diff options
| author | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 02:26:41 -0700 |
|---|---|---|
| committer | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 02:26:41 -0700 |
| commit | 7f9102d2c810dd61624c963f040a8d0bb5f3ec9d (patch) | |
| tree | 0414728af48cfb050b5b7ee408fccc11690778cf | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 26406-8.txt | 2184 | ||||
| -rw-r--r-- | 26406-8.zip | bin | 0 -> 32953 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 2200 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/26406-8.txt b/26406-8.txt new file mode 100644 index 0000000..c1e488e --- /dev/null +++ b/26406-8.txt @@ -0,0 +1,2184 @@ +The Project Gutenberg EBook of Rikas eno, by August Blanche + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Rikas eno + Laulunsekainen huvinäytelmä kahdessa näytöksessä + +Author: August Blanche + +Release Date: August 23, 2008 [EBook #26406] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RIKAS ENO *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + + + + + + + + +RIKAS ENO + +LAULUNSEKAINEN HUVINÄYTELMÄ +KAHDESSA NÄYTÖKSESSÄ + + +August Blanche. + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Alfred Lagerbom 1905. + + + + +Senssuurin hyväksymä Haminassa 13 p:nä toukok. 1905. + + + + +HENKILÖT: + + +_Kummellund_, majuri ja kauppias. +_Tilda_, hänen tyttärensä. +_Neiti Rosennase_, kotiopettajatar. +_Vesterkvist_, varatuomari. +_Job Kurk_, Kummellundin lanko. +_Tuomas_, renki } +_Brita_, palvelija } Kummellundilla. +Muuan kauppa-apulainen. Vieraita. Merimiehiä. + +Ruotsinmaalaiset paikallisnimet ovat jätetyt pois. + +Laulut suureksi osaksi vapaasti suomennettu. + + + + +ENSIMÄINEN NÄYTÖS. + + +Hyvin sisustettu huone Kummellundin luona tausta- ja sivuovineen. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + +TUOMAS ja BRITA + +(seisovat tuolilla, asettaen kynttilöitä ruunuun). + +_Tuomas._ Tuleeko paljon vieraita tänä iltana? + +_Brita._ Kolmellekymmenelle hengelle katetaan ruokapöytä. + +_Tuomas._ No, Brita, miltä minä nyt näytän tässä puvussa. Puolet +kauluksesta on hopeaa ja toinen puoli kirkasta punasta. + +_Brita._ Entiselle jauhonkantajalle on tuo liiaksikin hieno. +Eläintarhassa olen nähnyt apinoita, jotka ovat aivan samalla tavalla +puettuja ja ovat olleet hyvin sinun näköisiäsi. + +_Tuomas_ (lähestyy tuolia, jolla Brita seisoo). Tiedätkö, kenen näköinen +sinä olet, kun seisot siinä tuolilla? Aivan Kaarlo XIII, sen, joka +seisoo tuolla torilla. + +_Brita._ Mutta minulla on vain yksi leijona jalkojeni juurella. + +_Tuomas._ Kuinka oli, eikö majuri luvannut, että Brita pääsisi +myyjättäreksi yhteen hänen viinamyymäläänsä. + +_Brita_ (astuen alas tuolilta). Mitä se sinuun koskee? + +_Tuomas._ Kas, se on sillä tavalla, että majuri lupasi minulle +vahtimestarin paikan raittiusyhdistyksessä, jossa hän itse on +puheenjohtajana. Minusta näyttää, että me siten sovimme oikein hyvin +yhteen. + +_Brita._ Viina-mamselli ja raittiusvahtimestari, kas sepä vasta kaunis +pari... Ei pidä narrata minua, se on synti! + +_Tuomas._ Kuulepas Brita, sinähän lupasit opettaa minua polkkaa +tanssimaan. Kun olen tanssiaisissa niin saan aina olla häpeilläni, kun +en osaa polkkaa. Kyllä minä selkääni osaan käyristellä, mutta jalat, ne +eivät tahdo totella. + +_Brita._ Mutta nyt ei enää polkkaa tanssitakaan, hieno kansa tanssii sen +sijaan vain masurkaa. + +_Tuomas._ Masurkaa? Kuinka sitä tanssitaan, tarvitaanko siihen useampi +kuin kaksi jalkaa. + +_Brita._ Tule tänne, niin minä opetan... Ei mitään rengintemppuja nyt. +(Ottaa kiinni Tuomaasta ja opettaa häntä, hyräillen masurkan säveltä. +Tanssivat muutaman kerran ympäri huonetta, Tuomas käyttäytyy hyvin +kömpelösti). + + +TOINEN KOHTAUS. + +EDELLISET (tanssien). KUMMELLUND ja ROSENNASE (peräovesta). + +_Kummellund_ (lyö Tuomasta kepillä selkään) Oletko hullu, ihminen? + +_Tuomas_ (koettaa selkäänsä, valittavalla äänellä). Minun piti vaan +opetella masurkaa, sitä, jota hienotkin ihmiset tanssivat. (Brita +juoksee ulos). + +_Kummellund_ (uudestaan lyöden Tuomasta kepillään). Minä sinulle opetan +vanhoja tapoja. (ajaa hänet ulos). Luulenpa, että piru on riivannut väen +nykyään. Yhtenä vuotena ne veisaavat virsiä aamusta iltaan asti, toisena +taas tanssivat kuin hottentotit. Pastori Scott ja neiti Taglioni ovat +aivan pilanneet kansan mielipiteet. + +_Rosennase._ Herra majuri on ostanut uuden hevosen näin minä -- Onko se +vanhakin? + +_Kummellund._ Ei voi sanoa vanhaksikaan -- 25 vuotta vasta! + +_Rosennase._ Herranen aika -- aivanhan se on lapsi vielä! + +_Kummellund._ Minulla oli hyvin tärkeää puhuttavaa neidin kanssa -- +Sanokaa minulle, onko aivan mahdotonta nuorelle tytölle täyttää 17 +vuotta rakastumatta heti. + +_Rosennase._ Se on luonnon laki, herra majuri. + +_Kummellund._ Pirun laki! -- Mutta se on neidin syy. Hänen +kotiopettajattarenaan olisi teidän pitänyt kuvailla tyttärelleni +rakkautta pahuuden hengeksi, jolla on sarvet polvissa ja otsassa, sen +sijaan kun olette antanut hänen lukea vain romaaneja. + +_Rosennase._ Vaikka kuvailisin miten hyvänsä, niin ei auta. Neiti +Mathilda ei ole saanut lukea muita romaaneja kuin Bremer'in kirjoittamia +ja ne on majuri itse hänelle antanut joululahjaksi. + +_Kummellund._ Onko niissä rakkaudesta. + +_Rosennase._ On, on, mutta kaikkein puhtaimmasta ja syvimmästä +rakkaudesta. + +_Kummellund._ No, siinä ollaan! Päättyvätkö ne avioliittoihin sitte? + +_Rosennase._ No kuinkas muuten! Miten niiden sitte pitäisi päättyä, +ellei avioliittoon. + +_Kummellund._ Sepä juuri on kirottua asiassa, ymmärtääkö neiti, että tuo +rakkaus, joka tyttärestäni on niin ihanaa, on isälle onnettomuus. Se on +isä, joka saa maksaa sekä suutelot että hyväilyt. Sillä samana hetkenä, +kun pappi liittää nuorten kädet yhteen, saa isä laskea tulonsa ja tehdä +konkurssin. Kun minulla nyt ei ole halua siihen, niin olen minä tästä +päivästä päättänyt, että kirjuri Vesterkvistiä ei tästälähin oteta +vastaan meillä. Minulla ei ole halua vetää Latsarusta minun perheeseeni. +Minulla on aivan tarpeeksi siinä langossa, jonka taasen olen saanut +niskoilleni. Viisitoista vuotta sitte lähti hän, ja minä luulin, että +Herra oli jo ottanut hänet, mutta ennenkuin minulle sanallakaan +ilmoitettiin, ilmestyi hän ilmielävänä eteeni. Luulin saavani +halvauksen. + +_Rosennase._ Tyhmä merimies! Raaka ja ilman minkäänlaista sivistystä. +Räyhää ja kiroilee portaissa niin että katto voisi kohota. + +_Kummellund._ Hän ei saa pistää jalkaansa minun kynnykseni yli -- minä +olen käskenyt että hänen pitää syömän kyökissä palvelijain kanssa; ja +ensi viikolla minä laitan hänet köyhäinhuoneeseen. Se maksaa minulle +tosin vähän vaivaa, mutta pitäähän sitä omaistensa hyväksi aina toimia. + + +KOLMAS KOHTAUS. + +EDELLISET. TUOMAS + +(syöksyy sisään revityin takinkauluksin). + +_Kummellund._ Mitä tämä tahtoo sanoa? Minkä näköinen sinä olet lurjus? + +_Tuomas_ (itkien). Olen saanut niin hävyttömästi selkääni teidän +tähtenne herra majuri. + +_Kummellund._ Se on hyvä; mutta minkätähden et ensin riisunut +hännystakkia päältäsi? Kuinka uskallat tuolla lailla repiä vaatteesi? + +_Tuomas._ Ettäkö olisin riisunut takin ensin pois? Teki se kipeätä +vaikka oli takki päällänikin. + +_Kummellund._ Kuka sitte löi sinua? + +_Tuomas_ (yhä vielä itkien). Kreivillä, joka asuu tuolla ylempänä, on +muuan pitkä koikelo palvelijana, ja hän on aina niin hävytön silloin, +kun minulla on tämä nuttu päälläni, niin että se on kerrassaan +sikamaista. + +_Kummellund._ No, entäs sitte? + +_Tuomas._ Äsken juuri kohtasin hänet portaissa, ja hän sanoi: eikö ole +hävytöntä, että tuo käki pukee renkinsä kultakaulustakkiin? + +_Kummellund._ Se roisto! + +_Tuomas._ Silloin sanoin minä, ett'ei hänen tarvitse kutsua minun +herraani käeksi, olkoon hän millainen tahansa. + +_Kummellund._ Onko nyt kummia kuultu? + +_Tuomas._ Ja minä sanoin, että minun isäntäni on yhtä hyvä kuin +hänenkin. Minun isäntäni on samalla majuri ja ritari, ja hänellä on +kunniamerkkiä ja nauhoja, sanoin minä. + +_Kummellund._ Se oli hyvin sanottu, poikani; -- No mitä hän siihen +vastasi? + +_Tuomas._ Eikö ole liikaa, sanoi hän, että tuonlaiselle +sillinkuristajalle annetaan kunniamerkkejä ja nauhoja, sanoi hän. + +_Kummellund_ (ottaa Tuomasta kauluksesta). Kyllä minä sinut kuristan! -- +No, mitä sanoit sinä siihen? + +_Tuomas._ Enhän minä siihen mitään sanonut, mutta hän hyökkäsi kuin +tiikeri kimppuuni ja repi silmät päästäni, jotta näytän sellaiselta +että saan ihan hävetä silmät päästäni. Minä olen niin harmissani ... +sanon itseni irti paikastani ... minulla on liian pieni palkka, sanon +minä. + +_Kummellund._ Minä sanon että sinulla on parempi palkka kuin olet +toivonutkaan. + +_Tuomas._ Ei ole sanottu, että minun pitää saada selkääni samaan 50 +riksiin vuodessa. + +_Kummellund._ No, kiiruhda nyt siistimään itseäsi vaan -- vieraani ovat +pian täällä -- äläkä unhoita, että sinun tulee palvella ruokapöydässä, +ja muista että asetat hyvän viinin minun ja hienoimpien vieraitteni +eteen ja sitä huonompaa niille toisille. Ja katso, ettei minun +konttoristini syö kaikkia mitä pöydällä on. He syövät kun haikalat; sinä +laitat niin, että he saavat ruoka-astiat vasta sitte, kun ne ovat +melkein tyhjät. Minä en tunne mitään ikävämpiä kuin kaupanhoitajat, +joilla on suuret vatsat ja ovat lihavia ja paisuvat kuin maapapit. + +_Tuomas_ Niin mutta he syövät minut sensijaan. + +_Kummellund._ Hyvää ruokahalua vaan! Luuletko, että sinua muuten olisi +pehmeäksi naputettu? No, mitä siinä vielä seisot ja töllistelet! Lähde +tiehesi nyt! Jos lankoni, se merimies, tulee, niin käsket hänen mennä +hiiteen, samaten kuin kirjuri Vesterkvistinkin, ymmärrätkö? Mutta ole +sentään heitä kohtaan niin kohtelias kuin suinkin voit. No, nyt mentiin. +(Ajaa Tuomaan ulos). + + +NELJÄS KOHTAUS. + +EDELLISET paitsi TUOMAS. + +_Kummellund._ Niinkuin jo sanoin, hyvä neiti, täytyy rakkaustarinoiden +lukemisen loppua. Lasken sen omalletunnollenne, neitiseni! + +_Rosennase._ Minä olen aivan samaa mielipidettä herra majurin kanssa. +Tyttöjen ei pidä milloinkaan ajatella avioliittoa, ennenkuin ovat +ehtineet kypsyneeseen ikään. + +_Kummellund._ Neidillä on oikein. Ja minä luulen myös, ettei neiti +itsekään ole vielä tuollaisia hullutellut, vaikka onkin jo ehtinyt +samaan ikään kuin meidän painovapautemme. + +_Rosennase._ Herra majuri, minä pyydän... + +_Kummellund._ (itsekseen). Ai, piru kuitenkin! (Ääneensä). No no, +neitiseni, ei ole mitään vaaraa -- kun kantaa ikänsä niin kunniakkaasti +kuin neitikin, niin... + +_Rosennase._ Pyydän anteeksi herra majuri, mutta olkaa hyvä ja säästäkää +minua pilapuheiltanne! + +_Kummellund._ Meillä on kaunis ilma tänään -- oikein hauskaa vieraitteni +tähden. Olen avannut ovet suureen saliin, missä vieraat otetaan vastaan +-- toivon, että neiti, niinkun ennenkin, on emännän sijaisena! (Menee +sivuovesta). + + +VIIDES KOHTAUS. + +_Rosennase_ (yksin). Emännän sijaisena -- niin, sitä minun aina tulee +olla. Mutta mitä minulla on siitä? Kymmenen vuotta olen ollut +tyttärensä kotiopettajattarena ja ollut aivankuin äiti hänelle -- mutta +mitä hyötyä minulle on siitä? -- Majuri on kylmä kuin jää -- ei koskaan +ole hän ymmärtänyt sydämeni liekkiä. Jos edes setäni, tuo vanha +komissario, tahtoisi sulkea silmänsä -- silloin minä varmaan tulisin +rikkaaksi saadessani periä hänet ja silloin voin valita miehen oman +mieleni mukaan. -- Koko elämäni on kuin romaani, joka pitäisi tulla +painetuksi. Voi, miten kotiopettajattarena olo on surkuteltavaa! + + Laulu n:o 1. + + Keväisnä lempi mun rinnassa ain' + Vuos' vuodelta kasvaa ja paisuu vain, + Mut missä mulla se miekkonen ois, + Mi haavani lääkitä vois? + Opettajattarena sitä saa + Vain ranskankielt' yhä jankuttaa. + Tietäkää, + On mulla pää, + Mi paljon muutakin sisältää! + + Olen suuri taituri maalarityös', + Pianiinoa pelata osaan myös! + Mut mistä, mistä sen miehen sais, + Mi haavan parantais? + Opettajattarena j. n. e. + +(Menee toisesta sivuovesta). + + +KUUDES KOHTAUS. + +TILDA. VESTERKVIST (heti jälestä). + +_Tilda_ (peräovesta). Jumalani, mikä harmi! Jos isä tulee. Voi minua +onnetonta! (heittäytyy tuolille). + +_Vesterkvist_ (taistellen Tuomaan kanssa avatussa ovessa ja saa vihdoin +sysätyksi Tuomaan syrjään). Mitä tämä tahtoo sanoa, miksi minua estetään +tulemasta sisään? + +_Tilda._ Kaikki on kadotettu. Isä on käskenyt, että sinua ei pidä laskea +sisään, ja jos hän nyt tulee, olemme me molemmat hukassa. + +_Vesterkvist._ Tulkoon vaan! Minä tahdon näyttää hänelle, että ei ole +niinkään helppoa ajaa ulos tulevaa tuomaria! + +_Tilda_ (nousee). Hyvä Alfred, älä viivy kauvemmin! Me saamme vieraita; +isä antaa suuret illalliset tänä iltana. + +_Vesterkvist._ Sitä parempi! Ruokaa juuri tarvitsenkin, sillä en ole +syönyt niin muruistakaan päivälliseksi. + +_Tilda._ Mutta oletko menettänyt järkesi? Sinähän et ole käsketty -- -- +sinut ajetaan ulos ja seuraa toinen toistaan suurempi harmi. Tahdotko +vielä tuottaa minulle enemmän ikävyyksiä? Enkö ole jo tarpeeksi kärsinyt +sinun tähtesi? + +_Vesterkvist._ En tahdo Tildaseni, että sinun pitää kärsiä; mutta minä +en tahdo mennä tieheni -- en voi mennä -- olen väsynyt -- olen juossut +koko aamupäivän ikäänkuin hätyytetty peura. Minä en välitä sinun isäsi +vihasta -- en välitä koko porvariston vihasta -- en ratsu- enkä +jalkaväen! (Heittäytyy tuolille). + +_Tilda._ Hiljaa, isä tulee! (tarttuu Alfredin käteen) Ellet tahdo nähdä +minun kuolevan suruun, niin kiiruhda pois! Taivaan nimessä, Alfred, älä +viivy enää! (Rientää pois). + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + +_Vesterkvist_ (yksin). Sanovat löytyvän monta lajia ihmisiä, +liberaalisia, radikaalisia ja niin edespäin. Mutta minä tunnen vaan +kahdenlaisia: niitä, jotka karhuavat, ja niitä joita karhutaan. Ja se +ensimäinen ihmislaji sortaa sitä toista ihan hävyttömällä tavalla. +(Nousee). Nälkäkuolemaa vartenko minä olen istunut viisi vuotta +yliopistossa ja kuluttanut kymmenen mustaa hännystakkia hovioikeudessa? +Ja kaiken onnettomuuden päätteeksi olen vielä rakastunut! Minulla ei +pitäisi olla ihmisellistä sydäntä, senvuoksi, kun minulla ei ole +omaisuutta. Minun täytyy repiä rinnastani elämäni suloisimmat toiveet, +sillä minulla ei ole omaisuutta. Ah! Katkismuksessa pitäisi löytyä +muiden käskyjen joukossa näin: Sinun ei pidä rakastaman sinun +lähimmäisesi tytärtä, ennenkuin sinulla on pari tuhatta markkaa +vuotuista palkkaa. -- Te herra majuri ja ritari tahdotte näyttää minut +portille! Odottakaa, saammehan nähdä! -- Ja tänään sen asian täytyy +tulla päätetyksi! Minä tahdon kosia, mutta en niinkuin huokaileva paimen +itku kurkussa! Ei, samalla, kun avaan sydämeni, niin näytän hampaitani, +ja jos se ei auta, niin ammun luodin otsaani. Ei, piru vie, sitä en +sentään tee! + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + +VESTERKVIST. KUMMELLUND. + +_Kummellund_ (erikseen). No tuhannen tynnyriä! Eikö hän ole täällä taas! + +_Vesterkvist._ Nöyrin palvelianne, herra majuri; toivon että voitte +hyvin. + +_Kummellund._ Oh, kyllä minä voin -- mutta minulla on niin hiton kiire +-- enkä koskaan saa minkäänlaista rauhaa. + +_Vesterkvist._ Samoin on minunkin laitani -- -- -- muuten on siellä +hyvin kaunis ilma ulkona ja mahdottoman paljon väkeä kävelemässä. + +_Kummellund._ Vai niin -- oikein on synti olla sisällä tänään. +(erikseen) Millä saakelin tavalla pääsisin hänestä? (Kovaa). Aiotte +varmaan eläintarhaan tänään? + +_Vesterkvist._ En aijo -- kun on niin kuuma siellä ulkona, niin minä +mieluimmin pysyn huoneissa. Miten tällaiset pohjoiseenpäin olevat +huoneet sentään ovat vilpoiset ja hauskat. Minä viihdyn niin erinomaisen +hyvin täällä. + +_Kummellund._ Mutta herra, minä pyydän anteeksi, odotan muutamia +ystäviä tänne illaksi. + +_Vesterkvist._ Sepä hauskaa! Pyydän, olkaa huoletta -- minullahan on +myös kunnia laskea itseni ystäväinne lukuun. + +_Kummellund_ (itsekseen). Hitto vie, kutsumatta. + +_Vesterkvist._ Minä arvasin, että tulee vieraita, koska palvelijoilla +oli niin paljon hyörinää siellä ulkona; ja majurin palvelija käyttäytyi +hiukan kömpelösti, mutta minä autoin hänet jaloilleen taas; minä näin +että palvelijat kantoivat sokerihyytelöjä edes ja takaisin -- miten on, +ottaako majuri hyytelöt Pol'ilta vai Davidson'ilta? + +_Kummellund_ (erikseen). Täytyy todellakin löytyä jäätä vatsassa, +voidakseen olla noin hävytön. (Kovaa). Tässä seison ja pidättelen herra +Vesterkvistiä. -- Teillä on varmaan hyvin paljon tehtävää näin +iltapäivällä. (Aikoo mennä). + +_Vesterkvist._ Ei laisinkaan, herra majuri. Iltapäivät kulutan +huvituksissa ja aamupäivät samaten. + +_Kummellund._ Niin, niin, mutta! Teillä on varmaan jotain erityistä +asiaa minulle, koska olette noin vartavasten vaivanneet itseänne. Mutta +eikö sopisi tulla jonain toisena päivänä, koska minulla nyt on niin -- +suokaa anteeksi -- suokaa anteeksi, että minä -- (aikoo taasen lähteä). + +_Vesterkvist._ Ei mitään erityistä asiaa, vaan kun kuulin, että majuri +on jälleen saanut lankonsa kotiin monivuotisen poissaolon jälkeen, +pistäysin sentähden ohikulkeissani sisään onnittelemaan. Se on varmaan +hänen tähtensä kun tämä juhla tänään pidetään? + +_Kummellund._ Saanko kysyä, oletteko hullu? + +_Vesterkvist._ Mitä herra majuri pitää baijerilaisesta oluesta? Se ei +ole niinkään hullumpaa. + +_Kummellund._ Herra varatuomari! + +_Vesterkvist._ Se on oikeastaan humala, joka -- -- + +_Kummellund._ Nöyrin palvelianne, herra -- suokaa anteeksi, ett'en voi +ottaa teitä vastaan tänäpäivänä -- -- nöyrin palvelijanne! (Lähestyy +toista sivuovea). + +_Vesterkvist._ Ei se mitään! Ei se mitään! Mutta unohdin kokonaan käydä +tervehtimässä rouvasväkeä, he ovat varmaankin täällä sisällä? (lähestyy +toista sivuovea). + +_Kummellund_ (juoksee hänen jälkeensä tarttuen hänen takkinsa +liepeeseen). Nyt menette kovin pitkälle. Kuulkaa nyt hyvä herra: +puhuakseni suoraa puhetta, eikö herra ole huomannut, että hyvin +epämielelläni näen teidät luonani? + +_Vesterkvist._ Ei, sitä en ole huomannut, enkä tahdo sitä uskoakaan, +sillä minä en usko muuta kun hyvää lähimmäisistäni. + +_Kummellund._ Herran toiveet tyttäreni suhteen -- -- + +_Vesterkvist_ (keskeyttäen). Luultavasti herra majuri jo tuntee +tarkoitukseni Tildan suhteen. Se on kyllä totta, että omaiseni ja +toverini toivovat minun hakevan itselleni puolison korkeammasta +aatelista, voidakseni siten paremmin saavuttaa päämaalini rouvan nimen +kautta; mutta minä en ole laisinkaan sukuylpeä -- enkä ensinkään halua +hienoja sukulaisia -- luulen olevan parasta, että aatelittomat pysyvät +yhdessä ja koska Tilda on vaatimaton tyttö ja paremmin kasvatettu kuin +voisi odottaa, niin olen aikonut tarjota hänelle käteni. + +_Kummellund_ (erikseen). Sepä vasta elävä! (Kovaa ja tulistuneena). No +kuulkaa nyt mitä sanon: minä vakuutan kunniasanallani, että ennen tulee +kuun keisari maan päälle pyhäkoululehteä toimittamaan, ennenkuin te +saamaan minun tyttäreni. Sentähden kiellän teitä tämän perästä käymästä +minun tai tyttäreni luona, ja että -- -- + +_Vesterkvist_ (on kaatanut vettä lasiin ja tarjoaa sitä +Kummellund'ille). Herran nimessä, juokaa -- -- -- juokaa, herra majuri! + +_Kummellund._ Miksi minun pitää juoda? + +_Vesterkvist._ Juokaa -- olette kalpea kuin ruumis. + +_Kummellund._ Olenko minä kalpea? + +_Vesterkvist_ (kastaa sormensa vesilasiin ja hieroo K:n ohimoita). +Juokaa! Herra majuri puhuu epäselvästi -- huulet ovat siniset ja silmät +pyörivät kuin kaniinilla. + +_Kummellund._ Ka -- kaniinilla! + +_Vesterkvist._ Jumala varjelkoon teitä halvauksesta! -- Onko majurilla +ennen ollut halvausta? Olisi hyvä, jos olisi ennen ollut, sillä silloin +se ei tule niin ankarana enää. + +_Kummellund._ Mitä tarkoitatte, herra? (rauhoittuen). Säästäkää tämä +ilveily! Olkoon tämä viimeinen kerta kun puhuttelemme toisiamme. + +_Vesterkvist._ Mutta sanokaa sitte, hyvä ystävä, mitä teillä oikeastaan +on minua vastaan? + +_Kummellund._ Mitä teillä on palkkaa? -- -- Tullivahtimestari ansaitsee +vuodessa enemmän kuin varatuomari kymmenessä. Millä aijotte elättää +vaimonne? + +_Vesterkvist._ Milläkö aijon elättää vaimoni? Hm, aamiaisella, +päivällisellä ja illallisella. + +_Kummellund._ Tiedättekö, mitä talous maksaa? Lasketaanpa hiukan: +huoneisto maksaa ainakin 300 riksiä, sillä ette suinkaan tahdo, että +tyttäreni asuisi tuolla vuorella kaupungin ulkopuolella? + +_Vesterkvist._ Miksikä ei? Sieltä on kaunis näköala -- ja mylly, joka +siellä on, voidaan hyvin helposti sisustaa asuinhuoneeksi; myllyn siipiä +voidaan käyttää voimistelemiseen; ja läheisyydessä aivan löytyy muuan +kesähuvila, jonka majuri voisi vuokrata. + +_Kummellund._ Seitsemän syltä puita menee vuodessa, jotka ajettuina ja +hakattuina maksavat ainakin 70 riksiä, siis: summa summarum 370. + +_Vesterkvist._ Mitä minä puilla teen, kun en minä aijo lämmittääkään. +Luuleeko majuri, että minä aijon tappaa itseni, vaimoni ja lapseni +häkään. + +_Kummellund._ Sitten mausteita ja muita herkkuja! + +_Vesterkvist._ Minä olen homeopaatti, enkä siis kärsi mausteita ruuassa. + +_Kummellund._ Mutta teillä ei ole mitään palkkaa ja olette velassa +aikalailla. + +_Vesterkvist._ Minä en mielelläni kerskaile. Kyllä minulla on velkaa +muutamia tuhansia, mutta ajatelkaapa, hyvä herra, eihän minun tarvitse +maksaa minkäänlaisia verojakaan. Onko se mielestänne vähäinen asia? Hä? + +_Kummellund._ Herra on hullu! + +_Vesterkvist._ Sitä en tahdo uskoa! Hyvin viisaasti aijon minä nyt +toimia. Luuletteko, että minä olisin niin puolihassu, että naisin tytön, +jolla ei olisi varoja laisinkaan? Tildan äidinpuolelta tuleva perintö ei +ole pieni sekään ja isä jättää myöskin jälkeensä pienen omaisuuden, jos +hän vaan ei ole tyhmä ja pane kaikkia varojansa viinayrityksiin. Minä +tahtoisin mielelläni, niinkuin hyvä ystävä talossa, antaa sen neuvon +majurille, ettei majuri kovin paljon uhraisi rahojaan viinaan. + +_Kummellund._ Kiitän nöyrimmästi! Vai niin, vai puhuu herra Tildan +perinnöstä! -- hm -- hm, mutta siitäpä ei tule mitään. Ei teidän +pyydyksenne sattuneet minun lintuuni tällä kertaa. + + Laulu n:o 2 + + Nyt, herrani, kuulkaa, mitä ma lausun: + Se kirjurin huoli, + Kun vaatetuspuoli + On komea vaan! + Työ ainoastaan + On seuroissa juoksu, + Ja hajuvesi tuoksuu, + Mut päivänsä päättää + Hän trallalallaan, j. n. e. + + Jos tyttönen kuinka kaunis se onkin, + Saa silmät sen loistaa + Ja säihkyä, noista + Hän huolivi viis'. + Kas, siinä on hiis', + Kun sillä ei rahaa, + Ja tuopas on pahaa, + Ei lausu hän sanaa, + Vaan tyttösen manaa + Ain, trallalallaan j. n. e. + + Mut entäs jos isä häll' tyttären antaa! + Nyt kaikkien nähden + Vain rahojen tähden + Tuo lempeä saa + Kovin leimuavaa; + Ja hemppunsa kanssa + Hän hyppää ja tanssaa, + Kun onni se nappi. + Mut mennös sa, appi, + Ain, trallalallaan j. n. e. + +_Vesterkvist._ No, mutta kuulkaa nyt mitä minä sanon: huolimatta teidän +vastustuksistanne nain minä tyttärenne kuukauden kuluessa. + +_Kummellund._ Herra! + +_Vesterkvist._ Niin, herra majuri; -- mutta teiltä en ajattele häntä +pyytää, teidän kovuutenne ainoaa lastanne kohtaan riistää teiltä isän +oikeudet. + +_Kummellund._ Oho! + +_Vesterkvist._ Kaikeksi onneksi on Tildalla vielä elossa muitakin +omaisia, kun isänsä, ja ne ovat taipuvaisempia. -- Hänellä on muuan eno, +joka rakastaa häntä, ja on luvannut, että minä saan tyttärenne. + +_Kummellund_ Ja tämä erinomaisen hyvä eno on? + +_Vesterkvist._ On Job Kurk! + +_Kummellund._ Haha, tuo jätkä! Voin nauraa itseni kuoliaaksi. + +_Vesterkvist._ Ettekö ole koskaan kuullut puhuttavan henkilöistä, jotka +köyhinä raukkoina ovat jättäneet isänmaansa, mutta palanneet takaisin, +koottuaan miljoonia? + +_Kummellund._ No, entä sitte? + +_Vesterkvist._ Job Kurk matkusti täältä viisitoista vuotta sitte +Etelä-Amerikaan ja avasi Rio Janeirossa pienen kaupan; nyt hän on +rikkain istutusmaitten omistaja siellä. + +_Kummellund._ Satuja, lasten satuja, herra! + +_Vesterkvist._ Puettuna köyhäksi merimieheksi astuu hän rikkaan +sukulaisensa kynnyksen yli koetellakseen tämän sydäntä. Hän ajetaan +ulos. Köyhän sukulaisen ulos ajaminen käy hyvinkin helposti, mutta +miljoonien omistajan kun ajaa ulos, saa aina vähän hapanta jälestäpäin. + +_Kummellund._ Todellakin? + +_Vesterkvist._ Minä olen hänelle kertonut kaikki. Hän vihaa teitä, mutta +rakastaa sisarensa tytärtä. Kun tyttö oli vielä lapsi, kertoi tämä oiva +setä tuuditelleensa häntä polvillaan ja nyt maksaa hän kullassa +jok'ainoan taivaallisen hymyn, jonka hän silloin sai tytöltä osakseen. + +_Kummellund_ (itsekseen). Voisikohan tuo olla totta? Ei, se ei voi olla +mahdollista! + +_Vesterkvist._ Luuletteko, herra majuri, että jos en olisi varma +asiastani, olisinko silloin uskaltanut puhutella teitä sillä tavalla kun +nyt sen olen tehnyt? Luuletteko, että köyhä kirjuri uskaltaisi ruoska +kädessä kosia rikkaan miehen tytärtä -- rikkaan miehen, joka sitäpaitsi +on majuri ja ritari? (kuuluu kolinaa ulkopuolelta ja Jobin ja Tuomaan +rähisevät äänet.) + +_Kummellund._ Mitä ihmeen elämää se on? + +_Vesterkvist._ Niin, mitä ihmeen elämää se on? Aa, se on majurin renki, +joka heittää 100 tynnöriä kultaa alas portaista. + +_Job_ (huonoissa merimiesvaatteissa, lykkää ovessa Tuomasta, niin että +tämä kaatuu takaperin). + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + +EDELLISET. JOB, ROSENNASE, TUOMAS (heti jälestä). + +_Job._ Makaa siellä ja potki portaissa. Minä opetan piikkikaloja +luikkimaan tiehensä Intiaan matkustavan tieltä. + +_Vesterkvist_ (rientää Jobia vastaan, kumartelee hyvin kohteliaasti, +josta Job näyttää kummastuneelta ja vastaa kohteliaisuuksiin hyvin +kömpelösti). + +_Kummellund_ (erikseen Rosennaaselle). Neiti, piru on irti! + +_Rosennase._ Herran nimessä, mitä majuri puhuu? + +_Kummellund._ Minun lankoni -- + +_Rosennase._ Majurin lanko -- -- + +_Rummellund._ Hän ei ole se kuin hän on! + +_Rosennase._ Mikä hän sitte on? + +_Kummellund._ Hän on jotain aivan toista -- hän ei ole kerjäläinen, vaan +hän kuuluu olevan mahdottoman rikas. + +_Rosennase._ Ah, Jumalani, enkö juuri aavistanut sitä. Olisin voinut sen +jo edeltäkäsin sanoa. + +_Kummellund_ (lyöden käsiään yhteen). Luuleeko neitikin niin? Jumala +minua auttakoon! -- Minä voin menettää järkeni. Miksikä sitä ei ole +kukaan sanonut? (Kulkee pitkin askelin edestakaisin). On hirveää näin +pimittää silmäni. Mitä pitää tehdä? Olen olevinani aivan kuin en +tietäisi, että hän on rikas (menee Job'in luo, joka vielä seisoo oven +luona, kättelee häntä hyvin kohteliaasti ja taluttaa hänet esille). +Tervetuloa, rakas lanko, asiani ja tuhannet huolet ovat estäneet minut +kanssasi haastelemasta. + +_Job_ (koko kohtauksen ajan nöyränä). Minä pyydän tuhannesti -- + +_Rosennase_ (itsekseen). Mikä vaatimaton ja yksinkertainen ihminen! + +_Kummellund._ Sinä kyllä tunnet meidät kauppiaat, me olemme aina hiukan +hajamielisiä. -- Ole nyt täällä kuin kotonasi. Missä asut? Minun kotini +on sinulle avoinna -- -- Häijyt ihmiset ovat levittäneet huhuja, että +sinä olet kovin viinaan menevä -- -- kas siinä syy, minkätähden niin +kylmästi otin sinut vastaan. -- Mutta eihän ole niin? Ethän sinä pidä +väkevistä juomista, ethän sinä suinkaan juo viinaa? + +_Job._ Kyllä minä välistä otan napin takkiini, mutta se on enimmäkseen +rommia ja arrakkia kuin minä -- + +_Kummellund._ Se on toista kun juo rommia ja arrakkia, paras ystävä, +mutta viina -- se kirottu viina, katsos lanko, minä olen raittiusseuran +esimies. + +_Vesterkvist_ (erikseen). Ja myy tuhansia kannuja viinaa vuodessa. + +_Kummellund._ Ja sentähden minä hiukan ensin kartoin sinua. (erikseen). +Se joka juo rommia ja arrakkia, ei ole mikään jätkä. + +_Vesterkvist_ (ottaa tuolin ja asettaa sen Jobin eteen). Unohdammehan +kokonaan käskeä herra Kurk'ia istumaan. + +_Kummellund_ (ottaa myöskin kiinni tuolista ja tarjoo sitä Job'ille). +Suo anteeksi, paras lanko, ole hyvä ja levähdä hiukkasen. + +_Job_ (istuutuu pitkän kursailemisen jälestä). Minä kiitän tuhannesti. +(Erikseen). En voi käsittää mikä heille nyt on tullut -- minulla mahtaa +olla erittäin hyviä sukulaisia. + + +KYMMENES KOHTAUS. + +EDELLISET. TUOMAS (pitäen nenänsä edessä liinaa). + +_Tuomas._ Katsokaa nyt, herra majuri, miten ne ovat minua taasen +pidelleet. Eikö tämä ole hirveätä aivan? + +_Kummellund._ Mitä sinulla on sanottavaa? + +_Tuomas._ Ensin tulee tuo (osoittaa Vesterkvistiä) ja tahtoi väkisin +sisään. Niinkuin majuri käski, tahdoin minä ensin ajaa hänet ulos +ovesta, mutta silloin lykkäsi hän minut alas portaista, ja minä löin +nenäni puulaatikkoon, niin että luultavasti joku valtasuoni katkesi. + +_Kummellund._ Hyvä, hyvä! + +_Tuomas._ Hyväkö -- no saakelia -- vai hyvä? + +_Kummellund._ Ei liiaksi sinulle, kuka käskee olla epäkohtelias ihmisiä +kohtaan? + +_Tuomas._ Olenko ollut epäkohtelias? Tahdoin vaan heittää ulos heidät, +majurihan itse käski -- -- + +_Kummellund._ Suokaa anteeksi, herrat; näin kun rupeaa mätäkuu tulemaan, +niin tämä mies kääntyy hiukan hassunpuolelle. + +_Tuomas._ Mi -- mitä? -- Minä sekä käännyn että väännyn, niin että voin +menettää elämäni ja jäseneni tässä talossa; minä en kärsi tätä +kauvempaa! + +_Kummellund_ (tarttuu Tuomaan käsivarteen ja taluttaa hänet ulos). Ulos +riivattu! Huomenna saat marssia matkaasi, siitä saat olla varma. + +_Tuomas_ (ulos talutettaessa). Toivoisin, että majuri tuntisi samaa kuin +minä nyt, niin kyllä tietäisi -- -- (Kummellund ja Vesterkvist ajavat +ulos Tuomaan). + + +YHDESTOISTA KOHTAUS. + +EDELLISET (paitsi Tuomasta). TILDA ja VIERAITA (tulevat sivuovesta.) + +_Kummellund_ (esittää Job'in seuralle. Job käyttäytyy tavallisella +merimiehen tavalla tervehtiessään). + +_Rosennase_ (itsekseen). Mahtaneeko hän olla nuorimies? Voi, jos hän +olisi naimaton! Kuinka hän on romantillisen näköinen tuossa +yksinkertaisessa merimiespuvussaan. Ja kuinka hän käyttäytyy vapaasti ja +miellyttävästi! Ah, jos hän olisi naimaton. (Menee Job'in luokse ja +puhelee vilkkaasti hänen kanssaan). + +_Vesterkvist_ (kumartaa Kummellundille). Niinkuin näen, ovat majurin +vieraat saapuneet, siis saan luvan poistua. + +_Kummellund._ Ei millään tavalla! Jääkää tänne ja sitte syömme vähän +voileipää teen kanssa. + +_Vesterkvist._ Minulle ei millään lailla ole mahdollinen se kunnia, +sillä olemme päättäneet herra Kurk'in kanssa viettää iltamme yhdessä. + +_Kummellund._ Unohtakaamme äskeinen riitamme! Ainoan lapseni onni on +tärkeä sydämelleni -- -- kun vaan voisin saavuttaa lankoni ystävyyden, +niin (jatkaa puhettaan Vesterkvistin kanssa). + +_Rosennase_ (itseks.) Hän on naimaton! -- -- Se oli siis länsimeren +aalloista, kun minun ihanteeni löytyi! Minä tahdon mielistellä tuota +rauhatonta lintua, ei muun tähden, kuin näyttääkseni majurille, että +elämäni onni voi kukoistaa ilman häntäkin. + +_Kummellund_ (Job'ille) No, mitä pitää lankoni olostaan täällä? Saako +luvan olla? (tarjoo hänelle nuuskaa kultasesta rasiasta). + +_Job_ (ottaen nuuskaa) Kiitän nöyrimmästi! Tuo on mahdottoman kaunis ja +kallisarvoinen nuuskarasia. + +_Kummellund._ Niinkö lanko pitää? Jos lanko suvaitsee, niin on hyvä ja +pitää sen todisteena siitä ilosta, joka valtasi mieleni, nähdessäni +sinut jälleen. (Ojentaa Job'ille rasian). + +_Job_ (ottaa rasian). Kiitän tuhannesti -- (erikseen) Mikä on mennyt +tuohon ihmiseen? (katsoo kummastellen rasiaa) Tämäpä onnenpotkaus! +(pistää nuuskaa suuhunsa). + +_Kummellund_ (eriks.) Se oli onnellinen ajatus -- se tulee tuottamaan +minulle rasian oikeista helmistä ja jalokivistä tämän sijaan. + +Eräs herra (Job'ille). Herra tukkukauppiaalla kuuluu olevan viisitoista +laivaa merellä? + +_Job._ Onko minulla viisitoista laivaa? Sepä kummallista! (Erikseen). +Kyllä minulla nyt on tuuli purjeissa, sen kyllä huomaan, mutta laivoja, +niitä en ole koskaan vielä huomannut. + +_Herra._ Onko herralla tukkukauppiaalla tapana vakuuttaa laivansa? + +_Job._ Vakuuttava? Minä en ole koskaan vakuuttanut mitään, minä! + +_Herra._ Mutta voisihan tapahtua, että kadottaisitte jonkun joskus, kun +ovat vakuuttamattomia. + +_Job._ Kuinka se voisi tapahtua, kun ei minulla koskaan ole ollut mitään +kadotettavaakaan? + +_Herra_ (nauraen). No, länsi-intialaiselle istutusmaiden omistajalle ei +tunnu, vaikka joku laiva silloin tällöin hukkuisikin. Toista se on +meillä. + +_Job_ (eriks.) Tämä on jotain käsittämätöntä, tämä! Kaikki ovat niin +erinomaisen kohteliaita minua kohtaan. Olen hiukan tottumaton siihen. + +_Vesterkvist_ (Kummellundille). Hän esittää osansa hyvin. Uskoisiko +kukaan, että tuon takin alla piilee miljoonien omistaja? + +_Kummellund._ Hm, hm! Setää, jolla on hiukankin terävä näky, ei petetä +niin helposti. + +_Rosennase_ (Job'ille). Onko herra Kurkilla paljon tupakkaa? + +_Job._ Jos minulla on tupakkaa? Sitä ei minulta puutu koskaan (ottaa +esiin tupakkakäärön ja näyttää sitä Rosenn:lle). Jos haluttaa, niin +elkää vastustelko. + +_Rosennase_ (ottaa käärön). Kuinka suloista on edes nähdäkin Amerikan, +tuon vapaan ja onnellisen maan tuotteita. + +_Job_ (eriks.) Jota ostin Strömbergin puodista tuosta vastapäätä. + +_Rosennase._ Tahdon kätkeä sen kukkaini ja muistoesineitteni joukkoon. +(Kätkee käärön poveensa). Amerikassa löytyy varmaan paljon papukaijoja +-- ne puhuvat varmaankin sangen kielevästi ja elävät luultavasti hyvin +vanhoiksi? + +_Job._ Niin, jos ne saavat elää kauan! + +_Rosennase._ Oi, miten aina olen toivonut itselleni papukaijaa! + +_Job_ (Kummellundille). Herra majuri on kovin hyvä minua kohtaan -- olen +saanut paljon kovaa kokea elämässäni -- olen saanut kalliisti maksaa +nuoruuden syntini -- -- köyhyys ja kurjuus ovat tulleet +rangaistuksekseni. + +_Kummellund._ Ah, paras lankoni, köyhyys ei ole mikään häpeä. + +_Vesterkvist_ (laskee kätensä Job'in olkapäälle). Mies parka, kun on +niin köyhä (nousee korolleen, kiertäen itsensä ympäri). + +_Kummellund._ Kaikki ihmiset eivät voi olla rikkaita (nauraa). + +_Job_ (itseks). Minä luulen, että he nauravat minulle. Jopa rupean +tuntemaan sukulaiseni. + +_Tilda_ (Job'ille). Kuinka meistä on hauskaa että eno on tullut tänne +taas. Minä olin aivan pieni tyttö, kun eno matkusti täältä. + +_Job._ Niin oli, pieni sisareni tytär oli silloin vasta kolmen korttelin +korkuinen, ja nyt hän on jo koko pitkä neitsyt. + +_Westerkvist._ Niin, Tilda, meidän on kiittäminen enoasi paljosta. +Tietäisitkö, miten hyvä hän on meitä kohtaan ja miten hyvin hän meille +kaikille soisi. + +_Job._ Minä kiitän nöyrimmästi -- jos niin on, niin sitä parempi. Kyllä +tahto on hyvä, mutta -- + +_Westerkvist._ Eläkäämme yhdessä onnellista elämää, emmekä koskaan +erotko toisistamme. + +_Job._ Siihen olen minä hyvinkin tyytyväinen! (eriks.) Sillä hitto vie, +en tiedä minne oikeastaan nyt menisin ja mitä toimittaisin. + +_Westerkvist._ Kunnioitettu eno -- sallikaa että minäkin käytän sitä +nimeä -- tämä päivä on onnellisin elämässäni, sillä olen juuri Tildan +arvoisalta isältä saanut Tildan omakseni. + +_Tilda_ (isälleen). Ah, isä! Eikö tämä liene vain unta? + +_Kummellund_ (hämillään). Niin, minä lupasin ajatella asiaa, mutta -- +mutta -- + +_Vesterkvist._ Meiltä puuttuu vain enon siunaus enää. + +_Job._ Jos voin niin vähällä palvella, niin hyvinkin mielelläni, mutta +-- + +_Vesterkvist._ Se on vaan pieni lisä siihen kaikkeen, mitä jo olette +meidän edestämme tehnyt. + +_Job._ Mitä minä olen tehnyt? + +_Vesterkvist._ Te koetatte maailmalta pitää salassa hyvät työnne, +jalomielinen mies, mutta meidän kiitollisuutemme saattaa toiveenne +tyhjäksi. Ne viisikymmentä tuhatta, jotka olette määrännyt Tildan +hääpäivänä hänelle maksettavaksi, ei liene mielestänne suuriarvoista! + +_Kummellund, Rosennase_ ja _Tilda_ (yht'aikaa) Viisikymmentä tuhatta! + +_Job_ (hämillään). Viisikymmentä tuhatta! Olenko minä määrännyt +viisikymmentä tuhatta? (Eriks.) No, onko sitte ihme, jos itse olenkin +aivan ilman varoja! Siinä palkka hyvästä sydämestäni. (Kovaa) Mutta +oletteko Te kaikki hulluja? Tahdotteko tehdä pilaa köyhästä +sukulaisestanne? + +_Vesterkvist._ Tule tänne Tilda, syleilkäämme yhdessä rakasta enoa ja +pakoittakaamme hänet ottamaan vastaan se kiitollisuuden tunne jonka +olemme hänelle velkaa. (syleilee Jobia.) + +_Tilda._ Soisin, että aina olisimme enon rakkauden ansainneet! +(syleilee Job'ia). + +_Job_ (tukehtumaisillaan syleilystä). Tämäpä nyt tuhat tulim -- -- + +_Vesterkvist_ (pitäen kättään Job'in suun edessä). Ei, viisikymmentä +tuhatta se oli, mutta siunauksenne on meille kalliimpi kuin kultanne. + +_Kummellund._ Viisikymmentä tuhatta -- minä siunaan teidät, lapseni +(yhdistää nuorten kädet). + +_Job_ (irtautuen heistä). No, ottakaa ne sitte ja minun viisitoista +laivaani myöskin kaupanpäälle! + +_Kummellund._ Minua ilahuttaa kuulla, että olet rikas ja hyvinvoipa, +mutta olisin kuitenkin suonut olevan toisin, niin että jollakin tavalla +olisin voinut osoittaa, miten rakas vaimovainajani ainoa veli minulle +on. + +_Job._ Hä! + +_Kummellund._ Voi, minun autuas vaimoni, miten minä kaipaan häntä! +(itkee). + +_Job_ (syleilee häntä). Voi minun lankoni! + +_Rosennase_ (Job'ille). Onnittelen teitä kaikesta sydämestäni -- ja +kuitenkin, sitä en voi kieltää, pidin teistä enemmän, kun vielä olitte +silmissäni köyhä, yksinäinen ja hyljätty! + +_Job._ Hä? + +_Rosennase._ Minä olen valvonut Tildaa koko hänen lapsuutensa ajan -- +olen johtanut hänen ensimäisiä askeleitaan tässä elämässä, ja hän on +aina ollut kiltti ja hyvin oppivainen lapsi. (Itkee ja pyyhkii +silmiään). + +_Job_ (syleilee häntä). Ah, neitiseni! (itkee). + +_Rosennase._ Ah, herrani, tämä päivä on onnellisin elämässäni. + +_Job_ (liikutettuna). Niin myös minun! Tulkaa syliini! (syleilee +Kummellundia ja Rosennasea samalla kertaa). Ah, lankoni; neiti kulta! + +_Kummellund._ Kerro nyt omaisuuksistasi ja tiloistasi Rio Janeirossa. + +_Job._ Minun tiluksistani? Pitääkö minun kertoa omaisuuksistani? +Kaikista omaisuuksistani? -- -- No, samapas tuo! Kuulkaa sitte! + + Laulu n: o 3 + + (Sävel: Fredman'in epist.) + + Merestä minulle aartehia pyörii, + Tuhannet orjat mun pelloillani hyörii, + Kas siellä, miss' on Rio, Rio, Rio Janeiro! + + Mulla on neekerejä, väkeä se mustaa, + Tuhannet määrät -- ja vanhin niist' on Kustaa, + Kas siellä, j. n. e. + + Kameelia sata mulla, niissäkös on rasvaa, + Kaneelia runsahasti pelloillani kasvaa, + Kas siellä, j. n. e. + + Rusinoilla siellä vainen eletähän aina, + Aatamin ja Eevan puku se ei paljon paina, + Kas siellä, j. n. e. + + Vuorista suoraan saapi hopioita, + Kultaa kasvaa kaikkialla niinkuin perunoita. + Kas siellä, j. n. e. + + Jokainen mökki on niinkuin linna suuri, + Härkienkin ruokana on paras punajuuri, + Kas siellä, j. n. e. + + Rio Janeiro on maailman paras paikka, + Valhetta jos lasken, niin piru vieköön vaikka! + Hei Rio, Rio, Rio, Rio, Rio Janeiro! + +Väliverho. + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + +Avonainen paikka ravintolan edustalla. Näköala kaupunkiin päin. Pöytiä +ja tuolia näyttämön sivuilla; pöydillä pulloja ja lasia. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + +MERIMIEHET (lasit kädessä ja piiput suussa). + + Laulu n:o 4. + + (Sävel: Vikingabalken "Frithiofin sadusta".) + + Vapaa on merimies, sekä voittamaton, + Kun se kuohuja viillättää, + Kuningasta palvella kunnia on, + Ja on siksi sen pystyssä pää! + Meri raivota, vaahdota, telmiä saa, + Meillä vainen on naurussa suu, + Ja jos kuunari karille kalskahtaa, + Väkivoimin se irtautuu! + + Vähät siitä, jos kaappari päälle käy, + Ylös miehet, ei armoo se saa! + Pian meidän se on, ei pelkoa näy; + Pojat potrat, jo hurratkaa! + + Liput maston huipussa leikkiä lyö, + Sataman kun me saavutamme, + Ilo yllä on nyt, levon suopi jo työ, + Merimiehelle juhla on se! + +_Ens. merim._ Eläköön kauppalaivasto, mutta höyryalukset hiiteen. + +_Toinen merim._ Seis masiina! Minä puolustan höyrylaivoja; olen +palvellut parissakin sellaisessa! + +_Kolmas merim._ Joonaksella on oikein! Purjelaivoilla ei päästä +mihinkään matalilla vesillä. + +_Toinen_ (juoksee kolmatta vastaan). Pidätkös suusi taikka -- -- + +_Kolmas merim._ (uhaten). Tahdotko tapella? + +_Ensim. merim._ (menee väliin), Seis, meripojat! Onko kukaan teistä +purjehtinut Kiinassa? Vuonna 39 olin minä siellä kapteeni Ris'in kanssa, +hän johti silloin nimittäin Augusta-laivaa. Keisari tuli laivaamme ja +osti suolalastimme. Hän kestitsi kapteenin ja koko väestön teellä +suurista kiinalaisista astioista. Kun hän näki minut, sanoi hän: Mikä on +nimesi, poikaseni? Nimeni on Klaus, sahalta, sanoin minä. -- Minä pidän +sinusta, sanoi hän, jos tahdot jäädä tänne niin teen sinut laivastoni +amiraaliksi, sanoi hän; -- kiitos vain, tuumasin minä, mutta teidän, +majesteettinne kuuluu sahaavan kenraaliaan ja amiraaliaan aivan niinkuin +meillä sahataan tammilautoja, silloinkun teidän majesteetillenne päähän +niin pälkähtää, sanoin minä. -- Mitä se tekee, sanoi hän, kun vaan +siihen tottuu niin se menee kun itsestään, sanoi hän; -- Ei kyllä minä +sentään pysyn poissa, sanoin minä; -- se on oikein, arveli hän, antoi +minulle neljä taalaria ja viinaa koko väestölle. + +_Kolmas merim._ Mutta missä on Job? + +_Toinen merim._ Niin todellakin minne hittoon Job on joutunut? + +_Neljäs merim._ Hän lupasi meitä kestitä tänään. Kovin runsaskätinen on +siitä pojasta tullut, siitä asti kun hän alkoi käydä niin komeasti +puettuna. + +_Ensim. merim._ Vaikka onkin rikas lanko, niin saa sitä sentään ottaa +lusikan kauniiseen, käteensä. Narratkaamme häntä hiukkasen -- hän ei voi +olla kaukana täältä. + +(Menevät laulaen: Vapaa on merimies j. n. e.) + + +TOINEN KOHTAUS. + +JOB (tullen vastaiselta puolelta, hullunkurisen koreasti puettuna). + +Jos joku olisi kaksi kuukautta sitte sanonut minulle, että olen rikas, +niin olisin antanut hänelle aika korvapuustin, sillä en tahdo olla +kenenkään pilkan alaisena, mutta nyt tulee eräs ja sanoo, että olen +istutusmaiden omistaja Rio Janeirossa, toinen, että minulla on +viisitoista laivaa ja kolmas, että olen antanut viisikymmentätuhatta +riksiä siskoni tyttärelle -- -- kaiken tuon täytyy olla totta, koska +jokainen, ken minut näkee, niin minulle vakuuttaa. Minne menenkin, niin +aina sanovat: tuossa kulkee se rikas eno, se kunnian mies, joka on niin +hyvä omaisiansa kohtaan. Minulle annetaan lahjoja joka taholta; -- +olisin hupsu, jos en ottaisi niitä vastaan. Täällä mäessä käy hyvin +helposti rikkaaksi tuleminen, sen kyllä huomaan! Mutta minne minä +sijoittaisin paljot rahani? Muutamat esittävät minulle kaivoksia -- se +olisi hyvin varma paikka, sillä sanovat, että kun panee sinne rahansa, +niin ei niitä onkimallakaan saa ylös enää. Toiset taas tahtovat, että +lainaisin ulos ja auttaisin köyhiä viidenkymmenen prosentin korkoa +vastaan, sillä nyt ei tähän aikaan tarvitse peljätä rahojensa +menettämistä. Minä hyväksyn nykyisen lainkohdan, mikä koskee +velkavankeutta. Minkätähden on valtio rakennuttanut sen suuren talon +tuonne, ellei sinne ketään pantaisi -- Neiti Rosennase -- hihi -- hän on +rakastunut minuun kuin takkiainen. Ottaisinko tuon vanhan akan? Olin +tässä pari päivää sitte sen vanhan överstin luona ja hänen kaksitoista +tytärtään hyppelivät kuin oravat ympärilläni -- hihi -- hihi (ulkona +huudetaan Job'ia). Jaha, tuollahan ovat vanhat toverini, jotka olen +käskenyt tänne tänään (kuuluu; "Job! Job!") En tiedä, voinko enää +kauvemmin seurustella tuonlaisen kansan kanssa -- kun näyttää liiaksi +paljon ystävällisyyttä tuonlaisia kohtaan, niin käyvät ne viimein aivan +hävyttömiksi. + + +KOLMAS KOHTAUS. + +JOB. MERIMIEHET (syöksyvät esiin). + +_Ensim. merimies._ Tässäpä hän on! Eläköön Job, hän ja ei kukaan muu! + +_Job_ (ylhäisesti.) Kiitos, kiitos, ystäväni! kiitos, kiitos! + +_Toinen merimies._ Eläköön Job! Eläköön! + +_Job_ (niinkuin ennen). Ei tarvitse! kiitos, kiitos! + +_Kolmas merimies._ Nostakaamme hänet! + +_Job._ Kiitos, kiitos, ystäväni! Kiitos, kiitos! + +(Merimiehet kantavat Job'in ulos eläköötä huutaen). + + +NELJÄS KOHTAUS. + +BRITA (ravintolatyttönä kantaen tarjotinta). + +Tämäpä on hirveää elämää! Mitä oikeastaan ajattelinkaan, kun tulin tänne +mokomaankin ravintolaan. Täällä käy vaan huonompaa väkeä, eikä saa +ensinkään juomarahoja. Ravintolatyttö ei koskaan voi saada korkeampaa +sivistystä tällaisessa paikassa. Mutta siellä Sinisellä portilla, siellä +sitä tulee täydelliseksi kaikessa! Siniselle portille tahdon minäkin, +vaikka pääni menköön. + + +VIIDES KOHTAUS. + +BRITA. TUOMAS (kaartilaisena, vähän juovuksissa). + +_Tuomas._ Näenkö minä pikku äijiä, vai onko se todellakin Brita? + +_Brita._ Tuomas, ja entäs niin korea sitte! Mitäs minun nyt pitää +sanoman! + +_Tuomas._ Olenko minä korea? Se on loistavaa viheliäisyyttä. Minä olen +kaartilainen, Brita. Kaartilainen ruumiineni ja sieluineni, Brita. + +_Brita._ Nimeni ei ole Brita, kuuletko, vaan Josefina! Oletko koskaan +kuullut Brita nimisestä ravintolaneidistä? + +_Tuomas._ Kummastelen, ken on hänet uudestaan kastanut? Mutta miksi +muutit pois majurilta? + +_Brita._ En tahtonut elää piian unhotettua elämää, sillä minulla on +toiveita paljon. Miksi sinä sitte olet mennyt kaartiin? + +_Tuomas._ En voinut kauemmin kärsiä elämää majurilla! Siellä ei saanut +muuta kuin selkäänsä aamusta iltaan asti, senvuoksi otin eron ja rupesin +kaartilaiseksi. + +_Brita._ No, onko nyt parempi sitte? + +_Tuomas._ Parempiko, sanoit, vieläkö mitä? Onnettomuuteni on, että minua +koko elinaikani kohdellaan kuin vanhaa haulipyssyä, joka jokapäivä +tarvitsee rasvaa, kelvatakseen johonkin. Varhain aamusta myöhään iltaan +saakka en saa muutakuin korvilleni, niin että tulen vielä hulluksi, +vaikka sanovat tahtovansa tehdä minusta viisaan. + +_Brita._ Mutta ajatteleppas, Tuomas, että sotilaat voivat niittää +kunniaa ja laakereita! + +_Tuomas._ Laakereitako? Minusta se on hiukan pampun näköistä ja +maistuukin aivan samanlaiselle. Jos minulla sentään olisi vaimo, joka +kanssani kohtaloni jakaisi! Kuuleppas, Britaseni, meillä on aina ollut +pientä lukkarin rakkautta toisiamme kohtaan ja minä pidänkin, että -- -- + +_Brita._ Minä sanon, että: minä en pidä. + +_Tuomas._ Ei sinun kannata siinä noin seistä ja kiemailla, sotilailla on +aina onni naisten luona. + +_Brita._ Sotilailla! Niin, mutta niiden pitää olla toista maata! + +_Tuomas._ Sinä voisit kyllä hyvin elättää itsesi vaatteiden pesulla, +kuten kunnialliset sotilaitten vaimot tekevät. Naineilla sotamiehillä on +aina hyvät päivät, sillä vaimot käyvät apuna taloissa. Sinusta tulisi +oiva kaartilaisen rouva -- sillä sanoppa, että sinulla on aina ollut +niinkuin tuota vähäsen älyä. Muistatko vielä, kun olimme majurilla, +silloin menin aina ruokahuoneeseen herrasväen mentyä levolle, ja söin +marjahilloa yöt läpeensä. + +_Brita._ Ei, rakas Tuomas, minulla on ihan toisenlaisia tuumia. + + Laulu n:o 5. + + (Sävel: Lemmenjuomasta). + + Sini porttiin, sinne mielin, + Siell' on lysti, luulemma, + Riemu kai se suuri liekin, + Kun on seurass' herroja! + Juomarahoja, kas, vainen + Saapi summat yhdess' yöss'! -- + Hieno oon ma neitokainen, + Hatun ostan, muhvin myös! + + Tyttö soma kapakasta + Miesten ihaeltu on, + Hän kun mukana on, vasta + Riemu ompi verraton. + Kun ei vanhuus vainen kaada, -- + Siinä pulma suruinen! + Puolisoks' voin sentään saada + Vaikka kammarneuvoksen! + + +KUUDES KOHTAUS. + +TUOMAS (yksin). + +Siinäpä ylpeä elävä! Se vain suuri vahinko, ettei hän lentänyt ilmaan +linnan kanssa tuossa! Minä en voi kärsiä tämänlaisia lippulakkeja! -- +Ovat kuin mitkäkin limsilukot -- kelpaavat ainoastaan silloin kun ei +sada. Minä voin tulla hulluksi ajatellessani että vielä kestää kuusi +vuotta ennenkun pääsen tästä kiusauksesta. Enhän minä muuten tyytymätön +olisi, ellei ne pitäisi niitä perhanan harjoituksia. Talvetkin menisivät +mukiin, kun vain pääsisi vahtivuoroista kaupungilla. Mutta kesät! En +käsitä mitä teemme kesällä. Navetta-aita voi kyllä olla hyvä olemassa, +mutta ne muut kesähuvit eivät oikein soinnu. Sitte vielä pakoitetaan +meitä laulamaan -- kuinka hitossa sitä voi oppia laulamaan, kun saa vaan +suolasta ruokaa aamusta iltaan! -- Nyt sanovat vielä, että ensi vuonna +meidän on opittava soittamaan forte-piaanoakin. Kyllä on hirveätä tämä +kaartilaisen elämä! + + Laulu n:o 6. + + (Sävel: Valkeasta rouvasta). + + Voi kovin kurja, onneton, + Sotilaan elämä aina on, + Hän pyssyä näppiä, nyppiä saapi. + Lopuks' itse nypätään! + Ja herrat, jesta kun komentaapi, + Ihan humuu ympäri pään! + Välisti miestä ne rumpuna kaapii, + Ah, silloin tuntevi sään! + Se kaartinpojan elämää! + + Voi, kovin kurja, onneton, + Sotilaan elämä aina on! + Kun leikkitaistossa variksia jahtaa + Ihan nilkat ne nyrjähtää. + Sata reklementtiä löytyä mahtaa, + Pidä siksi pystyssä pää! + Saat lihaa, herneitä suuhusi ahtaa, + Mut kalaa et ensinkään. + Se kaartinpojan elämää! + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + +KUMMELLUND (syösten esiin hikisenä ja läähättäen avonainen kirje +kädessään). + +Mikä hirveä onnettomuus! Minun uusi kaljaasini ja kaikki viisikymmentä +tuhatta viinakannuani ovat uponneet Villingenin myllyjen edustalla. Minä +olen onneton, olen kadotettu! Minun ihana, rakas viinani! Kaikki +kadotettu! Mitä pahaa olen minä tehnyt, kun minua näin rangaistaan? Olin +laskenut jo puhtaan voittoni joka kannulta, eikä se ollut suuri -- +olihan viina niin halpaa, niin viatonta, ja sentään -- -- sentään -- ei, +ei löydy minkäälaista onnea maan päällä! Ja minun uusi kaljaasini sitte! +Nyt vielä päällepäätteeksi tulen varmaankin häviämään rukiistani +myöskin. Näytti alussa niin hyvältä, joka paikasta saapui tietoja +katovuodesta -- silloin yks' kaks' tulee sanoma, että runsas sade on +virkistänyt koko elon. Ei toivoa enää mitään ole minulla tässä +matoisessa maailmassa! En voi elää näiden kompastuksien jälkeen. Ja +minun uusi kaljaasini! Sehän oli aijottu tyttärelleni, joka on morsian, +myötäjäiseksi. Sitte hänen sulhasensa velat, mitkä maksoin tässä +tuonaan, ovat tehneet minut ihan tyhjäksi. Ja nyt tämä vielä! (Itkee). +Onneksi on minulla sentään hyvä lankoni -- minua kummastuttaa ett'ei hän +vielä ole mitään tehnyt edestämme ja minä olen ollut liian +hienotunteinen viittailemaan hänelle. Hän odottaa joka päivä +purjelaivoja ja vekseleitä. Minun viinani ja uusi kaljaasiani! -- -- +Kuulin hänen lähteneen tänne iltapäivällä -- -- Se oli hirveä +onnettomuus! + + Laulu n:o 7. + + (Sävel: Rykmentin tyttärestä). + + Ken on kuullut, nähnyt, ken, oi, + Syyn tähän kurjuuteeni, mi mulle jääpi? + Järjen tässä menettää voi, + Ihmiset kaikki kun vainen irvistääpi. + Paloviinani mereen meni; -- + Nyt kaikki maailman kansat mua surkutelkoot! + Kuinka käy minun vielä rukihineni? + Hirveää, hirveää, kovin hirveää! + Ihan tässä, ihan tässä sekoavi pää! + En laivaakan takasin saa! + +Kas, tuossa hän tuleekin! -- Mutta mitä seuraa hänellä on muassaan? + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + +KUMMELLUND. JOB ja MERIMIEHET (tulevat räyhäten). + +Laulu n:o 8. + +(Sävel: Rykmentin tyttärestä). + +JOB. + +Majuri, hei, terve sä, +Kunnon veikkonen! + +(Ojentaa Kummellundille lasin.) + +MERIMIEHET (tarttuvat laseihin). + +Majuri, hei, j. n. e. + +KUMMELLUND. + +Mulla on se kunnia! +Teitä palvelen! + +JOB ja MERIMIEHET. + +Majuri, hei, j. n. e. + +_Kummellund_ (keskeyttäen laulun, ottaa Job'ia käsivarresta ja vie hänet +erikseen). Kiitos ja kunnia, rakas lankoni, mutta minulla olisi erittäin +tärkeätä asiaa sanottava sinulle. Minulta on hukkunut laiva -- minä olen +suuressa rahapulassa -- minä tarvitsen vähintään 20,000 nyt heti. + +_Job._ Tarvitseeko lanko 20,000 nyt heti? (laulaa) + +Majuri, hei, j. n. e. + +MERIMIEHET. + +Majuri, hei, j. n. e. + +KUMMELLUND. + +Mulla on se kunnia! +Teitä -- -- -- + +(keskeyttää laulun ja sanoo) Anna anteeksi, hyvä lanko, mutta nyt ei ole +aikaa iloitsemiseen ja lauluun, kun viisikymmentä tuhatta kannua viinaa +makaa meren pohjassa. Minä olen kadotettu. + +_Job._ Onko lanko kadotettu. (Laulaa) + +Majuri, hei, j. n. e. + +_Kummellund._ Mutta hiljaa toki! Minä tiedän, että lanko on iloinen ja +hiljainen luonnostaan! + +JOB (laulaa täysin voimin). + +Majuri, hei, j. n. e. + +_Kummellund_ (pitäen kättään hänen suunsa edessä). Älä huuda, lanko +kulta! Minä vakuutan kunniasanallani, että jos en huomiseksi voi saada +kokoon 20,000, niin ovat kaikki asiani sikin sokin ja minä olen +pakoitettu tekemään -- (huomaa Rosennasen) Mitä tahtoo tuo täältä? + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + +_Rosennase_ (läähättäen). En suinkaan tullut liian myöhään! Ah, minun +kiltti Job'ini, minun kiltti Job'ini! (Nojautuu Job'in olkapäähän.) + +_Job._ No entäs nyt, kultaseni! + +_Kummellund._ Paras neiti! Minulla on hyvin tärkeitä asioita +haasteltavana lankoni kanssa jonkavuoksi älkää pidättäkö meitä. + +_Rosennase._ Tärkeitä asioita! Ai, minä tiedän sen! Mutta minä en +koskaan salli, että Job sekaantuu niihin! + +_Kummellund._ Mitä neiti sanoo? + +_Rosennase._ Että minä en koskaan salli, että majurin lanko saattaa +itsensä häviöön auttaakseen toisia häviöstä. Minun oma Jobini, etkö jo +ole tarpeeksi paljon hyvää tehnyt langollesi ja hänen perheelleen? + +_Job._ Juu--u! + +_Kummellund._ Mitä sinä olet tehnyt, lanko? Oletko sinä mitään antanut, +jo, lankoni? + +_Job._ E--en! + +_Rosennase._ Etkö ole antanut hänen tyttärelleen viittäkymmentä tuhatta +morsiuslahjaksi? + +_Job._ Juu--u. + +_Kummellund._ Onko hän saanut ainoatakaan äyriä vielä? + +_Job._ E--ei. + +_Rosennase._ Mutta hänen lupauksensa on yhtä hyvä kun hänen rahansakin. +Eikö se ole niin, rakas Job? + +_Job._ Juu, tietysti on minun lupaukseni yhtä hyvä kun rahanikin. + +_Kummellund._ Mutta sinähän olet miljoonain omistaja? + +_Job._ Jaa--a, tietysti! + +_Kummellund._ 20,000 ei ole sinulle mitään! + +_Job._ 20,000 ei ole minulle mitään. + +_Rosennase._ Se voi kyllä olla niin, mutta Job ei saa sitä yksin +ajatella -- hänen tuleva puolisonsa täytyy olla hänen ensimäinen ja +viimeinen ajatuksensa. + +_Job._ Niin rakas lankoni, minun täytyy ajatella vaimoa ja lapsia. + +_Rosennase._ Sinä jalo, kunnon mies! + +_Kummellund._ Mutta ajatteletko todellakin kieltää minulta tämä pieni +palvelus? + +_Rosennase._ Kiittämätön! Hän kutsuu sitä pieneksi palvelukseksi! Vaan +sellainenhan se on maailma! + +_Job._ Niin, se on kiittämätöntä, kutsua sitä vaan pieneksi +palvelukseksi. + +_Kummellund._ Olenko minä kiittämätön? Mistä, taivaan nimessä, minun +sitte tulee kiittää? + +_Rosennase._ Hän kysyy, mistä hänen tulee kiittää? Siinä hyvistä +teoistasi, Job! + +_Job._ Kysyykö lanko, mistä hänen tulee olla kiitollinen? + +_Kummellund_ (vihaisesti). Kiitä minua sinne ja kiitä tänne! Minä +luulen, että saan halvauksen! Neiti Rosennase! Se olette te kun olette +matkaansaattaneet tämän, viekas nainen! + +_Rosennase._ Kuulitko, Job! Kymmenen vuotta olen ollut hänen talossaan +ja kuinka on hän minua kohdellut? + +_Kummellund._ Kuinka olen teitä kohdellut? + +_Rosennase._ Ensimäisen kevääni olen uhrannut hänelle, mutta nyt se on +lopussa. Rakas Job! Toisen kevääni uhraan sinulle. Lähtekäämme tästä +maasta, lähtekäämme Rio Janeiroon. Sinun kanssasi tahdon lähteä meren +toiselle puolelle, sinun kanssasi aina haudankin tuolle puolen. +(Nojautuu Jobia vastaan. Merimiehet, jotka kohtauksen alussa +peräytyivät, lähestyvät taasen ja remahtavat nauruun). + +_Rosennase_ (pelästyen). Mitä tahtovat nuo ihmiset? + +_Kummellund_ (merimiehille). Mitä te töllistelette? Mitä väkeä tämä on, +lankoni? Kentiesi on se sinun laivaväestöäsi? + +_Ensim. merimies._ Job'in väestöä! haha -- haa! (merimiehet nauravat). + +_Kummellund._ Kenties joku laivoistasi on saapunut? + +_Toinen merim._ Job'in laivoista! ha--ha--haa! (merim. nauravat). + +_Rosennase_ (nojautuu Job'in olkapäähän). Päästä minut noista ilkeistä +ihmisistä! + +_Kolmas merimies._ Mitä neiti sanoo? Job, se, jonka kaulassa nyt +riiputte, ei ole rahtuakaan parempi kuin mekään, vaikka hän nyt on +koristettu kun korein apina markkinoilla. + +_Neljäs merimies_ (Job'ille). Kas niin, Job, tule nyt juomaan kanssamme! +Mitä hittoa sinä tuolla vanhalla noidalla teet? Hän on näköään kun +ijäkäs rikkirevitty purje. (Merimiehet ympäröivät Jobin ja tahtovat +viedä hänet muassaan). + +_Rosennase._ Näenkö unta -- vai -- -- + +_Kummellund._ Miehet, mitä tahdotte langostani? + +_Toinen merimies._ Paljonkin! Olemme hänen tovereitaan ja hän on +käskenyt meidät tänne hiukan hauskaa pitämään; mutta koska herra on +hänen lankonsa, niin olkaa hyvä ja tulkaa mukaan ottamaan lasillinen +kanssamme, te kai muutenkin saatte kaikki maksaa, luulen ma. + +_Kummellund._ Mitä tämä kaikki merkitsee? Sanotte häntä toveriksenne! +-- Hänhän on viljelysmaiden omistaja Rio Janeirosta? (Merimiehet +nauravat). + +_Ensim. merimies._ Oletko sinä maanomistaja Rio Janeirosta, Job? + +_Job._ Tietysti minä olen -- niinhän kaikki ihmiset sanovat. + +_Ensim. merimies._ Mutta mitä sinä itse sanot? + +_Job._ Minä sanon niinkuin kaikki ihmiset, minä -- minä en tahdo +riidellä kenenkään kanssa. + +_Kummellund_ (surkealla äänellä). Hyvät ystävät! Eikö hän ole laivojen +isäntä, eikö hänellä ole viittätoista kuunaria merellä? + +_Kolmas merimies._ Herra tarkoittaa ehkä ilmapalloja? Oletko ruvennut +ilmapurjehtijaksi Job? + +_Job._ Jos niin tahdotte, ei minulla ole mitään sitä vastaan, kun vaan +ei synny riitaa. + +_Kummellund._ Sinä onneton! Vastaa minulle, oletko rikas vai köyhä? + +_Job._ Kuten lanko vain tahtoo, äsken olin rikas, mutta en minä niin +tahtonut, nyt olen köyhä, ei minulla ole mitään sitä vastaan. + +_Kummellund_ (huudahtaen). Siis köyhä! + +_Job._ Köyhä, mutta ylevä. + +_Rosennase._ Ja teillä ei siis ole mitään? + +_Job._ Ei ropoakaan, sanoi Mäenpään Kalle. + +_Rosennase_ (vaipuen tuolille.) Minä pyörryn! + +_Job._ Se on ikävä se! + +_Kummellund_ (lyö otsaansa). Ah, nyt minä huomaan totuuden! -- Petetty, +narrattu, vietelty (syöksee Jobin kaulukseen). Ihminen! minä -- minä -- +sinut on vietävä hirteen! -- minä -- minä -- anna takaisin +nuuskarasiani. + +_Job._ Nyt se on loppu sen vihellyksen kanssa, sanoi ukko kun huulet +putos. + + +KYMMENES KOHTAUS. + +EDELLISET. KAUPANHOITAJA (juosten esiin kirje kädessä). + +Sain tietää, että herrasväki lähti tänne. Neiti Rosennasen eno, se rikas +komissaario Nykkelling on kuollut, ja koska tämä kirje neiti +Rosennaselle on varmaan hänen kuolinpesänsä selvittäjiltä, niin +kiiruhdin tänne sitä tuomaan. Arvelin neidin olevan täällä. + +_Kummellund_ (riistää kirjeen). Anna tänne kirje, mutta ole vaiti kun +muuri! (Erikseen). Komisarius Kylling kuollut -- silloin on neiti +Rosennase hänen perillisensä -- -- kaikki voi vielä muuttua hyväksi; +(rientää neiti Rosennasen luo ja taluttaa hänet lavan keskelle) Ah +neiti! Me olemme molemmat joutuneet hävyttömän petkutuksen alaiseksi, +sitä pahempi vielä kun sen on aikaansaattanut eräs minun läheisimmistä +sukulaisistani, mutta me kostamme hänelle. Rakas neiti, me olemme kauan +käsittäneet väärin toinen toisiamme, mutta juuri onnettomuuden hetkenä +käy kaikki valoisaksi ympärillämme. Ah neiti! Minä olen todellakin +paljon kadottanut, mutta on minulla vielä sen verran jälellä, että voin +viettää huoletonta elämää, rakastetun vaimon kanssa. Oletko ymmärtänyt +minut, Beata? Vastaa minulle! Koko minun elämäni riippuu siitä. + +_Rosennase._ Onko tämä totta? Oh, sanokaa, että tämä ei ole unta! -- -- +Olemmeko maassa vai taivaassa. Antti! (Nojaa päänsä Kummellundin +olkapäähän). Antti, olen sinun, ijäti sinun! + +_Kummellund._ Rakas tyttö! + +_Job_ (pistää päänsä heidän väliinsä). Kuinka nyt käy rakkaan Jobin +kanssa? + +_Rosennase._ Pois, sinä ilkeä ihminen silmäini edestä! + +_Kummellund_ (työntää Jobin pois). Sinut pannaan lukkojen ja rautojen +taa. + +_Job._ Se olisi kovin ikävää se; mutta minä en luovu oikeuksistani neiti +Beataan, sillä rikas eno Nykkelling on kuollut ja sentähden -- -- + +_Rosennase._ Onko eno Nykkelling kuollut? + +_Job._ Majuri pisti surukirjeen taskuunsa juuri nyt. (Kummellund +nipistää Jobia). Ai, ai, miksi lanko nipistelee? + +_Rosennase._ Missä on kirje, missä on kirje? + +_Kummellund._ Katso, rakas Beata, minä en tahtonut sinua saattaa +levottomaksi näin tärkeällä hetkellä; minä tahdoin vähitellen valmistaa +sinua; minä tiedän, että sinä olet kovin tunteellinen. + +_Rosennase._ Kirje, kirje! + +_Job._ Vedä esille kirje nyt vaan, lanko kulta! + +_Kummellund_ (Jobille). Odota, sinä veijari! (ottaa kirjeen esille). Kas +tässä, rakas Beata, mutta syytä jos muserrut. -- Rakas Beata! (Antaa +kirjeen ja suutelee häntä kädelle). + +_Rosennase._ Kaikin mokomin, ei mitään mairitteluja nyt (itsekseen +nauraa). Eno kuollut! -- Saammepa nähdä, herra majuri, niin en minä aijo +maksaa teidän kaljaasianne (avaa kirjeen). + +_Kummellund_ (itsekseen). Jumala, älä anna hänen muuttaa mieltään! Herra +vahvista hänen rakkauttaan! + +_Rosennase_ (lukee, Kummellund kurottelee hänen olkapäänsä yli). +"Korkeasti kunnioitettu neiti Rosennase! Holhoojanne, komissario +Nykkellundin kuolinpesästä on minulla kunnia ilmoittaa, että mainittu +komissario, joka on testamenteerannut suurimman osan omaisuudestaan +hyväntekeväisyys-laitoksille, on myöntänyt sisarensa tyttärelle +maksettavaksi vuotuiseksi eläkkeeksi -- viisikymmentä riksiä!" (pudottaa +kirjeen). Viisikymmentä riksiä! + +_Kummellund_ (surkeasti). Viisikymmentä riksiä! + +_Job._ Viisikymmentä riksiä! -- Ei ole laisinkaan siunausta enoilla +nykyään, ei Rio Janeirossa enemmän kun täälläkään. + +_Kummellund_ (niinkuin ennen). Kaikki hyväntekeväisyyslaitoksille! + +_Job_ (silmäillen Rosennasea). Hän tuossa, joka on parhain +hyväntekeväisyyslaitos, saa vaan viisikymmentä riksiä -- -- ohhoh! + +_Rosennase_ (nojaten Kummellundiin). Viisikymmentä riksiä! -- Mutta +eiväthän rahat ole maailman korkein onni. Näyttäkäämme että tulemme +onnellisiksi ilman rahojakin! + +_Kummellund_ (työntää hänet luotaan) Mene sinne, missä pippuri kasvaa! +(itsekseen). Kaikki on kadotettu -- minun täytyy luopua kaikesta. Kyllä +kävisi laatuun, jos olisin hiukan alhaisemmasta luokasta, mutta olenhan +suuri mies, majuri ja ritari! Mitähän upseerit sanonevat, ja -- -- entäs +-- -- + +_Job_ (ottaa esiin suuren tuohisen nuuskarasian). Saako luvan olla +hyppysellinen de Comte -- de Contradous'ia. + +_Kummellund_ (riistää rasian). Anna tänne nuuskarasiani! -- Mitä tämä +on? Tuohinen käppyrä! (Heittää rasian ja tarttuu Jobin kaulukseen). +Kalle, minnekkä olet pannut minun kultaisen nuuskarasiani? + +_Job._ Olen sen lainannut panttikonttooriin. Minähän aina olen niin +auttavainen. Mitäs kulta muuta on kuin multaa! + +Laulu N:o 9. + +(Sävel: Robertista). + +KUMMELLUND. + +Hyvästi ihmiset, hei, +Ne mun onneni vei, +Olen konkurssilainen! +Mut kyllä ma sen +Pahan pöyhistelen, +Kell' irvinen, +Suu mulle on vainen! + +JOB ja MERIMIEHET. + +Majuri, hei, terve sa, +J. n. e. + +Majuri, hei, terve sa, +J. n. e. + +(Laulun loputtua rientää Kummellund pois, mutta häntä vastaan tulee +Vesterkvist ja Tilda). + + +YHDESTOISTA KOHTAUS. + +EDELLISET. VESTERKVIST ja TILDA. + +_Kummellund_ (tarttuen Vesterkvistiin). Herra! + +_Vesterkvist_ Mikä on, appiseni? + +_Kummellund._ Voitteko katsoa minua kasvoihin punehtumatta? (jättää +hänet ja tarttuu Tildan käsivarteen). Sinä hävytön lapsi, voitko katsoa +minua kasvoihin vaalenematta? + +_Tilda._ Mitä isä tarkoittaa? + +_Kummellund_ (Vesterkvistille pilkallisesti nauraen). Missä on nyt ne +viisikymmentä tuhatta, jotka rikas eno lupasi teille? Haha! + +_Job_ (Vesterkvistille). Niin missä on minun viisikymmentä tuhatta +piasteriani? Antakaa takaisin minun viisikymmentä tuhatta piasteriani! + +_Vesterkvist_ (erikseen). Ai hitto vie! + +_Kummellund_ (niinkuin ennen). Mokomakin laivojen omistaja Rio +Janeirosta! Haha! + +_Job._ Niin, purjehtikaa heti tänne laivojeni kera! + +_Kummellund._ Se olette te, kunnioitettava herra, joka olette kutoneet +kokoon tämän sievän jutun, saadaksenne minun tyttäreni; mutta häntä ette +vielä ole saaneet. + +_Job._ Ah, nyt minä ymmärrän koko historian! + +_Rosennase_ (Jobille). Ja se olette te, alhainen ihminen, joka olette +välikappaleena kaikkeen tähän sotkuun. + +_Job._ Neiti Rosennase, antakaa takaisin minun tupakkaviljelysmaani! + +_Vesterkvist_ (Kummellundille juhlallisesti). Kiittämätön mies! Onko +tämä palkka siitä, mitä minä olen edestänne tehnyt? Minun kertomuksieni +kautta olette saanut etuja, joita kuka hyvänsä, voisi kadehtia. Valtio +tilaa teiltä 10,000 tynnyriä rukiita, nälkääkärsiville maassamme, ja +maksaa 20 riisiä tynnyristä ja eno Jobilla on myös osansa siinä, sillä +huhut hänen suuresta rikkaudestaan ovat edistäneet minun +toimenpiteitäni. Kas tässä on tilaus! (Antaa Kummellundille paperin). + +_Kummellund_ (silmäillen paperia.) Saatanko uskoa silmiäni? -- Kymmenen +tuhatta tynnyriä rukiita -- ja kaksikymmentä riksiä tynnyriltä! -- minä +olen pelastettu -- minä olen rikas, upporikas! -- Onnellinen maa, jossa +rukiista maksetaan kaksikymmentä riksiä tynnyriltä. + + +Laulu n:o 10. + +KUMMELLUND. + +Ah, onnellisin mies +Ma olen pohjolassa +Ja ehkäpä, kenties, +Myös koko maailmassa! + Hohhoi, +Sen onnen vävypoika toi! +Ja ruis kai -- frallalalaa, +Tään aikaansai -- trallalalaa! + Nyt, vilja sä, +Kiitos Herran, oot myytynä! + +ROSENNASE. + +En tahdo enää, en +Ma onnee etsiskellä, +Nyt huomaan, parhaiten +Käy yksin elostella. + Ma vain +Oon neitonen ijäti ain'! +Piikaisna näin -- frallalalaa! +Ja pystyssäpäin -- trallalalaa! + Kun miestä en saa, -- +Ah, hiukan se surettaa! + +JOB. + +Nyt päättyi leikki näin, +Ja onnen päivä laski, +Kaikk' meni väärinpäin +Ja paloi loppuun kaski. + Aijai, +Tähänkö se loppunsa sai? +Voi, hitto vie, -- frallalalaa, +Mit' elämä lie? -- trallalalaa + Nyt mennä, niin +Ma saan vaikka helvettiin. + +Jos sulla rahapula lie -- +Se kai on sulla aina -- +Niin eno minunlainen sie +Sa etsi, hän se lainaa! + Hahhaa, +Minunlaisesta turvan saa! +Sit' toivon ma, -- frallalalaa, +Eno etsi sa; -- trallalalaa! + Joka päivä, niin +Et joudu pintehisiin! + +(Esirippu). + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Rikas eno, by August Blanche + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RIKAS ENO *** + +***** This file should be named 26406-8.txt or 26406-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/6/4/0/26406/ + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/26406-8.zip b/26406-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9910014 --- /dev/null +++ b/26406-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..26e7e44 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #26406 (https://www.gutenberg.org/ebooks/26406) |
