tykö ja +sittemmin Romaan ystävyyttä ja liittoa pyytämään. Sitten, kun olivat +saaneet sen, he aina pysyivät rehellisinä sekä uskollisina ja olivat +innollisesti toimittaneet kaikki Bestian, Albinon ja Metellon käskyt. +Siksipä suvaitsikin heille ylipäällikkö helposti, mitä anoivat. Sinne +lähetettiin neljä kohorttia Ligurialaisia ja niiden päällikkönä C. +Annius. + + + + +LXXVIII. + + +Sen kaupungin perustivat Sidonilaiset, jotka, kuten kuulleet olemme, +kansankeskisten riitojen tähden pakolaisina, laivoilla olivat tulleet +niihin seutuihin; muuten on kaupunki molempain Syrttien välillä, jotka +ovat saaneet nimensä asiasta. Ne ovat kaksi poukamaa melkein Afrikan +äärimmäisessä osassa, erilaiset suuruudelta, luonnoltaan yhdenlaiset; +lähinnä maata ne ovat sangen syvät, muualla syvät, miten sattuu, toisin +ajoin matalat. Sillä kun meri myrskyllä rupee paisumaan ja raivoamaan, +tuovat aallot muassaan mutaa, hiekkaa ja suuria kiviä; niin vaihettelee +paikkain muoto ynnä tuulten kanssa. Tässä kaupungissa on vaan kieli +muuttunut avioliittojen kautta Numidialaisten kanssa; la'it ja +elämänparsi ovat enimmästään Sidonilaisina pysyneet; ja ne saattivat +asukkaat sitä helpommin säilyttää, kun elivät kuninkaan vallasta +vapaina. Niitten ja taajemmästi asutun Numidian välillä oli suuria +erämaita. + + + + +LXXIX. + + +Mutta koska Leptiläisten seikkain kautta olemme tulleet näille seuduin, +ei näytä sopimatonta olevan kertoa kahden Karthagolaisen erinomaista ja +ihmeteltävää tekoa. Sen asian muistutti meille paikka. Siihen aikaan, +kuin Karthagolaiset hallitsivat enintä Afrikaa, olivat Kyreniläisetkin +suuret ja mahtavat. Heidän välillään oleva seutu oli hiekkaista ja +näöltään yhdenlaista: ei jokea, ei vuorta ollut, joka olisi eroittanut +heidän maansa, ja se seikka heidät piti suuressa ja pitkällisessä +sodassa keskenään. Kun molemmin puolin maajoukkoja ja laivastoja +niinikään usein oli lyöty ja hajoitettu, ja he toisillensa olivat +jokseenkin vahinkoa tehneet, pelkäsivät he jonkun kolmannen pian +hyökkäävän sekä voitettuin että voittajain päälle, heidän uuvuksissa +ollessaan, ja suostuivat kerran sotilakon kestäissä, että määrättynä +päivänä lähettiläitä lähtisi kotoa, ja se paikka, missä nämät tulisivat +toisilleen vastaan, pidettäisiin kumpaisenkin kansakunnan yhteisenä +rajana. Lähetettiinpä Karthagosta kaksi veljestä, nimeltä Philaenus, ja +nämät jouduttivat matkaansa; Kyreneläiset kävivät hitaammasti. +Tapahtuiko se velttoudesta vai sattumaltaan, en ole oikein tietooni +saanut. Muutoin tekee niillä seuduin myrsky (kululle) estettä, melkein +kuin merellä. Sillä kun tuuli nousee ja pölyttää hiekkaa maasta pitkin +näitä lakioita ja kasvista paljaita paikkoja, niin se, rajua vauhtia +tuoksuten, tavallisesti täyttää kasvot ja silmät, ja näin näkyä estäen +viivyttää matkaa. Kun Kyreneläiset näkivät olevansa paljon jäljessä ja +huonosti toimitetun asian tähden pelkäsivät rangaistusta kotona, +alkoivat he syytellä Karthagolaisia, että olivat ennen aikaansa kotoa +lähteneet, ja (siten) hämmentää asiata; sanalla sanoen, he tahtoivat +ennen kaikkea muuta kuin lähteä pois voitettuina. Mutta kun Punilaiset +vaativat toista, vaan kohtuullista ehdoitusta, heittivät Kreikalaiset +näiden mielivaltaan, että joko he antaisivat elävinä haudata itsensä, +mihin vaatisivat rajaa kansallensa, taikka he itse samalla ehdolla +kulkisivat eteenpäin niin kauvas kuin tahtoisivat. Hyväksyttyään +ehdoituksen, Philaenot uhrasivat itsensä ja henkensä valtakunnalle; he +haudattiin siis elävinä. Karthagolaiset pyhittivät sillä paikalla +alttaria Philaenus veljeksille, ja kotona heille laitettiin muita +kunnian-osoituksia. Nyt palaan asiaan takaisin. + + + + +LXXX. + + +Jugurtha, kun menetettyään Thalan kaupungin ei pidä mitään enään kyllin +varmana Metelloa vastaan, matkustaa muutamain harvain seuralaisten +kanssa suurten erämaiden halki ja tulee Gaetulien tykö, raaka ja +sivistymätön ihmislaji, joka silloin vielä ei tuntenut romalais-nimeä. +Niitä kerää hän yhteen ison joukon, totuttaa heidät vähitellen riveissä +pysymään, lippuja seuraamaan, käskyjä tarkkaamaan ja niinikään muita +sotatemppuja tekemään. Sitä paitsi houkuttelee hän suurilla lahjoilla ja +vielä suuremmilla lupauksilla puolellensa Bocchus kuninkaan lähisimmät +ystävät, joiden avulla lähestyy kuningasta ja taivuttaa hänen rupeemaan +sotaan Romalaisia vastaan. Se oli siitä syystä helpompi ja huokiampi +tehtävä, että Bocchus tämän sodan alussa oli lähettänyt Romaan +lähettiläitä liittoa ja ystävyyttä rukoilemaan; vaan tämän aljetulle +sodalle erittäin suotuisan seikan estivät muutamat hurmauntuneet miehet, +joilla oli tapana pitää kaupan kaikkea kunniallista kun häpiällistäkin. +Myös oli ennen Bocchon tytär tullut Jugurthalle naiduksi. Vaan sitä +sidettä Numidialaisten ja Maurilaisten tykönä pidetään vähäpätöisenä, +koska kullakin varainsa mukaan on niin monta vaimoa kuin mahdollista, +muutamilla kymmenen, toisilla usiampia, mutta kuninkailla sitäkin +enemmän. Niin vedetään mieli paljouden kautta moniaalle; ei kukaan käy +puolisosta; kaikki ovat yhtä halpa-arvoiset. + + + + +LXXXI. + + +Siis kokoontuvat sotajoukot molempien kesken sovittuun paikkahan. Kun +siinä vakaamus on tehty ja saatu, yllyttää Jugurtha Bocchon mieltä +puheella; Romalaiset ovat epähurskaita, pohjattoman ahneita ihmisiä ja +heidän kaikkien yhteisiä vihollisia; niillä on sama syy sotahan Bocchon, +kuin hänen ja muitten kansain kanssa, nimittäin vallanhimo, koska kaikki +valtakunnat ovat heidän mieltänsä vastaan; nyt on hän, vähää ennen ovat +Karthagolaiset ja Perses kuningas niinikään olleet Romalaisten +vihollisia, ja vasta tulisi jokainen, aina sen mukaan kuin näyttäisi +mahtavimmalta, olemaan niitä. Näitten ja muitten lauseitten perästä +päättävät he tehdä retken Cirtan kaupungille, koska Metellus sinne oli +asettanut saaliinsa ja vangit sekä kaluston. Näin luuli Jugurtha heidän +joko valloittamalla kaupungin saavansa vaivat palkituiksi, taikka, jos +Romalaiset tulisivat omaisilleen avuksi, pääsevänsä tappelussa +taistelemaan. Tämä viekas mies kiirehti näet vaan Bocchon rauhaa +rikkomaan, ett'ei hän kauvemmin viivytellessään rupeisi ennemmin +haluamaan muuta kuin sotaa. + + + + +LXXXII. + + +Ylipäällikkö, kun sai tiedon kuninkaiden liitosta, ei tarjonnut +umpimähkään eikä, niinkuin jo usein voitetulle Jugurthalle oli tottunut +tekemään, kaikin paikoin tilaisuutta tappeluhun; vaan hän vartosi +kuninkaita linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, arvellen paremman +olevan ensin tulla tuntemaan Maurilaisia -- koska siinä oli uusi +vihollinen lisäynyt -- ja sitten vasta, kun niin sopisi, antautua +tappeluun. Mutta sillä välin hän Romasta kirjeen kautta saapi tietää, +että Numidian voittomaa on annettu Mariolle; sillä jo ennen oli hän +kuullut, että Marius oli konsuliksi tehty. Näistä kuulumisista murtui +hänen mielensä enemmän, kuin hyvä ja sovelias oli, ja (nyt) hän ei +voinut kyyneleitään pidättää eikä kieltänsä hallita; tämä muun puolesta +(niin) erinomainen mies oli liian heikko mielipahaansa kantamaan; ja +sitäkös muutamat pitivät kopeutena; toiset jalon mielen närkästymisenä +kärsitystä solvaistuksesta sekä siitä, että jo saatu voitto temmattiin +pois hänen käsistään. Meille on kyllin tiettyä, että häntä enemmin +harmitti Marion kunnia, kuin hänelle itselleen tehty vääryys, eikä asia +olisi niin tuskauttanut häntä, jos tuo pois otettu voittomaa olisi +annettu jollekulle muulle kuin Mariolle. + + + + +LXXXIII. + + +Koska harmi tästä nyt häiritsi hänen tointaan ja mielettömän teolta +näytti oman vaaransa kaupalla ajaa toisen asiaa, lähetti hän Bocchon +tykö lähettiläitä kehoittamaan häntä, ett'ei ilman syyttä rupeisi Roman +kansan viholliseksi; hänellä olisi hyvä tilaisuus rakentaa liittoa ja +ystävyyttä, joka olisi sotaa etuisampi; vaikka hän saattaisi luottaa +sotavoimiinsa, ei hänen kuitenkaan pitäisi vaihettaa tiettyä +tietämättömähän; joka sota on muka helppo aloittaa, vaan sangen vaikea +lopettaa; sen alku ja loppu ei ole saman vallassa; alkaa voipi kuka +hyvänsä, pelkurikin, lakkuuttaa sen saattaa vaan, kuin voittajat niin +tahtovat; sentähden pitäisi hänen katsoa omaa ja valtakuntansa etua eikä +hämmentää omaa kukoistavaa onnentilaansa Jugurthan häviönalaisiin +oloihin. Siihen kuningas vastasi varsin sävyisesti, että hän halasi +rauhaa, vaan hänen tuli Jugurthan onnettomuutta sääli; jos tälle +suvaittaisiin sama etu, niin kaikista tultaisiin yksiin tuumihin. Taasen +ylipäällikkö lähettää sanansaattajia muistutuksilla Bocchon vaatimuksia +vastaan. Tämä hyväksyy niistä muutamat, hylkää toiset. Sillä lailla +kuluu, sanansaattajia edestakasin lähettäissä molemmin puolin, aika, ja +sotaa pitkitetään Metellon mieltä myöden semmoisenaan. + + + + +LXXXIV. + + +Mutta Marius, joka, niinkuin edellä sanoimme, rahvaan hartaimman halun +mukaan tehtiin konsuliksi ja kansan päätöksestä sai osalleen Numidian +voittomaan, rupesi silloin usein ja rajusti käymään aateliston päälle, +jolle hän jo enninkin oli ollut vihoissaan; loukkasi milloin yksityisiä, +milloin kaikkia yhteisesti, väitteli ehtimiseen, miten hän heiltä oli +ottanut konsulinviran juurikuin voittosaaliina, ja sitä paitsi muuta +hänestä itsestään kerskaavaa, vaan heitä pahoittavaa. Kuitenkin piti hän +tärkeimpänä toimenaan sodan tarpeet; vaati legioneille täyttö-väkeä, +kutsui kansoilta ja kuninkailta sekä liittolaisilta apujoukkoja, käski +sitä paitsi palvelukseen Latiosta kaikki urhoollisimmat, josta enimmät +olivat tunnetut sotakuntonsa, harvat maineen kautta, ja saipa vielä +puhuttelemalla mukaansa lähtemään miehiä, jotka jo olivat palvelleet +vuotensa. Eikä rohjennut senaati kieltää häneltä mitään, vaikka oli +häntä vastaan. Muuten oli se ilollakin päättänyt täyttöväen, luullen +Marion menettävän joko sodan tarpeet, koska sotapalvelus ei ollut +rahvaalle mieluista, taikka yhteisen kansan suosion. Mutta sepä oli +turhaa toivoa: niin suuri halu oli tullut enimmille käydä Marion kanssa. +Jokaisen mielessä kuvitteli, miten hän saaliista tulisi rikkaaksi, +palaisi kotia voittajana, ynnä muuta semmoista; eikä ollut Marius +puheillaan niin vähän kiihoittanut heitä siihen. Sillä kun kaikki, mitä +hän oli vaatinut, oli päätetty hänelle, ja hän tahtoi ruveta +kirjoittamaan miehiä sotapalvelukseen, kutsui hän kokoon kansan, +innoittaaksensa sitä sekä samalla totuttuun tapaansa aatelistoa +sättiäkseen, ja piti sitten seuraavan puheen: + + + + +LXXXV. + + +"Minä tiedän, Qviritat, että enimmät eivät samoja omaisuuksia näytä +teiltä päällikkyyttä pyytäessään kuin sitä toimittaessaan, koska sen +saaneet ovat, vaan että he alussa ovat toimeliaat, nöyrät ja +kohtuulliset, mutta sitten viettävät päivänsä laiskuudessa ja +kopeudessa. Minustapa näyttää asia olevan peräti toisin; sillä jota +korkia-arvoisempi koko valtakunta on kuin konsulin tai praetorin virat, +sitä suuremmalla huolella pitää sitä hoitaa kuin pyrkiä näiden perään. +Ei ole myöskään minulle tuntematonta, kuinka tähdellisen toimen olen +teidän erinomaisen suuren suosionne kautta saanut sen täytettäväkseni. +Varustaa sotaa ja samalla säästää valtiokassaa, pakoittaa +sotapalvelukseen niitä, joita et tahdo loukata, kotona ja ulkona pitää +huolta kaikesta, ja toimittaa tätä kateellisten, vastahakoisten ja +lahkokiihkoisten ihmisten keskellä, -- se on vaikiampi tehtävä, kuin +voisi arvatakaan. Päälliseksi on muilla, jos ovat erehdyksen tehneet, +vanha aatelisuus, esivanhempain urotyöt, sukulaisten ja lankojen +mahtavuus, monet klientit, -- kaikki nämät ovat heillä turvana; minulla +on itsessäni kaikki toivo, jota minun täytyy tukea sekä kunnolla että +nuhteettomalla käytöksellä, sillä kaikki muu (turva) on heikkoa. Älyänpä +senkin, Qviritat, että kaikkien silmät ovat minuun päin kääntyneet, että +hurskaat ja hyvät ihmiset suosivat minua, koska hyvät työni hyödyttävät +valtiota, vaan että aatelisto hakee tilaisuutta hyökätä päälleni. Mutta +sitä ankarammin tulee minun ahkeroida, ett'ette pety toivossanne, ja +että heidän juonensa raukeevat turhaan. Aina tähän ikään olen minä +nuoruudestani asti niin elänyt, että kaikki vaivat ja vaarat ovat +minulla totuttua. Mitä minä ennen teidän (minulle osoittamia) hyviä +töitänne eduttomasti te'in, sitä en suinkaan mieli laiminlyödä, saatuani +palkan, Qviritat. Niiden, jotka virkoja hakiessaan ovat hurskautta +teeskennelleet, on vaikia hallitus-vallassaan kohtuutta pitää; minulla, +joka kaiken ikäni olen jaloimpia avuja harjoittanut, on hyvän tekeminen +tottumuksesta jo muuttunut luonnoksi. Te olette määränneet minun +johdattamaan sotaa Jugurthaa vastaan, ja sen asian on aatelisto varsin +pahaksi pannut. Miettikäättepä mielessänne, olisiko parempi sitä kohtaa +muuttaa: jos tähän tai muuhun semmoiseen toimeen lähettäisitte tuosta +aatelis-joukosta miehen, jolla on vanha sukuperä ja paljon esi-isäin +kuvia, mutt'ei ollenkaan harjaannusta sotapalveluksessa; se on tietty, +että hän niin tähdellisessä toimessa, taitamaton kun on kaikessa, +hopussaan hyörii ja pyörii sinne tänne ja ottaa jonkun kansasta +neuvojaksi virkatoimissaan. Niin tapahtuu enimmiten, että se, jonka te +olette määränneet päälliköksi, hakee itselleen toisen päällikön. Minä +tunnen, Qviritat, niitä, jotka (vasta) konsuliksi tultuaan ovat +ruvenneet tutkimaan esivanhempiensa tekoja ja Kreikalaisten sotaoppia, +-- noita takaperäisiä miehiä! Sillä viran toimitus on (tosin) ajan +suhteen jotain myöhäisempää kuin virkamieheksi tuleminen, mutta asiaan +ja hyötyyn nähden on se edelläkäypää. Verratkaatte nyt, Qviritat, näihin +pöyhkiöihin ihmisiin minua vasta-aateloittua. Mitä he tavallisesti +kuulevat ja lukevat, sitä minä osaksi olen nähnyt, osaksi itse +toimittanut; mitä he ovat kirjoista oppineet, sen minä olen +sotapalvelusta tehden oppinut. Arvostelkaattepa nyt, ovatko teot vai +sanat suurempi-arvoiset. He ylenkatsovat minun uutta aatelisuuttani, +minä heidän velttouttaan. Minua soimataan säädystäni, heitä +häpiällisistä töistään. Vaan minäpä arvelen kaikkien luonnon olevan +yhden ja yhteisen, mutta jokaisen urhoollisimman (samalla myös) +jalosäätyisimmän. Ja jos nyt Albinon tai Bestian isiltä voitaisiin +kysyä, olisivatko ennemmin tahtoneet minua vai näitä sijittämikseen, +mitä luulisitte heidän vastaavan muuta, kuin että olisivat tahtoneet +itselleen niin hyviä lapsia kuin mahdollista. Mutta jos he syystä +halveksivat minua, tekevät he samaa omille esivanhemmilleen, joitten +aatelisuus, niinkuin minunkin, sai alkunsa ansiosta. He kadehtivat +kunniaani; siksipä kadehtikoot myöskin vaivojani, hurskauttani ja +vaarojani, koska näiden kautta olen sen saavuttanut. Mutta nuot ylpeyden +turmelemat ihmiset elävät, juurikuin pitäisivät teidän kunnia-siojanne +halpa-arvoisina, vaan etsivät niitä, juurikuin olisivat kunniallisesti +eläneet. Tosiaankin, ne ovat väärässä, jotka samalla kertaa odottavat +aivan vastapäisiä asioita, laiskuuden nautintoa ja ansion palkinnoita. +Ja kuin he teidän edessänne tai senatissa sanelevat, ylistävät he +puheessansa enimmästään esivanhempiaan; he luulevat niiden urotekoja +kertomalla hankkivansa itselleen enemmän loistoa. Vaan sepä on aivan +päin vastoin; sillä jota loistoisampi niiden elämä oli, sitä +häpeällisempi on näiden velttous. Ja todestaan onkin asian laita niin: +esivanhempain kunnia on jälkeentuleville valo, joka ei suvaitse heidän +hyväin eikä huonoin tekoinsa joutua pimeyteen. Tätä puuttuu minulta, +Qviritat; vaan minä saatan -- mikä on paljon julkisempaa -- puhua +omista teoistani. Nyt katsokaatte, kuinka he ovat minulle kohtuuttomat. +Mitä he muiden ansiosta omistavat itselleen, sitä eivät myönnä minulle +omastani, tietysti siksi, ett'ei minulla ole esi-isäin kuvia, ja että +aatelisuuteni on uusi; ja kuitenkin on varmaan se parempi, joka sen on +hankkinut, kuin se, joka perityn on hävittänyt. Minäpä tiedän varsin +hyvin, että heillä, jos tahtovat vastata minulle, ompi oleva kyllin +sujuva ja taitavasti kokoonpantu puhe varalla. Mutta kun he teidän +minulle osoitetun erinomaisen suosion vuoksi kaikissa tiloissa +herjasanoilla solvaisevat minua ja teitä, en ole tahtonut olla vaiti, +ett'ei kukaan katsoisi siivollisuuttani pahaksi omaksi tunnoksi. Minuapa +ei -- se on varmin vakuutukseni -- mikään puhe voi loukata; sillä jos se +on totta, niin se välttämättömästi tuopi esille hyvää, jos se taas on +valetta, kumoo minun elämäni ja tapani sen. Mutta koska teidän toimianne +moititaan, jotka olette antaneet minulle korkeimman kunniaviran ja +tähdellisimmän tehtävän, miettikäätte tarkoin, onko sitä katuminen. +Luottamusta saadakseni minä en voi näytellä esivanhempaini kuvia eikä +myöskään triumphia tai konsulinvirkoja, vaan jos asia niin vaatii, onpa +minulla näytellä keihäitä, sotalippuja, rintasomuksia sekä muita +sotamiehen kunnialahjoja ja lisäksi vielä arpia rinnassani. Nämät ovat +minun kuvani, tämä minun aatelisuuteni, joka ei minulle ole perinnöksi +jätetty, niinkuin heidän aatelisuutensa heille, vaan jonka itse olen +monilla vaivoilla ja vaaroillani hankkinut. Minun sanani eivät ole +taiteellisesti kokoon sommitellut; siitä mä vähän lukua pidän. Kunto +näkyy kyllä itsestäänkin; heille on taide tarpeen, että puheella +voisivat peitellä häpiällisiä töitänsä. En ole myöskään kreikalaista +kirjallisuutta lukenut; sen oppiminen on ollut minulle vähän mieleen, +koska se ei ollenkaan ole auttanut opettajia itsiä miehuullisuuteen. +Mutta mikä valtiolle on kaikkein parasta, sitä olen opetellut tekemään, +nimittäin: vihollista lyömään, vahti-asemani pitämään, kestämään talven +kylmää yhtä hyvin kuin kesän hellettä, maassa makaamaan, samaan aikaan +kärsimään puutetta ja vaivaa. Näillä neuvoilla minä ai'on sotilaita +kiihoitella, enkä mieli minä heitä naralla pitää ja itse elää +ylellisesti enkä kääntää heidän ponnistuksiaan omaksi kunniakseni. +Semmoinen päällikkyys on hyödyllinen, semmoinen kansan mieleinen. Sillä +kun itse elät hemputellen, vaan kovuudella hallitset sotajoukkoa, niin +se on herrana, ei päällikkönä olemista. Tätä ja tämmöistä harjoittamalla +ovat esivanhempanne jalostaneet itsensä ja valtion. Niihin luottaen, +vaan tavoissaan eroten niistä, ylönkatsoo aatelisto meitä, niiden +verroille pyrkiviä, ja vaatii meiltä kaikkia kunniasioja, ei ansiosta, +vaan niinkuin heille tulevia: Muuten nuot niin kopeat ihmiset +harhailevat kaukana. Esivanhempansa ovat jättäneet heille kaikki, minkä +jättää sopi, tavarat, kuvat ja loistoisan muiston itsestään; +hyvän-avuisuutta eivät ole jättäneet; ja sitä eivät ole tainneetkaan +tehdä; sillä se yksinään on semmoista, jota ei anneta eikä saada +lahjaksi. He sanovat minua ahneeksi ja raakatapaiseksi, kun en osaa +oikein sievästi laittaa vieraspitoja enkä pidä mitään näyttö-kuvailiaa +enkä keittäjää, joka maksaisi enemmän kuin kartanonhoitaja; ja sen minä +mielelläni tunnustan. Sillä isältäni sekä muilta kunnian-arvoisilta +miehiltä olen kuullut, että somuus sopii naisille, miehille työ, ja että +kaikilla kelpo miehillä pitää olla enemmän kunniaa kuin rikkautta; että +aseet, ei huonekalut, ovat hänen koristuksensa. No niin, tehköötpä siis +sitä, mikä heitä huvittaa, mitä arvossa pitävät: rakastelkoot, juokoot; +missä nuoruutensa ijän ovat eläneet, siellä kuluttakoot myös vanhuutensa +päivät, kemuissa, tyydytellen vatsansa tarpeita ja lihallisia himojansa; +hien, tomun ja muut semmoiset heittäkööt meille, joista nämät ovat +syöminkiä mieluisammat. Vaan sepä ei olekaan niin. Sillä kun nämät +ilkiät ihmiset ovat saastuttaneet itsensä kaikilla häpiällisillä töillä, +käyvät he riistämään itselleen kunnon miesten palkinnoita. Niin tapahtuu +vasten kaikkea oikeutta, ett'ei ylellisyys ja velttous, nuot kehnoimmat +omaisuudet, ole miksikään haitaksi niille, jotka ovat niitä +harjoittaneet, mutta viattomalle valtiolle ne tuottavat tuhon. Nyt, kun +olen vastannut niin paljon, kuin minun käytökseni, ei niin paljon, kuin +heidän häpiätyönsä vaativat, tahdon puhua vähän valtio-asioista. Ennen +kaikkia olkaatte hyvässä turvassa Numidian puolesta, Qviritat. Sillä +mikä tähän aikaan asti on Jugurthaa suojellut, kaiken sen olette (nyt) +poistaneet, nimittäin: ahneuden, taidottomuuden, kopeuden. Onpa vielä +siellä sotajoukko, joka tuntee paikat, vaan joka todentotta on enemmin +urhia kuin onnellinen. Sillä suuri osa sitä on johdattajain ahneuden tai +ajattelemattomuuden kautta hukkaan joutunut. Sentähden yhdistäkäätte te, +jotka olette sotapalveluksen ijässä, ahkeroimisenne minun rientojeni +kanssa ja käykäätte valtiotoimihin käsiksi, ja älköön kellenkään muitten +onnettomuudesta tai ylipäällikköin kopeudesta tulko pelkoa. Minä tahdon +olla teidän kanssanne marssittaissa ja tappeluissa, samalla +neuvonantajana ja osallisena vaarassa, ja menetellä kaikissa itseni ja +teidän kanssa samalla lailla. Ja tosiaankin, jumalain avun kautta on +kaikki valmiina: voitto, saalis, kunnia; vaan jos nämät olisivatkin +epäilyksen alaisia tai kaukana, tulisipa kuitenkin kaikkien kunnon +miesten rientää valtiolle apuhun. Sillä ei kukaan velttouden kautta ole +saavuttanut kuolemattomuuden kunniaa, eikä kukaan isä ole lapsilleen +toivottanut, että heidän elämänsä olisi ilman loputta, vaan pikemmin, +että eläisivät rehellisesti ja kunniallisesti. Minä puhuisin enemmän, +Qviritat, jos sanani lisäisivät miehuutta pelkureille; sillä urhioille +luulen (jo) kyllin puhuneeni." + + + + +LXXXVI. + + +Kun Marius, pidettyään tämmöisen puheen, näkee rahvaan mielten syttyneen +intohon, lastaa hän joutuun laivoja muonavaroilla, rahalla, aseilla sekä +muilla tarpeilla, ja käskee legati A. Manlion lähteä niiden kanssa +matkaan. Itse hän sillä välin kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen, ei +esivanhempain tapaan eikä kansalaisluokkien mukaan, vaan kuinka kullakin +on halu, enimmät alimmasta luokasta. Tämän toiset sanoivat tapahtuneen +parempien puutteesta, toiset siitä syystä, että konsuli etsi alhaison +suosiota, koska se kansanlaji oli jalostanut ja korottanut hänen, ja +koska mahtavuuteen pyrkivälle ihmiselle kaikki köyhimmät ovat +sopivimmat, joilla ei ole huolta omaisuudestaan -- koska sitä ei +laisinkaan ole -- ja joista kaikki rahaa tuottava näyttää +kunnialliselta. Siis lähtee Marius paljon suurempilukuisen joukon +kanssa, kuin päätetty oli, Afrikaan ja laskee muutamain päiväin kuluttua +Utican rantaan. Legati P. Rutilius jättää hänelle sotajoukon; sillä +Metellus oli paennut Marion lähisyyttä, ett'ei näkisi sitä, jota hänen +mielensä kuullessaankaan ei ollut saattanut kärsiä. + + + + +LXXXVII. + + +Mutta konsuli, kun oli täyttänyt täysilukuisiksi legionit ja apuväestön +kohortit, läksi hedelmälliseen ja saaliista rikkaasen seutuhun, +lahjoitti kaikki, mitä siellä otettiin, sotilaille, kävi sitten +ahdistamaan linnoja sekä kaupunkia, jotka asemansa ja vartioväkensä +puolesta olivat vähemmin lujia ja antautui usein, milloin missäkin +paikassa, tappeluihin, josko nuot vähäpätöisiäkin olivat. Uudet +sotilaatpa nyt ottivat pelkäämättä osaa tappeluun; he näkivät pakenevien +joutuvan vangiksi tai surman omiksi, kaikkien urhoollisimpain olevan +paraimmassa turvassa, vapautta, isänmaata, vanhempia ynnä kaikkea muuta +suojeltavan aseilla ja kunniaa sekä rikkautta (niinikään niillä) +hankittavan. Siis tulivat lyhyellä ajalla uudet ja vanhat yhteen, ja +kaikkien urhoollisuus tuli yhdenlaiseksi. Vaan kuninkaat, kun olivat +saaneet tiedon Marion tulosta, vetäytyivät eri haaroille +vaikiapääsyisiin paikkoihin. Niin oli Jugurthalle hyväksi näkynyt, koska +hän toivoi pian voitavan karata hajalla olevain vihollisten päälle ja +Romalaisten, niinkuin enimmästään tapahtuu, pelon haihduttua, heittäyvän +löyhyyteen ja hillittömyyteen. + + + + +LXXXVIII. + + +Metellus, joka sillä välin oli Romaan lähtenyt, otettiin vasten toivoaan +iloisimmilla mielillä vastaan, ollen yhtä rakas rahvaalle kuin +senatoreillekin, sittenkun viha oli haihtunut. Mutta Marius tarkasteli +väsymättömästi ja taitavasti samalla oman väkensä ja vihollisten tilaa, +tiedusteli mikä kumpaisillenkin oli hyödyllistä tai päinvastoin, vakosi +kuninkaiden retket, teki heidän neuvonsa ja väijytysvehkeensä +mitättömiksi, ei kärsinyt mitään löyhyyttä itse tykönään eikä varmuutta +heillä. Siksipä olikin hän usein käynyt sekä Gaetulilaisten että +Jugurthan kimppuun, jotka meidän liittolaisiltamme kiskoivat saalista, +ja heidän matkalla ollessaan lyönyt heidät sekä riistänyt itse +kuninkaalta aseet lähellä Cirtan kaupunkia. Mutta havaittuaan tämän +olevan ainoastaan kunniakasta, vaan ei tuottavan sodan loppua, päätti +hän saartaa ne kaupungit yhden erältään, jotka vartia-väkensä tai +asemansa kautta olivat sopivimmat vihollisille ja haitallisimmat +hänelle; näin Jugurtha, jos sen suvaitsisi tapahtua, joko joutuisi +paljaaksi turvakeinoista tai tulisi sotarinnassa taistelemaan. Bocchus +oli näet usein lähetellyt sanansaattajoita hänen tykönsä ilmoittamaan, +että hän halasi Roman kansan ystävyyttä, ja ett'ei Marion tarvinnut +pelätä mitään vaino-työtä häneltä. Oliko tämä teeskelemistä, että hän +odottamatta voisi tehdä sitä ankaramman hyökkäyksen, vai oliko hänellä, +mielensä huikentelevaisuuden vuoksi tapana vaihetella rauhaa ja sotaa, +siitä ei ole varmaa tietoa saatu. + + + + +LXXXIX. + + +Mutta konsuli kävi, niinkuin päättänyt oli, ahdistamaan kaupunkia sekä +linnoja, ja luovutti vihollisilta muutamat väkivallalla, toiset +peloittamalla taikka palkintoja lupaamalla. Ja aluttain hän toimitteli +(vaan) vähäpätöisempiä yrityksiä, arvellen Jugurthan tulevan +käsikähmähän, omaisiaan varjellakseen. Mutta kun hän sai tietää hänen +olevan kaukana ja työskentelevän muissa toimissa, näytti hänestä aika +olevan ryhtyä suurempiin ja vaikeimpiin hankkeisin. Olipa hirmuisen +avarain erämaiden välissä suuri ja mahtava kaupunki, nimeltä Capsa, +jonka perustajana mainitaan libyalaista Herkulesta. Sen asukkaat olivat +Jugurthan tykönä veroista vapaat ja lempiän hallinnon alla, jonka vuoksi +heitä pidettiinkin uskollisimpina; vihollista vastaan he olivat lujat ei +ainoastansa muurien ja aseitten sekä väestönsä, vaan paljon enemmin +vielä seudun kolkkouden kautta. Sillä paitsi kaupungin lähitienoota on +kaikki muu seutu autiota, viljelemätöntä, vedestä köyhää sekä käärmeiden +tähden vaarallista; ja näitten niinkuin muittenkin petojen raivo on +ruuan puutteesta rajumpi. Päälliseksi yltyy vielä käärmeiden jo +itsessään turmiollinen luonto enemmän janon kuin minkään muun kautta. +Tämän kaupungin valloittamiseen oli Mariolle tullut erinomaisen suuri +halu, sekä sodan hyödyn vuoksi, että myös koska asia näytti vaikialta. +Olipa Metelluskin suurella kunnialla vallannut Thalan kaupungin, joka +asemansa ja linnoituksensa suhteen ei ollut paljon erikaltainen, paitsi +että Thalan seudussa, ei kaukana muureista, oli muutamia lähteitä. +Capsalaisilla oli vaan yksi lähde alati kumpuavalla vedellä, ja se +kaupungin sisällä; muuten he käyttivät sadevettä. Sitä voitiin siellä +sekä koko merestä kaukana olevassa Afrikassa, jossa villintapaisesti +elettiin, helpommasti kärsiä, siksi että Numidialaiset enimmästään +söivät maitoa ja metsäeläinten lihaa, eikä himonneet suolaa eikä muita +kurkun himarteita. Ravinto oli heillä nälkää ja janoa vastaan, ei +hekumaksi eikä ylöllisyydeksi. + + + + +XC. + + +Siis piti konsuli, tiedusteltuaan kaikki -- luultavasti luottaen +jumalihin; niin suuria vastuksia vastaan hän ei näet omalla +viisaudellaan voinut kyllin varustaa itseänsä; sillä hänellä oli puute +muonavaroistakin, koska Numidialaiset enemmin harjoittavat karjanruuan +kuin jyvien viljelemistä ja kuninkaan käskystä olivat kuljettaneet +linnoitettuihin paikkoihin kaikki, mitä kasvanut oli; ja maa taasen oli +kuiva ja hedelmistä tyhjä siihen aikaan, sillä nyt oli kesän loppu +(käsissä) -- konsuli piti, sanon minä, kyllin varovaisesti tointa: antoi +kaiken karjan, joka edellisinä päivinä oli saaliiksi saatu, apujoukkoin +hevoismiehille ajettaviksi, käski A. Manlius legatin ynnä +kevytaseellisten kohorttien käydä Larin kaupunkiin, johon oli +toimittanut palkkarahaston sekä muonavarat, ja sanoi itse muutamain +päiväin perästä, saalisretkillä liikkuessaan, niinikään tulevansa sinne. +Näin salaten hankkeensa, kulki hän eteenpäin Tanas-joelle. + + + + +XCI. + + +Muuten hän matkalla joka päivä jakoi karjaa sotaväelle, yhden verran +kullenki centurialle sekä turmalle, ja piti huolta siitä, että vuodista +tehtiin nahkasäkkiä. Myöskin lieventi hän muonavarojen puutetta ja +valmisteli kaikkien tietämättä pikaan tarvittavia apuneuvoja. Vihdoin +kun kuudentena päivänä tultiin joelle, oli sangen suuri paljous +nahkasäkkiä valmiina. Hän käski sotilasten siinä asettua keviästi +varustettuun leiriin, ottaa ruokaa, olla valmiit lähtemään päivän +laskiessa ja, heitettyään pois kaikki muut kannettavat, ottaa mukaan +itsellensä ja juhdille vaan vettä kuljetettavaksi. Sitten, kun aika +näytti olevan, lähti hän leiristä ja asettui koko yön kuljettuaan. +Samaten teki hän seuraavana yönä. Kolmantena tuli hän sitten paljon +ennen päivän valkenemista mäkiseen seutuhun, joka Capsasta ei ollut +kauempana kuin kahden penikulman päässä, ja odotteli siinä niin +salaisesti kuin suinkin taisi, kaiken sotaväkensä kanssa. Mutta kun +päivä alkoi ja Numidialaiset, jotka eivät mitään viha-töitä pelänneet, +joukottain olivat lähteneet kaupungista, käski hän tuota pikaa koko +hevoisväestön ja sen kanssa ripeimpäin jalkamiesten rientää Capsaan ja +sulkea portit; sitten seurasi hän itse joutuisasti tappovalmiina, eikä +suvainnut sotilaiden ryöstellä. Kun kaupunkilaiset tämän havaitsivat, +pakoitti heidän häiriön alainen tilansa, tavaton pelkonsa, odottamaton +onnettomuutensa ja lisäksi vielä se seikka, että osa porvareita oli +muurien ulkopuolella vihollisten vallassa, heidät heittämystä tekemään. +Kuitenkin poltettiin kaupunki, mieskuntaiset Numidialaiset surmattiin, +kaikki muut myytiin, ja saalis jaettiin sotilaille. Tämä teko oli vasten +sodan oikeutta, mutt'ei se tapahtunut konsulin ahneudesta eikä +häijyydestä, vaan siksi, että paikka oli Jugurthalle sopiva, meille +vaikiapääsyinen, ja että kansa oli huikentelevaa ja epätaattavaa, jota +ei hyvillä töillä eikä peloituksilla voitu aisoissa pitää. + + + + +XCII. + + +Kun Marius oli saanut toimeen niin tähdellisen yrityksen, oman väkensä +mitään vahinkoa kärsimättä, ruvettiin häntä, joka jo ennestään oli suuri +ja mainio, pitämään vieläkin suurempana ja mainiompana. Kaikki sekin, +joka ei ollut hyvin mietittyä, luettiin hänelle ansioksi; sotilaat, kun +heitä pidettiin hellässä kurissa ja sen ohessa olivat rikastuneet, +ylistivät häntä taivaasen asti. Numidialaiset pelkäsivät häntä enemmän +kuin kuolevaista ihmistä; vihdoin luulivat kaikki liittolaiset ja +viholliset hänellä joko olevan jumalallisen mielen, taikka jumalain +viitaten ilmoittavan hänelle kaikki. Kun se yritys on hyvin +luonnistunut, konsuli lähtee muille kaupungeille; muutamat hän valtaa +vastaan sotivilta Numidialaisilta, enimmät, jotka Capsalaisten kurjan +kohtalon tähden ovat autioiksi jätetyt, hän hävittää tulella. Suru ja +surma täyttää kaikki. Viimein valloitettuaan monta paikkaa, ja enimmät +väestönsä verta vuodattamatta, hän ryhtyy toiseen yritykseen, joka +(tosin) ei ole niin vaarallinen kuin Capsalaisia vastaan tehty, mutta +yhtä vaikia. Sillä lähellä Mulucha-jokea, joka eroitti Jugurthan ja +Bocchon valtakunnat, oli muutoin lakian maan keskellä louhikkovuori, +kyllin avara vähäiselle linnoitukselle, äärettömän korkia, yhdellä +sangen ahtaalla sisällekäytävällä; oli näet koko paikka luonnoltaan +jyrkkä, juurikuin ihmiskäsien kautta ja vartavasten (siksi tehty). Tätä +paikkaa koetti Marius kaikin voimin valloittaa, koska kuninkaan aarteet +olivat siellä. Mutta se yritys kävi hyvin enemmin sattumaltaan kuin itse +tuuman vuoksi. Sillä linnasessa oli kyllin miehiä ja aseita, suuri +varasto jyviä sekä vesilähde, ja paikka ei ollut sovelias valleille eikä +torneille eikä muille konelaitoksille. Linnalaisten kuljettava polku oli +sangen kaita ja molemmin puolin äkkiviettoinen. Suojakattoja lykeltiin +suurella vaaralla turhaan; sillä kun vähän olivat eteenpäin siirtyneet, +hävitettiin ne tulella tai kivillä. Sotilaat eivät voineet seisoa +piiritysrakennuksen edessä, paikan hankaluuden vuoksi, eikä ilman +vaaratta työksennellä suojakattojen alla; kaikki urhoollisimmat +kaatuivat taikka haavoitettiin, muilla lisääntyi pelko. + + + + +XCIII. + + +Mutta Marius, kun hukkaan oli kuluttanut monta päivää ja paljon vaivaa, +alkoi surullisessa mielessään miettiä, heittäisikö sikseen hankkeensa, +koska se oli turhaa ollut, vai odottaisiko onnea, jonka myötäisyyttä hän +usein oli saanut nauttia. Ja kun hän näillä ajatuksilla monta päivää ja +yötä, sinne tänne horjuen, vaivasi päätänsä, havaitsi sattumaltaan eräs +Ligurialainen, apujoukkoihin kuuluva alhainen sotamies, joka oli +lähtenyt leiristä vettä noutamaan, ei kaukana linnan siitä sivusta, joka +oli sotivista poispäin, kivien välissä matavia raakkuja. Kun hän nyt +näitä haeskeli yhden ja toisen, ja sitten usiampia, oli hän +poimintakiihkossaan vähitellen noussut melkein vuoren korkeimmalle +paikalle; ja koska hän huomasi sen kohdan olevan ihmisistä tyhjän, +käänsi halu toimittaa jotain vaikiata, kuten ainakin ihmisluonteen tapa +on, hänen mielensä.[1] Sattumaltaan oli siinä paikassa kallioiden väliin +kasvanut iso rautatammi, joka juuresta oli vähän eteenpäin väärä, vaan +sitten oli taipunut takaisin ja ylennyt ilmaan, johon luonto saattaa +kaikki kasvit. Kiiveten milloin tämän oksia; milloin ulos pistäviä +kallionmöhkäleitä pitkin, pääsi hän linnan aseman tasalle,[2] koska +kaikki Numidialaiset innostuneina oleskelivat taistelevain lähisyydessä. +Tiedusteltuaan kaikki, minkä pikaan luuli hyödyksi olevan, käypi hän +samaa tietä takaisin, ei umpimähkään, niinkuin ylös oli kavunnut, vaan +tutkien kaikkia ja vilkuen ympärilleen. Nyt menee hän joutuun Marion +luo, ilmoittaa hänelle, mitä tapahtunut oli, kehoittaa häntä +koettelemaan linnaa siltä puolen, josta hän oli ylös kavunnut, ja lupaa +itse lähteä tien-osoittajaksi sekä edellä-käviäksi vaarassa. Marius +lähetti läsnäolevista muutamia hankkimaan tietoja siitä, mitä tämä oli +luvannut. Näistä kertoi kukin mielensä mukaan asian vaikiaksi tai +helpoksi. Kuitenkin kiihtyi tästä kuninkaan mieli vähän. Siis valitsi +hän torvensoittajain ja sarvenpuhaltajain joukosta viisi vikkelintä +miestä ynnä näitten kanssa neljä centurionia heille turvaksi, käski +kaikkien totella Ligurialaista ja määräsi seuraavan päivän sen yrityksen +toimeen panemiseen. + +[1] Tässä on seurattu tekstiä: _Ubi postqvam solitudinem intellexit, +more humani ingenii cupido difficilia faciundi animum vortit._ + +[2] Tämä suomennos on tehty tekstitoisinnosta: _in castelli planitiem +pervenit_, joka näyttää sopivammalta kuin: _castelli planitiem +perscribit_. + + + + +XCIV. + + +Kun nyt määräyksen mukaan aika näytti olevan, läksi tämä, valmistettuaan +ja varustettuaan kaikki, paikalle. Muuten olivat ne, joitten piti hänen +kanssansa kiivetä ylös,[1] johdattajan käskystä muuttaneet aseita ja +tamineita, ollen paljain päin ja jaloin, että olisi helpompi eteensä +nähdä ja kavuta kalliota pitkin. Selässä oli heillä miekat ja kilvet; +vaan nämät (viimemainitut) olivat Numidialaisten tapaan nahasta tehdyt, +sekä keveyden vuoksi, että myös vähemmin kolistaksensa, jos jotakin +vastaan sattuisivat. Siis kävi Ligurialainen edellä, sitoi köysiä kiviin +ja puiden juuriin, missä niitä vanhuuttaan oli näkyvissä, että sotilaat, +niillä nostetuina, helpommasti pääsisivät ylös. Välistä nosteli hän +kädellään matkan äkkinäisyydestä peloissaan olevia; missä nousu oli +vähän vaikiampi, hän lähetteli heitä aseettomina edellään, yhden +eräänsä; itse seurasi hän sitten perässä heidän aseittensa kanssa. Missä +kiipeminen näytti vaaralliselta, kävi hän itse ennen muita +koettelemassa; ja usiammin kavuten samaa paikkaa ylös alas, ja sitten +astuen syrjään, lisäsi hän muille uskallusta. Niin kauvan ja paljon +itseänsä vaivattuaan, he vihdoin viimein tulevat perille linnaan, joka +siltä puolen on ihmisistä tyhjä, koska kaikki, niinkuin muinakin +päivinä, olivat vihollisia vastapäätä. Marius, kun sanansaattajoilta oli +saanut kuulla, mitä Ligurialainen oli toimittanut, kiihoitti nyt -- +vaikka hän koko päivänkin oli pitänyt Numidialaiset tappelun toimissa -- +oikein todenperästä sotilaitaan, ja rupesi, itse astuttuaan ulos +suojakattojen alta ja te'etettyään kilpikaton, tunkemaan muurin alle ja +samalla kaukaa peloittelemaan vihollista nakinkoneilla, ja joutsi- sekä +linko-miehillä. Mutta Numidialaiset, jotka ennen usein olivat +kukistaneet, jopa polttaneetkin Romalaisten suojakattoja, eivät +suojelleet itsiään muureilla, vaan oleskelivat niiden edustalla yöt +päivät, herjasivat Romalaisia ja soimasivat Marioa mielettömäksi, +uhkasivat meidän sotilaillemme orjuutta Jugurthan (vallan) alla ja +röykkäilivät onnellisesta tilastaan. Kun nyt kaikki Romalaiset ja +viholliset olivat tappelun kiihossa ja molemmilla puolin taisteltiin +täyttä väkeänsä, toisella kunnian ja ylivallan, toisella pelastuksen +edestä, räjähti yht'äkkiä takaa päin sotamerkki; ja nytkös ensin vaimot +ja lapset pakenemaan, jotka olivat lähteneet katsomaan, sitten joka +mies, aina sen mukaan kun muuria lähinnä oli, ja lopuksi kaikki, +aseelliset kun aseettomatkin. Tämän tapahduttua Romalaiset kävivät vielä +rajummasti päälle, kaatoivat (kaikki), mutta enimmät he vaan +haavoittivat; sitten he samosivat surmattuin ruumiiden yli, kunnian +himosta kilpaa pyrkien muuria kohti, eikä saalis viivyttänyt yhtään +ainoata heistä. Niin kääntyi sattumaltaan Marion mieletön tuuma hyväksi: +hän sai hairahduksesta kunniaa. + +[1] Noudattaen tekstiä: _qvi ascensuri erant_. + + + + +XCV. + + +Muuten tuli, noissa toimissa oltaissa, leiriin L. Sulla qvaestori suuren +hevoisväestön kanssa. Hän oli jätetty Romaan Latiosta ja liittolaisilta +sitä kokoomaan. Mutta koska asianhaarat ovat mieleemme johdattaneet niin +suuren miehen, on minulle näkynyt soveliaaksi lyhyesti puhua hänen +luonnonlaadustaan ja elämänparrestaan. Sillä emme tule missään muussa +paikassa Sullaan koskevista kohdista puhumaan, ja L. Sisenna, joka +paraiten ja tarkimmasti kaikista niiden asiain kertojista on selitellyt +niitä, ei minusta näytä lausuneen oikein vapaamielisiä sanoja. Olipa +siis Sulla aatelismies patricista sukuperää, esivanhempain +kelvottomuuden kautta jo melkeen häviöön joutuneesta heimokunnasta. +Hänellä oli kreikalaisessa ja latinalaisessa kirjallisuudessa yhtä suuri +ja syvällinen oppi sekä erinomainen mielenlaatu; hän oli hekkuman, vaan +vielä enemmin kunnian himoinen ja rakasti ylellistä elämää jouten +ollessaan, mutta ei häntä huvitukset sentään estäneet hänen +toimistansa; avioliiton kohdassa olisi hänen kuitenkin pitänyt enemmän +noudattaa siivoutta. Sulopuheinen, älykäs ja ystävyydessä kohtelias oli +hän (myös), ja tekojansa kaunistelemaan oli hänellä arvaamattoman syvä +järki. Moneen kohtaan, mutta semminkin rahaan nähden oli hän antelias. +Ja hänellä, joka ennen voittoa kansalais-sodassa oli kaikista +onnellisin, ei onni koskaan ollut toimeliaisuutta suurempi; usiat +ovatkin epäilleet, oliko hän urhoollisempi vai onnellisempi. Sillä mitä +hänen myöhempiin tekoihinsa tulee, en oikein tiedä, estääkö häpiä vai +harmi minua enemmän niitä kertomasta. + + + + +XCVI. + + +Kun siis Sulla, kuten edellä sanottiin, hevoisväestön kanssa oli tullut +Afrikaan ja Marion leiriin, tuli hänestä, vaikka ennen oli harjaumaton +ja taitamaton sotamenoissa, lyhyessä ajassa taitavin kaikista. Lisäksi +vielä puhutteli hän hyvänsuovasti sotilaita, teki hyviä töitä monelle +pyynnöstä, toisillen itsestään ilman pyytämättä, mutt'ei mielellään +ottanut vastaan semmoisia, vaan maksoi ne takaisin joutuisammin kuin +rahalainan, eikä vaatinut keltään mitään takaisin. Enemmän hän +ahkeroitsi sitä, että mitä useimmat olisivat hänelle velassa. +Alhaisimpain(kin) kanssa hän laski leikkiä ja toimitteli totisia, oli +usein läsnä työaloilla sekä kulussa ja vahdin pidännössä olevien +tykönä, eikä hän kuitenkaan, niinkuin kehnon kunnianhimon tapa on, +loukannut konsulin tai kenenkään kunnon miehen kunniaa. Ainoastaan sitä +hän ei kärsinyt, että kukaan neuvonpidännössä tai työssä olisi häntä +etevämpi: hän kerkisi (niissä) enimpäin edelle. Näitten tekojen ja +avujen kautta hän ennen pitkää tuli Mariolle ja sotamiehille erinomaisen +rakkaaksi. + + + + +XCVII. + + +Mutta Jugurtha, kun oli menettänyt Capsan kaupungin sekä muita +linnoitettuja ja hänelle edullisia paikkoja ynnä suuret rahasummat, +lähettää Boccholle sanan, että hän niin pian kuin mahdollista toisi +sotajoukkoja Numidiaan: nyt oli muka aika jo tappelua pitää. Havaittuaan +tämän viivyttelevän ja epäillen punnitsevan sodan ja rauhan syitä, +lahjoo hän jälleen, niinkuin ennenkin, hänen läheisimpänsä ja lupaa +Maurilaiselle itselleen kolmannen osan Numidiaa, jos joko Romalaiset +saataisiin Afrikasta pois ajetuiksi, tai sota päätettäisiin niin, että +hänen rajansa jäisivät entiselleen. Sen palkinnon kautta vieteltynä, +Bocchus tulee suurten sotajoukkoin kanssa Jugurthan luo. Molempien +sotaväestön näin yhdistyttyä, he hyökkäävät Marion päälle, joka jo tekee +matkaa talvimajoihin, tuskin kymmenennen osan päivää enää jäljillä +ollessa. He arvelevat (näet) jo lähenevän yön olevan heille turvaksi, +jos voitetuiksi joutuisivat, eikä miksikään haitaksi, jos voittaisivat, +koska he muka tuntevat paikat; sitä vastoin olisi Romalaisille kumpikin +tapaus pimiässä vaikiampi. Siis sai konsuli monelta tiedon vihollisten +tulosta samalla, kun viholliset itse jo olivat lähellä; ja ennenkun +sotajoukko voi tulla tapporivistöön sioitetuksi tai ko'ota sälynsä, +vihdoin ennenkun se saattoi saada mitään merkkiä tai käskyä, riensivät +maurilaiset ja gaetulilaiset hevoismiehet meikäläisten päälle, ei +säännöllisessä sotarinnassa eikä minkään tappelu-tavan mukaan, vaan +ryhmittäin, kuten sattumus oli ajanut kokoon kutkin. (Meikäläiset), +jotka kaikki äkillisestä pelosta olivat hämillään, vaan kuitenkaan eivät +unhottaneet urhoollisuutta, joko tarttuivat aseisin, taikka suojelivat +vihollisilta toisia, jotka aseita tapailivat; osa nousi hevoisten +selkään ja läksi vihollisia vastustamaan; taistelu oli pikemmin +rosvosodan kuin säännöllisen tappelun kaltainen; ilman sotalipuitta, +ilman rivi-järjestyksettä, hevois- ja jalkamiehet sekaisin, lyötiin +toisia, toisia surmattiin; moni, joka tuimasti tappeli edessään olevia +vihollisia vastaan, piiritettiin takaa; ei urhoollisuus eikä aseet +suojelleet kyllin, koska viholliset olivat enempilukuiset ja olivat +tunkeneet joka paikkaan. Vihdoin yhdistyivät Romalaiset +sotiovanhukset,[1] jotka juuri siksi olivat sotamenoissa taitavat, +ympyräjoukoiksi, missä paikka tai sattumus oli heitä yhteen saattanut, +ja niin he joka taholta suojeltuina ja samalla varustettuina kestivät +vihollisten väkirynnäkön. + +[1] Sen tekstin mukaan, joka hylkää sanan _noviqve_. + + + + +XCVIII. + + +Eipä säikähtynyt kuitenkaan Marius siinä niin vaikiassa tilassa tai +ollut alamielisempi kuin ennenkään, vaan liikkui kaikkialla +ratsas-parvensa kanssa, jonka oli valinnut pikemmin urhoollisimpain +miesten kuin likimpäin ystäväinsä joukosta, tuli välistä ahdingossa +oleville omaisilleen avuksi, kävi välistä taas vihollisten päälle, missä +nämät olivat seisahtuneet taajimpiin ryhmiin vastarintaa tekemään, ja +auttoi (niin) omalla urhoollisuudellaan sotilaita, koska kaikkien +yhteisessä häiriössä ei voinut heille käskyjä antaa. Ja päivä oli jo +lopussa, mutta barbarilaiset eivät ollenkaan hellittäneet, vaan kävivät, +luullen yön itselleen etuisaksi, niinkuin kuninkaat olivat käskeneet, +rajummasti päälle. Nyt teki Marius tilaa myöden päätöksen ja otti +haltuunsa kaksi toistaan lähellä olevaa kunnasta, että hänen väellään +olisi paikka, mihin voisi vetäytyä takaisin. Näistä oli toisella, joka +ei ollut kyllin avara leiripaikaksi, suuri vesilähde; toinen oli +käytettäväksi sopiva, koska se, suureksi osaksi ollen ylhäinen ja +jyrkkä, tarvitsi vaan vähän varustusta. Muuten käski hän Sullan +hevoismiesten kanssa pitää yötä veden lähellä. Itse hän vähitellen +kokosi yhteen hajalliset sotilaansa, kun vihollistenkaan häiriö ei +ollut vähempi; sitten hän vei kaikki täyttä pohtia kunnahalle. Näin +pelästyivät kuninkaat, paikan hankaluuden pakoituksesta, pois +tappelemasta; mutt' eivät he kuitenkaan suvainneet väkensä vetäytyä +kauvemmas, vaan ympäröivät kumpaisenkin kunnahan suurella joukolla ja +asettuivat avaralle alalle. Sitten pitivät barbarilaiset, taajaan +valkeita tehtyään, tapansa mukaan enimmän ajan yötä iloa, riehuen ja +kirkuen; itse päällikötkin röykkäilivät voittajain tavoin, kun eivät +(näet) olleet paenneet. Tätä kaikkea oli Romalaisten helppo nähdä +pimiästä ja korkeimmilta paikoilta, ja se oli heille suureksi +kiihoitukseksi. + + + + +XCIX. + + +Mutta Marion mieltä rohkaisi enimmän vihollisten taitamattomuus, ja hän +käski pitää niin hiljaista äänettömyyttä kuin mahdollista; ei yksin +signaliakaan saatu puhaltaa, niinkuin vahti-postilla tapana oli. Sitten, +päivän tullen, kun viholliset jo olivat väsyneet ja vähää ennen uneen +vaipuneet, käski hän äkkiä vahtien ja samoin kohorttien, turmien sekä +legionien torvensoittajain, kaikkien yht'aikaa puhaltaa signalia, +sotilaiden nostaa huudon ja karata ulos porteista. Maurilaiset ja +Gaetulilaiset, jotka äkisti heräsivät tuosta oudosta ja hirviästä +melusta, eivät saattaneet paeta, ei aseita tavoittaa, ei tehdä yhtään +mitään tai pitää mitään neuvoa. Niin oli tässä melskeessä ja huudossa, +kun ei kukaan tullut apuhun ja meikäläiset kävivät päälle, hämmennyksen +ja pelon vallitessa, kauhistus juuri kuin hurjuus vallannut kaikki. +Vihdoin lyötiin kaikki ja ajettiin pakohon, aseet ja sotiliput +valloitettiin enimmäksi osaksi, ja siinä tappelussa tapettiin usiampia +kuin kaikissa edellisissä. Sillä uni ja tavaton pelko estivät pakoa. + + + + +C. + + +Senjälkeen Marius lähti, kuten oli alkanut, talvimajoihin, joita +muonaseikkain vuoksi oli päättänyt pitää merikaupungeissa. Eikä hän +voitosta kuitenkaan ollut huolimattomaksi tai kopeaksi tullut, vaan +kulki tapporivistössä juurikuin vihollisten näkyvissä. Sulla +hevoisväestön kanssa oli oikialla, A. Manlius linko- ja joutsimiesten +kanssa vasemmalla puolella, jota paitsi tämä komenti Ligurialaisten +kohorttia; etu- ja jälki-joukoiksi oli hän asettanut tribunit +kevytaseisten manippelien kanssa. Ylikarkurit, jotka olivat vähemmin +arvossa pidetyt ja paraiten tunsivat seudun, tiedustelivat vihollisten +matkan. Sen ohessa piti konsuli, ikäänkun ei ketään olisi johdattajaksi +pantu, huolta kaikesta, oli saapuvilla kaikkien tykönä, kiitti ja moitti +kutakin ansion jälkeen. Itse kävi hän asehankkeessa ja tappovalmiina ja +pakoitti sotilaat samoin tekemään; ja samaan tapaan, kuin hän matkaa +teki, turvasi hän myös leiriä, lähetti legioneista kohorttia porteille, +apujoukkojen hevoisväkeä leirin eteen vahtia pitämään; paitsi sitä +asetti hän muita vallille varustelmiin ja kulki itse ympäri vahtipostia +katsastelemassa, ei niin paljon siksi, että epäili sen tapahtuvan, minkä +käskenyt oli, kuin että työ, ylipäällikön kanssa tasattuna, olisi +sotilaille mieluisampaa. Ja tosiaankin hallitsi Marius siihen aikaan ja +(Jugurthan) sodan muinakin aikakausina sotajoukkoa enemmin kunniantunnon +kuin kurituksen avulla; jonka moni sanoi tapahtuvan suosion etsinnästä, +osa siitä syystä, että hän piti kovankurisen elinlaadun, johon +lapsuudesta oli tottunut, ja muut, joita ihmiset kutsuvat kurjan +oloiksi, huvituksena. (Olipa miten oli); ainakin hoidettiin +hallinto-toimi yhtä hyvin ja laadullisesti kuin julmimman +ylipäällikkyyden alla. + + + + +CI. + + +Vihdoin näyttäyvät neljäntenä päivänä, ei kaukana Cirtan kaupungista, +vakojat joka taholta yhtähaavaa rientäen, josta huomataan vihollisen +olevan lähellä. Mutta koska palaavaiset tulevat eri haaroilta, mikä +miltäkin puolen, ja kaikki tuovat samoja sanomia, ei tiedä konsuli, +millä tavoin järjestää sotarinnan, vaan vartoo, kaikkia varoen, +ainoatakaan riviä muuttamatta, samassa paikassa. Pettyypä niin +toivossaan Jugurtha, joka oli jakanut sotalaumansa neljään osaan, +arvellen (siten) kaikista ainakin muutamien takaapäin tulevan +vihollisten päälle. Sillä välin karkaa Sulla, jonka viholliset ensin +olivat kohdanneet, kehoitettuaan väkeänsä, itse muutamien muitten +kanssa, turmittain ja hevoisten taajoissa ryhmissä ollen, Maurilaisten +päälle; muut, pysyen paikoillansa, suojelevat itseään kaukaa nakelluilta +heittokeihäiltä ja surmaavat kaikki käsiinsä joutuneet (viholliset). +Hevoismiesten näin otellessa käypi Bocchus jalkamiesten kanssa, jotka +hänen poikansa Volux oli tuonut, vaan jotka, matkalla viivyttyään, eivät +olleet osaa ottaneet edelliseen tappeluhun, Romalaisten selusjoukon +päälle. Marius toimi silloin etujoukoilla, jossa Jugurtha enimmän +väkensä kanssa oli. Sitten kääntyy Numidialainen, saatuaan Bocchon +tulosta tiedon, salakättä muutamien harvain kanssa (Romalaisten) +jalkaväkeä kohti ja huutaa siellä latinaksi -- sillä Numantian luona oli +hän oppinut (sitä kieltä) puhumaan --: että meikäläiset turhaan +tappelivat; hän oli muka vähää ennen omalla kädellään tappanut Marion. +Samalla hän näytteli veristä miekkaa, jonka tappelussa, sangen ripeästi +surmaten muutaman meidän jalkamiehiämme, oli verellä tahrannut. Tämän +kuultuaan sotilaat säikähtyivät, enemmän asian kauheudesta, kuin siitä, +että sanansaattajaa olisivat uskoneet, samalla paisui myös +barbarilaisten rohkeus ja he kävivät rajummasti hämillään olevien +Romalaisten päälle. Eikä näillä pako enään ollut kaukana, kun Sulla, +lyötyään ne, joita vastaan oli lähtenyt, kyljestä karkasi Maurilaisten +kimppuhun. Bocchus peräytyi heti. Mutta Jugurtha, tahtoen pidättää +väkeänsä ja säilyttää jo melkein saatua voittoa, piiritetään +hevoisväeltä, ja kun kaikki hänen oikialla ja vasemmalla puolellaan jo +ovat surmansa saaneet, hän töytäisee yksin ehiänä ulos vihollisten +keihäiden keskeltä. Vaan rientääpä sill'aikaa Marius, hevoismiehet +pakohon ajettuaan, avuksi omilleen, joitten hän oli kuullut jo +peräytyvän. Vihdoin viimeinkin lyötiin viholliset joka haaralla; ja +nytkös noilla avaroilla kentillä kauheita näki; takaa-ajoa, pakoa, +surmaa, vangiksi-ottamista, kaatuneita hevoisia ja miehiä; usiat, jotka +olivat haavoja saaneet, eivät voineet paeta eikä yhdessä kohdenkaan +pysyä; he pyrkivät välistä ylös, vaan luhistuivat heti maahan; vihdoin +kaikki, niin kauvas kuin silmä kantoi, oli peitetty ryntö- sekä +puolto-aseilla ja ruumiilla, ja niiden välissä oli maa verellä +piskoitettu. + + + + +CII. + + +Senjälkeen konsuli, joka epäilemättä jo oli voittaja, tulee perille +Cirtan kaupunkiin, johon hänen matkansa alusta oli pitänyt. Sinne saapuu +viiden päivän päästä, siitä kun barbarilaiset toisen kerran olivat +onnettomasti tapelleet, Bocchon tyköä lähettiläitä, jotka kuninkaan +nimessä pyytävät Marioa lähettämään hänen luoksensa kaksi mitä +luotettavinta miestä; hän tahtoisi muka niiden kanssa keskustella omasta +ja Roman kansan edusta. Tämä käskee paikalla L. Sullan ja A. Manlion +lähteä; ja vaikka nämät menevät kutsuttuina, näkyy heille kuitenkin +hyväksi pitää puhe kuninkaan edessä joko taivuttaaksensa hänen +mieltänsä, jos se olisi (rauhaa) vastaan, tai jos halaisi rauhaa, +sytyttääksensä sitä vielä kiivaampaan intoon. Siis puhui Sulla, jonka +sulopuheisuudelle, ei ijälle, Manlius suvaitsi sen myönnytyksen, +muutamia sanoja seuraavaan tapaan: + +"Bocchus kuningas, se on meille suureksi iloksi, kun jumalat ovat +johdattaneet sinulle, niin suurelle miehelle, mieleen, ettäs vihdoinkin +ennemmin halajat rauhaa kuin sotaa, ja ett'et sinä, niin jalo (mies), +häväise itseäsi sekaantuen kaikista kehnoimman Jugurthan yhteyteen, ja +samalla päästät meidät katkerasta täytymyksestä rankaista sinua +harhatielle eksynyttä ja tuota pääkonnaa samalla lailla. Lisäksi on +vielä Roman kansalle jo alusta pitäin[1] näkynyt paremmaksi hankkia +itselleen ystäviä kuin orjia, koska he ovat arvelleet turvallisemman +olevan hallita vapaatahtoisia kuin pakoitetuita. Mutta sinulle ei ole +kenenkään ystävyys etuisampi kuin meidän; ensiksikin, koska olemme +kaukana, joten loukkaukseen on sangen vähän tilaisuutta, vaan suosio on +sama, kuin jos lähellä olisimme; ja toisekseen, koska meillä on +alamaisia ylenmäärin, mutta ystäviä ei ole meillä eikä kellään ollut +kyllin. Ja o, jospa olisi sinulla jo alusta pitäin ollut tämä mieli! +Tosiaankin, sinä olisit tähän asti Roman kansalta saanut vastaanottaa +enemmän etuja, kuin olet pahaa kärsinyt. Mutta koska onni enimmästään +ohjaa inhimilliset olot ja se, kuten näyttää, on tahtonut, että sinä +kokisit sekä meidän voimaamme että suosiotamme, niin kiiruhda nyt, kun +siltä sen voit tehdä, ja pitkitä, niinkuin olet alkanut. Sinulla on +monta ja sopivaa tilaisuutta, jota helpommin voit suosiotöilläsi enemmän +kuin sovittaa hairauksesi. Vihdoin, paina se syvälle mieleesi, ett'ei +Roman kansaa koskaan hyvissä töissä ole voitettu; miten mahtava se +sodassa on, sen tiedät itse." + +[1] Noudattaen sitä tekstin toisintoa, jossa ei tavata sanaa _inopi_. + +Siihen vastasi Bocchus lauhkiasti ja ystävällisesti, ja samalla lausui +hän myös muutamia sanoja erhetyksensä puolustukseksi: hän ei muka +vihaisessa aikomuksessa ollut aseisin tarttunut, vaan valtakuntaa +varjellakseen; sillä se osa Numidiaa, josta hän oli Jugurthan +karkoittanut, oli sodan oikeudella tullut hänen omakseen; ei hän ollut +voinut kärsiä, että Marius sitä hävitti; paitsi sitä oli häneltä +ystävyys kielletty, kun hän ennen oli lähettänyt lähettiläitä Romaan. +Muuten olisi hän valmis heittämään vanhat sikseen ja nyt, jos Marius sen +suvaitsisi, lähettämään senaatin luo lähettiläitä. Vaikka lupa siihen +annettiin, muutettiin kuitenkin sitten barbarilaisen mieli ystäviltä, +jotka Jugurtha, saatuaan tiedon Sullan ja Manlion lähetyksestä, oli +lahjonut, koska hän pelkäsi sitä, mitä hankkeissa oltiin. + + + + +CIII. + + +Sotaväen talvimajoihin asetettuaan, lähtee Marius ynnä kevytaseiset +kohortit ja osa hevoisväkeä erämaille, piirittämään kuninkaallista +linnaa, johon Jugurtha oli pannut kaikki ylikarkurit vartiaväestöksi. +Nyt Bocchus taasen, joko miettien, mitä hänelle noissa kahdessa +tappelussa oli tapahtunut, taikka muistutettuna niiltä ystäviltä, jotka +Jugurtha oli lahjomatta heittänyt, kaikkien uskottuinsa joukosta +valitsee viisi, joitten sekä uskollisuus oli tunnettu, ja joitten +hengenlahjat olivat paraimmat. Näitten käskee hän lähettiläinä mennä +Marion luo ja sitten, jos niin suvaittaisiin, Romaan, ja antaa heille +vapauden neuvoitella sekä millä tavoin tahansa sopimalla päättää sodan. +Nämät lähtevät kiiruusti Romalaisten talvileirihin. Sitten ympäröidään +ja ryöstetään he matkalla Gaetulilaisilta rosvoilta ja tulevat +pelonalaisina sekä ilman mitään merkkiä arvostansa Sullan luo, jonka +konsuli, sotaretkelleen lähtiessä, oli jättänyt praetorin siaiseksi. +Näitä hän ei kohdellut vilpillisinä vihollisina, niinkuin ansainneet +olisivat, vaan huolikkaasti ja ystävällisesti. Siksipä arvelivatkin +barbarilaiset sekä huutoa Romalaisten ahneudesta perättömäksi, että +Sullaa heille osoitetun anteliaisuuden vuoksi ystäväksensä. Sillä +silloin oli vielä lahjominen monelle tuntematon; ei ketään pidetty +anteliaana, jos hän ei samalla myös ollut hyväntahtoinen; kaikki lahjat +katsottiin hyvänsuonnin merkiksi. Siis ilmoittavat he qvaestorille +Bocchon asian ja pyytävät sen ohessa häntä olemaan suosianaan ja +neuvonantajanaan; kuninkaansa sotavoimia, rehellisyyttä ja jaloutta sekä +muuta, jota luulevat joko hyödylliseksi tai suosion tuottavaksi, he +ylistelevät puheilla. Kun sitten Sulla on luvannut kaikki, ja he ovat +saaneet neuvoja, miten pitäisi puhua Marion sekä senaatin edessä, +vartoovat he siellä noin neljäkymmentä päivää. + + + + +CIV. + + +Kun Marius, toimitettuaan, mitä aikonut oli,[1] palaa Cirtaan ja saapi +tiedon lähettiläiden tulosta, käskee hän niiden sekä Sullan, samaten +praetori L. Bellienon Uticasta ja paitsi niitä kaikkien senaatorin +säätyisten joka paikasta tulla (luokseen) ja tutkii näiden kanssa +Bocchon pyynnöt. Konsuli antaa lähettiläille luvan käydä Romaan;[2] +siksi aikaa vaadittiin sotilakkoa. Se oli Sullan ja enemmistön mielen +mukaan, mutta muutamat hyväksyivät kovempia keinoja, varmaankin ne, +joilla ei ollut kokemusta inhimillisistä oloista, jotka, katoovaisia ja +vaikuttelevaisia ollen, usein kääntyvät vastapäisiksi. Muutoin läksi +Maurilaisista, kun olivat saaneet kaikki toimitetuksi, kolme Romaan Cn. +Octavius Rufon kanssa, joka qvaestorina oli tuonut Afrikaan +palkkarahaston; kaksi palasi kuninkaan luo. Näiltä kuuli Bocchus sekä +muuta, että myös erittäinkin Sullan hyväntahtoisen ja suosiollisen +kohtelun. Kun hänen lähettiläänsä Romassa olivat rukoilleet anteeksi +hänen erhetyksensä sekä Jugurthan ilkeyden kautta muka tapahtuneen +lankeemuksen ja nyt anoivat ystävyyttä ja liittoa, vastattiin heille +seuraavilla sanoilla: + +[1] Seuraavan Tauchnition stereotypi-painoksessa tavattavan tekstin +mukaan: _Marius, postqvam, confecto negotio, qvo intenderat, Cirtam +redit_ j. n. e. + +[2] Tauchnition stereotypi-painoksen mukaan, jossa luetaan: _Legatis +potestas eundi Romam fit ab consule._ + +"Senaatin ja Roman kansan tapa on muistaa hyvät työt ja vääryydet. +Kuitenkin antavat he Boccholle anteeksi hänen hairauksensa, koska sitä +katuu; liitto ja ystävyys suvaitaan, niin pian kuin hän sen on +ansainnut." + + + + +CV. + + +Näistä tiedon saatuaan, Bocchus anoi kirjeen kautta Mariolta, että +lähettäisi hänen luokseen Sullan, jonka johdolla voitaisiin neuvoitella +yhteisistä asioista. Hän lähetettiinkin ynnä hevois- ja jalka-miehiä +hänen turvaksensa, ja Balearilaisia linkomiehiä niinikään. Paitsi näitä +läksi (mukaan) joutsimiehia ja Peligniläisten kohortti kahakoitsiain +aseilla, matkaan jouduttamisen vuoksi; ja näillä oli se yhtä vahvasti +kuin muilla aseilla varustettu vihollisten keihäitä vastaan, koska ne +olivat köykäisiä. Mutta matkalla näyttäytyi vihdoin viidentenä päivänä +Volux, Bocchon poika, yht'äkkiä avaralla kentällä korkeintaan tuhannen +ratsasmiehen kanssa, jotka, ilman järjestyksettä ja hajalla kulkien, +Sullalle ja kaikille muille luuloittelivat lukuansa todellista +suuremmaksi ja vaikuttivat heissä pelkoa (juurikuin) vihollisesta. +Nytkös joka mies tappovalmiiksi suorintumaan, koettelemaan puolto-sekä +ryntö-aseitaan ja niitä varalla pitämään; heillä oli jokseenkin suuri +pelko, mutta vielä suurempi toivo, koska olivat voittajat ja (seisoivat) +semmoisia vastapäätä, jotka he usein olivat voittaneet. Sillä välin +ilmoittavat edeltäpäin tiedustelemaan lähetetyt hevosmiehet kohtauksen +olevan rauhallista laatua, niinkuin olikin. + + + + +CVI. + + +Lähestyessään Volux tervehtää qvaestoria (ilmoituksella), että isänsä +oli lähettänyt hänen heille vastaan ja samalla turvaksi. Sitten +marssivat he sen ja seuraavan päivän yhdessä ilman pelotta. Kun nyt +leiri oli asetettu ja päivä oli ehtoosen kulunut, rientää Maurilainen +äkkiä hämmentyneellä katsannolla Sullan luo ja sanoo vakojain kautta +tietävänsä, ett'ei Jugurtha ole kaukana; sen ohessa rukoilee ja +kehoittaa hän häntä yöllä pakenemaan kanssansa. Tämä väittää +uljas-mielisesti ei pelkäävänsä niin monesti lyötyä Numidialaista; hän +luotti muka kyllin väkehensä, ja jos vaikka varma tuho olisi käsissä, +pysyisi hän ennemmin paikoillaan, kuin petettyänsä ne, joita johdatti, +häpiällisen paon kautta pelastaisi epätietoisen ja vähän jälkeen kenties +tautiin loppuvan henkensä. Muuten kehoittaa tämä häntä yöllä matkaan +lähtemään, jonka neuvon hän hyväksyy; ja heti käskee hän sotilaiden +laittaa iltasensa syödyksi, sytyttää leiriin tulia niin tihiään kuin +mahdollista ja sitten ensimäisen yövahdin aikana lähteä marssiin. Jopa +olivat kaikki öisestä matkustuksesta väsyksissä ja Sulla mitteli +auringon noustessa leirin asemaa, kuin maurilaiset ratsasmiehet +ilmoittavat Jugurthan leirittyneen noin kahdentuhannen askelen päähän +heidän edellensä. Tämän kuultua vasta kauhea pelko tulee meikäläisille; +he luulevat Volux'in pettäneen heidät ja joutuneensa väijymyksiin. Olipa +niitäkin, jotka väittivät, että olisi pitänyt käsivoimalla rangaista +häntä eikä heittää niin suurta rikosta hänelle kostamatta. + + + + +CVII. + + +Mutta Sulla, vaikka hänellä oli sama ajatus, varjelee kuitenkin +Maurilaisen väkivallasta; hän kehoittaa väkeänsä olemaan urhealla +mielellä; usein ennenkin olivat muka muutamat harvalukuiset +onnellisesti taistelleet suurta joukkoa vastaan; jota vähemmän +säästäisivät itseään tappelussa, sitä turvallisemmat he olisivat; eikä +kenenkään, jolla aseet ovat käsissä, sopisi aseettomien jalkain juuressa +apua rukoilla ja, kaikkien suurimman pelon alaisina ollessa, kääntää +vihollisia vastaan ruumiin suojatonta ja sokiaa puolta. Sitten +rukoiltuaan Jupiter ylijumalaa, että tulisi Bocchon rikoksen ja +uskorikkoisuuden todistajaksi, käskee hän Volux'in, koska vihollisen +vehkeitä piti, lähteä pois leiristä. Tämäkös nyt kyynelsilmin +rukoilemaan, ett'ei sitä pitäisi uskoa: ei mitään muka ollut petoksesta +tapahtunut, vaan pikemmin Jugurthan sukkeluuden kautta, joka +arvattavasti vakomalla oli saanut tiedon hänen matkastaan. Muuten, koska +Jugurthalla ei ollut suurta joukkoa ja hänen toivonsa ja mahtinsa rippui +hänen isästänsä, ei hän muka uskaltaisi julkisesti mitään yrittää, koska +hän, poika, olisi läsnä todistajana. Siksipä näyttikin (hänestä) parasta +olevan julkisesti marssia Jugurthan leirin halki; hän joko lähettäisi +edeltäkäsin tai jättäisi sinne Maurilaiset ja matkaisi yksinään Sullan +kanssa. Tämä neuvo hyväksyttiin, kuten semmoisessa tilassa (luonollista +oli); he lähtevät paikalla matkaan ja pääsevät ehiöinä läpi, Jugurthan +kahdella päällä ja epätietoisena ollessa, koska he olivat tulleet +äkki-odottamatta. Sitten tultiin muutamain päiväin päästä matkan +tarkoitusperille. + + + + +CVIII. + + +Siellä piti Bocchon kanssa ahkeraa ja likeistä keskuutta eräs +Numidialainen, nimeltä Aspar; -- tämän oli Jugurtha, kuultuaan, että +Sulla oli (sinne) kutsuttu, edeltäpäin lähettänyt lähettilääksi sekä +kavalasti tiedustelemaan Bocchon tuumia; -- paitsi häntä Dabar, +Massugradan poika, Masinissan sukua, joka muutoin äitinsä puolelta oli +halpasukuinen -- sillä hänen isänsä oli syntynyt jalkavaimosta -- ja +Maurilaiselle rakas sekä mieluisa monien hyvien hengenlahjainsa vuoksi. +Tämän Bocchus jo monet ajat sitten oli tullut tuntemaan +Romalais-ystäväksi, ja lähetti hänen nyt paikalla Sullan luo +ilmoittamaan, että hän oli valmis tekemään, mitä Roman kansa tahtoisi; +keskusteluun voisi Sulla itse valita päivän, paikan ja ajan; kaikki, +mitä tämän (Dabarin) kanssa päätettäisiin, olisi hän vilpittömästi +pitävä; eikä Jugurthan lähettilästä tarvitsisi pelätä; sen kautta +yhteinen asia vaan kulkisi esteettömämmästi; sillä hänen juoniltaan ei +oltu muulla lailla voitu varoa itseänsä. Mutta minä tiedän, että Bocchus +enemmän punilais-rehellisyydestä (uskorikkoisuudesta) kuin niistä +syistä, jotka hän esiin toi, viivytti samalla kertaa Romalaisia ja +Numidialaista rauhan toivolla, ja että hänellä oli tapana paljon +mielessään miettiä, jättäisikö Jugurthan Romalaisille, vai Sullan +hänelle käsiin: halu kehoitti meitä vastaan, pelko meidän puolellemme. + + + + +CIX. + + +Sulla siis vastaa tahtovansa puhua (vaan) vähän Asparin kuullen; muista +asioista salaisesti tai kahden kesken, tai niin harvain läsnä-ollessa +kuin mahdollista. Sen ohessa hän neuvoo, mitä hänelle pitäisi +vastattaman. Kun he nyt, kuten hänen tahtonsa oli,[1] olivat yhtyneet, +sanoo hän tulleensa konsulin lähettiläänä Boccholta kysymään, oliko +hänellä rauha vai sota mielessä? Nyt käskee kuningas, niinkuin neuvottu +oli, hänen kymmenen päivän perästä palata; hän ei muka vielä ollut +mitään päättänyt, mutta silloin hän olisi vastaava. Sitten molemmat +läksivät pois leiriinsä. Mutta kun enin osa yötä oli kulunut, kutsuttaa +Bocchus Sullan salaisesti luokseen; molemmat käyttävät ainoastaan +uskollisia tulkkia. Paitsi niitä oli välittäjänä Dabar, hurskas ja +molempien mieleinen mies. Kuningas alkaa heti näin: + +[1] Tauchnition tekstin mukaan. + + + + +CX. + + +"En ole luullut koskaan tapahtuvan, että minä, suurin kuningas tässä +maassa ja kaikista, jotka tunnen, mahtavin,[1] tulisin olemaan +kiitollisuuden velassa kellenkään yksityiselle ihmiselle. Ja +tosiaankin, Sulla, olen minä, ennenkun tulin sinun tuttavuuteesi, +auttanut monta heidän pyynnöstään, toisia itsestäni, vaan itse en ole +kenenkään apua tarvinnut. Sen kohdan muuttuminen, joka muille +tavallisesti tuottaa mielihaikiata, ilahuttaa minua. Olkoon minulle +kallis-arvoista, että kerran olen tarvinnut sinun ystävyyttäsi,[2] jota +armahampaa minulla ei ole mitään mielessäni. Sen voit itsekin tulla +tuntemaan: aseet, miehet, rahat, sanalla sanoen mit'ikään mielesi halaa, +ota ne, käytä niitä; ja niin kauvan kuin elät, ei sinun pidä luulla +minun suorittaneeni kiitollisuuden-velkaani; se onpi aina minulla pysyvä +entisellään; vihdoin, et sinä koskaan, minun tieteni, tule mitään +turhaan tahtomaan. Sillä minun ajatukseni mukaan on kuninkaalle vähemmin +häpiällistä voitettaa tappelussa kuin hyväntekeväisyydessä. Mutta, +teidän valtionne suhteen, jonka asian-ajajana sinä olet tänne lähetetty, +kuule lyhyesti (mieleni). Sotaa en ole minä Roman kansan kanssa käynyt +enkä koskaan tahtonut käydä; olen (vaan) aseilla varjellut maatani +aseellisia vastaan. Sen heitän sikseen, koska teille niin hyväksi näkyy; +käykäätte Jugurthan kanssa sotaa, kuten tahdotte. Minä en mene Mulucha +joen yli, joka oli minun ja Micipsan raja, enkä päästä Jugurthaa sen +tälle puolen. Paitsi sitä, jos anot jotain, joka on minulle ja teille +otollista, etpä kieltävällä vastauksella pois lähde." + +[1] Tauchnition stereotypi-painosta noudattaen. + +[2] Niinikään Tauchnition tekstin mukaan. + + + + +CXI. + + +Siihen Sulla itse puolestaan vastasi lyhyesti ja suuntaisesti; rauhasta +ja yhteisistä asioista hän haasteli laveasti. Vihdoin hän ilmoittaa +kuninkaalle, ett'ei senaati ja Roman kansa tulisi olemaan kiitollinen +siitä, mitä hän lupasi, koska heidän aseensa olivat voitolle päässeet; +hänen pitäisi tehdä jotain, joka näyttäisi hyödyttäneen enemmän heitä +kuin häntä itseään; tilaisuus siihen olikin juuri tarjona, koska hänellä +oli Jugurtha käsissään; jos hän jättäisi tämän Romalaisille, +jouduttaisiin hänelle erittäin suureen velkaan; ystävyys, liitto ja se +osa Numidiaa, jota hän vaati, tulisivat itsestään. Kuningas aluttain +kielsi kovasti; veriheimoisuus, sukulaisuus ja paitsi sitä liitto olivat +muka esteenä; lisäksi hän vielä pelkäsi, että, jos hän uskorikkoiseksi +rupeisi, hän kääntäisi itsestään pois maanmiestensä mielet, jotka +pitivät Jugurthaa rakkaana ja vihasivat Romalaisia. Vihdoin, kun häntä +usiammasti oli kiusattu, rupee hän myöntymään ja lupaa tehdä kaikki +Sullan mielen mukaan. Muuten määräävät he, mikä hyödyllistä näytti +olevan rauhan teeskelemiseen, jota sodasta nääntynyt Numidialainen +hartaimmin halusi. Näin juonet nivottuaan, he erkanevat toisistaan. + + + + +CXII. + + +Mutta kuningas kutsuu seuraavana päivänä luokseen Asparin, Jugurthan +lähettilään, (ja sanoo) Dabarin kautta saaneensa Sullalta tietää, että +sota voitaisiin päättää (vissillä) ehdoilla, jonkatähden hänen pitäisi +tiedustella kuninkaansa mieltä. Tämä lähtee iloisena Jugurthan leiriin. +Häneltä sitten saatuaan kaikki neuvot, Aspar palaa, joutuun matkaten, +kahdeksan päivän päästä Bocchon luo ja ilmoittaa hänelle, että Jugurtha +oli haluinen tekemään kaikki, mitä käskettäisiin, mutta vähän luotti +Marioon; usein ennenkin oli muka Romalaisten ylipäällikköin kanssa +sovittu rauha turhaan rauennut. Muuten pitäisi Bocchon, jos tahtoisi +katsoa molempien etua ja rauhaa pysyväksi, toimittaa niin, että kaikki +(asianomaiset) kokoontuisivat yhteen, juurikuin rauhasta keskustelemaan, +ja hän sieltä heittäisi Sullan hänen käsiinsä; kun hänellä olisi +semmoinen mies hallussaan, tapahtuisi, että liitto saataisiin toimeen +senaatin ja Roman kansan käskystä; eikä jätettäisi vihollisten valtaan +aatelisukuista miestä, joka ei oman pelkoisuutensa kautta, vaan +valtakunnan tähden (oli vangiksi joutunut). + + + + +CXIII. + + +Tätä kauvan itsekseen mietiskellen, Maurilainen viimein lupasi. Muuten +en oikein tiedä, oliko hänen viivyttelemisensä kavaluutta vai +todentekoa. Mutta enimmästään ovat kuninkaiden mielet yhtä +huikentelevaiset kuin kiivaatkin, useinpa vastakkaisetkin. Kun sitten +aika ja paikka oli määrätty rauhan keskustelua varten, puhuttelee +Bocchus milloin Sullaa, milloin Jugurthan lähettilästä, kohtelee heitä +ystävällisesti ja lupaa molemmille samaa. Nämät ovat yhtä iloiset ja +hyvää toivoa täynnänsä. Mutta sinä yönä, joka oli keskusteluun määrätyn +päivän edellinen, sanotaan Maurilainen kutsuneen luokseen ystävänsä, +vaan heti, mielensä muutettuaan, lähettäneen heidät pois ja itseksensä +paljon miettineen yhtä vaihtelevalla katsannolla, värillä ja ruumiin +liikunnoilla kuin mielelläkin, joka luonnollisesti, vaikka hän oli +ääneti, ilmaisi hänen sydämensä salaisuudet. Kuitenkin kutsuttaa hän +lopuksi Sullan luokseen ja virittää tämän mieltä myöden pauloja +Numidialaiselle. Sitten, kun päivä tuli ja hänelle ilmoitettiin, ett'ei +Jugurtha ollut kaukana, läksi hän muutamien ystäväin ja meidän +qvaestorimme kanssa, juurikuin vastaanotolla (häntä) kunnioittaaksensa, +muutamalle kunnahalle, jonka väijytysvehkeissä olevat varsin helposti +saattoivat nähdä. Sinne tuli enimpäin uskottuinsa kanssa +Numidialainenkin aseettomana, niinkuin määrätty oli; ja heti hyökätään +väijytyspaikoista, joka taholta yhtä haavaa, hänen päällensä. Muut +surmataan; Jugurtha jätetään köytettynä Sullalle, ja tämä viepi hänen +pois Mariolle. + + + + +CXIV. + + +Samaan aikaan taistelivat meidän sotapäällikkömme Q. Caepio ja M. +Manlius onnettomasti Gallilaisia vastaan, joka oli saattanut koko +Italian pelosta vapisemaan. Silloin ja siitä ajasta meidän päiviimme +saakka oli Romalaisilla se mielipide, että kaikki muu oli kumartunut +heidän urhoollisuutensa alle; Gallilaisten kanssa taisteltiin +turvallisuuden, ei kunnian tähden. Mutta kun sota Numidiassa oli +lopetettu ja tieto saatiin siitä, että Jugurthaa vankina tuotiin Romaan, +valittiin Marius poissa ollessaan konsuliksi ja voittomaaksi hänelle +päätettiin Gallia; ja Tammikuun ensimäisenä päivänä piti hän suurella +kunnialla konsulina triumphiretken. Siihen aikaan oli valtakunnan toivo +ja mahtavuus hänen nojassaan. + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Jugurtha, by Sallust + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JUGURTHA *** + +***** This file should be named 29769-8.txt or 29769-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/9/7/6/29769/ + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/29769-8.zip b/29769-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9d853d3 --- /dev/null +++ b/29769-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..291dd91 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #29769 (https://www.gutenberg.org/ebooks/29769) |