diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 24848-8.txt | 10143 | ||||
| -rw-r--r-- | 24848-8.zip | bin | 0 -> 209142 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/f001.png | bin | 0 -> 14639 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/f002.png | bin | 0 -> 3846 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p005.png | bin | 0 -> 43439 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p006.png | bin | 0 -> 60024 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p007.png | bin | 0 -> 58977 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p008.png | bin | 0 -> 56648 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p009.png | bin | 0 -> 58735 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p010.png | bin | 0 -> 16134 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p011.png | bin | 0 -> 41694 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p012.png | bin | 0 -> 58259 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p013.png | bin | 0 -> 56973 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p014.png | bin | 0 -> 56062 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p015.png | bin | 0 -> 56731 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p016.png | bin | 0 -> 57206 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p017.png | bin | 0 -> 55684 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p018.png | bin | 0 -> 57208 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p019.png | bin | 0 -> 54398 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p020.png | bin | 0 -> 57698 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p021.png | bin | 0 -> 59151 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p022.png | bin | 0 -> 52754 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p023.png | bin | 0 -> 56910 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p024.png | bin | 0 -> 52759 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p025.png | bin | 0 -> 50646 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p026.png | bin | 0 -> 51435 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p027.png | bin | 0 -> 54664 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p028.png | bin | 0 -> 55765 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p029.png | bin | 0 -> 29062 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p030.png | bin | 0 -> 36558 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p031.png | bin | 0 -> 53678 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p032.png | bin | 0 -> 57777 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p033.png | bin | 0 -> 55909 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p034.png | bin | 0 -> 54092 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p035.png | bin | 0 -> 47823 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p036.png | bin | 0 -> 55372 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p037.png | bin | 0 -> 46078 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p038.png | bin | 0 -> 57445 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p039.png | bin | 0 -> 51983 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p040.png | bin | 0 -> 53351 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p041.png | bin | 0 -> 56335 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p042.png | bin | 0 -> 52790 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p043.png | bin | 0 -> 62281 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p044.png | bin | 0 -> 51304 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p045.png | bin | 0 -> 46632 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p046.png | bin | 0 -> 57380 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p047.png | bin | 0 -> 53323 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p048.png | bin | 0 -> 24151 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p049.png | bin | 0 -> 36338 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p050.png | bin | 0 -> 58996 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p051.png | bin | 0 -> 52382 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p052.png | bin | 0 -> 57486 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p053.png | bin | 0 -> 53463 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p054.png | bin | 0 -> 56670 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p055.png | bin | 0 -> 53948 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p056.png | bin | 0 -> 51809 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p057.png | bin | 0 -> 53751 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p058.png | bin | 0 -> 50279 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p059.png | bin | 0 -> 54794 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p060.png | bin | 0 -> 55136 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p061.png | bin | 0 -> 53889 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p062.png | bin | 0 -> 59400 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p063.png | bin | 0 -> 24774 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p064.png | bin | 0 -> 39816 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p065.png | bin | 0 -> 56890 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p066.png | bin | 0 -> 56876 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p067.png | bin | 0 -> 53738 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p068.png | bin | 0 -> 52519 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p069.png | bin | 0 -> 51414 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p070.png | bin | 0 -> 53593 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p071.png | bin | 0 -> 55549 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p072.png | bin | 0 -> 58777 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p073.png | bin | 0 -> 56376 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p074.png | bin | 0 -> 32117 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p075.png | bin | 0 -> 34742 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p076.png | bin | 0 -> 59439 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p077.png | bin | 0 -> 57467 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p078.png | bin | 0 -> 54069 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p079.png | bin | 0 -> 57861 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p080.png | bin | 0 -> 58485 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p081.png | bin | 0 -> 53475 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p082.png | bin | 0 -> 55700 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p083.png | bin | 0 -> 55782 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p084.png | bin | 0 -> 59648 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p085.png | bin | 0 -> 56014 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p086.png | bin | 0 -> 55920 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p087.png | bin | 0 -> 51359 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p088.png | bin | 0 -> 54487 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p089.png | bin | 0 -> 53854 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p090.png | bin | 0 -> 56420 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p091.png | bin | 0 -> 54363 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p092.png | bin | 0 -> 56911 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p093.png | bin | 0 -> 55346 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p094.png | bin | 0 -> 57923 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p095.png | bin | 0 -> 53834 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p096.png | bin | 0 -> 57901 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p097.png | bin | 0 -> 50583 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p098.png | bin | 0 -> 52961 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p099.png | bin | 0 -> 48270 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p100.png | bin | 0 -> 38431 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p101.png | bin | 0 -> 49244 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p102.png | bin | 0 -> 50999 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p103.png | bin | 0 -> 54117 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p104.png | bin | 0 -> 54864 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p105.png | bin | 0 -> 54456 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p106.png | bin | 0 -> 56205 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p107.png | bin | 0 -> 53317 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p108.png | bin | 0 -> 52374 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p109.png | bin | 0 -> 36425 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p110.png | bin | 0 -> 53536 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p111.png | bin | 0 -> 52792 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p112.png | bin | 0 -> 51100 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p113.png | bin | 0 -> 43838 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p114.png | bin | 0 -> 53280 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p115.png | bin | 0 -> 56868 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p116.png | bin | 0 -> 54719 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p117.png | bin | 0 -> 22764 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p118.png | bin | 0 -> 37876 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p119.png | bin | 0 -> 55522 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p120.png | bin | 0 -> 50753 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p121.png | bin | 0 -> 47706 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p122.png | bin | 0 -> 51923 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p123.png | bin | 0 -> 52518 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p124.png | bin | 0 -> 53448 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p125.png | bin | 0 -> 58372 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p126.png | bin | 0 -> 57926 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p127.png | bin | 0 -> 56818 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p128.png | bin | 0 -> 57921 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p129.png | bin | 0 -> 55280 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p130.png | bin | 0 -> 55780 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p131.png | bin | 0 -> 53031 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p132.png | bin | 0 -> 50063 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p133.png | bin | 0 -> 49862 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p134.png | bin | 0 -> 54254 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p135.png | bin | 0 -> 51644 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p136.png | bin | 0 -> 59891 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p137.png | bin | 0 -> 42536 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p138.png | bin | 0 -> 53775 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p139.png | bin | 0 -> 53897 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p140.png | bin | 0 -> 60465 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p141.png | bin | 0 -> 56397 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p142.png | bin | 0 -> 58165 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p143.png | bin | 0 -> 55816 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p144.png | bin | 0 -> 58932 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p145.png | bin | 0 -> 53319 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p146.png | bin | 0 -> 52535 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p147.png | bin | 0 -> 55782 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p148.png | bin | 0 -> 51984 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p149.png | bin | 0 -> 55818 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p150.png | bin | 0 -> 55596 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p151.png | bin | 0 -> 58093 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p152.png | bin | 0 -> 59773 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p153.png | bin | 0 -> 62117 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p154.png | bin | 0 -> 63732 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p155.png | bin | 0 -> 64803 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p156.png | bin | 0 -> 61462 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p157.png | bin | 0 -> 34086 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p158.png | bin | 0 -> 41318 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p159.png | bin | 0 -> 58727 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p160.png | bin | 0 -> 60350 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p161.png | bin | 0 -> 57051 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p162.png | bin | 0 -> 57387 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p163.png | bin | 0 -> 55851 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p164.png | bin | 0 -> 57049 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p165.png | bin | 0 -> 58899 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p166.png | bin | 0 -> 61133 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p167.png | bin | 0 -> 55375 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p168.png | bin | 0 -> 57215 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p169.png | bin | 0 -> 28129 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p170.png | bin | 0 -> 37759 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p171.png | bin | 0 -> 54839 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p172.png | bin | 0 -> 56460 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p173.png | bin | 0 -> 54664 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p174.png | bin | 0 -> 57579 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p175.png | bin | 0 -> 55607 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p176.png | bin | 0 -> 51571 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p177.png | bin | 0 -> 28210 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p178.png | bin | 0 -> 55610 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p179.png | bin | 0 -> 18797 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p180.png | bin | 0 -> 42186 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p181.png | bin | 0 -> 55679 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p182.png | bin | 0 -> 57364 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p183.png | bin | 0 -> 57081 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p184.png | bin | 0 -> 50435 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p185.png | bin | 0 -> 52647 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p186.png | bin | 0 -> 57741 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p187.png | bin | 0 -> 53840 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p188.png | bin | 0 -> 58073 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p189.png | bin | 0 -> 53683 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p190.png | bin | 0 -> 53502 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p191.png | bin | 0 -> 54768 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p192.png | bin | 0 -> 56099 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p193.png | bin | 0 -> 37286 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p194.png | bin | 0 -> 44167 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p195.png | bin | 0 -> 56336 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p196.png | bin | 0 -> 57677 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p197.png | bin | 0 -> 58128 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p198.png | bin | 0 -> 58456 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p199.png | bin | 0 -> 58278 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p200.png | bin | 0 -> 61258 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p201.png | bin | 0 -> 56679 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p202.png | bin | 0 -> 59270 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p203.png | bin | 0 -> 55763 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p204.png | bin | 0 -> 58224 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p205.png | bin | 0 -> 11147 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p206.png | bin | 0 -> 41317 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p207.png | bin | 0 -> 52838 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p208.png | bin | 0 -> 55212 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p209.png | bin | 0 -> 60507 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p210.png | bin | 0 -> 53187 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p211.png | bin | 0 -> 54119 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p212.png | bin | 0 -> 58477 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p213.png | bin | 0 -> 57133 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p214.png | bin | 0 -> 58531 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p215.png | bin | 0 -> 57203 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p216.png | bin | 0 -> 53168 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p217.png | bin | 0 -> 38506 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p218.png | bin | 0 -> 58531 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p219.png | bin | 0 -> 57946 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p220.png | bin | 0 -> 59850 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p221.png | bin | 0 -> 56242 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p222.png | bin | 0 -> 58686 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p223.png | bin | 0 -> 54345 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p224.png | bin | 0 -> 37276 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p225.png | bin | 0 -> 57142 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p226.png | bin | 0 -> 50807 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p227.png | bin | 0 -> 57301 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p228.png | bin | 0 -> 58158 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p229.png | bin | 0 -> 58506 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p230.png | bin | 0 -> 56010 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p231.png | bin | 0 -> 56792 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p232.png | bin | 0 -> 56596 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p233.png | bin | 0 -> 63826 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p234.png | bin | 0 -> 64134 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p235.png | bin | 0 -> 57266 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p236.png | bin | 0 -> 42590 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p237.png | bin | 0 -> 42042 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p238.png | bin | 0 -> 58798 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p239.png | bin | 0 -> 57347 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p240.png | bin | 0 -> 53998 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p241.png | bin | 0 -> 55185 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p242.png | bin | 0 -> 63278 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p243.png | bin | 0 -> 58319 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p244.png | bin | 0 -> 56286 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p245.png | bin | 0 -> 64618 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p246.png | bin | 0 -> 44627 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p247.png | bin | 0 -> 58471 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p248.png | bin | 0 -> 62372 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p249.png | bin | 0 -> 58978 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p250.png | bin | 0 -> 57768 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p251.png | bin | 0 -> 57831 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p252.png | bin | 0 -> 56812 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p253.png | bin | 0 -> 54009 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p254.png | bin | 0 -> 57181 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p255.png | bin | 0 -> 55899 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p256.png | bin | 0 -> 58139 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p257.png | bin | 0 -> 57800 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p258.png | bin | 0 -> 61833 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p259.png | bin | 0 -> 38533 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p260.png | bin | 0 -> 57523 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p261.png | bin | 0 -> 55976 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p262.png | bin | 0 -> 58332 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p263.png | bin | 0 -> 55108 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p264.png | bin | 0 -> 60532 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p265.png | bin | 0 -> 58439 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p266.png | bin | 0 -> 59096 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p267.png | bin | 0 -> 56827 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p268.png | bin | 0 -> 57571 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p269.png | bin | 0 -> 47957 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p270.png | bin | 0 -> 39432 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p271.png | bin | 0 -> 56458 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p272.png | bin | 0 -> 54798 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p273.png | bin | 0 -> 53711 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p274.png | bin | 0 -> 57276 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p275.png | bin | 0 -> 54904 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p276.png | bin | 0 -> 50927 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p277.png | bin | 0 -> 53755 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p278.png | bin | 0 -> 57130 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p279.png | bin | 0 -> 54496 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p280.png | bin | 0 -> 41145 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p281.png | bin | 0 -> 55388 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p282.png | bin | 0 -> 58439 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p283.png | bin | 0 -> 57687 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p284.png | bin | 0 -> 57546 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p285.png | bin | 0 -> 57529 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p286.png | bin | 0 -> 63390 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p287.png | bin | 0 -> 40617 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p288.png | bin | 0 -> 40320 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p289.png | bin | 0 -> 59168 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p290.png | bin | 0 -> 55911 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p291.png | bin | 0 -> 60259 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p292.png | bin | 0 -> 57888 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p293.png | bin | 0 -> 54421 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p294.png | bin | 0 -> 51517 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p295.png | bin | 0 -> 53058 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p296.png | bin | 0 -> 53991 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p297.png | bin | 0 -> 56758 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p298.png | bin | 0 -> 53626 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p299.png | bin | 0 -> 53959 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p300.png | bin | 0 -> 57343 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p301.png | bin | 0 -> 55554 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p302.png | bin | 0 -> 53817 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p303.png | bin | 0 -> 53126 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p304.png | bin | 0 -> 20855 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p305.png | bin | 0 -> 40538 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p306.png | bin | 0 -> 56505 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p307.png | bin | 0 -> 57083 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p308.png | bin | 0 -> 55379 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p309.png | bin | 0 -> 58590 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p310.png | bin | 0 -> 54027 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p311.png | bin | 0 -> 57255 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p312.png | bin | 0 -> 55670 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p313.png | bin | 0 -> 52411 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p314.png | bin | 0 -> 59183 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p315.png | bin | 0 -> 60856 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p316.png | bin | 0 -> 58758 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p317.png | bin | 0 -> 60048 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p318.png | bin | 0 -> 60024 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p319.png | bin | 0 -> 59653 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p320.png | bin | 0 -> 57891 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p321.png | bin | 0 -> 52318 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p322.png | bin | 0 -> 7952 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p323.png | bin | 0 -> 40498 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p324.png | bin | 0 -> 57801 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p325.png | bin | 0 -> 59244 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p326.png | bin | 0 -> 59807 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p327.png | bin | 0 -> 59242 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p328.png | bin | 0 -> 57908 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p329.png | bin | 0 -> 50800 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p330.png | bin | 0 -> 43998 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 24848-page-images/p331.png | bin | 0 -> 65157 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
334 files changed, 10159 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/24848-8.txt b/24848-8.txt new file mode 100644 index 0000000..a8e3756 --- /dev/null +++ b/24848-8.txt @@ -0,0 +1,10143 @@ +The Project Gutenberg EBook of Rautakorko, by Jack London + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Rautakorko + Vallankumousromaani + +Author: Jack London + +Release Date: March 16, 2008 [EBook #24848] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RAUTAKORKO *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and PG Distributed Proofreaders. + + + + + + + + +RAUTAKORKO + +VALLANKUMOUSROMAANI + + +JACK LONDON + + +SUOMENNOS + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Kustannusosakeyhtiö Otava 1921. + + + + +ALKULAUSE. + + +Everhardin käsikirjoitusta ei voi väittää erittäin tärkeäksi +historialliseksi asiapaperiksi. Historioitsija huomaa siinä joukoittain +erehdyksiä -- ei itse tosiasioihin, vaan tulkintaan nähden. Meille, +jotka voimme tarkastaa ajassa taaksepäin niitä seitsemää vuosisataa, +mitkä ovat kuluneet siitä, kun Avis Everhard laati käsikirjoituksensa, +ovat selviöitä ne tapahtumat ja seikat, mitkä olivat hämäriä ja +peitettyjä hänen silmälleen. Häneltä puuttui kokonaiskäsitystä. Hän oli +liian lähellä niitä tapahtumia, joista hän kirjoittaa. Vieläpä hän oli +vallan sulautunut niihin tapauksiin, joita hän kuvaa. + +Kuitenkin siitä huolimatta Everhardin käsikirjoituksella +henkilökohtaisena asiapaperina on arvaamaton merkitys. Mutta siinäkin +suhteessa tapaamme virheellisyyksiä ja puutteellisuuksia, jotka johtuvat +rakkauden puolueellisuudesta. Mutta yhtä kaikki me hymyilemme ja annamme +anteeksi Avis Everhardille ne sankarilliset piirteet, joilla hän kuvasi +miestänsä. Me tiedämme tänä päivänä, että hän ei ollut niin tavattoman +suuri ja että hän näytteli koko joukon pienempää osaa aikansa +tapahtumissa kuin mitä tämä käsikirjoitus tahtoo uskotella. + +Me tiedämme, että Ernest Everhard oli harvinaisen luja mies, mutta ei +niin tavaton kuin hänen vaimonsa arveli hänen olleen. Hän ei oikeastaan +ollut muuta kuin muuan niitä sankareita, jotka maailman kaikissa osissa +pyhittivät elämänsä kumoukselle, vaikka onkin myönnettävä, että hän +suoritti aivan erikoisen tehtävän siinä, että hän järjesti ja tulkitsi +työväenluokan filosofiaa. »Proletaarinen tiede» ja »proletaarinen +filosofia» olivat niitä nimityksiä, joita hän siitä käytti, siten +paljastaen »maalaisuutensa» -- puutteellisuuden, joka oli suoranainen +seuraus silloisista ajoista ja jota kukaan ei voinut noina aikoina +välttää. + +Mutta palataksemme jälleen käsikirjoitukseemme täytyy meidän pitää sitä +erittäin tärkeänä siihen katsoen, että me sen johdolla tutustumme niihin +_tunteisiin_, jotka noina aikoina vallitsivat. Emme missään tapaa +pirteämpää kuvausta niiden ihmisten sielunelämästä, jotka elivät tuona +rauhattomana aikakautena, vuosien 1912 ja 1932 välillä, -- heidän +erehdyksensä ja tietämättömyytensä, heidän epäilyksensä ja pelkonsa ja +väärinkäsityksensä, heidän siveysopilliset hourailunsa, heidän rajut +intohimonsa, heidän käsittämätön alhaisuutensa ja itsekkyytensä on siinä +ilmehikkäästi kuvattu. Nämä seikat ne juuri ovatkin niin vaikeita meidän +valistuneen aikamme ymmärtää. Historia kertoo meille, että näin +tapahtui, ja biologia ja sielutiede kertovat meille, miksi niin +tapahtui; mutta kaikki nuo tieteet yhdessä eivät esitä niistä meille +elävää kuvaa. Me hyväksymme ne tosiasioina, mutta emme saa niistä +sympaattista käsitystä. + +Mutta tämä mielenkiinto herää meissä selaillessamme Everhardin +käsikirjoitusta. Me tunkeudumme tuon muinaisen maailmandraaman +näyttelijöiden tajuntaan ja elämme heidän sielunelämäänsä. Me emme +ainoastaan ymmärrä Avis Everhardin rakkautta sankarillista puolisoaan +kohtaan, vaan me niinikään tunnemme, kuten hänkin tunsi noina päivinä, +oligarkian (harvainvallan) epämääräisen ja hyvin kamalan heijastuksen. +Me tunnemme Rautakoron (hyvin onnistunut nimi) astuvan maailmaan +ruhjoakseen ihmiskunnan. + +Ja sivumennen huomautamme, että tuo historiallinen iskusana, Rautakorko, +syntyi Ernest Everhardin mielessä. Se on yksi niitä riidanalaisia +kysymyksiä, jotka tämä äskettäin löydetty todistuskappale ratkaisee. +Tätä ennen olemme otaksuneet, että tätä nimitystä käytettiin ensiksi +lentolehdessä »Te Orjat», jonka oli kirjoittanut George Milford ja joka +painettiin v. 1912. Tämä George Milford on joku vähemmän tunnettu +agitaattori, josta ei tiedetä mitään muuta kuin että hänet ammuttiin +Chicagon kommuunin aikana. Hän nähtävästi oli kuullut Ernest Everhardin +käyttävän tuota nimitystä jossakin julkisessa puheessaan, ehkä silloin +kun hän oli ehdokkaana kongressiin, v. 1912. Käsikirjoituksesta me +saamme selville, että Everhard käytti sitä eräässä yksityisessä +päivällistilaisuudessa keväällä v. 1912. Tämä epäilemättä on aikaisin +tilaisuus, missä oligarkiasta käytettiin tällaista nimitystä. + +Oligarkian syntyminen tulee aina jäämään salaisen ihmettelyn esineeksi +historioitsijoille ja ajattelijoille. Muilla suurilla historiallisilla +tapahtumilla on paikkansa yhteiskunnallisessa kehityksessä. Ne olivat +välttämättömiä. Ne olisi voinut etukäteen määrätä yhtä suurella +varmuudella kuin tähtientutkijat määräävät taivaankappaleitten +liikkeitä. Ilman noita toisia suuria historiallisia tapahtumia +yhteiskunnallinen kehitys ei olisi voinut edistyä. Alkeellinen +kommunismi, henkiorjuus, maaorjuus ja palkkaorjuus olivat välttämättömiä +porraspuita yhteiskunnan kehityskulussa. Mutta hullunkurista olisi +väittää, että Rautakorko oli tuollainen välttämätön kehitysaskel. + +Niin musta kuin keskiaikainen läänityslaitos ja maaorjuus olikin, oli se +kuitenkin välttämätön. Mikä muu paitsi juuri feodalismi olisi voinut +seurata tuon suuren hallituskoneiston, Rooman valtakunnan, kukistumista? +Mutta niin ei ole Rautakoron laita. Yhteiskunnallisen kehityksen +lakiperäisessä järjestyksessä sillä ei ole mitään sijaa. Se ei ollut +tarpeellinen eikä se ollut välttämätön. Sen täytyy aina pysyä +suurenmoisena historiallisena omituisuutena -- oikkuna, hourekuvana, +ilmestyksenä, odottamattomana ja aavistamattomana seikkana; ja sen +tulisi olla varoituksena meidän päiviemme rohkeille +valtioteoreetikoille, jotka puhuvat sellaisella varmuudella +yhteiskunnallisesta kehityskulusta. + +Sen ajan sosiologit (yhteiskuntatieteilijät) pitivät kapitalismia +porvariston vallan korkeimpana huippuna, porvarillisen vallankumouksen +kypsyneenä hedelmänä. Ja me tämän aikakauden ihmiset emme voi muuta kuin +antaa hyväksyvän tunnustuksemme sille arvioimiselle. Kapitalismin +perästä, niin ennustivat niin suurisuuntaisen lahjakkaat vastustajatkin +kuin Herbert Spencer, tulisi sosialismi. Kukistuneen kapitalismin +raunioista, niin arveltiin, nousisi aikakausien kukka, ihmisten veljeys. +Mutta sen sijasta kauhuksi meille tämän aikakauden ihmisille samoinkuin +niillekin, jotka siihen aikaan elivät, perusjuuriaan myöten mätä +kapitalismi työnsi ilmoille tuon kamalan vesan, oligarkian. + +Liian myöhään kahdennenkymmenennen vuosisadan alkupuolella +sosialistiliike aavisti oligarkian lähestymisen. Ja silloin kun sitä +aavistettiin tulevaksi, se jo saapui verisenä, kamalana todellisuutena. +Eikä vielä silloinkaan, kuten Everhardin käsikirjoitus osoittaa, +Rautakorkoa pidetty vakavana tekijänä. Sen kukistaminen olisi muutamien +vuosien kysymys, arvelivat sen ajan kumoukselliset. Totta kyllä he +käsittivät, että »Maalaiskapina» oli huonosti suunniteltu, ja että +ensimmäinen kapina puhkesi ennen aikojaan; mutta he eivät vielä silloin +arvanneet, että toinen kapina oli niinikään tuomittu kukistumaan, ja +että sen osanottajia odotti vielä kauheampi rangaistus. + +Silminnähtävästi Avis Everhard täydensi käsikirjoituksensa toisen +kapinan valmistelujen viimeisinä päivinä, josta johtuu se, että siinä ei +mainita mitään tämän kapinan onnettomasta lopusta. On aivan varma, että +hän aikoi panna käsikirjoituksensa painoon, niin pian kuin Rautakorko +olisi kukistettu, jotta hänen puolisonsa heti kuolemansa jälkeen saisi +täyden tunnustuksen kaikesta, mitä hän oli puuhannut ja aikaansaanut. +Mutta silloin tuli toisen kapinan kamala murskaaminen, ja on luultavaa, +että hän vaaran hetkellä, ennenkuin pakeni tai joutui sotaväen käsiin, +piilotti käsikirjoituksen Wake Robin Lodgen onttoon tammeen. + +Avis Everhardista ei ole tämän enempää tiedossa. Varmuudella voinee +otaksua, että hänet teloitettiin; ja kuten tiedetään, ei Rautakorko ole +jättänyt jälkeensä mitään tiliä sellaisista mestauksista. Mutta eipä hän +aavistanut silloin, kun hän kätki käsikirjoituksen ja valmistautui +pakenemaan, miten kamalalla tavalla toinen kapina kukistettaisiin. Vähän +lienee hänellä ollut aavistusta siitä, että kolmen seuraavan vuosisadan +kiero kehitys synnyttäisi kolmannen kumouksen ja neljännen kumouksen ja +joukon kumouksia, jotka kaikki tulisivat hukkumaan verivirtoihin, +ennenkuin työväen maailmanliike saavuttaisi voiton. Eikä hän liene +liioin aavistanut, että hänen Ernest Everhardille aikomansa +rakkaudenlahja tulisi lepäämään häiritsemättä seitsemän pitkää +vuosisataa Wake Robin Lodgen ikitammen uumenissa. + + _Anthony Meredith._ + + Ardis, marraskuun 27 p:nä 419 (uutta ajanlaskua). + + + + +ENSIMMÄINEN LUKU. + +Minun kotkani. + + +Lauhkea kesäinen tuuli huojuttelee puiden oksia, ja Wild Waterin +kuohuvat aallot soittavat soreaa säveltään sammaloituneiden kivien +vaiheilla. Perhosten siivet välkkyvät päivänpaisteessa, ja ilman täyttää +mehiläisten surina. On niin hiljaista ja rauhallista, ja minä istun +tässä, mietiskelen ja olen rauhaton. Tuo hiljaisuus tekee minut +levottomaksi. Se tuntuu epätodelta. Koko maailma on hiljaista, mutta se +on hiljaisuutta myrskyn edellä. Jännittäen kaikki aistini minä kuuntelen +lähenevän myrskyn enteitä. Oi, kunhan se ei vain muodostuisi +ennenaikaiseksi! Ennenaikaiseksi![1] + +[1] Toinen vallankumous oli suureksi osaksi Ernest Everhardin työtä, + vaikka hän tietysti toimi yhdessä eurooppalaisten johtajain kanssa. + Everhardin vangitseminen ja mestaus oli v:n 1932 suuri tapahtuma. + Kuitenkin olivat hänen suunnitelmansa niin perinpohjaiset ja tarkat, + että hänen liittoveljiensä onnistui pitemmättä viivytyksettä ja + ilman sekaannusta toteuttaa ne. Everhardin mestauksen jälkeen hänen + vaimonsa asettui Wake Robin Lodge'iin, Sonoma-vuoristossa + Kaliforniassa sijaitsevaan pienoiseen hirsimajaan. + +Eipä ole ihme, että olen levoton. Minä mietin ja mietin enkä voi lakata +miettimästä. Olen ollut elämän hälinässä niin kauan, että rauha ja +hiljaisuus minua ahdistavat, eivätkä minun ajatukseni voi irtautua +tuosta kuoleman ja hävityksen raivoisasta näytelmästä, joka pian on +alkava. Korvissani kaikuvat lyötyjen huudot, ja minä voin nähdä, +niinkuin kerran ennen näin, silvottua ja raastettua ihmislihaa, miten +sieluja revittiin irti ylväistä ja ihanista ihmisruumiista.[1] Sillä +lailla me poloiset inehmot saavutamme päämäärämme, pyrkien metelien ja +hävityksen kautta rauhaan ja onneen tässä maailmassa. + +[1] Hän tarkoittaa tässä epäilemättä Chicagon kommuunia. + +Ja minusta tuntuu niin yksinäiseltä. Kun en ajattele sitä, mikä on +tuleva, mietiskelen sitä, mikä on ollut eikä koskaan palaa -- muistelen +kotkaani, joka väsymättömin siivin kiiti päämaaliansa, ihmiskunnan +vapauden säteilevää ihannetta kohti. Minä en voi joutilaana istua ja +odotella sitä suurta hetkeä, joka on hänen työtänsä, vaikk'ei hän ole +täällä enää sitä näkemässä. Hän uhrasi sille miehuutensa vuodet ja sille +hän pyhitti elämänsä. Se on hänen työnsä.[1] + +[1] Antaen täyden arvon Avis Everhardille on tässä huomautettava, että + Everhard oli vain yksi niistä monista etevistä johtajista, jotka + suunnittelivat toisen vallankumouksen. Ja me tämän päivän ihmiset, + jotka luomme arvostelevan katseemme menneisyyteen, voimme + varmuudella sanoa, että toinen vallankumous ei olisi päättynyt + vähemmän onnettomasti, vaikka Everhardkin olisi elänyt. + +Ja niinpä ryhdynkin tämän tuskaisen odotuksen kestäessä kirjoittamaan +puolisostani. Hänen luonteessaan on paljon sellaista, mitä ei tunne +kukaan toinen, ja sellaista ylevää luonnetta ei voi liian kirkkain +värein kuvata. Hän oli suuri sielu, ja kun rakkauteni ylenee +epäitsekkääksi, niin en ole pahoillani muusta kuin siitä, että hän ei +ole täällä, näkemässä huomispäivän sarastusta. Me emme voi joutua +tappiolle. Hän on rakentanut niin jykevät ja varmat suunnitelmat. +Kirottu Rautakorko! Pian, pian syöstään tuo painajainen ihmiskunnan +hartioilta. Kun kajahtaa kehoituksen sana, niin nousee koko maailman +työläisjoukko. Maailman historia ei tunne tämän vertaista. Työväen +yhteisyydentunne on varma, ja nyt on kysymys ensimmäisestä +kansainvälisestä vallankumouksesta, joka tulee ulottumaan kautta koko +maailman.[1] + +[1] Toinen vallankumous oli todellakin kansainvälinen. Se oli + jättiläissuunnitelma, niin suunnattoman suuri, että sitä ei olisi + voinut yksi mies tehdä. Työväki maailman kaikissa oligarkioissa oli + valmiina nousemaan merkin saatuaan. Saksa, Ranska, Italia ja koko + Austraalia olivat sosialistisia maita. Ne tarjosivat apuaan + vallankumoukselle. Ja urheasti ne täyttivätkin lupauksensa, sillä + onnettomalla seurauksella, että maailman yhdistyneet oligarkiat, + toisen vallankumouksen kukistumisen jälkeen, saattoivat näissä + maissa oligarkian uudelleen valtaan. + +Ajatukseni askartelevat siinä, mikä tekee tuloaan. Minä olen elänyt +siinä yöt ja päivät ja niin pitkän aikaa, että se on alituisesti +mielessäni. Siksipä en voikaan ajatella puolisoani muistamatta sitä. +Hänhän oli sen sielu, ja miten voisin minä erottaa ajatuksissani +toisistaan nuo kaksi. + +On tunnettua, miten hän ponnisteli vapauden puolesta ja miten katkerasti +hän sai siitä kärsiä. Minäpä sen tiedän, joka olen hänen kanssaan ollut +nämä kaksikymmentä jännityksen vuotta. Minä tunnen hänen +kärsivällisyytensä, hänen väsymättömän ponnistelunsa, hänen +horjumattoman uskollisuutensa sille asialle, jonka edestä hän ainoastaan +kaksi kuukautta sitten uhrasi elämänsä. + +Koetan kirjoittaa yksinkertaisesti ja kertoa tässä, kuinka Ernest +Everhard astui elämäni piiriin -- miten hänet ensin kohtasin, miten hän +kasvoi, kunnes tulin osaksi hänestä, sekä niistä valtavista muutoksista, +mitkä hän aiheutti minun elämässäni. Tällä tavoin katselkaa häntä minun +silmilläni ja oppikaa tuntemaan hänet sellaisena kuin minä hänet tunsin +-- paitsi niitä suhteita, jotka ovat liian salaisia ja suloisia minun +kertoa. + +Helmikuussa v. 1912 tapasin hänet ensimmäisen kerran, kun hän, +kutsuttuna isäni[1] toimeenpanemille päivällisille, saapui meidän +kotiimme Berkeleyssa. En voi sanoa, että ensimmäinen vaikutelmani +hänestä olisi ollut hänelle edullinen. Hän oli yksi niistä monista +vieraista, jotka olivat saapuvilla, ja vierashuoneessa, mihin me kaikki +kokoonnuimme odottamaan vielä saapumattomia vieraita, hän ei näyttänyt +olevan paikallaan. Oli »pappien ilta», kuten isäni sitä leikillään +nimitti, ja Ernest ei todellakaan soveltunut noiden hengenmiesten +joukkoon. + +[1] John Cunningham, Avis Everhardin isä, oli professori valtion + yliopistossa Berkeleyssa, Kaliforniassa. Hänen erikoisalanaan oli + fysiikka, ja hän oli sangen huomattava tiedemies alallaan. + +Ensiksikään hänen vaatteensa eivät soveltuneet hänen ylleen. Hänellä oli +päällään mustasta kankaasta tehty valmiina ostettu puku. Hänen jykevät +lihaksensa, varsinkin hartioiden kohdalta, vetivät takin poimuille. +Hänen niskansa oli oikea nyrkkitaistelijan[1] niska, paksu ja jäntevä. +Tämä nyt siis oli se yhteiskuntafilosofi ja entinen hevosenkengittäjä, +jonka isäni oli löytänyt. + +[1] Siihen aikaan miehet tappelivat rahapalkinnosta paljain nyrkein. Kun + toinen oli peitottu tunnottomaksi tai kuoliaaksi, sai toinen rahat. + +Ja sitten kun hän pudisti minun kättäni! Hänen kädenpuristuksensa oli +luja ja voimakas, mutta minua hän katseli rohkeasti mustilla silmillään +-- liian rohkeasti minun mielestäni. Minä nähkääs olin muodostunut +ympäristöni mukaiseksi ja siihen aikaan tunsin voimakasta luokkavaistoa. +Sellainen rohkeus olisi ollut suorastaan anteeksiantamatonta, jos siihen +olisi tehnyt itsensä syylliseksi minun omaan luokkaani kuuluva mies. +Minä en voinut olla luomatta katsettani alas, ja tuntuipa oikein +keventävältä, kun hän siirtyi sivuitseni ja minä käännyin tervehtimään +piispa Morehousea -- joka oli suosikkini, herttainen ja totinen +keski-ikäinen mies, jolla oli Kristus-kasvot ja joka oli hyvä ja oppinut +mies. + +Mutta rohkeus, jonka minä käsitin olevan häikäilemättömyyttä, oli ilmaus +Ernest Everhardin todellisesta luonteesta. Hän oli koruton, +kursailematon, pelkäämätön, eikä hän tahtonut tuhlata aikaa totunnaisten +tapojen lukemattomien sääntöjen noudattamiseen. »Sinä miellytit minua», +hän selitti kauan sen jälkeen, »ja miksi en olisi antanut silmieni +nauttia suloisesta näystä.» Minä sanoin, että hän ei pelännyt mitään. +Hän oli ylimys luonnostaan, vaikkakin hän kuului ei-ylimysten piiriin. +Hän oli yli-ihminen, vaaleaverinen peto, jollaista Nietzsche[1] on +kuvannut, ja sen lisäksi hän oli kansanvaltaisuuden aatteen läpitunkema. + +[1] Friedrich Nietzsche, kristillisen ajanlaskun yhdeksännentoista + vuosisadan hullu filosofi, joka näki totuuden kangastuksia, mutta + joka ennen pitkää ajatteli inhimillisen ajatuskehän ympäri ja + syöksyi mielipuolisuuteen. + +Puuhaillessani vieraiden vastaanotossa ja sen epämiellyttävän +vaikutuksen johdosta, minkä minuun oli tehnyt tuo työväenluokan +filosofi, unohdin hänet kokonaan, vaikka tosin huomasin hänen +läsnäolonsa parikin kertaa -- erittäinkin välkkeen hänen silmissään, kun +hän kuunteli vuoroin yhden, vuoroin toisen papin puhetta. Hän on +humoristi, mietin mielessäni ja melkein olisin ollut valmis antamaan +hänelle anteeksi hänen pukunsa puutteellisuuden. Mutta aika riensi ja +päivällinen oli syöty, eikä hän ollut vielä kertaakaan avannut suutaan, +vaikka papit koko ajan olivat innokkaasti keskustelleet työväenluokasta, +sen suhteesta kirkkoon ja siitä, mitä kirkko oli sen hyväksi tehnyt tai +aikoi tehdä. Huomasin, että isäni oli huolissaan siitä, että Ernest ei +puhunut mitään. Kerran isä tarttui asiaan ja kehoitti häntä sanomaan +jotakin; mutta Ernest kohautti hartioitaan vastaten, että »minulla ei +ole mitään sanomista», ja jatkoi mantelien syömistä. + +Mutta isä ei siihen tyytynyt. Hetken kuluttua hän sanoi: + +»Meillä on joukossamme eräs työväenluokan jäsen. Olen varma, että hän +voi esittää asioita uudelta näkökannalta, mikä saattaa olla sekä +huvittavaa että virkistävää. Minä tarkoitan mr Everhardia.» Toiset +ilmaisivat hyvin hillittyä uteliaisuutta ja kehoittivat Ernestiä +lausumaan ajatuksensa. He asettuivat hänen suhteensa kerrassaan +suvaitsevalle ja ystävälliselle kannalle. Ja huomasin, että Ernest +käsitti tämän ja että se huvitti häntä. Hän katsahti verkalleen +ympärilleen, ja minä näin naurun väreet hänen silmissään. + +»Minulta puuttuu tottumusta jumaluusopilliseen väittelyyn», hän alkoi ja +pysähtyi sitten ikäänkuin epäillen ja arkaillen. + +»Jatkakaa vain», he kehoittivat, ja tohtori Hammerfield sanoi: »Me emme +kammo totuutta, missä muodossa se esitettäneenkin, jos se vain on +vilpitöntä.» + +»Te siis erotatte vilpittömyyden totuudesta?» kysyi Ernest äkkiä. + +Tohtori Hammerfield veti syvään henkeä ja sai sanotuksi: »Paraskin +meistä saattaa erehtyä, nuori mies, paraskin meistä.» + +Ernestin esiintymistapa muuttui siinä tuokiossa. + +»Hyvä on», hän sanoi, »ja suokaa minun sanoa ensiksikin, että olette +kaikki erehtyneet. Te ette tiedä mitään työväenluokasta, ette yhtään +mitään. Teidän yhteiskuntaoppinne on yhtä nurinkurista ja arvotonta kuin +koko ajatustapannekin.» + +Suuremman vaikutuksen kuin hänen sanansa teki se tapa, millä hän ne +lausui. Minä hätkähdin kuullessani hänen ensimmäisen sanansa. Hänen +äänensä oli yhtä ylväs kuin hänen silmänsä. Se oli sotatorven +puhallusta. Koko pöytä hätkähti, ja yhdellä iskulla oli yksitoikkoisuus +karkoitettu tiehensä. + +»Mikä sitten on niin kauhean nurinkurista ja arvotonta meidän +ajatustavassamme, nuori mies?» kysyi tohtori Hammerfield, ja nyt jo oli +hänen äänessään ja esiintymisessään huomattavana jonkinlaista +katkeruutta. + +»Te olette metafyysikkoja. Te voitte todistaa metafysiikkanne avulla +mitä hyvänsä; ja niin menetellen jokainen metafyysikko voi todistaa +jokaisen toisen metafyysikon vääräksi -- mielensä mukaan. Te olette +kaiken laillisen järjestyksen vihollisia ajatuksen valtakunnassa. Te +olette mielettömiä maailmojentekijöitä. Jokainen teistä asuu itse +luomassaan maailmassa, joka on tehty hänen omista haaveistaan ja +toiveistaan. Te ette tunne sitä maailmaa, missä elätte, eikä teidän +ajattelullanne ole mitään pohjaa todellisuuden maailmassa. + +»Tiedättekö, mitä johtui mieleeni tuossa istuessani ja kuunnellessani +teidän loppumatonta juttuanne. Teitä katsellessani muistin keskiajan +skolastikkoja, jotka oppineisuuden kaikella vakavuudella pohtivat +kysymystä, kuinka monta enkeliä mahtuisi tanssimaan neulan kärjellä. +Tehän, hyvät herrat, olette yhtä vieraita kahdennenkymmenennen +vuosisadan älylliselle elämälle kuin intiaanien poppamies +kymmenentuhatta vuotta sitten lepytellessään jumalia loitsuillaan.» + +Ernest innostui puhuessaan; hänen kasvonsa hehkuivat, hänen silmänsä +säihkyivät, ja hänen leukansa vavahteli omituisen kaunopuheisesti. Se +oli hänen tapaistaan, sillä tavoin hän aina teki ihmisiin järkyttävän +vaikutuksen. He aina unohtivat itsensä hänen hyökätessään heidän +kimppuunsa tuolla musertavalla, kurikoivalla tavallaan. Ja nytkin he +unohtivat itsensä. Piispa Morehouse eteenpäin kumartuneessa asennossa +kuunteli tarkkaavaisesti. Äärimmäinen suuttumus ja kiukku kuvasteli +tohtori Hammerfieldin kasvoilla. Ja samoin toisetkin olivat ärtyneet, +jotkut hymyillen pilkallisella ja ylhäisellä tavallaan. Minusta se +tuntui hauskalta. Minä katsahdin isään, peläten että hän purskahtaisi +nauruun nähdessään tuon ihmispommin vaikutuksen, minkä hän itse oli +meidän keskellemme viskannut. + +»Teidän väitteenne ovat jokseenkin epämääräisiä», keskeytti tohtori +Hammerfield. »Lausukaapa täsmällisesti, mitä te tarkoitatte sanoessanne +meitä metafyysikoiksi.» + +»Minä sanon teitä metafyysikoiksi sen tähden, että te järkeilette +metafyysillisesti», jatkoi Ernest. »Teidän ajatustapanne on vastakkainen +tieteelliselle ajatustavalle. Teidän päätelmiltänne puuttuu pitäväisyys. +Te voitte todistaa kaikki ettekä mitään, eikä löydy teidän joukostanne +kahta, jotka voisivat päästä yksimielisyyteen jostakin asiasta. Jokainen +teistä sukeltaa omaan tietoisuuteensa, jos on kysymys itsensä tai +maailmankaikkeuden selittämisestä. Yhtä vähän kuin te voitte nostaa +itseänne ylös saappaanrakseista, yhtä vähän voi tietoisuutta selittää +tietoisuudella.» + +»Minä en oikein ymmärrä», sanoi piispa Morehouse. »Mutta minusta tuntuu, +että kaikki mielteet ovat metafyysillisiä. Matematiikka, tuo tarkin ja +vakuuttavin kaikista tieteistä, on ehdottomasti metafyysillinen. +Tieteellisen ajattelijan jokainen ajatusprosessi on metafyysillinen. +Ettekö myönnä sitä?» + +»Te ette ymmärrä, kuten sanoitte», Ernest vastasi. »Metafyysikko +järkeilee lähtökohtana oma itse. Tiedemies järkeilee lähtökohtana +kokemukseen perustuvat tosiasiat. Metafyysikko aloittaa järkeilynsä +määrätystä oppijärjestelmästä ja liikkuu tosiasioita kohti; tiedemies +sitävastoin aloittaa tosiasioista ja pyrkii teorioja kohti. Metafyysikko +selittää maailmankaikkeutta itsensä kautta; tiedemies selittää itsensä +maailmankaikkeuden kautta.» + +»Jumalan kiitos, ettemme ole tiedemiehiä», mutisi tohtori Hammerfield +hyvillään. + +»Mitä te sitten olette?» kysyi Ernest. + +»Filosofeja.» + +»Siinä sitä ollaan.» Ernest nauroi. »Te olette livistäneet pois +todelliselta ja lujalta maaperältä ja lehahtaneet ilmaan, nimittäen +lentokonettanne tuolla nimellä. Olkaa hyvä ja laskeutukaa alas +selittämään, mitä te oikeastaan tarkoitatte filosofialla.» + +»Filosofia on --» (tohtori Hammerfield pysähtyi ja kakisti kurkkuansa) +-- »jotakin sellaista, mitä voi ymmärrettävästi selittää ainoastaan +sellaisille henkilöille, joiden mieli ja luonteenlaatu on filosofinen. +Ahdas tieteilijä, nenä koeputkessa, ei voi ymmärtää filosofiaa.» + +Ernest ei ollut huomaavinaan pistoa. Hänen tapansa oli kääntää +peitsenkärki takaisin vastustajaa kohti, ja niin hän menetteli nytkin. +Rakastettavasti ja kohteliaasti hymyillen hän vastasi: + +»Siispä te ymmärrätte sen määritelmän filosofiasta, minkä aion teille +antaa. Mutta ennenkuin sen lausun, haastan teitä osoittamaan sen +virheellisyyden tahi vaikenemaan metafysiikasta. Filosofia on +yksinkertaisesti laajin tiede. Sen ajatustapa on sama kuin minkä +erikoisen tieteen tahansa ja sama kuin kaikkien erikoisten tieteitten. +Ja tuon saman ajatustavan kautta -- induktiivisen ajatustavan -- +filosofia yhdistää kaikki erikoiset tieteet yhdeksi suureksi tieteeksi. +Kuten Spencer sanoo, jokaisen erikoisen tieteen periaatteet ja +määritelmät ovat osittain yhdistettyä tietoa. Filosofia yhdistää sen +tiedon, minkä kaikki erikoistieteet sille hankkivat. Filosofia on +tieteitten tiede, hallitseva tiede, jos niin suvaitsette. Mitä pidätte +minun määrittelystäni?» + +»Sangen todenmukainen, sangen todenmukainen», mutisi tohtori Hammerfield +herpaantuneella äänellä. + +Mutta Ernest ei hellittänyt. + +»Muistakaa se», hän sanoi, »että minun määrittelyni on vaarallinen +metafysiikalle. Jollette nyt osoita määritelmäni virheellisyyttä, niin +ei teillä myöhemmin ole oikeutta esittää metafyysillisiä +todistuskappaleita. Teidän on nyt tuotava esille muistutuksenne.» + +Ernest odotti. Hiljaisuus oli tuskallinen. Tohtori Hammerfield oli +pahoillansa, vieläpä hämmästynyt. Ernestin rusikoiva menettelytapa oli +saattanut hänet hämilleen. Hän ei ollut tottunut yksinkertaiseen ja +välittömään väittelytapaan. Hän katsahti pöydässä istuviin ikäänkuin +vedoten heihin. Mutta kukaan ei ryhtynyt vastaamaan hänen puolestaan. +Näin miten isä peitteli nauruansa ruokailuliinallaan. + +»On olemassa toinenkin tapa metafyysikkojen arvottomuuden +todistamiseksi», lausui Ernest, kun tohtori Hammerfieldin kiusallinen +asema oli huippuunsa kärjistynyt. »Arvostella heitä heidän tekojensa +valossa. Mitä he ovat tehneet ihmiskunnan hyväksi, jollei ota lukuun +heidän punomiaan olemattomia mielikuvia tai sitä, että he ovat +erehtyneet luulemaan omia varjojaan jumaliksi? Myönnän, että he ovat +lisänneet ihmiskunnan huvia, mutta mitä todellista hyötyä he ovat +tehneet ihmisille? He filosofeerasivat, jos suotte tämän sanan +väärinkäyttämisen minulle anteeksi, sydämestä tunteitten sijana, +sill'aikaa kuin tiedemiehet määrittelivät veren kiertokulun. He puhuivat +nälästä ja rutosta Jumalan lähettäminä rangaistuksina, sill'aikaa kuin +tiedemiehet rakensivat viljasäiliöitä ja kuivasivat kaupunkeja. He +rakensivat oman itsensä ja omien halujensa muotoisia jumalia, sill'aikaa +kuin tiedemiehet rakensivat teitä ja siltoja. He kuvasivat maata +maailmankaikkeuden keskustana, sill'aikaa kuin tiedemiehet löysivät +Amerikan ja havaintojensa perustuksella määräsivät taivaankappaleitten +lait. Lyhyesti sanottuna, metafyysikot eivät ole tehneet mitään, ei +kerrassaan mitään ihmiskunnan hyväksi. Askel askeleelta edistyvä tiede +on karkoittanut heidät tieltään. Sitä mukaa kuin tiede on heittänyt +kumoon heidän subjektiiviset selityksensä, he ovat luoneet uusia +subjektiivisia selityksiä, siihen luettuina selitykset aivan +viimeaikaisista todistetuista tosiasioista. Ja tätä peliä he epäilemättä +tulevat jatkamaan iankaikkisesti. Hyvät herrat, metafyysikko on +poppamies. Erotus teidän ja eskimon välillä ei ole muuta kuin se erotus, +minkä tuhansien vuosien aikana saavutetut tosiasiat ovat synnyttäneet. +Siinä kaikki.» + +»Mutta kuitenkin Aristoteleen ajatus oli vallitsevana Euroopassa +kokonaista kaksitoista vuosisataa», huomautti tohtori Ballingford +mahtavasti. »Aristoteles oli metafyysikko.» + +Tohtori Ballingford loi katseensa pöydän ympärillä istuviin +virkaveljiinsä, jotka hyväksyvästi nyökäyttivät päitään ja hymyilivät. + +»Teidän valitsemanne esimerkki on sangen epäonnistunut», vastasi Ernest. +»Te vetoatte hyvin pimeään aikakauteen ihmiskunnan historiassa. Niinpä +me sanommekin sitä aikaa pimeäksi aikakaudeksi.[1] Aikakausi, jolloin +metafyysikot raiskasivat tieteitä, jolloin fysiikka muodostui 'viisaiden +kiven' etsinnäksi, jolloin kemia alentui alkemiaksi ja astronomia +muuttui astrologiaksi. Sääli Aristoteleen ajatuksen hallituskautta!» + +[1] Englanninkielisessä kirjallisuudessa nimitys »Dark Age», pimeä + aikakausi, tarkoittaen historian keskiaikaa, on vallan tavallinen. + -- Suom. muist. + +Tohtori Ballingford näytti hermostuneelta, sitten hänen kasvoillansa +välähti valo, ja hän sanoi: + +»Olkoon menneeksi tämä peloittava kuva, minkä te piirsitte, mutta teidän +täytyy toki myöntää, että metafysiikka oli se sisäinen voima, joka +johdatti ihmiskunnan pois tuosta pimeästä aikakaudesta seuraavien +vuosisatojen valoon.» + +»Metafysiikalla ei ole ollut siinä mitään osaa», ehätti Ernest +vastaamaan. + +»Mitä?» huudahti tohtori Hammerfield. »Eikö ajattelu ja järkeily +johtanut suuriin löytöretkiin?» + +»Oi, hyvä herra, minähän jo sanoin, että te ette pystyisi väittelemään. +Te ette ole vielä osoittanut aukkoa minun määrityksessäni filosofiasta. +Te olette nyt siirtynyt ontolle maaperälle. Mutta sehän onkin +metafyysikoille ominaista, ja minä annan teille anteeksi. Ei, toistan, +että metafysiikalla ei ollut siinä asiassa mitään osaa. Leipä ja voi, +silkki ja jalokivet, markat ja pennit ja se seikka, että turkkilaiset +sulkivat mantereen kautta Intiaan kulkevan kauppatien, ne ne johtivat +löytöretkiin. Euroopan kauppiasten oli etsittävä toinen tie Intiaan, sen +jälkeen kuin Konstantinopoli v. 1453 joutui turkkilaisten käsiin. Niin +kertovat kaikki asiakirjat. Samaan aikaan opittiin luontoa tuntemaan +uusien tosiasioiden kannalta, ja ptolemaiolainen luonnonoppi romahti +alas.» + +Tohtori Hammerfield pärisytti nenäänsä. + +»Ettekö myönnä minun olevan oikeassa?» tiedusteli Ernest. »Tai missä +suhteessa olen väärässä?» + +»Minä voin ainoastaan sanoa pysyväni siinä, mitä olen jo sanonut», +viskasi tohtori Hammerfield takaisin. »Se on liian pitkä juttu +palataksemme siihen enää.» + +»Mikään juttu ei ole liian pitkä tiedemiehelle», sanoi Ernest leppeästi. +»Sepä se juuri selittääkin, miksi tiedemies pääsee perille. Siksi hän +pääsi Amerikkaankin.» + +En aio kuvata koko iltaa, vaikka ilolla muistelen sen jokaista hetkeä, +jokaista yksityiskohtaa niiden hetkien ajalta, jolloin tulin tuntemaan +Ernest Everhardin. + +Hyökkäilevä taistelu riehui, ja papit kävivät naamoiltaan punaisiksi ja +hämmästyneiksi, varsinkin aina silloin, kun Ernest sanoi heitä +romanttisiksi filosofeiksi, haaveilijoiksi y. m. s. Ja aina hän ahdisti +heidät takaisin tosiasioihin. »Tosiasia, nähkääs, kumoamaton tosiasia», +hän huudahti tuon tuostakin. Hän piiritti heidät tosiasioilla, väijyi +heitä tosiasioilla, pommitti heitä tosiasioilla. + +»Te näytte palvelevan tosiasioita kuin jumaluutta», huomautti tohtori +Hammerfield pilkallisesti. + +»Ei ole muuta jumalaa kuin tosiasia, ja mr Everhard on sen profeetta», +ehätti tohtori Ballingford selittämään. + +Ernest hymyillen myönteli. + +»Olen samaa maata kuin Texasin mies», hän sanoi. Ja huomattuaan, että +läsnäolijat odottivat selitystä, hän jatkoi: »Nähkääs missourilainen +tapaa sanoa: 'Otappa ja näytä minulle.' Mutta texasilainen sanoo: +'Paneppa se kouraani.' Josta voi päättää, että hän ei ole ainakaan +metafyysikko.» + +Kerran taas, kun Ernest oli sanonut, että metafyysilliset filosofit +eivät voi kestää totuuden koetta, tohtori Hammerfield yht'äkkiä kysäisi: + +»Mikä on totuuden koetin, nuori mies? Suvainnette hyväntahtoisesti +selittää tuon seikan, mikä on niin kauan vaivannut viisaampia päitä kuin +teidän!» + +»Ihan varmaan», vastasi Ernest. Hänen poikamainen varmuutensa +närkästytti heitä. »Totuus tuotti noille viisaille päille niin paljon +vaivaa sen tähden, että he läksivät sitä etsimään ilmasta. Jos he +olisivat pysyneet varmalla maaperällä, olisivat he sen löytäneet +jotenkin helposti, -- niin, he olisivat keksineet, että he itse juuri +todistivat totuuden jokaisella käytännöllisellä teollaan ja +ajatuksellaan.» + +»Mutta se koe», toisti tohtori Hammerfield kärsimättömästi. »Jättäkää +esipuheet sikseen. Antakaa meille se, mitä olemme niin kauan etsineet, +totuuden koetin. Antakaa se meille, ja me tulemme jumalien kaltaisiksi.» + +Hänen sanoissaan ja käytöksessään oli epäkohteliasta ja halveksivaa +epäileväisyyttä, mikä salaisesti miellytti useimpia pöydässä-olijoita, +vaikka piispa Morehouse näytti panevan sen pahakseen. + +»Tohtori Jordan[1] on antanut siitä sattuvan selityksen», sanoi Ernest. +»Hänen totuudenkoettimensa on: Käykö se päinsä? Luottaisitko henkesi sen +varaan?» + +[1] Huomattava opettaja kristillisen ajanlaskun yhdeksännentoista + vuosisadan lopulla ja 20:nnen alkupuolella. Hän oli Stanfordin + yliopiston rehtori. + +»Ohoo!» huudahti tohtori Hammerfield. »Te ette ole ottanut lukuun piispa +Berkeleyta. Hänen kysymyksiinsä ei ole vielä koskaan pystytty +vastaamaan.» + +»Jaloin kaikista metafyysikoista», nauroi Ernest. »Mutta teidän +esimerkkinne on onnettomasti valittu. Kuten Berkeley itse vahvisti, ei +hänen metafysiikkansa käynyt päinsä.» + +Tohtori Hammerfield oli suuttunut, kovasti kiukuissaan. Näytti aivan +siltä, kuin hän olisi saanut Ernestin kiinni varkaudesta tai valheesta. + +»Nuori mies, tuo lausunto on samanlainen kuin kaikki muutkin teidän +lausuntonne tänä iltana. Se on alhainen ja perusteeton oletus.» + +»Minä olen vallan ruhjottu», virkkoi Ernest leppeästi. »Mutta minä vain +en tiedä, mikä minuun sattui. Teidän on pantava se kouraani, herra +tohtori.» + +»Niin minä teenkin», puhui tohtori Hammerfield nopeaan. »Mistä te +tiedätte? Te ette tiedä, että piispa Berkeley myönsi, että hänen +metafysiikkansa ei käy päinsä. Teillä ei ole mitään todistuksia. Nuori +mies, se on aina pitänyt paikkansa.» + +»Minä otan todistukseksi piispa Berkeleyn metafysiikan kelvottomuudesta +sen tosiasian --» Ernest pysähtyi hetkeksi näyttäen ankaran tyyneltä, -- +»sen tosiasian, että Berkeleylla poikkeuksetta oli tapana kulkea ovista +sen sijaan, että olisi kulkenut seinän läpi. Ja sen, että hän söi +hengenpitimikseen rehellistä voita ja häränpaistia. Ja että hän ajeli +partansa veitsellä, joka todellakin vastasi tarkoitustaan.» + +»Mutta nuohan ovat aineellisia asioita», huudahti tohtori Hammerfield. +»Metafysiikka käsittelee hengen ilmiöitä.» + +»Ja nekö pitävät paikkansa -- hengen maailmassa?» kysäisi Ernest +leppoisasti. + +Toinen nyökäytti päätään. + +»Ja myöskin lukematon paljous enkeleitä saattaa tanssia neulan kärjellä +-- hengessä», jatkoi Ernest äskeistä muistellen. »Ja hylkeenrasvaa +syövä, turkiksiin puettu jumala voi olla olemassa ja tehdä tehtävänsä -- +hengessä. Minä otaksun, että tekin, herra tohtori, elätte hengessä?» + +»Minun henkeni on kuningaskuntani», kuului vastaus. + +»Mikä toisin sanoen merkitsee, että te asutte ylhäällä ilmassa. Mutta +minä olen varma, että te tulette maan päälle ruoka-aikoina tai kun +tapahtuu maanjäristys. Vai eikö teillä ole mitään käsitystä +maanjäristyksestä -- ettekö välitä lainkaan siitä, että +henkiruumiiseenne saattaa sattua henkinen tiilikivi?» + +Siinä tuokiossa ja aivan tietämättään tohtori Hammerfield huitaisi +kätensä päälaelleen, missä hiusten alla oli arpi. Ernest oli näet +sattumalta tullut valinneeksi merkillisen todellisen esimerkin, tohtori +Hammerfield kun oli ollut vähällä saada surmansa suuressa +maanjäristyksessä[1] jouduttuaan kaatuvan savupiipun alle. Kaikki +purskahtivat raikuvaan nauruun. + +[1] Suuri maanjäristys v. 1906 j. Kr., joka hävitti San Franciscon. + +»No niin», sanoi Ernest, kun nauru taukosi, »esittäkääpä +vastaväitteenne». + +Mutta tohtori Hammerfield ei siihen vastannut, siten tunnustaen +vastustajansa voittajaksi sillä kertaa. Taistelu kääntyi toisaalle. +Askel askeleelta Ernest ajoi pappeja edellään. Kun he vakuuttivat, että +he tuntevat työväenluokan, niin hän esitti heille muutamia +perustotuuksia työväenluokasta, joita he eivät tunteneet, ja vaati heitä +kumoamaan ne vasta todistuksilla. Hän tarjosi heille tosiasioita, aina +vain tosiasioita, ja teki lopun heidän ilmamatkoistaan, tuoden heidät +takaisin maan päälle ja maallisten tosiasioitten piiriin. + +Miten hyvin muistankaan tuon näytelmän! Olen vieläkin kuulevinani, miten +hän, tuo sotainen uhma äänessään, huitoi heitä tosiasioillaan, joista +jokainen vastasi navakkaa piiskaniskua. Enkä tule koskaan unohtamaan +sitä löylytystä, minkä hän heille lopuksi antoi: + +»Te olette pitkin matkaa tämän illan aikana tunnustaneet, joko suoraan +myöntämällä tai tietämättömyyttä ilmaisevilla lausunnoillanne, että te +ette tunne työväenluokkaa. Mutta teitä ei voi soimata siitä. Kuinka te +tietäisittekään mitään työväenluokasta? Te ette asu niillä tienoilla, +missä työväki asuu. Te majailette yhdessä kapitalistien kanssa toisissa +kaupunginosissa. Ja miksi ei? Kapitalistithan ne maksavat teille palkan, +ruokkivat teidät, vieläpä panevat teidän päällenne ne vaatteetkin, mitkä +teillä on yllänne tänä iltana. Ja te vuorostanne saarnaatte isännillenne +sellaista metafysiikkaa, mikä on erityisesti heille mieluista; ja se +erityisesti mieluinen laji on sellaista, mikä ei loukkaa vallitsevaa +yhteiskuntajärjestelmää.» + +Tällöin kuului yleinen paheksumisen sorina pöydän ympäriltä. + +»Ei, minä en suinkaan ole tahtonut epäillä teidän vilpittömyyttänne», +jatkoi Ernest. »Te olette vilpittömiä. Te saarnaatte niinkuin uskotte. +Ja siihen juuri perustuukin teidän voimanne ja teidän arvonne -- +kapitalistiluokan keskuudessa. Mutta jos te vaihtaisitte nykyisen +uskonne johonkin sellaiseen, mikä loukkaisi yhteiskuntajärjestystä, niin +ei se enää kelpaisikaan teidän isännillenne, jotka siinä tapauksessa +erottaisivat teidät. Tuon tuostakin aina joku teidän tovereistanne saa +sellaisen lähdön.»[1] + +[1] Siihen aikaan useita pappeja erotettiin virastaan, kun he + saarnasivat vallassaolijoille vastenmielisiä oppeja. Varsinkin sai + se olla varma erottamisestaan, jonka saarnoissa ilmeni sosialismin + suosimista. + +Tällä kertaa ei kuulunut vastaväitteiden sorinaa. Kaikki muut näyttivät +myöntävän, paitsi tohtori Hammerfield, joka sanoi: + +»Milloin heidän ajatustapansa on väärä, heitä kehoitetaan eroamaan.» + +»Mikä toisin sanoen merkitsee sitä, että heidän ajatustapansa on +muuttunut epämieluiseksi», vastasi Ernest ja jatkoi sitten. »Minulla ei +ole teille mitään muuta sanottavaa kuin: jatkakaa ammattianne, mutta +jättäkää toki, hyvät miehet, työväenluokka rauhaan. Te kuulutte +vihollisen leiriin. Teillä ei ole mitään yhteistä työväenluokan kanssa. +Teidän kätenne ovat pehmeät siksi, että toiset ovat tehneet työtä teidän +puolestanne. Teidän vatsanne ovat pulleat ylenpalttisesta syömisestä.» +(Tällöin tohtori Ballingford hytkähti, ja kaikkien silmät kääntyivät +hänen muhkeaan vatsaansa. Sanottiin, ettei hän ollut vuosiin nähnyt omia +jalkojaan.) »Ja teidän mielenne on täynnä oppeja, jotka pönkittävät tätä +vallitsevaa järjestelmää. Minä myönnän, että te olette henkivartioväkeä, +ja varmasti yhtä rehellistä ja uskollista henkivartioväkeä kuin +sveitsiläisen kaartin[1] miehet olivat. Olkaa uskollisia +kutsumuksellenne; suojelkaa sanoillanne isäntienne etuja; mutta älkää +tulko työväen luo esiintyäksenne väärinä johtajina. Te ette rehellisesti +voi oleskella näissä kahdessa leirissä yht'aikaa. Työväenluokka on tähän +asti tullut toimeen ilman teitä. Uskokaa minua, se tulee yhä +edelleenkin. Ja sitäpaitsi, työväenluokka voi tulla paremmin toimeen +ilman teitä kuin teidän kanssanne.» + +[1] Kansansa mestaaman Ranskan kuninkaan Ludvig XVI:n ulkomaalainen + henkikaarti. + + + + +TOINEN LUKU + +Haaste. + + +Vieraiden mentyä isäni heittäytyi tuoliin ja nauroi sydämensä pohjasta. +En koskaan ollut nähnyt hänen nauravan niin makeasti äitini kuoleman +jälkeen. + +»Panenpa veikkaa, että tohtori Hammerfield ei ole eläessään tavannut +sellaista vastusta. 'Minulta puuttuu tottumusta jumaluusopilliseen +väittelyyn!' Huomasitko, miten hän -- minä tarkoitan Everhardia -- +aloitti kuin lammas ja miten pian hän paisui kiljuvaksi leijonaksi. +Hänellä on erinomaisen hyvin koulutettu äly. Hänestä olisi tullut mainio +tiedemies, jos hänen kykynsä olisi ohjattu siihen suuntaan.» + +Minun tarvinnee tuskin sanoa, että olin suuresti kiintynyt Ernest +Everhardiin. Se perustui, paitsi siihen, mitä hän oli sanonut ja millä +tavalla hän oli sanonut, myöskin häneen itseensä. En ollut koskaan ennen +nähnyt hänen kaltaistaan miestä. Ja minä luulen, etten senvuoksi ollut +mennyt naimisiin, vaikka olinkin jo neljänkolmatta. Pidin hänestä, se +minun täytyi myöntää itselleni. Ja mieltymykseni ei suinkaan perustunut +yksistään hänen henkiseen lahjakkuuteensa ja taitavaan +todistelukykyynsä. Valtavista lihaksistaan ja tanakasta niskastaan +huolimatta hän teki minuun avomielisen, suunnattoman lahjakkaan poikasen +vaikutuksen. Minusta tuntui, että tuon hengenmiekan heiluttajan naamarin +takana oli herkkä ja hienotunteinen sydän. Miten johduin sitä +ajattelemaan, en tiedä, mutta naisellinen vaistoni vakuutti sitä +minulle. + +Hänen soinnukkaassa äänessään oli jotakin, mikä tunki sydämeeni. Se +kaikumistaan kaikui korvissani, ja minusta tuntui, että halusin kuulla +sitä uudestaan -- ja nähdä naurunväreen hänen silmissään, joka oli niin +vastakkaista hänen kasvojensa tyynelle vakavuudelle. Ja sitäpaitsi +tunsin sielussani liikkuvan epämääräisiä tunteita. Minä rakastin häntä +jo melkein silloin, vaikka olenkin varma siitä, että olisin helposti +unohtanut hänet, jollen olisi häntä sen koommin nähnyt. + +Mutta niin ei oltu sallittu. Isäni äskenherännyt innostus +yhteiskuntaoppiin ja ne päivällispidot, joita meillä tuon tuostakin oli, +olivat lähinnä syynä siihen, että jälleen kohtasimme toisemme. Isä ei +ollut sosiologi. Hänen avioliittonsa äitini kanssa oli ollut hyvin +onnellinen, ja toiselta puolen oli hänellä tieteensä, fysiikan, alalla +ollut suuri menestys. Mutta kun äiti kuoli, ei hänen oma työskentelynsä +riittänyt täyttämään tyhjäksi jäänyttä tilaa. Ensi aluksi hän jonkun +verran tutki filosofiaa, kiintyen sitten taloustieteeseen ja +yhteiskuntaoppiin. Hänellä oli voimakas oikeudentunto, ja pian hänessä +heräsi valtava viha vääryyttä kohtaan. Minä iloitsin sydämessäni noista +uuden elämän elpymisen oireista, joskin minulla tuskin oli aavistusta +siitä, mihin ne päättyisivät. Poikasen innolla hän heittäytyi uusiin +harrastuksiinsa välittämättä siitä, mihin ne hänet johtaisivat. + +Hän oli tottunut laboratorioihin, ja niin hän muutti meidän +ruokailuhuoneemme yhteiskuntatieteelliseksi laboratorioksi. Sinne +kokoontui kaikenlaista väkeä -- tiedemiehiä, poliitikkoja, pankkiireja, +kauppiaita, opettajia, työväenjohtajia, sosialisteja ja anarkisteja. Hän +yllytteli heitä keskustelemaan ja tutki heidän ajatuksiaan elämästä ja +yhteiskunnasta. + +Hän oli kohdannut Ernestin vähän ennen »pappien iltaa». Ja vieraiden +lähdettyä minä sain kuulla, miten hän oli tutustunut Ernestiin. Hän oli +kävelymatkallaan tavannut miehen pakkalaatikolla seisten pitämässä +puhetta työläisille. Se oli Ernest, joka ei ollut tavallinen katupuhuja, +vaan huomatuimpia sosialistijohtajia ja tunnettu sosialismi-filosofi. + +Isäni pysähtyi kuuntelemaan, kiintyi hänen puheeseensa, järjesti +kohtauksen hänen kanssaan ja kutsui hänet sitten pappien päivällisille. +Päivällisten jälkeen isä sitten kertoi minulle sen vähän, minkä hän +miehestä tiesi. Ernest oli syntynyt työväenluokasta, mutta polveutui +vanhasta Everhardien suvusta, joka oli asunut Amerikassa jo kolmatta +sataa vuotta.[1] Kymmenvuotiaana hänet oli pantu tehtaaseen, myöhemmin +hän palveli oppiaikansa ja pääsi hevosenkengittäjäksi. Hän oli hankkinut +tietonsa itseopiskelulla, osasi ranskan ja saksan kieltä ja ansaitsi +niukan toimeentulon kääntämällä tieteellisiä ja filosofisia kirjoja +eräälle taloudellisessa ahdingossa kamppailevalle chicagolaiselle +kustannusyhtiölle. Hänen vuositulojaan jonkun verran lisäsivät ne +palkkiot, joita hän sai omista taloustieteellisistä ja filosofisista +teoksistaan. + +[1] Noina aikoina tehtiin jyrkkä ero syntyperäisen amerikkalaisen ja + maahanmuuttaneen ulkomaalaisen välillä. + +Sen verran sain hänestä tietää ennen maatamenoa, ja pitkän aikaa valvoin +vuoteellani muistutellen mieleeni hänen äänensä sointua. Pelästyin omia +ajatuksiani. Hän oli niin kovin erilainen kuin minun luokkaani kuuluvat +miehet; hän oli niin omituinen ja niin voimakas. Hänen etevämmyytensä +miellytti ja peloitti minua, ajatukseni harhailivat, ja vihdoin tapasin +itseni ajattelemasta häntä rakastajana ja puolisona. Minä olin aina +kuullut sanottavan, että miehen voima vetää naiset vastustamattomasti +puoleensa; mutta hän oli liian voimakas. »Ei, ei!» huudahdin. »Se on +mahdotonta, mieletöntä.» Mutta aamulla herättyäni tunsin haluavani +tavata hänet uudestaan. Minä tahdoin nähdä hänen mestaroivan toisia, +kuulla sotaisen soinnin hänen äänessään; nähdä hänet kaikessa +varmuudessaan ja voimassaan, kun hän paiskasi mäsäksi toisten pehmeän +kohteliaisuuden ja ravisteli heidän ummehtuneita ajatuksiaan. Mutta entä +jos hän vain kerskaili? Käyttäen hänen omaa sanamuotoaan, »se tehosi», +se oli vaikuttavaa. Ja muutenkin sentapainen itsetietoisuus oli hauskaa +nähdä. Se vaikutti kuulijaan kuin taistelun melske. + +Kului useita päiviä, ja niiden kuluessa luin Ernestin kirjoja, joita +lainasin isältäni. Hänen kirjoitettu sanansa oli niinkuin hänen +puheensakin selvää ja vakuuttavaa. Se oli tuo hänen tavaton +yksinkertaisuutensa, joka sai ihmiset epäillessäänkin vakuutetuiksi. +Hänellä oli selvyyden lahja. Hän oli erinomainen todistelija. Kuitenkin +hänen tyylistään huolimatta hänessä oli jotakin, mistä en pitänyt. Hän +pani liian suurta painoa siihen, mitä hän sanoi luokkataisteluksi, +vihollisuudeksi työn ja pääoman välillä, etujen yhteentörmäykseksi. + +Isä kertoi nauraen, mitä tohtori Hammerfield oli sanonut Ernestistä: hän +oli muka »yltiöpäinen nuori penikka, jonka pintapuoliset tiedot ovat +tehneet pöyhkeäksi». Lisäksi tohtori Hammerfield kieltäytyi tapaamasta +Ernestiä vast'edes. + +Mutta piispa Morehouse kuului kiintyneen Ernestiin ja halusi tavata +hänet toistekin. »Vankka nuorukainen», hän sanoi, »ja hyvin vilkas, +hyvin vilkas. Mutta hän on liian jyrkkä, liian jyrkkä.» + +Ernest tuli eräänä iltana isän kanssa. Piispa oli jo saapunut, ja me +joimme teetä verannalla. Ernestin sanottiin yhä edelleen viipyvän +Berkeleyssa sen tähden, että hän opiskeli biologiaa yliopistossamme ja +valmisteli paraikaa uutta kirjaansa, jonka nimi oli »Filosofia ja +vallankumous». + +Veranta näytti ikäänkuin käyvän liian pieneksi, kun Ernest saapui. Ei +sen tähden, että hän olisi ollut niin kovin kookas -- hän oli viisi +jalkaa yhdeksän tuumaa, vaan sen tähden, että hänestä säteili suuruutta. +Kun hän pysähtyi tervehtimään minua, osoitti hän jonkinlaista ujoutta, +mikä oli kummallisessa ristiriidassa hänen rohkeakatseisten silmiensä ja +hänen lujan, varman kätensä kanssa, joka hetken pusersi kättäni +tervehtiessämme. Ja katse oli yhtä varma ja vakava kuin +kädenpuristuskin. Tällä kertaa niissä näytti piilevän jokin kysymys, ja +kuten ennenkin hän katsoi minuun aivan liian kauan. + +»Minä olen lukenut teidän 'Työväenluokan filosofianne'», sanoin, ja +hänen silmissään tuikahti mielihyvän kipinä. + +»Tietysti te otitte huomioon sen yleisön, jolle se on tarkoitettu», hän +sanoi. + +»Niinpä kyllä, ja juuri sen tähden sain halun kinastella kanssanne», +ehätin sanomaan. + +»Minä myöskin aion löylyttää teitä, mr Everhard», sanoi piispa +Morehouse. + +Ernest kohautti huolettomana olkapäitään ja otti teekupin. + +Piispa kumarsi kohteliaasti antaen minulle ensiksi puheenvuoron. + +»Te lietsotte luokkavihaa», sanoin. »Minä pidän vääränä ja rikollisena +sitä, että vedotaan kaikkeen siihen, mikä on alhaista ja raakaa +työväenluokassa. Luokkaviha on minun mielestäni yhteiskunnanvastaista +ja, kuten minusta näyttää, myöskin sosialismille vastaista.» + +»En myönnä olevani syyllinen», hän vastasi. »Luokkavihaa ei ilmene minun +kirjoitusteni sanamuodossa eikä niiden hengessä.» + +»Vai niin!» huudahdin moittivasti ja otin samalla käteeni hänen +kirjansa. + +Hän maisteli teetään, sill'aikaa kuin minä silmäilin kirjan sivuja. + +»Sivu 132», luin ääneen: »'Senpä vuoksi esiintyykin luokkataistelu +nykyisessä yhteiskunnassa palkkaa maksavan ja palkatun luokan välillä.'» + +Loin häneen voitokkaan katseen. + +»Siinä ei mainita mitään luokkavihasta», hän virkkoi vastaan. + +»Mutta», minä intin, »te puhutte 'luokkataistelusta'». + +»Se on eri asia kuin luokkaviha», vastasi hän. »Ja, uskokaa minua, me +emme lietso luokkavihaa. Me sanomme, että luokkataistelu on +yhteiskunnallisen kehityksen laki. Me emme ole siitä vastuunalaisia. Me +emme ole luoneet luokkataistelua. Me ainoastaan selitämme sitä, niinkuin +Newton selitti painolakia. Me selitämme sitä etujen ristiriitaisuuden +luonnetta, mikä synnyttää luokkataistelun.» + +»Mutta ei pitäisi olla olemassa mitään etujen ristiriitaa», huudahdin. + +»Minä yhdyn teihin kaikesta sydämestäni», hän vastasi. »Siihen me +sosialistit juuri pyrimmekin, etujen ristiriidan poistamiseen. Suokaa +anteeksi ja sallikaa minun lukea pieni ote.» Hän otti kirjansa ja +käänteli muutamia lehtiä. »Sivulla 126: 'Se luokkataistelujen aikakausi, +joka alkoi alkuperäisen heimoyhteiskunnan hajottua ja yksityisomistuksen +muodostuttua, tulee häviämään, niin pian kuin yksityisomistus on +poistettu yhteiskunnalle välttämättömään omaisuuteen nähden.'» + +»Mutta minä en hyväksy teidän käsitystänne», huomautti piispa, samalla +kuin hänen kärsivä-ilmeiset kasvonsa osoittivat, miten kiintynyt hän oli +tähän keskusteluun. »Teidän perustelunne ovat vääriä. Ei ole +olemassakaan mitään etujen ristiriitaa työn ja pääoman välillä -- tai +oikeammin, sellaista ei pitäisi olla.» + +»Kiitoksia», sanoi Ernest vakavasti. »Teidän viimeinen lausuntonne +jättää paikoilleen minun alkuperäisen väitteeni.» + +»Mutta miksi pitää sitten olla olemassa ristiriitaisuutta?» kysyi piispa +lämpimästi. + +Ernest kohautti olkapäitään. »Ehkä sen tähden, että meidät on +sellaisiksi luotu.» + +»Mutta sellaisiksi meitä ei ole luotu!» huudahti toinen. + +»Puhutteko te ihanneihmisestä?» kysyi Ernest. »Epäitsekkäästä, +jumalankaltaisesta, jollainen on niin harvinainen, että sitä miltei voi +pitää olemattomana, vai tarkoitatteko te tavallista, jokapäiväistä +ihmistä?» + +»Tavallista, jokapäiväistä ihmistä», kuului vastaus. + +»Joka on heikko ja erehtyväinen, aina valmis lankeamaan?» + +Piispa Morehouse nyökkäsi myöntävästi. + +»Ja pikkumainen ja itsekäs?» + +Jälleen piispa nyökäytti päätään. + +»Huomatkaa!» varoitteli Ernest. »Minä sanoin 'itsekäs'.» + +»Keskinkertainen ihminen _on_ itsekäs», vakuutteli piispa. + +»Joka tahtoo kaiken, minkä voi saada?» + +»Tahtoo kaiken, minkä voi saada -- se on valitettavasti totta.» + +»Niinpä te nyt olettekin minun vallassani.» Ernest puristi huulensa +tiukasti yhteen avaten ne jälleen. »Sallikaa minun selvittää teille. +Ajatelkaamme miestä, joka työskentelee raitiotiellä.» + +»Hän ei voisi työskennellä siellä, jollei olisi pääomaa», keskeytti +piispa. + +»Totta kyllä, mutta te myönnätte, että pääoma häviäisi, jollei olisi +työvoimaa, joka sille ansaitsee voitto-osinkoja.» + +Piispa ei virkkanut mitään. + +»Eikö niin?» uteli Ernest. + +Piispa nyökkäsi. + +»Siis meidän lausuntomme kumoavat toinen toisensa», sanoi Ernest +sellaisella äänenpainolla, jolla puhutaan selviöistä, »ja me olemme +siinä, mistä lähdimme liikkeelle. Alkaaksemme alusta, työmiehet +raitiotiellä panevat puolestaan työn. Osakkeenomistajat panevat pääoman. +Työläisten ja pääoman yhteisten ponnistusten kautta ansaitaan rahaa.[1] +He jakavat keskenään ansaitsemansa rahat. Pääoman osaa sanotaan +'voitto-osingoksi'. Työn osaa sanotaan 'palkaksi'.» + +[1] Siihen aikaan yksityisten muodostamat yhtiöt vallitsivat kaikkia + kulkuneuvoja, halliten niitä mielensä mukaan. + +»Hyvä on», keskeytti piispa. »Eikä mikään estä tuota jaotusta olemasta +sovinnollinen.» + +»Te näytätte nyt jo unohtaneen, mistä me alussa sovimme», vastasi +Ernest. »Me olimme yksimielisiä siitä, että keskinkertainen ihminen on +itsekäs. Hän, tuo todella olemassaoleva ihminen. Te olette kohonnut +ilmaan ja hankitte jakoa sellaisten ihmisten kesken, joita ei ole +olemassa. Mutta palataksemme maan päälle, työmies, ollen itsekäs, tahtoo +tuossa jaossa saada omalle osalleen niin paljon kuin mahdollista. Kun on +kysymys saman kasan jakamisesta, ja kun kaksi ihmistä tahtoo saada +kaiken, mitä voi saada samasta kasasta, niin syntyy etujen ristiriita. +Tämä se on se työn ja pääoman välinen etujen ristiriita. Ja se on +sovittamaton ristiriita. Niin kauan kuin on olemassa työmiehiä ja +kapitalisteja, he riitelevät jaosta. Jos olisitte San Franciscossa tänä +iltana, olisi teidän liikuttava jalkaisin. Siellä on raitiotieliikenne +pysähdyksissä.» + +»Uusi lakkoko?»[1] kysyi piispa hämmästyneenä. + +[1] Riitaisuudet olivat ihan tavallisia noina järjettöminä ja + mielivaltaisina aikoina. Joskus työmiehet tekivät lakon. Joskus + kapitalistit kieltäytyivät antamasta työtä. Sellaisina aikoina + useinkin tuhottiin paljon omaisuutta ja menetettiin ihmishenkiä. + Tämä on meille yhtä käsittämätöntä kuin sekin, että sen ajan + miehillä oli tapana paiskoa huonekaluja palasiksi riitautuessaan + vaimojensa kanssa. + +»Siellä riidellään raitioteiden tulojen jakamisesta.» + +Piispa Morehouse hämmästyi. + +»Se on väärin!» hän huusi. »Se johtuu työväen lyhytnäköisyydestä. Kuinka +he voivat toivoa säilyttävänsä meidän myötätuntoisuutemme.» + +»Kun meidän täytyy kävellä», sanoi Ernest ovelasti. + +Mutta piispa Morehouse ei ollut kuulevinaan, vaan jatkoi: + +»Heidän näköpiirinsä on liian ahdas. Ihmisten pitäisi olla ihmisiä eikä +petoja. Siellä tulee olemaan väkivaltaisuuksia ja murhia ja surevia +leskiä ja orpoja. Pääoman ja työn tulisi olla sovussa keskenään. Niiden +tulisi työskennellä käsi kädessä molemminpuoliseksi edukseen.» + +»Vai sillä lailla, te olette taas ilmassa», huomautti Ernest kuivasti. +»Tulkaa takaisin maan päälle. Muistakaa, että me sovimme siitä, että +tavallinen ihminen on itsekäs.» + +»Mutta hänen ei pitäisi olla!» huudahti piispa. + +»Ja siinä minä yhdyn teihin», säesti Ernest. »Hänen ei pitäisi olla +itsekäs, mutta sellaisena hän tulee pysymään, niin kauan kuin hän elää +sellaisessa yhteiskunnassa, joka perustuu sian-siveysoppiin.» + +Piispa oli kauhuissaan, ja isä pidätteli naurua. + +»Niin kyllä, sian-siveysoppiin», jatkoi Ernest armottomasti. »Sitä +merkitsee kapitalistinen järjestelmä. Ja sitä puolustaa teidän +kirkkonne, sitä te saarnaatte joka kerta, kun astutte saarnastuoliin. +Sian-siveysoppi! Mitään sopivampaa nimeä ei sille löydy.» + +Piispa Morehouse kääntyi isäni puoleen ikäänkuin vedoten häneen, mutta +isä nauroi ja nyökäytti päätään. + +»Minä pelkään mr Everhardin olevan oikeassa», hän sanoi. +»_Laissez-faire_, antaa-mennä, sellainenhan se on nykyajan ohjelma: +jokainen huolehtii itsestään ja piru vie sen, joka joutuu viimeiseksi. +Niinkuin mr Everhard sanoi toissailtana, on teidän pappien tehtävänä +nykyisen yhteiskuntamuodon ylläpitäminen, ja yhteiskunta lepää +äskenmainitulla perustuksella.» + +»Mutta niin ei Kristus ole opettanut», huudahti piispa. + +»Kirkko ei saarnaa Kristuksen oppia meidän päivinämme», sanoa sukaisi +Ernest. »Ja juuri sentähden työläiset eivät halua olla missään +tekemisissä kirkon kanssa. Kirkko antaa siunauksensa sille kamalalle +raakuudelle ja julmuudelle, millä kapitalistiluokka kohtelee +työväenluokkaa.» + +»Kirkko ei anna sille siunaustaan», väitti piispa vastaan. + +»Kirkko ei vastusta sitä», vastasi Ernest. »Ja mikäli kirkko ei +protesteeraa sitä vastaan, antaa se sille siunauksensa, sillä muistakaa, +että kirkkoa kannattaa kapitalistiluokka.» + +»Minä en ole katsellut sitä siinä valossa», sanoi piispa lapsellisen +yksinkertaisesti. »Teidän täytyy olla väärässä. Minä tiedän, että tässä +maailmassa on paljon synkkää ja viheliäistä. Minä tiedän, että kirkko on +kadottanut sen, mitä te sanotte proletariaatiksi.»[1] + +[1] »Proletariaatti» johtuu latinalaisesta sanasta *proletarii*. Tämä + nimi oli Servius Tulliuksen väestöluokittelussa niillä Rooman + asukkailla, joilla ei ollut niin suurta varallisuutta, että heidät + olisi voitu lukea viimeiseen, viidenteen kansanluokkaan. Heistä oli + valtiolle hyötyä ainoastaan jälkeläistensä (proles) kasvattajina. + +»Teillä ei ole koskaan ollutkaan proletariaattia», huudahti Ernest. +»Proletariaatti on kasvanut kirkon ulkopuolella ja ilman kirkkoa.» + +»Minä en oikein käsitä teitä nyt», sanoi piispa aprikoiden. + +»Antakaa siis minun selittää. Kahdeksannentoista vuosisadan lopulla, kun +koneet ja tehdasteollisuus tulivat käytäntöön, alkoi työtätekevä kansa +tulla erotetuksi maasta. Vanha työjärjestelmä murtui. Työkansa ajautui +maaseuduilta tehdaskaupunkeihin. Äidit ja lapset pantiin työskentelemään +uusilla koneilla. Perhe-elämästä tuli loppu. Olosuhteet muodostuivat +kauhistaviksi. Se on verinen tarina.» + +»Kyllä tiedän», keskeytti piispa Morehouse kärsivä ilme kasvoillaan. »Se +oli kamalaa. Mutta siitä on jo kulunut puolitoistasataa vuotta.» + +»Ja siltä ajalta, puolitoistasataa vuotta sitten, on peräisin nykyinen +proletariaatti», jatkoi Ernest. »Eikä kirkko ollut tietävinäänkään +siitä. Vaikka kapitalistit muuttivat maan teurastuslaitokseksi, pysyi +kirkko äänettömänä. Se ei pannut vastalausettaan silloin enempää kuin +tänäkään päivänä. Niinkuin Austin Lewis[1] sanoo puhuessaan tuosta +ajasta: ne, joille oli annettu käsky 'ruokkikaa minun lampaitani', +näkivät miten noita lampaita myytiin orjuuteen ja tapettiin työllä, +eivätkä he sitä vastustaneet.[2] Kirkko pysyi silloin mykkänä. Mutta +ennenkuin jatkan, minä vaadin teitä joko sellaisinaan hyväksymään +väitteeni tai sellaisinaan ne hylkäämään. Oliko siis kirkko mykkänä?» + +[1] Sosialistien kuvernööriehdokas Kaliforniassa syysvaaleissa v. 1906 + j. Kr., vanhaa ajanlaskua. Syntyperältään englantilainen, kirjoitti + useita taloustieteellisiä ja filosofisia teoksia ja oli aikansa + huomattavimpia sosialistijohtajia. + +Piispa Morehouse empi. Tohtori Hammerfieldin lailla hänkin oli +tottumaton Ernestin rajusti hyökkäävään väittelytapaan. + +»Kahdeksannentoista vuosisadan historia[2] on kirjoitettu», ehätti +Ernest sanomaan. »Ja ellei kirkko ollut mykkä, eivät kirjatkaan sen +mykkyydestä kertoisi.» + +[2] Historiassa ei ole kamalampia lehtiä kuin ne, jotka kertovat lapsi- + ja naisorjain kohtelemisesta englantilaisissa tehtaissa + kahdeksannentoista vuosisadan loppupuolella v. a. Sellaisissa + teollisuushelveteissä luotiin useat sen ajan suurimmista + omaisuuksista. + +»Minä pelkään, että kirkko oli mykkä», tunnusti piispa. + +»Ja kirkko on mykkä tänäkin päivänä.» + +»Sitä en myönnä», sanoi piispa. + +Ernest pysähtyi, katseli häntä tutkivasti ja otti vastaan +taisteluvaatimuksen. + +»Hyvä, katsokaammepa», hän sanoi. »Chicagossa on naisia, jotka raatavat +kokonaisen viikon yhdeksästäkymmenestä sentistä. Onko kirkko +protesteerannut sitä vastaan?» + +»Se on minulle uutta», kuului vastaus. »Yhdeksänkymmentä senttiä +viikossa. Sehän on kamalaa!» + +»Onko kirkko pannut vastalausetta?» tiukkasi Ernest. + +»Kirkko ei tiedä siitä mitään», koetti piispa puolustautua. + +»Ja kuitenkin kirkolle kuului käsky: 'Ruokkikaa minun lampaitani'», +nauroi Ernest ivallisesti, mutta sanoi kohta: »Suokaa anteeksi +ivallisuuteni, piispa. Mutta voitteko ihmetellä sitä, että teidän +kanssanne menettää malttinsa? Milloin te olette kapitalististen +seurakuntainne edessä vastustanut lasten käyttämistä Etelävaltioiden +pumpulitehtaissa.[1] Kuuden-, seitsemänvuotiaat lapset raatavat +kaksitoista tuntia vuorokaudessa. He eivät koskaan näe siunattua +päivänpaistetta. He kuolevat kuin kärpäset. Voitto-osingot maksetaan +heidän verellään. Ja voitto-osingoilla rakennetaan upeita kirkkoja +Uudessa Englannissa, missä teidän kaltaisenne saarnaavat huvittavia +typeryyksiä noiden voitto-osinkojen pöhöttyneille, paksuvatsaisille +saajille.» + +[1] Everhard olisi saanut paremman esimerkin Etelän kirkon + menettelystä orjakysymyksessä ennen n. s. sisällissotaa. Niinpä + esim. v. 1835, v. a., presbyteriaanisen kirkkokunnan yleinen kokous + selitti: »Orjuus hyväksytään sekä Vanhassa että Uudessa + Testamentissa, eikä sitä siis Jumala kiellä.» Charlestonin + baptistikirkkokunta antoi seuraavan lausunnon tästä kysymyksestä + samana vuonna: »Luoja on erityisesti tunnustanut isäntien oikeuden + orjiinsa, joten isännällä on oikeus menetellä niihin nähden, miten + ikinä haluaa.» Pastori E. D. Simon, jumaluusopin tohtori ja + Randolph-Macon Metodisti-Opiston opettaja Virginiassa, kirjoitti: + »Useat Pyhän Raamatun kohdat hyväksyvät orjien pitämisen ja siihen + liittyvät erinäiset etuoikeudet. Oikeus ostaa ja myydä on pyhässä + sanassa selvästi tunnustettu. Kaiken kaikkiaan, jos me kysymme + neuvoa juutalaiselta lailta, jonka Jumala itse on säätänyt, tai + vetoamme ihmiskunnan yleiseen käsitykseen ja kaikkina aikoina + tavaksi tulleeseen menettelyyn tai Uuden Testamentin ja moraalisen + lain päätöksiin, niin tulemme siihen johtopäätökseen, että orjuus ei + ole epäsiveellistä. Ja jos meidän on onnistunut todistaa, että + ensimmäiset Afrikasta tuodut orjat oli laillista tietä tehty + orjiksi, niin seuraa siitä johdonmukaisesti, että myöskin heidän + lapsensa ovat laillisia orjia. Siten me huomaamme, että Amerikassa + esiintyvä orjuus lepää oikeuden pohjalla.» + + Siinä ei ole mitään ihmettelemistä, että kirkko lauloi samaa virttä + vuosisataa myöhemmin kapitalistisen omistusoikeuden puolesta. + Asgardin museossa säilytetään erästä v. 1905 ilmestynyttä Henry van + Dyken kirjoittamaa kirjaa nimeltä »Essays in Application». Hän oli + ilmeisesti kirkonmies, ja hänen ajatuksensa muistuttavat + hämmästyttävästi edellämainittua kirkkokunnan lausuntoa. Siinä + sanotaan m. m.: »Raamattu opettaa, että Jumala omistaa maailman. Hän + jakaa jokaiselle ihmiselle sen mukaan kuin Hän hyväksi näkee, + yleisten lakien nojalla.» + +»Minä en tietänyt sitä», mutisi piispa hiljaa. Hänen kasvonsa olivat +kalpeat, ja hän näytti kiusaantuneelta. + +»Te ette siis ole pannut vastalausetta?» + +Piispa pudisti päätään. + +»Siis kirkko on tänä päivänä yhtä mykkä kuin se oli kahdeksannellatoista +vuosisadalla?» + +Piispa oli ääneti, ja tällä kertaa Ernest pidätti lopullista iskuansa. + +»Eikä ole unohdettava, että milloin ikinä kirkonmies panee +vastalauseensa, hän menettää virkansa.» + +»Minä tuskin uskon, että se johtaisi siihen», huomautti piispa. + +»Aiotteko te protesteerata?» kysäisi Ernest. + +»Osoittakaa minulle omasta seurakunnastani sellaisia epäkohtia, joista +te olette puhunut, ja minä protesteeraan.» + +»Teen sen», huudahti Ernest. »Olen teidän käytettävänänne. Kuljetan +teidät kanssani oikean helvetin läpi.» + +»Ja minä lupaan protesteerata.» Piispa oikaisihe tuolissaan, ja hänen +lempeille kasvoilleen ilmestyi sotilaan karski ilme. »Kirkko ei tule +jäämään mykäksi.» + +»Teidät erotetaan virastanne», kuului varoitus. + +»Minä tulen todistamaan, että se ei ole totta», intti piispa. »Näytän +toteen, jos se, mitä sanotte, on totta, että kirkko on erehtynyt +tietämättään. Ja edelleen väitän, että se, mikä nykyisessä +teollisuusjärjestelmässä on kamalaa, johtuu kapitalistiluokan +tietämättömyydestä. Se on valmis korjaamaan kaikki vääryydet, niin pian +kuin se saa niistä tiedon. Ja tämän tiedon antaminen on kirkon +velvollisuus.» + +Ernest nauroi. Hän nauroi julmasti, ja minä ehätin piispan puolelle. + +»Muistakaa», huomautin minä, »että te näette ainoastaan kilven toisen +puolen. Meissä on paljon hyvää, vaikka ette myönnä mitään sellaista +meissä olevan. Piispa Morehouse on oikeassa. Teollisuuden epäkohdat, +mitkä te kuvaatte niin kauheiksi, johtuvat tietämättömyydestä. +Yhteiskunnan eri kerrokset ovat joutuneet liian kauaksi toisistaan.» + +»Villi intiaani ei ole niin julma ja petomainen kuin kapitalistiluokka», +kuului vastaus; ja sillä hetkellä minä vihasin häntä. + +»Te ette tunne meitä», vastasin. »Me emme ole julmia emmekä petomaisia.» + +»Todistakaa se», hän haastoi. + +»Miten voin sen todistaa ... teillekö?» Minua alkoi suututtaa. + +Hän pudisti päätään. »En vaadi teitä todistamaan sitä minulle. Pyydän +teitä todistamaan sen itsellenne.» + +»Tiedän sen», sanoin. + +»Te ette tiedä mitään», kuului hänen töykeä vastauksensa. + +»No, no lapset», isä sanoi lepyttävästi. + +»Minä en välitä --», aloitin ylenkatseellisesti, mutta Ernest keskeytti. + +»Minä käsitän, että teillä on rahaa tai teidän isällänne on, mikä muuten +on samantekevä. Rahat ovat sijoitetut Sierra Millsin +teollisuuslaitoksiin.» + +»Mitä sillä on tämän kanssa tekemistä?» huudahdin. + +»Eipä paljon mitään», hän alkoi hitaasti, »muuta kuin että teidän +pukunne, joka teillä nyt on yllänne, on vääryyden tahraama. Ruoka, mitä +te syötte, niinikään. Pienten lasten ja aikamiehien veri tippuu teidän +kattonne räystäiltä. Minä voin ummistaa silmäni ja kuulla sen tippuvan +tip, top, tip, top kaikkialla ympärilläni.» + +Ja sovittaakseen eleensä sanojensa mukaisiksi hän sulki silmänsä ja +nojautui tuolinsa selustaa vasten. Minulle tuli kyyneleet silmiin +nöyryytyksestä ja loukatusta turhamaisuudesta. Minua ei oltu vielä +koskaan ennen niin kohdeltu. Sekä piispa että isäni joutuivat hämilleen. +He yrittivät ohjata keskustelua tyynemmille vesille; mutta Ernest avasi +silmänsä, katsahti minuun ja hääti heidät pois. Hänen huulillaan oli +ankara ilme, samoin hänen silmissään, eikä näkynyt niissä tällä kertaa +naurunväreitä. Mitä aikoikaan hän sanoa, mitkä ankarat nuhteet hän +aikoikaan minulle antaa, sitä en saanut koskaan tietää; sillä juuri +sillä hetkellä eräs mies tuli katukäytävää pitkin ja pysähtyi tuokioksi +meitä katselemaan. Hän oli kookas mies, huonosti puettu, ja selässään +hänellä oli kantamus bambu- ja rantaruo'osta valmistettuja telineitä, +tuoleja ja varjostimia. Hän tarkasteli taloa ikäänkuin miettien, +astuisiko sisälle koettamaan kauppa-onneaan. + +»Tuon miehen nimi on Jackson», sanoi Ernest. + +»Noin vankan miehen pitäisi tehdä työtä eikä kaupustella», huomautin +lyhyesti.[1] + +[1] Siihen aikaan oli tuhansittain sellaisia köyhiä kauppiaita, jotka + tunnettiin nimellä kaupustelija. He kanniskelivat koko + tavaravarastoansa talosta taloon. Se oli mitä järjettömintä + työvoimain tuhlausta. + +»Tarkastakaapa hänen vasemman kätensä hihaa», sanoi Ernest leppeästi. + +Minä katsoin ja huomasin, että hiha oli tyhjä. + +»Hän menetti kätensä Sierra Millsissa, ja te ajoitte hänet kuin vanhan +juhdan maantielle kuolemaan. Kun sanon 'te', niin tarkoitan niitä +tehtaanjohtajia ja virkailijoita, jotka palkan edestä käyttävät noita +tehtaita teidän hyväksenne. Se oli tapaturma. Se aiheutui hänen +yrittäessään säästää yhtiölle muutamia dollareita. Hänen kätensä tarttui +hammasrattaaseen. Hän olisi voinut antaa mennä rattaisiin sen +piikivenkappaleen, minkä hän huomasi. Se olisi murskannut +kaksinkertaisen hammasrivin. Mutta hän yritti siepata pois +piinkappaletta, jolloin hänen kätensä joutui väliin ja murskautui +sormenpäistä kainaloon asti. Se tapahtui yöllä. Tehtaassa tehtiin +ylityötä. Siltä vuosineljännekseltä maksettiin lihavat voitto-osingot. +Jackson oli työskennellyt useita tunteja yhtä painoa, ja hänen +lihaksensa olivat herpautuneet ja kankeat. Ja siitä johtui, että hän +joutui koneen rattaisiin. Hänellä oli vaimo ja kolme lasta.» + +»Ja mitä teki yhtiö hänen hyväkseen?» kysyin. + +»Ei mitään. Kyllä vainenkin he jotakin tekivät. He sotkivat taitavasti +oikeusjutun, minkä Jackson nosti sairashuoneesta päästyään. Yhtiöllä on +palveluksessaan sangen eteviä lakimiehiä, näettekös.» + +»Te ette ole kertonut koko juttua», sanoin vakaumuksella. »Tai ehkäpä te +ette tunne koko asiaa. Kenties hän oli röyhkeä.» + +»Röyhkeä! Haha!» Hänen naurunsa oli Mefiston naurua. »Taivaan Jumala! +Röyhkeä! Kätensä menettänyt mies! Siitä huolimatta hän oli nöyrä ja +alamainen palvelija, eikä ole syytä uskoa, että hän olisi ollut +röyhkeä.» + +»Entä oikeusistuimet», tiedustin minä. »Asia ei varmaankaan olisi +päättynyt hänen häviökseen, jollei siinä olisi ollut mitään muuta kuin +mitä te olette kertonut.» + +»Eversti Ingram on yhtiön yliasianajaja. Hän on ovela lakimies.» Ernest +kiinnitti hetkeksi katseensa minuun ja jatkoi sitten: »Minä sanon mitä +teidän on tehtävä, neiti Cunningham. Ottakaa selkoa Jacksonin asiasta.» + +»Minä olen sen jo päättänyt», sanoin kylmästi. + +»Hyvä on», lausui hän leppeästi, »ja minä neuvon, mistä hänet löydätte. +Mutta minua peloittaa teidän puolestanne ajatellessani, mihin kaikkeen +tuo Jacksonin käsi tulee teidät johtamaan.» + +Ja sitten sovittiin siitä, että sekä piispa että minä vastaisimme hänen +haasteeseensa. He lähtivät pois yhdessä, jättäen minut hautomaan +mielessäni sitä vääryyttä, mikä oli tapahtunut minulle ja luokalleni. +Ernest Everhard oli raaka ja häikäilemätön. Minä vihasin häntä ja +lohdutin itseäni sillä ajatuksella, että hän oli käyttäytynyt niinkuin +voi odottaakin työväenluokkaan kuuluvalta mieheltä. + + + + +KOLMAS LUKU. + +Jacksonin käsi. + + +Vähän oli minulla aavistusta siitä kohtalokkaasta osasta, mitä Jacksonin +käsi tuli näyttelemään elämässäni. Jackson itse ei tehnyt minuun mitään +erityisempää vaikutusta, kun minä hänet vihdoin löysin. Hän asui +viheliäisessä vuokrakasarmissa,[1] lähellä rantaa suon reunassa. +Haisevia vesilätäköitä näkyi talon ympärillä, ja niiden pintaa peitti +keltainen lima, levittäen ympäristöön saastaista löyhkää. + +[1] Tätä nimitystä käytettiin siihen aikaan eräänlaisista rakennuksista, + joissa suuret työläisjoukot asuivat. He maksoivat vuokraa, ja noiden + talojen arvoon katsoen uskomattoman korkeata vuokraa, niiden + omistajille. + +Minä huomasin, että Jackson todella oli sellainen nöyrä ja taipuvainen +mies, jollaiseksi hänet oli minulle esitetty. Hänellä oli tekeillä +jonkinlainen ruokoteos, ja hän jatkoi keskeyttämättä työtään +keskustellessamme. Mutta hänen nöyryydestään ja alistuvaisuudestaan +huolimatta olin huomaavinani hänessä kytevän katkeruuden ensimmäiset +oireet, kun hän sanoi: + +»Olisi niiden toki sietänyt antaa minulle vaikkapa vain vahdin[1] +paikka.» + +[1] Siihen aikaan varastaminen oli uskomattoman yleistä. Jokainen + varasti omaisuutta joltakulta. Yhteiskunnan herrat varastivat + laillisesti tai muuten laillistuttivat varkautensa, jotavastoin + köyhät ihmiset varastivat laittomasti. Mikään ei ollut turvassa + ilman vartijoita. Hirvittävän suuri joukko ihmisiä toimi vartijoina, + joiden tehtävänä oli omaisuuden suojeleminen. Varakkaiden talot + olivat todellisia suojaholveja ja linnoituksia. Meidän omien + lastemme tapa joskus »puhaltaa» toisille ihmisille kuuluvia esineitä + on jäännös tuon kaukaisen menneisyyden varastelusta, joka siihen + aikaan oli aivan yleistä. + +Minä en saanut hänestä paljoakaan irti. Hän teki minuun typerän ihmisen +vaikutuksen, mutta näppäryys, mikä oli hänelle ominaista hänen +työskennellessään toisella kädellään, järkytti minun käsitystäni hänen +typeryydestään. Se herätti minussa uuden ajatuksen. + +»Miten teidän kätenne sattui joutumaan tuohon koneeseen?» kysäisin. + +Hän katseli minua tylsästi ja ihmetellen ja pudisti päätään. »En tiedä. +Niin se vain kävi.» + +»Huolimattomuusko?» kysyin. + +»Ei», vastasi hän, »minä en sitä sellaiseksi sanoisi. Minä olin +ylityössä ja lienen ollut jonkun verran väsynyt. Minä puskin noissa +tehtaissa seitsemäntoista vuotta, ja olen pannut merkille, että useimmat +noista tapaturmista tapahtuvat juuri ennen tehtaan pillin[1] vihellystä. +Minä olen aivan varma, että useimmat tapaturmat tapahtuvat juuri +viimeisellä työtunnilla ennen pillin puhallusta. Ihminen ei ole niin +nopsa työskenneltyään yhtä mittaa koko päivän. Minä olen nähnyt monenkin +joutuvan koneiden väliin ja ruhjoutuvan lihamöhkäleeksi, itse +tietämättään mitään.» + +[1] Työläiset kutsuttiin työhön ja päästettiin työstä vihellyttämällä + pillejä, jotka päästivät tavattoman raa'an, kirkuvan äänen. + +»Monenkin, sanoitte?» kysäisin. + +»Satojen, monien satojen, ja lapsienkin.» + +Noita kauheita yksityiskohtia lukuunottamatta Jacksonin kertomus häntä +kohdanneesta onnettomuudesta oli sama, minkä jo olin kuullut. Kun +kysyin, oliko hän rikkonut mitään koneitten käyttämistä koskevaa ohjetta +vastaan, pudisti hän päätään. + +»Minä tyrkkäsin remmiä oikealla kädelläni», hän sanoi, »ja ojensin +vasemman käteni tavoittaen tuota piinkappaletta. Minä en pysähtynyt +katsomaan, oliko remmi siirtynyt pois paikoiltaan. Arvelin, että niin +oli, mutta niinpä ei ollutkaan. Minä kurotin kättäni, mutta remmi olikin +jäänyt paikoilleen, ja niin litistyi käteni.» + +»Se mahtoi tuntua tuskalliselta», sanoin osaaottavasti. + +»Luiden murskautuminen ei ollut hauskaa», kuului vastaus. + +Hänen käsityksensä tuosta vahingonkorvausjutusta oli jotakuinkin hämärä. +Yksi ainoa seikka tuntui olevan hänelle selvillä, se nimittäin, että hän +ei ollut saanut mitään vahingonkorvausta. Hänellä oli se luulo, että +työnjohtajan ja tehtaan isännöitsijän antama todistus oli ratkaissut +asian oikeudessa hänen vahingokseen. Näiden todistus ei ollut, kuten hän +sanoi, »sellainen kuin sen olisi pitänyt olla». Ja näiden miesten luo +päätin minä mennä. + +Se ainakin oli varma, että Jacksonin tila oli kurja. Hänen vaimonsa oli +kivulloinen, eikä hän voinut ruokotöillään ja kaupustelullaan hankkia +perheen elantoon välttämättömiä varoja. Hänellä oli osa vuokraa +maksamatta, ja vanhin poika, yksitoistavuotias pienokainen, oli alkanut +työskennellä tehtaassa. + +»Niiden olisi sentään pitänyt antaa minulle se vahtimiehen paikka», +kuuluivat hänen viimeiset sanansa, kun läksin pois. + +Kun olin puhutellut niitä kahta työnjohtajaa ja tehtaan isännöitsijää, +jotka olivat todistaneet Jacksonin jutussa, sekä sitä lakimiestä, joka +oli hänen asiaansa ajanut, aloin jo ymmärtää, että Ernestin puheissa oli +sittenkin perää. + +Hän oli heikon ja mitättömän näköinen mies, se lakimies, ja heti +ensi-näkemältä minulle selvisi, että Jacksonin häviölle joutuminen ei +ollut mikään ihme. Minun ensimmäinen ajatukseni oli, että Jacksonille +oli omiaan moinen asianajaja. Mutta samalla hetkellä minun mieleeni +johtui pari Ernestin lausuntoa: »Yhtiöllä on palveluksessaan erinomaiset +lakimiehet» ja »Eversti Ingram on ovela lakimies». Minä mietin näitä +seikkoja ja aloin ymmärtää, että yhtiö tietysti voi hankkia parempia +lakimiehiä kuin Jacksonin kaltainen köyhä työmies. Mutta tämähän olikin +vain sivuseikka. Täytyi olla olemassa muitakin seikkoja, jotka +aiheuttivat Jacksonin häviön. + +»Miksi te hävisitte tuon oikeusjutun?» kysyin. + +Lakimies hämmästyi ja joutui hetkeksi hämilleen, ja minä oikein tunsin +sääliä tuota vähäistä olentoa kohtaan. Hän alkoi vikistä. Minusta +tuntui, että hänen vinkuva puhetapansa oli synnynnäistä. Hän lienee jo +syntyessään saanut selkäänsä. Hän puhui todistuksista. Todistajat olivat +antaneet sellaisia todistuksia, joista hyötyi ainoastaan toinen +riitapuoli. Ei yhtään sanaa voinut niiden suusta saada Jacksonin +hyväksi. He tiesivät, kumpi puoli voileivässä on parempi. Jackson oli +hupsu mies. Hän hölmistyi ja sotkeutui ristikuulustelussa. Eversti +Ingram onnistui loistavasti. Hänen oli onnistunut houkutella Jacksonilta +vahingoittavia vastauksia. + +»Kuinka voivat hänen vastauksensa olla vahingoittavia, jos hänellä kerta +oli oikeus puolellansa?» kysyin. + +»Mitä siinä oli oikeudella tekemistä?» hän kysyi. »Te näette nämä +kirjat.» Ja sitä sanoessaan hän osoitti kädellään kirjaläjää vähäisen +konttorinsa seinällä. »Noita kirjoja lukemalla olen oppinut tietämään, +että laki ja oikeus ovat kaksi vallan eri asiaa. Kysykää miltä +lakimieheltä hyvänsä. Te menette sunnuntaikouluun oppimaan, mikä on +oikeus. Mutta te menette noihin kirjoihin oppimaan -- lakia.» + +»Tarkoitatteko, että Jacksonilla oli puolellaan oikeus ja että hän silti +joutui tappiolle?» minä utelin tutkivasti. »Väitättekö, että tuomari +Caldwellin lakituvassa ei ole oikeutta?» + +Tuo pieni lakimies tuijotti minuun hetken, ja sotainen ilme hävisi hänen +kasvoiltaan näkymättömiin. + +»Minulla ei ollut kunnollista tilaisuutta», hän alkoi jälleen vikistä. +»Ne tekivät narrin Jacksonista ja minusta myöskin. Mikäpä minun auttoi. +Eversti Ingram on mainio lakimies. Jollei hän olisi etevä, luuletteko, +että hänellä olisi käsissään Sierran tehtaitten, Erstonin maayhtiön, +Berkeleyn rautatien, Oaklandin, San Leandron ja Pleasandonin +raitioteiden koko asianajotoimi? Hän on yhtiön lakimies, ja yhtiön +lakimiehet eivät vedä palkkaa tyhmyydestään. Mitä arvelette siitä, että +Sierran tehtaat yksistään maksavat hänelle kaksikymmentätuhatta dollaria +vuodessa? Ja se tapahtuu sen tähden, että hän tuottaa niille +kahdenkymmenentuhannen arvosta hyötyä.[1] Minä en pysty siihen. Ja jos +pystyisin, niin enpä totisesti olisi tällä puolella ja ajaisi sellaisia +nälkäjuttuja kuin Jacksonin asia. Mitä luulette, että olisin saanut, jos +olisin voittanut Jacksonin jutussa?» + +[1] Yhtiön lakimiesten varsinaisena tehtävänä oli suurten yhtiöiden + keinottelun palveleminen. Theodore Rooseveltin, Yhdysvaltain + silloisen presidentin, tiedetään lausuneen puheessaan + Harvard-yliopiston avajaisissa v. 1905: »Me kaikki tiedämme, että + sangen monet huomatut ja etevät lakimiehet kaikkialla esiintyvät + rikkaitten yksityisten ja yhtiöitten asianajajina, neuvoen näitä + kiertämään niitä lakeja, joita on laadittu yleisön etua silmällä + pitäen suurten omaisuuksien väärinkäyttöä ehkäisemään.» + +»Te nähtävästi olisitte ryöstänyt[1] hänet puti puhtaaksi», vastasin. + +[1] Hyvä kuva silloisesta asiaintilasta. Ihmiset pyydystivät toisiaan + kuin ulvovat sudet. Isot sudet söivät pieniä susia, ja + yhteiskunnallisen järjestyksen mukaan Jackson oli vähäisimpiä + pienien susien joukossa. + +»Tietysti olisin», huudahti hän suuttuneena. »Minunkin on elettävä, eikö +olekin?» + +»Hänellä on vaimo ja lapsia», huomautin moittivasti. + +»On minullakin vaimo ja lapsia», hän ehätti sanomaan. »Ja tässä +maailmassa ei ole muita kuin minä, jotka välittäisivät siitä, kuolevatko +he nälkään vai eivätkö.» + +Hänen kasvonsa lauhtuivat yht'äkkiä, ja hän avasi kellonsa näyttääkseen +minulle sen kuoreen liimatun naisen ja kahden pikkutytön valokuvan. + +»Tässä he ovat. Katsokaahan. Meillä on ollut kovat ajat kestettävänämme. +Olin toivonut voivani lähettää heidät maalle, jos olisin voittanut +Jacksonin jutun. He eivät pysy terveinä täällä, mutta eihän minulla ole +varoja lähettää heitä maalle.» + +Kun aloin tehdä lähtöä, niin hän rupesi jälleen vikisemään. + +»Minulla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Eversti Ingram ja tuomari +Caldwell ovat hyviä ystäviä. Tosin en tahdo sanoa, että se ystävyys +olisi ratkaissut tämän oikeusjutun, jos minun olisi onnistunut pusertaa +heidän vierasmiehiltään kunnollinen todistus. Ja silti minun täytyy +sanoa, että tuomari Caldwell teki kaikkensa estääkseen minua siitä. +Niin, tuomari Caldwell ja eversti Ingram kuuluvat samaan salaseuraan ja +samaan klubiin. He asuvat samassa kaupunginosassa -- missä minun ei +kannattaisi asua. Ja heidän vaimonsa seurustelevat keskenään. He käyvät +myötäänsä toistensa luona korttia pelaamassa.» + +»Ja yhtä kaikki te arvelette, että Jacksonilla oli oikeus puolellaan?» +kysyin pysähtyen kynnykselle. + +»Minä en arvele, minä tiedän sen», kuului hänen vastauksensa. »Ja ensin +minä luulin, että hän tosiaankin voittaisi oikeudessa. Mutta siitä en +virkkanut mitään vaimolleni. En tahtonut tuottaa hänelle pettymystä. Hän +oli jo muutenkin niin innostunut tuohon aiottuun virkistysmatkaan.» + +»Miksi ette kiinnittänyt oikeuden huomiota siihen seikkaan, että Jackson +menetti kätensä koettaessaan estää koneistoa vahingoittumasta?» kysyin +Peter Donnellylta, eräältä niistä työnjohtajista, jotka oli kutsuttu +todistajiksi. + +Hän mietti pitkän aikaa, ennenkuin vastasi. Sitten hän loi levottoman +katseen ympärilleen ja sanoi: + +»Sen tähden, että minulla on hyvä vaimo ja kolme suloista lasta; siinä +koko juttu.» + +»Minä en ymmärrä», sanoin. + +»Toisin sanoen, sen tähden, että se ei olisi ollut terveellistä.» + +»Te tarkoitatte --», aloitin. + +Mutta hän keskeytti minut kiivaasti. + +»Minä tarkoitan sitä, mitä sanoin. Minä olen työskennellyt näissä +tehtaissa monia vuosia. Aloitin käämipoikana, ja siitä lähtien olen +uurastanut. Kovilla ponnistuksilla ja työllä olen päässyt nykyiseen +esimiehen asemaani. Minä olen työnjohtaja, näettehän. Enkä luule koko +myllyssä olevan yhtään miestä, joka tulisi minun avukseni, jos olisin +hukkumaisillani. Minä kuuluin ennenaikaan ammattiyhdistykseen. Mutta +minä olen asettunut yhtiön puolelle kahdessa lakossa. Ne sanoivat minua +rikkuriksi. Koko tehtaassa ei ole yhtään miestä, joka lähtisi minun +kanssani ryypylle, jos tarjoisin. Näettekös arpia päässäni; ne ovat +tiilen jälkiä. Kehruuhuoneessa kaikki lapset kiroten mainitsevat minun +nimeni. Minun ainoa ystäväni on yhtiö. Minua ei velvollisuus pidätä +tehtaassa, vaan leipä ja särvin ja lasteni elämä. Niin se on.» + +»Oliko se Jacksonin syy?» kysyin. + +»Hänen olisi sietänyt saada korvaus. Hän oli hyvä työmies eikä +rettelöinyt koskaan.» + +»Teillä ei siis ollut tilaisuutta kertoa koko totuutta, niinkuin olitte +vannonut tekevänne?» + +Hän pudisti päätään. + +»Totuutta, koko totuutta, eikä mitään muuta kuin totuutta?» lausuin +juhlallisella äänellä. + +Jälleen hänen kasvoilleen ilmestyi tuskallinen ilme, ja kohottaen +silmänsä taivasta kohden hän sanoi: + +»Minä olisin valmis jättämään sieluni ja ruumiini iankaikkiseen +helvettiin lasteni tähden», kuului hänen vastauksensa. + +Henry Dallas, tehtaanjohtaja, jolla oli ketunnaama, kieltäytyi +keskustelemasta kanssani. En saanut häneltä sanaakaan, vaikka hänkin oli +ollut todistajana Jacksonin jutussa. Mutta toiseen työnjohtajaan nähden +onnistuin paremmin. James Smithillä oli ankarat kasvojenpiirteet, ja +minun sydämeni vavahti hänet tavatessani. Hän niinikään teki sellaisen +vaikutuksen, että hänkään ei toiminut omasta vapaasta tahdostaan, ja kun +me keskustelimme, tulin huomaamaan, että hän oli henkisesti etevämpi +kuin tavalliset hänen kaltaisensa miehet. Hän oli samaa mieltä kuin +Peter Donnelly, että Jacksonin olisi pitänyt saada vahingonkorvausta. +Menipä hän vielä pitemmällekin, sanoen tuota tekoa tunnottomaksi ja +sydämettömäksi, kun työläinen viskattiin maantielle sen jälkeen, kun hän +oli tullut työhön kykenemättömäksi. Hän niinikään kertoi, että siellä +tehtaassa tapahtuu onnettomuuksia tuon tuostakin ja että yhtiöllä on +tapana käräjöidä viimeiseen asti vahingonkorvauksen vaatijoita vastaan. + +»Se merkitsee satoja tuhansia vuosittain osakkeenomistajille», hän +sanoi; ja hänen puhuessaan minä muistin viimeisen voitto-osingon, mikä +maksettiin isälleni, ja sen sievän puvun ja ne kirjat, joita oli minulle +ostettu niillä rahoilla. Minä muistin Ernestin syyttäneen, että +vaatteeni olivat veren tahraamat, ja minua värisytti. + +»Kun te todistitte oikeudessa, ettehän huomauttanut, että Jackson +loukkaantui koettaessaan estää konetta vahingoittumasta?» sanoin. + +»En, en tehnyt sitä», kuului vastaus, ja hänen suunsa vetäytyi katkeraan +hymyyn. »Minä todistin, että Jackson loukkaantui huolimattomuutensa ja +varomattomuutensa tähden ja että yhtiö ei ollut missään suhteessa +vastuunalainen hänen onnettomuudestaan.» + +»Oliko se huolimattomuutta?» kysyin. + +»Sanokaa sitä siksi tai miksi tahansa. Varma vain on, että mies väsyy +työskenneltyään useampia tunteja pääksytysten.» + +Minä aloin tuntea kiintymystä tuohon mieheen. Hän varmasti oli +korkeampaa lajia. + +»Te olette saanut paremman kasvatuksen kuin tavallinen työmies», +huomautin. + +»Minä kävin oppikoulun», hän vastasi. »Samalla hankin elatukseni +olemalla portinvartijana. Halusin päästä yliopistoon. Mutta isäni kuoli, +ja minun oli lähteminen tehtaaseen. Minä pidin luonnontieteistä», hän +selitti ujosti, ikäänkuin olisi tunnustanut jonkun heikkouden. »Minä +pidän eläimistä. Mutta jouduin sitten tänne tehtaaseen. Kun minusta +tehtiin työnjohtaja, niin menin naimisiin, sitten tuli perhettä, ja -- +niin, sittemmin en ole ollut oma isäntäni.» + +»Mitä te sillä tarkoitatte?» kysyin. + +»Minä tahdoin vain selittää, miksi annoin oikeudessa sellaisen +todistuksen -- miksi noudatin ohjeita.» + +»Kenen ohjeita?» + +»Eversti Ingramin. Hän suunnitteli sen todistuksen, mikä minun oli +annettava.» + +»Ja se määräsi Jacksonin häviölle joutumisen.» + +Hän nyökkäsi, ja veri alkoi hitaasti virrata hänen kasvoilleen. + +»Ja Jacksonilla oli vaimo ja kaksi lasta elätettävänään.» + +»Minä tiedän sen», sanoi hän tyynesti, vaikka hänen kasvonsa +synkistyivät synkistymistään. + +»Sanokaa minulle», jatkoin, »oliko teidän helppo muuttua siitä, mitä +olitte -- sanokaamme korkeakoulussa, siksi mieheksi, joka saattoi tuolla +tavoin menetellä oikeuden edessä?» + +Hänen äkillinen vimmastumisensa pelästytti minut pahanpäiväisesti. Hän +päästi kamalan kirouksen ja pui nyrkkiä ikäänkuin minua iskeäkseen. + +»Suokaa anteeksi», hän sanoi samassa. »Ei, se ei ollut helppoa. Ja nyt +luulen, että teidän on aika lähteä. Te olette kuullut minulta kaiken, +mitä halusitte. Mutta sallikaa minun tehdä pieni huomautus, ennenkuin +poistutte. Teille ei ole mitään hyötyä minun sanoistani. Minä tulen ne +kieltämään, eikä teillä ole yhtään todistajaa. Minä tulen kieltämään +jokaisen sanan, minkä olen tässä teille sanonut, ja jos niin tarvitaan, +olen valmis ne valallani kieltämään.» + +Smithin luota palattuani menin isäni luo kemialliseen laitokseen ja +tapasin siellä Ernestin. Se sattui aivan odottamatta, mutta hän tervehti +minua tuolla ylväällä katseellaan ja lujalla kädenpuristuksella; ja minä +huomasin jälleen tuon kummallisen ujouden ja tyyneyden sekaisen ilmeen, +mikä oli herättänyt huomiotani ensikerran hänet tavatessani. Tuntui +siltä, kuin meidän edellinen myrskyinen kohtauksemme olisi ollut jo +unohdettu; mutta minä en tuntenut halua unohtaa sitä. + +»Olen ollut ottamassa selkoa Jacksonin asiasta», sanoin keskeyttäen. + +Hänen huomionsa teroittui, ja hän odotti, että minä jatkaisin, vaikka +huomasin hänen silmistään, että hän oli varma siitä, että mielipiteeni +oli muuttunut. + +»Häntä näytään kohdellun pahoin», tunnustin. »Minä -- minä -- luulen, +että todellakin hänen vertaan tippuu meidän räystäistämme.» + +»Tietysti», hän vastasi, »sillä jos Jacksonia ja hänen kaltaisiaan +kohdeltaisiin armollisemmin, niin osingot eivät olisi niin suuria». + +»Minä en voi koskaan enää ihastua sieviin pukuihin», lisäsin. + +Tunsin olevani nöyryytetty, mutta minulle samalla tuotti suloista +lohdutusta se tunne, että Ernest oli jonkinlainen rippi-isäni. Ja hänen +voimansa teki minuun valtaavan vaikutuksen. Siitä näytti säteilevän +rauhan ja suojeluksen lupaus. + +»Ettekä voi ihastua säkkikankaaseen liioin», hän sanoi kolkosti. +»Ottakaa huomioon, että niissä tehtaissa, joissa valmistetaan +säkkikangasta, tapahtuu samalla tavalla. Sitä tapahtuu kaikkialla. +Meidän kehuttu sivistyksemme lepää verisellä pohjalla, ettekä te enkä +minä eikä kukaan meistä voi välttää veritahroja. Keitä olivat ne miehet, +joiden kanssa te puhelitte?» + +Minä kerroin hänelle koko jutun. + +»Eikä kukaan heistä ollut oma isäntänsä», hän sanoi. »He olivat kaikki +sidottuja tuohon armottomaan teollisuuskoneistoon. Ja surkeinta on se, +että he ovat siihen sidottuja sydänsiteillään. Lastensa tähden -- +nousevan polven, jota he vaistomaisesti suojelevat. Ja se vaisto on +voimakkaampi kuin mikään siveysopin sääntö. Minun isäni! Hän valehteli, +varasti ja harjoitti kaikenlaista epärehellisyyttä saadakseen leipää +minulle ja veljilleni ja sisarilleni. Hän oli teollisuuskoneiston orja, +ja se koneisto näännytti hänet ja vihdoin tappoi.» + +»Mutta te», vastasin. »Te varmaankin olette vapaa ihminen.» + +»En kokonaan», hän virkkoi. »Minua eivät tosin sido sydämen siteet. +Usein tunnen kiitollisuutta siitä, ettei minulla ole lapsia, vaikka +rakastankin lapsia. Ja jos menisin naimisiin, en uskaltaisi ajatellakaan +lapsia.» + +»Se epäilemättä on huonoa oppia», huudahdin. + +»Sen tiedän», sanoi hän surullisesti. »Mutta se on välttämätöntä. Minä +olen kumousmies, ja se on vaarallinen ura.» + +Minä naurahdin epäilevästi. + +»Jos yrittäisin tunkeutua yöllä teidän isänne taloon varastamaan +voittorahat, jotka hän saa Sierran tehtaista, niin mitä hän tekisi?» + +»Hän nukkuu revolveri vieressään», vastasin. »Hän varmaan ampuisi +teidät.» + +»Ja jos minä ja muutamat muut johtaisimme puolitoista miljoonaa miestä +varakkaiden taloihin, niin siitä tulisi aika pauke, eikö totta?» + +»Kyllä niin, mutta tehän ette sitä tee», huomautin. + +»Sen minä juuri aion tehdä. Ja me aiomme ottaa ei ainoastaan kaikki, +mitä noissa taloissa on, vaan sen lisäksi kaikki varallisuudenlähteet, +kaivannot, rautatiet, tehtaat, pankit ja myymälät. Sellainen on +vallankumous. Ja se on koko vaarallista hommaa. Silloin tulee olemaan, +niin minusta tuntuu, enemmän pauketta kuin mitä saatamme uneksiakaan. +Mutta kuten jo olen sanonut, ei kukaan meidän päivinämme toimi omasta +vapaasta tahdostaan. Me olemme kaikki tavalla tai toisella sidotut +teollisuuskoneistoon. Te tulitte huomaamaan, että teidän laitanne on +niin ja samoin niiden miesten, joita te haastattelitte. Haastatelkaa +useampia heistä. Menkää tapaamaan eversti Ingramia. Ottakaa selkoa +niistä sanomalehden kertojista ja toimittajista, jotka sulkivat lehtensä +Jacksonin asialta. Ja te tulette huomaamaan, että he kaikki ovat koneen +orjia.» + +Minä kysyin häneltä, missä määrin työläiset ovat alttiita tapaturmille, +jolloin hän vetosi tilastoon. + +»Sen kaiken löytää kirjoista», hän sanoi. »Koottu tilasto osoittaa +epäämättömästi, että tapaturmia harvoin sattuu ensimmäisinä työtunteina +aamupäivällä, mutta että niiden luku lisääntyy seuraavilla tunneilla, +sitä mukaa kuin työläiset väsyvät ja kangistuvat työssä. + +»Tiedättekö, että teidän isällänne on kolme vertaa suurempi sekä hengen +että ruumiin turva kuin työmiehellä? Vakuutusyhtiöt ovat siitä asiasta +selvillä. Ne vakuuttavat hänet tapaturmaa vastaan neljällä dollarilla +kahdellakymmenellä sentillä tuhannesta dollarista vuodeksi, jota vastoin +työmies saa maksaa samanlaisesta vakuutuksesta viisitoista dollaria.» + +»Entäs te?» kysyin. + +»Niin, kumousmiehenä minulla on kahdeksan vertaa suurempi vaara kuin +työmiehellä loukkaantua tai menettää henkeni», hän vastasi +välinpitämättömästi. »Vakuutusyhtiöt vaativat kemisteiltä, jotka +käsittelevät räjähdysaineita, kahdeksan vertaa korkeamman maksun kuin +työmieheltä. Luulen, että ne eivät suostuisi ollenkaan vakuuttamaan +minua.[1] Mutta miksi sitä kysytte?» + +[1] Sen ajan petomaisessa kamppailussa kukaan ei voinut olla + täydellisesti turvattu, eivät edes kaikkein rikkaimmatkaan. Ja + turvatakseen omaisensa ihmiset ottivat käytäntöön vakuutuksen. + Meistä, tämän valistuneen aikakauden ihmisistä, sellainen puuha + tuntuu naurettavan hullunkuriselta, mutta siihen maailman aikaan + vakuutus oli sangen vakava kysymys. Merkillinen puoli tässä jutussa + oli se, että näiden vakuutusyhtiöitten kassoja kavalsivat tuon + tuostakin samat virkailijat, joille oli uskottu niiden hallinto. + +Minun silmäni vavahtelivat, ja tunsin veren virtaavan kasvoihini. Se ei +johtunut siitä, että hän olisi saanut minut kiinni, vaan siitä, että +olin itse takertunut hänen läsnäollessaan. + +Juuri silloin isäni astui sisälle ja alkoi valmistautua lähtemään minun +kanssani. Ernest jätti hänelle muutamia kirjoja, jotka hän oli +lainannut, ja poistui ensimmäisenä. Mutta hän kääntyi ovelta takaisin ja +sanoi: + +»Tässä juolahti mieleeni, että kun te nyt olette alkanut järkyttää omaa +rauhaanne ja kun minä paraikaa teen loppua piispan mielenrauhasta, niin +sietäisi teidän ottaa selkoa mrs Wicksonista ja mrs Pertonwaithesta. +Heidän miehensä, kuten tiedätte, ovat tehtaan suurimpia osakkaita. Ja +nämä naiset ovat niinkuin kaikki muutkin ihmiset koneeseen sidottuja, +mutta he ovat sidottuja istumaan sen huipulla.» + + + + +NELJÄS LUKU. + +Koneen orjia. + + +Mitä enemmän ajattelin Jacksonin kättä, sitä enemmän mielenrauhani +järkkyi. Olin joutunut todellisuuden kanssa vastakkain. Ensimmäistä +kertaa eläessäni näin elämän. Minun yliopistossa-oloni ja lukuni ja +sivistykseni ei vastannut todellisuutta. Minä olin oppinut tuntemaan +elämää ja yhteiskuntaa pelkästään tietopuolisesti. Ja se kaikki oli +näyttänyt sievältä kirjanlehdillä, mutta nyt näin elämän itsensä. +Jacksonin käsivarsi oli elävä tosiasia. Ja minä saatoin kuulla +korvissani Ernestin sanat: »Tosiasia, kieltämätön tosiasia!» + +Se, että meidän koko yhteiskuntamme lepäsi verisellä pohjalla, tuntui +kauhealta, mahdottomalta. Ja kuitenkin Jackson oli olemassa. Minä en +voinut kiertää häntä. Yhtenään ajatukseni kääntyivät häneen, niinkuin +magneettineulan kärki kääntyy napaa kohti. Häntä oli kohdeltu julmasti. +Hänen verestään ei oltu maksettu sen tähden, että olisi voitu jakaa sitä +suuremmat voitto-osingot. Ja minä tunsin useita hienoja perheitä, jotka +olivat saaneet osansa noista voitoista ja siten hyötyneet Jacksonin +verestä. Jos kerran yhtä meistä voitiin noin julmasti kohdella, ilman +että yhteiskunnan tavanmukainen meno siitä häiriytyi, eivätkö silloin +hyvinkin monet ihmiset voisi joutua samanlaisen kohtalon uhreiksi? Minä +muistin Ernestin mainitsemat Chicagon naiset, jotka työskentelivät +viikon yhdeksälläkymmenellä sentillä, ja ne lapset, joita Etelän +pumpulitehtailijat orjuuttivat. Ja minä saatoin nähdä heidän +surkastuneet kätensä, joista veri oli puserrettu, valmistelemassa sitä +kangasta, mistä minun pukuni oli tehty. Ja edelleen ajattelin Sierran +tehtaita ja niiden maksamia voitto-osingoita, ja näin myöskin Jacksonin +verta vaatteillani. Jacksonia minun oli mahdoton väistää. Aina +palautuivat ajatukseni häneen. + +Sisimmässäni tunsin seisovani rotkon partaalla. Tuntui aivan kuin olisin +ollut näkemäisilläni uuden ja kamalan elämänilmestyksen. Enkä minä +yksinäni. Minun koko maailmani oli menossa ylösalaisin. Siellä oli +isäni. Minä näin jo selvästi sen vaikutuksen, minkä Ernestin kanssa +seurusteleminen oli alkanut häneen tehdä. Ja sitten piispa. Viimeksi +hänet tavatessani hän oli näyttänyt sairaalta. Hän oli kovin +hermostuneessa mielentilassa, ja hänen silmistään kuvastui sanomaton +rauhattomuus. Siitä vähästä, mitä sain tietää, tulin huomaamaan, että +Ernest oli pitänyt sanansa, kun hän lupasi kuljettaa piispaa helvetin +läpi. Mutta minä en tietänyt, mitä näkyjä piispa oli siellä nähnyt; hän +näytti liian järkyttyneeltä kertoakseen niistä. + +Kerran, kun oikein syvällisesti tunsin, että minun pieni maailmani ja +koko maailma oli menossa ylösalaisin, ajattelin Ernestiä kaikkeen siihen +syylliseksi. Ja niinikään mietin: »Miten onnellisia me olimmekaan, +ennenkuin hän tuli!» Ja seuraavassa tuokiossa olin varma siitä, että +sellainen ajatus on totuuden kavaltamista, ja Ernest kohosi silmieni +eteen totuudenapostolina, hohtavin otsin ja peloittavana kuin Jumalan +enkeli, taistellen totuuden ja oikeuden, köyhien, yksinäisten ja +sorrettujen puolesta. Ja sitten näin edessäni toisen olennon, +Kristuksen! Hänkin oli asettunut alhaisten ja sorrettujen puolelle, +pappien ja fariseusten laillista oppia vastaan. Ja minä muistin hänen +kuolemansa ristillä, ja sydämeni valtasi tuska, kun ajattelin Ernestiä. +Mahtaisiko hänenkin kohtalonsa muodostua sellaiseksi -- hänen, jonka +äänessä oli sellainen sotainen kaiku ja jonka koko olennosta uhkui +sellainen voima ja miehuus! + +Ja sillä hetkellä tunsin rakastavani häntä, ja minut valtasi voimakas +halu saada lohduttaa häntä. Minä ajattelin hänen elämäänsä. Se on +mahtanut olla vaivalloista, karua ja niukkaa. Ja minä ajattelin hänen +isäänsä, joka oli valehdellut ja varastanut hänen tähtensä ja vihdoin +raatanut itsensä kuoliaaksi. Ja hän itse oli joutunut tehtaaseen jo +kymmenen vanhana! Ja sydämeni sykki halusta kietoa käteni hänen +ympärilleen ja lepuuttaa hänen päätään rinnoillani -- hänen päätään, +jota niin monenlaiset mietteet rasittivat, -- ja antaa hänen levätä ja +unohtaa kaikki edes hetkeksi. + +Minä tapasin eversti Ingramin eräässä seurakunnan juhlatilaisuudessa. +Olin tuntenut hänet useita vuosia. Ahdistin hänet satimeen eräiden +suurten palmujen ja kumipuiden taakse, vaikka hän ei luullut olevansa +satimessa. Hän tervehti minua tavanmukaisella iloisuudella ja +kohteliaisuudella. Hän oli tunnettu sirokäytöksiseksi, valtioviisaaksi, +terävä-älyiseksi ja varovaiseksi mieheksi. Ja mitä tulee ulkonäköön, oli +hän siinä suhteessa huomattavin henkilö meidän seurapiirissämme. Hänen +rinnallaan itse yliopiston kunnianarvoinen rehtorikin näytti pieneltä ja +varsin mitättömältä. + +Ja siitä huolimatta tulin huomaamaan, että eversti Ingramin asema oli +samanlainen kuin noiden oppimattomain työläisten. Hänkään ei ollut oma +herransa. Hänkin oli koneeseen kytketty. En voi koskaan unohtaa sitä +muutosta, mikä hänessä tapahtui, kun mainitsin Jacksonin jutun. Hänen +hymyilevä hyväntahtoisuutensa katosi kuin varjo. Äkillinen, pelokas ilme +varjosi hänen säännöllisesti muodostuneet kasvonsa. Tunsin samanlaista +hämmästystä kuin silloin, kun James Smith vimmastui. Eversti Ingram ei +kironnut. Ja siinä olikin ainoa ero hänen ja tuon työmiehen välillä. Hän +oli kuulu teräväsanaisuudestaan, mutta tällä kertaa koko hänen +sukkeluutensa oli kadonnut. Ja tietämättään hänen katseensa etsi +pakotietä. Mutta hän oli satimessa palmu- ja kumipuiden keskellä. + +Jacksonin nimen mainitseminen teki hänet sairaaksi. Miksi toinkin esille +tuon jutun? Minun pilani ei miellyttänyt häntä. Se osoitti huonoa makua +minun puoleltani ja sangen arveluttavaa ajattelemattomuutta. Enkö minä +tietänyt, että hänen ammatissaan mieskohtaisilla tunteilla ei ole mitään +arvoa? Hän jätti persoonalliset tunteensa kotiin, kun lähti +konttoriinsa. Konttorissa ollessaan hänellä oli ainoastaan ammatillisia +tunteita. + +»Olisiko Jacksonin pitänyt saada vahingonkorvausta?» kysyin. + +»Epäilemättä», hän vastasi. »Toisin sanoen, minä persoonallisesti olen +sitä mieltä. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä asian lainopillisen +puolen kanssa.» + +Hän alkoi saada takaisin tavallisen nokkeluutensa. + +»Sanokaapa minulle, onko oikeudella mitään tekemistä lain kanssa?» +kysyin. + +»Sanokaa 'vallalla' älkääkä 'oikeudella'», hymyili hän vastaukseksi. + +»Vallalla?» kysyin, ja hän nyökäytti päätään. + +»Ja yhtä kaikki me otaksumme saavamme oikeutta lain kautta?» + +»Niin, se on se hullunkurinen, mutta silti oikea käsitys», sanoi hän. +»Me saamme oikeutta.» + +»Puhutteko te nyt ammattimiehenä?» kysyin. + +Eversti Ingram punastui, todellakin punastui ja loi jälleen levottoman +silmäyksen ympärilleen löytääkseen ulospääsyn. Mutta minä salpasin +häneltä tien enkä hievahtanut paikoiltani. + +»Sanokaa minulle», jatkoin, »eikö sitä, että joku uhraa persoonalliset +tunteensa ammattitunteilleen, voisi sanoa eräänlaiseksi henkiseksi +itsemurhaksi?» + +Minä en saanut vastausta. Eversti Ingram turvautui häpeälliseen +perääntymiseen, kaataen palmun paetessaan. + +Sen perästä koettelin sanomalehtiä. Kirjoitin maltillisen, hillityn +kertomuksen Jacksonin jutusta. En syyttänyt siinä niitä miehiä, joita +olin haastatellut, enkä edes maininnut heidän nimiään. Esitin kylmiä +tosiasioita, kerroin, miten Jackson oli työskennellyt tehtaassa +vuosikausia, kuinka hän oli loukkaantunut koettaessaan pelastaa konetta +ja miten hän nyt eli kurjissa olosuhteissa. Paikkakunnan viisi +sanomalehteä kieltäytyi painamasta kirjoitustani. + +Minä etsin käsiini Percy Laytonin. Hän oli suorittanut tutkintonsa +yliopistossa ja antautunut sanomalehtialalle, ollen tätä nykyä +uutistenkertojana paikkakunnan huomatuimmassa sanomalehdessä. Hän +hymähti, kun minä kummastelin, miksi sanomalehdet eivät olleet mitään +maininneet Jacksonista ja hänen jutustaan. + +»Toimituksen politiikkaa», hän sanoi. »Meillä ei ole mitään tekemistä +siinä asiassa. Se riippuu kokonaan toimittajista.» + +»Mutta miksi se on politiikkaa?» kysyin. + +»Me olemme hyvissä väleissä yhtiöitten kanssa. Te ette olisi saanut +sellaista kirjoitusta julkisuuteen, vaikka olisitte maksanut siitä +ilmoitushinnan. Ja se mies, joka olisi yrittänyt sitä pistää lehteen +salavihkaa, olisi varmasti menettänyt paikkansa. Te ette olisi saanut +sitä lehteen, vaikka olisitte maksanut kymmenkertaisen ilmoitushinnan.» + +»Miten on teidän oman politiikkanne laita?» utelin. »Teidän tehtävänänne +näyttää olevan silpoa totuutta isäntäinne käskyn mukaan, jotka +vuorostaan saavat ohjeensa yhtiöiltä.» + +»Se ei kuulu minuun.» Hän näytti masentuneelta, mutta reipastui +keksittyään keinon millä pelastua. »Itse puolestani en kirjoita +perättömiä kirjoituksia. Pysyttelen omantuntoni kanssa tasapainossa. +Epäilemättä sattuu päivän mittaan paljon sellaista, mikä on +ristiriitaista, mutta kaikki se, nähkääs, kuuluu tavalliseen +päivätyöhön.» + +»Mutta te aiotte vielä joskus istua toimittajan tuolilla ja johtaa +politiikkaa?» + +»Silloin minä jo olen kyllin parkittu», kuului hänen vastauksensa. + +»Mutta koska ette vielä ole kyllin parkittu, niin sanokaa minulle, mitä +te ajattelette tästä nykyisestä toimituspolitiikasta.» + +»Minä en ajattele siitä mitään», vastasi hän nopeasti. »Ei saa hyppiä +aitojen yli, jos mielii menestyä sanomalehtialalla. Sen verran ainakin +olen oppinut.» + +Ja hän nyökäytti nuorta päätään juhlallisen näköisenä. + +»Mutta oikeus?» tenäsin. + +»Te ette ymmärrä tätä peliä. Totta kai se on hyvä, mikä päättyy hyvin, +näettekös?» + +»Merkillisen epämääräistä», mutisin; mutta minun sydäntäni kirveli hänen +nuoruutensa, ja minusta tuntui, että minun täytyi joko huudahtaa +tuskasta tai purskahtaa itkuun. + +Aloin nähdä pintaa syvemmälle siihen yhteiskuntaan, jossa olin koko +ikäni elänyt, ja löytää sen pohjalta kauheita totuuksia. Minä näin, että +Jacksonia vastassa oli laaja salaliitto, ja aloin tuntea sääliä tuota +vikisevää lakimiestä kohtaan, joka oli ajanut hänen asiaansa. Ja mitä +enemmän asioihin syvennyin, sitä laajempana näin tämän salaliiton. Eikä +se ollut yksinomaan Jacksonia vastaan aiottu. Se oli tähdätty jokaista +tehtaassa loukkaantunutta työmiestä vastaan. Ja miks'ei myöskin jokaista +työmiestä vastaan kaikissa muissakin tehtaissa ja myllyissä! Todellakin, +eiköhän suhde ollut sama kaikilla teollisuuden aloilla? + +Ja jos niin oli asian laita, silloin koko yhteiskunta oli valhetta. Minä +kauhistuin omia johtopäätöksiäni. Se oli liian kamalaa ollakseen totta. +Mutta olihan Jackson olemassa ja hänen kätensä ja veri, jota valui minun +vaatteistani ja oman kotini räystäistä. Ja oli olemassa monta Jacksonia +-- satoja sellaisia yksistään näissä tehtaissa, kuten Jackson itse oli +kertonut. Jacksonista en voinut päästä erilleni. + +Tapasin mr Wicksonin ja mr Pertonwaithen, ne kaksi miestä, jotka +omistivat enimmät osakkeet Sierran tehtaassa. Mutta minä en voinut +järkyttää heitä, kuten olin järkyttänyt heidän työmiehiänsä. Huomasin, +että heillä oli sellaiset siveyskäsitteet, jotka asettivat heidät koko +muun yhteiskunnan yläpuolelle. Se oli aristokraattinen siveysoppi, jos +sitä niin nimittäisin, isäntien[1] siveysoppi. He juttelivat laajalti +politiikasta, ja he sulattivat yhteen politiikan ja oikeuden. Ja minulle +he puhelivat isällisellä tavalla, ottaen huomioon nuoruuteni ja +kokemattomuuteni. Heihin nähden tuntui olevan vähemmän toivoa kuin +yhteenkään niistä, joita olin ennemmin kuulustellut. He olivat +ehdottomasti siinä uskossa, että heidän menettelynsä oli oikea. He +pitivät sitä itsestään selvänä asiana. He olivat vakuutettuja siitä, +että olivat yhteiskunnan vapahtajia ja että he tekivät muita ihmisiä +onnellisiksi. Ja he kuvasivat synkin värein niitä kärsimyksiä, mitkä +olisivat työväenluokan osana, ellei heidän viisaudessaan onnistuisi +hankkia sille työtä. + +[1] Jo ennen Avis Everhardin syntymää John Stuart Mill ajatelmassaan + »Vapaudesta» kirjoitti: »Kaikkialla, missä on hallitseva luokka, + ovat hyvin monet siveyskäsitteet peräisin sen luokkaeduista ja + etevämmyyden tunteesta.» + +Pian näiden kohtausten jälkeen tapasin Ernestin ja kerroin hänelle +huomioistani. Hän katsahti minuun mieltymyksen ilme kasvoillaan ja +sanoi: + +»Se on todellakin erinomaista. Te olette alkanut kaivaa totuutta. Ja te +olette omien kokeilujenne pohjalla tehnyt johtopäätöksiä, jotka pitävät +paikkansa. Teollisuuden koneistossa ei kukaan ole riippumaton tekijä, +paitsi kapitalisti, eikä hänkään ... suokaa anteeksi irlantilainen +esitystapani.[1] Kuten näette, ovat isännät täydellisesti vakuutettuja +siitä, että he ovat oikeassa. Ja se juuri onkin nykyisen aseman suurin +mielettömyys. He ovat niin lujasti ihmisluontonsa siteissä, että pitävät +aivan kaikkia tekojaan oikeina. Heidän täytyy saada pyhitys teoilleen. + +[1] Sanamuodolliset ristiriitaisuudet, »bull», olivat ominaisia + muinaisille irlantilaisille. + +»Kun he tahtovat ryhtyä johonkin liiketoimeen, täytyy heidän odottaa +siksi, kunnes heidän aivoissaan syntyy jonkinlainen uskonnollinen, +siveysopillinen, filosofinen tai tieteellinen käsitys siitä, että aiottu +yritys on oikea. Ja sitten he käyvät asiaan käsiksi, ottamatta huomioon, +että ihmiselle ominaisiin heikkouksiin kuuluu se, että halu on ajatuksen +isä. Ja mitä ikinä he mielivätkin tehdä, hyväksytyksi se aina tulee. He +ovat päällisin puolin omantunnon miehiä. He ovat jesuiittamaisia. He +osaavat tehdä vääryyttä tavalla, jonka voi todistaa oikeaksi. He ovat +muodostaneet itselleen m. m. sellaisen selviöstä käyvän käsityksen, että +he ovat muuta ihmiskuntaa etevämpiä viisaudessa ja toimintakyvyssä. Ja +siitä he saavat oikeuden hoitaa muun ihmiskunnan leipää ja särvintä. +Ovatpa he sen lisäksi uudelleen eloon herättäneet käsityksen ruhtinaiden +jumalallisesta oikeudesta, nimittäin heidän, raharuhtinaitten.[1] + +[1] Niinpä kivihiilitrustin presidentti George F. Boer lausui v. 1902 + (silloista ajanlukua), että »työmiehen etua valvovat ne kristilliset + miehet, joiden haltuun Jumala iankaikkisessa viisaudessaan on + antanut maan omaisuuden». Ja sellainen lausunto kävi täydestä siihen + aikaan. + +»Heidän asemansa heikkous on siinä, että he ovat pelkkiä liikemiehiä. He +eivät ole ajattelijoita. He eivät ole antropologian tai +yhteiskuntatieteen tuntijoita. Jos he olisivat, niin tietysti kaikki +olisi niinkuin olla pitää. Liikemies, joka olisi samalla kertaa biologi +ja sosiologi, tietäisi koko lailla hyvin, mitä ihmiskunta kaipaa. Mutta +liiketoiminnan ulkopuolella nuo miehet ovat aivan avuttomia. He tuntevat +ainoastaan liikeasioita. He eivät tunne ihmiskuntaa eivätkä +yhteiskuntaa, vaikka he asettuvat nälkäisten miljoonien kohtalon +määrääjiksi. Historia tulee vielä joskus nauramaan katkeraa naurua +heidän kustannuksellaan.» + +Minua ei hämmästyttänyt se, että riitauduin mrs Wicksonin ja mrs +Pertonwaithen kanssa. He olivat hienoston naisia. Heidän kotinsa olivat +palatseja. Heillä oli monta asuntoa ympäri maata, vuoristoissa, järvien +rannoilla ja merenrannikoilla. Heillä oli kokonainen armeija +palvelijoita. He avustivat yliopistoja ja kirkkoja, ja papit +notkistelivat erittäin nöyrästi polviaan heidän edessänsä. (»Tuokaa vain +meille likaisia rahojanne», kehoitteli sen ajan kirkko.) He olivat +hallitsijattaria, nämä kaksi rouvaa, sen rahan voimalla, minkä he +omistivat. Ajatuksen vapauden lannistaminen oli heille helppo tehtävä, +kuten sittemmin Ernestin johdolla tulin tuntemaan. + +He jäljittelivät puolisoitansa ja juttelivat samanlaisella +suurentelevalla tavalla politiikasta sekä rikkaitten velvollisuuksista +ja vastuunalaisuudesta. Heillä oli samanlaiset siveyskäsitteet kuin +heidän miehilläänkin -- luokkakäsitteet; ja he laskettelivat sujuvia +lauseita, joita eivät itsekään ymmärtäneet. + +He närkästyivät, kun kerroin heille Jacksonin perheen surkuteltavasta +tilasta ja kun ihmettelin, miksi he eivät olleet tehneet mitään miehen +hyväksi. Minulle sanottiin, että he eivät halua kenenkään ohjeita, +mikäli on kysymys heidän yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan. Kun +kursailematta vaadin heitä auttamaan Jacksonia, niin he yhtä +kursailemattomasti kieltäytyivät sitä tekemästä. Merkillistä siinä oli +se, että he kieltäytyessään käyttivät melkein sanasta sanaan samanlaista +kieltä, vaikka minä kävin kumpaisenkin luona erikseen ja toisen +tietämättä, että olin tavannut toisen tai aikoisin tavata. Se yhteinen +vastaus, minkä he antoivat, kuului, että he mielellään käyttävät tätä +tilaisuutta selittääkseen, että he eivät halua jakaa palkinnoita +huolimattomuudesta ja että he eivät liioin tahdo maksaa tapaturmista, +koska köyhät siitä alkaisivat pian tahallaan loukkaantua tehtaissa, +korvausta saadakseen. + +Ja he puhuivat vilpittömästi, nämä rouvat. He olivat juopuneet oman +luokkansa ja oman ylemmyytensä tunnosta. He saivat oikeutuksen jokaiseen +tekoonsa omasta luokkasiveysopistaan. Ajaessani ulos mrs Pertonwaithen +palatsin portista katsahdin taakseni ja muistin Ernestin sanat, että +hekin ovat koneeseen kytkettyjä, ainoastaan sillä erotuksella, että he +istuvat sen huipulla. + + + + +VIIDES LUKU. + +Philomathien klubi. + + +Ernest vieraili usein meidän luonamme. Eikä häntä vetänyt yksinomaan +meille isäni tai kiistaiset päivällispidot. Minä jo silloin mairittelin +itseäni sillä ajatuksella, että minäkin osaltani vaikutin hänen +vierailuihinsa, eikä kauan kestänytkään, ennenkuin pääsin siitä +varmuuteen. Sillä Ernestin laista rakastajaa ei ole ollut olemassa +toista. Hänen katseensa ja hänen kädenpuristuksensa tuli jos mahdollista +vieläkin lujemmaksi ja kiinteämmäksi; ja se kysymys, mikä oli alunpitäen +ilmeisenä hänen silmissään, kärjistyi päivä päivältä. + +Ensinäkemällä hän teki minuun epäedullisen vaikutuksen. Sittemmin +kiinnyin häneen. Sitten seurasi loukkautumiseni, kun hän teki niin rajun +hyökkäyksen minun yhteiskuntaluokkaani ja minua itseäni vastaan. Mutta +sitten kun tulin huomaamaan, että hän ei ollut menetellyt väärin, vaan +että kaikki ne kamalat syytökset, joita hän oli tehnyt, olivat tosia, +minä kiinnyin häneen jälleen. Hänestä tuli minun oraakkelini. Hän repi +naamarin yhteiskunnan kasvoilta ja paljasti minun nähtäväkseni +todellisuuden, joka oli yhtä epämiellyttävä kuin se oli tosi. + +Niinkuin jo sanoin, ei hänen kaltaistaan rakastajaa ole ollut toista. +Kukaan tyttö ei voinut elää yliopistokaupungissa neljänkolmatta vuoden +ikään kokematta rakkausseikkailuja. Minulle olivat tunnustaneet +rakkautta parrattomat keltanokat ja harmaantuneet professorit, atleetit +ja jalkapallojättiläiset. Mutta kukaan ei sellaisissa tilaisuuksissa +ollut menetellyt niinkuin Ernest menetteli. Hänen käsivartensa +kietoutuivat vyötäisteni ympärille, ennenkuin tiesinkään. Hänen huulensa +painautuivat huulilleni, ennenkuin ehdin vastustaa tai estää häntä. +Hänen hartautensa edessä tavanomainen neitsyellinen arvokkuus olisi +ollut naurettavaa. Hän ei kosinut. Hän veti minut syliinsä ja suuteli +minua ja piti itsestään selvänä asiana, että me menisimme avioliittoon. +Siitä ei voinut olla epäilystäkään. Kysymys sukeusi ainoastaan siitä, +milloin se tulisi tapahtumaan. + +Se oli ennenkuulumatonta. Se ei tuntunut todelta. Mutta silti se oli +mahdollista. Minä uskoin elämäni sen varaan. Ja se luottamus oli +onnekas. Kuitenkin lempemme ensimmäisinä päivinä minut usein valtasi +tulevaisuuden pelko, kun muistelin sitä kiihkeyttä ja rajuutta, mitä hän +oli osoittanut tunnustaessaan rakkauttaan. Mutta sellainen pelko oli +aiheeton. Kenelläkään naisella ei ole koskaan ollut parempaa ja +hellempää puolisoa. Tuo hellyys ja kiihkeys hänen olennossaan oli +samanlainen merkillinen seos kuin ujous ja uhkamielisyys hänen +käytöksessään. Tuo vähäinen ujous! Hän ei koskaan siitä täydellisesti +vapautunut, ja se oli viehättävää. Hänen käyttäytymisensä meidän +vierashuoneessamme muistutti varovaista karhua posliinimyymälässä.[1] + +[1] Niinä aikoina ihmiset vielä tapasivat täyttää asuinhuoneensa + posliinikoristuksilla. He eivät olleet vielä oppineet yksinkertaista + elintapaa. Sellaisia huoneita oli hyvin vaikea pitää puhtaina, ja + tomupaholainen olikin talouden todellisena kiusanhenkenä. Oli + olemassa lukemattomia laitoksia tomun keräämistä, mutta ainoastaan + muutamia sen poistamista varten. + +Näihin aikoihin minulle lopullisesti selvisi, että kaikki epäilykset +meidän rakkauteemme nähden olivat aiheettomia. Se tapahtui +Philomath-klubissa eräänä merkillisenä iltana, jolloin Ernest haastoi +herrat taisteluun heidän omassa leirissään. Mainittu Philomath-klubi oli +huomatuin laatuaan koko Tyynen valtameren rannikolla. Sen oli perustanut +miss Brentwood, tavattoman rikas vanhapiika; se merkitsi hänelle +kaikkea, miestä, perhettä ja lelua. Sen jäsenet olivat seudun +rikkaimpia, lukuunottamatta muutamia oppineita, joiden kautta klubi sai +älykkäisyyden leiman. + +Philomath-klubilla[1] ei ollut erityistä huoneistoa. Se ei ollut +sellainen klubi. Kerran kuussa se kokoontui jonkun jäsenensä +yksityisasuntoon kuulemaan luentoa. Luennoitsijat olivat tavallisesti, +joskaan ei aina, palkattuja. Jos joku kemisti New Yorkissa teki uuden +keksinnön -- esim. radium-ongelmassa --, maksettiin hänen +matkakustannuksensa mantereen poikki ja hänet palkittiin +ruhtinaallisesti. Sama oli asianlaita johonkin naparetkeilijään tai +äskettäin huomiota herättäneeseen kirjailijaan tai taiteilijaan nähden. +Ketään syrjäisiä ei suvaittu eikä klubissa tapahtuneista keskusteluista +koskaan päästetty uutisia sanomalehtiin. Siten suuret valtiomiehet -- +sellaisiakin tapauksia oli sattunut -- saattoivat siellä vapaasti lausua +ajatuksensa. + +[1] Philomath = tiedon ystävä. Suom. + +Otan esille rutistuneen kirjeen, minkä sain Ernestiltä kaksikymmentä +vuotta sitten, ja siitä liitän tähän seuraavan otteen: + +»Isäsi on Philomath-klubin jäsen, joten sinä voit tulla. Siis tule ensi +tiistai-iltana. Minä lupaan, että siellä tulee olemaan hauskaa. Sinun +äskeinen yrityksesi ravistaa isäntiä epäonnistui. Jos tulet, lupaan +ravistaa heitä sinunkin puolestasi. Minä panen heidät ulisemaan niinkuin +sudet. Sinä ainoastaan koskettelit heidän siveellisyyttään. Milloin ei +ole kysymys muusta kuin heidän moraalistaan, he tuntevat sitä vahvemmin +itsekylläisyytensä ja etevämmyytensä. Mutta minä käyn kiinni heidän +rahapusseihinsa. Ja se tulee järkyttämään heitä heidän teeskentelevän +luonteensa perustuksia myöten. Jos tulet, saat nähdä frakkipukuisen +luolaihmisen muristen kalvamassa luuta. Minä lupaan valmistaa suuret +naukujaiset ja sinulle tilaisuuden katsoa pedon sieluun. + +»He ovat kutsuneet minut repiäkseen minut palasiksi. Se on miss +Brentwoodin keksintö. Hän huomaamattaan viittasi siihen kutsuessaan +minua. Hän on tarjonnut heille ennenkin sellaista hauskuutta. Heitä +huvittaa saada eteensä vilpittömiä ja kilttejä uudistusmiehiä. Miss +Brentwood arvelee, että minä olen leppeä kuin kissanpoika ja vakaa kuin +lehmä. Enkä kiellä, että annoin heille sellaisen käsityksen itsestäni. +Hän oli aluksi sangen epäilevä, kunnes tuli vakuutetuksi +vaarattomuudestani. Minä tulen saamaan sievoisen palkkion, +kaksisataaviisikymmentä dollaria, kuten sopii miehelle, joka, vaikka +onkin kumousmies, on ollut ehdokkaana kuvernöörin vaalissa. Minun on +esiinnyttävä frakissa. Se kuuluu asiaan. En ole koskaan ennen esiintynyt +sellaisessa puvussa. Pitänee vuokrata sellainen jostakin. Mutta olisin +valmis tekemään enemmänkin saadakseni tilaisuuden esiintyä +Philomathissa.» + +Klubi kokoontui sinä iltana Pertonwaithen taloon. Isoon saliin oli +kokoontunut pari sataa philomathia kuulemaan Ernestin puhetta. He olivat +todellisia yhteiskunnan herroja. Huvin vuoksi laskin yhteen ne +omaisuudet, joita nämä miehet edustivat, ja summa nousi satoihin +miljooniin. Eivätkä nämä herrat olleet suinkaan joutilaita rikkaita. He +olivat liikemiehiä, jotka ottivat tehokkaasti osaa teollisuuselämään ja +politiikkaan. + +Me olimme ennättäneet asettua paikoillemme, kun miss Brentwood johdatti +sisälle Ernestin. He astelivat suoraa päätä huoneen taka-osaan, mistä +käsin hänen piti puhua. Hän oli frakissa, ja hänen leveät hartiansa ja +kuninkaallinen päänsä antoivat hänelle uhkean näön. Ja hänen +liikkeissään oli huomattavana tuo lievä ujous, joka jo yksinään teki +hänet rakastettavaksi minun silmissäni. Ja kun katsoin häntä, tunsin +suurta iloa. Minä tunsin jälleen hänen valtimonsa tykytyksen ja hänen +huultensa kosketuksen. Ja minun teki mieleni nousta ja huudahtaa tuolle +kokoontuneelle seurueelle: + +»Hän on minun!» + +Huoneen perällä miss Brentwood esitteli hänet eversti Van Gilbertille, +joka oli valittu sen illan puheenjohtajaksi. Eversti Van Gilbert oli +kuuluisa yhtiön-lakimies. Sen lisäksi hän oli äärettömän rikas. Pienin +palkkio, minkä hän huoli ottaa huomioon, oli satatuhatta dollaria. Hän +oli mestari alallaan. Laki oli lelu, jota hän piteli käsissään. Hän +vatkasi sitä niinkuin savea ja muokkasi sitä mielensä mukaan aivan kuin +joku kiinalainen silmänkääntäjä. Näöltään ja puhetavaltaan hän oli +vanhanaikainen, mutta hänen mielikuvituksensa, tietonsa ja asialähteensä +olivat yhtä nuoria kuin viimeisimmät lakiasetukset. Ensi kerran hän +saavutti kuuluisuutta rikkoessaan Shardwellin testamentin.[1] Siitä +jutusta hän oli saanut viisisataatuhatta dollaria. Ja siitä pitäen oli +hänen maineensa kasvamistaan kasvanut. Häntä oli usein sanottu maan +etevimmäksi asianajajaksi. Ja luokittipa kuinka hyvänsä, hänet olisi +joka tapauksessa täytynyt merkitä yhdeksi maan kolmesta suurimmasta +asianajajasta. + +[1] Testamenttien rikkominen oli aivan yleistä siihen aikaan. + Testamentin tekeminen ja testamentin rikkominen muodostuivat + huomattaviksi ammateiksi. Ovelimmat lakimiehet kutsuttiin tekemään + kumoamattomia testamentteja, mutta särkymättömiä niistä ei silti + tullut; ja sangen usein sama lakimies, joka oli testamentin tehnyt, + yhtä mielellään otti sen runsaasta maksusta rikkoakseen. + +Hän nousi ja muutamin valituin sanoin, joiden pohjasävy oli ivallinen, +esitteli Ernestin. Eversti Van Gilbertin sanoissa piili huolellisesti +salattua pilkallisuutta, kun hän esitteli tämän yhteiskunnan parantajan +ja työväenluokan jäsenen. Minua suututti, ja loin katseeni Ernestiin. +Mutta hänen näkemisensä suututti minua kaksinkertaisesti. Hän ei +näyttänyt käsittävän tuota imelää sappea. Siinä hän istui kilttinä ja +vakaana ja unisena. Hän todellakin näytti typerältä. Ja minun mielessäni +heräsi sillä hetkellä ajatus, että häntä ehkä hämmästytti tämä mahtava +kokous, joka edusti niin suurta voimaa ja järkeä. Mutta samassa jo +hymyilin. Hän ei voinut peijata minua. Mutta hän peijasi noita muita, +aivan niinkuin hän oli peijannut miss Brentwoodia. Hän istui aivan +etumaisilla istuimilla, tuon tuostakin kääntyen milloin minkin +»kanssaveljen» puoleen osoittaen hymyllään hyväksyvänsä esittäjän +huomautukset. + +Eversti Van Gilbertin lopetettua Ernest nousi ja aloitti puheensa. Hän +alkoi matalalla äänellä, kompastellen ja ikäänkuin hämillään ja +neuvottomana. Hän puhui siitä, miten hän oli syntynyt työväenluokasta ja +miten masentavissa ja kurjissa oloissa hän oli elänyt, oloissa, missä +sekä liha että henki näkevät nälkää ja näivettyvät. Hän kuvaili +pyrkimyksiään ja mielihalujaan ja käsitystään siitä paratiisista, missä +yläluokan ihmiset elävät. Hän sanoi: + +»Minun yläpuolellani, niin kuvittelin, oli itsekkyydestä vapaata henkeä, +puhtaita ja jaloja ajatuksia, tarmokasta ja järjellistä elämää. Minä +tiesin tämän kaiken, siksi että olin lukenut 'Seaside Libraryn'[1] +novelleja, joissa muutamia konnia ja seikkailijattaria lukuunottamatta +kaikki miehet ja naiset ajattelivat kauniita asioita, puhuivat kaunista +kieltä ja tekivät loistavia tekoja. Lyhyesti sanottuna, yhtä varmasti +vakuutettu kuin olin auringonnoususta, yhtä lujasti uskoin, että +yläpuolellani oli kaikkea sitä, mikä on hyvää, jaloa ja kaunista, +kaikkea sitä, mikä antaa elämälle säädyllisyyttä ja arvokkuutta, kaikkea +sitä, mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi ja palkitsee vaivannäön ja +kurjuuden.» + +[1] Omituista kirjallisuutta, jonka tarkoituksena oli saattaa + työväenluokka kokonaan väärään käsitykseen joutilaitten luokan + elämästä. + +Hän jatkoi kuvaustaan kertoen olostaan tehtaissa, opistaan +hevosenkengittäjän ammatissa sekä siitä, miten hän tapasi sosialisteja. +Näiden joukossa hän sanoi tavanneensa teräviä päitä ja loistavia älyjä, +pappeja, jotka oli häädetty seurakunnistaan sen tähden, että heidän +kristillisyytensä ei sallinut heidän olla mammonan palvelijoiden +käskettävinä, ja professoreja, jotka hallitsevan luokan mahtikäsky oli +karkoittanut yliopistoistaan. Sosialistit ovat kumouksellisia, hän +sanoi, jotka tahtovat kumota nykyisen järjettömän yhteiskunnan ja sen +raunioille rakentaa tulevaisuuden järkevän yhteiskunnan. Minä en voi +koskaan unohtaa sitä tapaa, millä hän kuvaili kumouksellisten elämää. +Hänen esityksensä kävi yhä sujuvammaksi ja hehkuvaksi. Hän jatkoi: + +»Kumouksellisten keskuudessa tapasin lämmintä ihmisyyden uskoa, hehkuvaa +ihanteellisuutta, epäitsekkyyden, kieltäytymisen ja uhrautumisen iloa. +Siellä elämä oli puhdasta, jaloa ja henkevää. Minä jouduin tekemisiin +suurten sielujen kanssa, jotka kohottivat lihan ja hengen dollareitten +ja senttien yläpuolelle ja joille köyhälistökaupungin lapsen heikko +vaikerrus merkitsi enemmän kuin maailmankaupan ja vallan kaikki loisto +ja laitokset. Kaikkialla minua ympäröi tarkoitusten jalous ja teon +uljuus, ja tuo aika elämästäni oli yhtämittaista auringonpaistetta ja +tähtientuiketta.» + +Kuten kerran ennenkin näin hänet jälleen olemukseltaan muuttuneena +edessäni. Hänen otsaltaan hohti se jumalainen henki, mikä häntä +innostutti. Mutta toiset eivät näyttäneet huomaavan sitä hohdetta; +ainakin mr Wickson, joka istui takanani, oli pysynyt järkähtämättömänä, +koskapa kuulin hänen murahtavan: »Utopisti.»[1] + +[1] Sen ajan ihmiset olivat iskusanojen orjia. Heidän raukkamaisuutensa + tässä suhteessa on meille käsittämätöntä. Niin sameat ja eksyneet + olivat heidän mielensä, että yhden ainoan sanan mainitseminen + saattoi kumota kaiken sen, minkä rakentamiseen oli tarvittu + kokonaisen elämän uuttera ajatustyö. Sellainen sana oli »utopia». + Lausumalla tämän sanan saattoi heittää kumoon minkä taloudellisia + parannuksia tai uudistuksia koskevan opin tahansa, huolimatta siitä, + miten järkiperäiselle pohjalle se oli rakennettu. + +Ernest jatkoi kertomustaan siitä, miten hän pääsi seurapiireihin, tullen +vihdoin kosketuksiin yläluokan jäsenten ja korkeissa asemissa olevien +miesten kanssa. Sitten seurasi hänen pettymyksensä, ja se tapa, jolla +hän kuvasi tätä heräämistään, ei suinkaan mairitellut läsnäolevia. Häntä +hämmästytti noiden ihmisten alhaisuus. Heidän elämänsä ei ollutkaan +kaunista eikä siroa. Häntä kauhistutti itsekkyys, mitä hän näki, ja +enimmän kaikista häntä hämmästytti henkisen elämän täydellinen puute. +Häntä, joka tuli suoraa päätä kumouksellisten joukosta, ihmetytti +herrasluokan henkinen köyhyys. Ja vielä, huolimatta upeista kirkoista ja +hyvin palkatuista papeista, hän oli huomannut, että herrasluokka, sekä +miehet että naiset, oli kovin materialistista. Vaikka he kyllä +livertelivät ihanteista ja siveydestä, oli heidän elämänsä pohjasävel +sangen aineellinen. Ja todellinen siveys heiltä puuttui tyyten -- se, +mitä Kristus oli opettanut, mutta jota ei enää opetettu. + +»Minä tapasin», hän sanoi, »sellaisia miehiä, jotka rauhanruhtinaan +nimessä puhuivat sotien turmiollisuudesta, mutta samaan aikaan +lähettivät kivääreillä aseistettuja pinkertoneja[1] ampumaan lakkolaisia +omissa tehtaissaan. Minä tapasin miehiä, jotka ilmaisivat inhonsa +nyrkkitappeluja kohtaan, mutta jotka samoihin aikoihin olivat osallisina +väärennettyjen ravintoaineiden kaupassa, joilla he vuosittain tappoivat +enemmän lapsia kuin verinen Herodes oli aikoinaan surmauttanut. + +[1] Alkujaan pinkertonit olivat yksityisiä salapoliiseja, mutta lyhyen + ajan kuluessa heistä tuli kapitalistien palkkasotureita, ja heistä + vihdoin muodostuivat oligarkian sotajoukot. + +»Tuo hienon näköinen, siropiirteinen herrasmies oli tahdoton +tehtaanjohtaja, salaa leskiä ja orpoja ryöstävän yhtiön kätyri. Toinen +herrasmies, joka kokoili harvinaisia kirjoja ja suosi kirjallisuutta, +maksoi lahjuksia turpeanaamaiselle, mustaveriselle +paikallispolitikoitsijalle. Eräs sanomalehtimies, joka julkaisi +lehdessään patenttilääkeilmoituksia, nimitteli minua viheliäiseksi +kansanyllyttäjäksi, kun uskalsin kehoittaa häntä kirjoittamaan lehteensä +totuudenmukaisen kuvauksen patenttilääkkeistä.[1] Muuan herrasmies +taasen, joka puhui niin hartaasti ihanteista ja Jumalan hyvyydestä, oli +joku aika sitten pettänyt toverinsa eräässä liikeyrityksessä. Toinen +mies, kirkon pylväs ja ulkolähetyksen harras suosija, teetti liikkeensä +myyjättärillä kymmentuntisia työpäiviä nälkäpalkoilla, siten suorastaan +edistäen prostitutsionia. Eräs mies, joka lahjoitteli rahoja +professorinvirkojen perustamista varten yliopistoille, vannoi rahasta +vääriä valoja oikeuksissa. Rautatiekuningas söi sanansa kansalaisena, +herrasmiehenä ja kristittynä salaa myöntäessään rahtialennuksia. +Senaattori oli raa'an, sivistymättömän puoluejohtajan orja ja +leikkikalu. Samoin oli eräs kuvernööri ja eräs ylioikeuden tuomari; ja +kaikki nuo kolme ajoivat rautatiellä vapaapiletillä; ja eräs rasvainen +kapitalisti omisti poliittisen koneiston, ammattipolitikoitsijan ja sen +rautatien, joka antoi noita vapaapilettejä. + +[1] Patenttilääkkeet olivat patenttivalheita, mutta ne pettivät ihmisiä + niinkuin keskiajalla loitsut ja taiat. Ainoa erotus oli siinä, että + patenttilääkkeet olivat paljon kalliimpia ja -- vaarallisempia. + +»Ja kävi niin, että sen sijaan, että olisin tullut paratiisiin, jouduin +kauppapyyteiden kuivalle aavikolle. Tapasin pelkkää typeryyttä +kaikkialla muualla paitsi liikealalla. Minä en tavannut ketään, joka +olisi ollut jalo, puhdas ja innostunut, mutta sensijaan tapasinkin +monta, jotka olivat ehtineet pitkälle mädännäisyydessä. Minä löysin +äärimmäistä itsekkyyttä ja sydämettömyyttä sekä raakaa, mässäävää +materialismia.» + +Paljon enemmänkin Ernest puhui heille heistä itsestään ja omasta +pettymyksestään heidän suhteensa. Mitä älyllisyyteen tulee, olivat he +ikävystyttäneet häntä, ja siveellisessä suhteessa taas he olivat tehneet +hänet sairaaksi, joten hän mielihyvällä palasi kumouksellisten +tovereittensa luokse, jotka olivat puhtaita, jaloja ja elämänintoisia ja +kaikkea sitä, mitä kapitalistit eivät olleet. + +»Ja nyt», hän sanoi, »sallikaa minun kertoa teille tuosta +vallankumouksesta». + +Mutta ensiksi minun täytyy huomauttaa, että Ernestin kamala kuvaus ei +ollut liikuttanut heitä. Kun loin katseeni heihin, nähdäkseni, minkä +vaikutuksen hänen puheensa oli tehnyt, näin, että he olivat pysyneet +täydellisesti hänen syytöstensä yläpuolella. Ja minä muistin hänen +sanoneen, että heitä ei voi järkyttää vetoamalla siveellisyyteen. +Kuitenkin huomasin, että hänen karski puhetapansa oli vaikuttanut miss +Brentwoodiin. Tämä näytti hämmästyneeltä ja suuttuneelta. + +Ernest aloitti kertomuksensa kuvaamalla vallankumouksen armeijaa, ja kun +hän kertoi sen suuruudesta -- eri maissa saavutetuista äänimääristä -- +niin läsnäolijat alkoivat käydä levottomiksi. Huolestunut piirre +ilmestyi heidän kasvoihinsa, ja minä huomasin, miten heidän huulensa +pusertuivat yhteen. Vihdoinkin oli annettu sodanjulistus. Hän kuvasi +sosialistien kansainvälistä järjestöä, joka käsitti viisikolmatta +miljoonaa kautta koko maailman, niihin luettuina Yhdysvaltain +puolitoista miljoonaa. + +»Sellainen armeija», hän sanoi, »viisikolmatta miljoonaa miestä, on +omansa antamaan miettimistä hallitsijoille ja hallitseville luokille. +Tämän armeijan sotahuuto kuuluu: 'Ei mitään ehtoja! Me vaadimme kaiken, +mitä te omistatte. Vähempään emme tyydy. Me tahdomme ottaa omiin +käsiimme vallan ohjat ja ihmiskunnan kohtalon. Katsokaa meidän käsiämme. +Ne ovat jäntevät kädet. Me aiomme ottaa teiltä hallituksenne, palatsinne +ja mukavan joutilaisuutenne, ja siitä päivästä lähtien teidän on tehtävä +työtä leivän hankkimiseksi niinkuin talonpoika pellollaan tai niinkuin +nälkiintynyt ja surkea kauppapalvelija suurkaupungeissanne. Meillä on +jäntevät kädet!'» + +Ja niin sanoessaan hän ojensi valtavan käsivartensa, hevosenkengittäjän +kädet, jotka kourivat ilmaa niinkuin kotkan kynnet. Hän oli ilmeinen +työn vertauskuva siinä seistessään ja ojennellessaan käsiänsä ikäänkuin +tarttuakseen kiinni kuulijoihinsa ja murskatakseen heidät. Minä huomasin +jonkinlaista kokoonlyyhistymistä kuulijain taholla tämän mahtavan, +uhkaavan vallankumouksellisen edessä. Ainakin sen voi huomata naisista, +joiden kasvoilla kuvastui pelko. Mutta miesten laita ei ollut sama. He +olivat toimivia rikkaita, eivät joutilaita, vaan todellisia +taistelijoita. Matala kurkkuäänen tapainen kohina kuului hetkisen, ja +sitten taas kaikki oli hiljaista. Se oli raivonpuuskan edelläkävijä, ja +minä olin kuuleva sen useat kerrat sinä iltana ihmispedon merkkinä, +alhaisimpain intohimojen tulkkina. Eivätkö he itse olleet tietoisia +tuosta äänestä? Se oli petolauman murinaa, josta se itse ei ollut +tietoinen. Ja sillä hetkellä, kun näin, miten heidän kasvonsa kovenivat +ja miten taistelunsoihtu syttyi heidän silmissään, käsitin, että he +eivät hevillä tulisi luopumaan maailmanherruudestaan. + +Ernest jatkoi hyökkäystään. Hän osoitti, miten noiden puolentoista +miljoonan kumouksellisen olemassaolo Yhdysvalloissa perustuu siihen, +että kapitalistiluokka on hoitanut yhteiskunnan asiat pilalle. Hän +kuvaili luolaihmisen ja meidän päiviemme raakalaiskansojen taloudellisia +suhteita. Ja hän kuvasi koneiden ja yhteiskunnallisen järjestymisen +kehityksen ja osoitti, miten meidän aikamme sivistynyt ihminen voi +tuottaa tuhat kertaa enemmän kuin alkuihminen. + +»Viisi miestä», hän sanoi, »voi pitää leivässä tuhat ihmistä. Yksi mies +voi valmistaa pumpulikangasta kahdelle ja puolelle sadalle ihmiselle, +villakangasta kolmellesadalle ja kenkiä tuhannelle. Tästä voisi tehdä +sen johtopäätöksen, että kunnollisen yhteiskuntajärjestyksen vallitessa +meidän aikamme sivistysihminen tulisi paljon paremmin toimeen kuin +luolaihminen. Mutta onko niin laita? Katsokaamme. Yhdysvalloissa elää +viisitoista miljoonaa[1] ihmistä köyhyydessä; ja köyhyydellä ymmärretään +tässä sellaisia olosuhteita, joissa ravinnon ja riittävän suojan +puutteessa ei voida ylläpitää edes tavallista työkykyä. Yhdysvalloissa +on tänä päivänä, huolimatta teidän niin sanotuista työväenlaeistanne, +kokonaista kolme miljoonaa alaikäistä työläistä.[2] Kahdessatoista +vuodessa heidän lukunsa on kasvanut kaksinkertaiseksi. Ja sivumennen +minä kysyn teiltä, te yhteiskunnan taloudenhoitajat, miksi ette +julkaisseet v:n 1910:n väenlaskutilastoa? Ja vastaan teidän puolestanne, +että te ette uskaltaneet. Ne kurjuuden numerot olisivat jouduttaneet +sitä vallankumousta, joka nyt tekee tuloaan. + +[1] Robert Hunter sanoo v. 1906 kirjassaan »Poverty» (Köyhyys), että + siihen aikaan Yhdysvalloissa oli 10 milj. köyhyydessä elävää + ihmistä. + +[2] Yhdysvaltain virallisen väenlaskun mukaan, v:lta 1900, alaikäisten + työläisten luku ilmoitettiin 1,752,187:ksi. -- Senjälkeen ei näitä + tilastoja enää julkaistu. + +»Mutta palaan syytökseeni. Jos kerran nykyajan ihmisen tuotantokyky on +tuhat kertaa suurempi kuin luolaihmisen, niin mistä johtuu, että +Yhdysvalloissa tänä päivänä on viisitoista miljoonaa ihmistä, jotka +elävät köyhyydessä? Miksi on Yhdysvalloissa kolme miljoonaa alaikäistä +työläistä? Nämä ovat syyttäviä kysymyksiä. Kapitalistiluokka on hoitanut +huonosti asioita. Sen tosiasian valossa, että nykyajan ihminen elää +kurjemmissa oloissa kuin luolaihminen ja että hänen tuotteliaisuutensa +on tuhat kertaa suurempi kuin luolaihmisen, ei voi tehdä muuta +johtopäätöstä kuin että kapitalistiluokka on hoitanut asioita huonosti, +että te olette huonosti hoitaneet asioita, herrat, että te olette +rikoksellisesti ja itsekkäästi hoitaneet asioita. Ja tässä suhteessa te +ette voi minulle vastata tänä iltana enempää kuin koko kapitalistiluokka +voi vastata Yhdysvaltojen puolelletoista miljoonalle kumoukselliselle. +Te ette voi vastata. Minä vaadin teiltä vastausta. Ja edelleen minä +uskallan väittää, että te ette vastaa sittenkään, kun olen lopettanut +puheeni. Tässä kysymyksessä teidän kielenne on kahlehdittu, vaikka te +muissa asioissa olettekin sangen puheliaita. + +»Teidän hallintonne on kokonaan epäonnistunut. Te olette tehneet +sivistyksestä irvikuvan. Te olette olleet sokeita ja ahneita. Te olette +häpeämättömästi nousseet puhujalavalle meidän parlamenttisaleissamme ja +julistaneet, että liike ei tuottaisi osakkailleen voittoa, ellei +lapsilla ja pienokaisilla teetettäisi työtä. Enkä minä tässä suinkaan +puhu omiani. Se näkyy lainlaatijakuntien pöytäkirjoista. Te olette +tuudittaneet omantuntonne nukuksiin juttelemalla suloisista ihanteista +ja siveellisyydestä. Te olette lihoneet vallasta ja varallisuudesta ja +juopuneet menestyksestä -- ettekä voi toivoa meiltä parempaa kuin +kuhnurit mehiläispesässä, silloin kun työmehiläiset hyökkäävät niiden +kimppuun tehdäkseen lopun niiden laiskottelusta. Te olette +epäonnistuneet yhteiskunnan talouden hoidossa, ja me otamme sen teiltä +pois. Puolitoista miljoonaa työmiestä sanoo saavansa muutkin työläiset +liittymään heihin ja ottamaan teiltä pois yhteiskunnan hallinnon. Se on +kumous, herrat. Pysäyttäkää se, jos voitte.» + +Hetken aikaa Ernestin ääni kaikui isossa salissa. Sitten kuului jälleen +tuo käheä sorina, ja toistakymmentä miestä hypähti pystyyn pyytäen +puheenvuoroa eversti Van Gilbertiltä. Minä huomasin, että miss +Brentwoodin hartiat nytkähtelivät suonenvedontapaisesti, ja minua +suututti, sillä otaksuin, että hän nauroi Ernestille. Mutta pian +huomasin, että se olikin hermostunutta itkua. Häntä kauhistutti se, että +hän oli viskannut tuon kekäleen tämän siunatun Philomath-klubin +keskelle. + +Eversti Van Gilbert ei huomannut niitä pariakymmentä miestä, jotka +äänekkäästi vaativat puheenvuoroa. Hänen kasvonsa olivat tuskaisessa +väänteessä. Hän hypähti tuoliltaan, huitoi ilmaa käsillään eikä hetken +aikaan voinut muuta kuin änkyttää. Ja sitten hän pääsi puheen alkuun, +mutta se puhe ei ollut sadantuhannen dollarin asianajajan puhetta eikä +ollut esitystapakaan vanhanaikaista kaunopuheisuutta. + +»Mielettömyys mielettömyyden perästä!» hän huudahti. »En vielä koskaan +iässäni ole kuullut niin monta mielettömyyttä yhden ainoan tunnin +kuluessa. Ja sitäpaitsi, nuori mies, minun täytyy sanoa teille, että te +ette ole lausunut mitään uutta. Minä sain tietää kaiken tuon koulussa, +ennenkuin te olitte syntynyt. Jean Jacques Rousseau julisti teidän +sosialistisia oppejanne lähes kaksisataa vuotta sitten. Takaisin +maanviljelykseen! saarnasi hän. -- Hassutusta! Meidän biologiamme +osoittaa tuon opin mielettömyyden. On täydellä syyllä sanottu, että +_vähäinen_ tietomäärä on vaarallinen kappale, ja te olette esittänyt +siitä loistavan esimerkin mielipuolisilla opeillanne. Mielettömyys +mielettömyyden perästä! Mielettömyys ei ole koskaan ennen tuottanut +minulle arveluttavampaa pahoinvointia. Se riittäköön teidän +kypsymättömästä ja lapsellisesta järkeilystänne!» + +Hän napsautti halveksivasti sormiaan ja istahti paikoilleen. Ja sekä +miesten että naisten taholta kuului hyväksymisen ääniä. Ja niistä +miehistä, jotka olivat pyytäneet puheenvuoroa, toiset puolet alkoivat +puhua yht'aikaa. Hämminki ja sekamelska oli sanoin kuvaamaton. Ei +koskaan oltu mrs Pertonwaithen palatsissa nähty sellaista näytelmää. +Nämä siis olivat kylmäverisiä teollisuusparoneja ja yhteiskunnan +herroja, nämä murisevat, ulvovat, frakkipukuiset raakalaiset. Todellakin +oli Ernest tehnyt heihin masentavan vaikutuksen ojentaessaan kätensä +ikäänkuin siepatakseen heiltä heidän rahapussinsa, sillä hänen kätensä +edustivat heidän silmissään niiden puolentoista miljoonan kumouksellisen +käsiä. + +Mutta Ernest ei hetkeksikään menettänyt malttiaan. Jo ennenkuin eversti +Van Gilbert oli ennättänyt istahtaa, hän hypähti ylös. + +»Yksi kerrallaan!» hän huusi jyrisevällä äänellä. + +Ääni virtasi kohisten hänen jykevästä rinnastaan, ja siihen hukkui +salissa vallitseva melu. Persoonallisuutensa voimalla hän palautti +hiljaisuuden. + +»Yksi kerrallaan», hän toisti leppeästi. »Sallikaa minun vastata eversti +Van Gilbertille. Sen jälkeen toiset saavat hyökätä kimppuuni, mutta +yksitellen, muistakaa se. Tämä ei ole mikään katukokous tai +jalkapallokenttä.» + +»Mitä teihin tulee», hän jatkoi kääntyen eversti Van Gilbertin puoleen, +»te ette ole vastannut mihinkään, mitä minä sanoin. Te olette ainoastaan +tehnyt muutamia kiihkoisia ja saivartelevia huomautuksia minun +mielentilastani. Se saattaa käydä päinsä teidän ammatissanne, mutta +minulle te ette voi puhua tuolla tavalla. Minä en ole työmies, joka +tulee teiltä lakki kourassa pyytämään palkankoroitusta tai suojelusta +sitä konetta vastaan, jolla hän työskentelee. Totuuden saivarteleminen +ei käy päinsä, kun olette minun kanssani puheissa. Säästäkää se siksi +kuin tulette tekemisiin palkkaorjienne kanssa. Ne eivät uskalla +vastustaa teitä sen tähden, että te pitelette käsissänne heidän +leipäänsä ja särvintänsä, vieläpä heidän henkeänsäkin. + +»Mitä tulee tuohon luonnontilaan palaamiseen, jonka te sanotte +oppineenne koulussa, ennenkuin minä synnyinkään, sallikaa minun +huomauttaa, juuri noiden sanojen nojalla, että te ette ole oppinut +mitään sen perästä. Sosialismilla on sen kanssa yhtä vähän tekemistä +kuin korkeammalla matematiikalla on tekemistä sunnuntaikoulussa. Minä +sanoin, että teikäläiset ovat typeriä, milloin he esiintyvät +liikemaailman ulkopuolella, ja te, hyvä herra, olette antanut siitä +loistavan esimerkin.» + +Tämä kamala löylytys oli liian ankara miss Brentwoodin hermoille. Hänen +hysteerinen tilansa kävi sietämättömäksi, ja hänet talutettiin ulos +salista itkien ja nauraen. Ja se tapahtuikin hyvissä ajoin, sillä vielä +pahempaa oli tulossa. + +»Älkääkä vedotko minun sanoihini», jatkoi Ernest, kun välikohtauksesta +aiheutunut häiriö oli tauonnut. »Teidän omat auktoriteettinne +yksimielisesti todistavat teidän typeryytenne. Teidän omat palkatut +tiedonhankkijanne sanovat teille, että te olette väärässä. Menkää +nöyrimmän ja vähäpätöisimmän sosiologian opettajanne luo ja kysykää +häneltä, mikä erotus on olemassa Rousseaun luontoonpalaamis-opin ja +sosialismin välillä; kysykää suurimmilta porvarillisilta valtiotalouden +tutkijoilta ja sosiologeilta; tutkikaa mitä oppikirjaa tahansa, joka +käsittelee näitä asioita; kaikkialta saatte sen vastauksen, että +takaisin luontoon palaamisen ja sosialismin välillä ei ole mitään +järjellistä yhteyttä. Vieläpä tulette huomaamaan, että sosialismi ja +luontoonpalaamis-oppi ovat suorastaan vastakkaisia. Kuten sanoin, älkää +jättäkö sitä minun sanoistani riippuvaksi. Teidän typeryytenne löytyy +esitettynä teidän omissa kirjoissanne, niissä kirjoissa, joita ette +koskaan lue. Ja mikäli on kysymys typeryydestänne, olette te vain +luokkanne edustajia. + +»Te tunnette lakia ja liikeasioita, eversti Van Gilbert. Te tiedätte, +miten suuria yhtiöitä on palveltava ja miten isonnettava voitto-osinkoja +lakia vääristelemällä. Hyvä on. Pysykää paikoillanne. Te olette +huomattava numero. Te olette erinomainen lakimies, mutta huono +historioitsija, te ette tiedä mitään yhteiskuntaopista, ja teidän +biologianne on Pliniuksen aikaista.» + +Eversti Van Gilbert vääntelihe tuolissaan. Täydellinen hiljaisuus +vallitsi huoneessa. Kaikki istuivat kuin tenhottuina -- halvaantuneina +paikoillaan. Sellainen eversti Van Gilbertin kohtelu oli +ennenkuulumatonta, aavistamatonta, uskomatonta -- kuuluisan eversti Van +Gilbertin, jonka edessä tuomarit vapisivat, kun hän nousi puhumaan. +Mutta Ernestillä ei ollut tapana antaa viholliselle armoa. + +»Tällä en tietysti tarkoita teitä erityisesti», sanoi Ernest. »Suutari +pysyköön lestissään. Pysykää te omassa ammatissanne, ja minä pysyn +omassani. Te olitte siirtynyt vieraille laitumille. Kun on kysymys lain +kiertämisestä tai uuden lain laatimisesta rosvoavain yhtiöitten +suojaksi, niin lankean maahan teidän edessänne. Mutta kun tulee kysymys +sosiologiasta -- minun alastani -- niin teidän on vaivuttava minun +jalkoihini. Muistakaa se. Muistakaa niinikään, että teidän lakinne on +kuluvan päivän kysymys ja että teidän koko toimintanne rajoittuu siihen +ahtaaseen alaan. Siksipä teidän saivartelevat väitteenne ja yltiöpäiset +johtopäätöksenne eivät ansaitse sitä ääntä, mikä tarvitaan niiden +lausumiseen.» + +Ernest pysähtyi tuokioksi ja katseli everstiä miettivästi, miten hänen +kasvonsa olivat synkistyneet ja vihasta vääntyneet, miten hänen rintansa +aaltoili, ruumiinsa vavahteli ja hervottomat valkoiset kätensä vuoroin +pusertuivat nyrkkiin ja aukenivat. + +»Mutta näyttää siltä, että teillä on vielä jotakin sanottavaa, ja minä +annan teille tilaisuuden. Olen syyttänyt teidän luokkaanne. Osoittakaa, +että olen väärässä. Minä osoitin teille meidän aikamme ihmisen +viheliäisyyden -- kolme miljoonaa lapsiorjaa Yhdysvalloissa, lapsiorjaa, +joiden työttä voitto-osingot olisivat mahdottomia, ja viisitoista +miljoonaa huonosti ruokittua, huonosti puettua ja kurjasti majoitettua +ihmistä. Minä osoitin, että meidän aikamme ihmisen tuotantokyky, +yhteiskunnallisen järjestyksen ja koneiden kautta, on suurentunut +tuhatkertaiseksi. Ja minä väitin, että näistä kahdesta tosiasiasta ei +voi tehdä muuta kuin sen johtopäätöksen, että kapitalistiluokka on +hoitanut huonosti taloutta. Sellainen oli syytökseni, ja minä haastoin +teitä juurta jaksain vastaamaan tähän syytökseen. Vieläpä enemmänkin. +Minä ennustin, että se jäisi teiltä vastaamatta. Teistä riippuu nyt +ennustukseni murskaaminen. Te sanoitte minun puhettani mielettömyydeksi. +Näyttäkää toteen sen mielettömyys, eversti Van Gilbert. Torjukaa se +syytös, minkä minä ja puolitoista miljoonaa toveriani olemme viskanneet +teitä ja teidän luokkaanne vastaan.» + +Eversti Van Gilbert vallan unohti, että hän oli puheenjohtaja ja että +kohteliaisuus olisi vaatinut häntä myöntämään toisille puheenvuoroja. +Hän kavahti seisaalleen, huitoi käsiään ja kadotti tunnetun puhetaitonsa +ja mielenmalttinsa, sättien Ernestiä hänen nuoruudestaan ja kansan +yllyttämisestä sekä vimmatusti parjaten työväenluokkaa, sen +saamattomuutta ja sen arvottomuutta. + +»En ole eläessäni tavannut toista, jota olisi niin vaikea saada pysymään +asiassa kuin teitä», aloitti Ernest vastauksensa tähän hyökkäykseen. +»Minun nuoruudellani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä olen +tuonut esille. Ei liioin työväenluokan arvottomuudella. Minä syytin +kapitalistiluokkaa yhteiskuntatalouden huonosta hoitamisesta. Te ette +ole vastannut. Te ette ole yrittänytkään vastata. Miksi? Senkö tähden, +että teillä ei ole mitään vastattavaa? Te olette koko tämän seurueen +puhemies. Jokainen läsnäolija, paitsi minä, odottaa vastausta teidän +huuliltanne. Ja he odottavat sitä teiltä sen tähden, että heillä +itsellään ei ole vastausta. Mitä minuun tulee, niin, kuten jo sanoin, +minä tiedän, että te ette ole ainoastaan kykenemätön vastaamaan, vaan +että ette haluakaan vastata.» + +»Tämä on sietämätöntä!» huudahti eversti Van Gilbert. »Tämä on +loukkaavaa!» + +»Se, että te ette vastaa, on sietämätöntä», vastasi Ernest vakavasti. +»Eikä ketään voida järkipuheella loukata. Loukkaus jo olemukseltaan +perustuu tunteeseen. Tointukaa toki. Vastatkaa järjellisesti minun +järjelliseen syytökseeni, että kapitalistiluokka on hoitanut huonosti +yhteiskunnan taloutta.» + +Eversti Van Gilbert vaikeni, yrmeä paremmuuden ilme kasvoillaan, +sellainen mikä sopii miehelle, joka ei halua ryhtyä sananvaihtoon +lurjuksen kanssa. + +»Älkää olko pahoillanne», sanoi Ernest. »Lohduttakaa itseänne sillä, +että vielä koskaan ei kukaan teikäläinen ole vastannut tähän +syytökseen.» Hän kääntyi niiden miesten puoleen, jotka olivat vaatineet +puheenvuoroa. »Nyt on teidän vuoronne. Antakaa paukkua, mutta älkää +unohtako, että minä vaadin teiltä sitä vastausta, mikä eversti Van +Gilbertiltä jäi antamatta.» + +Olisi mahdotonta kertoa kaikkea sitä, mitä sanottiin keskustelun aikana. +Minä en koskaan ollut aavistanut, että niin monta sanaa voitaisiin sanoa +kolmen tunnin kuluessa. Kaikessa tapauksessa se oli loistavaa. Mitä +enemmän hänen vastustajansa kiihtyivät, sitä enemmän hän kiihoitti +heitä. Hänellä näytti olevan varastossa valmista tietoa niinkuin +tietosanakirjassa, ja aina hänen onnistui naulata vastustajansa +terävillä huomautuksilla ja sopivilla sanamuodoilla. Hän oitis osoitti +heidän epäjohdonmukaisuutensa. Milloin hän huomautti väärästä +todistelutavasta, että se ja se johtopäätös ei ollut missään yhteydessä +ehdotelman kanssa tai että ehdotelma oli ulkokullattu sen tähden, että +siihen oli jo ovelasti piilotettu se johtopäätös, mikä piti todistaa +j. n. e. + +Ja niin jatkui kamppailu. Joskus hän vaihtoi keveän miekkansa nuijaan, +jolla hän rusikoi heidän ajatuksiansa kahta puolta. Aina hän vain vaati +tosiasioita, hyläten teoriat. Ja hänen tosiasiansa tekivät heidän +tappionsa täydelliseksi. Kun he hyökkäsivät työväenluokan kimppuun, hän +aina huomautti: »Pata kattilata soimaa; mutta se ei ole vastaus siihen +syytökseen, että teidän oma naamanne oli likainen.» Ja kaikille +yhteisesti hän sanoi: »Miksi ette vastaa siihen syytökseen, että teidän +luokkanne on hoitanut huonosti taloutta? Te olette puhuneet jos +jonkinlaisista asioista ja asioiden asioista, mutta te ette ole vielä +vastanneet. Johtuuko se siitä, että teillä ei ole vastausta?» + +Keskustelun loppupuolella puhui mr Wickson. Hän oli ainoa, joka pysyi +tyynenä, ja Ernest kohtelikin häntä erityisellä huomaavaisuudella. + +»Ei mitään vastausta tarvita», sanoi mr Wickson verkalleen ja harkiten. +»Minä olen seurannut koko keskustelua hämmästyksellä ja +vastenmielisyydellä. Te olette herättäneet minussa vastenmielisyyttä, +hyvät herrat oman luokkani jäsenet. Te olette menetelleet kuten pahaiset +koulupojat sekoittamalla siveysoppia moiseen keskusteluun. Teidät on +nolattu ja voitettu. Ja te olette vain surisseet. Te olette hääränneet +niinkuin sääsket karhun ympärillä. Hyvät herrat, tuossa seisoo karhu +(hän viittasi Ernestiä), ja surinanne on vain kutkuttanut sen korvia. + +»Asema on vakava, uskokaa minua. Tuo karhu ojenteli käpäliänsä +rusentaakseen meidät. Hän sanoi Yhdysvalloissa olevan puolitoista +miljoonaa kumouksellista. Ja se on totta. Hän sanoi, että heidän +tarkoituksensa on ottaa meiltä pois meidän hallituksemme, palatsimme ja +kaikki mukavuutemme. Se on myöskin totta. Muutos, suuri muutos tulee +tapahtumaan yhteiskunnassa; mutta se ei välttämättömästi tule olemaan +sellainen, jollaista tuo karhu ennustaa. Karhu on sanonut, että hän +murskaa meidät. Entäpä jos me sen sijaan murskaamme hänet.» + +Kumea kohina syntyi jälleen isossa salissa, ja toinen nyökkäsi +toiselleen ikäänkuin vahvistaen toisensa ajatuksen. Heidän kasvonsa +jäykistyivät. He olivat taistelijoita, se oli varmaa. + +»Mutta surisemalla me emme karhua nutista», jatkoi mr Wickson tyynellä +äänellä. »Me ryhdymme sitä metsästämään. Me emme vastaa karhulle +sanoilla. Me vastaamme lyijyllä.[1] Meillä on valta. Kukaan ei tahdo +kieltää sitä. Sen vallan avulla me pysymme vallassa.» + +[1] Silloista ajatustapaa kuvaa seuraava lausunto »The Cynic's Word + Bookista» (v. 1906), jossa sen aikakauden kuuluisa ihmisvihaaja + Ambrose Bierce lausui: »Kuularuisku = todistuskappale, jota + tulevaisuus valmistelee vastaukseksi Amerikan sosialismille.» + +Hän kääntyi yht'äkkiä Ernestin puoleen. Seurasi juhlallinen hetki. + +»Sellainen siis tulee olemaan meidän vastauksemme. Me emme tuhlaa teille +sanoja. Kun te ojennatte jäntereiset kätenne ottaaksenne meiltä +palatsimme ja mukavuutemme, niin me näytämme teille, mitä voima on. +Pommisateella ja kuularuiskulla me tulemme antamaan teille vastauksen. +Me tallaamme teidät kumoukselliset jalkoihimme. Maailma on meidän, me +olemme sen herroja, ja se tulee pysymään meidän hallussamme. +Työläislaumat ovat olleet liejussa aina historian alkuajoista saakka, ja +minä luen historian oikein. Ja liejussa ne tulevat pysymään niin kauan +kuin minulla ja meikäläisillä ja niillä, jotka tulevat meidän jälkeemme, +on valta. Siinä on oikea sana. Sanojen kuningas on -- voima. Ei Jumala +eikä mammona, vaan voima. Toistakaa sitä siksi, kunnes kielenne tarttuu +kitalakeen. Voima!» + +»Minä olen saanut vastauksen», sanoi Ernest hiljaa. »Se on ainoa +mahdollinen vastaus. Voima. Sitä me työläiset juuri saarnaammekin. Me +tiedämme, ja katkerasta kokemuksesta, ettei maksa vaivaa vedota +oikeuteen ja ihmisyyteen. Teidän sydämenne ovat yhtä kovat kuin teidän +kantapäänne, joilla te tallaatte köyhiä. Siksi me vetoammekin voimaan. +Ääniemme voimalla vaalipäivänä me otamme teiltä pois teidän +hallituksenne.» + +»Entä sitten, jos te saatte enemmistön, musertavan enemmistön +vaaleissa?» tiedusti mr Wickson. »Otaksukaammepa, että me emme suostuisi +siirtämään teille hallitusta sen perästä, kun te olette sen äänillänne +voittaneet?» + +»Sen me myöskin olemme ottaneet huomioon», vastasi Ernest. »Ja me +tulemme vastaamaan teille lyijyllä. Voimalla, jonka olette julistanut +sanojen kuninkaaksi. Hyvä on. Se tulee olemaan voimaa. Ja sinä päivänä, +kun olemme päässeet voitolle vaaleissa ja te kieltäydytte jättämästä +meille sitä hallitusta, minkä me olemme perustuslaillisesti ja +rauhallisesti valloittaneet, ja te kysytte, mitä me aiomme tehdä -- sinä +päivänä, uskokaa minua, me tulemme antamaan teille vastauksen; ja me +vastaamme pommeilla ja kuularuiskuilla. + +»Te ette voi päästä meidän käsistämme. Totta kyllä, te olette lukenut +historianne oikein. Sekin on totta, että työmies on kautta historian +käsittämän ajan ollut liejussa. Ja se niinikään on varmaa, että niin +kauan kuin teikäläisillä ja teidän jälkeläisillänne on valta, työmies +tulee olemaan liejussa. Minä myönnän sen. Minä myönnän kaiken sen, mitä +te olette sanonut. Voima tulee aina olemaan määrääjänä, niinkuin se aina +on ollutkin. Se on luokkain välistä taistelua. Samoinkuin teidän +luokkanne kukisti vanhan läänitysaateliston, samoin tulee meidän +luokkamme, työväenluokka, kukistamaan teidän valtanne. Jos te luette +biologiaa ja yhteiskuntatiedettä yhtä tarkkaavaisesti kuin luette +historiaa, niin huomaatte, että se, mitä minä olen kuvannut, tulee +välttämättömästi tapahtumaan. Kysymys on ainoastaan ajasta -- +ehdottomasti varmaa on, että teidän luokkanne tulee kukistumaan. Ja se +tapahtuu voimalla. Me työläiset olemme toistaneet tuota sanaa, kunnes se +on kokonaan juurtunut meidän mieliimme. Voima. Se on kuninkaallinen +sana.» + +Ja niin päättyi illanvietto Philomathien klubissa. + + + + +KUUDES LUKU. + +Pahaenteisiä varjoja. + + +Näihin aikoihin alkoi tulevien tapahtumain enteitä esiintyä kaikkialla. +Ernest oli jo varoittanut isää siitä, että hän salli sosialistien ja +työväenjohtajain majailla talossaan ja julkisesti oli läsnä sosialistien +kokouksissa; mutta isä vain nauroi hänen levottomuudelleen. Minä +puolestani opin paljon seurustellessani noiden työväenjohtajain ja +ajattelijain kanssa. Aloin nähdä kilven toiselle puolelle. Minua +viehätti se epäitsekkyys ja korkea ihanteellisuus, jota tapasin, ja +toiselta puolen minua hämmästytti se laaja filosofinen ja tieteellinen +sosialistikirjallisuus, mikä avautui eteeni. Minä opin nopeasti, mutta +en kyllin nopeasti käsittääkseni asemamme vaarallisuuden. + +Minua varoiteltiin, mutta minä en siitä välittänyt. Esim. mrs +Pertonwaithe ja mrs Wickson, yliopistokaupunkimme hienoston +vaikutusvaltaisimmat naiset, antoivat ymmärtää, että olin liian nenäkäs +ja itsepäinen nuori nainen, jolla oli taipumus sekaantua toisten +ihmisten asioihin. Enkä minä kummeksinut heidän menettelyään +muistaessani, mitä osaa olin näytellyt Jacksonin jutussa. Mutta minä en +arvannut panna tarpeeksi painoa noiden kaikkivaltiaiden rouvien +lausuntoihin. + +Tosin huomasin, että tuttavani alkoivat karttaa seuraani, mutta käsitin +sen johtuvan siitä paheksumisesta, mikä ilmeni lähimmässä piirissämme +minun ja Ernestin aiotun avioliiton tähden. Vasta jonkun ajan kuluttua +Ernest osoitti minulle selvästi, että se ei ollut mikään satunnainen +ilmiö, vaan että sen takana oli harkittu suunnitelma. »Sinä olet +osoittanut suosiotasi luokkasi vihollisille», hän sanoi. »Ja sinä et ole +ainoastaan antanut suojaa kodissasi, vaan lisäksi rakkautesi, itsesi. Se +on petos luokkaasi vastaan. Äläkä luulekaan pääseväsi rankaisematta.» + +Eräänä iltana, kun me olimme yhdessä Ernestin kanssa, isä palasi kotiin +suuttuneena -- filosofisesti suuttuneena. Hän antoi harvoin +suuttumuksensa päästä valloilleen. Se oli aina hillittyä, ja hän tapasi +sanoa sitä jännitykseksi. Saattoi oitis huomata, että hän todellakin oli +jännityksissään astuessaan huoneeseen. + +»Mitä arvelette?» hän kysyi. »Minä olin päivällisillä Wilcoxin kanssa.» + +Wilcox oli täysinpalvellut yliopiston rehtori, jonka rapistunut mieli +oli täynnä kaikenlaisia käsityksiä ja asioita, jotka olivat olleet +nuoria v. 1870 ja joita hän ei ollut sen jälkeen tarkistanut. + +»Minut oli kutsuttu», virkkoi isä. »Minua oli lähetetty noutamaan.» + +Hän pysähtyi, ja me odotimme. + +»Se oli mainiosti järjestetty, minä myönnän sen. Minulle annettiin +nuhteita. Minulle! Ja sitten tuo vanha kivettymä...» + +»Minä panen veikkaa, että tiedän, mistä teitä nuhdeltiin», sanoi Ernest. + +»Ettepä voi arvata, vaikka kolmasti koettaisitte», naurahti isä. + +»Ensimmäisellä kerralla minä sen arvaan», intti Ernest. »Eikä se ole +arvaamista. Minä tiedän sen. Teitä nuhdeltiin yksityisestä elämästänne.» + +»Aivan niin», huudahti isä. »Mistä te sen arvasitte?» + +»Minä tiesin, että niin kävisi. Minähän varoitin teitä jo ennakolta.» + +»Niin teittekin», myönteli isä. »Mutta minä en voinut uskoa sitä. Muuten +siitä saan lisätodistuksia kirjaani.» + +»Se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä on tulossa», jatkoi Ernest, +»jos te nimittäin yhä edelleen suojelette talossanne sosialisteja ja +kumouksellisia, minä niihin luettuna». + +»Juuri niin puheli vanha Wilcox. Ja kaiken muun lisäksi hän sanoi, että +se osoittaa huonoa makua, on kokonaan hyödytöntä eikä ole sopusoinnussa +yliopiston traditsionien ja tapojen kanssa. Hän sanoi paljon muutakin +samanlaista, enkä minä voinut naulata häntä mihinkään erikoiseen +kohtaan. Tein kuitenkin tuon tehtävän hänelle sangen kiusalliseksi, eikä +hän voinut muuta kuin toistaa sanojaan ja vakuutella, miten suuresti hän +kunnioitti minua ja miten koko maailma kunnioittaa minua tiedemiehenä. +Se ei ollut mieluinen tehtävä hänelle. Minä saatoin nähdä, että hän ei +pitänyt siitä.» + +»Hän ei toiminut omasta vapaasta tahdostaan», sanoi Ernest. »Ja kahleet +eivät yleensä ole kevyitä kantaa.» + +»Niin. Sen verran sain häneltä tietää. Hän sanoi, että yliopisto +tarvitsee tänä vuonna saman verran lisää varoja kuin valtio suostuu +sille myöntämään ja että ne rahat on saatava rikkailta henkilöiltä, +jotka eivät mitenkään voi sietää sitä, että yliopisto vieraantuu pois +korkeasta aatteestaan, nimittäin kiihkottoman tiedon kiihkottomasta +etsinnästä. Kun koetin saada hänet selittämään, mitä tekemistä +kotielämälläni oli yliopiston ylevän tehtävän kanssa, hän tarjosi +minulle kahden vuoden virkavapautta täydellä palkalla Europan-matkaa, +virkistystä ja tieteellisiä tutkimuksia varten. Minä tietystikään asiain +näin ollen en voinut suostua siihen.» + +»Parasta olisi ollut suostua», sanoi Ernest. + +»Se oli lahjomisyritys», vastasi isä; ja Ernest nyökkäsi myöntävästi. + +»Niinikään tuo löylynlyömä sanoi yksityisissä seurapiireissä puhuttavan, +että minun tyttäreni on julkisissa tilaisuuksissa nähty sellaisten +epäilyttävien henkilöiden kuin teidän kanssanne ja että se ei ole +yliopiston hengen ja arvon mukaista. Ei hän puolestaan siitä välittänyt +-- eihän toki; mutta puhuttiin nyt sellaista ... niin että minun olisi +kiinnitettävä huomiota...» + +Ernest mietti hetken aikaa ja sanoi sitten, kasvoillaan synkän vihan +piirre: + +»Tässä on kysymys enemmästä kuin pelkästä yliopiston periaatteesta. Joku +on pakottanut liikkeelle rehtori Wilcoxin.» + +»Arveletteko niin?» kysyi isä, ja hänen kasvonsa ilmaisivat pikemmin +uteliaisuutta kuin säikähdystä. + +»Tahtoisin saada teidät vakuutetuksi käsityksestä, mikä häämöttää +mielessäni», sanoi Ernest. »Ei koskaan ennen historiallisella ajalla +yhteiskunta ole ollut sellaisessa käymistilassa kuin juuri näinä +aikoina. Nopeasti tapahtuvat muutokset teollisuusjärjestelmässä +aiheuttavat samanlaisia nopeita muutoksia uskonnollisissa, +valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa laitoksissa. Näkymätön peloittava +vallankumous tapahtuu paraikaa yhteiskunnan kudoksissa ja rakenteessa. +Näitä seikkoja saattaa ainoastaan himmeästi tuntea. Mutta ne ovat +ilmassa tällä hetkellä, juuri nyt. Niiden läheisyyden saattaa tuntea -- +suurien, epämääräisten, kamalain asioitten. Mitä mahtaakaan niistä +muodostua? Te kuulitte Wicksonin puheen eräänä iltana. Hänen sanojensa +takaa häämötti tuo sama nimetön, muodoton käsite, minkä tunnen. Hänellä +näytti olevan jonkinmoinen profeetallinen käsitys siitä.» + +»Te tarkoitatte...?» Isä keskeytti lauseensa. + +»Minä tarkoitan, että se on jonkun äärettömän suuren hirviön varjo, joka +vähitellen alkaa laskeutua yli koko maan. Sanokaa sitä oligarkian +varjoksi, jos haluatte; se on lähin vertaussuhde, mikäli minä käsitän. +Minkälainen se tulee olemaan olemukseltaan, en uskalla kuvitella +mielessäni.[1] Minä vain tahdoin sanoa, että teidän asemanne on +arveluttava. Noudattakaa neuvoani ja ottakaa vastaan tuo tarjottu +virkaloma.» + +[1] Jo ennen Everhardia oli miehiä, jotka aavistivat jotakin tällaista. + Niinpä esim. John C. Calhoun sanoi: »Hallituksesta on muodostunut + itse kansaa mahtavampi voima, joka edustaa erinäisiä mahtavia + liike-etuja ja on yhtynyt yhdeksi möhkäleeksi, pysyen koossa + pankkien äärettömien vararahastojen voimalla.» Ja suuri humanisti + Abraham Lincoln lausui vähää ennen kuin hänet murhattiin: »Minä näen + läheisessä tulevaisuudessa tätä maata uhkaavan vaaran, jota + ajatellessani minua peloittaa... Yhtiöt ovat päässeet valtaan, siitä + seuraa korkeiden viranomaisten rappeutuminen, ja rahavalta koettaa + kaikin voimin pitkittää hallituskauttaan käyttäen hyväkseen kansan + ennakkoluuloja, kunnes rikkaudet ovat kerääntyneet muutamien + harvojen käsiin ja tasavalta hävitetty.» + +»Mutta se olisi pelkuruutta», hän intti. + +»Eihän toki. Te olette vanha mies. Te olette tehnyt työnne maailmassa ja +suurenmoisen työn. Jättäkää tämä nykyinen taistelu nuoruudelle ja +voimalle. Meidän nuorien miesten on vielä jotakin tehtävä. Avis tulee +seisomaan rinnallani tulevissa taisteluissa. Ja hän on oleva teidän +edustajanne rintamassa.» + +»Mutta he eivät voi vahingoittaa minua», väitti isä. »Jumalan kiitos +minä olen riippumaton. Minä myönnän ymmärtäväni, miten tukalaan asemaan +he voivat saattaa professorin, joka on taloudellisesti riippuvainen +yliopistostaan. Mutta minäpä olenkin riippumaton. En minä ole ollut +toimessani palkan vuoksi. Voin tulla toimeen sangen mukavasti omilla +tuloillani, ja palkka on ainoa, minkä he voivat riistää minulta.» + +»Mutta te ette ymmärrä tätä asemaa», vastasi Ernest. »Jos aavistukseni +ovat oikeat, niin teidän yksityiset tulonne, vieläpä pääomannekin +voidaan ottaa teiltä pois yhtä helposti kuin palkkannekin.» + +Isä mietti hetken, ja minä näin, miten hänen kasvoilleen muodostui +päättäväinen ilme. Vihdoin hän alkoi puhua: + +»Minä en suostu ottamaan virkavapautta.» Hän vaikeni hetkeksi. »Minä +ryhdyn valmistelemaan kirjaani.[1] Te saatatte erehtyä. Mutta olkoon +miten hyvänsä, minä olen päättänyt pysyä järkähtämättä paikoillani.» + +[1] Tämä kirja ilmestyi sinä vuonna nimellä »Economics and Education» + (Talous ja kasvatus). Siinä käsitellään sangen asiallisella tavalla + sitä tosiasiaa, että koululaitos kokonaisuudessaan palveli + kapitalistiluokan tarkoituksia, juurruttamalla opiskelevan nuorison + mieliin kapitalistiluokalle edullisia käsityksiä. Kirja herätti + suurta huomiota, ja pian oligarkia pani sen takavarikkoon. + +»Hyvä on», sanoi Ernest. »Te aiotte kulkea piispa Morehousen jälkiä ja +samanlaista kohtaloa kohti kuin hän. Ja teistä molemmista tulee +köyhälistöläisiä, ennenkuin olette päässeet kokeilunne perille.» + +Keskustelu kääntyi piispa Morehouseen. Me tiedustelimme, mitä Ernest oli +tehnyt hänelle. + +»Hän on sairas sielultaan sen matkan jälkeen, minkä teimme helvettiin. +Minä kävin hänen kanssaan muutamain tehdastyöläisten kodeissa. Näytin +hänelle ihmishylkyjä, jotka teollisuuskoneisto on viskannut tiepuoleen, +ja hän kuunteli heidän elämäntarinoitaan. Minä kuljetin häntä San +Franciscon köyhälistökaupungin läpi, ja hän tuli huomaamaan, että +juoppoudessa, prostitutsionissa ja rikollisuudessa piilee syvempi +turmelus kuin itse perisynnissä. Hän on hyvin sairas, ja vielä +enemmänkin: hän on alkanut oitis toimia. Hän on aivan liian eetillinen. +Tuo kaikki on tehnyt häneen järkyttävän vaikutuksen. Ja kuten aina, hän +on epäkäytännöllinen. Hän hautoo mielessään kaikenmoisia siveysopillisia +haaveita ja aikoo panna alulle lähetystyön sivistyneiden keskuudessa. +Hän käsittää velvollisuudekseen kirkon muinaisen hengen uudelleen +virittämisen. Hän on liian kiihoittunut. Ennen pitkää hän hyökkää +esille, ja silloin syntyy kahakka. Miten se päättyy, sitä minun on +mahdoton arvata. Hän on puhdas, jalo sielu, mutta äärettömän +epäkäytännöllinen. Hän rientää minun edelläni. Hän leijailee ilmassa -- +Getsemanea kohti. Ja sitten seuraa hänen ristiinnaulitsemisensa. +Sellaiset ylevät sielut ovat syntyneet ristiinnaulittaviksi.» + +»Entä sinä?» minä kysyin, ja hymyilyni läpi näkyi tuskallinen jännitys. + +»En minä», hän naurahti. »Minut saatetaan mestata tai salaa murhauttaa, +mutta minua ei koskaan ristiinnaulita. Minä seison siksi kiinteällä ja +varmalla maaperällä.» + +»Mutta miksi sinä sitten saatat piispan ristille? Ethän kieltäne, että +se on sinun syysi?» + +»Miksi jättäisin yhden mukavasti elävän ihmisen hänen mukavuuteensa, +silloin kun on miljoonia ihmisiä, jotka elävät alituisessa raadannassa +ja kurjuudessa?» + +»No, mutta miksi sitten kehoitit isää ottamaan virkavapautta?» + +»Sen tähden, että minä en ole puhdas, jalo sielu», kuului vastaus. »Sen +tähden, että olen itsekäs. Sen tähden, että rakastan sinua, ja muinaisen +Ruthin lailla sinun sukusi on minunkin sukuni. Ja mitä piispaan tulee, +hänellä ei ole tytärtä. Ja sitäpaitsi hänenkin työnsä, niin vähäpätöinen +kuin se lieneekin, tulee olemaan jonkinlaisena apuna vallankumouksessa.» + +Minä en voinut olla samaa mieltä Ernestin kanssa. Tunsin hyvin piispa +Morehousen jalon luonteen enkä mitenkään voinut ymmärtää sitä, että +hänen äänensä korotettuna oikeuden puolesta saisi aikaan niin mitättömän +vähän. Mutta minullepa eivät elämän tylyt tosiasiat olleetkaan siinä +määrin selvinneet kuin Ernestille. Hän näki selvästi, miten vähän +piispan jalo sielu tulisi merkitsemään tulevien merkillisten tapausten +aikana. + +Joku aika sen jälkeen Ernest kertoi minulle hyvänä uutisena, että +hallitus oli hänelle tarjonnut Yhdysvaltain työasiamiehen virkaa. Minä +riemuitsin. Palkka oli verrattain suuri, ja se tulisi täydellisesti +turvaamaan meidän avioliittomme. Sitä paitsi se oli Ernestin +mielenmukainen toimi, ja sen lisäksi minä olin ylpeä hänen rakkaudestaan +ja ajattelin, että tämä tarjous tehtiin hänelle tunnustuksena hänen +kykeneväisyydestään. + +Mutta samalla huomasin tuikkeen hänen silmissään. Hän nauroi minun +innostukselleni. + +»Ethän sinä aikone kieltäytyä?» minä sanoin. + +»Se on lahjomisyritys. Sen takana on Wicksonin hieno käsi ja hänen +takanaan suurempia miehiä kuin hän. Se on vanha juoni, yhtä vanha kuin +luokkataistelukin -- siepata pois johtajat työväeltä. Petetyt +työläisraukat! Jospa tietäisit, miten monta johtajaansa työväki on jo +menettänyt tuon samaisen tempun kautta. Tulee näet huokeammaksi, paljon +huokeammaksi ostaa kenraali kuin ryhtyä taisteluun kaikkia hänen +armeijoitansa vastaan. Niinpä myi itsensä -- mutta en mainitse nimeä. +Minua se katkeroittaa kylliksi muutenkin. Rakkaani, minä olen työväen +johtaja. Minä en voi tarjoutua ostettavaksi. Ja jollei mikään muu niin +ainakin poloisen isäni muisto ja se, miten hän nääntyi kuoliaaksi, +estäisi minut siitä.» + +Kyynel kimmelsi hänen silmässään. Hän ei voinut koskaan antaa anteeksi +isänsä pahoinpitelyä ja sitä, että hän oli ollut pakotettu valehtelemaan +ja varastelemaan pitääkseen lapsensa leivässä. + +»Isäni oli hyvä ihminen», sanoi hän kerran minulle. »Hänellä oli hyvä +sydän, mutta kurja elämä raastoi sen pilalle. Hänen isäntänsä tekivät +hänestä kesyn luontokappaleen. Hänen sietäisi olla elossa nyt niinkuin +sinunkin isäsi. Hänellä oli luja ruumiinrakenne, mutta kone ruhjoi hänet +ja vihdoin surmasi. Ajattelehan. Hän sortui isäntiensä voitonhimon +uhrina. Hänen sydänverensä muutettiin herkulliseksi juhlaillalliseksi +tai jalokivikoristukseksi tai muuksi sellaiseksi, mikä tuotti jotakin +nautintoa elosteleville joutilaille, hänen isännilleen, noille +pääpedoille.» + + + + +SEITSEMÄS LUKU. + +Piispan näky. + + +»Piispa on hillitön», kirjoitti Ernest minulle. »Hän liitelee +yläilmoissa. Tänä iltana hän aloittaa ristiretkensä tämän maailman +pahuutta vastaan. Hän pitää herätyspuheensa. Niin hän on kertonut +minulle, enkä minä voi saada häntä luopumaan siitä ajatuksesta. Tänä +iltana hän tulee olemaan puheenjohtajana I. P. H:n kokouksessa, ja sitä +tilaisuutta hän on päättänyt käyttää hyväkseen. + +»Tahdotko lähteä häntä kuulemaan? Epäilemättä hän on ennakolta tuomittu. +Se tulee olemaan kova isku minulle samoin kuin hänellekin, mutta sinulla +siitä on tavattoman paljon oppimista. Sinä tiedät, armaani, miten ylpeä +minä olen rakkaudestasi. Ja minä haluan poistaa huonon käsityksen, minkä +olet joskus minusta saanut. Minä tahdon näyttää sinulle, että +mielipiteeni ja lausuntoni ovat oikeita. Tosin minun käsitykseni ovat +tylyjä, mutta piispan kohtalo on saattava sinut vakuutetuksi sellaisen +tylyyden oikeutuksesta. Siispä tule tänä iltana. Niin ikävä kuin +tämäniltainen kohtaus tulee olemaankin, tunnen, että se on kiinnittävä +sinut yhä lujemmin minuun.» + +I. P. H.[1] piti sinä iltana kokousta San Franciscossa. Tämä kokous oli +kutsuttu pohtimaan kysymystä yleisestä siveettömyydestä ja sen +parannuskeinoista. Piispa Morehouse toimi puheenjohtajana. Hän näytti +hyvin hermostuneelta istuessaan puhujalavalla. Hänen vierellänsä +istuivat piispa Dickinson, H. H. Jones, Kalifornian yliopiston +siveysopillisen tiedekunnan esimies, mrs. W. W. Hurd, kuuluisa +hyväntekeväisyysseurojen järjestäjä, Philip Ward, yhtä kuuluisa +filantrooppi sekä useita vähemmän huomattuja suuruuksia siveellisyyden +ja hyväntekeväisyyden alalla. Piispa Morehouse nousi sivuuttaen +tavanmukaiset kohteliaisuudet ja alkoi puhua: + +[1] Ei ole säilynyt asiapapereita, joista voisi saada selville, mitä nuo + alkukirjaimet merkitsevät. + +»Ajelin äskettäin vaunuissani pitkin katuja. Oli ilta. Minä katsahdin +silloin tällöin vaununakkunasta, ja silmäni näyttivät avautuvan, ja minä +näin asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Ensin peitin silmäni +käsilläni, jotta en näkisi tuota kauheata näkyä, ja silloin siinä +pimeässä istuessani mieleeni tuli kysymys: Mitä on tehtävä? Mitä on +tehtävä? Vähän ajan perästä sama kysymys esiintyi minulle toisessa +muodossa: Mitä Mestari tekisi? Ja samaan aikaan mahtava valo näytti +täyttävän sen paikan, ja minä näin velvollisuuteni päivänselvänä, +niinkuin Saulus aikoinaan Damaskon tiellä. + +»Minä pysäytin vaununi, astuin ulos, ja muutaman minuutin kuluttua minun +onnistui taivuttaa kaksi julkista naista tulemaan kanssani vaunuihin. +Jos Jeesus oli oikeassa, niin nämä kaksi onnetonta ovat minun sisariani, +ja ainoa voima, millä heidät voidaan puhdistaa, on rakkaus ja hellyys. + +»Minä asun San Franciscon ihanimmassa kaupunginosassa. Talo, missä asun, +maksaa satatuhatta dollaria, ja saman verran maksavat huonekaluni, +kirjani ja taidekokoelmani. Talo on herraskartano. Ei, se on palatsi, +missä on kokonainen liuta palvelijoita. Minä en ole tähän asti tietänyt, +mihin palatsit kelpaavat, mutta nyt minä tiedän senkin. Vein nuo kaksi +katunaista palatsiini, ja he jäävät luokseni. Aion sijoittaa jokaiseen +huoneeseen palatsissani sellaisia sisaria.» + +Kuulijat valtasi levoton hämmästys piispan puhuessa, ja puhujalavalla +istuvain kasvoilla oli nähtävänä kasvavan kauhun ja ällistyksen ilme. Ja +tällä kohtaa piispa Dickinson nousi ja inhon ilme kasvoillaan poistui +lavalta ja koko salista. Mutta piispa Morehouse näkemättä, mitä hänen +ympärillään tapahtui, jatkoi: + +»Oi, sisaret ja veljet, tämä teko lohduttaa minua vaikeuksissani. En +tietänyt ennen, miten vaunuja on käytettävä, mutta nyt tiedän. Ne on +tehty heikkoja, sairaita ja vanhoja varten; ne on tehty sitä varten, +että niillä osoitettaisiin kunnioitusta niille, jotka ovat kadottaneet +yksinpä häveliäisyydenkin. + +»En tietänyt, mitä varten palatsit on tehty, mutta nyt olen löytänyt +tarkoituksen niillekin. Kirkon palatsien tulisi olla sairaaloita ja +kasvatuslaitoksia niitä varten, jotka ovat uupuneet tiepuoleen ja ovat +hukkumaisillaan.» + +Hän pysähtyi hetkeksi, nähtävästi sen ajatuksen valtaamana, mikä täytti +hänen mielensä, ja ollen epätietoinen, miten tulkita sitä. + +»En ole sovelias, rakkaat veljet, puhumaan mitään siveellisyydestä. Olen +itse elänyt häpeässä ja ulkokultaisuudessa liian kauan voidakseni auttaa +toisia; mutta menettelyni noita kahta naista kohtaan, sisariani kohtaan, +on saanut minut vakuutetuksi siitä, että parempi tie on helposti +löydettävissä. Niille, jotka uskovat Jeesukseen ja hänen +evankeliumiinsa, ei voi olla muuta suhdetta ihmisten välillä kuin +rakkauden suhde. Rakkaus yksin on voimakkaampi kuin synti -- +voimakkaampi kuin kuolema. Siksipä minä sanonkin niille teistä, jotka +ovat rikkaita, että teidän velvollisuutenne on tehdä samoin kuin minä +olen tehnyt ja aion vast'edeskin tehdä. Ottakoon jokainen teistä, jolla +on runsaasti varoja, varkaan taloonsa ja kohdelkoon häntä veljenä, +jonkun onnettoman ja kohdelkoon häntä sisarena, ja jos te niin teette, +niin San Francisco ei tule tarvitsemaan poliiseja eikä viranomaisia; +vankilat muutetaan sairaaloiksi, ja rikoksentekijät katoavat samoin kuin +rikoksetkin. + +»Meidän on annettava itsemme eikä yksinomaan rahaa. Meidän on tehtävä +niinkuin Kristus teki; sellainen on kirkon kehoitus tänä päivänä. Me +olemme eksyneet kauaksi Mestarin opetuksista. Me hukumme omiin +lihapatoihimme. Me olemme kohottaneet mammonan Kristuksen yläpuolelle. +Minulla on tässä muuan runo, joka sisältää koko tarinan. Haluan lukea +sen teille. Sen kirjoitti eräs harhaan joutunut sielu, joka kuitenkin +näki selvästi.[1] Ei pidä erehtyä luulemaan sitä hyökkäykseksi katolista +kirkkoa vastaan. Se on hyökkäys jokaista kirkkokuntaa vastaan, joka on +poikennut Mestarin tieltä ja piilottautunut hänen lampailtaan. Se kuuluu +näin: + +[1] Oscar Wilde, joka oli 19:nnen vuosisadan suurimpia sanan mestareita. + + Soi temppelissä torvet hopeiset, + näin kansan hartahana polvillaan, + ja piispaa Rooman käsivarsillaan + kuin jumalata kantoi ihmiset. + + Niin loisti pappisviitan laskokset + kuin valkein vaahto, yhtyin purppuraan + kuningasmanttelin, ja kulmillaan + kimalsi hällä kruunut kultaiset, + + joit' oli kolme. -- Aatos aikain taa + mun järven rantaan Hänen luokseen vei, + jok' etsi paikkaa, mihin painais pään: + + »Ketuilla luolat on, ja pesässään + saa suojan lintu, mulla majaa ei, + ja kyynel viiniäni mehustaa.» + +Kuulijakunta oli kuohuksissa, mutt'ei puhujan eduksi. Kuitenkaan ei +piispa Morehouse sitä huomannut. Hän jatkoi samaan tapaan: + +»Ja minä sanon niille teistä, jotka ovat rikkaita, ja kaikille +rikkaille, että te katkerasti sorratte Mestarin lampaita. Te olette +kovettaneet sydämenne. Te olette sulkeneet korvanne niiltä ääniltä, +jotka huutavat maassamme -- tuskan ja surun ääniltä, joita ette tahdo +kuunnella, mutta jotka vielä jonakin päivänä kuullaan. Ja niin minä +sanon --» + +Mutta tällä kertaa H. H. Jones ja Philip Ward, jotka jo olivat nousseet +tuoliltaan, taluttivat piispan pois puhujalavalta yleisön seuratessa +tapahtumaa henkeään pidätellen. + +Ernest nauroi koleaa naurua, kun hän oli päässyt tungoksesta kadulle. +Sydämeni oli pakahtua. + +»Hän on tehnyt tehtävänsä», huudahti Ernest. »Heidän piispansa miehekäs, +syvälläpiillyt hellä luonne murti kahleensa, ja hänen kristillinen +kuulijakuntansa, joka rakastaa häntä, teki siitä sen johtopäätöksen, +että piispa on hullu! Etkö nähnyt, miten huolestuneen näköisinä he +taluttivat häntä pois? Helvetissä varmaankin naurettiin sillä hetkellä.» + +»Siitä huolimatta piispan tämäniltainen puhe tulee tekemään valtavan +vaikutuksen», sanoin. + +»Niinkö arvelet?» sanoi Ernest ivaten. + +»Se tulee saamaan aikaan hämmästyksen», vakuutin. »Etkö nähnyt, miten +hurjasti sanomalehtien kirjoittajat heiluttivat kyniään hänen +puhuessaan?» + +»Ei sanaakaan siitä hiiskuta huomisen päivän lehdissä.» + +»En voi uskoa sinua.» + +»Saadaanpa nähdä. Ei riviäkään, ei yhtään ajatusta, minkä hän lausui. +Jokapäiväinen sanomalehdistö? Se on jokapäiväinen tukahduttaja!!» + +»Mutta entä reportterit», minä huomautin. »Minä näin heidät.» + +»Ei yhtään sanaa kaikesta siitä, mitä hän sanoi, tule painettavaksi. +Sinä olet unohtanut toimittajat. Hehän nostavat palkkansa siltä +politiikalta, mitä he ajavat. He eivät uskalla painattaa mitään +sellaista, mikä järkyttää olevia oloja. Piispan puhe oli tuima hyökkäys +vallassaolevaa siveellisyyttä vastaan. Se oli kerettiläisen puhetta. He +taluttivat hänet pois puhujalavalta, jotta hän ei ennättäisi lausua +useampia kerettiläisyyksiä. Sanomalehdet tulevat pesemään puhtaaksi +hänen kerettiläisyytensä äänettömyyden unhotuksella. Yhdysvaltain +sanomalehdistö? Se on loiskasvi, joka lihoo kapitalistiluokan +maaperässä. Sen tehtävänä on palvella vallitsevaa järjestystä +muovaamalla yleistä mielipidettä sille edulliseksi, ja se tekee hyvin +tehtävänsä. + +»Annahan, kun ennustan. Huomispäivän lehdet tulevat ainoastaan +mainitsemaan, että piispa on huonossa voinnissa, että hän on +työskennellyt liiaksi ja että hän kokonaan lannistui eilen illalla. +Seuraava tiedonanto muutaman päivän kuluttua kertoo, että piispa on +ylenmäärin hermostunut ja että hänen kiitollinen seurakuntansa on +antanut hänelle virkavapauden. Sen perästä tapahtuu joko niin, että +piispa huomaa erehdyksensä ja palaa virkalomaltaan terveenä miehenä, +jonka silmissä eivät mitkään näyt kummittele, tai niin, että piispa ei +luovu mielettömyydestään, ja sen perästä me saamme nähdä sanomalehdissä +sääliä ja hellyyttä uhkuvan kirjoituksen, jossa ilmoitetaan piispan +menettäneen järkensä. Sen perästä hän saa jutella näyistään +hulluinhuoneen seinille.» + +»Mutta nyt sinä menet liian pitkälle!» huudahdin. + +»Tämän yhteiskunnan silmissä se todellakin on mielipuolisuutta», hän +vastasi. »Milloin siivo ihminen, paitsi mielipuoli, ottaisi hunningolle +joutuneita naisia ja varkaita taloonsa asumaan veljinä ja sisarina? +Totta kyllä Kristus kuoli kahden varkaan keskessä, mutta se on toinen +asia. Mielipuolisuus? Se ihminen, jonka kanssa emme ole samaa mieltä, on +aina jotenkin 'päästään vialla'. Sentähden piispakin on päästään vialla. +Missä on raja tämän tilan ja mielipuolisuuden välillä? On +käsittämätöntä, että kukaan täysijärkinen ihminen voi olla jyrkästi eri +mieltä jonkun toisen ihmisen täysin järkevistä johtopäätöksistä. Siitä +on mainio esimerkki tämäniltaisessa sanomalehdessä. Mary McKenna asuu +Market-kadun eteläpuolella. Hän on köyhä, mutta rehellinen nainen. Hän +on isänmaallinen niinikään. Mutta hänellä on virheellinen käsitys +Amerikan lipusta ja siitä suojeluksesta, mitä sen otaksutaan tarjoavan. +Ja katso, hänelle kävi näin. Hänen miehensä loukkaantui ja määrättiin +sairashuoneeseen kolmeksi kuukaudeksi. Ja vaikka vaimo koetti ansaitakin +pesemällä toisten ihmisten likaisia vaatteita, ei hän siitä huolimatta +voinut maksaa vuokraansa säännöllisesti. Eilen hän sai laillisen käskyn +muuttaa asunnostaan. Mutta hänpä kohotti Amerikan lipun ja sen poimujen +alta julisti, että sen lupaaman suojeluksen nojalla häntä ei voida +häätää kylmälle kadulle. Mitä tapahtui? Hänet pidätettiin ja selitettiin +mielipuoleksi. Tänään häntä tutkivat etevät lääkärit. Hänet huomattiin +heikkomieliseksi ja lähetettiin hourujenhuoneeseen.» + +»Mutta se on liian epämääräistä», minä huomautin. »Otaksukaammepa, että +minä olisin yksinäni eri mieltä jonkun kirjan kaunokirjallisesta +arvosta. Eivät suinkaan ne lähettäisi minua hullujenhuoneeseen +sentähden.» + +»Aivan oikein. Mutta sellainen poikkeaminen yleisestä mielipiteestä ei +olisikaan yhteiskunnalle vaarallista. Siinä on erotus. Mary McKennan ja +piispa Morehousen eroavat mielipiteet ovat ristiriidassa vallitsevan +järjestyksen kanssa. Mitä jos kaikki köyhät ihmiset kieltäytyisivät +maksamasta vuokraa ja turvautuisivat Amerikan lippuun? Vuokratalojen +omistajat joutuisivat kerjuulle. Piispan mielipiteet ovat aivan yhtä +vaarallisia yhteiskunnalle. Siis, piispa on lähetettävä +hourujenhuoneeseen.» + +Mutta minä en sittenkään vielä ottanut uskoakseni. + +»Odottakaamme, niin saamme nähdä», sanoi Ernest, ja minä odotin. + +Seuraavana aamuna minä hankin kaikki sanomalehdet. Ja niistä päättäen +Ernest oli ollut oikeassa. Ei yhtään sanaa piispa Morehousen puheesta +löytynyt painettuna. Yhdessä tai parissa lehdessä oli mainittu, että +piispa oli joutunut ylitsevuotavain tunteittensa valtaan. Sitävastoin +häntä seuranneitten puhujain tyhmyydet oli juurta jaksain selostettu. + +Muutaman päivän perästä kerrottiin uutisena, että piispa oli lähtenyt +virkalomalle virkistyäkseen liikarasituksesta. Siihen saakka siis +Ernestin ennustukset olivat toteutuneet, mutta viittaustakaan ei oltu +vielä tehty mielenhäiriöstä taikka hermosairaudesta. En voinut +aavistaakaan, miten kauheata tietä piispan oli vaellettava -- +Getsemaneen ja ristille, niinkuin Ernest oli ennustanut. + + + + +KAHDEKSAS LUKU. + +Koneensärkijät. + + +Vähän ennen sitä vaalia, jossa Ernest oli sosialistien ehdokkaana +kongressiin, isä piti päivällispidot, joita hän meidän kesken sanoi +»voiton ja tappion päivällisiksi». Ernest sanoi niitä »koneensärkijäin +päivällisiksi». Todellisuudessa se tilaisuus oli valmistettu liikemiehiä +varten -- pieniä liikkeenharjoittajia. Luulen, että kukaan heistä ei +ollut osakkaana missään sellaisessa liikkeessä, minkä liikepääoma olisi +noussut yli parinsadantuhannen dollarin. He olivat todellisia +keskiluokan liikemiehiä. + +Siellä oli Owen -- Silverberg, Owen & Companyn, suuren +ruokatavaraliikkeen, osakas. Me ostimme heiltä ruokatavaramme. Siellä +oli ison rohdoskaupan Kowalt & Washburnin molemmat osakkaat ja mr +Asmunsen, suuren Contra Costa-kauntissa sijaitsevan kivilouhimon +omistaja. Samoin siellä oli muitakin samanlaisia miehiä, pikku +tehtaitten, pikku liikkeitten ja teollisuuslaitosten omistajia ja +osakkaita -- lyhyesti sanottuna, pikku kapitalisteja. + +He olivat ovelan ja älykkään näköisiä miehiä, ja he puhelivat sujuvasti +ja selvästi. Heidän yksimielinen moitteensa kohdistui yhtiöihin ja +trusteihin. Heidän uskontunnustuksensa kuului: »Alas trustit!» Trustit +olivat kaiken sorron syynä, niin vakuuttivat kaikki. He vaativat +sellaisten trustien kuin rautateiden ja sähkölennätinlaitosten ottamista +valtion haltuun sekä asteittain kohoavaa tuloveroa jättiläisomaisuuksien +kasaantumisen ehkäisemiseksi. Niinikään he vaativat paikallisten +epäkohtien korjaamiseksi kunnallisen omistusoikeuden ulottamista +sellaisiin yleisiin hyödykkeisiin kuin vesi, kaasu, puhelin ja +raitiotiet. + +Erittäin mieltäkiinnittävä oli mr Asmunsenin kuvaus kokemuksistaan +kivilouhoksen omistajana. Hän kertoi, ettei hän ole koskaan saanut +sanottavaa voittoa louhoksestaan, siitä huolimatta, että hänen +liikkeensä oli tavattomasti kasvanut sen jälkeen kuin maanjäristyksen +hävittämää San Franciscoa alettiin uudelleen rakentaa. Kuusi vuotta oli +jo kestänyt rakennustöitä, ja hänen liikkeensä oli laajentunut +nelinkertaiseksi ja kahdeksankertaiseksi, mutta silti hän ei ollut +yhtään paremmalla puolella. + +»Rautatieyhtiö tuntee minun liikkeeni hiukan paremminkin kuin minä +itse», hän sanoi. »Se tietää käyttökustannukseni sentilleen ja se tuntee +tilaussopimusteni ehdot. Mistä se kaikki nuo seikat tietää, on minulle +arvoitus. Sillä täytyy olla urkkijoita minun työväkeni keskuudessa, ja +lienee sillä niinikään pääsy minun liiketuttavaini luo. Sillä nähkääs, +kun minä milloin saan edullisen tilauksen, niin kohta ehättää +rautatieyhtiö koroittamaan rahtitaksaa minun louhokseltani +markkinapaikalle. Ilman minkäänlaista selitystä. Sellaisissa tapauksissa +minun ei ole koskaan onnistunut taivuttaa rautatieyhtiötä peruuttamaan +koroitustaan. Toiselta puolen taas, milloin on sattunut onnettomuuksia, +työpalkkojen koroitusta tai vähemmän edullisia tilauksia, silloin minun +on aina onnistunut saada rautatien rahtitaksa alennetuksi. Mikä on +tulos? Rautatieyhtiö kokoo minun voittoni, olkootpa ne suurempia tai +pienempiä.» + +»Se mitä teille itsellenne jää puhdasta», keskeytti Ernest, »on kai +jokseenkin yhtä paljon kuin palkkanne liikkeenhoitajana, jos +rautatieyhtiö omistaisi teidän louhoksenne». + +»Juuri niin», vastasi mr Asmunsen. »Vasta äskettäin tarkastutin +tilikirjani viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Todellakin huomasin, että +voittoni noiden kymmenen vuoden ajalta on juuri yhtä suuri kuin +liikkeenhoitajan palkka. Rautatieyhtiö olisi voinut yhtä hyvin omistaa +kivilouhokseni ja palkata minut liikkeenhoitajaksi.» + +»Mutta se ei suinkaan olisi ollut aivan samantekevää», naurahti Ernest, +»sillä siinä tapauksessa rautatieyhtiön olisi täytynyt ottaa omalle +vastuulleen koko vahingonvaara, jonka te näin ollen olette nöyrästi +kantanut.» + +»Aivan niin», vastasi mr. Asmunsen nyrpeästi. + +Annettuaan heidän ensin sanoa sanottavansa Ernest alkoi tehdä kysymyksiä +oikealle ja vasemmalle. Hän aloitti mr Owenista. + +»Tehän avasitte haaramyymälän täällä Berkeleyssa noin puoli vuotta +sitten?» + +»Niin», vastasi mr Owen. + +»Ja minä olen huomannut, että senjälkeen kolme pienempää ruokakauppaa on +sulkenut ovensa. Oliko teidän haaramyymälänne syynä siihen?» + +Mr Owenin itsetyytyväisestä hymystä saattoi lukea myöntävän vastauksen. +»Ne eivät voineet kilpailla meidän kanssamme.» + +»Miks'eivät?» + +»Meillä oli suurempi pääoma. Suuremmassa liikkeessä pääsee aina +vähemmällä haaskauksella ja suhteellisesti pienemmillä kustannuksilla.» + +»Ja teidän haarakauppanne nieli noiden kolmen pikkukaupan voitot. Nyt +minä käsitän. Mutta sanokaapas, mihin joutuivat noiden kolmen myymälän +omistajat?» + +»Yksi heistä on ajurina meidän liikkeessämme. En tiedä, miten toisten on +käynyt.» + +Ernest kääntyi yht'äkkiä mr Kowaltin puoleen. + +»Te myytte aina paljon alennushinnoilla.[1] Mihin ovat joutuneet niiden +pienten rohdoskauppojen omistajat, joiden liikkeistä teidän kauppanne +teki lopun?» + +[1] Myyntihinnan alentaminen ostohinnan tasalle ja allekin. Siten suuri + yhtiö saattoi myydä häviöllä pitemmän aikaa kuin pieni yhtiö ja + vihdoin saattaa toisen vararikkoon. Yleisesti käytetty kilpailutapa. + +»Eräs heistä, mr Haasfurther, hoitaa nykyään meidän reseptiosastoamme», +kuului vastaus. + +»Ja te sieppasitte itsellenne heidän liikevoittonsa?» + +»Totta kai. Sitä vartenhan liikettä pidämme.» + +»Entä te sitten?» kysyi Ernest mr Asmunsenilta. »Teitä harmittaa, että +rautatie on vienyt teidän voittonne?» + +Mr Asmunsen nyökkäsi. + +»Tietysti te haluatte itse pitää voittonne?» + +Taas mr Asmunsen nyökkäsi. + +»Toisten kustannuksella?» + +Ei vastausta. + +»Toisten kustannuksellako?» uteli Ernest. + +»Sillä tavoinhan sitä tietysti voittoja saadaan», vastasi mr Asmunsen +töykeästi. + +»Siis liikepelin tarkoituksena on voittaa toisten kustannuksella ja +samalla estää toiset voittamasta meidän kustannuksellamme. Niinkö se on, +vai kuinka?» + +Ernestin täytyi toistaa kysymyksensä, ennenkuin mr Asmunsen vastasi: + +»Kyllä, aivan niin, paitsi että meillä ei ole mitään sitä vastaan, että +toiset voittavat, kunhan vain eivät harjoita kiskomista.» + +»Kiskomisella te tarkoitatte suuria liikevoittoja. Mutta teillä kai ei +itsellänne olisi mitään niitä vastaan? Varmaankaan ei?» + +Ja mr Asmunsen hyvänsävyisesti tunnusti sen heikkouden. Seurueessa oli +vielä eräs mies, muuan mr Calvin, entinen suuri meijerinomistaja, jota +Ernest ahdisteli kysymyksillään. + +»Joku aika sitten te taistelitte maitotrustia vastaan», sanoi Ernest +hänelle, »ja nykyään te hommaatte maalaisliitossa.[1] Miten siinä kävi?» + +[1] Useita yrityksiä tehtiin tähän aikaan tarkoituksessa järjestää + rappeutumistaan rappeutuva maanviljelijäin luokka valtiolliseksi + puolueeksi, sillä toivottiin voitavan tuhota trustit ja suuret + yhtiöt ankaralla lainlaadinnalla. Mutta kaikki sellaiset yritykset + menivät myttyyn. + +»Oo, minä en ole vielä luopunut yrityksestäni», vastasi mr Calvin, ja +hän näytti tosiaankin sotaiselta. »Minä taistelen trustia vastaan sillä +ainoalla alueella, missä se on mahdollinen voittaa -- nimittäin +poliittisella. Sallikaa minun selittää. Muutamia vuosia sitten me +karjanhoitajat olimme täysin riippumattomia.» + +»Mutta te kilpailitte keskenänne?» keskeytti Ernest. + +»Niin, sepä se juuri piti meidän voittomme vähäisenä. Me yrittelimme +järjestymistä, mutta itsenäiset karjanhoitajat aina irtautuivat. Ja +sitten tuli maitotrusti.» + +»Jonka käytettävänä oli öljytrustin[1] liikapääoma», sanoi Ernest. + +[1] Ensimmäinen suuri trusti, joka oli miespolven ajan toisten edellä. + +»Kyllä», myönsi mr Calvin. »Mutta me emme tietäneet sitä silloin. Sen +asiamiehet lähestyivät meitä nuija kädessä. 'Tulkaa mukaan ja lihokaa', +kuului heidän kehoituksensa, 'tai pysykää ulkona ja kuolkaa nälkään.' +Useimmat meistä noudattivat kehoitusta. Ja todellakin ne, jotka eivät +sitä tehneet, kuolivat nälkään. + +»Oo, se kannatti hyvin -- ensi-alussa. Maidon hintaa koroitettiin +sentillä neljännestä kohti. Ja neljännes siitä sentistä tuli meille; +kolme neljännestä piti trusti. Sitten maidon hintaa jälleen koroitettiin +sentillä. Mutta siitä sentistä me emme saaneet mitään. Meidän +valituksemme olivat turhat. Trusti piteli ohjaksia käsissään. Me +huomasimme joutuneemme sen armoille. Ja vihdoin trusti otti meiltä pois +sen neljännes-sentinkin. Trusti alkoi pusertaa meitä, onnistuen siinä +määrin, että itsenäiset maitotaloudet hävisivät lopulta tyyten, +maitotrusti yksinään jäi jäljelle.» + +»Mutta maidon ollessa kahta senttiä korkeammassa hinnassa olisi teidän +luullut voivan kilpailla», huomautti Ernest ovelasti. + +»Niin mekin otaksuimme. Ja me yritimme.» Mr Calvin pysähtyi tuokioksi. +»Se vei meidät perikatoon. Trusti voi myydä maitoa huokeammalla kuin me +voimme. Se sai hiukan voittoa vielä silloinkin, kun me jo myimme +häviöllä. Minä menetin viisikymmentätuhatta dollaria siinä yrityksessä, +ja useimmat meistä joutuivat vararikkoon.» + +»Siis trusti otti teiltä teidän voittonne, ja te olette turvautunut +politiikkaan tuhotaksenne trustin lainlaadinnan tietä ja saadaksenne +takaisin voittonne?» + +Mr Calvinin kasvot kirkastuivat. »Juuri siihen minä vetoan pitäessäni +puheita farmareille. Se on meidän koko aatteemme lyhyesti lausuttuna.» + +»Ja kuitenkin trusti tuottaa maitoa huokeammalla kuin itsenäiset +karjanhoitajat voisivat?» tiedusteli Ernest. + +»Miksikä se ei sitä voisi tehdä erinomaisen järjestelmänsä ja uuden +koneistonsa avulla, joiden hankkimiseen siltä ei puutu pääomaa.» + +»Se on luonnollista», sanoi Ernest. + +Ja mr Calvin piti oikean poliittisen puheen selittääkseen näkökantaansa. +Häntä seurasivat useat toiset, ja kaikki yksimielisesti kohottivat +äänensä trusteja vastaan. + +»Yksinkertaista väkeä», kuiskasi Ernest minulle. »He näkevät selvästi +sen, minkä näkevät, mutta he eivät näe nenäänsä pidemmälle.» + +Hiukkasta myöhemmin hän puuttui keskusteluun, valliten sitä lopun iltaa +hänelle ominaisella tavalla. + +»Minä olen tarkkaavaisesti kuunnellut teitä kaikkia», hän aloitti, »ja +näen selvästi, että te pelaatte peliänne oikeauskoisella tavalla. Te +katselette elämää liikevoiton kannalta. Te olette lujasti vakuutettuja +siitä, että teidän ainoa tarkoituksenne tässä maailmassa on voittaa +kaupoissa. Mutta siinä on esteitä. Kun te olette par'aikaa voittoja +kasaamassa, astuu esille trusti ja sieppaa teidän voittonne. Se tuntuu +teidän kannaltanne katsottuna tukalalta tilalta, joka häiritsee +luomakunnan järjestystä, ja ainoa keino teidän mielestänne on trustin +hävittäminen, joka riistää teiltä teidän voittonne. + +»Minä olen kuunnellut tarkasti, ja minun ymmärtääkseni on olemassa +ainoastaan yksi nimi, joka teille sopii. Käytän sitä teistä puhuessani. +Te olette koneensärkijöitä. Tiedättekö, mitä se merkitsee? Suokaa minun +selittää. Kahdeksannellatoista vuosisadalla miehet ja naiset Englannissa +kutoivat vaatetta kangaspuilla omissa mökeissään. Se oli hidasta, ja +sellainen kutomateollisuus tuli kalliiksi. Silloinpa keksittiin +höyrykone ja muut työtä helpottavat koneet. Tuhannet kangaspuut, jotka +saavat käyttövoimansa yhdestä ainoasta höyrykoneesta, kutoivat kangasta +paljon huokeammalla kuin yksityiset kutojat käsin ja jaloin +käytettävillä kangaspuilla. Tehtaat muodostivat yhtymän, jonka edestä +kilpailun täytyi väistyä. Ne miehet ja naiset, jotka olivat ennen +kutoneet omilla kangaspuillaan, siirtyivät tehtaisiin työskentelemään +kutomakoneilla, ei itselleen, vaan tehtaanomistajalle, kapitalistille. +Ja edelleen, pikku lapset menivät kutomaan noilla uusilla koneilla, +suostuen työskentelemään pienemmällä palkalla ja siten työntäen pois +tieltään aikuiset. Siitä koitui miehille kovat ajat. Puute ja nälkä +tulivat yleisiksi. Ja he päättelivät, että siihen kaikkeen olivat koneet +syynä. Siksipä he alkoivat särkeä koneita. Mutta he eivät tietystikään +onnistuneet tuossa peräti typerässä yrityksessä. + +»Te ette ole ottaneet oppiaksenne heidän esimerkistään. Puolitoista +sataa vuotta myöhemmin te hyökkäätte särkemään koneita. Teidän oman +tunnustuksenne mukaan trustin koneet ovat parempia ja tekevät työtä +huokeammalla. Siitä johtuu, että te ette voi kilpailla niiden kanssa. Ja +kuitenkin te tahtoisitte särkeä nuo koneet. Te olette vielä typerämpiä +kuin nuo typerät englantilaiset työmiehet. Ja samaan aikaan kuin te +rimpuilette vapaata kilpailua palauttaaksenne, jatkavat trustit +hävitystyötään keskuudessanne. + +»Kaikki te kerrotte samaa juttua -- kilpailun lakkaamisesta ja +liikeyhtymäin syntymisestä. Te, mr Owen, hävititte kilpailun täällä +Berkeleyssa, kun teidän haarakauppanne karkoitti liikkeestä kolme pientä +ruokakauppaa. Teidän yhtiönne oli voimakkaampi. Ja siitä huolimatta te +tunnette toisten yhtiöitten painavan itseänne, trustiyhtiöitten, ja te +valitatte. Se johtuu siitä, että te itse ette kuulu trustiin. Jos te +olisitte koko maata käsittävän ruokatavaratrustin osakas, niin +veisaisitte toisenlaista virttä, ja sanat teidän virressänne +kuuluisivat: 'Siunatut olkoot trustit.' Ja sen lisäksi, että teidän +pienoinen yhtiönne ei ole trusti, te tunnette voimainne puutteen. Te +alatte käsittää, että te ja teidän liikkeenne ette ole muuta kuin +nappuloita tuossa pelissä. Te näette mahtavain yhtiöitten kohoavan ja +paisuvan päivä päivältä mahtavammiksi; te tunnette, miten niiden +haarniskoitu käsi ojentuu ottamaan teiltä teidän voittonne. +Rautatietrusti, öljytrusti, hiilitrusti, terästrusti ... ja te tiedätte, +että vihdoin ne musertavat teidät, ottavat viimeisenkin prosentin teidän +liikevoitostanne. + +»Te, hyvä herra, olette huono peluri. Kun te tukahdutitte ne kolme +pientä ruokakauppaa täällä Berkeleyssa etevämmällä yhtiöllänne, niin +teidän rintanne paisui, te puhelitte korskeasti kykeneväisyydestä ja +yritteliäisyydestä ja lähetitte vaimonne huvimatkalle Eurooppaan niillä +voittorahoilla, jotka te ansaitsitte noiden kolmen ruokakaupan +kustannuksella. Mutta toiselta puolen teitä kaluavat isommat koirat, ja +sentähden te ulisette. Ja tämä pitää paikkansa kaikkiin teihin nähden. +Te kaikki ulisette. Te olette kaikki häviöpelissä, ja sentähden te +ulisette. + +»Mutta kun te vaikertelette, ette te kuvaa asemaanne niin +kursailemattomasti kuin minä olen tehnyt. Te ette sano, että te haluatte +pusertaa voittoja toisilta ja että koko teidän ulinanne johtuu siitä, +että toiset haluavat pusertaa teiltä voittoja. Te olette ovelia. Te +sanotte jotakin muuta. Te pidätte puheita pikkukapitalistisesta +politiikasta, kuten mr Calvin teki. Mitä hän sanoi? Minä muistan +muutamia hänen lauseitaan: 'Meidän periaatteemme ovat oikeat', 'meidän +tulee pyrkiä alkuperäisiin amerikkalaisiin oloihin -- vapaa tilaisuus +kaikille', 'se vapauden henki, jonka vallitessa tämä kansakunta syntyi', +'palatkaamme esi-isäimme periaatteisiin'. + +»Kun hän puhuu 'vapaasta tilaisuudesta kaikille', niin hän tarkoittaa +vapaata tilaisuutta pusertaa voittoa, jonka tilaisuuden häneltä on +riistänyt trusti. Ja hullunkurista tässä on se, että te olette +vatkuttaneet noita lauseita, kunnes itsekin uskotte ne tosiksi. Te +haluatte tilaisuutta saada ryöstää lähimmäisiänne omalla pienellä +tavallanne, mutta te uskottelette itsellenne, että te haluatte vapautta. +Te olette saitoja ja ahneita, mutta teidän sanojenne koreus saattaa +teidät uskomaan olevanne isänmaallisia. Voitonhimonne, mikä on silkkaa +itsekkyyttä, te loihditte uhrautuvaiseksi harrastukseksi kärsivän +ihmiskunnan hyväksi. Astukaa suoraan esille tässä meidän kesken ja +puhukaa kursailematta suunne puhtaaksi.» + +Pöydän ympärillä istuvain kasvoilla kuvastui suuttumus ja kauhu. Tuon +parrattoman nuoren miehen puhe oli säikähdyttänyt heitä, ja hänen +sanansa vaikuttivat kuin ruoska, hänen siekailemattomat sanamuotonsa, +kun hän uskalsi sanoa lapiota lapioksi. Mr Calvinilla oli vastaus +valmiina. + +»Ja miksi ei?» hän kysyi. »Miksi emme voisi palata siihen aikaan, +jolloin tämä meidän tasavaltamme perustettiin? Te olette puhunut paljon +totta, mr Everhard, niin töykeästi kuin olettekin sen tehnyt. Mutta +tässä meidän kesken puhukaamme suoraa kieltä. Ottakaamme pois naamarimme +ja tunnustakaamme, että mr Everhard puhuu totta. Aivan oikein, me +pikkukapitalistit etsimme voittoa, jonka trustit uhkaavat meiltä +riistää. Totta on, että haluamme hajoittaa trustit, jotta saisimme pitää +voittomme. Ja miksi emme voisi sitä tehdä? Miksi emme? Minä tahdon +tietää.» + +»Ahaa, me alamme tulla asian ydinkohtaan», lausui Ernest tyytyväinen +ilme kasvoillaan. »Minä sanon teille, miksi ette, vaikka sanani +lienevätkin katkeria. Nähkää, miekkoset, te olette jossakin määrin +tutkineet liikealaa, mutta te ette tunne ensinkään yhteiskunnallista +kehitystä. Te olette nyt keskellä tämän kehityksen murroskautta, mutta +te ette ymmärrä sitä, ja siitä juuri johtuu teidän huitomisenne. +Miks'ette voi palata entiseen? Siksi, ettette voi. Yhtä mahdoton kuin +teidän on saada vesi juoksemaan vastavirtaan, yhtä mahdoton teidän on +pyörtää taloudellista kehitystä takaisin samaan uomaan, mitä pitkin se +on kulkenut. Josua pysäytti auringon, mutta te tahtoisitte tehdä +vieläkin enemmän. Te tahtoisitte kääntää auringon kulkemaan takaperin +radallaan. Te tahtoisitte kääntää ajan niin, että keskipäivää seuraisi +aamu. + +»Työtäsäästävän koneiston, järjestyneen tuotannon ja yhdistyneitten +teollisuuslaitosten etevämmyyden uhalla te tahtoisitte siirtää +taloudellisen auringon kokonaisen sukupolven ajan taaksepäin eli siihen +aikaan, jolloin ei vielä ollut suurkapitalisteja, suuria koneita eikä +rautateitä -- jolloin lauma pikkukapitalisteja kävi keskenään +hävityssotaa taloudellisen sekasorron vallitessa ja tuotanto oli +järjestämätöntä, alkuperäistä, puutteellista ja kallista. Uskokaa minua, +Josuan yritys oli helpompi, ja hänellä oli Jehova apulaisenaan. Mutta +Jumala on hylännyt teidät pikkukapitalistit. Pikkukapitalistien aurinko +on laskemassa. Eikä se enää koskaan nousekaan. Ettekä te voi liioin sitä +pysäyttää. Te olette häviämistilassa, ja te tulette tyystin häviämään +koko yhteiskunnasta. + +»Se on kehityksen laki. Se on Jumalan sana. Ryhmittyminen on vahvempi +kuin kilpailu. Alkuihminen oli vähäpätöinen olento, joka piileskeli +kallioluolissa. Hän muodosti yhtymiä ja ryhtyi hävityssotaan raatelevia +petoja vastaan. Ne olivat keskenänsä kilpailevia eläimiä. Alkuperäinen +ihminen oli ryhmittyvä eläin, ja juuri sen kautta hänen onnistui kohota +kaikkien muiden eläimien vallitsijaksi. Ja sittemmin ihminen on +kehittänyt keskuudessaan yhä suurempia ryhmityksiä. Ja siinä tuhat +vuosisataisessa taistelussa, missä yhteenliittyminen on ollut kilpailua +vastassa, kilpailu on aina joutunut häviölle. Se ken asettuu kilpailun +puolelle, on jo ennakolta tuomittu.» + +»Mutta itse trustitkinhan kohosivat kilpailusta», huomautti mr Calvin. + +»Aivan niin», vastasi Ernest. »Ja trustit itse tekivät lopun +kilpailusta, josta, teidän omien sanojenne mukaan, johtuu, että te ette +enää ole maitoliikkeessä.» + +Ensimmäisen kerran naurettiin sinä iltana, ja itse mr Calvinkin yhtyi +siihen nauruun. + +»Ja nyt, kun olemme johtuneet keskustelemaan trusteista», jatkoi Ernest, +»niin tarkastelkaammepa moniaita seikkoja. Minä esitän muutamia +näkökohtia, ja jos te ette niitä hyväksy, niin lausukaa mielipiteenne. +Vaitiolo on myöntymisen merkki. Eikö ole totta, että kutomakoneella voi +valmistaa enemmän kangasta ja huokeammalla kuin kangaspuilla?» Hän +pysähtyi, mutta kukaan ei vastannut. »Eikö siis olisi kokonaan +järjetöntä särkeä kutomakoneet ja ottaa uudestaan käytäntöön kangaspuut, +jotka ovat kömpelöt ja joilla kutominen tulee paljon kalliimmaksi?» +Seurue nyökkäsi myöntävästi. »Eikö ole totta, että se yhtymä, joka +tunnetaan trustin nimellä, tuottaa tarkoitustaanvastaavammin ja +huokeammalla kuin tuhat kilpailevaa yhtiötä?» Vieläkään ei kuulunut +yhtään vastalausetta. »Eikö niin ollen siis olisi järjetöntä hävittää +tuo huokea ja järkiperäinen yhtymä?» + +Pitkään aikaan ei kukaan vastannut. Vihdoin mr Kowalt lausui: + +»Mitä meidän sitten on tehtävä? Trustien hävittäminen on meidän +käsittääksemme ainoa keino, jolla ne voidaan estää pääsemästä valtaan.» + +Silloin Ernest innostui. + +»Minä osoitan teille toisen keinon», hän huudahti. »Älkäämme hävittäkö +noita ihmeellisiä koneita, jotka tuottavat niin mukavasti ja vähillä +kustannuksilla. Pyrkikäämme niitä vallitsemaan. Käyttäkäämme hyväksemme +niiden tarkoituksenmukaisuutta ja huokeutta. Käyttäkäämme niitä omaksi +hyväksemme. Karkoittakaamme noiden ihmeellisten koneiden nykyiset +omistajat ja ottakaamme ne omiin käsiimme. Sen tekee, hyvät herrat, +sosialismi, vielä suurempi yhtymä kuin trustit, taloudellinen ja +yhteiskunnallinen ryhmitys, jonka vertaista ei meidän maapallomme +historia tunne. Se edustaa kehitystä. Me asetamme ryhmitystä vastaan +vielä suuremman ryhmityksen. Ja se puoli voittaa. Liittykää meihin, +sosialisteihin, ja silloin olette voiton puolella.» + +Tällä kohtaa heräsi vastustus. Päitä pudistettiin ja mutistiin. + +»No hyvä, te siis mieluummin olette muinaisaikaisia kummituksia», nauroi +Ernest. »Te siis tahdotte näytellä ammoin kuolleitten esi-isäinne osaa. +Mutta teidän kohtalonne on jo ennakolta ratkaistu. Oletteko koskaan +ajatelleet, miten teidän käy silloin, kun kohoaa vielä suurempia +ryhmityksiä kuin nykyiset trustit? Oletteko koskaan miettineet, mikä +tulee olemaan teidän kohtalonne silloin, kun suuret trustit vuorostaan +ryhmittyvät ryhmien ryhmäksi -- yhteiskunnalliseksi, taloudelliseksi ja +valtiolliseksi trustiksi?» + +Hän kääntyi yht'äkkiä mr Calvinin puoleen. + +»Sanokaa minulle», virkkoi hän, »eikö tämä ole totta. Te olette +pakotettu muodostamaan uuden poliittisen puolueen sen tähden, että +entiset puolueet ovat trustien käsissä. Suurimpana haittana teidän +maalaisliittonne pyrinnöille ovat trustit. Jokaisen teidän tiellenne +asetetun esteen, jokaisen teitä kohtaavan iskun ja tappion takana on +trustien käsi. Eikö niin ole? Sanokaahan.» + +Mr Calvin ei vastannut. + +»Lausukaa mielipiteenne», kehoitti Ernest. + +»Se on totta», tunnusti mr Calvin. »Me valloitimme Oregonin valtion +lainlaatijakunnan ja saimme hyväksytyksi muutamia suojelusasetuksia, +mutta valtion kuvernööri, joka on trustien mies, kieltäytyi +allekirjoittamasta. Meidän puolueemme pääsi voitolle kuvernöörin +vaalissa Coloradossa, mutta lainlaatijakunta ei antanut hyväksymistään. +Kaksi kertaa me olemme saaneet laadituksi koko maata käsittävän +tuloveroasetuksen, mutta molemmilla kerroilla ylioikeus on julistanut +sen perustuslainvastaiseksi. Oikeuslaitos on trustien käsissä. Me, +kansa, emme maksa tuomareillemme riittäviä palkkoja. Mutta on tuleva +aika --» + +»Jolloin yhdistyneitten trustien liitto vallitsee koko lainsäädäntöä ja +trustien liitto itse muodostuu hallitukseksi», keskeytti Ernest. + +»Ei koskaan, ei koskaan!» kuului useita ääniä, ja kaikki kiivastuivat ja +muuttuivat sotaisiksi. + +»Sanokaahan», kysyi Ernest, »mitä te aiotte tehdä silloin, kun sellainen +aika tulee?» + +»Me kokoamme kaikki voimamme sitä vastaan!» huudahti mr Asmunsen, ja +monet äänet vahvistivat hänen lausuntonsa. + +»Se merkitsee sisällissotaa», varoitteli Ernest. + +»Tulkoon vain sisällissota», kuului mr Asmunsenin vastaus, jota +kannattivat kaikkien pöydässä istujain äänet. »Me emme ole unohtaneet +esi-isäimme tekoja. Vapauden puolesta me olemme valmiit taistelemaan ja +kuolemaan.» + +Ernest hymyili. + +»Älkää unohtako», hän sanoi, »että me olemme äänettömästi sopineet +siitä, että te tarkoitatte vapaudella oikeutta hyötyä toisten +kustannuksella». + +Seurue kiukustui, miltei raivostui, mutta Ernest vaimensi melun ja +jatkoi voimakkaasti: + +»Vielä eräs kysymys. Kun te nousette koko voimassanne, niin muistakaa, +että te nousette hallitusta vastaan, joka on trustien käsissä. Siispä +tulee hallitus lähettämään teitä vastaan seisovan armeijan, laivaston, +vapaaehtoiset joukot, poliisivoiman -- sanalla sanoen Yhdysvaltain koko +sotakoneiston. Missä on silloin teidän voimanne?» + +Heidän kasvoillaan näkyi nolostumisen ilme, ja ennenkuin he ennättivät +toipua, Ernest iski uudestaan. + +»Muistatteko, että vielä joku aika sitten meidän seisova armeijamme ei +käsittänyt enempää kuin viisikymmentä tuhatta miestä? Vuosi vuodelta +sitä on lisätty, kunnes se jo tätä nykyä nousee kolmeensataan +tuhanteen.» + +Ja jälleen hän löi. + +»Eikä siinä kaikki. Sill'aikaa kuin te uuraasti palvelitte liikevoiton +nimellä tunnettua epäjumalaanne ja pohditte kysymystä lemmikkinne, +vapaan kilpailun siveellisyydestä, on ryhmittymisen kautta syntynyt +vieläkin merkillisempiä ja suurenmoisempia laitoksia. Minä tarkoitan +vapaaehtoista sotaväkeä.» + +»Se on meidän voimaamme!» huudahti mr Kowalt. »Sen avulla me torjuisimme +seisovan armeijan hyökkäyksen.» + +»Te itse joutuisitte vapaaehtoiseen väkeen», huomautti Ernest, »ja +teidät lähetettäisiin Mainen valtioon, Floridaan, Filippiineille tai +jonnekin muualle, hukuttamaan veriin omia tovereitanne, jotka ovat +ryhtyneet sisällissotaan oikeuksiensa puolesta. Samalla Kansasista tai +Wisconsinista taikka jostakin muusta valtiosta teidän omat toverinne +lähtisivät liikkeelle hukuttamaan verivirtoihin teidät, jotka olette +nousseet kapinoimaan.» + +Tällöin vallitsi täydellinen äänettömyys, kunnes mr Owen murahti: + +»Me emme menisi vapaaehtoiseen väkeen. Siten olisi koko kysymys +ratkaistu. Me emme olisi niin hupsuja.» + +Ernest purskahti nauruun. + +»Te ette ymmärrä sitä ryhmitystä, mikä on syntynyt. Te ette mahtaisi +mitään. Teidät raastettaisiin sotaväkeen.» + +»On olemassa jotakin, jota me sanomme siviililaiksi», intti mr Owen. + +»Ei ainakaan silloin, kun hallitus lakkauttaa siviililain. Sinä päivänä, +kun te mielisitte nousta koko voimassanne, teidän voimanne +käännettäisiin teitä vastaan. Ja sotaväkeen teidän täytyisi mennä +tahtoen tai tahtomatta. Habeas corpus, minä kuulin jonkun mainitsevan +siitä. Sen sijaan, että teillä olisi oikeus alistaa asianne laillisen +tuomioistuimen ratkaistavaksi, te saisitte alistua ruumiintarkastukseen. +Jos te kieltäytyisitte menemästä sotaväkeen tai tottelemasta määräyksiä +sinne jouduttuanne, niin teidät tuomittaisiin kenttäsotaoikeudessa ja +ammuttaisiin kuin koirat. Sellainen on laki.» + +»Sellainen ei ole laki», vakuutti mr Calvin varmalla äänenpainolla. +»Sellaista lakia ei ole olemassa. Nuori mies, te haaveilette. Mitä te +puhuitte vapaaehtoisten joukkojen lähettämisestä Filippiineille. Se on +perustuslainvastaista. Perustuslaissa nimenomaan säädetään, että +vapaaehtoista sotaväkeä ei voida lähettää valtakunnan rajojen +ulkopuolelle.» + +»Mitä siinä on perustuslailla tekemistä», ehätti Ernest kysymään. +»Tuomioistuimet tulkitsevat perustuslakia ja tuomioistuimet, kuten mr +Asmunsen jo sanoi, ovat trustien palveluksessa. Sitäpaitsi, kuten +sanoin, sellainen on laki. Se on ollut lakina jo vuosia, yhdeksän +vuotta, hyvät herrat.» + +»Ettäkö meidät voidaan raastaa sotaväkeen?» kysyi mr Calvin ihmeissään. +»Ettäkö meidät voidaan ampua sotaoikeuden päätöksellä, jos +kieltäydymme?» + +»Niin, juuri niin», vastasi Ernest. + +»Mistä johtuu, ettemme ole koskaan kuulleet tuosta laista?» kysyi isä, +ja minä saatoin huomata, että se todellakin oli hänelle uutta. + +»Kahdesta syystä», sanoi Ernest. »Ensiksi, sen sovelluttaminen ei ole +tähän saakka ollut tarpeellista. Ja toiseksi, tämä laki kiidätettiin +kongressin ja senaatin läpi salavihkaa, melkein ilman mitään +keskustelua. Tietystikään sanomalehdet eivät hiiskuneet asiasta mitään. +Mutta me sosialistit tiesimme sen. Meidän sanomalehdissämme kerrottiin +siitä, mutta tehän ette koskaan lue meidän lehtiämme.» + +»Te haaveilette, sanon sen vieläkin kerran», arveli mr Calvin. »Meidän +maamme ei olisi koskaan sitä sallinut.» + +»Mutta meidän maamme salli sen», vastasi Ernest. »Ja mitä tulee minun +haaveilemiseeni» -- hän otti taskustaan pienen lehtisen -- »sanokaahan, +näyttääkö tämä haaveelta». + +Hän levitti sen ja alkoi lukea: + +»Ensimmäinen pykälä: olkoon säädetty j. n. e., j. n. e., että +vapaaehtoisiin kaarteihin kuuluvat kaikki ruumiiltaan kelvolliset +miespuoliset kansalaiset, jotka ovat täyttäneet kahdeksannentoista +ikävuotensa, aina neljänkymmenenviiden vuoden ikään asti, kaikissa +valtioissa, territorioissa ja Columbian piirikunnassa. + +»Seitsemäs pykälä ... että jokainen upseeri tai sotamies -- muistakaa, +hyvät herrat, että te ensimmäisen pykälän mukaan olette kaikki +sotamiehiä -- että jokainen sotamies, joka kieltäytyy saapumasta +palvelukseen käskyn saatuaan, joutuu vastaamaan teostaan sotaoikeuden +edessä ja langetetaan sellaiseen rangaistukseen kuin sotaoikeus hyväksi +näkee. + +»Kahdeksas pykälä ... että sotaoikeus on kokoonpantu yksinomaan sotaväen +upseereista. + +»Yhdeksäs pykälä ... että vapaaehtoinen sotaväki silloin, kun se +kutsutaan Yhdysvaltain palvelukseen, tulee olemaan samojen asetusten ja +määräysten alaisena kuin Yhdysvaltain vakinainen sotaväki. + +»Tässä sitä ollaan, hyvät herrat Amerikan kansalaiset ja sotatoverit. +Yhdeksän vuotta sitten me sosialistit arvelimme, että tuo laki oli +aiottu työväkeä vastaan. Mutta näyttää siltä, että se oli tähdätty +myöskin teitä vastaan. Kongressimies Wiley lausui sen lyhyen keskustelun +aikana, mikä kongressissa sukeusi tuon lakiehdotuksen yhteydessä, että +sen tarkoituksena oli perustaa reserviväki, 'joka ottaisi roistoväkeä +kurkusta kiinni ja suojelisi kansalaisten henkeä, vapautta ja +omaisuutta'. Ja vastaisuudessa, kun te nousette koko voimassanne, +muistakaa, että nousette trustien omaisuutta ja trustien vapautta +vastaan, ja että tätä lakia tullaan silloin sovelluttamaan teihin. +Teiltä nyhdetään hampaat. Teidän kyntenne katkaistaan. Ja sinä päivänä, +jona te nousette koko voimallanne, hampaattomina ja kynnettöminä, olette +te yhtä vaarattomia kuin simpukkaparvi.» + +»Minä en usko sitä!» huudahti Kowalt. »Sellaista lakia ei ole olemassa. +Se on teidän sosialistien sepittämä juttu.» + +»Tämä lakiehdotus esitettiin kongressin edustajahuoneelle heinäkuun 30 +päivänä 1902», kuului vastaus. »Sen esitti Ohion edustaja Dick. Se +työnnettiin kiireesti läpi. Senaatti hyväksyi sen yksimielisesti +tammikuun 14 päivänä 1903. Ja täsmälleen seitsemän päivää myöhemmin sen +hyväksyi Yhdysvaltain presidentti.»[1] + +[1] Everhard oli täydellisesti oikeassa, erehtyen ainoastaan + päivämäärästä, sillä kysymyksessä oleva lakiehdotus jätettiin + edustajahuoneelle kesäkuun 30 p. eikä heinäkuun 30 p. -- Muuten + saapuvilla olleiden liikemiesten tietämättömyys ei ole suuresti + ihmeteltävä. Hyvin harvat ihmiset olivat tietoisia tämän samaisen + lain olemassaolosta. Kumousmies E. Unterman julkaisi heinäkuussa v. + 1903 Girardissa, Kansasissa, lentokirjasen »Militia Bill» + (Sotilaslaki), mutta kirjanen ei päässyt laajalle leviämään + työläisten keskuudessa; ja toiselta puolen luokkarajat olivat jo + siinä määrin selvinneet, että keskiluokka ei tuota kirjasta lukenut, + siten jääden tietämättömyyteen koko laista. + + + + +YHDEKSÄS LUKU. + +Haaveilijan matematiikkaa. + + +Sen hämmennyksen vallitessa, minkä hänen paljastuksensa oli aiheuttanut, +Ernest alkoi jälleen puhua. + +»Te olette sanoneet, kymmenkunta teistä tänä iltana, että sosialismi on +mahdottomuus. Te olette vakuuttaneet, että se on mahdottomuus; suokaa +minun vuorostani osoittaa, että se on välttämättömyys. Ei ainoastaan se +ole välttämätöntä, että te pikkukapitalistit häviätte näyttämöltä, vaan +niinikään välttämätöntä on suurten kapitalistien ja trustien häviäminen. +Muistakaa, että kehityksen virta ei koskaan käänny takaperin. Se juoksee +yhä eteenpäin, ja se juoksee kilpailusta ryhmitykseen, pienestä +ryhmityksestä isoon ryhmitykseen ja isoista ryhmistä jättiläisryhmiin, +ja se juoksee sosialismiin, joka on kaikkein suurenmoisin ryhmitys. + +»Te sanotte, että minä haaveilen. Hyvä on. Minä esitän teille +haaveitteni matematiikan; ja jo etukäteen haastan teidät osoittamaan, +missä suhteessa minun laskuni eivät pidä paikkaansa. Tulen osoittamaan, +miksi kapitalistisen järjestelmän kukistuminen on välttämätön. Mutta +malttakaa mielenne, jos teistä alussa tuntuu, että poikkean asiasta. + +»Ottakaamme ensiksikin tarkasteltavaksemme joku erityinen teollisuus, ja +heti kun minä sanon jotakin sellaista, jota ette hyväksy, tehkää hyvin +ja keskeyttäkää minut. Ajatelkaamme esimerkiksi kenkätehdasta. Tehdas +valmistaa nahasta kenkiä. Olettakaamme, että sillä on sadan dollarin +arvosta nahkaa. Se kulkee tehtaan läpi muuttuen kengiksi, joiden arvo +on, sanokaamme, kaksisataa dollaria. Mitä on tapahtunut? Nahan arvo on +lisääntynyt sadalla dollarilla. Miten se lisääntyminen tapahtui? +Katsotaanhan. + +»Pääoma ja työ koroittivat tuon nahan arvoa sadalla dollarilla. Pääoma +pani puolestaan tehtaan, koneet ja suoritti tuotantokustannukset. Työ +pani puolestaan itsensä. Pääoman ja työn yhteisvaikutuksesta arvo kohosi +sadalla dollarilla. Oletteko kaikki tähän saakka samaa mieltä?» + +Miehet pöydän ympärillä nyökäyttivät myöntävästi päitään. + +»Työ ja pääoma tuotettuaan tämän sata dollaria ryhtyvät jakamaan sitä +keskenänsä. Mutta sivuuttaen ne murtoluvut, joilla tätä jakoa +tilastoissa määritellään, käyttäkäämme kokonaislukuja. Pääoma ottaa +omana osuutenaan viisikymmentä dollaria, ja työ saa palkkoina toisen +viisikymmentä. Me emme tahdo tässä käydä riitelemään jaosta. Mutta varma +on, että osapuilleen näin tapahtuu tämä jako. Ja otettakoon huomioon, +että se, mikä on totta tällä erityisellä teollisuusalalla, pitää +paikkansa kaikkiin teollisuuksiin nähden. Vai kuinka?» + +Ja taaskin koko seurue myönsi niin olevan. + +»No niin, otaksukaamme, että työläiset saatuaan viisikymmentä +dollariansa tahtoisivat ostaa noita samoja kenkiä. He voisivat ostaa +ainoastaan viidenkymmenen dollarin arvosta. Se on selvä, eikö niin? + +»Ja sitten me siirrymme tästä erikoisalasta teollisuustuotantoon +ylimalkaan, joka käsittää nahan, raaka-aineet, kuljetuksen, myynnin ja +kaikki. Sanokaamme, että varallisuuden tuotanto Yhdysvalloissa +vuosittain nousee neljääntuhanteen miljoonaan dollariin. Tuotanto siis +on neljätuhatta miljoonaa. Kuinka paljon tästä työväki voi ostaa +takaisin? Kaksituhatta miljoonaa. Tästä kai ei tarvitse keskustella? Ja +sitäpaitsi minun numeroni ovat lieviä. Sillä tuhannet kapitalistiset +metkut vaikuttavat, että työläiset eivät voi ostaa takaisin puoltakaan +kokonaistuotannosta. + +»Mutta palataksemme asiaan sanomme, että työväki ostaa takaisin +kahdellatuhannella miljoonalla dollarilla. Ja selvä järki sanoo, että +työväki siis voi kuluttaa ainoastaan kahdentuhannen miljoonan arvosta, +joten jäljelle jää kaksituhatta miljoonaa, mitä työväki ei voi lunastaa +eikä kuluttaa.» + +»Työväki ei kuluta edes noita kahtatuhatta miljoonaa», huomautti mr +Kowalt. »Jos se kuluttaisi, ei sillä olisi talletuksia säästöpankeissa.» + +»Työväen talletukset säästöpankeissa eivät todellisuudessa ole muuta +kuin vararahasto, jota kulutetaan sitä mukaa kuin sitä karttuu. Ne +säästöt ovat vanhainpäiväin, sairauden, tapaturmien ja +hautauskustannusten varalta. Ne ovat itse asiassa vain leipäpala, joka +pannaan talteen seuraavana päivänä syötäväksi. Epäilemättä työväki +kuluttaa koko sen tuotannon, minkä se saa irti palkkarahoillaan. + +»Kaksituhatta miljoonaa jää pääoman osalle. Kuluttaako sitten pääoma sen +jäännöksen, mikä sille jää suoritettuaan kustannukset? Kuluttaako pääoma +koko tuon kaksituhatta miljoonaa?» + +Ernest pysähtyi hetkeksi jättäen kysymyksensä läsnäolevain +vastattavaksi. He pudistivat päitään. + +»En tiedä sitä», sanoi eräs heistä avomielisesti. + +»Tietysti tiedätte», jatkoi Ernest. »Ajatelkaahan vain. Jos pääoma +kuluttaisi osansa, ei pääoman kokonaissumma voisi lisääntyä. Se pysyisi +aina yhtä suurena. Jos tarkastatte Yhdysvaltain taloudellista historiaa, +niin huomaatte, että pääoman yleissumma on yhtä mittaa kohonnut. Siis +pääoma ei kuluta osaansa. Muistatteko sen ajan, jolloin Englannilla oli +niin paljon meidän rautateittemme obligatsioneja? Vuosien vieriessä me +olemme lunastaneet nuo obligatsionit. Mitä se merkitsee? Se merkitsee, +että meidän pääomamme kuluttamaton osa osti takaisin nuo velkakirjat. +Mitä merkitsee se tosiasia, että tänä päivänä Yhdysvaltamme kapitalistit +omistavat tuhansien miljoonien dollareitten arvosta Meksikon, Venäjän, +Italian, Kreikan valtionobligatsioneja? Se merkitsee, että nuo tuhannet +miljoonat dollarit muodostavat osan siitä ylijäämästä, mitä kapitaali ei +ole kuluttanut. Ja sitäpaitsi aina kapitalistisen järjestelmän +alkuajoista saakka kapitaali ei ole milloinkaan kuluttanut koko osaansa. + +»Ja nyt me tulemme asian ytimeen. Neljäntuhannen miljoonan arvosta +tuotetaan varallisuutta Yhdysvalloissa vuosittain. Työväki ostaa +takaisin ja kuluttaa kaksituhatta miljoonaa. Siitä siis jää aikamoinen +jäännös kuluttamatta, kun kapitaali ei kuluta niitä kahtatuhatta +miljoonaa. Mihin joutuu tämä jäännös? Mitä sillä voidaan tehdä? Työväki +ei voi sitä kuluttaa, sillä se on jo käyttänyt kaikki palkkarahansa. +Kapitaali ei voi käyttää siitä enempää kuin se jo on käyttänyt. Mihin +joutuu tämä jäännös? Mitä sillä tehdään?» + +»Se myydään ulkomaille», ehätti mr Kowalt sanomaan. + +»Niin juuri», myönsi Ernest. »Juuri tästä jäännöksestä johtuu, että me +tarvitsemme ulkomaisia markkinoita. Se myydään ulkomaille. Se on myytävä +sinne. Ainoastaan siten voimme päästä siitä erilleen. Ja tuosta +käyttämättömästä ylijäämästä, joka lähetetään ulkomaille, muodostuu +meidän n. s. suotuisa kauppabalanssimme. Olemmeko siitä kaikin yhtä +mieltä?» + +»Minun mielestäni on ajan hukkaa pohtia näitä kaupan aakkosia, sanoi mr +Calvin kuivasti. »Me kaikki ymmärrämme ne.» + +»Ja juuri näillä aakkosilla, joita olen niin juurta jaksain käsitellyt, +aion hämmästyttää teidät», vastasi Ernest. »Niissä se ydin piilee. Ja +minä hämmästytän teidät heti paikalla. Kas näin. + +»Yhdysvallat on kapitalistinen valtakunta, joka on kehittänyt +tulolähteitään. Johtuen kapitalistisesta tuotantojärjestelmästä sillä on +kuluttamaton ylijäämä, josta sen on päästävä erilleen, ja siitä on +koetettava vapautua ulkomailla.[1] Ja samaa kuin Yhdysvalloista on +sanottava jokaisesta kapitalistisesti kehittyneestä maasta. Jokaisella +sellaisella maalla on kuluttamaton ylijäämänsä. Älkää unohtako, että ne +ovat jo käyneet kauppaa keskenään ja että tämä ylijäämä on yhä vain +olemassa. Työväki kaikissa näissä maissa on kuluttanut palkkansa eikä +voi ostaa enempää. Samoin kapitaali kaikissa noissa maissa on käyttänyt +tästä ylijäämästä sen verran kuin se luonteensa mukaisesti voi käyttää. +Ja yhä vain on ylijäämä. Ne eivät voi työntää noita jäljellejääneitä +varastoja toisilleen. Miten ne siis pääsevät niistä erilleen?» + +[1] Theodore Roosevelt, joka oli Yhdysvaltain presidenttinä muutamia + vuosia ennen näitä tapauksia, antoi seuraavan virallisen + julistuksen: »Tavaroiden osto ja myynti täytyy saattaa sellaiseen + suhteeseen keskenään, että Yhdysvaltain ylituotanto voidaan myydä + ulkomaille tyydyttävillä ehdoilla.» Ja tällä ylituotannolla hän + tietysti tarkoitti sitä kapitalistisen järjestelmän voitto-osinkoa, + mitä kapitalistit eivät kyenneet kuluttamaan. Samoihin aikoihin + senaattori Mark Hanna sanoi: »Yhdysvalloissa on varallisuuden + vuotuinen tuotanto kolmatta osaa suurempi kuin kulutus.» Niinikään + eräs toinen senaattori, Chauncey Depew, lausui: »Amerikan kansa + tuottaa vuosittain kahdentuhannen miljoonan dollarin arvosta enemmän + varallisuutta kuin se kuluttaa.» + +»Myyvät ne sellaisiin maihin, joiden tuotantoa ei vielä ole kehitetty», +sanoi mr Kowalt. + +»Aivan niin. Minun todistelutapani, katsokaahan, on niin yksinkertainen, +että teidän ajatuksenne juoksevat minun sanojeni edellä. Ja sitten +seuraava askel. Otaksukaamme, että Yhdysvallat lähettävät ylituotantonsa +johonkin sellaiseen maahan, jonka teollisuus ei ole kehittyneellä +kannalla, kuten esim. Brasiliaan. Mitä sitten Yhdysvallat saavat +vuorostaan Brasilialta?» + +»Kultaa», sanoi mr Kowalt. + +»Mutta maailmassa on vain rajoitettu määrä kultaa, eikä sitä ole +paljon», muistutti Ernest. + +»Kultaa arvopaperien, velkakirjojen y. m. s. muodossa», muutti mr Kowalt +edellistä huomautustaan. + +»Jo sattui», sanoi Ernest. »Brasiliasta Yhdysvallat vuorostaan saavat +velkakirjoja ja arvopapereita. Ja mitä se merkitsee? Se merkitsee, että +Yhdysvallat tulevat saamaan haltuunsa rautateitä, kaivantoja ja maita +Brasiliassa. Ja mitä siitä vuorostaan seuraa?» + +Mr Kowalt mietti ja pudisti päätään. + +»Minä sanon teille», jatkoi Ernest. »Se merkitsee, että Brasilian +teollisuutta aletaan kehittää. Ja sitten seuraava askel. Kun Brasilia +kapitalistisen järjestelmän vallitessa on kehittänyt teollisuutensa, +tulee sille itselleen kasaantumaan kuluttamattomia varastoja. Voiko se +päästä eroon tuosta ylijäämästä lähettämällä sen Yhdysvaltoihin? Ei +suinkaan, sillä Yhdysvalloilla itsellään on kädet täynnä ylituotantoa. +Voivatko Yhdysvallat samoinkuin aikaisemminkin päästä ylijäämästään +lähettämällä sen Brasiliaan? Eivät, sillä Brasilialla on nyt itsellään +liikatuotantoa. + +»Mitä seuraa siitä? Niin, se merkitsee, että Yhdysvaltain ja Brasilian +on etsittävä markkinoita sellaisissa maissa, joiden teollisuus ei ole +vielä kehittynyt. Mutta toiselta puolen sellainen ylituotannon +purkaminen johonkin alkuperäisellä taloudellisella kannalla olevaan +maahan jouduttaa ja tekee välttämättömäksi sen maan kapitalistisen +kehityksen. No niin, herrat, seuratkaa minua. Meidän maapallomme on vain +niin ja niin suuri. Maailmassa on vain niin ja niin monta maata. Mitä +tulee tapahtumaan silloin, kun jok'ikinen maailman maa aina kaikkein +pienimpään saakka seisoo kaikkia toisia vastassa iso ylijäämä +kuluttamatonta teollisuutta varastohuoneissaan?» + +Hän pysähtyi hetkeksi tarkastelemaan kuulijoitaan. Heidän ällistyksensä +näytti huvittavalta. Ernest oli esityksellään loihtinut heidän eteensä +kuvan ja avannut heidän silmänsä näkemään sen. He näkivät sen, ja se +täytti heidän mielensä pelolla. + +»Me aloitimme aakkosista, mr Calvin», sanoi Ernest salamyhkäisesti. »Ja +minä esitän teille loputkin aakkoset. Se on hyvin yksinkertaista. Ja +siinä piilee sen voima. Te varmaankin haudotte mielessänne vastausta. +Miten te siis arvelette käyvän sitten, kun kaikissa maailman maissa on +kuluttamaton ylijäämä? Mikä perii silloin teidän kapitalistisen +järjestelmänne?» + +Mutta mr Calvin pudisti epäröivänä päätään. Hän nähtävästi kulki +Ernestin jälkiä takaisinpäin etsien virhettä hänen todistelustaan. + +»Sallikaa minun käydä kanssanne toistamiseen läpi tuo keskustelu», sanoi +Ernest. »Me aloitimme erikoisesta teollisuusalasta, kenkätehtaasta. Me +huomasimme, että yhdistyneen tuotannon jako tapahtui siellä samassa +järjestyksessä kuin se tapahtuu ylimalkaan kaikilla teollisuusaloilla. +Me huomasimme, että työväki voi lunastaa palkoillaan ainoastaan niin ja +niin paljon tuotetuista tavaroista ja että pääoma ei kuluta kaikkea +jäljellejäänyttä tuotantoa. Me näimme, että kun työväki oli ostanut koko +palkallaan ja pääoma käyttänyt sen verran kuin se tarvitsi, jäi vielä +jäljelle kuluttamaton jäännös. Me sovimme siitä, että tämä ylijäämä +voitiin kuluttaa ainoastaan siten, että se lähetettiin ulkomaisille +markkinoille. Ja me sovimme niinikään siitä, että tämän ylituotannon +siirtäminen johonkin toiseen maahan vaikuttaa sen, että +kysymyksessäolevan maan teollisuus alkaa kehittyä kapitalistiseen +malliin ja että lyhyen ajan kuluessa kysymyksessäolevassa maassa +itsessään syntyy ylituotantoa. Me seurasimme edelleen tätä kehitystä +kaikissa maailman maissa, kunnes tulimme siihen, että jokainen maa +tuottaa joka vuosi ja joka päivä kuluttamattoman ylijäämän, jota se ei +voi enää saada kaupaksi missään maassa. Ja nyt minä kysyn teiltä +toistamiseen, mitä meidän on tehtävä tuolla ylijäämällä?» + +Vieläkään ei kukaan vastannut. + +»Mr Calvin?» kysäisi Ernest. + +»Se riittää minulle», tunnusti mr Calvin. + +»En ole ikinä aavistanut mitään sellaista», sanoi mr Asmunsen. »Ja +todellakin se näyttää selvältä kuin päivä.» + +Tällöin ensikerran kuulin selitettävän Karl Marxin[1] oppia yliarvosta, +ja Ernest oli tehnyt sen niin helppotajuisesti, että minäkin istuin +hämmästyneenä ja mykistyneenä paikoillani. + +[1] Karl Marx -- sosialismin kuuluisimpia neroja. Saksan juutalainen + syntyperältään ja John Stuart Millin aikalainen. Meistä tuntuu + uskomattomalta, että saattoi kulua niin kauan, ennenkuin hänen + taloudelliset oppinsa tulivat yleisemmin tunnustetuiksi, johon + mennessä aikakauden hyväksytyt ajattelijat ja oppineet häntä + ivailivat. Marx karkoitettiin synnyinmaastaan ja kuoli + maanpakolaisena Englannissa. + +»Osoitan teille keinon, kuinka tuosta ylijäämästä päästään eroon», sanoi +Ernest. »Heittäkää se mereen. Heittäkää joka vuosi tuhansien miljoonien +dollarien arvosta kenkiä, vehnää, vaatteita ja muita kauppatavaroita +mereen. Eikö asia ole sillä korjattu?» + +»Epäilemättä se siten tulee korjatuksi», vastasi mr Calvin. »Mutta on +hullunkurista, että te puhutte tuolla tavoin.» + +Ernest hyökkäsi hänen kimppuunsa nuolen nopeudella. + +»Onko tuo hullunkurisempaa kuin se, mihin te pyritte, te koneensärkijä, +joka tahtoisitte palata vedenpaisumuksen aikuisten esi-isäinne kannalle? +Mitä te ehdotatte keinoksi, jonka avulla kävisi päinsä päästä eroon +tuosta ylituotannosta? Te haluaisitte ratkaista sen kysymyksen +vaatimalla, että ei ole tuotettava yli tarpeen. Ja miten te sitten +voisitte välttää ylituotannon syntymisen? Palaamalla alkuperäisiin +tuotantomuotoihin, jotka ovat siksi hajanaisia, järjettömiä ja +haaskaavia, että liikatuotantoa ei voisi syntyä.» + +Mr Calvin rykäisi ja nielaisi. Isku oli sattunut keskelle otsaa. + +»Te olette oikeassa», sanoi hän. »Tunnustan joutuneeni kiinni. Se on +hullunkurista. Mutta meidän täytyy tehdä jotakin. Se on kysymys elämästä +ja kuolemasta meille keskiluokalle. Me emme mielisuosiosta häviä. Me +todellakin ennemmin palaamme esi-isiemme hankaloihin ja +epäkäytännöllisiin tapoihin. Me johdamme teollisuuden sen +trustin-edelliselle kehityskannalle. Me särjemme koneet, ja mitä te +mahdatte meille?» + +»Mutta te ette voi särkeä koneita», vastasi Ernest. »Te ette voi pyörtää +takaisin kehityksen virtaa. Teitä vastassa on kaksi suurta valtaa, +joista kumpainenkin on voimakkaampi kuin teidän keskiluokkanne. Suuret +kapitalistit, trustit lyhyesti sanottuna, eivät salli teidän kääntyä +takaisin. Ne eivät salli teidän särkeä koneita. Ja vielä suurempi ja +mahtavampi kuin trustit on työväki. Se ei anna teidän särkeä koneita. +Maailman omistus samoin kuin koneidenkin lepää trustien ja työväen +käsissä. Siinä on taistelun rintama. Kumpainenkaan puoli ei halua +koneiden hävittämistä. Mutta kumpainenkin puoli tahtoo omistaa koneet. +Eikä keskiluokalla tässä taistelussa ole mitään paikkaa. Keskiluokka on +kääpiö kahden jättiläisen välissä. Ettekö te huomaa, keskiluokan +poloiset jäsenet, että olette myllynkivien välissä ja että jauhaminen jo +on täydessä käynnissä. + +»Olen todistanut teille kylmillä numeroilla kapitalistijärjestelmän +välttämättömän kukistumisen. Kun jokaisessa maassa on kuluttamaton ja +kaupaksikäymätön ylijäämä, silloin kapitalistinen järjestelmä romahtaa +maahan sen peloittavan voittojen rakennuksen kera, minkä se itse on +pystyttänyt. Ja sinä päivänä ei koneita tuhota. Silloin taistellaan +koneiden omistamisesta. Jos työväki pääsee voitolle, on teidän +kohtalonne helppo. Yhdysvallat ja koko maailma tulee silloin astumaan +uuteen suurenmoiseen aikakauteen. Sen sijasta, että koneet ruhjoisivat +ihmisiä, tulee elämä niiden kautta kauniimmaksi ja jalommaksi. Te, +tuhotun keskiluokan jäsenet, yhdessä työläisten kanssa -- silloin ei +tule olemaan muita kuin työläisiä -- tulette tasa-arvoisiksi näiden +ihmeellisten koneiden tuotteista. Ja me kaikki yhdessä tulemme +rakentamaan vielä ihmeellisempiä koneita. Eikä silloin enää tule olemaan +kuluttamatonta ylituotantoa, sillä liikevoittoa ei silloin enää ole +olemassakaan.» + +»Mutta otaksukaammepa, että trustit pääsisivät voitolle tässä +taistelussa koneiden ja maailman herruudesta», virkkoi mr Kowalt. + +»Silloin», vastasi Ernest, »teidät ja työväen ja meidät kaikki tallaa +rautakoroillaan sellainen hirmuvalta, jonka vertaista ihmiskunnan +historia ei tunne. Sille hirmuvallalle tosiaankin sopii nimeksi +Rautakorko.»[1] + +[1] Mikäli tiedetään, käytettiin tätä nimitystä ensikerran tässä + tilaisuudessa. + +Syntyi pitkä äänettömyys, jonka kestäessä pöydän ympärillä istuvat +miehet miettivät mielessään päin jos toisinkin. + +»Mutta tämä teidän sosialisminne on unelma», sanoi mr Calvin ja kertasi +sanan »unelma». + +»Näytän teille sitten jotakin, mikä ei ole unelma», virkkoi Ernest. »Ja +sitä 'jotakin' minä sanon oligarkiaksi. Te sanotte sitä plutokratiaksi, +rahavallaksi. Mutta me molemmat tarkoitamme samaa asiaa, nim. +suurkapitalisteja ja trusteja. Tarkastakaamme kenen käsissä valta on +tänä päivänä. Ja sitä varten meidän on pidettävä silmällä yhteiskuntamme +luokkajaoitusta. + +»Yhteiskunnassa on kolme suurta luokkaa. Ensiksi tulee plutokratia, +jonka muodostavat rikkaat pankkiirit, rautatiekuninkaat, suurliikkeiden +johtajat ja trustiparoonit. Toinen järjestyksessä on keskiluokka, teidän +luokkanne, jonka muodostavat farmarit, kauppiaat, pikkutehtailijat ja +vapaiden ammattien harjoittajat. Ja kolmantena järjestyksessä tulee +minun luokkani, proletaarit, köyhälistö, jonka muodostavat +palkkatyöläiset.[1] + +[1] Yhdysvaltain asukasluku jakaantui Lucien Sanialin laatiman tilaston + mukaan v. 1900 tämän luokituksen jälkeen seuraavasti: + »Plutokraattien luokka 250,251, keskiluokka 8,429,845 ja + proletariaatti 20,393,137.» + +»Teidän täytyy myöntää, että rikkauksien omistaminen määrää todelliset +voimasuhteet Yhdysvalloissa tänä päivänä. Miten jakautuu maamme +varallisuus näiden kolmen luokan kesken? Kas tässä numerot. Plutokratia +omistaa kuusikymmentäseitsemäntuhatta miljoonaa dollaria. Ja vaikka +kaikista eri toimialoilla olevista henkilöistä Yhdysvalloissa ainoastaan +yhdeksän tuhannesosaa kuuluu rahaylimystöön, niin tämä rahaylimystö +omistaa seitsemänkymmentä prosenttia koko maan varallisuudesta. +Keskiluokka omistaa neljäkolmattatuhatta miljoonaa. Eri toimialoilla se +on edustettuna yhdeksälläkolmatta prosentilla, jotka omistavat +viisikolmatta prosenttia koko varallisuudesta. Jäljellä on +proletariaatti. Se omistaa neljätuhatta miljoonaa. Eri toimialoilla sen +edustajia on seitsemänkymmentä prosenttia; ja proletariaatti omistaa +neljä prosenttia koko varallisuudesta. Kenen käsissä on valta, hyvät +herrat?» + +»Teidän omien laskujenne mukaan meidän luokkamme on voimakkaampi kuin +työväenluokka», huomautti mr Asmunsen. + +»Se, että te sanotte meidän luokkaamme heikoksi, ei tee teitä sen +vahvemmiksi plutokratian voiman edessä», sanoa sukaisi Ernest. »Ja +sitäpaitsi en ole vielä lopettanut esitystäni. On olemassa valta, vielä +mahtavampi kuin varallisuus, ja se on mahtavampi sen tähden, että sitä +ei voida ottaa pois. Meidän voimamme, proletariaatin voima, on meidän +lihaksissamme, meidän käsissämme, joilla me ojennamme vaalilippumme, +meidän sormissamme, joilla voi liikuttaa liipaisinta. Tätä voimaa ei voi +kukaan meiltä nujertaa. Se on elämän oleellinen ominaisuus, se on se +voima, joka on rikkauksia mahtavampi ja jota rikkaudet eivät voi +riistää. Mutta teidän voimanne on pideltävissä. Se voidaan teiltä ottaa. +Nyt jo plutokratia sitä teiltä ottaa. Vihdoin viimein se tulee ottamaan +sen teiltä kokonaan. Ja silloin te lakkaatte olemasta keskiluokka. Te +laskeudutte meidän tasollemme. Teistä tulee proletaareja. Ja +merkillisintä kaikesta tulee olemaan, että te lisäätte meidän voimaamme. +Me toivotamme teidät tervetulleiksi, veljet, ja taistelemme rinnatusten +ihmisyyden asian puolesta. + +»Työväellä nähkääs ei ole sanottavasti mitään menetettävänä. Sen osana +maan varallisuudesta ovat pitovaatteet, talous- ja huonekalut ja joskus, +mutta hyvin harvoissa tapauksissa, velaton koti. Mutta teillä on +todellista omaisuutta neljäkolmattatuhatta miljoonaa, ja sen tulee +plutokratia teiltä riistämään. Tietysti on olemassa se mahdollisuus, +että proletariaatti ehtii ennen sitä. Ettekö näe asemaanne, hyvät +herrat? Keskiluokka on turvaton karitsa leijonan ja tiikerin välissä. +Jos toinen ei teitä saavuta, niin toinen varmasti saavuttaa. Ja jos +plutokratia ennättää ensiksi, niin on vain ajankysymys, milloin +proletariaatti saavuttaa plutokratian. + +»Eikä edes nykyinen varallisuutenne ole teidän voimanne oikea mitta. +Teidän varallisuutenne tällä hetkellä on ainoastaan tyhjä kuori. Ja +siitä juuri johtuu teidän heikko huutonne: 'Palatkaamme esi-isäimme +aikoihin.' Te tunnette oman voimattomuutenne. Te tiedätte, että voimanne +on tyhjä kuori. Ja minä todistan teille sen tyhjyyden. + +»Mitä valtaa on farmareilla? Enemmän kuin toiset puolet ovat +todellisuudessa orjia, sen tähden että he ovat pelkkiä vuokraajia tai +heidän maatilansa ovat velkojen panttina. Ja orjia he kaikki ovat siihen +katsoen, että nyt jo trustit omistavat tai vallitsevat (joka muuten +merkitsee aivan samaa) -- omistavat ja vallitsevat kaikkia +maantuotteiden kaupan välineitä, kuten jäähuoneita ja -vaunuja, +rautateitä, elevaattoreita ja höyrylaivalinjoja. Ja sen lisäksi trustit +vallitsevat itse markkinoita. Kaiken tämän suhteen farmarit ovat +voimattomia. Mitä taas tulee heidän poliittiseen valtaansa, palaan +siihen myöhemmin samassa yhteydessä, kun tulen puhumaan koko keskiluokan +hallinnollisesta ja poliittisesta vallasta. + +»Päivä päivältä trustit tukahduttavat farmareita niinkuin ne tekivät mr +Calvinille ja muille karjanhoitajille. Ja päivä päivältä tukahdutetaan +kauppiaita samalla tavalla. Muistatteko, miten tupakkatrusti tukahdutti +yksistään New Yorkissa yli neljäsataa tupakkamyymälää kuuden kuukauden +kuluessa? Missä ovat kivihiilikenttien entiset omistajat? Te tiedätte +minun tarvitsematta sanoa, että rautatietrusti omistaa tai vallitsee +kaikkia kovan ja pehmeän hiilen kenttiä. Eikö öljytrusti omista +parikymmentä valtamerilinjaa? Eikö se niinikään vallitse +kupariteollisuutta, puhumattakaan sen yhteydessä toimivasta +sulattotrustista? Yhdysvalloissa on tänä iltana kymmenentuhatta +kaupunkia, joita valaisevat öljytrustiin kuuluvat kaasu- ja sähköyhtiöt. +Ja yhtä monessa kaupungissa ja niiden etukaupungeissa kaikki +sähkörautatiet ovat öljytrustin käsissä. Pikkukapitalistit, jotka ennen +olivat osallisina näissä tuhansissa liikeyrityksissä, ovat kadonneet. Te +tiedätte sen. Ja samaa tietä tulette tekin menemään. + +»Pikkutehtailijan laita on sama kuin farmarinkin. Ja pikkutehtailijat ja +farmarit ovat vaipuneet läänityslaitoksen aikaiseen torpparuuteen. Ja +mitä sitten ovat vapaiden ammattien harjoittajat ja taiteilijat muuta +kuin juhtia kaikissa muissa suhteissa paitsi nimellisesti, kun taas +politikoitsijat ovat juoksupoikia. Miksi te, mr Calvin, puuhailette yöt +ja päivät järjestääksenne farmareita yhdessä muun keskiluokan kanssa +poliittiseksi puolueeksi? Siksi, että vanhojen puolueiden +politikoitsijat eivät tahdo olla missään tekemisissä teidän +homehtuneiden aatteittenne kanssa; ja haluttomia he ovat sen tähden, +että he, kuten minä jo sanoin, ovat plutokratian juoksupoikia ja +hovipalvelijoita. + +»Sanoin, että vapaiden ammattien harjoittajat ja taiteilijat ovat +rahaylimystön mökkiläisiä. Mitä muuta he olisivat? Kaikki tyynni +professorit, papit, sanomalehdentoimittajat palvelevat plutokratiaa, ja +heidän toimintansa rajoittuu sellaisten aatteiden ja käsitysten +levittämiseen, jotka joko eivät ole vahingollisia rahaylimystölle tai +ovat suorastaan sitä kiittäviä ja pönkittäviä. Milloin he vain ryhtyvät +julistamaan sellaisia aatteita, jotka vahingoittavat rahavaltaa, he +menettävät toimensa, jolloin he, jos eivät ole varustautuneet pahojen +päivien varalta, vaipuvat proletariaattiin ja menehtyvät tai heistä +tulee työväenagitaattoreita. Älköönkä unohdettako, että juuri +sanomalehdistö, saarnastuoli ja yliopisto muodostavat yleisen +mielipiteen, määräävät kansakunnan ajatussuunnan. Ja taiteilijat taas: +he palvelevat rahaylimystön turmeltunutta ja saastaista makua. + +Mutta kaiken kaikkiaan, raha ei itsessään ole todellinen valta. Se on +vallan edellytys, ja valta on hallinnollista. Kuka vallitsee hallitusta +tänä päivänä? Proletariaattiko, jonka kaksikymmentä miljoonaa jäsentä +puuhailee hyödyllisissä töissä? Teitä naurattaa jo sellainen kysymyskin. +Entä keskiluokka kahdeksine miljoonine jäsenineen? Ei enempää kuin +proletariaattikaan. Kuka sitten vallitsee hallitusta? Rahaylimystö, +johon ei kuulu enempää kuin neljännesmiljoona toimivia jäseniä. Mutta +rahaylimystö kokonaisuudessaan ei sitä tee, vaikka se suorittaisikin +ratsupalvelusta. Hallitusta todellisuudessa vallitsee plutokratian äly, +joka äly on kokoonpantu seitsemästä[1] pienestä ja mahtavasta ryhmästä. +Eikä ole unohdettava, että nämä ryhmät nykyään muodostavat yhtenäisen +renkaan. + +[1] Vielä 1907 arveltiin olevan yksitoista ryhmää, jotka pitivät + käsissään tämän maan herruutta, mutta tämä luku pieneni sen kautta, + että viisi rautatieyhtiötä sulautui yhdeksi kaikkia rautateitä + vallitsevaksi ryhmäksi. Nämä viisi yhteensulautunutta ryhmää + raha-asioitsijoineen ja poliittisine liittolaisineen olivat: (1) + James J. Hill, Pohjoislännen rautatiekuningas; (2) Pennsylvanian + rautatieryhmä, Scliff raha-asiain päällikkönä, halliten suuria + pankkihuoneita Philadelphiassa ja New Yorkissa; (3) Harriman, + neuvonantajanaan Frick ja poliittisena apulaisenaan Odell, valliten + keskimantereen, eteläisen Lännen ja Etelän ylimantereisia + rautateitä; (4) Gouldien suvun rautatiet; ja (5) Moore, Reid ja + Leeds, jotka tunnettiin nimellä »Rock Islandin joukkue». Nämä + mahtavat oligarkit kohosivat kilpailun temmellyksestä ja liittyivät + yhteen. + +»Sallikaa minun osoittaa yksi ainoa niistä, rautatieryhmä. Sen +palveluksessa on neljäkymmentä tuhatta asianajajaa, jotka valvovat sen +etuja tuomioistuinten edessä. Se antaa lukemattomia vapaapilettejä +tuomareille, pankkiireille, sanomalehdentoimittajille, papeille, +yliopistomiehille, valtioitten lainlaatijakuntain jäsenille ja +kongressimiehille. Se ylläpitää loistavia ja ylellisiä »lobbyja»[1] +jokaisen valtion hallituskaupungissa ja Washingtonissa. Ja maamme +kaikissa kaupungeissa ja kauppaloissa sillä on palveluksessaan ääretön +armeija kätyreitä ja pikkupolitikoitsijoita, joiden varsinaisena +tehtävänä on olla läsnä nimityskokouksissa, tuppautua lautakuntiin, +lahjoa tuomareita ja joka suhteessa valvoa sen etuja.[2] + +[1] Lobby -- eduskuntasalin yhteydessä oleva sivuhuone, joka oli + erityisesti järjestetty lainlaatijain lahjomista varten, vaikka + lainlaatijain otaksuttiin valvovan kansan etuja. + +[2] Kymmenkunta vuotta ennen Everhardin puhetta New Yorkin kauppakamari + antoi kertomuksen, jossa m. m. sanottiin: »Rautatiet vallitsevat + ehdottomasti useimpien valtioitten lainlaatijakuntia; ne asettavat + ja erottavat liittosenaattoreja, kongressimiehiä ja kuvernöörejä, + määräten täydellisellä diktaattorivallalla Yhdysvaltain + hallitusohjelman.» + +»Hyvät herrat, minä olen kuvannut ainoastaan yhtä näistä seitsemästä +ryhmästä, jotka muodostavat plutokratian aivot, sen älyn.[1] Teidän +kahteenkymmeneenneljään miljaardiin dollariin nouseva omaisuutenne ei +anna teille poliittista valtaa viidenkolmatta sentin edestä. Se on tyhjä +kuori, ja pian se kuorikin otetaan teiltä pois. Plutokratialla on +käsissään kaikki valta tänä päivänä. Se laatii lait, sillä onhan sillä +hallussaan senaatti, kongressi, tuomioistuimet ja valtioiden +lainlaatijakunnat. Eikä sillä hyvä. Lakien taakse tarvitaan +toimeenpaneva valta. Tänä päivänä plutokratia laatii lait, ja niitä +toimeenpanemassa sillä on käytettävänään poliisi, armeija, laivasto ja +vihdoin kansalliskaarti, johon me kaikki kuulumme, te, minä ja kaikki +muut.» + +[1] Rockefeller alkoi proletariaatin jäsenenä, ja + ahkeruudellaan ja oveluudellaan hänen onnistui luoda ensimmäinen + varsinainen trusti, tunnettu nimellä Standard Oil (Öljytrusti). Emme + malta olla tässä esittämättä seuraavaa merkillistä kuvausta tuon + ajan historiasta, osoittaaksemme, miten öljytrustin nopea kasvaminen + tuhosi pikkukapitalisteja ja joudutti kapitalistisen järjestelmän + lopullista romahdusta. David Graham Phillips oli aikakauden + radikaalinen kirjailija, jonka »Saturday Evening Postissa» lokak. 4 + p. v. 1902 ilmestyneestä kirjoituksesta lainaamme tähän otteen. Se + kuuluu näin: + + »Noin kymmenen vuotta sitten Rockefellerin tulot nousivat + kolmeenkymmeneen miljoonaan dollariin sangen luotettavien tietojen + mukaan. Hän oli jo silloin tehnyt kaikki kannattavat sijoitukset + öljyteollisuuden alalla. Mutta tuloja virtasi edelleen määrättömästi + enemmän kuin kaksi miljoonaa dollaria kuussa yksistään John Davison + Rockefellerille. Silloin heräsi vakava kysymys uusille aloille + siirtymisestä, uusista sijoituksista. Siitä kysymyksestä muodostui + oikea painajainen. Öljytulot paisuivat paisumistaan, ja varmojen + sijoitusten luku oli sangen rajoitettu, vielä rajoitetumpi kuin se + on tätä nykyä. Ja se, että Rockefellerit alkoivat ulottaa liikkeensä + öljystä muille aloille, ei tapahtunut yksinomaan sen tähden, että he + halusivat lisätä tulojaan uusilla voitoilla. Heidät pakotti, + suorastaan ajoi siihen se kultavirta, mitä öljytrusti yhä paisutti. + He muodostivat erityisen esikunnan, jonka tehtävänä tuli olemaan + uusien liikealojen etsiminen ja rahojen sijoittaminen niihin. + Sanotaan, että tämän esikunnan päälliköllä on palkkaa 125,000 + dollaria vuodessa. + + »»Ensiksi Rockefellerit valloittivat rautatiet. V. 1895:n tienoilla + he vallitsivat viidettä osaa maamme rautateistä. Mitä he + omistavatkaan tai vallitsevat tänä päivänä? He ovat hallitsevina + kaikilla New Yorkin suurilla rautateillä, pohjoiseen, itään ja + länteen, lukuunottamatta yhtä ainoata rautatietä, jossa heidän + rahojaan on ainoastaan muutamia miljoonia. He ovat osakkaina + useimmissa niistä rautateistä, jotka haarautuvat Chicagosta. Ja he + vallitsevat useita niistä rautatieverkoista, jotka ulottuvat Tyyneen + valtamereen. + + »»Mutta rautatiet yksin eivät voineet imeä sisäänsä kyllin nopeasti + noita mahtavia kultavirtoja. Samaan aikaan John Davison + Rockefellerin kuukausitulot olivat nousseet neljään, viiteen, + kuuteen miljoonaan dollariin, tehden seitsemänkymmentäviisi + miljoonaa vuosittain, ja uudet sijoitukset muilla teollisuusaloilla + lisäsivät jo ennestään satumaisia tuloja. + + »Rockefellerit siirtyivät kaasu- ja sähköteollisuuden alalle, kun + nämä alat olivat siinä määrin kehittyneet, että ne tekivät + sijoituksen varmaksi. Ja Amerikan kansa rikastuttaa Rockefellereita + joka päivä, käyttäköönpä mitä valaistusainetta tahansa. He alkoivat + ottaa maatiloja kiinnitykseen. Ja sanotaan, että kun hyvät vuodet + joku aika sitten vapauttivat farmarit kiinnitysveloistaan, niin se + liikutti Rockefelleria melkein kyyneliin asti; kahdeksan miljoonaa, + jotka hän oli jo luullut saaneensa sijoitetuksi hyvää korkoa ja + varmuutta vastaan, viskattiin nyt hänen kynnykselleen ikävällä + odottamaan uutta kotia itselleen. Tämä odottamaton ja harmillinen + sattuma oli liian kova isku miehelle, jolla on huono ruoansulatus... + + »Sen perästä Rockefellerit siirtyivät kaivantoihin -- rauta-, + kupari- ja lyijykaivoksiin, raitioteihin, Yhdysvaltain valtioitten + ja kaupunkien velkakirjoihin, höyrylaivoihin ja sähkölennättimeen, + kiinteimistöihin, pilvenpiirtäjiin, asuntoihin, hotelleihin, + liikepalatseihin, henkivakuutukseen ja pankkiliikkeeseen. Eikä + vihdoin ollut olemassa yhtään teollisuusalaa, jolla ei olisi ollut + liikkeessä heidän miljooniansa... + + »Rockefellerin pankki -- National City Bank New Yorkissa -- on + epäilemättä suurin pankkilaitos Yhdysvalloissa. Sen voittavat koko + maailmassa ainoastaan Englannin ja Ranskan valtiopankit. Talletukset + nousevat yli sadan miljoonan dollarin päivässä, ja se vallitsee + Wall-streetin vekselilainaliikettä ja osakemarkkinoita. Mutta se ei + ole ainoa. Se on vain ensimmäinen ja suurin niistä neljästätoista + luotto- ja pankkihuoneesta, jotka Rockefeller omistaa New Yorkissa, + joitten lisäksi hänellä on hyvin lujia pankkeja maan kaikissa + suurimmissa liikekeskustoissa. + + »John D. Rockefeller omistaa öljytrustin osakkeita viidensadan + miljoonan dollarin arvosta markkinahintojen mukaan. Hänellä on sata + miljoonaa terästrustissa, melkein yhtä paljon eräässä lännen + rautatiessä, viisikymmentä miljoonaa eräässä toisessa + rautatieverkossa, ja niin edespäin. Viime vuonna hänen tulonsa + nousivat 100,000,000 dollariin -- on epäiltävää, nousevatko kaikkien + Rothschildien tulot yhteensä tuohon summaan. Ja se paisuu nopein + askelin.» + +Sen perästä ei enää paljon keskusteltu ja pian päivällinen päättyi. +Vieraat jättelivät hyvästi allapäin ja hiljaisin äänin. Näytti melkein +siltä, kuin heitä olisi peloittanut kuva, minkä olivat nähneet. + +»Asema todellakin on vakava», sanoi mr Calvin Ernestille. »Eikä minulla +ole juuri mitään muistuttamista teidän kuvaustanne vastaan. Olen eri +mieltä teidän kanssanne ainoastaan mikäli on kysymys keskiluokan +perikadosta. Me tulemme säilyttämään olemassaolomme, ja me kukistamme +trustit.» + +»Ja palaamme esi-isiemme kannalle», jatkoi Ernest hänen lausettaan. + +»Vaikkapa niinkin», vastasi mr Calvin juhlallisen vakavasti. »Käsitän +kyllä, että se on tavallaan jonkinlaista koneitten särkemistä ja että se +on typerää. Mutta elämähän kokonaisuudessaan on typerää meidän +päivinämme. Ja kaikessa tapauksessa meidän koneensärkemisemme on sentään +käytännöllistä ja mahdollista, jota teidän haaveenne eivät ole. Teidän +sosialistinen haaveenne on -- niin, se on haave. Me emme voi seurata +teitä.» + +»Soisin teidän tuntevan hiukan enemmän kehitystä ja yhteiskuntaoppia», +sanoi Ernest vakavasti heidän kätellessään hyvästiksi. »Se säästäisi +meiltä monta ikävyyttä.» + + + + +KYMMENES LUKU. + +Pyörremyrskyssä. + + +Liikemiesten päivällisten jälkeen seurasi sarja kaameita tapauksia. Ja +minä, joka olin ikäni elänyt rauhallisessa ja hiljaisessa +yliopistokaupungissa, löysin yht'äkkiä itseni suurten +maailmantapahtumain pyörteestä. En tiedä, johtuiko se rakkaudestani +Ernestiin vaiko siitä selvästä yhteiskunnan tilan näkemyksestä, minkä +Ernestin johdolla olin saavuttanut, mutta minusta oli tullut +kumouksellinen, ja minut vetivät pyörteisiinsä tapaukset, joita en vielä +kolme kuukautta sitten olisi lainkaan ymmärtänyt. + +Minun omat kohtaloni kärjistyivät yhtärinnan suuren yhteiskunnallisen +kärjistymisen kanssa. Ensiksi tapahtui isän erottaminen yliopistosta. +Totta kyllä häntä ei muodollisesti erotettu, mutta vaadittiin jättämään +erohakemuksensa. Se sellaisenaan ei paljoa merkinnyt. Itse asiassa se +huvitti isää. Se huvitti häntä erittäinkin siihen katsoen, että tuota +erottamista oli jouduttanut hänen kirjansa »Economics and Education» +ilmestyminen. Se lujitti hänen käyttämiään todistuskappaleita, hän +arveli. Tarvittiinko enää parempaa esimerkkiä osoittamaan, että +kapitalistiluokka vallitsee koululaitosta. + +Mutta tämä todistus ei laajalle levinnyt. Kukaan ei tietänyt, että hänet +oli pakotettu eroamaan yliopistosta. Hän oli niin etevä tiedemies, että +sellainen uutinen kerrottuna hänen pakollisen eroamisensa syitten +yhteydessä olisi synnyttänyt myrskyn. Sanomalehdet sirottelivat hänelle +ylistyksiä ja kunnianosoituksia ja kiittelivät häntä siitä, että hän oli +jättänyt yksitoikkoisen luentosalin omistaakseen koko aikansa +tieteellisille tutkimuksille. + +Aluksi isä naurahteli. Sitten hän suuttui -- kiukustui. Seurasi hänen +kirjansa takavarikoiminen, joka toimitettiin niin salaperäisesti, että +aluksi emme voineet käsittää, mistä oikeastaan oli kysymys. Kirjan +ilmestyminen oli oitis herättänyt melkoista hämmästystä kaikkialla. Isää +oli kohteliaasti löylytetty kapitalistisessa sanomalehdistössä +viittaamalla siihen, miten säälittävää on, että hänenlaisensa suuri +tiedemies jättää oman alansa ja siirtyy sosiologian alalle, josta hän ei +tiedä mitään ja missä hän oli oitis joutunut harhaan. Tätä kesti viikon +päivät, ja isä oli hyvällä tuulella, naureskellen partaansa ja +kehuskellen, että hänen kirjansa oli koskettanut kapitalismin kipeään +paikkaan. Ja sitten äkisti sanomalehdet ja aikakauskirjat vaikenivat +koko kirjasta. Samoihin aikoihin ja yhtä odottamattomasti kirja hävisi +kirjakaupoista. Ei yhtään kappaletta ollut missään saatavana. Isä +kirjoitti kustantajille, ja nämä ilmoittivat, että painolevyt olivat +tapaturman kautta särkyneet. Seurasi kirjevaihto, josta isä ei +paljonkaan viisastunut. Vihdoin jouduttuaan niin ahtaalle, että +kaksimieliset sanamuodot eivät enää riittäneet, heidän täytyi tunnustaa, +että he eivät haluaisi ladottaa teosta uudelleen, mutta he kyllä +mielellään luopuisivat kustannusoikeuksistaan siihen. + +»Ettekä te löydä koko maasta yhtään kustannusliikettä, joka uskaltaisi +siihen koskea», sanoi Ernest. »Ja jos olisin teidän sijassanne, niin +arvelematta etsisin piilopaikkaa. Tämä on vain Rautakoron esimakua.» + +Mutta isä oli tiedemies koko olemukseltaan. Hän ei koskaan luottanut +sellaisiin johtopäätöksiin, joihin tullaan hypähtämällä. Laboratoriokoe +ei ollut hänen mielestään mistään kotoisin, jollei sitä suoritettu +yksityiskohtia myöten. Ja niinpä hän koettelikin kaikki mahdolliset +kustannusliikkeet. Ne esittelivät lukemattomia syitä ja lausuivat +mielipahansa, mutta yksikään ainoa ei huolinut kirjaa +kustannettavakseen. + +Kun isä tuli vakuutetuksi siitä, että kirja oli todellakin julistettu +kielletyksi, koetti hän saada sen tiedon sanomalehtiin; mutta hänen +lehtien toimituksille osoittamansa kirjeet jäivät huomioonottamatta. +Eräässä sosialistien kokouksessa, missä oli saapuvilla lukuisia +sanomalehdenkertojia, isä päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen. Hän +nousi ja esitti kirjansa vaiheet, kertoen miten viranomaiset olivat sen +kaikessa hiljaisuudessa hävittäneet. Seuraavana päivänä, kun +sanomalehdet tulivat, hän ensin nauroi, mutta sitten suuttui ankarammin +kuin tavallisesti. Lehdet näet eivät puhuneet kirjasta halkaistua sanaa, +mutta sen sijaan vääristelivät hänen esiintymisensä. Hänen puheensa +varsinaisesta aineesta ei edes mainittu, mutta sen sijaan kerrottiin +näille lehdille ominaisella tavalla, miten hän oli pitänyt ulvovan +anarkistisen puheen. Kertomus oli oivallinen kyhäys. Erään kohdan siitä +muistan hyvin. Isä oli käyttänyt sanamuotoa »yhteiskunnallinen kumous». +Mutta sanomalehden uutisessa jätettiin pois sana »yhteiskunnallinen». +Kertomus lähetettiin kautta koko maan Associated Pressin sähkösanomilla, +herättäen kaikkialla verratonta hämmästystä. Isä leimattiin siinä +nihilistiksi ja anarkistiksi, ja eräässä pilakuvassa, joka ilmestyi +miltei kaikissa huomattavimmissa sanomalehdissä, hänet esitettiin +punainen lippu kädessään ja perässään joukko pitkätukkaisia +villinnäköisiä miehiä, joilla oli käsissään tulisoihtuja, puukkoja ja +pommeja. + +Häntä löylytettiin armottomasti pitkissä johtavissa artikkeleissa hänen +anarkismistaan, tehtiinpä sellaisiakin viittauksia, että hän muka oli +tullut mielenhäiriöön. Tällainen ei ollut kapitalistisen sanomalehdistön +taholta mitään uutta, kertoi Ernest meille. Hän sanoi, että näiden +lehtien tapa on lähettää kertojiansa sosialistien kokouksiin ja sitten +sepittää kaikenmoisia tarkoituksellisia juttuja peläten, että +keskiluokka ja työväenliike saattaisivat tavalla tai toisella lähestyä +toisiaan. Ja lakkaamatta Ernest kehoitti isää luopumaan taistelusta ja +piiloutumaan. + +Sosialistinen sanomalehdistö kuitenkin puuttui asiaan, ja pian levisi +kautta lukevan työväestön tieto siitä, että kirja oli takavarikoitu. +Mutta sen laajemmalle se ei levinnyt. Ja kohta senjälkeen »Appeal to +Reason»-niminen sosialistinen kustannusliike tarjoutui julkaisemaan +kirjan uudestaan. Isä oli hyvillään, mutta Ernest kävi levottomaksi. + +»Uskokaa pois, me olemme nyt tulleet sen tuntemattoman partaalle», hän +sanoi. »Merkillisiä asioita tapahtuu ympärillämme. Ne voi tuntea. Emme +tiedä, mitä ne ovat, mutta niiden olemassaoloa ei voi kieltää. Koko +yhteiskunta vavahtelee niiden painosta. Älkää kysykö minulta. En +itsekään tiedä. Mutta sen saatte nähdä, että tästä keitoksesta syntyy +jotakin sakeampaa. Se on kiteytymistilassa. Teidän kirjanne +takavarikkoonottaminen on alkusoitto. Miten monta muuta kirjaa lienee +otettukaan takavarikkoon? Siitä meillä ei ole pienintäkään aavistusta. +Meitä ympäröi täydellinen pimeys. Meidän on mahdoton saada selkoa +asioiden todellisesta tilasta. Mutta minusta tuntuu, että seuraavana +numerona ohjelmassa tulee olemaan sosialistisen sanomalehdistön ja +kustannusliikkeitten lakkauttaminen. Minä pelkään niin käyvän. Meidät +tahdotaan kuristaa.» + +Ernest näytti tuntevan tapahtumain valtimon tykytyksen tarkemmin kuin +toiset sosialistit, ja kahden päivän sisällä jysähti ensimmäinen isku. +»Appeal to Reason» oli viikkolehti, jonka painos nousi seitsemään ja +puoleen sataan tuhanteen, lukuunottamatta tilapäisiä +ylimääräispainoksia, jotka nousivat aina viiteen miljoonaan. Näiden +painosten kustannukset suoritti se pienoinen joukko työläisiä, joka oli +kokoontunut »Appealin» ympärille. Ensimmäinen isku tähdättiin juuri +näitä ylipainoksia vastaan, ja musertava isku. Postihallitus antoi +julistuksen, jossa sanottiin, että nämä ylimääräiset painokset eivät +kuulu lehden varsinaisiin postitusoikeuksiin ja että niitä sentähden ei +tulla postittamaan. + +Viikkoa myöhemmin postihallitus julisti lehden maan rauhalle ja +järjestykselle vaaralliseksi, sulkien sen kokonaan postista. Se oli kova +isku sosialistiselle liikkeelle. »Appeal» ryhtyi epätoivoiseen +taisteluun. Se valmistautui lähettämään lehteään kuljetusyhtiöitten +välityksellä, mutta nämä kieltäytyivät. Se oli »Appealin» loppu, joskaan +ei tyystin. Se valmistautui jatkamaan kirjain kustantamista. +Kaksikymmentä tuhatta kappaletta isän kirjaa oli jo sitomossa ja lisää +painettiin. Mutta silloin eräänä yönä aivan aavistamatta kokoontui +roskajoukko, joka, Amerikan lippua liehuttaen ja isänmaallisia lauluja +laulaen, sytytti tuleen »Appealin» kirjapainon hävittäen sen maan +tasalle. + +Siihen asti Girard, Kansasin valtiossa, oli ollut hiljainen, rauhallinen +kaupunki. Koskaan siellä ei ollut sattunut mitään työväenselkkauksia. +»Appeal» maksoi työväelleen tavalliset palkat, ollen todellisuudessa +kaupungin tuki ja turva, sillä se antoi työtä sadoille miehille ja +naisille. Tuohon roistojoukkoon kuuluvat eivät olleet Girardin +asukkaita. Näytti siltä, kuin se olisi kohonnut maan uumenista palaten +sinne työnsä tehtyään. Ernestin mielestä tämä tapahtuma oli tavattoman +merkittävä ilmiö. + +»Yhdysvalloissa on muodostumassa mustasotnia»,[1] hän sanoi. »Tämä on +alkua. Ja me saamme nähdä enemmänkin sellaista. Rautakorko pöyhistyy.» + +[1] Mustasotnia-nimellä tarkoitettiin Venäjän häviävän hallituksen + järjestämiä roistojoukkoja, jotka hätyyttivät kumouksellisia + järjestöjä sekä myöskin tuhosivat omaisuutta ja panivat toimeen + mellakoita siten valmistaen hallitukselle tilaisuuksia komentaa + kasakat liikkeelle. + +Ja sitä tietä meni isän kirja. Vähitellen saimme yhä tuntuvampia +todistuksia mustasotnian olemassaolosta. Viikko viikolta yhä useampia +sosialistilehtiä lakkautettiin, ja useissa tilaisuuksissa mustasotnia +hävitti sosialistilehtien kirjapainot. Tietysti maan toiset sanomalehdet +asettuivat hallitsevan luokan taantumukselliselle kannalle ja +juurruttivat ihmisten mieliin ennakkoluuloisuutta sosialistilehtiä +vastaan, jotavastoin mustasotnialaisia kuvattiin isänmaallisiksi +sankareiksi ja yhteiskunnan todellisiksi pelastajiksi. Ja niin +vakuuttavia olivat niiden vääristelyt, että yksin papitkin kirkoissaan +eksyivät ylistämään noita raakalaisia, vaikkakin pahoittelivat sitä, +että väkivaltaa täytyi käyttää. + +Asiat kehittyivät hyvää vauhtia. Syysvaalit olivat tulossa, ja +sosialistipuolue oli nimittänyt Ernestin kongressimiesehdokkaaksi. Hänen +valituksi tulemisestaan oli olemassa hyviä toiveita. Suuri +katurautatieläisten lakko San Franciscossa oli murrettu. Ja pian +senjälkeen ajurien lakon kävi samalla lailla. Nämä kaksi tappiota olivat +vaikuttaneet sangen tuhoisasti järjestyneeseen työväkeen. Koko Tyynen +Valtameren Rannikon Ammattiliitto ja siihen kuluvat rakennustyöläisten +ammattiyhdistykset olivat kannattaneet lakkolaisia, ja kaikki oli +päättynyt noloon tappioon. Se oli ollut verinen lakko. Poliisit olivat +kolhineet lukemattomia päitä palikoillaan; ja kuolleiden lukua oli +melkoisesti lisännyt se kuularuisku, jolla lakaistiin katuja erään +lakkolaisten joukkokokouksen aikana. + +Se ärsytti mielet äärimmilleen. Miehet himoitsivat verta ja kostoa. +Jouduttuaan häviölle omalla alueellaan he syöksyivät hankkimaan kostoa +poliittisella taistelutantereella. He yhä edelleen säilyttivät +ammattijärjestönsä, joka oli omansa lisäämään heidän voimaansa +poliittisessa taistelussa. Ernestin valitseminen tuli päivä päivältä +varmemmaksi, ammattiyhdistyksen toisensa perästä liittyessä kannattamaan +sosialistien ehdokkaita. Työväki oli haltioissaan. Samalla kuin se +tunkeili sosialistien kokoushuoneissa, se pysyi kuurona vanhojen +puolueitten politikoitsijain laverruksille. Nämä viimeksimainitut saivat +useimmiten puhua tyhjille seinille, ja milloin heillä oli suurempi +kuulijakunta, valmistettiin heille tavallisesti niin kuuma vastaanotto, +että heidän oli monta kertaa turvaannuttava poliisin apuun. + +Ne olivat merkillisiä aikoja. Ilma väreili tapahtumista ja enteistä. +Ahtaat ajat[1] olivat tulossa, johtuen kokonaisesta sarjasta hyviä +vuosia; näiden kuluessa oli kerääntynyt suuret varastot kuluttamattomia +tuotteita, joiden kaupaksi-saaminen ulkomailla kävi yhä vaikeammaksi. +Useilla teollisuusaloilla oli lyhennetty työpäivää, useissa suurissa +tehtaissa oli kokonaan seisautettu työnteko, siksi kunnes menekkiä taas +avautuisi niiden tuotteille, ja työpalkkoja oli alennettu miltei +kaikkialla. + +[1] Kapitalistisen järjestelmän aikana nämä ahtaat ajat olivat + välttämättömiä, niin typerää kuin se onkin. Hyvät työajat aina + aiheuttivat suuria onnettomuuksia, mikä tietysti johtui + ylenpalttisista kuluttamattomista varastoista, joita kertyi hyvinä + vuosina. + +Konetyöläisten lakko oli niinikään murrettu. Lakkoon oli ottanut osaa +kaksisataatuhatta konetyöläistä kannattajinaan puoli miljoonaa +metallityömiesten ammattiyhdistyksen jäsentä, ja verisiä melskeitä oli +sattunut vähän väliä. Lakkoa murtamassa olivat työnantajain yhdistykset +käyttäneet aseistettuja lakonrikkojia[1]; mustasotniat, joita oli +varattu kymmeniin eri paikkoihin, olivat hävittäneet omaisuutta. Ja +siitä oli seurauksena, että sataantuhanteen nouseva armeija oli +komennettu liikkeelle tekemään koko jutusta peloittavan lopun. Joukko +työväenjohtajia oli mestattu, koko joukko oli tuomittu +vankeusrangaistuksiin ja tuhansia lakkolaisia ja johtajia oli sullottu +härkäaitauksiin, missä sotamiehet kohtelivat heitä hyvin raa'asti. + +[1] Lakonrikkojat olivat tarkoituksiltaan, toiminnaltaan ja kaikissa + muissakin suhteissa paitsi nimeltään kapitalistien yksityistä + sotaväkeä. Ne olivat hyvin järjestettyjä ja aseistettuja ja aina + valmiina lähetettäviksi siihen osaan maata, missä milloinkin + työlakko oli murrettavana. Sen ajan kuvaavimpia ilmiöitä on kuuluisa + lakonrikkojain komentaja Farley, joka vuonna 1906 vei poikki + mantereen New Yorkista San Franciscoon 2,500 miestä, jotka oli + täydellisesti aseistettu ja varustettu lakon murtamista varten. Tämä + laiton teko tietysti jäi rankaisematta, ja se on omansa osoittamaan, + miten täydellisesti oikeuslaitos oli rahavallan käsissä. + +Nyt oli maksettava hyvien vuosien hinta. Markkinat olivat tulvillaan +tavaraa, hinnat laskeutuivat, mutta sitäkin nopeammin laskeutuivat +palkat. Koko maata tärisyttivät riitaisuudet teollisuusaloilla. +Työlakkoja puhkesi kaikkialla, ja missä ei lakkoja ollut, siellä +kapitalistit niitä järjestivät. Sanomalehdet olivat tulvillaan uutisia +väkivaltaisuuksista ja verisistä melskeistä. Ja kaikkialla näyttelivät +mustasotniat osaansa. Mellakat, murhapoltot ja omaisuuden hävittäminen +oli heidän varsinaisena toimenaan, ja hyvin he tekivätkin tehtävänsä. +Yhdysvaltain koko armeija oli komennettu liikkeelle mustasotnian +aikaansaaman yleisen metelöimisen vuoksi.[1] Kaikki kaupungit ja kylät +olivat järjestään muuttuneet sotaleireiksi, ja työläisiä ammuttiin kuin +koiria. Lakonrikkojia palkattiin työttömäin joukoista, ja milloin +työväen ammattiyhdistysten onnistui karkoittaa lakonrikkojat, silloin +lähetettiin oitis sotaväki paikalle. Kansalliskaartit olivat vielä +koskematta. Toistaiseksi ei tarve vaatinut ottamaan käytäntöön tuota +salaista asevelvollisuuslakia. Ainoastaan vakinaiset joukot oli +komennettu toimeen. Ja tänä kauhun aikana hallitus lisäsi seisovan +armeijan lukua sadalla tuhannella. + +[1] Mustasotnia, vaikkakin nimeltään venäläinen, oli sellaisenaan + puhtaasti amerikkalainen ilmiö. Se muodostui kapitalistien + salaisista asiamiehistä työväen taistelujen aikana + yhdeksännellätoista vuosisadalla. Niin pätevä asiantuntija kuin + Yhdysvaltain työasiamies Carroll D. Wright lausui kirjassaan »The + Battles of Labor» (Työtaistelut), että »muutamien suurten + historiallisten työlakkojen aikana työnantajat itse ovat panneet + toimeen väkivaltaisuuksia». Myöhemmin näistä samaisista + mustasotnialaisista muodostui tuo oligarkian kamala ase, + provokaattorit. + +Koskaan ennen ei työväki ollut saanut sellaista löylytystä. Mahtavat +teollisuusherrat, oligarkit, nyt ensikerran sekaantuivat siihen +hämminkiin, minkä työnantajain liitot olivat aloittaneet. Nämä +työnantajain liitot olivat itse asiassa keskiluokan hommia, ja nyt, +ahtaiden aikojen hätyyttäminä ja suurten teollisuusherrain tukemina, +nämä yhdistykset päättivät antaa järjestyneelle työväelle kuoliniskun. +Se oli kaikkivaltias liitto, mutta olemukseltaan se ei ollut muuta kuin +leijonan ja lampaan ystävyyttä, kuten keskiluokka sai katkerasti kokea. + +Työväkeä kuohutti verinen viha, mutta se kukistettiin. Siitä huolimatta +huono aika ei loppunut. Pankit, jotka olivat tärkeimpiä oligarkian +voimia, perivät yhä lainojaan. Wall-streetin ryhmä muutti +osakemarkkinat, pörssin, sellaiseksi pyörrevirraksi, missä osakkeitten +arvot hupenivat mitättömiin. Ja kaikesta tästä hämmingistä ja näistä +raunioista selvisi oligarkia murtumattomana, rauhallisena ja varmana. +Sen vakavuus ja varmuus oli peloittava. Eikä se käyttänyt yksinomaan +omia äärettömiä voimiaan, vaan käytti lisäksi Yhdysvaltain +valtiorahaston koko voimaa toteuttaessaan suunnitelmiaan. + +Teollisuusherrat olivat nyttemmin kääntyneet keskiluokkaa vastaan. +Työnantajain liitot, jotka olivat auttaneet heitä työväen +masentamisessa, joutuivat nyt itse samanlaisen kohtalon alaisiksi +petollisten liittolaistensa käsissä. Välittäjäin, pienten liikemiesten +ja tehtailijain kukistuessa trustit seisoivat lujina. Vieläpä +enemmänkin. Ne toimivat. Ne lietsoivat tulta lietsomistaan, sillä ne +osasivat käyttää myrskyä hyväkseen ja tehdä siitä rahaa. Sellaisia +voittoja! Tavattomia voittoja! Ollen itse kyllin vankkoja kestämään +tuulta, joka suureksi osaksi oli niiden itsensä virittämä, ne lähtivät +liikkeelle ryöstämään ympärillään ajelehtivia hylkyjä. Arvot olivat +käsittämättömällä tavalla kutistuneet kokoon, jota seikkaa trustit +käyttivät hyväkseen lisäämällä jo ennestään suuria liikkeitään ja +ulottaen toimintansa monille aivan uusille aloille -- ja aina vain +keskiluokan kustannuksella. + +Siten vuoden 1912 kesä nopeasti joudutti keskiluokan kukistumista. +Yksinpä Ernestiäkin hämmästytti asioiden nopea kehitys. Hän pudisti +epäilevästi päätään, eikä hänellä ollut mitään toivoa syysvaalien +suhteen. + +»Ei maksa vaivaa», hän sanoi. »Meidät on lyöty. Rautakorko on jo mukana +pelissä. Olin toivonut rauhallista voittoa vaaliuurnalla. Mutta olin +väärässä. Wickson oli oikeassa. Meiltä tullaan ryöstämään nekin vähäiset +oikeudet, mitkä meillä vielä on jäljellä; Rautakorko tulee tallaamaan +meidän kasvojamme; nyt ei ole muuta jäljellä kuin verinen vallankumous. +Tietysti me siinä voitamme, mutta se ajatus kammottaa minua.» + +Ja siitä lähtien Ernest pani luottamuksensa kumoukseen. Siinä hän oli +puolueensa edellä. Hänen sosialistitoverinsa eivät olleet hänen kanssaan +samaa mieltä. He yhä vain inttivät, että voitto voitaisiin saavuttaa +vaaliuurnalla. Eipä sillä, että he olisivat typertyneet. Siinä suhteessa +he olivat liian kylmäverisiä ja rohkeita miehiä. Mutta he olivat +epäuskoisia, siinä kaikki. Ernest ei saanut heitä vakavasti pelkäämään +oligarkian lähestymistä. Hänen puheensa ja mielipiteensä kylläkin +sattuivat heihin, mutta heidän itseluottamustaan se ei järkyttänyt. +Heidän yhteiskunnallisen kehityksen opissaan ei ollut tilaa +oligarkialle, ja sentähden muka mikään oligarkia ei voi tulla +kysymykseenkään. + +»Me lähetämme teidät kongressiin ja sillä hyvä», he sanoivat hänelle +eräässä meidän salaisessa kokouksessamme. + +»Ja kun he kuljettavat minut ulos kongressista», Ernest vastasi +kylmästi, »ja panevat minut seinää vasten ja ampuvat aivot ulos päästäni +-- entäs sitten?» + +»Silloin me rynnistämme koko voimallamme», vastasi oitis toistakymmentä +ääntä. + +»Silloin te syöksytte turmioon», kuului hänen tyyni vastauksensa. »Olen +kuullut tuon saman virren silloin, kun keskiluokka sitä veisasi, ja +missä on nyt se voima?» + + + + +YHDESTOISTA LUKU. + +Merkillinen seikkailu. + + +Mr Wickson ei kutsuttanut isää luokseen. He tapasivat toisensa eräällä +lautta-aluksella Berkeleyn ja San Franciscon välillä, niin ettei hänen +isälle antamansa varoitus ollut ennakolta harkittu. Jolleivät he olisi +sattumalta tavanneet, ei varoitus olisi koskaan tullut kysymykseenkään. +Vaikka lopputulos silti kaikessa tapauksessa olisi ollut sama. Isä +polveutui vanhasta, jäykkäluontoisesta amerikkalaisesta suvusta, jolta +hän oli perinyt paljon sille luonteenomaista jyrkkyyttä ja +itsepäisyyttä. + +»Ernest oli oikeassa», hän sanoi heti kotiin palattuaan. »Ernest on +erinomainen nuorukainen, ja näen sinut mieluummin hänen vaimonaan kuin +itse Rockefellerin tai Englannin kuninkaan.» + +»Mikä nyt on?» kysyin hämmästyneenä. + +»Oligarkia on tallaamaisillaan meidät jalkoihinsa, sinut ja minut. +Wickson sen melkein suoraan minulle sanoi. Hän oli sangen ystävällinen +ollakseen oligarkki. Hän tarjoutui auttamaan minut uudestaan virkaan +yliopistossa. Mitä siitä arvelet? Hän, Wickson, viheliäinen rahasaksa, +määrää, saanko minä opettaa valtion yliopistossa. Mutta hän tarjosi +minulle vieläkin enemmän -- tarjoutui tekemään minusta erään suuren, +hankkeissa olevan luonnontieteellisen yliopiston rehtorin. -- Oligarkian +näetkös täytyy koettaa päästä tavalla tai toisella liioista rahoistaan. + +»'Muistatteko, mitä sanoin tuolle sosialistille, tyttärenne sulhaselle?' +hän sanoi. 'Sanoin, että me tallaisimme työväen jalkoihimme. Ja sen me +teemmekin. Mitä teihin tulee, tunnen kunnioitusta teitä kohtaan +tiedemiehenä; mutta jos te yhdistätte kohtalonne työväenluokan kohtaloon +-- niin varokaa itseänne, siinä kaikki'. Ja sen sanottuaan hän pyörähti +ympäri ja lähti.» + +»Se merkitsee sitä, että meidän on mentävä naimisiin ennen +suunnittelemaamme aikaa», arveli Ernest, kun me kerroimme asian hänelle. + +En voinut seurata hänen ajatusjuoksuaan, mutta pian pääsin asian +perille. Näihin aikoihin maksettiin neljännesvuoden osinko Sierran +tehtaiden osakkaille -- eli oikeastaan olisi pitänyt maksaa, sillä isä +ei saanut maksuosoitustaan. Muutamia päiviä odotettuaan isä kirjoitti +tehdasyhtiön kirjurille. Vastaus saapui oitis, ja siinä ilmoitettiin, +että kirjat eivät osoita isällä olevan mitään osaa tehtaassa, ja +kohteliaasti pyydettiin lähempiä selityksiä. + +»Kyllä tulen selittämään sille konnalle», sanoi isä ja lähti pankkiin +noutamaan kysymyksessä olevia osakepapereita, joita hän säilytti pankin +talletusholvissa. + +»Ernest on sangen merkillinen mies», sanoi isä, kun minä hänen +palattuaan autoin päällystakkia hänen yltään. »Minä toistan vieläkin, +että tuo sinun sulhasesi on sangen merkillinen mies.» + +Olin pannut merkille, että aina kun hän tuolla tavoin kehuskeli +Ernestiä, oli joku onnettomuus tapahtunut. + +»Ne ovat jo astuneet jalkansa minun päälleni», isä selitti. »Sieltä ei +löytynyt osakepapereita. Laatikko oli tyhjä. Sinun ja Ernestin on +mentävä naimisiin hyvin joutuin.» + +Isä piti yhä kiinni tiedemiehen perinpohjaisuudesta. Hän haastoi +Sierra-yhtiön oikeuteen, mutta yhtiön tilikirjoja hän ei saanut esille. +Hän ei vallinnut oikeuslaitosta kuten Sierra-yhtiö. Se ratkaisi koko +jutun. Hän sai maistaa lain ruoskaa, ja tuo julkea rosvous meni +täydestä. + +Minua melkein naurattaa muistellessani sitä menettelytapaa, mitä isään +nähden noudatettiin. Hän tapasi Wicksonin sattumalta San Franciscon +kadulla ja sanoi, että Wickson on kirottu lurjus. Ja senjälkeen isä +vangittiin, syytettynä uhkauksesta, häntä sakotettiin poliisioikeudessa +ja kehoitettiin olemaan siivolla. Se kaikki oli niin hullunkurista, että +hänen kotiin palattuaan täytyi itsensäkin nauraa. Mutta mikä melu siitä +nostettiinkaan paikkakunnan sanomalehdissä! Niissä puhuttiin vakavasti, +kuinka väkivallan itu näyttäytyy jokaisessa, joka innostuu sosialismiin; +ja isää, jolla oli takanaan pitkä ja rauhallinen elämä, osoitettiin +esimerkkinä tuon väkivallan basillin turmiollisista vaikutuksista. +Niinikään useat lehdet huomauttivat, miten isän järki on heikentynyt +ankarassa tieteellisessä työssä, ja häntä suositeltiin lähetettäväksi +valtion mielisairaalaan. Eikä se ollut pelkkää puhetta. Siinä piili +arveluttava vaara. Mutta isä oli kyllin viisas hoksatakseen sen. Hänellä +oli oppaanaan piispan esimerkki, ja hän otti siitä oppia. Hän oli +rauhallinen, vaikka hänelle tehtiin veristä vääryyttä. Ja minä olen +vakuutettu siitä, että hän sillä hämmästytti vihollisensa. + +Oli kysymys meidän talostamme -- meidän kodistamme. Kiinnityksen +omistaja vaati saatavaansa, ja meidän oli jätettävä talo hänelle. +Tietysti ei sellaista kiinnitystä todellisuudessa ollut olemassakaan. +Sekä maa että rakennus olivat velattomat. Mitään kiinnitystä niihin ei +oltu koskaan otettu eikä annettu. Mutta siitä huolimatta meitä vastaan +esitettiin täydellisesti laillinen kiinnekirja, eikä siinä mikään +auttanut. Isä ei nostanut melua. Niinkuin häneltä oli aikaisemmin +ryöstetty hänen rahansa, samoin häneltä nyt ryöstettiin hänen kotinsa. +Hänellä ei ollut mitään, mihin vedota. Yhteiskunnan koneisto oli niiden +käsissä, jotka olivat liittoutuneet häntä kukistamaan. Hän oli +sydämeltään filosofi, eikä hän edes suuttunut tuon tapahtuman johdosta. + +»Minun tuomioni on luettu», hän sanoi minulle, »mutta silti ei minulla +ole mitään syytä olla koettamatta päästä siitä mahdollisimman vähällä +mielenliikutuksella. Minun vanhat luuni ovat hauraat, ja minä olen +oppinut ymmärtämään elämää. Jumala tietää, etten halua viettää viimeisiä +päiviäni hullujenhuoneessa.» + +Tässä muistuu mieleeni piispa Morehouse, josta ei ole pitkään aikaan +mainittu mitään. Mutta kerronpa ensin naimisiinmenostani. Tapahtumain +sarjassa sillä ei ole mitään merkitystä, käsitän sen vallan hyvin, ja +siksipä ainoastaan mainitsen siitä. + +»Nyt meistä tulee todellisia köyhälistöläisiä», sanoi isä, kun meidät +häädettiin kodistamme. »Olen aina kadehtinut tuota sinun nuorukaistasi +sen tähden, että hän omaa kokemukseen perustuvat tiedot köyhälistön +elämästä. Mutta nyt tulen sitä itse näkemään ja oppimaan.» + +Isässäni mahtoi olla aika lailla seikkailijan verta. Hän näet käsitti +meidän onnettomuutemme jonkinlaisena seikkailuna. Hänessä ei voinut +huomata suuttumusta eikä edes katkeruutta. Hänessä oli liian paljon +ajattelijaa, ja hän oli liian yksinkertainen elämäntavoiltaan +kaivatakseen mukavuutta, mistä meidän nyt oli luovuttava. Niinpä kun me +sitten muutimme asumaan Market-streetin eteläpuolella olevaan +köyhälistönkaupunginosaan San Franciscossa, hän antautui tähän +seikkailuun oikealla lapsen hartaudella ja innostuksella, johon liittyi +tavattoman älyn terävä näkö ja taju. Hän ei koskaan kangistunut +mieleltään. Hänellä ei ollut vääriä arvokäsityksiä. Sovinnaiset tai +totunnaiset arvot eivät koskaan olleet hänen edessään minkään arvoisia. +Ainoat arvot, mitä hän tunnusti, olivat matemaattisia ja tieteellisiä +tosiasioita. Minun isäni oli suurisuuntainen mies. Muutamissa suhteissa +hän oli vielä suurempi kuin Ernest, jota suurempaa en ole tavannut. + +Minäkin löysin jonkinlaista viihdytystä tästä meidän +elämänmuutoksestamme. Jollei muuta, niin olinhan ainakin vapautunut +siitä järjestelmällisestä vainosta, mitä oli niin runsain määrin tullut +meidän osaksemme siitä pitäen, kun jouduimme oligarkian vihoihin. Ja +minulle tuo muutos oli niinikään seikkailua, ja vielä kaikista +suurenmoisinta lajia, sillä se oli rakkausseikkailua. Meidän elämässämme +tapahtunut muutos joudutti meidän avioliittoamme, ja minä olin jo +silloin Ernestin vaimo, kun muutimme asumaan noihin neljään huoneeseen +San Franciscon laitakaupungilla. + +Lyhyesti kerrottuna tämä juttu kuuluu näin: Minä tein Ernestin +onnelliseksi. Minä ilmestyin hänen myrskyiseen elämäänsä, en uutena +häiritsevänä voimana, vaan rauhan ja levon lähteenä. Minä annoin hänelle +lepoa. Se oli minun rakkauteni palkka hänelle. Mitä suurempaa siunausta +olisinkaan voinut toivoa kuin tuoda unhotusta ja sytyttää valoisaa iloa +hänen väsyneisiin, poloisiin silmiinsä? + +Nuo armaat, väsyneet silmät! Hän työskenteli uutterammin kuin kukaan, +koko ikänsä hän oli työskennellyt toisten ihmisten hyväksi. Se oli hänen +ihmisarvonsa mitta. Hän oli humanisti ja rakastaja. Ja hän, jonka +suonissa virtaili taistelijan veri, jolla oli jättiläisen ruumis ja +kotkan mieli -- hän oli niin hyvä ja hellä kuin runoilija. Ja hän olikin +runoilija. Teon laulaja. Ja koko elämän iän hän lauloi ihmisyyden +laulua. Ja hän teki sen sulasta ihmisrakkaudesta, ja ihmisten tähden hän +antoi henkensä ja ristiinnaulittiin. + +Ja kaiken sen hän teki toivomatta palkintoa vastaisuudessa. Hänen +käsityksensä mukaan tulevaista elämää ei ollut olemassa. Hän, joka +hehkui kuolemattomuutta, kielsi itseltään kuolemattomuuden -- sellainen +oli hänen tarinansa. Häntä, joka oli mieleltään niin lämmin, vallitsi +tuo kylmä ja kielteinen filosofia, materialistinen monismi. Minä tapasin +kiusata häntä sanomalla, että minä mittasin hänen kuolemattomuuttaan +hänen sielunsa mitalla. Silloin hän aina nauroi, hänen käsivartensa +kurottuivat minua kohti, ja hän sanoi minua suloiseksi metafyysikokseen. +Ja sellaisissa tilaisuuksissa tuo väsähtänyt ilme aina katosi hänen +silmistään, ja niihin ilmestyi rakkauden onnen loiste, joka sellaisenaan +kelpasi riittäväksi todistukseksi hänen kuolemattomuudestaan. + +Hän tapasi niinikään sanoa minua dualistikseen. Ja hän selitti, miten +Immanuel Kant puhtaan järjen avulla kumosi järjen, palvellakseen +Jumalaa. Ja hän todisti, miten minä olen tehnyt itseni samanlaiseen +menettelyyn vikapääksi. Kun minä tunnustin olevani syyllinen, mutta +samalla puolustin tuota menettelytapaa erittäin järjellisenä, hän veti +minut lähemmäksi itseään ja hymyili niinkuin ainoastaan Jumalan lapset +voivat hymyillä. Minä tapasin väittää, että perinnöllisyys ja ympäristö +voivat selittää hänen omaa alkuperäänsä ja erikoisia +luonteenominaisuuksiaan yhtä vähän kuin tieteen kylmä sormi voi saada +selville elämän sisintä olemusta. + +Kun hän sanoi minua suloiseksi metafyysikokseen, niin minä sanoin häntä +kuolemattomaksi materialistikseni. Ja niin me rakastimme ja olimme +onnellisia; ja minä annoin hänelle anteeksi hänen materialisminsa hänen +suurenmoisen työnsä tähden, johon hän ryhtyi toivomatta siitä sielulleen +voittoa, ja sen tähden, että hän oli niin vaatimaton. + +Mutta oli hän ylpeäkin. Kuinka hän olisi saattanut olla kotka olematta +ylpeä? Hänen vakaumuksensa mukaan rajoitettu, kuolevainen elämän siru, +joka tuntee itsensä Jumalan kaltaiseksi, on enemmän kuin Jumala. Siten +hän ylisti sitä, mitä hän sanoi kuolevaisuudeksi. Hän lausui mielellään +säkeitä eräästä runoelmasta. Hän ei ollut koskaan nähnyt sitä runoa +kokonaisuudessaan eikä tietänyt, kuka sen oli sepittänyt. Liitän sen +tähän, koska se on omansa kuvaamaan hänen elämänkäsitystään. Sillä +kuinka voisi ihminen, joka lausuu tämän runon väreilevällä, hehkuvalla +äänellä ja haltioissaan, kuinka voisi sellainen ihminen olla pelkkä +kuoleva tomu, harhaileva voima, haihtuva muoto? + + On riemun suurin runsaus + mun synnyinoikeutein -- + en kohtaloain kiittää voi + ma koskaan kylliksein. + Ja vaikka kuolon jokaisen + ma kärsin, minkä ihminen olenhan + juonut kumminkin + ma maljast' autuuden. + Ma tunnen voiman nautinnon + ja hurman naisen suutelon -- + elämän viini huulillain + ma iloon humallun. + Ens-maljani! -- sen elo saa. + mut toinen juhlii kuolemaa! + Ja joku toinen »minä» juo + ne maljat kuoltuain. + + Jumala, mies sun ajamas + oon onnest' Edenin... + Mut siellä sinun uhmallas + ain' elän kuitenkin. + Pois kirpoo multa murheen ies, + kun maata katselen: + on kaunis mulla kotilies, + on linna autuuden! + + Sukujen syntymättömäin + soi veri pyyteineen + niin myrskyten mun sielussain + kuin koski tyrskypäin. + Se sammuttaa voi helvetin, + sill' olen *mies* -- en jokaisin + vain soluin, mit' on ruumiissain, + vaan mies myös sielultain. + Ma olen herra piirin maan, + kun viittaan, mua totellaan... + Janoa, kaipuut' inehmoin + ma lientää tahdon ja myös voin. + Jumala, tyhjennettyäin + eloni maljan -- varmaan ei + yö ikuisuuden pitkäks käy: + ma rauhan unta nään. + + Oon minä, minä ajamas + mies onnest' Edenin... + Mut siellä sinun uhmallas + ain' elän kuitenkin. + Mua painaa riemun armas ies, + kun maata katselen: + on kaunis mulla kotilies, + on linna autuuden! + +Ernest työskenteli ylenmäärin. Hänen erinomainen ruumiinrakennuksensa +kesti niin paljon, mutta sekään ei voinut karkoittaa tuota väsynyttä +ilmettä hänen silmistään. Hänen armaat raukeat silmänsä! Hän ei koskaan +nukkunut enempää kuin neljä ja puoli tuntia vuorokaudessa, mutta +siltikään hän ei ennättänyt tehdä niin paljon, kuin hän olisi tahtonut. +Yhä hän vain työskenteli aatteen levittämiseksi luennoiden +työväenyhdistyksissä. Sitten tuli vaalitaistelu. Ja siinä yksistään hän +teki yhden miehen työn. Sosialististen kustannusliikkeitten +lakkauttamisen johdosta hänen vähäiset tulonsa loppuivat tyyten, ja hän +joutui sangen ahtaalle. Aikakauslehdille hän teki käännöstöitä, kääntäen +tieteellisiä ja filosofisia kysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia; ja +saavuttuaan kotiin vaalivalmistustilaisuuksista myöhään illalla hän +usein ryhtyi käännöstyöhönsä ja työskenteli aamutunneille saakka. Ja +kaiken sen lisäksi hän harjoitti opintoja. Kuolinpäiväänsä asti hän +lueskeli ja vieläpä perusteellisesti. + +Ja silti häneltä riitti aikaa rakastaa minua ja tehdä minut +onnelliseksi. Mutta se kävi päinsä ainoastaan siten, että minä +sulaannuin kokonaan hänen elämäänsä. Minä opettelin pika- ja +konekirjoitusta, ja minusta tuli hänen kirjurinsa. Hän vakuutteli, että +se helpotti hänen työtään puolella; ja niin vähitellen aloin täysin +ymmärtää hänen työtään. Meidän harrastuksemme muodostuivat +molemminpuolisiksi, ja me työskentelimme yhdessä ja nautimme +lomahetkistä yhdessä. + +Ja kesken työskentelynkin me joskus salaa vietimme suloisen hetken; ja +nämä hetket olivat sitä suloisempia, kun me ne otimme salaa. Sillä me +elimme kukkuloilla, missä ilma oli kevyttä ja kirkasta, missä +työskenneltiin ihmisyyden hyväksi ja mihin ynseydellä ja itsekkyydellä +ei ollut pääsyä. Me rakastimme rakkautta. Ja tärkeintä kaikesta oli: +minä onnistuin tarkoituksessani. Minä annoin hänelle lepoa -- hänelle, +joka niin uuraasti ponnisteli toisten hyväksi, minun rakas, +raukeasilmäinen kotkani. + + + + +KAHDESTOISTA LUKU. + +Piispa. + + +Vasta meidän naimisiinmenomme jälkeen minä sattumalta tapasin piispa +Morehousen. Mutta kerronpa ensin tapahtumain juoksun yksityiskohdissaan. +Esiintymisensä jälkeen I. P. H:n kokouksessa piispa, joka oli +sovinnollinen mies, taipui läheisimpäin seurakuntalaistensa pyynnöstä +lähtemään virkalomalle. Mutta siltä matkalta hän palasi entistään +lujempana päätöksessään saarnata totuutta. Seurakuntalaisten kauhuksi +hänen ensimmäinen saarnansa oli aivan samanlainen kuin se puhe, minkä +hän oli pitänyt kokouksessa. Uudestaan hän sanoi, perustellen sanojaan +laajasti ja yksityiskohtia myöten, että kirkko oli poikennut pois +Mestarin opetuksista ja että mammona oli koroitettu Kristuksen sijaan. + +Ja seurauksena siitä oli, että hänet tahtoen tai tahtomattaan vietiin +erääseen yksityiseen mielisairaalaan, jolloin sanomalehdet sisälsivät +tuskallisia kertomuksia hänen mielisairaudestaan ja hänen +pyhimyksellisestä luonteestaan. Häntä pidettiin vankina sairaalassa. +Minä kävin usein pyrkimässä häntä tervehtimään, mutta minulta +kiellettiin pääsy; ja minuun teki tuskallisen vaikutuksen tuon täysin +järkevän ja hurskaan miehen surullinen kohtalo. + +Eniten minua kauhistutti piispan avuton tila. Jos hän pysyisi lujasti +kiinni totuudessa sellaisena kuin hän sen näki, määrättäisiin hänet +parantumattomain mielenvikaisten hoitolaan. Eikä hän voi sitä millään +estää. Hänen rahansa, asemansa, hänen sivistyksensä eivät voisi häntä +pelastaa. Hänen mielipiteensä olivat yhteiskunnalle vaarallisia, ja +yhteiskunta ei voinut käsittää sellaisten mielipiteitten järjellisyyttä. +Ainakin minun nähdäkseni yhteiskunta asettui sellaiselle kannalle. + +Mutta piispa omasi hyväntahtoisuudestaan ja mielenpuhtaudestaan +huolimatta jonkun verran oveluutta. Hän käsitti selvästi uhkaavan +vaaran. Hän näki joutuneensa satimeen ja koetti pelastua siitä. Saamatta +tilaisuutta käyttää hyväkseen ystäväinsä apua, sellaisten kuin isän, +Ernestin ja minun, hänen oli yksinään selviydyttävä tukalasta +asemastaan. Ja sairaalan pakollisessa yksinäisyydessä hän parani. Hän +tuli järkiinsä jälleen. Hän taukosi näkemästä näkyjä; hänen mielensä +vapautui siitä harhaluulosta, että yhteiskunnan velvollisuus on ruokkia +Mestarin lampaita. + +Kuten sanottu, piispa tuli terveeksi, täysin terveeksi, ja sanomalehdet +samoinkuin hänen kirkkokuntansa jäsenetkin ilolla tervehtivät hänen +palaamistaan. Minä menin kerran hänen kirkkoonsa. Saarna oli samaa maata +kuin ne saarnat, joita hän oli pitänyt kauan ennen kuin hänen silmänsä +alkoivat nähdä näkyjä. Minut valtasi pettymys, hämmästys. Oliko siis +yhteiskunta pehmittänyt hänet? Oliko hän pelkuri? Oliko hänet +säikyttämällä nöyryytetty? Vai oliko pakotus ollut liian kova ja oliko +hän nöyrästi langennut vallitsevan epäjumalan eteen? + +Kävin hänen luonaan hänen loistavassa palatsissaan. Hän oli +surkuteltavasti muuttunut. Hän oli laihtunut, ja hänen kasvoissaan näkyi +ryppyjä, joita en ollut koskaan ennen huomannut. Minun tuloni näytti +häntä vaivaavan. Hän kopeloi hermostuneesti sormillaan hihansuitaan +puhellessaan kanssani, ja hänen silmänsä vilkuilivat nähtävästi tahtoen +välttää katsettani. Jokin ajatus näytti askarruttavan häntä, ja hänen +puheensa oli katkonaista, hän vaihtoi usein puheenaihetta, ja hänen +hajamielisyytensä oli hämmästyttävä. Voiko tämä siis olla se luja +Kristuksen kaltainen mies, jonka minä olin tuntenut? Hänet oli +nöyryytetty, häneltä oli taitettu niska. Hänen mielensä oli liian +taipuvainen. Se ei voinut vastustaa koko yhteiskunnan järjestynyttä +susilaumaa. + +Minä tulin murheelliseksi, sanomattoman murheelliseksi. Hänen lauseensa +olivat epämääräisiä, ja hän näytti siinä määrin pelkäävän, mitä minä +sanoisin, että en raskinut ruveta häntä ahdistelemaan kysymyksilläni. +Hän puheli kaukaa kaartaen sairaudestaan, ja me haastelimme kirkosta, +urkuihin tehdyistä muutoksista ja vähäpätöisistä +hyväntekeväisyyspuuhista; ja minun poislähtöni näytti tuottavan hänelle +sellaista helpotusta, että olisin nauranut, ellei sydämeni olisi ollut +täynnä surua. + +Mutta jospa olisin silloin tietänyt! Hän taisteli jättiläisen taistelua, +enkä minä osannut sitä aavistaakaan. Yksinään, ypö yksin, miljoonien +kanssaihmistensä keskellä hän kävi taisteluaan. Mielisairaalaan +joutumisen pelon ja totuuden- ja oikeudenrakkautensa repelemänä hän +riippui lujasti kiinni oikeudessa ja totuudessa. Mutta niin yksinään hän +oli, ettei uskaltanut luottaa edes minuun. Hän oli ottanut opetuksesta +vaaria, liiaksikin. + +Mutta pian selvisi asian oikea laita. Eräänä päivänä piispa katosi. Hän +ei ollut ilmoittanut lähdöstään kenellekään; ja kun päivä päivän jälkeen +kului eikä piispaa kuulunut, levisi huhu, joka tiesi, että hän oli +tilapäisessä mielenhäiriössä tehnyt itsemurhan. Mutta se otaksuma hävisi +kohta, kun saatiin tietää, että hän oli myynyt koko omaisuutensa -- +kaupungissa olevan palatsinsa, maatilansa, joka sijaitsi Menlo Parkissa, +taulukokoelmansa, vieläpä kuuluisan kirjastonsakin. Näytti varmalta, +että hän oli järjestänyt kaikki asiansa ennen lähtöään. + +Nämä tapahtumat sattuivat samaan aikaan kuin kova onni runteli meitä; ja +vasta sen jälkeen kuin olimme kerinneet kunnolla sijoittautua uusiin +oloihimme, meille ilmaantui tilaisuus seurata piispan hommia. Ja pian +selvisi kaikki. Eräänä iltana hämärissä pistäydyin vastapäätä olevaan +lihakauppaan ostamaan paistia Ernestille illalliseksi. + +Juuri samassa tuli jonkun matkan päässä olevasta ruokakaupasta ulos +mies, jonka tutunomaisuus kiinnitti minun huomiotani. Mutta mies kääntyi +minuun selin ja lähti nopeasti astelemaan pitkin katua. Hänen +hartioittensa muoto ja hopeanharmaat kiharat, jotka pistäysivät esille +takin kauluksen ja alasvedettävän lakin reunan välistä, herättivät +minussa epämääräisiä muistoja. Sen sijaan, että olisin palannut kotiin, +riensin miehen jälkeen. Minä joudutin käyntiäni, koettaen tukahduttaa +niitä ajatuksia, joita nämä muistot herättivät. Ei, se ei voi olla +mahdollista. Se ei voinut olla ... noissa vaalistuneissa, kuluneissa +työhousuissa, jotka sangen huonosti sopeutuivat hänen säärilleen. + +Minä pysähdyin, nauroin omille mietteilleni ja olin jo melkein päättänyt +luopua takaa-ajostani. Mutta noiden hartioiden tavaton tutunomaisuus ja +nuo harmaat kiharat! Minä jatkoin matkaani. Ja sivuuttaessani hänet +käännähdin ja vilkaisin hänen kasvoihinsa. Hän oli -- piispa. + +Hän pysähtyi samoin ja loi minuun hämmästyneen katseen. Iso paperipussi, +joka hänellä oli vasemmassa kädessään, putosi kadulle. Se särkyi, ja +meidän jaloissamme kieriskeli perunoita. Hän katseli minua hämmästyneenä +ja hätkähtäen. Häneltä pääsi syvä huokaus. + +Minä ojensin käteni. Hän pudisti sitä, mutta hänen kätensä tuntui +hervottomalta. Hän selvitti kurkkuaan hämmennyksissään, ja minä saatoin +nähdä, miten hiki alkoi valua hänen otsaltaan. Selvästi näki, että hän +oli pahasti pelästynyt. + +»Perunat», mutisi hän väräjävällä äänellä, »ne ovat kalliita». + +Me poimimme perunat kadulta ja ladoimme ne takaisin särkyneeseen +pussiin, jota hän nyt varovasti piteli kainalossaan. Minä koetin +selittää hänelle, miten iloinen olin hänen tapaamisestaan, ja pyysin +häntä lähtemään meille suoraa päätä. + +»Isä on riemastuva teidät nähdessään», sanoin. »Me asumme ainoastaan +kivenheiton päässä tästä.» + +»En voi», hän sanoi, »minun täytyy rientää. Hyvää vointia.» + +Hän katseli epäröiden ympärilleen, ikäänkuin peläten ilmituloa, ja +yritti lähteä liikkeelle. + +»Sanokaa, missä asutte, ja minä tulen teitä tervehtimään myöhemmin», hän +sanoi nähdessään, että minä kävelin hänen vierellään ja että aioin pitää +hänestä kiinni nyt, kun olin hänet löytänyt. + +»En», vastasin päättävästi. »Teidän pitää tulla oitis.» + +Hän katsahti perunapussiin ja kääröihin, joita hänellä oli toisessa +kädessään. + +»Se todellakin on mahdotonta», hän sanoi. »Suokaa anteeksi epäkohtelias +jäykkyyteni. Mutta jospa tietäisitte...» + +Näytti siltä, kuin hän olisi ollut murtumaisillaan, mutta jo samassa hän +hillitsi itsensä. + +»Sitäpaitsi nämä ruokatavarat», hän jatkoi. »Se on surkea seikka. Se on +kauheata. Hän on vanha nainen. Minun täytyy viedä nämä sinne oitis. Hän +kärsii näiden puutetta. Minun täytyy jatkaa matkaani. Te ymmärrätte. +Sitten minä palaan. Sen lupaan teille.» + +»Sallikaa minun tulla mukaan», ehätin minä. »Onko se kaukanakin?» + +Hän huoahti jälleen ja suostui. + +»Ainoastaan kahden kadunkulman päässä», sanoi hän. »Rientäkäämme.» + +Piispan johdolla opin tuntemaan entistä perinpohjaisemmin omaa +ympäristöämme. En ollut voinut aavistaakaan sellaista kurjuutta ja +viheliäisyyttä olevan täällä. Tietysti se johtui siitä, että en ollut +missään tekemisissä hyväntekeväisyyshommien kanssa. Olin tullut +vakuutetuksi siitä, että Ernest oli oikeassa verratessaan +hyväntekeväisyyttä paiseen lääkitsemiseen. Puhkaistakoon paise, se oli +hänen lääkkeensä; annettakoon työmiehelle hänen työnsä tuotteet ja +asetettakoon vanhat raatajat eläkkeelle, niin hyväntekeväisyys käy +tarpeettomaksi. Tästä vakuutettuna työskentelin yhdessä hänen kanssaan +vallankumouksen hyväksi enkä pitänyt tarpeellisena käyttää aikaani ja +tarmoani yhteiskunnallisesta vääryydestä johtuvien epäkohtain +lieventämiseen. + +Minä seurasin piispaa erääseen pienoiseen huoneeseen muutamassa +piharakennuksessa. Ja siellä me tapasimme pienen vanhan saksalaisen +vaimon -- kuudenkymmenenneljän vuoden ikäisen, sanoi piispa. Vaimo +hämmästyi nähdessään minut, mutta nyökäytti sitten ystävällisesti +päätään ja jatkoi sen housuparin neulomista, mikä hänellä oli +helmassaan. Hänen vieressään lattialla oli kokonainen kasa housuja. +Piispa huomasi, että huoneessa ei ollut hiiliä eikä sytykkeitä, ja lähti +oitis niitä noutamaan. + +Minä otin käteeni housuparin ja tarkastelin hänen työtään. + +»Kuusi senttiä, hyvä rouva», sanoi hän nyökäyttäen hyväntahtoisesti +päätään ja samalla jatkaen neulomistaan. Hän neuloi hitaasti, mutta +koskaan ei hän keskeyttänyt neulomistaan. Käsite »neulominen» näytti +kokonaan vallitsevan häntä. + +»Koko tästä työstäkö?» minä kysyin. »Senkö verran ne maksavat? Kuinka +paljon se vie aikaa?» + +»Niin», hän vastasi, »sen ne maksavat. Kuusi senttiä valmiiksi asti. +Yhden parin neulomiseen kuluu kaksi tuntia. Mutta työnjohtaja ei tiedä +sitä», hän lisäsi nopeasti, ikäänkuin peläten tuottavansa hänelle +ikävyyksiä. »Minä olen hidas. Minulla on luuvalo käsissäni. Tytöt +tekevät paljon nopeammin. He ompelevat parin puolta vähemmässä ajassa. +Työnjohtaja on hyväntahtoinen mies. Hän sallii minun työskennellä kotona +nyt, kun olen jo näin vanha ja koneitten surina särkee päätäni. Jollei +hän olisi niin hyväntahtoinen, olisin kuollut nälkään. Niin, ne, jotka +työskentelevät tehtaassa, saavat kahdeksan senttiä. Mutta mitäpä tehdä. +Nuorillekaan ei ole riittämään asti työtä. Vanhoilla ei ole valitsemisen +varaa. Useinkaan en saa enempää kuin yhden parin. Joskus, kuten tänään, +minulle annetaan kahdeksan paria, jotka täytyy saada valmiiksi ennen +iltaa.» + +Minä kysyin, miten pitkiä työpäiviä hän tekee, johon hän vastasi sen +riippuvan vuodenajoista. + +»Kesällä, jolloin tulee paljon tilauksia, työskentelen viidestä aamulla +kello yhdeksään illalla. Mutta talvella on liian kylmä. Kädet pysyvät +niin kankeina, ettei voi mitenkään aloittaa työtä aikaisin aamulla. +Silloin täytyy työskennellä myöhempään -- yli puolenyön joskus.... Niin, +tämä on ollut huono kesä. Ahtaat ajat. Jumala varmaankin on pahastunut. +Tämä on ensimmäinen työ, minkä olen saanut koko viikolla. Toden totta +silloin ei ole paljoa syötävää, kun ei saa työtä. Mutta minä olenkin +siihen tottunut. Olen ommellut koko ikäni jo vanhassa maassa ja sitten +täällä San Franciscossa -- kolmeneljättä vuotta. + +»Jos on millä maksaa vuokransa, niin kaikki on hyvin. Talonmies on +erittäin hyväntahtoinen, mutta hän vaatii vuokran. Se on niinkuin +pitääkin. Hän ei ota tästä huoneesta enempää kuin kolme dollaria. Se on +vähän. Mutta ei ole helppo saada kokoon aina kolmeakaan dollaria +kuussa.» + +Hän taukosi puhumasta ja päätään nyökäyttäen jatkoi ompelemistaan. + +»Teidän täytyy kai hyvin tarkoin katsoa, miten käytätte ansionne», minä +huomautin. + +Hän nyökkäsi myöntävästi. + +»Vuokran maksettuani se ei enää ole vaikeata. Tietysti ei kannata ostaa +lihaa. Kahviin ei liioin voi saada maitoa. Mutta aina sitä sentään voi +saada yhden aterian päivässä ja usein kaksikin.» + +Hän lausui viimeiset sanansa korostaen. Hänen sanoistaan kuvastui +jonkinlainen onnistumisen ilo. Mutta kun hän taas ääneti jatkoi +ompelemistaan, huomasin synkän varjon hänen silmissään ja lakastuneen +ilmeen hänen suunsa ympärillä. Katse hänen silmissään muuttui +kaukaiseksi. Hän pyyhkäisi kädellään silmiänsä karkoittaakseen sen +himmeyden, mikä niihin ilmestyi haitaten hänen työskentelyään. + +»Ei se ole nälkä, joka sydäntä pakottaa», hän sanoi. »Nälissään +olemiseen tottuu. Tyttäreni tähden minä itken. Kone surmasi hänet. Totta +kyllä, että hän työskenteli kovasti, mutt'en voi sittenkään ymmärtää. +Hän oli vankka. Ja nuori hän oli -- ainoastaan neljänkymmenen; ja hän +työskenteli ainoastaan kolmekymmentä vuotta. Hän aloitti nuorena, se on +kyllä totta; mutta mieheni kuoli. Höyrypannu räjähti tehtaassa. Ja +mikäpä meidän auttoi. Hän oli kymmenvuotias mutta sangen vankka tyttö. +Kone hänet tappoi. Niin, aivan nuorena. Se tappoi hänet, ja hän oli +joutuisin työläinen koko tehtaassa. Minä olen ajatellut sitä usein ja +tiedän sen. Siksipä en saata työskennellä tehtaassa. Kone vaivaa minun +päätäni. Aina vain minä kuulen sen hokevan: 'Minä tein sen, minä tein +sen.' Ja sitä se hokee pitkin päivää. Ja kun ajattelen tytärtäni, niin +en saata työskennellä.» + +Hänen vanhat silmänsä kostuivat jälleen, ja hänen oli ne kuivattava, +ennenkuin hän saattoi jatkaa työtään. + +Minä kuulin piispan kompuroivan ylös portaita ja menin avaamaan hänelle +ovea. Minkä näköinen hän olikaan! Selässään hän kantoi puolta säkkiä +hiiliä sytykkeineen. Hiilenpölyä oli karissut hänen kasvoilleen, joilta +kauttaaltaan virtasi hiki. Hän laski säkin selästään uunin nurkkaan ja +kuivasi kasvojaan karkealla nenäliinalla. Tuskin voin uskoa todeksi mitä +näin. Piispa, nokisena kuin hiilenkantaja ainakin, yllään työmiehen +halpa pumpulipusero, josta ylimmäinen nappi oli poissa, ja työmiehen +päällyshousut. Nuo päällyshousut ne olivat kaikista kummallisimmat, +sillä ne olivat patjanpäällyskangasta, ja niitä kannatti lanteilla +sellainen kapea vyö, jollaisia työmiehet käyttävät. + +Vaikka piispan oli lämmin, niin vaimo-vanhuksen surkeat, pöhöttyneet +kädet olivat jo jäykistyneet kylmästä; ja ennenkuin lähdimme, piispa +viritti tulen uuniin ja minä kuorin perunat ja panin tulelle. Minä tulin +aikaa myöten tietämään, että meidän naapuristomme vuokrakasarmeissa oli +paljon ihmisiä yhtä surkeassa, vieläpä surkeammassakin tilassa kuin tämä +vanha nainen. + +Ernest oli huolissaan viipymisestäni. Kun odottamattoman vieraan tulon +synnyttämä hämmästys oli hälvennyt, heittäytyi piispa tuoliin, oikaisi +päällyshousujen peittämät säärensä ja huoahti tyytyväisesti. Me olimme +ensimmäiset hänen entisistä ystävistään, joita hän oli tavannut +katoamisensa jälkeen, hän sanoi meille; ja näiden viikkojen kuluessa hän +lienee kärsinyt ikävästä. Mutta enimmän hän sentään kertoi siitä ilosta, +mitä hän oli tuntenut täyttäessään Mestarin käskyä. + +»Sillä nyt todellakin», hän sanoi, »minä ruokin hänen lampaitaan. Ja +minä olen saanut suurenmoisen opetuksen. Sielua ei voi hoitaa, ennenkuin +ruumis on tyydyttävästi ravittu. Hänen lampailleen on tarjottava leipää, +voita, perunoita ja lihaa, vasta sen jälkeen on heidän henkensä valmis +vastaanottamaan hienompaa ravintoa.» + +Hän söi hyvällä ruokahalulla minun valmistamaani illallista. Ei koskaan +entisinä aikoina hän ollut syönyt niin hyvällä ruokahalulla kuin nyt +meidän pöydässämme. Me huomautimme siitä, ja hän sanoi, ettei hän ollut +koskaan ennen ollut niin terve kuin nyt. + +»Nykyjään minä aina kävelen jalkaisin», hän sanoi punastuen, ikäänkuin +olisi pitänyt raskaana syntinä sitä, että hän entisinä aikoina aina +ajeli vaunuillaan. + +»Minun terveyteni on senkin vuoksi parantunut», hän ehätti lisäämään. +»Ja minä olen todellakin onnellinen -- sangen onnellinen. Sillä onhan +elämälläni nyt pyhä tarkoitus.» + +Ja silti kuvastui hänen kasvoillaan tuska, sen maailman tuska, missä hän +nyt eli ja vaikutti. Hän näki nyt elämän kaikessa raakuudessaan, aivan +toisenlaisena kuin ennen tutkiessaan sitä vain kirjastossaan painetuista +kirjoista. + +»Ja tästä kaikesta te olette vastuunalainen, nuori mies», hän sanoi +Ernestiin kääntyen. + +Ernest hämmästyi ja ällistyi. + +»Minä -- minähän varoitin teitä», hän änkytti. + +»Ei, te ymmärrätte minut väärin», vastasi piispa. »Minä en puhu +moittimalla, vaan päinvastoin tahdon ilmaista kiitollisuuttani. Teitä +minun on kiittäminen siitä, että löysin oikean tien. Te johdatitte minut +elämän opinkappaleista elämään itseensä. Te veditte syrjään +yhteiskunnallista likaa peittävän verhon. Te olitte valona pimeydessäni, +mutta nyt minäkin jo näen valon. Ja minä olen sangen onnellinen, +mutta...», hän vaikeni kesken lausettaan, ja hänen silmissään piili +pelko. »Mutta tuo vaino. Minä en vahingoita ketään. Miksi he eivät anna +minun olla rauhassa? Mutta ei siinä kaikki. Se on itse tuon vainoamisen +luonne. Minä en välittäisi, vaikka ne olisivat silponeet ruumistani tai +polttaneet minut roviolla tai ristiinnaulinneet minut pää alaspäin. +Mutta minua kauhistuttaa hourujenhuone. Ajatelkaahan toki! Olla +hullujenhuoneessa! Se on järkyttävää. Minä näin mielisairaalassa +muutamia hulluustapauksia. Ne ihmiset olivat raivoja. Veri suonissani +jähmettyi sitä ajatellessani. Ja olla elinajakseen suljettuna kiljuvien +mielipuolien kanssa samaan laitokseen! Ei, ei!» + +Se oli säälittävää. Hänen kätensä tutisivat, ja koko hänen ruumiinsa +vapisi ja torjui kammoten luotaan sitä kuvaa, minkä hän oli piirtänyt. + +»Antakaa minulle anteeksi», hän sanoi yksinkertaisesti. »Se johtuu +häiriytyneestä hermostostani. Mutta olkoon niin, jos kerran Mestarin työ +siihen johtaa. Ketä minun on moitittava?» + +Kun katsoin häneen, tunsin halua huudahtaa: »Suuri piispa! Oi sankari! +Jumalan sankari!» + +Illan kuluessa saimme kuulla lisää hänen hommistaan. + +»Minä möin taloni», hän sanoi, »ja kaiken muunkin omaisuuteni. Olin +selvillä siitä, että minun täytyi se tehdä salaa, sillä muuten he +olisivat ottaneet minulta kaiken. Se olisi ollut kamalaa. Näinä aikoina +usein ihmettelen, miten äärettömän paljon perunoita tai leipää tai lihaa +tai hiiliä saattaa ostaa parilla-, kolmellasadalla tuhannella +dollarilla.» Hän kääntyi Ernestiin. »Te olette oikeassa, nuori mies. Työ +nauttii hämmästyttävän alhaista palkkaa. Minä en ole koko elinaikanani +tehnyt työtä, lukuunottamatta fariseuksille pidettyjä kaunopuheisia +saarnoja -- luulin saarnaavani evankeliumia -- ja kuitenkin minulla oli +puolen miljoonan dollarin omaisuus. En tietänyt oikeastaan, mitä puoli +miljoonaa dollaria merkitsee, ennenkuin sain selville, miten paljon +leipää, voita, lihaa ja hiiliä sillä voi saada. Ja samalla kertaa +minulle selvisi enemmänkin. Minä käsitin, että kaikki nuo leivät, voit, +lihat ja hiilet olivat minun ja että minä en ollut työskennellyt niitä +saadakseni. Silloin minulle selvisi, että joku toinen oli ne työllään +tehnyt ja että ne oli häneltä ryöstetty. Ja kun saavuin köyhien pariin, +niin löysin ne, joilta tuo omaisuus oli ryöstetty ja jotka olivat +nälissään ja kurjuudessa sen tähden, että heiltä oli ryöstetty.» + +Me vedimme hänet takaisin kertomukseensa. + +»Rahatko? Minä olen niitä tallettanut useaan eri pankkiin eri nimillä. +Niitä ei voida milloinkaan minulta ottaa, sillä kukaan ei niitä löydä. +Ja se on niin hyvää tuo raha. Sillä voi saada niin paljon ruokaa. En +koskaan ennen ole tietänyt, mihin raha kelpaa.» + +»Toivottavasti me saamme sitä jonkun verran aatteellista työtä varten», +sanoi Ernest. »Siitä olisi ääretöntä hyötyä.» + +»Niinkö arvelette?» sanoi piispa. »Minä en suuresti luota politiikkaan. +Totta puhuen pelkään, että en ymmärrä politiikkaa.» + +Ernest oli hienotunteinen sellaisissa asioissa eikä uudistanut +pyyntöään, niin kipeässä rahantarpeessa kuin hän tiesikin +sosialistipuolueen olevan. + +»Minä vietän yöni huokeahintaisissa majataloissa», jatkoi piispa. »Minua +peloittaa enkä uskalla koskaan asua pitempää aikaa samassa paikassa. +Niinikään minulla on vuokrattuna kaksi huonetta työläiskortteleissa eri +osissa kaupunkia. Se on suurta tuhlausta, mutta välttämätöntä. Koetan +korvata sen valmistamalla itse ruokani, vaikkakin joskus ruokailen +halvoissa kahviloissa. + +»Ja niin olen vihdoinkin täyttänyt työalani tässä maailmassa, josta +teille kiitos, nuori mies. Se on Mestarin työtä.» Hän katseli minua, ja +hänen silmänsä säteilivät. »Te yllätitte minut ollessani ruokkimassa +hänen lampaitaan, näettekös. Ja tietenkin te kaikin tulette säilyttämään +salaisuuteni.» + +Hän puheli kyllä jotenkin huolettomasti, mutta hänen sanojensa takana +piili todellinen pelko. Hän lupasi tulla meitä uudestaan tervehtimään. +Mutta viikkoa myöhemmin luimme sanomalehdestä, että onneton piispa +Morehouse oli viety Napan hullujenhuoneeseen ja että oli olemassa jonkun +verran toivoa hänen paranemisestaan. Turhaan pyrimme häntä tapaamaan +saadaksemme hänen asiansa uudestaan tutkittavaksi. Emmekä liioin +onnistuneet saamaan hänestä mitään muuta tietoa, paitsi tuon +epämääräisen selityksen, että hänen paranemisestaan oli hiukan toivoa. + +»Kristus kehoitti rikasta nuorukaista myymään kaiken, mitä hänellä oli», +sanoi Ernest katkerasti. »Piispa noudatti Kristuksen antamaa kehoitusta, +ja hänet salvattiin hullujenhuoneeseen. Ajat ovat muuttuneet sitten +Kristuksen päivien. Meidän päivinämme rikas mies, joka antaa kaikkensa +köyhille, on mieletön. Siitä ei maksa vaivaa keskustella. Yhteiskunta on +puhunut.» + + + + +KOLMASTOISTA LUKU. + +Yleislakko. + + +Tietysti Ernest tuli valituksi kongressiin siinä suuressa +sosialistisessa nousussa, mikä tapahtui syksyllä v. 1912. Suurena syynä +sosialistien äänimäärän paisumiseen oli Hearstin[1] kukistaminen. Se oli +helppo tehtävä plutokratialle. Hearstin sanomalehtien vuotuiset +kustannukset nousivat kahdeksaantoista miljoonaan dollariin, jonka +summan ja enemmänkin hän maksatti keskiluokalla ilmoitusmaksuina. Hänen +rahallinen voimansa perustui kokonaan keskiluokkaan. Trustit eivät +ilmoittaneet.[2] Tuhotakseen Hearstin ei tarvinnut muuta kuin ottaa +häneltä pois hänen ilmoituksensa. + +[1] William Randolph Hearst -- nuori kalifornialainen miljoonamies, + josta tuli Amerikan suurin sanomalehtienomistaja. Hänen + sanomalehtiään ilmestyi kaikissa suurimmissa kaupungeissa, ja niissä + vedottiin rappeutuvaan keskiluokkaan sekä köyhälistöön. Ja niin + suuren kannatuksen hän sai, että hänen käsiinsä vihdoin joutui vanha + ja kutistunut demokraattipuolue. Hänen lehtensä saarnasivat + jonkinlaista vetistä sosialismia ja omituista pikkuporvarillista + kapitalismia. Se oli öljyä ja vettä eikä tietenkään tullut + pitkäaikaiseksi, vaikka plutokraatit häntä yhteen aikaan pelkäsivät. + +[2] Sanomalehti-ilmoitusten kustannukset noina mielettöminä aikoina + olivat uskomattoman suuret. Ainoastaan pikkukapitalistit + kilpailivat, joten he yksistään ilmoittivatkin. Trusteilla + puolestaan ei ollut kilpailijoita, joten niiden oli turha + ilmoittaakaan. + +Koko keskiluokka ei ollut vielä hävinnyt. Sen roteva luuranko oli vielä +jäljellä, mutta se oli vailla voimaa. Ne pikkutehtailijat ja kauppiaat, +joita vielä oli jäljellä, olivat täydellisesti plutokratian armoilla. +Heillä ei ollut omintakeista taloudellista tai poliittista kantaa. Ja +kun plutokratia antoi viittauksen, niin he oitis vetivät pois +ilmoituksensa Hearstin lehdistä. + +Hearst asettui rajuun vastarintaan. Hän painatti sanomalehtensä +puolentoista miljoonan dollarin tappiolla kuukaudessa. Hän julkaisi yhä +edelleen ilmoituksia, joista hän ei saanut enää maksua. Jälleen +plutokratia antoi käskynsä, ja pienet liikemiehet ja tehtailijat +lähettivät tukuittain kirjeitä Hearstille, kieltäen häntä julkaisemasta +heidän vanhoja ilmoituksiaan. Hearst ei siitä piitannut. Tuomioistuimet +antoivat tuomioita häntä vastaan. Mutta sekään ei vielä auttanut. Hänet +tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen oikeusistuimen +halveksimisesta, ja lukemattomilla vahingonkorvausjutuilla hänet lopulta +ajettiin vararikkoon. Silloin kaikki oli lopussa. Plutokratia oli +langettanut hänestä tuomionsa. Oikeusistuimet olivat plutokratian +käsissä. Ja Hearstin kera syöksyi lopulliseen perikatoonsa myöskin +demokraattipuolue, jonka hän vasta äskettäin oli valloittanut. + +Hearstin ja demokraattipuolueen hävittyä sen jäsenillä oli edessään +kaksi uraa. Toinen johti sosialistipuolueeseen, toinen republikaaniseen. +Niinpä kävikin, että me sosialistit saimme korjata Hearstin puolittain +sosialististen oppien hedelmät, sillä suuri enemmistö hänen seuraajiaan +siirtyi meidän puolellemme. + +Maan pakkoluovuttaminen, joka tapahtui näihin aikoihin, olisi myöskin +lisännyt meidän äänimääräämme, ellei tilapäisesti olisi syntynyt n. s. +maalaisliitto. Ernest ja toiset sosialistijohtajat koettivat kaikin +tavoin taivuttaa farmareita meidän puolellemme. Sosialististen +sanomalehtien ja kustannusliikkeiden sulkeminen oli liian kova isku, +jotavastoin suusanallinen aatteen levittäminen ei ollut silloin vielä +kehittynyt. Niinpä tapahtui, että politikoitsijat sellaiset kuin mr +Calvin, jotka itse olivat jo kauan sitten tyhjiksi kynittyjä farmareita, +johtivat maalaisliitoksi järjestyneet farmarit epätoivoiseen +poliittiseen kamppailuun. + +»Farmari-parat», sanoi Ernest kerran katkerasti nauraen, »trustit +pitelevät heitä käsissään kuin leikkikaluja». + +Ja sellainen todellakin oli asema. Seitsemän suurta trustia, toimien +yhdessä, oli pannut yhteen äärettömät ylijäämänsä ja perustanut +maanviljelystrustin. Rautatiet, jotka vallitsivat hintoja, olivat aikoja +sitten upottaneet farmarit velkaan. Pankkiirit ja kaikki trustit +olivatkin jo kauan ennen lainanneet farmareille äärettömät summat rahaa +tämän varalta. Farmarit olivat verkossa. Eikä ollut muuta jäljellä kuin +vetää valmista apajaa. Ja sitä tekemään par'aikaa valmistui +maanviljelystrusti. + +Ahtaat ajat v. 1912 olivat jo aikaansaaneet suurenmoisen hintojen +alenemisen maanviljelysmarkkinoilla. Mutta nyt painettiin hinnat vallan +alas, kun taas rautatiet ylettömillä rahtimaksuillaan katkaisivat +farmarikamelin selän. Siten farmareitten oli pakko lainata yhä enemmän, +kun taas toiselta puolen he olivat estetyt maksamasta vanhoja velkojaan. +Sitten seurasi suuri kiinnitysten lankeaminen ja lainojen pakollinen +ulosotto. Farmarit yksinkertaisesti luovuttivat maansa +maanviljelystrustille. Mitään muuta heillä ei ollut tehtävänä. Ja +luovuttuaan maatiloistaan farmarit rupesivat maanviljelystrustin +palvelukseen liikkeenhoitajina, tarkastajina, työnjohtajina ja +työmiehinä. He tekivät palkkatyötä. He muuttuivat alustalaisiksi -- +lyhyesti sanottuna orjiksi, jotka toimeentullakseen olivat pakotetut +allekirjoittamaan orjakontrahdin. He eivät voineet jättää isäntiään, +sillä heidän isäntänsä muodostivat plutokratian. He eivät voineet mennä +kaupunkeihin, sillä sielläkin plutokratia piti valtaa käsissään. Heillä +oli ainoastaan yksi ehto valittavanaan, lähteä maatiloiltaan ja muuttua +irtolaisiksi ja ennen pitkää kuolla nälkään. Ja silläkin taholla heillä +oli vastassaan tukalia vastuksia, sillä ankaroita lakeja irtolaisuutta +vastaan oli jo aikoja sitten olemassa ja niitä sovellutettiin kaikella +ankaruudella käytäntöön. + +Tietysti siellä täällä yksityisiä farmareita, vieläpä kokonaisia +kuntiakin, säästyi tuolta pakkoluovutukselta poikkeuksellisten +olosuhteitten vuoksi, mutta ne poikkeukset olivat siksi harvoja, +etteivät ne mitään merkinneet, ja jo seuraavana vuonna nämäkin +korjattiin talteen.[1] + +[1] Rooman maanviljelijäluokan hävitys ei tapahtunut läheskään + niin nopeasti kuin Amerikan maanviljelijäin ja pikkukapitalistien + hävittäminen. + + Farmarien kukistaminen kävi etupäässä siten, että plutokratia, jolla + oli käsissään koko hallituskoneisto, kohotti heidän verojaan. Ja se + oli heikko paikka heidän haarniskassaan sen perästä, kun he olivat + itseänsä suojellakseen ja osaksi pakosta sulkeutuneet kokonaan + muulta maailmalta, niin että he eivät myyneet eivätkä ostaneet, + koettaen tulla toimeen omillaan. Ja kun heillä ei ollut mitään + rahallisia tuloja, täytyi heidän myydä tilansa maksaakseen veronsa. + +Aseman ollessa tällaisena syksyllä v. 1912 sosialistijohtajat, Ernestiä +lukuunottamatta, päättelivät, että kapitalismin loppu oli nyt tullut. +Katsoen ahtaisiin aikoihin ja siitä johtuvaan työttömäin paljouteen, +farmareitten ja keskiluokan hävittämiseen sekä huomioonottaen sen +musertavan tappion, minkä ammattiunionit olivat kärsineet pitkin linjaa, +sosialisteilla todellakin oli aihetta uskoa, että kapitalismin loppu oli +tullut, ja he menettelivät täysin johdonmukaisesti antaessaan +plutokratialle taisteluvaatimuksen. + +Mutta voi, me pidimme vihollisen voimaa liian vähäisenä! Kaikkialla +sosialistit julistivat tulevaa voittoansa vaaliuurnalla selittäen asemaa +kursailemattomin sanoin. Plutokratia otti haasteen vastaan. Ja +plutokratia tuhosi meidät, punniten ja harkiten, hajoittamalla meidän +voimamme. Plutokratia se salaisten asiamiestensä kautta levitti +sellaisen huhun, että sosialismi on jumalanpilkkaa ja ateismia; ja sitä +asetta käyttäen plutokratia pakotti kirkkokunnat, varsinkin katolisen, +marssimaan meitä vastaan. Ja samainen plutokratia salaisten +asiamiestensä kautta levitti maalaisliittoa häviämäisillään olevan +keskiluokan keskuuteen, ulottaen sen kaupunkeihin saakka. + +Mutta siitä huolimatta sosialistit voittivat alaa. Ei tosin niin, että +me olisimme valinneet kaikki tärkeimmät virkailijat ja saaneet +enemmistön kaikissa lainlaatijakunnissa, sillä me jouduimme +vähemmistöön. Tosin me valitsimme viisikymmentä kongressimiestä, mutta +kun he kokoontuivat Washingtoniin keväällä v. 1913, huomasivat he, että +heillä ei olekaan mitään valtaa. Kuitenkin he olivat onnellisempia kuin +maalaisliittolaiset, jotka valtasivat toistakymmentä valtiota, mutta +joiden ei sallittu ottaa haltuunsa voittamiaan paikkoja seuraavana +keväänä. Entiset viranpitäjät kieltäytyivät jättämästä paikkojaan, ja +tuomioistuimet olivat plutokratian hallussa. Mutta olemme näin tulleet +rientäneeksi liian kiireesti ajassa eteenpäin. Minun on kerrottava tässä +välissä talven 1912 rauhattomuuksista. + +Omassa maassa vallitseva huono aika oli supistanut äärettömästi tavaran +menekkiä. Työttömällä työväellä ei ollut rahoja, millä ostaa. +Seurauksena siitä oli, että plutokratialle keräytyi suurempi ylijäämä +tuotantoa kuin koskaan ennen. Tämän ylijäämän se oli pakotettu +lähettämään ulkomaille, ja suuria suunnitelmiansa varten se tarvitsi +rahaa. Yrittäessään päästä erilleen tuosta äärettömän suuresta +ylituotannosta plutokratia törmäsi yhteen Saksan kanssa. Taloudellisia +yhteentörmäyksiä tavallisesti seurasivat sodat, eikä tämä tapaus tehnyt +poikkeusta siitä säännöstä. Saksan suuri sotaherra ryhtyi +sotavarustuksiin ja samoin tekivät Yhdysvallat. + +Sodan pilvi kohosi taivaalle synkkänä ja uhkaavana. Maailmannäytelmä oli +alkava, sillä kaikkialla muuallakin maailmassa vallitsi ahdas aika, oli +olemassa työväen levottomuuksia, häviävä keskiluokka, laumoittain +työttömiä, yhteentörmäyksiä maailmanmarkkinoilla sekä kuiskauksia ja +murinaa sosialistisesta vallankumouksesta.[1] + +[1] Pitkän aikaa jo oli kuulunut kuiskeita vallankumouksesta. Jo niin + aikaisin kuin vuonna 1906 (v. a.) lordi Avebury, eräs + englantilainen, lausui seuraavat sanat Englannin ylähuoneessa: + »Euroopassa vallitseva levottomuus, sosialismin leveneminen ja + anarkismin peloittava nouseminen ovat varoituksena hallituksille ja + hallitseville luokille siitä, että työväen olot käyvät + sietämättömiksi, ja jos vallankumousta mielitään välttää, on + ryhdyttävä koroittamaan palkkoja, lyhentämään työpäivää ja + alentamaan elämän välttämättömyyksien hintoja.» -- Ja näitten lordi + Aveburyn sanojen johdosta lausui osakepelurien kuuluisa + äänenkannattaja »Wall Street Journal»: »Nämä sanat on lausunut + ylimys ja Euroopan vanhoillisimman laitoksen jäsen. Se seikka lisää + niiden painavuutta. Ne sisältävät enemmän käytännöllistä + valtioviisautta kuin useimmat kirjat. Ne kelpaavat todellakin + varoitukseksi. Ottakaa vaaria, herrat sota- ja meridepartementtien + virkamiehet!» + +Oligarkia halusi sotaa Saksan kanssa. Ja se halusi sitä monestakin +syystä. Sellaisesta mullistuksesta, kotimaisten suhteitten +myllertymisestä ja uusien liittojen rakentamisesta oligarkialla oli +paljon hyötyä. Ja edelleen sota kuluttaisi joukon varastoihin +kerääntyneitä tuotteita, vähentäisi työttömäin armeijoita, jotka olivat +vitsauksena kaikissa maissa, sekä antaisi oligarkialle tarpeeksi +levähdysaikaa, jonka kuluessa se voisi valmistaa lopullisen +suunnitelmansa ja viedä sen perille. Sellainen sota lopullisesti tekisi +oligarkiasta maailman markkinoitten herran. Ja sen lisäksi tämä sota +loisi suuren seisovan armeijan, jota ei tarvitsisi enää koskaan +hajoittaa, koska kansan mielessä asustaisi kysymys Amerikan ja Saksan +välisestä eikä sosialismin ja oligarkian välisestä sodasta. + +Ja todellakin tämä sota olisi toteuttanut kaikki nämä toiveet, elleivät +sosialistit olisi tulleet väliin. Länsivaltioiden johtajat pitivät +salaisen kokouksen meidän neljässä huonepahasessamme Pell-kadulla. +Täällä keskusteltiin aluksi siitä kannasta, mille sosialistit tulisivat +asettumaan. Me olimme jo ennenkin torjuneet sodanuhkan, mutta +Yhdysvalloissa se nyt tapahtuisi ensikerran.[1] Salaisen kokouksen +jälkeen me ryhdyimme kansainvälisen järjestön kanssa neuvottelemaan, ja +sähkösanomia tuli ja meni yli Atlantin. + +[1] Vasta kahdennenkymmenennen vuosisadan alkupuolella vanhaa + ajanlukua sosialistien kansainvälinen järjestö määritteli kantansa + sotiin. Lyhyesti esitettynä tämä oppi kuuluu: »Mitä syytä on jonkun + maan työläisillä tapella jonkun toisen maan työläisten kanssa + kapitalististen isäntiensä hyödyksi?» + + Toukok. 21 p. 1905 (v. a.), kun sota uhkasi syttyä Italian ja + Itävallan välillä, molempien maiden sosialistit pitivät yhteisen + kokouksen Triestissä, uhaten julistaa suurlakon kumpaisessakin + maassa, jos sotaan ryhdytään. + +Saksalaiset sosialistit olivat valmiit toimimaan yhdessä meidän +kanssamme. Heitä oli yli viisi miljoonaa, ja sen lisäksi he olivat +ystävällisissä väleissä ammattijärjestöjen kanssa, ja heitä oli koko +paljon seisovassa armeijassa. Molemmissa maissa sosialistit panivat +ankaria vastalauseita sotaa vastaan uhaten yleislakolla, ja samaan +aikaan he ryhtyivät tekemään valmistuksia yleislakkoa varten. Sitäpaitsi +kaikkien maiden sosialistipuolueet selittelivät sosialistisia +periaatteita maailmanrauhasta, jota on kaikin mokomin ylläpidettävä, +vaikkapa kotona uhkaisi kapina tai kumous. + +Yleislakko oli se suurenmoinen voitto, minkä me Amerikan sosialistit +saimme. Joulukuun 4 p. Amerikan lähettiläs kutsuttiin pois Saksan +pääkaupungista. Samana yönä saksalainen laivasto teki hyökkäyksen +Honolulua vastaan, upottaen kolme amerikkalaista risteilijää ja yhden +tullilaivan sekä pommittaen kaupunkia. Seuraavana päivänä sekä Saksa +että Yhdysvallat julistivat sodan, ja tunnin kuluessa sosialistit +myöskin aloittivat suurlakon kumpaisessakin maassa. + +Ensi-kertaa Saksan sotaherra oli joutunut vastatuksin niiden miesten +kanssa, jotka pitivät hänen valtakuntaansa käynnissä. Ilman heitä hän ei +voinut hoitaa keisarikuntaansa. Aseman uutuus perustui siihen, että +heidän kapinoimisensa oli laadultaan passiivista. He eivät taistelleet. +He eivät tehneet mitään. Ja jättämällä kaikki tekemättä he sitoivat +sotaherran kädet. Hän ei olisi muuta halunnut kuin saada laskea +sotakoiransa kapinallisen työväen kimppuun. Mutta siihen hänellä ei +ollut tilaisuutta. Hän ei voinut laskea irroilleen sotakoiriansa. Eikä +hän liioin saattanut kutsua aseisiin väkeään sotaan lähetettäväksi, eikä +voinut olla puhettakaan vastahakoisten alamaisten rankaisemisesta. Ei +yhtään pyörää liikkunut koko valtakunnassa. Eikä yhtään junaa ollut +liikkeessä, eikä yhtään sähkösanomaa lähetetty, sillä rautatieläiset ja +sähköttäjät olivat yhtyneet muuhun väestöön. + +Ja samoin kuin Saksassa olivat asiat Yhdysvalloissakin. Vihdoin +ammattijärjestötkin olivat saaneet silmänsä auki. Jouduttuaan +ratkaisevasti tappiolle omalla varsinaisella alallaan ne olivat +luopuneet siitä ja yhtyneet sosialisteihin poliittisella alalla. +Yleislakko näet oli poliittinen lakko. Sitäpaitsi ammattijärjestöt +olivat saaneet siksi pahasti selkäänsä, etteivät ne mistään välittäneet. +Ne yhtyivät yleislakkoon sulasta epätoivosta. Työläiset miljoonittain +paiskasivat maahan työkalunsa ja jättivät työpaikkansa. Erittäin +huomattaviksi tulivat konetyöläiset, jotka siitä huolimatta, että heidän +järjestönsä oli lyöty murskaksi, tulivat esille tuoden tullessaan +liittolaisensa muilta metallityön aloilta. + +Vieläpä karkean työn tekijätkin ja järjestymätön työväki lakkasi työstä. +Lakko oli niin laajalti seisauttanut työkoneiston, että kukaan ei voinut +tehdä työtä. Sitäpaitsi naiset asettuivat yleislakon voimakkaimmiksi +harrastajiksi. He asettuivat suorastaan vastustamaan sotaa. He eivät +tahtoneet, että heidän miehensä menisivät surman suuhun. Ja sen lisäksi +yleislakon ajatus huvitti ihmisiä. Siinä oli jotakin viehättävää. Ja se +ajatus oli tarttuvaa lajia. Lapset tekivät lakon maan kaikissa +kouluissa, ja opettajat, jotka menivät luokille, saivat tulla tyhjin +toimin takaisin. Yleislakko sai suuren kansallisen juhlan luonteen. Ja +ajatus työväen yksimielisyydestä ja yhteistunnosta vaikutti valtaavasti +kaikkien mieliin. Ja sitäpaitsi tuossa suuressa hälinässä ei tarvinnut +pelätä joutuvansa kiinni. Kun kaikki olivat syyllisiä, kuinka voitaisiin +silloin ketään yksityistä rangaista? + +Yhdysvaltoja oli kohdannut halvaus. Kukaan ei tietänyt, mitä tapahtui. +Ei ollut sanomalehtiä, sähkösanomia eikä kirjeitä. Jokainen paikkakunta +oli yhtä täydellisesti eristetty, kuin jos sen ja muun maailman välillä +olisi ollut kymmenentuhatta mailia aarniometsiä. Senpätähden maailma oli +lakannut olemasta, ja kokonaisen viikon kesti tätä asioiden tilaa. + +San Franciscossa me emme tietäneet, mitä tapahtui toisella puolella +lahden sijaitsevissa Berkeleyn ja Oaklandin kaupungeissa. Tuntui siltä, +kuin joku suuri maailman-voima olisi kuollut. Maan valtasuoni oli +tauonnut tykkimästä. Koko kansakunta tuntui kuolleelta. Ei ollut +kolisevia vankkureita kadulla, ei tehtaan pillin vihellystä, ei +raitiovaunujen tohinaa, ei sanomalehtipoikain huutoja -- eikä mitään +muuta kuin ihmisiä, jotka pujahtivat toistensa sivu kuni harhailevat +henget oudoksuen omaansa ja toisten vaiteliaisuutta. + +Ja tuolla hiljaisuuden viikolla oligarkia oppi läksynsä. Ja hyvin se sen +oppikin. Yleislakko oli varoitus. Se ei saanut koskaan enää uudistua. +Oligarkia oli pitävä siitä huolta. + +Viikon lopulla, kuten oli etukäteen sovittu, Saksan ja Yhdysvaltojen +sähköttäjät palasivat paikoilleen. Heidän välityksellään molempien +maiden sosialistijohtajat esittivät vaatimuksensa hallitsijoille. Sota +on peruutettava, tai muuten suurlakko jatkuu. Eikä viipynyt kauan, +ennenkuin sopimus syntyi. Sota peruutettiin, ja molempien maiden väestö +palasi toimiinsa ja tehtäviinsä. + +Näiden tapausten ja neuvottelujen aikana solmittiin Saksan ja +Yhdysvaltain välillä liitto. Todellisuudessa tämä oli Saksan keisarin ja +oligarkian liitto, jonka tarkoituksena oli kukistaa yhteinen vihollinen, +kumouksellinen proletariaatti, molemmissa maissa. Ja tämän saman liiton +oligarkia sitten niin petollisesti rikkoi, kun Saksan sosialistit +nousivat ja karkoittivat sotaherran valtaistuimeltaan. Juuri sitä oli +oligarkia takaa ajanut -- suuren kilpailijansa kukistamista +maailmanmarkkinoilla. Saksalla ei enää tulisi olemaan ulkomaille +lähetettävää ylituotantoa. Sosialistisen valtion luonteen mukaisesti +Saksan väestö kuluttaisi kaikki tuotteensa itse. Tietysti se tulisi +vaihtamaan eräitä tuotteitaan sellaisiin ulkomaisiin tavaroihin, joita +Saksassa ei valmistettu; mutta tämä on tietysti aivan toista kuin +ainainen kuluttamaton ylijäämä. + +»Lyönpä vetoa, että oligarkia löytää oikeutuksen menettelylleen», sanoi +Ernest, kun Saksan keisaria kohdannut petos tuli tunnetuksi. »Kuten +ainakin, oligarkia uskoo tehneensä oikein.» + +Ja kuinkas kävi. Oligarkia todellakin puolustautui selittämällä +tehneensä sen Amerikan kansan hyväksi, jonka etua se kaikkialla sanoi +valvovansa. Se oli nakannut vihatun kilpailijansa pois +maailmanmarkkinoilta ja siten hankkinut meille tilaisuuden päästä eroon +ylituotannostamme noilla markkinoilla. + +»Ja huutava hulluus siinä on se, että olemme niin saamattomia, että +moiset kaistapäät todellakin hoitavat meidän asioitamme», lausui Ernest. +»He ovat tehneet meille mahdolliseksi myydä enemmän ulkomaille, joka +merkitsee, että saamme tyytyä sitä vähempään täällä kotonamme.» + + + + +NELJÄSTOISTA LUKU. + +Lopun alkua. + + +Jo niin aikaisin kuin tammikuussa 1913 Ernest näki asioiden todellisen +suunnan, mutta hän ei voinut saada tovereitaan näkemään sitä Rautakoron +haamua, mikä oli syntynyt hänen aivoissaan. He olivat liian tyyniä ja +luottavaisia. Tapahtumat kulkivat nopeasti huippuaan kohti. Oli tultu +maailman kulun käännekohtaan. Amerikkalainen oligarkia vallitsi melkein +kaikkia maailmanmarkkinoita, ja kymmeniä maita erotettiin kokonaan +noista markkinoista, käsissään kuluttamaton ja myymätön ylijäämä. +Sellaisilla mailla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin järjestyä +uudelleen. Ne eivät voineet jatkaa ylituotantojärjestelmäänsä. +Kapitalistinen järjestelmä näissä maissa olisi ollut sula mahdottomuus +tämän jälkeen. + +Näiden maiden yhteiskuntaolojen uudistaminen pukeutui kumouksen muotoon. +Se oli sekasorron ja väkivallan aikaa. Kaikkialla hallituslaitokset +romahtelivat. Ja kaikkialla, lukuunottamatta paria maata, entiset +kapitalistiset isännät taistelivat viimeiseen asti omistusoikeutensa +puolesta. Mutta hallitukset riisti heidän herpoavista käsistään +taisteleva proletariaatti. Vihdoin toteutettiin käytännössä Karl Marxin +kuuluisaa lausetta: »Yksityisen kapitalistisen omistusoikeuden päivät +ovat luetut. Pakkoluovuttajilta tullaan pakkoluovuttamaan.» Ja sitä +mukaa kuin kapitalistiset hallitukset romahtivat, kohosi niiden tilalle +kooperatiivisia yhteiskuntia. + +»Miksi Yhdysvallat jättäytyvät jäljelle? Käykää toimeen, te Amerikan +kumoukselliset! Mikä vaivaa Amerikkaa?» Sellaisia viestejä lähettivät +meille suunnitelmissaan onnistuneet toverit muista maista. Mutta me emme +voineet pysyä heidän rinnallaan. Oligarkia seisoi meidän tiellämme. Sen +runko levittihe äärettömänä hirviönä edessämme. + +»Odottakaa, kunnes me astumme virkoihin keväällä», me vastasimme, +»sitten saatte nähdä». + +Siinä piili meidän salaisuutemme. Me olimme voittaneet puolellemme +maalaisliiton, ja keväällä tulisi heidän käsiinsä joutumaan +toistakymmentä valtiota edellisten syysvaalien perustuksella. Heti +paikalla oli tarkoitus luoda näistä valtioista kooperatiivisia +yhteiskuntia. Ja loppusuoritus ei enää senjälkeen olisi vaikea. + +»Mutta mitä, jos maalaisliitto ei saisikaan niitä haltuunsa?» kysyi +Ernest. Ja hänen toverinsa sanoivat häntä onnettomuuden huuhkajaksi. + +Mutta niiden menettäminen ei suinkaan ollut suurin niistä vaaroista, +mitä Ernestillä oli mielessään. Hän näki jo ennakolta ammattijärjestöjen +häviön ja kastijärjestelmän synnyn. + +»Ghent on neuvonut oligarkeille, miten heidän on meneteltävä», sanoi +Ernest. »Olenpa varma, että hänen 'Benevolent Feodalismistaan'[1] on +tullut heille oikea käsikirja.» + +[1] »Our Benevolent Feodalism» (Meidän siunauksellinen feodalismimme), + N. J. Ghentin kirjoittama teos, ilmestyi v. 1902 (v. a.). Ja + sanotaan, että suurkapitalistit juuri tästä kirjasta saivat + oligarkian aatteen. Sellainen käsitys oli vallitsevana Rautakoron + kolmena vuosisatana ja vielä Ihmisten Veljeydenkin ensimmäisellä + vuosisadalla. + +En koskaan unohda sitä yötä, jolloin Ernest oltuaan kuumassa +keskustelussa kymmenkunnan ammattiyhdistysten johtomiehen kanssa kääntyi +minuun ja sanoi tyynellä äänellä: »Nyt on asia ratkaistu. Rautakorko on +voittanut. Loppu on näkyvissä.» + +Tämä meidän asunnossamme pidetty kokous ei ollut virallinen; mutta +Ernest samoin kuin muutkin johtavat sosialistit koetti taivuttaa +ammattikunnallisen työväenliikkeen johtajia sellaiseen sopimukseen, että +nämä yhtyisivät sosialisteihin seuraavassa yleislakossa. O'Connor, +konetyömiesten liiton presidentti, oli jyrkimmin vastustanut tätä +ehdotusta. Kokouksessa oli läsnä kuusi johtajaa. + +»Tehän olette nähneet, että kärsitte masentavan tappion pitäessänne +kiinni vanhasta menettelytavastanne mitä lakkoon ja boikottaukseen +tulee», huomautti Ernest. + +O'Connor ja toiset nyökäyttivät päätään. + +»Ja te näitte mitä yleislakolla voidaan saada aikaan», Ernest jatkoi. +»Me ehkäisimme sodan Saksaa vastaan. Koskaan ei ole esitetty parempaa +näytettä työväen yhteisyydestä ja voimasta. Työ voi hallita ja tulee +hallitsemaan maailmaa. Jos te suostutte yhä edelleen seisomaan meidän +rinnallamme, niin me teemme lopun kapitalismin vallasta. Se on teidän +ainoa toivonne. Ja enemmänkin, kuten tiedätte. Sillä mitään muuta keinoa +ei ole. Ja mitä ikinä te puuhaattekin entisen menettelytapanne pohjalla, +on teidän perikatonne jo ennakolta varma, yksistään jo siitä syystä, +että tuomioistuimia vallitsevat herrat.»[1] + +[1] Näytteeksi siitä, miten nurjasti tuomioistuimet kohtelivat työväkeä, + mainittakoon muutamia sellaisia oikeudenpäätöksiä. Pennsylvanian + hiilikaivoksissa oli lasten työssä käyttäminen sangen yleistä. V. + 1905 (v. a.) työväen onnistui saada hyväksytyksi lakiehdotus, joka + velvoitti kaivannonomistajat hankkimaan lasten vanhemmilta + valallisen todistuksen näiden iästä ja kouluopetuksesta. Mutta + Luzerne-kauntin kihlakunnanoikeus julisti tuon uuden lain + perustuslainvastaiseksi sillä perusteella, että siinä tehtiin erotus + samaan luokkaan kuuluvien yksilöitten välillä -- nim. lasten alle + neljäntoista ja yli neljäntoista ikävuoden. Valtion ylioikeus + vahvisti tuomion. New Yorkin Court of Special Sessions + (ylimääräisesti istuva oikeus) julisti v. 1905 (v. a.) + perustuslainvastaiseksi asetuksen, joka kielsi naisten ja lasten + työskentelyn tehtaassa jälkeen kello yhdeksän illalla. Asetus + kumottiin sillä perusteella, että se oli »luokkalaki». Niinikään + leipurit siihen aikaan nääntyivät ylenmääräisestä raatamisesta. New + Yorkin lainlaatijakunta sääsi lain, joka määräsi työpäivän pituuden + leipomoissa enintään 10-tuntiseksi. V. 1906 (v. a). Yhdysvaltain + ylioikeus julisti tämän lain perustuslainvastaiseksi ja siis + kumottavaksi. Sen päätöksen perustelussa sanottiin m. m.: »Ei ole + mitään järkevää syytä käydä rajoittamaan henkilökohtaista vapautta + tai vapaan sopimuksen oikeutta määräämällä leipurin työpäivän + pituus.» + +»Te pidätte liian kiirettä», vastasi O'Connor. »Te ette tunne kaikkia +keinoja. Toistakin tietä voi päästä. Me tiedämme, mihin ryhdymme. Me +olemme kyllästyneet lakkoihin. Ne ovat hakanneet meidät niissä +pataluhaksi. Mutta luulen, että meidän ei tarvitse koskaan enää kutsua +väkeämme lakkoon.» + +»Minkälainen sitten on se teidän keinonne?» kysyi Ernest oitis. + +O'Connor nauroi ja pudisti päätään. »Sen verran voin teille sanoa, että +me emme ole olleet nukuksissa. Emmekä me uneksi nytkään.» + +»Toivottavasti siinä ei ole mitään pelkäämistä tai häpeämistä», lausui +Ernest ikäänkuin syytellen. + +»Kai me itse parhaiten tiedämme omat asiamme», kuului vastaus. + +»Se on pimeä juttu, päättäen siitä tavasta, millä te koetatte sitä +peittää», sanoi Ernest kiihtyen. + +»Me olemme maksaneet kokemuksemme hiellä ja verellä, ja me olemme +ansainneet kaiken sen, mitä meille on tulossa», kuului vastaus. »Oma suu +on lähempänä kuin kontin suu.» + +»Jos te ette uskalla sanoa, minkälainen se teidän keinonne on, niin minä +sanon sen teille.» Ernestin veri kiehui. »Te aiotte ryhtyä saaliin +jaolle. Te olette tehneet sopimuksen vihollisen kanssa, niin tottavie +olettekin. Te olette myyneet työväen asian, koko työväen. Te peräännytte +valjuina raukkoina taistelutantereelta.» + +»Minä en sano mitään», vastasi O'Connor. »Mutta me itse ehkä tiedämme +hiukan paremmin kuin te, mikä meille on parasta.» + +»Ja te ette välitä pennin edestä siitä, mikä on parasta kaikille muille +työläisille. Te potkitte ne ojaan.» + +»Minä en sano mitään», vastasi O'Connor, »muuta kuin että minä olen +konetyömiesten liiton presidentti ja että minun velvollisuuteni on +valvoa niiden miesten etua, joita minä edustan, siinä kaikki». + +Ja työväenjohtajain mentyä Ernest tappiolle joutuneen tyyneydellä esitti +minulle tulevain tapahtumain hahmopiirteet. + +»Sosialistit aina ennen iloiten ennustivat sen päivän tuloa, jolloin +ammattikunnittain järjestynyt työväki jouduttuaan tappiolle teollisuuden +taistelukentällä siirtyy poliittiselle taistelukentälle. Ja nyt on +vihdoin päästy niin pitkälle, että Rautakorko on murskannut työväen +ammattiyhdistykset taloudellisessa taistelussa ja ajanut ne poliittisen +toiminnan alalle. Mutta sen sijaan, että se ilahduttaisi meitä, tulee +siitä meille surun lähde. Rautakorko on oppinut läksynsä. Me näytimme +sille voimamme suurlakossa. Ja se on ryhtynyt toimenpiteisiin toisen +suurlakon ehkäisemiseksi.» + +»Mutta miten?» kysyin. + +»Yksinkertaisesti ostamalla suuret ammattiyhdistykset puolelleen. Ne +eivät tule ottamaan osaa seuraavaan yleislakkoon, joten yleislakosta ei +voi tulla mitään.» + +»Mutta Rautakorko ei voine jatkuvasti kustantaa niin kallista ohjelmaa?» +minä kysyin. + +»Eipä suinkaan. Mutta se ei ole ostanut kaikkia ammattiyhdistyksiä. Se +ei olekaan tarpeen. Kas näin tulee tapahtumaan. Palkkoja koroitetaan ja +työpäivää lyhennetään rautatieläisten, rauta- ja terästyöntekijäin sekä +konetyömiesten yhdistyksissä. Näissä yhdistyksissä tulevat verrattain +hyvät työsuhteet vallitseviksi. Ja näiden ammattikuntien jäsenet tulevat +saamaan ihanteelliset olot.» + +»Mutta siltikään en käsitä, miten toisten ammattiyhdistysten käy», +muistutin. »Tämän ryhmän ulkopuolellahan on paljon useampia +ammattiyhdistyksiä kuin siinä itsessään.» + +»Toiset ammattiyhdistykset nujerretaan hengiltä -- kaikki tyynni. Sillä, +näetkös, rautatieläiset, konetyömiehet ja metallityöntekijät suorittavat +meidän konesivistyskaudellamme koko sen työn, mikä on oleellisesti +välttämätöntä. Vakuutettuna näiden joukkojen uskollisuudesta Rautakorko +näpsäyttää sormiaan muulle työväestölle. Rauta, teräs, hiili, koneisto +ja kulkuneuvot muodostavat koko teollisen järjestelmän selkärangan.» + +»Mutta hiili?» minä tiedustin. »Onhan olemassa toistamiljoonaa +hiilenkaivajaa.» + +»He ovat järjestään ammattitaidotonta työväkeä eivätkä sellaisinaan +mitään merkitse. Heidän palkkojaan alennetaan ja työpäivää pitennetään. +He tulevat olemaan orjia niinkuin kaikki muutkin, ja heistä tulee juhtia +vielä suuremmassa määrässä kuin meistä muista. Heidät pakotetaan +työskentelemään aivan samoin kuin nykyjään pakotetaan farmareita +työskentelemään uusien isäntiensä hyväksi, jotka heiltä ryöstivät maan. +Ja samoin käy kaikkien tuon ryhmän ulkopuolella olevien +ammattiyhdistysten. Ne särjetään ja tuhotaan ja niiden jäsenet ajetaan +työhön nälän ja lain pakolla. + +»Tiedätkö miten käy Farleyn[1] ja hänen lakonrikkojainsa? Minä sanon. +Lakonmurtaminen ammattina tulee häviämään. Työlakkoja ei enää tehdä. +Lakkojen asemesta tulee olemaan orjakapinoita. Farley ja hänen +joukkueensa siirretään orjain ajoon. Tietysti siitä ei käytetä tällaista +nimitystä, vaan sitä sanotaan maan lakien valvomiseksi, lakien, joiden +avulla työmiehet pakotetaan työskentelemään. Se tulee kaiken kaikkiaan +pitkittämään taistelua, tämä suurten ammattiyhdistysten petos. Taivas +yksin tietää, missä ja milloin vallankumous tulee viettämään +voittojuhliaan.» + +[1] James Farley -- eräs sen aikakauden kuuluisa lakonrikkoja, hyvin + taitava mies, jolla oli enemmän rohkeutta kuin siveellistä ryhtiä. + Hän nousi sangen korkealle Rautakoron aikana ja vihdoin siirtyi + oligarkkien luokkaan. Hänet murhasi vuonna 1932 Sarah Jenkins, jonka + miehen Farleyn lakonrikkojat tappoivat kolmekymmentä vuotta sitä + ennen. + +»Mutta kun on vastassa niin luja mahti kuin oligarkia ja suuret +ammattikunnat yhdistyneinä, voiko otaksua vallankumouksen koskaan +pääsevän voitolle?» utelin. »Eikö tuo liittokunta saattaisi jäädä +ainaiseksi olemaan?» + +Hän pudisti päätään. »Eräs meidän määritelmistämme kuuluu, että jokainen +järjestelmä, joka perustuu luokka- tai kastijakoon, sisältää itsessään +oman kukistumisensa siemenen. Ja kun kerran luokkajako on järjestelmän +pohjana, ei silloin voida liioin välttää kasteja, perinnöllistä +luokkajakoa. Rautakorko ei voi sitä estää, ja ennen pitkää kasti tulee +kukistamaan Rautakoron. Rahaylimystö on jo muodostunut kastiksi, +tarkasti suljetuksi perinnölliseksi luokaksi; mutta odottakaammehan, +kunnes nuo suositut ammattiyhdistykset ovat kehittyneet kastikannalle. +Rautakorko tulee tekemään kaikkensa sen ehkäisemiseksi, mutta se ei +onnistu. + +»Nuo suositut ammattiyhdistykset ovat Amerikan työväen kukka. Niiden +jäsenet ovat voimakkaita ja pystyviä miehiä. He ovat päässeet noihin +ammattiyhdistyksiin ankaran kilpailun ja taistelun kautta. Jokainen +pystyvä työmies Yhdysvalloissa tulee kunnianhimoisella halulla pyrkimään +noiden suosittujen ammattiyhdistysten jäsenyyteen. Oligarkia tulee +lietsomaan sellaista halua ja siitä johtuvaa kilpailua. Siten uljaat ja +vankat miehet, joista muuten olisi saattanut tulla kumouksellisia, +viekoitellaan toiselle puolelle ja heidän voimansa käytetään oligarkian +hyväksi. + +»Toiselta puolen työväenkastit, suosittujen ammattiyhdistysten jäsenet, +tulevat pyrkimään johtaviksi järjestöiksi. Ja se onnistuu. Työväen +kastien jäsenyys muuttuu perinnölliseksi. Pojat seuraavat isiään, eikä +mitään uutta voimaa tule siihen virtaamaan tuosta ikuisesta +voimanvarastosta, rahvaasta. Se merkitsee työväenkastien asteittain +tapahtuvaa heikkenemistä. Mutta samaan aikaan ne tulevat +yhteiskunnallisena laitoksena saamaan tilapäisesti kaiken vallan +käsiinsä. Nämä työväenkastit tulevat muistuttamaan keisareitten +henkikaarteja vanhassa Roomassa, ja nyt niinkuin silloinkin tulee +tapahtumaan palatsivallankumouksia, joiden kautta työväenkastit saavat +käsiinsä vallan ohjat. Niinikään vastavallankumouksia tulee tapahtumaan, +joiden kautta rahaylimystö pääsee uudelleen valtaan, ja milloin toinen, +milloin toinen on vallassa. Ja kaiken sen kestäessä luokalle ominainen +heikentyminen käy yhä huomattavammaksi, kunnes lopulta rahvas pääsee +oikeuksiinsa.» + +Tämän kuvauksen hitaasta yhteiskunnallisesta kehityksestä Ernest piirsi +silloin, kun hänen mielensä oli masentuneena suurten ammattiliittojen +petollisen luopumisen johdosta. Minä en koskaan ollut tässä kysymyksessä +hänen kanssaan samaa mieltä enkä ole vieläkään näitä rivejä +kirjoittaessani, päinvastoin. Sillä juuri nyt me seisomme kumouksen +kynnyksellä, joka on lakaiseva tieltään koko rahaylimystön. Kuitenkin +olen tässä esittänyt Ernestin ennustuksen juuri sen tähden, että se oli +hänen ennustuksensa. Siitä huolimatta, että hän itsekin sen uskoi, +työskenteli hän jättiläisen lailla sitä vastaan. Ja niin suuria ansioita +kuin hänellä ei ole kenelläkään tämän nyt lähestyvän kumouksen +valmisteluissa. + +»Mutta jos oligarkia pysyy vallassa», kysyin häneltä sinä iltana, »mihin +joutuvat silloin ne suurenmoiset ylijäämät, jotka lankeavat sen osalle +joka vuosi?» + +»Ne ylijäämät on tavalla tai toisella kulutettava», hän vastasi, »ja me +saamme olla varmoja siitä, että oligarkit kyllä keinoja keksivät. Upeita +teitä rakennetaan. Tieteitten ja erittäinkin taiteitten alalla ryhdytään +suurenmoisiin yrityksiin. Sen jälkeen kuin oligarkit ovat täydellisesti +lannistaneet kansan, joutaa heiltä aikaa muihinkin harrastuksiin. Heistä +tulee kauneudenpalvelijoita. Heistä tulee taiteenharrastajia. Ja heidän +johdollaan ja saaden heiltä runsasta kannatusta taiteilijat tulevat +raatamaan. Seurauksena tulee olemaan suurenmoisia taideteoksia, sillä +silloin eivät enää taiteilijat, kuten siihen asti, ole riippuvaisia +keskiluokan porvarillisesta mausta. Siitä tulee suurta taidetta, ja +ihmeellisiä kaupunkeja tulee nousemaan, jotka saattavat entisaikojen +kaupungit näyttämään kirjavilta ja mitättömiltä. Ja niissä kaupungeissa +asuvat oligarkit ja palvelevat kauneutta.[1] + +[1] Meitä hämmästyttää Everhardin terävänäköisyys. Jo ennenkuin + oligarkit olivat ajatelleetkaan sellaisia ihmekaupunkeja kuin Ardis + ja Asgard, Everhard näki nämä kaupungit ja niiden syntymisen + välttämättömyyden. + +»Siten tulee ylijäämä säännöllisesti kulutetuksi, samalla kuin työväki +tekee tarvittavan työn. Näiden suurten töiden suorittaminen tulee +antamaan miljoonille karkeantyöntekijöille työtä nälkäpalkalla, sillä +äärettömiä liikevoittoja täytyy kuluttaa tavalla tai toisella. Ja +oligarkit rakentavat tuhannen vuoden varalta -- jopa kymmenenkin +tuhannen. He tulevat rakentamaan niin suurellisesti, että muinaisilla +egyptiläisillä ja babylonialaisilla ei ollut sellaisesta aavistustakaan; +ja kun oligarkit ovat menneet kaiken maailman tietä, niin heidän suuret +tiensä ja heidän ihmeelliset kaupunkinsa jäävät työnveljeyden +perinnöksi.[1] + +[1] Tuon ennustuspäivän jälkeen on vierinyt Rautakoron kolme vuosisataa + ja Ihmisten Veljeyden neljä vuosisataa, ja me tämän päivän ihmiset + todellakin käyskentelemme niillä teillä ja asumme niissä + kaupungeissa, joita oligarkit rakensivat. Totta kyllä me nyt + rakennamme vielä ihmeellisempiä kaupunkeja, mutta oligarkkien + rakentamat ihmekaupungit ovat vielä jäljellä, ja minä kirjoitan + näitä rivejä Ardisissa, joka on kaikkein merkillisimpiä muinaisajan + kaupunkeja. + +»Näitä kaikkia oligarkit tekevät sen tähden, että he eivät voi olla +niitä tekemättä. Nämä suurenmoiset laitokset ovat se muoto, mihin heidän +liikevoittojensa kuluttaminen pukeutuu, aivan samoin kuin Egyptin +hallitseva luokka muinaisuudessa kulutti kansalta riistetyn työn +ylijäämän temppelien ja pyramidien rakentamiseen. Oligarkkien aikana +tulevat kukoistamaan, ei pappissääty, vaan taiteilijain luokka. Ja +porvarillisen kauppiasluokan tilalla tulevat olemaan työväenkastit. Ja +alimmaisena viruu näivettyen, nälkää nähden ja mädäten rahvas, väestön +suuri enemmistö. Ja lopuksi, ken tietää milloin, rahvas nousee +kurjuudestaan. Työväenkastit ja oligarkia romahtavat maahan. Ja sitten +vihdoin, niin monen monituisen vuosisadan kuluttua, tulee rahvaanmiehen +päivä. Minä luulin näkeväni sen päivän, mutta nyt tiedän, etten tule +sitä koskaan näkemään.» + +Hän viivähti, katsoi minuun ja sitten lisäsi: + +»Yhteiskunnallinen kehitys käy harmittavan hitaasti, vai mitä, +kultaseni?» + +Käsivarteni kietoutuivat hänen ympärilleen, ja hänen päänsä lepäsi minun +rinnoillani. + +»Laula minut nukuksiin», hän kuiskasi lapsellisen oikkuisasti. »Minä +olen nähnyt näkyjä ja tahdon unhottaa.» + + + + +VIIDESTOISTA LUKU. + +Viimeiset päivät. + + +Oli tammikuun loppupäivät v. 1913, kun oligarkian muuttunut kanta +suosittuihin ammattiyhdistyksiin nähden tuli yleisesti tunnetuksi. +Sanomalehdet kertoivat ennenkuulumattomasta palkkojen koroittamisesta, +josta osallisiksi olivat tulleet rautatieläiset, rauta- ja +terästyöntekijät sekä koneenkäyttäjät ja konetyömiehet. Mutta koko +totuutta ei kerrottu. Oligarkit eivät uskaltaneet lausua koko totuutta. +Todellisuudessa palkat olivat nousseet paljon korkeammiksi ja muut +etuisuudet sitä mukaa. Tämän piti olla salaisuus, mutta salaisuudet +pyrkivät julki. Suosittujen ammattiyhdistysten jäsenet kertoivat +vaimoilleen, vaimot juoruilivat, ja pian koko työväenmaailmassa +tiedettiin, mitä oli tapahtunut. + +Se ei ollutkaan muuta kuin luonnollinen kehittymä siitä, mitä +yhdeksännellätoista vuosisadalla oli sanottu osavoitoksi, kun nimittäin +työnantajat jakoivat osan voitosta työläisille. Kapitalistit olivat +koettaneet mielistellä työväkeä kiinnittämällä heitä rahallisilla +eduilla työhönsä. Mutta voittojen jakaminen järjestelmänä oli +hullunkurinen ja mahdoton. Sellainen saattoi käydä päinsä vain +muutamissa poikkeustapauksissa. Sillä jos koko työväki ja kaikki +kapitalistit olisivat jakaneet voitot, niin silloin olisi tullut +vallitsevaksi se asiaintila, mikä oli vallitsevana silloin, kun ei +voittojen jakamista vielä tunnettukaan. + +Ja kun tämä osavoiton aate pian osoittautui epäkäytännölliseksi, +ilmestyi sen tilalle käytännöllinen saaliinjako. »Antakaa meille +parempaa palkkaa ja maksattakaa lasku yleisöllä», oli suurten +ammattiyhdistysten sotahuuto. Ja muutamin paikoin tämä itsekäs ohjelma +menestyi hyvin. Sen ylimääräisen laskun sai maksaa järjestymätön ja +heikosti järjestynyt työväki. Nämä työläiset lopullisesti maksoivat +lujiin järjestöihin kuuluvien veljiensä palkankoroitukset. Tämä aate, +kuten sanoin, johdettiin loogilliseen äärimmäisyyteensä juuri siksi, +että oligarkit ja suositut ammattiyhdistykset liittyivät yhteen.[1] + +[1] Kaikki rautatieläisten ammattikunnat solmivat tuollaisen liiton + oligarkkien kanssa saaliin jakamiseksi, ja mainitsemista ansaitsee + se tapaus, joka, mikäli tiedetään, on ensimmäinen tällä suunnalla. + Tässä tarkoitettu ammattiyhdistys oli »Veturinkuljettajain + veljeskunta», jonka presidentti P. M. Arthur Pennsylvanian + rautatielakossa yksin teki sopimuksen rautatien kanssa, muista + ammattiyhdistyksistä välittämättä. Suunnitelma oli yhtä onnistunut + kuin itsekäs. + +Kun levisi tieto suosittujen ammattikuntain petoksesta, alkoi +työväenpiireistä kuulua kovaa murinaa. Senjälkeen suosiossa olevat +ammattiyhdistykset erosivat kansainvälisestä järjestöstä ja rikkoivat +kaikki entiset suhteet. Sitten seurasi rettelöitä ja väkivaltaisuuksia. +Suosittujen ammattiyhdistysten jäsenet leimattiin pettureiksi, ja +kapakoissa, huvitilaisuuksissa, kaduilla, työpaikoilla ja kaikkialla +heitä hätyyttelivät toverit, jotka he olivat niin perin halpamaisesti +pettäneet. + +Lukemattomia päitä puhkottiin, ja muutamat menettivät henkensäkin. +Kukaan suosittujen ammattiyhdistysten jäsen ei voinut olla varma +turvallisuudestaan. He kokoontuivat suurempiin joukkoihin työhön +mennessään ja työstä palatessaan. He kulkivat aina keskikatua. +Katukäytävällä he näet olisivat helposti joutuneet ikkunoista ja +katoilta viskattujen kivien uhreiksi. Heillä oli lupa kantaa aseita, ja +viranomaiset auttoivat heitä kaikin tavoin. Heidän vainoojiansa +tuomittiin pitkiksi ajoiksi vankiloihin, missä heitä kohdeltiin hyvin +nurjasti. Ei kukaan, paitsi suosittujen ammattikuntain jäsenet, saanut +kantaa aseita. Ja tämän lain rikkomisesta oli säädetty ankaria +rangaistuksia. + +Vimmastunut työväki puski vihaansa pettureihin. Siten kastirajat +muodostuivat itsestään. Petettyjen työläisten lapset ryhtyivät niin +katkerasti vainoamaan pettureitten lapsia, että näiden oli viimeiseltä +mahdotonta leikkiä kaduilla tai käydä kansakouluissa. Pettureitten +vaimoja ja muita perheenjäseniä niinikään vainottiin ja ahdistettiin +kaikin mahdollisin keinoin. + +Tästä oli seurauksena, että vainotut, jouduttuaan joka puolelta +puristuksiin, liittyivät heimon tavoin läheisesti toisiinsa. Nähtyään +olonsa turvattomaksi keskellä petetyn köyhälistön asumia kaupunginosia +he muuttivat uusiin asuntopaikkoihin, toisista erilleen. Ja näissä +puuhissa heitä suosivat oligarkit. Hyviä asuntoja, uudenaikaisia ja +terveellisiä, rakennettiin heitä varten puistojen ja nurmikenttien +lähistöille. Heidän lapsensa kävivät kouluissa, joita erityisesti heitä +varten rakennettiin ja joissa käsityö ja käytännöllinen tiede olivat +pääasiallisina oppiaineina. Siten alkoi kehittyä säätyjako, kastit. +Suosittujen ammattikuntain jäsenistä tuli työväen ylimystö. He +pysyttelivät erillään muusta työväestä. Heillä oli paremmat asunnot, +paremmat vaatteet, parempi ruoka ja parempi kohtelu. + +Samaan aikaan muita työläisiä kohdeltiin sangen kovakouraisesti. Useita +pieniä etuisuuksia riistettiin heiltä, samalla kuin palkat ja +elantokanta laskeutuivat myötäänsä. Niinikään työväenkansakoulu +rappeutui, ja ennen voimassa ollut oppivelvollisuus vaihtui +vapaaehtoisuuteen. Ja luku- ja kirjoitustaidottomain luku kasvoi +peloittavalla nopeudella. + +Maailman markkinoiden joutuminen Yhdysvaltain käsiin järkytti koko +maailman rauhaa. Hallituslaitokset kaikkialla romahtivat maahan tai +muodostuivat toisenlaisiksi. Saksassa, Italiassa, Ranskassa, +Austraaliassa ja Uudessa-Seelannissa perustettiin kooperatiivisia +yhteiskuntia. Brittiläinen maailmanvalta oli hajoamistilassa. +Englannilla oli kylliksi paljon tekemistä kotona. Intiassa oli kapina +täydessä lieskassa. Ja kautta koko Aasian kaikui huuto: »Aasia +aasialaisille!» Ja tämän huudon takana oli Japani, lakkaamatta +kiihoittaen ja nostattaen keltaista ja ruskeaa rotua valkoista vastaan. +Ja samalla kuin Japani uneksi Aasian herruudesta ja pyrki toteuttamaan +vallanhimoisia suunnitelmiaan, se tukahdutti kapinallisen proletariaatin +kotona. Se oli yksinkertaisesti luokkasota, kuli samuraita vastaan, ja +kuli-sosialisteja surmattiin kymmenin tuhansin. Neljäkymmentätuhatta +tapettiin Tokion katutaisteluissa ja epäonnistuneessa hyökkäyksessä +Mikadon palatsia vastaan. Kobe oli muuttunut oikeaksi +teurastushuoneeksi. Pumpulitehtaan työläisiä ammuttiin kuularuiskuilla +ja niin suuret määrät, että sellaista ei oltu vielä ennen kuultu. +Kaikista julmin olikin Japanin nouseva oligarkia. Japani hallitsi itää +ja oli vallannut koko Aasialle kuuluvan osan maailman markkinoista, +lukuunottamatta Intiaa. + +Englannin onnistui kukistaa omat proletaarikapinansa ja samalla pitää +kiinni Intiasta, vaikka se joutuikin ponnistelemaan uuvuksiin asti. Sen +täytyi niinikään hellittää suurista siirtomaistaan. Sosialistien +onnistui muuttaa Austraalia ja Uusi-Seelanti kooperatiivisiksi +yhteiskunniksi. Ja samasta syystä Englanti menetti Kanadan. Mutta +Kanadan hallitseva luokka kukisti sikäläisen vallankumouksen saaden apua +Rautakorolta. Samaan aikaan Rautakorko auttoi Meksikoa ja Kubaa +kukistamaan kumouksiaan. Seurauksena oli, että Rautakorko laskettiin +vankoille perustuksille uudella mantereella. Se oli muodostanut +yhtenäiseksi valtiolliseksi möhkäleeksi koko Pohjois-Amerikan Panaman +kanavasta Jäämereen asti. + +Ja Englannin oli onnistunut säilyttää Intia uhraamalla muut +siirtomaansa. Mutta sekin oli vain tilapäistä. Taistelu Japanin ja +muiden Aasian valtojen kanssa Intian herruudesta tuli näin ainoastaan +siirretyksi eteenpäin, mutta ei suinkaan ehkäistyksi. Englanti tuli +läheisessä tulevaisuudessa menettämään Intian, ja niiden tapausten takaa +häämötti taistelu Aasian ja muun maailman välillä maailmanherruudesta. + +Ja sill'aikaa kuin taistelu riehui kaikkialla maailmassa, emme mekään +täällä Yhdysvalloissa eläneet levossa ja rauhassa. Suurten +ammattiyhdistysten kavallus oli ehkäissyt meikäläisen proletariaatin +vallankumouksen, mutta väkivalta vallitsi kaikkialla. Työväen +levottomuuksien ja farmarien sekä keskiluokan jäännösten +tyytymättömyyden lisäksi puhkesi täyteen roihuun uskonnollinen herätys. +Eräs seitsemännen-päivän-adventistien lahkon ryhmä tuli yht'äkkiä sangen +kuuluisaksi, alkaen julistaa maailman loppua. + +»Hämminki kolme vertaa entistään suurempana!» huudahti Ernest. »Kuinka +voimme toivoa yhteisyyden tunnetta näiden kaikkien ristiriitaisuuksien +vallitessa?» + +Ja todellakin tuo hengellinen herätys pääsi peloittavaan vauhtiin. +Kansa, kurjistunut ja kaikissa maallisissa toiveissaan pettynyt kansa +oli valmis ottamaan vastaan taivaan, mihin teollisuustyrannien olisi +yhtä vaikea päästä kuin kamelin käydä neulansilmän lävitse. +Hurjannäköisiä vaeltavia saarnaajia parveili maan kaikissa osissa; ja +viranomaisten kielloista ja rankaisutoimenpiteistä huolimatta +uskonnollista kiihkoa lietsottiin yhä hehkuvammaksi lukemattomissa +evankeliumijuhlissa. + +Viimeiset päivät olivat käsissä, he vakuuttivat, maailman loppu oli +alkanut. Ilmansuunnat olivat kadonneet. Jumala oli nostattanut +kansakunnat kilvoittelemaan keskenään. Se oli näkyjen ja ihmeitten aika, +ja näkijöitten ja profeettojen luku nousi mahdottomiin. Ihmiset +lakkasivat työstä sadointuhansin ja pakenivat vuoristoihin odottamaan +pian tapahtuvaa Jumalan tulemista ja »niiden sadan ja +neljänkymmenenneljäntuhannen» taivaaseenastumista. Mutta Jumalaapa ei +kuulunutkaan, ja noita onnettomia nääntyi joukoittain nälkään. Hädissään +he ryöstivät maatiloja ruokavaroja saadakseen, siten tehden sorrettujen +farmarien aseman vieläkin tukalammaksi. + +Maatilat ja varastohuoneet olivat niinikään Rautakoron omaisuutta. +Sotajoukkoja komennettiin liikkeelle, ja vimmastuneet uskovaiset +pakotettiin pistimillä palaamaan kaupunkeihin ja ryhtymään työhön. +Siellä heidän keskuudessaan puhkesi alinomaa kapinoita ja mellakoita. +Heidän johtajansa mestattiin kapinoitsijoina tahi lähetettiin +hullujenhuoneisiin. Tuomitut astuivat kuolemaan todellisella marttyyrin +ilolla. Se oli mieletöntä aikaa. Levottomuus levisi yhä laajemmalle. +Soilla ja aavikoilla Floridasta Alaskaan saakka ne pienoiset +intiaaniheimot, jotka vielä olivat jäljellä, tanssivat hartaustanssejaan +ja odottivat oman Messiaansa tulemista. + +Ja kaiken tämän keskeltä kohosi peloittavan juhlallisesti ja varmasti +kaikkien aikojen suurimman hirviön, oligarkian, haamu. Rautakourin ja +rautaisin kannoin se vallitsi aaltoilevia miljoonia, edustaen +järjestystä sekamelskassa ja lujittaen oman rakennuksensa perustuksia +kaaoksen keskellä. + +»Odottakaahan, kun me ryhdymme ohjaksiin», sanoivat maalaisliittolaiset +-- mr Calvin lausui ne sanat meidän asunnossamme Pell-kadulla. +»Katsokaahan niitä valtioita, jotka ovat joutuneet meidän käsiimme. +Teidän sosialistien tukemina me panemme ne veisaamaan toisella äänellä, +kunhan olemme ehtineet ryhtyä virkojamme hoitamaan.» + +»Tyytymättömäin ja köyhtyneitten miljoonat ovat meidän», sanoivat +sosialistit. »Maalaisliittolaiset, keskiluokkalaiset ja työläiset ovat +liittyneet meihin. Kapitalistinen järjestelmä tulee kukistumaan. +Kuukauden päästä me lähetämme viisikymmentä miestä kongressiin. Kahden +vuoden kuluttua kaikki virat tulevat olemaan meidän käsissämme, +presidentistä koirapoliisiin asti.» + +Siitä puhuttaessa Ernest tavallisesti pudisti päätään ja virkkoi: + +»Kuinka paljon teillä on kivääreitä? Tiedättekö, mistä voitte saada +vankasti lyijyä? Kun tulee kysymys voimain mittelystä, niin siinä on +paremmalla puolella se, jolla on muutakin kuin nyrkkejä käytettävänään.» + + + + +KUUDESTOISTA LUKU. + +Loppu. + + +Kun tuli aika Ernestin ja minun lähteä Washingtoniin, ei isä seurannut +meitä sinne. Hän oli mieltynyt työläisten elämään. Hän piti meidän +ryysyläisympäristöämme suurena yhteiskuntatieteellisenä laboratoriona, +ja hän näytti antautuneen tieteellisten tutkimusten loppumattomaan +juhlaan. Hän teki tuttavuutta työmiesten kanssa ja solmi läheisiä +ystävyyssuhteita parissakymmenessä kodissa. Niinikään hän työskenteli +erinäisillä työpaikoilla ja ammattialoilla, ja sellaisissa +tilaisuuksissa hän sekä työskenteli että teki tieteellisiä havainnoita. +Hän oli tiedemies kiireestä kantapäähän. + +Hänen ei olisi ollut pakko tehdä työtä, sillä Ernestin onnistui hankkia +käännöstöillään niin paljon kuin meidän kaikkien kolmen elantoon +tarvittiin, mutta meidän estelemisistämme välittämättä isä jatkoi +työskentelyään, harjoittaen sen yhteydessä tutkimuksiaan. En milloinkaan +unohda sitä iltaa, jona hän toi tullessaan katukaupustelijan +tavaravaraston: kengännauhoja, vöitä y. m. s., tai sitä, jona menin +ostoksille läheiseen ruokatavarakauppaan ja tapasin hänet siellä +myymälämiehenä. Sen jälkeen ei minua enää ihmetyttänyt sekään, että hän +oli viikon päivät tarjoilijana vastapäätä sijaitsevassa kapakassa. +Niinikään hän oli yövahtina, perunanmyyjänä kadulla, liimasi nimilippuja +eräässä säilyketehtaassa, työskenteli paperikoritehtaassa ja oli +vedenkantajana eräällä katurautatierakennuksella, vieläpä yhtyi +astianpesijäin yhdistykseen juuri ennen sen hajoittamista. + +Luulen, että piispan esimerkki, ainakin mitä vaatetukseen tulee, oli +vaikuttanut isään, sillä hänkin alkoi käyttää työmiehen halpaa +pumpulipuseroa ja päällyshousuja. Yhden vanhoista tavoistaan hän +kuitenkin säilytti, nimittäin sen, että pukeutui aina huolellisesti +päivälliseksi eli oikeammin illalliseksi. + +Minä olisin voinut Ernestin kanssa olla onnellinen missä tahansa, ja kun +isä niin hyvin viihtyi näissä uusissa oloissa, täydensi se minun omaa +onneani. + +»Kun olin pieni poika», sanoi isä, »olin sangen utelias. Halusin saada +selville, miksi mikin on olemassa ja miten se on syntynyt. Siitä johtuu, +että minusta tuli luonnontutkija. Olen tänä päivänä yhtä utelias kuin +lapsenakin, ja uteliaisuus se juuri onkin, mikä tekee elämän elämisen +arvoiseksi.» + +Ja hän pistäysi väliin Market-kadun pohjoispuolella sijaitsevaan kauppa- +ja teatterikaupunginosaan, missä hän myyskenteli sanomalehtiä, +juoksenteli asioilla ja availi vaunujen ovia. Siellä hän eräänä päivänä +tapasi mr Wicksonin sulkiessaan eräiden vaunujen ovea. Veitikkamaisella +tavalla isä kertoi meille koko jutun illalla kotiin palattuaan. + +»Wickson katsoi minuun terävästi, kun minä suljin hänen vaunujensa ovea, +ja mutisi: 'Kas, saakeli.' Juuri ne sanat hän lausui. Hänen kasvonsa +lehahtivat punaisiksi, ja hän unohti antaa minulle juomarahaa. Mutta hän +varmaankin tointui pian hämmästyksestään, sillä hänen vaununsa olivat +kulkeneet tuskin viittäkymmentä askelta, kun ne jo kääntyivät ympäri ja +tulivat takaisin. Hän kumartui ulos ovesta. + +»'Kas vain, professori', hän sanoi, 'tämä menee jo liian pitkälle. Mitä +voin tehdä teidän hyväksenne?' + +»'Minä suljin teidän vaunujenne oven', vastasin. 'Yleisen tavan mukaan +te voisitte antaa minulle kymmensenttisen.' + +»'Mitä joutavia', hän puhisi. 'Minä tarkoitan jotakin asiallista.' + +»Hän varmaankin oli tosissaan -- liekö ollut jonkinlaista omantunnon +nuhtelua; ja siihen katsoen minä harkitsin, mitä vastata. + +»Hänen kasvonsa ilmaisivat odotuksen jännitystä, kun minä aloitin +sanottavani, mutta teidän olisi pitänyt nähdä ne silloin, kun olin +lopettanut. + +»'Te voisitte antaa takaisin kotini ja Sierran tehdasosakkeeni', minä +sanoin.» + +Isä pysähtyi. + +»Mitä hän sanoi», minä malttamattomana kysäisin. + +»Mitä saattoi hän sanoa? Hän ei sanonut mitään. Mutta minä sanoin: +'Toivon, että olette onnellinen.' Hän katsoi minuun uteliaana. 'Sanokaa +minulle, oletteko onnellinen?' kysyin. + +»Hän käski kuskin ajaa ja kirosi julmasti mennessään. Eihän hän antanut +minulle edes kymmentä senttiä, jopa sitten kotia ja osakkeita. Siinä sen +nyt näet, rakkaani, että isäsi katupojanelämä ei ole vailla +pettymyksiä.» + +Ja niinpä isä jäi asumaan Pell-kadulle Ernestin ja minun lähdettyä +Washingtoniin. Vanha asioiden järjestys oli täydellisesti hävinnyt. +Puuttui ainoastaan lopullinen romahdus, ja se oli lähempänä kuin osasin +aavistaakaan. Aivan päinvastoin kuin me olimme otaksuneet, ei +sosialistiedustajain tielle asetettu mitään esteitä heidän asettuessaan +paikoilleen kongressissa. Kaikki sujui hyvin, ja minä nauroin +Ernestille, kun hän katseli epäluuloisin silmin juuri tuota samaista +kohteliaisuutta, pitäen sitä pahanenteisenä. + +Meidän sosialistitoverimme olivat hyvässä uskossa ja erinomaisessa +luulossa voimistaan ja siitä, mitä he täällä saisivat aikaan. Muutamia +maalaisliiton edustajia oli niinikään tullut valituiksi lisäten meidän +voimiamme, ja yhteisesti laadittiin perinpohjainen ohjelma vastaisia +toimenpiteitä varten. Siihen kaikkeen Ernest uskollisesti ja +tarmokkaasti myötävaikutti, vaikka hän ei malttanut olla aina joskus +ilman mitään erityistä syytä sanomatta: »Kun tulee kysymys voimain +mittelystä, niin on parempi käyttää ruutia kuin nyrkkejä, uskokaa pois.» + +Rettelöt alkoivat niissä valtioissa, missä maalaisliitto oli +valloittanut virkapaikkoja viime vaaleissa. Sellaisia valtioita oli +kymmenkunta, mutta vaikka maalaisliiton edustajat olivatkin vaaleissa +selvästi voittaneet, ei heitä päästetty niihin asemiin, jotka he olivat +valloittaneet. Entiset viranhaltijat kieltäytyivät poistumasta. Asia oli +vallan yksinkertainen. Vaalit julistettiin laittomiksi; väitettiin, että +niitä ei oltu toimitettu kaikin puolin laillisessa järjestyksessä. +Maalaisliittolaiset olivat voimattomia. Tuomioistuimet, joihin viime +tingassa saattoi vedota, olivat heidän vihollistensa käsissä. + +Nyt oli tullut vaarallinen hetki. Jos petkutetut maalaisliittolaiset +vimmastuisivat, olisi kaikki lopussa. Miten me sosialistit +ponnistelimmekaan hillitäksemme heitä! Usein Ernest ei ummistanut +silmiään vuorokausiin. Maalaisliiton etevimmät johtajat käsittivät +vaaran ja toimivat yhdessä meidän kanssamme. Mutta siitä ei ollut mitään +apua. Oligarkia halusi väkivaltaisuuksia ja pani liikkeelle +provokaattorinsa. Ja ihan varmasti talonpoikaiskapina syntyi näiden +provokaattorien toimesta. + +Kymmenkunnassa valtiossa syttyi kapina. Pakkoluovutetut farmarit ottivat +valtioitten hallitukset käsiinsä, joka tietysti oli +perustuslainvastaista ja tietysti johti siihen, että Yhdysvaltain +hallitus komensi sotaväen paikalle. Kaikkialla provokaattorit +kiihoittivat joukkoja. Nämä Rautakoron lähettiläät esiintyivät +käsityöläisinä, farmareina ja maatyöläisinä. Sacramentossa, Kalifornian +pääkaupungissa, maalaisliiton oli onnistunut pitää yllä rauhaa ja +järjestystä. Silloin lähetettiin tuhansia salaisia asiamiehiä +rauhalliseen kaupunkiin. Nämä liikuskelivat joukoissa ryöstäen taloja ja +tehtaita. Ja he yllyttivät joukkoja, kunnes nämä yhtyivät heihin ja +alkoivat mellastaa. Väkijuomia jaettiin köyhälistön kaupunginosissa +entistä enemmän, jotta mielet saataisiin kiihdyksiin. Ja sitten kun +kaikki oli valmista, lähetettiin paikalle Yhdysvaltain sotaväkeä eli +oikeammin Rautakoron sotaväkeä. Yksitoistatuhatta miestä, naista ja +lasta ammuttiin kuoliaaksi Sacramenton kaduilla tai murhattiin +kodeissaan. Liittohallitus otti käsiinsä valtion hallituksen, ja niin +oli se näytös päättynyt Kaliforniassa. + +Ja samoin kuin Kaliforniassa kävi muuallakin. Jokaisessa maalaisliiton +valtaan joutuneessa valtiossa tukahdutettiin kapinallisuudet +verivirtoihin. Ensiksi salaiset asiamiehet ja mustasotnia panivat +toimeen mellakoita, minkä jälkeen paikalle lähetettiin Yhdysvaltain +sotaväkeä. Metelöiminen ja väkivalta oli vallitsevana kaikkialla +maaseudulla. Yötä päivää suitsusi savu palavista maataloista, +tavarahuoneista, kylistä ja kaupungeista. Vihdoin tartuttiin +dynamiittiin. Rautatiesiltoja ja tunneleita räjähdytettiin ja junia +suistettiin radalta. Farmari-parkoja hirtettiin ja ammuttiin +laumoittain. Kamalia kostotöitä tehtiin, ja monta rahaylimystä ja +upseeria murhattiin. Veri ja kosto asusti ihmisten sydämissä. +Hallituksen sotaväki teurasti farmareita aivan kuin ennen intiaaneja. Ja +niillä oli siihen syytä. Kaksituhatta kahdeksansataa sotamiestä oli +surmattu peloittavissa dynamiittiräjähdyksissä Oregonissa, ja samalla +tavalla oli tuhottu koko joukko rautatiejunia eri aikoina ja eri +seuduilla. Niinpä onkin hyvin ymmärrettävää, että sotamiehet taistelivat +henkensä edestä samoin kuin farmaritkin. + +Mitä tulee kansalliskaarteihin, otettiin v:n 1903:n asevelvollisuuslaki +käytäntöön, ja toisen valtion työläiset pakotettiin murhaamaan toisesta +valtiosta kotoisin olevia tovereitaan kuoleman uhalla. Tietenkään ei +uusi asevelvollisuuslaki ottanut alussa soveltuakseen erittäin hyvin. +Monta kaartinupseeria murhattiin ja joukoittain asevelvollisia +tuomittiin kuolemaan sotaoikeudessa ja ammuttiin. Ernestin ennustus mr +Kowaltin ja mr Asmunsenin suhteen kävi toteen hämmästyttävällä +tarkkuudella. Molemmat olivat asevelvollisia, ja heidät raastettiin +siihen rangaistusretkikuntaan, mikä lähetettiin Kaliforniasta +kurittamaan Missourin farmareita. Mr Kowalt ja mr Asmunsen kieltäytyivät +astumasta sotapalvelukseen. Mutta heidän niskoittelunsa ei heitä +auttanut. Kenttäsotaoikeus tuomitsi heidät kuolemaan, ja mestaukseen +komennettu sotilasosasto pani tuomion toimeen. Heidät ammuttiin selkä +ampujiin päin. + +Monet nuorukaiset pakenivat vuoristoon päästäkseen sotapalveluksesta. +Siellä he muuttuivat rosvoiksi, ja vasta rauhallisempien aikojen +palattua heidät voitiin rangaista. Se oli mutkatonta rangaistusta. +Hallitus antoi julistuksen, jossa se kehoitti kaikkia lainkuuliaisia +kansalaisia tulemaan pois vuoristoista kolmen kuukauden kuluessa. Ja kun +määräpäivä tuli, lähetettiin vuoristoseutuihin sotaväkeä puoli miljoonaa +miestä. Mikään kuulustelu tai oikeudenkäynti ei tullut kysymykseenkään, +vaan jokainen, ken tavattiin, ammuttiin paikalla. Sotaväki toimi sen +käsityksen pohjalla, että kaikki, jotka vuoristoissa asustivat, olivat +rosvoja. Eräät lujiin asemiin sijoittuneet joukkueet taistelivat +sankarillisella uljuudella, mutta ennen pitkää jok'ikinen karkulainen +oli tapettu. + +Mutta vielä kaameamman vaikutuksen teki se rangaistus, mikä tuli +Kansasin kansalliskaartin osaksi. Suuri Kansasin kapina tapahtui pian +sen jälkeen kuin hallitus oli aloittanut aseellisen taistelun +maalaisliittoa vastaan. Kuusituhatta kaartilaista kapinoi. He olivat jo +useita viikkoja olleet sangen levottomia ja vastahakoisia, jonka vuoksi +heitä oli seisotettu leirillä. Mutta varsinainen kapinaannousu oli +epäilemättä provokaattoreitten suunnittelema. + +Huhtikuun 22:tta päivää vasten yöllä he vihdoin nousivat ja murhasivat +upseerinsa, niin että ainoastaan muutamia näistä pelastui pakenemalla. +Se meni oikeastaan yli Rautakoron suunnitelmien, sillä provokaattorit +olivat tehneet työnsä liian hyvin. Mutta kaikki kääntyi lopullisesti +Rautakoron voitoksi. Se oli valmistautunut kapinan varalle, ja niin +monen upseerin murha antoi sille oikeutuksen kaikkeen siihen, mitä +seurasi. Aivan kuin taikavoimalla neljäkymmentätuhatta sotamiestä +vakinaista väkeä piiritti kapinalliset. Se oli ansa. Poloiset +kansalliskaartilaiset huomasivat, että ne kuularuiskut, jotka he olivat +vallanneet, oli salaa tehty kelpaamattomiksi ja että heidän valtaamansa +patruunat eivät sopineet heidän kivääreihinsä. He hinasivat ylös +valkoisen rauhanlipun, mutta sitä ei otettu edes huomioon. Ketään ei +jäänyt henkiin, kaikki kuusituhatta miestä, tuhottiin. Heitä ammuttiin +kaukaa sekä kovilla että räjähtävillä kuulilla, ja kun he epätoivoissaan +hyökkäsivät piirittäjäin ketjua vastaan, niitettiin heidät maahan +kuularuiskuilla. Minulle kertoi eräs, joka oli silloin paikalla ja omin +silmin näki, mitä tapahtui, että yksikään kapinallisista ei päässyt +lähemmäksi kuin sadanviidenkymmenen yardin päähän kuularuiskuista. +Maanpintaa peittivät kaatuneitten ruumiit monessa kerroksessa, ja +taistelun viimeistelyn suoritti ratsuväki surmaten vielä elossa olevat +haavoittuneet sapeleillaan, hevosten kavioilla ja revolvereilla. + +Samoihin aikoihin puhkesi hiilenkaivajain kapina. Se oli +ammattikunnittain järjestyneen työväen viimeinen ponnistus. Kolme +neljännesmiljoonaa kaivantolaista ryhtyi lakkoon. Mutta he olivat +hajaantuneina liian laajalle alalle voidakseen käyttää voimaansa kyllin +tehokkaasti. Heidät eristettiin muusta maailmasta kullakin +paikkakunnalla ja heitä kuritettiin, kunnes taipuivat. Tämä oli +ensimmäinen suuri orjainajo, jossa Pocock[1] saavutti kannuksensa ja +köyhälistön sammumattoman vihan. Lukemattomia kertoja yritettiin häntä +murhata, mutta hän näytti olevan varattu kaikkia murha-aseita vastaan. +Hän se aikaansai venäläisen passijärjestelmän kaivantomiesten +keskuudessa sekä asetuksen, joka riisti heiltä oikeuden muuttaa toisesta +paikasta toiseen. + +[1] Albert Pocock, toinen kuuluisa lakonrikkojain johtaja, joka + kuolemaansa saakka pakotti maan kaikki hiilenkaivajat pysymään + työssä. Häntä seurasi poikansa Lewis Pocock, ja viiden sukupolven + ajan nämä kuuluisat orjavoudit pitivät hiilenkaivajia kurissa. + Vanhin Pocock oli syntyisin köyhästä suvusta, aloittaen uransa + kauppapalvelijana, päästen sittemmin erään rautatieyhtiön + salapoliisiksi ja kohoten aste asteelta. Viides Pocock sai surmansa + pommista kaivosmiesten kapinan aikana Indian-territorissa v. 2073 + v. a. + +Samaan aikaan sosialistit pitelivät hyvin puoliaan. Maalaisliiton +hukuttua verivirtoihin ja liekkeihin ja ammattikuntain järjestyneen +työväen hajottua sosialistit pysyivät aloillaan ja täydensivät salaisen +järjestönsä. Turhaan koettivat maalaisliittolaiset saada meitä +liikkeelle. Me olimme siinä varmassa vakaumuksessa, että koko +vallankumouksen asia olisi menetetty, jos me ryhtyisimme kapinaan. +Rautakorko, joka oli alussa sangen vastahakoisesti ryhtynyt tekemisiin +koko proletariaatin kanssa yht'aikaa, oli saanut selville, että se +olikin paljon helpompaa, kuin he olivat osanneet aavistaakaan, eivätkä +he mitään sen hartaammin toivoneet, kuin että me olisimme nousseet. +Mutta me vältimme sen ansan siitä huolimatta, että meidän keskuudessamme +parveili provokaattoreita. Siihen aikaan Rautakoron asiamiehet olivat +kömpelöitä, heiltä puuttui tarpeellista harjaantumista ammatissaan. Ja +meidän taistelujärjestömme kitki heitä niinkuin rikkaruohoa. Se oli +julmaa ja veristä työtä, mutta mehän taistelimme henkemme ja kumouksen +puolesta, ja meidän täytyi käyttää vihollista vastaan sen omia aseita. +Mutta aina me noudatimme oikeutta. Ei yhtään Rautakoron asiamiestä +surmattu ilman tutkintoa. Me mahdollisesti joskus erehdyimme, mutta +sangen harvoin. Urhoollisimmat, sotaisimmat ja uhrautuvimmat toverit +yhtyivät taistelujärjestöihin. Kerran, kymmenen vuoden kuluttua, Ernest +laati tilaston taistelujärjestöjen päälliköiden tiedonantojen +perustuksella, ja sen mukaan näihin järjestöihin liittyneet miehet ja +naiset olivat keskimäärin eläneet viisi vuotta yhtymisensä jälkeen. +Taistelujärjestöihin kuuluvat toverit olivat järjestään sankareita, ja +merkillistä oli, että he olivat kaikki tyynni hengiltäottamisen +vastustajia. He siis toimivat vastoin omaa vakaumustaan, mutta he +rakastivat vapautta siinä määrin, etteivät pitäneet minkäänlaista +uhrausta liian suurena.[1] + +[1] Nämä taistelujärjestöt oli muodostettu Venäjän + vallankumouksellisten taistelujärjestöjen malliin, ja ne säilyttivät + olemassaolonsa Rautakoron ponnistuksista huolimatta läpi sen + 300-vuotisen hallituskauden. Näillä taistelujärjestöillä, jotka oli + kokoonpantu ylevämielisistä henkilöistä, jotka eivät pelänneet + kuolemaa, oli äärettömän valtava vaikutus, ja ne vaikuttivat + hillitsevästi vallassaolijain julmuuteen. Eikä näiden järjestöjen + toiminta rajoittunut yksinomaan näkymättömään taisteluun oligarkian + salaisia asiamiehiä vastaan. Itse rahaylimystenkin täytyi kuunnella + näiden järjestöjen säädöksiä, ja usein rangaistiin heidän + tottelemattomuuttaan kuolemalla -- ja sama oli laita rahaylimysten + alapäälliköiden, armeijan upseerien ja työväenkastien johtajien. + + Ankaraa oikeutta harjoittivat nämä järjestyneet kostajat, mutta + merkillisintä oli heidän tyyni ja oikeudenmukainen menettelynsä. + Mitkään pikatuomiot eivät koskaan tulleet kysymykseenkään. Kun joku + saatiin kiinni, annettiin hänelle tilaisuus kunnialliseen + oikeudenkäyntiin ja itsepuolustukseen. Kuitenkin täytyi monta miestä + tutkia ja tuomita sijaisen kautta, heitä kun oli mahdoton saada + käsiinsä. Niin tapahtui m. m. kenraali Lamptonin jutussa v. 2138 + v. a. Hän lienee ollut julmin ja verenhimoisin kaikista Rautakoron + palkkasotureista. Kolme kertaa häntä varoitettuaan ja kehoitettuaan + häntä lopettamaan petomaisen menettelynsä työväkeä kohtaan + taistelujärjestöt tuomitsivat hänet kuolemaan. Saatuaan tiedon + tuomiostaan hän ympäröi itsensä lukemattomilla varokeinoilla. Kului + vuosia, eikä taistelujärjestön onnistunut panna tuomiota täytäntöön. + Toveri toverin jälkeen, miehiä ja naisia, teki epäonnistuneen + murhayrityksen, joutuen oligarkian verisen pyövelin käsiin. Tämän + jutun aikana ristiinnaulitseminen otettiin uudelleen käytäntöön + muiden kuolemanrangaistustapojen ohella. Mutta vihdoin kenraali + tapasi tuomarinsa hennon, 17-vuotiaan Madeline Provence-nimisen + tytön muodossa, joka saavuttaakseen tarkoituksensa palveli kaksi + vuotta hänen palatsissaan ompelijattarena. Hänet kidutettiin + kuoliaaksi yksinäisessä vankilassa, mutta tänä päivänä seisoo hänen + muistonsa merkkinä pronssinen patsas Serlesin ihmekaupungin + Veljeyden Temppelissä. + + Meidän, joilta puuttuu henkilökohtainen kokemus verenvuodatuksessa, + ei ole hätäisesti tuomittava taistelujärjestön sankareita. He + uhrasivat henkensä ihmiskunnan hyväksi, eikä mikään uhri ollut + heistä liian suuri. Välttämättömyys pakotti heidät vuodattamaan + verta tuona verisenä aikakautena. Ja taistelujärjestö oli yksi niitä + okaita Rautakoron ruumiissa, joista sen ei koskaan onnistunut + vapautua. Everhard oli tämän merkillisen armeijan varsinainen + perustaja, ja sen 300-vuotinen menestyksellinen olemassaolo + osoittaa, että Everhard oli, paitsi etevä tiedemies, myöskin sangen + taitava käytännön mies. + +Meidän tehtävämme oli kolminkertainen. Ensiksi meidän keskuudessamme +liikkuvain oligarkian salaisten asiamiesten kitkeminen. Toiseksi +taistelujärjestöjen ja niiden ulkopuolella olevain +vallankumousjärjestöjen perustaminen. Ja kolmanneksi omien salaisten +asiamiestemme sijoittaminen oligarkian kaikille aloille -- +työväenkasteihin ja erittäinkin sähköttäjäin, liikeapulaisten, +kirjanpitäjäin joukkoon, armeijaan sekä provokaattoreitten ja +orjavoutien keskuuteen. Se oli hidasta työtä ja vaarallista, ja usein +meidän uuraat ponnistuksemme päättyivät tappioon. + +Rautakorko oli ollut voittamaton julkisessa sodassa, mutta me pidimme +hyvin puolemme tuossa uudessa sodankäynnissä, oudossa ja kauheassa +maanalaisessa, minkä olimme aloittaneet. Kaikki oli näkymätöntä, ja +paljon siinä oli sellaistakin, mitä oli mahdoton arvata; sokea taisteli +sokeaa vastaan, ja kuitenkin kaikkialla vallitsi järjestys, +tarkoituksenmukaisuus ja johto. Meidän salaiset asiamiehemme +tunkeutuivat Rautakoron kaikkiin järjestöihin, samalla kuin Rautakoron +salaiset asiamiehet tunkeutuivat meidän järjestöömme. Se oli taistelua +pimeässä, täynnä juonittelua ja salaliittoja, vehkeitä ja vastavehkeitä. +Ja kaiken taustana aina vaaniva kuolema. Miehiä ja naisia katosi +yhtenään, meidän rakkaita ja läheisimpiä tovereitamme. Me näimme heidät +tänään, ja huomenna he jo olivat ikiteillä; emme heitä sen koommin +nähneet, ja me tiesimme, että he olivat kuolleet. + +Kaikki usko ja luottamus oli kadonnut. Mies, joka vehkeili meidän +puolellamme, saattoi yhtä hyvin olla Rautakoron salainen asiamies. +Meidän salaiset asiamiehemme toimivat rinnatusten Rautakoron salaisten +asiamiesten kanssa sekä Rautakoron että meidän omissa järjestöissämme. +Ja siitä huolimatta, että uskoa ja luottamusta ei ollut olemassakaan, +oli meidän juuri uskolle ja luottamukselle rakennettava kaikki. Usein +meitä petettiin. Ihmiset olivat heikkoja. Rautakorko saattoi tarjota +rahaa, vapautta, huveja ja nautintoja, joita oli runsaasti saatavana +ihmekaupungeissa. Me emme voineet tarjota muuta kuin sen tyydytyksen, +minkä tuottaa usko jaloon aatteeseen. Lisäksi niiden palkkana, jotka +pysyivät uskollisina, oli lakkaamaton vaara, kidutus ja kuolema. + +Ihmiset olivat heikkoja, sanoin, ja heidän heikkoutensa tähden meidän +täytyi käyttää sitä ainoata palkkiota, millä saatoimme maksaa, nimittäin +kuolemaa. Oli aivan välttämätöntä rangaista omia pettureita. Ja niinpä +saikin jokainen petturi riittävän monta uskollista kostajaa jäljilleen. +Me olimme joskus pakotetut jättämään toimeenpanematta viholliseen +kohdistuneen tuomiomme, kuten esim. Pocockin jutussa; mutta koskaan emme +sallineet omien pettureittemme välttää rangaistusta. Toverit rupesivat +asianomaisella luvalla pettureiksi, siten päästäkseen rahaylimystön +ihmekaupunkeihin toimeenpanemaan järjestöjen todellisille pettureille +langettamia tuomioita. Ja todellakin meidän järjestömme sai niin +peloittavan maineen, että meidän pettämistämme pidettiin vaarallisempana +kuin meille uskollisena pysymistä. + +Vallankumous sai kauttaaltaan uskonnollisen leiman. Me palvelimme +jumalia kumouksen pyhätössä, joka oli vapauden pyhättö. Miehet ja naiset +pyhittivät elämänsä aatteelle, ja äskensyntyneitä lapsia vihittiin sen +palvelukseen niinkuin niitä entisaikaan oli vihitty Jumalalle. Me +rakastimme ihmiskuntaa! + + + + +SEITSEMÄSTOISTA LUKU. + +Punainen vaippa. + + +Maalaisliiton valtaamien valtioiden kukistuksen jälkeen maalaisliiton +edustajat hävisivät kongressista. Heidät asetettiin syytteeseen +valtiopetoksesta, ja heidän edusmiessijansa annettiin Rautakoron +kätyreille. Sosialistit olivat säälittävänä vähemmistönä, ja he tiesivät +loppunsa lähestyvän. Kongressi ja senaatti olivat irvikuvia. +Lainlaadinnallisista kysymyksistä oltiin keskusteltavinaan sangen +vakavasti ja niistä tehtiin päätöksiä vanhojen muotojen mukaisessa +järjestyksessä, samalla kuin koko kujeilulla ei todellisuudessa ollut +muuta tarkoitusta kuin antaa oligarkian mahtikäskyille +perustuslaillisuuden leima. + +Ernest oli kuumimman taistelun tuoksinassa silloin, kun loppu tuli. +Silloin käsiteltiin työttömäin avustamista koskevaa lakiehdotusta. +Edellisen vuoden ahtaat ajat olivat saattaneet suuria työläisjoukkoja +nälkäkuoleman partaalle, ja kurjuutta lisäsi melkoisesti yleinen maassa +vallitseva epäjärjestys. Miljoonia ihmisiä nääntyi nälkään oligarkkien +ja heidän kannattajainsa mässätessä ylijäämällä.[1] Me sanoimme näitä +ihmisiä »kadotuksen kansaksi», ja juuri heidän äärettömiä kärsimyksiään +lieventääkseen sosialistit tekivät kongressille ehdotuksen +työttömyyslaiksi. Mutta se ei ollut Rautakoron mieleen, joka oman +suunnitelmansa mukaan valmistautui antamaan työtä näille miljoonille. +Meidän suunnitelmamme ei miellyttänyt sitä, joten se määräsi, että +meidän lakiehdotuksemme on äänestettävä nurin. Ernest ja hänen toverinsa +tiesivät, että heidän ponnistuksensa ovat turhia, mutta he olivat jo +kyllästyneet tuohon jännitykseen. He halusivat saada jotakin aikaan. He +eivät olleet saaneet mitään toimeen, ja paras, mitä he saattoivat +toivoa, oli tehdä loppu tuosta lainlaadinnallisesta ilveilystä, jossa he +esiintyivät näyttelijöinä vastoin tahtoaan. He eivät tietäneet, miten se +päättyisi, mutta sen tuhoisammaksi he eivät olleet sitä koskaan +kuvitelleet, kuin miksi se todellisuudessa muodostui. + +[1] Sama asiaintila oli vallitsevana yhdeksännellätoista vuosisadalla + (v. a.) Englannin hallitsemassa Intiassa. Alkuasukkaita kuoli + miljoonittain nälkään, samalla kuin heidän hallitsijansa ryöstivät + heiltä heidän työnsä hedelmät tuhlaten niitä loistaviin + juhlapitoihin ja muihin järjettömiin ylellisyyksiin. Meidän + esi-isiemme elämässä ja tavoissa noina aikoina oli paljon sellaista, + jota ajatellessamme meidän päiviemme valistunut ihminen ei voi olla + häpeästä punastumatta. Mutta filosofia lohduttaa meitä tässä + suhteessa. Meidän on käsitettävä, että kapitalistinen aikakausi + yhteiskunnallisessa kehityksessä on osapuilleen samanarvoinen kuin + aikaisempi apinakausi. Ihmisen täytyi kulkea noiden asteiden kautta + kohotessaan alemman eläinkunnan liejusta ja limasta. Ja itsestään + selvää on, että häneen täytyi takertua limaa ja liejua ja että se ei + helposti karissut hänestä pois. + +Minä istuin parvekkeella sinä päivänä. Me kaikki tiesimme, että jotakin +kauheaa oli tulossa. Se oli ilmassa, ja sen läsnäolon näkyvänä +osoituksena olivat aseelliset sotamiehet, joita oli asetettu riveihin +käytäviin, sekä upseerit, jotka muodostivat ryhmän Eduskuntatalon +sisäänkäytävän suulla. Oligarkia oli kohottanut kätensä iskuun. Ernest +nousi puhumaan. Hän kuvasi työttömäin kärsimyksiä, sen uhkarohkean +toivon kannustamana, että voisi sanoillaan hellyttää läsnäolevain +mielet. Mutta republikaaniset ja demokraattiset edustajat nauroivat +pilkallisesti ja kirkuivat hänen puhuessaan saaden aikaan tavattoman +melun ja hämmingin. Silloin Ernest yht'äkkiä vaihtoi terää. + +»Minä tiedän, että teihin ei vaikuta mikään, mitä tahansa minä +sanoisinkin», hän lausui. »Teillä ei ole sielua, johon vaikuttaa. Te +olette selkärangattomia, pehmeitä olentoja, jotka komeasti sanotte +itseänne republikaaneiksi ja demokraateiksi. Ei ole olemassakaan +republikaanipuoluetta enempää kuin demokraattipuoluettakaan. Tässä +edustajahuoneessa ei ole republikaaneja eikä demokraatteja. Te olette +vain rahavallan nöyriä imartelijoita ja kätyreitä. Te puhutte laajasti +ja vanhentuneilla sanamuodoilla vapaudenrakkaudestanne, ja kuitenkin te +tästä kaikesta huolimatta kannatte Rautakoron punaista vaippaa.» + +Tällä kohtaa valtavat huudot »Järjestykseen! järjestykseen!» +tukahduttivat hänen äänensä, ja hän seisoi liikkumattomana paikoillaan, +kunnes hälinä oli jossakin määrin asettunut. Sitten hän teki kädellään +liikkeen, ikäänkuin sanoakseen, että hän tarkoitti heitä kaikkia, +kääntyi tovereittensa puoleen ja sanoi: + +»Kuulkaa, miten hyvinruokitut elukat kiljuvat.» + +Paholaisten käräjiä muistuttava hälinä puhkesi uudelleen. Puhemies +koputti järjestykseen ja katsahti käytävän suulla sijaitsevaan +upseeriryhmään, aivan kuin jotakin odottaen. Kuului huutoja »Kapina!» ja +muuan paksu ja pullea New Yorkin edustaja alkoi kiljua »Anarkisti, +anarkisti!» Silloin Ernest ei tosiaankaan ollut miellyttävän näköinen. +Koko hänen ruumiinsa värähteli, ja hänen kasvoillansa oli taistelevan +eläimen ilme, mutta muuten hän pysyi tyynenä ja kylmänä. + +»Muistakaa», hän sanoi äänellä, joka kuului läpi pauhinan, »että +niinkuin te tänä päivänä osoitatte armoa köyhälistölle, samoin tulee +köyhälistö jonakin päivänä tekemään teille». + +Entistä lujemmin huudettiin »Kapina!» ja »Anarkisti!» + +»Minä tiedän, että te ette aio äänestää meidän lakiehdotustamme», jatkoi +Ernest. »Te olette saaneet isänniltänne käskyn äänestää sitä vastaan. Ja +te sanotte minua anarkistiksi. Te, jotka olette hävittäneet kansanvallan +ja jotka häpeämättömästi näyttelette punaista vaippaanne julkisilla +paikoilla, te sanotte minua anarkistiksi. Minä en usko helvetin tuleen +enkä tulikiveen, mutta tällaisina hetkinä minä totisesti pahoittelen +uskottomuuttani. Vieläpä enemmänkin, sellaisina hetkinä kuin tämä minä +melkein uskon. Täytyy olla olemassa helvetti, sillä sen +vähäpätöisemmässä paikassa olisi teitä mahdoton rangaista ansioittenne +mukaan. Niin kauan kuin te olette olemassa, tarvitsee luomakunta +helvettiä.» + +Ovikäytävässä syntyi liikettä. Ernest, puhemies ja kaikki edustajat +kääntyivät katsomaan. + +»Miksi te ette kutsu sotilaitanne esille, herra puhemies, ja anna heidän +tehdä tehtävätään?» huudahti Ernest. »He panisivat tarkoin toimeen +teidän suunnitelmanne.» + +»On tekeillä jotakin muuta», kuului vastaus. »Ja siinä syy, miksi +sotilaat ovat saapuvilla.» + +»Meitä koskevaa, nähtävästi», naurahti Ernest pilkallisesti. »Salamurha +tai jotakin muuta sellaista.» + +Mutta hänen lausuttuaan sanan »salamurha» hämminki puhkesi uudelleen. +Ernestin oli mahdoton saada ääntänsä kuulluksi, mutta hän jäi +seisaalleen odottaen väliaikaa. Ja silloin se tapahtui. Paikaltani +parvekkeella en voinut erottaa muuta kuin räjähdyksen tulenloimahduksen. +Hermoja tärisyttävä jymähdys täytti korvani, ja minä näin Ernestin +huitaisevan ilmaa ja kaatuvan savupilven keskelle ja sotamiesten +hyökkäävän esille. Hänen toverinsa hypähtivät seisovilleen, hurjina +vihasta, valmiina tekemään mitä hyvänsä. Mutta Ernest kohottihe hetkeksi +ja vaatien kädenliikkeellä hiljaisuutta sanoi: + +»Tässä on salaliitto!» hänen äänensä kaikui varoitukseksi tovereille. +»Älkää tehkö mitään, muuten teidät perii hukka.» + +Sitten hän hiljaa vaipui maahan, ja sotamiehet tarttuivat häneen. +Seuraavassa hetkessä sotamiehet jo olivat puhdistamassa parvekkeita +katsojista, enkä nähnyt sen enempää. + +Vaikka hän oli mieheni, ei minulle annettu lupaa käydä häntä katsomassa. +Kun ilmoitin, kuka olin, vangittiin minut oitis. Ja samaan aikaan +vangittiin kaikki sosialistiset kongressimiehet Washingtonissa, niiden +joukossa onneton Simpson, joka sairasti lavantautia ollen vuoteen omana +hotellissaan. + +Oikeudenkäynti kävi nopeasti ja loppui lyhyeen. Miehet olivat jo +ennakolta tuomitut. Ihme kyllä Ernestiä ei mestattu. Siinä oligarkia +erehtyi, ja se erehdys kävi kalliiksi. Mutta oligarkia luotti liiaksi +itseensä noina aikoina. Se oli juopunut menestyksestään eikä se voinut +aavistaa, että kourallinen sankareita omaisi sellaisen voiman, joka +vielä kerran järkyttäisi sitä perustuksiaan myöten. Huomenna, kun suuri +kapina puhkeaa ja koko maailma kaikuu miljoonien astunnasta, silloin +oligarkia vasta käsittää, vaikka liian myöhään, miten mahtavaksi +voimaksi tuo pienoinen sankariparvi on paisunut.[1] + +[1] Avis Everhard piti varmana, että tämä kertomus tulisi hänen + aikalaistensa luettavaksi, ja siksi hän jättää mainitsematta tuon + valtiopetosjutun päätöksen. Monta muuta samanlaista hämmentävää + poisheittoa on huomattavana käsikirjoituksessa. Viisikymmentäkaksi + sosialistista kongressimiestä vedettiin oikeuteen, ja kaikki + todistettiin syyllisiksi. Kumma kyllä, yhtään ei tuomittu kuolemaan. + Everhard ja yksitoista muuta, niiden joukossa Theodore Donnelson ja + Matthew Kent, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Toiset + neljäkymmentä saivat vankeutta 30--45 vuoteen, jotavastoin Arthur + Simpson, jonka mainittiin räjähdyksen aikana olleen ankarasti + sairaana, sai ainoastaan 15 vuotta. Kerrotaan, että hän kuoli + yksinäisessä vankilassa nälkään, ja tämän tylyn kohtelun sanotaan + johtuneen hänen lannistumattomasta uppiniskaisuudestaan sekä siitä + tulisesta ja hillitsemättömästä vihasta, mitä hän tunsi kaikkia + kohtaan, jotka olivat sortajain palveluksessa. Hän kuoli Cabanasissa + Kubassa, missä kolme hänen toveriansa oli vankeudessa. Nämä + viisikymmentäkaksi sosialistista kongressimiestä oli hajoitettu + erinäisiin sotalinnoituksiin ympäri Yhdysvaltoja. Sitenpä Du Bois ja + Woods olivat Porto Ricossa, kun taas Everhardia ja Merryweatheria + säilytettiin San Franciscon lahdessa sijaitsevalla + Alcatraz-nimisellä saarella, jota jo pitkät ajat sitä ennen oli + käytetty sotavankilana. + +Ollen itse kumouksellinen ja tuntien kumouksellisten toiveet ja pelot ja +salaiset suunnitelmat minä voin vastata suuremmalla pätevyydellä kuin +moni muu siihen syytökseen, että he muka olivat olleet syypäitä +edellämainitun pommin räjähtämiseen. Ja minä voin sanoa heti ja muitta +mutkitta, että sosialisteilla kongressissa enempää kuin sen +ulkopuolellakaan ei ollut mitään osaa siinä jutussa. Me emme tiedä, kuka +heitti pommin, mutta varmasti tiedämme, että me emme sitä heittäneet. + +Toiselta puolen on olemassa seikkoja, jotka viittaavat Rautakoron +syyllisyyteen. Tietenkään emme voi sitä todistaa. Meidän +johtopäätöksemme näet perustuu oletuksiin. Mutta tässä on muutamia +tosiasioita, joista meillä on varmuus. Hallituksen salapoliisit olivat +ilmoittaneet edustajahuoneen puhemiehelle, että sosialistiset +kongressimiehet olivat aikeissa ryhtyä terroristiseen toimintaan ja että +he olivat jo päättäneet ajastakin, jolloin heidän menettelytapansa +muuttuisi. Tämä päivä sattui olemaan juuri sama päivä, jolloin +pommiräjähdys tapahtui. Sentähden pääkaupunkiin oli koottu joukoittain +sotaväkeä. Ja koska me emme tietäneet mitään koko pommista, ja koska +pommi todella räjähti, ja koska viranomaiset olivat ennakolta ryhtyneet +toimenpiteisiin sen varalta, niin on oikeus ja kohtuus tehdä siitä +sellainen johtopäätös, että Rautakorko tiesi asiasta. Edelleen me +väitämme, että Rautakorko oli syypää siihen ja että Rautakorko +suunnitteli tuon teon saadakseen vierittää syyn meidän hartioillemme ja +siten valmistaakseen meidän perikatoamme. + +Puhemiehen kautta levisi varoitus kaikille kongressimiehille, jotka +kantoivat oligarkian punaista vaippaa. He tiesivät Ernestin puhuessa, +että joku väkivallantyö tulisi tapahtumaan. Ja ollaksemme heihin nähden +rehellisiä on meidän mainittava, että he vilpittömästi uskoivat sen +todellakin sosialistien tekemäksi. Ja oikeudenkäynnin aikana, yhä vielä +vilpittömässä uskossa, useat todistivat nähneensä Ernestin +valmistautuvan heittämään pommia ja kuinka se oli räjähtänyt ennen +aikojaan. Tietysti he eivät nähneet mitään sellaista. Ollen +kuumeenomaisen pelon vallassa he todellakin luulottelivat nähneensä, +siinä koko juttu. + +Niinpä Ernest sanoi oikeudenistunnossa: »Onko siinä mitään järkeä, että +minä valitsisin moisen viheliäisen leikkikalun, jos minä todella +aikoisin heittää pommia? Siinä ei ollut kylliksi ruutia. Se tuprutti +paljon savua, mutt'ei loukannut muita kuin minua. Se räjähti aivan minun +jaloissani eikä silti tappanut minua. Uskokaa minua, minä teen tuhoja, +kun minä ryhdyn pommeja heittämään. Minun räjähdysmiinastani lähtee +muutakin kuin savua.» + +Toiselta puolen taas väitettiin, että pommin heikkous oli johtunut +erehdyksestä sosialistien taholta ja että sen ennenaikaiseen +räjähtämiseen oli syynä Ernestin hermostuminen, sillä hän muka pudotti +pommin menetettyään mielenmalttinsa. Ja jotta todistus tulisi täysin +sitovaksi, kutsuttiin esille ne useat kongressimiehet, jotka todistivat +nähneensä Ernestin huitaisevan kädellään ja pudottavan pommin. + +Mitä meihin itseemme tulee, ei kukaan meistä tietänyt, miten pommi +heitettiin. Ernest kertoi minulle, että hän näki silmänräpäystä ennen +sen putoavan jalkoihinsa. Hän antoi sellaisen kertomuksen oikeudessa, +mutta kukaan ei uskonut häntä. Sitäpaitsi koko juttu oli tarkoin +edeltäkäsin valmistettu. Rautakorko oli päättänyt tuhota meidät, eikä +siinä mikään auttanut. + +Sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan. Mutta minä en usko sitä. +Yhdeksäntoista vuotta on kulunut löytämättämme, väsymättömistä +ponnistuksista huolimatta, sitä miestä, joka todella pommin heitti. +Epäilemättä hän oli Rautakoron asiamies, mutta hänen on onnistunut +peittää jälkensä. Me emme ole milloinkaan saaneet vähintäkään vihiä +hänestä. Ja nähtävästi tämä tapaus jää luettavaksi historian +salaperäisyyksien joukkoon.[1] + +[1] Avis Everhardin olisi pitänyt elää monta sataa vuotta + nähdäkseen tämän salaperäisen asian selvityksen. Hiukan vähemmän + kuin sata vuotta sitten ja vähän enemmän kuin kuusisataa vuotta + hänen kuolemansa jälkeen Pervaisen tunnustus löydettiin Vatikaanin + salaisista arkistoista. Tämän yhteydessä lienee paikallaan kertoa + hiukan tästä hämäräperäisestä asiapaperista, joka itse asiassa ei + ole kiinnittänyt muiden kuin historioitsijain mieltä. + + Pervaise oli amerikkalainen, ranskalaista sukuperää, joka v. 1913 + virui Tombsin vankilassa New Yorkissa syytettynä murhasta. Hänen + tunnustuksestansa käy selville, että hän ei ole rikoksellinen + luonne. Hän oli kuumaverinen, intohimoinen, tunteellinen. + Mielettömänä mustasukkaisuudesta hän surmasi vaimonsa -- sangen + tavallinen teko niinä aikoina. Pervaise oli kokonaan kuolemanpelon + vallassa, josta hänen tunnustuksessaan pitkin matkaa tehdään selkoa. + Välttääkseen kuolemaa hän oli valmis vaikka mihin, ja + poliisiasiamiehet valmistivat häntä selittämällä, että hänet + luultavasti tullaan langettamaan syylliseksi ensimmäisen luokan + murhaan. Siihen aikaan ensimmäisen luokan murha merkitsi + kuolemanrangaistusta. Tuomittu mies tai nainen istutettiin + erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistettuun kuolintuoliin ja + kykenevien lääkärien johdolla surmattiin voimakkaan sähkövirran + avulla. Sitä sanottiin sähkömestaukseksi, ja se oli sangen yleisesti + suosittu siihen aikaan. Kivuton nukuttaminen pakollisena + kuolemantapana otettiin käytäntöön vasta myöhemmin. + + Tämän miehen, jolla oli hyvä sydän, joskin petomaisen + eläimellisyyden peitossa, ja joka viruen vankilassa ei odottanut + muuta kuin kuolemaa, Rautakoron asiamiehet taivuttivat heittämään + pommin edustajahuoneessa. Tunnustuksessaan hän sanoo nimenomaan, + että pommi tulee olemaan heikko ja ihmishengen hukka ei tule + kysymykseenkään. Tämä pitää paikkansa siihen katsoen, että tuo pommi + todellakin oli heikko ja että se ei surmannut Ernestiä, vaikka + räjähti aivan hänen jaloissaan. + + Pervaise johdettiin salaa eräälle parvekkeelle, joka oli suljettu + nähtävästi korjaustöiden vuoksi. Hänen oli itse valittava sopiva + hetki heittoaan varten, ja hän tunnustaa tarpeellisen avomielisesti + olleensa niin kiintynyt Everhardin ruhjovaan puheeseen ja siihen + valtavaan vaikutukseen, minkä se teki kuulijoihin, että oli vähällä + unohtaa asiansa. + + Häntä ei ainoastaan vapautettu vankeudesta, vaan hänelle myönnettiin + eläke. Sitä hän ei kuitenkaan ennättänyt kauan nauttia, sillä + syyskuussa v. 1914 v. a. hän sairastui ankaraan sydänreumatismiin ja + kuoli kolme vuorokautta sen jälkeen. Ja silloin hän kutsui luokseen + katolisen papin, isä Peter Durbanin, jolle teki tunnustuksensa. + Papista tämä tunnustus tuntui siksi merkilliseltä, että hän + kirjoitutti sen ja toimitti sille laillisen vahvistuksen. Me emme + tiedä sen aikaisimpia vaiheita, mutta tärkeänä sitä lienee pidetty, + koskapa se vihdoin osui aina Roomaan asti. Mahtavien henkilöiden + vaikutusvaltaisuus selittää, miksi se pysyi salassa. Satoihin + vuosiin maailma ei saanut vihjaustakaan sen olemassaolosta. Vasta + viime vuosisadalla kuuluisa italialainen oppinut Lorbia sen + sattumalta löysi tehdessään tutkimuksia Vatikaanissa. + + Nyttemmin jo varmuudella tiedetään, että Rautakorko pani toimeen + tämän pommiräjähdyksen edustajahuoneessa v. 1913. Ilman Pervaisen + tunnustustakin olisi varmasti tiedetty, että asianlaita oli + sellainen, sillä tuo teko, joka saattoi viisikymmentäkaksi + kongressimiestä vankilaan, oli samanarvoinen kuin lukemattomat muut + oligarkkien toimeenpanemat teot, kuten kapitalistienkin ennen heidän + aikojaan. + + Sellaisia tekoja on n. s. Haymarketin oikeusmurha Chicagossa, kun + petomaiset viranomaiset tuomitsivat puolikymmentä n. s. anarkistia + kuolemaan ja hirttivät heidät kokonaan syyttömästi. Ja saman otsikon + alle kuuluvat ne tapaukset, jolloin kapitalistit itse poltattivat + omaa omaisuuttaan, rangaisten sellaisista teoista viattomia ihmisiä, + joita »lähetettiin pikajunalla mestauslavalle», kuten sen ajan + puhetapa kuului. + + Kahdennenkymmenennen vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä + kapitalistien ja lännen kaivantomiesten liiton välillä vallinneen + taistelun aikana samanlaisia ja vielä verisempiä keinoja käytettiin. + Kapitalistien asiamiehet räjähdyttivät Independence-aseman sillan, + jossa kolmetoista miestä sai surmansa ja useita haavoittui. Ja + kapitalistit, jotka vallitsivat Coloradon valtion hallinnollista ja + lainlaadinnallista virkakoneistoa, olivat vähällä saada + kaivantomiesten johtajat tuomituiksi, syyttäen heitä mainitusta + teosta. Romaines, muuan niistä palkatuista kätyreistä, jotka olivat + osallisina tässä teossa, virui vankina toisessa valtiossa, + Kansasissa, odottaen tutkintoa, kun kapitalistien asiamiehet + lähestyivät häntä. Mutta toisin kuin Pervaisen tunnustus Romainesin + tuli julkisuuteen vielä hänen eläessään. + + Ja samaan aikaan käytiin kuuluisaa Moyer-Haywood-juttua. Nämä miehet + olivat rohkeita työväenjohtajia, edellinen lännen kaivantomiesten + liiton presidentti ja jälkimmäinen saman liiton sihteeri. Idahon + entinen kuvernööri oli salaperäisesti murhattu. Ja aikoinaan + kaivantomiehet ja sosialistit avonaisesti syyttivät sikäläisiä + kaivannonomistajia tästä murhasta. Mutta huolimatta kansallis- ja + perustuslaista, Idahon ja Coloradon kuvernöörien solmittua + salaliiton, Moyer ja Haywood vangittiin salaa ja asetettiin + syytteeseen murhasta. Tällöin Eugene V. Debs, Amerikan + sosialistipuolueen silloinen johtaja, lausui seuraavat sanat: + + »Ne työväen johtajat, joita ei voida lahjoa taikka peloittaa + tiehensä, täytyy vangita ja murhata. Moyerin ja Haywoodin + ainoa rikos on siinä, että he ovat vankkumatta pysyneet + työväen asialle uskollisina. Kapitalistit ovat ryöstäneet + meidän maamme, turmelleet meidän politiikkamme, saastuttaneet + meidän oikeuslaitoksemme ja tallanneet meitä jalkoihinsa, ja + nyt he aikovat häikäilemättä murhata ne miehet, jotka eivät + alistu heidän raakaan mielivaltaansa. Idahon ja Coloradon + kuvernöörit ainoastaan tottelevat herrojensa, rahaylimysten + käskyjä. Tässä seisoo työväki rahavaltaa vastassa. Jos he + lyövät ensimmäisen väkivaltaisen iskun, tulemme me lyömään + viimeisen.» + + + + +KAHDEKSASTOISTA LUKU. + +Sonoman siimeksessä. + + +Itsestäni näiltä ajoilta minulla ei ole paljon kerrottavaa. Kuusi +kuukautta minua pidettiin vankeudessa, vaikka minua ei oltu syytetty +mistään rikoksesta. Minua _epäiltiin_ -- peloittava sana, johon +kumoukselliset saivat tutustua. Mutta meidän oma kasvava salainen +järjestömme alkoi toimia. Oltuani vankeudessa lähes kaksi kuukautta eräs +vanginvartijoista salaa ilmoitti olevansa kumouksellinen ja kuuluvansa +järjestöön. Muutamia viikkoja myöhemmin Joseph Parkhurst, äskettäin +virkaansa nimitetty vankilan lääkäri, osoittautui taistelujärjestön +jäseneksi. + +Siten meidän järjestömme tunkihe joka puolelta oligarkian järjestön +läpi, ja niin minä sain tietoja ulkomaailman tapahtumista. Ja sitäpaitsi +kaikki meidän vankilassa istuvat johtajamme olivat yhteydessä urheiden +tovereitten kanssa, jotka käyttivät Rautakoron naamaria. Vaikka Ernestin +vankila sijaitsi kolmentuhannen mailin päässä, Tyynen-valtameren +rannalla, olin minä keskeytymättömässä yhteydessä hänen kanssaan, ja +meidän kirjeemme kulkivat säännöllisesti edestakaisin. + +Johtajat, sekä vankilassa että vapaalla jalalla olevat, saattoivat +neuvotella tulevista vaaleista ja johtaa vaalitaistelua. Jo muutaman +kuukauden kuluttua olisivat muutamat voineet paeta, mutta kun vankeus ei +sanottavasti ehkäissyt meidän toimintaamme, niin päätimme olla +käyttämättä sitä tilaisuutta, jottemme tulisi tehneeksi mitään ennen +aikojaan. Vankilassa oli viisikymmentäkaksi kongressimiestä ja +kolmesataa muuta johtajaa sen lisäksi. Oli päätetty pelastaa heidät +kaikki samalla kertaa. Jos vain osa heistä pakenisi, ryhtyisivät +oligarkit kaikella mahdollisella valppaudella vartioimaan +jäljellejääneitä, estääkseen useampia pakenemasta. Ja toiselta puolen +käsitettiin, että yhdellä kertaa tapahtuva vankilasta karkaaminen tulisi +tekemään valtaavan vaikutuksen köyhälistöön. Se olisi voimannäytös ja +vaikuttaisi luottamusta herättävästi. + +Niinpä päätettiin, kun minä kuuden kuukauden kuluttua pääsin vapaaksi, +että katoaisin jonnekin valmistamaan lymypaikkaa Ernestille. Katoaminen +muuten ei ollut mikään helppo tehtävä. Heti kun olin päässyt vapaalle +jalalle, Rautakoron urkkijat alkoivat vaania minun liikkeitäni. Ja +sentähden olikin välttämätöntä saada heidät ensiksi eksytetyksi +jäljiltäni ja pujahtaa Kaliforniaan. Minua naurattaa muistellessani, +miten minä tästä pulmasta suoriuduin. + +Venäläismallinen passijärjestelmä oli jo otettu käytäntöön. Minä en +uskaltanut yrittääkään mantereen poikki salaamatta todellista itseäni. +Oli välttämätöntä, että häviäisin jäljettömiin, sillä minun jälkiäni +seuraamalla Ernest joutuisi uudestaan kiinni. Toiselta puolen en +matkustellessani voinut käyttää köyhälistöläisen valepukua. Oli niin +ollen jäljellä oligarkian jäsenen valepuku. Vaikka tosin ylimmäisiä +oligarkkeja ei ollut muuta kuin kourallinen, oli lukematon paljous +vähäisempiä, sanokaamme mr Wicksonin laisia miehiä, muutaman miljoonan +omistajia, jotka kannattivat suuroligarkkeja. Tällaisten pienempien +oligarkkien vaimoja ja tyttäriä oli ääretön paljous, ja siihen luokkaan +kuuluvana henkilönä oli minun määrä esiintyä. Muutamia vuosia myöhemmin +se jo olisi ollut mahdotonta, sillä passijärjestelmä tässä maassa +muodostui täydelliseksi venäläiseksi laitokseksi, niin että koko maassa +ei ollut yhtään ainoata miestä, naista taikka lasta, jota ei olisi +merkitty kirjoihin ja jonka liikkeitä ei olisi vaanittu. + +Kun aika oli tullut, eksytettiin vakoojat minun jäljiltäni, ja tuntia +myöhemmin Avis Everhardia ei enää ollut olemassa. Mutta samaan aikaan +Felice Van Verdighan, kahden kamarineitsyen ja sylikoiran seuraamana, +kolmannen palvelijattaren huolehtiessa koirasta[1], astui erään +Pullman-vaunun[2] salonkiin, ja muutamia minuutteja myöhemmin hän oli +matkalla länttä kohti. + +[1] Tämä hullunkurinen kohtaus kuvaa erinomaisen hyvin sen ajan + herrasväen sydämetöntä käytöstä. Samaan aikaan kuin ihmisiä kuoli + nälkään, palvelivat kamarineitsyet sylikoiria. -- Mutta Avis + Everhardiin itseensä nähden tästä ilveilystä oli leikki kaukana. + Siinä oli vaarassa henki, vieläpä kumouksellisten asiakin. + +[2] Pullman-vaunujen nimellä tunnettiin sen ajan parhaat rautatievaunut. + Nimi johtui niiden keksijästä. + +Ne kolme kamarineitsyttä, jotka seurasivat minua, olivat kumouksellisia. +Kaksi heistä oli taistelujärjestön jäseniä, ja kolmas, Grace Holbrook, +yhtyi järjestöön seuraavana vuonna, saaden surmansa Rautakoron kädestä +puoli vuotta myöhemmin. Hän se esiintyi sylikoiran kamarineitsyenä. +Toinen niistä kahdesta, Bertha Stole, katosi kaksitoista vuotta +myöhemmin, jotavastoin Anna Roylston elää vielä näytellen yhä +merkillisemmäksi muodostuvaa osaa vallankumouksessa.[1] + +[1] Lukemattomista vaaroista ja uhkarohkeista yrityksistä huolimatta + Anna Roylston eli sangen korkeaan ikään, ollen kuollessaan + yhdeksänkymmenen vanha. Samoinkuin Pocockit välttivät + taistelujärjestön lähettämät kostajat, samoin hänen onnistui torjua + Rautakoron palkatut salamurhaajat. Hän näytti olevan kaikkien + vaarojen ja vastusten yläpuolella. Hän esiintyi itse + taistelujärjestön tuomioitten toimeenpanijana ja tunnettiin + »Punaisen neitsyen» nimellä kumouksellisten keskuudessa. Vielä + 69-vuotiaana vanhuksena hän ampui »verisen» Halcliffen tämän + ratsastaessa aseellisen seurueensa ympäröimänä, eikä hän itse saanut + naarmuakaan. Hänen merkillinen elämänsä päättyi rauhalliseen + kuolemaan kumouksellisten piilopaikassa Ozark-vuoristossa. + +Ilman sen kummempia selkkauksia me pääsimme Yhdysvaltain läpi +Kaliforniaan. Kun juna pysähtyi Kuudennentoista kadun asemalla, +Oaklandissa, me jätimme sen, ja samalla Felice Van Verdighan +kamarineitsyineen ja sylikoirineen katosi ainaiseksi. Luotettavat +toverit pitivät huolta kamarineitsyistä. Toiset toverit ottivat minut +hoitoonsa. Puoli tuntia sen jälkeen kuin olimme saapuneet perille, minä +jo olin eräässä vähäisessä kalastajaveneessä San Francisco-lahden +vesillä. Tuuli riehui, ja me ajelehdimme ilman päämäärää melkein koko +yön. Mutta minä näin tulien tuikkivan Alcatrazissa, missä Ernest virui +vankeudessa, ja minusta tuntui suloiselta ajatellessani, että olin niin +lähellä häntä. Aamun sarastaessa me pääsimme kalastajain hurjasti +ponnistellessa Marin-saarille. Siellä piileksimme koko päivän, ja +seuraavana yönä nousuveden ja pirteän tuulen kiidättäessä purjehdimme +San Pablo-lahden poikki kahdessa tunnissa ja nousimme jonkun matkaa +Petaluma-jokea ylöspäin. + +Täällä odottivat meitä hevoset sekä eräs toinen toveri, ja me matkasimme +koko tähtikirkkaan yön. Pohjoisessa häämötti Sonoma-vuori, jota kohti me +ratsastimme. Me jätimme Sonoman vanhan kaupungin oikealle puolellemme ja +ratsastimme syvää joenuomaa pitkin. Kärritie muuttui metsätieksi ja +metsätie karjauraksi, joka sekin vihdoin häipyi tuntemattomiin, +jakaantuen lukemattomiksi vuoristolaitumille johtaviksi poluiksi. +Matkasimme Sonoma-vuoren harjannetta pitkin. Se oli luotettavin tie. +Siellä meidän ei tarvinnut pelätä vakoojia. + +Auringon noustessa saavuimme vuoren pohjoiselle reunamalle ja +aamuhämärissä laskeuduimme chappara-tammia kasvavaa rinnettä +punapuulaaksoihin, missä tuntui syyskesän lämmin henkäys. Se oli minulle +vanhaa tuttua seutua, ja pian minusta tuli opas. Piilopaikka oli minun. +Olin sen valinnut. Me avasimme veräjän ja kuljimme vuoristoniityn läpi. +Sitten jatkoimme matkaamme matalaa tammimetsäistä harjua pitkin ja +laskeuduimme pienemmälle niitylle. Jälleen kiipesimme harjulle, jolla +kasvoi punaiselta hohtavia madrono- ja manzanita-pensaita. Auringon +ensimmäiset säteet paahtoivat selkäämme kiivetessämme. Pyy pyrähti +tiheikössä, ja jänis kapsahti polun poikki aivan kuin vuorikauris. Ja +vihdoin monisarvinen peura, kupeet hohtaen kullanpunervina, loikkasi +harjun poikki kadoten pensaikkoon. + +Me seurasimme sitä hetken matkaa, suunnaten sitten kulkumme +mutkittelevaa polkua pitkin, jota se karttoi, uljaaseen +punapuumetsikköön, pienelle lammikolle, jonka vettä vuoren rinteeltä +valuneet mineraaliainekset samensivat. Minä tunsin jokaisen tuuman tästä +tiestä. Kerran tämä karjatila oli kuulunut eräälle ystävälleni, +kirjailijalle. Mutta hänestäkin oli tullut kumouksellinen, vaikka hänen +oli käynyt onnettomammin kuin minun, sillä hän oli jo kuollut ja +jäljettömiin kadonnut, kukaan ei tietänyt miten ja milloin. Hän yksin +tunsi sen salaisen piilopaikan, johon me olimme matkalla. Hän oli +ostanut paikan sen tähden, että se oli hänestä kaunis, maksaen siitä +sievoisen summan, paikkakunnan farmareitten kummaksi. Hänellä oli tapana +jutella nauraen, miten nämä aina pudistivat päätään, kun tuli kysymys +tuosta kauppahinnasta, ikäänkuin laskien päässään ja sitten sanoivat: +»Mutta tehän ette voi saada siitä kuutta prosenttia.» + +Mutta hän oli nyt poissa, eikä hänen tilansa mennyt perintönä hänen +lapsilleenkaan. Sen omisti nyt -- ei kukaan muu kuin mr Wickson, jonka +omaisuutta olivat Sonoma-vuoren itäiset ja pohjoiset rinteet, ulottuen +Spreckelsien tiluksista aina Bennett-laaksoon saakka. Hän oli muuttanut +sen peurapuistoksi, jossa näitä otuksia suurissa laumoissa parveili +tuhansia acreja käsittävällä alueella. Näiden maiden entiset omistajat +oli häädetty tiloiltaan. Valtion omistama aistiviallisten koti oli +niinikään saanut väistyä peurojen tieltä. + +Ja kaiken muun hyvän lisäksi mr Wicksonin metsästysmaja sijaitsi +neljännesmailin päässä minun piilopaikastani, seikka, joka ei ollut +vaarallinen, vaan päinvastoin lisäsi paikan turvallisuutta. Meitä +suojeli tuon pikkuoligarkin oma kilpi. Jo itse tämän paikan luonne teki +epäluulot mahdottomiksi. Wicksonin metsästyspuisto tulisi varmaankin +olemaan viimeinen paikka koko maailmassa, minne Ernestiä etsivät +Rautakoron vakoojat suuntaisivat matkansa. + +Sidoimme hevosemme lammikon rannalla sijaitsevaan punapuumetsikköön. Ja +seuralaiseni kaivoi esille onton tammen takana olevasta syvennyksestä +joukon tavaroita -- viidenkymmenen naulan jauhosäkin, useammanlaisia +säilykeruokia, keittoneuvot, peitteitä, kappaleen öljykangasta, kirjoja +ja kirjoitusneuvot, kimpun kirjeitä, viiden kannun astian lamppuöljyä, +öljykeittiön ja vihdoin viimein kaikista tärkeimmän, vankan köysinipun. +Ja niin paljon oli näitä tavaroita, että saimme tehdä useampia matkoja +kuljettaaksemme ne kaikki piilopaikkaamme. + +Mutta paikka ei ollut kaukana. Ottaen mukaani nuorakimpun ja asettuen +toverilleni oppaaksi lähdin pyrkimään uraa pitkin, mikä oli raivattu +villiviinin läpitunkemaan pensaikkoon kahden metsäisen kummun väliin. +Ura johti jyrkälle puron penkereelle, pienoisen lähdepuron, joka ei +kuivunut kuumimpinakaan kesinä. Joka puolella tätä paikkaa ympäröivät +metsäiset kunnaat, näyttäen jonkun välinpitämättömän jättiläisen +nakkelemilta. Niissä ei ollut kalliota. Ne kohosivat satojen jalkojen +korkeuteen sisältäen punaista tulivuorimaata, Sonoman kuuluisaa +viinimultaa. Näiden läpi pienoinen puro oli uurtanut äkkijyrkän +väylänsä. + +Kyllä siinä sai kavuta, ennenkuin päästiin puron uomaan, jota pitkin +jatkoimme matkaa sadan jalan verran ja saavuimme ison aukon kohdalle. +Hevin ei huomannut mitään, mikä olisi osoittanut tuon aukon +olemassaoloa, eikä se liioin ollutkaan aivan jokapäiväinen aukko. Me +ryömimme tiuhasti toisiinsa kietoutuneiden metsäruusupensaitten läpi +aukon suulle, josta saattoi kurkistaa vihreän lehdikön läpi parisataa +jalkaa pitkään ja leveään ja satakunta jalkaa syvään luolaan. Tämä luola +lienee saanut alkunsa jonkun maanmullistuksen kautta, ja sitten vesi oli +uurtanut sen nykyiseen muotoonsa. Sen seinämät ja pohjat olivat kokonaan +kasvien peitossa, hienosta sammalesta jättiläismäisiin punapuihin ja +douglas-kuusiin asti. + +Se oli erinomainen piilopaikka. Siellä ei käynyt ketään, eivät edes Glen +Ellenin koulupojat. Jos tämä luola olisi sijainnut jossakin pitemmässä +jokiuomassa, olisi se ollut hyvinkin tunnettu. Mutta tämä ei ollutkaan +erityisen huomattava jokiuoma. Koko puro ei ollut pitempi kuin +tuhatviisisataa jalkaa. Puron juoksu alkoi noin tuhannen jalan päässä +olevasta niittylähteestä, ja noin kolmesataa jalkaa onkalon alapuolella +se sukelsi esille tiheästä pensaikosta yhtyen emäjokeen ja virraten +edelleen aallonmuotoisten harjujen muodostamaa tasankoa pitkin, jota +kauttaaltaan peitti ruoho. + +Seuralaiseni köytti nuoran toisen pään puuhun ja laski minut, joka +pitelin kiinni nuoran toisesta päästä, alas onkaloon. Tuossa tuokiossa +tunsin pohjan jalkaini alla. Ja pienen ajan kuluessa hän nouti kaikki +tavarat ja laski ne samaa tietä onkaloon. Senjälkeen hän lappoi nuoran +ylös, kätki sen ja lausui minulle ystävällisesti jäähyväiset. + +Ennenkuin jatkan kertomustani, tahdon mainita muutamin sanoin tästä +toverista, John Carlsonista, vaatimattomasta kumousmiehestä, joka kuului +niihin lukemattomiin uskollisiin tovereihin, joita oli meidän +riveissämme. Hän oli työssä Wicksonin metsästysmajalla, tallimiehenä. Ja +Wicksonin olivat ne hevosetkin, joilla me ratsastimme Sonoma-vuoren yli. +Lähes kaksikymmentä vuotta John Carlson on ollut tämän piilopirtin +isännöitsijänä. Ei yhtään uskottomuuden ajatusta ole johtunut hänen +mieleensä koko aikana, se on varma. Luottamuksen pettäminen on hänelle +vallan tuntematon käsite. Hän oli siinä määrin kylmäkiskoinen ja niin +jäykkä, että täytyi kummastella, mitä vallankumous saattoi hänelle +merkitä. Ja kuitenkin hänen himmeässä mielessään hehkui vapaudenrakkaus. +Muutamissa suhteissa oli erittäin hyväksi, että häneltä puuttui vilkas +mielikuvitus. Hän ei milloinkaan menettänyt malttiaan. Hän ei ollut +utelias eikä suulas. Kerran kysyin, mitenkä hänestä tuli kumouksellinen. + +»Nuorena ollessani palvelin sotaväessä», hän vastasi. »Se oli Saksassa. +Siellä kaikkien nuorukaisten täytyy palvella armeijassa. Niinpä minäkin +jouduin sinne. Samaan aikaan siellä sattui olemaan eräs toinenkin +sotilas, nuorukainen niinikään. Hänen isänsä oli agitaattori, nähkääs, +ja istui linnassa n. s. majesteettirikoksesta -- niin nimitetään sitä, +että joku puhuu totta keisarista. Ja tuo nuorukainen jutteli minulle +paljon kansasta, työstä ja siitä, miten kapitalistit riistävät kansaa. +Hän avasi minun silmäni näkemään asioita uudessa valossa, ja minusta +tuli sosialisti. Hänen puheensa olivat tosia, enkä minä ole koskaan +niitä unohtanut. Yhdysvaltoihin tultuani minä etsin käsiini sosialistit. +Liityin jäsenenä sosialistiseen työpuolueeseen. Sitten myöhemmin, kun +puolue hajosi, liityin sosialistipuolueeseen. Siihen aikaan työskentelin +eräässä vuokratallissa San Franciscossa. Se oli ennen maanjäristystä. +Minä olen ollut puolueen maksavana jäsenenä kaksikolmatta vuotta. Olen +yhä puolueessa ja vieläkin maksan maksuni, vaikka se onkin hyvin +salaista hommaa tähän maailmanaikaan. Ja aion vastaisuudessakin +suorittaa maksuni, ja kun kooperatiivinen yhteiskunta syntyy, olen +mielissäni.» + +Jäätyäni yksikseni ryhdyin valmistamaan aamiaista ja panemaan kuntoon +uutta kotiani. Usein varhain aamuisin tai iltaisin pimeän tultua +Carlsonin oli tapana pistäytyä luokseni pariksi tunniksi juttelemaan. +Ensialuksi minun asuntonani oli öljyvaate. Myöhemmin pystytettiin +vähäinen teltta. Ja vihdoin, kun olimme tulleet täydellisesti +vakuutetuiksi paikan turvallisuudesta, rakennettiin pieni tupa. Ja se +sijoitettiin niin, että sitä ei voinut nähdä onkalon reunalta, jos joku +sinne olisi sattumalta eksynyt. Sitäpaitsi paikan rehevä kasvillisuus +tarjosi luonnollisen suojan. Ja itse tupa rakennettiin pystysuoraan +seinään. Tähän seinään me kaivoimme niin suuren aukon, että se antoi +tilaa kahdelle huoneelle, kuivasimme ne hyvin ja pönkitimme hirsillä. +Uskokaa pois, meillä oli monta mukavuuttakin. Kun saksalainen terroristi +Biedenbach saapui meidän luoksemme, kyhäsi hän savunimijän, jota +käyttämällä voimme talvi-illoin istua räiskyvän takkavalkean ääressä. + +Ja nyt sananen tuosta ylevämielisestä terroristista, jota on niin +kamalasti väärinymmärretty. Toveri Biedenbach ei pettänyt meidän +asiaamme. Eivätkä myöskään toverit tuominneet häntä kuolemaan, kuten +yleensä luullaan. Tuota väärää uutista levittivät oligarkian salaiset +asiamiehet ja sanomalehdet. Toveri Biedenbach oli hajamielinen ja unohti +helposti. Hänet ampui eräs meidän vakoojamme Carmelin piiloluolilla, kun +hän ei muistanut sovittua tunnussanaa. Se oli surettava erehdys. Ja puhe +siitä, kuinka hän muka oli pettänyt aatteen, on ehdottomasti valhetta. +Luotettavampaa ja uskollisempaa miestä ei ole koskaan ollut aatteen +palveluksessa.[1] + +[1] Vaikka penkoisi kaikki mahdolliset arkistot ja asiakirjat, ei tässä + mainitusta Biedenbachista näy jälkeäkään. Avis Everhardin + käsikirjoitus on ainoa asiapaperi, missä hänen nimensä esiintyy. + +Yhdeksäntoista vuotta on tätä piilopaikkaa melkein yhtä mittaa käytetty, +eikä koko sen ajan kuluessa kukaan asiaankuulumaton, yhtä ainoata +lukuunottamatta, ole sitä keksinyt. Ja kuitenkin se on ainoastaan +neljännesmailin päässä Wicksonin metsästyshuvilasta ja vajaan mailin +päässä Glen Ellenin kauppalasta. Aamuin ja illoin voi selvästi kuulla +junan vihellyksen, ja minä asetin kelloni tiilitehtaan pillin mukaan.[1] + +[1] Jos utelias matkustaja suuntaa kulkunsa Glen Ellenistä + etelään päin, joutuu hän kulkemaan puistokatua pitkin, joka + seitsemänsataa vuotta sitten oli maantienä. Neljännesmailin päässä + Glen Ellenistä, kahden sillan yli kuljettua, näkyy oikealla kädellä + jokilaakso, joka sarven tavoin ulottuu aallonmuotoisina harjanteina + avartuvan lakeuden läpi loitompana häämöttäviä metsäisiä kukkuloita + kohti. Nämä ovat ne kukkulat, joista puhutaan Avis Everhardin + käsikirjoituksessa. + + Vuoden 2368 suuressa maanjäristyksessä eräs näistä kukkuloista + lohkesi haudaten alleen sen onkalon, mikä oli ollut Everhardin + piilopaikkana. Sittemmin on paikalla toimitettu kaivauksia ja + käsikirjoituksessa mainittu tupa sekä ne kaksi luolahuonetta y. m. + pikkukapistuksia on kaivettu esille. Monta arvokasta muinaismuistoa + on sieltä löydetty, niiden joukossa, merkillistä kyllä, se + savunimijälaitos, jonka Biedenbach keksi, kuten kertomuksessa + mainitaan. Muuten asianharrastajain tulisi lukea Arnold Benthamin + pieni kirjanen, joka piakkoin ilmestyy. + + Mailin päässä luoteeseen sijaitsee Wake Robin Lodge, Wild Water- ja + Sonoma-jokien haarassa. Sivumennen huomattakoon, että Wild + Water-joki tunnettiin ennen aikaan nimellä Graham Creek, joka nimi + vieläkin esiintyy vanhemmissa kartoissa, vaikka ensinmainittu nimi + on jo nykyään vakaantunut. Wake Robin Lodgessa Avis Everhard asusti + useat lyhyemmät erät esiintyessään Rautakoron provokaattorin + valepuvussa, minkä suojassa hän sai mainion tilaisuuden näytellä + osaansa. Lupakirja, jossa hänelle annettiin oikeus käyttää + asuntonaan Wake Robin Lodgea, on säilynyt jälkimaailmalle ja sen on + allekirjoittanut ei sen pienempi mies kuin itse Wickson, + käsikirjoituksessa mainittu toisen luokan oligarkki. + + + + +YHDEKSÄSTOISTA LUKU. + +Muodonvaihdos. + + +»Sinun on muututtava jälleen», kirjoitti Ernest minulle. »Sinun on +muututtava vallan toiseksi naiseksi -- eikä ainoastaan puvultasi, vaan +koko olemukseltasi, ihoa myöten. Ja sinun on muututtava niin perin +pohjin, että edes minäkään en sinua tuntisi -- ääneltäsi, liikkeiltäsi, +eleiltäsi, asennoltasi, käynniltäsi y. m.» + +Tätä käskyä minä noudatinkin. Minä harjoittelin tuntikausia joka päivä +voidakseni ainaiseksi haudata entisen Avis Everhardin toisen naisen +kuoren alle, jota naista saattanen sanoa toiseksi itsekseni. Sellaisten +tulosten saavuttaminen kysyi pitkäaikaista harjoitusta. Yksistään ääneni +muuttamista varten harjoittelin melkein lakkaamatta, kunnes uusi ääneni +muuttui automaattiseksi ja vakaantui. Sillä tällainen automaattinen +näytteleminen on välttämätöntä. Täytyy eläytyä osaansa niin perin +juurin, että pettää itsensäkin. Se oli samanlaista kuin jonkin vieraan +kielen opetteleminen, esim. ranskan. Ensimmäiset puhekokeet ovat +itsetietoisia, perustuvat tahtoon. Opettelija ajattelee omalla +kielellään ja pukee ajatuksensa ranskankieliseen asuun, tai lukee +ranskaa, mutta ajattelee äidinkielellään, ennenkuin ymmärtää +luettavansa. Mutta myöhemmin, saatuaan lujan jalansijan ja tultuaan +automaattiseksi, itsestääntoimivaksi, opettelija lukee ja ajattelee +ranskankielellä turvautumatta enää ollenkaan äidinkieleensä. + +Ja sama oli meidän valepukeutumisemme laita. Täytyi harjoitella, kunnes +näyteltävämme osa muuttui todelliseksi, kunnes pääsimme niin pitkälle, +että olisi tarvittu ankaraa ja valpasta tahdon ponnistusta palataksemme +jälleen alkuperäiseen itseemme. Tietysti alussa tehtiin runsaasti +hapuilevia kokeita. Me olimme ryhtyneet luomaan uutta taidetta, ja +meillä oli paljon keksittävänä. Mutta työtä tehtiin kaikkialla; yhä +useammat saavuttivat sangen suuren taitavuuden tällä alalla, ja +temppujen ja apukeinojen varasto kasvoi nopeasti. Ja tästä varastosta +muodostui vallankumouksen lukukirja, jonkinlainen oppikurssi. + +Näihin aikoihin isäni katosi. Hänen kirjeensä, jotka olivat aina ennen +saapuneet säännöllisesti, lakkasivat kokonaan tulemasta. Häntä ei enää +näkynyt eikä kuulunut meidän asunnossamme Pell-kadulla. Meidän toverimme +etsivät häntä kaikkialta. Salaisten järjestöjemme avulla me etsimme +kaikki vankilat. Hän oli kadonnut, aivan kuin maa olisi hänet niellyt, +eikä tähän päivään asti hänestä ole saatu mitään vihiä.[1] + +[1] Katoaminen oli sen ajan julmimpia kauhuja. Se on myötäänsä laulun + tai kertomuksen aiheena. Se oli maanalaisen toiminnan välttämätön + seuralainen. Ja tämä ilmiö oli melkein yhtä yleinen oligarkkien + luokan ja työväenkastien taholla kuin kumouksellistenkin. Ilman + varoitusta, ilman edelläkäypää viittausta miehiä, naisia ja lapsia + katosi teille tietymättömille, ja heidän kohtalonsa jäi + selittämättömäksi salaisuudeksi. + +Kuusi kuukautta oleskelin yhä yksin piilopirtissä, mutta +toimettomuudessa en aikaani kuluttanut. Meidän järjestömme edistyi +nopealla vauhdilla, ja aina oli työtä niin paljon kuin vain suinkin +kerkesi tehdä. Ernest ja muut johtajat vankiloistaan käsin sääsivät, +mitä milloinkin oli tehtävä, ja meidän vapaalla jalalla olijain oli +pantava toimeen heidän määräyksensä. Meillä oli suusanallinen +järjestelmä aatteen levittämistä varten, vakoilijajärjestö kaikkine +sivuosastoineen, salaisten kirjapainojen järjestö ja maanalainen +rautatielaitoksemme, jolla tarkoitettiin sitä, että meidän lukemattomat +piilopaikkamme oli yhdistetty toisiinsa, samalla kuin tämän järjestön +tehtävänä oli uusien piilosuojain perustaminen sinne, missä niitä ei +ennestään ollut olemassa. + +Niinpä oli työtä tekemästä päästyäkin. Kuuden kuukauden kuluttua minun +yksinäisyyteni päättyi, sain luokseni kaksi toveria. He olivat nuoria +tyttöjä, uljaita sieluja ja rakastivat vapautta intohimoisesti, Lora +Peterson, joka katosi v. 1922, ja Kate Bierce, joka myöhemmin joutui +naimisiin Du Bois'n kanssa ja joka on yhä vielä meidän joukossamme, +katse kohotettuna huomista aurinkoa kohti, joka julistaa uuden ajan +tuloa. + +He olivat olleet suuressa vaarassa, vähällä joutua surman suuhun. Siinä +kalastajavenheessä, jolla he tulivat San Pablo-lahden poikki, oli +myöskin eräs urkkija. Mies oli Rautakoron palveluksessa ja hyvin +perehtynyt meidän järjestömme salaisuuksiin. Epäilemättä hän oli minun +jäljilläni, sillä me olimme jo aikoja sitten saaneet tietää, että minun +katoamiseni oli herättänyt suurta huomiota oligarkian salaisen järjestön +taholla. Mutta onneksi tämä urkkija ei ollut vielä ennättänyt ilmoittaa +kenellekään huomioistaan. Hän oli nähtävästi lykännyt ilmoituksensa +toistaiseksi, päättäen odottaa siksi, kunnes oli löytänyt minun +piilopaikkani ja saanut minut vangituksi. Mutta hänen tietonsa kuolivat +hänen kanssaan. Jonkun tekosyyn nojalla hän pyrki pois venheestä kohta +sen jälkeen kuin tytöt olivat nousseet maihin Petaluma-joen suulla ja +lähteneet jatkamaan matkaansa ratsain. + +Jonkun matkaa kuljettua Sonoma-vuoren rinnettä ylöspäin John Carlson +antoi tyttöjen jatkaa matkaansa taluttaen hänen hevostaan ja palasi itse +jalkapatikassa. Hänen epäluulonsa oli herännyt. Hän tapasi urkkijan, ja +siitä, mitä sen jälkeen tapahtui, hän antoi minulle selvän käsityksen. + +»Minä järjestin asiat», kuului Carlsonin mutkaton selitys. »Minä +selvitin välini hänen kanssaan», hän toisti synkän tulen hehkuessa +silmissään ja känsäisten käsiensä kaunopuheisesti puristuessa ja +avautuessa. »Hän ei päästänyt ääntäkään. Minä piilotin hänet ja aion +vielä tänä yönä hänet haudata.» + +Sinä aikana minä usein ihmettelin omaa muuttumistani. Minusta tuntui +mahdottomalta, että olin koskaan elänyt tyyntä rauhallista +koulukaupungin elämää tai että minusta oli tullut väkivaltaisuuksiin ja +veritöihin tottunut kumouksellinen. Jompikumpi näistä kahdesta oli +varmaankin mielikuvitusta. Mutta mikä sitten oli totta, mikä harhaa? +Oliko tämä nykyinen kumouksellinen elämä pahaa unta? Vai olinko minä +kumouksellinen, joka kenties olin jotenkin uneksinut jonkun +tämänedellisen elämäni aikana asuneeni Berkeleyssa tietämättä mitään sen +julmemmasta elämästä kuin tanssiaiset, teeillatsut, keskusteluseurat ja +luentosalit? Mutta näitä tällaisia mietteitä lienevät kokeneet kaikki +meikäläiset, ihmisten veljeyden punaisen lipun ympärille kokoontuneet +toverit. + +Usein johtui mieleeni henkilöitä tuon toisen elämän varrelta, kadoten +samalla kuin ilmestyivätkin. Niiden joukossa oli piispa Morehouse. +Turhaan etsimme häntä senjälkeen kuin järjestömme oli aloittanut +toimintansa. Häntä oli kuljetettu hullujenhuoneesta toiseen. Me +seurasimme hänen jälkiään Napassa sijaitsevasta hullujenhuoneesta +Stocktonin mielisairaalaan ja sieltä Agnews-nimiseen samanlaiseen +laitokseen Santa Clara-laaksossa, ja siellä hävisivät jäljet. Häntä ei +oltu ilmoitettu kuolleeksi. Hän lienee jotenkin päässyt pakoon. En +voinut aavistaa, että tulisin hänet näkemään vilaukselta Chicagon +kommuunin kauheassa verilöylyssä. + +Jacksonia, joka oli menettänyt kätensä Sierran tehtaissa ja joka oli +ollut syynä siihen, että minusta tuli kumouksellinen, en enää koskaan +nähnyt. Hän ei liittynyt kumouksellisiin. Kohtalonsa katkeroittamana +hänestä tuli anarkisti -- ei filosofinen anarkisti, vaan pelkkä eläin, +jonka viha ja kostonhimo oli tehnyt mielettömäksi. Ja perinpohjin hän +kostikin. Vältellen vahteja hänen onnistui päästä Pertonwaithen palatsin +alueelle ja räjähdyttää komea palatsi soraläjäksi. Ei yhtään ihmistä +pelastunut, eivät edes vahdit. Ja vankilassa tuomiota odotellessaan hän +tukehdutti itsensä vuodepeitteellään. + +Tohtori Hammerfieldin ja tohtori Ballingfordin kohtalot muodostuivat +aivan toisenlaisiksi kuin Jacksonin. He ovat pysyneet uskollisesti +paikoillaan ja siitä palkkioksi saaneet korkeita kirkollisia virkoja, +joita he hoitavat täydellisessä sovussa ja rauhassa maailman kanssa. +Molemmat ovat oligarkian puolustajia. Molemmat ovat paisuneet hyvin +lihaviksi. »Tohtori Hammerfieldin», kuten Ernest kerran sanoi, »on +onnistunut muokata jumaluusoppinsa sellaiseksi, että se antaa +täydellisen oikeutuksen ja siunauksen Rautakorolle, että se sisältää +koko joukon kauneudenpalvelusta j. n. e.» + +Peter Donnelly, Sierran tehtaitten työnjohtaja, joka oli ollut niin +vihamielinen ammattiyhdistykselle ja jonka minä tapasin tutkiessani +Jacksonin juttua, hämmästytti meitä kaikkia. V. 1918 olin läsnä »San +Franciscon punaisten» kokouksessa. Kaikista meidän +taistelujärjestöistämme tämä oli kamalin, petomaisin ja armottomin. +Todellisuudessa se ei ollut suoranaisessa yhteydessä meidän järjestömme +kanssa. Sen jäsenet olivat hurmahenkiä, paholaisia. Me emme uskaltaneet +antaa yllykettä sellaiselle mielialalle. Toiselta puolen, joskaan he +eivät kuuluneet meihin, me olimme ystävällisissä väleissä heidän +kanssaan. Minä olin saapunut tuohon kokoukseen sangen tärkeälle asialle. +Ja parinkymmenen miehen joukossa minä olin ainoa naamioimaton henkilö. +Saatuani asiani toimitetuksi eräs näistä naamioiduista miehistä lähti +johtamaan minua ulos. Pimeässä käytävässä saattajani raapaisi tulta ja +valaisten sillä kasvojaan sieppasi pois naamarin. Minä katselin +silmänräpäyksen Peter Donnellyn synkkiä piirteitä. Sitten tulitikku +sammui. + +»Minä vain halusin, että te näkisitte kuka olen», kuului hänen äänensä +pimeässä. »Muistanetteko vielä Dallasin, tehtaanjohtajan?» + +Minä nyökkäsin myöntävästi muistaessani tuon tehtaanjohtajan +ketunnaaman. + +»No niin, hänet minä nitistin ensimmäiseksi», sanoi Donnelly ylpeästi. +»Se tapahtui sen jälkeen kuin olin liittynyt 'punaisiin'.» + +»Mutta miten on selitettävissä, että te olette täällä?» tiedustin. »Entä +vaimonne ja lapsenne?» + +»Kuolleet», hän vastasi. »Siinäpä se onkin syy. Ei sentään», hän jatkoi +hätäisesti, »heidän vuokseen ei tämä kosto ole. He kuolivat +rauhallisesti vuoteissaan -- sairastivat näettekös, toinen ensin, toinen +sitten. He sitoivat eläessään minun käteni. Ja nyt kun he ovat poissa, +minä kostan hukatun miehuuteni. Minä olin kerran Peter Donnelly, +lakonrikkuri-työnjohtaja. Mutta tänä yönä minä olen 'Friscon punaisten +numero 27'. Tulkaa, niin johdan teidät täältä pois.» + +Myöhemmin kuulin hänestä enemmän. Tavallaan hän oli puhunut totta +sanoessaan kaikkien omaistensa kuolleen. Yksi heistä eli, hänen +Timothy-niminen poikansa, ja häntä isänsä piti kuolleena sen tähden, +että hän oli ruvennut Rautakoron palvelukseen palkkasoturijoukoissa.[1] +Friscon »punaisten» jokainen jäsen sitoutui toimeenpanemaan kaksitoista +kuolemantuomiota vuodessa. Epäonnistuminen rangaistiin kuolemalla. +Jäsen, jonka ei onnistunut saada määräänsä täyteen, teki itsemurhan. +Eivätkä nämä kuolemantuomiot suinkaan olleet satunnaisia. Sillä tämä +verinen järjestö piti usein kokouksia, joissa asianomaiset oligarkian +jäsenet tai kätyrit tutkittiin ja tuomittiin, useampia yht'aikaa. +Tuomioiden toimeenpanijoista vedettiin arpaa. + +[1] Työväenkastin lisäksi kohosi toinenkin kasti, sotilaskasti. + Muodostui seisova armeija ammattisotilaita, upseereina oligarkkeja, + joka tunnettiin palkkasoturien nimellä. Tämä laji sotaväkeä tuli + pian kansalaiskaartien sijaan, jotka osoittautuivat + epäkäytännöllisiksi uuden hallituksen aikana. Paitsi Rautakoron + salapoliisilaitosta oli olemassa myöskin palkkasoturien + salapoliisilaitos, ollen tämä viimeksimainittu poliiseja ja + sotaväkeä toisiinsa yhdistävä nivel. + +Niinpä asia, jota toimittamaan minä olin saapunut sinä iltana, koski +juuri erästä sellaista oikeudenkäyntiä. Eräs meidän omia tovereitamme, +jonka oli vuosikausia onnistunut säilyttää paikkansa Rautakoron +paikallisen salapoliisitoimiston kirjurina, oli joutunut Friscon +»punaisten» pannaan ja oli nyt tutkittavana heidän tuomioistuimensa +edessä. Tietysti hän ei ollut saapuvilla, eivätkä liioin hänen +tuomarinsa tietäneet, että hän oli meidän miehiämme. Minun tehtävänäni +oli näyttää toteen, kuka hän oli ja että hän oli uskollinen kumousmies +ja toveri. Saattaa tuntua ihmeelliseltä, että me ensinkään saimme tiedon +tästä asiasta. Selitys on yksinkertainen. Eräs meidän salainen +asiamiehemme oli Friscon »punaisten» jäsen. Oli näet välttämätöntä pitää +silmällä ystäviä niinkuin vihollisiakin, ja näitten raivolaisten +järjestö oli siksi merkitsevä, ettei suinkaan ollut yhdentekevää, mille +kannalle asettui sen suhteen. + +Mutta palatkaamme jälleen Peter Donnellyyn ja hänen poikaansa. Kaikki +kävi hyvin Donnellylle, kunnes seuraavana vuonna sattui niin, että +niiden miesten joukossa, jotka arvalla lankesivat hänen murhattavikseen, +oli Timothy Donnellyn nimi. Silloin veriheimolaisuus, joka oli hänelle +ollut niin ominaista, pääsi voitolle. Ja pelastaakseen poikansa hän +petti toverinsa. Siinä hän ei sentään täydellisesti onnistunut, vaikka +useita järjestön jäseniä joutuikin kiinni ja mestattiin. Jäljellejääneet +valmistivat Donnellylle sellaisen kohtalon kuin hän oli petoksellaan +ansainnut. + +Mutta ei Timothy Donnelly liioin kauan elänyt. Friscon »punaiset» +vannoivat hänen kuolemansa. Oligarkia teki kaikkensa hänen +pelastamisekseen. Häntä kuljetettiin maan toisesta kolkasta toiseen. +Kolme »punaista» menetti henkensä turhaan koettaessaan panna hänen +kuolemantuomiotansa toimeen. Järjestöön kuului yksinomaan miehiä. +Vihdoin he turvautuivat erääseen naiseen, meikäläisten järjestöjen +jäseneen, ennenmainittuun Anna Roylstoniin. Meidän sisäinen piirimme +varoitti häntä, mutta se ei auttanut, sillä hän on tottunut aina +noudattamaan omaa tahtoaan, halveksien puoluekuria. Ja muuten hän on +nerokas ja rakastettava ihminen, jonka suhteen mikään kuri ei voi tulla +kysymykseenkään. Hän kuuluu yksinään omaan luokkaansa, eikä häntä ole +arvosteltava tavallisen vallankumouksellisen kannalta. + +Ja meidän kiellostamme huolimatta hän ryhtyi toimeen. Anna Roylston oli +viehättävä nainen. Hänen ei tarvinnut muuta kuin viitata mieshenkilö +luokseen. Hän voitti kymmenien meidän nuorten toveriemme sydämet ja +kymmenien muiden, kiinnittäen heidät näillä sydänsiteillä meidän +järjestöömme. Mutta siitä huolimatta hän päättävästi kieltäytyi +avioliitosta. Hän rakasti lapsia kaikesta sydämestään, mutta hän +otaksui, että hänen oma lapsensa vieroittaisi hänet aatteesta, jolle hän +oli pyhittänyt elämänsä. + +Anna Roylstonin ei ollut vaikea voittaa Timothy Donnellya. Eikä hänen +omatuntonsa liioin häntä vaivannut, sillä juuri samaan aikaan tapahtui +_Nashvillen verilöyly_, jolloin palkkasoturit Donnellyn johdolla +teurastivat kahdeksansataa kutojaa. Mutta hän ei murhannut Donnellya, +vaan jätti hänet vankina Friscon »punaisten» käsiin. Tämä tapahtui vasta +viime vuonna, ja nyt jo hänelle on annettu uusi nimi. Kumouksellisten +keskuudessa kaikkialla hänet tunnetaan nimellä »Punainen neitsyt».[1] + +[1] Vasta toisen vallankumouksen aikana Friscon »punaisten» järjestö + alkoi uudestaan kukoistaa, ja sitä kesti parin miespolven ajan. + Mutta silloin erään Rautakoron salaisen asiamiehen onnistui päästä + sen jäsenyyteen ja saada selville sen salaisuudet. Järjestön + lopullinen hävitys tapahtui v. 2002 (v. a.). Sen jäsenet mestattiin + yksitellen, kolmen viikon väliajoilla, ja heidän ruumiinsa + ripustettiin yleisön nähtäville San Franciscon + työväenkaupunginosaan. + +Eversti Ingram ja eversti Van Gilbert kuuluvat niihin lukijalle +tuttuihin henkilöihin, joita minä tapasin vielä myöhemminkin. Eversti +Ingram kohosi sangen korkeaan asemaan oligarkiassa ja nimitettiin m. m. +Yhdysvaltain lähettilääksi Saksaan. Molempien maiden työväki inhosi +häntä kaikesta sydämestään. Tapasin hänet Berlinissä, missä silloin +oleskelin Rautakoron luotettuna kansainvälisenä vakoojana. Hän otti +minut vastaan sekä avusti minua kaikin tavoin. Sivumennen sopinee +huomauttaa, että kaksoisosaa näyttelemällä tein tärkeitä palveluksia +vallankumoukselle. + +Eversti Van Gilbert tuli tunnetuksi »murisevana» Van Gilbertinä. Ja +huomattavinta osaansa hän näytteli ollessaan yhtenä niistä miehistä, +jotka laativat uuden lakikokoelman Chicagon kommuunin jälkeen. Mutta jo +sitä ennen, tutkintotuomarina ollessaan, hän oli ansainnut kuoleman +konnuudellaan. Minä olin yhtenä niistä, jotka tutkimme hänen asiansa ja +tuomitsimme hänet kuolemaan. Anna Roylston pani tuomion toimeen. + +Vielä eräs henkilö sukeltaa esille menneiltä ajoilta -- Jacksonin +lakimies. Kaikista vähimmän olisin odottanut näkeväni jälleen tätä +miestä, Joseph Hurdia. Se oli kummallinen tapaaminen. Myöhään illalla, +kaksi vuotta Chicagon kommuunin jälkeen, Ernest ja minä saavuimme +yhdessä Benton Harborin piilopaikkaan, joka sijaitsi Michiganissa, +järven toisella puolella Chicagosta katsoen. Me saavuimme juuri kun +erästä urkkijaa kuulusteltiin. Kuolemanrangaistus oli jo langetettu ja +häntä talutettiin syrjään. Sellainen oli näyttämö meidän saapuessamme. +Samassa tuokiossa miespoloinen riuhtaisihe irti vartijainsa käsistä ja +heittäytyi minun jalkoihini, syleillen minun polviani ja rukoillen +armoa. Kun hän käänsi tuskanväänteiset kasvonsa minuun, tunsin Joseph +Hurdin. Mitä lienenkin iässäni nähnyt, ei minua koskaan ole mikään sen +enemmän herpaissut kuin tuon mielettömän olennon armonpyynnöt. Hän oli +mieletönnä tuskasta. Se oli säälittävää. Hän hellitti minusta vasta +sitten, kun kymmenkunta toveria tarttui häneen. Ja kun hänet vihdoin +raastettiin kirkuen pois, vaivuin pyörtyneenä lattialle. Paljon +helpompaa on nähdä urhean miehen kuolevan kuin pelkurin rukoilevan +armoa.[1] + +[1] Benton Harborin piilopaikka oli maanalainen luola, jonka + sisäänkäytävä oli ovelasti salattu kaivoon. Se on säilynyt meidän + päiviimme saakka, ja utelias lukija saattaa kulkea sen sokkeloiden + kautta kokoussaliin, missä Avis Everhardin kuvaama kohtaus kaikesta + päättäen tapahtui. Etäämpänä ovat kopit, missä vankeja säilytettiin, + sekä kuolinkammio, missä toimitettiin mestaukset. Niitten takana on + hautausmaa -- pitkiä mutkikkaita holveja, jotka on hakattu kiinteään + kallioon. + + + + +KAHDESKYMMENES LUKU. + +Kadonnut oligarkki. + + +Mutta muistellessani entisyyttä olen joutunut kertomuksessani +varsinaisten tapahtumain edelle. Yhteinen vankilastakarkaaminen ei +tapahtunut ennenkuin hyvässä matkassa vuotta 1915. Niin monimutkainen ja +pulmallinen tehtävä kuin se olikin, suoriuduttiin siinä erinomaisesti, +ja se oli omansa innostuttamaan meitä pyrinnöissämme. Aina Kubasta +Kaliforniaan asti kymmenistä vankiloista, sotilasvankiloista ja +linnoituksista, me vapautimme yhtenä yönä viisikymmentäyksi niistä +viidestäkymmenestäkahdesta kongressimiehestä, jotka oli vangittu, sekä +niiden lisäksi yli kolmesataa muuta johtajaa. Ei yksikään yritys +epäonnistunut. Eivätkä he ainoastaan päässeet pakoon, vaan sen lisäksi +kukin heistä saatettiin edeltäkäsin varattuun piilopaikkaan. Ainoa +toveri, jota emme voineet pelastaa, oli kongressimies Arthur Simpson, +sillä hän oli jo kuollut Cabanasissa koviin tuskiin. + +Kahdeksantoista seuraavaa kuukautta oli ehkä onnellisin aika minun +elämässäni Ernestin kera. Koko sinä aikana me emme koskaan eronneet. +Myöhemmin, siirryttyämme maailmaan jälleen, jouduimme olemaan paljonkin +erossa toisistamme. En odota huomenna liekkiinleimahtavaa kumousta +suuremmalla kärsimättömyydellä kuin sinä yönä odotin Ernestin tuloa. +Siitä oli kulunut niin pitkä aika, kun hänet näin, ja ajatellessani, +että meidän suunnitelmamme mahdollisesti oli jossakin suhteessa +epäonnistunut ja että hän ei olisikaan päässyt karkuun +saarivankilastaan, minua kauhistutti. Tunnit tuntuivat pitkiltä kuin +aikakaudet. Minä olin aivan yksin. Biedenbach ja kolme muuta +nuorukaista, jotka sillä kertaa oleskelivat meidän piilopaikassamme, +olivat lähteneet vuoren toiselle puolelle vankasti aseistettuina ja +valmiina ryhtymään vaikka mihin. Ja minä luulen, että piilopaikat +kaikkialla maassa olivat melkoisen tyhjiä sinä yönä. + +Juuri kun taivaanrannalla näkyi päivän ensimmäinen sarastus, kuulin +sovitun merkkiäänen ylhäältä ja vastasin siihen. Pimeässä melkein +syleilin Biedenbachia, joka tuli edellä, mutta jo samassa tuokiossa +lepäsin Ernestin sylissä. Ja silloin minä niinikään huomasin, miten +vaikea minun oli esiintyä entisenä itsenäni, Avis Everhardina, +liikkeiltäni, hymyilyltäni, sanamuodoiltani ja ääneltäni. Ainoastaan +kovasti ponnistellen minun onnistui pidättää omanäköisyyteni; niin +valtavaksi oli paisunut minun uusi persoonallisuuteni. + +Päästyämme pieneen majaan näin Ernestin kasvot tulen valossa. Vankilalle +ominaista kalvakkuutta lukuunottamatta hänessä ei ollut tapahtunut +mitään muutosta -- ei ainakaan suurta. Hän oli aina sama aviopuoliso ja +sankari. Ja silti hänen kasvoissaan oli nähtävänä kärsimyksen ilme. Hän +lienee ollut jonkun verran entistään totisempi, mutta väikkyvä hymy oli +yhä vielä hänen silmissään. Hän oli kaksikymmentä naulaa keveämpi, mutta +verrattoman terve. Hän oli ahkerasti harrastanut ruumiinharjoituksia +koko vankilassaolonsa ajan, ja hänen lihaksensa olivat raudankovat. +Totta puhuen hän oli paremmassa kunnossa nyt kuin hän oli ollut +vankilaan mennessään. Tunteja kului, ennenkuin hänen päänsä vaipui +päänalukselle; minä tuuditin hänet uneen. Mutta minun silmääni ei tullut +uni. Minä olin liian onnellinen, enkä minä ollut väsyksissä ankarista +ponnistuksista ja matkan vaivoista niinkuin hän. + +Ernestin nukkuessa vaihdoin pukua, järjestin tukkani uuteen asuun ja +palasin uuteen muuttuneeseen itseeni. Ja sitten kun Biedenbach ja toiset +toverit heräsivät, suunnittelin yhdessä heidän kanssaan pienen +salaliiton. Kaikki oli valmiina, ja me olimme kokoontuneet siihen +luolahuoneeseen, jota käytettiin keittiönä ja ruokailuhuoneena, kun +Ernest astui sisälle. Samassa Biedenbach puhutteli minua Maryksi, ja +minä vastasin hänelle. Sitten loin katseeni Ernestiin silmäillen häntä +sellaisella uteliaisuudella kuin nuori toveri katselee Ernestin laista +kumouksen sankaria. Samassa minut jo esitettiin hänelle Mary Holmesina. + +Kepposen täydentämiseksi oli pöytään varattu ylimääräinen sija, ja kun +me istuuduimme, jäi yksi tuoli tyhjäksi. Minun teki mieleni huudahtaa +ilosta nähdessäni Ernestin enenevän rauhattomuuden ja kärsimättömyyden. +Vihdoin häneltä loppui maltti. + +»Missä on vaimoni?» hän kysäisi yksikantaan. + +»Hän nukkuu vielä», vastasin. + +Se oli jännittävä hetki. Mutta minun ääneni oli vallan outo, eikä hän +voinut huomata sen sävyssä mitään tuttua. Ruokailu jatkui. Minä puhelin +paljon ja innostuneesti, kuten saattaa puhua sankaruuden palvoja, ja +hänhän oli minun sankarini. Minä kohosin innostuksen ja hartauden +huipulle, ja ennenkuin hän huomasikaan, olin kietonut käsivarteni hänen +kaulaansa ja suutelin häntä huulille. Hän piti minua käsivarren matkan +päässä itsestään ja katseli kummastellen ja hämmästyneenä. Miehet +tervehtivät häntä äänekkäällä naurulla ja riensivät antamaan hänelle +asianmukaista selitystä. Alussa hän epäili. Hän tarkasteli minua +tiukasti ja oli jo puolittain varma, kun taasen pudisti päätään eikä +ottanut uskoakseen. Eikä hän tunnustanut minua omaksi uskolliseksi +vaimokseen, ennenkuin olin muuttunut entiseksi Avis Everhardiksi ja +kuiskannut hänen korvaansa salaisuuksia, joita eivät tunteneet muut +paitsi hän ja Avis Everhard. + +Myöhemmin päivällä hän otti minut syliinsä, mutta oli hämillään ja +väitti, että tässä oli kysymys monivaimoisuudesta. + +»Sinä olet minun Avisini», hän sanoi, »ja samalla sinä olet joku +toinenkin. Sinussa on kaksi naista, ja sentähden sinä olet minun +haaremini. Mutta vähätpä siitä; me olemme pelastetut. Sillä jos meille +käy Yhdysvalloissa olo liian kuumaksi, niin mitäpäs me siitä huolimme, +sillä voinhan minä saada Turkissa kansalaisoikeudet.»[1] + +[1] Siihen aikaan vielä Turkissa oli vallalla monivaimoisuus. + +Elämä piilopirtissä muodostui minulle sangen onnelliseksi. Tosin me +kyllä työskentelimme kovasti ja teimme pitkiä päivätöitä, mutta me +työskentelimme yhdessä. Kahdeksantoista kuukautta me elimme yhdessä, +emmekä olleet yksinämme, sillä myötäänsä tuli ja meni tovereita, jotka +toivat terveisiä ja asiallisia tietoja taistelurintamassa olevilta +tovereilta ja kumouksellisten johtajilta. Eikä puuttunut hilpeää +iloisuuttakaan eikä taideiloa. Me emme olleet pelkkiä synkkiä +salaliittolaisia. Me työskentelimme ankarasti ja kärsimme paljon, +täytimme riveihin ilmaantuvat aukot, mutta työn ja huvin, elämän ja +kuoleman alituisesti kohdatessa toisiaan meidän näyttämöllämme meille +jäi vielä aikaa nauraa ja lempiä. Meidän riveissämme oli taiteilijoita, +tiedemiehiä, oppineita, musiikkimiehiä ja runoilijoita; tässä maakolossa +oli henkinen viljelys korkeammalla kuin oligarkkien palatseissa ja +ihmekaupungeissa. Ja monet meidän tovereistamme työskentelivät noiden +samojen palatsien ja ihmekaupunkien koristamiseksi.[1] + +[1] Tämä ei suinkaan ole tyhjää kerskumista, sillä taiteellisen ja + älyllisen maailman parhaat ainekset olivat kumouksellisia. + Lukuunottamatta muutamia musiikkitaiteilijoita ja laulajia sekä + oligarkkeja, sen aikakauden kaikki luovat nerot, joiden nimet ovat + säilyneet meidän aikoihimme, olivat kumouksellisia. + +Emmekä me liioin eläneet piilopaikkaamme suljettuina. Usein +ratsastelimme vuoristossa harjoituksen vuoksi, ja me ratsastimme +Wicksonin hevosilla. Jospa hän vain olisi tietänyt, miten monta +kumouksellista hänen hevosensa olivat kyydinneet! Me niinikään teimme +huvimatkoja yksinäisille paikoille, viipyen sellaisilla matkoilla koko +päivän, aamusta ennen auringon nousua iltapimeään. Me käytimme Wicksonin +kermaa ja voita, eikä Ernest pitänyt aivan vääränä ampua joskus +Wicksonin pyitä ja jäniksiä, vieläpä hänen vuorikauriitaankin. + +Totta puhuen se oli turvallinen pakopaikka. Olen sanonut, että meidän +rauhaamme häirittiin yhden ainoan kerran. Ja tämä merkillinen tapaus +johtaa mieleeni nuoren Wicksonin salaperäisen katoamisen ja sen +salaisuuden selityksen. Nyt kun hän on kuollut, saatan vapaasti puhua. +Ison onkalon pohjalla oli pienoinen komero, mihin aurinko paistoi useita +tunteja päivässä ja joka oli suojattu ylhäältäpäin. Sinne me olimme +raahanneet useita kuormia soraa joen uomasta, niin että se oli kuiva ja +lämmin ja siellä oli mukava loikoa päivänpaisteessa. Niinpä minä +loikoilin siellä eräänä päivänä jälkeen puolisen lueskellen puolittain +nukuksissa Mendenhallin kirjaa.[1] Ja niin mukavalta tuntui minusta olo, +etteivät edes hänen säkenöivät runoelmansa voineet pitää minua +valveilla. + +[1] Sen aikakauden kirjallisuudessa yhtenään viitataan Rudolph + Mendenhallin runoelmiin. Hänen kirjoituksistaan ei ole säilynyt + meille muuta kuin eräitä otteita. Hänet mestasivat Rautakoron + pyövelit v. 1928 (v. a.). + +Minä heräsin siihen, että multaharkko putosi jalkoihini. Sitten kuului +ylhäältä sellainen ääni, kuin olisi yritetty siepata kiinni jostakin, ja +samassa tuokiossa tulla tupsahti vierivää seinää pitkin nuorukainen, +vierähtäen aivan jalkoihini. Se oli Philip Wickson, vaikka en häntä +vielä silloin tuntenut. Hän katsahti minuun tyynesti, ilmaisten +hämmästyksensä pitkällä vihellyksellä. + +»Kas», sanoi hän, ja seuraavassa tuokiossa hän jo hattu kädessä +vakuutteli: »Pyydän anteeksi. En ollenkaan odottanut tapaavani täällä +ketään.» + +Minä en ollut yhtä tyyni. Minä olin vielä aloittelija taidossa, mitä +tarvitaan tällaisissa tilaisuuksissa, jos mieli pysyä tyynenä. Myöhemmin +kansainvälisenä vakoojana toimiessani olisin sellaisessa tapauksessa +esiintynyt vähemmän kömpelösti, se on varma. Miten ollakaan, minä +kavahdin seisaalleni ja päästin hätähuudon. + +»Miksi sen teitte?» hän kysyi katsellen minua tutkivasti. + +Hänellä silminnähtävästi ei ollut aavistustakaan meidän täälläolostamme. +Minä huomasin sen ilokseni. + +»Missä tarkoituksessa luulette minun näin menetelleen?» minä kysyin +puolestani. Tosiaankin olin kömpelö siihen aikaan. + +»En tiedä», hän vastasi, pudistaen päätään. »Jollei teillä mahdollisesti +ole ystäviä täällä lähistöllä. Kaikessa tapauksessa teidän on annettava +selitys. Asia näyttää minusta pahalta. Te olette kielletyllä alueella. +Tämä on minun isäni maata ja --» + +Mutta samassa Biedenbach, vanhaan kohteliaaseen tapaansa, sanoi hänen +takanaan kuuluvalla, mutta matalalla äänellä: »Kädet ylös, nuori herra.» + +Nuori Wickson kohotti ensin kätensä ja sitten kääntyi Biedenbachin +puoleen, joka piti häntä kohti ojennettuna automaattista kivääriä. +Wickson ei hämmästynyt. + +»Ahaa», hän sanoi, »kumouksellisten pesä ja oikein haukanpesä näyttää +olevankin. No niin, mutta kauan ette tule täällä asustamaan, sanon +minä.» + +»Ehkäpä tulette viipymään täällä niin kauan, että ennätätte tarkistaa +tuon lausuntonne», sanoi Biedenbach tyynesti. »Ja siihen mennessä minun +täytyy pyytää teitä astumaan sisälle.» + +»Sisällekö?» Nuori mies näytti todellakin hämmästyneeltä. »Onko teillä +täällä oikein holvikäytävät? Olen kuullut sellaisista puhuttavan.» + +»Tulkaa katsomaan», vastasi Biedenbach somalla murteellaan. + +»Mutta se on vastoin lakia», väitti vieras. + +»Niin kylläkin teidän lakinne mukaan», lausui terroristi merkitsevällä +äänenpainolla. »Mutta meidän lakimme mukaan, uskokaa pois, se on täysin +laillista. Teidän on totuttava siihen tosiasiaan, että te olette +toisessa maailmassa ettekä enää siinä sorron ja raakuuden maailmassa, +missä tähän saakka olette elänyt.» + +»Se on kysymys, joka kaipaa todistuskappaleita», mutisi Wickson. + +»Jääkää siis meidän luoksemme, jotta saamme siitä keskustella.» + +Nuori mies naurahti ja seurasi vangitsijaansa tupaan. Hänet johdettiin +sisimpään luolahuoneeseen, missä eräs nuoremmista tovereista jäi häntä +vartioimaan sill'aikaa kuin keittiössä neuvoteltiin vastaisista +toimenpiteistä. + +Biedenbach kyyneleet silmissä vaati, että Wicksonin on kuoltava, ja +näytti ikäänkuin päässeen pahasta painajaisesta, kun me hylkäsimme hänen +kamalan ehdotuksensa. Toiselta puolen me emme voineet ajatellakaan +laskea nuorukaista vapaalle jalalle. + +»Minäpä tiedän, miten meidän on meneteltävä», sanoi Ernest. »Me pidämme +hänet luonamme ja annamme hänelle kasvatuksen.» + +»Minäpä etukäteen tarjoudun hänen lakitieteenopettajakseen», huudahti +Biedenbach. + +Ja niin tehtiin päätös kaikkien nauraessa. Me päätimme pitää Philip +Wicksonin vankina ja antaa hänelle opetusta meidän siveysopissamme ja +yhteiskuntatieteessämme. Mutta sitä ennen oli ryhdyttävä erinäisiin +toimenpiteisiin. Nuoren oligarkin jäljet oli tarkoin peitettävä. Hänen +onkalon laidalle jättämänsä jäljet näkyivät selvästi siinä kohtaa, mistä +hän oli lähtenyt laskeutumaan alas syvänteeseen. Tämä tehtävä tuli +Biedenbachin osalle, joka aukon suulle ripustetun köyden varassa +laskeutuen alaspäin tasoitti jäljet niin hyvin, että niistä ei jäänyt +merkkiäkään näkymään. Hämärän tultua saapui John Carlson, joka vaati +Wicksonin kenkiä. + +Nuorukainen ei halunnut luopua kengistään, vieläpä yritti panna +tappeluksi, kunnes sai tuntea Ernestin sepänkäsien voimaa. Carlson +kertoi myöhemmin, että ne olivat aikalailla puristaneet hänen jalkojaan +ja hieroneet varpaat verille, mutta hyvin hän oli onnistunut +tehtävässään. Onkalon suulta, mistä lähtien nuorukaisen jäljet oli +hävitetty, hän lähti liikkeelle, jalassaan Wicksonin kengät, kulkien +vasempaan. Hän kulki mailimääriä kukkuloitten ympäri, tiheikköjen läpi, +joenuomia pitkin, vihdoin peittäen jälkensä erään puron juoksevaan +veteen. Siinä hän riisui kengät jalastaan, kulki jonkun matkaa +puronuomaa pitkin paljasjaloin, kunnes vihdoin pani omat kengät +jalkaansa. Viikkoa myöhemmin Wickson sai takaisin kenkänsä. + +Sinä iltana koirat oli laskettu irti, eikä piilopirtissä nukkuminen +saattanut tulla kysymykseenkään. Seuraavana päivänä haukkuva koiralauma +moneen kertaan syöksyi joenuomaa pitkin, kääntyi Carlsonin kävelemää +jälkeä pitkin vasemmalle ja katosi kaukaisiin joenlaaksoihin ylempänä +vuoristossa. Ja kaiken aikaa meidän miehemme odottivat piilopirtissä +aseet kädessä -- automaattiset revolverit ja kiväärit, puhumattakaan +puolestakymmenestä pommista, jotka Biedenbach oli valmistanut. Kylläpä +olisivat hakijat ällistyneet, jos heidän päähänsä olisi pistänyt tulla +meidän piilopaikkaamme. + +Olen tässä kuvannut tosiasioiden mukaan Philip Wicksonin, entisen +oligarkin ja myöhemmin kumoustoverin, katoamisen. Me näet vihdoin +käännytimme hänet. Hänen mielensä oli puhdas ja taipuisa, ja luonnostaan +hän oli sangen rehellinen ja oikeamielinen. Muutamia kuukausia myöhemmin +me kuljetimme hänet eräällä isänsä hevosella Sonoma-vuoren yli +Petaluma-joelle, missä hän nousi pieneen kalastajavenheeseen. Ja +meikäläisten kesken tunnettuja salaisia teitä pitkin saatoimme hänet +Carmelin piilopaikkaan. + +Siellä hän oleskeli kahdeksan kuukautta, jonka ajan kuluttua hän, +kahdesta eri syystä, ei enää halunnutkaan meistä erota. Ensiksikin hän +oli rakastunut Anna Roylstoniin, ja toiseksi hänestä oli tullut +kumouksellinen. Ja vasta sitten kun hän oli tullut vakuutetuksi +rakkautensa toivottomuudesta, hän suostui meidän kehoituksestamme +palaamaan isänsä luo. Ja vaikka hän näennäisesti pysyikin oligarkkina +koko ikänsä, oli hän todellisuudessa meidän parhaita asiamiehiämme. +Usein on Rautakorko hämmästyksestä mykistynyt, kun sen suunnitelmat, +jonkin salaperäisen voiman vaikutuksesta, epäonnistuivat. Jospa se vain +tietäisi, miten monet sen omista jäsenistä ovat meidän liittolaisiamme +ja asiamiehiämme. Nuori Wickson pysyi koko ikänsä meidän asiallemme +uskollisena. Ja totta puhuen hänen uskollisuutensa tuotti hänelle +kuoleman. Ollessaan vuoden 1927 suuren rajuilman aikana läsnä +johtajaimme kokouksessa hän sai keuhkokuumeen, joka teki hänestä +lopun.[1] + +[1] Tämän nuorukaisen kohtalo ei ollut mikään tavaton. Monet + rahaylimystön nuorukaiset oikeudentuntonsa pakottamina tai + vallankumousaatteen suurenmoisuuden valtaamina pyhittivät elämänsä + sille. Samalla tavoin venäläisen ylimystön pojat usein aikaisemmin + näyttelivät huomattua osaa isänmaansa vallankumouksissa. + + + + +YHDESKOLMATTA LUKU. + +Kiljuva kadotuksen peto. + + +Sen pitkän ajan kuluessa, minkä me vietimme piilopaikassamme, olimme +läheisessä yhteydessä ulkomaailman tapahtumain kanssa, ja oligarkian +varustuksista me saimme tarkat tiedot sitä mukaa kuin niitä tehtiin. +Tästä murrosajan sekamelskasta alkoivat uudet laitokset kehittyä +määrättyihin muotoihin ja täydellistyä. Oligarkkien on onnistunut +rakentaa hallituskoneisto, yhtä laaja kuin kierokin, joka vastasi +tarkoitustaan -- ja tämä kaikki meidän ponnistuksistamme huolimatta. + +Se tuli yllätyksenä monelle kumoukselliselle. He eivät olleet pitäneet +sitä mahdollisena. Mutta siitä huolimatta työ maassa sujui niinkuin +ennenkin. Miehet raatoivat pelloilla ja kaivoksissa -- he olivat pakosta +orjia. Mitä tulee tärkeimpiin teollisuusaloihin, oli kaikkialla +huomattavissa kukoistusta. Mahtavien työväenkastien jäsenet olivat +tyytyväisiä ja työskentelivät mielihyvällä. Ensikerran eläessään he +nauttivat teollista rauhaa. Heitä ei ollut enää huolestuttamassa +pakollinen joutilaisuus, lakot, työnsulut tai yhdistysmerkit. He +elelivät mukavissa asunnoissa omissa ihanissa kaupungeissaan -- ihanissa +verrattuina niihin köyhälistönkaupunginosiin, joissa he olivat ennen +asuneet. Heillä oli parempaa ruokaa syötävänään, lyhyemmät työpäivät, +enemmän juhlapäiviä sekä enemmän huveja ja nautintoja. Ja +vähempiosaisista veljistään ja sisaristaan, onnettomista raatajista, +poloisesta kadotuksen kansasta, he eivät välittäneet mitään. Itsekkyyden +aikakausi oli alkamassa. Mutta näin ei asianlaita sentään ollut +kokonaisuudessaan. Työväenkasteissa oli paljon meidän miehiämme, jotka +näkivät vatsan tarpeita kauemmaksi, näkivät vapauden ja veljeyden ihanan +kuvan. + +Toinen laitos, joka oli ennättänyt jo muodostua ja teki mainiosti +tehtävänsä, oli palkkasoturit. Tämä sotaväki oli muodostunut entisestä +vakinaisesta armeijasta, käsittäen jo tätä nykyä miljoonan sotilasta, +lukuunottamatta siirtomaajoukkoja. Palkkasoturit muodostivat erikoisen +rodun. He asuivat omissa kaupungeissaan, joissa heillä oli täydellinen +itsehallinto ja moninaisia etuoikeuksia. He kuluttivat suuren osan +tuosta kiusallisesta ylituotannosta. He vähitellen eristyivät kokonaan +muusta kansasta, vieläpä heille alkoi muodostua oma luokkamoraali ja +-tietoisuus. Ja yhtäkaikki meillä on tuhansia liittolaisia heidän +keskuudessaan.[1] + +[1] Palkkasoturit näyttelivät sangen huomattavaa osaa Rautakoron + viimeisinä aikoina. He muodostivat voiman tasapainon työväenkastien + ja oligarkkien välisissä taisteluissa, asettuen milloin millekin + puolelle, riippuen salaliitoista ja vehkeistä. + +Itse oligarkit olivat joutuneet merkilliseen ja odottamattomaan +kehitysvaiheeseen. He ottivat käytäntöön luokkakurin. Jokaiselle +jäsenelle annettiin määrätty osa suoritettavaksi yhteisestä työstä, ja +se oli pakosta suoritettava. Joutilaista rikkaista nuorukaisista tuli +siten loppu. Heidän voimiaan käytettiin oligarkian vahvistamiseksi. He +palvelivat sotajoukkojen johtajina sekä teollisuuden yli- ja +alipäällikköinä. He kunnostautuivat teollisuutta palvelevien tieteitten +aloilla, ja useista tuli mainioita insinöörejä. Heille tarjosivat +lukemattomia paikkoja monimutkainen hallituskoneisto ja siirtomaat sekä +maan lukuisat salapoliisitoimistot. Heidät niin sanoakseni otti +oppipojikseen koulu, taide, kirkko, tiede ja kirjallisuus; ja kaikilla +näillä aloilla he suorittivat sen tärkeän työn, jonka tarkoituksena oli +yleisen ajatussuunnan kääntäminen oligarkialle suosiolliseksi. + +Heille opetettiin, ja myöhemmin he opettivat toisille, että se, mitä he +tekivät, oli oikeata. Heissä alettiin kehittää ylimysmielistä katsomusta +aikaisimmasta lapsuudesta lähtien, ja se juurtui vihdoin koko heidän +olemukseensa. He tunsivat olevansa villien eläinten kesyttäjiä, petojen +hallitsijoita. Heidän jalkainsa alta kuului lakkaamatta kapinan jylinää. +Väkivaltainen kuolema liikkui alituisesti heidän keskuudessaan; pommeja, +puukkoja ja kuulia pidettiin sen kiljuvan petoeläimen torahampaina, joka +täytyi lannistaa, jos mieli pelastaa ihmiskunta perikadosta. He olivat +ihmiskunnan vapahtajia, ja he pitivät itseään sankarillisina ja +uhrautuvaisina korkeimman hyvän harrastajina. + +He luokkana uskoivat, että heitä yksin oli sivistyksen kiittäminen +olemassaolostaan. He olivat vakuutettuja siitä, että jos he milloin +heikontuisivat, niin nielaisisi tuo suuri peto heidät sekä kaiken +kauneuden, iloisuuden ja hyvän avaraan, limaiseen kitaansa. Ilman heitä +kaikesta järjestyksestä tulisi loppu, ja ihmiskunta vaipuisi uudestaan +siihen alkuperäiseen tilaan, mistä se oli niin tuskallisen kehityksen +kautta noussut. Lapsille teroitettiin mieleen tätä yleisen sekasorron +mahdollisuutta siitä lähtien kuin he suinkin alkoivat asioita ymmärtää, +ja samanlaista kasvatustapaa käytettiin useissa sukupolvissa peräkkäin. +Anarkia oli se peto, jota vastaan oli taisteltava, ja se taistelu oli +ylimysten korkein velvollisuus. Sanalla sanottuna, he yksinänsä, +väsymättömillä ponnistuksillaan ja uhrauksillaan, olivat heikon +ihmiskunnan turvana tuota petoa vastaan; ja he uskoivat sen, vahvasti +uskoivatkin. + +Minun on mahdotonta panna liian suurta painoa tälle oligarkkien luokan +oikeudentunnolle. Siihen juuri on perustunut Rautakoron voima, vaikka +monet meikäläiset liian vitkallisesti sen käsittivät. Useimmat heistä +ovat otaksuneet sen voiman riippuvan palkkio- ja +rangaistusjärjestelmästä. Se on erehdys. Taivas ja helvetti saattavat +olla hartauden päätekijöitä sokean intoilijan uskonnossa; mutta suurin +osa uskovaisista käsittää taivaalla ja helvetillä oikeata ja väärää. +Oikeuden rakkaus, oikeuden halu, lyhyesti sanottuna oikeuteen perustuva +elämäntapa on kaikkien uskontojen tärkein tekijä. Ja samoin oli laita +oligarkian. Vankilat, karkoitukset ja arvonalennukset, kunnianosoitukset +ja palatsit ja ihmekaupungit ovat kaikki satunnaisia ilmiöitä, jotka +eivät välttämättömästi johdu itse pääasiasta. Oligarkkeja kannustava +voima piilee siinä uskossa, että he tekevät oikein. Asia on niin +ymmärrettävä, että Rautakoron voima tänä päivänä perustuu siihen, että +sillä on luja käsitys oman asiansa oikeudesta.[1] + +[1] Kapitalismin siveellisestä löyhyydestä ja hataruudesta oligarkit + sukelsivat esille uusine siveysoppeineen, jotka olivat yhtenäisiä ja + harkittuja, teräviä ja järkkymättömiä kuin teräs, siinä määrin + nurinkurisia ja epätieteellisiä sekä samalla kertaa niin valtaavia, + että sellaisia ei ole millään sortajaluokalla koskaan ollut. + Oligarkit uskoivat siveysoppiinsa siitä huolimatta, että maapallon + historian tutkimus ja kehitys julisti sen valheeksi. Ja tällä + uskollaan he saattoivat kolmen vuosisadan ajaksi pysäyttää + inhimillisen kehityskulun väkevän virran. + +Ja toiselta puolen kumouksen voimalla on niinikään ollut tyyssijansa +oikeudellisuudessa näiden kamaloiden kahdenkymmenen vuoden aikana. +Millään muulla tavalla ei voida selittää meidän uhrauksiamme ja +marttyyrejamme. Ei minkään muun tähden Rudolf Mendenhall uhrannut +henkeänsä aatteelle ja laulanut hurjaa joutsenlauluaan elämänsä +viimeisenä iltana. Ei minkään muun tähden kuollut Hurtbert +kidutuslavalla, kieltäytyen viimeiseen asti ilmiantamasta tovereitaan. +Ei minkään muun tähden Anna Roylston ole kieltäytynyt siunatusta +äitiydestä. Ei minkään muun tähden John Carlson ole ollut niin +uskollisesti ja ilman mitään palkkiota Glen Ellenin piilopirtin +hoitajana. Olkoonpa nuori tai vanha, mies tai nainen, ylhäinen tai +alhainen, nero tai pölkkypää, kumoustovereiden keskuudessa kaikkia +kannustaa valtava oikeuden harrastus. + +Mutta olen poikennut kertomuksestani. Ernest ja minä ymmärsimme hyvin jo +ennen piilopirtiltä lähtöämme, miten Rautakoron mahti tulisi +kehittymään. Työväenkastit, palkkasoturit sekä kaikenlaiset salaiset +asiamiehet ja poliisit olivat oligarkian uskollisia palvelijoita. Ja +ylimalkaan katsottuna he voivat nyt paremmin kuin ennen, lukuunottamatta +sitä, että he olivat menettäneet entisen vapautensa. Toisella puolen +rahvaan suuri, avuton joukko, kuihtunut kansa, aseeton joukko, +kadotuksen kansa vaipui eläimelliseen tylsyyteen, tyytyen kurjuuteensa. +Aina, milloin joku voimakas proletaari nousi rahvaan keskuudesta, +pitivät oligarkit huolta siitä, että hänet kohotettiin parempiin +olosuhteisiin, tavallisesti siten, että hänestä tehtiin työväenkastien +jäsen tai hänet otettiin palkkasoturien jäsenyyteen. Siten +tyytymättömyys tukahdutettiin jo melkein ennenkuin se ennätti +näyttäytyäkään, ja proletariaatti menetti luonnolliset johtajansa. + +Kadotuksen kansan tila oli surkuteltava. Kansakoululaitos, ainakin mitä +heihin tulee, oli lakannut olemasta. He asuivat eläinten lailla +äärettömän siivottomissa työväenkaupunginosissa, mädäten kurjuudessa ja +alennustilassaan. Kaikki heidän entiset oikeutensa oli viety heiltä. He +olivat työorjia. Heillä ei ollut valitsemisen oikeutta työhön nähden. +Samoin oli heiltä riistetty oikeus siirtyä paikasta toiseen tai kantaa +aseita tahi pitää niitä hallussaan. He eivät olleet maaorjia kuten +farmarit. He olivat koneorjia ja työorjia. Kun heitä milloin tarvittiin +tavallista kipeämmin ja suurempi määrä, kuten valtateiden, ilmaratojen, +kanavien, tunnelien, maanalaisten rautateiden ja linnoitusten +rakentamiseen, kutsuttiin työväenkaupungeista pakkomääräyksellä kymmeniä +tuhansia kysymyksessäoleville työpaikoille. Suuret armeijat sellaista +väkeä rakentavat par'aikaa Ardisin kaupunkia, asuen kurjissa +kasarmeissa, joissa säädyllisyyden tilalla vallitsee tylsä raakuus. +Totta on, että juuri noissa työväen kaupungeissa asustaa se kiljuva +peto, jota oligarkit niin kauheasti pelkäävät -- mutta hirviö on heidän +itsensä luoma. + +Ja juuri äskettäin on annettu julistus suurien työläisjoukkojen +kokoamisesta Asgard-nimisen uuden ihmekaupungin rakentamista varten, +kaupungin, joka tulee täydellisesti voittamaan Ardisin, kun se +valmistuu.[1] Me vallankumouksen lapset tulemme jatkamaan tuota +suurenmoista työtä eivätkä kurjat orjat. Sen kohoavia muureja ja torneja +ja pylväitä tervehditään lauluin, ja sen kauneuteen ja suurenmoisuuteen +kutoutuu ei huokauksia ja valituksia, vaan musiikin säveliä ja iloista +naurun helinää. + +[1] Ardis valmistui v. 1924 (v. a.), jotavastoin Asgard tuli + lopullisesti valmiiksi vasta 1984. Sitä rakennettiin + viisikymmentäkaksi vuotta, rakentavan orjalauman luvun noustessa + puoleen miljoonaan. Sanotaanpa sen ajoittain kohonneen toiselle + miljoonalle, lukuunottamatta satoja tuhansia työväenkasteihin + kuuluvia työläisiä ja taiteilijoita. + +Ernest paloi halusta päästä takaisin maailmalle työhön, sillä meidän +onneton ensimmäinen kapinamme, joka päättyi Chicagon kommuuniin, oli +juuri silloin tekeillä. Hän kärsi tyynenä tuskat, joita Illinoisista +vartavasten kutsutun Hadlyn leikkausveitsi tuotti hänelle hänen +kasvonpiirteitään muutettaessa.[1] Ernest hautoi mielessään suuria +suunnitelmia oppineen köyhälistön järjestämiseksi ja toimenpiteiksi, +joilla kansanopetuksesta voitaisiin säilyttää edes jonkinlaisia jätteitä +köyhälistön keskuudessa -- kaikki tämä tietenkin sen tapauksen varalta, +että ensimmäinen kapina epäonnistuisi. + +[1] Kumouksellisten joukossa oli monta kirurgia, jotka saavuttivat + hämmästyttävän taitavuuden ihon leikkaamisessa. Kuten Avis Everhard + kertoo, he saattoivat kokonaan muuttaa ihmisen kasvonpiirteet. + Arpien ja epämuodostumien poistaminen oli heille leikintekoa. Ja + heidän työnsä oli niin moitteetonta, että salaisuuden jäljille olisi + ollut mahdoton päästä, vaikka sitä olisi suurennuslasilla tutkinut. + Silmät, huulet, korvat, silmäkulmat osattiin perinpohjin muuttaa. + Taitavat leikkaukset kieleen, kurkkuun, kitalakeen y. m. äänielimiin + muuttivat ihmisen äänen ja puheensävyn tuntemattomaksi. Toivottomat + ajat tekevät uskomattomimmankin todeksi, ja niinpä vallankumouksen + kirurgit kehittyivät taidossaan ilmiömäisiksi. M. m. he tunsivat + menettelytavan, jota käyttämällä saattoi pidentää täysikasvuisen + ihmisen mittaa 4--5 tuumaa sekä lyhentää sitä tuumalla tai parilla. + Heidän menettelytapansa kuuluu hävinneisiin taitoihin. + +Piilopirtiltä me lähdimme vasta tammikuussa 1917. Kaikki oli etukäteen +järjestetty. Me ryhdyimme heti toimeen Rautakoron provokaattoreina. Minä +esiinnyin Ernestin sisarena. Eräät oligarkit, jotka olivat hyvin +korkeissa ja vaikutusvaltaisissa asemissa ja samalla aatetovereita, +olivat hankkineet meille paperit. Meillä oli tarpeelliset paperit +kunnossa, ja meidän entisyytemme oli asianmukaisella tavalla selitetty. +Kun saimme apua sisältäpäin, ei tämä kaikki suinkaan ollut mitään +erittäin vaikeata, sillä tuossa usvaisessa salapoliisimaailmassa +ihmisten tuntomerkeistä ei koskaan voinut olla ehdotonta varmuutta. +Henkien lailla urkkijat tulivat ja menivät, noudattaen määräyksiä, +täyttäen velvollisuuksiaan, seuraten jälkiä, tehden usein toimistaan +selkoa sellaisille viranomaisille, joita eivät koskaan saaneet nähdä, +tai toimien yhdessä urkkijain kanssa, joita eivät olleet koskaan ennen +nähneet eivätkä tulisi näkemään sen koommin. + + + + +KAHDESKOLMATTA LUKU. + +Chicagon kommuuni. + + +Provokaattoreina me emme ainoastaan joutuneet paljon matkustelemaan, +vaan sen lisäksi meidän toimemme saattoi meidät usein kosketuksiin +työläisten sekä tovereitten, kumouksellisten kanssa. Siten me olimme +kahdessa leirissä yht'aikaa, näennäisesti palvellen Rautakorkoa, mutta +salaa tehden kaiken voitavamme aatteen hyväksi. Meitä oli paljon +oligarkian salapoliisilaitoksen kaikissa osastoissa, ja monista +seulomisista ja uudelleenjärjestämisistä huolimatta meitä ei ole koskaan +saatu täydellisesti kitketyksi tuosta hyvinjärjestetystä laitoksesta. + +Ernest oli tehnyt laajoja suunnitelmia ensimmäistä kapinaa varten, ja +sen oli määrä alkaa aikaisin keväällä 1918. Syksyllä 1917 me emme vielä +olleet valmiit; paljon oli vielä tekemättä, ja kun se sitten puhkesikin +ennen aikojaan, niin se ei tietystikään voinut onnistua. Suunnitelma +laadittiin olojen pakosta tavattoman mutkikas, minkä tähden jokainen +ennenaikainen hälyytys saattoi tuhota koko hankkeen. Tämän Rautakorko +oivalsi ja ryhtyi sen varalta kutomaan juoniaan. + +Me olimme suunnitelleet ensimmäisen iskumme oligarkian hermostoa +vastaan. Mutta oligarkit muistivat suurlakkoa ja olivat turvanneet +itsensä sähköttäjäin petollisuutta vastaan, pystyttämällä asemia +langatonta sähköttämistä varten, joita asemia palkkasoturisto hoiti ja +vallitsi. Me puolestamme olimme päättäneet mennä vieläkin pitemmälle. +Kun merkki oli annettu maan kaikista piilopaikoista ja kaupungeista ja +kylistä ja kasarmeista, toverien piti hyökätä esille ja räjähdyttää +ilmaan kaikki langattomat sähkösanoma-asemat. Siten Rautakorko +voitaisiin paiskata maahan heti ensiheitolla, ja joutuisi se vallan +avuttomana meidän käsiimme. + +Samalla hetkellä toisten toverien oli määrä räjähdyttää ilmaan sillat ja +tunnelit sekä keskeyttää liikenne kaikilla rautateillä. Ja edelleen +toisten toveriryhmien oli merkin saatuaan vangittava palkkasoturiston ja +poliisin upseerit sekä etevimmät oligarkit ja sellaiset, jotka olivat +hallinnollisissa viroissa. Siten tulisi vihollinen kadottamaan +johtajansa paikallisissa taisteluissa, jollaisia olisi kaikkialla maassa +käytävä. + +Monta asiaa tulisi tapahtumaan samaan aikaan kuin sovittu merkki olisi +annettu. Kanadalaiset ja meksikolaiset patriootit, jotka olivat paljon +voimakkaammat kuin Rautakorko osasi aavistaakaan, tulisivat noudattamaan +meidän menettelytapaamme. Naistovereitten toimeksi oli annettu meidän +salaisissa kirjapainoissamme painettujen julistusten ripustaminen +julkisille paikoille. Niiden tovereitten, jotka olivat korkeammissa +asemissa Rautakoron palveluksessa, oli määrä koettaa saada aikaan +hämminkiä ja vallattomuutta kaikkialla, varsinkin virastoissa. +Palkkasoturiston keskuudessa oli tuhansia meidän tovereitamme. Heidän +tehtäväkseen oli määrätty varastohuoneitten räjähdyttäminen ja koko +sotakoneiston arimpien paikkojen hätyyttäminen. Palkkasoturiston ja +työväenkastien kaupungeissa oli suunniteltu toimeenpantavaksi +samanlaisia häiriöitä. + +Sanalla sanoen, tarkoitus oli antaa äkillinen, suunnattoman voimakas, +huumaava isku. Ennenkuin herpaantunut Rautakorko ennättäisi tointua, +olisivat sen päivät luetut. Tämä yritys merkitsi kamaloita aikoja ja +suurta verenvuodatusta, mutta kukapa kumousmies sellaisista seikoista +välittäisi. Sitäpaitsi meidän suunnitelmiemme toteuttaminen suurelta +osalta riippui järjestymättömästä rahvaasta. Tämä väki oli päästettävä +irroilleen ja suunnattava herrojen palatseja ja kaupunkeja vastaan. +Omaisuuden enempää kuin ihmishenkienkään hävittämisestä ei ollut +välitettävä. Antaa kadotuksen pedon kiljua sekä palkkasoturien ja +poliisien teurastaa. Kiljuisi se peto joka tapauksessa, ja poliisit ja +sotamiehet surmaisivat joka tapauksessa. Se merkitsisi vain, että +erinäiset meille vaaralliset voimat tuhoisivat toinen toisensa. +Sill'aikaa me tekisimme omaa työtämme häiritsemättä ja ottaisimme +haltuumme yhteiskuntakoneiston. + +Sellainen oli meidän suunnitelmamme, jonka jokainen yksityiskohta täytyi +salaa sommitella ja saattaa yhä useampain toverien tietoon sitä mukaa +kuin määräpäivä lähestyi, tuo vaaran polttopiste. Mutta se päivä jäi +tulematta. Urkkijoittensa avulla Rautakoron onnistui vainuta savua, ja +oitis se valmistautui antamaan meille uuden verisen opetuksen. Chicago +valittiin siksi paikaksi, missä tämä opetus tultaisiin meille antamaan, +ja perinpohjaiseksi se muodostuikin. + +Chicago oli tähän tarkoitukseen kaikista sopivin -- Chicago, joka jo +entuudestaan oli verinen kaupunki ja tuli nyt uudestaan ansaitsemaan +maineensa. Siellä kumouksellinen henki oli hyvin voimakas. Siksi monta +katkeraa lakkoa oli siellä kapitalismin aikoina kukistettu, että +työläiset eivät olleet vielä ennättäneet unohtaa ja antaa anteeksi niitä +kaikkia. Vieläpä kaupungin työväenkastitkin olivat ilmikapinassa. Liian +monta päätä oli murskattu aikaisemmissa lakoissa. Ja muuttuneista +hyvistä olosuhteistaan huolimatta heidän vihansa yläluokkaa kohtaan ei +ollut väljähtynyt. Tämä kapinallinen henki tarttui palkkasoturistoonkin, +josta varsinkin kolme rykmenttiä oli valmiina yhtymään meihin. + +Chicago[1] oli aina ollut työn ja pääoman välisten taisteluitten +myrskykeskusta, katutaistelujen ja murhien kaupunki, luokkatietoisine +kapitalisti- ja työväenjärjestöineen. Siellä ennenaikaan yksin +kansakoulunopettajattarillakin oli oma ammattiyhdistyksensä, +ruukinkantajain ja tiilenlatojain ammattiyhdistysten veljesjärjestönä +American Federation of Labor-liitossa. Ja Chicagosta tuli ennen aikojaan +puhjenneen ensimmäisen kapinan myrskykeskus. + +[1] Chicago oli yhdeksännentoista vuosisadan teollisuushelvetti. Meille + on säilynyt eräs omituinen juttu John Burns nimisestä kuuluisaksi + tulleesta englantilaisesta työväenjohtajasta, joka jonkun aikaa + kuului Englannin ministeristöönkin. Kun hän oli matkalla + Yhdysvalloissa, kysyi häneltä Chicagossa eräs sanomalehtimies, mitä + hän pitää tästä kaupungista. »Chicago», hän vastasi, »on pienoiskuva + helvetistä». Vähän aikaa myöhemmin, kun hän oli lähdössä + paluumatkalle, haastatteli häntä eräs toinen sanomalehtimies ja + kysyi, oliko hän muuttanut mielipiteensä Chicagosta. »Olenpa + niinkin», hän sanoi. »Nykyisen mielipiteeni mukaan helvetti on + varmaan pienoiskuva Chicagosta.» + +Rautakorko yllytti kamppailuun. Koko väestöä, suositut työväenkastit +siihen luettuina, kohdeltiin hävyttömästi. Lupauksia ja sitoumuksia +rikottiin, ja pienimmistäkin rikkomuksista tuomittiin ankaroihin +rangaistuksiin. Kadotuksen kansa herätettiin horrostilastaan +kiusaamalla. Rautakorko aikoi panna pedon kiljumaan. Ja tästä kaikesta +huolimatta Rautakorko näytti olevan täydellisesti välinpitämätön +kaikista varokeinoista Chicagossa. Järjestyskuria höllennettiin niissä +palkkasoturijoukoissa, jotka jäivät Chicagoon, minkä lisäksi monta +rykmenttiä lähetettiin sieltä muihin osiin maata. + +Pitkää aikaa ei tarvittu tämän ohjelman suorittamiseen -- ainoastaan +moniaita viikkoja. Me kumoukselliset saimme näitä uutisia epämääräisinä +huhuina, joita riittävän varmuuden puutteessa oli mahdoton tarkalleen +ymmärtää. Me arvelimme, että se oli ilman ennakkovalmistuksia puhjennut +kumouksen liekki, joka vaatisi meidän puoleltamme perinpohjaista +tukahduttamista. Me emme voineet aavistaakaan, että se oli harkiten +valmistettu -- ja niin salaperäisesti sitä oli valmistettu Rautakoron +sisäisimmissä piireissä, ettemme olleet saaneet siitä mitään vihiä. +Vastakapina oli taitavasti suunniteltu ja pantu erinomaisen hyvin +toimeen. Olin New Yorkissa, kun sain käskyn heti lähteä Chicagoon. Mies, +joka antoi minulle tämän käskyn, oli oligarkki, sen saatoin kuulla hänen +puheestaan, vaikka en tietänytkään hänen nimeään enkä nähnyt hänen +kasvojaan. Hänen minulle antamansa ohjeet olivat siksi selviä, että +niistä ei voinut erehtyä. Selvästi saattoi lukea rivien välistä, että +meidän salaliittomme oli saatu ilmi ja että vihollinen vuorostaan oli +kaivanut maan meidän jalkaimme alta. Ruutipanos oli valmiina +räjähdytettävaksi, ja lukemattomat Rautakoron asiamiehet, minä niihin +luettuina, olivat jo perillä tai par'aikaa saapuivat sytyttämään ruutia. +Minä imartelen itseäni sillä, että voin hillitä mieleni tuon oligarkin +terävän silmän tarkastuksen alaisena ollessani, mutta sydämeni sykki +rajusti. Minun teki mieleni kiljaisten hypähtää kiinni hänen kurkkuunsa +paljain käsin, ennenkuin hän oli ennättänyt antaa minulle kaikki ohjeet. + +Päästyäni hänen näkyvistään mietin, miten paljon minulla on aikaa +jäljellä. Minun oli otettava tarkka vaari minuuteista, jos mieli tavata +joku meikäläisten paikallisjohtaja ennen junan lähtöä. Varoen, ettei +kukaan seuraisi jälkiäni, lähdin rientämään Emergency Hospitalia kohti. +Onni suosi minua, ja oitis sain pääsyn toveri Galvinin, laitoksen +ylilääkärin, luo. Aloin kiireessä ladella hänelle tietojani, mutta hän +keskeytti minut. + +»Minä tiedän sen jo», hän sanoi tyynesti, vaikkakin hänen +irlantilaissilmänsä hehkuivat. »Minä tiesin, mitä varten te tulette. +Sain siitä tiedon viisitoista minuuttia sitten ja olen jo ryhtynyt +tarpeellisiin toimenpiteisiin. Täällä tullaan tekemään kaikki rauhan +ylläpitämiseksi. Chicago täytyy uhrata, mutta ainoastaan Chicago.» + +»Oletteko koettanut saada sanaa Chicagoon?» minä kysyin. Hän pudisti +päätään. »Sähköyhteyttä ei ole olemassa. Chicago on suljettu muun +maailman yhteydestä. Siellä tulee olemaan helvetti.» + +Hän pysähtyi hetkeksi, ja minä näin hänen valkoisten käsiensä puristuvan +nyrkiksi. Sitten hän huudahti: + +»Jumal'avita! Toivoisinpa nyt olevani sinne menossa!» + +»On mahdollisuus vielä ehkäistä se», sanoin, »jollei mitään tapahdu +junalle ja minä saavun ajoissa perille. Tai jos joku toinen +salapoliisilaitoksen palveluksessa olevista tovereista, joka tietää +tämän salaisuuden, pääsee perille ajoissa.» + +»Tällä kertaa teidät, leirin sisäpuolella olijat, tavattiin +torkkumasta», sanoi hän. + +Minä nyökäytin nöyrästi päätäni. + +»Se oli hyvin salaista», vastasin. »Ainoastaan sisimmäisten piirien +päälliköt ovat voineet siitä tietää ennen tätä päivää. Jospa Ernest +olisi täällä. Mutta ehkäpä hän onkin jo Chicagossa, ja silloin ovat +asiat hyvin.» + +Tohtori Galvin pudisti päätään. »Viimeinen uutinen, minkä hänestä +kuulin, kertoi hänet lähetetyn New Haveniin tai Bostoniin. Tämä +vihollisen käskettävänä oleminen saattaa haitata häntä jonkun verran, +mutta parempi sekin kuin piilosopessa makaileminen.» + +Minä nousin mennäkseni, ja Galvin pusersi minun kättäni. + +»Säilyttäkää rohkeutenne», kuuluivat hänen hyvästiksi lausumansa sanat. +»Mitä siitä, jos tämä ensimmäinen kapina tukahdutetaan! Tulee toinen, ja +silloin me jo olemme viisaampia. Hyvästi ja onnea matkalle. En tiedä, +näenkö teitä enää koskaan. Siellä tulee olemaan helvetti. Mutta minä +antaisin kymmenen vuotta elämästäni, jos saisin olla siellä mukana.» + +Twentieth Century[1] lähti New Yorkista kello kuusi illalla, ollen sen +määrä saapua Chicagoon seuraavana aamuna kello seitsemän. Mutta se ei +liikkunut varsinaisella vauhdillaan tänä yönä. Me kuljimme erään toisen +junan perässä. Matkustajain joukossa siinä Pullmanissa, missä minulla +oli paikkani, oli toveri Hartman, joka kuten minäkin oli Rautakoron +palveluksessa. Hän se kertoi minulle tuosta junasta, joka kulki meidän +edellämme. Se oli täydellisesti meidän junamme kaltainen, paitsi että +siinä ei ollut yhtään matkustajaa. Tarkoitus oli, että tämä tyhjä juna +joutuisi uhriksi, jos yritettäisiin räjähdyttää ilmaan meidän junaamme. +Muuten junassa oli ainoastaan muutamia matkustajia -- meidän +vaunussammekaan ei enempää kuin kymmenkunta. + +[1] Tämä oli maailman nopein, erittäin kuuluisa juna siihen aikaan. + (Twentieth Century = Kahdeskymmenes vuosisata.) + +»Matkassa on varmaankin mahtavia miehiä», päätteli Hartman. »Minä +huomasin yksityisen vaunun jälkipäässä.» + +Yö oli jo ennättänyt, kun ensi kertaa vaihdoimme veturia, ja minä +laskeuduin asemasillalle kävelemään, raitista ilmaa hengittämään sekä +tähystelemään, olisiko jotakin merkillistä nähtävissä. Yksityisvaunun +ikkunoitten läpi näin vilaukselta kolme miestä, jotka tunsin. Hartman +oli oikeassa. Yksi miehistä oli kenraali Altendorff; ja toiset kaksi +olivat Mason ja Vanderbold, oligarkian sisimmän piirin +salapoliisilaitoksen huomattavimmat miehet. + +Oli hiljainen kuutamoyö, mutta minä kääntelehdin levottomana vuoteellani +voimatta nukkua. Viiden aikana aamulla pukeuduin ja nousin vuoteelta. + +Kysyin pukuhuoneessa palvelevalta neidiltä, miten paljon juna oli +myöhästynyt, ja hän sanoi sen myöhästyneen kaksi tuntia. Hän oli +mulatti-nainen, ja minä huomasin, että hänen kasvonsa olivat väsyneen +näköiset ja että hänen silmissään kuvastui pelko. + +»Mikä vaivaa?» kysyin. + +»Ei mikään, neiti. Arvelen nukkuneeni huonosti», kuului hänen +vastauksensa. + +Minä katsoin häntä tarkaten ja tein samalla meikäläisten kesken tunnetun +merkin. Hän vastasi, ja minä pääsin varmuuteen hänestä. + +»Jotakin kauheata tulee tapahtumaan Chicagossa», sanoi hän. »Tuossa on +tuo vale-juna meidän edellämme. Se ja sotilasjunat ovat myöhästyttäneet +meitä.» + +»Sotilasjunatko?» + +Hän nyökäytti päätään. »Rautatiet ovat niitä tulvillaan. Me olemme +sivuuttaneet niitä koko yön, ja ne ovat kaikki matkalla Chicagoa kohti. +Ja se, että niitä kuljetetaan suorimpia linjoja pitkin, merkitsee, että +jotakin on tekeillä. Minun sulhaseni on Chicagossa», lisäsi hän +puolustellen. »Hän kuuluu meikäläisiin ja on palkkasoturiston jäsen. +Hänen kohtalonsa tekee minut levottomaksi.» + +Tyttö parka. Hänen sulhasensa kuului yhteen niistä kolmesta uskottomasta +rykmentistä, jotka tekivät kapinan. + +Hartman ja minä söimme aamiaisen ruokailuvaunussa. Taivas oli pilvessä, +ja juna syöksyi kuin ukkosennuoli läpi aamuhämärän. Yksin ne +neekeritkin, jotka palvelivat meitä ruokaillessa, tiesivät, että jotakin +kamalaa oli tulossa. Kaamea painostus oli vallannut heidät; heidän +luontainen huolettomuutensa oli kadonnut olemattomiin; he olivat +hajamielisiä ja epäröiviä liikkeissään ja kuiskailivat synkän näköisinä +toisilleen keittiön vieressä olevan vaunun kaukaisimmassa sopessa. +Hartman oli toivoton asemasta. + +»Mitä voimme tehdä?» hän kysäisi jo kahdennenkymmenennen kerran +olkapäitään kohottaen. + +Hän osoitti ikkunasta ulos. »Katsokaa, kaikki on valmiina. Saamme olla +varmat siitä, että ne tullaan sijoittamaan näin kolmen-, neljänkymmenen +mailin päähän kaupungista kaikilla rautateillä.» + +Hän tarkoitti sivuraiteilla seisovia sotilasjunia. Sotamiehet +valmistivat aamiaistaan nuotioilla, joita olivat virittäneet radan +varrelle, ja katselivat uteliaasti meitä, kun me kiidimme sivuitse +hiljentämättä vauhtia. + +Oli hiljaista meidän saapuessamme Chicagoon. Silminnähtävästi mitään ei +vielä ollut tapahtunut. Etukaupungeissa tulivat aamulehdet junaan. +Niissä ei ollut mitään, ja silti paljon niille, jotka olivat tottuneet +lukemaan rivien välistä. Rautakoron taitava käsi oli selvästi nähtävänä +jokaisella palstalla. Peitetyin viittauksin osoitettiin oligarkian +haarniskan heikkoja paikkoja. Tietenkään siinä ei sanottu mitään +täsmällistä. Tarkoitus oli, että lukija itse huomaisi nämä heikot +paikat. Asia oli mainiosti järjestetty. Sisältämiinsä tarinoihin katsoen +nämä lokakuun 27 p:n aamulehdet olivat mestariteoksia. + +Paikkakunnan uutisia ei ollut ensinkään. Se sellaisenaan oli erinomainen +keksintö. Se verhosi Chicagon salaperäisyyden huntuun, saattaen +jokapäiväisen chicagolaisen lukijan siihen käsitykseen, että oligarkia +ei uskaltanut julkaista paikkakunnan uutisia. Tietenkin kerrottiin, +miten kaikkialla maassa oli ilmennyt niskoittelua ja kuinka niitten +johdosta ryhdyttäisiin rankaisutoimenpiteisiin. Kerrottiin lukuisista +langattomista sähkösanoma-asemista, joita oli räjähdytetty ilmaan, sekä +luvattiin palkintoja tuhotöiden toimeenpanijain kiinniottajille. +Tietenkään mitään sellaista ei ollut tapahtunut. Monta muuta samanlaista +tuhotyötä, jotka olivat jonkinlaisessa yhteydessä kumouksellisten +suunnitelman kanssa, esitettiin näissä sanomalehdissä. Tarkoitus oli +saada Chicagon toverit uskomaan, että yleinen kapina oli nyt alkamassa +ja että nämä ennenaikaiset toimenpiteet merkitsevät, että toimeen on +ryhdyttävä vitkastelematta. Sen, joka ei tuntenut asian todellista +laitaa, oli mahdoton tulla muuhun kuin sellaiseen käsitykseen, että koko +maa oli kypsä kapinaan, joka oli jo alkanut riehua. + +Kerrottiin niinikään, että Kalifornian palkkasoturijoukkojen +uskottomuudesta oli tullut niin vakava kysymys, että puolikymmentä +rykmenttiä oli jo hajoitettu ja niiden jäsenet perheineen karkoitettu +omista kaupunginosistaan työväenkaupunkeihin. Ja kuitenkin asian +todellinen laita oli sellainen, että Kalifornian palkkasoturit olivat +herrojensa uskollisinta väkeä! Mutta mitäpä siitä olisi tiedetty +Chicagossa, joka oli suljettu kaiken muun maailman yhteydestä? Ja sitten +oli muka saapunut sähkösanoma, joka kertoi, että New Yorkin väestö oli +alkanut nousta kapinaan, päättyen sillä huomautuksella (tarkoitettu +tuntumaan valheelta), että sotajoukot ovat aseman herroina. + +Ja samoinkuin oligarkit olivat menetelleet aamulehtien suhteen, samoin +he järjestivät lukemattomat muut asiat. Me saimme niistä jäljestäpäin +tiedon, niinkuin esim. siitä, miten he olivat vartavasten iltayöstä +lähetelleet salaisia sähkösanomia siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, +että ne joutuisivat kumouksellisten käsiin. + +»Eipä taida Rautakorko tarvita meidän palvelustamme», sanoi Hartman +laskiessaan kädestään sanomalehden, jota oli lukenut, kun juna saapui +keskusasemalle. »He kuluttivat suotta syyttä aikaansa lähettäessään +meidät tänne. Heidän suunnitelmansa ovat silminnähtävästi onnistuneet +paljon paremmin kuin he ovat toivoneetkaan. Helvetti saattaa pursua +esille minä hetkenä hyvänsä.» + +Hän kääntyi ja loi katseensa pitkin junaa, kun me laskeuduimme +asemasillalle. + +»Sitä minä juuri arvelinkin», hän mutisi. »Ne jättivät pois matkasta +tuon yksityisvaunun oitis, kun sanomalehdet saapuivat.» + +Hartman oli toivottomuuteen asti masentunut. Minä yritin lohduttaa +häntä, mutta hän ei ollut kuulevinaankaan selityksiäni ja alkoi +yht'äkkiä puhua nopeasti ja hiljaa meidän kulkiessamme aseman läpi. +Ensiksi minä en ymmärtänyt hänen sanojensa tarkoitusta. + +»Minulta on puuttunut varmuus», hän sanoi, »enkä minä ole puhunut siitä +kenellekään. Olen työskennellyt viikkokausia päästäkseni selville, mutta +varmuutta en ole saanut. Varokaa Knowltonia. Minä epäilen häntä. Hän +tuntee useiden meidän piilopaikkojemme salaisuudet. Hänellä on kädessään +satojen meikäläisten henki, ja minä luulen, että hän on petturi. Minulla +ei tosin ole tälle luulolleni mitään sitovia todistuksia. Mutta minusta +tuntuu, että huomasin hänessä muutoksen joku aika sitten. On olemassa +vaara, että hän on myynyt meidät tai aikoo myydä. Minä olen melkein +varma siitä. Minä en hiiskuisi sanaakaan kenellekään tästä epäluulosta, +jollei minusta tuntuisi, etten pääse Chicagosta elävänä. Pitäkää +silmällä Knowltonia. Pankaa hänet satimeen. Ottakaa selko. Minä en tiedä +sen enempää. Se on vain mielijohde, jonka totuuden perille minun ei ole +onnistunut päästä.» Me olimme juuri astumassa katukäytävälle. +»Muistakaa», Hartman lopetti totisena. »Pitäkää silmällä Knowltonia.» + +Ja Hartman oli oikeassa. Ennenkuin kuukausi oli umpeen kulunut, Knowlton +maksoi petturuutensa hengellään. Milwaukeen toverit panivat toimeen +hänen kuolemantuomionsa. + +Kaduilla oli hiljaista -- liian hiljaista. Chicago nukkui kuoleman unta. +Ei mitään melua eikä liikenteen synnyttämää jyrinää. Ei edes +vuokra-ajureita näkynyt kaduilla. Katuraitioteillä ja ilmaradoilla +liikenne oli pysähdyksissä. Ainoastaan tilapäisesti näkyi katukäytävillä +yksinäisiä jalkamiehiä, mutta nämä jalkamiehet eivät seisoskelleet. He +riensivät kukin omalle suunnalleen kiiruhtaen ja niinkuin ne, jotka ovat +tietoisia matkansa päämäärästä. Mutta kuitenkin kuvastui heidän +liikkeissään kummallinen epävarmuus, aivan kuin he olisivat pelänneet +rakennusten kaatuvan päällensä tai katukäytävän vaipuvan jalkainsa alta +tai räjähtävän ilmaan. Kuitenkin oli liikkeellä muutamia katupoikia, +silmissä aavistus ihmeellisistä ja huumaavista tapahtumista, jotka +tekivät tuloaan. + +Jostakin kaukaa etelästäpäin kuului räjähdys. Siinä kaikki. Sitten tuli +taas hiljaisuus, vaikka katupojat olivat hätkähtäneet ja kuuntelivat +kuin nuoret vuorikauriit. Rakennusten portit ja myymälöiden ovet ja +ikkunat oli suljettu. Mutta poliiseja oli runsaasti näkyvissä, ja +silloin tällöin mennä pyyhkäisi sotilasautomobiili nopeasti sivuitse. + +Me tulimme Hartmanin kanssa siihen käsitykseen, että meidän on +tarpeetonta ilmoittautua paikallisille salapoliisipäälliköille. Meidän +laiminlyömisemme annettaisiin anteeksi seuraavien tapahtumain valossa, +sen me käsitimme. Niinpä me suuntasimme kulkumme Etelä-Chicagon suurta +työväenkaupunkia kohti toivossa päästä joittenkin toverien kanssa +yhteyteen. Liian myöhään! Me tiesimme sen, mutta emmehän me voineet +jäädä noille kolkoille äänettömille kaduille toimettomina +kuljeskelemaan. Missä oli Ernest? Koetin turhaan ratkaista sitä +kysymystä. Mitä tapahtui työväenkastien ja palkkasoturiston asumissa +kaupunginosissa? Linnoituksissa? + +Ikäänkuin vastaukseksi kuului kumea ääni, jota etäisyys himmensi, ja +sitten säännöllisiä laukauksia. + +»Se kuuluu linnoituksista», sanoi Hartman. »Jumala armahtakoon noita +kolmea rykmenttiä!» + +Eräässä kadunkulmassa me huomasimme teurastushuoneiden puolella +jättiläismäisen savupatsaan. Seuraavasta kulmauksesta saattoi nähdä +useita samanlaisia patsaita kohoavan West Siden puolella. Palkkasoturien +kaupungin yläpuolella me näimme suuren irrallaan ajelehtivan +sotailmapallon, joka räjähti melkein samassa tuokiossa, kun me +huomasimme sen, ja putosi palavana hylkynä maata kohti. Oli mahdoton +saada selkoa tuosta ilmaonnettomuudesta. Me emme voineet päättää, oliko +tuossa ilmapallossa miehistönä tovereita vaiko vihollisia. Samassa +kuulimme epämääräisen äänen, joka muistutti kaukana kiehuvan +jättiläismäisen kattilan porinaa, ja Hartman sanoi sen tulevan +kuularuiskuista ja automaattisista kivääreistä. + +Ja yhä vallitsi täydellinen hiljaisuus. Ei mitään tapahtunut sillä +puolella kaupunkia, missä me olimme. Poliiseja ja automobiililla ajavia +sotilasvartiostoja liikkui meidän sivuitsemme, sekä kerran puolikymmentä +paloruiskua, joita varmaankin tuotiin joltakin tulipalopaikalta. Eräässä +automobiilissa istuva upseeri kysyi jotakin palosotilailta, joiden me +kuulimme huutavan vastaukseksi: »Ei ole vettä! Ne ovat räjähdyttäneet +vesijohdot rikki!» + +»Me olemme särkeneet vesijohdot», huudahti Hartman minulle innoissaan. +»Kun me voimme saada aikaan tällaista keskensyntyneessä, eristetyssä, +hyödyttömässä yrityksessä, mitä voimmekaan silloin tehdä, kun on kysymys +kypsyneestä, kautta koko maan valmistetusta kumouksesta?» + +Automobiili, missä istui se upseeri, joka oli puhutellut palosotilasta, +jatkoi matkaansa. Yht'äkkiä kuului korviahuumaava jysähdys. Vaunu +ihmisineen päivineen lennähti ilmaan ja vaipui maahan haudaten alleen +ruhjoutuneet ruumiit. + +Hartman oli mielissään. »Hyvin tehty! Hyvin tehty!» toisti hän useat +kerrat kuiskaten. »Köyhälistö saa tänään opetuksen, mutta se antaa +myöskin omasta puolestaan.» + +Poliiseja juoksi paikalle. Toinenkin sotilasautomobiili oli pysähtynyt. +Minä puolestani olin tyrmistynyt. Kaikki oli tapahtunut niin äkkiä. +Miten se oli tapahtunut? Minä en tietänyt, vaikka olin suoraan siihen +katsonut. Ja niin olin hätääntynyt, etten edes huomannut, että poliisi +oli pidättänyt meidät. Minä näin yht'äkkiä, että poliisi oli +ampumaisillaan Hartmania. Mutta Hartman pysyi tyynenä ja lausui +asianmukaiset tunnussanat. Minä näin ojennetun revolverin liikahtavan, +vaipuvan alas ja kuulin poliisin äkäisen murinan. Hän kiroili äkeissään +koko salapoliisilaitosta. Aina ne ovat tiellä, hän vakuutteli samaan +aikaan kuin Hartman puheli hänelle ja asianmukaisella salapoliisin +pöyhkeydellä moitiskeli poliisien kömpelyyttä. + +Seuraavassa tuokiossa minä jo tiesin, miten se oli tapahtunut. +Onnettomuuspaikalle oli kokoontunut joukko väkeä, ja kaksi miestä +par'aikaa nosti maasta haavoittunutta upseeria kantaakseen hänet toiseen +automobiiliin. Heidät kaikki valtasi pakokauhu ja he hajaantuivat +kaikille suunnille, juosten hurjassa paossa ja jättäen upseerin, jonka +pudottivat kadulle. Kiroileva poliisi minun vierelläni myöskin juoksi ja +Hartman ja minä juoksimme, emme tietäneet miksi, saman sokean pelon +ajamina. + +Todellisuudessa ei mitään tapahtunut, mutta sitä selitettiin jos +mitenkin. Pakoon juosseet miehet palasivat kuin lampaat, silmät koko +ajan tähdättyinä moni-ikkunaisiin, korkeihin rakennuksiin, joiden +vuorenseinämiä muistuttavat muurit sulkivat väliinsä kadun, joka +muistutti vuorijoen syvää kalliouurteista uomaa. Jostakin noista +lukemattomista ikkunoista tuo pommi oli heitetty, mutta mistä? Toista +pommia ei tullut, mutta se saattoi vielä pudota. + +Me katselimme miettiväisinä ikkunoihin. Minkä takana hyvänsä niistä +saattoi piillä kuolema. Jokainen ikkuna oli mahdollisesti väijytys. Tämä +oli sodankäyntiä uudenaikaisessa rämeessä, suurkaupungissa. Jokainen +katu oli vuorijoen rotko, jokainen rakennus vuori. Me emme olleet +päässeet itse asiassa kovinkaan kauaksi luolaihmisistä, noista +ohikiitävistä sota-automobiileista huolimatta. + +Kääntyessämme eräästä kadunkulmauksesta näimme naisen viruvan +verilätäkössä katukäytävällä. Hartman kumartui häntä tutkimaan. Minuun +vaikutti näky lamauttavasti. Minä näin monta hengetöntä ruumista sinä +päivänä, mutta koko verilöyly ei tehnyt minuun sellaista vaikutusta kuin +tämä yksinäinen ruumis, joka kaikkien hylkäämänä virui katukäytävällä. +»Ammuttu rintaan», kuului Hartmanin selitys. Puristettuna kainaloon, +aivan kuin sylilapsi, hänellä oli tukku painettuja papereita. Vielä +kuolemassakin hän näytti vastahakoiselta luopumaan siitä, mikä oli +tuottanut hänelle kuoleman; sillä kun Hartmanin onnistui irroittaa +paperikimppu kuolleen naisen kainalosta, huomasimme sen sisältävän +vallankumouksellisia julistuksia. + +»Toveri», sanoin. + +Mutta Hartman vain kirosi Rautakorkoa, ja me jatkoimme matkaamme. Usein +meidät pysäytti poliisi tai sotilaspatrulli, mutta aina meidän onnistui +tunnussanojemme avulla päästä pälkäästä. Pommeja ei enää heitetty +ikkunoista, viimeiset kävelijät näyttivät hävinneen kaduilta, ja meidän +lähimmässä ympäristössämme hiljaisuus tuli yhä syvemmäksi. Mutta +etäämmältä kuului yhä vielä tuo jättiläiskattilan porinaa muistuttava +ääni, kaikilta tahoilta kuului räjähdyksiä, joiden ääntä etäisyys +vaimensi, ja savupatsaat kohosivat taivasta kohti turmiota ennustaen. + + + + +KOLMASKOLMATTA LUKU. + +Kadotuksen kansa. + + +Yht'äkkiä asiat saivat toisen käänteen. Levottomuuden tohahdus +vavahdutti ilmaa. Automobiileja syöksyi meidän ohitsemme kaksi, kolme, +kymmenkunta, ja niistä annettiin varoitusmerkkejä. Muuan automobiili +syöksyi hurjaa vauhtia erään korkean rakennuksen viertä, kun yht'äkkiä +räjähtävä pommi repi ammottavan aukon katukivitykseen sen alla. Me +näimme poliisien pakenevan juoksujalkaa sivukatuja pitkin, josta me +päätimme, että jotakin kamalaa oli tulossa. Me saatoimme kuulla +lähenevää pauhua. + +»Meidän uljaat toverimme ovat tulossa», sanoi Hartman. + +Ja me näimme heidän riviensä rintamajoukot, jotka marssivat koko kadun +täydeltä, viimeisen sotilasautomobiilin kiitäessä ohitse. Se pysähtyi +pienen matkan päähän meistä. Eräs sotamies hypähti siitä kadulle kantaen +jotakin hyvin varovaisesti käsissään. Ja yhtä varovasti hän sijoitti +kannettavansa katuojaan. Senjälkeen hän hypähti automobiiliin, joka +samassa tuokiossa syöksyi liikkeelle ja katosi kadunkulman taakse. +Hartman riensi paikalle ja kumartui esinettä katsomaan. + +»Pysykää etäämpänä», varoitti hän minua. + +Minä saatoin nähdä, että hänen kätensä liikkuivat nopeasti. Ja kun hän +palasi minun luokseni, valui hikeä hänen otsaltaan. + +»Minä katkaisin sytytyslangan, ja aivan yhdennellätoista hetkellä. +Sotamies oli kömpelö. Hän oli tarkoittanut sen meidän tovereittemme +varalle, mutta hän ei varannut tarpeeksi aikaa vehkeensä laukeamiseen. +Se olisi räjähtänyt liian aikaisin. Mutta nyt se ei räjähdä ollenkaan.» + +Kaikki alkoi käydä nopeasti tämän jälkeen. Toisella puolen katua, jonkun +matkan päässä, saatoin nähdä päitä pilkistävän esiin erään ison +rakennuksen ikkunoista. Minä olin juuri ilmaissut tämän huomioni +Hartmanille, kun yht'äkkiä liekki ja savupilvet peittivät sen osan +rakennusta, mistä päät olivat pilkistäneet esille, ja ilmaa tärisytti +räjähdys. Paikoin rakennuksen seinämäin pintakivitys särkyi, paljastaen +sen alla olevan rautaisen kehyksen. Oitis senjälkeen tapahtui +samanlainen ilmiö vastapäätä olevassa rakennuksessa. Räjähdysten välillä +me saatoimme kuulla automaattisten revolverien ja kiväärien pauketta. +Muutamia minuutteja kesti tätä puolittain ilmassa käytyä taistelua, +sitten se taukosi. Oli varma, että meidän tovereitamme oli toisessa +rakennuksessa, palkkasotureita toisessa ja että he taistelivat yli +kadun. Mutta me emme voineet päättää, missä rakennuksessa mikin puolue +majaili. + +Tällä hetkellä olivat jo eteenpäin marssineet kolonnat ennättäneet +meidän kohdallemme. Kun ensimmäiset rivit saapuivat ottelevien +rakennusten kohdalle, alkoi taistelu uudestaan. -- Toisesta +rakennuksesta pudotettiin pommeja kadulle, samalla kuin sen seiniä +vastaan viskattiin niitä toiselta puolen katua. Siten saimme selville, +kumpainenko rakennus oli meikäläisten käsissä. Hyvinpä he +suoriutuivatkin pelastaessaan kadulla olevat vihollisten pommeilta. + +Hartman tarttui käteeni ja veti minut muutamaan avaraan käytävään. + +»Ne eivät ole meidän tovereitamme», kuiskasi hän minun korvaani. + +Käytävän sisimmät ovet olivat lukitut ja salvatut. Me emme voineet +liikkua paikaltamme. Seuraavassa tuokiossa kolonnan rintama kulki meidän +ohitsemme. Se ei ollut mikään järjestynyt joukko vaan lauma, ääretön +virta, joka täytti kadun, rahvas, mielettömänä viinasta ja vääryydestä, +vihdoin liikkeellä, huutaen ja kiljuen vaatimassa herrojensa verta. Minä +olin nähnyt kadotuksen kansaa ennenkin, kulkenut sen kaupunkien läpi ja +luullut tuntevani sen; mutta minusta tuntui, että näin sen nyt ensi +kerran. Tylsä välinpitämättömyys oli kadonnut. Nyt tuossa joukossa +ilmeni voima ja merkillinen peloittavaisuus. Se hyökyi silmäini sivu +ruumistuneina vihan aaltoina, muristen ja kiljuen, verenhimoisena, +juopuneena ryöstetyistä varastohuoneista tuodusta viinasta, juopuneena +vihasta ja verenhimosta -- miehiä, naisia ja lapsia ryysyissä ja +riekaleissa, järjeltään himmenneitä olentoja, joiden kasvoilta kaikki +jumalallinen oli kadonnut ja tilalle painunut kaikki pirullisuus: +apinoita ja tiikereitä, verettömiä keuhkotautisia ja karvaisia juhtia, +näivettyneitä naamoja, joista verenimijäin yhteiskunta oli imenyt +elämänmehun, pöhöttyneitä vartaloita, raakuuden ja saastaisuuden +turvottamia, vanhoja raihnaisia vaimoja, mätäneviä nuorukaisia ja +mätäneviä vanhuksia, paholaisen naamoja, kyyryselkäisiä, vääräsäärisiä, +muodottomia hirviöitä, tautien ja puutteen runtelemia -- elämän +hylkytavaraa, vaahtoava, raivoava, kiljuva, ulvova pahojenhenkien lauma. + +Ja miksi ei? Kadotuksen kansalla ei ollut mitään menetettävää, paitsi +elämän viheliäisyys ja tuska. Entä voitettavana? -- ei mitään muuta kuin +lopullinen kamala koston riemujuhla. Ja siinä katsellessani tuli +mieleeni ajatus, että tuossa inhimillisen laavan virrassa oli miehiä, +tovereita ja sankareita, joiden tehtävänä oli ollut tämän kadotuksen +pedon valveuttaminen ja lähettäminen vihollista vastaan. + +Tällä hetkellä minussa tapahtui merkillinen muutos. Kuolemanpelko itseni +ja toisten tähden katosi. Tuntui, että minussa oli tapahtunut tavaton +kohoaminen, tunsin olevani toinen olento, toisessa maailmassa. En +välittänyt mistään. Jos aate joutuisikin tappiolle tällä kertaa, +olisihan sama ikuinen aate huomennakin, aina tuoreena ja palavana. Ja +senpä tähden minä saatoinkin seuraavien kauhun tuntien aikana tyynellä +mielenkiinnolla seurata asioiden menoa. Kuolema ei merkinnyt mitään eikä +elämäkään. Puutuinpa joskus itsekin tapausten kulkuun. Minun mieleni oli +kohonnut tähtien vilpoisiin korkeuksiin ja arvioinut arvot uudestaan. +Jollei niin olisi käynyt, tiedän, että olisin kuollut. + +Puolen mailin verran oli väkijoukkoa jo marssinut ohi, kun meidät +huomattiin. Eräs nainen, kummallisena, kammottavana ryysyissään, +kuopalle painunein poskin ja silmät kiiluen kuin kekäleet, iski +katseensa minuun ja Hartmaniin. Hän kirkaisi ja alkoi tunkeutua joukon +läpi meitä kohti. Osa väkeä riuhtaisihe irti muusta joukosta ja lähti +hänen jälkeensä. Minä näen vieläkin, kirjoittaessani näitä rivejä, hänen +harmaan, vanukkeisen tukkansa hulmuavan levällään, veren tihkuvan +otsassa olevasta haavasta, hänen oikeassa kädessään pienen kirveen, ja +hänen vasemman kätensä, laihan ja ryppyisen, keltaisia haukankynsiä +muistuttavan, kourivan ilmaa suonenvedontapaisesti. Hartman hypähti +minun eteeni. Nyt ei ollut aikaa selityksiin. Me olimme hyvin puettuja, +ja siinä olikin kylliksi. -- Hänen nyrkkinsä heilahti iskien naista +vasten kasvoja. Sysäys työnsi hänet takaperin, mutta hän mursi tiensä +eteenpäin marssivan joukon läpi tehden uuden yrityksen iskeäkseen, mutta +tällä kertaa kirves kirposi hänen hervottomasta kädestään ja putosi +Hartmanin olkapäälle. + +Seuraavassa tuokiossa en enää tietänyt, mitä tapahtui. Tuperruin joukon +jalkoihin. Tuon ahtaan alan täyttivät huudahdukset, kiljunta ja +kiroukset. Minuun suunnattiin iskuja. Kädet kourivat vaatteitani ja +ruumistani. Tuntui siltä, kuin minut olisi revelty kappaleiksi. Minut +sysättiin maahan tukehtumaisillani. Joku jäntevä käsi tarttui minua +hartioista keskellä ahtainta tungosta ja koetti riuhtoa minua mukaansa. +Tuskasta ja ahdistuksesta menehtyneenä minä pyörryin. Hartman ei päässyt +hengissä siitä tungoksesta. Hän oli asettunut suojaamaan minua ja sai +surmansa niistä iskuista, jotka hän minusta torjui. Siten minä +pelastuin. Tungos oli nimittäin äkkiä muodostunut niin ahtaaksi, ettei +tuossa ikäänkuin kireäksi kiilatussa rykelmässä käynyt päinsä muu kuin +käsien väänteleminen ja runteleminen. + +Minä jouduin hurjan liikkeen keskelle. Kaikki minun ympärilläni oli yhtä +ja samaa sekamelskaa. Minut oli temmannut mukaansa hävittävä virta, joka +kuljetti minua ties mihin. Raitis ilma hiveli kasvojani. Vaikka olin +pyörryksissä ja ylen väsynyt, saatoin sentään tuntea, miten väkevä +käsivarsi tarttui minuun vyötäisistä ja vuoroin kantaen, vuoroin +raahaten kuljetti minua. Vain heikosti saatoin itse auttaa kantajaani. +Edessäni saatoin nähdä miehen takin selkämystän liikkuvan. Se oli halki +niskasta liepeeseen saakka pitkin selkäsaumaa, ja halkeama avautui ja +sulkeutui säännöllisesti miehen liikkuessa. Tämä ilmiö valtasi huomioni +hetkeksi, samalla kuin tajuntani vähitellen palasi. Minä tunsin poskiani +ja nenääni kirvelevän ja verta valuvan kasvoilleni. Hattuni oli +hävinnyt. Tukkani oli irrallaan ja valui hartioilleni, ja päänahkan +kirveleminen johti mieleeni, että joku oli porttikäytävässä ollessamme +vetänyt minua tukasta. Rintaani ja käsivarsiani pakotti kymmenistä +paikoista. + +Tajuntani kävi yhä selvemmäksi, ja käännyin katsomaan minua pitelevää +miestä. Hän se oli, joka oli raastanut minut pois tungoksesta ja siten +pelastanut henkeni. Hän huomasi liikkeeni. + +»Kaikki on hyvin», hän sanoi käheällä äänellä. »Tunsin teidät oitis.» + +Minä en muistanut häntä entisestään, mutta ennenkuin voin puhua, +kosketti jalkani jotakin, mikä eli ja kiemurteli. Minua työnsivät +takanatulijat eteenpäin, joten en voinut kumartua katsomaan sitä +esinettä, mutta minä tiesin, että se oli nainen, joka oli sotkeutunut +joukon jalkoihin ja jonka päällitse nyt tuhannet syöksyivät. + +»Kaikki käy hyvin», hän toisti. »Minä olen Garthwaite.» + +Hän oli parroittunut ja likainen, mutta vihdoin minä tunsin hänet siksi +rotevaksi nuorukaiseksi, joka oli oleskellut jonkun aikaa meidän +kanssamme Glen Ellenin piilopirtissä kolme vuotta sitten. Hän teki +minulle Rautakoron salapoliisin salaisen merkin siten osoittaakseen, +että hänkin oli tuon järjestön palveluksessa. + +»Minä saatan teidät tästä heti turvaan, kun siihen tarjoutuu tilaisuus», +vakuutteli hän. »Mutta koettakaa pysyä jaloillanne. Älkää kompastuko +älkääkä langetko, jos henkenne on teille kallis.» + +Sinä päivänä kaikki tapahtui äkkiarvaamatta. Niinpä väkijoukkokin +pysähtyi äkkiä, kamalan nopeasti. Minä törmäsin rajusti yhteen erään +naisen kanssa, joka sattui eteeni, kun jäljestätulijat vuorostaan +töytäsivät minua takaapäin. Oikea paholaisten metakka seurasi -- +kiljahduksia, kirouksia ja kuolevain huutoja, samalla kuin ylinnä kaiken +kuului kuularuiskujen rätinä ja kiväärien pauke. Ensiksi en ymmärtänyt, +mistä oli kysymys. Ihmisiä kaatui kahta puolta. Nainen minun edessäni +ponnahti ylös ja samalla lysähti maahan hurjasti puristaen kädellä +vatsaansa. Muuan mies tarttui minun jalkaani kuolinkamppailussaan. + +Nyt huomasin, että olimme kolonnan etupäässä. Puolen mailin pituudelta +sitä oli kadonnut -- missä ja miten, sitä en saanut koskaan tietää. +Tähän päivään asti minulle on pysynyt tuntemattomana tämän puolen mailin +mittaisen ihmisjoukon kohtalo -- oliko heidät yksitellen surmattu, vai +olivatko he päässeet pakoon. Mutta nyt me olimme kolonnan etupäässä eikä +keskellä, ja meidän rivejämme tuhosi nopeasti vinkuva lyijy. + +Heti kun surma oli hiukan harventanut tungosta, Garthwaite, joka yhä +piteli minua kädestä, johti pienen joukon jäljellejääneitä erään +konttorirakennuksen avaraan porttikäytävään. Siellä käytävän perällä +meitä ahdisti ovia vasten huohottaen tungeksiva, hengästynyt ihmislauma. +Me jäimme hetkeksi tähän asentoon voimatta hievahtaa paikoiltamme. + +»Jopa nyt kävi nolosti», valitti Garthwaite. »Kylläpä te osuitte suoraa +päätä ansaan. Meidät pelasti kadulla pelurin onni, mutta täällä meitä ei +voi pelastaa edes onnellinen sattuma. Nyt ei auta muuta kuin huutaa: +Eläköön vallankumous!» + +Ja pian alkoi se, mitä hän oli odottanut. Sotaväki teurasti ihmisiä +armottomasti. Alussa me olimme kovassa puristuksessa, mutta sikäli kuin +tappamista jatkui keveni painekin. Kuolleet ja kuolevat vaipuivat maahan +tehden tilaa. Garthwaite asetti suunsa minun korvaani ja huusi, mutta +tuossa peloittavassa hälinässä minä en voinut kuulla, mitä hän sanoi. +Hän ei odottanut. Hän tarttui minuun kiinni ja heitti minut kumoon. +Seuraavassa tuokiossa hän raastoi kuolevan naisen minun päälleni ja +ryömi itse viereeni, osaksi päälleni. Meidän päällemme alkoi kasaantua +läjittäin kuolleitten ruumiita, ja niiden päällä kiipeilivät nelinkontin +ja voihkivat henkiin jääneet. Mutta siitäkin tuli loppu, ja vallalle +pääsi puolittainen hiljaisuus, jota häiritsivät korahdukset ja +voivotukset sekä tukehtuvain äännähdykset. + +Minä olisin murskautunut ilman Garthwaitea. Tuntui käsittämättömältä, +että saatoin kestää sellaisen paineen hengissä. Ja silti tuskaa +lukuunottamatta minussa eli vain yksi ainoa tunne, ja se oli +jonkinlaista uteliaisuutta. Miten tämä kaikki oli päättyvä? + +Minkälainen mahtaa kuolema olla? + +Siten sain verikasteeni tässä Chicagon verilöylyssä. Sitä ennen kuolema +oli ollut teoria, mutta senjälkeen kuolema on minulle ollut +yksinkertainen tosiasia, joka ei minua huoleta ja joka on niin helppo. + +Mutta sotaväki ei tyytynyt työhön, minkä se jo oli suorittanut. Se +ryntäsi porttikäytävään, tappamaan haavoittuneita ja penkomaan esiin +vioittumattomia, jotka niinkuin mekin näyttelivät kuolleita. Muistan +erään miehen, jonka he vetivät esiin suuren ruumisläjän alta ja joka +inhoittavan nöyrästi rukoili armoa, kunnes revolverin kuula teki hänen +lorustaan lopun. Ja sitten erään naisen, joka samanlaisen läjän takaa +ampui ja puri hammasta. Hän ennätti ampua kuusi laukausta, ennenkuin +hänet saatiin kiinni. Me emme voineet päättää, minkä verran hänen +onnistui vahingoittaa vihollista. Me saatoimme seurata näitä +murhenäytelmiä ainoastaan kuulon avulla. Vähän väliä sattui tällaisia +kohtauksia, joissa revolverinlaukaus aina muodosti loppusuorituksen. +Väliajoilla me saatoimme kuulla sotilaiden puhelevan keskenään ja +kiroilevan penkoessaan ruumisläjiä, upseerien komennussanojen kaikuessa. + +Vihdoin he ryhtyivät penkomaan meidän läjäämme, ja me saatoimme tuntea +painon kevenevän, kun he nakkelivat kuolleita ja haavoittuneita pois +meidän päältämme. Garthwaite alkoi huutaa tunnussanoja. Ensi aluksi ei +häntä kuultu. Sitten hän korotti ääntään. + +»Kuunnelkaahan», kuulimme jonkun upseerin sanovan. »Hei miehet! +Liikkukaa varovasti!» + +Oi sitä ensimmäistä henkäystä, kun meidät vedettiin esille! Garthwaite +puhui ensin meidän molempain puolesta, mutta minun täytyi suoriutua +lyhyestä kuulustelusta osoittaakseni olevani Rautakoron palveluksessa. + +»Provokaattorit ovat kunnon väkeä», sanoi upseeri lopettaessaan +kuulustelun. Hän oli parraton nuorukainen, nähtävästi kadetti ja jonkun +mahtavan oligarkkisuvun jäsen. + +»Tämä on pirullinen virka», murisi Garthwaite. »Minä aion ottaa +virkaeron ja pyrkiä armeijaan.» + +Hän merkitsi kirjaansa Garthwaiten nimen ja numeron, sitten hän kääntyi +minun puoleeni. + +»Entäs te?» + +»Oo, minä menen naimisiin», vastasin kevyesti, »ja pääsen siten tästä +kaikesta». + +Ja muuta samanlaista me juttelimme, sill'aikaa kuin haavoittuneita +surmattiin. Se kaikki tuntuu unennäöltä nyt, kun katselen sitä menneenä +tapahtumana, mutta silloin se oli niin luonnollinen asia kuin olla +saattaa. Garthwaite ja nuori upseeri syventyivät vilkkaaseen +keskusteluun siitä, mikä ero on olemassa n. s. uudenaikaisen +sodankäynnin ja tämän nykyisen katu- ja pilvenpiirtäjätaistelun välillä, +joka par'aikaa riehui kaikkialla kaupungissa. Minä seurasin heidän +keskusteluaan, samalla järjestäen tukkaani ja kursien kokoon +repeytynyttä hamettani. Ja kaiken aikaa jatkui haavoittuneiden +surmaamista. Joskus revolverinpauke tukahdutti Garthwaiten ja upseerin +äänen, ja heidän täytyi toistella sanojaan. + +Minä olin mukana kolme päivää Chicagon kommuunissa, ja sen sekä tuon +teurastuksen suurenmoisuudesta voi saada jonkinlaisen käsityksen, kun +sanon, että koko sen ajan kuluessa en nähnyt oikeastaan mitään muuta +kuin kadotuksen kansan teurastusta ja pilvenpiirtäjäin välistä +taistelua. En todellakaan nähnyt yhtään meikäläisten tekemää +sankarityötä. Minä kyllä saatoin kuulla heidän miinojensa ja pommiensa +räjähdykset sekä nähdä heidän sytyttämiensä talojen savupatsaat, mutta +en sen enempää. Kuitenkin näin yhden ilmassa suoritetun teon, ja se oli +meidän tovereittemme järjestämä ilmapallohyökkäys linnoituksia vastaan. +Se tapahtui toisena päivänä. Nuo kolme kapinallista rykmenttiä oli +tuhottu linnoituksissa viimeiseen mieheen asti. Linnoitukset olivat +täynnä sotaväkeä, tuuli oli suotuisa, ja niin purjehtivat meidän +ilmapallomme eräästä kaupungissa sijaitsevasta konttorirakennuksesta. + +Biedenbach näet oli Glen Ellenistä lähdettyään keksinyt äärettömän +voimakkaan räjähdysaineen, jolle hän antoi nimeksi »ekspediitti». Tätä +asetta käyttivät ilmapallot. Ne eivät olleet kummempia kuin hät'hätää +rakennettuja kuumailmapalloja, mutta ne tekivät hyvin tehtävänsä. Minä +näin tuon kaiken erään konttorirakennuksen katolta. Ensimmäinen pallo ei +osunut ollenkaan tarkoitettuun suuntaan ja ajelehti yli kaupungin +maaseutua kohti; me saimme jäljestäpäin siitä tarkempia tietoja. Burton +ja O'Sullivan olivat siinä. Kun he olivat laskeutuneet maata kohti, +sattui muuan sotilasjuna kulkemaan täyttä vauhtia Chicagoa kohti aivan +pallon alitse. Ja he pudottivat koko ekspediitti-varastonsa veturin +päälle. Siitä oli seurauksena junan murskautuminen, ja itse rata särkyi +niin pahoin, että liikenne seisahtui useiksi päiviksi. Ja mikä parasta, +pallo vapauduttuaan lastistaan kohosi heti yläilmoihin ja laskeutui alas +vasta puolenkymmenen mailin päässä, joten molemmat sankarit pelastuivat. + +Toinen pallo epäonnistui. Se purjehti veltosti ja ammuttiin reikiä +täyteen, ennenkuin se ennätti linnoitusten kohdalle. Siinä olivat +Herford ja Guinnes, jotka murskaantuivat pallon pudotessa. Biedenbach +tuskitteli -- saimme kuulla kaiken perästäpäin -- ja lähti itse +purjehtimaan kolmannella pallolla. Hän ei liioin päässyt alussa +korkealle, mutta häntä onnisti niin, että hänen palloonsa eivät osuneet +luodit. Minä voin nähdä vielä nytkin -- niinkuin silloin rakennuksen +korkealta huipulta -- tuon pullean säkin ajelehtivan ilmassa ja +pienoisen miehen riippuvan siinä kiinni. Minä en voinut nähdä +linnaketta, mutta toiset katolla-olijat sanoivat, että hän oli aivan sen +kohdalla ilmassa. Minä en nähnyt räjähdysaineen putoamista, kun miehet +katkaisivat sitä kannattavan nuoran. Mutta minä näin pallon yht'äkkiä +kiitävän pilviä kohti. Tuokion kuluttua kohosi linnakkeen paikalta +ilmaan äärettömän suuri savupatsas, ja kohta sen jälkeen kuului jymeä +jyrähdys. Biedenbach, tuo herttainen ja hyvä mies, oli tuhonnut +linnakkeen. Samalla kertaa läksi liikkeelle kaksi muuta ilmapalloa. +Toinen niistä pirstautui ilmassa, kun ekspediitti räjähti ennen +aikojaan, ja tärähdys vioitti toista palloa, mutta se putosi kuitenkin +toiseen linnakkeeseen. Jos tämä oli tarkoitus, ei se olisi voinut +paremmin onnistua, mutta pallossa olleet kaksi toveria menettivät +henkensä. + +Mutta palatkaamme kadotuksen kansaan. Minun huomioni rajoittuivat +heihin. He raivosivat ja teurastivat ja hävittivät ja itse joutuivat +surman suuhun kaikkialla muualla paitsi länsipuolella sijaitsevassa +oligarkkien kaupungissa. Oligarkit olivat pitäneet hyvää huolta +turvallisuudestaan. Kaikkialla vallitsevasta hävityksen kauhistuksesta +huolimatta he ja heidän naisensa ja lapsensa pääsivät vaarasta +vahingoittumatta. Minulle kerrottiin, että heidän lapsensa leikkivät +julkisissa puistoissa noina kamalina päivinä ja että eräs heidän +lempileikkejään oli se, että he olivat tallaavinaan köyhälistöä niinkuin +heidän vanhempansa. + +Mutta sotaväen ei ollut niinkään helppo lannistaa kadotuksen kansaa ja +samalla taistella varsinaisia kumouksellisia vastaan. Chicago pysyi +uskollisena entisyydelleen, sillä vaikka tämä kumous lakaisikin +kokonaisen miespolven kumouksellisia, veivät nämä mukanaan saman verran +vihollisia. Tietenkin Rautakorko piti todelliset numerot salassa, mutta +erään sangen kohtuullisen arvion mukaan ainakin satakolmekymmentä +tuhatta sotamiestä sai surmansa. Mutta kumouksellisten asia oli +menetetty. Sen sijaan, että koko maa olisi ryhtynyt kapinaan, he +joutuivat taistelemaan aivan yksin, ja oligarkia olisi voinut suunnata +heitä vastaan koko voimansa, jos niin olisi tarvittu. Päivät +pääksytysten sotaväkeä tuotiin Chicagoon loppumattomissa junissa. + +Mutta kadotuksen kansaa oli niin kovin paljon! Teurastukseen kyllästynyt +sotaväki suunnitteli suurenmoista joukkoliikettä, jonka tarkoituksena +oli ajaa kaduilla liikkuvat kansanjoukot suoraa päätä Michigan-järveen. +Tämä liike oli juuri silloin aloitettu, kun Garthwaite ja minä +kohtasimme ennenmainitun nuoren upseerin. Mutta tämä suunnitelma +epäonnistui täydellisesti tovereitten erinomaisten toimenpiteitten +vuoksi. Sen suuren lauman sijasta, minkä sotaväki oli aikonut suistaa +järveen, sen onnistui hukuttaa ainoastaan neljäkymmentätuhatta raukkaa. +Tuon tuostakin, kun sotaväki oli ahtanut jollekin rantakadulle suuremman +joukon ajaakseen sen järveen, toverit hyvin harkituilla liikkeillä +kiinnittivät vihollisen huomion johonkin erityiseen paikkaan ja siten +valmistivat saarretulle ihmisjoukolle pakoonpääsyn. + +Garthwaite ja minä näimme sellaisen kohtauksen pian sen jälkeen kuin +olimme tavanneet tuon upseerin. Sen lauman, minkä mukana me olimme +kulkeneet, ja jonka oli pakko perääntyä, estivät vahvat sotaväenosastot +pääsemästä etelään ja itään. Lännestäpäin sitä piiritti sotaväenosasto, +jonka kanssa me olimme joutuneet tekemisiin. Ainoa pääsytie vei +pohjoiseen, ja pohjoista kohti lauma kulkikin, järvellepäin +kuularuiskujen ja konekiväärien ahdistamana idästä, etelästä ja +lännestä. Aavistiko se, että sitä ajetaan järveä kohti, vai oliko se +vain tuon hirviön satunnainen liike, sitä en tiedä, mutta joka +tapauksessa väkijoukko poikkesi eräälle länteenpäin johtavalle +poikkikadulle, kääntyi kulkemaan seuraavaa katua pitkin ja palasi +entiselle uralleen, kulkien suurta eteläistä köyhäinkaupunkia kohti. + +Garthwaite ja minä samaan aikaan koetimme raivata tiemme länteenpäin, +päästäksemme pois katutaistelujen alueelta, ja niin jouduimme jälleen +tiheimpään joukkoon. Jo saapuessamme kadun kulmaan näimme huutavan +väkijoukon liikkuvan suoraan meitä kohti. Garthwaite tarttui minua +käsivarteen, ja me olimme juuri lähtemäisillämme juoksemaan, kun hän +samassa kiskaisi minut syrjään sotilasautomobiilien tieltä, joita oli +puolikymmentä kuularuiskuilla varustettua vaunua, ajaen lennossa +etenevää joukkoa kohti. Niiden takana kulkivat sotilaat automaattisine +kivääreineen. Samaan aikaan kuin he olivat ottaneet asennon, väkijoukko +oli jo saapunut paikalle, ja näytti siltä, että se ryntäisi heidän +päällensä, ennenkuin he ennättäisivät aloittaa toiminnan. + +Siellä täällä joku sotilas laukaisi kiväärinsä, mutta sellainen +haja-ammunta ei vaikuttanut vähääkään pidättävästi väkijoukkoon. Se vain +virtasi edelleen kiljuen raivoissaan. Näytti siltä, että kuularuiskuja +ei saataisi kuntoon. Automobiilit, joihin ne oli sijoitettu, sulkivat +kadun, pakottaen sotamiehiä etsimään asemia katukäytäviltä ja niiden +välistä. Yhä enemmän saapui sotaväkeä, ja oli mahdotonta liikahtaa +paikaltamme. Garthwaite piteli minua käsivarresta, ja me painauduimme +erään rakennuksen seinää vasten. + +Väkijoukko ei ollut kauempana kuin viidenkolmatta jalan päässä, kun +kuularuiskut avasivat tulen. Ja sitä tulisadetta ei mikään elollinen +voinut kestää. Joukko kulki eteenpäin, mutta se ei voinut edetä. Se +läjittyi sitä mukaa yhä korkeneviksi ruumiskasoiksi. Jäljempänä tulevat +työnsivät ensimmäisiä, ja koko kolonna muuttui toistensa päällä +lepääviksi ruumiskerroksiksi. Haavoittuneita olentoja, miehiä ja naisia, +kimpoili tuon hyökyaallon yli, vyöryen sen harjalta automobiilien +pyörien alle ja sotaväen jalkoihin. Viimeksimainitut keihästelivät +pistimillään noita rimpuilevia poloisia. Näin erään, joka hypähti +pystyyn ja tarttui hampain sotamiestä kurkkuun, ja molemmat vaipuivat +veriselle tantereelle. + +Ampuminen taukosi. Työ oli tehty. Väkijoukon hurja etenemisyritys oli +estetty. Annettiin käsky, että automobiileille oli raivattava tie +vapauttamalla pyörät niihin tarttuneista ruumiista. Niiden oli mahdoton +päästä noiden korkeiden ruumisläjien läpi, ja tarkoitus olikin kääntyä +jollekin poikkikadulle. Sotamiehet juuri raastoivat ruumiita pyörien +alta, kun tapahtui odottamatonta. Me saimme jäljestäpäin tietää, miten +kävi. Pienoisen matkan päässä tältä paikalta sata meikäläistä oli +vallannut erään rakennuksen. Kattojen yli ja rakennusten läpi he +raivasivat itselleen tien, kunnes pääsivät katolle, minkä kohdalla +sotaväki oli sakeana tungoksena. Alkoi uusi teurastus. + +Aavistamatta rupesi pommeja satamaan rakennuksen katolta. Automobiilit +räjähtivät kappaleiksi, sotaväkeä kaatui laumoittain. Me +henkiinjääneitten kanssa lähdimme hurjaan pakoon. Vähän matkan päässä +eräs toinen rakennus suuntasi kuulasateen meitä vastaan. Samoin kuin +sotilaat aikaisemmin olivat kattaneet kadun orjien ruumiilla, samoin he +nyt itse vuorostaan kasaantuivat kadun peitteeksi. Garthwaite ja minä -- +me pelastuimme kuin ihmeen kautta. Kuten ennenkin, me jälleen etsimme +suojaa eräästä porttikäytävästä. Mutta hän ei aikonut heittäytyä +varomattomaksi tällä kertaa. Kun pommien pauke oli lakannut, alkoi hän +kurkistella kadulle. + +»Kansanjoukko on tulossa takaisin», sanoi hän minulle. »Meidän on +päästävä pois täältä!» + +Me pakenimme käsikädessä veristä katua pitkin liukuen ja kompastellen. +Poikkikadulla me saatoimme nähdä vielä muutamia sotamiehiä, jotka +juoksivat minkä pääsivät. Heille ei tapahtunut mitään, josta päättäen +tie oli auki. Me pysähdyimme hetkiseksi ja silmäsimme taaksemme. +Väkijoukko eteni hiljalleen, aseistautuen kaatuneitten kivääreillä ja +surmaten haavoittuneita. Näimme nuoren upseerin, joka oli pelastanut +meidät, kuolevan. Hän kohottautui tuskaisesti kyynäspäänsä varaan ja +ampui revolverillaan. + +»Tuossa meni minun ylenemistilaisuuteni», naurahti Garthwaite, kun muuan +nainen hyökkäsi haavoittuneen upseerin kimppuun heiluttaen +teurastuspuukkoa. »Menkäämme eteenpäin. Tämä ei ole oikea suunta, mutta +ehkäpä tästä jotenkin selviydytään.» + +Ja me pakenimme itäänpäin johtavia hiljaisia katuja pitkin, valmiina +kohtaamaan pahinta seuraavassa kadunristeyksessä. Etelän suunnalla +kohosi taivaalle ääretön savupatsas mahdottoman suuresta tulipalosta. +Siellä paloi suuri köyhälistön kaupunginosa. Vihdoin minä vaivuin +katukäytävälle. Olin perinpohjin uupunut enkä jaksanut liikahtaa +paikaltani. Jokaista jäsentä kirveli ja pakotti, mutta silti en voinut +olla nauramatta Garthwaitelle, joka kiertäessään paperossia puheli: + +»Kyllä se on sokkosilla oloa tämä meidän pakomatkamme, mutta mahdotonta +on minun päästä selville todellisesta asemasta. Aina kun me yritämme +päästä tästä kierroksesta, tapahtuu jotakin odottamatonta ja meidän on +käännyttävä takaisin. Me emme ole jos parin poikkikadun välin +etäisyydellä siitä paikasta, missä minä autoin teidät ulos siitä +porttikäytävästä. Ystävät ja viholliset ovat sotkeutuneet toisiinsa. +Tämä on vasta sekamelskaa. On mahdoton päättää, mitä väkeä on noissa +kirotuissa rakennuksissa. Jos yrittää ottaa siitä selkoa, saa pommin +päähänsä. Jos koettaa kulkea rauhallisesti katua pitkin, joutuu keskelle +kansanjoukkoa ja saa surmansa kuularuiskuista, tai jos turvautuu +sotaväkeen, joutuu siinä saamaan surmansa omien tovereitten kädestä +katoilta. Ja kaiken lopuksi tulee kansanjoukko, joka surmaa jokaisen, +ken sen tielle sattuu.» + +Hän ravisti päätään surumielin, sytytti paperossinsa ja istahti viereeni +katukäytävälle. + +»Minun on niin nälkä, että söisin vaikka pieniä kiviä», lisäsi hän. + +Samassa hän hypähti ylös ja alkoi kiskoa kiveä irti kadusta. Hän nosti +sitä ja paiskasi sillä rikki takana olevan myymälän ikkunan. + +»Se on kellarikerros eikä paljon mistään kotoisin», hän selitteli +auttaessaan minua ikkunan läpi, »mutta mitäpä muutakaan voimme tehdä. Te +lepäätte hiukan, ja minä otan selkoa paikasta. Minä vien tämän +pelastusyrityksen varmasti perille, mutta se kysyy aikaa, runsaasti +aikaa -- ja sitten täytyy saada jotakin haukattavaa.» + +Se oli hevosvaljaitten myymälä, mihin me osuimme, ja hän laittoi minulle +vuoteen hevosloimista konttorihuoneeseen, joka sijaitsi takaosassa. +Minun surkeuttani lisäsi ankara päänkivistys, ja iloinen olin +päästessäni nukkumaan. + +»Minä tulen takaisin», kuuluivat hänen erojaissanansa. »En tiedä, +onnistunko saamaan automobiilin, mutta varmasti tuon tullessani jotakin +syötävää.» + +Ja silloin minä näin Garthwaiten viimeisen kerran kolmeen vuoteen. Sen +sijaan, että olisi palannut, hänet kuljetettiin sairaalaan keuhkot ja +niska kuulan lävistäminä. + + + + +NELJÄSKOLMATTA LUKU. + +Painajainen. + + +Minä en ollut silmääni ummistanut koko matkalla New Yorkista Chicagoon, +ja kun sen lisäksi olin lopen uupunut, nukuin makeasti. Oli yö, kun +vihdoin heräsin. Olin kadottanut kelloni, joten minulla ei ollut +minkäänlaista käsitystä ajasta. Siinä maatessani silmät ummessa kuulin +yhä etäisten räjähdysten kumeaa ääntä. Verilöylyä jatkui siis. Ryömin +myymälän etuosaan. Lukemattomien tulipalojen pilvistä heijastavat liekit +tekivät kadun yhtä valoisaksi kuin keskipäivällä. Hienointakin +painatusta olisi voinut helposti lukea. Etäämmältä kuului pienten +heittopommien räiske ja kuularuiskujen rätinä ja vieläkin kauempaa +kokonainen sarja räjähdyksiä. Minä ryömin takaisin vuoteelleni +hevosloimien alle. + +Kun uudestaan heräsin, näin kalpeankeltaista valoa virtaavan ylitseni. +Se oli uuden päivän sarastusta. Ryömin jälleen kadunpuoleisten ikkunain +luo. Ilman täytti jylhä savupilvi, jonka tuon tuostakin lävisti kirkas +tulenliekki. Toisella puolen katua hoiperteli poloinen orja. Toista +kättään hän pusersi kylkeään vasten ja jätti jälkeensä verisen juovan. +Hänen silmänsä vilkuilivat, ja niistä kuvastui epävarmuus ja kauhu. +Kerran hän katsoi suoraan minuun, ja hänen kasvoillaan näkyi haavoitetun +ja takaa-ajetun eläimen tuska. Hän näki minut, mutta meidän välillämme +ei ollut olemassa minkäänlaista heimolaisuussuhdetta eikä hän tuntenut +mitään sellaista kiintymystä, mikä on ominaista ihmisille, jotka +ymmärtävät toisiaan, sillä hän tuijotti eteensä kulkien laahustaen. Hän +ei odottanut apua miltään taholta. Hän oli orja suuressa +orjametsästyksessä, jonka herrat olivat aloittaneet. Ainoa, mitä hän voi +toivoa, mitä hän etsi, oli jokin kolo, mihin hän voisi ryömiä ja +kätkeytyä kuin elukka. Nopeaa vauhtia kulkeva sairasvaunu lähimmässä +kadunkulmauksessa säikäytti hänet. Sairasvaunut eivät olleet +hänenkaltaisiaan olentoja varten. Voihkaisten tuskissaan hän heittäytyi +erääseen ovikäytävään. Ja hetkistä myöhemmin hän jälleen hoiperteli +kadulle. + +Minä palasin loimivuoteelleni ja odotin tuntikauden Garthwaitea. +Päänkivistykseni ei ollut vielä tauonnut, vaan oli pikemminkin +lisääntymään päin. Ainoastaan kovasti ponnistaen saatoin avata silmäni +ja katsella ympärilleni, ja se tuotti minulle sietämätöntä tuskaa. +Heikkona ja hoippuen kiipesin rikotusta ikkunasta kadulle ja lähdin +kävelemään, vaistomaisesti pyrkien pois tuosta kamalasta +teurastushuoneesta. Senjälkeen minua vaivasi painajainen. Seuraavien +tuntien tapaukset muistan niinkuin pahan unen. Eräät ovat painuneet +syvälle mieleeni, mutta niitä erottavat toisistaan pitkät tajuttomuuden +väliajat. Mitä noina väliaikoina tapahtui, sitä en tiedä enkä koskaan +tule tietämään. + +Muistan kadunkulmauksessa kompastuneeni erään miehen jalkoihin. Siinä +virui tuo vainottu viheliäinen raukka, joka oli laahustanut +piilopaikkani sivuitse. Miten selvään muistankaan hänen kurjat, +säälittävät, känsäiset kätensä, kun ne lepäsivät katukivityksellä -- +kädet, jotka muistuttivat enemmän kavioita ja käpäliä kuin käsiä, +rustottuneet ja käpristyneet elinkautisesta raatamisesta, kämmenpuolella +puolen tuuman paksuinen kovettunut nahka. Olento eli vielä silloin. + +Senjälkeen suloisesti pimeni silmissäni. En tietänyt mitään, enkä +välittänyt mistään, minä vain hoipertelin eteenpäin etsien turvapaikkaa. +Seuraava painajaispaikkani oli eräs hiljainen kuolleitten katu. Minä +tulin sille arvaamatta niinkuin vaeltaja metsäseudussa tapaa yksinäisen +virran. Mutta tämä virta vain ei juossut. Sen oli kuolema jähmettänyt. +Reunasta reunaan se oli ruumiita täynnä. Kadotuksen kansaparka, +ajometsästyksessä kaadetut orjat. Minä katselin ympärilleni. Ei kuulunut +minkäänlaista ääntä. Äänettömät rakennukset katselivat tätä näkyä +lukemattomine ikkunoineen. Ja yhden ainoan kerran minä näin käsivarren, +joka liikahti tuossa kuoleman virrassa. Vakuutan, että se liikahti, +väännähtäen kuoleman tuskassa, ja samassa kohosi pää, kasvot +sanomattoman kauhun väänteissä, huulet liikkuivat, ja sitten se jälleen +vaipui alas eikä liikahtanut sen koommin. + +Muistan toisenkin kadun äänettömine rakennuksineen ja sen hälinän, joka +herätti minut horroksista, kun jälleen näin kadotuksen kansan, tällä +kertaa juoksevana virtana. Ja oitis minä käsitin, että tässä ei ole +mitään pelkäämistä. Virta liikkui hitaasti ja täytti ilman kirouksilla, +vaikerruksilla, vanhusten rupatuksilla, hysterian ja mielipuolisuuden +äännähdyksillä. Tämän lauman muodostivat näet hyvin vanhat, heikot ja +sairaat, avuttomat ja toivottomat, köyhälistökaupungin koko hylkyväki. +Tuon suuren kaupunginosan palo oli ajanut tämän lauman keskelle verisiä +katutaisteluja. Enkä tiedä, mihin nämä ihmiset lopulta joutuivat.[1] + +[1] Pitkät ajat pysyi ratkaisemattomana kysymys siitä, syttyikö + eteläinen köyhälistökaupunki itsestään vai polttivatko sen + sotamiehet. Mutta myöhemmin tiedetään varmasti, että sen sytytti + sotaväki päällystönsä käskystä. + +Minä muistan hämärästi, että särjin ikkunan ja kätkeydyin erääseen +myymälään väkijoukkoa pakoon, jota sotaväki ajoi edellään. Niinikään +muistuu mieleeni pommin räjähdys eräällä hiljaisella sivukadulla, missä +en voinut etsimälläkään löytää yhtään elävää olentoa. Mutta seuraava +muistoni alkaa kivääripaukkeella, joka saattoi minut silmänräpäyksessä +tietoiseksi siitä, että eräs automobiilissa istuva sotamies ampuu minua. +Luoti ei osunut, ja seuraavassa tuokiossa minä jo sain äänen ja huusin +sotamiehelle tunnussanan. Muistoni tuosta automobiilimatkasta on hyvin +hämärä, vaikkakin sitä valaisee eräs sangen selvä kuva. Sotamiehen +kiväärin paukaus herätti minut, ja kun avasin silmäni, näin George +Milfordin, jonka tunsin San Franciscon ajoilta saakka, kaatuvan +katukäytävälle. Ja vielä hänen kaatuessaan sotamies ampui häntä, jonka +jälkeen Milford keikahti kumoon, oikaisihe suoraksi ja heitti henkensä. +Sotamies nauroi tyytyväisenä, ja automobiili kiiti tiehensä. + +Seuraavalla kerralla minut herätti raskaasta unesta eräs mies, joka +käveli edestakaisin lähelläni. Hänen kasvoillaan näkyi syviä uurteita ja +äärimmäisten kärsimysten ilme. Hikeä valui hänen otsaltaan. Toisella +kädellään hän painoi toista kättään rintaansa vasten, ja verta tippui +lattialle hänen kävellessään. Hänellä oli yllään palkkasoturiston puku. +Ulkoa kuului räjähtäväin pommien ääniä kuin muurin läpi. Minä olin +rakennuksessa, joka taisteli jonkun toisen rakennuksen kanssa. + +Sisään astui haavuri sitomaan haavoittunutta sotamiestä, ja minä sain +tietää, että kello oli kaksi iltapäivällä. Haavuri jätti hetkeksi +hoidettavansa ja antoi minulle voimakasta lääkettä, joka vaimentaisi +päänkipuani. Minä vaivuin uudestaan uneen, ja kun seuraavan kerran +heräsin, olin erään rakennuksen katolla. Käsikähmäinen taistelu oli +tauonnut, ja minä katselin ilmapallojen hyökkäystä linnoituksia vastaan. +Joku oli kietonut kätensä vyötäisteni ympärille ja nojasi minuun +hellästi. Minut valtasi oitis se ajatus, että hän on Ernest, ja niin +todella olikin asianlaita. + +Merkillisen sattuman kautta me tapasimme toisemme tuossa kamalassa +kaupungissa. Hänellä ei ollut aavistustakaan minun New Yorkista +lähdöstäni, ja kun hän sattumalta kulki sen huoneen läpi, missä nukuin, +ei hän ensiksi voinut uskoa, että minä siinä lepäsin. Paljoa en sitten +enää nähnytkään Chicagon kommuunista. Katseltuamme ilmapallohyökkäystä +Ernest vei minut rakennuksen keskiosiin, missä nukuin sen iltapäivän ja +seuraavan yön. Kolmannen päivän me vietimme samassa rakennuksessa, ja +neljäntenä päivänä, kun Ernest oli hankkinut luvan ja saanut +automobiilin viranomaisilta, lähdimme Chicagosta. + +Päänkivistys oli poissa, mutta äärettömän väsynyt minä olin. Nojasin +Ernestiä vasten automobiilissa ja katselin välinpitämättömän näköisenä +sotamiehiä, jotka koettivat kuljettaa automobiilia kaupungista. Taistelu +riehui yhä vielä, mutta ainoastaan muutamissa eristetyissä +kaupunginosissa. Siellä täällä kokonaisia alueita oli yhä edelleen +meikäläisten hallussa, mutta niitä alueita saarsivat sotaväenosastot. +Armahtaminen ei tullut kysymykseenkään, ja he taistelivat uljaasti +viimeiseen mieheen asti.[1] + +[1] Joukko rakennuksia kesti piiritystä toista viikkoa. Jokainen + rakennus täytyi valloittaa väkirynnäköllä, ja sotaväki raivasi + tiensä kerrokseen kerroksen perästä. Siinä ei pyydetty eikä annettu + armoa, ja kumouksellisilla oli se etu, että he taistelivat + yläpuolella. Vaikka kumoukselliset surmattiinkin viimeiseen mieheen, + ei voitto silti ollut yksipuolinen. Chicagon köyhälistö pysyi + uskollisena entisyydelleen. Sillä se surmasi vihollisia yhtä paljon + kuin sen omaa väkeä tapettiin. + +Aina kun lähestyimme sellaisia paikkoja, käännytti piirittävä sotaväki +meidät takaisin. Kerran jouduimme kahden lujan kumouksellisten hallussa +olevan aseman väliin, josta ei voinut selviytyä muuten kuin kiertämällä +palaneen kaupunginosan läpi. Molemmilta puolin saattoi selvästi kuulla +sodan melskeen automobiilin etsiessä pääsyä savuavain raunioiden ja +horjuvain muurien ympäri. Usein sulkivat kadun luhistuneitten +rakennusten rauniot, pakottaen meidät nousemaan kävelemään. Se oli +hidasta kulkua. + +Teurastuslaitosten alue (työväen asumukset, istutukset ja kaikki tyynni) +oli savuavina raunioina. Kaukana oikealla laaja savupilvi himmensi +taivasta. Siellä sijaitsi Pullmanin kaupunki, kertoi automobiilia +ohjaava sotamies, oikeammin: siellä oli ollut Pullmanin kaupunki, sillä +nyt se oli kokonaan raunioina. Hän oli ollut siellä kolmannen päivän +iltapuolella, ja siellä oli taisteltu äärettömällä raivolla. Katuja +peittivät ruumiit niin paksulta, että niitä pitkin oli mahdoton kulkea. + +Teurastuslaitosten alueella automobiili täytyi eräässä paikassa +pysäyttää ruumisläjien sulkiessa kadun. Ne olivat korkeita kuin meren +aallot. Sanomattakin oli selvää, miten siinä oli käynyt. Tykkien ja +sotilasautomobiilien kappaleitten seassa virui ääretön paljous orjien ja +sotamiesten ruumiita. + +Ernest hypähti kadulle. Hänen silmänsä oli keksinyt ruumisläjässä +tutunnäköiset pumpulipaidan verhoamat hartiat ja valkoiset haivenet. +Minä en huomannut, mitä hän aikoi, ja vasta sitten, kun me istuimme +vierekkäin automobiilin kulkiessa hyvää vauhtia, hän sanoi: + +»Se oli piispa Morehouse.» + +Pian saavuimme maaseudulle, ja minä käännyin vielä kerran katsomaan +savupilvien verhoamaa Chicagoa. Kuului etäisen räjähtelyn heikko ääni. +Minä painoin pääni Ernestin rintaa vasten ja itkin häviölle joutunutta +aatettamme. Ernestin käsivarren hyväilevä puserrus tulkitsi minulle +hänen lempeään. + +»Tällä kertaa jouduttiin häviölle, mutta ei ainaiseksi», sanoi hän. +»Olemme saaneet opetuksen. Huomenna aate nostattaa uudet voimat, joita +vahvistaa viisaus ja kuri.» + +Me saavuimme eräälle rautatieasemalle, mistä meidän oli määrä nousta New +Yorkiin menevään junaan. Meidän odotellessamme asemasillalla kolme junaa +mennä porhalsi sivuitse matkalla Chicagoon. Ne olivat täynnä rääsyisiä +ammattitaidottomia työläisiä, kadotuksen kansaa. + +»Orjajoukkoja, joita kuljetetaan Chicagoon aloittamaan kaupungin +uudelleenrakentamista», sanoi Ernest. »Chicagon orjat näetkös on +tapettu.» + + + + +VIIDESKOLMATTA LUKU. + +Terroristit. + + +Vasta sen jälkeen kuin me Ernestin kanssa olimme palanneet New Yorkiin, +useiden viikkojen kuluttua, saatoimme täydellisesti käsittää sen iskun, +mikä oli kohdannut asiaamme. Tilanne oli katkera ja verinen. Monin +paikoin ympäri maata orjat olivat nousseet kapinaan ja verilöylyjä pantu +toimeen. Marttyyrien luku kohosi ennenkuulumattomiin. Lukemattomia +mestauksia pantiin kaikkialla täytäntöön. Vuoristot ja erämaat olivat +täynnä henkipattoja ja pakolaisia, joita armottomasti vainottiin. Meidän +omat piilopaikkamme olivat täynnä tovereita, joiden kiinniottamisesta +oli luvattu runsaita palkintoja. Rautakoron urkkijain toimesta joutuivat +monet piilopaikkamme sotaväen käsiin. + +Monet meikäläiset lannistuivat kokonaan, ja turvautuivat terroristiseen +taistelutapaan. Toiveissaan pettyminen saattoi monet epätoivoon. Syntyi +joukko meistä erillään toimivia terroristisia järjestöjä, jotka +tuottivat meille paljon vaikeuksia.[1] Nämä harhaanjohdetut ihmiset +uhrasivat useinkin turhanpäiten henkensä, monesti tuhosivat meidän +suunnitelmamme ja kaikin tavoin haittasivat meidän järjestömme +toimintaa. + +[1] Tämän lyhyen ajanjakson aikakirjat tarjoavat veristä lukemista. + Kosto oli ylimpänä vaikuttimena, ja terrorististen järjestöjen + jäsenet olivat välinpitämättömiä hengestään eivätkä toivoneet mitään + tulevaisuudelta. Daniitit, jotka johtivat nimensä normannien + jumalaistaruston kostonenkeleistä, esiintyivät ensiksi suuren lännen + vuoristoissa, leviten myöhemmin kautta koko Tyynen valtameren + rannikon Panamasta Alaskaan saakka. Valkyriat olivat naisia. He + olivat kaikkein julmimpia. Järjestön jäsenyyteen otettiin ainoastaan + sellaisia naisia, jotka olivat menettäneet jonkun läheisen + sukulaisen oligarkian käden kautta. He kiduttivat vankinsa + kuoliaaksi. Toinen kuuluisa naisjärjestö oli Sodan Lesket. + Valkyriain velijärjestö oli n. s. Berserkit. Nämä olivat miehiä, + jotka eivät pitäneet henkeänsä missään arvossa, ja hepä juuri + täydellisesti hävittivät Bellonan suuren sotilaskaupungin ja sen yli + satatuhatta asukasta. Bedlamiitit ja Helldamiitit olivat kaksi + orjajärjestöä, ja erästä lyhyemmän aikaa kukoistanutta uskonlahkoa + nimitettiin Jumalan Vihaksi j. n. e. + +Ja kaiken tämän keskitse liikkui Rautakorko, järkkymättömän rauhallisena +ja harkitsevana, penkoen koko yhteiskunnallisen kudoksen etsiskellessään +kumouksellisia, seuloessaan sotajoukkojaan, työväenkasteja ja +salapoliisilaitostaan, rangaisten armahtamatta, mutta myöskin +ilkkumatta, kärsien hiljaisuudessa sitä kohdanneet kostotoimenpiteet ja +täyttäen taisteluketjussaan syntyneet aukot. Ja samaan aikaan Ernest ja +toiset johtajat puuhasivat kumouksellisten voimain +uudelleenjärjestämistä. Ja sen yrityksen suurenmoisuuden voi käsittää, +kun ottaa huomioon[1] + +[1] Tähän päättyy Everhardin käsikirjoitus. Se loppuu keskelle lausetta. + Hän näyttää saaneen tiedon sotaväen tulosta, sillä hän ehti ennen + pakoaan kätkeä käsikirjoituksen varmaan paikkaan. Valitettavasti hän + ei saanut elää päättääkseen käsikirjoituksensa, sillä silloin + varmaankin olisi saatu selko Ernest Everhardin mestauksesta, joka on + ollut salaperäisenä arvoituksena seitsemän vuosisataa. + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Rautakorko, by Jack London + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RAUTAKORKO *** + +***** This file should be named 24848-8.txt or 24848-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/4/8/4/24848/ + +Produced by Matti Järvinen and PG Distributed Proofreaders. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/24848-8.zip b/24848-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3e100fc --- /dev/null +++ b/24848-8.zip diff --git a/24848-page-images/f001.png b/24848-page-images/f001.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e9eb6a9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/f001.png diff --git a/24848-page-images/f002.png b/24848-page-images/f002.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c0afafd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/f002.png diff --git a/24848-page-images/p005.png b/24848-page-images/p005.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..868d657 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p005.png diff --git a/24848-page-images/p006.png b/24848-page-images/p006.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..933335b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p006.png diff --git a/24848-page-images/p007.png b/24848-page-images/p007.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ee5d9b8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p007.png diff --git a/24848-page-images/p008.png b/24848-page-images/p008.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8864e43 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p008.png diff --git a/24848-page-images/p009.png b/24848-page-images/p009.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..30bc14e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p009.png diff --git a/24848-page-images/p010.png b/24848-page-images/p010.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..593a4b7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p010.png diff --git a/24848-page-images/p011.png b/24848-page-images/p011.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..364229f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p011.png diff --git a/24848-page-images/p012.png b/24848-page-images/p012.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a35881f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p012.png diff --git a/24848-page-images/p013.png b/24848-page-images/p013.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2376b0c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p013.png diff --git a/24848-page-images/p014.png b/24848-page-images/p014.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..700c314 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p014.png diff --git a/24848-page-images/p015.png b/24848-page-images/p015.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cc7d6f2 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p015.png diff --git a/24848-page-images/p016.png b/24848-page-images/p016.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c6cea5d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p016.png diff --git a/24848-page-images/p017.png b/24848-page-images/p017.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e606111 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p017.png diff --git a/24848-page-images/p018.png b/24848-page-images/p018.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..54e1216 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p018.png diff --git a/24848-page-images/p019.png b/24848-page-images/p019.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7100712 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p019.png diff --git a/24848-page-images/p020.png b/24848-page-images/p020.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4f0d13c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p020.png diff --git a/24848-page-images/p021.png b/24848-page-images/p021.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a322913 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p021.png diff --git a/24848-page-images/p022.png b/24848-page-images/p022.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2f335cc --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p022.png diff --git a/24848-page-images/p023.png b/24848-page-images/p023.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ab45029 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p023.png diff --git a/24848-page-images/p024.png b/24848-page-images/p024.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..579b3ec --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p024.png diff --git a/24848-page-images/p025.png b/24848-page-images/p025.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c3122d7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p025.png diff --git a/24848-page-images/p026.png b/24848-page-images/p026.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..43d1ebf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p026.png diff --git a/24848-page-images/p027.png b/24848-page-images/p027.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6ac9c85 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p027.png diff --git a/24848-page-images/p028.png b/24848-page-images/p028.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f16b70f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p028.png diff --git a/24848-page-images/p029.png b/24848-page-images/p029.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c06a66e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p029.png diff --git a/24848-page-images/p030.png b/24848-page-images/p030.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8831c92 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p030.png diff --git a/24848-page-images/p031.png b/24848-page-images/p031.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bcb4d46 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p031.png diff --git a/24848-page-images/p032.png b/24848-page-images/p032.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..83bfc07 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p032.png diff --git a/24848-page-images/p033.png b/24848-page-images/p033.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..249b79d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p033.png diff --git a/24848-page-images/p034.png b/24848-page-images/p034.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..102663b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p034.png diff --git a/24848-page-images/p035.png b/24848-page-images/p035.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..49287a1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p035.png diff --git a/24848-page-images/p036.png b/24848-page-images/p036.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9713514 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p036.png diff --git a/24848-page-images/p037.png b/24848-page-images/p037.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1afdff9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p037.png diff --git a/24848-page-images/p038.png b/24848-page-images/p038.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..80ac0ec --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p038.png diff --git a/24848-page-images/p039.png b/24848-page-images/p039.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d730186 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p039.png diff --git a/24848-page-images/p040.png b/24848-page-images/p040.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6081587 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p040.png diff --git a/24848-page-images/p041.png b/24848-page-images/p041.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..67d2575 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p041.png diff --git a/24848-page-images/p042.png b/24848-page-images/p042.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8a405bc --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p042.png diff --git a/24848-page-images/p043.png b/24848-page-images/p043.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c773967 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p043.png diff --git a/24848-page-images/p044.png b/24848-page-images/p044.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c491423 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p044.png diff --git a/24848-page-images/p045.png b/24848-page-images/p045.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..da0f8ca --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p045.png diff --git a/24848-page-images/p046.png b/24848-page-images/p046.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a7890b4 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p046.png diff --git a/24848-page-images/p047.png b/24848-page-images/p047.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..00a03b0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p047.png diff --git a/24848-page-images/p048.png b/24848-page-images/p048.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..dffc97f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p048.png diff --git a/24848-page-images/p049.png b/24848-page-images/p049.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f397c76 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p049.png diff --git a/24848-page-images/p050.png b/24848-page-images/p050.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..647bc75 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p050.png diff --git a/24848-page-images/p051.png b/24848-page-images/p051.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4951eb5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p051.png diff --git a/24848-page-images/p052.png b/24848-page-images/p052.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..83b5d7f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p052.png diff --git a/24848-page-images/p053.png b/24848-page-images/p053.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f203baf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p053.png diff --git a/24848-page-images/p054.png b/24848-page-images/p054.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7af43f1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p054.png diff --git a/24848-page-images/p055.png b/24848-page-images/p055.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..410cd84 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p055.png diff --git a/24848-page-images/p056.png b/24848-page-images/p056.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..52efa6b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p056.png diff --git a/24848-page-images/p057.png b/24848-page-images/p057.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..51e470f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p057.png diff --git a/24848-page-images/p058.png b/24848-page-images/p058.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..52a3493 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p058.png diff --git a/24848-page-images/p059.png b/24848-page-images/p059.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..799da80 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p059.png diff --git a/24848-page-images/p060.png b/24848-page-images/p060.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ceb3a4b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p060.png diff --git a/24848-page-images/p061.png b/24848-page-images/p061.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b6986ab --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p061.png diff --git a/24848-page-images/p062.png b/24848-page-images/p062.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..658917c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p062.png diff --git a/24848-page-images/p063.png b/24848-page-images/p063.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..53a1f9c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p063.png diff --git a/24848-page-images/p064.png b/24848-page-images/p064.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f4d4710 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p064.png diff --git a/24848-page-images/p065.png b/24848-page-images/p065.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c109ae0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p065.png diff --git a/24848-page-images/p066.png b/24848-page-images/p066.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3934c75 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p066.png diff --git a/24848-page-images/p067.png b/24848-page-images/p067.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1afa533 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p067.png diff --git a/24848-page-images/p068.png b/24848-page-images/p068.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9a6e7d6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p068.png diff --git a/24848-page-images/p069.png b/24848-page-images/p069.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..32fa007 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p069.png diff --git a/24848-page-images/p070.png b/24848-page-images/p070.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..257b213 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p070.png diff --git a/24848-page-images/p071.png b/24848-page-images/p071.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6655569 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p071.png diff --git a/24848-page-images/p072.png b/24848-page-images/p072.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f6a07ab --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p072.png diff --git a/24848-page-images/p073.png b/24848-page-images/p073.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3ed7239 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p073.png diff --git a/24848-page-images/p074.png b/24848-page-images/p074.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..89ac23e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p074.png diff --git a/24848-page-images/p075.png b/24848-page-images/p075.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8512339 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p075.png diff --git a/24848-page-images/p076.png b/24848-page-images/p076.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c88bfbd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p076.png diff --git a/24848-page-images/p077.png b/24848-page-images/p077.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..75f9535 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p077.png diff --git a/24848-page-images/p078.png b/24848-page-images/p078.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..55ff757 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p078.png diff --git a/24848-page-images/p079.png b/24848-page-images/p079.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b746cbd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p079.png diff --git a/24848-page-images/p080.png b/24848-page-images/p080.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..adb32e3 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p080.png diff --git a/24848-page-images/p081.png b/24848-page-images/p081.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6643fe2 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p081.png diff --git a/24848-page-images/p082.png b/24848-page-images/p082.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a3946b6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p082.png diff --git a/24848-page-images/p083.png b/24848-page-images/p083.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9d7f552 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p083.png diff --git a/24848-page-images/p084.png b/24848-page-images/p084.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ccb7b6a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p084.png diff --git a/24848-page-images/p085.png b/24848-page-images/p085.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bfd739d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p085.png diff --git a/24848-page-images/p086.png b/24848-page-images/p086.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bd80d45 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p086.png diff --git a/24848-page-images/p087.png b/24848-page-images/p087.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..940cc45 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p087.png diff --git a/24848-page-images/p088.png b/24848-page-images/p088.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..74a32c5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p088.png diff --git a/24848-page-images/p089.png b/24848-page-images/p089.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..332aa3f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p089.png diff --git a/24848-page-images/p090.png b/24848-page-images/p090.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e4e22f9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p090.png diff --git a/24848-page-images/p091.png b/24848-page-images/p091.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..15e3a6c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p091.png diff --git a/24848-page-images/p092.png b/24848-page-images/p092.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7b5accd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p092.png diff --git a/24848-page-images/p093.png b/24848-page-images/p093.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d959d67 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p093.png diff --git a/24848-page-images/p094.png b/24848-page-images/p094.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..048b10a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p094.png diff --git a/24848-page-images/p095.png b/24848-page-images/p095.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f6af2d6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p095.png diff --git a/24848-page-images/p096.png b/24848-page-images/p096.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8b53a0c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p096.png diff --git a/24848-page-images/p097.png b/24848-page-images/p097.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..174118d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p097.png diff --git a/24848-page-images/p098.png b/24848-page-images/p098.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..fa61dfb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p098.png diff --git a/24848-page-images/p099.png b/24848-page-images/p099.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..58ddd4e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p099.png diff --git a/24848-page-images/p100.png b/24848-page-images/p100.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..415c5df --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p100.png diff --git a/24848-page-images/p101.png b/24848-page-images/p101.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f4cc488 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p101.png diff --git a/24848-page-images/p102.png b/24848-page-images/p102.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..451c25c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p102.png diff --git a/24848-page-images/p103.png b/24848-page-images/p103.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e8a682a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p103.png diff --git a/24848-page-images/p104.png b/24848-page-images/p104.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e304a57 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p104.png diff --git a/24848-page-images/p105.png b/24848-page-images/p105.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0aa4ce9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p105.png diff --git a/24848-page-images/p106.png b/24848-page-images/p106.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6d1c870 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p106.png diff --git a/24848-page-images/p107.png b/24848-page-images/p107.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..84d6170 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p107.png diff --git a/24848-page-images/p108.png b/24848-page-images/p108.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a89aabb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p108.png diff --git a/24848-page-images/p109.png b/24848-page-images/p109.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9354a0f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p109.png diff --git a/24848-page-images/p110.png b/24848-page-images/p110.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f2a444e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p110.png diff --git a/24848-page-images/p111.png b/24848-page-images/p111.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..202b6c7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p111.png diff --git a/24848-page-images/p112.png b/24848-page-images/p112.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4ea316c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p112.png diff --git a/24848-page-images/p113.png b/24848-page-images/p113.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..13adf0c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p113.png diff --git a/24848-page-images/p114.png b/24848-page-images/p114.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6c7a4f3 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p114.png diff --git a/24848-page-images/p115.png b/24848-page-images/p115.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ba4e626 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p115.png diff --git a/24848-page-images/p116.png b/24848-page-images/p116.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5633bc6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p116.png diff --git a/24848-page-images/p117.png b/24848-page-images/p117.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d750ae9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p117.png diff --git a/24848-page-images/p118.png b/24848-page-images/p118.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..73faefc --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p118.png diff --git a/24848-page-images/p119.png b/24848-page-images/p119.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..404b74e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p119.png diff --git a/24848-page-images/p120.png b/24848-page-images/p120.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..630ffaf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p120.png diff --git a/24848-page-images/p121.png b/24848-page-images/p121.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6b2ca0e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p121.png diff --git a/24848-page-images/p122.png b/24848-page-images/p122.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0c5bd89 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p122.png diff --git a/24848-page-images/p123.png b/24848-page-images/p123.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..402c4fb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p123.png diff --git a/24848-page-images/p124.png b/24848-page-images/p124.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e6e7926 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p124.png diff --git a/24848-page-images/p125.png b/24848-page-images/p125.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b6e1495 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p125.png diff --git a/24848-page-images/p126.png b/24848-page-images/p126.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2cedefb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p126.png diff --git a/24848-page-images/p127.png b/24848-page-images/p127.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c2b59fb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p127.png diff --git a/24848-page-images/p128.png b/24848-page-images/p128.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..87373e4 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p128.png diff --git a/24848-page-images/p129.png b/24848-page-images/p129.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4dd9a76 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p129.png diff --git a/24848-page-images/p130.png b/24848-page-images/p130.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6320d12 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p130.png diff --git a/24848-page-images/p131.png b/24848-page-images/p131.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ad25d37 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p131.png diff --git a/24848-page-images/p132.png b/24848-page-images/p132.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..dad3712 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p132.png diff --git a/24848-page-images/p133.png b/24848-page-images/p133.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c5c45f7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p133.png diff --git a/24848-page-images/p134.png b/24848-page-images/p134.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f3ad547 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p134.png diff --git a/24848-page-images/p135.png b/24848-page-images/p135.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..aaf67f5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p135.png diff --git a/24848-page-images/p136.png b/24848-page-images/p136.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a329f1c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p136.png diff --git a/24848-page-images/p137.png b/24848-page-images/p137.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1790e33 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p137.png diff --git a/24848-page-images/p138.png b/24848-page-images/p138.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b2a10d4 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p138.png diff --git a/24848-page-images/p139.png b/24848-page-images/p139.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..75e5154 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p139.png diff --git a/24848-page-images/p140.png b/24848-page-images/p140.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..06d3388 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p140.png diff --git a/24848-page-images/p141.png b/24848-page-images/p141.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d9806c6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p141.png diff --git a/24848-page-images/p142.png b/24848-page-images/p142.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..18a0703 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p142.png diff --git a/24848-page-images/p143.png b/24848-page-images/p143.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9b224aa --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p143.png diff --git a/24848-page-images/p144.png b/24848-page-images/p144.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..08e3885 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p144.png diff --git a/24848-page-images/p145.png b/24848-page-images/p145.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..be2445d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p145.png diff --git a/24848-page-images/p146.png b/24848-page-images/p146.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..70e2757 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p146.png diff --git a/24848-page-images/p147.png b/24848-page-images/p147.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cde8cde --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p147.png diff --git a/24848-page-images/p148.png b/24848-page-images/p148.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9fca817 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p148.png diff --git a/24848-page-images/p149.png b/24848-page-images/p149.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7cce5e4 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p149.png diff --git a/24848-page-images/p150.png b/24848-page-images/p150.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1817376 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p150.png diff --git a/24848-page-images/p151.png b/24848-page-images/p151.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c266d73 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p151.png diff --git a/24848-page-images/p152.png b/24848-page-images/p152.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2174d24 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p152.png diff --git a/24848-page-images/p153.png b/24848-page-images/p153.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8013de5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p153.png diff --git a/24848-page-images/p154.png b/24848-page-images/p154.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..fe70a86 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p154.png diff --git a/24848-page-images/p155.png b/24848-page-images/p155.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b725761 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p155.png diff --git a/24848-page-images/p156.png b/24848-page-images/p156.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6d67a9a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p156.png diff --git a/24848-page-images/p157.png b/24848-page-images/p157.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d0a0a3a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p157.png diff --git a/24848-page-images/p158.png b/24848-page-images/p158.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e138dcb --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p158.png diff --git a/24848-page-images/p159.png b/24848-page-images/p159.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2fae312 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p159.png diff --git a/24848-page-images/p160.png b/24848-page-images/p160.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a97c522 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p160.png diff --git a/24848-page-images/p161.png b/24848-page-images/p161.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4aa7752 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p161.png diff --git a/24848-page-images/p162.png b/24848-page-images/p162.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..06beb9d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p162.png diff --git a/24848-page-images/p163.png b/24848-page-images/p163.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..12327b3 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p163.png diff --git a/24848-page-images/p164.png b/24848-page-images/p164.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ef3235e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p164.png diff --git a/24848-page-images/p165.png b/24848-page-images/p165.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..091432e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p165.png diff --git a/24848-page-images/p166.png b/24848-page-images/p166.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7cf98d6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p166.png diff --git a/24848-page-images/p167.png b/24848-page-images/p167.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..82c91ab --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p167.png diff --git a/24848-page-images/p168.png b/24848-page-images/p168.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f53fe94 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p168.png diff --git a/24848-page-images/p169.png b/24848-page-images/p169.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1684e28 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p169.png diff --git a/24848-page-images/p170.png b/24848-page-images/p170.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3747272 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p170.png diff --git a/24848-page-images/p171.png b/24848-page-images/p171.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8353a03 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p171.png diff --git a/24848-page-images/p172.png b/24848-page-images/p172.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..29627da --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p172.png diff --git a/24848-page-images/p173.png b/24848-page-images/p173.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f6e6e10 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p173.png diff --git a/24848-page-images/p174.png b/24848-page-images/p174.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..31ef9f1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p174.png diff --git a/24848-page-images/p175.png b/24848-page-images/p175.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6a5feda --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p175.png diff --git a/24848-page-images/p176.png b/24848-page-images/p176.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a374d9c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p176.png diff --git a/24848-page-images/p177.png b/24848-page-images/p177.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c98e26d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p177.png diff --git a/24848-page-images/p178.png b/24848-page-images/p178.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5c8c546 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p178.png diff --git a/24848-page-images/p179.png b/24848-page-images/p179.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5f5ca97 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p179.png diff --git a/24848-page-images/p180.png b/24848-page-images/p180.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9b6cfdc --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p180.png diff --git a/24848-page-images/p181.png b/24848-page-images/p181.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7c14bb3 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p181.png diff --git a/24848-page-images/p182.png b/24848-page-images/p182.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..085ba0f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p182.png diff --git a/24848-page-images/p183.png b/24848-page-images/p183.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..910bea2 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p183.png diff --git a/24848-page-images/p184.png b/24848-page-images/p184.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d30fd51 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p184.png diff --git a/24848-page-images/p185.png b/24848-page-images/p185.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0ea4558 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p185.png diff --git a/24848-page-images/p186.png b/24848-page-images/p186.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b6099c0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p186.png diff --git a/24848-page-images/p187.png b/24848-page-images/p187.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..369343d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p187.png diff --git a/24848-page-images/p188.png b/24848-page-images/p188.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1857e14 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p188.png diff --git a/24848-page-images/p189.png b/24848-page-images/p189.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f5df28c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p189.png diff --git a/24848-page-images/p190.png b/24848-page-images/p190.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f62af2e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p190.png diff --git a/24848-page-images/p191.png b/24848-page-images/p191.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..25ca758 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p191.png diff --git a/24848-page-images/p192.png b/24848-page-images/p192.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..41186b0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p192.png diff --git a/24848-page-images/p193.png b/24848-page-images/p193.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6793d4f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p193.png diff --git a/24848-page-images/p194.png b/24848-page-images/p194.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9557338 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p194.png diff --git a/24848-page-images/p195.png b/24848-page-images/p195.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..58f2a5e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p195.png diff --git a/24848-page-images/p196.png b/24848-page-images/p196.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..dabc1cd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p196.png diff --git a/24848-page-images/p197.png b/24848-page-images/p197.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6176e5c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p197.png diff --git a/24848-page-images/p198.png b/24848-page-images/p198.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..423aef1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p198.png diff --git a/24848-page-images/p199.png b/24848-page-images/p199.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..00b2841 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p199.png diff --git a/24848-page-images/p200.png b/24848-page-images/p200.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c4010d0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p200.png diff --git a/24848-page-images/p201.png b/24848-page-images/p201.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8f7cc57 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p201.png diff --git a/24848-page-images/p202.png b/24848-page-images/p202.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ecca652 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p202.png diff --git a/24848-page-images/p203.png b/24848-page-images/p203.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..09710f2 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p203.png diff --git a/24848-page-images/p204.png b/24848-page-images/p204.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ad7e29c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p204.png diff --git a/24848-page-images/p205.png b/24848-page-images/p205.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d2f10c1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p205.png diff --git a/24848-page-images/p206.png b/24848-page-images/p206.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..42b81e0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p206.png diff --git a/24848-page-images/p207.png b/24848-page-images/p207.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cefd59d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p207.png diff --git a/24848-page-images/p208.png b/24848-page-images/p208.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2a78d4b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p208.png diff --git a/24848-page-images/p209.png b/24848-page-images/p209.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0c69617 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p209.png diff --git a/24848-page-images/p210.png b/24848-page-images/p210.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5e073a7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p210.png diff --git a/24848-page-images/p211.png b/24848-page-images/p211.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..212eac7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p211.png diff --git a/24848-page-images/p212.png b/24848-page-images/p212.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..46d689b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p212.png diff --git a/24848-page-images/p213.png b/24848-page-images/p213.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9f7a280 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p213.png diff --git a/24848-page-images/p214.png b/24848-page-images/p214.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a55f60a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p214.png diff --git a/24848-page-images/p215.png b/24848-page-images/p215.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a1f71cf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p215.png diff --git a/24848-page-images/p216.png b/24848-page-images/p216.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..aa1d835 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p216.png diff --git a/24848-page-images/p217.png b/24848-page-images/p217.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..55cb2f9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p217.png diff --git a/24848-page-images/p218.png b/24848-page-images/p218.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cfc19ae --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p218.png diff --git a/24848-page-images/p219.png b/24848-page-images/p219.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ad5e8f9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p219.png diff --git a/24848-page-images/p220.png b/24848-page-images/p220.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..212f989 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p220.png diff --git a/24848-page-images/p221.png b/24848-page-images/p221.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0860842 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p221.png diff --git a/24848-page-images/p222.png b/24848-page-images/p222.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..89d9a6d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p222.png diff --git a/24848-page-images/p223.png b/24848-page-images/p223.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..437f731 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p223.png diff --git a/24848-page-images/p224.png b/24848-page-images/p224.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bf260af --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p224.png diff --git a/24848-page-images/p225.png b/24848-page-images/p225.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0030ee5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p225.png diff --git a/24848-page-images/p226.png b/24848-page-images/p226.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..71a7f60 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p226.png diff --git a/24848-page-images/p227.png b/24848-page-images/p227.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..660138e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p227.png diff --git a/24848-page-images/p228.png b/24848-page-images/p228.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f0e3736 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p228.png diff --git a/24848-page-images/p229.png b/24848-page-images/p229.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..986d644 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p229.png diff --git a/24848-page-images/p230.png b/24848-page-images/p230.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..13e9089 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p230.png diff --git a/24848-page-images/p231.png b/24848-page-images/p231.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4108d6f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p231.png diff --git a/24848-page-images/p232.png b/24848-page-images/p232.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ec648ba --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p232.png diff --git a/24848-page-images/p233.png b/24848-page-images/p233.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..db035fd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p233.png diff --git a/24848-page-images/p234.png b/24848-page-images/p234.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..332bd46 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p234.png diff --git a/24848-page-images/p235.png b/24848-page-images/p235.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..38d64e5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p235.png diff --git a/24848-page-images/p236.png b/24848-page-images/p236.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0726a93 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p236.png diff --git a/24848-page-images/p237.png b/24848-page-images/p237.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..117902c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p237.png diff --git a/24848-page-images/p238.png b/24848-page-images/p238.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..13d1943 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p238.png diff --git a/24848-page-images/p239.png b/24848-page-images/p239.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ed60783 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p239.png diff --git a/24848-page-images/p240.png b/24848-page-images/p240.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3feeddf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p240.png diff --git a/24848-page-images/p241.png b/24848-page-images/p241.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..fe91848 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p241.png diff --git a/24848-page-images/p242.png b/24848-page-images/p242.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3ad95c8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p242.png diff --git a/24848-page-images/p243.png b/24848-page-images/p243.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c3171bf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p243.png diff --git a/24848-page-images/p244.png b/24848-page-images/p244.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2140f61 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p244.png diff --git a/24848-page-images/p245.png b/24848-page-images/p245.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ee013c0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p245.png diff --git a/24848-page-images/p246.png b/24848-page-images/p246.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..af92c15 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p246.png diff --git a/24848-page-images/p247.png b/24848-page-images/p247.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8cb1632 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p247.png diff --git a/24848-page-images/p248.png b/24848-page-images/p248.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5080b31 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p248.png diff --git a/24848-page-images/p249.png b/24848-page-images/p249.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e37e47d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p249.png diff --git a/24848-page-images/p250.png b/24848-page-images/p250.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a80a8e8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p250.png diff --git a/24848-page-images/p251.png b/24848-page-images/p251.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4abd50a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p251.png diff --git a/24848-page-images/p252.png b/24848-page-images/p252.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..37fc146 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p252.png diff --git a/24848-page-images/p253.png b/24848-page-images/p253.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3174de0 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p253.png diff --git a/24848-page-images/p254.png b/24848-page-images/p254.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..68c5d33 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p254.png diff --git a/24848-page-images/p255.png b/24848-page-images/p255.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..09ca60b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p255.png diff --git a/24848-page-images/p256.png b/24848-page-images/p256.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7c1b5b8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p256.png diff --git a/24848-page-images/p257.png b/24848-page-images/p257.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8ff1e50 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p257.png diff --git a/24848-page-images/p258.png b/24848-page-images/p258.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..eae1404 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p258.png diff --git a/24848-page-images/p259.png b/24848-page-images/p259.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f8eaa2c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p259.png diff --git a/24848-page-images/p260.png b/24848-page-images/p260.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e11edbe --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p260.png diff --git a/24848-page-images/p261.png b/24848-page-images/p261.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..94d2412 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p261.png diff --git a/24848-page-images/p262.png b/24848-page-images/p262.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e64dc25 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p262.png diff --git a/24848-page-images/p263.png b/24848-page-images/p263.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b03a48e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p263.png diff --git a/24848-page-images/p264.png b/24848-page-images/p264.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..386cd1d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p264.png diff --git a/24848-page-images/p265.png b/24848-page-images/p265.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3693a1c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p265.png diff --git a/24848-page-images/p266.png b/24848-page-images/p266.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b810388 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p266.png diff --git a/24848-page-images/p267.png b/24848-page-images/p267.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8f4f10f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p267.png diff --git a/24848-page-images/p268.png b/24848-page-images/p268.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4b06dab --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p268.png diff --git a/24848-page-images/p269.png b/24848-page-images/p269.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..69f1e39 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p269.png diff --git a/24848-page-images/p270.png b/24848-page-images/p270.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ac5b51c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p270.png diff --git a/24848-page-images/p271.png b/24848-page-images/p271.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a7c7c61 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p271.png diff --git a/24848-page-images/p272.png b/24848-page-images/p272.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2ad8e24 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p272.png diff --git a/24848-page-images/p273.png b/24848-page-images/p273.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5c98406 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p273.png diff --git a/24848-page-images/p274.png b/24848-page-images/p274.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..849a41d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p274.png diff --git a/24848-page-images/p275.png b/24848-page-images/p275.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..002a0e7 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p275.png diff --git a/24848-page-images/p276.png b/24848-page-images/p276.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e7dac4a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p276.png diff --git a/24848-page-images/p277.png b/24848-page-images/p277.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..72c43cf --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p277.png diff --git a/24848-page-images/p278.png b/24848-page-images/p278.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c9d195a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p278.png diff --git a/24848-page-images/p279.png b/24848-page-images/p279.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..dd7c72b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p279.png diff --git a/24848-page-images/p280.png b/24848-page-images/p280.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a1d0c7f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p280.png diff --git a/24848-page-images/p281.png b/24848-page-images/p281.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..790da72 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p281.png diff --git a/24848-page-images/p282.png b/24848-page-images/p282.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9e358e3 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p282.png diff --git a/24848-page-images/p283.png b/24848-page-images/p283.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..71446de --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p283.png diff --git a/24848-page-images/p284.png b/24848-page-images/p284.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9494402 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p284.png diff --git a/24848-page-images/p285.png b/24848-page-images/p285.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..157ef2a --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p285.png diff --git a/24848-page-images/p286.png b/24848-page-images/p286.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..105ab8e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p286.png diff --git a/24848-page-images/p287.png b/24848-page-images/p287.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..44e6a89 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p287.png diff --git a/24848-page-images/p288.png b/24848-page-images/p288.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5b16378 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p288.png diff --git a/24848-page-images/p289.png b/24848-page-images/p289.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a61ea21 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p289.png diff --git a/24848-page-images/p290.png b/24848-page-images/p290.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..38b3153 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p290.png diff --git a/24848-page-images/p291.png b/24848-page-images/p291.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3fc403c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p291.png diff --git a/24848-page-images/p292.png b/24848-page-images/p292.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..eef1d74 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p292.png diff --git a/24848-page-images/p293.png b/24848-page-images/p293.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..da43f29 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p293.png diff --git a/24848-page-images/p294.png b/24848-page-images/p294.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..88b515c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p294.png diff --git a/24848-page-images/p295.png b/24848-page-images/p295.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d3a17a8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p295.png diff --git a/24848-page-images/p296.png b/24848-page-images/p296.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f1ab65e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p296.png diff --git a/24848-page-images/p297.png b/24848-page-images/p297.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2bfbc9b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p297.png diff --git a/24848-page-images/p298.png b/24848-page-images/p298.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b28b3ff --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p298.png diff --git a/24848-page-images/p299.png b/24848-page-images/p299.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2de3748 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p299.png diff --git a/24848-page-images/p300.png b/24848-page-images/p300.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f85eea4 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p300.png diff --git a/24848-page-images/p301.png b/24848-page-images/p301.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bb84ca6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p301.png diff --git a/24848-page-images/p302.png b/24848-page-images/p302.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cf623db --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p302.png diff --git a/24848-page-images/p303.png b/24848-page-images/p303.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f20d739 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p303.png diff --git a/24848-page-images/p304.png b/24848-page-images/p304.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..71ad84f --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p304.png diff --git a/24848-page-images/p305.png b/24848-page-images/p305.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ff633a1 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p305.png diff --git a/24848-page-images/p306.png b/24848-page-images/p306.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..04de7a8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p306.png diff --git a/24848-page-images/p307.png b/24848-page-images/p307.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c9660d9 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p307.png diff --git a/24848-page-images/p308.png b/24848-page-images/p308.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4314940 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p308.png diff --git a/24848-page-images/p309.png b/24848-page-images/p309.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6278a8d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p309.png diff --git a/24848-page-images/p310.png b/24848-page-images/p310.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5ced4fd --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p310.png diff --git a/24848-page-images/p311.png b/24848-page-images/p311.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..abf1dec --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p311.png diff --git a/24848-page-images/p312.png b/24848-page-images/p312.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..379c928 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p312.png diff --git a/24848-page-images/p313.png b/24848-page-images/p313.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..89e070c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p313.png diff --git a/24848-page-images/p314.png b/24848-page-images/p314.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5188033 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p314.png diff --git a/24848-page-images/p315.png b/24848-page-images/p315.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7a28dd8 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p315.png diff --git a/24848-page-images/p316.png b/24848-page-images/p316.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..bac7b97 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p316.png diff --git a/24848-page-images/p317.png b/24848-page-images/p317.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0538410 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p317.png diff --git a/24848-page-images/p318.png b/24848-page-images/p318.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e41ef92 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p318.png diff --git a/24848-page-images/p319.png b/24848-page-images/p319.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..41d7406 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p319.png diff --git a/24848-page-images/p320.png b/24848-page-images/p320.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9296b01 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p320.png diff --git a/24848-page-images/p321.png b/24848-page-images/p321.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ae5ff2e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p321.png diff --git a/24848-page-images/p322.png b/24848-page-images/p322.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..625456c --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p322.png diff --git a/24848-page-images/p323.png b/24848-page-images/p323.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a98d4e6 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p323.png diff --git a/24848-page-images/p324.png b/24848-page-images/p324.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7ff2b21 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p324.png diff --git a/24848-page-images/p325.png b/24848-page-images/p325.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2d42b9b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p325.png diff --git a/24848-page-images/p326.png b/24848-page-images/p326.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..334c80e --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p326.png diff --git a/24848-page-images/p327.png b/24848-page-images/p327.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e667307 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p327.png diff --git a/24848-page-images/p328.png b/24848-page-images/p328.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1386e3d --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p328.png diff --git a/24848-page-images/p329.png b/24848-page-images/p329.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..755de72 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p329.png diff --git a/24848-page-images/p330.png b/24848-page-images/p330.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b996da5 --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p330.png diff --git a/24848-page-images/p331.png b/24848-page-images/p331.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7bf7d2b --- /dev/null +++ b/24848-page-images/p331.png diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..aa1d06c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #24848 (https://www.gutenberg.org/ebooks/24848) |
