summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
authorRoger Frank <rfrank@pglaf.org>2025-10-15 04:47:37 -0700
committerRoger Frank <rfrank@pglaf.org>2025-10-15 04:47:37 -0700
commit0e9637b8f980bcac3ec587b289373b68829020b5 (patch)
treeaf5486719df79db591edee719cc2f128c4709eb7
initial commit of ebook 15832HEADmain
-rw-r--r--.gitattributes3
-rw-r--r--15832-0.txt2734
-rw-r--r--15832-0.zipbin0 -> 47306 bytes
-rw-r--r--15832-8.txt2730
-rw-r--r--15832-8.zipbin0 -> 46654 bytes
-rw-r--r--15832-h.zipbin0 -> 74109 bytes
-rw-r--r--15832-h/15832-h.htm2767
-rw-r--r--15832-h/images/jemeljanoff.jpgbin0 -> 12405 bytes
-rw-r--r--15832-h/images/kohanski.jpgbin0 -> 13265 bytes
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
11 files changed, 8247 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/15832-0.txt b/15832-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..aeb588b
--- /dev/null
+++ b/15832-0.txt
@@ -0,0 +1,2734 @@
+The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyöryssä, by Elvira Willman
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Vallankumouksen vyöryssä
+ Novelli
+
+Author: Elvira Willman
+
+Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ ***
+
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
+
+
+
+
+
+
+
+VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ
+
+NOVELLI
+
+
+Elviira Willman-Eloranta
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaistu 1918.
+
+
+
+
+OMISTETTU
+
+MINNA CANTHILLE.
+
+
+
+
+Sinulta, Minna Canth, olen elämäni ensi herätyksen saanut. Sinun nerosi
+on minut työhön kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sinä olet
+meidän nuorten tienviittoja, sinä, joka jo sivistyksemme
+aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa:
+
+_»Teidän lakinne ja oikeutenne, – ne piti minun juuri ampua!»_
+
+ _Elviira Willman-Eloranta._
+
+
+
+
+[Kuva: Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski,
+
+(Подпор. Евгень Лвовичъ Коханскій)
+
+oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt
+vallankumoukselle. Lähtiessään, kuten luuli, ystävällisille laivoille,
+joutui hän ansaan, ja sai antaa nuoren henkensä ihanteittensa puhtauden
+pantiksi Viaporin kapinassa 1906.]
+
+
+
+
+[Kuva: Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff,
+
+(Подпор. Аркадь Петровичъ Емеляновъ).
+
+iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennättänyt lailliseen ikään,
+ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen ääreen Viaporin
+kapinassa 1906.]
+
+
+
+
+I.
+
+
+Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja
+kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittämää sivukatua päin oli
+rakennettu talo, joka sisälsi viisi huonetta, suuren, läpi rakennuksen
+ulottuvan kyökin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen.
+Päässä oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kyökin toisella syrjällä,
+oli kamari ja rakennuksen perällä oli suuri sali kolmine ikkunoineen.
+
+Tässä talossa asui Elma iso-äitinsä hoitamana.
+
+Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka eräs jäsen, Elman iso-äidin
+isä oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestään. Tämä iso-äidin
+isä oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hän oli pannut ensi luokan
+kuntoon, rahaa hän oli koonnut sekä avioliitollaan että
+maanviljelyksellään. Lapsilleen hän oli jättänyt melkoisen perinnön.
+
+Iso-äidin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava
+mies. Hän oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot
+raha-ajat. Höyrylaivat rupesivat syrjäyttämään purjelaivat ja niin
+hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien
+rahavarat vähiin.
+
+Iso-äidin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hän
+osasi kapitalistisella tavalla välittää muitten rahoja ja huolimatta
+feodaalisen tuotantomuodon häviämisestä, hän, purjehtien
+suurkapitalismin vanavedessä, pysyi äveriäänä miehenä.
+
+Elman iso-äiti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen ryöstösuunnan
+edustajan kanssa. Nuorimman veljensä perhettä hän piti joukkona, joka
+hyötyi pikkueläjien nylkemisellä. Se sukuhaara jäi siksi Elmalle ihan
+vieraaksi.
+
+Vanhimman veljensä perheen kanssa iso-äiti sopi varsin hyvin.
+
+Hänen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkkä
+olemukseltaan. Eläen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen
+mailman keskuudessa, tuo Kyösti-eno oli tehnyt henkisen ja
+yhteiskunnallisen haaksirikon.
+
+Elma muisti hyvin tuon enon.
+
+Hänellä oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli
+harmaanläiskeinen. Lisäksi Elma muisti, että Kyösti-enolla olivat
+omituiset tummat silmät, joiden katse oli pelottavan läpitunkeva,
+silloin kuin Kyösti-eno puhui jotain syvää. Mutta enimmäkseen Kyösti-eno
+singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin säädyllisistä
+ylhäisistä porvareista. Hän nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja
+pankinjohtaja-enolle ja hänen perheelleen. Kyösti-eno nauraa virnui
+Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hänen tanssiville
+koreille tyttärilleen ja silloin iso-äitikin nauroi. Elma käsitti
+puheesta, että pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa
+tehnyt yhtä ja toista – rahasta. Pormestarin Kyösti-eno sanoi tyhmän
+juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi,
+
+Takaapäin kuuli Elma sanottavan, että Kyösti-eno oli hassu. Se oli muka
+johtunut Kyösti-enon huonosta elämästä.
+
+Kyösti-eno oli käynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa
+piireissä koulussa ollessaan. Sitten Kyösti-eno oli lähetetty Tukholmaan
+kehittymään liikemieheksi. Mutta Kyösti-eno oli tuhlannut isänsä rahoja
+teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen
+ei isä antanut varoja. Kyösti-eno kutsuttiin Suomeen – ja rupesi
+juomaan. – Sanottiin, että teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta
+Kyösti-enosta rentun.
+
+Kyösti-eno ei ollut eläissään työpäivää tehnyt. Hän tapasi aina sanoa,
+että rikas suku elättäköön häntä. koska se ei antanut hänen kunnostautua
+taiteilijana. Ja silloin Elma näki, miten Kyösti-enon suupielet vihasta
+värisivät.
+
+Mistä suku siis syytti Kyösti-enoa? Hän oli muka juonut. Mutta suvun
+muut jäsenet joivat tuhat hullummin. Hän muka rakasteli liikaa, mutta
+itse asiassa Kyösti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon
+työläistyttöön. Sekö oli se Kyösti-enon "hulluus"?!
+
+Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, että Kyösti-eno ei tahtonut
+liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyllä oli
+rikas, mutta jota harmitti tämän laiskurin verotus.
+
+Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan,
+esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi
+iso-äiti, että hän osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla
+asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne
+lähetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyssä, usein koko
+miehistöineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidätti leskiltä ja
+orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiöiltä nostamilla rahoilla
+"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettään. Leskien ja orpojen nimessä
+iso-äiti kirosi konsuli-enoa ja Kyösti-eno singahutteli purevia
+ivasanoja.
+
+Toinen setä leivotutti laivaväelle leipää pilaantuneista jauhoista,
+joissa oli toukkia. Sitä pilkkasi Kyösti-eno ja sanoi, että kun toukkia
+on leivässä, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-äidille
+ja Kyösti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista.
+
+Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, että Elmasta tulee kuin
+Kyösti-eno ja että hän on tärkeän näköinen kuin iso-äiti.
+
+Kukaan muu ei suosinut Kyösti-enoa kuin Elmaa iso-äiti. Kellekään muulle
+ei Kyösti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lämpimästi kuin
+iso-äidille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kyösti-eno tuli
+levottomaksi ja pisteliääksi. Sanottiin sen johtuvan Kyösti-enon
+pilaantuneista hermoista.
+
+Elma kunnioitti kovin Kyösti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi
+hänen huuliltaan. Sanottiin, että Kyösti-eno oli puhehullu, Kyösti-eno
+kuvasi, miten hän oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen
+nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin
+hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen
+sivistystehtävästä. Miten Elma rakasti Kyösti-enoa! Miten hän ihaili
+Kyösti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hänen hehkuvia tummia silmiään ja
+noita herkkiä väräjöiviä huulia tummien viiksien alta. Kyösti-eno puhui
+niin muotosointuisaa kieltä, hän loihti niin kirjavia mielikuvia silmien
+eteen, hänen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista
+typeristä sukulaisista! Elman mielestä Kyösti-eno oli nero, särkynyt
+suuruus. Sanottiinhan aina, että jos Kyösti olisi elänyt ihmisiksi,
+olisi hänestä tullut Suomen ylpeys ja ilo, – nyt hän oli Suomen
+ikisuru.
+
+Tämä yhä lisäsi Elman kiintymistä Kyösti-enoon ja iso-äitiin. Ne olivat
+Elman mielestä periaatteen ihmisiä, muut olivat ahdasmielisiä
+poroporvareita.
+
+Elma kuuli myös Kyösti-enon kaikki rakkauden surut. Kyösti-eno saattoi
+vilustua odotellessaan tuntimäärin sen talon edustalla, mihin hänen
+ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hänelle viimeisillä
+penneillään ostamansa ruusukimpun keskellä talvea. Tämä ihailtu neitonen
+oli sitten pilkannut Kyösti-enoa ja se särki Kyösti-enon mieltä. Surunsa
+eno sitten purki iso-äidille, joka kärsivällisenä kuunteli.
+
+Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisensä
+voittaakseen lemmittynsä ja vaikka kuolla pakkaseen häntä odotellessa!
+– Mutta järkevät ihmiset nauroivat Kyösti-enon ritarillisuudelle, he
+pitivät häntä hulluna, vaikka kaikki myönsivät, ettei kukaan osannut
+niin ylevästi käyttäytyä kuin Kyösti-eno.
+
+Kyösti-enolla oli kolme veljeä, kaikki iso-äidille mieluisia tavallaan.
+Anton-eno oli tullut ulkomailla eteväksi insinööriksi ja muutti
+Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli
+Henrik-eno. Kolmas oli hyvä maanviljelijä, Oskar-eno, humoristinen,
+hauska vanhapoika.
+
+Iso-äiti vetosi aina tähän sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hän ei
+sopinut.
+
+Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mikä leipomisella, mikä
+hattuompeluliikkeellä, mikä milläkin. Ne olivat kylmäsydämisiä,
+sivistymättömiä ihmisiä. jotka kesteissä söivät, joivat ja panettelivat
+toinen toisiaan. Iso-äiti oli kuuluisa siitä, että hän aina pilkkasi
+heidän lörpötyksiään.
+
+Kyösti-enon kera oli iso-äiti Elman ihanne. Ja isoäidiltä lie Elma
+perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elämänviisautta.
+
+Iso-äiti oli tasavaltalainen sanan täydessä merkityksessä. Eno,
+tehtaanomistaja, iso-äiti, tädit ja Elma söivät aina samassa pöydässä
+työväen kanssa. Iso-äiti käytti kirkossakin vielä silkkiä, vaikka kaikki
+muut rouvat käyttivät hattua. Eikä iso-äiti kärsinyt mitään säätyeroa
+eikä arvonimityksiä.
+
+Jos joku nousukkaana yritti näytellä ylevää osaa, niin ei kukaan osannut
+häntä paremmin pilkata kuin iso-äiti.
+
+Iso-äiti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa
+vuoksi. Kälyjään hän julkisesti pilkkasi niitten väärennyksien ja
+liikepetosten vuoksi. Erään kälyn alhaista karuutta hän nauroi ihan
+ollessaan vieraana kälyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hyökätä
+iso-äidin kimppuun, sillä oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa
+häntä kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja päätti tulla
+sellaiseksi, että kansa häntä samalla tavalla rakastaisi ja
+kunnioittaisi.
+
+Siveysasioissa iso-äidillä oli ihan ihmeelliset periaatteet
+porvarirouvien mielestä. Aviottomain lasten äitejä ei iso-äiti koskaan
+soimannut, vaan auttoi niitä. Kerjäläisiä hän kohteli paremmin kuin
+konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille.
+
+Ja sitte iso-äidillä oli vielä toisiakin kummia periaatteita. Hän sanoi,
+että nainen voi olla yhtä etevä kuin mies, että naisella on muutakin
+tehtävää mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiestä. Näin Elma sai
+toisista tytöistä eriävän kasvatuksen. Iso-äidin hommasta Elma pääsi
+Helsingin yhteiskouluun. Iso-äidin suojassa Elma sai aivan vapaasti
+kehittyä.
+
+Ihmiset sanoivatkin, että iso-äiti tulkitsi piplian toisella lailla kuin
+itse kirkkoherra, ja että kirkkoherra aina hänen kanssaan
+raamatuntulkintakahakassa hävisi.
+
+Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielestä, siksi juuri, että hän seurasi
+iso-äidin opetusta.
+
+Elma ei kiinnittänyt huomiota vaatteisiin eikä tukkansa laittamiseen,
+hän yritti olemaan koulussa etevä ja hyvä työkansalle.
+
+Elma pääsikin hyvin nuorena ja hyvillä todistuksilla ylioppilaaksi.
+
+Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut
+palavan isänmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan
+itsenäisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehiä ja Suomen sodan
+sankareita v. 1808–1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin
+kiinnittänyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen
+Porvoon valtiopäivillä.
+
+Se oli Suomen kansan onnen lähde – itsenäisyys ja toinen onnen ehto –
+oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli.
+
+Lähteneenä ruotsalaisista porvaripiireistä ja kasvatettuna ruotsalaisen
+aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi
+muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistystä.
+
+Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hän Suomea köyhäksi, mutta
+ihanteelliseksi maaksi.
+
+Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kieltä
+Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden
+sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti
+saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien
+kesken. Se oli Elman elämän periaate.
+
+Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo soraääniä. Tuo sivistynyt
+ruotsalainen aatelisto käytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kieltä ja
+kuitenkin Elma oli lukenut, että Suomen kansa oli verellään vuossatoja
+suojellut Ruotsia Venäjää vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi
+Elma vähitellen vetäytyi erikseen aatelisista ystävistään ja etsi seuraa
+kirjoistaan.
+
+Mitä korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo
+kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksiä, joista päätekijä
+oli talonpoikain ja kansan petkutus sekä raakamainen syöminen, juominen,
+vaatettaminen ja sukupuolielämän irstailu. Jo iso-äiti oli ylemmän
+porvariston tuominnut häviöön.
+
+Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin
+ihailtava. Tuo tietämättömän kansan pilkkaaminen oli ainoastaan
+sopimaton.
+
+"Älkää vaatiko kansalta enempää, kuin mitä sille on annettu", sanoi
+Elma.
+
+Tämän johdosta levisi Elmasta puheenparsi, että hän on omituinen.
+
+Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hänen
+elämänsä sai toisen suunnan.
+
+Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielellä, oli nyt annettava
+suomenkieliselle kansalle.
+
+Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi,
+sillä Elmasta toivottiin paljon.
+
+Elma viskattiin näin ollen kiihkeimpään kielitaisteluun ja entisten
+koulutoveriensa kauhuksi hän rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on
+aatelisten ylimysmielisyyttä ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten
+rintamassa.
+
+Tulivat routavuodet jälkeen v. 1900. Elma oli ensimäisenä
+asevelvollisuusasiaa selvittelemässä talonpojille. Ja ihme tapahtui
+hänessä. Selittäessään maalaisrengeille perustuslakien tärkeyttä, hän
+näki suurta kylmäkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heitä ei liikuttanut
+perustuslaki? He eivät sitä tunteneet, he eivät olleet sitä laatineet,
+he eivät siitä välittäneet, sillä _heillä ei ollut äänioikeutta_!
+
+Nyt Elman elämä sai sisällön!
+
+Mitä merkitsi kansalle se, kävikö virastoissa keskustelu suomen tahi
+ruotsinkielellä, kun kummallakaan kielisellä yläluokalla ei ollut
+kaikupohjaa laajoissa työläispiireissä, ja mitä merkitsi kourallisen
+ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, – _kun koko
+kansa ei ottanut siihen osaa_!
+
+Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jättiläistyö Venäjän
+hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistänyt Suomelta vapauden, sen lait,
+ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla – taloudellisella
+rappiotilallakin!?
+
+Ensi synkkä kokemus kansaa koskettaissa, oli väkiviina, joka tylsistytti
+aivot ja veti työläiset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius
+ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja
+yleinen äänioikeus naisillekin, joka vetäisi koko kansan yhteisiin
+pyrkimyksiin. Mikä avara työmaa näin aukeni Elmalle hänen mielestään.
+
+Ja mitä Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat
+raittius- ja siveyskysymystä. He joivat itse ja elivät epäsiveellisesti.
+Elma erosi heistäkin – erosi nuoruutensa lemmitystä, joka oli
+suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin
+osa ylioppilaista silloin.
+
+Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja
+leivän saannin karkoittaen hänet yliopistosta hänen
+asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi.
+
+Silloin Elma antautui taiteelle.
+
+Hän uskoi nyt löytäneensä ihanteensa vapaan mielikuvituksen
+valtakunnassa – mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin
+muotoa. Sisältö oli sivuseikka. Köyhien, sorrettujen huokauksia ja
+kyyneleitä ei saanut hummaavalle yläluokalle näyttää, vaan kutkuttavaa,
+sokaisevaa, pumpulipehmeää tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta
+hiveniksikään, tahi paksua, aistillista, kevyttä pilaa, joka oli
+mautonta!
+
+Elma pakeni taidemailmasta – murtuneena, väsyneenä.
+
+Synkkänä lepäsi sateisen kesäpäivän taivas pikkuisen rantakaupungin
+yläpuolella. Saarnit iso-äidin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade
+piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin
+ikkunaruutuja, joiden ääressä Elma istui painaen päänsä ikkunan
+keskipuuta vastaan.
+
+Bobrikoffin rautaluja käsi kouristi koko maata, kuin raakalainen
+raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui väkiviinan huumeessa. Venäjän
+kansa ja armeija oli kuin helvetistä komennettu hirviöjoukko, joka
+tappoi kaiken, joka oli hyvää ja jaloa. Kuului viestejä
+vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin
+hulluudesta ja kaiken turmiosta.
+
+Oman maan virkamiehet vain lihoivat tässä Bobrikoffijärjestelmän
+mädännäisyydestä, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma
+ui kuin haisevassa lokaviemärissä. Ei uskaltanut avata suutaan
+huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen – lantaansa.
+
+Silloin viskattiin lyhyt sähkösanoma ovesta sisään.
+
+"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernööri Bobrikoffin".
+
+Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspäivää 17 p. maaliskuuta 1917,
+ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin keveästi, kuin sinä päivänä,
+jolloin levisi tieto, että nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman
+henkensä hinnalla vapautti maan siitä hirviöstä, joka on sitä
+painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa
+niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ääressä. Usko vapauteen,
+luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea
+uhaten taantumusta.
+
+Ja suurlakossa syksyllä vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle.
+
+Vuonna 1905, eräänä kauniina heinäkuun aamuna, astui nuori venäläinen
+tykistöluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin
+asemasillalle ja etsi silmillään kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa.
+
+Hän näytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hän
+tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivät kunniaa.
+Suomalainen kantaja otti hänen matkatavaransa, kuunnellen tyynenä
+venäläisen upseerin vilkkaita selityksiä.
+
+Suomalainen katsoi nöyrän näköisenä, mutta peitetyllä halveksumisella
+hallituksen edustajaa. Ja tämä taas tunsi itsensä kuin noloksi tämän
+tyynen, varman katseen vaikutuksesta.
+
+Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venäjäksi hotellia ja ajuri
+läksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua ylös.
+
+Upseeri katseli ympärilleen. Hän näki vilahdukselta Kansallisteatterin
+jykevän edustan harmaasta kivestä hakattuine koristeineen. Hän kiinnitti
+huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hän vaipui mietteisiin. Tämän
+pienen maan pääkaupunki vaikutti häneen kunnioitusta herättävästi. Hän
+tunsi olevansa siistissä, sivistyneessä ympäristössä.
+
+Ajuri seisahtui Kämpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siellä
+vallitsi sama siisteys, sama järjestys, mikä vallitsi kaduilla. Sama
+kohtelias, mutta halveksiva katse piili täälläkin palvelijoiden
+silmissä. Ohikulkevat muut, myöskin suomalaiset, matkustavaiset
+osoittivat selvemmin halveksumistaan.
+
+Päästyään huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi päältään
+pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen.
+
+Hän olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin
+tykistökoulussa oli hän suorittanut loistolla. Siihen hän oli hieman
+ponnistanut. Hänen isänsä oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyllä
+palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittänyt ylen pitkälle. Arkadjin
+täytyi ajatella, että hänen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen
+äkkiä arvossa. Se oli ollut äidin viimeinen sana. Ole kunnollinen
+upseeri!
+
+Arkadj Petrovitsh oli ollut hyvä poika. Hän oli kovin hyvin kasvatettu,
+sen arvostelun antoi hänestä hänen kuolemansa jälkeen
+taantumuksellisinkin upseeri. Hän oli hyvin kasvatettu, ehkä siksi liian
+kokematon ja herkkä tunnelmille.
+
+Keskikesän aurinko paistoi heleänä Esplanaadin kadun puoleisesta
+ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa.
+Ja avonaisesta ikkunasta helähti lintujen viserrystä. Tämä tuntui
+melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielestä
+kesähuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan,
+jotka olivat viettäneet kesänsä Kaivopuistossa.
+
+Nukkuva heräsi. Hän loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten
+silmäripsiensä alta vastaiseen seinään, joka oli tyhjä. Hotellihuone on
+aina alaston. Hän etsi kellonsa ja katsoi sitä. Se oli kahdentoista
+korvilla. Iltapäivällä hänen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin
+päällikölle.
+
+Menisikö kävelemään? Tuskinpa kannattaisi mennä, muualle kuin syömään.
+
+Arkadj Petrovitsj ei ollut vielä vieraantunut tykistökoulun ankarasta
+kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hän ottanut
+hyvin vähän osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hän oli viettänyt
+Sisä-Venäjän hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa
+maatiloilla.
+
+Suurimman osan elämästään oli hän uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Näin
+ollen hänen elämäntapansa olivat hyvin yksinkertaiset.
+
+Hän peseytyi äkkiä, veti uuden vaaleansinisen tykistö-upseerin univormun
+yllensä, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyön vyötäisilleen ja nosti
+sapelinremmin olkapäilleen.
+
+Laskiessaan furaskan päähänsä hän vilahti peiliin, oliko se suorassa ja
+lähti ulos.
+
+Hotellin eteisessä hän tunsi taas nuo halveksivat katseet ympärillään ja
+se painosti hänen mieltään. Hänhän kantoi sortajan univormua sorrettujen
+maassa.
+
+Raskasmielinen ilme kasvoissa hän astui väentungoksessa kadulla. Jokunen
+venäjää puhuva nainen katsoi häneen tarkkaavasti. He näkivät kai, että
+hän oli uusi tulokas.
+
+Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, että noissa naisissa ei ollut
+mitään huomiota herättävää. Ne näyttivät sangen keskisäätyisiltä – ehkä
+ne olivat jalkaväen upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia
+tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot
+olivat kylmän näköiset. He eivät kiinnittäneet kadulla huomiotaan
+nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin.
+
+Kappeli oli täynnään yleisöä, suomalaisia naisineen, venäläisiä
+upseereita naisineen, ehkä muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj
+teki havaintojaan. Rotuero venäläisten ja suomalaisten välillä oli
+voittamaton. Suomalaiset elivät niinkuin venäläisiä ei olisi
+olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venäläiseen.
+
+Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia.
+
+Hänen vieressään istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset
+lakit päässä. Hän olisi tahtonut yhtyä heidän vapaaseen pakinaansa.
+Mutta hänhän kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kieltä.
+
+Eräs naisylioppilas katseli sivultapäin häntä ja kohdisti häneen
+vihaisen ja halveksivan silmäyksen.
+
+Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mieltä kuin neulan pistos, veri kuohahti.
+Miten tuo tyttö tiesi, millainen hän oli. Se viha oli ennakkoluuloa,
+mutta – ei ihme, – olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venäläisen
+upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi.
+
+Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syödä raikasta,
+hyvää aamiaista.
+
+Sen hän havaitsi, että ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin
+Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hän tuli taas hyvälle päälle. Hänen
+slaavilainen luonteensa sisälsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia.
+Häntä vain painosti yksinäisyys tässä iloisessa kesäisessä ympäristössä.
+
+Orkesteri soitti kauniita, vieraita sävellyksiä. Ne olivat ehkä
+suomalaisia, vuoroin hivelevän suruisia, vuoroin puhtaan hilpeitä.
+Aistillisuutta ei niissä ollut.
+
+Hän oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa että Suomi oli
+Venäjän surun lapsi. Hän oli myös kuullut, että Suomella oli oma
+konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvät raha-asiat ja suunnaton
+edistymishalu. Hän oli kuullut myös, että suomalaiset olivat hyvin
+viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivät ainakin
+suomalaiset. Naiset etupäässä olivat ylpeän ja tyttömäisen kulmikkaan
+näköisiä.
+
+Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielensä
+keveäksi.
+
+Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja järkeväksi, se aikaansaa
+sivistystä ja siisteyttä, järjestystä ja hyvinvointia.
+
+Jumala paratkoon, sellaista ei nähnyt Venäjällä! Nuori luutnantti
+huokasi syvään ja rupesi muistelemaan venäläisten maanalaisten
+lentokirjasten sisältöä.
+
+Oli häpeä, että suuri Venäjä oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen
+oli armeija! Jaappanin sodassa oli häpeällisesti hävitty. Täytyi saada
+duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistystä.
+Mutta milloin se toteutuisi!?
+
+Kaksi silmiinpistävästi puettua, sminkattua naista istui hieman
+loitompana, tähystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen
+punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain tähystelivät
+venäläisiä miehiä Suomessa?!
+
+Iltapäivällä Arkadj Petrovitsj kulki pienellä laivalla Viaporin
+linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttinsä päällikölle. Ilma oli
+kuulakkaan kirkas. Satamassa höyrysi vaaleiksi maalattuja
+matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon
+sininen katto ja kullatut pyörykät loistivat heleinä sinistä taivasta
+kohti. Elämä oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma.
+
+Oikealle jäivät Kaivopuiston vihreät kummut ja sirot huvilat. Sinne
+häipyi iloinen Klippanin ravintola, mistä kuului veikeän operetin
+säveleet torviorkesterin soittamina.
+
+Vasemmalle jäi purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat
+purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta,
+varmuutta, taitoa! Ja tämä ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja,
+sillä Viapori oli kuin peikkoluolasto!
+
+Arkadj Petrovitsj hyppäsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Häntä vastaan
+lehahti hänen kotimaansa tunnelma. Hän tunsi nuo harmaat, nöyrän
+näköiset raskautetut sotilaat. Hän oli ennen nähnyt upseerien töykeät
+kasvot sotilaita tervehtäissä. Hänen mieltään ahdisti niin, että silmät
+vettyivät. Hän muisti lehmukset kotikylänsä peltojen takana, hän muisti
+niitten tuoksun ja balalaikan äänen ja hänen tuli niin kovin ikävä.
+
+– Arkadj!
+
+Rumannäköinen, punatukkainen nuori upseeri tuli käytävää pitkin alas
+rantaan.
+
+– Hyvää päivää.
+
+– Milloin saavuit?
+
+– Tänään.
+
+– Aiotko ilmoittautua?
+
+– Heti.
+
+– Seuraa minua.
+
+Nuoret upseerit kulkivat epätasaista käytävää pitkin epäsiistien
+kasarmien ohi, mistä kuului harmonikan rämpytystä. Ikkunoista tirkisti
+harmaita, ikävystyneitä kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen
+sotilaitten surulliset naamat.
+
+Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, missä käyskenteli ja
+istuskeli häikäilemättömän ja tylyn näköisiä eri arvoisia upseereita.
+Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivät hätäilevän makeankohteliaasti
+ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmäkiskoisempia.
+
+Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen.
+
+Sotilas teki kunniaa niin tärskävästi kuin ollen valmis lyömään päänsä
+kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvän kumarruksen.
+Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa
+kätensä lakin reunalle. Itsevaltias hän oli rykmentissään, kuin keisari
+itse valtaistuimella. Hänen suosiostaan riippui yksilön kohtalo.
+Linnoituksen komendantti vain harvoin näyttäytyi tavallisille
+kuolevaisille.
+
+Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kävi upseerien kesken nopea
+tarkkaava arvostelu.
+
+Nuoret luutnantit laskivat yhdellä silmäyksellä, ilmestyikö kilpailija
+everstinnan suosiosta. Kapteeni tähysti, oliko tulokas kyllin
+tottelevainen ja hommaavan näköinen, jotta hän itse voisi paljon ottaa
+lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mitä sukua
+ja seurapiiriä tulokas oli. Kukaan ei välittänyt tulokkaan tietomäärästä
+tykistötieteessä.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon äskeisen punatukkaisen luutnantin
+nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff
+Mihailoffskin tykistökoulusta.
+
+Kumarruksia, kohteliaisuuksia.
+
+Ja pian ystävykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon.
+
+Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli,
+pöytä, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton määrä kirjoja ja
+sanomalehtiä.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan näköinen nuori luutnantti, jonka
+suunpielissä piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hän, ollen
+puolalaista aatelia, olisi itseensä koonnut kaikki ne koston tunteet,
+jotka Venäjän hirmuhallituksen verityöt olivat synnyttäneet Puolan
+onnettomassa kansassa.
+
+Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hänestä eivät
+pitäneet liioin upseerit, eivätkä myös naiset.
+
+Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot
+valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa äkkiä esiin
+pilvien takaa. Hän hymyili koko kasvoillaan ja laski käsivartensa
+Arkadjin olkapäille.
+
+– Minun on ollut sinua ikävä, kuin olisin kaivannut morsiantani.
+
+Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle.
+
+– Täällä on niin hirveän ikävä. Ei muuta kuin juopottelevia everstejä,
+jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia
+rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa
+maalatuilta everstinnoilta – ja naimahaluisia tyttäriä.
+
+– Entäs sotilaat?
+
+– Hyvännahkaisia pelkureita!
+
+Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sillä hän tiesi vanhastaan, että
+Kohanski halveksi venäläisiä; talonpoikia – puolalaisena. Hän sanoi
+siksi hyvin vakavana:
+
+– Meillä on siis täällä paljon työtä.
+
+– On.
+
+Kohanski huusi sotilaalle, että tämä laittaisi teetä. Sitten hän otti
+esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa
+tyttöä.
+
+– Neiti – – –
+
+– Niin. Lue.
+
+Arkadj luki:
+
+ Es ist eine alte Geschichte
+ doch wird sie immer neu!
+ Und wem sie just passieret,
+ dem bricht sie das Herzentzwei.
+
+(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu –
+murtuu sydän).
+
+– Unohdettu. – Kohanski veti syvästi henkeään. – Nyt en rakasta
+muuta, kuin vapautta ja – sotilasakitatsioonia!
+
+Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hän haaveili rakkautta.
+Hänen ihanteensa oli nainen, mutta mistä sen löytäisi?
+
+Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystävykset rupesivat sotilaan mentyä
+kuiskaillen puhumaan politiikkaa.
+
+Tarvitsisi järjestää hyvä akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli
+linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia.
+Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvänä propagandistina.
+
+Ystävykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli
+kuvaava tyyppi. Hän varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen
+kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin,
+arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpesä. Jos sota syttyisi,
+ei sillä sinään tekisi mitään. Patterikanuunat eivät kantaneet niin
+kauas, kuin laivatykit.
+
+Jemeljanoff painoi päänsä alas. Oi, tätä kurjaa komentoa! Ja Pietarissa
+mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen näyttäjät taikauskoisen,
+puolihöperön hallitsijan ympärillä.
+
+Jemeljanoffilla ei ollut vielä asuntoa.
+
+Ystävykset paneutuivat yhdessä nukkumaan rautasänkyyn.
+
+Nukkuessaan laski Kohanski käsivartensa ystävänsä Kaulaan sanoen:
+
+– Minun on niin ikävä, Arkadj, että voisin itkeä.
+
+Arkadj Petrovitsj naurahti pimeässä.
+
+– Kuvittele, että olen kaunis tyttölapsi!
+
+Kohanski murahti nauraen:
+
+– Silloin en voisi sinuun luottaa, enkä uskoa sinulle maanalaista
+sotilasakitatsioonia. Parempi, että olet mies!
+
+
+
+
+II.
+
+
+Suurlakko oli tullut kuin keväinen myrsky. Se rikkoi talven jäät. Se
+karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti lätäköt ja
+loihti esiin lämpöisen iltasateen.
+
+Ruoho alkoi päivällä viheriöidä. Muuttolinnut palasivat Etelästä.
+
+Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan
+marseljeesia ja kansainvälistä työväenmarssia julkisesti kadulla.
+
+Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas.
+Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu.
+
+Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siellä hän
+istui poliisimestarin pöydän ääressä ja seurasi mailman menoa.
+
+Hänestä juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava.
+
+Suomen lippu vedettiin ylös ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sillä
+nukkui sos.dem. puolueen väsyneet tilanteen valvojat öisin.
+
+Slava-laivalta kenraalikuvernöörin kekkereiltä tullut luotsihallituksen
+silloinen ylipäällikkö oli täydessä tuuterissa, mutta lupasi kannattaa
+kapakoiden sulkemista, sillä hän ei juonut koskaan – paloviinaa.
+
+Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yöllä soitettiin
+ainoalla käytettävällä telefoonilla poliisimestarin huoneeseen,
+voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi määräyksestä, – että
+voitiin vapauttaa.
+
+Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan
+häiritsijöinä kaduilla.
+
+Viaporista eräs hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada
+tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpäitä.
+
+Sos.dem. komitea antoi maastalähtölipun Ameriikan kuuluisimmalle
+miljardöörille.
+
+Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan täydeltä.
+Mutta tapauksella olivat Venäjällä niin syvät juuret ja niin veriset
+seuraukset, että leikki ei huvita.
+
+Venäläinen sotaväki ei ollut niin herännyt, kuin sen siviliväki;
+niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hämmästyksestään taantumuksen
+hallitus saattoi sotaväen avulla panna toimeen ankaran koston.
+Ensimäinen duuma hajoitettiin, sen jäsenet vangittiin. Pietarissa
+pantiin toimeen verilöylyjä. Moskovan kapina epäonnistui. Sevastopolissa
+ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen
+kauhuntöitä jälkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 päivään saakka. Kenties
+ajanjakso 1905–1917 on verisin Venäjän itsevaltiuden historiassa.
+
+Mutta se myös teroitti mielet vastustamaan olevia oloja.
+
+Bobrikoffin aika, suurlakko ja siitä johtuva mielenkuohu, ei laskenut
+ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun.
+
+Äänioikeustaistelu alkoi yhdeltä puolen kiivaine, räiskyvine
+väittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat
+päiväjärjestykseen – ja venäläisten keskuudessa alkoi
+sotilasakitatsiooni.
+
+Eräänä synkkänä, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman äidin
+asunnossa. Hän aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venäjän osaston
+toimittaja ja vieras.
+
+Toimittaja oli ennestään Elmalle tuttu. Hän puhui lyhyesti Elmalle
+asiansa, että venäläiset vallankumoukselliset pyytävät hänen asunnossaan
+saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaväen keskuudessa.
+
+Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silmää kohdistui vakavina häneen.
+Hän tarjosi kätensä slaaville ja sanoi:
+
+– Tulkaa!
+
+Venäläinen pudisti lujasti Elman kättä ja sanoi kevyesti kumartaen:
+
+– Kiitän.
+
+Ja niin Elma joutui ihan lähelle vallankumouksen vyöryä.
+
+Harva se yö saapui hänen asuntoonsa noin kymmenkunta venäläistä
+sotilasta – milloin tykistöväkeä, – milloin meriväkeä. Akitaattorit
+puhuivat heille ja he levittivät tietoa kasarmeihin.
+
+Mitä he puhuivat, siitä ei Elma aina saanut selkoa, sillä hän ei osannut
+aivan hyvin venäjää.
+
+Akitatsioonin päätyttyä vallankumoukselliset jäivät Elman luo saksaksi
+selittäen hänelle Marxin periaatteita ja Venäjän vallankumouksen eri
+vaiheita ja vivahduksia.
+
+Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike –
+punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen
+toimintaan.
+
+Eräänä herttaisena kevätiltapäivänä Elma tupsahti tulla iloisena ja
+äkkiarvaamatta punasen kaartin päällikön yksityisasuntoon.
+
+Hän kertoi jotain ilahduttavaa päällikölle – mutta kääntyi samassa ja
+näki sohvalla nuoren tykistöväen pukuun puetun upseerin.
+
+Elma eroitti kaksi hymyilevää, teräsharmaata silmää, vaaleat viikset.
+
+Solakka vartalo kohousi pöydän takaa.
+
+Elma kuuli lausuttavan venäjäksi nimensä ja vieraan upseerin nimen.
+
+Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistöstä.
+
+Elma ei osannut venäjää, miehet jatkoivat äsken keskeytynyttä vakavaa
+keskusteluaan ja Elma meni päällikön rouvan luo ruokasaliin.
+
+Myöhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistökapteeniin, tämän
+rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingissä
+syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia.
+
+Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein
+akitatsioonia harjoittavat.
+
+Elma kehittyi heidän seurassaan nopeasti.
+
+
+
+
+III.
+
+
+Kallion reunalla istuu nuori tykistöväen upseeri. Hänen sininen, hyvin
+istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapäät. Sinisten,
+pingoittuneitten housujen läpi näkyy säärilihasten soikeat muodot.
+
+Hän istuu pää kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa
+kahvalla puhuen osaksi venäjäksi – osaksi saksaksi.
+
+– Minä en ole koskaan voinut kärsiä venäläisiä upseereita, – sanoo
+Elma viivytellen, mutta varmasti.
+
+Nuori luutnantti nostaa päänsä ja nauraa heleästi, niin että koko
+hammasrivi paljastuu täyteliäitten huulien välistä.
+
+– Sitten täytyy minun käännyttää teidät, – vastaa hän.
+
+Elma katsoo nuoreen slaaviin epäilevin ilmein.
+
+Venäläinen on hänelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi
+viettelijäksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempiä
+kansoja.
+
+Elma katsoo tuskan tuike silmissä nuoreen upseeriin.
+
+– Minä ymmärrän, – vastaa slaavi matalammalla äänellä.
+
+Ja slaavi alkaa selittää Elmalle, että Bobrikoffin politiikka jo
+valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; että keisari Aleksanteri I
+oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista
+Venäjän uskollisimman rajamaakansan. Mutta hän lisää, että hovia
+ympäröivät kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat
+toimeen kapinoita tehdäkseen itsensä tärkeiksi ja välttämättömiksi
+niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta.
+
+– Tuo on inhoittavaa, – vastaa Elma tiukkana.
+
+Slaavi kohottaa olkapäitään.
+
+– Se on Venäjän alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa
+provokatsioonia.
+
+Elma alkaa kuunnella nuoren venäläisen esitystä.
+
+Hän kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja
+ohjelmallisesta siveellisestä turmelemisesta. Hän kuulee puhuttavan
+tjerkassien köyhdyttämisestä, Puolan hävittämisestä, tataarien
+kiihoittamisesta kristityltä armenialaisia vastaan. Hän kuulee historian
+suuresta Venäjästä, Moskovan tsaarien veritöistä ja bojaarien
+suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimäisinä strelitseinä ja
+viimeiseksi kirgiisiläisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta
+ja tukahuttavat Länsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset
+Venäjällä. – Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla
+baritooniäänellä.
+
+Elmasta on kuin istuisi hän hirvittävällä teloituspaikalla. Korpit
+rääkkyvät ihmishaaskojen ympärillä, yö levittää mustan vaippansa yli
+kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa väristyttää. Silloin
+tulee tietä pitkin nuori bojaari, joka kietoo hänet lämpöiseen siniseen
+turkisvaippaansa ja sanoo:
+
+– Me ratsastamme kotiini. Siellä kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen
+tattarakukka. Siellä balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot
+tanssivat nurmella. Minä nostan sinut satulaan ja me kiidämme kuin
+tuulispää yli aron taivaan rantaa kohti.
+
+Nuori slaavi unhoittaa saksan kielensä. Hän puhuu venäjää, hänen
+kummalliset suhahtelevat äänensä vaikuttavat kuin kuuma kesätuuli. Hänen
+silmäänsä verhottu säihky pakottaa Elman sulkemaan silmänsä ja Elmaa
+raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hän kätkee kasvonsa käsiinsä.
+
+– Mikä teidän on?
+
+– Minun on niin kovin ikävä. En parane, ennenkuin koko Venäjä on
+vallankumouksen liekissä. – Elman ääni värähtää.
+
+Ja nuoren slaavin silmistä välähtää liekki, kuin kuuman sulatusuunin
+aukosta. Elma sulkee taas silmänsä. Hän horjahtaa noustessaan seisomaan
+ja slaavi auttaa häntä kalliota alas.
+
+Elma kulkee pari askelta, – irtaantuu ja kulkee ylpeänä yksin.
+
+Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hän huomaa tämän silmissä
+veitikkamaisen hymyn. Häntä huvittaa luultavasti suomalaisen naisen
+koppavuus. Se on niin outoa Venäjällä. Sen on Elma kuullut muilta
+akitaattoreilta.
+
+He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venäjäksi Marxin ja Bebelin
+ympäri ja naiset eroavat herroista hetkeksi.
+
+On ilta. Hyvännahkaisen näköiset, rokonarpiset venäläiset
+tykistösotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja
+hävinneet yöhön. Nuori slaavi astuu ikkunan ääreen, katsoakseen
+poistuvia sotilaita. Elma sanoo:
+
+– Varokaa, jos voisi löytyä kadulla urkkijoita. Minä sammutan tulen.
+
+Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan.
+
+Elma ei eroita hänestä katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin
+hienon profiilin ja tummat pitkät silmäripset.
+
+Nuori slaavi ei puhu mitään. Hän uneksii vapaudesta ja onnellisesta
+suuresta Venäjästä. Hän on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa
+Suomen ja suomalaiset.
+
+Elma on mustasukkainen Venäjälle.
+
+Hän istuu sohvan toiseen kulmaan ja kätkee kasvonsa käsiinsä.
+
+Slaavi kääntyy silmissä vielä unelmoiva samettitummuus.
+
+Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta.
+
+Hän tahtoisi hiipiä niitä lähelle ja unelmoida loppumattomista
+tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta.
+
+– Mitä te mietitte, – sanoo Elma hiljaa.
+
+– Kapinaa.
+
+Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo.
+
+– Mutta jos ei se onnistu, niin teidät vangitaan –
+
+– Ammutaan, – korjaa slaavi.
+
+Elma tarraa kiinni hänen käsivarteensa.
+
+– Itkisittekö?
+
+– Itkisin, – purskahtaa Elman huulilta.
+
+Ja nuori muukalainen kuljettaa kätensä Elman otsalle.
+
+– Muistaisitteko minua?
+
+– Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teitä rakastaa, mutta me
+muistamme teitä aina.
+
+Ja nuori venäläinen painaa päänsä lähelle Elmaa ja sanoo:
+
+– Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, että kukaan minua jälkeen
+kuolemani kiroo.
+
+Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hän kohottaa kätensä nuorta upseeria
+kohden, kuin tahtoisi hän kuolemaa torjua ja hänen päänsä vaipuu
+vavisten hänen rinnalleen.
+
+– Älkää ennenaikoja surko, – sanoo upseeri.
+
+– Minä pelkään niin.
+
+– Nyt minä lähden, – sanoo nuori mies. – Kello on lähemmäs kaksi.
+Hyvää yötä.
+
+– Hyvää yötä.
+
+Oi, miten Elma olisi tahtonut hänet pidättää. Mutta hän ei voinut. Suuri
+Venäjä ja tykistösotilaat olivat propagandistille rakkaammat.
+
+Elma tarjoo hänelle kätensä hymyillen.
+
+Nuori mies painaa sille lämpöisen suudelman ja poistuu.
+
+Vaan Elma heittäytyy täysissä pukimissa sohvalle ja itkee – itkee
+hillittömästi ja ääneti.
+
+Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lämmin kesäyö. Alhaalla sataman
+veteen heijastuu välkkyviä valoja, kuin tähtiä talvisella
+pakkastaivaalla.
+
+Helsingin kaupunki on ihana tällä kohdalla.
+
+Nuori upseeri nojautuu sohvan selkää vastaan leuka käsien varassa. Hänen
+oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympäri, hänen solakka vasen
+säärensä saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hänen
+polviensa yli.
+
+Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin
+asennossa väijymistilassa.
+
+Se on oikein, että kenkään ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei
+kenkään niin siron pehmeä.
+
+Nuori slaavi kääntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin
+sivulleen ja ristii kätensä rinnoilleen, tuijottaen yön pimeään.
+
+Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita
+lemmittynsä kuolemaan, jos tämän aatteet rikkovat hänen päätöksiänsä.
+
+Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hänellä on jalo,
+kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla,
+joka on suorana otsassa, ei näy muuta kuin sen ääriviivat ja
+kasvonkulma. Nenä on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja
+kaartuvat, silmäripset pitkät ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa
+näkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat täyteliäät ja suu
+aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla.
+
+Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestäisi suomalaisen kanssa
+painissa. Mutta ratsun selässä se vartalo taipuu kuin kaisla rannan
+aallokossa. Sääristä näkyy, että hän on paljon voimistellut.
+
+Vaitioloa kestää kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana täältä,
+rotuharrastukset erottavat venäläisen ja suomalaisen, upseeri on
+unohtanut kokonaan siviilihenkilön rinnallaan.
+
+Elmassa herää pelko, että olento hänen rinnallaan katoaa ja hän jää
+yksin.
+
+Silloin Elma hiipii uneksijan luo.
+
+Tämä kääntyy äkkiä kuin heräten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo
+rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tämä kepeästi hymyilee ja
+painaa huulensa Elman poskelle.
+
+Elmasta tuntuu, kuin leviäisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se
+huumaa ja hän vetää syvälle henkeään. Nuori upseeri kietoo käsivartensa
+Elman ympäri. Elma nojaa poskensa pehmeää univormun verkaa vastaan ja
+niin he istuvat kauan vaieten.
+
+– Eikö Helsinki ole kaunis iltavalossaan, – kuiskaa Elma.
+
+Slaavi ei kuule.
+
+Elma luulee loukanneensa hänet ja sanoo, pehmeästi kosketellen hänen
+kättään:
+
+– Mitä te mietitte?
+
+Venäläinen havahtuu äkkiä mietteistään, paljastaa valkoiset hampaansa ja
+ottaa hänen kätensä käsiinsä.
+
+– Ajattelen, että jos asettaisin kuularuiskun tänne
+haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pitää
+kurissa.
+
+Elma vavahtaa.
+
+– Onko teidän vilu, – sanoo slaavi hyväilevällä äänellä.
+
+– Ei, – vastaa Elma, vaikka hän hermojännityksestä ihan vapisee.
+
+– Onpa, – sanoo nuori mies, ja sulkee hänet syliinsä. Sitten katselee
+muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo:
+
+– Jälkeen kapinan minä sanon teille jotain.
+
+Ja ihan suutelee Elmaa molemmille käsille, lämmittää niitä kuumilla
+kämmenillään ja kuljettaa Elmaa vähän matkaa käsivarsi vyötäisillä. He
+lähestyvät sitten valaistuja käytäviä ja kulkevat vierekkäin vaihtaen
+mitättömiä lauseita.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvät sortajain
+kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja
+yhtyvät sortamiinsa. Venäläisen sotilaspuvun näkee suomalaisen
+työläistäkin rinnalla.
+
+On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla.
+
+Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jäseniä. Mailmankuuluisa
+venäläinen kirjailija puhuu.
+
+Duuman jäsenet ovat vaatimattomassa venäläisen talonpojan puvussa. He
+puhuvat tyynesti, lämpimästi. Venäläinen kirjailija puhuu hitaan
+satiirisesti. Hän on puettu talonpoikaispukuun hänkin. Hänen veren
+punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkensä yli
+mailman.
+
+Kivihiilimustansilmäinen venäläinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hänen
+sanansa ovat kuin räiskyvää lieskaa, hän sytyttää, hän polttaa, hän
+peloittaa, hän pieksee. Yleisö on kuin huumeessa, sotilaat tulevat
+levottomiksi, ilmassa on sähköä.
+
+Sitten on Elman vuoro. Häntä ahdistaa. Hän tietää, mitä valmistellaan ja
+hän epäilee taisteluin voittoa.
+
+Tuolla hyvin kaukana – Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissään.
+Miljoonien vapaus kangastaa hänen mielessänsä. Hän näkee suuren Venäjän
+viljavat maat ja niillä tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa.
+Hän näkee kansan iloisia vereviä poskia, viisaat ilmeet heidän
+kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hän kuvittelee laajaa
+rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo
+kullalla takaisin kauneutta ja virkistystä. Hän näkee uljaat, hyvin
+puetut armeijat kansan rakastamana miliisinä, kunniavahteina, eikä
+harhaan johdettuina hirviöinä. Hän unelmoi ihania unelmia.
+
+Hesperian puistossa puhuu Elma. Hän kuvaa kansan tuskan, hän kutsuu
+miehet sankartyöhön. Hän lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden
+sankarien muistoa. Ja hän näkee sielunsa silmillä nuoren sinipukuisen
+tykkiväkiupseerin makaavan hurmeessaan.
+
+Samettitummien silmien loisto sammuu, lämpöinen ääni vaikenee, sydän ei
+enää syki.
+
+Elman ääni värähtää ja hänen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hän vihkii
+kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle.
+
+Hän lopettaa.
+
+Soiton säveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttävät valkoiset
+haahmut.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun käykää, te raatajat maan!_
+
+Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin
+haaksi hyökyaallon harjanteella.
+
+Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri
+veljeys-aate yhdistää ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien
+kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun käykää, te raatajat maan!_
+
+Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin
+päällikkö komentaa puheessaan kuin esikunnan lähetti. Eräs kiihkoilija
+puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus!
+
+ _Tää on viimeinen taisto.
+ Rintamaamme yhtykää,
+ niin huomispäivänä kansat
+ on veljet keskenään!_
+
+Väkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset
+ajattelemaan, – – raskaita asioita.
+
+
+
+
+V.
+
+
+Elma joi teetä illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinäkuuta 1906.
+
+Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niitä.
+
+Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi tärähdyskö annetaan
+hirmuhallitsijan valtaistuimelle?!
+
+Punakaartin päällikön luo on kokoontunut miehiä neuvottelemaan. Ne
+siirtyvät Elman huoneustoon.
+
+Elma ei ota osaa keskusteluun. Hän laittaa teetä, sillä palvelija on
+varovaisuuden vuoksi lähetetty pois kotoa.
+
+Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet
+väittelevät – väittelevät, otetaanko osaa kapinaan vai eikö.
+
+Sill'aikaa nuoret ystävykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan
+Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta.
+
+Koko yö kestää poliitillista kokouksenpitoa.
+
+Elma sanoo:
+
+– Aamiaiseksi tulemme Viaporiin.
+
+Tykkiväenkapteeni sanoo arasti:
+
+– Sitä ei tiedä.
+
+Elma jää miettimään.
+
+Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu
+vallankumouksen vyöryyn, taantumuksen Molokin kitaan?!
+
+Elmaa alkaa epäilyttää ja hänen kurkkuansa kuristaa..
+
+Olisiko tässä yksityisten seikkailuhalu pelissä? Olisiko asema epäselvä?
+Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu
+ansaan?!
+
+Keskellä yötä Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen
+Viaporia.
+
+Sieltä kuului toisinaan kuularuiskun räiskintää. Toisinaan kumeita
+laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pimeä.
+
+Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rientää taisteluun. Vaan hän ei sinne
+päässyt. Eikä nuori upseerikaan päässyt sieltä enää pois. Arpa oli
+langennut.
+
+Seuraavana päivänä oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia
+tehtäviä. Hän ei ajatellut, ei arvostellut. Hän kulki kuin unessa, kuin
+kone, – ajatus yhteen kohdistuneena – kapinan voittoon – ja
+taantumuksen hirviön kitaan joutumisen välttymästä.
+
+Eläintarhan rinteellä, Töölönlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma.
+Punakaartilaisia valvoo rinteellä, valmiina taisteluun. Pimeässä
+vallitsee ystävyys tuntemattomien ja tuttujen välillä niin lujana, niin
+pettymättömänä kuin se ystävyys, joka yhdistää kuolemaan vihityt.
+
+Kukaan ei ajattele itseään. Pikkusielujen arkipäiväinen toinen toisensa
+repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsästysmailla, missä
+metsästäjien täytyy riistan puutteessa poistaa tieltään toinen toisen,
+se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edessä, joka
+käsitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttämistä, sosialistisen
+ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venäjän pelastamisen tuhoavasta
+ryöstöjärjestelmästä.
+
+Airueet tulevat. Päätöstä pohditaan.
+
+Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmästi keskenään,
+onnistuuko kapina – vai eikö. Se ei heitä peloita. Heidän nahkansa ei
+ole vaarassa – mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten
+on toisin laita.
+
+Elma menee kotia. Hän istuu pimeässä huoneessa. Nuori suomalainen on
+seurannut häntä toverillisesti läpi kaupungin. Suomalainen käsittää
+hänen tuskansa – ja tarjoo lohduttavana kätensä. Ja Elman on niin
+raskas olla.
+
+Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet –- aseet mukana.
+Suomalaiset – punakaartilaiset – marssivat Viaporiin taistelemaan
+rinnan venäläisten kanssa.
+
+Ikipäiviksi on hävinnyt rotuviha venäläisten ja suomalaisten –
+tosiaatteellisten ihmisten välillä.
+
+Mitä eivät ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivätkä
+suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan
+kansainvälinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa
+valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti
+punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota
+vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jälleen.
+
+Viapori! Viapori! Viapori olisi meidän!
+
+Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808!
+
+Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevät, te kansan
+tietämättömyydestä hyötyvät, te, jotka ylpeilette siitä, että teillä on
+taito käyttää hyväksenne sitä, jonka toiset ovat valloittaneet, ne,
+jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nälkään ja
+kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla.
+
+Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar!
+
+Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen
+orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun.
+
+Morituri te solutant, Cesar!
+
+Mikä ihana sana, mikä jylhä totuus!
+
+Mikä piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvästelevät
+poliitillisella viekkaudellaan, – ne hallitusmiehet!
+
+Hallitusmiehet!
+
+Venäjän laajoilla tasangoilla kyntää ja korjaa viljaa risainen,
+nälkäinen, kiltti talonpoika.
+
+Ahnas viljakauppias kahmasee siltä miljoonansa, ostaakseen talonpojan
+tyttäret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien
+ryöstöyritystensä suojaksi murha-aseitten eteen tahi jäisiin
+juoksuhautoihin kuolemaan.
+
+Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittäneet
+tuota vastustaa!?
+
+Ette, sillä kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen,
+juoppoudesta pöhöttyneen naiseläjäkauppiaan bulvaani, joka rahasta
+näyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venäjän maan itsevaltias.
+
+Ja Jumala, siellä taivaassaan lepää työn tehtyänsä. Hän on vanha, hän ei
+pysty enää mailmaa korjaamaan. Hän on eläkevaari, jonka eläkkeen papit
+suuhunsa syövät aineellisesti. Jumalalle syötetään vaan saarnoja,
+rukouksia ja uhrisauhuja.
+
+Mutta Jumalan valtakuntaan on eräänä päivänä, kun tuska on ollut
+suurimmillaan, tullut järjen piru!
+
+Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille näin:
+
+Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun täytyy se myydä
+everstinnalle, jotta pääsisit kapteeniksi. Sinun järkesi on terävämpi
+kuin rykmenttipäällikön, mutta sinulla ei ole vielä luontoa naida
+rinkelikauppiaan eli majatalonpitäjän raaka, irstas tytär, jonka
+rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehiä, päästäksesi päälliköksi.
+Sinä olet kykenevä, sinä yrität olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet
+vievät sinut alaspäin, sinä saat sortua taloudellisessa taistelussa.
+
+Sano tämä tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyörytä sen
+viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa.
+Sinä osaat komentaa sotilaita, sinä osaat käyttää kanuunoita. Käytä ne
+järjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta,
+älä syötä elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! Älä mene taistelemaan
+naisraiskaajien ja ryövärien puolesta. Hävitä rumuus ja irstaisuus
+mailmasta.
+
+Ja jos kansa herää, johda se taisteluun pimeitä voimia vastaan.
+
+Jumala pannaan hautaan. Ja järki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan
+tilalle.
+
+Ja jumalan eläke riistettäköön laiskottelevilta papeilta ja
+kasvatettakoon sillä kaunista, kirkassilmäistä, rusoposkista
+lapsilaumaa, jonka hymyilevästä katseesta näkee, että se on iloisen
+rakkauden luoma!
+
+Sinä nuori upseeri, sinä olet onnellinen, sinä saat nostattaa tämän
+tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun.
+
+Tämä ajatus täyttää sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa
+muistaa taantumuksen hirviöiden irvistäviä leukoja, jotka ahnaasti
+aukenevat pureskellakseen veristä ihmislihaa, jonka sykähtelevät
+hermosäikeet eivät kestä pitkien hampaiden pureskelemista.
+
+Vaan perkeleen myrkyttämä ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen
+vatsassa niin, että eräänä päivänä se itse oksensi sen ulos, hukkuen
+omiin haiseviin ulostuksiinsa.
+
+Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvyttää taistelevia läpi
+aikojen, niitä, jotka kauneutta ja hyvettä kannattavat.
+
+Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus!
+
+Viaporissa käy keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentävät
+vallankumouksellisten räjähtävän shrapnellit ja Santahaminasta
+hallitusmieliset ampuvat herkeämättä.
+
+Nuoret vallankumous-upseerit eivät voi ihan säälittä ampua omia
+heimolaisiaan. He pitävät niitä taantumuksen pimittäminä uhreina eivätkä
+itsetietoisina hylkiöinä.
+
+Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidän toverinsa
+Kuninkaansaarella eivät voi laskea selväksi Santahaminaa, sillä samassa
+kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat
+peloissaan. He pyytävät kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan.
+Nuoret upseerit uskovat, että heidän oikeutettu asiansa innostuttaa
+kaikkia yhtymään heihin.
+
+Voi nuoruuden suurta hyvyyttä ja herkkäuskoisuutta.
+
+Etkö tiedä, jalo nuorukainen, että etupolitiikka vallitsee mailman
+asujainten mieliä. Hallituksen miehillä oli vielä niin paljon saaliin
+jakoa keskenään, että yleistä saaliin lähdettä, Venäjän taantumusta, ei
+tahdottu kumota. Ja venäläinen sotilas ei ollut vielä kyllin myrtynyt,
+ryhtyäkseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jälkeen oli
+taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli
+ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan.
+
+Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteitä ei ollut. Voimat rupesivat
+vähenemään.
+
+Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa
+keskuudessa ja rohkaisee heitä. Hän puhuu heidän suuresta
+historiallisesta tehtävästään. Hän on itse haavoittunut, mutta hän ei
+tunne kipua. Niin luja on hänen antautumisensa vapauden aatteelle.
+Joskus hänen mieleensä hiipii jokin muisto entisyydestä, mutta se häipyy
+hetken suuruuden ja pyhyyden edessä.
+
+Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hän kiroo hallitusta. Hän
+pusertaa huulensa yhteen, hänen silmänsä ovat vihasta mustat kuin yö.
+
+Hän sihahtaa hampaittensa välistä:
+
+– Lasketaan koko linnoitus maata myöten sileäksi.
+
+Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hän antaa aatteen
+voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hän on marttyyriluonne.
+
+Lisäksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista
+panssarilaivaa tulossa Viipurista päin.
+
+"Slava" saapuu vihdoin. Sillä on punanen lippu mastossa. Se lasketaan
+lähelle linnoitusta.
+
+Mutta miksi ei sieltä saavu toverien lähetystö Kuninkaansaarelle?
+
+Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee äkkinäisen laskelman.
+
+Satatuhatta vankia viruu Venäjän vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin
+sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat
+tyytymättömiä, niin myös suuri osa tykkiväkeä. "Slava" ja "Cesarevitsj"
+tulevat avuksi. Ei hätää.
+
+Hyveen täytyy voittaa – muuten olisi elämä mielipuolien naamiohuvia.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan
+ja lähestyy "Slavaa".
+
+Kohanski rientää kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venäjän ylpeys. Siinä on
+2,000 miestä ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia.
+
+Kohanskin laiva lähenee suurta panssarilaivaa. Hän ihmettelee, miksi se
+pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hän heittää kuitenkin
+epäilykset mielestään, sillä onhan sillä punainen lippu – ja
+nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta.
+
+_Se punanen lippu oli provokatsioonia!_
+
+Voi sitä, joka sen mastoon vedätti.
+
+Hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen olkoon hänen sukunsa kirottu!
+Hänen sukunsa ja hänen käyttäjänsä suku!
+
+Ei mikään rankaisu voi tuota rikosta sovittaa.
+
+Kohanski nousee "Slavan" kannelle.
+
+Hänet vangitaan suomalaisten kera.
+
+Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat äidinkielensä kaikkien hornan
+henkien nimet suustaan.
+
+Heidät on saatettu ansaan.
+
+Laivaa komentaa keisarin sisarenmies _Aleksanteri Mihailovitsj_, raukka
+ja roisto!
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja
+yli koko laajan Venäjän se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta
+myöhemmin se sama meri, jolla hänen sinikirkkaat silmänsä syytivät vihan
+voimaa provokaattorin kätyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita
+vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen
+vallankumouksellisten matruusien surmaamina!
+
+Hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen olkoot provokaattori ja hänen
+heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hän miekkaan hukkuu.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun käykää, te raatajat maan._
+
+Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystävänsä paluuta, Kuninkaansaarelle.
+
+Roistot ovat vielä kerran voittaneet.
+
+Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin minkä ainoastaan Belzebubin
+sikiöt voivat hornan kuiluista syöstä.
+
+"Slava" ampuu yhtämittaa. Santahaminasta ammutaan herkeämättä.
+
+Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yrittää vielä
+valaista pimeyttä.
+
+Ruutikellari räjähtää. Hallituksen kätyri oli sen sytyttänyt. Ilma on
+täynnään palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat.
+Suomalaisia ja venäläisiä viruu hurmeisina vierekkäin.
+
+Arkadj Petrovitsjin hymy käy yhä kirkastuneemmaksi.
+
+Tuo suuri ihmeellinen lähestyy häntä – marttyyrikuolema, joka on
+venäläiselle vallankumoukselliselle kuin hellä äiti epätoivoisten
+sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perästä.
+
+Hän astuu hetkeksi huoneeseen. Hän ottaa brovninginsa, pitää sitä
+kädessään ja aikoo asettaa sen ohimolleen.
+
+Sotilas astuu ovesta sisään.
+
+– Toveri!
+
+Ja Arkadj Petrovitsj heittäytyy sotilaan kaulaan niin hillittömästi,
+että nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan
+niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, että Venäjän kaikki
+miljoonat mustat peikot eivät voisi heitä erottaa,
+
+Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: – Kiitos toveri!
+
+Ja hän astuu rohkeana ulos, yrittää järjestää viimeisellä ponnistuksella
+vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun
+valkenemista.
+
+Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja
+venäläiset vallankumoustoverit rinnakkain.
+
+On yö ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu.
+
+Elma ei syö eikä nuku. Hän odottaa viestiä Viaporista. Hän oli kuullut
+ruutikellarin räjähdyksen – ja hänen sydämensä on kuin rikki revitty.
+
+Hänessä on jokin kuollut – elämän kauneus on ijäksi ruhjottu.
+
+Päivä koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906.
+
+Elma pukeutuu ja lähtee kaupungille.
+
+Siellä liikkuu huhu: Kapina on epäonnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja
+Kohanski, punakaartilaiset ja venäläiset vallankumoukselliset ovat
+vangitut.
+
+Milloinkaan ei Elma saisi nähdä enää Arkadi Petrovitsjia!
+
+Elma joutuu toiminnan pyörteeseen. Hänen täytyy yrittää saada
+siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon päässeille vallankumouksen
+sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat.
+
+Elma tapaa suomalaisia työmiehiä. Ne kertovat, että Punakaartin kanslia
+on valloitettu, miehiä vangittu – lahtarikaartilaisia ammuttu – –
+
+Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nähneensä Jemeljanoffin
+tuotavan päivällä kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja
+vietävän päävahtiin.
+
+Hän sanoo hänen astuneen uljaana, pää pystyssä, kalpeana. Kerrottiin,
+että hän oli haavoittunut.
+
+Nuoren suomalaisen silmät kostuvat. Elman silmälautoihin nousee kuuma
+tuskankyynel.
+
+Hänen elämänsä on sisimmässään päättynyt.
+
+Vapauden toivon touon on taantumus maahan lyönyt kuin tuiman takatalven
+raekuuro. Musta maa vaan kaameana siintää.
+
+Seuraavat päivät kuluvat kuin unessa.
+
+Elma järjestää pakomahdollisuuksia niille, jotka pääsevät enää pakoon.
+
+On paha paeta, sillä suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset
+saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen
+kätyreille.
+
+Siinä on palkka siitä, että todella tahtoi seurata Runebergin
+isänmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori.
+
+Ei ihme, että Venäjän sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa
+Suomea, sillä suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia.
+
+ _Kaikk' ota haudan synkeys
+ ja tuskat elämän,
+ tee niistä luille nimitys.
+ Surua vähemmän
+ se nimi tuopi kuitenkin
+ kuin Viaporin petturin._
+
+Häpeä, ikuinen häpeä koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita
+vapaussankareita vielä vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille,
+jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut
+Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venäläiset upseerit
+ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa.
+
+Vaan Kohanskin kostonvalalla on vielä voimansa. Meressä ja maalla on
+virunut venäläisten mustien miesten ruumiita – miten suomalaisten
+kätyrien käynee!?
+
+– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
+– – – – – – – –
+
+Elma ei voi mennä päävahtiin. Hän ei saa herättää huomiota, sillä hän on
+työttömyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada
+hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville.
+
+Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksilölliset tunteet saavat vaieta.
+
+Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venäläinen ystävätär tulee
+Elman luo ja kertoo, että hänen miehensä on paennut ja että nuoret
+vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan.
+
+Kuolemaan!
+
+Venäjän laki sisältää armahduksen elinikäiseksi vankeudeksi. Miksi juuri
+nämät kaksi ovat tuomitut kuolemaan!?
+
+Elma jähmettyy, kun tämä kauan kiusaava aavistus toteutuu.
+
+Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yritä pyytää heidän puolestaan armoa. Ei
+kukaan uskalla.
+
+Belzebubin valta on jäätänyt sydämet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet.
+
+Tuomitut kuolemaan siksi, että tahtoivat hankkia muille onnea ja
+vapautta.
+
+Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen
+temmellyspaikka se oli!
+
+Näin ollen se on tuomittu häviöön.
+
+Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivät yhteen tosiasiaan. Se
+yhteiskunta, joka surmauttaa elämän kannattajat, on itse tuomittu
+kuolemaan.
+
+Silmä silmästä, hammas hampaasta.
+
+Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hän kiroo oman paenneen miehensä
+pelkuruutta, hän kiroo Viaporin vapaiksi jääneitten upseerien
+alhaisuutta, sillä tämä ankara tuomio johtui siitä, että Viaporin muut
+upseerit koettivat sillä osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle
+pelastaakseen itsensä.
+
+Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitään saanut kansalle
+selvittää.
+
+Hallitus ja kotimainen porvaristo käsi kädessä käyttivät kansan
+tietämättömyyttä hyväkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain
+tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo.
+
+Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymättömän vihan maansa
+kaikille raukoille.
+
+Tähän asti hän oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa
+kunniantuntoon. Nyt hän näki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa
+karvassaan. Tekopyhyyttä se oli, suunsoittoa, kansan vaalisyöttiä –
+muutamille se oli repäsevä puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran
+saavuttamiseksi.
+
+Elma tunsi ympärillään kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin,
+sos.dem. sanomalehdistö muuttui varovaiseksi.
+
+Mutta vangittujen ja paenneiden leskiä oli avustettava. Koston vimma
+sytytti mielet. Vapaiksi jääneet toverit ryöstivät rahaa, murhasivat
+provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja
+tuomittiin elinikäiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmän
+puolueen sihteeri kirjoitti lehteen:
+
+_Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!_
+
+Se oli suomalaistenkin kiitos siitä, että joukko huimapäitä oli mennyt
+Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille!
+
+Ilman määritelmää, noin vaan – pois varkaat ja provokaattorit
+puolueesta.
+
+Ja Elma tunsi, että häneenkin painettiin poissulkemisen leima!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Ei sille voinut muuta kuin nauraa!
+
+Elman hyvä ystävä, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nähtyään
+Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla:
+
+"Eivätkö sinulle riitä ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin
+tykistö-upseerien kanssa!"
+
+Elma nauroi ja löi puheen leikiksi.
+
+Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria:
+
+"Älkää vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on
+seurustellut venäläisen upseerin kanssa!"
+
+Ja tämä oli ennakkoluulotonta kansainvälistä sosialismia.
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla!
+
+Nuku siellä taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidät yhteen liitti,
+taistelu teidät puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidän
+muistoanne.
+
+
+
+
+VII.
+
+
+Puolihämärässä huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmäkseen
+jäykkiä, työn jäytämiä keski-ikäisiä miehiä. He puhuvat hillityllä,
+tyynellä äänellä. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin
+keväällä räystäästä tippuva vesi.
+
+Yksi heistä, kookas, vahva ulkotyöläinen, nuori, vähän vilkkaampi mies,
+tekee selkoa käynnistään paenneitten vallankumousjohtajien luona.
+
+Hän kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi
+hirmuhallitusten ikeen alta. Hän vetoaa suomalaisten verrattain
+vapaampaan yhteiskuntaelämään, jossa voi avustaa vielä enemmän
+ahdistettuja venäläisiä tovereita.
+
+Ja suomalainen luonne esiintyy tässä puhtaimmassa muodossaan.
+
+Kun kerran oli tultu tietoisiksi siitä, että hallitus oli väärä, oli se
+kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtävä, eikä
+vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava.
+
+Venäläiset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa – ja
+sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista.
+
+Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem.
+puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat.
+
+Nurkassa istuu nuorempia miehiä. He ovat iloisia veitikoita. Heillä ei
+ole mitään menetettävää, heillä on kaikki voitettavana. He vilahtavat
+toisiinsa ja naurahtelevat. He päättävät pelastaa julkisen puolueen
+sekaantumasta näin vaarallisiin asioihin.
+
+Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksinäinen metsäinen tie. Metsä on
+jylhä – ja yö on pimeä. Mäkeä ylös tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja
+matkalla asemalle. Hänellä on työläisten niskoilta kiskottuja rahoja
+lompakossaan.
+
+Metsästä ryntäävät miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat.
+Äkkiä kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet
+pakenevat kauhun vallassa mikä mihinkin.
+
+Huomispäivänä on lehdissä uutinen: Kauhea ryöstömurha Kouvolassa. Ja
+seuraavina päivinä saamme lukea, että yksi roisto on saatu kiinni –
+eräs nuori, tuskin kahtakymmentä täyttänyt nuorukainen. Hänelle on
+matkalla annettu huumaavia aineita ja hän on tahtomattaan ilmaissut
+kaikki.
+
+Nyt alkaa ajometsästys näitten nuorukaisten perään.
+
+Puolue ei tahdo tietää heistä mitään. Vanhemmat puoluetoverit
+surkuttelevat tällaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo
+hylkii ja halveksii heitä. Ja Venäjän hallitus ostaa poliisilaitoksesta
+etsiviä; jotka käyvät käsiksi "vallankumouksen hulikaaneihin".
+
+Työväentalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen räätäli. Hänen on
+onnistunut piiloutua tähän asti. Hän juo kahvia hyvän tuttavansa ja
+aatetoverinsa kanssa. Tämä aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perästä
+tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen.
+
+Suomi on saanut uuden kansanluokan – kotimaisista provokaattoreista.
+
+Nyt ei ole vaikea toimia. Eräs kovan onnen koettelema tunnustaa
+etsivässä kaikki – huumaavien lääkkeitten vaikutuksesta. Hän peruuttaa
+seuraavassa kuulustelussa sanansa, – mutta silloin on jo voitu vangita
+tarvittavat henkilöt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan.
+
+Ajomies on murhattu. Kenkään ei tunnusta tehneensä murhaa. Kaikki
+tuomitaan elinikäiseen vankeuteen.
+
+Mutta mainita voi, että mukana ollut virolainen renttu on päässyt
+pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siellä ko'on kultaa ja
+hopeaa.
+
+Metsästystä yhä jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Erään
+muurarin vaimon täytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa
+rintalapsen kanssa, josta seurasi, että lapsesta tuli sairas ja
+kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hän
+synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja
+tuskia voisi kuvata loppumattomiin.
+
+Aika oli kauhea. Veli pelkäsi veljeään, tytär äitiään.
+
+Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun äitinsä avulla saattaa
+etsivien käsiin, milloin milläkin tavalla. – Kun todisteita ei ollut,
+yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyään naimisiin
+nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hän oli paremmin
+suojattu poliisilaitoksen koirilta.
+
+Työttömyys lisäsi työväen tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta
+kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan
+ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenäisyysaatteen
+julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi.
+
+Nyt alkoi viimeinen näytös siitä ilveilystä, jota sanotaan Suomen
+itsenäisyyspyrkimiseksi! Ilveilyä se on tosiaan!!
+
+Bobrikoffin hävitettyä Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdessä
+osan suomalaisten kanssa, jotka eivät saaneet näytellä kyllin suurta
+osaa suomettarelaisten leirissä, asettuivat muka
+vallankumoustaistelijain riviin.
+
+Senaattiin pääsy ja siitä johtuva virkavalta, jota seurasi suuria
+taloudellisia etuja ja hyvät palkat ja eläkkeet, oli se aate, joka
+elähytti näitä vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin
+perustuslaillisiksi.
+
+He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymättömän nuorison ja kansan
+pauloihinsa.
+
+Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni – köyhä ja tuntematon. Ja monien
+vuosien kalliit koulutiedot menivät siten hukkaan. Yksi noita
+Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestään.
+Melkein valmiina maisterina sai hän, köyhänä tyttönä,
+vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta mennä tuuliajolle.
+Suuri osa nuoria työläisiä pakeni etsimään epätietoista leipäänsä muilta
+mailta. Perheen-isätkin joutuivat pois perheestään.
+
+Sill'aikaa johtavat henkilöt hyvine varoineen viettivät maanpakolaisina
+aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa.
+
+Mutta kehitys ei voinut tähän seisahtua. Vastustus Venäjän sortovaltaa
+vastaan yhä kiihtyi.
+
+Väkivallanteko väkivallantekoa vastaan tuli päiväjärjestykseen.
+
+Kehittyi pomminheittämisjärjestelmä.
+
+Mutta koska rahamiehet eivät itse tahtoneet panna henkeänsä alttiiksi,
+niin ne ostivat rahalla työläisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivät
+niistä kapakassa vetelehtiviä laiskottelijoita, jotka näennäisesti
+tekivät pommiyrityksiä kiskoakseen porvareilta rahaa.
+
+Tällä ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi
+anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tämä sai osaksi hyvänkin
+vallankumousperiaatteen huonoon huutoon.
+
+Juuri siksi, että porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan,
+se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmissä, ja tämä
+synnytti luokkatietoisuuden työväen keskuudessa.
+
+ _Ei oikeutta maassa saa,
+ ken itse sit' ei hanki.
+ Ken vaivojansa valittaa,
+ on vaivojensa vanki!_
+
+Elma aavisti tämän hyvin pian. Ja suurlakossa hän selvästi siirtyi
+entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piiristä – kokonaan
+työväen piireihin.
+
+Aseellisen kapinan edeltäminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava
+venäläisiä sotilaita, että heidän ei tule käskystä ampua työläisveljiä
+– vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heitä veljesmurhaan
+komentavat.
+
+Ja nyt Elman oli pakko syventyä sosialidemokratiaan ja oppia käsittämään
+kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen.
+
+Hän näki, että suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt
+taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tätä konserttia
+johtivat? Rasvamahaiset, sydämettömät liikemiehet, jotka äänestivät
+edustajia valtiopäiville ainoastaan siksi, että suomalaiset
+kapitalistitkin saivat vähän kumartaa ruotsalaista ja venäläistä virka-
+ja poliisivaltaa – niin se oli "vallankumouksellinen".
+
+Suurlakossa pääsi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sitä ennen
+hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen kätyripuolue.
+
+Mutta aika kehittyi. Venäjän taantumus sysäsi kaikki kotimaiset ainekset
+pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue.
+
+Vuonna 1906 oli asema seuraava:
+
+Suomettarelaiset olivat syrjään sysätyt suurlakon avulla, missä työn
+teki työväki ja punakaarti. Siitä hyvästä vaati kansa, etupäässä
+sos.dem. puolue, yleisen äänioikeuden niin miehille kuin naisille.
+
+Taistelu äänioikeudesta oli kova v. 1905–1906.
+
+Porvaristo oli pahassa välikädessä. Vastustaakseen kansaa sen
+äänioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi
+porvariston täytynyt turvautua Venäjän sotajoukkoihin. Siihen he eivät
+voineet alentua – alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman
+silmissä, joka oli sen verran epävarma tilanteesta, ettei julkisesti
+uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen
+porvariston täytyi suostua antamaan yleinen äänioikeus.
+
+Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksiä
+kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla.
+
+Suomen perustuslaillisuusparka!
+
+Kansallisten pyrkimystensä perusteella täytyi sen olla
+vallankumouksellinen Venäjän taantumusta vastaan herättääkseen kansan
+pohjakerrokset apuun.
+
+Niin tekivät ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen,
+saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset
+virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin että suomettarelaiset olisivat
+astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he möivät itsensä
+Venäjän taantumukselle v. 1900 ja opettelivat – toista äidinkieltä –
+venäjää!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Virastoissa ei nyt käytetty suomea, – vaan venäjää, suomea – ja
+ruotsia!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Se huvitti Elmaa, jonka mielestä suomettarelaisten kielipolitiikka oli
+aina ollut liian laiha keppihevonen.
+
+Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenäisyydestä, – mutta
+ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, – siksi että he
+näkivät tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin
+kysymyksiin.
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut
+Venäjän ja Suomen, ja kun Venäjän demokraattinen hallitus oli
+hajoittanut eduskunnan juuri siksi, että eduskunta vaatii itsenäisyyden,
+niin Suomen porvaristo iloitsi siitä, että Venäjällä oli vielä niin
+mustia voimia, että ne estivät pistimien avulla sos.dem. edustajia
+kokoontumasta laillisille valtiopäiville.
+
+Tämä porvariston ilo oli provokaattorin teko!
+
+Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia –
+ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina.
+
+Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyhä" ja piispa
+Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymään
+kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen
+sivistyksen.
+
+Lalli, joka silloin oli ensimäinen todellinen, luokkatietoinen
+suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Köyliön jäällä. Mutta
+tyhmä kansa tuomitsi Lallin.
+
+Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen
+metsät ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehiä
+sotapalvelukseensa.
+
+Vuoroin työstivät venäläiset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti
+suomalaista verta.
+
+Södermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehiä
+poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan
+Suomesta, jotta hän itse pääsi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siitä
+vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan
+voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka
+miehistö oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin
+kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen
+kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot.
+
+Tällaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri,
+Pietari Braahe, "maa oli minuun ja minä maahan tyytyväinen".
+
+Mutta Suomessa oli tyytymättömiäkin. Yksi heistä, Arnold Messenius,
+mestattiin hallitusvastaisena henkilönä, koska hän yritti saada Suomea
+itsenäiseksi. – Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin
+hallitus sen teki uskonnonvapauden nimessä.
+
+V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehiä, jotka ajoivat Suomen
+itsenäisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niistä on tiede
+provoseerattu kirjoittamaan, että kertomus heidän Anjalan liitostaan on
+mustin lehti koko Suomen historiassa.
+
+Yksi Anjalan miehistä, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808
+Porvoon valtiopäivillä nimen "valtio" Venäjän keisarilta Aleksanteri
+ensimäiseltä.
+
+Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin
+maankavaltajaksi, niihin huimapäihin, jotka ajoivat Suomen itsenäisyyttä
+takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hän asettui Anjalan miesten
+kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka
+uhrasi isänmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta.
+
+Eräs Anjalan miehistä, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se
+oli miehen teko, sillä suurempaa näyttelijää ja valehtelijaa ei taida
+löytyä viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mitä oli Ruotsin
+kuningas Kustaa III.
+
+Jos ei hänen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte
+kaikki, mitä tahdotte" – eikä antanut mitään, nimittäin Venäjän
+väliaikainen hallitus ja sen pää!!
+
+Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verellä oli voitettu vapaus
+vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, ärsyttivät
+vastavallankumouksen pimeät voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat
+kasakoille "eläköön" vaalikokouksissaan!
+
+Se oli porvarillisen provokatsiooni-järjestelmän huippu!
+
+Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin
+suoda kansalle rippuistakaan siitä ylellisyydestä, missä Suomen
+"vapaamielinen" porvaristo oli tähän asti rypenyt.
+
+Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka
+tuomitsivat Suomen ensimäisen itsenäisen miehen, Lallin, tyhmissä
+pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimäistä
+itsenäisyysmiestä Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne
+aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan
+jättivät yksin nuoret venäläiset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin,
+teloitettaviksi – ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta
+saattoivat näyttäytyä Venäjän Stolypinin hirttonuorajärjestelmälle
+"uskollisina"!
+
+Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisiläisiin
+kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin.
+
+Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit.
+
+Ja heidän vanavedessään kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja
+tyhmät revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvät suuren
+periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne
+varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sillä ne eivät uskalla antaa
+hyökätä etumaisessa rivissä, peläten kuolemaa aatteen edestä.
+
+Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen
+revisionisteista:
+
+"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!"
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista
+meriväenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepeästi keskenään.
+Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia
+voimia ponnistaen yrittää kantaa kahta ämpärillistä sikaruokaa, niin
+ettei kannelle mitään pirskahtaisi. Päivä on kuuma ja sikaruoka on
+pilaantunutta. Se haisee pahalle.
+
+Luutnantit kirpistävät nenänsä ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan
+perästä virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvittää, että vaimo
+ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sitä sopivalla tavalla
+pois kuljettaa. Sitä ei saa ottaa päivällä, koska päällystö on silloin
+laivassa.
+
+Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma
+painaa päänsä alas ja vaikenee. Taantumuksen iestä täytyy tottua
+kantamaan.
+
+Jälkeen Viaporin kapinan oli hän ja hänen miehensä liian sopimattomina
+joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epäsuosioon ja
+muutamilta sai suoraan havaita, että olisi puolueelle edullista, että he
+siirtyisivät pois sen palveluksesta.
+
+He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epäluotettavia" j.n.e.
+
+Elma ja hänen miehensä ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon
+elättääkseen itseään kunnollisina korvenraatajina.
+
+Nyt selveni Elmalle puolue-elämä.
+
+Ensin hänen miehensä toimi yhtiössä kahden "puoluetoverin" kanssa.
+Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kävi
+kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi soraääniä. Elman mies maksoi heidän
+mielestään työväelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niitä kyllin,
+yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, että rahamies, sos.dem. puoluetoveri,
+yhtiön prokuristina sanoi, ettei yhtiö saa enää liikepääomaa, josta
+olisi seurannut. että Elman miehen pienet säästöt olisi rahamies,
+sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisessä yhtiön vararikossa.
+
+Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtiön huostaansa.
+
+Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen
+kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka
+Elman olisi pitänyt miehineen säästää tarvittavaan
+vallankumoustaisteluun, kului loppuun häikäilemättömän julkeissa
+käräjäjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti
+ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen
+vääränvalantekijöiden työmiesten ja Venäjän hallituksen asettaman
+suomalaisen poliisivallan avulla.
+
+Eräänä päivänä Elman mies lyötiin käsirautoihin ja sai istua kolme
+kuukautta Katajanokan vankilassa – syytettynä seitsemän markan
+puuvarkaudesta, vaikka hänellä itsellään oli metsää.
+
+Käräjöitä käytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem.
+puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, että Elman
+mies olisi voitu tehdä kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyään
+kansalaisluottamuksensa.
+
+Näin pitkälle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostöitä, loi lantaa, möi
+puutarhatavaraa torilla. Sillä välillä hän synnytti lapsia ja koetti
+seurata aikansa virtauksia.
+
+Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin
+johtaville piireille. Siellä ruvettiin kohtelemaan Elman miestä –
+"tuttuun tapaan".
+
+Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut
+talonsa kuntoon – niin pankki pani sen äkkiä ryöstölle ja af Virvelin
+ja pitäjän trokarit veivät Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta.
+
+Tiineitä rotu-emäsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi löi heti nuijan
+pöytään, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota.
+
+Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintövitjat, kihlasormukset
+ja vaatteet myötiin.
+
+Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin – ottaen puutarhurinsa
+äidittömän kaksiviikkoisen lapsen vielä lisäksi huostaansa. Ainoa
+ystävä, joka Elmalle jäi, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman
+kanssa jakoi viimeisen leivän ja välillä näki nälkää.
+
+Ikuinen kiitos sinulle, sinä kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon
+ja isäntäsi rehellisyyteen.
+
+Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirviön
+kanssa.
+
+Kettumainen, entinen puoluemies avusti heitä ensin huutamalla omiin
+nimiinsä osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat
+voimansa ja elämänsä valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijän välillä.
+
+Elma vanheni ja jäykistyi, aivot väsyivät, into laimeni, sielu
+katkeroitui. Ja ajaen kylmässä syksyisessä aamupimeässä laihalla
+ruunalla kaupunkiin, hän paleli aina sisuksia myöten hautoen
+mahdollisuutta pelastua tästä taloudellisesta ja henkisestä ahdingosta.
+
+Ja tieto, että hänen tavallaan kärsi miljooneja Suomessa, satoja
+miljooneja mailmassa, toisten ryvetessä laiskuudessa ja hekumassa, se
+täytti hänen sielunsa verenhimoisella kostolla.
+
+Laiha köyhän hevonen kärsi työn paljoutta ja viljan puutetta, lapset
+kärsivät vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli
+rikkinäinen tiilenröykkiö. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittämätön.
+Työ oli ylenmääräistä, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma
+sanoi, että Elma oli rappiolla – ja syy oli oma. Niin räkättivät
+sukulaisetkin!
+
+Oi, Siperian erämaitten elämä ei ole sen jylhempää kuin Suomen
+korvenraatajan elämä hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venäjän
+vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidätettyä kuin
+itsekylläinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem.
+puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee
+vasemmistolaisia.
+
+Ainoastaan taidemailmassa joku ja työväki ottaa asian humoristiselta
+kannalta – ja tämä kansan humööri piti Elmaa hieman vireissä
+taantumuksen verisessä ilveilyssä.
+
+Ympäristön työkansa, niitten joukossa moni "siveän" kapitalistisen
+mailman tuomitsema, muodosti Elman ympäri henkivartijaston, joka piti
+puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille
+poliisihyökkäyksille.
+
+Pitäjän johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen jäi usein ihan
+avuttomaksi käräjillä, missä puoluetaistelu kävi nappulavarkauksien
+käräjäjuttujen puitteissa.
+
+Mutta Venäjän hallitus on kiitollinen vähimmästäkin palveluksesta.
+
+Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin möi erittäin edullisella hinnalla
+halkoja Venäjän taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hän
+vartioitti myös sangen innokkaasti köyhiä, jotka kokosivat kuivia risuja
+valtion metsä-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei
+vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin"
+ohjelman.
+
+Hän siirtyi pitäjän porvarillisten kartanonherrojen konsertista
+Helsingin poliisilaitokseen ja siitä osuusliikkeeseen johtavaksi
+sieluksi.
+
+Ja vielä kerran sos.dem. puoluetoverit iskivät kyntensä Elmaan. Se
+tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden
+sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten
+kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava
+palvelijain palkkaselostus osuusliikkeessä tarjottiin lehteen, niin
+puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jäsenet, kielsivät ilmi
+tuomasta osuusliikkeen asioita, sillä se koski
+"sosialidemokraattejakin".
+
+Vielä siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jälkeen v. 1906.
+
+Vasemmistolaiset merkattaisiin mielellään vielä rosvoiksi ja
+provokaattoreiksi, jos löytyisi Suomessa sopivaa, miliisiä siihen asiaan
+ryhtymään. Mutta nyt ei löydy enää sellaista miliisiä.
+"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa.
+
+Niin! Niin! Hyvät herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja
+maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko
+teidän paperinne puhtaat sinä suurena pyykinpesun päivänä?!
+
+Viaporin kapina v. 1906 ei ole vielä ihan päättynyt.
+
+Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkiäkään. Se on kai
+hankittava. Sen vaatii vanha hyvä tapa.
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Työväentalo kohoaa kuin jättiläislinna Töölönlahden rannalla Suomen
+pääkaupungissa.
+
+Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni välkkyy
+syksyauringon valossa.
+
+Ympäri Suomea käy vaalitaistelu valtiopäiville v. 1917 syksyllä.
+
+Historian kaikki aallot lyövät tätä työväentalon muuria vastaan
+hyrskyten vaahtopäisnä.
+
+Suomen itsenäisyys on ratkaistava.
+
+Lallin piispanmurha Köyliön jäällä sukeltaa pakanallisena voimana esiin
+humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat
+ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydessä.
+Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa
+rikkomaan väliaikaisen Venäjän hallituksen asettamia sinettejä
+eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijärven Paavo toivoo jo satoa
+kylvöstään, maatyöläinen odottaa helpotusta työnsä aivoja
+tylsistyttävästä raskaudesta.
+
+Kaikki – kaikki – yksin kymmenvuotiset järjestönuoretkin haluavat
+elämänmuutosta.
+
+Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevällä
+äänellä pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla
+valtiopäivillä, he luulevat olevansa ylen viisaita.
+
+Elma istuu viereiseen pöytään. Hän ei tahdo heitä tervehtiä. Häntä
+kiduttaa heidän itserakas, tyhmä naamansa.
+
+Eräs tummanverevä, pieni naisedustaja puhuu pitkäveteisellä,
+itsekylläisellä äänellä. Hän on mielestään ylen diplomaattinen. Hänen
+miehensä on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehensä
+grammofooni. Hän toistaa aina: "niin sanoo mieheni".
+
+Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevän myttyyn, jos hän ei istu
+valtiopäivillä v. 1917.
+
+Hän on nytkin valittu, Elma lukee lehdestä. Mitä? Juuri tuon
+naisedustajan vaalipiiristä on yksi paikka sosialisteilta menossa
+porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyöry
+on siellä käynyt niin korkealla, että olisi luullut sen lakaisevan koko
+porvariston!
+
+Rouva naisedustaja on kai tyytyväinen. Hänen on nykyään liian mukava
+lähteäkseen kansalle puhumaan. Vähät siitä, meneekö paikka porvareille
+vai eikö, kunhan hän vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja
+arvoasemaansa.
+
+Se on sitä järkevää keskitien korkeampaa diplomatiaa.
+
+Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa
+vaalipiirissä. Miten käy muualla!?
+
+Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat
+eivät jaksa maaseutupiireissä kyllin asemaa puolueen eduksi selvittää.
+
+Voi, sinä hyvännahkainen kansa! Vieläkö tarvitaan vuosia, ennenkuin
+osaat niiltä kyllin vaatia työtä, niiltä, jotka niskoillasi kellivät!?
+
+Edustajarouvat mennä taapottavat. Heillä on hyvä palkka, hyvä asunto ja
+hyvä ravinto. Mutta lehdestä luetaan, että nuori 24 vuotias työmies on
+sairastunut jäsenjäykistymiseen rasvan puutteesta.
+
+Ja kadulla hiipii työttömiä, silmät kiiluvina, valmiina ryöstöön. Ja
+siellä kuljeksii naisia, – valmiina ammattihaureuteen.
+
+Työväentalo on kuin jättiläislinna. Sen sisällä kulkee ihmisjoukko kuin
+kohiseva koski. Siinä on toivoa, siinä on kostonvimmaa, siinä on
+polttavaa sivistysjanoa ja epätoivon verenhimoa. Siinä on kokonainen
+mailma. Siinä on uusi historia, uusi usko, uusi elämä!
+
+Siinä on uusi ihminen!
+
+Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hän kuulee kuinka se kuohuu, hän tuntee, mitä
+se sisimmässään haluaa ja toivoo. Hänen on niin hyvä olla.
+
+Hän istuu pöydän päässä ruokalassa.
+
+Siellä nauraa nuoria, elämänhaluisia tyttöjä ja poikia. Silmät
+välkkyvinä he ovat valmiit luomaan uutta elämää. Siellä istuu elämän
+kouluttamia järkeviä keski-ikäisiä työmiehiä ja naisia. Siellä istuu
+tyytyväisiä vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei
+ulotu porvarien valta.
+
+Kuinka autuas eikö lie elämä, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo
+oman työväentalon seinien sisällä!
+
+Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis.
+
+Elma sulkee hymyillen silmänsä ja muistaa nuoren, solakan vartalon
+Viaporin tykistö-upseerin sinisessä puvussa. Hän näkee tummat,
+haaveksivat silmät, hymyilevät huulet ja kastanjanruskean sileän tukan.
+
+Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hänen korvissaan:
+
+"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on
+lapsellinen!"
+
+– Mitä rouva miettii silmät kiinni? – kuuluu sointuisa ääni.
+
+Ja Elma näkee edessään tumman, säihkyväsilmäisen työmiehen, erään niistä
+Viaporin kapinasta vangittuja.
+
+– Muistan menneitä aikoja, – vastaa Elma.
+
+– Mitäs niistä! Nyt pyritään voittoon! Nyt ollaan iloisia! – Ja nuori
+mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan – ja miten on yhä vaan
+tehtävä valistustyötä.
+
+Elma hymyilee.
+
+Kansan usko hyveeseen on loppumaton!
+
+Ole siunattu, sinä voimakas, elämänhaluinen kansa, sinä haaveileva, sinä
+kaunis – sinä uskossasi luja kuin suuri kirkassilmäinen, rusoposkinen
+lapsi. – Sinä minun armas Suomen kansani!
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyöryssä, by Elvira Willman
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYÖRYSSÄ ***
+
+***** This file should be named 15832-0.txt or 15832-0.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+ https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/
+
+Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties. Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research. They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States. If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed. Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change. If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges. If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+ the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+ you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
+ owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+ has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+ Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
+ must be paid within 60 days following each date on which you
+ prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+ returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
+ sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+ address specified in Section 4, "Information about donations to
+ the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+ you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+ does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+ License. You must require such a user to return or
+ destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+ and discontinue all use of and all access to other copies of
+ Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+ money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+ electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+ of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+ distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation. The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund. If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations. Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+ Dr. Gregory B. Newby
+ Chief Executive and Director
+ gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+ https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
diff --git a/15832-0.zip b/15832-0.zip
new file mode 100644
index 0000000..0e96508
--- /dev/null
+++ b/15832-0.zip
Binary files differ
diff --git a/15832-8.txt b/15832-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..4d53001
--- /dev/null
+++ b/15832-8.txt
@@ -0,0 +1,2730 @@
+The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Vallankumouksen vyryss
+ Novelli
+
+Author: Elvira Willman
+
+Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm.
+
+
+
+
+
+
+
+
+VALLANKUMOUKSEN VYRYSS
+
+NOVELLI
+
+
+Elviira Willman-Eloranta
+
+
+Ensimmisen kerran julkaistu 1918.
+
+
+
+
+OMISTETTU
+
+MINNA CANTHILLE.
+
+
+
+
+Sinulta, Minna Canth, olen elmni ensi hertyksen saanut. Sinun nerosi
+on minut tyhn kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sin olet
+meidn nuorten tienviittoja, sin, joka jo sivistyksemme
+aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa:
+
+_Teidn lakinne ja oikeutenne, -- ne piti minun juuri ampua!_
+
+ _Elviira Willman-Eloranta._
+
+
+
+
+[Kuva: Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski,
+
+oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt
+vallankumoukselle. Lhtiessn, kuten luuli, ystvllisille laivoille,
+joutui hn ansaan, ja sai antaa nuoren henkens ihanteittensa puhtauden
+pantiksi Viaporin kapinassa 1906.]
+
+
+
+
+[Kuva: Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff,
+
+iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennttnyt lailliseen ikn,
+ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen reen Viaporin
+kapinassa 1906.]
+
+
+
+
+I.
+
+
+Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja
+kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittm sivukatua pin oli
+rakennettu talo, joka sislsi viisi huonetta, suuren, lpi rakennuksen
+ulottuvan kykin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen.
+Pss oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kykin toisella syrjll,
+oli kamari ja rakennuksen perll oli suuri sali kolmine ikkunoineen.
+
+Tss talossa asui Elma iso-itins hoitamana.
+
+Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka ers jsen, Elman iso-idin
+is oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestn. Tm iso-idin
+is oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hn oli pannut ensi luokan
+kuntoon, rahaa hn oli koonnut sek avioliitollaan ett
+maanviljelykselln. Lapsilleen hn oli jttnyt melkoisen perinnn.
+
+Iso-idin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava
+mies. Hn oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot
+raha-ajat. Hyrylaivat rupesivat syrjyttmn purjelaivat ja niin
+hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien
+rahavarat vhiin.
+
+Iso-idin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hn
+osasi kapitalistisella tavalla vlitt muitten rahoja ja huolimatta
+feodaalisen tuotantomuodon hvimisest, hn, purjehtien
+suurkapitalismin vanavedess, pysyi verin miehen.
+
+Elman iso-iti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen rystsuunnan
+edustajan kanssa. Nuorimman veljens perhett hn piti joukkona, joka
+hytyi pikkueljien nylkemisell. Se sukuhaara ji siksi Elmalle ihan
+vieraaksi.
+
+Vanhimman veljens perheen kanssa iso-iti sopi varsin hyvin.
+
+Hnen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkk
+olemukseltaan. Elen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen
+mailman keskuudessa, tuo Kysti-eno oli tehnyt henkisen ja
+yhteiskunnallisen haaksirikon.
+
+Elma muisti hyvin tuon enon.
+
+Hnell oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli
+harmaanliskeinen. Lisksi Elma muisti, ett Kysti-enolla olivat
+omituiset tummat silmt, joiden katse oli pelottavan lpitunkeva,
+silloin kuin Kysti-eno puhui jotain syv. Mutta enimmkseen Kysti-eno
+singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin sdyllisist
+ylhisist porvareista. Hn nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja
+pankinjohtaja-enolle ja hnen perheelleen. Kysti-eno nauraa virnui
+Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hnen tanssiville
+koreille tyttrilleen ja silloin iso-itikin nauroi. Elma ksitti
+puheesta, ett pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa
+tehnyt yht ja toista -- rahasta. Pormestarin Kysti-eno sanoi tyhmn
+juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi,
+
+Takaapin kuuli Elma sanottavan, ett Kysti-eno oli hassu. Se oli muka
+johtunut Kysti-enon huonosta elmst.
+
+Kysti-eno oli kynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa
+piireiss koulussa ollessaan. Sitten Kysti-eno oli lhetetty Tukholmaan
+kehittymn liikemieheksi. Mutta Kysti-eno oli tuhlannut isns rahoja
+teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen
+ei is antanut varoja. Kysti-eno kutsuttiin Suomeen -- ja rupesi
+juomaan. -- Sanottiin, ett teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta
+Kysti-enosta rentun.
+
+Kysti-eno ei ollut elissn typiv tehnyt. Hn tapasi aina sanoa,
+ett rikas suku elttkn hnt. koska se ei antanut hnen kunnostautua
+taiteilijana. Ja silloin Elma nki, miten Kysti-enon suupielet vihasta
+vrisivt.
+
+Mist suku siis syytti Kysti-enoa? Hn oli muka juonut. Mutta suvun
+muut jsenet joivat tuhat hullummin. Hn muka rakasteli liikaa, mutta
+itse asiassa Kysti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon
+tylistyttn. Sek oli se Kysti-enon "hulluus"?!
+
+Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, ett Kysti-eno ei tahtonut
+liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyll oli
+rikas, mutta jota harmitti tmn laiskurin verotus.
+
+Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan,
+esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi
+iso-iti, ett hn osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla
+asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne
+lhetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyss, usein koko
+miehistineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidtti leskilt ja
+orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiilt nostamilla rahoilla
+"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettn. Leskien ja orpojen nimess
+iso-iti kirosi konsuli-enoa ja Kysti-eno singahutteli purevia
+ivasanoja.
+
+Toinen set leivotutti laivavelle leip pilaantuneista jauhoista,
+joissa oli toukkia. Sit pilkkasi Kysti-eno ja sanoi, ett kun toukkia
+on leivss, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-idille
+ja Kysti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista.
+
+Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, ett Elmasta tulee kuin
+Kysti-eno ja ett hn on trken nkinen kuin iso-iti.
+
+Kukaan muu ei suosinut Kysti-enoa kuin Elmaa iso-iti. Kellekn muulle
+ei Kysti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lmpimsti kuin
+iso-idille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kysti-eno tuli
+levottomaksi ja pisteliksi. Sanottiin sen johtuvan Kysti-enon
+pilaantuneista hermoista.
+
+Elma kunnioitti kovin Kysti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi
+hnen huuliltaan. Sanottiin, ett Kysti-eno oli puhehullu, Kysti-eno
+kuvasi, miten hn oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen
+nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin
+hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen
+sivistystehtvst. Miten Elma rakasti Kysti-enoa! Miten hn ihaili
+Kysti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hnen hehkuvia tummia silmin ja
+noita herkki vrjivi huulia tummien viiksien alta. Kysti-eno puhui
+niin muotosointuisaa kielt, hn loihti niin kirjavia mielikuvia silmien
+eteen, hnen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista
+typerist sukulaisista! Elman mielest Kysti-eno oli nero, srkynyt
+suuruus. Sanottiinhan aina, ett jos Kysti olisi elnyt ihmisiksi,
+olisi hnest tullut Suomen ylpeys ja ilo, -- nyt hn oli Suomen
+ikisuru.
+
+Tm yh lissi Elman kiintymist Kysti-enoon ja iso-itiin. Ne olivat
+Elman mielest periaatteen ihmisi, muut olivat ahdasmielisi
+poroporvareita.
+
+Elma kuuli mys Kysti-enon kaikki rakkauden surut. Kysti-eno saattoi
+vilustua odotellessaan tuntimrin sen talon edustalla, mihin hnen
+ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hnelle viimeisill
+penneilln ostamansa ruusukimpun keskell talvea. Tm ihailtu neitonen
+oli sitten pilkannut Kysti-enoa ja se srki Kysti-enon mielt. Surunsa
+eno sitten purki iso-idille, joka krsivllisen kuunteli.
+
+Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisens
+voittaakseen lemmittyns ja vaikka kuolla pakkaseen hnt odotellessa!
+-- Mutta jrkevt ihmiset nauroivat Kysti-enon ritarillisuudelle, he
+pitivt hnt hulluna, vaikka kaikki mynsivt, ettei kukaan osannut
+niin ylevsti kyttyty kuin Kysti-eno.
+
+Kysti-enolla oli kolme velje, kaikki iso-idille mieluisia tavallaan.
+Anton-eno oli tullut ulkomailla etevksi insinriksi ja muutti
+Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli
+Henrik-eno. Kolmas oli hyv maanviljelij, Oskar-eno, humoristinen,
+hauska vanhapoika.
+
+Iso-iti vetosi aina thn sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hn ei
+sopinut.
+
+Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mik leipomisella, mik
+hattuompeluliikkeell, mik millkin. Ne olivat kylmsydmisi,
+sivistymttmi ihmisi. jotka kesteiss sivt, joivat ja panettelivat
+toinen toisiaan. Iso-iti oli kuuluisa siit, ett hn aina pilkkasi
+heidn lrptyksin.
+
+Kysti-enon kera oli iso-iti Elman ihanne. Ja isoidilt lie Elma
+perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elmnviisautta.
+
+Iso-iti oli tasavaltalainen sanan tydess merkityksess. Eno,
+tehtaanomistaja, iso-iti, tdit ja Elma sivt aina samassa pydss
+tyven kanssa. Iso-iti kytti kirkossakin viel silkki, vaikka kaikki
+muut rouvat kyttivt hattua. Eik iso-iti krsinyt mitn styeroa
+eik arvonimityksi.
+
+Jos joku nousukkaana yritti nytell ylev osaa, niin ei kukaan osannut
+hnt paremmin pilkata kuin iso-iti.
+
+Iso-iti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa
+vuoksi. Klyjn hn julkisesti pilkkasi niitten vrennyksien ja
+liikepetosten vuoksi. Ern klyn alhaista karuutta hn nauroi ihan
+ollessaan vieraana klyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hykt
+iso-idin kimppuun, sill oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa
+hnt kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja ptti tulla
+sellaiseksi, ett kansa hnt samalla tavalla rakastaisi ja
+kunnioittaisi.
+
+Siveysasioissa iso-idill oli ihan ihmeelliset periaatteet
+porvarirouvien mielest. Aviottomain lasten itej ei iso-iti koskaan
+soimannut, vaan auttoi niit. Kerjlisi hn kohteli paremmin kuin
+konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille.
+
+Ja sitte iso-idill oli viel toisiakin kummia periaatteita. Hn sanoi,
+ett nainen voi olla yht etev kuin mies, ett naisella on muutakin
+tehtv mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiest. Nin Elma sai
+toisista tytist erivn kasvatuksen. Iso-idin hommasta Elma psi
+Helsingin yhteiskouluun. Iso-idin suojassa Elma sai aivan vapaasti
+kehitty.
+
+Ihmiset sanoivatkin, ett iso-iti tulkitsi piplian toisella lailla kuin
+itse kirkkoherra, ja ett kirkkoherra aina hnen kanssaan
+raamatuntulkintakahakassa hvisi.
+
+Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielest, siksi juuri, ett hn seurasi
+iso-idin opetusta.
+
+Elma ei kiinnittnyt huomiota vaatteisiin eik tukkansa laittamiseen,
+hn yritti olemaan koulussa etev ja hyv tykansalle.
+
+Elma psikin hyvin nuorena ja hyvill todistuksilla ylioppilaaksi.
+
+Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut
+palavan isnmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan
+itsenisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehi ja Suomen sodan
+sankareita v. 1808--1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin
+kiinnittnyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen
+Porvoon valtiopivill.
+
+Se oli Suomen kansan onnen lhde -- itsenisyys ja toinen onnen ehto --
+oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli.
+
+Lhteneen ruotsalaisista porvaripiireist ja kasvatettuna ruotsalaisen
+aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi
+muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistyst.
+
+Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hn Suomea kyhksi, mutta
+ihanteelliseksi maaksi.
+
+Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kielt
+Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden
+sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti
+saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien
+kesken. Se oli Elman elmn periaate.
+
+Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo sorani. Tuo sivistynyt
+ruotsalainen aatelisto kytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kielt ja
+kuitenkin Elma oli lukenut, ett Suomen kansa oli verelln vuossatoja
+suojellut Ruotsia Venj vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi
+Elma vhitellen vetytyi erikseen aatelisista ystvistn ja etsi seuraa
+kirjoistaan.
+
+Mit korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo
+kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksi, joista ptekij
+oli talonpoikain ja kansan petkutus sek raakamainen syminen, juominen,
+vaatettaminen ja sukupuolielmn irstailu. Jo iso-iti oli ylemmn
+porvariston tuominnut hvin.
+
+Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin
+ihailtava. Tuo tietmttmn kansan pilkkaaminen oli ainoastaan
+sopimaton.
+
+"lk vaatiko kansalta enemp, kuin mit sille on annettu", sanoi
+Elma.
+
+Tmn johdosta levisi Elmasta puheenparsi, ett hn on omituinen.
+
+Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hnen
+elmns sai toisen suunnan.
+
+Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielell, oli nyt annettava
+suomenkieliselle kansalle.
+
+Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi,
+sill Elmasta toivottiin paljon.
+
+Elma viskattiin nin ollen kiihkeimpn kielitaisteluun ja entisten
+koulutoveriensa kauhuksi hn rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on
+aatelisten ylimysmielisyytt ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten
+rintamassa.
+
+Tulivat routavuodet jlkeen v. 1900. Elma oli ensimisen
+asevelvollisuusasiaa selvittelemss talonpojille. Ja ihme tapahtui
+hness. Selittessn maalaisrengeille perustuslakien trkeytt, hn
+nki suurta kylmkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heit ei liikuttanut
+perustuslaki? He eivt sit tunteneet, he eivt olleet sit laatineet,
+he eivt siit vlittneet, sill _heill ei ollut nioikeutta_!
+
+Nyt Elman elm sai sislln!
+
+Mit merkitsi kansalle se, kvik virastoissa keskustelu suomen tahi
+ruotsinkielell, kun kummallakaan kielisell ylluokalla ei ollut
+kaikupohjaa laajoissa tylispiireiss, ja mit merkitsi kourallisen
+ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, -- _kun koko
+kansa ei ottanut siihen osaa_!
+
+Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jttilisty Venjn
+hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistnyt Suomelta vapauden, sen lait,
+ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla -- taloudellisella
+rappiotilallakin!?
+
+Ensi synkk kokemus kansaa koskettaissa, oli vkiviina, joka tylsistytti
+aivot ja veti tyliset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius
+ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja
+yleinen nioikeus naisillekin, joka vetisi koko kansan yhteisiin
+pyrkimyksiin. Mik avara tymaa nin aukeni Elmalle hnen mielestn.
+
+Ja mit Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat
+raittius- ja siveyskysymyst. He joivat itse ja elivt epsiveellisesti.
+Elma erosi heistkin -- erosi nuoruutensa lemmityst, joka oli
+suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin
+osa ylioppilaista silloin.
+
+Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja
+leivn saannin karkoittaen hnet yliopistosta hnen
+asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi.
+
+Silloin Elma antautui taiteelle.
+
+Hn uskoi nyt lytneens ihanteensa vapaan mielikuvituksen
+valtakunnassa -- mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin
+muotoa. Sislt oli sivuseikka. Kyhien, sorrettujen huokauksia ja
+kyyneleit ei saanut hummaavalle ylluokalle nytt, vaan kutkuttavaa,
+sokaisevaa, pumpulipehme tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta
+hiveniksikn, tahi paksua, aistillista, kevytt pilaa, joka oli
+mautonta!
+
+Elma pakeni taidemailmasta -- murtuneena, vsyneen.
+
+Synkkn lepsi sateisen kespivn taivas pikkuisen rantakaupungin
+ylpuolella. Saarnit iso-idin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade
+piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin
+ikkunaruutuja, joiden ress Elma istui painaen pns ikkunan
+keskipuuta vastaan.
+
+Bobrikoffin rautaluja ksi kouristi koko maata, kuin raakalainen
+raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui vkiviinan huumeessa. Venjn
+kansa ja armeija oli kuin helvetist komennettu hirvijoukko, joka
+tappoi kaiken, joka oli hyv ja jaloa. Kuului viestej
+vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin
+hulluudesta ja kaiken turmiosta.
+
+Oman maan virkamiehet vain lihoivat tss Bobrikoffijrjestelmn
+mdnnisyydest, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma
+ui kuin haisevassa lokaviemriss. Ei uskaltanut avata suutaan
+huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen -- lantaansa.
+
+Silloin viskattiin lyhyt shksanoma ovesta sisn.
+
+"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernri Bobrikoffin".
+
+Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspiv 17 p. maaliskuuta 1917,
+ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin kevesti, kuin sin pivn,
+jolloin levisi tieto, ett nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman
+henkens hinnalla vapautti maan siit hirvist, joka on sit
+painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa
+niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ress. Usko vapauteen,
+luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea
+uhaten taantumusta.
+
+Ja suurlakossa syksyll vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle.
+
+Vuonna 1905, ern kauniina heinkuun aamuna, astui nuori venlinen
+tykistluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin
+asemasillalle ja etsi silmilln kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa.
+
+Hn nytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hn
+tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivt kunniaa.
+Suomalainen kantaja otti hnen matkatavaransa, kuunnellen tyynen
+venlisen upseerin vilkkaita selityksi.
+
+Suomalainen katsoi nyrn nkisen, mutta peitetyll halveksumisella
+hallituksen edustajaa. Ja tm taas tunsi itsens kuin noloksi tmn
+tyynen, varman katseen vaikutuksesta.
+
+Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venjksi hotellia ja ajuri
+lksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua yls.
+
+Upseeri katseli ymprilleen. Hn nki vilahdukselta Kansallisteatterin
+jykevn edustan harmaasta kivest hakattuine koristeineen. Hn kiinnitti
+huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hn vaipui mietteisiin. Tmn
+pienen maan pkaupunki vaikutti hneen kunnioitusta herttvsti. Hn
+tunsi olevansa siistiss, sivistyneess ympristss.
+
+Ajuri seisahtui Kmpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siell
+vallitsi sama siisteys, sama jrjestys, mik vallitsi kaduilla. Sama
+kohtelias, mutta halveksiva katse piili tllkin palvelijoiden
+silmiss. Ohikulkevat muut, myskin suomalaiset, matkustavaiset
+osoittivat selvemmin halveksumistaan.
+
+Pstyn huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi pltn
+pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen.
+
+Hn olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin
+tykistkoulussa oli hn suorittanut loistolla. Siihen hn oli hieman
+ponnistanut. Hnen isns oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyll
+palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittnyt ylen pitklle. Arkadjin
+tytyi ajatella, ett hnen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen
+kki arvossa. Se oli ollut idin viimeinen sana. Ole kunnollinen
+upseeri!
+
+Arkadj Petrovitsh oli ollut hyv poika. Hn oli kovin hyvin kasvatettu,
+sen arvostelun antoi hnest hnen kuolemansa jlkeen
+taantumuksellisinkin upseeri. Hn oli hyvin kasvatettu, ehk siksi liian
+kokematon ja herkk tunnelmille.
+
+Keskikesn aurinko paistoi helen Esplanaadin kadun puoleisesta
+ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa.
+Ja avonaisesta ikkunasta helhti lintujen viserryst. Tm tuntui
+melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielest
+keshuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan,
+jotka olivat viettneet kesns Kaivopuistossa.
+
+Nukkuva hersi. Hn loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten
+silmripsiens alta vastaiseen seinn, joka oli tyhj. Hotellihuone on
+aina alaston. Hn etsi kellonsa ja katsoi sit. Se oli kahdentoista
+korvilla. Iltapivll hnen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin
+plliklle.
+
+Menisik kvelemn? Tuskinpa kannattaisi menn, muualle kuin symn.
+
+Arkadj Petrovitsj ei ollut viel vieraantunut tykistkoulun ankarasta
+kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hn ottanut
+hyvin vhn osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hn oli viettnyt
+Sis-Venjn hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa
+maatiloilla.
+
+Suurimman osan elmstn oli hn uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Nin
+ollen hnen elmntapansa olivat hyvin yksinkertaiset.
+
+Hn peseytyi kki, veti uuden vaaleansinisen tykist-upseerin univormun
+yllens, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyn vytisilleen ja nosti
+sapelinremmin olkapilleen.
+
+Laskiessaan furaskan phns hn vilahti peiliin, oliko se suorassa ja
+lhti ulos.
+
+Hotellin eteisess hn tunsi taas nuo halveksivat katseet ymprilln ja
+se painosti hnen mieltn. Hnhn kantoi sortajan univormua sorrettujen
+maassa.
+
+Raskasmielinen ilme kasvoissa hn astui ventungoksessa kadulla. Jokunen
+venj puhuva nainen katsoi hneen tarkkaavasti. He nkivt kai, ett
+hn oli uusi tulokas.
+
+Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, ett noissa naisissa ei ollut
+mitn huomiota herttv. Ne nyttivt sangen keskistyisilt -- ehk
+ne olivat jalkaven upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia
+tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot
+olivat kylmn nkiset. He eivt kiinnittneet kadulla huomiotaan
+nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin.
+
+Kappeli oli tynnn yleis, suomalaisia naisineen, venlisi
+upseereita naisineen, ehk muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj
+teki havaintojaan. Rotuero venlisten ja suomalaisten vlill oli
+voittamaton. Suomalaiset elivt niinkuin venlisi ei olisi
+olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venliseen.
+
+Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia.
+
+Hnen vieressn istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset
+lakit pss. Hn olisi tahtonut yhty heidn vapaaseen pakinaansa.
+Mutta hnhn kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kielt.
+
+Ers naisylioppilas katseli sivultapin hnt ja kohdisti hneen
+vihaisen ja halveksivan silmyksen.
+
+Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mielt kuin neulan pistos, veri kuohahti.
+Miten tuo tytt tiesi, millainen hn oli. Se viha oli ennakkoluuloa,
+mutta -- ei ihme, -- olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venlisen
+upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi.
+
+Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syd raikasta,
+hyv aamiaista.
+
+Sen hn havaitsi, ett ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin
+Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hn tuli taas hyvlle plle. Hnen
+slaavilainen luonteensa sislsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia.
+Hnt vain painosti yksinisyys tss iloisessa kesisess ympristss.
+
+Orkesteri soitti kauniita, vieraita svellyksi. Ne olivat ehk
+suomalaisia, vuoroin hivelevn suruisia, vuoroin puhtaan hilpeit.
+Aistillisuutta ei niiss ollut.
+
+Hn oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa ett Suomi oli
+Venjn surun lapsi. Hn oli mys kuullut, ett Suomella oli oma
+konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvt raha-asiat ja suunnaton
+edistymishalu. Hn oli kuullut mys, ett suomalaiset olivat hyvin
+viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivt ainakin
+suomalaiset. Naiset etupss olivat ylpen ja tyttmisen kulmikkaan
+nkisi.
+
+Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielens
+keveksi.
+
+Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja jrkevksi, se aikaansaa
+sivistyst ja siisteytt, jrjestyst ja hyvinvointia.
+
+Jumala paratkoon, sellaista ei nhnyt Venjll! Nuori luutnantti
+huokasi syvn ja rupesi muistelemaan venlisten maanalaisten
+lentokirjasten sislt.
+
+Oli hpe, ett suuri Venj oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen
+oli armeija! Jaappanin sodassa oli hpellisesti hvitty. Tytyi saada
+duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistyst.
+Mutta milloin se toteutuisi!?
+
+Kaksi silmiinpistvsti puettua, sminkattua naista istui hieman
+loitompana, thystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen
+punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain thystelivt
+venlisi miehi Suomessa?!
+
+Iltapivll Arkadj Petrovitsj kulki pienell laivalla Viaporin
+linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttins plliklle. Ilma oli
+kuulakkaan kirkas. Satamassa hyrysi vaaleiksi maalattuja
+matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon
+sininen katto ja kullatut pyrykt loistivat helein sinist taivasta
+kohti. Elm oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma.
+
+Oikealle jivt Kaivopuiston vihret kummut ja sirot huvilat. Sinne
+hipyi iloinen Klippanin ravintola, mist kuului veiken operetin
+sveleet torviorkesterin soittamina.
+
+Vasemmalle ji purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat
+purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta,
+varmuutta, taitoa! Ja tm ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja,
+sill Viapori oli kuin peikkoluolasto!
+
+Arkadj Petrovitsj hyppsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Hnt vastaan
+lehahti hnen kotimaansa tunnelma. Hn tunsi nuo harmaat, nyrn
+nkiset raskautetut sotilaat. Hn oli ennen nhnyt upseerien tyket
+kasvot sotilaita tervehtiss. Hnen mieltn ahdisti niin, ett silmt
+vettyivt. Hn muisti lehmukset kotikylns peltojen takana, hn muisti
+niitten tuoksun ja balalaikan nen ja hnen tuli niin kovin ikv.
+
+-- Arkadj!
+
+Rumannkinen, punatukkainen nuori upseeri tuli kytv pitkin alas
+rantaan.
+
+-- Hyv piv.
+
+-- Milloin saavuit?
+
+-- Tnn.
+
+-- Aiotko ilmoittautua?
+
+-- Heti.
+
+-- Seuraa minua.
+
+Nuoret upseerit kulkivat eptasaista kytv pitkin epsiistien
+kasarmien ohi, mist kuului harmonikan rmpytyst. Ikkunoista tirkisti
+harmaita, ikvystyneit kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen
+sotilaitten surulliset naamat.
+
+Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, miss kyskenteli ja
+istuskeli hikilemttmn ja tylyn nkisi eri arvoisia upseereita.
+Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivt htilevn makeankohteliaasti
+ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmkiskoisempia.
+
+Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen.
+
+Sotilas teki kunniaa niin trskvsti kuin ollen valmis lymn pns
+kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvn kumarruksen.
+Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa
+ktens lakin reunalle. Itsevaltias hn oli rykmentissn, kuin keisari
+itse valtaistuimella. Hnen suosiostaan riippui yksiln kohtalo.
+Linnoituksen komendantti vain harvoin nyttytyi tavallisille
+kuolevaisille.
+
+Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kvi upseerien kesken nopea
+tarkkaava arvostelu.
+
+Nuoret luutnantit laskivat yhdell silmyksell, ilmestyik kilpailija
+everstinnan suosiosta. Kapteeni thysti, oliko tulokas kyllin
+tottelevainen ja hommaavan nkinen, jotta hn itse voisi paljon ottaa
+lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mit sukua
+ja seurapiiri tulokas oli. Kukaan ei vlittnyt tulokkaan tietomrst
+tykisttieteess.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon skeisen punatukkaisen luutnantin
+nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff
+Mihailoffskin tykistkoulusta.
+
+Kumarruksia, kohteliaisuuksia.
+
+Ja pian ystvykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon.
+
+Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli,
+pyt, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton mr kirjoja ja
+sanomalehti.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan nkinen nuori luutnantti, jonka
+suunpieliss piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hn, ollen
+puolalaista aatelia, olisi itseens koonnut kaikki ne koston tunteet,
+jotka Venjn hirmuhallituksen verityt olivat synnyttneet Puolan
+onnettomassa kansassa.
+
+Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hnest eivt
+pitneet liioin upseerit, eivtk mys naiset.
+
+Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot
+valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa kki esiin
+pilvien takaa. Hn hymyili koko kasvoillaan ja laski ksivartensa
+Arkadjin olkapille.
+
+-- Minun on ollut sinua ikv, kuin olisin kaivannut morsiantani.
+
+Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle.
+
+-- Tll on niin hirven ikv. Ei muuta kuin juopottelevia everstej,
+jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia
+rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa
+maalatuilta everstinnoilta -- ja naimahaluisia tyttri.
+
+-- Ents sotilaat?
+
+-- Hyvnnahkaisia pelkureita!
+
+Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sill hn tiesi vanhastaan, ett
+Kohanski halveksi venlisi; talonpoikia -- puolalaisena. Hn sanoi
+siksi hyvin vakavana:
+
+-- Meill on siis tll paljon tyt.
+
+-- On.
+
+Kohanski huusi sotilaalle, ett tm laittaisi teet. Sitten hn otti
+esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa
+tytt.
+
+-- Neiti -- -- --
+
+-- Niin. Lue.
+
+Arkadj luki:
+
+ Es ist eine alte Geschichte
+ doch wird sie immer neu!
+ Und wem sie just passieret,
+ dem bricht sie das Herzentzwei.
+
+(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu --
+murtuu sydn).
+
+-- Unohdettu. -- Kohanski veti syvsti henken. -- Nyt en rakasta
+muuta, kuin vapautta ja -- sotilasakitatsioonia!
+
+Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hn haaveili rakkautta.
+Hnen ihanteensa oli nainen, mutta mist sen lytisi?
+
+Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystvykset rupesivat sotilaan menty
+kuiskaillen puhumaan politiikkaa.
+
+Tarvitsisi jrjest hyv akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli
+linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia.
+Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvn propagandistina.
+
+Ystvykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli
+kuvaava tyyppi. Hn varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen
+kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin,
+arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpes. Jos sota syttyisi,
+ei sill sinn tekisi mitn. Patterikanuunat eivt kantaneet niin
+kauas, kuin laivatykit.
+
+Jemeljanoff painoi pns alas. Oi, tt kurjaa komentoa! Ja Pietarissa
+mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen nyttjt taikauskoisen,
+puolihpern hallitsijan ymprill.
+
+Jemeljanoffilla ei ollut viel asuntoa.
+
+Ystvykset paneutuivat yhdess nukkumaan rautasnkyyn.
+
+Nukkuessaan laski Kohanski ksivartensa ystvns Kaulaan sanoen:
+
+-- Minun on niin ikv, Arkadj, ett voisin itke.
+
+Arkadj Petrovitsj naurahti pimess.
+
+-- Kuvittele, ett olen kaunis tyttlapsi!
+
+Kohanski murahti nauraen:
+
+-- Silloin en voisi sinuun luottaa, enk uskoa sinulle maanalaista
+sotilasakitatsioonia. Parempi, ett olet mies!
+
+
+
+
+II.
+
+
+Suurlakko oli tullut kuin kevinen myrsky. Se rikkoi talven jt. Se
+karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti ltkt ja
+loihti esiin lmpisen iltasateen.
+
+Ruoho alkoi pivll viheriid. Muuttolinnut palasivat Etelst.
+
+Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan
+marseljeesia ja kansainvlist tyvenmarssia julkisesti kadulla.
+
+Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas.
+Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu.
+
+Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siell hn
+istui poliisimestarin pydn ress ja seurasi mailman menoa.
+
+Hnest juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava.
+
+Suomen lippu vedettiin yls ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sill
+nukkui sos.dem. puolueen vsyneet tilanteen valvojat isin.
+
+Slava-laivalta kenraalikuvernrin kekkereilt tullut luotsihallituksen
+silloinen ylipllikk oli tydess tuuterissa, mutta lupasi kannattaa
+kapakoiden sulkemista, sill hn ei juonut koskaan -- paloviinaa.
+
+Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yll soitettiin
+ainoalla kytettvll telefoonilla poliisimestarin huoneeseen,
+voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi mryksest, -- ett
+voitiin vapauttaa.
+
+Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan
+hiritsijin kaduilla.
+
+Viaporista ers hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada
+tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpit.
+
+Sos.dem. komitea antoi maastalhtlipun Ameriikan kuuluisimmalle
+miljardrille.
+
+Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan tydelt.
+Mutta tapauksella olivat Venjll niin syvt juuret ja niin veriset
+seuraukset, ett leikki ei huvita.
+
+Venlinen sotavki ei ollut niin hernnyt, kuin sen sivilivki;
+niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hmmstyksestn taantumuksen
+hallitus saattoi sotaven avulla panna toimeen ankaran koston.
+Ensiminen duuma hajoitettiin, sen jsenet vangittiin. Pietarissa
+pantiin toimeen verilylyj. Moskovan kapina eponnistui. Sevastopolissa
+ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen
+kauhuntit jlkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 pivn saakka. Kenties
+ajanjakso 1905--1917 on verisin Venjn itsevaltiuden historiassa.
+
+Mutta se mys teroitti mielet vastustamaan olevia oloja.
+
+Bobrikoffin aika, suurlakko ja siit johtuva mielenkuohu, ei laskenut
+ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun.
+
+nioikeustaistelu alkoi yhdelt puolen kiivaine, riskyvine
+vittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat
+pivjrjestykseen -- ja venlisten keskuudessa alkoi
+sotilasakitatsiooni.
+
+Ern synkkn, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman idin
+asunnossa. Hn aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venjn osaston
+toimittaja ja vieras.
+
+Toimittaja oli ennestn Elmalle tuttu. Hn puhui lyhyesti Elmalle
+asiansa, ett venliset vallankumoukselliset pyytvt hnen asunnossaan
+saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaven keskuudessa.
+
+Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silm kohdistui vakavina hneen.
+Hn tarjosi ktens slaaville ja sanoi:
+
+-- Tulkaa!
+
+Venlinen pudisti lujasti Elman ktt ja sanoi kevyesti kumartaen:
+
+-- Kiitn.
+
+Ja niin Elma joutui ihan lhelle vallankumouksen vyry.
+
+Harva se y saapui hnen asuntoonsa noin kymmenkunta venlist
+sotilasta -- milloin tykistvke, -- milloin merivke. Akitaattorit
+puhuivat heille ja he levittivt tietoa kasarmeihin.
+
+Mit he puhuivat, siit ei Elma aina saanut selkoa, sill hn ei osannut
+aivan hyvin venj.
+
+Akitatsioonin ptytty vallankumoukselliset jivt Elman luo saksaksi
+selitten hnelle Marxin periaatteita ja Venjn vallankumouksen eri
+vaiheita ja vivahduksia.
+
+Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike --
+punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen
+toimintaan.
+
+Ern herttaisena kevtiltapivn Elma tupsahti tulla iloisena ja
+kkiarvaamatta punasen kaartin pllikn yksityisasuntoon.
+
+Hn kertoi jotain ilahduttavaa plliklle -- mutta kntyi samassa ja
+nki sohvalla nuoren tykistven pukuun puetun upseerin.
+
+Elma eroitti kaksi hymyilev, tersharmaata silm, vaaleat viikset.
+
+Solakka vartalo kohousi pydn takaa.
+
+Elma kuuli lausuttavan venjksi nimens ja vieraan upseerin nimen.
+
+Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistst.
+
+Elma ei osannut venj, miehet jatkoivat sken keskeytynytt vakavaa
+keskusteluaan ja Elma meni pllikn rouvan luo ruokasaliin.
+
+Myhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistkapteeniin, tmn
+rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingiss
+syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia.
+
+Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein
+akitatsioonia harjoittavat.
+
+Elma kehittyi heidn seurassaan nopeasti.
+
+
+
+
+III.
+
+
+Kallion reunalla istuu nuori tykistven upseeri. Hnen sininen, hyvin
+istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapt. Sinisten,
+pingoittuneitten housujen lpi nkyy srilihasten soikeat muodot.
+
+Hn istuu p kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa
+kahvalla puhuen osaksi venjksi -- osaksi saksaksi.
+
+-- Min en ole koskaan voinut krsi venlisi upseereita, -- sanoo
+Elma viivytellen, mutta varmasti.
+
+Nuori luutnantti nostaa pns ja nauraa helesti, niin ett koko
+hammasrivi paljastuu tyteliitten huulien vlist.
+
+-- Sitten tytyy minun knnytt teidt, -- vastaa hn.
+
+Elma katsoo nuoreen slaaviin epilevin ilmein.
+
+Venlinen on hnelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi
+viettelijksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempi
+kansoja.
+
+Elma katsoo tuskan tuike silmiss nuoreen upseeriin.
+
+-- Min ymmrrn, -- vastaa slaavi matalammalla nell.
+
+Ja slaavi alkaa selitt Elmalle, ett Bobrikoffin politiikka jo
+valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; ett keisari Aleksanteri I
+oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista
+Venjn uskollisimman rajamaakansan. Mutta hn lis, ett hovia
+ymprivt kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat
+toimeen kapinoita tehdkseen itsens trkeiksi ja vlttmttmiksi
+niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta.
+
+-- Tuo on inhoittavaa, -- vastaa Elma tiukkana.
+
+Slaavi kohottaa olkapitn.
+
+-- Se on Venjn alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa
+provokatsioonia.
+
+Elma alkaa kuunnella nuoren venlisen esityst.
+
+Hn kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja
+ohjelmallisesta siveellisest turmelemisesta. Hn kuulee puhuttavan
+tjerkassien kyhdyttmisest, Puolan hvittmisest, tataarien
+kiihoittamisesta kristitylt armenialaisia vastaan. Hn kuulee historian
+suuresta Venjst, Moskovan tsaarien veritist ja bojaarien
+suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimisin strelitsein ja
+viimeiseksi kirgiisilisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta
+ja tukahuttavat Lnsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset
+Venjll. -- Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla
+baritooninell.
+
+Elmasta on kuin istuisi hn hirvittvll teloituspaikalla. Korpit
+rkkyvt ihmishaaskojen ymprill, y levitt mustan vaippansa yli
+kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa vristytt. Silloin
+tulee tiet pitkin nuori bojaari, joka kietoo hnet lmpiseen siniseen
+turkisvaippaansa ja sanoo:
+
+-- Me ratsastamme kotiini. Siell kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen
+tattarakukka. Siell balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot
+tanssivat nurmella. Min nostan sinut satulaan ja me kiidmme kuin
+tuulisp yli aron taivaan rantaa kohti.
+
+Nuori slaavi unhoittaa saksan kielens. Hn puhuu venj, hnen
+kummalliset suhahtelevat nens vaikuttavat kuin kuuma kestuuli. Hnen
+silmns verhottu sihky pakottaa Elman sulkemaan silmns ja Elmaa
+raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hn ktkee kasvonsa ksiins.
+
+-- Mik teidn on?
+
+-- Minun on niin kovin ikv. En parane, ennenkuin koko Venj on
+vallankumouksen liekiss. -- Elman ni vrht.
+
+Ja nuoren slaavin silmist vlht liekki, kuin kuuman sulatusuunin
+aukosta. Elma sulkee taas silmns. Hn horjahtaa noustessaan seisomaan
+ja slaavi auttaa hnt kalliota alas.
+
+Elma kulkee pari askelta, -- irtaantuu ja kulkee ylpen yksin.
+
+Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hn huomaa tmn silmiss
+veitikkamaisen hymyn. Hnt huvittaa luultavasti suomalaisen naisen
+koppavuus. Se on niin outoa Venjll. Sen on Elma kuullut muilta
+akitaattoreilta.
+
+He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venjksi Marxin ja Bebelin
+ympri ja naiset eroavat herroista hetkeksi.
+
+On ilta. Hyvnnahkaisen nkiset, rokonarpiset venliset
+tykistsotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja
+hvinneet yhn. Nuori slaavi astuu ikkunan reen, katsoakseen
+poistuvia sotilaita. Elma sanoo:
+
+-- Varokaa, jos voisi lyty kadulla urkkijoita. Min sammutan tulen.
+
+Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan.
+
+Elma ei eroita hnest katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin
+hienon profiilin ja tummat pitkt silmripset.
+
+Nuori slaavi ei puhu mitn. Hn uneksii vapaudesta ja onnellisesta
+suuresta Venjst. Hn on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa
+Suomen ja suomalaiset.
+
+Elma on mustasukkainen Venjlle.
+
+Hn istuu sohvan toiseen kulmaan ja ktkee kasvonsa ksiins.
+
+Slaavi kntyy silmiss viel unelmoiva samettitummuus.
+
+Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta.
+
+Hn tahtoisi hiipi niit lhelle ja unelmoida loppumattomista
+tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta.
+
+-- Mit te mietitte, -- sanoo Elma hiljaa.
+
+-- Kapinaa.
+
+Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo.
+
+-- Mutta jos ei se onnistu, niin teidt vangitaan --
+
+-- Ammutaan, -- korjaa slaavi.
+
+Elma tarraa kiinni hnen ksivarteensa.
+
+-- Itkisittek?
+
+-- Itkisin, -- purskahtaa Elman huulilta.
+
+Ja nuori muukalainen kuljettaa ktens Elman otsalle.
+
+-- Muistaisitteko minua?
+
+-- Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teit rakastaa, mutta me
+muistamme teit aina.
+
+Ja nuori venlinen painaa pns lhelle Elmaa ja sanoo:
+
+-- Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, ett kukaan minua jlkeen
+kuolemani kiroo.
+
+Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hn kohottaa ktens nuorta upseeria
+kohden, kuin tahtoisi hn kuolemaa torjua ja hnen pns vaipuu
+vavisten hnen rinnalleen.
+
+-- lk ennenaikoja surko, -- sanoo upseeri.
+
+-- Min pelkn niin.
+
+-- Nyt min lhden, -- sanoo nuori mies. -- Kello on lhemms kaksi.
+Hyv yt.
+
+-- Hyv yt.
+
+Oi, miten Elma olisi tahtonut hnet pidtt. Mutta hn ei voinut. Suuri
+Venj ja tykistsotilaat olivat propagandistille rakkaammat.
+
+Elma tarjoo hnelle ktens hymyillen.
+
+Nuori mies painaa sille lmpisen suudelman ja poistuu.
+
+Vaan Elma heittytyy tysiss pukimissa sohvalle ja itkee -- itkee
+hillittmsti ja neti.
+
+Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lmmin kesy. Alhaalla sataman
+veteen heijastuu vlkkyvi valoja, kuin thti talvisella
+pakkastaivaalla.
+
+Helsingin kaupunki on ihana tll kohdalla.
+
+Nuori upseeri nojautuu sohvan selk vastaan leuka ksien varassa. Hnen
+oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympri, hnen solakka vasen
+srens saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hnen
+polviensa yli.
+
+Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin
+asennossa vijymistilassa.
+
+Se on oikein, ett kenkn ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei
+kenkn niin siron pehme.
+
+Nuori slaavi kntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin
+sivulleen ja ristii ktens rinnoilleen, tuijottaen yn pimen.
+
+Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita
+lemmittyns kuolemaan, jos tmn aatteet rikkovat hnen ptksins.
+
+Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hnell on jalo,
+kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla,
+joka on suorana otsassa, ei ny muuta kuin sen riviivat ja
+kasvonkulma. Nen on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja
+kaartuvat, silmripset pitkt ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa
+nkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat tytelit ja suu
+aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla.
+
+Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestisi suomalaisen kanssa
+painissa. Mutta ratsun selss se vartalo taipuu kuin kaisla rannan
+aallokossa. Srist nkyy, ett hn on paljon voimistellut.
+
+Vaitioloa kest kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana tlt,
+rotuharrastukset erottavat venlisen ja suomalaisen, upseeri on
+unohtanut kokonaan siviilihenkiln rinnallaan.
+
+Elmassa her pelko, ett olento hnen rinnallaan katoaa ja hn j
+yksin.
+
+Silloin Elma hiipii uneksijan luo.
+
+Tm kntyy kki kuin herten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo
+rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tm kepesti hymyilee ja
+painaa huulensa Elman poskelle.
+
+Elmasta tuntuu, kuin leviisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se
+huumaa ja hn vet syvlle henken. Nuori upseeri kietoo ksivartensa
+Elman ympri. Elma nojaa poskensa pehme univormun verkaa vastaan ja
+niin he istuvat kauan vaieten.
+
+-- Eik Helsinki ole kaunis iltavalossaan, -- kuiskaa Elma.
+
+Slaavi ei kuule.
+
+Elma luulee loukanneensa hnet ja sanoo, pehmesti kosketellen hnen
+kttn:
+
+-- Mit te mietitte?
+
+Venlinen havahtuu kki mietteistn, paljastaa valkoiset hampaansa ja
+ottaa hnen ktens ksiins.
+
+-- Ajattelen, ett jos asettaisin kuularuiskun tnne
+haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pit
+kurissa.
+
+Elma vavahtaa.
+
+-- Onko teidn vilu, -- sanoo slaavi hyvilevll nell.
+
+-- Ei, -- vastaa Elma, vaikka hn hermojnnityksest ihan vapisee.
+
+-- Onpa, -- sanoo nuori mies, ja sulkee hnet syliins. Sitten katselee
+muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo:
+
+-- Jlkeen kapinan min sanon teille jotain.
+
+Ja ihan suutelee Elmaa molemmille ksille, lmmitt niit kuumilla
+kmmenilln ja kuljettaa Elmaa vhn matkaa ksivarsi vytisill. He
+lhestyvt sitten valaistuja kytvi ja kulkevat vierekkin vaihtaen
+mitttmi lauseita.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvt sortajain
+kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja
+yhtyvt sortamiinsa. Venlisen sotilaspuvun nkee suomalaisen
+tylistkin rinnalla.
+
+On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla.
+
+Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jseni. Mailmankuuluisa
+venlinen kirjailija puhuu.
+
+Duuman jsenet ovat vaatimattomassa venlisen talonpojan puvussa. He
+puhuvat tyynesti, lmpimsti. Venlinen kirjailija puhuu hitaan
+satiirisesti. Hn on puettu talonpoikaispukuun hnkin. Hnen veren
+punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkens yli
+mailman.
+
+Kivihiilimustansilminen venlinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hnen
+sanansa ovat kuin riskyv lieskaa, hn sytytt, hn polttaa, hn
+peloittaa, hn pieksee. Yleis on kuin huumeessa, sotilaat tulevat
+levottomiksi, ilmassa on shk.
+
+Sitten on Elman vuoro. Hnt ahdistaa. Hn tiet, mit valmistellaan ja
+hn epilee taisteluin voittoa.
+
+Tuolla hyvin kaukana -- Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissn.
+Miljoonien vapaus kangastaa hnen mielessns. Hn nkee suuren Venjn
+viljavat maat ja niill tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa.
+Hn nkee kansan iloisia verevi poskia, viisaat ilmeet heidn
+kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hn kuvittelee laajaa
+rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo
+kullalla takaisin kauneutta ja virkistyst. Hn nkee uljaat, hyvin
+puetut armeijat kansan rakastamana miliisin, kunniavahteina, eik
+harhaan johdettuina hirviin. Hn unelmoi ihania unelmia.
+
+Hesperian puistossa puhuu Elma. Hn kuvaa kansan tuskan, hn kutsuu
+miehet sankartyhn. Hn lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden
+sankarien muistoa. Ja hn nkee sielunsa silmill nuoren sinipukuisen
+tykkivkiupseerin makaavan hurmeessaan.
+
+Samettitummien silmien loisto sammuu, lmpinen ni vaikenee, sydn ei
+en syki.
+
+Elman ni vrht ja hnen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hn vihkii
+kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle.
+
+Hn lopettaa.
+
+Soiton sveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttvt valkoiset
+haahmut.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun kyk, te raatajat maan!_
+
+Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin
+haaksi hykyaallon harjanteella.
+
+Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri
+veljeys-aate yhdist ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien
+kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun kyk, te raatajat maan!_
+
+Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin
+pllikk komentaa puheessaan kuin esikunnan lhetti. Ers kiihkoilija
+puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus!
+
+ _T on viimeinen taisto.
+ Rintamaamme yhtyk,
+ niin huomispivn kansat
+ on veljet keskenn!_
+
+Vkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset
+ajattelemaan, -- -- raskaita asioita.
+
+
+
+
+V.
+
+
+Elma joi teet illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinkuuta 1906.
+
+Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niit.
+
+Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi trhdysk annetaan
+hirmuhallitsijan valtaistuimelle?!
+
+Punakaartin pllikn luo on kokoontunut miehi neuvottelemaan. Ne
+siirtyvt Elman huoneustoon.
+
+Elma ei ota osaa keskusteluun. Hn laittaa teet, sill palvelija on
+varovaisuuden vuoksi lhetetty pois kotoa.
+
+Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet
+vittelevt -- vittelevt, otetaanko osaa kapinaan vai eik.
+
+Sill'aikaa nuoret ystvykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan
+Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta.
+
+Koko y kest poliitillista kokouksenpitoa.
+
+Elma sanoo:
+
+-- Aamiaiseksi tulemme Viaporiin.
+
+Tykkivenkapteeni sanoo arasti:
+
+-- Sit ei tied.
+
+Elma j miettimn.
+
+Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu
+vallankumouksen vyryyn, taantumuksen Molokin kitaan?!
+
+Elmaa alkaa epilytt ja hnen kurkkuansa kuristaa..
+
+Olisiko tss yksityisten seikkailuhalu peliss? Olisiko asema epselv?
+Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu
+ansaan?!
+
+Keskell yt Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen
+Viaporia.
+
+Sielt kuului toisinaan kuularuiskun riskint. Toisinaan kumeita
+laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pime.
+
+Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rient taisteluun. Vaan hn ei sinne
+pssyt. Eik nuori upseerikaan pssyt sielt en pois. Arpa oli
+langennut.
+
+Seuraavana pivn oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia
+tehtvi. Hn ei ajatellut, ei arvostellut. Hn kulki kuin unessa, kuin
+kone, -- ajatus yhteen kohdistuneena -- kapinan voittoon -- ja
+taantumuksen hirvin kitaan joutumisen vlttymst.
+
+Elintarhan rinteell, Tlnlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma.
+Punakaartilaisia valvoo rinteell, valmiina taisteluun. Pimess
+vallitsee ystvyys tuntemattomien ja tuttujen vlill niin lujana, niin
+pettymttmn kuin se ystvyys, joka yhdist kuolemaan vihityt.
+
+Kukaan ei ajattele itsen. Pikkusielujen arkipivinen toinen toisensa
+repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsstysmailla, miss
+metsstjien tytyy riistan puutteessa poistaa tieltn toinen toisen,
+se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edess, joka
+ksitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttmist, sosialistisen
+ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venjn pelastamisen tuhoavasta
+rystjrjestelmst.
+
+Airueet tulevat. Ptst pohditaan.
+
+Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmsti keskenn,
+onnistuuko kapina -- vai eik. Se ei heit peloita. Heidn nahkansa ei
+ole vaarassa -- mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten
+on toisin laita.
+
+Elma menee kotia. Hn istuu pimess huoneessa. Nuori suomalainen on
+seurannut hnt toverillisesti lpi kaupungin. Suomalainen ksitt
+hnen tuskansa -- ja tarjoo lohduttavana ktens. Ja Elman on niin
+raskas olla.
+
+Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet --- aseet mukana.
+Suomalaiset -- punakaartilaiset -- marssivat Viaporiin taistelemaan
+rinnan venlisten kanssa.
+
+Ikipiviksi on hvinnyt rotuviha venlisten ja suomalaisten --
+tosiaatteellisten ihmisten vlill.
+
+Mit eivt ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivtk
+suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan
+kansainvlinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa
+valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti
+punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota
+vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jlleen.
+
+Viapori! Viapori! Viapori olisi meidn!
+
+Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808!
+
+Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevt, te kansan
+tietmttmyydest hytyvt, te, jotka ylpeilette siit, ett teill on
+taito kytt hyvksenne sit, jonka toiset ovat valloittaneet, ne,
+jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nlkn ja
+kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla.
+
+Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar!
+
+Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen
+orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun.
+
+Morituri te solutant, Cesar!
+
+Mik ihana sana, mik jylh totuus!
+
+Mik piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvstelevt
+poliitillisella viekkaudellaan, -- ne hallitusmiehet!
+
+Hallitusmiehet!
+
+Venjn laajoilla tasangoilla kynt ja korjaa viljaa risainen,
+nlkinen, kiltti talonpoika.
+
+Ahnas viljakauppias kahmasee silt miljoonansa, ostaakseen talonpojan
+tyttret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien
+rystyritystens suojaksi murha-aseitten eteen tahi jisiin
+juoksuhautoihin kuolemaan.
+
+Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittneet
+tuota vastustaa!?
+
+Ette, sill kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen,
+juoppoudesta phttyneen naiseljkauppiaan bulvaani, joka rahasta
+nyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venjn maan itsevaltias.
+
+Ja Jumala, siell taivaassaan lep tyn tehtyns. Hn on vanha, hn ei
+pysty en mailmaa korjaamaan. Hn on elkevaari, jonka elkkeen papit
+suuhunsa syvt aineellisesti. Jumalalle sytetn vaan saarnoja,
+rukouksia ja uhrisauhuja.
+
+Mutta Jumalan valtakuntaan on ern pivn, kun tuska on ollut
+suurimmillaan, tullut jrjen piru!
+
+Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille nin:
+
+Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun tytyy se myyd
+everstinnalle, jotta psisit kapteeniksi. Sinun jrkesi on tervmpi
+kuin rykmenttipllikn, mutta sinulla ei ole viel luontoa naida
+rinkelikauppiaan eli majatalonpitjn raaka, irstas tytr, jonka
+rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehi, pstksesi pllikksi.
+Sin olet kykenev, sin yritt olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet
+vievt sinut alaspin, sin saat sortua taloudellisessa taistelussa.
+
+Sano tm tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyryt sen
+viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa.
+Sin osaat komentaa sotilaita, sin osaat kytt kanuunoita. Kyt ne
+jrjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta,
+l syt elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! l mene taistelemaan
+naisraiskaajien ja ryvrien puolesta. Hvit rumuus ja irstaisuus
+mailmasta.
+
+Ja jos kansa her, johda se taisteluun pimeit voimia vastaan.
+
+Jumala pannaan hautaan. Ja jrki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan
+tilalle.
+
+Ja jumalan elke riistettkn laiskottelevilta papeilta ja
+kasvatettakoon sill kaunista, kirkassilmist, rusoposkista
+lapsilaumaa, jonka hymyilevst katseesta nkee, ett se on iloisen
+rakkauden luoma!
+
+Sin nuori upseeri, sin olet onnellinen, sin saat nostattaa tmn
+tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun.
+
+Tm ajatus tytt sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa
+muistaa taantumuksen hirviiden irvistvi leukoja, jotka ahnaasti
+aukenevat pureskellakseen verist ihmislihaa, jonka sykhtelevt
+hermosikeet eivt kest pitkien hampaiden pureskelemista.
+
+Vaan perkeleen myrkyttm ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen
+vatsassa niin, ett ern pivn se itse oksensi sen ulos, hukkuen
+omiin haiseviin ulostuksiinsa.
+
+Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvytt taistelevia lpi
+aikojen, niit, jotka kauneutta ja hyvett kannattavat.
+
+Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus!
+
+Viaporissa ky keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentvt
+vallankumouksellisten rjhtvn shrapnellit ja Santahaminasta
+hallitusmieliset ampuvat herkemtt.
+
+Nuoret vallankumous-upseerit eivt voi ihan slitt ampua omia
+heimolaisiaan. He pitvt niit taantumuksen pimittmin uhreina eivtk
+itsetietoisina hylkiin.
+
+Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidn toverinsa
+Kuninkaansaarella eivt voi laskea selvksi Santahaminaa, sill samassa
+kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat
+peloissaan. He pyytvt kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan.
+Nuoret upseerit uskovat, ett heidn oikeutettu asiansa innostuttaa
+kaikkia yhtymn heihin.
+
+Voi nuoruuden suurta hyvyytt ja herkkuskoisuutta.
+
+Etk tied, jalo nuorukainen, ett etupolitiikka vallitsee mailman
+asujainten mieli. Hallituksen miehill oli viel niin paljon saaliin
+jakoa keskenn, ett yleist saaliin lhdett, Venjn taantumusta, ei
+tahdottu kumota. Ja venlinen sotilas ei ollut viel kyllin myrtynyt,
+ryhtykseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jlkeen oli
+taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli
+ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan.
+
+Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteit ei ollut. Voimat rupesivat
+vhenemn.
+
+Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa
+keskuudessa ja rohkaisee heit. Hn puhuu heidn suuresta
+historiallisesta tehtvstn. Hn on itse haavoittunut, mutta hn ei
+tunne kipua. Niin luja on hnen antautumisensa vapauden aatteelle.
+Joskus hnen mieleens hiipii jokin muisto entisyydest, mutta se hipyy
+hetken suuruuden ja pyhyyden edess.
+
+Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hn kiroo hallitusta. Hn
+pusertaa huulensa yhteen, hnen silmns ovat vihasta mustat kuin y.
+
+Hn sihahtaa hampaittensa vlist:
+
+-- Lasketaan koko linnoitus maata myten sileksi.
+
+Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hn antaa aatteen
+voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hn on marttyyriluonne.
+
+Lisksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista
+panssarilaivaa tulossa Viipurista pin.
+
+"Slava" saapuu vihdoin. Sill on punanen lippu mastossa. Se lasketaan
+lhelle linnoitusta.
+
+Mutta miksi ei sielt saavu toverien lhetyst Kuninkaansaarelle?
+
+Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee kkinisen laskelman.
+
+Satatuhatta vankia viruu Venjn vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin
+sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat
+tyytymttmi, niin mys suuri osa tykkivke. "Slava" ja "Cesarevitsj"
+tulevat avuksi. Ei ht.
+
+Hyveen tytyy voittaa -- muuten olisi elm mielipuolien naamiohuvia.
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan
+ja lhestyy "Slavaa".
+
+Kohanski rient kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venjn ylpeys. Siin on
+2,000 miest ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia.
+
+Kohanskin laiva lhenee suurta panssarilaivaa. Hn ihmettelee, miksi se
+pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hn heitt kuitenkin
+epilykset mielestn, sill onhan sill punainen lippu -- ja
+nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta.
+
+_Se punanen lippu oli provokatsioonia!_
+
+Voi sit, joka sen mastoon vedtti.
+
+Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoon hnen sukunsa kirottu!
+Hnen sukunsa ja hnen kyttjns suku!
+
+Ei mikn rankaisu voi tuota rikosta sovittaa.
+
+Kohanski nousee "Slavan" kannelle.
+
+Hnet vangitaan suomalaisten kera.
+
+Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat idinkielens kaikkien hornan
+henkien nimet suustaan.
+
+Heidt on saatettu ansaan.
+
+Laivaa komentaa keisarin sisarenmies _Aleksanteri Mihailovitsj_, raukka
+ja roisto!
+
+Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja
+yli koko laajan Venjn se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta
+myhemmin se sama meri, jolla hnen sinikirkkaat silmns syytivt vihan
+voimaa provokaattorin ktyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita
+vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen
+vallankumouksellisten matruusien surmaamina!
+
+Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoot provokaattori ja hnen
+heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hn miekkaan hukkuu.
+
+ _Vapauteen, valoon!
+ Veriseen, jaloon
+ taisteluun kyk, te raatajat maan._
+
+Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystvns paluuta, Kuninkaansaarelle.
+
+Roistot ovat viel kerran voittaneet.
+
+Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin mink ainoastaan Belzebubin
+sikit voivat hornan kuiluista syst.
+
+"Slava" ampuu yhtmittaa. Santahaminasta ammutaan herkemtt.
+
+Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yritt viel
+valaista pimeytt.
+
+Ruutikellari rjht. Hallituksen ktyri oli sen sytyttnyt. Ilma on
+tynnn palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat.
+Suomalaisia ja venlisi viruu hurmeisina vierekkin.
+
+Arkadj Petrovitsjin hymy ky yh kirkastuneemmaksi.
+
+Tuo suuri ihmeellinen lhestyy hnt -- marttyyrikuolema, joka on
+venliselle vallankumoukselliselle kuin hell iti eptoivoisten
+sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perst.
+
+Hn astuu hetkeksi huoneeseen. Hn ottaa brovninginsa, pit sit
+kdessn ja aikoo asettaa sen ohimolleen.
+
+Sotilas astuu ovesta sisn.
+
+-- Toveri!
+
+Ja Arkadj Petrovitsj heittytyy sotilaan kaulaan niin hillittmsti,
+ett nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan
+niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, ett Venjn kaikki
+miljoonat mustat peikot eivt voisi heit erottaa,
+
+Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: -- Kiitos toveri!
+
+Ja hn astuu rohkeana ulos, yritt jrjest viimeisell ponnistuksella
+vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun
+valkenemista.
+
+Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja
+venliset vallankumoustoverit rinnakkain.
+
+On y ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu.
+
+Elma ei sy eik nuku. Hn odottaa viesti Viaporista. Hn oli kuullut
+ruutikellarin rjhdyksen -- ja hnen sydmens on kuin rikki revitty.
+
+Hness on jokin kuollut -- elmn kauneus on ijksi ruhjottu.
+
+Piv koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906.
+
+Elma pukeutuu ja lhtee kaupungille.
+
+Siell liikkuu huhu: Kapina on eponnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja
+Kohanski, punakaartilaiset ja venliset vallankumoukselliset ovat
+vangitut.
+
+Milloinkaan ei Elma saisi nhd en Arkadi Petrovitsjia!
+
+Elma joutuu toiminnan pyrteeseen. Hnen tytyy yritt saada
+siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon psseille vallankumouksen
+sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat.
+
+Elma tapaa suomalaisia tymiehi. Ne kertovat, ett Punakaartin kanslia
+on valloitettu, miehi vangittu -- lahtarikaartilaisia ammuttu -- --
+
+Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nhneens Jemeljanoffin
+tuotavan pivll kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja
+vietvn pvahtiin.
+
+Hn sanoo hnen astuneen uljaana, p pystyss, kalpeana. Kerrottiin,
+ett hn oli haavoittunut.
+
+Nuoren suomalaisen silmt kostuvat. Elman silmlautoihin nousee kuuma
+tuskankyynel.
+
+Hnen elmns on sisimmssn pttynyt.
+
+Vapauden toivon touon on taantumus maahan lynyt kuin tuiman takatalven
+raekuuro. Musta maa vaan kaameana siint.
+
+Seuraavat pivt kuluvat kuin unessa.
+
+Elma jrjest pakomahdollisuuksia niille, jotka psevt en pakoon.
+
+On paha paeta, sill suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset
+saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen
+ktyreille.
+
+Siin on palkka siit, ett todella tahtoi seurata Runebergin
+isnmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori.
+
+Ei ihme, ett Venjn sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa
+Suomea, sill suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia.
+
+ _Kaikk' ota haudan synkeys
+ ja tuskat elmn,
+ tee niist luille nimitys.
+ Surua vhemmn
+ se nimi tuopi kuitenkin
+ kuin Viaporin petturin._
+
+Hpe, ikuinen hpe koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita
+vapaussankareita viel vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille,
+jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut
+Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venliset upseerit
+ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa.
+
+Vaan Kohanskin kostonvalalla on viel voimansa. Meress ja maalla on
+virunut venlisten mustien miesten ruumiita -- miten suomalaisten
+ktyrien kynee!?
+
+-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
+-- -- -- -- -- -- -- --
+
+Elma ei voi menn pvahtiin. Hn ei saa hertt huomiota, sill hn on
+tyttmyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada
+hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville.
+
+Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksillliset tunteet saavat vaieta.
+
+Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venlinen ystvtr tulee
+Elman luo ja kertoo, ett hnen miehens on paennut ja ett nuoret
+vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan.
+
+Kuolemaan!
+
+Venjn laki sislt armahduksen elinikiseksi vankeudeksi. Miksi juuri
+nmt kaksi ovat tuomitut kuolemaan!?
+
+Elma jhmettyy, kun tm kauan kiusaava aavistus toteutuu.
+
+Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yrit pyyt heidn puolestaan armoa. Ei
+kukaan uskalla.
+
+Belzebubin valta on jtnyt sydmet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet.
+
+Tuomitut kuolemaan siksi, ett tahtoivat hankkia muille onnea ja
+vapautta.
+
+Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen
+temmellyspaikka se oli!
+
+Nin ollen se on tuomittu hvin.
+
+Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivt yhteen tosiasiaan. Se
+yhteiskunta, joka surmauttaa elmn kannattajat, on itse tuomittu
+kuolemaan.
+
+Silm silmst, hammas hampaasta.
+
+Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hn kiroo oman paenneen miehens
+pelkuruutta, hn kiroo Viaporin vapaiksi jneitten upseerien
+alhaisuutta, sill tm ankara tuomio johtui siit, ett Viaporin muut
+upseerit koettivat sill osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle
+pelastaakseen itsens.
+
+Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitn saanut kansalle
+selvitt.
+
+Hallitus ja kotimainen porvaristo ksi kdess kyttivt kansan
+tietmttmyytt hyvkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain
+tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo.
+
+Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymttmn vihan maansa
+kaikille raukoille.
+
+Thn asti hn oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa
+kunniantuntoon. Nyt hn nki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa
+karvassaan. Tekopyhyytt se oli, suunsoittoa, kansan vaalisytti --
+muutamille se oli repsev puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran
+saavuttamiseksi.
+
+Elma tunsi ymprilln kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin,
+sos.dem. sanomalehdist muuttui varovaiseksi.
+
+Mutta vangittujen ja paenneiden leski oli avustettava. Koston vimma
+sytytti mielet. Vapaiksi jneet toverit rystivt rahaa, murhasivat
+provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja
+tuomittiin elinikiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmn
+puolueen sihteeri kirjoitti lehteen:
+
+_Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!_
+
+Se oli suomalaistenkin kiitos siit, ett joukko huimapit oli mennyt
+Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille!
+
+Ilman mritelm, noin vaan -- pois varkaat ja provokaattorit
+puolueesta.
+
+Ja Elma tunsi, ett hneenkin painettiin poissulkemisen leima!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Ei sille voinut muuta kuin nauraa!
+
+Elman hyv ystv, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nhtyn
+Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla:
+
+"Eivtk sinulle riit ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin
+tykist-upseerien kanssa!"
+
+Elma nauroi ja li puheen leikiksi.
+
+Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria:
+
+"lk vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on
+seurustellut venlisen upseerin kanssa!"
+
+Ja tm oli ennakkoluulotonta kansainvlist sosialismia.
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla!
+
+Nuku siell taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidt yhteen liitti,
+taistelu teidt puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidn
+muistoanne.
+
+
+
+
+VII.
+
+
+Puolihmrss huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmkseen
+jykki, tyn jytmi keski-ikisi miehi. He puhuvat hillityll,
+tyynell nell. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin
+kevll rystst tippuva vesi.
+
+Yksi heist, kookas, vahva ulkotylinen, nuori, vhn vilkkaampi mies,
+tekee selkoa kynnistn paenneitten vallankumousjohtajien luona.
+
+Hn kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi
+hirmuhallitusten ikeen alta. Hn vetoaa suomalaisten verrattain
+vapaampaan yhteiskuntaelmn, jossa voi avustaa viel enemmn
+ahdistettuja venlisi tovereita.
+
+Ja suomalainen luonne esiintyy tss puhtaimmassa muodossaan.
+
+Kun kerran oli tultu tietoisiksi siit, ett hallitus oli vr, oli se
+kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtv, eik
+vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava.
+
+Venliset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa -- ja
+sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista.
+
+Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem.
+puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat.
+
+Nurkassa istuu nuorempia miehi. He ovat iloisia veitikoita. Heill ei
+ole mitn menetettv, heill on kaikki voitettavana. He vilahtavat
+toisiinsa ja naurahtelevat. He pttvt pelastaa julkisen puolueen
+sekaantumasta nin vaarallisiin asioihin.
+
+Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksininen metsinen tie. Mets on
+jylh -- ja y on pime. Mke yls tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja
+matkalla asemalle. Hnell on tylisten niskoilta kiskottuja rahoja
+lompakossaan.
+
+Metsst ryntvt miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat.
+kki kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet
+pakenevat kauhun vallassa mik mihinkin.
+
+Huomispivn on lehdiss uutinen: Kauhea rystmurha Kouvolassa. Ja
+seuraavina pivin saamme lukea, ett yksi roisto on saatu kiinni --
+ers nuori, tuskin kahtakymment tyttnyt nuorukainen. Hnelle on
+matkalla annettu huumaavia aineita ja hn on tahtomattaan ilmaissut
+kaikki.
+
+Nyt alkaa ajometsstys nitten nuorukaisten pern.
+
+Puolue ei tahdo tiet heist mitn. Vanhemmat puoluetoverit
+surkuttelevat tllaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo
+hylkii ja halveksii heit. Ja Venjn hallitus ostaa poliisilaitoksesta
+etsivi; jotka kyvt ksiksi "vallankumouksen hulikaaneihin".
+
+Tyventalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen rtli. Hnen on
+onnistunut piiloutua thn asti. Hn juo kahvia hyvn tuttavansa ja
+aatetoverinsa kanssa. Tm aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perst
+tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen.
+
+Suomi on saanut uuden kansanluokan -- kotimaisista provokaattoreista.
+
+Nyt ei ole vaikea toimia. Ers kovan onnen koettelema tunnustaa
+etsivss kaikki -- huumaavien lkkeitten vaikutuksesta. Hn peruuttaa
+seuraavassa kuulustelussa sanansa, -- mutta silloin on jo voitu vangita
+tarvittavat henkilt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan.
+
+Ajomies on murhattu. Kenkn ei tunnusta tehneens murhaa. Kaikki
+tuomitaan elinikiseen vankeuteen.
+
+Mutta mainita voi, ett mukana ollut virolainen renttu on pssyt
+pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siell ko'on kultaa ja
+hopeaa.
+
+Metsstyst yh jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Ern
+muurarin vaimon tytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa
+rintalapsen kanssa, josta seurasi, ett lapsesta tuli sairas ja
+kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hn
+synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja
+tuskia voisi kuvata loppumattomiin.
+
+Aika oli kauhea. Veli pelksi veljen, tytr itin.
+
+Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun itins avulla saattaa
+etsivien ksiin, milloin millkin tavalla. -- Kun todisteita ei ollut,
+yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyn naimisiin
+nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hn oli paremmin
+suojattu poliisilaitoksen koirilta.
+
+Tyttmyys lissi tyven tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta
+kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan
+ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenisyysaatteen
+julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi.
+
+Nyt alkoi viimeinen nyts siit ilveilyst, jota sanotaan Suomen
+itsenisyyspyrkimiseksi! Ilveily se on tosiaan!!
+
+Bobrikoffin hvitetty Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdess
+osan suomalaisten kanssa, jotka eivt saaneet nytell kyllin suurta
+osaa suomettarelaisten leiriss, asettuivat muka
+vallankumoustaistelijain riviin.
+
+Senaattiin psy ja siit johtuva virkavalta, jota seurasi suuria
+taloudellisia etuja ja hyvt palkat ja elkkeet, oli se aate, joka
+elhytti nit vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin
+perustuslaillisiksi.
+
+He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymttmn nuorison ja kansan
+pauloihinsa.
+
+Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni -- kyh ja tuntematon. Ja monien
+vuosien kalliit koulutiedot menivt siten hukkaan. Yksi noita
+Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestn.
+Melkein valmiina maisterina sai hn, kyhn tyttn,
+vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta menn tuuliajolle.
+Suuri osa nuoria tylisi pakeni etsimn eptietoista leipns muilta
+mailta. Perheen-istkin joutuivat pois perheestn.
+
+Sill'aikaa johtavat henkilt hyvine varoineen viettivt maanpakolaisina
+aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa.
+
+Mutta kehitys ei voinut thn seisahtua. Vastustus Venjn sortovaltaa
+vastaan yh kiihtyi.
+
+Vkivallanteko vkivallantekoa vastaan tuli pivjrjestykseen.
+
+Kehittyi pomminheittmisjrjestelm.
+
+Mutta koska rahamiehet eivt itse tahtoneet panna henkens alttiiksi,
+niin ne ostivat rahalla tylisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivt
+niist kapakassa vetelehtivi laiskottelijoita, jotka nennisesti
+tekivt pommiyrityksi kiskoakseen porvareilta rahaa.
+
+Tll ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi
+anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tm sai osaksi hyvnkin
+vallankumousperiaatteen huonoon huutoon.
+
+Juuri siksi, ett porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan,
+se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmiss, ja tm
+synnytti luokkatietoisuuden tyven keskuudessa.
+
+ _Ei oikeutta maassa saa,
+ ken itse sit' ei hanki.
+ Ken vaivojansa valittaa,
+ on vaivojensa vanki!_
+
+Elma aavisti tmn hyvin pian. Ja suurlakossa hn selvsti siirtyi
+entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piirist -- kokonaan
+tyven piireihin.
+
+Aseellisen kapinan edeltminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava
+venlisi sotilaita, ett heidn ei tule kskyst ampua tylisvelji
+-- vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heit veljesmurhaan
+komentavat.
+
+Ja nyt Elman oli pakko syventy sosialidemokratiaan ja oppia ksittmn
+kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen.
+
+Hn nki, ett suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt
+taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tt konserttia
+johtivat? Rasvamahaiset, sydmettmt liikemiehet, jotka nestivt
+edustajia valtiopiville ainoastaan siksi, ett suomalaiset
+kapitalistitkin saivat vhn kumartaa ruotsalaista ja venlist virka-
+ja poliisivaltaa -- niin se oli "vallankumouksellinen".
+
+Suurlakossa psi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sit ennen
+hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen ktyripuolue.
+
+Mutta aika kehittyi. Venjn taantumus syssi kaikki kotimaiset ainekset
+pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue.
+
+Vuonna 1906 oli asema seuraava:
+
+Suomettarelaiset olivat syrjn systyt suurlakon avulla, miss tyn
+teki tyvki ja punakaarti. Siit hyvst vaati kansa, etupss
+sos.dem. puolue, yleisen nioikeuden niin miehille kuin naisille.
+
+Taistelu nioikeudesta oli kova v. 1905--1906.
+
+Porvaristo oli pahassa vlikdess. Vastustaakseen kansaa sen
+nioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi
+porvariston tytynyt turvautua Venjn sotajoukkoihin. Siihen he eivt
+voineet alentua -- alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman
+silmiss, joka oli sen verran epvarma tilanteesta, ettei julkisesti
+uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen
+porvariston tytyi suostua antamaan yleinen nioikeus.
+
+Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksi
+kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla.
+
+Suomen perustuslaillisuusparka!
+
+Kansallisten pyrkimystens perusteella tytyi sen olla
+vallankumouksellinen Venjn taantumusta vastaan herttkseen kansan
+pohjakerrokset apuun.
+
+Niin tekivt ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen,
+saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset
+virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin ett suomettarelaiset olisivat
+astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he mivt itsens
+Venjn taantumukselle v. 1900 ja opettelivat -- toista idinkielt --
+venj!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Virastoissa ei nyt kytetty suomea, -- vaan venj, suomea -- ja
+ruotsia!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Se huvitti Elmaa, jonka mielest suomettarelaisten kielipolitiikka oli
+aina ollut liian laiha keppihevonen.
+
+Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenisyydest, -- mutta
+ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, -- siksi ett he
+nkivt tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin
+kysymyksiin.
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut
+Venjn ja Suomen, ja kun Venjn demokraattinen hallitus oli
+hajoittanut eduskunnan juuri siksi, ett eduskunta vaatii itsenisyyden,
+niin Suomen porvaristo iloitsi siit, ett Venjll oli viel niin
+mustia voimia, ett ne estivt pistimien avulla sos.dem. edustajia
+kokoontumasta laillisille valtiopiville.
+
+Tm porvariston ilo oli provokaattorin teko!
+
+Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia --
+ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina.
+
+Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyh" ja piispa
+Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymn
+kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen
+sivistyksen.
+
+Lalli, joka silloin oli ensiminen todellinen, luokkatietoinen
+suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Kylin jll. Mutta
+tyhm kansa tuomitsi Lallin.
+
+Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen
+metst ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehi
+sotapalvelukseensa.
+
+Vuoroin tystivt venliset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti
+suomalaista verta.
+
+Sdermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehi
+poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan
+Suomesta, jotta hn itse psi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siit
+vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan
+voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka
+miehist oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin
+kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen
+kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot.
+
+Tllaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernri,
+Pietari Braahe, "maa oli minuun ja min maahan tyytyvinen".
+
+Mutta Suomessa oli tyytymttmikin. Yksi heist, Arnold Messenius,
+mestattiin hallitusvastaisena henkiln, koska hn yritti saada Suomea
+itseniseksi. -- Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin
+hallitus sen teki uskonnonvapauden nimess.
+
+V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehi, jotka ajoivat Suomen
+itsenisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niist on tiede
+provoseerattu kirjoittamaan, ett kertomus heidn Anjalan liitostaan on
+mustin lehti koko Suomen historiassa.
+
+Yksi Anjalan miehist, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808
+Porvoon valtiopivill nimen "valtio" Venjn keisarilta Aleksanteri
+ensimiselt.
+
+Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin
+maankavaltajaksi, niihin huimapihin, jotka ajoivat Suomen itsenisyytt
+takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hn asettui Anjalan miesten
+kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka
+uhrasi isnmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta.
+
+Ers Anjalan miehist, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se
+oli miehen teko, sill suurempaa nyttelij ja valehtelijaa ei taida
+lyty viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mit oli Ruotsin
+kuningas Kustaa III.
+
+Jos ei hnen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte
+kaikki, mit tahdotte" -- eik antanut mitn, nimittin Venjn
+vliaikainen hallitus ja sen p!!
+
+Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verell oli voitettu vapaus
+vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, rsyttivt
+vastavallankumouksen pimet voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat
+kasakoille "elkn" vaalikokouksissaan!
+
+Se oli porvarillisen provokatsiooni-jrjestelmn huippu!
+
+Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin
+suoda kansalle rippuistakaan siit ylellisyydest, miss Suomen
+"vapaamielinen" porvaristo oli thn asti rypenyt.
+
+Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka
+tuomitsivat Suomen ensimisen itsenisen miehen, Lallin, tyhmiss
+pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimist
+itsenisyysmiest Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne
+aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan
+jttivt yksin nuoret venliset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin,
+teloitettaviksi -- ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta
+saattoivat nyttyty Venjn Stolypinin hirttonuorajrjestelmlle
+"uskollisina"!
+
+Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisilisiin
+kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin.
+
+Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit.
+
+Ja heidn vanavedessn kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja
+tyhmt revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvt suuren
+periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne
+varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sill ne eivt uskalla antaa
+hykt etumaisessa riviss, pelten kuolemaa aatteen edest.
+
+Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen
+revisionisteista:
+
+"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!"
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista
+merivenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepesti keskenn.
+Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia
+voimia ponnistaen yritt kantaa kahta mprillist sikaruokaa, niin
+ettei kannelle mitn pirskahtaisi. Piv on kuuma ja sikaruoka on
+pilaantunutta. Se haisee pahalle.
+
+Luutnantit kirpistvt nenns ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan
+perst virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvitt, ett vaimo
+ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sit sopivalla tavalla
+pois kuljettaa. Sit ei saa ottaa pivll, koska pllyst on silloin
+laivassa.
+
+Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma
+painaa pns alas ja vaikenee. Taantumuksen iest tytyy tottua
+kantamaan.
+
+Jlkeen Viaporin kapinan oli hn ja hnen miehens liian sopimattomina
+joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epsuosioon ja
+muutamilta sai suoraan havaita, ett olisi puolueelle edullista, ett he
+siirtyisivt pois sen palveluksesta.
+
+He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epluotettavia" j.n.e.
+
+Elma ja hnen miehens ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon
+elttkseen itsen kunnollisina korvenraatajina.
+
+Nyt selveni Elmalle puolue-elm.
+
+Ensin hnen miehens toimi yhtiss kahden "puoluetoverin" kanssa.
+Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kvi
+kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi sorani. Elman mies maksoi heidn
+mielestn tyvelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niit kyllin,
+yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, ett rahamies, sos.dem. puoluetoveri,
+yhtin prokuristina sanoi, ettei yhti saa en liikepomaa, josta
+olisi seurannut. ett Elman miehen pienet sstt olisi rahamies,
+sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisess yhtin vararikossa.
+
+Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtin huostaansa.
+
+Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen
+kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka
+Elman olisi pitnyt miehineen sst tarvittavaan
+vallankumoustaisteluun, kului loppuun hikilemttmn julkeissa
+krjjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti
+ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen
+vrnvalantekijiden tymiesten ja Venjn hallituksen asettaman
+suomalaisen poliisivallan avulla.
+
+Ern pivn Elman mies lytiin ksirautoihin ja sai istua kolme
+kuukautta Katajanokan vankilassa -- syytettyn seitsemn markan
+puuvarkaudesta, vaikka hnell itselln oli mets.
+
+Krjit kytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem.
+puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, ett Elman
+mies olisi voitu tehd kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyn
+kansalaisluottamuksensa.
+
+Nin pitklle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa!
+
+Ha! Ha! Ha!
+
+Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostit, loi lantaa, mi
+puutarhatavaraa torilla. Sill vlill hn synnytti lapsia ja koetti
+seurata aikansa virtauksia.
+
+Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin
+johtaville piireille. Siell ruvettiin kohtelemaan Elman miest --
+"tuttuun tapaan".
+
+Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut
+talonsa kuntoon -- niin pankki pani sen kki rystlle ja af Virvelin
+ja pitjn trokarit veivt Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta.
+
+Tiineit rotu-emsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi li heti nuijan
+pytn, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota.
+
+Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintvitjat, kihlasormukset
+ja vaatteet mytiin.
+
+Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin -- ottaen puutarhurinsa
+idittmn kaksiviikkoisen lapsen viel lisksi huostaansa. Ainoa
+ystv, joka Elmalle ji, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman
+kanssa jakoi viimeisen leivn ja vlill nki nlk.
+
+Ikuinen kiitos sinulle, sin kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon
+ja isntsi rehellisyyteen.
+
+Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirvin
+kanssa.
+
+Kettumainen, entinen puoluemies avusti heit ensin huutamalla omiin
+nimiins osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat
+voimansa ja elmns valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijn vlill.
+
+Elma vanheni ja jykistyi, aivot vsyivt, into laimeni, sielu
+katkeroitui. Ja ajaen kylmss syksyisess aamupimess laihalla
+ruunalla kaupunkiin, hn paleli aina sisuksia myten hautoen
+mahdollisuutta pelastua tst taloudellisesta ja henkisest ahdingosta.
+
+Ja tieto, ett hnen tavallaan krsi miljooneja Suomessa, satoja
+miljooneja mailmassa, toisten ryvetess laiskuudessa ja hekumassa, se
+tytti hnen sielunsa verenhimoisella kostolla.
+
+Laiha kyhn hevonen krsi tyn paljoutta ja viljan puutetta, lapset
+krsivt vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli
+rikkininen tiilenrykki. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittmtn.
+Ty oli ylenmrist, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma
+sanoi, ett Elma oli rappiolla -- ja syy oli oma. Niin rkttivt
+sukulaisetkin!
+
+Oi, Siperian ermaitten elm ei ole sen jylhemp kuin Suomen
+korvenraatajan elm hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venjn
+vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidtetty kuin
+itsekyllinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem.
+puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee
+vasemmistolaisia.
+
+Ainoastaan taidemailmassa joku ja tyvki ottaa asian humoristiselta
+kannalta -- ja tm kansan humri piti Elmaa hieman vireiss
+taantumuksen verisess ilveilyss.
+
+Ympristn tykansa, niitten joukossa moni "siven" kapitalistisen
+mailman tuomitsema, muodosti Elman ympri henkivartijaston, joka piti
+puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille
+poliisihykkyksille.
+
+Pitjn johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen ji usein ihan
+avuttomaksi krjill, miss puoluetaistelu kvi nappulavarkauksien
+krjjuttujen puitteissa.
+
+Mutta Venjn hallitus on kiitollinen vhimmstkin palveluksesta.
+
+Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin mi erittin edullisella hinnalla
+halkoja Venjn taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hn
+vartioitti mys sangen innokkaasti kyhi, jotka kokosivat kuivia risuja
+valtion mets-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei
+vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin"
+ohjelman.
+
+Hn siirtyi pitjn porvarillisten kartanonherrojen konsertista
+Helsingin poliisilaitokseen ja siit osuusliikkeeseen johtavaksi
+sieluksi.
+
+Ja viel kerran sos.dem. puoluetoverit iskivt kyntens Elmaan. Se
+tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden
+sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten
+kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava
+palvelijain palkkaselostus osuusliikkeess tarjottiin lehteen, niin
+puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jsenet, kielsivt ilmi
+tuomasta osuusliikkeen asioita, sill se koski
+"sosialidemokraattejakin".
+
+Viel siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jlkeen v. 1906.
+
+Vasemmistolaiset merkattaisiin mielelln viel rosvoiksi ja
+provokaattoreiksi, jos lytyisi Suomessa sopivaa, miliisi siihen asiaan
+ryhtymn. Mutta nyt ei lydy en sellaista miliisi.
+"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa.
+
+Niin! Niin! Hyvt herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja
+maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko
+teidn paperinne puhtaat sin suurena pyykinpesun pivn?!
+
+Viaporin kapina v. 1906 ei ole viel ihan pttynyt.
+
+Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkikn. Se on kai
+hankittava. Sen vaatii vanha hyv tapa.
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Tyventalo kohoaa kuin jttilislinna Tlnlahden rannalla Suomen
+pkaupungissa.
+
+Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni vlkkyy
+syksyauringon valossa.
+
+Ympri Suomea ky vaalitaistelu valtiopiville v. 1917 syksyll.
+
+Historian kaikki aallot lyvt tt tyventalon muuria vastaan
+hyrskyten vaahtopisn.
+
+Suomen itsenisyys on ratkaistava.
+
+Lallin piispanmurha Kylin jll sukeltaa pakanallisena voimana esiin
+humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat
+ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydess.
+Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa
+rikkomaan vliaikaisen Venjn hallituksen asettamia sinettej
+eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijrven Paavo toivoo jo satoa
+kylvstn, maatylinen odottaa helpotusta tyns aivoja
+tylsistyttvst raskaudesta.
+
+Kaikki -- kaikki -- yksin kymmenvuotiset jrjestnuoretkin haluavat
+elmnmuutosta.
+
+Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevll
+nell pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla
+valtiopivill, he luulevat olevansa ylen viisaita.
+
+Elma istuu viereiseen pytn. Hn ei tahdo heit tervehti. Hnt
+kiduttaa heidn itserakas, tyhm naamansa.
+
+Ers tummanverev, pieni naisedustaja puhuu pitkveteisell,
+itsekyllisell nell. Hn on mielestn ylen diplomaattinen. Hnen
+miehens on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehens
+grammofooni. Hn toistaa aina: "niin sanoo mieheni".
+
+Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevn myttyyn, jos hn ei istu
+valtiopivill v. 1917.
+
+Hn on nytkin valittu, Elma lukee lehdest. Mit? Juuri tuon
+naisedustajan vaalipiirist on yksi paikka sosialisteilta menossa
+porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyry
+on siell kynyt niin korkealla, ett olisi luullut sen lakaisevan koko
+porvariston!
+
+Rouva naisedustaja on kai tyytyvinen. Hnen on nykyn liian mukava
+lhtekseen kansalle puhumaan. Vht siit, meneek paikka porvareille
+vai eik, kunhan hn vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja
+arvoasemaansa.
+
+Se on sit jrkev keskitien korkeampaa diplomatiaa.
+
+Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa
+vaalipiiriss. Miten ky muualla!?
+
+Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat
+eivt jaksa maaseutupiireiss kyllin asemaa puolueen eduksi selvitt.
+
+Voi, sin hyvnnahkainen kansa! Vielk tarvitaan vuosia, ennenkuin
+osaat niilt kyllin vaatia tyt, niilt, jotka niskoillasi kellivt!?
+
+Edustajarouvat menn taapottavat. Heill on hyv palkka, hyv asunto ja
+hyv ravinto. Mutta lehdest luetaan, ett nuori 24 vuotias tymies on
+sairastunut jsenjykistymiseen rasvan puutteesta.
+
+Ja kadulla hiipii tyttmi, silmt kiiluvina, valmiina rystn. Ja
+siell kuljeksii naisia, -- valmiina ammattihaureuteen.
+
+Tyventalo on kuin jttilislinna. Sen sisll kulkee ihmisjoukko kuin
+kohiseva koski. Siin on toivoa, siin on kostonvimmaa, siin on
+polttavaa sivistysjanoa ja eptoivon verenhimoa. Siin on kokonainen
+mailma. Siin on uusi historia, uusi usko, uusi elm!
+
+Siin on uusi ihminen!
+
+Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hn kuulee kuinka se kuohuu, hn tuntee, mit
+se sisimmssn haluaa ja toivoo. Hnen on niin hyv olla.
+
+Hn istuu pydn pss ruokalassa.
+
+Siell nauraa nuoria, elmnhaluisia tyttj ja poikia. Silmt
+vlkkyvin he ovat valmiit luomaan uutta elm. Siell istuu elmn
+kouluttamia jrkevi keski-ikisi tymiehi ja naisia. Siell istuu
+tyytyvisi vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei
+ulotu porvarien valta.
+
+Kuinka autuas eik lie elm, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo
+oman tyventalon seinien sisll!
+
+Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis.
+
+Elma sulkee hymyillen silmns ja muistaa nuoren, solakan vartalon
+Viaporin tykist-upseerin sinisess puvussa. Hn nkee tummat,
+haaveksivat silmt, hymyilevt huulet ja kastanjanruskean silen tukan.
+
+Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hnen korvissaan:
+
+"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on
+lapsellinen!"
+
+-- Mit rouva miettii silmt kiinni? -- kuuluu sointuisa ni.
+
+Ja Elma nkee edessn tumman, sihkyvsilmisen tymiehen, ern niist
+Viaporin kapinasta vangittuja.
+
+-- Muistan menneit aikoja, -- vastaa Elma.
+
+-- Mits niist! Nyt pyritn voittoon! Nyt ollaan iloisia! -- Ja nuori
+mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan -- ja miten on yh vaan
+tehtv valistustyt.
+
+Elma hymyilee.
+
+Kansan usko hyveeseen on loppumaton!
+
+Ole siunattu, sin voimakas, elmnhaluinen kansa, sin haaveileva, sin
+kaunis -- sin uskossasi luja kuin suuri kirkassilminen, rusoposkinen
+lapsi. -- Sin minun armas Suomen kansani!
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS ***
+
+***** This file should be named 15832-8.txt or 15832-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+ https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/
+
+Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties. Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research. They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States. If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed. Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change. If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges. If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+ the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+ you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
+ owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+ has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+ Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
+ must be paid within 60 days following each date on which you
+ prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+ returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
+ sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+ address specified in Section 4, "Information about donations to
+ the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+ you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+ does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+ License. You must require such a user to return or
+ destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+ and discontinue all use of and all access to other copies of
+ Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+ money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+ electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+ of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+ distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation. The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund. If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations. Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+ Dr. Gregory B. Newby
+ Chief Executive and Director
+ gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+ https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
diff --git a/15832-8.zip b/15832-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..6a4cf2f
--- /dev/null
+++ b/15832-8.zip
Binary files differ
diff --git a/15832-h.zip b/15832-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..9cbc4a1
--- /dev/null
+++ b/15832-h.zip
Binary files differ
diff --git a/15832-h/15832-h.htm b/15832-h/15832-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..61aba0a
--- /dev/null
+++ b/15832-h/15832-h.htm
@@ -0,0 +1,2767 @@
+<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN">
+<html>
+<head>
+<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1">
+<title> Vallankumouksen vyryss, kirjoittanut Elviira Willman-Eloranta</title>
+</head>
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Vallankumouksen vyryss
+ Novelli
+
+Author: Elvira Willman
+
+Release Date: May 16, 2005 [EBook #15832]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm.
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+<center><h1>Vallankumouksen vyryss</h1>
+
+<h1>Novelli</h1>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h2>Elviira Willman-Eloranta</h2>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h2>Ensimmisen kerran julkaistu 1918.</h2>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<h2>OMISTETTU</h2>
+
+<h2>MINNA CANTHILLE.</h2></center>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<p>Sinulta, Minna Canth, olen elmni ensi hertyksen saanut. Sinun nerosi
+on minut tyhn kannustanut oikean ja kauniin palveluksessa. Sin olet
+meidn nuorten tienviittoja, sin, joka jo sivistyksemme
+aamusarastuksessa uskalsit kirjoittaa:</p>
+
+<p><i>Teidn lakinne ja oikeutenne, &ndash; ne piti minun juuri ampua!</i></p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Elviira Willman-Eloranta.</i></p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><img src="images/kohanski.jpg" alt="">
+
+<p><b>Luutnantti Evgenj Lvovitsj Kohanski,</b></p>
+
+<p>(<span lang=RU style='mso-ansi-language:RU'>&#1055;&#1086;&#1076;&#1087;&#1086;&#1088;.
+&#1045;&#1074;&#1075;&#1077;&#1085;&#1100;
+&#1051;&#1074;&#1086;&#1074;&#1080;&#1095;&#1098;
+&#1050;&#1086;&#1093;&#1072;&#1085;&#1089;&#1082;&#1110;&#1081;</span>)</p>
+
+<p>oli 19 vuotinen uneksija; joka jo aikaisin oli vihkiytynyt
+vallankumoukselle. Lhtiessn, kuten luuli, ystvllisille laivoille,
+joutui hn ansaan, ja sai antaa nuoren henkens ihanteittensa puhtauden
+pantiksi Viaporin kapinassa 1906.</p></center>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><img src="images/jemeljanoff.jpg" alt="">
+
+<p><b>Luutnantti Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff,</b></p>
+
+<p>(<span lang=RU style='mso-ansi-language:RU'>&#1055;&#1086;&#1076;&#1087;&#1086;&#1088;.
+&#1040;&#1088;&#1082;&#1072;&#1076;&#1100;
+&#1055;&#1077;&#1090;&#1088;&#1086;&#1074;&#1080;&#1095;&#1098;
+&#1045;&#1084;&#1077;&#1083;&#1103;&#1085;&#1086;&#1074;&#1098;</span>).</p>
+
+<p>iloinen, eloisa toimenmies, joka ei ollut ennttnyt lailliseen ikn,
+ennen kun sai kaatua taantumuksen veristen paalujen reen Viaporin
+kapinassa 1906.</p></center>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>I.</h2></center>
+
+
+<p>Pienen rantakaupungin kirkkoa vastaan sijaitsi kaupungin rauhaisin ja
+kaunein tontti. Hiljaista, ruohon peittm sivukatua pin oli
+rakennettu talo, joka sislsi viisi huonetta, suuren, lpi rakennuksen
+ulottuvan kykin vanhanaikuisine leivinuuneineen ja muuripatoineen.
+Pss oli kaksi kamaria. Porstuata vastaan, kykin toisella syrjll,
+oli kamari ja rakennuksen perll oli suuri sali kolmine ikkunoineen.</p>
+
+<p>Tss talossa asui Elma iso-itins hoitamana.</p>
+
+<p>Suku oli vanhaa talonpoikaisjuurta, jonka ers jsen, Elman iso-idin
+is oli saanut Talousseuran palkinnon suoviljelyksestn. Tm iso-idin
+is oli ollut tarmokas mies, suuren talonsa hn oli pannut ensi luokan
+kuntoon, rahaa hn oli koonnut sek avioliitollaan ett
+maanviljelykselln. Lapsilleen hn oli jttnyt melkoisen perinnn.</p>
+
+<p>Iso-idin vanhin veli oli ollut laivanvarustaja, tarmokas ja hommaava
+mies. Hn oli omistanut yli miljoonan. Mutta sitte tulivat huonot
+raha-ajat. Hyrylaivat rupesivat syrjyttmn purjelaivat ja niin
+hupeni rantakaupunkien vanhanaikuisten purjelaivojen omistajien
+rahavarat vhiin.</p>
+
+<p>Iso-idin toinen veli oli ruvennut uudenaikaiseksi pankkimieheksi. Hn
+osasi kapitalistisella tavalla vlitt muitten rahoja ja huolimatta
+feodaalisen tuotantomuodon hvimisest, hn, purjehtien
+suurkapitalismin vanavedess, pysyi verin miehen.</p>
+
+<p>Elman iso-iti ei sopinut tuon uuden kapitalistisen rystsuunnan
+edustajan kanssa. Nuorimman veljens perhett hn piti joukkona, joka
+hytyi pikkueljien nylkemisell. Se sukuhaara ji siksi Elmalle ihan
+vieraaksi.</p>
+
+<p>Vanhimman veljens perheen kanssa iso-iti sopi varsin hyvin.</p>
+
+<p>Hnen vanhin veljenpoikansa oli taiteilijaluonne, hienosteleva ja herkk
+olemukseltaan. Elen aivan ihanteita vailla olevan poroporvarillisen
+mailman keskuudessa, tuo Kysti-eno oli tehnyt henkisen ja
+yhteiskunnallisen haaksirikon.</p>
+
+<p>Elma muisti hyvin tuon enon.</p>
+
+<p>Hnell oli kaunis, tumma, tuuhea ja kihara tukka, joka vanhempana oli
+harmaanliskeinen. Lisksi Elma muisti, ett Kysti-enolla olivat
+omituiset tummat silmt, joiden katse oli pelottavan lpitunkeva,
+silloin kuin Kysti-eno puhui jotain syv. Mutta enimmkseen Kysti-eno
+singahutti pistosanoja ja pilkkapuheita kaupungin sdyllisist
+ylhisist porvareista. Hn nauroi pormestarille ja raatimiehelle ja
+pankinjohtaja-enolle ja hnen perheelleen. Kysti-eno nauraa virnui
+Roobert-enon, pankinjohtajan, kauniille rouvalle ja hnen tanssiville
+koreille tyttrilleen ja silloin iso-itikin nauroi. Elma ksitti
+puheesta, ett pankinjohtajan rouva oli ollut hyvin kevytmielinen, jopa
+tehnyt yht ja toista &ndash; rahasta. Pormestarin Kysti-eno sanoi tyhmn
+juopoksi ja raatimiehen viekkaaksi ja konsuli-enon roistoksi,</p>
+
+<p>Takaapin kuuli Elma sanottavan, ett Kysti-eno oli hassu. Se oli muka
+johtunut Kysti-enon huonosta elmst.</p>
+
+<p>Kysti-eno oli kynyt paljon koulua ja seurustellut aatelisissa
+piireiss koulussa ollessaan. Sitten Kysti-eno oli lhetetty Tukholmaan
+kehittymn liikemieheksi. Mutta Kysti-eno oli tuhlannut isns rahoja
+teattereihin ja konsertteihin ja halunnut ruveta taiteilijaksi. Siihen
+ei is antanut varoja. Kysti-eno kutsuttiin Suomeen &ndash; ja rupesi
+juomaan. &ndash; Sanottiin, ett teatteri oli tehnyt tuosta nerokkaasta
+Kysti-enosta rentun.</p>
+
+<p>Kysti-eno ei ollut elissn typiv tehnyt. Hn tapasi aina sanoa,
+ett rikas suku elttkn hnt. koska se ei antanut hnen kunnostautua
+taiteilijana. Ja silloin Elma nki, miten Kysti-enon suupielet vihasta
+vrisivt.</p>
+
+<p>Mist suku siis syytti Kysti-enoa? Hn oli muka juonut. Mutta suvun
+muut jsenet joivat tuhat hullummin. Hn muka rakasteli liikaa, mutta
+itse asiassa Kysti-eno oli rakastunut vain yhteen kunnon
+tylistyttn. Sek oli se Kysti-enon "hulluus"?!</p>
+
+<p>Ja kaikkein suurin "hulluus" oli se, ett Kysti-eno ei tahtonut
+liikekeinottelulla rikastua, vaan ennemmin verotti sukua, joka kyll oli
+rikas, mutta jota harmitti tmn laiskurin verotus.</p>
+
+<p>Elma antoi laiskuuden anteeksi. Kun Elma ajatteli muita sukulaisiaan,
+esimerkiksi konsuli-enoa, niin Elma kauhistui. Konsuli-enosta kertoi
+iso-iti, ett hn osti halvalla vanhoja laivoja ja lahjomalla
+asiamiehet sai ne merivakuutetuksi korkeaan hintaan. Sitten ne
+lhetettiin merille, joilla ne hukkuivat myrskyss, usein koko
+miehistineen. Hukkuneitten palkan konsuli-eno pidtti leskilt ja
+orpolapsilta, itse jatkaen vakuutusyhtiilt nostamilla rahoilla
+"loistavaa" suurta laivanvarustajaliikettn. Leskien ja orpojen nimess
+iso-iti kirosi konsuli-enoa ja Kysti-eno singahutteli purevia
+ivasanoja.</p>
+
+<p>Toinen set leivotutti laivavelle leip pilaantuneista jauhoista,
+joissa oli toukkia. Sit pilkkasi Kysti-eno ja sanoi, ett kun toukkia
+on leivss, ei tarvita sianlihaa. Ja loppumattomiin riitti iso-idille
+ja Kysti-enolle puheenainetta kaupungin porvariston konnamaisuuksista.</p>
+
+<p>Ja Elma ihaili molempia. Naurettiinhan koulussa, ett Elmasta tulee kuin
+Kysti-eno ja ett hn on trken nkinen kuin iso-iti.</p>
+
+<p>Kukaan muu ei suosinut Kysti-enoa kuin Elmaa iso-iti. Kellekn muulle
+ei Kysti-eno puhunut kauniisti, tyynesti ja lmpimsti kuin
+iso-idille. Jos joku vieras tuli huoneeseen, heti Kysti-eno tuli
+levottomaksi ja pisteliksi. Sanottiin sen johtuvan Kysti-enon
+pilaantuneista hermoista.</p>
+
+<p>Elma kunnioitti kovin Kysti-enoa ja ahmi joka sanan, joka sirona tulvi
+hnen huuliltaan. Sanottiin, ett Kysti-eno oli puhehullu, Kysti-eno
+kuvasi, miten hn oli ollut Tukholmassa illallisella Suomen silloisen
+nuoren kuuluisan laulajattaren Ida Basiliern kanssa, kuinka Ruotsin
+hienostunut kuningas Oskar toinen puhui kauniisti Suomen
+sivistystehtvst. Miten Elma rakasti Kysti-enoa! Miten hn ihaili
+Kysti-enon tummaa, kiharaa tukkaa, hnen hehkuvia tummia silmin ja
+noita herkki vrjivi huulia tummien viiksien alta. Kysti-eno puhui
+niin muotosointuisaa kielt, hn loihti niin kirjavia mielikuvia silmien
+eteen, hnen sanansa olivat niin leiskuvan purevia noista muista
+typerist sukulaisista! Elman mielest Kysti-eno oli nero, srkynyt
+suuruus. Sanottiinhan aina, ett jos Kysti olisi elnyt ihmisiksi,
+olisi hnest tullut Suomen ylpeys ja ilo, &ndash; nyt hn oli Suomen
+ikisuru.</p>
+
+<p>Tm yh lissi Elman kiintymist Kysti-enoon ja iso-itiin. Ne olivat
+Elman mielest periaatteen ihmisi, muut olivat ahdasmielisi
+poroporvareita.</p>
+
+<p>Elma kuuli mys Kysti-enon kaikki rakkauden surut. Kysti-eno saattoi
+vilustua odotellessaan tuntimrin sen talon edustalla, mihin hnen
+ihanteensa oli mennyt vieraisiin voidakseen tarjota hnelle viimeisill
+penneilln ostamansa ruusukimpun keskell talvea. Tm ihailtu neitonen
+oli sitten pilkannut Kysti-enoa ja se srki Kysti-enon mielt. Surunsa
+eno sitten purki iso-idille, joka krsivllisen kuunteli.</p>
+
+<p>Tuo oli Elmasta suuremmoista. Se oli kuin romaania. Uhrata viimeisens
+voittaakseen lemmittyns ja vaikka kuolla pakkaseen hnt odotellessa!
+&ndash; Mutta jrkevt ihmiset nauroivat Kysti-enon ritarillisuudelle, he
+pitivt hnt hulluna, vaikka kaikki mynsivt, ettei kukaan osannut
+niin ylevsti kyttyty kuin Kysti-eno.</p>
+
+<p>Kysti-enolla oli kolme velje, kaikki iso-idille mieluisia tavallaan.
+Anton-eno oli tullut ulkomailla etevksi insinriksi ja muutti
+Ameriikkaan. Toinen oli varatuomari, hiljainen ja siisti mies. Se oli
+Henrik-eno. Kolmas oli hyv maanviljelij, Oskar-eno, humoristinen,
+hauska vanhapoika.</p>
+
+<p>Iso-iti vetosi aina thn sukuhaaraan. Muiden sukulaisten kanssa hn ei
+sopinut.</p>
+
+<p>Toiset sukulaiset rikastuivat keinottelemalla, mik leipomisella, mik
+hattuompeluliikkeell, mik millkin. Ne olivat kylmsydmisi,
+sivistymttmi ihmisi. jotka kesteiss sivt, joivat ja panettelivat
+toinen toisiaan. Iso-iti oli kuuluisa siit, ett hn aina pilkkasi
+heidn lrptyksin.</p>
+
+<p>Kysti-enon kera oli iso-iti Elman ihanne. Ja isoidilt lie Elma
+perinyt suuren osan luonnettaan ja oppinut elmnviisautta.</p>
+
+<p>Iso-iti oli tasavaltalainen sanan tydess merkityksess. Eno,
+tehtaanomistaja, iso-iti, tdit ja Elma sivt aina samassa pydss
+tyven kanssa. Iso-iti kytti kirkossakin viel silkki, vaikka kaikki
+muut rouvat kyttivt hattua. Eik iso-iti krsinyt mitn styeroa
+eik arvonimityksi.</p>
+
+<p>Jos joku nousukkaana yritti nytell ylev osaa, niin ei kukaan osannut
+hnt paremmin pilkata kuin iso-iti.</p>
+
+<p>Iso-iti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa
+vuoksi. Klyjn hn julkisesti pilkkasi niitten vrennyksien ja
+liikepetosten vuoksi. Ern klyn alhaista karuutta hn nauroi ihan
+ollessaan vieraana klyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hykt
+iso-idin kimppuun, sill oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa
+hnt kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja ptti tulla
+sellaiseksi, ett kansa hnt samalla tavalla rakastaisi ja
+kunnioittaisi.</p>
+
+<p>Siveysasioissa iso-idill oli ihan ihmeelliset periaatteet
+porvarirouvien mielest. Aviottomain lasten itej ei iso-iti koskaan
+soimannut, vaan auttoi niit. Kerjlisi hn kohteli paremmin kuin
+konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille.</p>
+
+<p>Ja sitte iso-idill oli viel toisiakin kummia periaatteita. Hn sanoi,
+ett nainen voi olla yht etev kuin mies, ett naisella on muutakin
+tehtv mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiest. Nin Elma sai
+toisista tytist erivn kasvatuksen. Iso-idin hommasta Elma psi
+Helsingin yhteiskouluun. Iso-idin suojassa Elma sai aivan vapaasti
+kehitty.</p>
+
+<p>Ihmiset sanoivatkin, ett iso-iti tulkitsi piplian toisella lailla kuin
+itse kirkkoherra, ja ett kirkkoherra aina hnen kanssaan
+raamatuntulkintakahakassa hvisi.</p>
+
+<p>Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielest, siksi juuri, ett hn seurasi
+iso-idin opetusta.</p>
+
+<p>Elma ei kiinnittnyt huomiota vaatteisiin eik tukkansa laittamiseen,
+hn yritti olemaan koulussa etev ja hyv tykansalle.</p>
+
+<p>Elma psikin hyvin nuorena ja hyvill todistuksilla ylioppilaaksi.</p>
+
+<p>Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut
+palavan isnmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan
+itsenisyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehi ja Suomen sodan
+sankareita v. 1808&ndash;1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin
+kiinnittnyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen
+Porvoon valtiopivill.</p>
+
+<p>Se oli Suomen kansan onnen lhde &ndash; itsenisyys ja toinen onnen ehto &ndash;
+oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli.</p>
+
+<p>Lhteneen ruotsalaisista porvaripiireist ja kasvatettuna ruotsalaisen
+aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi
+muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistyst.</p>
+
+<p>Ylioppilaaksi tultua kuvitteli hn Suomea kyhksi, mutta
+ihanteelliseksi maaksi.</p>
+
+<p>Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kielt
+Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden
+sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti
+saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien
+kesken. Se oli Elman elmn periaate.</p>
+
+<p>Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo sorani. Tuo sivistynyt
+ruotsalainen aatelisto kytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kielt ja
+kuitenkin Elma oli lukenut, ett Suomen kansa oli verelln vuossatoja
+suojellut Ruotsia Venj vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi
+Elma vhitellen vetytyi erikseen aatelisista ystvistn ja etsi seuraa
+kirjoistaan.</p>
+
+<p>Mit korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo
+kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksi, joista ptekij
+oli talonpoikain ja kansan petkutus sek raakamainen syminen, juominen,
+vaatettaminen ja sukupuolielmn irstailu. Jo iso-iti oli ylemmn
+porvariston tuominnut hvin.</p>
+
+<p>Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin
+ihailtava. Tuo tietmttmn kansan pilkkaaminen oli ainoastaan
+sopimaton.</p>
+
+<p>"lk vaatiko kansalta enemp, kuin mit sille on annettu", sanoi
+Elma.</p>
+
+<p>Tmn johdosta levisi Elmasta puheenparsi, ett hn on omituinen.</p>
+
+<p>Silloin Elma tapasi suomenkieliset talonpoikaisylioppilaat ja hnen
+elmns sai toisen suunnan.</p>
+
+<p>Se sivistys, jonka Elma oli saanut ruotsinkielell, oli nyt annettava
+suomenkieliselle kansalle.</p>
+
+<p>Elma erosi ruotsalaisista ja yhtyi suomalaisiin professorien suruksi,
+sill Elmasta toivottiin paljon.</p>
+
+<p>Elma viskattiin nin ollen kiihkeimpn kielitaisteluun ja entisten
+koulutoveriensa kauhuksi hn rupesi vastustamaan ruotsalaisia, se on
+aatelisten ylimysmielisyytt ja taisteli talonpoikaisylioppilaitten
+rintamassa.</p>
+
+<p>Tulivat routavuodet jlkeen v. 1900. Elma oli ensimisen
+asevelvollisuusasiaa selvittelemss talonpojille. Ja ihme tapahtui
+hness. Selittessn maalaisrengeille perustuslakien trkeytt, hn
+nki suurta kylmkiskoisuutta kuulijoissa. Ja miksi heit ei liikuttanut
+perustuslaki? He eivt sit tunteneet, he eivt olleet sit laatineet,
+he eivt siit vlittneet, sill <i>heill ei ollut nioikeutta</i>!</p>
+
+<p>Nyt Elman elm sai sislln!</p>
+
+<p>Mit merkitsi kansalle se, kvik virastoissa keskustelu suomen tahi
+ruotsinkielell, kun kummallakaan kielisell ylluokalla ei ollut
+kaikupohjaa laajoissa tylispiireiss, ja mit merkitsi kourallisen
+ylioppilaiden taisteleminen Suomen oikeuksien puolesta, &ndash; <i>kun koko
+kansa ei ottanut siihen osaa</i>!</p>
+
+<p>Elma mietti, mietti, miten alkaa tuo jttilisty Venjn
+hirmuhallitusta vastaan, joka oli riistnyt Suomelta vapauden, sen lait,
+ja uhkasi sen olemassaoloa kaikilla aloilla &ndash; taloudellisella
+rappiotilallakin!?</p>
+
+<p>Ensi synkk kokemus kansaa koskettaissa, oli vkiviina, joka tylsistytti
+aivot ja veti tyliset kurjuuden kuiluun. Ensi askel oli siis raittius
+ja Elma kiintyi siihen. Seuraava askel oli yksikamarinen parlamentti ja
+yleinen nioikeus naisillekin, joka vetisi koko kansan yhteisiin
+pyrkimyksiin. Mik avara tymaa nin aukeni Elmalle hnen mielestn.</p>
+
+<p>Ja mit Elma saikaan kokea! Nuo suomenmieliset ylioppilaat pilkkasivat
+raittius- ja siveyskysymyst. He joivat itse ja elivt epsiveellisesti.
+Elma erosi heistkin &ndash; erosi nuoruutensa lemmityst, joka oli
+suomenmielinen talonpoikaisylioppilas, vaan joka juopotteli kuin suurin
+osa ylioppilaista silloin.</p>
+
+<p>Valmiina maisterina melkein taantumushallitus riisti Elmalta viran ja
+leivn saannin karkoittaen hnet yliopistosta hnen
+asevelvollisuusvastaisen kiihoituksensa vuoksi.</p>
+
+<p>Silloin Elma antautui taiteelle.</p>
+
+<p>Hn uskoi nyt lytneens ihanteensa vapaan mielikuvituksen
+valtakunnassa &ndash; mutta pettymys oli suuri. Taide ei vaalinut muuta kuin
+muotoa. Sislt oli sivuseikka. Kyhien, sorrettujen huokauksia ja
+kyyneleit ei saanut hummaavalle ylluokalle nytt, vaan kutkuttavaa,
+sokaisevaa, pumpulipehme tunnelmaa, jossa ei ollut totuutta
+hiveniksikn, tahi paksua, aistillista, kevytt pilaa, joka oli
+mautonta!</p>
+
+<p>Elma pakeni taidemailmasta &ndash; murtuneena, vsyneen.</p>
+
+<p>Synkkn lepsi sateisen kespivn taivas pikkuisen rantakaupungin
+ylpuolella. Saarnit iso-idin puutarhassa kohisivat kaameasti ja sade
+piiskasi yksitoikkoisen kiduttavasti pienen pihapuolisen kamarin
+ikkunaruutuja, joiden ress Elma istui painaen pns ikkunan
+keskipuuta vastaan.</p>
+
+<p>Bobrikoffin rautaluja ksi kouristi koko maata, kuin raakalainen
+raiskatun naisen kurkkua. Kansa virui vkiviinan huumeessa. Venjn
+kansa ja armeija oli kuin helvetist komennettu hirvijoukko, joka
+tappoi kaiken, joka oli hyv ja jaloa. Kuului viestej
+vapausmarttyyrien kauheista kidutuksista, kansan riettaudesta, hovin
+hulluudesta ja kaiken turmiosta.</p>
+
+<p>Oman maan virkamiehet vain lihoivat tss Bobrikoffijrjestelmn
+mdnnisyydest, kuin valkoiset lihavat lihamadot raadossa. Koko mailma
+ui kuin haisevassa lokaviemriss. Ei uskaltanut avata suutaan
+huutaakseen. Silloin olisi likavesi hukuttanut ihmisen &ndash; lantaansa.</p>
+
+<p>Silloin viskattiin lyhyt shksanoma ovesta sisn.</p>
+
+<p>"Eugen Schaumann oli ampunut kenraalikuvernri Bobrikoffin".</p>
+
+<p>Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspiv 17 p. maaliskuuta 1917,
+ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin kevesti, kuin sin pivn,
+jolloin levisi tieto, ett nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman
+henkens hinnalla vapautti maan siit hirvist, joka on sit
+painostanut, kuin tuikea kuolema. Ei milloinkaan ennen ole Suomen kansa
+niin riemuinnut, kuin ihanan sankarin paarien ress. Usko vapauteen,
+luotto tulevaisuuteen, taistelu-into, edistyshalu levisi kuin kulovalkea
+uhaten taantumusta.</p>
+
+<p>Ja suurlakossa syksyll vuonna 1905 nousivat kumouksen aallot korkealle.</p>
+
+<p>Vuonna 1905, ern kauniina heinkuun aamuna, astui nuori venlinen
+tykistluutnantti Pietarista tulleesta rautatievaunusta Helsingin
+asemasillalle ja etsi silmilln kantajaa, jolle uskoisi matkalaukkunsa.</p>
+
+<p>Hn nytti olevan aivan yksin. Virallisella kohteliaisuudella hn
+tervehti paria korkeampaa upseeria, jotka sivumennen tekivt kunniaa.
+Suomalainen kantaja otti hnen matkatavaransa, kuunnellen tyynen
+venlisen upseerin vilkkaita selityksi.</p>
+
+<p>Suomalainen katsoi nyrn nkisen, mutta peitetyll halveksumisella
+hallituksen edustajaa. Ja tm taas tunsi itsens kuin noloksi tmn
+tyynen, varman katseen vaikutuksesta.</p>
+
+<p>Nuori upseeri istui ajurin roskaan, kysyi venjksi hotellia ja ajuri
+lksi ajamaan poikki rautatientorin Mikonkatua yls.</p>
+
+<p>Upseeri katseli ymprilleen. Hn nki vilahdukselta Kansallisteatterin
+jykevn edustan harmaasta kivest hakattuine koristeineen. Hn kiinnitti
+huomionsa Ateneumin puhtaisiin muotoihin. Hn vaipui mietteisiin. Tmn
+pienen maan pkaupunki vaikutti hneen kunnioitusta herttvsti. Hn
+tunsi olevansa siistiss, sivistyneess ympristss.</p>
+
+<p>Ajuri seisahtui Kmpin eteen. Upseeri maksoi ja astui eteiseen. Siell
+vallitsi sama siisteys, sama jrjestys, mik vallitsi kaduilla. Sama
+kohtelias, mutta halveksiva katse piili tllkin palvelijoiden
+silmiss. Ohikulkevat muut, myskin suomalaiset, matkustavaiset
+osoittivat selvemmin halveksumistaan.</p>
+
+<p>Pstyn huoneeseensa Arkadj Petrovitsj Jemeljenoff viskasi pltn
+pukunsa, peseytyi ja vaipui uneen.</p>
+
+<p>Hn olikin viime viikot valvonut paljon. Koulututkinnot Mihailoffskin
+tykistkoulussa oli hn suorittanut loistolla. Siihen hn oli hieman
+ponnistanut. Hnen isns oli everstiluutnantti. Vanhemmilla oli kyll
+palkka ja aatelisasema, mutta se ei riittnyt ylen pitklle. Arkadjin
+tytyi ajatella, ett hnen oli kunnostautuminen koulussa noustakseen
+kki arvossa. Se oli ollut idin viimeinen sana. Ole kunnollinen
+upseeri!</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsh oli ollut hyv poika. Hn oli kovin hyvin kasvatettu,
+sen arvostelun antoi hnest hnen kuolemansa jlkeen
+taantumuksellisinkin upseeri. Hn oli hyvin kasvatettu, ehk siksi liian
+kokematon ja herkk tunnelmille.</p>
+
+<p>Keskikesn aurinko paistoi helen Esplanaadin kadun puoleisesta
+ikkunasta nukkuvan vuoteeseen. Alhaalta kuului issikkarattaiden kolinaa.
+Ja avonaisesta ikkunasta helhti lintujen viserryst. Tm tuntui
+melkein maalaiselta. Olihan Helsinki pietarilaisten mielest
+keshuvilakaupunki. Sen oli Arkadj Petrovitsjkin kuullut sukulaisiltaan,
+jotka olivat viettneet kesns Kaivopuistossa.</p>
+
+<p>Nukkuva hersi. Hn loi raskasmielisen katseen pitkien slaavilaisten
+silmripsiens alta vastaiseen seinn, joka oli tyhj. Hotellihuone on
+aina alaston. Hn etsi kellonsa ja katsoi sit. Se oli kahdentoista
+korvilla. Iltapivll hnen vasta tarvitsi ilmoittautua rykmentin
+plliklle.</p>
+
+<p>Menisik kvelemn? Tuskinpa kannattaisi menn, muualle kuin symn.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj ei ollut viel vieraantunut tykistkoulun ankarasta
+kurista. Ollen varaton ja umpimielisempi kuin muut, oli hn ottanut
+hyvin vhn osaa juominkeihin loma-aikoina. Ne hn oli viettnyt
+Sis-Venjn hiljaisuudessa ja yksitoikkoisuudessa sukulaistensa
+maatiloilla.</p>
+
+<p>Suurimman osan elmstn oli hn uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Nin
+ollen hnen elmntapansa olivat hyvin yksinkertaiset.</p>
+
+<p>Hn peseytyi kki, veti uuden vaaleansinisen tykist-upseerin univormun
+yllens, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyn vytisilleen ja nosti
+sapelinremmin olkapilleen.</p>
+
+<p>Laskiessaan furaskan phns hn vilahti peiliin, oliko se suorassa ja
+lhti ulos.</p>
+
+<p>Hotellin eteisess hn tunsi taas nuo halveksivat katseet ymprilln ja
+se painosti hnen mieltn. Hnhn kantoi sortajan univormua sorrettujen
+maassa.</p>
+
+<p>Raskasmielinen ilme kasvoissa hn astui ventungoksessa kadulla. Jokunen
+venj puhuva nainen katsoi hneen tarkkaavasti. He nkivt kai, ett
+hn oli uusi tulokas.</p>
+
+<p>Vilahdukselta Arkadj Petrovitsj huomasi, ett noissa naisissa ei ollut
+mitn huomiota herttv. Ne nyttivt sangen keskistyisilt &ndash; ehk
+ne olivat jalkaven upseerien rouvia. Toisinaan tuli joitakin kauniimpia
+tahi komeammin puettuja naisia vastaan. Mutta noitten naisten kasvot
+olivat kylmn nkiset. He eivt kiinnittneet kadulla huomiotaan
+nuoreen tuntemattomaan luutnanttiin.</p>
+
+<p>Kappeli oli tynnn yleis, suomalaisia naisineen, venlisi
+upseereita naisineen, ehk muitakin kansalaisuuksia. Arkadj Petrovitsj
+teki havaintojaan. Rotuero venlisten ja suomalaisten vlill oli
+voittamaton. Suomalaiset elivt niinkuin venlisi ei olisi
+olemassakaan. Suomalainen nainen ei koskaan katsahtanut venliseen.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj katseli suomalaisia.</p>
+
+<p>Hnen vieressn istui nauravia nais- ja miesylioppilaita valkoiset
+lakit pss. Hn olisi tahtonut yhty heidn vapaaseen pakinaansa.
+Mutta hnhn kantoi sortajan univormua ja puhui vierasta kielt.</p>
+
+<p>Ers naisylioppilas katseli sivultapin hnt ja kohdisti hneen
+vihaisen ja halveksivan silmyksen.</p>
+
+<p>Se viilsi Arkadj Petrovitsjin mielt kuin neulan pistos, veri kuohahti.
+Miten tuo tytt tiesi, millainen hn oli. Se viha oli ennakkoluuloa,
+mutta &ndash; ei ihme, &ndash; olihan Bobrikoff ja kumppanit saattaneet venlisen
+upseerin puvun oikeutetun vihan ja halveksumisen alaiseksi.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj painoi katseensa lautaseensa alkaen syd raikasta,
+hyv aamiaista.</p>
+
+<p>Sen hn havaitsi, ett ruoka Suomessa oli parempaa ja halvempaa, kuin
+Pietarissa. Oli sekin ilahduttavaa. Hn tuli taas hyvlle plle. Hnen
+slaavilainen luonteensa sislsi niin paljon ja vaihtelevia tunnelmia.
+Hnt vain painosti yksinisyys tss iloisessa kesisess ympristss.</p>
+
+<p>Orkesteri soitti kauniita, vieraita svellyksi. Ne olivat ehk
+suomalaisia, vuoroin hivelevn suruisia, vuoroin puhtaan hilpeit.
+Aistillisuutta ei niiss ollut.</p>
+
+<p>Hn oli kuullut koulussa ja lukenut Novoje Vremjassa ett Suomi oli
+Venjn surun lapsi. Hn oli mys kuullut, ett Suomella oli oma
+konstitutsiooni ja oma sivistys, hyvt raha-asiat ja suunnaton
+edistymishalu. Hn oli kuullut mys, ett suomalaiset olivat hyvin
+viekkaita ja vaarallisia. Tyynen, tasaisen vaikutuksen tekivt ainakin
+suomalaiset. Naiset etupss olivat ylpen ja tyttmisen kulmikkaan
+nkisi.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielens
+keveksi.</p>
+
+<p>Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja jrkevksi, se aikaansaa
+sivistyst ja siisteytt, jrjestyst ja hyvinvointia.</p>
+
+<p>Jumala paratkoon, sellaista ei nhnyt Venjll! Nuori luutnantti
+huokasi syvn ja rupesi muistelemaan venlisten maanalaisten
+lentokirjasten sislt.</p>
+
+<p>Oli hpe, ett suuri Venj oli niin kelvottomassa kunnossa! Millainen
+oli armeija! Jaappanin sodassa oli hpellisesti hvitty. Tytyi saada
+duuma kokoon, parlamentaarinen hallitus kohottamaan kansan sivistyst.
+Mutta milloin se toteutuisi!?</p>
+
+<p>Kaksi silmiinpistvsti puettua, sminkattua naista istui hieman
+loitompana, thystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen
+punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain thystelivt
+venlisi miehi Suomessa?!</p>
+
+<p>Iltapivll Arkadj Petrovitsj kulki pienell laivalla Viaporin
+linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttins plliklle. Ilma oli
+kuulakkaan kirkas. Satamassa hyrysi vaaleiksi maalattuja
+matkustajalaivoja. Ne olivat kuin suuret vesilinnut. Linnoituksen kirkon
+sininen katto ja kullatut pyrykt loistivat helein sinist taivasta
+kohti. Elm oli niin valoisaa, niin riemuisaa, kuin lemmen unelma.</p>
+
+<p>Oikealle jivt Kaivopuiston vihret kummut ja sirot huvilat. Sinne
+hipyi iloinen Klippanin ravintola, mist kuului veiken operetin
+sveleet torviorkesterin soittamina.</p>
+
+<p>Vasemmalle ji purjehdusseuran paviljonki. Sen rannalla keinuivat
+purjeveneet kuin uivat sirot merenneidot! Kaikki uhkui huolellisuutta,
+varmuutta, taitoa! Ja tm ihana maa oli tuon harmaan linnoituksen orja,
+sill Viapori oli kuin peikkoluolasto!</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj hyppsi laivasta Kirkkosaaren sillalle. Hnt vastaan
+lehahti hnen kotimaansa tunnelma. Hn tunsi nuo harmaat, nyrn
+nkiset raskautetut sotilaat. Hn oli ennen nhnyt upseerien tyket
+kasvot sotilaita tervehtiss. Hnen mieltn ahdisti niin, ett silmt
+vettyivt. Hn muisti lehmukset kotikylns peltojen takana, hn muisti
+niitten tuoksun ja balalaikan nen ja hnen tuli niin kovin ikv.</p>
+
+<p>&ndash; Arkadj!</p>
+
+<p>Rumannkinen, punatukkainen nuori upseeri tuli kytv pitkin alas
+rantaan.</p>
+
+<p>&ndash; Hyv piv.</p>
+
+<p>&ndash; Milloin saavuit?</p>
+
+<p>&ndash; Tnn.</p>
+
+<p>&ndash; Aiotko ilmoittautua?</p>
+
+<p>&ndash; Heti.</p>
+
+<p>&ndash; Seuraa minua.</p>
+
+<p>Nuoret upseerit kulkivat eptasaista kytv pitkin epsiistien
+kasarmien ohi, mist kuului harmonikan rmpytyst. Ikkunoista tirkisti
+harmaita, ikvystyneit kasvoja. Ne olivat kasarmeihin teljettyjen
+sotilaitten surulliset naamat.</p>
+
+<p>Upseerit kulkivat upseeriasuntojen ohi kansliaan, miss kyskenteli ja
+istuskeli hikilemttmn ja tylyn nkisi eri arvoisia upseereita.
+Toinen toistaan puhutellessa he hymyilivt htilevn makeankohteliaasti
+ylempiarvoisille, alemmille he olivat kylmkiskoisempia.</p>
+
+<p>Sotakuri oli painanut leimansa kaikkeen.</p>
+
+<p>Sotilas teki kunniaa niin trskvsti kuin ollen valmis lymn pns
+kivilattiaan. Luutnantti teki ajoluokan muotoisen syvn kumarruksen.
+Kapteeni kumarsi kunnioittavasti. Eversti vain ohimennen suvaitsi nostaa
+ktens lakin reunalle. Itsevaltias hn oli rykmentissn, kuin keisari
+itse valtaistuimella. Hnen suosiostaan riippui yksiln kohtalo.
+Linnoituksen komendantti vain harvoin nyttytyi tavallisille
+kuolevaisille.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsjin astuttua kansliaan, kvi upseerien kesken nopea
+tarkkaava arvostelu.</p>
+
+<p>Nuoret luutnantit laskivat yhdell silmyksell, ilmestyik kilpailija
+everstinnan suosiosta. Kapteeni thysti, oliko tulokas kyllin
+tottelevainen ja hommaavan nkinen, jotta hn itse voisi paljon ottaa
+lomaa ja raskauttaa luutnanttia. Eversti tarkasti papereita, mit sukua
+ja seurapiiri tulokas oli. Kukaan ei vlittnyt tulokkaan tietomrst
+tykisttieteess.</p>
+
+<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski, se oli tuon skeisen punatukkaisen luutnantin
+nimi, esitti tulokkaan muille. Arkadj; Petrovitsj Jemeljanoff
+Mihailoffskin tykistkoulusta.</p>
+
+<p>Kumarruksia, kohteliaisuuksia.</p>
+
+<p>Ja pian ystvykset, Evgenj ja Arkadj poistuivat Evgenjin asuntoon.</p>
+
+<p>Se ei ollut liioin komea. Huoneessa oli telttavuode, muutama tuoli,
+pyt, tupakkalaite, kirjahylly ja suunnaton mr kirjoja ja
+sanomalehti.</p>
+
+<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski oli tarmokkaan nkinen nuori luutnantti, jonka
+suunpieliss piili sammumattoman vihan varjo. Se oli kuin hn, ollen
+puolalaista aatelia, olisi itseens koonnut kaikki ne koston tunteet,
+jotka Venjn hirmuhallituksen verityt olivat synnyttneet Puolan
+onnettomassa kansassa.</p>
+
+<p>Evgenj Kohanski oli harvapuheinen ja juro seurassa. Hnest eivt
+pitneet liioin upseerit, eivtk mys naiset.</p>
+
+<p>Katsahtaessaan nuoreen toveriinsa Arkadj Petrovitsjiin, nuo jurot kasvot
+valaistuivat, kuin syksyinen maisema auringon tullessa kki esiin
+pilvien takaa. Hn hymyili koko kasvoillaan ja laski ksivartensa
+Arkadjin olkapille.</p>
+
+<p>&ndash; Minun on ollut sinua ikv, kuin olisin kaivannut morsiantani.</p>
+
+<p>Evgenj veti Arkadjin telttavuoteen reunalle.</p>
+
+<p>&ndash; Tll on niin hirven ikv. Ei muuta kuin juopottelevia everstej,
+jotka pelaavat kaiket illat kapteenien kanssa korttia. Idioottimaisia
+rouvia ja aasimaisia luutnantteja, jotka ottavat vastaan rahaa
+maalatuilta everstinnoilta &ndash; ja naimahaluisia tyttri.</p>
+
+<p>&ndash; Ents sotilaat?</p>
+
+<p>&ndash; Hyvnnahkaisia pelkureita!</p>
+
+<p>Tuo arvostelu hieman loukkasi Arkadjia, sill hn tiesi vanhastaan, ett
+Kohanski halveksi venlisi; talonpoikia &ndash; puolalaisena. Hn sanoi
+siksi hyvin vakavana:</p>
+
+<p>&ndash; Meill on siis tll paljon tyt.</p>
+
+<p>&ndash; On.</p>
+
+<p>Kohanski huusi sotilaalle, ett tm laittaisi teet. Sitten hn otti
+esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa
+tytt.</p>
+
+<p>&ndash; Neiti &ndash; &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>&ndash; Niin. Lue.</p>
+
+<p>Arkadj luki:</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Es ist eine alte Geschichte<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;doch wird sie immer neu!<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Und wem sie just passieret,<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;dem bricht sie das Herzentzwei.</p>
+
+<p>(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu &ndash;
+murtuu sydn).</p>
+
+<p>&ndash; Unohdettu. &ndash; Kohanski veti syvsti henken. &ndash; Nyt en rakasta
+muuta, kuin vapautta ja &ndash; sotilasakitatsioonia!</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hn haaveili rakkautta.
+Hnen ihanteensa oli nainen, mutta mist sen lytisi?</p>
+
+<p>Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystvykset rupesivat sotilaan menty
+kuiskaillen puhumaan politiikkaa.</p>
+
+<p>Tarvitsisi jrjest hyv akitatsiooni ja harjoittaa propagandaa. Oli
+linnoituksessa muutamia kapteeneja, jotka olivat vallankumouksellisia.
+Kohanski lupasi heti suositella Jemeljanoffia hyvn propagandistina.</p>
+
+<p>Ystvykset puhuivat kauvan linnoituksen upseereista. Komendantti oli
+kuvaava tyyppi. Hn varasti ja antoi varastaa. Kanuunat olivat ylen
+kehnot. Hankkija oli rasvannut upseerit. Muonasta varastettiin,
+arsenaalista, kaikesta. Linnoitus oli variksenpes. Jos sota syttyisi,
+ei sill sinn tekisi mitn. Patterikanuunat eivt kantaneet niin
+kauas, kuin laivatykit.</p>
+
+<p>Jemeljanoff painoi pns alas. Oi, tt kurjaa komentoa! Ja Pietarissa
+mellastivat papit, puoskarit ja haahmujen nyttjt taikauskoisen,
+puolihpern hallitsijan ymprill.</p>
+
+<p>Jemeljanoffilla ei ollut viel asuntoa.</p>
+
+<p>Ystvykset paneutuivat yhdess nukkumaan rautasnkyyn.</p>
+
+<p>Nukkuessaan laski Kohanski ksivartensa ystvns Kaulaan sanoen:</p>
+
+<p>&ndash; Minun on niin ikv, Arkadj, ett voisin itke.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj naurahti pimess.</p>
+
+<p>&ndash; Kuvittele, ett olen kaunis tyttlapsi!</p>
+
+<p>Kohanski murahti nauraen:</p>
+
+<p>&ndash; Silloin en voisi sinuun luottaa, enk uskoa sinulle maanalaista
+sotilasakitatsioonia. Parempi, ett olet mies!</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>II.</h2></center>
+
+
+<p>Suurlakko oli tullut kuin kevinen myrsky. Se rikkoi talven jt. Se
+karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti ltkt ja
+loihti esiin lmpisen iltasateen.</p>
+
+<p>Ruoho alkoi pivll viheriid. Muuttolinnut palasivat Etelst.</p>
+
+<p>Elma oli ensi kerran kuullut kymmentuhatlukuisen kansan laulavan
+marseljeesia ja kansainvlist tyvenmarssia julkisesti kadulla.
+
+Poliisit olivat tehneet lakon. Toreilla oli huudettu taantumus alas.
+Ilman verta oli senaatti pantu pois ja poliisikamari valloitettu.</p>
+
+<p>Elma oli joutunut miestoveriensa mukana poliisilaitokseen. Siell hn
+istui poliisimestarin pydn ress ja seurasi mailman menoa.</p>
+
+<p>Hnest juttu kaikessa vakavuudessaan oli itse asiassa huvittava.</p>
+
+<p>Suomen lippu vedettiin yls ja vedettiin alas. Poliisilaitoksella sill
+nukkui sos.dem. puolueen vsyneet tilanteen valvojat isin.</p>
+
+<p>Slava-laivalta kenraalikuvernrin kekkereilt tullut luotsihallituksen
+silloinen ylipllikk oli tydess tuuterissa, mutta lupasi kannattaa
+kapakoiden sulkemista, sill hn ei juonut koskaan &ndash; paloviinaa.</p>
+
+<p>Voikassa oli vangittu nimismies ja pari muuta herraa. Yll soitettiin
+ainoalla kytettvll telefoonilla poliisimestarin huoneeseen,
+voitaisiinko ne vapauttaa, johon Elma vastasi mryksest, &ndash; ett
+voitiin vapauttaa.</p>
+
+<p>Poliisiputkaan teljettiin kerran Suomen kaksi suurta taiteilijaa rauhan
+hiritsijin kaduilla.</p>
+
+<p>Viaporista ers hallitusmielinen upseeri pyysi suomalaisilta luvan saada
+tullista ottaa ulos valtiolle kuuluvia kaalinpit.</p>
+
+<p>Sos.dem. komitea antoi maastalhtlipun Ameriikan kuuluisimmalle
+miljardrille.</p>
+
+<p>Hauskoja kaskuja voisi kertoa suurlakosta kokonaisen kirjan tydelt.
+Mutta tapauksella olivat Venjll niin syvt juuret ja niin veriset
+seuraukset, ett leikki ei huvita.</p>
+
+<p>Venlinen sotavki ei ollut niin hernnyt, kuin sen sivilivki;
+niinkuin suomalaiset. Toinnuttuaan hmmstyksestn taantumuksen
+hallitus saattoi sotaven avulla panna toimeen ankaran koston.
+Ensiminen duuma hajoitettiin, sen jsenet vangittiin. Pietarissa
+pantiin toimeen verilylyj. Moskovan kapina eponnistui. Sevastopolissa
+ammuttiin luutnantti Schmidt. Ken jaksaa luetella hirmuhallituksen
+kauhuntit jlkeen v. 1905 ja viime maalisk 13 pivn saakka. Kenties
+ajanjakso 1905&ndash;1917 on verisin Venjn itsevaltiuden historiassa.</p>
+
+<p>Mutta se mys teroitti mielet vastustamaan olevia oloja.</p>
+
+<p>Bobrikoffin aika, suurlakko ja siit johtuva mielenkuohu, ei laskenut
+ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun.</p>
+
+<p>nioikeustaistelu alkoi yhdelt puolen kiivaine, riskyvine
+vittelykokouksineen porvarien kanssa, Marx ja Bebel tulivat
+pivjrjestykseen &ndash; ja venlisten keskuudessa alkoi
+sotilasakitatsiooni.</p>
+
+<p>Ern synkkn, sateisena syyskuun iltana soi ovikello Elman idin
+asunnossa. Hn aukasi. Eteiseen astui sos.dem. lehden Venjn osaston
+toimittaja ja vieras.</p>
+
+<p>Toimittaja oli ennestn Elmalle tuttu. Hn puhui lyhyesti Elmalle
+asiansa, ett venliset vallankumoukselliset pyytvt hnen asunnossaan
+saada harjoittaa salaista akitatsioonia sotaven keskuudessa.</p>
+
+<p>Elma katsahti vieraaseen. Kaksi tummaa silm kohdistui vakavina hneen.
+Hn tarjosi ktens slaaville ja sanoi:</p>
+
+<p>&ndash; Tulkaa!</p>
+
+<p>Venlinen pudisti lujasti Elman ktt ja sanoi kevyesti kumartaen:</p>
+
+<p>&ndash; Kiitn.</p>
+
+<p>Ja niin Elma joutui ihan lhelle vallankumouksen vyry.</p>
+
+<p>Harva se y saapui hnen asuntoonsa noin kymmenkunta venlist
+sotilasta &ndash; milloin tykistvke, &ndash; milloin merivke. Akitaattorit
+puhuivat heille ja he levittivt tietoa kasarmeihin.</p>
+
+<p>Mit he puhuivat, siit ei Elma aina saanut selkoa, sill hn ei osannut
+aivan hyvin venj.</p>
+
+<p>Akitatsioonin ptytty vallankumoukselliset jivt Elman luo saksaksi
+selitten hnelle Marxin periaatteita ja Venjn vallankumouksen eri
+vaiheita ja vivahduksia.</p>
+
+<p>Suomalaisten kesken oli syntynyt aseellinen vallankumousliike &ndash;
+punakaarti. Elma joutui sen iltamiin puhumaan ja tutustui siten sen
+toimintaan.</p>
+
+<p>Ern herttaisena kevtiltapivn Elma tupsahti tulla iloisena ja
+kkiarvaamatta punasen kaartin pllikn yksityisasuntoon.</p>
+
+<p>Hn kertoi jotain ilahduttavaa plliklle &ndash; mutta kntyi samassa ja
+nki sohvalla nuoren tykistven pukuun puetun upseerin.</p>
+
+<p>Elma eroitti kaksi hymyilev, tersharmaata silm, vaaleat viikset.</p>
+
+<p>Solakka vartalo kohousi pydn takaa.</p>
+
+<p>Elma kuuli lausuttavan venjksi nimens ja vieraan upseerin nimen.</p>
+
+<p>Luutnantti Jemeljanoff, Viaporin tykistst.</p>
+
+<p>Elma ei osannut venj, miehet jatkoivat sken keskeytynytt vakavaa
+keskusteluaan ja Elma meni pllikn rouvan luo ruokasaliin.</p>
+
+<p>Myhemmin Elma tutustui vallankumoukselliseen tykistkapteeniin, tmn
+rouvaan ja muihin vallankumouksellisiin. Kapteenin rouva oli Helsingiss
+syntynyt saksatar, joka puhui hyvin ruotsia.</p>
+
+<p>Kapteenin perhe asui Sockenbackassa ja sinne kokoontui usein
+akitatsioonia harjoittavat.</p>
+
+<p>Elma kehittyi heidn seurassaan nopeasti.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>III.</h2></center>
+
+
+<p>Kallion reunalla istuu nuori tykistven upseeri. Hnen sininen, hyvin
+istuva verkapukunsa paljastaa sulavat olkapt. Sinisten,
+pingoittuneitten housujen lpi nkyy srilihasten soikeat muodot.</p>
+
+<p>Hn istuu p kumarassa, katse luotuna saappaisiin ja leikkii sapelinsa
+kahvalla puhuen osaksi venjksi &ndash; osaksi saksaksi.</p>
+
+<p>&ndash; Min en ole koskaan voinut krsi venlisi upseereita, &ndash; sanoo
+Elma viivytellen, mutta varmasti.</p>
+
+<p>Nuori luutnantti nostaa pns ja nauraa helesti, niin ett koko
+hammasrivi paljastuu tyteliitten huulien vlist.</p>
+
+<p>&ndash; Sitten tytyy minun knnytt teidt, &ndash; vastaa hn.</p>
+
+<p>Elma katsoo nuoreen slaaviin epilevin ilmein.</p>
+
+<p>Venlinen on hnelle kuvattu huikentelevaiseksi, aistilliseksi
+viettelijksi. Hallituksen upseerit ovat koulutetut sortamaan pienempi
+kansoja.</p>
+
+<p>Elma katsoo tuskan tuike silmiss nuoreen upseeriin.</p>
+
+<p>&ndash; Min ymmrrn, &ndash; vastaa slaavi matalammalla nell.</p>
+
+<p>Ja slaavi alkaa selitt Elmalle, ett Bobrikoffin politiikka jo
+valloitusteoriankin perusteella oli erehdys; ett keisari Aleksanteri I
+oli ollut viisaampi, joka suvaitsevaisuudellaan teki suomalaisista
+Venjn uskollisimman rajamaakansan. Mutta hn lis, ett hovia
+ymprivt kaikenlaiset saksalaiset nousukkaat, jotka itse panevat
+toimeen kapinoita tehdkseen itsens trkeiksi ja vlttmttmiksi
+niitten kapinoitten tukahuttamisen kautta.</p>
+
+<p>&ndash; Tuo on inhoittavaa, &ndash; vastaa Elma tiukkana.</p>
+
+<p>Slaavi kohottaa olkapitn.</p>
+
+<p>&ndash; Se on Venjn alituinen hallitustaktiikka, harjoittaa
+provokatsioonia.</p>
+
+<p>Elma alkaa kuunnella nuoren venlisen esityst.</p>
+
+<p>Hn kuulee puhuttavan Donin kasakoiden orjuuttamisesta ja
+ohjelmallisesta siveellisest turmelemisesta. Hn kuulee puhuttavan
+tjerkassien kyhdyttmisest, Puolan hvittmisest, tataarien
+kiihoittamisesta kristitylt armenialaisia vastaan. Hn kuulee historian
+suuresta Venjst, Moskovan tsaarien veritist ja bojaarien
+suistamisesta mongoolien avulla, jotka ensimisin strelitsein ja
+viimeiseksi kirgiisilisten kasakoiden haahmussa tukevat itsevaltiutta
+ja tukahuttavat Lnsi-Euroopasta tulleet heikommatkin vapaustuulahdukset
+Venjll. &ndash; Nuori slaavi puhuu paljon ja kauniilla soinnukkaalla
+baritooninell.</p>
+
+<p>Elmasta on kuin istuisi hn hirvittvll teloituspaikalla. Korpit
+rkkyvt ihmishaaskojen ymprill, y levitt mustan vaippansa yli
+kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa vristytt. Silloin
+tulee tiet pitkin nuori bojaari, joka kietoo hnet lmpiseen siniseen
+turkisvaippaansa ja sanoo:</p>
+
+<p>&ndash; Me ratsastamme kotiini. Siell kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen
+tattarakukka. Siell balalaikat soivat illan suussa ja nuorikot
+tanssivat nurmella. Min nostan sinut satulaan ja me kiidmme kuin
+tuulisp yli aron taivaan rantaa kohti.</p>
+
+<p>Nuori slaavi unhoittaa saksan kielens. Hn puhuu venj, hnen
+kummalliset suhahtelevat nens vaikuttavat kuin kuuma kestuuli. Hnen
+silmns verhottu sihky pakottaa Elman sulkemaan silmns ja Elmaa
+raukasee. Itku nousee kuumana silmiin ja hn ktkee kasvonsa ksiins.</p>
+
+<p>&ndash; Mik teidn on?</p>
+
+<p>&ndash; Minun on niin kovin ikv. En parane, ennenkuin koko Venj on
+vallankumouksen liekiss. &ndash; Elman ni vrht.</p>
+
+<p>Ja nuoren slaavin silmist vlht liekki, kuin kuuman sulatusuunin
+aukosta. Elma sulkee taas silmns. Hn horjahtaa noustessaan seisomaan
+ja slaavi auttaa hnt kalliota alas.</p>
+
+<p>Elma kulkee pari askelta, &ndash; irtaantuu ja kulkee ylpen yksin.</p>
+
+<p>Katsahtaessaan kerran kumppaniinsa, hn huomaa tmn silmiss
+veitikkamaisen hymyn. Hnt huvittaa luultavasti suomalaisen naisen
+koppavuus. Se on niin outoa Venjll. Sen on Elma kuullut muilta
+akitaattoreilta.</p>
+
+<p>He palaavat muitten luo. Keskustelu kiertyy venjksi Marxin ja Bebelin
+ympri ja naiset eroavat herroista hetkeksi.</p>
+
+<p>On ilta. Hyvnnahkaisen nkiset, rokonarpiset venliset
+tykistsotilaat ovat saappaat kainalossa hiipineet portaita alas ja
+hvinneet yhn. Nuori slaavi astuu ikkunan reen, katsoakseen
+poistuvia sotilaita. Elma sanoo:</p>
+
+<p>&ndash; Varokaa, jos voisi lyty kadulla urkkijoita. Min sammutan tulen.</p>
+
+<p>Nuori upseeri istuu sohvan kulmaan.</p>
+
+<p>Elma ei eroita hnest katulyhdyn valaisemassa huoneessa muuta kuin
+hienon profiilin ja tummat pitkt silmripset.</p>
+
+<p>Nuori slaavi ei puhu mitn. Hn uneksii vapaudesta ja onnellisesta
+suuresta Venjst. Hn on kai mielikuvituksissaan kotonaan ja unohtaa
+Suomen ja suomalaiset.</p>
+
+<p>Elma on mustasukkainen Venjlle.</p>
+
+<p>Hn istuu sohvan toiseen kulmaan ja ktkee kasvonsa ksiins.</p>
+
+<p>Slaavi kntyy silmiss viel unelmoiva samettitummuus.</p>
+
+<p>Oi, miten Elma rakastaa tuota surullista samettitummuutta.</p>
+
+<p>Hn tahtoisi hiipi niit lhelle ja unelmoida loppumattomista
+tulevaisuusihanteista, kuin aromaan rajattomuudesta.</p>
+
+<p>&ndash; Mit te mietitte, &ndash; sanoo Elma hiljaa.</p>
+
+<p>&ndash; Kapinaa.</p>
+
+<p>Elma hiipi vaistomaisesti nuoren slaavin luo.</p>
+
+<p>&ndash; Mutta jos ei se onnistu, niin teidt vangitaan &ndash;</p>
+
+<p>&ndash; Ammutaan, &ndash; korjaa slaavi.</p>
+
+<p>Elma tarraa kiinni hnen ksivarteensa.</p>
+
+<p>&ndash; Itkisittek?</p>
+
+<p>&ndash; Itkisin, &ndash; purskahtaa Elman huulilta.</p>
+
+<p>Ja nuori muukalainen kuljettaa ktens Elman otsalle.</p>
+
+<p>&ndash; Muistaisitteko minua?</p>
+
+<p>&ndash; Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teit rakastaa, mutta me
+muistamme teit aina.</p>
+
+<p>Ja nuori venlinen painaa pns lhelle Elmaa ja sanoo:</p>
+
+<p>&ndash; Minulla ei saa olla rakastettua. En tahdo, ett kukaan minua jlkeen
+kuolemani kiroo.</p>
+
+<p>Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hn kohottaa ktens nuorta upseeria
+kohden, kuin tahtoisi hn kuolemaa torjua ja hnen pns vaipuu
+vavisten hnen rinnalleen.</p>
+
+<p>&ndash; lk ennenaikoja surko, &ndash; sanoo upseeri.</p>
+
+<p>&ndash; Min pelkn niin.</p>
+
+<p>&ndash; Nyt min lhden, &ndash; sanoo nuori mies. &ndash; Kello on lhemms kaksi.
+Hyv yt.</p>
+
+<p>&ndash; Hyv yt.</p>
+
+<p>Oi, miten Elma olisi tahtonut hnet pidtt. Mutta hn ei voinut. Suuri
+Venj ja tykistsotilaat olivat propagandistille rakkaammat.</p>
+
+<p>Elma tarjoo hnelle ktens hymyillen.</p>
+
+<p>Nuori mies painaa sille lmpisen suudelman ja poistuu.</p>
+
+<p>Vaan Elma heittytyy tysiss pukimissa sohvalle ja itkee &ndash; itkee
+hillittmsti ja neti.</p>
+
+<p>Haaksirikkoutuneitten juurella leyhyy lmmin kesy. Alhaalla sataman
+veteen heijastuu vlkkyvi valoja, kuin thti talvisella
+pakkastaivaalla.</p>
+
+<p>Helsingin kaupunki on ihana tll kohdalla.</p>
+
+<p>Nuori upseeri nojautuu sohvan selk vastaan leuka ksien varassa. Hnen
+oikea polvensa on sirosti taipunut sohvan ympri, hnen solakka vasen
+srens saappaineen on joustavasti ojossa. Sapeli on poikittain hnen
+polviensa yli.</p>
+
+<p>Tuossa asennossa on jotain julmaa ja kiehtovaa, kuin leopardin ruumiin
+asennossa vijymistilassa.</p>
+
+<p>Se on oikein, ett kenkn ei voi olla niin julma, kuin slaavilainen, ei
+kenkn niin siron pehme.</p>
+
+<p>Nuori slaavi kntyy suoraan istumaan, oikoo jalkansa, nostaa sapelin
+sivulleen ja ristii ktens rinnoilleen, tuijottaen yn pimen.</p>
+
+<p>Elman mieleen johtuu kaunis sulttaani, joka samettikatseella voi tuomita
+lemmittyns kuolemaan, jos tmn aatteet rikkovat hnen ptksins.</p>
+
+<p>Elma katselee nuorta vallankumouksellista kauan. Otsa hnell on jalo,
+kuin kaukaasian rodun puhtaimmalla heimolaisella ainakin. Furaskan alla,
+joka on suorana otsassa, ei ny muuta kuin sen riviivat ja
+kasvonkulma. Nen on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja
+kaartuvat, silmripset pitkt ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa
+nkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat tytelit ja suu
+aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla.</p>
+
+<p>Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestisi suomalaisen kanssa
+painissa. Mutta ratsun selss se vartalo taipuu kuin kaisla rannan
+aallokossa. Srist nkyy, ett hn on paljon voimistellut.</p>
+
+<p>Vaitioloa kest kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana tlt,
+rotuharrastukset erottavat venlisen ja suomalaisen, upseeri on
+unohtanut kokonaan siviilihenkiln rinnallaan.</p>
+
+<p>Elmassa her pelko, ett olento hnen rinnallaan katoaa ja hn j
+yksin.</p>
+
+<p>Silloin Elma hiipii uneksijan luo.</p>
+
+<p>Tm kntyy kki kuin herten. He ovat yksin kukkulalla. Elma katsoo
+rukoillen nuoreen slaaviin ja kuin hallitsija tm kepesti hymyilee ja
+painaa huulensa Elman poskelle.</p>
+
+<p>Elmasta tuntuu, kuin leviisi muukalaisen ihosta mantelintuoksu. Se
+huumaa ja hn vet syvlle henken. Nuori upseeri kietoo ksivartensa
+Elman ympri. Elma nojaa poskensa pehme univormun verkaa vastaan ja
+niin he istuvat kauan vaieten.</p>
+
+<p>&ndash; Eik Helsinki ole kaunis iltavalossaan, &ndash; kuiskaa Elma.</p>
+
+<p>Slaavi ei kuule.</p>
+
+<p>Elma luulee loukanneensa hnet ja sanoo, pehmesti kosketellen hnen
+kttn:</p>
+
+<p>&ndash; Mit te mietitte?</p>
+
+<p>Venlinen havahtuu kki mietteistn, paljastaa valkoiset hampaansa ja
+ottaa hnen ktens ksiins.</p>
+
+<p>&ndash; Ajattelen, ett jos asettaisin kuularuiskun tnne
+haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pit
+kurissa.</p>
+
+<p>Elma vavahtaa.</p>
+
+<p>&ndash; Onko teidn vilu, &ndash; sanoo slaavi hyvilevll nell.</p>
+
+<p>&ndash; Ei, &ndash; vastaa Elma, vaikka hn hermojnnityksest ihan vapisee.</p>
+
+<p>&ndash; Onpa, &ndash; sanoo nuori mies, ja sulkee hnet syliins. Sitten katselee
+muukalainen Elmaa hymyillen silmiin ja sanoo:</p>
+
+<p>&ndash; Jlkeen kapinan min sanon teille jotain.</p>
+
+<p>Ja ihan suutelee Elmaa molemmille ksille, lmmitt niit kuumilla
+kmmenilln ja kuljettaa Elmaa vhn matkaa ksivarsi vytisill. He
+lhestyvt sitten valaistuja kytvi ja kulkevat vierekkin vaihtaen
+mitttmi lauseita.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>IV.</h2></center>
+
+
+<p>On suuri kansanjuhla Hesperian puistossa. Ensi kerran yhtyvt sortajain
+kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja
+yhtyvt sortamiinsa. Venlisen sotilaspuvun nkee suomalaisen
+tylistkin rinnalla.</p>
+
+<p>On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla.</p>
+
+<p>Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jseni. Mailmankuuluisa
+venlinen kirjailija puhuu.</p>
+
+<p>Duuman jsenet ovat vaatimattomassa venlisen talonpojan puvussa. He
+puhuvat tyynesti, lmpimsti. Venlinen kirjailija puhuu hitaan
+satiirisesti. Hn on puettu talonpoikaispukuun hnkin. Hnen veren
+punasta tihkuvat teoksensa ovat juuri tehneet voittoretkens yli
+mailman.</p>
+
+<p>Kivihiilimustansilminen venlinen sos.dem. agitaattori puhuu. Hnen
+sanansa ovat kuin riskyv lieskaa, hn sytytt, hn polttaa, hn
+peloittaa, hn pieksee. Yleis on kuin huumeessa, sotilaat tulevat
+levottomiksi, ilmassa on shk.</p>
+
+<p>Sitten on Elman vuoro. Hnt ahdistaa. Hn tiet, mit valmistellaan ja
+hn epilee taisteluin voittoa.</p>
+
+<p>Tuolla hyvin kaukana &ndash; Viaporissa istuu kai nuori upseeri mietteissn.
+Miljoonien vapaus kangastaa hnen mielessns. Hn nkee suuren Venjn
+viljavat maat ja niill tulevaisuudessa aaltoilevaa kultaista viljaa.
+Hn nkee kansan iloisia verevi poskia, viisaat ilmeet heidn
+kasvoissaan ja rehelliset, avomieliset katseet. Hn kuvittelee laajaa
+rautatieverkkoa, joka kuljettaa viljaa muuttumaan kullaksi ja tuo
+kullalla takaisin kauneutta ja virkistyst. Hn nkee uljaat, hyvin
+puetut armeijat kansan rakastamana miliisin, kunniavahteina, eik
+harhaan johdettuina hirviin. Hn unelmoi ihania unelmia.</p>
+
+<p>Hesperian puistossa puhuu Elma. Hn kuvaa kansan tuskan, hn kutsuu
+miehet sankartyhn. Hn lupaa naisten vaalivan taisteluissa kaatuneiden
+sankarien muistoa. Ja hn nkee sielunsa silmill nuoren sinipukuisen
+tykkivkiupseerin makaavan hurmeessaan.</p>
+
+<p>Samettitummien silmien loisto sammuu, lmpinen ni vaikenee, sydn ei
+en syki.</p>
+
+<p>Elman ni vrht ja hnen sanansa ovat kuin kyynelsoittoa. Hn vihkii
+kansan kuolemaan ja kansa vannoo uskollisuuden valon vapaudelle.</p>
+
+<p>Hn lopettaa.</p>
+
+<p>Soiton sveleet leijailevat yli kansanjoukon kuin nyyhkyttvt valkoiset
+haahmut.</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Vapauteen, valoon!<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Veriseen, jaloon<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;taisteluun kyk, te raatajat maan!</i></p>
+
+<p>Kymmentuhatlukuisen kansan suusta tuo laulu soi. Elman sielu nousee kuin
+haaksi hykyaallon harjanteella.</p>
+
+<p>Niin huimaavan autuas on vapauden taistelu. Ja rakkaus, tuo suuri
+veljeys-aate yhdist ihmiset, joita on ennen erottanut tuhansien
+kilometrien taipaleet ja vuossatojen veriset vainot.</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Vapauteen, valoon!<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Veriseen, jaloon<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;taisteluun kyk, te raatajat maan!</i></p>
+
+<p>Sos.dem. puoluesihteeri puhuu harkitusti ja pollitillisesti. Punakaartin
+pllikk komentaa puheessaan kuin esikunnan lhetti. Ers kiihkoilija
+puhuu kuin uskonnon julistaja. Veljeys, vapaus, tasa-arvoisuus!</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>T on viimeinen taisto.<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Rintamaamme yhtyk,<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;niin huomispivn kansat<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;on veljet keskenn!</i></p>
+
+<p>Vkijoukko menee kotia. Tulevan viikon tapahtumat saa ihmiset
+ajattelemaan, &ndash; &ndash; raskaita asioita.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>V.</h2></center>
+
+
+<p>Elma joi teet illalla kello 10. On maanantai ja 30 p. heinkuuta 1906.</p>
+
+<p>Kuuluu kumeita kanuunanlaukauksia. Elma tarkkaa niit.</p>
+
+<p>Olisiko Viaporin kapina puhjennut. Ensi trhdysk annetaan
+hirmuhallitsijan valtaistuimelle?!</p>
+
+<p>Punakaartin pllikn luo on kokoontunut miehi neuvottelemaan. Ne
+siirtyvt Elman huoneustoon.</p>
+
+<p>Elma ei ota osaa keskusteluun. Hn laittaa teet, sill palvelija on
+varovaisuuden vuoksi lhetetty pois kotoa.</p>
+
+<p>Agitaattorit ja suunsoittajat, politikoitsijat ja puolueen johtomiehet
+vittelevt &ndash; vittelevt, otetaanko osaa kapinaan vai eik.</p>
+
+<p>Sill'aikaa nuoret ystvykset ja sotilaat soittavat kuolinsoittoaan
+Viaporin pattereilla taistellessaan vapauden puolesta.</p>
+
+<p>Koko y kest poliitillista kokouksenpitoa.</p>
+
+<p>Elma sanoo:</p>
+
+<p>&ndash; Aamiaiseksi tulemme Viaporiin.</p>
+
+<p>Tykkivenkapteeni sanoo arasti:</p>
+
+<p>&ndash; Sit ei tied.</p>
+
+<p>Elma j miettimn.</p>
+
+<p>Miks'ei ole ennen harkittu asiaa, ennenkuin nuoret uhrit on viskattu
+vallankumouksen vyryyn, taantumuksen Molokin kitaan?!</p>
+
+<p>Elmaa alkaa epilytt ja hnen kurkkuansa kuristaa..</p>
+
+<p>Olisiko tss yksityisten seikkailuhalu peliss? Olisiko asema epselv?
+Olisivatko sotilaat ja nuoret vallankumoukselliset upseerit saatettu
+ansaan?!</p>
+
+<p>Keskell yt Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen
+Viaporia.</p>
+
+<p>Sielt kuului toisinaan kuularuiskun riskint. Toisinaan kumeita
+laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pime.</p>
+
+<p>Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rient taisteluun. Vaan hn ei sinne
+pssyt. Eik nuori upseerikaan pssyt sielt en pois. Arpa oli
+langennut.</p>
+
+<p>Seuraavana pivn oli kuin touhun kuumetta. Elma toimitti monenlaisia
+tehtvi. Hn ei ajatellut, ei arvostellut. Hn kulki kuin unessa, kuin
+kone, &ndash; ajatus yhteen kohdistuneena &ndash; kapinan voittoon &ndash; ja
+taantumuksen hirvin kitaan joutumisen vlttymst.</p>
+
+<p>Elintarhan rinteell, Tlnlahden rannalla leyhyy elokuun ihana ilma.
+Punakaartilaisia valvoo rinteell, valmiina taisteluun. Pimess
+vallitsee ystvyys tuntemattomien ja tuttujen vlill niin lujana, niin
+pettymttmn kuin se ystvyys, joka yhdist kuolemaan vihityt.</p>
+
+<p>Kukaan ei ajattele itsen. Pikkusielujen arkipivinen toinen toisensa
+repiminen yhteisen saalistamisen himosta ahtailla metsstysmailla, miss
+metsstjien tytyy riistan puutteessa poistaa tieltn toinen toisen,
+se kidutushalu on vaiennut suuren laajentavan taiston edess, joka
+ksitti koko mailman vapautta, kansojen veljestyttmist, sosialistisen
+ihanteen toteuttamista ja Suomen ja Venjn pelastamisen tuhoavasta
+rystjrjestelmst.</p>
+
+<p>Airueet tulevat. Ptst pohditaan.</p>
+
+<p>Taas Elmaa ahdistaa. Sanomalehtimiehet juttelevat kylmsti keskenn,
+onnistuuko kapina &ndash; vai eik. Se ei heit peloita. Heidn nahkansa ei
+ole vaarassa &ndash; mutta niitten, joiden henki on viskattu vaakaan, niitten
+on toisin laita.</p>
+
+<p>Elma menee kotia. Hn istuu pimess huoneessa. Nuori suomalainen on
+seurannut hnt toverillisesti lpi kaupungin. Suomalainen ksitt
+hnen tuskansa &ndash; ja tarjoo lohduttavana ktens. Ja Elman on niin
+raskas olla.</p>
+
+<p>Kuuluu tasaista astuntaa. Kadulla kulkee ohi miehet &ndash;- aseet mukana.
+Suomalaiset &ndash; punakaartilaiset &ndash; marssivat Viaporiin taistelemaan
+rinnan venlisten kanssa.</p>
+
+<p>Ikipiviksi on hvinnyt rotuviha venlisten ja suomalaisten &ndash;
+tosiaatteellisten ihmisten vlill.</p>
+
+<p>Mit eivt ole aikaansaaneet Bobrikoffin pistimet eivtk
+suomettarelaisten viekkaat poliitilliset puheet, sen sai aikaan
+kansainvlinen sosialismi. Se sai valloittajat avaamaan porttinsa
+valloitetuille, se yhdisti. Kaksi vastakkaista rotua eroamattomasti
+punavaatteen alle. Se vei suomalaiset Viaporiin, tuohon kaivattuun, jota
+vuosisata oli itketty ja unelmoitu suomalaiseksi jlleen.</p>
+
+<p>Viapori! Viapori! Viapori olisi meidn!</p>
+
+<p>Viapori, joka kavalasti myytiin ja ostettiin vuonna 1808!</p>
+
+<p>Hallitukset, te toisten kustannuksella rehentelevt, te kansan
+tietmttmyydest hytyvt, te, jotka ylpeilette siit, ett teill on
+taito kytt hyvksenne sit, jonka toiset ovat valloittaneet, ne,
+jotka uskaltavat kuolla niin sotatantereella, kuin nlkn ja
+kurjuuteen, tienraivaajina tieteen ja taiteen mailla.</p>
+
+<p>Kuolemaan tuomittuina tervehdimme sinua, Cesar!</p>
+
+<p>Yhteiskunnan gladiaattorit, ihanteet ja unelmien taistelijat, olojen
+orjat, kuolemaan tuomittuina te kuljette taisteluun.</p>
+
+<p>Morituri te solutant, Cesar!</p>
+
+<p>Mik ihana sana, mik jylh totuus!</p>
+
+<p>Mik piiska kaikille niille, jotka johtajina ylvstelevt
+poliitillisella viekkaudellaan, &ndash; ne hallitusmiehet!</p>
+
+<p>Hallitusmiehet!</p>
+
+<p>Venjn laajoilla tasangoilla kynt ja korjaa viljaa risainen,
+nlkinen, kiltti talonpoika.</p>
+
+<p>Ahnas viljakauppias kahmasee silt miljoonansa, ostaakseen talonpojan
+tyttret himoilleen ja viskatakseen talonpojan pojat omien
+rystyritystens suojaksi murha-aseitten eteen tahi jisiin
+juoksuhautoihin kuolemaan.</p>
+
+<p>Hallitusmiehet, te, jotka kansan asioita vaalitte, oletteko, yrittneet
+tuota vastustaa!?</p>
+
+<p>Ette, sill kauppias on ostanut hallitukset, ja keisari on ihramahaisen,
+juoppoudesta phttyneen naiseljkauppiaan bulvaani, joka rahasta
+nyttelee osaansa: Me Jumalan armosta Venjn maan itsevaltias.</p>
+
+<p>Ja Jumala, siell taivaassaan lep tyn tehtyns. Hn on vanha, hn ei
+pysty en mailmaa korjaamaan. Hn on elkevaari, jonka elkkeen papit
+suuhunsa syvt aineellisesti. Jumalalle sytetn vaan saarnoja,
+rukouksia ja uhrisauhuja.</p>
+
+<p>Mutta Jumalan valtakuntaan on ern pivn, kun tuska on ollut
+suurimmillaan, tullut jrjen piru!</p>
+
+<p>Ja se piru on kuiskannut nuorelle upseerille nin:</p>
+
+<p>Sinun ruumiisi on joustava kuin nuoren koivun ja sinun tytyy se myyd
+everstinnalle, jotta psisit kapteeniksi. Sinun jrkesi on tervmpi
+kuin rykmenttipllikn, mutta sinulla ei ole viel luontoa naida
+rinkelikauppiaan eli majatalonpitjn raaka, irstas tytr, jonka
+rahoilla voisit rasvata korkeampia virkamiehi, pstksesi pllikksi.
+Sin olet kykenev, sin yritt olla rehellinen, mutta ne ominaisuudet
+vievt sinut alaspin, sin saat sortua taloudellisessa taistelussa.</p>
+
+<p>Sano tm tuolle suurelle uinuvalle voimalle, kansalle ja vyryt sen
+viha hallitusmiesten yli kuin tulikivi ja laava Sodomassa ja Gomorrassa.
+Sin osaat komentaa sotilaita, sin osaat kytt kanuunoita. Kyt ne
+jrjen ja rehellisyyden eduksi. Sano kansalle, ota itse rahat viljasta,
+l syt elostelevia rasvamahaisia kauppiaita! l mene taistelemaan
+naisraiskaajien ja ryvrien puolesta. Hvit rumuus ja irstaisuus
+mailmasta.</p>
+
+<p>Ja jos kansa her, johda se taisteluun pimeit voimia vastaan.</p>
+
+<p>Jumala pannaan hautaan. Ja jrki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan
+tilalle.</p>
+
+<p>Ja jumalan elke riistettkn laiskottelevilta papeilta ja
+kasvatettakoon sill kaunista, kirkassilmist, rusoposkista
+lapsilaumaa, jonka hymyilevst katseesta nkee, ett se on iloisen
+rakkauden luoma!</p>
+
+<p>Sin nuori upseeri, sin olet onnellinen, sin saat nostattaa tmn
+tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun.</p>
+
+<p>Tm ajatus tytt sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa
+muistaa taantumuksen hirviiden irvistvi leukoja, jotka ahnaasti
+aukenevat pureskellakseen verist ihmislihaa, jonka sykhtelevt
+hermosikeet eivt kest pitkien hampaiden pureskelemista.</p>
+
+<p>Vaan perkeleen myrkyttm ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen
+vatsassa niin, ett ern pivn se itse oksensi sen ulos, hukkuen
+omiin haiseviin ulostuksiinsa.</p>
+
+<p>Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvytt taistelevia lpi
+aikojen, niit, jotka kauneutta ja hyvett kannattavat.</p>
+
+<p>Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus!</p>
+
+<p>Viaporissa ky keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentvt
+vallankumouksellisten rjhtvn shrapnellit ja Santahaminasta
+hallitusmieliset ampuvat herkemtt.</p>
+
+<p>Nuoret vallankumous-upseerit eivt voi ihan slitt ampua omia
+heimolaisiaan. He pitvt niit taantumuksen pimittmin uhreina eivtk
+itsetietoisina hylkiin.</p>
+
+<p>Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidn toverinsa
+Kuninkaansaarella eivt voi laskea selvksi Santahaminaa, sill samassa
+kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat
+peloissaan. He pyytvt kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan.
+Nuoret upseerit uskovat, ett heidn oikeutettu asiansa innostuttaa
+kaikkia yhtymn heihin.</p>
+
+<p>Voi nuoruuden suurta hyvyytt ja herkkuskoisuutta.</p>
+
+<p>Etk tied, jalo nuorukainen, ett etupolitiikka vallitsee mailman
+asujainten mieli. Hallituksen miehill oli viel niin paljon saaliin
+jakoa keskenn, ett yleist saaliin lhdett, Venjn taantumusta, ei
+tahdottu kumota. Ja venlinen sotilas ei ollut viel kyllin myrtynyt,
+ryhtykseen nopeaan upseerimurhaan. Kahden tunnin aselevon jlkeen oli
+taantumus vallannut mielet. Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli
+ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan.</p>
+
+<p>Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteit ei ollut. Voimat rupesivat
+vhenemn.</p>
+
+<p>Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa
+keskuudessa ja rohkaisee heit. Hn puhuu heidn suuresta
+historiallisesta tehtvstn. Hn on itse haavoittunut, mutta hn ei
+tunne kipua. Niin luja on hnen antautumisensa vapauden aatteelle.
+Joskus hnen mieleens hiipii jokin muisto entisyydest, mutta se hipyy
+hetken suuruuden ja pyhyyden edess.</p>
+
+<p>Pattereilla toimii Evgenj Lvovitsj Kohanski. Hn kiroo hallitusta. Hn
+pusertaa huulensa yhteen, hnen silmns ovat vihasta mustat kuin y.</p>
+
+<p>Hn sihahtaa hampaittensa vlist:</p>
+
+<p>&ndash; Lasketaan koko linnoitus maata myten sileksi.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj kauhistuu sellaista veljenmurhaa. Hn antaa aatteen
+voittaa puhtailla omantunnonaseilla. Hn on marttyyriluonne.</p>
+
+<p>Lisksi, onhan "Slava" ja "Cesarevitsj", kaksi vallankumouksellista
+panssarilaivaa tulossa Viipurista pin.</p>
+
+<p>"Slava" saapuu vihdoin. Sill on punanen lippu mastossa. Se lasketaan
+lhelle linnoitusta.</p>
+
+<p>Mutta miksi ei sielt saavu toverien lhetyst Kuninkaansaarelle?</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff tekee kkinisen laskelman.</p>
+
+<p>Satatuhatta vankia viruu Venjn vankiloissa. Kansa huokaa Jaappanin
+sodan tuottamien tuskien alla. Ensi duuma on hajoitettu. Matruusit ovat
+tyytymttmi, niin mys suuri osa tykkivke. "Slava" ja "Cesarevitsj"
+tulevat avuksi. Ei ht.</p>
+
+<p>Hyveen tytyy voittaa &ndash; muuten olisi elm mielipuolien naamiohuvia.</p>
+
+<p>Evgenj Lvovitsj Kohanski muutamien suomalaisten seuraamana astuu laivaan
+ja lhestyy "Slavaa".</p>
+
+<p>Kohanski rient kuin voitonjuhlaan. "Slava" on Venjn ylpeys. Siin on
+2,000 miest ja ne ovat kaikki vallankumouksellisia.</p>
+
+<p>Kohanskin laiva lhenee suurta panssarilaivaa. Hn ihmettelee, miksi se
+pysytteleiksi noin varovaisena loitolla. Pian hn heitt kuitenkin
+epilykset mielestn, sill onhan sill punainen lippu &ndash; ja
+nuorukainen ei tunne kyllin hallituksen konnamaisuutta.</p>
+
+<p><i>Se punanen lippu oli provokatsioonia!</i></p>
+
+<p>Voi sit, joka sen mastoon vedtti.</p>
+
+<p>Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoon hnen sukunsa kirottu!
+Hnen sukunsa ja hnen kyttjns suku!</p>
+
+<p>Ei mikn rankaisu voi tuota rikosta sovittaa.</p>
+
+<p>Kohanski nousee "Slavan" kannelle.</p>
+
+<p>Hnet vangitaan suomalaisten kera.</p>
+
+<p>Kuolema ja kirous. Suomalaiset laskevat idinkielens kaikkien hornan
+henkien nimet suustaan.</p>
+
+<p>Heidt on saatettu ansaan.</p>
+
+<p>Laivaa komentaa keisarin sisarenmies <i>Aleksanteri Mihailovitsj</i>, raukka
+ja roisto!</p>
+
+<p>Evgenj Lvovitsj Kohanskin sielu vannoo sammumattoman koston valan. Ja
+yli koko laajan Venjn se koston vala vaikuttaa. Yksitoista vuotta
+myhemmin se sama meri, jolla hnen sinikirkkaat silmns syytivt vihan
+voimaa provokaattorin ktyreille, nieli kitaansa hallituksen upseereita
+vedenalaisten laivojen upottamina tahi muistotarkkojen
+vallankumouksellisten matruusien surmaamina!</p>
+
+<p>Hamaan kolmanteen ja neljnteen polveen olkoot provokaattori ja hnen
+heimolaisensa kirotut! Joka miekkaan tarttuu, hn miekkaan hukkuu.</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Vapauteen, valoon!<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Veriseen, jaloon<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;taisteluun kyk, te raatajat maan.</i></p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystvns paluuta, Kuninkaansaarelle.</p>
+
+<p>Roistot ovat viel kerran voittaneet.</p>
+
+<p>Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin mink ainoastaan Belzebubin
+sikit voivat hornan kuiluista syst.</p>
+
+<p>"Slava" ampuu yhtmittaa. Santahaminasta ammutaan herkemtt.</p>
+
+<p>Nuori upseeri on kuin liekki, joka tuulessa leiskuen yritt viel
+valaista pimeytt.</p>
+
+<p>Ruutikellari rjht. Hallituksen ktyri oli sen sytyttnyt. Ilma on
+tynnn palkeita ja silvottuja ihmisruumiita. Kasarmit luhistuvat.
+Suomalaisia ja venlisi viruu hurmeisina vierekkin.</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsjin hymy ky yh kirkastuneemmaksi.</p>
+
+<p>Tuo suuri ihmeellinen lhestyy hnt &ndash; marttyyrikuolema, joka on
+venliselle vallankumoukselliselle kuin hell iti eptoivoisten
+sieluntuskien ja rauenneitten toiveitten perst.</p>
+
+<p>Hn astuu hetkeksi huoneeseen. Hn ottaa brovninginsa, pit sit
+kdessn ja aikoo asettaa sen ohimolleen.</p>
+
+<p>Sotilas astuu ovesta sisn.</p>
+
+<p>&ndash; Toveri!</p>
+
+<p>Ja Arkadj Petrovitsj heittytyy sotilaan kaulaan niin hillittmsti,
+ett nuo molemmat suuret miehet pusertuvat tuskassaan ja aatteessaan
+niin lujasti toinen toisensa rintaa, vastaan, ett Venjn kaikki
+miljoonat mustat peikot eivt voisi heit erottaa,</p>
+
+<p>Arkadj Petrovitsj suultelee sotilasta ja kuiskaa: &ndash; Kiitos toveri!</p>
+
+<p>Ja hn astuu rohkeana ulos, yritt jrjest viimeisell ponnistuksella
+vallankumouksen silvottuja joukkoja ja valmistautuu odottamaan aamun
+valkenemista.</p>
+
+<p>Suuressa ruutikellarissa uinuvat uupuneet, haavoittuneet suomalaiset ja
+venliset vallankumoustoverit rinnakkain.</p>
+
+<p>On y ja koko Viapori ja Helsinki nukkuu.</p>
+
+<p>Elma ei sy eik nuku. Hn odottaa viesti Viaporista. Hn oli kuullut
+ruutikellarin rjhdyksen &ndash; ja hnen sydmens on kuin rikki revitty.</p>
+
+<p>Hness on jokin kuollut &ndash; elmn kauneus on ijksi ruhjottu.</p>
+
+<p>Piv koittaa kirkkaana torstaina elokuun 2 p. 1906.</p>
+
+<p>Elma pukeutuu ja lhtee kaupungille.</p>
+
+<p>Siell liikkuu huhu: Kapina on eponnistunut, luutnantit Jemeljanoff ja
+Kohanski, punakaartilaiset ja venliset vallankumoukselliset ovat
+vangitut.</p>
+
+<p>Milloinkaan ei Elma saisi nhd en Arkadi Petrovitsjia!</p>
+
+<p>Elma joutuu toiminnan pyrteeseen. Hnen tytyy yritt saada
+siviilivaatteita muutamille Viaporista pakoon psseille vallankumouksen
+sotilaille. Hakasalmen torilla ovat mellakat.</p>
+
+<p>Elma tapaa suomalaisia tymiehi. Ne kertovat, ett Punakaartin kanslia
+on valloitettu, miehi vangittu &ndash; lahtarikaartilaisia ammuttu &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>Nuori, mustakiharainen, kalpea latoja kertoo nhneens Jemeljanoffin
+tuotavan pivll kello 1 satamasta vangittuna sotilaspuvussa ja
+vietvn pvahtiin.</p>
+
+<p>Hn sanoo hnen astuneen uljaana, p pystyss, kalpeana. Kerrottiin,
+ett hn oli haavoittunut.</p>
+
+<p>Nuoren suomalaisen silmt kostuvat. Elman silmlautoihin nousee kuuma
+tuskankyynel.</p>
+
+<p>Hnen elmns on sisimmssn pttynyt.</p>
+
+<p>Vapauden toivon touon on taantumus maahan lynyt kuin tuiman takatalven
+raekuuro. Musta maa vaan kaameana siint.</p>
+
+<p>Seuraavat pivt kuluvat kuin unessa.</p>
+
+<p>Elma jrjest pakomahdollisuuksia niille, jotka psevt en pakoon.</p>
+
+<p>On paha paeta, sill suomalaiset itse, varsinkin ruotsinkieliset
+saaristolaiset ilmiantavat vallankumoukselliset taantumuksen hallituksen
+ktyreille.</p>
+
+<p>Siin on palkka siit, ett todella tahtoi seurata Runebergin
+isnmaallisuuskehoitusta, valloittaa Viapori.</p>
+
+<p>Ei ihme, ett Venjn sortajamahti on voinut niin kauvan orjuuttaa
+Suomea, sill suomalaiset ovat itse tukeneet sortajia.</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Kaikk' ota haudan synkeys<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;ja tuskat elmn,<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;tee niist luille nimitys.<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Surua vhemmn<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;se nimi tuopi kuitenkin<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;kuin Viaporin petturin.</i></p>
+
+<p>Hpe, ikuinen hpe koitukoon niille suomalaisille, jotka voitetuita
+vapaussankareita viel vainosivat. Ikuinen kosto lahtarikaartilaisille,
+jotka kumartaakseen mailman mustinta mahtia, nostivat veljessodan kauhut
+Hakasalmessa 2 p. elok 1906, silloin, jolloin nuoret venliset upseerit
+ja punakaartilaiset viruivat pilkattuina vankiloissa.</p>
+
+<p>Vaan Kohanskin kostonvalalla on viel voimansa. Meress ja maalla on
+virunut venlisten mustien miesten ruumiita &ndash; miten suomalaisten
+ktyrien kynee!?</p>
+
+<hr>
+
+<p>Elma ei voi menn pvahtiin. Hn ei saa hertt huomiota, sill hn on
+tyttmyyskomitean puheenjohtaja ja voi poliisilaitoksesta saada
+hankituksi vapaan rautatiematkan tarvitseville.</p>
+
+<p>Elmaa sitoo puoluevelvollisuus. Yksillliset tunteet saavat vaieta.</p>
+
+<p>Perjantaina 10 p. elokuuta illalla nuori venlinen ystvtr tulee
+Elman luo ja kertoo, ett hnen miehens on paennut ja ett nuoret
+vallankumousupseerit ovat tuomitut kuolemaan.</p>
+
+<p>Kuolemaan!</p>
+
+<p>Venjn laki sislt armahduksen elinikiseksi vankeudeksi. Miksi juuri
+nmt kaksi ovat tuomitut kuolemaan!?</p>
+
+<p>Elma jhmettyy, kun tm kauan kiusaava aavistus toteutuu.</p>
+
+<p>Kuolemaan! Kuolemaan! Ei kukaan yrit pyyt heidn puolestaan armoa. Ei
+kukaan uskalla.</p>
+
+<p>Belzebubin valta on jtnyt sydmet, halpauttanut ihmiskunnan hyveet.</p>
+
+<p>Tuomitut kuolemaan siksi, ett tahtoivat hankkia muille onnea ja
+vapautta.</p>
+
+<p>Oliko mailma hullujen huone!? Oli! Roistojen tahi hullujen
+temmellyspaikka se oli!</p>
+
+<p>Nin ollen se on tuomittu hvin.</p>
+
+<p>Elman kaikki tunteet ja ajatukset kiteytyivt yhteen tosiasiaan. Se
+yhteiskunta, joka surmauttaa elmn kannattajat, on itse tuomittu
+kuolemaan.</p>
+
+<p>Silm silmst, hammas hampaasta.</p>
+
+<p>Nuori rouva itkee hysteerisesti. Hn kiroo oman paenneen miehens
+pelkuruutta, hn kiroo Viaporin vapaiksi jneitten upseerien
+alhaisuutta, sill tm ankara tuomio johtui siit, ett Viaporin muut
+upseerit koettivat sill osoittaa uskollisuuttaan vanhalle hallitukselle
+pelastaakseen itsens.</p>
+
+<p>Ja kaikilta oli tukittu suu, niin ettei mitn saanut kansalle
+selvitt.</p>
+
+<p>Hallitus ja kotimainen porvaristo ksi kdess kyttivt kansan
+tietmttmyytt hyvkseen, iloitsivat kansan ja nuorten haaveilijain
+tuhoamisesta. Niin, sen teki Suomen sivistynyt porvaristo.</p>
+
+<p>Kautta Arkadj Petrovitsjin sielun Elma vannoi leppymttmn vihan maansa
+kaikille raukoille.</p>
+
+<p>Thn asti hn oli uskonut maansa sivistykseen, maalaistensa
+kunniantuntoon. Nyt hn nki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa
+karvassaan. Tekopyhyytt se oli, suunsoittoa, kansan vaalisytti &ndash;
+muutamille se oli repsev puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran
+saavuttamiseksi.</p>
+
+<p>Elma tunsi ymprilln kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin,
+sos.dem. sanomalehdist muuttui varovaiseksi.</p>
+
+<p>Mutta vangittujen ja paenneiden leski oli avustettava. Koston vimma
+sytytti mielet. Vapaiksi jneet toverit rystivt rahaa, murhasivat
+provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja
+tuomittiin elinikiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmn
+puolueen sihteeri kirjoitti lehteen:</p>
+
+<p><i>Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!</i></p>
+
+<p>Se oli suomalaistenkin kiitos siit, ett joukko huimapit oli mennyt
+Viaporiin. Se oli vallankumouksen kiitos vallankumouksen marttyyreille!</p>
+
+<p>Ilman mritelm, noin vaan &ndash; pois varkaat ja provokaattorit
+puolueesta.</p>
+
+<p>Ja Elma tunsi, ett hneenkin painettiin poissulkemisen leima!</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Ei sille voinut muuta kuin nauraa!</p>
+
+<p>Elman hyv ystv, kuuluisa sivistynyt naisasianajaja, sanoi nhtyn
+Elman kerran Arkadj Petrovitsjin kanssa kadulla:</p>
+
+<p>"Eivtk sinulle riit ylioppilaat ja taiteilijat, ettet kulje Viaporin
+tykist-upseerien kanssa!"</p>
+
+<p>Elma nauroi ja li puheen leikiksi.</p>
+
+<p>Oman puolueen naiset varoittivat Elman suomalaista puoluetoveria:</p>
+
+<p>"lk vaan tuota naista naiko. Ties millainen on se, joka on
+seurustellut venlisen upseerin kanssa!"</p>
+
+<p>Ja tm oli ennakkoluulotonta kansainvlist sosialismia.</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Nuku rauhassa Arkadj Petrovitsj Santahaminan hiekkarannalla!</p>
+
+<p>Nuku siell taistelutoveriasi rinnalla! Taistelu teidt yhteen liitti,
+taistelu teidt puhdisti. Nouseva sukupolvi on siunaava teidn
+muistoanne.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>VII.</h2></center>
+
+
+<p>Puolihmrss huoneessa istuu joukko suomalaisia. He ovat enimmkseen
+jykki, tyn jytmi keski-ikisi miehi. He puhuvat hillityll,
+tyynell nell. Sanat tulevat huulilta harkitusti, rohkaisten kuin
+kevll rystst tippuva vesi.</p>
+
+<p>Yksi heist, kookas, vahva ulkotylinen, nuori, vhn vilkkaampi mies,
+tekee selkoa kynnistn paenneitten vallankumousjohtajien luona.</p>
+
+<p>Hn kehoittaa jatkamaan suurta taistelua ihmiskunnan vapauttamiseksi
+hirmuhallitusten ikeen alta. Hn vetoaa suomalaisten verrattain
+vapaampaan yhteiskuntaelmn, jossa voi avustaa viel enemmn
+ahdistettuja venlisi tovereita.</p>
+
+<p>Ja suomalainen luonne esiintyy tss puhtaimmassa muodossaan.</p>
+
+<p>Kun kerran oli tultu tietoisiksi siit, ett hallitus oli vr, oli se
+kukistettava. Ja jos se oli kukistettava, oli se todella tehtv, eik
+vaan juhlatilaisuudessa suusanalisesti luvattava.</p>
+
+<p>Venliset toverit tarvitsivat aseita. Heille oli hankittava rahaa &ndash; ja
+sitten kuljetettava aseita salaa Ruotsista.</p>
+
+<p>Vanhemmat miehet harkitsevat asiaa. He puhuvat julkisen sos.dem.
+puolueen pelastamisesta taantumuksen vainoamisesta. He aprikoivat.</p>
+
+<p>Nurkassa istuu nuorempia miehi. He ovat iloisia veitikoita. Heill ei
+ole mitn menetettv, heill on kaikki voitettavana. He vilahtavat
+toisiinsa ja naurahtelevat. He pttvt pelastaa julkisen puolueen
+sekaantumasta nin vaarallisiin asioihin.</p>
+
+<p>Kouvolasta Kymin tehtaalle kulkee yksininen metsinen tie. Mets on
+jylh &ndash; ja y on pime. Mke yls tulee ajaen tehtaan kassanhoitaja
+matkalla asemalle. Hnell on tylisten niskoilta kiskottuja rahoja
+lompakossaan.</p>
+
+<p>Metsst ryntvt miehet. He seisauttavat hevosen, he ottavat rahat.
+kki kuuluu laukaus ja ajomies kellahtaa tieposkeen kuolleena. Miehet
+pakenevat kauhun vallassa mik mihinkin.</p>
+
+<p>Huomispivn on lehdiss uutinen: Kauhea rystmurha Kouvolassa. Ja
+seuraavina pivin saamme lukea, ett yksi roisto on saatu kiinni &ndash;
+ers nuori, tuskin kahtakymment tyttnyt nuorukainen. Hnelle on
+matkalla annettu huumaavia aineita ja hn on tahtomattaan ilmaissut
+kaikki.
+
+Nyt alkaa ajometsstys nitten nuorukaisten pern.</p>
+
+<p>Puolue ei tahdo tiet heist mitn. Vanhemmat puoluetoverit
+surkuttelevat tllaista harhaan johdettua puoluetoimintaa. Porvaristo
+hylkii ja halveksii heit. Ja Venjn hallitus ostaa poliisilaitoksesta
+etsivi; jotka kyvt ksiksi "vallankumouksen hulikaaneihin".</p>
+
+<p>Tyventalon kahvilassa istuu solakka, nuori iloinen rtli. Hnen on
+onnistunut piiloutua thn asti. Hn juo kahvia hyvn tuttavansa ja
+aatetoverinsa kanssa. Tm aatetoveri poistuu hetkeksi ja tunnin perst
+tulee kahvilaan joukko poliiseja, jotka vangitsevat nuorukaisen.</p>
+
+<p>Suomi on saanut uuden kansanluokan &ndash; kotimaisista provokaattoreista.</p>
+
+<p>Nyt ei ole vaikea toimia. Ers kovan onnen koettelema tunnustaa
+etsivss kaikki &ndash; huumaavien lkkeitten vaikutuksesta. Hn peruuttaa
+seuraavassa kuulustelussa sanansa, &ndash; mutta silloin on jo voitu vangita
+tarvittavat henkilt. Mies kiemuroi sieluntuskissaan.</p>
+
+<p>Ajomies on murhattu. Kenkn ei tunnusta tehneens murhaa. Kaikki
+tuomitaan elinikiseen vankeuteen.</p>
+
+<p>Mutta mainita voi, ett mukana ollut virolainen renttu on pssyt
+pakenemaan murhapaikasta Ameriikkaan ja omistaa siell ko'on kultaa ja
+hopeaa.</p>
+
+<p>Metsstyst yh jatkuu. Useampia joutuu kuulustelun alaisiksi. Ern
+muurarin vaimon tytyy kahdeksan, kuukautta virua tutkintovankilassa
+rintalapsen kanssa, josta seurasi, ett lapsesta tuli sairas ja
+kivulloinen. Toinen vaimo oli raskauden tilassa. Lapsi, jonka hn
+synnytti, kuoli pian. Kolmas vaimo tuli itse mielipuoleksi. Suruja ja
+tuskia voisi kuvata loppumattomiin.</p>
+
+<p>Aika oli kauhea. Veli pelksi veljen, tytr itin.</p>
+
+<p>Elmaa koetettiin onnettoman, harhaan johdetun itins avulla saattaa
+etsivien ksiin, milloin millkin tavalla. &ndash; Kun todisteita ei ollut,
+yritettiin Elmaa saada hulluinhuoneeseen. Mutta mentyn naimisiin
+nuoren sos.dem. sanomalehtimiehen ja edustajan kanssa, hn oli paremmin
+suojattu poliisilaitoksen koirilta.</p>
+
+<p>Tyttmyys lissi tyven tuskaa. Vaino ja viha porvarien puolesta
+kohdistui mahdollisimman laajalle. Kurja luopio julkaisi kuuluisan
+ilmianto-sekasotkun "Salat julki" ja Suomen itsenisyysaatteen
+julistajat asettuivat itse vapaustaistelijoiden ajokoiriksi.</p>
+
+<p>Nyt alkoi viimeinen nyts siit ilveilyst, jota sanotaan Suomen
+itsenisyyspyrkimiseksi! Ilveily se on tosiaan!!</p>
+
+<p>Bobrikoffin hvitetty Suomen autonomian, niin ruotsinmieliset yhdess
+osan suomalaisten kanssa, jotka eivt saaneet nytell kyllin suurta
+osaa suomettarelaisten leiriss, asettuivat muka
+vallankumoustaistelijain riviin.</p>
+
+<p>Senaattiin psy ja siit johtuva virkavalta, jota seurasi suuria
+taloudellisia etuja ja hyvt palkat ja elkkeet, oli se aate, joka
+elhytti nit vallankumouksellisia "sankareita", joita kutsuttiin
+perustuslaillisiksi.</p>
+
+<p>He saivat pitkiksi ajoiksi kehittymttmn nuorison ja kansan
+pauloihinsa.</p>
+
+<p>Ylioppilasnuorisosta uhrautui moni &ndash; kyh ja tuntematon. Ja monien
+vuosien kalliit koulutiedot menivt siten hukkaan. Yksi noita
+Bobrikoffi-aikaisen akitatsioonin uhreista tuli Elmasta itsestn.
+Melkein valmiina maisterina sai hn, kyhn tyttn,
+vallankumouksellisena karkoitettuna yliopistosta menn tuuliajolle.
+Suuri osa nuoria tylisi pakeni etsimn eptietoista leipns muilta
+mailta. Perheen-istkin joutuivat pois perheestn.</p>
+
+<p>Sill'aikaa johtavat henkilt hyvine varoineen viettivt maanpakolaisina
+aikansa ulkomaan kylpypaikoissa tahi mailmankaupungeissa.</p>
+
+<p>Mutta kehitys ei voinut thn seisahtua. Vastustus Venjn sortovaltaa
+vastaan yh kiihtyi.</p>
+
+<p>Vkivallanteko vkivallantekoa vastaan tuli pivjrjestykseen.</p>
+
+<p>Kehittyi pomminheittmisjrjestelm.</p>
+
+<p>Mutta koska rahamiehet eivt itse tahtoneet panna henkens alttiiksi,
+niin ne ostivat rahalla tylisnuorukaisia palvelukseensa. He tekivt
+niist kapakassa vetelehtivi laiskottelijoita, jotka nennisesti
+tekivt pommiyrityksi kiskoakseen porvareilta rahaa.</p>
+
+<p>Tll ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi
+anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja tm sai osaksi hyvnkin
+vallankumousperiaatteen huonoon huutoon.</p>
+
+<p>Juuri siksi, ett porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan,
+se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmiss, ja tm
+synnytti luokkatietoisuuden tyven keskuudessa.</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<i>Ei oikeutta maassa saa,<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;ken itse sit' ei hanki.<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Ken vaivojansa valittaa,<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;on vaivojensa vanki!</i></p>
+
+<p>Elma aavisti tmn hyvin pian. Ja suurlakossa hn selvsti siirtyi
+entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piirist &ndash; kokonaan
+tyven piireihin.</p>
+
+<p>Aseellisen kapinan edeltminen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava
+venlisi sotilaita, ett heidn ei tule kskyst ampua tylisvelji
+&ndash; vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heit veljesmurhaan
+komentavat.</p>
+
+<p>Ja nyt Elman oli pakko syventy sosialidemokratiaan ja oppia ksittmn
+kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen.</p>
+
+<p>Hn nki, ett suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt
+taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka tt konserttia
+johtivat? Rasvamahaiset, sydmettmt liikemiehet, jotka nestivt
+edustajia valtiopiville ainoastaan siksi, ett suomalaiset
+kapitalistitkin saivat vhn kumartaa ruotsalaista ja venlist virka-
+ja poliisivaltaa &ndash; niin se oli "vallankumouksellinen".</p>
+
+<p>Suurlakossa psi perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sit ennen
+hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen ktyripuolue.</p>
+
+<p>Mutta aika kehittyi. Venjn taantumus syssi kaikki kotimaiset ainekset
+pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue.</p>
+
+<p>Vuonna 1906 oli asema seuraava:</p>
+
+<p>Suomettarelaiset olivat syrjn systyt suurlakon avulla, miss tyn
+teki tyvki ja punakaarti. Siit hyvst vaati kansa, etupss
+sos.dem. puolue, yleisen nioikeuden niin miehille kuin naisille.</p>
+
+<p>Taistelu nioikeudesta oli kova v. 1905&ndash;1906.</p>
+
+<p>Porvaristo oli pahassa vlikdess. Vastustaakseen kansaa sen
+nioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi
+porvariston tytynyt turvautua Venjn sotajoukkoihin. Siihen he eivt
+voineet alentua &ndash; alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman
+silmiss, joka oli sen verran epvarma tilanteesta, ettei julkisesti
+uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen
+porvariston tytyi suostua antamaan yleinen nioikeus.</p>
+
+<p>Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksi
+kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla.</p>
+
+<p>Suomen perustuslaillisuusparka!</p>
+
+<p>Kansallisten pyrkimystens perusteella tytyi sen olla
+vallankumouksellinen Venjn taantumusta vastaan herttkseen kansan
+pohjakerrokset apuun.</p>
+
+<p>Niin tekivt ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen,
+saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset
+virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin ett suomettarelaiset olisivat
+astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he mivt itsens
+Venjn taantumukselle v. 1900 ja opettelivat &ndash; toista idinkielt &ndash;
+venj!</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Virastoissa ei nyt kytetty suomea, &ndash; vaan venj, suomea &ndash; ja
+ruotsia!</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Se huvitti Elmaa, jonka mielest suomettarelaisten kielipolitiikka oli
+aina ollut liian laiha keppihevonen.</p>
+
+<p>Perustuslailliset puhuivat perustuslaillisesta itsenisyydest, &ndash; mutta
+ajoivat kaikkia vapaustaistelijoita takaa kuin koirat, &ndash; siksi ett he
+nkivt tuon vapaudenhalun kohdistuvan sos.dem. taloudellisiin
+kysymyksiin.</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut
+Venjn ja Suomen, ja kun Venjn demokraattinen hallitus oli
+hajoittanut eduskunnan juuri siksi, ett eduskunta vaatii itsenisyyden,
+niin Suomen porvaristo iloitsi siit, ett Venjll oli viel niin
+mustia voimia, ett ne estivt pistimien avulla sos.dem. edustajia
+kokoontumasta laillisille valtiopiville.</p>
+
+<p>Tm porvariston ilo oli provokaattorin teko!</p>
+
+<p>Suomen porvaristo on kautta vuosisatojen harjoittanut provokatsioonia &ndash;
+ja Suomen kansa on ollut sen provokatsioonin uhrina.</p>
+
+<p>Kun v. 1157 Ruotsin kuningas Eerikki, joka sai nimen "pyh" ja piispa
+Henrik, tulivat Suomeen, niin ne houkuttelivat rannikkokansan liittymn
+kristinuskoon ja suistamaan vanhan Kalevala-aikaisen suomalaisen
+sivistyksen.</p>
+
+<p>Lalli, joka silloin oli ensiminen todellinen, luokkatietoinen
+suomalainen, tappoi arvoisan provokaattoripiispan Kylin jll. Mutta
+tyhm kansa tuomitsi Lallin.</p>
+
+<p>Satoja vuosia mellastivat siksi Suomessa Ruotsin aatelisherrat anastaen
+metst ja kalavedet, nahat ja viljat ja ottaen miehi
+sotapalvelukseensa.</p>
+
+<p>Vuoroin tystivt venliset, vuoroin ruotsalaiset ja aina vuoti
+suomalaista verta.</p>
+
+<p>Sdermanlannin herttua Kaarle kiihoitti pohjalaisia nuijamiehi
+poistamaan kuningas Sigismundin luottomiehen, Klaus Flemingin vallan
+Suomesta, jotta hn itse psi Ruotsin kuninkaaksi. Kiitokseksi siit
+vei Kaarlen poika, Kustaa Aadolf, suomalaiset kuolemaan Ruotsin vallan
+voitoksi Saksanmaalle v. 1630. Ja kun melkein Suomen koko vankka
+miehist oli kuollut kolmenkymmenenvuotisessa sodassa, niin annettiin
+kaksi kolmasosaa Suomea lahjoitusmaiksi Ruotsin herroille, ja viimeinen
+kolmasosa sai suorittaa kaikki raskaat verot.</p>
+
+<p>Tllaisesta tilanteesta kirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernri,
+Pietari Braahe, "maa oli minuun ja min maahan tyytyvinen".</p>
+
+<p>Mutta Suomessa oli tyytymttmikin. Yksi heist, Arnold Messenius,
+mestattiin hallitusvastaisena henkiln, koska hn yritti saada Suomea
+itseniseksi. &ndash; Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin
+hallitus sen teki uskonnonvapauden nimess.</p>
+
+<p>V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehi, jotka ajoivat Suomen
+itsenisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet. Niist on tiede
+provoseerattu kirjoittamaan, ett kertomus heidn Anjalan liitostaan on
+mustin lehti koko Suomen historiassa.</p>
+
+<p>Yksi Anjalan miehist, Kustaa Mauritz Armfelt, hankki Suomelle v. 1808
+Porvoon valtiopivill nimen "valtio" Venjn keisarilta Aleksanteri
+ensimiselt.</p>
+
+<p>Elma vertasi tuota Kustaa Mauritz Armfeltia, jota historiassa sanottiin
+maankavaltajaksi, niihin huimapihin, jotka ajoivat Suomen itsenisyytt
+takaa vuoden 1906 kapinassa Viaporissa. Hn asettui Anjalan miesten
+kannalle ja halveksi koko Suomen silloista matelevaa virka-aatelia, joka
+uhrasi isnmaansa Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:nen suosiosta.</p>
+
+<p>Ers Anjalan miehist, Ankarcrona, ampui vihdoin Ruotsin kuninkaan! Se
+oli miehen teko, sill suurempaa nyttelij ja valehtelijaa ei taida
+lyty viekkaalla politillisellakaan uralla, kuin mit oli Ruotsin
+kuningas Kustaa III.</p>
+
+<p>Jos ei hnen vertaisensa ole se, joka sanoi suomalaisille: "Te saatte
+kaikki, mit tahdotte" &ndash; eik antanut mitn, nimittin Venjn
+vliaikainen hallitus ja sen p!!</p>
+
+<p>Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verell oli voitettu vapaus
+vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, rsyttivt
+vastavallankumouksen pimet voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat
+kasakoille "elkn" vaalikokouksissaan!</p>
+
+<p>Se oli porvarillisen provokatsiooni-jrjestelmn huippu!</p>
+
+<p>Uhrata vapaus ennemmin tyhmyydelle, rotuvainolle ja turmelukselle, kuin
+suoda kansalle rippuistakaan siit ylellisyydest, miss Suomen
+"vapaamielinen" porvaristo oli thn asti rypenyt.</p>
+
+<p>Kadulla kulki siis paljon murhaajia. Ne olivat ne miehet, jotka
+tuomitsivat Suomen ensimisen itsenisen miehen, Lallin, tyhmiss
+pyhimystaruissaan. Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimist
+itsenisyysmiest Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne
+aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan
+jttivt yksin nuoret venliset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin,
+teloitettaviksi &ndash; ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta
+saattoivat nyttyty Venjn Stolypinin hirttonuorajrjestelmlle
+"uskollisina"!</p>
+
+<p>Ne olivat ne, jotka vuonna 1917 ennemmin turvautuivat kirgiisilisiin
+kasakkoihin, kuin yhteiskuntaparannuksiin.</p>
+
+<p>Ne ovat Suomen porvarilliset provokaattorit.</p>
+
+<p>Ja heidn vanavedessn kulkevat puolivillaiset nousukassosialistit ja
+tyhmt revisionistit, jotka hetken etujen vuoksi myyvt suuren
+periaatteen ja provoseeraavat kansaa kuitenkin vaalipuheissaan. Ne
+varastavat kansalta voitonmahdollisuuksia, sill ne eivt uskalla antaa
+hykt etumaisessa riviss, pelten kuolemaa aatteen edest.</p>
+
+<p>Olisi parempi kirjoittaa porvareista ja sos.dem. puolueen
+revisionisteista:</p>
+
+<p>"Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta!"</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>VIII.</h2></center>
+
+
+<p>Miinalaivan reunaa vastaan nojautuu kaksi siropukuista
+merivenluutnanttia. He tupakoivat ja juttelevat kepesti keskenn.
+Laivan kantta pitkin menee pieni, laiha maalaisvaimo, joka kaikkia
+voimia ponnistaen yritt kantaa kahta mprillist sikaruokaa, niin
+ettei kannelle mitn pirskahtaisi. Piv on kuuma ja sikaruoka on
+pilaantunutta. Se haisee pahalle.</p>
+
+<p>Luutnantit kirpistvt nenns ja hetken kuluttua juoksee maalaisakan
+perst virolainen matruusi, joka suomeksi koettaa selvitt, ett vaimo
+ei saa ottaa sikaruokaa laivasta, koskei osaa sit sopivalla tavalla
+pois kuljettaa. Sit ei saa ottaa pivll, koska pllyst on silloin
+laivassa.</p>
+
+<p>Elma, se on tuo maalaisakka, joka sikaruokaa kantaa miinalaivasta. Elma
+painaa pns alas ja vaikenee. Taantumuksen iest tytyy tottua
+kantamaan.</p>
+
+<p>Jlkeen Viaporin kapinan oli hn ja hnen miehens liian sopimattomina
+joutuneet osalta sos.dem. puolueen "poliitillisen" johdon epsuosioon ja
+muutamilta sai suoraan havaita, ett olisi puolueelle edullista, ett he
+siirtyisivt pois sen palveluksesta.</p>
+
+<p>He olivat poliitillisesti liian, "heikkoja" ja "epluotettavia" j.n.e.</p>
+
+<p>Elma ja hnen miehens ostivat lainarahoilla pienen raivaamattoman suon
+elttkseen itsen kunnollisina korvenraatajina.</p>
+
+<p>Nyt selveni Elmalle puolue-elm.</p>
+
+<p>Ensin hnen miehens toimi yhtiss kahden "puoluetoverin" kanssa.
+Toinen oli sos.dem. maisteri, toinen sos.dem. rahamies. Alussa kvi
+kaikki hyvin, mutta sitte ilmestyi sorani. Elman mies maksoi heidn
+mielestn tyvelle liian suuria palkkoja, ei rasittanut niit kyllin,
+yritti liikaa j.n.e. Seuraus oli, ett rahamies, sos.dem. puoluetoveri,
+yhtin prokuristina sanoi, ettei yhti saa en liikepomaa, josta
+olisi seurannut. ett Elman miehen pienet sstt olisi rahamies,
+sos.dem. puoluetoveri, kaapannut yleisess yhtin vararikossa.</p>
+
+<p>Kovien ponnistusten kautta sai Elman mies itse koko yhtin huostaansa.</p>
+
+<p>Nyt sos.dem. puoluetoveri ja rahamies, varatuomari, lakitieteen
+kandidaatti ja aatelismies af Virvelin kimpaantui. Ja se voima, jonka
+Elman olisi pitnyt miehineen sst tarvittavaan
+vallankumoustaisteluun, kului loppuun hikilemttmn julkeissa
+krjjutuissa, jotka arvoisa puoluetoveri af Virvelin nosti
+ruotsalaisten ja suomettarelaisten porvarien, kehnojen
+vrnvalantekijiden tymiesten ja Venjn hallituksen asettaman
+suomalaisen poliisivallan avulla.</p>
+
+<p>Ern pivn Elman mies lytiin ksirautoihin ja sai istua kolme
+kuukautta Katajanokan vankilassa &ndash; syytettyn seitsemn markan
+puuvarkaudesta, vaikka hnell itselln oli mets.</p>
+
+<p>Krjit kytiin, luokkatuomioita langetettiin ja sos.dem.
+puoluetoveri, rahamies ja aatelismies af Virvelin iloitsi, ett Elman
+mies olisi voitu tehd kelvottomaksi puolue-taisteluun, menetettyn
+kansalaisluottamuksensa.</p>
+
+<p>Nin pitklle menee revisionistinen varovaisuuspolitiikka puolueessa!</p>
+
+<p>Ha! Ha! Ha!</p>
+
+<p>Elma raatoi kuin torppariakka, teki hevostit, loi lantaa, mi
+puutarhatavaraa torilla. Sill vlill hn synnytti lapsia ja koetti
+seurata aikansa virtauksia.</p>
+
+<p>Sos.dem. puoluetoveri af Virvelin oli sukua suurimman suomalaisen pankin
+johtaville piireille. Siell ruvettiin kohtelemaan Elman miest &ndash;
+"tuttuun tapaan".</p>
+
+<p>Annettiin ensin luottoa ja kun nuori mies oli olkainsa takaa hommannut
+talonsa kuntoon &ndash; niin pankki pani sen kki rystlle ja af Virvelin
+ja pitjn trokarit veivt Elman miehen omaisuuden polkuhinnasta.</p>
+
+<p>Tiineit rotu-emsikoja myytiin 20 markalla. Poliisi li heti nuijan
+pytn, kun joku vaan suvaitsi jotain tavarasta tarjota.</p>
+
+<p>Elman koti puhdistettiin. Taideteokset ja perintvitjat, kihlasormukset
+ja vaatteet mytiin.</p>
+
+<p>Kahden lapsen kera Elma muutti Helsinkiin &ndash; ottaen puutarhurinsa
+idittmn kaksiviikkoisen lapsen viel lisksi huostaansa. Ainoa
+ystv, joka Elmalle ji, oli uskollinen naispalvelija. Ida, joka Elman
+kanssa jakoi viimeisen leivn ja vlill nki nlk.</p>
+
+<p>Ikuinen kiitos sinulle, sin kansan nainen, joka uskoit aatteen voittoon
+ja isntsi rehellisyyteen.</p>
+
+<p>Nyt alkoi vakituinen taistelu rinta rintaa vastaan kapitalismin hirvin
+kanssa.</p>
+
+<p>Kettumainen, entinen puoluemies avusti heit ensin huutamalla omiin
+nimiins osan Elman miehen maapalstaa. Siihen Elma sai uhrata parhaimmat
+voimansa ja elmns valoisimmat vuodet 30 ja 40 ijn vlill.</p>
+
+<p>Elma vanheni ja jykistyi, aivot vsyivt, into laimeni, sielu
+katkeroitui. Ja ajaen kylmss syksyisess aamupimess laihalla
+ruunalla kaupunkiin, hn paleli aina sisuksia myten hautoen
+mahdollisuutta pelastua tst taloudellisesta ja henkisest ahdingosta.</p>
+
+<p>Ja tieto, ett hnen tavallaan krsi miljooneja Suomessa, satoja
+miljooneja mailmassa, toisten ryvetess laiskuudessa ja hekumassa, se
+tytti hnen sielunsa verenhimoisella kostolla.</p>
+
+<p>Laiha kyhn hevonen krsi tyn paljoutta ja viljan puutetta, lapset
+krsivt vilua vaillinaisessa asunnossa. Katto vuoti, tulisija oli
+rikkininen tiilenrykki. Ruoka oli karkea ja toisinaan riittmtn.
+Ty oli ylenmrist, lepoa ei voinut toivoakaan. Puolue ja taidemailma
+sanoi, ett Elma oli rappiolla &ndash; ja syy oli oma. Niin rkttivt
+sukulaisetkin!</p>
+
+<p>Oi, Siperian ermaitten elm ei ole sen jylhemp kuin Suomen
+korvenraatajan elm hallaisen, viimaisen suon reunalla. Venjn
+vankilan vartijasto ei pirullisemmin kiusaa pidtetty kuin
+itsekyllinen, itseviisas suomalainen porvaristo ja aina sos.dem.
+puolueeseen tunkeutunut revisionistinen puoluekerma kohtelee
+vasemmistolaisia.</p>
+
+<p>Ainoastaan taidemailmassa joku ja tyvki ottaa asian humoristiselta
+kannalta &ndash; ja tm kansan humri piti Elmaa hieman vireiss
+taantumuksen verisess ilveilyss.</p>
+
+<p>Ympristn tykansa, niitten joukossa moni "siven" kapitalistisen
+mailman tuomitsema, muodosti Elman ympri henkivartijaston, joka piti
+puoliaan sos.dem. puoluetoverin af Virveliinin monille
+poliisihykkyksille.</p>
+
+<p>Pitjn johtava sielu, herra nimismies, virkaintoineen ji usein ihan
+avuttomaksi krjill, miss puoluetaistelu kvi nappulavarkauksien
+krjjuttujen puitteissa.</p>
+
+<p>Mutta Venjn hallitus on kiitollinen vhimmstkin palveluksesta.</p>
+
+<p>Sos.dem. puoluetoveri af Virveliin mi erittin edullisella hinnalla
+halkoja Venjn taantumushallitukselle sodan ensi vuosina. Hn
+vartioitti mys sangen innokkaasti kyhi, jotka kokosivat kuivia risuja
+valtion mets-alueelta. Olisi kai saanut taantumukselta prenikan, jos ei
+vallankumous maaliskuun 17 p. 1917 olisi rikkonut "puoluetoverin"
+ohjelman.</p>
+
+<p>Hn siirtyi pitjn porvarillisten kartanonherrojen konsertista
+Helsingin poliisilaitokseen ja siit osuusliikkeeseen johtavaksi
+sieluksi.</p>
+
+<p>Ja viel kerran sos.dem. puoluetoverit iskivt kyntens Elmaan. Se
+tapahtui itse suuressa vallankumouksessa, jolloin puolueen sanomalehden
+sihteeri ei uskaltanut panna Elman referaattia punakaartilaisten
+kokouksesta lehteen. Ja kun Elman liian innokkaasti asiaa ajava
+palvelijain palkkaselostus osuusliikkeess tarjottiin lehteen, niin
+puoluetoverit, revisionistit, lehden johtokunnan jsenet, kielsivt ilmi
+tuomasta osuusliikkeen asioita, sill se koski
+"sosialidemokraattejakin".</p>
+
+<p>Viel siis vallitsee taantumuksen henki, aivan kuin jlkeen v. 1906.</p>
+
+<p>Vasemmistolaiset merkattaisiin mielelln viel rosvoiksi ja
+provokaattoreiksi, jos lytyisi Suomessa sopivaa, miliisi siihen asiaan
+ryhtymn. Mutta nyt ei lydy en sellaista miliisi.
+"Lahtarikaartilaiset" taas ovat liian pahassa maineessa.</p>
+
+<p>Niin! Niin! Hyvt herrat, revisionistit ja puolivillaiset, marraskuun ja
+maaliskuun sosialistit, te "nimellisesti" zimmervaldilaiset, ovatko
+teidn paperinne puhtaat sin suurena pyykinpesun pivn?!</p>
+
+<p>Viaporin kapina v. 1906 ei ole viel ihan pttynyt.</p>
+
+<p>Teloitettujen haudalla ei ole kunnollista muistomerkkikn. Se on kai
+hankittava. Sen vaatii vanha hyv tapa.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>VIII.</h2></center>
+
+
+<p>Tyventalo kohoaa kuin jttilislinna Tlnlahden rannalla Suomen
+pkaupungissa.</p>
+
+<p>Sen lipputangossa liehuu punainen lippu. Sen kuparinen torni vlkkyy
+syksyauringon valossa.</p>
+
+<p>Ympri Suomea ky vaalitaistelu valtiopiville v. 1917 syksyll.</p>
+
+<p>Historian kaikki aallot lyvt tt tyventalon muuria vastaan
+hyrskyten vaahtopisn.</p>
+
+<p>Suomen itsenisyys on ratkaistava.</p>
+
+<p>Lallin piispanmurha Kylin jll sukeltaa pakanallisena voimana esiin
+humpuukia kauan harjoittanutta valtion kirkkoa vastaan. Nuijasodan vihat
+ja kirot kimmoavat kartanonherroja kohti elintarvepulan yhteydess.
+Anjalan liiton miesten haahmut kummittelevat kiihoittaen kansaa
+rikkomaan vliaikaisen Venjn hallituksen asettamia sinettej
+eduskunnan istuntohuoneen ovista. Saarijrven Paavo toivoo jo satoa
+kylvstn, maatylinen odottaa helpotusta tyns aivoja
+tylsistyttvst raskaudesta.</p>
+
+<p>Kaikki &ndash; kaikki &ndash; yksin kymmenvuotiset jrjestnuoretkin haluavat
+elmnmuutosta.</p>
+
+<p>Kahvilassa juovat naisedustajat kahvia. He puhuvat lepertelevll
+nell pikkuasioita, sokurista j.n.e. He ovat istuneet kaikilla
+valtiopivill, he luulevat olevansa ylen viisaita.</p>
+
+<p>Elma istuu viereiseen pytn. Hn ei tahdo heit tervehti. Hnt
+kiduttaa heidn itserakas, tyhm naamansa.</p>
+
+<p>Ers tummanverev, pieni naisedustaja puhuu pitkveteisell,
+itsekyllisell nell. Hn on mielestn ylen diplomaattinen. Hnen
+miehens on maltillinen revisionisti. Rouva on kuin miehens
+grammofooni. Hn toistaa aina: "niin sanoo mieheni".</p>
+
+<p>Mokomakin papukaija! Luulee kai mailman menevn myttyyn, jos hn ei istu
+valtiopivill v. 1917.</p>
+
+<p>Hn on nytkin valittu, Elma lukee lehdest. Mit? Juuri tuon
+naisedustajan vaalipiirist on yksi paikka sosialisteilta menossa
+porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyry
+on siell kynyt niin korkealla, ett olisi luullut sen lakaisevan koko
+porvariston!</p>
+
+<p>Rouva naisedustaja on kai tyytyvinen. Hnen on nykyn liian mukava
+lhtekseen kansalle puhumaan. Vht siit, meneek paikka porvareille
+vai eik, kunhan hn vaan itse saa nauttia edustajapalkkiotaan ja
+arvoasemaansa.</p>
+
+<p>Se on sit jrkev keskitien korkeampaa diplomatiaa.</p>
+
+<p>Elma repii lehden palasiksi. Yksi paikka menetetty parhaimmassa
+vaalipiiriss. Miten ky muualla!?</p>
+
+<p>Ja puolueen johtajat istuvat avuttomina, silloin kun palkatut puhujat
+eivt jaksa maaseutupiireiss kyllin asemaa puolueen eduksi selvitt.</p>
+
+<p>Voi, sin hyvnnahkainen kansa! Vielk tarvitaan vuosia, ennenkuin
+osaat niilt kyllin vaatia tyt, niilt, jotka niskoillasi kellivt!?</p>
+
+<p>Edustajarouvat menn taapottavat. Heill on hyv palkka, hyv asunto ja
+hyv ravinto. Mutta lehdest luetaan, ett nuori 24 vuotias tymies on
+sairastunut jsenjykistymiseen rasvan puutteesta.</p>
+
+<p>Ja kadulla hiipii tyttmi, silmt kiiluvina, valmiina rystn. Ja
+siell kuljeksii naisia, &ndash; valmiina ammattihaureuteen.</p>
+
+<p>Tyventalo on kuin jttilislinna. Sen sisll kulkee ihmisjoukko kuin
+kohiseva koski. Siin on toivoa, siin on kostonvimmaa, siin on
+polttavaa sivistysjanoa ja eptoivon verenhimoa. Siin on kokonainen
+mailma. Siin on uusi historia, uusi usko, uusi elm!</p>
+
+<p>Siin on uusi ihminen!</p>
+
+<p>Elma hukkuu ihmisvirtaan. Hn kuulee kuinka se kuohuu, hn tuntee, mit
+se sisimmssn haluaa ja toivoo. Hnen on niin hyv olla.</p>
+
+<p>Hn istuu pydn pss ruokalassa.</p>
+
+<p>Siell nauraa nuoria, elmnhaluisia tyttj ja poikia. Silmt
+vlkkyvin he ovat valmiit luomaan uutta elm. Siell istuu elmn
+kouluttamia jrkevi keski-ikisi tymiehi ja naisia. Siell istuu
+tyytyvisi vanhuksiakin. He ovat hetken omassa talossaan, mihin ei
+ulotu porvarien valta.</p>
+
+<p>Kuinka autuas eik lie elm, kun koko mailma on niin kotoinen kuin olo
+oman tyventalon seinien sisll!</p>
+
+<p>Se on silloin, kun sosialidemokraattinen yhteiskunta on valmis.</p>
+
+<p>Elma sulkee hymyillen silmns ja muistaa nuoren, solakan vartalon
+Viaporin tykist-upseerin sinisess puvussa. Hn nkee tummat,
+haaveksivat silmt, hymyilevt huulet ja kastanjanruskean silen tukan.</p>
+
+<p>Ja vanhan naispalvelijan sanat kaikuvat hnen korvissaan:</p>
+
+<p>"Luutnantti Jemeljanoff oli niin jalo poika, mutta sellainen on
+lapsellinen!"</p>
+
+<p>&ndash; Mit rouva miettii silmt kiinni? &ndash; kuuluu sointuisa ni.</p>
+
+<p>Ja Elma nkee edessn tumman, sihkyvsilmisen tymiehen, ern niist
+Viaporin kapinasta vangittuja.</p>
+
+<p>&ndash; Muistan menneit aikoja, &ndash; vastaa Elma.</p>
+
+<p>&ndash; Mits niist! Nyt pyritn voittoon! Nyt ollaan iloisia! &ndash; Ja nuori
+mies innostuu eduskuntavaaleista puhumaan &ndash; ja miten on yh vaan
+tehtv valistustyt.</p>
+
+<p>Elma hymyilee.</p>
+
+<p>Kansan usko hyveeseen on loppumaton!</p>
+
+<p>Ole siunattu, sin voimakas, elmnhaluinen kansa, sin haaveileva, sin
+kaunis &ndash; sin uskossasi luja kuin suuri kirkassilminen, rusoposkinen
+lapsi. &ndash; Sin minun armas Suomen kansani!</p>
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Vallankumouksen vyryss, by Elvira Willman
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALLANKUMOUKSEN VYRYSS ***
+
+***** This file should be named 15832-h.htm or 15832-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+ https://www.gutenberg.org/1/5/8/3/15832/
+
+Produced by Matti Jrvinen and Tuija Lindholm.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties. Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research. They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States. If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed. Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change. If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges. If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+ the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+ you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
+ owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+ has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+ Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
+ must be paid within 60 days following each date on which you
+ prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+ returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
+ sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+ address specified in Section 4, "Information about donations to
+ the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+ you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+ does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+ License. You must require such a user to return or
+ destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+ and discontinue all use of and all access to other copies of
+ Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+ money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+ electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+ of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+ distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation. The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund. If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations. Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+ Dr. Gregory B. Newby
+ Chief Executive and Director
+ gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+ https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>
diff --git a/15832-h/images/jemeljanoff.jpg b/15832-h/images/jemeljanoff.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0f04cdb
--- /dev/null
+++ b/15832-h/images/jemeljanoff.jpg
Binary files differ
diff --git a/15832-h/images/kohanski.jpg b/15832-h/images/kohanski.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1669c02
--- /dev/null
+++ b/15832-h/images/kohanski.jpg
Binary files differ
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..cff087a
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #15832 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15832)