diff options
Diffstat (limited to '15339-8.txt')
| -rw-r--r-- | 15339-8.txt | 1309 |
1 files changed, 1309 insertions, 0 deletions
diff --git a/15339-8.txt b/15339-8.txt new file mode 100644 index 0000000..3919178 --- /dev/null +++ b/15339-8.txt @@ -0,0 +1,1309 @@ +The Project Gutenberg EBook of Vieraita odottaessa, by Robert Kiljander + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Vieraita odottaessa + Huvinäytelmä yhdessä näytöksessä + +Author: Robert Kiljander + +Release Date: March 12, 2005 [EBook #15339] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIERAITA ODOTTAESSA *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + + + + + +VIERAITA ODOTTAESSA + +HUVINÄYTELMÄ YHDESSÄ NÄYTÖKSESSÄ + + +Kirjoitti + +R. Kiljander + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Gummerus 1892. + + + + +HENKILÖT + +_Tohtori_. +_Aina_, hänen rouvansa. +_Lyyli_, tohtorin sisar. +_Insinööri_. +_Palvelustyttö_. + +Tapaus maalla tohtorin huvilassa. + + + + +(Sievä ja hauska huone. Tauluja ja kasvia. Keskellä huonetta katettu +kahvipöytä. Avonaisesta peräovesta näkyy kaunis kesämaisema. -- Aika +edellä puolen päivää. -- _Tohtori_, _Aina_ ja _Insinööri_ istuvat +kahvipöydän ympärillä. Palvelustyttö perällä, pyyhkii isomman +ruukkukasvin lehtiä.) + +_Aina_ (kaataa kahvia). Niin niin, hyvät ystävät, hauskaa, erittäin +hauskaahan se on täällä maalla, kaukana pääkaupungin hyörinästä ja +pyörinästä kaikessa yksinäisyydessä ja rauhassa nauttia lyhyen kesämme +ihanuutta, mutta vielä hauskempi on kun sitten pitkien aikojen kuluttua +ensi kerta tulee vieraita, vanhoja tuttuja ja iloista väkeä. Sydän +silloin oikein sykkii odotuksesta ja tuntuu siltä, kuin nyt vasta oikea +kesäilomme olisi tulossa. + +_Tohtori_ (polttaen). Kiitoksia paljon! Enkö minä siis ole ollut sinulle +mikään seura, minä miehesi ja puolisosi, kysyn nöyrimmästi? Ja etkö lue +insinööriä vieraaksi, hän joka --? + +_Aina_. Kaunis seurakumppani todellakin sinä, joka aamusta iltaan vaan +istut rantakivillä onkivapa kädessä etkä ajattele muuta kuin ahvenia, +salakoita ja kiiskiä! Ja mitä herra insinööriä koskee, niin en minä enää +pidä häntä vieraana ollenkaan, koska hän on asunut meillä koko kesän ja +melkeinpä kuuluu niinkuin perheeseemme. + +_Insinööri_ (noin 36 v. parrakas ja vakava, kumartaa hymyillen). + +_Aina_. Mutta nyt toinen kuppi, hyvät herrat, että saadaan tämä +kahviserviisi pois ja sitten keitetään uutta suurella pannulla +tuliaiseksi vieraillemme; sillä jos vaan ovat saaneet hevosia, niin +kyllä ne ovat täällä varmaan puolen tunnin päästä. Vai mitä sanovat +herrat? + +_Toht_. (ottaa kahvia). Tuskinpa. Sillä meidän insinöörimme rautatie ei +ole vielä valmis, ja Renttumäen hevoset niinkuin ajopelitkin eivät juuri +kiitettävässä tilassa ole. (Insinöörille). Vai mitä sinä arvelet, +veliseni? + +_Ins_. Jaa -- kuka sen tietää. + +_Aina_. »Kuka sen tietää!« Niin tyynesti te sitä sanotte! Ei luulisi +että serkku Nataalia, minun komea, loistava serkkuni, on noiden tulevien +joukossa. + +_Ins_. (hymyillen). Kyllähän minä olen kuullut että hän niiden seurassa +pitäisi olla. + +_Aina_. Ettekä sen enemmän iloitse, vaikka ette ole tavannut häntä niin +moneen aikaan? + +_Ins_. Hauskaahan se on häntä jälleen nähdä, hauskaahan se on. + +_Toht_. Tyyni kuin viilipytty. Se on oikein. + +_Aina_. Niin, koettakaa vaan pimittää meitä, kyllähän kaikki tietää että +te ja Nataalia olette salakihloissa. Ja kai se tuleekin nyt viimein +julaistuksi, kun Nataalia saapuu. Eikö niin? Sanokaa vaan suoraan. + +_Ins_. (hieroo käsiään vähän hämillään). En, en minä suinkaan puolestani +-- en minä tiedä mistään semmoisesta -- + +_Aina_. No no, eihän tässä aijota tunkeutua teidän salaisuuksiinne, +koska nyt välttämättömästi tahdotte olla noin umpimielinen. Mutta ettekö +juo enemmän kahvia? + +_Ins_. Ei, kiitoksia vaan! + +_Aina_. Vai niin, no sittenhän me kaikki... Ei, se on totta! Lyyli vielä +on juomatta -- (Palvelustytölle). Maiju! + +_Palvelustyttö_ (tulee lähemmäksi). Niin, mitä rouva --? + +_Aina_. Käske Lyyli neitiä tänne! Ja sano että hän joutuu, sillä kahvi +pannaan paikalla pois. + +_Maiju_. Kyllä. (Menee vasempaan). + +_Ins_. Hm! Minä luulen ettei Lyyli neiti ole sisällä. Näin hänet vähän +aikaa sitten istuvan tuolla alhaalla rannalla lehtimajassa ja +kirjoittavan jotakin. + +_Aina_. Vai taas kirjoittamassa. + +_Toht_. Niin, kuuleppas Aina! Mikä tuota tyttöä oikeastaan vaivaa? +Sanoppas, jos tiedät. Ja mitä hän alinomaa hommaa ja kirjoittaa? Onko +hän rakastunut? + +_Aina_ (hymyillen). Eihän sitä tiedä, mutta kyllä se minun luullakseni +on jotain toista. + +Maiju (tulee takaisin). Missä lienee taas. Ei se huoneessaan ollut. + +_Aina_. Mene katsomaan lehtimajaan. (Maiju menee). + +_Toht_. »Jotain toista«, sanoit. Hän on sen siis uskonut sinulle? No, +mitä merkillistä se sitten on? + +_Ins_. Niin, mitähän se --? + +_Aina_. Ei hän minulle ole mitään uskonut. Aavistan vaan. + +_Toht_. Hän on pikiintynyt. Muuta se ei voi olla, kun hän on käynyt noin +kummalliseksi ja hermostuneeksi. + +_Aina_. Niinkuin sinäkin, hänen arvoisa veljensä, siinä tilassa olit. +Niinkö? + +_Toht_. En tiedä että minä koskaan olisin osoittanut mitään +erinomaisempata -- + +_Aina_. No no, se asia sikseen. Mutta mitä sanoisit, jos kertoisin +insinöörille esim. sinun kosimaretkestäsi? Mutta ole huoletta, minä en +kerro. -- Ei, Lyylillä on vallan toista päässään. Hän on +kunnianhimoinen. Epäilen nim. kovasti että hän par'aikaa kirjoittaa -- +romaania. + +_Toht_. Romaania! No älä hiidessä! Hahaha! + +_Ins_. Romaania! + +_Toht_. Tyttöletukka, joka tänä keväänä pääsi koulusta, kirjoittaa +romaania! Hänelläpä vasta mahtanee olla suuri elämänkokemus! Mistä +ihmeestä tuommoiset hassutukset ovat hänen päähänsä lentäneet? + +_Ins_. Älä sano, veliseni! Neiti Lyylillä on älyä ja mielikuvitusta -- +hänellä on aivan varmaan taipumusta kirjoittamiseen -- -- + +_Toht_. Saattaa olla, saattaa olla. En minä sitä tahdo väittää, hahaha. +No, mikä tuon suuren teoksen nimi on? Olisipa hauska tietää. + +_Aina_. No, mutta sanoinhan jo ettei minulla ole tuosta minkäänlaisia +varmempia tietoja. Epäilen sitä vaan siitä että hän on tullut +hajamieliseksi ja salaperäiseksi ja että hän tärvää minulta kaikki +konseptipaperini, jota ostin konttorihyllyjä varten. Mutta kas tuossa +hän tuleekin itse! Nyt ei hiiskumistakaan koko asiasta. + +_Toht_. Vai niin. Vai pikku siskollani on semmoiset tuumat! No, muutaman +vuoden perästä on minulla siis kunnia olla »meidän tunnetun ja etevän +naiskirjailijan veli.« Onnittelen itseäni! Hahaha! (Insinöörille). Mutta +tuletko nyt, niin mennään ryytimaahan laittamaan kalastusneuvot kuntoon +siksi kuin vieraat saapuvat. + +_Ins_. (nousee, katsoen sinnepäin josta Lyyli on tulossa.) Niin, miksi +ei -- Voinhan minä -- + +_Aina_. Niin, menkäätte te edeltäpäin -- minä tulen sitten perästä +kukkia kastelemaan. + +(_Lyyli_ tulee perältä.) + +_Aina_ (kaataa kahvia Lyylin kuppiin). No, missä ryökkynä niin kauan on +viipynyt? Tule nyt joutuin, jos et mieli saada kylmää kahvia. + +_Lyyli_ (menee pöydän luo keneenkään katsomatta). Olin vaan tuolla +metsässä. + +_Toht_. Unelmien ja ajatusten maailmoissa. Joo, joo. + +_Lyyli_ (panee seisoaltaan sokeria kuppiinsa.) Niin, siellä on niin +kaunista. + +_Ins_. Tuo lehtimaja taitaa oikein olla neidin lempipaikka. Sieltä +näkeekin niin kauaksi. (Tarjoo leipäkoria). Saako olla? + +_Lyyli_. Kiitoksia! (Niiaa, häneen katsomatta, koulutytön tapaan ja +ottaa yhden rinkelin, jota hän ei kumminkaan nauti). + +Aina (korjaa hänen pukuansa). Mutta jestan, minkä näköinen sinä olet! +Hame rypyissä ja tukka täynnä tikkuja ja ruohoja! Tuollako tavalla sinä +aijot ottaa vastaan nuo pääkaupungin vieraat ja nuoret ylioppilaat ja +luutnantit? Kas, tämä on mainiota! + +_Lyyli_ (järjestää tukkansa vasemmalla kädellä sil'aikaa kun hän +oikeassa pitää kahvikuppinsa). Ehtiihän sitä vielä. Eihän aika vielä ole +niin -- -- + +_Aina_. Niin no, et sinä ainakaan mikään koketti ole, sinä pikku +hupakko, sen täytyy myöntää. + +_Toht_. Niin, ei Lyyli ole koketti, sen minäkin voin ta'ta, hahaha! +(Insinöörille.) No, tulehan nyt. (Menee perälle). + +_Ins_. (Lyylille). Niin, pysykää vaan vastedeskin noin luonnollisena ja +lapsellisena, niin te tulette aina miellyttämään kaikkia. + +_Lyyli_ (lyhyesti, mutta ei jyrkästi). En minä ketään tahdokaan +miellyttää. + +_Ins_. (hymyillen). Mutta mitä te siihen voitte, kun se tulee +tapahtumaan vasten tahtoannekin. (Menee tohtorin perästä). + +_Aina_. Kuulkaapas vaan meidän vakavata insinööriämme! Pistäähän se +oikein korupuheiksi. No, eipäs uskoisi! -- No, minne sinä jätit Maijun? + +_Lyyli_. En minä ole häntä tavannut. (Juo kahvinsa loppuun). + +_Aina_. No, mihin se sitten --? Siitä asti kuin hän joutui kihloihin, on +hän tullut niin huolimattomaksi -- (Aikoo mennä). + +_Lyyli_. Kuuleppas, Aina! (Pyhkii suutaan servietillä). + +_Aina_. Jahah? + +_Lyyli_. Äläpäs mene. + +_Aina_. Olisko sinulla jotain sanomista? + +_Lyyli_. Olisihan minulla vähän sinun kanssasi puhuttavaa -- jos sinulla +on aikaa -- -- + +_Aina_. Eihän tuota juuri liikaa olisi, mutta jos se nyt on niin +tärkeätä --? + +_Lyyli_. Olisin vaan tahtonut kysyä sinulta neuvoa eräässä asiassa. + +_Lyyli_ (pienen äänettömyyden perästä). En tiedä oikein kuinka +alottaisin. + +_Aina_. No, puhu nyt vaan. + +_Lyyli_. Pelkään ett'et sinä minua oikein käsitä. Mutta vaikka olenkin +vaan tämmöinen koulutyttö, niin on minullakin ajatuksia. + +_Aina_. Epäilemättä. Miksi ei sinulla --? + +_Lyyli_. Minäkin olen ajatellut tulevaisuuttani ja että minullakin +pitäisi olla joku tehtävä yhteiskunnassamme. + +_Aina_. Yhteiskunn--? + +_Lyyli_. Ja sen olen jo valinnut itselleni. + +_Aina_. Noo --? + +_Lyyli_. Olen aikonut ruveta kirjailijaksi. + +_Aina_. Ahaa! No, nyt minä -- + +_Lyyli_. Oletko sinä jo tiennyt siitä? + +_Aina_. Tavallaan. + +_Lyyli_. Olet ehkä lukenut kertomukseni Päivälehdessä kolme viikkoa +sitten? Mitä sinä siitä pidit? + +_Aina_. Josko olen lukenut? Sinun kirjoituksesi ovat siis painetutkin? + +_Lyyli_. Onhan ne. + +_Aina_. No, katsos vaan! Minä onnittelen! + +_Lyyli_. Kiitos! Se oli vaan tuommoinen pikkunen pätkä, stemninkikuvaus +vaan. Ne ottivat sieltä pois puolet ja muuttivat lopun toisellaiseksi, +mutta kehuivathan ne että se oli sujuvasti kirjoitettu sekä pyysivät +minua vastedeskin muistamaan lehteä kirjoituksillani. + +_Aina_. No, oikeinhan sinä minua hämmästytät. Ja nyt sinä olet ottanut +tuon kehoituksen huomioosi? Etkö niin? + +_Lyyli_. Niin olenkin. (Kaivelee taskuaan). Mutta tällä kertaa olen +ryhtynyt vähän suurempaan tehtävään. Olen nimittäin kirjoittanut +romaanin. (Vetää esille jokseenkin paksun vihon paperia sekä +lyijykynän). Tässä se -- + +_Aina_. Hyllypaperini! Enkös arvannut oikein! + +_Lyyli_. Hyllypaperisi? Hm! Niin, kun en uskaltanut ottaa Arvin +kirjoituspöydältä, kun siellä näkyi olevan niin vähän. Vai siitä sinä +siis -- -- + +_Aina_. Mutta onpa siinä koko tukku! Mitähän kaikkea se sisältääkään? +Olisipa hauska kuulla. + +_Lyyli_. Se on taiteiliaromaani erään laulajattaren elämästä. Hän uhraa +itseään taiteelle eikä mene naimisiin koskaan. Siinä ei juuri mitään +erityistä tapahdu, se on tuommoinen psykolooginen sielunanalyysi. + +_Aina_. Soo-o! Vai niin! No, mistä sinä tuon aiheen olet löytänyt? + +_Lyyli_. Omasta päästä. Kaksi viikkoa olen nyt sitä kirjoitellut, ja se +onkin jo melkein valmis, mutta siinä on eräs vaikea luku, tuo +loppukohtaus, joka tekee minulle niin paljon vastuksia, ja se olisi nyt +sen johdosta, josta tahtoisin sinulta -- -- + +_Aina_. Kiitoksia paljon! Suuri kunnia minulle! Mutta siihen en pysty +neuvonantajaksi. Siihen olen kerrassaan liian proosallinen. + +_Lyyli_. Niin, kyllähän minä tiedän ett'et sinä -- Mutta tämä onkin +toinen asia. Katsohan, se on tuommoinen kosimiskohtaus. Eräs nuori mies +kosii laulajatarta mutta tämä antaa hänelle rukkaset, hän kun, niinkuin +jo sanoin, on aikonut pyhittää koko elämänsä taiteelle ja unhottaa +itsensä. Ja nyt minä tahtoisin sinulta tietää, kuinka tuommoisissa +tilaisuuksissa käyttäydään. Mitä siinä sanotaan ja miltä se tuntuu. Hyvä +Aina, auta nyt minua tämän vaikean paikan ylitse, niin olet oikein +kiltti! + +_Aina_. Hahaha, sinäpä olet lystikäs! Luuletko siis että minä olen +jaellut niin paljon rukkasia? Ei, hyvä Lyyli, valitettavasti minun +täytyy häpeäkseni tunnustaa ett'en ole antanut ainoatakaan. + +_Lyyli_. En, en minä sitä tarkoita. Kyllä minä tiedän, mitä +laulajattaren tulee vastata -- niin, sen minä kyllä tiedän. Mutta mitä +kosia sanoo, mitä lauseita hän käyttää -- sitä minä en ollenkaan -- --- +(Ottaa Ainan vyötäisiltä). Aina kulta, kerro nyt, mitä sanoi Arvi, kun +hän sinua kosi? Kerro nyt, niin olet niin, niin pai... + +_Aina_. Hahaha! Mitä Arvi sanoi, kun hän minua -- hahaha! Ei, kuule se +on sentään liian paljon vaadittu. + +_Lyyli_. Mutta mitä se tekee? En minä siitä puhu mitään Arville. + +_Aina_. Mutta onko se sitten sanottu että tuo tapa minkä herrani ja +mieheni tällä tärkeällä hetkellä käytti, että se sopisi sinun +sankarillesi? Sen tuskin luulen. + +_Lyyli_. Niin, eihän sitä tiedä. Pääasia onkin nyt vaan että saisin +tuommoisia pieniä viittauksia -- stemninkiä -- + +_Aina_. Mutta mitä vasten tuon miesparan oikeastaan pitää saada +rukkaset? Onko tuo laulajatar rakastunut johonkun toiseen? + +_Lyyli_. Jos hän on rakastunut toiseen? (Synkästi). On. Erääseen +arkkitehtiin, mutta -- (keveästi). Niin no, kyllähän sinä sen sitten +saat lukea kirjasta. Mutta ole nyt kiltti, Aina. Se jääpi aivan meidän +kesken. Aina kulta! + +_Aina_. Niin, kylläpä todellakin tekisi mieli siitä kertoa, koska Arvi +nyt jälestäpäin on tullut niin ylpeäksi että tuskin myöntää olleensakaan +minuun rakastunut. Semmoiset ne miehet ovat! + +_Lyyli_. No, kerro sitten! Kerro kaiken mokomin! + +_Aina_. No niin, olkoon menneeksi, vaikka ei se sen kummempaa ole. -- +Niinkuin ehkä muistat, teki veljesi siihen aikaan, josta kysymys on -- +vanhempanne elivät vielä silloin -- tuosta teidän Savon sydämestänne +kaksi matkustusta aivan perätysten Helsinkiin, jonne jo mamman kanssa +olin muuttanut. + +_Lyyli_. Aivan oikein. Kyllä muistan. + +_Aina_. Ensimäiseltä matkalta tuli hän kotiin jokseenkin nolostuneena? +Eikö niin? + +_Lyyli_. Se käy yhteen. Piiat vielä puhuivat siitä kyökissä, että +»jestan kuin tuo Arvi herra nyt on ärtyisällä tuulella, kun on käynyt +Helsingissä kosimassa, mutta saanut rukkaset.« Minä en silloin vielä +tiennyt, mitä nuo »rukkaset« merkitsivät, ja ne selittivät sen minulle. +Sinä olit siis kummikin antanut rukkaset, vaikka juuri -- -- + +_Aina_. En suinkaan. Ei hän kosinutkaan. + +_Lyyli_. Mitenkä --? + +_Aina_. Hän tosin oli aikonut, mutta se jäi kesken. Se oli eräässä +ylioppilasiltamassa. Me tanssimme franseessia. Hän oli kauan istunut +ääneti ja oli muutenkin koko illan ollut hyvin ikävä. Minä en myöskään +virkkanut mitään, katsoin vaan hajamielisenä tanssia. Silloin yhtäkkiä +rupesi hänen suunsa liikkumaan niin omituisella tavalla, ja minä kun en +hänen sopertelemistaan ymmärtänyt kysyin ehkä vähän hermostuneesti: +mitä? Hän loi minuun säikähtyneen katseen ja vaikeni heti. Samassa alkoi +viimeinen tuuri, emmekä sitten enää puhuneet mitään. Olin nimittäin, +niinkuin hän sittemmin kertoi, katsonut häneen niin äkäisesti, kun +sanoin tuon »mitä?« ettei hän uskaltanut jatkaa. Ja siitä syystä hänen +kosioimistuumansa sillä kertaa raukesi. + +_Lyyli_. Arvi veljeni semmoinen raukka! Kuka olisi sen uskonut! + +_Aina_. Niin, tuossa tilassa onkin tuo luonnon herra mitä raukkamaisin +ja koomillisin. Mutta hän ottaa kyllä vahinkonsa takaisin, kun on ollut +pari vuotta naimisissa. + +_Lyyli_. Siis kosi hän vasta toisella matkalla? + +_Aina_. Ei silloinkaan. + +_Lyyli_. Mitä? Eikö hänellä sittenkään ollut rohkeutta? + +_Aina_. Rohkea hän kyllä oli. Sillä kohta kun tapasi minua etehisessä, +otti hän kun ottikin minua vyötäisiltä ja suuteli minua neljä, viisi +kertaa. + +_Lyyli_. Mutta mitenkä minä sitä --? + +_Aina_. Hän oli jo sitä ennen -- + +_Lyyli_. Sitä ennen? + +_Aina_. Niin, kirjeen kautta, jota hän heti kotiin tultua -- -- + +_Lyyli_. Kirjeen kautta! Hän kosi siis kirjeellisesti! Hyi! + +_Aina_. Niin, ja se olikin oikein herttainen ja kaunis kirje, jota +tuskin -- -- + +_Lyyli_. Olkoon vaan, mutta ei se minulle sovi, ei ollenkaan. Tuopa nyt +ikävää, oikein ikävää! + +_Aina_. No, kas niin! Enkö ollut oikeassa, kun epäilin ettei se sinulle +kelpaisi! Etkä sano sen verran kuin kiitoksiakaan, vaikka noin sinulle +syvimmät salaisuuteni -- -- + +_Lyyli_. Niin, kiitos vaan! Mutta kosia kirjeessä! Hyi, kuinka +proosallista! + +_Aina_. Ehkä. Paljon mahdollista. Mutta nyt minä annan sinulle toisen ja +varmaan paremmankin neuvon. Heitä nyt sikseen kaikki nuo mielikuvituksen +oireet ja kiirehdi pukeutumaan, sillä -- -- No, tuossahan Maiju --! No, +missä sinä niin kauan --? + +_Maiju_ tulee. + +_Maiju_. Niin, kun -- en tavannut neitiä -- + +_Aina_. Mutta tapasit ehkä jonkun toisen? Seisoit kai taas ja +lörpöttelit Kallesi kanssa, joka tuolla toisella puolella aitaa --? + +_Maiju_. Niin, kun hän minua huusi -- -- + +_Aina_. No, pitäisihän sinun tietää ettei nyt semmoiseen -- Kas niin, +ota nyt pois tuo kahvitarjotin tuosta ja -- Mutta onkos palmu pyyhitty? +Hyvä! Tuo se sitten ryytimaahan; sieltä tulee toinen ruukku tälle +paikalle. Mutta pian nyt vaan! (Maiju viepi kahviserviisin oikealle). +Kuuleppas, Lyyli! Sinä voit panna ruskean leninkisi, se on modeerni ja +sopii sinulle hyvästi. Mutta annashan olla! Nyt hoksasinkin jotain. Kysy +Maijulta neuvoa! Hänellä on kaikki tuo vielä tuoreessa muistissa, ja +siitä voit olla jokseenkin varma ettei Kalle ole kosinut kirjeellisesti. +Hahaha! (Poistuu). + +_Lyyli_. Niin, naura sinä! Kyllä minä tässä omin neuvoinkin -- -- +(Selailee vihkoaan). + +_Maiju_ takaisin. + +_Maiju_. No, kyll' on puuhaamista! Semmoinen tulinen kiire ettei nenä +tahdo naamassa pysyä! (Menee palmua ottamaan). + +_Lyyli_ (katsoo Maijua salaa). Vai Maijultako minä --? + +_Maiju_ (työskennellen palmun kanssa). Mitä, neiti --? + +_Lyyli_. Ei mitään. -- Tuommoinen maalaistallukka! Ymmärtääkö hän edes +mikä kirjailia on? + +_Maiju_. Minulleko, neiti --? + +_Lyyli_. Tässä vaan vähän itsekseni -- -- Niin, mutta mitä, jos +rupeaisin hänen kanssaan keskusteluun noista asioista? Hän voi siitä +jotain oppiakin. (Viittaa hänelle kädellään). Kuuleppas, Maiju, tulehan +lähemmäksi! Tahtoisin sinua puhutella. + +_Maiju_. Eihän tästä nyt oikein -- -- + +_Lyyli_. Tulehan nyt vaan! + +_Maiju_ (lähestyy). + +_Lyyli_ (leikkii lyijykynällään). Sanoppas, Maiju, tiedätkö sinä mitä +tuo sana *kirjailia* merkitsee? + +_Maiju_. Mitä? Kirjailia? + +_Lyyli_. Niin juuri, kirjailia. + +_Maiju_. No, mitä minä -- Tuommoinen, joka kirjoittaa paperille ja sillä +tienaa rahaa. + +_Lyyli_. Nimitäppäs minulle joku semmoinen kirjailia! + +_Maiju_. No, mitäpäs sitä nyt tässä näin äkkiä -- Joo, odottakaapas; +kyllä yhden tiedän. Tuo punanokkanen sihteeri Sundelin tuolla +kirkonkylässä. Kun hän on selvällä päällä, ansaitsee hän -- -- + +_Lyyli_. Ei, ei, en minä kirjureita tarkoita. Mutta olethan joskus +lukenut jonkun kertomuksen tai satukirjan? Tietysti silloin myöskin olet +huomannut, ken kirjan on tehnyt? + +_Maiju_. No, kuka nyt niiden kirjanpainajien nimet muistiinsa panee! Vai +sitäkö neiti --? + +_Lyyli_. Katsoppas tänne, Maiju! (Itsetunnolla). Minä olen semmoinen +kirjailia. + +_Maiju_. Mitä? Neiti? + +_Lyyli_. Niin juuri. + +_Maiju_. Te kirjoitatte kertomuksia? + +_Lyyli_. Niin teen, + +_Maiju_. Ja oikein rakkauden juttu jakin? + +_Lyyli_. Niitä myöskin. + +_Maiju_. Voi voi, kuka sen olisi uskonut! Tietääkö herrasväki siitä? + +_Lyyli_ (lyhyesti). Kyllä! + +_Maiju_. No, sepä lystiä! Kuinka paljon neiti on jo tienannut? + +_Lyyli_. En vielä mitään, mutta kunhan minun suuri kertomukseni +valmistuu ja saan nimen, niin kyllä sitten -- + +_Maiju_. Vai niin! + +_Lyyli_. Niin, katsos, nimen, kirjailianimen nimittäin. Sen saa, kun on +kirjoittanut jotain ja arvosteliat sitten ovat sitä kiittäneet. +Ymmärrätkös? + +_Maiju_. En minä oikein -- -- Mitäs miehiä ne nuo arv -- arv -- + +_Lyyli_. No, ne ovat semmoisia, jotka sanomalehdissä arvostelevat +kirjailiain teokset. Välistä ne kiittävät, mutta enimmiten moittivat, + +_Maiju_. Vai niin! No, miks'ei ne itse kirjoita mitään? Eikö ne osaa? + +_Lyyli_. Osaa! Tietysti, mutta eivät viitsi. Ne päättävät vaan, että tuo +on hyvä, tuo on huono, tuo pitäisi olla sillä tavalla ja tuo tällä. Ja +useinkin ne ovat niin pisteliäitä ja ivallisia että oikein. Niin, niitä +täytyy kovasti peljätä. + +_Maiju_. Soo -- soo. Mutta jos nuo herrat arvosteliat nyt sanovat että +Lyyli neidin kirja onkin huono, mitenkä sitten käy? + +_Lyyli_. Niin, eihän sitä tiedä. Sen vuoksi olenkin kaikkea niin +tarkkaan ajatellut ja aprikoinut, ja mitä en tiedä omasta kokemuksestani +-- sillä nykyään kirjoitetaan ainoastaan omista tunteistaan ja +havainnoistaan -- sen olen muilta kysynyt. Mutta kuuleppas, Maiju! +(Erikseen). Voihan minä sentään häneltä -- (Ääneen). Kuulehan, Maiju, +yhdestä toiseen. Sinä olet kihloissa? Eikö niin? (Koputtaa lyijykynällä +pöytään). + +_Maiju_. Hihihi, niinhän nuo sanovat. Mitä neiti siitä --? + +_Lyyli_. Sulhosi on tuo naapurin talon renki Kalle, jonka ääni aina +kuuluu tänne, kun hän tuolla kyntäessään laulaa niin iloisia lauluja. +Eikö se ole hän? + +_Maiju_. Sehän se on, tuo velikulta, jonka kanssa olen meinannut -- + +_Lyyli_. Hyvä! No, kerroppas nyt minulle, mitä Kalle sanoi, kun hän +sinua kosi? + +_Maiju_. Mi--mitä hän sanoi, kun hän --!? + +_Lyyli_. Niin. + +_Maiju_. No, kaikkea tuon neidin päähän pistääkin! No, se täytyy sanoa! + +_Lyyli_. Niin, kerro nyt, niin olet kiltti! + +_Maiju_. Mutta mitä siinä on kertomista -- neiti vaan tahtoo minulle +nauraa. + +_Lyyli_. En suikaan. Kerro nyt, niin saat 50 p:iä! + +_Maiju_. 50 penniä! No, miksei. Mutta mitä vasten --? + +_Lyyli_. Kyllä minä sen sitten jälestäpäin selitän. Anna kuulla nyt +vaan! + +_Maiju_. Otanko minä aivan alusta? + +_Lyyli_. Se on tietty. + +_Maiju_. Niin no, se oli nyt sillä viisiä että en minä aina ole Kallea +tuntenut, sillä hän -- -- Ei, en minä sentään -- -- + +_Lyyli_. Noo? + +_Maiju_. -- Niin, sillä hän tuli tänne vasta kesällä. Mutta kyllähän +minä näin että naapurissa oli uusi renki, vaikk'en minä häntä tarkemmin +viitsinyt -- -- Mutta ensimmäisen kerran, kun tapasin hänen, niin tuli +hän minua vastaan kujalla, ja kun hän meni ohitseni, niin nauroi hän ja +tokasi samassa: »Vai ylpeitäkö ollaan?« Minä en vastannut siihen mitään. +Tein vaan näin (tekee ruumiillaan halveksivan liikkeen) ja astuin +eteenpäin enkä ollut mitään huomaavinani -- -- + +_Lyyli_. Mutta hän seurasi sinua --? + +_Maiju_. Ei, se oli vasta toinen kerta. Minä olin jo sitä ennen tavannut +häntä pari kertaa ja juhannusaattona olimme tanssineetkin yhdessä, ja +muilta tytöiltä olin kuullut että hän oli sanonut minusta että minä olen +reilu tyttö ja että hän aikoo minua friiata, ja siitä minä suutuin. Ja +se oli sitten eräs sunnuntai-ilta. Minä kuljin hiljakseen kotiin +kylästä, sillä minulla oli vapaapäivä. Silloin yhtäkkiä, niinkuin hän +olisi minua vartonut, astui Kalle metsästä, nyökkäsi päätään, sanoi +naurusuin »hyvää iltaa«, ja rupesi kävelemään rinnallani. »Hyvää iltaa«, +vastasin minä, mutta olin äkäisen näköinen. »Minne matka?« kysyi hän +vähän ajan kuluttua. »Kotiin«, vastasin. »Saanko sinua seurata?« kysyi +hän taas pienen äänettömyyden perästä. »Näytpä sen tekevän +kysymättäkin«, vastasin minä. Ja sitten käveltiin mitään sanomatta vähän +matkaa eteenpäin. Yhtäkkiä sieppasi hän sitten minua kaulasta ja sanoi: +»mitä sinä siellä?« Minä säikähdin ja tyrkkäsin häntä syrjään ja rupesin +juoksemaan. Hän perästä. Viimein, kun en enää jaksanut, hyppäsin aidalle +ja huusin: »tulehan vaan tänne, niin minä kiljasen!« Hän hyppäsi +viereeni ja otti taas kiinni minua ja sanoi että »älä nyt ole noin +olevinasi, kyllähän sinä minusta tykkäät, vaikk'et -- --.« Mutta samassa +romahti aita maahan, me lensimme selällemme ojaan, jossa oli puoleksi +vettä, ja me tulimme aivan läpimäriksi. Ja minä riitelin, ja hän nauroi, +ja minulla oli parhaimmat vaatteet päälläni, ja vaikka kovasti toruilin +ja pohjin jalkaakin, niin kyllä se silloin taisi tulla päätetyksi että +me niinkuin köyrin aikana -- + +_Lyyli_. Hahaha! Olihan se lysti juttu kyllä, mutta -- + +_Maiju_. Niin no, enkös minä sitä sanonut ettei se ollut mistään +kotoisin, vaikk'ei neiti -- + +_Lyyli_. Älä sano! Olihan tuo aika koomillista. Joskus tulevaisuudessa +voin sen kyllä käyttää, kun kirjoitan jotain kansan elämästä, mutta +tähän minun nykyiseen kertomukseeni se ei sovi. + +_Maiju_. Mitä? Aikooko neiti panna minua kertomukseensa? No, enkös sitä +arvannut ettei -- + +_Lyyli_. Niin, jos passaa. Sinä voit olla kiitollinen siitä, kun sillä +tavoin tulet ikuistetuksi. + +_Maiju_. Kiitollinen! No, en olisi neitiä niin ilkeäksi luullut! Panna +minua kirjaan kaikkien naurettavaksi ja pilkattavaksi! (Pyyhkii +silmiään). Se on hävytöntä! + +_Lyyli_. Mutta kun sinä olet hyvä tyyppi. + +_Maiju_. Ja sitten vielä haukkuu! + +(_Ainan_ ääni ulkopuolella): »Maiju, Maiju! Missä sinä --?« + +_Maiju_. Nyt rouva huutaa. Entäs tuo 50 p? Mitenkä sen laita --? + +_Lyyli_. Niin, tuo 50 p. (Vähän hämillään). Mutta, hyvä Maiju, kun +minulla ei ole. + +_Maiju_. Ei ole! No sekin vielä! (Itku suussa). Mutta minäpä kerron +tästä herrasväelle, niin rouva antaa Lyyli neidille aika ripityksen, +että köyhää tyttöä tyttöä sillä tavalla -- + +(_Aina_ ulkona): »Maiju, Maiju --!« + +_Maiju_. No, tulenhan, tulenhan. (Poistuessaan). Niin, kyllä minä sen +rouvalle -- + +_Lyyli_. Maiju! Älä suutu! (Tarjoo Maijulle rinkelin, jonka otti kahvia +juodessaan). Tuoss' on sinulle rinkeli. -- Ei se kuule enää. -- No, kas +niin! Ei apua sieltäkään! Ja aika kiiruhtaa. (Selailee vihkoa). No, +missä se nyt on, tuo paikka? Nukahdin vähän tuolla lehtimajassa, niin +tuuli tai mikä lie pannut lehdet noin epäjärjestykseen -- -- Luen sen +uudestaan, niin ehkä sitten sujuu paremmin -- -- Kas, tässähän se --! +(Lukee). »Hän tiesi että tuo nuori, rikas ja korkeasukuinen parooni +häntä rakasti ja aikoi pyytää häntä vaimokseen. Mutta hän ei voinut +paroonia kärsiä. Sillä hänen sydämessään oli toinen kuva. Hän rakasti +insinöör -- --« Aiss! Taas tuo! (Pyyhkii kiivaasti pois jotain). »Hän +rakasti arkkitehtia. *Niin, hän rakasti salaa toisen omaa*. Ja vaikka +hän tiesikin että se on hyvin väärin ja hänen omatuntonsa häntä siitä +hirmuisesti nuhteli, niin nuo miehekkäät kasvot ja tuo ystävällinen +katse aina vaan olivat hänen sielun-silmiensä edessä. Välistä hän kyllä +oikein puri hammastakin ja päätti niin lujasti, että nyt minä en enää +häntä ajattele. Mutta silloin tuntui kaikki samassa niin tyhjältä ja +kolkolta, tuntui kuin häneltä olisi hänen paras kalleuksensa ryöstetty.« + +_Insinööri_ tulee perältä. + +_Lyyli_ (häntä huomaamatta). »Sillä vaikka hän olikin onneton, niin +hänen suurin ja rakkain ilonsa oli kumminkin tuo salainen, hänen +rakastetullensakin aivan tietämätön -- --« + +_Insinööri_. Antakaa anteeksi! Häiritsenkö teitä, neiti Lyyli? + +_Lyyli_ (peittää paperinsa ja nousee). Insinööri! -- Ei -- ei suinkaan +-- + +_Ins_. Te kirjoitatte jotain? + +_Lyyli_ Niin, minä tässä vaan -- + +_Ins_. No, saako olla utelias ja kysyä, mitä se on, joka teidän +huomiotanne niin kiinnittää? + +_Lyyli_. Ei se ole mitään. Kirjoitan vaan eräälle ystävälle. + +_Ins_. Kuulkaapas, neiti, tuo ei ole totta. Te ette ole tottunut +valehtelemaan. + +_Lyyli_. Hm! + +_Ins_. Suokaa anteeksi, mutta minäpä tiedän, mitä teillä on siellä +tekeillä. Te kirjoitatte romaania. + +_Lyyli_. Se -- se -- ei ole -- + +_Ins_. Se on totta. Mutta mitä vasten te olette siitä häpeissänne? Ei se +tietääkseni -- + +_Lyyli_. (levoton). Enhän minä. -- Mutta kello on jo niin paljon. -- +Täytyy mennä pukeutumaan -- + +_Ins_. Vielä mitä, te olette varsin soma tuossa puvussa. Kuulkaapas, +jääkää nyt tänne, minä tahtoisin vähän puhua kanssanne tuosta teidän +romaanistanne. + +_Lyyli_. Romaanistani --! + +_Ins_. Niin, ehkä voisin antaa teille joitakuita neuvoja. Minä, totta +kyllä, en itse ole mikään kirjailia, mutta onhan tämmöisellä vanhalla +sedällä kumminkin vähän kokemusta. + +_Lyyli_ (ei vastaa mitään). + +_Ins_. No niin, istutaanko nyt keskustelemaan, ja jos luotatte minuun, +niin ehkä me kohta pääsemme tuon vaikeuden ohitse. + +_Lyyli_ (istuu koneentapaisesti). Kyllä se on suotta -- + +_Ins_. No, päähenkilö tuossa romaanissa on, niinkuin kuulin, nuori +tyttö, joka aikoo laulajattareksi. Eikö niin? + +_Lyyli_. No, koska sen tiedätte, niin mitä vasten te sitten kysytte? + +_Ins_. Hänellä on kosioita tietysti, mutta hän ei huoli kestään. + +_Lyyli_. Niin, ei huoli. + +_Ins_. Sillä hän on mieltynyt erääseen toiseen, jota hän ei voi saada. + +_Lyyli_. Mitä? Mistä te sen --? + +_Ins_. Hm! No voihan sen arvata. Hän päättää siis elää ainoastaan +taiteensa ja muistojensa vuoksi -- sitten vähitellen kuihtua pois ja +lakastua, ja sitten on kaikki loppu. + +_Lyyli_. Ei sitä kuihdu, kun on jotakin tehtävää. + +_Ins_. Saattaa kyllä olla, ainahan työ ylläpitää. Mutta eikö tuota +romaanin loppua sentään voisi muuttaa hiukan toisenlaiseksi? Eikö se ole +mahdollista? + +_Lyyli_. Muuttaa? Ei millään muotoa. Sittenhän kaikki -- + +_Ins_. Mutta jos nyt kumminkin koettaisimme! Voittehan hyljätä +ehdotukseni, jos ei se teitä miellytä. Ottakaapas nyt kynänne, niin minä +sanelen! + +_Lyyli_. Mutta minä en ymmärrä teitä --! + +_Ins_. Kyllä te kohta tulette minua ymmärtämään. No, oletteko valmis, +neiti Lyyli? + +_Lyyli_. Mutta -- En minä tarvitse kirjoittaa -- kyllä minä sen ulkoakin +-- + +_Ins_. Ei, ottakaa kynänne vaan, se selvenee siten paremmin! + +_Lyyli_. No, koska te nyt niin -- -- Mutta ei saa katsoa, kun minä +kirjoitan. + +_Ins_. En minä katso. Aloitammeko siis? + +_Lyyli_. Niin no, kyllähän minä olen -- + +_Ins_. No siis! »Olipa eräs kaunis kesäpäivä. Aurinko paistoi -- luonto +vihannoi -- laine läikkyi iloisesti rantaa vastaan -- ja linnut +lehdikossa visertelivät oikein täyttä kurkkua.« Onko se kirjoitettu? + +_Lyyli_ (kirjoittaen) -- »oikein täyttä kurkkua.« On. + +_Ins_. (jatkaen). »Hyvällä tuulella, niinkuin luontokin -- olivat +myöskin asukkaat tuossa pienessä, sievässä maatalossa -- jossa hän +(nimittäin laulajatar) tavallisesti vietti kesänsä.« + +_Lyyli_ (kuin edellä). -- »vietti kesänsä.« + +_Ins_. »Ja joka melkein olikin hänen oikea kotinsa.« + +_Lyyli_. -- »oikea kotinsa.« + +_Ins_. »Sillä vanhempainsa kuoltua -- hänellä ei muita sukulaisia --« + +_Lyyli_ (katsoo häneen). Mitä te --? + +_Ins_. No, eikös jatketa? + +_Lyyli_ (rupeaa kirjoittamaan). No, mitenkä se sitten --? + +_Ins_. »Sillä vanhempainsa kuoltua -- hänellä ei muita sukulaisia +ollutkaan -- kuin tuo huvilan herrasväki.« Onko se kirjoitettu? + +_Lyyli_. Kyllä. (Erikseen). Mitä hän oikeastaan --? + +_Ins_. »Siellä hän viihtyikin erinomaisen hyvin. Sai olla aivan +vapaudessaan -- juosta maat ja metsät -- ja hakea itselleen +lempipaikkoja, mistä vaan itse halusi.« Sanelenko liian nopeasti? + +_Lyyli_. Ei, kyllä minä -- + +_Ins_. »Tuommoisessa lempipaikassaan hän nytkin paraikaa istui -- +haaveksien ja kirjoittaen. Mutta mikä lie vaikuttanut? Päivän helle vai +muuten väsymys? Yhtäkkiä Nukkumatti tuli tipsutellen ja tyttö vaipui --« + +_Lyyli_. Se on halpaa! Te olette siis --? + +_Ins_. Mitä? Minä? Eikös nyt ole kysymys romaanistanne? -- »Tyttö vaipui +uneen ja paperit putosivat maahan --« + +_Lyyli_. En minä enää rupea -- + +_Ins_. No, mitä nyt? Sehän on vasten sopimustamme. + +_Lyyli_ (tarttuu koneentapaisesti kynään). + +_Ins_. »Silloin sattui lehtimajan ohitse kulkemaan eräs vanhanpuoleinen +herra -- jolle hyväntahtoisesti oli annettu asuntoa tuossa samassa +huvilassa. Hän huomasi tytön -- joka nukkui tuossa niin viattoman +rauhallisesti. Samassa tuli pikkunen vallaton vihuri ja hajoitti +paperit.« + +_Lyyli_ (herkeää kirjoittamasta). + +_Ins_. (ei ole sitä huomaavinaan). »Hiljaa otti hän ne ylös ja -- +viskatkaa ensimäinen kivi, te, jotka olette ilman syntiä -- hän katsoi +niihin, huomasi että ne sisälsivät jonkunmoisen novellin muodossa tehdyn +itsetunnustuksen, ja hän --« + +_Lyyli_ (nousee). Antakaa minun mennä --! + +_Ins_. Odottakaa nyt hetkinen vaan! -- »Ja hän ei ainoastaan katsonut, +hän luki siitä monta paikkaa, sillä hän huomasi siinä jotakin, joka teki +häntä hyvin iloiseksi, ainakin hetkeksi, sillä --« + +_Lyyli_. Laskekaa, sanon minä! + +_Ins_. Pieni Lyyli, se loppuu juuri. -- »Niin, hetkeksi, sillä hänen +järkensä, vaikka olikin heikko, rupesi kohta puhumaan ja selittämään, +miltä kannalta asia on otettava. Yksinäisyys maalla -- hänen nuoruutensa +-- tuo siinä ijässä niin tavallinen kaipaus ihanteista, johon paremman +puutteessa tämmöinenkin kömpelö --« + +_Lyyli_ (nyyhkii). Voi voi, mitä vasten te noin minulle puhutte! Mikä +teidät siihen oikeuttaa? Ja kuinka te uskallatte --? + +_Ins_. (jatkaa). »Ja silloin päätti tuo mies, josta ei vielä kukaan +tyttö ole huolinut ja joka ei vielä, niin vanha kuin olikin, ketään +ollut rakastanutkaan, niin päätti hän kun päättikin puhua järkevästi +tuon pienen Lyylin kanssa ja selittää hänelle, kuinka hänen +mielikuvituksensa ainoastaan on tehnyt hänelle pienet kepposet --« + +_Lyyli_. Ettekö -- ettekö ole kihloissa --? + +_Ins_. Valitettavasti en. + +_Lyyli_. Mutta kaikkihan ne --? + +_Ins_. En ole, enkä luultavasti siihen koskaan pääsekään. (Katsoo Lyyliä +silmiin ja ottaa häntä kädestä). Lyyli! + +_Lyyli_ (kääntää pois päätään). + +_Ins_. Lyyli! Kuinka minä sinua ymmärrän? (Lyhyt äänettömyys). Lyyli! +Vastaa! + +_Lyyli_ (hymyillen kyyneleitten välillä). Te pidätte siis minusta -- te +olette vapaa -- te huolitte tämmöisestä tuhmasta tytöstä --! + +_Ins_. Lyyli! Saanko toivoa? Koko minun elämäni riippuu tästä hetkestä! + +_Lyyli_ (hiljaisesti). En tiedä, mutta minä olen niin onnellinen, niin +sanomattoman onnellinen! + +_Ins_. (ottaa häntä vyötäisiltä). Lyyli! Pieni, rakas, oma Lyylini! +(Paperivihko putoaa pöydän alle). + +(_Maiju_ perältä kantaen kukkaruukkua). + +_Maiju_. Rouva käski sanomaan että mäeltä kuuluu jo rattaiden jyrinää ja +että -- (Pudottaa ruukun). Herra jestan! Herrasväki, herrasväki, tulkaa +katsomaan! + +(_Tohtori_ ja _Aina_). + +_Aina_. No, mitä nyt! Mitä täällä --? Mutta Lyyli! + +_Tohtori_. Mitä peeveli! Olenko valveilla vai --? + +_Lyyli_. Niin -- niin, me tässä vaan vähän muutimme tuon +loppukohtauksen. + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Vieraita odottaessa, by Robert Kiljander + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIERAITA ODOTTAESSA *** + +***** This file should be named 15339-8.txt or 15339-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/3/3/15339/ + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. |