initial commit of ebook 14125HEAD main

author: Roger Frank <rfrank@pglaf.org> 2025-10-15 04:43:44 -0700
committer: Roger Frank <rfrank@pglaf.org> 2025-10-15 04:43:44 -0700
commit: f893a69e6321fef04abc87cb43e4e7794cee1278 (patch)
tree: 3a1746d2692b1db9c3042f9d7d9934170dea0965 /14125-h
4 files changed, 7908 insertions, 0 deletions
diff --git a/14125-h/14125-h.htm b/14125-h/14125-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..21e30bc
--- /dev/null
+++ b/14125-h/14125-h.htm
@@ -0,0 +1,7908 @@
+ <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/1999/REC-html401-19991224/loose.dtd">
+
+<html>
+<head>
+	<title>Amerikan löytöretken päiväkirja</title>
+	<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=UTF-8">
+	<style type="text/css">
+.sup{ position: relative; top: -0.4em; font-size: 0.8em }
+a{text-decoration:none; color:blue;}
+a:visited{color:blue;}
+
+
+.indent{
+  margin-left:1.5em;}
+
+div.c_header{
+  font-size:1.3em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.3em;
+  margin-left:2em;
+  margin-bottom:0.9em;
+}
+
+h1{font-size:2.0em;}
+h2{font-size:1.6em;}
+h3{font-size:1.5em;}
+
+div.text_paragraph{
+  font-size:1.0em;
+  margin-bottom:0.8em;}
+
+body{
+  font-family: "Times New Roman", Times, serif;
+
+	font-size:1.0em;
+	margin: 1em;
+	margin-top: 3em;
+	border: 0px;
+	padding: 0px;
+}
+
+div{
+	font-size:1.0em;
+}
+
+p.footnote{
+  font-size:1em;
+  margin-top:0em;
+
+}
+
+.illustration{
+  font-size:1em;
+  margin:1em;
+}
+
+
+div.extra_space{
+  margin-top:3.5em;}
+
+
+span.small_caps{
+  font-variant: small-caps;}
+
+td{
+  vertical-align:top;
+}
+
+table{
+border:0;
+padding:0;
+margin:0;
+
+}
+
+	</style>
+</head>
+<body>
+<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 14125 ***</div>
+
+<div style="text-align:center">
+
+
+<h2>KRISTOFFER KOLUMBUS</h2>
+
+<h1>AMERIKAN LÖYTÖRETKEN
+<br>
+PÄIVÄKIRJA</h1>
+
+
+Jäljentänyt<br>
+<span class='small_caps'>Bartolomè De La Casas</span>
+<br>
+<br>
+Suomentanut, johdannolla ja selityksin varustanut<br>
+<span class='small_caps'>Erkki Valkeila</span>
+</div>
+
+
+<br><br>
+
+
+<table width="100%" class="illustration">
+<tr><td align="center">
+<img src="images/kolumbus_01.jpg" alt="">
+</td></tr>
+<tr><td align="center">
+Vanhin tunnettu Kolumbuksen kuva
+</td></tr>
+</table>
+
+
+<br><br>
+
+<div class='text_paragraph'>
+<span class='small_caps'>Kristoffer Kolumbus</span> <i>(Cristobal Colón)</i> syntyi helmikuun
+7. päivänä 1446 Geovassa. Toisten tietojen mukaan
+olisi syntymävuosi 1451. Yleensä Kolumbuksen
+lapsuusvuosia koskevat tiedot ovat hyvin ristiriitaisia.
+Hänen poikansa Ferdinand luettelee ne Genovan tasavallan
+paikkakunnat, jotka kiistelivät Kolumbuksen syntymäseudun
+maineesta. Kolumbus itse ei ollut tarkoin maininnut
+syntymäpaikkaansa, ja meidän on tyydyttävä
+yhtä vaillinaisiin tietoihin kuin Ferdinand Kolumbuksen
+saamat&mdash;hän nimittäin ei myöskään mainitse isänsä
+synnyinpaikkaa sen tarkemmin kuin edellä on sanottu.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jos pitää paikkansa, että Kristoffer Kolumbus syntyi
+Genovassa 1451, niin hänen isänsä oli Domenico
+Colombo, kankuri ja ravintoloitsija,&mdash;toisten tietojen
+mukaan varaton villankehrääjä, joka Kristofferin syntyessä
+oli portinvartijana. Vuonna 1459 nuoren Kolumbuksen
+kerrotaan olleen mukana merisotaretkellä, jota
+hänen serkkunsa Colombo le Jeune johti. Tällöin hän
+oli siis kahdeksanvuotias, jos myöhempi syntymävuosi
+on oikea, tai kolmentoista vanha, jos aikaisempi vuosi
+pitää paikkansa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tunnettu diplomaatti, filosofi ja tutkija Salvador de
+Madariaga selittää, että Colón oli juutalaista alkuperää,
+käännykki, ja sellainen juutalainen ilmenee mm. Englannin
+historiassa nimellä Disraeli. Disraelin imperialismin
+Madariaga sanoo olleen juutalaisiin kohdistuvan vainon
+ja halveksunnan ylväs hyvitys: »Te vainoatte kansaani;
+kostoksi minä annan teille maailman.» Niinpä Madariagan
+mukaan Colón astui laivaansa sinä päivänä, jolloin juutalaisten
+oli määrä poistua Espanjasta, ja hän hankki
+Espanjalle uudet maat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun tiedot ovat näin vaihtelevia ja lähteet eroavat
+jyrkästi toisistaan, riippuu siitä, halutaanko Kolumbusta
+pitää arvossa vai parjata, lienee aiheetonta syventyä
+sen tarkemmin hänen varhaisvuosiinsa, kun tuntuu
+siltä, että niillä ei kuitenkaan ole varsinaista tekemistä
+Kolumbuksen sen elämänosan kanssa, joka hänestä on
+tehnyt kuuluisuuden. Hän on joka tapauksessa tehnyt
+merimatkoja Välimeren itäosaan, ja sanotaan hänen käyneen
+Kioksessa 1475. Seuraavana vuonna hän lähti
+Genovasta kauppamatkalle Englantiin neljän italialaisen
+laivan mukana. São Vincentin niemen kohdalla näiden
+neljän aluksen kimppuun hyökkäsi ranskalais-portugalilainen
+laivasto, jolloin kaksi genovalaista laivaa
+upposi ja vain muutamien merimiesten ja kauppiaiden
+onnistui pelastua rantaan. Näiden joukossa oli Kolumbus.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Saman vuoden lopulla hän purjehti Englantiin toisessa
+mainitusta taistelusta pelastuneessa aluksessa ja
+palasi Lissaboniin 1477. Vuosina 1481&mdash;1482 hänen tiedetään
+käyneen Guineassa, josta siihen aikaan kuljetettiin
+kauppatavaroita ja kultaa&mdash;sekä orjia&mdash;Portugaliin.
+Välillä hän oleskeli Porto Santossa, ja eräät tiedot
+kertovat hänen siellä menneen naimisiin. Avioliittoa koskevat
+tiedot ovat myös erilaisia.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Guineasta palattuaan Kolumbus esitti Portugalin kuninkaalle
+ajatuksen meritien etsimisestä lännen kautta
+Intiaan. Siihen hän lienee tullut oleskellessaan Porto
+Santossa. Kuningas Juhana II kysyi Kolumbuksen
+ehdotuksen johdosta valtakuntansa etevimpien oppineiden
+mielipidettä. Tiedemiesten lausunnossa Kolumbus
+arvioitiin lapselliseksi haaveilijaksi, jonka pään Marco
+Polon jutut olivat panneet pyörälle. Siten Portugalista
+ei ollut odotettavissa kannatusta Kolumbuksen yritykselle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vuonna 1486 Kolumbus sai tilaisuuden selostaa suunnitelmiaan
+Kastilian kuningatar Isabellalle, joka mieltyi
+niihin. Hanke annettiin Espanjassakin oppineiden
+tutkittavaksi, ja tulos oli vielä masentavampi kuin Portugalissa.
+Tuskin lienee sentään totta, mitä Roselly de
+Lorgues kertoo: »Muutamat neuvoskunnan jäsenet vetosivat
+Kolumbuksen todistelujen johdosta eräisiin raamatunpaikkoihin
+ja kirkollisten kirjailijoiden teoksiin,
+jotka eivät olleet Kolumbuksen ajatusjärjestelmän mukaisia.
+Yliopiston opettajat väittivät, että maa on litteä
+eikä voi olla pallonmuotoinen, koska psalmin mukaan
+'Jumala levitti taivaan niinkuin viitan'.» Totta lienee
+kuitenkin, ettei ainakaan aivan yleisesti uskottu maan
+olevan pallon, ja nekin, jotka olivat pallonmuotoisuuden
+kannalla, arvelivat pallon paljon pienemmäksi kuin se
+todellisuudessa on. Niin myöskin Kolumbus. Vanhalla
+ajalla oli jo tosin laskettu maapallon ympärysmitta,
+mutta sen jälkeen oli paljon taannuttu niin tiedoissa kuin
+ajatuksen selkeydessäkin. Näin maantieteellisissäkin seikoissa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kerrotaan Kolumbuksen jälleen vuonna 1488 pyrkineen
+Portugalin kuninkaan kanssa yhteyteen, mutta
+siitä ei liene tullut mitään, ei ainakaan tuloksiin johtavassa
+mielessä. Sanotaan tähän vaikuttaneen sen, että
+Bartholomeu Diaz oli juuri silloin palannut siltä matkalta,
+jolla hän oli löytänyt Hyväntoivonniemen ja päätellyt
+meritien Intiaan kulkevan sen kautta, eikä portugalilaisia
+kiinnostanut läntisen meritien löytäminen, mikä
+oli aivan epävarma.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbus palasi jälleen anomaan Espanjan hallituksen
+apua. Sitä hänelle ei kuitenkaan luvattu ennenkuin
+lokakuussa 1491. Huhtikuun 17. päivänä seuraavana
+vuonna allekirjoitettiin Espanjan hallitsijaparin ja Kolumbuksen
+välinen sopimus, ja saman kuun 30. päivänä
+satamakaupunki Palos sai tehtäväkseen asettaa Kolumbuksen
+käytettäväksi kaksi purjealusta. Se velvoitus
+aiheutui mainitun kaupungin asukkaiden tekemästä laiminlyöntirikoksesta
+vastapäättyneen, maureja vastaan
+käydyn sodan kestäessä. Kolumbus sai sittemmin vielä
+kolmannenkin laivan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbus kävi Amerikassa kaikkiaan viisi eri kertaa,
+neljästi elävänä ja kerran ruumiina. Hänen ensimmäisen
+matkansa kuvailee tässä julkaistava päiväkirja.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Toiselle matkalleen hän lähti syyskuun lopulla 1493,
+ja silloin hänellä oli seitsemäntoista laivaa, joissa oli
+tuhatviisisataa henkeä, hevosia, siemenviljaa, viiniköynnöksiä
+ja muuta tavaraa uusiin maihin perustettavien
+siirtokuntien tarpeeksi. Kanarian saarilta matka valtameren
+ylitse kesti kaksikymmentä päivää.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hänellä oli silloin mukanaan veljensä Diego Kolumbus,
+joka jäi Españolan saarelle perustetun Isabella-siirtokunnan
+ylipäälliköksi. Itse hän lähti saaren sisäosista
+etsimään kultaa ja löysikin kulta-alueen. Sitten
+hän purjehti Kuuballe ja Jamaikaan, mutta palasi sieltä
+huonossa kunnossa syyskuussa 1494 Isabellaan, jonne
+sillä välin oli tullut hänen toinenkin veljensä, Bartolomé,
+tuoden siirtokunnalle lisää muonaa, joka olikin
+sangen tarpeen, sillä espanjalaiset eivät pystyneet oudoissa
+oloissa tulemaan toimeen. Kristoffer Kolumbuksen
+ollessa matkalla osa väestöä oli alkanut niskuroida
+Diegoa vastaan, ja elämöiminen puhkesi lopulta ilmikapinaksi;
+niskuroitsijoiden anastaessa Bartolomén laivat
+ja lähtiessä Espanjaan kantelemaan kuningasparille
+Kolumbusta vastaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mellastelevien espanjalaisten ilkityöt aiheuttivat kiistan
+saaren alkuasukkaiden kanssa, ja lähes satatuhantinen
+intiaaniarmeija kävi heidän kimppuunsa siitä huolimatta,
+että Kolumbus oli kaikin tavoin omalta osaltaan
+pyrkinyt rauhallisiin väleihin intiaanien kanssa. Intiaanit
+hävisivät taistelun, tuhannet saivat surmansa ja sotavangit
+otettiin orjiksi; viisisataa lähetettiin Sevillaan
+myytäviksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Espanjaan menneet niskurit saivat aikaan, että kuningaspari
+lähetti Españolaan luottamusmiehen tutkimaan
+saaren oloja, ja Kolumbus lähti itse Espanjaan
+antamaan selitystä. Hän sai kumotuksi häntä vastaan
+tehdyt syytökset helposti, vieläpä hänelle varustettiin
+laivastokin, kun hirmumyrsky oli Españolassa tuhonnut
+kaikki siellä olleet laivat paitsi sitä ainoata, jolla Kolumbus
+palasi Espanjaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mutta kolmannelle matkalle ei riittänyt miehiä. Sota
+Ranskaa vastaan oli käynnissä, ja Kolumbus sai laivojensa
+väeksi maanpakolaisuuteen tuomittuja rikollisia,
+ja kuudella aluksella hän toukokuun 30. päivänä 1498
+lähti kolmannelle matkalleen. Kanarian saarilla hän
+jakoi laivastonsa kahtia. Toinen osa purjehti suoraan
+Españolaan, toisella hän itse lähti eteläisempää tietä
+Kap Verden saarien kautta ja päätyi monen vastuksen
+perästä Etelä-Amerikan manterelle Orinoco-virran suun
+seuduille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän ei kuitenkaan ryhtynyt tarkemmin tutkimaan
+uutta löytämäänsä maata, vaan kiirehti Españolaan,
+jossa asiat olivat taas hullusti. Siellä oltiin tyytymättömiä
+Bartolomé Kolumbuksen tiukkaan hallintoon, ja saaren
+ylituomari Roldan oli asettunut kapinallisten johtajaksi
+»mokomaa muukalaista» vastaan. Kristoffer Kolumbus
+saapui juuri silloin saarelle, antautui neuvotteluihin
+kapinallisten kanssa ja rauhan saavuttamiseksi
+suostui nöyryyttäviin ehtoihin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sillävälin panettelijat olivat Espanjassa tehneet työtä,
+ja tuloksena oli, että Españolaan lähetettiin uusi käskynhaltija
+Francisco de Bobadilla, joka perille tultuaan
+hankki itselleen joukkojen suosion antamalla kaikille
+kullankaivuuluvan, kun Kolumbuksen veljekset osuivat
+olemaan poissa. Näiden palatessa Bobadilla vangitsi
+Kolumbukset ja lähetti heidät kahleissa Espanjaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Matkalla laivan kapteeni olisi mielellään päästänyt
+Kolumbuksen kahleista, mutta siihen Kolumbus ei suostunut,
+ja kahleissa hän astuikin maihin laivasta Cadizissa
+marraskuussa 1500. Kuningaspari lausui heti syvän paheksumisensa
+Kolumbuksen vangitsemisen johdosta, hänet
+vapautettin, ja hänelle annettiin kaksituhatta tukaattia,
+jotta hän saattoi arvonsa mukaisesti matkustaa Granadaan
+kuningasparin luo. Entistä ylivaltaa uudessa maanosassa
+hän ei kuitenkaan enää saanut.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämä tapaus on antanut aiheen paljoon paatokselliseen
+puheeseen, mutta Madariaga ei ole tyytyväinen
+sellaiseen lavastukseen. Hän sanoo, että Ferdinand ja
+Isabella eivät olleet epäkiitollisia hirviöitä, vaan järkeviä
+ja aikaansa verrattuina lempeitä hallitsijoita, sekä oikeamielisiä
+että realistisia. Bobadilla oli rehellinen tuomari.
+Kun hänen toimintansa tuntuu liikanaisen karkealta,
+näyttää siltä kuin syytökset »amiraalia» ja hänen veljeään,
+»adelantadoa», vastaan olisivat olleet hyvin perusteltuja.
+Pohjaton mustuus on mitä harvinaisinta. Sellaisissakin
+ihmispedoissa kuin piispa Pierre Cauchonissa ja sir
+Hudson Lowessa on huomattu olleen inhimillisiä piirteitä
+muutenkin kuin anatomisesti; eikä Bobadilla ollut
+ensinkään ihmispeto.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Bobadilla ei pystynyt hallitsemaan siirtokuntaa, missä
+kurittomuus kasvoi ja mielivalta alkoi rehoittaa. Saarelle
+lähetettiin uusi ylituomari ja hallinnonhoitaja, ja
+Bobadilla sai käskyn palata Espanjaan. Laivastossa,
+jossa hän matkusti, oli mukana myös Kolumbusta vastaan
+kapinoinut Roldan vankina, ja laivasto tuhoutui
+melkein kokonaan. Siitä tuli perille vain yksi alus, jossa
+kuljetettiin Kolumbuksen omaisuutta; se oli vapautettu
+Bobadillan toimeenpanemasta takavarikosta. Bobadilla
+ja Roldan eivät olleet siinä aluksessa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vielä neljännen kerran Kolumbus lähti meren taakse
+toukokuussa 1502. Hänellä oli neljä pientä laivaa ja
+sataviisikymmentä miestä, veljensä Bartolomé ja kolmitoistavuotias
+poikansa Fernando. Nyt matka kesti
+Kanarian saarilta Martiniquelle yhdeksäntoista päivää.
+Españolan saaren käskynhaltija Ovando ei sallinut Kolumbuksen
+nousta laisinkaan maihin, ja Kolumbus jatkoi
+matkaansa Kuuban ja Jamaikan eteläpuolitse Hondurasin
+rannoille. Hän etsi sieltä salmea, josta pääsisi Intian
+mereen. Sellaista salmea ei tietenkään löytynyt, mutta
+Veraguan tienoilla hän totesi kannaksen sisäosissa huomattavia
+kulta-alueita. Hän ryhtyi perustamaan siirtokuntaa,
+mutta oli vähällä kaikkineen joutua tuhoon
+intiaanien salahyökkäyksen johdosta. Kahdella aluksella
+hän vihdoin pääsi kesäkuussa 1503 Jamaikan saarelle,
+jolloin laivat vuotivat niin kovasti, että ne oli ohjattava
+matalikolle: niiden kannelle rakennettiin asuttavia
+majoja.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heillä ei ollut työkaluja uusien laivojen rakentamiseen,
+ja ruokaakin he saivat vain vaihtokaupalla Jamaikan
+ystävällisiltä alkuasukkailta. Kaksi merimiestä lähti amiraalin
+pyynnöstä muutamien intiaanisoutajien keralla
+190 kilometrin päässä olevaan Españolaan, kertomaan
+asiasta Ovandolle. Uhkarohkea yritys onnistui sikäli,
+että miehet pääsivät perille, mutta Ovando ei lähettänyt
+pyydettyä apua.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tukalassa asemassaan Kolumbus sairastui, miehet
+alkoivat mellastaa saaressa ja suututtivat alkuasukkaat.
+Kolumbus pelastui kuunpimennyksen avulla. Hän tiesi
+sen ennakolta Regiomontanuksen »Ephemerideistä» ja
+lähetti intiaanipäällikkölle sanan, että Jumala on suuttunut
+heihin ja päätti rangaista heitä, koska he näännyttivät
+nälkään hänen valittunsa; vihansa merkiksi Jumala
+pimentäisi kuun. Kun kuu pimeni Kolumbuksen ennustamalla
+hetkellä, kantoivat hätääntyneet intiaanit Kolumbukselle
+ruokatarpeita, ja Kolumbus lupasi, että jos
+he vastakin huolehtisivat haaksirikkoisten muonituksesta,
+niin Jumala antaisi kuun paistaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun kahdeksan kuukautta oli kulunut avunhakijain
+lähdöstä eikä Ovandolta kuulunut apua, syntyi tyytymättömän
+miehistön keskuudessa aseellinen kapina, jonka
+Bartolomé Kolumbus kukisti. Ja sitten&mdash;eräänä
+huhtikuun päivänä 1504&mdash;näkyi merellä laiva, josta souti
+vene haaksirikkoisten luo. Siinä tuotiin Ovandolta viinipullo,
+paisti ja&mdash;kirje, ettei ollut joutilaita laivoja haaksirikkoisten
+kuljettamiseen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mutta Ovandon häpeällinen teko tuli Españolan
+siirtokunnassa tietoon, ja siirtolaisten suuttumusta peläten
+Ovandon oli vihdoin kesäkuun lopulla lähetettävä
+laiva noutamaan haaksirikkoisia, samaan aikaan kuin
+avunhakijatkin olivat lopulta saaneet hankituksi aluksen
+samaan tarkoitukseen. Nämä kaksi alusta luovivat
+kolme viikkoa kovassa vastatuulessa, ennenkuin pääsivät
+Españolaan. Sieltä Kolumbus kuukauden kuluttua lähti
+veljineen ja poikineen Espanjaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Valtameren amiraali ja Intian varakuningas oli nyt
+köyhä mies, sillä viimeiset varansa hän oli antanut merimiesten
+palkoiksi, joita hallitus ei suostunut maksamaan.
+Hän saapui kotimaahan marraskuun 26. päivänä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuningatar Isabella oli kuollut muutamia päiviä ennen
+Kolumbuksen paluuta. Kuningas Ferdinand ei
+ollut koskaan ollut ihastunut Kolumbukseen eikä tahtonut
+kuulla puhuttavan Españolan hallinnon luovuttamisesta
+Fernando Kolumbukselle, niinkuin isä oli toivonut.
+Siellä piti yliherruutta julma Ovando, toimeenpannen verilöylyjä
+alkuasukkaiden keskuudessa, saadakseen heidät
+raatamaan kullan hankkimiseksi Espanjalle. Ja kun hän
+oli hävittänyt sen saaren 800.000 henkeä käsittävän väestön
+melkein sukupuuttoon, hän sai Espanjan hallitukselta
+luvan hankkia lisää orjia Bahama-saarilta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbus oli käynyt kerran tapaamassa kuningas
+Ferdinandia, pyytäen takaisin oikeuksiansa ja inhimillisempää
+kohtelua Españolan alkuasukkaille. Hänen esityksensä
+lykättiin neuvoston tutkittavaksi&mdash;ja neuvosto
+ei pitänyt kiirettä. Suuri viikatemies korjasi Kristoffer
+Kolumbuksen Valladolidissa toukokuun 20. päivänä 1506,
+ennenkuin kuninkaan neuvosto oli ehtinyt käsitellä Kolumbuksen
+asiaa. Seitsemän vuotta myöhemmin ruumis
+siirrettiin Sevillaan, ja saman vuosisadan puolimaissa
+hänen rakkaaseen Españolaansa. Kun San Domingo
+1705 joutui Ranskalle, Kolumbuksen ruumis vietiin
+Havannaan, ja kun Espanjan oli luovutettava Kuubakin
+Yhdysvalloille 1898, se palasi valtameren yli Sevillaan.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaikissa vaiheissaan Kolumbus siten näkyy olleen
+kovan onnen mies, mutta erinomaisen itsepintainen.
+Hänen omista kertomuksistaan selviää, että hän ei ollut
+luonnontieteilijä, eipä edes sanottavasti luonnontutkijakaan.
+Valittaahan hän päiväkirjassaan itsekin sitä,
+ettei hän tunne kasveja&mdash;sivumennen sanoen muuten
+piirre, joka puhuu hänen puolestaan, koska se todistaa,
+ettei Kolumbus ainakaan ollut tyhmä, sillä sellaisethan
+tavallisesti eivät tunnusta tietämättömyyttään.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Meikäläisen käsityksen mukaan Kolumbus ei myöskään
+ollut erikoisen loistava kynämies. Hänen päiväkirjansa
+ei ole kirjallisesti lennokas loistotuote, vaan pikemminkin
+kuivakiskoinen kirjaanpano, josta kuitenkin selvästi
+ilmenevät ne päämäärät, joita Kolumbuksella oli,
+samoinkuin hänen matkansa vaikuttimet.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Näemme, että löytöretki oli pyrkimys saada matka
+kaukaisille itämaille lyhenemään ja ennenkaikkea käyttäen
+siihen laivoja, joilla kuljetus oli helpompaa kuin työläillä
+kamelikaravaaneilla mitattomien taipaleiden poikki.
+Selvästi käy ilmi myöskin, mitä tavaroita Kolumbus
+haaveili löytävänsä. Marco Polon teos, johon hän näyttää
+tutustuneen joko suoraan taikka välillisesti, kuvaili&mdash;vaikka
+Polo ei ollut koskaan käynytkään Japanissa&mdash;Cipangun
+äärettömiä kulta-aarteita perin tenhoavasti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mitkä olivat Kolumbukset omakohtaiset moraaliset
+vaikuttimet? Hän ei tietenkään ollut isänmaallinen espanjalainen,
+sillä hänhän oli tyrkyttänyt aatettaan Portugaliin
+ja oli valmis kaupittelemaan sitä Ranskaan. Hän ei
+ollut selvä ristiretkeläinenkään, jollaiset paloivat halusta
+voittaa sieluja Kristukselle. Hän ei ollut epäitsekäs
+tiedemies, tarkoituksenaan pelkkä asiain toteaminen.
+Myöskään hän ei ollut kiihkeä kullanetsijä; rikkaus
+oli hänelle vain välikappale tavoitteeseen pääsemiseksi.
+Mutta hän janosi valtaa&mdash;tai ehkä paremminkin sanoen
+vallan ulkonaisia merkkejä, arvonimiä, kultakannuksia,
+vaakunaa, valtameren amiraalin perinnöllistä arvoa,
+Intian varakuninkuutta ja kenraalikuvernöörin nimeä.
+Hän on&mdash;vielä selvemmin kuin Napoleon&mdash;<i>megalomania
+incarnate</i>. Hänen ihanteensa oli ilmeisesti kuninkaallinen
+kulkue: »elävä purppuran, silkin ja brokadin massa, missä
+hopea ja kulta välkehtivät, arvokkaasti etenemässä
+andalusialaisten ja arabialaisten ratsujen arvokkaassa
+kavionkapseessa, lippujen ja viirien metsä, jonka yllä
+uljaasti kohosi kultainen risti ja Kastilian kuninkaallinen
+lippu.» Suurenmoiset kulkueet ovat tehonneet ihmisiin
+aikojen alusta ja ovat omansa läkähdyttämään vielä
+nykypäiväisenkin radioselostajan.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Löytöretkien teko ei ollut lähimmäisenrakkaudesta
+johtuvaa yritteliäisyyttä enempää Kolumbuksella kuin
+kenelläkään muullakaan. Hallitukset eivät niitä kannattaneet
+myöskään siitä syystä, että olisi edistetty tieteiden
+kehittymistä, vaan päämäärät olivat paljon läheisempiä
+ja selvempiä; valtion kassan rikastuttamisen toivossa
+niitä tehtiin. Aina myöskin tarvittiin hallitsijan lupa
+löytöretkille lähdettäessä, koska yksityinen yritteliäisyys
+sillä alalla oli kiellettyä. Tämä selittänee sen, miksi
+Kolumbus kiusasi kahden valtakunnan kuninkaita tuumitteluillaan,
+kunnes vihdoin kuningatar Isabellasta sai
+itselleen tukijan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eräässä mielessä Kolumbuksen suorittama uuden
+maailman löytö ei vastannut toiveita. Hän ei ollut tuonut
+mukanaan niin paljon kultaa kuin portugalilaiset
+olivat löytäneet Guineasta, ja epäsuotuisat säät tuhosivat
+matkoilla paljon aluksia. Myöskään ei osattu käyttää
+hyväksi löydettyjä alueita asianmukaiseen siirtolaisasutukseen,
+joten silläkin alalla koettiin vastoinkäymisiä
+enemmän kuin uusista maista katsottiin olevan hyötyä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mutta koska Kolumbus oli tuonut mukanaan jonkun
+määrän kultaa, levisi tieto uuden maailman rikkaudesta
+Eurooppaan, ja seitsemän vuoden aikana 1497&mdash;1504
+kävi ainakin seitsemän retkikuntaa Kolumbuksen lisäksi
+Atlantin tuolla puolen. Niihin retkiin osallistui myöskin
+Amerigo Vespucci, josta Amerikka sittemmin sai nimensä,
+mutta vasta 1512, kuusi vuotta Kolumbuksen kuoleman
+jälkeen, osattiin sanoa, että Kolumbuksen löytämä maa
+ei ollutkaan Intia, vaan tykkänään uusi maanosa.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbuksen löytöretken arvosta ei kiistelty vain
+hänen eläessään, vaan myös hänen kuolemansa jälkeen.
+Kiitollista apua parjaukseen saatiin erään oikeusjutun
+asiakirjoista. Kolumbuksen kuoltua Martin Alonzo Pinzonin,
+<i>Pintan</i> kapteenin, poika nosti kanteen Kolumbuksen
+testamentista, joka ilmeisesti oli laadittu ennenkuin
+hän tiesi olevansa lopullisesti rutiköyhä mies&mdash;hänhän
+odotti toivehikkaasti kuningas Ferdinandin neuvoston
+ratkaisua. Oikeusjutun aikana vastapuoli tietenkin koetti
+halventaa Kolumbusta, ja niitä lausuntoja on vielä
+tälläkin vuosisadalla käytetty, kun on tahdottu väheksyä
+Kolumbuksen retkien merkitystä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Varsinkin niissä maissa, joista ei ratkaisevasti osallistuttu
+suuriin löytöretkiin, mutta joissa kyllä on osattu
+hyötyä niiden tuloksista, semminkin Ranskassa ja Saksassa,
+pidetään Kolumbuksen tekoja verrattain merkityksettöminä.
+Tosin ei suorastaan kielletä, että Kolumbus
+suoritti löytöretken, mutta eräässäkin sivistyshistoriassa
+mainitaan Amerikan löydön olleen »ilmassa», ja että jos
+Kolumbus ei olisi sitä tehnyt, sen olisi tehnyt joku muu
+aivan samoihin aikoihin.
+</div>
+
+
+
+<table width="100%" class="illustration">
+<tr><td align="center">
+<img src="images/kolumbus_02.jpg" alt="">
+</td></tr>
+<tr><td align="center">
+Kolumbuksen laiva.
+Kirjeestä, jonka Kolumbus Amerikan löydöstä
+kirjoitti v. 1493.
+</td></tr>
+</table>
+
+
+
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Edellä selostamastamme Kolumbuksen elämäkerrasta
+käy selvästi ilmi, kuinka »ilmassa» se oli. Kolumbus kiusasi
+kahden valtakunnan kuninkaita esityksillään, ja
+kuusi vuotta hän ahdisti Espanjan hovia, ennenkuin hänelle
+myönnettiin oikeus lähteä haluamalleen purjehdusretkelle
+ja annettiin se tuki, mitä valtio voi saada Paloksen
+satamakaupungin rankaisemisesta. Portugalin kuningas
+ei ollut ottanut Kolumbuksen esityksiä kuuleviin
+korviinsakaan, ja kahden maan tiedemiehet pitivät matkaa
+hullun yrityksenä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sitten, kun Kolumbus tosiaan oli matkallaan löytänyt
+maan, kierteli siellä kyllä sangen vilkkaasti retkikuntia,
+mutta sen ei välttämättä tarvitse todistaa, että niitä
+olisi siellä kuljeskellut, jos Kolumbus ei olisi löytänyt
+matkallaan maata taikka jos Kolumbus ei olisi matkaansa
+tehnytkään.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mutta vaikka ei olisi ollut näinkään; vaikka tosiaankin
+monet muut olisivat olleet valmistuneita samanlaiselle
+löytöretkelle, pysyy kieltämättömänä tosiasiana, että löytöretken
+suoritti Kolumbus monien vaivojen ja vastuksien
+koettelemana ja että hänen tukenaan oli Espanjan kuningaspari,
+nimenomaan Kastilian Isabella, kun Portugalin
+kuningas puolestaan oli asettunut retkeen nähden torjuvalle
+kannalle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jos Kolumbus oli niin tietämätön kuin hänen vastustajansa
+väittävät ja niin perin tyhmä kuin heidän tahollaan
+sanotaan, sitä ihailevammin täytyy suhtautua hänen
+loputtomaan sisuunsa&mdash;sehän vie miehen vaikka läpi
+harmaan kiven, kuten suomalaisessa sananparressa väitetään.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Erimielisyys Kolumbuksen arvosta ja merkityksestä
+on kuitenkin tässäkin mielessä rajoitettava pelkästään
+vanhaa manteretta koskevaksi. Riitainen Eurooppa on
+tällaisestakin asiasta löytänyt eri puolia väittelyn kohteiksi,
+mutta Atlantin tuolla puolen sensijaan tunnutaan
+Kolumbukselle annettavan jakamaton arvo. Joka ainoa
+pääkaupunki Kap Hornista pohjoiseen napapiiriin asti
+voi esittää yhden tai useampia Kolumbuksen muistopatsaita.
+Kaikissa Etelä-Amerikan maissa on ainakin
+yksi kaupunki saanut hänestä nimensä, ja yksi valtiokin
+on ottanut nimekseen Colombia.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Pohjois-Amerikassa Kanada on pysynyt ainakin sanotussa
+muodossa viileänä Amerikan löytäjän muistolle,
+mutta Yhdysvalloissa sensijaan on neljänkymmenenkahdeksan
+valtion joukossa tuskin ainoatakaan, jossa ei
+olisi joko kaupunkia tai piirikuntaa&mdash;tai molempia&mdash;löytöretkeilijän
+mukaan nimitettynä. Columbus, Columbia,
+Columbiana, Colon ovat usein kertautuvia nimiä Yhdysvaltain
+kartassa, ja monin muin muodoin ensimmäisen
+Amerikan-kävijän nimi toistuu yleisessä nimistössä. Kolumbuksen
+päivä, lokakuun kahdestoista, on omaksuttu
+juhlapäiväksi. Hauskana piirteenä mainittakoon, että
+muuan yksityinen yhtiö teetti Amerikan löydön 400-vuotisjuhliin
+1893 hopeaisen patsaan, jonka muovasi ranskalainen
+kuvanveistäjä Bartholdi, ja se oli suurin patsas,
+mitä koskaan on hopeasta valettu. Alkuperäinen hopeapatsas
+käytettiin sittemmin kyllä toisiin tarkoituksiin,
+kun patsas oli uudestaan valettu pronssista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Teokseemme liittyvässä kuvassa esitettyä Paul Bartlettin
+patsasta pidetään yhtenä parhaimmista Kolumbuksen
+kuvista, joita on olemassa. Sillä on kunniapaikka
+Washingtonin kansalliskirjaston pyörösalissa, missä on
+esillä Yhdysvaltain parhaiden taiteilijoiden edustavimpia
+töitä. Kasvonpiirteet siinä ovat, kuten muissakin »näköisyyteen»
+pyrkivissä patsaissa, Genuassa olevasta Kolumbuksen
+patsaasta peräisin. Kuten näemme, ne poikkeavat
+toisessa vanhassa kuvassa, firenzeläisessä maalauksessa,
+esitetyistä.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbuksen väheksyjät mielellään käyttävät muita
+lähteitä kuin Kolumbuksen omia kertomuksia; mutta
+samoin myöskin hänen kannattajansa näkyvät ottavan
+tietoja muualta kuin hänen omasta päiväkirjastaan.
+Siten niin Kolumbuksen moite kuin kiitoskin on saatu
+syntymään sivullisista tiedoista. Niinpä ne, jotka väheksyvät
+Kolumbusta löytöretkeilijänä ja merimiehenä, kuitenkin
+ovat valmiit esimerkiksi myöntämään, että hän
+ensimmäisenä huomasi kompassin poikkeaman pohjoissuunnasta.
+</div>
+
+<table width="100%" class="illustration">
+<tr><td align="center">
+<img src="images/kolumbus_03.jpg" alt="">
+</td></tr>
+<tr><td align="center">
+Kolumbuksen ensimmäinen löytöretki
+</td></tr>
+</table>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämä on sentään erehdys. Ensinnäkään kukaan ei
+ole ottanut vaivakseen laskea, poikkesiko kompassi
+Kolumbuksen retken aikana pohjoissuunnasta, mihin
+päin ja kuinka paljon; poikkeamahan vaihtelee ja on
+joskus olematon.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuten päiväkirjasta näemme, Kolumbus päinvastoin
+on sitä mieltä, että kompassi ei näytä väärin. Sensijaan
+hän huomasi erään seikan, jota siihen aikaan ei uskottu,
+nimittäin että Pohjantähti ei pysy paikallaan, vaan »kiertää»,
+kuten muutkin tähdet, taivaanlakea.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Se oli myöskin kyllä tärkeä havainto merenkulkualalla,
+mutta tykkänään toista kuin kompassineulan
+poikkeaman huomaaminen.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolumbuksen omakätistä päiväkirjaa ei ole enää olemassa.
+Arvatenkin se aikanaan joutui kulumaan ylhäisten
+lukijain käsissä. Se kyllä saattoi kuulua siihen kahdentoistatuhanen
+niteen kirjastoon, jonka Fernando
+Kolumbus lahjoitti Sevillan yliopistolle, mutta kun kaksi
+kolmannesta siitä määrästä on hävinnyt, on Kolumbuksen
+päiväkirja mahdollisesti ollut hukkaan joutuneiden
+joukossa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Fray <i>Bartolomé de las Casas</i> jäljensi Kolumbuksen
+päiväkirjan itselleen. Tämä hengenmies (1474&mdash;1566)
+joutui kosketuksiin Kolumbuksen retkien kanssa jo nuorena,
+sillä hänen isänsä oli mukana Kolumbuksen toisella
+retkellä. Tätä piispaa sanotaan Länsi-Intian apostoliksi,
+ja hän esiintyi tarmokkaasti intiaanien puolesta teoksessaan
+<i>Historia General de las Indias occidentales</i>. Tuloksena
+hänen taistelustaan oli, että Länsi-Intiaan ryhdyttiin
+kuljettamaan neekeriorjia, joiden arveltiin olevan soveliaampaa
+työvoimaa kuin intiaanit. Neekeriorjuuden historia
+on loistoesimerkki siitä, kuinka hyvistä ja jaloista
+vaikuttimista lähtenyt aate voi ihmisten toteuttamana
+muuttua mitä verisimmäksi vääryydeksi ja inhoittavimmaksi
+epäinhimillisyydeksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Las Casas on lyhennellyt Kolumbuksen päiväkirjan
+alkupuolta, jossa ilmeisesti on ollut vain mainintoja säästä
+ja kuljetusta matkasta. Tämän vuoksi nyt perästäpäinkään
+ei voida määritellä, kuinka lähelle Bermudaa
+Kolumbus esimerkiksi oli osunut matkallaan.
+Las Casas näyttää sensijaan uskollisesti ottaneen mukaan
+kaiken sen, mikä koskee varsinaisia tapahtumia
+niin merellä kuin maalla, ja sehän lienee pääasia; onpa
+hän pitkiä taipaleita jäljentänyt suorastaan Kolumbuksen
+omin sanoin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kului sentään yli kaksisataa vuotta Las Casasin
+kuolemasta, ennenkuin Kolumbuksen päiväkirja painettiin
+espanjalaisen meriupseeri don Navarreten toimesta
+vuonna 1791. Se tapahtui aikoihin, jolloin Kolumbuksen
+retkeä suuresti ihailtiin, ja osui Kolumbuksen ensimmäisen
+retken 300-vuotismuistoksi.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Suomennoksessa on pyritty noudattamaan alkutekstiä
+kuivakiskoisuudesta huolimatta; niissä paikoissa, missä
+käännöksen ja alkutekstin välille voi syntyä tulkintaeroavaisuuksia,
+on espanjalainen sanonta ilmaistu sulkumerkeissä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Koska Kolumbus koko ajan uskoi olevansa tekemisissä
+intialaisten kanssa, ei myöskään käännöksessä ole
+käytetty intiaanien nykyistä suomalaista rotunimitystä,
+vaan puhutaan intialaisista, kuten Kolumbuskin teki.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kirjan loppuun on lisätty joitakin huomautuksia Kolumbuksen
+tekstin johdosta.
+</div>
+
+
+
+<div class='indent'><i>Suomentaja.</i></div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+
+<br>
+<br>
+<div style="text-align:center; margin-bottom:0.4em;">
+<h2>KOLUMBUKSEN ENSIMMÄISEN<br>
+AMERIKAN-MATKAN<br>
+PÄIVÄKIRJA</h2>
+<br>
+
+
+<i>Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen</i>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Sittenkun kaikkeinkorkeimmat, kaikkeinkristillisimmät,
+kunnianarvoisimmat ja suurivaltaisimmat hallitsijani,
+Espanjan ja merensaarten kuningas ja kuningatar, armollisimmat
+valtiaamme, tänä vuonna 1492, päätettyänne
+ja lopetettuanne sodan Euroopassa hallitsevia maureja
+vastaan suuressa Granadan kaupungissa, missä minä
+tammikuun toisena päivänä näin Teidän Korkeuksienne
+kuninkaallisen lipun asevoimin kohotettavan Alhambran,
+sanotun kaupungin linnoituksen, torneihin, ja maurien
+kuninkaan tulevan kaupungin portin edustalle ja suutelevan
+Teidän Korkeuksienne ja prinssin (infantti don
+Juanin), minun herrani, kuninkaallista kättä, sittenkun
+nyt, sanon, vielä samassa kuussa, niiden tietojen perusteella,
+mitä minä annoin Teidän Korkeuksillenne Intian
+maista ja eräästä hallitsijasta, jota sanotaan suurkaaniksi,
+meidän kielellämme kuninkaiden kuninkaaksi, samoinkuin
+siitä, että hän ja hänen edeltäjänsä olivat yhä uudestaan
+lähettäneet Roomaan pyyntöjä saada itselleen pyhän uskomme
+opettajia, jotka pystyisivät heitä opettamaan, ja
+että pyhä isä ei niitä heille koskaan lähettänyt,<span class='sup'>
+            [<a name="ref_1" href="#footnote_1">1</a>]
+            </span> ja että
+niin lukuisat kansat joutuvat kadotukseen epäjumalain uskossa
+ja omaksumalla harhaoppeja, Teidän Korkeutenne
+kristillis-katolilaisina hallitsijoina ja pyhän uskon ystävinä
+ja sen suosijoina ja Muhammedin harhaopin sekä
+kaiken epäjumalallisuuden ja kerettiläisyyden vihollisina
+olette ajatellut lähettää minut, Cristobal Colónin, sanottuihin
+Intian maihin, käymään noiden hallitsijoiden ja
+kansojen luona tutkiakseni noita paikkoja sekä tapoja,
+millä ne voitaisiin käännyttää pyhään uskoomme, ja
+olette käskeneet, että minä en kulkisi itämaihin niinkuin
+on ollut tavanomaista, vaan valitsisin läntisen tien, josta
+tähän päivään saakka ei tiedetä, että kukaan olisi kulkenut
+sitä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_2" href="#footnote_2">2</a>]
+            </span> Myös ovat Teidän Korkeutenne, ajettuaan
+kaikki juutalaiset pois kuningaskunnistanne ja kaikista
+alusmaistanne, samassa tammikuussa antaneet minulle
+tehtäväksi lähteä matkalle sanottuihin Intian maihin
+tarpeeksi isolla laivastolla; samalla olette osoittaneet minulle
+suuren suosion, olette aateloineet minut, niin että
+minä vastaisuudessa voin kirjoittaa nimeni eteen <i>don</i>,
+ja samalla nimittäneet minut valtameren suuramiraaliksi
+sekä kaikkien niiden saarten ja manteren, mitä löydän
+ja valloitan ja jotka tästedes maailmanmerestä löydetään
+ja valloitetaan, varakuninkaaksi ja elinikäiseksi kuvernööriksi;
+ja että vanhin poikani seuraa minua ja niin aste
+asteelta kaikkina tulevina aikoina. Ja matkustin minä
+Granadan kaupungista saman vuoden 1492 toukokuun
+kahdentenatoista päivänä, lauantaina, ja saavuin Palosin
+kaupunkiin, joka on merisatama, missä varustin
+kolme sellaiseen yritykseen soveliasta alusta <i>(navios)</i>,
+ja lähdin siitä kaupungista, hyvin varustautuneena sangen
+runsailla elintarvikkeilla ja hyvin suurella miehistöllä,
+elokuun kolmantena päivänä tänä samana vuonna, perjantaina,
+puoli tuntia ennen auringonnousua, suunnaten
+matkani Teidän Korkeuksillenne kuuluville Kanarian
+saarille, jotka ovat mainitussa valtameressä, lähteäkseni
+sieltä edelleen ja purjehtiakseni niin kauan, kunnes saapuisin
+Intiaan viedäkseni Teidän Korkeuksienne sanoman
+sikäläisille hallitsijoille ja täyttääkseni sen, mitä olette
+antaneet tehtäväkseni. Ja sentähden aion koko matkan
+päivä päivältä kirjoittaa kaiken mitä teen, näen ja koen,
+kuten jäljempänä ilmenee. Paitsi sitä, armollisimmat valtiaani,
+että kirjoitan joka yö, mitä edellisenä päivänä on
+tapahtunut, ja joka päivä, kuinka kauas olemme yöllä
+purjehtineet, olen aikonut piirtää uuden merikartan,
+johon sisältyy koko meri ja valtameren kaikki maat, kukin
+sijaintinsa ja ilmansuuntansa mukaan <i>(debacho su
+viento)</i>; myös liitän siihen kirjan, jossa esitän kaiken luonnon
+mukaan maalattuna päiväntasaajasta lähtien (pohjoisten)
+leveysasteiden mukaan ja läntisiä pituusasteita
+seuraten. Ja ennenkaikkea paljon riippuu siitä, että unohdan
+nukkumisen ja suuresti omistaudun purjehtimiseen,
+niin että kaikki sujuisi hyvin, mistä koituu suuri työ.»
+</div>
+
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina elokuun 3. päivänä</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Lähdimme perjantaina elokuun 3. päivänä 1492
+Barre de Saltesista kello 8 ja kuljimme auringonlaskuun
+saakka, navakan tuulen vieminä etelään päin, 60 penikulmaa,
+yhtä paljon kuin 15 meripenikulmaa<span class='sup'>
+            [<a name="ref_3" href="#footnote_3">3</a>]
+            </span>. Ohjasimme
+sen jälkeen EL, sitten E1/4L, joka oli suunta
+Kanarian saarille.
+</div>
+
+
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina elokuun 6. päivänä</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Martin Alonzo Pinzonin komentaman karaveli <i>Pintan</i>
+peräsin särkyi. Uskottiin, tai ainakin oletettiin, että tämä
+onnettomuus oli pantava erään Gomes Rasconin tilille.
+Hänen piti tehdä se karavelin omistajan, Cristoval
+Quinteron, yllytyksestä, jota ei ensinkään haluttanut
+seurata mukana matkalle. Amiraali joutui sen kautta
+vaikeaan asemaan, koska hän ei voinut mennä sanotun
+karavelin avuksi joutumatta itse vaaraan. Hänen huoltansa
+lievitti kuitenkin se ajatus, että Martin Alonzo
+Pinzon oli rohkea ja kekseliäs mies; päivän aikana kuljettiin
+29 meripenikulmaa.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona elokuun 8. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolmen karavelin päälliköt olivat erimielisiä kysymyksestä,
+missä suunnassa Kanarian saaret olivat; amiraalin
+mielipide oli oikea. Hän halusi jättää karaveli
+<i>Pintan</i> suurimmalle saarelle (Teneriffalle), koska sen
+peräsin oli pahoin rikki ja alus vuoti. Hän olisi mielellään
+ottanut sen tilalle toisen karavelin, jos sellainen olisi
+tavattu; mutta tänä päivänä sitä ei saatu toimeksi.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina elokuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali pääsi Gomeran saarelle vasta sunnuntaiyönä,
+ja Martin Alonzo jäi hänen käskystään Teneriffan
+rantaan, koska hän ei voinut purjehtia kauemmaksi.
+Myöskin amiraali lähti sittemmin Teneriffalle. Amiraalin,
+Martin Alonzon ja muiden ankaralla uurastuksella
+ja vaivannäöllä onnistuttiin <i>Pinta</i> saamaan jälleen kuntoon.
+Kaikki kolme alusta purjehtivat täältä Gomeraan.
+Teneriffan saaren vuoristojonossa <i>(de la Sierrá)</i>, joka
+kohoaa harvinaisen korkealle, havaittiin voimakas tulenpurkaus.
+<i>Pintalle</i>, jolla oli kolmikulmaiset purjeet, annettiin
+täydelliset purjeet, ja sunnuntaina syyskuun 2.
+päivänä purjehdittiin sen kera Gomeraan. Amiraali kertoi,
+että eräät arvossapidetyt espanjalaiset, Ferro-saaren
+asukkaat, jotka olivat Gomerassa <i>Ines Perazalla</i>, vakuuttivat
+joka vuosi nähneensä Kanarian länsipuolella maata;
+myös muut Gomeran asukkaat vakuuttivat sen valaehtoisesti.
+Tämän johdosta amiraali kertoi muistavansa,
+että kun hän vuonna 1484 oli Portugalissa, niin eräät
+Madeiran saaren asukkaat olivat tulleet kuninkaalta
+pyytämään karavelia lähteäkseen erääseen maahan, jonka
+he siltä saarelta käsin olivat kaikkina vuosina nähneet
+samassa suunnassa. Amiraali lisäsi tähän muistavansa,
+että Azoreilta kerrottiin samaa asiaa ja että kaikissa
+näissä kertomuksissa suunta, merkit ja suuruus olivat
+yhdenmukaisia. Syyskuun 6. päivänä amiraali lähti
+kolmella karavelillaan jatkamaan purjehdusta Gomerasta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina syyskuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti tänä päivänä hyvään aikaan Gomeran
+satamasta; eräältä Ferro-saarelta kotoisin olevalta karavelilta
+hän sai tiedon, että kolme portugalilaista karavelia
+oli siellä väijymässä häntä kaapatakseen hänet. Tämä
+johtui varmasti kateudesta, joka oli saanut valtaansa Portugalin
+kuninkaan, kun hän, näki amiraalin ryhtyneen
+espanjalaisten palvelukseen. Osuttiin tyveneen; aamulla
+oltiin Gomeran ja Teneriffan välillä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina syyskuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali purjehti tänään yhdeksäntoista meripenikulmaa,
+mutta päätti lokikirjaan kirjoittaa vähemmän
+kuin oli purjehtinut, jotta miehistö ei, matkan venyessä
+pitkäksi, ryhtyisi hangoittelemaan vastaan ja menettäisi
+rohkeuttaan. Yöllä hän purjehti kolmekymmentä meripenikulmaa.
+Matruusit purjehtivat huonosti, poiketen
+neljänneksen luoteisesta suunnasta, jonka takia amiraali
+ojensi heitä useaan kertaan.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina syyskuun 11. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään purjehdimme omaan suuntaamme, joka oli
+läntinen, kulkien kaksikymmentä meripenikulmaa, ja
+näimme suuren kappaleen 120-tonnisen aluksen mastopuusta,
+mutta emme sitä tavoittaneet. Yöllä kuljimme
+vielä lähes kaksikymmentä meripenikulmaa, mutta edellä
+kerrotusta syystä amiraali kirjoitti niistä vain kuusitoista
+laivan kirjaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina syyskuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään kuljimme suuntaamme kolmekymmentäkolme
+meripenikulmaa; amiraali merkitsi kirjaan kolme tai
+neljä vähemmän. Virrat olivat vastaisia. Yön tullessa
+magneettineulat kääntyivät luoteeseen päin <i>(norvesteaban)</i>
+ja aamulla ne kääntyivät vielä enemmän luoteeseen.
+</div>
+
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina syyskuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+<i>Niñan</i> miehistö sanoi nähneensä meripääskyn<span class='sup'>
+            [<a name="ref_4" href="#footnote_4">4</a>]
+            </span> ja
+kaislapyrstön eli valkoisen västäräkin<span class='sup'>
+            [<a name="ref_5" href="#footnote_5">5</a>]
+            </span> <i>(phaëton aethereus)</i>,
+mitkä lintulajit eivät etäänny kauemmaksi kuin
+kaksikymmentäviisi meripenikulmaa maalta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina syyskuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Purjehdittiin läntiseen suuntaan ja kuljettiin kolmekymmentäyhdeksän
+meripenikulmaa; amiraali kirjoitti
+kaksikymmentäkuusi. Tänään oli hiukan sumua ja
+tihkusadetta <i>(iloriznó).</i> Tänään ja seuraavina päivinä
+ilma oli erikoisen lenseä; oli suuri ilo nauttia aamusta, ja
+amiraali sanoi kaipaavansa vain satakieltä; sää muistutti
+niin paljon Andalusian huhtikuuta. Täällä näimme ensimmäisen
+kerran uiskentelemassa vihreitä ruohotukkoja,
+jotka olivat ihan äskettäin irtaantuneet maasta, mikä
+kaikki pani uskomaan, että oltiin lähellä jotakin saarta,
+mutta ei mannerta. Amiraali oli samaa mieltä ja lausui
+perusteeksi: »Koska arvelen manteren olevan kauempana.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina syyskuun 17. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Purjehdimme läntiseen suuntaamme ja kuljimme päivän
+ja yön aikana viisikymmentä meripenikulmaa ja
+enemmän; vain neljäkymmentäseitsemän kirjoitettiin.
+Virtaus oli tukenamme. Näimme vihreätä paljon ja
+näimme sitä usein, ne olivat vuoriruohoja ja tulivat lännestä
+päin. Miehistö otaksui maan olevan lähettyvillä.
+Luotsit ohjasivat pohjoiseen päin ja panivat merkille,
+että magneettineulat näyttivät suuren neljänneksen luoteeseen.
+Ruorimiehet pelkäsivät ja aprikoivat eivätkä
+sanoneet mitään; miksi? Kun amiraali huomasi sen,
+hän käski heitä aamulla varhain huomioimaan pohjoisen<span class='sup'>
+            [<a name="ref_6" href="#footnote_6">6</a>]
+            </span>
+uudestaan, ja he havaitsivat neulojen olevan hyviä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämän ilmiön syynä oli amiraalin selityksen mukaan
+se, että Pohjantähti liikkui, kun taas neulat pysyivät
+alallaan. Tänä maanantaina nähtiin paljon ruohoja,
+näöltään vesikasveja. Niistä löydettiin elävä rapu, jonka
+amiraali pani talteen ja sanoi, että sellaiset eläimet olivat
+varma maan merkki, koska sellaiset eivät koskaan etääntyneet
+maasta kauemmas kuin kahdeksankymmenen
+meripenikulman päähän. Meriveden huomasimme vähemmän
+suolaiseksi kuin olimme havainneet Kanarian
+saarilta lähtömme jälkeen; ilma tuli yhä leudommaksi.
+Kaikki olivat hyvin iloisia, ja alukset koettivat kukin
+purjehtia nopeammin kuin toiset nähdäkseen maan
+ensimmäisenä. Paljon tonnikaloja ui ympärillä; <i>Niñan</i>
+matruusit tappoivat niistä yhden. Amiraali sanoi: »Nämä
+ovat lännen tiedonantajia; senvuoksi toivon Jumalalta
+Kaikkeinkorkeimmalta, jonka kädessä kaikkinainen voitto
+on, että hän hyvin pian suo meille maan.» Tänä aamuna
+hän näki valkoisen linnun, jonka nimi on kaislapyrstö
+ja jonka tapana ei ole nukkua merellä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina syyskuun 18. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuljettiin päivällä ja yöllä ja edettiin enemmän kuin
+viisikymmentäviisi meripenikulmaa, mutta kuitenkin merkittiin
+kirjaan vain neljäkymmentäkahdeksan. Meri oli
+niin tyven kuin Guadalquivir Sevillan kohdalla. Tänä
+päivänä Martin Alonzo <i>Pintallaan</i>, joka on pikapurjehtija,
+ei enää pysytellyt perässä, huusi amiraalille karaveliltaan
+nähneensä suuren parven lintuja menossa länttä kohti ja
+toivoi vielä tänä yönä näkevänsä maata. Pohjoiseen ilmaantui
+synkkä pimeys; merkki siitä, että se oli manteren
+yläpuolella.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona syyskuun 19. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jatkettiin matkaa samaan suuntaan ja purjehdittiin
+päivän ja yön aikana ainoastaan kaksikymmentäviisi
+meripenikulmaa, kun oli tullut tyven; kirjaan merkittiin
+kaksikymmentä kaksi. Tänä päivänä kello kymmenen
+aikaan lensi laivalle pelikaani <i>(alcatraz)</i>, ja illalla nähtiin
+toinen. Näiden lintujen tapana ei ole etääntyä kauemmas
+kuin kahdenkymmenen meripenikulman päähän
+maasta. Nousi sumua ilman tuulta, joka on varma maan
+läheisyyden merkki. Amiraali ei halunnut viivytellä
+purjehtimalla sivutuuleen vakuuttautuakseen maan läheisyydestä.
+Vaikka hän olikin varma siitä, että sekä
+pohjoisessa että etelässä oli sivuilla saaria, kuten todella
+olikin, hän pysytteli kuitenkin niiden välissä, koska
+hän halusi mennä suorinta tietä Intiaan. »Sää on edullinen;
+jos Jumala suo, näemme kaiken muun kotimatkallamme»;
+nämä olivat hänen omat sanansa. Luotsit laskivat
+matkan; <i>Niñalla</i> laskettiin 440 meripenikulmaa Kanarian
+saarilta, <i>Pintalla</i> 420, mutta amiraalilaivalla tasan 400.
+(Viimeksimainittu laskelma oli paikkansa pitävä.)
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina syyskuun 20. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään purjehdittiin L1/4P ja edettiin ainoastaan
+7 tai 8 meripenikulmaa. Kaksi pelikaania, joita pian
+seurasi kolmas, tuli amiraalilaivalle; se oli merkki läheisestä
+maasta. Näimme paljon uiskentelevaa ruohoa,
+jota edellisenä päivänä ei ollut nähty; muuan merimies
+sai käsin kiinni linnun, joka muistutti valkovästäräkkiä.&mdash;Pari
+kolme pientä lintua lensi laulaen laivalle ja ennen
+auringon nousemista jälleen pois. Tuli vieläkin yksi
+pelikaani (aamulla) länsiluoteesta ja lensi lounaaseen;
+merkki siitä, että länsiluoteessa oli maata, koska nämä
+linnut nukkuvat maalla ja lentävät aamulla merelle etsimään
+ruokaansa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina syyskuun 21. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Melkein koko päivän tyventä; myöhemmin jonkun
+verran tuulta. Kuljimme kolmetoista meripenikulmaa.
+Aamun sarastaessa näimme niin paljon uivaa meriruohoa,
+että meri näytti siitä jähmettyneen <i>(cuajada)</i>; se tuli lännestä
+käsin. Meri oli tyven kuin joki, ilma maailman leudoin.
+Näimme valaan; merkki siitä, että olimme maan
+läheisyydessä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina syyskuun 22. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Purjehdimme länsiluodetta kohden suuremmin tai
+pienemmin poikkeamin, etenimme noin kolmekymmentä
+meripenikulmaa; meriruohoa emme enää nähneet, mutta
+sensijaan myrskylintuja ja muita siivekkäitä. Amiraali
+sanoi, että tämä vastatuuli tuli hänelle hyvin toivottuna,
+sillä väkeni oli hyvin tyytymätöntä, koska he luulivat,
+ettei näillä merillä ollut lainkaan tuulta, joka veisi heidät
+takaisin Espanjaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina syyskuun 23. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Suuntanamme oli luode, ja purjehdimme kaksikymmentäkaksi
+meripenikulmaa. Sepelkyyhkynen, pelikaani,
+västäräkki ja muita lintuja nähtiin. Meriruohoa esiintyi
+jälleen runsaasti; siitä löydettiin rapuja. Kun meri pysyi
+tyynenä ja sileänä, miehistö murisi <i>(murmuraba la gente)</i>
+ja sanoi: »Kun näillä vesillä ei koskaan ole kovaa aallokkoa,
+niin ei täällä ole tuultakaan, jolla pääsisi palaamaan
+Espanjaan. Heti kuitenkin meri alkoi liikehtiä ilman että
+nousi mitään tuulta, mikä kummastutti kaikkia. Sen johdosta
+amiraali sanoi: »Tämä merenkäynti tuli minulle
+oikeaan aikaan, eikä sellaista ole koskaan sattunut muulloin
+kuin juutalaisten aikana, kun Egyptin faarao ahdisti
+Moosesta, jolloin meri pelasti hänet vankeudesta.»
+</div>
+
+
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina syyskuun 24. päivänä</div>
+
+
+Vain neljätoista meripenikulmaa edettiin.
+
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina syyskuun 25. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Aluksi oli kauan tyventä, sitten nousi tuuli. Purjehdimme
+läntiseen suuntaan yöhön saakka. Amiraali keskusteli
+Martin Alonzo Pinzonin, <i>Pintan</i> kapteenin, kanssa
+kartasta, jonka hän oli tälle lähettänyt hänen karavelilleen
+päivää aikaisemmin. Siihen karttaan amiraali oli
+piirtänyt enemmän saaria kuin tässä meressä oli. Ja
+Martin Alonzo sanoi niiden sijaitsevan näillä tienoilla,
+mihin amiraali vastasi, että hänestäkin näytti siltä; syynä
+minkä tähden he eivät olleet saaria löytäneet, olivat virtaukset,
+joiden tähden he yhtä mittaa olivat ajautuneet
+luoteeseen päin, eivätkä he sitäpaitsi olleet purjehtineet
+niin pitkää matkaa kuin luotsit sanoivat. Sitten
+amiraali pyysi häntä lähettämään kartan takaisin, ja
+kun hän oli heittänyt sen hänelle köydessä, otti amiraali
+sen eteensä ja ryhtyi luotsiensa ja eräiden muiden
+laivaväkeen kuuluvien kanssa tekemään laskelmia.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_7" href="#footnote_7">7</a>]
+            </span> Auringon
+laskiessa Martin Alonzo nousi aluksensa peräosaan
+ja suuresti riemuiten huusi amiraalille: »Hyviä uutisia!
+maata! maata!» Ja kun amiraali kuuli hänen sanovan sen
+tosissaan, hän huusi hänelle, että hänen pitäisi polvillaan
+kiittää Herraa, jolloin Martin Alonzo miehistöineen lauloi:
+»Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa!» Samoin
+teki amiraalin laivaväki, ja kaikki <i>Niñan</i> miehet nousivat
+mastopuihin ja köysistöön, ja kaikki vahvistivat, että
+se oli maata.&mdash;Amiraali käski poiketa läntisestä kurssista
+ja kääntyä lounaaseen, mistä maa oli näkynyt.
+Tänä päivänä edettiin neljä ja puoli meripenikulmaa
+länteen päin ja yön aikana seitsemäntoista, mikä teki
+yhteensä 21-1/2. Miehistölle ilmoitettiin vain kolmetoista,
+koska amiraali aina sanoi purjehtivansa pienemmän matkan,
+jotta taival ei heistä tuntuisi liian pitkältä. Meri oli
+hyvin tyven, niin että monet merimiehet hyppäsivät uimaan.
+Näkyi paljon kultakaloja ja muita kaloja.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona syyskuun 26. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puoleenpäivään saakka purjehdittiin länteen; sitten
+suunnattiin lounaaseen, kunnes vakuuttauduttiin siitä,
+että se, mitä oli pidetty maana, oli ollut vain taivasta
+(pilvenlonkia). Edettiin kolmekymmentäyksi meripenikulmaa;
+amiraali merkitsi vain kaksikymmentäneljä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina syyskuun 27. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaksikymmentäneljä
+meripenikulmaa läntiseen suuntaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina syyskuun 28. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tyventä; kuljettiin vain neljätoista meripenikulmaa
+länteen päin.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina syyskuun 29. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tyventä; kuljettiin kaksikymmentäneljä meripenikulmaa
+länttä kohti. Nähtiin yksi lintu, jonka nimi
+on <i>rabiforcado</i> (fregattilintu). Sillä on ominaisuutena
+pakottaa pelikaani luovuttamaan saaliinsa (kaloja sen
+kuvusta) pois; siten se syö, mitä pelikaanit jo ovat syöneet,
+ja elää sillä tavoin. Fregattilintu on merilintu; kuitenkaan
+se ei koskaan laskeudu mereen eikä etäänny
+kahtakymmentä penikulmaa kauemmas maasta. Niitä
+on paljon Kap Verden saarilla. Sää oli leuto ja lenseä, ei
+puuttunut muuta kuin satakielen laulua; meri oli tyven
+kuin virta. Kolme eri kertaa ilmaantui kolme pelikaania
+ja yksi fregattilintu; nähtiin paljon meriruohoa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina syyskuun 30. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tyventä; neljätoista meripenikulmaa länteen. Laivalle
+tuli neljä västäräkkiä, mikä on maan varma merkki,
+koska niin monta saman lajin lintua yhdessä eivät lennä
+etäälle eivätkä ainakaan eksyksiin. Magneettineulain poikkeama
+länteen päin suureni illalla; aamulla ne osoittivat
+Pohjantähteen, mistä tuntuu ilmenevän, että se tähti
+tekee kierroksensa kuten muutkin, ja magneetit näyttävät
+aina oikein.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina lokakuun 1. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuljimme kaksikymmentäviisi meripenikulmaa länteen
+(miehistölle ilmoitettiin kaksikymmentä) ja saimme
+tänään kovan rankkasateen. Amiraalin luotsi puheli
+tänään peloissaan, että olimme Ferron saarelta kulkeneet
+568 meripenikulmaa; sen laskelman mukaan, jonka amiraali
+esitti miehistölle, oli kuljettu 584; mutta sen luettelon
+mukaan, mitä hän säilytti itseään varten, oli edetty
+700 meripenikulmaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina lokakuun 2. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Etenimme kolmekymmentäyhdeksän meripenikulmaa
+läntiseen suuntaan; vain kolmekymmentä ilmoitettiin.
+Meri pysyi yhä rauhallisena ja hyvänä: »Jumala olkoon
+tuhannesti kiitetty!» virkkoi amiraali. Ruohoa uiskenteli
+idästä länteen, mitä suuntaa sillä ei ollut ennen ollut.
+Kaloja näkyi paljon; yksi pyydystettiin; näimme yhden
+valkoisen linnun, merilokin, kuten näytti.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona lokakuun 3. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tavanmukaiseen suuntaan kuljettiin neljäkymmentäseitsemän
+meripenikulmaa. Näkyi myrskylintuja <i>(pardelas)</i>
+ja ruohoa, osaksi hyvin vanhaa, osaksi hyvin nuorta,
+joka tuntui hedelmöivän. Amiraali otaksui, että ne
+saaret, jotka oli piirretty hänen karttaansa, olivat jo
+takanapäin; hän sanoi, ettei hän menneellä viikolla
+eikä näinä päivinä, jolloin oli nähnyt näin paljon merkkejä
+maasta, ollut tahtonut pitkittää matkaa luovimalla;
+tosin hänellä oli todistuksia siitä, että näillä tienoilla oli
+tiettyjä saaria, mutta hän ei halunnut tuhlata aikaa,
+koska hänen tarkoituksensa oli päästä Intiaan. Jos hän
+viivyttelisi täällä, niin hän ei olisi kaiketikaan järjissään.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina lokakuun 4. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuljettiin tavanmukaiseen suuntaan kuusikymmentäkolme
+meripenikulmaa, mutta vain neljäkymmentäkuusi
+tiedoitettiin. Enemmän kuin neljäkymmentä myrskylintua
+lensi parvessa amiraalin laivalle ja kaksi pelikaania;
+toisen niistä muuan karavelin poika tappoi kivenheitolla.
+Fregattilintu ja joku muu valkea lintu, joka muistutti
+lokkia, tulivat laivalle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina lokakuun 5. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Samaan suuntaan purjehdittiin viisikymmentäseitsemän
+meripenikulmaa, kun tuuli yöllä hiukan helpotti;
+miehistölle ilmoitettiin vain neljäkymmentäviisi. Meri
+oli tyven ja tasainen. »Jumalalle olkoon ylistys ja kiitos!»
+sanoi amiraali. Ilma oli lenseä ja leuto, ei ruohoja;
+paljon myrskylintuja, lentokaloja liiti paljon amiraalilaivalle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina lokakuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Suuntana pidettiin edelleenkin <i>Vueste</i> eli <i>Oueste</i>,
+mikä merkitsee samaa (länsi), ja purjehdittiin neljäkymmentä
+meripenikulmaa; vain kolmekymmentäkolme merkittiin.
+Martin Alonzo sanoi tänä yönä, että olisi hyvä ohjata
+L1/4E. Amiraalista tuntui, että Martin Alonzo sanoi
+tämän vain Cipangon saaren<span class='sup'>
+            [<a name="ref_8" href="#footnote_8">8</a>]
+            </span> takia, mutta hän oli
+sitä mieltä, että jos he muuttaisivat suuntaa, he eivät
+niin pian pääsisi manterelle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina lokakuun 7. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali noudatti edelleenkin läntistä suuntaansa;
+edettiin kaksikymmentäkolme meripenikulmaa. Tänään
+auringon noustessa karaveli <i>Niña</i>, joka pikapurjehtijana
+oli toisten edellä (vaikkakin kaikki kolme purjehtivat
+niin kovaa kuin pääsivät nähdäkseen ensiksi maan ja
+voittaakseen siten sen palkinnon, jonka majesteetit olivat
+luvanneet sille, joka ensin näkee maata), kohotti lipun
+mastopuuhun ja laukaisi lombardan (laivakanuunan)
+merkiksi siitä, että he havaitsivat maata, kuten amiraali
+oli käskenytkin. Samoin hän oli käskenyt, että auringon
+nousun ja laskun aikaan molempien muiden laivojen tuli
+pysytellä hänen läheisyydessään, koska näinä ajankohtina,
+missä usva sallii, näkyväisyys on laajin. Mutta
+kun <i>Niñan</i> miehistö iltaan mennessä ei voinut näyttää
+kenellekään maata, jonka he luulivat nähneensä, ja kun
+lisäksi paljon lintuja lensi pohjoisesta lounaaseen, mikä
+saattoi otaksumaan, että ne lensivät yöpymään maihin
+taikka olivat lähestyvän talven vuoksi, mikä näillä seuduin
+ei varmaankaan enää ollut kaukana, muuttamassa
+sieltä pois, ja amiraalin tietämiin portugalilaiset saivat
+kiittää enimpiä saarilöytöjään lintujen lennosta, hän suostui
+luopumaan läntisestä kurssista ja ohjaamaan lounaiseen,
+päättäen kulkea siihen suuntaan kaksi päivää. Tämä
+tapahtui tuntia ennen auringonlaskua.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina lokakuun 8. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Edettiin lounaiseen suuntaan yksitoista ja puoli tai
+kaksitoista meripenikulmaa. Meri oli niin tyven kuin joki
+Sevillan kohdalla. »Jumalalle ylistys ja kiitos!» sanoi
+amiraali, »ilmat ovat niin leutoja kuin Sevillassa huhtikuussa;
+mikä nautinto onkaan niitä hengittää, niin tuoksuvia
+ne ovat». Uiva ruoho oli hyvin tuoretta, nähtiin
+paljon maalintuja, jotka lensivät etelään, ja pyydettiin
+niistä yksi; myös variksia, sorsia ja yksi pelikaani.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina lokakuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Lounaiseen suuntaan kaksikymmentä ja puoli meripenikulmaa.
+Koko yön kuultiin lintujen lentävän ohi.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona lokakuun 10. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Länsilounaiseen suuntaan viisikymmentäyhdeksän meripenikulmaa;
+vain neljäkymmentä neljä merkittiin. Nyt
+miehistö ei enää halunnut jatkaa matkaa; he valittivat
+tien pituutta, mutta amiraali rohkaisi heitä niin paljon
+kuin voi, herättäen heissä edessäpäin olevan ison voiton
+toiveita. Hän lisäsi, että oli ihan turhaa valitella, koska
+hän oli vakaasti päättänyt purjehtia Intiaan ja jatkaisi
+matkaansa, kunnes hän Herramme avulla olisi päässyt
+siihen maahan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina lokakuun 11. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Purjehdittiin länsilounaiseen suuntaan. Aallokko kävi
+korkeampana kuin koko matkan aikana. Amiraalilaivalta
+nähtiin myrskylintu ja västäräkki. <i>Pintan</i> miehistö
+näki putken, sauvan ja kepakon, joka näytti olevan raudalla
+leikattu, vielä putken ja muuta ruohoa, jota kasvaa
+maissa, sekä pienen laudan. <i>Niñan</i> väki näki vielä muita
+maan merkkejä, myös villiruusun oksan. Nämä merkit
+elähdyttivät kaikkien mieltä, ja he iloitsivat. Auringonlaskuun
+saakka kuljettiin kaksikymmentäseitsemän meripenikulmaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringonlaskun jälkeen amiraali otti entisen läntisen
+suunnan; kahden tunnin kuluttua puoliyöstä oli
+kuljettu kaksikymmentäkaksi penikulmaa. Ja kun karaveli
+<i>Pinta</i> oli nopea purjehtija ja kulki amiraalin edellä,
+se havaitsi maan ensin ja antoi sovitun merkin. Sen
+maan näki ensiksi merimies, jonka nimi oli Rodrigo de
+Triana. Kun amiraali kymmenen aikaan illalla (edellisenä
+iltana) oli seisonut aluksensa peräkastellilla, hän näki
+valon, mutta ei ollut asiasta kuitenkaan niin varma, että
+olisi uskonut sen olevan maata; hän kuitenkin kutsui
+Pedro Gutierrezin, kuninkaallisten jalkamattojen kaitsijan,
+ja sanoi hänelle, että hän oli näkevinään valon, ja
+myöskin Gutierrez näki sen. Amiraali kertoi siitä senjälkeen
+vielä segovialaiselle Rodrigo Sanchezille, jonka
+tehtäväksi kuningas ja kuningatar olivat jättäneet laivaston
+tilinpidon; hän ei kuitenkaan sitä nähnyt, kun hän
+ei seisonut sellaisella kohdalla, mihin se näkyi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraalin havainnon jälkeen se huomattiin vielä
+kaksi eri kertaa; se oli kuin vahakynttilä, väliin korkeampana,
+väliin matalampana ja tuntui vain harvoista olevan
+maan merkki. Amiraali oli kuitenkin lujasti vakuuttunut,
+että he olivat maan läheisyydessä. Kun sitten matruusit
+lausuivat <i>salven</i> (rukouksen), minkä kukin joko
+lausui tai lauloi, kuinka osasi, kerääntyen siihen toimitukseen
+yhteisesti, amiraali pyysi ja kehoitti, että he
+pitäisivät keulakorokkeella hyvää vartiota ja huolellisesti
+tähystäisivät maan suuntaan, ja lupasi lahjoittaa
+sille, joka ensiksi näkisi maan, silkkisen ihokkaan kuninkaan
+ja kuningattaren määräämän palkinnon lisäksi,
+joka oli 10.000 maravedin suuruinen vuotuisraha.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina lokakuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kello kaksi puolen yön jälkeen maa ilmaantui näkyviin
+kahden penikulman päässä. Kokosimme kaikki
+purjeet ja etenimme pelkällä <i>treolla</i> (iso nelikulmainen,
+reivitön purje) ja olimme piissä aina päivän koittoon
+asti, jolloin tulimme eräälle Lucayn ryhmän<span class='sup'>
+            [<a name="ref_9" href="#footnote_9">9</a>]
+            </span> saarelle,
+jota intialaiset omalla kielellään nimittivät Guanahaniksi.
+Heti nähtiin ihan alastomia ihmisiä, ja amiraali lähti
+aseistetussa veneessä yhdessä Martin Alonzo Pinzonin
+ja hänen veljensä Vincente Yanesin, <i>Niñan</i> kapteenin
+kanssa, maihin. Amiraali otti kuninkaallisen viirin ja
+kumpikin kapteeni viirin, jossa oli vihreä risti merkkinä
+ja kruunatut F toisella ja Y toisella puolen ristiä
+(Ferdinand ja Isabella). Maissa he tapasivat vihreitä
+puita, paljon vesistöjä ja erilaisia hedelmiä. Amiraali
+huudahti molemmille kapteeneille sekä muille, jotka olivat
+tulleet maihin, Rodrigo de Escovedolle, laivaston
+notaarille, ja segovialaiselle Rodrigo Sanchezille: hän
+vaati heitä todistamaan, että hän heidän kaikkien nähden
+otti saaren haltuunsa kuten nyt muodollisesti teki,
+kuninkaan ja kuningattaren, heidän hallitsijainsa, nimessä
+oikeudellisen todistusvoimaisesti kaikin muodoin,
+kuten kirjallisesti laadittuun pöytäkirjaan merkittiin.
+Pian kerääntyi ympärille paljon saaren alkuasukkaita.
+Seuraavat sanat ovat amiraalin omasta
+kädestä:
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Jotta he säilyttäisivät ystävällisyyden kanssamme ja
+koska hyvin tiesin, että tämä kansa paljon helpommin lempeydellä
+ja suostuttelulla kuin väkivallalla kääntysi pyhään
+uskoomme, annoin joillekuille heistä värikkäitä lakkeja,
+lasihelmiä, jotka he ripustivat kaulaansa, sekä
+muita pikkuesineitä, joista he suuresti ilostuivat, ja meistä
+tuli niin hyviä ystäviä, että se aivan ihmetytti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sitten he uimalla tulivat veneille, joissa me olimme, toivat
+papukaijoja, pumpulilankakeriä, heittokeihäitä <i>(azagayas)</i>
+ja paljon muita tavaroita, vaihtaen niitä lasihelmiin
+ja tiukuihin, joita me annoimme heille. Lopulta
+he ottivat mitä tahansa ja mielellään antoivat kaiken,
+mitä heillä oli mukanaan. Mutta minusta näytti siltä,
+että he olivat aivan köyhää kansaa. He olivat ihan alasti,
+kuten äiti oli heidät synnyttänyt, myöskin naiset, näissä
+huomasin vain yhden ainoan, joka vielä oli hyvin nuori.
+Miehet, jotka näin, olivat vielä kaikki nuoruudeniässä
+eikä yksikään kolmeakymmentä vuotta vanhempi, hyvin
+muodostuneita, kaunisvartaloisia ja sieväkasvoisia. Heidän
+tukkansa oli melkein yhtä musta kuin hevosenhäntäjouhet;
+se oli lyhyt, vain silmäkulmiin saakka, ja pieni osa
+oli vedetty taaksepäin, ja sen he pitivät pitkänä ja koskaan
+leikkaamattomana. Jotkut heistä maalaavat itsensä
+mustahkoiksi&mdash;heidän ihonvärinsä on samanlainen kuin
+Kanariansaarten asukkaiden<span class='sup'>
+            [<a name="ref_10" href="#footnote_10">10</a>]
+            </span>&mdash;he eivät ole neekereitä
+eivätkä valkoisia; eräät maalaavat itsensä valkoisiksi,
+toiset punaisiksi, muut mikä milläkin värillä, mitä löytävät.
+Toiset maalaavat pelkästään kasvonsa, jotkut
+koko ruumiinsa, muutamat vain silmänsä ja eräät pelkän
+nenän.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heillä ei ole mitään aseita<span class='sup'>
+            [<a name="ref_11" href="#footnote_11">11</a>]
+            </span> eivätkä he niitä tunnekaan;
+sillä kun näytin heille miekkaa, he tarttuivat siihen
+terästä ja leikkasivat tietämättömyydessään itsensä.
+Rautaa heillä ei ole; heidän assegainsa ovat pelkkiä raudattomia
+keppejä; joillakuilla on kärkenä kalanhammas
+tai jokin muu. He ovat järjestään toinen niinkuin toinenkin
+hoikkia ja pitkäkasvuisia <i>(de buena estatura de
+grandeza)</i>, hyvärakenteisia, ja heidän liikkeensä ovat
+hienoja. Huomasin joitakuita, joiden ruumis oli arpien
+peittämä; kysyin heiltä eleillä, mitä ne olivat, ja he
+antoivat minun ymmärtää, että heille tuli ympärillä olevilta
+saarilta miehiä, jotka tahtoivat viedä heitä mukanaan
+ja että he puolustautuivat heitä vastaan. Uskoin
+ja uskon vieläkin, että mannermaalta käydään täällä
+sieppaamassa näitä ihmisiä vangeiksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heistä tulee varmasti hyviä palvelijoita, heillä on
+hyvät lahjat, sillä huomasin, että he varsin pian lausuivat
+jäljessä kaikki, mitä heille sanottiin edeltä, myöskin uskon,
+että heidät voisi helposti kääntää kristinuskoon,
+koska he, kuten minusta näyttää, eivät kuulu mihinkään
+uskontoon <i>(secta)</i>. Jos Herramme sallii, otan täältä
+lähtiessäni mukaani heitä kuusi Teidän Korkeudellenne,
+jotta he oppisivat puhumaan. Tällä saarella en ole nähnyt
+minkäänlaista eläintä, paitsi papukaijoja.»
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina lokakuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Päivä oli tuskin koittanut, kun näimme rannalla
+joukon näitä miehiä, kaikki nuoria, kuten jo olen sanonut,
+hoikkia ja pitkiä; hyvin kauniita ihmisiä. Heidän tukkansa
+ei ole kähärä, vaan suora kuin hevosen harja.
+Otsa ja pää ovat heillä korkeammat kuin olen vielä millään
+kansalla nähnyt, heidän silmänsä kauniit eivätkä
+vähääkään pienet. Jalat ovat itsekullakin hyvärakenteiset;
+yhtään möhömahaa en nähnyt heidän joukossaan.
+He tulivat laivalleni kanooteilla, jotka olivat yhdestä
+puusta veistettyjä pitkiä veneitä, kaikki täkäläisittäin
+hyvin taidokkaasti tehtyjä ja jotkut niin isoja, että niissä
+istui neljäkymmentä tai neljäkymmentäviisi henkeä, toiset
+taas pienempiä, ja joissakuissa vain yksi mies. He
+soutivat eräänlaisilla leipälapioilla aivan ihmeteltävästi,
+ja kun kanootti meni kumoon, he kaikki heittäytyivät
+uimasilleen, käänsivät sen jälleen pystyyn ja ammensivat
+veden pois puukurpitsan kuorilla, joita sanottiin kalabasseiksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+He toivat jälleen mukanaan papukaijoja, puuvillalankaa
+ja muuta sellaista, mitä he vaihtoivat rihkamaan.
+Tein hyvin tarkkoja huomioita ja yritin saada selville,
+olisiko saatavissa <i>kultaa</i>. Huomasin, että jotkut
+käyttivät pientä kappaletta kellumassa nenään lävistetyssä
+reiässä, ja merkeillä sain heiltä tietää, että jos
+kääntyisin etelään tai purjehtisin heidän saarensa ympäri
+etelän puolelta, siellä olisi kuningas, jolla oli sitä isoja
+astiallisia ja joka omisti sitä paljon. Koetin suostutella
+heitä lähtemään mukaani, mutta he eivät olleet halukkaita
+matkaan. Päätin viipyä seuraavaan iltapäivään ja
+lähteä sitten purjehtimaan lounaaseen päin, missä monelta
+saamieni merkkien mukaan on maata, samoinkuin
+etelässä ja luoteessakin. He kuvailivat, että luoteiset naapurit
+tulivat monesti sotimaan heitä vastaan ja kävivät
+usein myöskin lounaassa tuomassa sieltä kultaa ja jalokiviä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Guanahanin saari on hyvin suuri ja laakea, siinä on
+paljon puita, paljon vesiä ja keskellä hyvin suuri järvi,
+mutta ei ainoatakaan vuorta; se on niin viheriöivä, että
+sitä aivan mielellään katselee. Asukkaat ovat oikein hyväluontoisia,
+mutta haluavat kovasti tavaroitamme. Kun
+he huomasivat, etteivät he saisi mitään, jos heillä ei
+ollut mitään antamista vastaan, he varastivat mihin
+pääsivät käsiksi ja uivat maihin tavaran kanssa. Mutta
+he antavat kaikkea omaansa vähäisimmästäkin, mitä he
+saavat; he tyytyvät kupin palasiin ja lasinkappaleihin,
+niin että näin, kuinka muuan intialainen vaihtoi kuusitoista
+isoa puuvillakerää, painoltaan kahdestakymmenestäviidestä
+neljäänkymmeneen naulaan, kolmeen portugalilaiseen
+centaan<span class='sup'>
+            [<a name="ref_12" href="#footnote_12">12</a>]
+            </span>. Kielsin puuvillan vaihtokaupan
+enkä sallinut kenenkään sitä ottaa, samalla kun varasin
+sen kaiken takavarikkoon Teidän Korkeuksianne varten,
+jos sitä täällä olisi runsaasti. Se on tämän saaren
+tuotetta, mutta se lyhyt aika, jonka aion täällä viipyä,
+ei salli minun ottaa siitä asiasta täyttä selkoa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kultaa, jota he kantavat nenässään, löydetään myöskin
+tältä saarelta; mutta jotta en kuluttaisi aikaa, koetan
+päästä Cipangon saarelle. Ja nyt, kun tulee yö,
+kaikki intialaiset palaavat kanooteissa maihin.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina lokakuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän sarastaessa annoin varustaa alukseni veneen
+ja karavelin parkaasit ja lähdin kulkemaan, saarta seuraillen,
+koilliseen suuntaan tutustuakseni muihin seutuihin
+ja niiden asukkaisiin. Havaitsin vielä pari kolme
+asutusta, joiden väestö tuli rannalle huutamaan meille
+ja ylistämään taivasta. Jotkut toivat meille vettä, toiset
+ruokatavaroita. Kun he näkivät, ettei minulla
+ollut aikomusta laskea maihin, he heittäytyivät mereen
+ja uivat luoksemme. Oivalsimme heidän kysyvän
+meiltä, olimmeko tulleet taivaasta. Muuan vanha
+mies tuli ihan veneeseeni; muut huusivat kuuluvasti
+miehille ja naisille: »Tulkaa katsomaan ihmisiä, jotka
+ovat tulleet alas taivaasta! Tuokaa heille juotavaa ja
+syötävää!»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Paljon tuli miehiä ja naisia, ja kukin toi jotakin tullessaan;
+he kiittivät Jumalaa, heittäytyivät maahan, kohottivat
+kätensä taivaaseen päin ja huutelivat meille
+kutsuen meitä maihin; mutta minä pelkäsin haaksirikkoa,
+kun näin karien kaikkialla ympäröivän saarta. Täällä
+on kuitenkin käytettävissä lahdelma, johon koko kristikunnan
+alukset mahtuisivat; sen sisääntuloväylä vain
+on liian ahdas. Epäilemättä täältä löytyy vielä useampiakin
+satamia, eikä meri liiku sen enempää kuin jos
+olisi kaivovettä. Tätä kaikkea tutkimaan lähdin matkaan
+tänä aamuna voidakseni antaa kertomuksen Teidän
+Korkeuksillenne tiedoksi ja ratkaistakseni, mihin kohtaan
+voitaisiin perustaa linnoitus.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Panin merkille maakappaleen, jossa oli kuusi asumusta
+ja joka on melkein saari, niin että se kahdessa päivässä
+voitaisiin eristää saareksi, vaikka se mielestäni ei olekaan
+tarpeellista, kun tämä kansa on aseiden käyttöön hyvin
+perehtymätöntä, niinkuin Teidän Korkeutenne saattaa
+todeta niistä seitsemästä, jotka olen ottanut mukaani,
+jotta he oppisivat kieltämme ja palaisivat sitten tänne.
+Jos Teidän Korkeutenne käskevät, voidaan heidät kaikki
+tuoda Espanjaan tai käsitellä heitä vankeina heidän omalla
+saarellaan, koska minä viidenkymmenen miehen kera
+voisin pitää heidät kaikki alamaisuudessa ja pakottaa
+heidät tekemään kaikki, mitä heiltä vaaditaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tällä niemekkeellä näin puutarhassa puita, joissa oli
+niin vihreät lehdet kuin Espanjassa huhti- ja toukokuussa,
+ja hyvin runsaasti vettä. Tutkin tarkasti sataman, palasin
+sitten alukselleni ja lähdin taas purjehtimaan.
+Näin niin paljon saaria, etten osannut päättää, mihin
+niistä ensiksi menisin. Mukaani ottamat alkuasukkaat
+selittivät merkeillä niitä olevan niin paljon, ettei niitä
+osaisi laskeakaan, ja sanoivat minulle useamman kuin
+sadan saaren nimen. Koetin saada selville, mikä niistä
+olisi suurin ja päätin lähteä sille, kuten myöskin tein. Se
+on noin viiden meripenikulman päässä siitä, jonka olen
+nimittänyt San Salvadoriksi; toisia on lähempänä sitä,
+toisia taas kauempana. Kaikki ovat hyvin laakeita,
+vuorettomia, hyvin hedelmällisiä ja asuttuja. Alkuasukkaat
+käyvät sotaa toisiaan vastaan; he ovat hyvin yksinkertaisia,
+mutta hyvänmuotoisia ihmisiä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_13" href="#footnote_13">13</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina lokakuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Viivyttelin tämän, yön uskaltamatta lähestyä maata,
+kun en tiennyt oliko rannikolla lahtia ja löytäisimmekö
+sataman. Kun tämä saari oli pikemminkin seitsemän kuin
+viiden penikulman päässä siitä, jolta läksin, ja kun luode
+pidätteli minua, oli jo lähes puolipäivä, kun saavuin
+mainitulle saarelle. Mutta kun täältä näin vielä suuremman
+saaren olevan lännessäpäin, annoin jatkaa matkaa
+ja purjehtia koko lopun päivää aina yöhön saakka. Auringon
+laskiessa tulin saarelle, jolle annoin nimen Santa
+Maria de la Concepcion. Tarkoituksenani oli tutkia,
+esiintyisikö täällä kultaa, kun ne intialaiset, jotka olin
+ottanut mukaani San Salvadorilta, olivat kertoneet,
+että täällä käytettäisiin käsivarsissa ja jaloissa isoja
+kultasolkia. Arvelin kylläkin, että kaikki, mitä he minulle
+selittivät, oli pelkkää puijausta, jonka perässä ei kannata
+juosta.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_14" href="#footnote_14">14</a>]
+            </span> Siitä huolimatta en tahtonut sivuuttaa mitään
+saarta ottamatta sitä ensin haltuuni, jos kohtakin yhden
+saaren haltuunotolla ne tulivat kaikki vallatuiksi. Niinpä
+laskin täällä maihin ja viivyin tähän päivään saakka,
+tiistaihin, lokakuun 16:denteen, ja nousin täällä maihin
+aseistetulla parkassilla saaren länsikärkeen. Astuessani
+rannalle tapasin enemmän alkuasukkaita kuin San Salvadorilla,
+aivan ilman vaatteita ja samaa rotua kuin siellä.
+He sallivat meidän esteettömästi kierrellä saarella ja
+antoivat meille mitä heiltä halusimme. Mutta kun nousi
+vireä tuuli lounaisesta, en tahtonut vitkastella, vaan purjehdin
+laivalleni takaisin. Kun tulin sinne, oli karaveli
+<i>Niñalle</i> nostettu iso kanootti, jossa oli yksi intialainen
+San Salvadorilta. Hän paiskasi sen äkkiä mereen ja
+lähti soutamaan niin nopeasti, ettei ainoakaan laivaveneemme
+tavoittanut häntä, ja sai meiltä pitkän etumatkan.
+Yrityksistämme huolimatta hän pääsi rantaan, mutta
+intialaiset antoivat kanootin takaisin. Yksi miehistä
+juoksi maihin tavoittamaan pakolaista, ja kaikki intialaiset
+juoksivat karkuun kuin kanat. Otimme kanootin
+mukaamme takaisin karavelille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Pian senjälkeen näimme pienessä kanootissa yksinäisen
+intialaisen tulevan luoksemme vaihtamaan lankaa.
+Kun hän ei tahtonut tulla laivaan, hyppäsi joitakuita
+matruuseja mereen ja otti hänet kiinni. Alukseni peräkastellilta,
+missä seisoin, saatoin nähdä kaiken; tuotatin
+hänet luokseni, annoin hänelle punaisen lakin, joitakin
+vihreitä lasihelminauhoja rannerenkaiksi ja kaksi pientä
+tiukua korvakellukkeiksi. Sitten päästin hänet taas
+kanoottiinsa ja lähetin takaisin maihin. Olin utelias
+näkemään, mitä tapahtuisi intialaisen tullessa maalle,
+kun olin antanut hänelle lahjat ottamatta häneltä puuvillaansa.
+Kaikki muut ympäröivät hänet ja saivat häneltä
+kuulla suureksi ihmeekseen, kuten näytti, että olimme
+aivan hyviä miehiä, eikä se, joka oli meiltä paennut, ollut
+tehnyt meille mitään vahinkoa, vaikka olimmekin
+ottaneet hänet mukaamme. Syy, miksi menettelin hänen
+kanssaan tällä tavalla, käskemällä vapauttaa hänet ja
+antamalla hänelle lahjoja, oli se, että sen kautta voittaisin
+näiden ihmisten kunnioituksen, niin että jos Teidän
+Korkeutenne joskus tulevat näille saarille, te ette
+kohtaa täällä epäystävällistä seuraa. Kaikki, mitä hänelle
+lahjoitin, ei lisäksi ollut monenkaan maravedin
+arvoista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jatkaessani purjehdusta kello oli tällä välin jo tullut
+kymmenen; etelälounaisella tuulella purjehdin suurimmalle
+kaikista saarista, ja kaikki intiaanit, jotka olin
+ottanut mukaan San Salvadorista, ilmaisivat minulle
+merkein, että täällä oli paljon kultaa ja että asukkaat
+käyttävät sitä renkaina käsissään, jaloissaan ja kaulassaan
+sekä kellukkeina nenässä ja korvissa. Tämä saari
+on hyvin tasainen ja vuoreton, ihan kuten San Salvador
+ja Santa Maria. Tällä rannalla ei ole kallioita, mutta
+rannan läheisyydessä veden alla on kaikkialla kareja,
+niin että maata lähestyessä täytyy pitää silmät hyvin
+auki eikä saa mennä liian likelle rantaa, vaikka meri
+onkin hyvin kirkas ja pohjan näkee selvästi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kahden kanuunankantomatkan päässä kaikista näistä
+saarista vesi on niin syvää, ettei pohjaa löydy. Kaikki
+nämä saaret ovat hyvin viheriöiviä, hedelmällisiä ja niiden
+ilmasto hyvin leutoa. Täällä voi olla vielä paljonkin sellaista,
+mistä en tiedä, koska en tahdo seisahtua, vaan
+käydä mahdollisimman monella saarella löytääkseni kultaa.
+Ja kun nämä miehet ovat merkeillä antaneet minun
+ymmärtää, että siellä käytetään kultaisia ranne- ja nilkkarenkaita&mdash;ja
+ihan varmaan se on kultaa, sillä näytin
+heille kappaleen sitä metallia&mdash;niin Vapahtajamme avulla
+en voi olla löytämättä sitä paikkaa, mistä sitä saadaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Ollessani näiden kahden saaren välillä, nimittäin
+Santa Marian ja sen suuren saaren, jonka aion nimittää
+Fernandinaksi, tapasimme kanootissa yksinäisen miehen
+matkalla Santa Mariasta Fernandinaan. Hänellä oli
+nyrkinkokoinen leipäpala, kalabassillinen vettä, kappale
+punaista multaa, joka ensin oli hienonnettu ja sitten jälleen
+puristettu lujaksi, sekä kuivattuja lehtiä, joita he
+varmaan pitävät hyvin arvokkaina, koska niitä oli tuotu
+minulle lahjaksi jo San Salvadorilla. Hänellä oli mukanaan
+myös pieni vasu, jossa oli joitakin lasihelmiä ja
+muutamia espanjalaisia rahoja, mistä huomasin hänen
+tulevan San Salvadorilta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän tuli laivani viereen, ja kun hän halusi, otin hänet
+alukseen ja annoin nostaa hänen kanoottinsakin laivaan
+ja käskin tallettaa kaikki tavarat, mitä hänellä oli. Annatin
+hänelle hiukan leipää ja hunajaa sekä vähän viiniä
+ja otin hänet mukaan Fernandinalle, missä luovutin
+hänelle takaisin kaiken hänen omaisuutensa, jotta saisimme
+hyvän maineen, niin että jos Jumala näkisi hyväksi,
+että Teidän Korkeutenne lähettäisi tänne ketä
+tahansa, ne, jotka tulevat tähän maahan, otetaan vastaan
+hyvin ja heille annetaan kaikkea, mitä täällä on.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina lokakuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puolenpäivän vaiheilla lähdimme purjehtimaan Santa
+Maria de la Concepcionin saaresta Fernandinan saareen,
+joka lännen puolelta näyttää hyvin suurelta. Kuljimme
+koko päivän ilman tuulta emmekä löytäneet heti sopivaa
+maihinnousupaikkaa, kun täällä pitää olla hyvin varovainen,
+ettei menetä ankkuriaan. Olimme senvuoksi
+koko yön piissä, kunnes päivä valkeni, jolloin tulimme
+eräälle asutukselle, missä menin maihin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Täällä tapasin sen intialaisen, jonka olin eilen kohdannut
+yksinään merellä ja päästänyt pois lahjojen kera.
+Hän oli kertonut meistä niin paljon hyvää, että laivoillemme
+tuli kaiken yötä kanootteja, joissa intialaiset toivat
+meille vettä ja kaikkea, mitä heillä oli. Lahjoitutin jokaiselle
+jotakin, kuten esimerkiksi nauhoja, joissa oli
+kymmenen tai kaksitoista lasihelmeä, pieniä messinkitiukuja,
+jotka Espanjassa maksavat maravedin kappale,
+sekä joitakin nauhanpätkiä, kaikki selvästikin esineitä,
+joille he antoivat suuren arvon. Annoin jakaa heille myös
+sokerisiirappia, joka heidän oli syötävä laivassa. Kello
+kolmelta lähetin maihin veneeni noutamaan vettä; alkuasukkaat
+osoittivat meikäläisille kernaasti, mistä he
+löytäisivät vettä, kantoivat itse täysinäiset nassakat
+veneeseen ja tekivät kaiken niin hyvin, että se oli meille
+mieleen. Tämä saari on hyvin iso, ja olen päättänyt kulkea
+sen läpi, koska, mikäli olen ymmärtänyt, joko tällä
+saarella tai läheisyydessä on kultakaivos.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tällä hetkellä, jolloin kirjoitan näitä rivejä, nousee
+etelätuuli, jonka kanssa voin purjehtia saaren ympäri
+niin kauan kunnes olen löytänyt Samoet-nimisen paikan,
+joka on se saari tai kaupunki, missä on kultaa, kuten
+intialaiset vakuuttivat minulle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Fernandinan asukkaat ovat samanlaisia kuin muidenkin
+saarten sekä kieleltään että tavoiltaan, vain sillä erotuksella,
+että he näyttävät olevan sävyisämpiä, valistuneempia
+ja sikäli ovelampia, minkä huomasin siitä,
+että he toivat laivaani puuvillaa ja muita pikku kapineita
+ja ovat taitavampia kauppamiehiä kuin muut.
+Tällä saarella näin myös puuvillasta kudottuja kankaita
+pitsipäähineiden tapaan valmistettuina; asukkaat ovat
+hyvin iloisia. Naisilla on esiliinana pieni palanen puuvillakangasta,
+joka tuskin peittää heidän luontonsa <i>(que
+escasamente les cobija su natura)</i>. Tämä saari on hyvin
+tasainen, vihreä ja hedelmällinen, ja uskon, että asukkaat
+täällä vuoden ympärinsä voivat kylvää tattaria <i>(panizo)</i>
+ja korjata satoa kuten paljosta muustakin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Olen nähnyt täällä paljon puita, jotka ovat ihan toisenlaisia
+kuin meillä; niissä on erilaisia oksia, vaikka ne
+kasvavat samassa rungossa. Lehtien muoto on keskenään
+niin erilainen, että se ihmetyttää. Niinpä jossakin
+oksassa lehdet ovat kuin ruo'on, toisessa kuin mastiksipuun,
+ja sillä tavalla yhdessä puussa voi olla viiden- tai
+kuudenlaisia lehtiä. Puut eivät ole millään lailla oksastettuja,
+niin että siten voisi selittää ympättyjen varpujen
+erilaisuuden; ne ovat metsissä, eivätkä asukkaat niitä
+hoida.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_15" href="#footnote_15">15</a>]
+            </span> En ole huomannut, että heillä olisi mitään uskontoa,
+ja luulen, että heidät olisi helppo kääntää kristityiksi,
+kun he ymmärtävät helposti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kalat ovat muodoltaan niin toisenlaisia kuin meillä,
+että se hämmästyttää. On joitakuita, jotka kukon tapaan
+heloittavat maailman koreimmin värein, muita tuhatkirjavia
+niin kaunisvärisiä, että niitä jokainen ihmeissään ja
+mielikseen katselee. Papukaijoja ja sisiliskoja lukuunottamatta
+en ole maalla nähnyt mitään eläimiä. Eräs
+pojista sanoi minulle nähneensä ison käärmeen. Minä en
+ole nähnyt lampaita, en vuohia enkä mitään muitakaan
+eläimiä. Olen tosin ollut täällä vain lyhyen ajan, ainoastaan
+puoli päivää, mutta jos täällä olisi karjaa, niin varmaan
+olisin niitä huomannut.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona lokakuun 17. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puolen päivän aikaan amiraali lähti tältä asutukselta
+purjehtimaan saaren ympäri. Hän halusi lähteä matkaamaan
+etelään päin, koska intialaisten kertoman mukaan
+heidän Samoetiksi nimittämänsä saaren, jossa on kultaa,
+pitäisi olla sielläpäin.»&mdash;
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Martin Alonzo Pinzon, karaveli <i>Pintan</i> kapteeni,
+jonka huostaan olin antanut kolme intialaista, huusi minulle,
+että miehet neuvoivat häntä purjehtimaan pohjois-luoteiseen
+suuntaan saaren ympäri. Kun tuuli kääntyi,
+lähdinkin siihen suuntaan. Kun olin tullut saaren kärjestä
+kahden penikulman päähän, huomasin sataman tai
+ehkä paremminkin kaksi, joissa olisi ollut tilaa sadalle
+alukselle. Ennen satamaan suuntautumista heitin ankkurin
+ja lähdin kaikilla veneillä tutkimaan niitä. Huomasimme,
+ettei siinä ollutkaan syvää, ja kun näin joen
+suun, käskin miehiäni ottamaan vettä; toiset ottivat mukaan
+tynnyrin, toiset lähtivät asein maihin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Maalla tapasin kahdeksan tai kymmenen intialaista,
+jotka näyttivät meille, missä heidän asutuksensa eli
+kylänsä oli. Täällä kävelin kaksi tuntia näiden puiden
+alla: ne ovat kauneinta mitä olen koskaan nähnyt. Niiden
+lehvistö on niin tuore ja täyteläinen kuin Andalusiassa
+toukokuussa, ja kaikki puut eroavat meikäläisistä niinkuin
+päivä yöstä; samoin myöskin hedelmät, kukkaset,
+kivet ja muutkin esineet.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Asukkaat muistuttavat aivan niitä, joita olen nähnyt
+muilla saarilla; he liikkuvat alastomina ja antavat kaiken,
+mitä heillä on, rihkamasta. Laivapoikamme vaihtoivat
+lasinpalasilla heiltä itselleen assegaita. Ne, jotka
+olivat käyneet hakemassa vettä, kertoivat minulle pistäytyneensä
+asunnoissa, jotka he olivat sisältäpäin havainneet
+hyvin lakaistuiksi ja erinomaisen siisteiksi.
+Heidän vuoteensa ja ne laitokset, joissa he nukkuivat,
+näyttivät olevan puuvillalankaverkkoa.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_16" href="#footnote_16">16</a>]
+            </span> Heidän talonsa
+ovat rakennetut teltan tapaan, niissä on hyvät ja korkeat
+savupiiput. Lukuisissa asutuksissa, jotka täällä näin,
+missään ei ollut enempää kuin kaksitoista tai viisitoista
+taloa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Panimme merkille, että naimisissa olevilla naisilla oli
+pienet esiliinat, tytöillä ei, lukuunottamatta muutamia,
+jotka saattoivat olla kahdeksantoista täyttäneitä. Täällä
+oli myös suurempia ja pienempiä koiria. Mieheni kohtasivat
+intialaisen, jonka nenässä oli castillanin<span class='sup'>
+            [<a name="ref_17" href="#footnote_17">17</a>]
+            </span> kokoinen
+jonkinlaisella kirjoituksella varustettu kultakappale. Nuhtelin
+heitä kovasti siitä, etteivät he olleet vaihtaneet
+sitä kultakappaletta ja antaneet intialaiselle mitä vain
+hän olisi siitä pyytänyt, jotta olisimme nähneet, minkälainen
+raha se oli. He vastasivat, etteivät he olleet uskaltaneet
+hänelle esittää vaihtokauppaa. Otettuani vettä
+menin laivaani ja jatkoin matkaa luoteiseen suuntaan.
+Kun kaikki intialaiset sanoivat, että Samoetin saari oli
+päinvastaisella taholla, käännyimme ja purjehdimme kaiken
+yötä väliin itään, väliin kaakkoon. Tarkoituksenani
+oli loitota maasta, kun oli hyvin pimeää.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Satoi virtoina puoliyöstä aamunkoittoon, ja vieläkin
+taivas on niin pilvessä, että näyttää kuin saisimme lisää
+sadetta. Olemme palanneet Fernandinan kaakkoiseen kärkeen,
+jossa aion lähestyä maata ja laskea ankkurin siihen
+asti kuin tulee päivä, jotta tunnen saaret ja voin
+valita tieni. Siitä saakka kuin tulin tänne Intiaan, on
+joka päivä satanut enemmän tai vähemmän. Uskokaa
+minua, Teidän Ylhäisyytenne, tämä maa on hedelmällisin,
+leudoin, tasaisin ja paras, mitä maan päällä voi olla.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina lokakuun 18. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jatkoimme purjehdusta Fernandinan saaren ympäri
+poikkeamatta maihin.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina lokakuun 19. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän koittaessa nostimme ankkurin. Emme olleet
+purjehtineet vielä kolmeakaan tuntia, kun näimme idässä
+saaren, jota kohti ohjasimme, ja kaikki kolme laivaamme
+ankkuroivat täällä aamupuolella pohjoiskärjen edustalle.
+San Salvadorin intialaiset, joita oli laivallani, sanoivat
+sitä Samoetiksi, ja minä annoin sille nimen Isabella.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_18" href="#footnote_18">18</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämän saaren rannat, niin pitkälle kuin voin nähdä,
+ovat kasvullisuuden peitossa. Siinä on joitakin kohoutumia,
+joita ei oikeastaan voi sanoa vuoriksi, mutta
+tasangosta erotessaan ne kuitenkin kaunistavat tienoota.
+Läntisen niemen kärjelle, johon nyt olen saapunut, annoin
+nimen Cabo Fermoso (kaunis niemeke), koska se on
+todella kaunis. En menekään ankkuriin muualle, sillä
+jo ollessani merellä sen kohdalla näin kuinka kaunis se
+oli ja kuinka viheriöivä, niinkuin kaikki, mitä näillä
+ihanilla saarilla osuu eteemme, niin etten osaa päättää,
+niihin ensinnä menisin maihin, eivätkä silmäni väsy
+näkemään näin kaunista lehvistöä, joka perin paljon
+poikkeaa meikäläisestä. Myöskin luulen täällä olevan
+paljon yrttejä ja puita, joilla Espanjassa olisi arvoa väripuina,
+lääkitykseen ja mausteeksi, mutta minä en niitä
+tunne, mitä suuresti pahoittelen. Tullessani tälle niemekkeelle
+henki meitä vastaan niin miellyttävä ja suloinen
+tuoksu, että ihanampaa ei missään maailmassa voi
+olla.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Huomenna menen maihin; asutus lienee syvemmällä
+sisämaassa, kuten intialaiseni sanovat, ja samoin kuningas,
+jolla pitäisi olla paljon kultaa. Menen niin kauas, kunnes
+kohtaan asukkaita; haluan myöskin tavata kuninkaan
+ja seurustella hänen kanssaan. Intialaiset ovat merkeillä
+minulle selittäneet, että hän hallitsee kaikkia näitä ympärillä
+olevia saaria, kulkee vaatteisiin pukeutuneena ja
+käyttää runsaasti kultaa. En kuitenkaan kiinnitä heidän
+kuvailemiseensa paljon huomiota, osaksi koska en ymmärrä
+heidän kieltänsä ja osaksi senvuoksi, että kun
+heidän maassansa on niin vähän kultaa, se vähä, mitä
+heidän kuninkaallansa mahdollisesti on, tuntuu heistä
+paljolta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Ehkä tämä niemeke onkin vain saari; tarkoituksenani
+ei ole perehtyä kaikkeen ihan perinpohjin, koska en saisi
+sitä tehdyksi viidessäkymmenessäkään vuodessa. Sitävastoin
+haluan löytää niin monta maata kuin suinkin
+ehdin ja olla jälleen huhtikuussa Teidän Korkeuksienne
+luona, jos Herra suo. Totena pysyy, että kun löydän
+sen seudun, missä on runsaasti kultaa ja mausteita,
+viivyn vain niin kauan, että saan niitä niin paljon kuin
+suinkin mahdollista; se on kaikki, mitä lähden etsimään.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina lokakuun 20. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vaikka intialaiset sanoivatkin, että tapaisin kuninkaan
+tällä saarella (Samoetolla), en voinut jatkaa matkaa
+matalikkojen takia.&mdash;
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina lokakuun 21. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kello kymmenen tulin saaren niemekkeelle ja laskin
+ankkurin. Syötyäni lähdin maihin. Rannalla en tavannut
+enempää asutusta kuin yhden ainoan talon, jossa ei
+ollut ketään. Luulen, että asukkaat olivat peloissaan
+paenneet, koska kaikki tavarat olivat paikallaan. Käskin
+jättää kaiken kajoamatta ja lähdin molempien kapteenien
+ja eräiden miesten kanssa katselemaan saarta.
+Kun jo muut näkemämme olivat hyvin viheriöiviä, kauniita
+ja hedelmällisiä, niin on tämä vielä enemmän.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Täältä löysin ihmeen isoja metsien ympäröimiä järviä;
+puut ja yrtit ovat vihreitä kuin Andalusiassa huhtikuussa,
+ja linnut lauloivat; tuntui ihan mahdottomalta,
+että ihminen tahtoisi täältä matkustaa pois. Papukaijaparvet
+pimentävät auringon, ja kaikki linnut ovat
+niin toisenlaisia kuin meillä, että se on ihme, ja tuhannenlaiset
+puut, joilla kullakin on omalaatuisensa hedelmät,
+niin että olen ihan pahoillani, kun en tunne niitä kaikkia,
+sillä olen varma siitä, että ne ovat sangen arvokkaita.
+Otan mukaani näytteitä kaikista, yksinpä yrteistäkin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kävellessäni erään järven rannalla näin käärmeen.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_19" href="#footnote_19">19</a>]
+            </span>
+Surmasimme sen, ja tuon nahan mukanani Teidän Korkeuksillenne.
+Se juoksi järveen, me perässä, koska vesi
+ei ollut syvää, ja tapoimme sen keihäillämme. Se on
+seitsemän vaaksan mittainen; luulen, että tässä järvessä
+on vielä paljon samanlaisia. Täällä näin myöskin paljon
+aaloeta, ja tuotan huomenna laivaan kymmenen sentneriä
+sitä, koska minulle sanottiin sen olevan hyvin arvokasta.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_20" href="#footnote_20">20</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Etsiessämme hyvää juomavettä tulimme asutukselle
+puolen penikulman päässä maihinnousukohdastamme.
+Tuskin asukkaat saivat meidät nähdä, kun he jo juoksivat
+tiehensä, lähtivät taloistaan ja kätkivät tavaransa metsään.
+En sallinut kenenkään ottaa mitään, vaikka se
+olisi ollut vain nuppineulan arvoista. Sitten muutamia
+asukkaita palasi; muuan läheni rohkeasti, minä annoin
+hänelle joitakin kulkusia ja lasihelmiä, mistä hän ihastui
+suuresti. Ja kun ystävällisyys lisääntyi sitä mukaa mitä
+enemmän häneltä pyydettiin, pyysin häntä noutamaan
+vettä. Heti päästyäni laivalle intialaiset tulivat täysinäisine
+kalabasseineen rannalle ja luovuttivat ne meille
+erinomaisen hyvillään. Heille annettiin helminauhoja, ja
+he lupasivat tulla seuraavana päivänä uudestaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Halusin täyttää kaikki tynnyrit vedellä ja lähteä
+täältä niin pian kuin ilmat sallisivat, purjehtimaan saaren
+ympäri, kunnes saisin puhutella kuningasta ja katsoa,
+voisinko saada häneltä kultaa, jota hänellä oli. Sitten
+ajattelen lähteä purjehtimaan toiselle isolle saarelle,
+jota minun intialaisteni puheitten nojalla täytyy pitää
+Cipangona; he itse sanovat sitä nimellä Colba (Kuuba).
+Siellä kuuluu olevan paljon ja isoja aluksia ja laivoja,
+ja jossakin sen lähistöllä on toinen iso saari nimeltä
+Bohio.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Ohitse kulkiessani käyn myöskin välillä olevilla saarilla,
+ja jos löydän hyvän varaston kultaa ja mausteita,
+ratkaisen sitten edelleen. Joka tapauksessa olen päättänyt
+käydä mannermaalla ja Guisayn<span class='sup'>
+            [<a name="ref_21" href="#footnote_21">21</a>]
+            </span> kaupungissa ja
+antaa Teidän Korkeutenne kirjeen suurkaanille, pyytää
+häneltä vastausta ja lähteä sen kera paluumatkalle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina lokakuun 22. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jäin tänne koko yöksi ja päiväksi odottamaan, että
+kuningas tai muut tämän saaren arvohenkilöt toisivat
+minulle kultaa tai muita arvoesineitä. Useita intialaisia
+tuli luoksemme, aivan muiden saarten asukkaiden kaltaisia,
+yhtä alastomia, yhtä maalattuja, jotkut valkeiksi,
+jotkut punaisiksi, jotkut mustahkoiksi ja monella muulla
+tavalla. He toivat assegaita ja puuvillakeriä ja vaihtoivat
+niitä lasinpaloihin ja rikkinäisistä kupeista jääneihin
+posliininsiruihin. Joillakuilla oli nenässään kultapala,
+jonka he mielellään luovuttivat saadessaan rihkamaa;
+mutta se on kuitenkin niin vähäistä, ettei se merkitse
+mitään. Vähäisinkin, mitä annan heille, panee heidät
+ihmettelemään; he luulevat meidän olevan taivaasta
+tulleita.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina lokakuun 23. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Aion tänään lähteä purjehtimaan Kuuban saarelle,
+joka varmastikin on Cipango. En viivyttele täällä purjehtimassa
+tämän saaren ympäri enkä aio, kuten ensin
+ajattelin, etsiä asutusta enkä tavata kuningasta tai
+valtiaita tai tuhlata täällä enää aikaani, koska näen,
+ettei täällä ole kultakaivoksia.&mdash;Kasveista ja kukista
+emme tunne ainoatakaan paitsi aaloeta, jota olen täällä
+paljon ottanut laivaani Teidän Korkeuksianne varten.&mdash;Eilen
+satoi paljon. Yöt ovat niin lämpimiä kuin Espanjassa
+toukokuussa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona lokakuun 24. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänä yönä puolenyön aikaan annoin nostaa ankkurit
+lähteäkseni Kuuban saarelle, jossa intialaisteni kertoman
+mukaan harjoitetaan laajaa kauppaa ja jossa on paljon
+kultaa, mausteita, laivoja ja merenkulkijoita. Heidän
+tekemistään merkeistä käsitän, sillä en ymmärrä heidän
+kieltänsä, että se on Cipangon saari, josta kerrotaan ihmeasioita,
+ja niillä pallo- ja maailmankartoilla, joita olen
+nähnyt, se sijaitsee näillä tienoin.&mdash;Iltapäivään saakka
+meillä oli vähän tuulta; nyt nousi hyvin mieluisa <i>(muy
+amoroso)</i> ja pullisti laivani kaikki purjeet: isonpurjeen,
+molemmat reivipurjeet <i>(bonetas)</i>, raimipurjeen <i>(trinquete),</i>
+halkaisijan <i>(cebadera)</i>, helmiäispurjeen <i>(mezana)</i>
+ja mesaanin <i>(vela de gavia)</i>. Sillä tavalla purjehdin
+länsilounaiseen suuntaan aina yöhön saakka, jolloin
+olin Fernandina-saaren Cabo Verden kohdalla. Kun
+tuuli kiihtyi enkä tiennyt, kuinka kaukana Kuuban
+saaresta vielä oltiin, ja maihinnousu täällä on vaarallista,
+annoin koota kaikki purjeet paitsi raimin. Aika ajoin
+tuuli puhalteli navakasti ja ajoi minua pitkät matkat
+en tiedä mihin. Tuli ihan pimeätä ja satoi. Annoin koota
+raimipurjeenkin, emmekä tämän yön aikana edenneet
+enempää kuin kaksi meripenikulmaa.&mdash;
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolmen päivän ajan (lokakuun 25., 26. ja 27. päivät)
+amiraali liikuskeli Fernandinan ja Kuuban välillä, vasta
+lokakuun 28. päivänä hän tuli viimeksimainitun saaren
+itärannikon läheisyyteen, missä hän käytti satamanaan
+erään suuren joen suuta. Hän matkasi veneellä virtaa
+ylös tunkeutuakseen syvemmälle maahan, jonka rikkaus
+ja kauneus häntä hyvin ihastuttivat, kuten näemme hänen
+päiväkirjastaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lokakuun 28. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Pitkin joen rantoja oli komeita puita, aivan erilaisia
+kuin meikäläiset, täynnä kukkia ja hedelmiä; niiden oksilla
+lauloivat pikkulinnut ja varpuset varsin hauskasti.
+Palmuja täällä on paljon, aivan toisenlaisia kuin Espanjassa
+ja Guineassa, ja asukkaat käyttävät niiden lehtiä
+talojensa katteeksi.» Amiraali astui maihin ja löysi kaksi
+majaa, ilmeisesti kalastajain asuntoja. Hänen lähestyessään
+asukkaat pakenivat. Toisesta majasta hän löysi
+koiran, joka ei haukkunut, kuten eivät tehneet muutkaan
+tässä maassa. Molemmissa majoissa oli palmunkuiduista
+kudottuja verkkoja, isompia ja pienempiä luisia ongenkoukkuja,
+muita kalastusesineitä ja eri paikoissa nuotioita.
+Hän käski kaiken antaa olla koskematta ja palasi
+veneeseensä jatkaakseen matkaa jokea ylöspäin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämä saari tuntui hänestä kauniimmalta kuin kaikki
+mitä hän tähän saakka oli nähnyt, ja hänen kuultiin
+sanovan: »Hän ei pystyisi voittamaan kiusausta tulla
+tänne takaisin.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Intialaiset ilmaisivat, että he tarvitsivat kaksikymmentä
+päivää soutaakseen kanooteilla tämän saaren ympäri;
+he vakuuttivat myöskin, että täällä oli kultakaivoksia
+ja helmiä. Amiraali löysi simpukoita, joita hän piti
+helmisimpukkoina. Hän oli sitä mieltä, että suurkaanin
+alukset tulivat tänne helmenkalastukseen ja että mannermaa
+oli vain kymmenen päivämatkan päässä. Tälle
+joelle ja tälle satamalle hän antoi nimen San Salvador,
+valtasi saaren ja antoi sille nimen Juana, infantti don
+Juanin mukaan.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_22" href="#footnote_22">22</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina lokakuun 29. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali nosti ankkurin ja purjehti länteen päin päästäkseen
+siihen kaupunkiin, missä intialaisten puheiden
+mukaan kuningas asui.&mdash;Erään isohkon joen suussa,
+jolle hän antoi nimen Rio des Mares (nykyään satama
+Las Nuevitas del Principe), hän lähetti kaksi venettä
+rannassa olevalle asutukselle ja antoi mukaan yhden intialaisen,
+koska näitä jo saattoi vähän ymmärtää ja koska
+he ilmaisivat olevansa iloisia saadessaan elää kristittyjen
+seurassa. Tullessamme miehet, naiset ja lapset pakenivat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali astui itse maihin ja huomasi, että asumukset
+oli rakennettu paremmin kuin muilla saarilla. Talot
+ovat paviljonkimaisia, hyvin isoja ja muistuttavat leiritelttoja,
+mutta suoria katusuuntia ei ole. Päinvastoin ne
+ovat hajallaan siellä täällä, mutta sisältä ne ovat hyvin
+puhtaita ja hyvin kalustettuja. Niissä on kattona palmunlehtiä.
+Sisältä löysimme paljon nais-kuvapatsaita
+ja naamiomaisia päitä, oikein hyvin tehtyjä. En tiedä,
+käytettiinkö sellaisia vain koristuksina vaiko jumalanpalvelukseen.
+Amiraali luuli erään löytämänsä kallon
+tuntevansa lehmänpääksi ja päätteli siitä, että sisämaassa
+olisi nautakarjoja.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_23" href="#footnote_23">23</a>]
+            </span> Lintujen laulua ja sirkkojen siritystä
+kuultiin koko yön, mitä kaikki ihmettelivät. Ilma
+oli leuto ja tuoksuva, vuoret täällä lievensivät kuumuutta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina lokakuun 30. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti Mares-joelta ja saapui niemekkeelle,
+jonka hän nimitti Palmuniemeksi (Cabo de Palmas).
+<i>Pintalla</i> olevat intialaiset sanoivat, että tämän niemen
+takana oli virta, josta oli vielä neljän päivän matka
+Kuuban kaupunkiin. <i>Pintan</i> kapteeni Alonzo Pinzon
+uskoi intialaisten puheista päässeensä käsitykseen, etteivät
+he olleetkaan saarella, vaan laajahkolla manterella,
+joka kävi sotaa suurkaanin kanssa. Amiraali uskoi tähän
+luuloon, päätti etsiä sen joen ja lähettää kuninkaalle lahjoja
+ja Espanjan hallitsijan kirjeen. Sanansaattajaksi
+valittiin eräs laivuri, joka oli ollut samanlaisessa tehtävässä
+Guineassa, ja hänelle annettiin mukaan joitakin
+intialaisia. Täällä oltiin 21. asteella pohjoista leveyttä.
+Amiraali toisti, että hän ponnistaisi kaikkensa päästäkseen
+suurkaanin luokse, joka asui tässä maassa Cathayn
+kaupungissa<span class='sup'>
+            [<a name="ref_24" href="#footnote_24">24</a>]
+            </span> ja oli hyvin mahtava kuten hänelle oli
+vielä vakuutettu ennen lähtöään Espanjasta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona lokakuun 31. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisa tuuli pakotti
+palaamaan Rio de Maresiin.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina marraskuun 1. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähetti veneen maihin; kun asukkaat pakenivat,
+päästi hän maalle erään intialaisistaan, joka huuteli
+pakeneville, ettei näiden tarvitsisi pelätä mitään;
+vieraat olivat hyviä miehiä, eivät tehneet kenellekään
+mitään pahaa, eivät olleet suurkaanin alamaisia ja antoivat
+lahjoja kaikkialla. Saarelaiset ottivat intialaisen vastaan,
+kyselivät häneltä tarkoin ja saivatkin sen verran
+luottamusta, että pian he tulivat laivoille seitsemällätoista
+kanootilla vaihtamaan puuvillaa ja muuta pientä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali kielsi ostamasta heiltä mitään, jotta he huomaisivat,
+ettei hän halunnut mitään muuta kuin kultaa,
+joka heidän kielellään oli <i>nukai</i>. Kaiken päivää kulki
+laivoilla paljon intialaisia; amiraali ei nähnyt yhtään kultaa,
+mutta yhden nenässä oli pala muokattua hopeaa.
+Asukkaat antoivat merkeillä tietoja, että kolmen päivän
+päästä tulisi sisämaasta laivoilla useita kauppiaita ostamasta
+kristityiltä kaikenlaista. Heidän välityksellään
+hän saisi viestin kuninkaalta, joka asui vain neljän päivänmatkan
+päässä. »Nämä intialaiset»&mdash;sanotaan amiraalin
+päiväkirjassa&mdash;»ovat tavoiltaan ja käytökseltään
+samanlaisia kuin muutkin; jumalanpalvelusta ja rukousta
+en ole kenelläkään huomannut. He sanovat <i>Salve</i> ja
+<i>Ave Maria</i> taivasta kohti kohotetuin käsin, kuten heille
+on opetettu, ja tekevät myös ristinmerkin. Kaikki nämä
+intialaiset puhuvat samaa kieltä ja ovat keskenään ystäviä.
+Kaikkien näiden saarten asukkaat ovat sodassa
+suurkaania vastaan, jota he nimittävät Cavilaksi ja hänen
+maatansa Bafaniksi. On varmaa, että olen täällä mannermaalla
+enkä kauempana kuin sadan leguan päässä Zaiton
+ja Quinsayn kaupungeista.»<span class='sup'>
+            [<a name="ref_25" href="#footnote_25">25</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina marraskuun 2. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali päätti tänään päästää kaksi espanjalaista
+maihin; toinen heistä oli Rodrigo de Jerez, toinen Luis
+de Torres, juutalainen, joka osasi hepreaa, kaldeaa ja
+arabiaakin. Hän antoi kahden intialaisen mennä heidän
+mukaansa, antoi heille lasihelmiä vaihdettaviksi elintarvikkeisiin
+sekä maustenäytteitä, joiden kaltaisia heidän
+olisi tiedusteltava, ja määräsi heidän matkansa pisimmäksi
+ajaksi kuusi päivää. Heidän oli etsittävä tämän
+maan kuningas ja jätettävä hänelle Kastilian kuninkaan
+ja kuningattaren kirje ja lahjat, tutustuttava hänen valtakuntansa
+laajuuteen ja valtansa suuruuteen, solmittava
+ystävyys hänen kanssansa ja palveltava häntä kaikin
+tavoin, mitä hän heiltä vaatisi.&mdash;
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali laski, että tämän saaren etäisyys Ferron
+saaresta oli 1142 meripenikulmaa (todellisuudessa se oli
+1105 mpk.) ja vakuutti vielä kerran, että olimme täällä
+mannermaalla emmekä saarella.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina marraskuun 3. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali nousi eräälle ylänteelle tarkastellakseen
+maata; mutta tiheät metsät eivät suoneet minkäänlaista
+näköalaa. Hän ihaili kaunista vihreyttä ja lintujen
+laulua.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina marraskuun 4. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Saatuaan tiedon, että läheisyydessä oli kanelipuumetsiä,
+amiraali lähti sinne, mutta niitä ei ollut. Hän näytti
+intialaisille kanelia ja pippuria, ja nämä selittivät merkein,
+että sellaisia kasvoi paljon lounaassa päin. Hän
+näytti heille myöskin kultaa ja helmiä, ja useimmat
+ukot vakuuttivat, että löytäisin niitä paljon Bohiosta,
+jossa asukkaat pitivät niitä kaulassa, käsivarsissa, jaloissa
+ja korvissa. Siellä oli yksisilmäisiä ihmisiä ja koirankuonolaisia,
+ihmissyöjiä, jotka leikkasivat vangeilta
+pään ja sukuosat ja joivat heidän verensä.&mdash;Amiraali
+päätti palata laivalle odottamaan niiden kahden miehen
+palaamista. »Tämä maa», kirjoittaa amiraali, »on erinomaisen
+viljavaa, täällä kasvaa mamesia,<span class='sup'>
+            [<a name="ref_26" href="#footnote_26">26</a>]
+            </span> eräänlaisia
+juurikkaita, jotka maistuvat melkein kastanjalta ja
+joita asukkaat viljelevät erittäin huolellisesti. Täällä
+on myöskin monenlaisia papuja ja puuvillaa, jota ei
+kylvetä, vaan kasvaa metsissä isoissa puissa ja melkein
+ympäri vuoden, sillä olen nähnyt samassa puussa avonaisia
+koteloita, toisia, jotka olivat aukeamaisillaan,
+ja kukkiakin.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina marraskuun 5. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+<i>Niñan</i> ylipursimies pyysi amiraalilta palkkiota mastiksihartsin
+löytämisestä, mutta oli hukannut siitä näytteet.
+Amiraali antoi Rodrigo Sanchezin ja ylipursimiehen
+tehtäväksi etsiä mastiksipuut. He toivat vähän sitä
+hartsia, ja amiraali pani sen talteen antaakseen sen kuninkaalle
+ja kuningattarelle. Hän otti mukaan myöskin
+sen puun oksia ja sanoi, että se oli todellakin mastiksia,
+mutta sen pihka on kerättävä oikeana vuodenaikana,
+silloin täältä voisi saada tuhat sentneriä vuodessa.&mdash;Eräs
+intialainen sanoi, että se pihka on hyvää vatsankipuihin.
+Amiraali oli sitä mieltä, että Rio de Maresin
+satama sijaitsi otollisesti, jotta siihen voisi rakentaa linnoituksen,
+ja lisäsi: »Säätäköön Herra, jonka kädessä ovat
+kaikki voitot, kaikesta niinkuin hyväksi näkee.»&mdash;
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina marraskuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilisenä yönä molemmat sisämaahan lähetetyt miehet
+palasivat. Kuljettuaan kaksitoista penikulmaa he olivat
+kohdanneet asutuksen, jossa oli viisikymmentä taloa ja
+ehkä tuhatkunta asukasta, kun kussakin talossa asui
+useita yhdessä. Asukkaat ottivat heikäläisen tavan mukaan
+heidät vastaan suurin juhlallisuuksin, miehiä ja
+naisia tuli heitä katsomaan, ja heidät vietiin parhaisiin
+asuntoihin. Intialaiset suutelivat heidän käsiään ja
+jalkojaan, ihmettelivät rajattomasti ja luulivat heidän
+olevan taivaasta tulleita. Sitten miehet nostivat heidät
+olkapäilleen, kantoivat heidät arvokkaimpaan taloon ja
+asettivat istuimelle, kun kaikki muut istuivat maassa.
+Myöhemmin miehet menivät ulos, naiset tulivat sisään,
+suutelivat myöskin heidän käsiään ja jalkojaan ja tunnustelivat
+heitä, olivatko he samoinkuin he itsekin lihaa ja
+luuta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kanelista ja pippurista, joista heillä oli mallit mukanaan,
+he eivät saaneet heiltä mitään täsmällisiä tietoja.
+Pois lähtiessä kaikki tahtoivat tulla mukaan katsomaan,
+kuinka he palaisivat taivaaseen. Muuan päällikkö <i>(principal
+del pueblo)</i> tuli heidän kanssansa, mukanaan poikansa
+ja palvelijansa. Amiraali seurusteli heidän kanssansa,
+ja hänen teki mielensä tuoda päällikkö poikineen kuninkaalle
+ja kuningattarelle; mutta mies oivalsi ajoissa
+lähteä pois, ja amiraali antoi hänen mennä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaksi espanjalaista kohtasi monia kotiinpalaavia
+intialaisia, sekä miehiä että naisia. Miehillä oli kädessään
+palavia hiiliä ja joitakin yrttejä vetääkseen niistä sisäänsä
+haikua <i>(para tomar sus sahumerios)</i>. Juuri noita
+kuivattuja lehtiä oli kääritty samanlaiseen kuivaan
+lehteen, ja siten oli saatu sellainen paperitötterön näköinen,
+jonkalaisia lapsille tavallisesti annetaan helluntaiksi.
+He sytyttävät sen toisen pään ja imevät toisesta
+päästä ja vetävät savun henkeensä. Sillä tavoin
+he huumaavat itsensä, tulevat samalla kertaa vähän humalaan
+eivätkä tunne väsymystä. Niille lieriöille he ovat
+antaneet nimen <i>tabacos</i>.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Espanjalaiset olivat eräästä talosta löytäneet puuvillavaraston,
+jossa oli yli kymmenentuhatta naulaa puuvillaa.
+Vähäisestä maksusta asukkaat antoivat niin paljon kuin
+tahdottiin; pienestä nauhanpalasta kokonaisen korillisen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Tämä on», kirjoittaa amiraali, »kansa, joka ei tunne
+vihaa, ei sodanhalua, miehet ja naiset kulkevat tälläkin
+saarella alastomina kuten Jumala on heidät luonut; vain
+naisilla on pieni esiliina, he ovat kasvoiltaan kauniita,
+eikä heidän ihonvärinsä ole kovin musta, vaan melkein
+kuin Kanarian saarten asukkaiden. Olen vakuuttunut
+siitä, Teidän Korkeutenne, että kunhan vain hurskaat
+ja uskovaiset miehet ensin oppivat heidän kielensä,
+kaikki kääntyvät kristinuskoon. Ja niin toivon Herraltamme,
+että Teidän Korkeutenne innokkaasti pitävät
+huolta näiden suurten kansojen johdattamisesta kirkkoon
+ja uskoon, samoin kuin olette kukistaneet ne, jotka eivät
+tahtoneet tunnustaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.
+Vallitkoon, sitten kun Teidän Korkeuksienne päivät
+päättyvät, sillä kaikkihan me olemme kuolevaisia, syvä
+rauhallisuus kaikissa kuningaskunnissanne, kun ne on
+saatu puhdistetuiksi kerettiläisyydestä ja uskottomuudesta,
+ja suokoon ikuinen Isä teille suopean vastaanoton,
+jonka lisäksi rukoilen, että Hän teille soisi pitkän iän,
+kuningaskuntienne ja valtioittenne runsaan laajentumisen
+sekä lisäksi antaisi myös halua ja intoa levittää pyhää
+kristillistä uskoa, kuten tähänkin asti olette tehneet.
+Amen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään olen jälleen laskenut laivani vesille sitten kun
+olin tilkityttänyt sen, ja torstaina, jos Jumala tahtoo,
+aion purjehtia lounaaseen päin, etsimään kultaa ja mausteita
+ja löytämään maita.»&mdash;
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisten tuulten takia lähtö lykkääntyi
+12:nteen päivään.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina marraskuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali jätti tänään sataman ja Rio de Maresin
+lähteäkseen saarelle, jolle intialaiset ovat antaneet nimen
+Babeque. Siellä&mdash;heidän kertomansa mukaan&mdash;asukkaat
+öisin soihtujen valossa etsivät rannalta kultaa ja
+vasaroitsevat sen tangoiksi. Edellispäivänä amiraali oli
+jälleen ottanut laivaansa joitakin alkuasukkaita aikoen
+viedä heidät Espanjaan käyttääkseen heitä sitten myöhemmin
+tulkkeina.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Kun nämä ihmiset, niinkuin näen ja tiedän, eivät
+tunne mitään jumalanpalvontaa eivätkä ole myöskään
+epäjumalanpalvelijoita, vaan hyvin lauhkeita, hyvin rehellisiä,
+eivät tapa toisiaan eivätkä riistä toisiltaan vapautta,
+eivät käytä aseita ja ovat niin pelokkaita, että
+sadat pakenevat yhtä ainoata meikäläistä jopa silloinkin
+kun leikimme heidän kanssaan; kun he lisäksi ovat
+hyvin herkkäuskoisia, uskovat taivaalliseen Jumalaan ja
+että me olemme tulleet alas taivaasta, oppivat helposti
+ne rukoukset, mitä heille opetamme, ja tekevät ristinmerkinkin
+perässämme, niin päättänevät Teidän Korkeutenne
+tehdä heistä kristittyjä, ja uskon, että kun vain
+ryhdytään toimeen, voitaisiin lyhyessä ajassa kääntää
+monia kansoja pyhään uskoomme ja Teidän Korkeutenne
+saisivat hankituksi suuria valtakuntia ja rikkauksia,
+samoin kaikki espanjalaiset alamaisennekin, sillä epäilemätöntä
+on, että näissä maissa on mitä suurimmat
+määrät kultaa, eikä ole perätöntä, mitä seurassani olevat
+intialaiset sanovat: näillä saarilla on seutuja, joissa kaivetaan
+kultaa, mitä asukkaat kantavat kaulassaan, korvissaan,
+ranteissaan ja nilkoissaan ja muovaavat raskaiksi
+soljiksi. Sitäpaitsi on vielä jalokiviä ja kalliita
+helmiä ja paljon mausteita. Rio de Maresissa on paljon
+mastiksia ja voitaisiin helposti kasvattaa enemmänkin,
+koska nämä puut istutettaessa juurtuvat pian; niillä on
+samanlaiset lehdet ja hedelmät kuin mastiksipuulla,
+mutta ne ovat vain suurempia kuin ne, joista Plinius
+puhuu ja joita näin Kioksella. Annoin tehdä uurtoja
+useihin puihin nähdäkseni, tihkuisiko niistä hartsia.
+Mutta kun täällä ollessani yhtä mittaa on satanut, sain
+kokoon vain vähän, ja tuon sen Teidän Korkeuksillenne.
+Todennäköisesti ei ole ollut oikea aika viiltää puita, mikä
+on tehtävä, sikäli kuin tiedän, silloin kun talvi on lopussa
+ja ne alkavat kasvaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Näistä maista saadaan myös paljon puuvillaa ja
+voidaan se, kuten uskon, täällä myöskin hyvin edullisesti
+myydä; ainakin suurkaanin pääkaupungeissa, jotka epäilemättä
+löydämme, samoinkuin muiden suurten hallitsijain
+kaupungeissa, jotka pitävät onnenaan saada palvella
+Teidän Korkeuksianne. Näihin maihin voisi tuoda
+vaihdettaviksi tavaroita Espanjasta ja itämailta (sillä
+nämä maat ovat meistä lännessäpäin). Täällä on myös
+paljon aaloeta, mutta siitä ei ole mitään voittoa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen tuli laivalleni kanootti, jossa oli kuusi nuorta
+intialaista; heistä pidin laivallani viisi, jotka tuon mukanani.
+Lähetin miehiä erääseen länsirannalla olevaan
+asuntoon, josta tuotiin seitsemän naista, isoja ja pieniä,
+sekä kolme lasta. Teen tämän toivoen, että intialaiseni
+viihtyvät Espanjassa paremmin, kun heillä on mukanaan
+oman maansa naisia, kuin jos heillä ei olisi mitään. Sillä
+usein on sattunut, että miehet, joita on tuotu Guineasta
+Portugaliin oppimaan portugalia, kun heistä odotettiin
+hyötyä hyvän kohtelun ja runsaiden lahjojen vastineeksi,
+karkasivat heti tuntiessaan koskettavansa kotoisen maansa
+kamaraa, eikä heitä sen koommin nähty. Nämä intialaiset
+eivät menettele siten; sillä kun heillä on vaimot
+mukanaan, he tekevät kaiken, mitä heidän tehtäväksensä
+annetaan. Nämä naiset samalla opettavat meidän
+naisillemme heidän kielensä; se on kaikilla näillä saarilla
+sama, jota jokainen ymmärtää liikkuessaan kanooteillaan
+kaikilla saarilla.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_27" href="#footnote_27">27</a>]
+            </span> Täällä ei ole kuin Guineassa,
+missä on satoja kieliä eikä toinen ymmärrä toista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänä yönä tuli erään intialaisnaisen mies, joka samalla
+on näiden kolmen lapsen isä, laivalle ja pyysi minua sallimaan,
+että hän seuraisi mukana. Suostuin siihen, ja
+nyt kaikki ovat tyytyväisiä; mies on noin viidenviidettä
+vuoden ikäinen.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina marraskuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali purjehti pitkin Kuuban rannikkoa.&mdash;Kun
+hänellä oli halu mennä niille saarille, joita intialaiset sanovat
+Babequeksi ja jotka ovat täältä itäänpäin ja missä
+pitäisi olla paljon kultaa, purjehdittiin siihen suuntaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona marraskuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Intialaiset olivat sanoneet amiraalille, että heidän
+saareltaan (Kuubalta) Babequen saarille oli kolmen päivän
+matka. Se on laskettava heidän kanoottiensa päivän
+matkoiksi: he soutavat päivässä seitsemän meripenikulmaa.
+Tänäänkin amiraali pysytteli Kuuban rannikon
+likellä, mutta purjehti kuitenkin kuusikymmentäneljä meripenikulmaa
+luoteista rantaa pitkin, jolloin hän tuli
+avaraan satamaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Täältä», kertoo Kolumbus, »näin niin paljon saaria,
+etten pystynyt niitä laskemaan; niillä oli melkoisesti
+kukkuloita, ja ne olivat palmulehtojen peitossa. Olin
+hyvin ihmeissäni nähdessäni niin paljon kauniita saaria,
+ja voin vakuuttaa Teidän Korkeuksillenne, että ne vuoret,
+joita toissapäivästä lähtien olen nähnyt, ovat korkeimpia
+ja kauneimpia, mitä maailmassa on, ja lisäksi
+niin kirkkaan taivaan alla, missä niiden huippuja ei
+peitä sumu eikä lumi. Näiden vuorten juurella meri on
+hyvin syvää, ja luulen, että nämä ovat ne lukemattomat
+saaret, jotka maailman kartassa on merkitty itämaiden
+loppuun. Noilla saarilla, niin luulen, on suuria rikkauksia,
+jalokiviä ja mausteita. Pyydän Teidän Korkeuksiltanne
+anteeksi näin ylistellessäni näitä saaria, mutta en vielä
+ole sanonut sadatta osaakaan siitä kuin on. Eräät vuoret
+kohoavat taivaaseen asti ja päättyvät timanttimaiseen
+kärkeen; toiset ovat määrätyllä korkeudella muodostuneet
+pöytämäisiksi. Meri on joka taholla hyvin syvää ja
+karitonta.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina marraskuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Näiden eri saarien rantoja tutkittiin, ja kaikkialla tavattiin
+mitä parhain ankkuripohja.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina marraskuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mennessään tänään veneellä maihin amiraali huomasi
+rannalla kaksi isoa veistettyä tukkia, toinen toista pitempi
+ja niin oikein ristin muotoon saumattuina, ettei kukaan
+puuseppä pystyisi säällisempää liitosta tekemään. Kun
+amiraali oli suorittanut hartaudenharjoituksensa sen
+ääressä, hän käski valmistaa samanlaisista puista vielä
+isomman ristin. Hän löysi tältä rannalta ruo'on, jota ei
+nähnyt täällä kasvavan, minkä takia hän päätteli sen
+tulleen tänne virran tuomana.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Palatessaan laivalle hän tapasi intialaiset pyydystämässä
+isoja merisimpukoita, joita täällä on paljon; hän
+antoi heidän sukeltaa mereen etsimään helmisimpukoita.
+He löysivätkin todella semmoisia simpukoita mutta helmettömiä,
+kaiketi siksi, että se aika, jona helmet asettuvat,
+osuu touko- ja kesäkuulle. Merimiehet tappoivat
+maalla eläimen, jota he arvelivat mäyräksi. Verkolla he
+pyydystivät vedestä kalan, joka oli muodoltaan kuin sika
+ja aivan kovan kuoren ympäröimä, vain pyrstö ja silmät
+olivat pehmeät. Amiraali suolautti kalan tuodakseen sen
+mukanaan Espanjaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina marraskuun 17. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali astui veneeseen ja kävi useilla pienemmillä
+saarilla. Hän kulki ylöspäin erästä jokea, jossa oli hyvin
+puhdasta ja viileää suolatonta vettä. Sen varrella oli
+kaunis niitty, ja rantaa reunustivat ennen näkemättömän
+korkeat palmut. Amiraali löysi isoja intialaisia
+pähkinöitä, suuria rottia ja tavattoman kookkaita rapuja.
+Hän näki paljon lintuja ja tunsi myskin hajua. Niistä
+kuudesta nuorukaisesta, jotka otettiin mukaan Rio de
+Maresista, kahden onnistui karata <i>Niñalta</i>.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina marraskuun 18. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali antoi tänään pystyttää sen ison ristin, jonka
+hän oli valmistuttanut, avoimelle kummulle erään sataman
+suulle; satamalle hän antoi nimen Puerto del Principe.
+Koska tänään oli sunnuntai, hän ei jatkanut matkaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina marraskuun 19. ja tiistaina marraskuun 20. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Laivasto nosti purjeet lähteäkseen Babequen saarille.
+Vastatuuleet pakottivat laivat palaamaan Prinssinsatamaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona marraskuun 21. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+&mdash;Tämän seudun suuresta kuumuudesta amiraali
+päätteli, että täällä täytyy olla paljon kultaa.&mdash;Martin
+Alonzo Pinzon, karaveli <i>Pintan</i> kapteeni, erosi tänään
+molemmista muista laivoista tottelemattomana ja vasten
+amiraalin tahtoa. Hän teki sen ahneudesta, kun
+muuan intialainen oli luvannut näyttää hänelle paljon
+kultaa. Hän lähti purjehtimaan toisia odottamatta, vaikka
+myrsky ei ollut siihen pakottamassa, vaan koska häntä
+itseään halutti. Amiraali sanoi tällöin: »Se mies on tehnyt
+ja sanonut minulle paljon muutakin.»
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina marraskuun 22. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Martin Alonzo Pinzon purjehti itään päin päästäkseen
+Babequen saarille, jossa pitäisi olla kultaa. Hän purjehti
+amiraalin näkyvissä, ollen neljän penikulman päässä.
+Amiraali antoi lyhtyjen palaa kaiken yötä, kun hänestä
+tuntui, että Pinzon olisi voinut purjehtia hänen päälleen,
+mikä olisi voinut tapahtua sangen helposti, kun yö oli
+hyvin kirkas ja tuuli suotuisa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina marraskuun 23. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali ohjasi etelään maata kohti, mutta virta
+ajoi häntä takaisinpäin. Intialaiset sanoivat heidän edessään
+olevaa maata Bohioksi. He sanoivat sitä hyvin
+isoksi ja kertoivat, että sen asukkailla oli vain yksi silmä
+keskellä otsaa, he sanoivat heitä ihmissyöjiksi ja näyttivät
+pelkäävän heitä kovasti. Heti kun he huomasivat amiraalin
+purjehtivan siihen suuntaan, he eivät pelosta uskaltaneet
+puhua mitään, sillä he olivat kertoneet heidän
+olevan ihmissyöjiä ja asestettuja.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina marraskuun 25. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali astui veneeseen ja soudatti erään pikkusaaren
+joen suuhun. Laivamiehet huudahtivat, että he
+näkivät pinjoja, ja se ilmeni todeksi. Amiraali piti tätä
+löytöä hyvin arvokkaana, sillä nyt häneltä ei enää voinut
+puuttua laivanrakennuspuuta, jopa hän aikoi perustaa
+sahan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päiväkirjaansa hän merkitsee, että hän joka päivä
+huomaa jotakin yhä kauniimpaa. »Kun nämä ihmeelliset
+asiat&mdash;kirjoittaa hän&mdash;herättävät suurta ihmetystä
+niissä, jotka näkevät niitä, niin vaikuttavat ne varmaankin
+paljon enemmän niihin, jotka kuulevat kuvauksia
+niistä; mutta kukaan ei saata sitä uskoa, kun ei ole itse
+nähnyt.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina marraskuun 26. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän koitteeessa nostettiin ankkurit Santa Catelinan
+satamassa, joka sijaitsee Isla Ilanaksi (tasaiseksi
+saareksi) nimitetyllä saarella.&mdash;Amiraali purjehti lounaiseen
+suuntaan ja arveli vihdoinkin olevansa vastapäätä
+Bohion saarta. Hän huomauttaa: kaikki saarelaiset,
+joita tähän päivään asti oli tullut tuntemaan, pelkäsivät
+tavattomasti canibalaisia, jotka asuvat Bohiolla.
+»Näitä canibalaisia», lisää hän tähän, »pelätään ihmissyöjinä,
+ja laivassamme olevat intialaiset, nähdessään meidän
+suuntaavan suoraan kohti Bohiota, eivät pystyneet sanomaan
+enää sanaakaan pelosta, että heidät syötäisiin,
+eikä mikään saanut heitä luopumaan siitä pelosta. He
+kertoivat jo aikaisemmin minulle, että näillä canibalaisilla
+oli vain yksi silmä ja koiran kuono. Sitä arvelen
+kuitenkin valheeksi ja luulen, että nämä canibalaiset
+ovat suurkaanin alamaisia, jotka käyvät sotia näitä
+saarelaisia vastaan ja vievät heitä vankeuteen.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina marraskuun 27. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Purjehdittuaan pitkän aikaa edes takaisin tällä rannikolla
+amiraali laski hyväsijaintiseen satamaan (Baracoa).
+Lavealla tasangolla havaittiin useita tulia, lukuisia
+asumuksia ja oivallisesti viljeltyjä tiluksia. Amiraali
+päätti senvuoksi mennä täällä maihin ja jollakin lailla
+päästä asukkaiden kanssa ymmärrykseen. Hän astui
+veneeseen ja meni joen suuhun, joka oli erinomaisen syvä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Jälleen minua ihastutti», kirjoittaa hän, »ilmaston
+raikkaus, joen rannalla olevien pinjojen ja palmujen kauneus;
+virran laineiden kristallinkirkkaus ja lintujen laulu
+tekivät tämän paikan erinomaisen kauniiksi. Tuhannet
+kielet voivat yhtä vähän kuin minunkaan käteni saattaa
+kuninkaalle ja kuningattarelle kuvailla tätä kaikkea,
+sillä täällä luulee olevansa lumouksen ja taikuuden keskellä.
+Näkisivätpä hyvin monet muutkin sivistyneet ja
+arvokkaat miehet nämä ihmeet! He eivät tulisi niistä
+vähemmän liikuttuneiksi kuin minä. Kuinka suuri se
+etu on, mitä tästä kaikesta voidaan saada, siitä en kirjoita
+mitään. Varmaa on, armollisimmat valtiaat, että
+missä tällaisia maita on, siellä täytyy myös olla hyvin
+hyödyllisiä tavaroita; mutta minä en viivy kauan missään
+satamassa, koska haluan nähdä niin paljon maita kuin
+vain on mahdollista, esittääkseni niistä kertomuksen
+Teidän Korkeuksillenne.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Mutta minä en ymmärrä näiden ihmisten kieltä, eivätkä
+he ymmärrä minun enempää kuin kenenkään miehenikään
+puhetta. Hyvin usein saan heidän puheistaan
+aivan vastakkaisen käsityksen kuin ne intialaiset, jotka
+ovat mukanamme, tarkoittavat; myöskään heitä en
+usko, koska he usein ovat yrittäneet meiltä karata. Mikäli
+Herramme suo, tahdon nähdä niin monta maata
+kuin mahdollista sekä vähitellen opetella ymmärtämään
+täkäläistä kieltä ja opetuttaa sitä seurueeni miehille,
+sillä olen huomannut sen olevan kaikkialla samaa.&mdash;Teidän
+Korkeutenne perustanevat tänne kaupunkeja ja
+linnoituksia, ja silloin tämä maa saadaan pian kokonaan
+käännytetyksi. Vakuutan Teidän Korkeuksillenne, ettei
+missään auringon alla voi olla maita, joiden hedelmällisyys
+ja ilmasto olisivat siunatumpia ja vesi terveellisempää,
+koska tässä ei, kuten Guinean vesissä, ole lainkaan
+ruttotautia. Sillä, kiitos siitä olkoon Herrallemme, tähän
+päivään asti ainoakaan miehistäni ei ole sairastanut
+edes päänsärkyä, ainoakaan ei ole sairauden vuoksi
+maannut vuoteessa lukuunottamatta yhtä miestä, joka
+koko ikänsä on sairastanut kivitautia ja joka parani oltuamme
+täällä kaksi päivää.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Lähettäkööt Teidän Korkeutenne, jos Herra suo,
+tänne oppineita miehiä; he huomaavat kaiken todeksi.
+Ja kun olen ennemmin puhunut kaupungin ja linnoituksen
+perustamisesta de las Nuevitaksen satamaan, niin on
+varmaa, että kaikki, mitä olen sanonut, on totta; joskaan
+ei mitenkään voida verrata tätä maata ja merta rakkaisiin
+naisiimme. Mutta tässä maassa täytyy olla suuria
+asutuksia, lukematon kansa ja suurta voittoa antavia
+tavaroita, ja tämä kaikki on vastaisten löytöjen varassa,
+sillä aion tutkia vielä paljon, ennenkuin palaan Espanjaan.
+Tänne tulee koko kristikunta solmimaan kauppasuhteita,
+eikö siis ennen muita Espanja, jonka alaisuudessa
+kaikki tulee olemaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sanon vielä, että Teidän Korkeutenne eivät saa sallia,
+että joku vieras harjoittaisi kauppaa ja asettuisi asumaan
+tänne, vaan olkoon katolinen kristitty, sillä se
+oli yritykseni pää ja ponsi, että se koituisi kristillisen
+uskon lisääntymiseksi ja kunniaksi, ja ettei tähän maahan
+kukaan tulisi, joka ei ole kunnon kristitty.» Nämä ovat
+amiraalin omat sanat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän matkasi edelleen ylös virtaa, joka jakaantui
+useihin haaroihin, ja tapasi vielä useita mainioita istutuksia
+ja yhden ihanan puutarhan. Hän löysi sieltä
+myös yhdestä ainoasta puunrungosta tehdyn kanootin,
+joka oli niin iso kuin kaksitoistatuhtoinen vene ja hyvin
+kaunis, teloilta katoksen alta, joka oli tehty puunrungoista
+ja katettu palmunlehvillä, niin etteivät aurinko eikä
+vesi päässeet sitä vahingoittamaan. Ja hän sanoi, että
+tässä olisi hyvä paikka perustaa kaupunki tai linnoitus
+hyvän sataman, hyvän veden, hyvän maan, hyvien naapureiden
+ja runsaan puutavaran takia.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona marraskuun 28. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sadesäätä. Jotkut miehet menivät maihin pesemään
+paitojansa. He tapasivat kaikki majat tyhjinä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina marraskuun 29. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sadesäätä. Alukset seisoivat alallaan. Merimiehet
+löysivät eräästä majasta vahakakun, jonka amiraali
+varasi hallitsijoille ja sanoi: »Missä on vahaa, siellä täytyy
+olla tuhansia muitakin hyviä asioita.» Merimiehet löysivät
+eräästä asunnosta myöskin ihmisenpään vasusta,
+joka oli suljettu toiseen vasuun ja riippui patsaassa.
+Amiraalin käsityksen mukaan sen täytyi olla jonkun päällikön
+pää, koska sellaiset asumukset olivat niin isoja,
+että niihin mahtui paljon ihmisiä, jotka kuuluivat samaan
+perheeseen.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina marraskuun 30. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisa tuuli esti lähtemisen. Amiraali lähetti
+kahdeksan omaa miestänsä ja kaksi intialaista maihin
+pyrkimään yhteyteen asukkaiden kanssa. Talot olivat
+tyhjiä. He näkivät neljän pojan kaivavan kedolla; pojat
+kuitenkin pakenivat. He tapasivat yhdestä ainoasta
+puusta veistetyn kanootin, joka oli yhdeksänkymmenenviiden
+kyynärän pituinen ja johon mahtui istumaan
+sataviisikymmentä henkeä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina joulukuun 1. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisa tuuli ja sade estivät amiraalia matkustamasta
+eteenpäin. Hän antoi pystyttää suuren ristin sataman
+suulle kalliolle ja antoi satamalle nimen Puerto Santo.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina joulukuun 2. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisaa tuulta; satamassa alukset kuitenkin
+olivat suojassa.&mdash;Muuan laivapoika toi joen suusta
+löytämiänsä kiviä, jotka näyttivät sisältävän kultaa.
+Amiraali otti ne itselleen näyttääkseen niitä kuninkaalle
+ja kuningattarelle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina joulukuun 3. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun tuuli oli liian epäsuotuisa, jotta matkaa olisi
+päästy jatkamaan, amiraali päätti käydä niemekkeellä,
+joka oli vain noin neljännestunnin päässä satamasta
+kaakkoon. Hän lähti sinne muutamin venein ja asestetuin
+miehistöin, tuli erään joen (Boma-joen) suuhun ja
+kulki edelleen virtaa ylös. Sieltä hän löysi eräästä poukamasta
+neljä purtta, joita intialaiset sanovat kanooteiksi,
+niin kauniisti tehtyjä, että niitä ilokseen katseli, kuten
+amiraali sanoi. Maa oli kaikkialla viljeltyä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän nousi maihin ja lähti kulkemaan erästä polkua,
+joka johti aluksen rakennuspaikalle; se oli niin hyvin
+suojattu, etteivät aurinko eikä sade päässeet vahingoittamaan
+täällä rakenteilla olevia kanootteja. Yksi niistä,
+joka oli tehty yhdestä puusta kuten muutkin, vastasi
+kooltaan kahdeksantoistatuhtoista venettä; mielikseen
+ihmetteli työtä, jolla se oli koristeltu. Amiraali nousi
+vuorelle ja löysi sen laelta tasaisen paikan, johon oli istutettu
+kaikenlaisia hedelmiä, myöskin pallokurpitsoja,
+niin että sitä riemukseen <i>(gloria)</i> katseli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sen keskellä oli suuri asumus; äkkiä hän oli asukkaiden
+keskuudessa, mutta miehet ja naiset pakenivat pois.
+Amiraalin mukana olevat intialaiset menivät heidän peräänsä
+ja vakuuttivat heille, että vieraat olivat kunnon
+miehiä. Amiraali antoi lahjoittaa heille tiukuja, messinkisormuksia
+ja lasihelmiä, joista he hyvin ilostuivat. Kun
+hän näki, ettei heillä ollut kultaa eikä muutakaan arvokasta,
+hän katsoi sopivaksi jättää heidät rauhaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuninkaalle ja kuningattarelle hän ilmoittaa, että
+kymmenen espanjalaista riittäisi ajamaan kymmenentuhatta
+asukasta pakosalle. »He ovat niin arkoja ja
+pelkureita», kirjoittaa hän, »ettei heillä ole mitään muita
+aseitakaan kuin keppi, jonka kärki on tulessa kovetettu.
+He vaihtoivat mielellään näitä keppejä kaikkeen, mitä
+heille vain antoi. Kun olimme nousseet veneisiimme,
+juoksi rantaan suuri joukko intialaisia. Muuan heistä
+astui virtaan, tuli lähelle venettä ja piti pitkän puheen,
+mistä kukaan ei ymmärtänyt mitään, mutta panimme
+merkille, että tuon puheen kestäessä toiset intialaiset
+huutaen kohottivat kätensä taivasta kohti.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali arveli heidän sillä tavalla ilmaisevan ilonsa
+heidän vierailustaan, mutta hän huomasi, että hänen intialaistensa
+väri muuttui; he tulivat kalpeiksi kuin vaha,
+vapisivat kovasti ja antoivat hänelle merkkejä, että hänen
+olisi lähdettävä virtaa alas niin pian kuin mahdollista,
+muutoin he löisivät hänet kuoliaaksi. Intialainen otti
+sitten erään kristityn jousen ja näytti sitä intialaisille
+selittäen, sikäli kuin amiraali ymmärsi, että he kaikki
+saisivat surmansa, sillä tämä jousi ampui kauas ja tappoi.
+Sitten hän otti miekan, veti sen huotrasta, näytti heille
+ja sanoi samaa, minkä jälkeen he kaikki pakenivat, mutta
+intialaisemme vapisivat yhä edelleen, sillä hän pelkäsi
+ja oli arka, vaikka olikin kookas ja vahva mies. Amiraali
+ei tahtonut lähteä joelta, vaan hän kulki sinne asti,
+missä tapasi intialaiset kaikki yhdessä ja punaisiksi
+maalattuina, niin alastomina kuin äiti oli heidät maailmaan
+saattanut, joillakuilla sulkatöyhtö päässään, kaikilla
+assegaikimppu kädessään.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Lähenin heitä, annoin heille joitakin leivänpaloja,
+pyysin heiltä assegaita ja annoin heille niistä kenelle
+pienen tiu'un, kenelle messinkisormuksen ja toisille lasihelmiä,
+niin että kaikki rauhoittuivat, tulivat veneille
+ja luovuttivat kaikki, mitä heillä oli, hyväksyen vastineeksi
+mitä tahansa saivat. Merimiehet olivat tappaneet
+kilpikonnan, jonka kuori oli rikottu palasiksi. Laivapojat
+antoivat intialaisille siitä kynnenkokoisia palasia
+ja saivat vastaan kokonaisia assegainippuja.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Nämä intialaiset ovat aivan kuin toisetkin, uskovat
+samaten meidän olevan kotoisin taivaasta, antavat kaiken
+omansa vähäisimmästäkin pitämättä sitä arvottomana,
+ja olen varma, että jos heillä olisi kultaa ja mausteita,
+he samoin luovuttaisivat niitäkin. Näin sievän
+talon, pienen, kaksiovisen, kuten ne kaikki ovat, ja löysin
+sieltä ihmeteltävän teelmän sekä pölkkyjä, jotka oli koristeltu
+määrätyllä tavalla, jota en osaa kuvata. Mutta
+kattoon oli ripustettu isoja simpukoita ja muita esineitä.
+Luulin paikkaa temppeliksi ja kysyin merkeillä, rukoiltiinko
+täällä. He sanoivat: «ei»; äkkiä tuli muuan, joka antoi
+minulle kaikki, mitä hänellä oli, ja viittasi ylöspäin.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina joulukuun 4. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heikossa tuulessa amiraali lähti satamasta, jolle oli
+antanut nimeksi Puerto Santo, ja jatkoi tutkimuksiaan
+pitkin rannikkoa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona joulukuun 5. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jatkaessaan tänään matkaansa amiraali havaitsi maata
+lounaassa. Se oli hyvin iso saari ja oli intialaisten antamien
+tietojen mukaan varmaankin Bohio. Hän päätti
+lähteä Kuubalta eli Juanalta, jota hän tähän saakka oli
+pitänyt mantereena sen suuruuden vuoksi, ja lähteä
+lounaaseen, missä maa oli näkynyt. Tuuli piristyi, ja
+amiraali nostatti kaikki purjeet; meri oli rauhallinen ja
+virta tuki matkantekoa, niin että aamusta kello yhteen
+iltapäivällä kuljettiin kahdeksan (italialaista) penikulmaa
+tunnissa eikä tämä aika ollut täyttä kuuttakaan
+tuntia, sillä täällä sanotaan yön kestävän lähes viisitoista
+tuntia. Myöhemmin hän kulki kymmenen penikulmaa
+tunnissa, niin että hän auringonlaskuun mennessä
+oli edennyt kahdeksankymmentäkahdeksan penikulmaa
+eli kaksikymmentäkaksi leguaa, yhä lounaiseen suuntaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun yö tuli, hän määräsi karaveli <i>Niñan</i>, joka oli
+pikapurjehtija, menemään edeltä, jotta ehtisi satamaan
+vielä päivänvalolla. Kun se tuli sataman suulle ja huomasi
+sataman niin isoksi kuin Cadizin lahti, se lähetti edellänsä
+veneen, koska oli jo tullut pimeä, opastamaan soihdulla.
+Ennenkuin amiraali ehti paikalle, missä <i>Niña</i> luovi
+edestakaisin odottaen veneestä merkkiä purjehtiakseen
+sisään satamaan, veneen soihtu sammui. Kun karaveli
+ei nähnyt enää mitään valoa, se purjehti avomerelle
+ja sytytti soihdun amiraalia varten, jolle hänen lähestyessään
+kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Tällävälin sytytettiin
+veneessä uusi soihtu; <i>Niña</i> purjehti sisään satamaan,
+mutta amiraali luovi kaiken yötä sen ulkopuolella.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina joulukuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun tuli päivä, oli amiraali neljän leguan päässä satamasta,
+jolle hän antoi nimen Puerto Maria.&mdash;Miehistö
+oli nähnyt yöllä useita tulia, jotka paloivat vielä aamulla.
+Niitä ylläpitivät kaikesta päättäen vartiot suojakseen
+sellaista väkeä vastaan, joiden kanssa he olivat sotajalalla.
+Vesperhetkellä amiraali purjehti satamaan, jolle
+hän antoi tämän päivän pyhimyksen mukaan nimen
+Puerto se San Nicolao.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_28" href="#footnote_28">28</a>]
+            </span> Häntä hämmästytti sen kauneus
+ja erinomaisuus, ja vaikka hän olikin ylistänyt Kuuban
+satamia erinomaiseksi, hän sanoi, ettei tämä jäänyt
+niistä jälkeen, vaan jopa saattoi olla parempikin, ja ettei
+ollut sen veroista toista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sillä on ulottuvaisuutta eteläkaakkoiseen suuntaan
+kaksi leguaa; sataman suussa on etelän puolella niemeke,
+jossa on erilaatuisia hedelmiä tuottava kaunis puuistutus.
+Amiraali arveli niitä mauste- ja muskottipuiksi,
+mutta kun hedelmät eivät olleet kypsiä, siitä ei saatu varmuutta.
+Amiraali mittasi sataman syvyyden ja havaitsi
+sen soveliaaksi kaikkein suurimman laivastonkin suojapaikaksi.
+Sataman vastapäätä on ihastuttava laakso,
+jonka läpi virtaa joki. Täällä on varmasti suuria asutuksia,
+kuten voi päätellä intialaisten matkoillaan käyttämistä
+kanooteista, joista enin osa kooltaan vastaa viisitoistatuhtoisia
+veneitä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaikki intialaiset pakenivat heti kun saivat nähdä
+aluksemme. Ne, jotka amiraalilla vielä oli mukana saarilta
+otettuina, osoittivat niin suurta kaipausta palata
+kotimaahansa, että amiraali sanoi olevansa pakotettu heti
+tältä saarelta lähdettyään saattamaan heidät kotiinsa,
+sillä hän oli jo alkanut epäillä heitä, kun hänelle ei ollut
+näytetty tietä heidän asutustensa läpi, ja sitäpaitsi hän
+oli tullut vakuuttuneeksi sitä, etteivät he puhuneet hänelle
+aina totta. Lisäksi he eivät ymmärtäneet häntä
+eikä hän heitä, ja vielä he pelkäsivät näiden saarten
+asukkaita. Päästäkseen neuvottelemaan viimeksimainittujen
+kanssa amiraali piti tarpeellisena viipyä joitakin
+päiviä tässä satamassa, mitä hän ei kuitenkaan tehnyt,
+kun aikoi vielä löytää lisää maita, koska hän epäili,
+tokko hyviä ilmoja kestäisi vielä kauan. Hän toivoi
+Jumalan nimessä, että ne intialaiset, joita hänellä oli
+mukanaan, oppisivat hänen kielensä ja hän heidän;
+sitten hän palaisi ja saattaisi keskustella näiden saarten
+asukkaiden kanssa; myöskin hän toivoi, että Herra soisi
+hänen ennen Espanjaan palaamistaan löytää paljon
+kultaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina joulukuun 7. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän koittaessa amiraali lähti San Nicolaon satamasta
+ja jatkoi tutkimusmatkaansa pitkin saaren itärantaa.
+Hän pani merkille useampia niemekkeitä, joensuita,
+viljeltyjä laaksoja.&mdash;Kello oli vasta 1 iltapäivällä,
+kun hän laski satamaan, jolle antoi nimen La Concepcion.
+Kun taivas vetäytyi pilveen, hän laskeutui veneeseen
+ja soudatti itsensä joen suuhun mennäkseen maihin.
+Hän antoi heittää verkon, ja vielä ennenkuin hän ehti
+maihin, hän veti veneeseen merilahnan <i>(lisa)</i>, mikä häntä
+riemastutti, koska hän ei vielä ollut nähnyt täällä yhtään
+kalaa, joka olisi ollut Espanjan kalojen näköinen. Merimiehet
+saivat vielä useita samanlaisia kaloja kuin Espanjassa.
+Hän meni vähän matkaa maalle, joka oli hyvin
+viljeltyä; siellä hän kuuli satakielen ja muiden lintujen
+laulua kuten Espanjassa. Viisi ihmistä huomattiin,
+mutta he eivät jääneet odottamaan, vaan pakenivat.
+Amiraali löysi myrttejä ja muita samanlaisia puita ja
+kasveja kuin Kastiliassa.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_29" href="#footnote_29">29</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina joulukuun 8. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisa sää pakotti pysyttelemään
+satamassa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina joulukuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään satoi, ja meillä oli talvisää kuin Espanjassa
+lokakuussa.&mdash;Saari on hyvin suuri, ja amiraali sanoi,
+ettei hän ihmettelisi, vaikka sen ympärys olisi vähintään
+kaksisataa tuntia. Se on kokonaan viljelty, mutta asutukset
+tuntuvat olevan etäähköllä merenrannasta ja rakennettu
+siten, että niiden asukkaat saattavat havaita tulijat
+jo kaukaa. He olivat paossa, olivat vieneet kaikki tavaransa
+mukaansa ja käyttivät tulimerkkejä kuin sotilaat.&mdash;Tähän
+satamaan laskee kaksi jokea, joissa on
+vain vähän vettä; niitä vastapäätä on ihastuttavia tasankoja,
+Kastilian maisemien kaltaisia, mutta niitä verrempiä,
+ja siksi tämä saari saa nimen Isla Española.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina joulukuun 10. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Ankara koillinen pakotti pysymään paikallaan. Amiraali
+lähetti kuusi hyvin asestettua miestä maihin, käskien
+heitä menemään kaksi tai kolme tuntia sisämaahan
+päin ja koettamaan puhua jonkun kanssa. He menivät
+ja palasivat näkemättä taloja ja löytämättä asukkaita.
+He näkivät vain muutamia majoja, hyvin laveita liesiä
+ja paikkoja, joissa oli poltettu isoja nuotioita. He löysivät
+maailman kauneimpia tiluksia ja paljon mastiksipuita,
+joista he toivat mukanaan hartsiakin, vaikka nyt
+ei olekaan sen keräämiseen oikea vuodenaika.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina joulukuun 11. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Luoteinen jatkui eikä sallinut merelle lähtöä. Intialaistemme
+sanonnan mukaan tämä on tie Babequen
+saarelle, jonka pitäisi olla hyvin iso, paljon suurempi
+kuin Kuuba eikä veden ympäröimä. Tästä voi päätellä
+heidän puhuvan mantereesta, jonka pitäisi olla Españolan
+takana ja jonka nimi heidän kielellään on Caritaba
+tai Caniba; sen asukkaita he pelkäävät alituisesti. Caniba,
+virkkoi amiraali, ei ole mitään muuta, kuten jo olen sanonut,
+kuin suurkaanin kansa <i>(la gente del gran Can)</i>,
+jonka täytyy asua täällä lähellä ja lähettää tänne aluksiansa
+kappaamaan asukkaita, ja kun nämä eivät palaa,
+he kuvittelevat näiden tulleen syödyiksi. »Joka päivä»,
+huomauttaa amiraali, »ymmärrän näitä intialaisia yhä
+paremmin, vaikka vieläkin käsitämme jotakin toisin
+kuin pitäisi. Merimiehet saivat eräitä kaloja, joille he
+antoivat nimiä Espanjassa tuntemiensa kalojen mukaan.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona joulukuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Epäsuotuisan tuulen takia jäimme vielä täksi päiväksi
+tänne. Amiraali pystytti suuren ristin sataman suuhun
+länteen päin laajasti näkyvälle ylävälle paikalle, »tunnukseksi»,
+sanoi hän, «että tämä maa kuuluu teidän majesteeteillenne
+ja erittäinkin Jeesuksen Kristuksen, meidän
+Herramme merkiksi ja kristinuskon kunniaksi.» Sitten
+kolme merimiestä kiipesi vuorelle tutkimaan puita ja
+kasveja. He löysivät paljon väkeä koolla, kaikki alastomina;
+heille huudettiin, mutta he pakenivat. Lopuksi
+he sieppasivat yhden naisen eivätkä mitään muuta;
+»sillä olin käskenyt heitä», lisää amiraali tähän, »kaappaamaan
+joitakuita osoittaaksemme heille kunniaa, karkottaaksemme
+heistä pelon ja kuullaksemme heiltä, oliko
+täällä mitään arvokkaita tavaroita, koska muutoin ei
+voi olla maan kauneudesta päätellen. He toivat alukselleni
+naisen, joka oli hyvin kaunis ja nuori; tämä keskusteli
+intialaisteni kanssa, sillä he puhuvat kaikki samaa kieltä.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali puetti hänet, lahjoitti hänelle lasihelmiä,
+tiukuja ja messinkisormuksia. Sen jälkeen hän lähetti
+hänet kaikin kunnioin, kuten hänen tapansa oli, takaisin
+maihin ja hänen mukanaan kolme omaa miestänsä ja
+kolme intialaista, jotta nämä voisivat keskustella alkuasukkaiden
+kanssa. Häntä saattavat merimiehet kertoivat,
+ettei hän olisi tahtonut lähteä veneestä, vaan olisi
+jäänyt espanjalaiseen laivaan toisten intialaisnaisten
+kanssa, jotka amiraali oli ottanut Juanan saarelta. Amiraali
+lisäsi tähän, että kaikki intialaiset, jotka olivat näiden
+intialaisnaisten kanssa yksissä, olivat tulleet samassa
+kanootissa, jollaiset heillä ovat karaveleina heidän kulkiessaan
+saarelta toiselle. Heti kun he tulivat joen suusta
+satamaan ja saivat nähdä vieraat laivat, he kääntyivät
+takaisin, jättivät kanoottinsa ja menivät jalkaisin kyläänsä,
+jonka intialaisnainen meille näytti. Hänellä oli
+sieraimissaan kultapalanen; merkki siitä, että tällä saarella
+on kultaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina joulukuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Ne kolme miestä, jotka amiraali oli lähettänyt intialaisnaisen
+mukaan, palasivat kolmen aikaan yöllä. He
+eivät olleet menneet hänen mukanaan asutukselle saakka
+joko siksi, että sinne oli kovin pitkä matka, taikka sitten
+pelosta, ja he toivat viestin, että huomenna laivalle tulisi
+paljon miehiä, kun he nyt olivat rauhoittuneet naisen
+antamista tiedoista. Kun amiraali tahtoi tietää, olisiko
+tästä maasta saavutettavissa mitään hyötyä, ja halusi
+keskustella mielellään näiden miesten kanssa, tuottaakseen
+heille, koska tämä maa oli kaunis ja hedelmällinen,
+onnen päästä Espanjan hallitsijain alamaisiksi, hän päätti
+lähettää asutukselle toisetkin sanansaattajat, sillä intialaisnaisen
+kertomus ystävällisestä vastaanotosta ja kristittyjen
+hyvyydestä antoi hänelle luottamusta. Hän valitsi
+tähän yhdeksän miestä, hyvin asestettuina, ja tällaiselle
+asialle hyvin soveliaita, ja antoi heidän mukaansa yhden
+laivalla olevan intialaisen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+He menivät asutukselle, joka oli neljän ja puolen
+tunnin päässä kaakossa. He löysivät hyvin vauraassa
+laaksossa sijaitsevan kylän, mutta tyhjillään, sillä heti
+kun asukkaat saivat tiedon kristittyjen saapumisesta,
+he kaikki lähtivät pakoon, haudattuaan kaiken omaisuutensa.
+Asutuksessa oli tuhat asumusta ja enemmän kuin
+kolmetuhatta asukasta. Kristittyjen mukana ollut intialainen
+juoksi heidän peräänsä ja huusi heille, ettei heidän
+tarvitsisi pelätä mitään; kristityt eivät olleet canibalaisia,
+ennemminkin he olivat tulleet taivaasta ja antoivat kaikille,
+keitä tapasivat, hyvin kauniita kapineita. Se,
+mitä hän heille sanoi, teki heihin sellaisen vaikutuksen,
+että heissä heräsi luottamus, ja yli kaksituhatta palasi
+kristittyjen luokse. Kaikki astuivat heidän luokseen ja
+laskivat kätensä heidän päänsä päälle, mikä oli suuren
+kunnioituksen ja ystävyyden ilmaus, mutta vielä kauan
+he vapisivat pelosta, kunnes vihdoin saivat täydellisen
+varmuuden.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heti kun heidän pelkonsa oli voitettu, he menivät
+asuntoihinsa ja toivat kristityille kaikkea, mitä suuhunpantavaa
+heillä oli, erittäinkin leipää, joka oli tehty
+niames-juurista,<span class='sup'>
+            [<a name="ref_30" href="#footnote_30">30</a>]
+            </span> nauriinkokoisista juurikkaista, joita
+he kylvävät ja kasvattavat kaikilla vainioillaan ja jotka
+muodostavat heidän pääravintonsa. He leipovat niistä
+leipää, keittävät ja paistavat niitä. Nämä hedelmät
+maistuvat niin kastanjoilta, että se, joka niitä syö, ajattelee:
+nyt minulla on syötävänäni kastanjapuun hedelmiä.
+Asukkaat antoivat miehillemme leipää ja kalaa ja
+kaikkea, mitä heillä vain oli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun intialaiset saivat kuulla amiraalin haluavan
+papukaijaa, he kaikki juoksivat tiehensä, toivat paljon
+papukaijoja ja antoivat kaikkea, mitä heiltä vain toivottiin,
+vaatimatta mitään vastaan. He pyysivät meikäläisiä
+olemaan palaamatta vielä samana iltana ja lupasivat
+tuoda heille vielä paljon, mitä olivat piilottaneet metsään.
+Kun tämä väenpaljous vielä seisoi kristittyjen ympärillä,
+he näkivät paljon ihmisiä tulevan sen vaimon kanssa,
+jota amiraali oli kohdellut hyvin ystävällisesti ja lähettänyt
+takaisin, ja heidän mukanaan oli myöskin vaimon
+mies. He kantoivat naista olkapäillään ja tulivat kiittämään
+lahjoista ja osoitetusta kunniasta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kristityt sanoivat amiraalille, että nämä ihmiset
+olivat tähän asti käytyjen saarien asukkaista kaikkein
+kauneimpia ja seuranhaluisimpia. Mutta amiraali virkkoi,
+ettei hän käsittänyt, kuinka he voisivat olla seuranhaluisempia
+kuin toiset, koska kaikilla saarilla, missä he
+tähän mennessä olivat käyneet, asukkaat olivat olleet
+erinomaisen hyväntahtoisia.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kauneudesta kristityt sanoivat, ettei voinut verratakaan
+keskenään näitä ja muunsaarelaisia, enempää
+miehiä kuin naisiakaan, koska nämä olivat paljon vaaleampia
+kuin muut, ja he olivat jopa nähneet kaksi niin
+vaaleaihoista naista kuin vain Espanjassa saattoi tavata.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+He väittivät myös, että Kastilian kauneimmatkaan
+tienoot eivät vetäneet vertoja niille, joita he juuri olivat
+nähneet; tämän ja Cordovan seudun välillä oli ero kuin
+yöllä ja päivällä. He lisäsivät, että kaikki maa oli
+viljeltyä ja että laakson keskellä virtaava joki riitti
+kaikkien tilusten kasteluun. Kaikissa puissa oli lehtiä ja
+hedelmiä, kukkaset olivat aivan auenneita; tiet olivat
+oikein leveitä ja hyviä, sää kuin Kastiliassa huhtikuussa,
+satakielet ja muut linnut lauloivat aivan kuin Espanjassa
+tuossa ihanassa kuussa, se oli kerrassaan kaunista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Muutamat linnut lauloivat suloisesti öiseen aikaan;
+sirkat ja sammakot antoivat äänensä kuulua, kalat olivat
+samanlaisia kuin Espanjassa. Näimme paljon mastiksipuita,
+aaloe- ja puuvillapensaita; kultaa emme löytäneet,
+mikä ei ollutkaan ihme, kun viivyimme täällä vain vähän
+aikaa.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali halusi täällä laskea päivän ja yön pituuden
+ja kuinka monta tuntia kului auringonnoususta auringonlaskuun.
+Hän havaitsi, että hiekkakello valui kaksikymmentä
+kertaa, ja kuhunkin tyhjentymiseen kului
+puoli tuntia. Mutta hänen mielestään jossakin oli vikaa,
+joko niin, ettei hiekkakelloja heti käännetty tai täytetty,
+kun ne olivat juosseet tyhjiin, taikka sitten osa hiekasta
+ei juossut läpi. Kvadrantillaan hän laski etäisyyden
+päiväntasaajasta 34 asteeksi.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_31" href="#footnote_31">31</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina joulukuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti maatuulta hyväkseen käyttäen La
+Concepcionin satamasta; mutta tuuli kääntyi jälleen,
+kuten amiraali näillä vesillä päivittäin koki.&mdash;Hän purjehti
+pohjoiskoillisella tuulella Tortuga-saarta kohti.&mdash;Kun
+hänellä oli vastatuuli ja hän havaitsi, ettei hän pääsisi
+Babeque-saarelle, hän päätti palata La Concepcionin
+satamaan. Hän ei ehtinyt päästä joelle, joka on kahden
+leguan päässä tästä satamasta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina joulukuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti vielä kerran La Concepcionin satamasta
+jatkaakseen matkaansa, mutta pian nousi vahva itätuuli,
+joka oli hänelle vastainen. Hän suuntasi kulkunsa senvuoksi
+Tortuga-saarelle, jonne hän pääsikin, ja yritti
+nousta erääseen jokeen, johon ei ollut onnistunut eilen
+pääsemään. Tänäänkään se ei onnistunut; hän katsoi
+olevansa pakotettu laskemaan satamaan puolen penikulman
+päähän joesta. Kun hän oli kiinnittänyt laivat, hän
+astui veneeseensä ja meni ensiksi joen erääseen haaraan,
+joka ei kuitenkaan ollut joen varsinainen suu. Vihdoin
+hän pääsi sillekin, eikä sen syvyys ollut enempää kuin syli
+(kuusi jalkaa); virta oli vinha.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hänen aikomuksensa oli käydä kylässä, jossa hänen
+lähettämänsä miehet jo toissapäivänä olivat käyneet.
+Hän heitätti maalle köyden hinauttaakseen itseään jokea
+ylös, ja merimiesten onnistui kiskoa venettä kaksi pyssynkantamaa
+ylöspäin, kauemmas ei virran vuolauden
+vuoksi päästy. Amiraali näki joitakin taloja ja valtavan
+laakson, jossa ne asumukset olivat, ja hän sanoi, ettei
+ollut koskaan elämässään nähnyt mitään niin kaunista
+kuin se laakso oli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän huomasi joen suussa useita intialaisia, mutta vieraita
+nähdessään he heti lähtivät karkuun. Amiraali
+ilmaisi mielipiteenään, että näitä ihmisparkoja on varmaan
+perin paljon kiusattu, kun he ovat niin pelokkaita
+ja heti sytyttävät kaikille korkeille vuorille tulia; se tapa
+oli Tortuga- ja Española-saarilla vielä paljon yleisempi
+kuin muilla. Hän antoi tälle laaksolle nimeksi Paratiisilaakso,
+ja joelle nimen Guadalquivir, koska se oli aivan
+yhtä suuri kuin senniminen joki Cordovan kohdalla.
+Rannalla näkyi olevan kauniita kiviä; joki tuntui purjehduskelpoiselta.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina joulukuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puolenyön maissa amiraali lähti satamasta kohtalaisella
+maatuulella. Keskellä lahtea hän kohtasi kanootin,
+jossa oli yksi ainoa intialainen, ja joutui siitä perin ihmetyksiin,
+sillä hän ei saattanut käsittää, kuinka mies pystyi
+sellaisella tuulella pysyttelemään vesillä. Hän antoi
+ottaa sekä kanootin että intialaisen laivaan, kestitsi
+häntä ja antoi hänelle lasihelmiä, tiukuja ja messinkisormuksia
+ja vei hänet sitten laivassa kylän kohdalle, joka
+oli neljän penikulman päässä siitä paikasta, missä mies
+oli tavattu.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun amiraali löysi sieltä hyvän sataman, hän laski
+ankkurin asutuksen läheisyyteen; kylässä oli järjestään
+uusia taloja. Intialainen meni kanootillaan maihin ja
+kertoi siellä amiraalista ja kristityistä, joiden lempeyttä
+ja hyvyyttä hän ylisti; mutta samat asiat olivat täällä
+tulleet jo tunnetuiksi toisten kylien asukkaiden kautta,
+jotka olivat tavanneet kristityt. Niinpä enemmän kuin
+viisisataa intialaista juoksi paikalle, ja heidän joukossaan
+oli myöskin heidän kuninkaansa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+He tulivat ensin yksitellen, sitten yhä suuremmissa
+joukoin amiraalilaivalle tuomatta mitään; joillakuilla
+heistä oli nenässään ja korvissaan puhtaimmasta kullasta
+valmistettuja koruja, joista he mielellään luopuivat.
+Amiraali käski osoittaa heille kaikkea kunnioitusta,
+»koska he»&mdash;kirjoittaa hän&mdash;»ovat maailman parhaita
+ja ystävällisimpiä miehiä ja kun minulla on hyvä toivo,
+että Teidän Korkeutenne tekevät heistä kristittyjä ja
+alamaisiansa. Sellaisiksi minä heidät katson jo nyt.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali huomasi rannalla olevan kuninkaan ja havaitsi
+kaikkien kunnioittavan häntä. Hän lähetti kuninkaalle
+lahjan, jonka tämä otti vastaan juhlallisin muodollisuuksin
+<i>(con mucho estado)</i>. Hän oli nuori, korkeintaan
+yksikolmattavuotias mies, joka piti luonaan vanhaa neuvonantajaa
+ja muita, jotka antoivat hänelle opastusta ja
+vastasivat hänen puolestaan; hän itse puhui peräti vähän.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eräs amiraalin mukana olevista intialaisista puheli
+kuninkaan kanssa, sanoen hänelle, että kristityt olivat
+kotoisin taivaasta, etsivät kultaa ja olivat menossa
+Babequen saarelle. Hän vastasi, että se sopi hyvin,
+siellä oli paljon kultaa, osoitti amiraalin alguazilille,
+joka oli tuonut hänelle lahjan, suunnan sille saarelle ja
+sanoi, ettei heidän tarvinnut kulkea kuin kaksi päivää,
+ja jos he tarvitsisivat jotakin hänen maastaan, niin hän
+antaisi sen heille suurimmalla mielihyvälle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuningas ja kaikki muutkin kulkivat ihan alastomina,
+myöskin naiset, ja ihan kainostelematta. Mutta niin
+miehet kuin naisetkin olivat niin kauniita, ettei tähän
+saakka oltu sellaista nähty. Heidän ihonvärinsä on vallan
+vaalea <i>(harto blancos)</i>, niin että jos he pitäisivät pukimia
+ja suojaisivat itsensä auringonpaahteelta, he olisivat
+aivan yhtä valkeita kuin espanjalaisetkin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Maassa on paljon ylänköjä ja laaksoja, niin että ylängöillä
+voisi laiduntaa härkiä; koko Espanjassa ei ole
+seutua, joka vetäisi näille vertoja kauneudessa ja miellyttävyydessä.
+Koko tämä saari, samoinkuin Tortuga-saarikin,
+on kokonaan viljelty kuten vainiot Cordovan
+luona. Asukkaat viljelevät siellä »ajesia», niistä istutetaan
+pieniä vesoja, joiden tyveen kasvaa porkkanan tapaisia
+juuria, joita he raastavat ja vaivaavat, leipoen niistä
+leipiä.&mdash;Saman vesan he sitten istuttavat toiseen paikkaan,
+ja se kasvattaa uudestaan neljä tai viisi juurta,
+jotka ovat hyvin mehukkaita ja maultaan muistuttavat
+meidän kastanjaamme. Amiraali sanoi, että samanlaisia
+juuria kasvaa myöskin Guineassa; tässä maassa ne kasvavat
+säären vahvuisiksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämän kylän asukkaat olivat hyvin ravittuja ja
+voimakkaita eivätkä heiveröisiä kuten muissa asutuksissa;
+he keskustelevat miellyttävästi ja pehmeästi, mutta
+heillä ei ole mitään uskontoa. Suorastaan ihastuksella
+katselee näitä laaksoja, jokia ja virtoja, kaikenlaisen viljan
+ja vihannesten kasvattamiseen sekä karjanpitoon
+soveltuvia, vaikka näillä tiluksilla ei karjaa näy ensinkään.
+Tänne voisi perustaa puutarhojakin, jotka tuottaisivat
+kaikkea, mitä ihminen vain suinkin osaisi toivoa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Illalla kuningas tuli amiraalin luokse laivalle, ja amiraali
+otti hänet vastaan kaikella hänen arvoaan vastaavalla
+kunnioituksella ja antoi selittää hänelle olevansa
+Espanjan kuningasparin palveluksessa, jotka olivat maailman
+mahtavimmat hallitsijat. Mutta eivät laivalla olevat
+intialaiset, jotka toimivat tulkkeina, enempää kuin
+kuningaskaan, sitä uskoneet, vaan ajattelivat meidän
+olevan taivaasta tulleita ja että Kastilian kuningaskunta
+ja kuningaspari olivat taivaassa eivätkä tässä maailmassa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali tarjoilutti kuninkaalle espanjalaisia ruokia;
+ja hän söi niitä vain vähän ja antoi sitten lopun neuvonantajilleen
+ja muille seuralaisilleen. »Uskokaa, Teidän
+Korkeutenne»&mdash;kirjoittaa amiraali&mdash;»nämä maat ja
+erikoisesti tämä Españolan saari ovat niin hedelmällisiä
+ja oivallisia, ettei sen kuvaamiseen löydä sanoja eikä
+kukaan voisi sitä näkemättä uskoa. Ja uskokaa, Teidän
+Korkeutenne, nämä saaret ja kaikki muutkin kuuluvat
+Teille yhtä hyvin kuin Espanja, sillä näiden hallitsemiseen
+ei tarvita mitään muuta kuin tulla ja asettua tänne
+ja käskeä mielin määrin, sillä voisin ihan yksin laivamiehistöni
+kanssa, mikä ei suinkaan ole lukuisa, kulkea
+näiden saarten halki ilman, että minulle tapahtuisi mitään.
+Monestikin näin vain kolmen merimiehen astuvan
+maihin, ja heidät nähdessään suuri joukko intialaisia
+pakeni, vaikkeivät he tehneet heille minkäänmoista
+pahaa. Heillä ei ole minkäänlaisia aseita, eivätkä he
+niistä mitään ymmärrä; he kulkevat kaikki alastomina
+ja ovat niin pelokkaita, ettei tuhat heikäläistä uskalla
+asettua kolmea meikäläistä vastaan. Sitäpaitsi he ovat
+hyvin omiansa käskettäviksi työhön, viljelemään maata
+ja tekemään kaikkea, mitä heillä teetetään. Heille on
+vain rakennettava kaupunkeja ja opetettava heitä pukeutumaan
+ja omaksumaan meidän tapamme.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina joulukuun 17. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänä yönä nousi vahva itäkoillinen, mutta aallokko
+ei käynyt kovin korkeana satamassa, missä amiraali
+oli ankkurissa, koska sitä suojasi edessä oleva Tortuga-saari.
+Amiraali jäi täksi päiväksi tänne ja lähetti merimiehet
+kalastamaan. Intialaiset olivat mielissään saadessaan
+mennä heidän mukaansa. He toivat heille canibalaisten
+eli kannibaalien nuolia, jotka oli tehty pitkistä
+ruovoista ja varustettu tulessa teroitetuilla ja kovetetuilla
+puukärjillä. Asukkaat näyttivät heille kahta miestä,
+joiden ruumiista oli poissa kappale lihaa, ja kertoivat
+kannibaalien purreen sen ja syöneen, mutta sitä amiraali
+ei ottanut uskoakseen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän lähetti kylään muutamia kristittyjä; he vaihtoivat
+lasihelmillä kultapaloja, jotka oli kääritty hyvin
+ohuihin lehtiin. Eräällä intialaisella, jota amiraali arveli
+tämän maakunnan päämieheksi ja jota asukkaat sanoivat
+caziqueksi, hän näki kämmenen kokoisen kultapalan,
+jonka hän näytti haluavan vaihtaa. Sitä varten hän meni
+majaansa, missä hän jakoi sen kultalevyn pieniin palasiin
+ja toi ne toisen toisensa perään kristityille vaihtaen
+muihin esineihin. Vaihdettuaan viimeisen kultapalan
+hän antoi merkin lähettäneensä hakemaan lisää kultaa,
+joka tuotaisiin hänelle seuraavana päivänä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaikki tämä, huomauttaa amiraali, meitä kohtaan
+osoitettu käytös ja tavat, heidän ystävällisyytensä ja
+viisautensa, ilmaisevat, että nämä intialaiset ovat yritteliäämpiä
+ja nokkelampia kuin mitkään tähän asti tuntemamme.
+Illalla tuli Tortuga-saarelta kanootti, jossa
+oli nelisenkymmentä miestä. Heidän lähestyessään rantaa
+kaikki rannalla olevan kylän asukkaat kävivät maahan
+istumaan, mikä oli rauhan merkki.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sitten astui joitakin kanootissa olevia maihin, sitten
+kaikki. Mutta cazique yksinään nousi ja käyttäen sanoja,
+jotka tuntuivat uhkauksilta, ajoi heidät takaisin kanoottiin.
+Hän roiskutti heidän päälleen vettä ottaen rannalta
+kiviä ja heitellen niitä veneeseen, ja sitten kun kaikki
+olivat kuuliaisesti nousseet kanoottiin, cazique otti kiven
+ja pani sen alguazilin käteen, jotta hän heittäisi sillä
+vieraita, mitä tämä ei kuitenkaan tehnyt. »Tässä tilaisuudessa
+nähtiin, kuinka suosiollinen cazique oli amiraalille.
+Kanootin lähdettyä sanottiin amiraalille, että Tortuga-saarella
+oli enemmän kultaa kuin Españolalla, koska
+se oli likempänä Babequeta. Amiraali arveli, että Tortuga-saarella
+enempää kuin täälläkään ei ollut omia kultakaivoksia,
+vaan kaikki kulta saatiin, joskin pienissä erissä,
+Babequesta, koska näillä kummallakaan saarella ei ollut
+sanottavasti vaihdettavaa. Muuten maanlaatu on niin
+hedelmällistä, ettei heidän tarvitse toimeentulokseen
+paljon tehdä työtä, vielä vähemmän heillä on huolta
+vaatteista, kun he kaikki käyvät ihan alastomina.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali uskoi, että aivan lähellä oli seutuja, missä
+maaperä kätki sisäänsä suurimmat aarteensa ja että
+Herramme johdattaisi hänet kyllä paikkaan, missä kulta
+kasvaa. Hän oli saanut tietoja, että siitä satamasta,
+missä hän nyt oli, matka Babequeen kesti neljä päivää;
+se merkitsi kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen meripenikulmaa,
+jonka suotuisalla tuulella voisi purjehtia
+yhdessä päivässä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_32" href="#footnote_32">32</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina joulukuun 18. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali pitkitti tyvenen pakosta viipymistään täällä
+ankkurissa vielä tämän päivän. Hänellä oli toinenkin
+peruste. Cazique oli hänelle sanonut tuovansa kultaa,
+ja vaikka amiraali ei uskonut täällä olevan sitä paljon,
+koska täällä ei ollut kultakaivoksia, hän oli hyvin utelias
+kuulemaan lisätietoja sen paikan sijainnista, mistä kultaa
+saatiin. Päivänkoitteessa hän nostatti laivan ja karavelien
+liput ja viirit O:n pyhän Neitsyt Marian kunniaksi,
+jonka päivä tänään oli.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_33" href="#footnote_33">33</a>]
+            </span> Kanuunat laukaistiin useaan
+kertaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Tämän Españolan-saaren kuningas», on amiraalin
+päiväkirjaan kirjoitettu, »oli lähtenyt hyvissä ajoin asuinpaikaltaan,
+joka on noin viiden leguan päässä. Kello
+kolmen maissa hän tuli kylään, johon amiraali oli lähettänyt
+joitakin miehiään katsomaan, tulisiko kultaa.
+He huomasivat, että kuninkaalla oli seuranaan enemmän
+kuin kaksisataa miestä, joista neljä toi häntä kantotuolissa;
+hän oli vielä nuori, kuten jo tuli huomautetuksi.
+Amiraalin syödessä puolista aluksensa peräkorokkeella
+tuli kuningas hänen luokseen kaikkine miehineen.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Teidän Korkeuksianne», kirjoittaa amiraali kuninkaalle
+ja kuningattarelle, »olisi varmasti hyvin huvittanut
+kulkueen loisto ja se kunnioitus, mitä kaikki osoittivat
+hänelle. Kun kuningas astui laivaan, hän tapasi
+minut pöydästä peräkastellilta. Hän tuli suoraan luokseni,
+istuutui viereeni eikä sallinut minun nousta pöydästä,
+ennenkuin olin aterioinut. Olettaen, että liharuokamme
+maittaisivat hänelle, käskin tarjoilla myöskin hänelle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun hän astui peräkorokkeelle, hän antoi kädellään
+merkin, että kaikkien toisten tuli jäädä ulkopuolelle. He
+tottelivat täsmällisesti tätä määräystä ja suurinta kunnioitusta
+osoittaen istuutuivat kannelle <i>(cubierta)</i>, lukuunottamatta
+kahta iäkkäämpää vanhusta, joita pidin
+hänen neuvonantajinaan; he istuutuivat hänen jalkojensa
+juureen. Ruokalajeista, joita tarjoilutin hänelle, hän ei
+maistanut enempää kuin kohteliaisuus vaati (<i>para hacer
+la salva</i>) ja lähetti sitten lopun seuralaisilleen, jotka söivät
+kaikki. Samoin hän teki juomille; hän vain kostutti
+niillä huuliaan ja antoi sitten muille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kaikessa hän menetteli ihailtavan arvokkaasti ja
+vähin sanoin, jotka olivat, mikäli minä käsitin, hyvin
+ajateltuja ja älykkäitä. Hänen jaloissaan istuvat katsoivat
+hänen suuhunsa, puhuivat hänen puolestaan ja
+hänen kanssansa, aina mitä suurimmalla kunnioituksella.
+Aterian päätyttyä eräs hänen palvelijoistaan toi vyön
+<i>(cinto)</i>, joka oli samankaltainen kuin ne, joita Espanjassa
+käytetään, vaikka toisella tavalla tehty. Hän antoi minulle
+sen sekä kaksi pientä taottua kultakappaletta.
+Luulen, että he täällä kokoavat tätä metallia vähän,
+vaikka ovatkin likellä niitä seutuja, missä sitä tuotetaan
+ja missä sitä esiintyy runsaasti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Havaitsin vuodettani peittävän maton miellyttävän
+häntä suuresti; lahjoitin sen hänelle samoinkuin merenvahahelmeni,
+jotka olivat kaulassani, värilliset kengät ja
+lasillisen appelsiinimehua, mistä hän ihmetellen iloitsi,
+mutta hän, samoin kuin hänen neuvonantajansa ja seuralaisensa,
+olivat hyvin pahoillaan siitä, etteivät he ymmärtäneet
+minua enkä minä heitä. Kaiken kaikkiaan
+tajusin vain, että hän ilmaisi minulle: jos minua täällä
+jokin miellyttää, niin koko saari on minun käskettävissäni.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tuotin hänelle nähtäväksi erään ketjuni, siinä muistoksi
+kannan isoa kultakappaletta, johon on kiinnitetty
+Teidän Korkeuksienne kuvat. Näytin sitä hänelle ja
+toistin mitä olin eilen sanonut: että Teidän Korkeutenne
+hallitsivat suurinta osaa maailmasta, eikä ollut toisia
+niin mahtavia ruhtinaita kuin te. Näytin hänelle myöskin
+kuninkaallisen viirin ja ristiviirin, joille hän osoitti
+suurta kunnioitusta. Kuinka mahtavia hallitsijoita täytyikään
+Teidän Korkeuksienne olla, sanoi hän neuvonantajilleen,
+kun te olitte aivan huolettomasti lähettäneet
+minut tähän maahan, joka oli kaukana ja etäällä taivaasta.
+Hän puhui vielä paljon muutakin, mitä en ymmärtänyt,
+mutta panin merkille hänen ihmetyksensä.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun oli jo myöhäistä ja cazique halusi palata kotiin,
+päästi amiraali hänet menemään kaikella kunnioituksella
+laukaisten musketeilla useita kunnialaukauksia.
+Maalle päästyään hän istuutui kantopaareillensa ja lähti
+kotimatkalle koko seurueineen, jossa oli yli kaksisataa
+miestä, kuten jo olen sanonut. Hänen pikku poikansa
+seurasi, intialaisen arvohenkilön <i>(hombre muy honorado)</i>
+kantaessa häntä olallaan. Missä ikään hän tapasi merimiehiä
+ja laivojen väkeä, hän antoi heille ruokaa ja osoitti
+suurta kunnioitusta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eräs häntä vastaan tullut merimies kertoi nähneensä,
+että kaikkia amiraalin antamia lahjoja kannettiin hänen
+edellään, kutakin lahjaa vei eri mies, kaikki arvohenkilöitä.
+Heti caziquen eli kuninkaan jälkeen seurasi hänen
+poikansa yhtä suuren saattueen kera ja sitten kuninkaan
+veli omine saattueineen, mutta hän kulki jalan. Viimeksimainittu
+tuli kuninkaan jälkeen laivalle, ja amiraali teki
+hänen kanssaan pienen vaihtokaupan; kaikkiaankin saatiin
+kultaa tänään vain vähän, mutta eräältä ukolta
+amiraali sai tietää, että korkeintaan sadan leguan päässä
+oli joukko saaria lähellä toisiansa ja niillä oli paljon kultaa,
+kuulipa hän sanottavan, että yksi niistä oli ihan kokonaan
+kultaa ja muillakin oli kultaa niin paljon, ettei tarvinnut
+muuta kuin lapioida kokoon ja seuloa. Siellä sitä sulatetaan,
+valetaan tangoiksi ja muokataan tuhansiksi esineiksi,
+joita vanhus merkeillä lähemmin selitteli. Hän
+selosti amiraalille seudun ja vedet, joissa ne saaret olivat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali päätti heti lähteä matkalle sinne ja sanoi,
+että jos ukko ei olisi niin huomattavassa asemassa kuninkaan
+luona oleva henkilö, niin hän pitäisi hänet laivalla,
+tai jos osaisi heidän kielensä, olisi pyytänyt häntä seuraamaan
+mukana, minkä mies varmaan olisi tehnytkin,
+kun hän näytti olevan niin hyvä ystävä hänen, kristityn,
+kanssa. Mutta kun hän jo nyt kuljetti mukanaan kylliksi
+näitä miehiä vasalleiksi Kastilian kuningasparille
+eikä halunnut tehdä heille väkivaltaa, hän päästi ukon
+menemään.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän pystytti keskelle tätä kylää hyvin ison ristin, ja
+intialaiset koskettivat sitä käsillään ja, kuten amiraali
+otaksui, lausuivat rukouksensa ja kunnioittivat sitä.
+Kaikesta päätellen kaikki nämä saaret, kuten amiraali
+Herralta toivoi, tulevat kristityiksi.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona joulukuun 19. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänä yönä lähdettiin purjehtimaan pois lahdesta,
+jonka Tortuga-saari ja Española muodostavat. Aamulla
+tuuli vakaantui itään, minkä takia tänään ei päästy
+näistä saarista eroon.&mdash;Pienelle saarelle, jonka amiraali
+löysi, hän antoi nimen Santo Tomas, ja kauas mereen
+pistävälle niemekkeelle nimen Cabo de Caribata.&mdash;Sää
+oli kuin Espanjassa maaliskuussa, puut niin vihreitä kuin
+toukokuussa; yöt kestivät neljätoista tuntia.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina joulukuun 20. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään auringon laskiessa amiraali laski ankkurin
+satamaan, joka on Santo Tomasin saaren ja Cabo de Caribatan
+välissä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_34" href="#footnote_34">34</a>]
+            </span> Satama on oikein hyvä ja niin iso, että
+siihen mahtuisivat kaikki kristikunnan laivat.&mdash;Tähän
+satamaan näkyy suuri, viljelty laakso, ja sitä ympäröivät
+vuoret näyttävät kohoavan taivaaseen asti. Epäilemättä
+niiden joukossa on joitakin, jotka ovat korkeampia
+kuin Teneriffan Pico de Teyde, jota pidetään korkeimpana.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_35" href="#footnote_35">35</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina joulukuun 21. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali tutki tänään sataman tarkemmin. Hän havaitsi
+sen niin hyväksi, ettei hän voinut verrata sitä mihinkään,
+mitä hän tähän asti oli nähnyt. Hän sanoi
+ylistäneensä muita satamia niin paljon, ettei tiennyt, mitä
+laatusanoja tästä olisi käyttänyt ylistääkseen tätä asianmukaisesti,
+ja pelkäsi joutuvansa ylenpalttisen liioittelijan
+<i>(manificador excesivo)</i> kirjoihin, ja hänen katsottaisiin
+sanoneen enemmän kuin oli totta. Senvuoksi
+hän lisäsi tähän: »Minulla on mukanani vanhoja merenkulkijoita,
+jotka sanovat samaa kuin minä ja tulevat aina
+sanomaan, kuten kaikki, jotka merta kulkevat, nimittäin,
+että kaikki se ylistys, jota olen näihin satamiin kohdistanut,
+on totta, ja myöskin, että viimeksimainittu satama
+on paras kaikista.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päiväkirja jatkuu sitten: »Kolmekymmentäkaksi vuotta
+olen ollut merellä&mdash;kun lasketaan se aika, jonka todellisuudessa
+voin laskea&mdash;olen nähnyt koko idän ja koko
+lännen ja tehnyt matkan pohjoiseen, nimittäin Englantiin,
+ja käynyt myöskin Guineassa, mutta missään maassa
+en ole nähnyt niin täydellisiä satamia kuin täällä, missä
+olen tavannut toinen toistaan kauniimpia. Olen tarkasti
+perehtynyt kaikkeen, mistä kirjoitan, ja myöskin viimeksimainittuun
+satamaan, kuten saatan vakuuttaa,
+ja toistan vielä, että se on kaikkia muita parempi, että
+siinä on tilaa maailman kaikille laivoille ja että se voitaisiin
+sulkea yhdellä vanhalla laivantouvilla. Suusta
+pohjaan saakka sen pituus on viisi penikulmaa.»<span class='sup'>
+            [<a name="ref_36" href="#footnote_36">36</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali pani merkille jonkun verran viljeltyä maata.
+Hän käski kahden miehen mennä maihin, nousta kukkulalle
+ja tarkastaa, oliko näkyvissä kylää, sillä mereltä
+käsin ei nähty sitä. Tänä iltana kymmenen maissa tuli
+laivalle joitakin intialaisia kanootilla katsomaan amiraalia
+ja kristityitä kuin ihmeitä. Hän antoi heille joitakin
+pikkuesineitä, mistä he tulivat peräti iloisiksi. Molemmat
+kristityt palasivat laivaan ja näyttivät paikan, mistä
+he olivat nähneet ison kylän vain vähäisen matkan
+päässä merestä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali käski laivan siirtyä sinnepäin vain pienen matkan
+päähän maasta. Hän näki heti joitakuita intialaisia,
+jotka lähenivät rantaa; kun he näyttivät pelokkailta,
+hän käski pysähtyä, jotta hänen laivallaan olevat
+intialaiset saisivat puhua heidän kanssaan ja vakuuttaa,
+ettei heille aiottu tehdä mitään pahaa. Senjälkeen intialaiset
+tulivat vielä likemmäs merta ja amiraali läheni
+maata. Kun he olivat päässeet pelostaan, tuli niin paljon,
+että koko ranta oli heitä täynnä, ja miehet niin hyvin
+kuin naiset ja lapsetkin osoittivat meille tuhat huomaavaisuutta:
+toiset juoksivat sinne, toiset tänne tuoden
+meille leipää, jota he valmistavat niamesista&mdash;heidän
+kielellään se on <i>ajes</i>&mdash;, joka on hyvin valkoista ja hyvää.
+He toivat meille myös vettä kurpitsapulloissa ja saviruukuissa,
+jotka ovat samanlaisia kuin espanjalaisetkin;
+sitten he toivat kaikkea, mitä ikään heillä oli maailmassa
+ja minkä he uskoivat amiraalia ilahduttavan, ja sen kaiken
+he tekivät niin halukkaasti <i>(con un corazon tan largo)</i>
+ja ilomielin, että sitä ihan ihmetteli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Ei voi sanoa»&mdash;huomauttaa amiraali&mdash;»heidän
+antaneen niin mielellään tavaroitansa siksi, että ne olivat
+niin vähäarvoisia, sillä ne, joilla oli kultaesineitä, antoivat
+ne yhtä mielellään meille kuin sellaisetkin, jotka toivat
+kurpitsapulloissa vettä; on hyvin helppo havaita, milloin
+joku antaa jotakin mielellään. Tällä kansalla ei ole karttuja
+eikä heittokeihäitä eikä minkäänmoisia aseita; sama
+on laita kaikkien muidenkin asukkaiden, jotka asuvat
+tällä nähdäkseni hyvin isolla saarella.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Miehet ja naiset kulkevat alastomina kuin ovat syntyneet.
+Juanalla ja joillakin muilla saarilla naiset käyttävät,
+eritoten täytettyään kaksitoista vuotta, pieniä pumpulikankaisia
+esiliinoja, mutta täällä niitä eivät käytä
+vanhat eivätkä nuoret. Muilla saarilla miehet mustasukkaisina
+piilottavat vaimonsa kristityiltä; täällä tehdään
+päinvastoin. Täällä naiset ovat kaunisvartaloisempia,
+ja he ensimmäisinä kiittävät taivasta saapumisestamme,
+tuoden kaikkea, etenkin syötävää; leipää, pähkinöitä
+ja viiden-, kuudenlaisia hedelmiä, joista käskin joitakin
+kuivata tuodakseni ne kuningasparille. Muutoin naiset
+juuri olivat olleet aluksi avuliaita; sittemmin he pysyttelivät
+piilossa. Senvuoksi annoin väelleni käskyn, ettei
+se saanut tehdä kenellekään mitään pahaa eikä ottaa
+keneltäkään mitään vasten heidän tahtoaan, ja kaikesta
+saadusta oli maksettava. Lopultakin»&mdash;huomauttaa
+amiraali&mdash;»on kai kenenkään vaikea löytää ihmisiä,
+jotka ovat niin hyväsydämisiä, niin anteliaita ja samalla
+kertaa niin pelokkaita kuin nämä intialaiset, jotka antavat
+kristityille ihan kaiken, mitä heillä on, ja vieläpä
+tulevat heitä vastaan tuomaan tavaransa.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sitten amiraali lähetti kuusi kristittyä käymään kylässä.
+Heille osoitettiin kaikkea mahdollista kunnioitusta,
+heille annettiin kaikkea mitä vain oli annettavaa,
+sillä kukaan ei epäillyt, etteivät amiraali ja hänen
+väkensä olleet kotoisin taivaasta. Niitä intialaisia, jotka
+olivat laivoilla, ei oltu myöskään saatu luopumaan siitä
+uskomuksestaan. Kuuden kristityn palattua tuli useissa
+kanooteissa intialaisia erään päällikön puolesta <i>(de un
+Señor)</i> kutsumaan amiraalia käymään hänen kylässään.
+Kun tämä kylä oli lähellä eräällä maankielekkeellä, meni
+amiraali hänen luokseen. Palatessaan hän näki koko
+rannan niin tiheässä kansaa, että hän hämmästyi, miehet,
+naiset ja lapset juoksivat hänen luokseen ja huusivat,
+ettei hän lähtisi heidän luotansa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Toisen päällikön lähetit odottivat häntä kanooteissa
+tuoden hänelle kutsun, jota amiraali noudatti. Tämä
+päällikkö odotti suuren muonavaraston kanssa. Tuskin
+hän oli saanut kuulla amiraalin saapumisesta, kun hän
+käski kuljettaa kaikki elintarvikkeet espanjalaisiin laivoihin.
+Nähtyään, että amiraali otti vastaan, mitä hänelle
+oli tuotu, asukkaat juoksivat takaisin kyläänsä tuomaan
+vielä lisää ruokatarpeita, papukaijoja ja muuta, ja heti
+lahjoittivat kaikki niin sydämellisesti, että se oli ihmeellistä.
+Amiraali antoi heille vastaan lasihelmiä, messinkisormuksia
+ja tiukuja, ei siksi, että he olisivat niitä
+pyytäneet, vaan koska se oli hänestä tarkoituksenmukaista
+ja koska hän piti heitä jo&mdash;nämä ovat amiraalin omat
+sanat&mdash;kristittyinä ja Espanjan kuningasparin alamaisina
+paremmin kuin espanjalaisia itseään. »Ei puutu
+enää mitään muuta», sanoo hän, »kuin että ymmärtäisimme
+heidän kieltänsä, voidaksemme käskeä heitä,
+sillä he tottelisivat vastaansanomatta». Amiraalin palatessa
+laivalle kaikki intialaiset huusivat, ettei kristittyjen
+pitäisi poistua heidän luotansa vaan jäädä tänne,
+ja intialaisia täynnä olevat kanootit tulivat hänen perässään
+laivalle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali osoitti heille kunnioitusta, syötti heitä ja
+antoi heille lahjoja. Hänen poissaollessaan oli lännestä
+päin tullut vieläkin yksi päällikkö, ja vaikka laiva oli
+puolen tunnin päässä rannasta, tulivat monet intialaiset
+sinne uimalla. Kun tämä päällikkö ei odottanut amiraalin
+paluuta, lähetettiin hänen jälkeensä joitakuita henkilöitä
+hankkimaan häneltä tietoja saarista. Hän otti heidät
+vastaan hyvin ystävällisesti, vei heidät kyläänsä ja antoi
+heille joitakin kultakappaleita. Jatkaessaan matkaansa
+he tulivat suurelle joelle, jonka poikki intialaiset uivat;
+kristityt eivät siihen pystyneet ja tulivat takaisin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tässä maassa on niin korkeita vuoria, että ne näyttävät
+ulottuvan taivaaseen saakka. Teneriffan saarella
+olevat tuntuvat näihin verrattaessa vaatimattomilta. Ne
+ovat kauniisti puiden ja ruohojen peitossa. Niiden välissä
+on ihania tasankoja, ja tämän sataman pohjassa on
+laakso, jonka suuruutta silmä ei pysty mittaamaan; se
+näyttää olevan viidentoista tai kahdenkymmenen tunnin
+matkan pituinen. Sen läpi virtaa joki, se on kokonaan
+viljelty, ja pellot ovat niin vihreitä kuin Espanjassa toukokuussa,
+vaikka yö onkin neljäntoista tunnin pituinen ja
+maa on siis verrattain kaukana pohjoisessa. Tämä satama
+on hyvästi suojassa kaikilta tuulilta.&mdash;Luoteissivulla
+on kolme saarta, ja tunnin matkan päähän niemekkeestä
+laskee iso joki. Amiraali antoi satamalle nimen Puerto
+de la Mar de Santo Tomas, koska tänään oli sen pyhimyksen
+päivä; »mereksi» hän nimitti sen suuruuden vuoksi.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina joulukuun 22. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivänkoitossa amiraali lähti purjehtimaan etsiäkseen
+ne saaret, joissa intialaisten kertomuksien mukaan on
+kultaa ja joista jotkut heidän tietämäänsä sisältävät
+enemmän kultaa kuin maata. Ilma ei sallinut sitä, ja
+meidän oli palattava ankkuripaikallemme. Tämän maan
+päällikkö, joka omistaa kylän tässä lähellä, lähetti miehitetyn
+veneen amiraalin luo kutsumaan häntä laivoineen
+lähemmäksi, jotta hän voisi antaa hänelle kaiken,
+mitä hänellä oli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän lähetti kanootin mukana hänelle vyön, jossa
+kukkaron sijasta oli naamio erinomaisen suurin kuvin,
+jotka samoin kuin nenä ja kielikin olivat taotusta kullasta.
+»Nämä ihmiset», sanotaan päiväkirjassa, »ovat
+niin hyväsydämisiä, että he, jos heiltä jotakin pyytää,
+antavat sen maailman parhaimmalla tahdolla; heille
+suorastaan osoittaa suosiota, kun heiltä jotakin pyytää.»
+He lähenivät venettä, antoivat vyön eräälle merimiehelle,
+ja lähetystö nousi sitten laivaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kului osa päivää, ennenkuin ymmärrettiin heidän
+asiansa. Yksinpä nekään intialaiset, joita meillä oli laivassa,
+eivät ymmärtäneet heitä, kun heillä oli tykkänään
+toiset nimitykset asioille; vihdoin arvattiin heidän eleistään,
+että heidät oli lähetetty kutsumaan amiraalia.
+Hän päätti lähteä sunnuntaina caziquen luo, vaikka hänellä
+ei ollutkaan tapana sunnuntaisin liikuskella, ei
+taikauskon takia, vaan hurskauden vuoksi. Hän teki
+sen myöskin tällä kertaa, kuten hän sanoi, vain toivoen,
+että asukkaat heidän osoittamansa hyvän tahdon vuoksi
+tulisivat kristityiksi ja Espanjan kuninkaan uskollisiksi
+alamaisiksi. Hän lisäsi siihen, että hän piti heitä jo sellaisina,
+ja jotta he rakkaudella suhtautuisivat hänen
+hallitsijaansa, hän tahtoi heidän parastaan ja koetti
+toimia heidän tyytyväisyydekseen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään ennen lähtöä amiraali lähetti kuusi miestä
+erääseen kolmen tunnin päässä lännessä olevaan kylään,
+jonka päällikkö eli cazique oli näinä päivinä käynyt
+hänen luonaan ja sanonut, että hänellä oli useita kultaesineitä.
+Kun kristityt tulivat sinne, niin päällikkö antoi
+kättä amiraalin notaarille, jonka hän oli lähettänyt matkaan,
+ettei intialaisille harjoitettaisi mitään ilkeyttä.
+He ovat tosiaankin sangen hyväsydämisiä, mutta espanjalaiset
+niin ahneita ja häpeämättömiä, etteivät he tyydy
+ottamaan narunpätkää, lasin- tai porsliininsirpaletta vastaan
+kaikkea, mikä heitä miellyttää, vaan jopa tahtovat
+tavaraa ilmaiseksikin ja vievät mukanaan maksamatta
+siitä mitään, vaikka amiraali on sen yhtä mittaa kieltänyt.
+Vaikka kultaa lukuunottamatta kaikki intialaisten
+lahjat ovat vähäarvoisia, niin amiraali, heidän
+hyväsydämisyyteensä katsoen ja koska he luovuttavat
+kultaa lasihelmeäkin vastaan, on kieltänyt ottamasta
+heiltä mitään antamatta vastalahjaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun päällikkö oli antanut notaarille kättä, hän vei
+hänet asuntoonsa koko asujaimiston seuraamana, joka
+oli sangen lukuisa. Hän käski antaa lähettiläille aterian,
+ja intialaiset toivat hänelle puuvillakangasta ja -lankaa.
+Kun hän illalla laski heidät menemään, lahjoitti hän heille
+kolme lihavaa hanhea <i>(tres ansares muy gordas)</i> ja joitakin
+kultaesineitä. Heitä seurasi suuri väkijoukko kantaen
+niitä esineitä, joita olivat saaneet vaihdoksi, ja
+väki tahtoi kantaa lähettilästä olkapäillään ja saivatkin
+tehdä sen purojen kohdalla ja rämepaikoissa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali käski antaa lahjoja päällikölle, joka ihastui
+niistä suuresti kuten kaikki hänen alamaisensakin, koska
+he vakaasti uskoivat espanjalaisten olevan taivaasta
+tulleita; asukkaat olivat onnellisia jo siitäkin, kun saivat
+meitä katsella. Yksistään tänään tuli satakaksikymmentä
+kanoottia, joista jokainen toi jotakin, pääasiallisesti leipää,
+kaloja tai vettä saviruukuissa. He toivat myöskin
+erään juurikasvin siemeniä; sellaisen siemenen he heittävät
+vesikuppiin ja juovat heti sen; intialaiset selostivat
+amiraalille, että se oli jollakin tavalla hyvin terveellistä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina joulukuun 23. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tyvenen vuoksi amiraali ei voinut laivoilla lähteä sen
+päällikön maahan, joka oli lähettänyt hänelle kutsun;
+mutta hän antoi jäljellejääneiden kolmen lähetin seuraksi
+veneissä useita omia miehiään, niiden joukossa notaarin.
+Sillävälin hän lähetti kaksi intialaistaan siihen kylään,
+missä oli itse käynyt; he palasivat pian laivalle tuoden
+mukanaan kylän päällikön. Tämä kertoi, että tällä saarella<span class='sup'>
+            [<a name="ref_37" href="#footnote_37">37</a>]
+            </span>
+oli niin paljon kultaa, että muualta tultiin sitä
+ostamaan ja että sitä löytyi täältä niin paljon kuin vain
+halutti. Tuli vielä muitakin, jotka vahvistivat sen tiedon
+ja kuvasivat, millä tavalla kultaa kerättiin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sen kaiken ymmärtäminen oli perin vaikeata, mutta
+sen verran kävi kuitenkin selville, että täällä täytyi
+olla paljon kultaa, ja kun vain saataisiin selville paikka,
+mistä he sitä kokosivat, sitä voisi saada halvalla tai
+ihan ilman korvausta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Meidän Herramme», kirjoittaa amiraali päiväkirjaansa,
+»jolla on vallassaan kaikki asiat, tukekoon ja
+varjelkoon minua niinkuin Hän tahtoo ja niinkuin Hänen
+palveluksekseen parhaiten sopii. Tähän mennessä laivalla
+on käynyt tuhansia intialaisia, ja jokainen on aina
+tuonut jotakin. Ehtimättä ihan vielä laivallekaan, puolen
+nuolenkantaman päässä, he jo nousevat seisomaan
+kanooteissaan, näyttävät, mitä heillä on kädessään, ja
+huutavat: 'Ottakaa! Ottakaa!' Luullakseni enemmän kuin
+viisisataa tuli laivalle uiden, kanoottien puutteessa,
+vaikka rannasta oli noin tunnin matka laivalle.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Otaksuttavasti viisi caziqueta poikineen, puolisoineen
+ja lapsineen oli käynyt laivalla. Amiraali antoi jakaa
+heille kaikille lahjoja ja sanoi, että se oli hyvää tuhlausta.
+»Herra laupeudessaan,» kirjoittaa hän, »tukekoon
+minua, niin että löytäisin sen kullan, tarkoitan sen kultakaivoksen,
+sillä täällä on miehiä, jotka sanovat tietävänsä,
+missä se on.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Veneet palasivat yön aikana; ne olivat käyneet hyvin
+kaukana ja olivat tavanneet monta kanoottia, joissa
+olleet intialaiset tahtoivat nähdä amiraalin. Hän piti
+varmana, että jos hän vielä viipyisi tässä satamassa
+joulun, niin kaikki tämän saaren asujaimet, ja hän piti
+tätä saarta (erheellisesti) suurempana kuin Englanti,<span class='sup'>
+            [<a name="ref_38" href="#footnote_38">38</a>]
+            </span>
+tulisivat tänne häntä katsomaan. Intialaiset seurasivat
+kristittyjä kyläänsä, joka näiden antaman tiedon mukaan
+oli kaikista suurin ja säännöllisimmin rakennettu. Kun
+kanootit melomalla kulkevat erittäin joutuisasti, ehtivät
+he veneistä edelle ja ilmoittivat caziquelle kristittyjen
+tulosta. Amiraali huomauttaa tässä, ettei hän vielä
+tiedä, merkitseekö cazique samaa kuin kuningas vai onko
+se vain maaherra. Heitä kohdeltiin ylhäisinä miehinä ja
+mainittiin nimityksillä <i>nitayno</i>, mutta ei ymmärretty,
+merkitsikö se aatelista <i>(hidalgo)</i>, maaherraa vaiko ritaria.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Cazique tuli vihdoin heidän luokseen, ja yli kaksituhantinen
+asujamisto kerääntyi torille, joka oli hyvin
+puhtaaksi lakaistu. Hän osoitti miehillemme suurta
+kunniaa, ja jokainen intialainen toi heille jotakin syötävää
+tai juotavaa. Kuninkaalta kukin sai palan puuvillakangasta,
+papukaijoja amiraalille vietäväksi ja joitakin
+kultakappaleita. Intialaiset lahjoittivat myöskin merimiehille
+puuvillakangasta tai mitä muuta heillä kotona
+oli. Ne pikkuesineet, joita he saivat vastaan, he ottivat
+niin suurella riemulla kuin ne olisivat olleet pyhäinjäännöksiä.
+Kun espanjalaiset illalla tahtoivat lähteä pois,
+kuningas pyysi heitä jäämään seuraavaan päivään, ja
+hänen pyyntöönsä yhtyi koko kansa. Mutta kun he näkivät,
+että heidän paluupäätöksensä oli varma, he seurasivat
+heitä ja kantoivat kaikkea, mitä cazique ja muut
+asukkaat olivat heille lahjoittaneet.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina joulukuun 24. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali antoi nostaa ankkurin ennen auringonnousua.
+Niiden lukuisten intialaisten joukosta, jotka olivat edellisenä
+päivänä tulleet laivaan ja merkeillä selittäneet,
+että tällä saarella oli kultaa, mainitsemalla myöskin paikkoja,
+mistä he sitä keräsivät, amiraali pani merkille
+erään, joka näytti sangen hyväntahtoiselta ja häneen
+kiintyneeltä, koska hän jutteli huomattavasti mieluummin
+amiraalin kanssa kuin muiden. Amiraali kestitsi
+häntä ja pyysi häntä lähtemään oppaakseen kultakaivoksille.
+Tämä intialainen toi vielä erään ystävänsä tai
+sukulaisensa, ja muiden seutujen ohella, joita he mainitsivat
+kullankeruupaikkoina, esiintyi myöskin Cipango,
+jolle he omalla kielellään antoivat nimen Civao. He vakuuttivat,
+että siellä on kultaa suuria määriä, ja että
+caziquellakin oli taotusta kullasta tehty viiri, mutta se
+paikka oli hyvin kaukana lännessäpäin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tällä kohtaa ovat päiväkirjassa seuraavat kuninkaalle
+ja kuningattarelle kohdistetut rivit: »Koetan
+saada Teidän Korkeutenne uskomaan, että koko maailmassa
+ei ole parempaa ja rauhallisempaa väkeä kuin nämä
+intialaiset. Teidän Korkeutenne saavat olla täynnä iloa,
+kun saatte heidät pian käännetyiksi kristinuskoon ja muovatuiksi
+heidät kuningaskuntanne tapojen mukaisiksi;
+sillä missään ei voi olla parempia ihmisiä eikä parempaa
+maata. Kansa on niin lukuisa ja maa niin laaja, etten voi
+löytää siihen mitään sanoja, kun jo olen äärimmäisesti
+ylistänyt Juanan saarta, jota intialaiset nimittävät Kuubaksi.
+Mutta sen ja tämän välillä on ero kuin yöllä ja
+päivällä, enkä usko olevan olemassa ketään, joka ei sanoisi
+samaa, kun on nähnyt nämä molemmat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+On todellakin suorastaan ihmeteltävä, kuten sanon,
+kaikkea täällä, suuria kyliä tällä saarella, jolle minä
+olen antanut nimeksi Española, vaikka asukkaat sanovat
+sitä Bohioksi. Kaikki täällä ovat verrattoman rakastettavia
+<i>(de muy singularisimo tracto amoroso)</i>, he puhuvat
+miellyttävästi, aivan toisella lailla kuin muut, joiden
+puhe aina kuulostaa jyrinältä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Miehet ja naiset ovat kauniskasvuisia eivätkä mustaihoisia.
+On totta, että he kaikki maalaavat itseään, toiset
+mustiksi, toiset muunvärisiksi, useimmat punaisiksi. He
+tekevät sen, kuten kuulin, varjellakseen itseään auringonkilolta.
+Kylät ja talot ovat hyvin sieviä; jokaisessa kylässä
+on oma päällikkönsä eli tuomarinsa, jota kaikki
+tottelevat niin auliisti, että se on ihan ihme. Kaikki
+nämä valtiaat puhuvat hyvin vähän ja heidän olentonsa
+on hyvin leppeä <i>(muy lindas costumbres)</i>. Hyvin usein
+he käskevät vain kättään heilauttamalla, ja heitä ymmärretään
+heti, niin että se oikein kummastuttaa.» Nämä
+ovat amiraalin omia sanoja.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina joulukuun 25. päivänä, Joulujuhlana</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Edellisenä päivänä oli lievässä tuulessa lähdetty
+Santo Tomasin satamasta ja purjehdittu Punta Santaan
+saakka, ja kello oli 11 illalla, kun amiraali päätti asettua
+lepäämään, sillä hän ei ollut nukkunut kahteen
+vuorokauteen. Kun meri oli levollinen, kävi myöskin
+peränpitäjä nukkumaan ja jätti peräsimen nuorelle laivapojalle,
+minkä amiraali oli koko matkan aikana nimenomaisesti
+kieltänyt.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Meidän Herramme näki hyväksi, että puolenyön
+tienoissa, sitten kun amiraali oli mennyt nukkumaan,
+tuli täysi tyven, ja meri oli niin tyyni kuin liemi maljassa.
+Kaikki menivät nukkumaan; peräsin jäi laivapojan käsiin,
+ja virta kuljetti laivan hiekkasärkälle, mutta niin
+pehmeästi, että sitä tuskin pani merkille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Laivapoika, joka tunsi peräsimen juuttuneen kiinni
+ja kuuli maininkien loiskeen, päästi huudon. Amiraali
+nousi heti ja niin nopeasti, että hän oli ensimmäinen,
+joka huomasi laivan ajautuneen kiinni. Hän käski heti
+laskea veneen, kuljettaa ankkurin ulos ja kiinnittää laivan
+perään. Perämies ja useita muita hyppäsi veneeseen,
+ja amiraali luuli heidän lähtevän täyttämään hänen käskyään;
+mutta sensijaan he ajattelivatkin vain pelastautua
+karaveliin, joka oli heistä vain puolen meripenikulman
+päässä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Karaveli ei kuitenkaan ottanut heitä vastaan, missä
+se menetteli ihan oikein. He tulivat myöhemmin takaisin,
+mutta jo ennen heitä saapui karavelin vene. Kun
+amiraali huomasi, että hänen perämiehensä ja muut
+olivat paenneet, että meri kävi yhä matalammaksi ja
+laiva kallistui sivulle, hän ei nähnyt muuta pelastumiskeinoa
+kuin katkaista isonmaston, jotta laiva keventyisi
+ja pääsisi jälleen uimaan. Mutta kun meri perääntyi yhä
+enemmän ja laiva kallistui vielä lisää, ei ollut mitään toivoa
+aluksen pysymisestä pinnalla.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Onneksi meri pysyi tyvenenä, laiva itse säilyi ehjänä,
+mutta saumat aukenivat ja vesi tunkeutui sisään. Amiraali
+miehineen pelastautui karavelille. Kun sitten virisi
+vähäinen maatuuli, yö ei ollut vielä pitkällekään kulunut
+eikä tiedetty, kuinka kauas särkkä ulottui, päätti hän
+seisahtua päivänkoittoon saakka ja lähti sitten takaisin
+laivalleen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jo sitä ennen hän oli lähettänyt cordovalaisen Diego
+de Aranan, laivueen alguazilin (ylituomarin), ja Pedro
+Gutierrezin, kuninkaallisen talouden ovenvartijan, veneellä
+maihin ilmoittamaan onnettomuudesta kuningas
+(cazique) Guacanagarille, joka lauantaina oli kutsunut
+amiraalin aluksineen satamaansa ja kyläänsä, joka oli
+puolen meripenikulman päässä tältä särkältä. Kuultuaan
+tiedon cazique itki, kuten he sanoivat, ja lähetti kaikki
+miehensä hyvin tilavilla kanooteilla laivalle pelastamaan
+lastia.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuninkaan itsensä osoittaman innon vuoksi se kävi
+hyvin nopeasti. Hän itse henkilökohtaisesti veljineen ja
+sukulaisineen huolehti tarkkuudella karilleajaneessa laivassa
+sekä maalla sinne tuotujen tavaroiden vartioimisesta,
+ja että kaikki pelastettiin mitä parhaiten. Tuon
+tuosta hän lähetti erään sukulaisensa, joka ei koko aikana
+lakannut itkemästä, amiraalin luokse lohduttamaan häntä
+ja vakuuttamaan, ettei amiraalin tarvitsisi lainkaan murehtia,
+cazique antaisi hänelle kaikki, mitä hänellä oli.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali vakuuttaa heidän korkeuksilleen, ettei missään
+päin Espanjassa niin tarkoin huolehdittaisi haaksirikkoutuneen
+laivan lastista, niin ettei nuppineulaakaan
+katoaisi. Kuningas käski sijoittaa tavarat asuntojen
+läheisyyteen, kunnes joitakin niistä tyhjennettiin ja
+tavarat sijoitettiin niihin, missä niitä voitiin vartioida
+hyvin. Hän käski asettaa ympärille asemiehiä, jotka
+seisoivat vartiossa kaiken yötä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Kuningas»&mdash;niin kirjoittaa amiraali päiväkirjaansa&mdash;»ja
+kaikki kansa itkivät kovasti; he ovat ihmisiä, jotka
+ovat täynnä rakkautta, vailla ahneutta ja niin herkkiä
+kaikelle, että vakuutan Teidän Korkeuksillenne: koko
+maailmassa ei ole parempaa kansaa eikä maata. He rakastavat
+lähimmäisiänsä kuin itseään, heidän kielensä
+on maailman kauneinta ja sointuvinta, aina ystävällisesti
+puhuttua. Miehet ja naiset käyvät sellaisina kuin Jumala
+on luonut heidät, mutta Teidän Korkeutenne saavat
+uskoa, että näiden ihmisten tavat ovat esimerkillisiä;
+kuninkaalla on myös ihmeteltävä hovi <i>(estado)</i> ja hän on
+niin erikoisen vähäpuheinen, että sitä on ilo nähdä.
+Näiden ihmisten muisti on hyvä; he tahtovat nähdä kaiken
+ja kysyvät mihin mitäkin käytetään.» Nämä kaikki
+ovat amiraalin sanoja.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona joulukuun 26. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän koittaessa maan kuningas (s.o. kylän cazique)
+tuli karaveli <i>Niñalle</i>, jossa amiraali oli, ja vakuutti hänelle
+melkein itkusuin, ettei hänen tulisi surra mitään,
+cazique antaisi hänelle kaiken omistamansa, kuten hän
+jo olikin niille kristityille, jotka olivat joutuneet maihin,
+tyhjentänyt kaksi taloa ja tyhjentäisi vielä lisää, jos
+tarvittaisiin; hän vakuutti myös, että amiraalin käskettävissä
+oli niin monta kanoottia ja niin paljon miehiä kuin
+hän tarvitsi tavaroiden kuljettamiseen maihin, kuten jo
+eilenkin oli ollut, ilman että yhtä ainoatakaan leivänmurua
+olisi amiraalilta mennyt. »He ovat niin rehellisiä»&mdash;kirjoittaa
+Kolumbus päiväkirjassaan&mdash;»etteivät ensinkään
+ahnehdi vieraan tavaraa, ja tässä siveä kuningas
+voitti kaikki muut».
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraalin keskustellessa caziquen kanssa tuli toiselta
+paikkakunnalta kotoisin oleva kanootti, jonka miehistö
+pyysi vaihtaa muutamia kultakappaleita tiukuun;
+sillä se lelu näyttää olevan heille erikoisesti mieleen.
+Sillä ennenkuin he ehtivät edes laivan luokse, he jo kaukaa
+näyttivät kultakappaleitaan ja huutelivat: <i>»Chuq!
+Chuq!»</i> Siten he nimittivät tiukuja, joista he pitävät
+ihan hupsuuteen saakka. Erään toisen seudun intialaiset,
+jotka näkivät tämän vaihtokaupan, pyysivät säilyttämään
+heillekin sellaisen tiu'un, jonka vastikkeeksi he
+seuraavana päivänä lupasivat tuoda hänelle kämmenenkokoisen
+kultakappaleen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali iloitsi kuullessaan sellaista; maaltakin palasi
+muuan merimies, joka sanoi ihmettelevänsä, minkälaisia
+kultakappaleita siellä voidaan vaihtaa ihan tyhjällä,
+sillä he olivat saaneet nuppineulasta niin ison
+kultapalan, että se oli kahden castillanon arvoinen;
+mutta kuukauden perästä olisi asianlaita jo toinen. Kuningas
+oli iloinen nähdessään amiraalin niin tyytyväisenä,
+ja kun hän kuuli amiraalin haluavan vielä lisää
+kultaa, teki hän merkkien avulla ymmärrettäväksi, että
+hän ihan lähellä tiesi paikan, missä sitä oli suurin määrin;
+amiraalin sopi vain olla hyvällä tuulella, cazique toimittaisi
+sitä hänelle niin paljon kuin hän vain halusi.
+Tästä amiraali huomauttaa päiväkirjassaan: »Kuningas
+puhui eritotenkin Cipangosta, jolle hän antoi nimen
+Civao, missä on kultaa niin paljon, ettei sitä siellä pidetty
+minään. Hän antaisi noutaa sitä sieltä, vaikka sitä oli
+kyllä tällä Españolan saarella, jota he nimittävät Bohioksi,
+hyvin paljon, ja tässä Caribatan maakunnassakin sitä oli
+vielä lisää.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuningas aterioitsi amiraalin kanssa karavelilla ja
+lähti sitten hänen kanssaan maihin, jossa hän osoitti
+hänelle suurta kunnioitusta ja järjestytti aterian kahdesta
+tai kolmesta lajista ajesia, lisänä merirapuja, riistaa ja
+muita ruokalajeja kuten myöskin heidän leipäänsä, jota
+he sanovat cazaviksi eli kassavaksi. Aterian jälkeen hän
+vei amiraalin talon lähellä oleville puuistutuksille; heitä
+seurasi enemmän kuin tuhat henkeä, kaikki alasti: mutta
+kuninkaalla oli paita ja käsine, jotka amiraali oli lahjoittanut
+hänelle. Paidan hän pian kyllä riisui, mutta ei
+liikahtanut mihinkään ilman käsinettä, josta hän piti
+enemmän kuin mistään muusta lahjasta. »Hänen erikoisesta
+ruokailutavastaan ja hänen puhtaudestaan»&mdash;kirjoittaa
+amiraali&mdash;»saattoi huomata hänen olevan
+ylhäissyntyinen mies».
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Aterian jälkeen, joka kesti hyvin kauan, hänelle tuotiin
+ruohoja, joilla hän hieroi käsiänsä, jotta ne, kuten
+amiraali arveli, pysyisivät notkeina, minkä jälkeen hänelle
+tuotiin pesuvettä. Sitten hän vei amiraalin rannalle,
+missä amiraali käski erään miehensä, taitavan jousella-ampujan,
+ampua turkkilaisella jousella ja nuolella, mikä
+pani intialaisen päällikön ihan ihmeisiinsä, koska täällä
+ei tunneta aseita eikä käytetä niitä. Tämä antoi aihetta
+keskusteluun Caniban asukkaista, joita täällä sanotaan
+karibeiksi, ja jotka täällä käyvät ottamassa asukkaita
+vangeiksi; he käyttävät jousia ja nuolia, vaikka ilman
+rautakärkiä, sillä täällä ei ole rautaa eikä terästä eikä
+mitään muutakaan metallia paitsi kultaa ja vaskea,
+joskin amiraali näki viimeksimainittua vain harvoin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali antoi merkkien avulla caziquen ymmärtää,
+että Espanjan kuningaspari käskisi hävittää kaikki karibit
+ja että hän toisi heidät kaikki caziquen eteen sidotuin
+käsin. Hän laukaisutti myöskin kanuunan ja
+pyssyn, joiden vaikutus ja voima saattoi caziquen ihmeisiinsä,
+kun hän näki, mitä hävitystä ne saivat aikaan;
+mutta kaikki intialaiset pelästyneinä heittäytyivät maahan
+pitkäkseen. He toivat amiraalille ison naamion,
+jonka korvissa, silmissä ja muuallakin oli isoja kultakimpaleita.
+Kuningas antoi sen hänelle muiden lahjojen
+kanssa, jotka hän asetti amiraalin päälaelle tai ripusti
+hänen kaulaansa; ja samoin hän antoi lahjoja muillekin
+kristityille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Täten amiraali sai suurta lohtua hänelle sattuneesta
+onnettomuudesta ja piti Jumalan sallimuksena, että
+Hän oli antanut hänen ajautua täällä rantaan. »Tämä
+onnettomuus»&mdash;kirjoittaa hän päiväkirjaansa&mdash;»tuotti
+minulle niin paljon tavaraa, että minun täytyy sitä oikeastaan
+sanoa onnenpotkaukseksi; sillä jos en olisi ajautunut
+täällä maihin, olisin purjehtinut edelleen pysähtymättä
+tänne enkä myöskään olisi jättänyt tänne miehitystä.&mdash;Itse
+asiassa monet mieheni ovat pyytäneet lupaa saada
+jäädä tänne. Olen antanut käskyn rakentaa tornin ja
+linnoituksen sekä tilavan kellarin kyllin lujiksi, ei siksi,
+että pitäisin tätä varovaisuutta tarpeellisena näiden
+asukkaiden takia, koska minä miehineni helposti voisin
+vallata koko tämän saaren, vaikka se lieneekin isompi
+kuin Portugali ja vaikka siinä on asukkaita kaksi sen
+vertaa kuin siinä kuningaskunnassa; mutta he ovat alastomia
+ja ilman aseita, eivätkä he mitenkään pysty voittamaan
+pelkoaan. Silti on tarpeen, että rakennutan
+tämän linnoituksen, koska olen näin kaukana Teidän
+Korkeuksistanne, jotta nämä intialaiset oppisivat näkemään,
+mihin teidän alamaisenne pystyvät, ja olisivat
+teille kuuliaisia rakastaen ja peläten.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Nyt jo kaadetaan puita, joista linnoitus rakennetaan.
+Jätämme tänne leipä- ja viinivarastoja enemmäksi kuin
+vuodeksi, siemenviljaa, veneen, tilkitsijän, kirvesmiehen,
+pyssysepän, tynnyrintekijän ja muita miehiä, jotka
+innolla palvellakseen Teidän Korkeuksianne ja minun
+tyytyväisyydekseni hyvin halukkaasti pyrkivät ottamaan
+selville, missä kultakaivos sijaitsee. Onnettomuutemme
+sattui siis erinomaisen sopivaan aikaan päästäksemme
+täällä alkuun, ja sitäpaitsi meille oli hyvä onni,
+että kun laiva ajoi matalikolle, se tapahtui melkein huomaamattomasti,
+kun ei ollut aallokkoa eikä tuulta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jos alus olisi saatu irroitetuksi särkältä, emme olisi
+milloinkaan niin perinpohjaisesti tulleet tutustuneiksi
+tähän maahan kuin tapahtuu sen kautta, että miehistöä
+jää tänne; sillä aikomukseni oli etsiä yhä uusia ja uusia
+maita pysähtymättä mihinkään kauemmaksi kuin yhdeksi
+päiväksi, paitsi jos vastatuulet meitä pidättäisivät.
+Haaksirikkoutunut alus oli myöskin hyvin raskasliikkeinen,
+ei oikein soveltuva löytöretkille, minkä merkitsemme
+Paloksen asukkaiden viaksi, jotka eivät noudattaneet
+Teidän, kuninkaan ja kuningattaren, antamaa
+käskyä varustaa tällaiselle retkelle soveltuvia aluksia.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Lopuksi Kolumbus huomauttaa tässä päiväkirjassaan,
+ettei yhtään ainoata köydenpätkää, ei lautaa eikä
+naulaa menisi hukkaan, koska alus muutoin oli yhä vielä
+yhtä hyvässä kunnossa kuin matkalle lähdettäessä,
+paitsi että siihen oli täytynyt tehdä muutamia aukkoja
+vesitynnyreiden ja tavaroiden poistamiseksi; mutta kaikki
+oli hyvin säilynyt.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Toivon Jumalalta», lisää hän tähän, »että palatessani
+Espanjasta tänne tapaisin tonnin kultaa tänne jättämieni
+miesten vaihtokaupalla hankkimana, ja että he siihen
+mennessä olisivat löytäneet myöskin kultakaivoksen ja
+mausteita, vieläpä niin suurissa määrin, että kuningas
+ja kuningatar vielä ennen kolmen vuoden kulumista
+saattaisivat ryhtyä pyhän haudan valtaamiseen <i>(para
+ir a conquistar la casa santa)</i>. Olen myöskin jo aikaisemmin
+luvannut Teidän Korkeuksillenne, että yritykseni
+koko voitto tulisi käytetyksi Jerusalemin vapauttamiseen.
+Teidän Korkeutenne tulevat siitä varmaan riemuitsemaan
+<i>(se rieron)</i> ja sanomaan, että se on teidän
+mieleenne ja että te ilman sitäkin&mdash;lähtemättä Jerusalemin-retkelle&mdash;saatte
+siitä suurta iloa.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina joulukuun 27. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringon noustessa kuningas tuli karavelille ja kertoi
+amiraalille lähettäneensä noutamaan kultaa niin paljon,
+että hän voi ennen amiraalin lähtöä peittää hänet kullalla,
+ja pyysi häntä lykkäämään lähtöänsä vähän aikaa.
+Kuningas, hänen veljensä ja vielä lisäksi yksi sukulaisensa,
+joka oli hänen uskottunsa, aterioitsivat amiraalin
+kanssa, ja molemmat viimeksimainitut selittivät olevansa
+halukkaita lähtemään Espanjaan. Tuotiin tieto,
+että karaveli <i>Pinta</i>, (jolla Pinzon oli paennut) olisi eräällä
+joella saaren toisessa päässä. Cazique panetti heti kuntoon
+kanootin, sillä hän rakasti amiraalia niin suuresti,
+että se aivan ihmetytti; tämä käski erään merimiehen
+seurata mukana ja valmisteli kaikella kiireellä paluumatkaa
+Espanjaan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina joulukuun 28. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Saadakseen vihdoinkin järjestystä ja vauhtia linnoituksen
+rakentamiseen ja määrätäkseen palveluksen tänne
+jäävälle miehistölle amiraali meni maihin. Hänestä
+näytti, että kuningas näki hänen menevän veneeseen,
+mutta oli kuin ei olisi nähnyt, ja riensi nopeasti takaisin
+taloonsa, mistä lähetti erään veljensä amiraalia vastaan
+opastamaan häntä hyvin isoon ja kauniiseen taloon, jonka
+hän oli luovuttanut espanjalaisille. Sinne oli levitetty
+palmumattoja, joille amiraalia pyydettiin istuutumaan.
+Kuninkaan veli lähetti sitten palvelijan ilmoittamaan
+amiraalin saapumisesta aivan kuin kuningas ei olisi tietänyt
+mistään mitään, osoittaakseen siten amiraalille
+vielä suurempaa kunniaa. Heti kun palvelija oli tuonut
+ilmoituksen, kuningas lähti suoraan amiraalin luo ja
+ripusti hänen kaulaansa suuren kultapalan, joka hänellä
+oli kädessään. Hän jäi hänen luoksensa iltaan saakka
+keskustelemaan, mitä edelleen olisi tehtävä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina joulukuun 29. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuninkaan veljenpoika, hyvin nuori mies, joka oli
+erinomaisen nokkela ja yritteliäs, tuli päivän koittaessa
+karavelille. Amiraali, joka kaikin tavoin koetti saada
+tietoonsa, missä kultakaivokset olivat, tiedusteli joka
+mieheltä, mutta ei saanut ketään käsittämään merkkejänsä.
+Tämä nuorukainen sanoi hänelle, että neljän päivämatkan
+päässä idässäpäin oli saari, jonka nimi oli
+Guarionex, ja vielä toisia, joiden nimet olivat Macorix,
+Mayonic, Fuma, Cibao ja Coxoay, joilla oli paljon kultaa.
+Amiraali kirjoitti ne nimet muistiin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän sai jälkeenpäin tietää, että saatuaan veljeltään
+kuulla nuorukaisen ilmoittaneen amiraalille näistä, kuningas
+oli ankarasti moittinut veljenpoikaansa. Lisäksi amiraali
+kuuli, että kuningas halusi salata häneltä sen paikan,
+missä kultaa esiintyy ja mistä sitä kerätään, jotta
+amiraali ei tekisi kauppoja ja vaihtoja kenenkään muun
+kanssa kuin hänen: »Mutta tällä Españolan saarella»,
+huomauttaa amiraali, »on kultaa niin paljon ja niin monissa
+paikoissa, että se aivan kummastuttaa». Oli jo ilta,
+kun kuningas lähetti hänelle kultaisen naamion ja pyysi
+häneltä pesumaljan ja vesikannun, jotka amiraali heti
+lähetti hänelle toivoen, että hän tilaisi niitä enemmänkin.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina joulukuun 30. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti maihin aterioitsemaan kuninkaan kanssa.
+Samaan aikaan hänen kanssaan astui sisään viisi Guacanagarin
+alaisuuteen kuuluvaa kuningasta, kaikilla kruunu
+päässään, ja he käyttäytyivät niin juhlallisesti, että
+Teidän Korkeutenne olisivat suuresti ilahtuneet nähdessään
+heidän käytöksensä ja kohteliaisuutensa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heti kun amiraali astui maihin, kuningas tuli ottamaan
+häntä vastaan ja kädestä johdatti hänet samaan taloon,
+missä hän edellisenäkin päivänä oli majaillut ja
+missä hänelle oli valmiiksi mattoja ja istuimia. Kuningas
+riisui kruununsa ja asetti sen amiraalin päähän, ja amiraali
+puolestaan otti kaulastaan värillisistä kivistä tehdyn
+helminauhan, joka oli hyvin kaunis, ja ripusti sen kuninkaan
+kaulaan. Vieläpä hän kunnioitti kuningasta
+hienolla punaisella manttelilla, joka hänellä oli tänään
+yllään, tuotti hänelle värilliset saappaat, jotka vedätti
+kuninkaan jalkaan, ja kuninkaan sormeen hän pujotti
+hopeasormuksen, koska tiesi kuninkaan hetaasti kärttäneen
+sormusta eräältä merimieheltä, jolla oli sellainen
+sormessaan. Kuningas oli siitä hyvin iloinen ja onnellinen,
+ja molemmat muut caziquet lahjoittivat amiraalille
+kumpikin kultalevyn.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eräs merimies ilmoitti amiraalille
+löytäneensä raparperikasveja.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina joulukuun 31. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tämä päivä käytettiin puiden ja veden ottamiseen
+kotimatkaa varten Espanjaan, jonne amiraali halusi
+kiireimmittäin viedä tietoja kuninkaalle ja kuningattarelle,
+jotta he voisivat lähettää aluksia etsimään, mitä vielä
+olisi löydettävää; sillä tämä asia näyttää olevan niin
+suuri ja tärkeä, että sitä on ihmeteltävä, sanoi amiraali.
+Hän lisäsi vielä, ettei aikonut lähteä pois, ennenkuin oli
+nähnyt koko maan itään päin ja purjehtinut pitkin rannikkoa,
+jotta hän saisi tietää sen etäisyyden Espanjasta
+voidakseen kuljettaa sinne karjaa ja muuta. Kun hänellä
+nyt enää oli jäljellä vain yksi ainoa laiva, hänen mielestään
+ei ollut viisasta enää antautua löytöretkien vaaroihin,
+ja hän valitti, että tämä haitta aiheutui <i>Pintan</i>
+karkaamisesta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina tammikuun 1. päivänä 1493</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puolen yön tienoissa lähetettiin vene Amigan niemimaalle
+etsimään raparperia. Miehistö palasi iltapäivällä
+ja toi tullessaan täyden suuren kantovakallisen. He eivät
+voineet kuljettaa enempää, kun heillä ei ollut mukanaan
+lapiota kaivamista varten. Amiraali talletti koko
+tämän korillisen näytteeksi kuninkaalle ja kuningattarelle.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_39" href="#footnote_39">39</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+<i>Pintaa</i> etsimään lähetetty kanootti, sanotaan päiväkirjassa,
+palasi tapaamatta karavelia. Matkalla mukana
+ollut merimiehemme kertoi tavanneensa kahdenkymmenen
+penikulman päässä täältä kuninkaan, jonka päässä oli
+ollut kaksi isoa kultalevyä; ne hän oli riisunut heti, kun
+kanootissa olleet intialaiset olivat keskustelleet hänen
+kanssaan; muillakin asukkailla hän oli nähnyt paljon
+kultaa. Amiraali oli siinä uskossa, että kuningas Guacanagari
+oli kieltänyt ketään myymästä kultaa kristityille,
+jotta kaikki kulkisi hänen käsiensä kautta; lisäksi hän
+sai jälleen kuulla, että joissakin paikoin kultaa oli niin
+paljon, että sille ei annettu mitään arvoa. Samoin hän oli
+saanut tietoonsa paikan, mistä saatiin mausteita, jotka
+olivat paljon arvokkaampia kuin pippuri ja paratiisijyvät
+<i>(manegueta)</i>. Amiraali antoi tänne jäävien tehtäväksi
+hankkia niitä niin paljon kuin suinkin mahdollista.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona tammikuun 2. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali meni tänään maalle sanomaan jäähyväiset
+kuningas Guacanagarille ja lähteäkseen matkalle Jumalan
+nimeen. Hän lahjoitti muistoksi kuninkaalle yhden
+paitansa. Hän näytti kuninkaalle myöskin, kuinka väkeviä
+kanuunat olivat, latauttamalla yhden ja laukaisuttamalla
+sen haaksirikkoutuneen laivan kupeeseen. Tämä näytös
+johdatti puheen karibeihin, joiden kanssa kuningas on
+sodassa. Hän pani hyvin merkille, kuinka kiviset kanuunankuulat
+puhkaisivat aluksen kyljen ja putosivat kauas
+mereen. Amiraali esitytti laivan väellä myöskin kahakan
+<i>(una escaramuza)</i> ja sanoi caziquelle, ettei tämän tarvitsisi
+enää pelätä karibeja, vaikka he tulisivatkin hänen saarelleen.
+»Tein tämän kaiken», huomauttaa amiraali,
+»että kuningas eläisi jäljelle jäävien kristittyjen kanssa
+hyvissä väleissä ja karkoittaakseni hänestä pelon.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuningas vei amiraalin ja hänen mukanaan olevat
+aterialle kotiinsa. Amiraali antoi ankaran käskyn, että
+Diego de Aranza, Pedro Gutierrez ja Rodrigo de Escovedo,
+jotka jäivät hänen luutnantteinaan komentamaan
+tänne jäävää miehistöä, olisivat velvolliset hoitamaan
+kaiken hyvin ja pitämään järjestyksessä, siten palvellakseen
+Jumalaa ja heidän korkeuksiansa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Cazique osoitti suurta mieltymystä amiraaliin ja
+pahoitteli hänen poislähtöään, vallankin amiraalin siirtyessä
+laivalle. Eräs kuninkaan uskotuista sanoi amiraalille,
+että cazique oli käskenyt valmistaa amiraalille kultaisen
+patsaan, niin ison kuin hän itse, ja se tuotaisiin
+kymmenen päivän kuluttua. Amiraali astui laivaan
+aikoen heti aloittaa matkan, mutta tuuli ei sallinut.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tälle Españolan saarelle, joka asukkaiden kielellä on
+Bohio, rakennettuun linnoitukseen jätettiin kolmekymmentäyhdeksän
+miestä; heidän joukossaan oli monta
+kuningas Guacanagarin hyvää ystävää. Päällikköinä
+olivat amiraalin nimessä Diego de Aranza Cordovasta,
+Pedro Gutierrez ja Rodrigo de Escovedo Segoviasta,
+joille kaikille hän siirsi kuninkaan ja kuningattaren hänelle
+antaman vallan.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_40" href="#footnote_40">40</a>]
+            </span> Hän jätti heille kaikki kuningasparin
+vaihtokauppaa varten ostamat tavarat, joita oli
+melkoisesti ja joilla heidän piti vaihtaa kultaa, luovutti
+myös kaiken, mitä karille ajautuneessa aluksessa oli, leipää
+ja korppuja vuodeksi, viiniä ja useita kanuunoita.
+Ja koska enin osa heistä oli merimiehiä, hän antoi
+heille myös veneen, jotta he, jos katsoisivat tarkoituksenmukaiseksi,
+voisivat lähteä etsimään kultakaivosta ja
+amiraali palatessaan tapaisi sitä paljon ja hänellä olisi
+paikka, mihin voisi perustaa kaupungin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sitä satamaa, missä he nyt olivat, amiraali ei sanonut
+edulliseksi, koska kulta tuotiin tänne idästäpäin, ja mitä
+idemmäs mentiin, sitä likempänä Espanjaa oltiin. Hän
+jätti myöskin siemenviljaa, kirjurinsa ja alguazilin, laivan
+kirvesmiehen, tilkitsijän, tynnyrintekijän, lääkärin
+ja vaatturin, jotka kaikki olivat meriväkeä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_41" href="#footnote_41">41</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina tammikuun 3. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali ei voinut lähteä vielä tänään purjehtimaan,
+kun kolme intialaista, jotka hän oli ottanut mukaansa
+ensiksi löydetyiltä saarilta, tulivat ilmoittamaan hänelle,
+että vielä joitakin intialaisia vaimoineen tulisi laivalle
+tänään auringon noustessa. Aallokko, kävi korkeana eikä
+vene pystynyt menemään maalle, ja amiraali päätti
+Jumalan avulla alottaa matkan huomisaamuna.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Jos minulla olisi ollut luonani karaveli <i>Pinta</i>»&mdash;kirjoittaa
+hän&mdash;»olisin taatusti saanut kerätyksi tonnin
+kultaa, koska silloin olisin voinut purjehtia saaren
+ympäri, mitä en nyt saattanut tehdä, kun olin yksin,
+pelosta, että minulle voisi sattua jokin onnettomuus ja
+estää minut palaamasta Espanjaan esittämään kuninkaalle
+ja kuningattarelle kertomusta löytöretkestäni.
+Jos voisi olla varmaa, että <i>Pinta</i> Alonzo Pinzonin kera
+pääsisi onnellisesti Espanjaan, jatkaisin vielä löytöretkiäni,
+mutta kun en ole saanut häneltä minkäänmoisia
+tietoja ja kun hän lisäksi voisi valheillaan eksyttää kuningasparia
+ja välttää rangaistuksen, jonka hän on ansainnut
+kehnolla menettelyllään, karatessaan luotani ilman
+lupaa ja siten tärvellen kaiken hyvän, mitä tästä
+retkestäni voitiin toivoa, minun täytyy viipymättä palata
+Espanjaan, ja toivon, että Herramme suo meille matkan
+ajaksi kauniin sään ja että voitamme kaikki vastukset.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina tammikuun 4. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringon noustessa ankkuri nostettiin lievässä tuulessa,
+ja vene hinasi laivan leveämmän väylän kautta
+kuin satamaan tullessa oli käytetty, läpi karikon, joka
+ulottuu Santon niemen tällä puolen vielä kolme meripenikulmaa
+ulos merelle.&mdash;Suunta otettiin itään kohti
+korkeata vuorta, joka on näöltään kuin paviljonki. Amiraali
+antoi sille nimen Monte Cristi. Hän suosittelee kaikille,
+jotka tulevat katsomaan Navidadin kaupunkia
+(hän näki hengessään jo kaupungin täällä, missä vielä
+ei ollut valmiina hirsirakennuskaan, niin sanottu linnoitus),
+ensiksi käyntiä Monte Cristillä. »Cipango»&mdash;huomauttaa
+hän&mdash;»on tällä saarella; täällä on yllinkyllin
+kultaa, mausteita, mastiksia ja raparperia».
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina tammikuun 5. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Päivän koittaessa amiraali lähti purjehtimaan. Monte
+Crististä eteläkaakkoon hän havaitsi sataman ja pienen
+saaren. Hän nousi siellä maihin ja näki lohkareen kirjavaa
+kiveä, mikä näytti hänestä hyvin soveliaalta kirkkojen
+ja kuninkaallisten palatsien rakentamiseen. Monte
+Cristi on muodoltaan kaunis, tasaisen maavyöhykkeen
+ympäröimä ja kaukaa katsottuna näyttää saarelta. Sisämaassa
+hän huomasi vielä yhden vuorijonon, joka muistuttaa
+Cordovan Sierraa. Laaksot ovat viheriöiviä, runsasvetisiä,
+kaikki niin kaunista, sanoo amiraali, ettei hän
+usko siitä voivansa edes tuhannesosankaan verran liioitella
+<i>(que no creia encarecerlo la milesima parte)</i>.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina tammikuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringonnousun jälkeen jatkettiin rannikon purjehdusta
+itäänpäin. Täällä on huolellisesti varottava monia
+hiekka- ja kivisärkkiä, joiden takana on kuitenkin mainioita
+satamia. Amiraali käski matruusin nousta mastokoriin
+tähystämään matalikkoja ja kareja. Odottamatta
+tämä huomasi <i>Pintan</i>, joka hyvässä itätuulessa purjehti
+suoraan amiraalia kohden. Kun täällä ei voinut käydä
+ankkuriin, palasi amiraali seitsemän meripenikulmaa
+Monte Cristille, ja <i>Pinta</i> seurasi sinne.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Martin Alonzo Pinzon tuli <i>Niñalle</i> pyytämään anteeksi
+ja sanoi amiraalille joutuneensa aivan vasten tahtoaan
+erilleen hänestä ja selitteli sen syitä. Mutta amiraali
+vastasi, että »ne olivat sulia valheita; vaan Pinzon oli
+lähtenyt hänen luotaan pelkästä uhmasta ja ahneudesta,
+eikä hän käsittänyt, mistä johtui kaikki se ylpeys ja
+kunnioituksen puute, minkä Pinzon oli omaksunut häntä
+kohtaan koko matkan aikana ja mitä hän (amiraali) ei
+ollut ollut huomaavinaan, ettei antaisi sijaa paholaisen
+tihutöille, mitkä alusta alkaen tähän saakka olivat retkeä
+vaanineet.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali sai kuulla, että eräs niistä intialaisista, joita
+<i>Pintalla</i> oli, oli sanonut Alonzo Pinzonille, että Babeque-nimisellä
+saarella olisi hyvin paljon kultaa. Pinzon, jolla
+oli keveä alus, oli silloin tahtonut lähteä sinne yksin, ja
+tämä oli se syy, miksi hän oli päättänyt erota amiraalista
+ja jättää päällikkönsä, jonka tarkoituksena oli purjehtia
+pitkin Juana- ja Española-saarten rannikkoa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun Martin Alonzo ei löytänytkään Babequelta kultaa,
+hän lähti Españolalle, mistä hän intialaisten kertomusten
+nojalla, jotka sanoivat saarta Bohioksi, ajatteli
+löytävänsä rikkaita kultakaivoksia ja paljon tätä metallia;
+se syy oli jo kaksikymmentä päivää sitten tuonut
+hänet tänne, viidentoista leguan päähän Navidadista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tästä käy ilmi, että intialaisten tuoma tieto, jonka
+nojalla kuningas Guacanagari oli lähettänyt kanootin matkaan
+ja amiraali antanut siihen mukaan yhden merimiehen,
+oli ollut tosi, että <i>Pintan</i> tosiaan oli täytynyt olla
+siellä kanootin käydessä. »Karaveli», huomauttaa amiraali,
+»vaihtoi kuitenkin paljon tavaraa kultaan; narunpätkästä
+kapteeni sai kelpo kappaleita, sormenmittaisia, jopa usein
+kämmenenkokoisia. Martin Alonzo piti puolet itse ja
+jakoi toisen puolen miehistölle.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lisää tähän kuninkaalle ja kuningattarelle
+tarkoitetut lauseet: »Kaiken nojalla, kaikkeinarmollisimmat
+valtiaani, minusta tuntuu, että Herramme ihmeellisellä
+tavalla tahtoi laivamme haaksirikkoutuvan täällä,
+koska tämä on koko saaren paras rannikko ja meillä on
+asutuksemme täällä aivan kultakaivosten läheisyydessä.
+Juana-saaren takana etelässä kuuluu olevan toinen iso
+saari, jossa on vielä enemmän kultaa ja niin isoissa määrin,
+että sieltä voi kerätä pavunkin kokoisia kappaleita,
+kun ne Españolalla eivät ole ohranjyvää suurempia.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_42" href="#footnote_42">42</a>]
+            </span>
+Sen saaren nimi on Yamaye (Jamaika); sen lähellä idässäpäin
+on saari, jossa asuu pelkästään naisia, ja hyvin
+monet miehet tietävät, että Española- ja Yamaye-saaret
+ovat mantereesta vain kymmenen päivänmatkan
+päässä kanootilla soutaen, mikä on noin seitsemänkymmentä
+meripenikulmaa. Sikäläiset asukkaat käyttävät
+vaatteita.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina tammikuun 7. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään kiilattiin karavelissa vuoto ja tilkittiin se.
+Matruusit kävivät maissa kaatamassa puita. Amiraali
+sanoi heille, että heidän sopisi löytää paljon mastiksipuita
+ja aaloeta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina tammikuun 8. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kovan kaakkoistuulen takia ei tänään lähdetty matkaan;
+sen vuoksi amiraali käski varustaa laivaa vedellä,
+puilla ja kaikella matkalle tarpeellisella. Hän oli aikonut
+purjehtia Españolan rannikkoa pitkin niin kauas kuin
+sopisi poikkeamatta matkan suunnasta; mutta monia
+seikkoja oli tullut tämän yrityksen tielle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Veljekset Martin Alonzo ja Vincente Yanes Pinzon,
+jotka hän oli pestannut karavelien kapteeneiksi, sekä monet
+hänen miehensä, jotka ylpeydestä ja voitonpyynnöstä
+olivat asettuneet heidän puolellensa uskoen, että kaikki
+olivat vain heitä varten, unohtivat amiraalin heille suomat
+kunnianosoitukset. He eivät ainoastaan kieltäytyneet
+täyttämästä hänen käskyjään, vaan vieläpä rohkenivat
+sekä sanoin että teoin asettua vastustamaan häntä.
+Lopuksi Martin Alonzo oli marraskuun 21. päivästä tammikuun
+6. päivään saakka ollut poissa amiraalin seurasta
+ilman mitään syytä ja aihetta, pelkästä tottelemattomuudesta.
+Amiraali oli sietänyt sen kaiken ja ollut vaiti,
+saadakseen matkan onnellisesti päätökseen. Hän olisi
+mielellään halunnut päästä eroon sellaisesta seurasta,
+jota vastaan hänen oli asetuttava heidän tottelemattomuutensa
+vuoksi, ja vaikka hänen puolellaan olikin
+useita kunnollismielisiä miehiä, ei kuitenkaan aika ollut
+otollinen syyllisten rankaisemiseen. Tämän takia hän
+päätti palata Espanjaan mahdollisimman nopeasti ja
+missään pysähtymättä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän meni veneeseen ja soudatti joelle, joka laskee
+mereen vain hyvän leguan päässä kaakkoon Monte Crististä;
+siellä matruusit ottivat vettä. Amiraali huomasi,
+että tämän joen hyvin leveässä ja syvässä suussa hiekan
+seassa oli kultajyväsiä niin paljon, että se herätti kummastusta,
+vaikka jyväset olivatkin kovin pieniä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_43" href="#footnote_43">43</a>]
+            </span> Amiraali
+arveli, että kultanokareet joen virratessa lähteiltään suuhun
+saakka olivat kieriskelleet ja jauhautuneet tomuksi,
+sillä lähempää hän löysi pienen herneen kokoisia, mutta
+enimmäkseen se oli hienoa kuin lentohiekka.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun meri nousi ja suolattomaan veteen sekaantui merivettä,
+hän käski soutaa pyssynkantaman matkan jokea
+ylöspäin. Miehet täyttivät tynnyrit vedellä, ja kun palattiin
+karavelille, löydettiin uurteista pieniä kultahitusia.
+Amiraali antoi tälle joelle nimen Rio de Oro. Kultahiekasta,
+huomautti hän, hän ei ottaisi mukaan mitään, kun se
+on Teidän Korkeuksienne oman talon ja kaupunkinne
+Navidadin porttien edessä; sitä joutuisammin hänen aikomuksensa
+oli matkustaa tuomaan teille sanaa ja vapautumaan
+kehnosta seurasta, joka ympäröi häntä ja josta hän
+oli aina sanonut, että se oli aivan kelvotonta roskaväkeä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona tammikuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Keskiyön aikaan amiraali lähti purjehtimaan suuntanaan
+itäkoillinen. Kymmenen ja puolen meripenikulman
+päässä hän asettui ankkuriin kolmeksi tunniksi.
+Täällä on joka puolella kosolti kilpikonnia; matruusit löysivät
+yhden, joka oli yhtä iso kuin kiinalainen kilpi.
+»Amiraali näki eilen, ollessaan Rio de Orolla, kolme seireeniä,
+jotka kohottautuivat hyvin korkealle vedestä,
+mutta eivät olleet läheskään niin suloisia kuin miksi heidät
+tavallisesti näkee kuvattavan; heillä on tavallaan ihmiskasvot.»
+Hän lisää nähneensä samanlaisia Guineassa
+Pippurirannikolla.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hänen aikomuksensa oli purjehtia tänä yönä Jumalan
+avulla pysähtymättä eteenpäin, koska hän oli löytänyt
+mitä etsi eikä halunnut enää antautua kiistaan tämän
+Alonzo Pinzonin kanssa, kunnes heidän korkeutensa
+saisivat selostuksen hänen matkastaan ja siitä, mitä hän
+oli suorittanut. »Mutta sitten», huomauttaa hän, »en
+enää siedä näitä kelvottomia miehenkuvatuksia, joiden
+kuntouden laita on perin kehnosti, koska he tahtovat
+asettua niin epäkunnioittavasti minua vastustamaan,
+huolimatta heitä kohtaan osoittamastani huomaavaisuudesta.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina tammikuun 10. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali nosti ankkurin ja tuli auringon noustessa
+joelle, jolle hän antoi nimen Rio de Grazia (Armonvirta).<span class='sup'>
+            [<a name="ref_44" href="#footnote_44">44</a>]
+            </span>
+Sen suuhun hän kävi ankkuriin, koska täällä on oivallinen
+satama, jolla on vain se paha puoli, että täällä esiintyy
+runsaasti kairaajatoukkia. <i>Pinta</i>, jolla Martin Alonzo
+Pinzon vietti täällä kuusitoista päivää, kärsi niistä toukista
+pahasti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Sinä aikana»&mdash;sanotaan päiväkirjassa&mdash;»Pinzon
+sai vaihtokaupalla paljon kultaa, ja sitä hän halusikin.
+Mutta heti saatuaan intialaisilta kuulla amiraalin olevan
+saman Españolan saaren rannikolla ja tietäen osuvansa
+hänen kanssaan yhteen hän lähti amiraalia vastaan.
+Hän oli vaatinut miehistöään vannomaan, etteivät he
+olleet viipyneet täällä enempää kuin kuusi päivää, mutta
+hänen kehnoutensa <i>(su maldad)</i> oli niin ilmeinen, ettei
+hän enää pystynyt sitä peittelemään. Hän oli määrännyt,
+että kaikesta vaihtokaupalla saatavasta kullasta puolet
+oli annettava hänelle. Pois lähtiessään hän vei väkivalloin
+mukaansa neljä intialaista ja kaksi tyttöä; mutta
+amiraali annatti heille vaatteita ja päästi heidät maihin,
+niin että he saattoivat palata kotiinsa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+&mdash;Siten vaatii»&mdash;kirjoittaa Kolumbus&mdash;»Teidän
+Korkeutenne palvelus, sillä miehet ja naiset kuuluvat
+kokonaan Teidän Korkeuksillenne niin tällä erikoisella
+saarella kuin muuallakin. Etenkin pitää täällä, missä
+Teidän Korkeuksillanne jo on siirtola, asukkaille osoittaa
+kaikkea kunniaa ja suopeutta, sillä tällä saarella on paljon
+kultaa, hyvää maata ja mausteita.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina tammikuun 11. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Puolen yön aikaan lähdimme Rio de Grazian satamasta
+ja purjehdimme ensin itäiseen, sitten kaakkoiseen suuntaan.
+Näimme vuoren, jolle annettiin nimi Hopeavuori
+(Monte de Plata), koska sen laki oli hopeaharson kaltaisen
+sumun verhoama. Sen juurella on oivallinen satamapaikka,
+Puerto de Plata. Vuori on korkea, sen rinne on
+asuttu ja jokien halkoma, ja siinä on varmaan paljon
+kultaa. Tuuli ja virtaus olivat suotuisat, ja etenimme
+runsaan taipaleen.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina tammikuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jo ennen päivänkoittoa etenimme kohtalaisella tuulella
+itää kohti. Päivän tullessa olimme jo jättäneet taaksemme
+kaksikymmentä penikulmaa, ja seuraavien kahden
+tunnin aikana etenimme vielä kaksikymmentäneljä. Maata
+näkyi etelässä (Samanan niemi), ja kun ei ollut mitään
+pelättävää, jatkettiin matkaa läpi yön. Eräälle niemelle
+(Yazualin saari), joka oli jakaantunut kahteen vuoreen,
+isompaan ja pienempään, amiraali antoi nimen Isän ja
+Pojan niemi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tuulen ollessa suotuisa jatkettiin matkaa edelleen.
+Seuraava niemi, joka oli kokonaan kalliohuippujen muodostama,
+sai nimen Rakastetun niemi (Cabo del Enamorado,
+nykyinen Cap Cabron).&mdash;Sieltä saavuttiin
+kolmannelle, vielä korkeammalle niemelle ja hyvin tilavalle,
+kolmen meripenikulman laajuiselle lahdelle, jossa
+on pieni saari (Cayo de Le-Vantados). Siellä laivat laskivat
+ankkurin; amiraali lähetti maihin veneen noutamaan
+vettä ja kuulustelemaan asukkaita, mutta he pakenivat
+kaikki. Amiraali ihmetteli, kuinka iso Española-saaren
+ympärys oli.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina tammikuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Suotuisan tuulen puutteessa amiraali jäi tähän satamaan,
+vaikka hän olisi etsinyt paremman, kun tämä oli
+niin vähän suojainen ja kun hän tahtoi täällä odottaa,
+mitä toisivat mukanaan kuun konjunktio auringon kanssa,
+jonka pitäisi osua tämän kuun 17. päivälle, kuun oppositio
+Jupiterin kanssa ja sen konjunktio Merkuriuksen
+kanssa sekä auringon oppositio Jupiterin kanssa, mikä
+aina tietää suuria myrskyjä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_45" href="#footnote_45">45</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähetti veneen maihin noutamaan ajesia syötäväksi.
+Hänen miehensä kohtasivat täällä intialaisia,
+jotka olivat asestautuneet jousin ja nuolin; he keskustelivat
+heidän kanssaan ja ostivat heiltä yhden jousen ja
+joukon nuolia. Yksi näistä intialaisista tuli veneen mukana
+karavelille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Tällä», huomautetaan päiväkirjassa, »oli paljon rumemmat
+kasvot kuin kaikilla muilla, mitä olimme ennen
+nähneet; hän oli kokonaan mustattu hiilellä, kun täällä
+on yleisenä tapana maalata ihoa väreillä. Hänellä oli
+hyvin pitkä tukka, joka oli sidottu takaa yhteen ja pistetty
+eräänlaiseen papukaijansulista tehtyyn verkkoon;
+hän oli alaston kuten muutkin. Amiraali otaksui hänet
+karibiksi, jotka ovat ihmissyöjiä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali tiedusteli häneltä, oliko hänen edellisenä
+päivänä näkemällään saarella kultaa; intialainen myönsi
+ja näytti laivan perää, joka oli sangen kookas, verraten
+sitä niihin kultakimpaleihin, joita sieltä löydetään. Hänen
+kielellään kulta oli <i>tuob</i>, eikä hän ymmärtänyt sanaa
+<i>caona</i>, joksi tätä metallia sanotaan Españolalla, eikä
+liioin sanaa <i>nozay</i>, mikä nimi sillä on San Salvadorin
+saarella.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun vene tuli maihin, näkivät miehet puiden takana
+enemmän kuin viisikymmentä intialaista, alastomia, pitkätukkaisia
+kuin Espanjan naiset. Takaraivolla heillä oli
+papukaijan ja muiden lintujen höyheniä; jokaisella oli
+jousi. Se intialainen, joka oli mukana veneessä, nousi
+pois, ja hänen puhuteltuaan muut laskivat jousensa,
+nuolensa ja raskaat karttunsa. Miehemme nousivat
+veneestä maihin ja vaihtoivat jousia ja nuolia, sillä siten
+amiraali oli käskenyt (riisuakseen intialaisten aseet helpoimmalla
+tavalla).
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun he olivat ostaneet kaksi jousta, intialaiset eivät
+enää halunneet luovuttaa enempää, päinvastoin he valmistautuivat
+hyökkäämään espanjalaisten kimppuun ja
+juoksivat takaisin sinne, mihin olivat jättäneet aseensa.
+Takaisin tullessaan heillä oli mukanaan köysiä, ilmeisestikin
+kristittyjen sitomista varten. Kun nämä näkivät
+intialaisten hyökkäävän, he ampuivat jousipyssyillään,
+antoivat eräälle miekaniskun taakse, toista ampuivat
+rintaan. Kun intialaiset näkivät, etteivät he tässä mitään
+hyötyisi, vaikka heitä oli enemmän kuin viisikymmentä
+ja espanjalaisia vain seitsemän, he juoksivat tiehensä
+ja jättivät jälkeensä kuka jousen, kuka nuolia.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kristityt, huomauttaa amiraali, olisivat surmanneet
+hyvin monta, jos luotsi, joka heitä komensi, ei olisi saanut
+heitä peräytetyiksi; he palasivat heti veneelleen ja
+riensivät sillä laivalle. Kun amiraalille ilmoitettiin, mitä
+oli sattunut, hän virkkoi, että se toiselta puolen oli hänestä
+paha, toiselta puolen ei, koska oli hyvä, että tämän
+tienoon intialaiset joutuivat pelkäämään kristittyjä, koska
+he olivat pahaa kansaa ja epäilemättä ihmissyöjiä. Jos
+se vene, joka Navidadin linnoitukseen jääneillä kolmellakymmenelläyhdeksällä
+espanjalaisella on käytettävissään,
+sattuisi tulemaan joskus tänne, niin nämä saarelaiset
+pelkäävät heitä eivätkä uskalla tehdä heille pienintäkään
+pahaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vaikka he eivät olisikaan karibeja, lisää amiraali tähän,
+niin he kai ovat kuitenkin heidän naapureitaan ja
+samantapaisia pelottomia miehiä ja tuiki erilaisia kuin
+muiden saarien asukkaat, jotka ovat pelkurimaisia eivätkä
+käytä mitään muita aseita kuin järkeänsä.&mdash;Kukkuloilla
+nähtiin merkkitulien palavan.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina tammikuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali tahtoi tänä yönä etsiä käsille intialaisten
+asumukset ja siepata heistä muutamia, koska hän uskoi
+heidän olevan karibeja. Vastatuulesta ja korkeasta aallokosta
+huolimatta hän olisikin sen tehnyt, mutta heti
+auringonnousun jälkeen huomattiin suuri joukko intialaisia.
+Amiraali lähetti hyvin asestettuja miehiä veneessä
+maihin. He olivat tuskin päässeet rantaan, kun kaikki
+intiaanit tulivat veneen perän taakse sen miehen johtamina,
+joka edellisenä päivänä oli käynyt karavelilla ja
+saanut amiraalilta lahjan. Tällä kertaa hän tuli kuninkaan
+seurassa, joka oli saanut häneltä lahjaksi vieraiden
+rauhan merkiksi antamia helminauhoja, jotka oli
+tehty pikku kuulista (<i>cuentas</i>).
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuningas astui kolmen miehensä seuraamana veneeseen
+ja tuli karaveliin. Amiraali käski antaa heille korppuja
+ja hunajaa, lahjoitti kuninkaalle punaisen lakin,
+palan punaista kangasta ja lasihelmiä; muille kolmelle
+intialaiselle hän niinikään lahjoitti punaisia kangaskappaleita.
+Kuningas lupasi tuoda seuraavana päivänä kultaisen
+naamion, vakuuttaen, että täällä oli kultaa yhtä
+paljon kuin Caribissa ja Matininossakin. Intialaiset palasivat
+hyvin tyytyväisinä maalle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali huomasi, että emäpuusta tuli paljon vettä
+sisään; hän moitti tilkitsijöitä, jotka olivat Palosissa
+tehneet työnsä huonosti ja karkasivat, kun näkivät
+amiraalin huomanneen heidän kelvottomuutensa ja aikovan
+pakottaa heidät parantelemaan jälkiään. Huolimatta
+sisääntunkeutuvan veden paljoudesta hän kuitenkin toivoi,
+että Herramme, joka oli hänet tuonut tähän asti, laupeudessaan
+ja suopeudessaan häntä armollisesti johtaisi
+eteenkinpäin; sillä Hänen Korkealle Majesteetilleen <i>(su
+alta Majestad)</i> ei ollut tuntematonta, kuinka paljon vastuksia
+ja hankaluuksia hän oli joutunut kokemaan jo
+ennen Espanjasta lähtöään, kun hänelle ei siellä kukaan
+ollut suosiollinen, Herraamme Jumalaamme lukuunottamatta,
+koska Hän tunsi hänen sydämensä, ja Jumalan
+ohella heidän korkeutensa; kaikki muut olivat olleet hänelle
+vihamielisiä ilman minkäänmoista perustetta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Ja nämä ovat syynä»&mdash;lisää amiraali&mdash;»miksi
+Teidän Korkeuksillanne ei ole ollut tuloja sataa miljoonaa
+enemmän siitä saakka kuin olen ollut palveluksessanne,
+s.o. niinä seitsemänä vuonna, jotka tulevat
+tämän tammikuun 20. päivänä täyteen, laskematta mukaan
+niitä lisäyksiä, joita nuo tulot olisivat tuottaneet;
+mutta Herra Jumala kääntää kaiken parhaaksi.»
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina tammikuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali antoi lähtökäskyn, koska täällä oleskelusta ei
+sattuneen epäjärjestyksen vuoksi voinut toivoa mitään
+hyötyä. »Tänään saimme kuulla, että Navidadin, Teidän
+Korkeuksillenne kuuluvan kaupungin, alueella on hyvin
+paljon kultaa sekä että Caribissa ja Matininossa on paljon
+vaskeakin. Karibissa käymisessä ja oleskelemisessa on
+vaikeutensa, koska sikäläiset asukkaat mielellään syövät
+ihmislihaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali on siitä huolimatta päättänyt mennä sinne,
+koska sen saaren näkee täältä ja se sitäpaitsi on matkan
+varrella. Sieltä hän aikoo purjehtia Matininolle, jossa
+kuuluu asuvan vain naisia eikä ainoatakaan miestä;
+amiraali ajatteli käydä joillakin näillä saarilla ja ottaa
+mukaansa joitakuita asukkaita. Hän lähetti maihin veneen,
+mutta kuningas ei ollut vielä tullut, kun hänen kylänsä
+on kaukana sisämaassa; hän oli kuitenkin lupauksensa
+mukaan lähettänyt kultaisen kruununsa. Monet
+muut intialaiset toivat puuvillaa, leipää ja ajesia: he
+olivat kaikki jousin ja nuolin asestettuja.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun he olivat vaihtaneet kaikki, tuli karavelille neljä
+nuorukaista, jotka niin hyvin tunsivat kaikki tästä itäänpäin
+olevat saaret, että amiraali päätti ottaa heidät mukaansa
+Espanjaan. Tämän maan asukkailla ei ole rautaa
+eikä muitakaan metalleja; mutta muutamassa päivässä
+ei kuitenkaan ole mahdollista hankkia mistään maasta
+perusteellisia tietoja, osaksi kun asukkaiden kieli oli meille
+liian vaikeata, niin että meidän oli kaikki arvattava, ja
+osaksi koska he eivät ymmärtäneet, mitä me heille puhuimme.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Heidän jousensa ovat yhtä suuria kuin Englannissa ja
+Ranskassa käytetään; nuolet muistuttavat toisten intialaisten
+heittokeihäitä ja ovat tehtyjä ruokokepeistä,
+joista valikoidaan suorimmat, ja pituudeltaan neljästä
+ja puolesta kuuteen jalkaan. Kärjeksi he kiinnittävät
+teroitetun puunpalan, jonka jotkut vielä varustavat kalanhampaalla,
+toiset ja lukuisammat sitovat ruohoa kärkeen
+ja ampuvat aivan erikoisella tavalla, niin että haavat
+eivät koskaan koidu vaarallisiksi. Jouset näyttävät
+marjakuusesta valmistetuilta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Täällä on paljon puuvillaa, joka on hyvin hienoa ja
+hyvin pitkää, mastiksia ja agia, joka on heidän pippuriaan
+ja paljon parempaa kuin meikäläinen. Mitään ei
+syödä ilman tätä maustetta, joka on hyvin terveellistä;
+Españolalta sitä voi vuosittain saada viisikymmentä karavelinlastia.
+Tässä lahdessa amiraali havaitsi paljon
+samanlaista meriruohoa kuin matkan varrella. Hän
+päätteli tästä, että suoraan idässä päin täytyi vielä olla
+useita saaria, sillä hän pitää varmana, että tämä meriruoho
+kasvaa vähäisessä syvyydessä ja lähellä rantaa. »Jos
+on näin», lisää hän, »niin nämä saaret ovat likellä Kanariaa,
+vähemmän kuin neljänsadan penikulman päässä siitä.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona tammikuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kolme tuntia ennen päivänkoittoa hän lähti tästä
+lahdesta, jolle hän antoi nimeksi Nuolten lahti. Hän
+purjehti länsituulessa Caribin saarta kohti, jolla asuu sitä
+kaikkien muiden kovin pelkäämää kansaa, mikä risteilee
+lukemattomilla kanooteillaan pitkin merta ja syö vangitsemansa
+ihmiset. Yksi nuoresta neljästä intialaisesta
+sanoi amiraalille, että se Caribin saari on noin kuudenkymmenenneljän
+penikulman päässä kaakossa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän päätti suunnata matkansa sinne ja antoi asettaa
+purjeet siten; mutta tuskin oli päästy kaksi meripenikulmaa,
+kun jo nousi navakka tuuli, joka oli suotuisa kotimatkaa
+varten Espanjaan. Amiraali huomasi miehistönsä
+olevan huolestuneita siitä, että jälleen loitonnuttiin kotisuunnasta,
+ja kun karavelit olivat hyvin vuotavia, ei
+voitu toivoa mitään muuta apua kuin Jumalalta. Amiraali
+katsoi siis pakolliseksi luopua ottamastaan suunnasta
+ja otti uudeksi suunnaksi PI1/4I joka johti suoraan Espanjaan.
+Auringonlaskuun saakka purjehdimme neljäkymmentäkahdeksan
+penikulmaa, joka tekee kaksitoista leguaa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Intialaiset sanoivat, että tästä suunnasta löytäisimme
+Matininon saaren, jossa pitäisi asua pelkästään naisia.
+Amiraali halusi mielellään käydä sillä saarella tuodakseen
+kuninkaalle ja kuningattarelle viisi tai kuusi amatsoonia;
+mutta hän epäili, että intialaiset eivät tunteneet
+tietä tarkoin, eikä hän karaveliensa huonon kunnon
+takia uskaltaisi seisahtua. »Taatusti se saari on olemassa»,
+huomauttaa hän, »ja tiettynä vuodenaikana tulee Caribin
+saarelta tänne miehiä naisasukkaiden luokse. Jos
+näille syntyy poika, niin he tuovat sen miehille; jos se
+on tyttö, he pitävät sen itse.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kadotettuamme näkyvistämme Españolan saaren Capo
+San Theramon<span class='sup'>
+            [<a name="ref_46" href="#footnote_46">46</a>]
+            </span> ja kuljettuamme kuusitoista meripenikulmaa
+itään päin, purjehdimme vielä kaksitoista meripenikulmaa
+I1/4P. Ilma oli suotuisa.
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tammikuun 20. päivän kohdalla amiraali huomauttaa
+päiväkirjassaan: »Ilma on niin leuto ja miellyttävä kuin
+Sevillassa huhti- ja toukokuussa. Meri on, Jumalan kiitos,
+aina hyvä ja tasainen.»&mdash;»Amiraalin mielestä ilma
+oli kylmä»&mdash;sanotaan 21. päivänä&mdash;»ja hän sanoi,
+että hän odotti päivä päivältä yhä kylmempää siitä syystä,
+että he loittonivat pohjoisempaan ja yöt kävivät aina
+pitemmiksi». Matkaa hidastutti <i>Pinta</i>, muutoin pikapurjehtija,
+jonka purjeet ja mastot eivät nyt kuitenkaan
+olleet enää oikein kunnossa. »Jos Martin Alonzo Pinzon»&mdash;huomauttaa
+amiraali tammikuun 23. päivänä&mdash;»olisi
+Intiassa pitänyt yhtä paljon huolta hyvän mastopuun
+hankkimisesta kuin hän ahkeroitsi aluksensa täyttämisestä
+kullalla, niin se olisi nyt ollut hänellä hyvässä kunnossa.»&mdash;»Pohjantähti
+on hyvin korkealla»&mdash;huomauttaa
+amiraali helmikuun 3. päivänä&mdash;»aivan siten kuin
+se näkyy Cabo San Vincenten luona. Auringon korkeutta
+ei kuitenkaan voitu mitata astrolabiumilla eikä kvadrantillakaan,
+kun aallokko oli kovin korkeata.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Helmikuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Jos karavelit eivät olisi olleet näinkin hyvässä kunnossa»,
+kirjoittaa Kolumbus, »olisin pelännyt uppoavamme.
+Paljolla vaivannäöllä ja tuhansissa vaaroissa purjehdimme
+kaksitoista meripenikulmaa.»
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Helmikuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Meidän oli auringonlaskusta päivänsarastukseen saakka
+taisteltava aaltojen ja myrskyn kanssa. Kolme salamaa
+pohjoiskoillisessa ilmoitti, että meidän oli odotettava
+rajua myrskyä vastaiselta suunnalta. Tuulelle annettiin
+vielä vähän purjeita ja kuljettiin kolmetoista meripenikulmaa.
+Päiväsaikaan tuuli rauhoittui hiukan, mutta
+tuli sitten taas rajummaksi, aallokko pelottavaksi, laineet
+kävivät ristiin ja pahoinpitelivät <i>(atormentaban)</i> laivoja.
+Purjehdimme kolmetoista ja puoli meripenikulmaa.
+Yöllä helmikuun 14. päivänä tuuli vielä kiihtyi,
+aallot kävivät vielä pelottavimmiksi; kun ne löivät vastakkaisilta
+puolilta, niin että ne pitivät laivaa sellaisessa
+puristuksessa, ettei se päässyt yhtään eteenpäin. Amiraali
+oli pienentänyt isoapurjetta niin paljon kuin suinkin
+ja piti tuulessa vain niin paljon kuin oli tarpeen nousemiseen
+aalloista. Tällä tavoin hän kolmen tunnin aikana
+eteni viisi meripenikulmaa. Aallokko kävi yhä korkeampana,
+tuuli tuli yhä rajummaksi. Sellaisen vaaran uhkaamina
+koottiin kaikki purjeet ja laiva jätettiin tuulen
+ja aaltojen haltuun, ei ollut muuta tehtävissä. <i>Pinta</i>
+menetteli samoin, mutta pian se katosi, vaikka amiraali
+kaiken yötä antoi merkkejä, joihin se aluksi vastasikin.
+Yön aikana amiraali eteni vielä kolmetoista ja puoli
+meripenikulmaa koilliseen päin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringon noustua myrsky kiihtyi yhä hirmuisemmaksi.
+Amiraali ei kuitenkaan rohjennut kohottaa yhtään purjetta
+päästäkseen näistä riehuvista, toistensa päälle
+syöksyvistä aalloista, jotka uhkasivat niellä hänen aluksensa;
+tässä elementtien myllerryksessä hänen onnistui
+kuudessa tunnissa päästä seitsemän ja puoli meripenikulmaa
+eteenpäin.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_47" href="#footnote_47">47</a>]
+            </span>
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vaarojen ahdistaessa amiraali teki hurskaan lupauksen.
+Arvalla määrättäisiin pyhiinvaellusretki Guadalupen
+pyhän Marian luo, jolloin myös luvattiin pyhittää
+viiden naulan painoinen vahakynttilä pyhälle neitsyelle.
+Kaikki antoivat lupauksen, että se, jolle se arpa osuisi,
+suorittaisi sanotun toiviomatkan. Amiraali tuotti sitten
+niin monta virnanhernettä kuin laivalla oli miehiä ja
+leikkautti sitten yhteen ristin, panetti ne kaikki pussiin,
+jota pudisteltiin hyvin. Hän otti itse ensimmäisenä herneen
+ja sai ristillä merkityn; siten arpa osui hänelle, ja
+hän piti itseään siitä alkaen toivioretkeläisenä, jonka
+osaksi annetun lupauksen täyttäminen oli joutunut.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vielä asetettiin toinenkin arpa pyhiinvaelluksesta
+Lorettossa paavillisen alueen Anconassa olevaan pyhän
+neitsyemme taloon. »Siinä paikassa», huomauttaa amiraali,
+»pyhä neitsyt on tehnyt ja yhä vielä tekee suuria
+ihmeitä». Kun arpa tällä kertaa osui Santa Marian satamasta
+kotoisin olevalle merimiehelle, jonka nimi oli
+Pedro de Villa, amiraali lupasi antaa hänelle tätä hurskasta
+matkaa varten tarvittavat rahat. Hän päätti nyt
+vielä, että kolmannen toivioretkeläisen oli mentävä Moguerin
+pyhän Klaaran luo, valvottava siellä yö ja luettava
+messu. Vielä antoivat hän ja miehistö lupauksen, että
+he kaikki ensimmäisessä paikassa, missä he pääsisivät
+maihin, menisivät kirkkoon kulkueena paitasillaan ja
+huutaen pyhän neitsyen nimeä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Näiden yleisten lupausten lisäksi itsekukin vielä antoi
+itsekseen omia lupauksiaan, kun kukaan ei uskaltanut
+toivoa selviytyvänsä vaarasta. »Täällä kokemamme myrsky
+oli niin raju, että kaikki katsoivat olevansa mennyttä
+miestä.» Vaaraa lisäsi vielä se, ettei laivassa ollut minkäänmoista
+painolastia, kun elintarvikkeiden, veden ja
+viinin käyttö oli suuresti vähentänyt lastia. Tarpeellista
+painolastia ei ollut otettu laivaan, kun amiraali oli toivonut,
+että saataisiin niin vakaita ilmoja kuin saarilla
+oli ollut. Sitäpaitsi hän oli aikonut ottaa painolastin
+vasta naisten saarella (mihin hän ei joutunutkaan).
+Amiraali auttoi itseänsä sillä, että täytätti vesi- ja viinitynnyrit
+merivedellä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Suurimman pelon siitä, ettei hän saavuttaisi kotiseutua,
+hänessä näytti aikaansaavan lämmin halu olla
+perin tärkeiden uutisten tuojana ja osoittaa, että kaikki,
+mitä hän oli sanonut aikaisemmin, oli käynyt toteen, ja
+että kaikki, mitä hän oli lähtenyt etsimään, tosiaan oli
+löydetty. Hän myöntää itse, että joka ainoa ohi lentänyt
+kärpänen riitti tuskaannuttamaan hänet ja tekemään rauhattomaksi.
+Tästä heikkoudesta hän syyttää vajavaista
+uskoaan ja luottamuksenpuutettaan Jumalan kaitselmukseen.
+Toisaalta hän taasen oli hyvällä mielellä taivaan
+hänelle suomasta armosta, kun hän oli saavuttanut perin
+loistavan voiton löytämällä kaiken sen, mitä oli löytänyt,
+kaikkien toiveittensa täyttymisestä ja siitä, että hän anojan
+asemassaan Espanjassa koettuaan paljon vastahakoisuutta
+ja epäsuopeutta nyt vihdoin näki kaikkien
+toiveittensa ylittyneen.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Kun Kaikkeinkorkein jo ennenkuin hän oli lähtenyt
+löytöretkelleen ja saanut sen päätökseen, oli kuullut
+häntä ja täyttänyt hänen toiveensa, hänen täytyi uskoa,
+että Hän myöskin varjelisi häntä päättämään alotetun
+työn. Hän lisää tähän, että kun Jumala oli hänet jo
+menomatkalla pelastanut silloin kun hänellä oli ollut
+todellinen huolehtimisen hätä, minkä hänen merimiehensä
+ja miehistönsä olivat tuottaneet hänelle, päättäessään
+kesken lähteä paluumatkalle ja nousta yhteisesti
+häntä vastaan, vieläpä uhkaillenkin, ja kun tämä meidän
+Jumalamme oli lahjoittanut hänen tarvitsemaansa
+voimaa ja suurpiirteisyyttä hänelle, joka oli yksin, ja
+tukenut häntä kaikkia vastaan, ja tämän matkan aikana
+vielä tehnyt hänelle niin suuren ihmetyön niiden lisäksi,
+joista heidän korkeutensa saavat kuulla hoviinsa kuuluvilta
+henkilöiltä, niin hän uskalsi vakaasti toivoa, että
+kaikkivaltias Jumala ei ollut häntä vielä hylännyt.
+Näiden perusteiden, huomauttaa hän, olisi pitänyt tämänpäiväisen
+myrskyn aikana käskeä minun pelkoni
+vaieta; mutta heikkouteni ja hätäni eivät suoneet sielulleni
+vakaantumista.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Suurimman huolen aiheuttivat hänelle hänen kaksi
+poikaansa, jotka olivat koulussa Cordobassa. Mitä näistä
+äidittömistä ja isättömistä orvoista tulisi vieraassa maassa?
+Sillä jos kuningas ja kuningatar eivät saisi tietoa hänen
+tällä matkalla tekemistään palveluksista eikä hänen mukanaan
+tuomistaan hyvistä tiedoista, eivät he tuntisi
+kylliksi myötämielisyyttä huolehtiakseen hänen lapsistaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Sen takia ja jotta heidän korkeutensa saisivat tietää,
+kuinka Herramme oli suonut hänelle voiton kaikessa, mitä
+hän oli yrittänyt Intiassa, myös että sikäläisellä merellä
+ei ollut ensinkään myrskyjä ja että nurmea ja puita kasvaa
+ihan vedenrajaan asti; jotta siis, jos hän tuhoutuisi
+tässä myrskyssä, kuningas ja kuningatar saisivat kertomuksen
+hänen matkastaan, hän otti, kuten hän kertoo,
+pergamentin, ja kirjoitti löydöistään kaiken, niin paljon
+kuin oli mahdollista, lisäten nöyrimmän pyynnön, että
+kuka tahansa sen löytäisi, saattaisi sen kuninkaalle ja
+kuningattarelle. Hän kääri tämän pergamentin vahakankaankappaleeseen,
+sulki sen tiiviisti, tuotti ison tynnyrin
+ja pani sen sinne kenenkään tietämättä, mitä se sisälsi&mdash;he
+kun arvelivat sen olevan jonkinlaista pyhitystä;
+sitten hän heitätti sen mereen.»
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Pian alkaneen rankkasateen ja pyörretuulen jälkeen
+tuuli vaimeni ja kääntyi länteen. Sille annettiin laivan
+perää ja purjehdittiin keulapurjeella. Meri pysyi yhä
+levottomana, siitä huolimatta edettiin kaksi ja puoli
+meripenikulmaa koilliseen. Olimme laskeneet isonmaston
+varmistaaksemme, ettei jokin aalto sitä murskaisi.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina helmikuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen auringonlaskun jälkeen taivas alkoi lännessä
+kirkastua, ja näytti siltä, että sieltä saataisiin tuulta.
+Isonpurjeen lisäksi amiraali antoi vielä supistaa purjetta
+yhden reivin; meri kävi korkeana; se kuitenkin hiukan
+laantui, ja me etenimme itäkoilliseen yön aikana kolmetoista
+meripenikulmaa. Auringon noustessa miehistö
+huomasi maata edessämme; se näytti olevan itäkoillisessa;
+jotkut luulivat sitä Madeiraksi, toiset, että se olisi
+Cintra Lissabonin lähellä. Tuuli kääntyi pian itäkoilliseen,
+aallokko kävi yhä korkeana lännestä, ja meillä oli
+vielä matkaa maihin noin viisi meripenikulmaa. Amiraali
+päätteli laskelmiensa mukaan <i>(por su navegacion)</i> olevansa
+Azorien läheisyydessä ja uskoi maan olevan noita
+saaria; luotsit ja merimiehet laskivat olevansa jo Espanjan
+lähellä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina helmikuun 16. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali luovi kaiken yötä päästäkseen maihin <i>(por
+encabalgar la tierra)</i>; maa havaittiin saareksi. Hän purjehti
+vuoroin koilliseen, vuoroin pohjoiskoilliseen ja oli
+auringon noustessa sellaisessa asemassa, että saattoi
+ottaa suunnan etelään päästäkseen saareen, jota hän ei
+meripimeän vuoksi enää saattanut nähdä. Peräkastellilta
+hän näki toisen saaren, joka näytti olevan hänestä
+kahdeksan meripenikulman päässä. Auringonnoususta
+yön tuloon saakka hän ei tehnyt muuta kuin luovi, ankarasta
+tuulesta ja korkeasta aallokosta huolimatta
+päästäkseen vihdoinkin maihin. Iltarukouksen tunnilla,
+joka osuu yön tulon aikaan, merimiehet näkivät valoa
+tuulen vastaiselta suunnalta, ja se näytti olevan sama
+saari, jonka he olivat nähneet päivää aikaisemmin.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänä yönä amiraali vihdoin asettui hiukan lepäämään,
+kun hän ei ollut keskiviikosta lähtien nukkunut
+eikä voinut nukkua. Hänen jalkansa olivat puutuneet,
+kun hän oli suojattomana antautunut märkyydelle ja
+kylmyydelle alttiiksi eikä ollut juuri mitään nauttinut.
+Päivän koittaessa 17. päivänä hän otti suunnan etelälounaaseen
+ja saapui tälle saarelle; mutta sankassa pimeydessä
+hän ei tuntenut, mikä saari se oli.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina helmikuun 18. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen auringonlaskun jälkeen amiraali purjehti pitkin
+saaren rannikkoa löytääkseen ankkuripaikan ja puhutellakseen
+jotakuta. Hän laski ankkurin, jonka hän kuitenkin
+heti menetti: sen takia hän jälleen nosti purjeet
+ja risteili kaiken yötä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringon noustua hän pääsi toistamiseen saaren
+pohjoisrannalle, heitti toisen ankkurin ja lähetti veneen
+maihin. Hänen miehensä keskustelivat asukkaiden kanssa
+ja saivat tietää, että saari oli Santa Maria, eräs Azoreista.
+He näyttivät heille sataman (San Lorenzo), jossa
+he olisivat turvallisesti ankkurissa; he sanoivat, etteivät
+olleet milloinkaan kokeneet sellaista myrskyä kuin viimeisinä
+kahtena viikkona ja ilmaisivat suuren ihmettelynsä,
+kun olimme selviytyneet siitä onnellisesti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Asukkaat kiittivät taivasta, huomauttaa amiraali,
+ja ilmaisivat suurta riemua, kun kuulivat Intian löytämisestä.
+»Merenkulkuni», lisää hän tähän, »oli hyvin varmaa
+ja laskelmani sangen tarkkoja, mistä taivaalle on
+sanottava suuri kiitos. Varmuudella tiesin olevamme
+Azorien kohdalla ja että tämä olisi yksi niistä saarista.
+Olin tarkoituksellisesti ilmoittanut matkan pitemmäksi
+johtaakseni harhaan merimiehiä ja luotseja ja siten pysyäkseni
+tämän Intian tien valtiaana; sillä kun kellään
+muulla ei olisi matkaa tarkoin merkittynä, ei kukaan muu
+myöskään varmuudella tunne tätä tietä Intiaan.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina helmikuun 19. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringonlaskun jälkeen rannalle tuli kolme miestä,
+he huusivat; amiraali lähetti heille veneen, missä he tulivat
+laivalle mukanaan kukkoja ja tuoretta leipää: tämä
+oli karnevaalipäivä. He toivat paljon muutakin, mitä
+saaren (joka on portugalilaisten vallan alainen) kuvernööri
+Juan de Castañeta oli lähettänyt amiraalille, jonka
+hän vakuutti tuntevansa sangen hyvin. Hän pyysi anteeksi,
+ettei päässyt itse tulemaan yön lähestyessä, päivän
+koittaessa hän kuitenkin tulisi hänen luokseen tuoden
+lisää suunvaraa ja palauttaisi kolme hänen miestään,
+jotka hän oli pidättänyt maalla saadakseen itselleen
+huvin kuulla heidän kertovan lähemmin hänen matkansa
+vaiheista.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali käski ottaa kuvernöörin lähetit vastaan kaikella
+kunnialla; hän valmistutti heille vuoteen laivalla,
+jotta he voisivat viettää yönsä aluksessa, koska oli jo
+myöhäistä ja kaupunki oli etäällä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun miehistö oli viime torstaina, kuten jo oli kerrottu,
+myrskyn ollessa pahimmillaan, antanut lupauksen mennä
+paitasillaan kulkueena ja pyhää neitsyttä tervehtien
+kirkkoon, missä ikään he ensiksi pääsisivät maihin, amiraali
+päätti, että puolen miehistöstä oli täytettävä annettu
+lupauksensa rannalla olevassa kylässä; toisen puolen
+kanssa hän menisi sitten itse.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vakuuttuneina siitä, että he olisivat tällä saarella
+kokonaan turvassa, sekä täydellisesti luottaen kuvernöörin
+vieraanvaraisuuteen, kun Espanjan ja Portugalin
+välillä lisäksi vallitsi rikkomaton rauha, hän pyysi luokseen
+saapuneita lähettejä palaamaan kaupunkiin ja
+kutsumaan pappia, joka lukisi miehistölle messun. Puolet
+miehistä lähti nyt paitasillaan kylään täyttääkseen
+siellä luvatun toivioretken; mutta kun he olivat parhaillaan
+rukoilemassa, hyökkäsivät saaren kaikki asukkaat,
+kuvernööri etunenässä, äkkiä heidän kimppuunsa,
+toiset ratsain, toiset jalan, ja vangitsivat heidät
+kaikki.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali ei osannut epäillä mitään ennenkuin kello
+11 aikaan aamupäivällä, ja hän odotti veneen paluuta
+lähteäkseen omasta puolestaan miehistön toisen puolen
+mukana täyttämään antamansa lupauksen. Kun ensimmäiset
+eivät palanneet, hän alkoi pelätä, että joko
+miehet oli pidätetty vangeiksi taikka vene joutunut
+haaksirikkoon, kun koko saari oli korkeiden kallioiden
+ympäröimä. Kun kukkula esti näkemästä, mitä kylässä
+tapahtui, hän nosti ankkurin, läheni rantaa ja tuli kylän
+kohdalle. Hyvin pian hän huomasi joukon ratsumiehiä,
+jotka laskeutuivat hevosen selästä, astuivat veneeseen
+ja soutivat karavelia kohden vallatakseen sen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuvernööri seisoi keskellä venettä ja vaati amiraalilta
+itselleen henkilökohtaista koskemattomuutta. Amiraali
+vakuutti sen hänelle, mutta kysyi samalla aihetta siihen,
+miksi hän ei nähnyt veneessä yhtään omaa miestänsä.
+Hän koetti saada häntä lähemmäksi ja nousemaan
+karaveliin, luvaten tehdä kaikki, mitä kuvernööri
+halusi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraalin tarkoituksena oli kauniilla sanoilla houkutella
+hänet alukselle ja siepata hänet saadakseen omat
+miehensä taas vapaiksi; hän ei katsonut siten millään
+tavoin loukkaavansa kuvernöörille annettua turvallisuudenlupausta,
+koska tämä oli ensin rikkonut rauhan ja
+turvallisuuden. Amiraali pyysi häntä nyt ilmoittamaan,
+millä perusteella kuvernööri pidätteli hänen miehiään.
+Portugalin kuningas joutuisi katumaan tätä; portugalilaiset
+otettiin Espanjan kuninkaan valtioissa aina oikein
+hyvin vastaan ja saivat niissä tulla ja mennä aivan yhtä
+turvallisesti kuin Lissabonissa.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Espanjan kuningas ja kuningatar olivat antaneet
+hänelle suosituskirjeitä kaikille ruhtinaille, valtiaille ja
+huomattaville henkilöille (<i>hombres del mundo</i>), jotka
+hän esittäisi oitis, kun kuvernööri tulisi hänen luokseen.
+Hän oli valtameren amiraali ja nykyisin heidän korkeuksilleen
+Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle kuuluvan
+Intian varakuningas, ja hän esittäisi hänelle heidän
+määräyksensä ja kirjeensä, jotka he olivat omakätisesti
+kirjoittaneet ja sinetöineet. Hän jopa näyttikin niitä
+hänelle etäältä ja lisäsi, että Espanjan hallitsijat olivat
+ystävällisissä suhteissa Portugalin kuninkaaseen ja olivat
+antaneet hänelle käskyn osoittaa kaikkea kunnioitusta
+portugalilaisille aluksille, joita hän sattuisi kohtaamaan.
+Lisäksi hän kuvernöörille sanoi siinäkin tapauksessa,
+ettei kuvernööri antaisi hänen miehiään takaisin, kuitenkin
+palaavansa Espanjaan, koska hänellä oli miehiä
+tarpeeksi päästäkseen Sevillaan; mutta kuvernööri ja
+hänen väkensä saisivat häneen kohdistetusta loukkauksesta
+rangaistuksen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuvernööri ja hänen seuralaisensa vastasivat, etteivät
+he täällä tunteneet Espanjan kuningasta eivätkä kuningatarta
+enempää kuin heidän kirjeitäänkään, että he eivät
+pelänneet mitään, ja lisäsivät uhkauksen, että he kyllä
+pian näyttäisivät, mitä Portugali merkitsee. Nämä sanat
+suututtivat amiraalia kovasti. Hän uskoi, että hänen
+lähtönsä jälkeen mahdollisesti oli näiden kahden kuningaskunnan
+välille syntynyt riitoja; mutta hänestä oli
+sietämätöntä, ettei hänelle vastattu säädyllisesti.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kuvernööri huusi hänelle vielä kerran, käskien hänet
+tulemaan karaveleineen satamaan; kaikkeen, mitä hän
+oli tehnyt ja tulisi tekemään, hänellä oli Portugalin
+kuninkaan, hänen herransa, käsky. Amiraali haastoi
+kaikki, jotka olivat karavelilla, todistajiksi. Vielä kerran
+hän huusi kuvernöörille kuuluvalla äänellä, ettei
+hän lähtisi karavelistaan muuten kuin ottamaan sata
+portugalilaista vangiksi kuljettaakseen heidät Espanjaan
+ja tyhjentääkseen koko saaren. Sen jälkeen hän palasi
+entiselle ankkuripaikalleen, koska tuuli ja sää olivat liian
+epäsuotuisia, jotta olisi voitu ryhtyä mihinkään.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona helmikuun 20. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali panetti laivassa kaiken kuntoon täyttääkseen
+tynnyrit merivedellä, saadakseen jotakin lastia, koska
+se oli hyvin huonossa satamassa ja amiraali pelkäsi,
+että ankkuriköysi voisi leikkautua poikki; niin myöskin
+tapahtui. Sen jälkeen hän lähti purjehtimaan São
+Miguelin saarelle, vaikka koko Azoreilla ei ole kunnollista
+satamaa niin huonon sään varalle; mutta hänellä ei ollut
+muuta keinoa kuin lähteä ulos merelle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina helmikuun 21. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali lähti eilen Santa Marialta purjehtiakseen
+São Miguelille ja tutkiakseen, löytäisikö jonkun sataman,
+missä voisi olla suojassa näin huonolta säältä. Kovasta
+tuulesta ja ankarasta aallokosta huolimatta hän purjehti
+aina yön tuloon saakka onnistumatta saamaan maata
+näkyviinsä puolelta enempää kuin toiseltakaan, merenkäynnin
+ja myrskyn aiheuttaman usvan ja meripimeän
+takia. Amiraali sanoi olevan hyvin ilkeätä, kun hänelle
+ei ollut jäänyt kuin kolme merimiestä, jotka olivat harjaantuneita
+mereen, kun taas kaikki muut hänen mukanaan
+olevat olivat merenkulun taidossa alokkaita.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän pysytteli kulussa kaiken yötä alttiina kaamean
+myrskyn uhkaaville vaaroille. Onneksi aallot olivat kuitenkin,
+Luojalle kiitos! vain toiselta laidalta, sillä jos
+niitä olisi tullut ristiin kuten viime myrskyn aikana, hän
+olisi joutunut kärsimään vielä enemmän. Kun hän ei
+auringon noustessakaan vielä nähnyt São Miguelin saarta,
+hän päätti palata Santa Marialle koettamaan, eikö hän
+vielä saisi takaisin miehiään, venettä, ankkuriköyttä ja
+sinne jäänyttä ankkuria.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Minua ihmetytti», huomauttaa hän, »joutuessani näiden
+saarien luona tällaiseen säähän, kun taas Intiassa,
+missä olin ympärinsä purjehtinut kaiken talven turvautumatta
+ankkuriin, minulla oli jatkuvasti ollut kaunista
+säätä eikä meri hetkeksikään lakannut olemasta purjehduskelpoinen.
+Lähtiessäni Espanjasta olin kokenut melkein
+samaa, ennenkuin pääsin Kanarian saarille; vasta
+niiden tuolla puolen löysin alituisesti rauhallisen ilman ja
+meren. Jumaluusoppineet ja syvälliset filosofit sanovat
+maallisen paratiisin olevan Itämaiden ääressä, koska
+ilmasto siellä on aina hyvin tasainen. Löytämäni maat
+ovat Itämaiden ääressä.»
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina helmikuun 22. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali kävi jälleen eilen ankkuriin Santa Marialle
+samaan paikkaan, missä hän oli ollut ensimmäisellä kertaa.
+Pian sen jälkeen nähtiin miehen nousevan kalliolle
+sataman kohdalla ja viittovan meille, ettei meidän pitäisi
+purjehtia pois. Pian sen jälkeen tuli vene, jossa oli
+viisi merimiestä, kaksi pappia ja notaari. He vaativat
+henkilökohtaista turvallisuutta, ja kun amiraali oli luvannut
+sen heille, he nousivat karaveliin. Kun jo tuli yö,
+he nukkuivat luonamme, ja amiraali osoitti heille kaikkea
+kunnioitusta.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Seuraavana aamuna he pyysivät nähdäkseen Espanjan
+kuningasparin antamaa valtakirjaa vakuuttautuakseen
+tämän retken valtuuksista. Amiraali huomasi heidän
+keksineen tämän verukkeen oikaistakseen aikaisempaa
+menettelyään, kun heidän ei ollut onnistunut saamaan
+häntä itseään haltuunsa. Kun he selvästikin näkivät,
+etteivät he sillä menettelyllä voittaisi mitään, he tahtoivat
+oikaista aikaisemman petoksensa, kun pelkäsivät,
+että amiraali toteuttaisi uhkauksensa. Saadakseen miehensä
+takaisin tämä näytti heille kuninkaan ja kuningattaren
+avoimen kirjeen <i>(la carta general)</i> kaikille ruhtinaille,
+valtiaille ja muille hallitseville henkilöille.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Saatuaan siten toiveensa täytetyiksi portugalilaiset
+palasivat maalle ja luovuttivat veneen takaisin vapauteen
+päästetyille amiraalin miehille. Heiltä hän sai kuulla,
+että jos portugalilaisten olisi onnistunut saada amiraali
+kiinni, häntä ei olisi päästetty vapaaksi, sillä&mdash;niin oli
+kuvernööri väittänyt&mdash;sellaisen käskyn oli Portugalin
+kuningas, hänen päämiehensä, antanut hänelle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina helmikuun 23. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen sää alkoi parantua; amiraali nosti ankkurin ja
+purjehti pitkin saaren rannikkoa ottaakseen puita ja
+kiviä painolastiksi.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina helmikuun 24. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun tuuli keskellä yötä kääntyi suotuisaksi Espanjan-matkaa
+varten, amiraali keskeytti puiden ja kivien
+lastaamisen, ohjasi itään ja purjehti kuudessa tunnissa
+auringonnousuun saakka neljäkymmentäviisi ja puoli penikulmaa.
+Koko tämän päivän kuluessa tehtiin matkaa
+112 penikulmaa eli 28 meripenikulmaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina helmikuun 25. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Meri pysyi rauhallisena, Luojalle kiitos! Aamusta
+iltaan purjehdittiin 16 meripenikulmaa. Karavelille tuli
+hyvin iso lintu, joka muistutti kotkaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina helmikuun 26. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hyvä vauhti
+meren ollessa rauhallinen.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona helmikuun 27. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Vastatuuli ja kovien aaltojen riehunta kuljetti amiraalia
+kaiken yötä ja koko päivän pois tolalta. Hän oli 125
+meripenikulman päässä Cabo San Vincentestä, kahdenkymmenen
+meripenikulman päässä Madeirasta ja sadankuuden
+päässä Santa Mariasta. Hän oli hyvin huolissaan
+siitä, kun niin ankara myrsky kävi hänen kimppuunsa ja
+saattoi hänet vieläkin alttiiksi suurelle vaaralle, kun hän
+jo oli aivan kotiveräjillä <i>(agora guestaba a la puerta de
+casa)</i>.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina helmikuun 28. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tuuli kääntyi useaan
+kertaan; kulku oli epävarmaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina maaliskuun 1. ja lauantaina maaliskuun 2. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Häiriintymätöntä
+purjehdusta suuntana I1/2P.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina maaliskuun 3. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringonlaskun jälkeen amiraali jatkoi edelleen kulkuaan
+itää kohti. Äkkiä hänet jälleen yllätti ankara
+myrsky, joka repi kaikki purjeet ja saattoi laivan suureen
+vaaraan; mutta Herra tahtoi hänet pelastaa. Hän vedätti
+arpaa, kuka tekisi paitasillaan toivioretken Cintan pyhän
+Neitsyen luokse Huelvaan; arpa osui hänelle itselleen.
+Koko miehistö antoi lupauksen, että ensimmäisenä lauantaina
+maihinpääsyn jälkeen kaikki paastoaisivat vedellä
+ja leivällä.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_48" href="#footnote_48">48</a>]
+            </span> Ennenkuin purjeet repeytyivät, purjehdittiin
+vielä kuusikymmentä penikulmaa; sen jälkeen kuljettiin
+paljain mastoin tavattoman ankarassa myrskyssä,
+aaltojen lyödessä laivaan joka puolelta. Huomattiin
+merkkejä maasta; todellisuudessa olimme aivan lähellä
+Lissabonia.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina maaliskuun 4. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen illalla koimme niin kaamean myrskyn, että uskoimme
+joka puolelta ahdistavien aaltojen upottavan
+meidät. Myrsky näytti kohottavan karavelin ilmaan,
+sade valui taivaalta alas virtana. Mutta Herraamme miellytti
+säästää meidät ja näyttää meille ensimmäisen yövahdin
+jälkeen maata, jonka merimiehet huomasivat.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Jotta ei jouduttaisi maalle tuntemattomaan paikkaan
+ja tietämättä, oliko lähellä mitään satamaa, amiraali
+panetti ylös isonpurjeen, koska se oli ainoa keino päästä
+jotenkuten eteenpäin, vaikka purjeen levittäminen toikin
+mukanaan suuren vaaran. Herra varjeli meitä päivänkoittoon
+saakka, vaikkakaan ei ilman ankaraa työtä
+ja suurta pelkoa. Kun päivä oli tullut, amiraali tunsi
+maan; se oli Cintran kallioita Lissabonin joen (Tajon)
+suussa, johon hän päätti purjehtia turvaan, koska hän ei
+voinut muuta; niin hirveä oli myrsky, jonka hän oli kokenut
+Tajon suussa olevan Cascaesin kaupungin näkyvissä.
+Kaiken aamua näimme kaupungin asukkaita
+rannalla polvistuneina rukoilemassa pelastuksemme puolesta,
+ja kun tulimme satamaan, tuli koko väestö meitä
+katsomaan, pitäen pelastustamme ihmeenä.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kello kolmen aikaan sivuutimme Tajon varrella olevan
+Rastelon, missä merimiehet meille sanoivat, etteivät
+he vielä koskaan olleet nähneet näin myrskyistä talvea;
+kaksikymmentäviisi alusta oli haaksirikkoutunut
+Flanderin rannikoilla, ja tämän maakunnan satamissa
+oli monta alusta, jotka eivät olleet voineet neljään kuukauteen
+mennä merelle.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali kirjoitti heti Portugalin kuninkaalle, joka
+asui yhdeksän tunnin päässä täältä, Espanjan kuninkaan
+ja kuningattaren käskeneen, ettei hän saisi lyödä laimin
+poiketa hänen korkeutensa satamiin hankkiakseen sieltä
+omalla rahallaan tarpeellisia varusteita. Hän pyysi kuninkaalta
+lupaa purjehtia Lissabonin kaupunkiin karavelillaan
+turvaan mahdolliselta irtolaiselta roskaväeltä,
+tarkoittaen, että hänellä oli mukanaan paljon kultaa, joka
+täällä yksinäisessä satamassa voitaisiin ryöstää häneltä.
+Samalla hän ilmoitti kuninkaalle, että hän ei ollut tulossa
+Guineasta, vaan Intiasta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina maaliskuun 5. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Rastelo oli asemapaikkana isolla portugalilaisella sotalaivalla,
+jonka nimi on <i>Bartholomeu Diaz</i> ja joka oli mitä
+parhaiten varustettu tykistöllä ja aseilla; sen patroni
+tuli tänään karavelille ja vaati amiraalia lähtemään veneeseensä,
+antamaan mainitun laivan faktoreille ja kapteeneille
+selvitystä matkastaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali vastasi olevansa Espanjan kuninkaan ja
+kuningattaren amiraali; hänen ei ole tarvis tehdä mitään
+tiliä sellaisille upseereille, eikä hän jätä alustaan eikä
+laivaansa, jollei häntä asevoimin pakotettaisi siihen.
+Patroni sanoi, että hänen olisi lähetettävä kapteeni (<i>el
+maestro</i>). Amiraali vastasi, ettei laivalta lähtisi kapteenia
+eikä ketään muutakaan laivan väkeen kuuluvaa muutoin
+kuin väkisin vietynä, koska se hänen mielestään merkitsisi
+sitä, että hän valtuuttaisi jonkun laivansa väkeen
+kuuluvan antautumaan toisille tai kuin hän tekisi sen
+itse; mutta Espanjan kuninkaan amiraaleille sopi vain
+mieluummin kuolla kuin antautua taikka käskeä ketään
+miehistään antautumaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Patroni muuttui nyt vaatimattomaksi ja sanoi, että
+kun amiraalin päätös kerran oli sellainen, niin hän saisi
+vapaasti mennä mihin halusi; kuitenkin hän pyysi Kolumbusta
+näyttämään Espanjan kuningasparin kirjeet, mikäli
+hänellä oli sellaisia. Amiraali suostui näyttämään ne
+hänelle, jonka jälkeen hän palasi alukselleen viemään selityksen
+kapteenilleen, joka oli Alvaro Dama. Tämä lähti
+sitten mitä suurimmin juhlallisuuksin, rumpujen, torvien
+ja huilujen soidessa käymään karavelilla. Hän
+osoitti amiraalia kohtaan kaikkea huomaavaisuutta, keskusteli
+hänen kanssaan ja lupasi täyttää kaikki hänen toivomuksensa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona maaliskuun 6. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun oli saatu tietää amiraalin olevan paluumatkalla
+Intiasta, saapui Lissabonista niin suuria ihmisjoukkoja
+katsomaan häntä ja hänen mukaansaottamia intialaisia,
+että sitä sopi kummastella. Kaikki olivat ihmeissään ja
+kiittivät Herraa ja sanoivat Espanjan hallitsijoiden
+vakaan uskon ja innokkuuden Herran palveluksessa saaneen
+aikaan, että Kaikkivaltias oli suonut heille tämän
+kaiken.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina maaliskuun 7. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään tuli karavelille lukematon paljous väkeä, useita
+ritareitakin, heidän joukossaan kuninkaan kotihovimestari.
+Kaikki lausuivat ylistyksen ja kiitoksen Herralle
+onnistumisesta ja kristikunnan laajennuksesta, jonka
+Hän oli antanut Espanjan hallitsijoiden käsiin. He katsoivat
+onnellisen tuloksen seuraukseksi siitä innosta, millä
+Teidän Korkeutenne näyttävät omistautuneen Kristuksen
+uskon levittämiselle.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina maaliskuun 8. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Amiraali sai tänään don Martin de Noronhan välityksellä
+Portugalin kuninkaan kirjeen, jossa hän kutsui
+amiraalia käymään luonaan, kun sää ei kuitenkaan sallinut
+hänen lähteä karavelillaan matkalle. Vaikka se
+olikin amiraalille vähän tärkeätä, hän kuitenkin noudatti
+kutsua, jotta epäilyksille ei jäisi sijaa, ja hän oli yötä
+Sacanbenissa. Kuningas käski hovimestariaan antamaan
+maksuttomasti amiraalille kaikki, mitä hän tarvitsi itselleen,
+miehistölleen ja alukselleen ja täyttämään kaikki
+hänen toivomuksensa.
+</div>
+
+
+
+
+<div class='c_header'>Lauantaina maaliskuun 9. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään amiraali lähti Sacanbenista yhdeksän tunnin
+päässä Lissabonista olevaan Valle de Paraisoon, missä
+kuninkas oleskelee. Koska satoi, hän ei voinut päästä
+perille ennen iltaa. Kuningas käski ensimmäisten upseeriensa
+ottaa hänet kunnioittavasti vastaan, hän itse
+kohteli amiraalia erikoisen huomaavaisesti, kohdisti häneen
+erikoisen suosionsa, pyysi hänet istumaan, keskusteli
+hänen kanssaan hyvin ystävällisesti ja sanoi antavansa
+käskyn, että kaikki, mistä voisi olla hyötyä Espanjan
+hallitsijoille ja heidän palvelijoilleen, oli suoritettava
+niin täsmällisesti kuin se tehtäisiin hänen itsensä hyväksi.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Hän ilmaisi suurta iloa siitä, että tähän retkeen oli
+ryhdytty ja päästy näin onnelliseen tulokseen; mutta
+hänestä näytti kuitenkin siltä kuin Espanjan kuningasparin
+kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tämä valtaus
+kuuluisi hänelle; mihin amiraali vastasi, »että hän ei
+ollut koskaan nähnyt sellaista sopimusta ja tiesi ainoastaan,
+etteivät Espanjan kuningas ja kuningatar olleet
+käskeneet häntä purjehtimaan La Minaan<span class='sup'>
+            [<a name="ref_49" href="#footnote_49">49</a>]
+            </span> enempää kuin
+Guineaankaan ja että heidän korkeutensa olivat tämän
+käskynsä antaneet tiedoksi ennen hänen lähtöään kaikissa
+Espanjan satamissa.» Kuningas vastasi tähän hyvin
+armollisesti, ettei yhteisymmärrykseen pääsemiseksi tässä
+asiassa ollut tarpeen sekoittaa välitysmiestä. Isännäksi
+amiraalille hän antoi Claton priorin, joka oli tämän kaupungin
+huomatuin mies, ja hän osoitti amiraalille kaikkea
+kunnioitusta ja kohteliaisuutta.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Sunnuntaina maaliskuun 10. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään messun jälkeen kuningas vakuutti uudelleen
+amiraalille, että jos hän tarvitsisi jotakin, niin hän saisi
+sitä heti. Hän keskusteli amiraalin kanssa kauan hänen
+matkastaan, kehotti häntä aina istumaan ja osoitti
+hänelle kunniaa.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Maanantaina maaliskuun 11. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Tänään amiraali lähti kuninkaan luota, joka antoi
+hänelle joitakin viestejä Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle,
+siten osoittaen hänelle erinomaista ystävällisyyttä
+(<i>mucho amor</i>). Päivällisen jälkeen hän lähti matkalle.
+Kuningas annatti don Martin de Noronhan välityksellä
+hänelle saattueen, ja kaikki huomattavat henkilöt, joita
+hovissa oleskeli, saattoivat häntä myöskin ja viipyivät
+hänen seurassaan pitkän aikaa osoittaakseen hänelle siten
+arvonantoaan. Amiraali meni nyt Villafrancan kylän
+lähellä olevaan San Antonion luostariin, missä kuningatar
+oleskeli. Hän jätti nyt kunnianosoituksensa tämän hallitsijattaren
+jalkojen juureen ja suuteli hänen kättänsä,
+kun kuningatar oli käskenyt sanoa, ettei hän lähtisi
+pois tapaamatta kuningatarta. Kuningatar sekä Villafrancan
+herttua ja markiisi, jotka olivat hänen seurassaan,
+ottivat hänet vastaan erinomaisen kunnianarvoisesti. Kun
+hän lähti Llandraan, missä hän yöpyi, oli yö jo käsillä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Tiistaina maaliskuun 12. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kun amiraali tänään oli aikeissa lähteä Llandrasta
+karavelilleen, saapui kuninkaan tallimestari, joka sanoi
+hänelle, että jos häntä miellyttäisi matkustaa Kastiliaan
+maitse, kuningas oli antanut tallimestarin tehtäväksi
+saattaa häntä ja huolehtia matkalla majoituksesta, hevosista
+ja kaikesta tarpeellisesta. Hän luovutti amiraalille
+mukanaan olevan muulin sekä toisen hänen luotsiaan
+varten. Luotsille hän sitäpaitsi lahjoitti kaksikymmentä
+espadinesta.<span class='sup'>
+            [<a name="ref_50" href="#footnote_50">50</a>]
+            </span> Amiraali saapui karaveliinsa vasta yöllä.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Keskiviikkona maaliskuun 13. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Kahdeksalta aamulla nostettiin ankkuri; purjehdimme
+Espanjaan länsiluoteisella tuulella.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Torstaina maaliskuun 14. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Eilen auringonlaskun jälkeen jatkettiin purjehtimista
+etelään. Ennen auringonnousua olimme San Vincenten
+kohdalla. Siitä lähtien suunta muutettiin itäiseksi, jotta
+päästäisiin Saltesiin.
+</div>
+
+
+
+<div class='c_header'>Perjantaina maaliskuun 15. päivänä</div>
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+Auringon noustessa amiraali oli Saltesin kohdalla
+ja tuli vuoksen mukana Barre dc Saltesin läpi samaan satamaan,
+mistä hän elokuun 3. päivänä edellisenä vuonna
+oli lähtenyt purjehdukselleen.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Päiväkirja päättyy tähän, vaikka amiraalilla olikin
+aikomus lähteä vesitse Barcelonaan, missä kuningas ja
+kuningatar olivat, sillä hänellä oli halu päästä antamaan
+selostus matkastaan, jonka Herra, annettuaan hänelle
+siitä ajatuksen, myös oli sallinut päättyä näin onnellisesti.
+Sillä hän tiesi ja oli siitä niin vakuuttunut, ettei hänen
+vakaumukseensa sekaantunut hiventäkään epäilyä, että
+Kaikkivaltias saa aikaan kaiken hyvän, niin että kaikki
+on hyvää paitsi synti, ja ettei mitään voida ajatella eikä
+mihinkään ryhtyä ilman Hänen mukanaoloaan.
+</div>
+
+
+<div class='text_paragraph'>
+
+»Tästä matkasta»&mdash;lisää Kolumbus vielä lopuksi&mdash;»olen
+kokenut, että Jumala on esiintynyt ihmeellisellä
+tavalla, niinkuin tästä kirjoituksesta voidaan nähdä, samoinkuin
+monista ihmeistä, joita hän matkalla ja minun
+hyväkseni on tehnyt, kohdattuani Teidän Korkeuksienne
+hovissa niin pitkän ajan vastoinkäymisiä monien ja
+huomattujen henkilöiden taholta, jotka kaikki vastustivat
+minua ja pitivät yritystäni hulluutena. Tässä toivon
+Vapahtajaltamme, että tämä matka olisi kristillisyydelle
+mitä suurimmaksi kunniaksi, vaikka se alussa näyttikin
+perin vähäpätöiseltä.»
+</div>
+
+
+<div class='extra_space'></div>
+
+
+
+
+<br>
+<h3>HUOMAUTUKSIA</h3>
+
+
+<div class='footnote'>
+
+
+<table>
+<tr>
+            <td>[<a name="footnote_1" href="#ref_1">1</a>]</td>
+
+            <td><p class='footnote'>
+Tämä kohta on melkein sanasta sanaan samanlainen kuin
+muuan kohta siinä kirjeessä, jonka Toscanella kirjoitti kaniikki
+Martinezille. Toscanella kirjoitti: »Niitä Intian osia,
+joihin voidaan matkustaa, hallitsee valtias, jota sanotaan
+suurkaaniksi, joka on samaa kuin kuninkaiden kuningas.
+Hänen edeltäjänsä lähettivät paaville lähettiläitä ja pyysivät
+häneltä opettajia, jotka pystyisivät ohjaamaan heitä meidän
+uskoomme.»
+</p>
+<p class='footnote'>
+Alkuperäinen (Toscanella, italiaksi): <i>»Las partes de las Indias
+donde se podrá ir y el dominio de un principe solo, llamado
+Gran Can, que es lo mismo que Rey de los reyes. Sus
+predecessores enviaron embajadores al Papa, pidiendole maestros,
+que los instruyesen en nuestra fè</i> j.n.e.»
+</p>
+<p class='footnote'>
+Kolumbus (espanjaksi): <i>»La informacion que yo habia dado
+a Vuestras Altezas de las tierras de India y de un principe que
+es llamado Gran Can, que quiere decir en nuestro romanze Rey
+de los reyes, como muchas veces el y sus anticessores habian
+enviado a Roma a pedir doctores en nuestra santa fé porque le
+enseñasen en ella</i>.»
+</p></td>
+</tr></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_2" href="#ref_2">2</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>y ordenaron que yo non fuese por tierra al Oriente, por donde
+se costumbra de andar, salvo por el camino de Occidente, por
+donde hasta hoy no sabemos por cierta fé, que haya pasado nadie</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_3" href="#ref_3">3</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+tässä tarkoitetaan penikulmalla <i>(=millas)</i> ekvaattoriminuuttia
+ja meripenikulmalla <i>(=leguas)</i> samaa kuin nykyisin maantieteellisellä
+penikulmalla, joka on 4 ekvaattoriminuuttia eli
+7408 metriä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_4" href="#ref_4">4</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>garjao; hirondelle de mer</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_5" href="#ref_5">5</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>rabo de junco; paille en queue</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_6" href="#ref_6">6</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>marcar el norte</i>, s.o. määräämään Pohjantähden aseman.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_7" href="#ref_7">7</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Jo Aristoteles mainitsi Antillan, joka otaksuttiin saareksi
+Herakleen patsaiden toisella puolella. Ennen Kolumbuksen
+aikaa Antilla, joka espanjalaisen ääntämistavan johdosta
+kirjoitettiin myös Antilia, oli annettu nimeksi tarunomaiselle
+Seitsemän kaupungin saarelle Atlantin valtameressä. Useissa
+viidennentoista vuosisadan kartoissa Antilla kuvasi myytillisiä
+saaria, jotka olivat Kanarian ja »Intian» keskivälillä.
+Myöhemmin se nimi annettiin Kolumbuksen löytämille saarille
+ja sittemmin omaksuttiin käytäntöön monikkomuoto,
+koska saaria oli paljon.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_8" href="#ref_8">8</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Cipango oli tullut länsimaiseen tietoisuuteen Marco Polon
+matkakertomuksesta. Se esiintyi kirjoitettuna myös Zipangu,
+Polon kertomuksen baselilaisessa jäljennöksessä Zipangri,
+vanhassa latinalaisessa tekstissä Cyampagu ja italialaisissa
+kopioissa Cimpagu. Kiinalainen lausunta olisi kait oikeimmin
+kirjoitettava Dja-pan-gu, missä kaksi ensimmäistä tavua
+ovat Japanin kiinalainen nimi ja kolmas tavu kiinankielen
+<i>ku</i>, joka merkitsee »kuningaskuntaa»; sen kiinalaiset yleensä
+liittävät vieraiden maiden nimeen.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_9" href="#ref_9">9</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kuten tunnettua, Kolumbus uskoi tosiaankin tulleensa Intiaan
+ja tarkoitti Lucayn saarilla mahdollisesti Lakkadiveja.
+Navarrette otaksui, että se saari, jolle Kolumbus nousi maihin,
+oli Turk-saari (El Gran Turco), 100 meripenikulman päässä
+San Salvadorista kaakkoon. Nykyisin arvellaan, että se oli
+Bahama-saariin kuuluva Watling Island.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_10" href="#ref_10">10</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>La color de los canarios</i>. Sillä ei tarkoiteta kanarialinnun väriä,
+vaikka joku on sen niin käsittänyt.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_11" href="#ref_11">11</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kolumbus tarkoittaa teräksestä eli raudasta valmistettuja
+aseita; se metalli oli Länsi-Intiassa vielä tuntematon. Heittokeihäät,
+jouset ja nuolet olivat siellä kyllä käytännössä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_12" href="#ref_12">12</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Centa oli vanha portugalilainen raha, vuoden 1950 arvoista
+rahaamme se vastasi suunnilleen 70 penniä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_13" href="#ref_13">13</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tämä saariryhmä on Cayos-saaret.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_14" href="#ref_14">14</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>que todo era burla para se fugir</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_15" href="#ref_15">15</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Luultavasti Kolumbus on nähnyt puissa olevia loiskasveja
+ja luullut niitä isäntäkasvin oksiksi.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_16" href="#ref_16">16</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Riippumattoja, joista he käyttivät nimitystä <i>hamak</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_17" href="#ref_17">17</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Espanjan guldeni.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_18" href="#ref_18">18</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Nykyään Crooked Island. Navarretten otaksuman mukaan
+Suuri Inagua.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_19" href="#ref_19">19</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Todennäköisesti jokin liskoeläin.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_20" href="#ref_20">20</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kolumbus valittaa tuon tuosta, ettei hän ole hyvä kasvien
+eikä eläinten tuntija. Se kasvi, mitä hän tässä nimittää aaloeksi
+oli luultavasti tuoksuvaa puuta <i>(agallochum)</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_21" href="#ref_21">21</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kaikesta päättäen Kolumbus on tutustunut Marco Polon
+kuvauksiin Kiinasta suunnitellessaan tätä matkaa. Marcon
+matkakertomuksen 28. luvussa kerrotaan Gouza-nimisestä
+kaupungista. Se nimi esiintyy Marcon matkakertomuksen
+kopioissa eri tavalla kirjoitettuna; vanhoissa venetsialaisissa
+se on Gio-gu, Pariisin latinalaisessa toisinnossa Gio-guy,
+baselilaisessa Geo-gui sekä British Museumin ja Berlinin kappaleissa
+Cyongium, mutta kaikissa tapauksissa ensimmäinen
+kirjain lienee tarkoitettu lausua soinnillisena ja merkinnee
+samaa äännettä, joka nykyisin merkitään ts:llä, kun kiinaa,
+kirjoitetaan eurooppalaisin kirjaimin. Marco Polon kertomuksessa
+Gouza oli vauras kaupunki, jossa kudottiin kultakankaita,
+ja se on tietenkin voinut erikoisesti jäädä Kolumbuksen
+kuvitteluihin kangastelemaan. Kaupunki tunnetaan myöhemmin
+nimellä Tso-tsheu; se oli sadankahdenkymmenen Kiinan
+li'n päässä Pekingistä (n. 70 km) lähellä sitä kohtaa, missä
+länsi- ja etelä-Kiinan valtatiet erkanivat toisistaan. Monet
+muut Kiinan-matkaajat ovat myös kuvailleet tätä kaupunkia.&mdash;Mahdollista
+on myös, että Kolumbus tarkoittaa tässä samaa
+kaupunkia kuin myöhemmin kirjoittaessaan Quinsay.
+Kts. huomautusta 25.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_22" href="#ref_22">22</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kolumbus antoi saarelle nimen Juana. Kun kuningas Ferdinand
+oli kuollut, saari sai nimen Fernandina. Sittemmin sillä
+oli espanjalaisena nimenä Santiago ja myöhemmin Ave Maria.
+Mutta mikään näistä espanjalaisista nimistä ei jäänyt pysyväksi;
+saari piti itsepintaisesti alkuperäisen alkuasukasnimensä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_23" href="#ref_23">23</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tämä luulo oli väärä; Amerikassa ei ollut hevosia eikä nautoja.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_24" href="#ref_24">24</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Marco Polon kertomuksessa Pohjois-Kiinasta käytettiin nimeä
+Cathay ja Etelä-Kiinasta Manji, rajana oli itäosassa Hoangho
+ja länsipuolella Shensin eteläraja.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_25" href="#ref_25">25</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Zai-tun ja Kin-sai ovat jälleenkin Marco Polon kertomuksessa
+esiintyviä kaupunkeja, Zai-tun luultavasti Amoy ja Kin-sai
+otaksuttavasti nykyinen Ning-po tai Tshu-san.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_26" href="#ref_26">26</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Ilmeisesti kirjurien tekemä virhe; pitäisi nähtävästi olla
+<i>niames</i>, josta puhutaan päiväkirjassa etempänä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_27" href="#ref_27">27</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tämä on erehdys. Jopa samalla saarellakin saatettiin puhua
+toisistaan poikkeavia kieliä.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_28" href="#ref_28">28</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Las Casas kiinnittää tässä kohden huomiota Kolumbuksen
+hajamielisyyteen. Ollessaan ulkona merellä Kolumbus antoi
+satamalle nimen Puerto Santa Maria, mutta päästyään satamaan
+Puerto de San Nicolao. Huomattava on kuitenkin,
+että Cadizin lahti, joka on hyvin iso, jakaantuu niemekkeellä
+ulompaan ja sisempään osaan. Edellisessä on Puerto de
+Santa Marian satama ja jälkimmäisessä Puerto Real. Kolumbuksen
+käyttämä satama Haitilla saattoi olla samanlainen
+kaksiosainen, joten mitään hajamielisyyttä ei siten oikeastaan
+esiinnykään Kolumbuksen nimenjaossa, mutta sensijaan siinä
+voi havaita omaperäisyyden puutetta.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_29" href="#ref_29">29</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Näkee väitettävän, että Haitilla ei ollut myrttejä eikä satakieliä.
+On kuitenkin selvää, että joulukuussa pohjolan laululinnut
+oleskelivat eteläisillä tienoilla&mdash;miksi ei siis myöskin
+Haitilla?&mdash;ja Atlantin tuolla puolen on kyllä myrtinsukuisia
+kasveja.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_30" href="#ref_30">30</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+<i>Niames</i> eli <i>ñanes</i>, oikeastaan <i>ajes</i>, juurikasveja. Leipää, jota
+intiaanit leipoivat yucca-kasvista, he sanoivat kazabiksi tai
+kassavaksi.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_31" href="#ref_31">31</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Mittaus on saattanut olla oikea, mutta laskelman tulos oli virheellinen,
+johtuen ehkä siitä, että tähän vuodenaikaan auringon
+eteläinen deklinaatio on 23°. Haitin etäisyys päiväntasaajasta
+on 20°. Huomattakoon, että Kuuballa leveysaste oli määrätty
+oikein: 21°P.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_32" href="#ref_32">32</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tätä Babeque-nimistä kultasaarta Kolumbus ei lopultakaan
+löytänyt.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_33" href="#ref_33">33</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Segovian lähellä melkoisen korkealla vuoristossa on Marialle
+pyhitetty luostari, jonka ympärillä vuorenhuiput muodostavat
+piirin eli O:n.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_34" href="#ref_34">34</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Nykyään Aculin lahti.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_35" href="#ref_35">35</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Sen korkeus on 3.730 metriä, joten Euroopassa, Aasiassa ja
+Amerikassa on paljon korkeampiakin vuoria.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_36" href="#ref_36">36</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kolumbus tai kopioitsija on tässä kohdin selvästi tehnyt kirjoitusvirheen.
+Hän nimittäin on kirjoittanut: <i>cinco leguas,</i>
+vaikka selvästikin pitäisi olla <i>cinco millas</i>.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_37" href="#ref_37">37</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Saaren nimi oli intiaanien kielellä Bohio. Kolumbus antoi
+sille tässä käytetyn nimen Española (Hispaniola), nykyisinhän
+se on Haiti eli San Domingo.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_38" href="#ref_38">38</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Englannin pinta-ala on ilman Walesia 131,757 neliökilometriä,
+Haitin saaren 77,000 neliökilometriä. Kolumbuksen arviointi
+osui siis huomattavasti harhaan.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_39" href="#ref_39">39</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kuten tunnettua, raparperi on aasialainen kasvi, eikä sitä
+ollut Länsi-Intiassa. Kolumbus on kyllä kuvaillut raparperiksi
+otaksumaansa kasvia, mutta kun hän ei sitä ollut itse nähnyt,
+vaan laati kuvauksen merimiehen kertomuksen perusteella,
+se on tietenkin harhaannuttava, ja Las Casas on jättänyt
+kuvauksen pois. Ei tiedetä, mikä se kasvi oli, jota Kolumbus
+otti mukaansa.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_40" href="#ref_40">40</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Linnoituksen nimeksi Kolumbus antoi La Navidad (Joulu),
+koska hän sinä juhlapäivänä oli saapunut tänne.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_41" href="#ref_41">41</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kolumbuksen toiveet La Navidadin linnoituksen suhteen
+pettivät. Kun hän seuraavana vuonna tuli toiselle retkelleen,
+linnoitus oli tuhottu perustuksiaan myöten ja siihen jäänyt
+miehistö kokonaan surmattu. Historian ei ole onnistunut
+selvittää tapahtumaa. Siten voidaan olettaa, että Guacanagari
+olisi tehnyt hävitystyön tai että, kuten Guacanagari itse selitti,
+saareen hyökänneet karibit olivat syypäitä. Kolmas mahdollisuus
+on, että espanjalainen miehistö saaliinhimossaan olisi
+itse ollut syypää tuhoonsa.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_42" href="#ref_42">42</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kun päästiin lähemmin etsimään, löydettiin kahden ja kolmen,
+jopa joku kahdeksankin naulan painoinen kappale, kertoo
+Las Casas.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_43" href="#ref_43">43</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tässä joessa, jonka nimi on Yaqui, on tosin kultaa; mutta
+Las Casas arvelee Kolumbuksen nähneen vain kiillettä eli
+katinkultaa. Kirkkaan veden pohjalla hiekassa katinkultajyväset
+kimaltelevat aivan kuin kulta, kuten tiedetään.
+Nykyään tämän joen nimenä on Santiago.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_44" href="#ref_44">44</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Nykyisin Chuzona-Chico, kolmen ja puolen leguan päässä
+Puerto La Platasta.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_45" href="#ref_45">45</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tähtitieteellisenä lähteenä Kolumbuksella oli silloin yleisesti
+tunnettu Regiomontanuksen <i>Ephemeridit</i>; tässä kohdin on
+kertomuksessa selvästi jokin erehdys, jonka Las Casas arvelee
+johtuvan päiväkirjan kopioitsijan huolimattomuudesta.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_46" href="#ref_46">46</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Nykyään Cap Samana.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_47" href="#ref_47">47</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Tässä kohdin sopinee palauttaa mieleen tammikuun 15. pnä
+1948 sattunut tapaus, josta sanomalehdet kertoivat näin:
+«Atlantin mystilliset jättiläislaineet, joista hl. <i>American</i> kapteeni
+varoitti <i>Queen Marya</i>, pakottivat englantilaisen 83.000
+tonnin aluksen muuttamaan suuntaa ja myöhästyttivät sitä
+37 tuntia. <i>American</i> päällikkö kapteeni Manning antoi hyvin
+ihmeellisen varoituksen ja selitti, ettei hän 35 merivuotensa
+aikana vielä koskaan ole havainnut vastaavanlaista ilmiötä.
+Hän arveli päässeensä säätieteilijäin ilmoittamasta myrskyvyöhykkeestä,
+kun ilmapuntari yhtäkkiä laski nopeasti, lämpötila
+nousi ja tuuli vaimeni ollen enää vain muutamia sek/metrejä.
+Heti sen jälkeen joutui kuitenkin koko meri kuohuksiin
+ja 12 metrin jättiläislaineet löivät kaikilta tahoilta aluksen
+yli. Tällaisten jättiläisaaltojen näkeminen havaitsematta
+minkäänlaista tuulta tuntui tavattoman mystilliseltä. Ilmiö
+kesti 12 tuntia ja ulottui yli n. 600&mdash;700 meripenikulman
+laajuisen alueen ja siihen liittyi voimakas sade.»
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_48" href="#ref_48">48</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Kun oli parhaillaan laskiaisen ja pääsiäisen välinen paaston
+aika, katsottiin tällainen lisäpaastoaminen tavallista ankarammaksi.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_49" href="#ref_49">49</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+La Mina, sen aikainen kultakaivos Afrikassa, Portugalin
+alusmaissa.
+</p></td></table></div>
+
+<div class='footnote'><table><tr>
+            <td>[<a name="footnote_50" href="#ref_50">50</a>]</td>
+            <td><p class='footnote'>
+Espadine oli kultaraha. Luotsin saaman lahjan arvo oli 28
+kultadollaria.
+</p></td></table></div>
+
+<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 14125 ***</div>
+</body>
+</html>
+
diff --git a/14125-h/images/kolumbus_01.jpg b/14125-h/images/kolumbus_01.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f1350f2
--- /dev/null
+++ b/14125-h/images/kolumbus_01.jpg
diff --git a/14125-h/images/kolumbus_02.jpg b/14125-h/images/kolumbus_02.jpg
new file mode 100644
index 0000000..c1c067e
--- /dev/null
+++ b/14125-h/images/kolumbus_02.jpg
diff --git a/14125-h/images/kolumbus_03.jpg b/14125-h/images/kolumbus_03.jpg
new file mode 100644
index 0000000..30858de
--- /dev/null
+++ b/14125-h/images/kolumbus_03.jpg
author	Roger Frank <rfrank@pglaf.org>	2025-10-15 04:43:44 -0700
committer	Roger Frank <rfrank@pglaf.org>	2025-10-15 04:43:44 -0700
commit	f893a69e6321fef04abc87cb43e4e7794cee1278 (patch)
tree	3a1746d2692b1db9c3042f9d7d9934170dea0965 /14125-h