initial commit of ebook 20021HEADmain

5 files changed, 2001 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/20021-8.txt b/20021-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..c27361e
--- /dev/null
+++ b/20021-8.txt
@@ -0,0 +1,1985 @@
+The Project Gutenberg EBook of Suomalaisia sananlaskuja, by Anonymous
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Suomalaisia sananlaskuja
+
+Author: Anonymous
+
+Annotator: Elias Lönnrot
+
+Release Date: December 5, 2006 [EBook #20021]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA SANANLASKUJA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+SUOMALAISIA SANANLASKUJA
+
+Selittänyt
+
+Elias Lönnrot
+
+
+Tuhansille kodeille tuharjärvien maassa N:o 2.
+
+
+Werner Söderström, Porvoo, 1892.
+
+
+
+
+Alkulause.
+
+
+Kun vankka isäntä rakentaa perheellensä muhkeata kartanoa, niin siinä,
+kirvesmiehen veistäessä seinähirsiä sileiksi, kirpoo työsijalle
+melko-määrä lastun järkäleitä, joita sitten kylän lapset poimiskelevat
+pieniin kotipirtteihinsä valon ja lämmön avuksi. Kun Lönnrot Suomen
+kansalle valmisti suuren elämäntyönsä rakennusta, syntyi siinäkin
+joukko sivutuloksia, jotka hyvinkin ansaitsevat erityistä talteenottoa:
+niistäkin lähtee valoa ja lämpöä Suomalaisen tajulle ja tunteelle.
+Mutta tähän saakka -- paha kyllä -- ei ole eri kokoelmiksi sommiteltu
+niitä yhteenkuuluvia aineksia Lönnrotin käsialaa, jotka siellä
+täällä löytyvät hajallaan sanomalehti-, aikakaus- ja muun
+tilapääkirjallisuuden unhotetuilla lehdillä. Niinpä ovat vielä
+kokoamatta hänen matkamuistelmansakin, jotka meille kuvaavat niin monta
+miellyttävää piirrettä rahvaan oloista ja katsantotavoista runolaulun
+kotimailla, niin monta huvittavaa yksityisseikkaa Lönnrotin
+vaelluselämästä noina sivistyshistoriassamme ikimuistettavina vuosina,
+jolloin Kalevalan ainekset kerättiin. Kokoamatta ovat Lönnrotin
+kaunokirjalliset tuotteet, joita, virsiä lukuunottamatta, löytyy
+muitakin sekä alkuperäisiä että mukaelmia ja käännöksiä. Kokoamatta
+ovat hänen kirjevaihtonsa tuotelmat. Kokoamatta vihdoin, mainitsematta
+monta muutakin kirjallisen tekemyksen lajia, hänen "Mehiläisessä"
+julkaisemansa sananlaskut.
+
+Kustantaja on senvuoksi arvellut tekevänsä suomalaiselle yleisölle
+palveluksen uudestaan julkaistessaan tämän sananlaskukokoelman, joka
+tavataan mainitun kuukauslehden ensimmäisessä ja toisessa vuosikerrassa
+(vv. 1836-37). Sen se ansainneekin. Se näet sisältää sen määrän Suomen
+kansan sananlaskuja -- vieläpä hyvin valikoidunkin -- mikä jokaisen
+Suomalaisen vähintänsäkin tarvitsee tuntea Suomalaisesta käydäkseen;
+siihen myöskin liittyy runsas joukko Lönnrotin sepitsemiä selityksiä,
+yksi tahi useampia joka sananlaskua kohden, selityksiä, joiden arvo ei
+ole aivan vähäksi katsottava. Ne ne juuri valaisevan sisällyksensä ja
+tuoreen, kansanomaisen esitystapansa vuoksi tälle pienelle kokoelmalle
+antavatkin varsinaisen merkityksensä. Kansallisen sivistyksen
+karttuessa yhä laajaperäisemmäksi, yhä moninaisempia aineksia itseensä
+sulatellessa on tarjona se vaara, että uudet sukupolvet vähitellen
+vierautuvat vanhan kansan katsantotavoista ja siten myöskin kadottavat
+sen mielipohjan, johon sanalaskurunoutemme perustuu. Mitä
+säätyläisluokkaan tulee, ei ole enää puhetta vaarasta, sillä itse
+vahinkokin jo on tapahtunut, ainakin niissä tähän luokkaan
+lukeutuvissa, jotka lapsipolvessaan eivät ole suomalaisuuttaan imeneet
+suomalaisuuden oikeista äidinrinnoista suomalaisen rahvaan
+kotikeskuudessa. Jo puoli vuosisataa taaksepäin Lönnrot pilapuheiseen
+tapaansa huomauttaa mainitsemaamme epäkohtaa: mitenkä kansanhengen älyn
+tuotteet sivistyksen tasoittavasta vaikutuksesta syrjäytymistään
+syrjäytyvät ja ainoastaan sivistymättömien keskuudessa kenenkään
+kadehtimatta jonkunlaista arvoa säilyttävät. Hän lausuu muutamakseen:
+
+"Kansankuntien sivistyksen laita on sama kuin yksityiseläjäinkin: mitä
+yhtenä aikana rakastetaan, se jo toisena on menettänyt arvonsa. Mikä
+viidentoista vuotias poika enää panee suurta arvoa siihen puuhevoseen,
+joka hänellä oli apuna ratsastaessaan läpi lapsuusikänsä, ja mikä
+tyttö ei samanikäisenä jo ole virkaheitoiksi hyljännyt entiset
+leikkisiskonsa, vauvat. Mikä arvo joululeikeillä enää on sivistyneessä
+seurueessa tahi mikä merkitys on itse joulullakaan? -- Arvoitustenkin
+aika on kadonnut kansoista, jotka itselleen vaativat suuremman
+sivistyksen nimeä. Ainakin on se määrä, mikä niitä siellä täällä enää
+on säilyssä, joutunut vähimmin sivistyneiden kansankerrosten kenenkään
+kadehtimattomaksi perintöosaksi. Ja mitä sivistynyt osa kansakuntaa
+tekisikään noilla vanhuuttaan homehtuneilla rahvaan arvoituksilla?
+Onhan sillä kyllä uusia arvoituksia kuosien jokapäiväisessä
+vaihtelussa, valtioviisaissa väittelyissä, uskonnollisissa ja
+tieteellisissä riidoissa ja tuhansissa muissa asioissa. Toden totta
+Salomo, jonka suuresta viisaudesta itsekukin on kuullut puhuttavan, hän
+viisauksineen nykyaikana piankin pantaisiin pussiin. Sillä tämä viisaus
+ilmestyi enimmäkseen sananlaskuissa, arvoituksissa ja lauluissa,
+niinkuin I:sen Kuningasten kirjan 4:nen luvun 32 värsy nimenomaan
+sanoo, että hän puhui kolmetuhatta sananlaskua ja että hänen virsiänsä
+oli tuhannen ja viisi. Yhtä vaikeaksi kävisi epäilemättä useimpien
+muiden muinaisajan viisaiden, jos he kuolleista nousisivat meidän
+päivinämme saavuttaa mitään arvoa luullusta viisaudestaan. Sillä
+joskaan se ei kaikilla ollut etupäässä sananlaskuina, arvoituksina ja
+lauluina, niin kuului siihen kuitenkin enimmäkseen semmoisia asioita,
+joita nykyaika halveksii. He puolestaan saattaisivat kuitenkin jonkun
+verran lohdutella itseään oppiessaan likemmin tuntemaan nykyajan
+viisautta, jonka he kaiketi pian oppisivatkin, sillä 'pian on souttu
+soukka salmi, mitattu meri matala'. Voisipa tapahtua niin, että he
+yhtyisivät joihinkuihin semmoisiin nykyajan mahti viisaisin, jotka
+tuskin pystyvät erottamaan haapaa koivusta ja kuusta petäjästä.
+Semmoiselle näytettiin kerran hamppumaasta vasta nyhdettyä hampunvartta
+ja pyydettiin tutkimaan esille tuotua kasvia. Tästä ymmälle jouduttuaan
+ja tiedon saatuaan, että hänellä olikin hampunvarsi edessään, hän
+tyynesti lausui: 'tuokaa minulle koko hamppumaa kaikkineen päivineen,
+niin otan siitä kyllä selon!' Mies oli kuitenkin muutamia viikkoja
+ennen suorittanut luonnontieteen tutkinnon. -- Vastamainittu ei
+suinkaan ole sanottu nykyajan viisauden halventamiseksi tai entisen
+liialliseksi ylistämiseksi, vaan ainoastaan jollakin tapaa osottamaan,
+että itse viisauskaan ei ole sama kaikkina aikoina, vaan sekä
+muodoltaan että sisällykseltään vaihteleva." [Suomi 1841: Om Finska
+Ordspråk och Gåtor.] Näin on korkeampi sivistys edistyskulussaan
+työntänyt syrjään tai taaksensa jättänyt alhaisemman ilmaumat.
+
+Mutta varsinaisen rahvaankin parissa seuduilla semmoisilla, jotka
+ilmoisen ikänsä ovat olleet vieraskielisen sivistyksen jaloissa, nämä
+ikivanhat suomalaisen kansanhengen luomukset jo ovat vähiin oloihin
+kadonneet ja katoavat päivä päivältä yhä tarkemmin -- toivottavasti
+eivät kuitenkaan konsanansa sukupuuttoon. Kansallinen sivistys yhä
+perusteellisemmaksi vaurastuessaan on palkitseva sen, minkä
+pintapuolinen sivistys on hävittänyt. Kirjallisuuden tehtävä on niin
+ylhäisissä kuin alhaisissakin elvyttää rakkautta oman kansan henkisen
+tuottelijaisuuden hedelmiin. Kirjallisuuden tehtävä on saattaa
+uudestaan käytäntöön muinaiset sananlaskutkin, joista suullinen ja
+kirjallinen esityskeino mehukkaammaksi ja virkeämmäksi voimistuu.
+Kirjallisuuden tehtävä on myöskin selittää näiden sananlaskujen oikea
+merkitys ja käytäntö. Siinä tarkoituksessa tämäkin kansankirjanen
+julkaistaan.
+
+Mitä toimitustapaan tulee, mainittakoon, että sananlaskut
+selityksineen, jotka alkuteoksessa tavataan eri kuukausnumeroiden
+jälkeen liitettyinä mitään erityistä järjestystä noudattamatta, nyt on
+asetettu tavalliseen aakkosjärjestykseen. Oikokirjoitus on muutettu
+nykyaikaiseksi. Niin ikään on hellävaroin korjattu muutamia
+lauseopillisia omituisuuksia, joita Lönnrot alkavana suomenkielen
+käyttäjänä nähtävästi latinankielen vaikutuksesta noudatteli, mutta
+jotka hän varttuneempana sitten hylkäsi. Samoin on yhtä toista muutakin
+nykyiselle kielitajulle outoa luonnikkaammaksi muutettu. Tätä
+menetystapaa puolustaa teoksen tarkoitus.
+
+Toimitustyön on suorittanut ylioppilas _Eero Jääskö_ (k. 1890), joka
+hehkeimmällä iällään Manan majoille mennyt nuorukainen tähän tehtävään
+uhrasi elämänsä viimeiset hetket.
+
+A. V. F----n.
+
+
+
+
+1. Ain' on onni saanehella, ei aina ansainnehella.
+
+Lieneekin niin toisinaan, vaan epäilemättä kuitenkin ovat useimmat
+valitukset, onnen ei ansiota puoltavan, tyhjäkuntaisia. Harvoinpa
+ansiollisten miesten kuullaankaan valittavan, vaan ilman pitävät
+hyvänänsä, mitä Jumala antaa, olipa se sitten meidän mielestä parempata
+tai pahempata.
+
+
+2. Anna Jesus otravuotta, Jumala jyväkeseä, Herra heinän kuivautta,
+saisi orjatkin olutta, kasakatkin kaljavettä, vierrettä kivenvetäjät.
+
+Ainakin, ei yksin näinä viimeisinä vuosina toivottava asia.
+
+
+3. Anna kättä käyvän miehen, suuta ulkovan urohon.
+
+Käyvällä ja ulkovalta ymmärretään toisinaan _köyhää_ ja _koditonta_,
+toisinaan muuten _kulkevaista, tuntematonta_. Edellisessä tapauksessa
+kehottaa sananlasku köyhiäkin ja varattomia hyvin kohtelemaan;
+jälkimäisessä varalla pitämään, ettei tuntemattomiakaan tylysti vastaan
+oteta, koska siitä vaan katumus saattaisi seurata.
+
+
+4. Arat työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä.
+
+Tällä vertauksella kuvaillaan laiskojen ja työttömien eloa useammissa
+tiloissa, joissa tavataan kunnottomiksi.
+
+
+5. Asialle mies kylähän, vaimo varten syömistänsä.
+
+Vertaelee vaimoista ei ulkotoimituksiin olevan.
+
+
+6. Aura atroja parempi, kirnunmäntä tarpoimia.
+
+_Atro_ eli _atrain_ on raudasta tehty, moni väkäinen, pitkävarrellinen
+kalaniskuase, jota toisissa paikoin _arinaksi_ ja _ahinkaaksikin_
+sanotaan. Tämän sananlaskun mukaan on siis maanviljelys ja karjanpito
+kalastamista etuisampi, jota mekään emme valeeksi väitä, vaan toivomme
+monen, jonka pellot ja karja kalastamisen vuoksi laihtuvat, paremmin
+tämän asian varteen ottavan. Joka kalastamisessakin laskee yhteen
+kaikki, ensiksi työn ja aineet pyydyksiä hankkiessa, sitte vaivat ja
+ajankulun pyytäessä ja tämän tehtyään asettaa saaliinsa rinnakkain sen
+hyödyn kanssa, minkä hän kaikilla näillä töillä, vaivoilla ja kuluilla
+olisi voinut maallansa toimittaa, hän helposti keksii kalanpyynnin ei
+konsa olevan maatyöhön verrattavan. Mutta mikä onkaan syynä, että hän
+ei kuitenkaan kalastamista heitä. Ei muu, kuin että hän kalanpyynnissä
+näkee vaivansa pikemmin ehkä kehnostikin palkittavan, jota vastoin
+maanviljelys ja karjanhoito vasta myöhemmin, ehkä monikertaisesti
+auttavat. Ainoastaan meren luodoilla ja rantamailla asuvilla, joilla ei
+ole tilaa maata viljellä ja karjoja pitää, on kalanpyynti luonnollinen
+työ, ja heiltä pitäisi maanmiehen enimmän kalantarpeensa maanviljalla
+hankkia, niin olisi kummallekin toisen hyvyys hyödyksi. Ja miksi ei
+sopisi hänen itsensäkin, ehkä vaan aikalomasta, kaloja järvistänsä
+pyytää. Kun tämä vaan harvoin tapahtuisi, niin järvet kalaisempina
+asuisivatkin ja hänellä olisi siitä vielä sekin etu, että silloin
+vähemmällä työllä pian yhtäläisen saaliin saisi, kuin nyt paljolla
+väellä melkein puhtaiksi kalatuista vesistänsä. Monta muuta sananlaskua
+löytyy, jotka osottavat Suomen kansalla tässä asiassa olevan hyvän
+ymmärryksen; niin esim. sananl. N:o 41, 54, 160.
+
+
+7. Auta miestä mäessä, nosta lasta kynnyksessä.
+
+Apu paikassansa on hyvä itsekullekin.
+
+
+8. Ei huolta hävinnehellä, työtä maansa myönehellä.
+
+Sillä mielelläkö vaan moni silmin nähden hävittäneekin maansa?
+
+
+9. Ei lapset laista tiedä, vaimot vallan tuomioista.
+
+Harvoinpa heihin laki ja tuomiot koskenevatkin.
+
+
+10. Ei liikkuva vaihate liikkumattomaan.
+
+Huvempi ja hyödyllisempi usein onkin liikkeellä olla, kuin yksien
+seinäin sisässä asua.
+
+
+11. Ei lupaus taloa hävitä.
+
+Niin toisinaan sanotaan, mutta paljoa paremmin sanottu on: lupaus on
+velkaa pahempi ja ennen mies maansa myöpi, ennen kuin sanansa syöpi.
+Sillä luvata ei pidä, mitä ei täytetäkin.
+
+
+12. Ei luulo ole tiedon vertainen.
+
+Hyvin muistettava asia niillekin, jotka toisinaan luulevat syypääksi
+syytöntäkin.
+
+
+13. Ei näöltä voita syödä.
+
+Ei kauneudesta yksin ole apua, jos ei muuta hyvää keralla ihmisessä
+löydy.
+
+
+14. Ei ole aina Antin tuulet, viel' on tuulet Tuomahankin, Pietarin
+perän takana.
+
+Ellös sentähden ylen ihastuko yhdestä pahasta päästyäsi, koska
+taitaakin toisia lähestyä.
+
+
+15. Ei ole aittahan asia, eikä tietä kellarihin, kun on suossa
+suurusjauhot, petäjässä pellonsiemen.
+
+Ei käytä kehua eli teeskennellä itseään paremmaksi, kuin onkaan.
+
+
+16. Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
+
+Tosi kyllä taitaa olla, ettei ylellinen hoppu ja kiire töissä edistä,
+vaan kuitenkin soisimme maanmiestemme useinkin liikkuvammasti elelevän,
+kuin tavallisesti, eikä niin, että aika menee arvellessa, päivä päätä
+väännellessä, taikka sillä tavalla kuin entinen mies, jolle poika
+äkisti sisään juostuaan huusi: "isä, tulkaa auttamaan, susi vie
+lampaan", vaan johon isä vastasi: "jahka ma pistän ensinnä tupakkaa
+piippuuni".
+
+
+17. Ei ole huuten huokeampi, eikä parkuen parempi.
+
+Sanotaan niille, jotka yhtäläiseen kipujansa, vaivojansa eli muuta
+onnettomuuttansa valittavat.
+
+
+18. Ei ole maata markatonta, ilmoa isännätöntä.
+
+Onkin Jumala hyvyydellänsä siunannut kaikki maanpaikat ihmisten
+asuttaviksi.
+
+
+19. Ei ole maitokaan makea suusta miehen suuttunehen, parrasta
+pahastunehen.
+
+Elkää siis kerran suuttunutta uusilla sanoilla suututtako muistaen,
+ettei tahdo kauniitkaan puheet hänelle siinä tilassa mieliksi olla.
+
+
+20. Ei ole mies pahasta tehty, ehkei aivan arvostana.
+
+Toisilla sanoilla sanotaan: ei kukaan niin hyvä, kuin kiitetään, eikä
+niin paha, kuin pannaan. Se kyllä on tosi.
+
+
+21. Ei ole pakkoa pahoa, viel' on riihessä eloa.
+
+Kuvailee ei tarvitsevan niin kauan hätäillä, kun jotakin löytyy.
+
+
+22. Ei oo päivät päällitysten, vaan on päivät päästätysten.
+
+Sentähden ei pidä ylen monta toimitusta yhdellä kerralla ottaman taikka
+kaikkia yhdellä päivällä valmiiksi pyytää.
+
+
+23. Ei saapa sijoa katso, maata kuoleva valitse.
+
+Muutamat sanovat: _ei saapa sijoa katso_, toiset: _ei syntyvä_ s.k.,
+yhdellä mielellä kumpaisetkin. Tällä sananlaskulla välistä
+armonalaisetkin itseänsä kuvailevat, ei olevankan valitsemista, vaan
+ottaminen, jos mitä saavat; taikka toista sananlaskua myöten: _Käydä
+käsketyn pitävi, olla nöyrän neuvottavan_.
+
+
+24. Ei salli savinen pelto koreata kuokkijata, piian pitkiä hameita,
+sukan vartta valkeata.
+
+Vertaelee ei käyttävän talonpojalle herroina elää, joka kyllä onkin
+tosi asia. Lukemattomia taloja on jo ymmärtämätön herrasteleminen
+hävittänyt meidänkin maassa. Tämä herrasteleminen osotaksen toisilla
+vaatteissa, toisilla juomingeissa ja muussa elämässä. Toiset taas,
+vaikk'ei heistä ole yhdenkään maan korjuussa pitäjiksi, ostelevat
+useampia, siten rikasten rinnoille päästäksensä, siksikun tämä
+valherikkaus ynnä maiden kanssa yhtäkkiä katoopi.
+
+
+25. Ei se sovi suopetäjä korpikuusen kumppaliksi.
+
+Niin sanoi kerran alhaissukuinen tyttö, kun hoettiin herrasmiehen häntä
+kosivan.
+
+
+26. Ei siinä iloin eletä, kussa on kuollut kotona, lasten vanhin
+lattialla.
+
+Eikä sovi toivoakaan, että ihminen kaikin ajoin olisi yhtä iloinen:
+aikansa ilolla onpi toinen aika mielaloilla.
+
+
+27. Ei sika sinistä tiedä, lammas langan painiosta.
+
+Tuhma, mieletön ei erota hyvää pahasta, vaan pitää kaikki
+yhdenkaltaisena.
+
+
+28. Ei väkeä puntarilla, mieltä kauhalla jaeta.
+
+Sentähdenpä ei pidä siitä tuskauta, jos ensimmäiset kokeet ei aina
+onnistukaan; vaan toivoa vähitellen voittavansa, mitä kerralla ei saa.
+
+
+29. Elä neuvo neuvottua, elä seppeä opeta.
+
+Ei pidä kehnon parempatansa neuvoa.
+
+
+30. Empä tiedä, tikka rukka,
+    Kuta kuusta kolkuttanen,
+    Kuta tammea takonen;
+    Tuolla ois enempi puita,
+    Tuolla äijä pökkelöitä,
+    Tuolla toukkia paremmin.
+
+Vanhan kulku-ukon sanat. Ei tiennyt mihin kylään sauvansa varassa
+lähteä: toisessa parempiluontoisia ihmisiä, vaan köyhempiä, toisessa
+varakkaampia, vaan ynseämpiäkin samalla.
+
+31. Henki on eläkkeen poika.
+
+Seuraavassa kanssapuheessa kuultu: "Ainako on äänesi noin käreänä?" --
+"0mpa se kyllä." -- "Pienuudestako se on ollut laskeuksissa?" --
+"Saivat minun paremmallani ollessa keväillä aina lohipatoja kahlaamaan.
+Siitä mulla ääni turmeusi." -- "Mikä oli pakko ruveta siihen koiran
+virkaan (kahlaajaksi)?" -- "Henki on eläkkeen poika." (D--n).
+[Arvattavasti _Juuso Vilhelmi Durchman_.]
+
+
+32. Hiljaa härkä kyntää, tasaisen jäljen tekee.
+
+Hätäileminen, ylenjouduttaminen tahtoo monasti pilata töitä.
+
+
+33. Hyvä purresta puhua, venehestä vettä juoda.
+
+Oli kaksi talonpoikaa yhdessä kylässä, joista toinen talon tavaroineen
+isältä perinyt, toinen työllä ja säästäväisyydellä tyhjästä alkaen
+talon omistajaksi tullut. Vaan vielä maankin omistajana puuttui,
+häneltä alussa voimaa, niin peltojansa muokata, jotta olisivat aina
+koko vuoden tarpeeksi kasvaneet. Niin kerran kävi rikkaalta
+läheläiseltänsä lainaa kysymään. Tämä, heti itseänsä toiseen vertaillen
+ja paljoakin parempana pitäen, sanoi: "miksi et muokkaa maitasi ja
+toimita asioitasi niinkuin minä. Etkö näe, minkälaisen kasvun perin
+minä pelloiltani?"
+
+Toinen vastasi tähän: "Hyvä purresta puhua, venehestä vettä juoda."
+
+
+34. Hyvä suolla suuri jalka, kirkossa kepeä kenkä.
+
+Kullakin kohtelolla on omat tarpeensa; mikä soma yhdessä paikassa,
+usein toisessa on sopimaton.
+
+
+35. Hyvä suolla suuri virsu, lialla leveä kenkä.
+
+Rumempikin silmän nähdä on hyvä paikassaan.
+
+
+36. Ilo on käki metsässä, lapsi pieni lattialla.
+
+Mainittu kaikkein odotettu kevätvieras on monelle yhtä suloinen, kuin
+itse kevätkin. Lapset riemahtuvat hänen talven mentyä taas ensikerran
+kuullessaan ja rientävät muillekin iloansa ilmottamaan, tytöt
+toivottavat häneltä tulevia onnia näinkin häntä puhutellen:
+
+    Kuku kultanen käkönen,
+    Helkyttele hietarinta,
+    Papurinta paukuttele,
+    Saksan mansikka sanele!
+    Kuku neittä naitavaksi,
+    Tätä neittä naitavaksi.
+    Kaunista kosittavaksi,
+    Tänä vuonna vietäväksi,
+    Huomena otettavaksi;
+    Niin mä toiste tullessasi,
+    Paikoille palatessasi,
+    Kuon kullat kulmillesi,
+    Hopiat hivuksillesi,
+    Sinirihmat silmillesi,
+    Punalangat pääsi päälle,
+    Kaulahan komiat helmet,
+    Kullan ristit rinnoillesi.
+
+Jos lapsille ja tytöille, niin on samate vanhoillekin ikäkuluille käki
+suotu vieras, eikä hopulla mikään heitä enemmän huoletuttaisi, kuin jos
+sanottaisi, ei enää käkeä kukuttelevan. Taas hänen kuultua ainakin
+toivovat vielä vuoden elävänsä ja oikein virkistyvätkin uudelleen,
+olkoon sitte syy käessä eli keväässä etsittävä. Yhdenlaisen ilon sanoo
+nyt sananlasku lapsistakin lattialla olevan, josta lapselliset itse
+päättäkööt, onko.
+
+
+37. Ilossa ikä kuluvi, riemussa on reijahuvi.
+
+Sananlasku, jota Uotiloissa useinkin mainitaan, toisinaan kyllä
+muistamatta, ettei oo ilo ikuinen, eikä päivä päätymätön. Ja mitäpä
+vaan sillä muistamisella tehtäisikään? On niitä huolia tarpeeksi
+ilmankin, ettei muistelemisilla enännetä.
+
+
+38. Isäntä olutta juopi, varsa varpuja pureepi.
+
+Niin kyllä useinkin valitettavasti holhomme omia etujamme, toisen etua
+muistamattakaan.
+
+
+39. Itse kiitän itseäni, kun ei muut minua kiitä, itse mä tapani
+tunnen.
+
+Älytön vaan ei ollut sekään, joka tämän sananlaskun jälkeen käyttihen.
+Jopa muuten olisi tainnut saada peräti kiitoksetta elää.
+
+
+40. Jokin juojalle tuleepi: eli kintahat katoopi, eli koira kengät
+syöpi.
+
+Monta muuta kummempatakin juopolle tapahtuu. Yksikin souti illan tullen
+kivelle veneensä. Älyämättä kivellä olevansa hän souti, jännitti
+yhdessä kohti kaiken yön, heittämättä muuksi kuin juuri ryypyn
+ottoajaksi soudantoa. Aamulla päivän valjetessa sattui tulemaan toinen
+vene siltä suunnalta, jonneka hänen matkansa piti. "Sano, veikkonen,
+missä jo olenkaan; kun poloinen olen pitkän yön eksyksissä soudellut.
+Piti kirkolle mennä, pitkältäkö tästä sinne vielä onkaan?" "Niin
+pitkältä", vastasi toinen tähän humalaisen kysymykseen, "ettet ikinäsi
+sillä soudulla sinne ennätä", ja autti hänen kiveltä.
+
+Sanoopa sananlasku koiran kengät syövän, vaan söipä ennen muutamalta
+nukkuvalta hiirikin kengät. Liekö ollut humalassa hänkin, sitä en
+tiedä, vaan unesta herättyänsä hiiren työtä oudostuessaan kertoi siitä
+toiselle sanoen: "Mitä aavistaneekaan, kun yöllä söi hiiri kenkäni.
+Oletko vielä konsa kummempata kuullut." -- "Ei se niinkään kumma ole",
+arveli toinen, "kummemmaksi katsoisin, jos olisi syönyt kenkä hiiren."
+Ja siihen päätyi se tarina.
+
+
+41. Joka kaiken kesän onkii, sitä talvella nälkä tonkii.
+
+Katso sananlasku n:o 6.
+
+
+42. Joka kuusehen kurkottaa, katajahan kapsahtaa.
+
+Ei pidä ylen korkealle pyrkiä, vaan pysyä siinä, mihin luonto ja onni
+on määrännyt.
+
+
+43. Joka taulaa tekee, monta vaivaa näkee, monta koivua kokee, pökkelöä
+ponnistaa.
+
+Näillä sanoilla vertailee monikin toisien pieniksi, mitättömiksi
+katsomia töitänsä.
+
+
+44. Joka tyynelle toruu, tatiolle (tasaselle) tappelee.
+
+Kylläpä vaan pian toisinaan tappeloonkin yhtyy, joka ilman syytä
+suuttuu ja toruu.
+
+
+45. Joka verassa, se velassa; joka nahassa, se rahassa.
+
+Varottaa ylellistä koreutta vaatteissa etsimästä. Tuhmasti kyllä
+ajattelevatkin, jotka luulevat mitäkuta koristusta vaatteista saatavan,
+vaikka sitä vastoin sekään ei ole kiitettävä tapa, ryysyissä eli muuten
+silmään pistävissä kehnoissa vaatteissa käydä, kellä varaa lienee
+parempiinkin.
+
+
+46. Jolla vaimo, sillä vaiva; jolla lapsi, sillä kaksi.
+
+Niinkö ainakin lienee?
+
+
+47. Jo on suussa suksen voide, tallella talipalanen.
+
+Niin sanoo köyhä kansa elämästään, joka ei juuri lienekään paljon
+maksavainen, koska suksen voidekin on pitänyt ruoaksi menettää.
+
+
+48. Jumalassa juoksun määrä, ei miehen ripeydessä.
+
+Kaunis sananlasku, vertaeleva ei kenenkään, parahimmankaan mitänä
+itsestänsä voivan. Ja pankaakin se mieleenne jotka omin voiminenne
+luulette jotain olevanne, muuten vaan ehkä katumalla toisinaan
+havaitsettekin, luulossanne erehtyneenne.
+
+
+49. Juoksevi hyvä hevonen uuen kellon toiviolla.
+
+Palkinnon toivo muuttaa kevyiksi vaikeammatkin toimitukset.
+
+
+50. Jäädä hyvästäkin pitää, elää pahankin kanssa.
+
+Ei tapahdu maailmassa aina, mikä ihmisen mieltä myöten olisi paras.
+
+
+51. Kahden puut, kahden petäjät, kahden virsut penkin alla, kahden
+kalsutkin sopessa.
+
+Naimattomia naimaan, naineita onneensa tyytymään kehottava sananlasku.
+Kalsuiksi sanotaan paikoin sääryksiä.
+
+
+52. Kaikki kauhasen tekevi, vaan ei pontta puoletkana.
+
+Tällä sananlaskulla vertaillaan töitä, joita ken tahansa tavallansa
+tekeekin, vaan harvat niin, että tulevat oikein hyvin, kauniisti ja
+muodokkaasti valmiiksi.
+
+
+53. Kala se on kiiskikin, lapsi se on tytärkin.
+
+Toiset sanovat: Kalana se on ahvenkin jne. ja vertailee kummin tahansa
+sanottuna, tytärten alhaisempaa arvoa vanhain elämässä, joka tuli
+siitä, että tupatöitä silloin ei arvattu suuresti miksikään, vaan
+ulkotöitä, joilla elatusta saatiin.
+
+
+54. Kapea kalainen pöytä, leveämpi leipäpöytä.
+
+Ktso slku n:o 6.
+
+
+55. Kapea kasakan takki kahden hengen katteheksi.
+
+Tämän sanovat tytöt kasakkamiehiä sulhoksi tullessa; vaikka sanovat, he
+kuitenkaan eivät aina niin ajattele.
+
+56. Katumoiksi vaimo kaunis, sitä kaikki kauloavi; huoliksi hyvä
+hevonen, sitä rikas riitelevi.
+
+Tällä sananlaskulla osotetaan olevan parasta tyytyä kohtuuteen. Muuten
+en muista juuri kenenkään vaimonsa kauneutta moittineen, paitsi kerran
+Venäjän puolella Miinoan kylässä muutaman ukon, joka noin 60:nen
+vuotisena oli sattunut 15:ta vuoden vanhan piikatytön naimaan. Hän
+naimisestaan ja erittäin vaimonsa nuorudesta ja kauneudesta lausuu,
+sanoen:
+
+    Hairahin polonen poika
+    Kun nain naisen nuorenlaisen,
+    Nuorenlaisen, kaunokaisen;
+    Äiä on miestä Miinoassa,
+    Paljo poikia kylässä.
+
+    Kerran pistimme pihalle,
+    Läksin aamulla varahin,
+    Akan luota astumahan;
+    Katso tuoll' on toinen miesi
+    Seinän alla seisomassa.
+
+    Minä kiljasin kivasti:
+    "Mit' olet aamulla varahin
+    Seinän alla seisomassa?"
+    "Ilman aitoja kohennan,
+    Kut on kaatut kallellehen."
+
+Vään eipä syy tähänkään valitukseen ollut niin vaimon kauneus, kuin
+ukon oma hulluus. Ken käski hänen siinä ijässä nuoria tyttöjä
+silmäilemään, semminkin ollen, kuten puolestansa vaimokin hänestä
+kertoen lausuu:
+
+    "Sain miehen minäki viimmen,
+    Tuli toivottu toveri;
+    Oisi ukko, mi parahin,
+    Vaan on vähän vanhanlainen,
+    Iho ilkiän näköinen,
+    Kasvot mennyt kaitaseksi
+    Nahka noussut korkialle,
+    Hampahat sitäi pahemmat
+    Puolet aikojain puretan."
+
+Arvattavasti saisi toki äsken naidulla vaimolla olla muukin työnä, kuin
+puolet aikojaan ukkoansa puretella.
+
+Onko hyvä hevonenkin huoliksi, sitä minä, kun itse näihin aikoihin asti
+olen hevosetonna ollut, en tiedä sanoa, jos kohta tunnenkin muutamia,
+joilla on sekä hyvistä että huonoista hevoisista huolta, siksikuin taas
+ne myödyiksi tahi vaihdetuiksi saavat.
+
+
+57. Ken mitä teki kesällä, vielä tahtoo talvellakin.
+
+On yhtä kuin jos sanoisit: mihin tapaan kerran harjautuu, siitä on
+vaikea luopua. Katseltakoon siis, ettei kesätyöksi oteta, mikä
+talveksikin ei auta. Muuten taitaisi käydä kuin muinen heinäsirkan. Hän
+lauleli kaiken kesänsä työtönnä ja oli talvella nälkään kuolla.
+Hädässään kävi hän muurahaiselta apua hakemaan. "Anna veikkonen, jotain
+einehen apua; en ole suuruksen suremata viikkokautena nähnyt". -- "Mitä
+sä kesällä teit," kysyi toinen, "kun nyt niin tyhjä olet?" -- "Mitä mä
+kesällä tein -- laulelin," vastasi sirkka. -- "Niin miksi et nyt siis
+tanssi," sanoi muurahainen, "ei laulusta tanssimatta." -- Montako
+heinäsirkkaa Suomessa?
+
+58. Kevätrusko talven jatko, syysrusko kesän jatko.
+
+Niin olen kuullut sanottavan ja toisillakin sanoilla: Lämmintä
+syksyrusko, talven jatkinta keväinen. Jos niin oileekin, en varmaan
+sanoa tiedä.
+
+
+59. Kiertää ja kaartaa, kuin Lempo lautamiestä.
+
+Emme tiedä, missä tilassa Lempo lautamiestä kiersi, vaan niin on tapa
+sanoa, kun joltakulta ei saa rauhassa olla.
+
+
+60. Koira on suden sukua, korppi haukan heimolainen.
+
+Tällä verrataan pahoja ihmisiä, jotka keskenänsä riitautumatta
+puoltavat toinen toistansa ilkeydessä.
+
+
+61. Koivun oksa konnan palkka, nuora pettäjän perintö.
+
+Niin toki toivoisimme ja voisi se niin paras olla.
+
+
+62. Kovin kielti Väinämöinen, epäsi suvannon sulho, atroa poron
+perästä, Lapin maasta taikinoa.
+
+Tällä vertaillaan kaikkia tapauksia, joista ei mitänä nähdä syntyvän,
+jos kohta ken yrittäisikin. Alkuansa mahtaa tämä sananlasku ynnä moni
+muu olla osa jostakin pitemmästä runosta, joka nyt paitsi näitä sanoja
+on joutunut unhotuksiin taikka ei vielä ole kerätyksi saatu.
+
+
+63. Kultainen kotielanto! jos on vaikea vatsalle, niin on helppo
+hartioille.
+
+Hyväpä asia onkin, lasten kotona pysyä, eikä toisinaan ilman pakkoakin,
+talosta erota.
+
+
+64. Kumma kuusinen lusikka, katajainen kauhapahka.
+
+Näillä sanoilla verrataan toisinaan muitakin kummia, oudonlaisia
+näöksiä.
+
+65. Kun ei nuorna viivykkiä, ei oo vanhana varoa.
+
+Peräti vastoin sanotaan: naida nuorena pitääpi, ett' on vara
+vanhanakin, ja myös näilläkin sanoilla: saapi kaikkia katua, paitsi
+nuorna naimistansa, aikaisin alottamista. Millä puolella tässäkin
+asiassa oikeus, jääköön meiltä päättämättä. Vaan sen toki arvaammekin,
+ettei olekaan paljo apua siitä, että nuori väki, tuskin naimisikään
+päästyänsä, heti naikin, vaikk'ei ole mitänä tavaraa koottu uuden
+talouden alkeeksi. Olemme kuulleet mainittavan muutamasta
+seurakunnasta, jossa oli senlainen keskinäinen välipuhe ja suostumus
+toimeen saatu, ettei kenenkään naida, ennen jonkun vähän tavaraa
+koottuansa, jolla voisi vähintäänkin vuoden elää. Eikä saanut kukaan
+huoneesensa ottaa niitä, jotka vasten tätä suostumusta naimisiin
+menivät. Emme tiedä, liekö toki oikein sovelias semmoinen suostumus
+ollut, vaan se on tiedoksemme tullut, että samassa seurakunnassa oli
+tavallista vähemmin köyhiä ja kerjäläisiä. Ja semmoisista
+sulhasmiehistä ei enää kuultu konsa puhuttavan, joilla oli:
+
+    _Lainatakki, lainatakki, lainakinnahat kädessä,
+    lainakihlat kintahissa_.
+
+
+66. Kun on kurja kumppalina, niin on karhu kantapäillä.
+
+Hyvin muistossa pidettävä sananlasku kumppaleja valitessa.
+
+
+67. Kun on peukaloi urosta, se on naista naukiampi.
+
+Niinpä kyllä ei taidakaan moni tyttö naidessa paljon lukua pitää,
+mimmoisen saapi, kun vaan saapikin miehen.
+
+
+68. Kun on usma uunna vuonna, silloin halla Heinäkuussa, talvi keskellä
+keseä.
+
+Niin sanotaan, vaan muuten ei aina ole ilmanmerkkeihin ja vanhoin
+sanoihin luottamista.
+
+
+69 Kuultuahan koirai haukkuu, eikä aina nähtyähän.
+
+Saahan maailman asioista haastella, vaikk'ei kaikkia oikein tunnekaan.
+
+
+70. Kuuluu kurikan ääni, naulan päähän napsuttaa.
+
+Pienempikin on suuri vielä kehnompansa rinnalla.
+
+
+71. Kuuro päiveä kuluupi, hyvä hetki heijattaapi, köyhän miehen
+kenkiessä, vaivaisen vatustaessa.
+
+Meneekin varattomalla eli köyhällä usein alkeessa sama aika, mikä
+varallisella työn täyttäessä. Huoneensa lämmitteeksi pitää hänen puut
+metsästä hankkia, eineruokansa vedestä eli petäjästä, juhta peltonsa
+kyntämiseksi kylästä ja samaten siemen kylvöksi. Hänen näitä vielä
+hankkiessansa on jo rikas lämmittänyt huoneensa, syönyt eineensä,
+kyntänyt ja kylvänyt maansa. Saksan, Venäjän, Ruotsin ja muilla
+vakautuneilla kirjakielillä olisi usein jo koko sivu kirjoitettu,
+Suomalaisen vielä ensimmäisiä sanoja ajatellessansa. [Siihen aikaan.]
+
+Yhtä tavoittelee seuraavakin:
+
+    _Vaivaisen vara ve'essä, toisen vaivaisen kylässä,
+    autunhan aitassansa_.
+
+
+72. Kyll' on tielläkin tiloa, jos on vartta virsullakin.
+
+Tuskin taitaa kellekään siksi tavarata kokoutua, ettei tietäisi, minne
+panna.
+
+
+73. Kyllä elävä kuolevansa tuntee.
+
+Voi jos useammin muistaisikin kuolevansa!
+
+
+74. Kyllä kova kenkä jalan sylkyttää.
+
+Kova onni opettaa ylävänkin tasaisesti elämään.
+
+
+75. Kyllä maalla majaa on.
+
+Näyttää kuitenkin toisinaan, kuin ei olisi kylliksi, joka taitaa siitä
+tulla, että kaikki eivät tyydy pienempään, kohtuulliseen majaan.
+Makedonian mainio kuningas, Suuri Aleksanteri, vielä lasna ollessaan,
+rupesi itkemään, kuultuansa tähtienkin taivahalla olevan täytetyitä
+ihmisillä eli muilla elävillä, samatenkuin tämä meidän asuttavamme
+maakin. Opettajan kysyessä, mitä itki, vastasi poika sitä itkevänsä,
+kun vielä ei ollut tämäkään maa kokonaan hänen allansa ja niitä
+kuitenkin löytyisi useampia, joihin ei millään pääsisi. Suurenko majan
+maalla jätti semmoinenkin mies toisille ihmisille? --
+
+76. Kyllä syötävä kuluu, otettava onnahtaa.
+
+Pahoin sentähden tekee, joka ei kuluvan sijaan hanki uutta.
+
+
+77. Kyllä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi.
+
+Voipi yhden rinnalla toinenkin mahdoton asia tapahtua.
+
+
+78. Käsi kaunihin tekevi, sitä silmä katselevi; suu sanan hyvän puhuvi,
+sitä mieli muistelevi.
+
+Vertaus, kun kauniita laitelmia nähdään, tahi kauniita lauselmia
+kuullaan.
+
+
+79. Käypi viisaskin vipuhun, hullu huhtovi sivute.
+
+Velvollisuutemme kyllä on aina eteemme ajatella. Jos vielä sittekin
+toisinaan onnettomasti sattuu, niin levottavaa kuitenkin on tietää
+tehneensä, mitä ihmisen mukaan taisi.
+
+
+80. Lapsi suuhun suurimmankin, piika päähän pienimmänkin.
+
+Niinpä lieneekin tapa lapsilla kaikki, mitä eteen sattuu suuhunsa
+koota, eivätkä heitä mielellänsä tytötkään, mitä vaan koreudeksi päähän
+eli muulle ruumiille kelpaa.
+
+
+81. Laulu laiskana pitävi, virret työtä viivyttävi.
+
+Niitä koskeva, jotka laulun työnänsä pitävät, ei niitä, jotka töidensä
+välistä ja ilman huviksensa laulavat. Katso slku n:o 57.
+
+
+82. Laulu työksi huokeampi, luku sielulle parempi.
+
+On hengellisistä lauluista ja luvuista ymmärrettävä.
+
+
+83. Leikki se kun leipä loppuu, se tuska kun tupakka loppuu.
+
+Useinkin tapahtuu, ettei tähdellisimmistä asioista pidetä samaa huolta,
+kuin tyhjistä, joutavista.
+
+
+84. Lempo suota souti, Hiisi hiihtäköön suloa.
+
+Sanotaan välistä, kun mahdottomia töitä eteen sattuu.
+
+
+85. Liian saapi liikkuvainen, enemmän etsittelevä.
+
+Aivan sopivat sanat sillä mielessä pitää, joka elää aikoo.
+
+
+86. Lintu laulaa kielellänsä, kurja kuki kurkullansa.
+
+Ei pidä parempata keltään toivoa, kuin saada voipi. Jopa on siinäkin
+itsekullekin tekemistä, kun saantoansa myöten työt toimittelee.
+
+
+87. Lintu on luotu lentämähän, huolellinen laulamahan.
+
+Sanoo yhtä luonnollisen, kuin linnulla lennon, olevan laulannon
+huolellisella. Ja kenpä tuota ei toisinaan olisi itsessänsäkin
+havainnut, ei tyhjiä tämänkään sanalaskun kuvailevan.
+
+
+88. Lupa koiran luuta purra, hirven hankea hypätä.
+
+Oli vanha sotamies, Ryöni nimeltä, joka kerran pyhäiltana muutamassa
+talonpirtissä yhtäläiseen jaaritteli muinoisista, sekä tapahtuneista,
+että tapahtumattomista asioista. Saksankin sodassa oli ampunut
+vihollisen päämiestä vasempaan silmään, jotta luoti takaraivosta ulos
+käyden yhdellä vauhdillansa vielä kaatoi monta muutakin miestä.
+Kuningas tämän nähtyään oli siitä hänen kohta kotiinsa vienyt ja
+käskenyt puolisonsa antaa hänelle aika viinaryypyn sanoen: "tänä
+päivänä on Ryöni miehen työn tehnyt". Oli myös kuningas ostanut
+kiväärin häneltä ja maksanut siitä kymmenen riksiä ja sijaan toisen,
+pianpa pikkuista paremman, hänelle ilmaiseksi lahjoittanut. Toisen
+kerran lihan puutteessa oli soman keinon Ryöni keksinyt, lihaa kylliksi
+sekä itsellensä että muille saada. Tiettyänsä vesilintuin ahnaita
+sianlihalle olevan, sitoi pienen palasen sitä pitkän pikinuoran päähän,
+niin rannalta ulommaksi viskoen. Heti tuli yksi linnuista ja söi lihan.
+Vaan kovin rasvainen ollen tämä ei kauan pysynytkään linnun vatsassa,
+ennenkuin kävi toista tietä ulos, niin lintu nuoraan puetettuna.
+Yhdestä ulostulleen langan nieli toinen ja niin yhä toiset, välistä
+viisin kuusinkin sillä tavalla yhteen nuoraan puettuen, jotka kaikki
+arvattavasti olivat hänelle tulevia. Mitä muitakin tosijuttuja vielä
+pakistessaan ja väen hartaasti kuunnellen, sanoi viimein eräs toinen
+mies: "ja tuonlaisia, hyvät ystävät, kehtaatte kuunnella!" Siihen
+vastasi joku muista kuulijoista, sanoen: "lupa koiran luuta purra,
+hirven hankea hypätä".
+
+Muitakin tyhjiä, joutavia eli mielettömiä töitä ja niiden tekijöitä
+olemme välistä kuulleet tällä sananlaskulla verrailtavan.
+
+
+89. Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle.
+
+Sanotaan kun joku omaa hyväänsä kovin katsoo. Pitäisikin semmoisille
+vaikka ainakin luu lihasta, kuori leivästä palkinnoksi joutua. Niin
+taitaisivat oppia, ei aina omaa etuansa, vaan muidenkin ja yhteistä
+hyödytystä kartuttamaan.
+
+
+90. Lämmin laiskan syödessään, vilu työtä tehdessään.
+
+Taitaan kyllä toisinaan todeksi havaita.
+
+
+91. Meren kierrät, miest' et kierrä.
+
+Joka kerran on kostonhimoisen vihamiehen saanut, elköön toivokokaan
+aina välttää voivansa. Meidän keskellä, samatekuin muissakin
+asullisissa, sivistyneissä kansoissa, on kuitenkin laki paras kostaja,
+ettei niin ollakaan kostonpyytäjiä, kuin eräissä toisissa, esimerk.
+Arabian kansan keskessä, jossa poika, ja vielä pojankin poika usein
+kostaa isänsä eli iso-isänsä puolesta, jos itseltä eläissään mitä
+kostamatta jäi. Muutoin kaikki kostonpyyntö on, jos ei juuri luonnoton,
+kuitenkin synniksi luettava, vältettävä. Sillä kosto on Jumalan ja
+Esivallan, vaikkei pidä niittäkään kostoa kellenkään toivoa, koska on
+paljoa kauniimpi Vapahtajan esimerkillä vihollisellensakin hyvää
+toivottaa ja rukoilla Jumalaa kääntämään heidät paremmalle tielle,
+etteivät vasta vahingoittaisi ketänä pahuudellaan. Se on
+Kristinuskovaisella sopivin kosto.
+
+
+92. Miehen mitta, miehen määrä, vaan ei miehen mieltä päässä.
+
+Lienee kyllä semmoisiakin maailmassa, joihin tämä sananlasku sopii.
+Vaan toivottava olisi jokaiseltakin, että varoisi itseänsä sen
+alaiseksi tulemasta,
+
+
+93. Miehittäin on myllyn käynti, vaimottain on lehmän lypsy.
+
+Jos leipää ei talossa, niin syy miehissä; jos karja kehno, vika
+vaimoissa.
+
+
+94. Mielellään koira merrassa, kun kauniisti kannetaan.
+
+Suosio ja hyvä oletus tekee vaikeammatkin tilat kärsittäviksi, jos ei
+mieluisiksi.
+
+
+95. Missä koira vanhaneisi, jos ei juostessaan jälessä.
+
+Itsekunki ikä kuluu työssään, sillä jäljessä juoksemistapa koiran
+työksi verrataankin. Toisella mielellä taasen sanotaan:
+
+_Missä koira vanhaneisi, jos ei yksiä jälkiä juostessaan_.
+
+Sillä vertailee rahvas itseään sellaisissa laitoksissa, joita usein
+pitää uudelleen tehdä eli parannella.
+
+
+96. Missä monta lääkäriä, siellä vaara ja vahinko, kulut, suuret
+kustannukset.
+
+Päättäisimmekö valeeksi koko tämän sananlaskun.
+
+
+97. Moni vanhaksi varoopi, mutt'ei pääse puoletkana.
+
+Niidenkin hyvin muistettava asia, jotka elävät toisinaan, kuin ei
+tulisi vanhanakaan loppua.
+
+
+98. Monta syytä porsahalla: maa kylmä, kipiä kärsä.
+
+Tällä vertaillaan vastahakoisia työntekijöitä, jotka mitäkin yrittäessä
+aina esteitä löytävät, ja niiden tähden mielellänsä heittäisivät ja
+heittävätkin koko yritteensä.
+
+
+99. Monta vääreä vakoa kiviteillä kynnetähän: monta vääreä valoa
+lakiteillä lasketahan.
+
+Toivoisimme maamme ja Suomen kansan kunniaksi jälkimmäisen puolen tästä
+sananlaskusta valheeksi, emmekä voi oikein ymmärtääkään, miten se voisi
+tosi olla.
+
+
+100. Mull' on tuuli turvanani, varanani vastaranta.
+
+Niin sanovat köyhät taikka muuten onnettomat, joilla on työläs nähdä,
+mistä apua eli turvaa saada.
+
+
+101. Muut miekkoset mieroa käyvät, minä raukka riihtä puin.
+
+Ei olekaan muka kaikkein elo ja onni yhtäläinen.
+
+
+102. Muut ne kaikki katos-ala', minä raukka räystäs-ala'.
+
+Vähäonnisen sanat, jolla ei ole kattoa päänsä päällä.
+
+
+103. Niin on hännätön hevonen, kuni pirtti porstuaton tahi piika
+pintilätön, esiliinaton emäntä.
+
+Näyttää mitä talonpoikainen rahvas paikoin emäntiensä ja tyttöjensä
+somuudeksi vaatii.
+
+
+104. Niin on niittyjen asiat, kuin on niityt aidalliset.
+
+Koskee erittäin talon, jos toisinaan muihinkin toimiin. Sen nyt tietää
+jokainen, että työt menestyvät sitä myöten, kuin niitä huolella ja
+uutteruudella toimitetaan.
+
+
+105. Nuorra naista kiitetähän vanhana sotaurosta.
+
+Ei yksi eikä toinen ikä ole itsestänsä kiitettävä, vaan sen mukaan,
+mitä kultakin iältä vaaditaan.
+
+
+106. Olkoon osa kokolla kiekin saamista kaloista, ilman linnun
+iskemistä, varpusen varustamista.
+
+Kellä ei itsellänä ole suuresti tavarata, siltä ei pidä toisen anoa. --
+Kiekki = lokki t. tiira.
+
+
+107. On hyvällä montakin nimeä, pahalta katoaa ainoakin.
+
+Hyvää kuullaan kiitettävän, kehnosta ei mainita mitänä.
+
+
+108. On sitä mieltä metsolla, jos metsonkin ampujalla.
+
+Ei kenkään ole yksin viisas; löytyy toisiakin.
+
+
+109. Onni orjana pitääpi, onni orjan käskijänä.
+
+Jopa päätettäisikin meidän joutavia loruavan, jos isäntäin onnen
+rinnalla kiittäisimme palkollisten onnea. Mutta usein kuitenkin on
+palkollinen isäntäänsä onnellisempi ja monikin palkollinen itse
+isännäksi tultuaan samassa tuli näkemään uusia vaivoja, outoja, ennen
+tuntemattomia huolia ja murehia. Kukin virka, kukin onni maailmassa on
+kiitettävä; joka ei tyydy yhteen, harvoin tyytyy toiseenkaan.
+
+
+110. Oppien ne sepätkin tulevat.
+
+Eipä siis pidä oppia ylenkatsoa, taikka oppineen paljon opistansa
+kerskailla, koska toki muutki voivat oppien sepiksi päästä.
+
+
+111. Otavass' on orjan merkki, ei kuussa eikä kukossa.
+
+Niin taitaa orjilla ja vaivaisilla usein ollakin otava merkkinä, koska
+vaan eivät joka yöksi pääsekään huoneessa nukkumaan.
+
+
+112. Paha ompi vaimon valta, kahden valta varsin hullu.
+
+Tämän asian mietinnän kokonansa heitämme muille, liekö tosi, vaiko
+valhe.
+
+
+113. Pah' on mieli paitulaisen palanutta paitoansa.
+
+Pahaksi kyllä tulee rikkaankin mieli vahingostaan.
+
+
+114. Paha on paljo tyttäriä, poikia pahempi paljo: pellon pieneksi
+jakavat, isän maansa ilkiäksi.
+
+Tämä jo näyttääkin useammassa paikassa toteen käyvän. Poika tuskin
+ripille päästyään, anastaa maan isältänsä, joka, vaikka vielä hyvästi
+kaikenlaisiin töihin ja toimintoihin kykenevä, täten tulee lapsensa
+elätettäväksi, joutavaksi ja vaan kuolemaan toivotettavaksi hyljyksi.
+Jos poikia on useampia, riitelevät he keskenänsä paremmasta
+isännysedusta, perinnönjaosta, ja sananlaskua myöten jakavat isänsä
+pellon pieneksi taikka keräjissä köyhtyneenä heittävät sen peräti ja
+lähtevät kululle. Sitten kyllä on:
+
+    Hyvä toiste tullaksensa,
+    Kaunis kaaputellaksensa,
+    Isän entisen tuville,
+    Vanhan taaton valkamille,
+    Jossa kaikki puut puhuvat,
+    Mäet männyt muistelevat,
+    Elelmistä entisistä,
+    Ihanimmista iloista.
+
+Meidän seuduilla [Kajaanin puolessa] ei vielä kuitenkaan ole oikein
+totuttu sillä tavoin elämään -- hyvä jos ei milloinkaan totuttaisi.
+Vielä olen tavannut vanhoja, harmajapäitä ukkoja, viiden ja kuudenkin
+kymmenen vuotisia, jotka poikiansa lapsiksi kutsuvat ja nämät taas
+vanhaa isäänsä lapsellisesti lähestyvät. Hämehessäkin muistan muinoin
+sellaisen ukon sadepäivänä kaluja pihalta suojaan korjatessaan
+lausuneen: "Ei tule ihmisiä noista lapsirievuista, kun noin ovat kaikki
+kalut huiskin haiskin sateen alle jättäneet." Näistä lapsirievuista oli
+silloin vanhin 60, nuorin 40 vuotinen.
+
+Mikä tästä sananlaskusta tyttäriä koskee, sen jätän heidän
+mietittäväkseen.
+
+
+115. Pahoin on tehnyt paljon nainut; ei tunne anoppiansa, eikä naisensa
+iseä.
+
+Olen kuullut huikentelevaisille nuorille miehille sanottavan ja
+muutenkin toisinaan sillä mielellä, jolla n:o 56 tässä kokoelmassa
+taikka, että onkin paras kohtuuteen tyytyä, ei liikoja havitella.
+
+
+116. Pah' on orja palkatonna, paha paljon palkan kanssa.
+
+Muutamassa lossipaikassa lausuttavan kuultu sananlasku. Lossimies yli
+luomastaan ei tahtonut tutulta herrasmieheltä maksoa ottaa, johon
+toinen lausui: "pah' on orja palkatonna j.n.e.," ja sen sanoessaan
+maksoi hänelle täyden palkan. Eikä vaan pidäkään ketänä tyhjään
+vaivata, jos toiselta puolen sekin on paha, että ylellisesti kaikista
+pienimmistäki vaivoista maksetaan, kuten muutamilla rikkailla on
+tapana. Sillä vaan totutaan toisiltakin ylimääräsiä vaatimaan ja
+asutaan nurjina, kun sitä aina ei saada. Niin on kohtuus tässäkin
+asiassa katsottava.
+
+
+117. Parempi laiha sovinto, kuin lihavakin voitto.
+
+Riitahaluisilla tarkoin mieleen pantava sananlasku.
+
+
+118. Parempi pahakin leikki, hyveäkin tappeloa.
+
+Kyllä tosi sananlasku ja ehkä toisinaan niiden muistettava, jotka itse,
+nuoruusikänsä ylimentyä, eivät suvaitsisi nuorten konsa keskenänsä
+leikittelevän eli muuten iloisina elävän.
+
+
+119. Parempi pajuinen sauva, kuni miekka markkahinen.
+
+     Parempi pajuinen keppi, kuni miekka kultavästi.
+
+     Parempi pajuinen linna, kuni vahva vaskilinna.
+
+Nämät jokainenkin sananlasku kuvailevat, köyhempänä elää paremman
+olevan, kuin rikkaana, ylellisenä, joka vaan useammassa kohdassa onkin
+tosi. Samalla mielellä tosinaan köyhä sanoo:
+
+     _Emmä kaadu korkealta: luudan päältä lattialle_.
+
+
+120. Parempi pajussa maata, kuni paimenen sivussa, orpolapsen
+kainalossa.
+
+Tällä sananlaskulla olen kuullut naimatta jäänytten tyttöjen itseänsä
+toisinaan lohduttelevan ja epäilemättä olisikin hyvä, jos he sen,
+vaikka aina, mielessänsä pitäisivät. Vaan valitettavasti runoa myöten:
+
+    Kyll' on niitäki kylissä
+    Tyttäriä tyhmempiä,
+    Jotk' ei oota ollenkana
+    Puhemieheltä puhetta.
+    Kesällä kenossa kaulan,
+    Talvella takana silmin,
+    Katselevat, kääntelevät,
+    Kenen keksiä pitäisi;
+    Mies olla mikä hyvänsä,
+    Talon laiska juoppolalli,
+    Eli köyhä kestin poika,
+    Elikkä rahaton renki,
+    Joka vaan vihille veisi
+    Vaikka vaskisormuksella;
+    Jos vuo'en kahen perästä
+    Korjan perä on kotona,
+    Talon turkki tuiskun suoja,
+    Läpilauta lapsenlikka,
+    Käsivirkka kätkyn soutu,
+    Penkki, pankko pöytälauta.
+
+                      (Korhonen).
+
+
+121. Petäjäinen peikoleipä lapsen laihana pitävi, kaitana miniän
+kasvon, pojan kasvon joukeana. -- _Peikoleipä_ = kehno leipä.
+
+Niin toki nähdäänkin erittäinkin näillä pohjaisilla mailla.
+Talonpoikainen rahvas katsoo usein lihavuuttakin kaunistavaksi, aina
+muistamatta toista sananlaskuansa: _sika lihavasta kaunis on_.
+Sentähden vertailevat laihat ihmiset tällä sananlaskulla itsiänsä ja
+samaten sopii se ilmankin kaikenlaisen voimattomuuden kuvailemiseksi,
+jonka syytä auttaa ei voi.
+
+
+122. Puhtaus on puoli leipä, vaivaisellakin varana.
+
+Juteinin _Uusissa Sanalaskuissa, Toinen Lai_, luetaan pian sama
+sanalasku näillä sanoilla: _Puhtaus on paras lahja siin' on vara
+vaivaisengin_. Kuten tahansa sanottu on kyllä tosi itse asia ja
+toivoisimme, missä sitä ei vielä ole havaittu, vasta meidänkin maassa
+havattavan.
+
+
+123. Puilla suljen pienen portin, suljen suurenkin veräjän, en sulje
+pahoja suita.
+
+Hyvin ymmärrettävä ilman kaikitta selvityksittä.
+
+
+124. Pääsen mä kolmesta pahasta: venehestä vuotavasta, hevosesta
+heittiöstä, akasta ani-pahasta: venehen tulella poltan, hevosen hukille
+syötän, akan taudilla tapatan.
+
+Muutamain olen kuullut sanovan: _hevosta pakenevasta, akasta
+ähisevästä_. Sitä ei taida tarvita muistuttaa, että ei ole kaikkia
+sananlaskuja seuraamista. Niin eipä nykyistäkään. Vuotavat veneensä
+kyllä polttakoot tulella ja syöttäkööt susille heittiöt hevosensa, vaan
+äkisevätä eli muuten pahaa akkaansa ei saakkaan taudilla eli muulla
+mies tapattaa. Ilman näyttää tämä sananlasku muinaisaikaan syntyneeksi,
+koska miehellä ei vielä ollutkaan paljo muuta toimittamista, kuin
+veneensä, hevosensa ja akkansa kera.
+
+
+125. Raha rikkahan kuluvi, pää menevi köyhän miehen. (Vrt. Rikas pääsi
+rahallansa, köyhä selkänahallansa).
+
+Ennen oikeuden ja muun hallituksen epävakaisempia ollen taisi niin
+välistä tapahtuakin, kuin sananlasku lausuu, vaan nykyaikoina jopa
+lukisimme mahdottomaksi niin konsa käydä. Monta muutakin sananlaskua on
+Suomalaisilla _lain kumoamisesta, lainehtimisesta, lahjoista_ ja
+muista, joilla entisaikana toki taisikin perustuksensa olla niin meidän
+maassa, kuin monessa muussakin. Vanha kreikkalainen viisas aikoinansa
+vertasi lain hämähäkin verkkoon, johon sääsket ja pienemmät kärpäset
+puuttuvat, vaan josta isommat kärpäset, paarmat ja kovakuoriset
+lentävät lävitse, vielä verkonkin mennessään särkien.
+
+
+126. Riitai vaimojen varoista, miehelähän mentyänsä.
+
+Sitä riitaa, pelkään, monikaan ei pahastu.
+
+
+127. Rikkaat hyvinkin elävät, köyhät kiljuen perässä.
+
+Tämä kyllä onkin tosi. Rikkaampien esimerkki vetää usein köyhempiäkin
+samanlaatuiseen elämään niin vaatteissa kuin muussakin elämän kohdassa.
+Vaan kummalla on syy toista moittia: rikkaillako, joiden esimerkki
+vaikuttaa pahaa toisissa, vaiko köyhillä, jotka ajattelematta mikä
+heille sopii tunkevat rikasten jälkeen.
+
+
+128. Riski vaimo riitelijä, tekevä toruja akka.
+
+Voipi vähä totuuttakin olla tässä sananlaskussa, vaan pahemmin
+peljättävä on kuitenkin, että riitelijöiltä ja torujoilta akoilta
+enemmin tulee riidellyksi ja torutuksi, kuin työtä tehdyksi.
+
+
+129. Saanut saappahat pitävi, saamaton rajaiset kengät, köyhä käypi
+kengättäkin, virsuttakin vihkasevi.
+
+Hyvä jos niin aina olisi! Mutta useinkin näemme köyhän rikkaamman
+rinnalla saappaissa käveleväin.
+
+
+130. Saapi hiihtävä hikensä, riihenpuija lämpimänsä.
+
+Työntekijällä ei joutopäiviä olevan kuvaeleva.
+
+
+131. Saa tyhjän tekemättäi, valehen vatomattai.
+
+Toiset sanovat: S. t. t., _vannomattakin valehen_, ja kummalla tavalla
+tahansa osottavat sanat ei tarvitsevan aikaansa tyhjissä yritteissä
+kuluttaa.
+
+
+132. Sata on surmoa urohon, tuhat miehen kuolemata.
+
+Ihmisen ei pidä mielentaiten kuoleman käsiksi tunkeuta vaan ei
+toiseltakaan puolen ylen itseänsä armahdella ja joka askelelta surmaa
+peljätä, koska samalla alituisella, ylellisellä pelolla hän vaan
+vaikeuttaisi koko elämänsä ja siitä ei kuitenkaan olisi kuolemata
+vasten apua.
+
+
+133. Savu seppäin pajassa, sen sepät suvaitsevatkin.
+
+Ei ketänä pidä työstänsä soimata, jos kohta olisi alhasempikin, eikä
+kaikki sen ohessa niin siisti ja kaunis katsella, kuin monikin
+toivoisi.
+
+
+134. Siellä hyvä, miss' ei meitä.
+
+Monella on tapa elikkä luonto, kaikkialla olla tyytymättömänä ja aina
+kehua ja ylistää toisen elämätä. Tästä tavastaan on hänellä itsellään
+enemmin pahaa, kuin kellänä toisella.
+
+
+135. Siivo työtä kaunihimpi, mieli muistoa parempi.
+
+Välistä olemme kuulleet sanottavan: _muisto mieliä parempi_, vaan
+kuitenkin lienee mieli eli järki parempi kuin muisto.
+
+
+136. Sileämpi siiven jälki, kuni vastan lehtevänkin.
+
+Köyhäin kaunis, hiljainen elämä on parempi kuin rikasten loistava,
+kauas kuuluva.
+
+
+137. Silloin on toimi toisialla (eli mieli melkeässä), kun on toisen
+miehen päässä.
+
+Ei vaan taidakaan paljo siitä toimesta olla, jota ei omassa päässä
+säilytetä, jonka tähden jokaisenkin mahdollisuutta myöten pitäisi kokea
+omalla toimellansa elää, ei totuttaa itseänsä ylen muihin luottaumaan,
+sillä itsekullakin on työtä itsestänsä. Toisilla sanoilla kuuluu
+edellinen sanalasku näin:
+
+_Silloin on tuuma tuonnempana, kun on toisessa talossa, väki väljässä
+tilassa, kun on toisen hartioissa_.
+
+
+138. Sillä akka voittaa, kun puolen puuta taittaa.
+
+Miesten pilkkasanat, akkojen johonkuhun miesten työhön ruvettua.
+
+
+139. Silmä siistillä elääpi, vatsa vadin kantimilla, pere pellon
+antimilla.
+
+Sentähdenpä pitäisi huolta pitää siisteydestäkin muistaen, että
+silmäkin tarvitsee elää.
+
+
+140. Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkeavan.
+
+Eri-tiloissa on ihmisillä eri-toivotuksensakin.
+
+
+141. Suu saatti suden ritahan, kieli kärpän lautasehen.
+
+Moniki onnen etsossa löytää surmansa.
+
+
+142. Sykysyinen suuri kakku kevähäksi keijattaapi.
+
+Senpätahden pitäisikin syksystä aikain katsottaman, ettei liioin
+tavaroita meneteltäisi. Eläjänkin talon pitäisi aina muistaa, että
+köyhempiäkin aikoja saattaa tulla, ja näiden varaksi talteen panna,
+mitä saattaa.
+
+
+143. Synti puuron purennasta, kaksi ilman nielennästä.
+
+Taitaisi toivoa lukija tässä selvitettävän, miten puuroa pitäisi syödä,
+koska syntiä tulee jos puree, syntiä jos purematta nielet. Vaan työläs
+on meidän selvittää mitä itse emme älyä. Yritimme kyllä kerran
+koetteeksi ilman synnittä puuroa syödä, vaan siitä syömisestä ei ollut
+vatsalle siksi paljo hyvää, että toiste yrittäisimme. On monta muutakin
+toimitusta elossa senlaatuista, ettei tiedä, teenkö vai heitänkö
+tekemättä. Kaikkia niitä vertaillaan tällä sananlaskulla.
+
+
+144. Syöpi leivän survoisenki, kun on miestä mielin määrin, omin
+ottamin urosta.
+
+Sananlasku päättää köyhemmänkin suodun ja mielenmyötäisen miehen olevan
+paremman, kuin muka rikkaan pakolla otetun. Miten lienee, heitän peräti
+naisten huoleksi, itse tuumailla ja arvaella.
+
+
+145. Syöpi toukat senkin kielen, jok'ei puhu polvenahan, selvitä sinä
+ikänä, kuulu kullan valkiana.
+
+Kielaiden puheliaiden puolustus niitä vastaan, jotka soimaavat heitä
+paljon puhumasta.
+
+
+146. Söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä vaaterievut.
+
+Nälkäisen sanat hyvän ruoan pariin päästyänsä.
+
+
+147. Talon kautta talvitietä, naurishalmehen kesällä.
+
+Sillä tavalla kukin työnsä laittaa, millä näkee paremman olevan.
+
+
+148. Tapa varren kaunistaa, eikä karva kauniskana.
+
+Koreilijoiden mieleen otettavat sanat.
+
+
+149. Tauditta vanha kuolee, tuuletta pölhö kaatuu.
+
+Kuvailee ei olevankaan vanhoilla pitkän elämän toivoa.
+
+
+150. Tehty työ alotetusta, valmis vaimo kosjotusta.
+
+Toiset sanovat kosjotusta, toiset toisin ja rumemmasti, kuin mitä
+kirjaan voi panna. Monta muutakin sananlaskua on Suomalaisilla, jotka
+osottavat töiden aloittamista myöten tehdyiksi tulevan.
+
+151. Tekevä torainen vaimo, talon vaimo tappelija.
+
+Ei pahaa, ettei hyvää matkassa.
+
+
+152. Tie käydä, hako levätä, havun vierus viehkuroida.
+
+Ottelivat kerran sanoillaan kaksi miestä, köyhät kumpikin. Vaan toinen
+kuitenkin, joka oli parempi olevinaan sai viimmein toisellensa
+lausuneeksi: "mikä sinä oletkin mokoma; ei sinulla ole mitikänä, mitä
+taitaisit omaksesi sanoa." Siihen vastasi toinen: "on kyllä ja paljoki,
+ensiksi _reppu seljässäni, kädessäni saua ja sitte: Tie käydä, hako
+levätä, havun vierus viehkuroida_."
+
+
+153. Toivoo köyhä hyötyvänsä, poteva paranevansa.
+
+Silloin vaan ei olekaan enää paljoa koko elämästä, kun toivokin on
+kadonnut; sillä toivopa on ihmisen viimeinen etu.
+
+
+154. Toki tunnen tullin panna, hankkia venehen hangan, vaikkei kaartana
+venettä.
+
+Moni moittii toisen töitä ja laitoksia, vaikkei itsessä olisi
+sinnepäinkään tekijätä. Eikä olekaan mikään mahdoton asia huonommankin
+paremman töissä moitinnon aineita löytää, jota nykyinen sananlasku
+kuvailee. Itseämmekin taidamme vielä monesti saada tullinpaniohin ja
+hanganhankkijoihin vertailla.
+
+
+155. Tuosta tunnen tuhman miehen: vuoli kieron kirvesvarren, väärän
+värttinän rapasi; tuosta tunnen tuhman vaimon: syltyssä sukat jalassa,
+lakki päässä kallollahan.
+
+Jokainenkin tutaan töistään ja olennostaan.
+
+
+156. Tuosta tunnen tuhman miehen: vuoli kieron kirvesvarren, väärän
+värttinän rapasi (vanutti); tuosta tunnen tuhman vaimon: ahtoi riihen
+rippupäihin, syltyssä sukat jalassa, lakki päässä kallollahan.
+
+Kylläkin kerraksi tuntomerkkejä, eikä tosiaankaan aivan tyhjiä.
+
+
+157. Tyhmä töitänsä kehuupi, viisas ei virka mitänä.
+
+Miten lienee; vaan vähä kyllä taitaakin kehumisesta töille apua eli
+kaunistusta tulla, jos ilman eivät ole hyvät ja kauniit.
+
+
+158. Työlle saattoi Väinämöinen, lauloa lotaisemahan.
+
+Sanovat toisinaan laulajat niitä vastaan, jotka soimaavat heitä aikansa
+tyhjissä loruissa kuluttamasta, niin laulujansakin työksi vertaillen.
+Toiset taas toisellakin mielellä kuvailevat tällä sanalaskulla, ei
+olevankaan suuresti apua esi-isäimme työtaidosta, jos ei aikaa voittain
+itse paremmiksi opita.
+
+
+159. Työ tekevän, kisa näkevän.
+
+"Kyntämistä niin vaikeaksi työksi hoetaan" -- sanoi kerran pieni varsa
+-- "minä tässä olen kaiken päivän äitini kera vakoa kävellyt, en koko
+työtä minänä pidä".-- "Niin toki oletkin", vastasi emo, "_kävellyt, et
+kyntänyt_; siinä se erotus, lapseni".
+
+
+160. Vaivasen vara vedessä, toisen vaivaisen kylässä, autuahan
+aitassansa.
+
+Katso slku. n:o 71.
+
+
+161. Vaiva vaaralla eleä, vaiva vaaran liepehellä.
+
+Jopa taisikin olla sellainen ihmiselämä, ettei vaivatonta paikkaa
+löydykään, ja siinä kohdassa sananlasku kyllä tosi on. Vaan ilman
+vertaillaan sillä niitä, jotka yhä vaivojansa valitellen eivät konsa
+osaansa tyydy. Sellaisia on monta niistäkin, joilla toisten nähden
+kaikissa on puuttumaton elo ja yltäkylläsyys, jota vastoin useampia
+alhaisimmissa ja vajavaisimmissakin tiloissa näemme aina onneensa
+tyytyvän.
+
+
+162. Valmis vaivainen sotahan, kernas köyhä kuolemahan.
+
+Vaivaisella sotaan lähtiessä ei ole kodista ja tavaroista suurta
+huolta, jotka hänen itsensä poissa ollessa voisivat vihollisen käsiin
+joutua eli ilman menettyä. Sentähden onki köyhäin kansakuntain kaikkina
+aikoina nähty olleen mieluisia, urhollisia sotijoita, vaan rikkaaksi
+tultuaan entisen urhollisuutensa menneen.
+
+Tosi myös on sekin, että köyhät ihmiset eivät milloinkaan niin
+kuolemata pelkää, kun rikkaat, pohatat. He vaan useinkin toivovat
+Jumalan heitä pian kuolemalla tykönsä korjaavan. On siis siinäkin hyvä
+etu köyhillä rikasten suhteen. Kun kaikki muut heidän etunsa
+luetellakseen ottaisi; samassa taitaisi todeksi näyttää, että paljoa
+parempi on olla köyhänä kuin rikkaana elää.
+
+
+163. Vie porsas Puolaan, saat sikana takaisin.
+
+Harvoin tuleekin pahasta parempata.
+
+
+164. Vilu on pirtti virkun vaimon, palava pahan emännän.
+
+Eipä olekaan työnteosta kovin palavassa.
+
+
+165. Viipyen erät paremmat, kauan ollen kaunihimmat.
+
+Moni toivottaa sitä tätä ja jos jotakin ilman vaivatta saavansa ja jos
+saisi, luulisi niin onnellisimman olevansa. Vaan tässä luulossaan
+erehtyvät. Jos kaikki mielentehty heti kynsissä olisi, niin sillä pian
+hyväkin pahaksi muuttuisi: tulis kultakin kuluksi, hopia hylyksi saisi.
+Vaan toivotuksilla ei nähtäisi missään loppua, yhdestä ruvettaisiin
+toiseen, ja niin loppumattomiin saakka. Suurin onnemme on tosiaanki se,
+että vasta työllä, vaivalla ja yrityksillä saamme mitä toivomme.
+
+
+166. Voilla voidan voudin rinnan, tuomarin sianlihalla, jottei tuomari
+toruisi, eikä vouti vormahtaisi.
+
+Vanhanaikainen; sanalasku, jota harvoin nykyaikoina taitaa muistella
+tarvita.
+
+
+167. Voipi se hyvä Jumala, hyvänkin talon emännän, säätä säkki
+kainalohon, kontti selkähän koheta.
+
+Koska niin on, niin ei toki pitäisi kenenkään suuruudestaan eli muusta
+onnestaan ylpeillä, eikä alhaisempia ylenkatsoa, vaan kiittää Jumalata
+omasta paremmasta olostansa ja muistaa, ettei milläkään korkeudella
+asuta niin lujassa ja vahvassa, ettei siitä kerran voisi langetakin.
+Sanotaankin tuulessa ja myrskyssä puiden vaaroilta ennemmin kaatuvan,
+kuin alangoilta.
+
+
+168. Voipi se hyvä Jumala, tehdä orjasta emännän, piiasta elon pitäjän.
+
+Hyvä onkin aina toivoa paremmaksi päästä, jota toivoa meidän maassa ja
+maan asetuksissa ei ole keltänä kielletty. Muuten löytyy kyllä
+maailmassa semmoisiakin maita, joissa lapsi on määrätty isänsä onnessa
+elämään, ei minnekään ylemmäksi yrittämään.
+
+
+169. Välttää pilkka pienempiki (vähemmältäi), ei korennossa kannettava.
+
+Pienistä leikkipuheista ei toki pitäisikään suuttua; vaan paha ja
+sopimaton on ketänä oikein rupeamalla pilkata.
+
+
+170. Yhtyy juokseva johonkin, kunnei käypä kohtoaksen.
+
+Koko elämätä ei taida kuin juoksuksi eli käynniksi vertoa,
+sillä pysyväistä olentoa täällä ei olekaan. Ihmekö siis, jos
+elämänjuoksussakin useasti eräisempiinkin seikkoihin yhdytään. --
+Kunnei = kunnekin, jos minnekin.
+
+
+171. Yhtä kaikki yksinäisen: teki työtä eli makasi.
+
+Niin sanotaan, vaikka väärin; sillä ihminen ei ole luotu tänne aivan
+itsensä tähden, vaan muillenkin hyvää kartuttamaan.
+
+
+172. Yksin ruoalla parempi, kahden työssä kaunihimpi.
+
+Siitä että yksin on ruoalla parempi, pitää monen työssäkin yksin olla.
+
+
+173. Yksin työllä tyttäretön, yksin pojiton pinolla.
+
+Köyhäin vertaus, kun täytyy omalla työllä ja vaivalla kaikki hankkia.
+
+
+174. Äiän tikka puita puipi, ei saa pitkiä pinoja.
+
+Mielettömästä, jos uutterastakin työstä ei ole suurta apua.
+
+
+175. Öillä päivät jatketahan, virsillä Jumalan vilja.
+
+Köyhääkin elantoa pitää jollakin huvittaa.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Suomalaisia sananlaskuja, by Anonymous
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA SANANLASKUJA ***
+
+***** This file should be named 20021-8.txt or 20021-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/2/0/0/2/20021/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
diff --git a/20021-8.zip b/20021-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..fa22e71
--- /dev/null
+++ b/20021-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..fc78b9a
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #20021 (https://www.gutenberg.org/ebooks/20021)