initial commit of ebook 16034HEADmain

5 files changed, 1437 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/16034-8.txt b/16034-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..ff352a9
--- /dev/null
+++ b/16034-8.txt
@@ -0,0 +1,1421 @@
+The Project Gutenberg EBook of Jouluilta, by Johan Ludvig Runeberg
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Jouluilta
+       Kolmilauluinen runoelma
+
+Author: Johan Ludvig Runeberg
+
+Translator: Valter Juva
+
+Release Date: June 10, 2005 [EBook #16034]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOULUILTA ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
+
+
+
+
+
+JOULUILTA
+
+KOLMILAULUINEN RUNOELMA
+
+
+Johan Ludvig Runeberg
+
+
+Suomentanut
+Valter Juva
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Werner Söderström Osakeyhtiö 1921.
+
+
+
+
+Suomennoksessani olen siellä täällä tehnyt edeltäjäni, Paavo Cajanderin,
+käännöksestä lainauksia, jotka kuitenkin runoelman kuusmitta-säkeisiin
+nähden ovat useimmiten verrattain vähäpätöisiä ja vain ani harvoin
+käsittelevät kokonaisia säkeitä. Toisessa laulussa olevan romanssin
+entistä käännöstä on noin kaksi viidennestä säilytetty.
+
+      V. J.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN LAULU.
+
+Vienona hän, hymysuin
+      kuin enkeli liikkuvi ko'issa,
+leikkiä lyö sekä lohduttaa,
+      tai tyyntävi viihtäin.
+
+
+Ääneti torpastaan, salomailla mi kaukana piili,
+läks sotavanhus Pistoli pois hämyhelkehen illan,
+lämmenneenä jo liedestään, nysä räiskivä suussa.
+Kenkään mökkiä ei kotimiehenä katso ja kenkään
+ukkoa seuraa ei. Myös ainoa poika ja turva
+kauas läks sotateille ja taisteli Turkkia vastaan.
+Murhein matkahan ei toki vanhus lähtevän näytä;
+mielissään kuni muut hän joulun riemua vartoi,
+vankkaan kartanohon kun kutsut näät oli saanut.
+»Viitsit, mies», oli virkkaillut majur, arvosa herra,
+kirkon luona kun äskettäin aseveikkohon yhtyi,
+»viitsit, Pistoli, istua noin kuin korpien metso,
+pörrönä piileillen; niin harvoin meillä mä nään sun!
+Viel' ikä-päiviä on, viel' askelen astua jaksaa
+jalkasi ruhjounut; tule pois, tule jouluna viimeks.
+Juhlat pitkiä on; kun marsseja, taistoja kerrot,
+hauskuttaa hämypuhteet voit tuvan untelo-renkein.»
+
+Näin oli haastellut sekä olkaan ukkoa lyönyt.
+Mieless' ystävä-kutsu ja myös majur arvosa itse,
+ukko nyt unhottaa tien vaivat, tyynnä hän uhmaa
+metsää synkkenevää sekä lunta, mi laattua tuiskun,
+kattaen maat, loi nietoksin polun aution umpeen.
+Rientäen uppoavaa puujalkaa pisti ja nosti
+uljahin innoin, päästen niin, vaikk' ontuen, eespäin.
+
+Mut toki joutuummin väen-pirttiin hauskahan aatos
+eeltä jo kiiti, ja mielessään hän haasteli hiljaa:
+»Riemua riittää nyt, heti pirtiss' aatto jo alkaa,
+huolet kaikki jo nurkkaan jää sekä työpuku kirstuun,
+kynttilät tuikahtaa, ja jo permannolla on oljet.
+Joulu jos ois nyt myös salin uljaan kruunujen alla,
+missä he ennen leikkiä löi sekä lauleli aina!
+Vaan suru kuuluu nyt siell' istuvan, ankea kaipuu,
+siitä kun nuoren, kapteenin piti Turkkia vastaan
+taistoon mennä ja appelahan sulo puoliso jättää.
+Harvoin kieli se helkkyy nyt klaverissa, ja soitto
+ei ilotanssiin vie, talo vierait' ei ole täynnä.
+Yksin puoliso kapteenin vait itkevi, surren
+riemua menneen lemmen kuun, sekä kehtoa soutain,
+kaihoja laulavi lapselleen, jota ei isä nähnyt.
+Vanhenneena ja nurjana vait talon arvosa rouva
+kyökit käy, salit tyhjät käy, taas kääntyvi kyökkiin,
+ärtyy, moittivi töitä, ja jos lepo muistuvi mieleen,
+kätkyen ääreen jää sekä yhtyy tyttären itkuun.
+Poissa se näin koko viihtymys on. Majur ukko, jo kyltyin
+naisten kyynelihin, nojatuoliss' istuen, yrmii
+päivät kaikki ja tuskaantuu, ikiparkuja kuullen.
+Yksipä siell' on vain, min lapsenmieli se seesnä
+valmis riemuhun ain' on, lempeä Augusta neiti.
+Vienona hän, hymysuin kuin enkeli liikkuvi ko'issa,
+leikkiä lyö sekä lohduttaa, tai tyyntävi viihtäin,
+milloin murhe jo pilviä tuo, ja ne myrskytä uhkaa.
+Neitosen ansio myös on, jos tänä iltana oiva
+lie väen kestitys, ei sitä nyt kai muistane toiset;
+hän, tuo lapsekas impi, mi on koko kartanon nuorin,
+huoltaa kaikki ja on vain riemun tuojana muiden.»
+
+Noin hän mietti ja sai kylätielle ja jälkiä raiteen
+kulki jo huojentuin, asutumpia seutuja, missä
+loittoa loimahtain valo joskus kohtasi silmää.
+Pitkäpä taival viel' oli astua. Ilta se joutui
+kolkon synkkänä vain. Yhä kiiruhtaa koki vanhus,
+kulkushelske kun äkkiä soi sekä, täyttäen ilman,
+korvia yllättää. Hän säikkyin hoippuvi syrjään,
+hankeen vaipuen, katsoo taa. -- Isoäänisin elkein
+korskana hoilasi vain ajomies. Ohi juoksija kiiti
+ohjin hellitetyin, kun »Iltaa, Pistoli!» kuului
+reestä, ja vauhdissaan ori seisahtui heti kohta.
+
+Lempeä ääni se korviin soi sekä ukkoa kutsui:
+»Tulkaa, Pistoli, varmaan kai vie meille nyt tienne,
+tulkaa pois, reen reunall' lie toki istumapaikka;
+kolkko ja raskas tie pimeässä on astua ramman.»
+
+Näin soi kutsu, ja riemastuin hän käskyä kuuli,
+tunsi jo äänest' arvoisan sulo Augusta neidin,
+totteli kohta ja mielissään reen reunahan istui.
+Ihmeissäänpä jo päin hän kääntyi vienohon impeen:
+»Joulua viettämähän salomailla te jäittekö, neiti,
+matkaan umpioteillä ja pakkas-iltana yksin,
+kartanohon kun nyt valo, lämpö jo kaikkia kutsuu,
+kun rujo rampa se myös lumihankia kahlata koitti,
+pyrkien innoissaan väen-pirttiin hauskahan aatoks?»
+
+Leikkiä laskien vastasi vain kuustoistias impi:
+»Nähkääs, Pistoli, korvess' on liki lampea mökki,
+syrjäinen kuni teidänkin, maja sortuva melkein!
+Kuusien alla ja nietosten pesä siellä on ahdas
+nälkiyneen emo-pyyn sekä viiden poikasen orvon;
+jouluna myöskin nuo jyvä-kultaa, riemua kaipaa.»
+
+Lausui näin hymysuin. Hämyillan kätkemä kyynel
+äijän silmähän ensi, ja noin hän heltyen haastoi:
+»Tulkoon teillekin niin ilo suojiin kartanon uljaan,
+tulkoon nyt tänä päivänä niin, yhä jäämähän eelleen,
+kuin salomökkiin syrjäiseen ilon itse te toitte,
+ihmisrintoja lohduttain sekä kurjia viihtäin!»
+
+Hällepä vastasi huoahtain kuustoistias impi:
+»Turhaa vartoakaan! Ilo koskaan ei tule meille,
+pois meni, pois kera kapteenin sotateille se Turkkiin.
+Matkaan kun teki lähtöä hän, ja he kamssuja kiirein
+senkin seitsemin etsi ja toi sekä kuomuhun ahtoi,
+silloin siskoni onni se myös sekä äitini riemu,
+taattoni leppoisuus tuli kuormaan myötä ja hukkui.
+Itse kun viittasi vait, ikipäiviks lähtien ehkä,
+ääneti hauskuus reen taa nousi ja läks sitä tietä.»
+
+Ukko se aatteli vain, miten anteja suo eri määrin
+kohtalo meille, ja kuin tois tölliin onnea hälle
+tuo, jota rikkaat hyljeksii, ja hän ilmi jo lausui:
+»Viihtyä rinnan kuink' elo uhkea voi sekä kaipuu,
+kuink' ei inhemo riemuiten hyvän arvoa huomaa?
+Mistäpä teill' on puutoskaan? Ikämiehenä liikkuu
+perheessään isä reippain päin, yhä toimia johtain.
+Äiti se järjestää talon askaret arvoa täynnä,
+helppoja huolia huojentaa omat tyttäret armaat.
+Kilvan palvelijat käy työhön. Jos mitä mielit,
+ihmiset toimekkaat heti kiirein toivosi täyttää.
+Vankka ja vauras kartano on; sitä kulkija tiellä
+katselemaan jää ihmeissään. Yli aittojen, aumain
+siunaus runsauden kuni päivänpaiste se virtaa.
+Totta jo riittää tuo: ei paljoa vaadita onneen!
+Tulkaa katsomahan toki mökkiä Pistoli-vaarin!
+Kykkivi itsekseen sotavanhus. Vilkuvi yksin
+lieteen, hoitavi hiilostaan, on vaiti ja miettii.
+Kenkään siell' ei jaa ukon niukkoja anteja; kenkään
+laittele ei hänen atriataan, ei patjoja pöyhi;
+kolkoks oltava käy, ei ihmiskieli se äänny.
+Kuuntelemaan jos jää, lumimyrskyss' soi humu hongan,
+Luojan luomia jos hän joskus mielisi nähdä,
+hukka se, yksikseen kuni hän, liki mökkiä kiertää.
+Jos läpi ruudun tarkastaa, milt' ulkona näyttää,
+huomaa vain hämyvyön, kunis yhtyy maa sekä taivas,
+miettivi, tietäin: ei koko maailmass', ilmojen alla
+ihminen ainoakaan sydämessään muistele häntä,
+aattele riemukseen, ett' elää Pistoli vanhus!
+Siltipä töllissään yhä vaan hän piippua polttaa,
+päivän tyynenä alkaa, vait sen loppua vartoo.»
+
+Ystävä-lohduin vastasi vain kuustoistias impi:
+»Murheet pois! Pian ehkä ja arvaamatta jo poika
+saapuvi taaton luo sotateiltä, ja loppuvi kaipuu.
+Hän tuvan ahtaan laajentaa sekä uusivi silloin,
+sarkoja jatkaa, tuo kotitoimiin nuorikon armaan,
+viihtyvi, onnea luo elämäänne ja varttuvi vauraaks.
+Rakkailleen isävaari ja lapsenlapsien riemuks,
+istuen kunniapaikallaan, sotamuistoja kertoo;
+poikapa piskuinen, joka marssii pyssynä sauva,
+polvellenne jo käy sekä neuvoja kuulevi, kuinka
+vertyä tietää mies, kun kutsuu syntymämaamme.»
+
+Suoristautuvan näit hämyss' äijän. Taistelumuistot
+mielen täytti, ja unhottain erämaat sekä puutteet,
+juhliin reimana saa sotaveikkona kartanoherran.
+
+Kun liki kuistia seisahtui jalo juoksija vihdoin,
+tyynnä jo viettohan aaton läks väen-pirttihin ukko;
+lempeä tyttö se taas ilomielin rientävi saliin.
+
+Riemupa nyt kodin armaan ei ota impeä vastaan,
+huoli ja hiljaisuus vain, joulun vierahat oudot,
+vienoa kohtaa. Turhaan loi valo kynttiläkruunuin
+hohtoa juhlaisaa salin uljaan loistoa näyttäin;
+ilmeni selvemmin vain murhe, mi mieliä kalvoi.
+Synkkänä, keinua soudattain, majur arvosa istui,
+huulilleen lasin nyrpeissään vei, lauhkenematta,
+kun ikä-puoliso, tuskauneena ja huolia täynnä,
+teekupin unhottain, siin' eessään jäähtyä soi sen.
+Istuen itsekseen sekä vanhempain näkyvistä,
+vait, käsi otsallaan nyt kapteenin sulo rouva
+hoivakseen vain lohtua kaipuun katkeran etsi.
+Silmään vaiteliaan kävi varkain kyynele, toinen
+poskea polttelevaa helohelmenä uursi ja häipyi.
+
+Tuon näki, touhuin tullessaan, heti lempeä tyttö,
+aavistain, ett' taas hänen armaitaan oli myrsky
+raastaen häirinnyt; vain hetkeks näytti se laanneen.
+Haastaa tohtinut ei. Vait nyökäten, arkana riisuin,
+pääsi jo vaatteistaan, ja jo paljastui siro päähyt.
+Kutreja järjestäin luo siskon hiipivi hiljaa.
+
+Vanhapa rouva se huoahtain noin virkkavi vihdoin:
+»Augusta, kuule ja nää, mitä uutislehti se tietää,
+posti min äsken toi. Jos haudass' ois polo äitis!
+Lyöty jo ruhtinas on, jota lankosi seurasi; saartoon,
+vangiks joukko se jäi, vain harvat välttivät turmaa.»
+
+»Vaimo, sa hourit», harmissaan majur arvosa haastoi,
+»eihän vankeja mainita lain, ei saartoa myöskään;
+kylkeä vastaan hyökättiin, jäi rintama vaaraan,
+hukkui miestä, mut tien avas urho, ja kunnia säilyi.
+Viihtyä juhlan suo, älä joulun riemua riistä;
+vuoden tarjona siltikin on surupäiviä kyllin.»
+
+Katkerin äänin, huoahtain ikä-puoliso vastas:
+»Soisit, voisit siis ilakoivina nähdä sä meidät,
+leikkiä nähdä ja liehuntaa, kun ehkä nyt Aadolf
+kamppailee kera kuolon, maaksi jo maatuvi, taikka
+Turkin vankina saa veririnnoin joulua viettää!»
+
+Oihkien kapteenin sulo rouva se kimposi pystyyn,
+kätki jo kasvons' itkeyneet avohelmahan äidin,
+lohtua saadakseen; majur-ukkopa äkkiä maljan
+pöytään laukasi, nousten vait. Jalo silmä se loisti,
+äissään oikasi varttaan hän, lumipäisenä seisten.
+Vaimoon kääntyen, ylväin päin nyt verhoa vaatteen
+riistävi rinnaltaan, poven uhkean arpia näyttäin:
+»Talven kolmenkymmenisen sija tuoss' oli sulla;
+tokkopa haavat nää, verivammat kiinni jo käyneet,
+rauhasi vei, sua kiusasi, kun sydämelläni uinuit?
+Halvemmaksiko, vai, ikävöityä tyttäres arvaa,
+miekka ja luoti jos on silonahkaan naarmuja tehnyt,
+kylmemmäksikö jäävä se lie syli arpisen urhon?
+Vaikene siis; vaikk' kaatuis hän, mitä voivotus auttaa?
+Kyyneltulvia kalliimpaa sekä parkua naisten
+hurmeen tilkkakin on, min sankari kuolema eessään
+taiston hetkenä suo kotimaansa ja kunnian uhriks.»
+Haasti ja istuutui sekä julmana keinua alkoi.
+Puoliso, karttaakseen ukon nurjaa hetkeä, hiljaa
+keittiöhön meni toimiin, kun tytär ankea huoltaan
+kaihoin itkemähän läks ääneti kammiohonsa.
+
+Taaton seurahan yksin jäi kuustoistias impi.
+Lapseen vienoiseen suru vanhuksen kävi vihloin;
+syrjäss' istuen, kyyneltyin tytär ukkoa katsoi,
+miettien mielessään kodin entis-onnea, jolloin
+riemu ja hilpeys soi: isä otsall' leppeä rauha
+siin' oli armaan sees, kuni illan väikkyvä hohde.
+Kaikk' oli toisin nyt! Äkäpäisenä, pelkona muiden,
+harteillaan iän taakka ja huolta ja harmia täynnä,
+outo ja vieras vain oli perheessään isä-kulta.
+Hapsia harmait' tahtonut ois silitellä nyt impi,
+suukoin pilviä häivyttää, jotk' kaihtivat otsaa,
+jos vain tohtinut ois hän häiritä taattoa tuimaa.
+Nyt vain hiipivi luo klaverinsa ja kieliä hiljaa
+empien koskettaa, taas äänten haipua antain.
+Vaan jopa soinnut helkkyin soi, yhä vaihtelevammin
+iskevä tahti se lyö, ja jo nuoruuslaulua taaton
+säistäin laulavi raikkain suin kuustoistias impi.
+
+Kun sanat innokkaat, nuo muistoon viel' yhä jääneet
+taistelun-aikaiset, taas korviin lauluna kaikui,
+pohjaan joi lasin ukko ja keinuen tahtia polki.
+Harmi se häipyi pois, lumo sointuin tenhosi mieltä;
+nuoruus-aikojen aatokset heräs, suopea tunne
+rinnan täytti, ja vihdoin soi tuon mahtava ääni,
+säistäen bassollaan, sekä lauluun tyttären yhtyi.
+Vaan kun vaikeni laulu, ja sormin leikkivin impi
+hiljaa hälvenemään loi vienoja sointuja vielä,
+nousi jo vanhus tuolistaan. Mut lempeä tyttö,
+hoitaen haaveissaan sulosoittoa, ei sitä huomaa,
+ennenkuin isä, käyden luo, käden ääneti laski
+hius kiharoille jo pienon pään. Ilon yllätys immen
+valtasi siin', ylös silmän loi hän, katsoen taattoon.
+Silmäss' urhon herkkänä näit helokyynelen uivan,
+syntyissään heti ehkäistyn; sylihinsä jo hellään
+sulkevi lapsens' armaan hän sekä lauhana lausuu:
+»Lohdun tuoja, sä lähde ja viekota äitiä riemuun,
+niinkuin viekotit ilvein mun, mene siskosi luokse,
+raukan viihdykkeeks sana keksi, mä en sitä löydä,
+vaikka ma järkeä jankkaisin juropäin koko illan.»
+
+Haasti ja laski jo tyttäryen; suli lempehen impi,
+äkkiä varpailleen kohos, suuteli häntä ja kaikkos.
+
+
+
+
+TOINEN LAULU.
+
+Astu unten huvihaakseen:
+*siskon surut karkoittaakseen,
+lauloi tyttö
+laulun kainon vain!*
+
+
+Arkiohuoneessaan, yläkerran kammioss' surren,
+puoliso kapteenin kera lapsens' uinuvan istui.
+Kyynelsilmin kehtoa hän vain souteli verkkaan,
+lapsenpiika kun, askartain muka, tuoleja hiljaa
+siirteli paikoilleen tai lieden hehkua hoiti.
+Kaikk' oli vait, yöpöydäll' lekkui himmeä lamppu,
+raskas, synkkä ja tympeä vain nyt siell' oli joulu.
+
+Ääneen puhkesi huoahtain toki tyttö jo vihdoin:
+»Oi», hän lausui, »onnipa on, kun ei mua raukkaa
+poika se pyytänyt oo, kun rintani vaisuna vielä
+vain omat tuskani nuo, omat onnen-toivehet tuntee.
+Istuen yksin voin ikävissäni itkeä joskus,
+päiväni pitkäks käy, soma ois oma ystävä saada:
+-- mieluummin toki kaipuun veet, kuin raastava huoli!
+Miltäpä tuntuis mun, jos mulla se ois sotateillä
+sulho, ja seikka se itsellein uness' sattunut oisi,
+minkä mä äskettäin sain uinahtaissani nähdä.
+Yö oli päättyvinään; mut viel' yli kartanon usvat
+synkkiä varjoja loi, oli syyskesä, puiss' oli lehvät,
+vaan surun öiset kyynelveet joka lehteä painoi;
+kaikk' oli itkua vain, koko luontoa murhe se kaihti.
+Vaan etelässä mä pilven näin: veri tummana tullen,
+taivaanäären täytti jo tuo sekä päin yhä painui;
+puistoss' äkkiä näin nyt kapteenittaren yksin.
+Säikkyen huusin: 'Tulkaa pois, rajuilma se uhkaa,
+kiirein suojahan, oi!' Vait paikallenne te jäitte.
+Pilvi jo puhkesi, purkautui, -- vaan en näe vettä! --
+ruusuja vihmoi vain, punaruusuja; kuin verivihmein
+loisti ne vaan, ja te värjyin jäitte jo kukkien verhoon.
+Niinpä mä arvelen itseksein: etelästäpä varmaan
+nyt veriviestejä saa, -- oat tunteva on moni rinta!»
+
+Rouva se murheissaan pään kutrisen nosti ja tyttöön
+katseen loi sekä tuskain syyt tukahutti ja lausui:
+»Lähteä hetkeks voit luo muiden riemuhun illan,
+leikkiä pirtiss' on, veriviestejä ei tule sinne.
+Onnekas, oi, pian itsestäs näet ehkä jo unta
+myrskyineen ja sa kätköön vain pyrit, itkien yössäs.»
+
+Lausui näin; huvituksihin illan riensi jo riemuin
+tyttö, ja yksin jäi kera lapsen lohduton äiti.
+
+Kauan herkkänä vait oli hän: yhä toivoton aatos
+kiiteli harhaillen, suli riemuun entisen onnen,
+tai kuvitelmia tuskain toi; välihetkinä vain hän
+lastaan valvenevaa, suin haikein laulaen, viihti.
+
+»Uinuos, armas», lauloi hän, »kukan umpuna uinu,
+unten mailla sa nää, miten äitis tuutivi lastaan!
+Ah, pian itse on noin hän tuskia tuntematonna,
+vaan et niin sulo unta sa saa, kun tuutivi vieras.
+Auvo sa äidin, painuissain yli viehkeän otsas
+rauhaisan, mun seestyvi silmä ja haipuvi kyynel;
+vaikka se kierisi kasvoilles, sulosuin, univalvein
+vain hymyäisit, kuin jos poskeas sormeni hempis.
+Rauhaan, purppurapilvi, sä jää: elon aamuna vielä
+uinua saat; pian harhailut kera päiväsi alkaa.
+Kohtalo kiidättää sua myrskyn myötä, ja silloin
+tummuvi kirkkautes, helo häipyvi, kyynelet tulvii.
+Kullan pilveni, oi, elos aamuna tyynnä sä uinu!»
+
+Lauleli näin, mut vain eri ottein. Vaihtuvin aioin
+vaikeni laulu, ja taas nyt kehdon liepeä liike
+kuului vain sekä naksutus uuraan heilurikellon.
+
+Vihdoin uksi se ulvahtaa. Tuli lempeä sisko,
+herkkänä, huolissaan, surevalle jo lohtua tuomaan.
+Saapui hän hymysuin, mut syrjään jäi, muka suuttuin,
+kun hämy synkkä se vain sekä mykkyys kohtasi häntä.
+Hellään nuhteli hän nyt siskoa ankeamieltä:
+»Kultani, yössäkö näin kuin haudan haamu sa istut,
+yksinäs aaveillen, huh! pois heti kirkuen juoksen!
+Haasta jo, nouse jo, oi, tule, häivytä kanssani, kulta,
+huoltesi kaihot pois, unen ilveet vain sua vaivaa.»
+
+Kynttilähaaruihin sai tulta jo tyttö, ja loistain
+huone jo hohti, ja jälleen hän hymysuisena lausui:
+»Näin valo vallitkoon, niin seestyy mielesi, murhe
+hiipivi pois, sun poskesi taas on kukkia saava.
+Hyi, vai kohdata noin, kuin kuihtunut eukko, sa aiot
+miestäsi, tullessaan pää Turkin naisia täynnä!
+Naurahdat? Hui hai, ota itsees vain! Itämailla
+ei elä villit; hehkua tunteen siellä ja hurmaa,
+silmäin säihkyä on, maan päällä on auvoja taivaan.
+Kirjoja luin: ota Moore tai Irving, tutki Alhambraa,
+verta ja kahleit' et sydämessäsi aattele silloin,
+pelkäät ehkäpä vain, ett' yltiöriemuhun armaas
+Pohjolan unhottaa sekä murheisen kotisirkun.
+Hetkeks jos, surut unhottain, mua kuulla sa tahdot,
+niin luen laulun vain, mihin aiheen antavi Aadolf;
+haaveiluks et saa sitä väittää; -- niin kävis seikat,
+jos hän vangiks jäis; itämaista on kaikki ja totta.»
+Lausuen näin, sirolehtiä kirjoitettuja impi
+auki jo kääri ja poskillaan puna viehkeä alkoi:
+
+Viestit kulkee seraljissa;
+haltijatar haaremissa,
+uinumaanko jäät?
+Saapui kirje sulttanilta:
+»Seidi! pylväskaitehilta,
+sulttanitar,
+juhlasaaton näät.»
+
+Aamun tenhoon, häätäin häivän,
+nousi kultakehrä päivän
+yli Bosporin;
+kauniimpana hohti helyin,
+sädeloiston kimmeltelyin
+parvekkeella
+tähti haaremin.
+
+Sulo silmä väikkeen vienon
+tuikahtaa soi yli tienon;
+juhlat alkavat.
+Minne katsoi, kansaa kiehuu,
+venheet liukuu, purjeet liehuu,
+elää, liikkuu
+salmet, rantamat.
+
+Mistä riemu, jok ei laannut?
+Lippu Mahmudin on saanut
+voiton ylvähän:
+Viel' on maassa tarmon jänne,
+taisto päättyi, orjiks tänne
+riemuin tuodaan
+vangit Venäjän.
+
+Kalvas joukko tulee tuolla!
+Vaaran, taiston tiellä kuolla
+tyynnä tohtis tuo;
+kahleissa nyt joukko vankein
+allapäin käy mielin ankein,
+yksi vainen
+uhkakatseen luo.
+
+Tiuskiessa vartijoiden,
+kahleissaankin kauhuks noiden,
+urho nostaa pään.
+Jalot piirteet synkistyvät,
+säihkyin leimuu silmät syvät;
+surmaa uhmas
+viha ylvään tään.
+
+Kiihtyin kansa työntyi kohti,
+katsehissa kiukku hohti,
+uljast' uhaten;
+mutta parvekkeelta lähti
+vienona, kuin tuikkis tähti,
+säde silmän,
+vankiin kiintyen.
+
+Seidin sydän vuotaa verta;
+noinpa hänkin vietiin kerta
+synnyinmaastahan,
+Serbian laaksoin lapsuusko'ista,
+satakielten ruusustoista,
+onnestansa
+mailta Moravan.
+
+Povi nousee, posket palaa;
+»Katsos vierasta!» hän salaa
+virkkaa orjalleen.
+»Kahleen kantajaks ei totu
+valtakotkan vapaa rotu,
+lentää tahtoo
+yli maan ja veen.»
+
+»Urhon vapaaks saatan varmaan:
+eläköön hän eestä armaan,
+maineen, synnyinmaan!»
+Lausui, rinnass' into hellä,
+laittoi ruusulehtisellä
+puolisolleen
+kainon viestin vaan:
+
+»Saakoon kera ruusun tuokseen
+Seidin huokauksen luokseen
+uljas valtijas:
+mainees hurmaamana, kulta,
+pyytäisin mä hetken sulta,
+jotta kiittää
+saan sua juhlastas.»
+
+Näin luki; siskoon hän salavihkaa vilkasi, lausuin:
+»Et sinä jännity, et kysy tietoja! Kas, tämä ensi
+lauluni päättyi näin, ois toinen kuultava vielä.
+Haasta jo, vaiti sa jäät, sano tottakin, onko se sievä?
+Kaikki se täydelleen kuin kirjoiss' on. Ihan uutta
+juhlan juoni se vain on, sulttanitar sekä vanki.
+Nyt taas kuule ja suutelo suo, kun loppuhun ehdin.»
+
+Haarem-puiston vehmastoista
+tie käy majaan, miss' ei loista
+ihmeet taitehen,
+ruusustoon, jok' idän kesään
+kukkiin puhkes, piilopesään
+sulo rauhan,
+templiin sydämen.
+
+Siellä luopuu valtikastaan
+valtijas, ei ota vastaan
+loiston kunniaa;
+hourisuukot, simahuulet,
+balsamiset tuoksutuulet,
+lempi, lempi
+siellä odottaa.
+
+Jos hän väsyy vallan vaivaan,
+haaveiss' illan tahtoo taivaan
+nähdä profeetan,
+nähdä tunteen keväät hennot,
+tuta muistot, toivon lennot,
+käy hän aina
+kukkasmajahan.
+
+Sinne tarhaan sulo tuokseen
+Seidiä hän vartoo luokseen,
+vastattuaan noin:
+»Sulttanitar, vilveess' ehtoon
+sen luo tullos ruusulehtoon,
+ken sun kirjees
+luki suuteloin.»
+
+Vuorten peittoon päivä vaipui,
+pilven purppurat jo haipui
+taivaanrannan taa;
+kuu luo salmeen valosillan,
+laulaa satakielet illan. --
+Joudu, Seidi,
+herras kaihoaa!
+
+Saapuu hän, kuin virva väikkyin,
+vait kuin yö, kuin kauris säikkyin
+puolisonsa luo;
+käskijänsä katseen eessä
+polvistuu ja heljän seessä
+hunnun häivän
+kasvoiltansa luo.
+
+Poskilla on puna hienoin,
+silmäss' säihkyy hohtein vienoin
+kyynel kuulakas:
+»Onniko vai tuska toi sen?»
+syliins' saaden puolisoisen,
+hiljaa hältä
+kysyy valtijas.
+
+»Auvoni!» hän huokas haastain,
+»lapsuuspäiväin mielimaastain
+viel' on muistossain
+impi-ystävä, mi kukkaan
+hetkeks puhkes, häipyi hukkaan;
+*Serbian ruusuks*
+sanottiin hän vain.
+
+»Kukkain kuu jo talven liensi,
+ristin eestä taistoon riensi
+urhot Serbian.
+*Serbian ruusun* punalehti
+kelmetä jo ennen ehti,
+kuin ne kuihtui,
+kukat kunnahan.
+
+»Luona hopeaisen Savan
+vaipui tuskiin sydänhaavan
+hautaan hiljaiseen.
+Yksi tiesi sen, oi armas:
+pakahtui tuon immen parmas,
+kun toit tänne
+sulhon orjuuteen.
+
+»Riemuhuudot kun soi sulle,
+murheita toi mieleen mulle
+juhlan päivä tää.
+Kevät sydämen on arka,
+siksi itkee Seidi parka,
+siitä, herra,
+kyynelet on nää!
+
+»Missä leimuu Pohjan liesi,
+riutuu nyt, kuin hän, kentiesi
+murhein morsian;
+tänne kyynelkatse kääntyy,
+anoo armastaan, mi nääntyy,
+kauas jääden
+vangiks voittajan.»
+
+Hiljaa huokas noin kuin tuuli,
+päänsä painoi rusohuuli
+rintaan valtiaan.
+»Saat», hän voitettuna vastas,
+»vangin joka suudelmastas:
+lunnaas, Seidi,
+nyt jää lukemaan!»
+
+Idän koi jo kuultaa esiin,
+aamutuulet Peran vesiin
+liehuu leyhähtäin;
+purjeet painaa mastopuuta,
+kiitää kohti salmen suuta
+Seidin vangit
+kotiin pohjaan päin.
+
+Kuulijani, sisko kulta,
+älä runon ylhää tulta
+etsi laulustain!
+Astu unten huvihaakseen:
+*siskon surut karkoittaakseen,
+lauloi tyttö
+laulun kainon vain!*
+
+Näin luki laulua hän, vain äänin värjyvin ensin,
+kainona kiiruhtain, tai henkeä taas pidätellen,
+kunnes myötä jo tempautui, ja nyt ääni se helkkyin,
+vienona soinnahtain, toi hennon laulelon ilmi.
+Vaan kun viittasi viimein itseens' siinä ja siskoon,
+koskettain surut tuon, joit' tahtoi hellänä viihtää,
+puhkesi itkuun hän, sekä peittäin silmiä istui.
+Lohduntuoja se lohduton on. Luo kätkyen sisko
+kehkeyneempi nyt ei toki jää; heti kohti jo kiitäin,
+painavi suudellen povehensa hän itkevän immen.
+
+Vihdoin, haastaen hiljalleen, kuustoistias äänsi:
+»Kultani, huonees tää, salakätkösi sun, jätä hetkeks,
+katselemaan huvituksia käy, iloleikkejä pirtin;
+näät, miten aihe se pieninkin voi riemua tuottaa.
+Pistoli vanhus kai siell' istuvi piippua polttain,
+mielissään, hymysuin, vain meillä on itkua täällä;
+taistelumuistoineen rikas on hän, sauhuja kiskoin:
+köyhiks jäämme, me rikkaat, joill' on kaipio vainen.
+Lähde ja kartuta riemua tuon; kun taaria tuopin
+hälle sä suot, ilokatseen saat, joka loistavi sieluus.
+Mielipä sinne mun ois, mut jättänen nyt sinut yksin,
+silmäsi synkistyy, joka nyt niin seesnä jo hohtaa,
+vaivatkin runotyön ois menneet hukkahan aivan.
+Turviin lapsesi jään, jos valveutuu, heti huollan;
+tuudita en, sun tyyliis, suukon saa sylivauva
+kohta ja hengähtäin puvun uuden lämmitän illaks.
+Siistinä, hienona näin, ei hän sua kaivata tiedä,
+hentoa hellin vain, kuin kasteenhelmeä kukka.»
+
+Lausui näin. Sulosuin toki vastasi lempeä sisko:
+»Toistepa, oi! Tänä iltana työs on kaikkia hoitaa,
+kaikkeen joutua, kaikkia muistaa. Mulle jo, armas,
+kyllin soit, mitä vailla ma viel' oon, suo tämä tässä.»
+
+Haasti ja lapseen uinuvahan vain viittasi, jatkain:
+»Tää on siskosi lohtu ja viihdyke; suottapa toista
+etsisi äiti. Jo henkäys tuon saa mieleni rikkaaks
+kaipuussaan; vain katse, ja kirkastuu sydän öinen!»
+
+Vaan yli pienoisen, rusoposkin siinä mi uinui,
+painoi nyt kiharaisen pään kuustoistias impi,
+katseli hetken vait sekä vihdoin kuiski ja lausui:
+»Äitisi lohtu, sa uinu ja jää vain äitisi turviin,
+mutta jos itkevi taas hän, valvene, vieno, ja koska
+kielesi haastele ei, puhu silmin tenhoavaisin:
+'Maammoni, pitkä ja raskas tie mun vielä on eessä;
+itkuja kyllä mä saan, vaan mistäpä riemua, rauhaa,
+äidinsilmä jos ei tule mieleen. Suo hymy armas,
+koituva on hymy tuo surupäivinä lapsesi hoivaks'!»
+
+Haasti ja sormenpäin rusoposkia uinujan armaan
+hiljaa koski ja pois kuin kukkastuoksu jo häipyi.
+
+
+
+
+KOLMAS LAULU.
+
+Metsäin puut Hän verhovi,
+    Hän jyvän ankean linnun
+löytää suo: Hän vastakin on
+    mua auttava vielä.
+
+
+Pirtiss' istui vain sotavanhus, juttuja juontain,
+piippua poltti ja kansallen sotakummia kertoi,
+kunnes loittoni hän tarinoiden Turkkihin asti.
+»Turkin», virkkavi vain, savupilveä työntäen kattoon,
+»tunnen kuin takataskuni, vaikk'en taisteluteiltä.
+Leiriss', aina kun iltaisin pakinoitihin ennen,
+urhot, kaukana taistelleet, teki selkoa maasta,
+muistaen kauhukseen sen kansan hurjia töitä.
+Seid Ali, Mustafa bei ja Kapudan pasha ja Achmed,
+-- ääniäkin, mihin ihmiskiel' ei äkkiä taivu, --
+mainittiin sekä myös, miten uhmien uskoton elää.
+Turkasihin, kuin vaskeen, ei pure luoti ja miekka;
+lyöty jo maahan, karkaa päin kädess' säippyräsäilä,
+partaa puistavi vain, kuin leijona riehuen jälleen.
+Taistoss' armoa pyydetä ei, ei anneta myöskään;
+onnipa sen, kuka kaatuu: ei toki polteta miestä!
+Juhlia viettäissään jumalilleen siellä he, nähkää,
+joukon vankeja tuo, pikiverhoon käärien kunkin;
+syttävät ilveekseen nyt liekkiin nuo muka soihduiks.
+Unta ma näin monet yöt: tuliroihuna rintaman eessä
+loimuavan näin kapteenin sekä poikani rakkaan;
+valvoen aattelin öin: suru etsii kaikkia meitä.»
+
+Haasteli näin. Mut kuunnellut liki usta jo hetken
+huomaamatta ja vait oli lempeä Augusta neiti.
+Taisteli rinnass' immen murhe ja nauru. Kun astui
+äijän luo, hänen nuhteessaan soi leppeä harmi:
+»Vaiti jo, Pistoli, hyi, suunpieksijä, jouluna näinkö
+kammoja kertoo mies, vain julmia juoruja syöttäin?
+Älkäähän, kun toiste se taas vie meille jo tienne,
+porraspuilla ma tervehtää ilomielin en aio.
+Enpäs! käyn veräjälle ja, torjuin luota jo kaukaa,
+huitoen huudan vain: Pois täältä, te turmiolintu!
+Turkkiin pois! palot ihmisten suo lämpöä siellä;
+tääll' ei ruokaa saa; ei keitetä; pois, ohi menkää!»
+
+Naurahtain toki vain sotavanhus vastasi tuohon:
+»Neiti, te älkää nyt; ei vaaraa! myös toki heillä
+tunteet Turkiss' on, vaikk' ois petomaisia hurjat.
+Peikot julmemmat sodan aikana tääll' oli meillä,
+tappeli mustat bashkiirit sekä kalmukit inhat,
+verta he imuin joi, koni-luuskain raatoja söi he.
+Ryyppyjä kun rumat otti ja tyhjiin pulloa lypsi,
+nosti he vain sen pohjaa, pää ei taipunut taapäin;
+häijyjä näät ei estellyt nenän nirppu, mi siinä,
+kurkkien otsaan päin, jäi pullon kainalokohtaan.
+Silmät kiiluivat sysimustina päässä, ja säihkyin
+hiilet nuo kipunoivat, suu kuin lekkuva uuni
+hohkui ammollaan; kävi luontoon rintaman eessä,
+kun nämä, ratsua kiidättäin, tuli kiljuen kohti.
+
+»Maaliskuun oli ilta ja maass' sota syttynyt äsken,
+eess' oli rauhasa yö, kun päivemmällä jo löimme
+kaikoksiin veripäin kasakoiden partiojoukot.
+Taistelukenttää kohti ma hiivin ryöstöhön yksin,
+saadaksein kukaties rahariunan kaatunehilta,
+tai hopeaisen vyön, tai muuta, mi kelvata voisi.
+Paikkahan ehdin, miss' oli kiihkein tappelu käynyt.
+Ruumiit maass' oli vierekkäin; väsymättä mä etsin,
+vaan ne jo tyhjiks ryöstelleet oli kulkurit tienoon.
+Harmissain jätin etsimiset ja ma metsähän astuin,
+oikaistakseni leiriin päin, kun pensahikossa
+taas näin kaatunehen, sekä jälleen toivoni elpyi.
+Kuljin päin; kasakanko ma nään? Ei, hirviön inhan,
+lyödyn kalmukin näin. Sula-hangen mättähikössä,
+vieressään hepo kuollut, julmana, liikkumatonna
+mies oli pitkällään, verinaamaa kääntäen ilmaan.
+
+»Luontoa melkein karmi, ja pois ma jo väistyä aioin,
+vaan puku häll' oli oiva, ja myös siniröijy se loisti,
+pullon maksava kai, jos möitkin tuttavahintaan.
+Muiden saaliiks en toki jättää moista ma voinut,
+vaan minä, rientäin luo, ruman niskaan kiinni jo tartuin.
+Kuolleeks luulin tuon, mut miehen päätä kun nostin,
+tuskat sai hänet taineistaan, ja ne aukeni, silmät.
+Tuijottain hän parkasi, voihki ja haasteli vuoroin.
+Tuskat, voihkinat ymmärsin, vaikk'en, mitä solkkas;
+mun kävi sääliks tuo, joka siin' oli hylkynä kaikkein
+kuolinhetkenä nyt, vaikk' ihmislapsena syntyi.
+Röijyä hältä mä siis en voinut, saattanut ottaa,
+vaan kun turkin näin satulassa, sen irti mä päästin,
+puin hänen ylleen sen, ruho-raukkaa verhota koittain.
+
+»Kääreisiin verihaavat pään kun viel' olin saanut,
+ruumiin siirtänyt ontostaan, likipälvehen nostain,
+istui hän, mua silmiin katsoi, parkuen ääneen,
+kuin mitä viel' ois kaivannut. En viipyä voinut,
+vaaroja toi, jos kauemmin saloss' yötä mä valvoin;
+pulloni, viinaa täynnä, mä siks vain sieppasin esiin,
+join sekä kalmukin uupunehen myös juoda ma käskin:
+'Tuost' ota lämpöä, kumppani! Juo, ole mies, älä kilju,
+kuolla sa voisit huonommin kuin suullasi pullo!'
+Näin minä lausuin, värjyin hän heti oikasi kättään,
+pulloon tarrasi, joi sekä vilhui sikkarasilmin.
+Vaan kun pullostain joka tilkan mies oli juonut,
+vait heti pään pani mättääseen ja jo tyynenä nukkui.
+
+»Leiriin taas pian sain, taas lähtöön rumpua lyötiin;
+sääntönä meill' oli tuo: myös voittainkin piti väistää!
+Matkaan järjestyi väki kaikki, ja kulku se alkoi.
+Kyllä mä nyt viluss' yön sain muistaa siinä ja tietää,
+ett' oli pulloni tyhjä; ja närkästyin typeryyttäin,
+kun minä, herkkänä horjahtain, olin akkana ollut.
+Vaan toki loppui yö, taas valkeni aamu, ja taistot
+seurasi taistoja taas; veri juoksi, ja nouseva päivä
+uusia huolia toi, pois unhoon jäi pian vanhat.
+Saapui näin kesä taas, kesä kulki, ja seurasi syksy.
+
+»Menneet nuo oli jääneet taa sekä kestetyt aiat,
+muistostain oli hälvennyt kevät taistelutöineen,
+kuin lumihanki, mi pois suli, järveen jäljeti juosten.
+Mielessäin oli tuo vain: puolustaa oma henki, --
+miehenä taistellen, myös vierusmiestäni auttain,
+kestää päivän työt sekä iltaan päästä ja rauhaan.
+Kerran yöllä mä jäin, kun joukkoja uhkasi vaara,
+vartiotoimeen unhoksiin. Etähällä ja yksin
+seisoin, enkä mä huomannut, kun pois meni toiset.
+Valkeni aamu, ja kaikki ma näin. Viha päähäni pyrki,
+harkita koin kahapäin, joko puikin tieheni, vaiko
+jään sekä kuolen paikallein. Oli vaikea vaali;
+mieluummin toki sai vihamies mun surmata, kuin ma,
+karkuun lähtien, kuolin luotiin kumppanin ehkä;
+vartiopaikkaan jäin siis, vartomahan vihamiestä.
+
+»Harvoja vain tuli ensin. Kolmen jääkärin näin mä
+viidast' ilmenevän; minut äkkäsi nuo ja he tähtäs,
+ampui, vaan ohi kaikki; ma nahkani huomasin ehjäks,
+julmana jännittäin hanan, ammuin, sattuen yhteen.
+Vimmaan laukaus sai nuo toiset kaksi, ja tullen
+pistimin oikaistuin, mua kohti he hyökkäsi kostoon.
+Taistelu alkoi, selviydyin mä, ja henkeni säilyi.
+Toinen heistä jo maass' oli, haavoitettuna kuoloon,
+taistoon pystymätön, ja jo alkoi uupua toinen.
+Pyssyä heiluttain, yhä puolustautuen, seisoin
+voitonvarmana vain, kun ratsasparvi se kaukaa
+kiitäin karkasi päin, avunantoon joutuen heille.
+Mennyt mies olin nyt. Pian paukkui pistolit, tuiski
+luodit ympäri pään kuin paarmat; polveni silloin
+äkkiä murskasi luoti, ja siit' elinaikani onnun.
+Horjuen seisoin vain, vihamiehiä surmata vielä
+tahdoin kaatuissain, kun luokse jo johtaja joukon
+kerkesi hurjine ratsuineen, kädess' iskevä miekka.
+Lyöntiä varroin pää kumarassa ja säikkyen nostin
+pyssyä turvaksein, mut kas! hän, hilliten iskun,
+heittäytyy satulasta ja joukon käskevi seistä,
+ulvoen itkee, kaulailee mua; kyynelet tulvii,
+vierien virtoinaan yli mustan, hirveän naaman.
+Kummastuksin kaatunehen näin kalmukin eessäin,
+tuon, jota hoivata koin, hädän aikaan auttaen yöllä.
+
+»Helppohan iskeä ois hänen ollut, kiihkoa täynnä
+hurjana tullessaan; mikä esti, ja miks käsi herpos?
+Ihmistunne se hälläkin näät oli pohjana luonteen,
+kiitollisuus, joka muistaa voi; vihan äkkiä voitti
+rakkaus, tyyssijanaan myös tuonkin sykkivä rinta.
+Tuskin lastahan niin isä hoitavi, kuin mua hoiti
+töykeä tuo; koko leiriin hän heti ryssien tietoon
+saattoi työni, ja minne mä vain nyt vankina saavuin,
+arvoa, tuttuja sain. Myös kenraal' ylpeä itse
+loi hymykatseen, kun sivu kulki, ja voi mua olkaan
+lyödä ja vointia tiedustaa, sekä kuinka ma viihdyin.
+Luonapa vertaisten mua kestittiin. Pala parhain
+ain' oli mun, lihavoitua mun piti, syödä ja juoda;
+niinpä mä päiväni parhaimmat näin vankina juuri.
+Huoleti olkaa siis; myös Turkiss' ihmiset elää.»
+
+Näin sotavanhus juttua laski, ja kaikki ne häntä
+kuunteli kummissaan, mut kohta jo leppynyt impi
+määräsi illan kestinnät sekä jätti jo pirtin.
+Rientävi hän pihamaalle ja käytyä polkua seuraa,
+vaivoin löytäen tien ohi nietosten pimeässä;
+päätalo vihdoin eessä kun on, hän nostavi päätään,
+huomaa -- tottako tuo on? -- vieraan saapuneheksi;
+vielähän orhit höyryävät sekä kuomu se siin' on!
+Poikkesi ihmeissään hän syrjään, ei toki saliin
+lähtisi suoraan, vaan sisäsuojiin keittiön kautta,
+hiuksia järjestääkseen, kun salin uljahan uksi
+aukeni siinä, ja hän heti taaton tunsi, mi pauhas:
+»Lyhtyjä tuokaa, hoi! Joko taas on kartano tyhjä?
+Miks ei kamssuja kapteenin toki nosteta reestä?»
+
+Näin hän huusi, ja riemuissaan kuustoistias impi
+tunsi jo aavistuksen. Jättäen tiet, läpi hangen
+oieti portaillen hän taaton luo tuli juosten.
+»Ken se on tullut?» värjyen ääns. »Isä, virka jo joutuin!
+oi, älä kiusaa kauemmin; jos luuloni pettää,
+murhe jo murtaa mun. Sano varmaan, onko se Aadolf?»
+
+Ääneti vanhus vain käsivarrest' tyttöä otti,
+renkein touhuavain työt määräsi vielä ja saliin
+lapsen vei. Ilon yllätys ilmi jo puhkesi, huuto
+huulilt' armahan immen soi; hän seisovi viipyin,
+katsovi vain hymysuin, mut silmäss' ui helokyynel.
+
+Tullut siis ikävöity jo on, kuten arvasi oikein!
+Reimana ryhdiltään, mut haavoitettua kättä
+kantaen nauhassaan, kera puolison istuvi lanko.
+Lauhtua yhtymisen värisyttävä riemu jo ehti,
+hiljaus vallitsee, kuni templin, kun humu urkuin
+loppuun soi, ja jo mielet vait rukouksehen yhtyy.
+
+Tuskin kiinsi he huomiotaan nyt vienohon impeen,
+hetkeks vaiti mi jäi ovipieleen huonehen aavan.
+Vaan jopa lanko se rientävi luo; käsi terve jo vyöllä
+hehkuvan immen, hän punahuulia suuteli siskon.
+
+Tervehtäin ilosuin kun haastelleet oli hetken,
+lanko se puolison etsi jo taas, kysyväisenä kirkkaan
+katseen silmihin armaan loi sekä kuiskasi hiljaa:
+»Pois tule, tervehdittävä yks on vielä. Hän uinuu,
+kerroit tuon; uni ei toki kestää saa iankaiken».
+
+Lähti he rinnan pois, mut vanhapa rouva se rientäin
+jäljiss' seurasi, suunniltaan, jos valveutuisi
+lapsi ja kuollakseen isän uljaan viiksiä säikkyis.
+Yksin tyttärineen majur arvosa jäi. Juro tuimuus
+poiss' oli, seesnäpä hän, kuni muinoin keinuen istui;
+piippua poltteli tyynenä vain, savupilviä kattoon
+tupruttain sekä ees-taas souteli lepposin ilmein.
+Hiipi jo vait isävaarin luo kuustoistias impi,
+säänteli varpaillaan vain keinun kulkua hetken,
+kunnes huolia täynnä jo hän sanan äänsi ja lausui:
+»Riemussamme me näin, isä, itsekkäitä nyt oomme.
+Yksihän unhoon jäi: ilo, murheko suotu on hälle?
+Rakkaans' saavako myös on Pistoli ukko? Jo pirttiin
+onnestamme he tiedon sai, ylös ehkäpä nyt hän
+katsovi tuskaillen sekä poikaa vartovi turhaan.»
+
+Tuskin lausuvi tuon, kun käytävän eestä jo kuului
+puujalan astuntaa, ja jo aukeni uksi, ja vanhus
+aukkoon itse jo ilmestyi. Epäröivänä, verkkaan
+astuen huoneeseen, ovipieleen ääneti jäi hän.
+
+Paikallaan ei viipyä nyt majur arvosa voinut,
+vaan aseveikon luo hän riensi ja ystävä-lausein
+laski jo murheissaan käden olkaan harmajan urhon:
+»Pistoli, kestää täytyy; toivo se pettävi, poissa
+kaukana etsimäs on; suruviestit sulle ja meille
+murheeks kapteenilla ne on, mut kärsivä voittaa.»
+
+Lauseen tuon tajus ukko ja vei yli silmien varkain
+kättä ja yksin tein pois pyyhkäsi viiksien värveet;
+sauvaan painaltuin nyt järkkymätönnä ja tyynnä
+katsoi päin, oli hetken vait sekä vastasi vihdoin:
+»Arvosa herra, jo aikaa lie elo tuttua meille,
+turhuus sen, sekä kuink' on tyhjää turvata siihen.
+Joutuummin, kuin haipuvi illan rusko, me näimme
+posken kalpenevan, sen hehkun sammuvan yöhön;
+meillekö kuolema siis ois kammoks, outoa, uutta?
+Lieden luo toki jäin salotorpassain monet illat,
+hiilten hiipuvan näin, ja ma kuulin pauhua myrskyn,
+yöksi mi, yltyen vain, lumikieppein mökkiä saarsi.
+Riemua silloin toivo se toi: hän saapuvi jälleen,
+pilkkovi puuni ja leimuamaan saa sammuvan ahjon;
+helpommaks olo käy, ja ma lauhana päiväni päätän.
+Arvosa herra, jo pois hän jäi; valitanko ma tuota?
+Saapunut ois, -- kukaties salotölliss' istua kerran
+kyyrynä hänkin sais, tovereinaan sauva ja vanhuus;
+ei ois sieluakaan, joka vaihtais ystävä-lauseen,
+ihmist' ei, ketä kohtais silmäys hellä ja harras,
+ei, kuka raihnaan turvana ois. Elo suotava moinen
+mieluummin muka lie, kuin mullan leppeä rauha!
+Autuas hän, joka läks; mun päiväni iltahan ehtii
+entis-kulkua hiljalleen, ja ma kärsiä osaan.»
+
+Kättäpä vanhuksen majur arvosa etsi jo lausuin:
+»Pistoli, oi, hänen eestään, tänne mi riemua meille
+toi taas, eestäpä kapteenin sekä lapseni hengen,
+poikasi kaatui, tiedä, ja hän sotamiehenä kaatui.
+Kumppani, ette te saa saloss' yksin nuhjata enää,
+tänne te tulkaa pois, tuvass' on koti teille ja seuraa,
+myös avunantoa on, kun vanhuus voimia karsii.
+Tulkaa, kumppani, rauhass' yhtenä harmeta voimme,
+niinkuin rinnakkain monet taistot saimme jo kestää.
+Mainen tie lyhyt on, pois toinen lähti ja toinen,
+harvemmaks yhä vain käy ystävä voimien päiväin».
+
+Ääneti hetkeks jäi sotamies, hän miettivän näytti,
+vastaust' arvelevan, mut vihdoin haasti jo lausuin:
+»Arvosa herra, se lammessain viel' loiskivi, hauki,
+vielä ne teeret käy sekä metsot mökkini luona;
+koukkuja laskea jaksan vielä ja pauloja panna,
+toimeen tulla ma voin; ei tyytyvä paljoa kaipaa.
+Tänne jos siirtyisin sekä teiltä mä muonani saisin,
+suustapa palvelijain lois-vaivaiseen, väen kuullen,
+vois sana singahtaa, joka raskaammin mua painais
+kuin hätä vaikein. Ei, salotorpan tyyssija mulle
+mielusa on, siell' lahjoja vain iki-antajan nautin.
+Metsäin puut Hän verhovi, Hän jyvän ankean linnun
+löytää suo, Hän vastakin on mua auttava vielä.
+Leipäni Hältä jos saan, ken halveksuin toki tohtis
+katsoa vanhukseen, joka viel' ei nöyrtyä voinut?»
+
+Korkeni ryhdiltään majur arvosa, rinta se paisui,
+miehekkäänä hän, intoutuin, sotamiestä jo katsein
+mittasi vaiti ja laajenevan sydämensä jo tunsi.
+Suomi se eessään häll' oli, syrjäinen, karu, köyhä,
+rakkain syntymämaa; tuli Saimaan vartio harmaa,
+päällikön innostus, viiskymmenvuotinen ylvyys,
+kanss' aseveikon mieleen taas, tuo jyhkeä joukko,
+vankkumaton, juro, jäykkä ja rinnass' sankarikunto.
+
+Vait meni pöydän luo, ja jo riemuin ylpeäpäälle
+maljan höyryävän hän laitteli. Vaan ovipieleen,
+lähtien luo sotavanhuksen, tytär ääneti hiipi.
+Lapsekkaana ja vienona hän, kuustoistias impi,
+ripsiss' silmien veet, suloposkillaan puna kaino,
+hienoisiin kätösiinsä jo kouran karkean otti
+vanhuksen sekä lempein suin noin nuhteli häntä:
+»Voi, hyvä Pistoli, hyi, tylyn ylpeä, ettekö suostu?
+Teitäkö keskell' onnea siis tän kartanon uljaan
+kenkään ei muka kaipaa? Katselkaa, isä tuoss' on,
+piippu se, nähkääs, nyt mua arvokkaampi on hälle,
+äiti se vaalii vain sylivauvaa, lanko ja sisko
+lempivät toisiahan; mua ei niin ainoa muista.
+Koht' olen yksin, liikoja vain, en riemua tuota;
+jos minä tullen, jos minä mennen, kaikki on yhtä.
+Muille on onneks muut, en kellenkään minä riemuks.
+Teillekin ainoa on erämaa sekä metsä ja mökki,
+vaikka ma hellänä hoitaisin kuin tyttäryt teitä».
+
+Haasti, mut äänin liikutetuin taas vastasi vanhus:
+»Neiti, te vanhaa huuhkaint' älkää pois pimeästä
+viehtäkö valkeuteen; hän kaipaa varjoa, yötä.
+Tänne jos ilmestyy useammin, kuin edes soiskaan,
+luotapa häikäistyn pois torjuilkaa tupalinnut,
+jotta hän istua sais suloloistoss' silmien noiden;
+mielissään kotipuilleen taas hän pyrkivi rauhaan.»
+
+Vaikeni; maljan höyryävän majurilta hän otti,
+ääneti suullen vei sekä joi sen tyynenä pohjaan.
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Jouluilta, by Johan Ludvig Runeberg
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOULUILTA ***
+
+***** This file should be named 16034-8.txt or 16034-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/0/3/16034/
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/16034-8.zip b/16034-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..03cda84
--- /dev/null
+++ b/16034-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..e9e09e0
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #16034 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16034)