diff options
Diffstat (limited to '14125-0.txt')
| -rw-r--r-- | 14125-0.txt | 5103 |
1 files changed, 5103 insertions, 0 deletions
diff --git a/14125-0.txt b/14125-0.txt new file mode 100644 index 0000000..5cd06e2 --- /dev/null +++ b/14125-0.txt @@ -0,0 +1,5103 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 14125 *** + +KRISTOFFER KOLUMBUS + +AMERIKAN LÖYTÖRETKEN PÄIVÄKIRJA + + +Jäljentänyt +Bartolomè De La Casas + +Suomentanut, johdannolla ja selityksin varustanut +Erkki Valkeila + + + * * * * * + + + +KRISTOFFER KOLUMBUS (_Cristobal Colón_) syntyi helmikuun 7. päivänä +1446 Geovassa. Toisten tietojen mukaan olisi syntymävuosi 1451. +Yleensä Kolumbuksen lapsuusvuosia koskevat tiedot ovat hyvin +ristiriitaisia. Hänen poikansa Ferdinand luettelee ne Genovan +tasavallan paikkakunnat, jotka kiistelivät Kolumbuksen syntymäseudun +maineesta. Kolumbus itse ei ollut tarkoin maininnut syntymäpaikkaansa, +ja meidän on tyydyttävä yhtä vaillinaisiin tietoihin kuin Ferdinand +Kolumbuksen saamat--hän nimittäin ei myöskään mainitse isänsä +synnyinpaikkaa sen tarkemmin kuin edellä on sanottu. + +Jos pitää paikkansa, että Kristoffer Kolumbus syntyi Genovassa 1451, +niin hänen isänsä oli Domenico Colombo, kankuri ja +ravintoloitsija,--toisten tietojen mukaan varaton villankehrääjä, joka +Kristofferin syntyessä oli portinvartijana. Vuonna 1459 nuoren +Kolumbuksen kerrotaan olleen mukana merisotaretkellä, jota hänen +serkkunsa Colombo le Jeune johti. Tällöin hän oli siis +kahdeksanvuotias, jos myöhempi syntymävuosi on oikea, tai kolmentoista +vanha, jos aikaisempi vuosi pitää paikkansa. + +Tunnettu diplomaatti, filosofi ja tutkija Salvador de Madariaga +selittää, että Colón oli juutalaista alkuperää, käännykki, ja +sellainen juutalainen ilmenee mm. Englannin historiassa nimellä +Disraeli. Disraelin imperialismin Madariaga sanoo olleen juutalaisiin +kohdistuvan vainon ja halveksunnan ylväs hyvitys: »Te vainoatte +kansaani; kostoksi minä annan teille maailman.» Niinpä Madariagan +mukaan Colón astui laivaansa sinä päivänä, jolloin juutalaisten oli +määrä poistua Espanjasta, ja hän hankki Espanjalle uudet maat. + +Kun tiedot ovat näin vaihtelevia ja lähteet eroavat jyrkästi +toisistaan, riippuu siitä, halutaanko Kolumbusta pitää arvossa vai +parjata, lienee aiheetonta syventyä sen tarkemmin hänen +varhaisvuosiinsa, kun tuntuu siltä, että niillä ei kuitenkaan ole +varsinaista tekemistä Kolumbuksen sen elämänosan kanssa, joka hänestä +on tehnyt kuuluisuuden. Hän on joka tapauksessa tehnyt merimatkoja +Välimeren itäosaan, ja sanotaan hänen käyneen Kioksessa 1475. +Seuraavana vuonna hän lähti Genovasta kauppamatkalle Englantiin neljän +italialaisen laivan mukana. São Vincentin niemen kohdalla näiden +neljän aluksen kimppuun hyökkäsi ranskalais-portugalilainen laivasto, +jolloin kaksi genovalaista laivaa upposi ja vain muutamien merimiesten +ja kauppiaiden onnistui pelastua rantaan. Näiden joukossa oli +Kolumbus. + +Saman vuoden lopulla hän purjehti Englantiin toisessa mainitusta +taistelusta pelastuneessa aluksessa ja palasi Lissaboniin 1477. +Vuosina 1481--1482 hänen tiedetään käyneen Guineassa, josta siihen +aikaan kuljetettiin kauppatavaroita ja kultaa--sekä +orjia--Portugaliin. Välillä hän oleskeli Porto Santossa, ja eräät +tiedot kertovat hänen siellä menneen naimisiin. Avioliittoa koskevat +tiedot ovat myös erilaisia. + +Guineasta palattuaan Kolumbus esitti Portugalin kuninkaalle ajatuksen +meritien etsimisestä lännen kautta Intiaan. Siihen hän lienee tullut +oleskellessaan Porto Santossa. Kuningas Juhana II kysyi Kolumbuksen +ehdotuksen johdosta valtakuntansa etevimpien oppineiden mielipidettä. +Tiedemiesten lausunnossa Kolumbus arvioitiin lapselliseksi +haaveilijaksi, jonka pään Marco Polon jutut olivat panneet pyörälle. +Siten Portugalista ei ollut odotettavissa kannatusta Kolumbuksen +yritykselle. + +Vuonna 1486 Kolumbus sai tilaisuuden selostaa suunnitelmiaan Kastilian +kuningatar Isabellalle, joka mieltyi niihin. Hanke annettiin +Espanjassakin oppineiden tutkittavaksi, ja tulos oli vielä +masentavampi kuin Portugalissa. Tuskin lienee sentään totta, mitä +Roselly de Lorgues kertoo: »Muutamat neuvoskunnan jäsenet vetosivat +Kolumbuksen todistelujen johdosta eräisiin raamatunpaikkoihin ja +kirkollisten kirjailijoiden teoksiin, jotka eivät olleet Kolumbuksen +ajatusjärjestelmän mukaisia. Yliopiston opettajat väittivät, että maa +on litteä eikä voi olla pallonmuotoinen, koska psalmin mukaan 'Jumala +levitti taivaan niinkuin viitan'.» Totta lienee kuitenkin, ettei +ainakaan aivan yleisesti uskottu maan olevan pallon, ja nekin, jotka +olivat pallonmuotoisuuden kannalla, arvelivat pallon paljon +pienemmäksi kuin se todellisuudessa on. Niin myöskin Kolumbus. +Vanhalla ajalla oli jo tosin laskettu maapallon ympärysmitta, mutta +sen jälkeen oli paljon taannuttu niin tiedoissa kuin ajatuksen +selkeydessäkin. Näin maantieteellisissäkin seikoissa. + +Kerrotaan Kolumbuksen jälleen vuonna 1488 pyrkineen Portugalin +kuninkaan kanssa yhteyteen, mutta siitä ei liene tullut mitään, ei +ainakaan tuloksiin johtavassa mielessä. Sanotaan tähän vaikuttaneen +sen, että Bartholomeu Diaz oli juuri silloin palannut siltä matkalta, +jolla hän oli löytänyt Hyväntoivonniemen ja päätellyt meritien Intiaan +kulkevan sen kautta, eikä portugalilaisia kiinnostanut läntisen +meritien löytäminen, mikä oli aivan epävarma. + +Kolumbus palasi jälleen anomaan Espanjan hallituksen apua. Sitä +hänelle ei kuitenkaan luvattu ennenkuin lokakuussa 1491. Huhtikuun 17. +päivänä seuraavana vuonna allekirjoitettiin Espanjan hallitsijaparin +ja Kolumbuksen välinen sopimus, ja saman kuun 30. päivänä +satamakaupunki Palos sai tehtäväkseen asettaa Kolumbuksen +käytettäväksi kaksi purjealusta. Se velvoitus aiheutui mainitun +kaupungin asukkaiden tekemästä laiminlyöntirikoksesta vastapäättyneen, +maureja vastaan käydyn sodan kestäessä. Kolumbus sai sittemmin vielä +kolmannenkin laivan. + +Kolumbus kävi Amerikassa kaikkiaan viisi eri kertaa, neljästi elävänä +ja kerran ruumiina. Hänen ensimmäisen matkansa kuvailee tässä +julkaistava päiväkirja. + +Toiselle matkalleen hän lähti syyskuun lopulla 1493, ja silloin +hänellä oli seitsemäntoista laivaa, joissa oli tuhatviisisataa henkeä, +hevosia, siemenviljaa, viiniköynnöksiä ja muuta tavaraa uusiin maihin +perustettavien siirtokuntien tarpeeksi. Kanarian saarilta matka +valtameren ylitse kesti kaksikymmentä päivää. + +Hänellä oli silloin mukanaan veljensä Diego Kolumbus, joka jäi +Españolan saarelle perustetun Isabella-siirtokunnan ylipäälliköksi. +Itse hän lähti saaren sisäosista etsimään kultaa ja löysikin +kulta-alueen. Sitten hän purjehti Kuuballe ja Jamaikaan, mutta palasi +sieltä huonossa kunnossa syyskuussa 1494 Isabellaan, jonne sillä välin +oli tullut hänen toinenkin veljensä, Bartolomé, tuoden siirtokunnalle +lisää muonaa, joka olikin sangen tarpeen, sillä espanjalaiset eivät +pystyneet oudoissa oloissa tulemaan toimeen. Kristoffer Kolumbuksen +ollessa matkalla osa väestöä oli alkanut niskuroida Diegoa vastaan, ja +elämöiminen puhkesi lopulta ilmikapinaksi; niskuroitsijoiden +anastaessa Bartolomén laivat ja lähtiessä Espanjaan kantelemaan +kuningasparille Kolumbusta vastaan. + +Mellastelevien espanjalaisten ilkityöt aiheuttivat kiistan saaren +alkuasukkaiden kanssa, ja lähes satatuhantinen intiaaniarmeija kävi +heidän kimppuunsa siitä huolimatta, että Kolumbus oli kaikin tavoin +omalta osaltaan pyrkinyt rauhallisiin väleihin intiaanien kanssa. +Intiaanit hävisivät taistelun, tuhannet saivat surmansa ja sotavangit +otettiin orjiksi; viisisataa lähetettiin Sevillaan myytäviksi. + +Espanjaan menneet niskurit saivat aikaan, että kuningaspari lähetti +Españolaan luottamusmiehen tutkimaan saaren oloja, ja Kolumbus lähti +itse Espanjaan antamaan selitystä. Hän sai kumotuksi häntä vastaan +tehdyt syytökset helposti, vieläpä hänelle varustettiin laivastokin, +kun hirmumyrsky oli Españolassa tuhonnut kaikki siellä olleet laivat +paitsi sitä ainoata, jolla Kolumbus palasi Espanjaan. + +Mutta kolmannelle matkalle ei riittänyt miehiä. Sota Ranskaa vastaan +oli käynnissä, ja Kolumbus sai laivojensa väeksi maanpakolaisuuteen +tuomittuja rikollisia, ja kuudella aluksella hän toukokuun 30. päivänä +1498 lähti kolmannelle matkalleen. Kanarian saarilla hän jakoi +laivastonsa kahtia. Toinen osa purjehti suoraan Españolaan, toisella +hän itse lähti eteläisempää tietä Kap Verden saarien kautta ja päätyi +monen vastuksen perästä Etelä-Amerikan manterelle Orinoco-virran suun +seuduille. + +Hän ei kuitenkaan ryhtynyt tarkemmin tutkimaan uutta löytämäänsä +maata, vaan kiirehti Españolaan, jossa asiat olivat taas hullusti. +Siellä oltiin tyytymättömiä Bartolomé Kolumbuksen tiukkaan hallintoon, +ja saaren ylituomari Roldan oli asettunut kapinallisten johtajaksi +»mokomaa muukalaista» vastaan. Kristoffer Kolumbus saapui juuri +silloin saarelle, antautui neuvotteluihin kapinallisten kanssa ja +rauhan saavuttamiseksi suostui nöyryyttäviin ehtoihin. + +Sillävälin panettelijat olivat Espanjassa tehneet työtä, ja tuloksena +oli, että Españolaan lähetettiin uusi käskynhaltija Francisco de +Bobadilla, joka perille tultuaan hankki itselleen joukkojen suosion +antamalla kaikille kullankaivuuluvan, kun Kolumbuksen veljekset +osuivat olemaan poissa. Näiden palatessa Bobadilla vangitsi +Kolumbukset ja lähetti heidät kahleissa Espanjaan. + +Matkalla laivan kapteeni olisi mielellään päästänyt Kolumbuksen +kahleista, mutta siihen Kolumbus ei suostunut, ja kahleissa hän +astuikin maihin laivasta Cadizissa marraskuussa 1500. Kuningaspari +lausui heti syvän paheksumisensa Kolumbuksen vangitsemisen johdosta, +hänet vapautettin, ja hänelle annettiin kaksituhatta tukaattia, jotta +hän saattoi arvonsa mukaisesti matkustaa Granadaan kuningasparin luo. +Entistä ylivaltaa uudessa maanosassa hän ei kuitenkaan enää saanut. + +Tämä tapaus on antanut aiheen paljoon paatokselliseen puheeseen, mutta +Madariaga ei ole tyytyväinen sellaiseen lavastukseen. Hän sanoo, että +Ferdinand ja Isabella eivät olleet epäkiitollisia hirviöitä, vaan +järkeviä ja aikaansa verrattuina lempeitä hallitsijoita, sekä +oikeamielisiä että realistisia. Bobadilla oli rehellinen tuomari. Kun +hänen toimintansa tuntuu liikanaisen karkealta, näyttää siltä kuin +syytökset »amiraalia» ja hänen veljeään, »adelantadoa», vastaan +olisivat olleet hyvin perusteltuja. Pohjaton mustuus on mitä +harvinaisinta. Sellaisissakin ihmispedoissa kuin piispa Pierre +Cauchonissa ja sir Hudson Lowessa on huomattu olleen inhimillisiä +piirteitä muutenkin kuin anatomisesti; eikä Bobadilla ollut ensinkään +ihmispeto. + +Bobadilla ei pystynyt hallitsemaan siirtokuntaa, missä kurittomuus +kasvoi ja mielivalta alkoi rehoittaa. Saarelle lähetettiin uusi +ylituomari ja hallinnonhoitaja, ja Bobadilla sai käskyn palata +Espanjaan. Laivastossa, jossa hän matkusti, oli mukana myös Kolumbusta +vastaan kapinoinut Roldan vankina, ja laivasto tuhoutui melkein +kokonaan. Siitä tuli perille vain yksi alus, jossa kuljetettiin +Kolumbuksen omaisuutta; se oli vapautettu Bobadillan toimeenpanemasta +takavarikosta. Bobadilla ja Roldan eivät olleet siinä aluksessa. + +Vielä neljännen kerran Kolumbus lähti meren taakse toukokuussa 1502. +Hänellä oli neljä pientä laivaa ja sataviisikymmentä miestä, veljensä +Bartolomé ja kolmitoistavuotias poikansa Fernando. Nyt matka kesti +Kanarian saarilta Martiniquelle yhdeksäntoista päivää. Españolan +saaren käskynhaltija Ovando ei sallinut Kolumbuksen nousta laisinkaan +maihin, ja Kolumbus jatkoi matkaansa Kuuban ja Jamaikan eteläpuolitse +Hondurasin rannoille. Hän etsi sieltä salmea, josta pääsisi Intian +mereen. Sellaista salmea ei tietenkään löytynyt, mutta Veraguan +tienoilla hän totesi kannaksen sisäosissa huomattavia kulta-alueita. +Hän ryhtyi perustamaan siirtokuntaa, mutta oli vähällä kaikkineen +joutua tuhoon intiaanien salahyökkäyksen johdosta. Kahdella aluksella +hän vihdoin pääsi kesäkuussa 1503 Jamaikan saarelle, jolloin laivat +vuotivat niin kovasti, että ne oli ohjattava matalikolle: niiden +kannelle rakennettiin asuttavia majoja. + +Heillä ei ollut työkaluja uusien laivojen rakentamiseen, ja ruokaakin +he saivat vain vaihtokaupalla Jamaikan ystävällisiltä alkuasukkailta. +Kaksi merimiestä lähti amiraalin pyynnöstä muutamien intiaanisoutajien +keralla 190 kilometrin päässä olevaan Españolaan, kertomaan asiasta +Ovandolle. Uhkarohkea yritys onnistui sikäli, että miehet pääsivät +perille, mutta Ovando ei lähettänyt pyydettyä apua. + +Tukalassa asemassaan Kolumbus sairastui, miehet alkoivat mellastaa +saaressa ja suututtivat alkuasukkaat. Kolumbus pelastui +kuunpimennyksen avulla. Hän tiesi sen ennakolta Regiomontanuksen +»Ephemerideistä» ja lähetti intiaanipäällikkölle sanan, että Jumala on +suuttunut heihin ja päätti rangaista heitä, koska he näännyttivät +nälkään hänen valittunsa; vihansa merkiksi Jumala pimentäisi kuun. Kun +kuu pimeni Kolumbuksen ennustamalla hetkellä, kantoivat hätääntyneet +intiaanit Kolumbukselle ruokatarpeita, ja Kolumbus lupasi, että jos he +vastakin huolehtisivat haaksirikkoisten muonituksesta, niin Jumala +antaisi kuun paistaa. + +Kun kahdeksan kuukautta oli kulunut avunhakijain lähdöstä eikä +Ovandolta kuulunut apua, syntyi tyytymättömän miehistön keskuudessa +aseellinen kapina, jonka Bartolomé Kolumbus kukisti. Ja sitten--eräänä +huhtikuun päivänä 1504--näkyi merellä laiva, josta souti vene +haaksirikkoisten luo. Siinä tuotiin Ovandolta viinipullo, paisti +ja--kirje, ettei ollut joutilaita laivoja haaksirikkoisten +kuljettamiseen. + +Mutta Ovandon häpeällinen teko tuli Españolan siirtokunnassa tietoon, +ja siirtolaisten suuttumusta peläten Ovandon oli vihdoin kesäkuun +lopulla lähetettävä laiva noutamaan haaksirikkoisia, samaan aikaan +kuin avunhakijatkin olivat lopulta saaneet hankituksi aluksen samaan +tarkoitukseen. Nämä kaksi alusta luovivat kolme viikkoa kovassa +vastatuulessa, ennenkuin pääsivät Españolaan. Sieltä Kolumbus +kuukauden kuluttua lähti veljineen ja poikineen Espanjaan. + +Valtameren amiraali ja Intian varakuningas oli nyt köyhä mies, sillä +viimeiset varansa hän oli antanut merimiesten palkoiksi, joita +hallitus ei suostunut maksamaan. Hän saapui kotimaahan marraskuun 26. +päivänä. + +Kuningatar Isabella oli kuollut muutamia päiviä ennen Kolumbuksen +paluuta. Kuningas Ferdinand ei ollut koskaan ollut ihastunut +Kolumbukseen eikä tahtonut kuulla puhuttavan Españolan hallinnon +luovuttamisesta Fernando Kolumbukselle, niinkuin isä oli toivonut. +Siellä piti yliherruutta julma Ovando, toimeenpannen verilöylyjä +alkuasukkaiden keskuudessa, saadakseen heidät raatamaan kullan +hankkimiseksi Espanjalle. Ja kun hän oli hävittänyt sen saaren 800.000 +henkeä käsittävän väestön melkein sukupuuttoon, hän sai Espanjan +hallitukselta luvan hankkia lisää orjia Bahama-saarilta. + +Kolumbus oli käynyt kerran tapaamassa kuningas Ferdinandia, pyytäen +takaisin oikeuksiansa ja inhimillisempää kohtelua Españolan +alkuasukkaille. Hänen esityksensä lykättiin neuvoston +tutkittavaksi--ja neuvosto ei pitänyt kiirettä. Suuri viikatemies +korjasi Kristoffer Kolumbuksen Valladolidissa toukokuun 20. päivänä +1506, ennenkuin kuninkaan neuvosto oli ehtinyt käsitellä Kolumbuksen +asiaa. Seitsemän vuotta myöhemmin ruumis siirrettiin Sevillaan, ja +saman vuosisadan puolimaissa hänen rakkaaseen Españolaansa. Kun San +Domingo 1705 joutui Ranskalle, Kolumbuksen ruumis vietiin Havannaan, +ja kun Espanjan oli luovutettava Kuubakin Yhdysvalloille 1898, se +palasi valtameren yli Sevillaan. + + * * * * * + +Kaikissa vaiheissaan Kolumbus siten näkyy olleen kovan onnen mies, +mutta erinomaisen itsepintainen. Hänen omista kertomuksistaan selviää, +että hän ei ollut luonnontieteilijä, eipä edes sanottavasti +luonnontutkijakaan. Valittaahan hän päiväkirjassaan itsekin sitä, +ettei hän tunne kasveja--sivumennen sanoen muuten piirre, joka puhuu +hänen puolestaan, koska se todistaa, ettei Kolumbus ainakaan ollut +tyhmä, sillä sellaisethan tavallisesti eivät tunnusta +tietämättömyyttään. + +Meikäläisen käsityksen mukaan Kolumbus ei myöskään ollut erikoisen +loistava kynämies. Hänen päiväkirjansa ei ole kirjallisesti lennokas +loistotuote, vaan pikemminkin kuivakiskoinen kirjaanpano, josta +kuitenkin selvästi ilmenevät ne päämäärät, joita Kolumbuksella oli, +samoinkuin hänen matkansa vaikuttimet. + +Näemme, että löytöretki oli pyrkimys saada matka kaukaisille itämaille +lyhenemään ja ennenkaikkea käyttäen siihen laivoja, joilla kuljetus +oli helpompaa kuin työläillä kamelikaravaaneilla mitattomien +taipaleiden poikki. Selvästi käy ilmi myöskin, mitä tavaroita Kolumbus +haaveili löytävänsä. Marco Polon teos, johon hän näyttää tutustuneen +joko suoraan taikka välillisesti, kuvaili--vaikka Polo ei ollut +koskaan käynytkään Japanissa--Cipangun äärettömiä kulta-aarteita perin +tenhoavasti. + +Mitkä olivat Kolumbukset omakohtaiset moraaliset vaikuttimet? Hän ei +tietenkään ollut isänmaallinen espanjalainen, sillä hänhän oli +tyrkyttänyt aatettaan Portugaliin ja oli valmis kaupittelemaan sitä +Ranskaan. Hän ei ollut selvä ristiretkeläinenkään, jollaiset paloivat +halusta voittaa sieluja Kristukselle. Hän ei ollut epäitsekäs +tiedemies, tarkoituksenaan pelkkä asiain toteaminen. Myöskään hän ei +ollut kiihkeä kullanetsijä; rikkaus oli hänelle vain välikappale +tavoitteeseen pääsemiseksi. Mutta hän janosi valtaa--tai ehkä +paremminkin sanoen vallan ulkonaisia merkkejä, arvonimiä, +kultakannuksia, vaakunaa, valtameren amiraalin perinnöllistä arvoa, +Intian varakuninkuutta ja kenraalikuvernöörin nimeä. Hän on--vielä +selvemmin kuin Napoleon--_megalomania incarnate_. Hänen ihanteensa oli +ilmeisesti kuninkaallinen kulkue: »elävä purppuran, silkin ja brokadin +massa, missä hopea ja kulta välkehtivät, arvokkaasti etenemässä +andalusialaisten ja arabialaisten ratsujen arvokkaassa +kavionkapseessa, lippujen ja viirien metsä, jonka yllä uljaasti kohosi +kultainen risti ja Kastilian kuninkaallinen lippu.» Suurenmoiset +kulkueet ovat tehonneet ihmisiin aikojen alusta ja ovat omansa +läkähdyttämään vielä nykypäiväisenkin radioselostajan. + + * * * * * + +Löytöretkien teko ei ollut lähimmäisenrakkaudesta johtuvaa +yritteliäisyyttä enempää Kolumbuksella kuin kenelläkään muullakaan. +Hallitukset eivät niitä kannattaneet myöskään siitä syystä, että olisi +edistetty tieteiden kehittymistä, vaan päämäärät olivat paljon +läheisempiä ja selvempiä; valtion kassan rikastuttamisen toivossa +niitä tehtiin. Aina myöskin tarvittiin hallitsijan lupa löytöretkille +lähdettäessä, koska yksityinen yritteliäisyys sillä alalla oli +kiellettyä. Tämä selittänee sen, miksi Kolumbus kiusasi kahden +valtakunnan kuninkaita tuumitteluillaan, kunnes vihdoin kuningatar +Isabellasta sai itselleen tukijan. + +Eräässä mielessä Kolumbuksen suorittama uuden maailman löytö ei +vastannut toiveita. Hän ei ollut tuonut mukanaan niin paljon kultaa +kuin portugalilaiset olivat löytäneet Guineasta, ja epäsuotuisat säät +tuhosivat matkoilla paljon aluksia. Myöskään ei osattu käyttää hyväksi +löydettyjä alueita asianmukaiseen siirtolaisasutukseen, joten silläkin +alalla koettiin vastoinkäymisiä enemmän kuin uusista maista katsottiin +olevan hyötyä. + +Mutta koska Kolumbus oli tuonut mukanaan jonkun määrän kultaa, levisi +tieto uuden maailman rikkaudesta Eurooppaan, ja seitsemän vuoden +aikana 1497--1504 kävi ainakin seitsemän retkikuntaa Kolumbuksen +lisäksi Atlantin tuolla puolen. Niihin retkiin osallistui myöskin +Amerigo Vespucci, josta Amerikka sittemmin sai nimensä, mutta vasta +1512, kuusi vuotta Kolumbuksen kuoleman jälkeen, osattiin sanoa, että +Kolumbuksen löytämä maa ei ollutkaan Intia, vaan tykkänään uusi +maanosa. + + * * * * * + +Kolumbuksen löytöretken arvosta ei kiistelty vain hänen eläessään, +vaan myös hänen kuolemansa jälkeen. Kiitollista apua parjaukseen +saatiin erään oikeusjutun asiakirjoista. Kolumbuksen kuoltua Martin +Alonzo Pinzonin, _Pintan_ kapteenin, poika nosti kanteen Kolumbuksen +testamentista, joka ilmeisesti oli laadittu ennenkuin hän tiesi +olevansa lopullisesti rutiköyhä mies--hänhän odotti toivehikkaasti +kuningas Ferdinandin neuvoston ratkaisua. Oikeusjutun aikana +vastapuoli tietenkin koetti halventaa Kolumbusta, ja niitä lausuntoja +on vielä tälläkin vuosisadalla käytetty, kun on tahdottu väheksyä +Kolumbuksen retkien merkitystä. + +Varsinkin niissä maissa, joista ei ratkaisevasti osallistuttu suuriin +löytöretkiin, mutta joissa kyllä on osattu hyötyä niiden tuloksista, +semminkin Ranskassa ja Saksassa, pidetään Kolumbuksen tekoja +verrattain merkityksettöminä. Tosin ei suorastaan kielletä, että +Kolumbus suoritti löytöretken, mutta eräässäkin sivistyshistoriassa +mainitaan Amerikan löydön olleen »ilmassa», ja että jos Kolumbus ei +olisi sitä tehnyt, sen olisi tehnyt joku muu aivan samoihin aikoihin. + +Edellä selostamastamme Kolumbuksen elämäkerrasta käy selvästi ilmi, +kuinka »ilmassa» se oli. Kolumbus kiusasi kahden valtakunnan +kuninkaita esityksillään, ja kuusi vuotta hän ahdisti Espanjan hovia, +ennenkuin hänelle myönnettiin oikeus lähteä haluamalleen +purjehdusretkelle ja annettiin se tuki, mitä valtio voi saada Paloksen +satamakaupungin rankaisemisesta. Portugalin kuningas ei ollut ottanut +Kolumbuksen esityksiä kuuleviin korviinsakaan, ja kahden maan +tiedemiehet pitivät matkaa hullun yrityksenä. + +Sitten, kun Kolumbus tosiaan oli matkallaan löytänyt maan, kierteli +siellä kyllä sangen vilkkaasti retkikuntia, mutta sen ei välttämättä +tarvitse todistaa, että niitä olisi siellä kuljeskellut, jos Kolumbus +ei olisi löytänyt matkallaan maata taikka jos Kolumbus ei olisi +matkaansa tehnytkään. + +Mutta vaikka ei olisi ollut näinkään; vaikka tosiaankin monet muut +olisivat olleet valmistuneita samanlaiselle löytöretkelle, pysyy +kieltämättömänä tosiasiana, että löytöretken suoritti Kolumbus monien +vaivojen ja vastuksien koettelemana ja että hänen tukenaan oli +Espanjan kuningaspari, nimenomaan Kastilian Isabella, kun Portugalin +kuningas puolestaan oli asettunut retkeen nähden torjuvalle kannalle. + +Jos Kolumbus oli niin tietämätön kuin hänen vastustajansa väittävät ja +niin perin tyhmä kuin heidän tahollaan sanotaan, sitä ihailevammin +täytyy suhtautua hänen loputtomaan sisuunsa--sehän vie miehen vaikka +läpi harmaan kiven, kuten suomalaisessa sananparressa väitetään. + +Erimielisyys Kolumbuksen arvosta ja merkityksestä on kuitenkin +tässäkin mielessä rajoitettava pelkästään vanhaa manteretta +koskevaksi. Riitainen Eurooppa on tällaisestakin asiasta löytänyt eri +puolia väittelyn kohteiksi, mutta Atlantin tuolla puolen sensijaan +tunnutaan Kolumbukselle annettavan jakamaton arvo. Joka ainoa +pääkaupunki Kap Hornista pohjoiseen napapiiriin asti voi esittää yhden +tai useampia Kolumbuksen muistopatsaita. Kaikissa Etelä-Amerikan +maissa on ainakin yksi kaupunki saanut hänestä nimensä, ja yksi +valtiokin on ottanut nimekseen Colombia. + +Pohjois-Amerikassa Kanada on pysynyt ainakin sanotussa muodossa +viileänä Amerikan löytäjän muistolle, mutta Yhdysvalloissa sensijaan +on neljänkymmenenkahdeksan valtion joukossa tuskin ainoatakaan, jossa +ei olisi joko kaupunkia tai piirikuntaa--tai +molempia--löytöretkeilijän mukaan nimitettynä. Columbus, Columbia, +Columbiana, Colon ovat usein kertautuvia nimiä Yhdysvaltain kartassa, +ja monin muin muodoin ensimmäisen Amerikan-kävijän nimi toistuu +yleisessä nimistössä. Kolumbuksen päivä, lokakuun kahdestoista, on +omaksuttu juhlapäiväksi. Hauskana piirteenä mainittakoon, että muuan +yksityinen yhtiö teetti Amerikan löydön 400-vuotisjuhliin 1893 +hopeaisen patsaan, jonka muovasi ranskalainen kuvanveistäjä Bartholdi, +ja se oli suurin patsas, mitä koskaan on hopeasta valettu. +Alkuperäinen hopeapatsas käytettiin sittemmin kyllä toisiin +tarkoituksiin, kun patsas oli uudestaan valettu pronssista. + +Teokseemme liittyvässä kuvassa esitettyä Paul Bartlettin patsasta +pidetään yhtenä parhaimmista Kolumbuksen kuvista, joita on olemassa. +Sillä on kunniapaikka Washingtonin kansalliskirjaston pyörösalissa, +missä on esillä Yhdysvaltain parhaiden taiteilijoiden edustavimpia +töitä. Kasvonpiirteet siinä ovat, kuten muissakin »näköisyyteen» +pyrkivissä patsaissa, Genuassa olevasta Kolumbuksen patsaasta +peräisin. Kuten näemme, ne poikkeavat toisessa vanhassa kuvassa, +firenzeläisessä maalauksessa, esitetyistä. + + * * * * * + +Kolumbuksen väheksyjät mielellään käyttävät muita lähteitä kuin +Kolumbuksen omia kertomuksia; mutta samoin myöskin hänen kannattajansa +näkyvät ottavan tietoja muualta kuin hänen omasta päiväkirjastaan. +Siten niin Kolumbuksen moite kuin kiitoskin on saatu syntymään +sivullisista tiedoista. Niinpä ne, jotka väheksyvät Kolumbusta +löytöretkeilijänä ja merimiehenä, kuitenkin ovat valmiit esimerkiksi +myöntämään, että hän ensimmäisenä huomasi kompassin poikkeaman +pohjoissuunnasta. + +Tämä on sentään erehdys. Ensinnäkään kukaan ei ole ottanut vaivakseen +laskea, poikkesiko kompassi Kolumbuksen retken aikana +pohjoissuunnasta, mihin päin ja kuinka paljon; poikkeamahan vaihtelee +ja on joskus olematon. + +Kuten päiväkirjasta näemme, Kolumbus päinvastoin on sitä mieltä, että +kompassi ei näytä väärin. Sensijaan hän huomasi erään seikan, jota +siihen aikaan ei uskottu, nimittäin että Pohjantähti ei pysy +paikallaan, vaan »kiertää», kuten muutkin tähdet, taivaanlakea. + +Se oli myöskin kyllä tärkeä havainto merenkulkualalla, mutta tykkänään +toista kuin kompassineulan poikkeaman huomaaminen. + + * * * * * + +Kolumbuksen omakätistä päiväkirjaa ei ole enää olemassa. Arvatenkin se +aikanaan joutui kulumaan ylhäisten lukijain käsissä. Se kyllä saattoi +kuulua siihen kahdentoistatuhanen niteen kirjastoon, jonka Fernando +Kolumbus lahjoitti Sevillan yliopistolle, mutta kun kaksi kolmannesta +siitä määrästä on hävinnyt, on Kolumbuksen päiväkirja mahdollisesti +ollut hukkaan joutuneiden joukossa. + +Fray _Bartolomé de las Casas_ jäljensi Kolumbuksen päiväkirjan +itselleen. Tämä hengenmies (1474--1566) joutui kosketuksiin +Kolumbuksen retkien kanssa jo nuorena, sillä hänen isänsä oli mukana +Kolumbuksen toisella retkellä. Tätä piispaa sanotaan Länsi-Intian +apostoliksi, ja hän esiintyi tarmokkaasti intiaanien puolesta +teoksessaan _Historia General de las Indias occidentales_. Tuloksena +hänen taistelustaan oli, että Länsi-Intiaan ryhdyttiin kuljettamaan +neekeriorjia, joiden arveltiin olevan soveliaampaa työvoimaa kuin +intiaanit. Neekeriorjuuden historia on loistoesimerkki siitä, kuinka +hyvistä ja jaloista vaikuttimista lähtenyt aate voi ihmisten +toteuttamana muuttua mitä verisimmäksi vääryydeksi ja inhoittavimmaksi +epäinhimillisyydeksi. + +Las Casas on lyhennellyt Kolumbuksen päiväkirjan alkupuolta, jossa +ilmeisesti on ollut vain mainintoja säästä ja kuljetusta matkasta. +Tämän vuoksi nyt perästäpäinkään ei voida määritellä, kuinka lähelle +Bermudaa Kolumbus esimerkiksi oli osunut matkallaan. Las Casas näyttää +sensijaan uskollisesti ottaneen mukaan kaiken sen, mikä koskee +varsinaisia tapahtumia niin merellä kuin maalla, ja sehän lienee +pääasia; onpa hän pitkiä taipaleita jäljentänyt suorastaan Kolumbuksen +omin sanoin. + +Kului sentään yli kaksisataa vuotta Las Casasin kuolemasta, ennenkuin +Kolumbuksen päiväkirja painettiin espanjalaisen meriupseeri don +Navarreten toimesta vuonna 1791. Se tapahtui aikoihin, jolloin +Kolumbuksen retkeä suuresti ihailtiin, ja osui Kolumbuksen ensimmäisen +retken 300-vuotismuistoksi. + + * * * * * + +Suomennoksessa on pyritty noudattamaan alkutekstiä kuivakiskoisuudesta +huolimatta; niissä paikoissa, missä käännöksen ja alkutekstin välille +voi syntyä tulkintaeroavaisuuksia, on espanjalainen sanonta ilmaistu +sulkumerkeissä. + +Koska Kolumbus koko ajan uskoi olevansa tekemisissä intialaisten +kanssa, ei myöskään käännöksessä ole käytetty intiaanien nykyistä +suomalaista rotunimitystä, vaan puhutaan intialaisista, kuten +Kolumbuskin teki. + +Kirjan loppuun on lisätty joitakin huomautuksia Kolumbuksen tekstin +johdosta. + + _Suomentaja._ + + + * * * * * + + + + + +KOLUMBUKSEN ENSIMMÄISEN AMERIKAN-MATKAN PÄIVÄKIRJA + + + _Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen_ + +»Sittenkun kaikkeinkorkeimmat, kaikkeinkristillisimmät, +kunnianarvoisimmat ja suurivaltaisimmat hallitsijani, Espanjan ja +merensaarten kuningas ja kuningatar, armollisimmat valtiaamme, tänä +vuonna 1492, päätettyänne ja lopetettuanne sodan Euroopassa +hallitsevia maureja vastaan suuressa Granadan kaupungissa, missä minä +tammikuun toisena päivänä näin Teidän Korkeuksienne kuninkaallisen +lipun asevoimin kohotettavan Alhambran, sanotun kaupungin +linnoituksen, torneihin, ja maurien kuninkaan tulevan kaupungin portin +edustalle ja suutelevan Teidän Korkeuksienne ja prinssin (infantti don +Juanin), minun herrani, kuninkaallista kättä, sittenkun nyt, sanon, +vielä samassa kuussa, niiden tietojen perusteella, mitä minä annoin +Teidän Korkeuksillenne Intian maista ja eräästä hallitsijasta, jota +sanotaan suurkaaniksi, meidän kielellämme kuninkaiden kuninkaaksi, +samoinkuin siitä, että hän ja hänen edeltäjänsä olivat yhä uudestaan +lähettäneet Roomaan pyyntöjä saada itselleen pyhän uskomme opettajia, +jotka pystyisivät heitä opettamaan, ja että pyhä isä ei niitä heille +koskaan lähettänyt,[1] ja että niin lukuisat kansat joutuvat +kadotukseen epäjumalain uskossa ja omaksumalla harhaoppeja, Teidän +Korkeutenne kristillis-katolilaisina hallitsijoina ja pyhän uskon +ystävinä ja sen suosijoina ja Muhammedin harhaopin sekä kaiken +epäjumalallisuuden ja kerettiläisyyden vihollisina olette ajatellut +lähettää minut, Cristobal Colónin, sanottuihin Intian maihin, käymään +noiden hallitsijoiden ja kansojen luona tutkiakseni noita paikkoja +sekä tapoja, millä ne voitaisiin käännyttää pyhään uskoomme, ja olette +käskeneet, että minä en kulkisi itämaihin niinkuin on ollut +tavanomaista, vaan valitsisin läntisen tien, josta tähän päivään +saakka ei tiedetä, että kukaan olisi kulkenut sitä.[2] Myös ovat +Teidän Korkeutenne, ajettuaan kaikki juutalaiset pois +kuningaskunnistanne ja kaikista alusmaistanne, samassa tammikuussa +antaneet minulle tehtäväksi lähteä matkalle sanottuihin Intian maihin +tarpeeksi isolla laivastolla; samalla olette osoittaneet minulle +suuren suosion, olette aateloineet minut, niin että minä +vastaisuudessa voin kirjoittaa nimeni eteen _don_, ja samalla +nimittäneet minut valtameren suuramiraaliksi sekä kaikkien niiden +saarten ja manteren, mitä löydän ja valloitan ja jotka tästedes +maailmanmerestä löydetään ja valloitetaan, varakuninkaaksi ja +elinikäiseksi kuvernööriksi; ja että vanhin poikani seuraa minua ja +niin aste asteelta kaikkina tulevina aikoina. Ja matkustin minä +Granadan kaupungista saman vuoden 1492 toukokuun kahdentenatoista +päivänä, lauantaina, ja saavuin Palosin kaupunkiin, joka on +merisatama, missä varustin kolme sellaiseen yritykseen soveliasta +alusta (_navios_), ja lähdin siitä kaupungista, hyvin varustautuneena +sangen runsailla elintarvikkeilla ja hyvin suurella miehistöllä, +elokuun kolmantena päivänä tänä samana vuonna, perjantaina, puoli +tuntia ennen auringonnousua, suunnaten matkani Teidän Korkeuksillenne +kuuluville Kanarian saarille, jotka ovat mainitussa valtameressä, +lähteäkseni sieltä edelleen ja purjehtiakseni niin kauan, kunnes +saapuisin Intiaan viedäkseni Teidän Korkeuksienne sanoman sikäläisille +hallitsijoille ja täyttääkseni sen, mitä olette antaneet tehtäväkseni. +Ja sentähden aion koko matkan päivä päivältä kirjoittaa kaiken mitä +teen, näen ja koen, kuten jäljempänä ilmenee. Paitsi sitä, +armollisimmat valtiaani, että kirjoitan joka yö, mitä edellisenä +päivänä on tapahtunut, ja joka päivä, kuinka kauas olemme yöllä +purjehtineet, olen aikonut piirtää uuden merikartan, johon sisältyy +koko meri ja valtameren kaikki maat, kukin sijaintinsa ja +ilmansuuntansa mukaan (_debacho su viento_); myös liitän siihen +kirjan, jossa esitän kaiken luonnon mukaan maalattuna päiväntasaajasta +lähtien (pohjoisten) leveysasteiden mukaan ja läntisiä pituusasteita +seuraten. Ja ennenkaikkea paljon riippuu siitä, että unohdan +nukkumisen ja suuresti omistaudun purjehtimiseen, niin että kaikki +sujuisi hyvin, mistä koituu suuri työ.» + + * * * * * + + + +PERJANTAINA ELOKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Lähdimme perjantaina elokuun 3. päivänä 1492 Barre de Saltesista kello +8 ja kuljimme auringonlaskuun saakka, navakan tuulen vieminä etelään +päin, 60 penikulmaa, yhtä paljon kuin 15 meripenikulmaa[3]. Ohjasimme +sen jälkeen EL, sitten E1/4L, joka oli suunta Kanarian saarille. + + + +MAANANTAINA ELOKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Martin Alonzo Pinzonin komentaman karaveli _Pintan_ peräsin särkyi. +Uskottiin, tai ainakin oletettiin, että tämä onnettomuus oli pantava +erään Gomes Rasconin tilille. Hänen piti tehdä se karavelin omistajan, +Cristoval Quinteron, yllytyksestä, jota ei ensinkään haluttanut +seurata mukana matkalle. Amiraali joutui sen kautta vaikeaan asemaan, +koska hän ei voinut mennä sanotun karavelin avuksi joutumatta itse +vaaraan. Hänen huoltansa lievitti kuitenkin se ajatus, että Martin +Alonzo Pinzon oli rohkea ja kekseliäs mies; päivän aikana kuljettiin +29 meripenikulmaa. + + + +KESKIVIIKKONA ELOKUUN 8. PÄIVÄNÄ + +Kolmen karavelin päälliköt olivat erimielisiä kysymyksestä, missä +suunnassa Kanarian saaret olivat; amiraalin mielipide oli oikea. Hän +halusi jättää karaveli _Pintan_ suurimmalle saarelle (Teneriffalle), +koska sen peräsin oli pahoin rikki ja alus vuoti. Hän olisi mielellään +ottanut sen tilalle toisen karavelin, jos sellainen olisi tavattu; +mutta tänä päivänä sitä ei saatu toimeksi. + + + +TORSTAINA ELOKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Amiraali pääsi Gomeran saarelle vasta sunnuntaiyönä, ja Martin Alonzo +jäi hänen käskystään Teneriffan rantaan, koska hän ei voinut purjehtia +kauemmaksi. Myöskin amiraali lähti sittemmin Teneriffalle. Amiraalin, +Martin Alonzon ja muiden ankaralla uurastuksella ja vaivannäöllä +onnistuttiin _Pinta_ saamaan jälleen kuntoon. Kaikki kolme alusta +purjehtivat täältä Gomeraan. Teneriffan saaren vuoristojonossa (_de la +Sierrá_), joka kohoaa harvinaisen korkealle, havaittiin voimakas +tulenpurkaus. _Pintalle_, jolla oli kolmikulmaiset purjeet, annettiin +täydelliset purjeet, ja sunnuntaina syyskuun 2. päivänä purjehdittiin +sen kera Gomeraan. Amiraali kertoi, että eräät arvossapidetyt +espanjalaiset, Ferro-saaren asukkaat, jotka olivat Gomerassa _Ines +Perazalla_, vakuuttivat joka vuosi nähneensä Kanarian länsipuolella +maata; myös muut Gomeran asukkaat vakuuttivat sen valaehtoisesti. +Tämän johdosta amiraali kertoi muistavansa, että kun hän vuonna 1484 +oli Portugalissa, niin eräät Madeiran saaren asukkaat olivat tulleet +kuninkaalta pyytämään karavelia lähteäkseen erääseen maahan, jonka he +siltä saarelta käsin olivat kaikkina vuosina nähneet samassa +suunnassa. Amiraali lisäsi tähän muistavansa, että Azoreilta +kerrottiin samaa asiaa ja että kaikissa näissä kertomuksissa suunta, +merkit ja suuruus olivat yhdenmukaisia. Syyskuun 6. päivänä amiraali +lähti kolmella karavelillaan jatkamaan purjehdusta Gomerasta. + + + +TORSTAINA SYYSKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti tänä päivänä hyvään aikaan Gomeran satamasta; eräältä +Ferro-saarelta kotoisin olevalta karavelilta hän sai tiedon, että +kolme portugalilaista karavelia oli siellä väijymässä häntä +kaapatakseen hänet. Tämä johtui varmasti kateudesta, joka oli saanut +valtaansa Portugalin kuninkaan, kun hän, näki amiraalin ryhtyneen +espanjalaisten palvelukseen. Osuttiin tyveneen; aamulla oltiin Gomeran +ja Teneriffan välillä. + + + +SUNNUNTAINA SYYSKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Amiraali purjehti tänään yhdeksäntoista meripenikulmaa, mutta päätti +lokikirjaan kirjoittaa vähemmän kuin oli purjehtinut, jotta miehistö +ei, matkan venyessä pitkäksi, ryhtyisi hangoittelemaan vastaan ja +menettäisi rohkeuttaan. Yöllä hän purjehti kolmekymmentä +meripenikulmaa. Matruusit purjehtivat huonosti, poiketen neljänneksen +luoteisesta suunnasta, jonka takia amiraali ojensi heitä useaan +kertaan. + + + +TIISTAINA SYYSKUUN 11. PÄIVÄNÄ + +Tänään purjehdimme omaan suuntaamme, joka oli läntinen, kulkien +kaksikymmentä meripenikulmaa, ja näimme suuren kappaleen 120-tonnisen +aluksen mastopuusta, mutta emme sitä tavoittaneet. Yöllä kuljimme +vielä lähes kaksikymmentä meripenikulmaa, mutta edellä kerrotusta +syystä amiraali kirjoitti niistä vain kuusitoista laivan kirjaan. + + + +TORSTAINA SYYSKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Tänään kuljimme suuntaamme kolmekymmentäkolme meripenikulmaa; amiraali +merkitsi kirjaan kolme tai neljä vähemmän. Virrat olivat vastaisia. +Yön tullessa magneettineulat kääntyivät luoteeseen päin +(_norvesteaban_) ja aamulla ne kääntyivät vielä enemmän luoteeseen. + + + +PERJANTAINA SYYSKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +_Niñan_ miehistö sanoi nähneensä meripääskyn[4] ja kaislapyrstön eli +valkoisen västäräkin[5] (_phaëton aethereus_), mitkä lintulajit eivät +etäänny kauemmaksi kuin kaksikymmentäviisi meripenikulmaa maalta. + + + +SUNNUNTAINA SYYSKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Purjehdittiin läntiseen suuntaan ja kuljettiin kolmekymmentäyhdeksän +meripenikulmaa; amiraali kirjoitti kaksikymmentäkuusi. Tänään oli +hiukan sumua ja tihkusadetta (_iloriznó)._ Tänään ja seuraavina +päivinä ilma oli erikoisen lenseä; oli suuri ilo nauttia aamusta, ja +amiraali sanoi kaipaavansa vain satakieltä; sää muistutti niin paljon +Andalusian huhtikuuta. Täällä näimme ensimmäisen kerran +uiskentelemassa vihreitä ruohotukkoja, jotka olivat ihan äskettäin +irtaantuneet maasta, mikä kaikki pani uskomaan, että oltiin lähellä +jotakin saarta, mutta ei mannerta. Amiraali oli samaa mieltä ja lausui +perusteeksi: »Koska arvelen manteren olevan kauempana.» + + + +MAANANTAINA SYYSKUUN 17. PÄIVÄNÄ + +Purjehdimme läntiseen suuntaamme ja kuljimme päivän ja yön aikana +viisikymmentä meripenikulmaa ja enemmän; vain neljäkymmentäseitsemän +kirjoitettiin. Virtaus oli tukenamme. Näimme vihreätä paljon ja näimme +sitä usein, ne olivat vuoriruohoja ja tulivat lännestä päin. Miehistö +otaksui maan olevan lähettyvillä. Luotsit ohjasivat pohjoiseen päin ja +panivat merkille, että magneettineulat näyttivät suuren neljänneksen +luoteeseen. Ruorimiehet pelkäsivät ja aprikoivat eivätkä sanoneet +mitään; miksi? Kun amiraali huomasi sen, hän käski heitä aamulla +varhain huomioimaan pohjoisen[6] uudestaan, ja he havaitsivat neulojen +olevan hyviä. + +Tämän ilmiön syynä oli amiraalin selityksen mukaan se, että +Pohjantähti liikkui, kun taas neulat pysyivät alallaan. Tänä +maanantaina nähtiin paljon ruohoja, näöltään vesikasveja. Niistä +löydettiin elävä rapu, jonka amiraali pani talteen ja sanoi, että +sellaiset eläimet olivat varma maan merkki, koska sellaiset eivät +koskaan etääntyneet maasta kauemmas kuin kahdeksankymmenen +meripenikulman päähän. Meriveden huomasimme vähemmän suolaiseksi kuin +olimme havainneet Kanarian saarilta lähtömme jälkeen; ilma tuli yhä +leudommaksi. Kaikki olivat hyvin iloisia, ja alukset koettivat kukin +purjehtia nopeammin kuin toiset nähdäkseen maan ensimmäisenä. Paljon +tonnikaloja ui ympärillä; _Niñan_ matruusit tappoivat niistä yhden. +Amiraali sanoi: »Nämä ovat lännen tiedonantajia; senvuoksi toivon +Jumalalta Kaikkeinkorkeimmalta, jonka kädessä kaikkinainen voitto on, +että hän hyvin pian suo meille maan.» Tänä aamuna hän näki valkoisen +linnun, jonka nimi on kaislapyrstö ja jonka tapana ei ole nukkua +merellä. + + + +TIISTAINA SYYSKUUN 18. PÄIVÄNÄ + +Kuljettiin päivällä ja yöllä ja edettiin enemmän kuin +viisikymmentäviisi meripenikulmaa, mutta kuitenkin merkittiin kirjaan +vain neljäkymmentäkahdeksan. Meri oli niin tyven kuin Guadalquivir +Sevillan kohdalla. Tänä päivänä Martin Alonzo _Pintallaan_, joka on +pikapurjehtija, ei enää pysytellyt perässä, huusi amiraalille +karaveliltaan nähneensä suuren parven lintuja menossa länttä kohti ja +toivoi vielä tänä yönä näkevänsä maata. Pohjoiseen ilmaantui synkkä +pimeys; merkki siitä, että se oli manteren yläpuolella. + + + +KESKIVIIKKONA SYYSKUUN 19. PÄIVÄNÄ + +Jatkettiin matkaa samaan suuntaan ja purjehdittiin päivän ja yön +aikana ainoastaan kaksikymmentäviisi meripenikulmaa, kun oli tullut +tyven; kirjaan merkittiin kaksikymmentä kaksi. Tänä päivänä kello +kymmenen aikaan lensi laivalle pelikaani (_alcatraz_), ja illalla +nähtiin toinen. Näiden lintujen tapana ei ole etääntyä kauemmas kuin +kahdenkymmenen meripenikulman päähän maasta. Nousi sumua ilman tuulta, +joka on varma maan läheisyyden merkki. Amiraali ei halunnut viivytellä +purjehtimalla sivutuuleen vakuuttautuakseen maan läheisyydestä. Vaikka +hän olikin varma siitä, että sekä pohjoisessa että etelässä oli +sivuilla saaria, kuten todella olikin, hän pysytteli kuitenkin niiden +välissä, koska hän halusi mennä suorinta tietä Intiaan. »Sää on +edullinen; jos Jumala suo, näemme kaiken muun kotimatkallamme»; nämä +olivat hänen omat sanansa. Luotsit laskivat matkan; _Niñalla_ +laskettiin 440 meripenikulmaa Kanarian saarilta, _Pintalla_ 420, mutta +amiraalilaivalla tasan 400. (Viimeksimainittu laskelma oli paikkansa +pitävä.) + + + +TORSTAINA SYYSKUUN 20. PÄIVÄNÄ + +Tänään purjehdittiin L1/4P ja edettiin ainoastaan 7 tai 8 +meripenikulmaa. Kaksi pelikaania, joita pian seurasi kolmas, tuli +amiraalilaivalle; se oli merkki läheisestä maasta. Näimme paljon +uiskentelevaa ruohoa, jota edellisenä päivänä ei ollut nähty; muuan +merimies sai käsin kiinni linnun, joka muistutti +valkovästäräkkiä.--Pari kolme pientä lintua lensi laulaen laivalle ja +ennen auringon nousemista jälleen pois. Tuli vieläkin yksi pelikaani +(aamulla) länsiluoteesta ja lensi lounaaseen; merkki siitä, että +länsiluoteessa oli maata, koska nämä linnut nukkuvat maalla ja +lentävät aamulla merelle etsimään ruokaansa. + + + +PERJANTAINA SYYSKUUN 21. PÄIVÄNÄ + +Melkein koko päivän tyventä; myöhemmin jonkun verran tuulta. Kuljimme +kolmetoista meripenikulmaa. Aamun sarastaessa näimme niin paljon uivaa +meriruohoa, että meri näytti siitä jähmettyneen (_cuajada_); se tuli +lännestä käsin. Meri oli tyven kuin joki, ilma maailman leudoin. +Näimme valaan; merkki siitä, että olimme maan läheisyydessä. + + + +LAUANTAINA SYYSKUUN 22. PÄIVÄNÄ + +Purjehdimme länsiluodetta kohden suuremmin tai pienemmin poikkeamin, +etenimme noin kolmekymmentä meripenikulmaa; meriruohoa emme enää +nähneet, mutta sensijaan myrskylintuja ja muita siivekkäitä. Amiraali +sanoi, että tämä vastatuuli tuli hänelle hyvin toivottuna, sillä +väkeni oli hyvin tyytymätöntä, koska he luulivat, ettei näillä merillä +ollut lainkaan tuulta, joka veisi heidät takaisin Espanjaan. + + + +SUNNUNTAINA SYYSKUUN 23. PÄIVÄNÄ + +Suuntanamme oli luode, ja purjehdimme kaksikymmentäkaksi +meripenikulmaa. Sepelkyyhkynen, pelikaani, västäräkki ja muita lintuja +nähtiin. Meriruohoa esiintyi jälleen runsaasti; siitä löydettiin +rapuja. Kun meri pysyi tyynenä ja sileänä, miehistö murisi (_murmuraba +la gente_) ja sanoi: »Kun näillä vesillä ei koskaan ole kovaa +aallokkoa, niin ei täällä ole tuultakaan, jolla pääsisi palaamaan +Espanjaan.» Heti kuitenkin meri alkoi liikehtiä ilman että nousi mitään +tuulta, mikä kummastutti kaikkia. Sen johdosta amiraali sanoi: »Tämä +merenkäynti tuli minulle oikeaan aikaan, eikä sellaista ole koskaan +sattunut muulloin kuin juutalaisten aikana, kun Egyptin faarao ahdisti +Moosesta, jolloin meri pelasti hänet vankeudesta.» + + + +MAANANTAINA SYYSKUUN 24. PÄIVÄNÄ + + + +TIISTAINA SYYSKUUN 25. PÄIVÄNÄ + +Aluksi oli kauan tyventä, sitten nousi tuuli. Purjehdimme läntiseen +suuntaan yöhön saakka. Amiraali keskusteli Martin Alonzo Pinzonin, +_Pintan_ kapteenin, kanssa kartasta, jonka hän oli tälle lähettänyt +hänen karavelilleen päivää aikaisemmin. Siihen karttaan amiraali oli +piirtänyt enemmän saaria kuin tässä meressä oli. Ja Martin Alonzo +sanoi niiden sijaitsevan näillä tienoilla, mihin amiraali vastasi, +että hänestäkin näytti siltä; syynä minkä tähden he eivät olleet +saaria löytäneet, olivat virtaukset, joiden tähden he yhtä mittaa +olivat ajautuneet luoteeseen päin, eivätkä he sitäpaitsi olleet +purjehtineet niin pitkää matkaa kuin luotsit sanoivat. Sitten amiraali +pyysi häntä lähettämään kartan takaisin, ja kun hän oli heittänyt sen +hänelle köydessä, otti amiraali sen eteensä ja ryhtyi luotsiensa ja +eräiden muiden laivaväkeen kuuluvien kanssa tekemään laskelmia.[7] +Auringon laskiessa Martin Alonzo nousi aluksensa peräosaan ja suuresti +riemuiten huusi amiraalille: »Hyviä uutisia! maata! maata!» Ja kun +amiraali kuuli hänen sanovan sen tosissaan, hän huusi hänelle, että +hänen pitäisi polvillaan kiittää Herraa, jolloin Martin Alonzo +miehistöineen lauloi: »Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa!» Samoin +teki amiraalin laivaväki, ja kaikki _Niñan_ miehet nousivat +mastopuihin ja köysistöön, ja kaikki vahvistivat, että se oli +maata.--Amiraali käski poiketa läntisestä kurssista ja kääntyä +lounaaseen, mistä maa oli näkynyt. Tänä päivänä edettiin neljä ja +puoli meripenikulmaa länteen päin ja yön aikana seitsemäntoista, mikä +teki yhteensä 21-1/2. Miehistölle ilmoitettiin vain kolmetoista, koska +amiraali aina sanoi purjehtivansa pienemmän matkan, jotta taival ei +heistä tuntuisi liian pitkältä. Meri oli hyvin tyven, niin että monet +merimiehet hyppäsivät uimaan. Näkyi paljon kultakaloja ja muita +kaloja. + + + +KESKIVIIKKONA SYYSKUUN 26. PÄIVÄNÄ + +Puoleenpäivään saakka purjehdittiin länteen; sitten suunnattiin +lounaaseen, kunnes vakuuttauduttiin siitä, että se, mitä oli pidetty +maana, oli ollut vain taivasta (pilvenlonkia). Edettiin +kolmekymmentäyksi meripenikulmaa; amiraali merkitsi vain +kaksikymmentäneljä. + + + +TORSTAINA SYYSKUUN 27. PÄIVÄNÄ + +Kaksikymmentäneljä meripenikulmaa läntiseen suuntaan. + + + +PERJANTAINA SYYSKUUN 28. PÄIVÄNÄ + +Tyventä; kuljettiin vain neljätoista meripenikulmaa länteen päin. + + + +LAUANTAINA SYYSKUUN 29. PÄIVÄNÄ + +Tyventä; kuljettiin kaksikymmentäneljä meripenikulmaa länttä kohti. +Nähtiin yksi lintu, jonka nimi on _rabiforcado_ (fregattilintu). Sillä +on ominaisuutena pakottaa pelikaani luovuttamaan saaliinsa (kaloja sen +kuvusta) pois; siten se syö, mitä pelikaanit jo ovat syöneet, ja elää +sillä tavoin. Fregattilintu on merilintu; kuitenkaan se ei koskaan +laskeudu mereen eikä etäänny kahtakymmentä penikulmaa kauemmas maasta. +Niitä on paljon Kap Verden saarilla. Sää oli leuto ja lenseä, ei +puuttunut muuta kuin satakielen laulua; meri oli tyven kuin virta. +Kolme eri kertaa ilmaantui kolme pelikaania ja yksi fregattilintu; +nähtiin paljon meriruohoa. + + + +SUNNUNTAINA SYYSKUUN 30. PÄIVÄNÄ + +Tyventä; neljätoista meripenikulmaa länteen. Laivalle tuli neljä +västäräkkiä, mikä on maan varma merkki, koska niin monta saman lajin +lintua yhdessä eivät lennä etäälle eivätkä ainakaan eksyksiin. +Magneettineulain poikkeama länteen päin suureni illalla; aamulla ne +osoittivat Pohjantähteen, mistä tuntuu ilmenevän, että se tähti tekee +kierroksensa kuten muutkin, ja magneetit näyttävät aina oikein. + + + +MAANANTAINA LOKAKUUN 1. PÄIVÄNÄ + +Kuljimme kaksikymmentäviisi meripenikulmaa länteen (miehistölle +ilmoitettiin kaksikymmentä) ja saimme tänään kovan rankkasateen. +Amiraalin luotsi puheli tänään peloissaan, että olimme Ferron saarelta +kulkeneet 568 meripenikulmaa; sen laskelman mukaan, jonka amiraali +esitti miehistölle, oli kuljettu 584; mutta sen luettelon mukaan, mitä +hän säilytti itseään varten, oli edetty 700 meripenikulmaa. + + + +TIISTAINA LOKAKUUN 2. PÄIVÄNÄ + +Etenimme kolmekymmentäyhdeksän meripenikulmaa läntiseen suuntaan; vain +kolmekymmentä ilmoitettiin. Meri pysyi yhä rauhallisena ja hyvänä: +»Jumala olkoon tuhannesti kiitetty!» virkkoi amiraali. Ruohoa +uiskenteli idästä länteen, mitä suuntaa sillä ei ollut ennen ollut. +Kaloja näkyi paljon; yksi pyydystettiin; näimme yhden valkoisen +linnun, merilokin, kuten näytti. + + + +KESKIVIIKKONA LOKAKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Tavanmukaiseen suuntaan kuljettiin neljäkymmentäseitsemän +meripenikulmaa. Näkyi myrskylintuja (_pardelas_) ja ruohoa, osaksi +hyvin vanhaa, osaksi hyvin nuorta, joka tuntui hedelmöivän. Amiraali +otaksui, että ne saaret, jotka oli piirretty hänen karttaansa, olivat +jo takanapäin; hän sanoi, ettei hän menneellä viikolla eikä näinä +päivinä, jolloin oli nähnyt näin paljon merkkejä maasta, ollut +tahtonut pitkittää matkaa luovimalla; tosin hänellä oli todistuksia +siitä, että näillä tienoilla oli tiettyjä saaria, mutta hän ei +halunnut tuhlata aikaa, koska hänen tarkoituksensa oli päästä Intiaan. +Jos hän viivyttelisi täällä, niin hän ei olisi kaiketikaan järjissään. + + + +TORSTAINA LOKAKUUN 4. PÄIVÄNÄ + +Kuljettiin tavanmukaiseen suuntaan kuusikymmentäkolme meripenikulmaa, +mutta vain neljäkymmentäkuusi tiedoitettiin. Enemmän kuin +neljäkymmentä myrskylintua lensi parvessa amiraalin laivalle ja kaksi +pelikaania; toisen niistä muuan karavelin poika tappoi kivenheitolla. +Fregattilintu ja joku muu valkea lintu, joka muistutti lokkia, tulivat +laivalle. + + + +PERJANTAINA LOKAKUUN 5. PÄIVÄNÄ + +Samaan suuntaan purjehdittiin viisikymmentäseitsemän meripenikulmaa, +kun tuuli yöllä hiukan helpotti; miehistölle ilmoitettiin vain +neljäkymmentäviisi. Meri oli tyven ja tasainen. »Jumalalle olkoon +ylistys ja kiitos!» sanoi amiraali. Ilma oli lenseä ja leuto, ei +ruohoja; paljon myrskylintuja, lentokaloja liiti paljon +amiraalilaivalle. + + + +LAUANTAINA LOKAKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Suuntana pidettiin edelleenkin _Vueste_ eli _Oueste_, mikä merkitsee +samaa (länsi), ja purjehdittiin neljäkymmentä meripenikulmaa; vain +kolmekymmentäkolme merkittiin. Martin Alonzo sanoi tänä yönä, että +olisi hyvä ohjata L1/4E. Amiraalista tuntui, että Martin Alonzo sanoi +tämän vain Cipangon saaren[8] takia, mutta hän oli sitä mieltä, että +jos he muuttaisivat suuntaa, he eivät niin pian pääsisi manterelle. + + + +SUNNUNTAINA LOKAKUUN 7. PÄIVÄNÄ + +Amiraali noudatti edelleenkin läntistä suuntaansa; edettiin +kaksikymmentäkolme meripenikulmaa. Tänään auringon noustessa karaveli +_Niña_, joka pikapurjehtijana oli toisten edellä (vaikkakin kaikki +kolme purjehtivat niin kovaa kuin pääsivät nähdäkseen ensiksi maan ja +voittaakseen siten sen palkinnon, jonka majesteetit olivat luvanneet +sille, joka ensin näkee maata), kohotti lipun mastopuuhun ja laukaisi +lombardan (laivakanuunan) merkiksi siitä, että he havaitsivat maata, +kuten amiraali oli käskenytkin. Samoin hän oli käskenyt, että auringon +nousun ja laskun aikaan molempien muiden laivojen tuli pysytellä hänen +läheisyydessään, koska näinä ajankohtina, missä usva sallii, +näkyväisyys on laajin. Mutta kun _Niñan_ miehistö iltaan mennessä ei +voinut näyttää kenellekään maata, jonka he luulivat nähneensä, ja kun +lisäksi paljon lintuja lensi pohjoisesta lounaaseen, mikä saattoi +otaksumaan, että ne lensivät yöpymään maihin taikka olivat lähestyvän +talven vuoksi, mikä näillä seuduin ei varmaankaan enää ollut kaukana, +muuttamassa sieltä pois, ja amiraalin tietämiin portugalilaiset saivat +kiittää enimpiä saarilöytöjään lintujen lennosta, hän suostui +luopumaan läntisestä kurssista ja ohjaamaan lounaiseen, päättäen +kulkea siihen suuntaan kaksi päivää. Tämä tapahtui tuntia ennen +auringonlaskua. + + + +MAANANTAINA LOKAKUUN 8. PÄIVÄNÄ + +Edettiin lounaiseen suuntaan yksitoista ja puoli tai kaksitoista +meripenikulmaa. Meri oli niin tyven kuin joki Sevillan kohdalla. +»Jumalalle ylistys ja kiitos!» sanoi amiraali, »ilmat ovat niin +leutoja kuin Sevillassa huhtikuussa; mikä nautinto onkaan niitä +hengittää, niin tuoksuvia ne ovat». Uiva ruoho oli hyvin tuoretta, +nähtiin paljon maalintuja, jotka lensivät etelään, ja pyydettiin +niistä yksi; myös variksia, sorsia ja yksi pelikaani. + + + +TIISTAINA LOKAKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Lounaiseen suuntaan kaksikymmentä ja puoli meripenikulmaa. Koko yön +kuultiin lintujen lentävän ohi. + + + +KESKIVIIKKONA LOKAKUUN 10. PÄIVÄNÄ + +Länsilounaiseen suuntaan viisikymmentäyhdeksän meripenikulmaa; vain +neljäkymmentä neljä merkittiin. Nyt miehistö ei enää halunnut jatkaa +matkaa; he valittivat tien pituutta, mutta amiraali rohkaisi heitä +niin paljon kuin voi, herättäen heissä edessäpäin olevan ison voiton +toiveita. Hän lisäsi, että oli ihan turhaa valitella, koska hän oli +vakaasti päättänyt purjehtia Intiaan ja jatkaisi matkaansa, kunnes hän +Herramme avulla olisi päässyt siihen maahan. + + + +TORSTAINA LOKAKUUN 11. PÄIVÄNÄ + +Purjehdittiin länsilounaiseen suuntaan. Aallokko kävi korkeampana kuin +koko matkan aikana. Amiraalilaivalta nähtiin myrskylintu ja +västäräkki. _Pintan_ miehistö näki putken, sauvan ja kepakon, joka +näytti olevan raudalla leikattu, vielä putken ja muuta ruohoa, jota +kasvaa maissa, sekä pienen laudan. _Niñan_ väki näki vielä muita maan +merkkejä, myös villiruusun oksan. Nämä merkit elähdyttivät kaikkien +mieltä, ja he iloitsivat. Auringonlaskuun saakka kuljettiin +kaksikymmentäseitsemän meripenikulmaa. + +Auringonlaskun jälkeen amiraali otti entisen läntisen suunnan; kahden +tunnin kuluttua puoliyöstä oli kuljettu kaksikymmentäkaksi penikulmaa. +Ja kun karaveli _Pinta_ oli nopea purjehtija ja kulki amiraalin +edellä, se havaitsi maan ensin ja antoi sovitun merkin. Sen maan näki +ensiksi merimies, jonka nimi oli Rodrigo de Triana. Kun amiraali +kymmenen aikaan illalla (edellisenä iltana) oli seisonut aluksensa +peräkastellilla, hän näki valon, mutta ei ollut asiasta kuitenkaan +niin varma, että olisi uskonut sen olevan maata; hän kuitenkin kutsui +Pedro Gutierrezin, kuninkaallisten jalkamattojen kaitsijan, ja sanoi +hänelle, että hän oli näkevinään valon, ja myöskin Gutierrez näki sen. +Amiraali kertoi siitä senjälkeen vielä segovialaiselle Rodrigo +Sanchezille, jonka tehtäväksi kuningas ja kuningatar olivat jättäneet +laivaston tilinpidon; hän ei kuitenkaan sitä nähnyt, kun hän ei +seisonut sellaisella kohdalla, mihin se näkyi. + +Amiraalin havainnon jälkeen se huomattiin vielä kaksi eri kertaa; se +oli kuin vahakynttilä, väliin korkeampana, väliin matalampana ja +tuntui vain harvoista olevan maan merkki. Amiraali oli kuitenkin +lujasti vakuuttunut, että he olivat maan läheisyydessä. Kun sitten +matruusit lausuivat _salven_ (rukouksen), minkä kukin joko lausui tai +lauloi, kuinka osasi, kerääntyen siihen toimitukseen yhteisesti, +amiraali pyysi ja kehoitti, että he pitäisivät keulakorokkeella hyvää +vartiota ja huolellisesti tähystäisivät maan suuntaan, ja lupasi +lahjoittaa sille, joka ensiksi näkisi maan, silkkisen ihokkaan +kuninkaan ja kuningattaren määräämän palkinnon lisäksi, joka oli +10.000 maravedin suuruinen vuotuisraha. + + + +PERJANTAINA LOKAKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +Kello kaksi puolen yön jälkeen maa ilmaantui näkyviin kahden +penikulman päässä. Kokosimme kaikki purjeet ja etenimme pelkällä +_treolla_ (iso nelikulmainen, reivitön purje) ja olimme piissä aina +päivän koittoon asti, jolloin tulimme eräälle Lucayn ryhmän[9] +saarelle, jota intialaiset omalla kielellään nimittivät Guanahaniksi. +Heti nähtiin ihan alastomia ihmisiä, ja amiraali lähti aseistetussa +veneessä yhdessä Martin Alonzo Pinzonin ja hänen veljensä Vincente +Yanesin, _Niñan_ kapteenin kanssa, maihin. Amiraali otti +kuninkaallisen viirin ja kumpikin kapteeni viirin, jossa oli vihreä +risti merkkinä ja kruunatut F toisella ja Y toisella puolen ristiä +(Ferdinand ja Isabella). Maissa he tapasivat vihreitä puita, paljon +vesistöjä ja erilaisia hedelmiä. Amiraali huudahti molemmille +kapteeneille sekä muille, jotka olivat tulleet maihin, Rodrigo de +Escovedolle, laivaston notaarille, ja segovialaiselle Rodrigo +Sanchezille: hän vaati heitä todistamaan, että hän heidän kaikkien +nähden otti saaren haltuunsa kuten nyt muodollisesti teki, kuninkaan +ja kuningattaren, heidän hallitsijainsa, nimessä oikeudellisen +todistusvoimaisesti kaikin muodoin, kuten kirjallisesti laadittuun +pöytäkirjaan merkittiin. Pian kerääntyi ympärille paljon saaren +alkuasukkaita. Seuraavat sanat ovat amiraalin omasta kädestä: + +»Jotta he säilyttäisivät ystävällisyyden kanssamme ja koska hyvin +tiesin, että tämä kansa paljon helpommin lempeydellä ja suostuttelulla +kuin väkivallalla kääntysi pyhään uskoomme, annoin joillekuille heistä +värikkäitä lakkeja, lasihelmiä, jotka he ripustivat kaulaansa, sekä +muita pikkuesineitä, joista he suuresti ilostuivat, ja meistä tuli +niin hyviä ystäviä, että se aivan ihmetytti. + +Sitten he uimalla tulivat veneille, joissa me olimme, toivat +papukaijoja, pumpulilankakeriä, heittokeihäitä (_azagayas_) ja paljon +muita tavaroita, vaihtaen niitä lasihelmiin ja tiukuihin, joita me +annoimme heille. Lopulta he ottivat mitä tahansa ja mielellään +antoivat kaiken, mitä heillä oli mukanaan. Mutta minusta näytti siltä, +että he olivat aivan köyhää kansaa. He olivat ihan alasti, kuten äiti +oli heidät synnyttänyt, myöskin naiset, näissä huomasin vain yhden +ainoan, joka vielä oli hyvin nuori. Miehet, jotka näin, olivat vielä +kaikki nuoruudeniässä eikä yksikään kolmeakymmentä vuotta vanhempi, +hyvin muodostuneita, kaunisvartaloisia ja sieväkasvoisia. Heidän +tukkansa oli melkein yhtä musta kuin hevosenhäntäjouhet; se oli lyhyt, +vain silmäkulmiin saakka, ja pieni osa oli vedetty taaksepäin, ja sen +he pitivät pitkänä ja koskaan leikkaamattomana. Jotkut heistä +maalaavat itsensä mustahkoiksi--heidän ihonvärinsä on samanlainen kuin +Kanariansaarten asukkaiden[10]--he eivät ole neekereitä eivätkä +valkoisia; eräät maalaavat itsensä valkoisiksi, toiset punaisiksi, +muut mikä milläkin värillä, mitä löytävät. Toiset maalaavat pelkästään +kasvonsa, jotkut koko ruumiinsa, muutamat vain silmänsä ja eräät +pelkän nenän. + +Heillä ei ole mitään aseita[11] eivätkä he niitä tunnekaan; sillä kun +näytin heille miekkaa, he tarttuivat siihen terästä ja leikkasivat +tietämättömyydessään itsensä. Rautaa heillä ei ole; heidän assegainsa +ovat pelkkiä raudattomia keppejä; joillakuilla on kärkenä kalanhammas +tai jokin muu. He ovat järjestään toinen niinkuin toinenkin hoikkia ja +pitkäkasvuisia (_de buena estatura de grandeza_), hyvärakenteisia, ja +heidän liikkeensä ovat hienoja. Huomasin joitakuita, joiden ruumis oli +arpien peittämä; kysyin heiltä eleillä, mitä ne olivat, ja he antoivat +minun ymmärtää, että heille tuli ympärillä olevilta saarilta miehiä, +jotka tahtoivat viedä heitä mukanaan ja että he puolustautuivat heitä +vastaan. Uskoin ja uskon vieläkin, että mannermaalta käydään täällä +sieppaamassa näitä ihmisiä vangeiksi. + +Heistä tulee varmasti hyviä palvelijoita, heillä on hyvät lahjat, +sillä huomasin, että he varsin pian lausuivat jäljessä kaikki, mitä +heille sanottiin edeltä, myöskin uskon, että heidät voisi helposti +kääntää kristinuskoon, koska he, kuten minusta näyttää, eivät kuulu +mihinkään uskontoon (_secta_). Jos Herramme sallii, otan täältä +lähtiessäni mukaani heitä kuusi Teidän Korkeudellenne, jotta he +oppisivat puhumaan. Tällä saarella en ole nähnyt minkäänlaista +eläintä, paitsi papukaijoja.» + + + +LAUANTAINA LOKAKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +»Päivä oli tuskin koittanut, kun näimme rannalla joukon näitä miehiä, +kaikki nuoria, kuten jo olen sanonut, hoikkia ja pitkiä; hyvin +kauniita ihmisiä. Heidän tukkansa ei ole kähärä, vaan suora kuin +hevosen harja. Otsa ja pää ovat heillä korkeammat kuin olen vielä +millään kansalla nähnyt, heidän silmänsä kauniit eivätkä vähääkään +pienet. Jalat ovat itsekullakin hyvärakenteiset; yhtään möhömahaa en +nähnyt heidän joukossaan. He tulivat laivalleni kanooteilla, jotka +olivat yhdestä puusta veistettyjä pitkiä veneitä, kaikki +täkäläisittäin hyvin taidokkaasti tehtyjä ja jotkut niin isoja, että +niissä istui neljäkymmentä tai neljäkymmentäviisi henkeä, toiset taas +pienempiä, ja joissakuissa vain yksi mies. He soutivat eräänlaisilla +leipälapioilla aivan ihmeteltävästi, ja kun kanootti meni kumoon, he +kaikki heittäytyivät uimasilleen, käänsivät sen jälleen pystyyn ja +ammensivat veden pois puukurpitsan kuorilla, joita sanottiin +kalabasseiksi. + +He toivat jälleen mukanaan papukaijoja, puuvillalankaa ja muuta +sellaista, mitä he vaihtoivat rihkamaan. Tein hyvin tarkkoja huomioita +ja yritin saada selville, olisiko saatavissa _kultaa_. Huomasin, että +jotkut käyttivät pientä kappaletta kellumassa nenään lävistetyssä +reiässä, ja merkeillä sain heiltä tietää, että jos kääntyisin etelään +tai purjehtisin heidän saarensa ympäri etelän puolelta, siellä olisi +kuningas, jolla oli sitä isoja astiallisia ja joka omisti sitä paljon. +Koetin suostutella heitä lähtemään mukaani, mutta he eivät olleet +halukkaita matkaan. Päätin viipyä seuraavaan iltapäivään ja lähteä +sitten purjehtimaan lounaaseen päin, missä monelta saamieni merkkien +mukaan on maata, samoinkuin etelässä ja luoteessakin. He kuvailivat, +että luoteiset naapurit tulivat monesti sotimaan heitä vastaan ja +kävivät usein myöskin lounaassa tuomassa sieltä kultaa ja jalokiviä. + +Guanahanin saari on hyvin suuri ja laakea, siinä on paljon puita, +paljon vesiä ja keskellä hyvin suuri järvi, mutta ei ainoatakaan +vuorta; se on niin viheriöivä, että sitä aivan mielellään katselee. +Asukkaat ovat oikein hyväluontoisia, mutta haluavat kovasti +tavaroitamme. Kun he huomasivat, etteivät he saisi mitään, jos heillä +ei ollut mitään antamista vastaan, he varastivat mihin pääsivät +käsiksi ja uivat maihin tavaran kanssa. Mutta he antavat kaikkea +omaansa vähäisimmästäkin, mitä he saavat; he tyytyvät kupin palasiin +ja lasinkappaleihin, niin että näin, kuinka muuan intialainen vaihtoi +kuusitoista isoa puuvillakerää, painoltaan kahdestakymmenestäviidestä +neljäänkymmeneen naulaan, kolmeen portugalilaiseen centaan[12]. +Kielsin puuvillan vaihtokaupan enkä sallinut kenenkään sitä ottaa, +samalla kun varasin sen kaiken takavarikkoon Teidän Korkeuksianne +varten, jos sitä täällä olisi runsaasti. Se on tämän saaren tuotetta, +mutta se lyhyt aika, jonka aion täällä viipyä, ei salli minun ottaa +siitä asiasta täyttä selkoa. + +Kultaa, jota he kantavat nenässään, löydetään myöskin tältä saarelta; +mutta jotta en kuluttaisi aikaa, koetan päästä Cipangon saarelle. Ja +nyt, kun tulee yö, kaikki intialaiset palaavat kanooteissa maihin. + + + +SUNNUNTAINA LOKAKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +Päivän sarastaessa annoin varustaa alukseni veneen ja karavelin +parkaasit ja lähdin kulkemaan, saarta seuraillen, koilliseen suuntaan +tutustuakseni muihin seutuihin ja niiden asukkaisiin. Havaitsin vielä +pari kolme asutusta, joiden väestö tuli rannalle huutamaan meille ja +ylistämään taivasta. Jotkut toivat meille vettä, toiset +ruokatavaroita. Kun he näkivät, ettei minulla ollut aikomusta laskea +maihin, he heittäytyivät mereen ja uivat luoksemme. Oivalsimme heidän +kysyvän meiltä, olimmeko tulleet taivaasta. Muuan vanha mies tuli ihan +veneeseeni; muut huusivat kuuluvasti miehille ja naisille: »Tulkaa +katsomaan ihmisiä, jotka ovat tulleet alas taivaasta! Tuokaa heille +juotavaa ja syötävää!» + +Paljon tuli miehiä ja naisia, ja kukin toi jotakin tullessaan; he +kiittivät Jumalaa, heittäytyivät maahan, kohottivat kätensä taivaaseen +päin ja huutelivat meille kutsuen meitä maihin; mutta minä pelkäsin +haaksirikkoa, kun näin karien kaikkialla ympäröivän saarta. Täällä on +kuitenkin käytettävissä lahdelma, johon koko kristikunnan alukset +mahtuisivat; sen sisääntuloväylä vain on liian ahdas. Epäilemättä +täältä löytyy vielä useampiakin satamia, eikä meri liiku sen enempää +kuin jos olisi kaivovettä. Tätä kaikkea tutkimaan lähdin matkaan tänä +aamuna voidakseni antaa kertomuksen Teidän Korkeuksillenne tiedoksi ja +ratkaistakseni, mihin kohtaan voitaisiin perustaa linnoitus. + +Panin merkille maakappaleen, jossa oli kuusi asumusta ja joka on +melkein saari, niin että se kahdessa päivässä voitaisiin eristää +saareksi, vaikka se mielestäni ei olekaan tarpeellista, kun tämä kansa +on aseiden käyttöön hyvin perehtymätöntä, niinkuin Teidän Korkeutenne +saattaa todeta niistä seitsemästä, jotka olen ottanut mukaani, jotta +he oppisivat kieltämme ja palaisivat sitten tänne. Jos Teidän +Korkeutenne käskevät, voidaan heidät kaikki tuoda Espanjaan tai +käsitellä heitä vankeina heidän omalla saarellaan, koska minä +viidenkymmenen miehen kera voisin pitää heidät kaikki alamaisuudessa +ja pakottaa heidät tekemään kaikki, mitä heiltä vaaditaan. + +Tällä niemekkeellä näin puutarhassa puita, joissa oli niin vihreät +lehdet kuin Espanjassa huhti- ja toukokuussa, ja hyvin runsaasti +vettä. Tutkin tarkasti sataman, palasin sitten alukselleni ja lähdin +taas purjehtimaan. Näin niin paljon saaria, etten osannut päättää, +mihin niistä ensiksi menisin. Mukaani ottamat alkuasukkaat selittivät +merkeillä niitä olevan niin paljon, ettei niitä osaisi laskeakaan, ja +sanoivat minulle useamman kuin sadan saaren nimen. Koetin saada +selville, mikä niistä olisi suurin ja päätin lähteä sille, kuten +myöskin tein. Se on noin viiden meripenikulman päässä siitä, jonka +olen nimittänyt San Salvadoriksi; toisia on lähempänä sitä, toisia +taas kauempana. Kaikki ovat hyvin laakeita, vuorettomia, hyvin +hedelmällisiä ja asuttuja. Alkuasukkaat käyvät sotaa toisiaan vastaan; +he ovat hyvin yksinkertaisia, mutta hyvänmuotoisia ihmisiä.[13] + + + +MAANANTAINA LOKAKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Viivyttelin tämän, yön uskaltamatta lähestyä maata, kun en tiennyt +oliko rannikolla lahtia ja löytäisimmekö sataman. Kun tämä saari oli +pikemminkin seitsemän kuin viiden penikulman päässä siitä, jolta +läksin, ja kun luode pidätteli minua, oli jo lähes puolipäivä, kun +saavuin mainitulle saarelle. Mutta kun täältä näin vielä suuremman +saaren olevan lännessäpäin, annoin jatkaa matkaa ja purjehtia koko +lopun päivää aina yöhön saakka. Auringon laskiessa tulin saarelle, +jolle annoin nimen Santa Maria de la Concepcion. Tarkoituksenani oli +tutkia, esiintyisikö täällä kultaa, kun ne intialaiset, jotka olin +ottanut mukaani San Salvadorilta, olivat kertoneet, että täällä +käytettäisiin käsivarsissa ja jaloissa isoja kultasolkia. Arvelin +kylläkin, että kaikki, mitä he minulle selittivät, oli pelkkää +puijausta, jonka perässä ei kannata juosta.[14] Siitä huolimatta en +tahtonut sivuuttaa mitään saarta ottamatta sitä ensin haltuuni, jos +kohtakin yhden saaren haltuunotolla ne tulivat kaikki vallatuiksi. +Niinpä laskin täällä maihin ja viivyin tähän päivään saakka, +tiistaihin, lokakuun 16:denteen, ja nousin täällä maihin aseistetulla +parkassilla saaren länsikärkeen. Astuessani rannalle tapasin enemmän +alkuasukkaita kuin San Salvadorilla, aivan ilman vaatteita ja samaa +rotua kuin siellä. He sallivat meidän esteettömästi kierrellä saarella +ja antoivat meille mitä heiltä halusimme. Mutta kun nousi vireä tuuli +lounaisesta, en tahtonut vitkastella, vaan purjehdin laivalleni +takaisin. Kun tulin sinne, oli karaveli _Niñalle_ nostettu iso +kanootti, jossa oli yksi intialainen San Salvadorilta. Hän paiskasi +sen äkkiä mereen ja lähti soutamaan niin nopeasti, ettei ainoakaan +laivaveneemme tavoittanut häntä, ja sai meiltä pitkän etumatkan. +Yrityksistämme huolimatta hän pääsi rantaan, mutta intialaiset +antoivat kanootin takaisin. Yksi miehistä juoksi maihin tavoittamaan +pakolaista, ja kaikki intialaiset juoksivat karkuun kuin kanat. Otimme +kanootin mukaamme takaisin karavelille. + +Pian senjälkeen näimme pienessä kanootissa yksinäisen intialaisen +tulevan luoksemme vaihtamaan lankaa. Kun hän ei tahtonut tulla +laivaan, hyppäsi joitakuita matruuseja mereen ja otti hänet kiinni. +Alukseni peräkastellilta, missä seisoin, saatoin nähdä kaiken; +tuotatin hänet luokseni, annoin hänelle punaisen lakin, joitakin +vihreitä lasihelminauhoja rannerenkaiksi ja kaksi pientä tiukua +korvakellukkeiksi. Sitten päästin hänet taas kanoottiinsa ja lähetin +takaisin maihin. Olin utelias näkemään, mitä tapahtuisi intialaisen +tullessa maalle, kun olin antanut hänelle lahjat ottamatta häneltä +puuvillaansa. Kaikki muut ympäröivät hänet ja saivat häneltä kuulla +suureksi ihmeekseen, kuten näytti, että olimme aivan hyviä miehiä, +eikä se, joka oli meiltä paennut, ollut tehnyt meille mitään vahinkoa, +vaikka olimmekin ottaneet hänet mukaamme. Syy, miksi menettelin hänen +kanssaan tällä tavalla, käskemällä vapauttaa hänet ja antamalla +hänelle lahjoja, oli se, että sen kautta voittaisin näiden ihmisten +kunnioituksen, niin että jos Teidän Korkeutenne joskus tulevat näille +saarille, te ette kohtaa täällä epäystävällistä seuraa. Kaikki, mitä +hänelle lahjoitin, ei lisäksi ollut monenkaan maravedin arvoista. + +Jatkaessani purjehdusta kello oli tällä välin jo tullut kymmenen; +etelälounaisella tuulella purjehdin suurimmalle kaikista saarista, ja +kaikki intiaanit, jotka olin ottanut mukaan San Salvadorista, +ilmaisivat minulle merkein, että täällä oli paljon kultaa ja että +asukkaat käyttävät sitä renkaina käsissään, jaloissaan ja kaulassaan +sekä kellukkeina nenässä ja korvissa. Tämä saari on hyvin tasainen ja +vuoreton, ihan kuten San Salvador ja Santa Maria. Tällä rannalla ei +ole kallioita, mutta rannan läheisyydessä veden alla on kaikkialla +kareja, niin että maata lähestyessä täytyy pitää silmät hyvin auki +eikä saa mennä liian likelle rantaa, vaikka meri onkin hyvin kirkas ja +pohjan näkee selvästi. + +Kahden kanuunankantomatkan päässä kaikista näistä saarista vesi on +niin syvää, ettei pohjaa löydy. Kaikki nämä saaret ovat hyvin +viheriöiviä, hedelmällisiä ja niiden ilmasto hyvin leutoa. Täällä voi +olla vielä paljonkin sellaista, mistä en tiedä, koska en tahdo +seisahtua, vaan käydä mahdollisimman monella saarella löytääkseni +kultaa. Ja kun nämä miehet ovat merkeillä antaneet minun ymmärtää, +että siellä käytetään kultaisia ranne- ja nilkkarenkaita--ja ihan +varmaan se on kultaa, sillä näytin heille kappaleen sitä +metallia--niin Vapahtajamme avulla en voi olla löytämättä sitä +paikkaa, mistä sitä saadaan. + +Ollessani näiden kahden saaren välillä, nimittäin Santa Marian ja sen +suuren saaren, jonka aion nimittää Fernandinaksi, tapasimme kanootissa +yksinäisen miehen matkalla Santa Mariasta Fernandinaan. Hänellä oli +nyrkinkokoinen leipäpala, kalabassillinen vettä, kappale punaista +multaa, joka ensin oli hienonnettu ja sitten jälleen puristettu +lujaksi, sekä kuivattuja lehtiä, joita he varmaan pitävät hyvin +arvokkaina, koska niitä oli tuotu minulle lahjaksi jo San +Salvadorilla. Hänellä oli mukanaan myös pieni vasu, jossa oli joitakin +lasihelmiä ja muutamia espanjalaisia rahoja, mistä huomasin hänen +tulevan San Salvadorilta. + +Hän tuli laivani viereen, ja kun hän halusi, otin hänet alukseen ja +annoin nostaa hänen kanoottinsakin laivaan ja käskin tallettaa kaikki +tavarat, mitä hänellä oli. Annatin hänelle hiukan leipää ja hunajaa +sekä vähän viiniä ja otin hänet mukaan Fernandinalle, missä luovutin +hänelle takaisin kaiken hänen omaisuutensa, jotta saisimme hyvän +maineen, niin että jos Jumala näkisi hyväksi, että Teidän Korkeutenne +lähettäisi tänne ketä tahansa, ne, jotka tulevat tähän maahan, otetaan +vastaan hyvin ja heille annetaan kaikkea, mitä täällä on. + + + +TIISTAINA LOKAKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Puolenpäivän vaiheilla lähdimme purjehtimaan Santa Maria de la +Concepcionin saaresta Fernandinan saareen, joka lännen puolelta +näyttää hyvin suurelta. Kuljimme koko päivän ilman tuulta emmekä +löytäneet heti sopivaa maihinnousupaikkaa, kun täällä pitää olla hyvin +varovainen, ettei menetä ankkuriaan. Olimme senvuoksi koko yön piissä, +kunnes päivä valkeni, jolloin tulimme eräälle asutukselle, missä menin +maihin. + +Täällä tapasin sen intialaisen, jonka olin eilen kohdannut yksinään +merellä ja päästänyt pois lahjojen kera. Hän oli kertonut meistä niin +paljon hyvää, että laivoillemme tuli kaiken yötä kanootteja, joissa +intialaiset toivat meille vettä ja kaikkea, mitä heillä oli. +Lahjoitutin jokaiselle jotakin, kuten esimerkiksi nauhoja, joissa oli +kymmenen tai kaksitoista lasihelmeä, pieniä messinkitiukuja, jotka +Espanjassa maksavat maravedin kappale, sekä joitakin nauhanpätkiä, +kaikki selvästikin esineitä, joille he antoivat suuren arvon. Annoin +jakaa heille myös sokerisiirappia, joka heidän oli syötävä laivassa. +Kello kolmelta lähetin maihin veneeni noutamaan vettä; alkuasukkaat +osoittivat meikäläisille kernaasti, mistä he löytäisivät vettä, +kantoivat itse täysinäiset nassakat veneeseen ja tekivät kaiken niin +hyvin, että se oli meille mieleen. Tämä saari on hyvin iso, ja olen +päättänyt kulkea sen läpi, koska, mikäli olen ymmärtänyt, joko tällä +saarella tai läheisyydessä on kultakaivos. + +Tällä hetkellä, jolloin kirjoitan näitä rivejä, nousee etelätuuli, +jonka kanssa voin purjehtia saaren ympäri niin kauan kunnes olen +löytänyt Samoet-nimisen paikan, joka on se saari tai kaupunki, missä +on kultaa, kuten intialaiset vakuuttivat minulle. + +Fernandinan asukkaat ovat samanlaisia kuin muidenkin saarten sekä +kieleltään että tavoiltaan, vain sillä erotuksella, että he näyttävät +olevan sävyisämpiä, valistuneempia ja sikäli ovelampia, minkä huomasin +siitä, että he toivat laivaani puuvillaa ja muita pikku kapineita ja +ovat taitavampia kauppamiehiä kuin muut. Tällä saarella näin myös +puuvillasta kudottuja kankaita pitsipäähineiden tapaan valmistettuina; +asukkaat ovat hyvin iloisia. Naisilla on esiliinana pieni palanen +puuvillakangasta, joka tuskin peittää heidän luontonsa (_que +escasamente les cobija su natura_). Tämä saari on hyvin tasainen, +vihreä ja hedelmällinen, ja uskon, että asukkaat täällä vuoden +ympärinsä voivat kylvää tattaria (_panizo_) ja korjata satoa kuten +paljosta muustakin. + +Olen nähnyt täällä paljon puita, jotka ovat ihan toisenlaisia kuin +meillä; niissä on erilaisia oksia, vaikka ne kasvavat samassa +rungossa. Lehtien muoto on keskenään niin erilainen, että se +ihmetyttää. Niinpä jossakin oksassa lehdet ovat kuin ruo'on, toisessa +kuin mastiksipuun, ja sillä tavalla yhdessä puussa voi olla viiden- tai +kuudenlaisia lehtiä. Puut eivät ole millään lailla oksastettuja, niin +että siten voisi selittää ympättyjen varpujen erilaisuuden; ne ovat +metsissä, eivätkä asukkaat niitä hoida.[15] En ole huomannut, että +heillä olisi mitään uskontoa, ja luulen, että heidät olisi helppo +kääntää kristityiksi, kun he ymmärtävät helposti. + +Kalat ovat muodoltaan niin toisenlaisia kuin meillä, että se +hämmästyttää. On joitakuita, jotka kukon tapaan heloittavat maailman +koreimmin värein, muita tuhatkirjavia niin kaunisvärisiä, että niitä +jokainen ihmeissään ja mielikseen katselee. Papukaijoja ja sisiliskoja +lukuunottamatta en ole maalla nähnyt mitään eläimiä. Eräs pojista +sanoi minulle nähneensä ison käärmeen. Minä en ole nähnyt lampaita, en +vuohia enkä mitään muitakaan eläimiä. Olen tosin ollut täällä vain +lyhyen ajan, ainoastaan puoli päivää, mutta jos täällä olisi karjaa, +niin varmaan olisin niitä huomannut. + + + +KESKIVIIKKONA LOKAKUUN 17. PÄIVÄNÄ + +Puolen päivän aikaan amiraali lähti tältä asutukselta purjehtimaan +saaren ympäri. Hän halusi lähteä matkaamaan etelään päin, koska +intialaisten kertoman mukaan heidän Samoetiksi nimittämänsä saaren, +jossa on kultaa, pitäisi olla sielläpäin.»-- + +»Martin Alonzo Pinzon, karaveli _Pintan_ kapteeni, jonka huostaan olin +antanut kolme intialaista, huusi minulle, että miehet neuvoivat häntä +purjehtimaan pohjois-luoteiseen suuntaan saaren ympäri. Kun tuuli +kääntyi, lähdinkin siihen suuntaan. Kun olin tullut saaren kärjestä +kahden penikulman päähän, huomasin sataman tai ehkä paremminkin kaksi, +joissa olisi ollut tilaa sadalle alukselle. Ennen satamaan +suuntautumista heitin ankkurin ja lähdin kaikilla veneillä tutkimaan +niitä. Huomasimme, ettei siinä ollutkaan syvää, ja kun näin joen suun, +käskin miehiäni ottamaan vettä; toiset ottivat mukaan tynnyrin, toiset +lähtivät asein maihin. + +Maalla tapasin kahdeksan tai kymmenen intialaista, jotka näyttivät +meille, missä heidän asutuksensa eli kylänsä oli. Täällä kävelin kaksi +tuntia näiden puiden alla: ne ovat kauneinta mitä olen koskaan nähnyt. +Niiden lehvistö on niin tuore ja täyteläinen kuin Andalusiassa +toukokuussa, ja kaikki puut eroavat meikäläisistä niinkuin päivä +yöstä; samoin myöskin hedelmät, kukkaset, kivet ja muutkin esineet. + +Asukkaat muistuttavat aivan niitä, joita olen nähnyt muilla saarilla; +he liikkuvat alastomina ja antavat kaiken, mitä heillä on, rihkamasta. +Laivapoikamme vaihtoivat lasinpalasilla heiltä itselleen assegaita. +Ne, jotka olivat käyneet hakemassa vettä, kertoivat minulle +pistäytyneensä asunnoissa, jotka he olivat sisältäpäin havainneet +hyvin lakaistuiksi ja erinomaisen siisteiksi. Heidän vuoteensa ja ne +laitokset, joissa he nukkuivat, näyttivät olevan +puuvillalankaverkkoa.[16] Heidän talonsa ovat rakennetut teltan +tapaan, niissä on hyvät ja korkeat savupiiput. Lukuisissa asutuksissa, +jotka täällä näin, missään ei ollut enempää kuin kaksitoista tai +viisitoista taloa. + +Panimme merkille, että naimisissa olevilla naisilla oli pienet +esiliinat, tytöillä ei, lukuunottamatta muutamia, jotka saattoivat +olla kahdeksantoista täyttäneitä. Täällä oli myös suurempia ja +pienempiä koiria. Mieheni kohtasivat intialaisen, jonka nenässä oli +castillanin[17] kokoinen jonkinlaisella kirjoituksella varustettu +kultakappale. Nuhtelin heitä kovasti siitä, etteivät he olleet +vaihtaneet sitä kultakappaletta ja antaneet intialaiselle mitä vain +hän olisi siitä pyytänyt, jotta olisimme nähneet, minkälainen raha se +oli. He vastasivat, etteivät he olleet uskaltaneet hänelle esittää +vaihtokauppaa. Otettuani vettä menin laivaani ja jatkoin matkaa +luoteiseen suuntaan. Kun kaikki intialaiset sanoivat, että Samoetin +saari oli päinvastaisella taholla, käännyimme ja purjehdimme kaiken +yötä väliin itään, väliin kaakkoon. Tarkoituksenani oli loitota +maasta, kun oli hyvin pimeää. + +Satoi virtoina puoliyöstä aamunkoittoon, ja vieläkin taivas on niin +pilvessä, että näyttää kuin saisimme lisää sadetta. Olemme palanneet +Fernandinan kaakkoiseen kärkeen, jossa aion lähestyä maata ja laskea +ankkurin siihen asti kuin tulee päivä, jotta tunnen saaret ja voin +valita tieni. Siitä saakka kuin tulin tänne Intiaan, on joka päivä +satanut enemmän tai vähemmän. Uskokaa minua, Teidän Ylhäisyytenne, +tämä maa on hedelmällisin, leudoin, tasaisin ja paras, mitä maan +päällä voi olla. + + + +TORSTAINA LOKAKUUN 18. PÄIVÄNÄ + +Jatkoimme purjehdusta Fernandinan saaren ympäri poikkeamatta maihin. + + + +PERJANTAINA LOKAKUUN 19. PÄIVÄNÄ + +Päivän koittaessa nostimme ankkurin. Emme olleet purjehtineet vielä +kolmeakaan tuntia, kun näimme idässä saaren, jota kohti ohjasimme, ja +kaikki kolme laivaamme ankkuroivat täällä aamupuolella pohjoiskärjen +edustalle. San Salvadorin intialaiset, joita oli laivallani, sanoivat +sitä Samoetiksi, ja minä annoin sille nimen Isabella.[18] + +Tämän saaren rannat, niin pitkälle kuin voin nähdä, ovat +kasvullisuuden peitossa. Siinä on joitakin kohoutumia, joita ei +oikeastaan voi sanoa vuoriksi, mutta tasangosta erotessaan ne +kuitenkin kaunistavat tienoota. Läntisen niemen kärjelle, johon nyt +olen saapunut, annoin nimen Cabo Fermoso (kaunis niemeke), koska se on +todella kaunis. En menekään ankkuriin muualle, sillä jo ollessani +merellä sen kohdalla näin kuinka kaunis se oli ja kuinka viheriöivä, +niinkuin kaikki, mitä näillä ihanilla saarilla osuu eteemme, niin +etten osaa päättää, niihin ensinnä menisin maihin, eivätkä silmäni +väsy näkemään näin kaunista lehvistöä, joka perin paljon poikkeaa +meikäläisestä. Myöskin luulen täällä olevan paljon yrttejä ja puita, +joilla Espanjassa olisi arvoa väripuina, lääkitykseen ja mausteeksi, +mutta minä en niitä tunne, mitä suuresti pahoittelen. Tullessani tälle +niemekkeelle henki meitä vastaan niin miellyttävä ja suloinen tuoksu, +että ihanampaa ei missään maailmassa voi olla. + +Huomenna menen maihin; asutus lienee syvemmällä sisämaassa, kuten +intialaiseni sanovat, ja samoin kuningas, jolla pitäisi olla paljon +kultaa. Menen niin kauas, kunnes kohtaan asukkaita; haluan myöskin +tavata kuninkaan ja seurustella hänen kanssaan. Intialaiset ovat +merkeillä minulle selittäneet, että hän hallitsee kaikkia näitä +ympärillä olevia saaria, kulkee vaatteisiin pukeutuneena ja käyttää +runsaasti kultaa. En kuitenkaan kiinnitä heidän kuvailemiseensa paljon +huomiota, osaksi koska en ymmärrä heidän kieltänsä ja osaksi +senvuoksi, että kun heidän maassansa on niin vähän kultaa, se vähä, +mitä heidän kuninkaallansa mahdollisesti on, tuntuu heistä paljolta. + +Ehkä tämä niemeke onkin vain saari; tarkoituksenani ei ole perehtyä +kaikkeen ihan perinpohjin, koska en saisi sitä tehdyksi +viidessäkymmenessäkään vuodessa. Sitävastoin haluan löytää niin monta +maata kuin suinkin ehdin ja olla jälleen huhtikuussa Teidän +Korkeuksienne luona, jos Herra suo. Totena pysyy, että kun löydän sen +seudun, missä on runsaasti kultaa ja mausteita, viivyn vain niin +kauan, että saan niitä niin paljon kuin suinkin mahdollista; se on +kaikki, mitä lähden etsimään. + + + +LAUANTAINA LOKAKUUN 20. PÄIVÄNÄ + +Vaikka intialaiset sanoivatkin, että tapaisin kuninkaan tällä saarella +(Samoetolla), en voinut jatkaa matkaa matalikkojen takia.-- + + + +SUNNUNTAINA LOKAKUUN 21. PÄIVÄNÄ + +Kello kymmenen tulin saaren niemekkeelle ja laskin ankkurin. Syötyäni +lähdin maihin. Rannalla en tavannut enempää asutusta kuin yhden ainoan +talon, jossa ei ollut ketään. Luulen, että asukkaat olivat peloissaan +paenneet, koska kaikki tavarat olivat paikallaan. Käskin jättää kaiken +kajoamatta ja lähdin molempien kapteenien ja eräiden miesten kanssa +katselemaan saarta. Kun jo muut näkemämme olivat hyvin viheriöiviä, +kauniita ja hedelmällisiä, niin on tämä vielä enemmän. + +Täältä löysin ihmeen isoja metsien ympäröimiä järviä; puut ja yrtit +ovat vihreitä kuin Andalusiassa huhtikuussa, ja linnut lauloivat; +tuntui ihan mahdottomalta, että ihminen tahtoisi täältä matkustaa +pois. Papukaijaparvet pimentävät auringon, ja kaikki linnut ovat niin +toisenlaisia kuin meillä, että se on ihme, ja tuhannenlaiset puut, +joilla kullakin on omalaatuisensa hedelmät, niin että olen ihan +pahoillani, kun en tunne niitä kaikkia, sillä olen varma siitä, että +ne ovat sangen arvokkaita. Otan mukaani näytteitä kaikista, yksinpä +yrteistäkin. + +Kävellessäni erään järven rannalla näin käärmeen.[19] Surmasimme sen, +ja tuon nahan mukanani Teidän Korkeuksillenne. Se juoksi järveen, me +perässä, koska vesi ei ollut syvää, ja tapoimme sen keihäillämme. Se +on seitsemän vaaksan mittainen; luulen, että tässä järvessä on vielä +paljon samanlaisia. Täällä näin myöskin paljon aaloeta, ja tuotan +huomenna laivaan kymmenen sentneriä sitä, koska minulle sanottiin sen +olevan hyvin arvokasta.[20] + +Etsiessämme hyvää juomavettä tulimme asutukselle puolen penikulman +päässä maihinnousukohdastamme. Tuskin asukkaat saivat meidät nähdä, +kun he jo juoksivat tiehensä, lähtivät taloistaan ja kätkivät +tavaransa metsään. En sallinut kenenkään ottaa mitään, vaikka se olisi +ollut vain nuppineulan arvoista. Sitten muutamia asukkaita palasi; +muuan läheni rohkeasti, minä annoin hänelle joitakin kulkusia ja +lasihelmiä, mistä hän ihastui suuresti. Ja kun ystävällisyys lisääntyi +sitä mukaa mitä enemmän häneltä pyydettiin, pyysin häntä noutamaan +vettä. Heti päästyäni laivalle intialaiset tulivat täysinäisine +kalabasseineen rannalle ja luovuttivat ne meille erinomaisen +hyvillään. Heille annettiin helminauhoja, ja he lupasivat tulla +seuraavana päivänä uudestaan. + +Halusin täyttää kaikki tynnyrit vedellä ja lähteä täältä niin pian +kuin ilmat sallisivat, purjehtimaan saaren ympäri, kunnes saisin +puhutella kuningasta ja katsoa, voisinko saada häneltä kultaa, jota +hänellä oli. Sitten ajattelen lähteä purjehtimaan toiselle isolle +saarelle, jota minun intialaisteni puheitten nojalla täytyy pitää +Cipangona; he itse sanovat sitä nimellä Colba (Kuuba). Siellä kuuluu +olevan paljon ja isoja aluksia ja laivoja, ja jossakin sen lähistöllä +on toinen iso saari nimeltä Bohio. + +Ohitse kulkiessani käyn myöskin välillä olevilla saarilla, ja jos +löydän hyvän varaston kultaa ja mausteita, ratkaisen sitten edelleen. +Joka tapauksessa olen päättänyt käydä mannermaalla ja Guisayn[21] +kaupungissa ja antaa Teidän Korkeutenne kirjeen suurkaanille, pyytää +häneltä vastausta ja lähteä sen kera paluumatkalle. + + + +MAANANTAINA LOKAKUUN 22. PÄIVÄNÄ + +Jäin tänne koko yöksi ja päiväksi odottamaan, että kuningas tai muut +tämän saaren arvohenkilöt toisivat minulle kultaa tai muita +arvoesineitä. Useita intialaisia tuli luoksemme, aivan muiden saarten +asukkaiden kaltaisia, yhtä alastomia, yhtä maalattuja, jotkut +valkeiksi, jotkut punaisiksi, jotkut mustahkoiksi ja monella muulla +tavalla. He toivat assegaita ja puuvillakeriä ja vaihtoivat niitä +lasinpaloihin ja rikkinäisistä kupeista jääneihin posliininsiruihin. +Joillakuilla oli nenässään kultapala, jonka he mielellään luovuttivat +saadessaan rihkamaa; mutta se on kuitenkin niin vähäistä, ettei se +merkitse mitään. Vähäisinkin, mitä annan heille, panee heidät +ihmettelemään; he luulevat meidän olevan taivaasta tulleita. + + + +TIISTAINA LOKAKUUN 23. PÄIVÄNÄ + +Aion tänään lähteä purjehtimaan Kuuban saarelle, joka varmastikin on +Cipango. En viivyttele täällä purjehtimassa tämän saaren ympäri enkä +aio, kuten ensin ajattelin, etsiä asutusta enkä tavata kuningasta tai +valtiaita tai tuhlata täällä enää aikaani, koska näen, ettei täällä +ole kultakaivoksia.--Kasveista ja kukista emme tunne ainoatakaan +paitsi aaloeta, jota olen täällä paljon ottanut laivaani Teidän +Korkeuksianne varten.--Eilen satoi paljon. Yöt ovat niin lämpimiä kuin +Espanjassa toukokuussa. + + + +KESKIVIIKKONA LOKAKUUN 24. PÄIVÄNÄ + +Tänä yönä puolenyön aikaan annoin nostaa ankkurit lähteäkseni Kuuban +saarelle, jossa intialaisteni kertoman mukaan harjoitetaan laajaa +kauppaa ja jossa on paljon kultaa, mausteita, laivoja ja +merenkulkijoita. Heidän tekemistään merkeistä käsitän, sillä en +ymmärrä heidän kieltänsä, että se on Cipangon saari, josta kerrotaan +ihmeasioita, ja niillä pallo- ja maailmankartoilla, joita olen nähnyt, +se sijaitsee näillä tienoin.--Iltapäivään saakka meillä oli vähän +tuulta; nyt nousi hyvin mieluisa (_muy amoroso_) ja pullisti laivani +kaikki purjeet: isonpurjeen, molemmat reivipurjeet (_bonetas_), +raimipurjeen (_trinquete),_ halkaisijan (_cebadera_), helmiäispurjeen +(_mezana_) ja mesaanin (_vela de gavia_). Sillä tavalla purjehdin +länsilounaiseen suuntaan aina yöhön saakka, jolloin olin +Fernandina-saaren Cabo Verden kohdalla. Kun tuuli kiihtyi enkä +tiennyt, kuinka kaukana Kuuban saaresta vielä oltiin, ja maihinnousu +täällä on vaarallista, annoin koota kaikki purjeet paitsi raimin. Aika +ajoin tuuli puhalteli navakasti ja ajoi minua pitkät matkat en tiedä +mihin. Tuli ihan pimeätä ja satoi. Annoin koota raimipurjeenkin, +emmekä tämän yön aikana edenneet enempää kuin kaksi meripenikulmaa.-- + +Kolmen päivän ajan (lokakuun 25., 26. ja 27. päivät) amiraali +liikuskeli Fernandinan ja Kuuban välillä, vasta lokakuun 28. päivänä +hän tuli viimeksimainitun saaren itärannikon läheisyyteen, missä hän +käytti satamanaan erään suuren joen suuta. Hän matkasi veneellä virtaa +ylös tunkeutuakseen syvemmälle maahan, jonka rikkaus ja kauneus häntä +hyvin ihastuttivat, kuten näemme hänen päiväkirjastaan. + + + +LOKAKUUN 28. PÄIVÄNÄ + +»Pitkin joen rantoja oli komeita puita, aivan erilaisia kuin +meikäläiset, täynnä kukkia ja hedelmiä; niiden oksilla lauloivat +pikkulinnut ja varpuset varsin hauskasti. Palmuja täällä on paljon, +aivan toisenlaisia kuin Espanjassa ja Guineassa, ja asukkaat käyttävät +niiden lehtiä talojensa katteeksi.» Amiraali astui maihin ja löysi +kaksi majaa, ilmeisesti kalastajain asuntoja. Hänen lähestyessään +asukkaat pakenivat. Toisesta majasta hän löysi koiran, joka ei +haukkunut, kuten eivät tehneet muutkaan tässä maassa. Molemmissa +majoissa oli palmunkuiduista kudottuja verkkoja, isompia ja pienempiä +luisia ongenkoukkuja, muita kalastusesineitä ja eri paikoissa +nuotioita. Hän käski kaiken antaa olla koskematta ja palasi +veneeseensä jatkaakseen matkaa jokea ylöspäin. + +Tämä saari tuntui hänestä kauniimmalta kuin kaikki mitä hän tähän +saakka oli nähnyt, ja hänen kuultiin sanovan: »Hän ei pystyisi +voittamaan kiusausta tulla tänne takaisin.» + +Intialaiset ilmaisivat, että he tarvitsivat kaksikymmentä päivää +soutaakseen kanooteilla tämän saaren ympäri; he vakuuttivat myöskin, +että täällä oli kultakaivoksia ja helmiä. Amiraali löysi simpukoita, +joita hän piti helmisimpukkoina. Hän oli sitä mieltä, että suurkaanin +alukset tulivat tänne helmenkalastukseen ja että mannermaa oli vain +kymmenen päivämatkan päässä. Tälle joelle ja tälle satamalle hän antoi +nimen San Salvador, valtasi saaren ja antoi sille nimen Juana, +infantti don Juanin mukaan.[22] + + + +MAANANTAINA LOKAKUUN 29. PÄIVÄNÄ + +Amiraali nosti ankkurin ja purjehti länteen päin päästäkseen siihen +kaupunkiin, missä intialaisten puheiden mukaan kuningas asui.--Erään +isohkon joen suussa, jolle hän antoi nimen Rio des Mares (nykyään +satama Las Nuevitas del Principe), hän lähetti kaksi venettä rannassa +olevalle asutukselle ja antoi mukaan yhden intialaisen, koska näitä jo +saattoi vähän ymmärtää ja koska he ilmaisivat olevansa iloisia +saadessaan elää kristittyjen seurassa. Tullessamme miehet, naiset ja +lapset pakenivat. + +Amiraali astui itse maihin ja huomasi, että asumukset oli rakennettu +paremmin kuin muilla saarilla. Talot ovat paviljonkimaisia, hyvin +isoja ja muistuttavat leiritelttoja, mutta suoria katusuuntia ei ole. +Päinvastoin ne ovat hajallaan siellä täällä, mutta sisältä ne ovat +hyvin puhtaita ja hyvin kalustettuja. Niissä on kattona palmunlehtiä. +Sisältä löysimme paljon nais-kuvapatsaita ja naamiomaisia päitä, +oikein hyvin tehtyjä. En tiedä, käytettiinkö sellaisia vain +koristuksina vaiko jumalanpalvelukseen. Amiraali luuli erään +löytämänsä kallon tuntevansa lehmänpääksi ja päätteli siitä, että +sisämaassa olisi nautakarjoja.[23] Lintujen laulua ja sirkkojen +siritystä kuultiin koko yön, mitä kaikki ihmettelivät. Ilma oli leuto +ja tuoksuva, vuoret täällä lievensivät kuumuutta. + + + +TIISTAINA LOKAKUUN 30. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti Mares-joelta ja saapui niemekkeelle, jonka hän nimitti +Palmuniemeksi (Cabo de Palmas). _Pintalla_ olevat intialaiset +sanoivat, että tämän niemen takana oli virta, josta oli vielä neljän +päivän matka Kuuban kaupunkiin. _Pintan_ kapteeni Alonzo Pinzon uskoi +intialaisten puheista päässeensä käsitykseen, etteivät he olleetkaan +saarella, vaan laajahkolla manterella, joka kävi sotaa suurkaanin +kanssa. Amiraali uskoi tähän luuloon, päätti etsiä sen joen ja +lähettää kuninkaalle lahjoja ja Espanjan hallitsijan kirjeen. +Sanansaattajaksi valittiin eräs laivuri, joka oli ollut samanlaisessa +tehtävässä Guineassa, ja hänelle annettiin mukaan joitakin +intialaisia. Täällä oltiin 21. asteella pohjoista leveyttä. Amiraali +toisti, että hän ponnistaisi kaikkensa päästäkseen suurkaanin luokse, +joka asui tässä maassa Cathayn kaupungissa[24] ja oli hyvin mahtava +kuten hänelle oli vielä vakuutettu ennen lähtöään Espanjasta. + + + +KESKIVIIKKONA LOKAKUUN 31. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisa tuuli pakotti palaamaan Rio de Maresiin. + + + +TORSTAINA MARRASKUUN 1. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähetti veneen maihin; kun asukkaat pakenivat, päästi hän +maalle erään intialaisistaan, joka huuteli pakeneville, ettei näiden +tarvitsisi pelätä mitään; vieraat olivat hyviä miehiä, eivät tehneet +kenellekään mitään pahaa, eivät olleet suurkaanin alamaisia ja +antoivat lahjoja kaikkialla. Saarelaiset ottivat intialaisen vastaan, +kyselivät häneltä tarkoin ja saivatkin sen verran luottamusta, että +pian he tulivat laivoille seitsemällätoista kanootilla vaihtamaan +puuvillaa ja muuta pientä. + +Amiraali kielsi ostamasta heiltä mitään, jotta he huomaisivat, ettei +hän halunnut mitään muuta kuin kultaa, joka heidän kielellään oli +_nukai_. Kaiken päivää kulki laivoilla paljon intialaisia; amiraali ei +nähnyt yhtään kultaa, mutta yhden nenässä oli pala muokattua hopeaa. +Asukkaat antoivat merkeillä tietoja, että kolmen päivän päästä tulisi +sisämaasta laivoilla useita kauppiaita ostamasta kristityiltä +kaikenlaista. Heidän välityksellään hän saisi viestin kuninkaalta, +joka asui vain neljän päivänmatkan päässä. »Nämä +intialaiset»--sanotaan amiraalin päiväkirjassa--»ovat tavoiltaan ja +käytökseltään samanlaisia kuin muutkin; jumalanpalvelusta ja rukousta +en ole kenelläkään huomannut. He sanovat _Salve_ ja _Ave Maria_ +taivasta kohti kohotetuin käsin, kuten heille on opetettu, ja tekevät +myös ristinmerkin. Kaikki nämä intialaiset puhuvat samaa kieltä ja +ovat keskenään ystäviä. Kaikkien näiden saarten asukkaat ovat sodassa +suurkaania vastaan, jota he nimittävät Cavilaksi ja hänen maatansa +Bafaniksi. On varmaa, että olen täällä mannermaalla enkä kauempana +kuin sadan leguan päässä Zaiton ja Quinsayn kaupungeista.»[25] + + + +PERJANTAINA MARRASKUUN 2. PÄIVÄNÄ + +Amiraali päätti tänään päästää kaksi espanjalaista maihin; toinen +heistä oli Rodrigo de Jerez, toinen Luis de Torres, juutalainen, joka +osasi hepreaa, kaldeaa ja arabiaakin. Hän antoi kahden intialaisen +mennä heidän mukaansa, antoi heille lasihelmiä vaihdettaviksi +elintarvikkeisiin sekä maustenäytteitä, joiden kaltaisia heidän olisi +tiedusteltava, ja määräsi heidän matkansa pisimmäksi ajaksi kuusi +päivää. Heidän oli etsittävä tämän maan kuningas ja jätettävä hänelle +Kastilian kuninkaan ja kuningattaren kirje ja lahjat, tutustuttava +hänen valtakuntansa laajuuteen ja valtansa suuruuteen, solmittava +ystävyys hänen kanssansa ja palveltava häntä kaikin tavoin, mitä hän +heiltä vaatisi.-- + +Amiraali laski, että tämän saaren etäisyys Ferron saaresta oli 1142 +meripenikulmaa (todellisuudessa se oli 1105 mpk.) ja vakuutti vielä +kerran, että olimme täällä mannermaalla emmekä saarella. + + + +LAUANTAINA MARRASKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Amiraali nousi eräälle ylänteelle tarkastellakseen maata; mutta tiheät +metsät eivät suoneet minkäänlaista näköalaa. Hän ihaili kaunista +vihreyttä ja lintujen laulua. + + + +SUNNUNTAINA MARRASKUUN 4. PÄIVÄNÄ + +Saatuaan tiedon, että läheisyydessä oli kanelipuumetsiä, amiraali +lähti sinne, mutta niitä ei ollut. Hän näytti intialaisille kanelia ja +pippuria, ja nämä selittivät merkein, että sellaisia kasvoi paljon +lounaassa päin. Hän näytti heille myöskin kultaa ja helmiä, ja +useimmat ukot vakuuttivat, että löytäisin niitä paljon Bohiosta, jossa +asukkaat pitivät niitä kaulassa, käsivarsissa, jaloissa ja korvissa. +Siellä oli yksisilmäisiä ihmisiä ja koirankuonolaisia, ihmissyöjiä, +jotka leikkasivat vangeilta pään ja sukuosat ja joivat heidän +verensä.--Amiraali päätti palata laivalle odottamaan niiden kahden +miehen palaamista. »Tämä maa», kirjoittaa amiraali, »on erinomaisen +viljavaa, täällä kasvaa mamesia,[26] eräänlaisia juurikkaita, jotka +maistuvat melkein kastanjalta ja joita asukkaat viljelevät erittäin +huolellisesti. Täällä on myöskin monenlaisia papuja ja puuvillaa, jota +ei kylvetä, vaan kasvaa metsissä isoissa puissa ja melkein ympäri +vuoden, sillä olen nähnyt samassa puussa avonaisia koteloita, toisia, +jotka olivat aukeamaisillaan, ja kukkiakin.» + + + +MAANANTAINA MARRASKUUN 5. PÄIVÄNÄ + +_Niñan_ ylipursimies pyysi amiraalilta palkkiota mastiksihartsin +löytämisestä, mutta oli hukannut siitä näytteet. Amiraali antoi +Rodrigo Sanchezin ja ylipursimiehen tehtäväksi etsiä mastiksipuut. He +toivat vähän sitä hartsia, ja amiraali pani sen talteen antaakseen sen +kuninkaalle ja kuningattarelle. Hän otti mukaan myöskin sen puun oksia +ja sanoi, että se oli todellakin mastiksia, mutta sen pihka on +kerättävä oikeana vuodenaikana, silloin täältä voisi saada tuhat +sentneriä vuodessa.--Eräs intialainen sanoi, että se pihka on hyvää +vatsankipuihin. Amiraali oli sitä mieltä, että Rio de Maresin satama +sijaitsi otollisesti, jotta siihen voisi rakentaa linnoituksen, ja +lisäsi: »Säätäköön Herra, jonka kädessä ovat kaikki voitot, kaikesta +niinkuin hyväksi näkee.»-- + + + +TIISTAINA MARRASKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Eilisenä yönä molemmat sisämaahan lähetetyt miehet palasivat. +Kuljettuaan kaksitoista penikulmaa he olivat kohdanneet asutuksen, +jossa oli viisikymmentä taloa ja ehkä tuhatkunta asukasta, kun +kussakin talossa asui useita yhdessä. Asukkaat ottivat heikäläisen +tavan mukaan heidät vastaan suurin juhlallisuuksin, miehiä ja naisia +tuli heitä katsomaan, ja heidät vietiin parhaisiin asuntoihin. +Intialaiset suutelivat heidän käsiään ja jalkojaan, ihmettelivät +rajattomasti ja luulivat heidän olevan taivaasta tulleita. Sitten +miehet nostivat heidät olkapäilleen, kantoivat heidät arvokkaimpaan +taloon ja asettivat istuimelle, kun kaikki muut istuivat maassa. +Myöhemmin miehet menivät ulos, naiset tulivat sisään, suutelivat +myöskin heidän käsiään ja jalkojaan ja tunnustelivat heitä, olivatko +he samoinkuin he itsekin lihaa ja luuta. + +Kanelista ja pippurista, joista heillä oli mallit mukanaan, he eivät +saaneet heiltä mitään täsmällisiä tietoja. Pois lähtiessä kaikki +tahtoivat tulla mukaan katsomaan, kuinka he palaisivat taivaaseen. +Muuan päällikkö (_principal del pueblo_) tuli heidän kanssansa, +mukanaan poikansa ja palvelijansa. Amiraali seurusteli heidän +kanssansa, ja hänen teki mielensä tuoda päällikkö poikineen +kuninkaalle ja kuningattarelle; mutta mies oivalsi ajoissa lähteä +pois, ja amiraali antoi hänen mennä. + +Kaksi espanjalaista kohtasi monia kotiinpalaavia intialaisia, sekä +miehiä että naisia. Miehillä oli kädessään palavia hiiliä ja joitakin +yrttejä vetääkseen niistä sisäänsä haikua (_para tomar sus +sahumerios_). Juuri noita kuivattuja lehtiä oli kääritty samanlaiseen +kuivaan lehteen, ja siten oli saatu sellainen paperitötterön näköinen, +jonkalaisia lapsille tavallisesti annetaan helluntaiksi. He sytyttävät +sen toisen pään ja imevät toisesta päästä ja vetävät savun henkeensä. +Sillä tavoin he huumaavat itsensä, tulevat samalla kertaa vähän +humalaan eivätkä tunne väsymystä. Niille lieriöille he ovat antaneet +nimen _tabacos_. + +Espanjalaiset olivat eräästä talosta löytäneet puuvillavaraston, jossa +oli yli kymmenentuhatta naulaa puuvillaa. Vähäisestä maksusta asukkaat +antoivat niin paljon kuin tahdottiin; pienestä nauhanpalasta +kokonaisen korillisen. + +»Tämä on», kirjoittaa amiraali, »kansa, joka ei tunne vihaa, ei +sodanhalua, miehet ja naiset kulkevat tälläkin saarella alastomina +kuten Jumala on heidät luonut; vain naisilla on pieni esiliina, he +ovat kasvoiltaan kauniita, eikä heidän ihonvärinsä ole kovin musta, +vaan melkein kuin Kanarian saarten asukkaiden. Olen vakuuttunut siitä, +Teidän Korkeutenne, että kunhan vain hurskaat ja uskovaiset miehet +ensin oppivat heidän kielensä, kaikki kääntyvät kristinuskoon. Ja niin +toivon Herraltamme, että Teidän Korkeutenne innokkaasti pitävät huolta +näiden suurten kansojen johdattamisesta kirkkoon ja uskoon, samoin +kuin olette kukistaneet ne, jotka eivät tahtoneet tunnustaa Isää, +Poikaa ja Pyhää Henkeä. Vallitkoon, sitten kun Teidän Korkeuksienne +päivät päättyvät, sillä kaikkihan me olemme kuolevaisia, syvä +rauhallisuus kaikissa kuningaskunnissanne, kun ne on saatu +puhdistetuiksi kerettiläisyydestä ja uskottomuudesta, ja suokoon +ikuinen Isä teille suopean vastaanoton, jonka lisäksi rukoilen, että +Hän teille soisi pitkän iän, kuningaskuntienne ja valtioittenne +runsaan laajentumisen sekä lisäksi antaisi myös halua ja intoa +levittää pyhää kristillistä uskoa, kuten tähänkin asti olette tehneet. +Amen. + +Tänään olen jälleen laskenut laivani vesille sitten kun olin +tilkityttänyt sen, ja torstaina, jos Jumala tahtoo, aion purjehtia +lounaaseen päin, etsimään kultaa ja mausteita ja löytämään maita.»-- + +Epäsuotuisten tuulten takia lähtö lykkääntyi 12:nteen päivään. + + + +MAANANTAINA MARRASKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +Amiraali jätti tänään sataman ja Rio de Maresin lähteäkseen saarelle, +jolle intialaiset ovat antaneet nimen Babeque. Siellä--heidän +kertomansa mukaan--asukkaat öisin soihtujen valossa etsivät rannalta +kultaa ja vasaroitsevat sen tangoiksi. Edellispäivänä amiraali oli +jälleen ottanut laivaansa joitakin alkuasukkaita aikoen viedä heidät +Espanjaan käyttääkseen heitä sitten myöhemmin tulkkeina. + +»Kun nämä ihmiset, niinkuin näen ja tiedän, eivät tunne mitään +jumalanpalvontaa eivätkä ole myöskään epäjumalanpalvelijoita, vaan +hyvin lauhkeita, hyvin rehellisiä, eivät tapa toisiaan eivätkä riistä +toisiltaan vapautta, eivät käytä aseita ja ovat niin pelokkaita, että +sadat pakenevat yhtä ainoata meikäläistä jopa silloinkin kun leikimme +heidän kanssaan; kun he lisäksi ovat hyvin herkkäuskoisia, uskovat +taivaalliseen Jumalaan ja että me olemme tulleet alas taivaasta, +oppivat helposti ne rukoukset, mitä heille opetamme, ja tekevät +ristinmerkinkin perässämme, niin päättänevät Teidän Korkeutenne tehdä +heistä kristittyjä, ja uskon, että kun vain ryhdytään toimeen, +voitaisiin lyhyessä ajassa kääntää monia kansoja pyhään uskoomme ja +Teidän Korkeutenne saisivat hankituksi suuria valtakuntia ja +rikkauksia, samoin kaikki espanjalaiset alamaisennekin, sillä +epäilemätöntä on, että näissä maissa on mitä suurimmat määrät kultaa, +eikä ole perätöntä, mitä seurassani olevat intialaiset sanovat: näillä +saarilla on seutuja, joissa kaivetaan kultaa, mitä asukkaat kantavat +kaulassaan, korvissaan, ranteissaan ja nilkoissaan ja muovaavat +raskaiksi soljiksi. Sitäpaitsi on vielä jalokiviä ja kalliita helmiä +ja paljon mausteita. Rio de Maresissa on paljon mastiksia ja +voitaisiin helposti kasvattaa enemmänkin, koska nämä puut +istutettaessa juurtuvat pian; niillä on samanlaiset lehdet ja hedelmät +kuin mastiksipuulla, mutta ne ovat vain suurempia kuin ne, joista +Plinius puhuu ja joita näin Kioksella. Annoin tehdä uurtoja useihin +puihin nähdäkseni, tihkuisiko niistä hartsia. Mutta kun täällä +ollessani yhtä mittaa on satanut, sain kokoon vain vähän, ja tuon sen +Teidän Korkeuksillenne. Todennäköisesti ei ole ollut oikea aika +viiltää puita, mikä on tehtävä, sikäli kuin tiedän, silloin kun talvi +on lopussa ja ne alkavat kasvaa. + +Näistä maista saadaan myös paljon puuvillaa ja voidaan se, kuten +uskon, täällä myöskin hyvin edullisesti myydä; ainakin suurkaanin +pääkaupungeissa, jotka epäilemättä löydämme, samoinkuin muiden suurten +hallitsijain kaupungeissa, jotka pitävät onnenaan saada palvella +Teidän Korkeuksianne. Näihin maihin voisi tuoda vaihdettaviksi +tavaroita Espanjasta ja itämailta (sillä nämä maat ovat meistä +lännessäpäin). Täällä on myös paljon aaloeta, mutta siitä ei ole +mitään voittoa. + +Eilen tuli laivalleni kanootti, jossa oli kuusi nuorta intialaista; +heistä pidin laivallani viisi, jotka tuon mukanani. Lähetin miehiä +erääseen länsirannalla olevaan asuntoon, josta tuotiin seitsemän +naista, isoja ja pieniä, sekä kolme lasta. Teen tämän toivoen, että +intialaiseni viihtyvät Espanjassa paremmin, kun heillä on mukanaan +oman maansa naisia, kuin jos heillä ei olisi mitään. Sillä usein on +sattunut, että miehet, joita on tuotu Guineasta Portugaliin oppimaan +portugalia, kun heistä odotettiin hyötyä hyvän kohtelun ja runsaiden +lahjojen vastineeksi, karkasivat heti tuntiessaan koskettavansa +kotoisen maansa kamaraa, eikä heitä sen koommin nähty. Nämä +intialaiset eivät menettele siten; sillä kun heillä on vaimot +mukanaan, he tekevät kaiken, mitä heidän tehtäväksensä annetaan. Nämä +naiset samalla opettavat meidän naisillemme heidän kielensä; se on +kaikilla näillä saarilla sama, jota jokainen ymmärtää liikkuessaan +kanooteillaan kaikilla saarilla.[27] Täällä ei ole kuin Guineassa, +missä on satoja kieliä eikä toinen ymmärrä toista. + +Tänä yönä tuli erään intialaisnaisen mies, joka samalla on näiden +kolmen lapsen isä, laivalle ja pyysi minua sallimaan, että hän +seuraisi mukana. Suostuin siihen, ja nyt kaikki ovat tyytyväisiä; mies +on noin viidenviidettä vuoden ikäinen.» + + + +TIISTAINA MARRASKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Amiraali purjehti pitkin Kuuban rannikkoa.--Kun hänellä oli halu mennä +niille saarille, joita intialaiset sanovat Babequeksi ja jotka ovat +täältä itäänpäin ja missä pitäisi olla paljon kultaa, purjehdittiin +siihen suuntaan. + + + +KESKIVIIKKONA MARRASKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +Intialaiset olivat sanoneet amiraalille, että heidän saareltaan +(Kuubalta) Babequen saarille oli kolmen päivän matka. Se on laskettava +heidän kanoottiensa päivän matkoiksi: he soutavat päivässä seitsemän +meripenikulmaa. Tänäänkin amiraali pysytteli Kuuban rannikon likellä, +mutta purjehti kuitenkin kuusikymmentäneljä meripenikulmaa luoteista +rantaa pitkin, jolloin hän tuli avaraan satamaan. + +»Täältä», kertoo Kolumbus, »näin niin paljon saaria, etten pystynyt +niitä laskemaan; niillä oli melkoisesti kukkuloita, ja ne olivat +palmulehtojen peitossa. Olin hyvin ihmeissäni nähdessäni niin paljon +kauniita saaria, ja voin vakuuttaa Teidän Korkeuksillenne, että ne +vuoret, joita toissapäivästä lähtien olen nähnyt, ovat korkeimpia ja +kauneimpia, mitä maailmassa on, ja lisäksi niin kirkkaan taivaan alla, +missä niiden huippuja ei peitä sumu eikä lumi. Näiden vuorten juurella +meri on hyvin syvää, ja luulen, että nämä ovat ne lukemattomat saaret, +jotka maailman kartassa on merkitty itämaiden loppuun. Noilla +saarilla, niin luulen, on suuria rikkauksia, jalokiviä ja mausteita. +Pyydän Teidän Korkeuksiltanne anteeksi näin ylistellessäni näitä +saaria, mutta en vielä ole sanonut sadatta osaakaan siitä kuin on. +Eräät vuoret kohoavat taivaaseen asti ja päättyvät timanttimaiseen +kärkeen; toiset ovat määrätyllä korkeudella muodostuneet +pöytämäisiksi. Meri on joka taholla hyvin syvää ja karitonta.» + + + +TORSTAINA MARRASKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Näiden eri saarien rantoja tutkittiin, ja kaikkialla tavattiin mitä +parhain ankkuripohja. + + + +PERJANTAINA MARRASKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Mennessään tänään veneellä maihin amiraali huomasi rannalla kaksi isoa +veistettyä tukkia, toinen toista pitempi ja niin oikein ristin muotoon +saumattuina, ettei kukaan puuseppä pystyisi säällisempää liitosta +tekemään. Kun amiraali oli suorittanut hartaudenharjoituksensa sen +ääressä, hän käski valmistaa samanlaisista puista vielä isomman +ristin. Hän löysi tältä rannalta ruo'on, jota ei nähnyt täällä +kasvavan, minkä takia hän päätteli sen tulleen tänne virran tuomana. + +Palatessaan laivalle hän tapasi intialaiset pyydystämässä isoja +merisimpukoita, joita täällä on paljon; hän antoi heidän sukeltaa +mereen etsimään helmisimpukoita. He löysivätkin todella semmoisia +simpukoita mutta helmettömiä, kaiketi siksi, että se aika, jona helmet +asettuvat, osuu touko- ja kesäkuulle. Merimiehet tappoivat maalla +eläimen, jota he arvelivat mäyräksi. Verkolla he pyydystivät vedestä +kalan, joka oli muodoltaan kuin sika ja aivan kovan kuoren ympäröimä, +vain pyrstö ja silmät olivat pehmeät. Amiraali suolautti kalan +tuodakseen sen mukanaan Espanjaan. + + + +LAUANTAINA MARRASKUUN 17. PÄIVÄNÄ + +Amiraali astui veneeseen ja kävi useilla pienemmillä saarilla. Hän +kulki ylöspäin erästä jokea, jossa oli hyvin puhdasta ja viileää +suolatonta vettä. Sen varrella oli kaunis niitty, ja rantaa +reunustivat ennen näkemättömän korkeat palmut. Amiraali löysi isoja +intialaisia pähkinöitä, suuria rottia ja tavattoman kookkaita rapuja. +Hän näki paljon lintuja ja tunsi myskin hajua. Niistä kuudesta +nuorukaisesta, jotka otettiin mukaan Rio de Maresista, kahden onnistui +karata _Niñalta_. + + + +SUNNUNTAINA MARRASKUUN 18. PÄIVÄNÄ + +Amiraali antoi tänään pystyttää sen ison ristin, jonka hän oli +valmistuttanut, avoimelle kummulle erään sataman suulle; satamalle hän +antoi nimen Puerto del Principe. Koska tänään oli sunnuntai, hän ei +jatkanut matkaa. + + + +MAANANTAINA MARRASKUUN 19. JA TIISTAINA MARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ + +Laivasto nosti purjeet lähteäkseen Babequen saarille. Vastatuuleet +pakottivat laivat palaamaan Prinssinsatamaan. + + + +KESKIVIIKKONA MARRASKUUN 21. PÄIVÄNÄ + +--Tämän seudun suuresta kuumuudesta amiraali päätteli, että täällä +täytyy olla paljon kultaa.--Martin Alonzo Pinzon, karaveli _Pintan_ +kapteeni, erosi tänään molemmista muista laivoista tottelemattomana ja +vasten amiraalin tahtoa. Hän teki sen ahneudesta, kun muuan +intialainen oli luvannut näyttää hänelle paljon kultaa. Hän lähti +purjehtimaan toisia odottamatta, vaikka myrsky ei ollut siihen +pakottamassa, vaan koska häntä itseään halutti. Amiraali sanoi +tällöin: »Se mies on tehnyt ja sanonut minulle paljon muutakin.» + + + +TORSTAINA MARRASKUUN 22. PÄIVÄNÄ + +Martin Alonzo Pinzon purjehti itään päin päästäkseen Babequen +saarille, jossa pitäisi olla kultaa. Hän purjehti amiraalin näkyvissä, +ollen neljän penikulman päässä. Amiraali antoi lyhtyjen palaa kaiken +yötä, kun hänestä tuntui, että Pinzon olisi voinut purjehtia hänen +päälleen, mikä olisi voinut tapahtua sangen helposti, kun yö oli hyvin +kirkas ja tuuli suotuisa. + + + +PERJANTAINA MARRASKUUN 23. PÄIVÄNÄ + +Amiraali ohjasi etelään maata kohti, mutta virta ajoi häntä +takaisinpäin. Intialaiset sanoivat heidän edessään olevaa maata +Bohioksi. He sanoivat sitä hyvin isoksi ja kertoivat, että sen +asukkailla oli vain yksi silmä keskellä otsaa, he sanoivat heitä +ihmissyöjiksi ja näyttivät pelkäävän heitä kovasti. Heti kun he +huomasivat amiraalin purjehtivan siihen suuntaan, he eivät pelosta +uskaltaneet puhua mitään, sillä he olivat kertoneet heidän olevan +ihmissyöjiä ja asestettuja. + + + +SUNNUNTAINA MARRASKUUN 25. PÄIVÄNÄ + +Amiraali astui veneeseen ja soudatti erään pikkusaaren joen suuhun. +Laivamiehet huudahtivat, että he näkivät pinjoja, ja se ilmeni +todeksi. Amiraali piti tätä löytöä hyvin arvokkaana, sillä nyt häneltä +ei enää voinut puuttua laivanrakennuspuuta, jopa hän aikoi perustaa +sahan. + +Päiväkirjaansa hän merkitsee, että hän joka päivä huomaa jotakin yhä +kauniimpaa. »Kun nämä ihmeelliset asiat--kirjoittaa hän--herättävät +suurta ihmetystä niissä, jotka näkevät niitä, niin vaikuttavat ne +varmaankin paljon enemmän niihin, jotka kuulevat kuvauksia niistä; +mutta kukaan ei saata sitä uskoa, kun ei ole itse nähnyt.» + + + +MAANANTAINA MARRASKUUN 26. PÄIVÄNÄ + +Päivän koitteeessa nostettiin ankkurit Santa Catelinan satamassa, joka +sijaitsee Isla Ilanaksi (tasaiseksi saareksi) nimitetyllä +saarella.--Amiraali purjehti lounaiseen suuntaan ja arveli vihdoinkin +olevansa vastapäätä Bohion saarta. Hän huomauttaa: kaikki saarelaiset, +joita tähän päivään asti oli tullut tuntemaan, pelkäsivät tavattomasti +canibalaisia, jotka asuvat Bohiolla. »Näitä canibalaisia», lisää hän +tähän, »pelätään ihmissyöjinä, ja laivassamme olevat intialaiset, +nähdessään meidän suuntaavan suoraan kohti Bohiota, eivät pystyneet +sanomaan enää sanaakaan pelosta, että heidät syötäisiin, eikä mikään +saanut heitä luopumaan siitä pelosta. He kertoivat jo aikaisemmin +minulle, että näillä canibalaisilla oli vain yksi silmä ja koiran +kuono. Sitä arvelen kuitenkin valheeksi ja luulen, että nämä +canibalaiset ovat suurkaanin alamaisia, jotka käyvät sotia näitä +saarelaisia vastaan ja vievät heitä vankeuteen.» + + + +TIISTAINA MARRASKUUN 27. PÄIVÄNÄ + +Purjehdittuaan pitkän aikaa edes takaisin tällä rannikolla amiraali +laski hyväsijaintiseen satamaan (Baracoa). Lavealla tasangolla +havaittiin useita tulia, lukuisia asumuksia ja oivallisesti viljeltyjä +tiluksia. Amiraali päätti senvuoksi mennä täällä maihin ja jollakin +lailla päästä asukkaiden kanssa ymmärrykseen. Hän astui veneeseen ja +meni joen suuhun, joka oli erinomaisen syvä. + +»Jälleen minua ihastutti», kirjoittaa hän, »ilmaston raikkaus, joen +rannalla olevien pinjojen ja palmujen kauneus; virran laineiden +kristallinkirkkaus ja lintujen laulu tekivät tämän paikan erinomaisen +kauniiksi. Tuhannet kielet voivat yhtä vähän kuin minunkaan käteni +saattaa kuninkaalle ja kuningattarelle kuvailla tätä kaikkea, sillä +täällä luulee olevansa lumouksen ja taikuuden keskellä. Näkisivätpä +hyvin monet muutkin sivistyneet ja arvokkaat miehet nämä ihmeet! He +eivät tulisi niistä vähemmän liikuttuneiksi kuin minä. Kuinka suuri se +etu on, mitä tästä kaikesta voidaan saada, siitä en kirjoita mitään. +Varmaa on, armollisimmat valtiaat, että missä tällaisia maita on, +siellä täytyy myös olla hyvin hyödyllisiä tavaroita; mutta minä en +viivy kauan missään satamassa, koska haluan nähdä niin paljon maita +kuin vain on mahdollista, esittääkseni niistä kertomuksen Teidän +Korkeuksillenne. + +Mutta minä en ymmärrä näiden ihmisten kieltä, eivätkä he ymmärrä minun +enempää kuin kenenkään miehenikään puhetta. Hyvin usein saan heidän +puheistaan aivan vastakkaisen käsityksen kuin ne intialaiset, jotka +ovat mukanamme, tarkoittavat; myöskään heitä en usko, koska he usein +ovat yrittäneet meiltä karata. Mikäli Herramme suo, tahdon nähdä niin +monta maata kuin mahdollista sekä vähitellen opetella ymmärtämään +täkäläistä kieltä ja opetuttaa sitä seurueeni miehille, sillä olen +huomannut sen olevan kaikkialla samaa.--Teidän Korkeutenne +perustanevat tänne kaupunkeja ja linnoituksia, ja silloin tämä maa +saadaan pian kokonaan käännytetyksi. Vakuutan Teidän Korkeuksillenne, +ettei missään auringon alla voi olla maita, joiden hedelmällisyys ja +ilmasto olisivat siunatumpia ja vesi terveellisempää, koska tässä ei, +kuten Guinean vesissä, ole lainkaan ruttotautia. Sillä, kiitos siitä +olkoon Herrallemme, tähän päivään asti ainoakaan miehistäni ei ole +sairastanut edes päänsärkyä, ainoakaan ei ole sairauden vuoksi maannut +vuoteessa lukuunottamatta yhtä miestä, joka koko ikänsä on sairastanut +kivitautia ja joka parani oltuamme täällä kaksi päivää. + +Lähettäkööt Teidän Korkeutenne, jos Herra suo, tänne oppineita miehiä; +he huomaavat kaiken todeksi. Ja kun olen ennemmin puhunut kaupungin ja +linnoituksen perustamisesta de las Nuevitaksen satamaan, niin on +varmaa, että kaikki, mitä olen sanonut, on totta; joskaan ei mitenkään +voida verrata tätä maata ja merta rakkaisiin naisiimme. Mutta tässä +maassa täytyy olla suuria asutuksia, lukematon kansa ja suurta voittoa +antavia tavaroita, ja tämä kaikki on vastaisten löytöjen varassa, +sillä aion tutkia vielä paljon, ennenkuin palaan Espanjaan. Tänne +tulee koko kristikunta solmimaan kauppasuhteita, eikö siis ennen muita +Espanja, jonka alaisuudessa kaikki tulee olemaan. + +Sanon vielä, että Teidän Korkeutenne eivät saa sallia, että joku +vieras harjoittaisi kauppaa ja asettuisi asumaan tänne, vaan olkoon +katolinen kristitty, sillä se oli yritykseni pää ja ponsi, että se +koituisi kristillisen uskon lisääntymiseksi ja kunniaksi, ja ettei +tähän maahan kukaan tulisi, joka ei ole kunnon kristitty.» Nämä ovat +amiraalin omat sanat. + +Hän matkasi edelleen ylös virtaa, joka jakaantui useihin haaroihin, ja +tapasi vielä useita mainioita istutuksia ja yhden ihanan puutarhan. +Hän löysi sieltä myös yhdestä ainoasta puunrungosta tehdyn kanootin, +joka oli niin iso kuin kaksitoistatuhtoinen vene ja hyvin kaunis, +teloilta katoksen alta, joka oli tehty puunrungoista ja katettu +palmunlehvillä, niin etteivät aurinko eikä vesi päässeet sitä +vahingoittamaan. Ja hän sanoi, että tässä olisi hyvä paikka perustaa +kaupunki tai linnoitus hyvän sataman, hyvän veden, hyvän maan, hyvien +naapureiden ja runsaan puutavaran takia. + + + +KESKIVIIKKONA MARRASKUUN 28. PÄIVÄNÄ + +Sadesäätä. Jotkut miehet menivät maihin pesemään paitojansa. He +tapasivat kaikki majat tyhjinä. + + + +TORSTAINA MARRASKUUN 29. PÄIVÄNÄ + +Sadesäätä. Alukset seisoivat alallaan. Merimiehet löysivät eräästä +majasta vahakakun, jonka amiraali varasi hallitsijoille ja sanoi: +»Missä on vahaa, siellä täytyy olla tuhansia muitakin hyviä asioita.» +Merimiehet löysivät eräästä asunnosta myöskin ihmisenpään vasusta, +joka oli suljettu toiseen vasuun ja riippui patsaassa. Amiraalin +käsityksen mukaan sen täytyi olla jonkun päällikön pää, koska +sellaiset asumukset olivat niin isoja, että niihin mahtui paljon +ihmisiä, jotka kuuluivat samaan perheeseen. + + + +PERJANTAINA MARRASKUUN 30. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisa tuuli esti lähtemisen. Amiraali lähetti kahdeksan omaa +miestänsä ja kaksi intialaista maihin pyrkimään yhteyteen asukkaiden +kanssa. Talot olivat tyhjiä. He näkivät neljän pojan kaivavan kedolla; +pojat kuitenkin pakenivat. He tapasivat yhdestä ainoasta puusta +veistetyn kanootin, joka oli yhdeksänkymmenenviiden kyynärän pituinen +ja johon mahtui istumaan sataviisikymmentä henkeä. + + + +LAUANTAINA JOULUKUUN 1. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisa tuuli ja sade estivät amiraalia matkustamasta eteenpäin. +Hän antoi pystyttää suuren ristin sataman suulle kalliolle ja antoi +satamalle nimen Puerto Santo. + + + +SUNNUNTAINA JOULUKUUN 2. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisaa tuulta; satamassa alukset kuitenkin olivat +suojassa.--Muuan laivapoika toi joen suusta löytämiänsä kiviä, jotka +näyttivät sisältävän kultaa. Amiraali otti ne itselleen näyttääkseen +niitä kuninkaalle ja kuningattarelle. + + + +MAANANTAINA JOULUKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Kun tuuli oli liian epäsuotuisa, jotta matkaa olisi päästy jatkamaan, +amiraali päätti käydä niemekkeellä, joka oli vain noin neljännestunnin +päässä satamasta kaakkoon. Hän lähti sinne muutamin venein ja +asestetuin miehistöin, tuli erään joen (Boma-joen) suuhun ja kulki +edelleen virtaa ylös. Sieltä hän löysi eräästä poukamasta neljä +purtta, joita intialaiset sanovat kanooteiksi, niin kauniisti tehtyjä, +että niitä ilokseen katseli, kuten amiraali sanoi. Maa oli kaikkialla +viljeltyä. + +Hän nousi maihin ja lähti kulkemaan erästä polkua, joka johti aluksen +rakennuspaikalle; se oli niin hyvin suojattu, etteivät aurinko eikä +sade päässeet vahingoittamaan täällä rakenteilla olevia kanootteja. +Yksi niistä, joka oli tehty yhdestä puusta kuten muutkin, vastasi +kooltaan kahdeksantoistatuhtoista venettä; mielikseen ihmetteli työtä, +jolla se oli koristeltu. Amiraali nousi vuorelle ja löysi sen laelta +tasaisen paikan, johon oli istutettu kaikenlaisia hedelmiä, myöskin +pallokurpitsoja, niin että sitä riemukseen (_gloria_) katseli. + +Sen keskellä oli suuri asumus; äkkiä hän oli asukkaiden keskuudessa, +mutta miehet ja naiset pakenivat pois. Amiraalin mukana olevat +intialaiset menivät heidän peräänsä ja vakuuttivat heille, että +vieraat olivat kunnon miehiä. Amiraali antoi lahjoittaa heille +tiukuja, messinkisormuksia ja lasihelmiä, joista he hyvin ilostuivat. +Kun hän näki, ettei heillä ollut kultaa eikä muutakaan arvokasta, hän +katsoi sopivaksi jättää heidät rauhaan. + +Kuninkaalle ja kuningattarelle hän ilmoittaa, että kymmenen +espanjalaista riittäisi ajamaan kymmenentuhatta asukasta pakosalle. +»He ovat niin arkoja ja pelkureita», kirjoittaa hän, »ettei heillä ole +mitään muita aseitakaan kuin keppi, jonka kärki on tulessa kovetettu. +He vaihtoivat mielellään näitä keppejä kaikkeen, mitä heille vain +antoi. Kun olimme nousseet veneisiimme, juoksi rantaan suuri joukko +intialaisia. Muuan heistä astui virtaan, tuli lähelle venettä ja piti +pitkän puheen, mistä kukaan ei ymmärtänyt mitään, mutta panimme +merkille, että tuon puheen kestäessä toiset intialaiset huutaen +kohottivat kätensä taivasta kohti.» + +Amiraali arveli heidän sillä tavalla ilmaisevan ilonsa heidän +vierailustaan, mutta hän huomasi, että hänen intialaistensa väri +muuttui; he tulivat kalpeiksi kuin vaha, vapisivat kovasti ja antoivat +hänelle merkkejä, että hänen olisi lähdettävä virtaa alas niin pian +kuin mahdollista, muutoin he löisivät hänet kuoliaaksi. Intialainen +otti sitten erään kristityn jousen ja näytti sitä intialaisille +selittäen, sikäli kuin amiraali ymmärsi, että he kaikki saisivat +surmansa, sillä tämä jousi ampui kauas ja tappoi. Sitten hän otti +miekan, veti sen huotrasta, näytti heille ja sanoi samaa, minkä +jälkeen he kaikki pakenivat, mutta intialaisemme vapisivat yhä +edelleen, sillä hän pelkäsi ja oli arka, vaikka olikin kookas ja vahva +mies. Amiraali ei tahtonut lähteä joelta, vaan hän kulki sinne asti, +missä tapasi intialaiset kaikki yhdessä ja punaisiksi maalattuina, +niin alastomina kuin äiti oli heidät maailmaan saattanut, joillakuilla +sulkatöyhtö päässään, kaikilla assegaikimppu kädessään. + +»Lähenin heitä, annoin heille joitakin leivänpaloja, pyysin heiltä +assegaita ja annoin heille niistä kenelle pienen tiu'un, kenelle +messinkisormuksen ja toisille lasihelmiä, niin että kaikki +rauhoittuivat, tulivat veneille ja luovuttivat kaikki, mitä heillä +oli, hyväksyen vastineeksi mitä tahansa saivat. Merimiehet olivat +tappaneet kilpikonnan, jonka kuori oli rikottu palasiksi. Laivapojat +antoivat intialaisille siitä kynnenkokoisia palasia ja saivat vastaan +kokonaisia assegainippuja. + +Nämä intialaiset ovat aivan kuin toisetkin, uskovat samaten meidän +olevan kotoisin taivaasta, antavat kaiken omansa vähäisimmästäkin +pitämättä sitä arvottomana, ja olen varma, että jos heillä olisi +kultaa ja mausteita, he samoin luovuttaisivat niitäkin. Näin sievän +talon, pienen, kaksiovisen, kuten ne kaikki ovat, ja löysin sieltä +ihmeteltävän teelmän sekä pölkkyjä, jotka oli koristeltu määrätyllä +tavalla, jota en osaa kuvata. Mutta kattoon oli ripustettu isoja +simpukoita ja muita esineitä. Luulin paikkaa temppeliksi ja kysyin +merkeillä, rukoiltiinko täällä. He sanoivat: »ei»; äkkiä tuli muuan, +joka antoi minulle kaikki, mitä hänellä oli, ja viittasi ylöspäin.» + + + +TIISTAINA JOULUKUUN 4. PÄIVÄNÄ + +Heikossa tuulessa amiraali lähti satamasta, jolle oli antanut nimeksi +Puerto Santo, ja jatkoi tutkimuksiaan pitkin rannikkoa. + + + +KESKIVIIKKONA JOULUKUUN 5. PÄIVÄNÄ + +Jatkaessaan tänään matkaansa amiraali havaitsi maata lounaassa. Se oli +hyvin iso saari ja oli intialaisten antamien tietojen mukaan +varmaankin Bohio. Hän päätti lähteä Kuubalta eli Juanalta, jota hän +tähän saakka oli pitänyt mantereena sen suuruuden vuoksi, ja lähteä +lounaaseen, missä maa oli näkynyt. Tuuli piristyi, ja amiraali +nostatti kaikki purjeet; meri oli rauhallinen ja virta tuki +matkantekoa, niin että aamusta kello yhteen iltapäivällä kuljettiin +kahdeksan (italialaista) penikulmaa tunnissa eikä tämä aika ollut +täyttä kuuttakaan tuntia, sillä täällä sanotaan yön kestävän lähes +viisitoista tuntia. Myöhemmin hän kulki kymmenen penikulmaa tunnissa, +niin että hän auringonlaskuun mennessä oli edennyt +kahdeksankymmentäkahdeksan penikulmaa eli kaksikymmentäkaksi leguaa, +yhä lounaiseen suuntaan. + +Kun yö tuli, hän määräsi karaveli _Niñan_, joka oli pikapurjehtija, +menemään edeltä, jotta ehtisi satamaan vielä päivänvalolla. Kun se +tuli sataman suulle ja huomasi sataman niin isoksi kuin Cadizin lahti, +se lähetti edellänsä veneen, koska oli jo tullut pimeä, opastamaan +soihdulla. Ennenkuin amiraali ehti paikalle, missä _Niña_ luovi +edestakaisin odottaen veneestä merkkiä purjehtiakseen sisään satamaan, +veneen soihtu sammui. Kun karaveli ei nähnyt enää mitään valoa, se +purjehti avomerelle ja sytytti soihdun amiraalia varten, jolle hänen +lähestyessään kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Tällävälin sytytettiin +veneessä uusi soihtu; _Niña_ purjehti sisään satamaan, mutta amiraali +luovi kaiken yötä sen ulkopuolella. + + + +TORSTAINA JOULUKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Kun tuli päivä, oli amiraali neljän leguan päässä satamasta, jolle hän +antoi nimen Puerto Maria.--Miehistö oli nähnyt yöllä useita tulia, +jotka paloivat vielä aamulla. Niitä ylläpitivät kaikesta päättäen +vartiot suojakseen sellaista väkeä vastaan, joiden kanssa he olivat +sotajalalla. Vesperhetkellä amiraali purjehti satamaan, jolle hän +antoi tämän päivän pyhimyksen mukaan nimen Puerto se San Nicolao.[28] +Häntä hämmästytti sen kauneus ja erinomaisuus, ja vaikka hän olikin +ylistänyt Kuuban satamia erinomaiseksi, hän sanoi, ettei tämä jäänyt +niistä jälkeen, vaan jopa saattoi olla parempikin, ja ettei ollut sen +veroista toista. + +Sillä on ulottuvaisuutta eteläkaakkoiseen suuntaan kaksi leguaa; +sataman suussa on etelän puolella niemeke, jossa on erilaatuisia +hedelmiä tuottava kaunis puuistutus. Amiraali arveli niitä mauste- ja +muskottipuiksi, mutta kun hedelmät eivät olleet kypsiä, siitä ei saatu +varmuutta. Amiraali mittasi sataman syvyyden ja havaitsi sen +soveliaaksi kaikkein suurimman laivastonkin suojapaikaksi. Sataman +vastapäätä on ihastuttava laakso, jonka läpi virtaa joki. Täällä on +varmasti suuria asutuksia, kuten voi päätellä intialaisten matkoillaan +käyttämistä kanooteista, joista enin osa kooltaan vastaa +viisitoistatuhtoisia veneitä. + +Kaikki intialaiset pakenivat heti kun saivat nähdä aluksemme. Ne, +jotka amiraalilla vielä oli mukana saarilta otettuina, osoittivat niin +suurta kaipausta palata kotimaahansa, että amiraali sanoi olevansa +pakotettu heti tältä saarelta lähdettyään saattamaan heidät kotiinsa, +sillä hän oli jo alkanut epäillä heitä, kun hänelle ei ollut näytetty +tietä heidän asutustensa läpi, ja sitäpaitsi hän oli tullut +vakuuttuneeksi sitä, etteivät he puhuneet hänelle aina totta. Lisäksi +he eivät ymmärtäneet häntä eikä hän heitä, ja vielä he pelkäsivät +näiden saarten asukkaita. Päästäkseen neuvottelemaan +viimeksimainittujen kanssa amiraali piti tarpeellisena viipyä joitakin +päiviä tässä satamassa, mitä hän ei kuitenkaan tehnyt, kun aikoi vielä +löytää lisää maita, koska hän epäili, tokko hyviä ilmoja kestäisi +vielä kauan. Hän toivoi Jumalan nimessä, että ne intialaiset, joita +hänellä oli mukanaan, oppisivat hänen kielensä ja hän heidän; sitten +hän palaisi ja saattaisi keskustella näiden saarten asukkaiden kanssa; +myöskin hän toivoi, että Herra soisi hänen ennen Espanjaan +palaamistaan löytää paljon kultaa. + + + +PERJANTAINA JOULUKUUN 7. PÄIVÄNÄ + +Päivän koittaessa amiraali lähti San Nicolaon satamasta ja jatkoi +tutkimusmatkaansa pitkin saaren itärantaa. Hän pani merkille useampia +niemekkeitä, joensuita, viljeltyjä laaksoja.--Kello oli vasta 1 +iltapäivällä, kun hän laski satamaan, jolle antoi nimen La Concepcion. +Kun taivas vetäytyi pilveen, hän laskeutui veneeseen ja soudatti +itsensä joen suuhun mennäkseen maihin. Hän antoi heittää verkon, ja +vielä ennenkuin hän ehti maihin, hän veti veneeseen merilahnan +(_lisa_), mikä häntä riemastutti, koska hän ei vielä ollut nähnyt +täällä yhtään kalaa, joka olisi ollut Espanjan kalojen näköinen. +Merimiehet saivat vielä useita samanlaisia kaloja kuin Espanjassa. Hän +meni vähän matkaa maalle, joka oli hyvin viljeltyä; siellä hän kuuli +satakielen ja muiden lintujen laulua kuten Espanjassa. Viisi ihmistä +huomattiin, mutta he eivät jääneet odottamaan, vaan pakenivat. +Amiraali löysi myrttejä ja muita samanlaisia puita ja kasveja kuin +Kastiliassa.[29] + + + +LAUANTAINA JOULUKUUN 8. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisa sää pakotti pysyttelemään satamassa. + + + +SUNNUNTAINA JOULUKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Tänään satoi, ja meillä oli talvisää kuin Espanjassa +lokakuussa.--Saari on hyvin suuri, ja amiraali sanoi, ettei hän +ihmettelisi, vaikka sen ympärys olisi vähintään kaksisataa tuntia. Se +on kokonaan viljelty, mutta asutukset tuntuvat olevan etäähköllä +merenrannasta ja rakennettu siten, että niiden asukkaat saattavat +havaita tulijat jo kaukaa. He olivat paossa, olivat vieneet kaikki +tavaransa mukaansa ja käyttivät tulimerkkejä kuin sotilaat.--Tähän +satamaan laskee kaksi jokea, joissa on vain vähän vettä; niitä +vastapäätä on ihastuttavia tasankoja, Kastilian maisemien kaltaisia, +mutta niitä verrempiä, ja siksi tämä saari saa nimen Isla Española. + + + +MAANANTAINA JOULUKUUN 10. PÄIVÄNÄ + +Ankara koillinen pakotti pysymään paikallaan. Amiraali lähetti kuusi +hyvin asestettua miestä maihin, käskien heitä menemään kaksi tai kolme +tuntia sisämaahan päin ja koettamaan puhua jonkun kanssa. He menivät +ja palasivat näkemättä taloja ja löytämättä asukkaita. He näkivät vain +muutamia majoja, hyvin laveita liesiä ja paikkoja, joissa oli poltettu +isoja nuotioita. He löysivät maailman kauneimpia tiluksia ja paljon +mastiksipuita, joista he toivat mukanaan hartsiakin, vaikka nyt ei +olekaan sen keräämiseen oikea vuodenaika. + + + +TIISTAINA JOULUKUUN 11. PÄIVÄNÄ + +Luoteinen jatkui eikä sallinut merelle lähtöä. Intialaistemme sanonnan +mukaan tämä on tie Babequen saarelle, jonka pitäisi olla hyvin iso, +paljon suurempi kuin Kuuba eikä veden ympäröimä. Tästä voi päätellä +heidän puhuvan mantereesta, jonka pitäisi olla Españolan takana ja +jonka nimi heidän kielellään on Caritaba tai Caniba; sen asukkaita he +pelkäävät alituisesti. Caniba, virkkoi amiraali, ei ole mitään muuta, +kuten jo olen sanonut, kuin suurkaanin kansa (_la gente del gran +Can_), jonka täytyy asua täällä lähellä ja lähettää tänne aluksiansa +kappaamaan asukkaita, ja kun nämä eivät palaa, he kuvittelevat näiden +tulleen syödyiksi. »Joka päivä», huomauttaa amiraali, »ymmärrän näitä +intialaisia yhä paremmin, vaikka vieläkin käsitämme jotakin toisin +kuin pitäisi. Merimiehet saivat eräitä kaloja, joille he antoivat +nimiä Espanjassa tuntemiensa kalojen mukaan.» + + + +KESKIVIIKKONA JOULUKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +Epäsuotuisan tuulen takia jäimme vielä täksi päiväksi tänne. Amiraali +pystytti suuren ristin sataman suuhun länteen päin laajasti näkyvälle +ylävälle paikalle, »tunnukseksi», sanoi hän, »että tämä maa kuuluu +teidän majesteeteillenne ja erittäinkin Jeesuksen Kristuksen, meidän +Herramme merkiksi ja kristinuskon kunniaksi.» Sitten kolme merimiestä +kiipesi vuorelle tutkimaan puita ja kasveja. He löysivät paljon väkeä +koolla, kaikki alastomina; heille huudettiin, mutta he pakenivat. +Lopuksi he sieppasivat yhden naisen eivätkä mitään muuta; »sillä olin +käskenyt heitä», lisää amiraali tähän, »kaappaamaan joitakuita +osoittaaksemme heille kunniaa, karkottaaksemme heistä pelon ja +kuullaksemme heiltä, oliko täällä mitään arvokkaita tavaroita, koska +muutoin ei voi olla maan kauneudesta päätellen. He toivat alukselleni +naisen, joka oli hyvin kaunis ja nuori; tämä keskusteli intialaisteni +kanssa, sillä he puhuvat kaikki samaa kieltä.» + +Amiraali puetti hänet, lahjoitti hänelle lasihelmiä, tiukuja ja +messinkisormuksia. Sen jälkeen hän lähetti hänet kaikin kunnioin, +kuten hänen tapansa oli, takaisin maihin ja hänen mukanaan kolme omaa +miestänsä ja kolme intialaista, jotta nämä voisivat keskustella +alkuasukkaiden kanssa. Häntä saattavat merimiehet kertoivat, ettei hän +olisi tahtonut lähteä veneestä, vaan olisi jäänyt espanjalaiseen +laivaan toisten intialaisnaisten kanssa, jotka amiraali oli ottanut +Juanan saarelta. Amiraali lisäsi tähän, että kaikki intialaiset, jotka +olivat näiden intialaisnaisten kanssa yksissä, olivat tulleet samassa +kanootissa, jollaiset heillä ovat karaveleina heidän kulkiessaan +saarelta toiselle. Heti kun he tulivat joen suusta satamaan ja saivat +nähdä vieraat laivat, he kääntyivät takaisin, jättivät kanoottinsa ja +menivät jalkaisin kyläänsä, jonka intialaisnainen meille näytti. +Hänellä oli sieraimissaan kultapalanen; merkki siitä, että tällä +saarella on kultaa. + + + +TORSTAINA JOULUKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Ne kolme miestä, jotka amiraali oli lähettänyt intialaisnaisen mukaan, +palasivat kolmen aikaan yöllä. He eivät olleet menneet hänen mukanaan +asutukselle saakka joko siksi, että sinne oli kovin pitkä matka, +taikka sitten pelosta, ja he toivat viestin, että huomenna laivalle +tulisi paljon miehiä, kun he nyt olivat rauhoittuneet naisen antamista +tiedoista. Kun amiraali tahtoi tietää, olisiko tästä maasta +saavutettavissa mitään hyötyä, ja halusi keskustella mielellään näiden +miesten kanssa, tuottaakseen heille, koska tämä maa oli kaunis ja +hedelmällinen, onnen päästä Espanjan hallitsijain alamaisiksi, hän +päätti lähettää asutukselle toisetkin sanansaattajat, sillä +intialaisnaisen kertomus ystävällisestä vastaanotosta ja kristittyjen +hyvyydestä antoi hänelle luottamusta. Hän valitsi tähän yhdeksän +miestä, hyvin asestettuina, ja tällaiselle asialle hyvin soveliaita, +ja antoi heidän mukaansa yhden laivalla olevan intialaisen. + +He menivät asutukselle, joka oli neljän ja puolen tunnin päässä +kaakossa. He löysivät hyvin vauraassa laaksossa sijaitsevan kylän, +mutta tyhjillään, sillä heti kun asukkaat saivat tiedon kristittyjen +saapumisesta, he kaikki lähtivät pakoon, haudattuaan kaiken +omaisuutensa. Asutuksessa oli tuhat asumusta ja enemmän kuin +kolmetuhatta asukasta. Kristittyjen mukana ollut intialainen juoksi +heidän peräänsä ja huusi heille, ettei heidän tarvitsisi pelätä +mitään; kristityt eivät olleet canibalaisia, ennemminkin he olivat +tulleet taivaasta ja antoivat kaikille, keitä tapasivat, hyvin +kauniita kapineita. Se, mitä hän heille sanoi, teki heihin sellaisen +vaikutuksen, että heissä heräsi luottamus, ja yli kaksituhatta palasi +kristittyjen luokse. Kaikki astuivat heidän luokseen ja laskivat +kätensä heidän päänsä päälle, mikä oli suuren kunnioituksen ja +ystävyyden ilmaus, mutta vielä kauan he vapisivat pelosta, kunnes +vihdoin saivat täydellisen varmuuden. + +Heti kun heidän pelkonsa oli voitettu, he menivät asuntoihinsa ja +toivat kristityille kaikkea, mitä suuhunpantavaa heillä oli, +erittäinkin leipää, joka oli tehty niames-juurista,[30] +nauriinkokoisista juurikkaista, joita he kylvävät ja kasvattavat +kaikilla vainioillaan ja jotka muodostavat heidän pääravintonsa. He +leipovat niistä leipää, keittävät ja paistavat niitä. Nämä hedelmät +maistuvat niin kastanjoilta, että se, joka niitä syö, ajattelee: nyt +minulla on syötävänäni kastanjapuun hedelmiä. Asukkaat antoivat +miehillemme leipää ja kalaa ja kaikkea, mitä heillä vain oli. + +Kun intialaiset saivat kuulla amiraalin haluavan papukaijaa, he kaikki +juoksivat tiehensä, toivat paljon papukaijoja ja antoivat kaikkea, +mitä heiltä vain toivottiin, vaatimatta mitään vastaan. He pyysivät +meikäläisiä olemaan palaamatta vielä samana iltana ja lupasivat tuoda +heille vielä paljon, mitä olivat piilottaneet metsään. Kun tämä +väenpaljous vielä seisoi kristittyjen ympärillä, he näkivät paljon +ihmisiä tulevan sen vaimon kanssa, jota amiraali oli kohdellut hyvin +ystävällisesti ja lähettänyt takaisin, ja heidän mukanaan oli myöskin +vaimon mies. He kantoivat naista olkapäillään ja tulivat kiittämään +lahjoista ja osoitetusta kunniasta. + +Kristityt sanoivat amiraalille, että nämä ihmiset olivat tähän asti +käytyjen saarien asukkaista kaikkein kauneimpia ja seuranhaluisimpia. +Mutta amiraali virkkoi, ettei hän käsittänyt, kuinka he voisivat olla +seuranhaluisempia kuin toiset, koska kaikilla saarilla, missä he tähän +mennessä olivat käyneet, asukkaat olivat olleet erinomaisen +hyväntahtoisia. + +Kauneudesta kristityt sanoivat, ettei voinut verratakaan keskenään +näitä ja muunsaarelaisia, enempää miehiä kuin naisiakaan, koska nämä +olivat paljon vaaleampia kuin muut, ja he olivat jopa nähneet kaksi +niin vaaleaihoista naista kuin vain Espanjassa saattoi tavata. + +He väittivät myös, että Kastilian kauneimmatkaan tienoot eivät +vetäneet vertoja niille, joita he juuri olivat nähneet; tämän ja +Cordovan seudun välillä oli ero kuin yöllä ja päivällä. He lisäsivät, +että kaikki maa oli viljeltyä ja että laakson keskellä virtaava joki +riitti kaikkien tilusten kasteluun. Kaikissa puissa oli lehtiä ja +hedelmiä, kukkaset olivat aivan auenneita; tiet olivat oikein leveitä +ja hyviä, sää kuin Kastiliassa huhtikuussa, satakielet ja muut linnut +lauloivat aivan kuin Espanjassa tuossa ihanassa kuussa, se oli +kerrassaan kaunista. + +»Muutamat linnut lauloivat suloisesti öiseen aikaan; sirkat ja +sammakot antoivat äänensä kuulua, kalat olivat samanlaisia kuin +Espanjassa. Näimme paljon mastiksipuita, aaloe- ja puuvillapensaita; +kultaa emme löytäneet, mikä ei ollutkaan ihme, kun viivyimme täällä +vain vähän aikaa.» + +Amiraali halusi täällä laskea päivän ja yön pituuden ja kuinka monta +tuntia kului auringonnoususta auringonlaskuun. Hän havaitsi, että +hiekkakello valui kaksikymmentä kertaa, ja kuhunkin tyhjentymiseen +kului puoli tuntia. Mutta hänen mielestään jossakin oli vikaa, joko +niin, ettei hiekkakelloja heti käännetty tai täytetty, kun ne olivat +juosseet tyhjiin, taikka sitten osa hiekasta ei juossut läpi. +Kvadrantillaan hän laski etäisyyden päiväntasaajasta 34 asteeksi.[31] + + + +PERJANTAINA JOULUKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti maatuulta hyväkseen käyttäen La Concepcionin satamasta; +mutta tuuli kääntyi jälleen, kuten amiraali näillä vesillä päivittäin +koki.--Hän purjehti pohjoiskoillisella tuulella Tortuga-saarta +kohti.--Kun hänellä oli vastatuuli ja hän havaitsi, ettei hän pääsisi +Babeque-saarelle, hän päätti palata La Concepcionin satamaan. Hän ei +ehtinyt päästä joelle, joka on kahden leguan päässä tästä satamasta. + + + +LAUANTAINA JOULUKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti vielä kerran La Concepcionin satamasta jatkaakseen +matkaansa, mutta pian nousi vahva itätuuli, joka oli hänelle +vastainen. Hän suuntasi kulkunsa senvuoksi Tortuga-saarelle, jonne hän +pääsikin, ja yritti nousta erääseen jokeen, johon ei ollut onnistunut +eilen pääsemään. Tänäänkään se ei onnistunut; hän katsoi olevansa +pakotettu laskemaan satamaan puolen penikulman päähän joesta. Kun hän +oli kiinnittänyt laivat, hän astui veneeseensä ja meni ensiksi joen +erääseen haaraan, joka ei kuitenkaan ollut joen varsinainen suu. +Vihdoin hän pääsi sillekin, eikä sen syvyys ollut enempää kuin syli +(kuusi jalkaa); virta oli vinha. + +Hänen aikomuksensa oli käydä kylässä, jossa hänen lähettämänsä miehet +jo toissapäivänä olivat käyneet. Hän heitätti maalle köyden +hinauttaakseen itseään jokea ylös, ja merimiesten onnistui kiskoa +venettä kaksi pyssynkantamaa ylöspäin, kauemmas ei virran vuolauden +vuoksi päästy. Amiraali näki joitakin taloja ja valtavan laakson, +jossa ne asumukset olivat, ja hän sanoi, ettei ollut koskaan +elämässään nähnyt mitään niin kaunista kuin se laakso oli. + +Hän huomasi joen suussa useita intialaisia, mutta vieraita nähdessään +he heti lähtivät karkuun. Amiraali ilmaisi mielipiteenään, että näitä +ihmisparkoja on varmaan perin paljon kiusattu, kun he ovat niin +pelokkaita ja heti sytyttävät kaikille korkeille vuorille tulia; se +tapa oli Tortuga- ja Española-saarilla vielä paljon yleisempi kuin +muilla. Hän antoi tälle laaksolle nimeksi Paratiisilaakso, ja joelle +nimen Guadalquivir, koska se oli aivan yhtä suuri kuin senniminen joki +Cordovan kohdalla. Rannalla näkyi olevan kauniita kiviä; joki tuntui +purjehduskelpoiselta. + + + +SUNNUNTAINA JOULUKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Puolenyön maissa amiraali lähti satamasta kohtalaisella maatuulella. +Keskellä lahtea hän kohtasi kanootin, jossa oli yksi ainoa +intialainen, ja joutui siitä perin ihmetyksiin, sillä hän ei saattanut +käsittää, kuinka mies pystyi sellaisella tuulella pysyttelemään +vesillä. Hän antoi ottaa sekä kanootin että intialaisen laivaan, +kestitsi häntä ja antoi hänelle lasihelmiä, tiukuja ja +messinkisormuksia ja vei hänet sitten laivassa kylän kohdalle, joka +oli neljän penikulman päässä siitä paikasta, missä mies oli tavattu. + +Kun amiraali löysi sieltä hyvän sataman, hän laski ankkurin asutuksen +läheisyyteen; kylässä oli järjestään uusia taloja. Intialainen meni +kanootillaan maihin ja kertoi siellä amiraalista ja kristityistä, +joiden lempeyttä ja hyvyyttä hän ylisti; mutta samat asiat olivat +täällä tulleet jo tunnetuiksi toisten kylien asukkaiden kautta, jotka +olivat tavanneet kristityt. Niinpä enemmän kuin viisisataa intialaista +juoksi paikalle, ja heidän joukossaan oli myöskin heidän kuninkaansa. + +He tulivat ensin yksitellen, sitten yhä suuremmissa joukoin +amiraalilaivalle tuomatta mitään; joillakuilla heistä oli nenässään ja +korvissaan puhtaimmasta kullasta valmistettuja koruja, joista he +mielellään luopuivat. Amiraali käski osoittaa heille kaikkea +kunnioitusta, »koska he»--kirjoittaa hän--»ovat maailman parhaita ja +ystävällisimpiä miehiä ja kun minulla on hyvä toivo, että Teidän +Korkeutenne tekevät heistä kristittyjä ja alamaisiansa. Sellaisiksi +minä heidät katson jo nyt.» + +Amiraali huomasi rannalla olevan kuninkaan ja havaitsi kaikkien +kunnioittavan häntä. Hän lähetti kuninkaalle lahjan, jonka tämä otti +vastaan juhlallisin muodollisuuksin (_con mucho estado_). Hän oli +nuori, korkeintaan yksikolmattavuotias mies, joka piti luonaan vanhaa +neuvonantajaa ja muita, jotka antoivat hänelle opastusta ja vastasivat +hänen puolestaan; hän itse puhui peräti vähän. + +Eräs amiraalin mukana olevista intialaisista puheli kuninkaan kanssa, +sanoen hänelle, että kristityt olivat kotoisin taivaasta, etsivät +kultaa ja olivat menossa Babequen saarelle. Hän vastasi, että se sopi +hyvin, siellä oli paljon kultaa, osoitti amiraalin alguazilille, joka +oli tuonut hänelle lahjan, suunnan sille saarelle ja sanoi, ettei +heidän tarvinnut kulkea kuin kaksi päivää, ja jos he tarvitsisivat +jotakin hänen maastaan, niin hän antaisi sen heille suurimmalla +mielihyvälle. + +Kuningas ja kaikki muutkin kulkivat ihan alastomina, myöskin naiset, +ja ihan kainostelematta. Mutta niin miehet kuin naisetkin olivat niin +kauniita, ettei tähän saakka oltu sellaista nähty. Heidän ihonvärinsä +on vallan vaalea (_harto blancos_), niin että jos he pitäisivät +pukimia ja suojaisivat itsensä auringonpaahteelta, he olisivat aivan +yhtä valkeita kuin espanjalaisetkin. + +Maassa on paljon ylänköjä ja laaksoja, niin että ylängöillä voisi +laiduntaa härkiä; koko Espanjassa ei ole seutua, joka vetäisi näille +vertoja kauneudessa ja miellyttävyydessä. Koko tämä saari, samoinkuin +Tortuga-saarikin, on kokonaan viljelty kuten vainiot Cordovan luona. +Asukkaat viljelevät siellä »ajesia», niistä istutetaan pieniä vesoja, +joiden tyveen kasvaa porkkanan tapaisia juuria, joita he raastavat ja +vaivaavat, leipoen niistä leipiä.--Saman vesan he sitten istuttavat +toiseen paikkaan, ja se kasvattaa uudestaan neljä tai viisi juurta, +jotka ovat hyvin mehukkaita ja maultaan muistuttavat meidän +kastanjaamme. Amiraali sanoi, että samanlaisia juuria kasvaa myöskin +Guineassa; tässä maassa ne kasvavat säären vahvuisiksi. + +Tämän kylän asukkaat olivat hyvin ravittuja ja voimakkaita eivätkä +heiveröisiä kuten muissa asutuksissa; he keskustelevat miellyttävästi +ja pehmeästi, mutta heillä ei ole mitään uskontoa. Suorastaan +ihastuksella katselee näitä laaksoja, jokia ja virtoja, kaikenlaisen +viljan ja vihannesten kasvattamiseen sekä karjanpitoon soveltuvia, +vaikka näillä tiluksilla ei karjaa näy ensinkään. Tänne voisi perustaa +puutarhojakin, jotka tuottaisivat kaikkea, mitä ihminen vain suinkin +osaisi toivoa. + +Illalla kuningas tuli amiraalin luokse laivalle, ja amiraali otti +hänet vastaan kaikella hänen arvoaan vastaavalla kunnioituksella ja +antoi selittää hänelle olevansa Espanjan kuningasparin palveluksessa, +jotka olivat maailman mahtavimmat hallitsijat. Mutta eivät laivalla +olevat intialaiset, jotka toimivat tulkkeina, enempää kuin +kuningaskaan, sitä uskoneet, vaan ajattelivat meidän olevan taivaasta +tulleita ja että Kastilian kuningaskunta ja kuningaspari olivat +taivaassa eivätkä tässä maailmassa. + +Amiraali tarjoilutti kuninkaalle espanjalaisia ruokia; ja hän söi +niitä vain vähän ja antoi sitten lopun neuvonantajilleen ja muille +seuralaisilleen. »Uskokaa, Teidän Korkeutenne»--kirjoittaa +amiraali--»nämä maat ja erikoisesti tämä Españolan saari ovat niin +hedelmällisiä ja oivallisia, ettei sen kuvaamiseen löydä sanoja eikä +kukaan voisi sitä näkemättä uskoa. Ja uskokaa, Teidän Korkeutenne, +nämä saaret ja kaikki muutkin kuuluvat Teille yhtä hyvin kuin Espanja, +sillä näiden hallitsemiseen ei tarvita mitään muuta kuin tulla ja +asettua tänne ja käskeä mielin määrin, sillä voisin ihan yksin +laivamiehistöni kanssa, mikä ei suinkaan ole lukuisa, kulkea näiden +saarten halki ilman, että minulle tapahtuisi mitään. Monestikin näin +vain kolmen merimiehen astuvan maihin, ja heidät nähdessään suuri +joukko intialaisia pakeni, vaikkeivät he tehneet heille minkäänmoista +pahaa. Heillä ei ole minkäänlaisia aseita, eivätkä he niistä mitään +ymmärrä; he kulkevat kaikki alastomina ja ovat niin pelokkaita, ettei +tuhat heikäläistä uskalla asettua kolmea meikäläistä vastaan. +Sitäpaitsi he ovat hyvin omiansa käskettäviksi työhön, viljelemään +maata ja tekemään kaikkea, mitä heillä teetetään. Heille on vain +rakennettava kaupunkeja ja opetettava heitä pukeutumaan ja omaksumaan +meidän tapamme.» + + + +MAANANTAINA JOULUKUUN 17. PÄIVÄNÄ + +Tänä yönä nousi vahva itäkoillinen, mutta aallokko ei käynyt kovin +korkeana satamassa, missä amiraali oli ankkurissa, koska sitä suojasi +edessä oleva Tortuga-saari. Amiraali jäi täksi päiväksi tänne ja +lähetti merimiehet kalastamaan. Intialaiset olivat mielissään +saadessaan mennä heidän mukaansa. He toivat heille canibalaisten eli +kannibaalien nuolia, jotka oli tehty pitkistä ruovoista ja varustettu +tulessa teroitetuilla ja kovetetuilla puukärjillä. Asukkaat näyttivät +heille kahta miestä, joiden ruumiista oli poissa kappale lihaa, ja +kertoivat kannibaalien purreen sen ja syöneen, mutta sitä amiraali ei +ottanut uskoakseen. + +Hän lähetti kylään muutamia kristittyjä; he vaihtoivat lasihelmillä +kultapaloja, jotka oli kääritty hyvin ohuihin lehtiin. Eräällä +intialaisella, jota amiraali arveli tämän maakunnan päämieheksi ja +jota asukkaat sanoivat caziqueksi, hän näki kämmenen kokoisen +kultapalan, jonka hän näytti haluavan vaihtaa. Sitä varten hän meni +majaansa, missä hän jakoi sen kultalevyn pieniin palasiin ja toi ne +toisen toisensa perään kristityille vaihtaen muihin esineihin. +Vaihdettuaan viimeisen kultapalan hän antoi merkin lähettäneensä +hakemaan lisää kultaa, joka tuotaisiin hänelle seuraavana päivänä. + +Kaikki tämä, huomauttaa amiraali, meitä kohtaan osoitettu käytös ja +tavat, heidän ystävällisyytensä ja viisautensa, ilmaisevat, että nämä +intialaiset ovat yritteliäämpiä ja nokkelampia kuin mitkään tähän asti +tuntemamme. Illalla tuli Tortuga-saarelta kanootti, jossa oli +nelisenkymmentä miestä. Heidän lähestyessään rantaa kaikki rannalla +olevan kylän asukkaat kävivät maahan istumaan, mikä oli rauhan merkki. + +Sitten astui joitakin kanootissa olevia maihin, sitten kaikki. Mutta +cazique yksinään nousi ja käyttäen sanoja, jotka tuntuivat +uhkauksilta, ajoi heidät takaisin kanoottiin. Hän roiskutti heidän +päälleen vettä ottaen rannalta kiviä ja heitellen niitä veneeseen, ja +sitten kun kaikki olivat kuuliaisesti nousseet kanoottiin, cazique +otti kiven ja pani sen alguazilin käteen, jotta hän heittäisi sillä +vieraita, mitä tämä ei kuitenkaan tehnyt. »Tässä tilaisuudessa +nähtiin, kuinka suosiollinen cazique oli amiraalille. Kanootin +lähdettyä sanottiin amiraalille, että Tortuga-saarella oli enemmän +kultaa kuin Españolalla, koska se oli likempänä Babequeta. Amiraali +arveli, että Tortuga-saarella enempää kuin täälläkään ei ollut omia +kultakaivoksia, vaan kaikki kulta saatiin, joskin pienissä erissä, +Babequesta, koska näillä kummallakaan saarella ei ollut sanottavasti +vaihdettavaa. Muuten maanlaatu on niin hedelmällistä, ettei heidän +tarvitse toimeentulokseen paljon tehdä työtä, vielä vähemmän heillä on +huolta vaatteista, kun he kaikki käyvät ihan alastomina. + +Amiraali uskoi, että aivan lähellä oli seutuja, missä maaperä kätki +sisäänsä suurimmat aarteensa ja että Herramme johdattaisi hänet kyllä +paikkaan, missä kulta kasvaa. Hän oli saanut tietoja, että siitä +satamasta, missä hän nyt oli, matka Babequeen kesti neljä päivää; se +merkitsi kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen meripenikulmaa, jonka +suotuisalla tuulella voisi purjehtia yhdessä päivässä.[32] + + + +TIISTAINA JOULUKUUN 18. PÄIVÄNÄ + +Amiraali pitkitti tyvenen pakosta viipymistään täällä ankkurissa vielä +tämän päivän. Hänellä oli toinenkin peruste. Cazique oli hänelle +sanonut tuovansa kultaa, ja vaikka amiraali ei uskonut täällä olevan +sitä paljon, koska täällä ei ollut kultakaivoksia, hän oli hyvin +utelias kuulemaan lisätietoja sen paikan sijainnista, mistä kultaa +saatiin. Päivänkoitteessa hän nostatti laivan ja karavelien liput ja +viirit O:n pyhän Neitsyt Marian kunniaksi, jonka päivä tänään oli.[33] +Kanuunat laukaistiin useaan kertaan. + +»Tämän Españolan-saaren kuningas», on amiraalin päiväkirjaan +kirjoitettu, »oli lähtenyt hyvissä ajoin asuinpaikaltaan, joka on noin +viiden leguan päässä. Kello kolmen maissa hän tuli kylään, johon +amiraali oli lähettänyt joitakin miehiään katsomaan, tulisiko kultaa. +He huomasivat, että kuninkaalla oli seuranaan enemmän kuin kaksisataa +miestä, joista neljä toi häntä kantotuolissa; hän oli vielä nuori, +kuten jo tuli huomautetuksi. Amiraalin syödessä puolista aluksensa +peräkorokkeella tuli kuningas hänen luokseen kaikkine miehineen.» + +»Teidän Korkeuksianne», kirjoittaa amiraali kuninkaalle ja +kuningattarelle, »olisi varmasti hyvin huvittanut kulkueen loisto ja +se kunnioitus, mitä kaikki osoittivat hänelle. Kun kuningas astui +laivaan, hän tapasi minut pöydästä peräkastellilta. Hän tuli suoraan +luokseni, istuutui viereeni eikä sallinut minun nousta pöydästä, +ennenkuin olin aterioinut. Olettaen, että liharuokamme maittaisivat +hänelle, käskin tarjoilla myöskin hänelle. + +Kun hän astui peräkorokkeelle, hän antoi kädellään merkin, että +kaikkien toisten tuli jäädä ulkopuolelle. He tottelivat täsmällisesti +tätä määräystä ja suurinta kunnioitusta osoittaen istuutuivat kannelle +(_cubierta_), lukuunottamatta kahta iäkkäämpää vanhusta, joita pidin +hänen neuvonantajinaan; he istuutuivat hänen jalkojensa juureen. +Ruokalajeista, joita tarjoilutin hänelle, hän ei maistanut enempää +kuin kohteliaisuus vaati (_para hacer la salva_) ja lähetti sitten +lopun seuralaisilleen, jotka söivät kaikki. Samoin hän teki juomille; +hän vain kostutti niillä huuliaan ja antoi sitten muille. + +Kaikessa hän menetteli ihailtavan arvokkaasti ja vähin sanoin, jotka +olivat, mikäli minä käsitin, hyvin ajateltuja ja älykkäitä. Hänen +jaloissaan istuvat katsoivat hänen suuhunsa, puhuivat hänen puolestaan +ja hänen kanssansa, aina mitä suurimmalla kunnioituksella. Aterian +päätyttyä eräs hänen palvelijoistaan toi vyön (_cinto_), joka oli +samankaltainen kuin ne, joita Espanjassa käytetään, vaikka toisella +tavalla tehty. Hän antoi minulle sen sekä kaksi pientä taottua +kultakappaletta. Luulen, että he täällä kokoavat tätä metallia vähän, +vaikka ovatkin likellä niitä seutuja, missä sitä tuotetaan ja missä +sitä esiintyy runsaasti. + +Havaitsin vuodettani peittävän maton miellyttävän häntä suuresti; +lahjoitin sen hänelle samoinkuin merenvahahelmeni, jotka olivat +kaulassani, värilliset kengät ja lasillisen appelsiinimehua, mistä hän +ihmetellen iloitsi, mutta hän, samoin kuin hänen neuvonantajansa ja +seuralaisensa, olivat hyvin pahoillaan siitä, etteivät he ymmärtäneet +minua enkä minä heitä. Kaiken kaikkiaan tajusin vain, että hän ilmaisi +minulle: jos minua täällä jokin miellyttää, niin koko saari on minun +käskettävissäni. + +Tuotin hänelle nähtäväksi erään ketjuni, siinä muistoksi kannan isoa +kultakappaletta, johon on kiinnitetty Teidän Korkeuksienne kuvat. +Näytin sitä hänelle ja toistin mitä olin eilen sanonut: että Teidän +Korkeutenne hallitsivat suurinta osaa maailmasta, eikä ollut toisia +niin mahtavia ruhtinaita kuin te. Näytin hänelle myöskin +kuninkaallisen viirin ja ristiviirin, joille hän osoitti suurta +kunnioitusta. Kuinka mahtavia hallitsijoita täytyikään Teidän +Korkeuksienne olla, sanoi hän neuvonantajilleen, kun te olitte aivan +huolettomasti lähettäneet minut tähän maahan, joka oli kaukana ja +etäällä taivaasta. Hän puhui vielä paljon muutakin, mitä en +ymmärtänyt, mutta panin merkille hänen ihmetyksensä.» + +Kun oli jo myöhäistä ja cazique halusi palata kotiin, päästi amiraali +hänet menemään kaikella kunnioituksella laukaisten musketeilla useita +kunnialaukauksia. Maalle päästyään hän istuutui kantopaareillensa ja +lähti kotimatkalle koko seurueineen, jossa oli yli kaksisataa miestä, +kuten jo olen sanonut. Hänen pikku poikansa seurasi, intialaisen +arvohenkilön (_hombre muy honorado_) kantaessa häntä olallaan. Missä +ikään hän tapasi merimiehiä ja laivojen väkeä, hän antoi heille ruokaa +ja osoitti suurta kunnioitusta. + +Eräs häntä vastaan tullut merimies kertoi nähneensä, että kaikkia +amiraalin antamia lahjoja kannettiin hänen edellään, kutakin lahjaa +vei eri mies, kaikki arvohenkilöitä. Heti caziquen eli kuninkaan +jälkeen seurasi hänen poikansa yhtä suuren saattueen kera ja sitten +kuninkaan veli omine saattueineen, mutta hän kulki jalan. +Viimeksimainittu tuli kuninkaan jälkeen laivalle, ja amiraali teki +hänen kanssaan pienen vaihtokaupan; kaikkiaankin saatiin kultaa tänään +vain vähän, mutta eräältä ukolta amiraali sai tietää, että korkeintaan +sadan leguan päässä oli joukko saaria lähellä toisiansa ja niillä oli +paljon kultaa, kuulipa hän sanottavan, että yksi niistä oli ihan +kokonaan kultaa ja muillakin oli kultaa niin paljon, ettei tarvinnut +muuta kuin lapioida kokoon ja seuloa. Siellä sitä sulatetaan, valetaan +tangoiksi ja muokataan tuhansiksi esineiksi, joita vanhus merkeillä +lähemmin selitteli. Hän selosti amiraalille seudun ja vedet, joissa ne +saaret olivat. + +Amiraali päätti heti lähteä matkalle sinne ja sanoi, että jos ukko ei +olisi niin huomattavassa asemassa kuninkaan luona oleva henkilö, niin +hän pitäisi hänet laivalla, tai jos osaisi heidän kielensä, olisi +pyytänyt häntä seuraamaan mukana, minkä mies varmaan olisi tehnytkin, +kun hän näytti olevan niin hyvä ystävä hänen, kristityn, kanssa. Mutta +kun hän jo nyt kuljetti mukanaan kylliksi näitä miehiä vasalleiksi +Kastilian kuningasparille eikä halunnut tehdä heille väkivaltaa, hän +päästi ukon menemään. + +Hän pystytti keskelle tätä kylää hyvin ison ristin, ja intialaiset +koskettivat sitä käsillään ja, kuten amiraali otaksui, lausuivat +rukouksensa ja kunnioittivat sitä. Kaikesta päätellen kaikki nämä +saaret, kuten amiraali Herralta toivoi, tulevat kristityiksi. + + + +KESKIVIIKKONA JOULUKUUN 19. PÄIVÄNÄ + +Tänä yönä lähdettiin purjehtimaan pois lahdesta, jonka Tortuga-saari +ja Española muodostavat. Aamulla tuuli vakaantui itään, minkä takia +tänään ei päästy näistä saarista eroon.--Pienelle saarelle, jonka +amiraali löysi, hän antoi nimen Santo Tomas, ja kauas mereen +pistävälle niemekkeelle nimen Cabo de Caribata.--Sää oli kuin +Espanjassa maaliskuussa, puut niin vihreitä kuin toukokuussa; yöt +kestivät neljätoista tuntia. + + + +TORSTAINA JOULUKUUN 20. PÄIVÄNÄ + +Tänään auringon laskiessa amiraali laski ankkurin satamaan, joka on +Santo Tomasin saaren ja Cabo de Caribatan välissä.[34] Satama on +oikein hyvä ja niin iso, että siihen mahtuisivat kaikki kristikunnan +laivat.--Tähän satamaan näkyy suuri, viljelty laakso, ja sitä +ympäröivät vuoret näyttävät kohoavan taivaaseen asti. Epäilemättä +niiden joukossa on joitakin, jotka ovat korkeampia kuin Teneriffan +Pico de Teyde, jota pidetään korkeimpana.[35] + + + +PERJANTAINA JOULUKUUN 21. PÄIVÄNÄ + +Amiraali tutki tänään sataman tarkemmin. Hän havaitsi sen niin +hyväksi, ettei hän voinut verrata sitä mihinkään, mitä hän tähän asti +oli nähnyt. Hän sanoi ylistäneensä muita satamia niin paljon, ettei +tiennyt, mitä laatusanoja tästä olisi käyttänyt ylistääkseen tätä +asianmukaisesti, ja pelkäsi joutuvansa ylenpalttisen liioittelijan +(_manificador excesivo_) kirjoihin, ja hänen katsottaisiin sanoneen +enemmän kuin oli totta. Senvuoksi hän lisäsi tähän: »Minulla on +mukanani vanhoja merenkulkijoita, jotka sanovat samaa kuin minä ja +tulevat aina sanomaan, kuten kaikki, jotka merta kulkevat, nimittäin, +että kaikki se ylistys, jota olen näihin satamiin kohdistanut, on +totta, ja myöskin, että viimeksimainittu satama on paras kaikista.» + +Päiväkirja jatkuu sitten: »Kolmekymmentäkaksi vuotta olen ollut +merellä--kun lasketaan se aika, jonka todellisuudessa voin +laskea--olen nähnyt koko idän ja koko lännen ja tehnyt matkan +pohjoiseen, nimittäin Englantiin, ja käynyt myöskin Guineassa, mutta +missään maassa en ole nähnyt niin täydellisiä satamia kuin täällä, +missä olen tavannut toinen toistaan kauniimpia. Olen tarkasti +perehtynyt kaikkeen, mistä kirjoitan, ja myöskin viimeksimainittuun +satamaan, kuten saatan vakuuttaa, ja toistan vielä, että se on kaikkia +muita parempi, että siinä on tilaa maailman kaikille laivoille ja että +se voitaisiin sulkea yhdellä vanhalla laivantouvilla. Suusta pohjaan +saakka sen pituus on viisi penikulmaa.»[36] + +Amiraali pani merkille jonkun verran viljeltyä maata. Hän käski kahden +miehen mennä maihin, nousta kukkulalle ja tarkastaa, oliko näkyvissä +kylää, sillä mereltä käsin ei nähty sitä. Tänä iltana kymmenen maissa +tuli laivalle joitakin intialaisia kanootilla katsomaan amiraalia ja +kristityitä kuin ihmeitä. Hän antoi heille joitakin pikkuesineitä, +mistä he tulivat peräti iloisiksi. Molemmat kristityt palasivat +laivaan ja näyttivät paikan, mistä he olivat nähneet ison kylän vain +vähäisen matkan päässä merestä. + +Amiraali käski laivan siirtyä sinnepäin vain pienen matkan päähän +maasta. Hän näki heti joitakuita intialaisia, jotka lähenivät rantaa; +kun he näyttivät pelokkailta, hän käski pysähtyä, jotta hänen +laivallaan olevat intialaiset saisivat puhua heidän kanssaan ja +vakuuttaa, ettei heille aiottu tehdä mitään pahaa. Senjälkeen +intialaiset tulivat vielä likemmäs merta ja amiraali läheni maata. Kun +he olivat päässeet pelostaan, tuli niin paljon, että koko ranta oli +heitä täynnä, ja miehet niin hyvin kuin naiset ja lapsetkin osoittivat +meille tuhat huomaavaisuutta: toiset juoksivat sinne, toiset tänne +tuoden meille leipää, jota he valmistavat niamesista--heidän +kielellään se on _ajes_--, joka on hyvin valkoista ja hyvää. He toivat +meille myös vettä kurpitsapulloissa ja saviruukuissa, jotka ovat +samanlaisia kuin espanjalaisetkin; sitten he toivat kaikkea, mitä +ikään heillä oli maailmassa ja minkä he uskoivat amiraalia +ilahduttavan, ja sen kaiken he tekivät niin halukkaasti (_con un +corazon tan largo_) ja ilomielin, että sitä ihan ihmetteli. + +»Ei voi sanoa»--huomauttaa amiraali--»heidän antaneen niin mielellään +tavaroitansa siksi, että ne olivat niin vähäarvoisia, sillä ne, joilla +oli kultaesineitä, antoivat ne yhtä mielellään meille kuin +sellaisetkin, jotka toivat kurpitsapulloissa vettä; on hyvin helppo +havaita, milloin joku antaa jotakin mielellään. Tällä kansalla ei ole +karttuja eikä heittokeihäitä eikä minkäänmoisia aseita; sama on laita +kaikkien muidenkin asukkaiden, jotka asuvat tällä nähdäkseni hyvin +isolla saarella. + +Miehet ja naiset kulkevat alastomina kuin ovat syntyneet. Juanalla ja +joillakin muilla saarilla naiset käyttävät, eritoten täytettyään +kaksitoista vuotta, pieniä pumpulikankaisia esiliinoja, mutta täällä +niitä eivät käytä vanhat eivätkä nuoret. Muilla saarilla miehet +mustasukkaisina piilottavat vaimonsa kristityiltä; täällä tehdään +päinvastoin. Täällä naiset ovat kaunisvartaloisempia, ja he +ensimmäisinä kiittävät taivasta saapumisestamme, tuoden kaikkea, +etenkin syötävää; leipää, pähkinöitä ja viiden-, kuudenlaisia +hedelmiä, joista käskin joitakin kuivata tuodakseni ne +kuningasparille. Muutoin naiset juuri olivat olleet aluksi avuliaita; +sittemmin he pysyttelivät piilossa. Senvuoksi annoin väelleni käskyn, +ettei se saanut tehdä kenellekään mitään pahaa eikä ottaa keneltäkään +mitään vasten heidän tahtoaan, ja kaikesta saadusta oli maksettava. +Lopultakin»--huomauttaa amiraali--»on kai kenenkään vaikea löytää +ihmisiä, jotka ovat niin hyväsydämisiä, niin anteliaita ja samalla +kertaa niin pelokkaita kuin nämä intialaiset, jotka antavat +kristityille ihan kaiken, mitä heillä on, ja vieläpä tulevat heitä +vastaan tuomaan tavaransa.» + +Sitten amiraali lähetti kuusi kristittyä käymään kylässä. Heille +osoitettiin kaikkea mahdollista kunnioitusta, heille annettiin kaikkea +mitä vain oli annettavaa, sillä kukaan ei epäillyt, etteivät amiraali +ja hänen väkensä olleet kotoisin taivaasta. Niitä intialaisia, jotka +olivat laivoilla, ei oltu myöskään saatu luopumaan siitä +uskomuksestaan. Kuuden kristityn palattua tuli useissa kanooteissa +intialaisia erään päällikön puolesta (_de un Señor_) kutsumaan +amiraalia käymään hänen kylässään. Kun tämä kylä oli lähellä eräällä +maankielekkeellä, meni amiraali hänen luokseen. Palatessaan hän näki +koko rannan niin tiheässä kansaa, että hän hämmästyi, miehet, naiset +ja lapset juoksivat hänen luokseen ja huusivat, ettei hän lähtisi +heidän luotansa. + +Toisen päällikön lähetit odottivat häntä kanooteissa tuoden hänelle +kutsun, jota amiraali noudatti. Tämä päällikkö odotti suuren +muonavaraston kanssa. Tuskin hän oli saanut kuulla amiraalin +saapumisesta, kun hän käski kuljettaa kaikki elintarvikkeet +espanjalaisiin laivoihin. Nähtyään, että amiraali otti vastaan, mitä +hänelle oli tuotu, asukkaat juoksivat takaisin kyläänsä tuomaan vielä +lisää ruokatarpeita, papukaijoja ja muuta, ja heti lahjoittivat kaikki +niin sydämellisesti, että se oli ihmeellistä. Amiraali antoi heille +vastaan lasihelmiä, messinkisormuksia ja tiukuja, ei siksi, että he +olisivat niitä pyytäneet, vaan koska se oli hänestä +tarkoituksenmukaista ja koska hän piti heitä jo--nämä ovat amiraalin +omat sanat--kristittyinä ja Espanjan kuningasparin alamaisina paremmin +kuin espanjalaisia itseään. »Ei puutu enää mitään muuta», sanoo hän, +»kuin että ymmärtäisimme heidän kieltänsä, voidaksemme käskeä heitä, +sillä he tottelisivat vastaansanomatta». Amiraalin palatessa laivalle +kaikki intialaiset huusivat, ettei kristittyjen pitäisi poistua heidän +luotansa vaan jäädä tänne, ja intialaisia täynnä olevat kanootit +tulivat hänen perässään laivalle. + +Amiraali osoitti heille kunnioitusta, syötti heitä ja antoi heille +lahjoja. Hänen poissaollessaan oli lännestä päin tullut vieläkin yksi +päällikkö, ja vaikka laiva oli puolen tunnin päässä rannasta, tulivat +monet intialaiset sinne uimalla. Kun tämä päällikkö ei odottanut +amiraalin paluuta, lähetettiin hänen jälkeensä joitakuita henkilöitä +hankkimaan häneltä tietoja saarista. Hän otti heidät vastaan hyvin +ystävällisesti, vei heidät kyläänsä ja antoi heille joitakin +kultakappaleita. Jatkaessaan matkaansa he tulivat suurelle joelle, +jonka poikki intialaiset uivat; kristityt eivät siihen pystyneet ja +tulivat takaisin. + +Tässä maassa on niin korkeita vuoria, että ne näyttävät ulottuvan +taivaaseen saakka. Teneriffan saarella olevat tuntuvat näihin +verrattaessa vaatimattomilta. Ne ovat kauniisti puiden ja ruohojen +peitossa. Niiden välissä on ihania tasankoja, ja tämän sataman +pohjassa on laakso, jonka suuruutta silmä ei pysty mittaamaan; se +näyttää olevan viidentoista tai kahdenkymmenen tunnin matkan pituinen. +Sen läpi virtaa joki, se on kokonaan viljelty, ja pellot ovat niin +vihreitä kuin Espanjassa toukokuussa, vaikka yö onkin neljäntoista +tunnin pituinen ja maa on siis verrattain kaukana pohjoisessa. Tämä +satama on hyvästi suojassa kaikilta tuulilta.--Luoteissivulla on kolme +saarta, ja tunnin matkan päähän niemekkeestä laskee iso joki. Amiraali +antoi satamalle nimen Puerto de la Mar de Santo Tomas, koska tänään +oli sen pyhimyksen päivä; »mereksi» hän nimitti sen suuruuden vuoksi. + + + +LAUANTAINA JOULUKUUN 22. PÄIVÄNÄ + +Päivänkoitossa amiraali lähti purjehtimaan etsiäkseen ne saaret, +joissa intialaisten kertomuksien mukaan on kultaa ja joista jotkut +heidän tietämäänsä sisältävät enemmän kultaa kuin maata. Ilma ei +sallinut sitä, ja meidän oli palattava ankkuripaikallemme. Tämän maan +päällikkö, joka omistaa kylän tässä lähellä, lähetti miehitetyn veneen +amiraalin luo kutsumaan häntä laivoineen lähemmäksi, jotta hän voisi +antaa hänelle kaiken, mitä hänellä oli. + +Hän lähetti kanootin mukana hänelle vyön, jossa kukkaron sijasta oli +naamio erinomaisen suurin kuvin, jotka samoin kuin nenä ja kielikin +olivat taotusta kullasta. »Nämä ihmiset», sanotaan päiväkirjassa, +»ovat niin hyväsydämisiä, että he, jos heiltä jotakin pyytää, antavat +sen maailman parhaimmalla tahdolla; heille suorastaan osoittaa +suosiota, kun heiltä jotakin pyytää.» He lähenivät venettä, antoivat +vyön eräälle merimiehelle, ja lähetystö nousi sitten laivaan. + +Kului osa päivää, ennenkuin ymmärrettiin heidän asiansa. Yksinpä +nekään intialaiset, joita meillä oli laivassa, eivät ymmärtäneet +heitä, kun heillä oli tykkänään toiset nimitykset asioille; vihdoin +arvattiin heidän eleistään, että heidät oli lähetetty kutsumaan +amiraalia. Hän päätti lähteä sunnuntaina caziquen luo, vaikka hänellä +ei ollutkaan tapana sunnuntaisin liikuskella, ei taikauskon takia, +vaan hurskauden vuoksi. Hän teki sen myöskin tällä kertaa, kuten hän +sanoi, vain toivoen, että asukkaat heidän osoittamansa hyvän tahdon +vuoksi tulisivat kristityiksi ja Espanjan kuninkaan uskollisiksi +alamaisiksi. Hän lisäsi siihen, että hän piti heitä jo sellaisina, ja +jotta he rakkaudella suhtautuisivat hänen hallitsijaansa, hän tahtoi +heidän parastaan ja koetti toimia heidän tyytyväisyydekseen. + +Tänään ennen lähtöä amiraali lähetti kuusi miestä erääseen kolmen +tunnin päässä lännessä olevaan kylään, jonka päällikkö eli cazique oli +näinä päivinä käynyt hänen luonaan ja sanonut, että hänellä oli useita +kultaesineitä. Kun kristityt tulivat sinne, niin päällikkö antoi kättä +amiraalin notaarille, jonka hän oli lähettänyt matkaan, ettei +intialaisille harjoitettaisi mitään ilkeyttä. He ovat tosiaankin +sangen hyväsydämisiä, mutta espanjalaiset niin ahneita ja +häpeämättömiä, etteivät he tyydy ottamaan narunpätkää, lasin- tai +porsliininsirpaletta vastaan kaikkea, mikä heitä miellyttää, vaan jopa +tahtovat tavaraa ilmaiseksikin ja vievät mukanaan maksamatta siitä +mitään, vaikka amiraali on sen yhtä mittaa kieltänyt. Vaikka kultaa +lukuunottamatta kaikki intialaisten lahjat ovat vähäarvoisia, niin +amiraali, heidän hyväsydämisyyteensä katsoen ja koska he luovuttavat +kultaa lasihelmeäkin vastaan, on kieltänyt ottamasta heiltä mitään +antamatta vastalahjaa. + +Kun päällikkö oli antanut notaarille kättä, hän vei hänet asuntoonsa +koko asujaimiston seuraamana, joka oli sangen lukuisa. Hän käski antaa +lähettiläille aterian, ja intialaiset toivat hänelle puuvillakangasta +ja -lankaa. Kun hän illalla laski heidät menemään, lahjoitti hän +heille kolme lihavaa hanhea (_tres ansares muy gordas_) ja joitakin +kultaesineitä. Heitä seurasi suuri väkijoukko kantaen niitä esineitä, +joita olivat saaneet vaihdoksi, ja väki tahtoi kantaa lähettilästä +olkapäillään ja saivatkin tehdä sen purojen kohdalla ja rämepaikoissa. + +Amiraali käski antaa lahjoja päällikölle, joka ihastui niistä suuresti +kuten kaikki hänen alamaisensakin, koska he vakaasti uskoivat +espanjalaisten olevan taivaasta tulleita; asukkaat olivat onnellisia +jo siitäkin, kun saivat meitä katsella. Yksistään tänään tuli +satakaksikymmentä kanoottia, joista jokainen toi jotakin, +pääasiallisesti leipää, kaloja tai vettä saviruukuissa. He toivat +myöskin erään juurikasvin siemeniä; sellaisen siemenen he heittävät +vesikuppiin ja juovat heti sen; intialaiset selostivat amiraalille, +että se oli jollakin tavalla hyvin terveellistä. + + + +SUNNUNTAINA JOULUKUUN 23. PÄIVÄNÄ + +Tyvenen vuoksi amiraali ei voinut laivoilla lähteä sen päällikön +maahan, joka oli lähettänyt hänelle kutsun; mutta hän antoi +jäljellejääneiden kolmen lähetin seuraksi veneissä useita omia +miehiään, niiden joukossa notaarin. Sillävälin hän lähetti kaksi +intialaistaan siihen kylään, missä oli itse käynyt; he palasivat pian +laivalle tuoden mukanaan kylän päällikön. Tämä kertoi, että tällä +saarella[37] oli niin paljon kultaa, että muualta tultiin sitä +ostamaan ja että sitä löytyi täältä niin paljon kuin vain halutti. +Tuli vielä muitakin, jotka vahvistivat sen tiedon ja kuvasivat, millä +tavalla kultaa kerättiin. + +Sen kaiken ymmärtäminen oli perin vaikeata, mutta sen verran kävi +kuitenkin selville, että täällä täytyi olla paljon kultaa, ja kun vain +saataisiin selville paikka, mistä he sitä kokosivat, sitä voisi saada +halvalla tai ihan ilman korvausta. + +»Meidän Herramme», kirjoittaa amiraali päiväkirjaansa, »jolla on +vallassaan kaikki asiat, tukekoon ja varjelkoon minua niinkuin Hän +tahtoo ja niinkuin Hänen palveluksekseen parhaiten sopii. Tähän +mennessä laivalla on käynyt tuhansia intialaisia, ja jokainen on aina +tuonut jotakin. Ehtimättä ihan vielä laivallekaan, puolen +nuolenkantaman päässä, he jo nousevat seisomaan kanooteissaan, +näyttävät, mitä heillä on kädessään, ja huutavat: 'Ottakaa! Ottakaa!' +Luullakseni enemmän kuin viisisataa tuli laivalle uiden, kanoottien +puutteessa, vaikka rannasta oli noin tunnin matka laivalle.» + +Otaksuttavasti viisi caziqueta poikineen, puolisoineen ja lapsineen +oli käynyt laivalla. Amiraali antoi jakaa heille kaikille lahjoja ja +sanoi, että se oli hyvää tuhlausta. »Herra laupeudessaan,» kirjoittaa +hän, »tukekoon minua, niin että löytäisin sen kullan, tarkoitan sen +kultakaivoksen, sillä täällä on miehiä, jotka sanovat tietävänsä, +missä se on.» + +Veneet palasivat yön aikana; ne olivat käyneet hyvin kaukana ja olivat +tavanneet monta kanoottia, joissa olleet intialaiset tahtoivat nähdä +amiraalin. Hän piti varmana, että jos hän vielä viipyisi tässä +satamassa joulun, niin kaikki tämän saaren asujaimet, ja hän piti tätä +saarta (erheellisesti) suurempana kuin Englanti,[38] tulisivat tänne +häntä katsomaan. Intialaiset seurasivat kristittyjä kyläänsä, joka +näiden antaman tiedon mukaan oli kaikista suurin ja säännöllisimmin +rakennettu. Kun kanootit melomalla kulkevat erittäin joutuisasti, +ehtivät he veneistä edelle ja ilmoittivat caziquelle kristittyjen +tulosta. Amiraali huomauttaa tässä, ettei hän vielä tiedä, merkitseekö +cazique samaa kuin kuningas vai onko se vain maaherra. Heitä +kohdeltiin ylhäisinä miehinä ja mainittiin nimityksillä _nitayno_, +mutta ei ymmärretty, merkitsikö se aatelista (_hidalgo_), maaherraa +vaiko ritaria. + +Cazique tuli vihdoin heidän luokseen, ja yli kaksituhantinen +asujamisto kerääntyi torille, joka oli hyvin puhtaaksi lakaistu. Hän +osoitti miehillemme suurta kunniaa, ja jokainen intialainen toi heille +jotakin syötävää tai juotavaa. Kuninkaalta kukin sai palan +puuvillakangasta, papukaijoja amiraalille vietäväksi ja joitakin +kultakappaleita. Intialaiset lahjoittivat myöskin merimiehille +puuvillakangasta tai mitä muuta heillä kotona oli. Ne pikkuesineet, +joita he saivat vastaan, he ottivat niin suurella riemulla kuin ne +olisivat olleet pyhäinjäännöksiä. Kun espanjalaiset illalla tahtoivat +lähteä pois, kuningas pyysi heitä jäämään seuraavaan päivään, ja hänen +pyyntöönsä yhtyi koko kansa. Mutta kun he näkivät, että heidän +paluupäätöksensä oli varma, he seurasivat heitä ja kantoivat kaikkea, +mitä cazique ja muut asukkaat olivat heille lahjoittaneet. + + + +MAANANTAINA JOULUKUUN 24. PÄIVÄNÄ + +Amiraali antoi nostaa ankkurin ennen auringonnousua. Niiden lukuisten +intialaisten joukosta, jotka olivat edellisenä päivänä tulleet laivaan +ja merkeillä selittäneet, että tällä saarella oli kultaa, +mainitsemalla myöskin paikkoja, mistä he sitä keräsivät, amiraali pani +merkille erään, joka näytti sangen hyväntahtoiselta ja häneen +kiintyneeltä, koska hän jutteli huomattavasti mieluummin amiraalin +kanssa kuin muiden. Amiraali kestitsi häntä ja pyysi häntä lähtemään +oppaakseen kultakaivoksille. Tämä intialainen toi vielä erään +ystävänsä tai sukulaisensa, ja muiden seutujen ohella, joita he +mainitsivat kullankeruupaikkoina, esiintyi myöskin Cipango, jolle he +omalla kielellään antoivat nimen Civao. He vakuuttivat, että siellä on +kultaa suuria määriä, ja että caziquellakin oli taotusta kullasta +tehty viiri, mutta se paikka oli hyvin kaukana lännessäpäin. + +Tällä kohtaa ovat päiväkirjassa seuraavat kuninkaalle ja +kuningattarelle kohdistetut rivit: »Koetan saada Teidän Korkeutenne +uskomaan, että koko maailmassa ei ole parempaa ja rauhallisempaa väkeä +kuin nämä intialaiset. Teidän Korkeutenne saavat olla täynnä iloa, kun +saatte heidät pian käännetyiksi kristinuskoon ja muovatuiksi heidät +kuningaskuntanne tapojen mukaisiksi; sillä missään ei voi olla +parempia ihmisiä eikä parempaa maata. Kansa on niin lukuisa ja maa +niin laaja, etten voi löytää siihen mitään sanoja, kun jo olen +äärimmäisesti ylistänyt Juanan saarta, jota intialaiset nimittävät +Kuubaksi. Mutta sen ja tämän välillä on ero kuin yöllä ja päivällä, +enkä usko olevan olemassa ketään, joka ei sanoisi samaa, kun on nähnyt +nämä molemmat. + +On todellakin suorastaan ihmeteltävä, kuten sanon, kaikkea täällä, +suuria kyliä tällä saarella, jolle minä olen antanut nimeksi Española, +vaikka asukkaat sanovat sitä Bohioksi. Kaikki täällä ovat verrattoman +rakastettavia (_de muy singularisimo tracto amoroso_), he puhuvat +miellyttävästi, aivan toisella lailla kuin muut, joiden puhe aina +kuulostaa jyrinältä. + +Miehet ja naiset ovat kauniskasvuisia eivätkä mustaihoisia. On totta, +että he kaikki maalaavat itseään, toiset mustiksi, toiset +muunvärisiksi, useimmat punaisiksi. He tekevät sen, kuten kuulin, +varjellakseen itseään auringonkilolta. Kylät ja talot ovat hyvin +sieviä; jokaisessa kylässä on oma päällikkönsä eli tuomarinsa, jota +kaikki tottelevat niin auliisti, että se on ihan ihme. Kaikki nämä +valtiaat puhuvat hyvin vähän ja heidän olentonsa on hyvin leppeä (_muy +lindas costumbres_). Hyvin usein he käskevät vain kättään +heilauttamalla, ja heitä ymmärretään heti, niin että se oikein +kummastuttaa.» Nämä ovat amiraalin omia sanoja. + + + +TIISTAINA JOULUKUUN 25. PÄIVÄNÄ, JOULUJUHLANA + +Edellisenä päivänä oli lievässä tuulessa lähdetty Santo Tomasin +satamasta ja purjehdittu Punta Santaan saakka, ja kello oli 11 +illalla, kun amiraali päätti asettua lepäämään, sillä hän ei ollut +nukkunut kahteen vuorokauteen. Kun meri oli levollinen, kävi myöskin +peränpitäjä nukkumaan ja jätti peräsimen nuorelle laivapojalle, minkä +amiraali oli koko matkan aikana nimenomaisesti kieltänyt. + +Meidän Herramme näki hyväksi, että puolenyön tienoissa, sitten kun +amiraali oli mennyt nukkumaan, tuli täysi tyven, ja meri oli niin +tyyni kuin liemi maljassa. Kaikki menivät nukkumaan; peräsin jäi +laivapojan käsiin, ja virta kuljetti laivan hiekkasärkälle, mutta niin +pehmeästi, että sitä tuskin pani merkille. + +Laivapoika, joka tunsi peräsimen juuttuneen kiinni ja kuuli maininkien +loiskeen, päästi huudon. Amiraali nousi heti ja niin nopeasti, että +hän oli ensimmäinen, joka huomasi laivan ajautuneen kiinni. Hän käski +heti laskea veneen, kuljettaa ankkurin ulos ja kiinnittää laivan +perään. Perämies ja useita muita hyppäsi veneeseen, ja amiraali luuli +heidän lähtevän täyttämään hänen käskyään; mutta sensijaan he +ajattelivatkin vain pelastautua karaveliin, joka oli heistä vain +puolen meripenikulman päässä. + +Karaveli ei kuitenkaan ottanut heitä vastaan, missä se menetteli ihan +oikein. He tulivat myöhemmin takaisin, mutta jo ennen heitä saapui +karavelin vene. Kun amiraali huomasi, että hänen perämiehensä ja muut +olivat paenneet, että meri kävi yhä matalammaksi ja laiva kallistui +sivulle, hän ei nähnyt muuta pelastumiskeinoa kuin katkaista +isonmaston, jotta laiva keventyisi ja pääsisi jälleen uimaan. Mutta +kun meri perääntyi yhä enemmän ja laiva kallistui vielä lisää, ei +ollut mitään toivoa aluksen pysymisestä pinnalla. + +Onneksi meri pysyi tyvenenä, laiva itse säilyi ehjänä, mutta saumat +aukenivat ja vesi tunkeutui sisään. Amiraali miehineen pelastautui +karavelille. Kun sitten virisi vähäinen maatuuli, yö ei ollut vielä +pitkällekään kulunut eikä tiedetty, kuinka kauas särkkä ulottui, +päätti hän seisahtua päivänkoittoon saakka ja lähti sitten takaisin +laivalleen. + +Jo sitä ennen hän oli lähettänyt cordovalaisen Diego de Aranan, +laivueen alguazilin (ylituomarin), ja Pedro Gutierrezin, +kuninkaallisen talouden ovenvartijan, veneellä maihin ilmoittamaan +onnettomuudesta kuningas (cazique) Guacanagarille, joka lauantaina oli +kutsunut amiraalin aluksineen satamaansa ja kyläänsä, joka oli puolen +meripenikulman päässä tältä särkältä. Kuultuaan tiedon cazique itki, +kuten he sanoivat, ja lähetti kaikki miehensä hyvin tilavilla +kanooteilla laivalle pelastamaan lastia. + +Kuninkaan itsensä osoittaman innon vuoksi se kävi hyvin nopeasti. Hän +itse henkilökohtaisesti veljineen ja sukulaisineen huolehti +tarkkuudella karilleajaneessa laivassa sekä maalla sinne tuotujen +tavaroiden vartioimisesta, ja että kaikki pelastettiin mitä parhaiten. +Tuon tuosta hän lähetti erään sukulaisensa, joka ei koko aikana +lakannut itkemästä, amiraalin luokse lohduttamaan häntä ja +vakuuttamaan, ettei amiraalin tarvitsisi lainkaan murehtia, cazique +antaisi hänelle kaikki, mitä hänellä oli. + +Amiraali vakuuttaa heidän korkeuksilleen, ettei missään päin +Espanjassa niin tarkoin huolehdittaisi haaksirikkoutuneen laivan +lastista, niin ettei nuppineulaakaan katoaisi. Kuningas käski +sijoittaa tavarat asuntojen läheisyyteen, kunnes joitakin niistä +tyhjennettiin ja tavarat sijoitettiin niihin, missä niitä voitiin +vartioida hyvin. Hän käski asettaa ympärille asemiehiä, jotka +seisoivat vartiossa kaiken yötä. + +»Kuningas»--niin kirjoittaa amiraali päiväkirjaansa--»ja kaikki kansa +itkivät kovasti; he ovat ihmisiä, jotka ovat täynnä rakkautta, vailla +ahneutta ja niin herkkiä kaikelle, että vakuutan Teidän +Korkeuksillenne: koko maailmassa ei ole parempaa kansaa eikä maata. He +rakastavat lähimmäisiänsä kuin itseään, heidän kielensä on maailman +kauneinta ja sointuvinta, aina ystävällisesti puhuttua. Miehet ja +naiset käyvät sellaisina kuin Jumala on luonut heidät, mutta Teidän +Korkeutenne saavat uskoa, että näiden ihmisten tavat ovat +esimerkillisiä; kuninkaalla on myös ihmeteltävä hovi (_estado_) ja hän +on niin erikoisen vähäpuheinen, että sitä on ilo nähdä. Näiden +ihmisten muisti on hyvä; he tahtovat nähdä kaiken ja kysyvät mihin +mitäkin käytetään.» Nämä kaikki ovat amiraalin sanoja. + + + +KESKIVIIKKONA JOULUKUUN 26. PÄIVÄNÄ + +Päivän koittaessa maan kuningas (s.o. kylän cazique) tuli karaveli +_Niñalle_, jossa amiraali oli, ja vakuutti hänelle melkein itkusuin, +ettei hänen tulisi surra mitään, cazique antaisi hänelle kaiken +omistamansa, kuten hän jo olikin niille kristityille, jotka olivat +joutuneet maihin, tyhjentänyt kaksi taloa ja tyhjentäisi vielä lisää, +jos tarvittaisiin; hän vakuutti myös, että amiraalin käskettävissä oli +niin monta kanoottia ja niin paljon miehiä kuin hän tarvitsi +tavaroiden kuljettamiseen maihin, kuten jo eilenkin oli ollut, ilman +että yhtä ainoatakaan leivänmurua olisi amiraalilta mennyt. »He ovat +niin rehellisiä»--kirjoittaa Kolumbus päiväkirjassaan--»etteivät +ensinkään ahnehdi vieraan tavaraa, ja tässä siveä kuningas voitti +kaikki muut». + +Amiraalin keskustellessa caziquen kanssa tuli toiselta paikkakunnalta +kotoisin oleva kanootti, jonka miehistö pyysi vaihtaa muutamia +kultakappaleita tiukuun; sillä se lelu näyttää olevan heille +erikoisesti mieleen. Sillä ennenkuin he ehtivät edes laivan luokse, he +jo kaukaa näyttivät kultakappaleitaan ja huutelivat: _»Chuq! Chuq!»_ +Siten he nimittivät tiukuja, joista he pitävät ihan hupsuuteen saakka. +Erään toisen seudun intialaiset, jotka näkivät tämän vaihtokaupan, +pyysivät säilyttämään heillekin sellaisen tiu'un, jonka vastikkeeksi +he seuraavana päivänä lupasivat tuoda hänelle kämmenenkokoisen +kultakappaleen. + +Amiraali iloitsi kuullessaan sellaista; maaltakin palasi muuan +merimies, joka sanoi ihmettelevänsä, minkälaisia kultakappaleita +siellä voidaan vaihtaa ihan tyhjällä, sillä he olivat saaneet +nuppineulasta niin ison kultapalan, että se oli kahden castillanon +arvoinen; mutta kuukauden perästä olisi asianlaita jo toinen. Kuningas +oli iloinen nähdessään amiraalin niin tyytyväisenä, ja kun hän kuuli +amiraalin haluavan vielä lisää kultaa, teki hän merkkien avulla +ymmärrettäväksi, että hän ihan lähellä tiesi paikan, missä sitä oli +suurin määrin; amiraalin sopi vain olla hyvällä tuulella, cazique +toimittaisi sitä hänelle niin paljon kuin hän vain halusi. Tästä +amiraali huomauttaa päiväkirjassaan: »Kuningas puhui eritotenkin +Cipangosta, jolle hän antoi nimen Civao, missä on kultaa niin paljon, +ettei sitä siellä pidetty minään. Hän antaisi noutaa sitä sieltä, +vaikka sitä oli kyllä tällä Españolan saarella, jota he nimittävät +Bohioksi, hyvin paljon, ja tässä Caribatan maakunnassakin sitä oli +vielä lisää.» + +Kuningas aterioitsi amiraalin kanssa karavelilla ja lähti sitten hänen +kanssaan maihin, jossa hän osoitti hänelle suurta kunnioitusta ja +järjestytti aterian kahdesta tai kolmesta lajista ajesia, lisänä +merirapuja, riistaa ja muita ruokalajeja kuten myöskin heidän +leipäänsä, jota he sanovat cazaviksi eli kassavaksi. Aterian jälkeen +hän vei amiraalin talon lähellä oleville puuistutuksille; heitä +seurasi enemmän kuin tuhat henkeä, kaikki alasti: mutta kuninkaalla +oli paita ja käsine, jotka amiraali oli lahjoittanut hänelle. Paidan +hän pian kyllä riisui, mutta ei liikahtanut mihinkään ilman käsinettä, +josta hän piti enemmän kuin mistään muusta lahjasta. »Hänen +erikoisesta ruokailutavastaan ja hänen puhtaudestaan»--kirjoittaa +amiraali--»saattoi huomata hänen olevan ylhäissyntyinen mies». + +Aterian jälkeen, joka kesti hyvin kauan, hänelle tuotiin ruohoja, +joilla hän hieroi käsiänsä, jotta ne, kuten amiraali arveli, +pysyisivät notkeina, minkä jälkeen hänelle tuotiin pesuvettä. Sitten +hän vei amiraalin rannalle, missä amiraali käski erään miehensä, +taitavan jousella-ampujan, ampua turkkilaisella jousella ja nuolella, +mikä pani intialaisen päällikön ihan ihmeisiinsä, koska täällä ei +tunneta aseita eikä käytetä niitä. Tämä antoi aihetta keskusteluun +Caniban asukkaista, joita täällä sanotaan karibeiksi, ja jotka täällä +käyvät ottamassa asukkaita vangeiksi; he käyttävät jousia ja nuolia, +vaikka ilman rautakärkiä, sillä täällä ei ole rautaa eikä terästä eikä +mitään muutakaan metallia paitsi kultaa ja vaskea, joskin amiraali +näki viimeksimainittua vain harvoin. + +Amiraali antoi merkkien avulla caziquen ymmärtää, että Espanjan +kuningaspari käskisi hävittää kaikki karibit ja että hän toisi heidät +kaikki caziquen eteen sidotuin käsin. Hän laukaisutti myöskin kanuunan +ja pyssyn, joiden vaikutus ja voima saattoi caziquen ihmeisiinsä, kun +hän näki, mitä hävitystä ne saivat aikaan; mutta kaikki intialaiset +pelästyneinä heittäytyivät maahan pitkäkseen. He toivat amiraalille +ison naamion, jonka korvissa, silmissä ja muuallakin oli isoja +kultakimpaleita. Kuningas antoi sen hänelle muiden lahjojen kanssa, +jotka hän asetti amiraalin päälaelle tai ripusti hänen kaulaansa; ja +samoin hän antoi lahjoja muillekin kristityille. + +Täten amiraali sai suurta lohtua hänelle sattuneesta onnettomuudesta +ja piti Jumalan sallimuksena, että Hän oli antanut hänen ajautua +täällä rantaan. »Tämä onnettomuus»--kirjoittaa hän +päiväkirjaansa--»tuotti minulle niin paljon tavaraa, että minun täytyy +sitä oikeastaan sanoa onnenpotkaukseksi; sillä jos en olisi ajautunut +täällä maihin, olisin purjehtinut edelleen pysähtymättä tänne enkä +myöskään olisi jättänyt tänne miehitystä.--Itse asiassa monet mieheni +ovat pyytäneet lupaa saada jäädä tänne. Olen antanut käskyn rakentaa +tornin ja linnoituksen sekä tilavan kellarin kyllin lujiksi, ei siksi, +että pitäisin tätä varovaisuutta tarpeellisena näiden asukkaiden +takia, koska minä miehineni helposti voisin vallata koko tämän saaren, +vaikka se lieneekin isompi kuin Portugali ja vaikka siinä on asukkaita +kaksi sen vertaa kuin siinä kuningaskunnassa; mutta he ovat alastomia +ja ilman aseita, eivätkä he mitenkään pysty voittamaan pelkoaan. Silti +on tarpeen, että rakennutan tämän linnoituksen, koska olen näin +kaukana Teidän Korkeuksistanne, jotta nämä intialaiset oppisivat +näkemään, mihin teidän alamaisenne pystyvät, ja olisivat teille +kuuliaisia rakastaen ja peläten. + +Nyt jo kaadetaan puita, joista linnoitus rakennetaan. Jätämme tänne +leipä- ja viinivarastoja enemmäksi kuin vuodeksi, siemenviljaa, +veneen, tilkitsijän, kirvesmiehen, pyssysepän, tynnyrintekijän ja +muita miehiä, jotka innolla palvellakseen Teidän Korkeuksianne ja +minun tyytyväisyydekseni hyvin halukkaasti pyrkivät ottamaan selville, +missä kultakaivos sijaitsee. Onnettomuutemme sattui siis erinomaisen +sopivaan aikaan päästäksemme täällä alkuun, ja sitäpaitsi meille oli +hyvä onni, että kun laiva ajoi matalikolle, se tapahtui melkein +huomaamattomasti, kun ei ollut aallokkoa eikä tuulta. + +Jos alus olisi saatu irroitetuksi särkältä, emme olisi milloinkaan +niin perinpohjaisesti tulleet tutustuneiksi tähän maahan kuin tapahtuu +sen kautta, että miehistöä jää tänne; sillä aikomukseni oli etsiä yhä +uusia ja uusia maita pysähtymättä mihinkään kauemmaksi kuin yhdeksi +päiväksi, paitsi jos vastatuulet meitä pidättäisivät. +Haaksirikkoutunut alus oli myöskin hyvin raskasliikkeinen, ei oikein +soveltuva löytöretkille, minkä merkitsemme Paloksen asukkaiden viaksi, +jotka eivät noudattaneet Teidän, kuninkaan ja kuningattaren, antamaa +käskyä varustaa tällaiselle retkelle soveltuvia aluksia.» + +Lopuksi Kolumbus huomauttaa tässä päiväkirjassaan, ettei yhtään +ainoata köydenpätkää, ei lautaa eikä naulaa menisi hukkaan, koska alus +muutoin oli yhä vielä yhtä hyvässä kunnossa kuin matkalle +lähdettäessä, paitsi että siihen oli täytynyt tehdä muutamia aukkoja +vesitynnyreiden ja tavaroiden poistamiseksi; mutta kaikki oli hyvin +säilynyt. + +»Toivon Jumalalta», lisää hän tähän, »että palatessani Espanjasta +tänne tapaisin tonnin kultaa tänne jättämieni miesten vaihtokaupalla +hankkimana, ja että he siihen mennessä olisivat löytäneet myöskin +kultakaivoksen ja mausteita, vieläpä niin suurissa määrin, että +kuningas ja kuningatar vielä ennen kolmen vuoden kulumista +saattaisivat ryhtyä pyhän haudan valtaamiseen (_para ir a conquistar +la casa santa_). Olen myöskin jo aikaisemmin luvannut Teidän +Korkeuksillenne, että yritykseni koko voitto tulisi käytetyksi +Jerusalemin vapauttamiseen. Teidän Korkeutenne tulevat siitä varmaan +riemuitsemaan (_se rieron_) ja sanomaan, että se on teidän mieleenne +ja että te ilman sitäkin--lähtemättä Jerusalemin-retkelle--saatte +siitä suurta iloa.» + + + +TORSTAINA JOULUKUUN 27. PÄIVÄNÄ + +Auringon noustessa kuningas tuli karavelille ja kertoi amiraalille +lähettäneensä noutamaan kultaa niin paljon, että hän voi ennen +amiraalin lähtöä peittää hänet kullalla, ja pyysi häntä lykkäämään +lähtöänsä vähän aikaa. Kuningas, hänen veljensä ja vielä lisäksi yksi +sukulaisensa, joka oli hänen uskottunsa, aterioitsivat amiraalin +kanssa, ja molemmat viimeksimainitut selittivät olevansa halukkaita +lähtemään Espanjaan. Tuotiin tieto, että karaveli _Pinta_, (jolla +Pinzon oli paennut) olisi eräällä joella saaren toisessa päässä. +Cazique panetti heti kuntoon kanootin, sillä hän rakasti amiraalia +niin suuresti, että se aivan ihmetytti; tämä käski erään merimiehen +seurata mukana ja valmisteli kaikella kiireellä paluumatkaa Espanjaan. + + + +PERJANTAINA JOULUKUUN 28. PÄIVÄNÄ + +Saadakseen vihdoinkin järjestystä ja vauhtia linnoituksen +rakentamiseen ja määrätäkseen palveluksen tänne jäävälle miehistölle +amiraali meni maihin. Hänestä näytti, että kuningas näki hänen menevän +veneeseen, mutta oli kuin ei olisi nähnyt, ja riensi nopeasti takaisin +taloonsa, mistä lähetti erään veljensä amiraalia vastaan opastamaan +häntä hyvin isoon ja kauniiseen taloon, jonka hän oli luovuttanut +espanjalaisille. Sinne oli levitetty palmumattoja, joille amiraalia +pyydettiin istuutumaan. Kuninkaan veli lähetti sitten palvelijan +ilmoittamaan amiraalin saapumisesta aivan kuin kuningas ei olisi +tietänyt mistään mitään, osoittaakseen siten amiraalille vielä +suurempaa kunniaa. Heti kun palvelija oli tuonut ilmoituksen, kuningas +lähti suoraan amiraalin luo ja ripusti hänen kaulaansa suuren +kultapalan, joka hänellä oli kädessään. Hän jäi hänen luoksensa iltaan +saakka keskustelemaan, mitä edelleen olisi tehtävä. + + + +LAUANTAINA JOULUKUUN 29. PÄIVÄNÄ + +Kuninkaan veljenpoika, hyvin nuori mies, joka oli erinomaisen nokkela +ja yritteliäs, tuli päivän koittaessa karavelille. Amiraali, joka +kaikin tavoin koetti saada tietoonsa, missä kultakaivokset olivat, +tiedusteli joka mieheltä, mutta ei saanut ketään käsittämään +merkkejänsä. Tämä nuorukainen sanoi hänelle, että neljän päivämatkan +päässä idässäpäin oli saari, jonka nimi oli Guarionex, ja vielä +toisia, joiden nimet olivat Macorix, Mayonic, Fuma, Cibao ja Coxoay, +joilla oli paljon kultaa. Amiraali kirjoitti ne nimet muistiin. + +Hän sai jälkeenpäin tietää, että saatuaan veljeltään kuulla +nuorukaisen ilmoittaneen amiraalille näistä, kuningas oli ankarasti +moittinut veljenpoikaansa. Lisäksi amiraali kuuli, että kuningas +halusi salata häneltä sen paikan, missä kultaa esiintyy ja mistä sitä +kerätään, jotta amiraali ei tekisi kauppoja ja vaihtoja kenenkään muun +kanssa kuin hänen: »Mutta tällä Españolan saarella», huomauttaa +amiraali, »on kultaa niin paljon ja niin monissa paikoissa, että se +aivan kummastuttaa». Oli jo ilta, kun kuningas lähetti hänelle +kultaisen naamion ja pyysi häneltä pesumaljan ja vesikannun, jotka +amiraali heti lähetti hänelle toivoen, että hän tilaisi niitä +enemmänkin. + + + +TIISTAINA JOULUKUUN 30. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti maihin aterioitsemaan kuninkaan kanssa. Samaan aikaan +hänen kanssaan astui sisään viisi Guacanagarin alaisuuteen kuuluvaa +kuningasta, kaikilla kruunu päässään, ja he käyttäytyivät niin +juhlallisesti, että Teidän Korkeutenne olisivat suuresti ilahtuneet +nähdessään heidän käytöksensä ja kohteliaisuutensa. + +Heti kun amiraali astui maihin, kuningas tuli ottamaan häntä vastaan +ja kädestä johdatti hänet samaan taloon, missä hän edellisenäkin +päivänä oli majaillut ja missä hänelle oli valmiiksi mattoja ja +istuimia. Kuningas riisui kruununsa ja asetti sen amiraalin päähän, ja +amiraali puolestaan otti kaulastaan värillisistä kivistä tehdyn +helminauhan, joka oli hyvin kaunis, ja ripusti sen kuninkaan kaulaan. +Vieläpä hän kunnioitti kuningasta hienolla punaisella manttelilla, +joka hänellä oli tänään yllään, tuotti hänelle värilliset saappaat, +jotka vedätti kuninkaan jalkaan, ja kuninkaan sormeen hän pujotti +hopeasormuksen, koska tiesi kuninkaan hetaasti kärttäneen sormusta +eräältä merimieheltä, jolla oli sellainen sormessaan. Kuningas oli +siitä hyvin iloinen ja onnellinen, ja molemmat muut caziquet +lahjoittivat amiraalille kumpikin kultalevyn. + +Eräs merimies ilmoitti amiraalille löytäneensä raparperikasveja. + + + +MAANANTAINA JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ + +Tämä päivä käytettiin puiden ja veden ottamiseen kotimatkaa varten +Espanjaan, jonne amiraali halusi kiireimmittäin viedä tietoja +kuninkaalle ja kuningattarelle, jotta he voisivat lähettää aluksia +etsimään, mitä vielä olisi löydettävää; sillä tämä asia näyttää olevan +niin suuri ja tärkeä, että sitä on ihmeteltävä, sanoi amiraali. Hän +lisäsi vielä, ettei aikonut lähteä pois, ennenkuin oli nähnyt koko +maan itään päin ja purjehtinut pitkin rannikkoa, jotta hän saisi +tietää sen etäisyyden Espanjasta voidakseen kuljettaa sinne karjaa ja +muuta. Kun hänellä nyt enää oli jäljellä vain yksi ainoa laiva, hänen +mielestään ei ollut viisasta enää antautua löytöretkien vaaroihin, +ja hän valitti, että tämä haitta aiheutui _Pintan_ karkaamisesta. + + + +TIISTAINA TAMMIKUUN 1. PÄIVÄNÄ 1493 + +Puolen yön tienoissa lähetettiin vene Amigan niemimaalle etsimään +raparperia. Miehistö palasi iltapäivällä ja toi tullessaan täyden +suuren kantovakallisen. He eivät voineet kuljettaa enempää, kun heillä +ei ollut mukanaan lapiota kaivamista varten. Amiraali talletti koko +tämän korillisen näytteeksi kuninkaalle ja kuningattarelle.[39] + +_Pintaa_ etsimään lähetetty kanootti, sanotaan päiväkirjassa, palasi +tapaamatta karavelia. Matkalla mukana ollut merimiehemme kertoi +tavanneensa kahdenkymmenen penikulman päässä täältä kuninkaan, jonka +päässä oli ollut kaksi isoa kultalevyä; ne hän oli riisunut heti, kun +kanootissa olleet intialaiset olivat keskustelleet hänen kanssaan; +muillakin asukkailla hän oli nähnyt paljon kultaa. Amiraali oli siinä +uskossa, että kuningas Guacanagari oli kieltänyt ketään myymästä +kultaa kristityille, jotta kaikki kulkisi hänen käsiensä kautta; +lisäksi hän sai jälleen kuulla, että joissakin paikoin kultaa oli niin +paljon, että sille ei annettu mitään arvoa. Samoin hän oli saanut +tietoonsa paikan, mistä saatiin mausteita, jotka olivat paljon +arvokkaampia kuin pippuri ja paratiisijyvät (_manegueta_). Amiraali +antoi tänne jäävien tehtäväksi hankkia niitä niin paljon kuin suinkin +mahdollista. + + + +KESKIVIIKKONA TAMMIKUUN 2. PÄIVÄNÄ + +Amiraali meni tänään maalle sanomaan jäähyväiset kuningas +Guacanagarille ja lähteäkseen matkalle Jumalan nimeen. Hän lahjoitti +muistoksi kuninkaalle yhden paitansa. Hän näytti kuninkaalle myöskin, +kuinka väkeviä kanuunat olivat, latauttamalla yhden ja +laukaisuttamalla sen haaksirikkoutuneen laivan kupeeseen. Tämä näytös +johdatti puheen karibeihin, joiden kanssa kuningas on sodassa. Hän +pani hyvin merkille, kuinka kiviset kanuunankuulat puhkaisivat aluksen +kyljen ja putosivat kauas mereen. Amiraali esitytti laivan väellä +myöskin kahakan (_una escaramuza_) ja sanoi caziquelle, ettei tämän +tarvitsisi enää pelätä karibeja, vaikka he tulisivatkin hänen +saarelleen. »Tein tämän kaiken», huomauttaa amiraali, »että kuningas +eläisi jäljelle jäävien kristittyjen kanssa hyvissä väleissä ja +karkoittaakseni hänestä pelon.» + +Kuningas vei amiraalin ja hänen mukanaan olevat aterialle kotiinsa. +Amiraali antoi ankaran käskyn, että Diego de Aranza, Pedro Gutierrez +ja Rodrigo de Escovedo, jotka jäivät hänen luutnantteinaan komentamaan +tänne jäävää miehistöä, olisivat velvolliset hoitamaan kaiken hyvin ja +pitämään järjestyksessä, siten palvellakseen Jumalaa ja heidän +korkeuksiansa. + +Cazique osoitti suurta mieltymystä amiraaliin ja pahoitteli hänen +poislähtöään, vallankin amiraalin siirtyessä laivalle. Eräs kuninkaan +uskotuista sanoi amiraalille, että cazique oli käskenyt valmistaa +amiraalille kultaisen patsaan, niin ison kuin hän itse, ja se +tuotaisiin kymmenen päivän kuluttua. Amiraali astui laivaan aikoen +heti aloittaa matkan, mutta tuuli ei sallinut. + +Tälle Españolan saarelle, joka asukkaiden kielellä on Bohio, +rakennettuun linnoitukseen jätettiin kolmekymmentäyhdeksän miestä; +heidän joukossaan oli monta kuningas Guacanagarin hyvää ystävää. +Päällikköinä olivat amiraalin nimessä Diego de Aranza Cordovasta, +Pedro Gutierrez ja Rodrigo de Escovedo Segoviasta, joille kaikille hän +siirsi kuninkaan ja kuningattaren hänelle antaman vallan.[40] Hän +jätti heille kaikki kuningasparin vaihtokauppaa varten ostamat +tavarat, joita oli melkoisesti ja joilla heidän piti vaihtaa kultaa, +luovutti myös kaiken, mitä karille ajautuneessa aluksessa oli, leipää +ja korppuja vuodeksi, viiniä ja useita kanuunoita. Ja koska enin osa +heistä oli merimiehiä, hän antoi heille myös veneen, jotta he, jos +katsoisivat tarkoituksenmukaiseksi, voisivat lähteä etsimään +kultakaivosta ja amiraali palatessaan tapaisi sitä paljon ja hänellä +olisi paikka, mihin voisi perustaa kaupungin. + +Sitä satamaa, missä he nyt olivat, amiraali ei sanonut edulliseksi, +koska kulta tuotiin tänne idästäpäin, ja mitä idemmäs mentiin, sitä +likempänä Espanjaa oltiin. Hän jätti myöskin siemenviljaa, kirjurinsa +ja alguazilin, laivan kirvesmiehen, tilkitsijän, tynnyrintekijän, +lääkärin ja vaatturin, jotka kaikki olivat meriväkeä.[41] + + + +TORSTAINA TAMMIKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Amiraali ei voinut lähteä vielä tänään purjehtimaan, kun kolme +intialaista, jotka hän oli ottanut mukaansa ensiksi löydetyiltä +saarilta, tulivat ilmoittamaan hänelle, että vielä joitakin +intialaisia vaimoineen tulisi laivalle tänään auringon noustessa. +Aallokko, kävi korkeana eikä vene pystynyt menemään maalle, ja +amiraali päätti Jumalan avulla alottaa matkan huomisaamuna. + +»Jos minulla olisi ollut luonani karaveli _Pinta_»--kirjoittaa +hän--»olisin taatusti saanut kerätyksi tonnin kultaa, koska silloin +olisin voinut purjehtia saaren ympäri, mitä en nyt saattanut tehdä, +kun olin yksin, pelosta, että minulle voisi sattua jokin onnettomuus +ja estää minut palaamasta Espanjaan esittämään kuninkaalle ja +kuningattarelle kertomusta löytöretkestäni. Jos voisi olla varmaa, +että _Pinta_ Alonzo Pinzonin kera pääsisi onnellisesti Espanjaan, +jatkaisin vielä löytöretkiäni, mutta kun en ole saanut häneltä +minkäänmoisia tietoja ja kun hän lisäksi voisi valheillaan eksyttää +kuningasparia ja välttää rangaistuksen, jonka hän on ansainnut +kehnolla menettelyllään, karatessaan luotani ilman lupaa ja siten +tärvellen kaiken hyvän, mitä tästä retkestäni voitiin toivoa, minun +täytyy viipymättä palata Espanjaan, ja toivon, että Herramme suo +meille matkan ajaksi kauniin sään ja että voitamme kaikki vastukset.» + + + +PERJANTAINA TAMMIKUUN 4. PÄIVÄNÄ + +Auringon noustessa ankkuri nostettiin lievässä tuulessa, ja vene +hinasi laivan leveämmän väylän kautta kuin satamaan tullessa oli +käytetty, läpi karikon, joka ulottuu Santon niemen tällä puolen vielä +kolme meripenikulmaa ulos merelle.--Suunta otettiin itään kohti +korkeata vuorta, joka on näöltään kuin paviljonki. Amiraali antoi +sille nimen Monte Cristi. Hän suosittelee kaikille, jotka tulevat +katsomaan Navidadin kaupunkia (hän näki hengessään jo kaupungin +täällä, missä vielä ei ollut valmiina hirsirakennuskaan, niin sanottu +linnoitus), ensiksi käyntiä Monte Cristillä. »Cipango»--huomauttaa +hän--»on tällä saarella; täällä on yllinkyllin kultaa, mausteita, +mastiksia ja raparperia». + + + +LAUANTAINA TAMMIKUUN 5. PÄIVÄNÄ + +Päivän koittaessa amiraali lähti purjehtimaan. Monte Crististä +eteläkaakkoon hän havaitsi sataman ja pienen saaren. Hän nousi siellä +maihin ja näki lohkareen kirjavaa kiveä, mikä näytti hänestä hyvin +soveliaalta kirkkojen ja kuninkaallisten palatsien rakentamiseen. +Monte Cristi on muodoltaan kaunis, tasaisen maavyöhykkeen ympäröimä ja +kaukaa katsottuna näyttää saarelta. Sisämaassa hän huomasi vielä yhden +vuorijonon, joka muistuttaa Cordovan Sierraa. Laaksot ovat +viheriöiviä, runsasvetisiä, kaikki niin kaunista, sanoo amiraali, +ettei hän usko siitä voivansa edes tuhannesosankaan verran liioitella +(_que no creia encarecerlo la milesima parte_). + + + +SUNNUNTAINA TAMMIKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Auringonnousun jälkeen jatkettiin rannikon purjehdusta itäänpäin. +Täällä on huolellisesti varottava monia hiekka- ja kivisärkkiä, joiden +takana on kuitenkin mainioita satamia. Amiraali käski matruusin nousta +mastokoriin tähystämään matalikkoja ja kareja. Odottamatta tämä +huomasi _Pintan_, joka hyvässä itätuulessa purjehti suoraan amiraalia +kohden. Kun täällä ei voinut käydä ankkuriin, palasi amiraali +seitsemän meripenikulmaa Monte Cristille, ja _Pinta_ seurasi sinne. + +Martin Alonzo Pinzon tuli _Niñalle_ pyytämään anteeksi ja sanoi +amiraalille joutuneensa aivan vasten tahtoaan erilleen hänestä ja +selitteli sen syitä. Mutta amiraali vastasi, että »ne olivat sulia +valheita; vaan Pinzon oli lähtenyt hänen luotaan pelkästä uhmasta ja +ahneudesta, eikä hän käsittänyt, mistä johtui kaikki se ylpeys ja +kunnioituksen puute, minkä Pinzon oli omaksunut häntä kohtaan koko +matkan aikana ja mitä hän (amiraali) ei ollut ollut huomaavinaan, +ettei antaisi sijaa paholaisen tihutöille, mitkä alusta alkaen tähän +saakka olivat retkeä vaanineet.» + +Amiraali sai kuulla, että eräs niistä intialaisista, joita _Pintalla_ +oli, oli sanonut Alonzo Pinzonille, että Babeque-nimisellä saarella +olisi hyvin paljon kultaa. Pinzon, jolla oli keveä alus, oli silloin +tahtonut lähteä sinne yksin, ja tämä oli se syy, miksi hän oli +päättänyt erota amiraalista ja jättää päällikkönsä, jonka +tarkoituksena oli purjehtia pitkin Juana- ja Española-saarten +rannikkoa. + +Kun Martin Alonzo ei löytänytkään Babequelta kultaa, hän lähti +Españolalle, mistä hän intialaisten kertomusten nojalla, jotka +sanoivat saarta Bohioksi, ajatteli löytävänsä rikkaita kultakaivoksia +ja paljon tätä metallia; se syy oli jo kaksikymmentä päivää sitten +tuonut hänet tänne, viidentoista leguan päähän Navidadista. + +Tästä käy ilmi, että intialaisten tuoma tieto, jonka nojalla kuningas +Guacanagari oli lähettänyt kanootin matkaan ja amiraali antanut siihen +mukaan yhden merimiehen, oli ollut tosi, että _Pintan_ tosiaan oli +täytynyt olla siellä kanootin käydessä. »Karaveli», huomauttaa +amiraali, »vaihtoi kuitenkin paljon tavaraa kultaan; narunpätkästä +kapteeni sai kelpo kappaleita, sormenmittaisia, jopa usein +kämmenenkokoisia. Martin Alonzo piti puolet itse ja jakoi toisen +puolen miehistölle.» + +Amiraali lisää tähän kuninkaalle ja kuningattarelle tarkoitetut +lauseet: »Kaiken nojalla, kaikkeinarmollisimmat valtiaani, minusta +tuntuu, että Herramme ihmeellisellä tavalla tahtoi laivamme +haaksirikkoutuvan täällä, koska tämä on koko saaren paras rannikko ja +meillä on asutuksemme täällä aivan kultakaivosten läheisyydessä. +Juana-saaren takana etelässä kuuluu olevan toinen iso saari, jossa on +vielä enemmän kultaa ja niin isoissa määrin, että sieltä voi kerätä +pavunkin kokoisia kappaleita, kun ne Españolalla eivät ole ohranjyvää +suurempia.[42] Sen saaren nimi on Yamaye (Jamaika); sen lähellä +idässäpäin on saari, jossa asuu pelkästään naisia, ja hyvin monet +miehet tietävät, että Española- ja Yamaye-saaret ovat mantereesta vain +kymmenen päivänmatkan päässä kanootilla soutaen, mikä on noin +seitsemänkymmentä meripenikulmaa. Sikäläiset asukkaat käyttävät +vaatteita. + + + +MAANANTAINA TAMMIKUUN 7. PÄIVÄNÄ + +Tänään kiilattiin karavelissa vuoto ja tilkittiin se. Matruusit +kävivät maissa kaatamassa puita. Amiraali sanoi heille, että heidän +sopisi löytää paljon mastiksipuita ja aaloeta. + + + +TIISTAINA TAMMIKUUN 8. PÄIVÄNÄ + +Kovan kaakkoistuulen takia ei tänään lähdetty matkaan; sen vuoksi +amiraali käski varustaa laivaa vedellä, puilla ja kaikella matkalle +tarpeellisella. Hän oli aikonut purjehtia Españolan rannikkoa pitkin +niin kauas kuin sopisi poikkeamatta matkan suunnasta; mutta monia +seikkoja oli tullut tämän yrityksen tielle. + +Veljekset Martin Alonzo ja Vincente Yanes Pinzon, jotka hän oli +pestannut karavelien kapteeneiksi, sekä monet hänen miehensä, jotka +ylpeydestä ja voitonpyynnöstä olivat asettuneet heidän puolellensa +uskoen, että kaikki olivat vain heitä varten, unohtivat amiraalin +heille suomat kunnianosoitukset. He eivät ainoastaan kieltäytyneet +täyttämästä hänen käskyjään, vaan vieläpä rohkenivat sekä sanoin että +teoin asettua vastustamaan häntä. Lopuksi Martin Alonzo oli marraskuun +21. päivästä tammikuun 6. päivään saakka ollut poissa amiraalin +seurasta ilman mitään syytä ja aihetta, pelkästä tottelemattomuudesta. +Amiraali oli sietänyt sen kaiken ja ollut vaiti, saadakseen matkan +onnellisesti päätökseen. Hän olisi mielellään halunnut päästä eroon +sellaisesta seurasta, jota vastaan hänen oli asetuttava heidän +tottelemattomuutensa vuoksi, ja vaikka hänen puolellaan olikin useita +kunnollismielisiä miehiä, ei kuitenkaan aika ollut otollinen +syyllisten rankaisemiseen. Tämän takia hän päätti palata Espanjaan +mahdollisimman nopeasti ja missään pysähtymättä. + +Hän meni veneeseen ja soudatti joelle, joka laskee mereen vain hyvän +leguan päässä kaakkoon Monte Crististä; siellä matruusit ottivat +vettä. Amiraali huomasi, että tämän joen hyvin leveässä ja syvässä +suussa hiekan seassa oli kultajyväsiä niin paljon, että se herätti +kummastusta, vaikka jyväset olivatkin kovin pieniä.[43] Amiraali +arveli, että kultanokareet joen virratessa lähteiltään suuhun saakka +olivat kieriskelleet ja jauhautuneet tomuksi, sillä lähempää hän löysi +pienen herneen kokoisia, mutta enimmäkseen se oli hienoa kuin +lentohiekka. + +Kun meri nousi ja suolattomaan veteen sekaantui merivettä, hän käski +soutaa pyssynkantaman matkan jokea ylöspäin. Miehet täyttivät tynnyrit +vedellä, ja kun palattiin karavelille, löydettiin uurteista pieniä +kultahitusia. Amiraali antoi tälle joelle nimen Rio de Oro. +Kultahiekasta, huomautti hän, hän ei ottaisi mukaan mitään, kun se on +Teidän Korkeuksienne oman talon ja kaupunkinne Navidadin porttien +edessä; sitä joutuisammin hänen aikomuksensa oli matkustaa tuomaan +teille sanaa ja vapautumaan kehnosta seurasta, joka ympäröi häntä ja +josta hän oli aina sanonut, että se oli aivan kelvotonta roskaväkeä. + + + +KESKIVIIKKONA TAMMIKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Keskiyön aikaan amiraali lähti purjehtimaan suuntanaan itäkoillinen. +Kymmenen ja puolen meripenikulman päässä hän asettui ankkuriin +kolmeksi tunniksi. Täällä on joka puolella kosolti kilpikonnia; +matruusit löysivät yhden, joka oli yhtä iso kuin kiinalainen kilpi. +»Amiraali näki eilen, ollessaan Rio de Orolla, kolme seireeniä, jotka +kohottautuivat hyvin korkealle vedestä, mutta eivät olleet läheskään +niin suloisia kuin miksi heidät tavallisesti näkee kuvattavan; heillä +on tavallaan ihmiskasvot.» Hän lisää nähneensä samanlaisia Guineassa +Pippurirannikolla. + +Hänen aikomuksensa oli purjehtia tänä yönä Jumalan avulla pysähtymättä +eteenpäin, koska hän oli löytänyt mitä etsi eikä halunnut enää +antautua kiistaan tämän Alonzo Pinzonin kanssa, kunnes heidän +korkeutensa saisivat selostuksen hänen matkastaan ja siitä, mitä hän +oli suorittanut. »Mutta sitten», huomauttaa hän, »en enää siedä näitä +kelvottomia miehenkuvatuksia, joiden kuntouden laita on perin +kehnosti, koska he tahtovat asettua niin epäkunnioittavasti minua +vastustamaan, huolimatta heitä kohtaan osoittamastani +huomaavaisuudesta.» + + + +TORSTAINA TAMMIKUUN 10. PÄIVÄNÄ + +Amiraali nosti ankkurin ja tuli auringon noustessa joelle, jolle hän +antoi nimen Rio de Grazia (Armonvirta).[44] Sen suuhun hän kävi +ankkuriin, koska täällä on oivallinen satama, jolla on vain se paha +puoli, että täällä esiintyy runsaasti kairaajatoukkia. _Pinta_, jolla +Martin Alonzo Pinzon vietti täällä kuusitoista päivää, kärsi niistä +toukista pahasti. + +»Sinä aikana»--sanotaan päiväkirjassa--»Pinzon sai vaihtokaupalla +paljon kultaa, ja sitä hän halusikin. Mutta heti saatuaan +intialaisilta kuulla amiraalin olevan saman Españolan saaren +rannikolla ja tietäen osuvansa hänen kanssaan yhteen hän lähti +amiraalia vastaan. Hän oli vaatinut miehistöään vannomaan, etteivät he +olleet viipyneet täällä enempää kuin kuusi päivää, mutta hänen +kehnoutensa (_su maldad_) oli niin ilmeinen, ettei hän enää pystynyt +sitä peittelemään. Hän oli määrännyt, että kaikesta vaihtokaupalla +saatavasta kullasta puolet oli annettava hänelle. Pois lähtiessään hän +vei väkivalloin mukaansa neljä intialaista ja kaksi tyttöä; mutta +amiraali annatti heille vaatteita ja päästi heidät maihin, niin että +he saattoivat palata kotiinsa. + +--Siten vaatii»--kirjoittaa Kolumbus--»Teidän Korkeutenne palvelus, +sillä miehet ja naiset kuuluvat kokonaan Teidän Korkeuksillenne niin +tällä erikoisella saarella kuin muuallakin. Etenkin pitää täällä, +missä Teidän Korkeuksillanne jo on siirtola, asukkaille osoittaa +kaikkea kunniaa ja suopeutta, sillä tällä saarella on paljon kultaa, +hyvää maata ja mausteita.» + + + +PERJANTAINA TAMMIKUUN 11. PÄIVÄNÄ + +Puolen yön aikaan lähdimme Rio de Grazian satamasta ja purjehdimme +ensin itäiseen, sitten kaakkoiseen suuntaan. Näimme vuoren, jolle +annettiin nimi Hopeavuori (Monte de Plata), koska sen laki oli +hopeaharson kaltaisen sumun verhoama. Sen juurella on oivallinen +satamapaikka, Puerto de Plata. Vuori on korkea, sen rinne on asuttu ja +jokien halkoma, ja siinä on varmaan paljon kultaa. Tuuli ja virtaus +olivat suotuisat, ja etenimme runsaan taipaleen. + + + +LAUANTAINA TAMMIKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +Jo ennen päivänkoittoa etenimme kohtalaisella tuulella itää kohti. +Päivän tullessa olimme jo jättäneet taaksemme kaksikymmentä +penikulmaa, ja seuraavien kahden tunnin aikana etenimme vielä +kaksikymmentäneljä. Maata näkyi etelässä (Samanan niemi), ja kun ei +ollut mitään pelättävää, jatkettiin matkaa läpi yön. Eräälle niemelle +(Yazualin saari), joka oli jakaantunut kahteen vuoreen, isompaan ja +pienempään, amiraali antoi nimen Isän ja Pojan niemi. + +Tuulen ollessa suotuisa jatkettiin matkaa edelleen. Seuraava niemi, +joka oli kokonaan kalliohuippujen muodostama, sai nimen Rakastetun +niemi (Cabo del Enamorado, nykyinen Cap Cabron).--Sieltä saavuttiin +kolmannelle, vielä korkeammalle niemelle ja hyvin tilavalle, kolmen +meripenikulman laajuiselle lahdelle, jossa on pieni saari (Cayo de +Le-Vantados). Siellä laivat laskivat ankkurin; amiraali lähetti maihin +veneen noutamaan vettä ja kuulustelemaan asukkaita, mutta he pakenivat +kaikki. Amiraali ihmetteli, kuinka iso Española-saaren ympärys oli. + + + +SUNNUNTAINA TAMMIKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Suotuisan tuulen puutteessa amiraali jäi tähän satamaan, vaikka hän +olisi etsinyt paremman, kun tämä oli niin vähän suojainen ja kun hän +tahtoi täällä odottaa, mitä toisivat mukanaan kuun konjunktio auringon +kanssa, jonka pitäisi osua tämän kuun 17. päivälle, kuun oppositio +Jupiterin kanssa ja sen konjunktio Merkuriuksen kanssa sekä auringon +oppositio Jupiterin kanssa, mikä aina tietää suuria myrskyjä.[45] + +Amiraali lähetti veneen maihin noutamaan ajesia syötäväksi. Hänen +miehensä kohtasivat täällä intialaisia, jotka olivat asestautuneet +jousin ja nuolin; he keskustelivat heidän kanssaan ja ostivat heiltä +yhden jousen ja joukon nuolia. Yksi näistä intialaisista tuli veneen +mukana karavelille. + +»Tällä», huomautetaan päiväkirjassa, »oli paljon rumemmat kasvot kuin +kaikilla muilla, mitä olimme ennen nähneet; hän oli kokonaan mustattu +hiilellä, kun täällä on yleisenä tapana maalata ihoa väreillä. Hänellä +oli hyvin pitkä tukka, joka oli sidottu takaa yhteen ja pistetty +eräänlaiseen papukaijansulista tehtyyn verkkoon; hän oli alaston kuten +muutkin. Amiraali otaksui hänet karibiksi, jotka ovat ihmissyöjiä. + +Amiraali tiedusteli häneltä, oliko hänen edellisenä päivänä +näkemällään saarella kultaa; intialainen myönsi ja näytti laivan +perää, joka oli sangen kookas, verraten sitä niihin kultakimpaleihin, +joita sieltä löydetään. Hänen kielellään kulta oli _tuob_, eikä hän +ymmärtänyt sanaa _caona_, joksi tätä metallia sanotaan Españolalla, +eikä liioin sanaa _nozay_, mikä nimi sillä on San Salvadorin saarella. + +Kun vene tuli maihin, näkivät miehet puiden takana enemmän kuin +viisikymmentä intialaista, alastomia, pitkätukkaisia kuin Espanjan +naiset. Takaraivolla heillä oli papukaijan ja muiden lintujen +höyheniä; jokaisella oli jousi. Se intialainen, joka oli mukana +veneessä, nousi pois, ja hänen puhuteltuaan muut laskivat jousensa, +nuolensa ja raskaat karttunsa. Miehemme nousivat veneestä maihin ja +vaihtoivat jousia ja nuolia, sillä siten amiraali oli käskenyt +(riisuakseen intialaisten aseet helpoimmalla tavalla). + +Kun he olivat ostaneet kaksi jousta, intialaiset eivät enää halunneet +luovuttaa enempää, päinvastoin he valmistautuivat hyökkäämään +espanjalaisten kimppuun ja juoksivat takaisin sinne, mihin olivat +jättäneet aseensa. Takaisin tullessaan heillä oli mukanaan köysiä, +ilmeisestikin kristittyjen sitomista varten. Kun nämä näkivät +intialaisten hyökkäävän, he ampuivat jousipyssyillään, antoivat +eräälle miekaniskun taakse, toista ampuivat rintaan. Kun intialaiset +näkivät, etteivät he tässä mitään hyötyisi, vaikka heitä oli enemmän +kuin viisikymmentä ja espanjalaisia vain seitsemän, he juoksivat +tiehensä ja jättivät jälkeensä kuka jousen, kuka nuolia. + +Kristityt, huomauttaa amiraali, olisivat surmanneet hyvin monta, jos +luotsi, joka heitä komensi, ei olisi saanut heitä peräytetyiksi; he +palasivat heti veneelleen ja riensivät sillä laivalle. Kun amiraalille +ilmoitettiin, mitä oli sattunut, hän virkkoi, että se toiselta puolen +oli hänestä paha, toiselta puolen ei, koska oli hyvä, että tämän +tienoon intialaiset joutuivat pelkäämään kristittyjä, koska he olivat +pahaa kansaa ja epäilemättä ihmissyöjiä. Jos se vene, joka Navidadin +linnoitukseen jääneillä kolmellakymmenelläyhdeksällä espanjalaisella +on käytettävissään, sattuisi tulemaan joskus tänne, niin nämä +saarelaiset pelkäävät heitä eivätkä uskalla tehdä heille pienintäkään +pahaa. + +Vaikka he eivät olisikaan karibeja, lisää amiraali tähän, niin he kai +ovat kuitenkin heidän naapureitaan ja samantapaisia pelottomia miehiä +ja tuiki erilaisia kuin muiden saarien asukkaat, jotka ovat +pelkurimaisia eivätkä käytä mitään muita aseita kuin +järkeänsä.--Kukkuloilla nähtiin merkkitulien palavan. + + + +MAANANTAINA TAMMIKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +Amiraali tahtoi tänä yönä etsiä käsille intialaisten asumukset ja +siepata heistä muutamia, koska hän uskoi heidän olevan karibeja. +Vastatuulesta ja korkeasta aallokosta huolimatta hän olisikin sen +tehnyt, mutta heti auringonnousun jälkeen huomattiin suuri joukko +intialaisia. Amiraali lähetti hyvin asestettuja miehiä veneessä +maihin. He olivat tuskin päässeet rantaan, kun kaikki intiaanit +tulivat veneen perän taakse sen miehen johtamina, joka edellisenä +päivänä oli käynyt karavelilla ja saanut amiraalilta lahjan. Tällä +kertaa hän tuli kuninkaan seurassa, joka oli saanut häneltä lahjaksi +vieraiden rauhan merkiksi antamia helminauhoja, jotka oli tehty pikku +kuulista (_cuentas_). + +Kuningas astui kolmen miehensä seuraamana veneeseen ja tuli +karaveliin. Amiraali käski antaa heille korppuja ja hunajaa, lahjoitti +kuninkaalle punaisen lakin, palan punaista kangasta ja lasihelmiä; +muille kolmelle intialaiselle hän niinikään lahjoitti punaisia +kangaskappaleita. Kuningas lupasi tuoda seuraavana päivänä kultaisen +naamion, vakuuttaen, että täällä oli kultaa yhtä paljon kuin Caribissa +ja Matininossakin. Intialaiset palasivat hyvin tyytyväisinä maalle. + +Amiraali huomasi, että emäpuusta tuli paljon vettä sisään; hän moitti +tilkitsijöitä, jotka olivat Palosissa tehneet työnsä huonosti ja +karkasivat, kun näkivät amiraalin huomanneen heidän kelvottomuutensa +ja aikovan pakottaa heidät parantelemaan jälkiään. Huolimatta +sisääntunkeutuvan veden paljoudesta hän kuitenkin toivoi, että +Herramme, joka oli hänet tuonut tähän asti, laupeudessaan ja +suopeudessaan häntä armollisesti johtaisi eteenkinpäin; sillä Hänen +Korkealle Majesteetilleen (_su alta Majestad_) ei ollut tuntematonta, +kuinka paljon vastuksia ja hankaluuksia hän oli joutunut kokemaan jo +ennen Espanjasta lähtöään, kun hänelle ei siellä kukaan ollut +suosiollinen, Herraamme Jumalaamme lukuunottamatta, koska Hän tunsi +hänen sydämensä, ja Jumalan ohella heidän korkeutensa; kaikki muut +olivat olleet hänelle vihamielisiä ilman minkäänmoista perustetta. + +»Ja nämä ovat syynä»--lisää amiraali--»miksi Teidän Korkeuksillanne ei +ole ollut tuloja sataa miljoonaa enemmän siitä saakka kuin olen ollut +palveluksessanne, s.o. niinä seitsemänä vuonna, jotka tulevat tämän +tammikuun 20. päivänä täyteen, laskematta mukaan niitä lisäyksiä, +joita nuo tulot olisivat tuottaneet; mutta Herra Jumala kääntää kaiken +parhaaksi.» + + + +TIISTAINA TAMMIKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Amiraali antoi lähtökäskyn, koska täällä oleskelusta ei sattuneen +epäjärjestyksen vuoksi voinut toivoa mitään hyötyä. »Tänään saimme +kuulla, että Navidadin, Teidän Korkeuksillenne kuuluvan kaupungin, +alueella on hyvin paljon kultaa sekä että Caribissa ja Matininossa on +paljon vaskeakin. Karibissa käymisessä ja oleskelemisessa on +vaikeutensa, koska sikäläiset asukkaat mielellään syövät ihmislihaa. + +Amiraali on siitä huolimatta päättänyt mennä sinne, koska sen saaren +näkee täältä ja se sitäpaitsi on matkan varrella. Sieltä hän aikoo +purjehtia Matininolle, jossa kuuluu asuvan vain naisia eikä +ainoatakaan miestä; amiraali ajatteli käydä joillakin näillä saarilla +ja ottaa mukaansa joitakuita asukkaita. Hän lähetti maihin veneen, +mutta kuningas ei ollut vielä tullut, kun hänen kylänsä on kaukana +sisämaassa; hän oli kuitenkin lupauksensa mukaan lähettänyt kultaisen +kruununsa. Monet muut intialaiset toivat puuvillaa, leipää ja ajesia: +he olivat kaikki jousin ja nuolin asestettuja. + +Kun he olivat vaihtaneet kaikki, tuli karavelille neljä nuorukaista, +jotka niin hyvin tunsivat kaikki tästä itäänpäin olevat saaret, että +amiraali päätti ottaa heidät mukaansa Espanjaan. Tämän maan asukkailla +ei ole rautaa eikä muitakaan metalleja; mutta muutamassa päivässä ei +kuitenkaan ole mahdollista hankkia mistään maasta perusteellisia +tietoja, osaksi kun asukkaiden kieli oli meille liian vaikeata, niin +että meidän oli kaikki arvattava, ja osaksi koska he eivät +ymmärtäneet, mitä me heille puhuimme. + +Heidän jousensa ovat yhtä suuria kuin Englannissa ja Ranskassa +käytetään; nuolet muistuttavat toisten intialaisten heittokeihäitä ja +ovat tehtyjä ruokokepeistä, joista valikoidaan suorimmat, ja +pituudeltaan neljästä ja puolesta kuuteen jalkaan. Kärjeksi he +kiinnittävät teroitetun puunpalan, jonka jotkut vielä varustavat +kalanhampaalla, toiset ja lukuisammat sitovat ruohoa kärkeen ja +ampuvat aivan erikoisella tavalla, niin että haavat eivät koskaan +koidu vaarallisiksi. Jouset näyttävät marjakuusesta valmistetuilta. + +Täällä on paljon puuvillaa, joka on hyvin hienoa ja hyvin pitkää, +mastiksia ja agia, joka on heidän pippuriaan ja paljon parempaa kuin +meikäläinen. Mitään ei syödä ilman tätä maustetta, joka on hyvin +terveellistä; Españolalta sitä voi vuosittain saada viisikymmentä +karavelinlastia. Tässä lahdessa amiraali havaitsi paljon samanlaista +meriruohoa kuin matkan varrella. Hän päätteli tästä, että suoraan +idässä päin täytyi vielä olla useita saaria, sillä hän pitää varmana, +että tämä meriruoho kasvaa vähäisessä syvyydessä ja lähellä rantaa. +»Jos on näin», lisää hän, »niin nämä saaret ovat likellä Kanariaa, +vähemmän kuin neljänsadan penikulman päässä siitä.» + + + +KESKIVIIKKONA TAMMIKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Kolme tuntia ennen päivänkoittoa hän lähti tästä lahdesta, jolle hän +antoi nimeksi Nuolten lahti. Hän purjehti länsituulessa Caribin saarta +kohti, jolla asuu sitä kaikkien muiden kovin pelkäämää kansaa, mikä +risteilee lukemattomilla kanooteillaan pitkin merta ja syö +vangitsemansa ihmiset. Yksi nuoresta neljästä intialaisesta sanoi +amiraalille, että se Caribin saari on noin kuudenkymmenenneljän +penikulman päässä kaakossa. + +Hän päätti suunnata matkansa sinne ja antoi asettaa purjeet siten; +mutta tuskin oli päästy kaksi meripenikulmaa, kun jo nousi navakka +tuuli, joka oli suotuisa kotimatkaa varten Espanjaan. Amiraali huomasi +miehistönsä olevan huolestuneita siitä, että jälleen loitonnuttiin +kotisuunnasta, ja kun karavelit olivat hyvin vuotavia, ei voitu toivoa +mitään muuta apua kuin Jumalalta. Amiraali katsoi siis pakolliseksi +luopua ottamastaan suunnasta ja otti uudeksi suunnaksi PI1/4I joka +johti suoraan Espanjaan. Auringonlaskuun saakka purjehdimme +neljäkymmentäkahdeksan penikulmaa, joka tekee kaksitoista leguaa. + +Intialaiset sanoivat, että tästä suunnasta löytäisimme Matininon +saaren, jossa pitäisi asua pelkästään naisia. Amiraali halusi +mielellään käydä sillä saarella tuodakseen kuninkaalle ja +kuningattarelle viisi tai kuusi amatsoonia; mutta hän epäili, että +intialaiset eivät tunteneet tietä tarkoin, eikä hän karaveliensa +huonon kunnon takia uskaltaisi seisahtua. »Taatusti se saari on +olemassa», huomauttaa hän, »ja tiettynä vuodenaikana tulee Caribin +saarelta tänne miehiä naisasukkaiden luokse. Jos näille syntyy poika, +niin he tuovat sen miehille; jos se on tyttö, he pitävät sen itse.» + +Kadotettuamme näkyvistämme Españolan saaren Capo San Theramon[46] ja +kuljettuamme kuusitoista meripenikulmaa itään päin, purjehdimme vielä +kaksitoista meripenikulmaa I1/4P. Ilma oli suotuisa. + +Tammikuun 20. päivän kohdalla amiraali huomauttaa päiväkirjassaan: +»Ilma on niin leuto ja miellyttävä kuin Sevillassa huhti- ja +toukokuussa. Meri on, Jumalan kiitos, aina hyvä ja +tasainen.»--»Amiraalin mielestä ilma oli kylmä»--sanotaan 21. +päivänä--»ja hän sanoi, että hän odotti päivä päivältä yhä kylmempää +siitä syystä, että he loittonivat pohjoisempaan ja yöt kävivät aina +pitemmiksi». Matkaa hidastutti _Pinta_, muutoin pikapurjehtija, jonka +purjeet ja mastot eivät nyt kuitenkaan olleet enää oikein kunnossa. +»Jos Martin Alonzo Pinzon»--huomauttaa amiraali tammikuun 23. +päivänä--»olisi Intiassa pitänyt yhtä paljon huolta hyvän mastopuun +hankkimisesta kuin hän ahkeroitsi aluksensa täyttämisestä kullalla, +niin se olisi nyt ollut hänellä hyvässä kunnossa.»--»Pohjantähti on +hyvin korkealla»--huomauttaa amiraali helmikuun 3. päivänä--»aivan +siten kuin se näkyy Cabo San Vincenten luona. Auringon korkeutta ei +kuitenkaan voitu mitata astrolabiumilla eikä kvadrantillakaan, kun +aallokko oli kovin korkeata.» + + + +HELMIKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +»Jos karavelit eivät olisi olleet näinkin hyvässä kunnossa», +kirjoittaa Kolumbus, »olisin pelännyt uppoavamme. Paljolla +vaivannäöllä ja tuhansissa vaaroissa purjehdimme kaksitoista +meripenikulmaa.» + + + +HELMIKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Meidän oli auringonlaskusta päivänsarastukseen saakka taisteltava +aaltojen ja myrskyn kanssa. Kolme salamaa pohjoiskoillisessa ilmoitti, +että meidän oli odotettava rajua myrskyä vastaiselta suunnalta. +Tuulelle annettiin vielä vähän purjeita ja kuljettiin kolmetoista +meripenikulmaa. Päiväsaikaan tuuli rauhoittui hiukan, mutta tuli +sitten taas rajummaksi, aallokko pelottavaksi, laineet kävivät ristiin +ja pahoinpitelivät (_atormentaban_) laivoja. Purjehdimme kolmetoista +ja puoli meripenikulmaa. Yöllä helmikuun 14. päivänä tuuli vielä +kiihtyi, aallot kävivät vielä pelottavimmiksi; kun ne löivät +vastakkaisilta puolilta, niin että ne pitivät laivaa sellaisessa +puristuksessa, ettei se päässyt yhtään eteenpäin. Amiraali oli +pienentänyt isoapurjetta niin paljon kuin suinkin ja piti tuulessa +vain niin paljon kuin oli tarpeen nousemiseen aalloista. Tällä tavoin +hän kolmen tunnin aikana eteni viisi meripenikulmaa. Aallokko kävi yhä +korkeampana, tuuli tuli yhä rajummaksi. Sellaisen vaaran uhkaamina +koottiin kaikki purjeet ja laiva jätettiin tuulen ja aaltojen haltuun, +ei ollut muuta tehtävissä. _Pinta_ menetteli samoin, mutta pian se +katosi, vaikka amiraali kaiken yötä antoi merkkejä, joihin se aluksi +vastasikin. Yön aikana amiraali eteni vielä kolmetoista ja puoli +meripenikulmaa koilliseen päin. + +Auringon noustua myrsky kiihtyi yhä hirmuisemmaksi. Amiraali ei +kuitenkaan rohjennut kohottaa yhtään purjetta päästäkseen näistä +riehuvista, toistensa päälle syöksyvistä aalloista, jotka uhkasivat +niellä hänen aluksensa; tässä elementtien myllerryksessä hänen +onnistui kuudessa tunnissa päästä seitsemän ja puoli meripenikulmaa +eteenpäin.[47] + +Vaarojen ahdistaessa amiraali teki hurskaan lupauksen. Arvalla +määrättäisiin pyhiinvaellusretki Guadalupen pyhän Marian luo, jolloin +myös luvattiin pyhittää viiden naulan painoinen vahakynttilä pyhälle +neitsyelle. Kaikki antoivat lupauksen, että se, jolle se arpa osuisi, +suorittaisi sanotun toiviomatkan. Amiraali tuotti sitten niin monta +virnanhernettä kuin laivalla oli miehiä ja leikkautti sitten yhteen +ristin, panetti ne kaikki pussiin, jota pudisteltiin hyvin. Hän otti +itse ensimmäisenä herneen ja sai ristillä merkityn; siten arpa osui +hänelle, ja hän piti itseään siitä alkaen toivioretkeläisenä, jonka +osaksi annetun lupauksen täyttäminen oli joutunut. + +Vielä asetettiin toinenkin arpa pyhiinvaelluksesta Lorettossa +paavillisen alueen Anconassa olevaan pyhän neitsyemme taloon. »Siinä +paikassa», huomauttaa amiraali, »pyhä neitsyt on tehnyt ja yhä vielä +tekee suuria ihmeitä». Kun arpa tällä kertaa osui Santa Marian +satamasta kotoisin olevalle merimiehelle, jonka nimi oli Pedro de +Villa, amiraali lupasi antaa hänelle tätä hurskasta matkaa varten +tarvittavat rahat. Hän päätti nyt vielä, että kolmannen +toivioretkeläisen oli mentävä Moguerin pyhän Klaaran luo, valvottava +siellä yö ja luettava messu. Vielä antoivat hän ja miehistö lupauksen, +että he kaikki ensimmäisessä paikassa, missä he pääsisivät maihin, +menisivät kirkkoon kulkueena paitasillaan ja huutaen pyhän neitsyen +nimeä. + +Näiden yleisten lupausten lisäksi itsekukin vielä antoi itsekseen omia +lupauksiaan, kun kukaan ei uskaltanut toivoa selviytyvänsä vaarasta. +»Täällä kokemamme myrsky oli niin raju, että kaikki katsoivat olevansa +mennyttä miestä.» Vaaraa lisäsi vielä se, ettei laivassa ollut +minkäänmoista painolastia, kun elintarvikkeiden, veden ja viinin +käyttö oli suuresti vähentänyt lastia. Tarpeellista painolastia ei +ollut otettu laivaan, kun amiraali oli toivonut, että saataisiin niin +vakaita ilmoja kuin saarilla oli ollut. Sitäpaitsi hän oli aikonut +ottaa painolastin vasta naisten saarella (mihin hän ei joutunutkaan). +Amiraali auttoi itseänsä sillä, että täytätti vesi- ja viinitynnyrit +merivedellä. + +»Suurimman pelon siitä, ettei hän saavuttaisi kotiseutua, hänessä +näytti aikaansaavan lämmin halu olla perin tärkeiden uutisten tuojana +ja osoittaa, että kaikki, mitä hän oli sanonut aikaisemmin, oli käynyt +toteen, ja että kaikki, mitä hän oli lähtenyt etsimään, tosiaan oli +löydetty. Hän myöntää itse, että joka ainoa ohi lentänyt kärpänen +riitti tuskaannuttamaan hänet ja tekemään rauhattomaksi. Tästä +heikkoudesta hän syyttää vajavaista uskoaan ja luottamuksenpuutettaan +Jumalan kaitselmukseen. Toisaalta hän taasen oli hyvällä mielellä +taivaan hänelle suomasta armosta, kun hän oli saavuttanut perin +loistavan voiton löytämällä kaiken sen, mitä oli löytänyt, kaikkien +toiveittensa täyttymisestä ja siitä, että hän anojan asemassaan +Espanjassa koettuaan paljon vastahakoisuutta ja epäsuopeutta nyt +vihdoin näki kaikkien toiveittensa ylittyneen.» + +»Kun Kaikkeinkorkein jo ennenkuin hän oli lähtenyt löytöretkelleen ja +saanut sen päätökseen, oli kuullut häntä ja täyttänyt hänen toiveensa, +hänen täytyi uskoa, että Hän myöskin varjelisi häntä päättämään +alotetun työn. Hän lisää tähän, että kun Jumala oli hänet jo +menomatkalla pelastanut silloin kun hänellä oli ollut todellinen +huolehtimisen hätä, minkä hänen merimiehensä ja miehistönsä olivat +tuottaneet hänelle, päättäessään kesken lähteä paluumatkalle ja nousta +yhteisesti häntä vastaan, vieläpä uhkaillenkin, ja kun tämä meidän +Jumalamme oli lahjoittanut hänen tarvitsemaansa voimaa ja +suurpiirteisyyttä hänelle, joka oli yksin, ja tukenut häntä kaikkia +vastaan, ja tämän matkan aikana vielä tehnyt hänelle niin suuren +ihmetyön niiden lisäksi, joista heidän korkeutensa saavat kuulla +hoviinsa kuuluvilta henkilöiltä, niin hän uskalsi vakaasti toivoa, +että kaikkivaltias Jumala ei ollut häntä vielä hylännyt. Näiden +perusteiden, huomauttaa hän, olisi pitänyt tämänpäiväisen myrskyn +aikana käskeä minun pelkoni vaieta; mutta heikkouteni ja hätäni eivät +suoneet sielulleni vakaantumista.» + +Suurimman huolen aiheuttivat hänelle hänen kaksi poikaansa, jotka +olivat koulussa Cordobassa. Mitä näistä äidittömistä ja isättömistä +orvoista tulisi vieraassa maassa? Sillä jos kuningas ja kuningatar +eivät saisi tietoa hänen tällä matkalla tekemistään palveluksista eikä +hänen mukanaan tuomistaan hyvistä tiedoista, eivät he tuntisi kylliksi +myötämielisyyttä huolehtiakseen hänen lapsistaan. + +Sen takia ja jotta heidän korkeutensa saisivat tietää, kuinka Herramme +oli suonut hänelle voiton kaikessa, mitä hän oli yrittänyt Intiassa, +myös että sikäläisellä merellä ei ollut ensinkään myrskyjä ja että +nurmea ja puita kasvaa ihan vedenrajaan asti; jotta siis, jos hän +tuhoutuisi tässä myrskyssä, kuningas ja kuningatar saisivat +kertomuksen hänen matkastaan, hän otti, kuten hän kertoo, pergamentin, +ja kirjoitti löydöistään kaiken, niin paljon kuin oli mahdollista, +lisäten nöyrimmän pyynnön, että kuka tahansa sen löytäisi, saattaisi +sen kuninkaalle ja kuningattarelle. Hän kääri tämän pergamentin +vahakankaankappaleeseen, sulki sen tiiviisti, tuotti ison tynnyrin ja +pani sen sinne kenenkään tietämättä, mitä se sisälsi--he kun arvelivat +sen olevan jonkinlaista pyhitystä; sitten hän heitätti sen mereen.» + +»Pian alkaneen rankkasateen ja pyörretuulen jälkeen tuuli vaimeni ja +kääntyi länteen. Sille annettiin laivan perää ja purjehdittiin +keulapurjeella. Meri pysyi yhä levottomana, siitä huolimatta edettiin +kaksi ja puoli meripenikulmaa koilliseen. Olimme laskeneet isonmaston +varmistaaksemme, ettei jokin aalto sitä murskaisi.» + + + +PERJANTAINA HELMIKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Eilen auringonlaskun jälkeen taivas alkoi lännessä kirkastua, ja +näytti siltä, että sieltä saataisiin tuulta. Isonpurjeen lisäksi +amiraali antoi vielä supistaa purjetta yhden reivin; meri kävi +korkeana; se kuitenkin hiukan laantui, ja me etenimme itäkoilliseen +yön aikana kolmetoista meripenikulmaa. Auringon noustessa miehistö +huomasi maata edessämme; se näytti olevan itäkoillisessa; jotkut +luulivat sitä Madeiraksi, toiset, että se olisi Cintra Lissabonin +lähellä. Tuuli kääntyi pian itäkoilliseen, aallokko kävi yhä korkeana +lännestä, ja meillä oli vielä matkaa maihin noin viisi meripenikulmaa. +Amiraali päätteli laskelmiensa mukaan (_por su navegacion_) olevansa +Azorien läheisyydessä ja uskoi maan olevan noita saaria; luotsit ja +merimiehet laskivat olevansa jo Espanjan lähellä. + + + +LAUANTAINA HELMIKUUN 16. PÄIVÄNÄ + +Amiraali luovi kaiken yötä päästäkseen maihin (_por encabalgar la +tierra_); maa havaittiin saareksi. Hän purjehti vuoroin koilliseen, +vuoroin pohjoiskoilliseen ja oli auringon noustessa sellaisessa +asemassa, että saattoi ottaa suunnan etelään päästäkseen saareen, jota +hän ei meripimeän vuoksi enää saattanut nähdä. Peräkastellilta hän +näki toisen saaren, joka näytti olevan hänestä kahdeksan +meripenikulman päässä. Auringonnoususta yön tuloon saakka hän ei +tehnyt muuta kuin luovi, ankarasta tuulesta ja korkeasta aallokosta +huolimatta päästäkseen vihdoinkin maihin. Iltarukouksen tunnilla, joka +osuu yön tulon aikaan, merimiehet näkivät valoa tuulen vastaiselta +suunnalta, ja se näytti olevan sama saari, jonka he olivat nähneet +päivää aikaisemmin. + +Tänä yönä amiraali vihdoin asettui hiukan lepäämään, kun hän ei ollut +keskiviikosta lähtien nukkunut eikä voinut nukkua. Hänen jalkansa +olivat puutuneet, kun hän oli suojattomana antautunut märkyydelle ja +kylmyydelle alttiiksi eikä ollut juuri mitään nauttinut. Päivän +koittaessa 17. päivänä hän otti suunnan etelälounaaseen ja saapui +tälle saarelle; mutta sankassa pimeydessä hän ei tuntenut, mikä saari +se oli. + + + +MAANANTAINA HELMIKUUN 18. PÄIVÄNÄ + +Eilen auringonlaskun jälkeen amiraali purjehti pitkin saaren rannikkoa +löytääkseen ankkuripaikan ja puhutellakseen jotakuta. Hän laski +ankkurin, jonka hän kuitenkin heti menetti: sen takia hän jälleen +nosti purjeet ja risteili kaiken yötä. + +Auringon noustua hän pääsi toistamiseen saaren pohjoisrannalle, heitti +toisen ankkurin ja lähetti veneen maihin. Hänen miehensä keskustelivat +asukkaiden kanssa ja saivat tietää, että saari oli Santa Maria, eräs +Azoreista. He näyttivät heille sataman (San Lorenzo), jossa he +olisivat turvallisesti ankkurissa; he sanoivat, etteivät olleet +milloinkaan kokeneet sellaista myrskyä kuin viimeisinä kahtena +viikkona ja ilmaisivat suuren ihmettelynsä, kun olimme selviytyneet +siitä onnellisesti. + +Asukkaat kiittivät taivasta, huomauttaa amiraali, ja ilmaisivat suurta +riemua, kun kuulivat Intian löytämisestä. »Merenkulkuni», lisää hän +tähän, »oli hyvin varmaa ja laskelmani sangen tarkkoja, mistä +taivaalle on sanottava suuri kiitos. Varmuudella tiesin olevamme +Azorien kohdalla ja että tämä olisi yksi niistä saarista. Olin +tarkoituksellisesti ilmoittanut matkan pitemmäksi johtaakseni harhaan +merimiehiä ja luotseja ja siten pysyäkseni tämän Intian tien +valtiaana; sillä kun kellään muulla ei olisi matkaa tarkoin +merkittynä, ei kukaan muu myöskään varmuudella tunne tätä tietä +Intiaan.» + + + +TIISTAINA HELMIKUUN 19. PÄIVÄNÄ + +Auringonlaskun jälkeen rannalle tuli kolme miestä, he huusivat; +amiraali lähetti heille veneen, missä he tulivat laivalle mukanaan +kukkoja ja tuoretta leipää: tämä oli karnevaalipäivä. He toivat paljon +muutakin, mitä saaren (joka on portugalilaisten vallan alainen) +kuvernööri Juan de Castañeta oli lähettänyt amiraalille, jonka hän +vakuutti tuntevansa sangen hyvin. Hän pyysi anteeksi, ettei päässyt +itse tulemaan yön lähestyessä, päivän koittaessa hän kuitenkin tulisi +hänen luokseen tuoden lisää suunvaraa ja palauttaisi kolme hänen +miestään, jotka hän oli pidättänyt maalla saadakseen itselleen huvin +kuulla heidän kertovan lähemmin hänen matkansa vaiheista. + +Amiraali käski ottaa kuvernöörin lähetit vastaan kaikella kunnialla; +hän valmistutti heille vuoteen laivalla, jotta he voisivat viettää +yönsä aluksessa, koska oli jo myöhäistä ja kaupunki oli etäällä. + +Kun miehistö oli viime torstaina, kuten jo oli kerrottu, myrskyn +ollessa pahimmillaan, antanut lupauksen mennä paitasillaan kulkueena +ja pyhää neitsyttä tervehtien kirkkoon, missä ikään he ensiksi +pääsisivät maihin, amiraali päätti, että puolen miehistöstä oli +täytettävä annettu lupauksensa rannalla olevassa kylässä; toisen +puolen kanssa hän menisi sitten itse. + +Vakuuttuneina siitä, että he olisivat tällä saarella kokonaan +turvassa, sekä täydellisesti luottaen kuvernöörin vieraanvaraisuuteen, +kun Espanjan ja Portugalin välillä lisäksi vallitsi rikkomaton rauha, +hän pyysi luokseen saapuneita lähettejä palaamaan kaupunkiin ja +kutsumaan pappia, joka lukisi miehistölle messun. Puolet miehistä +lähti nyt paitasillaan kylään täyttääkseen siellä luvatun +toivioretken; mutta kun he olivat parhaillaan rukoilemassa, +hyökkäsivät saaren kaikki asukkaat, kuvernööri etunenässä, äkkiä +heidän kimppuunsa, toiset ratsain, toiset jalan, ja vangitsivat heidät +kaikki. + +Amiraali ei osannut epäillä mitään ennenkuin kello 11 aikaan +aamupäivällä, ja hän odotti veneen paluuta lähteäkseen omasta +puolestaan miehistön toisen puolen mukana täyttämään antamansa +lupauksen. Kun ensimmäiset eivät palanneet, hän alkoi pelätä, että +joko miehet oli pidätetty vangeiksi taikka vene joutunut +haaksirikkoon, kun koko saari oli korkeiden kallioiden ympäröimä. Kun +kukkula esti näkemästä, mitä kylässä tapahtui, hän nosti ankkurin, +läheni rantaa ja tuli kylän kohdalle. Hyvin pian hän huomasi joukon +ratsumiehiä, jotka laskeutuivat hevosen selästä, astuivat veneeseen ja +soutivat karavelia kohden vallatakseen sen. + +Kuvernööri seisoi keskellä venettä ja vaati amiraalilta itselleen +henkilökohtaista koskemattomuutta. Amiraali vakuutti sen hänelle, +mutta kysyi samalla aihetta siihen, miksi hän ei nähnyt veneessä +yhtään omaa miestänsä. Hän koetti saada häntä lähemmäksi ja nousemaan +karaveliin, luvaten tehdä kaikki, mitä kuvernööri halusi. + +Amiraalin tarkoituksena oli kauniilla sanoilla houkutella hänet +alukselle ja siepata hänet saadakseen omat miehensä taas vapaiksi; hän +ei katsonut siten millään tavoin loukkaavansa kuvernöörille annettua +turvallisuudenlupausta, koska tämä oli ensin rikkonut rauhan ja +turvallisuuden. Amiraali pyysi häntä nyt ilmoittamaan, millä +perusteella kuvernööri pidätteli hänen miehiään. Portugalin kuningas +joutuisi katumaan tätä; portugalilaiset otettiin Espanjan kuninkaan +valtioissa aina oikein hyvin vastaan ja saivat niissä tulla ja mennä +aivan yhtä turvallisesti kuin Lissabonissa. + +Espanjan kuningas ja kuningatar olivat antaneet hänelle +suosituskirjeitä kaikille ruhtinaille, valtiaille ja huomattaville +henkilöille (_hombres del mundo_), jotka hän esittäisi oitis, kun +kuvernööri tulisi hänen luokseen. Hän oli valtameren amiraali ja +nykyisin heidän korkeuksilleen Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle +kuuluvan Intian varakuningas, ja hän esittäisi hänelle heidän +määräyksensä ja kirjeensä, jotka he olivat omakätisesti kirjoittaneet +ja sinetöineet. Hän jopa näyttikin niitä hänelle etäältä ja lisäsi, +että Espanjan hallitsijat olivat ystävällisissä suhteissa Portugalin +kuninkaaseen ja olivat antaneet hänelle käskyn osoittaa kaikkea +kunnioitusta portugalilaisille aluksille, joita hän sattuisi +kohtaamaan. Lisäksi hän kuvernöörille sanoi siinäkin tapauksessa, +ettei kuvernööri antaisi hänen miehiään takaisin, kuitenkin palaavansa +Espanjaan, koska hänellä oli miehiä tarpeeksi päästäkseen Sevillaan; +mutta kuvernööri ja hänen väkensä saisivat häneen kohdistetusta +loukkauksesta rangaistuksen. + +Kuvernööri ja hänen seuralaisensa vastasivat, etteivät he täällä +tunteneet Espanjan kuningasta eivätkä kuningatarta enempää kuin heidän +kirjeitäänkään, että he eivät pelänneet mitään, ja lisäsivät +uhkauksen, että he kyllä pian näyttäisivät, mitä Portugali merkitsee. +Nämä sanat suututtivat amiraalia kovasti. Hän uskoi, että hänen +lähtönsä jälkeen mahdollisesti oli näiden kahden kuningaskunnan +välille syntynyt riitoja; mutta hänestä oli sietämätöntä, ettei +hänelle vastattu säädyllisesti. + +Kuvernööri huusi hänelle vielä kerran, käskien hänet tulemaan +karaveleineen satamaan; kaikkeen, mitä hän oli tehnyt ja tulisi +tekemään, hänellä oli Portugalin kuninkaan, hänen herransa, käsky. +Amiraali haastoi kaikki, jotka olivat karavelilla, todistajiksi. Vielä +kerran hän huusi kuvernöörille kuuluvalla äänellä, ettei hän lähtisi +karavelistaan muuten kuin ottamaan sata portugalilaista vangiksi +kuljettaakseen heidät Espanjaan ja tyhjentääkseen koko saaren. Sen +jälkeen hän palasi entiselle ankkuripaikalleen, koska tuuli ja sää +olivat liian epäsuotuisia, jotta olisi voitu ryhtyä mihinkään. + + + +KESKIVIIKKONA HELMIKUUN 20. PÄIVÄNÄ + +Amiraali panetti laivassa kaiken kuntoon täyttääkseen tynnyrit +merivedellä, saadakseen jotakin lastia, koska se oli hyvin huonossa +satamassa ja amiraali pelkäsi, että ankkuriköysi voisi leikkautua +poikki; niin myöskin tapahtui. Sen jälkeen hän lähti purjehtimaan São +Miguelin saarelle, vaikka koko Azoreilla ei ole kunnollista satamaa +niin huonon sään varalle; mutta hänellä ei ollut muuta keinoa kuin +lähteä ulos merelle. + + + +TORSTAINA HELMIKUUN 21. PÄIVÄNÄ + +Amiraali lähti eilen Santa Marialta purjehtiakseen São Miguelille ja +tutkiakseen, löytäisikö jonkun sataman, missä voisi olla suojassa näin +huonolta säältä. Kovasta tuulesta ja ankarasta aallokosta huolimatta +hän purjehti aina yön tuloon saakka onnistumatta saamaan maata +näkyviinsä puolelta enempää kuin toiseltakaan, merenkäynnin ja myrskyn +aiheuttaman usvan ja meripimeän takia. Amiraali sanoi olevan hyvin +ilkeätä, kun hänelle ei ollut jäänyt kuin kolme merimiestä, jotka +olivat harjaantuneita mereen, kun taas kaikki muut hänen mukanaan +olevat olivat merenkulun taidossa alokkaita. + +Hän pysytteli kulussa kaiken yötä alttiina kaamean myrskyn uhkaaville +vaaroille. Onneksi aallot olivat kuitenkin, Luojalle kiitos! vain +toiselta laidalta, sillä jos niitä olisi tullut ristiin kuten viime +myrskyn aikana, hän olisi joutunut kärsimään vielä enemmän. Kun hän ei +auringon noustessakaan vielä nähnyt São Miguelin saarta, hän päätti +palata Santa Marialle koettamaan, eikö hän vielä saisi takaisin +miehiään, venettä, ankkuriköyttä ja sinne jäänyttä ankkuria. + +»Minua ihmetytti», huomauttaa hän, »joutuessani näiden saarien luona +tällaiseen säähän, kun taas Intiassa, missä olin ympärinsä purjehtinut +kaiken talven turvautumatta ankkuriin, minulla oli jatkuvasti ollut +kaunista säätä eikä meri hetkeksikään lakannut olemasta +purjehduskelpoinen. Lähtiessäni Espanjasta olin kokenut melkein samaa, +ennenkuin pääsin Kanarian saarille; vasta niiden tuolla puolen löysin +alituisesti rauhallisen ilman ja meren. Jumaluusoppineet ja syvälliset +filosofit sanovat maallisen paratiisin olevan Itämaiden ääressä, koska +ilmasto siellä on aina hyvin tasainen. Löytämäni maat ovat Itämaiden +ääressä.» + + + +PERJANTAINA HELMIKUUN 22. PÄIVÄNÄ + +Amiraali kävi jälleen eilen ankkuriin Santa Marialle samaan paikkaan, +missä hän oli ollut ensimmäisellä kertaa. Pian sen jälkeen nähtiin +miehen nousevan kalliolle sataman kohdalla ja viittovan meille, ettei +meidän pitäisi purjehtia pois. Pian sen jälkeen tuli vene, jossa oli +viisi merimiestä, kaksi pappia ja notaari. He vaativat +henkilökohtaista turvallisuutta, ja kun amiraali oli luvannut sen +heille, he nousivat karaveliin. Kun jo tuli yö, he nukkuivat luonamme, +ja amiraali osoitti heille kaikkea kunnioitusta. + +Seuraavana aamuna he pyysivät nähdäkseen Espanjan kuningasparin +antamaa valtakirjaa vakuuttautuakseen tämän retken valtuuksista. +Amiraali huomasi heidän keksineen tämän verukkeen oikaistakseen +aikaisempaa menettelyään, kun heidän ei ollut onnistunut saamaan häntä +itseään haltuunsa. Kun he selvästikin näkivät, etteivät he sillä +menettelyllä voittaisi mitään, he tahtoivat oikaista aikaisemman +petoksensa, kun pelkäsivät, että amiraali toteuttaisi uhkauksensa. +Saadakseen miehensä takaisin tämä näytti heille kuninkaan ja +kuningattaren avoimen kirjeen (_la carta general_) kaikille +ruhtinaille, valtiaille ja muille hallitseville henkilöille. + +Saatuaan siten toiveensa täytetyiksi portugalilaiset palasivat maalle +ja luovuttivat veneen takaisin vapauteen päästetyille amiraalin +miehille. Heiltä hän sai kuulla, että jos portugalilaisten olisi +onnistunut saada amiraali kiinni, häntä ei olisi päästetty vapaaksi, +sillä--niin oli kuvernööri väittänyt--sellaisen käskyn oli Portugalin +kuningas, hänen päämiehensä, antanut hänelle. + + + +LAUANTAINA HELMIKUUN 23. PÄIVÄNÄ + +Eilen sää alkoi parantua; amiraali nosti ankkurin ja purjehti pitkin +saaren rannikkoa ottaakseen puita ja kiviä painolastiksi. + + + +SUNNUNTAINA HELMIKUUN 24. PÄIVÄNÄ + +Kun tuuli keskellä yötä kääntyi suotuisaksi Espanjan-matkaa varten, +amiraali keskeytti puiden ja kivien lastaamisen, ohjasi itään ja +purjehti kuudessa tunnissa auringonnousuun saakka neljäkymmentäviisi +ja puoli penikulmaa. Koko tämän päivän kuluessa tehtiin matkaa 112 +penikulmaa eli 28 meripenikulmaa. + + + +MAANANTAINA HELMIKUUN 25. PÄIVÄNÄ + +Meri pysyi rauhallisena, Luojalle kiitos! Aamusta iltaan purjehdittiin +16 meripenikulmaa. Karavelille tuli hyvin iso lintu, joka muistutti +kotkaa. + + + +TIISTAINA HELMIKUUN 26. PÄIVÄNÄ + +Hyvä vauhti meren ollessa rauhallinen. + + + +KESKIVIIKKONA HELMIKUUN 27. PÄIVÄNÄ + +Vastatuuli ja kovien aaltojen riehunta kuljetti amiraalia kaiken yötä +ja koko päivän pois tolalta. Hän oli 125 meripenikulman päässä Cabo +San Vincentestä, kahdenkymmenen meripenikulman päässä Madeirasta ja +sadankuuden päässä Santa Mariasta. Hän oli hyvin huolissaan siitä, kun +niin ankara myrsky kävi hänen kimppuunsa ja saattoi hänet vieläkin +alttiiksi suurelle vaaralle, kun hän jo oli aivan kotiveräjillä +(_agora guestaba a la puerta de casa_). + + + +TORSTAINA HELMIKUUN 28. PÄIVÄNÄ + +Tuuli kääntyi useaan kertaan; kulku oli epävarmaa. + + + +PERJANTAINA MAALISKUUN 1. JA LAUANTAINA MAALISKUUN 2. PÄIVÄNÄ + +Häiriintymätöntä purjehdusta suuntana I1/2P. + + + +SUNNUNTAINA MAALISKUUN 3. PÄIVÄNÄ + +Auringonlaskun jälkeen amiraali jatkoi edelleen kulkuaan itää kohti. +Äkkiä hänet jälleen yllätti ankara myrsky, joka repi kaikki purjeet ja +saattoi laivan suureen vaaraan; mutta Herra tahtoi hänet pelastaa. Hän +vedätti arpaa, kuka tekisi paitasillaan toivioretken Cintan pyhän +Neitsyen luokse Huelvaan; arpa osui hänelle itselleen. Koko miehistö +antoi lupauksen, että ensimmäisenä lauantaina maihinpääsyn jälkeen +kaikki paastoaisivat vedellä ja leivällä.[48] Ennenkuin purjeet +repeytyivät, purjehdittiin vielä kuusikymmentä penikulmaa; sen jälkeen +kuljettiin paljain mastoin tavattoman ankarassa myrskyssä, aaltojen +lyödessä laivaan joka puolelta. Huomattiin merkkejä maasta; +todellisuudessa olimme aivan lähellä Lissabonia. + + + +MAANANTAINA MAALISKUUN 4. PÄIVÄNÄ + +Eilen illalla koimme niin kaamean myrskyn, että uskoimme joka puolelta +ahdistavien aaltojen upottavan meidät. Myrsky näytti kohottavan +karavelin ilmaan, sade valui taivaalta alas virtana. Mutta Herraamme +miellytti säästää meidät ja näyttää meille ensimmäisen yövahdin +jälkeen maata, jonka merimiehet huomasivat. + +Jotta ei jouduttaisi maalle tuntemattomaan paikkaan ja tietämättä, +oliko lähellä mitään satamaa, amiraali panetti ylös isonpurjeen, koska +se oli ainoa keino päästä jotenkuten eteenpäin, vaikka purjeen +levittäminen toikin mukanaan suuren vaaran. Herra varjeli meitä +päivänkoittoon saakka, vaikkakaan ei ilman ankaraa työtä ja suurta +pelkoa. Kun päivä oli tullut, amiraali tunsi maan; se oli Cintran +kallioita Lissabonin joen (Tajon) suussa, johon hän päätti purjehtia +turvaan, koska hän ei voinut muuta; niin hirveä oli myrsky, jonka hän +oli kokenut Tajon suussa olevan Cascaesin kaupungin näkyvissä. Kaiken +aamua näimme kaupungin asukkaita rannalla polvistuneina rukoilemassa +pelastuksemme puolesta, ja kun tulimme satamaan, tuli koko väestö +meitä katsomaan, pitäen pelastustamme ihmeenä. + +Kello kolmen aikaan sivuutimme Tajon varrella olevan Rastelon, missä +merimiehet meille sanoivat, etteivät he vielä koskaan olleet nähneet +näin myrskyistä talvea; kaksikymmentäviisi alusta oli +haaksirikkoutunut Flanderin rannikoilla, ja tämän maakunnan satamissa +oli monta alusta, jotka eivät olleet voineet neljään kuukauteen mennä +merelle. + +Amiraali kirjoitti heti Portugalin kuninkaalle, joka asui yhdeksän +tunnin päässä täältä, Espanjan kuninkaan ja kuningattaren käskeneen, +ettei hän saisi lyödä laimin poiketa hänen korkeutensa satamiin +hankkiakseen sieltä omalla rahallaan tarpeellisia varusteita. Hän +pyysi kuninkaalta lupaa purjehtia Lissabonin kaupunkiin karavelillaan +turvaan mahdolliselta irtolaiselta roskaväeltä, tarkoittaen, että +hänellä oli mukanaan paljon kultaa, joka täällä yksinäisessä satamassa +voitaisiin ryöstää häneltä. Samalla hän ilmoitti kuninkaalle, että hän +ei ollut tulossa Guineasta, vaan Intiasta. + + + +TIISTAINA MAALISKUUN 5. PÄIVÄNÄ + +Rastelo oli asemapaikkana isolla portugalilaisella sotalaivalla, jonka +nimi on _Bartholomeu Diaz_ ja joka oli mitä parhaiten varustettu +tykistöllä ja aseilla; sen patroni tuli tänään karavelille ja vaati +amiraalia lähtemään veneeseensä, antamaan mainitun laivan faktoreille +ja kapteeneille selvitystä matkastaan. + +Amiraali vastasi olevansa Espanjan kuninkaan ja kuningattaren +amiraali; hänen ei ole tarvis tehdä mitään tiliä sellaisille +upseereille, eikä hän jätä alustaan eikä laivaansa, jollei häntä +asevoimin pakotettaisi siihen. Patroni sanoi, että hänen olisi +lähetettävä kapteeni (_el maestro_). Amiraali vastasi, ettei laivalta +lähtisi kapteenia eikä ketään muutakaan laivan väkeen kuuluvaa muutoin +kuin väkisin vietynä, koska se hänen mielestään merkitsisi sitä, että +hän valtuuttaisi jonkun laivansa väkeen kuuluvan antautumaan toisille +tai kuin hän tekisi sen itse; mutta Espanjan kuninkaan amiraaleille +sopi vain mieluummin kuolla kuin antautua taikka käskeä ketään +miehistään antautumaan. + +Patroni muuttui nyt vaatimattomaksi ja sanoi, että kun amiraalin +päätös kerran oli sellainen, niin hän saisi vapaasti mennä mihin +halusi; kuitenkin hän pyysi Kolumbusta näyttämään Espanjan +kuningasparin kirjeet, mikäli hänellä oli sellaisia. Amiraali suostui +näyttämään ne hänelle, jonka jälkeen hän palasi alukselleen viemään +selityksen kapteenilleen, joka oli Alvaro Dama. Tämä lähti sitten mitä +suurimmin juhlallisuuksin, rumpujen, torvien ja huilujen soidessa +käymään karavelilla. Hän osoitti amiraalia kohtaan kaikkea +huomaavaisuutta, keskusteli hänen kanssaan ja lupasi täyttää kaikki +hänen toivomuksensa. + + + +KESKIVIIKKONA MAALISKUUN 6. PÄIVÄNÄ + +Kun oli saatu tietää amiraalin olevan paluumatkalla Intiasta, saapui +Lissabonista niin suuria ihmisjoukkoja katsomaan häntä ja hänen +mukaansaottamia intialaisia, että sitä sopi kummastella. Kaikki olivat +ihmeissään ja kiittivät Herraa ja sanoivat Espanjan hallitsijoiden +vakaan uskon ja innokkuuden Herran palveluksessa saaneen aikaan, että +Kaikkivaltias oli suonut heille tämän kaiken. + + + +TORSTAINA MAALISKUUN 7. PÄIVÄNÄ + +Tänään tuli karavelille lukematon paljous väkeä, useita ritareitakin, +heidän joukossaan kuninkaan kotihovimestari. Kaikki lausuivat +ylistyksen ja kiitoksen Herralle onnistumisesta ja kristikunnan +laajennuksesta, jonka Hän oli antanut Espanjan hallitsijoiden käsiin. +He katsoivat onnellisen tuloksen seuraukseksi siitä innosta, millä +Teidän Korkeutenne näyttävät omistautuneen Kristuksen uskon +levittämiselle. + + + +PERJANTAINA MAALISKUUN 8. PÄIVÄNÄ + +Amiraali sai tänään don Martin de Noronhan välityksellä Portugalin +kuninkaan kirjeen, jossa hän kutsui amiraalia käymään luonaan, kun sää +ei kuitenkaan sallinut hänen lähteä karavelillaan matkalle. Vaikka se +olikin amiraalille vähän tärkeätä, hän kuitenkin noudatti kutsua, +jotta epäilyksille ei jäisi sijaa, ja hän oli yötä Sacanbenissa. +Kuningas käski hovimestariaan antamaan maksuttomasti amiraalille +kaikki, mitä hän tarvitsi itselleen, miehistölleen ja alukselleen ja +täyttämään kaikki hänen toivomuksensa. + + + +LAUANTAINA MAALISKUUN 9. PÄIVÄNÄ + +Tänään amiraali lähti Sacanbenista yhdeksän tunnin päässä Lissabonista +olevaan Valle de Paraisoon, missä kuninkas oleskelee. Koska satoi, hän +ei voinut päästä perille ennen iltaa. Kuningas käski ensimmäisten +upseeriensa ottaa hänet kunnioittavasti vastaan, hän itse kohteli +amiraalia erikoisen huomaavaisesti, kohdisti häneen erikoisen +suosionsa, pyysi hänet istumaan, keskusteli hänen kanssaan hyvin +ystävällisesti ja sanoi antavansa käskyn, että kaikki, mistä voisi +olla hyötyä Espanjan hallitsijoille ja heidän palvelijoilleen, oli +suoritettava niin täsmällisesti kuin se tehtäisiin hänen itsensä +hyväksi. + +Hän ilmaisi suurta iloa siitä, että tähän retkeen oli ryhdytty ja +päästy näin onnelliseen tulokseen; mutta hänestä näytti kuitenkin +siltä kuin Espanjan kuningasparin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tämä +valtaus kuuluisi hänelle; mihin amiraali vastasi, »että hän ei ollut +koskaan nähnyt sellaista sopimusta ja tiesi ainoastaan, etteivät +Espanjan kuningas ja kuningatar olleet käskeneet häntä purjehtimaan La +Minaan[49] enempää kuin Guineaankaan ja että heidän korkeutensa olivat +tämän käskynsä antaneet tiedoksi ennen hänen lähtöään kaikissa +Espanjan satamissa.» Kuningas vastasi tähän hyvin armollisesti, ettei +yhteisymmärrykseen pääsemiseksi tässä asiassa ollut tarpeen sekoittaa +välitysmiestä. Isännäksi amiraalille hän antoi Claton priorin, joka +oli tämän kaupungin huomatuin mies, ja hän osoitti amiraalille kaikkea +kunnioitusta ja kohteliaisuutta. + + + +SUNNUNTAINA MAALISKUUN 10. PÄIVÄNÄ + +Tänään messun jälkeen kuningas vakuutti uudelleen amiraalille, että +jos hän tarvitsisi jotakin, niin hän saisi sitä heti. Hän keskusteli +amiraalin kanssa kauan hänen matkastaan, kehotti häntä aina istumaan +ja osoitti hänelle kunniaa. + + + +MAANANTAINA MAALISKUUN 11. PÄIVÄNÄ + +Tänään amiraali lähti kuninkaan luota, joka antoi hänelle joitakin +viestejä Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle, siten osoittaen +hänelle erinomaista ystävällisyyttä (_mucho amor_). Päivällisen +jälkeen hän lähti matkalle. Kuningas annatti don Martin de Noronhan +välityksellä hänelle saattueen, ja kaikki huomattavat henkilöt, joita +hovissa oleskeli, saattoivat häntä myöskin ja viipyivät hänen +seurassaan pitkän aikaa osoittaakseen hänelle siten arvonantoaan. +Amiraali meni nyt Villafrancan kylän lähellä olevaan San Antonion +luostariin, missä kuningatar oleskeli. Hän jätti nyt +kunnianosoituksensa tämän hallitsijattaren jalkojen juureen ja suuteli +hänen kättänsä, kun kuningatar oli käskenyt sanoa, ettei hän lähtisi +pois tapaamatta kuningatarta. Kuningatar sekä Villafrancan herttua ja +markiisi, jotka olivat hänen seurassaan, ottivat hänet vastaan +erinomaisen kunnianarvoisesti. Kun hän lähti Llandraan, missä hän +yöpyi, oli yö jo käsillä. + + + +TIISTAINA MAALISKUUN 12. PÄIVÄNÄ + +Kun amiraali tänään oli aikeissa lähteä Llandrasta karavelilleen, +saapui kuninkaan tallimestari, joka sanoi hänelle, että jos häntä +miellyttäisi matkustaa Kastiliaan maitse, kuningas oli antanut +tallimestarin tehtäväksi saattaa häntä ja huolehtia matkalla +majoituksesta, hevosista ja kaikesta tarpeellisesta. Hän luovutti +amiraalille mukanaan olevan muulin sekä toisen hänen luotsiaan varten. +Luotsille hän sitäpaitsi lahjoitti kaksikymmentä espadinesta.[50] +Amiraali saapui karaveliinsa vasta yöllä. + + + +KESKIVIIKKONA MAALISKUUN 13. PÄIVÄNÄ + +Kahdeksalta aamulla nostettiin ankkuri; purjehdimme Espanjaan +länsiluoteisella tuulella. + + + +TORSTAINA MAALISKUUN 14. PÄIVÄNÄ + +Eilen auringonlaskun jälkeen jatkettiin purjehtimista etelään. Ennen +auringonnousua olimme San Vincenten kohdalla. Siitä lähtien suunta +muutettiin itäiseksi, jotta päästäisiin Saltesiin. + + + +PERJANTAINA MAALISKUUN 15. PÄIVÄNÄ + +Auringon noustessa amiraali oli Saltesin kohdalla ja tuli vuoksen +mukana Barre dc Saltesin läpi samaan satamaan, mistä hän elokuun 3. +päivänä edellisenä vuonna oli lähtenyt purjehdukselleen. + +»Päiväkirja päättyy tähän, vaikka amiraalilla olikin aikomus lähteä +vesitse Barcelonaan, missä kuningas ja kuningatar olivat, sillä +hänellä oli halu päästä antamaan selostus matkastaan, jonka Herra, +annettuaan hänelle siitä ajatuksen, myös oli sallinut päättyä näin +onnellisesti. Sillä hän tiesi ja oli siitä niin vakuuttunut, ettei +hänen vakaumukseensa sekaantunut hiventäkään epäilyä, että +Kaikkivaltias saa aikaan kaiken hyvän, niin että kaikki on hyvää +paitsi synti, ja ettei mitään voida ajatella eikä mihinkään ryhtyä +ilman Hänen mukanaoloaan. + +»Tästä matkasta»--lisää Kolumbus vielä lopuksi--»olen kokenut, että +Jumala on esiintynyt ihmeellisellä tavalla, niinkuin tästä +kirjoituksesta voidaan nähdä, samoinkuin monista ihmeistä, joita hän +matkalla ja minun hyväkseni on tehnyt, kohdattuani Teidän +Korkeuksienne hovissa niin pitkän ajan vastoinkäymisiä monien ja +huomattujen henkilöiden taholta, jotka kaikki vastustivat minua ja +pitivät yritystäni hulluutena. Tässä toivon Vapahtajaltamme, että tämä +matka olisi kristillisyydelle mitä suurimmaksi kunniaksi, vaikka se +alussa näyttikin perin vähäpätöiseltä.» + + * * * * * + + + +HUOMAUTUKSIA + + +[1] Tämä kohta on melkein sanasta sanaan samanlainen kuin muuan kohta +siinä kirjeessä, jonka Toscanella kirjoitti kaniikki Martinezille. +Toscanella kirjoitti: »Niitä Intian osia, joihin voidaan matkustaa, +hallitsee valtias, jota sanotaan suurkaaniksi, joka on samaa kuin +kuninkaiden kuningas. Hänen edeltäjänsä lähettivät paaville +lähettiläitä ja pyysivät häneltä opettajia, jotka pystyisivät +ohjaamaan heitä meidän uskoomme.» + +Alkuperäinen (Toscanella, italiaksi): _»Las partes de las Indias donde +se podrá ir y el dominio de un principe solo, llamado Gran Can, que es +lo mismo que Rey de los reyes. Sus predecessores enviaron embajadores +al Papa, pidiendole maestros, que los instruyesen en nuestra fè_ +j.n.e.» + +Kolumbus (espanjaksi): _»La informacion que yo habia dado a Vuestras +Altezas de las tierras de India y de un principe que es llamado Gran +Can, que quiere decir en nuestro romanze Rey de los reyes, como muchas +veces el y sus anticessores habian enviado a Roma a pedir doctores en +nuestra santa fé porque le enseñasen en ella_.» + +[2] _y ordenaron que yo non fuese por tierra al Oriente, por donde se +costumbra de andar, salvo por el camino de Occidente, por donde hasta +hoy no sabemos por cierta fé, que haya pasado nadie_. + +[3] tässä tarkoitetaan penikulmalla (= _millas_) ekvaattoriminuuttia ja +meripenikulmalla (= _leguas_) samaa kuin nykyisin maantieteellisellä +penikulmalla, joka on 4 ekvaattoriminuuttia eli 7408 metriä. + +[4] _garjao; hirondelle de mer_. + +[5] _rabo de junco; paille en queue_. + +[6] _marcar el norte_, s.o. määräämään Pohjantähden aseman. + +[7] Jo Aristoteles mainitsi Antillan, joka otaksuttiin saareksi Herakleen +patsaiden toisella puolella. Ennen Kolumbuksen aikaa Antilla, joka +espanjalaisen ääntämistavan johdosta kirjoitettiin myös Antilia, oli +annettu nimeksi tarunomaiselle Seitsemän kaupungin saarelle Atlantin +valtameressä. Useissa viidennentoista vuosisadan kartoissa Antilla +kuvasi myytillisiä saaria, jotka olivat Kanarian ja »Intian» +keskivälillä. Myöhemmin se nimi annettiin Kolumbuksen löytämille +saarille ja sittemmin omaksuttiin käytäntöön monikkomuoto, koska +saaria oli paljon. + +[8] Cipango oli tullut länsimaiseen tietoisuuteen Marco Polon +matkakertomuksesta. Se esiintyi kirjoitettuna myös Zipangu, Polon +kertomuksen baselilaisessa jäljennöksessä Zipangri, vanhassa +latinalaisessa tekstissä Cyampagu ja italialaisissa kopioissa Cimpagu. +Kiinalainen lausunta olisi kait oikeimmin kirjoitettava Dja-pan-gu, +missä kaksi ensimmäistä tavua ovat Japanin kiinalainen nimi ja kolmas +tavu kiinankielen _ku_, joka merkitsee »kuningaskuntaa»; sen +kiinalaiset yleensä liittävät vieraiden maiden nimeen. + +[9] Kuten tunnettua, Kolumbus uskoi tosiaankin tulleensa Intiaan ja +tarkoitti Lucayn saarilla mahdollisesti Lakkadiveja. Navarrette +otaksui, että se saari, jolle Kolumbus nousi maihin, oli Turk-saari +(El Gran Turco), 100 meripenikulman päässä San Salvadorista kaakkoon. +Nykyisin arvellaan, että se oli Bahama-saariin kuuluva Watling Island. + +[10] _La color de los canarios_. Sillä ei tarkoiteta kanarialinnun väriä, +vaikka joku on sen niin käsittänyt. + +[11] Kolumbus tarkoittaa teräksestä eli raudasta valmistettuja aseita; se +metalli oli Länsi-Intiassa vielä tuntematon. Heittokeihäät, jouset ja +nuolet olivat siellä kyllä käytännössä. + +[12] Centa oli vanha portugalilainen raha, vuoden 1950 arvoista rahaamme se +vastasi suunnilleen 70 penniä. + +[13] Tämä saariryhmä on Cayos-saaret. + +[14] _que todo era burla para se fugir_. + +[15] Luultavasti Kolumbus on nähnyt puissa olevia loiskasveja ja luullut +niitä isäntäkasvin oksiksi. + +[16] Riippumattoja, joista he käyttivät nimitystä _hamak_. + +[17] Espanjan guldeni. + +[18] Nykyään Crooked Island. Navarretten otaksuman mukaan Suuri Inagua. + +[19] Todennäköisesti jokin liskoeläin. + +[20] Kolumbus valittaa tuon tuosta, ettei hän ole hyvä kasvien eikä +eläinten tuntija. Se kasvi, mitä hän tässä nimittää aaloeksi oli +luultavasti tuoksuvaa puuta (_agallochum_). + +[21] Kaikesta päättäen Kolumbus on tutustunut Marco Polon kuvauksiin +Kiinasta suunnitellessaan tätä matkaa. Marcon matkakertomuksen 28. +luvussa kerrotaan Gouza-nimisestä kaupungista. Se nimi esiintyy Marcon +matkakertomuksen kopioissa eri tavalla kirjoitettuna; vanhoissa +venetsialaisissa se on Gio-gu, Pariisin latinalaisessa toisinnossa +Gio-guy, baselilaisessa Geo-gui sekä British Museumin ja Berlinin +kappaleissa Cyongium, mutta kaikissa tapauksissa ensimmäinen kirjain +lienee tarkoitettu lausua soinnillisena ja merkinnee samaa äännettä, +joka nykyisin merkitään ts:llä, kun kiinaa, kirjoitetaan +eurooppalaisin kirjaimin. Marco Polon kertomuksessa Gouza oli vauras +kaupunki, jossa kudottiin kultakankaita, ja se on tietenkin voinut +erikoisesti jäädä Kolumbuksen kuvitteluihin kangastelemaan. Kaupunki +tunnetaan myöhemmin nimellä Tso-tsheu; se oli sadankahdenkymmenen +Kiinan li'n päässä Pekingistä (n. 70 km) lähellä sitä kohtaa, missä +länsi- ja etelä-Kiinan valtatiet erkanivat toisistaan. Monet muut +Kiinan-matkaajat ovat myös kuvailleet tätä kaupunkia.--Mahdollista on +myös, että Kolumbus tarkoittaa tässä samaa kaupunkia kuin myöhemmin +kirjoittaessaan Quinsay. Kts. huomautusta 25. + +[22] Kolumbus antoi saarelle nimen Juana. Kun kuningas Ferdinand oli +kuollut, saari sai nimen Fernandina. Sittemmin sillä oli +espanjalaisena nimenä Santiago ja myöhemmin Ave Maria. Mutta mikään +näistä espanjalaisista nimistä ei jäänyt pysyväksi; saari piti +itsepintaisesti alkuperäisen alkuasukasnimensä. + +[23] Tämä luulo oli väärä; Amerikassa ei ollut hevosia eikä nautoja. + +[24] Marco Polon kertomuksessa Pohjois-Kiinasta käytettiin nimeä Cathay ja +Etelä-Kiinasta Manji, rajana oli itäosassa Hoangho ja länsipuolella +Shensin eteläraja. + +[25] Zai-tun ja Kin-sai ovat jälleenkin Marco Polon kertomuksessa +esiintyviä kaupunkeja, Zai-tun luultavasti Amoy ja Kin-sai +otaksuttavasti nykyinen Ning-po tai Tshu-san. + +[26] Ilmeisesti kirjurien tekemä virhe; pitäisi nähtävästi olla _niames_, +josta puhutaan päiväkirjassa etempänä. + +[27] Tämä on erehdys. Jopa samalla saarellakin saatettiin puhua toisistaan +poikkeavia kieliä. + +[28] Las Casas kiinnittää tässä kohden huomiota Kolumbuksen +hajamielisyyteen. Ollessaan ulkona merellä Kolumbus antoi satamalle +nimen Puerto Santa Maria, mutta päästyään satamaan Puerto de San +Nicolao. Huomattava on kuitenkin, että Cadizin lahti, joka on hyvin +iso, jakaantuu niemekkeellä ulompaan ja sisempään osaan. Edellisessä +on Puerto de Santa Marian satama ja jälkimmäisessä Puerto Real. +Kolumbuksen käyttämä satama Haitilla saattoi olla samanlainen +kaksiosainen, joten mitään hajamielisyyttä ei siten oikeastaan +esiinnykään Kolumbuksen nimenjaossa, mutta sensijaan siinä voi havaita +omaperäisyyden puutetta. + +[29] Näkee väitettävän, että Haitilla ei ollut myrttejä eikä satakieliä. On +kuitenkin selvää, että joulukuussa pohjolan laululinnut oleskelivat +eteläisillä tienoilla--miksi ei siis myöskin Haitilla?--ja Atlantin +tuolla puolen on kyllä myrtinsukuisia kasveja. + +[30] _Niames_ eli _ñanes_, oikeastaan _ajes_, juurikasveja. Leipää, jota +intiaanit leipoivat yucca-kasvista, he sanoivat kazabiksi tai +kassavaksi. + +[31] Mittaus on saattanut olla oikea, mutta laskelman tulos oli +virheellinen, johtuen ehkä siitä, että tähän vuodenaikaan auringon +eteläinen deklinaatio on 23°. Haitin etäisyys päiväntasaajasta on 20°. +Huomattakoon, että Kuuballa leveysaste oli määrätty oikein: 21°P. + +[32] Tätä Babeque-nimistä kultasaarta Kolumbus ei lopultakaan löytänyt. + +[33] Segovian lähellä melkoisen korkealla vuoristossa on Marialle pyhitetty +luostari, jonka ympärillä vuorenhuiput muodostavat piirin eli O:n. + +[34] Nykyään Aculin lahti. + +[35] Sen korkeus on 3.730 metriä, joten Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa +on paljon korkeampiakin vuoria. + +[36] Kolumbus tai kopioitsija on tässä kohdin selvästi tehnyt +kirjoitusvirheen. Hän nimittäin on kirjoittanut: _cinco leguas,_ +vaikka selvästikin pitäisi olla _cinco millas_. + +[37] Saaren nimi oli intiaanien kielellä Bohio. Kolumbus antoi sille tässä +käytetyn nimen Española (Hispaniola), nykyisinhän se on Haiti eli San +Domingo. + +[38] Englannin pinta-ala on ilman Walesia 131,757 neliökilometriä, Haitin +saaren 77,000 neliökilometriä. Kolumbuksen arviointi osui siis +huomattavasti harhaan. + +[39] Kuten tunnettua, raparperi on aasialainen kasvi, eikä sitä ollut +Länsi-Intiassa. Kolumbus on kyllä kuvaillut raparperiksi otaksumaansa +kasvia, mutta kun hän ei sitä ollut itse nähnyt, vaan laati kuvauksen +merimiehen kertomuksen perusteella, se on tietenkin harhaannuttava, ja +Las Casas on jättänyt kuvauksen pois. Ei tiedetä, mikä se kasvi oli, +jota Kolumbus otti mukaansa. + +[40] Linnoituksen nimeksi Kolumbus antoi La Navidad (Joulu), koska hän sinä +juhlapäivänä oli saapunut tänne. + +[41] Kolumbuksen toiveet La Navidadin linnoituksen suhteen pettivät. Kun +hän seuraavana vuonna tuli toiselle retkelleen, linnoitus oli tuhottu +perustuksiaan myöten ja siihen jäänyt miehistö kokonaan surmattu. +Historian ei ole onnistunut selvittää tapahtumaa. Siten voidaan +olettaa, että Guacanagari olisi tehnyt hävitystyön tai että, kuten +Guacanagari itse selitti, saareen hyökänneet karibit olivat syypäitä. +Kolmas mahdollisuus on, että espanjalainen miehistö saaliinhimossaan +olisi itse ollut syypää tuhoonsa. + +[42] Kun päästiin lähemmin etsimään, löydettiin kahden ja kolmen, jopa joku +kahdeksankin naulan painoinen kappale, kertoo Las Casas. + +[43] Tässä joessa, jonka nimi on Yaqui, on tosin kultaa; mutta Las Casas +arvelee Kolumbuksen nähneen vain kiillettä eli katinkultaa. Kirkkaan +veden pohjalla hiekassa katinkultajyväset kimaltelevat aivan kuin +kulta, kuten tiedetään. Nykyään tämän joen nimenä on Santiago. + +[44] Nykyisin Chuzona-Chico, kolmen ja puolen leguan päässä Puerto La +Platasta. + +[45] Tähtitieteellisenä lähteenä Kolumbuksella oli silloin yleisesti +tunnettu Regiomontanuksen _Ephemeridit_; tässä kohdin on kertomuksessa +selvästi jokin erehdys, jonka Las Casas arvelee johtuvan päiväkirjan +kopioitsijan huolimattomuudesta. + +[46] Nykyään Cap Samana. + +[47] Tässä kohdin sopinee palauttaa mieleen tammikuun 15. pnä 1948 sattunut +tapaus, josta sanomalehdet kertoivat näin: »Atlantin mystilliset +jättiläislaineet, joista hl. _American_ kapteeni varoitti _Queen +Marya_, pakottivat englantilaisen 83.000 tonnin aluksen muuttamaan +suuntaa ja myöhästyttivät sitä 37 tuntia. _American_ päällikkö +kapteeni Manning antoi hyvin ihmeellisen varoituksen ja selitti, ettei +hän 35 merivuotensa aikana vielä koskaan ole havainnut vastaavanlaista +ilmiötä. Hän arveli päässeensä säätieteilijäin ilmoittamasta +myrskyvyöhykkeestä, kun ilmapuntari yhtäkkiä laski nopeasti, lämpötila +nousi ja tuuli vaimeni ollen enää vain muutamia sek/metrejä. Heti sen +jälkeen joutui kuitenkin koko meri kuohuksiin ja 12 metrin +jättiläislaineet löivät kaikilta tahoilta aluksen yli. Tällaisten +jättiläisaaltojen näkeminen havaitsematta minkäänlaista tuulta tuntui +tavattoman mystilliseltä. Ilmiö kesti 12 tuntia ja ulottui yli n. +600--700 meripenikulman laajuisen alueen ja siihen liittyi voimakas +sade.» + +[48] Kun oli parhaillaan laskiaisen ja pääsiäisen välinen paaston aika, +katsottiin tällainen lisäpaastoaminen tavallista ankarammaksi. + +[49] La Mina, sen aikainen kultakaivos Afrikassa, Portugalin alusmaissa. + +[50] Espadine oli kultaraha. Luotsin saaman lahjan arvo oli 28 +kultadollaria. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Amerikan löytöretken päiväkirja +by Kristoffer Kolumbus + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 14125 *** |