initial commit of ebook 17638HEADmain

1 files changed, 1780 insertions, 0 deletions

diff --git a/17638-8.txt b/17638-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..d20c29f
--- /dev/null
+++ b/17638-8.txt
@@ -0,0 +1,1780 @@
+The Project Gutenberg EBook of Hattu, by Alfhild Agrell
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Hattu
+       Yksinäytöksinen huvinäytelmä
+
+Author: Alfhild Agrell
+
+Release Date: January 30, 2006 [EBook #17638]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HATTU ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm
+
+
+
+
+
+
+
+
+HATTU
+
+YKSINÄYTÖKSINEN HUVINÄYTELMÄ
+
+
+Kirjoittanut
+Alfhild Agrell
+(Thyra)
+
+
+Suomennos
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+U. W. Telén & C:o 1909.
+
+
+
+
+HENKILÖT:
+
+
+TUURE, kasööri.
+SIIRI, hänen vaimonsa.
+AGNES, Siirin ystävätär.
+LIISA, Siirin vanha hoitaja.
+
+
+
+
+_Näyttämö esittää yksinkertaista, mutta aistikasta salia, jossa on kolme
+ovea. Toisella sivuseinällä kirjoituspöytä. Esiripun noustessa TUURE ja
+SIIRI istuvat kumpikin eri nojatuolissa. SIIRI selin TUUREEN._
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+SIIRI, TUURE.
+
+TUURE. Onko sinulla hauska, Siiri?
+
+SIIRI. Erinomaisen hauska. (_Hetken vaiettuaan äkkiä pyörähyttäen
+tuoliansa_). Jospa vain käsittäisin, kuinka sinä jaksat istua murjottaa,
+kuin mikäkin mörökölli.
+
+TUURE. Olen monta kertaa yrittänyt puhutella sinua.
+
+SIIRI. Yrittänyt, niin.
+
+TUURE. No--o?
+
+SIIRI. No niin, ei se riitä, että _yrittää_; pitää myöskin onnistua.
+
+TUURE. Niin, mikäli minä ymmärrän, niin --
+
+SIIRI. -- niin sinä olet epäonnistunut, aivan niin.
+
+TUURE. Missä sitten?
+
+SIIRI. Yrityksessäsi saada _minut_ puhumaan.
+
+TUURE. Sinut? No, sinun järjenjuoksusi on todellakin -- -- --
+
+SIIRI. Mitä?
+
+TUURE. Oikeata naisen viisautta.
+
+SIIRI. Hyvä ainakin, kun tunnustat, että se on oikeata. (_Vaitiolo._)
+
+TUURE. No, suostutko antautumaan, Siiri?
+
+SIIRI. En.
+
+TUURE. Etkö? No, sitten luemme edelleen. (_Vaitiolo._)
+
+SIIRI. Tuure!
+
+TUURE. Mitä tahdot?
+
+SIIRI. Etkö sinä omasta mielestäsi ole hyvin häijy?
+
+TUURE (_matkien Siiriä_). En.
+
+SIIRI. Mutta minun mielestäni olet.
+
+TUURE. Vai niin. (_Vaitiolo._)
+
+SIIRI. Äsh, Tuure!
+
+TUURE. Sanoitko jotakin?'
+
+SIIRI. En niin halaistua sanaa.
+
+TUURE (_katsoo kelloaan_). Neljännestä vaille kuusi. Kymmenen minuutin
+auringonpimennys yhden hatun takia.
+
+SIIRI. Älä yhtään kiemurtele, kaikki on sinun syysi.
+
+TUURE. Minun, tietysti.
+
+SIIRI (_hiipii Tuuren tuolin taakse_). Ukkoseni!
+
+TUURE. Vai niin, pikku noita, sinä tulit kuitenkin!
+
+SIIRI. Huolitko minut polvellesi?
+
+TUURE. Huolin, jos olet oikein kiltti ja hyvä.
+
+SIIRI. Minä koetan parastani hetkisen. (_Istuu Tuuren polvelle._)
+Muistatko, kun näit minut ensimäisen kerran?
+
+TUURE. (_piloillaan_) En, sitä en todellakaan jaksa muistaa.
+
+SIIRI (_uhaten_). Tuure!
+
+TUURE. No niin. Se tapahtui luistinradalla. Sinä olit niin viehättävä!
+
+SIIRI. Olinko?
+
+TUURE. Mustassa, vyöttävässä puvussasi, jossa oli harmaa turkisreunus.
+
+SIIRI. Ja -- hattu sitten! -- --
+
+TUURE. Joka oli näin vähän toisella korvalla. Siinä oli pitkä, pehmeä
+höyhensulka, joka -- --
+
+SIIRI. Sinä kehuitkin sen aivan pilviin asti.
+
+TUURE. Salattu hyökkäys.
+
+SIIRI. Jos se olisi ollut vanha ja ruma -- niin --
+
+TUURE. -- niin olisin vielä enemmän ihaillut kauniita kasvojasi --
+
+SIIRI (_tukistaa häntä_). Äläpäs kiertele, Tuure. Sinä inhoat rumia
+hattuja!
+
+TUURE. Niin, mutta sinun nykyinen hattusi ei olekaan ruma; ja sitä
+paitsi on se ollut tuskin kymmentä kertaa käytännössä.
+
+SIIRI. Oikea variksenpelätin se on ja ollut minulla siitä saakka, kun
+menimme naimisiin.
+
+TUURE. Kolmetoista kuukautta takaperin.
+
+SIIRI. Niin, mutta Pariisin-uutuudet ovat vain yksivuotisia kasveja.
+
+TUURE. Ja kuitenkin viljellään niitä niin suurella huolella.
+
+SIIRI. Kas niin, -- Aijotko nyt käydä vielä viisastelemaan?
+
+TUURE. En suinkaan. _Semmoista_ vaikutusta ei kai mikään hattu ole vielä
+kehenkään tehnyt.
+
+SIIRI. Jospa tietäisit, kuinka sievä tämä on!
+
+TUURE. Todellakin?
+
+SIIRI. Kolme heleänväristä sulkatöyhtöä, jotka riippuvat näin. (_Osottaa
+niiden asentoa._)
+
+TUURE. Mahtaa olla aistikas.
+
+SIIRI. Ja sitten kimppu irtoruusuja niskassa.
+
+TUURE. Minä pidän enemmän _kiintonaisista_ ruusuista -- jotka eivät ole
+niskassa!
+
+SIIRI. Ole nyt kiltti ja hyvä poika!
+
+TUURE. Sinähän ostit aivan äsken kaksi hattua?
+
+SIIRI. Ne olivat talvihattuja.
+
+TUURE. Ja tämä on?
+
+SIIRI. Tämä on keväthattu.
+
+TUURE. Ja sitten?
+
+SIIRI. Tulevat tietysti kesähatut.
+
+TUURE (_irrottautuu Siirin syleilystä ja nousee_). Muistatko sinä,
+Siiri, mitä minä sanoin kosiessani sinua?
+
+SIIRI (_kyyristäytyy tuoliin_). Sanoithan sinä paljonkin.
+
+TUURE. Muun muassa, että minä olen köyhä mies.
+
+SIIRI. Ei, sen sinä sanoit myöhemmin.
+
+TUURE. Mutta sinä tiesit sen.
+
+SIIRI. Tiesin kyllä.
+
+TUURE. Minä lisäsin vielä, että sinun täytyy --
+
+SIIRI (_panee kätensä ristiin ja höpöttää kuin ulkolukua:_) -- olla
+säästäväinen, tyytyä teatterissa vaatimattomaan paikkaan, kieltäytyä
+juhla-illallisilta, olla yksinkertainen, tarkka ja kiltti. No, enkö
+sitten ehkä ole ollut?
+
+TUURE. Olisipa hauska tietää, mikä mies voisi sinua nyt vastustaa.
+
+SIIRI. Emmekö istuneet kolmannella parvella, kun olimme ensimäisen
+kerran teatterissa?
+
+TUURE. Kyllä niin, mutta toisella kerralla istuimme nojatuolissa.
+
+SIIRI. Olenko ollut yhdelläkään oikealla juhla-illallisella?
+
+TUURE. Et, mutta ainakin kymmenellä väärällä. Ja siksi toiseksi, jos
+rupeaa oikein tarkastamaan -- --!
+
+SIIRI. Niin, mutta sitäpä ei pidä koskaan tehdä, silloinhan kaikki
+menettää arvonsa.
+
+TUURE. Ehkä. -- Mutta ei, ei kaikki.
+
+SIIRI. Saahan Siiri hatun?
+
+TUURE. Sinulla ei ollut mikään rikas koti, Siiri. Eikö koskaan sattunut,
+että sinulta kiellettiin mitään?
+
+SIIRI. Ei koskaan, mitä vaatetukseen tulee.
+
+TUURE. Vai ei.
+
+SIIRI. Voipi säästää niin paljon monessa muussa asiassa.
+
+TUURE. Sehän oli jotakin aivan uutta.
+
+SIIRI. Niin, minä en ole vielä sinulle näyttänyt kaikkia taitojani
+taloudenhoidossa.
+
+TUURE. Et, niitä et tosiaankaan ole näyttänyt.
+
+SIIRI (_hiipii Tuuren luo_). Täytyyhän sinun vaimosi käydä ihmisten
+tavalla puettuna, Tuure.
+
+TUURE. Et tiedä, miten sinä minua kiusaat, Siiri. Ja muuten: näytätkö
+sinä nyt sitten apinalta?
+
+SIIRI. Apinalta?
+
+TUURE. Niin, minä en salli tuommoista puhetta.
+
+SIIRI. En minäkään. Ush, kuinka sinä olet häijy, Tuure!
+
+TUURE. Kun en tahdo uhrata 40 markkaa muotikauppiaan hassutuksiin!
+
+SIIRI. Sinä olet -- (_heittäytyy tuoliin ja itkee_).
+
+TUURE. Kas niin, Siiri, älä itke. Tiedäthän, että minun on mahdoton
+sietää sinun kyyneleitäsi.
+
+SIIRI (_nyyhkyttäen_). En minä itke -- -- Minä olen päinvastoin oikein
+-- iloinen -- hyvin onnellinen. On vain niin raskasta ajatella -- --
+että sinä -- -- et lainkaan -- välitä minusta -- -- mitä minä tahdon tai
+toivon -- --
+
+TUURE. Enkö _minä_ välitä! Oo, aivan liian paljon!
+
+SIIRI. Ja sitten olet sinä ollut niin omituinen ja hajamielinen viime
+aikoina. Et suudellutkaan minua eilen muuta kuin kolme kertaa.
+
+TUURE. Kas niin, pieni lapsellinen eukkoseni! (_Istuutuu Siirin
+viereen._)
+
+SIIRI. lapsellinen? Minä kyllä tiedän, että sinä pidät minua sekä
+lapsellisena että pahana ja rumana vielä lisäksi -- --
+
+TUURE. Kevät-taivaan ei tarvitse olla ruma, vaikka se panee tavallaan
+kaipaamaan sateenvarjoa.
+
+SIIRI. Mamma raukka oli kyllä oikeassa sanoessaan, että me emme sovi
+yhteen.
+
+TUURE (_vakavasti_). Niin, minäkin pelkään hänen osanneen oikeaan.
+
+SIIRI (_nousee äkkiä_). Kas niin, uskotko sinä nyt sitäkin päälle
+päätteeksi? Oi, minä olen onnettomin olento, mitä maa päällään kantaa!
+
+TUURE. No, älä ymmärrä minua väärin. Minä tarkoitan --
+
+SIIRI. -- että sinä kadut.
+
+TUURE. Ei. Mutta että sinua ei ole kasvatettu köyhän miehen vaimoksi.
+
+SIIRI (_pyyhkien silmiään_). Kyllä, kyllä vain. Kaikki käy hyvin, kun
+vain yrittää.
+
+TUURE. Niin, siitä se riippuu.
+
+SIIRI. Jos me esim. lakkaisimme juomasta iltapäivä-kahvia?
+
+TUURE. Ja mitä vielä?
+
+SIIRI (_miettii_). Niin, ja sitten voimme vähän alentaa Liisan palkkaa.
+Se on todellakin liian suuri.
+
+TUURE. Ikäänkuin hänen uskollisuuttaan _voisi_ rahalla maksaa! Vai niin,
+Siiri, nämä ovat siis sinun taloudenhoitoperiaatteitasi?
+
+SIIRI. Oho, kyllä minä voin vielä muutakin. Kas, sillä tavalla saa rahaa
+-- --
+
+TUURE. Ostaakseen --?
+
+SIIRI. Välttämättömiä tarpeita, niin.
+
+TUURE (_syrjään_). Kasvatus! Olisi tosiaankin väärin moittia häntä.
+(_Ääneen._) Koko sydämesi riippuu siis kiinni tuossa koreassa hatussa,
+lapsonen?
+
+SIIRI. Ei koko sydämeni, muuta kuin pienen pieni sirpale vain.
+
+TUURE. Ja kuinka iloiseksi sinä tulisit, jos saisit toiveesi täytetyksi?
+
+SIIRI. Oo, niin iloiseksi, niin iloiseksi!
+
+TUURE. No niin, olkoon oikein tai väärin. Osta sinä leikkikalusi, lapsi
+hyvä. (_Huokaisten._) Minä koetan hankkia rahat.
+
+SIIRI. Sinä rakas, armas jörö-jukka! Mutta onhan se aivan varma!
+
+TUURE. Olenko milloinkaan rikkonut lupaustani?
+
+SIIRI. Oo, -- et suinkaan -- -- Mutta -- --
+
+TUURE. Mutta mitä?
+
+SIIRI. Että sinä -- että sinä -- --
+
+TUURE. Eihän lapsi vain ole menettänyt puhelahjaansa? Että sinä -- että
+sinä -- --?
+
+SIIRI. Että sinä et kadu!
+
+TUURE. Kuinkapa minä voisin katua?
+
+SIIRI. Jos olisit katunut, niin ei kuningattaren kruunukaan olisi voinut
+lohduttaa minua. (_Kietoo kätensä Tuuren kaulaan._)
+
+TUURE. -- --No, etkö nyt lähetä hakemaan aarrettasi?
+
+SIIRI (_veitikkamaisesti_). Jospa tietäisit -- --!
+
+TUURE. Mitä? Joko se on täällä?
+
+SIIRI. Älä suutu!
+
+TUURE. Sinä olit siis aivan varma, että -- --
+
+SIIRI. Olinhan minä. Mutta minä ajattelin, että _pahimmassa_ tapauksessa
+-- -- Ymmärrätkö -- pahimmassa tapauksessa --
+
+TUURE. Niin, minä ymmärrän.
+
+SIIRI. Sinä et olisi voinut kieltää, kun vain olisit saanut nähdä sen.
+Odotahan vähän. (_Juoksee vasemmalle._)
+
+TUURE (_yksin_). Minä olen mieletön, hullu! Tämmöisiä ylellisyys-menoja
+_nyt_! -- -- Jos voisin sanoa Siirille kaikki. -- --? Ei, ei vielä, ei
+vielä! Onhan minulla hiukan toivoa, ja sitä paitsi -- -- Mutta mistä
+saada rahoja _tähän_. (_Seisoo ajatuksiinsa vaipuneena._) No niin, oli
+menneeksi. Pahimmassa tapauksessa käyköön niinkin. Ne päivät, jotka ovat
+jälellä, tahdon -- täytyy minun nähdä hänet iloisena. Sitten? -- --
+Sitten en tahdo ajatella _mitään_. -- --
+
+SIIRI (_vasemmalta hattu päässä_). No, onko mitään ihanampaa!
+
+TUURE (_katselee häntä_). Tuskin.
+
+SIIRI. Ja entäs kun minä kävelen. Katsohan vain, mitenkä sulkatöyhdöt
+hyppelevät!
+
+TUURE. Aivan kuin sirkushevosen selässä.
+
+SIIRI, Hyi, Tuure! Kuinka voit sanoa niin -- ilkeästi.
+
+TUURE. Minä myönnän, että se oli halventavasti sanottu. Mutta totuus
+sattuu välistä pujahtamaan esiin aivan huomaamatta.
+
+SIIRI (_seisoo peilin edessä nyökytellen päätään_). Ei, sirkushevosilla
+ne ovat paljon suuremmat.
+
+TUURE. Ja paljon kauniimmat.
+
+SIIRI (_arvokkaasti, ottaen hatun päästään_). Sinulla ei ole makua,
+Tuure.
+
+TUURE. Eikö ole? Ja kuitenkin olen valinnut sinut puolisokseni.
+
+SIIRI. Anteeksi, minäpä se valitsin _sinut_.
+
+TUURE (_nauraen_). Siinä tapauksessa tunnustan mielelläni, että --
+sinulla on hyvä maku. Mutta nyt pitää minun mennä.
+
+SIIRI. Mihinkä niin?
+
+TUURE. Ulos --. Konttorista hakemaan rahaa.
+
+SIIRI (_mielistellen_). Mitä sillä tekee! Mamma väitti aina, että on
+huonoa taloudenhoitoa maksaa käteisellä.
+
+TUURE. Niin, tulee kyllä huokeammaksi, kun ei maksa ollenkaan
+(_syrjään_) -- kuten hän.
+
+SIIRI. Ei, mutta vähän kerrassaan.
+
+TUURE. Säästä sinä viisautesi, Siiri, muuten muserrat minut aivan
+kokonaan. (_Hellästi._) Onko pikku vaimoni nyt oikein tyytyväinen?
+
+SIIRI. Oikein tyytyväinen ja iloinen. Mutta en ainoastaan _tuon_ takia
+(_osottaa hattuaan_), vaan sen tähden, että minulla on kiltein ja
+parhain mies maailmassa! (_Heittäytyy Tuuren syliin._)
+
+TUURE (_syrjään_). Mistä saada rohkeutta synkistämään tämmöistä
+auringonpaistetta. (_Ääneen._) Anna minun olla, Siiri. (_Lykkää Siirin
+luotaan._)
+
+SIIRI. Mikä sinun on?
+
+TUURE. Minun? Mikäpä _minun_ olisi. Apropos, Siiri. Nyt juuri johtui
+mieleeni eräs ajatus. Jos me sattumalta menettäisimme kaikki, mitä
+meillä on, jos meidän olisi pakko supistaa huvituksiamme, tapojamme --
+mitä sinä silloin sanoisit?
+
+SIIRI. En mitään. Minä vain itkisin, itkisin yöt ja päivät. Mutta miksi
+puhut sinä niin kauheita asioita?
+
+TUURE. En tosiaankaan tiedä. Mutta hyvästi nyt hetkeksi.
+
+SIIRI. Ethän sinä viivy kauan?
+
+TUURE. Korkeintaan puoli tuntia, toivon minä. Hyvästi, lapsukaiseni.
+(_Menee perältä._)
+
+SIIRI (_avaa oven_). Tuure! Taaskin sinä unohdit suudella minua! (_Tuure
+suutelee häntä nopeasti ja menee_). Niin kummalliseksi kuin hän on
+käynytkin. Äsken hän melkein tyrkkäsi minut luotaan ja -- -- varmaankin
+minä vain kuvittelen. Sen konstin minä kyllä osaan. (_Laittelee
+hyräillen hattua päähänsä peilin edessä._) Ei, Liisan pitää nähdä tämä.
+(_Huutaa._) Liisa, Liisa!
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+SIIRI ja LIISA.
+
+LIISA (_vasemmalta_). Niin, niin, minä tulen, minä tulen!
+
+SIIRI. NO, etkö näe mitään?
+
+LIISA. Kyllä, Jumalan kiitos. Vielä minä näen pitemmältä kuin nenäni
+päähän.
+
+SIIRI. Nyt ei ole kysymys _nenästä_, vaan tästä. (_Osottaa hattua._)
+
+LIISA (_happamesti_). Hm, semmoisia asioita en minä ymmärrä.
+
+SIIRI. Ymmärrät kai sen verran, että se on kaunis?
+
+LIISA. Noitten tupsujenko takia?
+
+SIIRI. Nehän ne juuri tekevät sen hienoksi.
+
+LIISA. Minusta ne muistuttavat ruumisvaunuja.
+
+SIIRI. Kuinka Liisa voi sanoa niin kauheasti? Ruumisvaunut ja
+sirkushevoset! Olisipa hauska tietää, kuka uskaltaa liikkua semmoisilla
+ajoneuvoilla!
+
+LIISA. Kas niin, sydänkäpyseni. Älkää panko sitä niin pahaksenne. Vanha
+Liisa on pässinpää, joka ei mitään käsitä.
+
+SIIRI (_lohdutettuna_). No, siinä voit olla oikeassa. Ja että se pukee
+minua, se on varma.
+
+LIISA. Ihmepä olisikin, jos _ei_ pukisi semmoisia kasvoja -- vaikka --
+
+SIIRI (_matkien Liisaa_). Ei voi verratakaan _siihen_, mitä ne olivat
+nuorena ollessa.
+
+LIISA. Aivan niin.
+
+SIIRI (_edelleen kuin Liisa_). Silloin oli hän kuin elävä Jumalan
+enkeli.
+
+LIISA (_loukkaantuneena_). Ensi kerralla tietää akka pitää kielensä
+kahleissa.
+
+SIIRI (_nauraen_). Se käy kyllä liian vaikeaksi sinulle, Liisa! Kas
+niin, vanha höpsö, älä nyt suutu. Mutta kun unohdit antaa minulle peilin
+pienenä ollessani, on se anteeksi annettavaa, jos en voi olla yhtä
+ihastunut kuin sinä. Kuulehan, Liisa!
+
+LIISA (_leppyneenä_). Mitä -- rouva tahtoo?
+
+SIIRI. Meidän pitää saada jotakin oikein hyvää illalliseksi.
+
+LIISA. En koskaan kuule muuta, ja -- --
+
+SIIRI. Tuure pitää linnusta. Se on päätetty. Meidän pitää saada
+pyy-paistia.
+
+LIISA. Se on mahdotonta.
+
+SIIRI. Mahdotonta, kun _minä_ käsken.
+
+LIISA. Lintu on vielä ostamatta, kynimättä, ja mikä pahinta: jäätyneenä,
+kun ilmat pysyvät yhä niin kylminä.
+
+SIIRI. Kyllä kai se sulaa, kun tulelle pannaan, luulen minä.
+
+LIISA (_rykii_). Silloin se menee pilalle.
+
+SIIRI. Kun sulaako?
+
+LIISA. Minä tarkotan -- --
+
+SIIRI. Minä kyllä ymmärrän. Voit muuten laittaa, mitä tahansa, kunhan se
+on vain semmoista, josta kasööri pitää.
+
+LIISA. Mutta --
+
+SIIRI. Ei mitään vastaväitteitä. Liisa unohtaa, että minä olen nyt
+_rouva_.
+
+LIISA. Unohtaisinko sitä! Mutta -- -- --
+
+SIIRI. Ja että Liisa on velvollinen tottelemaan minua.
+
+LIISA. Senhän sanoo järkikin. Minä tahdoin vain sanoa, että rouva otti
+viimeiset talousrahat hansikk -- -- (_Ovikello soi._)
+
+SIIRI. Kukahan se lienee? Kiiruhda avaamaan. (_Ottaa nopeasti hatun
+päästään._)
+
+LIISA (_eteisessä_). Voi, taivas! Nytkös Siiri riemastuu! (_Avaa
+peräoven Agnekselle ja menee vasemmalle._)
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+SIIRI ja AGNES.
+
+SIIRI. Ei, mutta mitä minä näen! Sinä, Agnes!
+
+AGNES. Niin, minä itse eikä kukaan muu. No, kultaseni, älähän pudota
+silmiäsi.
+
+SIIRI. Mikä äärettömän mieluisa yllätys! Milloinka sinä olet tullut
+Helsinkiin?
+
+AGNES. Eilen.
+
+SIIRI. Ja tulit näin verrattain kohta minua tapaamaan! Sinä rakas,
+kiltti Agnes.
+
+AGNES. Luulenpa tosiaankin, että lapsi aivan vilpittömästi ihastui minut
+nähdessään.
+
+SIIRI. Mutta nyt sinun pitää riisua päällysvaatteesi. -- Maltas, niin
+minä autan sinua. Onko miehesikin kaupungissa?
+
+AGNES. Hän ei mielellään poistu maatilaltaan.
+
+SIIRI. Sukutilaltaan, tarkoitat. Ajatteles, kun on miehenä sukutilan
+omistaja!
+
+AGNES. Niin, sitä kannattaa kadehtia. Eikö niin?
+
+SIIRI. Mutta tule nyt tänne lampun luokse, että saan oikein nähdä sinut.
+Mehän emme ole tavanneet kokonaiseen neljään vuoteen.
+
+AGNES. Onko siitä vain neljä vuotta?
+
+SIIRI. On. Minähän olin nuorempana morsiustyttönä sinun häissäsi.
+
+AGNES. Se on totta. Minä siis erehdyin.
+
+SIIRI (_katsellen häntä_). Komea ja ylpeä kuin aina, mutta olet sinä
+käynyt vähän kalpeaksi.
+
+AGNES. Sinä sitävastoin olet punakka kuin aamurusko.
+
+SIIRI. Nyt pitää sinun istua tänne sohvaan. Kas niin, ja tyyny pään
+taakse, palli jalkojen alle ja -- --
+
+AGNES. Riittää, riittää, kiitos. Minä olen kuin kissa. En pidä siitä,
+että minua liiaksi silitellään. -- Tämä on siis sinun kotisi, Siiri?
+Kuinka miellyttävä pikku pesä!
+
+SIIRI. Oikeinko todella? No, niin, onhan tämä hyvä kylläkin, vaikka
+tosin puuttuu yhtä ja toista. Ja _sinun_ kotiisi verraten, niin -- --
+
+AGNES. Puhukaamme nyt miehestäsi. Minähän en lainkaan tunne häntä.
+
+SIIRI. Mutta hän tuntee sinut.
+
+AGNES. Niinkuin minäkin hänet: nimeltä. Tiedän m. m., että hän on
+tavattoman oikeamielinen ja rakastettava nuori mies.
+
+SIIRI. Oikeamielinen ja rakastettava! Ohoo, se on aivan liian vähän! Hän
+on parhain, viisain, kaunein, hauskin, --
+
+AGNES. Hillitse itseäsi. Nyt on minulla hänen luonteensa aivan selvillä.
+Te rakastatte toisianne siis yhä edelleen?
+
+SIIRI. Yhä edelleen? Etkö sinä ja miehesi sitten --
+
+AGNES. _Mekö?_ Me olemme mallikelpoinen aviopari ja aivan uusinta
+kuosia.
+
+SIIRI. Minä en ole tiennyt olevan mitään kuosia aviomaailmassa.
+
+AGNES. Päinvastoin: siinä on kauhean vaihteleva kuosi.
+
+SIIRI. Ajatteles, jos Tuure kävisi vanhanaikaiseksi. Ha, ha, ha!
+
+AGNES. Älä sinä naura. Se on hyvin luultavaa, jos hän ei -- -- --
+
+SIIRI. Mitä?
+
+AGNES. Osaa luoda omaa kuosiaan. Mutta, lapsukainen, minkätähden et
+vuosikausiin ole minulle kirjoittanut?
+
+SIIRI. Niin -- niin -- näetkös -- sen tähden, että minä niin kauheasti
+kunnioitan sinua.
+
+AGNES. _Minua!_ No, olipa sekin päähänpisto.
+
+SIIRI. Eikä minulla ole ollut rohkeutta lähettää sinulle tyhmyyksiäni
+noin vain ominpäin taikka, oikeammin: omin _käsin_.
+
+AGNES. Vai olet sinä niin koppava! Voisit »lähettää tyhmyyksiäsi» pois,
+etkä kumminkaan tee sitä! Sinä olet siis onnellinen, niinkö?
+
+SIIRI. Olen, minä olen _niin_ onnellinen! -- Jospa meillä olisi vain
+vähän enemmän rahaa.
+
+AGNES. Minä luulen miehelläsi olevan sangen hyvän palkan?
+
+SIIRI. Kolmetuhattaviisisataa markkaa.
+
+AGNES. No, se ei ole paljon.
+
+SIIRI. Ei, eipä suinkaan. Mutta kyllä se sentään varsin hyvin riittää,
+kun osaa olla tarkka.
+
+AGNES. Ja miehesi _osaa_ olla?
+
+SIIRI. Sitä en ole sanonut.
+
+AGNES. _Sinäkö_ siis olisit --
+
+SIIRI. Niin, meidän kesken sanoen, niin Tuurella on aivan nurinkuriset
+käsitykset taloudenhoidosta. Hän vaatii vain, että pitäisi olla ilman
+sitä, mitä on vaikea hankkia itselleen.
+
+AGNES. Ja sinä?
+
+SIIRI. _Minä?_ _Minä_ olen sitä mieltä, että se on hankittava, mitä
+ilman on vaikea olla. Apropos: mitä sinä pidät tästä? (_Näyttää
+hattuaan._)
+
+AGNES. Sangen sievä -- vaikka sulkatöyhdöt muistuttavat hieman
+lappalaiskoiran häntää.
+
+SIIRI (_musertuneena_). Lappalaiskoiran häntää!
+
+AGNES. Loukkasiko sinua minun talonpoikainen arvosteluni.
+
+SIIRI. Ei, ei suinkaan. Mutta kyllä se on katkeraa, että vielä
+ruumisvaunujen perään piti tulla koiran. Niin, saatpahan sitten kuulla.
+Mutta nyt vasta huomaan, että sinä olet surupuvussa. Sydänsuruko?
+
+AGNES. Oh, ei! Kuka surisi, kun saa periä viisituhatta markkaa. Fabian
+setä on kuollut.
+
+SIIRI. Se vanha kitupiikki -- --! (_Äkkiä hilliten itsensä._) No,
+Jumalan kiitos, että se ei ollut sen pahempaa. Mutta suoruus on
+suoruudella palkittava. Oletko sinä onnellinen, Agnes?
+
+AGNES. Oo, erinomaisen onnellinen. Ainoa, mitä minun onnestani puuttui,
+oli uushopeainen pöytäkalusto ja sen minä sain pari päivää sitten. Mutta
+minä en tiedä, mitä täällä on ilmassa semmoista, joka saa ihmisen niin
+lapselliselle mielelle. Minäpä kiipeän sohvalle tällä tavalla ja sitten
+on sinun, Siiri, kerrottava minulle satu avioelämästäsi.
+
+SIIRI. Satu?
+
+AGNES. Niin, eikö teidän rakkautenne ole ehkä satumaista meidän
+valistuneella aikakaudellamme, ja etkö sinä itse ole kuin oikea
+satuprinsessa vaaleine kiharoinesi ja kauniine pukuinesi? Apropos:
+oletko sinä aina kotona noin hienosti puettuna?
+
+SIIRI. Olen, minusta se on velvollisuuteni -- -- Tuurea kohtaan.
+
+AGNES. _Tuurea kohtaan?_ On se sentään onnellista, kun on saanut oppia
+velvollisuutensa, niinkuin me molemmat. Ja kylässä?
+
+SIIRI. Niin, silloin se on mielestäni velvollisuuteni -- minua itseäni
+kohtaan.
+
+AGNES. Tietysti. Kas niin, lapsonen, alotahan nyt.
+
+SIIRI. Ensimäisellä kerralla, kun prinssi ja prinsessa näkivät toisensa,
+he rakastuivat, rakastuivat kauheasti. Mutta äläpäs, ei se niin vain
+käy; No niin: mamma sanoi: »ei»! Tuure vielä silloin lueskeli eikä
+hänellä ollut mitään, ja mamma tahtoi saada rikkaan vävyn --
+ymmärräthän. Niin, niin, se oli aikaa, se.
+
+AGNES. No, sitten?
+
+SIIRI. Sitten Tuure hylkäsi opinnot ja otti siihen sijaan tämän paikan,
+mutta se ei kuitenkaan auttanut. Mammasta hän oli sittenkin vielä liian
+köyhä. Ush, kuinka minä itkin! Tuure kävi kalpeaksi ja alakuloiseksi;
+minun silmäni muuttuivat punaisiksi ja muotoni rumaksi ja siitä minä
+itkin tietysti vielä enemmän. Ei, en tahdo sitä enää edes ajatella.
+Sitten mamma sairastui kovasti, tuli hyvin huonoksi ja silloin,
+kernaammin kuin jätti minut yksin ja ilman omaisuutta, eläkkeestähän
+minä en saanut tarpeeksi -- niin silloin --
+
+AGNES. Minä ymmärrän. Siiri raukka. Sinä onnenmyyrä!
+
+SIIRI. Aivan niin. Minä olin niin onneton, kun mamma kuoli, mutta kun
+minun piti itkeä, niin minä nauroin, ja päinvastoin. En ollut lainkaan
+selvillä itsestäni. Jumalani, niin onnellinen kuin minä olin! Muutamia
+viikkoja myöhemmin vietimme Tuure ja minä kaikessa hiljaisuudessa häät,
+ja nyt olen minä onnellisin, kadehtittavin olento, mitä on auringon
+alla. Niin, minä tarkoitan --
+
+AGNES. On siis olemassa joku pilvi?
+
+SIIRI. Ei juuri niin, ei. Mutta on olemassa asia, jota sanotaan:
+kirjainpäätökseksi.
+
+AGNES. Mitä sinä, lapsukainen, tarkoitat?
+
+SIIRI. Niin, välistä, näetkös, ei usein, on Tuure hieman kummallinen.
+Hän vain tuijottaa eteensä eikä kuule eikä näe mitään. Silloin on
+hänellä kirjainpäätös mielessä, näetkös. Oo, kuinka minä inhoan noita
+kirjainpäätöksiä!
+
+AGNES. Sen tekevät monet muutkin kuin sinä, luulen minä. Tuure on siis
+välistä alakuloinen?
+
+SIIRI. Alakuloinen! Ei, _niin_ vaarallinen ei asia ole. Jospa hän vain
+ei mietiskelisi niin hirveästi, Onko sinunkin miehesi tapana --
+
+AGNES. Mietiskelläkö? Ei, siitä pulasta minä kokonaan vapautan hänet.
+No, kuinka sinä selviydyt taloudenhoidossa?
+
+SIIRI. Oo, mainiosti, varsinkin siitä asti, kun Liisa tuli. Hän ymmärtää
+minua niin hyvin.
+
+AGNES. Minä oikein ihastuin nähdessäni hänen vanhat kasvonsa. Hän on
+varmaan sinulle korvaamaton.
+
+SIIRI. Aivan niin, aivan niin. Mutta kyllä sitä pitää käyttää järkeä
+voidakseen ylläpitää emäntä-arvoaan. Ymmärräthän, että hän kun hoiti
+minua pienenä ollessani, niin --
+
+AGNES. Niin, niin, kyllä ymmärrän.
+
+SIIRI. Tehdäkseni hänelle mieliksi olenkin minä lakannut käymästä itse
+ostoksilla.
+
+AGNES. Ei, mutta kuulepas vain! Oletko sinä itse todellakin käynyt
+ostoksilla?
+
+SIIRI. Niin, minä tarkoitan: minä aijoin käydä.
+
+AGNES. Vai niin, sinä aijoit.
+
+SIIRI. Ja rupesinkin jo käymään.
+
+AGNES. Todellako?
+
+SIIRI. Nii--in. Enkä _minä_ koskaan unohda ensimäistä esiintymistäni
+Eteläsataman torilla. Puhutaan _näyttämökuumeesta_! Mutta mitä se on
+_torikuumeen_ rinnalla!
+
+AGNES. Onko se niin ilkeä?
+
+SIIRI. No, sen nyt voit uskoakin. En minä ollut koskaan kuvitellutkaan,
+että maailmassa voisi olla mitään niin kamalaa paikkaa. Ja yleisö
+sitten! »Rouva hyvä, rouva kulta! Pois tieltä! Pitäkää varanne!» Minä
+luulin tulevani hulluksi enkä minä tiennyt, mihin kääntyä ja miten
+käyttäytyä.
+
+AGNES. Siiri raukka!
+
+SIIRI. Niin, se ei ollut hauskaa, sen voit uskoa. Minun takanani
+tepasteli Sohvi kori käsivarrella -- Sohvi oli minun ensimäinen
+palvelijani, hyvin nenäkäs ja epämiellyttävä ihminen -- ja ennenkuin
+minä olin kerinnyt kysyä _häneltä_, niin -- --
+
+AGNES. Yhä muistaen emäntä-arvoasi! No, kuinka päättyivät
+koettelemuksesi?
+
+SIIRI. Niin minä keksin loistavan keinon. Edelläni kulki muuan
+vanhanpuoleinen rouva, suuri nahkalaukku käsivarrella ja hänen silmänsä
+tuntuivat näkevän joka taholle. Minä päätin seurata häntä kuin varjo ja
+ostaa samaa mitä hänkin.
+
+AGNES. Ajatus ei ollut hullumpi.
+
+SIIRI. Mutta siitäkös syntyi kävelyretki! Vihdoinkin, kun olin
+nääntymäisilläni väsymyksestä, minä tein äkillisen päätöksen ja käännyin
+kotiin -- laukussa kokonaista viisi kiloa syskon-makkaroita.
+
+AGNES (_syrjään_). Olipa siinä kerrakseen! (_Ääneen._) No, »lopussa
+kiitos seisoo».
+
+SIIRI. Mutta kuinka hajamielinen minä olenkin! Tässä minä istun ja
+jaarituksillani aivan väsytän sinut.
+
+AGNES. Päinvastoin! En ole pitkiin aikoihin tuntenut itseäni näin
+virkeäksi.
+
+SIIRI. Voi, voi sitä Tuurea!
+
+AGNES. Mitä pahaa hän on tehnyt?
+
+SIIRI. Oo, hän lupasi tulla kotiin puolen tunnin perästä ja nyt hän on
+ollut poissa jo kokonaisen tunnin.
+
+AGNES. Se on anteeksi antamatonta.
+
+SIIRI. Ajatteles, jos hän on saanut esteen eikä lainkaan tapaisi sinua!
+Minun pitää lähettää häntä hakemaan. Suo anteeksi silmänräpäys.
+(_Kiiruhtaa vasemmalle._)
+
+AGNES (_yksin_). Nyt minulle on asia jo jokseenkin selvillä. Aivan
+niinkuin taulu, jonka äsken näin Ateneumin kokoelmissa. Tyttö oli
+viskannut kukkaisketjun pojan kaulaan ja molemmat juoksivat alas
+mäenrinnettä, jonka juurella turmio oli väijymässä. _Poika_ kalpeana ja
+epäröiden, sillä hänen avoimet silmänsä näkivät vaaran; _tyttö_
+hymyilevänä, hurmaantuneena -- ja sokeana, sillä ymmärtämätön käsi oli
+painanut kukkaisseppeleen hänen silmilleen. Hyvin ajateltu kuva, mutta
+kaikeksi onneksi voidaan muutamat saada pysäytetyksi puolitiessä. On
+kylliksi, että -- -- No, se ei kuulu tähän.
+
+SIIRI (_vasemmalta_). Kas niin, no, nyt hän on täällä muutaman
+silmänräpäyksen kuluttua. Konttori on tässä aivan vieressä, ja sitten
+syömme maailman ihanimman illallisen. Sinä olet kai edelleen ihastunut
+munkkeihin?
+
+AGNES. Kyllä, _sille_ rakkaudelle olen minä pysynyt uskollisena.
+
+SIIRI. Oikein pyöreihin ja hyvin pullistuneihin.
+
+AGNES. Niin, sitähän on kaikkina aikoina pidetty oikeitten munkkien
+varmana tuntomerkkinä. -- Mutta mitä sinä sanoisit, Siiri, jos minä
+olisin tullut tänne puhumaan sinulle hiukan järkeä?
+
+SIIRI (_pelästyneenä_). Ei, armas Agnes, sitä en voi uskoa.
+
+AGNES. Sinä et ehkä pidä järki-saarnoista?
+
+SIIRI. En, minä inhoan niitä! Heti kun olimme menneet naimisiin, piti
+Tuurenkin »puhua järkeä», herra paratkoon. Mutta minä kyllä pian
+vieroitin hänet siitä viasta.
+
+AGNES. Kuinka sinä menettelit?
+
+SIIRI. Joko tein minä näin (_panee sormet korviinsa_) taikka suutelin
+häntä joka toisen sanan jälkeen, kunnes hän unohti kaikki tyyni.
+
+AGNES. Mutta kun et sinä voi lahjoa minua samalla tavalla, niin -- --
+
+SIIRI (_kuuntelee_). Vaiti! Minä luulen, että Liisa tulee takaisin! Minä
+juoksen vain kuulemaan, onko hän tavannut Tuurea. (_Heittää lentomuiskun
+ja juoksee vasemmalle._)
+
+AGNES. Toruako _häntä_! Olisipa siinäkin järkeä. Pitäähän pallon lentää
+sinne, mihin se on viskattu. Mutta mitä nyt? (_Painaa kätensä sydäntänsä
+vasten_). Vieläkin uusi kohtaus. Sepä käy nopeasti. No, ainakin yhden
+hyvän työn jätän minä jälkeeni. Siiri on pelastettava -- ja pelastaa
+hänet täytyy, kahdessakin suhteessa.
+
+SIIRI (_ajatuksiinsa vaipuneena vasemmalta_). Hän ei ole lainkaan käynyt
+konttorissa. Mitähän se merkitsee? -- Mutta, Agnes, mikä sinun on?
+
+AGNES. Miksikä sitä kysyt?
+
+SIIRI. Sinähän olet kalmankalpea!
+
+AGNES. Ei mitään mainittavaa. Ollakseni oikein »comme il faut», olen
+viime aikoina saanut huonon sydämen. Olla aivan sydämetön olisi kyllä
+kaikkein uudenaikaisinta.
+
+SIIRI. Sinä lasket niin kummallista leikkiä.
+
+AGNES. Niinkö? Silloinhan minusta voi tulla nykyaikainen humoristi
+milloin tahansa. Kas niin, lapsukainen, älä ole niin peloissasi.
+Muutaman minuutin perästä on taas kaikki hyvin -- --
+
+SIIRI. Ehkä tahdot levähtää hiukan minun huoneessani?
+
+AGNES. Miksikä ei. Tuure on tottunut punaisiin poskiin ja hymyileviin
+silmiin. (_Siiri avaa oven oikealle._) Älä tule mukaan, Siiri hyvä. Minä
+tahdon olla hetkisen aivan yksin. (_Menee oikealle._)
+
+SIIRI. Kuinka hän on käynyt kummalliseksi! Agnes parka! Sairas ja ehkä
+vielä onneton. (_Panee koneellisesti hatun päähänsä ja peilailee._)
+Lappalaiskoiran häntä! Ei, se oli kumminkin kaikista hulluinta.
+(_Ajatuksiinsa vaipuneena._) Mamma sanoi aina, että Agnes sai niin
+erinomaisen miehen. Mutta _minusta_ hän oli vanha, lihava ja kamalan
+ruma. (_Peilailee._) Jos nostaisin sulkatöyhtöä vähän ylemmäksi, vain
+hiukkasen. (_Kärsimättömänä._) Mutta mitä tekee Tuure, kun ei tule!
+(_Kello soi._) Se on hän. (_Piilottautuu oven taakse._)
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+SIIRI ja TUURE.
+
+SIIRI (_Tuuren avatessa ovea_). Tui, tui!
+
+TUURE. Kas vain, pikku kiemailijaa. Yhä hattu päässä. Onko hänen armonsa
+keikaillut omalle kuvalleen yli tunnin ajan?
+
+SIIRI. Eipä suinkaan! (_Ottaa hatun pois._) Täällä on tapahtunut
+_suuria_ asioita sinun poissa ollessasi.
+
+TUURE. Suuria asioita! Sepä ei ole vähän.
+
+SIIRI. _Suuria asioita_, ei mitään _pikku asioita_. Niin olisi sinun
+pitänyt sanoa. Agnes Löwensköld on muuten täällä.
+
+TUURE. Älä, mitä sinä sanot! No, onpa hauskaa kerran tutustua siihen
+kauneuden ja neron ihmeeseen -- --
+
+SIIRI. Älä puhu niin kovaa! Hän on tuolla minun huoneessani.
+
+TUURE. Ai, peijakas!
+
+SIIRI. Hän ei voi oikein hyvin.
+
+TUURE. Eihän se vain ole mitään vakavaa, toivon minä.
+
+SIIRI (_kurottaa päätään ja kuiskaa Tuuren korvaan_). Minä luulen, että
+hän on avioliitossaan onneton.
+
+TUURE. Sehän on kylläkin vakavaa.
+
+SIIRI. Niin, mutta _minäpä_ en joutunut onnettomaksi. Mutta tulehan
+tänne istumaan. -- No, ei niin likelle. Agnes voi tulla. Miksikä sinä
+viivyit niin kauan?
+
+TUURE. Minä sain aivan odottamatta työtä --
+
+SIIRI (_leikillisesti_). Konttorissa ehkä?
+
+TUURE. Niin, -- niin -- tietysti konttorissa.
+
+SIIRI. Tuure!
+
+TUURE. Mitä niin? Sinähän aivan --
+
+SIIRI. Sinä narraat!
+
+TUURE. Narraanko minä?
+
+SIIRI. Niin, minä lähetin äsken kysymään sinua ja silloin vastasi Lind,
+että sinä et ollut koko iltana käynyt konttorissa.
+
+TUURE (_nousee_). Siitä kai Lind vähän tietää. Muuten viivyin minä
+siellä vain pikkusen ajan, sen verran vain, että otin rahat.
+
+SIIRI. Ja äsken sinä sanoit, että sait odottamatta työtä!
+
+TUURE. Aikooko kultu ruveta kiristämään tunnustuksia. No niin, jos nyt
+siis tekisin synnintunnustuksen: minä kävin Knuutin luona pyytämässä
+häneltä vähän -- apua.
+
+SIIRI. Kirjainpäätökseen, arvaan minä.
+
+TUURE. Juuri niin! Totisesti, eikös vain pikku vaimoseni rupea jo
+olemaan perehtynyt kauppatermeihin.
+
+SIIRI (_synkästi_). Niin, ainakin _kirjainpäätökseen_.
+
+TUURE. Se onkin kaikista vaikein.
+
+SIIRI. Ja kaikista ikävin.
+
+TUURE (_istuu uudestaan Siirin viereen_). Ei mutta katsos vain lapsosen
+suuta! Sulkee lehtensä kuin orjantappura sadesäällä.
+
+SIIRI. Sinulla on varmasti runollisia taipumuksia, Tuure.
+
+TUURE. Oliko tuo orjantappura-vertaus sitten niin kovin runollista,
+mitä?
+
+SIIRI. Oikeastaan oli vahinko, että hylkäsit lukusi.
+
+TUURE. Voinhan minä ruveta kansankirjailijaksi. Kunnollinen
+kansankirjailija ei varmaankaan voisi olla herättämättä huomiota.
+
+SIIRI. Oo, eipä sen puolesta. Mutta »tohtorinna» kuuluu sentään koko
+joukon paremmalta kuin kasöörin rouva. (_Huokaisten._) Agnesta kutsutaan
+»hänen armokseen».
+
+TUURE. Mahdollista kyllä. Mutta olisipa meillä ollut odottamista.
+
+SIIRI (_ilostuen_). Niin, sinä olet oikeassa. Ja sitä en minä
+varmaankaan olisi kestänyt.
+
+TUURE. Mutta minä olisin.
+
+SIIRI. Älä kiusaa minua, Tuure.
+
+TUURE. Ja jos se ei olisi tapahtunut _sinun_ tähtesi, niin --
+
+SIIRI (_itku kurkussa_). _Minun_ tähteni! Ett'es häpee, Tuure!
+
+TUURE. No, olisiko sitten parempi, jos se olisi tapahtunut jonkun toisen
+tähden?
+
+SIIRI. Ei, Tuure, nyt -- --
+
+TUURE. Nyt sinä olet mielelläsi kasöörin rouva, niinkö?
+
+SIIRI. Minun kai täytyy, rauhan vuoksi.
+
+TUURE. No, nyt sinä olet kiltti tyttö. Sotakulut maksan minä
+jalomielisesti kyllä itse. Mitä se tuo ihanuus taas maksoikaan?
+(_Osottaa hattua._)
+
+SIIRI. Ainoastaan 38 markkaa.
+
+TUURE. Ole hyvä! (_Antaa Siirille seteleitä, jolloin hänen lompakostaan
+putoaa pieni paperilappu._) Kymmenen, kaksikymmentä, kolmekymmentä, --
+neljäkymmentä.
+
+SIIRI. Ja _viisikymmentä_.
+
+TUURE. Vai niin -- viisikymmentä. (_Antaa vielä yhden setelin._) Sinusta
+pitäisi tehdä valtiovarain päällikkö, Siiri.
+
+SIIRI. Kuinka niin?
+
+TUURE. Sillä sinä hoidat »sisäistä taloutta» tavalla, joka tekisi sinun
+nimesi kuolemattomaksi.
+
+LIISA (_vasemmalta_). Tässä on kirje kasöörille.
+
+SIIRI. Anna tänne. (_Liisa antaa kirjeen, jota Siiri uteliaasti
+tarkastelee, ja poistuu vasemmalle._) Kas tässä, Tuure. (_Tuuren luettua
+kirjeen._) Mikä kirje se on.
+
+TUURE (_hätääntyneenä_). Se on asioimiskirje.
+
+SIIRI. Naisen käsialalla?
+
+AGNES (_näkyy oikeanpuoleisessa ovessa, mutta vetäytyy takaisin._)
+
+TUURE. Niin, olkoon sitten nais-asioimiskirje.
+
+SIIRI. Mutta kuoren nurkassa oli »yksityinen».
+
+TUURE (_harmistuneena_). No, silloin se on yksityinen
+nais-asioimiskirje. Kas niin, oletko nyt tyydytetty?
+
+SIIRI. Siiri tahtoo lukea sen.
+
+TUURE. Sitä sinä et saa.
+
+SIIRI. Enkö saa? Sinulla on siis salaisuuksia?
+
+TUURE. No niin, kuten tahdot. Voihan olla mahdollista.
+
+SIIRI. Salaisuuksia, _sinulla_! Ja äsken tyrkkäsit sinä minut luotasi,
+ja sitten -- kaikki muu -- --. Ei, se ei voi olla mahdollista.
+
+TUURE. Kas niin, Siiri. Älä nyt tee kärpäsestä härkää.
+
+SIIRI. Kärpäsestä, niin kai. Sinä vain pelottelit kultuasi niinkuin niin
+monasti ennen. Saanhan minä lukea kirjeen?
+
+TUURE. Et. (_Itsekseen._) Minä en voi.
+
+SIIRI. Sen sisältö tuottaisi ehkä minulle surua?
+
+TUURE. Juuri niin, aivan liian suurta surua, pelkään minä.
+
+SIIRI (_huokaisee syvään_). Vai niin. Tahdotko vastata minulle erääseen
+kysymykseen, Tuure?
+
+TUURE. Vaikka sataan. Mutta älä tuijota minuun noin jäykästi ja
+hurjasti, lapsukainen. Se kiusaa minua.
+
+SIIRI. Olitko konttorissa tänä iltana?
+
+TUURE. No niin: en.
+
+SIIRI. Ja missä sinä olit?
+
+TUURE. Minä en _voi_ enkä tahdo sanoa.
+
+SIIRI (_kylmästi_). Vai niin.
+
+TUURE. En, koska minä siten paljastaisin itsestäni anteeksiantamattoman
+heikkouden. Mutta, Siiri, mikä sinun on? (_Äkkiä._) Onko mahdollista,
+että sinä voit luulla -- -- epäillä _minua_?
+
+SIIRI. Ei, minä en epäile enään. (_Intohimoisesti._) Tuure, sinä olet
+pettänyt minua!
+
+TUURE. _Minä!_ Minä, joka rakastan sinua niin äärettömästi, että minä
+suojatakseni sinut surulta voisin pantata oman sieluni. Ainakin minusta
+nyt siltä tuntuu.
+
+SIIRI. Nyt minä ymmärrän kaikki. Sinun hajamielisyytesi, sinun
+kylmyytesi, sinun -- -- Ja väsyttyäsi leikkikaluusi, miksi et voinut
+erota hänestä?
+
+TUURE. Mutta tämähän on aivan kuulumatonta lapsellisuutta.
+
+SIIRI. Niin, kuulumatonta lapsellisuutta. Tuure raukka, ja minä onneton
+-- --!
+
+TUURE. No mutta, kuulehan nyt!
+
+SIIRI. Mitä?
+
+TUURE. Ei mitään. (_Hiljaa._) Kuinka voisikaan hän kestää sitä _nyt_!
+(_Ääneen._) Kuinka sinä voit näin loukata minua, Siiri?
+
+SIIRI (_arasti_). Loukkaanko minä -- -- Minä en tiennyt -- -- minä
+luulin -- --.
+
+TUURE. Onko minun entisessä elämässäni mitään, joka oikeuttaisi sinut
+heittämään semmoisen varjon -- --
+
+SIIRI. Älä suutu, Tuure.
+
+TUURE. Suutu, en, mutta minä joudun epätoivoon! Kun sinä panet noin
+pahaksesi kuvitellun koettelemuksen, Siiri, niin mitä sitten teetkään,
+kun tulee todellinen.
+
+SIIRI. Minähän olen niin lapsellinen, niinkuin tiedät, ja että minua
+koskaan mikään suru kohtaisi, sitä en ole ajatellutkaan.
+
+TUURE. Et, sen minä tiedän.
+
+SIIRI. Näetkös, Tuure. Mitä tahansa sinä salaatkin minulta, niin
+_jotakin_ se kuitenkin on, ja että sinun ja minun välilläni on _mitään_,
+siihen on minun kyllä vaikea tottua.
+
+TUURE. Olet oikeassa, Siiri. Minä tunnen sen nyt. Meidän välillämme ei
+saa olla mitään salaisuuksia. Jumala sinua siunatkoon, lapsi kulta,
+niistä sanoista. Ne karkoittivat kaiken epäilyksen, kaikki synkät
+varjot. Kas tässä, lue (_ojentaa Siirille kirjeen_). Ja anna minulle
+anteeksi, jos voit. Minä olen rikkonut heikkoudesta ja -- --
+
+SIIRI. Sinä olet siis rikkonut! Mutta minä en todellakaan voi lukea
+_nyt_. (_Laskee kirjeen pöydälle._) En _voi_!
+
+TUURE. Mutta koetahan nyt malttaa -- --
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+EDELLISET ja AGNES.
+
+AGNES (_oikealta_). Jättäkää hänet minun huostaani.
+
+TUURE. Ah, te! Niin, puhukaahan te hänelle. Nainenhan ymmärtää kuitenkin
+aina paremmin kuin mies, mitenkä sairasta lasta on lohdutettava.
+(_Siirille_) Oma rakas pikku eukkoni -- --
+
+AGNES. Jättäkää meidät hetkeksi kahden kesken. (_Tuure menee
+vasemmalle._)
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+SIIRI ja AGNES.
+
+AGNES. Vai niin, ystäväiseni, että sinun onnesi ei ollut rakennettu sen
+lujemmalle pohjalle?
+
+SIIRI. Minun onneni!
+
+AGNES. Minä kuulin kaikki tyyni. Hän on kauheasti pettänyt sinua.
+
+SIIRI. Kuka? Tuureko?
+
+AGNES. Niin, pysykäämme vain tosiasioissa. Kylmyys, hajamielisyys,
+tuntikausia kestävä poissaolo voimatta sanoa, missä on ollut, naisen
+kirje, jota sinä et saa lukea, ynnä muuta.
+
+SIIRI. Niin, niin -- -- niin se on.
+
+AGNES. Ainoa mikä sinua voi lohduttaa, on se, että hän on sinulle
+kokonaan arvoton.
+
+SIIRI. Arvoton! Kuinka _sinä_ sen tiedät? Tiedätkö _sinä_, kuinka minä
+olen kiusannut, koetellut häntä! Tiedätkö _sinä_, että hän ei koskaan
+ole kuullut ainoatakaan tervettä neuvoa minun huuliltani, vain mitä
+järjettömimpiä vaatimuksia, että minä en koskaan ole tukenut hänen
+pyrkimyksiään, että hänellä, pitääkseen minua hyvällä tuulella aina on
+pitänyt olla taskut täynnä namusia ja lahjoja ikäänkuin hemmotellulle
+lapselle. Sano, tiedätkö sinä tämän kaikki. Ja tällaiselle oikulliselle
+nukelle on hän uhrannut koko tulevaisuutensa ja antautunut toimeen, joka
+on hänelle mitä vastenmielisin. Jos joku on arvoton, niin se olen minä
+eikä hän. (_Heittäytyy itkien nojatuoliin._)
+
+AGNES (_syrjään_). Lääke oli katkera, mutta se vaikutti. (_Ääneen._) No,
+rakkaani, emmeköhän nyt lukisi tätä hirveätä kirjettä.
+
+SIIRI. Kirjettä? Niin, lue sinä. _Nyt_ minä voin kuulla sen.
+
+AGNES (_lukee_). Rakas veljenpoikani.
+
+SIIRI. Veljenpoikani!
+
+AGNES (_lukee_). On ikävä kuulla, että elämä Helsingissä tulee niin
+kalliiksi. Mutta minun mielestäni sinun olisi pitänyt ajatella sitä
+asiaa, ennenkuin menit naimisiin. Mitä nyt vekseliin tulee, jota pyydät
+minun lunastamaan, niin kieltäydyn minä aivan jyrkästi. Mies, joka
+yhdessä vuodessa velkaantuu kaksituhatta markkaa, ei ansaitse mitään
+apua. Minua ilahduttaa kuulla, että teidän pesänne on vakuutena, sillä
+silloinhan ei kukaan joudu kärsimään. (_Puhuu._) Paitsi te itse, mutta
+se ei tunnu mitään merkitsevän. (_Lukee._) Muuttakaa sitten johonkin
+vinnikamariin ja olkaa säästäväiset, se on minun neuvoni. Hienolle
+rouvalle se kai käy raskaaksi, mutta parempi niinkin kuin lainata,
+voimatta maksaa takaisin. Ystävällinen musterisi Margareetta. (_Kääntää
+kirjeen kokoon._) No, _hänen_ ystävällisyyttään ei suinkaan voi epäillä.
+
+SIIRI (_tempaisee kirjeen_). Mitä sinä luet? (_Silmää kirjeen läpitse._)
+Kaksi tuhatta markkaa -- -- teidän pesänne -- -- vinnikamari -- -- hieno
+rouva.
+
+AGNES. Voitko kuunnella minua levollisesti, Siiri?
+
+SIIRI (_yhä kirjettä silmäillen_). Voin, voin.
+
+AGNES. Miehesi on ponnistellut kaikki voimansa hankkiakseen rahoja,
+mutta turhaan, ja keskiviikkona lankeaa vekseli.
+
+SIIRI. Kuinka _sinä_ tiedät tämän kaiken?
+
+AGNES. Sehän on yhdentekevää; siinä kyllä, että tiedän. Jos sitä ei
+siihen mennessä makseta, niin -- --
+
+SIIRI. Niin, mitä?
+
+AGNES. Niin toimitetaan täällä ulosmittaus.
+
+SIIRI. Mitä ymmärretään ulosmittauksella?
+
+AGNES. Te menetätte kaikki, mitä teillä on.
+
+SIIRI. Ja tämä on minun vikani, _minun_!
+
+AGNES. Niin, voimmehan siten otaksua kohteliaisuuden vuoksi.
+
+SIIRI. Minä se olen houkutellut ja vietellyt hänet yhä uusiin ja uusiin
+menoihin, mutta minä en koskaan ymmärtänyt, miten väärin se oli. Ei
+kukaan ollut opettanut minulle rahan arvoa, muuta kuin että mikään
+uhraus ei ollut liian suuri, kun kysymyksessä oli minun koristamiseni.
+
+AGNES. Sinä olet kuitenkin onnellinen, kun sinun ei ole tarvinnut uhrata
+itseäsi.
+
+SIIRI. Hänen taistellessaan, kärsiessään olen minä nauttinut, leikkinyt!
+
+AGNES (_nostaa lattiasta ja silmäilee sitä paperilappua, joka putosi
+Tuuren lompakosta) _. _Kohtalo_ puhuu tänään järkeä. Minun ei tarvitse
+vaivata ajatuksiani. Kas tässä, Siiri (_antaa hänelle paperilapun_).
+Sinun päätelmiltäsi ei siis puutu johdonmukaisuutta.
+
+SIIRI (_silmää lappua_). Ja tämän hän on tehnyt maksaakseen tuon
+(_osottaa hattua_). Tuure, Tuure! (_Juoksee vasemmalle._)
+
+AGNES (_yksin_). Tänään hän panttaa kellonsa, huomenna -- --!
+(_Nytkäyttää olkapäitään._) Onneksi on huomispäivä minun käsissäni.
+(_Repäisee lehden muistikirjastaan ja istuutuu kirjoituspöydän ääreen._)
+
+SIIRI (_vasemmanpuoleisesta huoneesta_). Rakas, rakas Tuure!
+
+AGNES. Voida rakastaa, voida puhua noin.
+
+TUURE (_myöskin vasemmalla_). Ei, Siiri, syy on minun, ainoastaan minun,
+mutta rakkauteni teki minut raukaksi.
+
+AGNES. Miten he kiusaavat minua! (_Sulkee kiireesti kirjeen kuoreen._)
+Kas niin, nyt on _heidän_ surunsa lääkitty. Mutta on toinen, joka kalvaa
+kuolemaan asti. Minkätähden annoin minä myydä itseni!
+
+SIIRI (_yhä vasemmalta_). Köyhät! Mitä se tekee, kun omistamme toinen
+toisemme!
+
+AGNES (_nousee_). Mutta minä! Minulla on sukutila ja vapaaherrattaren
+arvonimi! Äitini osasi ainakin panna hintaa tavarallensa. Ei, pois
+täältä. Minä en, näen mä, siedä tätä ilmapiiriä. Raitis ilma on vain
+myrkkyä turmeltuneille keuhkoille. (_Panee kiireesti hatun ja takin
+päällensä._)
+
+TUURE (_kuin edellä_). Minä teen työtä kaksinkertaisin voimin -- --
+
+AGNES. Ei, minun täytyy nähdä heidät -- -- kerta. (_Kurkistaa
+avaimenreijästä._) Mies polvillaan, pää vaimon sylissä. Vaimo nauraa ja
+itkee yht'aikaa. Niin onnelliselta kuin hän näyttää odotettavista
+kieltäymyksistä huolimatta, noista _kauheista kieltäymyksistä_, joilla
+meitä pelotellaan sydämemme vähimmästäkin kapinoimisesta. -- -- Siiri
+hupakoksi oli minun tapana sanoa häntä. Pah, hupsu on vain se nainen,
+joka luulee olevansa viisas. (_Menee takaovesta._)
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+TUURE ja SIIRI (_vasemmalta, kädet toistensa vyötäisillä_).
+
+SIIRI. Nyt et saa virkkaa enää sanaakaan. Sinä pilaat minut
+hemmottelullasi, ja siitä on nyt tehtävä loppu. Mutta yhden kysymyksen
+tahtoisi kultu vielä tehdä.
+
+TUURE. Kysy, kysy.
+
+SIIRI. Jos ei minun järjetön mustasukkaisuuteni olisi puhjennut ilmi,
+niin milloin minä olisin saanut tietää totuuden?
+
+TUURE. Jumalan avulla: aikanaan. Mutta salli minun nyt olla sitä
+ajattelematta, mitenkä silloin olisi voinut käydä, ja nauttia täysin
+määrin jakamattomasta onnestani.
+
+SIIRI. Saatpa nähdä, kuinka suloista meillä on oleva vinnikamarissamme.
+
+TUURE. Kukapa olisi voinut uskoa, että niin sankarillinen sielu saattoi
+asua semmoisessa -- -- -- muotinukessa.
+
+SIIRI. Oo, meillä on kyllä sielu meilläkin, vaikka sitä ei huomaa
+korujen ja hetaleitten alta! Ush, niin ilkeä kuin minä olen ollut! Mutta
+paha on Tuurekin ollut, kun ei ole uskonut asian oikeata laitaa pikku
+vaimolleen.
+
+TUURE. Kuinkapa minä olisin uskaltanut!
+
+SIIRI. Niin, sinä olet oikeassa. Minä en ansainnut luottamusta, mutta
+kuitenkin -- --
+
+TUURE. Kuitenkin -- --?
+
+SIIRI. Oo, minä vain ihmettelen, onko lainkaan olemassa vaimoa, olkoon
+kuinka turhamielinen, kuinka lapsellinen tahansa, joka ei pane
+puolisonsa luottamusta kaiken muun yläpuolelle. Mutta mehän kokonaan
+unohdamme Agneksen! (_Katsoo oikeanpuoleisesta ovesta._) Hän on poissa.
+
+TUURE. Kas tässä kirje sinulle, pikku moraalisaarnaaja. Ehkä se selittää
+asian.
+
+SIIRI. Avaa se siis.
+
+TUURE (_avaa kirjeen_). Mitä minä näen! Minun oma vekselini
+lunastettuna, ja mitä tässä on: »Agneksen häälahja Siirille.».
+
+SIIRI. Ja täällä takapuolella: »Setä Fabian oli oikea vaikka näkymätön
+velkoja, ja minä sain valita perintöni.» Oi, nyt minä ymmärrän kaikki!
+
+TUURE. Niin paljon en minä ymmärrä, mutta minä ymmärrän kumminkin
+tarpeeksi voidakseni iloita kaikesta sydämestäni -- -- sinun tähtesi.
+
+SIIRI (_leikillisesti_). Vai niin, taaskin vain minun tähteni.
+
+TUURE. Niin, näetkös, Siiri, tapahtukoon mitä tahansa, minä _olen_ nyt
+rikas mies enkä ole minkään tarpeessa. (_Syleilee Siiriä._)
+
+SIIRI (_veitikkamaisesti_). Etkö minkään?
+
+TUURE (_naurahtaen_). Sinä pikku veitikka! (_Suutelee häntä._)
+
+_Esirippu._
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Hattu, by Alfhild Agrell
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HATTU ***
+
+***** This file should be named 17638-8.txt or 17638-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/1/7/6/3/17638/
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+