diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 27227-8.txt | 2066 | ||||
| -rw-r--r-- | 27227-8.zip | bin | 0 -> 25512 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 2082 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/27227-8.txt b/27227-8.txt new file mode 100644 index 0000000..43e2104 --- /dev/null +++ b/27227-8.txt @@ -0,0 +1,2066 @@ +Project Gutenberg's Kuinka anopista päästään, by Don Manuel Juan Diana + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kuinka anopista päästään + Komedia yhdessä näytöksessä + +Author: Don Manuel Juan Diana + +Translator: A. A. + +Release Date: November 10, 2008 [EBook #27227] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUINKA ANOPISTA PÄÄSTÄÄN *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KUINKA ANOPISTA PÄÄSTÄÄN + +Komedia yhdessä näytöksessä + + +Kirj. + +Don Manuel Juan Diana + + +Suomentanut A. A. + + +Helsingissä 1897, +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon osakeyhtiö. + + + +JÄSENET: + +Donna Leoncia. +Dolores, Leoncian tytär. +Mariana, Doloren tytär. +Federico, Marianan puoliso. +Rafael, Federicon ystävä. +Don Cleto, lääkäri. +Juan, palvelia. + +Tapahtumapaikka: Toledo. + + + + +(Näyttämö: komeasti sisustettu sali Donna Leoncian huoneessa. -- Ovia +molemmilla puolin ja perässä.) + + +1 Kohtaus. + + Federico. Mariana. Dolores. Donna Leoncia ja Don Cleto. + (Kaikki istuvat; Federico, paperivihko kädessä; Don Cleto + sanomalehteä lukien; rouvasväki ompelutyössä.) + +DOLORES. Onko rätinki selvillä, Federico? + +FEDERICO. Kyllä, äiti, tällä haavaa saan sen valmiiksi. + +LEONCIA. Älä hätäile. Pian se rätinkit katsoo joka niitä pitkäänsä +katsoo. + +FEDERICO. Juuri minun tapani, mummu kulta. + +DOLORES. Mitä mummu sanoo, sitä tulee sinun aina noudattaa. + +FEDERICO (hiljaa Marianalle). Mitäs arvelet, Mariana, menemmekö tänä +iltana kävelemään? + +MARIANA (Doloreelle). Mennäänkö ulos tänä iltana, äiti? + +DOLORES (Leoncialle). Tokko lähdemme jaloittelemaan tänä iltana, +äitiseni? + +LEONCIA (Doloreelle). Ilta on kolkko. + +DOLORES (Marianalle). On niin paha ilma. + +MARIANA (Federicolle). Näyttää sateiselta. + +FEDERICO (hiljaa). Minä en näe pilven-nuohaakaan taivaalla. + +MARIANA (hiljaa). Federico... + +FEDERICO (hiljaa). Kuinka voisikaan toisin olla? Kahden anopin välissä +miehellä ei ole mitään omaa tahtoa, siksi kuin vihdoin... + +MARIANA (hiljaa). Malta mielesi, Federico. + +FEDERICO (hiljaa). Se on mahdotointa. (Ääneen.) Rätinki on oikea, +äitini. 40 nelikkoa nisuja, 80 nelikkoa herneitä... (Pitää koko +kohtauksen kuluessa kynän kädessään.) + +DOLORES. Katso sitä vieläkin kerta tarkasti. + +FEDERICO (hiljaa Marianalle). Tänä iltana näytetään Normaa. Tekeekö +mielesi mennä teatteriin, Mariana? + +MARIANA (hiljaa). Norma, sehän on ihana! (Ääneen). Äiti, tänä iltana +annetaan Norma. + +DOLORES. Mitäs, äitiseni, Normasta pidät? + +LEONCIA (Doloreelle). Oih, aivan ikävä opera. + +DOLORES (Marianalle). Älytöin opera. + +MARIANA (Federicolle). Kauhea opera! + +FEDERICO (hiljaa). Bellini parka, nytpä ollaan sinun kimpussasi. + +CLETO (heittäen pois sanomalehden). Ei, tuo on liian ilkeätä, tämmöistä +vääryyttä tuskin on kuultu. + +LEONCIA. Jumala taivaassa, mikä teitä vaivaa, Don Cleto? + +CLETO. Yhteiskunta menee sijoiltansa, tämä hallitus saattaa meidät +kadotuksen partaalle. + +LEONCIA. Herran tähden, puhukaat. + +CLETO. Toinen on päässyt terveys-neuvoston jäseneksi, yksi minun +virkaveljeni, mutta koko tieteen häväistys! + +LEONCIA. Rauhoittukaat, ystävä. + +DOLORES. Älkää toki panko asiaa niin kovin sydämmellenne. + +CLETO. Voiko siis sitä kärsiä, että taitamattomuus suosittelemisen ja +juonien varjossa nousee ylimmille kunnian sijoille? + +LEONCIA. Mutta miksi ette itse ole hakijaksi ruvennut? + +CLETO. Minäkö hakijaksi ruveta! minä, joka olen hovielämän ja kaikki +sen petokset oppinut tuntemaan, ja joka nyt turhaan maakunnassa etsin +kaivattua lepoa! + +FEDERICO. Mutta mikä muu, kuin sanomalehden on syynä siihen, että joka +hetki taulaa taotte ja hyvä mielenne alinomaa karvaaksi saatetaan? + +CLETO. Oi, sitä ei kukaan muista, että minä olen syntyisin semmoisesta +perheestä, joka on ansainnut isänmaan kiitollisuuden ja josta on kolme +jäsentä terveys-neuvostoon putkahtanut, nimittäin iso-isäni isä, +iso-isäni ja isäni. + +LEONCIA. Eläkööt he kunniakkaassa muistossa! + +MARIANA | +DOLORES | (yht'aikaa). Amen! +FEDERICO | + +CLETO. Minulta vaan pysyvät tämän temppelin ovet suljettuina. + +LEONCIA. Mutta philosophin, semmoisen kuin teidän... + +DOLORES. Tulisi olla koroitettuna tuolle puolen maallisten asiain +turhuutta. + +LEONCIA. Tulisi syntyä siihen kunniaan, että hän vaikuttaa hyvää +vähemmälläkin alalla. Minun esimerkiksi te olette juuri kuin uudestansa +synnyttänyt, siitä asti kun tähän hnoneesen astuitte. Teidän +erinomainen keksintönne, teidän siirappinne, on minussa osottanut +itsensä oikeaksi ihmelääkkeeksi, ja vakuuttaa minua siitä, että +terveys-neuvoston ovet teillekin aukenevat. + +CLETO. Armollinen rouva... + +LEONCIA. Teidän taitoanne yksistään, minun tulee kiittää siitä +viimeisten ikävuosieni onnesta, että nyt varsin terveenä ja raittiina +saan iloita tyttäreni ynnä yhtä rakastettujen lapsenlasteni +hyväilyksistä. + +FEDERICO. Lapsenlapset kiittävät nöyrimmästi. + +MARIANA (hiljaa). Mutta Federico. + +FEDERICO (hiljaa). Täytyyhän meidän edes kiittää. + +MARIANA (hiljaa). Mutta niin pilkallisella äänellä! + +FEDERICO (hiljaa). Eikös hän lyö vastaan jokaista meidän pyyntöämme? +Tahtoisithan sinä kovin mielelläsi opetella ratsastamaan yhdessä minun +kanssani. No, esitteleppäs tätä mielihaluasi hänelle, saatpa nähdä... + +MARIANA. Äiti, minä katselin eilen, kuinka maaherran lapset tästä +ohitse ratsastivat; se näytti aivan muhkealta; jos sinä antaisit +meillekin luvan... + +DOLORES. Äitiseni, lapset tahtoisivat kernaasti opetella ratsastamaan, +tuo on hulluutta, eikö niin? mutta jos sinä siihen suostut... + +LEONCIA. Hevosen selkäänkö istumaan, että joku päivä jalkanne poikki +taittaisitte? + +FEDERICO (hiljaa). Iso-äiti on tunnus-sanan lausunut, nyt toiset sitä +hänen perässään jätkyttävät. + +DOLORES. Hevosilla kulku, tyttäreni, on liian vaarallista; hevoisten on +usein tapa lähteä vauhkoina kiitämään. + +MARIANA (itku äänin). Federico, kärryjä hevoset tavallisesti vetävät. + +FEDERICO. Se on tietty hupeloinen. (Hiljaa.) Ihan niinkuin anopitkin, +he vetävät myöskin aina samoja kärryjä. + +DOLORES. Mutta lapset, emme ole vielä iltarukoustamme pitäneet, tulkaat +rukoushuoneeseen. Suvaitsetteko, Don Cleto? (Kaikki nousevat ylös, +paitsi Federico.) + +CLETO. Saanko luvan, armoni? (Tarjoo kättänsä Donna Leoncialle, joka +siihen nojautuu. Hiljaa). Oi tätä hallitusta, tätä terveys-neuvostoa! + +DOLORES. Federico. + +MARIANA. Tuleppas, rakas mieheni. + +FEDERICO. Tuossa paikassa, mutta rätinki... + +LEONCIA. Etkös sanonut sitä jo valmiiksi saaneesi? + +FEDERICO. Kyllä, mutta siinä on vielä vähäinen eroitus ilmaantunut. + +LEONCIA. Älä anna peräti kauan odottaa itseäsi. + +FEDERICO. Minä tulen niin pian kuin mahdollista. + + (Jää istumaan.) + + +2 Kohtaus. + + Federico. Mariana. + +MARIANA. Mikä sinun nyt on, kun et yhdessä lähtenyt? + +FEDERICO. Anna minun olla. (Nousee ylös.) + +MARIANA. Sinä olet pahoilla mielin. + +FEDERICO. Ei ikään, lapseni. + +MARIANA. Seuratkaamme siis toisia. + +FEDERICO. Me miehet tahdomme rukoilla itseksemme, me miehet emme tahdo +iäti olla holhon alaisina. + +MARIANA. Nyt näen minä hyvin, ettäs olet suutuksissa. + +FEDERICO. Olisiko ihme? Olenko sentähden nainut, että niinkuin siimaa +myöten joka ilta rukoilisin ja kello 9:ltä panisin maata? + +MARIANA. Äiti tahtoo nyt kerrallaan niin. + +FEDERICO. Ja iso-äiti, äiti n:o II, hänkin pitää siinä päänsä. + +MARIANA. Mitäpäs tuon siis tekee? + +FEDERICO. Nuot toiset onnettomat, jotka naimisiin menevät, ovat +rasitetut ainoasti yhdellä anopilla; minä olen kovemmin rangaistu: +minulle on paha onni kaksi antanut! Hukka näille tyranneille! + +MARIANA. Minun äitiänikö ja iso-äitiäni sinä tyranneiksi nimität? + +FEDERICO. Niin juuri, tyranneiksi, jotka minulta vapauteni riistävät. +Minä tulen, minä menen, minä syön, minä juon, minä hyppään, +minä tanssin, -- kaikki vaan sitä myöten kuinka anoppimuorein +ennakko-luettelossa seisoo. Heiltä minä päivittäin vastaan-otan +jokahetkiset tehtäväni. Tiedätkö, mitä nyt tekisin, jos _minun_ mieleni +mukaan kävisi? Me lähtisimme yhdessä kävelemään, menisimme maalle, +ihanaan, yksinäiseen metsään, siellä laulelisimme, hyppelisimme ja +olisimme iloiset. Vaimoseni kanssa minä tahtoisin viheriäisessä +metsässä keikutella! Mitäshän muutoin naimisesta onkaan? + +MARIANA. Ja jonakuna aamuna me nousta ripsahutamme vuoteestamme ja +haemme taas, kunnes löydämme tuon kuohuvan metsälähteen -- muistatko +vielä, ukkoseni? + +FEDERICO. En minä muista. + +MARIANA. Kuinka? Sinä et tunne enään sitä lähdettä, jonka reunalla me +ensikerran näimme toinen toisemme? + +FEDERICO. Samalla lähteellä nä'in myöskin ensikerran iso-äidin. + +MARIANA. Mutta ennen naimisiin ruvettuamme olithan sinä aina niin +iloissasi, kun mummu saapuvilla oli? + +FEDERICO. Minä kätkin kynteni. + +MARIANA. Ja nyt olet niin pahoilla mielin. + +FEDERICO. Niin ajat muuttuvat. Mutta sinun huvitustuumasi ei tullut +vielä päätökseen. Me menemme siis maalle. -- + +MARIANA. Kävelemme metsää ristin rastin, tulemme lähteellemme ja juomme +vettä siitä. + +FEDERICO. Oivallista! Me olemme taivaassa, me olemme yksinämme! + +MARIANA. Ja tätä hetken tehtyämme me käännymme takaisin kotia. + +FEDERICO. Voi kumminkin! Me palaamme taas anoppien luo. + +MARIANA. Olin mar tuon melkein unohtamaisillani -- minun täytyy heti +jälleen mennä heidän tykönsä. + +FEDERICO. Onpa kuin riivattua. Juuri nyt, kun näin herttaisesti +keskenämme juttelemme, kun näin ihania unelmia uneksimme, täytyy sinun +lähteä, taikka saarna tarjona. + +MARIANA. Jää hyvästi, Federico. + +FEDERICO. Suutele mummua minun puolestani. + +MARIANA. Mutta ensin anna minun suuta. + + (Menee.) + + + +3 Kohtaus. + + Federico. Sittemmin Juan ja Rafael. + +FEDERICO. Hän on ilmeinen enkeli, ja tämä lempeä olento, itse +hiljamieli, hänkö ottaisi äitinsä ja iso-äitinsä kanssa +riitaantuakseen? + +JUAN (tulee perä-ovesta ja ilmoittaa). Don Rafael de Cardennas. + +FEDERICO. Kuinka! Don Rafael? + +JUAN. Tuossa on hän jo. (Vetäytyy takaisin.) + +RAFAEL (oven suussa). Federico! + +FEDERICO. Rafael! + +RAFAEL. Kuinka minä olen sinua ikävöinnyt. + +FEDERICO. Kallis ystävä, sinäkö Toledossa? + +RAFAEL. Minä tulin juuri nyt rautatien junalla. + +FEDERICO. Kuinka pitkään aikaan me emme ole toinen toistamme nähneet! +Et ole kolmeen vuoteen minulle mitään tietoa antanut. + +RAFAEL. Tulen sen vuoksi nyt viimeistä kertaa sinua syleilläkseni. + +FEDERICO. Viimeistä kertaa? + +RAFAEL. Niin Federico, minä olen sangen onnetoin. + +FEDERICO. Onnetoin? No, niin oikein, minä muistan, sinä elit yhdessä +anoppisi kanssa. + +RAFAEL. Anoppini on kuollut. + +FEDERICO. Tuo raukka, ja sinä puhut vielä onnettomuudesta? Kuinka siis +rouvasi jaksaa? + +RAFAEL. Hän on myös kuollut. + +FEDERICO. Vai niin, kyllä nyt ymmärrän onnettomuutesi. + +RAFAEL. Jo kolme vuotta takaperin hän meni mättääsen, tämän surun on +aika haihduttanut. + +FEDERICO. Haihduttanut? Etkös ollut onnellinen avioliitossasi? + +RAFAEL. Me rakastimme toinen toistamme, että olimme hulluksi tulla; +mutta lempo osasi pariimme; anoppi asui tykönämme. + +FEDERICO. Aivan oikein, lempo ja anoppi ovat yhtä. + +RAFAEL. Onnemme meni hiiteen. Ystäväni, jos nait -- + +FEDERICO. Kuukausi aikaa minä sen jo tein. + +RAFAEL. Entä onko sinullakin anoppi? + +FEDERICO. Kaksi yhden verosta. + +RAFAEL (peljästyneenä). Kaksi? Kuinka se on mahdollista? + +FEDERICO. Ilman mitään mutkia, rouvani äiti ja iso-äiti. + +RAFAEL. Onneton itseäsi, sinä olet siis niellyt kaksi +arsenikki-palleroa. Tuosta on hirmuinen remahus syntyvä! + +FEDERICO. Toinen anoppi heittää nuoran kaulaani, toinen sillä kurkkuani +kuristaa. + +RAFAEL. Niin aina, niin aina, minä tunnen sen perinpohjin, tuon +anoppitaudin. Paksun kirjan saisin minä kokoon tämän taudin laadusta +ja eri asteista. Anoppimuori sadan peninkulman päässä pariskunnasta, +on kolmas aste, -- anoppi samassa asuinpaikassa on toinen, -- mutta +anoppi samassa talossa, samassa huoneessa uhrinsa kanssa, tämä on +(juhlallisella äänellä), tämä on anoppi ensimäisessä asteessa, +hai-kala, joka saaliinsa säälimättä lätkäisee. + +FEDERICO. Paras keino anoppein suhteen siis olisi heidän siirtämisensä +ensimäisestä asteesta toiseen. + +RAFAEL. Ja toisesta kolmanteen. + +FEDERICO. Eiköhän vielä neljättäkin astetta löytyne? + +RAFAEL. Se alkaa sitte vasta, kuin he silmänsä kiinni painavat. Mutta +tämä on kaviaaria, sammin mähnää, jota ei kaikki lapset pääse +maistamaan. -- + +FEDERICO. Surkuttele minua, veikkonen, minä sairastan tuota tautia, +vieläpä ensimäisessä asteessa, kaksin-kertaisesti minä piinapenkkiin +pannaan, teloitetaan, hirtetään! + +RAFAEL. Ja sinä kärsit näitä kaikkia aivan pitkämielisesti? + +FEDERICO. Mitäs voin minä semmoista, kuin iso-äitiä vastaan? Harmi +tappaisi hänen, vaimoni kiroisi minua, minua nimitettäisiin +murhamieheksi, anopin murhaajaksi! + +RAFAEL (haistellen). Toden totta, nyt minä vasta huomaan, kuinka +väkevästi täällä anopeilta tulee. + +FEDERICO. Eriskummainen tulikiven haju, eikö niin? + +RAFAEL. Niin, ihan kuin salama olisi iskenyt alas. -- + +FEDERICO. Anoppi on kuin Egyptin maan kiusaukset -- vastaan-sanomisia +sataa kuin heinäsirkkoja. + +RAFAEL. Anopin suussa on meri vedetön, aurinko valotoin, +tanssijattarella ei ole hyväilijää, eikä vanhalla piialla pahaa kieltä. +Oi, esi-isäini kautta olen minä sen vannonut, ett'en iki pitkinä +päivinä asu saman katon alla anopin kanssa. + +FEDERICO. Aivotko siis jälleen mennä naimisiin? + +RAFAEL. Oikein osattu -- nyt tunnet haavani. + +FEDERICO. Todella siis? + +RAFAEL. Enkö sanonut sinulle, että olin onnettomin kaikista ihmisistä? + +FEDERICO. Mutta minkä vuoksi? + +RAFAEL. Minä olen rakastunut. + +FEDERICO. Onkohan se mikään onnettomuus? + +RAFAEL. Mutta enhän minä tiedä keneen. + +FEDERICO. Minä pelkään, ystävä, että sinulta on järki päästä mennyt. + +RAFAEL. Minä melkein luulen itsekin niin. + +FEDERICO. No kerroppas viimeinkin. + +RAFAEL. Vuosi on siitä, vuosi, kuin hänen näin. Minä matkustelin +Ranskan maalla. Me pidimme parikymmentä minutia purtoa eräässä +väli-pysäyspaikassa, jossa syötiin yhteispöydässä, minä istuin +vastapäätä yhtä naista -- ei, yhtä jumalatarta! -- Luuletkos, että +olisin mitäkään suuhuni pannut? Silmäni rippuivat vaan kiini hänessä, +ja jos toisinaan hänenkin silmänsä tapasi minun silmäni, lensi äkisti +hänen kasvonsa tulipunaiseksi. Mutta yksi pahuksen Engelsmanni. -- + +FEDERICO. Vai oli yksi Engelsmannikin läsnä? + +RAFAEL. Engelsmanni istui hänen vieressänsä. Nyt tuotiin gurkkuja +esiin, ja kun kippo joutui Engelsmannin saapuville, oli siinä enään +vaan yksi jälellä. Meillä on tapana: naiset ensin -- mutta tuo vieras +kurotti jo ahneesti kahveliansa, hävyttömästi gurkkua itselleen +kaapatakseen, kun minä edistin hänen kahvelinsa, pistää sieppasin +gurkun pois häneltä ja taritsin sen kauniille tuntemattomalle. + +FEDERICO. Oikein, sehän oli kavalierin tavoin tehty. + +RAFAEL. Kaunokainen otti sen ja hymyili. Hänen hymyilemisensä oli +peräti suloista, mutta sitä kiukkuisemmin katseli minua Engelsmanni -- +me nousimme pöydästä ja syrjempänä alkoi tuosta kauhea nyrkkiputilka, +pari santarmia juoksi väliimme; mutta meidän vielä tapellessa, lähti +juna, enkä minä enää hempukastani nähnyt. Kaikissa Ranskan kaupungeissa +etsin sitten hänen jälkiänsä, se oli turhaa. Vasta kaksi kuukautta +myöhemmin minä kotiin päin palatessani näin hänen äkki-pikaa junassa, +joka tuli vastaamme, istuvan akkunassa: "Sennora, Sennora!" huusin kuin +hullu hänelle, mutta nuolen nopeudella juna kiidähti ohitse ja taas +olin minä pimeydessä. + +FEDERICO. Nyt ymmärrän epätoivosi. Sinä aivan äkkisyttyvällä +innollasi... + +RAFAEL. Minä en ajattele muuta kuin häntä, hänen kuvansa ei katoo +mielestäni. + +FEDERICO. Ole varoillasi, Rafael, tuommoinen kiihtymys tohtii kääntyä +sinulle vaaralliseksi. + +RAFAEL. Hyvinkin mahdollista. Mutta nyt minun täytyy ulos, ystävä, +minun täytyy taas pois. Voi hyvin. (Syleilee häntä). + +FEDERICO. Ei, sillä tavoin en sinua laske. Sinun pitää asua luonani, +oppia tuntemaan rouvani, minä kiiruhdan hänelle ilmoittamaan tuloasi. + +RAFAEL. Mutta minä etsin ainoasti yksinäisyyttä, pakenen seuroja. + +FEDERICO. Rouvani on mieltäsi ilahuttava. Parin minutin perästä tulen +takaisin. + + (Pois vasemmalle puolelle). + + +4 Kohtaus. + + Rafael yksinänsä. + +RAFAEL. Minä melkein kadun, että olen tullut häntä tervehtimään. +Ainoasti vuoriseudun yksinäisyydessä, luonnon juhlallisessa +hiljaisuudessa, kaukana ihmisten kohinasta, minä vielä voin lohdutusta +löytää. (Sattuu näkemään valokuvat seinällä, ottaa yhden alas). Mitäs +tämä on! Eiköhän nämät juuri ole hänen kasvonsa? Niin oikein, hän se +on, hän se on! (painuu polvillensa, selkä päin Doloresta, joka nyt +tulee sisälle.) Enkelin kuva, laskeu alas tänne maan päälle, sulotar, +oi jospa minulle ilmestyisit! + + +5 Kohtaus. + + Rafael. Dolores. + +DOLORES (peräovesta sisälle tullen). Mies-ihminen polvillansa? +(Ääneen). Hyvä herra! + +RAFAEL. Ihme kumma, mitä näen minä! Hän itse! (kääntyy ja pysyy +polvillaan hänen edessänsä.) + +DOLORES. Mitä teette, hyvä herra? + +RAFAEL. Notkistin polviani tämän kuvan edessä; notkistan polviani +teidän edessänne. (Nousee seisoalle.) + +DOLORES. Mikä mielijohde! Lieneköhän tuo hullu? -- + +RAFAEL. Hullun kurilla teihin rakastunut, kaunis tuntemattomani. + +DOLORES (vähän kaimoten). Ah! + +RAFAEL. Joka vaan kerta on teidän silmiinne katsahtanut, se on iäksi +lumottu. + +DOLORES. Mutta hyvä herra, minulla ei ole etua... + +RAFAEL. Tuntea minua? Eikö _minun_ tekoni ole teidän muistiinne +kätketyt, niinkuin teidän minun? Siinä tapauksessa olen aivan onnetoin! + +DOLORES. En totta puhuen tiedä. + +RAFAEL. Siitä on vuosi, me tapasimme toinen toisemme tuolla Ranskan +rantatiellä. -- + +DOLORES. Vuosi takaperin? + +RAFAEL. Ettekö enää muista tuota laihaa Engelsmannia, joka gurkku +kädessä -- + +DOLORES. Engelsmannia, joka gurkku? + +RAFAEL. Ah, te ette muista enää. Minähän olen sama kavalieri, joka sen +teille kurotin, minä gurkkukavalieri olen. + +DOLORES. Millä reippaudella tuota mainitsette! Oletteko kentiesi +ympyräpöydän ritareita, kannatteko gurkkua vaakunassanne? + +RAFAEL. Ei mar sentään. Engelsmanni tavotti gurkkua kädellänsä ja +minä... + +DOLORES. Te annoitte sen minulle? + +RAFAEL. Minä annoin sen teille ja te katsahditte minuun semmoisella +silmäyksellä, jota en ikinä unhota. Sydämmeni oli teidän. + +DOLORES (naurahtain). Sydän ja gurkku. -- + +RAFAEL. Oi te pilkkaatte minua, te saatatte minun onnettomaksi? + +DOLORES. Enhän minä pilkkaa, mutta kertomuksenne naurattaa minua +väkisinkin. + +RAFAEL. Niinpä tuskaanikin nauratte. + +DOLORES. Mutta en ole vielä kysynyt, mistä syystä kunnioitatte meitä +tänne tulollanne. + +RAFAEL. Minä tulin tervehtimään ystävääni, Federico ja minä olemme +lapsuuden-ystävät. (Äkisti, isolla äänellä huutaen.) Sennora? + +DOLORES. Hyvä jumala, kuinka peljätätte minua! + +RAFAEL. Päähäni pälkähtää ajatus, kamala ajatus. Te olette hänen +vaimonsa! + +DOLORES. Ei ei! + +RAFAEL. Ettekö? Te annatte minulle henkeni jälleen. + +DOLORES (hiljaa). Mikä omituinen mies! + +RAFAEL. Nyt olen voittanut. Federico tuntee minun, hän rupee +puhemiehekseni. + +DOLORES. Ei tarvita mitään puhemiestä. + +RAFAEL. Hän on teille sanova, mitä tunteita minä teidän suhteenne +pidän, että hurjan tavalla rakastan teitä. + +DOLORES. Mutta sallikaat, että leskivaimo... + +RAFAEL. Te olette leski? + +DOLORES. Vetäytyy pois semmoisen herrasmiehen seurasta, jota hänellä ei +ole kunnia tuntea. + + (Menee pois oikealle kädelle.) + + +6 Kohtaus. + + Rafael. Federico (vasemmalta puolen sisään astuen). + +RAFAEL. Mutta älkäät vaan unhottako, että minä rakastan teitä, että +jumaloitsen teitä. + +FEDERICO. Kuinka! Sinä jumaloitset minun anoppiani? + +RAFAEL. Sinun anoppisi -- vielä niin nuori? + +FEDERICO. Hän on 30 vuoden vanha, minun vaimoni viidentoista. + +RAFAEL. Hän se on, jota minä kaikkialla haen, minun kaunis +tuntemattomani. + +FEDERICO. Hyvä! Sinä olet loukkaasen joutunut! + +RAFAEL. Loukkaasen, kuinka niin? + +FEDERICO. Jos hänen nait. + +RAFAEL. Minä en tiedä suurempaa onnea. + +FEDERICO. Sinä saat anopin niskoillesi. + +RAFAEL. Ai, sinun rouvasi iso-äiti, tuota en ajatellutkaan. + +FEDERICO. Mielitkö sentäänkin vielä naida? + +RAFAEL. Miks'ei! Anoppi kolmannessa asteessa, tuhat peninkulmaa väliä +-- me muutamme Filippinein saarille. + +FEDERICO. Mahdotointa; iso-äiti, äiti ja tyttären tytär ovat pyhän +liiton laatineet, ennen kuolla, kuin erkaantua. + +RAFAEL. Kirottu liitto -- onko iso-äiti vanhakin? + +FEDERICO. Vasta 54 vuotta, pulska rouva. + +RAFAEL. Ei siis mitään toivoakaan neljännestä asteesta. + +FEDERICO. Ei vähintäkään. Hänellä on vielä päälliseksi lääkärikin +varalla, eräs Don Cleto, joka rohtokeitteellänsä hänen elonpäiviänsä +pidentää. + +RAFAEL. Paha henki kumminkin! siitä minä toki hänen omat päivänsä +lyhennän. + +FEDERICO. Sinä et siis naikkaan, etkä vie minulta yhtäkään anoppia? +Voi, aina minua kohtaa onnettomuus. + +RAFAEL. Olenko siis minä onnellinen? + +FEDERICO. Sinä et tunne oikein etuasi -- olisin minä, niinkuin sinä, +ministerin veljenpoika... + +CLETO (ovessa hiljaa). Mitä kuulenkaan! + +FEDERICO. Minä toimittaisin tämmöisen säännön: siihen katsoen, että +kaikki koko mailman vävymiehet ovat pyytäneet minua pelastamaan heitä +anopeistansa, näistä syistä ovat tästä päivästä alkain anopit +olemattomiin kukistetut. + +CLETO (hiljaa). Ministerin veljenpoika! Sehän se mies on, jota minä +tarvitsen. + + (Astuu sisälle.) + + +7 Kohtaus. + +FEDERICO. Don Cleto... + +RAFAEL. Kuinka! Tohtori. + +FEDERICO. Hän itse, hän itse! Anna anteeksi, ystävä, minä aivon katsoa, +onko vaimoni lähtenyt ulos. + + (Menee.) + + +8 Kohtaus. + + Rafael. Don Cleto. + +CLETO. Nöyrin palvelianne... + +RAFAEL. Herra, minä tiedän teidän ilkityönne. + +CLETO. Minunko ilkityöni? + +RAFAEL. Niin juuri, herra -- kuka käskee teitä rohtoja keittelemään +ihmisten elämän pidennykseksi? + +CLETO. Minä olen lääkäri, hyvä herra. + +RAFAEL. Pahantekijä te olette, ei muuta kuin pahantekijä. + +CLETO. Pahantekijä? + +RAFAEL. Kuka käskee teidän vehkeillä luonnon la'in muuttamista? + +CLETO. Minä luulin... + +RAFAEL. Niin, jos tahtoisitte lyhentää elämän määrää, se olisi vähän +toista. + +CLETO. Te hämmästytätte minua. + +RAFAEL. Niitä on ihmisiä, jotka ilman teitä jo aikaa päiviä olisivat +päässeet joko taivaasen taikka hornan tuuttiin. + +CLETO. Se on minun kerskaukseni, minun ansioni. + +RAFAEL. Ansio, joka tuottaa minulle sen onnen, että saan anopin kanssa +tapella. + +CLETO. Minä en ymmärrä teitä. + +RAFAEL. Ette siis suinkaan tiedä, mitä otus anoppi on. + +CLETO. Ah, ei minulla ole ollut anoppia, eikä vaimoa. + +RAFAEL. Niin ette myöskään tunne onnettomuutta eikä onnea. + +CLETO. Minua ahdistaa toinen onnettomuus, kentiesi vielä suurempikin, +ja jos rohkenisin sen teille kertoa. -- Te olette Federicon ystävä, +tämä kehoittaa minua. + +RAFAEL. Puhukaa. + +CLETO. Minä olen tuota kuuluisaa Sangredon sukua, hyvä herra. + +RAFAEL. Minua ilahuttaa päästä teidän korkeaan tuttavuuteenne. + +CLETO. Kolme minun suvustani ovat koonneet itselleen ansioita isänmaan +suhteen. + +RAFAEL. Kansan edustajina, oikeuden puollustajina? + +CLETO. Suokaat anteeksi, lääkäreinä. + +RAFAEL. Ja anoppein hengenpelastajina? + +CLETO. Kaikki kolme olivat terveys-neuvoston jäseniä. + +RAFAEL. Korkea kunnia, minua haluttaisi vaan tietää, mitä minä -- + +CLETO. Minulla on samat taidot, samat ansiot, hyvä herra, mutta minulta +puuttuu siivenkannattajia. + +RAFAEL. Ahaa, vai niin, te tahtoisitte suosiolausetta. + +CLETO. Ministerin veljenpojalle on tuo helppo asia... + +RAFAEL. Teidänkin tietoihinne on tämä jo tullut? Hyvä, saadaanpa +katsoa. (Mietiskellen.) Mitä lienee tässä tekeminen? Oikein, niin se +käy laatuun. Herra Sangredo, pitäkää itseänne tästä hetkestä saakka +korkea-arvoisen terveys-neuvoston jäsenenä. + +CLETO. Te sidotte minun ikuiseen kiitollisuuden velkaan. + +RAFAEL. Toinen hyvä työ toisen edestä -- oletteko vanhakin? + +CLETO. 50 vuotta. + +RAFAEL. Oletteko valmis jonkinlaiseen alttiiksi antaumiseen? + +CLETO. Mihin hyvänsä. + +RAFAEL. Naimiseenkin? + +CLETO. Vaikkapa naimiseenkin. + +RAFAEL. Semmoisen rouvas-ihmisen kanssa, jonka minä teille määrään? + +CLETO. Senkin kanssa. + +RAFAEL. No hyvä, naikaatpa iso-äiti. -- + +CLETO. Marianan iso-äidinkö? Hurskas jumala! + +RAFAEL. Morsian on 54, te itse 50 vuoden vanha, eroitus on vähäinen. + +CLETO. Mutta miksi sitä tahdotte? + +RAFAEL. Älkää kysykö, vastatkaa suoraan, suostutteko vai ei. + +CLETO. No olkoon menneeksi! minä suostun. + +RAFAEL. Oivasti tehty, herra Sangredo, minä näen, että me ymmärrämme +toinen toisemme. Te naitte siis iso-äidin, ensiksi teidän kuitenkin +täytyy... + +CLETO. Täytyykö minun vieläkin jotain? + +RAFAEL. Älkää peljästykö, pahin temppu on ohitse. Teidän täytyy vaan +saada iso-äiti erkaantumaan tyttärestänsä ja tyttären tyttärestänsä. + +CLETO. Minä taivutan hänen siihen; mutta lieköhän tuo myöskin minuun +suostuva? + +RAFAEL. Mikä kysymys! Hän on nainen. + +CLETO. Mutta hänen iällänsä? + +RAFAEL. Aina nainen naisena pysyy. + +CLETO. Päätetty kun päätetty. + +RAFAEL. Ja nyt vikkelästi toimeen. (Huutaen.) Onko siellä ketään +palveliaa? + +CLETO (huutaen). Juan! -- Entä minun virkaan pääsöni? + +RAFAEL. On teille taattu. + +JUAN (perä-ovesta tullen). Oletteko kutsuneet? + +RAFAEL. Herra Sangredo tahtoo puhutella iso-äitiä. + +JUAN (menee pois vasemmalle puolelle.) + +RAFAEL. Minä jätän teidät siksi aikaa ja pidän huolta teidän virkaan +nimityksestänne. + + +9 Kohtaus. + + Don Cleto yksinänsä. + +CLETO. En tiedä mikä valtaa minua. Minun on määrä anoa Donna Leonciaa +vaimokseni. Minusta tuntuu, ikäänkuin nakkelisi joku minua päähän +vanhoilla saviruukun palasilla. Rohkeutta, Sangredo, sinä pääset +terveys-neuvoston jäseneksi. Mikä kunnia! Tämän kunnian vuoksi minä +hyppäisin vaikka pimeyden alhoon, tämän tähden minä ilkenen naida +Leonciankin. + + +10 Kohtaus. + + Don Cleto. Leoncia. + +LEONCIA. Herra Sangredo. + +CLETO. Armollinen rouva. (Hiljaa.) Iankaikkinen, kuinka vanhalta se +näyttää. + +LEONCIA. Mitä palvelusta sopii minun tehdä teille, ystäväni? + +CLETO. Minulla on jotakin tärkeätä, sangen tärkeätä teille juteltavana. + +LEONCIA. Minä olen utelias kuulemaan. + +CLETO. Istutaanpa vähän, haastellaan niinkuin hyvät ystävät keskenämme. +(Käyvät istumaan.) + +LEONCIA. Minä olen kokonansa korvana. + +CLETO. Teidän on tietäminen, Leoncia. -- (Hiljaa.) Ei, kuinka +rutivanhalta hän sentään näyttää! (Ääneen.) Antakaat, minä koetan +valtasuontanne. (Tunnustelee sitä.) Varsin säännöllinen, varsin +säännöllinen. + +LEONCIA. Miksi valtasuontani koetatte? + +CLETO. Minun tulee valmistaa teitä ankaraan kiihtymykseen. + +LEONCIA. Te peljätätte minua. + +CLETO. Älkäät peljätkö mitään, se kiihtymys, joka teitä odottaa, on +suotuisaa laatua. + +LEONCIA. Oi, puhukaat, puhukaat! + +CLETO. Minun täytyy teille uskoa salaisuus, semmoinen, josta koko +elämäni riippuu. + +LEONCIA. Mitä saanen kuulla? + +CLETO. Te olette nähnyt, kuinka minä kokonaisen vuosikauden olen +seisonut teidän äärellänne, ei ainoastaan huolekkaana lääkärinä, ei, +vaan myöskin uskollisena ystävänä. + +LEONCIA. Minä tiedän sen, te olitte minun kaikki kaikissa. + +CLETO. Mutta te ette tiedä, että minä petin teitä. + +LEONCIA. Tekö olisitte minua pettänyt? + +CLETO. Te ette tiedä, että nämä jalot kilvoitukset vaan peittelivät +itsekästä sala-ajatusta, peittelivät mielihalua. + +LEONCIA. Mielihalua? + +CLETO. Mielihalua, täynnänsä _kunnioitusta_ -- (lausettansa oikaisten) +suokaa anteeksi -- täynnänsä _rakkautta_! + +LEONCIA. Ja ketä, onnetoin, rakastatte? + +CLETO. Te kysytte vielä. Kuka muu saisi rakkauden kipinän minussa +syttymään, paitsi te? + +LEONCIA. Pyhä neitsyt, onkohan se mahdollista? (Kiekaillen.) Hyvä +herra... + +CLETO. Pelko ainoastaan on niin kauan sulkenut suuni, mutta viimein +täytyi tuo saada hammasten takaa. + +LEONCIA (seisaalle nousten ja virkeän tavalla itseänsä peiliin katsoen. +Hiljaa.) Tämä muoto ihastuttaa vielä! Niin -- se kelpaa vielä +ihastuttamaan! (Ääneen.) Herra Sangredo... (Käy taas istumaan.) + +CLETO. Te olette tunnustukseni kuullut, minä vartoon nyt tuomiotani +teidän suustanne. -- + +LEONCIA. En tiedä, kuinka sydämmeni laita on, minä olen rakastettu, +minä olen rakastettu! + +CLETO. Niin kunnioittavalla ... niin tulisella rakkaudella! + +LEONCIA. Mutta kuinka se on mahdollista, että te, niin kauan avioliiton +vastustajana... + +CLETO. Minunkin aikani on tullut, kun Jumala sydämmeni hellytti. +Sangredon suku ei enään ole minuun loppuva. + +LEONCIA. Toivotteko todesti sitä vielä? + +CLETO. Lääkärin silmä ei pety. + +LEONCIA. Mutta yksi este! Te tiedätte, hyvä herra, että ensimäinen +puolisoni -- olkoon hän herran raudassa -- että hän oli intendentti. Te +ymmärrätte, ett'ei minun auta säätyäni jättää. Kun olisitte edes +terveys-neuvoston jäsen. + +CLETO. Siinä tapauksessa ei mikään raja-aita meitä enään eroita, +hallituksen viisaus on vihdoin ansioni muistanut, nimitys on kentiesi +jo tulossa. + +LEONCIA. Sillä ehdolla siis... + +CLETO. Koska ehdoista puhutaan, Sennora -- + +LEONCIA. Ei hiiskaustakaan Sennorasta. + +CLETO. Minun Leonciani. + +LEONCIA. Armas Sangredo! + +CLETO. No kuulkaatte myöskin minun ehtoni. Onnea ei ole, jollei ole +itsenäisenä, meillä täytyy olla oma kotomme, meidän on kokonaan +itseksemme asuminen. + +LEONCIA. Sehän on taivaallista, ollaan yksinänsä, niinkuin Aadam ja +Eeva paratiisissa. + +CLETO. Mutta lupaus, jonka olette antanut tyttärellenne ja tyttären +tyttärellenne? + +LEONCIA. Julistetaan tyhjäksi. Avioliitto rikkoo kaikki. + +CLETO. Armas Leoncia! + +LEONCIA. Sinä herttainen nuorukainen! herranen aika, minä olen häntä +sinutellut! + +CLETO. Pahoittaako se sinua? + +LEONCIA. Ei lapseni. Tästä lähin sano minua aina sinäksi. + +CLETO. Minä nimitän sinun pikku sieväksi eukokseni. + +LEONCIA. Ihastuttava sulho, miksi olet niin kauan odottanut? + +CLETO, Sinun puolestasi on vielä aikaa, sinä olet ikäsi kukoistuksessa. + +LEONCIA. Sinun sanasi virvoittavat, niinkuin aamukaste ruusuja. + +CLETO (sala-aikeisen tavalla). Voi hyvin, Leoncia voi hyvin! + +LEONCIA. Tuletko takaisin? + +CLETO. Tulen. + +LEONCIA. Pianko? + +CLETO. Juuri pian. + +LEONCIA. Ah! + +CLETO. Oh! + + (Menee.) + + +11 Kohtaus. + + Leoncia yksinänsä. + +LEONCIA. Toistaiseksi, lemmityiseni, toistaiseksi! Oi kuinka se sentään +on totta, ett'ei sielu milloinkaan vanhene! Minä tunnen itseni +parikymmentä vuotta nuoremmaksi. Tämän ihmeellisen muutoksen sai +ainoastaan hän aikaan -- hänen ensimäinen lääkelippunsa tuotti minulle +terveyden jälleen, tää viimeinen antoi minulle nuoruuden takaisin. +Cleto, sinä olet tehnyt minun kaikkein onnellisimmaksi vaimoihmiseksi! + + +12 Kohtaus. + + Leoncia. Dolores. + +DOLORES. Mitähän sinä niin iloisella mielellä olet, äiti? + +LEONCIA. Ah, jos tietäisit... + +DOLORES. Mitä sitte? + +LEONCIA (teeskennellen ja hämmennellen). Sitä ei käy niin helposti +sanominen. + +DOLORES. Mitä siis onkaan tapahtunut? + +LEONCIA. Niin odottamatta se on tullut. + +DOLORES. Oletko tuon suuren voiton arpajaisissa saanut? + +LEONCIA. Kun sitä kaikkein vähemmin ajattelee, onni äkkiarvaamatta +yhtyy meihin; tänään se on huoneesemme astunut. + +DOLORES (hiljaa). Hän puhuu kai tuosta oudosta herrasmiehestä. +(Ääneen.) Pidätköhän tätä täytenä totena, äiti? + +LEONCIA. Minkä tähden minä sitä muuksi päättäisin? Hän on sen minulle +vast'ikään sanonut. + +DOLORES. Hän on jo sinua puhutellut? + +LEONCIA. Hänkö minua puhutellut, hän on minulle tunnustanut... + +DOLORES. Tunnustanut? + +LEONCIA (olevinansa ollen). Rakkautensa tunnustanut -- onko se mikään +ihme? + +DOLORES. Äiti! + +LEONCIA. Hän on jo vuoden umpeensa minua rakastanut. + +DOLORES (hiljaa). Minä ymmärrän, matkansa ajasta alkain. + +LEONCIA. Mies parka pelkäsi vaan. + +DOLORES, Se on tuiki mahdotointa. + +LEONCIA. Vähitellen hän rohkaisi mieltänsä; + +DOLORES (hiljan). Hän on hourupäinen, kyllä minä sitä ajattelin, +(Ääneen.) Äiti, hän on narri. + +LEONCIA. Kuinka! Sentähdenkö että hän minua rakastaa? + +DOLORES. Jumala varjelkoon minua semmoista ajattelemasta; mutta hän on +hultiton, petturi, joka vaan pitää meitä pilkkanansa. + +LEONCIA. Kohtele häntä kunnialla, sen minä sanon sinulle. + +DOLORES. Minä kohtelen häntä, niinkuin hän ansaitsee. Jos tietäisit, +äiti... + +LEONCIA. Mitä minun tulee tietää? + +DOLORES. Minulle -- minulle myöskin on hän rakkautensa tunnustanut, +minä olen nähnyt hänen polvillansa edessäni. + +LEONCIA. Sinä myös? + +DOLORES. Vähän aikaa sitte. Voi sitä kelvotointa, sitä kavaltajaa! + +LEONCIA. Tämä vie hengen minusta, auttakaat, minä kuolen! (Vaipuu +tuolille.) + +DOLORES (huutaa ovesta). Federico! Mariana! + + +13 Kohtaus. + + Leoncia. Dolores. Federico. Mariana. + +MARIANA (esiin rientäin). Mummu! + +FEDERICO. Mitä on tapahtunut? + +LEONCIA. Minä olen murhattu. + +MARIANA. Mummu raukka! + +FEDERICO. Kuka on rohjennut? + +LEONCIA. Minä tahdon kiskoa kielen hänen suustansa. + +FEDERICO. Siunatkoon hyvästi, kenen suusta? + +LEONCIA. Hän on sen tuhannesti ansainnut. + +FEDERICO. Minä en ymmärrä sanaakaan kaikista näistä. + +LEONCIA. Hän saa nähdä, mistä minä käyn. Minä olen kärme! (Nousee +ylös.) + +FEDERICO (hiljaa). Jumalan kiitos, nyt hän tunnustaa sen itsekin. + +LEONCIA. Mantiljani, mantiljani tänne -- minä tahdon kaivaa silmät +hänen päästänsä! + + (Pois vasemmalle.) + + +14 Kohtaus. + + Dolores. Mariana. Federico. + +FEDERICO. Kenen päästä hän aikoo silmät repiä? + +MARIANA. Puhu sinä, äiti. + +FEDERICO. Mitä onkaan tapahtunut? + +DOLORES (suuttuneena). Teidän, teidän yksistänsä on syy siihen. + +FEDERICO. Minunko? + +DOLORES. Teillä on ystäviä, jotka uhkean kunnian teille tuottavat. + +FEDERICO. Kenestä valitatte? Rafaelistako, joka rakastaa teitä? + +DOLORES. Hän on viekastelija, joka vaan on tullut meitä pilkkanansa +pitämään. (Leoncia tulee tällä välin, mantilja kädessä, vimmapäisenä +vasemmalta puolen ja menee ulos perä-ovesta.) + +FEDERICO. Rankaisematta hän ei tätä tee, minä vaadin sovitusta häneltä. + +MARIANA. Suuri jumala! + +FEDERICO. Selittäkäät nyt siis asia meille. + +DOLORES. Hän on pettänyt meidän. Heti kun tuo ilkiö oli minulle +rakkautensa ilmoittanut, hain minä mummua, salaisuuttani hänelle +uskoakseni. + +FEDERICO. Ja ystäväni on kentiesi tehnyt sen rikoksen, että hän antoi +tämän jo edeltäpäin salaisuuden tietää. + +DOLORES. Ei, jotakin vielä häijympää, rakkautensa on hän hänellekin +ilmoittanut. + +FEDERICO. No varmaankin rakkautensa teihin! + +DOLORES. Ei, rakkautensa häneen. + +MARIANA. | Mummuunko? +FEDERICO. | + +DOLORES. Niin juuri! Mummuun! + +FEDERICO. Ystävä raukka! Kyllä minua aavisti, että hän on ruuvia +vailla. + +DOLORES. Niin minäkin luulin, kun nä'in hänen ypöyksinänsä makaavan +polvillaan huoneessa. + +FEDERICO. Vai on hän sitäkin tehnyt? Nyt johtuu minulle taas mieleeni +kaikki hänen hullutuksensa; Engelsmanni, gurkku, jonka hän tältä +sieppasi ja jonka te söitte. -- Ystävyys panee nyt pyhän velvollisuuden +minun täytettäväkseni, minä en häntä pulaan jätä. (Kilistää kelloa.) + +MARIANA. Mitä mielit tehdä? + +FEDERICO. Tuottaa tohtoria. (Juan ilmaantuu.) Mene herra Sangredon luo +ja sano hänelle, että tänäpänä tänne saapunut vieras tarvitsee häntä, +häneen on tullut joku kohtaus päähän. + +JUAN (poismennessään itseksensä). Ahaa, minä ymmärrän, hän on tullut +hassupäiseksi. + +FEDERICO. Menkäät, äiti, ja sinäkin Mariana kulta, hän saattaisi tulla +takaisin. + +MARIANA. Nuori mies parka! + +DOLORES. Ah, minulta on ihana toivo rauennut! + + (Menevät.) + + +15 Kohtaus. + + Federico. Kohta sen jälkeen Rafael. + +FEDERICO. Minä houkkio, minä luulin jo yhdestä anopista pääseväni. +(Katsoo oveen päin.) Tuossa näen hänen tulevan; hän oikein hyppää +ilosta, vaivainen henki! + +RAFAEL (astuu pikaisesti sisään). Federico, Federico! + +FEDERICO. Ystäväiseni! + +RAFAEL. Minä olen suunniltani, minä olen täydelleen narrimaiseksi +muuttunut. + +FEDERICO (hiljaa). Hän myöntää sen itsekin. + +RAFAEL. Narrimainen ilosta, ihastuksesta! + +FEDERICO (hiljaa). Eriskummainen heikkomielisyys! + +RAFAEL. Minä suostun nyt sinun pyyntöösi, minä jään tänne. + +FEDERICO. Se ilahuttaa minua. + +RAFAEL. Merkillistä, ensiksi hän ei tuntenut minua, -- mutta kun puhuin +gurkusta -- + +FEDERICO (ääneen). Taas tuo gurkku, tämä näyttää olevan hullun kiinteä +aate hänessä. (Hiljaa.) Rafael, Rafael parka! + +RAFAEL. Mitä sanot sinä? + +FEDERICO. Minä surkuttelen sinua. + +RAFAEL. Miksi niin? + +FEDERICO (hiljaa). Hän ei tunne tilaansa. + +RAFAEL. Etkö tahdo sanoa minulle, minkätähden sinun käy sääliksi minua? + +FEDERICO. Sinä olet gurkut päähäsi pannut. + +RAFAEL. Kuinka? gurkut päähän? Oletko _sinä_ päästäsi paleltunut? + +FEDERICO (hiljaa). Hän ei ymmärrä minua. (Ääneen.) Sinä olet +iso-äidille rakkautesi ilmoittanut. + +RAFAEL. Tottavie, hän on järjeltänsä mennyt. + +FEDERICO. Ei, sinä itse, onnetoin, joka olet iso-äitiä vaimoksesi +pyytänyt. + +RAFAEL. Minä? + +FEDERICO. Jos vielä kerran gurkkuja näet, jätä ne vaan sillensä. + +RAFAEL. Nyt rupean todesti pelkäämään sinun aivojes laitaa. + +FEDERICO. Jospa et sentään olisi iso-äitiä nähnyt! Kuinka taisitkaan +niin vanhaa ämmää kosia? + +RAFAEL. Minäkö iso-äitiä kosia? + +FEDERICO. Tahdotko, että kaikki sen sinulle kertovat? että kokonainen +kuorikunta sitä korviis suristaa? (Huutaen.) Äiti, Mariana! + + +16 Kohtaus. + + Rafael, Federico, Dolores ja Mariana (pelokkaasti sisälle astuen.) + +FEDERICO. Tää raukka ei tiedä enää mitään, sanokaa te hänelle -- mitä +on hän iso-äidille tehnyt? + +MARIANA. Niin, hyvä herra, te olette hänelle rakkautenne ilmoittanut. + +DOLORES. Ja myöskin mulle, te onneton. + +FEDERICO. Kuuletko nyt, vai tahdotko vielä enemmän todistajia? + +RAFAEL. Minä lienen hulluksi tuleva. + +FEDERICO. Kokoo ajatukses. Olisi vaan Don Cleto täällä! Minä menen +häntä hakemaan. (Marianalle.) Mariana, osota hänelle se huone, johon +hän joutuu asumaan, huone puutarhan puolella. -- (Rafaelille.) Ilma +tekee sinulle hyvää. (Hiljaa Marianalle.) Kun hän on sisällä, niin pane +ovi lukkuun. + +MARIANA. Tulkaapa, hyvä herra. + +DOLORES. Me otamme teitä sedäksemme. + +RAFAEL. Mutta hyvät rouvat -- + +FEDERICO. Sinä et tahdo seurata heitä, kun he sinua pyytävät? Sinä, +niin täydellinen kavalieri! + +DOLORES. Antakaa mulle kätenne. + +MARIANA. Tulkaa, tulkaa. + +FEDERICO. No menehän nyt heidän kanssansa. + + (Mariana ja Dolores ottavat hänen väliinsä pelon-alaisina, + kun pitävät häntä mielipuolena; Federico lykkää hänen + verkalleen ulos.) + + +17 Kohtaus. + + Federico. Cleto. + +FEDERICO. Tohtori viipyy yhä vielä. (Menee ovelle, Don Cleto astuu +sisälle.) No, vihdoinkin viimein! + +CLETO. Te olette panneet käskemään minua... + +FEDERICO. Mikä onnettomuus! parasta ystävääni täytyi tämmöinen kommelus +kohdata. + +CLETO. Mitä oireita olette huomannut? + +FEDERICO. Kaikkein pahimpia. Hän tulee tänne ja ensimäiseksi työksensä +hän ilmoittaa rakkautensa anopilleni. + +CLETO. Siinä minä en vielä havaitse mitäkään pahaa. + +FEDERICO. Hän lähtee Doloreen tyköä ja kääntyy nyt -- arvatkaas kenen +puoleen? + +CLETO. Teidän rouvanne? + +FEDERICO. Menkäät hiiteen, minun rouvani puoleen? + +CLETO. No kyökkipiianko? + +FEDERICO. Ei, vaan iso-äidin. + +CLETO. Iso-äidin? (Viattoman suorasti.) Siinä tapauksessa on hän +järkensä kadottanut. + +FEDERICO. Kyllä minä sen tiesin. + +CLETO. Minun onnettomuudekseni on hän sen kadottanut. + +FEDERICO. Mitä tällä tarkoitatte? + +CLETO. Hän oli minulle luvannut terveys-neuvoksen nimityksen. + +FEDERICO. Hän teki jokaisen mieliksi jotakin. + +CLETO. Minä -- minun oli sen sijaan määrä naida iso-äiti ja muuttaa +pois tämän kanssa. + +FEDERICO. Oivallinen tuuma -- silloin, kun hän sen keksi, oli hän vielä +aivan täydellä älyllä. + +CLETO. Hän osasi varsin erinomaisella tavalla puhua. + +FEDERICO. Tietty se, kun anoppeja vastaan puhutaan, aina silloin hyvin +puhutaan. On oikein sääli häntä, hänessä asui niin nerokkaita +mietteitä! Hän olisi siirtänyt molemmat anoppini kolmanteen asteesen. +Ja te, Don Cleto, tekin olitte jo hankkeenne tehneet? + +CLETO. Kaikki oli perin hyvin -- eukko oli altis minua seuraamaan. + +FEDERICO. Mikä onni! Minä iloitsen teidän kanssanne. + +CLETO. Mutta jos hän on päästänsä sekaantunut, purkaantuu taas koko +kauppa. + +FEDERICO. Semmoinen toivoni kuoletus ottaisi hengen minusta. Tohtori, +älkää unhottako lääkettä, minä aivon mennä hänen luoksensa, sanoa +hänelle, että te tulette. + + (Menee.) + + +18 Kohtaus. + + Cleto. Kohta sen jälkeen Leoncia. + +CLETO. Minä olin jo toivoni perillä, näin itseni jo tuon suuren +terveys-neuvoston kunniakkaissa rinteissä? _Häneltä_ se olisi +menestynyt! Nyt minä en ikinä siksi pääse, ei ikinä, el ikinä! + +LEONCIA (mantilja yllä käyden teaterin poikki, huomaa Cleton). Mitä! +Hän tulee itse minun kouriini? + +CLETO (hämmästyneenä). Sennora. + +LEONCIA. Minä tiedän kaikki. + +CLETO. Leoncia! + +LEONCIA. Jättäkää pois tämmöinen puhutteleminen. + +CLETO. Donna Leoncia! + +LEONCIA. Te olette vilpistelijä. + +CLETO. Mitä olen rikkonut + +LEONCIA. Te olette petturi! + +CLETO. Olenko minä tätä teiltä ansainnut? + +LEONCIA. Te uskallatte vielä, te kelvotoin? + +CLETO (hiljaa). Liekö hänkin höperöksi tullut? + +LEONCIA. Tämäkö se ankara kiihtymys oli, joka minua odotti? + +CLETO. Tyyntykäät. Minä pidän puheeni. + +LEONCIA. Te olette pettäneet minun, te olette maanneet polvillanne. + +CLETO. Minäkö polvillani? + +LEONCIA. Niin, polvillanne olette te maanneet. + +CLETO (hiljaa). Epäilemättä hän on nähnyt minun tänä aamuna kirkossa. +(Ääneen.) Entä jos niin olisi? + +LEONCIA. Hän myöntää sen! + +CLETO. Se oli kristillinen velvollisuus. + +LEONCIA. Niin menettelee vaan Turkkilainen! + +CLETO. Tämä on liikaa, minä en tiedä, mitä minusta tahdotte. + +LEONCIA. Te ette tiedä sitä? Minun tyttärelleni olette avioliittoa +tarinnut. + +CLETO. Minäkö? + +LEONCIA. Te juuri, hyvä herra. + +CLETO. Onko siis tänään kaikki riivatuksi tulleet? + +LEONCIA. Kun minun sentään täytyi tämmöistä eläissäni kokea, minun +iälläni! Häpeä ja pilkka tuolle kurjalle! + + +19 Kohtaus. + + Leoncia. Cleto. Federico. + +FEDERICO. Mitä kuulen minä, mummu? + +LEONCIA. Jätä minä rauhaan. + +FEDERICO. Tekö olette häntä loukannut, herra? + +CLETO. Minä vannon teille, en minä! + +FEDERICO. Te tahdotte nyt hyljätä hänen? Se on huonosti tehty teiltä. + +LEONCIA. Tyttäreni edessä on hän polviansa notkistanut. + +FEDERICO (hiljaa). Tuota vasta sopii koston otoksi sanoa: toinen +tarkoittaa iso-äitiä, vaan tämä -- (Ääneen.) Oikein, Don Cleto, te +ymmärrätte toimenne. + +LEONCIA. Sinä kiität siis häntä vielä? + +FEDERICO. Ei, hän inhoittaa minua. + +CLETO. Mutta minä panen kunniani teille takaukseksi... + +FEDERICO. Minä vaadin hyvitystä. + +LEONCIA. Niin on oikeus; minä tahdon hyvitystä. + +FEDERICO. Menkääpä huoneesenne, mummu, minä otan asian sovittaakseni. + +LEONCIA. Ei, minä en lähde paikastani, ennen kuin olen hyvitystä +saanut. + +FEDERICO. Muistakaat sentään, mummu, viimeistä kohtaustanne. + +LEONCIA. Voi tämä mies on minun kunniani sortanut, häpeä on minusta +lopun tekevä. + +FEDERICO. Menkää sisälle, mummu, heittäkää hänen kostamisensa minun +huolekseni. + +LEONCIA. Jo taas jälleen nämät taudin vävähdykset! + +FEDERICO. Tässä on magnesiaa, mutta lähtekää nyt, mummu! + +LEONCIA (magnesia-lasia tyhjentäin). Jumalani, mitä minusta tullenee, +mitä minusta tullenee! + + (Pois oikealle.) + + +20 Kohtaus. + + Don Cleto. Federico. Myöhemmin Rafael. + +FEDERICO (hiljaa). Totisesti hän tappaa iso-äidin, sen vuoksi on hän +lääkäri. (Ääneen.) Nyt saatte tehdä tiliä minulle. Mitä olette +vehkeilleet? + +CLETO. Antakaa minun olla. + +FEDERICO. Te olette minun ystävääni mitä pahimmin loukannut, ystävääni, +joka tahtoi olla teidän hyväntekijänne. + +RAFAEL (ovessa; hiljaa). Hän puhuu minusta? + +FEDERICO. Hän, joka olisi teidän rohkeimman unelmanne todeksi +saattanut, joka olisi tehnyt teidät terveys-neuvoston jäseneksi, hänen +sydämensä tykytti rakkaudesta tähän rouvaan. Te tiesitte että hän +rakasti tätä. + +RAFAEL (sisään astuen). Mitä kuulen minä? + +FEDERICO. Rafael, sinä täällä! + +RAFAEL. Minulla oli paljon vaivaa, ennenkuin sain naiset uskomaan. +Mutta mitä täällä on tekeillä? + +FEDERICO. Ei mitään, ei mitään! + +RAFAEL. Vaikka, olenhan minä sen kuullut. + +FEDERICO. No koska tiedät sen: hän on kostoa ottanut. (Rafael ja +Federico tunkevat Cleton päälle, joka väistää heitä.) + +RAFAEL. Se on konnantapaista, herra! + +FEDERICO. Jollei hän olisi lääkärini... + +RAFAEL. Jollen ajattelisi hänen vanhuuttansa -- + +FEDERICO. Te olette vanhuutenne häväisseet! + +RAFAEL. Te olette itse kevytmielisyys harmaapäisenä! + +CLETO (molempia toinen toisensa perästä katsellen, tappeluun hankkien). +Oletteko milloin saaneet suunne puhtaaksi herjauksista? + +RAFAEL. Te uskallatte vielä isotella? + +FEDERICO. Hän aikoo tehdä vastusta meille? + +CLETO (taistelevan asemaan ruveten). Minun _sopii_ isotella, minä teen +teille vastarintaa. Katsokoon henkeänsä, joka liian liki tulee. + +FEDERICO. Mikä hävyttömyys! + +CLETO. Kuulkaa siis, minä rakastan tätä rouvaa, minä kunnioitan tätä +rouvaa, minä jumaloitsen häntä! + + +21 Kohtaus. + + Federico. Rafael. Cleto. Dolores. Mariana. + +DOLORES. Mikä melske täällä? + +CLETO. Ah! Hyvä, että tulette, Sennora. He ovat ärsyttäneet minua, ovat +tehneet minun (Doloreen nähdessänsä) raivokkaaksi sonniksi. +(Rafaelille.) Kuulkaa nyt, hyvä herra. + +DOLORES. Mitä hän sanoo? + +CLETO. Minä sanon, Sennora, että se rakkaus, jonka minä teille +polvillani tunnustin, jo on tullut koko kaupungin tiettäväksi, +salaisuuttamme on mahdoton kauemmin peittää, minä rakastan teitä ja +painun _vielä kerran_ jalkainne juureen. + + (Laskee polvilleen.) + + +22 Kohtaus. + + Edelliset ja Leoncia. + +LEONCIA (karkaa Cletoa vastaan). Tuo katala, jo taas polvillansa hänen +edessään! + +FEDERICO. Kas nyt alkaa leikki uudestansa! + +RAFAEL. Se on siis totta, että tää herra rakastaa teitä? (Käy Cleton +kimppuun, Federico pidättää häntä.) + +DOLORES. Hänkö? Minä olen kuin puulla päähän lyöty. + +LEONCIA. Tee vaan itsesi ällistyneeksi. + +DOLORES. Minä en tiedä mistään, äiti. + +LEONCIA. Eikö hän siis jo ennen ole sinun edessäsi polviaan +notkistanut? + +DOLORES. Ei, nyt ikään ensi kerran. + +LEONCIA. Mutta niin sinä kumminkin sanoit. + +DOLORES. Minä tarkoitin tuota herraa, joka vasta tänäpänä tuli meille +vieraisille. + +LEONCIA. Don Rafaeliako? + +DOLORES. Häntä, jonka sinä sanoit itsellesi rakkautensa ilmoittaneen. + +LEONCIA. Don Cletoahan minä sillä tarkoitin. + +CLETO. Näettekö nyt, että minä olen viatoin? + + +18 Kohtaus. + + Edelliset ja Juan. + +JUAN (antaa Don Cletolle kirjeen). Lennätinsanoma. + +CLETO. Minulleko? (avaa kiiruusti). Hurraa, minä olen +terveys-neuvoston jäsen! Eläköön hallitus! Nyt ainoiseni... +(syöksähtää polvilleen Marianan eteen). + +FEDERICO. Marianahan se on. + +CLETO. Suokaat anteeksi, riemu minun silmiäni häikäisee. (Leoncian +eteen polvistuen.) Nyt Leoncia, minä kumarran oikean eteen, minun +suloisen morsiameni eteen. + +LEONCIA. Pois syliini, sinä paha, hyvä mies, kuinka paljon minä olen +sinun tähtesi tuskaillut. -- Lapset, meidän liittomme on särjetty, +minun tuleva puolisoni tahtoo niin, me lähdemme hoviin. + +RAFAEL (polvilleen langeten Doloreen eteen). Noudattakaamme mekin, +armas Dolores, näin jaloa esimerkkiä ja Cadiziin... + +DOLORES. No, koska äiti on alkanut, ottakaat te pois minä. + +RAFAEL. Minä olen kaikkein onnellisin ihminen. + +FEDERICO (hiljaa). Jumalan kiitos, molemmat anopit kolmannessa +asteessa! (Ääneen, kyyneleitänsä pyhkien.) He ovat iso-äidin meiltä +ottaneet, nyt ottavat he vielä äidinkin? Sitä niinä en salli! + +MARIANA (hiljaa). Mikä veitikka mieheni on. + +RAFAEL. Älä sure, ystäväni, saat usein meistä kuulla. + +FEDERICO. Siinä tapauksessa olen tyytyväinen. (Ottaa Marianaa kädestä +ja sanoo, esiin astuen.) Näetkös, Mariana, näin anopeista päästään! + +(Esirippu lankee.) + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Kuinka anopista päästään, by Don Manuel Juan Diana + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUINKA ANOPISTA PÄÄSTÄÄN *** + +***** This file should be named 27227-8.txt or 27227-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/7/2/2/27227/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/27227-8.zip b/27227-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..50070e4 --- /dev/null +++ b/27227-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..486ac74 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #27227 (https://www.gutenberg.org/ebooks/27227) |