diff options
| author | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 04:47:37 -0700 |
|---|---|---|
| committer | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 04:47:37 -0700 |
| commit | 0e9637b8f980bcac3ec587b289373b68829020b5 (patch) | |
| tree | af5486719df79db591edee719cc2f128c4709eb7 | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 15832-0.txt | 2734 | ||||
| -rw-r--r-- | 15832-0.zip | bin | 0 -> 47306 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15832-8.txt | 2730 | ||||
| -rw-r--r-- | 15832-8.zip | bin | 0 -> 46654 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15832-h.zip | bin | 0 -> 74109 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15832-h/15832-h.htm | 2767 | ||||
| -rw-r--r-- | 15832-h/images/jemeljanoff.jpg | bin | 0 -> 12405 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15832-h/images/kohanski.jpg | bin | 0 -> 13265 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
11 files changed, 8247 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/15832-0.txt b/15832-0.txt new file mode 100644 index 0000000..aeb588b --- /dev/null +++ b/15832-0.txt @@ -0,0 +1,2734 @@ +The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyöryssä, by Elvira Willman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Vallankumouksen vyöryssä + Novelli + +Author: Elvira Willman + +Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ *** + + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + + + + + + + +VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ + +NOVELLI + + +Elviira Willman-Eloranta + + +Ensimmäisen kerran julkaistu 1918. + + + + +OMISTETTU + +MINNA CANTHILLE. + + + + +Sinulta, Minna Canth, olen elämäni ensi herätyksen saanut. Sinun nerosi +on minut työhön kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sinä olet +meidän nuorten tienviittoja, sinä, joka jo sivistyksemme +aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa: + +_»Teidän lakinne ja oikeutenne, – ne piti minun juuri ampua!»_ + + _Elviira Willman-Eloranta._ + + + + +[Kuva: Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski, + +(Подпор. Евгень Лвовичъ Коханскій) + +oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt +vallankumoukselle. Lähtiessään, kuten luuli, ystävällisille laivoille, +joutui hän ansaan, ja sai antaa nuoren henkensä ihanteittensa puhtauden +pantiksi Viaporin kapinassa 1906.] + + + + +[Kuva: Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff, + +(Подпор. Аркадь Петровичъ Емеляновъ). + +iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennättänyt lailliseen ikään, +ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen ääreen Viaporin +kapinassa 1906.] + + + + +I. + + +Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja +kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittämää sivukatua päin oli +rakennettu talo, joka sisälsi viisi huonetta, suuren, läpi rakennuksen +ulottuvan kyökin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen. +Päässä oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kyökin toisella syrjällä, +oli kamari ja rakennuksen perällä oli suuri sali kolmine ikkunoineen. + +Tässä talossa asui Elma iso-äitinsä hoitamana. + +Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka eräs jäsen, Elman iso-äidin +isä oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestään. Tämä iso-äidin +isä oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hän oli pannut ensi luokan +kuntoon, rahaa hän oli koonnut sekä avioliitollaan että +maanviljelyksellään. Lapsilleen hän oli jättänyt melkoisen perinnön. + +Iso-äidin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava +mies. Hän oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot +raha-ajat. Höyrylaivat rupesivat syrjäyttämään purjelaivat ja niin +hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien +rahavarat vähiin. + +Iso-äidin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hän +osasi kapitalistisella tavalla välittää muitten rahoja ja huolimatta +feodaalisen tuotantomuodon häviämisestä, hän, purjehtien +suurkapitalismin vanavedessä, pysyi äveriäänä miehenä. + +Elman iso-äiti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen ryöstösuunnan +edustajan kanssa. Nuorimman veljensä perhettä hän piti joukkona, joka +hyötyi pikkueläjien nylkemisellä. Se sukuhaara jäi siksi Elmalle ihan +vieraaksi. + +Vanhimman veljensä perheen kanssa iso-äiti sopi varsin hyvin. + +Hänen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkkä +olemukseltaan. Eläen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen +mailman keskuudessa, tuo Kyösti-eno oli tehnyt henkisen ja +yhteiskunnallisen haaksirikon. + +Elma muisti hyvin tuon enon. + +Hänellä oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli +harmaanläiskeinen. Lisäksi Elma muisti, että Kyösti-enolla olivat +omituiset tummat silmät, joiden katse oli pelottavan läpitunkeva, +silloin kuin Kyösti-eno puhui jotain syvää. Mutta enimmäkseen Kyösti-eno +singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin säädyllisistä +ylhäisistä porvareista. Hän nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja +pankinjohtaja-enolle ja hänen perheelleen. Kyösti-eno nauraa virnui +Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hänen tanssiville +koreille tyttärilleen ja silloin iso-äitikin nauroi. Elma käsitti +puheesta, että pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa +tehnyt yhtä ja toista – rahasta. Pormestarin Kyösti-eno sanoi tyhmän +juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi, + +Takaapäin kuuli Elma sanottavan, että Kyösti-eno oli hassu. Se oli muka +johtunut Kyösti-enon huonosta elämästä. + +Kyösti-eno oli käynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa +piireissä koulussa ollessaan. Sitten Kyösti-eno oli lähetetty Tukholmaan +kehittymään liikemieheksi. Mutta Kyösti-eno oli tuhlannut isänsä rahoja +teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen +ei isä antanut varoja. Kyösti-eno kutsuttiin Suomeen – ja rupesi +juomaan. – Sanottiin, että teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta +Kyösti-enosta rentun. + +Kyösti-eno ei ollut eläissään työpäivää tehnyt. Hän tapasi aina sanoa, +että rikas suku elättäköön häntä. koska se ei antanut hänen kunnostautua +taiteilijana. Ja silloin Elma näki, miten Kyösti-enon suupielet vihasta +värisivät. + +Mistä suku siis syytti Kyösti-enoa? Hän oli muka juonut. Mutta suvun +muut jäsenet joivat tuhat hullummin. Hän muka rakasteli liikaa, mutta +itse asiassa Kyösti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon +työläistyttöön. Sekö oli se Kyösti-enon "hulluus"?! + +Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, että Kyösti-eno ei tahtonut +liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyllä oli +rikas, mutta jota harmitti tämän laiskurin verotus. + +Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan, +esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi +iso-äiti, että hän osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla +asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne +lähetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyssä, usein koko +miehistöineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidätti leskiltä ja +orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiöiltä nostamilla rahoilla +"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettään. Leskien ja orpojen nimessä +iso-äiti kirosi konsuli-enoa ja Kyösti-eno singahutteli purevia +ivasanoja. + +Toinen setä leivotutti laivaväelle leipää pilaantuneista jauhoista, +joissa oli toukkia. Sitä pilkkasi Kyösti-eno ja sanoi, että kun toukkia +on leivässä, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-äidille +ja Kyösti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista. + +Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, että Elmasta tulee kuin +Kyösti-eno ja että hän on tärkeän näköinen kuin iso-äiti. + +Kukaan muu ei suosinut Kyösti-enoa kuin Elmaa iso-äiti. Kellekään muulle +ei Kyösti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lämpimästi kuin +iso-äidille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kyösti-eno tuli +levottomaksi ja pisteliääksi. Sanottiin sen johtuvan Kyösti-enon +pilaantuneista hermoista. + +Elma kunnioitti kovin Kyösti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi +hänen huuliltaan. Sanottiin, että Kyösti-eno oli puhehullu, Kyösti-eno +kuvasi, miten hän oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen +nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin +hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen +sivistystehtävästä. Miten Elma rakasti Kyösti-enoa! Miten hän ihaili +Kyösti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hänen hehkuvia tummia silmiään ja +noita herkkiä väräjöiviä huulia tummien viiksien alta. Kyösti-eno puhui +niin muotosointuisaa kieltä, hän loihti niin kirjavia mielikuvia silmien +eteen, hänen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista +typeristä sukulaisista! Elman mielestä Kyösti-eno oli nero, särkynyt +suuruus. Sanottiinhan aina, että jos Kyösti olisi elänyt ihmisiksi, +olisi hänestä tullut Suomen ylpeys ja ilo, – nyt hän oli Suomen +ikisuru. + +Tämä yhä lisäsi Elman kiintymistä Kyösti-enoon ja iso-äitiin. Ne olivat +Elman mielestä periaatteen ihmisiä, muut olivat ahdasmielisiä +poroporvareita. + +Elma kuuli myös Kyösti-enon kaikki rakkauden surut. Kyösti-eno saattoi +vilustua odotellessaan tuntimäärin sen talon edustalla, mihin hänen +ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hänelle viimeisillä +penneillään ostamansa ruusukimpun keskellä talvea. Tämä ihailtu neitonen +oli sitten pilkannut Kyösti-enoa ja se särki Kyösti-enon mieltä. Surunsa +eno sitten purki iso-äidille, joka kärsivällisenä kuunteli. + +Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisensä +voittaakseen lemmittynsä ja vaikka kuolla pakkaseen häntä odotellessa! +– Mutta järkevät ihmiset nauroivat Kyösti-enon ritarillisuudelle, he +pitivät häntä hulluna, vaikka kaikki myönsivät, ettei kukaan osannut +niin ylevästi käyttäytyä kuin Kyösti-eno. + +Kyösti-enolla oli kolme veljeä, kaikki iso-äidille mieluisia tavallaan. +Anton-eno oli tullut ulkomailla eteväksi insinööriksi ja muutti +Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli +Henrik-eno. Kolmas oli hyvä maanviljelijä, Oskar-eno, humoristinen, +hauska vanhapoika. + +Iso-äiti vetosi aina tähän sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hän ei +sopinut. + +Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mikä leipomisella, mikä +hattuompeluliikkeellä, mikä milläkin. Ne olivat kylmäsydämisiä, +sivistymättömiä ihmisiä. jotka kesteissä söivät, joivat ja panettelivat +toinen toisiaan. Iso-äiti oli kuuluisa siitä, että hän aina pilkkasi +heidän lörpötyksiään. + +Kyösti-enon kera oli iso-äiti Elman ihanne. Ja isoäidiltä lie Elma +perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elämänviisautta. + +Iso-äiti oli tasavaltalainen sanan täydessä merkityksessä. Eno, +tehtaanomistaja, iso-äiti, tädit ja Elma söivät aina samassa pöydässä +työväen kanssa. Iso-äiti käytti kirkossakin vielä silkkiä, vaikka kaikki +muut rouvat käyttivät hattua. Eikä iso-äiti kärsinyt mitään säätyeroa +eikä arvonimityksiä. + +Jos joku nousukkaana yritti näytellä ylevää osaa, niin ei kukaan osannut +häntä paremmin pilkata kuin iso-äiti. + +Iso-äiti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa +vuoksi. Kälyjään hän julkisesti pilkkasi niitten väärennyksien ja +liikepetosten vuoksi. Erään kälyn alhaista karuutta hän nauroi ihan +ollessaan vieraana kälyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hyökätä +iso-äidin kimppuun, sillä oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa +häntä kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja päätti tulla +sellaiseksi, että kansa häntä samalla tavalla rakastaisi ja +kunnioittaisi. + +Siveysasioissa iso-äidillä oli ihan ihmeelliset periaatteet +porvarirouvien mielestä. Aviottomain lasten äitejä ei iso-äiti koskaan +soimannut, vaan auttoi niitä. Kerjäläisiä hän kohteli paremmin kuin +konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille. + +Ja sitte iso-äidillä oli vielä toisiakin kummia periaatteita. Hän sanoi, +että nainen voi olla yhtä etevä kuin mies, että naisella on muutakin +tehtävää mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiestä. Näin Elma sai +toisista tytöistä eriävän kasvatuksen. Iso-äidin hommasta Elma pääsi +Helsingin yhteiskouluun. Iso-äidin suojassa Elma sai aivan vapaasti +kehittyä. + +Ihmiset sanoivatkin, että iso-äiti tulkitsi piplian toisella lailla kuin +itse kirkkoherra, ja että kirkkoherra aina hänen kanssaan +raamatuntulkintakahakassa hävisi. + +Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielestä, siksi juuri, että hän seurasi +iso-äidin opetusta. + +Elma ei kiinnittänyt huomiota vaatteisiin eikä tukkansa laittamiseen, +hän yritti olemaan koulussa etevä ja hyvä työkansalle. + +Elma pääsikin hyvin nuorena ja hyvillä todistuksilla ylioppilaaksi. + +Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut +palavan isänmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan +itsenäisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehiä ja Suomen sodan +sankareita v. 1808–1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin +kiinnittänyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen +Porvoon valtiopäivillä. + +Se oli Suomen kansan onnen lähde – itsenäisyys ja toinen onnen ehto – +oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli. + +Lähteneenä ruotsalaisista porvaripiireistä ja kasvatettuna ruotsalaisen +aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi +muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistystä. + +Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hän Suomea köyhäksi, mutta +ihanteelliseksi maaksi. + +Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kieltä +Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden +sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti +saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien +kesken. Se oli Elman elämän periaate. + +Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo soraääniä. Tuo sivistynyt +ruotsalainen aatelisto käytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kieltä ja +kuitenkin Elma oli lukenut, että Suomen kansa oli verellään vuossatoja +suojellut Ruotsia Venäjää vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi +Elma vähitellen vetäytyi erikseen aatelisista ystävistään ja etsi seuraa +kirjoistaan. + +Mitä korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo +kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksiä, joista päätekijä +oli talonpoikain ja kansan petkutus sekä raakamainen syöminen, juominen, +vaatettaminen ja sukupuolielämän irstailu. Jo iso-äiti oli ylemmän +porvariston tuominnut häviöön. + +Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin +ihailtava. Tuo tietämättömän kansan pilkkaaminen oli ainoastaan +sopimaton. + +"Älkää vaatiko kansalta enempää, kuin mitä sille on annettu", sanoi +Elma. + +Tämän johdosta levisi Elmasta puheenparsi, että hän on omituinen. + +Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hänen +elämänsä sai toisen suunnan. + +Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielellä, oli nyt annettava +suomenkieliselle kansalle. + +Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi, +sillä Elmasta toivottiin paljon. + +Elma viskattiin näin ollen kiihkeimpään kielitaisteluun ja entisten +koulutoveriensa kauhuksi hän rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on +aatelisten ylimysmielisyyttä ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten +rintamassa. + +Tulivat routavuodet jälkeen v. 1900. Elma oli ensimäisenä +asevelvollisuusasiaa selvittelemässä talonpojille. Ja ihme tapahtui +hänessä. Selittäessään maalaisrengeille perustuslakien tärkeyttä, hän +näki suurta kylmäkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heitä ei liikuttanut +perustuslaki? He eivät sitä tunteneet, he eivät olleet sitä laatineet, +he eivät siitä välittäneet, sillä _heillä ei ollut äänioikeutta_! + +Nyt Elman elämä sai sisällön! + +Mitä merkitsi kansalle se, kävikö virastoissa keskustelu suomen tahi +ruotsinkielellä, kun kummallakaan kielisellä yläluokalla ei ollut +kaikupohjaa laajoissa työläispiireissä, ja mitä merkitsi kourallisen +ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, – _kun koko +kansa ei ottanut siihen osaa_! + +Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jättiläistyö Venäjän +hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistänyt Suomelta vapauden, sen lait, +ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla – taloudellisella +rappiotilallakin!? + +Ensi synkkä kokemus kansaa koskettaissa, oli väkiviina, joka tylsistytti +aivot ja veti työläiset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius +ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja +yleinen äänioikeus naisillekin, joka vetäisi koko kansan yhteisiin +pyrkimyksiin. Mikä avara työmaa näin aukeni Elmalle hänen mielestään. + +Ja mitä Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat +raittius- ja siveyskysymystä. He joivat itse ja elivät epäsiveellisesti. +Elma erosi heistäkin – erosi nuoruutensa lemmitystä, joka oli +suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin +osa ylioppilaista silloin. + +Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja +leivän saannin karkoittaen hänet yliopistosta hänen +asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi. + +Silloin Elma antautui taiteelle. + +Hän uskoi nyt löytäneensä ihanteensa vapaan mielikuvituksen +valtakunnassa – mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin +muotoa. Sisältö oli sivuseikka. Köyhien, sorrettujen huokauksia ja +kyyneleitä ei saanut hummaavalle yläluokalle näyttää, vaan kutkuttavaa, +sokaisevaa, pumpulipehmeää tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta +hiveniksikään, tahi paksua, aistillista, kevyttä pilaa, joka oli +mautonta! + +Elma pakeni taidemailmasta – murtuneena, väsyneenä. + +Synkkänä lepäsi sateisen kesäpäivän taivas pikkuisen rantakaupungin +yläpuolella. Saarnit iso-äidin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade +piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin +ikkunaruutuja, joiden ääressä Elma istui painaen päänsä ikkunan +keskipuuta vastaan. + +Bobrikoffin rautaluja käsi kouristi koko maata, kuin raakalainen +raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui väkiviinan huumeessa. Venäjän +kansa ja armeija oli kuin helvetistä komennettu hirviöjoukko, joka +tappoi kaiken, joka oli hyvää ja jaloa. Kuului viestejä +vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin +hulluudesta ja kaiken turmiosta. + +Oman maan virkamiehet vain lihoivat tässä Bobrikoffijärjestelmän +mädännäisyydestä, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma +ui kuin haisevassa lokaviemärissä. Ei uskaltanut avata suutaan +huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen – lantaansa. + +Silloin viskattiin lyhyt sähkösanoma ovesta sisään. + +"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernööri Bobrikoffin". + +Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspäivää 17 p. maaliskuuta 1917, +ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin keveästi, kuin sinä päivänä, +jolloin levisi tieto, että nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman +henkensä hinnalla vapautti maan siitä hirviöstä, joka on sitä +painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa +niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ääressä. Usko vapauteen, +luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea +uhaten taantumusta. + +Ja suurlakossa syksyllä vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle. + +Vuonna 1905, eräänä kauniina heinäkuun aamuna, astui nuori venäläinen +tykistöluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin +asemasillalle ja etsi silmillään kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa. + +Hän näytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hän +tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivät kunniaa. +Suomalainen kantaja otti hänen matkatavaransa, kuunnellen tyynenä +venäläisen upseerin vilkkaita selityksiä. + +Suomalainen katsoi nöyrän näköisenä, mutta peitetyllä halveksumisella +hallituksen edustajaa. Ja tämä taas tunsi itsensä kuin noloksi tämän +tyynen, varman katseen vaikutuksesta. + +Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venäjäksi hotellia ja ajuri +läksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua ylös. + +Upseeri katseli ympärilleen. Hän näki vilahdukselta Kansallisteatterin +jykevän edustan harmaasta kivestä hakattuine koristeineen. Hän kiinnitti +huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hän vaipui mietteisiin. Tämän +pienen maan pääkaupunki vaikutti häneen kunnioitusta herättävästi. Hän +tunsi olevansa siistissä, sivistyneessä ympäristössä. + +Ajuri seisahtui Kämpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siellä +vallitsi sama siisteys, sama järjestys, mikä vallitsi kaduilla. Sama +kohtelias, mutta halveksiva katse piili täälläkin palvelijoiden +silmissä. Ohikulkevat muut, myöskin suomalaiset, matkustavaiset +osoittivat selvemmin halveksumistaan. + +Päästyään huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi päältään +pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen. + +Hän olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin +tykistökoulussa oli hän suorittanut loistolla. Siihen hän oli hieman +ponnistanut. Hänen isänsä oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyllä +palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittänyt ylen pitkälle. Arkadjin +täytyi ajatella, että hänen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen +äkkiä arvossa. Se oli ollut äidin viimeinen sana. Ole kunnollinen +upseeri! + +Arkadj Petrovitsh oli ollut hyvä poika. Hän oli kovin hyvin kasvatettu, +sen arvostelun antoi hänestä hänen kuolemansa jälkeen +taantumuksellisinkin upseeri. Hän oli hyvin kasvatettu, ehkä siksi liian +kokematon ja herkkä tunnelmille. + +Keskikesän aurinko paistoi heleänä Esplanaadin kadun puoleisesta +ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa. +Ja avonaisesta ikkunasta helähti lintujen viserrystä. Tämä tuntui +melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielestä +kesähuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan, +jotka olivat viettäneet kesänsä Kaivopuistossa. + +Nukkuva heräsi. Hän loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten +silmäripsiensä alta vastaiseen seinään, joka oli tyhjä. Hotellihuone on +aina alaston. Hän etsi kellonsa ja katsoi sitä. Se oli kahdentoista +korvilla. Iltapäivällä hänen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin +päällikölle. + +Menisikö kävelemään? Tuskinpa kannattaisi mennä, muualle kuin syömään. + +Arkadj Petrovitsj ei ollut vielä vieraantunut tykistökoulun ankarasta +kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hän ottanut +hyvin vähän osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hän oli viettänyt +Sisä-Venäjän hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa +maatiloilla. + +Suurimman osan elämästään oli hän uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Näin +ollen hänen elämäntapansa olivat hyvin yksinkertaiset. + +Hän peseytyi äkkiä, veti uuden vaaleansinisen tykistö-upseerin univormun +yllensä, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyön vyötäisilleen ja nosti +sapelinremmin olkapäilleen. + +Laskiessaan furaskan päähänsä hän vilahti peiliin, oliko se suorassa ja +lähti ulos. + +Hotellin eteisessä hän tunsi taas nuo halveksivat katseet ympärillään ja +se painosti hänen mieltään. Hänhän kantoi sortajan univormua sorrettujen +maassa. + +Raskasmielinen ilme kasvoissa hän astui väentungoksessa kadulla. Jokunen +venäjää puhuva nainen katsoi häneen tarkkaavasti. He näkivät kai, että +hän oli uusi tulokas. + +Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, että noissa naisissa ei ollut +mitään huomiota herättävää. Ne näyttivät sangen keskisäätyisiltä – ehkä +ne olivat jalkaväen upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia +tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot +olivat kylmän näköiset. He eivät kiinnittäneet kadulla huomiotaan +nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin. + +Kappeli oli täynnään yleisöä, suomalaisia naisineen, venäläisiä +upseereita naisineen, ehkä muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj +teki havaintojaan. Rotuero venäläisten ja suomalaisten välillä oli +voittamaton. Suomalaiset elivät niinkuin venäläisiä ei olisi +olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venäläiseen. + +Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia. + +Hänen vieressään istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset +lakit päässä. Hän olisi tahtonut yhtyä heidän vapaaseen pakinaansa. +Mutta hänhän kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kieltä. + +Eräs naisylioppilas katseli sivultapäin häntä ja kohdisti häneen +vihaisen ja halveksivan silmäyksen. + +Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mieltä kuin neulan pistos, veri kuohahti. +Miten tuo tyttö tiesi, millainen hän oli. Se viha oli ennakkoluuloa, +mutta – ei ihme, – olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venäläisen +upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi. + +Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syödä raikasta, +hyvää aamiaista. + +Sen hän havaitsi, että ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin +Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hän tuli taas hyvälle päälle. Hänen +slaavilainen luonteensa sisälsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia. +Häntä vain painosti yksinäisyys tässä iloisessa kesäisessä ympäristössä. + +Orkesteri soitti kauniita, vieraita sävellyksiä. Ne olivat ehkä +suomalaisia, vuoroin hivelevän suruisia, vuoroin puhtaan hilpeitä. +Aistillisuutta ei niissä ollut. + +Hän oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa että Suomi oli +Venäjän surun lapsi. Hän oli myös kuullut, että Suomella oli oma +konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvät raha-asiat ja suunnaton +edistymishalu. Hän oli kuullut myös, että suomalaiset olivat hyvin +viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivät ainakin +suomalaiset. Naiset etupäässä olivat ylpeän ja tyttömäisen kulmikkaan +näköisiä. + +Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielensä +keveäksi. + +Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja järkeväksi, se aikaansaa +sivistystä ja siisteyttä, järjestystä ja hyvinvointia. + +Jumala paratkoon, sellaista ei nähnyt Venäjällä! Nuori luutnantti +huokasi syvään ja rupesi muistelemaan venäläisten maanalaisten +lentokirjasten sisältöä. + +Oli häpeä, että suuri Venäjä oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen +oli armeija! Jaappanin sodassa oli häpeällisesti hävitty. Täytyi saada +duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistystä. +Mutta milloin se toteutuisi!? + +Kaksi silmiinpistävästi puettua, sminkattua naista istui hieman +loitompana, tähystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen +punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain tähystelivät +venäläisiä miehiä Suomessa?! + +Iltapäivällä Arkadj Petrovitsj kulki pienellä laivalla Viaporin +linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttinsä päällikölle. Ilma oli +kuulakkaan kirkas. Satamassa höyrysi vaaleiksi maalattuja +matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon +sininen katto ja kullatut pyörykät loistivat heleinä sinistä taivasta +kohti. Elämä oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma. + +Oikealle jäivät Kaivopuiston vihreät kummut ja sirot huvilat. Sinne +häipyi iloinen Klippanin ravintola, mistä kuului veikeän operetin +säveleet torviorkesterin soittamina. + +Vasemmalle jäi purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat +purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta, +varmuutta, taitoa! Ja tämä ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja, +sillä Viapori oli kuin peikkoluolasto! + +Arkadj Petrovitsj hyppäsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Häntä vastaan +lehahti hänen kotimaansa tunnelma. Hän tunsi nuo harmaat, nöyrän +näköiset raskautetut sotilaat. Hän oli ennen nähnyt upseerien töykeät +kasvot sotilaita tervehtäissä. Hänen mieltään ahdisti niin, että silmät +vettyivät. Hän muisti lehmukset kotikylänsä peltojen takana, hän muisti +niitten tuoksun ja balalaikan äänen ja hänen tuli niin kovin ikävä. + +– Arkadj! + +Rumannäköinen, punatukkainen nuori upseeri tuli käytävää pitkin alas +rantaan. + +– Hyvää päivää. + +– Milloin saavuit? + +– Tänään. + +– Aiotko ilmoittautua? + +– Heti. + +– Seuraa minua. + +Nuoret upseerit kulkivat epätasaista käytävää pitkin epäsiistien +kasarmien ohi, mistä kuului harmonikan rämpytystä. Ikkunoista tirkisti +harmaita, ikävystyneitä kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen +sotilaitten surulliset naamat. + +Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, missä käyskenteli ja +istuskeli häikäilemättömän ja tylyn näköisiä eri arvoisia upseereita. +Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivät hätäilevän makeankohteliaasti +ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmäkiskoisempia. + +Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen. + +Sotilas teki kunniaa niin tärskävästi kuin ollen valmis lyömään päänsä +kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvän kumarruksen. +Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa +kätensä lakin reunalle. Itsevaltias hän oli rykmentissään, kuin keisari +itse valtaistuimella. Hänen suosiostaan riippui yksilön kohtalo. +Linnoituksen komendantti vain harvoin näyttäytyi tavallisille +kuolevaisille. + +Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kävi upseerien kesken nopea +tarkkaava arvostelu. + +Nuoret luutnantit laskivat yhdellä silmäyksellä, ilmestyikö kilpailija +everstinnan suosiosta. Kapteeni tähysti, oliko tulokas kyllin +tottelevainen ja hommaavan näköinen, jotta hän itse voisi paljon ottaa +lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mitä sukua +ja seurapiiriä tulokas oli. Kukaan ei välittänyt tulokkaan tietomäärästä +tykistötieteessä. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon äskeisen punatukkaisen luutnantin +nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff +Mihailoffskin tykistökoulusta. + +Kumarruksia, kohteliaisuuksia. + +Ja pian ystävykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon. + +Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli, +pöytä, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton määrä kirjoja ja +sanomalehtiä. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan näköinen nuori luutnantti, jonka +suunpielissä piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hän, ollen +puolalaista aatelia, olisi itseensä koonnut kaikki ne koston tunteet, +jotka Venäjän hirmuhallituksen verityöt olivat synnyttäneet Puolan +onnettomassa kansassa. + +Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hänestä eivät +pitäneet liioin upseerit, eivätkä myös naiset. + +Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot +valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa äkkiä esiin +pilvien takaa. Hän hymyili koko kasvoillaan ja laski käsivartensa +Arkadjin olkapäille. + +– Minun on ollut sinua ikävä, kuin olisin kaivannut morsiantani. + +Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle. + +– Täällä on niin hirveän ikävä. Ei muuta kuin juopottelevia everstejä, +jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia +rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa +maalatuilta everstinnoilta – ja naimahaluisia tyttäriä. + +– Entäs sotilaat? + +– Hyvännahkaisia pelkureita! + +Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sillä hän tiesi vanhastaan, että +Kohanski halveksi venäläisiä; talonpoikia – puolalaisena. Hän sanoi +siksi hyvin vakavana: + +– Meillä on siis täällä paljon työtä. + +– On. + +Kohanski huusi sotilaalle, että tämä laittaisi teetä. Sitten hän otti +esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa +tyttöä. + +– Neiti – – – + +– Niin. Lue. + +Arkadj luki: + + Es ist eine alte Geschichte + doch wird sie immer neu! + Und wem sie just passieret, + dem bricht sie das Herzentzwei. + +(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu – +murtuu sydän). + +– Unohdettu. – Kohanski veti syvästi henkeään. – Nyt en rakasta +muuta, kuin vapautta ja – sotilasakitatsioonia! + +Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hän haaveili rakkautta. +Hänen ihanteensa oli nainen, mutta mistä sen löytäisi? + +Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystävykset rupesivat sotilaan mentyä +kuiskaillen puhumaan politiikkaa. + +Tarvitsisi järjestää hyvä akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli +linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia. +Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvänä propagandistina. + +Ystävykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli +kuvaava tyyppi. Hän varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen +kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin, +arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpesä. Jos sota syttyisi, +ei sillä sinään tekisi mitään. Patterikanuunat eivät kantaneet niin +kauas, kuin laivatykit. + +Jemeljanoff painoi päänsä alas. Oi, tätä kurjaa komentoa! Ja Pietarissa +mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen näyttäjät taikauskoisen, +puolihöperön hallitsijan ympärillä. + +Jemeljanoffilla ei ollut vielä asuntoa. + +Ystävykset paneutuivat yhdessä nukkumaan rautasänkyyn. + +Nukkuessaan laski Kohanski käsivartensa ystävänsä Kaulaan sanoen: + +– Minun on niin ikävä, Arkadj, että voisin itkeä. + +Arkadj Petrovitsj naurahti pimeässä. + +– Kuvittele, että olen kaunis tyttölapsi! + +Kohanski murahti nauraen: + +– Silloin en voisi sinuun luottaa, enkä uskoa sinulle maanalaista +sotilasakitatsioonia. Parempi, että olet mies! + + + + +II. + + +Suurlakko oli tullut kuin keväinen myrsky. Se rikkoi talven jäät. Se +karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti lätäköt ja +loihti esiin lämpöisen iltasateen. + +Ruoho alkoi päivällä viheriöidä. Muuttolinnut palasivat Etelästä. + +Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan +marseljeesia ja kansainvälistä työväenmarssia julkisesti kadulla. + +Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas. +Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu. + +Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siellä hän +istui poliisimestarin pöydän ääressä ja seurasi mailman menoa. + +Hänestä juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava. + +Suomen lippu vedettiin ylös ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sillä +nukkui sos.dem. puolueen väsyneet tilanteen valvojat öisin. + +Slava-laivalta kenraalikuvernöörin kekkereiltä tullut luotsihallituksen +silloinen ylipäällikkö oli täydessä tuuterissa, mutta lupasi kannattaa +kapakoiden sulkemista, sillä hän ei juonut koskaan – paloviinaa. + +Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yöllä soitettiin +ainoalla käytettävällä telefoonilla poliisimestarin huoneeseen, +voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi määräyksestä, – että +voitiin vapauttaa. + +Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan +häiritsijöinä kaduilla. + +Viaporista eräs hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada +tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpäitä. + +Sos.dem. komitea antoi maastalähtölipun Ameriikan kuuluisimmalle +miljardöörille. + +Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan täydeltä. +Mutta tapauksella olivat Venäjällä niin syvät juuret ja niin veriset +seuraukset, että leikki ei huvita. + +Venäläinen sotaväki ei ollut niin herännyt, kuin sen siviliväki; +niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hämmästyksestään taantumuksen +hallitus saattoi sotaväen avulla panna toimeen ankaran koston. +Ensimäinen duuma hajoitettiin, sen jäsenet vangittiin. Pietarissa +pantiin toimeen verilöylyjä. Moskovan kapina epäonnistui. Sevastopolissa +ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen +kauhuntöitä jälkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 päivään saakka. Kenties +ajanjakso 1905–1917 on verisin Venäjän itsevaltiuden historiassa. + +Mutta se myös teroitti mielet vastustamaan olevia oloja. + +Bobrikoffin aika, suurlakko ja siitä johtuva mielenkuohu, ei laskenut +ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun. + +Äänioikeustaistelu alkoi yhdeltä puolen kiivaine, räiskyvine +väittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat +päiväjärjestykseen – ja venäläisten keskuudessa alkoi +sotilasakitatsiooni. + +Eräänä synkkänä, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman äidin +asunnossa. Hän aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venäjän osaston +toimittaja ja vieras. + +Toimittaja oli ennestään Elmalle tuttu. Hän puhui lyhyesti Elmalle +asiansa, että venäläiset vallankumoukselliset pyytävät hänen asunnossaan +saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaväen keskuudessa. + +Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silmää kohdistui vakavina häneen. +Hän tarjosi kätensä slaaville ja sanoi: + +– Tulkaa! + +Venäläinen pudisti lujasti Elman kättä ja sanoi kevyesti kumartaen: + +– Kiitän. + +Ja niin Elma joutui ihan lähelle vallankumouksen vyöryä. + +Harva se yö saapui hänen asuntoonsa noin kymmenkunta venäläistä +sotilasta – milloin tykistöväkeä, – milloin meriväkeä. Akitaattorit +puhuivat heille ja he levittivät tietoa kasarmeihin. + +Mitä he puhuivat, siitä ei Elma aina saanut selkoa, sillä hän ei osannut +aivan hyvin venäjää. + +Akitatsioonin päätyttyä vallankumoukselliset jäivät Elman luo saksaksi +selittäen hänelle Marxin periaatteita ja Venäjän vallankumouksen eri +vaiheita ja vivahduksia. + +Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike – +punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen +toimintaan. + +Eräänä herttaisena kevätiltapäivänä Elma tupsahti tulla iloisena ja +äkkiarvaamatta punasen kaartin päällikön yksityisasuntoon. + +Hän kertoi jotain ilahduttavaa päällikölle – mutta kääntyi samassa ja +näki sohvalla nuoren tykistöväen pukuun puetun upseerin. + +Elma eroitti kaksi hymyilevää, teräsharmaata silmää, vaaleat viikset. + +Solakka vartalo kohousi pöydän takaa. + +Elma kuuli lausuttavan venäjäksi nimensä ja vieraan upseerin nimen. + +Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistöstä. + +Elma ei osannut venäjää, miehet jatkoivat äsken keskeytynyttä vakavaa +keskusteluaan ja Elma meni päällikön rouvan luo ruokasaliin. + +Myöhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistökapteeniin, tämän +rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingissä +syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia. + +Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein +akitatsioonia harjoittavat. + +Elma kehittyi heidän seurassaan nopeasti. + + + + +III. + + +Kallion reunalla istuu nuori tykistöväen upseeri. Hänen sininen, hyvin +istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapäät. Sinisten, +pingoittuneitten housujen läpi näkyy säärilihasten soikeat muodot. + +Hän istuu pää kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa +kahvalla puhuen osaksi venäjäksi – osaksi saksaksi. + +– Minä en ole koskaan voinut kärsiä venäläisiä upseereita, – sanoo +Elma viivytellen, mutta varmasti. + +Nuori luutnantti nostaa päänsä ja nauraa heleästi, niin että koko +hammasrivi paljastuu täyteliäitten huulien välistä. + +– Sitten täytyy minun käännyttää teidät, – vastaa hän. + +Elma katsoo nuoreen slaaviin epäilevin ilmein. + +Venäläinen on hänelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi +viettelijäksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempiä +kansoja. + +Elma katsoo tuskan tuike silmissä nuoreen upseeriin. + +– Minä ymmärrän, – vastaa slaavi matalammalla äänellä. + +Ja slaavi alkaa selittää Elmalle, että Bobrikoffin politiikka jo +valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; että keisari Aleksanteri I +oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista +Venäjän uskollisimman rajamaakansan. Mutta hän lisää, että hovia +ympäröivät kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat +toimeen kapinoita tehdäkseen itsensä tärkeiksi ja välttämättömiksi +niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta. + +– Tuo on inhoittavaa, – vastaa Elma tiukkana. + +Slaavi kohottaa olkapäitään. + +– Se on Venäjän alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa +provokatsioonia. + +Elma alkaa kuunnella nuoren venäläisen esitystä. + +Hän kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja +ohjelmallisesta siveellisestä turmelemisesta. Hän kuulee puhuttavan +tjerkassien köyhdyttämisestä, Puolan hävittämisestä, tataarien +kiihoittamisesta kristityltä armenialaisia vastaan. Hän kuulee historian +suuresta Venäjästä, Moskovan tsaarien veritöistä ja bojaarien +suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimäisinä strelitseinä ja +viimeiseksi kirgiisiläisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta +ja tukahuttavat Länsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset +Venäjällä. – Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla +baritooniäänellä. + +Elmasta on kuin istuisi hän hirvittävällä teloituspaikalla. Korpit +rääkkyvät ihmishaaskojen ympärillä, yö levittää mustan vaippansa yli +kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa väristyttää. Silloin +tulee tietä pitkin nuori bojaari, joka kietoo hänet lämpöiseen siniseen +turkisvaippaansa ja sanoo: + +– Me ratsastamme kotiini. Siellä kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen +tattarakukka. Siellä balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot +tanssivat nurmella. Minä nostan sinut satulaan ja me kiidämme kuin +tuulispää yli aron taivaan rantaa kohti. + +Nuori slaavi unhoittaa saksan kielensä. Hän puhuu venäjää, hänen +kummalliset suhahtelevat äänensä vaikuttavat kuin kuuma kesätuuli. Hänen +silmäänsä verhottu säihky pakottaa Elman sulkemaan silmänsä ja Elmaa +raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hän kätkee kasvonsa käsiinsä. + +– Mikä teidän on? + +– Minun on niin kovin ikävä. En parane, ennenkuin koko Venäjä on +vallankumouksen liekissä. – Elman ääni värähtää. + +Ja nuoren slaavin silmistä välähtää liekki, kuin kuuman sulatusuunin +aukosta. Elma sulkee taas silmänsä. Hän horjahtaa noustessaan seisomaan +ja slaavi auttaa häntä kalliota alas. + +Elma kulkee pari askelta, – irtaantuu ja kulkee ylpeänä yksin. + +Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hän huomaa tämän silmissä +veitikkamaisen hymyn. Häntä huvittaa luultavasti suomalaisen naisen +koppavuus. Se on niin outoa Venäjällä. Sen on Elma kuullut muilta +akitaattoreilta. + +He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venäjäksi Marxin ja Bebelin +ympäri ja naiset eroavat herroista hetkeksi. + +On ilta. Hyvännahkaisen näköiset, rokonarpiset venäläiset +tykistösotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja +hävinneet yöhön. Nuori slaavi astuu ikkunan ääreen, katsoakseen +poistuvia sotilaita. Elma sanoo: + +– Varokaa, jos voisi löytyä kadulla urkkijoita. Minä sammutan tulen. + +Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan. + +Elma ei eroita hänestä katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin +hienon profiilin ja tummat pitkät silmäripset. + +Nuori slaavi ei puhu mitään. Hän uneksii vapaudesta ja onnellisesta +suuresta Venäjästä. Hän on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa +Suomen ja suomalaiset. + +Elma on mustasukkainen Venäjälle. + +Hän istuu sohvan toiseen kulmaan ja kätkee kasvonsa käsiinsä. + +Slaavi kääntyy silmissä vielä unelmoiva samettitummuus. + +Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta. + +Hän tahtoisi hiipiä niitä lähelle ja unelmoida loppumattomista +tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta. + +– Mitä te mietitte, – sanoo Elma hiljaa. + +– Kapinaa. + +Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo. + +– Mutta jos ei se onnistu, niin teidät vangitaan – + +– Ammutaan, – korjaa slaavi. + +Elma tarraa kiinni hänen käsivarteensa. + +– Itkisittekö? + +– Itkisin, – purskahtaa Elman huulilta. + +Ja nuori muukalainen kuljettaa kätensä Elman otsalle. + +– Muistaisitteko minua? + +– Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teitä rakastaa, mutta me +muistamme teitä aina. + +Ja nuori venäläinen painaa päänsä lähelle Elmaa ja sanoo: + +– Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, että kukaan minua jälkeen +kuolemani kiroo. + +Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hän kohottaa kätensä nuorta upseeria +kohden, kuin tahtoisi hän kuolemaa torjua ja hänen päänsä vaipuu +vavisten hänen rinnalleen. + +– Älkää ennenaikoja surko, – sanoo upseeri. + +– Minä pelkään niin. + +– Nyt minä lähden, – sanoo nuori mies. – Kello on lähemmäs kaksi. +Hyvää yötä. + +– Hyvää yötä. + +Oi, miten Elma olisi tahtonut hänet pidättää. Mutta hän ei voinut. Suuri +Venäjä ja tykistösotilaat olivat propagandistille rakkaammat. + +Elma tarjoo hänelle kätensä hymyillen. + +Nuori mies painaa sille lämpöisen suudelman ja poistuu. + +Vaan Elma heittäytyy täysissä pukimissa sohvalle ja itkee – itkee +hillittömästi ja ääneti. + +Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lämmin kesäyö. Alhaalla sataman +veteen heijastuu välkkyviä valoja, kuin tähtiä talvisella +pakkastaivaalla. + +Helsingin kaupunki on ihana tällä kohdalla. + +Nuori upseeri nojautuu sohvan selkää vastaan leuka käsien varassa. Hänen +oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympäri, hänen solakka vasen +säärensä saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hänen +polviensa yli. + +Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin +asennossa väijymistilassa. + +Se on oikein, että kenkään ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei +kenkään niin siron pehmeä. + +Nuori slaavi kääntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin +sivulleen ja ristii kätensä rinnoilleen, tuijottaen yön pimeään. + +Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita +lemmittynsä kuolemaan, jos tämän aatteet rikkovat hänen päätöksiänsä. + +Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hänellä on jalo, +kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla, +joka on suorana otsassa, ei näy muuta kuin sen ääriviivat ja +kasvonkulma. Nenä on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja +kaartuvat, silmäripset pitkät ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa +näkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat täyteliäät ja suu +aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla. + +Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestäisi suomalaisen kanssa +painissa. Mutta ratsun selässä se vartalo taipuu kuin kaisla rannan +aallokossa. Sääristä näkyy, että hän on paljon voimistellut. + +Vaitioloa kestää kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana täältä, +rotuharrastukset erottavat venäläisen ja suomalaisen, upseeri on +unohtanut kokonaan siviilihenkilön rinnallaan. + +Elmassa herää pelko, että olento hänen rinnallaan katoaa ja hän jää +yksin. + +Silloin Elma hiipii uneksijan luo. + +Tämä kääntyy äkkiä kuin heräten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo +rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tämä kepeästi hymyilee ja +painaa huulensa Elman poskelle. + +Elmasta tuntuu, kuin leviäisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se +huumaa ja hän vetää syvälle henkeään. Nuori upseeri kietoo käsivartensa +Elman ympäri. Elma nojaa poskensa pehmeää univormun verkaa vastaan ja +niin he istuvat kauan vaieten. + +– Eikö Helsinki ole kaunis iltavalossaan, – kuiskaa Elma. + +Slaavi ei kuule. + +Elma luulee loukanneensa hänet ja sanoo, pehmeästi kosketellen hänen +kättään: + +– Mitä te mietitte? + +Venäläinen havahtuu äkkiä mietteistään, paljastaa valkoiset hampaansa ja +ottaa hänen kätensä käsiinsä. + +– Ajattelen, että jos asettaisin kuularuiskun tänne +haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pitää +kurissa. + +Elma vavahtaa. + +– Onko teidän vilu, – sanoo slaavi hyväilevällä äänellä. + +– Ei, – vastaa Elma, vaikka hän hermojännityksestä ihan vapisee. + +– Onpa, – sanoo nuori mies, ja sulkee hänet syliinsä. Sitten katselee +muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo: + +– Jälkeen kapinan minä sanon teille jotain. + +Ja ihan suutelee Elmaa molemmille käsille, lämmittää niitä kuumilla +kämmenillään ja kuljettaa Elmaa vähän matkaa käsivarsi vyötäisillä. He +lähestyvät sitten valaistuja käytäviä ja kulkevat vierekkäin vaihtaen +mitättömiä lauseita. + + + + +IV. + + +On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvät sortajain +kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja +yhtyvät sortamiinsa. Venäläisen sotilaspuvun näkee suomalaisen +työläistäkin rinnalla. + +On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla. + +Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jäseniä. Mailmankuuluisa +venäläinen kirjailija puhuu. + +Duuman jäsenet ovat vaatimattomassa venäläisen talonpojan puvussa. He +puhuvat tyynesti, lämpimästi. Venäläinen kirjailija puhuu hitaan +satiirisesti. Hän on puettu talonpoikaispukuun hänkin. Hänen veren +punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkensä yli +mailman. + +Kivihiilimustansilmäinen venäläinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hänen +sanansa ovat kuin räiskyvää lieskaa, hän sytyttää, hän polttaa, hän +peloittaa, hän pieksee. Yleisö on kuin huumeessa, sotilaat tulevat +levottomiksi, ilmassa on sähköä. + +Sitten on Elman vuoro. Häntä ahdistaa. Hän tietää, mitä valmistellaan ja +hän epäilee taisteluin voittoa. + +Tuolla hyvin kaukana – Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissään. +Miljoonien vapaus kangastaa hänen mielessänsä. Hän näkee suuren Venäjän +viljavat maat ja niillä tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa. +Hän näkee kansan iloisia vereviä poskia, viisaat ilmeet heidän +kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hän kuvittelee laajaa +rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo +kullalla takaisin kauneutta ja virkistystä. Hän näkee uljaat, hyvin +puetut armeijat kansan rakastamana miliisinä, kunniavahteina, eikä +harhaan johdettuina hirviöinä. Hän unelmoi ihania unelmia. + +Hesperian puistossa puhuu Elma. Hän kuvaa kansan tuskan, hän kutsuu +miehet sankartyöhön. Hän lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden +sankarien muistoa. Ja hän näkee sielunsa silmillä nuoren sinipukuisen +tykkiväkiupseerin makaavan hurmeessaan. + +Samettitummien silmien loisto sammuu, lämpöinen ääni vaikenee, sydän ei +enää syki. + +Elman ääni värähtää ja hänen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hän vihkii +kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle. + +Hän lopettaa. + +Soiton säveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttävät valkoiset +haahmut. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun käykää, te raatajat maan!_ + +Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin +haaksi hyökyaallon harjanteella. + +Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri +veljeys-aate yhdistää ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien +kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun käykää, te raatajat maan!_ + +Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin +päällikkö komentaa puheessaan kuin esikunnan lähetti. Eräs kiihkoilija +puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus! + + _Tää on viimeinen taisto. + Rintamaamme yhtykää, + niin huomispäivänä kansat + on veljet keskenään!_ + +Väkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset +ajattelemaan, – – raskaita asioita. + + + + +V. + + +Elma joi teetä illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinäkuuta 1906. + +Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niitä. + +Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi tärähdyskö annetaan +hirmuhallitsijan valtaistuimelle?! + +Punakaartin päällikön luo on kokoontunut miehiä neuvottelemaan. Ne +siirtyvät Elman huoneustoon. + +Elma ei ota osaa keskusteluun. Hän laittaa teetä, sillä palvelija on +varovaisuuden vuoksi lähetetty pois kotoa. + +Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet +väittelevät – väittelevät, otetaanko osaa kapinaan vai eikö. + +Sill'aikaa nuoret ystävykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan +Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta. + +Koko yö kestää poliitillista kokouksenpitoa. + +Elma sanoo: + +– Aamiaiseksi tulemme Viaporiin. + +Tykkiväenkapteeni sanoo arasti: + +– Sitä ei tiedä. + +Elma jää miettimään. + +Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu +vallankumouksen vyöryyn, taantumuksen Molokin kitaan?! + +Elmaa alkaa epäilyttää ja hänen kurkkuansa kuristaa.. + +Olisiko tässä yksityisten seikkailuhalu pelissä? Olisiko asema epäselvä? +Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu +ansaan?! + +Keskellä yötä Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen +Viaporia. + +Sieltä kuului toisinaan kuularuiskun räiskintää. Toisinaan kumeita +laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pimeä. + +Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rientää taisteluun. Vaan hän ei sinne +päässyt. Eikä nuori upseerikaan päässyt sieltä enää pois. Arpa oli +langennut. + +Seuraavana päivänä oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia +tehtäviä. Hän ei ajatellut, ei arvostellut. Hän kulki kuin unessa, kuin +kone, – ajatus yhteen kohdistuneena – kapinan voittoon – ja +taantumuksen hirviön kitaan joutumisen välttymästä. + +Eläintarhan rinteellä, Töölönlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma. +Punakaartilaisia valvoo rinteellä, valmiina taisteluun. Pimeässä +vallitsee ystävyys tuntemattomien ja tuttujen välillä niin lujana, niin +pettymättömänä kuin se ystävyys, joka yhdistää kuolemaan vihityt. + +Kukaan ei ajattele itseään. Pikkusielujen arkipäiväinen toinen toisensa +repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsästysmailla, missä +metsästäjien täytyy riistan puutteessa poistaa tieltään toinen toisen, +se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edessä, joka +käsitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttämistä, sosialistisen +ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venäjän pelastamisen tuhoavasta +ryöstöjärjestelmästä. + +Airueet tulevat. Päätöstä pohditaan. + +Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmästi keskenään, +onnistuuko kapina – vai eikö. Se ei heitä peloita. Heidän nahkansa ei +ole vaarassa – mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten +on toisin laita. + +Elma menee kotia. Hän istuu pimeässä huoneessa. Nuori suomalainen on +seurannut häntä toverillisesti läpi kaupungin. Suomalainen käsittää +hänen tuskansa – ja tarjoo lohduttavana kätensä. Ja Elman on niin +raskas olla. + +Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet –- aseet mukana. +Suomalaiset – punakaartilaiset – marssivat Viaporiin taistelemaan +rinnan venäläisten kanssa. + +Ikipäiviksi on hävinnyt rotuviha venäläisten ja suomalaisten – +tosiaatteellisten ihmisten välillä. + +Mitä eivät ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivätkä +suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan +kansainvälinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa +valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti +punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota +vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jälleen. + +Viapori! Viapori! Viapori olisi meidän! + +Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808! + +Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevät, te kansan +tietämättömyydestä hyötyvät, te, jotka ylpeilette siitä, että teillä on +taito käyttää hyväksenne sitä, jonka toiset ovat valloittaneet, ne, +jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nälkään ja +kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla. + +Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar! + +Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen +orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun. + +Morituri te solutant, Cesar! + +Mikä ihana sana, mikä jylhä totuus! + +Mikä piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvästelevät +poliitillisella viekkaudellaan, – ne hallitusmiehet! + +Hallitusmiehet! + +Venäjän laajoilla tasangoilla kyntää ja korjaa viljaa risainen, +nälkäinen, kiltti talonpoika. + +Ahnas viljakauppias kahmasee siltä miljoonansa, ostaakseen talonpojan +tyttäret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien +ryöstöyritystensä suojaksi murha-aseitten eteen tahi jäisiin +juoksuhautoihin kuolemaan. + +Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittäneet +tuota vastustaa!? + +Ette, sillä kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen, +juoppoudesta pöhöttyneen naiseläjäkauppiaan bulvaani, joka rahasta +näyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venäjän maan itsevaltias. + +Ja Jumala, siellä taivaassaan lepää työn tehtyänsä. Hän on vanha, hän ei +pysty enää mailmaa korjaamaan. Hän on eläkevaari, jonka eläkkeen papit +suuhunsa syövät aineellisesti. Jumalalle syötetään vaan saarnoja, +rukouksia ja uhrisauhuja. + +Mutta Jumalan valtakuntaan on eräänä päivänä, kun tuska on ollut +suurimmillaan, tullut järjen piru! + +Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille näin: + +Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun täytyy se myydä +everstinnalle, jotta pääsisit kapteeniksi. Sinun järkesi on terävämpi +kuin rykmenttipäällikön, mutta sinulla ei ole vielä luontoa naida +rinkelikauppiaan eli majatalonpitäjän raaka, irstas tytär, jonka +rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehiä, päästäksesi päälliköksi. +Sinä olet kykenevä, sinä yrität olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet +vievät sinut alaspäin, sinä saat sortua taloudellisessa taistelussa. + +Sano tämä tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyörytä sen +viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa. +Sinä osaat komentaa sotilaita, sinä osaat käyttää kanuunoita. Käytä ne +järjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta, +älä syötä elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! Älä mene taistelemaan +naisraiskaajien ja ryövärien puolesta. Hävitä rumuus ja irstaisuus +mailmasta. + +Ja jos kansa herää, johda se taisteluun pimeitä voimia vastaan. + +Jumala pannaan hautaan. Ja järki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan +tilalle. + +Ja jumalan eläke riistettäköön laiskottelevilta papeilta ja +kasvatettakoon sillä kaunista, kirkassilmäistä, rusoposkista +lapsilaumaa, jonka hymyilevästä katseesta näkee, että se on iloisen +rakkauden luoma! + +Sinä nuori upseeri, sinä olet onnellinen, sinä saat nostattaa tämän +tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun. + +Tämä ajatus täyttää sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa +muistaa taantumuksen hirviöiden irvistäviä leukoja, jotka ahnaasti +aukenevat pureskellakseen veristä ihmislihaa, jonka sykähtelevät +hermosäikeet eivät kestä pitkien hampaiden pureskelemista. + +Vaan perkeleen myrkyttämä ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen +vatsassa niin, että eräänä päivänä se itse oksensi sen ulos, hukkuen +omiin haiseviin ulostuksiinsa. + +Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvyttää taistelevia läpi +aikojen, niitä, jotka kauneutta ja hyvettä kannattavat. + +Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus! + +Viaporissa käy keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentävät +vallankumouksellisten räjähtävän shrapnellit ja Santahaminasta +hallitusmieliset ampuvat herkeämättä. + +Nuoret vallankumous-upseerit eivät voi ihan säälittä ampua omia +heimolaisiaan. He pitävät niitä taantumuksen pimittäminä uhreina eivätkä +itsetietoisina hylkiöinä. + +Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidän toverinsa +Kuninkaansaarella eivät voi laskea selväksi Santahaminaa, sillä samassa +kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat +peloissaan. He pyytävät kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan. +Nuoret upseerit uskovat, että heidän oikeutettu asiansa innostuttaa +kaikkia yhtymään heihin. + +Voi nuoruuden suurta hyvyyttä ja herkkäuskoisuutta. + +Etkö tiedä, jalo nuorukainen, että etupolitiikka vallitsee mailman +asujainten mieliä. Hallituksen miehillä oli vielä niin paljon saaliin +jakoa keskenään, että yleistä saaliin lähdettä, Venäjän taantumusta, ei +tahdottu kumota. Ja venäläinen sotilas ei ollut vielä kyllin myrtynyt, +ryhtyäkseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jälkeen oli +taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli +ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan. + +Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteitä ei ollut. Voimat rupesivat +vähenemään. + +Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa +keskuudessa ja rohkaisee heitä. Hän puhuu heidän suuresta +historiallisesta tehtävästään. Hän on itse haavoittunut, mutta hän ei +tunne kipua. Niin luja on hänen antautumisensa vapauden aatteelle. +Joskus hänen mieleensä hiipii jokin muisto entisyydestä, mutta se häipyy +hetken suuruuden ja pyhyyden edessä. + +Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hän kiroo hallitusta. Hän +pusertaa huulensa yhteen, hänen silmänsä ovat vihasta mustat kuin yö. + +Hän sihahtaa hampaittensa välistä: + +– Lasketaan koko linnoitus maata myöten sileäksi. + +Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hän antaa aatteen +voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hän on marttyyriluonne. + +Lisäksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista +panssarilaivaa tulossa Viipurista päin. + +"Slava" saapuu vihdoin. Sillä on punanen lippu mastossa. Se lasketaan +lähelle linnoitusta. + +Mutta miksi ei sieltä saavu toverien lähetystö Kuninkaansaarelle? + +Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee äkkinäisen laskelman. + +Satatuhatta vankia viruu Venäjän vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin +sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat +tyytymättömiä, niin myös suuri osa tykkiväkeä. "Slava" ja "Cesarevitsj" +tulevat avuksi. Ei hätää. + +Hyveen täytyy voittaa – muuten olisi elämä mielipuolien naamiohuvia. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan +ja lähestyy "Slavaa". + +Kohanski rientää kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venäjän ylpeys. Siinä on +2,000 miestä ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia. + +Kohanskin laiva lähenee suurta panssarilaivaa. Hän ihmettelee, miksi se +pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hän heittää kuitenkin +epäilykset mielestään, sillä onhan sillä punainen lippu – ja +nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta. + +_Se punanen lippu oli provokatsioonia!_ + +Voi sitä, joka sen mastoon vedätti. + +Hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen olkoon hänen sukunsa kirottu! +Hänen sukunsa ja hänen käyttäjänsä suku! + +Ei mikään rankaisu voi tuota rikosta sovittaa. + +Kohanski nousee "Slavan" kannelle. + +Hänet vangitaan suomalaisten kera. + +Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat äidinkielensä kaikkien hornan +henkien nimet suustaan. + +Heidät on saatettu ansaan. + +Laivaa komentaa keisarin sisarenmies _Aleksanteri Mihailovitsj_, raukka +ja roisto! + +Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja +yli koko laajan Venäjän se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta +myöhemmin se sama meri, jolla hänen sinikirkkaat silmänsä syytivät vihan +voimaa provokaattorin kätyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita +vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen +vallankumouksellisten matruusien surmaamina! + +Hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen olkoot provokaattori ja hänen +heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hän miekkaan hukkuu. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun käykää, te raatajat maan._ + +Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystävänsä paluuta, Kuninkaansaarelle. + +Roistot ovat vielä kerran voittaneet. + +Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin minkä ainoastaan Belzebubin +sikiöt voivat hornan kuiluista syöstä. + +"Slava" ampuu yhtämittaa. Santahaminasta ammutaan herkeämättä. + +Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yrittää vielä +valaista pimeyttä. + +Ruutikellari räjähtää. Hallituksen kätyri oli sen sytyttänyt. Ilma on +täynnään palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat. +Suomalaisia ja venäläisiä viruu hurmeisina vierekkäin. + +Arkadj Petrovitsjin hymy käy yhä kirkastuneemmaksi. + +Tuo suuri ihmeellinen lähestyy häntä – marttyyrikuolema, joka on +venäläiselle vallankumoukselliselle kuin hellä äiti epätoivoisten +sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perästä. + +Hän astuu hetkeksi huoneeseen. Hän ottaa brovninginsa, pitää sitä +kädessään ja aikoo asettaa sen ohimolleen. + +Sotilas astuu ovesta sisään. + +– Toveri! + +Ja Arkadj Petrovitsj heittäytyy sotilaan kaulaan niin hillittömästi, +että nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan +niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, että Venäjän kaikki +miljoonat mustat peikot eivät voisi heitä erottaa, + +Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: – Kiitos toveri! + +Ja hän astuu rohkeana ulos, yrittää järjestää viimeisellä ponnistuksella +vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun +valkenemista. + +Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja +venäläiset vallankumoustoverit rinnakkain. + +On yö ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu. + +Elma ei syö eikä nuku. Hän odottaa viestiä Viaporista. Hän oli kuullut +ruutikellarin räjähdyksen – ja hänen sydämensä on kuin rikki revitty. + +Hänessä on jokin kuollut – elämän kauneus on ijäksi ruhjottu. + +Päivä koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906. + +Elma pukeutuu ja lähtee kaupungille. + +Siellä liikkuu huhu: Kapina on epäonnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja +Kohanski, punakaartilaiset ja venäläiset vallankumoukselliset ovat +vangitut. + +Milloinkaan ei Elma saisi nähdä enää Arkadi Petrovitsjia! + +Elma joutuu toiminnan pyörteeseen. Hänen täytyy yrittää saada +siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon päässeille vallankumouksen +sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat. + +Elma tapaa suomalaisia työmiehiä. Ne kertovat, että Punakaartin kanslia +on valloitettu, miehiä vangittu – lahtarikaartilaisia ammuttu – – + +Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nähneensä Jemeljanoffin +tuotavan päivällä kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja +vietävän päävahtiin. + +Hän sanoo hänen astuneen uljaana, pää pystyssä, kalpeana. Kerrottiin, +että hän oli haavoittunut. + +Nuoren suomalaisen silmät kostuvat. Elman silmälautoihin nousee kuuma +tuskankyynel. + +Hänen elämänsä on sisimmässään päättynyt. + +Vapauden toivon touon on taantumus maahan lyönyt kuin tuiman takatalven +raekuuro. Musta maa vaan kaameana siintää. + +Seuraavat päivät kuluvat kuin unessa. + +Elma järjestää pakomahdollisuuksia niille, jotka pääsevät enää pakoon. + +On paha paeta, sillä suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset +saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen +kätyreille. + +Siinä on palkka siitä, että todella tahtoi seurata Runebergin +isänmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori. + +Ei ihme, että Venäjän sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa +Suomea, sillä suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia. + + _Kaikk' ota haudan synkeys + ja tuskat elämän, + tee niistä luille nimitys. + Surua vähemmän + se nimi tuopi kuitenkin + kuin Viaporin petturin._ + +Häpeä, ikuinen häpeä koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita +vapaussankareita vielä vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille, +jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut +Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venäläiset upseerit +ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa. + +Vaan Kohanskin kostonvalalla on vielä voimansa. Meressä ja maalla on +virunut venäläisten mustien miesten ruumiita – miten suomalaisten +kätyrien käynee!? + +– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – +– – – – – – – – + +Elma ei voi mennä päävahtiin. Hän ei saa herättää huomiota, sillä hän on +työttömyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada +hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville. + +Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksilölliset tunteet saavat vaieta. + +Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venäläinen ystävätär tulee +Elman luo ja kertoo, että hänen miehensä on paennut ja että nuoret +vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan. + +Kuolemaan! + +Venäjän laki sisältää armahduksen elinikäiseksi vankeudeksi. Miksi juuri +nämät kaksi ovat tuomitut kuolemaan!? + +Elma jähmettyy, kun tämä kauan kiusaava aavistus toteutuu. + +Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yritä pyytää heidän puolestaan armoa. Ei +kukaan uskalla. + +Belzebubin valta on jäätänyt sydämet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet. + +Tuomitut kuolemaan siksi, että tahtoivat hankkia muille onnea ja +vapautta. + +Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen +temmellyspaikka se oli! + +Näin ollen se on tuomittu häviöön. + +Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivät yhteen tosiasiaan. Se +yhteiskunta, joka surmauttaa elämän kannattajat, on itse tuomittu +kuolemaan. + +Silmä silmästä, hammas hampaasta. + +Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hän kiroo oman paenneen miehensä +pelkuruutta, hän kiroo Viaporin vapaiksi jääneitten upseerien +alhaisuutta, sillä tämä ankara tuomio johtui siitä, että Viaporin muut +upseerit koettivat sillä osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle +pelastaakseen itsensä. + +Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitään saanut kansalle +selvittää. + +Hallitus ja kotimainen porvaristo käsi kädessä käyttivät kansan +tietämättömyyttä hyväkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain +tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo. + +Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymättömän vihan maansa +kaikille raukoille. + +Tähän asti hän oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa +kunniantuntoon. Nyt hän näki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa +karvassaan. Tekopyhyyttä se oli, suunsoittoa, kansan vaalisyöttiä – +muutamille se oli repäsevä puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran +saavuttamiseksi. + +Elma tunsi ympärillään kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin, +sos.dem. sanomalehdistö muuttui varovaiseksi. + +Mutta vangittujen ja paenneiden leskiä oli avustettava. Koston vimma +sytytti mielet. Vapaiksi jääneet toverit ryöstivät rahaa, murhasivat +provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja +tuomittiin elinikäiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmän +puolueen sihteeri kirjoitti lehteen: + +_Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!_ + +Se oli suomalaistenkin kiitos siitä, että joukko huimapäitä oli mennyt +Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille! + +Ilman määritelmää, noin vaan – pois varkaat ja provokaattorit +puolueesta. + +Ja Elma tunsi, että häneenkin painettiin poissulkemisen leima! + +Ha! Ha! Ha! + +Ei sille voinut muuta kuin nauraa! + +Elman hyvä ystävä, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nähtyään +Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla: + +"Eivätkö sinulle riitä ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin +tykistö-upseerien kanssa!" + +Elma nauroi ja löi puheen leikiksi. + +Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria: + +"Älkää vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on +seurustellut venäläisen upseerin kanssa!" + +Ja tämä oli ennakkoluulotonta kansainvälistä sosialismia. + +Ha! Ha! Ha! + +Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla! + +Nuku siellä taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidät yhteen liitti, +taistelu teidät puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidän +muistoanne. + + + + +VII. + + +Puolihämärässä huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmäkseen +jäykkiä, työn jäytämiä keski-ikäisiä miehiä. He puhuvat hillityllä, +tyynellä äänellä. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin +keväällä räystäästä tippuva vesi. + +Yksi heistä, kookas, vahva ulkotyöläinen, nuori, vähän vilkkaampi mies, +tekee selkoa käynnistään paenneitten vallankumousjohtajien luona. + +Hän kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi +hirmuhallitusten ikeen alta. Hän vetoaa suomalaisten verrattain +vapaampaan yhteiskuntaelämään, jossa voi avustaa vielä enemmän +ahdistettuja venäläisiä tovereita. + +Ja suomalainen luonne esiintyy tässä puhtaimmassa muodossaan. + +Kun kerran oli tultu tietoisiksi siitä, että hallitus oli väärä, oli se +kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtävä, eikä +vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava. + +Venäläiset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa – ja +sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista. + +Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem. +puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat. + +Nurkassa istuu nuorempia miehiä. He ovat iloisia veitikoita. Heillä ei +ole mitään menetettävää, heillä on kaikki voitettavana. He vilahtavat +toisiinsa ja naurahtelevat. He päättävät pelastaa julkisen puolueen +sekaantumasta näin vaarallisiin asioihin. + +Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksinäinen metsäinen tie. Metsä on +jylhä – ja yö on pimeä. Mäkeä ylös tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja +matkalla asemalle. Hänellä on työläisten niskoilta kiskottuja rahoja +lompakossaan. + +Metsästä ryntäävät miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat. +Äkkiä kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet +pakenevat kauhun vallassa mikä mihinkin. + +Huomispäivänä on lehdissä uutinen: Kauhea ryöstömurha Kouvolassa. Ja +seuraavina päivinä saamme lukea, että yksi roisto on saatu kiinni – +eräs nuori, tuskin kahtakymmentä täyttänyt nuorukainen. Hänelle on +matkalla annettu huumaavia aineita ja hän on tahtomattaan ilmaissut +kaikki. + +Nyt alkaa ajometsästys näitten nuorukaisten perään. + +Puolue ei tahdo tietää heistä mitään. Vanhemmat puoluetoverit +surkuttelevat tällaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo +hylkii ja halveksii heitä. Ja Venäjän hallitus ostaa poliisilaitoksesta +etsiviä; jotka käyvät käsiksi "vallankumouksen hulikaaneihin". + +Työväentalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen räätäli. Hänen on +onnistunut piiloutua tähän asti. Hän juo kahvia hyvän tuttavansa ja +aatetoverinsa kanssa. Tämä aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perästä +tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen. + +Suomi on saanut uuden kansanluokan – kotimaisista provokaattoreista. + +Nyt ei ole vaikea toimia. Eräs kovan onnen koettelema tunnustaa +etsivässä kaikki – huumaavien lääkkeitten vaikutuksesta. Hän peruuttaa +seuraavassa kuulustelussa sanansa, – mutta silloin on jo voitu vangita +tarvittavat henkilöt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan. + +Ajomies on murhattu. Kenkään ei tunnusta tehneensä murhaa. Kaikki +tuomitaan elinikäiseen vankeuteen. + +Mutta mainita voi, että mukana ollut virolainen renttu on päässyt +pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siellä ko'on kultaa ja +hopeaa. + +Metsästystä yhä jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Erään +muurarin vaimon täytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa +rintalapsen kanssa, josta seurasi, että lapsesta tuli sairas ja +kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hän +synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja +tuskia voisi kuvata loppumattomiin. + +Aika oli kauhea. Veli pelkäsi veljeään, tytär äitiään. + +Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun äitinsä avulla saattaa +etsivien käsiin, milloin milläkin tavalla. – Kun todisteita ei ollut, +yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyään naimisiin +nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hän oli paremmin +suojattu poliisilaitoksen koirilta. + +Työttömyys lisäsi työväen tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta +kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan +ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenäisyysaatteen +julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi. + +Nyt alkoi viimeinen näytös siitä ilveilystä, jota sanotaan Suomen +itsenäisyyspyrkimiseksi! Ilveilyä se on tosiaan!! + +Bobrikoffin hävitettyä Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdessä +osan suomalaisten kanssa, jotka eivät saaneet näytellä kyllin suurta +osaa suomettarelaisten leirissä, asettuivat muka +vallankumoustaistelijain riviin. + +Senaattiin pääsy ja siitä johtuva virkavalta, jota seurasi suuria +taloudellisia etuja ja hyvät palkat ja eläkkeet, oli se aate, joka +elähytti näitä vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin +perustuslaillisiksi. + +He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymättömän nuorison ja kansan +pauloihinsa. + +Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni – köyhä ja tuntematon. Ja monien +vuosien kalliit koulutiedot menivät siten hukkaan. Yksi noita +Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestään. +Melkein valmiina maisterina sai hän, köyhänä tyttönä, +vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta mennä tuuliajolle. +Suuri osa nuoria työläisiä pakeni etsimään epätietoista leipäänsä muilta +mailta. Perheen-isätkin joutuivat pois perheestään. + +Sill'aikaa johtavat henkilöt hyvine varoineen viettivät maanpakolaisina +aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa. + +Mutta kehitys ei voinut tähän seisahtua. Vastustus Venäjän sortovaltaa +vastaan yhä kiihtyi. + +Väkivallanteko väkivallantekoa vastaan tuli päiväjärjestykseen. + +Kehittyi pomminheittämisjärjestelmä. + +Mutta koska rahamiehet eivät itse tahtoneet panna henkeänsä alttiiksi, +niin ne ostivat rahalla työläisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivät +niistä kapakassa vetelehtiviä laiskottelijoita, jotka näennäisesti +tekivät pommiyrityksiä kiskoakseen porvareilta rahaa. + +Tällä ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi +anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tämä sai osaksi hyvänkin +vallankumousperiaatteen huonoon huutoon. + +Juuri siksi, että porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan, +se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmissä, ja tämä +synnytti luokkatietoisuuden työväen keskuudessa. + + _Ei oikeutta maassa saa, + ken itse sit' ei hanki. + Ken vaivojansa valittaa, + on vaivojensa vanki!_ + +Elma aavisti tämän hyvin pian. Ja suurlakossa hän selvästi siirtyi +entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piiristä – kokonaan +työväen piireihin. + +Aseellisen kapinan edeltäminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava +venäläisiä sotilaita, että heidän ei tule käskystä ampua työläisveljiä +– vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heitä veljesmurhaan +komentavat. + +Ja nyt Elman oli pakko syventyä sosialidemokratiaan ja oppia käsittämään +kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen. + +Hän näki, että suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt +taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tätä konserttia +johtivat? Rasvamahaiset, sydämettömät liikemiehet, jotka äänestivät +edustajia valtiopäiville ainoastaan siksi, että suomalaiset +kapitalistitkin saivat vähän kumartaa ruotsalaista ja venäläistä virka- +ja poliisivaltaa – niin se oli "vallankumouksellinen". + +Suurlakossa pääsi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sitä ennen +hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen kätyripuolue. + +Mutta aika kehittyi. Venäjän taantumus sysäsi kaikki kotimaiset ainekset +pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue. + +Vuonna 1906 oli asema seuraava: + +Suomettarelaiset olivat syrjään sysätyt suurlakon avulla, missä työn +teki työväki ja punakaarti. Siitä hyvästä vaati kansa, etupäässä +sos.dem. puolue, yleisen äänioikeuden niin miehille kuin naisille. + +Taistelu äänioikeudesta oli kova v. 1905–1906. + +Porvaristo oli pahassa välikädessä. Vastustaakseen kansaa sen +äänioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi +porvariston täytynyt turvautua Venäjän sotajoukkoihin. Siihen he eivät +voineet alentua – alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman +silmissä, joka oli sen verran epävarma tilanteesta, ettei julkisesti +uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen +porvariston täytyi suostua antamaan yleinen äänioikeus. + +Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksiä +kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla. + +Suomen perustuslaillisuusparka! + +Kansallisten pyrkimystensä perusteella täytyi sen olla +vallankumouksellinen Venäjän taantumusta vastaan herättääkseen kansan +pohjakerrokset apuun. + +Niin tekivät ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen, +saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset +virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin että suomettarelaiset olisivat +astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he möivät itsensä +Venäjän taantumukselle v. 1900 ja opettelivat – toista äidinkieltä – +venäjää! + +Ha! Ha! Ha! + +Virastoissa ei nyt käytetty suomea, – vaan venäjää, suomea – ja +ruotsia! + +Ha! Ha! Ha! + +Se huvitti Elmaa, jonka mielestä suomettarelaisten kielipolitiikka oli +aina ollut liian laiha keppihevonen. + +Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenäisyydestä, – mutta +ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, – siksi että he +näkivät tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin +kysymyksiin. + +Ha! Ha! Ha! + +Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut +Venäjän ja Suomen, ja kun Venäjän demokraattinen hallitus oli +hajoittanut eduskunnan juuri siksi, että eduskunta vaatii itsenäisyyden, +niin Suomen porvaristo iloitsi siitä, että Venäjällä oli vielä niin +mustia voimia, että ne estivät pistimien avulla sos.dem. edustajia +kokoontumasta laillisille valtiopäiville. + +Tämä porvariston ilo oli provokaattorin teko! + +Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia – +ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina. + +Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyhä" ja piispa +Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymään +kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen +sivistyksen. + +Lalli, joka silloin oli ensimäinen todellinen, luokkatietoinen +suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Köyliön jäällä. Mutta +tyhmä kansa tuomitsi Lallin. + +Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen +metsät ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehiä +sotapalvelukseensa. + +Vuoroin työstivät venäläiset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti +suomalaista verta. + +Södermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehiä +poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan +Suomesta, jotta hän itse pääsi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siitä +vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan +voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka +miehistö oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin +kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen +kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot. + +Tällaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri, +Pietari Braahe, "maa oli minuun ja minä maahan tyytyväinen". + +Mutta Suomessa oli tyytymättömiäkin. Yksi heistä, Arnold Messenius, +mestattiin hallitusvastaisena henkilönä, koska hän yritti saada Suomea +itsenäiseksi. – Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin +hallitus sen teki uskonnonvapauden nimessä. + +V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehiä, jotka ajoivat Suomen +itsenäisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niistä on tiede +provoseerattu kirjoittamaan, että kertomus heidän Anjalan liitostaan on +mustin lehti koko Suomen historiassa. + +Yksi Anjalan miehistä, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808 +Porvoon valtiopäivillä nimen "valtio" Venäjän keisarilta Aleksanteri +ensimäiseltä. + +Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin +maankavaltajaksi, niihin huimapäihin, jotka ajoivat Suomen itsenäisyyttä +takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hän asettui Anjalan miesten +kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka +uhrasi isänmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta. + +Eräs Anjalan miehistä, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se +oli miehen teko, sillä suurempaa näyttelijää ja valehtelijaa ei taida +löytyä viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mitä oli Ruotsin +kuningas Kustaa III. + +Jos ei hänen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte +kaikki, mitä tahdotte" – eikä antanut mitään, nimittäin Venäjän +väliaikainen hallitus ja sen pää!! + +Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verellä oli voitettu vapaus +vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, ärsyttivät +vastavallankumouksen pimeät voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat +kasakoille "eläköön" vaalikokouksissaan! + +Se oli porvarillisen provokatsiooni-järjestelmän huippu! + +Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin +suoda kansalle rippuistakaan siitä ylellisyydestä, missä Suomen +"vapaamielinen" porvaristo oli tähän asti rypenyt. + +Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka +tuomitsivat Suomen ensimäisen itsenäisen miehen, Lallin, tyhmissä +pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimäistä +itsenäisyysmiestä Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne +aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan +jättivät yksin nuoret venäläiset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin, +teloitettaviksi – ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta +saattoivat näyttäytyä Venäjän Stolypinin hirttonuorajärjestelmälle +"uskollisina"! + +Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisiläisiin +kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin. + +Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit. + +Ja heidän vanavedessään kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja +tyhmät revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvät suuren +periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne +varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sillä ne eivät uskalla antaa +hyökätä etumaisessa rivissä, peläten kuolemaa aatteen edestä. + +Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen +revisionisteista: + +"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!" + + + + +VIII. + + +Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista +meriväenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepeästi keskenään. +Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia +voimia ponnistaen yrittää kantaa kahta ämpärillistä sikaruokaa, niin +ettei kannelle mitään pirskahtaisi. Päivä on kuuma ja sikaruoka on +pilaantunutta. Se haisee pahalle. + +Luutnantit kirpistävät nenänsä ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan +perästä virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvittää, että vaimo +ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sitä sopivalla tavalla +pois kuljettaa. Sitä ei saa ottaa päivällä, koska päällystö on silloin +laivassa. + +Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma +painaa päänsä alas ja vaikenee. Taantumuksen iestä täytyy tottua +kantamaan. + +Jälkeen Viaporin kapinan oli hän ja hänen miehensä liian sopimattomina +joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epäsuosioon ja +muutamilta sai suoraan havaita, että olisi puolueelle edullista, että he +siirtyisivät pois sen palveluksesta. + +He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epäluotettavia" j.n.e. + +Elma ja hänen miehensä ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon +elättääkseen itseään kunnollisina korvenraatajina. + +Nyt selveni Elmalle puolue-elämä. + +Ensin hänen miehensä toimi yhtiössä kahden "puoluetoverin" kanssa. +Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kävi +kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi soraääniä. Elman mies maksoi heidän +mielestään työväelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niitä kyllin, +yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, että rahamies, sos.dem. puoluetoveri, +yhtiön prokuristina sanoi, ettei yhtiö saa enää liikepääomaa, josta +olisi seurannut. että Elman miehen pienet säästöt olisi rahamies, +sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisessä yhtiön vararikossa. + +Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtiön huostaansa. + +Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen +kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka +Elman olisi pitänyt miehineen säästää tarvittavaan +vallankumoustaisteluun, kului loppuun häikäilemättömän julkeissa +käräjäjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti +ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen +vääränvalantekijöiden työmiesten ja Venäjän hallituksen asettaman +suomalaisen poliisivallan avulla. + +Eräänä päivänä Elman mies lyötiin käsirautoihin ja sai istua kolme +kuukautta Katajanokan vankilassa – syytettynä seitsemän markan +puuvarkaudesta, vaikka hänellä itsellään oli metsää. + +Käräjöitä käytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem. +puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, että Elman +mies olisi voitu tehdä kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyään +kansalaisluottamuksensa. + +Näin pitkälle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa! + +Ha! Ha! Ha! + +Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostöitä, loi lantaa, möi +puutarhatavaraa torilla. Sillä välillä hän synnytti lapsia ja koetti +seurata aikansa virtauksia. + +Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin +johtaville piireille. Siellä ruvettiin kohtelemaan Elman miestä – +"tuttuun tapaan". + +Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut +talonsa kuntoon – niin pankki pani sen äkkiä ryöstölle ja af Virvelin +ja pitäjän trokarit veivät Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta. + +Tiineitä rotu-emäsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi löi heti nuijan +pöytään, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota. + +Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintövitjat, kihlasormukset +ja vaatteet myötiin. + +Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin – ottaen puutarhurinsa +äidittömän kaksiviikkoisen lapsen vielä lisäksi huostaansa. Ainoa +ystävä, joka Elmalle jäi, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman +kanssa jakoi viimeisen leivän ja välillä näki nälkää. + +Ikuinen kiitos sinulle, sinä kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon +ja isäntäsi rehellisyyteen. + +Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirviön +kanssa. + +Kettumainen, entinen puoluemies avusti heitä ensin huutamalla omiin +nimiinsä osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat +voimansa ja elämänsä valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijän välillä. + +Elma vanheni ja jäykistyi, aivot väsyivät, into laimeni, sielu +katkeroitui. Ja ajaen kylmässä syksyisessä aamupimeässä laihalla +ruunalla kaupunkiin, hän paleli aina sisuksia myöten hautoen +mahdollisuutta pelastua tästä taloudellisesta ja henkisestä ahdingosta. + +Ja tieto, että hänen tavallaan kärsi miljooneja Suomessa, satoja +miljooneja mailmassa, toisten ryvetessä laiskuudessa ja hekumassa, se +täytti hänen sielunsa verenhimoisella kostolla. + +Laiha köyhän hevonen kärsi työn paljoutta ja viljan puutetta, lapset +kärsivät vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli +rikkinäinen tiilenröykkiö. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittämätön. +Työ oli ylenmääräistä, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma +sanoi, että Elma oli rappiolla – ja syy oli oma. Niin räkättivät +sukulaisetkin! + +Oi, Siperian erämaitten elämä ei ole sen jylhempää kuin Suomen +korvenraatajan elämä hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venäjän +vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidätettyä kuin +itsekylläinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem. +puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee +vasemmistolaisia. + +Ainoastaan taidemailmassa joku ja työväki ottaa asian humoristiselta +kannalta – ja tämä kansan humööri piti Elmaa hieman vireissä +taantumuksen verisessä ilveilyssä. + +Ympäristön työkansa, niitten joukossa moni "siveän" kapitalistisen +mailman tuomitsema, muodosti Elman ympäri henkivartijaston, joka piti +puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille +poliisihyökkäyksille. + +Pitäjän johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen jäi usein ihan +avuttomaksi käräjillä, missä puoluetaistelu kävi nappulavarkauksien +käräjäjuttujen puitteissa. + +Mutta Venäjän hallitus on kiitollinen vähimmästäkin palveluksesta. + +Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin möi erittäin edullisella hinnalla +halkoja Venäjän taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hän +vartioitti myös sangen innokkaasti köyhiä, jotka kokosivat kuivia risuja +valtion metsä-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei +vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin" +ohjelman. + +Hän siirtyi pitäjän porvarillisten kartanonherrojen konsertista +Helsingin poliisilaitokseen ja siitä osuusliikkeeseen johtavaksi +sieluksi. + +Ja vielä kerran sos.dem. puoluetoverit iskivät kyntensä Elmaan. Se +tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden +sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten +kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava +palvelijain palkkaselostus osuusliikkeessä tarjottiin lehteen, niin +puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jäsenet, kielsivät ilmi +tuomasta osuusliikkeen asioita, sillä se koski +"sosialidemokraattejakin". + +Vielä siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jälkeen v. 1906. + +Vasemmistolaiset merkattaisiin mielellään vielä rosvoiksi ja +provokaattoreiksi, jos löytyisi Suomessa sopivaa, miliisiä siihen asiaan +ryhtymään. Mutta nyt ei löydy enää sellaista miliisiä. +"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa. + +Niin! Niin! Hyvät herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja +maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko +teidän paperinne puhtaat sinä suurena pyykinpesun päivänä?! + +Viaporin kapina v. 1906 ei ole vielä ihan päättynyt. + +Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkiäkään. Se on kai +hankittava. Sen vaatii vanha hyvä tapa. + + + + +VIII. + + +Työväentalo kohoaa kuin jättiläislinna Töölönlahden rannalla Suomen +pääkaupungissa. + +Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni välkkyy +syksyauringon valossa. + +Ympäri Suomea käy vaalitaistelu valtiopäiville v. 1917 syksyllä. + +Historian kaikki aallot lyövät tätä työväentalon muuria vastaan +hyrskyten vaahtopäisnä. + +Suomen itsenäisyys on ratkaistava. + +Lallin piispanmurha Köyliön jäällä sukeltaa pakanallisena voimana esiin +humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat +ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydessä. +Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa +rikkomaan väliaikaisen Venäjän hallituksen asettamia sinettejä +eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijärven Paavo toivoo jo satoa +kylvöstään, maatyöläinen odottaa helpotusta työnsä aivoja +tylsistyttävästä raskaudesta. + +Kaikki – kaikki – yksin kymmenvuotiset järjestönuoretkin haluavat +elämänmuutosta. + +Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevällä +äänellä pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla +valtiopäivillä, he luulevat olevansa ylen viisaita. + +Elma istuu viereiseen pöytään. Hän ei tahdo heitä tervehtiä. Häntä +kiduttaa heidän itserakas, tyhmä naamansa. + +Eräs tummanverevä, pieni naisedustaja puhuu pitkäveteisellä, +itsekylläisellä äänellä. Hän on mielestään ylen diplomaattinen. Hänen +miehensä on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehensä +grammofooni. Hän toistaa aina: "niin sanoo mieheni". + +Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevän myttyyn, jos hän ei istu +valtiopäivillä v. 1917. + +Hän on nytkin valittu, Elma lukee lehdestä. Mitä? Juuri tuon +naisedustajan vaalipiiristä on yksi paikka sosialisteilta menossa +porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyöry +on siellä käynyt niin korkealla, että olisi luullut sen lakaisevan koko +porvariston! + +Rouva naisedustaja on kai tyytyväinen. Hänen on nykyään liian mukava +lähteäkseen kansalle puhumaan. Vähät siitä, meneekö paikka porvareille +vai eikö, kunhan hän vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja +arvoasemaansa. + +Se on sitä järkevää keskitien korkeampaa diplomatiaa. + +Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa +vaalipiirissä. Miten käy muualla!? + +Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat +eivät jaksa maaseutupiireissä kyllin asemaa puolueen eduksi selvittää. + +Voi, sinä hyvännahkainen kansa! Vieläkö tarvitaan vuosia, ennenkuin +osaat niiltä kyllin vaatia työtä, niiltä, jotka niskoillasi kellivät!? + +Edustajarouvat mennä taapottavat. Heillä on hyvä palkka, hyvä asunto ja +hyvä ravinto. Mutta lehdestä luetaan, että nuori 24 vuotias työmies on +sairastunut jäsenjäykistymiseen rasvan puutteesta. + +Ja kadulla hiipii työttömiä, silmät kiiluvina, valmiina ryöstöön. Ja +siellä kuljeksii naisia, – valmiina ammattihaureuteen. + +Työväentalo on kuin jättiläislinna. Sen sisällä kulkee ihmisjoukko kuin +kohiseva koski. Siinä on toivoa, siinä on kostonvimmaa, siinä on +polttavaa sivistysjanoa ja epätoivon verenhimoa. Siinä on kokonainen +mailma. Siinä on uusi historia, uusi usko, uusi elämä! + +Siinä on uusi ihminen! + +Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hän kuulee kuinka se kuohuu, hän tuntee, mitä +se sisimmässään haluaa ja toivoo. Hänen on niin hyvä olla. + +Hän istuu pöydän päässä ruokalassa. + +Siellä nauraa nuoria, elämänhaluisia tyttöjä ja poikia. Silmät +välkkyvinä he ovat valmiit luomaan uutta elämää. Siellä istuu elämän +kouluttamia järkeviä keski-ikäisiä työmiehiä ja naisia. Siellä istuu +tyytyväisiä vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei +ulotu porvarien valta. + +Kuinka autuas eikö lie elämä, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo +oman työväentalon seinien sisällä! + +Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis. + +Elma sulkee hymyillen silmänsä ja muistaa nuoren, solakan vartalon +Viaporin tykistö-upseerin sinisessä puvussa. Hän näkee tummat, +haaveksivat silmät, hymyilevät huulet ja kastanjanruskean sileän tukan. + +Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hänen korvissaan: + +"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on +lapsellinen!" + +– Mitä rouva miettii silmät kiinni? – kuuluu sointuisa ääni. + +Ja Elma näkee edessään tumman, säihkyväsilmäisen työmiehen, erään niistä +Viaporin kapinasta vangittuja. + +– Muistan menneitä aikoja, – vastaa Elma. + +– Mitäs niistä! Nyt pyritään voittoon! Nyt ollaan iloisia! – Ja nuori +mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan – ja miten on yhä vaan +tehtävä valistustyötä. + +Elma hymyilee. + +Kansan usko hyveeseen on loppumaton! + +Ole siunattu, sinä voimakas, elämänhaluinen kansa, sinä haaveileva, sinä +kaunis – sinä uskossasi luja kuin suuri kirkassilmäinen, rusoposkinen +lapsi. – Sinä minun armas Suomen kansani! + + + + + +End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyöryssä, by Elvira Willman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ *** + +***** This file should be named 15832-0.txt or 15832-0.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/ + +Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + diff --git a/15832-0.zip b/15832-0.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0e96508 --- /dev/null +++ b/15832-0.zip diff --git a/15832-8.txt b/15832-8.txt new file mode 100644 index 0000000..4d53001 --- /dev/null +++ b/15832-8.txt @@ -0,0 +1,2730 @@ +The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Vallankumouksen vyryss + Novelli + +Author: Elvira Willman + +Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS *** + + + + +Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm. + + + + + + + + +VALLANKUMOUKSEN VYRYSS + +NOVELLI + + +Elviira Willman-Eloranta + + +Ensimmisen kerran julkaistu 1918. + + + + +OMISTETTU + +MINNA CANTHILLE. + + + + +Sinulta, Minna Canth, olen elmni ensi hertyksen saanut. Sinun nerosi +on minut tyhn kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sin olet +meidn nuorten tienviittoja, sin, joka jo sivistyksemme +aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa: + +_Teidn lakinne ja oikeutenne, -- ne piti minun juuri ampua!_ + + _Elviira Willman-Eloranta._ + + + + +[Kuva: Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski, + +oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt +vallankumoukselle. Lhtiessn, kuten luuli, ystvllisille laivoille, +joutui hn ansaan, ja sai antaa nuoren henkens ihanteittensa puhtauden +pantiksi Viaporin kapinassa 1906.] + + + + +[Kuva: Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff, + +iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennttnyt lailliseen ikn, +ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen reen Viaporin +kapinassa 1906.] + + + + +I. + + +Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja +kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittm sivukatua pin oli +rakennettu talo, joka sislsi viisi huonetta, suuren, lpi rakennuksen +ulottuvan kykin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen. +Pss oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kykin toisella syrjll, +oli kamari ja rakennuksen perll oli suuri sali kolmine ikkunoineen. + +Tss talossa asui Elma iso-itins hoitamana. + +Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka ers jsen, Elman iso-idin +is oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestn. Tm iso-idin +is oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hn oli pannut ensi luokan +kuntoon, rahaa hn oli koonnut sek avioliitollaan ett +maanviljelykselln. Lapsilleen hn oli jttnyt melkoisen perinnn. + +Iso-idin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava +mies. Hn oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot +raha-ajat. Hyrylaivat rupesivat syrjyttmn purjelaivat ja niin +hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien +rahavarat vhiin. + +Iso-idin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hn +osasi kapitalistisella tavalla vlitt muitten rahoja ja huolimatta +feodaalisen tuotantomuodon hvimisest, hn, purjehtien +suurkapitalismin vanavedess, pysyi verin miehen. + +Elman iso-iti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen rystsuunnan +edustajan kanssa. Nuorimman veljens perhett hn piti joukkona, joka +hytyi pikkueljien nylkemisell. Se sukuhaara ji siksi Elmalle ihan +vieraaksi. + +Vanhimman veljens perheen kanssa iso-iti sopi varsin hyvin. + +Hnen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkk +olemukseltaan. Elen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen +mailman keskuudessa, tuo Kysti-eno oli tehnyt henkisen ja +yhteiskunnallisen haaksirikon. + +Elma muisti hyvin tuon enon. + +Hnell oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli +harmaanliskeinen. Lisksi Elma muisti, ett Kysti-enolla olivat +omituiset tummat silmt, joiden katse oli pelottavan lpitunkeva, +silloin kuin Kysti-eno puhui jotain syv. Mutta enimmkseen Kysti-eno +singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin sdyllisist +ylhisist porvareista. Hn nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja +pankinjohtaja-enolle ja hnen perheelleen. Kysti-eno nauraa virnui +Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hnen tanssiville +koreille tyttrilleen ja silloin iso-itikin nauroi. Elma ksitti +puheesta, ett pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa +tehnyt yht ja toista -- rahasta. Pormestarin Kysti-eno sanoi tyhmn +juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi, + +Takaapin kuuli Elma sanottavan, ett Kysti-eno oli hassu. Se oli muka +johtunut Kysti-enon huonosta elmst. + +Kysti-eno oli kynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa +piireiss koulussa ollessaan. Sitten Kysti-eno oli lhetetty Tukholmaan +kehittymn liikemieheksi. Mutta Kysti-eno oli tuhlannut isns rahoja +teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen +ei is antanut varoja. Kysti-eno kutsuttiin Suomeen -- ja rupesi +juomaan. -- Sanottiin, ett teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta +Kysti-enosta rentun. + +Kysti-eno ei ollut elissn typiv tehnyt. Hn tapasi aina sanoa, +ett rikas suku elttkn hnt. koska se ei antanut hnen kunnostautua +taiteilijana. Ja silloin Elma nki, miten Kysti-enon suupielet vihasta +vrisivt. + +Mist suku siis syytti Kysti-enoa? Hn oli muka juonut. Mutta suvun +muut jsenet joivat tuhat hullummin. Hn muka rakasteli liikaa, mutta +itse asiassa Kysti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon +tylistyttn. Sek oli se Kysti-enon "hulluus"?! + +Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, ett Kysti-eno ei tahtonut +liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyll oli +rikas, mutta jota harmitti tmn laiskurin verotus. + +Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan, +esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi +iso-iti, ett hn osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla +asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne +lhetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyss, usein koko +miehistineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidtti leskilt ja +orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiilt nostamilla rahoilla +"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettn. Leskien ja orpojen nimess +iso-iti kirosi konsuli-enoa ja Kysti-eno singahutteli purevia +ivasanoja. + +Toinen set leivotutti laivavelle leip pilaantuneista jauhoista, +joissa oli toukkia. Sit pilkkasi Kysti-eno ja sanoi, ett kun toukkia +on leivss, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-idille +ja Kysti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista. + +Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, ett Elmasta tulee kuin +Kysti-eno ja ett hn on trken nkinen kuin iso-iti. + +Kukaan muu ei suosinut Kysti-enoa kuin Elmaa iso-iti. Kellekn muulle +ei Kysti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lmpimsti kuin +iso-idille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kysti-eno tuli +levottomaksi ja pisteliksi. Sanottiin sen johtuvan Kysti-enon +pilaantuneista hermoista. + +Elma kunnioitti kovin Kysti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi +hnen huuliltaan. Sanottiin, ett Kysti-eno oli puhehullu, Kysti-eno +kuvasi, miten hn oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen +nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin +hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen +sivistystehtvst. Miten Elma rakasti Kysti-enoa! Miten hn ihaili +Kysti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hnen hehkuvia tummia silmin ja +noita herkki vrjivi huulia tummien viiksien alta. Kysti-eno puhui +niin muotosointuisaa kielt, hn loihti niin kirjavia mielikuvia silmien +eteen, hnen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista +typerist sukulaisista! Elman mielest Kysti-eno oli nero, srkynyt +suuruus. Sanottiinhan aina, ett jos Kysti olisi elnyt ihmisiksi, +olisi hnest tullut Suomen ylpeys ja ilo, -- nyt hn oli Suomen +ikisuru. + +Tm yh lissi Elman kiintymist Kysti-enoon ja iso-itiin. Ne olivat +Elman mielest periaatteen ihmisi, muut olivat ahdasmielisi +poroporvareita. + +Elma kuuli mys Kysti-enon kaikki rakkauden surut. Kysti-eno saattoi +vilustua odotellessaan tuntimrin sen talon edustalla, mihin hnen +ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hnelle viimeisill +penneilln ostamansa ruusukimpun keskell talvea. Tm ihailtu neitonen +oli sitten pilkannut Kysti-enoa ja se srki Kysti-enon mielt. Surunsa +eno sitten purki iso-idille, joka krsivllisen kuunteli. + +Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisens +voittaakseen lemmittyns ja vaikka kuolla pakkaseen hnt odotellessa! +-- Mutta jrkevt ihmiset nauroivat Kysti-enon ritarillisuudelle, he +pitivt hnt hulluna, vaikka kaikki mynsivt, ettei kukaan osannut +niin ylevsti kyttyty kuin Kysti-eno. + +Kysti-enolla oli kolme velje, kaikki iso-idille mieluisia tavallaan. +Anton-eno oli tullut ulkomailla etevksi insinriksi ja muutti +Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli +Henrik-eno. Kolmas oli hyv maanviljelij, Oskar-eno, humoristinen, +hauska vanhapoika. + +Iso-iti vetosi aina thn sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hn ei +sopinut. + +Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mik leipomisella, mik +hattuompeluliikkeell, mik millkin. Ne olivat kylmsydmisi, +sivistymttmi ihmisi. jotka kesteiss sivt, joivat ja panettelivat +toinen toisiaan. Iso-iti oli kuuluisa siit, ett hn aina pilkkasi +heidn lrptyksin. + +Kysti-enon kera oli iso-iti Elman ihanne. Ja isoidilt lie Elma +perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elmnviisautta. + +Iso-iti oli tasavaltalainen sanan tydess merkityksess. Eno, +tehtaanomistaja, iso-iti, tdit ja Elma sivt aina samassa pydss +tyven kanssa. Iso-iti kytti kirkossakin viel silkki, vaikka kaikki +muut rouvat kyttivt hattua. Eik iso-iti krsinyt mitn styeroa +eik arvonimityksi. + +Jos joku nousukkaana yritti nytell ylev osaa, niin ei kukaan osannut +hnt paremmin pilkata kuin iso-iti. + +Iso-iti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa +vuoksi. Klyjn hn julkisesti pilkkasi niitten vrennyksien ja +liikepetosten vuoksi. Ern klyn alhaista karuutta hn nauroi ihan +ollessaan vieraana klyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hykt +iso-idin kimppuun, sill oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa +hnt kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja ptti tulla +sellaiseksi, ett kansa hnt samalla tavalla rakastaisi ja +kunnioittaisi. + +Siveysasioissa iso-idill oli ihan ihmeelliset periaatteet +porvarirouvien mielest. Aviottomain lasten itej ei iso-iti koskaan +soimannut, vaan auttoi niit. Kerjlisi hn kohteli paremmin kuin +konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille. + +Ja sitte iso-idill oli viel toisiakin kummia periaatteita. Hn sanoi, +ett nainen voi olla yht etev kuin mies, ett naisella on muutakin +tehtv mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiest. Nin Elma sai +toisista tytist erivn kasvatuksen. Iso-idin hommasta Elma psi +Helsingin yhteiskouluun. Iso-idin suojassa Elma sai aivan vapaasti +kehitty. + +Ihmiset sanoivatkin, ett iso-iti tulkitsi piplian toisella lailla kuin +itse kirkkoherra, ja ett kirkkoherra aina hnen kanssaan +raamatuntulkintakahakassa hvisi. + +Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielest, siksi juuri, ett hn seurasi +iso-idin opetusta. + +Elma ei kiinnittnyt huomiota vaatteisiin eik tukkansa laittamiseen, +hn yritti olemaan koulussa etev ja hyv tykansalle. + +Elma psikin hyvin nuorena ja hyvill todistuksilla ylioppilaaksi. + +Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut +palavan isnmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan +itsenisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehi ja Suomen sodan +sankareita v. 1808--1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin +kiinnittnyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen +Porvoon valtiopivill. + +Se oli Suomen kansan onnen lhde -- itsenisyys ja toinen onnen ehto -- +oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli. + +Lhteneen ruotsalaisista porvaripiireist ja kasvatettuna ruotsalaisen +aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi +muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistyst. + +Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hn Suomea kyhksi, mutta +ihanteelliseksi maaksi. + +Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kielt +Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden +sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti +saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien +kesken. Se oli Elman elmn periaate. + +Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo sorani. Tuo sivistynyt +ruotsalainen aatelisto kytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kielt ja +kuitenkin Elma oli lukenut, ett Suomen kansa oli verelln vuossatoja +suojellut Ruotsia Venj vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi +Elma vhitellen vetytyi erikseen aatelisista ystvistn ja etsi seuraa +kirjoistaan. + +Mit korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo +kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksi, joista ptekij +oli talonpoikain ja kansan petkutus sek raakamainen syminen, juominen, +vaatettaminen ja sukupuolielmn irstailu. Jo iso-iti oli ylemmn +porvariston tuominnut hvin. + +Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin +ihailtava. Tuo tietmttmn kansan pilkkaaminen oli ainoastaan +sopimaton. + +"lk vaatiko kansalta enemp, kuin mit sille on annettu", sanoi +Elma. + +Tmn johdosta levisi Elmasta puheenparsi, ett hn on omituinen. + +Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hnen +elmns sai toisen suunnan. + +Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielell, oli nyt annettava +suomenkieliselle kansalle. + +Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi, +sill Elmasta toivottiin paljon. + +Elma viskattiin nin ollen kiihkeimpn kielitaisteluun ja entisten +koulutoveriensa kauhuksi hn rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on +aatelisten ylimysmielisyytt ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten +rintamassa. + +Tulivat routavuodet jlkeen v. 1900. Elma oli ensimisen +asevelvollisuusasiaa selvittelemss talonpojille. Ja ihme tapahtui +hness. Selittessn maalaisrengeille perustuslakien trkeytt, hn +nki suurta kylmkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heit ei liikuttanut +perustuslaki? He eivt sit tunteneet, he eivt olleet sit laatineet, +he eivt siit vlittneet, sill _heill ei ollut nioikeutta_! + +Nyt Elman elm sai sislln! + +Mit merkitsi kansalle se, kvik virastoissa keskustelu suomen tahi +ruotsinkielell, kun kummallakaan kielisell ylluokalla ei ollut +kaikupohjaa laajoissa tylispiireiss, ja mit merkitsi kourallisen +ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, -- _kun koko +kansa ei ottanut siihen osaa_! + +Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jttilisty Venjn +hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistnyt Suomelta vapauden, sen lait, +ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla -- taloudellisella +rappiotilallakin!? + +Ensi synkk kokemus kansaa koskettaissa, oli vkiviina, joka tylsistytti +aivot ja veti tyliset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius +ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja +yleinen nioikeus naisillekin, joka vetisi koko kansan yhteisiin +pyrkimyksiin. Mik avara tymaa nin aukeni Elmalle hnen mielestn. + +Ja mit Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat +raittius- ja siveyskysymyst. He joivat itse ja elivt epsiveellisesti. +Elma erosi heistkin -- erosi nuoruutensa lemmityst, joka oli +suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin +osa ylioppilaista silloin. + +Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja +leivn saannin karkoittaen hnet yliopistosta hnen +asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi. + +Silloin Elma antautui taiteelle. + +Hn uskoi nyt lytneens ihanteensa vapaan mielikuvituksen +valtakunnassa -- mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin +muotoa. Sislt oli sivuseikka. Kyhien, sorrettujen huokauksia ja +kyyneleit ei saanut hummaavalle ylluokalle nytt, vaan kutkuttavaa, +sokaisevaa, pumpulipehme tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta +hiveniksikn, tahi paksua, aistillista, kevytt pilaa, joka oli +mautonta! + +Elma pakeni taidemailmasta -- murtuneena, vsyneen. + +Synkkn lepsi sateisen kespivn taivas pikkuisen rantakaupungin +ylpuolella. Saarnit iso-idin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade +piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin +ikkunaruutuja, joiden ress Elma istui painaen pns ikkunan +keskipuuta vastaan. + +Bobrikoffin rautaluja ksi kouristi koko maata, kuin raakalainen +raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui vkiviinan huumeessa. Venjn +kansa ja armeija oli kuin helvetist komennettu hirvijoukko, joka +tappoi kaiken, joka oli hyv ja jaloa. Kuului viestej +vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin +hulluudesta ja kaiken turmiosta. + +Oman maan virkamiehet vain lihoivat tss Bobrikoffijrjestelmn +mdnnisyydest, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma +ui kuin haisevassa lokaviemriss. Ei uskaltanut avata suutaan +huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen -- lantaansa. + +Silloin viskattiin lyhyt shksanoma ovesta sisn. + +"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernri Bobrikoffin". + +Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspiv 17 p. maaliskuuta 1917, +ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin kevesti, kuin sin pivn, +jolloin levisi tieto, ett nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman +henkens hinnalla vapautti maan siit hirvist, joka on sit +painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa +niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ress. Usko vapauteen, +luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea +uhaten taantumusta. + +Ja suurlakossa syksyll vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle. + +Vuonna 1905, ern kauniina heinkuun aamuna, astui nuori venlinen +tykistluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin +asemasillalle ja etsi silmilln kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa. + +Hn nytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hn +tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivt kunniaa. +Suomalainen kantaja otti hnen matkatavaransa, kuunnellen tyynen +venlisen upseerin vilkkaita selityksi. + +Suomalainen katsoi nyrn nkisen, mutta peitetyll halveksumisella +hallituksen edustajaa. Ja tm taas tunsi itsens kuin noloksi tmn +tyynen, varman katseen vaikutuksesta. + +Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venjksi hotellia ja ajuri +lksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua yls. + +Upseeri katseli ymprilleen. Hn nki vilahdukselta Kansallisteatterin +jykevn edustan harmaasta kivest hakattuine koristeineen. Hn kiinnitti +huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hn vaipui mietteisiin. Tmn +pienen maan pkaupunki vaikutti hneen kunnioitusta herttvsti. Hn +tunsi olevansa siistiss, sivistyneess ympristss. + +Ajuri seisahtui Kmpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siell +vallitsi sama siisteys, sama jrjestys, mik vallitsi kaduilla. Sama +kohtelias, mutta halveksiva katse piili tllkin palvelijoiden +silmiss. Ohikulkevat muut, myskin suomalaiset, matkustavaiset +osoittivat selvemmin halveksumistaan. + +Pstyn huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi pltn +pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen. + +Hn olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin +tykistkoulussa oli hn suorittanut loistolla. Siihen hn oli hieman +ponnistanut. Hnen isns oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyll +palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittnyt ylen pitklle. Arkadjin +tytyi ajatella, ett hnen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen +kki arvossa. Se oli ollut idin viimeinen sana. Ole kunnollinen +upseeri! + +Arkadj Petrovitsh oli ollut hyv poika. Hn oli kovin hyvin kasvatettu, +sen arvostelun antoi hnest hnen kuolemansa jlkeen +taantumuksellisinkin upseeri. Hn oli hyvin kasvatettu, ehk siksi liian +kokematon ja herkk tunnelmille. + +Keskikesn aurinko paistoi helen Esplanaadin kadun puoleisesta +ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa. +Ja avonaisesta ikkunasta helhti lintujen viserryst. Tm tuntui +melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielest +keshuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan, +jotka olivat viettneet kesns Kaivopuistossa. + +Nukkuva hersi. Hn loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten +silmripsiens alta vastaiseen seinn, joka oli tyhj. Hotellihuone on +aina alaston. Hn etsi kellonsa ja katsoi sit. Se oli kahdentoista +korvilla. Iltapivll hnen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin +plliklle. + +Menisik kvelemn? Tuskinpa kannattaisi menn, muualle kuin symn. + +Arkadj Petrovitsj ei ollut viel vieraantunut tykistkoulun ankarasta +kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hn ottanut +hyvin vhn osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hn oli viettnyt +Sis-Venjn hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa +maatiloilla. + +Suurimman osan elmstn oli hn uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Nin +ollen hnen elmntapansa olivat hyvin yksinkertaiset. + +Hn peseytyi kki, veti uuden vaaleansinisen tykist-upseerin univormun +yllens, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyn vytisilleen ja nosti +sapelinremmin olkapilleen. + +Laskiessaan furaskan phns hn vilahti peiliin, oliko se suorassa ja +lhti ulos. + +Hotellin eteisess hn tunsi taas nuo halveksivat katseet ymprilln ja +se painosti hnen mieltn. Hnhn kantoi sortajan univormua sorrettujen +maassa. + +Raskasmielinen ilme kasvoissa hn astui ventungoksessa kadulla. Jokunen +venj puhuva nainen katsoi hneen tarkkaavasti. He nkivt kai, ett +hn oli uusi tulokas. + +Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, ett noissa naisissa ei ollut +mitn huomiota herttv. Ne nyttivt sangen keskistyisilt -- ehk +ne olivat jalkaven upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia +tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot +olivat kylmn nkiset. He eivt kiinnittneet kadulla huomiotaan +nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin. + +Kappeli oli tynnn yleis, suomalaisia naisineen, venlisi +upseereita naisineen, ehk muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj +teki havaintojaan. Rotuero venlisten ja suomalaisten vlill oli +voittamaton. Suomalaiset elivt niinkuin venlisi ei olisi +olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venliseen. + +Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia. + +Hnen vieressn istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset +lakit pss. Hn olisi tahtonut yhty heidn vapaaseen pakinaansa. +Mutta hnhn kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kielt. + +Ers naisylioppilas katseli sivultapin hnt ja kohdisti hneen +vihaisen ja halveksivan silmyksen. + +Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mielt kuin neulan pistos, veri kuohahti. +Miten tuo tytt tiesi, millainen hn oli. Se viha oli ennakkoluuloa, +mutta -- ei ihme, -- olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venlisen +upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi. + +Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syd raikasta, +hyv aamiaista. + +Sen hn havaitsi, ett ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin +Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hn tuli taas hyvlle plle. Hnen +slaavilainen luonteensa sislsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia. +Hnt vain painosti yksinisyys tss iloisessa kesisess ympristss. + +Orkesteri soitti kauniita, vieraita svellyksi. Ne olivat ehk +suomalaisia, vuoroin hivelevn suruisia, vuoroin puhtaan hilpeit. +Aistillisuutta ei niiss ollut. + +Hn oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa ett Suomi oli +Venjn surun lapsi. Hn oli mys kuullut, ett Suomella oli oma +konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvt raha-asiat ja suunnaton +edistymishalu. Hn oli kuullut mys, ett suomalaiset olivat hyvin +viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivt ainakin +suomalaiset. Naiset etupss olivat ylpen ja tyttmisen kulmikkaan +nkisi. + +Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielens +keveksi. + +Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja jrkevksi, se aikaansaa +sivistyst ja siisteytt, jrjestyst ja hyvinvointia. + +Jumala paratkoon, sellaista ei nhnyt Venjll! Nuori luutnantti +huokasi syvn ja rupesi muistelemaan venlisten maanalaisten +lentokirjasten sislt. + +Oli hpe, ett suuri Venj oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen +oli armeija! Jaappanin sodassa oli hpellisesti hvitty. Tytyi saada +duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistyst. +Mutta milloin se toteutuisi!? + +Kaksi silmiinpistvsti puettua, sminkattua naista istui hieman +loitompana, thystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen +punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain thystelivt +venlisi miehi Suomessa?! + +Iltapivll Arkadj Petrovitsj kulki pienell laivalla Viaporin +linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttins plliklle. Ilma oli +kuulakkaan kirkas. Satamassa hyrysi vaaleiksi maalattuja +matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon +sininen katto ja kullatut pyrykt loistivat helein sinist taivasta +kohti. Elm oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma. + +Oikealle jivt Kaivopuiston vihret kummut ja sirot huvilat. Sinne +hipyi iloinen Klippanin ravintola, mist kuului veiken operetin +sveleet torviorkesterin soittamina. + +Vasemmalle ji purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat +purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta, +varmuutta, taitoa! Ja tm ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja, +sill Viapori oli kuin peikkoluolasto! + +Arkadj Petrovitsj hyppsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Hnt vastaan +lehahti hnen kotimaansa tunnelma. Hn tunsi nuo harmaat, nyrn +nkiset raskautetut sotilaat. Hn oli ennen nhnyt upseerien tyket +kasvot sotilaita tervehtiss. Hnen mieltn ahdisti niin, ett silmt +vettyivt. Hn muisti lehmukset kotikylns peltojen takana, hn muisti +niitten tuoksun ja balalaikan nen ja hnen tuli niin kovin ikv. + +-- Arkadj! + +Rumannkinen, punatukkainen nuori upseeri tuli kytv pitkin alas +rantaan. + +-- Hyv piv. + +-- Milloin saavuit? + +-- Tnn. + +-- Aiotko ilmoittautua? + +-- Heti. + +-- Seuraa minua. + +Nuoret upseerit kulkivat eptasaista kytv pitkin epsiistien +kasarmien ohi, mist kuului harmonikan rmpytyst. Ikkunoista tirkisti +harmaita, ikvystyneit kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen +sotilaitten surulliset naamat. + +Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, miss kyskenteli ja +istuskeli hikilemttmn ja tylyn nkisi eri arvoisia upseereita. +Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivt htilevn makeankohteliaasti +ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmkiskoisempia. + +Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen. + +Sotilas teki kunniaa niin trskvsti kuin ollen valmis lymn pns +kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvn kumarruksen. +Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa +ktens lakin reunalle. Itsevaltias hn oli rykmentissn, kuin keisari +itse valtaistuimella. Hnen suosiostaan riippui yksiln kohtalo. +Linnoituksen komendantti vain harvoin nyttytyi tavallisille +kuolevaisille. + +Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kvi upseerien kesken nopea +tarkkaava arvostelu. + +Nuoret luutnantit laskivat yhdell silmyksell, ilmestyik kilpailija +everstinnan suosiosta. Kapteeni thysti, oliko tulokas kyllin +tottelevainen ja hommaavan nkinen, jotta hn itse voisi paljon ottaa +lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mit sukua +ja seurapiiri tulokas oli. Kukaan ei vlittnyt tulokkaan tietomrst +tykisttieteess. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon skeisen punatukkaisen luutnantin +nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff +Mihailoffskin tykistkoulusta. + +Kumarruksia, kohteliaisuuksia. + +Ja pian ystvykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon. + +Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli, +pyt, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton mr kirjoja ja +sanomalehti. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan nkinen nuori luutnantti, jonka +suunpieliss piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hn, ollen +puolalaista aatelia, olisi itseens koonnut kaikki ne koston tunteet, +jotka Venjn hirmuhallituksen verityt olivat synnyttneet Puolan +onnettomassa kansassa. + +Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hnest eivt +pitneet liioin upseerit, eivtk mys naiset. + +Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot +valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa kki esiin +pilvien takaa. Hn hymyili koko kasvoillaan ja laski ksivartensa +Arkadjin olkapille. + +-- Minun on ollut sinua ikv, kuin olisin kaivannut morsiantani. + +Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle. + +-- Tll on niin hirven ikv. Ei muuta kuin juopottelevia everstej, +jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia +rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa +maalatuilta everstinnoilta -- ja naimahaluisia tyttri. + +-- Ents sotilaat? + +-- Hyvnnahkaisia pelkureita! + +Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sill hn tiesi vanhastaan, ett +Kohanski halveksi venlisi; talonpoikia -- puolalaisena. Hn sanoi +siksi hyvin vakavana: + +-- Meill on siis tll paljon tyt. + +-- On. + +Kohanski huusi sotilaalle, ett tm laittaisi teet. Sitten hn otti +esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa +tytt. + +-- Neiti -- -- -- + +-- Niin. Lue. + +Arkadj luki: + + Es ist eine alte Geschichte + doch wird sie immer neu! + Und wem sie just passieret, + dem bricht sie das Herzentzwei. + +(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu -- +murtuu sydn). + +-- Unohdettu. -- Kohanski veti syvsti henken. -- Nyt en rakasta +muuta, kuin vapautta ja -- sotilasakitatsioonia! + +Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hn haaveili rakkautta. +Hnen ihanteensa oli nainen, mutta mist sen lytisi? + +Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystvykset rupesivat sotilaan menty +kuiskaillen puhumaan politiikkaa. + +Tarvitsisi jrjest hyv akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli +linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia. +Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvn propagandistina. + +Ystvykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli +kuvaava tyyppi. Hn varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen +kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin, +arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpes. Jos sota syttyisi, +ei sill sinn tekisi mitn. Patterikanuunat eivt kantaneet niin +kauas, kuin laivatykit. + +Jemeljanoff painoi pns alas. Oi, tt kurjaa komentoa! Ja Pietarissa +mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen nyttjt taikauskoisen, +puolihpern hallitsijan ymprill. + +Jemeljanoffilla ei ollut viel asuntoa. + +Ystvykset paneutuivat yhdess nukkumaan rautasnkyyn. + +Nukkuessaan laski Kohanski ksivartensa ystvns Kaulaan sanoen: + +-- Minun on niin ikv, Arkadj, ett voisin itke. + +Arkadj Petrovitsj naurahti pimess. + +-- Kuvittele, ett olen kaunis tyttlapsi! + +Kohanski murahti nauraen: + +-- Silloin en voisi sinuun luottaa, enk uskoa sinulle maanalaista +sotilasakitatsioonia. Parempi, ett olet mies! + + + + +II. + + +Suurlakko oli tullut kuin kevinen myrsky. Se rikkoi talven jt. Se +karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti ltkt ja +loihti esiin lmpisen iltasateen. + +Ruoho alkoi pivll viheriid. Muuttolinnut palasivat Etelst. + +Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan +marseljeesia ja kansainvlist tyvenmarssia julkisesti kadulla. + +Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas. +Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu. + +Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siell hn +istui poliisimestarin pydn ress ja seurasi mailman menoa. + +Hnest juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava. + +Suomen lippu vedettiin yls ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sill +nukkui sos.dem. puolueen vsyneet tilanteen valvojat isin. + +Slava-laivalta kenraalikuvernrin kekkereilt tullut luotsihallituksen +silloinen ylipllikk oli tydess tuuterissa, mutta lupasi kannattaa +kapakoiden sulkemista, sill hn ei juonut koskaan -- paloviinaa. + +Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yll soitettiin +ainoalla kytettvll telefoonilla poliisimestarin huoneeseen, +voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi mryksest, -- ett +voitiin vapauttaa. + +Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan +hiritsijin kaduilla. + +Viaporista ers hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada +tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpit. + +Sos.dem. komitea antoi maastalhtlipun Ameriikan kuuluisimmalle +miljardrille. + +Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan tydelt. +Mutta tapauksella olivat Venjll niin syvt juuret ja niin veriset +seuraukset, ett leikki ei huvita. + +Venlinen sotavki ei ollut niin hernnyt, kuin sen sivilivki; +niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hmmstyksestn taantumuksen +hallitus saattoi sotaven avulla panna toimeen ankaran koston. +Ensiminen duuma hajoitettiin, sen jsenet vangittiin. Pietarissa +pantiin toimeen verilylyj. Moskovan kapina eponnistui. Sevastopolissa +ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen +kauhuntit jlkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 pivn saakka. Kenties +ajanjakso 1905--1917 on verisin Venjn itsevaltiuden historiassa. + +Mutta se mys teroitti mielet vastustamaan olevia oloja. + +Bobrikoffin aika, suurlakko ja siit johtuva mielenkuohu, ei laskenut +ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun. + +nioikeustaistelu alkoi yhdelt puolen kiivaine, riskyvine +vittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat +pivjrjestykseen -- ja venlisten keskuudessa alkoi +sotilasakitatsiooni. + +Ern synkkn, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman idin +asunnossa. Hn aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venjn osaston +toimittaja ja vieras. + +Toimittaja oli ennestn Elmalle tuttu. Hn puhui lyhyesti Elmalle +asiansa, ett venliset vallankumoukselliset pyytvt hnen asunnossaan +saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaven keskuudessa. + +Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silm kohdistui vakavina hneen. +Hn tarjosi ktens slaaville ja sanoi: + +-- Tulkaa! + +Venlinen pudisti lujasti Elman ktt ja sanoi kevyesti kumartaen: + +-- Kiitn. + +Ja niin Elma joutui ihan lhelle vallankumouksen vyry. + +Harva se y saapui hnen asuntoonsa noin kymmenkunta venlist +sotilasta -- milloin tykistvke, -- milloin merivke. Akitaattorit +puhuivat heille ja he levittivt tietoa kasarmeihin. + +Mit he puhuivat, siit ei Elma aina saanut selkoa, sill hn ei osannut +aivan hyvin venj. + +Akitatsioonin ptytty vallankumoukselliset jivt Elman luo saksaksi +selitten hnelle Marxin periaatteita ja Venjn vallankumouksen eri +vaiheita ja vivahduksia. + +Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike -- +punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen +toimintaan. + +Ern herttaisena kevtiltapivn Elma tupsahti tulla iloisena ja +kkiarvaamatta punasen kaartin pllikn yksityisasuntoon. + +Hn kertoi jotain ilahduttavaa plliklle -- mutta kntyi samassa ja +nki sohvalla nuoren tykistven pukuun puetun upseerin. + +Elma eroitti kaksi hymyilev, tersharmaata silm, vaaleat viikset. + +Solakka vartalo kohousi pydn takaa. + +Elma kuuli lausuttavan venjksi nimens ja vieraan upseerin nimen. + +Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistst. + +Elma ei osannut venj, miehet jatkoivat sken keskeytynytt vakavaa +keskusteluaan ja Elma meni pllikn rouvan luo ruokasaliin. + +Myhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistkapteeniin, tmn +rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingiss +syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia. + +Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein +akitatsioonia harjoittavat. + +Elma kehittyi heidn seurassaan nopeasti. + + + + +III. + + +Kallion reunalla istuu nuori tykistven upseeri. Hnen sininen, hyvin +istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapt. Sinisten, +pingoittuneitten housujen lpi nkyy srilihasten soikeat muodot. + +Hn istuu p kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa +kahvalla puhuen osaksi venjksi -- osaksi saksaksi. + +-- Min en ole koskaan voinut krsi venlisi upseereita, -- sanoo +Elma viivytellen, mutta varmasti. + +Nuori luutnantti nostaa pns ja nauraa helesti, niin ett koko +hammasrivi paljastuu tyteliitten huulien vlist. + +-- Sitten tytyy minun knnytt teidt, -- vastaa hn. + +Elma katsoo nuoreen slaaviin epilevin ilmein. + +Venlinen on hnelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi +viettelijksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempi +kansoja. + +Elma katsoo tuskan tuike silmiss nuoreen upseeriin. + +-- Min ymmrrn, -- vastaa slaavi matalammalla nell. + +Ja slaavi alkaa selitt Elmalle, ett Bobrikoffin politiikka jo +valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; ett keisari Aleksanteri I +oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista +Venjn uskollisimman rajamaakansan. Mutta hn lis, ett hovia +ymprivt kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat +toimeen kapinoita tehdkseen itsens trkeiksi ja vlttmttmiksi +niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta. + +-- Tuo on inhoittavaa, -- vastaa Elma tiukkana. + +Slaavi kohottaa olkapitn. + +-- Se on Venjn alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa +provokatsioonia. + +Elma alkaa kuunnella nuoren venlisen esityst. + +Hn kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja +ohjelmallisesta siveellisest turmelemisesta. Hn kuulee puhuttavan +tjerkassien kyhdyttmisest, Puolan hvittmisest, tataarien +kiihoittamisesta kristitylt armenialaisia vastaan. Hn kuulee historian +suuresta Venjst, Moskovan tsaarien veritist ja bojaarien +suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimisin strelitsein ja +viimeiseksi kirgiisilisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta +ja tukahuttavat Lnsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset +Venjll. -- Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla +baritooninell. + +Elmasta on kuin istuisi hn hirvittvll teloituspaikalla. Korpit +rkkyvt ihmishaaskojen ymprill, y levitt mustan vaippansa yli +kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa vristytt. Silloin +tulee tiet pitkin nuori bojaari, joka kietoo hnet lmpiseen siniseen +turkisvaippaansa ja sanoo: + +-- Me ratsastamme kotiini. Siell kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen +tattarakukka. Siell balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot +tanssivat nurmella. Min nostan sinut satulaan ja me kiidmme kuin +tuulisp yli aron taivaan rantaa kohti. + +Nuori slaavi unhoittaa saksan kielens. Hn puhuu venj, hnen +kummalliset suhahtelevat nens vaikuttavat kuin kuuma kestuuli. Hnen +silmns verhottu sihky pakottaa Elman sulkemaan silmns ja Elmaa +raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hn ktkee kasvonsa ksiins. + +-- Mik teidn on? + +-- Minun on niin kovin ikv. En parane, ennenkuin koko Venj on +vallankumouksen liekiss. -- Elman ni vrht. + +Ja nuoren slaavin silmist vlht liekki, kuin kuuman sulatusuunin +aukosta. Elma sulkee taas silmns. Hn horjahtaa noustessaan seisomaan +ja slaavi auttaa hnt kalliota alas. + +Elma kulkee pari askelta, -- irtaantuu ja kulkee ylpen yksin. + +Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hn huomaa tmn silmiss +veitikkamaisen hymyn. Hnt huvittaa luultavasti suomalaisen naisen +koppavuus. Se on niin outoa Venjll. Sen on Elma kuullut muilta +akitaattoreilta. + +He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venjksi Marxin ja Bebelin +ympri ja naiset eroavat herroista hetkeksi. + +On ilta. Hyvnnahkaisen nkiset, rokonarpiset venliset +tykistsotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja +hvinneet yhn. Nuori slaavi astuu ikkunan reen, katsoakseen +poistuvia sotilaita. Elma sanoo: + +-- Varokaa, jos voisi lyty kadulla urkkijoita. Min sammutan tulen. + +Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan. + +Elma ei eroita hnest katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin +hienon profiilin ja tummat pitkt silmripset. + +Nuori slaavi ei puhu mitn. Hn uneksii vapaudesta ja onnellisesta +suuresta Venjst. Hn on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa +Suomen ja suomalaiset. + +Elma on mustasukkainen Venjlle. + +Hn istuu sohvan toiseen kulmaan ja ktkee kasvonsa ksiins. + +Slaavi kntyy silmiss viel unelmoiva samettitummuus. + +Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta. + +Hn tahtoisi hiipi niit lhelle ja unelmoida loppumattomista +tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta. + +-- Mit te mietitte, -- sanoo Elma hiljaa. + +-- Kapinaa. + +Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo. + +-- Mutta jos ei se onnistu, niin teidt vangitaan -- + +-- Ammutaan, -- korjaa slaavi. + +Elma tarraa kiinni hnen ksivarteensa. + +-- Itkisittek? + +-- Itkisin, -- purskahtaa Elman huulilta. + +Ja nuori muukalainen kuljettaa ktens Elman otsalle. + +-- Muistaisitteko minua? + +-- Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teit rakastaa, mutta me +muistamme teit aina. + +Ja nuori venlinen painaa pns lhelle Elmaa ja sanoo: + +-- Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, ett kukaan minua jlkeen +kuolemani kiroo. + +Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hn kohottaa ktens nuorta upseeria +kohden, kuin tahtoisi hn kuolemaa torjua ja hnen pns vaipuu +vavisten hnen rinnalleen. + +-- lk ennenaikoja surko, -- sanoo upseeri. + +-- Min pelkn niin. + +-- Nyt min lhden, -- sanoo nuori mies. -- Kello on lhemms kaksi. +Hyv yt. + +-- Hyv yt. + +Oi, miten Elma olisi tahtonut hnet pidtt. Mutta hn ei voinut. Suuri +Venj ja tykistsotilaat olivat propagandistille rakkaammat. + +Elma tarjoo hnelle ktens hymyillen. + +Nuori mies painaa sille lmpisen suudelman ja poistuu. + +Vaan Elma heittytyy tysiss pukimissa sohvalle ja itkee -- itkee +hillittmsti ja neti. + +Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lmmin kesy. Alhaalla sataman +veteen heijastuu vlkkyvi valoja, kuin thti talvisella +pakkastaivaalla. + +Helsingin kaupunki on ihana tll kohdalla. + +Nuori upseeri nojautuu sohvan selk vastaan leuka ksien varassa. Hnen +oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympri, hnen solakka vasen +srens saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hnen +polviensa yli. + +Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin +asennossa vijymistilassa. + +Se on oikein, ett kenkn ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei +kenkn niin siron pehme. + +Nuori slaavi kntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin +sivulleen ja ristii ktens rinnoilleen, tuijottaen yn pimen. + +Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita +lemmittyns kuolemaan, jos tmn aatteet rikkovat hnen ptksins. + +Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hnell on jalo, +kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla, +joka on suorana otsassa, ei ny muuta kuin sen riviivat ja +kasvonkulma. Nen on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja +kaartuvat, silmripset pitkt ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa +nkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat tytelit ja suu +aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla. + +Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestisi suomalaisen kanssa +painissa. Mutta ratsun selss se vartalo taipuu kuin kaisla rannan +aallokossa. Srist nkyy, ett hn on paljon voimistellut. + +Vaitioloa kest kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana tlt, +rotuharrastukset erottavat venlisen ja suomalaisen, upseeri on +unohtanut kokonaan siviilihenkiln rinnallaan. + +Elmassa her pelko, ett olento hnen rinnallaan katoaa ja hn j +yksin. + +Silloin Elma hiipii uneksijan luo. + +Tm kntyy kki kuin herten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo +rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tm kepesti hymyilee ja +painaa huulensa Elman poskelle. + +Elmasta tuntuu, kuin leviisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se +huumaa ja hn vet syvlle henken. Nuori upseeri kietoo ksivartensa +Elman ympri. Elma nojaa poskensa pehme univormun verkaa vastaan ja +niin he istuvat kauan vaieten. + +-- Eik Helsinki ole kaunis iltavalossaan, -- kuiskaa Elma. + +Slaavi ei kuule. + +Elma luulee loukanneensa hnet ja sanoo, pehmesti kosketellen hnen +kttn: + +-- Mit te mietitte? + +Venlinen havahtuu kki mietteistn, paljastaa valkoiset hampaansa ja +ottaa hnen ktens ksiins. + +-- Ajattelen, ett jos asettaisin kuularuiskun tnne +haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pit +kurissa. + +Elma vavahtaa. + +-- Onko teidn vilu, -- sanoo slaavi hyvilevll nell. + +-- Ei, -- vastaa Elma, vaikka hn hermojnnityksest ihan vapisee. + +-- Onpa, -- sanoo nuori mies, ja sulkee hnet syliins. Sitten katselee +muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo: + +-- Jlkeen kapinan min sanon teille jotain. + +Ja ihan suutelee Elmaa molemmille ksille, lmmitt niit kuumilla +kmmenilln ja kuljettaa Elmaa vhn matkaa ksivarsi vytisill. He +lhestyvt sitten valaistuja kytvi ja kulkevat vierekkin vaihtaen +mitttmi lauseita. + + + + +IV. + + +On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvt sortajain +kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja +yhtyvt sortamiinsa. Venlisen sotilaspuvun nkee suomalaisen +tylistkin rinnalla. + +On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla. + +Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jseni. Mailmankuuluisa +venlinen kirjailija puhuu. + +Duuman jsenet ovat vaatimattomassa venlisen talonpojan puvussa. He +puhuvat tyynesti, lmpimsti. Venlinen kirjailija puhuu hitaan +satiirisesti. Hn on puettu talonpoikaispukuun hnkin. Hnen veren +punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkens yli +mailman. + +Kivihiilimustansilminen venlinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hnen +sanansa ovat kuin riskyv lieskaa, hn sytytt, hn polttaa, hn +peloittaa, hn pieksee. Yleis on kuin huumeessa, sotilaat tulevat +levottomiksi, ilmassa on shk. + +Sitten on Elman vuoro. Hnt ahdistaa. Hn tiet, mit valmistellaan ja +hn epilee taisteluin voittoa. + +Tuolla hyvin kaukana -- Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissn. +Miljoonien vapaus kangastaa hnen mielessns. Hn nkee suuren Venjn +viljavat maat ja niill tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa. +Hn nkee kansan iloisia verevi poskia, viisaat ilmeet heidn +kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hn kuvittelee laajaa +rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo +kullalla takaisin kauneutta ja virkistyst. Hn nkee uljaat, hyvin +puetut armeijat kansan rakastamana miliisin, kunniavahteina, eik +harhaan johdettuina hirviin. Hn unelmoi ihania unelmia. + +Hesperian puistossa puhuu Elma. Hn kuvaa kansan tuskan, hn kutsuu +miehet sankartyhn. Hn lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden +sankarien muistoa. Ja hn nkee sielunsa silmill nuoren sinipukuisen +tykkivkiupseerin makaavan hurmeessaan. + +Samettitummien silmien loisto sammuu, lmpinen ni vaikenee, sydn ei +en syki. + +Elman ni vrht ja hnen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hn vihkii +kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle. + +Hn lopettaa. + +Soiton sveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttvt valkoiset +haahmut. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun kyk, te raatajat maan!_ + +Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin +haaksi hykyaallon harjanteella. + +Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri +veljeys-aate yhdist ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien +kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun kyk, te raatajat maan!_ + +Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin +pllikk komentaa puheessaan kuin esikunnan lhetti. Ers kiihkoilija +puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus! + + _T on viimeinen taisto. + Rintamaamme yhtyk, + niin huomispivn kansat + on veljet keskenn!_ + +Vkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset +ajattelemaan, -- -- raskaita asioita. + + + + +V. + + +Elma joi teet illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinkuuta 1906. + +Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niit. + +Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi trhdysk annetaan +hirmuhallitsijan valtaistuimelle?! + +Punakaartin pllikn luo on kokoontunut miehi neuvottelemaan. Ne +siirtyvt Elman huoneustoon. + +Elma ei ota osaa keskusteluun. Hn laittaa teet, sill palvelija on +varovaisuuden vuoksi lhetetty pois kotoa. + +Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet +vittelevt -- vittelevt, otetaanko osaa kapinaan vai eik. + +Sill'aikaa nuoret ystvykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan +Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta. + +Koko y kest poliitillista kokouksenpitoa. + +Elma sanoo: + +-- Aamiaiseksi tulemme Viaporiin. + +Tykkivenkapteeni sanoo arasti: + +-- Sit ei tied. + +Elma j miettimn. + +Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu +vallankumouksen vyryyn, taantumuksen Molokin kitaan?! + +Elmaa alkaa epilytt ja hnen kurkkuansa kuristaa.. + +Olisiko tss yksityisten seikkailuhalu peliss? Olisiko asema epselv? +Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu +ansaan?! + +Keskell yt Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen +Viaporia. + +Sielt kuului toisinaan kuularuiskun riskint. Toisinaan kumeita +laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pime. + +Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rient taisteluun. Vaan hn ei sinne +pssyt. Eik nuori upseerikaan pssyt sielt en pois. Arpa oli +langennut. + +Seuraavana pivn oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia +tehtvi. Hn ei ajatellut, ei arvostellut. Hn kulki kuin unessa, kuin +kone, -- ajatus yhteen kohdistuneena -- kapinan voittoon -- ja +taantumuksen hirvin kitaan joutumisen vlttymst. + +Elintarhan rinteell, Tlnlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma. +Punakaartilaisia valvoo rinteell, valmiina taisteluun. Pimess +vallitsee ystvyys tuntemattomien ja tuttujen vlill niin lujana, niin +pettymttmn kuin se ystvyys, joka yhdist kuolemaan vihityt. + +Kukaan ei ajattele itsen. Pikkusielujen arkipivinen toinen toisensa +repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsstysmailla, miss +metsstjien tytyy riistan puutteessa poistaa tieltn toinen toisen, +se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edess, joka +ksitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttmist, sosialistisen +ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venjn pelastamisen tuhoavasta +rystjrjestelmst. + +Airueet tulevat. Ptst pohditaan. + +Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmsti keskenn, +onnistuuko kapina -- vai eik. Se ei heit peloita. Heidn nahkansa ei +ole vaarassa -- mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten +on toisin laita. + +Elma menee kotia. Hn istuu pimess huoneessa. Nuori suomalainen on +seurannut hnt toverillisesti lpi kaupungin. Suomalainen ksitt +hnen tuskansa -- ja tarjoo lohduttavana ktens. Ja Elman on niin +raskas olla. + +Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet --- aseet mukana. +Suomalaiset -- punakaartilaiset -- marssivat Viaporiin taistelemaan +rinnan venlisten kanssa. + +Ikipiviksi on hvinnyt rotuviha venlisten ja suomalaisten -- +tosiaatteellisten ihmisten vlill. + +Mit eivt ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivtk +suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan +kansainvlinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa +valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti +punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota +vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jlleen. + +Viapori! Viapori! Viapori olisi meidn! + +Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808! + +Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevt, te kansan +tietmttmyydest hytyvt, te, jotka ylpeilette siit, ett teill on +taito kytt hyvksenne sit, jonka toiset ovat valloittaneet, ne, +jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nlkn ja +kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla. + +Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar! + +Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen +orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun. + +Morituri te solutant, Cesar! + +Mik ihana sana, mik jylh totuus! + +Mik piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvstelevt +poliitillisella viekkaudellaan, -- ne hallitusmiehet! + +Hallitusmiehet! + +Venjn laajoilla tasangoilla kynt ja korjaa viljaa risainen, +nlkinen, kiltti talonpoika. + +Ahnas viljakauppias kahmasee silt miljoonansa, ostaakseen talonpojan +tyttret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien +rystyritystens suojaksi murha-aseitten eteen tahi jisiin +juoksuhautoihin kuolemaan. + +Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittneet +tuota vastustaa!? + +Ette, sill kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen, +juoppoudesta phttyneen naiseljkauppiaan bulvaani, joka rahasta +nyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venjn maan itsevaltias. + +Ja Jumala, siell taivaassaan lep tyn tehtyns. Hn on vanha, hn ei +pysty en mailmaa korjaamaan. Hn on elkevaari, jonka elkkeen papit +suuhunsa syvt aineellisesti. Jumalalle sytetn vaan saarnoja, +rukouksia ja uhrisauhuja. + +Mutta Jumalan valtakuntaan on ern pivn, kun tuska on ollut +suurimmillaan, tullut jrjen piru! + +Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille nin: + +Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun tytyy se myyd +everstinnalle, jotta psisit kapteeniksi. Sinun jrkesi on tervmpi +kuin rykmenttipllikn, mutta sinulla ei ole viel luontoa naida +rinkelikauppiaan eli majatalonpitjn raaka, irstas tytr, jonka +rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehi, pstksesi pllikksi. +Sin olet kykenev, sin yritt olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet +vievt sinut alaspin, sin saat sortua taloudellisessa taistelussa. + +Sano tm tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyryt sen +viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa. +Sin osaat komentaa sotilaita, sin osaat kytt kanuunoita. Kyt ne +jrjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta, +l syt elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! l mene taistelemaan +naisraiskaajien ja ryvrien puolesta. Hvit rumuus ja irstaisuus +mailmasta. + +Ja jos kansa her, johda se taisteluun pimeit voimia vastaan. + +Jumala pannaan hautaan. Ja jrki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan +tilalle. + +Ja jumalan elke riistettkn laiskottelevilta papeilta ja +kasvatettakoon sill kaunista, kirkassilmist, rusoposkista +lapsilaumaa, jonka hymyilevst katseesta nkee, ett se on iloisen +rakkauden luoma! + +Sin nuori upseeri, sin olet onnellinen, sin saat nostattaa tmn +tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun. + +Tm ajatus tytt sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa +muistaa taantumuksen hirviiden irvistvi leukoja, jotka ahnaasti +aukenevat pureskellakseen verist ihmislihaa, jonka sykhtelevt +hermosikeet eivt kest pitkien hampaiden pureskelemista. + +Vaan perkeleen myrkyttm ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen +vatsassa niin, ett ern pivn se itse oksensi sen ulos, hukkuen +omiin haiseviin ulostuksiinsa. + +Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvytt taistelevia lpi +aikojen, niit, jotka kauneutta ja hyvett kannattavat. + +Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus! + +Viaporissa ky keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentvt +vallankumouksellisten rjhtvn shrapnellit ja Santahaminasta +hallitusmieliset ampuvat herkemtt. + +Nuoret vallankumous-upseerit eivt voi ihan slitt ampua omia +heimolaisiaan. He pitvt niit taantumuksen pimittmin uhreina eivtk +itsetietoisina hylkiin. + +Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidn toverinsa +Kuninkaansaarella eivt voi laskea selvksi Santahaminaa, sill samassa +kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat +peloissaan. He pyytvt kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan. +Nuoret upseerit uskovat, ett heidn oikeutettu asiansa innostuttaa +kaikkia yhtymn heihin. + +Voi nuoruuden suurta hyvyytt ja herkkuskoisuutta. + +Etk tied, jalo nuorukainen, ett etupolitiikka vallitsee mailman +asujainten mieli. Hallituksen miehill oli viel niin paljon saaliin +jakoa keskenn, ett yleist saaliin lhdett, Venjn taantumusta, ei +tahdottu kumota. Ja venlinen sotilas ei ollut viel kyllin myrtynyt, +ryhtykseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jlkeen oli +taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli +ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan. + +Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteit ei ollut. Voimat rupesivat +vhenemn. + +Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa +keskuudessa ja rohkaisee heit. Hn puhuu heidn suuresta +historiallisesta tehtvstn. Hn on itse haavoittunut, mutta hn ei +tunne kipua. Niin luja on hnen antautumisensa vapauden aatteelle. +Joskus hnen mieleens hiipii jokin muisto entisyydest, mutta se hipyy +hetken suuruuden ja pyhyyden edess. + +Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hn kiroo hallitusta. Hn +pusertaa huulensa yhteen, hnen silmns ovat vihasta mustat kuin y. + +Hn sihahtaa hampaittensa vlist: + +-- Lasketaan koko linnoitus maata myten sileksi. + +Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hn antaa aatteen +voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hn on marttyyriluonne. + +Lisksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista +panssarilaivaa tulossa Viipurista pin. + +"Slava" saapuu vihdoin. Sill on punanen lippu mastossa. Se lasketaan +lhelle linnoitusta. + +Mutta miksi ei sielt saavu toverien lhetyst Kuninkaansaarelle? + +Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee kkinisen laskelman. + +Satatuhatta vankia viruu Venjn vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin +sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat +tyytymttmi, niin mys suuri osa tykkivke. "Slava" ja "Cesarevitsj" +tulevat avuksi. Ei ht. + +Hyveen tytyy voittaa -- muuten olisi elm mielipuolien naamiohuvia. + +Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan +ja lhestyy "Slavaa". + +Kohanski rient kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venjn ylpeys. Siin on +2,000 miest ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia. + +Kohanskin laiva lhenee suurta panssarilaivaa. Hn ihmettelee, miksi se +pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hn heitt kuitenkin +epilykset mielestn, sill onhan sill punainen lippu -- ja +nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta. + +_Se punanen lippu oli provokatsioonia!_ + +Voi sit, joka sen mastoon vedtti. + +Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoon hnen sukunsa kirottu! +Hnen sukunsa ja hnen kyttjns suku! + +Ei mikn rankaisu voi tuota rikosta sovittaa. + +Kohanski nousee "Slavan" kannelle. + +Hnet vangitaan suomalaisten kera. + +Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat idinkielens kaikkien hornan +henkien nimet suustaan. + +Heidt on saatettu ansaan. + +Laivaa komentaa keisarin sisarenmies _Aleksanteri Mihailovitsj_, raukka +ja roisto! + +Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja +yli koko laajan Venjn se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta +myhemmin se sama meri, jolla hnen sinikirkkaat silmns syytivt vihan +voimaa provokaattorin ktyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita +vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen +vallankumouksellisten matruusien surmaamina! + +Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoot provokaattori ja hnen +heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hn miekkaan hukkuu. + + _Vapauteen, valoon! + Veriseen, jaloon + taisteluun kyk, te raatajat maan._ + +Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystvns paluuta, Kuninkaansaarelle. + +Roistot ovat viel kerran voittaneet. + +Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin mink ainoastaan Belzebubin +sikit voivat hornan kuiluista syst. + +"Slava" ampuu yhtmittaa. Santahaminasta ammutaan herkemtt. + +Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yritt viel +valaista pimeytt. + +Ruutikellari rjht. Hallituksen ktyri oli sen sytyttnyt. Ilma on +tynnn palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat. +Suomalaisia ja venlisi viruu hurmeisina vierekkin. + +Arkadj Petrovitsjin hymy ky yh kirkastuneemmaksi. + +Tuo suuri ihmeellinen lhestyy hnt -- marttyyrikuolema, joka on +venliselle vallankumoukselliselle kuin hell iti eptoivoisten +sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perst. + +Hn astuu hetkeksi huoneeseen. Hn ottaa brovninginsa, pit sit +kdessn ja aikoo asettaa sen ohimolleen. + +Sotilas astuu ovesta sisn. + +-- Toveri! + +Ja Arkadj Petrovitsj heittytyy sotilaan kaulaan niin hillittmsti, +ett nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan +niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, ett Venjn kaikki +miljoonat mustat peikot eivt voisi heit erottaa, + +Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: -- Kiitos toveri! + +Ja hn astuu rohkeana ulos, yritt jrjest viimeisell ponnistuksella +vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun +valkenemista. + +Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja +venliset vallankumoustoverit rinnakkain. + +On y ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu. + +Elma ei sy eik nuku. Hn odottaa viesti Viaporista. Hn oli kuullut +ruutikellarin rjhdyksen -- ja hnen sydmens on kuin rikki revitty. + +Hness on jokin kuollut -- elmn kauneus on ijksi ruhjottu. + +Piv koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906. + +Elma pukeutuu ja lhtee kaupungille. + +Siell liikkuu huhu: Kapina on eponnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja +Kohanski, punakaartilaiset ja venliset vallankumoukselliset ovat +vangitut. + +Milloinkaan ei Elma saisi nhd en Arkadi Petrovitsjia! + +Elma joutuu toiminnan pyrteeseen. Hnen tytyy yritt saada +siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon psseille vallankumouksen +sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat. + +Elma tapaa suomalaisia tymiehi. Ne kertovat, ett Punakaartin kanslia +on valloitettu, miehi vangittu -- lahtarikaartilaisia ammuttu -- -- + +Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nhneens Jemeljanoffin +tuotavan pivll kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja +vietvn pvahtiin. + +Hn sanoo hnen astuneen uljaana, p pystyss, kalpeana. Kerrottiin, +ett hn oli haavoittunut. + +Nuoren suomalaisen silmt kostuvat. Elman silmlautoihin nousee kuuma +tuskankyynel. + +Hnen elmns on sisimmssn pttynyt. + +Vapauden toivon touon on taantumus maahan lynyt kuin tuiman takatalven +raekuuro. Musta maa vaan kaameana siint. + +Seuraavat pivt kuluvat kuin unessa. + +Elma jrjest pakomahdollisuuksia niille, jotka psevt en pakoon. + +On paha paeta, sill suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset +saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen +ktyreille. + +Siin on palkka siit, ett todella tahtoi seurata Runebergin +isnmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori. + +Ei ihme, ett Venjn sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa +Suomea, sill suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia. + + _Kaikk' ota haudan synkeys + ja tuskat elmn, + tee niist luille nimitys. + Surua vhemmn + se nimi tuopi kuitenkin + kuin Viaporin petturin._ + +Hpe, ikuinen hpe koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita +vapaussankareita viel vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille, +jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut +Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venliset upseerit +ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa. + +Vaan Kohanskin kostonvalalla on viel voimansa. Meress ja maalla on +virunut venlisten mustien miesten ruumiita -- miten suomalaisten +ktyrien kynee!? + +-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- +-- -- -- -- -- -- -- -- + +Elma ei voi menn pvahtiin. Hn ei saa hertt huomiota, sill hn on +tyttmyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada +hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville. + +Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksillliset tunteet saavat vaieta. + +Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venlinen ystvtr tulee +Elman luo ja kertoo, ett hnen miehens on paennut ja ett nuoret +vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan. + +Kuolemaan! + +Venjn laki sislt armahduksen elinikiseksi vankeudeksi. Miksi juuri +nmt kaksi ovat tuomitut kuolemaan!? + +Elma jhmettyy, kun tm kauan kiusaava aavistus toteutuu. + +Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yrit pyyt heidn puolestaan armoa. Ei +kukaan uskalla. + +Belzebubin valta on jtnyt sydmet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet. + +Tuomitut kuolemaan siksi, ett tahtoivat hankkia muille onnea ja +vapautta. + +Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen +temmellyspaikka se oli! + +Nin ollen se on tuomittu hvin. + +Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivt yhteen tosiasiaan. Se +yhteiskunta, joka surmauttaa elmn kannattajat, on itse tuomittu +kuolemaan. + +Silm silmst, hammas hampaasta. + +Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hn kiroo oman paenneen miehens +pelkuruutta, hn kiroo Viaporin vapaiksi jneitten upseerien +alhaisuutta, sill tm ankara tuomio johtui siit, ett Viaporin muut +upseerit koettivat sill osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle +pelastaakseen itsens. + +Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitn saanut kansalle +selvitt. + +Hallitus ja kotimainen porvaristo ksi kdess kyttivt kansan +tietmttmyytt hyvkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain +tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo. + +Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymttmn vihan maansa +kaikille raukoille. + +Thn asti hn oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa +kunniantuntoon. Nyt hn nki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa +karvassaan. Tekopyhyytt se oli, suunsoittoa, kansan vaalisytti -- +muutamille se oli repsev puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran +saavuttamiseksi. + +Elma tunsi ymprilln kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin, +sos.dem. sanomalehdist muuttui varovaiseksi. + +Mutta vangittujen ja paenneiden leski oli avustettava. Koston vimma +sytytti mielet. Vapaiksi jneet toverit rystivt rahaa, murhasivat +provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja +tuomittiin elinikiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmn +puolueen sihteeri kirjoitti lehteen: + +_Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!_ + +Se oli suomalaistenkin kiitos siit, ett joukko huimapit oli mennyt +Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille! + +Ilman mritelm, noin vaan -- pois varkaat ja provokaattorit +puolueesta. + +Ja Elma tunsi, ett hneenkin painettiin poissulkemisen leima! + +Ha! Ha! Ha! + +Ei sille voinut muuta kuin nauraa! + +Elman hyv ystv, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nhtyn +Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla: + +"Eivtk sinulle riit ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin +tykist-upseerien kanssa!" + +Elma nauroi ja li puheen leikiksi. + +Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria: + +"lk vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on +seurustellut venlisen upseerin kanssa!" + +Ja tm oli ennakkoluulotonta kansainvlist sosialismia. + +Ha! Ha! Ha! + +Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla! + +Nuku siell taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidt yhteen liitti, +taistelu teidt puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidn +muistoanne. + + + + +VII. + + +Puolihmrss huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmkseen +jykki, tyn jytmi keski-ikisi miehi. He puhuvat hillityll, +tyynell nell. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin +kevll rystst tippuva vesi. + +Yksi heist, kookas, vahva ulkotylinen, nuori, vhn vilkkaampi mies, +tekee selkoa kynnistn paenneitten vallankumousjohtajien luona. + +Hn kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi +hirmuhallitusten ikeen alta. Hn vetoaa suomalaisten verrattain +vapaampaan yhteiskuntaelmn, jossa voi avustaa viel enemmn +ahdistettuja venlisi tovereita. + +Ja suomalainen luonne esiintyy tss puhtaimmassa muodossaan. + +Kun kerran oli tultu tietoisiksi siit, ett hallitus oli vr, oli se +kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtv, eik +vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava. + +Venliset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa -- ja +sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista. + +Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem. +puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat. + +Nurkassa istuu nuorempia miehi. He ovat iloisia veitikoita. Heill ei +ole mitn menetettv, heill on kaikki voitettavana. He vilahtavat +toisiinsa ja naurahtelevat. He pttvt pelastaa julkisen puolueen +sekaantumasta nin vaarallisiin asioihin. + +Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksininen metsinen tie. Mets on +jylh -- ja y on pime. Mke yls tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja +matkalla asemalle. Hnell on tylisten niskoilta kiskottuja rahoja +lompakossaan. + +Metsst ryntvt miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat. +kki kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet +pakenevat kauhun vallassa mik mihinkin. + +Huomispivn on lehdiss uutinen: Kauhea rystmurha Kouvolassa. Ja +seuraavina pivin saamme lukea, ett yksi roisto on saatu kiinni -- +ers nuori, tuskin kahtakymment tyttnyt nuorukainen. Hnelle on +matkalla annettu huumaavia aineita ja hn on tahtomattaan ilmaissut +kaikki. + +Nyt alkaa ajometsstys nitten nuorukaisten pern. + +Puolue ei tahdo tiet heist mitn. Vanhemmat puoluetoverit +surkuttelevat tllaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo +hylkii ja halveksii heit. Ja Venjn hallitus ostaa poliisilaitoksesta +etsivi; jotka kyvt ksiksi "vallankumouksen hulikaaneihin". + +Tyventalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen rtli. Hnen on +onnistunut piiloutua thn asti. Hn juo kahvia hyvn tuttavansa ja +aatetoverinsa kanssa. Tm aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perst +tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen. + +Suomi on saanut uuden kansanluokan -- kotimaisista provokaattoreista. + +Nyt ei ole vaikea toimia. Ers kovan onnen koettelema tunnustaa +etsivss kaikki -- huumaavien lkkeitten vaikutuksesta. Hn peruuttaa +seuraavassa kuulustelussa sanansa, -- mutta silloin on jo voitu vangita +tarvittavat henkilt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan. + +Ajomies on murhattu. Kenkn ei tunnusta tehneens murhaa. Kaikki +tuomitaan elinikiseen vankeuteen. + +Mutta mainita voi, ett mukana ollut virolainen renttu on pssyt +pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siell ko'on kultaa ja +hopeaa. + +Metsstyst yh jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Ern +muurarin vaimon tytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa +rintalapsen kanssa, josta seurasi, ett lapsesta tuli sairas ja +kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hn +synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja +tuskia voisi kuvata loppumattomiin. + +Aika oli kauhea. Veli pelksi veljen, tytr itin. + +Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun itins avulla saattaa +etsivien ksiin, milloin millkin tavalla. -- Kun todisteita ei ollut, +yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyn naimisiin +nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hn oli paremmin +suojattu poliisilaitoksen koirilta. + +Tyttmyys lissi tyven tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta +kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan +ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenisyysaatteen +julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi. + +Nyt alkoi viimeinen nyts siit ilveilyst, jota sanotaan Suomen +itsenisyyspyrkimiseksi! Ilveily se on tosiaan!! + +Bobrikoffin hvitetty Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdess +osan suomalaisten kanssa, jotka eivt saaneet nytell kyllin suurta +osaa suomettarelaisten leiriss, asettuivat muka +vallankumoustaistelijain riviin. + +Senaattiin psy ja siit johtuva virkavalta, jota seurasi suuria +taloudellisia etuja ja hyvt palkat ja elkkeet, oli se aate, joka +elhytti nit vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin +perustuslaillisiksi. + +He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymttmn nuorison ja kansan +pauloihinsa. + +Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni -- kyh ja tuntematon. Ja monien +vuosien kalliit koulutiedot menivt siten hukkaan. Yksi noita +Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestn. +Melkein valmiina maisterina sai hn, kyhn tyttn, +vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta menn tuuliajolle. +Suuri osa nuoria tylisi pakeni etsimn eptietoista leipns muilta +mailta. Perheen-istkin joutuivat pois perheestn. + +Sill'aikaa johtavat henkilt hyvine varoineen viettivt maanpakolaisina +aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa. + +Mutta kehitys ei voinut thn seisahtua. Vastustus Venjn sortovaltaa +vastaan yh kiihtyi. + +Vkivallanteko vkivallantekoa vastaan tuli pivjrjestykseen. + +Kehittyi pomminheittmisjrjestelm. + +Mutta koska rahamiehet eivt itse tahtoneet panna henkens alttiiksi, +niin ne ostivat rahalla tylisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivt +niist kapakassa vetelehtivi laiskottelijoita, jotka nennisesti +tekivt pommiyrityksi kiskoakseen porvareilta rahaa. + +Tll ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi +anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tm sai osaksi hyvnkin +vallankumousperiaatteen huonoon huutoon. + +Juuri siksi, ett porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan, +se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmiss, ja tm +synnytti luokkatietoisuuden tyven keskuudessa. + + _Ei oikeutta maassa saa, + ken itse sit' ei hanki. + Ken vaivojansa valittaa, + on vaivojensa vanki!_ + +Elma aavisti tmn hyvin pian. Ja suurlakossa hn selvsti siirtyi +entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piirist -- kokonaan +tyven piireihin. + +Aseellisen kapinan edeltminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava +venlisi sotilaita, ett heidn ei tule kskyst ampua tylisvelji +-- vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heit veljesmurhaan +komentavat. + +Ja nyt Elman oli pakko syventy sosialidemokratiaan ja oppia ksittmn +kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen. + +Hn nki, ett suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt +taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tt konserttia +johtivat? Rasvamahaiset, sydmettmt liikemiehet, jotka nestivt +edustajia valtiopiville ainoastaan siksi, ett suomalaiset +kapitalistitkin saivat vhn kumartaa ruotsalaista ja venlist virka- +ja poliisivaltaa -- niin se oli "vallankumouksellinen". + +Suurlakossa psi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sit ennen +hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen ktyripuolue. + +Mutta aika kehittyi. Venjn taantumus syssi kaikki kotimaiset ainekset +pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue. + +Vuonna 1906 oli asema seuraava: + +Suomettarelaiset olivat syrjn systyt suurlakon avulla, miss tyn +teki tyvki ja punakaarti. Siit hyvst vaati kansa, etupss +sos.dem. puolue, yleisen nioikeuden niin miehille kuin naisille. + +Taistelu nioikeudesta oli kova v. 1905--1906. + +Porvaristo oli pahassa vlikdess. Vastustaakseen kansaa sen +nioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi +porvariston tytynyt turvautua Venjn sotajoukkoihin. Siihen he eivt +voineet alentua -- alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman +silmiss, joka oli sen verran epvarma tilanteesta, ettei julkisesti +uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen +porvariston tytyi suostua antamaan yleinen nioikeus. + +Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksi +kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla. + +Suomen perustuslaillisuusparka! + +Kansallisten pyrkimystens perusteella tytyi sen olla +vallankumouksellinen Venjn taantumusta vastaan herttkseen kansan +pohjakerrokset apuun. + +Niin tekivt ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen, +saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset +virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin ett suomettarelaiset olisivat +astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he mivt itsens +Venjn taantumukselle v. 1900 ja opettelivat -- toista idinkielt -- +venj! + +Ha! Ha! Ha! + +Virastoissa ei nyt kytetty suomea, -- vaan venj, suomea -- ja +ruotsia! + +Ha! Ha! Ha! + +Se huvitti Elmaa, jonka mielest suomettarelaisten kielipolitiikka oli +aina ollut liian laiha keppihevonen. + +Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenisyydest, -- mutta +ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, -- siksi ett he +nkivt tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin +kysymyksiin. + +Ha! Ha! Ha! + +Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut +Venjn ja Suomen, ja kun Venjn demokraattinen hallitus oli +hajoittanut eduskunnan juuri siksi, ett eduskunta vaatii itsenisyyden, +niin Suomen porvaristo iloitsi siit, ett Venjll oli viel niin +mustia voimia, ett ne estivt pistimien avulla sos.dem. edustajia +kokoontumasta laillisille valtiopiville. + +Tm porvariston ilo oli provokaattorin teko! + +Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia -- +ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina. + +Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyh" ja piispa +Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymn +kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen +sivistyksen. + +Lalli, joka silloin oli ensiminen todellinen, luokkatietoinen +suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Kylin jll. Mutta +tyhm kansa tuomitsi Lallin. + +Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen +metst ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehi +sotapalvelukseensa. + +Vuoroin tystivt venliset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti +suomalaista verta. + +Sdermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehi +poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan +Suomesta, jotta hn itse psi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siit +vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan +voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka +miehist oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin +kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen +kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot. + +Tllaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernri, +Pietari Braahe, "maa oli minuun ja min maahan tyytyvinen". + +Mutta Suomessa oli tyytymttmikin. Yksi heist, Arnold Messenius, +mestattiin hallitusvastaisena henkiln, koska hn yritti saada Suomea +itseniseksi. -- Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin +hallitus sen teki uskonnonvapauden nimess. + +V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehi, jotka ajoivat Suomen +itsenisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niist on tiede +provoseerattu kirjoittamaan, ett kertomus heidn Anjalan liitostaan on +mustin lehti koko Suomen historiassa. + +Yksi Anjalan miehist, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808 +Porvoon valtiopivill nimen "valtio" Venjn keisarilta Aleksanteri +ensimiselt. + +Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin +maankavaltajaksi, niihin huimapihin, jotka ajoivat Suomen itsenisyytt +takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hn asettui Anjalan miesten +kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka +uhrasi isnmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta. + +Ers Anjalan miehist, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se +oli miehen teko, sill suurempaa nyttelij ja valehtelijaa ei taida +lyty viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mit oli Ruotsin +kuningas Kustaa III. + +Jos ei hnen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte +kaikki, mit tahdotte" -- eik antanut mitn, nimittin Venjn +vliaikainen hallitus ja sen p!! + +Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verell oli voitettu vapaus +vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, rsyttivt +vastavallankumouksen pimet voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat +kasakoille "elkn" vaalikokouksissaan! + +Se oli porvarillisen provokatsiooni-jrjestelmn huippu! + +Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin +suoda kansalle rippuistakaan siit ylellisyydest, miss Suomen +"vapaamielinen" porvaristo oli thn asti rypenyt. + +Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka +tuomitsivat Suomen ensimisen itsenisen miehen, Lallin, tyhmiss +pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimist +itsenisyysmiest Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne +aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan +jttivt yksin nuoret venliset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin, +teloitettaviksi -- ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta +saattoivat nyttyty Venjn Stolypinin hirttonuorajrjestelmlle +"uskollisina"! + +Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisilisiin +kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin. + +Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit. + +Ja heidn vanavedessn kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja +tyhmt revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvt suuren +periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne +varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sill ne eivt uskalla antaa +hykt etumaisessa riviss, pelten kuolemaa aatteen edest. + +Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen +revisionisteista: + +"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!" + + + + +VIII. + + +Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista +merivenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepesti keskenn. +Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia +voimia ponnistaen yritt kantaa kahta mprillist sikaruokaa, niin +ettei kannelle mitn pirskahtaisi. Piv on kuuma ja sikaruoka on +pilaantunutta. Se haisee pahalle. + +Luutnantit kirpistvt nenns ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan +perst virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvitt, ett vaimo +ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sit sopivalla tavalla +pois kuljettaa. Sit ei saa ottaa pivll, koska pllyst on silloin +laivassa. + +Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma +painaa pns alas ja vaikenee. Taantumuksen iest tytyy tottua +kantamaan. + +Jlkeen Viaporin kapinan oli hn ja hnen miehens liian sopimattomina +joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epsuosioon ja +muutamilta sai suoraan havaita, ett olisi puolueelle edullista, ett he +siirtyisivt pois sen palveluksesta. + +He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epluotettavia" j.n.e. + +Elma ja hnen miehens ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon +elttkseen itsen kunnollisina korvenraatajina. + +Nyt selveni Elmalle puolue-elm. + +Ensin hnen miehens toimi yhtiss kahden "puoluetoverin" kanssa. +Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kvi +kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi sorani. Elman mies maksoi heidn +mielestn tyvelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niit kyllin, +yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, ett rahamies, sos.dem. puoluetoveri, +yhtin prokuristina sanoi, ettei yhti saa en liikepomaa, josta +olisi seurannut. ett Elman miehen pienet sstt olisi rahamies, +sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisess yhtin vararikossa. + +Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtin huostaansa. + +Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen +kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka +Elman olisi pitnyt miehineen sst tarvittavaan +vallankumoustaisteluun, kului loppuun hikilemttmn julkeissa +krjjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti +ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen +vrnvalantekijiden tymiesten ja Venjn hallituksen asettaman +suomalaisen poliisivallan avulla. + +Ern pivn Elman mies lytiin ksirautoihin ja sai istua kolme +kuukautta Katajanokan vankilassa -- syytettyn seitsemn markan +puuvarkaudesta, vaikka hnell itselln oli mets. + +Krjit kytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem. +puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, ett Elman +mies olisi voitu tehd kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyn +kansalaisluottamuksensa. + +Nin pitklle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa! + +Ha! Ha! Ha! + +Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostit, loi lantaa, mi +puutarhatavaraa torilla. Sill vlill hn synnytti lapsia ja koetti +seurata aikansa virtauksia. + +Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin +johtaville piireille. Siell ruvettiin kohtelemaan Elman miest -- +"tuttuun tapaan". + +Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut +talonsa kuntoon -- niin pankki pani sen kki rystlle ja af Virvelin +ja pitjn trokarit veivt Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta. + +Tiineit rotu-emsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi li heti nuijan +pytn, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota. + +Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintvitjat, kihlasormukset +ja vaatteet mytiin. + +Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin -- ottaen puutarhurinsa +idittmn kaksiviikkoisen lapsen viel lisksi huostaansa. Ainoa +ystv, joka Elmalle ji, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman +kanssa jakoi viimeisen leivn ja vlill nki nlk. + +Ikuinen kiitos sinulle, sin kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon +ja isntsi rehellisyyteen. + +Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirvin +kanssa. + +Kettumainen, entinen puoluemies avusti heit ensin huutamalla omiin +nimiins osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat +voimansa ja elmns valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijn vlill. + +Elma vanheni ja jykistyi, aivot vsyivt, into laimeni, sielu +katkeroitui. Ja ajaen kylmss syksyisess aamupimess laihalla +ruunalla kaupunkiin, hn paleli aina sisuksia myten hautoen +mahdollisuutta pelastua tst taloudellisesta ja henkisest ahdingosta. + +Ja tieto, ett hnen tavallaan krsi miljooneja Suomessa, satoja +miljooneja mailmassa, toisten ryvetess laiskuudessa ja hekumassa, se +tytti hnen sielunsa verenhimoisella kostolla. + +Laiha kyhn hevonen krsi tyn paljoutta ja viljan puutetta, lapset +krsivt vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli +rikkininen tiilenrykki. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittmtn. +Ty oli ylenmrist, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma +sanoi, ett Elma oli rappiolla -- ja syy oli oma. Niin rkttivt +sukulaisetkin! + +Oi, Siperian ermaitten elm ei ole sen jylhemp kuin Suomen +korvenraatajan elm hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venjn +vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidtetty kuin +itsekyllinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem. +puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee +vasemmistolaisia. + +Ainoastaan taidemailmassa joku ja tyvki ottaa asian humoristiselta +kannalta -- ja tm kansan humri piti Elmaa hieman vireiss +taantumuksen verisess ilveilyss. + +Ympristn tykansa, niitten joukossa moni "siven" kapitalistisen +mailman tuomitsema, muodosti Elman ympri henkivartijaston, joka piti +puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille +poliisihykkyksille. + +Pitjn johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen ji usein ihan +avuttomaksi krjill, miss puoluetaistelu kvi nappulavarkauksien +krjjuttujen puitteissa. + +Mutta Venjn hallitus on kiitollinen vhimmstkin palveluksesta. + +Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin mi erittin edullisella hinnalla +halkoja Venjn taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hn +vartioitti mys sangen innokkaasti kyhi, jotka kokosivat kuivia risuja +valtion mets-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei +vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin" +ohjelman. + +Hn siirtyi pitjn porvarillisten kartanonherrojen konsertista +Helsingin poliisilaitokseen ja siit osuusliikkeeseen johtavaksi +sieluksi. + +Ja viel kerran sos.dem. puoluetoverit iskivt kyntens Elmaan. Se +tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden +sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten +kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava +palvelijain palkkaselostus osuusliikkeess tarjottiin lehteen, niin +puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jsenet, kielsivt ilmi +tuomasta osuusliikkeen asioita, sill se koski +"sosialidemokraattejakin". + +Viel siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jlkeen v. 1906. + +Vasemmistolaiset merkattaisiin mielelln viel rosvoiksi ja +provokaattoreiksi, jos lytyisi Suomessa sopivaa, miliisi siihen asiaan +ryhtymn. Mutta nyt ei lydy en sellaista miliisi. +"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa. + +Niin! Niin! Hyvt herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja +maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko +teidn paperinne puhtaat sin suurena pyykinpesun pivn?! + +Viaporin kapina v. 1906 ei ole viel ihan pttynyt. + +Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkikn. Se on kai +hankittava. Sen vaatii vanha hyv tapa. + + + + +VIII. + + +Tyventalo kohoaa kuin jttilislinna Tlnlahden rannalla Suomen +pkaupungissa. + +Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni vlkkyy +syksyauringon valossa. + +Ympri Suomea ky vaalitaistelu valtiopiville v. 1917 syksyll. + +Historian kaikki aallot lyvt tt tyventalon muuria vastaan +hyrskyten vaahtopisn. + +Suomen itsenisyys on ratkaistava. + +Lallin piispanmurha Kylin jll sukeltaa pakanallisena voimana esiin +humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat +ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydess. +Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa +rikkomaan vliaikaisen Venjn hallituksen asettamia sinettej +eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijrven Paavo toivoo jo satoa +kylvstn, maatylinen odottaa helpotusta tyns aivoja +tylsistyttvst raskaudesta. + +Kaikki -- kaikki -- yksin kymmenvuotiset jrjestnuoretkin haluavat +elmnmuutosta. + +Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevll +nell pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla +valtiopivill, he luulevat olevansa ylen viisaita. + +Elma istuu viereiseen pytn. Hn ei tahdo heit tervehti. Hnt +kiduttaa heidn itserakas, tyhm naamansa. + +Ers tummanverev, pieni naisedustaja puhuu pitkveteisell, +itsekyllisell nell. Hn on mielestn ylen diplomaattinen. Hnen +miehens on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehens +grammofooni. Hn toistaa aina: "niin sanoo mieheni". + +Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevn myttyyn, jos hn ei istu +valtiopivill v. 1917. + +Hn on nytkin valittu, Elma lukee lehdest. Mit? Juuri tuon +naisedustajan vaalipiirist on yksi paikka sosialisteilta menossa +porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyry +on siell kynyt niin korkealla, ett olisi luullut sen lakaisevan koko +porvariston! + +Rouva naisedustaja on kai tyytyvinen. Hnen on nykyn liian mukava +lhtekseen kansalle puhumaan. Vht siit, meneek paikka porvareille +vai eik, kunhan hn vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja +arvoasemaansa. + +Se on sit jrkev keskitien korkeampaa diplomatiaa. + +Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa +vaalipiiriss. Miten ky muualla!? + +Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat +eivt jaksa maaseutupiireiss kyllin asemaa puolueen eduksi selvitt. + +Voi, sin hyvnnahkainen kansa! Vielk tarvitaan vuosia, ennenkuin +osaat niilt kyllin vaatia tyt, niilt, jotka niskoillasi kellivt!? + +Edustajarouvat menn taapottavat. Heill on hyv palkka, hyv asunto ja +hyv ravinto. Mutta lehdest luetaan, ett nuori 24 vuotias tymies on +sairastunut jsenjykistymiseen rasvan puutteesta. + +Ja kadulla hiipii tyttmi, silmt kiiluvina, valmiina rystn. Ja +siell kuljeksii naisia, -- valmiina ammattihaureuteen. + +Tyventalo on kuin jttilislinna. Sen sisll kulkee ihmisjoukko kuin +kohiseva koski. Siin on toivoa, siin on kostonvimmaa, siin on +polttavaa sivistysjanoa ja eptoivon verenhimoa. Siin on kokonainen +mailma. Siin on uusi historia, uusi usko, uusi elm! + +Siin on uusi ihminen! + +Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hn kuulee kuinka se kuohuu, hn tuntee, mit +se sisimmssn haluaa ja toivoo. Hnen on niin hyv olla. + +Hn istuu pydn pss ruokalassa. + +Siell nauraa nuoria, elmnhaluisia tyttj ja poikia. Silmt +vlkkyvin he ovat valmiit luomaan uutta elm. Siell istuu elmn +kouluttamia jrkevi keski-ikisi tymiehi ja naisia. Siell istuu +tyytyvisi vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei +ulotu porvarien valta. + +Kuinka autuas eik lie elm, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo +oman tyventalon seinien sisll! + +Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis. + +Elma sulkee hymyillen silmns ja muistaa nuoren, solakan vartalon +Viaporin tykist-upseerin sinisess puvussa. Hn nkee tummat, +haaveksivat silmt, hymyilevt huulet ja kastanjanruskean silen tukan. + +Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hnen korvissaan: + +"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on +lapsellinen!" + +-- Mit rouva miettii silmt kiinni? -- kuuluu sointuisa ni. + +Ja Elma nkee edessn tumman, sihkyvsilmisen tymiehen, ern niist +Viaporin kapinasta vangittuja. + +-- Muistan menneit aikoja, -- vastaa Elma. + +-- Mits niist! Nyt pyritn voittoon! Nyt ollaan iloisia! -- Ja nuori +mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan -- ja miten on yh vaan +tehtv valistustyt. + +Elma hymyilee. + +Kansan usko hyveeseen on loppumaton! + +Ole siunattu, sin voimakas, elmnhaluinen kansa, sin haaveileva, sin +kaunis -- sin uskossasi luja kuin suuri kirkassilminen, rusoposkinen +lapsi. -- Sin minun armas Suomen kansani! + + + + + +End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS *** + +***** This file should be named 15832-8.txt or 15832-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/ + +Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + diff --git a/15832-8.zip b/15832-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6a4cf2f --- /dev/null +++ b/15832-8.zip diff --git a/15832-h.zip b/15832-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..9cbc4a1 --- /dev/null +++ b/15832-h.zip diff --git a/15832-h/15832-h.htm b/15832-h/15832-h.htm new file mode 100644 index 0000000..61aba0a --- /dev/null +++ b/15832-h/15832-h.htm @@ -0,0 +1,2767 @@ +<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"> +<html> +<head> +<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1"> +<title> Vallankumouksen vyryss, kirjoittanut Elviira Willman-Eloranta</title> +</head> +<body> + + +<pre> + +The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Vallankumouksen vyryss + Novelli + +Author: Elvira Willman + +Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS *** + + + + +Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm. + + + + + +</pre> + +<center><h1>Vallankumouksen vyryss</h1> + +<h1>Novelli</h1> + +<p> </p> +<h2>Elviira Willman-Eloranta</h2> + +<p> </p> +<h2>Ensimmisen kerran julkaistu 1918.</h2> + + +<p> </p> + +<h2>OMISTETTU</h2> + +<h2>MINNA CANTHILLE.</h2></center> + + +<p> </p> + +<p>Sinulta, Minna Canth, olen elmni ensi hertyksen saanut. Sinun nerosi +on minut tyhn kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sin olet +meidn nuorten tienviittoja, sin, joka jo sivistyksemme +aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa:</p> + +<p><i>Teidn lakinne ja oikeutenne, – ne piti minun juuri ampua!</i></p> + +<p> <i>Elviira Willman-Eloranta.</i></p> + + +<p> </p> + +<center><img src="images/kohanski.jpg" alt=""> + +<p><b>Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski,</b></p> + +<p>(<span lang=RU style='mso-ansi-language:RU'>Подпор. +Евгень +Лвовичъ +Коханскій</span>)</p> + +<p>oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt +vallankumoukselle. Lhtiessn, kuten luuli, ystvllisille laivoille, +joutui hn ansaan, ja sai antaa nuoren henkens ihanteittensa puhtauden +pantiksi Viaporin kapinassa 1906.</p></center> + + +<p> </p> + +<center><img src="images/jemeljanoff.jpg" alt=""> + +<p><b>Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff,</b></p> + +<p>(<span lang=RU style='mso-ansi-language:RU'>Подпор. +Аркадь +Петровичъ +Емеляновъ</span>).</p> + +<p>iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennttnyt lailliseen ikn, +ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen reen Viaporin +kapinassa 1906.</p></center> + + +<p> </p> + +<center><h2>I.</h2></center> + + +<p>Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja +kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittm sivukatua pin oli +rakennettu talo, joka sislsi viisi huonetta, suuren, lpi rakennuksen +ulottuvan kykin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen. +Pss oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kykin toisella syrjll, +oli kamari ja rakennuksen perll oli suuri sali kolmine ikkunoineen.</p> + +<p>Tss talossa asui Elma iso-itins hoitamana.</p> + +<p>Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka ers jsen, Elman iso-idin +is oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestn. Tm iso-idin +is oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hn oli pannut ensi luokan +kuntoon, rahaa hn oli koonnut sek avioliitollaan ett +maanviljelykselln. Lapsilleen hn oli jttnyt melkoisen perinnn.</p> + +<p>Iso-idin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava +mies. Hn oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot +raha-ajat. Hyrylaivat rupesivat syrjyttmn purjelaivat ja niin +hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien +rahavarat vhiin.</p> + +<p>Iso-idin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hn +osasi kapitalistisella tavalla vlitt muitten rahoja ja huolimatta +feodaalisen tuotantomuodon hvimisest, hn, purjehtien +suurkapitalismin vanavedess, pysyi verin miehen.</p> + +<p>Elman iso-iti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen rystsuunnan +edustajan kanssa. Nuorimman veljens perhett hn piti joukkona, joka +hytyi pikkueljien nylkemisell. Se sukuhaara ji siksi Elmalle ihan +vieraaksi.</p> + +<p>Vanhimman veljens perheen kanssa iso-iti sopi varsin hyvin.</p> + +<p>Hnen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkk +olemukseltaan. Elen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen +mailman keskuudessa, tuo Kysti-eno oli tehnyt henkisen ja +yhteiskunnallisen haaksirikon.</p> + +<p>Elma muisti hyvin tuon enon.</p> + +<p>Hnell oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli +harmaanliskeinen. Lisksi Elma muisti, ett Kysti-enolla olivat +omituiset tummat silmt, joiden katse oli pelottavan lpitunkeva, +silloin kuin Kysti-eno puhui jotain syv. Mutta enimmkseen Kysti-eno +singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin sdyllisist +ylhisist porvareista. Hn nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja +pankinjohtaja-enolle ja hnen perheelleen. Kysti-eno nauraa virnui +Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hnen tanssiville +koreille tyttrilleen ja silloin iso-itikin nauroi. Elma ksitti +puheesta, ett pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa +tehnyt yht ja toista – rahasta. Pormestarin Kysti-eno sanoi tyhmn +juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi,</p> + +<p>Takaapin kuuli Elma sanottavan, ett Kysti-eno oli hassu. Se oli muka +johtunut Kysti-enon huonosta elmst.</p> + +<p>Kysti-eno oli kynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa +piireiss koulussa ollessaan. Sitten Kysti-eno oli lhetetty Tukholmaan +kehittymn liikemieheksi. Mutta Kysti-eno oli tuhlannut isns rahoja +teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen +ei is antanut varoja. Kysti-eno kutsuttiin Suomeen – ja rupesi +juomaan. – Sanottiin, ett teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta +Kysti-enosta rentun.</p> + +<p>Kysti-eno ei ollut elissn typiv tehnyt. Hn tapasi aina sanoa, +ett rikas suku elttkn hnt. koska se ei antanut hnen kunnostautua +taiteilijana. Ja silloin Elma nki, miten Kysti-enon suupielet vihasta +vrisivt.</p> + +<p>Mist suku siis syytti Kysti-enoa? Hn oli muka juonut. Mutta suvun +muut jsenet joivat tuhat hullummin. Hn muka rakasteli liikaa, mutta +itse asiassa Kysti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon +tylistyttn. Sek oli se Kysti-enon "hulluus"?!</p> + +<p>Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, ett Kysti-eno ei tahtonut +liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyll oli +rikas, mutta jota harmitti tmn laiskurin verotus.</p> + +<p>Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan, +esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi +iso-iti, ett hn osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla +asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne +lhetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyss, usein koko +miehistineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidtti leskilt ja +orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiilt nostamilla rahoilla +"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettn. Leskien ja orpojen nimess +iso-iti kirosi konsuli-enoa ja Kysti-eno singahutteli purevia +ivasanoja.</p> + +<p>Toinen set leivotutti laivavelle leip pilaantuneista jauhoista, +joissa oli toukkia. Sit pilkkasi Kysti-eno ja sanoi, ett kun toukkia +on leivss, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-idille +ja Kysti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista.</p> + +<p>Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, ett Elmasta tulee kuin +Kysti-eno ja ett hn on trken nkinen kuin iso-iti.</p> + +<p>Kukaan muu ei suosinut Kysti-enoa kuin Elmaa iso-iti. Kellekn muulle +ei Kysti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lmpimsti kuin +iso-idille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kysti-eno tuli +levottomaksi ja pisteliksi. Sanottiin sen johtuvan Kysti-enon +pilaantuneista hermoista.</p> + +<p>Elma kunnioitti kovin Kysti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi +hnen huuliltaan. Sanottiin, ett Kysti-eno oli puhehullu, Kysti-eno +kuvasi, miten hn oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen +nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin +hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen +sivistystehtvst. Miten Elma rakasti Kysti-enoa! Miten hn ihaili +Kysti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hnen hehkuvia tummia silmin ja +noita herkki vrjivi huulia tummien viiksien alta. Kysti-eno puhui +niin muotosointuisaa kielt, hn loihti niin kirjavia mielikuvia silmien +eteen, hnen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista +typerist sukulaisista! Elman mielest Kysti-eno oli nero, srkynyt +suuruus. Sanottiinhan aina, ett jos Kysti olisi elnyt ihmisiksi, +olisi hnest tullut Suomen ylpeys ja ilo, – nyt hn oli Suomen +ikisuru.</p> + +<p>Tm yh lissi Elman kiintymist Kysti-enoon ja iso-itiin. Ne olivat +Elman mielest periaatteen ihmisi, muut olivat ahdasmielisi +poroporvareita.</p> + +<p>Elma kuuli mys Kysti-enon kaikki rakkauden surut. Kysti-eno saattoi +vilustua odotellessaan tuntimrin sen talon edustalla, mihin hnen +ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hnelle viimeisill +penneilln ostamansa ruusukimpun keskell talvea. Tm ihailtu neitonen +oli sitten pilkannut Kysti-enoa ja se srki Kysti-enon mielt. Surunsa +eno sitten purki iso-idille, joka krsivllisen kuunteli.</p> + +<p>Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisens +voittaakseen lemmittyns ja vaikka kuolla pakkaseen hnt odotellessa! +– Mutta jrkevt ihmiset nauroivat Kysti-enon ritarillisuudelle, he +pitivt hnt hulluna, vaikka kaikki mynsivt, ettei kukaan osannut +niin ylevsti kyttyty kuin Kysti-eno.</p> + +<p>Kysti-enolla oli kolme velje, kaikki iso-idille mieluisia tavallaan. +Anton-eno oli tullut ulkomailla etevksi insinriksi ja muutti +Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli +Henrik-eno. Kolmas oli hyv maanviljelij, Oskar-eno, humoristinen, +hauska vanhapoika.</p> + +<p>Iso-iti vetosi aina thn sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hn ei +sopinut.</p> + +<p>Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mik leipomisella, mik +hattuompeluliikkeell, mik millkin. Ne olivat kylmsydmisi, +sivistymttmi ihmisi. jotka kesteiss sivt, joivat ja panettelivat +toinen toisiaan. Iso-iti oli kuuluisa siit, ett hn aina pilkkasi +heidn lrptyksin.</p> + +<p>Kysti-enon kera oli iso-iti Elman ihanne. Ja isoidilt lie Elma +perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elmnviisautta.</p> + +<p>Iso-iti oli tasavaltalainen sanan tydess merkityksess. Eno, +tehtaanomistaja, iso-iti, tdit ja Elma sivt aina samassa pydss +tyven kanssa. Iso-iti kytti kirkossakin viel silkki, vaikka kaikki +muut rouvat kyttivt hattua. Eik iso-iti krsinyt mitn styeroa +eik arvonimityksi.</p> + +<p>Jos joku nousukkaana yritti nytell ylev osaa, niin ei kukaan osannut +hnt paremmin pilkata kuin iso-iti.</p> + +<p>Iso-iti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa +vuoksi. Klyjn hn julkisesti pilkkasi niitten vrennyksien ja +liikepetosten vuoksi. Ern klyn alhaista karuutta hn nauroi ihan +ollessaan vieraana klyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hykt +iso-idin kimppuun, sill oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa +hnt kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja ptti tulla +sellaiseksi, ett kansa hnt samalla tavalla rakastaisi ja +kunnioittaisi.</p> + +<p>Siveysasioissa iso-idill oli ihan ihmeelliset periaatteet +porvarirouvien mielest. Aviottomain lasten itej ei iso-iti koskaan +soimannut, vaan auttoi niit. Kerjlisi hn kohteli paremmin kuin +konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille.</p> + +<p>Ja sitte iso-idill oli viel toisiakin kummia periaatteita. Hn sanoi, +ett nainen voi olla yht etev kuin mies, ett naisella on muutakin +tehtv mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiest. Nin Elma sai +toisista tytist erivn kasvatuksen. Iso-idin hommasta Elma psi +Helsingin yhteiskouluun. Iso-idin suojassa Elma sai aivan vapaasti +kehitty.</p> + +<p>Ihmiset sanoivatkin, ett iso-iti tulkitsi piplian toisella lailla kuin +itse kirkkoherra, ja ett kirkkoherra aina hnen kanssaan +raamatuntulkintakahakassa hvisi.</p> + +<p>Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielest, siksi juuri, ett hn seurasi +iso-idin opetusta.</p> + +<p>Elma ei kiinnittnyt huomiota vaatteisiin eik tukkansa laittamiseen, +hn yritti olemaan koulussa etev ja hyv tykansalle.</p> + +<p>Elma psikin hyvin nuorena ja hyvill todistuksilla ylioppilaaksi.</p> + +<p>Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut +palavan isnmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan +itsenisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehi ja Suomen sodan +sankareita v. 1808–1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin +kiinnittnyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen +Porvoon valtiopivill.</p> + +<p>Se oli Suomen kansan onnen lhde – itsenisyys ja toinen onnen ehto – +oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli.</p> + +<p>Lhteneen ruotsalaisista porvaripiireist ja kasvatettuna ruotsalaisen +aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi +muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistyst.</p> + +<p>Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hn Suomea kyhksi, mutta +ihanteelliseksi maaksi.</p> + +<p>Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kielt +Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden +sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti +saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien +kesken. Se oli Elman elmn periaate.</p> + +<p>Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo sorani. Tuo sivistynyt +ruotsalainen aatelisto kytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kielt ja +kuitenkin Elma oli lukenut, ett Suomen kansa oli verelln vuossatoja +suojellut Ruotsia Venj vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi +Elma vhitellen vetytyi erikseen aatelisista ystvistn ja etsi seuraa +kirjoistaan.</p> + +<p>Mit korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo +kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksi, joista ptekij +oli talonpoikain ja kansan petkutus sek raakamainen syminen, juominen, +vaatettaminen ja sukupuolielmn irstailu. Jo iso-iti oli ylemmn +porvariston tuominnut hvin.</p> + +<p>Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin +ihailtava. Tuo tietmttmn kansan pilkkaaminen oli ainoastaan +sopimaton.</p> + +<p>"lk vaatiko kansalta enemp, kuin mit sille on annettu", sanoi +Elma.</p> + +<p>Tmn johdosta levisi Elmasta puheenparsi, ett hn on omituinen.</p> + +<p>Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hnen +elmns sai toisen suunnan.</p> + +<p>Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielell, oli nyt annettava +suomenkieliselle kansalle.</p> + +<p>Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi, +sill Elmasta toivottiin paljon.</p> + +<p>Elma viskattiin nin ollen kiihkeimpn kielitaisteluun ja entisten +koulutoveriensa kauhuksi hn rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on +aatelisten ylimysmielisyytt ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten +rintamassa.</p> + +<p>Tulivat routavuodet jlkeen v. 1900. Elma oli ensimisen +asevelvollisuusasiaa selvittelemss talonpojille. Ja ihme tapahtui +hness. Selittessn maalaisrengeille perustuslakien trkeytt, hn +nki suurta kylmkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heit ei liikuttanut +perustuslaki? He eivt sit tunteneet, he eivt olleet sit laatineet, +he eivt siit vlittneet, sill <i>heill ei ollut nioikeutta</i>!</p> + +<p>Nyt Elman elm sai sislln!</p> + +<p>Mit merkitsi kansalle se, kvik virastoissa keskustelu suomen tahi +ruotsinkielell, kun kummallakaan kielisell ylluokalla ei ollut +kaikupohjaa laajoissa tylispiireiss, ja mit merkitsi kourallisen +ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, – <i>kun koko +kansa ei ottanut siihen osaa</i>!</p> + +<p>Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jttilisty Venjn +hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistnyt Suomelta vapauden, sen lait, +ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla – taloudellisella +rappiotilallakin!?</p> + +<p>Ensi synkk kokemus kansaa koskettaissa, oli vkiviina, joka tylsistytti +aivot ja veti tyliset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius +ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja +yleinen nioikeus naisillekin, joka vetisi koko kansan yhteisiin +pyrkimyksiin. Mik avara tymaa nin aukeni Elmalle hnen mielestn.</p> + +<p>Ja mit Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat +raittius- ja siveyskysymyst. He joivat itse ja elivt epsiveellisesti. +Elma erosi heistkin – erosi nuoruutensa lemmityst, joka oli +suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin +osa ylioppilaista silloin.</p> + +<p>Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja +leivn saannin karkoittaen hnet yliopistosta hnen +asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi.</p> + +<p>Silloin Elma antautui taiteelle.</p> + +<p>Hn uskoi nyt lytneens ihanteensa vapaan mielikuvituksen +valtakunnassa – mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin +muotoa. Sislt oli sivuseikka. Kyhien, sorrettujen huokauksia ja +kyyneleit ei saanut hummaavalle ylluokalle nytt, vaan kutkuttavaa, +sokaisevaa, pumpulipehme tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta +hiveniksikn, tahi paksua, aistillista, kevytt pilaa, joka oli +mautonta!</p> + +<p>Elma pakeni taidemailmasta – murtuneena, vsyneen.</p> + +<p>Synkkn lepsi sateisen kespivn taivas pikkuisen rantakaupungin +ylpuolella. Saarnit iso-idin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade +piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin +ikkunaruutuja, joiden ress Elma istui painaen pns ikkunan +keskipuuta vastaan.</p> + +<p>Bobrikoffin rautaluja ksi kouristi koko maata, kuin raakalainen +raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui vkiviinan huumeessa. Venjn +kansa ja armeija oli kuin helvetist komennettu hirvijoukko, joka +tappoi kaiken, joka oli hyv ja jaloa. Kuului viestej +vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin +hulluudesta ja kaiken turmiosta.</p> + +<p>Oman maan virkamiehet vain lihoivat tss Bobrikoffijrjestelmn +mdnnisyydest, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma +ui kuin haisevassa lokaviemriss. Ei uskaltanut avata suutaan +huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen – lantaansa.</p> + +<p>Silloin viskattiin lyhyt shksanoma ovesta sisn.</p> + +<p>"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernri Bobrikoffin".</p> + +<p>Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspiv 17 p. maaliskuuta 1917, +ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin kevesti, kuin sin pivn, +jolloin levisi tieto, ett nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman +henkens hinnalla vapautti maan siit hirvist, joka on sit +painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa +niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ress. Usko vapauteen, +luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea +uhaten taantumusta.</p> + +<p>Ja suurlakossa syksyll vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle.</p> + +<p>Vuonna 1905, ern kauniina heinkuun aamuna, astui nuori venlinen +tykistluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin +asemasillalle ja etsi silmilln kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa.</p> + +<p>Hn nytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hn +tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivt kunniaa. +Suomalainen kantaja otti hnen matkatavaransa, kuunnellen tyynen +venlisen upseerin vilkkaita selityksi.</p> + +<p>Suomalainen katsoi nyrn nkisen, mutta peitetyll halveksumisella +hallituksen edustajaa. Ja tm taas tunsi itsens kuin noloksi tmn +tyynen, varman katseen vaikutuksesta.</p> + +<p>Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venjksi hotellia ja ajuri +lksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua yls.</p> + +<p>Upseeri katseli ymprilleen. Hn nki vilahdukselta Kansallisteatterin +jykevn edustan harmaasta kivest hakattuine koristeineen. Hn kiinnitti +huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hn vaipui mietteisiin. Tmn +pienen maan pkaupunki vaikutti hneen kunnioitusta herttvsti. Hn +tunsi olevansa siistiss, sivistyneess ympristss.</p> + +<p>Ajuri seisahtui Kmpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siell +vallitsi sama siisteys, sama jrjestys, mik vallitsi kaduilla. Sama +kohtelias, mutta halveksiva katse piili tllkin palvelijoiden +silmiss. Ohikulkevat muut, myskin suomalaiset, matkustavaiset +osoittivat selvemmin halveksumistaan.</p> + +<p>Pstyn huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi pltn +pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen.</p> + +<p>Hn olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin +tykistkoulussa oli hn suorittanut loistolla. Siihen hn oli hieman +ponnistanut. Hnen isns oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyll +palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittnyt ylen pitklle. Arkadjin +tytyi ajatella, ett hnen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen +kki arvossa. Se oli ollut idin viimeinen sana. Ole kunnollinen +upseeri!</p> + +<p>Arkadj Petrovitsh oli ollut hyv poika. Hn oli kovin hyvin kasvatettu, +sen arvostelun antoi hnest hnen kuolemansa jlkeen +taantumuksellisinkin upseeri. Hn oli hyvin kasvatettu, ehk siksi liian +kokematon ja herkk tunnelmille.</p> + +<p>Keskikesn aurinko paistoi helen Esplanaadin kadun puoleisesta +ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa. +Ja avonaisesta ikkunasta helhti lintujen viserryst. Tm tuntui +melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielest +keshuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan, +jotka olivat viettneet kesns Kaivopuistossa.</p> + +<p>Nukkuva hersi. Hn loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten +silmripsiens alta vastaiseen seinn, joka oli tyhj. Hotellihuone on +aina alaston. Hn etsi kellonsa ja katsoi sit. Se oli kahdentoista +korvilla. Iltapivll hnen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin +plliklle.</p> + +<p>Menisik kvelemn? Tuskinpa kannattaisi menn, muualle kuin symn.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj ei ollut viel vieraantunut tykistkoulun ankarasta +kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hn ottanut +hyvin vhn osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hn oli viettnyt +Sis-Venjn hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa +maatiloilla.</p> + +<p>Suurimman osan elmstn oli hn uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Nin +ollen hnen elmntapansa olivat hyvin yksinkertaiset.</p> + +<p>Hn peseytyi kki, veti uuden vaaleansinisen tykist-upseerin univormun +yllens, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyn vytisilleen ja nosti +sapelinremmin olkapilleen.</p> + +<p>Laskiessaan furaskan phns hn vilahti peiliin, oliko se suorassa ja +lhti ulos.</p> + +<p>Hotellin eteisess hn tunsi taas nuo halveksivat katseet ymprilln ja +se painosti hnen mieltn. Hnhn kantoi sortajan univormua sorrettujen +maassa.</p> + +<p>Raskasmielinen ilme kasvoissa hn astui ventungoksessa kadulla. Jokunen +venj puhuva nainen katsoi hneen tarkkaavasti. He nkivt kai, ett +hn oli uusi tulokas.</p> + +<p>Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, ett noissa naisissa ei ollut +mitn huomiota herttv. Ne nyttivt sangen keskistyisilt – ehk +ne olivat jalkaven upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia +tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot +olivat kylmn nkiset. He eivt kiinnittneet kadulla huomiotaan +nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin.</p> + +<p>Kappeli oli tynnn yleis, suomalaisia naisineen, venlisi +upseereita naisineen, ehk muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj +teki havaintojaan. Rotuero venlisten ja suomalaisten vlill oli +voittamaton. Suomalaiset elivt niinkuin venlisi ei olisi +olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venliseen.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia.</p> + +<p>Hnen vieressn istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset +lakit pss. Hn olisi tahtonut yhty heidn vapaaseen pakinaansa. +Mutta hnhn kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kielt.</p> + +<p>Ers naisylioppilas katseli sivultapin hnt ja kohdisti hneen +vihaisen ja halveksivan silmyksen.</p> + +<p>Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mielt kuin neulan pistos, veri kuohahti. +Miten tuo tytt tiesi, millainen hn oli. Se viha oli ennakkoluuloa, +mutta – ei ihme, – olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venlisen +upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syd raikasta, +hyv aamiaista.</p> + +<p>Sen hn havaitsi, ett ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin +Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hn tuli taas hyvlle plle. Hnen +slaavilainen luonteensa sislsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia. +Hnt vain painosti yksinisyys tss iloisessa kesisess ympristss.</p> + +<p>Orkesteri soitti kauniita, vieraita svellyksi. Ne olivat ehk +suomalaisia, vuoroin hivelevn suruisia, vuoroin puhtaan hilpeit. +Aistillisuutta ei niiss ollut.</p> + +<p>Hn oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa ett Suomi oli +Venjn surun lapsi. Hn oli mys kuullut, ett Suomella oli oma +konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvt raha-asiat ja suunnaton +edistymishalu. Hn oli kuullut mys, ett suomalaiset olivat hyvin +viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivt ainakin +suomalaiset. Naiset etupss olivat ylpen ja tyttmisen kulmikkaan +nkisi.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielens +keveksi.</p> + +<p>Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja jrkevksi, se aikaansaa +sivistyst ja siisteytt, jrjestyst ja hyvinvointia.</p> + +<p>Jumala paratkoon, sellaista ei nhnyt Venjll! Nuori luutnantti +huokasi syvn ja rupesi muistelemaan venlisten maanalaisten +lentokirjasten sislt.</p> + +<p>Oli hpe, ett suuri Venj oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen +oli armeija! Jaappanin sodassa oli hpellisesti hvitty. Tytyi saada +duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistyst. +Mutta milloin se toteutuisi!?</p> + +<p>Kaksi silmiinpistvsti puettua, sminkattua naista istui hieman +loitompana, thystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen +punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain thystelivt +venlisi miehi Suomessa?!</p> + +<p>Iltapivll Arkadj Petrovitsj kulki pienell laivalla Viaporin +linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttins plliklle. Ilma oli +kuulakkaan kirkas. Satamassa hyrysi vaaleiksi maalattuja +matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon +sininen katto ja kullatut pyrykt loistivat helein sinist taivasta +kohti. Elm oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma.</p> + +<p>Oikealle jivt Kaivopuiston vihret kummut ja sirot huvilat. Sinne +hipyi iloinen Klippanin ravintola, mist kuului veiken operetin +sveleet torviorkesterin soittamina.</p> + +<p>Vasemmalle ji purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat +purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta, +varmuutta, taitoa! Ja tm ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja, +sill Viapori oli kuin peikkoluolasto!</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj hyppsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Hnt vastaan +lehahti hnen kotimaansa tunnelma. Hn tunsi nuo harmaat, nyrn +nkiset raskautetut sotilaat. Hn oli ennen nhnyt upseerien tyket +kasvot sotilaita tervehtiss. Hnen mieltn ahdisti niin, ett silmt +vettyivt. Hn muisti lehmukset kotikylns peltojen takana, hn muisti +niitten tuoksun ja balalaikan nen ja hnen tuli niin kovin ikv.</p> + +<p>– Arkadj!</p> + +<p>Rumannkinen, punatukkainen nuori upseeri tuli kytv pitkin alas +rantaan.</p> + +<p>– Hyv piv.</p> + +<p>– Milloin saavuit?</p> + +<p>– Tnn.</p> + +<p>– Aiotko ilmoittautua?</p> + +<p>– Heti.</p> + +<p>– Seuraa minua.</p> + +<p>Nuoret upseerit kulkivat eptasaista kytv pitkin epsiistien +kasarmien ohi, mist kuului harmonikan rmpytyst. Ikkunoista tirkisti +harmaita, ikvystyneit kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen +sotilaitten surulliset naamat.</p> + +<p>Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, miss kyskenteli ja +istuskeli hikilemttmn ja tylyn nkisi eri arvoisia upseereita. +Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivt htilevn makeankohteliaasti +ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmkiskoisempia.</p> + +<p>Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen.</p> + +<p>Sotilas teki kunniaa niin trskvsti kuin ollen valmis lymn pns +kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvn kumarruksen. +Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa +ktens lakin reunalle. Itsevaltias hn oli rykmentissn, kuin keisari +itse valtaistuimella. Hnen suosiostaan riippui yksiln kohtalo. +Linnoituksen komendantti vain harvoin nyttytyi tavallisille +kuolevaisille.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kvi upseerien kesken nopea +tarkkaava arvostelu.</p> + +<p>Nuoret luutnantit laskivat yhdell silmyksell, ilmestyik kilpailija +everstinnan suosiosta. Kapteeni thysti, oliko tulokas kyllin +tottelevainen ja hommaavan nkinen, jotta hn itse voisi paljon ottaa +lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mit sukua +ja seurapiiri tulokas oli. Kukaan ei vlittnyt tulokkaan tietomrst +tykisttieteess.</p> + +<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon skeisen punatukkaisen luutnantin +nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff +Mihailoffskin tykistkoulusta.</p> + +<p>Kumarruksia, kohteliaisuuksia.</p> + +<p>Ja pian ystvykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon.</p> + +<p>Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli, +pyt, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton mr kirjoja ja +sanomalehti.</p> + +<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan nkinen nuori luutnantti, jonka +suunpieliss piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hn, ollen +puolalaista aatelia, olisi itseens koonnut kaikki ne koston tunteet, +jotka Venjn hirmuhallituksen verityt olivat synnyttneet Puolan +onnettomassa kansassa.</p> + +<p>Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hnest eivt +pitneet liioin upseerit, eivtk mys naiset.</p> + +<p>Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot +valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa kki esiin +pilvien takaa. Hn hymyili koko kasvoillaan ja laski ksivartensa +Arkadjin olkapille.</p> + +<p>– Minun on ollut sinua ikv, kuin olisin kaivannut morsiantani.</p> + +<p>Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle.</p> + +<p>– Tll on niin hirven ikv. Ei muuta kuin juopottelevia everstej, +jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia +rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa +maalatuilta everstinnoilta – ja naimahaluisia tyttri.</p> + +<p>– Ents sotilaat?</p> + +<p>– Hyvnnahkaisia pelkureita!</p> + +<p>Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sill hn tiesi vanhastaan, ett +Kohanski halveksi venlisi; talonpoikia – puolalaisena. Hn sanoi +siksi hyvin vakavana:</p> + +<p>– Meill on siis tll paljon tyt.</p> + +<p>– On.</p> + +<p>Kohanski huusi sotilaalle, ett tm laittaisi teet. Sitten hn otti +esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa +tytt.</p> + +<p>– Neiti – – –</p> + +<p>– Niin. Lue.</p> + +<p>Arkadj luki:</p> + +<p> Es ist eine alte Geschichte<br> + doch wird sie immer neu!<br> + Und wem sie just passieret,<br> + dem bricht sie das Herzentzwei.</p> + +<p>(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu – +murtuu sydn).</p> + +<p>– Unohdettu. – Kohanski veti syvsti henken. – Nyt en rakasta +muuta, kuin vapautta ja – sotilasakitatsioonia!</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hn haaveili rakkautta. +Hnen ihanteensa oli nainen, mutta mist sen lytisi?</p> + +<p>Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystvykset rupesivat sotilaan menty +kuiskaillen puhumaan politiikkaa.</p> + +<p>Tarvitsisi jrjest hyv akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli +linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia. +Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvn propagandistina.</p> + +<p>Ystvykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli +kuvaava tyyppi. Hn varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen +kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin, +arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpes. Jos sota syttyisi, +ei sill sinn tekisi mitn. Patterikanuunat eivt kantaneet niin +kauas, kuin laivatykit.</p> + +<p>Jemeljanoff painoi pns alas. Oi, tt kurjaa komentoa! Ja Pietarissa +mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen nyttjt taikauskoisen, +puolihpern hallitsijan ymprill.</p> + +<p>Jemeljanoffilla ei ollut viel asuntoa.</p> + +<p>Ystvykset paneutuivat yhdess nukkumaan rautasnkyyn.</p> + +<p>Nukkuessaan laski Kohanski ksivartensa ystvns Kaulaan sanoen:</p> + +<p>– Minun on niin ikv, Arkadj, ett voisin itke.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj naurahti pimess.</p> + +<p>– Kuvittele, ett olen kaunis tyttlapsi!</p> + +<p>Kohanski murahti nauraen:</p> + +<p>– Silloin en voisi sinuun luottaa, enk uskoa sinulle maanalaista +sotilasakitatsioonia. Parempi, ett olet mies!</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>II.</h2></center> + + +<p>Suurlakko oli tullut kuin kevinen myrsky. Se rikkoi talven jt. Se +karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti ltkt ja +loihti esiin lmpisen iltasateen.</p> + +<p>Ruoho alkoi pivll viheriid. Muuttolinnut palasivat Etelst.</p> + +<p>Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan +marseljeesia ja kansainvlist tyvenmarssia julkisesti kadulla. + +Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas. +Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu.</p> + +<p>Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siell hn +istui poliisimestarin pydn ress ja seurasi mailman menoa.</p> + +<p>Hnest juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava.</p> + +<p>Suomen lippu vedettiin yls ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sill +nukkui sos.dem. puolueen vsyneet tilanteen valvojat isin.</p> + +<p>Slava-laivalta kenraalikuvernrin kekkereilt tullut luotsihallituksen +silloinen ylipllikk oli tydess tuuterissa, mutta lupasi kannattaa +kapakoiden sulkemista, sill hn ei juonut koskaan – paloviinaa.</p> + +<p>Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yll soitettiin +ainoalla kytettvll telefoonilla poliisimestarin huoneeseen, +voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi mryksest, – ett +voitiin vapauttaa.</p> + +<p>Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan +hiritsijin kaduilla.</p> + +<p>Viaporista ers hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada +tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpit.</p> + +<p>Sos.dem. komitea antoi maastalhtlipun Ameriikan kuuluisimmalle +miljardrille.</p> + +<p>Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan tydelt. +Mutta tapauksella olivat Venjll niin syvt juuret ja niin veriset +seuraukset, ett leikki ei huvita.</p> + +<p>Venlinen sotavki ei ollut niin hernnyt, kuin sen sivilivki; +niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hmmstyksestn taantumuksen +hallitus saattoi sotaven avulla panna toimeen ankaran koston. +Ensiminen duuma hajoitettiin, sen jsenet vangittiin. Pietarissa +pantiin toimeen verilylyj. Moskovan kapina eponnistui. Sevastopolissa +ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen +kauhuntit jlkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 pivn saakka. Kenties +ajanjakso 1905–1917 on verisin Venjn itsevaltiuden historiassa.</p> + +<p>Mutta se mys teroitti mielet vastustamaan olevia oloja.</p> + +<p>Bobrikoffin aika, suurlakko ja siit johtuva mielenkuohu, ei laskenut +ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun.</p> + +<p>nioikeustaistelu alkoi yhdelt puolen kiivaine, riskyvine +vittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat +pivjrjestykseen – ja venlisten keskuudessa alkoi +sotilasakitatsiooni.</p> + +<p>Ern synkkn, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman idin +asunnossa. Hn aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venjn osaston +toimittaja ja vieras.</p> + +<p>Toimittaja oli ennestn Elmalle tuttu. Hn puhui lyhyesti Elmalle +asiansa, ett venliset vallankumoukselliset pyytvt hnen asunnossaan +saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaven keskuudessa.</p> + +<p>Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silm kohdistui vakavina hneen. +Hn tarjosi ktens slaaville ja sanoi:</p> + +<p>– Tulkaa!</p> + +<p>Venlinen pudisti lujasti Elman ktt ja sanoi kevyesti kumartaen:</p> + +<p>– Kiitn.</p> + +<p>Ja niin Elma joutui ihan lhelle vallankumouksen vyry.</p> + +<p>Harva se y saapui hnen asuntoonsa noin kymmenkunta venlist +sotilasta – milloin tykistvke, – milloin merivke. Akitaattorit +puhuivat heille ja he levittivt tietoa kasarmeihin.</p> + +<p>Mit he puhuivat, siit ei Elma aina saanut selkoa, sill hn ei osannut +aivan hyvin venj.</p> + +<p>Akitatsioonin ptytty vallankumoukselliset jivt Elman luo saksaksi +selitten hnelle Marxin periaatteita ja Venjn vallankumouksen eri +vaiheita ja vivahduksia.</p> + +<p>Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike – +punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen +toimintaan.</p> + +<p>Ern herttaisena kevtiltapivn Elma tupsahti tulla iloisena ja +kkiarvaamatta punasen kaartin pllikn yksityisasuntoon.</p> + +<p>Hn kertoi jotain ilahduttavaa plliklle – mutta kntyi samassa ja +nki sohvalla nuoren tykistven pukuun puetun upseerin.</p> + +<p>Elma eroitti kaksi hymyilev, tersharmaata silm, vaaleat viikset.</p> + +<p>Solakka vartalo kohousi pydn takaa.</p> + +<p>Elma kuuli lausuttavan venjksi nimens ja vieraan upseerin nimen.</p> + +<p>Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistst.</p> + +<p>Elma ei osannut venj, miehet jatkoivat sken keskeytynytt vakavaa +keskusteluaan ja Elma meni pllikn rouvan luo ruokasaliin.</p> + +<p>Myhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistkapteeniin, tmn +rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingiss +syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia.</p> + +<p>Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein +akitatsioonia harjoittavat.</p> + +<p>Elma kehittyi heidn seurassaan nopeasti.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>III.</h2></center> + + +<p>Kallion reunalla istuu nuori tykistven upseeri. Hnen sininen, hyvin +istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapt. Sinisten, +pingoittuneitten housujen lpi nkyy srilihasten soikeat muodot.</p> + +<p>Hn istuu p kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa +kahvalla puhuen osaksi venjksi – osaksi saksaksi.</p> + +<p>– Min en ole koskaan voinut krsi venlisi upseereita, – sanoo +Elma viivytellen, mutta varmasti.</p> + +<p>Nuori luutnantti nostaa pns ja nauraa helesti, niin ett koko +hammasrivi paljastuu tyteliitten huulien vlist.</p> + +<p>– Sitten tytyy minun knnytt teidt, – vastaa hn.</p> + +<p>Elma katsoo nuoreen slaaviin epilevin ilmein.</p> + +<p>Venlinen on hnelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi +viettelijksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempi +kansoja.</p> + +<p>Elma katsoo tuskan tuike silmiss nuoreen upseeriin.</p> + +<p>– Min ymmrrn, – vastaa slaavi matalammalla nell.</p> + +<p>Ja slaavi alkaa selitt Elmalle, ett Bobrikoffin politiikka jo +valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; ett keisari Aleksanteri I +oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista +Venjn uskollisimman rajamaakansan. Mutta hn lis, ett hovia +ymprivt kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat +toimeen kapinoita tehdkseen itsens trkeiksi ja vlttmttmiksi +niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta.</p> + +<p>– Tuo on inhoittavaa, – vastaa Elma tiukkana.</p> + +<p>Slaavi kohottaa olkapitn.</p> + +<p>– Se on Venjn alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa +provokatsioonia.</p> + +<p>Elma alkaa kuunnella nuoren venlisen esityst.</p> + +<p>Hn kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja +ohjelmallisesta siveellisest turmelemisesta. Hn kuulee puhuttavan +tjerkassien kyhdyttmisest, Puolan hvittmisest, tataarien +kiihoittamisesta kristitylt armenialaisia vastaan. Hn kuulee historian +suuresta Venjst, Moskovan tsaarien veritist ja bojaarien +suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimisin strelitsein ja +viimeiseksi kirgiisilisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta +ja tukahuttavat Lnsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset +Venjll. – Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla +baritooninell.</p> + +<p>Elmasta on kuin istuisi hn hirvittvll teloituspaikalla. Korpit +rkkyvt ihmishaaskojen ymprill, y levitt mustan vaippansa yli +kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa vristytt. Silloin +tulee tiet pitkin nuori bojaari, joka kietoo hnet lmpiseen siniseen +turkisvaippaansa ja sanoo:</p> + +<p>– Me ratsastamme kotiini. Siell kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen +tattarakukka. Siell balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot +tanssivat nurmella. Min nostan sinut satulaan ja me kiidmme kuin +tuulisp yli aron taivaan rantaa kohti.</p> + +<p>Nuori slaavi unhoittaa saksan kielens. Hn puhuu venj, hnen +kummalliset suhahtelevat nens vaikuttavat kuin kuuma kestuuli. Hnen +silmns verhottu sihky pakottaa Elman sulkemaan silmns ja Elmaa +raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hn ktkee kasvonsa ksiins.</p> + +<p>– Mik teidn on?</p> + +<p>– Minun on niin kovin ikv. En parane, ennenkuin koko Venj on +vallankumouksen liekiss. – Elman ni vrht.</p> + +<p>Ja nuoren slaavin silmist vlht liekki, kuin kuuman sulatusuunin +aukosta. Elma sulkee taas silmns. Hn horjahtaa noustessaan seisomaan +ja slaavi auttaa hnt kalliota alas.</p> + +<p>Elma kulkee pari askelta, – irtaantuu ja kulkee ylpen yksin.</p> + +<p>Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hn huomaa tmn silmiss +veitikkamaisen hymyn. Hnt huvittaa luultavasti suomalaisen naisen +koppavuus. Se on niin outoa Venjll. Sen on Elma kuullut muilta +akitaattoreilta.</p> + +<p>He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venjksi Marxin ja Bebelin +ympri ja naiset eroavat herroista hetkeksi.</p> + +<p>On ilta. Hyvnnahkaisen nkiset, rokonarpiset venliset +tykistsotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja +hvinneet yhn. Nuori slaavi astuu ikkunan reen, katsoakseen +poistuvia sotilaita. Elma sanoo:</p> + +<p>– Varokaa, jos voisi lyty kadulla urkkijoita. Min sammutan tulen.</p> + +<p>Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan.</p> + +<p>Elma ei eroita hnest katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin +hienon profiilin ja tummat pitkt silmripset.</p> + +<p>Nuori slaavi ei puhu mitn. Hn uneksii vapaudesta ja onnellisesta +suuresta Venjst. Hn on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa +Suomen ja suomalaiset.</p> + +<p>Elma on mustasukkainen Venjlle.</p> + +<p>Hn istuu sohvan toiseen kulmaan ja ktkee kasvonsa ksiins.</p> + +<p>Slaavi kntyy silmiss viel unelmoiva samettitummuus.</p> + +<p>Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta.</p> + +<p>Hn tahtoisi hiipi niit lhelle ja unelmoida loppumattomista +tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta.</p> + +<p>– Mit te mietitte, – sanoo Elma hiljaa.</p> + +<p>– Kapinaa.</p> + +<p>Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo.</p> + +<p>– Mutta jos ei se onnistu, niin teidt vangitaan –</p> + +<p>– Ammutaan, – korjaa slaavi.</p> + +<p>Elma tarraa kiinni hnen ksivarteensa.</p> + +<p>– Itkisittek?</p> + +<p>– Itkisin, – purskahtaa Elman huulilta.</p> + +<p>Ja nuori muukalainen kuljettaa ktens Elman otsalle.</p> + +<p>– Muistaisitteko minua?</p> + +<p>– Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teit rakastaa, mutta me +muistamme teit aina.</p> + +<p>Ja nuori venlinen painaa pns lhelle Elmaa ja sanoo:</p> + +<p>– Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, ett kukaan minua jlkeen +kuolemani kiroo.</p> + +<p>Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hn kohottaa ktens nuorta upseeria +kohden, kuin tahtoisi hn kuolemaa torjua ja hnen pns vaipuu +vavisten hnen rinnalleen.</p> + +<p>– lk ennenaikoja surko, – sanoo upseeri.</p> + +<p>– Min pelkn niin.</p> + +<p>– Nyt min lhden, – sanoo nuori mies. – Kello on lhemms kaksi. +Hyv yt.</p> + +<p>– Hyv yt.</p> + +<p>Oi, miten Elma olisi tahtonut hnet pidtt. Mutta hn ei voinut. Suuri +Venj ja tykistsotilaat olivat propagandistille rakkaammat.</p> + +<p>Elma tarjoo hnelle ktens hymyillen.</p> + +<p>Nuori mies painaa sille lmpisen suudelman ja poistuu.</p> + +<p>Vaan Elma heittytyy tysiss pukimissa sohvalle ja itkee – itkee +hillittmsti ja neti.</p> + +<p>Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lmmin kesy. Alhaalla sataman +veteen heijastuu vlkkyvi valoja, kuin thti talvisella +pakkastaivaalla.</p> + +<p>Helsingin kaupunki on ihana tll kohdalla.</p> + +<p>Nuori upseeri nojautuu sohvan selk vastaan leuka ksien varassa. Hnen +oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympri, hnen solakka vasen +srens saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hnen +polviensa yli.</p> + +<p>Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin +asennossa vijymistilassa.</p> + +<p>Se on oikein, ett kenkn ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei +kenkn niin siron pehme.</p> + +<p>Nuori slaavi kntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin +sivulleen ja ristii ktens rinnoilleen, tuijottaen yn pimen.</p> + +<p>Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita +lemmittyns kuolemaan, jos tmn aatteet rikkovat hnen ptksins.</p> + +<p>Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hnell on jalo, +kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla, +joka on suorana otsassa, ei ny muuta kuin sen riviivat ja +kasvonkulma. Nen on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja +kaartuvat, silmripset pitkt ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa +nkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat tytelit ja suu +aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla.</p> + +<p>Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestisi suomalaisen kanssa +painissa. Mutta ratsun selss se vartalo taipuu kuin kaisla rannan +aallokossa. Srist nkyy, ett hn on paljon voimistellut.</p> + +<p>Vaitioloa kest kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana tlt, +rotuharrastukset erottavat venlisen ja suomalaisen, upseeri on +unohtanut kokonaan siviilihenkiln rinnallaan.</p> + +<p>Elmassa her pelko, ett olento hnen rinnallaan katoaa ja hn j +yksin.</p> + +<p>Silloin Elma hiipii uneksijan luo.</p> + +<p>Tm kntyy kki kuin herten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo +rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tm kepesti hymyilee ja +painaa huulensa Elman poskelle.</p> + +<p>Elmasta tuntuu, kuin leviisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se +huumaa ja hn vet syvlle henken. Nuori upseeri kietoo ksivartensa +Elman ympri. Elma nojaa poskensa pehme univormun verkaa vastaan ja +niin he istuvat kauan vaieten.</p> + +<p>– Eik Helsinki ole kaunis iltavalossaan, – kuiskaa Elma.</p> + +<p>Slaavi ei kuule.</p> + +<p>Elma luulee loukanneensa hnet ja sanoo, pehmesti kosketellen hnen +kttn:</p> + +<p>– Mit te mietitte?</p> + +<p>Venlinen havahtuu kki mietteistn, paljastaa valkoiset hampaansa ja +ottaa hnen ktens ksiins.</p> + +<p>– Ajattelen, ett jos asettaisin kuularuiskun tnne +haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pit +kurissa.</p> + +<p>Elma vavahtaa.</p> + +<p>– Onko teidn vilu, – sanoo slaavi hyvilevll nell.</p> + +<p>– Ei, – vastaa Elma, vaikka hn hermojnnityksest ihan vapisee.</p> + +<p>– Onpa, – sanoo nuori mies, ja sulkee hnet syliins. Sitten katselee +muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo:</p> + +<p>– Jlkeen kapinan min sanon teille jotain.</p> + +<p>Ja ihan suutelee Elmaa molemmille ksille, lmmitt niit kuumilla +kmmenilln ja kuljettaa Elmaa vhn matkaa ksivarsi vytisill. He +lhestyvt sitten valaistuja kytvi ja kulkevat vierekkin vaihtaen +mitttmi lauseita.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>IV.</h2></center> + + +<p>On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvt sortajain +kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja +yhtyvt sortamiinsa. Venlisen sotilaspuvun nkee suomalaisen +tylistkin rinnalla.</p> + +<p>On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla.</p> + +<p>Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jseni. Mailmankuuluisa +venlinen kirjailija puhuu.</p> + +<p>Duuman jsenet ovat vaatimattomassa venlisen talonpojan puvussa. He +puhuvat tyynesti, lmpimsti. Venlinen kirjailija puhuu hitaan +satiirisesti. Hn on puettu talonpoikaispukuun hnkin. Hnen veren +punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkens yli +mailman.</p> + +<p>Kivihiilimustansilminen venlinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hnen +sanansa ovat kuin riskyv lieskaa, hn sytytt, hn polttaa, hn +peloittaa, hn pieksee. Yleis on kuin huumeessa, sotilaat tulevat +levottomiksi, ilmassa on shk.</p> + +<p>Sitten on Elman vuoro. Hnt ahdistaa. Hn tiet, mit valmistellaan ja +hn epilee taisteluin voittoa.</p> + +<p>Tuolla hyvin kaukana – Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissn. +Miljoonien vapaus kangastaa hnen mielessns. Hn nkee suuren Venjn +viljavat maat ja niill tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa. +Hn nkee kansan iloisia verevi poskia, viisaat ilmeet heidn +kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hn kuvittelee laajaa +rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo +kullalla takaisin kauneutta ja virkistyst. Hn nkee uljaat, hyvin +puetut armeijat kansan rakastamana miliisin, kunniavahteina, eik +harhaan johdettuina hirviin. Hn unelmoi ihania unelmia.</p> + +<p>Hesperian puistossa puhuu Elma. Hn kuvaa kansan tuskan, hn kutsuu +miehet sankartyhn. Hn lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden +sankarien muistoa. Ja hn nkee sielunsa silmill nuoren sinipukuisen +tykkivkiupseerin makaavan hurmeessaan.</p> + +<p>Samettitummien silmien loisto sammuu, lmpinen ni vaikenee, sydn ei +en syki.</p> + +<p>Elman ni vrht ja hnen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hn vihkii +kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle.</p> + +<p>Hn lopettaa.</p> + +<p>Soiton sveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttvt valkoiset +haahmut.</p> + +<p> <i>Vapauteen, valoon!<br> + Veriseen, jaloon<br> + taisteluun kyk, te raatajat maan!</i></p> + +<p>Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin +haaksi hykyaallon harjanteella.</p> + +<p>Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri +veljeys-aate yhdist ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien +kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot.</p> + +<p> <i>Vapauteen, valoon!<br> + Veriseen, jaloon<br> + taisteluun kyk, te raatajat maan!</i></p> + +<p>Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin +pllikk komentaa puheessaan kuin esikunnan lhetti. Ers kiihkoilija +puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus!</p> + +<p> <i>T on viimeinen taisto.<br> + Rintamaamme yhtyk,<br> + niin huomispivn kansat<br> + on veljet keskenn!</i></p> + +<p>Vkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset +ajattelemaan, – – raskaita asioita.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>V.</h2></center> + + +<p>Elma joi teet illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinkuuta 1906.</p> + +<p>Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niit.</p> + +<p>Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi trhdysk annetaan +hirmuhallitsijan valtaistuimelle?!</p> + +<p>Punakaartin pllikn luo on kokoontunut miehi neuvottelemaan. Ne +siirtyvt Elman huoneustoon.</p> + +<p>Elma ei ota osaa keskusteluun. Hn laittaa teet, sill palvelija on +varovaisuuden vuoksi lhetetty pois kotoa.</p> + +<p>Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet +vittelevt – vittelevt, otetaanko osaa kapinaan vai eik.</p> + +<p>Sill'aikaa nuoret ystvykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan +Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta.</p> + +<p>Koko y kest poliitillista kokouksenpitoa.</p> + +<p>Elma sanoo:</p> + +<p>– Aamiaiseksi tulemme Viaporiin.</p> + +<p>Tykkivenkapteeni sanoo arasti:</p> + +<p>– Sit ei tied.</p> + +<p>Elma j miettimn.</p> + +<p>Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu +vallankumouksen vyryyn, taantumuksen Molokin kitaan?!</p> + +<p>Elmaa alkaa epilytt ja hnen kurkkuansa kuristaa..</p> + +<p>Olisiko tss yksityisten seikkailuhalu peliss? Olisiko asema epselv? +Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu +ansaan?!</p> + +<p>Keskell yt Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen +Viaporia.</p> + +<p>Sielt kuului toisinaan kuularuiskun riskint. Toisinaan kumeita +laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pime.</p> + +<p>Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rient taisteluun. Vaan hn ei sinne +pssyt. Eik nuori upseerikaan pssyt sielt en pois. Arpa oli +langennut.</p> + +<p>Seuraavana pivn oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia +tehtvi. Hn ei ajatellut, ei arvostellut. Hn kulki kuin unessa, kuin +kone, – ajatus yhteen kohdistuneena – kapinan voittoon – ja +taantumuksen hirvin kitaan joutumisen vlttymst.</p> + +<p>Elintarhan rinteell, Tlnlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma. +Punakaartilaisia valvoo rinteell, valmiina taisteluun. Pimess +vallitsee ystvyys tuntemattomien ja tuttujen vlill niin lujana, niin +pettymttmn kuin se ystvyys, joka yhdist kuolemaan vihityt.</p> + +<p>Kukaan ei ajattele itsen. Pikkusielujen arkipivinen toinen toisensa +repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsstysmailla, miss +metsstjien tytyy riistan puutteessa poistaa tieltn toinen toisen, +se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edess, joka +ksitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttmist, sosialistisen +ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venjn pelastamisen tuhoavasta +rystjrjestelmst.</p> + +<p>Airueet tulevat. Ptst pohditaan.</p> + +<p>Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmsti keskenn, +onnistuuko kapina – vai eik. Se ei heit peloita. Heidn nahkansa ei +ole vaarassa – mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten +on toisin laita.</p> + +<p>Elma menee kotia. Hn istuu pimess huoneessa. Nuori suomalainen on +seurannut hnt toverillisesti lpi kaupungin. Suomalainen ksitt +hnen tuskansa – ja tarjoo lohduttavana ktens. Ja Elman on niin +raskas olla.</p> + +<p>Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet –- aseet mukana. +Suomalaiset – punakaartilaiset – marssivat Viaporiin taistelemaan +rinnan venlisten kanssa.</p> + +<p>Ikipiviksi on hvinnyt rotuviha venlisten ja suomalaisten – +tosiaatteellisten ihmisten vlill.</p> + +<p>Mit eivt ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivtk +suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan +kansainvlinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa +valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti +punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota +vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jlleen.</p> + +<p>Viapori! Viapori! Viapori olisi meidn!</p> + +<p>Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808!</p> + +<p>Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevt, te kansan +tietmttmyydest hytyvt, te, jotka ylpeilette siit, ett teill on +taito kytt hyvksenne sit, jonka toiset ovat valloittaneet, ne, +jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nlkn ja +kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla.</p> + +<p>Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar!</p> + +<p>Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen +orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun.</p> + +<p>Morituri te solutant, Cesar!</p> + +<p>Mik ihana sana, mik jylh totuus!</p> + +<p>Mik piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvstelevt +poliitillisella viekkaudellaan, – ne hallitusmiehet!</p> + +<p>Hallitusmiehet!</p> + +<p>Venjn laajoilla tasangoilla kynt ja korjaa viljaa risainen, +nlkinen, kiltti talonpoika.</p> + +<p>Ahnas viljakauppias kahmasee silt miljoonansa, ostaakseen talonpojan +tyttret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien +rystyritystens suojaksi murha-aseitten eteen tahi jisiin +juoksuhautoihin kuolemaan.</p> + +<p>Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittneet +tuota vastustaa!?</p> + +<p>Ette, sill kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen, +juoppoudesta phttyneen naiseljkauppiaan bulvaani, joka rahasta +nyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venjn maan itsevaltias.</p> + +<p>Ja Jumala, siell taivaassaan lep tyn tehtyns. Hn on vanha, hn ei +pysty en mailmaa korjaamaan. Hn on elkevaari, jonka elkkeen papit +suuhunsa syvt aineellisesti. Jumalalle sytetn vaan saarnoja, +rukouksia ja uhrisauhuja.</p> + +<p>Mutta Jumalan valtakuntaan on ern pivn, kun tuska on ollut +suurimmillaan, tullut jrjen piru!</p> + +<p>Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille nin:</p> + +<p>Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun tytyy se myyd +everstinnalle, jotta psisit kapteeniksi. Sinun jrkesi on tervmpi +kuin rykmenttipllikn, mutta sinulla ei ole viel luontoa naida +rinkelikauppiaan eli majatalonpitjn raaka, irstas tytr, jonka +rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehi, pstksesi pllikksi. +Sin olet kykenev, sin yritt olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet +vievt sinut alaspin, sin saat sortua taloudellisessa taistelussa.</p> + +<p>Sano tm tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyryt sen +viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa. +Sin osaat komentaa sotilaita, sin osaat kytt kanuunoita. Kyt ne +jrjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta, +l syt elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! l mene taistelemaan +naisraiskaajien ja ryvrien puolesta. Hvit rumuus ja irstaisuus +mailmasta.</p> + +<p>Ja jos kansa her, johda se taisteluun pimeit voimia vastaan.</p> + +<p>Jumala pannaan hautaan. Ja jrki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan +tilalle.</p> + +<p>Ja jumalan elke riistettkn laiskottelevilta papeilta ja +kasvatettakoon sill kaunista, kirkassilmist, rusoposkista +lapsilaumaa, jonka hymyilevst katseesta nkee, ett se on iloisen +rakkauden luoma!</p> + +<p>Sin nuori upseeri, sin olet onnellinen, sin saat nostattaa tmn +tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun.</p> + +<p>Tm ajatus tytt sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa +muistaa taantumuksen hirviiden irvistvi leukoja, jotka ahnaasti +aukenevat pureskellakseen verist ihmislihaa, jonka sykhtelevt +hermosikeet eivt kest pitkien hampaiden pureskelemista.</p> + +<p>Vaan perkeleen myrkyttm ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen +vatsassa niin, ett ern pivn se itse oksensi sen ulos, hukkuen +omiin haiseviin ulostuksiinsa.</p> + +<p>Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvytt taistelevia lpi +aikojen, niit, jotka kauneutta ja hyvett kannattavat.</p> + +<p>Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus!</p> + +<p>Viaporissa ky keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentvt +vallankumouksellisten rjhtvn shrapnellit ja Santahaminasta +hallitusmieliset ampuvat herkemtt.</p> + +<p>Nuoret vallankumous-upseerit eivt voi ihan slitt ampua omia +heimolaisiaan. He pitvt niit taantumuksen pimittmin uhreina eivtk +itsetietoisina hylkiin.</p> + +<p>Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidn toverinsa +Kuninkaansaarella eivt voi laskea selvksi Santahaminaa, sill samassa +kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat +peloissaan. He pyytvt kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan. +Nuoret upseerit uskovat, ett heidn oikeutettu asiansa innostuttaa +kaikkia yhtymn heihin.</p> + +<p>Voi nuoruuden suurta hyvyytt ja herkkuskoisuutta.</p> + +<p>Etk tied, jalo nuorukainen, ett etupolitiikka vallitsee mailman +asujainten mieli. Hallituksen miehill oli viel niin paljon saaliin +jakoa keskenn, ett yleist saaliin lhdett, Venjn taantumusta, ei +tahdottu kumota. Ja venlinen sotilas ei ollut viel kyllin myrtynyt, +ryhtykseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jlkeen oli +taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli +ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan.</p> + +<p>Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteit ei ollut. Voimat rupesivat +vhenemn.</p> + +<p>Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa +keskuudessa ja rohkaisee heit. Hn puhuu heidn suuresta +historiallisesta tehtvstn. Hn on itse haavoittunut, mutta hn ei +tunne kipua. Niin luja on hnen antautumisensa vapauden aatteelle. +Joskus hnen mieleens hiipii jokin muisto entisyydest, mutta se hipyy +hetken suuruuden ja pyhyyden edess.</p> + +<p>Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hn kiroo hallitusta. Hn +pusertaa huulensa yhteen, hnen silmns ovat vihasta mustat kuin y.</p> + +<p>Hn sihahtaa hampaittensa vlist:</p> + +<p>– Lasketaan koko linnoitus maata myten sileksi.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hn antaa aatteen +voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hn on marttyyriluonne.</p> + +<p>Lisksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista +panssarilaivaa tulossa Viipurista pin.</p> + +<p>"Slava" saapuu vihdoin. Sill on punanen lippu mastossa. Se lasketaan +lhelle linnoitusta.</p> + +<p>Mutta miksi ei sielt saavu toverien lhetyst Kuninkaansaarelle?</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee kkinisen laskelman.</p> + +<p>Satatuhatta vankia viruu Venjn vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin +sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat +tyytymttmi, niin mys suuri osa tykkivke. "Slava" ja "Cesarevitsj" +tulevat avuksi. Ei ht.</p> + +<p>Hyveen tytyy voittaa – muuten olisi elm mielipuolien naamiohuvia.</p> + +<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan +ja lhestyy "Slavaa".</p> + +<p>Kohanski rient kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venjn ylpeys. Siin on +2,000 miest ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia.</p> + +<p>Kohanskin laiva lhenee suurta panssarilaivaa. Hn ihmettelee, miksi se +pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hn heitt kuitenkin +epilykset mielestn, sill onhan sill punainen lippu – ja +nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta.</p> + +<p><i>Se punanen lippu oli provokatsioonia!</i></p> + +<p>Voi sit, joka sen mastoon vedtti.</p> + +<p>Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoon hnen sukunsa kirottu! +Hnen sukunsa ja hnen kyttjns suku!</p> + +<p>Ei mikn rankaisu voi tuota rikosta sovittaa.</p> + +<p>Kohanski nousee "Slavan" kannelle.</p> + +<p>Hnet vangitaan suomalaisten kera.</p> + +<p>Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat idinkielens kaikkien hornan +henkien nimet suustaan.</p> + +<p>Heidt on saatettu ansaan.</p> + +<p>Laivaa komentaa keisarin sisarenmies <i>Aleksanteri Mihailovitsj</i>, raukka +ja roisto!</p> + +<p>Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja +yli koko laajan Venjn se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta +myhemmin se sama meri, jolla hnen sinikirkkaat silmns syytivt vihan +voimaa provokaattorin ktyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita +vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen +vallankumouksellisten matruusien surmaamina!</p> + +<p>Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoot provokaattori ja hnen +heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hn miekkaan hukkuu.</p> + +<p> <i>Vapauteen, valoon!<br> + Veriseen, jaloon<br> + taisteluun kyk, te raatajat maan.</i></p> + +<p>Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystvns paluuta, Kuninkaansaarelle.</p> + +<p>Roistot ovat viel kerran voittaneet.</p> + +<p>Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin mink ainoastaan Belzebubin +sikit voivat hornan kuiluista syst.</p> + +<p>"Slava" ampuu yhtmittaa. Santahaminasta ammutaan herkemtt.</p> + +<p>Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yritt viel +valaista pimeytt.</p> + +<p>Ruutikellari rjht. Hallituksen ktyri oli sen sytyttnyt. Ilma on +tynnn palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat. +Suomalaisia ja venlisi viruu hurmeisina vierekkin.</p> + +<p>Arkadj Petrovitsjin hymy ky yh kirkastuneemmaksi.</p> + +<p>Tuo suuri ihmeellinen lhestyy hnt – marttyyrikuolema, joka on +venliselle vallankumoukselliselle kuin hell iti eptoivoisten +sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perst.</p> + +<p>Hn astuu hetkeksi huoneeseen. Hn ottaa brovninginsa, pit sit +kdessn ja aikoo asettaa sen ohimolleen.</p> + +<p>Sotilas astuu ovesta sisn.</p> + +<p>– Toveri!</p> + +<p>Ja Arkadj Petrovitsj heittytyy sotilaan kaulaan niin hillittmsti, +ett nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan +niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, ett Venjn kaikki +miljoonat mustat peikot eivt voisi heit erottaa,</p> + +<p>Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: – Kiitos toveri!</p> + +<p>Ja hn astuu rohkeana ulos, yritt jrjest viimeisell ponnistuksella +vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun +valkenemista.</p> + +<p>Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja +venliset vallankumoustoverit rinnakkain.</p> + +<p>On y ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu.</p> + +<p>Elma ei sy eik nuku. Hn odottaa viesti Viaporista. Hn oli kuullut +ruutikellarin rjhdyksen – ja hnen sydmens on kuin rikki revitty.</p> + +<p>Hness on jokin kuollut – elmn kauneus on ijksi ruhjottu.</p> + +<p>Piv koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906.</p> + +<p>Elma pukeutuu ja lhtee kaupungille.</p> + +<p>Siell liikkuu huhu: Kapina on eponnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja +Kohanski, punakaartilaiset ja venliset vallankumoukselliset ovat +vangitut.</p> + +<p>Milloinkaan ei Elma saisi nhd en Arkadi Petrovitsjia!</p> + +<p>Elma joutuu toiminnan pyrteeseen. Hnen tytyy yritt saada +siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon psseille vallankumouksen +sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat.</p> + +<p>Elma tapaa suomalaisia tymiehi. Ne kertovat, ett Punakaartin kanslia +on valloitettu, miehi vangittu – lahtarikaartilaisia ammuttu – –</p> + +<p>Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nhneens Jemeljanoffin +tuotavan pivll kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja +vietvn pvahtiin.</p> + +<p>Hn sanoo hnen astuneen uljaana, p pystyss, kalpeana. Kerrottiin, +ett hn oli haavoittunut.</p> + +<p>Nuoren suomalaisen silmt kostuvat. Elman silmlautoihin nousee kuuma +tuskankyynel.</p> + +<p>Hnen elmns on sisimmssn pttynyt.</p> + +<p>Vapauden toivon touon on taantumus maahan lynyt kuin tuiman takatalven +raekuuro. Musta maa vaan kaameana siint.</p> + +<p>Seuraavat pivt kuluvat kuin unessa.</p> + +<p>Elma jrjest pakomahdollisuuksia niille, jotka psevt en pakoon.</p> + +<p>On paha paeta, sill suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset +saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen +ktyreille.</p> + +<p>Siin on palkka siit, ett todella tahtoi seurata Runebergin +isnmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori.</p> + +<p>Ei ihme, ett Venjn sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa +Suomea, sill suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia.</p> + +<p> <i>Kaikk' ota haudan synkeys<br> + ja tuskat elmn,<br> + tee niist luille nimitys.<br> + Surua vhemmn<br> + se nimi tuopi kuitenkin<br> + kuin Viaporin petturin.</i></p> + +<p>Hpe, ikuinen hpe koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita +vapaussankareita viel vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille, +jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut +Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venliset upseerit +ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa.</p> + +<p>Vaan Kohanskin kostonvalalla on viel voimansa. Meress ja maalla on +virunut venlisten mustien miesten ruumiita – miten suomalaisten +ktyrien kynee!?</p> + +<hr> + +<p>Elma ei voi menn pvahtiin. Hn ei saa hertt huomiota, sill hn on +tyttmyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada +hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville.</p> + +<p>Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksillliset tunteet saavat vaieta.</p> + +<p>Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venlinen ystvtr tulee +Elman luo ja kertoo, ett hnen miehens on paennut ja ett nuoret +vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan.</p> + +<p>Kuolemaan!</p> + +<p>Venjn laki sislt armahduksen elinikiseksi vankeudeksi. Miksi juuri +nmt kaksi ovat tuomitut kuolemaan!?</p> + +<p>Elma jhmettyy, kun tm kauan kiusaava aavistus toteutuu.</p> + +<p>Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yrit pyyt heidn puolestaan armoa. Ei +kukaan uskalla.</p> + +<p>Belzebubin valta on jtnyt sydmet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet.</p> + +<p>Tuomitut kuolemaan siksi, ett tahtoivat hankkia muille onnea ja +vapautta.</p> + +<p>Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen +temmellyspaikka se oli!</p> + +<p>Nin ollen se on tuomittu hvin.</p> + +<p>Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivt yhteen tosiasiaan. Se +yhteiskunta, joka surmauttaa elmn kannattajat, on itse tuomittu +kuolemaan.</p> + +<p>Silm silmst, hammas hampaasta.</p> + +<p>Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hn kiroo oman paenneen miehens +pelkuruutta, hn kiroo Viaporin vapaiksi jneitten upseerien +alhaisuutta, sill tm ankara tuomio johtui siit, ett Viaporin muut +upseerit koettivat sill osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle +pelastaakseen itsens.</p> + +<p>Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitn saanut kansalle +selvitt.</p> + +<p>Hallitus ja kotimainen porvaristo ksi kdess kyttivt kansan +tietmttmyytt hyvkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain +tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo.</p> + +<p>Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymttmn vihan maansa +kaikille raukoille.</p> + +<p>Thn asti hn oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa +kunniantuntoon. Nyt hn nki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa +karvassaan. Tekopyhyytt se oli, suunsoittoa, kansan vaalisytti – +muutamille se oli repsev puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran +saavuttamiseksi.</p> + +<p>Elma tunsi ymprilln kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin, +sos.dem. sanomalehdist muuttui varovaiseksi.</p> + +<p>Mutta vangittujen ja paenneiden leski oli avustettava. Koston vimma +sytytti mielet. Vapaiksi jneet toverit rystivt rahaa, murhasivat +provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja +tuomittiin elinikiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmn +puolueen sihteeri kirjoitti lehteen:</p> + +<p><i>Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!</i></p> + +<p>Se oli suomalaistenkin kiitos siit, ett joukko huimapit oli mennyt +Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille!</p> + +<p>Ilman mritelm, noin vaan – pois varkaat ja provokaattorit +puolueesta.</p> + +<p>Ja Elma tunsi, ett hneenkin painettiin poissulkemisen leima!</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Ei sille voinut muuta kuin nauraa!</p> + +<p>Elman hyv ystv, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nhtyn +Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla:</p> + +<p>"Eivtk sinulle riit ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin +tykist-upseerien kanssa!"</p> + +<p>Elma nauroi ja li puheen leikiksi.</p> + +<p>Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria:</p> + +<p>"lk vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on +seurustellut venlisen upseerin kanssa!"</p> + +<p>Ja tm oli ennakkoluulotonta kansainvlist sosialismia.</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla!</p> + +<p>Nuku siell taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidt yhteen liitti, +taistelu teidt puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidn +muistoanne.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>VII.</h2></center> + + +<p>Puolihmrss huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmkseen +jykki, tyn jytmi keski-ikisi miehi. He puhuvat hillityll, +tyynell nell. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin +kevll rystst tippuva vesi.</p> + +<p>Yksi heist, kookas, vahva ulkotylinen, nuori, vhn vilkkaampi mies, +tekee selkoa kynnistn paenneitten vallankumousjohtajien luona.</p> + +<p>Hn kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi +hirmuhallitusten ikeen alta. Hn vetoaa suomalaisten verrattain +vapaampaan yhteiskuntaelmn, jossa voi avustaa viel enemmn +ahdistettuja venlisi tovereita.</p> + +<p>Ja suomalainen luonne esiintyy tss puhtaimmassa muodossaan.</p> + +<p>Kun kerran oli tultu tietoisiksi siit, ett hallitus oli vr, oli se +kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtv, eik +vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava.</p> + +<p>Venliset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa – ja +sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista.</p> + +<p>Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem. +puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat.</p> + +<p>Nurkassa istuu nuorempia miehi. He ovat iloisia veitikoita. Heill ei +ole mitn menetettv, heill on kaikki voitettavana. He vilahtavat +toisiinsa ja naurahtelevat. He pttvt pelastaa julkisen puolueen +sekaantumasta nin vaarallisiin asioihin.</p> + +<p>Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksininen metsinen tie. Mets on +jylh – ja y on pime. Mke yls tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja +matkalla asemalle. Hnell on tylisten niskoilta kiskottuja rahoja +lompakossaan.</p> + +<p>Metsst ryntvt miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat. +kki kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet +pakenevat kauhun vallassa mik mihinkin.</p> + +<p>Huomispivn on lehdiss uutinen: Kauhea rystmurha Kouvolassa. Ja +seuraavina pivin saamme lukea, ett yksi roisto on saatu kiinni – +ers nuori, tuskin kahtakymment tyttnyt nuorukainen. Hnelle on +matkalla annettu huumaavia aineita ja hn on tahtomattaan ilmaissut +kaikki. + +Nyt alkaa ajometsstys nitten nuorukaisten pern.</p> + +<p>Puolue ei tahdo tiet heist mitn. Vanhemmat puoluetoverit +surkuttelevat tllaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo +hylkii ja halveksii heit. Ja Venjn hallitus ostaa poliisilaitoksesta +etsivi; jotka kyvt ksiksi "vallankumouksen hulikaaneihin".</p> + +<p>Tyventalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen rtli. Hnen on +onnistunut piiloutua thn asti. Hn juo kahvia hyvn tuttavansa ja +aatetoverinsa kanssa. Tm aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perst +tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen.</p> + +<p>Suomi on saanut uuden kansanluokan – kotimaisista provokaattoreista.</p> + +<p>Nyt ei ole vaikea toimia. Ers kovan onnen koettelema tunnustaa +etsivss kaikki – huumaavien lkkeitten vaikutuksesta. Hn peruuttaa +seuraavassa kuulustelussa sanansa, – mutta silloin on jo voitu vangita +tarvittavat henkilt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan.</p> + +<p>Ajomies on murhattu. Kenkn ei tunnusta tehneens murhaa. Kaikki +tuomitaan elinikiseen vankeuteen.</p> + +<p>Mutta mainita voi, ett mukana ollut virolainen renttu on pssyt +pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siell ko'on kultaa ja +hopeaa.</p> + +<p>Metsstyst yh jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Ern +muurarin vaimon tytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa +rintalapsen kanssa, josta seurasi, ett lapsesta tuli sairas ja +kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hn +synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja +tuskia voisi kuvata loppumattomiin.</p> + +<p>Aika oli kauhea. Veli pelksi veljen, tytr itin.</p> + +<p>Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun itins avulla saattaa +etsivien ksiin, milloin millkin tavalla. – Kun todisteita ei ollut, +yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyn naimisiin +nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hn oli paremmin +suojattu poliisilaitoksen koirilta.</p> + +<p>Tyttmyys lissi tyven tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta +kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan +ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenisyysaatteen +julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi.</p> + +<p>Nyt alkoi viimeinen nyts siit ilveilyst, jota sanotaan Suomen +itsenisyyspyrkimiseksi! Ilveily se on tosiaan!!</p> + +<p>Bobrikoffin hvitetty Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdess +osan suomalaisten kanssa, jotka eivt saaneet nytell kyllin suurta +osaa suomettarelaisten leiriss, asettuivat muka +vallankumoustaistelijain riviin.</p> + +<p>Senaattiin psy ja siit johtuva virkavalta, jota seurasi suuria +taloudellisia etuja ja hyvt palkat ja elkkeet, oli se aate, joka +elhytti nit vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin +perustuslaillisiksi.</p> + +<p>He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymttmn nuorison ja kansan +pauloihinsa.</p> + +<p>Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni – kyh ja tuntematon. Ja monien +vuosien kalliit koulutiedot menivt siten hukkaan. Yksi noita +Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestn. +Melkein valmiina maisterina sai hn, kyhn tyttn, +vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta menn tuuliajolle. +Suuri osa nuoria tylisi pakeni etsimn eptietoista leipns muilta +mailta. Perheen-istkin joutuivat pois perheestn.</p> + +<p>Sill'aikaa johtavat henkilt hyvine varoineen viettivt maanpakolaisina +aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa.</p> + +<p>Mutta kehitys ei voinut thn seisahtua. Vastustus Venjn sortovaltaa +vastaan yh kiihtyi.</p> + +<p>Vkivallanteko vkivallantekoa vastaan tuli pivjrjestykseen.</p> + +<p>Kehittyi pomminheittmisjrjestelm.</p> + +<p>Mutta koska rahamiehet eivt itse tahtoneet panna henkens alttiiksi, +niin ne ostivat rahalla tylisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivt +niist kapakassa vetelehtivi laiskottelijoita, jotka nennisesti +tekivt pommiyrityksi kiskoakseen porvareilta rahaa.</p> + +<p>Tll ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi +anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tm sai osaksi hyvnkin +vallankumousperiaatteen huonoon huutoon.</p> + +<p>Juuri siksi, ett porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan, +se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmiss, ja tm +synnytti luokkatietoisuuden tyven keskuudessa.</p> + +<p> <i>Ei oikeutta maassa saa,<br> + ken itse sit' ei hanki.<br> + Ken vaivojansa valittaa,<br> + on vaivojensa vanki!</i></p> + +<p>Elma aavisti tmn hyvin pian. Ja suurlakossa hn selvsti siirtyi +entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piirist – kokonaan +tyven piireihin.</p> + +<p>Aseellisen kapinan edeltminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava +venlisi sotilaita, ett heidn ei tule kskyst ampua tylisvelji +– vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heit veljesmurhaan +komentavat.</p> + +<p>Ja nyt Elman oli pakko syventy sosialidemokratiaan ja oppia ksittmn +kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen.</p> + +<p>Hn nki, ett suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt +taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tt konserttia +johtivat? Rasvamahaiset, sydmettmt liikemiehet, jotka nestivt +edustajia valtiopiville ainoastaan siksi, ett suomalaiset +kapitalistitkin saivat vhn kumartaa ruotsalaista ja venlist virka- +ja poliisivaltaa – niin se oli "vallankumouksellinen".</p> + +<p>Suurlakossa psi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sit ennen +hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen ktyripuolue.</p> + +<p>Mutta aika kehittyi. Venjn taantumus syssi kaikki kotimaiset ainekset +pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue.</p> + +<p>Vuonna 1906 oli asema seuraava:</p> + +<p>Suomettarelaiset olivat syrjn systyt suurlakon avulla, miss tyn +teki tyvki ja punakaarti. Siit hyvst vaati kansa, etupss +sos.dem. puolue, yleisen nioikeuden niin miehille kuin naisille.</p> + +<p>Taistelu nioikeudesta oli kova v. 1905–1906.</p> + +<p>Porvaristo oli pahassa vlikdess. Vastustaakseen kansaa sen +nioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi +porvariston tytynyt turvautua Venjn sotajoukkoihin. Siihen he eivt +voineet alentua – alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman +silmiss, joka oli sen verran epvarma tilanteesta, ettei julkisesti +uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen +porvariston tytyi suostua antamaan yleinen nioikeus.</p> + +<p>Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksi +kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla.</p> + +<p>Suomen perustuslaillisuusparka!</p> + +<p>Kansallisten pyrkimystens perusteella tytyi sen olla +vallankumouksellinen Venjn taantumusta vastaan herttkseen kansan +pohjakerrokset apuun.</p> + +<p>Niin tekivt ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen, +saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset +virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin ett suomettarelaiset olisivat +astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he mivt itsens +Venjn taantumukselle v. 1900 ja opettelivat – toista idinkielt – +venj!</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Virastoissa ei nyt kytetty suomea, – vaan venj, suomea – ja +ruotsia!</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Se huvitti Elmaa, jonka mielest suomettarelaisten kielipolitiikka oli +aina ollut liian laiha keppihevonen.</p> + +<p>Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenisyydest, – mutta +ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, – siksi ett he +nkivt tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin +kysymyksiin.</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut +Venjn ja Suomen, ja kun Venjn demokraattinen hallitus oli +hajoittanut eduskunnan juuri siksi, ett eduskunta vaatii itsenisyyden, +niin Suomen porvaristo iloitsi siit, ett Venjll oli viel niin +mustia voimia, ett ne estivt pistimien avulla sos.dem. edustajia +kokoontumasta laillisille valtiopiville.</p> + +<p>Tm porvariston ilo oli provokaattorin teko!</p> + +<p>Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia – +ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina.</p> + +<p>Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyh" ja piispa +Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymn +kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen +sivistyksen.</p> + +<p>Lalli, joka silloin oli ensiminen todellinen, luokkatietoinen +suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Kylin jll. Mutta +tyhm kansa tuomitsi Lallin.</p> + +<p>Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen +metst ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehi +sotapalvelukseensa.</p> + +<p>Vuoroin tystivt venliset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti +suomalaista verta.</p> + +<p>Sdermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehi +poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan +Suomesta, jotta hn itse psi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siit +vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan +voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka +miehist oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin +kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen +kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot.</p> + +<p>Tllaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernri, +Pietari Braahe, "maa oli minuun ja min maahan tyytyvinen".</p> + +<p>Mutta Suomessa oli tyytymttmikin. Yksi heist, Arnold Messenius, +mestattiin hallitusvastaisena henkiln, koska hn yritti saada Suomea +itseniseksi. – Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin +hallitus sen teki uskonnonvapauden nimess.</p> + +<p>V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehi, jotka ajoivat Suomen +itsenisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niist on tiede +provoseerattu kirjoittamaan, ett kertomus heidn Anjalan liitostaan on +mustin lehti koko Suomen historiassa.</p> + +<p>Yksi Anjalan miehist, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808 +Porvoon valtiopivill nimen "valtio" Venjn keisarilta Aleksanteri +ensimiselt.</p> + +<p>Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin +maankavaltajaksi, niihin huimapihin, jotka ajoivat Suomen itsenisyytt +takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hn asettui Anjalan miesten +kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka +uhrasi isnmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta.</p> + +<p>Ers Anjalan miehist, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se +oli miehen teko, sill suurempaa nyttelij ja valehtelijaa ei taida +lyty viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mit oli Ruotsin +kuningas Kustaa III.</p> + +<p>Jos ei hnen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte +kaikki, mit tahdotte" – eik antanut mitn, nimittin Venjn +vliaikainen hallitus ja sen p!!</p> + +<p>Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verell oli voitettu vapaus +vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, rsyttivt +vastavallankumouksen pimet voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat +kasakoille "elkn" vaalikokouksissaan!</p> + +<p>Se oli porvarillisen provokatsiooni-jrjestelmn huippu!</p> + +<p>Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin +suoda kansalle rippuistakaan siit ylellisyydest, miss Suomen +"vapaamielinen" porvaristo oli thn asti rypenyt.</p> + +<p>Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka +tuomitsivat Suomen ensimisen itsenisen miehen, Lallin, tyhmiss +pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimist +itsenisyysmiest Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne +aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan +jttivt yksin nuoret venliset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin, +teloitettaviksi – ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta +saattoivat nyttyty Venjn Stolypinin hirttonuorajrjestelmlle +"uskollisina"!</p> + +<p>Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisilisiin +kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin.</p> + +<p>Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit.</p> + +<p>Ja heidn vanavedessn kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja +tyhmt revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvt suuren +periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne +varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sill ne eivt uskalla antaa +hykt etumaisessa riviss, pelten kuolemaa aatteen edest.</p> + +<p>Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen +revisionisteista:</p> + +<p>"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!"</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>VIII.</h2></center> + + +<p>Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista +merivenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepesti keskenn. +Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia +voimia ponnistaen yritt kantaa kahta mprillist sikaruokaa, niin +ettei kannelle mitn pirskahtaisi. Piv on kuuma ja sikaruoka on +pilaantunutta. Se haisee pahalle.</p> + +<p>Luutnantit kirpistvt nenns ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan +perst virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvitt, ett vaimo +ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sit sopivalla tavalla +pois kuljettaa. Sit ei saa ottaa pivll, koska pllyst on silloin +laivassa.</p> + +<p>Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma +painaa pns alas ja vaikenee. Taantumuksen iest tytyy tottua +kantamaan.</p> + +<p>Jlkeen Viaporin kapinan oli hn ja hnen miehens liian sopimattomina +joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epsuosioon ja +muutamilta sai suoraan havaita, ett olisi puolueelle edullista, ett he +siirtyisivt pois sen palveluksesta.</p> + +<p>He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epluotettavia" j.n.e.</p> + +<p>Elma ja hnen miehens ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon +elttkseen itsen kunnollisina korvenraatajina.</p> + +<p>Nyt selveni Elmalle puolue-elm.</p> + +<p>Ensin hnen miehens toimi yhtiss kahden "puoluetoverin" kanssa. +Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kvi +kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi sorani. Elman mies maksoi heidn +mielestn tyvelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niit kyllin, +yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, ett rahamies, sos.dem. puoluetoveri, +yhtin prokuristina sanoi, ettei yhti saa en liikepomaa, josta +olisi seurannut. ett Elman miehen pienet sstt olisi rahamies, +sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisess yhtin vararikossa.</p> + +<p>Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtin huostaansa.</p> + +<p>Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen +kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka +Elman olisi pitnyt miehineen sst tarvittavaan +vallankumoustaisteluun, kului loppuun hikilemttmn julkeissa +krjjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti +ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen +vrnvalantekijiden tymiesten ja Venjn hallituksen asettaman +suomalaisen poliisivallan avulla.</p> + +<p>Ern pivn Elman mies lytiin ksirautoihin ja sai istua kolme +kuukautta Katajanokan vankilassa – syytettyn seitsemn markan +puuvarkaudesta, vaikka hnell itselln oli mets.</p> + +<p>Krjit kytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem. +puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, ett Elman +mies olisi voitu tehd kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyn +kansalaisluottamuksensa.</p> + +<p>Nin pitklle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa!</p> + +<p>Ha! Ha! Ha!</p> + +<p>Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostit, loi lantaa, mi +puutarhatavaraa torilla. Sill vlill hn synnytti lapsia ja koetti +seurata aikansa virtauksia.</p> + +<p>Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin +johtaville piireille. Siell ruvettiin kohtelemaan Elman miest – +"tuttuun tapaan".</p> + +<p>Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut +talonsa kuntoon – niin pankki pani sen kki rystlle ja af Virvelin +ja pitjn trokarit veivt Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta.</p> + +<p>Tiineit rotu-emsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi li heti nuijan +pytn, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota.</p> + +<p>Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintvitjat, kihlasormukset +ja vaatteet mytiin.</p> + +<p>Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin – ottaen puutarhurinsa +idittmn kaksiviikkoisen lapsen viel lisksi huostaansa. Ainoa +ystv, joka Elmalle ji, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman +kanssa jakoi viimeisen leivn ja vlill nki nlk.</p> + +<p>Ikuinen kiitos sinulle, sin kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon +ja isntsi rehellisyyteen.</p> + +<p>Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirvin +kanssa.</p> + +<p>Kettumainen, entinen puoluemies avusti heit ensin huutamalla omiin +nimiins osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat +voimansa ja elmns valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijn vlill.</p> + +<p>Elma vanheni ja jykistyi, aivot vsyivt, into laimeni, sielu +katkeroitui. Ja ajaen kylmss syksyisess aamupimess laihalla +ruunalla kaupunkiin, hn paleli aina sisuksia myten hautoen +mahdollisuutta pelastua tst taloudellisesta ja henkisest ahdingosta.</p> + +<p>Ja tieto, ett hnen tavallaan krsi miljooneja Suomessa, satoja +miljooneja mailmassa, toisten ryvetess laiskuudessa ja hekumassa, se +tytti hnen sielunsa verenhimoisella kostolla.</p> + +<p>Laiha kyhn hevonen krsi tyn paljoutta ja viljan puutetta, lapset +krsivt vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli +rikkininen tiilenrykki. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittmtn. +Ty oli ylenmrist, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma +sanoi, ett Elma oli rappiolla – ja syy oli oma. Niin rkttivt +sukulaisetkin!</p> + +<p>Oi, Siperian ermaitten elm ei ole sen jylhemp kuin Suomen +korvenraatajan elm hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venjn +vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidtetty kuin +itsekyllinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem. +puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee +vasemmistolaisia.</p> + +<p>Ainoastaan taidemailmassa joku ja tyvki ottaa asian humoristiselta +kannalta – ja tm kansan humri piti Elmaa hieman vireiss +taantumuksen verisess ilveilyss.</p> + +<p>Ympristn tykansa, niitten joukossa moni "siven" kapitalistisen +mailman tuomitsema, muodosti Elman ympri henkivartijaston, joka piti +puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille +poliisihykkyksille.</p> + +<p>Pitjn johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen ji usein ihan +avuttomaksi krjill, miss puoluetaistelu kvi nappulavarkauksien +krjjuttujen puitteissa.</p> + +<p>Mutta Venjn hallitus on kiitollinen vhimmstkin palveluksesta.</p> + +<p>Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin mi erittin edullisella hinnalla +halkoja Venjn taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hn +vartioitti mys sangen innokkaasti kyhi, jotka kokosivat kuivia risuja +valtion mets-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei +vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin" +ohjelman.</p> + +<p>Hn siirtyi pitjn porvarillisten kartanonherrojen konsertista +Helsingin poliisilaitokseen ja siit osuusliikkeeseen johtavaksi +sieluksi.</p> + +<p>Ja viel kerran sos.dem. puoluetoverit iskivt kyntens Elmaan. Se +tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden +sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten +kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava +palvelijain palkkaselostus osuusliikkeess tarjottiin lehteen, niin +puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jsenet, kielsivt ilmi +tuomasta osuusliikkeen asioita, sill se koski +"sosialidemokraattejakin".</p> + +<p>Viel siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jlkeen v. 1906.</p> + +<p>Vasemmistolaiset merkattaisiin mielelln viel rosvoiksi ja +provokaattoreiksi, jos lytyisi Suomessa sopivaa, miliisi siihen asiaan +ryhtymn. Mutta nyt ei lydy en sellaista miliisi. +"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa.</p> + +<p>Niin! Niin! Hyvt herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja +maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko +teidn paperinne puhtaat sin suurena pyykinpesun pivn?!</p> + +<p>Viaporin kapina v. 1906 ei ole viel ihan pttynyt.</p> + +<p>Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkikn. Se on kai +hankittava. Sen vaatii vanha hyv tapa.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>VIII.</h2></center> + + +<p>Tyventalo kohoaa kuin jttilislinna Tlnlahden rannalla Suomen +pkaupungissa.</p> + +<p>Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni vlkkyy +syksyauringon valossa.</p> + +<p>Ympri Suomea ky vaalitaistelu valtiopiville v. 1917 syksyll.</p> + +<p>Historian kaikki aallot lyvt tt tyventalon muuria vastaan +hyrskyten vaahtopisn.</p> + +<p>Suomen itsenisyys on ratkaistava.</p> + +<p>Lallin piispanmurha Kylin jll sukeltaa pakanallisena voimana esiin +humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat +ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydess. +Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa +rikkomaan vliaikaisen Venjn hallituksen asettamia sinettej +eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijrven Paavo toivoo jo satoa +kylvstn, maatylinen odottaa helpotusta tyns aivoja +tylsistyttvst raskaudesta.</p> + +<p>Kaikki – kaikki – yksin kymmenvuotiset jrjestnuoretkin haluavat +elmnmuutosta.</p> + +<p>Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevll +nell pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla +valtiopivill, he luulevat olevansa ylen viisaita.</p> + +<p>Elma istuu viereiseen pytn. Hn ei tahdo heit tervehti. Hnt +kiduttaa heidn itserakas, tyhm naamansa.</p> + +<p>Ers tummanverev, pieni naisedustaja puhuu pitkveteisell, +itsekyllisell nell. Hn on mielestn ylen diplomaattinen. Hnen +miehens on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehens +grammofooni. Hn toistaa aina: "niin sanoo mieheni".</p> + +<p>Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevn myttyyn, jos hn ei istu +valtiopivill v. 1917.</p> + +<p>Hn on nytkin valittu, Elma lukee lehdest. Mit? Juuri tuon +naisedustajan vaalipiirist on yksi paikka sosialisteilta menossa +porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyry +on siell kynyt niin korkealla, ett olisi luullut sen lakaisevan koko +porvariston!</p> + +<p>Rouva naisedustaja on kai tyytyvinen. Hnen on nykyn liian mukava +lhtekseen kansalle puhumaan. Vht siit, meneek paikka porvareille +vai eik, kunhan hn vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja +arvoasemaansa.</p> + +<p>Se on sit jrkev keskitien korkeampaa diplomatiaa.</p> + +<p>Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa +vaalipiiriss. Miten ky muualla!?</p> + +<p>Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat +eivt jaksa maaseutupiireiss kyllin asemaa puolueen eduksi selvitt.</p> + +<p>Voi, sin hyvnnahkainen kansa! Vielk tarvitaan vuosia, ennenkuin +osaat niilt kyllin vaatia tyt, niilt, jotka niskoillasi kellivt!?</p> + +<p>Edustajarouvat menn taapottavat. Heill on hyv palkka, hyv asunto ja +hyv ravinto. Mutta lehdest luetaan, ett nuori 24 vuotias tymies on +sairastunut jsenjykistymiseen rasvan puutteesta.</p> + +<p>Ja kadulla hiipii tyttmi, silmt kiiluvina, valmiina rystn. Ja +siell kuljeksii naisia, – valmiina ammattihaureuteen.</p> + +<p>Tyventalo on kuin jttilislinna. Sen sisll kulkee ihmisjoukko kuin +kohiseva koski. Siin on toivoa, siin on kostonvimmaa, siin on +polttavaa sivistysjanoa ja eptoivon verenhimoa. Siin on kokonainen +mailma. Siin on uusi historia, uusi usko, uusi elm!</p> + +<p>Siin on uusi ihminen!</p> + +<p>Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hn kuulee kuinka se kuohuu, hn tuntee, mit +se sisimmssn haluaa ja toivoo. Hnen on niin hyv olla.</p> + +<p>Hn istuu pydn pss ruokalassa.</p> + +<p>Siell nauraa nuoria, elmnhaluisia tyttj ja poikia. Silmt +vlkkyvin he ovat valmiit luomaan uutta elm. Siell istuu elmn +kouluttamia jrkevi keski-ikisi tymiehi ja naisia. Siell istuu +tyytyvisi vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei +ulotu porvarien valta.</p> + +<p>Kuinka autuas eik lie elm, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo +oman tyventalon seinien sisll!</p> + +<p>Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis.</p> + +<p>Elma sulkee hymyillen silmns ja muistaa nuoren, solakan vartalon +Viaporin tykist-upseerin sinisess puvussa. Hn nkee tummat, +haaveksivat silmt, hymyilevt huulet ja kastanjanruskean silen tukan.</p> + +<p>Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hnen korvissaan:</p> + +<p>"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on +lapsellinen!"</p> + +<p>– Mit rouva miettii silmt kiinni? – kuuluu sointuisa ni.</p> + +<p>Ja Elma nkee edessn tumman, sihkyvsilmisen tymiehen, ern niist +Viaporin kapinasta vangittuja.</p> + +<p>– Muistan menneit aikoja, – vastaa Elma.</p> + +<p>– Mits niist! Nyt pyritn voittoon! Nyt ollaan iloisia! – Ja nuori +mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan – ja miten on yh vaan +tehtv valistustyt.</p> + +<p>Elma hymyilee.</p> + +<p>Kansan usko hyveeseen on loppumaton!</p> + +<p>Ole siunattu, sin voimakas, elmnhaluinen kansa, sin haaveileva, sin +kaunis – sin uskossasi luja kuin suuri kirkassilminen, rusoposkinen +lapsi. – Sin minun armas Suomen kansani!</p> + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS *** + +***** This file should be named 15832-h.htm or 15832-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/ + +Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/15832-h/images/jemeljanoff.jpg b/15832-h/images/jemeljanoff.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0f04cdb --- /dev/null +++ b/15832-h/images/jemeljanoff.jpg diff --git a/15832-h/images/kohanski.jpg b/15832-h/images/kohanski.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..1669c02 --- /dev/null +++ b/15832-h/images/kohanski.jpg diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..cff087a --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #15832 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15832) |
