diff options
Diffstat (limited to '17127-8.txt')
| -rw-r--r-- | 17127-8.txt | 8316 |
1 files changed, 8316 insertions, 0 deletions
diff --git a/17127-8.txt b/17127-8.txt new file mode 100644 index 0000000..ab6fd0f --- /dev/null +++ b/17127-8.txt @@ -0,0 +1,8316 @@ +Project Gutenberg's Niilo Klimin maanalainen matka, by Ludvig Holberg + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Niilo Klimin maanalainen matka + +Author: Ludvig Holberg + +Release Date: November 21, 2005 [EBook #17127] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA + +Kirj. + +Ludviikki Holberg + + +Ruotsinkielisen kolmannesta painoksesta suomentanut Arvo Lempiranta + + +Waasan Painoyhtiö, Waasa, 1884. + + + + +Lukijalle! + + +Kaksi vuosisataa on kulunut siitä, kun Ludviikki Holberg, epäilemättä +muuan kahdeksannentoista vuosisadan nerokkaimpia kirjailijoita, näki +päivän valon. Ja vielä tänä päivänä ovat useimmat tämän tanskalaisen +kirjaniekan kirjallisista tuotteista suomalaiselle yleisölle oudot. +Meidän tietääksemme löytyy ainoasti kolme hänen teoksistansa suomen +kielelle käännettyinä, nimittäin "Erasmus Montanus", "Jeppe +Niilonpoika", ja "Ei ole aikaa", paitsi eräs pienempi, nimittäin +"Arapian pulveria". Mutta hänen suurimmat mestariteoksensa, hänen +näytelmänsä, mitkä etusijan anastavat, sekä myös hänen kertomukselliset +ivateoksensa aikansa virheistä, joihin viimeksi mainittuihin on +parhaimpien joukkoon kuuluvina luettava "Niilo Klimin maanalainen +matka", ovat tämän saakka olleet täällä vieraat, mitä kyllä on +valitettavana tosiseikkana pidettävä. Tämän älyten olemme päättäneet +suomalaisessa puvussa tämän teoksen julkaisemisella antaa suomalaiselle +kirjallisuudelle arvokkaan lisän ja samalla arvollisesti jnhlittaa +200:n vuotista muistoa siitä miehestä, joka neronsa voimalla on tehnyt +vanhuudelle murroksen ja raivannut tien uusille ja vapaamielisille +aatteille, ei ainoasti isänmaassansa Tanskassa, vaan kaikissa +pohjoisissa maissa, niin, Euroopassa. + +Tosin on totta että tämä ivalliseen tapaan koottu teos, omintakeisine +käsityksineen valtiosta, kirkosta j.n.e., saattaa näyttää ja +näyttääkin vanhentuneelta meidän pitkälle edenneessä aikakaudessamme. +Pintapuolinen katsoja saattanee, nyt enään pitää sen arvon +vähäpätöisenä. Kuitenkin on tämmöinen katsantotapa varsin väärä. Sillä +se päämäärä, jonka Holberg on pannut eteensä tässä, niinkuin melkein +kaikessa runoilemisessansa, on ruoskimalla aikansa järjettömyyksiä, sen +takaperäisiä tapoja ja tottumuksia, sen orjallista nöyrtymistä yleisön +tuomiolle, ollut temmata se ennakkoluuloistansa. Hänen "Niilo +Klimiänsä", joka käsittelee näitä aineita ja antaa lisän aikansa +tuntemiselle, on sentähden pidettävä ensimmäisen luokan +kirjallishistoriallisena tuotteena, millä kaikkina aikoina on +pysyväinen arvonsa. Me jätämme lukijan itse tehtäväksi tarkemmin +määritellä arvostelunsa tästä merkittävästä kirjallisuuden hedelmästä, +ja me olemme vakuutetut siitä, että jokainen, jolla on jotakin +tarkkanäköisyyttä, epäilemättä keksii tuon syvän vakavuuden ja ylevän +siveellisyyden, mikä tämän ivan takana piilee. Ennenkun jätämme tämän +suomennoksen lukijan käsiin, tahdomme me kuitenkin ensin antaa +seuraavat tärkeimmät elämäkerralliset tiedot tekijän vaihteista +rikkaasta elämästä. + +_Ludviikki Holberg_ syntyi 3:na päivänä Joulukuuta 1684 Bergenin +kaupungissa Norjassa. Hänen isänsä, Kristen Nielssen Holberg, +oli halvasta rengistä ja sotamiehestä palvellut itsensä +everstiluutnantiksi; äidin nimi oli Kaarina Lem, Bergenin pispan, +Munthen, tyttären tytär. Ajan tapaan kirjoitettiin nuori Ludviikki, +joka oli nuorimpia kahdestatoista sisaruksesta, isänsä rykmenttiin. +Tuskin kymmenen vuotiaana oli hän jo orpo; ja kun ei häntä sotatoimi +miellyttänyt, pani muuan hänen enonsa, Pederi Lem, joka vanhempain +kuoltua oli ottanut pojan huostaansa, hänen kouluun Bergeniin. Luku +kävi rivakkaasti ja jo v. 1702 otti hän ylioppilastutkintonsa +Kyöpenhaminassa. kuitenkaan hän ei rahojen puutteen tähden saattanut +oitis ruveta yliopistossa opintoja harjoittamaan. Hän tutki kuitenkin +ahkeruudella ja menestyksellä jumaluusoppia ja uusia kieliä ja saattoi +jo v. 1704 korkeimmalla arvosanalla suorittaa papillisen +virkatutkinnon. Mutta rahat olivat lopussa; hänen täytyi ottaa +kotiopettajantoimen vastaan lehtori Smediltä Bergenissä. Tämä oli +paljon kulkenut mies, jonka päiväkirjan tapaan tehtyjä matkakertomuksia +Holberg suurimmalla mielihalulla tutkieli. Ja jota enemmän hän luki, +sitä suuremmaksi tuli halunsa itse saada katsella maailmaa omaa maatansa +ulompana. Hän rupesi sentähden kokoomaan kaikki, mitä hän suinkin voi, +saadakseen lähteä ulkomaille ja saatuansa kokoon noin 60 riksiä lähti +hän matkalle ja ohjasi kulkuansa Hollantiin. Niinkuin näemme ei hänellä +liikoja rahoja tämmöiselle matkalla ollut, eikä tavallinen ihminen +olisi uskaltanutkaan näin vähin varoin lähteä matkalle. Mutta Holberg +ei ollut niitä jotka toivottomuuteen syöksyivät; hän toivoi +ansaitsevansa jotakin, opettamalla vieraita kieliä. Ja lisäksi oli +hänellä murtamaton luonto; mitä hän kerran oli päähänsä saanut, se +pysyi siellä. + +Vuoden hän oleskeli Amsterdamissa. Sieltä täytyi hänen lääkärin +määräyksestä lähteä kylvyille Aakeniin, johon saapuessaan hänellä oli +6 riksiä taskussaan. Täällä eli hän niin säästäväisesti kuin ylioppilas +konsanaan on elänyt, mutta minne mennä 6:lla riksillä ja sairaalla, +työhön kykenemättömällä ruumiilla? Hätä hänen silloin pakoitti tekoon, +jota hänen tukala tilansa tosin penseyttää, mutta jota siveelliseltä +kannalta katsoen ei kuitenkaan saateta puolustaa. Kun rahapulansa oli +suurimmillaan, eikä hänellä ollut keinoa vuokransa maksamiseen, koetti +hän nimittäin karata pois maksamatta. Hän oli kuitenkin, niinkuin hän +itse sanoo, "kepuli tähän työhön", minkätähden isäntä saikin hänen +kiinni ja hänen täytyi maksaa joka äyrin. Jalkasin ja sanomattomia +hankaluuksia kärsien, sairaana sekä ruumiinsa että sielunsa puolesta, +lähti hän takasin Amsterdamiin. Täällä hän sai rahaa kotomatkaansa ja +lähti niin Kristianssandiin; sukulaistensa ja ystäviensä luo Bergeniin +hän ei uskaltanut mennä, peljäten joutuvansa heidän pilkkansa +esineeksi. + +Kristianssandissa tuli hän tutuksi erään Trondhjemiläisen ylioppilaan, +Kristeni Briksin kanssa, joka vei hänen kaupungin etevimpiin +porvarisperheisiin, joiden lapsille hän sai ruveta opettamaan kieliä. +Ja hänen maineensa kielen opettajana kasvoi joka päivä ja samaten myös +oppilasten luku. Niin oli hän kevääsen v. 1706 taas säästänyt niin +paljon rahoja, että hän Briksin kanssa saattoi lähteä Englantiin. +Täällä Oksfordin yliopistossa, tutki hän ahkerasti kaksi vuotta, +käyttäen lomaa ainoastaan kahdesti jalkasin Lontoossa käydessään. +Säästävästi hän kuitenkin sai elää. Välttämättömimpiin menoihinsa sai +hän rahaa kielien ja soitannon opettamisella. Hän oli nimittäin +jotenkin taitava huilun soittaja, ja otettiin jäseneksi erääsen seuraan +nimeltä: "the musical club"; näin saavutti hän kaikkien luottamuksen ja +toveriensa ystävyyden. + +Kesällä v. 1708 tapaamme me jälleen Holbergin Kyöpenhaminassa +yksityisenä luennonpitäjänä lukuisalle, vaan ei juuri kiitolliselle +kuulijakunnalle. Sillä kyllä kaikki tarkkuudella seurasivat hänen +luentojansa, mutta maksun tullessa kysymykseen lähtivät useimmat +oppisalista. Sitte lähti hän taas samana vuonna syksyllä Saksanmaalle +vieden muassaan erään nuoren ylioppilaan Leipsigiin kasvatettavaksi. +Hän kävi myös Hallessa ja palasi alkupuolella v:tta 1709 +Kyöpenhaminaan. + +Nyt loppuivat ajaksi hänen matkailemisensa. Hän sai nimittäin vuodeksi +kotiopettajan paikan erään varakkaan Amiraali Gjedden luona, joka +hänelle hankki pääsön n.k. "varkin kollegiumiin", missä hän vapaasti +sai täyden elannon. Neljä vuotta oleskeli hän täällä ja sillaikaa +julkasi hän ensimmäiset teoksensa, jotka koskivat historiallisia +aineita; niistä mainittakoon teos Kristiani IV:nnen ja Fredrikki +III:nnen hallituksen ajasta, mikä käsikirjoituksena jätettiin +hallitsevalle kuninkaalle Fredrikki IV:nnelle, joka niin mielistyi +tähän että Holberg v. 1714 nimitettiin ylimääräiseksi professoriksi ja +sai 100:n riksin suuruisen vuotuisen apurahan, joka velvoitti hänen +oleskelemaan jossakin ulkomaan protestanttisessa yliopistossa. Holberg +lähti mielellänsä matkaan, vaan ei mihinkään protestanttiseen +yliopistoon. Hän oli Englannissa mielistynyt historiallisiin +tutkimisiinsa ja lähti nyt niitä jatkamaan Pariisiin, jossa hän tällä +kertaa viipyi kaksi vuotta kooten kokemuksia, jotka varmaankin +keijuivat hänen mielessään Niilo Klimiä kirjoittaessaan. Pariisista hän +matkusti Roomaan Lyonin ja Genuan kautta. Täällä olivat varansa jälleen +ylen vähissä, niin että hänen usein saattoi nähdä liikuttavan kauhaa +padassa yhdellä kädellänsä ja toisella tekevän muistoonpanoja +paperille; hän oli melkein kurjassa tilassa. Mutta jos Ludviikkimme +tähän saakka olikin saanut kaikellaisia vastuksia kärsiä, eivät ne +olleet mitäkään verraten niihin, joita hän, kuten tavallisesti jalkasin +kalkeissaan, sai kokea palausmatkallansa Roomasta. Taistellen tauteja +ja köyhyyttä vastaan laahasi hän itseänsä Apenniinien ja Alppien poikki +Savoyenin kautta Pariisiin, jossa hän turhaan etsi lääkettä kiusaavan +vilutautinsa poistamiseksi. Siitä hän kuitenkin pääsi, edelleen +kulkeissansa kotiopäin ja poiketessaan Amsterdamiin, missä hän myös sai +lainata vähän rahoja ja pääsi taas onnellisesti Hampurin kautta +Kyöpenhaminaan v. 1717. Tämä oli hänen viimeinen matkansa, mutta se oli +hänelle myös runsaimmat kokemukset antanut. Nyt alkaa hänelle +levollisempi elämä täynnä tärkeätä ja merkittävätä vaikutusta tieteen, +taiteen ja kirjallisuuden palveluksessa. + +Kohta kotiotulonsa perästä nimitettiin Holberg metafysiikan eli +viisausopin professoriksi. Tämä aine ei ollut ensinkään hänen +mieleensä, vaikka sitä tiedettä silloin pidettiin suuressa arvossa. +Hän otti sen kuitenkin vastaan mieluummin kuin nälkään kuolemisen. Ja +kukapa hänen sijassaan olisi toisin tehnyt! + +Nyt oli siis Holberg saanut ei ainoasti professorin nimen vaan +tulotkin, joten hän pääsi velkojensa maksamisen tilaisuuteen ja sai +elää huoletonta elämää. "Ei niin hyvää ettei sitä paha seuraa", +sanotaan, ja niin kävi tässäkin. Holbergin virkaveljet tiesivät +hyvästi, ettei metafysiikka ollut hänen parhaita puoliansa, jonka +tähden häntä kaikkialla kohtasi pilkallisia ja kateellisia katseita. +Eivätkä hänen vastustajansa vaijenneet sittekään kun Holberg v. 1718 +tuli latinan kielen professoriksi. Tässäkin aineessa pidettiin hänen +tietonsa ala-arvoisina. Ja miksi? Siksi että hän kirjoituksissaan +mieluummin käytti tanskalaista äidinkieltänsä, kuin tavallisesti +käytettyä latinaa; siksi että hän, sydämensä pohjasta rakastaen omaa +äidinkieltänsä, oli päättänyt kokonansa omistautua sen viljelemiselle +ja kehittämiselle, mutta sitä vastoin latinan kielestä oli usein +sanonut, että se, oli kuollut kieli, jota hän oli oppinut ainoasti +välttämättömyyden tähden, ei muun vuoksi. Kuitenkaan ei kukaan +puolueeton saata moittia hänen tietojansa latinan kielessä, ja varsin +varmaa on, että hän sitä tunsi enemmän kuin metafysiikkaa. Ja onpa hän +kirjoittanutkin useat teoksensa latinan kielellä. Hänen "epistolansa" +Niilo Klimin matka, tavalliset vuosiväitökset Vartin kollegiumissa y.m. +teokset ovat kirjoitetut latinaksi. + +Suurimman kirjallisen vaikutuksensa toimitti Holberg vv. 1718-1728. +Tällä ajalla kirjoitti hän ensimmäisen suuren ivallisen teoksensa, +Pietari Parsin, ja useimmat huvinäytelmänsä. Pietari Parsissa hän +sattuvasti ruoskii aikansa suhteita. Harvat kuitenkin oikein älysivät +tämän mestariteoksen päätarkoitusta; sitä, että hän siinä löi iskujansa +yleiseen henkilöitä tarkoittamatta; moni luuli Holbergin heitä +tarkoittavan ja etsivät kaikin tavoin kostoa hänelle. Kun eivät he +voineet muuta tehdä, anoivat he, että pyöveli määrättäisiin tämä teos +roviolla polttamaan (Sic!) Fredrikki IV:nnen valistuneen käsityksen +kautta tästä teoksesta, ei sen tarvinnut tätä marttyyriutta kuitenkaan +kärsiä. + +Ensimmäiset huvinäytelmänsä kirjoitti Holberg v. 1720. Tähän yritykseen +yllytti häntä ennen kaikkia hänen palava rakkautensa isänmaahan, +kansaan ja äidinkieleen; nämä hän, oikeana, kunnon kansalaisena, piti +pyhimpänä omaisuutenansa. Käsittäen näytelmän suuren merkityksen +valistuksen välikappaleena, ei hän saattanut kärsiä sitä, että Talian +temppeliportit paiskattiin auki ylhäisille, mutta olivat suljettuina +jokaiselle, joka ei osannut - ranskan tai saksan kieltä. Muutamien +vaikuttavien henkilöitten auttamana onnistui hänen saada eräälle +ranskalaiselle näyttelijälle, jonka nimi oli Montaigue, hankituksi +luvan, Kyöpenhaminassa avata teaatterin, jolta ainoasti tanskalaisia +näytelmäteoksia piti näyteltämän. Tämä tapahtui v. 1720. seitsemän +vuotta eteenpäin teaatteri kannatti itseänsä jotenkin hyvin; varsinkin +piti sen näytelmävaroista huolta Holberg, joka "nyt sai halun, muiden +kansojen esimerkkiä seuraten, kirjoittaa muutamia komedioita +äidinkielellä", ja ennenkuin v. 1722 oli umpeen kulunut, oli viisi +ensimmäistä hänen kirjoittamaansa näytelmää jo näytetty. Vuotta +myöhemmin oli hänellä valmiina kymmenen uutta näytelmää, joista +mainittakoon "Ulysses fraa Ithaka" sekä suomeksi jo käännetyt "Ei ole +aikaa" ja "Erasmus Montanus". "Jeppe Niilonpoika" ilmestyi jo +ensimmäisten joukossa. Kaikkiansa on Holberg kirjoittanut 32 näytelmää. +V. 1727 näyteltiin hänen viimeinen näytelmänsä, "Tanskalaisen komedian +hautajaiset". Sitte suljettiin teaatteri, osaksi Kristian V:nnen +valtaistuimelle nousemisen, osaksi rahanpuutteen tähden. + +Kaikkien hänen näytelmiensä pohjassa tavataan syvä pyrkimys aikaa +uudesta muodostamaan; kaikessa, mitä hän on kirjoittanut, kaikuu +muutoksen, parannuksen, edistyksen sotahuuto. Sitä paitsi ovat hänen +näytelmänsä ylein arvollisena lisänsä Tanskan kansan ja sivistyselon +tuntemiseen. + +V. 1730 nimitettiin Holberg historian professoriksi mistä ajasta +ruveten hän omistautuu historialliselle kirjallisuudelle. Muutama +näytelmä, "Nicolai Climii iter subterraneum" (tämä teos) ilmestyi +kuitenkin tällä ajalla. Kuitenkin on luultavata, että viimeksi mainittu +on kirjoitettu jo aikoja ennen ilmestymistänsä, joka tapahtui 1741. + +Holbergin historiallisista teoksista mainittakoon "Tanskan valtakunnan +historia" (1732-1735) ja "kirkkohistoria" (1738). Sitä paitsi on hän +meille jättänyt "Siveellisiä ajatuksia" (1744) ja "Epistolia" +(1748-1754) -- -- + +Semmoinen oli pääasiallisesti sen miehen elämä ja vaikutus, jonka +nerokasta, tietä murtavata työtä isänmaan ja ihmiskunnan palveluksesta +ei aikojen aikoina unhoteta. + +Ludviikki Holberg kuoli 28:na päivänä Tammikuuta v. 1754 aamulla. Kun +lääkäri hänelle ilmoitti hänen kuolinhetkensä jo olevan lähellä, +vastasi hän levollisesti ja vakaasti: "Onpa hyvä että minä kaiken +elämäni ajalla olen kokenut olla hyödyllinen kansalainen isänmaassani; +minä sentähden mielelläni kuolen, kun havaitsen etteivät sieluni voimat +minua enään auta." + + * * * * * + +Mitä suomennokseen tulee, olen siinä vierasten sanojen, varsinkin +tieteellisten nimien suhteen noudattanut sitä, että semmoisia sanoja, +jotka jo ovat kansaan perehtyneet, olen pysyttänyt alkuperäisinä, mutta +harvinaisemmat olen suomeksi kirjoittanut. Teoksesta löytyvät +kuvituksen rakentamat nimet ovat, kun niitä ensi kerran mainitaan, +painetut latinalaisilla kirjaimilla [tässä merkitty _alaviivoilla_], +että lukijan on helpompi siten eroittaa ne todellisista nimistä. -- +Tietysti tämmöisen teoksen suomentaminen oikeastansa kysyisi suurempaa +kykyä, kuin minulla on tarjona mutta kun suuremmat vaikenivat uskalsin +minä siihen ryhtyä, ja olen vakuutettu siitä, että valistunut lukija +hyvän tarkoitukseni tähden penseydellä arvostelee tätä yritystäni kun +sen nyt jätän suotuisan lukijakunnan käsiin. + +Vaasassa, Joulukuussa 1884. + +Arvo Lempiranta + + + + + +NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA + + + + +ENSIMMÄINEN LUKU. + +Tekijän matkustus alas maanalaiseen maailmaan. + + +Vuonna 1664 Kyöpenhaminan yliopistossa saatuani "kiitettävän" +arvosanan molemmissa tutkinnoissani, filosofiallisessa ja +jumaluusopillisessa, päätin matkustaa kotia ja astuin eräälle laivalle +jonka matkan määrä oli Bergenin kaupunki Norjassa. Minulla oli +loistavat todistukset kummastakin tiedekunnasta, mutta kukkaroni oli +tyhjä: tämä muuten kohtalo, mikä oli yhteinen minulla ja norjalaisilla +ylioppilailla yleensä, jotka parhaastansa tyhjennetyin kukkaroin +palasivat takaisin runotarten temppelistä. Me saimme hyvän tuulen ja +muutaman päivän onnistuneen purjehduksen perästä me laskimme ankkurimme +Bergenin satamassa. + +Niinpä olin siis onnellisesti ja hyvin säilyneenä kotona taas. +Oppineemmaksi olin kyllä tullut, mutta en juuri rikkaammaksi ja minun +täytyi sentähden jonkun ajan kululla turvautua sukulaisten ja ystäväin +apuun. Tavallansa minä siis valvoin toimeentuloani kerjäläisenä, +olematta kuitenkaan laiska taikka toimeton; sillä, käytännöllisellä +tavalla päästäkseni tilaisuuteen vaurastumaan fysiikassa (jota minä +parhaiten olin tutkinut), ja urkkimaan maanpallon laatua sekä vuorten +sisustaa, harhailin minä näkymättömästi pitkin seudun jokaista loukkoa. +Ei ollut ainoatakaan kalliota, oli se kuinka syvää rotkoa, että se +olisi pelvoittanut minua sinne ryömimästä, uteliaana kuin olinkin +saamaan selvää eikö siellä ollut mitään luonnontutkijan saatavana. +Sillä sangen paljon löytyy isänmaassamme, jota emme saa nähdä, taikka +kuulla siitä puhuttavankaan, mutta josta kyllä saisimme sekä lukea että +kuulla puhuttavan ja vieläpä kuunnella laveoita selityksiäkin, jos tämä +kohdattaisiin Ranskassa, Italiassa, Saksassa taikka jossakin muussa +ihmeistä rikkaassa maassa, mikä osaa ne sopivasti maailmalle kantaa. + +Monen muun muassa, joka minusta ihmeelliseltä tuntui, löytyi syvä ja +jyrkkä rotko erään vuoren huipusta, jolle vuorelle seudun kansa oli +antanut nimen Flöjen. Tästä rotkosta puhkui esille säännöllisiä, eikä +suinkaan vastenmielisiä tuulenpuuskia, ikäänkuin se alituisella +huokaamisella milloin olisi vetänyt puoleensa milloin taas puhaltanut +ulos sisuudestansa ilmaa, mikä asioitten suhta tai varsinkin tuon +mainion Abelinin sekä tähtitieteessä ja fysiikassa erinomaisesti +perinpohjaisen maisteri Edwardin, joka oli latinakoulussa +sijaisrehtorina, ajattelemaan, että tässä oli oppineille jotakin +lähemmin tutkittavaa, ja kun he itse, sekä ikänsä että voimattomuutensa +puolesta, eivät kyenneet asiaan ryhtymään, koettivat he innostuttaa +muita ottamaan selvää rotkon laadusta, varsinkin kun se näytti +hengittävän niin kuin elävä olento. Innostuneena, niin omasta halustani +kuin näiden miesten kehoituksista, päätin kuin päätinkin astua alas +rotkoon, ja kerroin tämän muutamille ystävilleni. Nämä kehoittivat +minua kuitenkin luopumaan yrityksestäni, joka heidän mielestään oli +sekä mieletön että nurinniskaisesti hurja. Mutta heidän väitteensä +eivät saaneet päätöstäni muuttaa; ne eivät hillinneet, vaan päin +vastoin yhä kiihoittivat intoani. Himo tehdä luonnontieteellisiä +keksinnöitä sai minun uhalla ajattelemaan jokaista vaaraa; ja +arvattavasti oli köyhä tilanikin tähän yllykkeenä. Minä olin varaton, +ja kärsimättömältä tuntui minusta yhä edelleen elää toisten armoilla, +varsinkin kun en havainnut keinoa täällä kotona, kurjuuteen tuomittuna +kuin olinkin, saavuttamaan onnea ja kunniaa ellen tehnyt itseäni +mainiosti jollakin uhkarohkealla teolla. + +Minä pysyin siis lujana päätöksestäni, ja varustettuna kaikella, minkä +pidin tarpeellisena aivotulle yritykselleni, lähdin kaupungista eräänä +torstaiaamuna päivän valjetessa, kirkkaan ja kauniin ilman vallitessa, +saattaakseni ehtiä takaisin ennen iltaa. Minä en osannut aavistaakaan +että minä, kuni toinen Phaeton + + Ilmaan leijumahan kävin mittailemaan avaruutta; + +ja työnnettynä toiseen maailmaan, vasta kymmenen vuotisen harhailemisen +perästä olin jälleen näkevä isänmaani ja ystäväni. + +Tämä tapahtui v. 1665. Minä olin ottanut mukaani neljä miestä kantamaan +niitä köysiä ja keksiä, jotka olivat alas kapuamisessa tarpeen. Kun +olimme saapuneet vuoren huipulle ja tuon kovan onnen rotkon partaalle, +oli ensimmäisenä työnämme syödä suurusta, väsyneinä kuin olimmekin +tuosta vaivalloisesta kävelystä. Vasta nyt, ikäänkuin aavistaen +tulevata onnettomuutta, rupesi sydämeni vapisemaan. Minä kysyin +sentähden miehiltäni oliko kenelläkään heistä halua ensin koettaa +onneansa. Mutta kun ei kukaan vastannut tähän, virkistyi jälleen +vaipumaisillansa oleva rohkeuteni; minä sidoin köyden vyötäisilleni, ja +valmiina matkaan annoin sieluni Jumalan haltuun. Kun nyt olin valmis +hinauttamaan itseni alas, annoin miehilleni viimeiset neuvoni siitä, +mitä heillä oli vaarin otettavana: että heidän nimittäin piti antaman +kyden juosta kunnes he kuulisivat minun huutavan, mutta silloin +herkeämän ja, jos minä yhä edelleen huutaisin, kiireesti hinaamaan +minun ylös. Minä otin mukaani keksin, osaksi työntääkseni sillä pois +eteeni mahdollisesti sattuvia esteitä, osaksi myös saattaakseni +helpommin pysyä loitolla rotkon seinämistä. Mutta minä olin tuskin +ehtinyt noin kymmenen taikka kaksitoista kyynärää alaspäin kun köysi +katkesi. Tämän onnettomuuden käsitin tapahtuneeksi miesten +valitushuudoista, jotka kuitenkin pian hälvenivät, kun minä huimaavalla +nopeudella töyttäsin alas tyhjyyteen ja ikäänkuin toinen Pluto raivasin +itselleni tien kamalan rotkon syvimpään pohjaan, sillä erotuksella +kuitenkin että minulla valtikan asemasta oli kädessäni vain keksi. + +Miten mielensorrossani saatoin havaita olin minä noin viisitoista +minuttia alinomaa mukellut alaspäin alituisessa pimeydessä, kun vihdoin +rupesin oivaltamaan vienoa päivyttä ja heti jälkeen puhtaan ja kirkkaan +taivaan. Tyhmyydessäni, luulin nyt että minä joko ilman takaisin +tussahduksesta vastaiseen suuntaan taasen olin palannut takaisin ja +että rotko siis henkeishengityksellään taas oli antanut minulle passin +maan pinnalle. Mutta minä en tuntenut sitä aurinkoa, jonka näin, enkä +taivaan lakea enkä tähtiä, kun kaikki nämä minusta kooltansa tuntuivat +pienemmältä kuin maapallolta nähden. Minä luulin sentähden että koko +tämä maailman avaruus oli olemassa vaan minun kuvituksessani, +huimauksen vaikuttamana, taikka että minä olin kuollut ja nyt olin +matkalla autuaitten asuntoihin. Mutta tämän viimeisen arveluni +naurettavaisuuden havaitsin minä heti huomattuani keksin kädessäni ja +perässäni köyden pätkän liikkumassa, sillä sen verran minä tiesin, +ettei paratiisin saavuttamiseen tarvittu keksiä eikä köysiä, ja että +taivaan asujamet, eivät suinkaan mielistyneinä tämänlaisiin +koristuksiin, pikemmin saattaisivat ruveta ajattelemaan että minä +Titaanien tapaan aivoin tehdä rynnäkön taivaan valtakuntaan ja +karkoittaa sieltä jumalat pois. Saatuani aikaa lähemmin ajatella asiaa, +tulin siihen johtopäätökseen, että minä olin joutunut maanalaiseen +avaruuteen, ja että ne olivat oikeassa, jotka olivat arvanneet maan +onteloksi ja että maan kuoren pituudessa on olemassa toinen maailma, +pienempi kuin meidän, varustettuna pienemmällä auringolla, pienemmillä +tähdillä ja kiertotähdillä. Loppupäätös osoitti myös minun tällä +kerralla kohdanneeni oikean kohdan. + +Nopeus, jolla putosin, oli pysynyt samallaisena hyvän hetken, kunnes +vihdoin huomasin sen vähenevän sitä enemmän jota lähemmäksi tulin sitä +kiertotähteä taikka taivaan kappaletta, mikä ensin oli vetänyt huomioni +puoleensa. Tämä kiertotähti rupesi vähitellen näyttämään niin isolta, +että minä lopulla, tuon taajan usvakehän lävitse, joka sitä ympäröi, +selvästi saatoin erottaa vuoria, laaksoja ja meriä. Linnun tapaan, joka +siiviltänsä ilmoja huhtoo, laajalta maiden ja merien poikki, tuhansien +vaarallisien uhkien kautta samoten, minäkin maan ja taivaan välillä +avaruudessa kiidin. + +Minä havaitsin nyt, etten minä ainoasta leijunut eteenpäin avaruudessa, +vaan että retkeni, joka tähän saakka oli käynyt pystysuoraan suuntaan, +nyt oli muuttunut vaakasuoraksi. Tämä havaintoni sai hiukset nousemaan +pystyyn päässäni sillä minä rupesin pelkäämään, että muuttuisin joko +kiertotähdeksi taikka lähimmän kiertotähden kuuksi ja siten +tuomittaisiin ijankaikkiseen kiertämiseen. Mutta kun toisaalta +ajattelin, etten sen puolesta saattanut arvollisuuteni puolesta kärsiä +mitäkään taitetta, koska taivaankappale taikka semmoisen kuu kyllin +riitti vastaamaan nälkääntynytta _filosofian ylioppilasta_, sain siitä +taas rohkeutta, varsinkin kun en tuossa puhtaassa ja taivaallisessa +ilmassa, jossa liikuin, tuntenut nälkää enkä janoa. Kun kuitenkin +muistin että minulla oli taskussani kakku, pisti päähäni koettaa, +maistuisiko se minulle nykyisessä tilassani, mutta jo ensimmäistä palaa +purressani havaitsin kaiken maallisen ravinnon vastenmieliseksi ja +heitin sen sentähden pois peräti hyödyttömänä. Mutta mitäpä +tapahtuikaan! Kakku ei ainoasti jäänyt leijumaan ilmassa, vaan -- oi +ihmettä! -- rupesi myös säännöllisesti kiertämään minua. Tästä minä nyt +opin käsittämään liikuntovoiman luonnollisen lain, jonka mukaan kaikki +kappaleet, jotka saatetaan tasapainosuhteesen keskenänsä, saavat +kiertävän liikkeen. Äsken olin surkutellut itseäni sallimuksen +leikkikaluna, mutta nyt rupesin tuntemaan jotakin uljasta ylpeyttä, +havaitessani ettei minusta tullutkaan vähäpätöistä kiertotähteä, vaan +että minua oli sivukiertolainen seuraava, ja että minut siis +johdannollisesti olisi luettava isoimpain tähtien taikka ensimmäisen +luokan kiertotähtien joukkoon. Ja tunnustaakseni nyt heikkouteni: minä +pöyhistyin siihen määrään, että jos paikalla olisin kohdannut kaikki +pormestarit ja raatimiehet Bergenissä olisin kohdellut heitä ylen +huolettomasti ja olisin pitänyt heitä tomuhiukkaisina, jotka eivät +tervehdystä ansainneet tai olleet sen arvoisia, että heille olisin +keksinäni alentanut. + +Lähes kolme vuorokautta olin tässä tilassa. Kun nimittäin yhä kiersin +lähimpätä kiertotähteä, saatoin minä eroittaa yön ja päivän, +seuraamalla maanalaisen auringon nousua ja laskua, mutta vaikka aurinko +siinä katosi näkyvistäni ei ollut havaittavana semmoista yötä kuin +meillä, minkä syyn vastedes selitän. + +Mutta parhaillaan tästä herttaisuudesta uneksuessani jumalien +läheisyydestä ja nähdessäni itseni uutena taivaankappaleena, jonka +lähimmän kiertotähden tähteintutkijat olivat lukevat tähtien lukuun +sivukiertolaisinensa; -- kas! silloin läheni kamala siivellinen peto ja +rupesi ahdistamaan minua milloin oikealta, milloin vasemmalta puolen, +milloin edestä, milloin takaa. Ensin kun sen havaitsin luulin edessäni +olevan jonkun noista kahdestatoista maanalaisesta taivaanmerkeistä, ja +minä toivoin sen siinä tapauksessa olevan immen, joka kaikista olisi +ainoa, mistä saattoi minulle olla apua ja lohdutusta yksinäisyydessäni. +Mutta sitä myöden kuin esine minua lähestyi erotin minä hirvittävän +ison ja kiukkuisen aarneen. Minä pelästyin siihen määrään että kokonaan +unhotin itseni ja uuden taivaallisen arvollisuuteni ja tuskassani otin +esille _testimonium academicum_'ini, joka juuri oli taskussani, +näyttääkseni päälleni tunkeutuvalle viholliselleni, että olin +suorittanut yliopistolliset tutkintoni, että olin ylioppilas, vieläpä +_baccalaureus_'kin ja että siis saatoin vastustaa jokaista epäsyyllistä +ahdistusta, viittaamalla foorumiin. Mutta ensimmäisen tulistuksen +hälvettyä ja tultuani täysille tunnoilleni jälleen, täytyi minun +hymyillä tälle tuhmuudelleni. + +Minä en vielä ollut tullut ihan selville siitä, missä aikeissa tämä +aarne minua ahdisti, tekikö se sen ystävänä taikka vihollisena taikka +ehkä -- mikä oli luultavinta -- ainoasti uteliaisuudesta saadakseen +hyvin katsella minua. Sillä täytyyhän tunnustaa että ihmisruumis, joka +pyörii ilmassa pitäen keksiä kädessänsä ja hinaten perässään +köydenpätkää ikäänkuin häntänä on sellainen näky, että se saa +sieluttoman eläimen ihmettelemään. Tuo harvinainen näky, joka minussa +oli nähtävänä, oli, miten sittemmin sain tietää, saanut asujamet +kiertämässäni pallossa kaikenlaisille ajatuksille ja arveluille. +Filosoofit ja suuretieteilijät pitivät minua pyrstötähtenä otaksuen +köyden tähden pyrstöksi. Toiset arvelivat tämän harvinaisen ilmanilmiön +ennustavan uhkaavata onnettomuutta: kulkutautia, nälkää taikka jotakin +muuta tämänlaista merkittävää kohtausta. Muutamia löytyi, jotka kävivät +vielä loitommaksi, piirtäen tarkasti kuvani, jommoisena se heistä +etäältä näkyi, joten minä olin sekä kuvattuna, kerrottuna että +maalattuna ja vaskeen uurrettuna jo aikoja ennen kuin kiertotähdelle +saavuin. Kaikesta tästä sain suureksi huvikseni tiedon, tultuani sinne +ja opittuani maanalaisen kielen. + +Selvitykseksi tahdon mainita että siellä myös esiintyy useita +taivaankappaleita, jotka aina ilmestyvät ihan yhtäkkiä ja joita +maanalaiset asukkaat sanovat _Skisjikiksi_, s.o. harjollisia, heidän +heidän kertomustensa mukaan varustettuina karkeoilla, tulipunaisilla +hiuksilla, jotka kasvavat ruumiista kuin harjakset, ja harjalla, joka +on pitkän parran kaltainen. Varsin kuin yläpuolisessa maailmassa +luettiin nämä siellä ennusihmeitten joukkoon. + +Mutta palatakseni taas kertomukseeni. Aarne oli nyt päässyt niin +lähelle että se ulottui minuun räpyttelevillä siivillänsä ja iski +terävällä nokallansa jalkojani eikä siis enään salannut missä aikeessa +se minua vainosi. Minun täytyi sentähden koettaa aseella, joka oli +tarjonani, pitää tuota taistelunhaluista eläintä loitolla, ja keksini +avulla tämä minulle onnistuikin, niin, sainpa sen vielä +perääntymäänkin; Mutta kun tuo peto yhtä kaikki vielä jatkoi +ahdistustansa, onnistui minun vihdoin kääntää keksini aarneen selkään, +varsin siipien väliin, mutta tämän tein semmoisella voimalla etten +kyennyt saamaan sitä irti. Haavoittunut eläin päästi pahan parkunan ja +töyttäsi päätä pahkain kiertotähteä kohden; ja minä, joka uudesta +taivaallisesta arvostani jo olin saanut kylläni, nähtyäni että se +varsin kuin muukin suuruus oli vaaroille alttiina, seurasin +vastustamatta aarnetta, sen matkalla alaspäin ja siis muuttui kiertävä +liikkeeni taas pystysuoraksi. + +Kauvan ja hyvällä vauhdilla liidettyäni yhä taajenevan ilman lävitse, +joka suhisi korvissani, ehdin vihdoin lujalle maalle eläimen kanssa, +joka pian sen jälkeen kuoli haavastansa. Oli yö kun saavuin +kiertotähdelle, jonka saatoin ymmärtää ainoasti siitä ettei aurinkoa +ollut näkyvissä, sillä pimeätä ei ollut, päin vastoin oli vielä niin +valoisa, että hyvästi saatoin lukea akatemiallisen todistukseni. Tämä +öinen valo tulee taivaanlaesta taikka sisäpuolisesta maan kuoresta, +joka saa valonsa keskipisteessä olevasta maanalaisesta auringosta ja +luo takaisin tämän valon niinkuin kuu meillä. Tämän asian laita +vaikuttaa ettei melkein muuta eroa yön ja päivän välillä ole, kuin +ettei aurinko ole yöllä näkyvissä, mikä suhta taas tekee ilman vähän +lauheammaksi. + + + + +TOINEN LUKU. + +Natsaari-kiertotähdellä. + + +Sittenkun näin siis olin lopettanut ilmaretkeni ja terveenä ja ehjänä +joutunut kiertotähdelle (sillä tuo nopeus, jolla aarne aluksi teki +matkaa, hiljeni sen mukaan kuin sen voimatkin vähenivät) jäin +hetkiseksi liikkumattomaksi, ihmetellen mikä edelleen olisi minua +kohtaava päivän noustua. Minä rupesin nyt havaitsemaan, että entiset +epätäydellisyyteni muistuttausivat, että minä olin unen ja +ravinnon tarpeessa, minkä tähden katkerasti kaduin sitä että +ajattelemattomuudessani olin heittänyt kakkuni pois. Uupuneena kuin +olinkin monista huolistani, vaivuin vihdoin uneen. Minä olin, miten +arvelin, saanut noin parin tunnin kuorsauksen, kun kova ammuminen, joka +jo hetkisen oli häirinnyt makeata untani, herätti minut kokonaan. +Unesta olisi monta erillaista ja omituista kuvaa haamuillut mielessäni. +Minä olin mielestäni jälleen olevinani Norjassa, jossa minä +maanmiehilleni kerroin mitä olin kokenut ja nähnyt. Edelleen olin +olevinani Faanöön kirkossa, missä olin kuullut lukkari Niilo Undersenin +veisaavan ja kiljuvalla äänellänsä tavallisuuden mukaan kiusaavan +korviani. Sentähden herätessäni ensin luulinkin tämän miehen karjunnan +untani häirinneen. Mutta kun havaitsin härän lähelläni saatoin ymmärtää +että tämän mylviminen minun oli herättänyt. Kun nyt hämmästyksessäni +katsoin ympärilleni, näin auringon noustessa kaikkialla hedelmällisiä +peltoja ja vihertäviä niittyjä. Puitakin näin, mutta -- kuinka kummaa! +-- ne eivät olleet liikkumattomia, vaikka oli niin tyyne, ettei +höyhenkään hyörähtänyt. Kun tuo karjuva härkä näytti aikovan käydä +kimppuuni, katsoin minne pääsisin turvaan, ja kun lähelläni havaitsin +puun, pakoitti pelkoni minun yrittämään sen oksien suojaan kiipeämään. +Mutta tuskin olin alkanut koettani, kun puu päästi parahduksen, kovan +ja kimeän kuin suuttuneen naisen, ja samassa sain niin tukevan +korvapuustin, varsin kuin suoralla kädellä, että pääni meni pyörälle ja +itse töpsäytin suulleni maahan. + +Minä olin kuin salaman kohtaamana ja vähältä kuolla huolesta. +Ympärilläni kaikkialla kuulin mölinää ja meteliä kuin olisin ollut +kauppatorilla taikka pörssissä, yleisön lukuisimmillaan ollessa. Minä +avasin silmäni ja näin ympärilläni koko elävän metsän, ja paikka oli +nyt täynnä puita ja pensaita, joita hetkistä ennen en tuntenut kuutta +taikka seitsemätä enempää. Minä en osaa kertoa kuinka tämä loihtu sai +minun hämilleni ja peljästyneeksi. Ensin kuvittelin mielessäni, että +näin unta, sitte että aaveet ja pahat henget olivat ruvenneet minua +ahdistamaan, ynnä vielä useita muita tuhmuuksia. Mutta minä en saanut +aikaa tekemään hyvämielisiä tutkimuksia näiden itsestänsä liikkuvien +laitosten tai olentojen luonnosta ja alkuperästä; sillä yksi puista +hyökkäsi yhtäkkiä esille, vaivutti alas erään oksistansa, jonka +äärimmäisessä latvassa oli kuusi pientä haaraa, varsin kuin sormea, +tarttui minuun kiinni ja vei minun pois, huolimatta siitä että minä +huusin täyttä kurkkua. + +Meitä seurasi tuntematon määrä kaikenlaisia ja suuruisia puita, jotka +antoivat kuullani ääniä ja äännähdyksiä, tosin selviä ja tavuihin +jaettuja, mutta kuitenkin ymmärrettämättömiä minun korvilleni, niin +etten minä saattanut käsittää muita sanoja kuin Pikel Emi ja nämä +ainoasti sentähden että niitä lakkaamatta kerrottiin. Minä sain +sittemmin tietää että ne merkitsivät _harvinaista apinaa_, kun he minun +ruumiinrakennukseeni ja pukuuni nähden pitivät minua semmoisena +eläimenä, ulkomuodoltani vähän erilainen kuin ne marakatit, joita siinä +maassa löytyi. Toiset pitivät minun maankuoren asujamena, jonka aarne +oli tuonut tänne alas, mitä kiertotähden aikakirjat kertoivat ennenkin +tapahtuneen. Tämän kaiken sain tietää vasta monen kuukauden perästä, +sitte kun olin ehtinyt oppia tuon maanalaisen kielen. Hämmästyksessäni +ja hetkeisessä pelossani en saattanut pitää ajatuksiani koossa taikka +tietää mitä minun piti ajatteleman näistä elävistä, puhuvista puista, +taikka mitä tuolla suurella saattojoukolla, joka liikkui eteenpäin +vitkallisin, juhlallisin askelin, saattoi olla mielessä. Sen verran +kuitenkin ymmärsin, että tuo huuto ja jupina, joka kaiken matkaa kuului +ympärilläni, henki vihaa ja suuttumusta; ja totta onkin että heillä +kyllä oli syytä olla kiukuissansa minuun, sillä puu johon minä olin +aikonut kavuta, ei ollut vähempi kuin pormestarin rouva lähimmästä +kaupungista. Rikostani suurensi tietysti se, että tällä pahasti +kohdellulla naisella oli niin etevä sija yhteiskunnassa; kun minulla +näytti olevan tarkoituksena kaikkeen nähden solvaista, ei huonompaa +vaimoihmistä vaan ylhäisellä arvoasteella olevata naista, mikä oli +varsin tavatonta ja hirveätä niin siveässä ja kainossa kansassa. + +Vihdoin saavuimme kaupunkiin, johon minä vankina vietiin. Mikä erittäin +somisti tätä paikkaa oli nuot uhkeat rakennukset, tasasointu kaupungin +jaossa ja järjestys, joka vallitsi kaduilla ja toreilla. Huoneukset +olivat niin melkoisia ja korkeita, että ne mieluummin olivat tornien +kaltaisia. Kaduilla vilisi käveleviä puita ja tullessaan toisiansa +vastaan tervehtivät ne toisiansa oksiansa alaspäin painamalla, ja jota +useampia oksia he vaivuttivat sitä suuremmaksi katsottiin kunnioituksen +osoitus. Niinpä esim. kun samassa tammi astui ulos suuresta +rakennuksesta, vetäytyivät muut puut kunnioittavasti sivulle päin +painaen alas useimmat oksansa, miten saatoin huomata että puheena oleva +tammi oli enemmän arvoinen kuin muut kuolevaiset. Minä huomasin pian +että se oli pormestari itse, jonka vaimoa minä muka olin hävyttömästi +kohdellut. Minut vietiin nyt saman pormestarin asuntoon, ovi suljettiin +ja kankia sovitettiin eteen, joten minä nyt hyvästi saatoin lukea +itseni kuritushuone-kokelaitten joukkoon. Tämä pelkoni kävi yhä +varmemmaksi, kun kolminkertainen vartio asetettiin ulkopuolelle, +kullakin kuusi kirvestä haarain lukumäärän mukaan, sillä haarat olivat +käsivarsia ja pienemmät oksat sormia. Nyt oivalsin myös että ylinnä +jokaisella puun rungolla oli pää ikäänkuin ihmisellä, ja että rungoilla +juurien asemesta oli kaksi reittä, jotka kuitenkin olivat erittäin +lyhyet, mistä tuleekin, että tämän kiertotähden asukkaat liikkuvat +erittäin vitkallisesti, varsin kuin etanat. Ellen olisi ollut +vangittuna, olisi ollut helppo asia juosta heistä pois, sillä se +nopeus, jonka minun liikevälikappaleeni saattoivat kehittää, oli +verraten heidän kulkukykyynsä kuin lentämistä. + +Lyhyesti: minä ymmärsin nyt, että nämä puut olivat kiertotähden +asukkaita ja että ne lisäksi olivat järjellisiä olentoja; minun täytyi +ihmetellä kuinka monenlaatuisia lajia luonto turviksensa synnyttää +eläväin olentoin suhteen. Nämä puut eivät milloinkaan kasva niin +pitkiksi kuin puut meillä; useimmat tuskin ulottuvat tavallisen ihmisen +mittaa korkeammaksi; muutamat, joita sopisi verrata istukkaihin tai +pensaihin, olivat vielä pienempiä ja ne otaksuin minä lapsiksi. Mihin +vastusten labyrinttiin minä jouduinkaan näiden kummallisuuksien +johdosta, minkä määrän huokauksia ne pusersivatkaan rinnastani ja +kuinka minä halusinkaan armaasen syntymämaahani! Sillä vaikka nämä puut +näyttivät elävänkin yhteiskunnissa, saavankin puhekykyä ja jonkinlaista +järkeä, niin että niitä tavallansa saattoi lukea järjellisiksi +olennoiksi, epäilin kuitenkin saattoiko niitä verrata ihmiseen, ja +varsin varmana pidin itseni siitä ettei oikeutta, hyväntahtoisuutta ja +hyviä avuja yleensä heistä löytynyt. Heitettynä sinne tänne tässä +ajatusten sekasorrossa, kävin sydämeni syvyyttä myöden liikutetuksi ja +valtavat kyyneleet valuivat kasvoilleni. + +Näin antautuessani murheelle ja itkeissäni kuin nainen, tulivat +vartijat huoneesen, kuin pyövelin palvelijat kirveinensä. Kaikki kolme +vartijaa astui edelläni kun minut vietiin suureen rakennukseen keskellä +toria. Minä kuvittelin mielessäni olevani roomalainen diktaattori, +sentähden vähäistä parempi kuin konsuli, sillä kun jälkimmäisen +kunniavartiona oli vaan kaksitoista kirvestä, luin minä edelläni +kokonaista kahdeksantoista. Oven yläpuolella siinä rakennuksessa, johon +minä vietiin, oli puun muodossa kuvattu _Dikeus_, pitäen vaakaa +oksissansa. Olento oli nuoren naisen, tarkoilla kasvopiirteillä, +kovalla, niin sanoaksemme läpitunkeutuvalla katseella, josta kuvastui +silmäys, ei nöyrä eikä uhkaava, vaan kunnioitusta herättävä ja vakava. +Minä ymmärsin oitis olevani raastuvalla. Vartijat veivät minun saliin, +jonka permanto oli pantu kokoon nelikulmaisista, hienoksi hiotuista +marmorilevyistä. Korkeaselkäisessä kullatussa nojatuolissa istui puu +varsin kuin tuomari meillä, ja säännöllisessä hyvässä järjestyksessä +molemmin puolin häntä kaksitoista neuvosmiestä matalammilla tuoleilla. +Esimiehenä eli presidenttinä oli palmupuu, keskikorkuinen, ja erkausi +muista neuvosherroista sen kautta että sen lehdet olivat erivärisiä. +Molemmin puolin seisoi erikseen neljäkolmatta raatihuoneen +vahtimestaria, jokainen varustettuna kuudella kirveellä, mikä näky ei +minua erittäin miellyttänyt, kun minun tämän murhaajamäärän paljoudesta +ehdottomasti täytyi tulla siihen ajatukseen, että tämä sukukunta oli +erittäin verenhimoista. + +Kun minä astuin sisälle, nousivat tuomarit seisomaan ja koroittivat +oksansa korkealle kattoa kohden, minkä juhlallisen tempun perästä he +taas istuivat paikoillensa. Minut vietiin nyt syytettyjen sijalle ja +asetettiin kahden puun keskelle, joiden rungot olivat lampaan nahoilla +päällystetyt. Minä ajattelin heitä asianajajiksi, ja tämä arvelu olikin +oikea. Ennenkun he saivat virkata mitään peitettiin presidentin pää +muutamilla tummilla hunnuilla. Sitte teki virallinen syyttäjä lyhyesti +kanteensa, jonka hän kolmasti kertoi, minkä jälkeen minun lainoppinut +apumieheni vastasi yhtä lyhyesti. Näitä virkkauksia seurasi puolen +tunnin äänettömyys, minkä jälkeen hunnut otettiin pois presidentiltä, +joka nyt nousi seisaalleen, taas ojensi oksansa korkeutta kohden ja +arvollisuudella lausui muutaman sanan, jotka minä ymmärsin sisältävän +tuomioni, sillä hänen vajettuansa annettiin minulle viittaus poistuman +ja vartijat veivät minun entiseen vankeuteeni, jossa minä odotin +saavani istua, kunnes minä sopivalla ajalla otettaisiin esille +ihmiskunnan huviksi ruoskittavaksi. + +Sittenkuin olivat jättäneet minut yksin ja ruvettuani muistuttelemaan +kaikkea mitä tähän saakka oli tapahtunut, en saattanut muuta kuin +hymyillä tämän kansan yksinkertaisuudelle; sillä minusta oli kuin he +mieluummin olisivat esiintyneet "komeljanttareina" kuin oikeuden +haltijoina, ja kaikki mitä olin nähnyt heidän käytöksestänsä, +esikuvistansa, oikeusoloistansa j.n.e. näytti minusta paremmin sopivan +komedialle taikka naamiotempuksi kuin vakaaksi ja juhlalliseksi +tuomioistuimeksi. Ei! Toistapa on meidän maapallolla, varsinkin +Eurooppalaisissa, jotka väitteettä ovat ylhäisimmällä asteella. Mutta +jos en saattanutkaan muuta kuin halveksia tuota maanalaista kansaa sen +naurettavaisuuden ja vähäkykyisyyden takia, täytyi minun kuitenkin +myöntää niiden olevan sieluttomia eläimiä etevämmät; sillä kaupungin +kauneus, rakennusten arkkitehdillinen maku ja moni muukin seikka +osoitti, etteivät puut suinkaan olleet järkeä vailla ynnä että niillä +oli kaikellaista taitoa ja varsinkin konetaitoista kykyä. Mutta siinäpä +olikin kaikki minkä sain myöntää heidän kiitokseksensa. + +Näin itseäni huvitellessani yksinäisyydessäni, tuli huoneesen muuan +puu, kädessänsä "näppärin" tapainen kone. Hän paljasti toisen +käsivarteni ja iski sen enempätä sanomatta suontani. Laskettuansa +minusta sen verran verta kuin hän arveli tarvitsevansa, pani hän siihen +erittäin taitavasti siteen; tämän tehtyä tutki hän ylen tarkasti +vertani, jonka jälkeen hän poistui äänetönnä mutta nähtävästi vähän +hämmästyneenä. Kaikki tämä lisäsi vielä käsitykseni lujuutta tämän +kansan tyhmyydestä. Mutta kun olin oppinut puhumaan heidän +maanalaista kieltänsä muuttui tämä halveksimiseni ihailuksi. +Tuo oikeudenkäyntitapa, jonka ennen olin niin naurettavana +pitänyt, selitettiin nimittäin minulle seuraavalla tavalla: +ruumiinrakennuksestani luulivat he saavansa otaksua minun olevan olento +maapallon kuorelta, ja kun kaikki näytti siltä kuin olisin tahtonut +solvaista ylhäistä naista vietiin minä sen johdosta raatihuoneesen. +Toinen asianajaja oli katsonut rikosta kovimmalta kannalta ja vaati +minulle rangaistusta lain mukaan; toinen ei tosin ollut vaatinut minun +syyttömäksi julistamistani, mutta oli arvellut että lainnoudattamista +pitäisi viivytettämän kunnes oli saatu tietää kuka ja mistä olin, ja +pitikö minua pidettämän järjettömänä luontokappaleena vai järjellisenä +olentona. Edelleen sain tietää, että oksien nostaminen ylöspäin oli +uskonnollinen teko, joka toimitettiin aina ennen oikeuden istunnon +alkamista. Se seikka, että asianajajat olivat verhotut lammasnahoilla, +kuvasi sitä, että heillä aina piti silmissänsä oleman tuo sielun +puhtaus ja rakkaus totuuteen, jota asianajajan tulee virassansa +noudattaa; niinpä ovatkin kaikki asianajajat täällä rehellisiä ja +kunnon miehiä, joka osoittaa, että yhteiskunnassa saattaa löytyä +rehellisiä ja kunniallisia asianajajia. Laki on täällä niin ankara +vilpillisiä asianajajia vastaan, ettei hyvällä mitäkään petosta, tai +lainväärentämistä saateta peittää, uskottomuutta tekosyillä suojella, +ettei kukaan holvasti, kunnianloukkaaja tai petturi saata +rangaistustansa välttää. Heidän vitkaiseen käsityskykyynsä perustuu se +seikka, että lauseet kahdesti kerrotaan, ja tämä huono ajatuksenjuoksu +onkin tämän kansan tunnusmerkkinä kiertotähden muiden kansain joukossa; +sillä ani harvat heistä saattavat käsittää, mitä he läpimiten lukevat +tai mitä he vaan kerran kuulevat. Hän, joka oitis oivalsi mistä puhe +oli, katsottiin olevan arvostelukykyä vailla, ja semmoinen ylennettiin +ani harvoin korkeampiin ja tärkeämpiin virkoihin, koska kokemus usein +oli näyttänyt missä vaarassa valtio oli kun sitä johti henkilö, jolla +oli vilkas käsitys taikka jonka sopi lukea suurten nerojen joukkoon; +kun sitä vastoin raskaammin ajattelevat eli semmoiset, joita ivalla +kutsutaan "pöllöpäiksi", usein olivat laittaneet kuntoon ja oikealle +uralle, mitä hyväpäiset olivat epäjärjestykseen panneet. -- Kaikki tämä +kaikui oudosti korvissani, mutta vakaasti ajateltuani asiaa, en pitänyt +sitä niinkään mielettömänä. Mikä ennen kaikkia minua ihmetytti oli +kertomus oikeuden presidentistä, sillä hänen virkaansa hoiti nuori +vaimo, joka oli syntynyt kaupungissa ja jonka hallitsija oli nimittänyt +_Kakiksi_ tai oikeuden presidentiksi. Tässä kansassa ei nimittäin +huolita kuullakaan mitäkään puhetta erosta eri sukupuolien välillä, kun +on kysymyksessä määrätä viranhaltija, vaan otetaan niihin, tarkan +valitsemisen perästä, arvollisin. + +Päästäkseen tilaisuuteen oikein arvostelemaan kunkin taipumuksia ja +sielunvoimia, on hallitsija laittanut lukioita, joiden johtajat eli +tirehtöörit kutsutaan _karatteiksi_, mikä oikeastaan merkitsee samaa +kuin tutkija eli arvostelija. Heidän tulee tutkia jokaisen taipumuksia +ja kelvollisuutta, pitää tarkasti huolta nuorison käytöksestä ja +lahjoista, sekä vuosittain laittaa hallitsijalle luettelo niistä, jotka +ansaitsevat etukädessä tulla huomioon julkisien virkojen asettamisessa; +samaten on heidän asianansa antaa lausunto siitä, missä toimessa kukin +kokelaista parhaiten voi olla isänmaan hyötynä. Nämä tiedot saatuansa +kirjoituttaa hallitsija kokelaitten nimet erääsen kirjaan, voidaksensa +milloin tahansa nähdä, ketkä ansaitsevat tulla huomioon avonaisia +virkoja asetettaissa. + +Mainittu nuori nainen oli neljä vuotta takaperin saanut niin oivat +kiitokset karatteilta, että hallitsija niiden johdosta määräsi hänet +presidentiksi hänen syntymäkaupunkiinsa. Tätä tapaa antaa kullekin +toimensa syntymäseudullansa noudatetaan aina tarkasti Pootualaisten +kesken, sillä he otaksuvat ettei kukaan paremmin saata tuntea oloja +paikkakunnalla kuin se joka siellä on syntynyt ja kasvatettu. _Palmka_ +(se oli tämän nuoren naisen nimi) oli nyt kolme vuotta suurimmalla +kiitettäväisyydellä hoitanut virkaansa ja häntä arvosteltiin +ymmärtäväisimmäksi puuksi koko kaupungissa, sillä hän oli niin +varovainen käsityksissänsä, että hän tuskin luuli jotakin asiata oikein +älyävänsä ennenkuin hän oli kuullut sitä kolmasti taikka neljästi +kerrottavan, mutta mitä hän kerran oli saanut selvästi mieleensä sen +hän käsitti perinpohjin, ja kehitti semmoisella tarkkaälyisyydellä +jokaisen sekavankin kysymyksen, että kaikki hänen tuomionsa +saivat ennusjumalan vastauksen maineen. Eikä hän ollutkaan koko +virka-ajallansa julistanut vielä ainoatakaan tuomiota, jota ei korkein +oikeus olisi kiitoksella vahvistanut. -- Sentähden, kun tarkemmin +punnitsin tätä järjestelmää, että molemmilla sukupuolilla oli sama +tilaisuus tarttumaan julkiseen elämään, minkä ensin olin hyljännyt, ei +se nyt näyttänyt minusta niinkään mielettömältä. Minä ajattelin +itsekseni: Mitäpä siitä, jos Bergenin pormestarin rouva asettuisi +miehensä sijalle tuomiopöydän ääressä? Mitäpä siitä, jos asianajaja +Sörenin tytär jolla on sana vallassansa ja sitä paitsi on älykäs tyttö, +hoitaisi oikeudenkäymisiä tyhmän isänsä asemesta? Meidän +lainhoidantomme ei suinkaan siitä vahinkoa saisi ja luultavaa on ettei +oikeudelle niin usein korvapuustia sivallettaisi. Edelleen ajattelin +näin: kepeäntekoiset tuomiot, joita ylipäänsä Euroopassa tehdään kyllä, +jos niitä huolellisesti tutkittaisiin, laitettaisiin takaisin ankaralla +nuhteella epäkypsinä hätikkötöinä. + +Syy, miksi minulta suonta iskettiin oli tämä: Niinpian kun joku on +todistettu syylliseksi jostakin rikoksesta ei häntä tuomita +ruoskittavaksi, runneltavaksi eikä mestattavaksi, vaan hänen suontansa +isketään siinä tarkoituksessa, että saataisiin selvä siitä johtuuko +tehty rikos ilkeydestä taikka huonosta verestä ja epäterveellisistä +nesteistä sekä vaikuttaisiko tämmöinen menettely parantumiseen, koska +tuomioistuimet täällä alhaalla enemmän tarkoittavat rikollisen +parantamista kuin rankaisemista. Kuitenkin on tämä parantamisen tapa +samalla myös jonkinlainen rangaistus, kun näin tuomittua suoneniskua +aina pidetään häpeällisenä. Jos joku toisen kerran joutuu tämmöisestä +erhetyksestä kanteen alaiseksi, tuomitaan hän kansalaisoikeutensa +menettäneeksi ja ajetaan maanpakolaisuuteen maankuorelle, jossa kaikki +ilman poikkeuksetta otetaan vastaan. Tästä maanpakolaisuudesta vastedes +kerron tarkemmin. Syynä siihen miksi se haavuri, joka avasi minun +suontani hämmästyi vertani tutkiessaan oli se, että tämän kiertotähden +asukkailla veren asemesta on kirkas ja valkeaan vivahtava neste +suonissaan, ja jota valkeampata se on sitä enemmän se todistaa +puhtaudesta ja viattomuudesta. + +Kaikesta tästä minä sain hyvän tiedon perehdyttyäni maanalaiseen +kieleen, ja minä rupesin sentähden penseämmin tuomitsemaan tätä kansaa, +jota siihen asti olin liian ajattelemattomasti halveksinut. Minä +käsitin pian, ettei näille puille, joita ensin olin pitänyt tuhmina ja +hassuina, inhimillisyys ja säädyllisyys ollut vieraita; ja ettei minun +siis tarvinnut peljätä henkeäni, mikä toivoni vielä enemmän +vahvistui kun minä huomasin että minulle kahdesti päivässä tuotiin +ravintoaineita. Ruokana oli tavallisesti hedelmiä ja kaikellaisia +kaaliksia ja juomana oli kirkas, erittäin hyvänmakuinen ja miellyttävä +neste. + +Pormestari, joka yhä edelleen piti minua vangittuna, ilmoitti heti +hallitsijalle, joka asui lähellä, että järjellinen eläin, vaikka sangen +omituinen ruumiinsa rakennukselta, sattumalta oli joutunut hänen +käsiinsä. Ruhtinasta miellytti asia ja hän käski minulle opettamaan +maan kieltä, minkä opittuani minut piti hoviin lähetettämän. Minä sain +siis kielenopettajan ja edistyin puolessa vuodessa niin että jotenkin +helposti saatoin keskustella asukkaiden kanssa. + +Ehdittyäni oppia kielen ensimmäiset alkeet saapui toinen käsky hovista, +että opetustani piti jatkettaman, että minä pantaisiin kaupungin +lukioon että tämän laitoksen karatit eli tutkijat tarkemmin ottaisivat +selvän ymmärryslahjoistani ja sitten antaisivat lausunnon missä opin ja +tieteen haarassa minusta sopisi parasta toivoa. Kaikkia tätä +noudatettiin tarkasti, ja niin kauvan kun minä olin tässä laitoksessa +hoidettiin minun sekä ruumiillista että sielullista puoltani, eikä +vähintä vaivaa nähty siitä, että minä niin paljon kuin mahdollista +tulisin puun kaltaiseksi, jossa tarkoituksessa he ruumiilleni +sovittivat keinotekoisia oksia. + +Isäntäni kanssa juttelin joka ilta lukiosta tultuani kaikellaisista +aineista ja jos joistakin kysymyksistä. Todellisella mielihyvällä +kuulteli hän kertomustani siitä mitä minulle oli tapahtunut matkallani +maanalaisen maailmaan; mutta ennen kaikkia hän ylen määrin hämmästyi ja +ihmetteli kun kerroin meidän maastamme ja äärettömästä taivaasta täynnä +lukemattomia tähtiä. Kaikkea tätä hän kuulteli halullisella +tarkkuudella, mutta tuli vähän hämillensä kun hänelle puhuin puista +maan päällä: että niiltä puuttuu sielunelo, oma liikkumisen kyky, ja +että ne juurilla ovat aina samalla sijallansa maassa; ja hän loi +minulle tulistuneita silmäyksiä kun hänelle vakuutin että me hakkaamme +puumme maahan lämmittääksemme niillä huoneemme ja keittääksemme +ruokamme. Mutta hänen vihansa ei milloinkaan ollut pitkäikäinen. +Ehdittyänsä ajatella asiata muuttui hän vähitellen hyväksi jälleen, ja +ojensi silloin viisi oksaansa (useampaa hänellä ei ollutkaan) korkeutta +kohden ylistäen luojan viisasta neuvoa, joka tarkoituksilleen on +tutkimaton, ja kuulteli sitte jälleen halulla mitä minulla oli edelleen +kerrottavana. Hänen rouvansakin, joka tähän asti oli kaihonnut +seuraani, kävi sovinnolliseksi ja kaikki hänen epäilyksensä katosivat +hänen tultuansa selville asioiden oikeasta laidasta: että minua +nimittäin oli vietellyt puun ulkonainen yhtäläisyys semmoisiin, joihin +meidän maassa vähintäkään arvelematta saadaan kavuta ylös. Mutta +peljäten loukkaavani nuorta ystävyyttämme taikka uudestaan repiväni +auki haavoja, jotka juuri vasta olivat parantuneet, en puhunut hänen +kanssansa milloinkaan muulloin kun hänen miehensä läsnäollessa ja hänen +luvallansa. + + + + +KOLMAS LUKU. + +Kertomus Keban kaupungista. + + +Oleskellessani lukiossa kuljetti isäntäni minua pitkin kaupunkia +näyttääksensä minulle siellä kaikki näkemistä ansaitsevat paikat. Me +astelimme esteettä pitkin ja -- mikä minua enimmän ihmetytti -- +saamatta peräämme ensinkään uteliasta rahvasta. Varsin toisin käy +meillä, jossa jokaisesta syystä, olkoon se kuinka vähäpätöinen tahansa, +kansaa kokoontuu suurissa parvissa uteliaisuuttansa tyydyttämään. Tämän +kiertotähden asukkaat eivät nimittäin ole mitään uutispyytäjiä, vaan +pysyvät mieluimman siinä mikä on tiettyä ja tunnettua. + +Kaupungin nimi on _Keba_ ja on toinen järjestyksessä _Pootun_ +ruhtinaskunnassa. Asukkaat ovat siihen määrään vapaita ja totisia, että +on vähältä luulla heitä pormestariksi joka miestä. Täällä saa vanhuus +siivon kodon eikä missäkään harmaita hapsia enemmän kunnioiteta ja +arvossa pidetä; ei ainoasti ijäkkäiden käskyä, vaan hänen pienintä +viittaustansakin seuraa heti kuuliaisuus ja kohtelias nöyryys. Minä en +saattanut estää ihmettelemistäni siitä, että niin siveätä ja hiljaista +kansaa saattoivat huvittaa voimaleikit, rattoisuudet ja näytelmät, +mitkä kaikki tuntuivat varsin vierailta kansan karkealle vakavuudelle. +Isäntäni, joka havaitsi minun ihmettelemiseni, selitti minulle, että +tämän ruhtinaskunnan asujamet jakoivat aikansa vakaiden tehtävien ja +virkistävien huvien kesken, liittäen: + + Jupiterin ynnä Saturnon me yhtehen ain' sovitamme. + +Muiden hyvin aprikoittujen järjestelmäin muassa tässä yhteiskunnassa +mainittakoon oikeus, jolla saadaan nauttia viattomia huveja, joiden +luullaan virkistävän mieltä, tekevän sen lujaksi kestämään rasittavata +työtä, mikä taas vuorostansa haihduttaa kaikki synkät pilvet, +surumieliset ajatukset, mitkä ylen usein ovat varsinaisena syynä +epäjärjestyksiin, kapinoihin ja kaikellaisiin vahingollisiin +yrityksiin. Näistä syistä he, päivän tehtävien loputtua, etsivät +virkistystä leikeistä ja huveista, pannen semmoisen arvoisuuden +iloonsakin ettei se milloinkaan pahene äreydeksi taikka +kevytmielisyydeksi. Minä en kuitenkaan saata kieltää, että minä +suuresti suutuin ja sain sappeni paisumaan, havaitessani että +disputatioonit eli julkiset väitökset luettiin komedioitten eli +huvinäytelmien joukkoon. Erityisillä määrätyillä ajoilla vuodesta +pannaan nimittäin toimeen kilpaleikkejä, jolloin palkinnoita jaetaan +voittajille. Samoissa tiloissa pannaan nyt myös väittelijät parittain +toisiansa vastaan, ikäänkuin nyrkkisillä olijat, ja kaikki +tapahtuu jotenkin samalla tavalla kuin meillä kukkoja tai muita +taistelunhimoisia eläimiä ärsytetään toistensa kimppuun. Tavallista on +että rikkaat ihmiset pitävät väittelijöitä, varsin niinkuin meillä +pidetään metsäkoiria, ja että he antavat niiden harjoitella itseänsä +väittelytaidossa taikka ajatusjohto-opissa, saavuttaakseen tarpeellista +lipokielisyyttä vuotisiin turnauspeleihin. Niinpä oli esim. muuan rikas +porvari nimeltä Henoki kolmen vuoden ajalla koonnut melkoisia +rikkauksia, enemmän kuin 400 _rikatua_ ainoasti pitämällä väittelijää, +josta hänelle enemmän kuin yhden kerran semmoiset henkilöt, jotka +näistä kamppausleikeistä olivat itselleen tehneet karttuisan +elinkeinon, tarjonneet suunnattomia summia; mutta hän ei vielä ollut +halullinen hukkaamaan semmoista aarretta, jonka kautta hänelle +vuosittain oli niin suuret tulot. Mainitulla väittelijällä oli +hallussaan tavattoman vilpas kieli: hän saattoi repiä alas ja rakentaa +ylös jälleen, hän osasi tehdä nelikulman pyöreäksi ja pyöreän +nelikulmaksi, hän teki taidokkaita käänteitä, iski ympärillensä +sekoittavia johtopäätöksiä ja johdanto-opillisia näppäryyksiä ja +oli mies, joka "distinktiooneillansa", "sumtiooneillansa" ja +"subsumtiooneillansa" saattoi panna jokaisen vastaväittäjän pään niin +pyörälle kuin perästäkin, vieläpä usein sai tämän vaikenemaankin +kokonansa. Pari kertaa olin suureksi harmikseni läsnä semmoisessa +näytelmässä; sillä minusta oli sekä jumalatonta että kokonansa +arvollisuutta vailla heittää näitä pyhiä ja syvintä kunnioitusta +ansaitsevia toimia -- meidän yliopistojemme kaunistuksia -- halpojen +huvinäytelmäin joukkoon. Ja kun tässä sattui mieleeni että itse, ja +vieläpä suurella menestykselläkin, olin kolme kertaa julkisesti +väitellyt ja asettanut upean laakeriseppeleen otsalleni, saatoin tuskin +hillitä kyyneleitäni. En minä ollut suutuksissani niin paljon itse +toimitukseen, kuin siihen tapaan, jolla sitä tehtiin. Käytettiin +nimittäin palkattuja yllyttäjiä (heitä nimitettiin _kahalkeiksi_) +jotka, huomattuansa taistelijoiden innon laimentuvan, kutittivat heitä +kylkeen eräänlaisella aseella, uudestaan virkistääksensä heitä ja +saadakseen heidän vaipuneen rohkeutensa taas nousemaan ilmiliekkiin. + +Paitsi näitä väittelijöitä, joita pilkalla sanottiin _maskabeiksi_ eli +kielitaistelijoiksi, oli huvien joukossa myös tappeluja nelijalkaisten +niin kesyjen kuin petoeläinten, varsinkin petolintujen välillä. Minä +kysyin isännältäni kuinka oli mahdollista että järjellinen kansa +saattoi siihen määrään halventaa tämmöisiä jaloja harjoituksia, jotka +tarkoittavat järjen teroittamista, totuuden päivän valoon vetämistä ja +kaunopuheliaisuuden kyvyn saavuttamista, että niistä tehdään julkisia +huvituksia. Hän vastasi, että ennen maailmassa, raakalaisuuden +ajanjaksossa, olivat tämmöiset julkiset väittelyt olleet suuressa +arvossa, mutta sittekun kokemus oli osoittanut että ne tekivät nuorison +itsevaltaiseksi, herättivät kansassa levottomuuksia ja olivat esteenä +käytännölliselle tieteelle ja opille, oli nämä kiistat ajettu +akatemiasta teaatteriin; ja loppupäätös oli näyttänytkin että +levollisuus ja maltillisuus olivat opintoja harjoittavalle nuorisolle +tästä tutkimistyössään melkoista puolustettavammat. Vaikken saattanut +tietää että tässä vastauksessa oli totuuden-tapaisuus puolta pitämässä, +en minä kuitenkaan katsonut itseäni tyydytetyksi. + +Kaupungissa löytyi akatemia eli yliopisto, jossa kirjallisia opintoja +harjoitettiin suurella ahkeruudella ja perinpohjin. Isäntäni vei minun +kerran tämän yliopiston juhlasaliin eräänä juhlallisena päivänä, +jolloin _mudikki_ eli filosofiian tohtori piti arvoonsa asetettaman. +Tämä toimitus tapahtui ilman mitäkään juhlatemppua, paitsi että +kandidaatti piti samalla oppineen ja mainion hyvän esitelmän määrätystä +fyysillisestä selvitettävästä, minkä jälkeen akatemian johtaja koroitti +hänen niiden joukkoon, joilla oli oikeus pitää julkisia esitelmiä. Kun +isäntäni minulta kysyi, mitä minä pidin tästä seremoniasta, vastasin +minä että se minusta tuntui kuivalta ja hengettömältä verraten meidän +tohtorivihkiäisiimme. Minä selitin hänelle, että meidän maisterien ja +tohtorien täytyy julkisesti väitellä ennenkuin heitä arvoonsa vihitään. +Hän rypisti silloin otsaansa ja kysyi minulta näiden väittelyjen +laadusta, missä niitä pidetään ja minkä puolesta ne olivat +maanalaisista väittelyistä eroavaiset. Minä vastasin hänelle, että +niissä tavallisesti käsiteltiin oppineita ja harvinaisia asioita, +varsinkin kaikkea semmoista, joka koski tapoja, kieltä ja pukuja +parissa Euroopan vanhemmista kansoista, jotka kauvan aikoja sitte +olivat kultuurin, sivistyksen ja valistuksen korkeimmalla kannalla; ja +minä vakuutin hänelle että itse olin kirjoittanut kolme ylen oppinutta +teosta eli väitöskirjaa näiden kahden kansan pieksuista. Hän purskahti +silloin niin kovasti nauramaan, että koko talo kaikui. Hänen rakas +puolisonsa, joka oli ihmeissään siitä mitä tämä meteli merkitsi, tuli +äkkiä juoksujalkaa huoneesen ja kysyi peräti uteliaana mille ukkonsa +niin nauroi. Mutta minä olin liian suutuksissani vastatakseni tähän +kysymykseen; sillä saattaahan sitä suuttua kun havaitsee näin tärkeitä +ja vakaita asioita ivalla ja halveksimisella kohdeltavan. Kuitenkaan en +paremmin suoriutunut emäntänikään edessä, sillä saatuansa päähänsä +selville mistä puhe oli, nauroi hän sille yhtä sydämellisesti kuin +miehensä. + +Juttu levisi pian koko kaupunkiin ja minä jouduin alituisen ivan +esineeksi. Muun muassa löytyi siellä eräs raatimiehen rouva, joka aina +oli valmis nauramaan ja joka tästä jutusta oli vähältä naurusta +haljeta; ja kun hän pian tämän jälkeen kuoli kuumeesen, luulivat puut, +että tuo hillitön nauru oli vahingoittanut hänen keuhkojansa ja siten +saanut kuoleman seuraukseksensa. Tämä oli kuitenkin vaan pelkkää huhua, +sillä itse asiassa ei kuolonsyystä oltu sen enempätä selvillä. Muuten +hän oli aimo vaimo ja hyvä perheenäiti, sillä hänellä oli kokonansa +seitsemän oksaa, mikä oli ylen harvinaista hänen sukupuolessansa. Hän +haudattiin yöllä kaupungin ulkopuolella samassa pukimessa, johon hän +kuolematilaisuudessa oli puettuna, sillä eräs lainkohta määräsi ettei +ketäkään saatu haudata kaupungin sisäpuolella, kun kuolleen ruumiin +peljättiin pilaavan ilmaa. Samaten on määrätty ettei ruumiin +saattojoukko saa olla suurilukuinen ja ettei ruumista saa koreilla +kalliisen ruumisverhotukseen, kun se kaikissa tapauksissa pian joutuisi +matojen saaliiksi. Tämä kaikki näytti minusta erittäin perälliseltä. +Ruumispuheitakin kyllä pidettiin, mutta niissä yleensä lausutaan vaan +kehotuksia siveästi elämään ja muistutuksia kuulijoille heidän omasta +kuolevaisuudestansa. Tämmöisissä tiloissa on läsnä _sensoria_, joiden +toimena on pitää silmällä ylistetäänkö vai parjataanko vainajata +liiaksi. Sentähden ovat puhujat ylen varovaisia kiitoksensa tai +moitteensa puolesta, kun liian loitos meneminen tällä uralla tuottaa +rangaistusta. + +Vähäistä tämän jälkeen olin läsnä suurissa hautajaisissa ja kysyin +sentähden isännältäni kuolleen arvoasteesta ja sijasta yhteiskunnassa, +koska hänen muistoansa tällä tavalla kunnioitettiin. Isäntäni vastasi +vainajan olleen talonpojan, joka oli kuollut eräällä matkalla +kaupunkiin. Jos tämä maanalainen kansa oli tähän saakka nauranut +minulle, niin oli nyt minun vuoroni maksaa heille se takaisin samalla +lailla ja ampua samat nuolet, joita he ennen olivat ampuneet +Eurooppalaisiin, samalla voimalla takaisin heihin. "Miksi ei siis," +huudahdin minä, "härkiä ja sonneja, jotka ovat talonpoikien veljiä ja +työkumppania, samaten ylistetä saarnatuolista? Saatetaanhan niiden +sanoa jättävän yhtä hyvän aineen hyvään jälkeispuheeseen kuin +talonpoikainkin, koska niillä on sama toimi ja vaikutusala." Mutta +isäntäni käski minun hillitsemään rattoisuuttani, ja ilmoitti minulle +että talonpojat täällä nauttivat suurta kunnioitusta tuosta jalosta +toimesta, jolle he ovat antautuneet, ja ettei mitäkään vaikutusta +arvostella korkeammaksi kuin juuri maanviljelijän; jonkatähden +kaupunkilaiset puhuttelevatkin jokaista taitavaa ja kunnon +maanviljelijätä kunnianimellä _isä_ taikka _herra_. Siitä tulee sekin +tapa, että kun talonpojat syksyn alkupuolella eli palmukuussa +lähestyvät kaupunkia suurella määrällä vaunuja täynnä viljaa, rientävät +kaupungin virkamiehet heitä juhlallisesti vastaan ja saattavat heitä +kaupunkiin ikäänkuin riemusaatossa soiton ja torvitoitotusten +kaikuessa. Kuinka minä hämmästyinkään tätä kuullessani ja muistuttelin +mieleeni omia talonpoikiamme, jotka huokailevat kärsimättömässä, +tukalassa orjuudessa, ja joiden työtä me halveksimme verraten sitä +muihin ansaitsemiskeinoihin vallattomuuden ja turhamaisen loiston +palveluksessa. Tämän uskoin jonkun ajan perästä tämän jälkeen +isännälleni, vaitiolon ehdolla, sillä minä pelkäsin että maanalaiset +kansat muuten saisivat ylen huonon käsityksen ihmiskunnasta. Hän lupasi +minulle pitää tämän jutun hampaittensa takana ja vei minut erääsen +oppisaliin, jossa oli tapana pitää muistopuheita. Minun täytyy +tunnustaa etten ollut milloinkaan ennen kuullut mitään enemmän +syvyyteen tunkeutuvata totuutta, jolle kaikki liehakoitsemisen +kaukaisin varjokin oli vierasta; puhe kokonaisuudessansa tuntui minusta +kelpaavan malliksi, jonka mukaan kaikki tämänlaatuiset puheet olivat +pidettävät. Puhuja huomautti ensin edesmenneen hyvistä avuista ja +sitte hänen vioistansa ja vaillinaisuuksistansa, joitten viimeksi +mainittujen suhteen hän käski kuulijoiden olemaan varoillansa ja +karttamaan niitä. + +Lähdettyämme opintosalista kohtasimme me pahantekijän kolmen vartijan +silmällä pitämänä. Hän oli hiljan kärsinyt käsivarsirangaistuksen +(siksi kutsuttiin ennenmainittua suonen-iskemistä) ja oli nyt matkalla +kaupungin yleiseen hospitaaliin. Kysymykseeni mitä mies oli tehnyt sain +vastaukseksi, että hän oli pitänyt esitelmän Jumalan olennosta ja +ominaisuuksista, mikä oli siinä maassa kielletty sentähden, että +tämmöiset epäkypsät tutkimukset pidetään liian mielettöminä ja julkeina +saattaakseen tulla kysymykseenkään terveellä järjellä varustettujen +olentoin joukossa. Sentähden on täällä tapana sulkea tämmöiset +viisastelevat väittelijät, sittekuin heiltä ensin on aimo tavalla +suonta isketty, hullujen huoneesen taikka työlaitokseen, kunnes ovat +saaneet järkensä jälleen päähänsä. Minä ajattelin itsekseni: "Oi +Jumalani! kuinka täällä kävisikään jumaluusoppineittemme, jotka päivät +pitkään kiistelevät Jumalan olemisesta ja omituisuuksista, henkien +luonteesta ja muista yhtä ymmärrettämättömistä ja salatuista asioista? +Kuinka kävisi viimein tutkijoidemme, jotka, ylpeillen ylenluonnolisista +tiedoistaan, pitävät itseänsä kaikkia muita viisaimpina, niin, vieläpä +Jumalien vertaisinakin? Pelkäänpä, että he laakeriseppeleitten, +tohtorihattujen ja sormuksen asemesta, joilla ihastuneet tiedekunnat +heitä meillä koristavat, täällä saisivat vapaan elannon lopuksi +elämäänsä hullujen huoneessa taikka työlaitoksessa." + +Vihdoin valkeni päivä, jolloin minun, varustettuna pääsötodistuksella, +yliopistosta, tuli lähteä hoviin. Minä luulin saavani odottaa jotakin +varsin harvinaista todistukseni puolesta, sekä osoitetun intoni tähden +niin vähässä ajassa oppimaan maanalaisten kieltä, että isäntäni selvän +ystävällisyytensä nojalla, ja tutkijoitteni aina ylistetyn +oikeudenmukaisuuden perustalla. Minä vapisin ilosta saatuani +todistuksen käteeni, ja riensin ottamaan selkoa odotetuista +kiitoslauseista, saattaakseni niiden mukaan ruveta kuvitteleimaan sitä +onnea, joka oli tuleva osalleni. Mutta kuinka suuttuneeksi ja samalla +epätoivon alaiseksi kävinkään, sittekun sen olin lukenut. Sisältö oli +seuraava: + +"Noudattaen Teidän Korkeutenne käskyjä, lähetämme täten Teidän +Korkeudellenne puheena olevan eläimen, joka hiljattain tuli tänne +toisesta maailmasta ja joka kutsuu itseänsä ihmiseksi. Me olemme +kaikella ahkeruudella koettaneet siihen istuttaa kaikkia niitä tietoja, +joita meidän koulullamme on tarjottavana, ja huolellisesti koetettuamme +tutkia sen ymmärryskykyä, luonnonlahjoja ja luonnetta, olemme +havainneet sen erittäin tarkkaoppiseksi ja varustettuna hyvällä +käsityskyvyllä, mutta samalla siihen määrään harhasuuntaiseksi +oikeudenkäsitteiden suhteen että sitä, katsoen siihen nopeuteen, jolla +se itseksensä luo johtopäätöksiä, tuskin saattaa lukea järjelliseksi +olennoksi ja vielä vähemmin katsoa kelvolliseksi mihinkään tärkeämpään +virkaan. Mutta sitä vastoin, ollen varustettuna paremmilla ja +nopeammilla liikkumisen välikappaleilla kuin yksikään tässä maassa, +tullee siitä erittäin sopiva hovikurjeeri. + + Alammaisimmasti + Rehek. Joktan. Rapasi. Kilak." + +Ylen murheillani riensin isäntäni luo ja rukoilin häntä, mitä +sydämellisimmästi käyttämään vaikutusmahtiansa _Karatteilta_ +hankkiaksensa minulle suotuisamman todistuksen ja näyttämään heille +edellisen akatemiallisen todistukseni, jossa minua kiitetään erittäin +älykkääksi ja eteväksi ylioppilaaksi. Hän väitti että tämä +pääsötodistus saattaa kyllä olla hyvä meidän maailmassamme, jossa ehkä +enemmän otetaan huomioon varjo kuin itse ruumis, enemmän katsotaan +kuoreen kuin sydämeen, mutta täällä, jossa oli tapana perinpohjin +tutkia jokaista asiata, ei se ollut suuresta merkityksestä. Muuten +arveli hän minun menetteleväni parhaiten jos kärsivällisyydellä +tyytyisin kohtalooni, varsinkin kun ei minun todistustani saatettu +muuttaa eikä kumota, kun täällä pidettiin mitä suurimpana rikoksena +ylistää jotakuta henkilöä avuista, joita hänellä ei ollut. Kuitenkin, +valaaksensa jotakin lieventävätä nestettä haavaani, ja lohduttaaksensa +minua suuressa murheessani, huomautti hän minua siitä että kunnia ja +korkeus pidettäkööt uuelmana, josta on paras pysyä loitolla; että +tämmöinen onni on haihtuva, semmoinen, joka helpolla kiiltää ja +synkistyy, sekä epäili eiköhän ylemmällä asteella oleva ole enemmän +kateuden nuolien määränä kuin halvemmalla toimiva ynnä muistutti +minulle että moni, joka tahtoo yhdistää kunnian ja rikkauden, takoo +omaa asettansa johon hän ennen pitkää haavoittuu ja laukeaa silloin +kunnian valtaistuimelta ivan ja pilkan häpeälliseen kuiluun. Hän +huomautti sitä paitsi, että henkilön, joka oli alemmalla yhteiskunnan +asteella, ei tarvinnut semmoista peljätä, ja mitä Karattien lausuntoon +tuli, niin osoittausi kaikessa se, että he olivat erittäin +tarkkanäköisiä ja kunnon tuomareita, jotka eivät antaneet itseänsä +lahjoa taikka uhkauksilla peloittaa askeltakaan totuudesta; minkätähden +tässäkään asiassa ei epäluulon haivekaan saattanut heitä kohdata. Ja +lopuksi sanoi hän suoraan puhuen suunsa puhtaaksi, että hänkin jo +aikoja sitte oli havainnut minun karsaan arvostelukykyni, ja että minun +nopea ymmärrykseni ja hyvä muistoni jo aikoja sitte olivat saaneet +hänen oitis ajattelemaan, ettei minussa juuri ollut mitäkään suurta +tekeillä, ja näiden selvien virheitten johdosta aivoissani en kelvannut +hallitsemaan tärkeämpätä virkaa. Sen mukaan mitä olin hänelle +Eurooppalaisista kertonut, sanoi hän helposti saattavansa ymmärtää, +että minä todella olin syntynyt hullussa maassa ja että tuhmuuden tähti +oli syntymääni tervehtänyt. Muuten hän mitä kohteliaimmasti vakuutti +minulle ystävällisyyttänsä, ja antoi minulle neuvon viipymättä lähteä +matkaan. -- Minä seurasin tämän järkevän miehen neuvoa, sitä mieluummin +kun välttämättömyys minun vaati sitä tekemään ja kun sitä paitsi olisi +ollut tuhmaa uhkarohkeutta osoittaa tottelemattomuutta ruhtinaan +käskylle. + +Minä lähdin siis matkaan muutamain pikkupoikain seurassa, jotka samoin +kuin minäkin olivat lukiosta pääsintodistuksen saaneet, ja nyt, samassa +tarkoituksessa kuin minäkin, lähetettiin pääkaupunkiin. Seuraajanamme +oli muuan vanhempi Karatti, joka kun hän oli kivulloinen ja nytkin +sairasti jostakin vammasta toisessa jalassaan ratsasti sonnimullikalla. +Muuten ei ole tavallista nähdä jonkun ajavan taikka ratsastavan, sillä +se on oikeus, joka tulee vaan vanhoille, rammoille ja sairaille, ja +kuitenkin saattaisivat asujamet täällä, meihin verraten, paljoa +mieluummin saada anteeksi sitä, että he ajavat, kun heidän kävelynsä on +sekä hankalata että vitkallista. + +Muistanpa varsin hyvin kuinka tuo maanalainen kansa naurusuin kuulteli +minun kertovan meidän kulkuneuvoistamme ja tavoistamme liikkua: +hevosistamme, vaunuistamme, kareeteistamme ja ennen kaikkia näistä +kantotuoleista, joissa meitä, niihin jamattuina kuten rahtitavara, +hinattiin pitkin kaupunkia; ja varsinkin pitivät he naurettavana ettei +naapuri saata lähteä toistansa tervehtimään, ellei hän muuta asumaan +tuollaiseen vaunu- tai kantotuolikoneesen, jossa pari hurjaa hevoista +häntä sitte laahaa pitkin katuja ja kujia. -- Kun nämä ylen järkevät +puut, miten jo ennen olen kertonut, liikkuvat niin vitkallisesti, kului +matkaan kolme päivää, vaikka Kebasta pääkaupunkiin oli tuskin neljä +peninkulmaa kuljettavana, Jos olisin ollut yksin, olisin helposti +tehnyt tämän matkan yhdessä päivässä. + +Kuinka paljon iloitsinkin siitä, että olin parempi kävelijä kuin +maanalaiset isäntäni, niin en saattanut olla mielessäni tuntematta +syvää mielipahaa ajatellessani, sitä että juuri tämä etuisuuteni +tuomitsi minun huomaamattomaan ja halventavaan toimeen. + +"Toivoisinpa," sanoin sentähden kerran, "olevani yhtä vitkallinen +jalkojeni puolesta kuin kansa täällä, koska sen kautta saattaisin +välttää tuon orjallisen ja halvan viran, mikä minulle nyt on määrätty." +Kun saattajamme eli päällysmiehemme tämän kuuli, sanoi hän: "niin, +mutta sinun pitää muistaman, että ellei luonto tavallansa näillä +ruumiillisilla etuisuuksilla olisi palkinnut mitä sinussa sielun +puolesta on vaillinaista, niin olisimme me kaikki pitäneet sinua +hyödyttömänä rasituksena maan päällä, sillä kun sinä niin tavattoman +nopeasti käsität asioita näkyy siitä selvään, ettet sinä milloinkaan +tunkeudu niiden pohjaan, vaan jäät kuorelle jättäen sydämen koskematta; +lisäksi se, jolla on vaan kaksi oksaa, jää epäilemättä meidän jälkeemme +käsitöissäkin." Tämän kuultuani, minä mielessäni kohta ylistin +sallimusta pitkistä jaloistani koska minut, tämän etuisuuden +puutteessa, ehdottomasti olisi siirretty järjettömäin luontokappalten +joukkoon. + +Vaikka meidän retkikuntamme varmaankin oli harvinainen näky +_Pootualaisille_ huomasin pitkin matkaa suureksi ihmeekseni heidän +olevan niin kiintyneenä siihen työhön, joka heillä oli käsillä, ettei +kukaan heittänyt työtänsä taikka edes kääntänyt päätänsä katsellakseen +meitä ohitse kulkeissamme. Mutta kun päivä oli loppuun kulunut ja +jokainen oli tehtävänsä tehnyt ja velvollisuutensa täyttänyt, etsivät +he virkistystä kaikellaisissa leikeissä ja huvituksissa, arvellen +tämän, yhtä paljon kuin ruoan ja juomankin, vahvistavan ruumista ja +sielua. Näistä ja monista muista syistä oli minulle suurta huvia tästä +matkastamme. Seutu oli kaikkialla kaunista, varsin kun pyöröteaatteri, +niin ihana, että vaan luonto yksin saattaa semmoista luoda. Missä +luonto oli vähänkin itaruutta osoittanut, olivat asukkaat osanneet +taiteella korjata puutteen, sillä hallitus on määrännyt palkintoja +jaettaviksi parhaiten hoidetusta maanviljelyksestä sekä talojen +parantamisesta ja kaunistamisesta, jota vastoin ne, jotka päästävät +talonsa ja tiluksensa rappiotilaan, tuomitaan kansalaisoikeutensa +menettäneeksi. Me kuljimme monen kauniin kylän ohitse, jotka, ollen +sijoitettuina vain vähien matkojen päähän toisistansa näyttivät yhdessä +muodostavan ison, yhteen kuuluvan kaupungin. Siitä huolimatta ahdisti +meitä tuon tuostakin matkallamme villit marakatit, jotka juoksentelivat +ympärillämme ristiin ja rauhaan tiellä, ja alinomaa olivat minun +kantapäissäni, jonka ne arvattavasti ruumiinrakennukseni suhden +otaksuivat toveriksensa. Minä en saattanut hillitä suuttumustani tästä, +varsinkin kun huomasin tämän seikan seuropuitani naurattavan, sillä +ruhtinaan käskyn mukaan olin minä matkaani varten puettuna samoihin +vaatteisiin, jotka minulla oli kiertotähdelle saapuessani ylläni, ja +minulla oli keksini muassani, että ruhtinas saisi käsityksen siitä, +minkälaisessa pukimessa meidän maassamme kuljettiin. Keksistä minulle +nyt kuitenkin oli apua, kun sillä sain puolustautua marakateilta, jotka +parvittain hyökkäsivät kimppuuni; mutta suuria ei sekään auttanut, +sillä niiden sijaan, jotka ajoin pois; tuli heti toisia, joten minun +alati täytyi olla valmiina puolustukseen. + + + + +NELJÄS LUKU. + +Hovi Pootussa. + + +Vihdoinkin saavuimme _Pootuun_, tämän maan pääkaupunkiin, joka on sekä +laaja että erittäin soma kaupunki. Rakennukset ovat korkeampia kuin +Kebassa, ja kadut ovat leveämpiä ja mukavampia. Ensimmäinen tori jolle +saavuimme oli täynnä ostajia ja myyjiä ja ympärillä on runsaasti jos +jonkinmoisia kauppapuoteja. Peljästyksekseni havaitsin keskellä toria +puun köysi kaulassaan ja ympärillään koko joukon muita puita, jotka +katseittensa ja muotonsa puolesta olivat vakaita kuin raatimiehet. +Kysymykseeni mitä tämä meno tiesi ja miksi tuo puuparka oli hirtettävä, +vaikka kuolemanrangaistukset siinä maassa olivat kielletyt, sain +vastaukseksi että mies oli ehdoittanut erään vanhan lakipykälän +kumoamista, ympärillä olevat olivat lainoppineita ja neuvosherroja, +joiden, niinkuin tapa oli, tuli tutkia tuota uutta lakiehdotusta, ja +jos se havaittiin hyvin harkituksi ja yleishyödylliseksi, ei +ehdottelijaa ainoasti vapautettaisi vaan hän saisi vielä palkinnonkin; +mutta jos se sitä vastoin havaittiin valtiolle vahingolliseksi taikka +jos sen havaittiin vähänkin tarkoittavan ehdoittelijan omaa etua, niin +hän heti valtiorikollisena hirtettiin. Tästä tulee että ylen harvat +uskaltavat antautua semmoiselle uhkakoetukselle kuin voimassa olevan +lain komoamisen ehdotus täällä on, ellei asia ole niin selvä ja kirkas +ettei tarvitse epäillä sen onnistumista. Tähän määrään saakka pelkäävät +maanalaiset muuttaa noudatettavana olevata lainkohtaa, arvellen valtion +lujuuden olevan vaarassa samana hetkenä kun sen perustuksia saisi kenen +päähän pällähdykset tahansa ruveta hyöräyttämään. "No pentele," +ajattelin itsekseni, "kuinkahan täällä kävisikään meidän maapallomme +yhteiskunnan parantajien, jotka luuletellen hyödyttävänsä valtiota +alinomaa tekevät yhden uuden ehdotuksen toisensa perään, ei niin paljon +yleiseksi hyväksi kuin usein heidän omaksi eduksensa." + +Vihdoin meidät vietiin isompaan rakennukseen, missä kaikki semmoiset +otetaan vastaan, jotka ovat lukiosta pääsötodistuksen saaneet ja +lähetetään ruhtinaan nähtäviksi. Johdattajamme eli Karattimme käski +meidän olemaan valmiina, sillä hän lähti nyt meidän tuloamme +ilmoittamaan. Hän oli tuskin ehtinyt jättää meidät, ennenkun +korvillemme saapui kovaa huutamista, varsin kuin voittohuutoa ja kohta +sen jälkeen kaikui ilmassa kimakoiden torvien ja rämisevien rumpujen +ääniä. Uteliaina me riensimme ulos ja näimme puun liikkuvan eteenpäin +perässään uhkea saattojoukko ja päässään kukkaisseppele, ja pian me +huomasimme hänen samaksi, jonka vähäistä ennen olimme nähneet seisovan +torilla köysi kaulassaan. Syynä tähän juhlalliseen saattokulkuun oli +se, että tuo lainmuutos, jonka hän henkensä uhalla oli rohjennut +ehdoitella oli voittanut myöntymyksen ja että se siis oli otettu +noudatettavaksi. Mutta mitä syitä hän oli tuonut esille saadakseen +vanhan lainkohdan muutetuksi, sitä en milläkään keinolla saanut tietää, +tämän kansan salaperäisyyden takia, joka vaikuttaa, että +vähäpätöisinkin mikä on yhteydessä valtion hallituksen ja +hallitusasioiden kanssa, aina kokonansa salataan "kansalta". Varsin +toisella tavalla menetellään meillä, jossa jonkun hallituksen istunnon +jälkeisenä päivänä saadaan kuulla viimeksi tehtyjä päätöksiä +tutkittavan, arvosteltavan ja ylipäänsä olevan yhteisenä puheaineena. +[Tämä on ainakin _yksi_ kohta, josta me, tekijän luvalla, saatamme +otaksua olevamme _Pootualaisia_ etevämmällä kannalla.] + +Noin tunnin kuluttua tämän jälkeen tuli Karatti takaisin, ja meidät +käskettiin nyt häntä seuraamaan, minkä me teimmekin ilosta. Matkalla +kohtasimme useoita pikkupuita, jotka kaikkialla juoksennellen +tarjosivat kaupaksi jos joitakin kirjoja kaikellaisista ihmeellisistä +asioista ja tapauksista. Kaiken tämän sorakalun seassa pisti silmääni +pieni kirjanen, jonka nimenä oli: "Uudesta ja epätavallisesta +ilmanilmiöstä taikka lentävästä aarneesta, joka menneenä vuonna +taivaalla nähtiin." Minä näin ihan ilmeisen itseni vaskipiirroksessa, +varsin semmoisena jommoiselta näytin kiitäessäni kiertotähden ympäri +keksi kourassani ja siinä hinaten perässäni muutaman sylen mittaista +köydenpäätä. Tuskin kyeten pysyä vakaana tämä näky silmissäni, +ajattelin minä itsekseni: "Siunatkoon! mikä kamalan kauhea kuva, mikä +hirvittävä olento!" + +Minä ostin tuon kirjasen kolmella kilakalla, mikä vastaa noin 15:tä +penniä meillä, hillitsin naurunhaluani ja jatkoin äänetönnä ja +hiljaisena matkaani linnalle. Tässä esiintyi enemmän taiteellisuutta, +sievyyttä ja somuutta, kuin loistoa ja komeutta. Minä näin ylen harvoja +lakejoita eli hovipalvelijoita, sillä ruhtinaat täällä alamaailmassa +pitävät parhaiten vaatimattomasta hovielämästä ja kaihoavat kokonansa +kaikkea mikä ylellisyyteen vivahtaakaan. Ei täällä tarvitakaan niin +monta palvelijaa kuin meidän maailmamme hoveissa, sillä jokainen oksa, +joka noilla elävillä puilla on, käy kädestä, joten kaikki käsin +toimitetaan, saadaan tehtyä täällä kolme eli neljä kertaa nopeammin +kuin meillä. + +Oli jo päivällispäivät kun saavuimme linnaan, ja kun ruhtinas tahtoi +nähdä minun ennenkun hän rupesi aterialle veivät minun heti +ruokasaliin. Ruhtinaassa yhdistyy mitä suurimmassa määrässä lempeys ja +vakavuus. Hänellä on semmoinen kyky itseänsä hillitsemään ettei mikään +suru eikä suuttumus saata liikuttaa tuota levon ja penseyden kuvastusta +hänen muodossaan, joka aina on hänen luonteensa tunnusmerkkinä. Kohta +sisälle tultuani lankesin polvilleni hänen eteensä, mikä tekoni näytti +läsnäolevia suuresti hämmästyttävän. Ruhtinas kysyi minulta minkä +tähden niin tein, ja ilmoitettuani hänelle syyn siihen, käski hän minun +nousemaan ylös, sanoen semmoisen kunnioituksen osoituksen tulevan +ainoasti Jumalalle, ynnä että hallitsijan suosio saatetaan voittaa +ainoasti tottelevaisuudella ja kunnollisuudella. Jälleen noustuani +jaloilleni, teki hän minulle, ylen ystävällisen näköisenä, useoita +kysymyksiä nimestäni, miten minä olin tullut tänne maanalaiseen +maailmaan ja mitä teitä olin kulkenut, missä kotoseutuni oli y.m. Tähän +vastasin kotomaani olevan tähän verraten ylen ison, vaikkei luonto +ollut sitä niin kauniiksi luonut, nimeni olevan Niilo Klimin ynnä mitä +retkeeni tänne tulee, että olin sen tehnyt kautta kauniin ja kirkkaan +ilmakehän. Edelleen kysyi hän minulta mitä matkallani oli tapahtunut +ynnä tavoista ja laeista maapallollamme. + +Minä rupesin nyt ylen lämpimästi puhumaan ihmisten hyvistä avuista, +ymmärryslahjoista, hienostuneista tavoista ynnä kaikesta muusta mistä +ihmissukukunta luulee itsellänsä olevan ylpeilemisen syytä. Mutta hän +kuulteli minun tekointoista puhettani ylen kylmänä; ja kun virkoin +semmoisista asioista, joiden luulin ennen kaikkia saavuttavan hänen +korkeinta ihastustansa, hän vielä haukottelikin. "Uh!" ajattelin +mielessäni, "kuinka erilaisia ovatkaan kuolevaiset maun ja mielihalun +puolesta!" Mikä _meitä_ suuresti ihastuttaa, herättää vain inhoitusta +_heissä_. + +Mikä varsinkin näytti huonolta kajahtavan hänen ruhtinaallisessa +korvissansa oli kertomukseni meidän oikeudenkäyntioloistamme ja kun +puhuin asianajajiemme kaunopuheliaisuudesta ja tuomariemme +ketteryydestä tuomioiden julistamisessa. Minä aivoin juuri ruveta vielä +laveammalta selittämään tätä, kun hän keskeytti minua ruveten +puhumaan muista asioista; lopuksi kysyi hän minulta uskonnostamme ja +jumalanpalveluksestamme. Minä kerroin lyhyesti kaikki uskonkappaleemme. +Mitä edemmäksi tässä tulin sitä enemmän poistuivat rypistykset hänen +otsaltansa, ja hän vakuutti hyvästi saattavansa kirjoittaa kaikkien +alle; mutta hän ei voinut kylläksi ihmetellä, että kansalla jolta +kokonaan puuttui arvostelukyky saattoi olla niin järjelliset ja terveet +mielipiteet Jumalasta ja jumalanpalveluksesta. Mutta saatuansa kuulla, +että kristityt olivat hajoutuneet isoon määrään eri uskonlahkoja, jotka +hurjasti taistelivat keskenänsä erilaisuudesta uskossansa, sanoi hän: +"Meilläkin esiintyy paljon eri käsityksiä semmoisissa kysymyksissä, +jotka koskevat jumalanpalvelemista, mutta emme me sentähden vainoa +toisiamme, sillä tuommoinen vaino eri käsityksen ehkäpä erhetyksenkin +tähden on hengellisen ylpeyden purkautumista, kun, näet, toinen +mielettömyydessään pitää itseänsä toistansa viisaampana, mikä ylpeys ei +suinkaan saata olla mieliksi Jumalalle, joka aina kehoittaa lapsiansa +hyväntahtoisuuteen ja nöyryyteen. Me emme milloinkaan rankaise ketään, +joka todellisesta uskosta ja varmasta käsityksestä, jos siksi sitä +tahdotaan sanoa, miettivän tutkimuksen uralla kulkee yleisestä +mielipiteestä poikkeavata tietä, niinkauvan kuu hän ei teoissansa riko +yleisen lain määräyksiä; ja tässä kohdassa me vaan kuljemme esi-isiemme +jälkiä, jotka aina ovat pitäneet ylen järjettömänä panna ajatuksia +siteihin taikka ruveta omantunnon tuomariksi. Tätä sääntöä koen +tarkasti seurata maallisissakin asioissa, niin että, minkälaiset +mielipiteet kansalla olleekin minun luonteestani, elämästäni, +taloushoidostani ja muista tuommoisista asioista, kun he vaan +tunnustavat minun lailliseksi hallitsijaksensa, katson minä heidät +kaikki hyviksi kansalaisiksi. + +"Armollisen ruhtinas," vastasin minä, "semmoista sanotaan meillä +uskonnonvapaudeksi, ja sitä vastustavat innolla varsinkin meidän +oppineet -- --" + +Hän ei suonut minulle aikaa jatkaakseni, vaan käänsi minulle selkänsä +nähtävästi harmistuneena; kuitenkin käski hän minun jäämään sinne +kunnes ateria oli syöty. + +Pöydän ääressä istuivat ruhtinas, ruhtinatar ja prinssi, heidän +poikansa, sekä _Kadoki_ eli suurkansleri. Tämä kadoki oli hienolla +sivistyksellänsä ja kaikkea älyävällä järjellänsä hankkinut itsellensä +kuuluisan nimen Pootussa. Kahtenakymmenenä vuotena ei hän ollut +kertaakaan neuvoshuoneessa puolustanut mielipidettä, joka ei olisi +saavuttanut kaikkien muiden neuvoksien suostumusta. Hän ei ollut +milloinkaan kirjoittanut nimeänsä semmoinen lakiasetuksen alle, joka ei +vielä ollut noudatettavana, ja hänen lausuntonsa oli kuin sääntö +kansakunnalle. + +Mutta hänellä oli niin hidas ajattelukyky, että hänellä oli tapana +vaatia itsellensä parin viikon tuumausajan yksinkertaisimmankin +asetuksen antamiseen. Jos tämä mies olisi kuulunut meidän maailmaan, +jossa kaikkea viivytystä syytetään laiskuudeksi, olisi hän varmaankin +julistettu kelvottomaksi kaikkiin tärkeimpiin toimiin. Mutta kun +hänellä, kerran asian tutkittuansa, se olikin selvillä pienimpiin +yksityiskohtiin saakka ja kun hän ei milloinkaan päättänyt mitäkään +sitä ensin perin pohjin tutkimattansa, saattaa hänestä sanoa, että hän +toimitti melkoista enemmän kuin kymmenen näitä niin kutsuttuja suurta +neroa, jotka ottavat selvän mistä tahansa suurimmassa kiiressä, mutta +joiden työtä pitää niin monessa kohdassa muutettavan ja mukailtavan, +että, kun ne kerran eroavat virastansa, heidän saatetaan sanoa panneen +paljon alkuun voimatta saattaa mitäkään loppuun. Sentähden on tässä +hovissa tavallista verrata semmoisia, jotka liian nopeasti päästävät +tehtävän työn käsistänsä, toimettomiin kävelijöihin, jotka kulkevat +edestakaisin samaa tienosuutta pääsemättä sen pidemmälle. + +Kohta ruhtinaallisen perheen istuttua pöydän ääreen tuli huoneeseen +neitsy-puu, jolla oli kahdeksan oksaa ja yhtä suuri lukumäärä lautasia +ja vateja niissä, joten ruoka yhtäkkiä oli nostettu pöydälle. Sitte +tuli kohta toinen puu, joka toi sisälle kahdeksan karahviinia simaa eli +viiniä, useampaa lajia. Tällä puulla oli kokonaista yhdeksän oksaa ja +se pidettiin sentähden parhaana palvelijana, jonka jokainen olisi +perheeseensä halunnut. Siis toimitti täällä kaksi naispalvelijaa +helposti kaiken sen, johon meidän maanpäällisissä hoveissanne tarvitaan +melkoinen parvi palvelijoita. + +Ruoat olivat yksinkertaisia mutta hyvästi laitettuja. Esille tuoduista +ruokalajeista söi ruhtinas vaan yhtä, sitä nimittäin joka hänestä +parhaalta maistui; tämäkin kohta oli siis perin vastainen sille, mitä +rikkailla ihmisillä meillä on tapana tehdä, kun he nimittäin eivät ole +mielestänsä päivällistä syöneetkään, ellei yhtä herkkuruokaa toisensa +perään ole pöydälle kannettu. Keskustelu syödessä koski parhaastansa +hyviä avuja ja paheita sekä yleisöä koskevia asioita, joten saattaa +sanoa viisauden olleen ruoan höysteenä. Minäkin tulin puheeksi, mutta +kun minua pidettiin liian nopeajärkisenä, ei minusta sanottavasti +toivottu mitäkään tulevan. + +Pöydän riisuttua käskettiin minun näyttämään esille _testimoniumini_. +Sittekun ruhtinas oli sen lukenut, loi hän katseen minun +kulkuneuvoihini ja sanoi: "Niin, karatit ovat kyllä oikeassa, niin +pitää tehtämän." Hänen tämän sanottuansa tuntui minusta niin kuin +salama olisi minuun iskenyt ja itku kurkkuni pohjaan nousseena minä +rukoilin että asiakirjojani vielä tutkittaisiin, kun en nimittäin +epäillyt penseämpää tuomiota, jos vaan annettiin tarpeen mukainen +huomio hyville puolilleni ja luonnollisille lahjoilleni. Ruhtinas, joka +oli sekä lempeä että oikeutta harrastava, ei ensinkään näyttänyt +mitäkään suuttumusta tätä samalla rohkeata ja omituista pyyntöä +tehdessäni, vaan antoi heti saapuvilla olevalle karatille käskyn tutkia +minua vielä kerran ja perin pohjin. Tämän tutkinnon jatkuessa, otti +ruhtinas tiedon toisten atestieni ja todistusteni sisällöstä. Karatti +teki minulle useoita kysymyksiä, joihin tavallisella rivakkuudella +vastasin. Hän ei salannut ihmettelemistänsä tästä, ja sanoi: "Kyllähän +sinä helposti käsität, mutta vastauksesi osoittavat selvästi että +kysymyksen sisimmäinen merkitys yhä on sinulle vieras." Tutkinnon +loputtua astui hän sisälle ruhtinaan luo, ja tuli pian takaisin> +kädessänsä kirjallinen päätös, joka sisälsi että kuu minä olin +käyttäytynyt sekä pahasti että ajattelemattomasti moittiessani karattien +lausuntoa, olin tehnyt itseni vikapääksi rangaistukseen, jonka laki +tässä tapauksessa määrää, nimittäin että iskettäisin suontani +molemmista käsivarsistani ja että minut suljettaisiin kuritushuoneesen; +mutta tätä lain kohtaa kuitenkin ankaruudessansa noudattamatta oli +hänen korkeutensa erinomaisena armona sallinut, että tätä rikostani, +katsoen sekä erittäin kypsymättömään käsityskykyyni että vieraisuuteeni +maan lakeihin nähden, ei vedettäisi oikeuden eteen; sillä hiljan maahan +tulleelle vieraalle saattoi antaa armon oikeuden edellä loukkaamatta +sen kautta lakien pyhyyttä. Ja antaaksensa minulle vielä todistuksen +suosiollisesta hyväntahtoisuudestansa, sai hän minulle viran +vakinaisena hovikurjeerina, suosio, jota minun piti tietämän +asianmukaisesti arvostella. + +Sittekun tämä päätös oli minulle luettu, eräs _Kiva_ eli pöytäkirjuri, +kirjoitti minun ynnä toisten vastatulleitten kokelaitten nimet +viranylennyspöytäkirjoihin. Tämä sihteeri oli erittäin somankasvuinen +mies, sillä hänellä oli kokonaista yksitoista oksaa ja saattoi siis +yhdellä kertaa kirjoittaa yksitoista kirjettä yhtä helposti kun me +pystymme kirjoittamaan vaan yhden ainoan. Mutta hänellä oli vaan +keskinkertaiset ymmärryslahjat eikä sentähden saattanut milloinkaan +toivoa ylentymistä, vaan sai sekä vanhentua että kuolla samalla +sijalla, jossa hän jo lähes kolmekymmentä vuotta oli toiminut. Tämän +miehen kanssa minä sitte sain enimmän tekemistä ja tämän luona +useimmiten käydä, sillä hän kopioitsi kaikki kirjeet ja asetukset, +joita minun piti lennättämän maaseuduille. + +Heti kun olin saanut valtuuskirjani ja nimeni oli kirjoitettu +vakinaisten hovikurjeerien kirjaan, kävin levolle; mutta vaikka olin +sangen väsynyt saatoin tuskin saada unen hiukkaistakaan silmiini koko +yönä, siihen määrään minua rasitti ja kiusasi ajatus tuosta ylen +halvasta virasta, jonka toimittamiseen olivat minut tuominneet. Ja +täytyyhän tunnustaakin, että jumaluusopin kandidaatille ja maisterille +suuressa maailmassa oli häpeällistä ja nöyryyttävätä täytyä ruveta +halvaksi juoksijaksi maanalaisessa maailmassa. Tämmöiset mieltä +masentavat ajatukset pitivät minun hereilläni suurimman osan yötä, ja +sydämeni pohjaa myöden liikutettuna luin ja lukemistani luin +_Testimonium academicumiani_, joka aina oli taskussani, ja mikä +lukeminen ei ensinkään ollut hankalata, sillä niinkuin ennen olen +sanonut on ero yön ja päivän välillä täällä ylen vähäpätöinen. +Vihdoinpa kuitenkin vaivuin uneen, jossa iso joukko erilaisia unikuvia +häilyi mielessäni. Minä olin taas mielestäni olevinani kotona isäini +maassa ja täydessä touhussa laajalta kertovani kansalaisilleni kaikkea +mitä minulle oli tapahtunut maanalaisella matkallani. Sitte mielestäni +leijuin ilmassa ja taistelin tuon verenhimoisen petolinnun kanssa, joka +ahdisti minua niin ankarasti että minä heräsin äkkinäisistä liikkeistä, +joita unissani tein. Ajatelkaahan peljästystäni kun varsin vuoteeni +vieressä näin seisomassa suuren apinan, joka arvattavasti oli hiipinyt +ovesta sisälle. Tämä näky silmissäni rupesin huutamaan apua minkä voin, +kunnes vihdoin muutama pikkupuu, jotka makasivat viereisessä huoneessa, +tuli avukseni ja heidän avullansa minä sain tuon inhoittavan eläimen +pois ajetuksi. Sittemmin sain tietää, että tämä tapaus oli ruhtinaalle +tuottanut makean naurun. Mutta vastedes välttääkseni tuollaista +ahdinkoa käski ruhtinas minun pukeutumaan maanalaiseen pukuun sekä +varustautumaan oksilla. Eurooppalaiset vaatteeni otettiin siis minulta +pois ja ripustettiin kallisarvoisena harvinaisuutena ruhtinaan +taidemuseumiin, jossa niille pantiin päällekirjoitukseksi: +"Ylimaailmallisen olennon puku." Silloin ajattelin itsekseni: "Pentele, +entä jos räätäli Jönssi Andersen Bergenissä, joka on ommellut +vaatteeni, tietäisi että hänen työnsä muiden kalliitten +harvinaisuuksien rinnalla säilytetään maanalaisen ruhtinaan +taidemuseumissa!" Hän siitä kyllä niin pöyhistyisi että hän +halveksivasti kohtelisi kotokaupunkinsa sekä pormestaria että raatia. + +Sittekun minä, niinkuin edellä mainittu, olin saanut hovikurjeerin +viran, sain heti paljon tekemistä: minun täytyi lakkaamatta +juoksennella pitkin kaupunkeihin ja kyliin kirjeitä ja asetuksia +kantaen. Näillä matkoilla oli minulla hyvä tilaisuus perin pohjin +tutkia tämän kansan luontoa ja luonnetta ja useimmilla minä +pääominaisuutena havaitsin olevan sekä säädyllisyyttä että hyvää +ymmärrystä. Poikkeuksena tästä yleisestä arvostelusta tulee mainitani +puut _Maholki_-kaupungissa, jotka kaikki ovat vaan ohdakkeita ja +näyttivät minusta vähemmän valistuneilta ja siveiltä. Maakuntien +asukkaat ovat nimittäin erinlaisia puita kutakin maakuntaa kohden, +minkä asioiden laidan parhaiten saattaa havaita talonpojista eli +maanviljelijöistä, jotka kaikki ovat syntyneet siinä maakunnassa, missä +he asuvat. Suurista kaupungeissa sitä vastoin, ja varsinkin +pääkaupungissa löytyy kaikenlaisia puita sekasin kokoontuneena. Hyvä +ajatus, jonka jo olin saanut asukkaiden älystä ja järjestä, vahvistui +yhä samassa määrässä missä tulin tilaisuuteen lähemmin tuntemaan +kaikkia heidän hyviä puoliansa. Niitä lakeja ja tapoja, joita enemmän +olin moittinut, täytyi minun nyt parhaiten tunnustaa oikeiksi ja +kohtuullisiksi, ja tähän saakka tuntemani halveksiminen muuttui +vähitellen ihailuksi. Minä saattaisin hankaluudetta luetella koko +joukon lakeja ja maan noudatettavia tapoja, mutta jotka ensi +katsannolla tuntuivat minusta hassuilta, mutta jotka sittemmin +havaitsin sekä ajanmukaisiksi että viisaiksi. Monista esimerkeistä +tyydyn tuomaan esille vaan yhden, mutta semmoisen joka elävällä tavalla +kuvaa tämän kansan luonnetta. Kun kerran muuan kielentutkija haki +jotakin lehtorinvirkaa, oli hänen hakemukseensa liitetty +puoltokirjoitus _Nahami_-kaupungin porvareilta, joka oli näin kuuluva: +"Kunnioitetun ja hyvästi oppineen _Joktan Huu'n_ pyynnöstä saada +todistusta kansalaismaineestansa, saamme me allekirjoittaneet, porvarit +ja kiinteimen omistajat todistaa, että mainittu _Joktan Huu_, ilman +toraa ja riitaa on elänyt avioliitossa uskottoman vaimon kanssa, +kantanut sarviansa kärsivällisyydellä ja semmoisella mielen +tasaisuudella tyytynyt kovaonniseen kohtaloonsa, että hän, +edellyttämällä tietonsa ja oppinsa vastaavan käytöstänsä, on katsottava +erittäin sopivaksi hoitamaan avoinna olevata lehtorinvirkaa -- --" + +Tähän puoltokirjaan oli liitettynä lukion Karattien antama atesti eli +todistus hänen tiedoistansa, jonka minun mielestäni olisi pitänyt +oleman oikeastaan ratkaiseva, sillä minä en saattanut käsittää mikä etu +avioliitossansa sarvea kantavalla opettajalla saattoi olla muiden +rinnalla. Tähän arvoitukseen tuli kuitenkin selitys pian. Niistä +ominaisuuksista, jotka parhaiten puolustavat opettajata, on tyyneys +luettava etevimmäksi, sillä ellei hänellä ole enkelin kärsivällisyyttä, +on hän katsottava opettajan virkaa vähemmän soveliaaksi hoitamaan, +opettajan, jonka työssä ei saa esiintyä nurjuutta eikä pikaisuutta, +ellei tahdota nuoren sydämiä pahentaa tarpeettomalla ankaruudella. Kun +nyt tuskin saattaa kuvitella suurempaa kärsivällisyyttä kuin millä +hakija oli kestänyt kovaa koetustansa, niin eivät hänen naapurinsa ja +ystävänsä olleet epäilleet tuoda esiin juuri tätä, selvästi ja +hairahdusta välttävästi osoittaaksensa mitä sopi odottaa opettajalta, +joka tämmöisessä suhteessa oli yleisöä etevämpi. Kerrotaanpa ruhtinaan +sydämellisesti hymyilleen lukeissaan tätä harvinaisen laatuista +puoltokirjoitusta, mutta kun ei hän sitä sentähden suinkaan pitänyt +epätärkeänä, kuin ihan vastaisena, antoi hän hakijalle avonaisen +lehtorin viran. Yleinen mielipide oli myös se että hän opettajana +osoitti suurta kykyä ja tunnollisuutta ja osasi lempeydellä ja +sävyisyydellä niin valloittaa nuorten sydämet, että he enemmän pitivät +häntä isänä kuin koulumestarina. Sitä paitsi tämä hiljainen ja tyyne +opettaja ymmärsi oppilastensa mieliin herättää semmoisen halun +opintojen harjoittamiseen, että vielä tänä päivänä ylen harvoja kouluja +ruhtinaskunnassa löytyy, mistä niin monta tiedon ja siveyden puolesta +kiitettävää puuta vuosittain lasketaan ulos. + +Neljän vuoden kululla, joina minä hovikurjeerin virkaa tein, oli +minulla monta tilaisuutta tutkia tämän maan laatua sekä asukkaiden +tapoja ja luonnetta, heidän uskontoansa, lakiansa, tieteitänsä y.m. ja +minä uskallan toivoa ettei lukija pane pahaksensa jos tässä lyhyesti +esittelen havaintoni kaikesta siitä, joka esiintyy eri paikoilla tässä +teoksessa. + + + + +VIIDES LUKU. + +Pootu-maan luonnosta ja asukkaiden luonnonlaadusta. + + +Ruhtinaskunta _Pootu_ ei ole laaja; se on vaan pieni osa +_Natsaari_-pallosta, jonka koko kehä ympärimitaten teki ainoasti +200 saksalaista peninkulmaa. Matkaa varten tämän maapallon ympäri ei +tarvita tulkkia eikä opasta, sillä kaikkialla puhutaan samaa kieltä, +kuinka paljon Pootu muuten eroaakin muista valtioista ja +ruhtinaskunnista tapojen ja tottumusten puolesta. Niinkuin meidän +maapallollamme Eurooppalaiset kaikin puolin ovat toisia etevämmät, niin +ottavat Pootualaiset hyvien avujen ja viisauden puolesta etusijan tämän +pallon muiden kansojen rinnalla. Kaikkialla ruhtinaskunnassa tavataan +kyliä ja uhkeoita kaupunkeja. Eipä suinkaan vähimmän merkittävin ole se +seikka että, mihin tullaankin, saadaan aina kuulla samaa kieltä +puhuttavan, vaikka kansat muuten suuresti eroavatkin toisistansa +yhteiskunnallisten laitosten, tapojen ja sivistysasteen suhteen. Tällä +maapallolla on havaitsija tilaisuudessa saamaan mitä selvimmän kuvan +siitä vaihtelevaisuudesta ja moninaisuudesta, josta luonto on niin +rikas ja jossa sitä kaikkialla huvittaa hämmästyttää ja ihastuttaa +tarkkaa huomaajata. + +Natsaari-kiertotähti tekee samaten kuin meidänkin maapallomme +kolminaisen liikkeen eteenpäin, joten ajanvaihteet varsin kuin +meilläkin jaetaan päivään ja yöhön, kesään, syksyyn, talveen ja +kevääsen; ero päivän ja yön välillä on syystä, jonka jo ennen olen +selittänyt, sangen vähäpätöinen, niin, saattaapa melkein sanoa yön +olevan päivää mieluisemman, sillä kauniimpata tuskin saattaa kuvitella +kuin tuota auringon heijastusta, jonka äärettömänä kuuna loistava +maankuori luo luotansa. + +Asukkaat ovat monenlaisia puita niinkuin tammia, lehmuksia, poppelia, +palmuja, ohdakkeita, j.n.e., joiden mukaan vuoden kuudelletoista +kuukaudelle on nimet annettu; sillä kuudentoista kuukauden perästä +saapuu Natsaari jälleen lähtöpisteellensä, ei kuitenkaan päivällisesti +seurauksena säännöttömästä liikkeestänsä, joka samaten kuin meidän +kuumme liike meillä, saa aikaan aimo tuumimista heissä, jotka maan +sisäpuolisella kuorella asuvat. Useoita ajanlaskuja löytyy ja johdetaan +jostakin merkillisemmästä tapauksesta, parhaastansa eräästä suuresta +pyrstötähdestä, joka noin 3,000 vuotta sitte oli saanut aikaan yleisen +vedenpaisumisen, milloin niin koko puusukukunta kuin kaikki muutkin +elävät olennot, muutamata poikkeusta lukuun ottamatta, hukkuivat, ja +josta pienestä henkiin jääneestä puu-määrästä nykyinen sukukunta on +levinnyt. + +Maasta saadaan runsaita eloja ohria, herneitä ja palkokasvia, melkein +samoja kuin meillä, ellei oteta lukuun kauroja, jota viljalajia siellä +ei ole eikä tarvitakaan, kun hevoset täällä ovat varsin tuntemattomia. +Meristä ja sisäjärvistä saadaan mainion hyviä kaloja; rantoja +kaunistavat, isommilla ja pienemmillä välimailla, mitä herttaisimmat +puutarhat. Asukkaiden tavallisin ja paras juoma valmistetaan +eräänlaisista yrteistä, jotka kukoistavat kautta koko vuoden, ja on +tämän juoman valmistuksesta annettu määräys, joka rajoittaa tekomäärän +säädetylle juomanpanijaluvulle kussakin kaupungissa. Niillä, jotka +nauttivat tätä etua, ei tämän ohessa saa olla mitäkään palkattua virkaa +eivätkä ne saa harjoittaa muuta elinkeinoa. Varsinkin virkamiehiä +taikka muita, jotka valtiolta saavat palkan, on kovasti kielletty tätä +elinkeinoa harjoittamasta, koska ne, sen maineen ja arvon seurauksena, +jota ne nauttivat, helposti vetäisivät kaikki ostajat puoleensa ja sitä +paitsi, ylimääräisellä tulollansa saattaisivat myydä tavaransa +halvemmalla kuin muut kaupustelijat; mikä asioiden laita usein esiintyy +meillä, jossa suurilla tuloilla varustetut virkamiehet tuota hätää +rikastuvat ylläviitatulla tavalla kauppamiesten ja käsityöläisten +kustannuksella. + +Asukasluvun lisääntymisestä on pidetty huolta useoiden asianmukaisten +lakisäännöksien kautta. Eräässä niistä säädetään että perhekunnan +vapaudet ja oikeudet laajuutensa puolesta määrätään sen lapsimäärän +mukaan, jonka he ovat maailmaan hankkineet. Kuuden lapsen isä on +vapautettu sekä vakinaisista että ylimääräisistä ulosteoista. Siitä +syystä pidetään tässä kokonaismaailman osassa suuri lapsiparvi jonakin +erittäin onnellisena asiana, kun sitä vastoin meillä, jossa jokaikinen +päänuppi veroitetaan, tuommoinen siunaus on sekä hankala että ylen +kallishintainen. + +Tässä ruhtinaskunnassa ei löydy ketäkään, jolla on yhtaikaa kaksi +virkaa tai joka samalla hoitaa kahta tointa, sillä yleinen mielipide on +se, että vähäpätöisinkin toimi tarvitsee miehensä. Sentähden -- minä +pyydän kansalaisiltani anteeksi -- hoidetaankin virat täällä paremmin +kuin meillä. Tätä tapaa noudatetaan täällä niin rikkomatta ja +käsityksen puolesta niin laajalta ettei esim. lääkäri milloinkaan +harjoita lääkäritiedettä koko suuruudessaan vaan antautuu vakaalla +innolla tutkimaan jonkin eri taudin luonnon ja laadun tuntemista. +Varsin toisin menetellään meidän pallollamme, jossa ihmiset tyhjentävät +voimansa koko joukossa eri toimia ja tehtäviä, tulevat äreiksi ja +laiminlyövät monia velvollisuuksiansa ja melkein säännöllisesti eivät +milloinkaan ole tavattavissa siellä jossa heitä tarvittaisiin, ainoasti +siitä syystä, että he pyrkivät olemaan läsnä kaikkialla. Lääkäri, joka +samalla tahtoo parantaa ihmisruumiin tauteja ja valtion vammoja tekee +ehdottomasti hätikkötyötä kummassakin suhteessa; ja soittajalta, joka +samalla tahtoo olla taitelija ja raatimies, ei juuri saateta odottaa +muuta kuin harhaääniä. Me ihailemme niitä, jotka samalla ottavat +hoitaaksensa eri virkoja, tehdäksensä mitä tärkeimpiä tehtäviä ja +luulevat ulottuvansa ja joutuvansa mihin tahansa. Mutta me emme +hurjuudessamme ihaile mitäkään muuta kuin heidän rohkeuttansa ja +luottamustansa omiin voimiinsa; sillä jos heillä olisi perin selvillä +mitä kukin erilainen toimi erikseen vaatii, he varmaankin havaitsisivat +kykenemättömyytensä, ja työntäisivät molemmin käsin luotansa liiat +toimet. + +Pootualaisten kesken ei milloinkaan tapahdu että kukaan ottaisi +tehdäksensä enemmän ja muuta kuin mitä hän luulee hyvästi aikaan +saavansa. Tässä johtuu mieleeni mitä tuo mainio filosoofi _Rakbasis_ +kerran tämän johdosta lausui: "Jokaisen täytyy tietää oman kykynsä sekä +kovan tuomarin vikansa ja ansionsa, ettei hän esiinny huonompana kuin +hyvä näyttelijä; sillä semmoinen ei pyri saamaan osallensa näytelmän +etevimpiä osia, vaan niitä joita hän parhaiten saattaa näytellä. Eikö +nyt ajatteleva olento saata jokapäiväiseen elämään sovittaa, mitä jo +ilvehtijä osaa näyttämölavalla tehdä?" + +Pootualaisten kesken ei löydy mitään asukasten eroittamista aatelisiin +ja aatelittomiin. Muinoin löytyi tosin tämä luokkaeroitus, mutta kun +hallitsijat havaitsivat siitä syntyvän ainoasti riitaa ja +eripuraisuutta, poistettiin kaikki syntyyn ja sukuun perustuvat +etuoikeudet, joten nykyänsä enään kutakin puuta pidetään arvossa +ainoasti hyvien avujensa, virkansa ja vaikutuksensa mukaan, jota +kaikkea edempänä olen tilaisuudessa tarkemmin kertomaan. Ainoa +etuisuus, joka nyt enään saatetaan sanoa synnynnäiseksi on oksien +lukumäärä; niiden lukumäärän mukaan katsotaan lapsi enemmän taikka +vähemmän jaloksi, sillä varustettuna monella oksalla saattaa yksi puu +toimia ja vaikuttaa enemmän kuin toinen. Mitä tulee asukkaiden +ymmärryslahjoihin ja tapoihin, olen siitä jo ennen lausunut yhtä ja +toista, johon siis osoitan lukijan ja siirryn nyt muita aineita +katsomaan. + + + + +KUUDES LUKU. + +Pootualaisten uskonto. + + +Pootualaisten uskontojärjestys käsittyy muutamaan harvaan pääjaksoon ja +koko koossansa on se vaan vähän laajempi meidän apostoolisia +uskonkappaleitamme. Ilmapiiriin (maankuorelle) maanpakolaisuuteen +ajamisen rangaistuksen uhalla on jokaista kielletty pitämästä +raamatunselityksiä (kokea oman järkensä mukaan selittää heidän pyhiä +kirjojansa), ja jos joku olisi kylläksi julkea ruvetaksensa +puolustaman jotakin erityistä mielipidettä Jumalan olennosta ja +ominaisuuksista taikka henkien ja sielujen laadusta, tuomitaan hän +oitis suonenisku-rangaistukseen ja suljetaan sitten kunnan yhteiseen +hoitolaitokseen; sillä siellä pidetään järjen vaillinaisuutena sitä, +jos joku luulee pystyvänsä selittämään sitä, minkä meidän tulee pitää +yhtä häikäisevänä kuin auringon valo on huhkaimen silmille. +Valtionuskonto käsittyy ainoasti siihen, että uskotaan korkeinta +olentoa, joka on kaikki luonut ja joka kaikki voimassa pitää. Jos vaan +tätä perusajatusta tunnustetaan, ei ketäkään ahdisteta eroavista +mielipiteistä jumalanpalvelemisen tavasta. Ainoasti ne, jotka +julkisesti ahdistavat noudatettavaksi tunnustettua jumalankäsitystä, +rangaistaan yleisen järjestyksen häiritsijöinä. + +Pootualaiset pitävät harvoin rukousta, mutta silloin niin palavalla +hartaudella, että he kokonaan ovat hurmauksessa rukouksen kestäessä. +Kun minä kerroin heille, että meillä on tapana rukoilla ja veisata +työtäkin tehdessämme, moittivat Pootualaiset tätä, arvellen että jo +maallinenkin ruhtinas panisi pahaksensa jos joku, rukoillen lähetessään +häntä samalla ottaisi suoriakseen hiuksiansa taikka harjatakseen +vaatteitansa. Yhtä vähän olivat virtemme heille mieluisia, sillä he +pitivät naurettavana tuoda esille katumuksensa ja murheensa nuottien +jälkeen, kun ei Jumalata soviteta laululla ja soitolla vaan +huokauksilla ja kyyneleillä. Nämät ja muut tämänlaiset arvostelut +tietysti suututtivat minua kuullella, varsinkin kun isäni, joka oli +lukkari oli tehnyt säveleen useaan virteen, jommoisina niitä nytkin +vielä veisataan kirkoissa, ja itselläni oli ollut aikomuksena hakea +ensimmäinen avonainen lukkarinvirka. Mutta minä katsoin parhaaksi +hillitä intoani, sillä nuot maanalaiset olennot osaavat puolustaa +väitteitänsä semmoisella tarkka-älyisyydellä ja tietävät tuoda esille +niin laveoita ja teräviä tekotodisteita, että on ylen vaikea todistaa +vääräksi heidän selvää selvimpiäkään erhetyksiänsä. Useoita muita +uskonnollisia katsantotapoja he samalla taidolla ja totuuden +ulkomuodolla tiesivät vastustaa. Niinpä esim. kun sanoin muutamille +niistä, joiden kanssa olin lähemmässä tuttavuudessa, etteivät he +saattaneet odottaa tulevansa autuoiksi kuoleman jälkeen koska he näin +astelivat ilmeisessä pimeydessä, vastasivat he, että se joka +tämmöisellä ankaruudella tuomitsee muita on itse suurimmassa vaarassa +joutua tuomion alaiseksi, sillä toisten kova tuomitseminen +hengellisissä asioissa on useimmiten vaan mielen ylpeyden ilmautumista, +jota ei suinkaan Jumala taida hyväksyä, koska hän aina kehoittaa +lapsiansa nöyryyteen; ja että toisten mielipiteitten tuomitseminen ja +halveksiminen sekä uskonsa pakoittaminen toisille oli heidän +mielestänsä samaa kuin semmoinen väite, että tämmöinen pakoittaja +väittää itsellänsä olevan kaikista korkeimman tiedon ja viisauden +varsin niinkuin mielipuolet tekevät luullessaan itsensä kaikkia muita +älykkäimmiksi. Kun kerran mielipidettäni puolustaakseni toin esille +omantuntoni todistuksen, tunnusti vastustajani tämän todistuksen kyllin +luotettavaksi ja kehoitti minun aina toimimaan tämän todistuksen +mukaan, niinkuin hänkin puolestansa aina aikoi noudattaa omantuntonsa +ääntä; sillä jos jokainen ottaisi kuullaksensa omaatuntoansa ei +maailmassa riitojen ja eripuraisuuksien syitä enään löytyisi. + +Muiden erhetysten muassa joita Pootualaiset yksipäisyydellä +puolustavat, on sekin, että vaikka Jumala palkitsee hyvät ja rankaisee +pahat teot harjoittaa hän kuitenkin tätä tuomio-oikeutta vasta tämän +elämän jälkeen. Minä luettelin tosin koko joukon esimerkkiä +semmoisista, jotka jo tässä elämässä olivat saaneet rangaistuksen +rikoksistansa ja paheistansa; mutta he puoleltansa toivat esille yhtä +monta esimerkkiä jumalattomista puista, jotka, koko elämänsä kestäneen +jumalattomuuden uhaksi aina olivat saaneet onnea ja menestystä +toimillensa. "Kun me joudumme kiistaan käsityksistä jonkun kanssa," +sanovat he, "emme me milloinkaan käytä muita aseita jokapäiväisen +elämän aarreaitasta kuin semmoisia, jotka kelpaavat todistamaan +väitteemme oikeiksi, sekä jätämme sivulle ne, jotka sotivat sitä +vastaan." Minä lausuin esimerkiksi omasta kokemuksestani, että monet +niistä, jotka ovat tahtoneet minulle turmiota saattaa, ovat itse +saaneet surullisen lopun. Mutta sitä vastaan he inttivät, ettei tämä +ollut muuta kuin itserakkautta minun puoleltani, kun katsoin olevani +jotakin etevämpätä Jumalan silmissä kuin moni muu, joka syyttömästi on +saanut kärsiä mitä suurimman vääryyden, mutta kuitenkin nähnyt +ahdistajansa nauttivan häiritsemätöntä onnea kaiken ikänsä. Kun minä +lopuksi toin esille välttämättömyyden joka päivä rukoilla Jumalata, +vastasivat he: 'että he, tahtomatta kieltää rukouksen hyötyä, kuitenkin +uskoivat totisen jumalanpelon ennen kaikkia rajoittuvan siihen, että +toteltiin Jumalan lakia.' Selvittääksensä tarkoitustansa käyttivät he +seuraavan vertauksen: "Jollakin ruhtinaalla on kahdenlaisia alammaisia: +yksi osa heistä tekee joka päivä virheitä ja rikkoo hänen käskyjänsä +joko heikkoudesta taikka pahuudesta, mutta he tulevat alinomaa +suurimmassa nöyryydessä pyytämään hänen antamaan heille anteeksi nämä +samat virheet, joita he eivät epäile kohta jälkeen taas uudestansa +tehdä. Toiset taas tulevat ylen harvoin taikka vain käskystä hoviin. He +pysyvät kotona, jossa he uskollisesti ja innolla täyttävät mitä heidän +tulee tehdä ja osoittavat kovalla lainkuuliaisuudellansa kuinka syvästi +he hallitsijaa kunnioittavat. Eikö ole kylläksi syytä uskoa, että +ruhtinas pitää suuremmassa arvossa näitä jälkimmäisiä, mutta pitää +edellisiä samalla huonoina ja vaivalloisina alammaisina, sekä sentähden +että he alituisesti rikkovat lain että yhtenään kiusaavat häntä +armoanomuksillansa?" + +Usein antausin tämmöisiin ajatusten vaihtoihin, kuitenkaan voittamatta +ketään mielipiteitteni puolustajaksi. Minä jätän sentähden sillensä +muut puuttuvaisuutemme uskonnollisten kysymysten puolesta, ja tahdon +vain lyhyesti mainita tärkeimmät Pootualaisten uskonkappaleista +heittäessäni lukijan omalle arvostelulle niiden joko hyväksymisen +taikka hylkäämisen. + +Pootualaiset uskovat kaikkivaltiasta Jumalata, joka on kaikki luonut ja +kaikki ylläpitää, ja katsovat hänen yksisyytensä ja kaikkivoimansa +parhaiten todistetuksi luomisen suuruuden ja sopusoinnun kautta. Hyvin +perehtyneenä tähtitieteessä ja fysiikassa, ovat he saavuttaneet niin +ylhäisen käsityksen Jumalan olennosta ja ominaisuuksista, että he +katsovat hurjuudeksi ruveta selittämään semmoista, joka +selvinnähtävästi on heidän järkeänsä ylemmällä. Heillä on vaan viisi +juhlapäivää vuodessa, ja etevin niistä pidetään pyhänä mitä suurimmalla +hartaudella pimeässä huoneessa, mihin ei mikään päivänvalo saata +tunkeutua, jolla he tahtovat merkitä kuinka tutkimaton se +jumalaisolento on, jota he palvelevat ja rukoilevat. Koko tämä päivän, +joka kutsutaan Käsittämättömän Jumalan päiväksi ja joka pidetään +ensimmäisenä päivänä tammikuussa, ovat he kuin ihastuksissaan eivätkä +lähde pimeistä huoneista auringon ylhäällä ollessa. Muut neljä +juhlapäivää vietetään vuoden neljänä vuodenaikana ja tarkoittavat olla +kiitospäiviä nautituista hyvistä teoista. Harvat ovat ne, jotka eivät +saavu näihin juhliin, ja ne jotka jäävät pois ilman laillista estettä +pidetään aina epäluotettavina kansalaisina ja saavat osallensa suurta +epäluuloa. Julkiset rukoukset ovat niin kokoonpannut, etteivät ne +tarkoita itse rukoilevata vaan ainoasti hallitsijan ja valtion +menestystä. Tarkoitus tällä tavalla on vahvistaa sitä käsitettä että +yksityisen menestys ja hyvyys on niin läheisessä yhteydessä valtion +menestyksen kanssa ettei näitä mielihaluja saateta eroittaa. + +Laki ei pakoita ketään olemaan läsnä julkisessa jumalanpalveluksessa, +sillä he arvelevat että kun jumalanpelko oikeastaan on pidettävänä +rakkauden ilmauksena korkeimpaan olentoon, ja kun kokemus on näyttänyt +että pakko pikemmin sammuttaa kuin elähyttää rakkautta, niin eivät he +pidä ainoasti turhana vaan vieläpä perin vahingollisenakin kokea +pakoittaa ketäkään jumalisuuteen. Tätä mielipidettä valaistaksensa +ottivat he seuraavan vertaukseen: kuvitelkaamme mielessämme että mies, +joka haluaa vastarakkautta vaimoltansa, kokee iskuilla ja lyönneillä +voittaa hänen kylmyytensä; ajattelemattakaan että hänen rakkauttansa +käy semmoisilla keinoilla herättää, arvaisimme mieluummin että ne +muuttavat hänen entisen kylmyytensä vihaksi, inhoksi ja +halveksimiseksi. + +Muinoin oli Pootualaisissa tapana uhrilla, näytelmillä ja muilla +juhlatempuilla kokea sovittaa Jumalata. Tämä ulkonainen Jumalan +palveleminen jatkui vielä aikaan 800 vuotta takaperin, jolloin täällä +mainio filosoofi _Limali_ asettui uskonpuhdistustyön etupäähän ja teki +kirjan nimellä "Jumalata pelkäävän puun totinen tunnusmerkki". Minä +olen lukenut tämän teoksen moneen kertaan intoni ja haluni ensinkään +vähenemättä. Se sisältää jumaluus- ja siveys-opillisia opetuksia jotka +Pootualaiset oppivat ulkoa. Syyt, jotka tämä maanalainen +uskonpuhdistaja arveli puolustavan uhrien ja muiden niistä riippuvien +tapojen poistamista, ovat etupäässä seuraavat: "Semmoinen," sanoo hän, +"on luettava todellisiin hyviin avuihin, jota pilaantuneiden sydämien +on vaikea ja vastenmielinen tehdä. Uhraaminen ja hengellisten laulujen +veisaaminen ja laulaminen, tyhjäntoimittaminen, (hartauskokouksissa +juoksenteleminen), kuolleitten tomun kunnioittaminen, juhlasaatossa +pyhimyskuvien kanssa vaeltaminen y.m. on pikemmin verrattava +uskonnolliseen vetelehtimiseen kuin pyhiin tekoihin, mutta jos +semmoista kutsuttaisiinkin jumalanpeloksi ei se ole yhtään mitään muuta +kuin mitä jumalattomatkin ovat valmiit kehoituksetta tekemään, koska ei +sitä sovi sanoa vaivalloiseksi eikä vaikeaksi. Mutta maallisilla +tavaroillansa auttaa köyhiä ja vaivaisia, vastustaa sydämessänsä +asuvata vihaa ja katkeruutta, miehuullisesti taistella aistillisia +himoja ja muita pahoja kiihkoja vastaan, johon kaikkeen kysytään +vakaata tahtoa ja joka ei menesty ilman voimakasta ponnistusta -- kas +siinä on totisen jumalanpelon oikea tunnusmerkki. Sotamiehen eroittaa +siviilihenkilöstä hänen virkapukunsa ja kiiltävät aseensa, mutta +sankari tunnetaan urhollisuudestansa, kestäväisyydestänsä ja henkensä +uhraamisesta isänmaan hyväksi." Näillä ja tämänlaisilla vertailemisilla +tiesi Limali tehdä oppinsa eläväksi, ja kun Pootualaiset mitä +tarkimmasti omantunnon mukaan niitä noudattivat, joutuisivat +kristillisten kirkkojen lähetyssaarnaajat varsin häpeälle, jos he +yrittäisivät ruveta heitä kääntämään. + +Semmoiset ovat pääpiirteet Pootualaisten opissa Jumalasta, semmoinen +heidän uskontonsa, jonka moni ehkä tahtoo kutsua vaan luonnolliseksi, +jommoiseksi se minustakin ensin tuntui. Pootualaiset itse väittävät +kuitenkin, että Jumala itse sen heille monia satoja vuosia sitte on +ilmestyksessä antanut. Minä puolestani tunnustan suoraan, että heidän +uskontunnustuksessaan on paljo, mikä ansaitsee jos ei juuri +hyväksymistä niin ei ainakaan kokonansa hylkäämistäkään; paljon on +siinä kuitenkin semmoista, jota en suinkaan saata hyväksi tunnustaa. +Niin esim. on heillä tapa, joka ei ainoasti ansaitse kiitosta vaan on +vielä ihmeen ihailtavakin, se nimittäin että he kotio tullessaan heille +onnellisesta sodasta, eivät meidän tapaamme puhkea riemuhuutoihin ja +ylistysvirsiä veisaamaan, vaan viettävät muutaman päivän syvimmässä +yksinäisyydessä ihmisiä välttäen ikäänkuin he olisivat häpeillänsä +verisestä voitostansa. Niinpä mainitaankin ylen harvoin sotaisista +urotöistä maanalaisten historiallisissa teoksissa, jotka etupäässä +käsittelevät porvarillisen elämän kehitystä sekä yleisiä laitoksia, +lakeja ja perustuksia koskevia seikkoja. + + + + +SEITSEMÄS LUKU. + +Pootualaisten hallitusmuoto ja valtioasetus. + + +Kokonaista tuhat vuotta on sama hallitsijasuku suoraan etenevässä +polvessa hallinnut Pootussa ja samaa perintövuoroa noudatetaan +edelleenkin. Kuitenkin kertovat heidän vanhemmat aikakirjansa että +Pootualaiset ovat tästä kerran poikkeuksen tehneet, sillä kun heidän +mielestänsä oli terveen järjen mukaista että hallitsijan tuli hyvien +avujen ja sielunlahjojenkin puolesta olla yleisöä etevämpi, pitivät +muutamat välttämättömänä enemmän ottaa huomioon sielunkykyä kuin +synnynnäisoikeutta ja sentähden valita hallitsijaksi se mies, joka +etevimpänä pidettiin. Tämän seurauksena kumottiinkin vanha +perintöjärjestys, ja eräs filosoofi nimeltä _Rabaku_ tuli yksimielisen +valitsemisen kautta hallitsijaksi. Aluksi hän hallitsikin valtakuntaa +semmoisella viisaudella ja lempeydellä, että hänen hallituksensa +kelpasi esikuvaksi toisille. Mutta tätä ei kestänyt kauvan; ja pian +saivat Pootualaiset havaita kuinka väärä tuo vanha sananlasku on, joka +sanoo: onnellinen se maa, jota filosoofit hallitsevat. Kun nimittäin +tämä uusi ruhtinas oli halpa syntyänsä ja sukuansa, eivät yksin hänen +hyvät avunsa ja hallitustaitonsa riittäneet hänelle hankkimaan sitä +kunnioitusta ja arvoa, joka, niin sanoaksemme, on hallituksen voima ja +perustus. Niiden, jotka ennen olivat olleet joko hänen vertaisiansa +taikka hänen esimiehiänsä, oli nyt vaikea osoittaa hänelle +kuuliaisuutta ja sitä alammaisuutta, jota hallitsijan on oikeus vaatia. +Sentähden, kun jokin hallituskäsky annettiin, joka ei ollut heidän +mieleensä, nurkuivat he eivätkä ottaneet ajatellaksensa mikä hallitsija +nyt oli, muistaessaan vaan mikä hän ennen oli ollut. + +Hän koetti nyt rukoilemisella ja liehakoitsemisilla saada asetuksiansa +noudatetuiksi, mutta sekään ei suuria auttanut, sillä he halveksivat +hänen käskyjänsä ja lausuivat julki tyytymättömyytensä hänen +asetuksiinsa. Rabaku oivalsi nyt että hänen oli ryhtyminen toisiin +keinoihin saadaksensa aikaan sitä kuuliaisuutta käskyillensä ja +tahdollensa, joka hänelle oli tuleva, ja oltuansa ennen lempeä ja +ystävällinen muuttui hän nyt ankaraksi. Mutta tämä kääntymys vastaiseen +ylellisyyteen vaikutti ainoasti, että tuo säen, joka kauvan oli +kätkettynä tuhassa kytenyt teki kapinan, ja huonosti hillittyä +melskettä seurasi pian useat muut. Kun hän vihdoin havaitsi ettei +valtio saattanut pysyä voimassaan ellei sitä johtanut hallitsija, jonka +synty herättää kansassa kunnioitusta, luopui hän hallituksesta sen +ruhtinaan hyväksi, joka perintöjärjestyksen mukaan oli siihen +oikeutettu. Se teko palauttikin rauhan takaisin maahan, ja ne myrskyt, +jotka olivat valtiota ahdistaneet, hälvenivät jälleen. Aina siitä +ajasta ruveten on mihinkään muutokseen ryhtyminen vallanperimys-lain +suhteen hengenrangaistuksen uhalla kielletty. + +Ruhtinaskunta on siis perinnöllinen; ja luultavata on että siellä aina, +ellei kovin välttämättömyys toisin vaadi, otetaan hallitsijaksi ensin +syntynyt ruhtinaan poika. Kuitenkin mainitaan heidän historiallisissa +aikakirjoissansa eräästä filosoofista, joka kerran oli ehdoittanut +jonkinlaista järjestämistä perintöoikeuden suhteen. Hän ehdoitti +nimittäin ettei poikettaisi kuningassuvusta pois, mutta että kuolleen +ruhtinaan lapsista valittaisiin hallitsijaksi se, joka olisi siksi +kelvollisempana pidettävä. Tehtyänsä tämän ehdoituksensa alistui hän +tuolle vanhalle tavalle köysi kaulassaan odottamaan ehdotuksen +kelpaavaisuuden tuumimista ja keskustelua. Toimitetun harkinnan ja +äänestyksen perästä ehdotus ajattelemattomana ja valtiolle +vahingollisen hyljättiin nimittäinen että semmoinen asioiden järjestys +vastaisuudessa herättäisi riitaa ja eripuraisuutta ruhtinaallisten +lasten kesken, jonka tähden olisi parasta kuten ennenkin ottaa +hallitsijaksi vanhin lapsista jos kohta nuoremmissa olisikin joku, joka +olisi varustettuna paremmilla luonnonlahjoilla. Ehdotus siis kumottiin +ja filosoofi hirtettiin, sillä tässä ruhtinaskunnassa ovat +uutishimoiset ehdotusmestarit ainoat, jotka rangaistaan henkensä +menettämisellä, kun, näet, Pootualaiset ovat saaneet päähänsä että +jokainen muutos, olkoon se kuinka hyvin harkittu ja valmistettu +tahansa, saa aikaan epäterveellisiä liikkeitä yhteiskunnassa, mutta +synnyttää kokonainsa häiriöitä jos se on ajattelematon ja epäkypsä. + +[Kuinka ovatkaan sitte Holhergin ajan sekä hallitsijasuvut että kansat +muuttuneet! Yhdellä puolen selvästi nähtävä sukujen perättäinen +veltostuminen ja hallitustoimien määränä hallitsijasuvun ja +vähemmäisluvun anastaman _herrauden_ suojeleminen enimmäisluvulta. -- +Toisella puolen kansojen herännyt tunto että heillä kullakin on jokin +historiallinen kutsumus täytettävänä, joka ei merkitse samaa kuin saada +rauhassa syödä ja juoda, vaan tarkoittaa ihmiskunnan viemistä eteenpäin +veljestyttämistä kohden, mikä taas edellyttää kaikkien perinnöllisten, +taikka hyvänhyvyydestä tai armosta annettujen etuoikeuksien +olemattomuutta.] + +Pootun hallitsijat ovat tosin yksinvaltioita, mutta kuitenkin on heidän +hallituksensa isällisempää kuin itsevaltiaista, sillä kun he ottavat +huomioonsa ei ainoasti lain kirjaimen vaan myös järkiperusteita eivät +he salli vallan masentaa vapautta, jotka muuten niin ylen helposti +kumoavat toisensa. + +Parhaita pykäliä hallitusmuodossansa on se että ruhtinas, niin paljon +kuin mahdollista on, pyrkii yllä pitämään yhdenarvoisuutta niissä, +jotka häntä ympäröivät. Sentähden ei täällä löydykään muuta +arvoluokoitusta kuin että alemmalla oleva tottelee päällikköänsä ja +että nuoriso kunnioittaa ja pitää arvossa vanhoja. Heidän vanhemmissa +aikakirjoissansa tosin kerrotaan että muutama sata vuotta takaperin oli +ollut olemassa laissa määrätty arvojärjestys, mutta ne kertovat myös +että tämä oli saanut aikaan paljon riitaisuutta: vanhempi veli katsoi +nimittäin raskaaksi peräytyä nuoremmalta ja vanhempia pisti vieläkin +enemmän kun he joutuivat takapajulle lastensa rinnalla, joka kaikki +vaikutti että yksi puu rupesi toistansa yhä enemmän kaihoamaan, joten +vihdoin kaikki yhteinen seuraelämä loppui. Tämä epäkohta ei kuitenkaan +ollut vähin, eipä lähipäinkään; aikaa voittaen kävivät asiat niin +loitos, että useinkin arvollisimpien ja etevimpien puiden, joille +luonto oli lahjoittanut mitä suurimmat lahjat ja monta oksaa, täytyi +juhlatiloissa ja kemuissa istua alimpana; sillä ne puut, jotka +kunnioittivat itseänsä ja jotka hyvien avujensa ja tietojensa puolesta +olivat kuuluisia, eivät saattaneet alentua ulkonaista arvoa +himoitsemaan ainoasti saadaksensa sen sijan, johon he oikeastaan olivat +oikeutetut. Ahdasjärkiset ja kelvottomimmat puut sitä vastoin, joiden +oli tarvis niin paljon kuin mahdollista ja millä keinoilla tahansa +kokea peittää tyhjyyttänsä uhkeilla arvonimillä, ahdistivat alinomaa +hallitsijata hakemuksillansa, kunnes heidän vihdoin onnistui kerjätä +arvonimi itsellänsä. Tämän seurauksena oli, että arvot ja arvonimet +vihdoin katsottiin kelvottomimpain puiden tunnusmerkiksi. + +Varsinkin vieraille ja oudoille oli naurua herättävätä nähdä kuinka +kemuissa ja juhla-aterioissa y.m. juhlatiloissa orjantappurapensaat +istuivat parhailla sijoilla, kun sitä vastoin palmupuut, seeterit ja +valtavat tammet kymmenellä ja kahdellatoista oksalla saivat sijoikseen +tyytyä palleihin ja alempiin penkkeihin, sillä niinkauvan kun +arvojärjestys oli lain mukaan noudatettava löytyi tuskin ainoatakaan +orjantappurapensasta, joka ei olisi osannut itsellensä kerjäämisellänsä +saada hankituksi jotakin puhuttelunimeä tai arvovaltuuskirjaa. Muutamat +puut menivät niin loitos mielettömässä kunnianhimossansa että he, +vaikkei luonto ollut katsonut heidän ansaitsevan enempätä kuin kahta +taikka kolmea oksaa, etsivät nimiä ja arvosijoja kuin olisivat he +olleet kymmen- tai kaksitoistaoksaisia, niin, orjantappurat tahtoivat +itseänsä palmupuiksi kutsuttavan, joka luonnollisesti oli yhtä +naurettavata kuin jos "luoden kannettua" rujokasta sanotaan +jalosyntyiseksi ja jotakin yhteiskunnan kelvottominta hylkiötä +korkeasti kunnioitettavaksi. + +Vihdoin rupesi tämä mielettömyys saamaan kulkutaudin luonnon ja +suurella nopeudella leviämään koko maahan, niin että jo miltei jokainen +pyyti tyhjiä arvonimiä ja arvottomia kunnianosoituksia. Silloin uskalsi +muuan porvari Keba-kaupungista herättää kysymyksen uudesta +lakiehdotuksesta arvojärjestyksen poistamisesta. Pootualaisten +tavalliseen tapaan vietiin hän torille köysi kaulassaan. Mutta sittekun +kysymystä oli keskusteltu eikä äänestettäissä ainoatakaan löytynyt, +joka olisi ehdoitusta moittinut, hyväksyttiin se, yhteiskunnalle +hyödyllisenä, yksimielisesti. Sitte ehdoittelija seppelöitiin +kukkaissepeleellä ja vietiin riemukulussa kaupungin lävitse perässä +ihastunut ja riemuitseva kansajoukko. Ja kun vähitellen ruvettiin +huomaamaan, minkä erinomaisen hyödyn arvojärjestyksen kumoaminen toi +mukanansa, nimitettiin hän vihdoin Kadokiksi eli suurkansleriksi. + +Yhdenarvoisuudesta säädettyä lakia on siitä ajasta pitäen ylen tarkasti +valvottu ja noudatettu, mutta ei kilpailu sillä tauvonnut. Nyt oli +kysymyksenä voittaa toisensa hyvien avujen ja kelvollisuuden puolesta. +Maanalaisten historian mukaan on siitä pitäin ainoasti yksi +ehdoitusmestari esiintynyt joka salaa on työskennellyt vanhan +arvojärjestyksen takaisin saamiseksi. Ensimmäinen kokeensa tuotti +hänelle suoneniskemisen, ja kun hän vielä kerran havaittiin puuhaavan +samoissa salaisissa puuhissa karkoitettiin hän maankuorelle. Erilaisia +arvo- ja nimivaltuuskirjoja ei enään ole Pootualaisilla olemassa, ellei +semmoiseksi saateta kutsua sitä eroitusta, jota hallitus noudattaa eri +virkojen ja vaikutusalain välillä, antaen yhdelle suuremman arvon ja +etevämmän merkityksen toisen rinnalla, mutta joka ei oikeuta tämmöisen +viran haltijaa minkäänlaiseen etusijaan julkisissa tiloissa. Tämän eron +saattaa havaita niissä asetuksissa, joita hallitus antaa ja joissa +tavallisesti on seuraavat loppusanat: "Me kehoitamme ja käskemme siis +maanviljelijöitämme, tehdastelijoitamme, käsityöläisiämme, +filosoofiamme, taiteilijoitamme, kauppiaitamme j.n.e." Minä sain myös +tietää että ruhtinaalla oli hallussaan arvoluettelo, jossa järjestys +oli seuraava: + +1) Ne jotka kalleina ja köyhinä aikoina ovat auttaneet maata + yksityisellä omaisuudellansa. + +2) Ne jotka palvelevat valtiota palkatta. + +3) Maanviljelijät joilla on kahdeksan oksaa taikka sitä enemmän. + +4) Maanviljelijät, joilla on seitsemän oksaa ja sitä vähemmän. + +5) Ne jotka harjoittavat tehdasliikettä. + +6) Ne jotka harjoittavat hyödyllistä käsityötä. + +7) Filosoofit ja tutkinnon suorittaneet tohtorit. + +8) Taiteilijat. + +9) Kauppiaat. + +10) Hovipalvelijat, joilla on 500 Rupatia palkkaa. + +11) Hovipalvelijat, joilla on 1000 Rupatia palkkaa. + +Tämä arvojärjestys tuntui minusta erittäin naurettavalta ja varmaa on +ettei kukaan meidän maailmassamme sille suostumustansa antaisi. +Kyllähän minä tajusin syyn tähän takaperäiseen järjestykseen, taikka +oikean perusteen ja miten maanalaiset sitä puolustaisivat; mutta, +vilpittömästi tunnustaen, on se minusta yhä vieläkin liiaksi +kummallinen voidakseni siihen ensiinkään perehtyä. + +Muiden omituisuuksien muassa havaitsin siellä senkin, että jota +suurempata hyötyä yksilö valtiolta nauttii, sitä vaatimattomampana ja +ystävällisempänä hän esiintyy. Esim. _Bospolak_, Pootun rikkain mies, +oli niin kohtelias porvarille, joita vastaan hän sattui kadulla +tulemaan, että hän ystävällisyytensä ja kiitollisuutensa osoitteeksi +laski alas kaikki oksansa ja nyökäytti päätänsä köyhimmällekin puulle. +Kun häneltä kysyin miksi hän niin teki, vastasi hän että se oli hänen +luonnollisin velvollisuutensa, koska ei kukaan koko kaupungissa ollut +niin suurta etua yleisöltä nauttinut kuin hän, minkätähden hänen +saattoi sanoakin valtion suurimmaksi velkamieheksi. Semmoista lakia ei +kuitenkaan löydy, joka tämmöisen kunnianosoituksen määrää tehtäväksi, +mutta kun Pootualaiset tarkasti jokaista asiata tuumivat ja +punnitsevat, harjoittavat he tätä hyvettä vapaasta tahdostansa, katsoen +kiitollisuuden lain heitä siihen velvoittavan. Toisin käy meillä, jossa +juuri ne, jotka nauttivat suurinta kunniaa ja suurimpia etuja, +kohtelevat alempia halveksivasti. -- Kaikista kunnioitusta +ansaitsevimpina kansalaisina pidetään niitä, joilla on suurin määrä +perillisiä. Ne ovat maanalaisten sankaria, jälkeentulevaiset pitävät +aina heidän muistoansa pyhänä. He ovatkin ainoat, joille tämä kansa suo +kunnianimen "suuri". Varsin toiseen asioiden laitaan olemme me +tottuneet, meillä kun ihmiskunnan hävittäjät saavat tuon suuren +kunnialisäyksen nimeensä. Helposti saatamme siis käsittää, mitä tämä +maanalainen kansa ajattelisi Aleksanteri Suuresta ja Julius Caesarista, +joilla ei kummallakaan ollut ainoatakaan lasta, mutta jotka olivat +syynä miljoonien ihmisten kuolemaan. Tämän yhteydessä muistelen muuanta +hautakirjoitusta erään talonpojan haudalla Kebassa, mikä oli näin +kuuluva: "Tässä lepää Joktan suuri, kolmenkymmenen lapsen isä, aikansa +sankari." Kuitenkin on tässä huomattava, ettei tämmöistä kunniata +saavutettu ainoasti lapsia siittämällä, vaan ne piti myös hyvin +kasvatettaman. + +Lakia taikka asetusta säädettäissä varustausi tämä kansa pitkällä +tuumimisajalla, varsin kuin vanhat Roomalaiset aikanansa. Jokainen +lakiehdotus naulataan ensin pelkkänä suunnitelmana kunkin kaupungin +raatihuoneesen nähtäväksi, ja on jokaisella valta sitä vapaasti tutkia +ja siitä tehdä muistutuksensa eräälle istuntokunnalle, jonka hallitus +varta vasten on kykymiehistä koonnut Pootuun. Täällä punnitaan ja +tutkitaan vakaasti kaikki mitä tästä ehdotetusta laista on sille +muistutuksena ilmoitettu; ja sittekun se on täydellisesti valmistettu +alistetaan se vasta ruhtinaan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi +ennenkuin se noudatettavaksi kuulutetaan. Tämmöinen vitkallisuus ehkä +tuntuisi naurettavalta; mutta tällä varovaisuudella on se hyvä +mukanansa että määrättyä asetusta kauvan noudatetaan, ja, sen mukaan +mitä siellä kuulin, ei viimeksi kuluneen viidensadan vuoden kululla ole +ainoakaan lakimääräys minkäänlaisen muutoksen alaiseksi joutunut. + +Ruhtinaalla on käytettävänänsä luettelo etevimmistä puista koko +maassa, ynnä heidän todistuksensa, sekä Karattien antamat heidän +luonnonlahjoistaan ja tiedoistaan että naapuriensa ja omaisiensa heidän +tavoistaan ja kotoelämästänsä. Hallitus ei siis milloinkaan joudu +epäilykseen siitä mistä on jonkun avonaisen viran haltijaksi +kelvollinen mies saatava. Hengen uhalla on kielletty moittimasta lakia +joka kerran on hyväksytty ja julistettu. Vapaus maallisissa asioissa on +siis paljon pienempi kuin mitä tulee uskonnollisiin kysymyksiin, ja +siihen sanovat Pootualaiset syyksi sen, että jos joku erhettyy +uskonnollisissa asioissa, tuottaa hän sillä vahinkoa vain itsellensä, +mutta jos joku sitä vastoin loukkaa luottamusta maan lakeihin taikka +kokee väännellä sen oikeata merkitystä, saattaa hän koko yhteiskunnan +epäjärjestykseen. + +Hovista ja sen taloudesta olen jo kertonut, ja maininnut että Kadoki +eli suurkansleri on etevin hovin virkamiehistä. Häntä lähinnä on +valtion päärahanvartija, jonka virkaa minun ajallani hoiti +seitsenoksainen leski nimeltä _Rahagua_, joka kunnollisuutensa, +rehellisyytensä ja mainioitten luonnonlahjojensa kautta oli saanut +tämän tärkeän toimen. Se oli jo kauvan hänellä ollut, jopa muutaman +vuoden ennen miehensä kuoltuakin, sillä vaikka tällä oli hyvät +tiedot, salli hän kuitenkin aina vaimonsa itseänsä hoivata eikä +ryhtynyt mihinkään toimeen ensin kysymättä vaimonsa mieltä, joten +asianmukaisemmin sopi häntä sanoa vaimonsa asiamieheksi kuin vaimonsa +mieheksi. Tosin hän antoi asetuksia yksin omassakin nimessään, kun +hänen rouvansa yhdestä tai toisesta syystä oli vuoteen omana, mutta +täydesti kelpaavana ei semmoista kuitenkaan pidetty, mistä Rahaguan +nimi ja sinetti puuttui. + +Rahagualla oli kaksi veljeä, joista toinen oli hovin juomanlaskija ja +toinen hovin teurastaja; mutta kun molemmat olivat varustetut huonolla +käsityskyvyllä eivät he uskaltaneet, vaikka heidän sisarensa +hallitsikin niin tärkeätä virkaa, hakea virkaylennystä; semmoista +puolenpitämättömyyttä noudatetaan täällä virkoja ja toimia +asetettaissa. + +Vaikka Rahagualla oli niin monta tärkeätä tointa tehtävänä, imetti hän +itse sitä lastansa, joka syntyi hänen miehensä kuoltua. Kun minä +muistutin, että tämä oli katsottava sekä vaivalloiseksi että +sopimattomaksi niin ylhäiseltä naiselta, vastattiin minulle: "Ehkä te +luulette että luonto on varustanut naisen rinnoilla ainoasti ruumiin +kaunistukseksi, eikä siksi että lapset niistä saisivat ravintonsa. Sekä +henkisiin kykyihinsä että ruumiin kehitykseen nähden vaikuttaa lapseen +syvästi maidon laatu; ne äidit, jotka antavat toisten lapsiansa +imettää, repivät rikki nuo sydämellisyyden siteet, joiden tulee löytyä +äidin ja lapsen välillä." + +Perintöruhtinaassa, hän oli kuuden vuotias poika, ilmausi jo hyvä +taipumus hyviin avuihin ja ymmärrysvoimaan ja hänellä oli jo kuusi +oksaa, mikä oli harvinaista kyllä hänen ijällänsä, sillä syntyessään ei +kenelläkään ole viittä, korkeintaan kuutta enempätä, vaan kasvavat +muut, jos he niitä saavat, vasta vuosien kuluessa. Hänen kuvernöörinsä, +joka pidettiin oppineimpana puuna koko ruhtinaskunnassa, oli itse +hänen opettajanansa uskonnossa, historiassa, suuretieteessä ja +siveisfilosofiiassa. Minä olen ollut tilaisuudessa itse lukemaan +useoita hänen kirjoituksistaan siveysopin ja valtiotieteen alalla, +joita hän kirjoitti varta vasten prinssin luettaviksi ja joista eräällä +oli meidän kielellämme nimenä: "Valtion peräsin." Se sisältää monta +hyödyllistä sääntöä, joista vielä muistan seuraavat: + +1) Ei kiitosta eikä moitetta saa heti uskoa, vaan tulee puun säästää +arvostelemisensa kunnes hän on ehtinyt hankkia lähempiä tietoja. + +2) Kun joku syytetty todistetaan syylliseksi ja rikoksensa tehneeksi, +on tutkittava eikö hänellä enneisyydestä ole jotakin hyvää tekoa, joka +puhuu hänen puolestansa; ja kun sitten hyvä ja huono ovat kumpikin +puolellansa painamassa, niin on tuomio sen mukaan sovitettava. + +3) Niitä ministeriä, jotka eivät pelkää lausua hallitsijan +mielipiteestä poikkeavata käsitystä, tulee hänen pitää vilpittömimpinä +neuvonantajinansa ja niihin tulee hänen luottaa, sillä ei kukaan muu +kuin se, joka pitää isänmaan parhaan omaansa etevämpänä, antaudu +käsityksensä tähden mieliharmiin. + +4) Ruhtinaan ei tule milloinkaan neuvoskuntaan kutsua muita kuin +maanomistajia, sillä heidän hyvänsä on aina eroittamattomassa +yhteydessä valtion edun kanssa. Muut sitä vastoin pitävät isänmaan +satunnaisena asemahuoneena jollakin matkalla. + +5) Joksikin ajaksi käytettäköön vähemmän hyväksi tunnettu henkilökin +semmoisiin toimiin, joihin hän erittäin hyvin sopii, mutta mitäkään +varsinaista suosiota olkoon ruhtinas varoillaan hänelle antamasta; jos +ruhtinas ottaa semmoisen ystäväpiiriinsä saattaa helposti tapahtua että +epäiltävät kansalaiset pääsevät tilaisuuteen voittamaan itsellensä +julkisia tärkeitä virkoja. + +6) Ruhtinaan tulee epäillä niitä jotka usein ja kutsumatta +juoksentelevat hoviportaissa, sillä semmoiset ovat joko tehneet jonkin +koiruuden, taikka ovat aikeessa sitä pian tehdä. + +7) Hallitsijan tulee epäillä semmoisia, jotka hartaimmin julkista +kunnianosoitusta himoitsevat, niitä vähimmin ansaitsevina, sillä +samaten kun ei kukaan mielellänsä kerjää ellei hän ole hädässä niin ei +kukaan myöskään etsi tämmöistä kunnianosoitusta jos hän omilla +ansioillansa eli hyvillä avuillansa on kelvollinen sitä ansaitsemaan. + +Seuraavassa säännössä saattaa olla paljon semmoista, joka sitä +puolustaa, mutta omasta puolestani en saata sitä hyväksyä kun sitä +valaistaan minua ylen loukkaavalla esimerkillä. Se oli jotenkin näin +kuuluva: + +8) "Ei ainoatakaan yhteiskunnan jäsentä saa pitää kaikkeen +hyödyllisyyteen kelvottomana, sillä niin tyhmää ja tyhjää ei löydy, +ettei hän johonkin työhön kelpaa ja vieläpä saata muutamissa seikoissa +olla mainiokin, kunhan hän vaan osataan panna oikealle paikallensa. +Yhdellä on esim. arvostelukykyä, toisella kekseliäisyyttä; yhdellä on +hyvä äly, toisella vahva ruumis; yksi saattaa kelvata tuomariksi, +toinen kirjuriksi; yksi saattaa olla taitava tekijänä ja löytäjänä; +toinen on mies panemaan hänen aatteensa täytäntöön: Sanalla sanoen, +harvoja löytyy, joita saattaa sanoa kokonansa kelvottomiksi. Ei luojan +syy ole että niin moni luotu olento saa semmoisen nimen vaan syy on +niiden, jotka eivät näe sen verran vaivaa, että he tarkasti tutkisivat +jokaisen taipumuksia ja niiden mukaan antaisivat heille tilaisuutta +niitä käyttää." (Tätä käsitystänsä hän nyt puolustaa vetämällä minut +esimerkiksi:) "Lähinnä olevin todistus siihen on tuo maanalainen +eläin, jonka me hänen nopean käsityskykynsä vuoksi luulimme +tulevan yhteiskunnallemme ainoastaan rasitukseksi, mutta joka +nopealiikkeisyytensä kautta on meille suureksi hyödyksi." (Luettuani +tämän lisäyksen ajattelin itsekseni: Hän alkaa parakrahvinsa kuin mies +konsanaakin, mutta lopettaa sen kuin tomppeli.) + +9) "Hallitsijan ja isän tärkeimpiä velvollisuuksia on mitä suurimmalla +huolella valita perintöprinssin opettajaksi jumalanpelkonsa ja oppinsa +puolesta yleisesti tunnetun miehen. Valtion menestys riippuu siitä että +perintöruhtinas saa huolellisen kasvatuksen, ja mitä me nuorina opimme +muuttuu usein iän tullen toiseksi luonnoksenne. Tämän opettajan eli +kuvernöörin tulee olla isänmaatansa rakastavan miehen, joka ymmärtää +oppilaasensa juurruttaa kunnioitusta ja rakkautta valtion asukkaihin, +mitä hänen opetuksensa sen jokaisessa osassa tulee tarkoittaa." + +10) Ruhtinaan tulee tarkasti seurata alammaistensa ajatuksia ja +noudattaa niitä; jos hän niissä havaitsee vikoja, kokekoon hän +mieluummin niitä parantaa esimerkillänsä kuin käskymääräyksillä. + +11) Hänen pitää estämän kenenkään elämästä laiskuudessa, sillä +tyhjäntoimittajat ovat maalle rasitukseksi. Ahkeruudella, vireydellä ja +uutteruudella maan kansassa vahvistuu maa, jonka ohessa eivät pahat +aikeet ja salajuonet eivät milloinkaan saa ravintoa. Valtion hyväksi on +paljon parempi että kansa varsin toimettomina vetelehtelevät ja lopuksi +ehkä rupeavat käyttämään ajatuskykyänsä semmoisiin, joista on toisille +vahinkoa ja vaaraa. + +12) Ruhtinaan tulee edistyttää yksimielisyyttä alammaistensa kesken; +kuitenkaan ei ole vahingoksi jos hän saattaa saada aikaan jonkinlaista +kilpailua neuvonantajissaan, sillä totuus pyrkii siten paremmin päivän +valoon, varsin niinkuin tuomari usein saa asian selville käsitykseensä +kun kummankin riitapuolen asianajajat rupeavat keskenänsä kiistelemään. + +13) Ruhtinas tekee viisaasti jos hän, kun tärkeämpiä asioita on +käsiteltävänä hankkii itsellensä koko neuvoskunnan lausunnon, mutta ei +yhdessä vaan kunkin erikseen; sillä kun kaikki neuvokset ovat koossa ja +jokaisen tulee lausua ajatuksensa tapahtuu usein että kaunopuheliain +vetää muut muassansa, joten ruhtinas monen käsityksen asemesta saa +kuulla ja tyytyä vaan yhteen lausuntoon. + +14) Rangaistukset ovat yhtä välttämättömiä kuin palkinnotkin, edelliset +hillitsevät paheita, jälkimmäiset ovat kehoituksina hyville avuille. Ei +milloinkaan saa ruhtinas kuitenkaan laimin lyödä huononkin miehen +palkitsemista kun hän on jonkin hyvän työn tehnyt, että toiset +tämmöisestä menettelystä saisivat kehoituksen ja yllykkeen halulla ja +innolla velvollisuutensa täyttämään. + +15) Julkisia kunniavirkoja ja tiloja asettaissa on ennen kaikkia +otettava huomioon henkilön kelvollisuus. Jumalanpelko ja rehellisyys +ovat epäilemättä arvossa pidettäviä hyviä avuja, mutta valitettavasti +pettää ulkomuoto liian usein; sillä jos yksin jumalanpelko johdattaa +henkilöä kunniavirkoihin, ei milloinkaan ole puutetta niistä jotka +näyttävät ulkonaista jumalallisuutta, yhtä varmaan kuin samassa +tarkoituksessa moni koettaa toistansa pettää petollisella +rehellisyydellä. Sitä paitsi on sangen vaikeata antaa lausuntoa jonkun +henkilön jumalanpelosta ja rehellisyydestä ennenkun hän on astunut +virkaansa, jossa hänen ikäänkuin julkisesti tulee hyvien avujensa +näytteitä tehdä. Kunnollisuudesta sitä vastoin saadaan helposti tieto +ennen pidetystä tutkinnosta; sillä tyhmän ja ahdasjärkisen on paljon +vaikeampi tällöin salata nämä vaillinaisuutensa, kuin teeskentelijän +peittää jumalattomuutensa ja petturin pahuutensa. Lisäksi tulee +etteivät kunnollisuus ja hurskaus ensinkään ole niin riitaisia hyveitä +ettei ne saata löytyä yhdistettynä samassa henkilössä, samaten kuin ei +typeryys aina edellytä rehellisyyttä; mutta täydellinen mies tilallansa +on se, joka samalla on taitava ja rehellinen. Tyhmeliini on joko hyvä +taikka paha. Jos hän on paha, niin tiedetään kokemuksesta mitä +raajarikkoisia asioita taitamattomuus yksissä neuvoin pahuuden kanssa +saa maailmaan synnytetyksi; jos hän sitä vastoin on hyvä ei hän +vähämielisyytensä tähden saata milloinkaan panna hyviä avujansa +käytäntöön. Jos ei hän ymmärrä taikka omasta puolestansa uskalla tehdä +konnuuksia, niin uskaltavat varmaankin hänen alhaisemmat virkamiehensä +taikka hänen virantoimittajansa sitä tehdä, sillä yksinkertaisella +isännällä on tavallisesti lurjus palvelijana ja vähämielisellä +tuomarilla koiransilmä sihteerinä, jotka eivät pelkää laittomuuksia +tehdä, koska heidän esimiehensä aina saavat siitä syyn kantaa. +Sentähden on tarpeellista virkoja asetettaissa aina ensin ottaa +huomioon ehdoitellun kelvollisuus ja kyky. + +16) Älköön sitä enemmästä huolimatta kunnianhimoiseksi syytettäkö ja +häntä sitä varten kunniasijoista estettäkö, joka pyytää ja hakee +semmoisia virkoja; hän saattaa otaksua niihin kykenevänsä. Sillä jos +ruhtinas liian ankarasti vaatii kainoutta, ei ole epäilemistäkään että +kunnianhimoisin verhoutuu nöyryyden vaippaan kun hän tämän kautta +tietää varmimmasti ja pian tarkoituksensa saavuttavansa; ja sillä +tavalla ruhtinas, ihan vastoin sitä mitä hän tarkoitti, auttaakin juuri +kunnianhimoisimmat eteenpäin kainoimpia etsiessään; sillä kun jokin +virka tulee avoimeksi olettelevat edelliset kuin he vihaisivat kaikkea +mikä huomiota herättää, ja antavat puolustajiensa kautta uskotella +inhoavansa kaikkea julkista kunnianosoitusta. -- Tässä hän nyt ottaa +esimerkiksi miehen, joka, kun kunniakas ja tulokas virka tuli +avoimeksi, kirjoitti ruhtinaalle "että kun hän oli saanut kuulla, että +Hänen Korkeutensa oli aikonut nimittää hänen tähän korkeaan, niin ylen +monen himoitsemaan toimeen, hän täten tahtoi kiittää ja pyytää päästä +tästä kunniasta, kun ei hän katsonut itseänsä kykeneväksi sitä +hoitamaan, ja pyysi alamaisimmasti että Hänen ylhäisyytensä tahtoisi +siihen määrätä jonkun toisen kelvollisemman; hän puolestansa oli perin +tyytyväinen nykyiseen asemaansa yhteiskunnassa eikä suinkaan himoinnut +korkeampata." Ruhtinaasen vaikutti tämä kainouden todiste niin että hän +puheena olevaan virkaan nimitti juuri sen, joka, sitä vähääkään +tarkoittamatta, pyysi siitä päästä. Ruhtinas oivalsi kuitenkin pian +että hän oli antanut kavalan valhenöyryyden itseänsä pettää, kun tämä +uusi ministeri enemmän kuin kukaan muu osoitti hävytöntä ylpeyttä. + +17) Uskoa köyhälle taikka vararikolliselle yleisten varojen hoitaminen +on samaa kuin antaa ruoka-aitan avaimen nälkääntyneelle hoidettavaksi. +Sama on rikkaan itaran laita; edellisellä ei ole äyriäkään -- +jälkimmäinen ei saa koskaan tarpeeksi. + +18) Ruhtinaan ei pidä laittaman lähetys- tai lähettiläsvirkoja, jotka +vain ylläpitävät laiskoja puita ja sovittavat pehmikettä ja päänalista +heidän mukavuudellansa. Hänen ei siis pidä ruhtinaskunnan opistoihin ja +laitoksiin ottaman muita kuin ahkeria ja työhön kykeneviä puita, +jotka joko käsillänsä saattavat tehdä hyötyä puolestansa taikka +tieteellisillä teillä kaunistavat sitä yhteiskuntaa, johon he kuuluvat. +Poikkeuksena olkoot muutamat harvat laitokset joissa vanhat voimattomat +puut saavat vanhoille päivillensä turvapaikan. + +19) Kun jokin muutos on tarpeen on varovasti meneteltävä; sillä joka +vanhoja virheitä kokee yhtäkkiä korjata tekee samaa kuin jos hän +määräisi voimattomalle potilaalle yhtaikaa ylöstyttäviä ja ulostuttavia +aineita nautittavaksi ynnä vielä suoneniskemistä. + +20) Ne, jotka tyhmänylpeästi lupaavat mitä tahansa ja ottavat +tehdäksensä paljon yhtaikaa, ovat joko narreja, joilla ei ole kokemusta +siitä mihin he kelpaavat eli mitäkään käsitystä toimen tärkeydestä, +taikka ovat he ajattelemattomia ja epäiltäviä kansalaisia, jotka +pitävät oman etunsa valtion parasta parempana. Järkevä mies tiedustelee +omalta kyvyltänsä ennenkun hän mihinkään ryhtyy ja se, joka rehellinen +on ja katsoo isänmaansa parasta, tietää ettei mitäkään, mikä koskee +yleisiä asioita, saa huolettomasti ja pintapuolisesti käsitellä. + + + + +KAHDEKSAS LUKU + +Pootualaisten akatemiat eli yliopistot. + + +Ruhtinaskunnassa on kolme yliopistoa eli akatemiaa, joista etevin on +Pootussa, ja toiset Kebassa ja Nahamissa. Ne käsittelevät parhaastansa +historiaa, kansallistaloutta, suureoppia ja lakitiedettä. Mitä +jumaluusoppiin tulee ei se ole mikään akatemiallinen tiede; se on +lisäksi liian lyhyt kun se mahtuu kahdelle sivulle eikä sisällä muuta +opetusta kuin että "meidän pitää rakastaman ja kunnioittaman Jumalaa, +kaiken luojaa ja ylläpitäjää, joka tulevaisessa elämässä tahtoo palkita +hyvät avut ja rangaista paheen." Jumaluusoppi saattaa sitä vähemmin +joutua akatemiallisen opetuksen esineeksi, kun laki ankarasti kieltää +kenen tahansa julkisesti käsittelemästä Jumalan olentoa ja +ominaisuuksia. Lääkäritiedettä ei myöskään lueta oppineiden aineitten +joukkoon, sillä kun puut täällä pitävät ylen säännöllistä elämätä, ovat +sisälliset taudit melkein kokonaan tuntemattomia. Minä jätän varsin +koskematta perusteopin ja yliaistilliset tieteet, kun olen ennen +maininnut että ne, jotka rupattavat Jumalan olennosta, enkelien +olemuksesta ja ominaisuuksista, sielun olinsijasta ja luonnosta y,m. +semmoista, oitis saavat semmoisen suoneniskun että sen tuntevat ja +sitte suljetaan joko hulluinhuoneesen taikka parannuslaitokseen. + +Akatemialliset harjoitukset ovat seuraavat: Ensimmäisinä vuosina +pannaan nuorille ylioppilaille useoita vaikeanlaisia kysymyksiä +vastattaviksi. Siihen heille suodaan jokin määrätty aika, määrätyillä +palkinnoilla niille jotka tekevät tehtävästä selvän järjellisimmästi +sekä kielellisessä suhteessa viehättävimmällä tavalla. Sen kautta +luullaan parhaiten voitavan arvostella jokaisen tietoja, samalla kun +eri aineitten opettajat helpoimmin tulevat selville kunkin +taipumuksista ynnä millä alalla tuon nuoren puun saattaa toivoa tulevan +parhaaksi opettajaksi. Ei kukaan antaudu muuta kuin yhdelle tieteelle, +sillä jos joku tahtoo olla moninaisoppinut katsotaan tämän todistavan +epävakaasta ja levottomasta mielestä. Tämän seurauksena on että aineet, +näin ahtaihin rajoihin suljettuina verrattain lyhyessä ajassa +täydellisesti käydään lävitse ja opitaan. Opettajien täytyy itse kerran +vuodessa antaa näytteitä omista tiedoistansa; siveysfilosofiian +opettajan tulee selvittää jokin sekavainen aate tältä alalta; historian +opettajan tulee antaa historiallisen kertomuksen ja arvostelun jostakin +tapauksesta; talous- ja suureopin opettajien tulee osoittaa tietojansa +jollakin löydöllä taikka keksinnöllä. Lainoppineiden näytteenä ovat +tunteelle käyvät ja hyvästi sovitetut lakiin perustuneet puheet; sillä +nämä ovat ainoat, joiden katsotaan tarvitsevan kaunopuheliaisuutta +oppia, koska siitä heille, jos he asianajajiksi rupeavat, on hyvää +vastaisuudessa. Kun heille mainitsin, että meillä kaikki akatemialliset +näytteet toimitetaan puhetaidon kautta, he syvimmästi moittivat tätä +tapaa, arvellen, että jos kaikki käsityöläiset pantaisiin +mestarinäytteekseen tekemään kengän, tulisivat useimmat kengät sangen +kolhomaisiksi ja varsin epäilemättä voittaisivat suutarit yksin +palkinnon. Minä mainitsin vain puhujataidon; sillä meidän julkisista +väitöksistämme minä en uskaltanut puhua, kun semmoiset täällä +luetaan näytelmien joukkoon. Julkiset opettajat eivät esiinnytä +yleishyödyllisiä totuuksia tällä ankaralla ja ratkaisevalla tavalla, +kuin meidän filosoofimme, vaan sekoittavat vakaihin luentoihinsa sieviä +ja huvittavia kertomuksia, joka vaikuttaa että niitä aina tarkkuudella +ja mielihyvällä seurataan. + +Minä en saattanut olla ihailematta tuota arvoisuutta, jota he +noudattavat akatemiallisessa lauselmissaan ja vihkiäisissään. Mitä +huolellisimmasti vältetään kaikkea mikä vain vivahtaakin +naurettavaisuuteen taikka muistuttaa näytelmämenosta; sillä +akatemiallisten menojen, arvelevat he, tulee olla loitolla kaikesta +näytelmällisyydestä jos tahdotaan välttää tieteitten joutumista pilkan +ja halveksimisen esineeksi. Minä en sentähden uskaltanut tuoda esille +kertomusta niistä juhlamenoista, jotka ovat eroittamattomasti +yhdistetyt akatemiallisiin arvoihin ja vihkiäisiin meillä; ja siinä +kohtelussa, minkä _Kepassa_ sain osalleni kun siellä kerroin meidän +tohtorinvihkiäisistämme, oli minulle kylläksi syytä tässä kohden +noudattamaan mitä rikottomimpata äänettömyyttä. + +Paitsi näitä akatemioja löytyy jokaisessa isommassa kaupungissa +seminaario taikka lukio, joissa nuorison taipumuksia tarkasti +punnitaan, että tutkijat hyvissä ajoin saisivat selville, mille +tieteelliselle uralle heidän kutsumuksensa oikeastaan viittaavat. +Ollessani lukiossa Kepassa oli siellä kumppanieni joukossa arkkipispan +neljä poikaa, jotka olivat antautuneet sotatiedettä tutkimaan; neljä +muuta, joiden isä oli valtioneuvos, harjoitteli jotakin käsityötä, ja +kaksi nuorta tyttöä, jotka tutkivat meriliiketiedettä; sillä täällä +otetaan vain huomioon ja lukuun oppilasten luonnolliset taipumukset +vähintäkään huolimatta heidän eri sukupuoleisuudestansa. Kun heidän +taipumuksiansa on tarpeeksi tutkittu, antaa lukion johtaja heille +kirjallisen lausunnon niistä. Näitä lausuntoja taikka todistuksia +pidetään aina, niinkuin ennen olen maininnut, täydesti luotettavina ja +puolueettomina, vaikka kyllä minulla on varsin toinen ajatus siitä +todistuksesta jonka minä sain, joka kaikkinansa oli naurettava, +järjetön ja kohtuuton. + +Kukaan ei saa kirjoittaa kirjoja ennenkuin hän on 30 vuotias, ja +lisäksi tulee tekijän eli kirjoittajan ensin näyttää todistus +akatemiasta että hän kelpaa ja kykenee semmoiseen työhön. Niinpä täällä +painosta julkaistaankin aniharvoja kirjallisia teoksia, mutta ne +ovatkin sitte sekä oppineita että perin pohjin hyvin ajateltuja. +Välttääkseni taaskin naurun esineeksi joutumista, olin vaiti kuin +kiltti lapsi ainakin siitä että jo ennen lailliseen ikään tultuani olin +kirjoittanut viisi taikka kuusi väitöskirjaa. + +Olkoon nyt kylläksi puhuttu tämän kansan luonteesta, uskonnosta, +valtion hoidosta ja opetustoimesta. Nyt on vaan jäljellä esiintuotavana +useoita muita omituisuuksia tässä kansassa. Jos puu vaatii toista +kaksintaisteluun, kadottaa vaatija ijäksi päivää aseitten kantamisen +oikeuden ja pannaan sitä paitsi holhouksen alaiseksi, koskei se osaa +intohimojansa hillitä. Toisin käy meillä, jossa kaksintaistelun +vaadinta pidetään sankaruutena ja urhoutena varsinkin pohjoisessa +Euroopassa, mistä tämä paha tapa on alkuansa tullut, sillä +kreikkalaisissa ja roomalaisissa y.m. vanhoissa kansoissa oli tämä tapa +varsin outo. + +Pootualaisessa oikeudenkäyntielämässä esiintyy tuo kummallisuus, että +riitapuolten nimi jää salaisuudeksi tuomareille ja ettei asioita +ratkaista siinä seudussa missä ne ovat alkuun pantu vaan etäisimmissä +maakunnissa. Syynä tähän omituiseen järjestykseen on se, että kokemus +on osoittanut, kuinka muutamat tuomarit ovat antaneet itseänsä lahjoa +taikka ovat muuten olleet puolueellisia. Pootualaiset ovat täten +tahtoneet välttää kaikkia kiusauksia tuommoiseen suuntaan, kun he +salaavat tuomarilta niin osallisten nimet kuin kantajan ja vastaajan, +asian eli riidan ulkopuolen. Kaikki mitä asialliset ovat esiintuoneet +alistetaan erään ruhtinaan asettaman valamiehistön ratkaistavaksi ja +asiakirjoihin on merkitty muutamia lyhyeitä muistutuksia, esim. +"Tuleeko U:n, jonka hallussa on se tavara minkä B. omii omaksensa, +antaa se takaisin?" Toivottavata olisi että samaa tapaa noudatettaisiin +meilläkin, jotka useinkin saamme oivaltaa, mitä puolueellisuus ja muut +kiusaukset saattavat tuomariin vaikuttaa. + +Laki on sama kaikille, henkilöstä riippumatta. Ruhtinaita ei kuitenkaan +saateta oikeuden eteen vetää. Mutta kun ne ovat kuolleet, niin julkiset +viralliset syyttäjät eli viskaalit haastavat heidät vastaamaan +teoistansa. Kuolleen ruhtinaan elämänteot tutkitaan nyt tarkasti +istuvassa, täysilukuisessa neuvoskunnassa, ja sitte julistetaan tuomio, +joka vaihtelee seuraavissa luonteissa, aina sen mukaan minkälaisia +edesmenneen julkiset ja yksityiset teot ja elämä ovat olleet: +"Kiitettävä;" "Kiitoksella hyväksytty;" "Hyväksytty;" "Tyydyttävä;" +"Keskinkertainen." Lausunnon ilmoittaa julkisesti eräs kuuluttaja, ja +se hakataan sitte vainajan hautakiveen. Syyksi tähän menettelyynsä +sanovat Pootualaiset, "ettei kansa, herättämättä levottomuutta maassa, +saata ruhtinasta hänen eläessään vetää oikeuden eteen; sillä niin +kauvan kun hän elää pitää hänelle osoitettaman asianmukaista +kunnioitusta, joka parhaiten kannattaa ja edistyttää valtion parasta. +Mutta kun ruhtinaan kuollessa se side, joka hänen kansaan yhdisti, on +murtunut, saattaa nyt vapaasti päässyt kansa menetellä vapaasti häntä +vastaan." Tämän, epäilemättä hyödyllisen mutta perin omituisen tavan +kautta, pidetään huolta ruhtinaan turvallisuudesta; hallitus ei kadota +mitään majesteettiudestansa, ja kuitenkin edistetään samalla valtion +etua. Sillä vaikka mainitut lausunnot ainoasti koskevat kuollutta, +kehoittavat ne kuitenkin eläviä hyviin avuihin ja tunnollisuuteen. +Pootualaisten historia osoittaa että neljänsadan vuoden kuluessa +ainoasti kaksi ruhtinasta on saanut alimman arvosanan. Muilla on +melkein kaikilla "Kiitettävä" taikka "kiitoksella hyväksytty", mikä +näkyy niistä hautakirjoituksista, joihin ei vielä ajan hammas ole perin +kuluttavasti vaikuttanut. Arvosana "keskinkertainen" herättää niin +syvän surun ruhtinaallisessa perheessä että sekä valtaistuimen +perillinen että koko edesmenneen suku, kuutena kuukautena kantaa +murhepukua. Ajattelemattakaan ahdistaa tuomareita armottomuudellansa, +yllyttää tämä valtaistuimen perillistä hyväavuisella, järkevällä, +oikealla ja lempeällä hallituksella ja elämässään muutenkin poistamaan +tuo häpeänpilkku, joka näin on ruhtinaallisen perheen maineeseen +takertunut. + +Syy siihen miksi toinen äsken mainituista ruhtinaista sai +"keskinkertaisen" arvosanan oli seuraava: Pootualaiset, vaikka ovatkin +etevät sotataidosta, eivät milloinkaan ryhdy hyökkäyssotaan; jos heitä +sitä vastoin ahdistetaan puolustavat he itseänsä innolla ja +urhollisesti. Tämä vaikuttaa että heitä usein pyydetään välittäjiksi +muiden kansain välisiin riitaisuuksiin ja että eri kansakunnat tällä +kiertotähdellä vapaaehtoisesti tarjoutuvat alistumaan tämän +oikeamielisen ja rauhaa rakastavan kansan turvaan ja suosioon. +_Mikleta_-ruhtinas sitä vastoin sai ajallansa päähänsä himon laajentaa +valtakuntansa rajoja, jonkatähden hän kävi erään naapurikansan kimppuun +ja hänen onnistui lannistaa se allensa joksikin ajaksi; mutta yhtä +paljon kun Pootun valta kasvoi tämän kansan valloittamisesta yhtä +paljon herätti tämä teko muissa naapurivaltioissa pelkoa ja inhoa +Pootualaisiin; sekä lisäksi rupesi se hyvä ajatus Pootualaisten hyvistä +avuista ja rauhanrakkaudesta, joka siihen saakka juuri oli Pootun +valtion suuruutena, toiseksi muuttumaan. Vaikuttavana syynä siihen että +Pootualaiset näin häpäisivät edesmenneen ruhtinaansa muiston oli kyllä +se että he sen kautta toivoivat voittavansa takaisin lähellä asuvien +kansojen luottamuksen. Aikakirjat eivät kerro mikä tuon toisen +ruhtinaan syynä oli ollut. + +Aivasti ne jotka ovat joutuneet kolmanteen ikäkauteen saattavat päästä +julkisiksi opettajiksi. Tätä ymmärtääksensä tulee lukijan tietää, että +asukkaiden elämä jaetaan kolmeen ikäluokkaan. Ensimmäinen jakso +käsittää sen ajan, jolloin heitä opetetaan maatansa palvelemaan; toisen +jakson kuluessa he käytännöllisesti harjoittelevat mitä heille +ensimmäisenä opetettiin; ja vasta kolmantena ikäjaksona saavat he +esiintyä julkisina opettajina. Ajatellaan nimittäin että oikea +opettamisen kyky vaatii saatujen tietojen käytännöllistä +harjoittelemista. + +Kun joskus tapahtuu että jokin vähemmän hyväksi tunnettu henkilö +esiintuo ehdoituksen, joka tavataan hyväksyttäväksi, pidetään hänen +nimensä salassa, ettei ehdotuksen arvoa ruvettaisi epäilemään henkilön +arvottomuuden takia; sen sijaan kirjoittaa jokin hyvin tunnettu mies +ehdoituksen alle. Hyvä neuvo otetaan huomioon, -- epäiltävä +neuvonantaja työnnetään syrjään. + +Vaikka on kielletty rupeamasta keskustelemaan Jumalan olennosta ja +ominaisuuksista y.m. on muuten jokaisen vapaasta vallassa uskonnosta +lausua ajatuksensa ja alistaa se julkisuuden tiettäväksi. Pootualaiset +arvelevat, että tämän tapaiset riitaisuudet ovat verrattavat +äkkinäisiin tuulenpuuskauksiin, jotka tosin saattavat pahoin pidellä +huoneitten kattoja ja rakennuksia mutta samalla perkaavat ilman ja +estävät sen pilaantumasta. Se seikka että he viettävät niin harvoja +juhlapäiviä, tulee oikeastaan siitä että he pelkäävät sukukunnan saavan +halua ja mieltymystä tyhjäntoimittamiseen; sillä jumalanpelkoa -- niin +he ajattelevat -- ei vähimmin osoita hyödyllisen työn tekeminen. + +Runollisuutta he eivät pidä sanottavassa arvossa, vaikka ei +ruhtinaskunta ensinkään ole runoilijoita vailla; heidän runonsa +erkautuivat vain korkeaponteisemman kielen kautta tavallisesta +suorasanaisesta kielestä eli proosasta. He pitivät ylen naurettavina +riimit ja meetrit, joita koin heille selittää. + +Opettajien joukossa on muutamia, joita sanotaan estetiikan eli +kaunetieteen professoriksi. Heidän asianansa on valvoa, ettei nuorison +mieliä kiinnitä pikkuasiat, ettei liian typeriä ja merkityksettömiä +kirjallisia teoksia, joiden lukemisesta hyvä maku ja aisti pilaantuisi, +painosta julkaista, sekä että painettavista teoksista kaikki semmoinen +poistetaan, joka havaitaan olevan riidassa terveen järjen kanssa; +semmoinen on sensuuri Pootualaisissa. Mikä ero meihin verrattuna. +Meidän painoasiamiehemme kieltävät usein parasten teoksien +painattamisen ainoasti sentähden, että ne sisältävät joitakin yleisestä +mielipiteestä poikkeavia ajatuksia taikka sentähden että ne älykkäällä +ja lannistavalla tavalla ruoskivat ihmiskunnan vammoja; siitä seuraa +että tieteet sidotaan kytkyeesen ja että moni armollinen työ ei +milloinkaan pääse päivän valoon. Mutta kun ei minkäänlaista tullirajaa +ole olemassa Pootualaisten ja naapurikansain välillä, onnistuu +kaupustelijoiden usein muiden tavarain muassa salaa kuljettaa +epäiltävän arvoisia kirjatuotteita maahan. Semmoista tapausta varten +löytyy erityisiä sensoria, joita sanotaan "kirjaston perkaajiksi", ja +joilla on toimena tarkasti pitää silmällä kirjakauppioiden uutisia sekä +muitta mutkitta panna takavarikkoon semmoiset kirjat, mitkä pidetään +hyvää makua pilaavina. He perkaavat määrätyillä ajoilla kirjakaupat, +varsin niinkuin meillä nokitorvet nuohotaan. "No hiivatti vieköön!" +ajattelin itsekseni kun tämän sain tietää; "mikä kamala ja hirvittävä +hävitys meidän maapallollamme kirjoissa, jos tuollaisiin toimiin +sielläkin ryhdyttäisiin!" + +Erittäin kiitettävä on se huoli, joka omistetaan nuorille siinä +tarkoituksessa, että heitä, taipumuksiansa tarkasti tutkimalla koetaan +johdattaa sille uralle elämässä, mikä heille parhaiten sopii. Samaten +kuin soitannollisesti valistunut henkilö heti oivaltaa väärän äänen, +niin voivat täällä toimivat sielutieteilijät pienistä seikoista +johdattua tärkeämpiin, ja katseesta, silmäripseitten liikkeistä, +nuorten surun tai ilon purkauksista, heidän hymystänsä, puheestansa, +äänettömyydestänsä ja muusta joka tämän kanssa on likeisimmässä +yhteydessä helposti päättää, mikä on kunkin luonnollisen kutsumuksen +kanssa yhtäsuuntaista taikka riitaista. + +Mutta palatakseni nyt itseeni, niin tunnustan, etten suinkaan +menestynyt näiden taipumattomien puiden kanssa, jotka eivät osanneet +arvostella vaan päin vastoin tekivät pilkkaa tuosta verrattain +vilkkaasta ja nopeasta käsityksestä, jonka he olivat myöntäneet minulla +heidän rinnallansa olevan. Minua harmittivat suuresti nuo useat +liikanimet, joita minulle annettiin: useimmiten minua sanottiin +_Skabbaksi_ eli "Liian aikaiseksi". Mutta mikä kaikista enemmän kävi +sapelleni oli että pesijäakkanikin uskalsi nimittää minua tuolla +samalla inhoittavalla nimellä, vaikka hän oli mitä alhaisinta sukua, +ainoasti halpa niinipuu, jolla ei ollut pennin etua kukkarossaan. + + + + +YHDEKSÄS LUKU. + +Klimin matka Natsaari-kiertotähden ympäri. + + +Sittekun kokonaista kaksi vuotta olin kurjeerina hyökkäillyt kaikkialla +maassa kuljettaen paketteja ja kirjeitä, rupesi tämä samalla +vaivalloinen ja halpa toimi minua väsyttämään. Minä jätin sentähden +kerran toisensa perään erohakemukseni asianomaisille, ja pyysin +kunniallisempaa tointa. Mutta minä sain alinomaa kieltävän vastauksen, +kun ruhtinas arveli, ettei minulla ollut tarpeeksi kykyä tärkemmän +viran hoitamiseen. Hän sanoi anomukseni olevan maan lakia ja vanhoja +tapoja vastaan, ne kun kielsivät tärkeihin virkoihin ottamasta muita +kuin täydellisesti kunnollisia ja kykeneviä miehiä. "Teidän tulee," +sanoi hän, "tyytyä siihen virkaan, jonka olette saanut, kunnes olette +osoittanut olevanne kelvollinen ylempiin luottamustoimiin." Hän puhui +sitte pitkältä velvollisuuksistani ja lopetti sitte seuraavilla +kehoituksilla: "Katsokaa omaa poveanne, tutkikaa sen sisimpiä kätköjä +havaitaksemme mihin te kykenette, ennenkuin rupeatte parempia virkoja +pyytämään. Tämä kova vastaus on perinpohjainen, sen on meidän +kansallemme viisas kokemus sanellut, ja minä toivon että jokainen sen +muistoonsa haudatkoon, niin ei tyytymättömyys näissä asioissa niin +usein pääse vallalle." + +Nämä alituiset kiellot saivat minun vihdoin tekemään ylen vallattoman +ja epätoivoisen päätöksen. Minä tuumin nyt alinomaa kuinka saisin +aikaan jotain, joka yhtäkkiä paljastaisi suuret lahjani ja siten pesisi +pois tuon häpypilkun joka minua nyt rasitti. Minä omistin lähes +kokonaisen vuoden perin pohjin tutkiakseni maan lakeja ja asetuksia, +jos mahdollista löytääkseni jotakin, joka olisi parannuksen ja oikaisun +puutteessa. Tässä tekemäni havainnot uskoin minä eräälle +orjantappurapensaalle, jonka kanssa olin sangen läheisessä +tuttavuudessa. Hän havaitsi arveluni varsin perällisiksi, mutta epäili +kuitenkin olisiko siitä valtiolle mitäkään hyötyä. Muutoksentekijän +ensimmäinen velvollisuus, sanoi hän, oli perinpohjin tuntea sen maan +luontoa ja omituisuuksia, joita hän tahtoi käydä muuttamaan; sillä +varsin sama asia saattaa, maiden erilaisuuden tähden moninaisissa +seikoissa, tuottaa varsin erilaisia ja vastaisia vaikutuksia, varsin +niinkuin jokin lääke näennäisesti samallaisissa tapauksissa saattaa +yhden auttaa mutta toisen kaataa. Hän huomautti minulle aikomani +uhkayrityksen mahdollisia seurauksia ja muistutti että minä panin +henkeni kaupalle ellei minun muutostuumiani hyväksyttäisi tuossa +tavallisessa julkisessa hirttopuukokeessa. Hän pyysi sentähden mitä +hartaimmasti minua, ennen kuin panin tuumani täytäntöön, tarkasti +punnitsemaan asian vastaiset ja myötäiset puolet; kuitenkaan ei hän +tahtonut antaa kokonansa kieltävätä neuvoa tuumiani vastaan, kun +nimittäin oli mahdollista, että minä saatoin keksiä jotakin semmoista, +josta olisi hyvää sekä itselleni että valtiolle. + +Minä katsoin parhaaksi seurata näitä ystäväni neuvoja ja heitin siis +toistaiseksi tuumam toimeen panemisen. Minä hoidin edelleen +kurjeerinvirkaani, juosten kuten ennenkin kautta kaupunkien ja kylien. +Tämä alituinen juoksenteleminen vaikutti kuitenkin että minä perin +pohjin opin tuntemaan niin Pootun kuin muutkin naapurimaat. Peljäten +unhottaa havaintojani kirjoitin kaikki muistoon, niin hyvin kuin +saatoin, ja jouduin vihdoin tilaisuuteen ruhtinaalle esittelemään +sangen kookkaan teoksen. Myöhemmin sain tietää että ruhtinas oli ollut +hyvillään työstäni, kun hän koko neuvoskunnan läsnäollessa kiitti +työtäni, ja vielä kerran tarkasti luettuansa muistoonpanoni, päätti +antaa minulle toimeksi kirjoittaa kertomus koko kiertotähdestä. Minä +olin odottanut varsin toista palkintoa monista valvomista öistäni ja +huokasin itsekseni samaten kuin entinen runoilija: + +"Kyllä taitoa kiitetähän, vaan palkkoja sille ei suoda." + +Mutta kun olin ylen utelias, ja sitä paitsi palattuani toivoin +parempata palkintoa, otin tämän toimen tehtäväkseni suurella +mielihyvällä. + +Vaikkei Natsaari-kiertotähti ole tuskin 200 peninkulmaa ympärimitaten, +on se kuitenkin sen asukkaiden mielestä äärettömän suuri, mikä +arvostelu on seurauksena heidän vitkallisesta liikkumiskyvystänsä. +Niinpä ovatkin useimmat maat, varsinkin etäämmällä olevat, heille perin +vieraita, sillä Pootualaiselta kuluisi vähinnäkin kaksi vuotta matkaan +tämän pallon ympäri; minä sitä vastoin kurjeerimatkoillani saatoin +tehdä tämän matkan vähemmässä ajassa kun kuukaudessa. Ainoa joka minua +huolestutti olivat nuo monet kielet joita arvattavasti piti eri +paikoilla puhuttaman. Minua lohdutettiin sillä, että kuinka erilaisia +kiertotähden asukkaat olivatkin tapojen ja elämän puolesta, käytettiin +kuitenkin kaikkialla samaa kieltä, sekä että puusukukunta kaikkinensa +oli hyväntahtoista, seuranhaluista ja vierasvaraista, joten minä ilman +vähintäkään vaaraa rohkeasti saatoin matkustaa pallon ristiin rauhaan. +Nämä tiedonannot yllyttivät yhä matkahaluani ja eräänä päivänä +alkupuolella haapakuuta lähdin matkalle. + +Se mitä nyt aivon kertoa, on siihen määrään hämmästyttävätä, että +lukija hyvästi saattaa lukea kaikki pelkäksi valheeksi taikka +kuvitustuotteeksi, sillä ne vastakohdat, niin ruumiilliset kuin +siveelliset, jotka minä kulullani oivalsin, ovat tuskin mahdollisiksi +ajateltavia toisistansa mitä etäämmällä ja mitä vastaisimmissa +ilmanaloissa elävien kansojenkaan välillä. Useimpia maita rajoittavat +ja eroittavat toisistansa järvet, salmet, niin että koko kiertotähti +esiintyy suurena merenä isolla määrällä saaria ja luotoja. Näiden +rajaerojen poikki kuljetaan aniharvoin, ja nuo harvat lauttapaikat +joita löytyy ovat vain aivotut matkustajille, sillä asukkaat eivät, +niinkuin jo on sanottu, usein liiku rajojen ylitse. Ja kun heidän +joskus täytyy kulkea ylitse, palajavat he takaisin niin pian kuin +suinkin. Siis: niin monta on maailmaa kuin on kansaakin. Varsinaisena +syynä tähän eroitukseen kansojen kesken lienee maanlaadun erilaisuus +niin värinsä kuin kasvattamisvoimansa puolesta ja täydellinen +erinmoisuus eri maiden pensaiden, taimien ja viljojen sekä astiakasvien +suhteen. Tämä asianlaita selittää riittävästi eri maiden asukkaiden eri +luonnonlaatua ja taipumuksia. Meidän maailmassamme eivät toisistansa +etäimmilläkään asuvat kansat ole erittäin poikkeavia toisistansa +ajatusten, tapojen, taipumusten, värin ja ruumiinrakennuksen puolesta, +sillä kun maanlaadun laita on kaikkialla melkein sama, sillä +eroituksella vaan että yksi maa saattaa olla hedelmällisempi kuin +toinen, ja kun eivät maan tuotteet paljon eroa toisistansa sekä kun +veden laatu on sama, tultakoon minne tahansa, ei semmoisia +vastakkaisuuksia täällä kuin alamaailmassa juuri hevin saata esiintyä. +Vierailla on tosin valta matkustaa ja tehdä kauppaa missä mielensä +tekee, mutta he eivät saa ruveta kiinteimen omistajiksi, johon lisäksi +ei maiden erilaisuus keskenänsä verraten haluakaan herätä. Niinpä +harvoin kohdataankin muita matkustavia kuin kauppiaita. Ne maat, jotka +lähinnä ympäröitsevät Pootua, ovat jotenkin samaa luonnonlaatua. +Pidempiä aikoja sitte taistelivat he monta veristä sotaa Pootualaisten +kanssa; nyt elävät he joko hyvässä sovussa niiden kanssa taikka +oltuansa ensin valloitettuja elävät he nyt mielihyvällä tämän kansan +lempeän valtikan suojassa. + +Mutta kun on kuljettu tuon suuren salmen poikki, joka ikäänkuin +eroittaa kiertotähden kahteen puoliskoon, kohtaa kulkijata uudet +maailmat ja uudet, Pootualaisille varsin vieraat eläinlajit. Ainoa mikä +on yhteistä koko Natsaari-kiertotähden eläinmaailmalle on se että ne +puhuvat samaa kieltä. Tämä tekee matkustuksen ylen mukavaksi, varsinkin +kun asukkaat monien matkustajien ja kauppiaitten kautta, jotka +harhailevat maan lävitse, ovat hyvästi ehtineet tottua näkemään +erilaisia ja heistä poikkeavia olentoja ja luomisen tuotteita. Minä +olen katsonut velvollisuudekseni ensi antaa nämä selitykset, ettei +lukija ottaisi pahastuaksensa siitä mitä nyt aivon kertoa, tuomiten +kaikkia merimiehen valheiksi. + +Ylen väsyttäväksi kävisi, jos minä tarkasti ja ajanmukaisessa +järjestyksessä ottaisin kertoakseni kaikki mitä minulle matkallani +tapahtui; minä sentähden tässä rajoitun kertomaan niitä kansoja, jotka +olivat minusta kummallisimpia ja joiden tavoissa ja omituisuuksissa +minä havaitsin paljon omituista, niin vieläpä kokonansa +hämmästyttävätäkin, että Natsaari-kiertotähti puhtaalla omallatunnolla +saatetaan lukea maailman ihmeitten joukkoon. + +Minä huomasin että kaikki asukkaat ovat jotenkin toisensa +kaltaisia mitä tulee heidän tarkkaavaiseen kohteliaisuuteensa, +tarkkaälyisyyteensä ja perinpohjaisuuteensa, mitkä ominaisuudet jo +Pootualaisissa olin oppinut tuntemaan, mutta että ne sitä vastoin +tavoissaan, luonnontaipumuksissaan ja ruumiinsa rakennuksessa olivat +niin eroavia toisistaan, että nuo eri maat tuntuivat minusta yhtä +monelta eri maailmalta. + +_Kuamso_-maassa, ensimmäinen maa, johon tullaan tällä puolen salmea, +eivät asukkaat milloinkaan ole minkään ruumiillisen heikkouden tai +sairauden alaisena, vaan he saavat iloita hyvästä terveydestänsä aina +vanhuutensa päiviin saakka. Minä otaksuin sentähden että heidät saisi +lukea onnellisimmiksi luotuin joukossa; mutta tulin pian toiseen +johtopäätökseen oltuani jonkun ajan heidän parissansa. Tosin en +tavannut ketäkään pahoillaan olevata, mutta en myöskään ketäkään oikein +tyytyväistä, iloisista puhumattakaan; sillä niinkuin eivät kirkas +taivas ja miellyttävä ilma vaikuta meihin, ellemme joskus saisi tyytyä +sumeiseen ja pahaan ilmaan, niin ei näillä puillakaan ole mitäkään +käsitystä onnestansa, alituinen ja vaihteeton kuin se on; niillä ei +ole mitäkään tietoa siitä että he ovat terveitä kun eivät he +milloinkaan ole tautia sairastaneet. He elävät päivänsä, alinomaa +terveinä mutta myös alinomaa torroksissa, sillä mitä hyvää +nautittaneekin minkään sitä keskeyttämättä, vaikuttaa se ainoasti +väsymystä, ja ainoasti se elämä saatetaan sanoa mieluiseksi, jonka +iloisien päivien vaihdoksi sumuisetkin olemisestansa muistuttavat. Minä +puolestani en ole milloinkaan tavannut mitäkään kansaa, joka olisi +ollut niin kylmäkiskoinen, välinpitämätön ja kareva kuin tämä. He +muodostavat kansan ilman paheita, mutta myös ilman mitäkään, olipa se +mitä tahansa, jota ansaitsisi rakastaa taikka inhota: kenenkään ei +tarvitse peljätä tulevansa loukatuksi, mutta älköön kukaan myös +hyväntahtoisuutta odottako; turhaa hän sitä tekisi; sanalla sanoen: +täällä ei ole mitäkään moitittavata mutta ei myöskään mitäkään +kiitettävätä. Kun ei sitä paitsi heidän alinomainen hyvä terveytensä +milloinkaan muistuta heitä kuolevaisuudestansa eikä milloinkaan herätä +sääliä toisten kärsimisille, elävät he elämänsä tunnottomuudessa, +vähintäkään huolimatta kanssaluoduistansa. Tässä kansassa ei siis +saateta oivaltaa rakkaudellisuutta eikä säälinmukaista tunnetta. Kun +meitä sitä vastoin tauti käy etsiskelemässä muistuttaen meille +katoavaisuuttamme, painaa se samalla mieleemme muistutuksen +välttämättömyydestä hyvästi valmistautua viimeiselle matkallemme, ja +omat kärsimisemme opettavat meitä muiden kärsimyksiä säälimään. Tästä +vertailemisesta minä selvästi havaitsin, kuinka tauti ja kuoleman vaara +saattavat kelvata mitä tuntuvimmasti synnyttämään tunnon rakkauden +velvollisuudesta, ja kuinka väärässä olemme kun nurkuilemme luojata +vastaan sentähden, että olemme mielestämme syntyneet niin suureen +kärsimiseen, mikä kuitenkin on meille niin ylen hyödyllistä ja tekee +meille niin paljon iloa mahdolliseksi. Huomattavata on muuten, että kun +nämä tammipuut tulevat toisiin maihin joutuvat he samojen kärsimisten +ja kipujen alaisiksi kuin kaikki muutkin puut. Näyttäisi siis siltä +kuin tuo alituisen terveyden etu -- jos sitä nyt saatetaan joksikin +eduksi sanoa -- riippuisi ilmasuhteista ja ravintoaineista tuossa +maassa. + +_Lalakki_-maa, jolla myös on nimenä _Maskatta_ eli onnellinen maa, +näytti todella olevankin nimensä mukainen, sillä kaikki tuli siellä +itsestänsä ilmoihin. Mitä makein maito puhkui kuni lähde maasta, +niinkuin kirkas vesi kunnaan pientareelta; syksyn kultainen elo, joka +hunajan tapaan ihmisten avutta valuu maahan tarjosi valmista +ravintoansa; taivas hankki heille kaikki, kylvää ja kastelee ja hoitaa +kasvun. Maa on miellyttävän suloinen ihmiskäsien kaunistelematta. Mutta +nämä ihmeen suuret edut eivät täällä saata tehdä asukkaita +onnellisemmiksi kuin muutkaan ovat. Sillä kun ei heidän tarvitse tehdä +työtä toimeen tullaksensa, viettävät useimmat elämänsä toimettomuudessa +ja laiskuudessa, ja ovat alati tautien esineinä. Usein liian aikainen +kuolema tempaa monet pois; ruumiinliikkeitten puutteessa heidän +ruumiinsa kuihtuu kuin matojen kuluttamana. Tämän maan tila antoi +minulle monta aihetta filosofiiallisiin tuumimisiin, ja kaikesta minkä +näin saatoin päättää että palkolliset ja työväki ylipäänsä olivat +tavallansa onnellisempia kuin semmoiset, joilla ei milloinkaan +tarvinnut olla mitäkään huolta jokapäiväisistä tarpeistansa ja +sentähden antausivat laiskuuteen ja herkkuelämään. Veltto väsymyys on +herkkuelämän huono tytär, terveyden vahingollinen myrkky ja elämän +salainen kuolema, kun se hupaisessa seurassa kaikellaisten +nautintoaineitten orjuudessa murtaa rivakkaimmat miehet ja tekee niistä +surkeita kuhjuksia. Ruoka ei maita sille, joka ei milloinkaan tunne +nälkää; jalat jaksavat tuskin kannattaa ruumista, kun niitä harvoin +liikkeeseen totutetaan; siitä tulevat tuo suuri pahuus, nuo monet +epätoivon teot, nuo lukuisat itsemurhat. Tuo ylellisyys, jossa he +elävät karkoittaa heiltä kaiken halun jaloihin huvituksiin ja synnyttää +sen sijaan inhoa ja vastenmielisyyttä elämään. Minä siis pian käsitin, +että tämä maa, jonka olin kuvitellut vain onnellisten olentojen +kodoksi, päin vastoin olikin raskasmielisyyden kolkko asunto jonka +asukkaita paljon enemmän sopi sääliä kuin kadehtia. + +Lähimmän maan nimi on _Mardakki_, jonka asukkaat ovat sypressiä, ja +siihen määrään toistensa kaltaisia, että heidät saatetaan eroittaa +toisistansa ainoasti silmien eri muodon mukaan. Muutamilla ne ovat +pitkulaisia, toisilla nelikulmaisia; toisilla ne ovat pieniä, toisilla +taas niin isoja, että ne melkein anastavat koko otsan; muutamat syntyvät +kahdella, toiset kolmella, useat taas neljälläkin silmällä. Semmoisia +löytyy myös, joilla on ainoasti yksi silmä, ja katsoja olisi vähältä +valmis luulemaan heitä Polyfeemuksen jälkeläisiksi, ellei nimittäin +tämä silmä olisi saanut sijaansa niskaan. Ne eroitetaan eri +sukujaksoihin silmiensä muodon mukaan. + +Eri jaksot ovat seuraavat: + +1) _Nagirit_, taikka ne, joilla on pytkyliäiset silmät ja jotka siis + näkevät kaikki pytkyliäisenä. + +2) _Nakiirit_, joilla on nelikulmaiset silmät. + +3) _Talampit_, pienillä, melkein näkymättömillä silmillä. + +4) _Jarakut_, kahdella silmällä, joista toinen on ainansa toistansa + karsaampi. + +5) _Mehankit_, kolmella silmällä. + +6) _Turasukit_, neljällä silmällä. + +7) _Harambat_, joiden silmät peittävät koko otsan. + +8) _Skodolkit_, joiden ainoa silmä on niskassa. + +Lukuisin ja samalla mahtavin suku näistä sukujaksoista on _Nagirit_ eli +pytkyliäis-silmäiset. Tästä suvusta otetaan maan hallitsijat, +neuvosherrat ja papit. Nämä yksin hallitsevat eivätkä ota ketäkään +muista luokista virkamieheksi, ellei hän tunnusta ja valallansa +vahvista, että muuan taulu, joka on auringolle pyhitetty ja on pantuna +temppelin korkeimpaan huippuun, on hänen silmissänsä pytkyliäinen. Tämä +taulu on pyhin Mardakilaisten jumalan palvelemisessa. Luonnollinen +seuraus on, että moni kunnon kansalainen, joka ei tahdo väärän valan +rikosta ottaa omaatuntoansa raskauttamaan, suljetaan kaikista +julkisista luottamustoimista ja pannaan lisäksi alituisen vainon +esineeksi; ja vaikka he väittävät etteiväthän he saata kieltää omien +silmiensä todistusta, niin ei tätä oteta ensinkään huomioon, vaan mikä +oikeastansa olisi luonnonvirheenä pidettävä, se tehdään muusta +huolimatta paheeksi, pahuuden ja ykspäisyyden todisteeksi. + +Vala, mikä vaaditaan heiltä, jotka hakevat jotakin luottamustointa, on +näin kuuluva: + +"Minä pyhästi vakuutan, että auringon pyhä taulu näyttää minusta +pytkyliäiseltä ja lupaan pysyä tässä mielipiteessäni viimeiseen +hengenvetooni saakka." + +Tuloni jälkeisenä päivänä, kuljeskellessani joutilaana torilla, sain +nähdä vanhan miehen, jota vietiin jotakin rangaistusta kärsimään. +Lukematon joukko sypressiä seuraili häntä ladellen hänelle raakoja +haukkumasanoja. Kysymykseeni mitä oli tapahtunut vastattiin minulle +että mies oli vääräuskolainen, joka oli uskaltanut julkisesti väittää, +että auringon taulu hänestä näytti nelikulmaiselta, ja joka vakaimmista +kehoituksista huolimatta itsepintaisesti pysyi lujana lausumassaan +mielipiteessä. + +Saadakseni tietää oliko minulla puolestani oikeauskoisen silmät, lähdin +astumaan auringon temppelille; mutta kun, kaiken mukaan mitä näin, +taulu todella oli nelikulmainen, sanoin tämän suoraan isännälleni, joka +oli hiljan virkaansa nimitetty lukkari kaupungissa. Hän huokasi syvään +ja myönsi että hänenkin mielestänsä taulu oli nelikulmainen mutta ettei +hän uskaltanut tätä tunnustaa kenellekään, sillä siinä tapauksessa tuo +vallitseva luokka panisi hänen syytteen alle ja ottaisi häneltä +virkansa pois. Minä pötkin niin huomaamatta ja salaa kuin suinkin tästä +kaupungista tieheni, tuskanpelosta vavisten, kun ajattelin että selkäni +olisi ollut vähällä saada kärsiä virheellisten silmieni tähden taikka +että minut olisi pilkalle ajettu kaupungista pois, merkittynä tuolla +inhottavalla vääräuskoisen kerettiläisen nimellä. Saattaako ihminen +ajatella mitäkään kohtuuttomampaa, raaempaa ja julmempaa kuin tämä +laki, joka miltei tekee mahdottomaksi jokaiselle saada kunnia-tointa +muulla tavalla kuin valheellisuuden ja väärän valan kautta! Sittemmin +tultuani Poottuun jälleen takaisin, en jättänytkään ainoata tilaisuutta +käyttämättä lausuakseni inhoani tälle raakalaisten valtiolle. Eipä +käynyt kuitenkaan paremmin kuin että, kun kerran parhaillani annoin +vihani vallaten vuotaa tästä asiasta eräälle katajapuulle, jonka luin +läheisimpien ystävieni joukkoon, niin tämä intti: + +"Me puolestamme kaikella oikeuden mukaisuudella pidämme tämän Nagirien +lain hurjana ja kohtuuttomana, mutta ei sinun, mielestäni, pitäisi +ottaman niin sydämellesi tuota, että osoitetaan ankaruutta kun on +kysymyksessä eri mielipiteet, sillä sen mukaan mitä itse olet kertonut +löytyy useimmista Euroopan valtioista eräitä vallitsevia lahkoja, jotka +näköelimissä esiintyvien luonnollisten syitten takia vainoavat toisia +tulella ja miekalla, ja sinä pidit itse näitä pakkotekoja jumalanpelvon +todisteena ja valtiolle erittäin hyödyllisinä." + +Minä käsitin oitis mitä hän tarkoitti, jonka tähden minä riensin +tipotieheni häpeästä punehtuneena. Siitä hetkestä ruveten olen minä +aina innolla puolustanut suvaitsevuutta ja kärsivällisyyttä ja +tuominnut lempeämmin jokaista, joka on erhetykseen joutunut. + +_Kimalin_ ruhtinaskunta luetaan mahtavimpain maiden joukkoon, sen +suuren kansallisvarallisuuden johdosta. Sillä paitsi hopeakaivoksia, +joita siellä löytyy suurissa määrin, saadaan siellä kultahiekkaa +virroista ja puhtaita helmiä meristä. Mutta opittuani lähemmin tämän +kansan tilan, opin myös ymmärtämään, ettei rikkaus yksin voi onnen +lahjaa suoda; sillä tämän maan asukkaat ovat melkein kaikki +kaivostyömiehiä taikka helmeinpyytäjiä, jotka ainoasti voiton tähden +alistuvat alituiseen orjuuteen ja ovat todella orjiksi kutsuttavat +halpojen töidensä tähden. Ne jotka eivät enään tee työtä ovat sen +sijaan alinomaa koottujen aarteittensa vartioina. Maa on niin yltä +täynnä rosvoja ja ryöväreitä, ettei kukaan uskalla lähteä matkaan ellei +hänellä ole turvanansa aseilla varustettu saattojoukko. Eräässä +alkukielen teoksen runossa selitetään tätä tilaa näin: + +"Päivä ei ole niin pyhä, ettei siellä aina kuulu varkauksia, +kavaluutta, petoksen sanelemia rikoksia ainoasti voitonhimosta, niin +pienestäkin että on melkein mahdoton sitä ajatella; koko tämän kansan +olemus on ikäänkuin kokoonpantuna rikoksista ja rosvosaaliista; vieras +ei ole varmuudessa isännältänsä, sukulainen ei heimoltansa ja sisarten +keskinäinen rakkaus on jotakin äärettömän harvinaista. Poikakin saaliin +himosta lukee isänsä hautaa kohden johtuvia askeleita; kadonnut on +hurskaus ja hyvät avut ja Astrea-impi, heidän viimeinen taivainen +jumalais-olento ja on paennut tästä maan rikollisesta suvusta." + +Sentähden saatetaan sanoa että tämä kansa, jota kaikki heidän +naapurinsa katselevat himoitsevin silmin, pikemmin ansaitsee sääliä +kuin kadehtimista. Sillä pelko, epäluulo ja kateus vallitsevat jokaisen +mielessä; yksi näkee toisessa vihamiehen, joka vain vainoo päästäksensä +hänen aarteittensa kimppuun, niin että tuska, levottomuus, läpivalvotut +yöt ja kalpeat kasvot ovat sen onnellisuuden ainoana hedelmänä, joka +Kimalissa luullaan kansalla olevan. Tuntemalla hieman pelkoa ja monien +sekasorroksisien seikkojen kestäessä, saatoin tästä maassa kulkea, +sillä jokaisella veräjällä, jokaisella raja-asemalla täytyi minun +ilmoittaa nimeni, syntymäseutuni, matkani tarkoituksen y.m., sanalla +sanoen, minua kohtasivat kaikki nuo hankaluudet, jotka saattavat +esiintyä epäluuloisen kansan keskellä matkustavata. -- Täällä löytyy +eräs tultasuitsuava vuori, josta maanalainen tuli alinomaa syöksyy +esille suuressa paljoudessa. + +Kun vihdoinkin olin päässyt rajan ylitse tästä maasta, mikä oli +vaivalloisin, jota vielä olin saanut ja vastakin sain matkallani kokea, +käännyin itään päin. Kaikkialla tapasin ystävällisiä ja siveästi +valistuneita mutta samalla myös sangen omituisia kansoja. Mikä +suurimmasti minua hämmästytti olivat asukkaat tuossa pienessä +tusinavaltiossa _Kwamboja_, jotka luonto on sattunut laatimaan varsin +takaperäisessä järjestyksessä. Jota vanhemmaksi esim. he tulevat sitä +poikamaisemmiksi ja kevytmielisemmiksi he muuttuvat ja vuosien ohessa +kasvavat tyhmä rohkeus, irstaisuus ja muut tuollaiset pahat tavat, +jotka muuten ovat nuoruuden vuosia kuvaavat. Sentähden ei täällä uskota +kenellekään, joka on neljääkymmentä vuotta vanhempi, mitäkään ylempää +virkaa, sillä tultuansa tämän ikäiseksi pidetään häntä + + "lapsena hurjimpana, mitä tuskalla vahdita voidaan." + +Minä jouduin näkemään kuinka vanhat harmajahapsiset miehet hyppelivät +pukinhyppyjä pitkin katuja ja viettivät aikaansa kaikellaisilla +lastenleikeillä, niin että pojat, jotka kulkivat heidän ohitsensa, +häpäisivät heitä ja ajoivat heidät ulkoa huoneisin. Kerran näin ylen +vanhan ukon joka torilla huvittelihe piiskalla; hän oli kuitenkin +muinoin ollut ylen vakava ja kunnon nuorukainen ja Suuren Neuvoskunnan +presidentti. Tämä ylös-alainen ja nurinniskainen järjestys oli yhteinen +miehillä ja naisilla. Jos esim. nuori mies menee naimisiin jotenkin +vuosille joutuneen vaimon kanssa, ennustavat kaikki että hänestä tulee +sarvenkantaja; suora vastakohta siis sille, mikä tavallisesti on tapana +meillä, jossa vanhallainen mies mennessään avioliittoon nuoren naisen +kanssa antautuu alttiiksi vaaralle saada tuommoisen koristuksen +osaksensa. Kerran myös kohtasin torilla kaksi ikäloppuista miestä, +jotka olivat miekkaisilla. Kun en saattanut hillitä ihmettelemistäni +semmoisesta rattoisuudesta vanhoilla päivillä ja kysyin syytä heidän +tuliseen ja veriseen riitaansa, vastattiin minulle että he olivat +riitaantuneet erään julkisen naisen tähden, jolle molemmat armaita +silmiä kantoivat. Lisäksi sanottiin että molemmat täydellä syyllä +saivat odottaa aimo selkäsaunaa taikka ainakin pieniä pieksiäisiä kotio +tultuansa, jos heidän holhoojansa saisi vainun heidän ankarista +puuhistansa. Samana iltana levisi huhu että muuan vanha akka oli +hirttänyt itsensä epätoivoissaan siitä, että hän oli saanut rukkaset +eräältä nuorelta mieheltä, johon eukkoparka oli sattunut hurjasti +rakastumaan. + +Tämä nurinperäinen järjestys tekee nurinperäiset lait tarpeellisiksi. +Niinpä onkin se luku lakia, joka koskee holhousasioita, näin kuuluva: +"Älköön kukaan hallitko omaisuuttansa ellei hän ole 40:tä vuotta +nuorempi;" ja kontrahdit, joita ovat tehneet 40:tä vuotta vanhemmat +henkilöt, eivät ole laillisia ellei niitä ole allekirjoittanut joko +heidän holhoojansa taikka lapsensa. Siinä luvussa, joka koskee +tottelemista, on luettavana: "Vanhain miesten ja vaimojen täytyy olla +lapsillensa kuuliaiset." Virkamiehet eroitetaan viroistansa juuri +ennenkuin ovat 40:n vuoden vanhoiksi tulleet, ja suvun nuoremmat taimet +määrätään heidän holhoojiksensa. Minä katsoin johdannollisesti +parhaaksi paeta maasta, jossa minusta lain mukaan olisi tuleva lapsi +uudelleen, jos vielä eläisin kymmenen vuotta. Mutta sittekun +kiertomatkani lopetettuani satuin vertailemaan tämän kansan +omituisuuksia niiden maanmiesteni ajatuksiin ja tapoihin, jotka +miehuutensa aikana ovat ajattelevia miehiä, mutta vanhoilla päivillänsä +muuttuvat laiskoiksi, ryömivät paheissa ja himoitsevat tyhjiä +kunnianimiä, tuli mieleni sovinnollisemmaksi ja minä tein penseämmän +tuomion tästä ihmeellisestä kansasta. + +_Kokleku_-maassa havaitsin yhtä hurjan tavan, jonka varsin varmaan +kaikki Eurooppalaiset kelvottomaksi tuomitsisivat, ja josta ei saa +syyttää luontoa vaan ainoasti lakeja. Kummankin sukupuoleiset asukkaat +ovat kaikki katajapuita ja yksin miehet toimittavat taloustyöt ja +ylipäänsä kaikki vähemmän tärkeät tehtävät. Kun sota syttyy tekevät he +tosin sotajoukossa virkaa, mutta ainoasti pelkkinä sotamiehinä, ja ylen +harvat heistä ylenevät vänrikeiksi, mikä on korkein sotilasvirka, johon +urospuolinen puu saattaa toivoa kohotaksensa. Tärkeimmät, niin +siviili- kuin sotilas- ja hengelliset virat ovat naisille uskotut. +Ennen olin säälivällä hymyllä katsellut Pootualaisten tyhmyyttä, he kun +eivät virkoja asetettaissa tehneet mitäkään eroa sukupuolien kesken, +mutta tämä kansa oli nyt kumminkin pähkähullu ja toimieli ihan vastoin +luontoa. Minä en todella saata käsittää, kuinka miesväki saattoi olla +niin peräti pökköä, että se ylivaltaisesta ruumiillisesta voimastansa +huolimatta saattoi nöyrtyä niin häpeällisen ikeen alle ja saattoi +kestää siinä niin monen vuosisadan kuluessa; sillä luonnollisesti olisi +miesten ollut helppo asia varistaa yltänsä tuo kelvoton ja halpa +nais-tirannius, jos sen olisivat tahtoneet. Mutta ikivanha tottumus oli +luultavasti siihen määrään sokeuttanut heidät, ettei kukaan tullut +ajatelleeksi mikä kunnian halvennus siinä oli olemassa, vaan luulivat +he luonnon itse määränneen, että naisten piti hallitseman, ja miesten +kutoman, keittämän, kehräämän, pesemän permantoja -- ja lisäksi +maistaman keppiä. Naiset sanoivat puolustukseksensa: että kun luonto on +varustanut miehet jäntevämmillä ja voimakkaammilla käsivarsilla, jotka +olivat paljon sopivammat rasittavaan työhön kuin naisten, niin oli +epäilemättä myös luonnon tarkoitus että tämän sukupuolen tuli saada +vaikeimmat työt osallensa. Pitkämatkaiset matkustajat eivät saattaneet +kylläksi ihmetellä kun tulivat taloon ja näkivät rouvan istumassa +kirjoituspöydän ääressä, miehen toimiessa kyökissä, pannuja ja +kattiloita pestessä ja hieroessa. Kun joskus tulin taloon ja pyysin +puhutellakseni miestä osoittivat minua aina kyökkiin, jossa hän +epäsiistinä meloi ja plutikoitsi, pyyhkeili astioita, oli vaimonsa +huudolle kuuliainen ja juoksi kuin koira kun tämä vain piiskaansa +heilutti. + +Tällä takaperäisellä järjestyksellä olikin mukanaan mitä +vahingollisimmat seuraukset: sillä niinkuin muissa maissa löytyy +kevytmielisiä naisia, jotka itsensä myyvät, niin löytyy täällä +miehiä, jotka tarjoavat viehättäväisyyksiänsä kaupalle, ja jotka +vielä ovat tavattavina varsinaisissa, julkisissa, tämmöistä varten +asetetuissa huoneissakin, mitkä helposti tunnetaan ovilla olevista +ilmoitustauluista tai muista merkeistä. Jos heidän hävyttömyytensä +kuitenkin käy liian julkeaksi tarttuu laki siihen, varsin niinkuin +meillä menetellään tämänkaltaisten julkisten naisten kanssa. Naiset +sitä vastoin saattavat tuottamatta vähintäkään sumua maineellensa, +katsoa töllöitellä miesväkeä kaduilla, nyökätä niille päätänsä, +liehakoida ja kuiskaella niiden kanssa, seurata heitä, julkisesti +jutella lempiseikoistansa ja ylpeillen puhua voitoistansa, varsin +niinkuin teikarit meillä rinnustelevat todellista taikka valhetelluista +paimenhetkistä naitujen taikka naimattomien naisten kanssa. Ei myöskään +lueta naisille paheeksi jos hän lähettää miehelle lahjoja ja +lempirunoja, jota vastoin nämä viimeksi mainitut, jos he tahtovat +itseänsä hyvämaineisina miehinä pidettävän, alussa tekeytyvät kylmiksi +ja "kunniallisiksi" noita lemmensairaita naisia kohtaan. Juuri minun +siellä ollessani nousi hirvittävä meteli siitä, että muuan nuori nainen +oli väkivallannut erään raatiherran pojan. Hänestä puhuttiin suurella +harmilla ja suuttumuksella tämän häpeällisen teon tähden, ja tämän +nuoren miehen ystävät uhkailivat haastattaa tytön oikeuteen, vaatien +että hän menisi naimisiin pojan kanssa velvollisuutenansa olevana +hyvikkeenä, varsinkin kun saatettiin todistajilla toteen näyttää, että +tuo nuori mies oli tähän saakka elänyt siivoa ja rankaisematonta +elämätä. Tätä kaikkea kuullessani ja havaitessani ajattelin itsekseni: +onnellinen Eurooppa, jossa heikompi sukupuoli on nimensä mukaista, +jossa vaimot sokeasti noudattavat miestensä tahtoa, pikemmin koneina +tai itsestänsä liikkuvina laitoksina kuin vapaalla tahdolla +varustettuina olentoina! + +Minä olin kuitenkin viisaasti varoillani moittimasta heidän +takaperäisiä laitoksiansa niinkauvan kun olin näiden katajapuiden +keskellä, mutta ehjänä päästyäni pois pääkaupungin alueelta, päästin +silloin tällöin lauselmia, että he minun mielestäni menettelivät varsin +vastoin luontoa, koska, niin yleisen kansainoikeuden mukaan kuin +kaikkien kansakuntain äänettömällä myöntymyksellä, varsinaiset ja +tärkeämmät toimet ovat miesten tehtäviä. Tähän vastattiin minulle, että +minä sekoitin keskenänsä tavan, tottumuksen ja opetuksen luonnon +kanssa; sillä tuo huonommuus, joka tavallisesti naissuvussa tavataan, +tulee kokonansa kasvatuksesta, jonka parhaiten osoittaa tila tässä +maassa, missä naisissa tavataan samat täydellisyydet ja luonnolliset +lahjat, jotka miehet tavallisesti katsovat yksin itsellensä kuuluviksi. +Naiset Koklekussa ovat nimittäin siveitä, ymmärtäväisiä, vakaita ja +harvapuheisia, kun sitä vastoin miehet esiintyvät kevytmielisinä, +ajattelemattomina, häpäsköinä ja suuripuheisina. Niinpä saadaankin aina +kuulla, kun jokin perätön ja mahdoton huhu on leviämässä: "se on vain +miesväen juoruja," ja kun miehet tavalla tai toisella erhetyksen +tekevät niin sanotaan: "niin, älköön tuota nyt sydämelle pantako, +täytyyhän heidän heikkoutensa antaa anteeksi." Minua eivät suinkaan +lähipäinkään nämä syyt tyydyttäneet, vaan minä pidin yhä edelleen näitä +suhteita takaperäisinä ja suoraan vastoin luonnon järjestystä olevina. +Suuttumus, joka minun valtasi tämän naisellisen uhkamielisyyden tähden, +tuli pääaiheeksi tuohon onnettomaan ehdotukseen, minkä tein kohta kotio +tultuani ja millä oli seurauksena niin monta hankaluutta ja +vastustusta, josta kaikesta edempänä lähemmin kerron. + +Uhkeimpia rakennuksia tässä kaupungissa on ruhtinaan haaremi +[Arapialaisesta sanasta, joka ääntyy hâramâ, ja merkitsee: kieltää; +itämaalaisen asunnon sisimmäinen osa; naisten huone, johon ei kukaan +vieras taikka asiaan kuulumaton mies saa pääsöä], jossa oli kolmesataa +kauniinta miestä ja nuorukaista, kaikki kuningattaren ylläpitämiä, joka +tuon tuostakin tavan takaa huvittelihe niiden kanssa. Kun kuulin +ruvettavan hokemaan että yksi ja toinen kiitteli minun ruumiini muotoa, +rupesin pelkäämään että minut ehkä anastettaisiin kuningattaren +haaremin varaksi ja liitettäisiin siihen, jonka tähden katsoin +parhaaksi panna "pillit pussiin" ja "korjata luuni", ja ... nopeasti +kulkevi pelko. + +Tämän ruhtinaskunnan naapurina on filosoofien maa, joka nimi on sille +annettu sentähden, että sen asukkaat kaikki ovat antautuneet filosofian +ja korkeampien tieteitten tutkimiseen. Minä hehkuin uteliaisuudesta +päästä tuntemaan tätä maata, jonka minä mielestäni kuvittelin kaiken +opin ja tietämisen kokouskohdaksi, ja runotarten valituksi kodoksi. En +minä odottanut kohdatakseni hymyileviä niittyjä ja aaltoilevia peltoja, +vaan ihania puistoja, täynnä tuoksuavia herttaisia kasvia. + +Näissä toivomuksissa jo edeltäkäsin nauttien riensin minä eteenpäin, +lukein minuutit ajan, mielestäni vitkallisessa, kulussa. Maanteillä oli +pahoja kiviä ja tiet olivat kuoppia täynnä. Minulla oli kuljettavana +milloin rotkojen ja jyrkkien mäkien ylitse, milloin soiden ja nevojen +poikki, ja kun ei silloista ollut puhettakaan kastuin aina vatsaani +saakka ja jalkani hivuuntuivat rikki. Mutta minä ylläpidin rohkeuttani +tietäen, että "se tie on ahdas, joka taivaan valtakuntaan vie." +Sittekun noin tunnin ajan olin yhä kulkenut eteenpäin, kohtasin minä +maanmiehen, jonka kanssa oitis rupesin puhelemaan, ja kysyin häneltä +pitkäkö matka minulla vielä oli kuljettavana ehtiäkseni _Maskattioon_ +eli filosoofien maahan. Hän vastasi: "Olisit mieluummin kysynyt +paljonko sinulla vielä on jäljellä sitä maata kuljettavana, sillä nyt +olet jotenkin keskellä maata." + +Minä hämmästyin tämän kuullessani ja jatkoin: "kuinka saatan käsittää +että maa, jonka asukkaina on pelkkiä filosoofia, pikemmin näyttää +petoeläinten olinpaikalta, kuin viljellyltä maalta?" + +"Niin, sanohan vain sekin," vastasi hän; "mutta odota vain vähän, kyllä +nämä epäkohdat pian parannetaan, jahka asukkaat saavat aikaa ruveta +tuommoista joutavata ajattelemaan; nykyänsä niillä on tärkeämpiä +asioita päässään: he tuumivat ankarasti miten he keksisivät +jonkinlaisen keinon päästäksensä matkustamaan aurinkoon. Heille on siis +anteeksi annettava jos he antavat maan hoitaa itsensä, sillä +puhaltaminen ja juominen samalla kertaa ei ole niinkään helppoa." + +Minä älysin heti mitä sukkela talonpoika tarkoitti, jatkoin matkaani ja +saavuin vihdoin tämän maan pääkaupunkiin, jonka nimi on _Kaska_. +Kaupungin portilla en, kuten tavallista oli, tavannut vartioita, vaan +sen sijaan hanhia, kanoja ja hämmähäkin seittiä ynnä muuta semmoista. +Kaduilla astusteli sikoja ja filosoofia kaikessa sovinnollisuudessa, +joita ainoasti ulkonaisen luomislaadun puolesta saattoi eroittaa +toisistansa, sillä ruokottomia olivat kaikki tyyni. Kaikki filosoofit +olivat puettuina samallaisiin kaapuihin, mutta mitä väriä ne olivat +sitä en saattanut eroittaa, kun ne olivat yltäkanteen peitettyinä +lialla ja saastaisuudella. Eräälle filosoofille, joka syviin mietteihin +vaipuneena, oli vähällä tölmätä päälleni, rupesin juttelemaan ja kysyin +häneltä: "Minä pyydän anteeksi, herra maisteri, mikä tämän kaupungin +nimi on?" Hän jäi pitkäksi ajaksi liikkumattomana seisomaan, +tirkistellen minuun varsin kuin hänen sielunsa jo olisi lähtenyt +matkaansa maallisesta verhostansa; vihdoin hän nosti katseensa taivasta +kohden ja vastasi: "Ei ole enään erin pitkä päivällispäiviin." Tästä +hupsusta vastauksesta, joka todisti täydellisestä mielensekaisuudesta, +minä opin, että paljon parempi on harjoitella opintoja ja tutkia +kohtuullisesti, kuin tulla hulluksi liian suuresta opista. + +Minä jatkoin matkaani edemmäksi kaupunkiin, havaitakseni löytäisinkö +muita järjellesiä olentoja kuin filosoofia. Toria, joka on ylen iso, +kaunistavat monet kuvapatsaat ja pylväät, kaikki varustettuina +jonkinlaisella kirjoituksella. Minä lähestyin yhtä näistä kokeakseni +saisinko selvää sisällyksestä. Seisoessani tässä työhöni vaipuneena, +tunsin yht'äkkiä selkäni käyvän sekä lämpöiseksi että kosteaksi. Minä +katsoin taakseni nähdäkseni mikä oli syynä tähän haleesen valuamiseen +ja oivalsin filosoofin, joka kaikessa levollisuudessa toimitti +luonnollista tehtävätä selkääni vasten. Ajatuksiinsa vaipuneena oli hän +luultavasti pitänyt minun tuona kuvapatsaana, jota vastaan hän oli +tottunut asiansa ajamaan. Tuommoista häväistystä en minä saattanut +tasaisella mielellä kärsiä, varsinkin kun havaitsin että filosoofi +nauroi minulle päin silmiäni, vaan annoin hänelle kunniallisen +korvapuustin. Nyt hän vimmastui kuin olisi hän tullut hurjaksi, karasi +tukkaani ja veti minua perässään, huudoistani huolimatta, ympäri toria. +Havaitessani ettei hänen vihaansa käynyt hillitä, rupesin tekemään +vastarintaa ja annoin hänelle samaa takaisin, niin että tilimme oli +jotenkin tasainen kun me vihdoin kovasti taisteltuamme kaaduimme +yhdessä nurin taistelutantereelle. Nyt kokoontui koko joukko filosoofia +ympärillemme kävivät raivolla minun kimppuuni, pieksivät minua +perinpohjin kepeillä ja nyrkeillä ja hinasivat minua puolikuolleena +pitkin toria. Vihdoin väsyneinä mutta ei suinkaan tarpeeksensa saaneina +lyömisestänsä, laahasivat he minun suureen rakennukseen, ja kun minä +siellä, pannen jalat ovea vasten, rupesin uudestaan vastarintaa +tekemään, heittivät he köyden kaulaani, vetivät minun sen avulla ovesta +sisälle ja panivat minun keskelle laattiata, minun huutaessani kuin +porsas. Huoneessa oli kaikki huiskin haiskin, varsin kuin meillä +jonakin muuttopäivänä, milloin kaikellaiset talouskapineet, joita +aivotaan viedä pois, heitetään yhteen sekamelskaan. Minä rupesin nyt +nöyrästi pyytämään että nämä viisaat herrat hillitsisivät vimmaansa ja +antaisivat itseänsä puhutella, sekä muistutin heille, kuinka vähän +filosoofien ja tieteitten harjoittajain sopi raivota villien petojen +tapaan ja juuri samojen intohimojen itseänsä vallita joita he +ankarimmin vastustivat. Mutta tämä vaikutti samaa kuin jos olisin +seinille puhunut. Sama filosoofi, joka oli selkääni kastellut, alkoi +uudestaan taistelun, ja rusikoitsi minua parkaa kuin olisi hänellä +ollut takoalaisin edessään, ja varsin semmoiselta näytti kuin hän olisi +saanut hengenkitkun ruumiistani suomituksi. Minä sain siis perinpohjin +oppia ymmärtämään, ettei mikään viha ole pahempi kuin filosoofien, ja +että ne jotka saarnaavat hyvistä avuista eivät suinkaan lähipäinkään +aina ole niiden harjoittajia. + +Vihdoin sain nähdä neljän filosoofin tulevan sisälle, joiden kaavut +osoittivat että he kuuluivat toiseen oppikuntaan. Nämä hillitsivät sekä +sanoilla että töillä toisten raivon, ja näyttivät säälivän kohtaloani; +ja erikseen keskusteltuani kiusanhenkieni kanssa, veivät he minun +toiseen rakennukseen. Minä pidin itseni onnellisena kun olin päässyt +näiden rosvojen kynsistä ja vihdoin saapunut siivojen ja kunnon +ihmisten pariin, ja kun minulta nyt kysyttiin tämän melskeen syytä +kerroin heille tarkasti kuinka kaiken oli käynyt. He hymyilivät +makeasti naurettavalle kertomukselleni ja sanoivat, että filosoofeilla +oli tapana torilla kävellessään heittää vettänsä näitä kuvapatsaita +vastaan, sekä selittivät otaksuvansa että riitapuoleni oli minun +tuommoisena patsaana pitänyt. He ilmoittivat minulle samalla että +puheena oleva mies oli sangen kuuluisa tähteintutkija, ja toiset, jotka +niin tulisesti olivat minua piekseet, olivat siveysfilosofiian +tohtoreita. Kun nyt luulin olevani täydessä turvassa kuultelin +mielihyvällä tätä ja paljon muuta, jota he kertoivat; vaikken oikein +ollut hyvilläni tuosta suuresta tarkkuudesta, jolla he näyttivät +ruumiini rakennusta katselevan. Heidän monet kysymyksensä +elämäntavastani, kotomaastani, matkani tarkoituksesta sekä heidän +salaperäiset kuiskutuksensa keskenänsä eivät mielestäni näyttäneetkään +mitään hyvää ennustavan. Mutta minä olin vähällä kuolla peljästyksestä +kun minut teljettiin erääseen leikkaushuoneeseen, jossa oli hirvittävä +määrä luita ja kuolleita ruumiita, levittäen ympärillensä mitä +inhottavinta lemua. Minä luulin ensin tulleeni rosvojen luolaan, mutta +leikelmäopilliset aseet, joita minä näin kaikkialla huoneessa, +rauhoittivat kuitenkin pian mieltäni, kun niistä saatoin ymmärtää että +isäntäni oli haavalääkäri. Noin puolen tuntia olin ollut tässä +iljettävässä pesässä, kun talon rouva tuli huoneeseen ja pani eteeni +vähän ruokaa. Hän näytti minusta erittäin ystävälliseltä, mutta katseli +minua erittäin tarkasti, kerran toisensa perästä huoatessaan. +Kysyessäni syytä hänen mielipahaansa vastasi hän, että hän huokasi +ajatellessaan mikä minua oli kohtaava. + +"Kyllähän sinä olet tullut kunnon ihmisten joukkoon," sanoi hän, "sillä +mieheni, joka asuu tässä talossa, on haavatieteen tohtori ja kaupungin +haavalääkäri, ja toiset jotka näit ovat hänen virkaveljiänsä; +mutta sinun omituinen ruumiisi rakennus on herättänyt heidän +ihmettelemistänsä, jonka tähden he ovat päättäneet leikata sinun auki +saadaksensa tarkasti tutkia sinun luittesi muodostusta ja kasvantoa +sekä sisuksiasi, toivoen saada jotakin hyödyllistä tietoa leikelmäopin +hyväksi." + +Tämä tiedonanto tuli ukkosen nuolena päälleni. Minä päästin +kauhistuksen kiljahduksen ja huuhdahdin: "Kuinka, rouvani, saatatte +kutsua semmoisia tunnollisiksi, jotka eivät ensinkään pane sydämellensä +leikata auki siveätä ja kaikin puolin moitteetonta ihmistä." + +"Etkö siis," vastasi hän "tiedä kenen käsiin olet joutunut? He ovat +kunnon miehiä, jotka eivät milloinkaan vihasta ja vainosta näin +menettele pahoin, vaan jotka ainoasti tieteen hyväksi ovat tämän työn +päättäneet tehdä." + +Minä vastasin, että paljon mieluummin soisin itseni päästettää rosvojen +joukkoon irti kuin avattaa, teki sen sitte vaikka maailman +kunnollisimmat miehet. Minä heittäysin polvilleni hänen eteensä ja +kyynelten virratessa silmistäni minä rukoilin häntä puhumaan +puolestani. + +"Minun rukoukseni", vastasi hän, "ei paljoa auttaisi vastoin +tiedekunnan päätöstä, joka aina on järkähtämättä pysyvä; mutta minä +koetan pelastaa henkeäsi toisin tavoin." + +Tämän sanottuaan tarttui hän käteeni, vei minun ulos eräälle takatielle +ja seurasi minua, joka vapisin kuin haavanlehti, aina kaupungin +portille asti. Kun tässä tahdoin ottaa pelastavalta enkeliltäni +jäähyväiset ja koin, niinkuin kohtuullista oli, mitä vilkkaimmilla +sanoilla lausua hänelle kiitollisuuteni, keskeytti hän äkkiä puheeni +sanoen, ettei hän tahtonut jättää minua yksin, ennenkun hän tiesi minun +kaikesta vaarasta päässeen, ja kun ei minulla ollut mitäkään siihen +vastaan sanomista, jatkoi hän matkaa seurassani. Meidän näin yhdessä +kulkiessamme, juttelimme me yhtä ja toista maan oloista, ja minä +kuuntelin mielihyvällä kaikkea mitä hän sanoi. Mutta kuinka olikin, +viserti hän kanssapuheemme erääsen aineesen, joka ei minun korvissani +niinkään miellyttävältä kaikunut, koska siitä selvästi saattoi +oivaltaa, että hän osoitetusta auttavaisuudestansa tahtoi korvaukseksi +semmoista, jota minä siveelliseltä kannalta katsoen katsoin +mahdottomaksi hänelle suoda. Hän antoi nimittäin minun käsittää, kuinka +huonolla kannalla rouvien tila siinä maassa oli, jos nuo oppineet +herrat kamivausivat kirjoihinsa, niin että he kokonansa unhoittivat +avioliitolliset velvollisuutensa. "Minä vakuutan teille," sanoi hän, +"että me olisimme kokonansa hukassa, ellei yksi ja toinen matkustaja +säälisi meitä ja silloin tällöin tyydyttäisi meidän tarpeitamme." Minä +tekeysin tyhmäksi, enkä ollut hänen tarkoitustansa ymmärtävinäni ja +rupesin vähän vinhemmin astumaan; mutta minun tyhmyyteni vain valoi +rasvaa tulelle, ja kun hän huomasi rukouksensa ja lempeytensä turhaksi + + Hän ankaraan vimmahan nyt oli joutunut; käsiänsä väänsi, + Hän kiljui ja karjui ja huus', hänen hapsensa hurjasti liehui; + +sekä nuhteli minua kiittämättömyyteni tähden, mutta kun minä yhtäkaikki +yhä nopeammin astelin, tarttui hän nuttuni liepeeseen saadakseen minun +seisahtumaan. Mutta minä tempasin itseni väkisin irti, ja kun minä olin +paljoa nopeampi kulkemaan kuin hän, katosi hän pian näkyvistäni. Minä +saatoin käsittää kuinka peräti vihastunut hän oli, kun kuulin hänen yhä +huutavan; "kiittämätön koira!" Spartalaisella kärsivällisyydellä minä +kuitenkin kuultelin hänen solvaussanojansa, iloiten siitä että olin +eheillä luilla ja eheällä nahalla päässyt tästä viisaitten maasta, jota +en vielä tänä päivänäkään saata ajatella tuntematta kylmän pöyryn +kiitävän kautta selkäpiitäni. + +Maa johon nyt tulin oli nimeltänsä _Nariki_, samannimisellä +pääkaupungilla, josta maasta minulla ei kuitenkaan ole paljon +kerrottavana, kun minä niin kiiruusti kuin suinkin kuljin kaikkien +niiden maiden lävitse, jotka olivat filosoofien maan naapurimaita +saapuakseni muihin, joiden kansat eivät liiaksi antautuneet filosofiian +ja leikelmäopin tutkimiseen. Peljästykseni oli niin suuri, että minä +kysyin jokaiselta, joka vastaani tuli, oliko hän filosoofi, ja pitkän +ajan kuluessa tuli kohta nukuttuani uniini kuolleita ruumiita ja +leikelmäopillisia aseita. Nakirin asukkaat tuntuivat minusta kuitenkin +erittäin ystävällisiltä, sillä jokainen joka tuli vastaani tarjosi +minulle alinomaa rehellisyyttänsä. Minä katsoin nämä alituiset +vakuutukset erittäin naurettaviksi, kun en minä ollut milloinkaan +osoittanut mitäkään epäluuloa, taikka lausunut vähintäkään epäilystä +tässä suhteessa. Minä sanoinkin usealle heistä suoraan etten saattanut +ymmärtää mitä hyvää noista monista valoista ja vakuutuksista oli. +Kaupungin ulkopuolella tuli myöhemmin vastaani matkustaja, joka liikkui +eteenpäin erittäin vitkallisesti, huoaten raskaan rensselin taakan +alla. Hän pidättyi saadessaan minun nähdä, ja kysyi minulta mistä minä +tulin. Saatuansa kuulla että minä hiljan olin jättänyt Nakirin +taakseni, onnitteli hän minua siitä että olin omillani päässyt sieltä +pois, sillä asukkaat olivat jokaivanainoa konnia, joiden tapana oli +ryöstää kaikki matkustajat putipuhtaaksi. Minä vastasin siihen, että +jos heidän tekonsa olivat sanojensa kaltaiset niin he varmaankin ovat +maailman parhaita kansoja, kun jokainen, jonka suinkin kohtasin, +mitä pyhimmillä valoilla vakuuttivat minulle rehellisyyttänsä. +Matkustavainen hymyili selitykselleni ja vastasi: "älkää milloinkaan +uskoko hyvää siitä, joka laajalta puhuu omasta tunnollisuudestansa, +kaikista vähimmin kun he ottavat paholaisen todistajaksensa puheensa +perällisyydestä." Tämän neuvon panin sydämelleni ja olen aina havainnut +että tämä mies oli oikeassa. Kun sentähden velkamieheni rupeavat +vannomaan rehellisyyttänsä, sanon kohta ylös lainan ja vaadin rahani +heti takaisin. + +Astuttuani tämän maan lävitse, tulin eräälle järvelle jonka veden väri +vivahti keltaiseen. Rannalla oli lautta, jolla pienestä maksusta +kuljetettiin kulkijoita järven poikki _Järjelliseen maahan_. +Suostuttuani hinnasta, nousin lautalle ja retkeni olikin sangen +huvittava; sillä aluksia täällä ei liikuteta käsivoimilla, vaan +näkymättömällä koneella, joka antaa niille kelpo vauhdin. Maalle +päästyäni tapasin pian erään henkilön joka saattoi minua tielle järjen +kaupunkiin ja matkalla kertoi minulle yhtä ja toista kaupungista ja +asukkaiden luonteesta ja elämän tavoista. Minä sain tietää, että +porvarit kaikki tyynni puuhailivat ajatusopin eli johtaustaidon +tutkimisessa, että kaupunki oli pidettävä järjen pääpaikkana ja että se +siitä oli saanut nimensä. Kun hyvästi olin kaupunkiin ehtinyt havaitsin +pian että oppaani oli puhunut totta, sillä jokainen jonka tapasin +tuntui minusta tarkkaälyisyytensä, vakavuutensa ja arvollisen +käytöksensä vuoksi maistraatin virkamieheltä. Minä nostin sentähden +käteni taivasta kohden ja huudahdin: "Oi, onnellinen maa, joka siität +pelkkiä _Kaaton_ seuraajia!" -- Mutta, opittuani lähemmin tuntemaan +kaupungin oloja, havaitsin minä, että monessa suhteessa vallitsi paljon +torroksissa oloa, ja että valtio, mielipuolten puutteessa niin +sanoaksemme ainoasti elosteli. Asukkaat punnitsivat kaikkia seikkoja +järkevästi ja käytännöllisellä tavalla, antamatta loistavien lupausten, +kauniitten puheitten taikka ritaritähtipuuhain itseensä vaikuttaa, +jonka tähden semmoiset keinot, jotka muualla niin kepeästi ja +kustannuksitta yleiselle laitokselle yllyttävät porvaria suuriin ja +valtiolle hyödyllisiin ponnistuksiin, täällä ovat perin +vaikuttamattomia. + +Valtiolle vahingolliset seuraukset näin hyvyyden pohjaan käyvästä +tuumivaisuudesta, selitti muuan heidän raha-asiain ministerinsä +seuraavilla sanoilla, mitkä hän lausui mitä suurimmalla kiivaudella: + +"Puun eroittaa toisestansa täällä ainoasti nimi ja ulkomuoto. Porvarien +kesken ei esiinny mitäkään kilpailua, kun ei saateta saavuttaa mitäkään +ulkonaista kunnianosoitusta, eikä kukaan esiinny viisaana, kun kaikki +ovat viisaita. Kyllä minä myönnän että tyhmyys on vika, mutta eipä +suinkaan pitäisi pyrittämän sitä kokonansa karkoittamaan. Valtiolle on +varsin tarpeeksi, jos sillä on niin monta viisasta miestä, kuin +tarvitaan julkisiin virkoihin. Muutamien pitää johtaman, toiset ovat +johdettavia. Mitä muussa maailmassa valtion johtajat saavat aikaan +koristuksilla ja ritaritähdillä, sitä ei saa meidän esivaltamme toimeen +muilla keinoilla kuin asiallisilla palkinnoilla, jotka sangen useinkin +saavat aikaan sangen syvän loven valtion varastoon, sillä viisas pyytää +tekemistänsä palveluista itse sydämen, mutta houru tyytyy kuoreen. +Niinpä esim. eivät kunnianimet ja arvosijat, jotka narreihin +vaikuttavat mahdottoman paljon, täällä ole mistäkään arvosta +semmoisille, jotka noudattavat sitä, että ainoasti hyvät avut ja +sisällinen arvo oikeuttavat kunnioitukseen ja todelliseen kunniaan. +Kuolemattomuuden saavuttamisen toivo historian lehdillä yllyttää teidän +soturianne kärsimään kaikkea isänmaan edestä; meidän soturimme sitä +vastoin pitävät semmoista merkityksettöminä sanoina, eivätkä saata +käsittää tätä puheenpartta: 'kuolla ruumiillisesti ja kuitenkin elää +historiassa', sillä he arvelevat ettei sillä kiitoksella, josta ei +kiitetyllä ole tietoa, ole mitäkään arvoa. Minä heitän siksensä tuon +suuren paljouden muita hankaluuksia, joita liian suuri aprikoiminen tuo +mukanansa ja jotka selvään osoittavat että hyvin järjestetyssä +yhteiskunnassa pitää ainakin puolen asukasluvusta oleman houkkioita. -- +Houkkiuudella yhteiskunnassa on sama vaikutus, kuin hapoksella +vatsassa; olkoon sitä liian paljon taikka liian vähän niin se on yhtä +vahingollista." + +Minä kuuntelin hänen puhettansa todellisella hämmästyksellä. Mutta kun +hän vihdoin Neuvoskunnan nimessä tarjosi minulle porvarioikeuden +kaupungissa ja suostuttavasti koetti saada minun sinne asumaan, suutuin +minä, luullen hänen kehoituksestansa oivaltavani että hän piti minun +pöllöpäänä, tuommoisena happamana taikinana, tarpeellisena valtiossa, +joka oli sairaana liiallisesta viisaudesta. Eipä kestänytkään kauvan +ennenkun tämä epäluuloni vahvistui, kun nimittäin sain kuulla +Neuvoskunnan päättäneen lähettää melkoisehkon määrän asukkaita +uutisasukkaiksi muualle, ja heidän sijaansa luonnollistuttaa yhtä monta +houkkiota naapurivaltioista. Ylen suuttuneena minä sentähden lähdin +tästä järkevästä kaupungista. Mutta kun kauvan pysyi mielessäni tämä +maanalaisten perussääntö, tähän asti varsin vieras meidän +valtioviisaillemme, nimittäin: "hyvinjärjestetylle yhteiskunnalle on +välttämättömänä ehtona, että vähinnäkin puolet kansalaisten +lukumäärästä ovat houkkioita." Minä en saattanut kylläksi ihmetellä +että tämä terveellinen sääntö oli niinkauvan pysynyt vieraana meidän +maailmamme filosoofeille. Ehkä he kuitenkin ovat sen tienneet, mutta +eivät ole katsoneet tarpeelliseksi panna sitä valtio-oppisien +perusteittemme ainehistoon, kun meillä kaikkialla löytyy niin runsaasti +houkkioita, ettei ole tuskin ainoatakaan kylää saatikka sitte isoa +kaupunkia, jolla ei olisi riittävätä määrää tätä hyödyllistä +hapantaikinata. + +Suotuani itselleni pienen ajan levon, jatkoin matkaani ja kuljin monen +maan lävitse, joista kuitenkin olen kertomatta, koskei niissä ollut +mitäkään epätavallista huomioon pantavana. Minä rupesin jo luulemaan +että Natsaarin kummallisuudet nyt olivat loppuneet; mutta saavuttuani +erääseen maahan, jonka nimi oli _Kabakki_, kohtasi minua uudet +ihmeellisyydet, joita on perin mahdoton selittää. Tämän asukkaista +syntyvät muutamat päättöminä. Nämä päättömät olennot puhuvat erään suun +kautta, joka on saanut sijansa keskellä rintaa, jonka luonnon vian +johdosta heidän täytyy pysyä loitolla kaikista semmoisista toimista, +joihin aivuja kysytään. Ne toimet, joita he parhaastansa kykenevät +hoitamaan, ovat semmoisia mitkä luetaan hovivirkoihin. Johdannollisesti +tehdään ylipäänsä kamariherrat, hovimarsalkit, virkaa tekevät +"kavaljeerit" ja tuollaiset näistä päättömistä heimoista. Samaten myös +lukkarit, suntiot ja muut, joiden virkoja saatetaan jotenkin toimittaa +vaikkei aivuja olekaan. Yksi ja toinen kutsutaan myös neuvoskuntaan, +osaksi kuninkaallisesta armosta, osaksi vanhempain tähden, mikä +kuitenkaan ei paljoa merkitse, sillä niinkuin tiedetään riippuvat +keskustelut enimmäkseen vain muutamasta harvasta neuvoksesta; muut ovat +siellä vain lukumäärän täytteenä kirjoittamassa nimensä ja panemassa +sinettinsä sen alle, mitä toiset ovat päättäneet. Niin esim. löytyi +minun ajallani neuvoskunnassa kaksi asessoria, jotka molemmat olivat +syntyneet päättöminä mutta jotka kumminkin kumpikin nauttivat täyttä +neuvosmiehen palkkaa; sillä jos ei heillä luonnonvikansa tähden +ollutkaan tervettä järkeä, niin saattoivat he äänestyksissä antaa +äänensä niinkuin muutkin, ja olivat siinä onnellisempina pidettävät +kuin heidän virkaveljensä; sillä ei sen päähän, joka jossakin asiassa +hävisi, koskaan pistänyt harmistua päättömiin neuvosherroihin, vaan +kyllä hän vihansa käänsi muihin. Tämä kaupunki ei ole montaa huonompi +tällä tähdellä komeuden ja maineen puolesta. Sillä on hovi, yliopistoja +uhkeita kirkkoja. + +Asukkaat lähinnä olevassa kahdessa maassa, joiden niminä on _Kambara_ +ja _Spelekki_, ovat kaikki lehmuspuita, ja eroavat toisistansa ainoasti +siinä kohden etteivät Kambaralaiset milloinkaan tule neljää vuotta +vanhemmiksi Spelekkiläisten yleensä eläessä neljänsadan vuotuisiksi. +Niinpä niissä tavataankin usein monta semmoista, joilla on jälkeläisiä +hengissä aina viidenteen polveen, ja siellä saatetaan vanhuksilta +kuulla niin monta vanhaa ajanmuistelmaa ja historiaa, että kuulija on +valmis kuvittelemaan itsensä syntyneeksi muutamia vuosisatoja +takaperin. Yhtä paljon kuin säälin edellisten kohtaloa yhtä paljon minä +ylistin jälkimmäisten onnea. Mutta tarkemmin tutkittuani kummankin +kansan todellisia suhteita, havaitsin että päätökseni oli ollut liian +äkkipikainen. Kambaramaassa on jokainen asukas muutamassa kuukaudessa +syntymässä jälkeen täysikasvanut niin ruumiinsa kuin sielunsa puolesta, +niin että ensimmäinen vuosi heidän olemisestansa riittää kylläksi +heille täydellisesti kehittymään; jäljellä olevat vuodet näyttävät he +saaneen valmistuaksensa kuolemaan. Tämä teki mielestäni tämän maan +kokonansa mallikelpoiseksi valtioksi, jossa kaikki hyvät avut +saavuttivat mitä suurimman täydellisyyden. Sillä kun asukkaat, heidän +lyhyen elämänsä tähden, aina ovat ikäänkuin matkavalmiina viimeiselle +retkellensä, pitäen tämän elämän ainoasti läpikäytävänä toiseen, ovat +heidän mielensä ja ajatuksensa enemmän kiintyneet tulevaisuuteen kuin +nykyiseen elämään. Heidän saatetaan siis sanoa jokaisen olevan +todellisia filosoofia, jotka, antamatta maallisten esineitten itseänsä +vangita, ainoasti pyrkivät saamaan niitä katoamattomia aarteita, joita +sanotaan hyviksi avuiksi, jumalanpelvoksi ja puhtaaksi nimeksi. + +Tuossa toisessa maassa, _Spelekissä_, sitä vastoin, jossa asujamilla on +tiettynä neljänsadan vuotuinen elämä, havaitsin kaikki paheet vallalla, +jotka ihmiskunnassa ovat olemassa. Asukkaat ajattelivat ainoasti +nykyisyyttä, ikäänkuin se olisi ikuisesti pysyvätä. Eikä siinä +kylläksi, että tuo pitkä ikä, jonka he edessänsä näkivät, ajoi kaikki +hyvät avut pakosalle, se toi mukanansa toisenkin ylen murheellisen +vaikutuksen. Niiden, jotka kadottavat omaisuutensa, tulevat +raajarikkoisiksi taikka joutuvat pitkällisten tautien alaisiksi, on +nimittäin tapana suurella äänellä valittaa ja murehtia tuon pitkän +elämän tähden, joka on heillä edessänsä, ja lopettavat vihdoin itse +elämänsä epätoivoissaan, kun eivät näe kärsimistensä lähenevän +loppuansa; sillä elämän nopea juoksu on kuitenkin lohdutuksena +jokaiselle onnettomalle. Minä lähdin näistä molemmista, toisistansa +niin peräti eroavista maista hyvästi tuumien sitä mitä olin nähnyt ja +kuullut. + +Kulkuni kävi nyt autioitten ja vuoristen seutujen lävitse kunnes +vihdoin saavuin _Spalankiin_ eli viattomaan maahan, minkä nimen se oli +saanut asujainten viattomuuden ja rauhaisen mielen tähden. Ne olivat +kaikki tammipuita ja niitä pidetään onnellisimpana kuolevaisten +joukossa, sillä heitä eivät mitkään hienot kiusaa ja he ovat +johdannollisesti vapaina kaikesta mikä paheen nimeä kantaa. Tällä +penseämielisellä kansalla ei ole rangaistuksia eikä oikeuden käymisiä, +vielä vähemmän tuomaria olemattomia riitoja ratkaisemassa. Hyviä avuja +he eivät harjoita uhan taikka pelvon tähden, vaan ne kasvoivat heissä +vapaasti kuin kaino kukkanen kohden kukoistustansa. Heillä on yhtä +monta ystävätä kuin naapuriakin. Siellä ei milloinkaan kuulla miekkojen +kalsketta, siellä ei nähdä verisiä peitsenpäitä eikä soturia, joka +hurjassa vimmassa taistelun hälinässä hyörii. Se on kokonansa +onnellinen maa, jossa ei onnettomuuden nimeäkään mainita. -- Minä +havaitsin pian että kaikki mitä huhu oli tietänyt kertoa, oli totta: +että siellä nimittäin harjoitettiin hyveitä luonnollisesta +taipumuksesta, eikä sentähden että laki sitä vaatii. Täällä ei löytynyt +ainoatakaan niistä paheista, jotka kalvavat ihmiskunnan sielullista +eloa. Mutta samalla kun paheet puuttuvat etsittiin myös turhaan paljoa, +joka eroittaa järjelliset olennot niistä, joita ainoasti vaisto +johdattaa. Ottamatta lukuun jumaluusoppia, luonnontieteitä ja +tähtitiedettä, olivat kaikki muut tieteen haarat vieraita täällä. +Lakitiedettä, valtiotaitoa, historiaa, siveysoppia, suuretiedettä ja +monta muuta tiedettä ei täällä tunnettu nimeksikään. Ja kun kateus ja +kunnianhimo ovat varsin vieraita tälle kansalle, kaipaamme me jokaista +jälkeäkin tuosta kilpailusta, joka tavallisesti on yllykkeenä +suurimpiin ja kiitettävimpiin tekoihin. Ei palatsia eikä komeita +rakennuksia löytynyt, ei neuvos- eikä käräjähuoneita, siitä syystä +ettei siellä ollut olemassa esivaltaa, ei rikkautta, ei riitoja eikä +himoja. Sanalla sanoen: siellä ei löydy pahoja tapoja, mutta ei +myöskään mitäkään tunteelle käypää, ei taidetta, ei kauneutta ja paljon +muuta semmoista, joka luetaan täydellisyydeksi ja eduksi, joka antaa +valtiolle mainetta, joka valistaa ja hienostuttaa ihmisen; minä olin +mielestäni kuin tullut todelliseen tammimetsään enkä suinkaan +järjellisten olentojen joukkoon. Kauvan olin monen vaiheella mitä tästä +kansasta ajattelisin, ja kuinka semmoinen yksinkertainen luonnonelämä, +semmoinen alkutila olisi ihmiskunnalla toivottava. Mutta ajatellessani, +että siveellinen luonnonelämä olisi monin verroin pidettävä paheellista +sivistystä parempana, ja että, jos nämä olennot olivat vieraita useille +tieteille, niin ne myös olivat vieraita murhille, varkauksille, +haureudelle ja muille ruumista ja sielua pilaaville paheille, täytyi +minun tunnustaa että tämä kansa todella oli onnellinen. + +Kerran matkallani viattomain maassa satuin kaatumaan erään puunrungon +ylitse ja loukkasin siinä niin pahasti toisen jalkani että se ajettui. +Muuan talonpoika, joka sattui tämän onnettomuuteni näkemään, riensi +heti poimimaan muutamia yrttejä, mitkä hän pani loukatulle paikalle, +jonka kautta tuska melkein heti katosi ja ajetus asettui. "Tämä kansa +on siis perehtynyt lääketaitoon," ajattelin minä itsekseni, enkä siinä +erhettynytkään; sillä kun Spalankien tieteelliset tutkimukset +rajoittuvat niin ahtaisiin rajoihin, eivät he pidäty pintaan, niinkuin +meidän uppioppineet ja rikkiviisaat kansamme, vaan tunkeutuvat pohjaan +siinä vähässä, minkä he ottavat käsiinsä. + +Kun minä, kiitollisena apuhaluiselle lääkärilleni sanoin, että "Jumala +sen kyllä oli lukeva hänen hyväksensä," vastasi hän, tosin +yksinkertaisilla sanoilla, mutta niin viisaasti ja säveästi, että minä +luulin edessäni näkeväni enkelin puun hahmossa. Me saatamme tästä +huomata kuinka väärässä me olemme kun suututtelemme ja olemme +pahoillamme nähdessämme himottomia mieliä, arvellen että he elävät +elämänsä tyhjässä toimettomuudessa, ainoasti sentähden etteivät he +vaivu himojen, surun, vihan, ilon taikka jonkin muun äkkinäisen +mielenliikutuksen valtoihin. Mutta vielä selvemmin esiintyy siitä mitä +ylempänä olen kertonut, kuinka perinpohjin ne erhettyvät, jotka +arvelevat että viha on urhouden lähde, että kunnianhimo yllyttää +ahkeruuteen ja että epäluulo on varovaisuuden äiti; sillä pahasta +puusta saatetaan ainoasti pahoja hedelmiä saada, ja monet niistä +hyvistä avuista, joista kuolevaiset ylpeilevät ja joita runoilijat +ylistävät, ovat viisaan tutkivissa silmissä enemmän moitittavia kuin +kiitettäviä. + +Lähdettyäni tästä maasta kuljin minä _Kiliakki_-nimisen ruhtinaskunnan +lävitse, minkä maan asukkaat syntyvät erityisillä merkeillä otsassansa, +joista he saattavat päättää kuinka kauvan he saavat elää. Niitäkin minä +kiittelin onnellisiksi kun ei kuolema milloinkaan saattanut +äkkiarvaamatta heitä kohdata. Mutta kun jokainen heistä tietää kuinka +pitkä aika heillä on elettävänä, heittävät kaikki parannuksensa kunnes +aika rupeaa lähenemään. Jos heistä siis joku mallikelpoinen tavattiin, +saatiin olla varmana siitä että hän jo lauloi virtensä viimeistä +värsyä. Minä näin useoita kulkevan pitkin kaupunkia pää lerpallansa +"alla päin pahoilla mielin"; ne olivat kaikki kuoleman kandidaatteja, +joilla ainoasti oli muutamia tuntia taikka päiviä elettävänä, ja +pelolla odottivat viimeisen hetkensä tuloa. Tästä minä havaitsin että +sallimus on viisaasti meidän kanssamme menetellyt, ja että parasta on +ihmiselle olla kuolinhetkestänsä tietämätön. + +Täältä minä pienellä aluksella purjehdin erään salmen poikki, jonka +vesi oli mustanlaista ja _Askarakki_-maahan. Täällä kohtasin minä yhä +uusia ihmeitä; sillä kun Kabakissa, niinkuin ennen olen kertonut, +syntyy olentoja ilman mitäkään päätä, löytyy täällä semmoisia, jotka +tulevat maailmaan kokonansa seitsemällä päällä. Nämä ovat +kaikkinaisälyjä, joille muinoin tämän luonnon tuhlaamisen tähden +omistettiin miltei jumalaista kunnioitusta ja joiden lahosta valittiin +kaikki hallitsijat, ministerit, pormestarit ja raati. Mutta kun heillä +monine päinensä oli yhtä monta mieltä, toimittivat he tosin innolla ja +rivakkuudella monta eri tointa, ja ottivat käsiksensä kaikellaisia +asioita vallan ollessa heidän hallussaan; mutta näiden monien eri +toimitettavien johdosta, ja saman henkilön keskenänsä riitaisten +mielipiteitten tähden, sekoittivat he niin surkeasti kaikki yhteen ja +saivat aikaan semmoisen sekasorron, että vaadittiin enemmän kuin +vuosisadan työ, että saatiin kuntoon kaikki minkä tämä kaikkitietävä +esivalta oli sekaisin laatinut. Sentähden säädettiin laki, joka määräsi +että seitsenpäiset tulevaisuudeksi iki päiviksi suljettaisiin +julkisista ja tärkeistä viroista, ja että valtion hallitus uskotaan +yksinkertaisille, taikka semmoisille, joilla on vain yksi pää. Tällä +tavoin ovat nuo muinoin ylen tärkeät miehet, joita puolijumalina +kunnioitettiin, saaneet saman aseman yhteiskunnassa kuin Kabakin +päättömät herrat; sillä niinkuin eivät nämä mihinkään kelpaa, pään +puutteessa kun he kokonansa ovat, niin tekevät täkäläiset kaikki +hullusti ainoasti sentähden, että heillä on liian monta päätä. +Seitsenpäisten saadaan siis sanoa olevan yhteiskunta-aseman puutteessa +ja he eläköivät elämänsä kokonansa halveksittuina. Varsin merkityksettä +ne eivät kuitenkaan ole; sillä niitä kuljetetaan pitkin maata +"komeljanttareina," kätevyyksillänsä ja taidoillansa osoittaakseen +yhteiskunnalle kuinka aulis luonto joskus saattaa olla; jos tämä luonto +kuitenkin olisi rajoittanut lahjansa yhden pään antamiseen, olisi se +paremmin heitä palvellut. Koko seitsenpäisestä sukukunnasta oli minun +ajallani ainoasti kolmella virka, ja tämä luottamuksen osoitus oli +tullut heidän osallensa vasta sitte kun he olivat antaneet rungostansa +katkaista kuusi päätä pois ja sillä tavalla olivat jäljelle jääneesen +seitsemänteen koonneet terveen järjen monet hajoitetut osat. Ainoasti +aniharvalla näistä seitsenpäisistä on kylläksi rohkeutta antautuaksensa +tämän kivullisen ja usein hengenvaarallisen tempun alaiseksi. Kaikesta +tästä opin että liian paljon, olkoon se mitä lajia tahansa, on +vahingollista ja että totinen viisaus muodostuu terveistä aatteista +terveistä ja luonnollisissa aivuissa. + +Tästä maasta kuljin autioitten erämaitten lävitse _Bostankin_ +ruhtinaskuntaan, jonka asukkaat eivät paljon eroa Pootualaisista, mitä +ulkonaiseen muotoon tulee, mutta sitä enemmän sisällisyytensä puolesta, +kun Bostankilaiset ovat saaneet sydämensä oikeaan reiteensä, niin että +heillä täydellä syyllä saatetaan sanoa "sydämen olevan housuissa". +Heitä pidetäänkin pelkuruisimpana kaikista tämän kiertotähden +asukkaista. Äkäisenä mielestäni vaivalloisesta matkastani poikkesin +erääsen ravintolaan, joka oli varsin lähellä kaupungin porttia ja +tervehdin isäntää muutamilla ankarilla sanoilla siitä, että kaikki +toimitettiin niin vitkallisesti. Hän lankesi heti polvillensa ja pyysi +kyyneleet silmissänsä anteeksi sekä ojenteli minua kohden oikean +reitensä saadakseni tuntea kuinka hänen sydämensä sykki. Tällöin +muuttui minun äkäisyyteni nauruksi, minä pyhin tuon syntisparan +kyyneliä valuvat silmät ja käskin hänen rauhoittumaan. Hän nousi heti +seisomaan, suuteli kättäni ja riensi hankkimaan minulle jotakin +syödäkseni. Mutta kohta jälkeen minä kuulin suuria hätähuutoja +kyökistä. Minä riensin ulos, ja näin suureksi ihmeekseni tuon surkean +rankan täydessä touhussa kurittamassa vaimoansa ja piikojansa. Minut +nähdessäni pani hän jalat allensa ja hyökkäsi käpälämäkeen. Minä +käännyin nyt karjuvien naisten puoleen ja kysyin minkä rikoksen he +olivat tehneet, joka saattoi tuossa sävyisessä miehessä herättää +semmoisen vihan. Aluksi he olivat vaiti, luoden katseensa maahan, +uskaltamatta lausua totuutta. Mutta kun minä itsepintaisesti vaadin +heitä sanomaan minulle kaikki, vastasi vihdoin vaimo: + +"Hyvä vieras! Sinulla ei näy olevan suuria tietoja tästä maasta. Miehet +täällä, jotka eivät uskalla astua vihollisen silmien eteen ja pelkäävät +pienintäkin melua kadulla, ovat kodissansa meidän naisraukkojen +hirmuvaltijoina. Aseellisia vihollisia vastaan he eivät rohkene +henkeänsä vetää; ainoasti turvattomien vaimojen kimppuun uskaltavat he +käydä. Sentähden onkin meidän yhteiskuntamme alituisen rosvouksen ja +ivan alaisena naapurikunnilta, joiden miehet, meidän miestemme +vastakohtina, eivät milloinkaan käy käsiksi muihin kuin aseellisiin +vihollisiin: vallanhimoisia kotonsa ulkopuolella, orjia kotona." + +Minä ihailin tämän vaimon ymmärrystä, ja minun mielestäni oli hän +ansainnut paremman kohtalon, kuin oli hänen osallensa tullut. +Jälkeenpäin, ehdittyäni tarkemmin tutkia ihmisellistä luontoa, täytyi +minun itsekseni tunnustaa, että tämä vaimo oli oikeassa, sillä +lukemattomista esimerkeistä me olemme tilaisuudessa näkemään ettei +Herkules ollut ainoa, joka vapisi vaimonsa edessä, vaan on +semmoinen kohtalo langennut useimpain urhojen osalle, nimittäin +kärsivällisyydellä nöyrtyä akkavallan alle; sitä vastoin ovat suurimmat +pelkurit ja nahjukset, joilla Bostankilaisten tapaan on sydän +housuissa, suuria sankareita kyökissä. + +Minä kuljin nyt erään korkean ja jyrkän vuoren poikki _Brakmatin_ +kaupunkiin, joka on eräällä lakeudella toisella puolen vuorta ja sen +juurella. Asukkaat täällä ovat katajapuita. Ensimmäinen jonka kohtasin +töyttäsi koko painollansa minua vastaan, niin että minä lankesin +seljälleni maahan; ja kun minä kysyin syytä tähän omituiseen +tervehdykseen, pyysi hän mitä kohteliaimmin sanoin minulta anteeksi. +Kohta tämän jälkeen tuli toinen ja työnsi minua niin lujasti kylkeeni +eräällä kädessään olevalla seipäällä, että olin vähällä heittää +henkeni. Hänkin pyysi varomattomuuttansa anteeksi monilla ja +kaunopuheliailla sanoilla. Minä rupesin jo luulemaan että tämä kansa +oli sokea taikka karsosilmäinen ja väistyin sentähden syrjään +jokaiselta, jonka näin vastaani tulevan. Mutta vika oli siinä, että +muutamilla heistä on niin tarkka näkö, että he hyvästi saattavat +eroittaa kaiken, joka on niin etäällä etteivät muut siellä saata +mitäkään oivaltaa, mutta etteivät he näe yhtäkään mitään siitä, mikä on +heidän nenällensä hyppäämässä. Näitä kaukonäköisiä sanotaan yleensä +_Makatteiksi_, ja ne puuhaavat enimmäkseen tähtitieteen ja +yliaistillisten tieteitten tutkimisessa, sillä maallisiin tehtäviin +ovat he liian tarkan näkönsä tähden varsin kelvottomia, koska ne kyllä +saattavat nähdä mitä silmännäkemättömimpiä pikkuasioita, mutta ovat +umpisokeita isoimmille ja kappaleellisemmille. Valtio käyttää heitä +kuitenkin tutkimaan malmisuonia, sillä yhtä heikkoja kuin he ovat +näkemään mitä maan _päällä_ esiintyy, yhtä kykeneviä ne ovat +oivaltamaan mitä sen _sisusta_ kätkee. Minä sain tästä oppia, että +ihmisiä löytyy semmoisiakin, jotka eivät mitäkään näe läpitunkeuvan ja +terävän katseensa tähden, ja jotka näkisivät ylen paljon enemmän +elleivät he olisi niin tavattoman tarkkanäköisiä. + +Täältä minä kuljin erään jyrkän ja ikävän vuoren poikki +_Mytakki_-maahan, jonka pääkaupunki näyttää jalavistolta, kun kaikki +asujamet ovat jalavia. Minä lähdin astumaan torille päin, jossa minä +näin isokasvuisen nuorukaisen istuvan yötuolilla rukoillen +neuvoskunnalta sääliä. Kysymykseeni mitä tämä merkitsi, vastattiin +minulle, että mies oli rikollinen, jonka tänäpäivänä piti saaman +viidennentoista annoksensa. Ihmeissäni tästä omituisesta vastauksesta, +riensin minä isäntäni luokse ja pyysin hänen lähemmin selittämään tätä +omituista seikkaa. Hän vastasi seuraavilla sanoilla: + +"Täällä meidän keskemme ei huolita puhuakaan ruoskarangaistuksesta, +hirttämisestä, koppivankeudesta taikka semmoisesta joilla rikollisia +rangaistaan naapurimaissamme, sillä me emme niin paljon tarkoita +rikoksen rankaisemista kuin rikollisen parantamista. Tuo raukka, jonka +vastikään näit julkisesti istuvan yöastialla, on huononlainen +kirjailija, minkä kirjoitussyhelmää eivät virkakunnat ole saaneet +poistetuksi, ei varoituksilla eikä kielloilla, ja joka nyt saa kärsiä +julkisen rangaistuksen, taikka parannuskeinon, joksi me sitä kutsumme. +Kaupungin tuomarit, jotka kaikki ovat lääketieteen tohtoria, aikovat +yhä antaa hänelle yhdet vatsanpurkeet toistensa perästä kunnes hän +pääsee tuosta kirjoitussyhelmästänsä kuitiksi." + +Hetkisen perästä, kun minulla oli jotakin asiaa apteekkiin ja poikkesin +sinne, näin suureksi ihmeekseni koko joukon purkkia omituisilla +päällekirjoituksilla, niinkuin esim: Jauhetta ahneutta vastaan; +Lääkepapuja irstaisuutta vastaan; Voidetta kovasydämisyyttä vastaan; +Miedosti ulostuttavia taikka lauhkeuttavia tippoja kunnianhimoa vastaan +j.n.e. Minä en tietänyt mitä piti ajatella kaikesta tästä hurjuudesta, +mutta minä olin varsin tulla itsekin houkkioksi kun muutaman +kirjakimpun päällekirjoituksena luin: _Maisteri Pisagin saarnoja, +jotka, kun niitä aamulla luetaan, saavat aikaan kuusi ulostusta? +Tohtori Jukesin tutkistelemukset jotka edistyttävät unta_ j.n.e. Minä +rupesin nyt luulemaan ettei tämän kansan nuppi ollut varsin selvällä, +mutta leikin vuoksi koetellakseni lääkkeitten voimaa, avasin +ensinmainitun kirjan. Sisältö oli niin kehnoa, että minä haukottelin jo +ensimmäistä sivua lukeissani, ja luettuani vielä sivun lisää, rupesivat +suoleni kurisemaan ja kohta jälkeen puri jo vähän vatsaani. Mutta kun +minä nyt tunsin itseni terveeksi, enkä havainnut itsessäni ulostutuksen +halua, suljin minä kirjan ja riensin rohtolasta pois. Kuitenkin sain +oppia ymmärtämään, ettei mitäkään maailmasta löydy, jolla ei ole +jotakin hyötyä mukanansa, ja että huonoimpiakin kirjoja saattaa +johonkin käyttää. Jonkun ajan kuluttua havaitsin ettei tämä kansa, +vaikka sillä olikin kummallisuuksia, kuitenkaan ollut perin höperö. +Isäntäni vakuutti minulle että häntä ennen oli rasittanut vaikea +unettomuus, mutta että hän, ainoasti lukemalla tohtori Jukesin +tutkistelemuksia, oli kokonansa parantunut, ja että tämä kirja oli niin +voimallisesti unettava että se saattoi saada kenen penteleen tahansa +kuorsaten nukkumaan. Tästä ja paljosta muusta jota sain täällä kuulla +rupesin havaitsemaan kokojoukon omituisia ajatuksia aivuissani; mutta +peljäten kokonansa hukkaavani vanhemmat filosofiialliset perusteeni, +riensin pois tästä maasta; ja onnekseni tapasin pian toisissa +kansoissa uusia kummallisuuksia, joten nämä hassulle tielle juuri +joutumaisillansa olevat ajatukseni saivat toisen suunnan. Mutta +tultuani lepoon kiertomatkan perästä ja ruvettuani lähemmältä +ajattelemaan tätä mytakkilaista filosofiiaa, havaitsin ettei tämän +kansan tapa tautien parantamisen suhteen ollut niinkään halveksittava. +Sillä tiedänhän minä itse, että Euroopassa kyllä löytyy kirjoja, jotka +saavat aikaa inhoa, huolluttamista taikka unta. Mutta mitä mielen +tauteihin tulee, niin en saata hyväksyä Mytakkilaisten ajatuksia, +vaikka tosin myönnän, että useoita ruumiin heikkouksia löytyy, joita me +sekaannutamme sielunvammojen kanssa, mitä muuan meidän maailmamme +runoilijoista varsin oikeasti onkin osoittanut seuraavassa +komparunossa: + + "Ah, Sekstus, sama tauti kauvan kyllä + Nyt meistä pahat nesteet irroittaa; + Mull' sydämessäni on niistäjäni + Ja seuroissa mä 'nuijan' nimen saan; + Vaan sua säälitään ja lohtu sulle + Ain' annetaan kun virhees' jaloiss' on, + Ja kun et tanssi oot sa nuhteeton + Sun jalkas' antavat sen anteeks sulle. + Kun sitä vastoin minä kiellän enkä laula + Oon kohta itsepintainen ma vaan + Yksmielisesti sitä huutaa joka kaula + Vaikk' varmaan helpommin sa tanssimaan + Ain' pystyt, Sekstuksein, kuin minä laulaan!" + +Tästä maasta minä matkustin erään järven poikki, jonka vesi oli +keltaiseen vivahtavata, ja saavuin _Mikrokin_ maahan. Mutta kun aivoin +mennä sisälle samannimiseen kaupunkiin olikin portti suljettu. Minä +sain odottaa hyvän hetken, ennenkuin puolinukkunut portinvartija ehti +saada puomit ja salvat edestä pois, päästäkseni portista sisälle. Syvä +äänettömyys vallitsi koko kaupungista, ottamatta lukuun ääntä, joka +tuli siitä että makaavat "vetelivät aimo hirsiä" ja joka ääni näytti +siltä kuin nyt olisin tullut unelle pyhitetyille asunnoille, joista +runoilijat niin kauniisti laulavat. Minä ajattelin itsekseni: "Oi +Jumalan! kuinka hyvin olisivatkaan asiat jos eräät pormestarit, +raatimiehet ja ruuti-ukot isänmaassani, olisivat saaneet kehtonsa +tänne. Kuinka mukavasti ja hauskaksi olisivat nuo rauhaa rakastavat +miehet havainneetkaan kaikki tässä siunatussa kaupungissa." Talojen +seinillä olevista kirjoituksista saatoin kuitenkin huomata että +taiteita ja käsitöitä täälläkin harjoitettiin sekä että lakia ja +oikeutta täälläkin käyteltiin. Näin nimikilpien avulla löysin erään +ravintolan; mutta päästä sisälle, kas se oli perin mahdotonta, kun ovet +olivat suljetut; sillä vaikka aurinko oli korkealla taivaalla oli nyt +kuitenkin yö tämän kaupungin asukkaille. Vihdoin, itsepintaisesti +kolkutettuani, avattiin ovi ja minä pääsin sisälle. -- Vuorokausi +jaetaan täällä kahteenkymmeneen kolmeen tuntiin, joista yhdeksänätoista +maataan ja valveilla ollaan vain nuo jäljellä olevat neljä. Käsittäen +että niin lyhyellä työajalla, niin yksityiset kuin julkiset asiat +tulevat ylenmäärin laiminlyödyiksi, pyysin minä kaikin kiiruin saada +esille, mitä ruokaneuvoja oli saatavana, peljätessäni että yö yhtäkkiä +saapuisi keittäjän niskaan hänen seisoessaan "piisin" edessä. Mutta kun +täällä kaikki toimitetaan ylen lyhyeen tapaan ja kaikkia kaartoteitä +väittämällä, on päivässä riittävästi mittaa siihen mitä heillä on +tehtävänä. Aterian syötyäni, mikä laitettiin valmiiksi paljon nopeammin +kuin olin odottanut, teki isäntä minulle seuraa kaupungille. Me menimme +erääsen kirkkoon ja kuuntelimme saarnaa, joka tosin oli ylen lyhyt, +mutta sitä sisällöllisempi. Saarnaaja rupesi oitis ainesanoja +selittämään, heittäen siksensä kaikki esipuheet, kertomiset, jauhamiset +ja muut täytetavarat, niin että minun mielestäni, kun ajatuksissani +vertailin tämän saarnan maisteri _Bederin_ pitkäraitaisiin +sanelemisiin, jotka usein olivat minun peräti väsyttäneet, tämä antoi +minulle paljon enemmän. + +Samaa yksinkertaisuutta noudatetaan myös oikeudenkäyntioloissa. +Asianajajat sanovat paljon muutamilla sanoilla ja ryhtyvät heti +todistajien kuulustelemiseen. Muun muassa johtuu mieleeni muuan erään +naapurikansan kanssa tehty rauhansopimus, joka oli kokoonpantu +seuraavin sanoin: "Mikrokilaisten ja Splendikalaisten kesken on ikuinen +ystävyys vallitseva. Valtakuntien rajana on Klimakin virta ja Saborin +vuori. Allekirjoittaneet, joka tapahtui y.m. y.m." Siis he osaavat +neljällä rivillä sanoa saman mihin me tarvitsisimme suuria kirjoja. +Tästä näkyy, että maalinpäähän saatetaan tulla ilman melua ja +ajanhukkaa, kuin vain tiedetään välttää kaikkia kaarroksia, samaten +kuin kulkija saattaisi säästää puolet matkansa pituudesta jos hän aina +pääsisi kulkemaan suoraa eteenpäin. + +Noin päivänmatkan päässä täältä on _Makrokki_ eli _Valvovien Maa_, +jonka asukkaat eivät milloinkaan nuku. Niinpian kun olin tullut +pääkaupungin portista sisälle, tuli vastaani mies jolla oli ylen kiiru. +Minä pyysin kohteliaasti hänen osoittamaan minulle hyvää majataloa, +mutta hän sanoi itsellänsä olevan ylen kiirettä eikä aikaa semmoisiin +ja riensi matkaansa. Kaikki, jotka näin riensivät semmoisella kiireellä +eteenpäin että ne pikemmin näyttivät lentävän kaduilla ja kujilla +ikäänkuin he pelkäisivät etteivät he ehdi aikoinansa perille. Minä +rupesin luulemaan että valkea oli jossain irti, taikka että jokin muu +vaara uhkasi kaupunkia, ja jatkoin siis kulkemistani pitkin kaupunkia +varsin yksin, kunnes vihdoin saavuin eräälle ravintolalle, minkä +saatoin ilmoitustaulusta nähdä. Täällä juoksivat toiset ylös, toiset +alas, ja suuressa kiiruusansa tuuppelivat he toisiansa ja joku osa +joskus joutui ahdinkoon, niin että sain lähes neljänneksen tuntia +eteisessä seisoa ennen kun pääsin sisälle. Minua tultiin heti vastaan +koko joukolla turhia kysymyksiä: mistä minä tulin, minne minä aivoin +matkustaa, kuinka pitkäksi ajaksi kaupunkiin jään, jos tahdoin +aterioida yksin vai seurassa, jos tahdoin vihreän, punaisen, valkoisen +eli mustan huoneen? ensimmäisessä vai toisessa kerroksessa? Isäntä, +joka samalla oli pöytäkirjurina eräässä alaoikeudessa, riensi pois +toimittamaan ruokaa, mutta tuli heti takaisin ja kertoi iljettävällä +laajuudella eräästä oikeusjutusta, joka jo oli kestänyt kymmenen vuotta +ja jota nyt käsiteltiin neljännessätoista yläoikeudessa. "Minä toivon," +sanoi hän, "sen loppuvan parissa vuodessa, sillä nyt on enään ainoasti +kaksi yläoikeutta." Minä oikein hämmästyin hänen pitkästä +kertomuksestansa, josta saatoin päättää että tällä kansalla oli +tavatonta touhua tyhjästä. Isännän ollessa poissa katselin lähemmin +ympärilleni huoneessa ja näin kirjakokoelman, sangen rikkaan mitä +kirjojen lukuun tulee, mutta sisältönsä puolesta ylen määrin kehnon. Ne +kirjat, jotka loistivat kauniimmissa siteissä, olivat seuraavat: + +1) Kertomus tuomiokirkosta. 24 osaa, + +2) _Pehankki_-linnan valloitus. 36 osaa, + +3) _Slaki_-yrtin käyttämisestä. 13 osaa, + +4) Muistopuhe raatimies _Jaksille_. 18 osaa. + +Sen mukaan mitä myöhemmin saatoin päättää isäntäni puheista, kun hän +minulle kertoi kaupungin oloista, toimittavat nukkuvat Mikrokilaiset +paljon enemmän kuin nämä alati valvovat Makrokilaiset, kun edelliset +kaikissa asioissa aina tarttuvat asian sydämeen, jälkimmäisten +leikitessä kuoren kanssa. Tämäkin kansa on sypressiä niinkuin +Mikrokilaiset ja muutenkin ovat nämä kansat ulkopuolisuutensa puolesta +sangen yhtäläiset. Kuitenkaan ei heillä ole suonissaan verta eikä +nestettä, niinkuin muilla elävillä puilla tällä kiertotähdellä, vaan +sen sijaan erästä paksua lientä, jolla on samat ominaisuudet kuin +elohopealla; niin, toiset väittävät että se todella onkin elohopeata +kun se lämpömittarissa tekee juuri elohopean vaikutuksen. + +Kahden päivämatkan päässä on _Siklokin_ tasavalta, johon kuuluu kaksi +valtakuntaa, jotka yhdessä muodostavat liittokunnan mutta joista +kummallakin on sangen eroavat ja toisiinsa nähden riitaiset lait. + +Ensimmäisen, minkä nimi on _Miho_, on perustanut _Mihakki_, vanha +kuuluisa lainsäätäjä, joka on ollut yhtä ankara täällä alamaailmassa, +kuin _Lykurgos_ meidän maapallollamme. Hänen periaatteensa +tarkoittivat, säännöillä säästäväisyydestä ja ankarilla rangastuksilla +kaikesta, mille sopi liiallisuuden nimen antaa, saattaa valtion +kokonaisuuteen ja lujuuteen. Tätä valtiota ansaitseekin suuren +säästäväisyytensä ja kohtuullisuutensa vuoksi nimittää uudenaikaiseksi +_Spartaksi_. Mutta minun täytyi ihmetellä, että tässä hyvin +järjestetyssä valtiossa, joka niin suuresti ylpeili mainioista +laistansa, löytyi semmoinen määrä kerjäläisiä; sillä minne kulkija +tulikin kaupungissa oli hänellä aina vastassansa puu, joka pyysi almua, +joten tämä paikkakunta matkustajalle on mitä vastenmielisin. Kun +lähemmin tutkin tämän maan suhteita, havaitsin minä, että väestön +liiallisessa kohtuullisuudessa juuri oli varsinainen syy haettava +yleiseen köyhyyteen; sillä kun kaikki laiska ja "hyvä elämä" on +kielletty, ja johdannollisesti rikkaatkin elävät vaatimattomammasti, +viettävät työmiehet elämänsä tyhjäntoimittamisessa kun heillä ei ole +tilaisuutta ansioon. Tästä minä opin käsittämään että itaruus +semmoisissa, joiden ei tarvitse ahnehtia, vaikuttaa yhteiskunnassa +samaa kuin raskas merenkulku ihmisen ruumissa. + +Toisessa valtiossa, jonka nimi on _Liho_, otetaan elämä vastaan sen +iloiselta puolelta, siellä eletään makeasti eikä peljätä minkäänlaisia +kustannuksia. Niinpä siellä kukoistavatkin taide ja teollisuus, ja +asukkaat saavat yllykettä työhön, jolla he eivät ainoasti suojele +itseänsä puutteelta, vaan vieläpä usein saavuttavat varallisuudenkin; +se joka siis vetelehtii köyhyydessä vaikka hän on terve ja raitis, saa +siitä syyttää omaa laiskuuttansa, sillä tilaisuuden puutetta elannon +ansaitsemiseen ei täällä milloinkaan ole. Sentähden antaa rikkaitten +komea elämä jonkinlaista elollisuutta koko yhteiskuntaan, varsin +niinkuin veren kiertokulku antaa terveyttä ja elonvoimaa ruumiin +jäsenille. + +Tämän tasavallan rajamaana on _Lama_, puoskaroimisen luvattu maa. +Siellä palvelemalla kunnioitetaan lääketaitoa niin ylen määrin, ettei +ketäkään, joka ei ole opintojansa harjoittanut Laman kuuluisassa +yliopistossa, saateta pitää todellisena lääketieteen tohtorina. Niinpä +viliseekin kaupungissa semmoinen määrä puoskaroitsijoita, että +helpommin tapaa niitä kuin muita järjellisiä olentoja. Koko kadunsivut +ovat täynnä apteekkia ja tehtaita anatomiallisten aseitten tekemistä +varten. Eräänä päivänä kulkeissani pitkin kaupunkia, kohtasin pienen +puun, joka kauputteli viime vuoden luetteloa syntyneistä ja kuolleista. +Hämmästyksellä havaitsin että kuluneen vuoden syntyneitten luku teki +ainoasti 150, 600:taa kuollutta vastaan. Minusta tuntui mahdottomalta, +että kuolema saattoi päästä semmoista hävitystä tekemään Apollon omassa +temppelissä. Minä kysyin tuolta puunpenikalta oliko jokin erinomaisen +saastuttava tauti, kulkutauti tai jokin muu rasittanut kaupunkia +kuluneen vuoden ajalla. Hän vastasi, että kaksi vuotta sitte kuoli +vielä useampi, mutta että tämän vuoden luettelo taas näytti tavallisen +verrannollisuuden syntyneitten ja kuolleitten kesken. Minä en sentähden +katsonut olevan viisasta jäädä tänne kauvemmaksi, varsinkin kun kaikki, +mikä tohtorin ja leikelmäopillisen aseen nimeä kantaa, minua kauhisti +siitä ruveten, kun minä oleskelin filosoofien maassa. Seuraannollisesti +minä lähdin matkaani, enkä pidättynyt ennen kun olin saapunut eräälle +seudulle noin neljäntuhannen askeleen päässä kaupungista, jossa +asukkaat eivät tietäneet mitäkään puoskaroinnista eivätkä siis myöskään +tämän seurauksena taudeista. + +Jätettyäni tämän seudun tulin minä kaksi päivää kestäneen vaelluksen +perästä _Vapauden maahan_. Täällä ovat kaikki asukkaat omia herrojansa +ja ne muodostavat eri heimoja ilman lakia ja esivaltaa; ne muodostavat +kuitenkin yhdessä jonkinlaisen valtion ja kysyvät yleisissä asioissa +neuvoa vanhemmilta, jotka aina kehoittavat rauhaan ja yksimielisyyteen +ja muistuttavat tätä luonnollisen uskonnon käskyä: "älä milloinkaan +käyttäydy toisia kohtaan toisin kuin tahdot että toiset sinua kohtaan +käyttäytyvät!" Kaikkialla kohtaa katsojata Vapauden kuvaus, tallaten +vangituskeinoja ja kahleita jaloissansa ja varustettuna tällä +allekirjoituksella: "Kultainen vapaus". Ensimmäisessä kaupungissa, +johon tulin, tuntui kaikki minusta kylläkin rauhalliselta; mutta +asukkailla oli vaatteissaan erivärisiä nauhoja osoittamassa mihin +puolueesen, joihin valtio silloin oli hajoutunut, hän kuului. +Ylhäisempien asukkaiden porteilla oli vartioita, ja kaikki näyttivät +olevan valmiita tappelemaan, sillä aselepo oli pian lopussa ja +seuraavana päivänä piti taistelun taas puhkeutuman ilmi. Minä riensin +sentähden pois täynnä arkaa pelkoa enkä katsonut olevani turvissa +ennenkun taivaanranta peitti tämän "vapauden maan." + +Lähinnä oleva maa kantaa nimeä _Joktana_. Vilun väristys kiiti kautta +ruumiini kuullessani puhuttavan tämän maan tilasta, sillä minä luulin +joutuvani vielä pahempaan levottomuuteen, tavattomuuteen ja +sekasortoon, kuin "Vapauden maassa" vallitsi. Joktana on nimittäin +kaikellaisten uskontolahkojen pesäpaikka; kaikki uskoaatteet, jotka +löytyvät koko kiertotähdellä, ovat tänne kokoontuneet ikäänkuin +keskipisteeseen ja niitä esitellään julkisesti. Kun tulin ajatelleeksi +kaikkia niitä sekaannuksia, jotka useimmissa eurooppalaisissa +valtioissa tavallisesti ovat uskonnollisissa asioissa esiintyvien +erilaisten mielipiteitten seurauksina, uskalsin tuskin astua sisälle +tämän maan _Joktansi_-nimiseen pääkaupunkiin, jossa sanottiin löytyvän +yhtä monta uskonlahkoa ja kirkkoa kuin katua ja kujaa. Mutta pelkoni +katosi pian, kun huomasin että mitä suurin yksimielisyys vallitsi +kaikkialla. Maallisissa kysymyksissä ei esiintynyt mitäkään +riitaisuutta; kaikilla oli sama mieli niin työn kuin levonkin puolesta. +Sillä kun hengen uhalla oli kielletty ketäkään häiritsemästä hänen +vapaassa uskontonsa harjoituksessa ja soimaamasta määräksi kenenkään +uskonnollista ajatusta, niin eivät mitäkään toraa sananvaihdossa, +niinkuin tietysti kaikki äkäisyys pysyy poissa sieltä missä ei vainoa +ole olemassa. Siellä esiintyi vain yhä jatkuva mutta jalo kilpailu eri +lahkojen kesken, sillä jokainen koetti kunnollisella elämällä todistaa +uskontonsa etevyyttä. Hallitus harrasti huolella sitä, että nuo eri +uskonnolliset ajatukset herättäisivät yhtä vähän vihaa kuin kaikki +erilaiset kauppapuodit ja työpajat, jotka ovat samanarvoiset, jos ne +vain ilman petosta, väkivaltaa ja panettelua kokovat vietellä ostajia +puoleensa ainoasti hyvillä tavaroilla ja rehellisellä työllä. +Useimmissa tapauksissa ei niistä eripuraisuuksista, jotka syntyvät +erilaisuuksista uskonnollisessa katsantotavassa, saateta syyttää +uskontoja vaan ainoasti vainoomishalua. + +Muuan oppinut Joktansilainen selitti minulle perin pohjin tämän kansan +tavoista, hallitusmuodosta ja siitä mikä oli syynä tuohon yleiseen +tyytyväisyyteen. Minä kuuntelin hänen kertomustansa mitä suurimmalla +tarkkaavaisuudella ja ponnistausin painamaan kaikki visusti mieleeni. +Aluksi minä toin esille kaikellaisia inttämisiä, mutta lopuksi minun +täytyi heittää aseeni, kun hän todisti lauseensa kokemuksilla elämästä. +Saattamatta kieltää omien ajatusteni todistusta, taikka riettaasti +tehdä mustaa valkeaksi, täytyi minun tunnustaa että ajatuksen vapaus +oli katsottava niin varsinaisen tyytyväisyyden kuin vallitsevan +yksimielisyyden varsinaiseksi perusteeksi. Minä koin nyt vastustaa +häntä toisella uralla ja sanoin, että, valtiota järjestettäissä, oli +lainsäätäjän velvollisuus, kansalaisten maallisen hyvinvoinnin edellä +ajatella heidän ijankaikkista hyväänsä, ei niin paljon ottaa huomioonsa +sitä, mikä tuottaa heille hyötyä tässä elämässä, vaan enemmän muistaa +mikä on jumalan, heidän luojansa mieleen. Hän vastasi: + +"Sinä olet väärässä, vieras, jos sinä luulet että jumala, totuuden +lähde, mielistyisi ulkokultaisuuteen ja teeskentelyyn. Muissa +valtioissa, joissa laki määrää että kaikilla pitää oleman yksi ja sama +usko, on ovi avoinna taitamattomuudelle ja teeskentelytaidolle, kun ei +kukaan tahdo eikä uskalla tunnustaa oikeata, varsinaista ajatustansa, +vaan useimmat tunnustavat suullansa mitä he sydämessänsä +kieltävät. Niinpä siellä harjoitellaankin uskonnollisia opintoja +kylmäkiskoisuudella eikä kukaan ota todellisuudessa pyrkiäksensä +totuutta etsimään. Tavallisesti tuomitaan kaikkia niitä, jotka +poikkeavat yleisestä mielipiteestä: mutta teeskentelijät ja +silmäinpalvelijat ovat kauhistus jumalalle, joka mieluummin katsoo +erhettyvään vilpittömyyteen kun teeskentelevään tunnukseen totisen +uskon suhteen." + +Minä jäin sanattomaksi tämän terveen järjellisyyden eteen ja katsoin +parhaaksi herjetä sananvaihdostani. + +Lähelle kaksi kuukautta olin nyt kuluttanut matkaani alituisessa +kulkemisessa, kun vihdoin saavuin _Tumbakiin_, joka rajoittuu +Pootu-ruhtinaskuntaan, jonka jo tervehdin kodokseni, koska nyt jo olin +lähellä lopettaa vaivalloisen matkani. Asukkaat ovat suurimmaksi osaksi +öljypuita, muuten sangen hurskas ja säännöllinen heimo. Ensimmäisessä +ravintolassa, johon menin majaa ottamaan, sain, vaikka minun olikin +ankarasti nälkä, kolmatta tuntia odottaa suurusta alituisen +jankutukseni uhaksi. Syynä viivytykseen oli se, että ravintolanisännän +ensin piti toimittaman aamurukouksensa, kun ei hän, ennen kun hän tästä +puuhasta oli päässyt, milloinkaan mihinkään toimeen ryhtynyt. Saatuansa +nyt rukoustyönsä valmiiksi tuli hän, naama vaaleana ja mieli ylen +äkeänä huoneesen, jupisten muutamia sanoja, joiden kaiketi piti oleman +kohteliaita, mutta jotka itse asiassa olivat moukkamaisia ja tolhoja, +sekä heitti pöydälle vadillisen kaalisoppaa, tehty ylen kelmeistä +aineksista ja karkean leivän, karkeamman kuin mitä talonpoika +köyhänäkään aikana syö. -- Mutta kyllä minä sen suuruksen sain maksaa +ja minä saatan vakuuttaa, että isäntä oli mitä hurskain ja samalla mitä +säälimättömin ravintolaisäntä, jonka minä milloinkaan olen tavannut. +Kieleni päässä jo pyöri halu sanoa hänelle, että olisi parempi, jos hän +vähän päästäisi rukouksiansa ja olisi vähän anteliaampi mitä laupeuteen +ja sääliin tulee; mutta minä nielin suuttumukseni, kun minä +kokemuksesta tiesin kuinka vaarallista oli ärsyttää tuommoisia +taivaallisen mielisiä pyhimyksiä. + +Kaduilla nähdään asujamet alituisesti kulkevan alas vaipunein päin ja +oksin, voivotellen "tämän maailman turhallisuudesta." He hylkäävät ja +tuomitsevat viattomimmankin huvin ja soimaavat kaikkia katkeruudella, +jokaisen liikkeen, jokaisen hymyilyn, ja tällä tavalla lakkaamatta +sättien ja mustaten toisia, luulevat he itsellensä hankkivan pyhien +maineen. Perin äkästyneenä ja väsyneenä noista monista vaivoista ja +vastuksista, joita olin saanut matkallani kokea, tunsin minä halua +vähän huvitella itseäni, mutta minä kohtasin koko kaupungilta semmoista +hyljeksimistä, että jokainen talo tuntui minusta ripitystuolilta, jossa +minut vaadittiin syntini tunnustamaan. Kun muutamat niistä jotka +ahdistivat minua huomasivat etteivät rukoukset eivätkä varoitukset +tehneet minuun mitäkään vaikutusta, kaihoivat he minua kuin +kulkutautia. -- Minä en huoli sen enempää sanella tästä äkäisestä +kansasta, mainitsen vain esimerkin selittäväksi näytteeksi +Tumbakilaisten luonteesta, ja josta on helppo tehdä johtopäätös kaiken +muun suhteen. Muuan villi öljypuu tästä maasta, jonka kanssa minä olin +elänyt läheisessä tuttavuudessa hänen Pootussa oleskellessaan, sai +sattumalta nähdä minun kävellessäni erään ravintolan editse, ja +viittasi minun tulemaan sisälle. Kuultuansa että minä iloisten ystävien +parissa joskus saatoin tulla vähän "tiprakkaan", antoi hän minulle +semmoisen ripityksen siveydettömästä elämästäni, kuten hän sanoi, että +hiukseni nousivat päässäni pystöön ja kaikki jäseneni vapisivat. +Kuitenkin, ankaran Kaatoni sivaltaessa minuun rankaisevia salamoitansa, +tyhjensimme me yhden lasin toisensa perästä, kunnes molemmat siihen +määrään juovuimme että kaaduimme pöydän alle, josta ravintolan väki sai +meidät kotio kantaa. Ehdittyäni maata pöhnän päästäni ja ruvettuani +ajattelemaan kuinka kaikki tässä oli käynyt, tuumin vähän syvemmältä +heidän uskonnollisuutensa laatua ja havaitsin, että tämän kansan +uskonnollinen into pikemminkin tulee sapesta ja epäterveellisistä +nesteistä kuin totisesta tunteesta hyvän eteen. Mutta minä pidin nämä +ajatukseni vain itseni varalle. + +Kahden kuukauden kuluttua saavuin vihdoin kotio, varsin +menehtymäisilläni, sillä jalkani olivat tuosta alituisesta astumisesta +tulleet niin kankeiksi ja aroiksi, että tuskin saatoin pystyssä pysyä. +Minä saavuin Pootun kaupunkiin kymmenentenä päivänä saarnikuussa ja +jätin oitis alammaisimmasti päiväkirjan ruhtinaalle, joka käski sen +viipymättä painattamaan. (Tässä tulee nimittäin huomata, että +kirjapainotaito, jonka keksimisestä sekä Eurooppalaiset että +Kiinalaiset ylistävät itseänsä, pitkiä aikoja ennen oli täällä +tunnettu.) + +Pootualaiset mielistyivät siihen määrään tähän matkakertomukseeni, +etteivät he milloinkaan näyttäneet väsyvän sen lukemiseen. Pikkupuut +juoksentelivat pitkin kaupunkia ja kaupittelivat tätä kirjaa kaduilla +ja kujilla huutaen: "Hovikurjeeri Skabban matka maailman ympäri!" +Pöyhistyneenä tästä suotuisasta menestyksestä rupesin minä ohjaamaan +katseeni ylemmälle ja toivoin virkaa, josta saisin mainetta ja arvoa. +Mutta koska näytti siltä kuin olisin minä turhaan saanut odottaa tätä, +annoin minä ruhtinaalle anomuksen, jossa lähemmin selitin ja ylistin +teostani, ja pyysin jonkinlaista palkintoa osoitetuista ansioistani. +Ruhtinas, joka aina oli hyväntahtoinen, antoi rukousteni käydä +sydämellensä ja lupasi armollisesti tehdä jotakin hyväkseni. Tosin hän +pysyikin lupauksessansa, mutta armo pysähtyi vain siihen, että sain +lisäyksen palkkaani. Minä olin odottanut varsin toista palkintoa +teostani, enkä sentähden tyytynyt siihen mitä nyt olin saanut; mutta +kun en enään uskaltanut vaivata ruhtinasta valitin minä murhettani +suurkanslerille. Tämä ymmärtäväinen mies kuunteli valitustani +tavallisella ystävyydellänsä ja lupasi koettaa jotakin saada minulle +toimeen, mutta neuvoi minun samalla poikkeamaan mahdottomasta +pyynnöstäni ja enemmän muistamaan vähäpätöisyyttäni ja kehnoa +ymmärrystäni. "Luonto", sanoi hän, "on sinua äitipuolen tapaan +kohdellut, kieltäessään sinulta niitä sielunlahjoja, jotka oikeuttavat +tärkeämpiin virkoihin. Älä pyri semmoiseen, jota et voi saavuttaa; +kokemallasi olla toisten kaltaisena, sinä hukkaat itsesi. Ja jos sinä +todella saisit mitä sinä mielettömyydessäsi pyydät, niin olisi tämä +lainrikos, josta ruhtinas saisi enimmän kärsiä. Tyydy sentähden osaasi +ja herkene toivomasta semmoista mikä on selvässä riidassa luontosi +kanssa" -- Hän ei suinkaan kieltänyt ansioitani, ja kiitti minua siitä +kestävyydestä, jolla olin kärsinyt matkani hankaluuksia; mutta +"semmoiset ansiot", lausui hän pysyen ajatuksessaan, "eivät avaa tietä +virkojen saamiseen; sillä jos jokainen työ, jokainen ansio oikeuttaisi +ylhäisien virkojen saamiseen, niin jokainen käsityöläinen, maalari +taikka kuvanveistäjä, vaatisi palkkioksi itsellensä valtuuskirjan +raatimieheksi. Ansio piti epäilemättä palkittaman", arveli hän, "mutta +palkinnon piti tapahtuman saajan tilan ja työn mukaan, ellei tehtäisi +yhteiskunnalle vahinkoa taikka sitä saatettaisi pilkan esineeksi." + +Tämä vastaus vaikutti minuun jollakin tavalla niin, että pitkän ajan +pysyin hiljaisuudessa ja olin vaiti. Mutta kun minusta rupesi tuntumaan +yhä katkerammalta eläminen ja kuoleminen alhaisessa asemassani, ryhdyin +vielä kerran tuohon vanhaan epätoivoiseen päätökseeni, mistä jo kerran +olin luopunut, että nimittäin päätin yrittää saada aikaan jotakin +muutosta yhteiskunnassa, ja sillä tavalla hyödyttäessäni maata +omaksikin edukseni saisin ylennystä. + +Vähäistä ennen kun olin matkallani lähtenyt olin mitä huolellisimmasti +ja tarkimmasti tutkinut ruhtinaskunnan suhteita, saattaakseni tuoda +esille sen tuntuvimmat puutteet ja ehdoittaa keinoa niiden +parantamiseksi. Asetuksista _Kokleku_-maassa olin huomannut, että +valtio elää huonolla perustuksella siellä missä naisilla on pääsö +julkisiin virkoihin, koska nainen luonnostaan on taipuvainen +turhamaisuuteen ja siis pyrkii laajentamaan valtaansa ja +arvollisuuttansa äärettömiin, ja harvoin antaa perää ennenkun hän on +saavuttanut rajattoman vallan. Minä päätin sentähden tehdä ehdotuksen +lakimääräyksestä, joka sulkisi naisen kaikesta osallisuudesta valtion +hallituksessa, ja minä toivoin saavuttavani tarpeeksi suurta +enemmistöä, koska ei minulla pitäisi käymän vaikeaksi selvällä ja +suostuttavalla tavalla tuoda esiin niitä epäkohtia ja sitä vaaraa, +jotka uhkasivat miehiä, elleivät he aikoinaan ryhtyneet hillitsemään +naisten itsevaltaisuutta. Jos edellytettäisiin että kokonainen kielto +naisen käyttämisestä valtion palveluksessa tuottaisi liian suuria +vaikeuksia vaadin minä että hänen valtaansa ainakin rajoitettaisiin. +Ehdoituksellani oli minulla kolminainen tarkoitus. Ensiksi hankkisin +sillä itselleni mainetta koska minä tiesin neuvon muuanta virhettä +vastaan valtionhoidossa; toiseksi minä tarkoitin vetää yleistä huomiota +järkeni ja neroni puoleen, ja sen kautta vähän parantaa nykyistä +asemaan; ja kolmanneksi minä tahdoin kostaa naisille kaikkea sitä +pilkkaa, mitä he olivat antaneet minun kärsiä; sillä miksi en sitä +samalla tunnustaisi että itsekkäisyys, omanvoitonpyyntö ja kostonhimo +olivat parhaat ehdotukseni yllyttäjät, vaikka minä viisaasti olin +varoillani siitä, ettei kettu korvani takaa pääsisi esille +pistäytymään. Minä en milläkään muotoa tahtonut minusta sanottavan että +minä, yleistä hyvää näön vuoksi ottaessani intoni esineeksi, +oikeastansa etsinkin vain omaa etuani, ja siis astuin semmoisien +ehdotusmestarien jälkiä, jotka aina olivat tahtovinansa valtakunnan +parasta, vaikka selvästi näytti, kun asiata tarkemmin punnittiin, että +oma voitto oli heidän kiivain yllyttäjänsä. + +Minä tein ehdotukseni kaikella huolellisuudella, johon suinkin kykenin, +puolustin sitä mitä ankarimmilla todistuksilla, ja jätin sen niin +alammaisimmasti ruhtinaalle. Hän, joka aina oli osoittanut minulle +erityistä hyväntahtoisuutta, hämmästyi nähdessänsä näin rohkean ja +mielettömän ehdotuksen, jonka hän ennusti minulle turmiota tuottavan. +Hän koetti sentähden sekä rukouksilla että todisteilla saada minua +päätöksestäni luopumaan. Mutta kun minä turvallisesti luotin osaksi +ehdotukseni hyötyyn osaksi siihen puolustukseen, jota miespuoliselta +suvulta odotin ja jonka luulin pysyvän lujana puolellani tässä +yhteisessä asiassa, pysyin minä, huolimatta kaikista seurausten +muistutuksista, lujana päätöksessäni. Lain määräyksen mukaan taluttivat +minun nyt torille köysi kaulassani odottamaan neuvoskunnan päätöstä; +sittekun tämä oli kokoontunut, käsitellyt asiata ja ratkaissut sen, +annettiin päätös ruhtinaan allekirjoitettavaksi, minkä jälkeen eräs +kuuluttaja sen julkisesti julisti. Päätös oli kokonaisuudessaan näin +kuuluva: + +"Tarkasti tutkittuamme selitämme, että ensimmäisen hovikurjeerin +Skabban tekemä ehdotus siitä, että naisten sukupuoli suljettaisiin +kaikista julkisista viroista, on semmoinen laatuansa, ettei sitä, +tuottamatta vaaraa valtiolle, saateta hyväksyä ja panna käytäntöön, +koska toinen puoli valtakunnan kansaa, joka on naisia, ehdottomasti +tulisi loukatuksi semmoisesta muutoksesta ja rupeaisi nurjaa mieltä +kantamaan hallitusta vastaan. Sitä paitsi pidämme me kohtuuttomana, että +puut, jotka ovat varustetut hyvillä ominaisuuksilla, suljetaan +semmoisista kunniaviroista, johon ne osoittavat itsensä arvollisiksi, +varsinkin kun jokaisen täytyy tunnustaa ettei luonto, joka ei +milloinkaan toimi tarkoituksetta, turhan tähden tuhlaa heihin niin +monia hyviä lahjoja. Me ajattelemme valtion edun vaativan, että +virkaylennyksissä enemmän otetaan huomioon taipumukset ja kyky, kuin +sukupuolisuus. Ja kun maa usein kärsii taitavien puiden puutetta, on +meidän mielestämme hurjaa ja mieletöntä muutoksella yhtäkkiä tuomita +puolet maan asukkaista, ainoasti sukupuolisuuden tähden, kelvottomiksi +ja kykenemättömiksi yleisiin toimiin. Tarkasti punnittuamme tämän asian +julistamme me tämän tuomion: 'Hurjasta, mielettömästä ja +ajattelemattomasta ehdotuksestansa on yllämainittu Skabba rangaistava +lain mukaan'." + +Ruhtinaan kävi kovasti sydämelle ja sääliksi tämä minun onnettomuuteni, +mutta kun ei hänellä ollut tapana milloinkaan muuttaa mitäkään +neuvoskunnan päätöstä, kirjoitti hän sen alle ja vahvisti sen +sinetillänsä ja antoi sen julkisesti kuulutettavaksi; kuitenkin sillä +helpoituksella tuomiossa että minä, katsoen vieraan ominaisuuteni ja +kotoperääni uudesta ja peräti oudosta maailmasta, jossa nopea-aatteinen +pää katsotaan täydellisyydeksi, vapautettiin hengen rangaistuksesta; +mutta ettei kunnioitus lakia kohtaan mitään kärsisi tämmöisen +armeliaisuuden tähden piti minut suljettamaan vankeuteen koivukuun +alkuun asti ja silloin, samalla kuin muutkin rikolliset, lähetettämän +maankuoren sisäpuoliselle pinnalle. + +Niinpiankun tuomio oli julistettu pantiin minä vankeuteen. Muutamat +ystävistäni neuvoivat minun vastustamaan tuomiota sillä perustuksella +että niin monta nuorta neiteä ja rouvaa oli ollut tuomarien joukossa, +joiden saatettiin sanoa tuominneen omaa asiaansa. Toiset +arvelivat minun menettelevän järkevämmin jos syyttäisin tästä +päähänpöllähdyksestä mukasyntynyttä tuhmuuttani, mikä oli +kansallisviaksi katsottava. Tämän jälkimmäisen neuvon minä kuitenkin +mitä jyrkimmästi hylkäsin, kunnioituksesta ylimaailmallisia +lähimmäisiäni kohtaan, joiden kunnia tuommoisesta tunnustuksesta minun +puoleltani kärsisi melkoisesti. + +Kohta jälkeenpäin sain kuulla, että ruhtinas olisi ollut valmis +käyttämään armoitusoikeuttansa, jos minä vain vilpittömästi +tunnustaisin ajattelemattomuuteni, ja tämän olisi hän todella tehnyt +vaikka rahavarain hoitajatar _Rahagna_ kiihkolla sitä vastusti; mutta, +tunnustaakseni totuuden, olin minä sangen tyytyväinen tuomiooni, sillä +se toimi, joka oli minulle uskottu, oli minusta inhoittavampi kuin +kuolema ja sitä paitsi rupesin minä suuttumaan pidempään yhdessä-oloon +ja yhteisvaikutukseen näiden, käsitettämättömästä viisaudestansa +pöyhistyneiden puiden kanssa. Minä toivoin sitä paitsi saattavani saada +paremman onnen maankuorella, jossa kaikki vieraat, sen mukaan mitä olin +kuullut kerrottavan, poikkeuksetta otettiin hyvin vastaan. + + + + +KYMMENES LUKU. + +Matka maankuoren sisäpuoliselle pinnalle. + + +Minä en ole vielä kertonut mitäkään tästä sangen kummallisesta +karkoituksesta maankuoren sisäpuoliselle pinnalle eli "ilmalaelle", +jota täällä maanalaisten kesken käytetään; tässä on juuri sopiva +tilaisuus antaa lukijalle käsitys tästä menettelystä. + +Kahdesti vuodessa saapuu tänne muutamia erittäin suuria lintuja, joita +sanotaan _Kupakeiksi_ eli postilinnuiksi; ne jäävät tänne vähäksi +ajaksi ja lentävät taas pois määrätyillä ajoilla. Syy tähän +aikamääräiseen tulo- ja lähtömatkaan on jo pitkinä aikoina antanut +maanalaisille tiedemiehille aihetta moniin aprikoimisiin. Muutamat +oppineet otaksuivat että lintuja tänne viettelevät eräänlaiset erittäin +suuret kärpäset, joita tänä vuoden aikana löytyy suurissa määrin ja +joita linnut näyttävät himoitsevan; arvelu, minkä ainakin minä katson +täydesti todistetuksi siitä, että niinpiankun kärpäset katoavat niin +linnutkin lähtevät takaisin maankuorelle. [Tässä ja edelleen on +huomattava, että missä tätä sanaa näin käytetään, niin se aina +tarkoittaa maan _sisäpuolista_ kuorta, vaikkei sitä ole nimenomaan +sanottu; jota vastoin, jos _ulkopuolisesta_ on puhe, se silloin +sanotaan. Suoment. muist.] Selvästi näkyy, että määrätty luonnonvietti +on tässä perustana, jos katsotaan toisia lintuja, jotka määrätyillä +ajoilla, ja epäilemättä samasta syystä saapuvat eräihin maanosiin. +Toiset sitä vastoin arvelevat, että maankuoren asukkaat ovat varta +vasten opettaneet näitä lintuja tuomaan saalista muista maista varsin +niinkuin pyytihaukat ja muut metsästykseen opetetut linnut. Tätä +arviota näyttäisi puolustavan se varovaisuus, jolla linnut matkansa +päätettyä laskevat saaliinsa maahan. Muidenkin asiansuhteitten johdosta +tahdotaan tehdä uskottavaksi, että nämä linnut ovat joko taidolla +opetetut taikka järjellä varustetut, sillä kun aika on heillä käsissä +lähteä matkaan, käyvät ne niin kesyiksi että ne antavat itsensä ottaa +kiinni ja panna erään verkon alle, jossa ne sitte kärsiväisesti ovat +muutaman päivän hiljaa, syöden vain ennen mainittuja kärpäsiä, joita +jo ennestään on koottu melkoisia määriä tätä varten; kaikki tämä +sentähden että ne pysyisivät aloillansa kunnes kaikki valmistukset +maanpakolaisten poisviemistä varten ovat tehdyt. Tässä menetellään +seuraavalla tavalla: niihin verkkoihin tai silaka-kaluihin, jotka ovat +lintujen päälle jo ennestään pantuina, sidotaan kiinni muuan kaukalo +eli palmikkoverkko, jossa on juuri osavasti tarpeellinen tila +ihmiselle. Kun nyt linnut havaitsevat ettei niitä kauvemmin ruokita +kärpäsillä, kohouvat ne ilmaan ja lähtevät liitämään kotiopäin. Kaksi +porvaria Pootusta, jotka muista rikoksista olivat tuomitut tähän +maanpakolaisuuten, tekivät matkan samalla kerralla kuin minäkin. Toinen +niistä oli viisaustutkija, joka oli rohjennut uhkarohkeudella kohdella +lain käskyä ja julkisesti esitellyt ja puhunut jumalan olennosta ja +henkien luonnosta. Hän oli ensin saanut suoneniskurangaistuksen, mutta +kun hän pian tämän jälkeen uudestaan rikkoi lain saman asian suhteen +tuomittiin hän maanpakolaisuuteen. Toinen näistä oli raivio, joka +tuomalla esiin epäilyjä siitä olivatko uskonnot ja hallitukset +oikeutettuja, näytti tarkoittavan kumota molemmat. Hän kieltäysi +tottelemasta yleisiä lakeja, sanoen syyksi että kuuliaisuus +maalliselle esivallalle olisi vastoin hänen omaatuntoansa. Hänen +ystävänsä koettivat mitä tuntuvimmilla syillä voittaa tämän hänen +itsepäisyytensä, muistuttaen hänelle "kuinka moniin erhetyksiin +omatunto usein on syynä lauseensa ja kuviteltujen todisteittensa +kautta; kuinka usein synkkämielisyys ja epäterveelliset nesteet +sekoitetaan innon, omantunnon arkuuden ja päähän johdatuksen kanssa; +kuinka yksinkertaista oli tuoda todistukseksi omantunnon todistusta ja +kuinka häpeämätöntä oli vaatia että toisten pitää mukauduttaman +tunteensa uskon puolesta yhden vaatimuksen mukaan, koska heillä oli +täysi valta antaa omantuntonsa olla äänestämässä hänen omaatuntoansa +vastaan" Lopuksi koettivat he tehdä hänelle selväksi, "että se joka +itsepintaisesti vaatii että hänen omantuntonsa pitää oleman korkeimpana +tuomarina, ei ole ansainnut itsellensä kansalaisoikeutta, koska kunnon +kansalaisen tulee osoittaa kuuliaisuutta maan laeille, jota ei raivio +tahdo eikä taida tehdä niinkauvan kun hänen oma tunteensa on hänellä +ainoana ojennusnuorana." Mutta kun eivät kehoitukset eivätkä +todistukset saata mitäkään vaikuttaa raivion suhteen, niin hän +piintyneenä pahuuteensa ja auttamattomana karkoitettiin maasta +maankuorelle. Meitä oli siis kolme: yksi ehdotuksen tekijä, yksi +järkeisoppinen ja yksi raivio, jotka samalla kertaa teimme tämän +matkan. + +Eräänä päivänä alkupuolella koivukuuta otettiin meidät vankeudesta ulos +ja vietiin kukin määrätylle paikallensa. Kuinka tästä hetkestä ruveten +toverieni kävi on minulta varsin tietämätöntä, sillä minä vain +ajattelin itseäni. Ehdittyämme tuolle määrätylle paikalle vartijani +heti "pakkasivat" minun tuohon nauhakaukaloon eli palmikkoverkkoon, tai +miksi sen sanoisin, ynnä myös muutaman päivän ruokatavarat. Pian tämän +jälkeen kun linnut havaitsivat, ettei niitä kauvemmin ruokittu, ne +ikäänkuin saivat kehoituksen lähtemään matkaan ja kohousivat ilmaan ja +lähtivät kiitämään eteenpäin tavattomalla nopeudella. Maanalaiset ovat +ylipäänsä sitä mieltä että Natsaari-kiertotähti on sadan peninkulman +päässä maankuoresta. Minä en saata varmuudella sanoa kuinka pitkän ajan +tätä matkaa kesti, mutta minusta oli kuin olisi retkeen kulunut noin +neljäkolmatta tuntia. Havaittuani kaiken luonnon pitkän ajan ollen +hiljaa ympärilläni rupesin vihdoin kuulemaan huumaavata melua, josta +saatoin ymmärtää etten ollut pitkän matkan päässä maasta. Nyt minä +tulin perin vakuutetuksi siitä, että linnut todella olivat opetettuja, +sillä ne laskeusivat maahan niin suurella varovaisuudella ja taidolla +ettei kaukalo saanut vähintäkään täräystä. Minä havaitsin kohta +ympärilläni koko joukon apinoita, joka teki minun koko lailla +levottomaksi sillä Natsaarilla olivat nämä olleet minun pahimpia +kiusanhenkiäni. Tämä levottomuuteni vielä yltyi kun sain kuulla heidän +lörpöttelevän ja papattavan keskenänsä, ja kun tulin havainneeksi +heidän naurettavan koreata pukuansa ja kuinka tyhmän mahtavasti he +käyttäysivät. Minä ymmärsin nyt että ne olivat maan asukkaita; mutta +tottuneena kuin olinkin kaikellaisiin mahdottomuuksiin ei löytynyt siis +mitäkään mikä olisi minua peräti hämmästyttänyt, minkätähden minä pian +taas sain rohkeutta, varsinkin kun huomasin että apinat mitä +hienoimmalla kunnioituksella ja kohteliaisuudella tulivat auttamaan +minua, heidän uutta vierastansa, kaukalon vankeudesta. Tuskinpa +tempukkaammin menetellään lähettiläitä vastaanotettaissa meidän +maailmassa. Yksi toisensa perään astui minun eteeni ja puhutteli minua +sanoilla "Pul asser." Usean kerran kuultuani tämän tervehdyksen +kerrottavan ja vihdoin vastattuani samoilla sanoilla, purskahtivat he +tavattomasti nauramaan, ja osoittivat koko joukolla naurettavia +liikkeitä erityisen ihastuksensa minun nopeasta käsityskyvystäni. Minä +huomasin heti että nämä asukkaat olivat kevytmielisiä, uteliaita ja +puheliaita. Kun he puhuivat, oli kuulija kuulevanansa rummun +päristystä, siihen määrään nopeasti seurasi sana toistansa ilman +hengenvetoa; ne olivat sanalla sanoen Pootualaisten suora vastakohta +sekä puvun ja kielen että tapojen ja ruumiin rakennuksen puolesta. +Aluksi he hämmästyivät nähdessään minun luomislaatuni, mutta heidän +hämmästyksensä varsinaisena syynä oli se, että minulta puuttui häntä; +sillä, kun kaikista järjettömistä eläimistä ei mikään ole enemmän +ihmisen kaltainen kuin apina, olisivat he pitäneet minun heidän omaan +sukuunsa kuuluvana jos vain tuo häntä olisi minulla ollut, varsinkin +kun ne aina ovat huomanneet kaikki muut Natsaari-kiertotähden asukkaat +varsin toisellaisiksi. + +Heti maalle tultuani vietiin minut sangen suureen huoneukseen, joka oli +kauniisti järjestetty katon reunakoristeilla, peileillä, marmorilla, +uhkeilla huonekaluilla ja tapeteilla. Vartio oli sijoitettu +ulkopuolelle, josta saatoin ymmärtää ettei täällä mikään halpa apina +asunut; niinpä sainkin pian tietää että tämä oli itse pormestarin +asunto. Kun hän mielellänsä halusi puhua kanssani, määräsi hän muutaman +opettajan opettamaan minulle maan kieltä. Minä käytin tähän +neljänneksin vuotta, ja kun minä tämän ajan kuluttua jotenkin hyvin +osasin puhella heidän kanssansa luulin minä heissä herättäväni yleistä +ihmettelemistä nopean käsityskykyni ja hyvän muistini kautta. Mutta +opettajani olivat pitäneet minun siihen määrään huonopäisenä ja +raskasoppisena, että he kärsimättömyydessään olivat usean kerran olleet +vähältä jättää minut sikseni. Sentähden, samaten kuin minua Natsaarilla +nopean käsityskykyni tähden ivalla sanottiin _Skabbaksi_ eli +liianaikaiseksi sain minä näiltä apinoilta tylsyyteni tähden nimen +_Kakidora_, joka merkitsee pöllöpäätä; sillä täällä annetaan arvoa vain +sille, joka nopeasti käsittää asioita ja joka aimo tavalla saa suutansa +piestyksi. + +Sillä ajalla, jona minulle opetettiin marakattien kieltä, vei isäntäni +minua usein pitkin kaupunkia, jonka tunnusmerkkinä kaikkialla näyttää +olevan komeus ja loisto. Tuskin saattoi päästä kulkemaan tuon suuren +vaunu- ja palvelijamäärän sekä tuon edestakaisin aaltoilevan +kansanpaljouden tähden. Mutta kaikki tämä oli ainoasti pikkuseikkoihin +luettavata verraten siihen hullupäiseen ylellisyyteen joka vallitsee +itse pääkaupungissa, jossa havaitaan ikäänkuin keskipisteesen koottuna +kaikki turhallisuus ja loisto, joka suinkin saatetaan ajatella. +Niinpian kun olin tämän maan kielen täydellisesti oppinut, vei isäntäni +minun tähän kaupunkiin, jossa hän aikoi lahjoittaa minun harvinaisena +lahjana eräälle neuvosherralle, jonka suosiota hän erittäin pyrki +saavuttamaan; sillä hallitus on ylimyksellinen ja koottuna Suuren +Neuvoskunnan käsiin, jonka jäsenet kaikki tyyni ovat vanhoista +aatelissuvuista. Ne, jotka eivät ole jalosyntyisiä, eivät milloinkaan +saata toivoa nousevansa ylemmälle kuin katteiniksi, rahaston hoitajiksi +taikka näiden arvoisiin virkoihin maakunnissa ja pienemmissä +kaupungeissa; joskus niistä kuitenkin joku koroitetaan pormestariksi, +kuitenkin ainoasti erityisten ansioitten johdosta. Niinpä esim. oli +isäntäni tullut pormestariksi hyvän päänsä takia, joka oli siihen +määrään rikas aatteista ja pään-pöllähdyksistä, että hän kuukauden +ajalla oli ehtinyt tehdä kahdeksankolmatta eri ehdotusta, ja vaikkei +ainoakaan niistä soveltunut maan tarpeesen eli hyväksi, todistivat ne +kuitenkin runsaasti varustetusta keksimyskyvystä ja vaikuttivat että +hän saavutti suuren maineen; sillä ei missäkään muualla koko +maanalaisessa maailmassa pidetä ehdotuksen tekijöitä niin suuressa +arvossa kuin tässä maassa. + +Valtakunnan pääkaupungin nimi on _Martinia_, jonka mukaan koko maa on +saanut nimensä. Sillä on luonnonihana asema, uhkeita rakennuksia, se on +etevä kauppakaupunki varustettuna suurellaisella sotalaivatehtaalla. +Suuruutensa puolesta ei se ole paljon Pariisia pienempi. Tungos oli +kaduilla niin suuri että meidän, sanan oikeassa merkityksessä, täytyi +raivata itsellemme tien tullaksemme siihen osaan kaupunkia, jossa +presidentti itse asui; sillä hänelle isäntäni, pormestari, aikoi minun +lahjoittaa. Saavuttuamme palatsin läheisyyteen, riensi isäntäni erääsen +majataloon pukuansa järjestämään, saattaaksensa esiintyä +moitittamattomasti presidentin edessä. Oitis hänen ympärillensä +kokoontui suuri määrä palvelijoita, joita yleensä sanottiin +_maskatteiksi_ ja jotka olivat kaikkien niiden palvelukseksi, mitkä +aikoivat käydä jonkun ylhäisen herran luona. Nämä maskatit harjaavat +vaatteet, pesevät pois likapilkut ja niillä on erittäin suuri kyky +panemaan kuntoon kaikkea mikä jollakin tavalla on epäjärjestykseen +joutunut. Yksi niistä otti heti haltuunsa pormestarin miekan +hivuttaaksensa kiiltäväksi. Toinen koristi hänen häntäänsä suurella +määrällä nauharuusuja monissa värivivahteissa, sillä nämä apinat eivät +pidä mitäkään niin tärkeänä kuin saada häntänsä somasti koristetuksi, +niin, löytyispä siellä neuvosherroja -- mutta varsinkin heidän +rouviansa -- jotka juhlallisiin tiloihin kustantivat häntäänsä +vähinnäkin puolentoista tuhatta markkaa meidän rahassamme. Muuan +maskatteista käytti "passaria" tarkasti mitataksensa olivatko puvun +kaikki eri osat täydessä sopusuhdassa keskenänsä, toinen tuli juosten, +kädessänsä astiassa naamaväriä, ja maalasi yks' kaks' pormestarin +kasvot, toiset siivosivat hänen kynsiänsä, valelivat hänen päällensä +hyvänhajuista vettä, kuivasivat häntä, järjestivät hänen hiuksensa, +pitivät kuvastinta hänen edessään ja kaikki tämä tapahtui semmoisella +innolla ja tarkkuudella kuin maamittarit meillä, kun heidän pitää +pistämän ja värittämän kartan. Minä ajattelin itsekseni: kuinkahan +pitkä aika ja kuinkahan suuria kustannuksia tuhlataankaan naisten +pukuun, kun näin monta mutkaa maalaamisen, harjaamisen ja +kiillostuttamisen puolesta tarvitaan miesten kuntoon saamiseksi. Ja +totta on, että Martinian naiset niin ylen määrin koettavat peittää +ruumiilliset puuttuvaisuutensa ja vammansa naamamaalilla, rasvoilla ja +koristeilla että sitä on iljettävä katsella; sillä kun hiki on ehtinyt +sekoittua noihin lihaviin aineihin käy samaten kuin kokin sekoittaessa +monta erilaista soppaa yhteen; mahdoton on sanoa miltä se hajahtaa, +mutta pahalta se hajahtaa. + +Kun isäntäni vihdoin oli tarpeeksi "pulieerattu", voideltu, rasvattu, +maalattu, harjattu ja kammattu lähti hän minun kanssani presidentin +palatsille, perässänsä ainoasti kolme palvelijaa. Tultuansa eteiseen +otti hän kengät jaloistansa, ettei hän olisi liannut marmorilaattiata. +Me saimme odottaa kokonaisen tunnin ennenkuin meidät ilmoitettiin +presidentille emmekä sittekään päässeet sisälle ennenkuin isäntäni oli +antanut juomarahoja, millä tavalla tässä maassa ostetaan palvelijoitten +suosio. Presidentti istui korkealla, kullatulla tuolilla, ja nähtyänsä +minun isäntineni astuvan huoneesen purskahti hän tavattomasti nauramaan +ja teki semmoisen määrän tyhmiä ja naurettavia kysymyksiä että minun +rupesi koko ruumiiltani hikeä valuamaan. Jokaisen vastauksen kuultuansa +nauraa honotti hän irvistäen niin että nenänsä rypistyi. Minä otaksuin +että naurettavaisuutta ja narrimaisuutta täällä pidetään suuressa +arvossa, ajatus minkä salaa uskoin isännälleni. Mutta tämä vakuutti +minulle että presidentti oli erittäin lahjakas mies. Kuinka ylen +nerollinen hän oli, kävi parahiten selville tuosta äärettömästä +määrästä erilaisia toimituksia joita hallitus oli hänelle uskonut +vaikka hän vasta oli varsin nuori mies. Hänen käsityskykynsä oli +niin vilkas ja nopea, että hän saattoi selvittää mitä tärkeimmät +asiat viinilasin ääressä, olipa hänellä tapana päivällis- ja +ehtoollis-aterian aikana, odottaessaan uutta ruokalajia, tehdä +suunnitelman uuteen asetukseen. Kun kysyin kuinka kauvan tuommoiset +asetushätikkötyöt pysyivät voimassa, vastasi hän minulle, että ne +ylipäänsä ovat noudatettavina kunnes neuvoskunta katsoo hyväksi ne +jälleen kumota. + +Sittekun presidentti puolen tunnin ajan yhä oli lörpötellyt minun +kanssani, millä ajalla hän oli yhtä vilkas kielensä puolesta kuin +meidän parturimme kotona, kääntyi hän isäntäni puoleen ja ilmoitti +aikomuksensa olevan ottaa minun palvelijoittensa joukkoon, koska hän +raskaan käsityskykyni johdosta saattoi päättää että minä olin syntynyt +hullujen maassa ja tyhmyyden tähden turvissa ja etten minä siis +kelvannut mihinkään tärkeämpään toimeen. + +"Niin," sanoi isäntäni, "minä olen todella havainnut jonkinlaisen +synnynnäisen tylsyyden hänessä, mutta jos hänelle vain suodaan aikaa +ajattelemiseen, arvostelee hän asioita sangen järjellisesti." + +Tähän vastasi presidentti: + +"Olkoonpa niin, mutta täällä me tarvitsemme nopea-aatteisia miehiä, kun +asioiden paljous ei siedä vitkallisuutta." + +Hän rupesi nyt tekemään minulle koko joukon nenäkkäitä kysymyksiä +jäntereitteni voimasta, ja kehoitti minun nostamaan erästä raskasta +painoa, joka oli laattialla, ja kun tämä minulle ponnistuksetta +onnistui sanoi hän: + +"Luonto on, mitä sielusi lahjoihin tulee, kohdellut sinua äitipuolen +tapaan, mutta on tämän puuttuvaisuuden palkinnut ruumiinvoimilla." + +Minut käskettiin nyt hetkiseksi poistumaan toiseen huoneesen, jossa +palvelijat ottivat minun sangen ystävällisesti vastaan, mutta samalla +kiusasivat minua hirmuisesti lipeällä kielellänsä, alinomaisella +papatuksellansa ja kummallisilla kysymyksillänsä. He latelivat minulle +semmoisen määrän kysymyksiä meidän maailmastamme, etten minä lopuksi +tietänyt mitä piti vastaamani, ja kuinka jatkoinkin ja vähä välillä +pistin valhetta sekaan en saattanut heidän uteliaisuuttansa tyydyttää. + +Vihdoin tuli isäntäni sisähuoneesta ulos ja ilmoitti minulle, että +Hänen Ylhäisyytensä oli ottanut minun hovipalvelijoittensa joukkoon. +Presidentin edellisistä virkkauksista saatoin jotenkuten ymmärtää että +se virka, jonka olin saanut, ei ollut erityisestä merkityksestä vaan +olin minä korkeintaan määrätty linnanvoudiksi taikka hovimestariksi. +Kysymykseeni tämän seikan laidasta vastasi isäntäni: + +"Hänen ylhäisyytensä on erityisen suosion osoitteena ottanut sinun +ensimmäiseksi kantajaksensa, josta saat palkkaa kaksikymmentä viisi +_sterkulaattia_ (noin 300 markkaa meidän rahassamme); hän on sitä +paitsi luvannut ettei sinun tarvitse olla palvelukseksi muille kuin +hänelle itselle ja Hänen Armollensa Presidentin rouvalle." + +Tämä vastaus iski minuun kuin ukkosen nuoli, ja mitä vaikuttavimmalla +tavalla koetin minä selittää isännälleni kuinka kohtuutonta oli näin +halvassa toimessa pitää "parempain ihmisten lapsia". Mutta +hovipalvelijat katkasivat murhevirteni, kokoontuivat miehissä +ympärilleni ja olivat vähältä tukehduttaa minut tomppelimaisilla +onnitteluillansa. Minut osoitettiin vihdoin pieneen huoneesen, jossa +illallinen oli pantu esille. Syötyäni hiukan ja saatuani tiedon +vuoteestani menin heti levolle, mutta olin niin liikutettuna +mielessäni, että minun oli mahdoton nukkua. Alinomaa pyöri mielessäni +tuo ylpeä paremmuuden tapa, jolla nämä apinat minua kohtelivat, ja +spartalaisen kärsiväisyyttä todella kysyttiin tämmöisen katkeran +loukkauksen kestämiseen. Minä surin onnetonta kohtaloani, joka täällä +tuntui paljon tukalammaksi kuin Natsaarilla, ja minä sanoin itselleni: +"Mitähän tuo suuri Kadoki, Pootualaisten suurkansleri, elämästänsä +pitäisi jos hän tulisi tänne? Häntä tuskin katsottaisiinkaan, häntä, +joka tarvitsee kokonaisen kuukauden ehdotuksen tekemiseen. Mitähän +tulisi Palmkan kohtaloksi tässä maassa, jossa neuvosherrat keksivät, +laativat ja kirjoittavat lakimääräyksen suurusta syödessänsä?" +Kaikesta, mitä tähän saakka olin huomannut, oli varsin päivän selvää +että minä viisaitten maasta olin joutunut narrien pääkortteeriin. Perin +menehtyneenä minä vihdoin vaivuin uneen. Minä en tiedä kuinka kauvan +untani kesti, sillä yön ja päivän eroa ei ole täällä olemassa; pimeys +tulee ainoasti silloin kun Natsaari määritetyllä ajalla tulee maan +kuoren ja maanalaisen auringon välitse ja silloin peittää sen. Paitsi +tätä ajoittain palajavata kokonaista auringonpimennystä ei löydy +mitäkään vuodenaikain eroitusta, kun aurinko aina on yhtä etäällä +maankuoresta. + +Minä en ollut vielä hevin ehtinyt herätä ennenkun eteeni ilmestyi +marakatti, joka ilmoitti itsensä minun virkaveljekseni ja joka toi +mukanansa kaikellaisia vöitä ja irtohännän, minkä hän sitoi kiinni +peräpuoleeni että minä tulisin toisten apinoitten kaltaiseksi. Sitte +käski hän minun olemaan valmiina, sillä presidentti piti tunnin perästä +kannettaman yliopistoon, johon hän ynnä toiset Neuvostokunnan herrat +olivat saanut kutsumuksen läsnäolollansa kunnioittamaan eräitä +tohtorinvihkiäisiä, joiden piti tapahtuman kello neljätoista +aamupäivällä. Tässä lienee tarpeen ilmoittaa, että vaikkei päivää ja +yötä saateta eroittaa, koska aina täysi päivä vallitsee, jaetaan +kuitenkin päivä määrättyihin tunteihin, puoliin tunteihin ja +neljänneksiin kelloilla taikka tuntilaseilla, niin että +martinialaiseen vuorokauteen menee kaksikolmatta tuntia. Vuosi +luetaan Natsaari-kiertotähden kulun mukaan, joka tekee retkensä +auringon ympäri puolta lyhyemmässä ajassa kuin maankuori. + +Kello neljätoista me siis kannoimme Hänen Ylhäisyytensä kullatussa +kantotuolissa yliopistoon. Astuessamme juhlasaliin näimme sillä monta +maisteria ja tohtoria jo istuvan rivissä. Kaikki nousivat seisomaan ja +kääntyivät selin Hänen Ylhäisyyteensä, hänen kulkeissaan heidän +ohitsensa; tämä on suuri kohteliaisuuden osoitus, ja sentähden he +kuluttavat niin suuria kustannuksia häntänsä koristamiseen ja +nauhoittamisen. Minusta tämä takaperäinen tervehtämistapa tuntui sekä +tyhmältä että naurettavalta, sillä selkänsä johonkuhun henkilöön +kääntäminen osoittaa meillä kylmämielisyyttä ja halveksimista; mutta: +kullakin maalla on oma tapansa. Mainitut tohtorit ja maisterit istuivat +salin molemmilla sivuseinillä, ja salin yläpäässä oli puhujatuoli +sijoitettu, missä tällä kertaa oli se apina, joka piti tohtoriksi +vihittämän. Ennenkun vihkimystoimitus tapahtui pidettiin väitös eräästä +tieteellisestä teoksesta, jolla oli tämä nimi: "Fyysillinen +inauguraalidissertatiooni [luonnontieteellinen vihkimys-tiedeteos], +jossa esitellään ja selvitetään tuo tärkeä kysymys: tuleeko se ääni +minkä kärpäset ja muut hyönteiset lentäessään saavat aikaan, suusta vai +perästä." Vihittävällä oli puolustettavana edellinen mielipide, mutta +opponentit eli vastaväittäjät vastustivat tätä niin tulisesti, että +minä jo pelkäsin verisen tappelun tulevan tämän sanasodan päätökseksi, +ja kuka tietää kuinka olisikaan käynyt elleivät senaattorit olisi +nousseet ylös ja virka-arvollansa hillinneet tämän puuskan. Väitöksen +ajalla soitettiin huilua; muuan huilunpuhaltaja oli nimittäin +saapuvilla joko kovilla äänillä elähyttämässä taistelevia, jos he +rupeaisivat laimentumaan, taikka vienoilla säveleillä hillitsemässä +heidän liiallista intoansa. Nämät ja muut keinot eivät kuitenkaan +tavallisesti mitäkään hyödytä, sillä eipä olekaan helppo asia noudattaa +kohtuullisuutta, kun tärkeistä asioista väitellään, mistä me kyllä +olemme kokemuksen saaneet omassa maailmassamme, jossa sekavia +kysymyksiä käsitellään yhtä suurella tulistuksella. Kuitenkin taukosi +tämä riita, joka näytti verta ja murhaa uhkaavalta, yhtäkkiä +molemmanpuolisella kiitoksella ja onnittelemisella, ihan niin kuin +meidänkin akademioissamme, jossa väitöksen tekijä vanhaan totuttuun +tapaan aina astuu puhujatuolilta voittajana. + +Sittekun väitös oli loppunut toimitettiin vihkimys seuraavilla +tempuilla: Kandidaatti asetettiin keskelle salia, minkä jälkeen kolme +työapuria vakavin ja vitkallisin askelin lähenivät häntä ja kaatoivat +sangollisen kylmää vettä hänen päällensä. Sitte he valelivat häntä +hyvänhajuisella rasvalla ja savustivat häntä myös hyvänhajuisella +savulla sekä antoivat hänelle annoksen ylöstysainetta. Sittenkun kaikki +tämä oli tehty mitä suurimmalla juhlallisuudella ja alasvaivutetuin +päin, julistettiin hän lainmukaisesti vihityksi tohtoriksi. Ylen +ihmeissäni näistä kummallisista tempuista kysyin eräältä oppineelta +mitä tämä meno merkitsi. Hän valitti taitamattomuuttani ja vastasi, +että vesi, savutus ja ylöstysaine osoitti vihityn nyt päässeen kaikista +vanhoista virheistänsä ja heikkouksistansa ja hänen tuli nyt huolehtia +saada ja pitää rahvasta ylemmällä olevata katsantotapaa. Tämän tiedon +saatuani minä häpesin osoitettua tyhmyyttäni, ja ihailua täynnä en minä +uskaltanut tehdä useampia kysymyksiä, etteivät saisi sanoa minun nyt +vasta ensi kerran olevani hienojen ihmisten parissa. + +Toimituksen lopetti kajahtava toitotus rummuilla, huiluilla ja +torvilla. Uusi tohtori poistui puettuna vihreään vaippaan, vyö +suolillansa, ja koko tämä oppinut seura saattoi hänen kotio; mutta kun +hän ei ollut aatelissukua, ei häntä kuljetettu kantotuolissa vaan häntä +vedettiin jonkinlaisella kelkalla jonka edellä kulkui huovia pitkissä +kauhtanoissa. Päivän juhlallisuus lopetettiin, vanhaan totuttuun +tapaan, uhaallisilla kemuilla ja paremmanlaisella perähuvilla, jossa +ryypiskeltiin niin tuimasti, että useimmat eivät omin neuvoinsa +päässeet kotio vaan he kannettiin sinne ja saivat muutaman päivän olla +lääkärin hoidossa tullaksensa taas omaan tilaansa. Ei mitäkään siis +puuttunut tässä juhlallisessa menossa, vaan oli se alusta loppuun +niinkuin piti; ja minä saatan vakuuttaa etten minä milloinkaan ole +ollut läsnä kaikissa pikkuosissansakin enemmän yliopistollisissa +vihkiäisissä ja etten milloinkaan ole nähnyt kandidaattia +laillisemmaksi tohtoriksi vihittävän. + +Riita-asioita ratkaistaan tuomioistuimissa erittäin nopeasti, niin että +minulla on täysi syy ihailla tuota rivakkuutta ja tarkkaa älyä, joka on +tämän kansan tunnusmerkkinä, sillä ei ole ensinkään harvinaista että +tuomari, jo ennenkun asianajajat ovat ehtineet puheensa lopettaa, +nousee seisomaan, ja lausuu ajatuksensa yhtä ketterästi, kuin muotonsa +puolesta täydellisesti. Minä kävin usein oikeuksissa tutkiakseni +martinialaista oikeudenkäyntitapaa. Ensi silmäyksellä näyttivät minusta +päätökset aina hyvin perustetuilta ja johdetuilta luonnollisesta +kohtuullisuuden tunteesta, mutta tarkemmin niitä tutkittuani havaitsin +minä ne siihen määrään vääriksi, ulkopuolisiksi ja täynnä vastamieliä, +että minä mieluummin olisin tyytynyt arpanopon määräämään kuin näiden +tuomarien tekemään päätökseen. + +Tämän kansan laeista en saata sanoa mitäkään, niiden pysymättömyyden +takia, sillä laki ja oikeus on täällä vuotuisen vaihdoksen alainen +niinkuin pukukin. Niinpä rangaistaankin moni lainrikkomisista, jotka +eivät olleet rikoksia silloin kun teko tapahtui, ja moni tuomitaan +ainoasti sillä perusteella, että teot, jotka ennen olivat sallituita, +sittemmin, uuden lain mukaan, olivat tulleet rangaistuksen alaisiksi. +Tästä syystä vetoovat kaikki alemmista ylempiin oikeuksiin, siinä +toivossa että silloin voimassa oleva laki ehtii riidan jatkuessa +muuttua. Varsinaisena syynä tähän on se, että kansa kiiruissaan liiaksi +hätiköitsee lainsäädännässään. Tähän saatetaan lisätä että kansa niin +himoitsee uutta ja uutisia, että se pian väsyy hyödyllisimpiinkin +lakeihin ja suhteisin ainoasti sentähden että ne vähäistä pidemmän ajan +ovat olleet voimassa. + +Asianajajia pidetään täällä suuressa kunniassa heidän väitöksissä +esiintyvän nokkeluutensa ja viisastelevaisuutensa tähden, ja muutamat +täällä löytyvistä asianajajista ovat niin taitavat sananlaadinnassa +etteivät ne milloinkaan ota ajaaksensa muita kuin epäiltäviä ja vääriä +asioita, ainoasti näyttääksensä mikä tavaton taito heillä on suun +pieksemisessä, ja kuinka he kykenevät mustan valkeaksi tekemään. +Tuomarit tuomitsevat usein väärän asian hyväksi, ainoasti sentähden +että sitä on taitavasti puolustettu ja että kaikkia muototemppuja on +huomioon otettu. Joskus saattaa kuulla heidän sanovan: "Kyllähän me +ymmärrämme asian olevan väärän, mutta kun niin suurta taitoa ja +johdonmukaisuutta on osoitettu sitä puolustettaissa, emme me saata olla +päästämättä inansa oikeuden kovuuden siteitä." + +Oikeustieteen tohtorit antavat opetusta laissa ja oikeudessa eri +hinnoista, mikä riippuu riita-asian laadusta; esim. huonon ja väärän +asian puolustamisen, taikka, niinkuin Kreikkalaiset ennen sanoivat, +parantamisen taidon opetuksesta ottivat he palkkioksensa kaksikymmentä +sterkulaattia; jota vastoin opetuksesta ja neuvosta oikean asian +puolustamiseen ei tarvitse maksaa kuin kymmenen sterkulaattia. +Oikeusmuodot ovat niin monia ja laajoja että tuossa suuressa +paljoudessa toisensa perään ilmestyviä lakeja ja asetuksia on mahdoton +saada selville mitä laki oikeastansa määrää. Sillä kun Martinialaisilla +on erinomainen tarkkaälyisyys ja vilkas käsityskyky, halveksivat he +kaikkea semmoista mikä on yksinkertaisia ja selvää, pannen arvoa +ainoasti sille, joka on nokkelata, viisastelevata ja sekoittavata. + +Sama on laita heidän uskontonsa suhteen, joka on ylenmäärin +epäkäytännöllinen ja joka vain on kokoelma tyhjiä tutkimuksia. Niinpä +esim. on heidän keskensä olemassa kaksisataa kolmekymmentä eri ajatusta +jumalan olennosta, ja kolmesataa yhdeksänkymmentäkuusi eri mielipidettä +sielun luonnosta ja ominaisuuksista. Martinialaiset eivät milloinkaan +käy kirkossa taikka jumaluusopillista esitelmää kuulemassa saadaksensa +"rakennusta sielullensa" taikka jotakin oppiaksensa, vaan ainoasti +kuullellaksensa sitä taitavuutta ja somuutta, jolla saarnamiehet taikka +opettajat lauselmansa lausuvat. Jota käsitettämättömämmästi nämä +puhuvat, sitä enemmän heitä kiitetään, sillä jos Martinialaiset jotakin +mielihyvällä rupeavat kuultelemaan pitää sen oleman semmoista, jota he +eivät ymmärrä. Kun he enemmän ottavat huomioonsa kieltä kuin itse +sisältöä, esiintyy heidän puhujiensa taito enemmän lauselmien +hienoudessa ja somuudessa sekä taidokkaissa käänteissä kuin +järjellisissä johtopäätöksissä ja älykkäissä todistuksissa. Minä siis +en milloinkaan uskaltanut suutani avata kristinopista, joka niinkuin +tiedämme on yksinkertainen, helposti ymmärrettävä, ja jonka +varsinaisena tunnusmerkkinä on koristamaton totuus. + +Missäkään ei ehdotuksen tekijöitä pidetä niin suuressa kunniassa kuin +tässä maassa, ja jota mahdottomampi ja järjettömämpi jokin ehdotus on, +sitä suurempaa mieltymystä se voittaa. Kun kerran eräälle marakatille +selitin minkä laatuinen maanpallo oli ja sanoin hänelle että sen +ulkopuolisella kuorella asui ihmisiä, oli hänellä oitis se ehdotus +valmiina, että kaivoskäytävällä avattaisiin kulkutie ylämaailmaan. Tätä +ehdotusta kohtasi heti yleinen suositus, ja oitis muodostettiin +"ylimaallinen kauppayhtiö", johon asukkaat parvittain yhtyivät ja +ostivat osakkeita. Mutta sittekun koko maa hyvin oli saatu liikkeesen +tämän kauppayrityksen tähden, ja iso joukko perheitä, jotka olivat +näitä osakkeita ostanut, oli joutunut kurjaan taloudelliseen tilaan, +oivallettiin vihdoin kuinka mieletön tämmöinen tuuma oli ja koko +yrityksestä luovuttiin. Ehdotuksentekijä, joka oli tuottanut maalle +niin suuria kustannuksia, pysyi kuitenkin vapaana; häntä ei vedetty +edesvastaukseen huimauspuuhastansa, vaan sai päin vastoin ylen määrin +kiitosta, sillä Martinialaiset sovittavat tämmöisiin kohtiin erästä +sananlaskua, joka on näinkuuluva: + + "Jos loppu tulikin huonoksi, + niin puuhaa nero kaunisti." + +Kun perinpohjin olin ehtinyt tutkia tämän kansan luonnetta, rupesin +pyrkimään siihen, että yrityksellä samaan uutisehdotuspuuhaan päin +saavuttaisin mainetta Martinialaisissa ja samalla parantaisin asemaani. +Tarkasti havaitsemalla ja seuraamalla asiansuhteita, oivalsin minä yhtä +ja toista, joka oli parannuksen tarpeessa: minä havaitsin että maa oli +siunattu taiteilijoilla, mutta että se kärsi suurta todellisten +käsityöläisten puutetta. Minun ensimmäinen ehdotukseni siis tarveus ja +arvoton loisto vaikuttaa, pilkalla ja halveksimisella. Minä suutuin +itseeni oman tyhmyyteni tähden ja ajattelin: "sinä olet päämestari +narrien joukossa etkä ansaitse parempaa kuin että kaiken ikääsi saat +pitkittää kehnoa kuormaveturin virkaasi". Kuitenkaan en päästänyt +rohkeuttani rappeutumaan; mutta kun havaitsin ettei ollut mitäkään +voittamista hyödyllisillä ehdotuksilla päätin koettaa eikö minun +jollakin hulluinhuoneen omaisella ehdotuksella onnistuisi nousta +alhaisesta asemastani yhteiskunnassa. Minä uskoin tuumani eräälle +järkevälle marakatille ja hänkin kehoitti minua näillä sanoilla: + + "Tee teko semmoinen, josta maksanut moni on päänsä, + Toimista jos nousta sa tahdot..." + +Ja kun hän edelleen minulle huomautti että täällä löytyi monta, jotka +vain vihellyspillejä ja lastenleluja uusimalla, mutta varsinkin +keksimällä uusia kuosia pukujen suhteen, olivat tulleet kansakunnan +erityiseen suosioon, havaitsin minä ettei täällä ollut muuta tehtävänä +kuin ruveta houkkioksi houkkioiden parissa. Minä muistuttelin +mieleeni kaikkia mitä hurjimpia keksimyksiä ja puuhia Euroopassa, ja +tarkasti asiata punnittuani, päätin tehdä ensi yritykseni niillä +päänkoristeilla, joita me kutsumme _peruukoiksi_. Minä havaitsin että +maassa löytyi runsaasti kuttuja, joiden karvanahka kelpaisi +tarkoitukseen, ja kun Herraansa mennyt holhoojani pidemmän ajan oli +harjoittanut peruukkamestarin ammattia, en minä ollut perin tottumaton +tähän taitoon. Minä valmistin siis kutun karvoista peruukan, joka sopi +minun päähäni, ja näytin itseni tämä koristus päässäni presidentille. +Hän osoitti mitä suurinta ihmettelemistä tätä uutta outoa esinettä +nähdessään; otti peruukan minun päästäni, pani sen omaan päähänsä ja +riensi kuvastimen eteen katsomaan "kuinka se häntä vaatetti." Hän +mielistyi niin tähän uuteen pääkappaleesen, että hän riemuiten +huudahti: "Haa! Minä olen jumalien kaltainen!" ja kutsutti puolisonsa +huoneesen ottamaan hänen iloonsa osaa. Hänkään ei ollut vähemmin +ihastunut kuin miehensä, syleili häntä ja vakuutti ettei hän koko +elämässään ollut nähnyt niin kaunista, johon mielipiteesen kaikki +talonväki ja palvelijat riensivät yhtymään. Sitte kääntyi presidentti +minun puoleen ja sanoi: + +"Oi _Kakidora_! Jos tämä sinun keksintösi yhtä paljon miellyttää +valtiota kuin minua, saat itsellesi odottaa mitä suurimpia +kunnianosoituksia valtiolta." + +Minä kiitin alammaisimmasti ja jätin oitis hänen ylhäisyydellensä +hakemuksen, pyynnöllä että hän veisi sen Neuvoskunnalle. Tässä +hakemuksessa minä puolustin ja selitin keksintöni hyvyyttä ja +ansiollisuutta seuraavin sanoin: + + "Heidän Ylhäisyytensä, + Korkea- ja jalo-syntyiset, + Korkeasukuiset, + Korkeasti viisaat ja + Korkeaoppiset + Herrat Neuvosherrat! + +Hillitsemätön halu, pienen tilani ja kykyni mukaan, saattaa olla apuna +valtion edun edistyttämiseen, on yllyttänyt minun ajattelemaan ja +valmistamaan uuden, tähän saakka tuntemattoman pään peitteen, jonka +minä täten kaikessa alammaisuudessa jätän ja alistan Korkeasti oppineen +ja valistuneen Neuvoskunnan arvosteltavaksi, ensinkään ottamatta +epäilläkseni sitä, että se armollisesti otetaan vastaan, ennen kaikkia +siihen katsoen, että minun keksintöni tarkoittaa kansakunnan +kaunistusta ja kunniaa sekä koko maailmalle todistaa sitä, että samaten +kuin martinialainen kansa voittaa kaikki muut kansat hyvien avujen ja +älyn puolesta, se myös on ensimmäisenä puvussansa ja semmoisissa +ulkonaisissa kaunistuksissa, jotka koroittavat ruumiin arvollisuutta ja +miellyttäväisyyttä. Minä vakuutan pyhästi, etten minä tarkoita omaa +etuani enkä myöskään vaadi mitäkään palkintoa työstäni; minä katsoisin +itseni kylläksi palkituksi jos minun olisi onnistunut edistyttää +yleistä hyvää ja kansakunnan kunniaa. Mutta jos Korkeasti valistunut +Neuvoskunta puolestansa katsoisi minun palkintoa ansainneeni, otan minä +ilolla ja kiitollisuudella vastaan suosionnäytteen, joka, samalla kun +se antaisi kansalle uuden todistuksen Saman Korkean Neuvoskunnan +jalomielisyydestä, myös olisi kehoituksena muille ponnistautumaan +samallaisten ja toisten parempien keksintöjen tekemiseen. Ainoasti +tässä tarkoituksessa olen minä valmis ottamaan vastaan Neuvoskunnan ja +martinialaisen kansan kiitoksen. Sulkein itseni Korkeitten Herrojen, +Heidän Ylhäisyyksiensä, Neuvoskunnan ylhäisten jäsenten suosioon ja +hyväntahtoisuuteen, on minulla kunnia piirtää + + Jalosukuisen Neuvoskunnan + Alammaisin palvelija + _Kakidora_." + +Kun presidentti meni Neuvoskuntaan pani hän tämän hakemuksen peruukan +kanssa Neuvoskunnan eteen. Sen mukaan, mitä minä jälkeenpäin sain +tietää, pantiin kaikki muut keskustelukysymykset syrjään, -- siihen +määrään heitä miellytti ottaa tämä minun uusi keksintöni tarkemmin +tutkittavaksi ja keskusteltavaksi miten minun hakemukseen oli +vastattava. Melkein kaikki kohoittivat tämän suurellaisen teon pilviin +saakka, vakuuttivat sen oikein mestariteoksi, ylistivät mestarin nöyrää +mieltä ja puolustivat hänen palkitsemistansa. Ainoasti kaksi +Neuvosherraa uskalsi lausua tästä poikkeavan ajatuksen; mutta tämä +otettiin epäsuosiolla vastaan; he saivat taitamattoman ja +sivistymättömän nimen ja heille sanottiin lisäksi että he olivat +häpeäksi koko Neuvoskunnalle. + +Niinpian kun keskustelu oli loppunut kutsuttiin minut sisälle. Kun minä +astuin huoneesen nousi vanhin marakatti seisaallensa ja sittekuin hän +valtion nimessä oli minua kiittänyt ja luvannut että työni ansion +mukaan palkittaisiin, kysyi hän kuinka pitkän ajan tarvitsisin +tuollaisen päänpeitteen tekemiseen. Minä vastasin, että minä pidin +itseni tarpeeksi palkittuna kun minun taideteokseni oli saavuttanut +niin suurten miesten hyväksymyksen; minä tahdoin ottaa tehdäkseni vielä +yhden peruukan valmiiksi kahdessa päivässä mutta, jos minun +käytettäväkseni tahdoittaisiin antaa muutamia käsityöhön kykeneviä +apinoita, joita saisin opettaa, saattaisin minä kuukaudessa tehdä +valmiiksi niin monta peruukkaa kuin koko kaupunki tarvitsisi. Tämän +kuulleessaan tuli presidentille kiiru sanomaan: + +"Tässä ei ole ensinkään tarkoituksena, Kakidora-hyväseni, että tämä +kaunistus tulisi yleiseksi ja siten loukattaisiin sen pyhyyttä! Ei! +Aatelilla yksin olkoon oikeus sitä käyttää eroitukseksi halvasta +rahvaasta." + +Kaikki Neuvoskunnan etevimmät jäsenet puolustivat hänen ajatustansa, ja +kaikki kruununpalvelijat saivat määräyksen huolellisesti valvomaan +sitä, että tätä senaatin päätöstä tarkasti noudatettiin: ettei aatelin +etuoikeutta loukattaisi peruukkojen rajattomalla käyttämisellä, ja +ettei semmoista etevyyttä kaunistuskeinoissa solvaistaisi sillä, että +halvempi kansanluokka sitä saisi käyttää. Tällä kiellolla oli sama +seuraus kuin kaikilla muilla, arvoeroituksen perusteella säädetyillä +liiallisuuskielloilla ja asetuksilla: yleisön himo sitä rikkomaan tuli +sitä suuremmaksi. Kun nyt vähän jokainen oli tähän uuteen kaunistukseen +ihastunut, tuli seuraukseksi, että varalliset osaksi puoltosanoilla +osaksi myös rahallisesta hinnasta hankkivat itsellensä arvonimiä ja +aatelissukuun ylennys-kirjoja, niin että vähässä ajassa oli puoli +kaupunkia aatelissäätyisiä. Ja kun nyt rupesi hakemuksia virtaamaan +maakunnistakin, havaitsi senaatti vihdoin parhaaksi kumota tämän +kiellon ja antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää peruukkia, niin että +minulla ennen lähtöäni oli tuo suuri ilo nähdä koko martinialaisen +kansan näyttävän tukkapölkyiltä, ellen sanoisi: pölkkypäiltä, -- niin, +todellakin oli sangen huvittavata nähdä kaikkia näitä marakattia +kummituksen tapaan vaatetettuina mahtavilla kutrinnaisperuukeilla. +Kansakunta kokonaisuudessaan ihastui niin minun keksintööni, että tästä +ajasta ruveten uusi ajanlasku -- peruukka-aikakausi -- alkoi +martinialaisissa aikakirjoissa. + +Mutta minä palajan nyt kertomukseen itsestäni. Kiitokseen yltyneenä +ja verhottuna purppuraviittaan kannettiin minut kotio presidentin +kantotuolissa joten saman kantajan, joka äsken oli ollut minun +toverinani, nyt täytyi tehdä virkaa minun hevosenani. Tästä ruveten +minä aina aterioitsin presidentin omassa pöydässä. Tämän onneni +loistavan alun perästä otin minä taas työn käteeni, ja niiden +apumiesten avulla, jotka minulle annettiin, oli minulla pian se +peruukkamäärä valmiina, jonka Neuvoskunta tarvitsi; ja kokonaisen +kuukauden otsani hiessä puuhattuani, hämmästyin eräänä päivänä kun +minulle tuotiin näin kuuluva aateliskirja: + +"Katsoen siihen valtiolle miellyttävään ja hyödylliseen keksintöön, +jonka kautta Kakidora, syntynyt Euroopan kaupungissa, on ansainnut koko +martinialaisen kansakunnan kiitollisuuden, olemme me päättäneet +koroittaa hänen aatelissäätyyn, niin että häntä ja kaikkia hänen +jälkeläisiänsä pitää pidettämän ja kunnioitettaman oikeina ja +todellisina aatelismiehinä; ja saavat he nauttia kaikkia niitä +etuisuuksia ja oikeuksia, joita aateli nauttii Martinian valtakunnassa. +Sen ohessa olemme me myös katsoneet hyväksi hänen arvonsa koroitukseksi +antaa hänelle uuden nimen, että häntä tästedes Kakidoran asemesta pitää +kutsuttaman _Kikidoriaksi_. Lopuksi olemme me, pannaksemme hänen +tilaisuuteen kehittämään sitä ulkonaista loistoa, jota hänen uusi +arvonsa vaatii, suoneet hänelle vuotuiseksi eläkkeeksi kaksisataa +_pataria_. Annettu j.n.e j.n.e." + +Niin siis muuttuneena halvasta kantajasta aatelismieheksi, elin minä +ajan suuressa kunniassa ja onnessa. Ja kun Martinialaiset rupesivat +huomaamaan, että minä jotakin saatoin presidentillä vaikuttaa, +koettivat kaikki saavuttaa ystävyyttäni ja puoltosanaani; ne kävivät +niin loitos liehakoitsemisessansa, että he omistivat minulle +lukemattomia ylistysrunoja ja lauloivat semmoisia hyviä avujani joista +ei minulla ollut aavistustakaan ennen ollut. Muutamat, vaikka he varsin +hyvin tiesivät minun syntyneeni heille varsin tuntemattomassa +maailmassa, eivät arvelleet tehdä sukutauluani ja selvittää +heimoluetteloani kaukaisimmasta muinoisuudesta asti. Nämä laskut eivät +kuitenkaan olleet suuresti mieleeni, kun en minä saattanut pitää +suuresti kunniallisena tunnustaa marakattia esi-isäkseni. Ja kun +Martinialaisilla on tapana ylistysrunoissa kiitellä ylhäisten häntiä, +jotenkin niinkuin runoilijat meillä laulavat naisten kauneudesta, +kirjoittivat muutamat runoilijat myös, luuletellen siten saavuttavansa +minun suosioni, runoja "minun ihmeen ihanasta hännästäni", vaikkei +minulla semmoista ollutkaan. Sanalla sanoen: heidän orjanlaisuutensa +kävi niin loitos, että eräs mies, jolla oli sangen korkea asema +yhteiskunnassa ja jonka nimeä en huoli paljastaa kunnioituksesta hänen +perhettänsä kohtaan, ei hävennyt tarjota minulle vaimoansa "hyödyksi ja +huviksi", mistä hän palkkioksi pyysi minun puoltosanaani presidentille. + +Tämä kelpo käytös ja ryömiminen, tämä inhoittava teeskentelytaito, +jonka vallassa koko kansakunta elää, vaikuttaa että martinialaisia +aikakirjoja tuskin viitsii lukea, kun ne eivät sisällä muuta kuin +joutavia ylistyspuheita ja liehakoitsemisia, vaikka kieli kaikkialla on +kaunista ja miellyttävätä. Niinpä tällä maalla onkin paljon parempia +runoilijoita kuin historiankirjoittajia, ja välttämätöntä on ettei +missäkään saateta tavata pöyhkeilevämpiä runontekijöitä, joka +asianlaita saa selityksen Martinialaisten rikkaasti varustetusta +kuvittelukyvystä. + +Terveyteni oli ylipäänsä mitä parhaassa tilassa, jos kohta tuo kuumuus, +minkä alituinen auringonpaiste saa aikaa, minua vähän rasitti. Kerran +tosin sairastin vatsatautia ja äkkinäistä kuumetta, mutta siitä toivuin +pian, ja minun täytyy tunnustaa, että lääkäri, joka minua hoiti, +kiusasi minua paljon enemmän kuin tauti alituisella pakisemisellansa, +joka on tämän kansan tunnusmerkkinä. Kun minä nimittäin tautini tähden +tulin lääkärin tarpeesen, tarjousi eräs lääketieteen tohtori +palveluksekseni, mutta minä en saattanut pidättää nauruani, kun minä +hänen tunsin samaksi henkilöksi, joka hiljan oli partani ajellut. +Kysymykseeni miten hän niin yhtäkkiä oli muuttunut parturista +lääkäriksi, vastasi hän osaavansa ja toimittavansa näitä molempia +toimia. Kun nyt näyttäysin vähän epäilevältä siitä uskaltaisinko uskoa +henkeni näin rikkioppineelle herralle ja kun lausuin sen arvelun että +minä mieluummin olisin itselleni halunnut lääkärin, joka oli yksinomaan +sitä tointa harjoitellut ja sitä tiedettä tutkinut, vakuutti hän ettei +semmoista löytynyt koko kaupungissa. Minulla siis ei ollut muuta neuvoa +kuin antautua hänen hoitoonsa. Hänen ylenmääräinen kiireensä lisäsi yhä +minun ihmettelemistäni, sillä hän oli tuskin ehtinyt lääkelipun +kirjoittaa ennenkun hän riensi matkaansa sanoen, ettei hänellä muiden +kiireiden tehtävien tähden ollut aikaa kauvemmin viipyä minun luonani; +hänen täytyi nimittäin juuri nyt pitää varalla tointansa eräässä +alaoikeudessa, jossa hän oli pöytäkirjurina. Tämä epäkohta, että +monella asukkaista oli samalla kertaa "monta rautaa tulessa" oli varsin +yleinen Martiniassa, jossa ei kukaan epäile ottaa tehdäksensä koko +joukkoa eri toimia laatunsa puolesta erilaisiakin. Tämä itseensä +luottamus tulee oikeastansa tuosta tottumuksesta, jolla hutiloitsevat +käsistänsä yhden toimen toisensa perästä. Mutta ylen monista virheistä +ja erhetyksistä, joita he tässä tekevät, opin minä käsittämään, että +tuollaiset loistavat nerot ovat valtiossa enemmän ulkonaiseksi +koristukseksi kuin todelliseksi hyödyksi. + +Oleskeltuani kaksi vuotta tässä maassa, ensin kantotuolinkantajana ja +sitte aatelismiehenä, satuin odottamattomaan seikkaan joka oli vähältä +työntää minut onnettomuuteen. Minä olin tähän saakka aina ollut +tervetullut Hänen Ylhäisyytensä perheesen, ja varsinkin osoitti minulle +Hänen Armonsa presidentin rouva semmoista hyväntahtoisuutta, että minä +ehdottomasti sain ensi sijan hänen ystäväpiirissänsä. Hän oli usein +suvainnut viettää aikaansa kahden kesken minun kanssani, ja vaikka +häntä nähtävästi minun seurani miellytti, lausui hän aina ajatuksensa +niin kainosti etten saattanut ajatella muuta kuin että hänen +suosionosoituksillansa oli mitä viattomin tarkoitus. Eipä milloinkaan +pälkähtänyt päähäni että hänen ystävällisyytensä peitti saastaista +himoa, varsinkin kun hänellä oli verrattoman hyvä maine marakattien +joukossa niin hyvien avujensa kuin vanhan sukunsa tähden. Mutta jonkun +ajan kuluttua rupesin minä, yhdestä ja toisesta omituisesta sanelmasta +hänen puheessaan, epäilemään hänen tuumiansa ja tämä epäilykseni +lisääntyi yhä kun minä havaitsin että hän usein punehtui, huokasi ja +ilman nähtävätä syytä puhkesi itkuun. Vihdoin putosi peite kokonansa +silmiltäni, kun muuan palvelustytöistä jätti minulle tämän sisältöisen +kirjeen: + +"Kaikkein herttaisin Kikidoria! + +Ylhäinen yhteiskunnallinen asemani ja tuo arkuus, joka meidän +sukupuolellemme on mukasyntyinen, ovat kauvan hillinneet sitä +lemmenliekkiä, joka kytee sydämessäni ja on estänyt sen puhkeamasta +ilmituleen. Mutta nyt tunnustan itseni voitetuksi, enkä voi kauvemmin +vastustaa rakkauden loihtivata voimaa. Säälikää sentähden minua kun nyt +paljastan rakkauteni, jonka kuluttavata tulta minä en enään saata +hillitä. + +_Petarnusa_." + +Minä en saata selittää kuinka omituisen tunnon tämä teki mieleeni, tämä +odottamaton rakkauden tunnustus. Mutta kun minä pidin parempana +antautua raivoavan naisen kostolle kuin tehdä syntiä luonnon +järjestystä vastaan harjoittamalla rikollista yhteyttä olennon kanssa, +joka ei ollut minun heimoani, vastasin minä jotenkin seuraavaan tapaan: + +"Armollinen Rouva! + +Tuo alituinen suosio jota Hänen Ylhäisyytensä herra presidentti on +minulle osoittanut, nuo monet hyvät teot, joita hän varsin ansiottani +on minuun tuhlannut, tuo siveellinen mahdottomuus täyttää Teidän +pyyntöänne ynnä monet muut syyt, joita tässä ei sovi luetella, +velvoittavat minun mieluummin kestämään armollisen Rouvan vihan kuin +osoittautumaan suostuvaisena asiassa, joka tekisi minun +kiittämättömimmäksi ja katalimmaksi kaikista kaksijalkaisista +olennoista. Mitä minulle tarjotaan on minusta katkerampata kuin kuolema +ja tuottaisi lisäksi häpeätä eräälle maan kuuluisimmista perheistä. +Minä vakuutan siis, kaiken pyhyyden nimessä, että Teidän toivomuksenne +ei minusta löydä täytäntöänsä, kuinka halullinen olenkin muuten +osoittamaan intoisuuttani olemaan Teille palvelukseksi. + +_Kikidoria_." + +Minä suljin kirjeen ja lähetin sen palvelustytöllä. Vaikutus tulikin +juuri semmoiseksi, jota olin odottanut; hänen rakkautensa muuttui +katkerimmaksi vihaksi. Kuitenkin hän viivytti vihaansa siksi kun hän +oli saanut takaisin minulle kirjoittamansa rakkauden kirjeen. Tämän +hänelle onnistuttua, palkkasi hän muutaman henkilön, jotka todistivat +että minä presidentin poissaollessa olin tahtonut väkivallata hänen. +Tämän näytelmän toimitti hän niin taitavasti, ettei presidentti +saattanut epäillä hänen puheensa totuutta, vaan panetti minun heti +vankeuteen. Minä en keksinyt muuta keinoa päästäkseni tästä +epätoivoisesta tilasta, kuin ottaa syykseni tuo valheteltu rikos ja +rukoilla presidentiltä armoa. Täten toivoin lieventäväni hänen vihaansa +taikka ainakin hankkia itselleni helpotusta rangaistuksessani sillä +minusta näytti liian mielettömältä antautua riitaan mahtavimman suvun +kanssa maassa, jossa ei oteta lukuun itse asiansuhteita vaan ainoasti +henkilön arvoaste. Minä en sentähden koettanut itseäni puolustaa, vaan +anoin nöyrästi kyynelten virratessa, en vapaaksi pääsemistä +rangaistuksestani vaan että se tehtäisiin niin helpoksi kuin +mahdollista. + +Tällä tavalla tunnustaen itseni syypääksi rikokseen, josta +en milloinkaan ollut untakaan nähnyt, sain armon ja pääsin +hengenrangaistuksesta, mutta tuomittiin lopuksi päiviäni vankeudessa +pidettäväksi. Aateliskirjani otettiin minulta pois ja pyöveli repi sen +rikki, ja minut vietiin muiden ojien kanssa eräälle valtion laivalle, +joka oli valmiina lähtemään _Metsendoreen_ eli _Kummitusten maihin_, +joka matka tavallisesti tehdään vuosittain _Nadiri_-kuukauden ajalla ja +jonka tarkoituksena on vaihtaa itsellensä semmoisia tavaroita mitä ei +Martinia itse tuota. Metsendorilaiseen kauppa-liittokuntaan kuuluu +kauppiaita, niin aatelisia kuin aatelittomia, jotka, laivain palattua, +jakavat tavarat keskenänsä niiden osakkeiden mukaan joita kullakin +heistä on. Laivoja liikutetaan osaksi purjeilla, osaksi airoilla, +joista jokaista airoa hoitaa kaksi orjaa, ja minä sain nyt tuomion +tällä matkalla olla soutajana. + +Minun mielentilaani on helppo kuvitella, varsinkin kun en minä +milläkään rikoksella ollut tehnyt itseäni vikapääksi tämmöiseen +orjatyöhön ja rikollisten kanssa yhdessä olemiseen. Martinialaisilla +oli, aina heidän persoonallisten tunteittensa mukaan minua kohtaan, +ylen erilaisia mielipiteitä siitä mitä oli tapahtunut. Muutamia tosin +löytyi, jotka uskoivat minun tämän rangaistuksen ansainneeksi, mutta +kun he näkivät millä kovuudella minua kohdeltiin osoittivat he sääliä +minulle, vaikka rikokseni olikin suuri; toisten mielestä olisi pitänyt +muistettaman mitä minä olin maalle tehnyt ja sen mukaan minulle +annettaman penseämpi tuomio. Kunnollisimmat marakateista jupisivat +keskenänsä että minua oli väärin syytetty, mutta kukaan ei uskaltanut +minua julkisesti puolustaa peljäten minun mahtavia vihollisiani. Minun +täytyi siis tyytyä kohtalooni ja kärsiväisyydellä sitä kantaa. Parhaana +lohdutuksenani oli oltava matka, sillä minä olin ylen utelias ja odotin +saavani nähdä monia ihmeellisiä asioita, vaikken uskonutkaan kaikkia +kulussa olevia merimiesvalheita tästä maasta, enkä saanut päähäni että +niin paljon ja niin suuria ihmeitä saattoi maailmasta löytyä. Monta +metsendorilaisen kauppa-liittokunnan palveluksessa olevata tulkkia oli +matkalla mukana sopimassa tehtävistä kaupoista, myynnistä ja ostoista. + + + + +YHDESTOISTA LUKU. + +Matka Kummitusten maihin. + + +[Tässä luvussa on tekijän tarkoitus varmaankin ollut rangaista ja +pilkata sitä kummallisien kertomusten tapaa, jota eräät matkailijat +noudattavat, enemmän ennen kuin nyt, jolloin on helpompi punnita heidän +kuvitustuotteitansa. Kustant. muist.] + +Ennenkun alan kertomukseni tästä matkasta, pyydän minä kaikkia ankaria +arvostelijoita etteivät he liiaksi rypistä nenäänsä taikka suurenna +silmiänsä kuullessansa puhuttavan semmoisesta minkä he havaitsevat +olevan luontoa vastaan taikka olevan kaikesta uskottavaisuudesta +loitolla. Mitä minä rupean kertomaan tuntukoon kuinka uskottamattomalta +tahansa, on kuitenkin alusta loppuun saakka tosia seikkoja, joita omin +silmini olen katsellut. Raa'at ja taitamattomat henkilöt, jotka eivät +milloinkaan ole panneet jalkaansa omaa kotoseutuansa ulommalle, pitävät +kaiken semmoisen satuna, mihin he eivät lapsuudestansa ole tottuneet; +mutta oppineet ihmiset, varsinkin semmoiset, jotka ovat tutkineet +luontoa ja omasta kokemuksestansa tietävät jotakin luonnon +hedelmällisyydestä vaihtelevien heimojen puolesta, antavat kainoja +tuomioita asioista, joita heille kerrotaan. Kukapa ihmettelee +nähdessään Alpeilla jänteviä kauloja taikka Meroéssa rintoja, jotka +ovat suurten rintalasten kokoisia; sanokaahan kuka ihmettelee +Germaanilaisten sinisen tummia silmiä nähdessään, katsellessaan heidän +pellavankarvaisia hiuksiansa, joita vahan avulla saadaan tapinkierun +tapaisiin suortuviin. Todella ei kukaan! Luonto on heissä semmoinen. +Trakialaisten lintuja vastaan, jotka liitävät ilmassa myrskyn +puuskaista vauhtia, hyökkää uljaasti kääpiöläis-soturi, varustettuna +pienennäpsillä aseilla; pian hän kuitenkin häviää taistelussa, ja oitis +hän katoaa saaliinhimoisen haukan koukerretussa kynsessä ilman kautta +näkymättömiin. Siellä, missä alinomaa nähdään näitä samoja kohtauksia, +ei kukaan suutansa hymyyn vedä, kun ei koko sotajoukossa ole +ainoatakaan, joka mitaltansa olisi jalkaa pidempi. -- Ennen maailmassa +oli Skytiassa löytynyt, miten kerrotaan, ihmisiä, joilla oli yksi silmä +keskellä otsaa ja joita kutsuttiin _arimaspeiksi_; toisilla samassa +seudussa oli jalka allansa takaperin. Albaniassa syntyy ihmisiä, joilla +jo lapsuudestansa on harmaat hiukset. Sauromatit söivät vain joka +toinen päivä ja paastosivat joka toisena. Afrikassa kerrottiin löytyvän +eräitä heimoja jotka osasivat ihmisiä noitua. Eräillä henkilöillä +Illyriassa oli kaksi silmämunaa kummassakin silmässä, ja he saattoivat +tappaa vihollisensa ainoasti katsomalla heitä. Hindostanin nuorissa on +tavattu ihmisiä koiran päällä varustettuina, jotka haukkuivat, ja +toisia, joilla oli kaksi silmää seljässänsä. Etäimmällä Intiassa on +tavattu muutamia joiden ruumiit olivat karvaisia ja varustettuina +höyhenillä niinkuin linnut; niiden sanottiin elävän ilman ruoatta +ainoasti kukkaisten lemusta. Kukapa uskoisi kaikkea tätä ja vielä +paljoa muuta lisäksi, ellei Plinius, luotettava kirjailija, olisi +pyhästi ja juhlallisesti vakuuttanut nähneensä kaikkea tätä omin +silminsä. Niinpä, kukapa olisi uskonut maan onteloksi ja että +sen sisuudessa kierteli aurinko ja kiertotähtiä, ellen minä +persoonallisesti olisi vakuuttautunut tämän totuudesta. Kukapa olisi +osannut aavistaakaan että siellä löytyi maita, joissa eläviä puita +asui, ellei kokemus tässäkin tapauksessa olisi kaikkia epäilystä +poistanut. Kuitenkaan ei minulla ole ensinkään halua ruveta torailemaan +jonkun kanssa hänen epäilyksensä tähden, sillä minä tunnustan että minä +omasta puolestani, ennenkuin tälle retkelle jouduin, suuresti epäilin +että laivurit ja merimiehet vain huvittelivat itseänsä ja muita +tekemällä ja tarjoamalla satuja ja imettäjäin juttuja. + +Eräänä päivänä _Nadiri_-kuukauden alkupuolella nousimme me laivalle, ja +alkumatkalla oli meillä onneksemme hyvä myötäinen tuuli, niin että +meillä, soutajilla, ei ollut mitäkään valitettavana. Neljäntenä päivänä +hälventyi tuuli, purjeet riippuivat löyhinä, ja nyt oli airoihin +tarttuminen. Kun katteini näki minun kärsivän tästä työstä, antoi hän +minun joskus vähän hengähtää, ja lopuksi hän kokonansa vapautti minun +tästä orjantyöstä. Minä en tiedä miksi hän osoitti tämmöistä +ystävällisyyttä minulle; ehkä hän katsoi minun kärsivän viattomasti +kovaa kohtaloani, ehkä hän myös katsoi minun ansainneen parempata +kohtaloa mullistuksen tehneen peruukka-keksintöni johdosta. Hänellä oli +omiksi varoiksensa mukanansa kolme peruukkaa, jotka hän antoi minun +suortuoittaa ja muuten pitää hyvässä kunnossa, niin että minä +soutajasta äkkipikaa muutuin parturiksi. Katteinin hyväntahtoisuus +ulottui niin loitos, että hän, aina kun johonkuhun satamaan saavuttiin, +salli minun päästä niiden joukkoon, jotka päästettiin maalla käymään, +jonka kautta minä pääsin tilaisuuteen uteliaisuuttani tyydyttämään. + +Aluksi ei meille mitäkään mainitsemista ansaitsevata tapahtunut, mutta +me olimme tuskin kadottaneet maan näkyvistämme, ennenkun näimme kamalia +näkyjä nousevan synkästä merensyvyydestä. Ne olivat Sireeniä eli +merenimpiä taikka aallottaria, jotka, kun tuuli hälveni ja aallot +asettuivat, uivat laivan luo ja pyysivät almuja. + + Jokainen, vyötäisille mitä ihanin neito, ol' musta + Ja suomuinen ihan niinkuin valaan rumimman häntä. + +Heidän kielensä oli koko lailla martinialaisen kielen kaltaista, joten +muutamat merimiehistä hyvästi saattoivat tehdä tulkin virkaa. Kun minä +lahjoitin eräälle heistä kappaleen lihaa, jota hän minulta anoi, +tirkisti hän minuun ja huudahti: + + "Sankari kohta sa oot, näiden kaikkien valtojen herra!" + +Minä nauroin tälle ennustukselle ikäänkuin tyhjälle liehakoitsemiselle, +mutta laivaväki vannoi että meren impien ennustukset melkein aina +käyvät toteen. Kahdeksan päivän purjehtimisen perästä tuli vihdoinkin +näkyviin maa, jonka merimiehet nimittivät _Pikardaniaksi_. Satamaan +saapuessamme tuli harakka lentäen meitä kohden ja jälkeenpäin sain +kuulla että tämä oli itse päätullitarkastaja, siis sangen ylhäinen +virkamies. Minä saatoin tuskin pysyä hengissä tavattoman naurunhaluni +tähden, kun kuulin, että harakalla oli niin tärkeä virka ja kun sain +nähdä erään raha-asiain ministerin pilviä kohden kohoutuvan ja nopeilla +siipein iskuilla keijuttavan ylhäistä ruumistansa ilmassa. +Tullitarkastajan muodosta arvelin että alemmat tullipalvelijat olivat +kärpäsiä. + +Kierrettyänsä ilmassa laivamme kolme kertaa, kävi se maalla, mutta tuli +heti takasin seurassansa kolme pienempää harakkaa, jotka kaikki +asettuivat laivan etukokkaan. Minä olin vähällä naurusta haljeta +nähdessäni erään meidän tulkeistamme syvästi kumartaen lähestyvän näitä +ja rupeavan niiden kanssa puhetta pitämään. Heidän asiansa oli +tavallisuuden mukaan katsoa oliko meillä kiellettyjä tavaroita, +varsinkin erästä _Slaki_-nimistä kasvia. Tätä yrttiä nuuskiessaan on +niillä tapana kavuta kaikissa nurkissa ja loukeroissa sekä tarkasti +tutkia jokaista pakettia, kääröä ja kätköä, sillä tämän kasvin maahan +tuominen on mitä ankarimmasti kielletty. Syynä siihen on se, että +asukkailla on tapana vaihtaa itsellensä tämä kasvi muita, paljon +kalliimpia vastaan, josta seuraukseksi tulee, että maan omat yrtit, +jotka sangen hyvin saattavat tehdä saman hyödyn, halventuvat +hinta-arvossa. Pikardanialaiset ovat tässä kohden Eurooppalaisten +kaltaisia, jotka myöskin kiihkolla himoitsevat yhtä ja toista kun se +vain tuodaan kaukaisista maista ja kun se vain on kasvanut etäisessä +maanosassa. + +Sittekun päätulliherra kauvan kyllä oli jutellut meidän tulkkimme +kanssa, meni hän alas tavara-ruumaan, seurassaan toiset harakat. Kun +hän taas tuli näkyviin, näytti hän ankaran korskeata muotoa, kitisi +vihasta ja antoi meidän ymmärtää että kaikki kauppa Pikardanialaisten +kanssa nyt oli loppunut, koska me, vastoin voimassa ja noudatettavana +olevata kauppasopimusta, kuljetimme maahan kiellettyä tavarata. Mutta +meidän laivapäällikkömme, joka kokemuksesta tiesi kuinka oli +meneteltävä tulliherran vihan sammuttamiseksi, lahjoitti hänelle +muutaman leiviskän slakia, joka heti teki hänen hyväksi jälleen ja +toimitti niin että me saimme ruveta lastiamme purkamaan. + +Heti saatuamme tämän luvan saapui laivalle koko joukko harakoita, jotka +kaikki olivat kauppiaita. Kun katteini kuitenkin halusi käydä maalla, +käski hän minun ynnä muutaman muun tekemään hänelle seuraa, niin että +meitä, jotka laivasta lähdimme kaikkiansa oli neljä: katteini itse, +minä ja kaksi muuta apinaa, joista toinen oli kauppaneuvos ja toinen +tulkki. Kenraali-tullitarkastaja kutsui meidät päivälliselle luoksensa. +Pöytää ei kannettu esille, kun eivät Pikardanialaiset osaa käyttää +tuolia, vaan ruoat tuotiin keskelle laattiata. Monia uhkeita ja +kalliita ruokia tässä oli tarjolla, mutta niitä tuotiin esille ylen +pienillä vadeilla, ja kun kyökkiosasto oli yläkerrassa, tuli +neljä harakkaa lentäen jokaista ruokalajia tuomaan alas eräästä +katossa olevasta reijästä. Aterian perästä vei tulliherra meidät +kirjastohuoneesen, jossa me tapasimme suuren määrän kirjoja, mutta +kaikki niin pienen kokoisia että heidän suurimmatkaan teoksensa +tuskin olivat meidän almanakkojemme kokoisia. Minun oli vaikea hillitä +naurunhalujani kun näin kirjastohoitajan lentävän ylimmäiselle +hyllylle tuomaan alas kirjoja, jotka olivat kahdeksas- ja +kaksitoistas-taitteisia. + +Pikardanialaiset rakennukset eivät paljon eroa meidän rakennuksistamme +mitä koristamis- ja rakennus-laatuun tulee, mutta vuodesijat ovat +varsin katon alla riippumassa, niinkuin linnunpesät. Ehkä kysytään +kuinka on mahdollista, että harakat, jotka kuuluvat pienempiin +lintuihin, osaavat rakentaa niin suuria rakennuksia. Mutta minä tulin +vakuutetuksi heidän kyvystänsä tässä suhteessa kun näin rakennuksen, +joka parhaillansa oli työn alla. Muutamia tuhansia oli työssä yhtaikaa +joten heidän paljoutensa ja nopealiikkeisyytensä jotenkin vastasi +meidän työvoimiamme. Tulliherran rouvaa me emme saaneet nähdä, se kun +oli sairaana lapsivuoteella. Lapsivuode-vaimot eivät nimittäin täällä +milloinkaan lähde ulos, ennenkun lapset ovat saaneet höyheniä; mutta +pian hänestä taas tulisi vieraskelpoinen, sillä pikkuset olivat jo +ruvenneet vähän höyhentymään. + +Olomme tässä maassa ei käynyt niin pitkäksi että minä olisin ehtinyt +lähemmin tutustumaan sen valtiomuotoon tai asukkaiden luonnonlaatuun +ja tapoihin. Kaikkien mielet olivat tässä tilaisuudessa kovasti +liikutetut, kun hiljan oli sota puhjennut Pikardanialaisten ja heidän +naapuriensa pyytölintujen kesken, ja meidän tulomme edellisenä päivänä +oli tullut tieto siitä että harakat, suuressa ilmatappelussa +pyytölintujen kanssa olivat joutuneet tappiolle; minkätähden myös +harakoitten ylipäällikkö pidetyssä sotaoikeudessa oli tuomittu siipensä +menettämään, mitä rangaistusta pidetään jotenkin samanarvoisena kuin +kuolemanrangaistus. Niinpian kun oli kauppamme tehty lähdimme taas +purjeille. Emme olleet erin kauvaksi vielä kulkeneetkaan ennenkun +näimme merenpinnan täynnä höyheniä, ja tästä saatoimme päättää että +tässä oli tuo ankara taistelu ollut. + +Kolme päivää kestäneen onnellisen purjehduksen perästä saavuimme me +_Musikanttien_ maahan. Niinpian kun ankkuri oli laskettu, lähdimme me +maalle, ja muuan meidän tulkeistamme kulki edellä kantaen suurta +paasiviulua. Tämä tuntui minusta ylen naurettavalta, sillä minä en, +parhaittenkaan tuumimisteni uhaksi, osannut arvata miksi hänen tarvitsi +tuommoista takkaa kantaa. Kun kaikki näytti tyhjältä ja autiolta, eikä +mistäkään elävätä olentoa nähnyt, käski katteini muutamalla +torventoitotuksella ilmoittaa asukkaille että me olimme saapuneet. +Oitis tuli noin kolmekymmentä soitannollista konetta taikka +paasi-viulua esille hypäten jalallansa, mikä minusta oli kuin +todellista loihtua, kun en minä milloinkaan ennen ollut nähnyt mitäkään +niin kummallista. Nämä paasi-viulut, jotka nyt ymmärsin olevan tämän +maan asukkaista, olivat yläpuolestaan varustettuina ylen pitkällä +kaulalla, minkä päässä oli mitä sievin pikkuruinen pää, itse ruumis oli +hoikka ja sen ympärillä ohut kuori niin että kuoren ja ruumiin välillä +oli onteloita. Kohta navan yläpuolelle oli luonto muodostamat "tallan" +jonka päällitse oli neljä viulunkieltä kiristettynä. Koko tämä koneisto +lepäsi yhdellä ainoalla jalalla, jolla se hyppeli matkaan erinomaisella +nopeudella. Katsoja olisi sanalla sanoen saattanut pitää niitä +todellisina soittokoneina elleivät ne olisi olleet varustettuina +kahdella käsivarrella ja kummankin niiden päässä pienen pienellä +kätösellä. Yhdellä kädellänsä ne pitelivät soitinta ja toisella ne +tarttuivat kieliin. Tulkkimme tahtoi ruveta puhuttelemaan heitä ja otti +viulunsa vasempaan käteensä, soittimen oikeaan sekä rupesi, asennon +otettuansa, soittamaan. He vastasivat hänelle heti samalla tavalla, ja +vaihtelevasti kysyen ja vastaten saivat he aikaan sangen sävelrikkaan +kaksinsoiton. Aluksi soitettiin vain adagiota eli vienosti, ja tämä oli +erittäin kaunista; sitte rupesi kuulumaan pärryttäviä ääniä, jotka +korvia kiusasivat, ja lopuksi loppuivat soittajaiset suloiseen ja +miellyttävään prestoon eli vilkkaasen äänivirtaan. Minä sain sitte +tietää että adagio oli vain johdatus keskusteluun, jossa kumpikin +lateli kohteliaisuuksia; harhaäänien kestäessä keskusteltiin hinnoista, +kunnes vihdoin tuo hilpeä presto ilmoitti että oli kaupasta suostuttu. +Kohta tämän jälkeen me myös palasimme laivalle ja rupesimme +laivakuormaamme purkamaan. + +Parhaita tavaroita täällä kaupaksi käymään on hartsi; asukkaat +käyttävät sitä soittimiensa, eli toisin sanoen: puhe-elimiensä varaksi. +Rikolliset tuomitaan usein soittimensa menettäneeksi, ja +kuolemanrangaistukseen verrataan sitä, jos se ijäksi joltakulta +otetaan. Kun kuulin että varsin naapurissa pidettiin käräjiä riensin +minä sinne saadakseni olla läsnä soitannollisessa oikeudenkäymisessä. +Asianajajat puhumisen asemesta soittivat vatsakieliänsä. Niin kauvan +kun asia oli käsiteltävänä kuului vain soitannollisesti vääriä ääniä, +ja kaunopuheliaisuus esiintyi siinä, että puhuja osoitti itsellensä +olevan nopsat sormet. Mutta asian loppuun tutkittua, nousi tuomari +seisaallensa, tarttui soittimeensa ja soitti adagion, joka tiesi samaa +kuin tuomion julistaminen. Kohta tämän jälkeen näin muutaman +vahtimestarin hyppäävän esille ja ottavan tuomitulta hänen soittimensa. + +Lapset täällä näyttävät varsin leikkikalu-viuluilta; ne eivät saa +soitinta käteensä ennenkuin ne ovat kolmen vuoden vanhoiksi tulleet; +tultuansa neljän vuotisiksi pannan ne kouluun, jossa heitä opetetaan +soitintansa käyttämään, mikä on samaa kuin meillä lukemaan opettaminen, +eivätkä pääse koulusta ennenkun he ovat oppineet selviä ääniä kielistä +saamaan. Nämä pikku viulut olivat meille suureksi haitaksi, +seuratessaan meitä alituisella soittamisellansa. Tulkkimme selitti +meille että nuo kakarat kerjäsivät ryypyksiä. Heidän pyyntönsä esiintyi +adagio mutta kun niiden onnistui jotakin saada kajauttivat ne iloisen +preston, -- sillä tavalla he kiittivät. Elleivät ne sitä vastoin +saaneet mitäkään herkesi soitto pian. + +Kun kaikki asiat olivat käyneet meidän tyytyväisyydeksemme ja saatuamme +paperimme kuntoon, lähdimme me _Kusa_-kuukauden loppupuolella +Musikanttien maasta, ja muutaman päivän matkan perästä saimme me taas +maata näkyviin, jonka ilkeästä hajusta me saatoimme ymmärtää että se +oli _Pyglossia_. Tämän maan asukkaat eivät paljon ihmisistä eroa; +varsinainen erilaisuus on siinä, että niiltä puuttuu suu ja sen sijaan +pitävät puhetta perällänsä. Ensimmäinen, joka tuli laivalle luoksemme, +oli rikas kauppias. Hän tervehti meitä maan tapaan perällänsä ja rupesi +kohta hieromaan kauppaa tavaroistamme. Meidän parturimme sattui tällöin +olemaan sairaana, joten minun, suureksi mielipahakseni, täytyi käyttää +Pyglossialaista parturia; sillä kun nämä ovat miltei vielä puheliaampia +kuin meidän parturimme kotona, jätti hän jälkeensä semmoisen lemun, +että meidän täytyi polttaa väkevähajuisia aineita hytissä hänen +lähdettyänsä. Minä olin nyt jo ehtinyt niin tottua ihmeellisiin ja +luonnon järjestystä vastaan oleviin seikkoihin, ettei juuri mikään +minusta enään tuntunut mahdottomalta, mutta Pyglossialasten luonnon +vika, jos sen siksi nimittäisin, teki kuitenkin sangen vastenmieliseksi +heidän kanssansa seurustelemisen, minkä tähden me myös riensimme +nostamaan ankkurin, sittekun kokeeksi olimme olleet päivälliskutsuilla +erään rikkaan Pyglossialaisen luona. Kutsumuksen tullessa me kaikki +kohotimme olkapäitämme eikä kukaan tahtonut sitä noudattaa muilla +ehdoilla kuin että meille vakuutettaisiin alituista äänettömyyttä, +ainakin niin kauvaksi kun aterialla oltiin. Kun laivamme pistäysi +satamasta ulos, seisoi rannalla koko joukko Pyglossialaisia, jotka +takaa päin toivottivat meille onnellista matkaa, mutta kun tuuli kävi +maalta pyysimme me heitä koko joukolla merkkejä hillitsemään +hyväntahtoisuutensa puhkumista, sillä kohteliaisuudestakin saatetaan +joskus saada liiaksi. + +Niinkuin jo ennen olen maininnut, ei tämä kansa paljon eroa ihmisestä +ruumiin muodon suhteen, ottamatta lukuun heidän puhelunlaatuansa; mutta +eipä meidänkään maassa kärsitä puutetta ihmisistä, jotka eivät ainoasti +ruumiinlaadun vaan myös kielenkin puolesta sangen paljon ovat +Pyglossialaisten kaltaisia. Juuri tämän johdosta ajattelin itsekseni: +No, entä sitte! Jos herrat Pettersoni, Larsseni, ja Sörenseni ynnä muut +kelpo miehet, jotka siivottomalla suoruudella nimittävät jokaista +asiata omalla nimellä ja sanovat päin kuulijoita mitä heillä on +sydämellänsä, tulisivat tänne: kielensä yhtäläisyyden tähden ne pian +saavuttaisivat kansalaisoikeuden Pyglossiassa ja sulautuisivat heidän +kanssansa yhdeksi kansaksi. Sillä mitäpä se vaikuttaa asiaan missä +paikassa ruumiista suu sijaitsee, kunhan sillä vain on samat +ominaisuudet ja kun se pitää samallaista puhetta! + +Tästä me ohjasimme kulkuamme _Jäämaahan_, mikä oli siihen määrään +kolkko ja kamala maa, etten minä saata ajatella mitäkään onnettomampaa +ja surkuteltavampaa, kun ei siellä tavata ensinkään muuta kuin vuoria, +pelkkiä vuoria ikuisen lumen peitossa. Asukkailla, jotka kaikki ovat +jäästä, on asuntonsa siellä ja täällä vuoren loukeroissa, joihin eivät +auringon lämpeät säteet milloinkaan löydä, jossa kaikki on jäätynyttä, +kaikki on pimeyttä ja jossa heidän ainoa valonsa tulee huurteen +heikosta kiilumisesta. Sitä vastoin ovat syvällä olevat laaksot +auringon kuumuudesta poltetut. Sentähden eivät asukkaat milloinkaan +uskalla alas laaksoihin ellei sää ole pilvistä ja kosteista, mutta niin +pian kun auringon säde pilkistäytyy esille, rientävät he takaisin +vuorillensa ja niiden rotkoihin. Usein tapahtuu etteivät he ehdikään +kylläksi pian pois, vaan sulaavat tiellä taikka joutuvat jonkun muun +onnettomuuden alaiseksi. Kuolemaan tuomitut rikolliset viedään sumeisen +ilman vallitessa alas jollekin lakeudelle, jossa ne sidotaan erääseen +paaluun auringossa sulamaan. Tästä maasta saadaan kaikellaisia +metalliksia paitsi kultaa, mutta ympäri maailman matkustavat kauppiaat +kuljettamaan näitä valmistamattomassa tilassa, sillä asukkaat, jotka +eivät siedä lämpeyttä, eivät itse kelpaa näitä metallitöitä tekemään. + +Kaikki nämä maat, joista nyt olen antanut lyhyeitä kuvaannoksia, ovat +varsinaisen _Metsendorian_ suuren keisarin alammaisia; jonka tähden +myös kaikki merenkulkijat kutsuvat niitä yhteisellä nimellä: +_Metsendorialaiset saaret_. Tämä suuri ja kummituksellinen valtakunta +oli matkamme varsinaisena tarkoituksena. Kahdeksan päivän purjehtimisen +perästä Jäämaasta saavuimme me keisarilliseen pääkaupunkiin, jossa me +todellisuudessa keksimme kaiken, mistä runoniekat ovat runoilleet +eläimien, puiden ja taimien valtioista, sillä Metsendoria on, niin +sanoaksemme kaikkein järjellisten eläimien, puiden ja taimien yhteinen +isäinmaa. Mikä eläin ja puu tahansa saattaa täällä saavuttaa +kansalaisoikeuden, kun ne vaan alistuvat hallitukselle ja laeille. +Pianpa saattaisi luulla, että näin monien erilaisten ja eri +tavalla luotujen luomisten sekoitus saisi aikaan sekaannuksia ja +levottomuuksia. Mutta päin vastoin tämä erilaisuus tuottaa mitä +parhaita seurauksia, viisaitten lakien ja laitosten johdosta, jotka +kullekin näistä monellaisista alammaisista osoittavat sen vaikutusalan, +joka parhaiten sopii hänen luonnollensa ja taipumuksillensa. Niinpä +esim. valitaan hallitsijat jalopeurain suvusta, tämän heimon +ylevämielisyyden tähden. Norsut, tarkalla arvostelukyvyllänsä, istuvat +tavallisesti Neuvoskunnassa. Kameleonteista tehdään hovimiehet, sillä +ne ovat vaihtelevia ja osaavat aina "kääntyä myötötuuleen". Sotaväki +maalla muodostetaan karhuista, tiikereistä ja muista tämänlaisista +taistelunhimoisista eläimistä, jota vastoin meripalvelukseen valitaan +härkiä ja semmosia, koska meriväki tavallisesti on vakaata ja hyvää +väkeä ja elävät semmoiseen tapaan, että se pitää yhtä heidän raa'an +alkuaineensa kanssa. Täällä löytyy myös merisotaopisto, jossa vasikoita +eli merioppilaita (kadetteja) valmistetaan tuleviksi sotaupseereiksi. +Puista tehdään tavallisesti tuomareita, heidän synnynnäisen +pitkämielisyytensä tähden. Asianajajat yläoikeuksissa ovat tavallisesti +hanhia, ja prokuraattorit alaoikeuksissa harakoita. Ketuista tehdään +valtionlähettiläitä, konsulia, asiamiehiä ja lähetystön pöytäkirjuria. +Korpeista tavallisesti tehdään holhoojia ja kuolinpesän selvittäjiä, +kutut ovat filosoofia ja ennen kaikkia kielioppineita, osaksi sarviensa +tähden, joita he vähintäkin vastarintaa havaitessansa käyttävät +vastustajiansa vastaan, osaksi kunnia-arvoisen partansa tähden, joka +heidät eroittaa muista luoduista. Hevoset ovat pormestaria ja +neuvosmiehiä. Herrasmiehiä, maanviljelijöitä ja talonpoikia ovat +käärmeet, myyrit, rotat ja hiiret. Kirjeenkantajat ja kurjeerit +tehdään linnuista. Aaseista, joilla on kimakka ja kiljuntaan vivahtava +ääni, tulee sopivia pappia ja lukkaria, rastaista laulajia ja +huilunpuhaltajia, kukoista yövartioita ja koirista portinvahtia. +Susista tulee rahastonhoitajia ja tullitarkastajia ja niillä on +haukkoja apureina. + +Tämä käytännöllinen toimien jakaminen vaikuttaa, että julkiset virat +saavat hyviä hakijoita, ja että kaikki toimitetaan innolla ja +järjestyksellä. Sentähden saatetaankin tämä hallitus sanoa +mallikelpoiseksi, jonka mukaan kaikkien lainsäätäjien pitäisi +mukautumaan; sillä syyksi siihen, että niin monella muulla taholla +kelvottomia virkamiehiä löytyy, ei ole niin paljon luettava +kansalaisten yksinkertaisuutta, kuin se epäkohta ettei tarkasti oteta +huomioon jokaisen erityisiä taipumuksia; jos sitä vastoin +noudatettaisiin kaikella huolella ja ahkeruudella, niin että järkeville +ja kunnollisilla miehille annettaisiin etusija, ei yksityisten +ansioitten, vaan nähtävän etevän kelvollisuuden tähden siihen taikka +siihen virkaan, niin yleiset toimitukset saisivat siitä voittoa ja +valtio kokonaisuudessaan rupeaisi kukoistamaan. + +Valtio, josta nyt puhun on parhaana todistuksena siitä kuinka +hyödyllinen ja tarpeellinen semmoinen asioitten järjestys on. +Metsendorialaiset aikakirjat kertovat että muuan keisari, _Lilakti_, +noin kolmesataa vuotta takaperin oli ruvennut toiseen tapaan +muodostamaan tätä lakia, ja anniskeli julkisia virkoja mitäkään +punnitsematta kenelle tahansa, joka yhdellä taikka toisella tavalla oli +jonkinlaista ansiota saanut itsellensä hankituksi; mutta tämä virkojen +lahjoittaminen umpimähkää sai aikaan niin monia ja tuntuvia epäkohtia +että koko valtio oli vaaraan joutumaisillansa. Muuan susi esim., joka +siihen asti oli kunnolla hoitanut itseänsä rahastonhoitajana, haki +tällä perustalla etevämpää virkaa ja pääsi raatimieheksi. Muuan puu +sitä vastoin, jota yleisesti kunnioitettiin etevänä tuomarina, tuli sen +johdosta rahastonhoitajaksi. Näiden takaperäisten virkaylennysten +kautta tehtiin siis samalla kertaa kaksi kelvollista henkilöä +yhteiskunnalle perin hyödyttömiksi. Edelleen: eräs kuttu eli filosoofi, +jota kaikki tiedemiehet suuresti pitivät arvossa hänen kykynsä ja +lujuutensa tähden puolustamaan mielipiteitänsä, pöyhistyi tästä +kiitoksesta ja haki huomattavampata ja näkyvämpätä yhteiskunnallista +asemaa, nimittäin ensimmäistä avonaista hovivirkaa, minkä se todella +saikin. Sitä vastoin sai muuan kameleontti hienon seuratottumuksensa ja +norjan luonteensa tähden julkisen professorin viran, jota hän haki +rahallisista syistä; sillä tavalla muuttui toinen aimo hovimiehestä +katalaksi filosoofiksi ja toisesta tuli sopimaton hovimies, sen sijaan +että hän ennen oli ollut etevä filosoofi. Tuo lujuus mielipiteittensä +puolustamisessa, joka on kaunistuksena filosoofille, ei ensinkään +kelpaa hovimiehelle, sillä kun helppokäänteisyys ja epävakavuus ovat +järkähtämättömiä ehtoja hovimieheksi kelpaamiseen, tulee hovimiehen +pitää enemmän kiinni siitä mikä on varmaa, kuin siitä mikä totta on, ja +aina kääntää viittansa sen tuulen mukaan, joka kaikkein korkeimmalta +suunnalta puhaltaa. Mutta se mikä on vikana hovin palveluksessa, se on +juuri hyvänä avuna yliopistossa, jossa itsepintaisuutta viimeiseen +kyvyntippaan puolustaa ajatustansa pidetään opin ja virkaan +kelvollisuuden todisteena. Sanalla sanoen: kaikkityynni, vieläpä nekin, +jotka sielunvoimien puolesta olivat yleisöä paremmat, tulivat näiden +muutettujen suhteittein kautta varsin voimattomiksi, ja valtio rupesi +horjumaan. Kun siis kaikkea uhkasi turmio, rohkeni muuan erittäin +järkevä elehvantti eli raatimies, nimeltä _Bakkari_, sanoa keisarille +mitä suostuttavimmin sanoin mitä onnettomuutta tämä uusi asioitten +laita ja järjestys toi mukanansa. Keisari havaitsi Bakkarin olevan +oikeassa, ja rupesi oitis menettelemään niin että kaikki +palautettaisiin vanhaan järjestykseensä, kuitenkaan ei äkkipäätä, vaan +sen mukaan kuin silloiset virkamiehet kuolivat ja heidän virkansa +tulivat avoimiksi. Tästä palveluksestansa isänmaalle, jonka hyvää +tekeviä vaikutuksia pian saatettiin ruveta oivaltamaan, kunnioitettiin +Bakkaria kunniapatsaalla joka vielä on pystyssä Metsendorian torilla. +-- Näitä seikkoja sanoi tulkkimme kuulleensa eräältä hanhelta, jonka +kanssa hän oli läheisessä ystävyydessä ja joka luettiin parhaimpien +prokuraattorien joukkoon koko kaupungissa. + +Ensimmäinen, jota tuli laivallemme oli laiha susi eli tullitarkastaja, +seurassaan neljä haukkaa taikka tullinnuuskijata, joksi niitä +Euroopassa sanotaan. Nämä ottivat omiksi varoiksensa tavaroita kaikkea +mikä heidän mieleensä oli ja osoittivat sen kautta että he ymmärsivät +virkansa ja tiesivät noudattaa vanhoja yleisiä tapoja. Katteini oli +niin ystävällinen, että hän tavallisuuden mukaan salli minun seurata +itseänsä maalle. Niin pian kun me laskimme jalkamme rantasillalle tuli +eteemme kukko ja kysyi, miten tapana tässä maassa oli, matkamme +tarkoituksesta ja mistä me tulimme, minkä jälkeen se meni ilmoittamaan +vastauksemme päätullitarkastajalle. Tämä otti meidät kohteliaasti +vastaan ja pyytteli meidät päivälliselle luoksensa. Hänen rouvansa, +jota minä olin kuullut ylistettävän susien kaunottareksi koko maassa, +ei ollut läsnä. Syynä tähän oli, sen mukaan mitä sitte saimme tietää, +miehen mustasukkaisuus, joka vaikutti ettei hän uskaltanut sallia +kauniin rouvansa olla vierasten, ja varsinkin merimiesten katseltavana, +jotka himokkaina pitkän pidättyväisyytensä perästä tuskin ovat ehtineet +astua jalallansa maalle, ennenkun he rupeavat juoksemaan naitujen ja +naimattomien naisten perässä. Pöytävieraitten joukossa oli kuitenkin +useoita naisia; erään komendöörin rouva, joka oli valkea lehmä +mustilla pilkuilla. Hänen rinnallansa istui musta _kissa_, +hovimetsästysmestarin aviopuoliso, joka hiljan oli maalta muuttanut +kaupunkiin. Ruokanaapurikseni olin minä saanut kirjavan sian, +puhdistusinspehtoorin rouvan; tämän laatuiset virkamiehet otetaan +nimittäin mieluimmin sikojen suvusta. Hän olikin todella sangen +likainen, eikä nähtävästi ollut pitkiin aikoihin pessyt käsiänsä, mikä +on ylen tavallista hänen suvussansa, mutta muuten hän oli sangen +kohtelias, sillä hän tarjoili minulle tavan takaa saapuvilla olevia +ruokia. Tämä harvinainen kohteliaisuus hänen puoleltansa kiinnitti +jokaisen huomion puoleensa, sitä enemmän, kun ei hieno seurustelutapa +tavallisesti kuulu sikojen luontoon. Minä puolestani olisin ollut +hyvilläni jos hän olisi ollut vähäistä vähemmän kohtelias minulle, +sillä minusta ei ollut varsin mieluisata saada ruokaani sian +kynsistä. Tässä tulee nimittäin tietää, että asukkaat Metsendorian +keisarikunnassa kaikin puolin ovat vastaavien eläimien kaltaisia +meillä, paitsi että ne etukäpäliensä suhteen ovat varustetut käsillä ja +sormilla, ja kun niiden ruumiit ovat peitetyt karvoilla, höyhenillä +taikka villoilla ei niiden milloinkaan tarvitse vaatteita käyttää. +Rikkaita ei saata eroittaa köyhistä muuten kuin koristuksista, kullasta +tai hopeasta, helmistä taikka nauhoista, joita edelliset kantavat +kaulassaan tai kierävät sarviinsa. Komendöörin rouvalla esim. oli +semmoinen määrä nauhoja ja pitsiä päässänsä, että sarvet tuskin +tuntuivat. Hän pyysi anteeksi miehensä poissaoloa, kertoen että hänen +miehensä nimittäin, erään riidan johdosta, mihin hänkin oli +sekoitettuna täytyi keskustella kahden harakan eli asianajajan kanssa, +joiden seuraavana päivänä piti oikeudessa hänen asiaansa ajaman. + +Aterian perästä puhutteli tuo kirjava sika kahden kesken meidän +tulkkiamme, milloin hän tälle uskoi että hän oli minuun rakastunut. +Tulkki lohdutti häntä ja lupasi hänelle myötävaikutustansa; apina +koetti nyt suostutella minua, mutta havaitessaan ettei hänen +kaunopuheliaisuutensa mitäkään auttanut, neuvoi hän minun pakenemaan, +sillä hän tiesi ettei tämä nainen epäillyt repiä ylös alaisin maata ja +taivasta voittaaksensa tarkoitustansa. Tästä päivästä minä pysyin +alati laivalla, varsinkin saatuani tietää että muuan tämän rouvan +vanhoista armastelijoista, eräs filosoofian ylioppilas, pelkästä +mustasukkaisuudesta vainosi henkeäni. Mutta eipä laivakaan ollut +riittävänä suojana tämän arvoisan naisen alituisia hyökkäyksiä +vastaan, sillä milloin asiamiehen kautta, milloin lemmenkirjeillä +runomittaan taikka suorasanaisina, koetti hän sulattaa jäätä +sydämessäni. Ellen minä siinä haaksirikossa, jonka sittemmin kärsimme, +olisi kadottanut näitä papereita, olisin minä saattanut antaa näytteitä +sikarunollisuudesta; pahaksi onneksi olen kuitenkin unhottanut kaikki +tyynni paitsi allaolevat rivit, jotka vielä muistan ja joissa hän +seuraavalla tavalla ylistää ulkonaista olentoansa: + + Oi armahain! Kuin ruoste rautaa kuluttaa. + Mun eloin kuihtuu ja sinä kylmä oot; äl' harjaksiani + Sä pelkää; miltä näyttää puu kuin lehdetön + Se on; kuin ruma oisi hepo harjaton; + Oi onhan villa lampaallai, ja linnull' höyhen + Ja miesi sitte, hän parrattansa köyh' on! + +[Tässä on suomennoksessa tahalla poljettu runomittaa, niinkuin +alkuteoksessakin se esiintyy. Suom. muist.] + +Tavaranvaihto tehtiin niin pian että me jo muutaman päivän perästä +saatoimme lähteä vesille, mutta juuri kun olimme aikeessa lähtemään +viivytti meitä eräs riita, joka oli noussut meidän väen ja muutaman +Metsendorialaisen kesken. Syynä siihen oli tämä: erästä meidän +merimiehistämme, hänen ollessaan kävelyllä pitkin kaupunkia, ahdisti +muuan käki, joka ivalla kutsui häntä _periskomiksi_, mikä heidän +kielessänsä vastaa meidän komeljanttariamme; kun kujeilijat siinä +maassa tavallisesti ovat apinoita, oli käki pitänyt merimiehen +semmoisena. Mutta kun tämä ei ymmärtänyt leikkiä, antoi hän ivaajalle +jotenkin säännönmukaisen löylytyksen ja oli vähältä, ettei mies lyönyt +lintuparkaa kelvottomaksi. Käki huusi poliisia ja ne, jotka olivat +olleet tappelussa läsnä, haastettiin seuraavan päivän oikeudenistuntoon +todistajiksi. Sittekun nämä olivat kertoneet asian laidan lykättiin se +Raastuvan oikeudessa ratkaistavaksi. Merimiehen, joka ei osannut maan +kieltä eikä tuntenut oikeuden-käyntioloja Metsendoriassa, täytyi ottaa +itsellensä harakan oikeudenkäynti-apumieheksi. Raastuvanoikeus julisti, +tunnin kestäneen tutkimuksen perästä, sen tuomion, että käen, joka oli +riidan alkajana ollut, tuli vetää sakkoa kotorauhan rikkomisesta ja +maksaa riitakumppaninsa oikeudenkäyntikulut, jotka tavalliseen tapaan +katosivat asiamiehen taskuun. Neuvoskuntaan, mikä tämän asian tuomitsi, +kuului pelkkiä hevosia, joista kaksi oli pormestaria ja neljä +raatimiestä. Oikeudessa istui myös kuusi varsaa, jotka kokelaina myös +saivat antaa lausuntonsa, mutta eivät ottaneet osaa päätöksiin. Sen +mukaan mitä kuulin löytyi samallaisia taimistoja kaikissa +oikeudestoissa ja virkakunnissa, joista viran avonaiseksi tultua +otettiin parhaimmat. + +Sittekun me onnellisesti ja mieliksemme olimme saaneet asiamme selville +sekä täyttäneet laivan kalliilla tavaroilla, lähdimme me kotomatkalle. +Me olimme tuskin päässeet avoimelle merelle ennenkuin meidän täytyi +tyynen tähden jäädä paikallemme. Muutamat meistä huvittelivat itseänsä +ja muita pyytäen kaloja tuohustamalla, toiset koettivat joillakin +viettelevillä syöteillä valloitaa vastustavia saaliita. Pian saapui +kuitenkin pieni vihuri ja ilolla me näimme purjeemme ilmalla täyttyvän. + +Jonkin ajan kiidettyämme eteenpäin hyvällä tuulella näyttäysi taas +muutamia merenimpiä, jotka tavan takaa päästivät suustansa kamalia +valitushuutoja. Merimiehet peljästyivät siitä suuresti, koska he +kokemuksesta tiesivät että nämä surulliset huudot ennustivat pahaa +ilmaa ja haaksirikkoa. Me riensimme siis korjaamaan kaikki isommat +purjeet ja jokaiselle annettiin määrätty paikkansa. Tuskin oli tämä +varokeino tehty niin jo levisi taivaalle synkkiä pilviä, ja meri rupesi +hyrskymään mahtavassa myrskyssä, jonka vertaista ei perämies sanonut +milloinkaan ennen nähneensä, vaikka hän enemmän kuin viisikymmentä +vuotta oli purjehtinut näillä vesillä. Kansilasti killui vedellä, +osaksi laivaan hyökkäävien ranta-aaltojen, osaksi myös ankaran sateen +tähden, jota salamoiden säetessä ja ukkosen jyristessä ikäänkuin +kaatamalla tulvasi maahan. Näytti siltä kuin olisivat luonnonvoimat +vannoneet meistä lopun tekevänsä. Laivaa heitteli sinne tänne. +Myrskypilvet tekivät ilman melkein pimeäksi, öiset sumut ryöstivät +taivaan valon; salamat iskivät repeävistä pilvistä; suunta hukkui ja +nyt me todella ainoasti harhailimme valkeaharhaisilla mustilla +aalloilla. + +Vihdoin katkesi suurmasto, ja vähitellen tämän jälkeen muutkin. Kaiken +inhimillisen arvion mukaan kuljimme me kohden varmaa kuoloa; yksi huusi +vaimoa ja lapsia, toinen heimolaisiansa ja ystäviänsä, koko laiva +kaikui pelkistä sydäntä särkevistä valitushuudoista. Perämies koetti, +vaikka hän itse oli menettänyt kaiken toivonsa, rauhoittaa ja lohduttaa +toisia ja käski heidän herjetä hyödyttömästä huokailemisesta ja +valituksestansa. Mutta hänen juuri puhuessaan hyökkäsi tavaton aalto +laivan ylitse ja nieli hänen kamalaan kitaansa sekä vei hänen mukaansa +meren syvyyteen; me näimme kaiken tämän mutta voimatta hänelle tarjota +vähintäkään apua. Sama kohtalo tuli kolmen muun miehen, nimittäin +varahoitajamme ja kahden merimiehen osaksi. Minä olin ainoa, joka +kärsivällisyydellä kestin kohtaloni, sillä minä olin väsynyt elämään +enkä ensinkään toivonut takaisin Martiniaan, jossa olin kadottanut sekä +kunnian että vapauden ja siis kuuluin niihin, joilla ei ollut mitäkään +pahempaa peljättävänä: köyhyyttä, kuolemaa taikka orjuutta. Katteinia +kävi minun enimmän sääliksi, sillä koko matkalla oli hän osoittanut +minulle mitä suurinta hyväntahtoisuutta; minä koetin sentähden mitä +valtavimmilla lohduilla kehoittaa häntä rohkeuteen, mutta kaikki +kaunopuheliaisuuteni oli turha; hän yhä huokasi ja itki kuin nainen +kunnes tavattoman iso hyökkölaine hänenkin tempasi mereen. Myrsky yltyi +eikä kukaan enään huolinut mitäkään laivasta. Ilman mastoja, ilman +peräsintä, ilman viljoja ja airoja oli laiva kokonansa tuulen ja +aaltojen heittopallona, ja tätä tilaa kesti kolme vuorokautta, millä +ajalla me suuresti kärsimme nälän ja tuskan tähden. Joskus näytti +taivas vähän tahtovan seljetä, mutta myrsky oli yhä edelleen ankara. +Vihdoin syttyi pieni toivon kipinä, kun me kaukana taivaanrannalla +näimme vuorisen maan, ja kun tuuli aina vielä kävi sinne päin oli +meillä täysi syy toivoa pian sinne pääsevämme. Tosin ei ollut juuri +ajattelemista että me pääsisimme maalle ilman haaksirikkoa, mutta +mahdollista oli myös että ainakin jonkun meistä, jos kohta ei +kaikkienkaan, onnistuu laivan sirpaleilla saapua maalle. Mutta, juuri +keskusteltuamme tästä toivosta, hyökkäsi laiva eräälle salakarille +semmoisella vauhdilla, että se halkesi ja kohta jälkeen meni +pirstaleille. Tänä hädän hetkenä minä heittäydyin eräälle plantulle +huolimatta kovanonnen tovereistani, sillä minä en ajatellutkaan muuta +kuin omaa pelastustani, enkä vielä tänä hetkenä tiedä mitä heistä on +tullut. Luultavata on että kaikki hukkuivat, koska minä en ole kuullut +puhuttavan että ketäkään niistä olisi maalla nähty. Tulvavirta ja +rajuina kiitävät aallot veivät minun yhä lähemmäksi rantaa, mikä oli +minun onneani, sillä jos minun olisi tarvinnut kauvemmin olla +silloisessa tilassani olisin minä epäilemättä joutunut tappiolle +taistelussani nälkää ja menehtymystä vastaan. Pian onnistui minun +päästä tuulen alle erään niemekkeen suojaan; siellä oli vesi jotenkin +tyynnettä ja tänne minä vain heikommin kuulin liikutetun meren kohinan. + +Maa, jonka näin edessäni oli täynnä vuoria (nuo lukemattomat +vuorenhuiput, nuo valtavat vuoriseljänteet ja kiertelevät harjut, jotka +täällä käyvät moneen eri suuntaan ristiin rauhaan, herättävät täällä +moniäänisen kauniin kaiun). Kun näin olevani jotenkin lähellä rantaa +rupesin huutamaan täyttä kurkkua siinä toivossa että asukkaat +kuulisivat hätähuutoani ja tulisivat apuihini. Aluksi huutelin turhaan, +mutta pian kuulin ääniä rannasta, näin kansaa juoksevan rantaan, +hyppäävän veneesen ja nopeasti lähestyvän minua. Vene näytti oksista +palmikoitulta, joka selvään osoitti ettei tämä kansa ollut erittäin +etevällä kannalla. Mutta soutavien näky oli kuitenkin minulle syynä +sydämelliseen iloon, sillä niillä oli täydellisesti ihmisellinen muoto +ja ruumis, ja ne olivat siis ainoat ihmiset, joita minä tapasin +maanalaisella matkallani. Mustalla parrallansa ja kiharaisilla +hiuksillansa muistuttivat ne niistä meidän maailmassamme, jotka asuvat +kuumissa ilmanaloissa; pitkiä ja vaaleita hiuksia pitävät he +muotopuolisina. He saapuivat vihdoin sille plantulle, jolla minä +keijuin vedenpinnalla; minä ojensin rukoilevasti käteni heitä kohden ja +he nostivat minun alukseltani ja laskivat minun veneensä pohjaan. He +antoivat minulle vähän syömistä ja juomista, joka tosin oli halpaa ja +huonosti laitettua, mutta kolme vuorokautta kamppailtuani nälkää ja +janoa vastaan, oli se riittävätä antamaan minulle yhtäkkiä uusia +voimia. + + + + +KAHDESTOISTA LUKU + +Tekijän tulo Kvaamaan. + + +Iso joukko ihmisiä oli tällä ajalla ehtinyt kokoontua kaikilta +tahoilta. He vaativat minun alinomaa puhumaan, mutta kun en minä +osannut heidän kieltänsä en minä saattanut saada itseäni ymmärretyksi. +Sana jota he usein huusivat oli _tank tank_; ja kun tämä vähän hajahti +saksan tai englannin kieleltä, vastasin ensin näillä kielillä, sitte +tanskan ja vihdoin latinan kielellä; mutta päätänsä ravistamalla he +osoittivat etteivät en ensinkään tunteneet näitä kieliä. Lopuksi minä +koetin saada ajatustani heille selväksi maanalaisilla kielillä, +nimittäin natsaarilaisella ja martinialaisella, mutta kaikki oli yhtä +turhaa. Tästä saatoin ymmärtää ettei tämä kansa ollut erittäin +seurahaluista ja ettei se ollut minkäänlaisessa yhteydessä muiden +maanalaisten kansain kanssa, niin että kaiken mukaan mitä nyt saatoin +käsittää, ei ollut mahdollista välttää tuota kovaa koulunkäymistä +pikkulapsien tapaan, jos minä mielin elää tässä maassa. + +Sittenkun me hyvät hetket olimme keskustelleet toisiamme ymmärtämättä, +veivät maan asukkaat minun pieneen, pajunoksista palmikoittuun majaan, +josta puuttui sekä penkkiä että pöytiä; ihmiset istuivat laattialla +syödessään ja vuoteitten asemasta levittivät he olkia laattialle ja +lepäsivät siinä sekasin hyvässä sovussa. Tämä ihmetytti minua sitä +enemmän kun maalla oli hyvää jykevää metsää runsaasti. Heidän ainoana +ravintoaineenansa oli maito, juusto, ohranen leipä ja liha, jota he +paistoivat hiilillä, he kun olivat peräti taitamattomia +ruoanlaittamisessa; sanalla sanoen he elivät melkein kuin ensimmäiset +ihmiset, jotka eivät tunteneet tapoja eikä siveyden lakia, eivät +tajunneet asettaa härkää auran eteen, eivät ymmärtäneet säästää ja +koota omaisuutta; he elivät vain puiden hedelmistä sekä kalastuksen ja +metsästyksen tuotteista. + +Täällä minä nyt elin raakaa elämätä, kunnes olin ehtinyt niin paljon +oppia maan kieltä että minä saatoin vaihtaa ajatuksia asukkaiden kanssa +ja olla heille avuksi heidän taitamattomuudessansa. Yksinkertaisimmat +elämän säännöt, joita heille määräsin, saivat jumalallisten käskyjen +maineen. Minusta laajalle levinneen maineen vietteleminä tulvasi +luokseni kansaa kaikilta tahoilta, ikäänkuin suuren taivaan laittaman +lähettilään luo. Minä sain kuulla, että minun tulostani lukien tehtiin +uusi ajanlasku. Tämä tieto oli minulle sitä tervetulleempi ja rakkaampi +kun minua Natsaarilla oli pilkattu vilkkauteni ja Martiniassa +vitkallisen käsityskykyni tähden. Nyt minä älysin tuon vanhan +sananlaskun totuuden että sokeitten joukossa hallitsee yksisilmäinen, +sillä minä olin tullut maahan, jossa minä sangen ulkopuolisella opilla +ja muutenkin ilman varoja ja keinoja, saatoin tehdä itseni kuuluisaksi +ja kohota mitä korkeimpiin arvoihin. Hyvä tilaisuus tutkimaan mihin +minä kelpasin oli myös tarjona, sillä maa tuotti runsaasti kaikkea +semmoista, joka on ihmisille hyödyksi ja huviksi; monta lajia +hyödyllisiä hedelmiä kasvaa täällä villinä, ja jos ihminen vain viitsii +kylvää niin kyllä hän saa hyvän elon korjata. Asukkaat eivät ole juuri +tahdottomia oppimaan taikka järjen puutteessa; mutta kun ei niillä +milloinkaan ole ollut tilaisuutta mitäkään oppimaan elävät he mitä +syvimmässä taitamattomuudessa. Kun minä kerroin heille synnystäni, +kotomaastani, haaksirikosta ja muista tapauksista matkallani, ei siellä +löytynyt ketäkään, joka minua uskoi. He pitivät uskottovampana että +minä olin jokin auringon asukas, joka olin tullut alas heidän +luoksensa, minkätähden he myös yleensä kutsuivat minua _Pikil-Su_, s.o. +Auringon lähettilääksi. He eivät tosin kieltäneet ettei jumalata löydy, +mutta he eivät huolineet koettaa saada tätä tärkeätä totuutta selville +päähänsä; he arvelivat että heille oli varsin kylläksi uskoa niinkuin +heidän esi-isänsä olivat uskoneet, ja tässä ainoassa uskosäännöksessä +oli koko heidän jumaluusoppinsa lausuttuna. Siveysopissa olivat he +ehtineet oppia tämän ainoan säännön: "Älä tee muille, mitä et tahdo +muitten itsellesi tekevän." He eivät tietäneet mistäkään muusta laista +kuin keisarin tahdosta, ja sentähden siellä rangaistiinkin ainoasti +todelliset rikokset, sitä, joka teki itsensä vikapääksi semmoiseen +erhetykseen, jota me kutsumme sivuhypyksi, sitä kaikessa +yksinkertaisuudessa vältettiin, mitä rangaistusta muuten näytti olevan +niin vaikea kärsiä, että moni erhetyksen tehneistä joko vaipui +tunnottomuuteen taikka itse teki itsestänsä lopun. He eivät tietäneet +mitäkään ajanlaskuista vaan tekivät vuosiarvionsa Natsaari-kiertotähden +aikaansaamien auringonpimennysten mukaan, niin että, jos joltakulta +kysyttiin hänen ikäänsä, saatiin vastaukseksi että hän oli elämässään +nähnyt niin ja niin monta auringon pimenemistä. Luonnosta he eivät +tietäneet paljon mitäkään ja sekin vähä minkä he tiesivät oli +täynnä taikaluuloa. He pitivät auringon ympyräisenä kultalevynä ja +Natsaari-tähden suurena juustona. Kun minä kysyin heiltä mistä se tuli +että se toisinaan suureni toisinaan pieneni sain vastaukseksi etteivät +he tietäneet sitä. Heidän omaisuutensa rajoittui enimmäkseen sikoihin, +jotka he varustivat erityisillä merkeillä ja sitte laskivat ulos +metsiin, ja kunkin rikkaus arvattiin hänen omistamansa sikaluvun +mukaan. Semmoisia puita, jotka olivat hedelmättömiä eivätkä kasvaneet +terhoja, oli heillä tapana ruoskia, yksinkertaisuudessansa luullen että +puut ainoasti pahuudesta ja kateudesta eivät hedelmiä kantaneet. + +Tällä alhaisella sivistyskannalla oli nyt tämä kansa, jonka +ihmistyttämistä taiteen ja tieteen avulla minä ensin kokonansa epäilin; +mutta kun tulin ajatelleeksi että niin raakaa luonnoltansa ei ole +ketäkään ettei hänen mieltänsä saateta jalostuttaa jos hän vain +vakaasti kääntää korvansa opetusta ja neuvoa kohden, panin minä +liikkeelle kaiken ahkeruuteni sivistääkseni näitä raakalaisia ja +sentähden rupesivat he minua pitämään jumalaisena olentona, jonka +viisaudesta he saivat niin korkeita ajatuksia etteivät he luulleet +mitäkään löytyvän, joka minulle olisi ollut mahdotonta. Sentähden he +vaivasivat minua jonninjoutavillakin asioilla. Kun heidän lampaansa +varastettiin tai kuttunsa kuolivat tautiin, kun syksy ei täyttänyt +keväimen toiveita taikka kun he keksivät härkänsä kuolleena auran +edessä, tulivat he mielettömiksi ja juoksivat sydänyönäkin minun +majalleni apua rukoilemaan. Niin tapasin kerran erään talonpojan +polvillansa oven edessä, itkein ja käsiänsä väännellen apuani +rukoilemassa. Kun kysyin häneltä syytä hänen suruunsa valitti hän +puittensa hedelmättömyyttä ja rukoili minulta nöyrästi, että minä +mahdillani vaikuttaisin niihin ja saisin ne hedelmiä kantamaan niinkuin +ennenkin. + +Minä sain tietää että koko tätä maata hallitsi eräs hallitsija, joka +tähän aikaa piti pääkaupunkiansa noin kahdeksan päivän matkan päässä +siitä seudusta, jossa minä nyt oleskelin; -- minä sanon: tähän aikaan, +sillä leiripaikka, jos siksi saan hallituspaikkaa kutsua, oli +muutoksellinen eli kiertävä, ja kiinteitten asumuksien asemesta +muodostettiin pääkaupunki teltoista, jotka kuninkaallisen perheen ja +hovikunnan muassa vietiin yhdestä paikasta toiseen valtakunnassa. +Parhaillaan hallitseva ruhtinas oli jo vanha mies nimeltä _Kastia_, +joka meidän kielellämme merkitsee; suuri keisari. Maa ansaitsee kyllä, +suureen alaansa nähden, kutsuttaa keisarikunnaksi, mutta asukkaiden +taitamattomuuden mukaan, jotka eivät ymmärtäneet oikein käyttää +luonnonlahjojansa, sitä halveksittiin ja asukkaat itse joutuivat +alituisten hyökkäysten ja ahdistusten alaisiksi naapurikansoiltansa, +niin, heidän täytyi usein maksaa veroa kansoille, jotka kaikin puolin +olivat heitä paljon heikompia. + +Maine nimestäni ja etevistä ominaisuuksistani levisi pian valtakunnan +kaikkiin ääriin. Kansa kysyi minulta neuvoa kaikissa yrityksissänsä, +ikäänkuin minä olisin jokin ennusjumala ollut, ja kun onni ei ollut +heille myönteinen, pitivät he sen minun huolettomuuteni taikka +paheksimisen osoitteena. Niinpä koettivatkin muutamat heistä lepyttää +minun uhreilla. Minä en kuitenkaan huoli tässä ladella sitä paljoutta +tuhmuuksia ja mielettömyyksiä, joihin nämä taitamattomat ihmiset +tekivät itsensä vikapäiksi; ainoasti pari kohtaa tahdon tässä kertoa +kaikkinaisuuden esimerkkinä: Äidiksi tulemaisillansa oleva vaimo uskoi +lujasti ja vakaasti minun vallassani olevan määrätä synnykkinsä tulevan +pojaksi; toinen oli lujana sitä mieltä että minä saatoin tehdä hänen +ijäkkäät vanhempansa nuoriksi jälleen. Tämmöiset ja monet muut +samansuuntaiset viittaukset mahtivoimaan ja täydellisyyteeni kiusasivat +minua alinaikaa ja minun täytyi tavan takaa nuhdella kansaa perin +vakaasti heidän yksinkertaisuutensa tähden, sillä minä rupesin +pelkäämään että heidän liian suuri ajatuksensa minusta lopuksi +muuttuisi jumalalliseen palvelemiseen. + +Vihdoin sai myös vanha keisari kuulla puhuttavan, että uljaan +vartaloinen mies puettuna ulkomaalaiseen pukuun oli saapunut +_Kvaama_-maahan; että häntä pidettiin auringon lähettiläänä ja että hän +opettamalla suurinta viisautta, niin, melkein jumalallisia +elämänohjeita, oli osoittanut olevansa enemmän kuin tavallinen +kuolevainen ihminen. Keisari lähetti oitis lähettiläitä luokseni +käskyllä että minun piti laittaman itseni keisarilliseen pääkaupunkiin. +Lähettiläitten lukumäärä ei ollut pienempi kuin kolmekymmentä, kaikki +puettuina tiikerin taljoihin, mikä puku pidettiin suurimpana +koristuksena ja kunnianosoituksena siinä maassa, kun eivät sitä saaneet +käyttää muut kuin ne, jotka olivat sankaruutta osoittaneet sodassa +_Tanakilaisia_ (järjellisiä tiikeriä ja Kvaamalaisten kuolinvihollisia) +vastaan. Siinä pienessä kaupungissa, jossa minä asuin olin minä +itselleni rakennuttanut pienen kaksikerroksisen kivirakennuksen +eurooppalaiseen malliin. Tämä huoneus tuntui lähettiläistä +hämmästyttävältä teolta, johon eivät ihmisen voimat riittäneet, ja mitä +hartaimmalla kunnioituksella astuivat he huoneesen, ikäänkuin se olisi +ollut jokin pyhä paikka, minulle tuomaan keisarin käskyn. He lausuivat: + +"Kun suuri keisari _Kasba_, heidän kaikkein armollisin hallitsijansa, +luki syntyänsä _Spynkoksesta_, ei mikään saattanut hänelle olla +mieluisempata kuin tämä auringon lähettiläs, varsinkin kun +tarkoituksena näytti olevan maan hyöty, ja kun oli toivomista, että maa +kokonaisuudessansa, näin taivaallisen opettajan hoidossa, kulkisi +onnellista tulevaisuutta kohden. Hänen majesteettinsa toivoi sentähden +että auringon lähettiläs valitsisi asuntonsa keisarillisen hovin +läheisyydessä, koska hänellä aina pääkaupungissa oli parhaat +tilaisuudet tarjolla käyttääksensä eteviä hyveitänsä ja ihania +lahjojansa." + +Minä kiitin alammaisimmasti, ja matkustin lähettilästen kanssa +hallituksen kaupunkiin. He olivat tarvinneet neljätoista päivää +matkaansa tänne, mutta palausmatkaan tarvittiin vain neljä minun +voimieni johdosta; sillä kun minä olin havainnut että maassa löytyi +riittävästi hevosia, ja että nämä, jotka juoksivat villeinä metsässä, +ennen olivat asukkaille rasitukseksi kuin hyödyksi, huomautin minä +heille sitä hyötyä, jota saatettiin näistä jaloista elämistä saada ja +opetin heille miten niitä piti valjastettaman. Muutamat hevoset +kesyttyivät pian, ja lähettiläitten viipyessä minun luona olin minä jo +ehtinyt saada niin monta totutetuksi ratsastamiseen kuin palausmatkalla +tarvittiin. Lähettiläät hämmästyivät hevoset nähdessään ja arvelivat +kauvan uskaltaisivatko he astua niiden selkään, mutta kun he näkivät +sekä minun että muiden pelotta ja vaaratta ratsastavan niillä pitkin +kenttää, ohjaten niitä suitsilla, varustausivat he rohkeudella ja itse +tehtyänsä muutamia kokeita päättivät he tällä tavalla matkustaa, minkä +kautta kotomatka tehtiin kolme kertaa lyhyemmässä ajassa kuin oli +tulomatkaan kulunut. Kun me lähestyimme sitä seutua, missä +keisarillisen hovin piti oleman sijoitettuna saimmekin kuulla että se +oli muuttanut toiseen maakuntaan; meidän täytyi siis palata takasin ja +ottaa toinen suunta. + +Tuskin on mahdollista mielessänsä kuvitella, millisellä hämmästyksellä +Kvaamalaiset katselivat meitä, kun me tulomme teimme hevosten seljässä. +Muutamat peljästyivät siihen määrään että tahtoivat paeta kaupungista. +Keisari itse pysyi pelvosta teltassansa eikä uskaltanut tulla esille +ennenkun eräs hänen lähettiläistänsä oli astunut alas hevosensa +seljästä ja selittänyt hänelle koko salaisuuden. Kohta sen jälkeen +vietiin minut monilla kunnioituksen osoituksilla ja suuren seurueen +edellä keisarin telttaan, jossa minä näin hänen istumassa eräällä +matolla koko hovikuntansa keskellä. Kun minä kaikkein alammaisimmasti +olin kiittänyt minulle osoitetusta kunniasta, nousi hänen +majesteettinsa seisaallensa ja kysyi minulta, kuinka auringon +hallitsija, hänen perheensä esi-isä jaksoi. Kun minä pidin parhaana +olla häiritsemättä Kvaamalaisia heidän juurtuneen hairahduksensa +suhteen, vastasin minä "että auringon hallitsija oli lähettänyt minun +tähän maahan hyvillä laeilla jalostuttamaan kansan raakoja tapoja ja +opettamaan Kvaamalaisille semmoisia taiteita ja tieteitä, etteivät he +ainoasti saattaisi voittoisasti vastustaa taistelunhimoisia +naapureitansa, vaan että he lisäksi myös voisivat laajentaa +valtakuntansa rajoja, ja että minä olin saanut toimekseni +tulevaisuudeksi jäämään tänne." Keisari oli hyvillänsä tästä +vastauksesta, antoi oitis tehdä minulle teltan varsin omansa rinnalle, +antoi viisitoista palvelijaa minulle palvelukseen ja osoittausi minulle +enemmän ystävänä kuin päällysherrana. + + + + +KOLMASTOISTA LUKU. + +Viidennen yksinvallan alku. + + +Tästä ajasta ruveten minun kaikki pyrkymykseni rajoittuivat tämän maan +uudesta muodostamiseen ja ennen kaikkia nuorison harjoittamiseen +sotataidossa. Ensi työkseni minä käänsin nuorison koko parven työhön ja +uutteruuteen, opetin heille ensin kuinka heidän piti hevosia kesyttämän +ja opettaman, sitte kuinka niitä piti vaunujen edessä ajettaman, ja +tämän jälkeen minä rupesin heille neuvomaan sotatemppuja, nuolien ja +keihäitten heittämistä, väkipuukon taitavata käyttämistä. + +Niinkuin juuri sanoin oli ensimmäinen huoleni kesyttää hevosia ja saada +niitä sotatarpeesen kelvollisiksi, siinä toivossa että pelkällä +ratsuväellä saatettaisi naapurikansat pysymään asemillansa. Ankaralla +uutteruudella onnistui minun verrattain lyhyessä ajassa asettaa +keisarin katseskeltavaksi kuusituhatta ratsumiestä. Kun juuri samaan +aikaan Tanakilaiset valmistautuivat uuteen hyökkäykseen siitä hyvästä, +ettei tuota vuotuista veroa, jota he itsellensä vaativat, usean kerran +uudistetun velkomuksen uhaksi, kuulunutkaan tulevaksi, lähdin minä +keisarin käskystä vihollista vastaan tällä uudella ratsuväelläni ja +myös vähemmällä osalla jalkaväkeä. Jalkaväen minä olin varustanut +nuolilla ja heittokeihäillä, jonka kautta heidän oli mahdollista jo +etäämmältä antautua taisteluun, sillä tähän asti oli heillä ainoasti +ollut lyhyeitä iskupuukkoja eli tikaria ja joutuivat sentähden aina +tappiolle kaksintaistelussa näiden villien vihollisien kanssa, jotka +olivat heitä paljon etevämmät ruumiinvoimain puolesta. + +Minut nimitettiin heti ylipäälliköksi ja saatuani tiedon siitä, että +Tanakilaiset olivat taisteluasennossa lähellä valtakunnan rajaa, lähdin +minä heti liikkeelle heitä kohtaan. Tanakilaiset hämmästyivät +nähdessään sotajoukon uskaltavan käydä heidän kimppuunsa, ja jäivät +liikkumatta paikallensa; meidän väki sitä vastoin liikkui yhä +eteenpäin, ja niinpian kun he olivat saapuneet nuolenkantomatkalle +vihollisista rupesivat he vihollisten riveihin heittämään nuoliansa ja +keihäitänsä, jotka saivat aikaan suuren hävityksen. Nämä eivät +kuitenkaan menettäneet rohkeuttansa, vaan hyökkäsivät jalkaväkemme +kimppuun mitä suurimmalla raivolla; mutta kun meidän ratsuväki samassa +ryntäsi vihollisen siipiin, murtuivat heidän rivinsä ja he pakenivat +semmoisessa epäjärjestyksessä että tämä ensimmäinen ottelu ratkaisi +koko sotaretken. Vihollinen joutui kokonansa tappiolle ja heidän +päällikkönsä, kaksikymmentä aatelista tiikeriä otettiin vangiksi ja +vietiin riemukulussa Kvaamaan. Tämä loistava voitto herätti sanomatonta +iloa koko valtakunnassa, sillä edellisissä sodissa olivat Kvaamalaiset +melkein aina joutuneet tappiolle ja heidän oli täytynyt kerjätä +itsellensä rauhaa mitä halventavimmilla ehdoilla. Keisari käski että +vangit vanhaan tapaan oitis piti otettaman hengiltä, mutta minä, josta +tämä tapa tuntui ylen raa'alta, neuvoin niitä pitämään vangeudessa, +jonka kautta me saatoimme toivoa Tanakilaisten pysyvän hiljaisuudessa +odottaessaan mitä meidän piti tekemän vangeille; sitä paitsi minä +ilmoitin keisarille aselevon tarpeelliseksi eräitten toisien tuumien +tähden, joita minä aivoin panna toimeen. + +Minä olin huomannut että tämä maa oli erittäin rikas salpietarista, ja +minä olin jo koonnut suuria määriä siitä laittaakseni kruutia. +Kuitenkaan en minä ollut uskonut tuumiani muille kuin keisarille, jonka +luvasta kivääritehtaan perustamiseen minä nimittäin toivoin pian +voittavani valtakunnan kaikki viholliset. Niinpian kun olin saanut +muutaman sadan pyssyjä valmiiksi, ynnä niille tarpeellisen määrän +kruutia ja luotia, panin minä toimeen julkisen kokeen keksinnölleni, +kaikkein suureksi ihmeeksi. Muuan määrä sotamiehiä sai oitis ruveta +opettelemaan näitä uusia aseitamme käyttämään ja ehdittyäni saada +heidät jotenkin harjaantuneiksi niiden käyttämisessä, nimitti keisari +minun koko sotavoiman ylipäälliköksi. Sillaikaa minä usein olin yhdessä +vangitun tanakilaisen kenraalin _Tomopokolon_ kanssa, -- jonka +kunnollisuus oli tehnyt hänen minun ystäväkseni --, hänen kauttansa +oppiakseni tuntemaan hänen kansakuntansa valtiomuodon, luonteen ja +tavat. Minä olin nimittäin suureksi ihmeekseni huomannut, että hän oli +järkevä, tottunut ja oppinut mies, ja että sekä taiteita että tieteitä +ahkerasti harjoitettiin Tanakilaisissa. Hän kertoi minulle että +etäämmällä idässä päin asui eräs ylen sotainen kansa, jota vastaan +Tanakilaisten alati täytyi olla varoillansa ja varustettuina. Tämän +maan asukkaat tosin olivat pienen kasvuisia ja paljon alemmalla +Tanakilaisia ruumiinvoimain puolesta, mutta kun he olivat ylen keksiviä +sekä taitavia kaariampumisessa, olivat he usein pakoittaneet +Tanakilaiset rauhaa anomaan. Hän kertoi minulle sitä paitsi, että tämä +kansa, joka oli kissoja, oli etevin kaikista maankuoren kansoista +viisaan valtio-opin ja arvostelukyvyn puolesta. Minua harmitti kuulla, +että järkeä, tiedettä ja sivistystä saatettiin tässä maanalaisessa +maailmassa tavata kaikissa eläimissä, ja että ihmiset yksin, nimittäin +Kvaamalaiset, olivat sivistymättömiä raakalaisia. Mutta minä toivoin +että tämä häpeä pian tulisi poistetuksi ja että Kvaamalaiset ennen +pitkää taas saavuttaisivat sen herrauden eläimiin nähden, jonka luonto +alkuansa on ihmiselle antanut. + +Viimeisen tappionsa perästä pysyivät Tanakilaiset kauvan hiljaa, mutta +sittekun he vakoojien kautta olivat ottaneet selvän tämän uuden +ratsuväen laadusta ja saaneet tietää, että nuo hirveät pedot, jotka +niin olivat peljästyttäneet, eivät olleet muita kuin opetettuja +hevosia, rohkaisivat he uudelleen mielensä ja kokosivat uuden +sotajoukon, jonka etunenään kuningas itse asettui. Sotajoukon lukumäärä +teki 20,000 tiikeriä, kaikki vanhemman puolisia miehiä, paitsi kaksi +rykmenttiä, jotka olivat nuoria, vasta opetettuja. Mutta nämä yhtäkkiä +kootut joukot olivat enemmän soturia nimeksi kuin hyödyksi. Ylpeinä +varmasta voiton toivostansa, hyökkäsivät he kaikki yhtaikaa Kvaamaan. +Me saatoimme asettaa heitä vastaan 12,000 henkeä jalkaväkeä, joista +kuusisataa oli varustettuna tuliaseilla sekä sitä paitsi 4,000 miestä +ratsuväkeä. Kun en minä epäillyt ensinkään kuka tässä voitolle oli +pääsevä ja kun minä halusin että keisari siitä itse saisi kunnian, +pyysin hänen itse ottamaan komennon. + +Tästä näennäisestä alentuvaisuudesta en minä kadottanut vähääkään +maineestani, kun koko sotajoukko kyllä tiesi että minä olin todellinen +johtaja. Minun neuvoni oli ettei pitänyt päästettämän ampujia ottamaan +osaa ensi hyökkäykseen vaan että piti koetettaman eikö tuo muu osa +jalkaväkeä ja ratsuväki yksin kykenisi voittoa vihollisista saamaan. +Mutta tämä neuvo oli vähällä tulla minulle kalliiksi; sillä +Tanakilaiset tekivät niin ankaran hyökkäyksen jalkaväkeämme vastaan +että ne pakottivat sen lähtemään pakoon, ja kun he ratsuväellekin +tekivät urheata vastarintaa, näytti voitto hetken aikaa olevan kahden +vaiheella kummankin puolen välillä; niin, tämän vertaista vaikeata +taistelua tuskin milloinkaan on kamppailtu. Nyt minä pidin parhaana +antaa kiväärimiesten ryhtyä toimeen. Jo ensimmäisten laukausten +kaikuessa pidättyivät Tanakilaiset hämmästyneinä, voimatta käsittää +mistä salamat ja pamaukset tulivat; mutta saatuansa nähdä minkä kamalan +vaikutuksen ne tekivät, valtasi heidät mitä suurin hämmästys. Ensi +laukauksella kaatui 200 tiikeriä, joiden joukossa myös kaksi +sotapappia, mitkä lävistetyin ruumiin vaipuivat maahan parhaillaan +koettaessaan innosta säkenöivillä puheilla kehoittaa soturia +urhollisuuteen. Heidän kuolemansa herätti yleistä murehtimista, sillä +heitä pidettiin Tanakilaisten etevimpinä pappeina. Huomatessani +vihollisten tuskallisen päättämättömyyden, komensin minä taas +laukauksen, ja tämä toinen tuli-isku sai aikaan vielä suuremman +mieshukan; kuningas itse kaatui. Nyt menettivät Tanakilaiset kaiken +toivonsa ja hajousivat hurjaan pakoon. Ratsuväkemme ajoi pakenevia +takaa ja teki semmoisen hurmion vihollisissa, etteivät ratsastajat pian +enään päässeet kulkemaan kuolleitten ja kuolemaisillansa olevien +paljouden tähden. Taisteluun loputtua laskimme me 13000 kaatunutta +vihollista, osaksi itse taistelussa osaksi myös pakoretkellä. Meidän +voittoisa sotajoukkomme marssi Tanakin valtakuntaan ja asettui muutaman +päivän perästä pääkaupungin edustalle. Pelko ja hämmästys oli siellä +niin yleinen, että, vaikka kaupunki sekä asemansa että muuriensa ja +vallikaivostensa kautta oli vahvasti varustettu ja vaikka oli tarpeeksi +muonavaroja, maistraatti kuitenkin saapui meidän leiriimme ja jätti +voittoherralle kaupungin avaimet. + +Kaupungin suuruus, sen kauniit kadut ja uhkeat rakennukset +hämmästyttivät minua, ja minusta rupesi tuntumaan yhä kummallisemmalta +että Kvaamalaiset, vaikka heitä kaikkialla ympäröivät näin sivistyneet +kansakunnat, kuitenkin olivat niin pitkäksi ajaksi jääneet niin syvään +ja synkkään taitamattomuuteen. Mutta minä saatan ymmärtää, että heidän +on käynyt samaten kuin eräitten eurooppalaisten kansakuntien, jotka +eivät ensinkään huoli siitä, mikä tapahtuu ja mitä toimitaan heidän +rajojensa ulkopuolella, vaan pysyvät kiinni omassansa, pitäen sitä +parhaana; jotka eivät milloinkaan pyri joutumaan mihinkään +vuorovaikutukseen toisten kansojen kanssa ja juuri sentähden ovat +jääneet samaa pistettä polkemaan. + +Suuresta tappiostansa lukein rupesivat Tanakilaiset laskemaan uutta +ajanlaskua, ja kun tuo ratkaiseva tappelu tapahtui, heidän almanakkansa +mukaan, kolmantena päivänä _Toruli_-kuussa, luettiin tämä päivä +suru- ja valituspäivien joukkoon. Samaan aikaan vuotta, nimittäin +_Toruli_-kuukauden aikana, on Natsaari-kiertotähti, joka aurinko +kierrollansa jakaa eri vuodenajat ja määrää ajanlaskun, etäimmällä +tästä osasta maankuorta. Se kiertyy nimittäin auringon ympäri, mutta +kun Natsaari liikkuu paljon nopeammin, niin se suurenee ja pienenee +aina sen mukaan kun se lähenee yhtä taikka toista puoliskoa. Minä +silmäilin kerran erästä tanakilaista almanakkaa ja havaitsin sen +erittäin säännöllisesti ja hyvästi järjestetyksi. + +Sittekun pääkaupunki näin oli valloitettu, antausi koko valtakunta +voittajille niin että tuo entinen halveksiminen muuttui kunniaksi ja +maineeksi ja Kvaamalainen valtakunta, tämän lisäyksen kautta +maanalaansa, tuli lähes toista vertaa suuremmaksi ja mahtavammaksi kuin +ennen. Kun kaikki tämä onni luettiin minun järkeni ja kykyni +tuotteeksi, rupesi tuo kunnioitus, jota minulle oli osoitettu jo pitkiä +aikoja ennen, vähitellen muuttumaan miltei jumalalliseksi +palvelemiseksi. + +Sittekun Tanakilaiset siis olivat voitetut ja sittekun jokaiseen heidän +kaupunkiinsa oli pantu vartiosto pitämään tätä taistelunhimoista kansaa +kurissa, omistin minä vakaasti ajatukseni jo alkuun panemani tuuman +täytäntöön saattamiseen, nimittäin sen tuuman että saisin kokonansa +poistetuksi tuon raakamaisuuden, jonka vallassa Kvaamalaiset tähän +saakka olivat eläneet. Suuria vaikeuksia esiintyi kuitenkin tieteitten +ja taiteitten istuttamisen suhteen tähän kansaan, sillä se vähä minkä +itse olin Euroopassa oppinut, nimittäin latinan kieltä ja muutamia +kreikkalaisia sananparsia, ei ollut täällä minulle miksikään avuksi. +Minun täytyi Tanakista tilata kaksitoista oppinutta tiikeriä, jotka +heti määrättiin professoriksi ja saivat toimekseen järjestää yliopiston +samaan tapaan kun ne heillä olivat omassa maassaan. Sitä paitsi annoin +muuttaa Tanakilaisten kuninkaallisen kirjaston Kvaamaan. Minun tuumani +oli kuitenkin antaa noiden vierasten opettajien palata takaisin omaan +maahansa, niinpian kun Kvaamalaiset olivat joutuneet niin pitkälle, +että he saattoivat itse tulla toimeen. + +Minulla oli suuri halu tutkia kunink. tanakilaisen kirjaston sisällön, +sittekun tuolta vangitulta kenraalilta olin saanut kuulla että sen +käsikirjoituskokoelman joukosta löytyi muuan, jonka tekijä oli käynyt +meidän maailmassamme ja siltä matkaltansa oli tuonut kotio koko joukon +muistoonpanoja useista maista ja varsinkin eurooppalaisista. Tämän +käsikirjoituksen olivat Tanakilaiset saaneet käsiinsä sotaretkellä +eräässä kaukana olevassa maassa; kuitenkin oli tekijän nimi tuntematon, +samaten kun ei myöskään tiedetty mikä kansalainen hän oli taikka kuinka +hän oli maan päälle joutunut. Tarkemmin kirjasta tutkittuani havaitsin +minä _Tomopokolon_ ilmoitukset tästä käsikirjoituksesta peräti +oikeiksi, jonka tähden minä hänelle uskoin syntyni, sukuni ja +isänmaani laidan, vakuuttaen hänelle, että minä alussa olin sanonut +Kvaamalaisille saman, mutta etteivät nämä yksinkertaiset ihmiset +tahtoneet kertomustani uskoa, vaan sen sijaan pitivät minua auringon +lähettiläänä, hairahdus, jossa he yhä edelleen itsepintaisesti +pysyivät. Minä liitin, että, kun minä pidin vääränä omistaa itselleni +kauvemmin tätä turhamaisen ylpeätä arvonimeä, minä nyt olin päättänyt +julkisesti ilmoittaa oikean laitani, koska minä olin täydesti +vakuutettu siitä, etten minä tämän suoran tunnustukseni kautta mitäkään +maineestani kadottaisi. Minä toivoin tätä sitä enemmän, kun puheena +olevan kirjan lukeminen tekisi jokaiselle selväksi, kuinka paljon +etevämmät Eurooppalaiset ovat toisia kuolevaisia viisauden ja hyvien +avujen puolesta. Tämä päätökseni ei kuitenkaan ollut tuon viisaan +miehen mieleen, minkä hän minulle ilmoitti seuraavin sanoin: + +"Ensin, jaloarvoinen herra, pitää sinun tuo kirja lukea. Ehkä sen +sisältö saa sinut päätöksesi muuttamaan! sillä joko valhettelee tekijä, +taikka vaivaavat myös ylimaallisia narrimaisuus ja pahat tavat ja +myös on niillä lakeja ja laitoksia, joille ennen sopii nauraa kuin +kunnioituksensa antaa. Sittekun olet ehtinyt lukea kirjan lävitse, +saattaa olla aika ruveta päätöksiä tekemään; tämän neuvon tahdon +sinulle kuitenkin antaa: älä ajattelemattomasti heitä luotosi tuota +arvonimeä, joka on Kvaamalaisissa herättänyt niin suuren kunnioituksen +sinua kohtaan, sillä ei mikään paremmin tarkoitustansa täytä kansan +kuuliaisuudessa pyhittämisen suhteen, kuin se ajatus että hallitsija on +jalompaa rotua ja että hänellä on loistava synty." + +Minä katsoin parhaaksi seurata tätä neuvoa, ja annoin Tomopokolle +toimeksi kääntää tämän kirjan minun varakseni Kvaaman kielelle. Sillä +oli nimenä: "_Tanianin_ (arvattavasti tämä vain oli salanimi) matka +ylemmässä maailmassa, taikka kertomus sikäläisistä maista ja kansoista +varsinkin Euroopassa". Mutta kun kirjoitus oli likainen ja homehtunut +sekä ajan kuluttama, puuttui siitä se, jonka juuri mieluimmin olisin +halunnut tietää, nimittäin mitä tietä tekijä oli tullut ylös meille ja +jälleen takaisin tänne alas. + +Kirjoituksen nimeksi käännöksessä tuli tämä: + +"_Palasia Tanianin ylimaallisesta matkasta, kääntänyt kunnianarvoinen +ja jalosyntyinen Herra Tomopokolo, tanakilainen kenraali_: + +"-- -- -- Tämä maa (Saksanmaa) kutsutaan roomalaiseksi valtakunnaksi; +tämä on kuitenkin vain tyhjä liikanimi, sillä roomalaisesta +valtakunnasta tuli loppu jo useampia satoja vuosia sitte. Saksankieltä +on sangen vaikea ymmärtää takaperäisen lausemuodostuksensa johdosta; +sillä mitä muissa kielissä on tapana olla alussa, se on tässä vasta +lopussa, jonka tähden lukijan täytyy lukea koko sivun, ennenkuin hän +saattaa älytä mistä puhe on. Hallitustapa on sangen hullunkurinen: +Saksalaiset luulevat itsellänsä olevan hallitsijan, mutta itse asiassa +ei heillä olekaan semmoista; Saksanmaa sanotaan yhdeksi valtakunnaksi, +mutta yhtäkaikki paloitettuna moniin valtioihin, joilla kullakin on oma +hallituksensa, jotka useinkin julistavat toisellensa sodan. Maa sallii +itseänsä kutsuttavan 'alati kasvavaksi,' vaikka se ajan kuluessa +pienenee; 'pyhäksi,' vaikkei siellä löydy pyhyyden jälkeäkään, ja +'voitettamattomaksi,' vaikka se usein saa tyytyä siihen että sitä +naapurikansat pettävät ja hävittävät. Ihmeteltäköön myös kuinka kansan +oikeuksien ja vapauden oikeastaan on laita, sillä monta heille +tunnustettua ja myönnettyä oikeutta ei heidän sallitakaan täyttää. +Lukematon määrä kirjoituksia on tehty Saksan valtakunnan +valtiomuodosta, mutta tässä sekavaisessa asiassa ei ole pitkälle +päästy, sillä -- -- -- + +"-- -- -- Pääkaupunki täällä (Ranskassa), joka on sangen iso nimeltä +Pariisi, saatetaan jossakin merkityksessä kutsua koko Euroopan +pääkaupungiksi, sillä se, niin sanoakseni, harjoittaa lakia säätävätä +mahtia muiden eurooppalaisten kansojen suhteen; se on esim. anastanut +itsellensä oikeuden tekemään sääntöjä ja määräämään kuinka ihmisten +pitää elämän ja kuinka niiden pitää oleman puettuina, niin ettei +ainoatakaan pukua löydy, olkoon se kuinka epämukava ja naurettava +tahansa, jota ei heti koko kansakunnat ota käyttääksensä, kun se vaan +ensin on saanut armon Pariisin asukkaiden silmissä. Millä tavalla +taikka milloin Pariisilaiset ovat saaneet tämän etuoikeuden, on minulle +varsin tietämätöntä. Kuitenkin minä huomasin ettei tämä ylivalta +ulottunut muihin esineihin tai asioihin; sillä sangen usein ovat muut +kansakunnat sodassa Ranskalaisten kanssa ja pakoittavat heidän joskus +sopimaan rauhasta sangen kovillakin ehdoilla; mutta orjuus elämäntavan +ja vaatteiden kuosin suhteen jää aina samaksi, niin että mitä Pariisi +niissä asioissa määrää taikka muuttaa, sitä kaikki muu Eurooppa sangen +tarkasti seuraa ja noudattaa. Järkensä terävyyden, uteliaisuutensa ja +kekseliäisyytensä puolesta ovat Pariisilaiset sangen paljon +Martinialaisten kaltaiset. + +"-- -- -- Bolognasta me matkustimme Roomaan. Tätä kaupunkia hallitsee +pappi, joka, vaikka hänen valtakuntansa on ylen vähäpätöinen, kuitenkin +pidetään mahtavimpana kaikista kuninkaista ja ruhtinoista Euroopassa; +sillä kun toiset hallitsijat hallitsevat vain alammaistensa +ruumiillista elämää ja omaisuutta, on tällä valta viedä turmioon heidän +sielunsakin. Eurooppalaiset ylipäänsä uskovat, että tämä pappi on +saanut taivaan valtakunnan avaimet tallettaaksensa, mutta vaikka minä +näin paljon vaivaa en minä vieläkään tiedä minkälaisia ne ovat, minä +kun en saanut nähdä lipastakaan, jossa niitä säilytetään. Tuo valta, +joka tällä papilla on ei ainoasti omien alamaistensa, vaan koko +ihmiskunnan suhteen, on oikeastansa sitä, että hän saattaa vapauttaa +ne, jotka jumala tuomitsee, sitoa ne jotka jumala päästää sekä päästää +ja vapauttaa ne jotka jumala on tuominnut: mikä taivaan valta! niin, +meidän maanalaiset kansalaisemme olisivat ilman epäilyksettä valmiita +milloin tahansa vannomaan mitä pyhimmän valan siitä, ettei tämmöistä +valaa kelläkään kuolevaisella ole. Mutta eipä olekaan vaikeata saada +Eurooppalaisia uskomaan mitä tahansa ja tehdä heitä mitä +mahdottomimpien satujen orjiksi, ja kaikkea tätä, vaikka he pitävät +itseänsä ainoina viisaina ja, puhaltuneina tästä kuvittelusta katsovat +kuin alas kaikkiin muihin, katsoen heitä raakalaisiksi. Ensinkään +tahtomatta puolustaa maanalaisten kansalaisten tapoja ja tottumuksia, +tahdon kuitenkin mainita muutamia semmoisia Euroopasta, näyttääkseni +kuinka vähän heillä on oikeutta pöyhkeillä etevyydestänsä toisten +kansojen rinnalla. + +"Kaikkialla Euroopassa on tapana ripottaa hienoksi jauhettua jauhoa +hiuksiin ja vaatteihin, vaikka se luonnon tarkoituksen mukaan on +aivottu ihmisille ravinnoksi ja elannoksi. Näitä jauhoja sanotaan +buuteriksi, jotka he ylen huolellisesti kampaavat hiuksistansa +jokaisena iltana, seuraavana aamuna sinne kylvääksensä uuden pyryn. +Toinen tapa, joka naurettavaisuuden puolesta ei ole edellistä ensinkään +huonompi, on se, että tuota päänpeitettä eli hattua, jonka +tarkoituksena on suojella päätä pakkaselta, tavallisesti ja vieläpä +kovimmankin pakkasen vallitessa, käytetään kaukana alhaalla niskassa, +niin, useinpa kädessäkin -- mikä minun mielestäni on yhtä naurettavata, +kuin jos joku lähtisi kaupungille hame taikka housut kainalossansa ja +antaisi niiden ruumiinosien, joita ne ovat aivotut suojelemaan, +paleltua. + +"Eurooppalaisten uskonnolliset katsantokannat ja mielipiteet ovat +siihen määrään hyvät ja terveen järjen kanssa yhtäpitäväiset, että tuo +kirja, joka sisältää mitä ihmisen pitää uskoman ja kuinka hänen pitää +elämän ja käyttäytymän, käskee hänen sitä ahkerasti viljellä ja pyrkiä +ymmärtämään sen syvintä tarkoitusta, samaten kuin se myös puolustaa +anteeksi antavaisuutta erhettyviä ja heikkoja kohtaan. Siitä +huolimatta jokainen, joka uskaltaa ymmärtää ja selittää yhtä ja +toista tässä kirjassa toisin kuin yleisö, rangaistaan vanheudella, +maanpakolaisuudella ja vieläpä joskus kuolemallakin. Minusta tuntui +tämä jotenkin samalta, kuin jos ruoskittaisiin huonon näön tähden sitä, +joka vilpittömästi tunnustaisi että se taikka se, minkä toiset sanovat +pyöreäksi, hänen silmissään on nelikulmainen. Minulle kerrottiin että +miljoonia ihmisiä, itsenäisen mielipiteen tähden uskonnollisissa +kysymyksissä, oli mestattu taikka poltettu. + +"Useimmissa kaupungeissa ja kylissä tavataan ihmisiä, jotka +saarnatuolista ja puhujalavoilta ankaruudella soimaavat niitä syntejä +muissa, joita he itse joka päivä tekevät, joka minun silmissäni on +varsin samaa kuin jos kuulisin juopuneen ihmisen saarnaavan juopumusta +vastaan. + +"Isommissa kaupungeissa on kaikkialla tapana kutsua ystävänsä luoksensa +kotio nauttimaan erästä mustaa, poltetuista palkohedelmistä laitettua +juomaa, jota sanotaan kahviksi. Saapuaksensa tämänlaisille kutsuille +pinnistävät vieraat itsensä eräänlaiseen neljällä pyörällä varustettuun +laatikkoon, jossa kaksi väkevää ja hurjaa eläintä vievät heidän +ystävänsä asunnon portille, sillä Eurooppalaiset pitävät jalkain +kulkemista ylen alentavana. + +"Vuoden ensimmäisenä päivänä hyökkää Eurooppalaisten kimppuun +eräänlainen tauti, jota emme me maanalaiset olennot ensinkään tunne. +Tämän taudin ilmaukset esiintyvät omituisessa levottomuudessa ja +sekamelskassa sekä ruumiin että sielun puolesta, niin etteivät he +pitkää hetkeä yhteen mittaan saata pysyä samalla paikalla; he rientävät +kuin pähkäpäät yhdestä talosta toiseen, itsekään tietämättä miksi he +tätä tekevät. Tätä tautia kestää muutamissa aina neljätoista päivää, +kunnes he vihdoin, tuosta alituisesta lentämisestä talosta toiseen +ikäänkuin uupuneina saavat järkensä valtoihinsa ja tulevat terveiksi. + +"Kun Eurooppalaisia vaivaa lukematon määrä mielen tautia, on lukematon +määrä lääkkeitä niitä vastaan myös ilmestynyt. Muutamia valtaa +vastustamaton halu, kun he kadulla kävelevät yhdessä jonkun kanssa, +aina asettumaan niin, että heidän vasen puolensa kääntyy seuralaisensa +oikeaan. Jota kauvemmaksi pohjaseen tullaan sitä hurjemmasti tämä tauti +raivoaa, josta saatettaisiin päättää että se tulee ilmanalan +kovuudesta. Tauti helpyy sinetillä varustettujen papereitten kautta, +jotka oikeuttavat eräihin arvonimiin ja puhuttelunimiin; kun potilas on +saanut tämmöisen loihtuaseen kantaaksensa, tulee hän vähitellen +terveeksi. Eräs toinen raivon laji tavallisesti paranee kulkusten eli +kellojen soitosta, jolla on voima jälleen saada aikaan tasaisuuden +mielessä; tämän lääkkeen vaikutus on kuitenkin lyhyt, sillä parin +tunnin kuluttua puhkeaa tauti jälleen ilmi uudistetulla tuimuudella. +[Tyydyttävästi ei ole saatettu selittää mitä aikakautensa virheitä tai +mielettömyyksiä on tässä kappaleessa tahtonut ruoskia. Suoment. muist.] + +"Kaikkialla Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa valtaa asukkaita +hillitsemätön hurjuus, joka määrätyn ajan kuluttua karkoitetaan +panemalla tuhkaa potilaan päälaelle. Pohjoisessa Euroopassa sitä +vastoin ei tuhalla ole mitäkään voimaa, minkätähden luonto siellä saa +auttaa itseänsä. + +"Useimmat eurooppalaiset tekevät kolme eli neljä kertaa vuodessa liiton +jumalan kanssa, jonka he heti jälkeenpäin kuitenkin rikkovat. He +kutsuvat tämän sopimuksen ripillä käymiseksi, ja sillä näyttää ainoasti +olevan tarkoituksena julkisesti ilmoittaa päätöstänsä kolme taikka +neljä kertaa vuodessa rikkoa lupauksiansa. + +"Kun he tekevät synnintunnustuksensa ja pyytävät jumalalta armoa ja +laupeutta, tapahtuu tämä parhaastansa tahtiin ja nuottien mukaan. +Joskus otetaan huiluja, pasuunia, rumpuja avuksi, aina niiden syntien +suuruuden mukaan, joita tahdotaan anteeksi rukoilla. + +"Melkein kaikki eurooppalaiset kansat ovat velvolliset uskomaan ja +tunnustamaan niitä opetuksia, joita eräs pyhä kirja sisältää. Mutta +eteläisissä maissa on ankarasti kielletty tätä kirjaa lukemasta, joten +ihmisiä siellä pakoitetaan uskomaan sitä, jota he eivät rangaistuksen +uhalla saa nähdä eikä lukea. + +"Samoissa maissa on kielletty palvelemasta ja rukoilemasta jumalata +muulla kuin eräällä oudolla kielellä, niin että ainoasti semmoisia +rukouksia pidetään luvallisina ja jumalalle otollisina, joita lausutaan +rukoilevan itse ymmärtämättä mitä hän puhuu. + +"Isommissa kaupungeissa tulevat kaikki, joita ylennetään ylhäisiin +virkoihin ja arvoihin, samassa varsin kuin raajarikkoisiksi, että +heidän kuten potilasten täytyy itseänsä kuljetuttaa pitkin katuja +kantotuoleissa, jotka ovat lasten säästöpankkien kaltaisia. + +"Ne aineet, joista tavallisesti eurooppalaisissa yliopistoissa +väitellään, koskevat semmoisia asioita, joiden tutkimisesta ei ole +niitäkään hyötyä, taikka joiden luontoa ja laatua inhimillinen järki ei +pysty käsittämään. Oppineimmat teokset koskevat parin jo aikoja sitte +kuolleen kansan pieksuja, kaulakoristeita, saappaita ja kauhtanoita. +Henkisessä ja maallisessa tietämisessä eivät useimmat hanki itsellensä +mitään omaa ajatusta, vaan tyytyvät siihen että he kirjoittavat nimensä +toisten käsitysten alle. Siinä ajatuksessa, johon he kerran ovat kuin +takertuneet, pysyvät he kiinni kuin karille joutunut laiva. Tuon +periaatteen heissä, että he aina luottavat siihen, joka viisaimpana +pidetään, minä mielelläni hyväksyisin, jos raakojen ja taitamattomien +ihmisten olisi lupa tämmöistä arvostella; mutta saattaaksensa +arvostella kuka on viisas vaaditaan että arvostelija itse on viisas. + +"Eteläisimpien maiden kaupungeissa ja isommissa paikkakunnissa +kuljetetaan juhlakulussa eräänlaisia kakkuja, joita papit sanovat +jumaliksi; ihmeellisintä on että leipurit, jotka itse ovat nämä kakut +leiponeet, vakuuttavat että nämä ovat juuri niitä jumalia, jotka ovat +luoneet taivaan ja maan. + +"Englantilaiset rakastavat ennen kaikkia vapautta, eivätkä ole orjia +minkään muun kuin vaimojensa suhteen. He hylkäävät tänä päivänä sen +uskonnon, jota he vielä eilen tunnustivat, ja päin vastoin. Tämän +epävakaisuuden arvelin minä tulevan maan asemasta, kun Englantilaiset +ovat saarelaisia ja alinomaa harhailevat pitkin meriä, josta siis +heihin tarttuu tämän epävakaan luonnon-elimen ominaisuuksia. +Englantilaiset kysyvät alinomaa toisiltansa heidän terveytensä tilaa +niin että vieraan tekisi mieli luulla heitä tohtoriksi joka miestä; +mutta tuo alituinen kysymys: _How do you do_?, joka merkitsee kuinka on +voimisen laita?, ei ole mitäkään muuta kuin puheenparsi ilman +vähintäkään merkitystä. Tässä suurivaltiossa he teroittavat ja +kärjettävät niin järkeänsä, että se lopuksi on perin loppuun kulunut. + +"Pohjoisessa päin on tasavalta, johon kuuluu seitsemän maakuntaa +[Hollantilainen valtio tekijän ajalla]. Ne kutsutaan 'liittovalloiksi', +vaikkei yksimielisyyden aavistustakaan niissä löydy; kansan enemmistö, +rahvas, ylpeilee siitä, että se muodostaa valtiomahdin, vaikka kansa +täällä, enemmän kuin missäkään muualla, on suljettuna yleisistä +asioista ja koko hallitus on muutaman harvan perheen hallussa. Asukkaat +näissä maakunnissa kokoovat aralla ja tuskallisella innolla suuria +rikkauksia, joista he eivät milloinkaan tiedä nauttia; he kulkevat +täysin kukkaroin mutta tyhjin vatsoin ja näyttävät parhaastansa +elättävän itseänsä eräällä savulla, jota imeskelevät savipiipuista. +Mutta muuten täytyy tunnustaa, että tämä kansa on puhtaimpi kaikista, +sillä he pesevät ahkerasti joka paikan, ottamatta kuitenkaan lukuun +käsiänsä. + +"Eurooppalaisissa kaupungeissa harhailee öisin vartioita pitkin katuja, +toivottaen laulamalla taikka ehkä oikeammin sanoen kiljumalla +lepääville 'hyvää yötä' -- ja herättävät heitä tämän kautta jokaisen +tunnin perästä kaiken yötä. + +"Jokaisella maalla on omat lakinsa mutta myös omat tapansa, jotka usein +kyllä ovat lakien suoria vastakohtia. Niinpä esim. pitää lain mukaan +vaimon oleman miehellensä kuuliainen ja alammainen; mutta +todellisuudessa hän hallitseekin miestänsä. + +"Euroopassa pidetään niitä suurimmassa kunniassa, jotka elävät +ylellisimmästi ja kuluttavat maan mehun; sitä paitsi halveksitaan +niitä, jotka viljelevät maata ja ruokkivat näitä rikkaita herkkusuita. + +"Kuinka pitkälle Eurooppalaiset ovat paheissa joutuneet saatetaan +helpoimmin ymmärtää tuosta suuresta määrästä hirsipuita ja +teloituspaikkoja, joita kaikkialla matkustajaa kohtaa. Jokaisella +kaupungilla on oma pyövelinsä. Poikkeuksena tästä on kuitenkin +Englanti, jossa en minä luule ainoatakaan pyöveliä löytyvän, kun +asukkaat, _Spleenistä_ (ikävyystaudista) hirttävät itsensä. + +"Minä vähän epäilen että eivätköhän Eurooppalaiset ole ihmissyöjiä; ne +sulkevat nimittäin suuret paljoudet terveitä ja näkeviä ihmisiä +eräänlaisiin suljettuihin ja varustettuihin varustusrakennuksiin, joita +he nimittävät luostareiksi, ainoastansa saadaksensa heidät kiiltävän +lihaviksi; sillä niinkauvan kun heitä elätetään näissä ilotarhoissa +ovat he vapautettuina kaikesta työstä, eikä heillä ole ensinkään muuta +tehtävätä kuin katsoa mitä he parhaaksensa saavat. + +"Eurooppalaisilla on tapana aamusilla juoda kylmää vettä +vilvoittaaksensa vatsaansa, mutta tuskin ovat he saavuttaneet tämän +tarkoitusperänsä, niin he rupeavat juomaan viinaa saadaksensa sen +kuumaksi jälleen. + +"Kirkkotunnustukset Euroopassa jaetaan kahteen päälahkoon: +protestantteihin ja katoolilaisiin. Edelliset uskovat yhtä, +kolmeyhteistä jumalata, jälkimmäiset useampia, sillä he tunnustavat +yhtä monta jumalaa ja jumalatarta, kuin heillä on kaupunkia ja kyliä. +Kaikki nämä jumalat ja jumalattaret on Rooman paavi luonut, ja hänen +ovat taas vuorostansa luoneet eräät papit, joita ylipäänsä kutsutaan +kardinaaleiksi. Tästä saatetaan ymmärtää mikä valta näillä +kardinaaleilla on, koska ne saattavat luoda jumalien luojan. + +"Italian entiset asukkaat valloittivat koko maailman, mutta olivat +nahjuksia vaimojensa edessä; nykyiset Italialaiset sitä vastoin ovat +hirmuvaltijoita vaimollensa, mutta nahjuksia koko maailman edessä. + +"Eurooppalaiset käyttävät samoja ravintoaineita kuin me. Espanjalaiset +ovat ainoat, jotka saattavat elää pelkästä ilmasta. Viimeksi mainitut +pitävät laiskuuden jalon synnyn parhaana tunnusmerkkinä, eikä mikään +anna aatelismiehelle siellä suurempaa mainetta kuin laiskuus. + +"Semmoisia, jotka eivät itse tiedä mitä he uskovat ja jotka eivät pidä +vaivaa maksavana ajatella ja tuumia mitä he luulevat, kutsutaan +oikeauskoisiksi. Vieläpä löytyy semmoisiakin, joita suruttomuutensa ja +ajattelemattoman laiskuutensa tähden luetaan pyhimyksien joukkoon; jota +vastoin kaikki ne, jotka tahtovat kaikkia tutkia ja sen kautta sattuvat +harrastamaan toista mielipidettä kuin vallitsevata, sanotaan ikuisesti +tuomituiksi. + +"Ylipäänsä uskovat Eurooppalaiset, ettei palkinto ja rangaistus tämän +elämän perästä ensinkään riipu ihmisen elämästä ja teoista, vaan +ainoasti paikasta, jossa hän on syntynyt; sillä he myöntävät kaikki, +että jos he olisivat sattuneet syntymään toisessa maassa ja toisista +vanhemmista, olisi heillä ollut varsin toinen usko. Siitä näyttäisi +kuin eivät Eurooppalaiset niin paljon tuomitsisi ihmisiä heidän uskonsa +johdosta kuin sen paikan johdosta, taikka niiden suhteitten johdosta, +joissa he ovat maailmaan tulleet. Mutta tätä en minä saa sopimaan ja +sulamaan yhteen käsityksen kanssa jumalan oikeudesta, ja hyvyydestä. + +"Tieteitten harjoittajista kunnioitetaan enimmän niitä, jotka osaavat +siihen määrään sekoitella ja sinne tänne viskellä luonnollista +sanajärjestystä, että se, mikä itsestänsä on selvää ja ymmärrettävää, +sen kautta muuttuu sameraksi ja sekavaksi. Nämä kutsutaan runoilijoiksi +ja heidän sanasekoitustansa sanotaan runoksi. Kuitenkaan ei sanojen +tempullinen järjestys riitä runoilijalle mainetta ja kyvyntunnustamista +tuottamaan; hänen pitää myös valhetteleman oikein kelpo tavalla. Niinpä +omistetaankin miltei jumalallista ihailua eräälle vanhalle +runoilijalle, Homerukselle, joka oli ollut oikein päämestari molempien +näiden asioiden puolesta. Moni on koettanut päästä hänen kaltaiseksensa +totuuden salaamisen ja sanojen tupermyllyn puolesta, mutta häntä ei ole +vielä kukaan saavuttanut. + +"Oppineilla Euroopassa on tapana ostaa koko joukon kirjoja, ei niin +paljon sisällön, kuin muodon ja kauniitten siteitten ja kansien tähden. +Kun nyt kirjakauppiaat havaitsivat, että oppineita ostajia oli helppo +viekoitella koruilla ja silmän ilolla, painattivat he koko joukon +teoksia toiseen muotoon, toisilla kirjasimilla sekä lisäämällä muutamia +kuvia ja möivät sitte näitä uusia teoksia monta vertaa korkeammista +hinnoista; sillä tieteet ovat täällä kauppatavaraa ja näppärimpiin +kauppamiehiin luetaan juuri filosoofit ja kirjailijat. Varsinkin ovat +narrit hartaat kirjoittamaan kirjoja, ikäänkuin he pelkäisivät että +heidän tuhmuutensa maine muuten hukkuisi jälkimaailmalta. + +"Euroopan yliopistot ovat tieteellisiä markkinapaikkoja, joissa +kohtuuhinnasta saadaan ostaa arvoasteita, vihkimyksiä, arvollisuuksia, +monenlaatuisia oppineita arvonimiä ja muita oppineita tavaroita, joita +ei täällä alamaailmassa saateta saavuttaa ilman hikeä ja vaivaa ja +monen vuoden ahkerata tutkimista. Tohtoriksi sanotaan niitä, jotka ovat +ehtineet opin ja tiedon korkeimman määrän, taikka, niinkuin +Eurooppalaiset tämän lausuvat, ovat pyrkineet erään korkean vuoren, +Parnassuksen huipulle, joka on yhdeksän immen kotopaikka. Lähinnä +järjestyksessä tulevat maisterit, joiden ei tarvitse maksaa täydelleen +niin paljoa arvonimestänsä ja sentähden pidetään vähemmin oppineina. +Tästä huomataan mitä hyväntahtoisuutta ylimaallisissa yliopistoissa +osoitetaan miespuolista sukua kohtaan, joissa niin paljon kuin +mahdollista koetetaan heille tasoittaa tie oppia kohden ja tehdä se +mieluiseksi ja helppokulkuiseksi. + +"Oppineita ja oppimattomia saatetaan eroittaa toisistansa sekä tapojen +että puvun puolesta, mutta parhaiten kuitenkin heidän uskonnollisen +katsantotapansa kautta: Oppimattomat uskovat vain yhtä jumalaa, joka +kuitenkin samalla on kolme-yhteinen, oppineet sitä vastoin uskovat +monta jumalaa ja jumalatarta. Etevimmät niistä ovat Apolloni, Minerva, +yhdeksän Laulutarta y.m.m. jumalaa vähemmän arvosta. Kirjailijoilla, +mutta ennen kaikkia runoilijoilla, kun ne oikein saavat puuskan +päähänsä, on tapana ylistää ja palvella näitä jumaluuksia. Oppineet +itse jaetaan eri luokkiin aina sen aineen mukaan, jolle he parhaastansa +ovat omistautuneet, esim. filosoofit, runoilijat, kielentutkijat, +luonnonoppineet, viisaustutkijat j.n.e. + +"Filosoofilla tarkoitetaan oppinutta kaupustelijata, joka vahvistetun +taksan mukaan myy elämänsääntöjä itsensä antautumisesta, köyhyydestä, +kohtuullisuudesta, sekä saarnaa ja kirjoittaa niin kauvan rikkautta +vastaan, että hän itse tulee rikkaaksi. Filosoofien pääisä oli muuan +_Seneka_-niminen mies, joka tätä tapaa noudattamalla kokosi +ruhtinaallisen omaisuuden. + +"Runoilija on semmoinen, joka ennen kaikkia tunnetaan raivonsa ja +puhkuvien sanelmiensa puolesta. Varsinkin on raivo huomattava puoli +parhaista runoilijoista. Kaikki semmoiset sitä vastoin, jotka +yksinkertaisesti ja selvästi lausuvat ajatuksensa, saavat jäädä +laakeriseppelettä paitsi. + +"Kielentutkijat ovat sodanhimoisia miehiä, jotka häiritsevät yleisen +tyytyväisyyden. Eroitukseksi varsinaisista sotureista on heillä musta +virkapuku kirjavan asemesta, sekä kynä miekan asemesta. He taistelevat +yhtä itsepintaisesti kirjaimien ja tavujen puolesta, kuin nuo toiset +vapauden, uskonnon ja isänmaan edestä. Minä luulen että hallitus +ylläpitää näitä ainoasti sentähden, ettei yleisö rauhaisina aikoina, +liian suuren rauhallisuuden tähden, rupeaisi kerpukia sairastamaan. +Kuitenkin tapahtuu joskus, että esivallan arvollisuudellansa täytyy +astua taistelevien väliin, kun nämä uhkaavat kuolemata ja turmiota, +miten kuulin hiljan kerrottavan Pariisissa tapahtuneeksi, jossa korkein +viranomainen, kun taistelu oppineitten kesken K:n ja Q:n käyttämisestä +kirjoituksessa rupesi käymään liian loitos, määräsi että kumpiakin +saadaan käyttää mielen mukaan. + +"Luonnonoppinut on semmoinen, joka tutkii maan sisuuden, kaksi- ja +neli-jalkaisia eläimiä, sekä käärmeitten ja hyönteisten luurakennusta +ja tapoja ja joka tuntee kaikki tyyni luonnossa, paitsi itsensä. + +"Viisaustutkija on semmoinen, joka yksin tietää mitä kaikki muut eivät +tiedä, ja joka tuntee, selittää ja kertoo henkien ja sielujen +olemuksen, ja kaikkea semmoista, jota on ja jota ei ole, mutta joka ei, +juuri tuon liian tarkan katseensa tähden, näe, mikä on hänen oman +nenänsä edessä. + +"Semmoinen on tila tieteitten valtakunnassa Euroopassa. Olisihan +minulla vielä paljon puhumista siitä, mutta riittäköön se, että olen +tärkeimmät seikat maininnut. Siitä, minkä jo olen sanonut, lukija itse +helposti osaa ajatella onko Eurooppalaisilla mitäkään varsinaista syytä +pitää heitänsä ainoina viisaina maailmassa. Kuitenkin pitää +todenmukaisesti tunnustettamaan eurooppalaisille tohtoreille ja +maistereille sen ansio, että heillä on paljon suurempi taito +opettamisessa kuin meidän maanalaisilla opettajillamme, sillä +Euroopassa löytyy opettajia kielissä ja tieteissä, jotka eivät ainoasti +siirrä oppilaihin mitä he itse ovat oppineet, vaan vieläpä +semmoistakin, josta heillä ei ole vähintäkään käsitystä. Ja tuo taito, +oikealla ja helposti käsitettävällä tavalla siirtää toiselle mitä itse +tiedämme on sangen vaikea ja arvokas, mutta vielä suurempi on taito +opettaa toiselle semmoista, josta emme itse tiedä niin yhtäkään mitään. + +"Useat Euroopan oppineista harjoittavat samalla innolla sekä +jumaluusoppia että filosofiaa. Filosoofeina he epäilevät kaikkea; +jumaluusoppineina he eivät sitä vastoin uskalla epäillä mitäkään." + +"Ylimaalliset kansat ovat ylen hartaita ja innokkaita rukouksissansa; +heidän rukoushetkiänsä ei kuitenkaan määrää sydämen tarve, vaan +parhaasta päästä kellonsoitto, kellot ja auringonnäyttäjät, niin että +heidän hartautensa on kokonansa koneellinen ja on pikemmin kotoperää +ulkonaisesta muodollisuudesta ja tottumuksesta määrätyllä +kellonlyönnillä, kuin sydämen syvyydestä. Kuinka ahkeria muutamat ovat +rukoilemaan nähdään siitä, että he hyräilevät virsiä hakatessaan puita, +pestessään pataa taikka puuhatessaan muissa taloustoimissa. + +"Tullessani Italiaan rupesin kuvittelemaan mielessäni, että minä +äkkipäätä olin tullut koko maan hallitsijaksi, sillä jokainen, joka +vastaani tuli, kutsui itseänsä minun 'orjakseni'. Kun sitte kerran +mielin koetella tätä alinomaa huudettua orjallisuutta ja käskin +isäntäni jättämään minulle vaimonsa yökaudeksi, niin hän siitä +vimmastui, käski minun heti kokoomaan 'kampsuni' ja lähtemään pois, +mutta kun minä kielsin, tarttui hän niskaani ja heitti minun ovesta +pihalle. + +"Etäimmällä pohjoiseen päin olevissa maissa himoitsevat asukkaat +suurella halulla arvonimiä, joihin ei heillä ole mitäkään oikeutta, ja +ovat siihen määrään riemuissansa siitä, jos saavat kävellä jonkun +oikealla puolella, että he ovat vähällä tulla mielettömiksi, jos -- --" + + * * * * * + +Nyt oli minun kärsivällisyyteni loppunut. Minä suutuin silmittömästi, +keskeytin lukijan vakuutuksella, että kaikki tyyni oli pelkkää +valhetta, jota jokin taitamaton ja kostonhimoinen kirjailija oli +kyhännyt kokoon. Mutta ensimmäisen tulistukseni vähän asetuttua, +rupesin vähän penseämmin tuomitsemaan tätä matkakertojaa, koska minä +havaitsin että hän, jos kohta valheellinen ja väärä useimmissa +kohdissa, ei kuitenkaan kokonansa ollut kieltänyt totuutta, vaan päin +vastoin oli usein iskenyt naulaa keskelle päätä. -- Muuten minä +seurasin Tomopokolon neuvoa ja vahvistin Kvaamalaisia heidän väärässä +käsityksessänsä syntyperäni suhteen, sillä minä katsoin paljon +paremmaksi, tarkoitusperäni saavuttamisen tähden, että minut pidettiin +auringon erinomaisena lähettiläänä kuin paljastaan vain eurooppalaisena +kansalaisena. + +Sittekun naapurimme pitkän ajan olivat pysyneet siivolla, ja minä olin +käyttänyt hyväkseni tuota hyvää vaikuttavata rauhaa järjestääkseni +valtiota halun ja toivoni mukaan, saimme me yhtäkkiä tiedon siitä, että +kolme mahtavata kansaa oli ruvennut liittoon Kvaamalaisia vastaan +nimittäin _Arktoonialaiset, Kispuusialaiset ja Alektorianilaiset_. +Arktoonialaiset, jotka ovat järjellisiä, puhuvia karhuja, ovat ylen +tanakkaa ja sotakelpoista kansaa. Kispusialaiset, jotka ovat tavattoman +isoja liskoja, ovat maanalaisten kesken tulleet kuuluisiksi +terävyytensä, tarkkanäköisyytensä ja kavaluutensa tähden, he kun +ymmärtävät, enemmän sotajuonilla kuin ruumiillisilla voimilla, pitää +mahtavimpiakin vihollisia hillissä. Alektorianilaiset taistelevat yhtä +hyvin ilmassa kuin maassa ja tekevät sen kautta vihollisillensa suurta +haittaa. Ne ovat nimittäin kukkoja varustettuina jousilla ja +myrkytetyillä nuolilla, ja he täyttävät niitä semmoisella +taitavuudella, että sen täytyy herättää ihmettelemistä. + +Nämä kolme kansaa olivat ruvenneet suututtelemaan Kvaamalaisten suurien +menestyksien tähden ja olivat sentähden sitoutuneet kolminaisliittoon, +saattaaksensa, ajan vielä ollessa, yhdistetyin voimin hillitä +Kvaamalaisten yhä kasvavaa valtaa. Mutta ennenkun he julistivat sodan, +laittoivat he lähetystön Kvaamaan vaatimaan että Tanakilaiset jälleen +saisivat valtiollisen vapautensa; kielto meidän puoleltamme olisi +heille riittävä casus belli [sodan syy]. Minun neuvoni mukaan annettiin +heille vastaukseksi: että kuin Tanakilaiset olivat tehneet itsensä +syypäiksi rauhan rikkomiseen, ja siis saivat omaa hurjuuttansa ja +pöyhkeyttänsä kiittää siitä onnettomuudesta, joka oli heitä kohdannut, +päätti keisari, ottamatta ensinkään huomioon liittovaltioiden +vaatimuksia, jokaista ahdistajata vastaan aseitten voimilla puolustaa +sitä omaisuutta, jonka hän voittajan oikeudella oli itsellensä +hankkinut. Tällä vastauksella saivat lähettiläät palata takasin ja me +rupesimme oitis tekemään valmistuksia alkavata sotaa varten. Minä +kokosin suurimmassa kiiruussa 40,000 miehen suuruisen armeijan, jossa +4000 miestä oli ratsuväkeä ja 2000:lla jalkaväestä oli ampuma-aseita. +Keisari, vaikka hän jo oli vanha ja rappeutunut, tahtoi kumminkin itse +ottaa osaa sotaretkeen ja oli niin kunnian perään, etteivät minun, +hänen puolisonsa eikä lastensa yhdistetyt rukoukset voineet horjauttaa +hänen päätöstänsä. Mitä näiden arveluttavien asiasuhteitten vallitessa +enimmän minua huolestutti, oli se että Tanakilaiset käyttäisivät +ensimmäistä sopivata tilaisuutta mennäksensä vihollisten puolelle, +pelko, joka liian pian kävikin toteen; sillä tuskin oli sota +muodonmukaisesti julistettu niin 12,000 Tanakilaista aseineen +päiväineen yhtyi viholliseen, niin että me äkkipäätä saimme vastaamme +neljä mahtavaa vihollista samalla kerralla. + +Niinpian kun armeijamme oli ehditty saada kuntoon, annettiin +_Kiliani_-kuukauden alkupuolella käsky lähteä marssimaan ja alkamaan +sotaretki. Kulkeissamme eteenpäin saimme me kuulla vakoojiltamme että +liittyneiden joukot jo olivat tulleet Tanakin rajan ylitse ja nyt niin +tulisesti piirittivät _Sibolin_ linnoitusta, joka on _Kispussian_ +rajalla, että siellä oleva komentaja jo oli ruvennut tuumimaan +antautumista; mutta kun viholliset olivat saaneet kuulla meidän +lähenemisestämme, jättivät he piirityksen siksensä ja lähtivät +marssimaan meitä vastaan. + +Me tölmäysimme yhteen eräällä lakeudella, joka ei ollut erittäin kaukana +piiritetystä linnoituksesta, jonkatähden tämä ottelu saikin nimekseen: +_Sibolin tappelu_. Arktonialaiset, jotka muodostivat vasemman siiven, +heittäytyivät meidän ratsuväkemme kimppuun ja saivat aikaan siinä +suurta hävitystä ja kun nuo kapinalliset Tanakilaiset kannattivat +hyökkäystä, näytti melkein siltä, kuin olisi meillä ollut hukka +edessämme; mutta nyt riensivät meidän pyssymiehemme ahdistetun +ratsuväen avuksi, ja parilla lauelmalla, jotka heti hajoittivat +vihollisten rivit sai asia oitis toisen muodon, niin että viholliset, +äsken voittajina tungettuansa meidän ratsuväkemme riveihin, nyt itse +tulivat ahdinkoon ja rupesivat vetäytymään takaisin sekä lähtivät +lopuksi hurjaan pakoon. + +Tällä ajalla ahdistivat Kispussialaiset suurella ankaruudella +jalkaväkeämme ja osasivat niin taitavasti ja niin hyvällä menestyksellä +heitellä nuoliansa, että lyhyessä ajassa 600 Kvaamalaista osaksi +tapettiin, osaksi saatettiin kykenemättömiksi ottamaan taisteluun osaa. +Mutta kun nyt ratsuväkemme ja ampumamiehemme tulivat jalkaväen avuksi, +täytyi Kispussialaistenkin ottaa pakoretki eteensä, mutta tämän he +tekivät semmoisella säännöllisyydellä ja niin hyvässä järjestyksessä +että heidän pikemmin saatettiin sanoa ainoasti perääntyneen. Tästä +pysytetystä sotakunniasta saivat he kiittää taitavaa ja kokenutta +kenraaliansa _Monsoniusta_, jota minun aikanani pidettiin alamaailman +parhaana ja etevimpänä sotaoppineena. + +Vielä olivat jäljellä Alektorianilaiset, joita ei ollut niin helppo +lannistaa, sillä niinpian kun meidän ampujamme rupesivat niitä +tähtäämään, kohousivat ne ylös ilmaan ja ampuivat sieltä nuoliansa niin +taitavasti, että ylen harvat menivät harhaan, sillä niinkuin tiedetään +on paljon helpompi ampua ylhäältä alaspäin, kuin päin vastoin; meidän +laukauksemme sitä vastoin olivat usein ihan turhat, kun viholliset +keijuivat ilmassa sinne tänne. Taistelun juuri hurjimmallansa ollessa, +kohtasi keisaria, joka oli väsymätön ampumaan ja aina oli tavattavana +siellä, missä vaara oli suuri, kaulaan myrkytetty nuoli, hän vaipui +alas hevosensa seljästä ja kannettiin suurimmassa kiiruussa +teltallensa, jossa hän pian heitti henkensä. + +Tänä arvelluttavana hetkenä pidin minä parhaana käskeä kaikkia niitä, +jotka olivat nähneet keisarin kuolevan, toistaiseksi pitämään asian +salassa, ettei meidän väki menettäisi mieltänsä ja rohkeuttansa +saadessaan tietää, minkä häviön he olivat kärsineet. Minä kehoitin siis +miehistöä olemaan hyvässä rohkeudessa: keisari, sanoin minä, oli +ainoasti mennyt tainnoksiin, eräästä lihashaavasta ja oli pian taas +tuleva heidän joukkoonsa. Useimmat olivat siis yhä edelleen +tietämättömyydessä siitä mitä oli tapahtunut, ja taistelua jatkui +pimeään saakka, jolloin Alektorianilaiset, ponnistuksista menehtyneinä, +vetäysivät takaisin leiriinsä. Aselepo päätettiin muutamaksi päiväksi, +että me saimme aikaa haudata kaatuneet. Kun minä kuitenkin olin +huomannut, että jotakin uutta juonta tarvittiin saadaksemme +Alektorianilaiset lannistetuiksi, annoin minä sulattaa luodit ja tehdä +niistä haulia. Tällä keinolla oli niin onnellinen vaikutus, että +Alektorianilaiset kohta ensimmäisessä ottelussa tippuivat maahan kuin +kärpäset, ja puolet koko heidän sotajoukostansa surkeasti surmattiin. +Muut laskivat aseensa ja pyysivät rauhaa. Arktonialaiset ja +Kispussialaiset noudattivat edellisten esimerkkiä, ja antausivat meille +aseineen päivineen. + +Sittekun tappelu nyt oli loppunut, kutsuin minä kokoon kaikki armeijan +ylemmät upseerit neuvotteluun ja kaikkien kokoonnuttua pidin minä +heille seuraavan puheen: + +"Arvoiset, jalosyntyiset ja urholliset miehet! Minä olen vakuutettuna +siitä että useimmat teistä tietävät millä tuskallisella levottomuudella +minä neuvoin kaikkein armollisinta keisaria luopumaan päätöksestänsä +ottaa tähän sotaretkeen osaa. Mutta hänen mukasyntyinen urhollisuutensa +ja rohkea sankaruutensa eivät sallineet hänen kaikessa mukavuudessa +vetelehtiä kotona, meidän uskaltaessamme henkeämme isänmaan +palveluksessa. Minä saatan teille vakuuttaa, että tämä anomukseni oli +ainoa, johon ei keisari minulle myöntynyt. Oi! jospa kaikkein +armollisin keisarimme olisi ollut haluttomampi suostumaan muihin +ehdotuksiini, mutta halukkaampi tähän viimeiseen ja ainoaan! Me emme +sitte olisi tässä murheellisessa tilassa, johon hänen äkkinäinen +kuolemansa oli meidät saattanut, vaan olisimme todellisessa +riemukulussa palanneet pääkaupunkiimme, eikä meidän iloamme monista +suurista sankariteoistamme olisi mitään surun syy samertanut. Minä en +enään saata enkä saa teiltä salata sitä surullista tapausta, joka niin +syvästi meitä masentaa. Tietäkäät siis, että meidän keisariamme, hänen +sankarina taistellessaan, kohtasi nuoli, jonka johdosta hän pian +jälkeen veti viimeisen hengähdyksensä. Mikä suuri suru, mikä sanomaton +tuska tämän suuren ruhtinaan menettämisestä on puhkeavakaan hänen +kansassansa! Omasta tilastani saatan päättää millä mielellä Te, urheat +sotatoverini olette. Kuitenkin, hallitkaa suruanne! Tuo suuri sankari +ei ole herjennyt elämästä. Ei! Teidän keisarinne ei ole teiltä kuollut, +hän on jättänyt jälkeensä teille kaksi täysikasvanutta prinssiä, +mainion isänsä todelliset kuvat sekä yhtä paljon hänen hyvien avujensa +kuin hänen valtakuntiensa perilliset. Teille ei siis muutos tarkoita +keisarin persoonaa, vaan ainoasti hänen nimeänsä. Ja kun prinssi +_Timuso_, ensinsyntyneen oikeudella, nyt nousee kuuluisien esi-isiensä +istuimelle, niin olen minä hänen nimessänsä komentanut sotajoukkoa ja +hänelle meidän siis kaikkien pitää kuuliaisuuttamme ja uskollisuuttamme +vannoman!" + + + + +NELJÄSTOISTA LUKU. + +Klim maanalaisena hallitsijana. + + +Minä en ollut ehtinyt vielä puhettani hevin lopettaa, ennenkun kaikki +huusivat suurella äänellä "Me tahdomme _Pikil-Sun_ keisariksi!" Tämän +huudon kuullessani minä ylenmääräisesti pelästyin ja pyysin +rukoilevasti, hartaasti ja kyynelsilmin, etteivät he unhottaisi sitä +uskollisuuden valaa, jonka he olivat keisarilliselle perheelle +vannoneet ja sitä hyväntahtoisuutta, jota edesmennyt keisari eläessään +oli osoittanut jokaiselle heistä yhdessä ja ennen kaikkea yksityisesti +ja erikseen; semmoinen kiittämättömyys, kuin minun valitsemisen +keisariksi, oli paneva katoamattoman pilkun heidän kunniaansa. Minä +liitin tähän sen lupauksen että minä yhä edelleen yksityisenä henkilönä +omistaisin heille palvelukseni, jos niin olisi että he tahtoisivat +minusta jotain hyötyä olevan. Mutta minun kehoituksiani ei ensinkään +otettu korviin. Upsereeja elähytti vastustamiseni yhä enemmän, ja +sotamiestenkin joukosta rupesi synkkää jupinaa kuulumaan. Kauan ei +kestänyt ennenkuin koko leiristä kaikui upseerien johtavat äänet ja +huudot. Minä riensin telttaan ja annoin vartijalle käskyn kieltää +jokaiselta pääsön sinne sillä minä toivoin sotilasten muuttavan +mieltänsä sittekun heidän ensimmäinen intonsa oli vähän laimentunut. +Mutta sekä upseerit että sotamiehet tunkivat väkisin telttaan ja +panivat kruunun päähäni minun vastustelemisestani huolimatta, veivät +minun ulos teltasta ja huusivat minun, rumpujen päristessä ja torvien +soidessa, _Kvaaman keisariksi, Tanatin, Arktoninan ja Alektorianin +kuninkaaksi sekä Kispsussian suuriruhtinaaksi_. Älysin ettei sitä mitä +nyt oli tapahtunut, saatettu tapahtumattomaksi tehdä, en minä kauvemmin +vastustanut onneani vaan annoin sankan virran kuljettaa itseäni +poispäin; ja ollakseni vilpitön täytyy minun tunnustaa ettei tämä +ylhäinen arvo minua ensinkään pahoittanut, sillä keisarikunta, jolla +makupalana on kolme kuningasvaltaa ja suuriruhtinaskunta, on kaiketi +herkkupala, joka saa vedet suuhun kenelle tahansa. + +Minä laitoin heti lähettilään prinssille ilmoittamaan hänelle mitä oli +tapahtunut ja annoin hänelle samalla sen neuvon, että hän lujasti +luottaisi perittyyn etuoikeuteensa ja väittäisi tehdyn vaalin +lainvastaiseksi ja vääräksi; mutta samalla minä päätin etten niinkään +helposti päästäisi käsistäni vapaaehtoisesti minulle tarjottua keisarin +arvoa. Minun varsinainen ajatukseni tämän lähetystön suhteen olikin +siis oikeastaan tunnustella ja urkkia prinssin ajatusta asiasta. Kun +tällä nuorella miehellä oli erinomaiset luonnonlahjat, ja ennen kaikkia +tarkka arvostelukyky, eivät inhimillisen mielen monet ja salaiset +kaartotiet olleet hänelle vieraita; hän tekikin varsin oikein sen +johtopäätöksen, ettei minun suostuvaisuuteni ollut muuta kuin +teeskentelyä, minkä tähden hän viisaasti kyllä, alistui +välttämättömyyden laille ja salli että minut pääkaupungissakin +huudettiin keisariksi. Minä tein siis juhlatuloni, kenraaliesikuntani +ympäröimänä ja kansan riemuitessa, pääkaupunkiin, ja muutaman päivän +perästä minä juhlallisesti kruunattiin. + +Oltuaani ennen haaksirikkoinen miesparka olin minä nyt siis muuttunut +mahtavaksi hallitsijaksi. Sitoakseni kvaamalaiset yhä enemmän itseeni +sekä, yhtä paljon yksityisillä kuin julkisilla teoilla vahvistaakseni +valtaani, otin minä puolisokseni edesmenneen keisarin tyttären, sillä +minä huomasin varsin hyvästi, että kvaamalaiset yhä vielä rakastivat ja +kunnioittivat vanhaa keisarisukua. Tämä prinsessa, jonka nimenä oli +_Ralakti_, oli kukoistava ruusu, juuri ehtinyt immellisyyden ijän. + +Näin monta suurta tekoa jo toimitettuani, rupesin tuumimaan yhä +useampia keinoja, joiden avulla minun onnistuisi nostaa valtakunta +vallan ja maineen korkeimmalle kukkulalle ja saada sitä peljätyksi ja +kunnioitetuksi koko maanalaisessa maailmassa. Ensimmäiseksi kaikesta +minä nyt kiinnitin kaiken huomioni siihen, että saisin pidetyksi +valloitetut kansat kuuliaisuudessa ja nuhteessa. Tähän tarkoitukseen +minä sijoitin linnoituksia sinne tänne, ja varustin ne vahvoilla +suojelusväillä. Minä kohtelin valloitettuja kansoja lempeydellä ja +muutamille heistä minä vielä lisäksi uskoin tärkeitä virkoja +pääkaupungissa. Varsinkin _Tomopokolle ja Monsoniukselle_, molemmille +vangituille kenraaleille, minä kokosin niin paljon kunnioituksen ja +luottamuksen osoituksia, että kvaamalaiset jo rupesivat nurkumaan, +vaikkeivat he sitä tyytymättömyyttänsä julki osoittaneet; mutta tuli +kyti niin kauan tuhassa, että se vihdoin, josta vastedes kerron, +puhkesi kokonansa ilmituleen. Mitä sisälliseen hallitukseen tulee, +omistin minä huoleni parhaastansa kauniille taiteille ja sotatoimelle, +jonka minä mielin saattaa mitä mahdollisimpaan täydellisyyteen. Ja kun +maalla oli mainioita metsiä tarpeellisilla aineilla sotalaivaston +rakentamiseen eurooppalaiseen malliin, tuli, vaikka minulla oli +ylenmäärin muita tehtäviä, tämmöisen hankkiminen pääasialliseksi +tarkoitusperäkseni. Tähän työhön minä käytin parhaasta päästä +kispussialaisia jotka olivat parhaiten perehtyneitä meritoimeen, ja +semmoisella innolla minä valvoin työn ahkerata tekoa, että minä jo +kuudenkymmenen päivän perästä, siitä lukein kun puita ruvettiin +kaatamaan, saatoin tarkastaa 20:n aluksen suuruista laivastoa mille +kenraali Monsonius nimitettiin amiraaliksi. + +Sittekun minä nyt tässäkin asiassa olin saanut toivoni täytetyksi, +pidin minä itseäni toisena Aleksanteri Suurena maan alla sillä minä +tuumiskelin täällä vetää yhtä suurta huomiota puoleeni kuin hän +aikoinansa meidän maailmassamme. Hallitsemisen mieletön ja hurja himo +kasvaa äärettömiin eikä huoli mistäkään rajoista. Muutamia vuosia sitte +oli pieni lukkarin- taikka suntionvirka taikka kirjurintoimi ollut +toivomusten korkeimpana päämääränä; minä en silloin uskaltanut lentää +korkeammalle; mutta nyt oli minusta neljä taikka viisi kuningaskuntaa +liian vähän niin että minä himoitsemiseeni nähden, joka yltyi samassa +määrässä kuin valta ja rikkauteni, en ollut milloinkaan ennen ollut +niin köyhä kuin nyt. + +Sittekun minä kispussialaiselta meriväeltä olin ottanut selvän sekä +kulentavesien että ympärillä olevien maiden laadusta ja saanut tietää +että meillä oli edessämme ainoasti kahdeksan päivän onnellinen +purjehdus saapuaksemme _Metsendoren_ rannoille, mistä oli helppo saapua +_Martiniaan_ samaa reittiä jota minä hiljan olin kulkenut, päätin +riennättää tätä retkeä. Martiniata minä varsinaisesti tähtäilin, osaksi +himostani tämän kansan puolettomiin rikkauksiin, osaksi sentähden että +martinialaiset ennen kaikkia muita olivat mainioita merimiehiä, joiden +tarpeessa minä olin suurellaisten tuumieni täytäntöön panemisen tähden. +Lisäksi tuli vielä yksi seikka, joka yllytti minun tätä kansaa +valloittamaan ja lannistamaan alleni: minä tahdoin kostaa heille. Minä +otin vanhemman molemmista prinsseistä mukaani retkelleni, sanoen tähän +tekoon syyksi sen, että hänen tarvitsi saada tilaisuutta miehuuttansa +ja taitojansa kehittämään; varsinainen tarkoitukseni oli kuitenkin +pitää häntä takauksena kvaamalaisten uskollisuudesta. Nuorin prinssi +jätettiin kotio, mutta valtion hallitus uskottiin minun poissaoloni +ajaksi keisarinnalle joka nyt jo oli siunatussa tilassa. Laivat joita +oli 20 isompaa ja pienempää purjehtijata, olivat kaikki rakennetut +martinialaisten laivojen tapaan; niiden päällikkyyden minä uskoin +kispussialaiselle kenraali Monsoniukselle, jolle minä olin antanut +rajattoman valtakirjan meriministerinä toimimaan ja joka itse oli +tehnyt kaikki mallit. Martinialaiset olivat nimittäin maanalaisissa +mitä Thruksen ja Gibonin asukkaat muinon olivat olleet ja mitä +Englantilaiset ja Hollantilaiset nyt ovat meillä: he anastivat +itsellensä herruuden merellä. Mutta saavuttuani Martiniaan havaitsin +minä kuinka suuresti oli minun laivojani rakennettaessa poistuttu +esikuvista. + +Me lähdimme purjelle siihen aikaan vuodesta kun Natsaari-kiertotähti +oli toisessa korttelissaan. Kolmen päivän matkustamisen perästä me +saavuimme suurelle saarelle jonka asukkaat pian voitettiin kun jokin +riita tähän aikaan oli hajoittanut heidät kahteen puolueeseen. Tällä +kansalla ei ollut mitään aseita eikä se olisi osannut niitä +käyttääkään; he taistelivat vain haukkumasanoilla ja kirouksilla. +Samalla tavalla he rankaisivat rikollisensa, ja niillä aseilla ne +lähtivät sotimaan vihollisiansa vastaan. Rikolliset pannaan ensin +vankeuteen, ja kuulustelemisen ja tuomion perästä viedään heidät +torille silmittömästi haukuttaviksi ja kirottaviksi. Mitä heidän +ruumiilliseen luomislaatuunsa tulee eroavat he ihmisestä ainoasti sen +kautta että naiset ovat varustetut parralla mutta miehet ei; lisäksi +heidän jalkapohjansa ovat käännettyinä takaperin eikä suoraan eteenpäin +niinkuin muilla ihmisillä. + +Astuttuamme maalle, tuli meitä vastaan noin 300 _Kanalistalaista_ +(niiksi saarelaiset itseänsä kutsuivat), jotka oitis kävivät kimppuumme +tavallisilla aseillansa, s.o. rupesivat meitä haukkumaan ja +"verpannaamaan". Muuan mukana olevista Alektorianilaisista, joka +ymmärsi heidän kieltänsä tulkitsi meille erään osan, ja todellakin, +niiden haukkumasanat olivat niin purevasti teräviä että ne +tyydyttävästi osoittivat kuinka suuria mestaria he olivat tässä +taistelemistavassa, ja ettei niiden ensinkään tarvinnut hävetä meidän +maailmamme kirjanoppineitten miesten rinnalla. Kun minä kuitenkin +varsin hyvästi tiesin ettei mahditon viha ketäkään satulasta iske ja +havaittuani kansan aseettomaksi, kielsin minä käyttämästä väkivaltaa +heitä kohtaan. Ainoasti heitä pelottaakseni annoin minä laukaista erään +kanuunan, jolla oli vaikutuksena että he oitis lankesivat polvillensa +ja rukoilivat armoa. Kohta tämän jälkeen saapuivat saaren etevimmät +pikkukuninkaat nöyrinä luokseni ja antausivat alammaisineen päivineen +sanoen, ettei ollut ensinkään häpeällistä joutua tappiolle taistelussa +voittamattoman kanssa, ja että ken tahansa saattoi kunnialla alistua +sille, jonka onni oli koroittanut ylemmälle kuin kaikki muut. + +Tehtyämme siis tämän saarivaltion verolliseksi meille, josta tosin +valtani laajeni, mutta josta ei kunniani, asukkaiden petturuuden +tähden, juuri suuria voittanut, nostimme me ankkurin ja muutaman päivän +onnellisen ja mieluisen purjehtimisen perästä saavuimme me Metsendoren +rantojen näkyviin. Minä kutsuin nyt kokoon sotaneuvottelun +keskustelemaan mitä olisi parasta, olisiko käydä kimppuun vai laittaa +lähetystön kehoittamaan keisarin hyvän-hyvyydellä antautumaan. Useimmat +pitivät sekä varmimpana että jaloimpana menettelynä, jos ensin +laitettaisiin hänelle lähetystö. Minä määräsin viisi miestä tähän +lähetyskuntaan: yhden Kvaamalaisen, yhden Arktonialaisen, yhden +Alektorianilaisen yhden Tanakialaisen ja yhden Kispussialaisen. +Saapuessansa pääkaupungille kysyi heiltä kaupungin päällikkö keisarin +nimessä: + + "Mitä te etsitte? Mikä teidän on tänne nyt tuonut + maahan Metsendorilaisten, synkkien merien poikki?" + +Lähetystön etevin mies vastasi: + + "Tähdet ei näyttäneet harhaa, + myrsky ei matkaamme johtanut oo, kuvat ei haamuilevatkaan kantaneet + meit' tänne vieraalle rannoille käymään; + Ei, vapaehtoisesti me kulkuamme ohjanneet tänne olemme" + +Ja antoi sitte keisarille jätettäväksi näin kuuluvan kirjoituksen: + + "Me, Niilo Klim, Auringon lähettiläs, + Kvaaman keisari, Tanakin, Arktonian, ja + Alektorian kuningas, Kispussian suuriruhtinas + ja Kanaliskan herra, lähetämme Metsendoren + keisarille, Miklopolutolle tervehdyksemme! + +Me teemme tämän kautta tiettäväksi että koska jumalan muuttamaton ja +horjumaton päätös on että kaikkien maailman keisarikuntien ja +kuningaskuntien pitää alistuman Kvaaman vallalle, ja kun Taivaan +päätökset ovat järkähtämättömiä niin pitää sinunkin valtakuntasi +antautumaan saman kohtalon alaiseksi. Me kehoitamme sinun siis +vapaaehtoisesti noudattamaan tätä auttamatonta välttämättömyyttä ja +varoitamme sinua sodan kautta uhraamasta valtakuntaasi meidän +voittoisille aseillemme. Heti paikalla antautumallasi meille, säästät +sinä paljon viatonta verta ja penseytät omaa kohtaloasi. + +Annettu laivastollemme kolmantena päivänä _Rimatti_-kuukautta" + +Muutaman päivän kuluttua palasi lähetyskunta pilkallisella ja ylpeällä +vastauksella joka vaikutti että minä heitin kaikki ajatukset +rauhallisesta sopimisesta ja astuin maalle. Asetettuani sotajoukkoni +taisteluasentoon, lähetin minä vakoojia ottamaan selvää vihollisen +puuhista. Nämä joutuivat pian tilaisuuteen ilmoittamaan että vihollinen +sotavoima, jossa oli 60,000 olentoa, tiikereitä, jalopeuroja, +elehvanttia, karhuja ja ahneita petolintuja, oli marssissa meitä +vastaan. Me valitsimme suotuisen aseman ja odotimme niin vihollista, +joka pian näyttäytyikin. Meidän piti juuri tekemän hyökkäyksemme kun +neljä kettua lähestyi meitä vihollisen armeijasta sovintolipun suojasta +keskustelemaan rauhasta ja liitosta joiden kuitenkin muutaman tunnin +kestäneen keskustelun perästä taapimme kanssa täytyi palata takaisin +tyhjin toinen. Me älysimme pian etteivät ne olleet rauhanhierojia, vaan +että heillä ainoasti oli ollut tarkoituksena ottaa selvä voimastamme +ja asennostamme. He tosin puoleksi sanoivat ja koettivat kiertäen saada +meidät luulemaan että he pian aikoivat palata takaisin laajemmilla +valtakirjoilla varustettuina, mutta kun me kohta kettujen lähdettyä +näimme vihollisten joukkojen kiitokulussa lähenevän meitä, ymmärsimme +me, että kaikki toivo rauhallisesta sopimuksesta oli hylättävä, jonka +tähden mekin puoleltamme hyökkäyshalussa töyttäsimme niitä vastaan. +Taistelu kävi molemmin puolin ankaraksi ja tuliseksi; sillä vaikka +meidän pyssymiehemme aluksi saivat aikaan suurtakin häviötä vihollisten +taajoissa riveissä pysyivät elehvantit kuitenkin lujina, huolimatta +luodeistamme, jotka eivät mitäkään vaikuttaneet heidän vahvaan +nahkaansa. Mutta kun meidän tanakammat ampuma-aseemme rupesivat +ryskymään ja kun elehvantit näkivät mikä turmiollinen vaikutus niiden +ryskinällä oli, peljästyivät he, mursivat rivinsä ja hyökkäsivät +pakoon, unhottaen sekä taistelun että kunnian. + +Tässä taistelussa kaatui 30,000 metsendorilaista, paitsi 2,000 jotka +otettiin vangiksi. Ne, jotka pääsivät pakoon, vetäytyivät +pääkaupunkiin, mikä oli hyvin varustettu paikka, mutta jonka asukkaita +mitä hurjin pelko tämän johdosta valtasi. Me riensimme täyttämään +voittoamme ja saavuimme kolmantena päivänä pääkaupunkiin, jonka me +oitis piiritimme sekä maan että meren puolelta. Me saimme nyt +ottaa vastaan uuden lähettilään joka toi mukanansa hyväksyttävämpiä +rauhanehtoja. Keisari tarjosi minulle tyttärensä kauniin +natu-jalopeuran puolisoksi. Ehdot eivät kuitenkaan olleet mieleeni, +varsinkin mitä avioliittoon tuli, sillä minusta oli sekä uskalluttavata +että häpeällistä hyljätä keisarinnan, jonka minä olin jättänyt kotio +siunattuun tilaan, ja ottaa eläin puolisokseni. Lähettilään täytyi +sentähden palata vastauksetta. Me tähtäsimme tykkimme muureihin ja +vaikka ne olivatkin kivestä ammuimme me kuitenkin sinne tänne +rikkeilmiä niihin. Kun kaupungissa vilisi kaikenlaisia eläimiä, kuului +sieltä mitä hirvittävimmässä sekasorrossa karjumista, mylvimistä, +huutamista, rääkymistä, valittamista ja röhkimistä. Käärmeet liitivät +alas maan kätköihin, ja linnut kiitivät piiritetystä kaupungista +parvittain, turvaansa etsien korkeilla vuorenhuipuilla ja kukkuloilla. +Puut vapisivat niin, että niiden lehdet varisivat maahan, ja +kaksikymmentä hovineiteä, kaikkityyni ruusuja ja lemmikkiä, +peljästyivät heti ensimmäisen tykin laukauksen kuullessaan, niin että +ne yhtäkkiä näivettyivät. Suuria parvia kaikenlaisia eläimiä harhaili +kuin villityt pitkin kaupunkia ja ympäröivää seutua peloittaen +asukkaita, jotka tunkeusivat kokoon ahtaisin mökkeihin, joissa kuumuus, +yönvalvomiset ja ilman puute pian sai aikaan pelottavia saastuttavia +tauteja. Elehvantit kyllä osoittivat suurinta rohkeutta mutta vihdoin +heitäkin rupesi tykkien huumaava pauke hämmennyttämään ja he pakenivat +laumoittain kaatuvista ja särkyvistä asumuksista. + +Vihdoinkin kävi Metsendoren keisari neuvottomaksi, kutsui kokoon +ministerinsä ja puhui heille näin: + + "Onneton taistelu on kanssa jumalien luottamusmiesten, + heitä ei konsanaan voita taistelun vimmassa kenkään; + sankarten urheitten kanssa on turha iskuja vaihtaa. + Lausukaat mielenne te, mua neuvokaat hyvästi, te miehet." + +Kaikki äänestivät rauhaa minkä jälkeen keisari antausi kaikkine +mainensa, niin että minä yhtenä päivänä valloitin ja lannistin +valtani alle koko tämän laajan keisarikunnan ja noin kymmenen muuta +kuningaskuntaa ja ruhtinaskuntaa, sillä kaikki aluskuninkaat ja +kenraalikuvernöörit noudattivat keisarin esimerkkiä ja kilvoin +riensivät antautumaan, ikäänkuin he olisivat tahtoneet koettaa kuka +tämän olisi ensin ehtinyt tehdä. + +Voitettuani tämän tavattoman suuren menestyksen panin minä 600 +ampumamiestä vartioksi pääkaupunkiin ja annoin viedä keisarin +vangittuna laivastolleni. Koko matkalla minä kohtelin häntä +erinomaisella kohteliaisuudella (ja tultuani kotio Kvaamaan, lahjoitin +minä hänelle kokonaisen maakunnan, josta oli niin paljon tuloja että ne +sangen hyvin vastasivat vangitun ruhtinaan tarpeita.) Me nostimme sitte +ankkurimme ja vetäysimme pitkin metsendorilaista rantaa, matkalla +vaatien takausvankia useimmilta kansakunnilta, jotka ennen olivat +olleet verovelvollisia _Miklopolotu_-keisarille, niin että minä, +uhkaamallani jokaista kaupunkia piirityksellä, ennen pitkää olin +valloittanut koko metsendorialaisen valtakunnan. Useimmista näistä +kansoista olen kertonut matkallani Martiniasta. + +Me jätimme vihdoin metsendorialaisen rannan ja ohjasimme tultuamme +suoraan Martiniata kohden, jota valtakuntaa me vihdoin lähestyimme +pitkän purjehtimisen perästä. Ei milloinkaan ennen ollut minkään maan +näky ollut minulle rakkaampi, sillä ajatellessani, että minä nyt +keisarina ja suuren valtiomäärän hallitsijana, palasin sinne, jossa +minä olin tuomittu kaleeriorjaksi, valtasi sydäntäni sanomaton riemu. +Minä olin ensin aikonut oitis antaa itseni ilmi, herättääkseni +Martinialaisissa sitä suurempata pelkoa, mutta muutin päätökseni, kun +minä pidin parhaana valloitetuissa kansoissa pysyttää sitä heidän +vanhaa luuloansa minusta, että minä olin auringon lähettiläs. + +Minä en epäillyt että minä pian ja ilman erityistä vaivaa saatoin +hallita Martinialaiset, joiden pelkuruuden minä ennestänsä hyvin +tunsin; sillä kun he luonnostansa olivat lihalliset ja makean elämän +haluisia ja lisäksi olivat tilaisuudessa onnessa ja liiallisuudessa +vetelehtimään sekä saivat käyttää suurta määrää nautintoja, joita maa +ja meri heille tarjosi, olivat he tulleet niiden vallan alaisiksi. +Kokemus opetti minulle kuitenkin, että minun yritykseni ei suinkaan +ollut lapsen leikkiä, sillä laajalle levinneellä kaupallansa olivat he +itsellensä koonneet suunnattomia rikkauksia, että heidän niillä oli +helppo "värvätä" itsellensä sotakelpoisia armeijoita ympärillä +olevista kansoista. Sitä paitsi olivat Martinialaiset joutuneet +laivanrakentamisen taidossa edemmäksi kuin mikään muu maanalainen +kansa, eikä meidän laivojamme hetkiinkään saattanut verrata heidän +laivoihinsa, ei varustuksen eikä nopeakulkuisuuden suhteen. Helppo on +kuvitella minkälaisilta ne laivat näyttivät, jotka häthätää oli +rakentanut filosofian kandidaatti, kuin minäkin, ja minkälaisen tuomion +Hollantilaiset ja Englantilaiset olisivat niistä antaneet. Mutta meidän +kanuunamme, jotka vielä olivat Martinialaisista tuntemattomat, +korvasivat täydellisesti tämän puutteen. + +Ennenkun minä rupesin mitäkään sotaisuuksia aloittamaan tätä maata +kohtaan, lähetin minä valtuutettuja neuvoskunnalle tekemään jotenkin +samoja ehtoja, kuin olin ennen Metsendoren keisarille lähettänyt. Mutta +odottaessamme vastausta lähetykseemme, saimme me nähdä hyvin miehitetyn +laivaston, ohjaten kulkuansa täysin purjein suoraan meitä kohden. Me +järjestäysimme äkkipikaa niin hyvin kuin saatoimme, ja teimme kaikki +taistelua varten selväksi. Taistelu tuli raivoisaksi ja molemmin puolin +oteltiin ankarasti. Kanuunien asemesta oli Martinialaisilla eräänlaisia +kanuunia, joilla he heittelivät suunnattoman suuria kiviä, ja saivatkin +niillä aikaan melkoista vahinkoa. Heillä oli sitä paitsi polttajia, +täynnä pikeä, tervaa, tulikiveä ja muita tulenarkoja aineita, joilla he +saivat suurimman meidän laivoistamme sytytetyksi tuleen. Voitto oli +sentähden kauvan kyllä epävarma ja meidän väkemme rupesi jo epäilemään +mitä tehdä, kun vihdoin meidän tykkiemme ankara tuli ja sen johtoinen +huumaava melu rikkoi Martinialaisten rohkeuden ja sai aikaan, että he +päätä pahkain lähtivät satamaan turvaa etsimään. Mitäkään vihollista +laivaa me emme kuitenkaan saaneet käsiimme, kun ne purjehtivat paljon +paremmin kuin meidän aluksemme ja yhtäkkiä olivat kadonneet +näkyvistämme. Tämän ottelun perästä riensimme me astumaan maalle ja +koetimme niin pian kuin suinkin saapua Martinian pääkaupungin +edustalle. Marssiessamme tuli meitä vastaan lähettiläämme, jotka olivat +ylen ylpeästi otetut vastaan ja lähetetyt takaisin tällä vastauksella: + + "Kadotkaatte oitis ja viesti tää kuninkaalle viekäät: + Meille, ei hälle, on aavojen merten herraus suotu, + Hallitkohon hän vain ikitunturiansa ja jäitä." + +Martinialaiset pitivät itseänsä nimittäin merten hallitsijoina, ja +ottivat sentähden erään, niinkuin he minua kutsuivat, vuorikuninkaan +vaatimukset pilkalla ja ylpeydellä vastaan. Kuitenkin he kaikin voimin +pestasivat joukkoja, ja nostivat sitä paitsi kaikki asekykyiset omat +kansalaisensa sotajoukon riveihin. + +Me emme olleet ehtineet monta peninkulmaa eteenpäin ennenkuin meitä +tuli vastaan lukuisa sotajoukko, jossa oli koottuna kansaa +kaikenlaisista kansoista. Tämä vihollisiemme osoittama rohkeus, +sittekun he juuri ennen olivat kärsineet tappion merellä peloitti meitä +vähän; mutta nämä joukot olivat vain kuin sumukuva, joka tuulessa +katoaa, sillä kohta ensi laukauksella tykeistämme hajousivat he hurjaan +pakoon. Me seurasimme heitä ihan heidän kantapäissänsä ja teimme heidän +riveissänsä suuren verisurman. Siitä suuresta peruukkamäärästä, joita +jälkeenpäin kokosimme saatoimme nähdä kuinka monta henkeä oli kaatunut; +niitä oli 500:n paikoilla. Minun poissa ollessani olivat he muuttaneet +peruukkojen muodon, joita minä nyt näin kolmattakymmentä eri laatua +mikä kelpaa todistukseksi siitä, mihin äärettömään määrään tämä nerokas +kansa kykenee keksintöä uudistamaan ja muodostamaan. + +Tämän taistelun taikka oikeammin tappion perästä me heti asetuimme +pääkaupunkiin kalpaa paljastamatta, sillä kun kaikki oli valmistettuna +rynnäkköä varten ja tykit asetetut sopiville paikoille, saapui korkea +neuvoskunta nöyrästi pääkortteeriin ja jätti meille pääkaupungin ja +myös koko valtakunnan. Rauha tehtiin sentähden heti, ja me teimme +juhlallisen tulomme tuohon loistavaan kaupunkiin. Kun me olimme tulleet +kaupungin portista sisälle, emme saattaneet nähdä hiukkaistakaan tuosta +levottomuudesta ja peljästyksestä, joka muuten on niin tavallinen +valloitetuissa kaupungeissa; levollinen synkkä tuska näytti siihen +määrään vallanneen kaikkia, etteivät he tietäneet mihin heidän piti +ryhtymän, vaan seisoivat joko neuvottomina keskustellen toistensa +kanssa, taikka juoksentelivat pitkin taloissa ikään kuin omistaaksensa +kaikelle viimeisen hyvästijättökatseen. Mutta minä säästin kaupunkia, +ja murhe muuttui silloin pian iloksi. Minä annoin viedä itseni valtion +rahastoon, enkä saattanut välttää hämmästymistä niin tavatonta +rikkautta nähdessäni. Suuren osan siitä, mitä siellä löytyi, annoin +minä jakaa sotilasteni kesken ja loput saapuivat omaan kukkarooni. +Seuraava huoleni oli panna kaupunkiin vartioväki ja ottaa +takausvangeiksi muutamia kaupungin hallitusmiehistä ja viedä ne +laivastolle. Näiden vankien joukossa oli myös presidentti ja hänen +puolisonsa, joka viimeksimainittu oli valhetellut minulle rikoksen, +mistä sitte olin tuomion saanut. Kuitenkaan en minä kostanut hänelle +tätä hänen tekoansa, kun pidin sopimattomana hallitsijalle ruveta +kostamaan semmoisia vääryyksiä, joita oli kantotuolin kantajalle tehty. + +Kun nyt Martinialaiset olivat valloitetut, päätin antaa saman kohtalon +kohdata lähinnä asuviakin kansakuntia, mutta valmistaessani tätä retkeä +saapui minulle lähetystöjä neljästä kuningaskunnasta, jotka +ehdollisesti alistuivat minun vallalleni. Minä hallitsin nyt niin +montaa maata, että tuskin huolin nähdä vaivaa ruveta kyselemään niiden +nimiä, vaan tyydyin siihen, että kutsuin niitä kaikkia yhteisellä +nimellä: + +"Martinialaiset valtakunnat". + + + + +VIIDESTOISTA LUKU + +Klim saa kokea onnen vaiheita. + + +Saatettuamme täytäntöön näin monta ihmettelemistä ansaitsevata tekoa, +ja melkoisesti lisättyämme laivastoamme otetuilla martinialaisilla +laivoilla, käänsimme me kulkuamme kotio, minun keisarilliseen +pääkaupunkiini, johon tein tuloni niin komealla loistolla, että se +voitti jokaisen roomalaisen voittajan; tekoni olivatkin todella niin +suuret, että ne olivat oikeutetut kaikkeen mahdolliseen loistoon ja +juhlallisuuteen, sillä mitäpä sankaritekoa saatetaan ajatella +suuremmaksi ja ihanammaksi, kuin tätä; tätä, jonka kautta minä ylen +lyhyessä ajassa olin toiseksi muodostanut ja ikäänkuin uudestaan luonut +halveksitun ja kaikkien pilkan alaisen kansan koko maanalaisen maailman +valtiaaksi? Mitäpä saattoikaan minun kaltaiselleni ihmiselle, joka elin +semmoisen erilaisista aineksista kootun määrän joukossa, olla +kunniakkaampata kuin tämä teko, jolla minä olin ihmiselliselle +olennolle jälleen valloittanut tuon herruuden, minkä luonto on sille +muiden luotujen olentojen suhteen näyttänyt tarkoittavan? Minä en +laajassakaan teoksessa, sitä vähemmin tässä pienessä kirjasessa, +saattaisi kertoa tuota loistoa riemujuhlassani, tuota riemuhuutojen +määrää, jolla minua tervehtivät kaikki, huolimatta vähäistäkään ijän ja +yhteiskunnallisen aseman erosta. + +Tästä ajasta saatetaan täydellä syyllä ruveta lukemaan uutta +ajantietoa historiassa, tästä ajasta saadaan ruveta puhumaan +viidestä yksinvallasta nimittäin: assyrialaisesta, persialaisesta, +kreikkalaisesta, roomalaisesta, sekä maanalaisesta kwaamalaisesta, joka +selvinnähtävästi voittaa kaikki edelläkävijänsä suuruuden ja mahdin +puolesta. Minä en sentähden saattanut itseltäni kieltää _Kohlu_-nimeä, +kun sekä Kvaamalaiset että valloitetut kansat kilvoin tahtoivat tämän +nimen minulle omistaa. Minä en kiellä että täydellä syylläkin ehkä +saatetaan pitää ylpeytenä sitä että minä sallin itseäni kutsuttavan +suureksi; mutta jos minua verrataan Kyyroon, Aleksanteriin, +Pompeiukseen, Seesariin, täytyy jokaisen myöntää että minä olen +jättänyt heidät kauaksi taakseni niin että tätä liikanimeä oikeastaan +saatetaan pitää perin kainona ja vähäpätöisenä minun persoonaani +verraten. Aleksanteri tosin valloitti miltei koko itäisen osan +tunnettua maailmaa, -- mutta millisillä sotamiehillä! Kaikki +karaistuneita ja tottuneita sotaan jo Filipin, hänen isänsä aikana. +Minä sitä vastoin -- minä valloitin paljon useamman ja sotakelpoisemman +kansan, kuin Persialaiset olivat ja tein tämän paljon lyhemmässä ajassa +ja väellä, joka vähäistä ennen oli raakalaisiin luettava, ja jotka itse +olin sivistänyt. -- Arvonimi, jota tästedes kannoin, oli tämä: _Niilo +Suuri, Auringon lähettiläs, Kvaaman ja Metsendoren keisari, Tanakin, +Arktonian, Alektorianin, metsendorialaisten ja martinialaisten +valtakuntien Kuningas, Kispussian Suuriruhtinas, Martinian ja +Kanaliktan herra_ y.m. y.m. + +Nyt oli lujaksi perustettu tämä valtava valtakunta. Minä näytin +onnettaren valitulta lempilapselta; mutta ihmisen täytyy kuitenkin aina +ensin odottaa elämänsä iltaa eikä ketäkään kutsuttako onnelliseksi, +ennenkuin hän on elämänsä loppuun ehtinyt ja tuonelan tuville +muuttanut. Sillä sittekun minä olin saavuttanut vallan ja onnen, +jota tuskin kukaan kuolevainen ihminen saattaisi itsellensä toivoa, +kävi minun samaten kuin monen muun, joka vähäpätöisimmästä +yhteiskunnallisesta asemasta on itsensä koroittanut arvon ylimmille +asteille: minä unhotin entiset elämänehtoni ja antausin ylpeydelle. +Heittäen siksensä pyrkimisen kansan rakkautta saavuttamaan, muutuin +minä ankaraksi ja kovaksi kaikkia kohtaan. Alammaisiani, jotka tähän +saakka olin ystävällisyydellä ja lempeydellä taivuttanut puoleeni, +kohtelin minä nyt kuin orjia. Jokaisen, joka pääsi minun puheilleni, +täytyi notkistaa polvensa ja minä otin heidät vastaan ylpeällä ja +ankaralla muodolla. + +Varsin luonnollista oli että semmoisen minussa tapahtuneen muutoksen +piti kääntämän kaikkien sydämet minusta pois ja muuttaman heidän +rakkautensa minuun kylmätunteisuuteen ja pelkoon. Millä mielellä +alammaiseni nyt jo olivat, näyttäysi selvästi kun minä ehdotin, taikka +ehkä oikeammin, annoin erään määräyksen sen johdosta, että keisarinna +oli synnyttänyt pojan. Minä vaadin nimittäin, että tämä poikani +valittaisiin minun jälkeeni astumaan keisarilliselle valtaistuimelle; +minä kutsutin tätä varten kokoon valtiopäivät ja käskin niin +Kvaamalaiset kuin mahtavimmat valloitetuista kansoista kokoontumaan +juhlallisesti tunnustamaan tämän lapsen kruununperilliseksi. Tosin ei +kukaan uskaltanut olla tottelematon tälle käskylleni, ja tämä tunnustus +tehtiin kaikenmoisella juhlallisuudella, mutta minä epäilin kuitenkin, +etteivät alammaiseni olleetkaan vilpittömiä, vaan että heidän ilonsa +ainoasti oli teeskenneltyä. Tätä epäluuloani vahvisti yhä se seikka, +että samaan aikaan levisi useita lentokirjoituksia salatuilta +tekijöiltä, jotka kaikin tavoin näyttivät että _Timuso_-prinssin +oikeutta oli tämän kautta loukattu. Tämä liikutti ja katkeroitti +siiheen määrään mieltäni, etten minä ennen saanut rauhaa kuin olin +saanut tämän hyväsydämisen prinssin raivattua tieltäni. Kuitenkaan en +minä pitänyt uskallettavana suoraan ja julkisesti ottaa hengeltä sen +ruhtinaan lasta, joka eläessään oli minulle niin paljon hyvää tehnyt. +Minä aivoin sen tähden palkata muutamia, jotka syyttäisivät häntä +salahankkeista valtiota vastaan, ja kun ei ruhtinaitten tarvitse +milloinkaan olla paheittensa auttajia vailla, tapasin minä pian +muutamia, jotka valalla vakuuttivat, että prinssillä oli pahat +mielessä, että hän koetti synnyttää kapinata ja vainosi minun henkeäni. +Minä panetin nyt hänet vankeuteen, ja minun palkkaamieni tuomarien +tutkittua asiata annoin tuomita hänet kuolemaan. Mestaus toimitettiin +vankeudessa, ettei kansa saisi käyttää tätä tilaisuutta kapinan +nostamiseen. Nuoremmankin prinssin minä aivoin väistyttää tieltäni +mutta kun hän vielä oli varsin nuori heitin tämän toistaiseksi. Hänen +ikänsä soi hänelle siis joksikin ajaksi tuon turvallisuuden, jota minun +oikeudentuntoni häneltä kielsi. + +Saastutettua käteni tällä inhoittavalla murhalla, aloin minä niin +itsevaltaista hallitusta pitää ja menin niin loitos hirmuisuudessa, +että otatin hengeltä monta kvaamalaista ja muuta, joita epäilin. Tuskin +ainoakaan päivä kului, jona ei olisi verta vuotanut. Tämä riennätti +sitä kapinata, jota ylemmät säädyt jo kauvan olivat tuumineet, ja josta +pian kerron. + +Minä myönnän, että olin hyvästi ansainnut sen onnettomuuden, joka sitte +minua kohtasi, sillä kristillisenä ruhtinaana olisi ollut sekä +kauniimpata että enemmän paikallansa että minä, käymättä yhtä sotaa +toisensa perään ja tahraamatta käsiäni niin monen viattoman ihmisen +verellä, olisin opettanut tämän taitamattoman, epäjumalia palvelevan +kansan tuntemaan ainoata ja totista jumalata. Minulle olisi ollut +helppo asia kääntää koko kansa, sillä halulla he ensin noudattivat +kaikkea mitä minä määräsin, ja jokainen sana suustani oli heille +jumalainen käsky. Mutta minä olin unhottanut jumalan ja itseni enkä +ajatellut muuta kuin tyhjää ja turhamaista loistoa sekä valtani +lisäämistä. Sota, veri, tuli ja murha leijui alati minun silmissäni. +Sitä paitsi minä valitsin mitä hurjimpia keinoja, jotka pikemmin +lisäsivät kuin vähensivät tyytymättömyyttä, ikäänkuin minä olisin +luullut ankaruudella parantavani, mitä vääryydellä olin rikkonut. +Ystävieni varoituksille oli tullut tavakseni vastata, että niin uudesta +muodostettu valtakunta, kuin tämä, tarvitsi ankarata hallitusta. Yksi +onnettomuus toisensa perään tuli tähän lisäksi ja vihdoin minä jouduin +semmoiseen ahdinkoon, että kuolevaiset minun esimerkistäni saavat +oppia, kuinka muutteellisia inhimilliset suhteet ovat ja kuinka lyhyt +pysyväisyys on kovalle ja vallattomalle hallitukselle suotu. + +Samassa määrässä kuin ankaruuteni ja hirmuisuuteni selvemmästi astui +esille, lisääntyi Kvaamalaisten ja muiden alammaisten kylmyys minua +kohtaan ja kun he älysivät, ettei se paheellisuus, jolle minä antausin, +soveltunut yhteen uskon kanssa minun jumalaisesta alkuperästäni eikä +kelvannut taivaalliselle olennolle ja auringon lähettiläälle, rupesivat +he lähemmin tutkimaan syytä tulooni tähän maahan ja siihen tilaan, +jossa minä olin, kun he ensin minun rannassa löysivät. He rupesivat +älyämään että nuo erinomaiset teot, joita olin saanut aikaan, ennen +olivat suuria Kvaamalaisten taitamattomuuteen verraten kuin mitäkään +suuren neron tuotteita, varsinkin kun he, taitamattomuuden kaihen +heidän silmistänsä kadottua, helposti havaitsivat kuinka monessa +asiassa minä hairahduin. Ennen kaikkia olivat Kispussialaiset, tämä +tarkkanäköinen ja älykäs kansa, minun tekojeni kovia tuomareita. He +olivat huomanneet, että monet asetukset, joita minä julistin, +sisälsivät niin paljon kypsymätöntä ja järjetöntä, että minun +taitamattomuuteni valtionhoidon asioissa niiden kautta kävi päivän +selväksi. Tämä tuomio olikin kaikin puolin oikea, sillä kun ne, jotka +olivat hoitaneet kasvatustani ja olivat olleet opettajiani, tuskin +aavistivatkaan mitään kruunuista ja valtikoista, olin minä saanut +sivistyksen, joka kyllä riitti papille taikka lukkarille, mutta ei +suinkaan tulevalle hallitsijalle; ja minun ylemmät tieteelliset +tutkintoni, jotka eivät ulottuneet kauemmaksi kuin erääsen +jumaluusopilliseen johtojärjestykseen ja muutamiin viisausopin +sananparsiin, eivät saattaneet pitkälle riittää nykyisessä asemassani, +jossa oli kysymyksenä hallita kolmea keisarikuntaa ja lähipäin +kahtakymmentä kuningaskuntaa. Martinialaiset olivat myös huomanneet, +että ne sotalaivat, joita minä olin rakennuttanut, olivat niin huonoa +laatua, etteivät ne ensinkään kelvanneet sodassa kunnollista laivastoa +vastaan, ja että minä voitoistani merellä sain ainoasti kiittää +tykkieni keksintöä. + +Näitä ja muita arvosteluja koetettiin kaikin voimin levitellä kansassa, +ja samalla muistutettiin sille, millä tavalla minä olin saapunut heidän +rannoillensa: että minä nimittäin tulin haaksirikkoisen laivan +pirstaleella, olin huonossa puvussa ja vähällä menehtyä nälästä ja +janosta kun asukkaat minun löysivät, mikä tila ei juuri hyvästi +soveltunut auringon lähettilään toimeen ja arvoon. Lisäksi olivat +martinialaiset, jotka olivat koko lailla perehtyneet tähtitieteessä, +todistaneet, että aurinko oli hengetön ainepaljous, minkä kaikkivaltias +jumala oli heittänyt avaruuteen valollansa ja lämmöllänsä olemaan +kaikelle luodulle hyödyksi, että se oli muodostettu pelkästä tulesta +eikä seuraannollisesti saattanut synnyttää ja voimassa pitää maallisia +olentoja. + +Näitä ja muita minua halventavia muistutuksia vilisi ympäri maata, +vaikka vielä tosin synkkänä jupinana, kun ei kukaan, peljäten minun +valtaani, vielä uskaltanut julkisesti lausua ajatustansa. Minä olin +sentähden kauvan epätietoisena siitä, että alammaisteni tyytymättömyys +oli niin loitos joutunut, että he tahtoivat anastaa minulta +hallituksen, kunnes vihdoin eräs lentokirjoitus, joka ilmestyi +painosta, avasi minun silmäni. Se oli kirjoitettu kanalistan kielellä +ja sillä oli nimenä "Onnellinen haaksirikko". Minä olen ennen kertonut +että Kanalistalaiset olivat erinomaisen tottuneita haukkumasanojen +käyttämisessä, ja että ne ainoasti semmoisilla kävivät suurimpiakin +sotiansa. Tämä lentokirjoitus sisälsi kaikki ne syytökset, joita minä +äsken toin esille ja se oli kirjoitettu purevasti ja pistelevästi +kanalistalaiseen tapaan, jotka ovat oikeita päämestaria tässä +kirjoitustavassa. Mutta minun mieleni oli jo silloin niin järkähtämätön +ja luottamukseni omaan valtaani oli niin suuri, ettei mikään varoitus +saattanut minua kääntää tai parantaa. Terveimmät kehoitukset vain yhä +kovensivat luontoani, ja saivat siis aikaan varsin vastaista sille, +mitä ne tarkoittivat. Minä annoin vangita muutamia, joita ennen kaikkia +epäilin, ja koin mitä hirveimmillä ruumiinkiusauksilla pakoittaa heidän +ilmoittamaan kuka tämän kirjoituksen tekijä oli. Mutta he kestivät +kiusaukset ja tuskat mitä suurimmalla lujamielisyydellä, joten ainoa +voittoni tästä kamaluudesta oli se, että heidän vihansa muuttui +raivoksi. Kohtaloni oli siis viisauttani mahtavampi, ja minä hyökkäsin +päistikkaa kohden turmiotani. + +Asioiden näin ollen katsoin minä turvallisuuteni vaativan että vielä +elossa oleva prinssi _Hikobakin_ laitettiin tieltä pois. Minä ilmoitin +tämän päätökseni suurkanslerilleni _Kalakille_, sillä kaikista minä +luotin enemmän häneen. Hän lupasi tosin tässäkin kohden olla minun +palveluksekseni, ja poistui heti valmistamaan tämän ehdotukseni toimeen +panemista, mutta sydämessään häntä inhoitti minun hankkeeni ja hän +ilmoitti sen prinssille. Molemmat riensivät kaupungin linnoitukseen, +kutsuivat kokoon linnueen ja ilmoittivat sille, sydämelle käyvällä +tavalla asioiden nykyisen laidan. Prinssi, joka tiesi olevansa +vaarassa, teki puheensa yhä tuntehikkaammaksi sen kautta, että hän +asiaansa esittäessä siihen yhdisti rukouksia ja kyyneleitä, joka kaikki +vaikutti, että läsnäolevat tarttuivat aseihin ja lupasivat uskaltaa +henkensä ja verensä hänen puolustuksensa. Tuo kavala kansleri käytti +hyväksensä sotamiesten innollista tilaa, sai heidän vannomaan prinssille +uskollisuuden valan ja lähetti salaa sanan muille, jotka hän tiesi +olevan minuun tyytymättömät ja kehoitti niitäkin "tarttumaan aseihin +sitä itsevaltiasta vastaan, joka tuumi sukua myöden karkoittaa +maailmasta vanhan keisarinheimon." He varustausivat aseilla ja yhtyivät +kapinalliseen linnueeseen. Istuessani huoneessani odottamassa kanslerin +palajamista, + + Hyökkäsi linnaan mies, joka, hurjasti huutaen, pelvon + Ja hämmästyksen het' toi, kun hän ilmoitti sotamiesparven + Kaikilta suunnilta, miekoin ja pyssyin tulvaavan sinne + Ruhtinaan mestauspölkylle armotta het' viedäkseen. + +Tompoloko neuvoi minun heti viipymättä pakenemaan Tanakiin. "No niin", +sanoi hän, "kootkaamme armeija minun isänmaahani! niin tämä raivo kyllä +pian asettuu". Nämä sanat saattivat levottoman mieleni läikkymään, +toivon ja pelvon taistellessa herraudesta sielussani. Vihdoin päätin +seurata hänen neuvoansa, ja lähdin Kvaamasta kohtaamatta mitään +esteitä, kun syy tähän kapinaan vielä oli useimmille outo. Kun olin +saapunut Tanakialaisten rajojen sisäpuolelle, lähetin minä käskyn +kaikille aseitten käyttämiseen kykeneville miehille kokoontumaan minun +lippujeni alle. Minä sain tällä tavalla piankin kokoon 44,000:n miehen +suuruisen armeijan, joista useimmat olivat Tanakialaisia, ja palasin +nyt takasin varmana siitä, että sotavoimani vielä oli melkoisesti +karttuva, kun ne Kvaamalaiset, jotka olivat jääneet minulle +uskollisiksi, olivat ehtineet minuun yhtyä. Mutta tämä toivoni pettikin +minun, sillä apujoukkojen asemesta, joita minä mielettömyydessäni +odotin, tuli minua vastaan airut, tuoden mukanaan kirjeen prinssiltä, +jossa tämä sanoi minun uskottomaksi vallananastajaksi, jota vastaa hän +aikoi käydä sotaa sekä ilmoitti sitä paitsi, että vaimoni ja poikani +olivat vangittuina. Airut oli tuskin ehtinyt poistua ennenkun me saimme +näkyviimme kvaamalaisen sotajoukon, jota tuo kapinallinen prinssi itse +johti. Kun tällä vihollisellani oli suuri määrä tykkejä, en minä +uskaltanut antautua sotaan ennenkuin olin saanut lisäväkeä. Minä +pysäytin sentähden armeijani ja rupesin leiriäni varustamaan. Mutta +huomattuani että väkeäni parvittain salaisuudessa meni vihollisen +puolelle, ja arvattuani että vastustajani ehkä odottivat sitäkin paitsi +lisäväkeä, päätin minä, pääesikuntani ja Tompolokon neuvosta, uskaltua +taisteluun. + +Taistelu syntyi samalla kentällä, jossa Tanakialaiset muutamia vuosia +ennen olivat kärsineet ratkaisevan tappion. Vihollisten tykit saivat +pian meidän rivimme epäjärjestykseen, ja minua suretti suuresti, että +minun nyt täytyi lannistua aseilta, jotka itse olin keksinyt ja +teettänyt. Kuitenkin pysyivät sotamieheni lujina vihollisen tulta +vastaan, kunnes urhea Tompolokoni kaatui tykinluodin lävistämänä. Nyt +me käännyimme selin viholliseen ja etsimme turvaa metsästä ja +kallionkielien takaa. Itse minä pakenin eräälle vuorelle ja sieltä taas +alas toisella puolen olevaan laaksoon. Täällä minä pidätyin ja +runsaitten kyynelten vieriessä silmistäni valitin minä, ehkäpä liian +myöhäiseenkin, mielettömyyttäni taikka ehkä oikeammin kurjaa +ylpeyttäni. Pääni oli niin sekaisin, että minä kokonansa unhotin +luotani heittää keisarinkruununi, joka loisti sadoista puhtaista +helmistä ja joka helposti saattoi minun pettää. Istuttuani tässä, +tuskasta vavisten, noin puolen tuntia, kuulin minä ihmisten ääniä, +jotka ylhäällä vuorella etsivät minua kivien loukeroista, vihasta +kiljuen kun eivät minua löytäneet saadaksensa kostohimoansa tyydyttää. +Minä vilkasin ympärilleni nähdäkseni kätköpaikkaa, johon saattaisin +paeta ja havaitsin lähelläni taajan viidakon, jossa kasvoi tammia ja +ruusupensaita. Sinne minä riensin ja saavuin kaareilevata polkua myöten +eräälle luolalle, jossa hetkeksi pysähdyin tulisesta juoksusta +hengästyneenä. Sitte minä kapusin neliryömin eli oikeammin kuin käärme, +sisälle tuosta ahtaasta reijästä, joka johti luolaan, ja kun minä +havaitsin että tätä luolakäytävätä yhä jatkui pitkälle sisälle päin, +vähän kaltaen vaan ei jyrkästi, jatkoin minä konttaamistani. Mutta minä +tuskin olin ehtinyt sataa askelta ennenkun minä putosin alas erästä +jyrkkää vuorenseinämää myöten, enkä saapunutkaan minkäänlaiseen pohjaan +vaan putosin yhä syvemmälle hurjaa vauhtia ja pilkkopimeässä varsin +kuin alituisessa yössä, kunnes vihdoin rupesin oivaltamaan heikkoa +valon kajahdusta, semmoista kuin kuun heikonnettu valo on, kun sitä +ohuet pilvet peittävät. Aina sen mukaan kun tämä valo kävi selvemmäksi +hiljentyi minun vauhtini, niin että minä vihdoin, vähintäkään vahinkoa +itselleni saattamatta jouduin kahden kallion lohkareen väliin ihan niin +kuin olisin sukeltanut ylös meren pohjasta. Äärettömäksi ihmeekseni +tunsin ne nyt samoiksi, joista minä muutamia vuosia sitte olin pudonnut +alas maanalaiseen maailmaan. Syyksi siihen miksi minä lopulla matkaa +putosin yhä vitkallisemmin on, kun asiata lähemmin ajattelen, +selitettävä ainoasti ylimaallisen ilman suurempi taajuus. Sillä ellei +meidän maamme ilmapiiri olisi taajempi kuin maanalaisten olisi minun +matkallani ylöspäin täytynyt samaten kuin alas kiitäessäni, niin että +minä mahdollisesti olisin kiitänyt suoraa päätä ilman lävitse kuuhun. +Kuitenkin minä jätän tämän seikan luonnonoppineitten lähemmin +selitettäväksi. + + + + +KUUDESTOISTA LUKU. + +Tekijän takaisintulo isänmaahan ja viidennen yksinvallan loppu. + + +Minä jäin pitkäksi ajaksi melkein tainnotonna maahan sillä putoaminen +ja tuo ihmeellinen muutos yhdellä kertaa, viidennen yksinvallan +perustajasta nälkääntyneeksi filosofian kandidaattiraukaksi, oli +kokonansa hämmentänyt pääni. Ja todellakin! tapaus oli kylläksi +hämmästystä herättävä ja samalla runollinen sekoittamaan ajatukset +väkevämmissäkin aivoissa. Minä rupesin kysymään itseltäni, oliko +todella asioitten laita niinkuin nyt näytti taikka eiköhän kaikki ollut +unikuva joka hämmensi silmiäni. Mutta ehdittyäni tarpeeksi rauhoittua, +muuttui ihmettelemiseni suuttumukseen ja mielipahaan. + + Ilmahan käteni mä nostin, taivaalta armoa pyysin: + "Ah kaikkivaltias isä; ansainnut oonko tään suuren + häpeän? Näinkö sä rankaiset mua ja minne sä sallit mun viedä, + Mistä mä saavuin, ah; munko sallimus hyljännyt onpi?" + +Niin todellakin! Tutkittakoon kaikkien aikojen aikakirjoja, niin ei +missäkään, ei vanhemmassa eikä uudemmassa ajassa, milloinkaan tavata +esimerkkiä näin syvästä lankeemuksesta, ellei mahdollisesti +Nebukadneesarin, joka maailman silloisesta mahtavimmasta hallitsijasta +muuttui sieluttomaksi eläimeksi, joka kuljeskella juntusteli pitkin +metsiä. Minulle oli sallimus jotenkin samalla tavalla tehnyt pilkkaa. +Silmänräpäyksessä temmattiin minulta kolme keisarikuntaa ja noin +kaksikymmentä kuningaskuntaa, ja kaikesta tästä oli minulla enää +jäljellä ainoasti muisto ja varjot. Hiljan olin ollut hallitsija, nyt +saatoin korkeintaan toivoa koulunopettajaksi pääseväni isänmaassani. +Varsin hiljan minua kutsuttiin Auringon Lähettilääksi; nyt sain kiittää +Jumalata, jos pääsisin apupapiksi jollekin provastille. Äsken minua +seurasivat kunnia, toivo, onni ja voitto; nyt minua valtasivat suru, +tuska, itku ja valitus. Pienen ajan minä kukoistin kuin kukkanen, mutta +näivetyin myös yhtä pian. Sanalla sanoen: Tuska, murhe, viha ja +epätoivo liikuttivat sieluani siihen määrän että jo tuumin + + Terävämmän veitsen rintani painaa. + +-- -- -- hyökätä päätäpahkain samaan rotkoon, josta juuri olin heitetty +ulos, koettamaan eikö toinen matka maanalaiseen maailmaan tuottaisi +minulle pysyväisempää onnea; mutta minä en tehnyt kumpaakaan näistä +tuumista. Mikä minua parhaiten hillitsi näitä tuumia toimeen panemasta +oli muisto sieluni tulevaisuudesta ja uskonnosta, joka kovasti kieltää +itsemurhan. + +Minä rupesin nyt astumaan alas tuota jyrkkää ja kivistä tietä pitkin, +joka johtaa alas Sandvigin kylään. Mutta vaipuneena kuin olinkin syviin +mietteihin, lankesin kerran toisensa perästä maahan mielessäni alati +tuumien viidettä yksinvaltaa, joka vielä turhina mutta selvinä kuvina +leijui niin elävänä sieluni silmissä, että olin vähällä menettää kaiken +älyn ja ymmärryksen. Niinpä minä olinkin kärsinyt niin suuren tappion +vallan ja maineen puolesta, etten minä olisi saattanut ajatella +itselleni mitäkään korvausta missäkään menestyksessä kotomaassani. -- +Jospa saattaisin ajatella pääseväni päätuomariksi Bergenissä, taikka +sitäkin paremmin, koko Norjan maaherraksi -- mikä korvaus taikka +lohdutus tämä olisi sille, joka hiljan oli ollut niin monen +keisarikunnan ja kuningasvallan hallitsija ja perustaja? Kuitenkin minä +päätin, että jos maaherran toimi minun kotomaassani minulle +tarjottaisiin, en sitä kokonansa kieltäytyisi vastaan ottamasta. + +Ehdittyäni noin puolen matkaa alas vuoren syrjää, näin minä muutamia +poikia, jotka minä viittasin tulemaan luokseni, sanoen: _Jeru pikal +salim_, joka on Kvaamalaisten kieltä ja merkitsee: _osoittakaa minulle +tietä_! Mutta pojat, jotka pelästyivät nähdessään ihmisen omituisessa +puvussa ja päässään hattu, joka loisti sadoista säkenöivistä kivistä, +rupesivat huutamaan täyttä kurkkua ja tekivät matkaa alas niin nopeasti +että ne saapuivat alas Sandvigiin ainakin tuntia ennen kun minä; sillä +minä hiivin hiljaa eteenpäin hinaten perässäni haavoittuneita +jalkojani. Pojat olivat peljästyttäneet koko kylän, pyhästi vakuuttaen +että he olivat nähneet Jerusalemin suutarin kuljeskelevan pitkin +tuntureita, auringonsäteitä päässään, alinomaa huoaten niinkuin se, +jota syvä sydämensuru vaivaa. Talonpoikien kysyttyä mistä he saattoivat +tietää näkönsä Jerusalemin suutariksi, vastasivat he että hän oli itse +heille sanonut nimensä ja isänmaansa. Minä saatoin ymmärtää tämän +erhetyksen tulleen siitä, että he olivat väärin ymmärtäneet sanani: +_Jeru pikal salim_! Koko kyläkunta oli kuitenkin tullut liikkeeseen, +sillä kukaan ei epäillyt poikien ilmoituksen todenperäisyyttä, +varsinkin kun satu tuosta tallustelevasta suutarista hiljan oli jälleen +tullut uusituksi ja kun huhu tiesi kertoa, että hän vähäistä ennen oli +nähty Hampurissa. + +Oli jo ilta kun saavuin Sandvigiin ja näin siellä kaikki paikkakunnan +asukkaat seisovan ryhmässä; heidät oli kokoonnuttanut sinne tuo +kaikille kuolevaisille yhteinen halu saada uutisia kuulla. He olivat jo +kauvan odottaneet vuoren juurella saadaksensa ottaa vastaan tätä uutta +vierastansa; mutta he kuulivat tuskin minun suutani aukaisevan jotain +sanomaan ennenkun he jo peljästyivät ja lähtivät pakoon, paitsi muuan +vanhempi mies, joka, toisia rohkeampana, ei liikahtanut paikaltansa. +Minä rupesin häntä puhuttelemaan ja pyysin ettei hän vieraalta +harhailijalta kieltäisi yösijaa. Hän rupesi nyt tutkimaan minua ja +kysyi missä minun kotoni ja sukuni oli. Sydämeni syvyydestä huoaten, +vastasin minä murretulla äänellä: + +"Jospa sinulla olisikin aikaa kuullella minun ihmeellisiä kohtaloitani, +ehtisi kuitenkin päivä sekä valjeta että uudelleen kadota ennen kun +minä olisin kertomukseni lopettanut; mutta jos saan seurata sinua +kotio, kerron sinulle jakson tapauksia, jotka ovat sinusta uskomattomia +ja joiden vertaa sinä turhaan etsit mistään historiasta." + +Ukko kävi uteliaaksi, tarttui käteeni ja talutti minun asuntoonsa, +harmitellen kansalaistensa tarpeettoman pelvon tähden, kun he lähtivät +käpälämäkeen ensimmäiset vieraat kasvot nähdessään, ikäänkuin olisi +pyrstötähti heidän eteensä pöllähtänyt. Tultuani huoneeseen pyysin minä +heti lasillisen raikasta vettä sammuttaakseni janoani. Ukko meni itse +noutamaan minulle haarikallisen olutta, sillä ei vaimonsa eikä +palveluspiikansa uskaltaneet tulla minun läheisyyteeni. Saatuani +virkistystä tästä mieluisesta juomasta, aloin minä: + +"Sinä näet tässä edessäsi ihmisen joka on ollut sallimuksen tuulen +puuskien heittolaisena ja joka, enemmän kuin kukaan taikka mikään +kuolevainen, on saanut kokea onnen oikullisuutta. Eipä ole mitäkään +epätavallista että silmänräpäys usein on riittävä ratkaisevasti +tarttumaan kaikkein tärkeimpiinkin asiansuhteisin, mutta mahdotonta, +sulaa uskomatonta on aavistaakaan missä määrässä tätä saa minuun +sovittaa, sillä + + "Harvapa on se mi on kokenut onnea moista kuin minä; + Se outoa ompi; sit ei oo historia kertonut vielä". + +Tähän vastasi isäntäni: + +"Niin, niin käy tavallisesti niiden, jotka kauvan kuljeskelevat pitkin +tässä maailmassa; kuinka monta tapausta ja kuinka monta muutosta +saattaakaa tapahtua matkalla jota kestää kokonaista tuhat kuusisataa +vuotta?" + +Minä en käsittänyt hänen ajatustansa ja pyysin hänen sentähden lähemmin +selittämään mitä hän tarkoitti noilla tuhannella kuudellasadalla +vuodella. + +"Jos saadaan uskoa historiaa," vastasi hän, "on nyt kulunut noin tuhat +kuusisataa vuotta siitä kun Jerusalemi hävitettiin enkä minä ensinkään +epäile, että te kunnianarvoinen mies, jo silloin olitte koko iäkäs, +sillä jos se on totta, mitä teistä sanotaan, niin te synnyitte siihen +aikaan, jolloin Tiberius-keisari hallitsi." + +Minä istuin kuin mykäksi tulleena tätä pakinaa kuullessani, ajatellen +ettei tuo ukkoparka ollut täydellä järjellä, ja kaarteilemalla minä +ainoasti koetin tehdä hänelle selväksi, että hänen sanansa olivat +minulle arvoituksia. Hän otti nyt esille vanhan vaskipiirroksen, jonka +piti kuvaaman Jerusalemin temppeliä, ja kysyi minulta erosiko se +kovasti alkukuvastansa. Suuren murheeni uhaksi en minä saattanut +hillitä nauruani, ja kysyin häneltä mihin hän oikeastansa tahtoi johtua +ihmeellisellä puheellansa. + +"Enhän minä sitä tiedä," vastasi hän, "mutta kansa tällä paikkakunnalla +väittää, että te olette tuo historiassa kerrottu Jerusalemin suutari, +joka aina Kristuksen ajoista saakka astuskelee pitkin maailmaa... Mutta +jota lähemmin minä teitä tarkastelen sitä vilkkaammin muistan erästä +vanhaa ystävätäni, joka kaksitoista vuotta sitten hukkui tämän vuoren +kukkulalla olevaan rotkoon." + +Nämä sanat saivat ikäänkuin siteen silmiltäni poistumaan, ja minä +tunsin vanhan ystäväni Abelinin jonka perheessä minä Bergenissä niin +usein olin ollut. Minä heittäydyin hänen kaulallensa, syleilin häntä +sydämellisesti ja huudahdin: + +"Vai niin, sinäkö se oletkin rakas Abelinini! ... minä tuskin uskallan +uskoa omia silmiäni... Minä olen vanha ystäväsi Klim, joka olen +palannut takaisin maanalaisesta maailmasta ... sama, joka kaksitoista +vuotta sitten putosin alas tuonne rotkoon!" + +Hän tuli varsin hämmästyneeksi tämän kuullessaan ja istui +liikkumattomana kuin salaman kohtaamana. + +"Niin, tunnenhan minä jälleen Klimini," huudahti hän vihdoin, +"tunnenhan minä hänen rakkaan tutun äänensä... Niin juuri tuolla lailla +hän minulle kätensä ojensi ... tuo on varsin hänen katseensa, hänen +silmänluontinsa! Mutta kuitenkin, vaikka sinä olet Klimin täydellinen +kuva, minä en saata enkä saa uskoa aistiani sillä tähän maailman aikaan +eivät kuolleet kulje aaveina enään; minun pitää saada lujempia +todistuksia, ennenkun saatan sanojasi uskoa." + +Kokonansa nyt kumotakseni hänen epäilystänsä, muistutin minä hänelle +pienimpiin yksityisseikkoihin saakka koko joukon tapauksia jotka ennen +olivat meitä yhdessä kohdanneet. Siitä hänen silmänsä vihdoinkin +aukesivat, hän syleili minua, itki ja huudahti: + +"Niin nyt minä näen, että sinä todella olet Klim itse, etkä hänen +haamunsa! Mutta missä herran nimessä sinä näin kauvan olet oljennellut? +Ja mistä sinä olet saanut tuon vieraan ja kummallisen puvun käsiisi?" + +Minä rupesin nyt perättäisessä järjestyksessä kertomaan hänelle +kaikkea, mitä minulle oli putoamiseni jälkeen tapahtunut. Hän kuunteli +minua kunnioittavalla tarkkuudella siksi kun saavuin Natsaari-tähdelle, +järjellisine puhuvine puineen. Mutta silloin hänen kärsivällisyytensä +loppui ja hän huudahti: + +"Kaikkihan unen mahdottomuudet, kaikki mielettömyyden houreet ja +viinahullun järjettömyydethän ovat sinun pääkopassasi koottuina. Minä +luulen mieluummin että sinä, miten kansa täällä ajattelee, olet ollut +vuoreen vietynä maanalaisten peikkojen luona, sillä lastenhuoneen sadut +näistä eivät ole likimainkaan niin järjettömiä, kuin nuo kertomukset +maanalaisesta matkastasi." + +Minä pyysin häntä hartaasti ettei hän heittäisi kärsimystänsä, vaan +antaisi minun lopettaa kertomuksen; ja huomattuansa ettei hän enään +minua keskeyttäisi, jatkoin minä selvitystäni siitä mitä minulle oli +edelleen tapahtunut maanalaisten parissa ollessani, kerroin hänelle +monet vaihtelevat seikkailuni ja viimein kuinka minä olin tehnyt +suurimman yksinvallan, mitä milloinkaan on maailmassa ollut olemassa. +Kaikki tämä sai hänen yhä varmemmasti uskomaan, että minä olin joutunut +noitien ja metsänhaltijoitten käsiin, jotka olivat minun loihtineet +siihen määrään, että minä olin pitänyt tyhjät kuvitustuotteet täytenä +totena. Sitä varmemmin todistaaksensa itsellensä, mitä vaikutuksia +tuommoinen loihtiminen saattoi tuoda mukanansa taikka kuinka pitkälle +minun mielettömyyteni ulottui, rupesi hän minulta kyselemään autuaitten +ja tuomittujen tilasta, elyseeiläisistä tasangoista [Kreikkalaisten ja +Roomalaisten jumalaistaruston mukaan pääsivät sankarit ja hyväavuiset +ihmiset kuoltuansa sinne suloista ja ihanata eloa nauttimaan] ja muusta +tuommoisesta. Kun minä varsin hyvästi ymmärsin mitä hän tarkoitti, +sanoin minä: + +"Minä käsitän epäluulosi sangen luonnolliseksi, kun se, mistä olen +puhunut, tietysti tuntuu satumaiselta ja tehdyllä, sillä niitä +tapauksia, jotka minua ovat kohdanneet, saatetaan todella sanoa liian +kummituksellisiksi, että niitä voisi kukaan ihminen uskoa. Kuitenkin +minä vakuutan kaiken pyhyyden nimessä, etten minä ole runoillut enkä +lisännyt vähintäkään, vaan tarkasti olen pysynyt totuudessa ja +esittänyt tapaukset juuri semmoisina kuin ne ovat olleet." + +Minun ei sittenkään onnistunut saada häntä uskomaan, vaan hän käski +minun lepäämään muutaman päivän niin tuo hämmennys, joka nyt aivoissani +vallitsi, oli itsestänsä katoava. + +Häiritsemättömässä levossa vietettyäni kahdeksan päivää ystäväni +asunnossa, millä ajalla me kokonansa olimme jättäneet historiani +syrjään, katsoi hän minulla olleen tarpeeksi aikaa voittamaan +mielettömyyteni, ja alkoi silloin taas ottaa maanalaisen matkani +puheeksi. Hän toivoi niin viidennen yksinvaltion kuin sen kaksikymmentä +kuningaskuntaa nyt niin täydellisesti kadonneeksi ja haihtuneeksi kuin +sumun tuulessa, ettei pienintäkään kaupunkia eikä kylää ollut siitä +jäljellä. Mutta kun hän havaitsi että minä kerroin kaikki sekä +kokonaisuudessaan, että sen pienimmät pikkuosat, sekä että minä, +kertomukseni lopetettuani, nuhtelin häntä siitä itsepintaisuudesta, +jolla hän minua epäili matkojeni suhteen, ynnä muistutin hänelle yhtä +ja toista, jota hän itse oli nähnyt: että minä kaksitoista vuotta +takaperin olin pudonnut tuonne vuoren rotkoon ja lopuksi että minä olin +palannut takaisin vieraassa ja perin oudossa puvussa -- rupesi hän +tulemaan epätietoiseksi, eikä tietänyt mitään vastata. Ahdingossaan +tahtoi hän nyt heittää kaikki tyyni sikseen, mutta enpä niin minä, vaan +minä todistin hänelle, että hänen uskonsa noitiin ja peikkoihin oli +paljon luonnottomampi ja mahdottomampi, kuin minun maanalainen matkani, +sillä kaikki, mitä niistä kerrottiin, oli ainoasti unia ja akkaväen +juoruja, kuin sitä vastoin useat kuuluisat filosoofit pitivät +luultavana että maa oli ontelo ja että sen sisuudessa löytyi toinen +pienempi taivaankappale, mitä minun oma kokemukseni nyt vahvisti, koska +minun täytyi uskoa omin silmin näkemääni, omin korvin kuulemaani sekä +omin eloin elämääni. Näille syille hän vihdoin antoi perään, ja sanoi: + +"Sinun lujuutesi väittää sitä, jonka valhettelemiseen ei sinulla saata +olla mitäkään ajateltavaa tai mahdollista syytä, on täydellisesti +voittanut minun uskottomuuteni." + +Sittekun hän siis oli antanut totuudelle perän ja oikeuden, käski hän +minun vielä kerran kertomaan matkani kaikkine sivuseikkoineen. Erittäin +häntä miellytti kertomukseni Natsaari-kiertotähdestä ja ennen kaikkea +hän ihaili Pootua, jonka lait ja laitokset hänen mielestänsä olivat +niin viisaita, että ne kelpaisivat ojennusnuoraksi mille valtiolle +tahansa. Hän käsitti myös nyt, ettei niin hyvin järjestetyn valtion +hoitosuunnitelma saattanut olla hämmennettyjen ihmisaivojen keksintöä, +sillä näitä lakeja saattoi mieluummin kutsua jumalallisiksi kuin +inhimillisiksi; niinpä hän kirjoittikin kaikki muistoon, mitä minä +hänelle kerroin, peljäten että muuten saattaisi jotain unhoittaa. + +Saatuani hänen näin täydellisesti uskomaan elämäni kohtaloita rupesin +minä ajattelemaan itseäni ja kysyin häneltä mitä hän arveli minulle, +asioiden näin ollen, parhaaksi, taikka mitä menestystä hän luuli minun +saavani odottaa kotomaassani tehtyäni näin suuria tekoja maanalaisessa +maailmassa. Hän vastasi: + +"Minun neuvoni on, ettet sinä ainoallekaan kuolevaiselle kerro mitä +sinulle on tapahtunut, sillä siten sinä teet itsesi yleisen naurun ja +pilkan esineeksi sekä kertomuksesi kaikenlaisen vääntelemisen aiheeksi. +Tunnethan sinä sitä paitsi pappiemme vainoamishalun? Kun he saattavat +pannaan julistaa jo semmoisia, jotka rohkenevat väittää että maa se on, +joka liikkuu ja että aurinko pysyy paikallansa, niin he varmaankin +julistavat sinun jumalan kieltäjäksi ja kristittyjen yhteyden +arvottomaksi jäseneksi, jos he saavat kuulla sinun puhuvan auringosta +ja kiertotähdestä maan alla. Mitäpä meteliä _Rupertus_-maisteri jo +yksinkin ruvennee pitämään? Kuinka hän ottaneekaan ruvetaksensa sinua +vastaan jyrisemään? hän, joka viime vuonna tuomitsi erään miehen +julkiseen hirttorangaistukseen ainoasti siitä syystä, että tämä väitti +antipooteja löytyvän. [Tämä sana on johdettu kahdesta kreikkalaisesta +sanasta, jota merkitsevät vastaan ja jalka, ja tällä nimellä tunnetaan +niitä ihmisiä, jotka eri maanpuoliskoilla asuvat samalla leveysasteella +180:n asteen erolla maantieteellistä mittaa, niin että ne kääntävät +jalkansa kokonansa toisiansa vastaan.] Sinun hän aivan varmaan +tuomitsisi polttoroviolle opistasi tuosta urheasta maailmasta. +Sentähden minä sinua neuvon ja pyydän ikipitkiksi päiviksi pitämään +kaikki salassa ja vielä jonkun ajan pysymään hiljaisuudessa täällä +minun luonani." + +Minä vaihdoin nyt maanalaiset vaatteeni muihin. Kaikki, jotka juoksivat +Jerusalemin suutaria näkemään, lähetti Abelini matkoihinsa selittämällä +että suutari jälleen oli kadonnut. Kuitenkin levisi huhu kaikkiin +ympärillä oleviin paikkakuntiin, ja kaikista saarnatuoleista kaikui +varoituksia ja ennustuksia uhkaavista onnettomuuksista, joita tämän +ilmestyksen johdosta saatiin odottaa. Jerusalemin suutari, sanottiin, +oli tullut Sandvigiin Jumalan vihan airueena kehoittamaan kansaa +kääntymään; ja kun, niinkuin kaikki sen tietävät, huhu aina suurenee +jota laajemmalle se leviää, sai tämäkin koko joukon lisäyksiä. Muutamat +tiesivät kertoa, "että suutari oli julistanut maailman lopun olevan +lähellä ja sanonut että kaikki ne ihmiset, jotka eivät ennen +mittumaaria kääntyisi, olisivat ynnä kaiken muun kanssa tulessa +hukutettavat", ja muuta tuollaista. Nämä ennustukset saivat eräässä +pitäjässä aikaan semmoisen hämmennyksen, että talonpojat jättivät +peltonsa viljelemättä, koska heillä, kun maailman jo niin pian piti +loppuman, ei enään ollut elon aikaa odotettavana. Mutta kun tämän +seurakunnan provasti, Niilo-pastori, rupesi pelkäämään, että hän +menettäisi kymmenyksensä ja muut papilliset saatavansa, antoi hän +talonpoikain tietää, että maailman loppu ja viimeinen päivä oli +siirretty seuraavaan vuoteen, niin että heidän varsin hyvin sopi +ruveta tavallisia töitänsä tekemään. Meille molemmille, minulle ja +isännälleni, jotka yksin tiesimme kaiken tämän juoruilemisen syyn, soi +tämä juttu monta naurun juhlahetkeä. + +Mutta kun ei minun ajan pitkään täytynyt olla kätkössä toisten luona +vaan täytyi lähteä ihmisten pariin, sanoi isäntäni minun ylioppilaaksi +Trondheimistä, ja että minä joka olin hänelle sukua, nyt olin hänen +luonansa vierailemassa. Sitte hän kiitteli minua niin lämpimästi, +sekä suullisesti että kirjallisesti Bergenin piispalle, että hänen +korkea-arvoisuutensa lupasi minulle ensimmäisen avoimen rehtorinviran. +Semmoinen virka oli juuri minun mieleeni koska sillä saatettiin sanoa +olevan jotakin yhtäläisyyttä edellisen tilani kanssa, sillä eräässä +suhteessa saatetaan koulunrehtoria pitää vastaavana hallitsevalle +kuninkaalle, jos nimittäin pidetään opetustuolia valtaistuimena ja +pamppua valtikkana. Mutta kun pitkä aika kului ennenkun mikään +semmoinen virka tuli avonaiseksi, ja minun tarvitsi saada jotakin +tuloja ellen minä tahtonut nälkään kuolla, päätin minä ottaa vastaan +mitä tahansa. Onneksi kuoli Ristikirkon lukkari Bergenistä kohta tämän +jälkeen, ja piispa antoi minulle tämän viran. Tämä saatettiin tosin +pitää huononlaisena virkaylennyksenä sille, joka vähäistä ennen oli +ollut niin monen valtakunnan hallitsijana; mutta kun ei mikään halvenna +ihmistä niinkuin laiskuuden tuottama köyhyys, ja kun on tyhmää heittää +maahan likaisen veden ennenkun tietää mistä puhdas on otettava, otin +minä tämän suotuisen tarjouksen vastaan, ja elän nyt filosoofillisessa +levossa päiväni kunnon lukkarina. + +Kohta tämän muutoksen jälkeen ehdotettiin minulle kunniallista +avioliittoa erään kauppiaantytären kanssa Bergenistä nimeltä +_Magdaleena_. Minä kyllä mielistyin tyttönäpykkään; mutta kun oli +luultavaa että Kvaaman keisarinna vielä oli elossa pelkäsin minä +tekeväni itseni syypääksi kaksinaisavioliittoon, jos nyt naisin +Magdaleenan. Mutta Abelini, jolle minun oli tapana uskoa kaikki, mikä +sydäntäni rasitti, ei hyväksynyt tätä arvelevaisuuttani, vaan todisti +niin lujilla syillä tämän pelkoni mielettömyyden, että minä lopuksi +katsoin arveluni turhaksi ja nain tytön. + +Tämän Magdaleenani kanssa olen minä nyt kuusi vuotta elänyt onnellista +avioliittoa. Mutta en milloinkaan ole minä hänelle uskonut maanalaisia +tapauksiani, vaikka minä tunnustan, että muisto siitä vallasta ja +kunniasta sekä loistosta, joka kerran ympärilläni säkenöi, vielä on +yhtä selvä ja joskus pistäytyy esille yksityisissä virkkauksissa taikka +teoissa, jotka eivät sovellu minun nykyiseen asemaani. + +Tämä avioliitto on minulle antanut kolme poikaa: _Kristerin, Jensin ja +Kasperin_ joten minulla kaikkiansa on neljä jos _Kvaaman_ prinssi vielä +on elossa. + + + + +ABELININ LISÄYS. + + +Niilo Klim eli vuoteen 1695. Kaikki rakastivat häntä hänen +mallikelpoisen elämänsä tähden, ottamatta lukuun sitä, että Ristikirkon +pappi joskus häneen suuttui hänen hiljaisen ja peräytyvän käytöksensä +takia, luullen sen tulevan ylpeydestä. Minä, joka tunsin miehen +aikaisemmat kohtalot ja suhteet, ihmettelin pikemmin sitä nöyryyttä, +jota hän pienessä virassansa osoitti, hän, joka oli niin monta +maata hallinnut. Toisten silmissä, jotka eivät tietäneet hänen +alentumisestansa, saattoi hän kyllä näyttäkin vähän tuhmanylpeältä. +Niinkauvan kun voimansa sitä sallivat, oli hänellä tapana vuosittain +määrättynä päivänä kavuta ylös vuorelle ja tirkistellä alas tuonne +rotkoon, josta hän oli tullut ylös. Hänen ystävänsä huomasivat, että +hän joka kerta palasi sieltä itkenein silmin ja oli aina koko seuraavan +päivän lukuhuoneessansa varsin yksin, avaamatta oveansa kenellekään. +Hänen vaimonsa on vakuuttanut, että hän usein on unissansa puhunut +sotajoukoista maalla ja merillä. Kerran hänen mielihairautensa yltyi +niin loitos, että hän käsketti Bergenin kaupungin päällikön oitis +tulemaan luoksensa. Hänen vaimonsa luuli tämän mielenhämmennyksen +tulevan liian ahkerista lukuharjoituksista, ja oli sangen levoton hänen +terveytensä tilan suhteen, joka ei suinkaan ollutkaan tyydyttävä. Hänen +kirjastonsa sisälsi parhaasta päästä valtiollisia teoksia, joista moni +häntä soimasi, arvellen ettei semmoinen lukuaine lukkarille sopinut. + +Tästä matkakertomuksesta löytyy ainoasti yksi kappale, jonka tekijä +itse on kirjoittanut ja se on minun tallessani. Useamman kuin yhden +kerran olen minä aikonut sen painattaa kirjaksi, mutta monet tärkeät +syyt ovat tähän saakka minun estäneet sitä tekemästä. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Niilo Klimin maanalainen matka, by Ludvig Holberg + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA *** + +***** This file should be named 17127-8.txt or 17127-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/7/1/2/17127/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + |