initial commit of ebook 26406HEADmain

5 files changed, 2200 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/26406-8.txt b/26406-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..c1e488e
--- /dev/null
+++ b/26406-8.txt
@@ -0,0 +1,2184 @@
+The Project Gutenberg EBook of Rikas eno, by August Blanche
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Rikas eno
+       Laulunsekainen huvinäytelmä kahdessa näytöksessä
+
+Author: August Blanche
+
+Release Date: August 23, 2008 [EBook #26406]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RIKAS ENO ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+
+
+RIKAS ENO
+
+LAULUNSEKAINEN HUVINÄYTELMÄ
+KAHDESSA NÄYTÖKSESSÄ
+
+
+August Blanche.
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Alfred Lagerbom 1905.
+
+
+
+
+Senssuurin hyväksymä Haminassa 13 p:nä toukok. 1905.
+
+
+
+
+HENKILÖT:
+
+
+_Kummellund_, majuri ja kauppias.
+_Tilda_, hänen tyttärensä.
+_Neiti Rosennase_, kotiopettajatar.
+_Vesterkvist_, varatuomari.
+_Job Kurk_, Kummellundin lanko.
+_Tuomas_, renki    }
+_Brita_, palvelija } Kummellundilla.
+Muuan kauppa-apulainen. Vieraita. Merimiehiä.
+
+Ruotsinmaalaiset paikallisnimet ovat jätetyt pois.
+
+Laulut suureksi osaksi vapaasti suomennettu.
+
+
+
+
+ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Hyvin sisustettu huone Kummellundin luona tausta- ja sivuovineen.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+TUOMAS ja BRITA
+
+(seisovat tuolilla, asettaen kynttilöitä ruunuun).
+
+_Tuomas._ Tuleeko paljon vieraita tänä iltana?
+
+_Brita._ Kolmellekymmenelle hengelle katetaan ruokapöytä.
+
+_Tuomas._ No, Brita, miltä minä nyt näytän tässä puvussa. Puolet
+kauluksesta on hopeaa ja toinen puoli kirkasta punasta.
+
+_Brita._ Entiselle jauhonkantajalle on tuo liiaksikin hieno.
+Eläintarhassa olen nähnyt apinoita, jotka ovat aivan samalla tavalla
+puettuja ja ovat olleet hyvin sinun näköisiäsi.
+
+_Tuomas_ (lähestyy tuolia, jolla Brita seisoo). Tiedätkö, kenen näköinen
+sinä olet, kun seisot siinä tuolilla? Aivan Kaarlo XIII, sen, joka
+seisoo tuolla torilla.
+
+_Brita._ Mutta minulla on vain yksi leijona jalkojeni juurella.
+
+_Tuomas._ Kuinka oli, eikö majuri luvannut, että Brita pääsisi
+myyjättäreksi yhteen hänen viinamyymäläänsä.
+
+_Brita_ (astuen alas tuolilta). Mitä se sinuun koskee?
+
+_Tuomas._ Kas, se on sillä tavalla, että majuri lupasi minulle
+vahtimestarin paikan raittiusyhdistyksessä, jossa hän itse on
+puheenjohtajana. Minusta näyttää, että me siten sovimme oikein hyvin
+yhteen.
+
+_Brita._ Viina-mamselli ja raittiusvahtimestari, kas sepä vasta kaunis
+pari... Ei pidä narrata minua, se on synti!
+
+_Tuomas._ Kuulepas Brita, sinähän lupasit opettaa minua polkkaa
+tanssimaan. Kun olen tanssiaisissa niin saan aina olla häpeilläni, kun
+en osaa polkkaa. Kyllä minä selkääni osaan käyristellä, mutta jalat, ne
+eivät tahdo totella.
+
+_Brita._ Mutta nyt ei enää polkkaa tanssitakaan, hieno kansa tanssii sen
+sijaan vain masurkaa.
+
+_Tuomas._ Masurkaa? Kuinka sitä tanssitaan, tarvitaanko siihen useampi
+kuin kaksi jalkaa.
+
+_Brita._ Tule tänne, niin minä opetan... Ei mitään rengintemppuja nyt.
+(Ottaa kiinni Tuomaasta ja opettaa häntä, hyräillen masurkan säveltä.
+Tanssivat muutaman kerran ympäri huonetta, Tuomas käyttäytyy hyvin
+kömpelösti).
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+EDELLISET (tanssien). KUMMELLUND ja ROSENNASE (peräovesta).
+
+_Kummellund_ (lyö Tuomasta kepillä selkään) Oletko hullu, ihminen?
+
+_Tuomas_ (koettaa selkäänsä, valittavalla äänellä). Minun piti vaan
+opetella masurkaa, sitä, jota hienotkin ihmiset tanssivat. (Brita
+juoksee ulos).
+
+_Kummellund_ (uudestaan lyöden Tuomasta kepillään). Minä sinulle opetan
+vanhoja tapoja. (ajaa hänet ulos). Luulenpa, että piru on riivannut väen
+nykyään. Yhtenä vuotena ne veisaavat virsiä aamusta iltaan asti, toisena
+taas tanssivat kuin hottentotit. Pastori Scott ja neiti Taglioni ovat
+aivan pilanneet kansan mielipiteet.
+
+_Rosennase._ Herra majuri on ostanut uuden hevosen näin minä -- Onko se
+vanhakin?
+
+_Kummellund._ Ei voi sanoa vanhaksikaan -- 25 vuotta vasta!
+
+_Rosennase._ Herranen aika -- aivanhan se on lapsi vielä!
+
+_Kummellund._ Minulla oli hyvin tärkeää puhuttavaa neidin kanssa --
+Sanokaa minulle, onko aivan mahdotonta nuorelle tytölle täyttää 17
+vuotta rakastumatta heti.
+
+_Rosennase._ Se on luonnon laki, herra majuri.
+
+_Kummellund._ Pirun laki! -- Mutta se on neidin syy. Hänen
+kotiopettajattarenaan olisi teidän pitänyt kuvailla tyttärelleni
+rakkautta pahuuden hengeksi, jolla on sarvet polvissa ja otsassa, sen
+sijaan kun olette antanut hänen lukea vain romaaneja.
+
+_Rosennase._ Vaikka kuvailisin miten hyvänsä, niin ei auta. Neiti
+Mathilda ei ole saanut lukea muita romaaneja kuin Bremer'in kirjoittamia
+ja ne on majuri itse hänelle antanut joululahjaksi.
+
+_Kummellund._ Onko niissä rakkaudesta.
+
+_Rosennase._ On, on, mutta kaikkein puhtaimmasta ja syvimmästä
+rakkaudesta.
+
+_Kummellund._ No, siinä ollaan! Päättyvätkö ne avioliittoihin sitte?
+
+_Rosennase._ No kuinkas muuten! Miten niiden sitte pitäisi päättyä,
+ellei avioliittoon.
+
+_Kummellund._ Sepä juuri on kirottua asiassa, ymmärtääkö neiti, että tuo
+rakkaus, joka tyttärestäni on niin ihanaa, on isälle onnettomuus. Se on
+isä, joka saa maksaa sekä suutelot että hyväilyt. Sillä samana hetkenä,
+kun pappi liittää nuorten kädet yhteen, saa isä laskea tulonsa ja tehdä
+konkurssin. Kun minulla nyt ei ole halua siihen, niin olen minä tästä
+päivästä päättänyt, että kirjuri Vesterkvistiä ei tästälähin oteta
+vastaan meillä. Minulla ei ole halua vetää Latsarusta minun perheeseeni.
+Minulla on aivan tarpeeksi siinä langossa, jonka taasen olen saanut
+niskoilleni. Viisitoista vuotta sitte lähti hän, ja minä luulin, että
+Herra oli jo ottanut hänet, mutta ennenkuin minulle sanallakaan
+ilmoitettiin, ilmestyi hän ilmielävänä eteeni. Luulin saavani
+halvauksen.
+
+_Rosennase._ Tyhmä merimies! Raaka ja ilman minkäänlaista sivistystä.
+Räyhää ja kiroilee portaissa niin että katto voisi kohota.
+
+_Kummellund._ Hän ei saa pistää jalkaansa minun kynnykseni yli -- minä
+olen käskenyt että hänen pitää syömän kyökissä palvelijain kanssa; ja
+ensi viikolla minä laitan hänet köyhäinhuoneeseen. Se maksaa minulle
+tosin vähän vaivaa, mutta pitäähän sitä omaistensa hyväksi aina toimia.
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+EDELLISET. TUOMAS
+
+(syöksyy sisään revityin takinkauluksin).
+
+_Kummellund._ Mitä tämä tahtoo sanoa? Minkä näköinen sinä olet lurjus?
+
+_Tuomas_ (itkien). Olen saanut niin hävyttömästi selkääni teidän
+tähtenne herra majuri.
+
+_Kummellund._ Se on hyvä; mutta minkätähden et ensin riisunut
+hännystakkia päältäsi? Kuinka uskallat tuolla lailla repiä vaatteesi?
+
+_Tuomas._ Ettäkö olisin riisunut takin ensin pois? Teki se kipeätä
+vaikka oli takki päällänikin.
+
+_Kummellund._ Kuka sitte löi sinua?
+
+_Tuomas_ (yhä vielä itkien). Kreivillä, joka asuu tuolla ylempänä, on
+muuan pitkä koikelo palvelijana, ja hän on aina niin hävytön silloin,
+kun minulla on tämä nuttu päälläni, niin että se on kerrassaan
+sikamaista.
+
+_Kummellund._ No, entäs sitte?
+
+_Tuomas._ Äsken juuri kohtasin hänet portaissa, ja hän sanoi: eikö ole
+hävytöntä, että tuo käki pukee renkinsä kultakaulustakkiin?
+
+_Kummellund._ Se roisto!
+
+_Tuomas._ Silloin sanoin minä, ett'ei hänen tarvitse kutsua minun
+herraani käeksi, olkoon hän millainen tahansa.
+
+_Kummellund._ Onko nyt kummia kuultu?
+
+_Tuomas._ Ja minä sanoin, että minun isäntäni on yhtä hyvä kuin
+hänenkin. Minun isäntäni on samalla majuri ja ritari, ja hänellä on
+kunniamerkkiä ja nauhoja, sanoin minä.
+
+_Kummellund._ Se oli hyvin sanottu, poikani; -- No mitä hän siihen
+vastasi?
+
+_Tuomas._ Eikö ole liikaa, sanoi hän, että tuonlaiselle
+sillinkuristajalle annetaan kunniamerkkejä ja nauhoja, sanoi hän.
+
+_Kummellund_ (ottaa Tuomasta kauluksesta). Kyllä minä sinut kuristan! --
+No, mitä sanoit sinä siihen?
+
+_Tuomas._ Enhän minä siihen mitään sanonut, mutta hän hyökkäsi kuin
+tiikeri kimppuuni ja repi silmät päästäni, jotta näytän sellaiselta
+että saan ihan hävetä silmät päästäni. Minä olen niin harmissani ...
+sanon itseni irti paikastani ... minulla on liian pieni palkka, sanon
+minä.
+
+_Kummellund._ Minä sanon että sinulla on parempi palkka kuin olet
+toivonutkaan.
+
+_Tuomas._ Ei ole sanottu, että minun pitää saada selkääni samaan 50
+riksiin vuodessa.
+
+_Kummellund._ No, kiiruhda nyt siistimään itseäsi vaan -- vieraani ovat
+pian täällä -- äläkä unhoita, että sinun tulee palvella ruokapöydässä,
+ja muista että asetat hyvän viinin minun ja hienoimpien vieraitteni
+eteen ja sitä huonompaa niille toisille. Ja katso, ettei minun
+konttoristini syö kaikkia mitä pöydällä on. He syövät kun haikalat; sinä
+laitat niin, että he saavat ruoka-astiat vasta sitte, kun ne ovat
+melkein tyhjät. Minä en tunne mitään ikävämpiä kuin kaupanhoitajat,
+joilla on suuret vatsat ja ovat lihavia ja paisuvat kuin maapapit.
+
+_Tuomas_ Niin mutta he syövät minut sensijaan.
+
+_Kummellund._ Hyvää ruokahalua vaan! Luuletko, että sinua muuten olisi
+pehmeäksi naputettu? No, mitä siinä vielä seisot ja töllistelet! Lähde
+tiehesi nyt! Jos lankoni, se merimies, tulee, niin käsket hänen mennä
+hiiteen, samaten kuin kirjuri Vesterkvistinkin, ymmärrätkö? Mutta ole
+sentään heitä kohtaan niin kohtelias kuin suinkin voit. No, nyt mentiin.
+(Ajaa Tuomaan ulos).
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+EDELLISET paitsi TUOMAS.
+
+_Kummellund._ Niinkuin jo sanoin, hyvä neiti, täytyy rakkaustarinoiden
+lukemisen loppua. Lasken sen omalletunnollenne, neitiseni!
+
+_Rosennase._ Minä olen aivan samaa mielipidettä herra majurin kanssa.
+Tyttöjen ei pidä milloinkaan ajatella avioliittoa, ennenkuin ovat
+ehtineet kypsyneeseen ikään.
+
+_Kummellund._ Neidillä on oikein. Ja minä luulen myös, ettei neiti
+itsekään ole vielä tuollaisia hullutellut, vaikka onkin jo ehtinyt
+samaan ikään kuin meidän painovapautemme.
+
+_Rosennase._ Herra majuri, minä pyydän...
+
+_Kummellund._ (itsekseen). Ai, piru kuitenkin! (Ääneensä). No no,
+neitiseni, ei ole mitään vaaraa -- kun kantaa ikänsä niin kunniakkaasti
+kuin neitikin, niin...
+
+_Rosennase._ Pyydän anteeksi herra majuri, mutta olkaa hyvä ja säästäkää
+minua pilapuheiltanne!
+
+_Kummellund._ Meillä on kaunis ilma tänään -- oikein hauskaa vieraitteni
+tähden. Olen avannut ovet suureen saliin, missä vieraat otetaan vastaan
+-- toivon, että neiti, niinkun ennenkin, on emännän sijaisena! (Menee
+sivuovesta).
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+_Rosennase_ (yksin). Emännän sijaisena -- niin, sitä minun aina tulee
+olla. Mutta mitä minulla on siitä? Kymmenen vuotta olen ollut
+tyttärensä kotiopettajattarena ja ollut aivankuin äiti hänelle -- mutta
+mitä hyötyä minulle on siitä? -- Majuri on kylmä kuin jää -- ei koskaan
+ole hän ymmärtänyt sydämeni liekkiä. Jos edes setäni, tuo vanha
+komissario, tahtoisi sulkea silmänsä -- silloin minä varmaan tulisin
+rikkaaksi saadessani periä hänet ja silloin voin valita miehen oman
+mieleni mukaan. -- Koko elämäni on kuin romaani, joka pitäisi tulla
+painetuksi. Voi, miten kotiopettajattarena olo on surkuteltavaa!
+
+      Laulu n:o 1.
+
+      Keväisnä lempi mun rinnassa ain'
+      Vuos' vuodelta kasvaa ja paisuu vain,
+      Mut missä mulla se miekkonen ois,
+      Mi haavani lääkitä vois?
+      Opettajattarena sitä saa
+      Vain ranskankielt' yhä jankuttaa.
+                Tietäkää,
+                On mulla pää,
+      Mi paljon muutakin sisältää!
+
+      Olen suuri taituri maalarityös',
+      Pianiinoa pelata osaan myös!
+      Mut mistä, mistä sen miehen sais,
+      Mi haavan parantais?
+      Opettajattarena j. n. e.
+
+(Menee toisesta sivuovesta).
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+TILDA. VESTERKVIST (heti jälestä).
+
+_Tilda_ (peräovesta). Jumalani, mikä harmi! Jos isä tulee. Voi minua
+onnetonta! (heittäytyy tuolille).
+
+_Vesterkvist_ (taistellen Tuomaan kanssa avatussa ovessa ja saa vihdoin
+sysätyksi Tuomaan syrjään). Mitä tämä tahtoo sanoa, miksi minua estetään
+tulemasta sisään?
+
+_Tilda._ Kaikki on kadotettu. Isä on käskenyt, että sinua ei pidä laskea
+sisään, ja jos hän nyt tulee, olemme me molemmat hukassa.
+
+_Vesterkvist._ Tulkoon vaan! Minä tahdon näyttää hänelle, että ei ole
+niinkään helppoa ajaa ulos tulevaa tuomaria!
+
+_Tilda_ (nousee). Hyvä Alfred, älä viivy kauvemmin! Me saamme vieraita;
+isä antaa suuret illalliset tänä iltana.
+
+_Vesterkvist._ Sitä parempi! Ruokaa juuri tarvitsenkin, sillä en ole
+syönyt niin muruistakaan päivälliseksi.
+
+_Tilda._ Mutta oletko menettänyt järkesi? Sinähän et ole käsketty -- --
+sinut ajetaan ulos ja seuraa toinen toistaan suurempi harmi. Tahdotko
+vielä tuottaa minulle enemmän ikävyyksiä? Enkö ole jo tarpeeksi kärsinyt
+sinun tähtesi?
+
+_Vesterkvist._ En tahdo Tildaseni, että sinun pitää kärsiä; mutta minä
+en tahdo mennä tieheni -- en voi mennä -- olen väsynyt -- olen juossut
+koko aamupäivän ikäänkuin hätyytetty peura. Minä en välitä sinun isäsi
+vihasta -- en välitä koko porvariston vihasta -- en ratsu- enkä
+jalkaväen! (Heittäytyy tuolille).
+
+_Tilda._ Hiljaa, isä tulee! (tarttuu Alfredin käteen) Ellet tahdo nähdä
+minun kuolevan suruun, niin kiiruhda pois! Taivaan nimessä, Alfred, älä
+viivy enää! (Rientää pois).
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+_Vesterkvist_ (yksin). Sanovat löytyvän monta lajia ihmisiä,
+liberaalisia, radikaalisia ja niin edespäin. Mutta minä tunnen vaan
+kahdenlaisia: niitä, jotka karhuavat, ja niitä joita karhutaan. Ja se
+ensimäinen ihmislaji sortaa sitä toista ihan hävyttömällä tavalla.
+(Nousee). Nälkäkuolemaa vartenko minä olen istunut viisi vuotta
+yliopistossa ja kuluttanut kymmenen mustaa hännystakkia hovioikeudessa?
+Ja kaiken onnettomuuden päätteeksi olen vielä rakastunut! Minulla ei
+pitäisi olla ihmisellistä sydäntä, senvuoksi, kun minulla ei ole
+omaisuutta. Minun täytyy repiä rinnastani elämäni suloisimmat toiveet,
+sillä minulla ei ole omaisuutta. Ah! Katkismuksessa pitäisi löytyä
+muiden käskyjen joukossa näin: Sinun ei pidä rakastaman sinun
+lähimmäisesi tytärtä, ennenkuin sinulla on pari tuhatta markkaa
+vuotuista palkkaa. -- Te herra majuri ja ritari tahdotte näyttää minut
+portille! Odottakaa, saammehan nähdä! -- Ja tänään sen asian täytyy
+tulla päätetyksi! Minä tahdon kosia, mutta en niinkuin huokaileva paimen
+itku kurkussa! Ei, samalla, kun avaan sydämeni, niin näytän hampaitani,
+ja jos se ei auta, niin ammun luodin otsaani. Ei, piru vie, sitä en
+sentään tee!
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+VESTERKVIST. KUMMELLUND.
+
+_Kummellund_ (erikseen). No tuhannen tynnyriä! Eikö hän ole täällä taas!
+
+_Vesterkvist._ Nöyrin palvelianne, herra majuri; toivon että voitte
+hyvin.
+
+_Kummellund._ Oh, kyllä minä voin -- mutta minulla on niin hiton kiire
+-- enkä koskaan saa minkäänlaista rauhaa.
+
+_Vesterkvist._ Samoin on minunkin laitani -- -- -- muuten on siellä
+hyvin kaunis ilma ulkona ja mahdottoman paljon väkeä kävelemässä.
+
+_Kummellund._ Vai niin -- oikein on synti olla sisällä tänään.
+(erikseen) Millä saakelin tavalla pääsisin hänestä? (Kovaa). Aiotte
+varmaan eläintarhaan tänään?
+
+_Vesterkvist._ En aijo -- kun on niin kuuma siellä ulkona, niin minä
+mieluimmin pysyn huoneissa. Miten tällaiset pohjoiseenpäin olevat
+huoneet sentään ovat vilpoiset ja hauskat. Minä viihdyn niin erinomaisen
+hyvin täällä.
+
+_Kummellund._ Mutta herra, minä pyydän anteeksi, odotan muutamia
+ystäviä tänne illaksi.
+
+_Vesterkvist._ Sepä hauskaa! Pyydän, olkaa huoletta -- minullahan on
+myös kunnia laskea itseni ystäväinne lukuun.
+
+_Kummellund_ (itsekseen). Hitto vie, kutsumatta.
+
+_Vesterkvist._ Minä arvasin, että tulee vieraita, koska palvelijoilla
+oli niin paljon hyörinää siellä ulkona; ja majurin palvelija käyttäytyi
+hiukan kömpelösti, mutta minä autoin hänet jaloilleen taas; minä näin
+että palvelijat kantoivat sokerihyytelöjä edes ja takaisin -- miten on,
+ottaako majuri hyytelöt Pol'ilta vai Davidson'ilta?
+
+_Kummellund_ (erikseen). Täytyy todellakin löytyä jäätä vatsassa,
+voidakseen olla noin hävytön. (Kovaa). Tässä seison ja pidättelen herra
+Vesterkvistiä. -- Teillä on varmaan hyvin paljon tehtävää näin
+iltapäivällä. (Aikoo mennä).
+
+_Vesterkvist._ Ei laisinkaan, herra majuri. Iltapäivät kulutan
+huvituksissa ja aamupäivät samaten.
+
+_Kummellund._ Niin, niin, mutta! Teillä on varmaan jotain erityistä
+asiaa minulle, koska olette noin vartavasten vaivanneet itseänne. Mutta
+eikö sopisi tulla jonain toisena päivänä, koska minulla nyt on niin --
+suokaa anteeksi -- suokaa anteeksi, että minä -- (aikoo taasen lähteä).
+
+_Vesterkvist._ Ei mitään erityistä asiaa, vaan kun kuulin, että majuri
+on jälleen saanut lankonsa kotiin monivuotisen poissaolon jälkeen,
+pistäysin sentähden ohikulkeissani sisään onnittelemaan. Se on varmaan
+hänen tähtensä kun tämä juhla tänään pidetään?
+
+_Kummellund._ Saanko kysyä, oletteko hullu?
+
+_Vesterkvist._ Mitä herra majuri pitää baijerilaisesta oluesta? Se ei
+ole niinkään hullumpaa.
+
+_Kummellund._ Herra varatuomari!
+
+_Vesterkvist._ Se on oikeastaan humala, joka -- --
+
+_Kummellund._ Nöyrin palvelianne, herra -- suokaa anteeksi, ett'en voi
+ottaa teitä vastaan tänäpäivänä -- -- nöyrin palvelijanne! (Lähestyy
+toista sivuovea).
+
+_Vesterkvist._ Ei se mitään! Ei se mitään! Mutta unohdin kokonaan käydä
+tervehtimässä rouvasväkeä, he ovat varmaankin täällä sisällä? (lähestyy
+toista sivuovea).
+
+_Kummellund_ (juoksee hänen jälkeensä tarttuen hänen takkinsa
+liepeeseen). Nyt menette kovin pitkälle. Kuulkaa nyt hyvä herra:
+puhuakseni suoraa puhetta, eikö herra ole huomannut, että hyvin
+epämielelläni näen teidät luonani?
+
+_Vesterkvist._ Ei, sitä en ole huomannut, enkä tahdo sitä uskoakaan,
+sillä minä en usko muuta kun hyvää lähimmäisistäni.
+
+_Kummellund._ Herran toiveet tyttäreni suhteen -- --
+
+_Vesterkvist_ (keskeyttäen). Luultavasti herra majuri jo tuntee
+tarkoitukseni Tildan suhteen. Se on kyllä totta, että omaiseni ja
+toverini toivovat minun hakevan itselleni puolison korkeammasta
+aatelista, voidakseni siten paremmin saavuttaa päämaalini rouvan nimen
+kautta; mutta minä en ole laisinkaan sukuylpeä -- enkä ensinkään halua
+hienoja sukulaisia -- luulen olevan parasta, että aatelittomat pysyvät
+yhdessä ja koska Tilda on vaatimaton tyttö ja paremmin kasvatettu kuin
+voisi odottaa, niin olen aikonut tarjota hänelle käteni.
+
+_Kummellund_ (erikseen). Sepä vasta elävä! (Kovaa ja tulistuneena). No
+kuulkaa nyt mitä sanon: minä vakuutan kunniasanallani, että ennen tulee
+kuun keisari maan päälle pyhäkoululehteä toimittamaan, ennenkuin te
+saamaan minun tyttäreni. Sentähden kiellän teitä tämän perästä käymästä
+minun tai tyttäreni luona, ja että -- --
+
+_Vesterkvist_ (on kaatanut vettä lasiin ja tarjoaa sitä
+Kummellund'ille). Herran nimessä, juokaa -- -- -- juokaa, herra majuri!
+
+_Kummellund._ Miksi minun pitää juoda?
+
+_Vesterkvist._ Juokaa -- olette kalpea kuin ruumis.
+
+_Kummellund._ Olenko minä kalpea?
+
+_Vesterkvist_ (kastaa sormensa vesilasiin ja hieroo K:n ohimoita).
+Juokaa! Herra majuri puhuu epäselvästi -- huulet ovat siniset ja silmät
+pyörivät kuin kaniinilla.
+
+_Kummellund._ Ka -- kaniinilla!
+
+_Vesterkvist._ Jumala varjelkoon teitä halvauksesta! -- Onko majurilla
+ennen ollut halvausta? Olisi hyvä, jos olisi ennen ollut, sillä silloin
+se ei tule niin ankarana enää.
+
+_Kummellund._ Mitä tarkoitatte, herra? (rauhoittuen). Säästäkää tämä
+ilveily! Olkoon tämä viimeinen kerta kun puhuttelemme toisiamme.
+
+_Vesterkvist._ Mutta sanokaa sitte, hyvä ystävä, mitä teillä oikeastaan
+on minua vastaan?
+
+_Kummellund._ Mitä teillä on palkkaa? -- -- Tullivahtimestari ansaitsee
+vuodessa enemmän kuin varatuomari kymmenessä. Millä aijotte elättää
+vaimonne?
+
+_Vesterkvist._ Milläkö aijon elättää vaimoni? Hm, aamiaisella,
+päivällisellä ja illallisella.
+
+_Kummellund._ Tiedättekö, mitä talous maksaa? Lasketaanpa hiukan:
+huoneisto maksaa ainakin 300 riksiä, sillä ette suinkaan tahdo, että
+tyttäreni asuisi tuolla vuorella kaupungin ulkopuolella?
+
+_Vesterkvist._ Miksikä ei? Sieltä on kaunis näköala -- ja mylly, joka
+siellä on, voidaan hyvin helposti sisustaa asuinhuoneeksi; myllyn siipiä
+voidaan käyttää voimistelemiseen; ja läheisyydessä aivan löytyy muuan
+kesähuvila, jonka majuri voisi vuokrata.
+
+_Kummellund._ Seitsemän syltä puita menee vuodessa, jotka ajettuina ja
+hakattuina maksavat ainakin 70 riksiä, siis: summa summarum 370.
+
+_Vesterkvist._ Mitä minä puilla teen, kun en minä aijo lämmittääkään.
+Luuleeko majuri, että minä aijon tappaa itseni, vaimoni ja lapseni
+häkään.
+
+_Kummellund._ Sitten mausteita ja muita herkkuja!
+
+_Vesterkvist._ Minä olen homeopaatti, enkä siis kärsi mausteita ruuassa.
+
+_Kummellund._ Mutta teillä ei ole mitään palkkaa ja olette velassa
+aikalailla.
+
+_Vesterkvist._ Minä en mielelläni kerskaile. Kyllä minulla on velkaa
+muutamia tuhansia, mutta ajatelkaapa, hyvä herra, eihän minun tarvitse
+maksaa minkäänlaisia verojakaan. Onko se mielestänne vähäinen asia? Hä?
+
+_Kummellund._ Herra on hullu!
+
+_Vesterkvist._ Sitä en tahdo uskoa! Hyvin viisaasti aijon minä nyt
+toimia. Luuletteko, että minä olisin niin puolihassu, että naisin tytön,
+jolla ei olisi varoja laisinkaan? Tildan äidinpuolelta tuleva perintö ei
+ole pieni sekään ja isä jättää myöskin jälkeensä pienen omaisuuden, jos
+hän vaan ei ole tyhmä ja pane kaikkia varojansa viinayrityksiin. Minä
+tahtoisin mielelläni, niinkuin hyvä ystävä talossa, antaa sen neuvon
+majurille, ettei majuri kovin paljon uhraisi rahojaan viinaan.
+
+_Kummellund._ Kiitän nöyrimmästi! Vai niin, vai puhuu herra Tildan
+perinnöstä! -- hm -- hm, mutta siitäpä ei tule mitään. Ei teidän
+pyydyksenne sattuneet minun lintuuni tällä kertaa.
+
+      Laulu n:o 2
+
+      Nyt, herrani, kuulkaa, mitä ma lausun:
+      Se kirjurin huoli,
+      Kun vaatetuspuoli
+      On komea vaan!
+      Työ ainoastaan
+      On seuroissa juoksu,
+      Ja hajuvesi tuoksuu,
+      Mut päivänsä päättää
+      Hän trallalallaan, j. n. e.
+
+      Jos tyttönen kuinka kaunis se onkin,
+      Saa silmät sen loistaa
+      Ja säihkyä, noista
+      Hän huolivi viis'.
+      Kas, siinä on hiis',
+      Kun sillä ei rahaa,
+      Ja tuopas on pahaa,
+      Ei lausu hän sanaa,
+      Vaan tyttösen manaa
+      Ain, trallalallaan j. n. e.
+
+      Mut entäs jos isä häll' tyttären antaa!
+      Nyt kaikkien nähden
+      Vain rahojen tähden
+      Tuo lempeä saa
+      Kovin leimuavaa;
+      Ja hemppunsa kanssa
+      Hän hyppää ja tanssaa,
+      Kun onni se nappi.
+      Mut mennös sa, appi,
+      Ain, trallalallaan j. n. e.
+
+_Vesterkvist._ No, mutta kuulkaa nyt mitä minä sanon: huolimatta teidän
+vastustuksistanne nain minä tyttärenne kuukauden kuluessa.
+
+_Kummellund._ Herra!
+
+_Vesterkvist._ Niin, herra majuri; -- mutta teiltä en ajattele häntä
+pyytää, teidän kovuutenne ainoaa lastanne kohtaan riistää teiltä isän
+oikeudet.
+
+_Kummellund._ Oho!
+
+_Vesterkvist._ Kaikeksi onneksi on Tildalla vielä elossa muitakin
+omaisia, kun isänsä, ja ne ovat taipuvaisempia. -- Hänellä on muuan eno,
+joka rakastaa häntä, ja on luvannut, että minä saan tyttärenne.
+
+_Kummellund_ Ja tämä erinomaisen hyvä eno on?
+
+_Vesterkvist._ On Job Kurk!
+
+_Kummellund._ Haha, tuo jätkä! Voin nauraa itseni kuoliaaksi.
+
+_Vesterkvist._ Ettekö ole koskaan kuullut puhuttavan henkilöistä, jotka
+köyhinä raukkoina ovat jättäneet isänmaansa, mutta palanneet takaisin,
+koottuaan miljoonia?
+
+_Kummellund._ No, entä sitte?
+
+_Vesterkvist._ Job Kurk matkusti täältä viisitoista vuotta sitte
+Etelä-Amerikaan ja avasi Rio Janeirossa pienen kaupan; nyt hän on
+rikkain istutusmaitten omistaja siellä.
+
+_Kummellund._ Satuja, lasten satuja, herra!
+
+_Vesterkvist._ Puettuna köyhäksi merimieheksi astuu hän rikkaan
+sukulaisensa kynnyksen yli koetellakseen tämän sydäntä. Hän ajetaan
+ulos. Köyhän sukulaisen ulos ajaminen käy hyvinkin helposti, mutta
+miljoonien omistajan kun ajaa ulos, saa aina vähän hapanta jälestäpäin.
+
+_Kummellund._ Todellakin?
+
+_Vesterkvist._ Minä olen hänelle kertonut kaikki. Hän vihaa teitä, mutta
+rakastaa sisarensa tytärtä. Kun tyttö oli vielä lapsi, kertoi tämä oiva
+setä tuuditelleensa häntä polvillaan ja nyt maksaa hän kullassa
+jok'ainoan taivaallisen hymyn, jonka hän silloin sai tytöltä osakseen.
+
+_Kummellund_ (itsekseen). Voisikohan tuo olla totta? Ei, se ei voi olla
+mahdollista!
+
+_Vesterkvist._ Luuletteko, herra majuri, että jos en olisi varma
+asiastani, olisinko silloin uskaltanut puhutella teitä sillä tavalla kun
+nyt sen olen tehnyt? Luuletteko, että köyhä kirjuri uskaltaisi ruoska
+kädessä kosia rikkaan miehen tytärtä -- rikkaan miehen, joka sitäpaitsi
+on majuri ja ritari? (kuuluu kolinaa ulkopuolelta ja Jobin ja Tuomaan
+rähisevät äänet.)
+
+_Kummellund._ Mitä ihmeen elämää se on?
+
+_Vesterkvist._ Niin, mitä ihmeen elämää se on? Aa, se on majurin renki,
+joka heittää 100 tynnöriä kultaa alas portaista.
+
+_Job_ (huonoissa merimiesvaatteissa, lykkää ovessa Tuomasta, niin että
+tämä kaatuu takaperin).
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+EDELLISET. JOB, ROSENNASE, TUOMAS (heti jälestä).
+
+_Job._ Makaa siellä ja potki portaissa. Minä opetan piikkikaloja
+luikkimaan tiehensä Intiaan matkustavan tieltä.
+
+_Vesterkvist_ (rientää Jobia vastaan, kumartelee hyvin kohteliaasti,
+josta Job näyttää kummastuneelta ja vastaa kohteliaisuuksiin hyvin
+kömpelösti).
+
+_Kummellund_ (erikseen Rosennaaselle). Neiti, piru on irti!
+
+_Rosennase._ Herran nimessä, mitä majuri puhuu?
+
+_Kummellund._ Minun lankoni --
+
+_Rosennase._ Majurin lanko -- --
+
+_Rummellund._ Hän ei ole se kuin hän on!
+
+_Rosennase._ Mikä hän sitte on?
+
+_Kummellund._ Hän on jotain aivan toista -- hän ei ole kerjäläinen, vaan
+hän kuuluu olevan mahdottoman rikas.
+
+_Rosennase._ Ah, Jumalani, enkö juuri aavistanut sitä. Olisin voinut sen
+jo edeltäkäsin sanoa.
+
+_Kummellund_ (lyöden käsiään yhteen). Luuleeko neitikin niin? Jumala
+minua auttakoon! -- Minä voin menettää järkeni. Miksikä sitä ei ole
+kukaan sanonut? (Kulkee pitkin askelin edestakaisin). On hirveää näin
+pimittää silmäni. Mitä pitää tehdä? Olen olevinani aivan kuin en
+tietäisi, että hän on rikas (menee Job'in luo, joka vielä seisoo oven
+luona, kättelee häntä hyvin kohteliaasti ja taluttaa hänet esille).
+Tervetuloa, rakas lanko, asiani ja tuhannet huolet ovat estäneet minut
+kanssasi haastelemasta.
+
+_Job_ (koko kohtauksen ajan nöyränä). Minä pyydän tuhannesti --
+
+_Rosennase_ (itsekseen). Mikä vaatimaton ja yksinkertainen ihminen!
+
+_Kummellund._ Sinä kyllä tunnet meidät kauppiaat, me olemme aina hiukan
+hajamielisiä. -- Ole nyt täällä kuin kotonasi. Missä asut? Minun kotini
+on sinulle avoinna -- -- Häijyt ihmiset ovat levittäneet huhuja, että
+sinä olet kovin viinaan menevä -- -- kas siinä syy, minkätähden niin
+kylmästi otin sinut vastaan. -- Mutta eihän ole niin? Ethän sinä pidä
+väkevistä juomista, ethän sinä suinkaan juo viinaa?
+
+_Job._ Kyllä minä välistä otan napin takkiini, mutta se on enimmäkseen
+rommia ja arrakkia kuin minä --
+
+_Kummellund._ Se on toista kun juo rommia ja arrakkia, paras ystävä,
+mutta viina -- se kirottu viina, katsos lanko, minä olen raittiusseuran
+esimies.
+
+_Vesterkvist_ (erikseen). Ja myy tuhansia kannuja viinaa vuodessa.
+
+_Kummellund._ Ja sentähden minä hiukan ensin kartoin sinua. (erikseen).
+Se joka juo rommia ja arrakkia, ei ole mikään jätkä.
+
+_Vesterkvist_ (ottaa tuolin ja asettaa sen Jobin eteen). Unohdammehan
+kokonaan käskeä herra Kurk'ia istumaan.
+
+_Kummellund_ (ottaa myöskin kiinni tuolista ja tarjoo sitä Job'ille).
+Suo anteeksi, paras lanko, ole hyvä ja levähdä hiukkasen.
+
+_Job_ (istuutuu pitkän kursailemisen jälestä). Minä kiitän tuhannesti.
+(Erikseen). En voi käsittää mikä heille nyt on tullut -- minulla mahtaa
+olla erittäin hyviä sukulaisia.
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+EDELLISET. TUOMAS (pitäen nenänsä edessä liinaa).
+
+_Tuomas._ Katsokaa nyt, herra majuri, miten ne ovat minua taasen
+pidelleet. Eikö tämä ole hirveätä aivan?
+
+_Kummellund._ Mitä sinulla on sanottavaa?
+
+_Tuomas._ Ensin tulee tuo (osoittaa Vesterkvistiä) ja tahtoi väkisin
+sisään. Niinkuin majuri käski, tahdoin minä ensin ajaa hänet ulos
+ovesta, mutta silloin lykkäsi hän minut alas portaista, ja minä löin
+nenäni puulaatikkoon, niin että luultavasti joku valtasuoni katkesi.
+
+_Kummellund._ Hyvä, hyvä!
+
+_Tuomas._ Hyväkö -- no saakelia -- vai hyvä?
+
+_Kummellund._ Ei liiaksi sinulle, kuka käskee olla epäkohtelias ihmisiä
+kohtaan?
+
+_Tuomas._ Olenko ollut epäkohtelias? Tahdoin vaan heittää ulos heidät,
+majurihan itse käski -- --
+
+_Kummellund._ Suokaa anteeksi, herrat; näin kun rupeaa mätäkuu tulemaan,
+niin tämä mies kääntyy hiukan hassunpuolelle.
+
+_Tuomas._ Mi -- mitä? -- Minä sekä käännyn että väännyn, niin että voin
+menettää elämäni ja jäseneni tässä talossa; minä en kärsi tätä
+kauvempaa!
+
+_Kummellund_ (tarttuu Tuomaan käsivarteen ja taluttaa hänet ulos). Ulos
+riivattu! Huomenna saat marssia matkaasi, siitä saat olla varma.
+
+_Tuomas_ (ulos talutettaessa). Toivoisin, että majuri tuntisi samaa kuin
+minä nyt, niin kyllä tietäisi -- -- (Kummellund ja Vesterkvist ajavat
+ulos Tuomaan).
+
+
+YHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+EDELLISET (paitsi Tuomasta). TILDA ja VIERAITA (tulevat sivuovesta.)
+
+_Kummellund_ (esittää Job'in seuralle. Job käyttäytyy tavallisella
+merimiehen tavalla tervehtiessään).
+
+_Rosennase_ (itsekseen). Mahtaneeko hän olla nuorimies? Voi, jos hän
+olisi naimaton! Kuinka hän on romantillisen näköinen tuossa
+yksinkertaisessa merimiespuvussaan. Ja kuinka hän käyttäytyy vapaasti ja
+miellyttävästi! Ah, jos hän olisi naimaton. (Menee Job'in luokse ja
+puhelee vilkkaasti hänen kanssaan).
+
+_Vesterkvist_ (kumartaa Kummellundille). Niinkuin näen, ovat majurin
+vieraat saapuneet, siis saan luvan poistua.
+
+_Kummellund._ Ei millään tavalla! Jääkää tänne ja sitte syömme vähän
+voileipää teen kanssa.
+
+_Vesterkvist._ Minulle ei millään lailla ole mahdollinen se kunnia,
+sillä olemme päättäneet herra Kurk'in kanssa viettää iltamme yhdessä.
+
+_Kummellund._ Unohtakaamme äskeinen riitamme! Ainoan lapseni onni on
+tärkeä sydämelleni -- -- kun vaan voisin saavuttaa lankoni ystävyyden,
+niin (jatkaa puhettaan Vesterkvistin kanssa).
+
+_Rosennase_ (itseks.) Hän on naimaton! -- -- Se oli siis länsimeren
+aalloista, kun minun ihanteeni löytyi! Minä tahdon mielistellä tuota
+rauhatonta lintua, ei muun tähden, kuin näyttääkseni majurille, että
+elämäni onni voi kukoistaa ilman häntäkin.
+
+_Kummellund_ (Job'ille) No, mitä pitää lankoni olostaan täällä? Saako
+luvan olla? (tarjoo hänelle nuuskaa kultasesta rasiasta).
+
+_Job_ (ottaen nuuskaa) Kiitän nöyrimmästi! Tuo on mahdottoman kaunis ja
+kallisarvoinen nuuskarasia.
+
+_Kummellund._ Niinkö lanko pitää? Jos lanko suvaitsee, niin on hyvä ja
+pitää sen todisteena siitä ilosta, joka valtasi mieleni, nähdessäni
+sinut jälleen. (Ojentaa Job'ille rasian).
+
+_Job_ (ottaa rasian). Kiitän tuhannesti -- (erikseen) Mikä on mennyt
+tuohon ihmiseen? (katsoo kummastellen rasiaa) Tämäpä onnenpotkaus!
+(pistää nuuskaa suuhunsa).
+
+_Kummellund_ (eriks.) Se oli onnellinen ajatus -- se tulee tuottamaan
+minulle rasian oikeista helmistä ja jalokivistä tämän sijaan.
+
+Eräs herra (Job'ille). Herra tukkukauppiaalla kuuluu olevan viisitoista
+laivaa merellä?
+
+_Job._ Onko minulla viisitoista laivaa? Sepä kummallista! (Erikseen).
+Kyllä minulla nyt on tuuli purjeissa, sen kyllä huomaan, mutta laivoja,
+niitä en ole koskaan vielä huomannut.
+
+_Herra._ Onko herralla tukkukauppiaalla tapana vakuuttaa laivansa?
+
+_Job._ Vakuuttava? Minä en ole koskaan vakuuttanut mitään, minä!
+
+_Herra._ Mutta voisihan tapahtua, että kadottaisitte jonkun joskus, kun
+ovat vakuuttamattomia.
+
+_Job._ Kuinka se voisi tapahtua, kun ei minulla koskaan ole ollut mitään
+kadotettavaakaan?
+
+_Herra_ (nauraen). No, länsi-intialaiselle istutusmaiden omistajalle ei
+tunnu, vaikka joku laiva silloin tällöin hukkuisikin. Toista se on
+meillä.
+
+_Job_ (eriks.) Tämä on jotain käsittämätöntä, tämä! Kaikki ovat niin
+erinomaisen kohteliaita minua kohtaan. Olen hiukan tottumaton siihen.
+
+_Vesterkvist_ (Kummellundille). Hän esittää osansa hyvin. Uskoisiko
+kukaan, että tuon takin alla piilee miljoonien omistaja?
+
+_Kummellund._ Hm, hm! Setää, jolla on hiukankin terävä näky, ei petetä
+niin helposti.
+
+_Rosennase_ (Job'ille). Onko herra Kurkilla paljon tupakkaa?
+
+_Job._ Jos minulla on tupakkaa? Sitä ei minulta puutu koskaan (ottaa
+esiin tupakkakäärön ja näyttää sitä Rosenn:lle). Jos haluttaa, niin
+elkää vastustelko.
+
+_Rosennase_ (ottaa käärön). Kuinka suloista on edes nähdäkin Amerikan,
+tuon vapaan ja onnellisen maan tuotteita.
+
+_Job_ (eriks.) Jota ostin Strömbergin puodista tuosta vastapäätä.
+
+_Rosennase._ Tahdon kätkeä sen kukkaini ja muistoesineitteni joukkoon.
+(Kätkee käärön poveensa). Amerikassa löytyy varmaan paljon papukaijoja
+-- ne puhuvat varmaankin sangen kielevästi ja elävät luultavasti hyvin
+vanhoiksi?
+
+_Job._ Niin, jos ne saavat elää kauan!
+
+_Rosennase._ Oi, miten aina olen toivonut itselleni papukaijaa!
+
+_Job_ (Kummellundille). Herra majuri on kovin hyvä minua kohtaan -- olen
+saanut paljon kovaa kokea elämässäni -- olen saanut kalliisti maksaa
+nuoruuden syntini -- -- köyhyys ja kurjuus ovat tulleet
+rangaistuksekseni.
+
+_Kummellund._ Ah, paras lankoni, köyhyys ei ole mikään häpeä.
+
+_Vesterkvist_ (laskee kätensä Job'in olkapäälle). Mies parka, kun on
+niin köyhä (nousee korolleen, kiertäen itsensä ympäri).
+
+_Kummellund._ Kaikki ihmiset eivät voi olla rikkaita (nauraa).
+
+_Job_ (itseks). Minä luulen, että he nauravat minulle. Jopa rupean
+tuntemaan sukulaiseni.
+
+_Tilda_ (Job'ille). Kuinka meistä on hauskaa että eno on tullut tänne
+taas. Minä olin aivan pieni tyttö, kun eno matkusti täältä.
+
+_Job._ Niin oli, pieni sisareni tytär oli silloin vasta kolmen korttelin
+korkuinen, ja nyt hän on jo koko pitkä neitsyt.
+
+_Westerkvist._ Niin, Tilda, meidän on kiittäminen enoasi paljosta.
+Tietäisitkö, miten hyvä hän on meitä kohtaan ja miten hyvin hän meille
+kaikille soisi.
+
+_Job._ Minä kiitän nöyrimmästi -- jos niin on, niin sitä parempi. Kyllä
+tahto on hyvä, mutta --
+
+_Westerkvist._ Eläkäämme yhdessä onnellista elämää, emmekä koskaan
+erotko toisistamme.
+
+_Job._ Siihen olen minä hyvinkin tyytyväinen! (eriks.) Sillä hitto vie,
+en tiedä minne oikeastaan nyt menisin ja mitä toimittaisin.
+
+_Westerkvist._ Kunnioitettu eno -- sallikaa että minäkin käytän sitä
+nimeä -- tämä päivä on onnellisin elämässäni, sillä olen juuri Tildan
+arvoisalta isältä saanut Tildan omakseni.
+
+_Tilda_ (isälleen). Ah, isä! Eikö tämä liene vain unta?
+
+_Kummellund_ (hämillään). Niin, minä lupasin ajatella asiaa, mutta --
+mutta --
+
+_Vesterkvist._ Meiltä puuttuu vain enon siunaus enää.
+
+_Job._ Jos voin niin vähällä palvella, niin hyvinkin mielelläni, mutta
+--
+
+_Vesterkvist._ Se on vaan pieni lisä siihen kaikkeen, mitä jo olette
+meidän edestämme tehnyt.
+
+_Job._ Mitä minä olen tehnyt?
+
+_Vesterkvist._ Te koetatte maailmalta pitää salassa hyvät työnne,
+jalomielinen mies, mutta meidän kiitollisuutemme saattaa toiveenne
+tyhjäksi. Ne viisikymmentä tuhatta, jotka olette määrännyt Tildan
+hääpäivänä hänelle maksettavaksi, ei liene mielestänne suuriarvoista!
+
+_Kummellund, Rosennase_ ja _Tilda_ (yht'aikaa) Viisikymmentä tuhatta!
+
+_Job_ (hämillään). Viisikymmentä tuhatta! Olenko minä määrännyt
+viisikymmentä tuhatta? (Eriks.) No, onko sitte ihme, jos itse olenkin
+aivan ilman varoja! Siinä palkka hyvästä sydämestäni. (Kovaa) Mutta
+oletteko Te kaikki hulluja? Tahdotteko tehdä pilaa köyhästä
+sukulaisestanne?
+
+_Vesterkvist._ Tule tänne Tilda, syleilkäämme yhdessä rakasta enoa ja
+pakoittakaamme hänet ottamaan vastaan se kiitollisuuden tunne jonka
+olemme hänelle velkaa. (syleilee Jobia.)
+
+_Tilda._ Soisin, että aina olisimme enon rakkauden ansainneet!
+(syleilee Job'ia).
+
+_Job_ (tukehtumaisillaan syleilystä). Tämäpä nyt tuhat tulim -- --
+
+_Vesterkvist_ (pitäen kättään Job'in suun edessä). Ei, viisikymmentä
+tuhatta se oli, mutta siunauksenne on meille kalliimpi kuin kultanne.
+
+_Kummellund._ Viisikymmentä tuhatta -- minä siunaan teidät, lapseni
+(yhdistää nuorten kädet).
+
+_Job_ (irtautuen heistä). No, ottakaa ne sitte ja minun viisitoista
+laivaani myöskin kaupanpäälle!
+
+_Kummellund._ Minua ilahuttaa kuulla, että olet rikas ja hyvinvoipa,
+mutta olisin kuitenkin suonut olevan toisin, niin että jollakin tavalla
+olisin voinut osoittaa, miten rakas vaimovainajani ainoa veli minulle
+on.
+
+_Job._ Hä!
+
+_Kummellund._ Voi, minun autuas vaimoni, miten minä kaipaan häntä!
+(itkee).
+
+_Job_ (syleilee häntä). Voi minun lankoni!
+
+_Rosennase_ (Job'ille). Onnittelen teitä kaikesta sydämestäni -- ja
+kuitenkin, sitä en voi kieltää, pidin teistä enemmän, kun vielä olitte
+silmissäni köyhä, yksinäinen ja hyljätty!
+
+_Job._ Hä?
+
+_Rosennase._ Minä olen valvonut Tildaa koko hänen lapsuutensa ajan --
+olen johtanut hänen ensimäisiä askeleitaan tässä elämässä, ja hän on
+aina ollut kiltti ja hyvin oppivainen lapsi. (Itkee ja pyyhkii
+silmiään).
+
+_Job_ (syleilee häntä). Ah, neitiseni! (itkee).
+
+_Rosennase._ Ah, herrani, tämä päivä on onnellisin elämässäni.
+
+_Job_ (liikutettuna). Niin myös minun! Tulkaa syliini! (syleilee
+Kummellundia ja Rosennasea samalla kertaa). Ah, lankoni; neiti kulta!
+
+_Kummellund._ Kerro nyt omaisuuksistasi ja tiloistasi Rio Janeirossa.
+
+_Job._ Minun tiluksistani? Pitääkö minun kertoa omaisuuksistani?
+Kaikista omaisuuksistani? -- -- No, samapas tuo! Kuulkaa sitte!
+
+      Laulu n: o 3
+
+      (Sävel: Fredman'in epist.)
+
+      Merestä minulle aartehia pyörii,
+      Tuhannet orjat mun pelloillani hyörii,
+      Kas siellä, miss' on Rio, Rio, Rio Janeiro!
+
+      Mulla on neekerejä, väkeä se mustaa,
+      Tuhannet määrät -- ja vanhin niist' on Kustaa,
+      Kas siellä, j. n. e.
+
+      Kameelia sata mulla, niissäkös on rasvaa,
+      Kaneelia runsahasti pelloillani kasvaa,
+      Kas siellä, j. n. e.
+
+      Rusinoilla siellä vainen eletähän aina,
+      Aatamin ja Eevan puku se ei paljon paina,
+      Kas siellä, j. n. e.
+
+      Vuorista suoraan saapi hopioita,
+      Kultaa kasvaa kaikkialla niinkuin perunoita.
+      Kas siellä, j. n. e.
+
+      Jokainen mökki on niinkuin linna suuri,
+      Härkienkin ruokana on paras punajuuri,
+      Kas siellä, j. n. e.
+
+      Rio Janeiro on maailman paras paikka,
+      Valhetta jos lasken, niin piru vieköön vaikka!
+      Hei Rio, Rio, Rio, Rio, Rio Janeiro!
+
+Väliverho.
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+Avonainen paikka ravintolan edustalla. Näköala kaupunkiin päin. Pöytiä
+ja tuolia näyttämön sivuilla; pöydillä pulloja ja lasia.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+MERIMIEHET (lasit kädessä ja piiput suussa).
+
+      Laulu n:o 4.
+
+      (Sävel: Vikingabalken "Frithiofin sadusta".)
+
+      Vapaa on merimies, sekä voittamaton,
+      Kun se kuohuja viillättää,
+      Kuningasta palvella kunnia on,
+      Ja on siksi sen pystyssä pää!
+      Meri raivota, vaahdota, telmiä saa,
+      Meillä vainen on naurussa suu,
+      Ja jos kuunari karille kalskahtaa,
+      Väkivoimin se irtautuu!
+
+      Vähät siitä, jos kaappari päälle käy,
+      Ylös miehet, ei armoo se saa!
+      Pian meidän se on, ei pelkoa näy;
+      Pojat potrat, jo hurratkaa!
+
+      Liput maston huipussa leikkiä lyö,
+      Sataman kun me saavutamme,
+      Ilo yllä on nyt, levon suopi jo työ,
+      Merimiehelle juhla on se!
+
+_Ens. merim._ Eläköön kauppalaivasto, mutta höyryalukset hiiteen.
+
+_Toinen merim._ Seis masiina! Minä puolustan höyrylaivoja; olen
+palvellut parissakin sellaisessa!
+
+_Kolmas merim._ Joonaksella on oikein! Purjelaivoilla ei päästä
+mihinkään matalilla vesillä.
+
+_Toinen_ (juoksee kolmatta vastaan). Pidätkös suusi taikka -- --
+
+_Kolmas merim._ (uhaten). Tahdotko tapella?
+
+_Ensim. merim._ (menee väliin), Seis, meripojat! Onko kukaan teistä
+purjehtinut Kiinassa? Vuonna 39 olin minä siellä kapteeni Ris'in kanssa,
+hän johti silloin nimittäin Augusta-laivaa. Keisari tuli laivaamme ja
+osti suolalastimme. Hän kestitsi kapteenin ja koko väestön teellä
+suurista kiinalaisista astioista. Kun hän näki minut, sanoi hän: Mikä on
+nimesi, poikaseni? Nimeni on Klaus, sahalta, sanoin minä. -- Minä pidän
+sinusta, sanoi hän, jos tahdot jäädä tänne niin teen sinut laivastoni
+amiraaliksi, sanoi hän; -- kiitos vain, tuumasin minä, mutta teidän,
+majesteettinne kuuluu sahaavan kenraaliaan ja amiraaliaan aivan niinkuin
+meillä sahataan tammilautoja, silloinkun teidän majesteetillenne päähän
+niin pälkähtää, sanoin minä. -- Mitä se tekee, sanoi hän, kun vaan
+siihen tottuu niin se menee kun itsestään, sanoi hän; -- Ei kyllä minä
+sentään pysyn poissa, sanoin minä; -- se on oikein, arveli hän, antoi
+minulle neljä taalaria ja viinaa koko väestölle.
+
+_Kolmas merim._ Mutta missä on Job?
+
+_Toinen merim._ Niin todellakin minne hittoon Job on joutunut?
+
+_Neljäs merim._ Hän lupasi meitä kestitä tänään. Kovin runsaskätinen on
+siitä pojasta tullut, siitä asti kun hän alkoi käydä niin komeasti
+puettuna.
+
+_Ensim. merim._ Vaikka onkin rikas lanko, niin saa sitä sentään ottaa
+lusikan kauniiseen, käteensä. Narratkaamme häntä hiukkasen -- hän ei voi
+olla kaukana täältä.
+
+(Menevät laulaen: Vapaa on merimies j. n. e.)
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+JOB (tullen vastaiselta puolelta, hullunkurisen koreasti puettuna).
+
+Jos joku olisi kaksi kuukautta sitte sanonut minulle, että olen rikas,
+niin olisin antanut hänelle aika korvapuustin, sillä en tahdo olla
+kenenkään pilkan alaisena, mutta nyt tulee eräs ja sanoo, että olen
+istutusmaiden omistaja Rio Janeirossa, toinen, että minulla on
+viisitoista laivaa ja kolmas, että olen antanut viisikymmentätuhatta
+riksiä siskoni tyttärelle -- -- kaiken tuon täytyy olla totta, koska
+jokainen, ken minut näkee, niin minulle vakuuttaa. Minne menenkin, niin
+aina sanovat: tuossa kulkee se rikas eno, se kunnian mies, joka on niin
+hyvä omaisiansa kohtaan. Minulle annetaan lahjoja joka taholta; --
+olisin hupsu, jos en ottaisi niitä vastaan. Täällä mäessä käy hyvin
+helposti rikkaaksi tuleminen, sen kyllä huomaan! Mutta minne minä
+sijoittaisin paljot rahani? Muutamat esittävät minulle kaivoksia -- se
+olisi hyvin varma paikka, sillä sanovat, että kun panee sinne rahansa,
+niin ei niitä onkimallakaan saa ylös enää. Toiset taas tahtovat, että
+lainaisin ulos ja auttaisin köyhiä viidenkymmenen prosentin korkoa
+vastaan, sillä nyt ei tähän aikaan tarvitse peljätä rahojensa
+menettämistä. Minä hyväksyn nykyisen lainkohdan, mikä koskee
+velkavankeutta. Minkätähden on valtio rakennuttanut sen suuren talon
+tuonne, ellei sinne ketään pantaisi -- Neiti Rosennase -- hihi -- hän on
+rakastunut minuun kuin takkiainen. Ottaisinko tuon vanhan akan? Olin
+tässä pari päivää sitte sen vanhan överstin luona ja hänen kaksitoista
+tytärtään hyppelivät kuin oravat ympärilläni -- hihi -- hihi (ulkona
+huudetaan Job'ia). Jaha, tuollahan ovat vanhat toverini, jotka olen
+käskenyt tänne tänään (kuuluu; "Job! Job!") En tiedä, voinko enää
+kauvemmin seurustella tuonlaisen kansan kanssa -- kun näyttää liiaksi
+paljon ystävällisyyttä tuonlaisia kohtaan, niin käyvät ne viimein aivan
+hävyttömiksi.
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+JOB. MERIMIEHET (syöksyvät esiin).
+
+_Ensim. merimies._ Tässäpä hän on! Eläköön Job, hän ja ei kukaan muu!
+
+_Job_ (ylhäisesti.) Kiitos, kiitos, ystäväni! kiitos, kiitos!
+
+_Toinen merimies._ Eläköön Job! Eläköön!
+
+_Job_ (niinkuin ennen). Ei tarvitse! kiitos, kiitos!
+
+_Kolmas merimies._ Nostakaamme hänet!
+
+_Job._ Kiitos, kiitos, ystäväni! Kiitos, kiitos!
+
+(Merimiehet kantavat Job'in ulos eläköötä huutaen).
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+BRITA (ravintolatyttönä kantaen tarjotinta).
+
+Tämäpä on hirveää elämää! Mitä oikeastaan ajattelinkaan, kun tulin tänne
+mokomaankin ravintolaan. Täällä käy vaan huonompaa väkeä, eikä saa
+ensinkään juomarahoja. Ravintolatyttö ei koskaan voi saada korkeampaa
+sivistystä tällaisessa paikassa. Mutta siellä Sinisellä portilla, siellä
+sitä tulee täydelliseksi kaikessa! Siniselle portille tahdon minäkin,
+vaikka pääni menköön.
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+BRITA. TUOMAS (kaartilaisena, vähän juovuksissa).
+
+_Tuomas._ Näenkö minä pikku äijiä, vai onko se todellakin Brita?
+
+_Brita._ Tuomas, ja entäs niin korea sitte! Mitäs minun nyt pitää
+sanoman!
+
+_Tuomas._ Olenko minä korea? Se on loistavaa viheliäisyyttä. Minä olen
+kaartilainen, Brita. Kaartilainen ruumiineni ja sieluineni, Brita.
+
+_Brita._ Nimeni ei ole Brita, kuuletko, vaan Josefina! Oletko koskaan
+kuullut Brita nimisestä ravintolaneidistä?
+
+_Tuomas._ Kummastelen, ken on hänet uudestaan kastanut? Mutta miksi
+muutit pois majurilta?
+
+_Brita._ En tahtonut elää piian unhotettua elämää, sillä minulla on
+toiveita paljon. Miksi sinä sitte olet mennyt kaartiin?
+
+_Tuomas._ En voinut kauemmin kärsiä elämää majurilla! Siellä ei saanut
+muuta kuin selkäänsä aamusta iltaan asti, senvuoksi otin eron ja rupesin
+kaartilaiseksi.
+
+_Brita._ No, onko nyt parempi sitte?
+
+_Tuomas._ Parempiko, sanoit, vieläkö mitä? Onnettomuuteni on, että minua
+koko elinaikani kohdellaan kuin vanhaa haulipyssyä, joka jokapäivä
+tarvitsee rasvaa, kelvatakseen johonkin. Varhain aamusta myöhään iltaan
+saakka en saa muutakuin korvilleni, niin että tulen vielä hulluksi,
+vaikka sanovat tahtovansa tehdä minusta viisaan.
+
+_Brita._ Mutta ajatteleppas, Tuomas, että sotilaat voivat niittää
+kunniaa ja laakereita!
+
+_Tuomas._ Laakereitako? Minusta se on hiukan pampun näköistä ja
+maistuukin aivan samanlaiselle. Jos minulla sentään olisi vaimo, joka
+kanssani kohtaloni jakaisi! Kuuleppas, Britaseni, meillä on aina ollut
+pientä lukkarin rakkautta toisiamme kohtaan ja minä pidänkin, että -- --
+
+_Brita._ Minä sanon, että: minä en pidä.
+
+_Tuomas._ Ei sinun kannata siinä noin seistä ja kiemailla, sotilailla on
+aina onni naisten luona.
+
+_Brita._ Sotilailla! Niin, mutta niiden pitää olla toista maata!
+
+_Tuomas._ Sinä voisit kyllä hyvin elättää itsesi vaatteiden pesulla,
+kuten kunnialliset sotilaitten vaimot tekevät. Naineilla sotamiehillä on
+aina hyvät päivät, sillä vaimot käyvät apuna taloissa. Sinusta tulisi
+oiva kaartilaisen rouva -- sillä sanoppa, että sinulla on aina ollut
+niinkuin tuota vähäsen älyä. Muistatko vielä, kun olimme majurilla,
+silloin menin aina ruokahuoneeseen herrasväen mentyä levolle, ja söin
+marjahilloa yöt läpeensä.
+
+_Brita._ Ei, rakas Tuomas, minulla on ihan toisenlaisia tuumia.
+
+      Laulu n:o 5.
+
+      (Sävel: Lemmenjuomasta).
+
+      Sini porttiin, sinne mielin,
+      Siell' on lysti, luulemma,
+      Riemu kai se suuri liekin,
+      Kun on seurass' herroja!
+      Juomarahoja, kas, vainen
+      Saapi summat yhdess' yöss'! --
+      Hieno oon ma neitokainen,
+      Hatun ostan, muhvin myös!
+
+      Tyttö soma kapakasta
+      Miesten ihaeltu on,
+      Hän kun mukana on, vasta
+      Riemu ompi verraton.
+      Kun ei vanhuus vainen kaada, --
+      Siinä pulma suruinen!
+      Puolisoks' voin sentään saada
+      Vaikka kammarneuvoksen!
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+TUOMAS (yksin).
+
+Siinäpä ylpeä elävä! Se vain suuri vahinko, ettei hän lentänyt ilmaan
+linnan kanssa tuossa! Minä en voi kärsiä tämänlaisia lippulakkeja! --
+Ovat kuin mitkäkin limsilukot -- kelpaavat ainoastaan silloin kun ei
+sada. Minä voin tulla hulluksi ajatellessani että vielä kestää kuusi
+vuotta ennenkun pääsen tästä kiusauksesta. Enhän minä muuten tyytymätön
+olisi, ellei ne pitäisi niitä perhanan harjoituksia. Talvetkin menisivät
+mukiin, kun vain pääsisi vahtivuoroista kaupungilla. Mutta kesät! En
+käsitä mitä teemme kesällä. Navetta-aita voi kyllä olla hyvä olemassa,
+mutta ne muut kesähuvit eivät oikein soinnu. Sitte vielä pakoitetaan
+meitä laulamaan -- kuinka hitossa sitä voi oppia laulamaan, kun saa vaan
+suolasta ruokaa aamusta iltaan! -- Nyt sanovat vielä, että ensi vuonna
+meidän on opittava soittamaan forte-piaanoakin. Kyllä on hirveätä tämä
+kaartilaisen elämä!
+
+      Laulu n:o 6.
+
+      (Sävel: Valkeasta rouvasta).
+
+      Voi kovin kurja, onneton,
+      Sotilaan elämä aina on,
+      Hän pyssyä näppiä, nyppiä saapi.
+      Lopuks' itse nypätään!
+      Ja herrat, jesta kun komentaapi,
+      Ihan humuu ympäri pään!
+      Välisti miestä ne rumpuna kaapii,
+      Ah, silloin tuntevi sään!
+      Se kaartinpojan elämää!
+
+      Voi, kovin kurja, onneton,
+      Sotilaan elämä aina on!
+      Kun leikkitaistossa variksia jahtaa
+      Ihan nilkat ne nyrjähtää.
+      Sata reklementtiä löytyä mahtaa,
+      Pidä siksi pystyssä pää!
+      Saat lihaa, herneitä suuhusi ahtaa,
+      Mut kalaa et ensinkään.
+      Se kaartinpojan elämää!
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+KUMMELLUND (syösten esiin hikisenä ja läähättäen avonainen kirje
+kädessään).
+
+Mikä hirveä onnettomuus! Minun uusi kaljaasini ja kaikki viisikymmentä
+tuhatta viinakannuani ovat uponneet Villingenin myllyjen edustalla. Minä
+olen onneton, olen kadotettu! Minun ihana, rakas viinani! Kaikki
+kadotettu! Mitä pahaa olen minä tehnyt, kun minua näin rangaistaan? Olin
+laskenut jo puhtaan voittoni joka kannulta, eikä se ollut suuri --
+olihan viina niin halpaa, niin viatonta, ja sentään -- -- sentään -- ei,
+ei löydy minkäälaista onnea maan päällä! Ja minun uusi kaljaasini sitte!
+Nyt vielä päällepäätteeksi tulen varmaankin häviämään rukiistani
+myöskin. Näytti alussa niin hyvältä, joka paikasta saapui tietoja
+katovuodesta -- silloin yks' kaks' tulee sanoma, että runsas sade on
+virkistänyt koko elon. Ei toivoa enää mitään ole minulla tässä
+matoisessa maailmassa! En voi elää näiden kompastuksien jälkeen. Ja
+minun uusi kaljaasini! Sehän oli aijottu tyttärelleni, joka on morsian,
+myötäjäiseksi. Sitte hänen sulhasensa velat, mitkä maksoin tässä
+tuonaan, ovat tehneet minut ihan tyhjäksi. Ja nyt tämä vielä! (Itkee).
+Onneksi on minulla sentään hyvä lankoni -- minua kummastuttaa ett'ei hän
+vielä ole mitään tehnyt edestämme ja minä olen ollut liian
+hienotunteinen viittailemaan hänelle. Hän odottaa joka päivä
+purjelaivoja ja vekseleitä. Minun viinani ja uusi kaljaasiani! -- --
+Kuulin hänen lähteneen tänne iltapäivällä -- -- Se oli hirveä
+onnettomuus!
+
+      Laulu n:o 7.
+
+      (Sävel: Rykmentin tyttärestä).
+
+      Ken on kuullut, nähnyt, ken, oi,
+      Syyn tähän kurjuuteeni, mi mulle jääpi?
+      Järjen tässä menettää voi,
+      Ihmiset kaikki kun vainen irvistääpi.
+      Paloviinani mereen meni; --
+      Nyt kaikki maailman kansat mua surkutelkoot!
+      Kuinka käy minun vielä rukihineni?
+      Hirveää, hirveää, kovin hirveää!
+      Ihan tässä, ihan tässä sekoavi pää!
+      En laivaakan takasin saa!
+
+Kas, tuossa hän tuleekin! -- Mutta mitä seuraa hänellä on muassaan?
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+KUMMELLUND. JOB ja MERIMIEHET (tulevat räyhäten).
+
+Laulu n:o 8.
+
+(Sävel: Rykmentin tyttärestä).
+
+JOB.
+
+Majuri, hei, terve sä,
+Kunnon veikkonen!
+
+(Ojentaa Kummellundille lasin.)
+
+MERIMIEHET (tarttuvat laseihin).
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+KUMMELLUND.
+
+Mulla on se kunnia!
+Teitä palvelen!
+
+JOB ja MERIMIEHET.
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+_Kummellund_ (keskeyttäen laulun, ottaa Job'ia käsivarresta ja vie hänet
+erikseen). Kiitos ja kunnia, rakas lankoni, mutta minulla olisi erittäin
+tärkeätä asiaa sanottava sinulle. Minulta on hukkunut laiva -- minä olen
+suuressa rahapulassa -- minä tarvitsen vähintään 20,000 nyt heti.
+
+_Job._ Tarvitseeko lanko 20,000 nyt heti? (laulaa)
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+MERIMIEHET.
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+KUMMELLUND.
+
+Mulla on se kunnia!
+Teitä -- -- --
+
+(keskeyttää laulun ja sanoo) Anna anteeksi, hyvä lanko, mutta nyt ei ole
+aikaa iloitsemiseen ja lauluun, kun viisikymmentä tuhatta kannua viinaa
+makaa meren pohjassa. Minä olen kadotettu.
+
+_Job._ Onko lanko kadotettu. (Laulaa)
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+_Kummellund._ Mutta hiljaa toki! Minä tiedän, että lanko on iloinen ja
+hiljainen luonnostaan!
+
+JOB (laulaa täysin voimin).
+
+Majuri, hei, j. n. e.
+
+_Kummellund_ (pitäen kättään hänen suunsa edessä). Älä huuda, lanko
+kulta! Minä vakuutan kunniasanallani, että jos en huomiseksi voi saada
+kokoon 20,000, niin ovat kaikki asiani sikin sokin ja minä olen
+pakoitettu tekemään -- (huomaa Rosennasen) Mitä tahtoo tuo täältä?
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+_Rosennase_ (läähättäen). En suinkaan tullut liian myöhään! Ah, minun
+kiltti Job'ini, minun kiltti Job'ini! (Nojautuu Job'in olkapäähän.)
+
+_Job._ No entäs nyt, kultaseni!
+
+_Kummellund._ Paras neiti! Minulla on hyvin tärkeitä asioita
+haasteltavana lankoni kanssa jonkavuoksi älkää pidättäkö meitä.
+
+_Rosennase._ Tärkeitä asioita! Ai, minä tiedän sen! Mutta minä en
+koskaan salli, että Job sekaantuu niihin!
+
+_Kummellund._ Mitä neiti sanoo?
+
+_Rosennase._ Että minä en koskaan salli, että majurin lanko saattaa
+itsensä häviöön auttaakseen toisia häviöstä. Minun oma Jobini, etkö jo
+ole tarpeeksi paljon hyvää tehnyt langollesi ja hänen perheelleen?
+
+_Job._ Juu--u!
+
+_Kummellund._ Mitä sinä olet tehnyt, lanko? Oletko sinä mitään antanut,
+jo, lankoni?
+
+_Job._ E--en!
+
+_Rosennase._ Etkö ole antanut hänen tyttärelleen viittäkymmentä tuhatta
+morsiuslahjaksi?
+
+_Job._ Juu--u.
+
+_Kummellund._ Onko hän saanut ainoatakaan äyriä vielä?
+
+_Job._ E--ei.
+
+_Rosennase._ Mutta hänen lupauksensa on yhtä hyvä kun hänen rahansakin.
+Eikö se ole niin, rakas Job?
+
+_Job._ Juu, tietysti on minun lupaukseni yhtä hyvä kun rahanikin.
+
+_Kummellund._ Mutta sinähän olet miljoonain omistaja?
+
+_Job._ Jaa--a, tietysti!
+
+_Kummellund._ 20,000 ei ole sinulle mitään!
+
+_Job._ 20,000 ei ole minulle mitään.
+
+_Rosennase._ Se voi kyllä olla niin, mutta Job ei saa sitä yksin
+ajatella -- hänen tuleva puolisonsa täytyy olla hänen ensimäinen ja
+viimeinen ajatuksensa.
+
+_Job._ Niin rakas lankoni, minun täytyy ajatella vaimoa ja lapsia.
+
+_Rosennase._ Sinä jalo, kunnon mies!
+
+_Kummellund._ Mutta ajatteletko todellakin kieltää minulta tämä pieni
+palvelus?
+
+_Rosennase._ Kiittämätön! Hän kutsuu sitä pieneksi palvelukseksi! Vaan
+sellainenhan se on maailma!
+
+_Job._ Niin, se on kiittämätöntä, kutsua sitä vaan pieneksi
+palvelukseksi.
+
+_Kummellund._ Olenko minä kiittämätön? Mistä, taivaan nimessä, minun
+sitte tulee kiittää?
+
+_Rosennase._ Hän kysyy, mistä hänen tulee kiittää? Siinä hyvistä
+teoistasi, Job!
+
+_Job._ Kysyykö lanko, mistä hänen tulee olla kiitollinen?
+
+_Kummellund_ (vihaisesti). Kiitä minua sinne ja kiitä tänne! Minä
+luulen, että saan halvauksen! Neiti Rosennase! Se olette te kun olette
+matkaansaattaneet tämän, viekas nainen!
+
+_Rosennase._ Kuulitko, Job! Kymmenen vuotta olen ollut hänen talossaan
+ja kuinka on hän minua kohdellut?
+
+_Kummellund._ Kuinka olen teitä kohdellut?
+
+_Rosennase._ Ensimäisen kevääni olen uhrannut hänelle, mutta nyt se on
+lopussa. Rakas Job! Toisen kevääni uhraan sinulle. Lähtekäämme tästä
+maasta, lähtekäämme Rio Janeiroon. Sinun kanssasi tahdon lähteä meren
+toiselle puolelle, sinun kanssasi aina haudankin tuolle puolen.
+(Nojautuu Jobia vastaan. Merimiehet, jotka kohtauksen alussa
+peräytyivät, lähestyvät taasen ja remahtavat nauruun).
+
+_Rosennase_ (pelästyen). Mitä tahtovat nuo ihmiset?
+
+_Kummellund_ (merimiehille). Mitä te töllistelette? Mitä väkeä tämä on,
+lankoni? Kentiesi on se sinun laivaväestöäsi?
+
+_Ensim. merimies._ Job'in väestöä! haha -- haa! (merimiehet nauravat).
+
+_Kummellund._ Kenties joku laivoistasi on saapunut?
+
+_Toinen merim._ Job'in laivoista! ha--ha--haa! (merim. nauravat).
+
+_Rosennase_ (nojautuu Job'in olkapäähän). Päästä minut noista ilkeistä
+ihmisistä!
+
+_Kolmas merimies._ Mitä neiti sanoo? Job, se, jonka kaulassa nyt
+riiputte, ei ole rahtuakaan parempi kuin mekään, vaikka hän nyt on
+koristettu kun korein apina markkinoilla.
+
+_Neljäs merimies_ (Job'ille). Kas niin, Job, tule nyt juomaan kanssamme!
+Mitä hittoa sinä tuolla vanhalla noidalla teet? Hän on näköään kun
+ijäkäs rikkirevitty purje. (Merimiehet ympäröivät Jobin ja tahtovat
+viedä hänet muassaan).
+
+_Rosennase._ Näenkö unta -- vai -- --
+
+_Kummellund._ Miehet, mitä tahdotte langostani?
+
+_Toinen merimies._ Paljonkin! Olemme hänen tovereitaan ja hän on
+käskenyt meidät tänne hiukan hauskaa pitämään; mutta koska herra on
+hänen lankonsa, niin olkaa hyvä ja tulkaa mukaan ottamaan lasillinen
+kanssamme, te kai muutenkin saatte kaikki maksaa, luulen ma.
+
+_Kummellund._ Mitä tämä kaikki merkitsee? Sanotte häntä toveriksenne!
+-- Hänhän on viljelysmaiden omistaja Rio Janeirosta? (Merimiehet
+nauravat).
+
+_Ensim. merimies._ Oletko sinä maanomistaja Rio Janeirosta, Job?
+
+_Job._ Tietysti minä olen -- niinhän kaikki ihmiset sanovat.
+
+_Ensim. merimies._ Mutta mitä sinä itse sanot?
+
+_Job._ Minä sanon niinkuin kaikki ihmiset, minä -- minä en tahdo
+riidellä kenenkään kanssa.
+
+_Kummellund_ (surkealla äänellä). Hyvät ystävät! Eikö hän ole laivojen
+isäntä, eikö hänellä ole viittätoista kuunaria merellä?
+
+_Kolmas merimies._ Herra tarkoittaa ehkä ilmapalloja? Oletko ruvennut
+ilmapurjehtijaksi Job?
+
+_Job._ Jos niin tahdotte, ei minulla ole mitään sitä vastaan, kun vaan
+ei synny riitaa.
+
+_Kummellund._ Sinä onneton! Vastaa minulle, oletko rikas vai köyhä?
+
+_Job._ Kuten lanko vain tahtoo, äsken olin rikas, mutta en minä niin
+tahtonut, nyt olen köyhä, ei minulla ole mitään sitä vastaan.
+
+_Kummellund_ (huudahtaen). Siis köyhä!
+
+_Job._ Köyhä, mutta ylevä.
+
+_Rosennase._ Ja teillä ei siis ole mitään?
+
+_Job._ Ei ropoakaan, sanoi Mäenpään Kalle.
+
+_Rosennase_ (vaipuen tuolille.) Minä pyörryn!
+
+_Job._ Se on ikävä se!
+
+_Kummellund_ (lyö otsaansa). Ah, nyt minä huomaan totuuden! -- Petetty,
+narrattu, vietelty (syöksee Jobin kaulukseen). Ihminen! minä -- minä --
+sinut on vietävä hirteen! -- minä -- minä -- anna takaisin
+nuuskarasiani.
+
+_Job._ Nyt se on loppu sen vihellyksen kanssa, sanoi ukko kun huulet
+putos.
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+EDELLISET. KAUPANHOITAJA (juosten esiin kirje kädessä).
+
+Sain tietää, että herrasväki lähti tänne. Neiti Rosennasen eno, se rikas
+komissaario Nykkelling on kuollut, ja koska tämä kirje neiti
+Rosennaselle on varmaan hänen kuolinpesänsä selvittäjiltä, niin
+kiiruhdin tänne sitä tuomaan. Arvelin neidin olevan täällä.
+
+_Kummellund_ (riistää kirjeen). Anna tänne kirje, mutta ole vaiti kun
+muuri! (Erikseen). Komisarius Kylling kuollut -- silloin on neiti
+Rosennase hänen perillisensä -- -- kaikki voi vielä muuttua hyväksi;
+(rientää neiti Rosennasen luo ja taluttaa hänet lavan keskelle) Ah
+neiti! Me olemme molemmat joutuneet hävyttömän petkutuksen alaiseksi,
+sitä pahempi vielä kun sen on aikaansaattanut eräs minun läheisimmistä
+sukulaisistani, mutta me kostamme hänelle. Rakas neiti, me olemme kauan
+käsittäneet väärin toinen toisiamme, mutta juuri onnettomuuden hetkenä
+käy kaikki valoisaksi ympärillämme. Ah neiti! Minä olen todellakin
+paljon kadottanut, mutta on minulla vielä sen verran jälellä, että voin
+viettää huoletonta elämää, rakastetun vaimon kanssa. Oletko ymmärtänyt
+minut, Beata? Vastaa minulle! Koko minun elämäni riippuu siitä.
+
+_Rosennase._ Onko tämä totta? Oh, sanokaa, että tämä ei ole unta! -- --
+Olemmeko maassa vai taivaassa. Antti! (Nojaa päänsä Kummellundin
+olkapäähän). Antti, olen sinun, ijäti sinun!
+
+_Kummellund._ Rakas tyttö!
+
+_Job_ (pistää päänsä heidän väliinsä). Kuinka nyt käy rakkaan Jobin
+kanssa?
+
+_Rosennase._ Pois, sinä ilkeä ihminen silmäini edestä!
+
+_Kummellund_ (työntää Jobin pois). Sinut pannaan lukkojen ja rautojen
+taa.
+
+_Job._ Se olisi kovin ikävää se; mutta minä en luovu oikeuksistani neiti
+Beataan, sillä rikas eno Nykkelling on kuollut ja sentähden -- --
+
+_Rosennase._ Onko eno Nykkelling kuollut?
+
+_Job._ Majuri pisti surukirjeen taskuunsa juuri nyt. (Kummellund
+nipistää Jobia). Ai, ai, miksi lanko nipistelee?
+
+_Rosennase._ Missä on kirje, missä on kirje?
+
+_Kummellund._ Katso, rakas Beata, minä en tahtonut sinua saattaa
+levottomaksi näin tärkeällä hetkellä; minä tahdoin vähitellen valmistaa
+sinua; minä tiedän, että sinä olet kovin tunteellinen.
+
+_Rosennase._ Kirje, kirje!
+
+_Job._ Vedä esille kirje nyt vaan, lanko kulta!
+
+_Kummellund_ (Jobille). Odota, sinä veijari! (ottaa kirjeen esille). Kas
+tässä, rakas Beata, mutta syytä jos muserrut. -- Rakas Beata! (Antaa
+kirjeen ja suutelee häntä kädelle).
+
+_Rosennase._ Kaikin mokomin, ei mitään mairitteluja nyt (itsekseen
+nauraa). Eno kuollut! -- Saammepa nähdä, herra majuri, niin en minä aijo
+maksaa teidän kaljaasianne (avaa kirjeen).
+
+_Kummellund_ (itsekseen). Jumala, älä anna hänen muuttaa mieltään! Herra
+vahvista hänen rakkauttaan!
+
+_Rosennase_ (lukee, Kummellund kurottelee hänen olkapäänsä yli).
+"Korkeasti kunnioitettu neiti Rosennase! Holhoojanne, komissario
+Nykkellundin kuolinpesästä on minulla kunnia ilmoittaa, että mainittu
+komissario, joka on testamenteerannut suurimman osan omaisuudestaan
+hyväntekeväisyys-laitoksille, on myöntänyt sisarensa tyttärelle
+maksettavaksi vuotuiseksi eläkkeeksi -- viisikymmentä riksiä!" (pudottaa
+kirjeen). Viisikymmentä riksiä!
+
+_Kummellund_ (surkeasti). Viisikymmentä riksiä!
+
+_Job._ Viisikymmentä riksiä! -- Ei ole laisinkaan siunausta enoilla
+nykyään, ei Rio Janeirossa enemmän kun täälläkään.
+
+_Kummellund_ (niinkuin ennen). Kaikki hyväntekeväisyyslaitoksille!
+
+_Job_ (silmäillen Rosennasea). Hän tuossa, joka on parhain
+hyväntekeväisyyslaitos, saa vaan viisikymmentä riksiä -- -- ohhoh!
+
+_Rosennase_ (nojaten Kummellundiin). Viisikymmentä riksiä! -- Mutta
+eiväthän rahat ole maailman korkein onni. Näyttäkäämme että tulemme
+onnellisiksi ilman rahojakin!
+
+_Kummellund_ (työntää hänet luotaan) Mene sinne, missä pippuri kasvaa!
+(itsekseen). Kaikki on kadotettu -- minun täytyy luopua kaikesta. Kyllä
+kävisi laatuun, jos olisin hiukan alhaisemmasta luokasta, mutta olenhan
+suuri mies, majuri ja ritari! Mitähän upseerit sanonevat, ja -- -- entäs
+-- --
+
+_Job_ (ottaa esiin suuren tuohisen nuuskarasian). Saako luvan olla
+hyppysellinen de Comte -- de Contradous'ia.
+
+_Kummellund_ (riistää rasian). Anna tänne nuuskarasiani! -- Mitä tämä
+on? Tuohinen käppyrä! (Heittää rasian ja tarttuu Jobin kaulukseen).
+Kalle, minnekkä olet pannut minun kultaisen nuuskarasiani?
+
+_Job._ Olen sen lainannut panttikonttooriin. Minähän aina olen niin
+auttavainen. Mitäs kulta muuta on kuin multaa!
+
+Laulu N:o 9.
+
+(Sävel: Robertista).
+
+KUMMELLUND.
+
+Hyvästi ihmiset, hei,
+Ne mun onneni vei,
+Olen konkurssilainen!
+Mut kyllä ma sen
+Pahan pöyhistelen,
+Kell' irvinen,
+Suu mulle on vainen!
+
+JOB ja MERIMIEHET.
+
+Majuri, hei, terve sa,
+J. n. e.
+
+Majuri, hei, terve sa,
+J. n. e.
+
+(Laulun loputtua rientää Kummellund pois, mutta häntä vastaan tulee
+Vesterkvist ja Tilda).
+
+
+YHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+EDELLISET. VESTERKVIST ja TILDA.
+
+_Kummellund_ (tarttuen Vesterkvistiin). Herra!
+
+_Vesterkvist_ Mikä on, appiseni?
+
+_Kummellund._ Voitteko katsoa minua kasvoihin punehtumatta? (jättää
+hänet ja tarttuu Tildan käsivarteen). Sinä hävytön lapsi, voitko katsoa
+minua kasvoihin vaalenematta?
+
+_Tilda._ Mitä isä tarkoittaa?
+
+_Kummellund_ (Vesterkvistille pilkallisesti nauraen). Missä on nyt ne
+viisikymmentä tuhatta, jotka rikas eno lupasi teille? Haha!
+
+_Job_ (Vesterkvistille). Niin missä on minun viisikymmentä tuhatta
+piasteriani? Antakaa takaisin minun viisikymmentä tuhatta piasteriani!
+
+_Vesterkvist_ (erikseen). Ai hitto vie!
+
+_Kummellund_ (niinkuin ennen). Mokomakin laivojen omistaja Rio
+Janeirosta! Haha!
+
+_Job._ Niin, purjehtikaa heti tänne laivojeni kera!
+
+_Kummellund._ Se olette te, kunnioitettava herra, joka olette kutoneet
+kokoon tämän sievän jutun, saadaksenne minun tyttäreni; mutta häntä ette
+vielä ole saaneet.
+
+_Job._ Ah, nyt minä ymmärrän koko historian!
+
+_Rosennase_ (Jobille). Ja se olette te, alhainen ihminen, joka olette
+välikappaleena kaikkeen tähän sotkuun.
+
+_Job._ Neiti Rosennase, antakaa takaisin minun tupakkaviljelysmaani!
+
+_Vesterkvist_ (Kummellundille juhlallisesti). Kiittämätön mies! Onko
+tämä palkka siitä, mitä minä olen edestänne tehnyt? Minun kertomuksieni
+kautta olette saanut etuja, joita kuka hyvänsä, voisi kadehtia. Valtio
+tilaa teiltä 10,000 tynnyriä rukiita, nälkääkärsiville maassamme, ja
+maksaa 20 riisiä tynnyristä ja eno Jobilla on myös osansa siinä, sillä
+huhut hänen suuresta rikkaudestaan ovat edistäneet minun
+toimenpiteitäni. Kas tässä on tilaus! (Antaa Kummellundille paperin).
+
+_Kummellund_ (silmäillen paperia.) Saatanko uskoa silmiäni? -- Kymmenen
+tuhatta tynnyriä rukiita -- ja kaksikymmentä riksiä tynnyriltä! -- minä
+olen pelastettu -- minä olen rikas, upporikas! -- Onnellinen maa, jossa
+rukiista maksetaan kaksikymmentä riksiä tynnyriltä.
+
+
+Laulu n:o 10.
+
+KUMMELLUND.
+
+Ah, onnellisin mies
+Ma olen pohjolassa
+Ja ehkäpä, kenties,
+Myös koko maailmassa!
+        Hohhoi,
+Sen onnen vävypoika toi!
+Ja ruis kai -- frallalalaa,
+Tään aikaansai -- trallalalaa!
+       Nyt, vilja sä,
+Kiitos Herran, oot myytynä!
+
+ROSENNASE.
+
+En tahdo enää, en
+Ma onnee etsiskellä,
+Nyt huomaan, parhaiten
+Käy yksin elostella.
+         Ma vain
+Oon neitonen ijäti ain'!
+Piikaisna näin -- frallalalaa!
+Ja pystyssäpäin -- trallalalaa!
+   Kun miestä en saa, --
+Ah, hiukan se surettaa!
+
+JOB.
+
+Nyt päättyi leikki näin,
+Ja onnen päivä laski,
+Kaikk' meni väärinpäin
+Ja paloi loppuun kaski.
+            Aijai,
+Tähänkö se loppunsa sai?
+Voi, hitto vie, -- frallalalaa,
+Mit' elämä lie? -- trallalalaa
+       Nyt mennä, niin
+Ma saan vaikka helvettiin.
+
+Jos sulla rahapula lie --
+Se kai on sulla aina --
+Niin eno minunlainen sie
+Sa etsi, hän se lainaa!
+           Hahhaa,
+Minunlaisesta turvan saa!
+Sit' toivon ma, -- frallalalaa,
+Eno etsi sa; -- trallalalaa!
+      Joka päivä, niin
+Et joudu pintehisiin!
+
+(Esirippu).
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Rikas eno, by August Blanche
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RIKAS ENO ***
+
+***** This file should be named 26406-8.txt or 26406-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/2/6/4/0/26406/
+
+Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/26406-8.zip b/26406-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..9910014
--- /dev/null
+++ b/26406-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..26e7e44
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #26406 (https://www.gutenberg.org/ebooks/26406)