diff options
| author | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 04:43:05 -0700 |
|---|---|---|
| committer | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-15 04:43:05 -0700 |
| commit | 3b02597a93b420ae80ab1ba835799880f4312c54 (patch) | |
| tree | 75450d5ca7af31fdc8406db115ce5b1a37342057 | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 13849-0.txt | 4544 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/13849-8.txt | 4929 | ||||
| -rw-r--r-- | old/13849-8.zip | bin | 0 -> 58349 bytes |
6 files changed, 9489 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/13849-0.txt b/13849-0.txt new file mode 100644 index 0000000..35ed46d --- /dev/null +++ b/13849-0.txt @@ -0,0 +1,4544 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 13849 *** + +PANU + +Nelinäytöksinen näytelmä + + +Kirj. + +Juhani Aho + + +WSOY, Porvoo, 1903. + + + +HENKILÖT: + +PANU, tietäjä. +MARTINUS OLAI, pappi. +JORMA, vanha laulaja. +REITA. +JOUKO, Panun poika. +PANUN EMÄNTÄ. +ILPO. +ILPOTAR, Ilpon sisar. +VOUTI. +PAPIN ROUVA. +KAARINA, palvelija. +RAMPA-RIITAN ÄITI. +RIITTA, hänen tyttärensä. +KARI. +KARITAR, Karin äiti. +ANNIKKI, Reidan sisar, orjatar. +HELUNA, orjatar. +RAJALAINEN, | +KAITANEN, | Kontolaisia. +SAVOLAINEN, | +KAINULAINEN, | +Kontolaisia, Panulaisia, miehiä, naisia ja lapsia. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + + Kontojärven pappilan tupa. Perällä ovi. Oven vieressä iso sisään + lämpiävä uuni, jonka takassa palaa pystyvalkea. Seinillä avattavia + ja siirrettäviä luukkuja, luukuissa pieniä laseja ja toisissa + kedellä tai hienoilla päreillä täytettyjä reikiä, joista valo + heikosti tunkee sisään. Vasemmalla pitkä pöytä, yhdestä puusta + halaistu, tyvipuoli leveämpi kuin latva. Pöydällä on paksuja, + karkeakantisia kirjoja, ja kuvaraamattu auki telineen päällä. + Yhdellä seinällä Kustaa Vaasan kuva, toisella Lutheruksen. Leveät + penkit seiniä pitkin. + +ROUVA (on ripustanut ryijyn uunin kylkeen. Käy levittämään valkoista +liinaa pöydälle) +Kaarina, tulehan jo, mitä sinä teet siellä ulkona? + +KAARINA (tulee kopistellen lunta vaatteistaan) +Terveisiä mess--Terveisiä kirkosta--tahtoo aina messuksi mennä--lakasin +lunta, on taas pyry ajanut porstuan täyteen. + +ROUVA +Ei se lopu lakasemallakaan... Taivas pimeyttä täynnä, ilma lunta +läkähtymäisillään. + +KAARINA +Vielä siitä selviää ja valkenee. + +ROUVA +Valenneeko koskaan.--Levitämme, Kaarina, tämän liinan tähän pöydälle ja +asetamme tämän raamatun tähän kastemaljan viereen--pane jo vettä siihen +valmiiksi--nythän se on vähän niinkuin alttari.-- + +KAARINA +Puhui taas niin mainiosti pastori kirkossa. Sydäntä oikein sykkyrälle +veti. Ei ollut entinen tämän veronen. + +ROUVA +Onko tullut paljon väkeä markkinoille? + +KAARINA +Koko aamun niitä on hiihtänyt ja poroilla ajanut. On saksoja, on +Venähen miehiä, on Sunkusta, Vienasta, Savosta... Tuli +Korpivaaralainenkin miehineen. Vaan se oli vähän merkillinen tapaus: +kun kirkkoon mentiin, niin laski alas kirkkoharjulta, vaan miten lie +siinä latu riipaissut, vaikka sauvoillaan vastaan karusti, niin että +vaan vähän mustaa päätä näkyi lumipilven sisästä ... niin toi sen ihan +kirkon rappujen eteen ja jos ei olisi pastori ennättänyt rappusille +nousta, niin olisi alleen kaatanut, mutta nyt suistui itse suulleen +hankeen. Kauheasti kirosi. »Elä kiroo!» huusi pastori ja kättään nosti. +»Kiroon kirottuanikin, joka tielleni asettuu!» huusi toinen. »Ei kirosi +kirkonmieheen pysty!» huusi pastori. Eivätkä ne pysty pastoriin Panun +kirot. + +ROUVA +Panuko se oli? + +KAARINA +Panupa Panu, Korpivaaran Panu, joka toissa talvena taioillaan paransi-- + +ROUVA +Kenen hän paransi? + +KAARINA (vavahtaen) +Ei ketään ... ilman vaan... + +ROUVA +Kuinka hän olisi taioilla voinut ketään parantaa? + +KAARINA +Näkyipähän voivan, voudin emännänkin. + +ROUVA +Mikä häntä vaivasi? + +KAARINA +Heittäjä nakkeli välistä monta kertaa päivässä niin, että koko ruumis +oli mustelmilla, eikä se siihen saanut apua parhailta Ruotsin +tohtoreiltakaan, kun oli tauti panentatauti; niin kun tuli sieltä +takaisin tänne kuolemaan, niin kutsui vouti Panun ja kun se vei sen +saunaan ja antoi voiteet ja luki luvut, niin ei sen koommin nakellut. +Vaan elkää sanoko, että minä olen sanonut. + +ROUVA +Kuinkas Kaarina sen kaiken tietää? + +KAARINA (katsoo ovesta, nähdäkseen, onko ketään kuulemassa) +Ka, kun minä palvelin voudilla, niin pani Panu lämmittämään saunaa ja +käski keräämään metsästä ukkosen kaatamia puita ja noutamaan vettä +purosta, joka kolmasti maan alatse juoksee eikä sitä tekemään kelvannut +kuin semmoinen, jonka luona ei ole sulhasia käynyt... + +ROUVA +Eikö niitä ole Kaarinan luona käynyt? + +KAARINA (huokaa) +Ei ole käynyt.--Kielsi kiven kovaan, ettei saa tulla saunaan, kun hän +kylvettää, muuten uhkasi minut menettävänsä; vaan minä menin luukun +raosta tirkistämään ja siinä oli voudin emäntä selällään olkien päällä +lattialla ja Panu huitoi ja hoki ... kyllä se nyt laittaa suden tai +karhun tai nostaa merestä Turson.--Pelkäisin pahemminkin, jos en olisi +pappilassa piikana. + +ROUVA +Saattoihan sen Jumalakin parantaa. + +KAARINA +Ka, saattoi kai, eli Neitsyt Maaria emonen.--Jo tulee! + +MARTINUS OLAI (tulee.) + +ROUVA +Eikös ole soma näin?--Kuules, tiedätkö, mitä tuo Kaarina minulle juuri +kertoi... + +OLAI +Hän on nyt täällä, vihdoinkin! Oli ajaa minut kumoon kirkon rappujen +edessä. Ne pelkäävät häntä kuin paholaista. Ei kukaan sanonut häntä +tuntevansa, mutta se ei voinut olla kukaan muu kuin Panu. + +ROUVA +Hän se on, Kaarina tuntee hänet. Hän kertoi, että Panu toisilla +markkinoilla oli täällä taioillaan sairaan parantanut. + +OLAI +Parantanut? + +ROUVA +Niin juuri, taioillaan terveeksi tehnyt. + +OLAI +Kenen? + +ROUVA +Voudin vaimon. + +OLAI +Se ei voi olla totta. + +ROUVA +Niin hän vakuutti. + +KAARINA (tulee) +Ne ovat nyt täällä ne miehet, jotka pastori oli kutsunut. + +ROUVA +Kaarina, kerro pastorille, miten näit Panun parantavan voudin emäntää. + +KAARINA +Pyhä Maaria, onko rouva kuitenkin...! + +OLAI +Miks'et ole sitä ennen kertonut? + +KAARINA +Hyvä Jumala, nyt te sen Panullekin ... enhän minä... + +OLAI +Kerro kohta kaikki, mitä tiedät! + +ROUVA +Elä pelota häntä, Olai. Minä kerron sen sinulle sitten... Kaarina, mene +noutamaan puita takkaan (KAARINA menee.) Hän on itse nähnyt sen ja +ollut itse apuna. Noita on pakottanut häntä ja kieltänyt häntä +puhumasta, siksi hän niin pelkää. + +OLAI (terävästi) +Voutikin turvaa taikureihin, kuninkaan vouti. No niin, kun virkamiehet +niin, mitä sitten kansa. Täällä on minulla tekemistä enemmän kuin +luulinkaan ... täytyy... + +ROUVA +Elä vihoita voutia... Hän on niin hirmuinen mies ... hän voisi tehdä +sinulle mitä tahansa. + +OLAI +Ei kehenkään auta minun katsominen, ei ketään pelkääminen, ei ketään +väistyminen. Olipa puu edessä kuinka korkea ja paksu tahansa, sen +täytyy kaatua siinä, mistä Herra on tiensä viitottanut ja kirveensä +puun juurelle pannut.--Niin, minä tiesin kyllä, että Fincke on hyvä +ystävä tuon Panun kanssa. Reita on minulle kertonut, ett'ei hän +suostunut antamaan apua hänen äidilleen, kun Panu oli hänen isänsä +tappanut. Heidän täytyi paeta täältäkin. + +ROUVA +Se Reita--minusta aivan tuntuu kuin olisin hänet ennenkin jossain +nähnyt, nuo kalpeat kasvot ja nuo palavat mustat silmät. + +OLAI +Se on se sama nuori mies, joka Turusta lähtiessämme kävi pyrkimässä +mukaamme tänne, vielä pihalla vähää ennen lähtöämme. Jos hän silloin +olisi puhunut siitä, mitä nyt on puhunut, olisin antanut hänen seurata. +Hän voi olla minulle arvaamattomaksi avuksi heimolaistensa +käännyttämisessä.--Käykää sisään miehet! + + (SAVOLAINEN, KAINULAINEN, KAILANEN, RAJALAINEN y.m. miehiä tulee + ja istuutuvat he peräkkäin penkille. SAVOLAINEN, KAINULAINEN ja + KAILANEN ovat puetut leveihin ruskeanharmaihin sarkatakkeihin, + joiden alta näkyy lyhyt lammasnahkaturkki ilman päällystä. Päässä + on heillä koirankarvalakit, jalassa pieksut. RAJALAINEN on + kuluneessa, vanhassa lammasnahkaturkissa, jossa susikaulus; + päässä susilakki ja jalassa tallukat, pauloilla nilkkaan käytetyt. + Olalla on hänellä viini nuolineen. Vähän jälkeenpäin ilmaantuu + REITA sisään ja istuu uunin kylkeen; hän on rikkeimissä + maankulkijan vaatteissa, mutta päässä on uusi lappalaislakki ja + jalassa uudet lappalaiskengät.) + +OLAI +Sanon teidät vielä kerran tervetulleiksi ja toivotan teille rauhaa +Herrassa Jumalassa ja Vapahtajassamme. Terve tuloa teille! + +SAVOLAINEN +Jumala antakoon sitä samaa sinulle itsellesi ja koko sinun huoneellesi. + +OLAI +Vähän olen vielä ehtinyt seurakuntani kaukaisimpiin asukkaihin +tutustua. Teitä on täällä siis kaikilta etäisimmiltäkin perukoilta. + +SAVOLAINEN +Pohjoisperukalta ei ole ketään. Se on sitä Korpivaaran kulmaa, sitä +kastamatonta kansaa. + +OLAI +Ovatkos sitten kaikki teidän seutujenne lapset kastetut? + +KAINULAINEN +Eivätpä ole. Ylen ovat taipaleet pitkät ja hankalat. Itse saavat +poikaset itsensä kasteelle hiihtää. On niitä nytkin tänne kymmenkunta +sitä varten saapunut. + +OLAI +Tuotakoon heidät jo tänään luokseni tänne. + +KAINULAINEN +Paha sanoa, paha olla sanomatta, vaan ei jaksanut entinen pappi +pitäjätä kulkea, niin on saanut heitä toisia kastamattakin kuolla. + +OLAI +Miks'ei ole pantu hätäkasteeseen? + +KAILANEN +Ei ole osattu niitä lukuja niin sanalleen loihtia, niin on pelätty että +minkä tekisi vielä rienan, minkä tartuttaisi taian. + +OLAI +Taian? + +KAILANEN +Että jos sana väärä singahtaisi sanojaansa. + +OLAI +Mutta eihän kaste ole taika mikään! Sehän on sakramentti. + +KAILANEN (viivytellen) +Eipä ei... + +KAINULAINEN +Sakramenttipa tietenkin ... kasteen sakramentti. + +OLAI +Hyvät ystävät, sanokaa minulle suoraan ja peittelemättä, uskotteko +tekin vielä taikuuteen ja noituuteen ... turvaatteko tietäjiin ja +heiltä apua etsitte? + +SAVOLAINEN +Ei ole heitä meillä käynyt eikä käytetty. + +KAINULAINEN +On tiedetty heidän perkeleestä olevan ja poissa on heistä pysytelty. + +OLAI +Tunnetteko Korpivaaran Panun? + +SAVOLAINEN +Kuultu on hänestä puhuttavan, vaan ei ole nähty eikä puhuteltu. + +KAINULAINEN +Nähty lie, vaan ei ole puhuteltu. + +OLAI +Tiedättekö hänen täällä kirkolla taikojaan tehneen? + +KAIKKI +Sitä ei tiedetä.--Ei siitä mitään tiedetä.--En ole kuullut. + +OLAI +Minä tahdon, että minulle totta puhutte, ettekä minulta mitään salaa, +sillä se on kristityn velvollisuus antaa ilmi ja saattaa valkeuteen +kaikki, jotka sellaista pakanallista menoa harjoittavat. + +SAVOLAINEN +Aivan oikein on niinkuin pastori sanoo. + + (Hetken äänettömyys.) + +OLAI +Ette tarvitse hänen kostoaan pelätä, ei hän teille mitään mahda. +Sanokaa siis arastelematta, mitä hänestä tiedätte. + + (Hetken äänettömyys.) + +RAJALAINEN (nousee ylös.) +Jos nyt puhutaan asiat niinkuin ne ovat ... ja minä en häntä pelkää +enkä mitään salaa, vaikk' on hän lähempänä minua kuin muita--tehköön +mitä tahtoo, jos taitaa--mutta niin on, että Panuissa kuletaan ja +Panuja kysytään ja pitkät matkat heidän jälessään juostaan. En ole itse +käynyt Korpivaarassa enkä käy, vaikka on lähin naapurini ja tulet +sieltä Rajavaaralle tuikkavan näkyy. Vaan on minuakin eksyksissä +kulettanut ja silmät päästäni kääntänyt, pannut monet kerrat valejälkiä +ajamaan: kun hirveä ampuvasi luulet, haarasarven saavuttaneesi, +lahopökkäle päähäsi putoaa, ell'et ennätä Herran sanalla itseäsi +siunata ja öylättiä suuhusi sukaista. Vaan onko sinulla aina ne +varaukset valmiina? Eivätkä kaikin ajoin auta, vaikka olisivatkin. + +OLAI +Ei se ole muuta kuin oma pelko, joka sen tekee. Joka Jumalaan luottaa +ja häneltä suojelusta anoo, sille eivät taikurit mitään mahda. + +RAJALAINEN (kuulematta) +Siellä elävät kuin eri valtakunnassaan, eivät päästä tuolle puolen +Rajavaaran eivät kalaan, eivät lintuun, kaskeamisesta ei puhettakaan. + +SAVOLAINEN +Ei ole pakko pyrkiäksesikään. + +RAJALAINEN +Hyvähän sinun järvenrantalaisen, luhtaniittyisen, lihavapeltoisen! Vaan +meillä ylimaalaisilla ovat kohta lopussa lehdot eikä ole pian erämaita +ensinkään. Kelmiä on se kansaa. Ei ole kuin yksi ainoa oikea mies koko +heimossa--Jorma laulaja--se kun oli tietäjän toimessa--vaan tämä Panu +on piru--sanon suoraan, tehköön mitä taitaa, eivät minuun panennaiset +pysty--vaan olisit, uusi pappi, oiva mies, niin sodan nostaisit, vainot +herättäisit, ajaisit heidät Korpivaarasta, niinkuin heidät ennen täältä +Kontolasta karkotettiin. + +SAVOLAINEN +Niin puhuu, vaan Panua hänkin pelkää. + +KAILANEN +Elä kuule, pappi, Rajalaisen puheita! Elä nosta vanhoja vihoja! + +KAINULAINEN +Hyvähän sinun, jolla ei kuin sauna pahanen... Vaan jos polttaa talomme +ukon tulella! + +SAVOLAINEN +Hallan huokuu, sudet, karhut kimppuumme laittaa! + +KAILANEN +Käärmeet lehmiin loihtee! + +OLAI +Käärmeet? + +KAILANEN +No ihan ilmi käärmeet ... on niitä ihmisiinkin ajanut, niihin se ne +pahat henkensä oikein paneekin. + +OLAI +Oletko nähnyt? + +SAVOLAINEN +On nähty ... on nukkuvan suusta sisään loikertelevan nähty. + +KAINULAINEN +Ei ole hänen kanssaan hyvä vihoin olla, joskaan ei pakko ystävyksin +elellä. Kuka meidät varjelee, jos hänet suututamme? + +RAJALAINEN +Kyllä tämä uusi pappi--! + +SAVOLAINEN +Parempi olla papin vihoissa kuin Panun. + +OLAI (on miesten riidellessä kävellyt edestakaisin lattialla, tempaa +pöydältä paperin ja pysähtyy heidän eteensä) +Hyvät miehet, minua surettaa syvästi se, mitä olen nyt kuullut. En +olisi uskonut, että teissäkin, pitäjän parhaissa, vielä elää usko ja +pelko taikurien ja tietäjäin voimaan. Sillä tietäkää, että taikuus ja +noituus on perkeleestä. Se on Herralle kauhistus ja se on kuoleman +synti. Ken ei hänestä hyvällä luopune, sen olen minä siihen voimalla ja +vallalla pakottava. + + (Väkeä on tullut sisään, läheten lämmittelemään käsiänsä + hiilloksessa, johon asettavat puita.) + +Tulkaa vaan sisään sieltä, tämä on teitä kaikkia varten sanottu! +Kuulkaa, mitä hänen ylhäisyytensä Turun piispa minulle kirjoittaa: +»Teidän tulee ennen kaikkea visusti valvoman, että noidat ja taikurit +ja velhot ja poppamiehet ankarasti pirullisia konstejansa +harjoittamasta kielletään. Missä he liikkunevatkin ja missä heidän +liikkuvan kuulette, menkää sinne heidän tekojansa tutkimaan ja +paljastamaan. Jos eivät ota varoituksista ojentuakseen eivätkä +vapaaehtoisesti lakkaa pimeyden töitänsä tekemästä, vaan osoittautuvat +uppiniskaisiksi sanoillenne, on heidät kiinni pantava ja nuoriin +sidottuina tänne tutkittavaksemme ja tuomittavaksemme tuotava, jossa +kuninkaan käskystä vouti teille apuansa antakoon. Yhtäläinen olkoon +menettelynne niiden kanssa, jotka uudistetuista varoituksista +huolimatta noitia ja velhoja suosivat ja heidän apuansa hakevat.» + + +PANU (on edellisen kestäessä astunut sisään ILPON, JOUKON ja muiden +miesten seuraamana. PANU on puettu mustaan ketunnahkaan, päässä +samasta nahkasta tehty lakki, josta riippuu valkopäinen häntä. Turkki +on reunustettu punasella. Vyö leveä, nahkanen helavyö. Kädessä +sauvakeihäs, jonka kärki on pistetty tuppeen. JOUKOLLA on kädessään +valkonen jänis.) +Ankaratpa on siinä mies sanat pannut! + +OLAI +Kuka sinä olet? + +PANU +Terve talohon! Etkö tunne Korpivaaran Panua? + +OLAI +Mikä on asiasi? + + (REITA tulee esiin ja asettuu PANUN taa.) + +PANU +Uutta lähdin kirkon herraa katsomaan ja tulin hänelle minäkin +tulolahjojani tuomaan. Ota lahja, itseäsi varten ammuttu, kirkon +omalla onnella osattu!--Anna, Jouko, papille jänis. + + (Väkijoukosta kuuluu pidätettyä naurua ja tirskunaa: »jänis!», + REITA tunkee esiin, yhä lähemmä PANUA.) + +OLAI +Pidä lahjasi! + +PANU +Luulin papille ristisuun kelpaavan. Vaan kun vähyyttään katsonet, sano, +tahdotko hiiren taljan vaiko turilaan turkin. + +OLAI +Kuinka uskallat sinä tulla pilkkaamaan minua minun omassa talossani? + +PANU +Lienenkö millä sun mielesi vihoittanut? Kun en liene vieras +mielitietty, käynen toisehen talohon! + +OLAI +Tulit kuin kutsuttu! Jääkää, miehet! + +PANU +Ettehän minua pelänne. + +SAVOLAINEN (papille) +Ajattelimme, että sanoit meille jo sanottavasi. + +OLAI +Viipykää vielä! Istukaa vaan paikoillenne. (Miehet jäävät seisomaan.-- +PANULLE)--Kuulit, mitä luin. Se oli juuri sinua varten. + +PANU +Mitäpä hän minuun kuulunee? + +OLAI +Olet tietäjä. + +PANU +Tietänen yhtä, toista taitanen, vaikk'en äijeä enemmän. + +OLAI +Olet noita ja velho!--Lakki päästäsi! + +PANU +Ei ole Panu vielä kenenkään edessä lakkiaan riisunut--Kuka on minut +sinulle noidaksi nimittänyt? + +OLAI +Röyhkeytesi sen jo tekisi, ell'en sitä jo muutoin tietäisi. + +PANU +Nämä miehetkö ne sen sinulle ovat sanoneet? + +MIEHET +Emme ole mitään sanoneet ... emme niin mitään hänestä tiedä ... emme +tunne koko miestä. + +OLAI +Turha on pelkonne, ei hän teille mitään mahda.--Vaan on täällä toisia, +jotka sinut tuntevatkin.--Reita! + +PANU (säpsähtäen) +Reita? + +OLAI +Astu esiin, Reita!--Tunnetteko toisenne? + +REITA +Tunnenhan Panun pahanimisen. + +OLAI +Tunnetkos, Panu, tämän nuoren miehen? + +PANU +Mistäpä minä kaikki mieron koirat! + +OLAI +Sano hänelle, Reita, ken olet. + +REITA +Olen Reita Reidanpoika, jonka isän tuhosit epärehellisessä taistelussa. + +PANU (taas varmistuen) +Lienet kuka lienetkin, Reita kaatui miesten ottelussa. + +REITA +Takaapäin nuolesi hänen hartioihinsa ammuit, talomme poltit, tavaramme +anastit ja olisit tappanut äitini ja minutkin, jos ei olisi pakoon +päästy. Salamurhaaja olet ja metsärosvo, vaikka sanot tietäjä olevasi. +Ei ole sinulla ikinä tietäjän lahjoja ollut. + +PANU (väijyen) +Sinullakos ne on? + +REITA +Ei minulla ole, vaan isälläni oli. Luulit saavasi hänen tietonsa, kun +hänen henkensä sait; luulit hänen oppinsa anastaneesi, mutta mennessään +hän ne vei. + +PANU (epävarmasti) +Taikansa on tiedossani. + +REITA +Et osannut loveen langeta, et tulevia tiedustella, et oikeata taikaa +tehdä, niinkuin isäni osasi. Puoskari olet! + +PANU +Hammas suussa synnyin! + +REITA +Siksi oletkin susi semmoinen. + +OLAI +Joko nyt kehut sillä, minkä äsken kielsit? + +PANU +En kiellä, mikä tosi on. Tietäjä olen. Liikun väellä Väinämöisen, +väellä kaiken kaikkivallan, ikiviisahan opilla. + +REITA +Jo vainen valehtelitkin! + +OLAI +Minä kiellän sinua millään väellä liikkumasta! + +PANU +Ja minä kielloistasi viis'! + +OLAI +Etkö luule esivallan käden sinua saavuttavan? + +PANU +Pitkät pihdit, mutta huonot pitäjät! + +OLAI +Kuolema sinulle, jos sinut täällä noituudesta tavotan. Tiedä, että jo +oman tunnustuksesikin nojalla voin sinut velhona vangituttaa ja Turkuun +poltettavaksi lähettää. + +PANU +Vaan entäpä minä en pala! (ovella) Entäpä minä olen se mies, joka en +pala tulessakaan! + +OLAI (potkasee lattialle jääneen jäniksen hänen jälkeensä) +Ota omasi! + +PANU (potkasee takaisin jäniksen) +Kun ei paistiksi papille, hänet ristihin ripusta, keitä rokka +Kiesukselles', uhriruoka Ruotukselle, makia Maarian pojalle! + + (Menee nauraen. Muut ovat edelliseen kestäessä hiipineet ulos.) + +OLAI +Reita, pyysit päästä palvelukseeni. Näytä nyt, mihin kelpaat. Pidä +silmällä häntä, ja ilmoita minulle mitä saat nähdä.--Vai pelkäätkö +häntä sinäkin? + +REITA +Hän isäni tappoi, mutta minulle ei hän mitään mahda. + +OLAI +Elä päästä häntä näkyvistäsi. + +REITA +Seuraan kuin vainukoira jälkiään. (Menee.) + +OLAI (aikoo mennä, mutta ovessa tulevat häntä vastaan ROUVA ja RAMPA +RIITAN ÄITI, joka on puettu vanhaan repaleiseen lammasnahkaturkkiin; +huivi sidottu solmuun niskan taa.) + +ROUVA +Hän on taas täällä tuo vaimo eikä anna minulle rauhaa. Puhu sinä hänen +kanssaan. + +OLAI +Ei minulla ole aikaa sen hullun akan kanssa... (Menee.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (rouvalle, joka aikoo hänkin mennä) +Elä mene, elä, hyvä rouva, mene, ethän minua paeta tarvitse, enhän minä +sinulle mitään pahaa! + +ROUVA +Miksi tulit taas, vaikka pastori on kieltänyt sinua ovea avaamasta! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Kieltänythän on, pois ajanut, mutta minä vaan tulen. Tulin taas sinua +katsomaan, silmäini iloksi sinua katselen, olet niin maire ja ihana, +solakka kuin karitsa ja hipiäsi on hieno ja valkea kuin yksi-öinen +kerman riitta--anna kun kättäsi hivelen. + +ROUVA (tuskastuneesti) +Mene pois! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elähän suutu... Kaunis olet, mutta miksi lienee sydämmesi niin kova. Et +tahdo auttaa, vaikka voisit. + +ROUVA +Olenhan jo monta kertaa sanonut, ett'en sille asialle mitään mahda. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Mahtaisit, jos tahtoisit. Kun oikein pyytäisit, niin rukoilisi hän +Riitan puolesta, panisi koko seurakunnan polvilleen ja minä Riitan +kuoriin kantaisin. + +ROUVA +Eivät auta toisten rukoukset. Jos Jumala tahtoo, voi hän parantaa hänet +ilmankin. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Auttoihan ennen. Pyhä erakko, joka ensimmäisen kappelin Kontojärvelle +perusti, niin kun pani kädet päälle ja rukoili koko seurakuntansa +polvistuessa, niin avun saivat. (Itkee.) Kun ei raukka liikahtamaan +pääse, ei osaa onneton edes tarpeitaan pyytää, suu vääränä itkee ja +silmillään vaan apua anoo. Ei kärsi sydämmeni tuota nähdä. Ettekä tahdo +kurjan puolesta edes rukoilla, vaikka teitä Jumala kuulisi. +Sydämmettömiä teitänne! + +ROUVA +Puhu itselleen pastorille, en minä mitään voi. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kavahtaa pystyyn) +Puhu itselleen! Enkö ole puhunut! Enkö ole paljain polvin perässään +ryöminyt. Vaan mitä tekee tämä: ulos ovesta ajaa, käsipuolesta pihalle +heittää. Kelvoton on, paha hänet periköön! + +ROUVA (nousee mennäkseen.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä mene, elä vielä mene! + +ROUVA +Jos sillä tavalla panettelet pastoria, saat heti mennä tiehesi. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kuiskaa) +Ota tämä huivi! + +ROUVA +Mitä minä sillä? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Tämä on Riitan ristihuivi, sen sisässä hänet kasteelle kannettiin... Se +oli hänellä päässään, kun ripille meni. Ota se ja pistä salaa +alttariliinan alle. Kun rippiviinaa siunaa, sitäkin samalla siunaa, kun +luvut lukee, sillekin lukee, kun kädet liinalle laskee, tämänkin päälle +laskee. Käärin sen sitten lämpimiltään Riitan ympärille siitä paranee +ja nousee. + +ROUVA +Hyi sinua, pyhän sakramentin saastuttaja, kirkon häpäsijä! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Hyi itseäsi, hyi pappiasi ja sen pappisi Jumalaa, joka ette mihinkään +kykene! Maltahan, kun... Panu teihin taudit ajakoon, tuhot teille +nostakoon! Sydämmetön olet! Ei ole lasta sinulla etkä saa ... soisin +saavasi ja sen käsiisi kuolevan ... vaan jos ei kuolisi, niin älytönnä +eläköön, vaivaisena vaeltakoon! + + (Rouva pakenee.) + + (PANU, VOUTI, JOUKO ja ILPO tulevat. ILPOLLA ja JOUKOLLA on + nahkoja hartioilla. VOUTI on puettu suureen sudennahkaturkkiin, + jota on sitomassa leveä nahkainen vyö, mistä riippuu miekka; + hirvennahkahansikkaat; leveävarsiset keltaset saappaat. RIITTA.) + +VOUTI +Tule vaan sisään. Tämä on pitäjän yhteinen pirtti. + +PANU +Poika se on ... parraton nulikka, vaikka on pitkä. Uhkasi elävältä +polttaa. + +ILPO +Suorat sanoi sanat Panu... Voi miestä tätä, mitenkä sanoi! + +VOUTI +Mitenkä sanoi? + +ILPO +Näin sanoi: »kun ei paistiksi papille ... keitä rokka Kiesukselle, +uhriruoka Ruotukselle, makia Maarian pojalle» ... itselleen sanoi ... +tässä kaikkien kuullen. + +PANU +Luulin tuota kummemmaksikin ... ei ole minkähän tekijätä. + +VOUTI +No, ja mitä muuta kuuluu? Mitä nahoista tarjotaan? + +PANU +Ei ole vielä mitänä tarjottu, kun ei ole kysyttykään. + +VOUTI +Onko sinulla paljon nahkoja? + +PANU +Tässä kaikki ... ja pari ahkiota vielä lisäksi. + +VOUTI +Sano kymmenen, vanha kettu. + +PANU +Huonot taisi tulla markkinat, kun ei ostajiakaan näy. + +VOUTI +Ja minä sanon, että tulee hyvät. Tulee kuninkaan ostaja. + +PANU +Joka sille myydä saanee...? + +VOUTI (kuiskaa jotain PANUN korvaan) + +JOUKO (on mennyt pöydän luo, jossa RAMPA-RIITAN ÄITI kurkistelee +kastemaljaa, aikoen kastella huivin nurkkaa vedessä, kurkistaa +raamattua) +Mikä tämä on? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Sehän on raamattu. + +JOUKO +Mikä se on se? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Se siitä lukee. + +JOUKO +Loihtujaanko? + +ILPO +Se on sen arpakannus, se sille tulevat asiat ilmaisee. Se siltä kysyy. +Siinä on sen tiedot. + +JOUKO (osottaa Jumalan kuvaa) +Mikä mies se on tämä...? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä sinä, poika, papin kirjaa, anna sen olla... Ilpo, kuulehan (vetää +hänet syrjään, puhuu hänelle kuiskuttaen, aina vähä väliä PANUUN +vilkaisten.) + +PANU +Tehdään sitten niin, niinkuin toissakin talvena. + +VOUTI +Onko sinulla miehet varattu? + +PANU +On minulla miehiä. + +VOUTI +Ehditte hyvinkin vielä ostaa kaikki edeltäkäsin. Ne eivät ole täällä +ennen huomista aamua tällä kelillä. Täss' on rahat. Vaan nyt minä +vaadin paremmat paritsat. + +PANU +Ka, enhän paritsoitta. Sano, mitä halunnet? + +VOUTI +Onko sinulla monta karhua kierroksessa? + +PANU +Liehän noita pari kolme. + +VOUTI +Sano viisi. Tahdon kaikki viisi kierrosta. Tulen kohta kelin tultua ne +ajamaan. Itsesi ja suksimiestesi tulee olla minulle apuna ajossa. + +PANU +Niinhän toki, kuten vaan parahiten taidamme. + +VOUTI +Ja sitten--(RAMPA-RIITAN ÄIDILLE, joka on häntä lähennellyt.) Mitä +sinä, akka, siinä suu auki töllistelet? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Enhän minä kuin tätä Panua ... olisi asiata... + +VOUTI +Ja sitten minä tahdon paremman saunottajan kuin sen viimevuotisen. + +PANU +Eikö se hyvä, kylän pullehin nainen! + +VOUTI +Saat pitää itse Ilpottaresi. En minä kenenkään tähteistä. + +PANU +Eikö hyvin halannut? Luitten sen käsissä rutiseman piti. + +VOUTI +Minä tahdon sievän ja solakan, vienon ja viehkeän, tahdon pienen kuin +peipon, vetreän kuin vesakon. + +PANU +Vai niihin nyt himosi vetää. Tekee vanhankin kissan mieli nuorta maitoa +lakkia. On niitäkin, ottanet, kenen tahtonet. + +VOUTI +Kenen hyvänsä? Lupaatko varmaan? + +PANU +Luvatahan saanen. + +VOUTI +Ehkä tulen jo piankin... + +PANU +Vasta kevättalvellahan kontiot kaadetaan. + +VOUTI +Kontiot, niin-- + +PANU (nauraa viekkaasti) +Sinä vähät kontioista--(leveästi) vaan tule milloin tulet, aina olet +tervetullut.--Vaan sanohan, autatko minua, jos alkaa tämä pappi +ahdistella? Kovin jo manasi. + +VOUTI +Sen manuista--manaa vastaan. + +PANU +Kuulehan, saanko taas saunasi? + +VOUTI (silmää siristäen) +Kylpeäksesikö? + +PANU (samoin) +Löylyn lämpimän lyöäkseni. + +VOUTI +Saanethan tuon. Vaan toimi nopeasti, osta kaikki, mitä saat; jos ei +rahat riitä, saat lisää. (Menee.) + +ILPO (Rampa-Riitan äidille) +Se parantaa, sen saat uskoa. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (Panulle) +Panu, kuulehan! Se on ollut siinä tuskassa taas monta päivää. Sitä +vuoron heittää, vuoron hervotonna makuuttaa. + +PANU +Etkös sanonut viime talvena ennen kuolevasi kuin Korpivaaran noidalta +apua etsiväsi. Etkö huutanut sitä jäällä kaikkein kuullen? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä tuota nyt muistele ... mikä lienee mieleni riivannut. + +PANU +Mene nyt sen pappisi luo, jota silloin odotit. Nythän se on tullut. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Ei se mitään mahda... + +PANU (itserakkaasti) +Mahdankos minä? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Sinä mahdat, voi, sinä mahdat. Se kuolee käsiini ... annan vaikka +ainoan lehmäni. + +PANU +Vie hänet sitten voudin saunaan. Jos aikani antaa, tulen katsomaan. +(RAMPA-RIITAN ÄITI menee.)--Mitä sinä siinä, Jouko? + +JOUKO +Siinä on tässä sen tiedot--sen salatiedot. + +PANU (lyö kirjan kiinni) +Ei salatiedot selällään edessäsi.--Ei sen tiedot Reitavainajan tietojen +veroiset. Ne on käärmeenä sen kallossa ... sen kun saisit sisääsi +solahtamaan, silloin sinusta tietäjä tulisi.--Mutta nyt tarvitsen minä +vaskirahan kolmen kuninkaan valtakunnasta, yhden kustakin, sairaan +pesuveteen pantavaksi. Täss' on riksi, vaihda sillä yksi raha ryssän +reestä, toinen saippuasaksalta, kolmas--kuuletko mitä sanon? + +JOUKO +Kuulen. + +PANU +Pane ne vasempaan kainaloosi ja kierrä niillä ensin kirkko ja sitten +sauna ... kuulitko? + +JOUKO +Kuulin. + +PANU +Mitä sanoin?--Et muista.--Tietäjä sinusta tuleman pitäisi, en tiedä, +tulleeko koskaan. (Menevät.) + + REITA (on jo edellisen kestäessä hiipinyt sisään ja asettunut + takan eteen lämmittelemään, selin tupaan, niin ett'ei häntä ole + huomattu. Hän aikoo luikahtaa Panun jälkeen, kun JOUKO tulee + takaisin ja rientää pöydän luo, alkaen katsella raamatun kuvaa.) + +JOUKO (huomaa REIDAN) +Osaatko sinä poika sanoa, mikä se on tämä parrakas mies? + +REITA +Se on Jumala. + +JOUKO +Mitä se siinä tekee?--käsiään levittelee? + +REITA +Ka, maailmaa luopi. (Hokee) »Alussa loi Jumala taivaan ja maan ja maa +oli autio ja tyhjä ja pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan henki +liikkui vetten päällä ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus! ja valkeus +tuli.» Se sitä siinä tekee. + +JOUKO +Ilmatarpahan maailman loi. (Hokee) »Kussa kättä käännähytti, siihen +niemet siivoeli, kussa pohjasi jalalla...» Vaan mitä on tämä kirjaus +tässä? + +REITA +Se on Jumalan sanaa. + +JOUKO +Mikä on tämä käärmeen kuva? jolla on marja suussa? Ja tämä pääkallo +puun alla? + +REITA +»Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä +kaikesta karjasta ja kaikista eläimistä ja sinun pitää käymän vatsallas +ja syömän maata kaiken elinaikas ja minä panen vainon sinun ja vaimon +siemenen välille ja sen pitää rikki polkeman käärmeen pään.» + +JOUKO +»Rikki polkeman käärmeen pään»... Oletko sinä ... etkös sinä ole Reita +Reidan poika? (Uhaten.) Et sinä sitä meiltä milloinkaan saa ... vaikka +kuinka loihtisit ... ei se sinuun milloinkaan mene... + +REITA +Mikä ei mene? + +JOUKO +Kyllä se siellä pysyy! On se semmoisten lukkojen takana. Ei sen +tarvitse maata syömän--sitä meillä hyvin hoidetaan, joka onnen antaa-- +se syö maitoa, minä sitä ruokin. + +REITA +Mikä? Mitä sinä noin minuun tuijotat? Kuka sinä olet? + +JOUKO +Et sinä meille mitään mahda. Et sinä eikä sinun pappisi minun isälleni +mitään mahda! + +REITA +Oletko sinä Panun poika? Pappi teidät kukistaa ja taattoni kostaa! + +JOUKO +Isäsi henki on hallussamme! Nauraa Panu papillesi! Omassa +nurkkajuuressaan taikojaan tekee! + +REITA +Missä? + +JOUKO +Voudin saunassa nyt niinkuin ennenkin! + +REITA +Voudin saunassa! (Rientää pois.) + +JOUKO (muistellen) +Kolmesta kuninkaan valtakunnasta. + + (POIKIA tulee. Ovat liika suurissa aikamiesten vaatteissa: + sarkatakeissa ja pieksuissa.) + +1:N POIKA +Mitähän tuo meille sanoo? + +2:N POIKA +Ota lakki päästäsi! + +3:S POIKA +Pelottaako sinua? + +1:N POIKA +Ei minua pelota, vaan en tiedä, osaako sen edessä olla. + +2:N POIKA +Ei sitä tarvitse pelätä. Se kuuluu olevan hyvä lapsille ja antavan +kirjat. + +3:S POIKA +Pitääkö sille osata lukea? Minä kai en osaa. + +1:N POIKA +Osaan minä Isämeidän ja Siunauksen, vaikk'ei kuulu tarvitsevan ennen +kun ripille mennessä. + +3:S POIKA +Mene sinä eturintaan, kun osaat. + +2:N POIKA +Ei siinä muuta osaamista kuin vaan sanoo kolmasti: »uson», kun se +kolmasti kysyy: »usotko?» + +3:S POIKA +Se ei muuten mitään vaikuta, jos ei kolmasti sano, siinä se on taika. + +KAARINA (ovessa) +Vai tekö te nyt olette niitä kastettavia poikia. Pastori tulee kohta. +Olettepa te koko kapalovauvoja.--Käykää tänne! Entäs sinä, oletko +sinäkin kastettava? + +JOUKO +E-en. + +KAARINA +Oletko jo kastettu? + +JOUKO +E-en! + +KAARINA +No, käy sitten sinäkin yhteen joukkoon, menee yhdellä tiellä (työntää +hänet toisten riviin.) Tulkaa vaan sisään! (Kaarina avaa oven.) Tulkaa +vaan sisään! (Väkeä alkaa tulla, naiset asettuen toiselle puolelle +tupaa, miehet toiselle. Miehet ovat puetut samoinkuin Savolainen, +toiset niinkuin Rajalainen; naisilla on pitkät suorat takit, päässä +huivit, joiden alta näkyy vähän palmikon päätä.) Se tulee itsekin +kohta. Siellä vaan vielä vähän niitä kirjojaan katselee.--Pitää panna +tämä malja tähän latvalle. Tulkaa pojat sieltä likemmä. Teidän pitää +kumartaa, kun se tulee sisään.--Pannaan vähän puita takkaan, että +paremmin näkee. (Uusille tulijoille.) Elkää jääkö seisomaan tähän oven +suuhun, että pääsee tulemaan. (Laittelee ja järjestelee. Väki on vaiti +ja seuraa hartaana ja juhlallisen hänen toimiaan. Joku isä tai äiti +tulee kuiskaamaan jotain pojalleen ja järjestämään tukkaa tai +vaatteita. Silloin tällöin ryäistään. JOUKON kasvoissa on kummasteleva, +pelonalainen ja samalla utelias ilme.) Markkinaväki siellä hälisee. +(Avaa luukun, huurua tulvahtaa sisään.) Jää on nuotiotulia täynnä, +niin ett' on kuin yhtenä helvetin palona ... voi, voi ... siellä tekin +poikaparat olisitte kerran olleet, jos pääsitte (Joukon edessä) +kastamatta kuolemaan ... tulisessa pätsissä palaneet.--Kyll' on kauhea +se Panu, vielä minkä tekee... Voudissa kai taas aletaan juoda ja +mässätä.--Se lukee ensin ne kasteluvut, sitten se puhuu näille pojille +ja sitten veisataan virsi. Pitää kumartaa ja notkistaa polviaan joka +kerta kun se mainitsee Jeesuksen nimen. (Joku eukko notkistaa.) Nyt se +tulee. (Asettuu seisomaan naisten puolelle heidän eteensä vähän matkaa +muista.) + +MARTINUS OLAI (tulee ROUVAN seuraamana. Hän on virkapuvussa. Asettuu +pöydän päähän. Viittaa pojat eteensä) +»Nimeen Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.--Rakkaat ystävät +Kristuksessa...» (Kuuluu melua ulkoa, voivotusta ja naisten huutoja.) + +REITA (syöksee sisään) +Se oli saunassa, teki taikojaan, ... minä kuulin sen hokevan ja +loihtivan ja näinikään ruumistaan vääntelevän ja käsiään huitovan ... +se paransi sen ... se kävelee! + +OLAI +Kenen? Kuka? + +REITA +Panu! Sen sairaan tytön. + +OLAI +Rampa-Riitan! + +REITA +Ne tuovat sitä tänne. Tuossa se on! + + (Oveen ilmaantuu väkijoukon seuraamana RIITTA ja hänen äitinsä, + joka tukee ja taluttaa tyttöään. Väkijoukossa näkyy paitse + savolaisia myöskin lappalaisia, pohjalaisia ja joku venäläinenkin + pitkähihaisessa turkissa ja korkeassa karvalakissa.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (huutaa riemuissaan) +Herra Jumala, pastori, se paransi sen! + +RIITTA +Minä olen terve! Minä osaan kävellä! Jalka ei ole enää kuolluksissa +eikä käsikään ... katsokaahan! + +OLAI (aivan tyrmetyksissään) +Onko pimeyden ruhtinas sitten vielä kerran päässyt kahleistaan irti? + +RIITTA +Voi, voi, kuinka siinä pihisee kummasti! Se kun siveli ja viiletteli +ja sitten manasi ja kiljasi ja käski nousta ihan kuin olisi joku +ponnahuttanut ... minnekkä se meni? Vai pastoriko se minut? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Eihän, vaan Panu! + +RIITTA +Ei kuin pastori (tahtoo halata hänen polviaan) ... ja Jumala!--voi, +itse Jumalahan minut paranti! + +OLAI (riistäytyy irti) +Perkele sinut paransi eikä Jumala! Kirous sinulle ja parantajallesi, +pakana! (kohottaa kätensä.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kirkasee) +Elä kiroo häntä ... elä kiroo! (tempaa alas hänen kätensä.) Elä +säikäytä häneen tautia takaisin! Se kuolee! (käy kiinni jalkaan.) + +OLAI (laahaa häntä jälessään) +Parempi että kuolee kristillisesti kuin pakanakeinoilla paranee!--Pois +perkele sinusta! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä koske häneen! Anna olla hänen, kun et, kykenemätön, itse kuitenkaan +mitään mahtanut. Elä pelkää, Riitta, ei hän sinulle mitään voi! Tule +pois, mennään kotiin! (Riitta vaipuu hervotonna hänen syliinsä ja +kaatuu sopelle.) Se kuoli! Voi, se kuoli! + +VOUTI (tulee, vähän humalassa. Samassa myös luukut aukeavat ja +uteliaita päitä pistää esiin) +Mikä meteli täällä on? Mitä varten koko markkinaväki tänne rientää? + +OLAI +Tulitte kuin kutsuttu, tarvitsen apuanne. + +VOUTI +Kuninkaallisen majesteetin käskynhaltijana olen yhtä velvollinen kuin +halullinenkin ojentamaan avuliasta kättä--onko markkinaväki rauhaanne +häirinnyt? + +OLAI +Ei minun rauhaani, vaan kirkon, loukattu sen arvoa mitä röyhkeimmällä +ja mitä häpeällisimmällä noituudella. + +VOUTI +Vai noituudella! Elähän, vai noituudella! Ku-ku-kuka on noitunut? + +OLAI +Panu! Minun on onnistunut paljastaa rikoksen tekijä itse työssä, +sairaita parantamassa. + +VOUTI +Vai Panu! Kas sitä! Noh, kah, osaahan se. Mutta mitä pahaa siinä on, +jos paranti? Antaa tohtorin tehdä terveitä. + +OLAI +Asia on liika totinen leikin laskuksi. + +VOUTI +Mitä te sitten oikeastaan minulta tahdotte? + +OLAI +Minä vaadin, että heti paikalla panetatte hänet rautoihin ja toimitatte +hänet Turkuun tutkittavaksi ja tuomittavaksi. + +VOUTI +En tee kumpaakaan! + +OLAI +Sallitteko minun kysyä, miks'ette? + +VOUTI +En ole tullut tänne teidän ripitettäväksenne. + +OLAI +Hyvä olisi, jos joskus senkin tekisitte. + +VOUTI +Mitä? + +OLAI +Varotan teitä. Kirkon käsivarsi on tarpeeksi pitkä teihinkin +ulottuakseen. En vielä ole teitä kirkossa nähnyt, herra Fincke. + +VOUTI +Mitä se teihin kuuluu? + +OLAI +Minä voin, jos tahdon, teidät siihen pakottaa! + +VOUTI +Pakottaa--minut? + +OLAI +Ja sitäpaitse--te suojelette noitia ja velhoja, vieläpä niitä itsekin +käytätte. + +VOUTI +Kuka sen on sanonut? + +OLAI +Eikö ole totta, että vaimovainajaanne parantaaksenne Panuun turvasitte? + +VOUTI +Panu on mainio tohtori. + +OLAI +Se on siis totta? + +VOUTI +Ka, miks'ei totta olisi! + +OLAI +Ette siis suostu vangitsemaan Panua? + +VOUTI +En. Panu on hyvä mies. Veronsa maksaa, mainion komennon Karjalassa +pitää, parhaat nahkat kuninkaalle toimittaa. + +OLAI +Sitten minun täytyy valittaa piispalle ja jättää asia hänen edemmä +ajettavakseen. + +VOUTI +Valittakaa vaan minkä mielenne tekee! + +OLAI +Eräs toinenkin asia on minun silloin ilmiannettava. Olen kuullut teidän +mitä väkivaltaisimmalla tavalla talonpojan naista kohtelevan, +raiskaavan yksin vihille vietävätkin. Olette häpeämätön mies, jonka +elämästä on tehtävä loppu! + +VOUTI +Ja kuka on se mies, joka estää minua elämästä niinkuin tahdon--omassa +valtakunnassani? + +OLAI +Minä olen se mies! + +VOUTI +Pöh!--vai tämä tulokas rupee täällä pöyhisteleimään ja komentelemaan. +Minä sinulle näytän! (Huutaa ovesta) Panu, käy tänne mies! Tule +kuulemaan tuomiosi! + + (PANU astuu sisään.) + +OLAI +Elä astu yli minun kynnykseni! Elä tule minun silmieni eteen! + +VOUTI +Tule vaan tänne, istu tähän viereeni, Panu! + +OLAI +Ulos minun huoneestani molemmat! + +VOUTI +Tämä on pitäjän yhteinen tupa! + +OLAI +Tehkää tietä siellä! Tarttukaa häneen ja heittäkää hänet ulos!--Pois +näkyvistäni, murhamies! + +PANU +Murhamies! Vaan tyttöhän parani! + +VOUTI +Paraniko? Vai parani? Niin, no! + +OLAI +Minkä perkeleen avulla sinä ylös nostit, sen minä Herran voimalla +maahan kaadoin. + +PANU +Sinä? + +REITA +Hän on suurempi tietäjä kuin sinä! + +OLAI +Tuossa hän on--parantamasi! + +VOUTI +Kuoliko se? + + (PANU vavahtaa, siirtyy ovelle päin.) + +OLAI (astuu uhkaavasti Panun jälkeen) +Kirottu ole sinä! + +JOUKO (väliin juosten) +Elä kiroo isääni! + +REITA (toisaalta samoin) +Kiroo! Kiroo! + +OLAI +Kirottu ole sinä kolmiyhteisen Jumalan nimessä...! + +PANU (ikäänkuin ennen ehtiäkseen, ikäänkuin jotain näkymätöntä iskua +torjuakseen) +Ole Kiesunen kirottu, manattu Maarian poika... + +OLAI +Ijankaikkisessa helvetin tulessa...! + +PANU +Kiveks' kirkkos' muuttukohon, kirkon risti kuusen latvaks'! + +OLAI +Ijankaikkisen helvetin tulessa tuhaksi palamaan! + +PANU +Kello kaheks' haljetkohon, palaset papille päähän! + + (Syöksee ulos.) + +VOUTI (mennessään) +Et saanut häntä kirotuksi--sanat suustasi vei! + +JOUKO (kimeästi huutaen ulos) +Helvetin tulessa ... ijankaikkisen helvetin tulessa! + +OLAI +Hän pakeni! Mutta minä ajan häntä takaa kuin sutta ja hänet oman +luolansa suulla elävänä sidon. Enkä tarvitse minä enää apuanne, voudit +ja te kaikki kurjat pelkurit! Yksin menen! + +REITA +Minä tulen kanssasi! + +OLAI +Enkä tarvitse minä muuta asetta kuin sinun sanasi ja sinun henkesi +voiman, Herra! + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + Panulan iso tupa, koristettu juhlaan. Karhunnahkoja, hirvensarvia, + keihäitä, jousia seinillä ja katossa. Katettu juhlapöytä: + haarikoita, visakuppeja. Lämpiävä uuni, josta nouseva savu + leijailee katossa hienona harsona. Takkavalkea uunin nurkassa, + jossa patoja ja kattiloita tulella. Naisia liikkuu ulos ja sisään. + Karkeaan rohtimiseen pukuun puetut orjatytöt ANNIKKI ja HELUNA + vääntävät jauhinkiveä. + +ANNIKKI +Hohhoi! + +HELUNA +Heretään jo! + +ANNIKKI +Ilpotar tulee ja näkee, ovesta ärjäsee ja tuopi kiusalla uuden +pohtimen. Jauhetaan niinkauvan kun jaksetaan. + +HELUNA +Et tuota sinä enää tarvinnekaan kauvan kiveä kiskoa. Kari ottaa sinut +väkisin, jos ei sinua hänelle hyvällä annettane. Miekkoista sinua! Vaan +jos sinä lähdet tästä talosta, niin lähden minäkin. + +ANNIKKI +Minnekkäpähän lähtenet. + +HELUNA +Kontolaan karkaan, sen uuden papin turviin. Siellä säilyn. + +ANNIKKI +Elä luule. + +HELUNA +Sinne ei Panun valta enää ulotu. Pappi on suurempi tietäjä kuin Panu. +Sen sana tehoo paremmin kuin Panun taika. Eihän Panu siellä enää +sairailleenkaan mitään mahda. Silmän luonti on papilla niin tuima, +ett'ei katsoa kärsi. Voi, jos tuli jo voittaja velhon! + +ANNIKKI +En usko! Taattonikin tuhosi. Ja vouti on puolellaan. + +HELUNA +Kenen nyt vouti metsästä tultuaan saunottajakseen vaatinee? Ottanee +kenen tahtonee. + +ANNIKKI +Ei minua ota! + +HELUNA +Minkäs taidat... + +ANNIKKI +Minä taidan! + +HELUNA +Panu käskee. + +ANNIKKI +Entä Kari! + +HELUNA +Sanos minulle kerran, millä häneen lemmen nostit? Loihditko: »pala +tuli, pala taula, pala mieli nuoren miehen...» + +ANNIKKI +Lauloin, en loihtinut. Minä vaaralla paimenessa huhusin, hän toiselta +vastasi, hyvä haltija äänet kantoi. Ei ole enempi puhuttu, tiedämme +toistemme mielen. + +HELUNA +Miekkoista sinua! + + (PANUN EMÄNTÄ ja KARITAR tulevat.) + +EMÄNTÄ +Heretkää jo! Vie, Heluna, nämä Ilpottarelle toiseen tupaan (kokoo +jauhoja koppaan kiven ympäriltä.)--Käy, Annikki, pukusi muuta, ei +tiedä, milloin saapuvat saaliineen ja karkelot alkaa. + +ANNIKKI +Mitäpä minä karkelemaan. Alkavat taas toiset tytöt herjata ja +pilkkojaan panna. + +EMÄNTÄ +Eivät uskalla Karilta ja niskan nakkeluista elä välitä. Täydet ovat +lunnaat, jo yli määränkin maksetut. + +ANNIKKI +Ei anna minua Panu. + +EMÄNTÄ +Antaa! Täss' on uudet vaatteet, Karittaren kutomat. Tuoss' on orrella +morsiuspeitteesi. + +ANNIKKI (ihastuen) +Voi, voi! + +KARITAR +Täss' on vielä silkkinauha suortuviisi. + +ANNIKKI +Silkkinauha--ja punanen! + +KARITAR +Ota tuokin! + +ANNIKKI +Hopeasolki! + +EMÄNTÄ +Mene nyt! (Annikki pois,) + +ILPOTAR (tulee, tarkastaa patoja, tarttuu hierimeen, esiintyy kuin +emäntä) +Annetaan pohjaan palaa.--No, miksi kivi pysähtyi? + +EMÄNTÄ +Antaa heidän nyt huoata, koko päivän kiveä kiertäneet. + +ILPOTAR +Orjat! + +EMÄNTÄ +Ihminen se on orjakin. Mutta Annikki ei ole orja, kasvattina on +pidetty. + +ILPOTAR +Orjana olen kuullut häntä Panun pitävän. + +EMÄNTÄ +Ilpotarhan aina Panun mielen paremmin tietää kuin minä. Vaan en minä +orjanikaan selkää katkase. (Menee.) + +ILPOTAR +Mitähän olisi näistäkin pidoista tullut, jos en minä olisi laittamaan +tullut. Kädestä pitäen tuli Panu itse noutamaan oluen panoon. Eivät +kuulu kuninkaan voudille muitten oluet kelpaavan kuin Ilpottaren +panemat. Nahjus on naisensa. Sitä häntä läksi sieltä kaukaa hakemaan, +ei olisi tainnut likempää löytää. Hyvä on kaupan mies, toi taaskin +tuhannet tullessaan, vaan on ainakin niitä kauppojaan saanut katua. + +1:N TYTTÖ +Liekö mitkä lumot sieltä Laatokalta käyneet? + +ILPOTAR +Rahalumot. Ahne on Panu, perso tavaraan, vaan sinne meni isot perinnöt. +Vei appi kultansa, hopeansa Valamoon, siellä vaskensa luostarin +kelloissa kumajaa. Sen sai, lähti merta edemmä kalaan. + +HELUNA +Kun ei tuo toki teitä ottanut? Sanotaanhan aikoneen. + +ILPOTAR +Ei ole akkansa osannut lapsiakaan tehdä kuin tuon yhden poikaruikaleen. +Sekin on tullut äitiinsä. Ei tule Joukosta tietäjää. Siihen sammuu +Panujen suku--jos eivät mutkat muuttune. + +2:N TYTTÖ +Olihan Ilpottarellakin poika. + +ILPOTAR (tulee liikutetuksi, sitten voittaa itsensä ja suuttuu.) +Suus kiinni ja hämmennä pataasi, ett'ei pohjaan pala! + + (JORMA, KARI, EMÄNTÄ, ANNIKKI y.m. tulevat.) + +JORMA +On kontio kaadettu! + +KARI +Missä hevon valjaat ... siin' on luokki ja länget. + + (Riipasee ne orrelta.) + +EMÄNTÄ +Voi mainioita metsämiehiä! Istukaahan toki ja levähtäkää! + +ILPOTAR +Juokaa, miehet, kovin lienette janoisia hiihdettyänne. Tytöt menevät +valjastamaan sill'aikaa. + +JORMA +Voudin ori kanssa ... ei pääse hiihtämällä herra takkalassa kelissä, +kovin oli uupunut ja ärtyisä... Sattui nolosti, ampui, ei osunut, itse +suistui selälleen ja peränsä kantoon iski. Siitä suuttui ja sydäntyi +eikä enää uusia ajamaan lähtenyt, vaikk' on kolme kierroksessa. + +EMÄNTÄ (hätäissään) +Ei saanut kontio ketä iskeä? + +JORMA +Yksi oli mies mennä, vaan toinen pelasti. + +EMÄNTÄ +Jouko? + +JORMA +Ei kuin Panu. Kari pelasti. + +EMÄNTÄ +Kari!--Nyt, Annikki--! + +JORMA +Jo nyt luulisi lunnaitten riittävän. + +EMÄNTÄ +Haasta, haasta! + +JORMA +Ehtinenkö... + +KARI +Minä käyn valjastamaan. + + (KARI menee, ANNIKKI livahtaa jälestä. JOUKO tulee.) + +JORMA +Ka, näin kävi. Vouti kun ampui ja ei osunut, niin otso ulos pesästään +puhalsi ja me perässä, Panu, Kari, Jouko ja minä. Jälellehän Karista +jäimme, jälelle Panukin. Se oli se, joka oli kierretty niemeen, ja +jäälle puhalsihe. Niin kun me Panun kanssa yhdellä rannalla, niin jo +Kari koirien kera toisella. Vaan miten ollakkaan, niin palaa kontio +entisille jälilleen. Me siinä pysähdytään saarten suojaan, Panu toisen, +minä toisen vähän jälempänä, ja Jouko jäällä välillämme. Otso tulee, +pysähtyy, nuuskii ilmaa joukon kohdalla ja jatkaa sitten matkaansa +Panuun päin. + +ILPOTAR +Ei huolinut joukosta! + +EMÄNTÄ (Joukolle) +Se varjeli! + +JORMA +Ei näe Panua otso, kohti käy. Panu taikojaan tekemään, (matkii) vetää +keihäänsä kärellä viisikantoja lumeen, peräytyy yhdeksän askelta, astuu +yhdeksän askelta eteenpäin--sen pitäisi olla hyvin tehoisan taian. +(Naurahtaa) »Villa suusi, villa pääsi, villa viisi hammastasi!» hokee +tietäjä ja asettuu keihäs tanassa odottamaan. »Hiien honka, elä mieheen +koske!» huutaa taas ja kontio pysähtyy. Panu keihästään rintaan +tarkottaa, rusaus vaan ja poikki menee taiottu tammi. Suulleen suistuu +Panu lumeen ja jo kohottaa kontio kämmenensä. Ei ole kaukana Karikaan, +kohona kintereillä potkii, sompansa hankeen iskee ja hyppää sauvansa +varassa suoraan otson selkään solakka poika. Pyrynä pöllysivät, en +enää mitänä nähnyt; kun tulen luo, on hangella kontio selällään, Karin +sukset ristissä rinnan päällä ja keihäs sydämmessä +taikomaton keihäs. (Kallistaa haarikkaa; juotuaan) Panu partaansa +riipii, lunta suustaan syleksii. (Matkii Panua.) Sen sanon, minkä olen +aina sanonut: kun ei ase tekoaan tehone, ei terone taioistana. + +ILPOTAR +Sai nyt Jorma vettä myllyynsä. Ei liene ollut ase tarpeeksi taiottu. + +JORMA +Jouko tuon tietänee, oliko tarpeeksi taiottu... Oliko taiottu isäsi +keihäs? + +JOUKO +En minä tiedä. + +JORMA +Koko yön isäsi kanssa taikamajalla valvoit miesten aseita taikoen. Kari +ja minä emme luulleet tarvittavan. Liehän tuolla tehty niin tarkkaa +työtä kuin osattiin. + +JOUKO +Liehän tehty... + +ILPOTAR +Lie mikä ereys tullut, minkä vihan väliin pistänyt. + +JOUKO (ikäänkuin heräten ja jostain säikähtyen) +Ei tullut ereystä! + +JORMA (katsoo luukusta) +Kari jo menee... Kas sitä veitikkata Annikkia ... voudin reessä istuu. + +ILPOTAR (toruen ulos luukusta) +Käytkö pois siitä... + +JORMA +Laittakaa, naiset, parasta päällenne! Saunan edessä haltijan kuusen +alla olkaa vastassa, laululla saukon pihaan saatamme, Väinön omalla +opettamalla. + +ILPOTAR +Kuka tytöistä esilaulajaksi? + +JORMA +Panemme Annikin... + +ILPOTAR +Ja miksi juuri Annikin? Eikö niitä muita ole? + +JORMA +Panemme Annikin Karin mieliksi. + +EMÄNTÄ +Olisi tainnut Ilpottaren itsensä mieli tehdä. + + (JORMA, ILPOTAR ja muut menevät.) + +EMÄNTÄ (kiirehtii JOUKON luo) +Se varjeli! Se auttoi! Ei sinulle mitänä tullut ... säästyit, säilyit. +(Jouko aikoo ottaa jotain poveltaan.) Elä ota, anna olla se aina +rinnallasi ... näithän nyt, että tämä auttoi, pyhä ristini. Mikä se on? +Näytä! + +JOUKO (vetää esiin poveltansa taikapussin) +Isä menn'yönä antoi. Se auttaa kaikkia vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ +Mitä siinä on? Ukon taltta? + +JOUKO +Se on ilman vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ +Hiiren pää... + +JOUKO +Maahisen vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ (yhä enenevällä inholla) +Kiisken evä ja hauvin hammas. + +JOUKO +Ne on veden vihoja vastaan--ja se on palanen puuta Kontolan kirkon +seinästä papin vihoja vastaan... Otin sen omin päini ... mahdoinpa +älytä vielä käärmeen vihoja vastaan, Reidan käärmeen, lehden sen +taikakirjasta reväistä. + +EMÄNTÄ +Voi pakanata, voi syntistä... + +JOUKO +Anna pois ... elä! + +EMÄNTÄ +Tuoll' on, tulessa palakoot, ett'et itse ijankaikkisessa palaisi! +(heittää lieteen.) + +JOUKO (kauhistuen) +Isän antamat, minua varten varatut! Mistä nyt samallaiset saan? Mikä +minua nyt vihoista varjelee? + +EMÄNTÄ +Risti varjelee, pyhä risti, pyhän erakon antama, siunattu, pyhitetty +ja pomiloitu! Tämä kaikesta varjelee! Tämän kun kerran korvessa +korottivat, niin siihen ken katsoi, jota oli käärme purrut, sen +paransi-- + +JOUKO (ihastuen) +Auttaako käärmeenkin vihoissa--Reidankin käärmeen? + +EMÄNTÄ +Auttaa kaikkien, kun kerran kontionkin.--Onko se siellä vielä? + +JOUKO +Siellä se on, taikamajassa, miehen kallossa ... se on sen sinne +vanginnut ja pani minun häntä vartioimaan ... ja neuvoi taian millä +hänet hallitseisin, vaan (valittaen) en muista enää enkä uskalla +uudelleen kysyä. + +EMÄNTÄ +Et taikoja tarvitse, kun on tämä ... et muuta tarvitse. + +JOUKO (ikäänkuin ulkoa opituita sanoja kertoen) +»Taika on tiirikka, se avaa ja sulkee, sitoo ja päästää; jolla oven +salaa aukaset ja jolla sen salaa umpilukkoon sulet, vaan jos väärin +teet, et ikinä ulos pääse; se on kuin pyydys pahan haltijan polulle +pantu, loukku tiellä, rauta lumessa jälen alla--omaan jalkaasi tarttuu, +jos et osaa oikein asettaa.»--Minä en milloinkaan osaa, en mitänä +muista, vaikka yöt valvonen ja päivät päätäni punonen ... paha minut +perii! Ei minusta milloinkaan tietäjäksi! + +EMÄNTÄ +Jouko, elä hätäile, elä sitä sure ... voi, ei hän meille, ei meille +mitänä mahda. + +JOUKO +Sisääni solahtaa jonakin yönä ... unissa on jo uhannut ... sydänalaani +asettuu ... ei lähde millään ... sitä isä toivottaa. + +EMÄNTÄ +Menemme sinne metsään ... sinne kuusen alle, pyhän kuvan edessä +rukoilemme pois sinusta rienan. + +JOUKO (vavisten) +Jos isä saisi tietää, meidät tappaisi. + +EMÄNTÄ +Ei saa tietää ... lähdemme täältä, pakenemme pois... + +JOUKO (uteliaasti) +Minnekkä? Papinko luo? + +EMÄNTÄ +Ei sinne. Heikko on Kontolan Kiesus, yksi vaivainen kello puupirtin +katolla kalkattaa (hurmautuen omista sanoistaan.) Valamoon lähdemme, +satain pyhimysten saareen, monasteriin merentakaiseen, siellä kivestä +temppelit, korkeat kuin vaarat, kultaa ja hopeaa kiiltävät, siellä +riemuiten kellot kilajaa ja laulu loppumaton helisee; siellä iso Jumala +asuu! Sinä sinne jäät, pyhiä miehiä palvelet, itse kerran pyhäksi +tullaksesi. + +JOUKO +Entäs sinä? + +EMÄNTÄ +Minä taattoni luo saaresta palaan. Siellä mehevät maat, lehdot +vihannat, aukeat ahot; täällä soita, karuja kankaita ja rotkoisia +vaaroja. Siellä hyväsydämmisiä miehet, naiset naurusuita--täällä +jöröjä, kateita ja äkeämielisiä. Siellä yksin emännöin, täällä vieras +orteni alla komentaa ja hallitsee. Komentakoon! Siintävien selkien yli +sua suurina pyhinä saareen katsomaan soudan, viikon viivyn, neitsyt +Maaria emosen eteen polvistun ... en tarvitse enää metsän piilossa +salaa... + +JOUKO +Milloin lähdemme? + +EMÄNTÄ +Kun miehet hirven hiihdäntään Lapin saloille lähtevät ja keväinen hanki +lylyn jälettömän kantaa. + +JOUKO +Lähdemme... + +EMÄNTÄ +Jo tulevat ... siinä ovat ... (pois.) + +JOUKO (rientää lieden luo, etsii jotain) +Täss' ovat, eivät palaneetkaan ... olivat tulen vikoja vastaan varatut +... panen yhteen nauhaan... + + (On alkanut kuulua laulua ulkoa. Naiset tulevat juhlapuvuissa, + hunnut kasvoilla ja asettuvat kahden puolen ovea.) + +KARI (ulkopuolella laulaen) +Tule nyt tästä kuin tuletkin, +Alle kuulun kurkihirren, +Alle kaunihin katoksen, +Tääll' on aitta ammoin tehty, +Hopeaisille jaloille, +Kultasille patsahille. + +ANNIKKI (laulaa) +Jopa on kulta kulkemassa, +Hopea vaeltamassa, +Rahan armas astumassa, +Mesiänkö metsä antoi, +Ilveksen salon isäntä, +Koska laulaen tulette, +Hyreksien hiihtelette? + +KARI +Sanomiks on saukko saatu, +Virsiksi Jumalan vilja, +Sillä laulaen tulemme, +Hyreksien hiihtelemme, +Eikä saukko ollekkana, +Eikä saukko eikä ilves, +Itse on kuulu kulkemassa, +Salon auvo astumassa, +Mies vanha vaeltamassa, +Verkanuttu vierimässä-- +Kun lie suotu vierahamme, +Ovet auki paiskatkaatte! + + (Karhu kannetaan sisään korennossa. PANU, VOUTI, JORMA y.m. + tulevat sitä saattaen... Metsämiehillä on valkoset suipot + päähineet, jotka ulottuvat niskan taa ja rinnan yli.) + +ANNIKKI +Terve otso tultuasi, Mesikämmen käytyäsi, Näille pestyille pihoille, +Kaunoisille kartanoille! + +VOUTI +Hunnut pois tytöiltä! + +PANU +Malta, elä vielä! + +VOUTI +Tahdon nähdä sen kasvot, joka niin kauniisti laulaa. + +PANU +Vuota vähän, kohta saat! + +VOUTI +Mitä varten? + +PANU +Se on taika semmoinen! + +VOUTI (matkien) +Taika semmoinen. + +KARI +Minne vienen vierahani +Kulettanen kultaseni? +Tänne tuonenko tupahan, +Vaiko laittanen latohon, +Pannen pahnahuonehesen? + +ANNIKKI +Et tupahan, et latohon, +Oma on tehtynä tupanen, +Oma kammari katettu, +Hopeaisista havuista, +Kultasista kaarnasista +Uinaella uupunehen, +Vieriä väsähtänehen. + +KARI +Viemme sinne vierahamme, +Saatamme salojen sulhon. + +KAIKKI +Viemme sinne vierahamme, +Saatamme salojen sulhon. + + (KARI, JORMA, ANNIKKI y.m. miehet ja naiset menevät laulaen. + Seuraavan kestäessä kuuluu laulu tupaa kiertävän.) + +VOUTI +Joko on kyly valmis? + +PANU +Jo on sauna siitymässä, jo on olet lauteille levitetty. + +VOUTI +Kuka oli se esilaulaja tyttö? Tahdon hänet saunottajakseni. + +PANU +Annikinko? + +VOUTI +Sen heleä-äänisen, sen sulavaliikkeisen ja solakan ... sen vetreän +vesakon ... tuo tänne hänet. + +PANU +Elä häntä, ota joku muu--ota mikä muu tahansa. + +VOUTI +En ketänä muuta! + +PANU +Et saa Annikkia saunaan. + +VOUTI +Enkö saa? + +PANU +On tyttö jo toiselle luvattu. On jo lunnaatkin maksettu. + +VOUTI +Kenelle on luvattu? + +PANU +Karille. + +VOUTI +Saa tyytyä tähteihini! + +PANU +Ota joku toinen, saathan heitä. + +VOUTI +Vai niin, vai näin pysyy Panu puheissaan? »Ottanet kenen tahtonet»-- +sanoit ja kättä lyöden lupasit--Olkoot sitten kauppammekin puretut. Et +saa oravan karvaakaan kaupaksi kuninkaalle. Verosi korotan ja vaadin +takaisin anteeksi annetutkin! + +PANU +Olet kovin kiivasta miestä. Selvitämme asian tyynesti. En tiennyt sinun +Annikkia tahtovan. + +VOUTI +»Ottanet kenen tahtonet»-- + +PANU +Eikä ole hän yksin omani, on koko heimon oma sodassa saatu. Alkavat +miehet hintaa kysyä. + +VOUTI +Mikä on hintansa? + +PANU +Ylen on iso, kun ei ole kaupaksi aiottu ... ei saa suuni sanotuksi. + +VOUTI +Mikä on hintansa? + +PANU +Hintansako--? (keksii) kun kymmeneksi vuodeksi kuninkaan verot +lahjoittanet--kun kuninkaan metsästäjäksi minut miehineni ottanet ja +muita kaikkia mitään myymästä kieltänet--kun luvannet omin apuineni +torjuakseni tältä puolen Rajavaaran kaikki, jotka tänne erän ajoon +tulevat ja kalastamaan ja kaskeamaan tunkeutuvat. + +VOUTI +Ylen on hävytön hinta mokomasta. + +PANU +En ole häntä tarjotellut. Kun ei kelvanne, ottanet toisen. + +VOUTI +Katso, miten papista suoriut. + +PANU +Ei ole minulle minkähän tekijätä. + +VOUTI +Reita syyttää sinua isänsä taposta. Vaaditaan sinua vangittavaksi ja on +siitä jo kuninkaaseen syyte saatettu. Suoriunet heistä miten voinet. En +pane sormea väliin. Aja orhini esiin! + + (Saattue tulee takaisin.) + +ANNIKKI +Sinne on saukko saatettuna, +Vietynä Jumalan vilja, +Havuisehen huonehesen, +Katoksehen kaarnesehen, +Nuku siellä salon-sulho, +Metsän oiva oikoellos. + +PANU +Hunnut pois! (Naiset paljastavat kasvonsa.) Annikki, tarjoo tuliaiset +voudille! (Tuodaan esiin oluthaarikka, jonka Annikki tarjoo voudille. +Vouti heittää vielä alemma Annikin huntua.) + +ANNIKKI +Ka, ota! + +VOUTI +Otanhan minä... Odota, elähän mene ... tuoss' on haarikka!--Mikä +olikaan nimesi? + +ANNIKKI +Annikki. + +VOUTI +Annikki-- + +PANU (on seurannut edellistä kohtausta) +Kisat käymään! (voudille) Antanet mitä pyysin, niin saanet hänet +ikiomaksesi. + +VOUTI +Hänet saunaan toimita! + +PANU +En saunaan, en hinnasta mistään!--Malta!--(Puhuu jotain VOUDIN +korvaan.) Niin on paras!--Takkala on suksen keli.--Te nuoret täällä +kisatkaa, me vanhat miehet toiseen tupaan maljoja maistelemaan! Onko +ateria kohta valmis? + +ILPOTAR +Valmis on! + +PANU (Ilpottarelle) +Vouti ei kylvekään. + +VOUTI +Minä viinat tarjoon! + +PANU +Vouti viinat tarjoo, Panula puolestaan ruuat ja oluet! Riemu tästä +remahtakoon! + +MIEHET +Vouti viinat tarjoo! + + (PANU, VOUTI, ILPO y.m. menevät.) + +NUORET +Kuka kisakuninkaaksi? + +TOISET +Kari kisakuninkaaksi! Uljas metsästäjä! + +KARI +Ruvetkoon joku toinen. + +JORMA +Ketä tytöt tahtovat? + +TYTÖT +Karia mekin! Karia! + +KARI +Riviin tytöt! Pojat toiseen! Kukin omansa ottakoon! + + (Kari ottaa ANNIKIN.) + +ILPOTAR +Orjan otti! + +JORMA +Entäpä orjastakin kerran kuningatar koitunee! + +EMÄNTÄ +Etkö Joukokin joukkoon yhdy? + +JOUKO +En. (Istuu pöydän takana erillään muista.) + +KARI +Soitto soimaan, Jorma! + +JORMA +Vieläkö vanhan sormet nuorten jalkoja juoksuttamaan. Te laulatte, minä +soitan. (Hyräilee) +Yks on ystävä minulla +Tämän ilman kannen alla. +Kas niin! Ala, Kari! + + (Karkelo alkaa.) + +KARI +Yks' on ystävä minulla +Tämän ilman kannen alla, +Yksi armas ainokainen +Koko kolmessa kylässä, +Muut ne mustaksi sanovat, +Kekäleeksi kelleävät, +Minun on silmästä simana, +Mesimarja mielestäni, +Vaan on vaiva vuottaessa, +Yksin ollessa ikävä. + +MUUT (kertovat) +Vaan on vaiva vuottaessa, +Yksin ollessa ikävä. + +KARI +Harvoin yhtehen yhymme +Saamme toinen toisihimme, +Vesi on virtanen välissä, +Mieron vihat virtaisemmat, +Vihat voitan, virrat kierrän, +Kannan kotihin omani. + +MUUT +Vihat voitan, virrat kierrän, +Kannan kotihin omani. + +ILPOTAR (Annikille ohimennen) +Keiku, mitä keikut--et siinä kauvan keiku. + +ANNIKKI +Entäpä kerran keikkuisin minäkin! + +KARI +Kun sa istuit, maa iloitsi, +Kun kävit, käki kukahti, +Kussa seisoit, seinä paistoi, +Kussa tanssit, tanhut keikkui, +Tuost' olet tullut, tuosta mennyt, +Tuossa istunut aholla, +Kivi on tullut kirjavaksi, +Paasi on toistansa parempi, +Korpi kuutta kukkeampi, +Lehto viittä lempeämpi. + +JORMA (yhtyy ihastuen kerrontaan, kavahtaa seisoalleen) +Korpi on kuutta kukkeampi, +Lehto viittä lempeämpi. +On ihana kaunisten karkelo! +On suloista laulu ja soitto! +On kuin kalevalaisten kisat edessäni näkisin!-- +(PANULLE, joka tulee.) Anna, Panu, anna Karille Annikkinsa, anna nuoret +toisillensa! Kontion peijaiset hänen kaatajansa kihlajaisiksi muutamme! + +PANU +Mikä on tämä nyt aika naimakaupan hierontaan. + +JORMA +Naimakauppa kaupoista nopehin. + +PANU +Vaan ei ajoin kaikin kannattavin. + +JORMA +Olisipa ollut alku ihanan tarun, että sinä päivänä, kun Kari Panun +hengen pelasti, Panu hänelle siitä palkkioksi immen ihanan omaksi +antoi. Virren sinusta sepittäisin! Vanhat vihat sopisimme! Minäkin +sinut silloin tietäjäksi tunnustaisin! + +ÄÄNIÄ +Anna Annikki Karille! + +PANU +Vouti lähtöään laittaa. Puhutaan siitä--hänen mentyään. + +JORMA +Lähtöään? Yön selkään? + +ILPO (on tullut, viinalekkeri mukanaan) +Kesken syöntinsä nousi. + +JOUKO (luukusta ulos katsoen) +Ilpotar jo rekeen peittää ... mitä se? ... rekivaatetta huutaa! + +PANU (repäsee ovelta ryijyn) +Vie, Annikki, jouduta! + +EMÄNTÄ +Elä sitä, Karittaren Annikille kutomaa! + +PANU +Vie kunhan on ... joudu ... riennä! + +(ANNIKKI rientää ulos.) + +JORMA +Mikä sillä semmoinen hoppu ... ei kylpenytkään? + +JOUKO (luukulla) +Vouti tempasi--! + +ANNIKKI (ulkoa) +Auttakaa! Auttakaa!--Kari! Kari! + +JOUKO +Vouti vei Annikin, rekeensä reutoi! + +KARI (hyökkää ovelle. Se ei aukea. Syöksee luukulle ja siitä taas +ovelle ja lennättää sen selälleen.) + +LUUKULLA OLIJAT +Ei saavuta Kari!--Jo sai reen perästä kiinni!--Nahka repesi käteen!--Jo +on jäällä vouti--täyttä laukkaa! + +NAISET +Annikin vei!--Naisen ryösti! Missä miehet? + +PANU +Miehet voudin viinoja särpää! Pitää kokko minkä kynsiinsä sai! + +JORMA +Möitkö tytön, Panu? + +KARI (syöksee sisään) +Hevosesi anna, Panu, en häntä muuten saavuta! + +PANU +Hiihdä--olethan hyvä suksimies--ken karhun saavutti, saavuttanee +hevosenkin. + +KARI +Et anna?--Sinunko olikin työtäsi tämä? (karkaa Panun kimppuun, vetää +karhukirveen huotrastaan, vaan ennenkun ehtii iskeä, putoo hänen +päähänsä Panun nyrkki ja Kari luuhahtaa lattialle). + +PANU +Pysykää loitolla minusta! + +JORMA +Henkesi pelastajaa löit!--Tuhoksesi tulkoon!-- +Kari, odota minua! + + (KARI nilkuttaa ulos. JORMA menee mukana.) + +EMÄNTÄ (huojutellen ruumistaan) +Annoit Annikin hyvänimisen, annoit ainoan iloni. + +KARITAR +Voi poikaani!--Voi miniätäni toivottua! + +PANU (rivosti) +Ja mikä hätänä? Ei vouti ijäksensä vienyt! Takaisin tuopi, vähän vaan +lainana pitää. + +NAISET +Voi kelvotonta mitä puhuu! + +PANU +Eikö ole lämmin ollaksensa, omalla morsiusryijyllä maatessansa! + +NAISET +Voi häpeämätöntä pilkan tekijätä. + +PANU +Pois täältä, akat, ulos ulisemaan! (ajaa ulos heidät). Häitä juomaan, +miehet! Häitä kuninkaan pojan, joka köyhää kosihin tuli! Vieläkö siellä +on viinaa lekkerissä? + + (Miehiä on tullut toisesta tuvasta.) + +ILPO +Viel' on viinaa? + +MIEHET +Vielä on viinaa, makeata viinaa! + +PANU +Kuulkaa, miehet... + +ILPO +Kuulkaa, miehet, mitä Panu puhuu! + +MIEHET +Kuullaan, kuullaan... + +PANU +Ei nyt tästä päivin puute panulaisia paina. Me ollaan kuninkaan +metsästäjiä! + +MIEHET +Kuninkaan metsästäjiä? + +PANU +Suoraan kuninkaalle myymme me eikä kukaan muu. Kymmeneksi vuodeksi on +Panun heimo veroista vapaa! Oman keihään kärellä käännytämme kaikki, +jotka tänne kaskeamaan ja kalastamaan tunkevat. Ei pane estettä vouti! +Se oli hinta orjattaren! Oliko kauppa kehnosti solmittu? + +ILPO +Voi tekoja tietäjän! + +PANU +Ei nyt papista pelkoa, jos ei hänestä hyvin ennenkään! On verivihoin +voudin kanssa. Uhanneen kuului tullaksensa, ei uskalla! Ei ketänä +kanssansa saa. + +ILPO +Siin' on mies! + +PANU +Täss' on mies, jonka tekoja vielä taruissa mainitaan ja lauluissa +lauletaan! Reidan lappalaisen kukistin ja kaikki tietonsa anastin.-- + +ILPO +Onko ne jo sinulla? Saitko ne? Milloin sait? + +KARI +Tyttärellänsä iki-onnet heimolleni ostin! + +MIEHET +Hih Panulle! + +PANU +Kirkon kirosin, panin papin pataluhaksi! Jos minä teidät oman onnenne +nojaan heitin, Ruotsin orjia kohta olitte, Kiesuksen kumartajia!-- +Jouko, semmoinen on sinulla isä--maista viinaa eläkä noljota, että mies +sinustakin kerran tulisi, tietäjä isäsi veronen; hyvä, jos suurempikin +vielä: että osaisit loveen langeta, tulevia tiedustella... Vaan vielä +keinot siihenkin keksitään, Reidan henki on hallussamme ... kun ei vaan +sen oma poika ... ei se...--Ette nähneet, miten Kari kaatui? + +MIEHET +Nähtiin. + +PANU +Vaipui kuin vaate kokoon! Kuka on voimakkaampi: sekö, joka karhun +kaatoi, vaiko se, joka karhun kaatajan? (Miehet hohottavat.) Se Jorman +kanssa minulle aina hammasta hioo. Vaan sen minä sanon, että ennen +Väinämöstä ja seposta Ilmarisesta loppuu tarujen tieto kuin Panusta +tietäjästä ja kaikkein tarujen taitajasta, kaikkein haltijain +haltijasta! Ja vielä senkin karsikkoon tuleva kansa kerran uhrinsa +kantaa!--tuokaa miehet! (JORMA tulee.) Juo sinäkin, Jorma! Kevennä +mielesi kaiveet! Nyt on ilon päivä! + +JORMA (sysää haarikan luotaan) +Voi surkeutta! Voi kauhun päivää! + +PANU +Mikä hätänä? + +JORMA +Voi surkeutta!--Tulimme Karin kanssa Korpikosken niskaan--siinä naisen +jälet lumessa--raiskaajansa reestä oli irti reutoutunut--oli kaatunut +ja aina noussut--jyrkimmän kallion kohdalla oli koskeen syössyt. + +NAISIA (joita on tullut Jorman jälessä) +Koskeen syössyt! + +JORMA +Siell' on nyt Annikki ja kosken kurkulla sinulle, Panu, kostoa huutaa +... huutaa, huutaa eikä ikänä ääni sorru. + +ILPO +Liekö ollut Annikki? + +JORMA +Kenen lienee tämä punanen päähinenauha? Katajaan oli tarttunut, siitä +löysin. + +EMÄNTÄ +Annikin on otsanauha-- + +PANU +Välipä orjattarella! Reidan sikiöllä! + +JORMA +Ei ole orja enää Annikki. Vapaa on vainaja. Eivät ole henget +hallituksesi alaiset; eivät ole milloinkaan olleet.--Kosken kivissä +hento ruumis kolajaa, ei raukka haudan rauhaa löydä. + +MUUAN MIES +Ei ollut hyvä teko tämä Panulta. + +EMÄNTÄ +Voi ainoiseni Annikkini, lempilapseni, tytär tuiretuinen, onneton +sinuas;--hoidin, huolehdin äiditöntä, vaalin, varjella koetin;--veden +alle valvattini, kosken kuohuihin kultaseni, silmäteräni suosittuni;-- +voi omani, voi iloni, sinua ikäni itken, elinikäni suren, huolin +hoilaelen. + +KARITAR +Voi toivottuni, tyttäreni, voi lapseni laatuiseni, voi miniäni +mielitiettyni,--toivoin liekun liikuttajaksi, kehtoisen keinuttajaksi, +iloksi öitteni yksinäisten,--sinne katosit kaunoiseni, kainoiseni, +suistuit surujen suuriin suvantoihin, et tule takaisin ilmoisna ikänä +ilmoille näille ihaloille, kovin kurjille kujille, et pihoillemme +pahaisille, armas Annikki omani (menevät itkien. JORMA on heitä +kanteleella säestänyt.) + + (Äänettömyys.) + +MIEHET +Voi, voi, ei olisi pitänyt. + +ILPO +Kun ei vaan alkaisi kummitella haudaton henki. Uhrataksesi pitäisi, +Panu, kotihaltija lepyttääksesi, että tuon tulemasta estäisi. + +MIEHET +Uhraa, Panu, lepytä, anna pitoherkuista parasta. + +PANU +Mitä mä sille suun tukkeeksi! Jouko, tule tänne! Pane ovi kiini, ett'ei +kuulu akkain ulina!--Vie uhri kuolleen muistoksi saunakuusen juureen +haltijalle. + +JOUKO +Mitä ma vien? + +PANU (etsien) +Vie ... vie... Tuoss' on, kaada kaikki, valele, että kerran saa +tarpeensa--viinaa se on! + +JOUKO +Viinaa! + +PANU +Ka, viinaa, voudin viinaa! Vouti kun tuhosi tytön, niin on sen tavara +lepytysuhriksikin omansa. Vie koko lekkeri! + +PANU +Vaan jos--? Mitä siinä vapiset? Tee sinä niinkuin minä käsken! Opi +kerrankin tietäjän toimia tekemään! Annetaan äijälle viinaa, ei ole +eläissään viinaa saanut, maitoa on kaiken ikänsä juonut--akkain elätti +... jospa nyt vanha mies saisi kerran vähän karvaampaakin! + +JOKU MIES +Elä häpäse kotihaltijaa--ei hyvä peri. + +ILPO +Jos ottaa pilkaksi ja suuttuu? + +PANU +Aina minä yhden pikkuhaltijan ... on niitä isompiakin! + +ILPO +Vaan jos humaltuu ja yltyy tuhojaan tekemään, hyvä haltija? + +PANU +Olisi soma kerran nähdä humalaisenkin haltijan tekoja. Olisi soma +nähdä, saisiko tuon taialla taltutetuksi?--Sinun pitää oppia uhraamaan, +Jouko! Elä pelkää!--Annetaan äijälle viinaa! + +MIEHET +Annetaan äijälle viinaa! + + (JOUKO menee.) + +JORMA (itsekseen) +Pyhän haltijan karsikkokuusi häväistään, jonka alle ensimmäiset Panut +majansa rakensivat, jonka juurella esi-isät lepäävät, jota on satoja +vuosia vaalittu ja hoidettu ja hyvitetty ... jossa haltija milloin +käkenä kukkuu, milloin peippona pesii, milloin oravana kurakehtelee, +milloin myyränä juuria kaivaa. + +PANU +Minulla on paremmat haltijat! Pyhemmät puut! + +JORMA (yhtäkkiä kimmastuen, ääni väristen) +Paremmat haltijat! On sinulla epähaltijat! Omat tekemäsi ja omat +näköisesi! Puujumalat, Lapista lainatut, variksen pelätit, uhreille +ahnaat, veroille persot, koko heimon köyhdyttäjät. Ei Väinö semmoisia, +ei Väinö puujumalia-- + +PANU (pilkallisesti) +Väinö, Väinö-- + +1:N MIES +Totta on, mitä Jorma sanoo! + +2:N MIES +Loruja Jorman puheet! + + (JOUKO tulee.) + +PANU +No, mitä sanoi? Pitikö hyvänään? Joiko viinaa Jorman jumala? + + (Toiset nauraa, toiset panee vastaan.) + +JOUKO +Tohisi ja kohisi ... ritisi ja rusahteli ... minä kaukaa ... minä +viskasin... + +ILPOTAR (syöksyy sisään) +Panu! Panu! Sinne tuli mies meille--suksilla hiihtäen--mustissa +vaatteissa--sanoi olevansa Kontolan pappi! + +PANU (hypähtäen) +Kontolan pappi?--Yksinkö tuli? + +ILPOTAR +Oli toinenkin pieni mies mukanaan. Reita sanoi olevansa--Reita +Reidanpoika. + +PANU +Reita! + +JORMA +Annikin veli. + +PANU +Elä päästä häntä sisään! + +ILPOTAR +Tuli jo. Ei lupaa kysynyt. Sanoi kansaa kastamaan tulleensa ja huomenna +Panulassa saarnaavansa. + +JORMA +Siinä se nyt on! + +PANU +Mikä on? + +ILPO +Minä tapan hänet, jos sallit! + +ILPOTAR (kunnioituksen ja ihmettelyn ilme äänessään) +Se on niin pitkä, että kun oikasihe, niin lakki lakea hipoi. + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + + Vanha ränstynyt tupa Panulassa. Orsilla on työkaluja, reen + jalas puita, tekeillä oleva poronpulkka, suksipuita y.m. + Vanha kiuvasuuni. Perällä ovi etehiseen. Samassa seinässä on + luukku ja on sen ja oven välistä pari hirttä pois lahonut, niin + että voi nähdä etehisen ja sen perällä olevan toisen tuvan oven. + Toisesta tuvasta kuuluu MARTINUS OLAIN saarnaava ääni. Väkeä + liikkuu etehisessä ja tunkeilee takimmaisen tuvan oven edessä, + joka avautuu ja sulkeutuu. + + (EMÄNTÄ, JOUKO, HELENA ja VAIMOJA.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--hän on suuri ja voimakas Jumala--ei niinkuin teidän haltijanne-- +pahoja henkiä ja perkeleen sikiöitä--antaa teille parhaan, mitä--antaa +iankaikkisen elämän-- + +1:N VAIMO +Kuule, mitä sanoo!--Menisikö tuota kuulemaan? + +2:N VAIMO +Onhan siellä jo muitakin--tupa täynnä--tule pois. + +1:N VAIMO +En minä... + +2:N VAIMO +Nyt tuon omin korvin kuulisi. + + (Toinen ryhmä vaimoja tulee perältä.) + +3:s VAIMO +On sillä Jumala, jos lie semmoinen kuin sanoo. + +4:S VAIMO +Kun lupaa iankaikkisen elämän, niin ett'et kuole vaikka henkesikin +heität--niin sanoi. + +2:N VAIMO +Kuule taas, mitä sanoo! + +5:S VAIMO +Ottaa luokseen se Jumala--taivahisin! + +3:S VAIMO +Etkä muuta tarvitse kuin että olet niinkuin se neuvoo--lupasi kädestä +pitäen neuvoa. + +4:S VAIMO +Ollappa omat haltijat semmoiset! + +5:S VAIMO +Vaan jopa oli virtensä kaunis. + +3:S VAIMO +Kun pääsisi jostain lähempää kuulemaan.--Kun saisi itsensä nähdä... + +EMÄNTÄ +Menkää ulos, kiertäkää karsinaluukun alle, sieltä sen kuulette ja +näette. + +3:S, 4:S JA 5:S VAIMO +Onko se auki ... sinne menemme! (Menevät.) + +1:N JA 2:N VAIMO +Mennään mekin! (Menevät.) + +EMÄNTÄ +Jo ovat houkkoja... Eivät ole nämä Ruotsin papin menot minusta niin +mitäkään--ei messua, ei pyhää savua. Toista oli, Jouko, kun Valamon +pyhät miehet pogostahan tulivat. + +HELUNA +Elkäähän, emäntä, kun kielsi ketään orjanaan pitämästä--kuta huonompi +olen, sitä parempana sen taatto taivahinen minua pitää,--kuta kurjempi +ja kunnottomampi, sitä rakkaampi olen. + +EMÄNTÄ +Vai niin? + +HELUNA +Sanoi pahat henget maanalaiseen vankeuteen heittäneensä ja sinne +sitoneensa; ja tappaneensa sen käärmeen jota saatanaksi sanotaan. + +JOUKO +Käärmeen tappaneensa--? + +EMÄNTÄ +Mitä isäsi teki taikamajalla menn' yönä? + +JOUKO +Reidan henkeä minuun taas manasi... + +EMÄNTÄ +Sen käärmettä sinuun manasi? + +JOUKO +Minuun. + +EMÄNTÄ +Tapa se käärme, ennenkun-- + +JOUKO +En minä uskalla... + +EMÄNTÄ +Minä tapan! + +JOUKO +Elä tapa ... elä... + +EMÄNTÄ +Minä tapan ... tapan jo tänä päivänä! + +HELUNA +Kun on kaikki pahat haltijat sitonut, niin on senkin sitonut. Eivät ne +nyt enää mitkään kenellekään mitään mahda! + +EMÄNTÄ +Ollappa totta, mitä sanoi. + +HELUNA +Totta se on ... se sanoi sen. Omasta suustaan kuulin. Vaan ei muuten +osaa auttaa, jos et hänelle lupaudu, kasteelle käy. Minä kastatan, +menen illalla Ilpolaan, sinne kutsui. + +JOUKO +Minäkin menen! + +EMÄNTÄ +Elä sinä sinne mene ... elä sinä sen kastettavaksi. Etkö muista, mitä +puhuttiin? + +HELUNA +Lähden häntä taas kuulemaan--ei täältä kuule--tulkaa emäntäkin. + + (HELUNA ja EMÄNTÄ menevät.) + +JOUKO +Isä ruokkimaan käskee--äiti tappamaan--(tekee epäröiviä liikkeitä, +menee.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--ei häntä uhreilla lumota--eikä lahjoilla--eikä loihduilla--eikä +taioilla--hän on taivaan ja maan herra--hallitsee ja vallitsee--»Minä +olen Herra sinun Jumalasi--» + +ILPOTAR (tulee toisten naisten kanssa) +Jo se minulle sen kaiken eilen haastoi. Kylyyn vein ja vastat haudoin. + +1:N VAIMO +Et pelännyt kylyn pilaantuvan, Ruotsin rienan tarttuvan? + +ILPOTAR +Oli varaukset. + +2:N VAIMO +On ne Ilpottarella varaukset. + +1:N VAIMO +Sinä aina kaikki kylvettää saat, voudit, Panut, papit. Halasiko? + +ILPOTAR +Ei halannut; ei tämä--... Vaan tenho siinä on ilmankin, mikä lienee; +kun käteeni tarttui, niin polvet nivelistä pehmitti ja rinnan aluksen +riudutti. + +1:N VAIMO +Sitä on niin kumma kuunnella ... ei tahdo saada henkeä vedetyksi ... on +niinkuin siihen paikkaansa painaisi. + +2:N VAIMO +Minua ikäänkuin nostaa ... luokseen nostaa. + +ILPOTAR +Niin, niinkun sitten tupaan tultiin, niin siellä kaiken tietonsa +haastoi. Panu neuvoi, miten udella, käski salaisia sanojaan väijyä-- +vaan niitä en saanut, ei sanonut itsellään niitä olevan. Vaan kyllä ne +on sillä suojelijat sanansa. Ei olisi muuten uskaltanut yksin tulla, +Reidan poika vaan turvanaan. »Etkö pelkää sutten syövän?» kysyin. Ei +sanonut Panua pelkäävänsä. Sanoi olevan itsellään semmoisen haltijan, +joka oli kerran pelastanut miehen, minkä olivat petojen pesään +heittäneet; niin kun lankesi polvilleen ja veisasi virren ja kätensä +ristiin pani, niin niitä tulivat nuolemaan. + +1:N VAIMO +Käsiä nuolemaan, olipa se taika--vai kädet ristiin ... mitenkä? +näyttikö? + +ILPOTAR +Näytti--näin, ei kuin näin, näin se oli. + +2:N VAIMO +Ei pidä näyttääksesi sitä Panulle ... tempun tietää, saa tuhotuksi. + +ILPOTAR +En näytä ... en olisi salaisia sanojaankaan sanonut. Olisin pitänyt +omina tietoinani. Ei siihen Panun taiat tepsi; sentähden se sitä +pelkää, yhtä miestä, kaiken kansan lumoavan luulee. + +1:N VAIMO +Vai pelkää Panu? + +2:N VAIMO (kuiskaa) +Minä häntä en surisi, jos pappi Panun voittaisikin. + +3:S VAIMO (samoin) +No, en totta minäkään--ei Panun tiedot tämän tietojen veroiset. + +2:N VAIMO +Panun tiedot--pyh! + +ILPOTAR +Sen Jumalalla on ollut poika, joka on ilmo-ihmisenä maan päällä +vaeltanut ... vaan olivat ottaneet sen kiinni pahat ihmiset ja +naulinneet ristin puuhun ja siihen tappaneet Ristin-Kiesuksen. + +1:N VAIMO +Tapettuko se onkin--Ristin-Kiesus? + +ILPOTAR +Eikä--vaan tuo olikin noussut kuolleista ja mennyt takaisin taattonsa +luo taivaaseen. + +2:N VAIMO +Vai kuolleista noussut? Semmoisia sinulle haastaa, ihmeitä kaikkia ... +mahdoinpa saada olla minäkin kuulemassa! + +ILPOTAR +Tulkaa meille--siellä häntä haastattelemme--sinne täältä palaa! Ei +olisi tänne tullutkaan, jos oli isompi tupamme. + + (Menevät.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--tulkaa siis hänen luoksensa--tulkaa hänen huoneeseensa--en tahdo +teitä väkivallalla pakottaa--en lain miekka kädessä--rauhan tuoksuva +tuomen oksa--Jeesuksen Kristuksen nimeen-- + + (MIEHIÄ tulee.) + +1:N MIES +On maailma tietäjiä täynnä tähän aikaan. Olen nähnyt heitä jo kolmet +neljät erilaiset eläessäni. Itsekukin omia haltijoitaan kehuu. +Reitavainajan aikana oli se loveen lankeileminen ja tulevien +tiedusteleminen sitä ylintä tietoa; Jorma alinomaa sitä Väinöään +vatvoo, Panu taikoo ja temppujaan tekee eikä muu kelpaa; tällä papilla +on Ristin-Kiesus--mikä sitten lienee se. Yhden haltija maassa mataa, +toisen puussa piilee, kolmannen jossain taivaitten takana. Yksi kuvat +pystyttää, toinen ne maahan kaataa--kaikki omiaan tyrkyttää, mene +tiedä, mikä heistä paras. + +2:N MIES +Ei kysy uhreja tämä tietäjä--ei vaadi vuotuisia veroja--tulee omillaan +toimeen. + +3:S MIES +Helppo tuntuisi olevan hyvittää sen haltija-- + +1:N MIES +Panu täällä yhä maksuja ylentää, aina uusia uhreja vaatii. + +3:S MIES +Eikä kuitenkaan enene riista metsissä, ei viljan saanti vesissä parane. + +1:N MIES +Vaan koommin kuin vähenee. + +2:N MIES +Mahtaisiko olla tästä Kiesuksesta metsämiehen haltijaksi? Osaisiko +eräonnen antaa? + +1:N MIES +On Kontolaisille onni ollakseen--hyvin hyötyvät, ylen ävertyvät. + +3:S MIES (mietittyään) +Koettanut tuon tietäisi. + +1:N MIES (mietittyään) +Ettäkö jos antaisi vettä päähänsä valella? + +3:S MIES +Pois pudistaisi, jos ei hänestä apua. (Näkevät Panun tulevan.) Vaan +salaa Panulta! Lähdemme, jo tuo kuultiin--ei ole uusista usoista, +vierahista valtijaista. + + (Menevät.) + + (PANU näkyy seinän aukossa tulevan ja pysähtyvän kuuntelemaan. + On epäröivän näköinen. ILPO tulee tuvasta, mieli kuohuksissa.) + +ILPO +Yhä se siellä puhuu, hörössä korvin kuuntelevat! + +PANU +Niin, akat-- + +ILPO +Miehet myös--loittonevat, aikovat lähteä--eivät malta--taas takaisin +palaavat. + +PANU +Mitä sanoo? + +ILPO +Sanoin suloisin lumota koettaa, virsin viehkehin viehättelee. +Reidanpoika veisua kanteleella säestää. Sai jo herkkäverisimmät +säveliinsä yhtymään. On Panun tietäjän omassa tuvassa ristinvirsi +veisattu. Haltija oman kattosi alla elämöi, sinä täällä takapihoilla +piilet. Siinä ollaan! On minulle kuin unen näköä tämä! En uskonut, jos +joku eilen sanoi. Ei olisi pitänyt päästääksesi puhumaan.--Vai onko +sinulla siinä mikä taika? + +PANU +Jos estin tulemasta, alkoi Jorma miehineen hokea: ei uskaltanut Panu, +pelkäsi tietojaan; nyt sanovat: ei pelännyt Panu tietojaan, on +itsellään paremmat. + +ILPO +On paremmat, onpa tietenkin. Vaan pois olisi ovelta käännytettävä +ollut! Mahdoit antaa minun-- + +PANU +En arvannut kenenkään häntä kuulemaan käyvän. + +ILPO +Ja tupa väkeä tulvillaan! + +PANU +Kysyin arpaa: horisi haltija, ei mitänä neuvoa osannut.--Eikä saanut +Ilpotarkaan sanojaan. + +ILPO +Ei siihen sanoja tarvis. + +PANU +On hänellä se Reidan poikakin turvanaan. Olla minulla nyt isänsä taiat! + +ILPO +Et siihen taikoja tarvitse. Olet kuin lumoissa, Panu. Ei liene saanut +sinuakin silmätyksi. + +PANU +Silmätyksi? + +ILPO +Sen on voima silmissään--ja sanainsa soinnussa. + +PANU +Niissäkö--? + +ILPO +Mahdoit antaa minun menn'yönä.--Vaan kun vielä sallinet--vaikka oma +henkeni menköön! + +PANU +Koko Kontola siitä kimppuumme kävisi, sota syttyisi. + + (Kuuluu veisuuta.) + +ILPO +Sota siitä syntyy sittenkin! Yksin nyt tuli, tulee toiste miehineen! +Eivät nyt uskaltaneet, vielä Panua pelkäsivät. Näkevät, että tulee ja +menee pahin vihamiehesi eikä naarmua nahkaansa saa ... rauhan kello nyt +Kiesuksen kaulassa kalkattaa, sodan torvea huomenna toitottaa. Niin +kävi Kontolassa, niin käy täällä. Tuopi erämiehet, kaskimiehet, +kalamiehet kutupaikoille, tunkevat meidät täältä niinkuin muinoin +tunkivat taattomme sieltä. On tapettava valloittaja, ennenkun valtaan +pääsee, on uuden uskon tuoja aina tuhottava-- + +PANU +On tuhottava,--vaan niin, ett'ei kukaan kuule eikä kukaan näe... + +ILPO +Niinkuin Reita vainaja? + +PANU +Juuri niin. + +ILPO +Nyt jo miehetkin virteen yhtyy! (kuuluu taas papin puhetta)-- +Kastettavaksi kutsuu!--Ilpolaan!--meidän pirttiin! + +PANU +Elä päästä häntä sinne!--Salpaa ovet sisältä!--Vie sana toisiinkin +taloihin!--Taipaleelle hänet yön selkään ajamme-- + +ILPO +Entäs sitten? + +PANU +Eksyy--hankiin hukkuu-- + +ILPO +No niin, nyt on ennallaan--jo loi Panu lumonsa! + +PANU +Joudu--riennä! (ILPO menee.) + + MARTINUS OLAI, matkatamineissa, papin kauhtana ja kaulus harmaan + sarkatakin päällä, poronnahkakengät jalassa, esiintyy varmasti, + melkein käskevästi. REITA, kannel kainalossa. JORMA, EMÄNTÄ, + JOUKO, ILPOTAR, HELUNA y.m. kansaa, joista osa tulee sisään, + osa jää porstuaan. + +OLAI +Et tullut minua kuulemaan, Panu. + +PANU (istuu syrjin) +Tiesin loruiksi luotehesi. Nyt sen muutkin tietävät. + +OLAI +Jos tulit minua kuulemaan etkä puheitani piillyt, niin sait tietää, +mitä heimollesi haastoin. Selitin heille, mikä on ero heidän +haltijainsa ja minun Jumalani välillä. Eivät ole tähän saakka ainoasta +oikeasta Jumalasta mitään tienneet. Nyt hänet jo tuntevat ja pian +omaksensa ottavat. + +PANU +Ei heistä kukaan sinun jumalaasi omista. Ovat omamme paremmat. Ei +Panujen heimo ikänä Ruotsin Kiesusta kumarra. Turhaan täällä suutasi +soitit. Mennet rauhassa kotiisi, kun kohta menet. + +OLAI +Menen, kun olen tehtäväni täyttänyt, heimosi kastanut ja pyhän kirkon +yhteyteen ottanut. Vasta sitten menen,--kohta taas takaisin tullakseni. +On käsky kuninkaalta rakentaakseni kirkko Korpivaaraan. + +PANU +Kirkko? + +OLAI +Paikan jo eilen tullessamme Reidan kanssa katsoimme. Suven tullen +saavun tänne sen perustusta panemaan. On tasanen kenttä koivujen +keskessä niemen nenässä, jonka käritse tie Kontolaan kulkee. + +PANU +Uhrilehdon niemessä? + +OLAI +Siihen sen rakennamme ja hirret vaaran rinteestä vierestä kaadamme. + +PANU +Pyhän uhrivaaran!--Mennet täältä, ennenkun sinut koirillani kylästä +ajatan! + +OLAI +En sinulta tulolupaa kysynyt, enkä myöskään poiskäskyäsi kuule.--Käykää +kanssani kaikki, jotka haluatte lisää kuulla! Odotan teitä Ilpolassa.-- +Reita, kanna kirjani!--Panu, kun hyvällä taipunet, ei sotaa syty,--jos +vihaan nouset, tiedä, ett'ei esivalta miekkaa hukkaan kanna.--Seuratkaa +minua! Käykää kanssani kaikki, jotka tahdotte kasteen omistaa. (Menee.) + + (Väki ei tiedä, mitä tehdä, osa jää seisomaan, toiset tekevät + liikkeitä lähteäksensä.) + +PANU (ivaten) +Seuratkaa häntä! No, miks'ette mene! Sodan nostaa, koko heimon vankina +Kontolaan vie--yksi ainoa mies! Juoskaa jälessään, ennenkun jättää! +Ottakaa kirveenne miehet, rientäkää hakkaamaan ikihongat pyhän +uhrivaaran rinteeltä! Kaatakaa kaskeksi pyhä lehto! Mitä seisotte? +Suuttuu teihin uusi tietäjänne! + +MIEHET +Emmehän me ... emmehän me muuta kuin... + +PANU (kuohahtaa) +Ettehän te! Ettehän te muuta kuin päiväkauden paljain päin hänen +edessään seisotte! + +1:N MIES +Hattu oli mulla päässäni! + +2:N MIES +En avopäin seisonut. + +3:S MIES +Saanneehan tuota kuunnella. + +PANU +Annatte loihtujansa ladella ja omia haltijoitanne häväistä! Ja akat +kilvan virsiänsä vetelevät! + +NAISET +Emmehän me vaan kun se niin ... kun sanat suuhun pani ja kannel säveltä +säesti. + +PANU +En häneen kädelläni koskea tahtonut, menköön kylästä niinkuin tuli. +Mutta tietäkää se, että ken hänet enää luoksensa laskenee, ken hänelle +ovensa avannee, tai häntä ruualla, juomalla, töillä tai neuvoilla +avustanee-- + +1:N MIES +On oikeassa Panu--ei ole häntä suosittava kenenkään. (Menee.) + +2:N MIES +En kai minä ... (menee.) + +3:S MIES +Saa kai minun oveani kolkuttaa--vaikka kynnykseni eteen paleltukoon ja +kuolkoon, en salpaa nosta. (Menee.) + +JORMA +Et kai häntä tuon pyryn selkään--yötä vasten. + +ILPOTAR (ja jotkut muut) +Nouseeko pyry?--Mistä se nyt?--Äsken taivas vielä kirkkaana kajotti. + +JORMA (luukkua raottaen) +Niin sakeana tupruaa, ettei pihan yli näe. + +PANU (näkyy että hän keksii sen) +Nousee mikä nostettu on! (Menee.) + +1:N NAINEN +On pyry Panun nostama. + +2:N NAINEN +On ilma tietäjän tekemä. + +3:S NAINEN +Ei pidä Panua suututtaa. (Menevät.) + +JORMA +Ei heitä hyvä peri. (Menee.) + +ILPOTAR +Oli tyhjä konttinsa--nälkään nääntyvät. (Menee.) + + (EMÄNTÄ ja JOUKO ovat jääneet.) + +EMÄNTÄ +Jouko, ota tämä mytty... Panulla on paha mielessä, aikoo tappaa nälällä +ja vilulla erämaahan ... en soisi Reidan pojan ... hae käsiisi, hiihdä, +kunnes saavutat, anna tämä... + +JOUKO +Onko pyry isän nostama? + +EMÄNTÄ +Olipa kenen tahansa ... joudu, ennenkun jälki peittyy! + +JOUKO +Vaan jos isä--(menee.) + +JORMA (tulee) +Ei heitä hyvä peri ... eksyvät tuiskuun... Ei eteensä näe. + +EMÄNTÄ +Ehkä jossain suojaa saavat... Mitä sanoo Jorma, olitteko kuuntelemassa? + +JORMA +Kaikki kuulin. On totta toinen puoli, toinen touhua. Sanalla Väinökin +vihat voitti, sanaan tämäkin turvaa. Ei pahaan neuvo, kun neuvoo hyvään +ja rakkauteen. Niin tuntui tekevän. Sitä täällä tarvittaisiin, kun +tapetaan, raiskataan... Vaan miksi vaatii sitä varten hyvät haltijat +hylkäämään? Ei se heidän syynsä. Miksi tahtoo kirkkonsa uhriniemeen +rakentaa ja miksi puut hyvältä vuorelta kaataa? Eikö paikkaa muualla, +eikö muualla puita? Eikö mahdu rinnan elämään hyvät haltijat yhden +niinkuin toisenkin? Väinön tiedän, Tapion tunnen, heitä hyvittelen, +heille uhrini kannan ja Väinön viisauden askeleitani johtaa annan. Ei +ole minulle hänen Kiesuksestaan, mutta paremmaksi hänetkin arvaan kuin +Panun puujumalan, jonka kuvatoksen pyhälle vuorelle pystytti. Siitä on +tullut kaikki kurjuus ja kaikki Karjalan pahat, siitä viljan vähyys, +siitä kalan kaipuu. Olisin nuorempi, mielet kääntäisin, miehet +nostaisin, kuvatokset kaataisin, vanhat haltijat arvoonsa ylentäisin. +Ei olisi silloin pelkoa Ruotsin jumalasta, ei Ristin Kiesus mitään +mahtaisi. Nyt tulee--saattepa nähdä--omakseen ottaa. Vaan virtensä oli +kaunis. + +EMÄNTÄ (joka ei ole kuunnellut JORMAN puhetta, vaan levotonna ja +hajamielisenä milloin ovea milloin luukkua raottanut) +Kuulisitpa, taatto, kerran Valamolaisten veisuun, kuulisitpa monasterin +kellojen helinän... + + JOUKO (tulee hengästyneenä.) + +EMÄNTÄ +Näitkö? Löysitkö missä? + +JOUKO +Olivat ensin Ilpolan tupaa kiertäneet, sitten saunaan yrittäneet ... +sieltä Kuismalan saunaan. Vaan kun eivät mihinkään päässeet, niin +tuohon tulleet Reitalan vanhaan saunaan ja tulen virittäneet. + +EMÄNTÄ +Siellä säilyvät, sinne ei Panu uskalla! Pelkää sitä paikkaa! + +JORMA +Paha oli ilme Panun silmässä ... ei mitänä pelkää ... lähden +tarkastelemaan... (menee.) + +JOUKO +Jos isä saa tietää... + +EMÄNTÄ +Minne heitit mytyn? Eikö kukaan nähnyt? + +JOUKO +Oven eteen heitin ... seinään kolahutin. Vaan oli suksen jälki ennen +minua kiertänyt. + +EMÄNTÄ +Jotain hankkivat--kuka siellä etehisessä haparoi--ripaan tarttuu-- +(Reita tulee) Reita? Mistä tulit? Elä tule tänne, mene sinne, missä +olit. Tuleeko pappikin? Minne jäi? + +REITA +Jäi saunaan lepäämään. Tulin siskoani tapaamaan. + +EMÄNTÄ +Annikkiako? + +REITA +Annikkia tulin näkemään ... täällä lienee ... joku meille ruokaa toi +... oli äitivainajan huiviin pantu. + +EMÄNTÄ +Tunsit äitisi huivin? + +REITA +Tokihan tunsin, punaraitaisen, vinoristin kulmassa, keskellä +viisikannan. + +EMÄNTÄ +Annikin oli huivi. Voi armias auttajani! Veli tuli siskoaan tapaamaan. +Eilen vielä kukkana keikkui, morsiona mairehena--vouti rekeensä reutoi. + +REITA +Voudille annoitte? + +EMÄNTÄ +Panu antoi. + +REITA +Panu? + +EMÄNTÄ +Koskeen tyttö juoksi, kuohuihin hukuttihe. Siskosi Panu tuhosi, isäsi +tuhosi, sinutkin vielä tuhoo. + +JOUKO +Henkesi käärmeeksi muuttaa, niinkuin isäsi-- + +REITA +Muuttiko käärmeeksi isäni hengen? (Pelko kohoo hänessä kohoomistaan.) + +EMÄNTÄ +Niin teki, sen hänen omaan pääkalloonsa sulki--siellä vankina kiduttaa +--joudu täältä ... heitäte suksillesi, hiihdä taaksesi katsomatta-- +soisin teidän täältä hengissä pääsevänne--olet Annikin veli--puhui niin +kauniisti vaikk'ei virtensä valamolaisten veronen--(etehisessä alkaa +tulen loimo punottaa seiniä) mikä tulen loimo se tuolla--mikä siellä +palaa? + +JOUKO (avaa luukun, jolloin loimo valasee tupaakin) +Reitalan saunahan siinä palaa! + +EMÄNTÄ +Reitalan sauna palaa! Hirmuja tekevät! Auta armias, hänet elävältä +korventavat. Yhä yltyy!--Joudu, Reita, apuun--joudu, mene--minä menen +(menee.) + +REITA +Isäni tappoi--käärmeeksi muutti--Annikin tuhosi.-- + +EMÄNTÄ (juoksee takaisin) +Panu tulee--täältä mene... + +REITA +Panu tulee! + + (Rientävät etehiseen eri haaroille. REITA on yhä kasvavan + kauhun vallassa.) + + (ILPO ja PANU tulevat.) + +ILPO +Pönkän panin--nukkuivat, eivät mitään kuulleet. Sytytin pistekodan, +hulmahti kuin havukaski tuleen ... siellä ovat molemmat ... on se nyt +niin lujassa, ett'ei sisästä aukea. (Nauraa sisäänpäin, äänettömästi.) +Löysivät mitä lähtivät hakemaan. Panun polttaa uhkasi, Panu hänet +itsensä poltti, loihti loukkuun menemään, sikeään uneen nukutti, +kärvensi kuin metsähiiret kasken lahokantoon, paistoi kuin nauriit. +Siinä palavat pappi ja Reidanpoika, Lapin viimeinen sikiö! + +PANU +Isänsä omassa saunassa! Että sen sittenkin siihen polttamatta jätin, +kun kaikki muut Lapin saunat tuleen pistin! Mikä antoi minulle oiva +haltija sen päähän piston! Vaan oli aika viimeinkin tuhota. Ties mikä +olisi vastus noussut. Vanha Reita minua aina ivasi ja ilkkui! Aina +halvensi ja häpäsi heimon kuullen! Ei minusta tietäjäksi, ei minusta +uhripapiksi, ei minusta heimon haltijaksi! Hänellä yksin salatiedot, +minulla kaiken mieron mahti, hän kettu kavala, minä vainuton kylän +rakki, hän haukka taivaalla, hän kokko korkeudessa, minä siipisato +lintu, joka maata pitkin räpyttää ja rääkyy. Aikansa ilkkua annoin, kun +tuli oma aikani-- + +ILPO +Raudan rintaansa iskit! + +PANU (rivosti) +Nuolen selkäänsä upotin! Suulleen suohon suistui, rääkyi ja räpytti, +potki polulla poikkiteloin. Kun viimeisiä henkiään haukotteli, eteensä +hyppäsin, kahta kämmentä yhteen löin ja huusin: »henkesi minua +iankaiken palvelkoon!» Sen kuuli ja vielä kirota ehti: »käärmeeksi +henkeni, maan alle matelemaan, kantapäätäsi puremaan!»--ja sinne meni, +kaikki haltijansa mukanaan vei, en luullut heitä ikinä haltuuni +saavani. + +ILPO +Vaan saithan ne? + +PANU +Käärmeenä henkensä kuleksi. Vuotta kolme kun oli kulunut, kallonsa +maasta kaivoin ja tuonne saunaansa vein. Niin päivänä muutamana käärme +kynnyksen alla loikoi, kaulaa koukisti, niskaa nosti, sähisten päätänsä +kohotti. Minä pihdin niskaansa, omaan kalloonsa ajoin, sen taikamajaani +vein ja sinne salpasin--siellä on. Hyvin menestyin, kaupat kävi, veteli +viljan saanti.--Poikansa tänne lähetti, aikoi onnen ottaa, usutti papin +päälleni--siellä savuna sakeaan ilmaan nousevat, siellä kärynä +korkeuteen kohoovat!--Oli se uhri haltijalle, oli se uhri haltijalle, +Jouko! On siinä uhria vielä sinunkin ijäksesi, Jouko! Tuhannen +uhrihärän veroinen! Eilen Annikki veden väelle, tänään... + +JORMA (tulee) +Sinäkö, Panu, Reitalan saunan sytytit! + +PANU +Ja entä jos sytytinkin! Parempi polttaa kuin palaa. Uhkasi polttaa +minutkin. + +JORMA +Ei ennen näin vihamiestä vastaan käyty, eivät totta tosiaan Kalevan +urhot nukkuvaa miestä saunaan salvanneet ja elävältä polttaneet. +Ilmiotteluun vaativat, miekkojansa mittelivät ja vuorotellen iskivät. +Häpeän sukuani! + +PANU +Aika aikaa kutakin! + +JORMA +Etkä häntä sittenkään surmatuksi saanut. Pois pääsivät. + +PANU +Pois...? + +JORMA +Ei ollut pitänyt oven pönkkä. + +ILPO +Pitämän piti!--ellei joku ulkoapäin avannut. + +PANU +Sinäkö, Jorma? + +JORMA +En ehtinyt, ei tarvittu, oli toinen jo työni tehnyt.--Ei tehonut +tulikaan. + +PANU +Ei lie tuli tehonut, tehoo pyry ja pakkanen! + +JORMA +Et saa sitä miestä koskaan surmatuksi sinä. On suurempien suojassa, sen +näen. Lapin haltijat Reitaansa varjelevat, Ristin Kiesus pappiaan, ei +ole Panulla heitä vastaan muuta panna kuin--puujumalansa. + +PANU (yhä enemmän raivostuen) +Ei siinä jumalia tarvita, missä käsi rautaan kykenee! Olen oma jumalani +kuin tarvitaan, oma haltijani kuin haluan! + + (Tarttuu kirveeseensä ja syöksee ovelle.) + +REITA (tulee ovessa vastaan) +Anna armoa, Panu! Elä minua tapa! Ystäväsi minä!--Saithan isäni, +saithan sisareni, saithan papin! Elä minua enää! En olisi tullut, +väkisin vaati! En enää Kiesusta kumarra ... ei ollut auttajaksi!--Ei +voi vihoista varjella... Sinua minä, säästä henkeni, ota orjaksesi! + +PANU +Onko sinulla isäsi tiedot? + +REITA +Säästä henkeni! Ota orjaksesi?--Anna armoa Panu, suuri tietäjä! (lankee +polvilleen) Neuvon sinulle Kiesuksen kirosanat! Opetan sulle taivahan +taikatiedot! + +MARTINUS OLAI (tulee) +Reita! Kurja lappalainen! (Tempaa hänet ylös Panun edestä.) Sinäkö? +Sinä petturi! Kirottu kavala käärme! Sinäkö minut saunaan salpasit? +(heittää hänet karsinaan menemään.) + +REITA +En minä... Panu! (kaatuu.) + +JORMA +Varo pappi! + +OLAI (huomaa Panun, joka hyökkää kirveen kanssa takaapäin. Saa +ranteesta kiinni--kirves putoo.) +Pois pakana! Elä satuta kättäsi Herran voideltuun! + +PANU (aikoo uudelleen hyökätä hänen päälleen kädessä puukko, kun) + +REITA (lattialta vaikeroiden huutaa) +Elä satuta, elä satuta! Kiesus auta! Auta meitä isä, poika ja pyhä +henki! Tuli polttaa ja puhaltaa! Veri hyrskyy ja vesi tyrskyy ja koski +kohisee! Annikki, voi, Annikki! Voi, voi, auta, taattoni, auta, isäni +haltija! Päästä minut käärmehen kiroista!--(Yhtäkkiä riemuiten +nauraen.) Panu kaatuu! Panu kaatuu! + +JORMA +Loveen lankesi! Isänsä henkeä avukseen huutaa!--Herposi käsi Panulta. + +PANU (seisoo kuin kivettyneenä, silmät harrallaan Reitaan tuijottaen) + +OLAI +Reita, mikä sinun on? Nouse! + +JORMA +Anna hänen puhua ... elä henkiä häiritse! + +REITA +Sinun pitää rikki polkeman käärmeen pään ja Herra Jumala sanoi: kirottu +ole... + +EMÄNTÄ (etehisestä) +Sitä käärme kalvaa... + +JORMA +Kuka, sano, kuka? + +REITA +Kirottu ole ... josta on kaikki paha maailmaan tullut. + +JORMA +Kenestä? + +REITA +Panusta, Panusta! (vaikeroiden.) Ei armoa, ei armoa yhtään! Ei armoa +... helvettiin, voi, helvettiin--kirottu, kavala käärme! Päätäni puree! + +EMÄNTÄ +Sitä käärme kalvaa. + +JOUKO (pidätetyllä riemulla) +Siihen meni isänsä käärme ... nyt se meni siihen! Ei mennytkään minuun! + +EMÄNTÄ +Tule pois, Jouko! + +JOUKO +Ei mennytkään minuun! + +EMÄNTÄ +Jouko, tule pois! + +JOUKO +Anna minun, elä--siihen meni--siihen meni... + +REITA (kimmahtaa ylös ja horjuu Panua vastaan) +Helvettiin! Helvettiin! Kiesus kiusaksi sinulle, ristin hiisi +heimollesi! Helvetti sun haudaksesi, tulipätsi poijallesi! Pappi +Panulle sijahan, kirkko talosi tanhualle! (PANU ja ILPO väistyvät pois. +REITA taas vaikeroiden.) Ei armoa ... ei armoa... + +JOUKO (kauhistuen) +Ei armoa... + +JORMA +Murhattu isänsä hänen suunsa kautta puhuu. + +OLAI +Jumala hänen suunsa kautta puhuu (tukee Reitaa.) + +REITA +Kiesukseen turvatkaa, Kiesus auttaa, Kiesus auttaa!--Urut soivat, +kynttilät kuorissa kimmeltää. + +OLAI +Hän on kirkossa. + +REITA +Enkelit katossa ja kerupiinit ... harput ja kanteleet ... ei kuolemaa, +ei kipua! + +OLAI +Hän on taivaassa... + +JOUKO (riemuissaan) +Ei kuolemaa, ei kipua! + +EMÄNTÄ (hädissään) +Jorma, auta ... ennenkun lumoo ... Jouko, tule, Jouko! (Saa hänet +viedyksi ulos.) + +REITA (herää) +Eikö se polttanutkaan? Eikö tehnytkään mitään? Menikö se maan alle? + +OLAI +Kuka? + +REITA +Se, joka maan alta eteeni nousi. + +OLAI +Meni, maan alle meni. + +REITA +Eikö tapa? + +OLAI (rauhoittaen) +Ei tapa ... ei meille mitään voi! + +REITA +Ei tapa, ei tapa--lähdemme täältä! + +OLAI +Jaksatko lähteä? + +REITA +Jaksan, jo jaksan. + +ILPOTAR (joka on tullut edellisen kestäessä) +Mennette pian, ennenkun Panu tointuu... + +JORMA +Ei toinnu Panu siitä iskusta.--Vaan kun tahtonette, minä teidät täältä +opastan. + +OLAI +Ken olet--oletko kristitty? + +JORMA +Kristitty en ole, vaan neuvoi vanha Väinämöinen opastamaan eksynyttä, +haihtunutta hoitamahan, vainottua vaalimahan.--Lähde täältä, elä +koskaan takaisin tule. + +OLAI +Enkö tulisi takaisin? Nyt tulen enkä enää yksin tule! Tulen voimalla ja +väellä. Tahdoitte minut nälkään ja viluun tappaa. Minulta ovenne +salpasitte. Tulella Panu minut polttaa aikoi. Joka tulen viritti, sen +tuli polttakoon! Kostaman sinun pitää, sanoo Herra, Herra! + +JORMA +Kostosta puhuu tämä, kostosta tuo. Kostoa huutavat ihmiset, kostoa +haltijat, sitä elävät, sitä vainaat. Mikä lie tämä nykyinen maailma? +Koirina toistensa kurkkuun käyvät, usoistaan usahtelevat, veret eri +vierojen tähden vuotaa.--En tiedä, mustaksi mieleni käy.--Yhden tiedän, +Tapion tunnen.--(Tekee lähtöä.) + +ILPOTAR +Minnekkä aijot heidät viedä, Jorma? + +JORMA +Jos heidät Karilaan saattaisin, sieltä Kari heidät kotiinsa opastakoon. +Karin majalla taas tän'yönä kannelta soitamme.--Vai kannelta?--Ei soi +kannel enää Karin talossa--kostoa katkeraa hänkin hautoo. Nouskaa +suksillenne! + +OLAI +Paloivat sukseni-- + +ILPOTAR +Saat minulta sijaan ... ottakaa meiltä! + +JORMA +Sinulta? + + (OLAI, JORMA ja REITA menevät.) + +PANU (tulee sivuovesta avopäin, aivan masentuneena, vaatteet +epäjärjestyksessä ja lumisina) +Ääni oli isänsä ääni. Noin se loveen langetessaan huusi, noin +kuollessaan käsiään huitoi. Sen hallussa se nyt on Reidan haltija, ja +Kiesuksen papin. Sen turvissa ne tänne tuli, se ne tulesta pelasti. +Toivoin hänen henkensä kerran Joukoon menevän, loven lahjan antavan, +tuosta tietäjän tekevän... + +ILPOTAR (ylenkatseellisesti) +Joukosta! + +PANU (katkerasti) +Käsistäni vei, edestäni otti, henki häneen meni, minulle kuori kouraani +jäi--kuolleena tuo taikamajan lattialla loikoi. Siin' on! (Ottaa +poveltaan kuolleen käärmeen ja heittää menemään.) Turhaan Reidan +tapoin, suotta oman veljeni veren vuodatin. Kohta koko heimo Kontolaan +juoksee. + +ILPOTAR (lohduttaen) +Panu! + +PANU (sysää pois) +Et sinäkään sanojaan saanut, et viehätellä osannut--vanha olet-- + +ILPOTAR +Suotta minulle vihojasi viskelet. + +PANU +Sinä hänet sisään päästit--sinä kansan häntä kuulemaan haalit. + +ILPOTAR +Olisivat tulleet ilmankin. + +PANU +Ette mihinkään kykene ... ei teistä apua ainoasta--Ilpokin--! + +EMÄNTÄ (tulee hädissään) +Panu! Panu! + +PANU +Tuossa tuokin--mikä hätänä? + +EMÄNTÄ +Joukoa heittää, kouristaa kuin Reitaa äsken! + +PANU (riemastuen) +Joukotar! + +EMÄNTÄ +Käsiini kaatui! Sekavia haastaa, silmät nurin päässä pyörii, vaahto +suusta ... tule päästämään! Tule luomahan lumonsa! Hankeen pyörtyi... + +PANU +Se on tullut takaisin! Ei mennytkään Reidan poikaan isänsä henki! Meni +minun poikaani! Minulla on poika, joka loveen lankee! Tuota kaiken +ikäni toivoin! Tulee tietäjä isäänsä isompi! Nyt tulkoon Ruotsin pappi! +Nyt ovat hänenkin henget hallussani! Ei minulle mitänä mahda! + +EMÄNTÄ +Päästä hänet, vapauta! Voi, jos kuolee! + +PANU +Ei kuole--vaan vaikka kuolkoonkin, isä poikansa perii! + +EMÄNTÄ +Voi sinua, Panu! + +ILPOTAR +Voi houkkoa! Pitää pappi henget, mitkä sai! + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + + Uhrivaaran laella, jossa vanha kelohonka, ja sen edessä kivipaasi, + jossa uhrilihoja ja uhrihalkoja. Hongan ympärillä istumakiviä. + Siihen on kiinnitetty epäjumalan kuvia, lappalaisen näköinen, + kädet ojona, toisessa malja; juurella lähde. Taka-alalla avara + metsä- ja järvimaisema.--Mäen rinteessä alempana näkyy Panula.-- + Oikealla Panun taikamaja kalliossa, irvistelevine karhun- ja + ketunkalloineen. Keväinen aamuyö. + + (PANUN EMÄNTÄ ja HELUNA.) + +PANUN EMÄNTÄ (hiipii taikamajan ympärillä, kuiskaa kaukaa, mutta ei +uskalla tulla lähelle; on ilmeisen tuskan vallassa) +Jouko!--Ei se kuule enkä uskalla minä huutaa. Ristiä suutele ja rintaan +paina!--Koko yön on siellä vaikeroinut. Äsken kouristi enkä päässyt +pitelemään. Se sitä aina helpottaisi, kun saisin pidellä. Voi meitä, +voi! Voi minua, että käärmeen tapoin! En olisi tappanut, ei olisi +Joukoon mennyt. Ei päästy pakenemaan. + +HELUNA +Minä kohta pääsen; näiden uhrijuhlain jälestä lähden. + +EMÄNTÄ +Elä minua heitä ... mitenkä minä, jos sinäkin. Odota, ehkä hänestä +heittäjä lähtee ... yhdessä pakenemme-- + +HELUNA +Ei lähde heittäjä, kenehen on kerran mennyt. + +EMÄNTÄ +Voi, voi, et edes sinä niin sanoisi! + +HELUNA +Tulkaa pois, emäntä ... jos Panu tulee ... minua pelottaa. + +EMÄNTÄ +En lähde, ennenkun se sen sieltä päästää ... pyhä risti häntä +suojelkoon! + +HELUNA +Tullaan. + + (Juoksee pois, EMÄNTÄ piilottautuu majan taa.) (JORMA, KARI + ja KARITAR nousevat polkua vasemmalta.) + +JORMA (osoittaen epäjumalaa) +Voi sinuas variksen pelätti, mikä olet! Voi sinuas narrikansan kuvatos, +minkä tietäjäsi on siihen, esi-isäin pyhään puuhun kytkenyt, jonka +juurella haltijan oma lähde kumpuaa! Mikä rähjä, mikä vinosuu, +vääräsääri, kierosilmä lappalainen--luulee hänessä suuren haltijan +asuvan! Tuossako, ihmiskäsin tehdyssä ihmisen kuvassa haltija +mieluummin asuisi kuin omassa kasvattamassaan puussa, jonka siemenen +kylvi siihen salojen siintäväin keskeen, vetten välkkyvien vaiheelle? +Näettekö, kuinka tuo irvihammas ahnaasti kättänsä ojentaa almua anoen-- +omansa epäjumala olet Panulle, joka ei muusta tiedä kuin voitosta ja +saaliista ja semmoiseksi kaltaisekseen jumalansakin laatii, esikuvaksi +itselleen ja muille. En voi minä enää heimon yhteisiin uhreihin osaa +ottaa, yksin täytyy tullakseni, omat pyhät pitääkseni! + +KARITAR +Kun ei ole sitä, joka hänet irvihampaan tuosta irti kiskoisi ja +suulleen kallioon syöksisi. + +JORMA +Paikka on pyhä, joskin häntä häväistänee. Et saa pyhällä uhrivaaralla +tehdä väkivaltaa pedollekaan, vaikka olisi karjaasi kaatanut. Itse +haltija häpeänsä kostakoon--ja kerran kostaa!--Uskon aikain parempain +kerran vielä koittavan. Vielä palaa Väinö, pyhät vuoret puhdistaa, +vanhat haltijat entiseen valtaansa asettaa. Lahoo, ränstyy, mätänee +käsin tehty kuva, sadat vuodet seisoo jumalain puu--ja jos kerran +kaatuu, jo toiset juurestaan versoo. Sinulle uhraan, ainoani annan, +viimeiset aarteeni eteesi kannan. + + (Mene uhripuun luo ja toimittaa uhrin.) + +Tapio talon isäntä, +Metsän ukko halliparta, +Mielikki metsän emäntä, +Metsän armas antimuori, +Tule jo kullat ottamahan, +Hopeat valitsemahan, +Ainoat omistamahan-- +Ota soljet, sormukseni, +Vähät lahjat viimeiseni. + +KARITAR +Ota multakin omani, +Ainokaiseni omista, +Vähät lahjat viimeiseni. + +JORMA +Nouse koivun konkelolle, +Lepän lengolle ylene, +Onko mieleiset sanani, +Otolliset uhrityöni, +Lepy lehto, kostu korpi, +Ellös suuttuos Jumala, +Maanpitäjä pillastuko +Uhritöistä ilkiöitten, +Typeristä tyhmän kansan, +Lepy metsä miehillesi, +Lepy näillä leppösillä, +Lauhdu näillä laulelmilla-- +Humahtele hongan latva, +Kohahda korea kuusi, +Jos on uhri otollinen, +Mieluiset minun sanani! + + (Tuuli humahtaa puussa.) + +Otollinen oli uhrini, ei ole haltija vielä meihin vihastunut.--Kari, +kanna sinäkin uhrisi pyhälle puulle! Elä siinä synkkänä seiso! + +KARI (katkerasti) +Minä kannan uhrini Panun puujumalalle. + +JORMA +Mitä sanot? + +KARI +Panun itsensä uhriksi kannan (näyttää vaatteesta tehtyä nukkea.) + +JORMA +Panun oma kuva--kädet selän taa sidotut. Sitäkö aiot? + +KARI +Oman jumalansa kädestä tuomionsa saakoon! Nyt tietää: missä ikinä +kulkenee, ansa jalan alla vaanii. + +JORMA +Et saane satimeesi Panua sinä. + +KARI +Minä opastan, toiset tien käyvät; minä otuksen kierrän ja osoitan, +toiset pyydystävät. On vielä ennen iltaa papin köysissä Panu ja minä +köyden päästä pitelen. + +JORMA +Uhkasi asehin uudesti tulevansa, vaan en olisi tuota suonut, en suonut +sinun häntä tänne opastavan, en itsenään uhripyhänä. + +KARI +Olisi tullut tuomattani. + +JORMA +Kari! Lähde täältä kanssani! Teemme niinkuin teki Väinö, pois +kaukenemme, kosket sauvomme, suvannot soudamme, selät suuret +lehtipurjeessa viilettelemme, haemme hiljaisen poukaman, +hiekkarantaisen, siihen kolmilaitamme kokastamme ja kuusen juureen +majamme kyhäsemme--on siellä kalasia vesiä, on ansamaita, on +koppelokankaita, on teerivaaroja--hyvät haltijat mukana seuraa, pahat +tänne jääkööt!--Väinön tiedon turvaan viemme, soiton suuren suojaan +saatamme, ett'ei sotkis vieras virttä, ruotsi rikkoisi säveltä. + +KARITAR +Lähdemme, Kari... + +KARI +Ei saisi rintani rauhaa siellä, salot synkkinä seisoisivat, peikot puun +juurilla jurottaisivat, kosket kostoa huutaisivat. Panun antama isku +yöt päivät päälakeani pakottaa. (Menee.) + +KARITAR +Musta on mielensä, unettomat ovat yönsä, ei ole pyynnistään ei +metsästyksestään, Kullervona kulkee hän kostoansa hautoen. + +KARI (tulee takaisin) +Onko paljon saapunut uhrikansaa? + +JORMA +Ei puoltakaan entisestään. Yhä vähenevät; laumoittain heitä Kontolassa +kulkee. + +KARI +Onko aseita miehillä? + +JORMA (hiukan moittien) +Ei aseellisina uhreihin tulla, senhän tiennet. + + (Menevät.) + +EMÄNTÄ (tulee) +Nyt sitä taas heittää. + + (Vetäytyy pois, kun näkee PANUN ja ILPON tulevan.) + +PANU (on täysissä noidan tamineissa, päässä huuhkajan höyhenistä tehty +takki, hihoissa ja harteilla kirjavia nauhoja, punanen paita, kädessä +taikarumpu.) +Vai nurisevat taas? + +ILPO +Uhriverojen paljoutta paheksuvat, huonoa riistavuotta valittavat. Sinun +syyksesi sanovat. Ei ole muka taioistasi apua; Lappiin metsän riista +vierii, Kontolan alavesiin veden vilja valuu. + +PANU +Se on se vanha virsi. Sitä aina veisaavat, kun uhrata täytyy. + +ILPO +Eivät sano Kiesuksen uhreja kysyvän. Kehuvat jo muutamat +juhannusjuhlille Kontolaan lähtevänsä. + +PANU +Sano heille, että kohta palaa riista moninkertaisena takaisin, niinkuin +on aina ennenkin palannut, kun uhrit oikein toimitetaan. Tänä vuonna +uusille haltijoille uhrataan ja uudet on uhraajat. Ei Panu enää yksin +uhria toimita. On toverinaan oma poikansa, tietäjä kohta isäänsä +isompi. + +ILPO +Tule heille se itse selittämään. + +PANU +En jouda, aika on tärkeä, hetki on tullut. Järjestä juhlasaattue. Kun +aurinko on oman korkeutensa metsän rannasta noussut ja teeren ensi +kuherruksen kuulette, te liikkeelle lähdette ja minä täältä joukon +kanssa pyhän vaaran veräjälle vastaanne tulen. (Emäntä tulee) Mitä +täällä teet? (Ilpolle) Mene, Ilpo, ja tee niinkuin sanoin. (Ilpo menee +epäröiden) Mitä täällä teet? Talo täynnä vieraita ja emäntä täällä +kuleksii! Mene hoitamaan vieraita!--Etkö saa sanaa suustasi? + +EMÄNTÄ (rukoillen) +Elä hyvä Panu, elä häntä nyt enempi kiusaa. Päästä hänet pois ... anna +minun viedä hänet kotiin ... elä lastasi menetä--se on sairas ... sitä +pelottaa ... etkö kuule, kuinka valittaa... + +PANU +Hän haltijata haastattelee ... tietäjäksi valmistelekse. + +EMÄNTÄ +Eihän hänestä tietäjäksi ... vasta vuoteelta nousi ja nyt tuonne +telkitsit. + +PANU +Mene tiehesi täältä!--Tulee tietäjä isäänsä isompi.--Tiehesi täältä. +Pois vaimo saastainen pyhästä toimituksesta (ajaa pois Emännän.) + +PANU (avaa majan oven) +Jouko!--Se on vielä haltijan lumoissa ... silmät killuu kuin elukan +silmät pimeässä--henki tulena palaa--palakoon!--pysyköön lovessa niin +kauvan kun haltija pitää (aikoo hiljaa sulkea oven, mutta samassa) + +JOUKO (hyppää ulos parahtaen niinkuin takaa-ajettu.) + +PANU +Joko päästi?--Elä pelkää, Jouko... + +JOUKO (sopottaen) +Helvettiin, helvettiin! Ei armoa, ei armoa!-- + +PANU +Ei ole vielä ihan päässyt.--Näitkö haltijan? + +JOUKO (lyhyesti ja hätäisesti) +En nähnyt. + +PANU +Etkö mitänä nähnyt? + +JOUKO +Näin. + +PANU +Mitä näit? + +JOUKO +Näin papin. + +PANU +Ei tullut Reidan henki luoksesi lovessa?--Et häntä nähnyt?--Et mitään +kuullut?--Elähän vapise! + +JOUKO (surkeasti) +Anna minun mennä kotiin, isä. On paha ollakseni ... päätäni huimaa ... +sydäntä etoo. + +PANU +Etooko? Se on käärme, Reidan henki. + +JOUKO +Päästä minut siitä ... loihde pois ... se minut muuten tappaa. + +PANU +Ei tapa ... elämän hengen antaa. Se sinussa aina pysyköön, elköön +sinusta koskaan muuanne menkö. Niin kauvan kun käärme sisässäsi, niin +kauvan sinussa Reidan henki, niin kauvan kun sinussa Reidan henki, niin +kauvan Panujen suvussa tietäjäin taito. + +JOUKO +A-anna minun mennä äidin luo. + +PANU (On käynyt majassa ottamassa kontin, josta alkaa purkaa tavaraa.) +Ei ole toista tietäjäksi niin valmista kuin sinä--äitisi kohdussa sinut +siksi jo pyhitin. Nyt olet valmis tietäjän toimeen pyhitettäväksi ja +hänen pukuunsa puettavaksi. Yhdessä uhrihärän teurastamme, kaksin +kaikki toimitamme. Sinun kauttasi haltijat puhuvat, sinulle mielensä +ilmoittavat, minä tahtonsa toimitan. Puemme päällesi tietäjän vaatteet +--riisu pois virsu--täss' on Reidan poronkoivet--näetkö? + +JOUKO +Näen. + +PANU +Hänet voitettuani ne hänen jalastaan riistin. Täss' on hänen +patalakkinsa--(painaa sen Joukon päähän)--tässä hänen peskinsä ja +paitansa-- + +JOUKO +Niin-- + +PANU +Tässä taikarumpunsa--(ripustaa sen kaulaan.)--Tässä tämä kallonsa, +jolla pyhästä lähteestä vettä päähäsi valelen. Siinä on vielä käärmeen +vuodevillat. Se kuoli samana hetkenä kuin sinä loveen lankesit--ruumis +kuoli, henki sinuun meni. + +JOUKO +Ei se silloin kuollut? + +PANU +Eikö silloin? Milloinkas? Elä puhu joutavia! Silloin siitä henki +lähti!--Riisu vaatteesi, päästä kaikki päältäsi! Päivä kohta valkenee. +Ota pois ihokkaasikin.--Mikä nauha sinulla on kaulassasi? Taikapussi +antamani. Se otetaan nyt pois, sijaan pannaan tämä helminauha, Reidan +hampaista tehty--kilkkaa, kalkkaa!--Mikä on tämä--näytä--miksi pidät +kiinni siitä? (repäsee esiin ristin, jota JOUKO on puristanut +käteensä.) + +JOUKO (parkaisten) +Nyt se sen näki! Nyt se tappaa! Auta pappi! auta pappi! Auta Kiesus +armias! Isä, Poika ja Pyhä Henki!--Äiti! + + (Riuhtasekse irti, heittää rummun kaulastaan, kaataa PANUN, + kaatuu itse, nousee ylös ja syöksee ulos.) + +EMÄNTÄ (tulee esiin ja juoksee JOUKON jälkeen) +Jouko!--Elä mene ... elä mene sinne! + +PANU (ei ole huomannut, minne Jouko meni. Seisoo tyrmetyksissään +risti kädessä) +Minne se meni? Haltijansako sen vei?--Mitä se huusi?--»Auta Kiesus +armias»--»Pyhä Maar--»! Mikä tämä on?--Risti!--Joukon kaulassa?--Huusi +Kiesusta avukseen! Huusi Pyhää Maariata! Isää, poikaa ja pyhää--Jouko? +Jouko kristitty! Salakristitty?--Voi saastaista--! Kirottu sinä +kelvoton, epäsikiö--isäsi häpäsijä--sukusi saasta!--Tuonne sinut manoan +vuoren rautaisen rakohon--kahden kallion välihin--paru siellä +painajainen, kiru siellä kiusajainen vuoren rotkoissa syvissä, jost' et +pääse päivinäsi, selviä sinä ikänä ... et kenenkänä laskemalla, et +sanalla suurimmalla, et edes oman isäsi! (On juoksennellut +edestakaisin, särkenyt taikarummun, murskannut pääkallon kiveen.-- +Karkaa puujumalan kimppuun.) Annoit tapahtua--et auttaa osannut--omalla +uhrivaarallasi, omana uhripäivänäsi--lahopökkelö olet--et jumala +mikään-- variksen pelätti--mikä sinulla on siinä? (huomaa Karin paneman +nuken.) Oma kuvani?--Tuomittu!--Sinäkö minua uhkaat--pthyi hävytön--hyi +hengetön! (sylkee silmille, lyö käden poikki, siinä oleva astia särkyy +pudotessaan. Panu vavahtaa rämähdystä)--Mitä tein? Käden katkaisin, +haltijan häpäsin--omalla uhrivaarallaan--omana uhripäivänään--elä minua +tuhoa--. + +ILPOTAR (tulee hengästyksissään) +Panu, Panu! Se tuli aseellisten miesten kera, piiritti talon!--Mitä-- +mikä sillä? + +PANU (ei ole kuullut. Vaikeroiden) +Poikani kirosin ... umpilukkoon joukon kirosin!--Luulin Kiesuksen--oma +haltijani hänet käsistäni vei--(juoksentelee, huutaa) Jouko, minne +menit, tule pois, Jouko! Elä pelkää ... tule pois!--Etsi, Ilpotar, tuo +hänet tänne--koetan peruuttaa sanani, kironi kovan katkaista (kuvan +edessä)--uhraan kaikki, mitä on--vaikka oman vereni vaatinet.--Ei auta, +umpilukkoon hänet kirosin-- + +ILPOTAR +Minkätähden? Mitä teki? + +PANU +Mitä seisot? Riennä etsimään! + +ILPOTAR +Uhrisaattue liikkeelle läksi, silloin tuli ja talon piiritti--eihän +miehillä aseita--hinnan päästäsi lupasi--kohta on täällä! + +PANU +Kuka? + +ILPOTAR +Kontolan pappi! + + (EMÄNTÄ tulee.) + +EMÄNTÄ +Voi minkä teit!--Houri ja höpisi! Ei tuntenut äitiäänkään! + +PANU +Miks'et tuonut häntä tänne? Miksi päästit menemään? + +EMÄNTÄ +Miks'en tuonut? Ettäkö olisit vielä hengen vienyt, kun jären veit! Enkä +saanut tulemaankaan. Käsistäni karkasi. »Auta, pappi,--auta, pappi!» +huusi mennessänsä. Siellä on nyt Panun tietäjän poika Martti papilta +apua hakemassa isänsä vihoja vastaan! + +PANU +Pahat henget kimppuusi! + +EMÄNTÄ (yhä enemmän kiihtyen) +Ja minä viisi hengistäsi, haltijoistasi! Sinua ikäni kaiken vapisin, +haltijoitasi en ikinä! Itselläni on suojeluspyhät paremmat! Niiden +nimeen jos poikani pyhitin, ei olisi nyt sillä jälellä, onneton. +Miks'en häntä kohta synnyttyään Valamoon vienyt, miks'en häntä alun +pitäen omaan uskooni neuvonut! + +PANU +Näitkö Joukoa?--Mihin uskoosi? + +EMÄNTÄ (huutaa) +Ainoaan oikeaan ja autuaaksi tekevään! Kastettu olen! Kastettu Valamon +monasterissa pyhän Maarian nimeen ja Marjaana on nimeni! Sinne menen ja +sinne Joukon vien! Siellä parantavat, siellä kirosi peruutetaan! + +PANU +Et ole kastettu, valehtelet. + +EMÄNTÄ +Vai valehtelen! katso tätä! (repäsee vaatteensa auki ja tempaa +rinnaltaan ristin ja ojentaa sen Panun eteen.) En pelkää +sinua! En ole milloinkaan pelännyt! Käärmeesi tapoin! Pappiakin autoin, +hänelle ruokaa lähetin, minä pönkän palavan saunan ovesta potkasin! +Kiitä minua siitä, että hankkeesi myttyyn meni! Vai valehtelen minä! +Vai olenko koskaan taikojasi tehnyt? Vai olenko pakanallisiin uhreihisi +koskaan osaa ottanut? Neitsyt Maarian nimeen ja kaikkein pyhimysten +nimeen olen--heitä olen palvellut, heille pyhää tuohusta polttanut! +(Panu riistää jumalankuvan hänen kädestään ja heittää hänet itsensä +pitkin maata menemään. Kuin villitty kimpoaa emäntä sieltä ylös.) Tapa +minut, tapa vaan niinkuin Annikin tapoit! Niinkuin Reidan tapoit! +Niinkuin Joukon menetit! Tapa minut, niin tuon saat (osottaa +Ilpotarta)--sitä vuottaa ja väijyy--häntä olet naisenasi pitänyt, minua +orjanasi--väkisin minut veit, paljon saavasi luulit, et mitänä saanut, +et rahtuista rahoa, petyit kaupoissasi, Valamon kirkon kelloissa +myötäjäiseni kelluu! Ota sieltä, jos yletät! + +PANU +Pois näkyvistäni, narttu! Herennet haukkumasta! (Potkasee häntä +sydänalaan. Emäntä horjuu ja hoipertuu alas vaaran rinnettä.)-- +Kuoliko se? + +ILPOTAR +Räähkää, miten rääkyi!--Nyt siitä pääsit! + +PANU +Itkisit, et ilkkuisi. + +ILPOTAR +Mahdoit minua uskoa--enkö sanonut jo heti hänet tänne tuotuasi, ett'ei +siitä naisesta tietäjän tekijäksi. Sinne meni Panujen suku! Eläisi nyt +poika toisen naisen... + +PANU (raa'asti) +Eihän ollut eläjätä sinunkaan sikiössäsi! + +ILPOTAR +Kuoli, kun kuolevaksi toivottiin. Vaan olisiko kuollut, jos jäi Jouko +syntymättä? Sano se, Panu! + +PANU +En minä häntä tappanut. + +ILPOTAR +Tappoivat ennen tietäjäin toivotuksetkin!--Sanotaan, että tappoivat +toivotuksetkin!--Pelkäsit hänestä Panun tulevan Joukoa paremman. + +PANU +Ei olisi porton äpärästä koskaan Panua tehty! Eikä tehtäisi!--Turhia +toivot! + +ILPOTAR +Porton äpärästä!--Toivonko? En toivo, en tule, vaikka käsin kantaisit, +vaikka polvillasi rukoilisit! On uudet ystävät! On--! Vai porton +äpärästä! Sekö palkka minulle, että taloasi hoidin, orjiasi opastin, +että itseäsi kaikissa ahdingoissasi autoin! Kuka metsämiehet matkalla +hoiti, kuka kylysi lämmitti, kun kylmästä tulit, kuka sinun tähtesi +heimon parhaat miehet hylkäsi, kuka voudin viehätti, että sinulle +hyvänä pysyisi ja hankkeesi menestyisi? Heitit, kun et enää tarvinnut! +Vai äpärä poikani, ainoani, itkettyni!--Tulkoon pappi!--Siellä tulee! + + (KARI, REITA, RAJALAINEN, SAVOLAINEN, KAINULAINEN y.m. aseellisia + kontolaisia tulee ajaen edellään ILPOA, JORMAA y.m. aseettomia + panulaisia. Kuuluu huutoja: »missä Panu?») + +ILPOTAR +Tääll' on Panu! + +MARTINUS OLAI (tulee) +Siinä hän on!--Tänne miehet!--Toiset palatkaa veräjälle niemen +kannakseen! Elkää päästäkö ketään sisään eikä ketään ulos! + +PANU +Mitä täällä teet? Mitä minusta tahdot? + +OLAI +Tietänet kysymättäsikin, mitä sinusta tahdon. Kuninkaan ja kirkon +nimissä vangitsen sinut, murhamiehen ja velhon. Sitokaa hänet! + + (Kari käy muiden miesten avustamana Panun kimppuun.) + +PANU +Pois minusta!--Auttakaa, miehet!--Käykää päälle!--Tulkaa--tänne!--Ilpo! + +OLAI +Pysykää siellä! Ken kätensä kohottanee, hänet keihäällä lävistän! + +PANU +Ilpo!--Mitä seisotte? + +ILPO +Emmehän mitä voi! Yllätti meidät aseettomat miehet! + +PANU +Noutakaa aseenne! Rientäkää kylään! + +OLAI +Pysykää aloillanne, olette saarretut! + +ILPO +Emme pääse kylään ... oli pannut vartijat kannakselle... + +ILPOTAR (ilkkuen) +Loihdi, Panu, aseet miehillesi! Tee temppusi, lue loitsusi, suuri +tietäjä! + +PANU +Murtakaa saarros! Elkää antako hänen minua ottaa! Kivillä heittäkää! +Seipäillä lyökää!--Voi teitä raukkoja! (Koettaa riuhtaista itsensä +irti.) + +OLAI +Elkää päästäkö häntä! + +KARI +Kyllä pysyy, kun minä pitelen! (Kiristää kädet selän taa.) + +PANU +Ilpo! Vie voudille sana--että apuuni rientää! + +KARI +Voudille! + +OLAI +Sai jo tuomionsa voutikin. Noidan nuoli näkymättömästä kaaresta ammuttu +selkäänsä sattui, hänet kosken padosta kuohuihin syöksi. + +PANU +Noidan nuoli? + +KARI +Noidan nuoli--jousesta noitumattomasta ammuttu! + +PANU +Sinunko? + +OLAI +Jumalatta eli, armotta kuoli--ei hänestä enää sinulle apua.--Tänne +miehet! (astuu uhripuulle.) + +JORMA (astuu väliin) +Elä iske pyhää puuta! Laske alas kirveesi! + +OLAI +Alas epäjumalat! + +JORMA +Jos Panun epähaltijan kuvan kaadatkin, säästä isiemme puu! + +OLAI +Yhdessä kaatukoot yhteen kytketyt! + +JORMA +Eivät ole meidän yhteen kytkemät!--Elä meiltä onneamme vie! + +OLAI +Väisty vanhus! Onnen paremman sinulle sijaan annan. + +JORMA +Ja minkä antanet? + +OLAI +Annan ainoan oikean Jumalan. + +JORMA +En sinun jumalastasi minä. Toiseksi luulin, toinen onkin. Hyväksi +haastoit, laupiaan, lempeän lupasit,--on koston, vihan ja vainon jumala +jumalasi. Toivoin tulleesi rauhaa, rakkautta tuomaan, luulin hyvänä +vieraana viipyväsi, herttaisia haastelevasi, uusia opettavasi--olisi +katsottu, olisi kuunneltu, olisi otettu, mikä oikeaksi nähtiin. Laaja +on taivahan laki, kaikki hyvät haltijat orttensa alle mahtuisi--jätä +pystyhyn pyhä puumme! + +NAISIA (puun ympärillä) +Jätä pystyyn pyhä puumme! + +OLAI +Pois naiset!--(lyö puuta.) Laho on pyhä puunne! Ontosti kumahtaa!-- +Iskekää miehet! + +RAJALAINEN +Pidä keihästäni! On siinä kaskimetsää, on tasaista tanhuata! + +JORMA +Sua opastin, sinut Panun pauloista pelastin!--Ei kuule! + +SAVOLAINEN +Hakataan yhdellä tiellä koko lehto!--Pidä takkiani! + +RAJALAINEN +Nyt uskallatte? + +SAVOLAINEN +Ei nyt pelkoa Panusta. + +KAINULAINEN +Katso kummitusta!--Mikä jumalalta käden vei? Menköön toinenkin! + +SAVOLAINEN +Menköön pääkin! + +RAJALAINEN (hakkaa puuta) +Siin' on verkkojen varastamasta!--Siinä pyydysten pilannasta!-- + +SAVOLAINEN +Siinä karjan kironnasta! + +KAINULAINEN +Siinä hallan huounnasta! + +HUUTOJA PANULAISTEN PUOLELTA +Pyhän puun kaatavat!--Voi, mitä tekevät!--Pyhän lähteen jalkoineen +sotkevat!--Ei tule ikänä haltija näille maille takaisin! + +ILPOTAR +Uuden ja paremman pappi antaa! + +NAISTEN HUUTOJA +Olisi antanut olla pyhän puun kaatamatta!--Sydäntäni vihloo! + +PANU +Heille otukset eteensä ajoin! Karhut kiersin! Hirvet hiihdin! kaupat +kävin!--ei kohoa avuksi yksi ainoa käsi! (Puu kaatuu.) Tuli taivahan +polttakoon! + +JORMA +Voi, minkä teki! + +OLAI +Siinä hän makaa murskana maassa! Suulleen suistui jumalanne! Kukistettu +on valtasi, Panu! Voimaton on vihasi, kärjettömät kirosi!--Voitettu +olet! + +REITA +Taattoni kuolemansa kosti! + +KARI +Annikki kosti! + +OLAI +Vanhurskas Jumala kosti. Häntä pilkkasit ja uhmasit, Panu. Kirkon +kirosit ja häpäsit, minut, Jumalan palvelijan, tappaa aioit. Siitä olet +sidottu ja siitä olet palkkasi saapa!--Teille, jotka häntä +sokeudessanne seurasitte, minä armon ja anteeksi annon julistan. Ken +oikean uskon omistanee ja kasteen kohta paikalla ottanee, saakoon +metsänsä pitää ja eränkäynti-oikeutensa. Uusi kuninkaan vouti kastetut +kuninkaan metsästäjinä pitää, vaan kastamattomat pois karkoittaa. +Haltijanne huoneen hävitin, mutta samalle sijalle rakennamme Herralle +temppelin. Siinä te uutta Jumalaa palvelette. + +ÄÄNIÄ +Ei osata--ei tiedetä... + +OLAI +Tulen teitä neuvomaan ja opastamaan. Olen hänestä teille jo kertonut ja +julistanut. Yhä vielä lisää kerron ja julistan. Ett'ette koskaan ilman +opastajaa olisi, jätän teille opastajaksi uuteen uskoon Reidan-- + +PANU +Reidan? + +ILPOTAR +Reidan! + + (Seuraavan kestäessä lähentelee hän REITAA ilmeisellä + mielenkiinnolla.) + +OLAI +Reidan, joka teille pyhiä kirjoja lukekoon ja lapsenne lukemaan +opettakoon. Ei ole hän teille outoa heimoa eikä vierasta verta. Omaa +sukuanne hän on, veljenne, jonka retket Jumala ihmeellisesti johti ja +valasi, että teitäkin nyt valaista voisi. Viisaasti luuli Panu +tehneensä, kun hänen taattonsa tuhosi ja talonsa poltti. Nyt ovat hänen +hankkeensa häntä itseään vastaan kääntyneet. Panulan nyt Reita +omaksensa saakoon ja siinä asukoon. Pappilaksi Panula muuttukoon. +Opettajanne hän olkoon niinkuin isänsä ennen kuuluu olleen, mutta +oikeaa tietoa hän teille jakakoon, opettakoon teitä tuntemaan ainoata +oikeata Jumalaa, joka on kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä +Henki, ja hänen nimeensä nyt kastettavaksi käykää! + +ÄÄNIÄ (hyväksyviä ja nurkuvia) +Isä, Poika ja Pyhä Henki! + +PANU +Et tehnyt tätä, et minulle mitään mahtanut, jos ei oma vereni vastaani +noussut, oma tappamani takaisin tullut. Minua oli auttavinaan, sinua +auttoi, sala-ansat viritti, itselläni pääni hinnan maksatti. Oli jo +Reidan henget hallussani, kohta olisi sinunkin henkesi olleet. Kerran +pelastuit, toiste et olisi. Vaan vielä sodat syttyvät, vielä vainot +viriää, vielä vihat entistä isommat pilviä punaa! Nousevat sauhuna +ilmaan kirkkosi ja palavat pappilasi! Vielä Korpivaara Kontolan +kukistaa-- + +OLAI +Käy--lähdemme, miehet! Vie hänet venheihin, Kari. + +KARI +Tuoss' on, taluta itse!--(heittää köyden kädestään.) + +REITA (tarttuu köyteen) +Minä talutan! + +OLAI +Etkö tule kanssani, Kari? + +KARI +En tule kanssasi enempi.--Nyt sinua seuraan, Jorma! On helppo +ollakseni, ei nyt Panun isku päätäni paina. + +PANU (alta kulmainsa väijyen) +Yhtä sinulta kysyisin, enhän sinulle enää mitään mahda: sano suotta +minulle salaiset sanasi, joilla minut voitit--et heitä enempi +tarvitse... + +REITA (hädissään) +Elä sano Panulle sanojasi! Elä sano sanojasi! + +ILPO JA MUUT +Sano sanasi, sano! + +ILPOTAR +Elä sano, elä ilmaise... + +PANU +Etkö uskalla? + +OLAI +Salaiset sananiko?--Ne juur'ikään kuulitte. Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän +Hengen--siinä sanani! + +PANU (ylenkatseellisesti naurahtaa) +Ei ne oikeat sanasi!--et uskaltanut--vielä minua pelkäät! + + (MARTINUS OLAI, PANU, REITA y.m. lähtevät.) + +JORMA +Minne viet hänet? + +OLAI +Kaikista pahoista töistään palkkaansa saamaan--Turkuun tuomittavaksi ja +roviolla poltettavaksi. (Menee.) + +JORMA +Roviolla poltettavaksi! Jo tuli tuho tietäjälle, jo Panuille päiväin +päätös--taisi tulla Karjalan kansallekin. + +ILPOTAR +Ei kansalle tuhoa tullut--Panu otettiin, Reita sijaan annettiin--on +sukuamme, on omaa heimoamme, on pojalla isänsä muinaiset haltijat-- +rinnan heitä papin haltijain kanssa palvelemme, toista toisen vuoron-- +ei ole tarvis vaihtokauppoja katua.--Kastettavaksi kutsui pappi-- +käydään kaikki, kaste otetaan! + +1:N MIES +Lupasi pappi eläessä hyvän huolen pitää... + +MUUAN VANHA VAIMO +Ja kuoltua sanoi avonaiset taivaat antavansa... + +JORMA +Valetietoa oli Panun tieto, pahoin teki kaikki, väärät haltijat toi, +oikeat pois pelotti, tyhmät taiat neuvoi, pyhät paikat pilasi, hyvät +haltijat häpäsi ja vihotti,--en olisi toki tuota loppua hänelle +tulevaksi suonut. + +4:S MIES +Mitä teemme, miehet? + +ILPOTAR +Teette min' sanoin! + +4:S MIES +En akalta neuvoa kysynyt. Sano mielesi, Jorma! + +1:N MIES +Sano, Jorma, käymmekö kastettavaksi? + +JORMA +Nytkö Jormalta neuvoa kysytään? Ei ennen hänen tietojaan tarvittu. Vaan +kun mieltäni kysytte, niin mieleni sanon. Väinön tiedon hylkäsitte, +ainoan oikean annoitte ylen. Sama teille luopioille, kenen jumalia +palvelette. Ei vääristä tiedoista toinen toistansa parempi. Tehnette +niinkuin vaatii voittajanne. + +ILPO +Entäs sinä, Jorma? + +JORMA +Minä en Väinöä kenenkään Kiesukseen vaihda. En kärsi kuulla kellojen +tältä vaaralta kumisevan, ei siedä silmäni nähdä kaskisavujen pyhän +vuoren rinteiltä nousevan, mistä ennen uhrisavut ukon ilmoihin yleni. +Pois lähden! Tuonne salojen siintävien siimekseen katoan!--Siellä +Tapiolle uudet puut pyhitän. Tuosta taimen otan, vanhan puun maahan +uuteen istutan.--Lähdemme Kari! + +KARI +Lähdemme--hetipaikalla! + +1:N MIES +Ottakaa minutkin! + +2:N MIES +Minäkin tulen! + +3:S MIES +Minä myös! + +1:N MIES +Koko heimo lähtekäämme! + +4:S MIES +Jako heittäisimme talomme ja tavaramme Kontolaisten saaliiksi? + +ILPOTAR +Laulajan loruja, ukko houkon hourehia! + +4:S MIES +Mieletöntä on Jorman puhe, päätöntä on koko heimon suotta pakotta +lähteä nälkäkorpeen kuolemaan. En lähde, ennen vettä päähäni valatan. +(menee.) + +JORMA +Nälkäkorpeen kuolemaan? On taivas korpienkin takana. (Osoittaa metsiä, +jotka heloittavat nousseen päivän valossa.) Tahdotteko kuulla laulua +Jorman taivaasta? + +KARI +Tahdomme kuulla--laula, lähtövirtesi viritä! + +ILPOTAR +On tuo kuultu--(menee.) + + (Kaikki muut paitse JORMA, KARI, KARITAR ja joitakuita + muita menevät.) + +JORMA +Eivät tahdo kuulla tarua Jorman taivaasta--pois menevät. + +KARI +Elä heistä--menkööt, kun menevät, sekasikiöt! Mieltäni etovat. Laula, +laula, runoa rintani, säveltä sointuvaa nyt sydämmeni halajaa! + +1:N NUORI MIES +Niin minunkin! + +2:N NUORI MIES +Niin minunkin! + +JORMA +Sanat tiedätte, sävelen tunnette? + +KAIKKI +Tiedämme, tunnemme! + +JORMA +Niinpä soikoon pyhältä uhrivaaralta vielä viimeinen uhrivirtemme: + + (JORMA nousee uhripaaelle, KARI ottaa Jormalta kanteleen + ja säestää.) + +JORMA +Lähin kurja kulkemahan, +Henki heikko heilumahan, +Parempihin pääsemähän. +Kulin päivän korpimaita, +Ahomaita toisen astuin, +Kolmannen keveitä maita, +Vuorten harjoja vaelsin. +Loin ma silmän luotehesen, +Poikki maiden pohjosehen, +Paistoi aurinko ahoilla, +Vaaroilla iki-isoilla, +Loisti linna, hohti huone, +Lehdot kulta kuumottivat, +Tiesin taivoksi Tapion, +Asunnoksi autuaitten. + +MUUT +Tiesin taivoksi Tapion, +Asunnoksi autuaitten. + +JORMA +Oli pihlaja pihalla, +Tuvan eessä tuuhut tammi, +Käki kukkui pihlajassa, +Toinen tammessa helisti. +Siin' on talo silloin tehty, +Kun oli taivaskin taottu, +Siell' on salo saalihinen, +Viljahinen vaaran rinne, +Aina runsas riistakorpi, +Erä tuomatta tulevi, +Ajamatta antauvi! + +MUUT +Erä tuomatta tulevi, +Ajamatta antauvi! + +JORMA +Siell' ei laske Luojan päivä, +Alene ei aurinkoinen, +Ain' on kesä kestämässä, +Aina armahin juhannus, +Lakastu ei lehti puusta, +Kummut kukkivat iäti, +Eik' ole huolta huomisesta, +Ei suruja syömmen alla, +Ilo mielessä asuvi, +Tyyni riemu rinnassamme, +Taaton suurilla saloilla, +Asunnoilla autuaitten. + +MUUT +Taaton suurilla saloilla, +Asunnoilla autuaitten! + +(Esirippu.) + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Panu: Näytelmä, by Juhani Aho + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 13849 *** diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..bd754ce --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #13849 (https://www.gutenberg.org/ebooks/13849) diff --git a/old/13849-8.txt b/old/13849-8.txt new file mode 100644 index 0000000..ee2bab7 --- /dev/null +++ b/old/13849-8.txt @@ -0,0 +1,4929 @@ +The Project Gutenberg EBook of Panu: Näytelmä, by Juhani Aho + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Panu: Näytelmä + +Author: Juhani Aho + +Release Date: October 25, 2004 [EBook #13849] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PANU *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + +PANU + +Nelinäytöksinen näytelmä + + +Kirj. + +Juhani Aho + + +WSOY, Porvoo, 1903. + + + +HENKILÖT: + +PANU, tietäjä. +MARTINUS OLAI, pappi. +JORMA, vanha laulaja. +REITA. +JOUKO, Panun poika. +PANUN EMÄNTÄ. +ILPO. +ILPOTAR, Ilpon sisar. +VOUTI. +PAPIN ROUVA. +KAARINA, palvelija. +RAMPA-RIITAN ÄITI. +RIITTA, hänen tyttärensä. +KARI. +KARITAR, Karin äiti. +ANNIKKI, Reidan sisar, orjatar. +HELUNA, orjatar. +RAJALAINEN, | +KAITANEN, | Kontolaisia. +SAVOLAINEN, | +KAINULAINEN, | +Kontolaisia, Panulaisia, miehiä, naisia ja lapsia. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + + Kontojärven pappilan tupa. Perällä ovi. Oven vieressä iso sisään + lämpiävä uuni, jonka takassa palaa pystyvalkea. Seinillä avattavia + ja siirrettäviä luukkuja, luukuissa pieniä laseja ja toisissa + kedellä tai hienoilla päreillä täytettyjä reikiä, joista valo + heikosti tunkee sisään. Vasemmalla pitkä pöytä, yhdestä puusta + halaistu, tyvipuoli leveämpi kuin latva. Pöydällä on paksuja, + karkeakantisia kirjoja, ja kuvaraamattu auki telineen päällä. + Yhdellä seinällä Kustaa Vaasan kuva, toisella Lutheruksen. Leveät + penkit seiniä pitkin. + +ROUVA (on ripustanut ryijyn uunin kylkeen. Käy levittämään valkoista +liinaa pöydälle) +Kaarina, tulehan jo, mitä sinä teet siellä ulkona? + +KAARINA (tulee kopistellen lunta vaatteistaan) +Terveisiä mess--Terveisiä kirkosta--tahtoo aina messuksi mennä--lakasin +lunta, on taas pyry ajanut porstuan täyteen. + +ROUVA +Ei se lopu lakasemallakaan... Taivas pimeyttä täynnä, ilma lunta +läkähtymäisillään. + +KAARINA +Vielä siitä selviää ja valkenee. + +ROUVA +Valenneeko koskaan.--Levitämme, Kaarina, tämän liinan tähän pöydälle ja +asetamme tämän raamatun tähän kastemaljan viereen--pane jo vettä siihen +valmiiksi--nythän se on vähän niinkuin alttari.-- + +KAARINA +Puhui taas niin mainiosti pastori kirkossa. Sydäntä oikein sykkyrälle +veti. Ei ollut entinen tämän veronen. + +ROUVA +Onko tullut paljon väkeä markkinoille? + +KAARINA +Koko aamun niitä on hiihtänyt ja poroilla ajanut. On saksoja, on +Venähen miehiä, on Sunkusta, Vienasta, Savosta... Tuli +Korpivaaralainenkin miehineen. Vaan se oli vähän merkillinen tapaus: +kun kirkkoon mentiin, niin laski alas kirkkoharjulta, vaan miten lie +siinä latu riipaissut, vaikka sauvoillaan vastaan karusti, niin että +vaan vähän mustaa päätä näkyi lumipilven sisästä ... niin toi sen ihan +kirkon rappujen eteen ja jos ei olisi pastori ennättänyt rappusille +nousta, niin olisi alleen kaatanut, mutta nyt suistui itse suulleen +hankeen. Kauheasti kirosi. »Elä kiroo!» huusi pastori ja kättään nosti. +»Kiroon kirottuanikin, joka tielleni asettuu!» huusi toinen. »Ei kirosi +kirkonmieheen pysty!» huusi pastori. Eivätkä ne pysty pastoriin Panun +kirot. + +ROUVA +Panuko se oli? + +KAARINA +Panupa Panu, Korpivaaran Panu, joka toissa talvena taioillaan paransi-- + +ROUVA +Kenen hän paransi? + +KAARINA (vavahtaen) +Ei ketään ... ilman vaan... + +ROUVA +Kuinka hän olisi taioilla voinut ketään parantaa? + +KAARINA +Näkyipähän voivan, voudin emännänkin. + +ROUVA +Mikä häntä vaivasi? + +KAARINA +Heittäjä nakkeli välistä monta kertaa päivässä niin, että koko ruumis +oli mustelmilla, eikä se siihen saanut apua parhailta Ruotsin +tohtoreiltakaan, kun oli tauti panentatauti; niin kun tuli sieltä +takaisin tänne kuolemaan, niin kutsui vouti Panun ja kun se vei sen +saunaan ja antoi voiteet ja luki luvut, niin ei sen koommin nakellut. +Vaan elkää sanoko, että minä olen sanonut. + +ROUVA +Kuinkas Kaarina sen kaiken tietää? + +KAARINA (katsoo ovesta, nähdäkseen, onko ketään kuulemassa) +Ka, kun minä palvelin voudilla, niin pani Panu lämmittämään saunaa ja +käski keräämään metsästä ukkosen kaatamia puita ja noutamaan vettä +purosta, joka kolmasti maan alatse juoksee eikä sitä tekemään kelvannut +kuin semmoinen, jonka luona ei ole sulhasia käynyt... + +ROUVA +Eikö niitä ole Kaarinan luona käynyt? + +KAARINA (huokaa) +Ei ole käynyt.--Kielsi kiven kovaan, ettei saa tulla saunaan, kun hän +kylvettää, muuten uhkasi minut menettävänsä; vaan minä menin luukun +raosta tirkistämään ja siinä oli voudin emäntä selällään olkien päällä +lattialla ja Panu huitoi ja hoki ... kyllä se nyt laittaa suden tai +karhun tai nostaa merestä Turson.--Pelkäisin pahemminkin, jos en olisi +pappilassa piikana. + +ROUVA +Saattoihan sen Jumalakin parantaa. + +KAARINA +Ka, saattoi kai, eli Neitsyt Maaria emonen.--Jo tulee! + +MARTINUS OLAI (tulee.) + +ROUVA +Eikös ole soma näin?--Kuules, tiedätkö, mitä tuo Kaarina minulle juuri +kertoi... + +OLAI +Hän on nyt täällä, vihdoinkin! Oli ajaa minut kumoon kirkon rappujen +edessä. Ne pelkäävät häntä kuin paholaista. Ei kukaan sanonut häntä +tuntevansa, mutta se ei voinut olla kukaan muu kuin Panu. + +ROUVA +Hän se on, Kaarina tuntee hänet. Hän kertoi, että Panu toisilla +markkinoilla oli täällä taioillaan sairaan parantanut. + +OLAI +Parantanut? + +ROUVA +Niin juuri, taioillaan terveeksi tehnyt. + +OLAI +Kenen? + +ROUVA +Voudin vaimon. + +OLAI +Se ei voi olla totta. + +ROUVA +Niin hän vakuutti. + +KAARINA (tulee) +Ne ovat nyt täällä ne miehet, jotka pastori oli kutsunut. + +ROUVA +Kaarina, kerro pastorille, miten näit Panun parantavan voudin emäntää. + +KAARINA +Pyhä Maaria, onko rouva kuitenkin...! + +OLAI +Miks'et ole sitä ennen kertonut? + +KAARINA +Hyvä Jumala, nyt te sen Panullekin ... enhän minä... + +OLAI +Kerro kohta kaikki, mitä tiedät! + +ROUVA +Elä pelota häntä, Olai. Minä kerron sen sinulle sitten... Kaarina, mene +noutamaan puita takkaan (KAARINA menee.) Hän on itse nähnyt sen ja +ollut itse apuna. Noita on pakottanut häntä ja kieltänyt häntä +puhumasta, siksi hän niin pelkää. + +OLAI (terävästi) +Voutikin turvaa taikureihin, kuninkaan vouti. No niin, kun virkamiehet +niin, mitä sitten kansa. Täällä on minulla tekemistä enemmän kuin +luulinkaan ... täytyy... + +ROUVA +Elä vihoita voutia... Hän on niin hirmuinen mies ... hän voisi tehdä +sinulle mitä tahansa. + +OLAI +Ei kehenkään auta minun katsominen, ei ketään pelkääminen, ei ketään +väistyminen. Olipa puu edessä kuinka korkea ja paksu tahansa, sen +täytyy kaatua siinä, mistä Herra on tiensä viitottanut ja kirveensä +puun juurelle pannut.--Niin, minä tiesin kyllä, että Fincke on hyvä +ystävä tuon Panun kanssa. Reita on minulle kertonut, ett'ei hän +suostunut antamaan apua hänen äidilleen, kun Panu oli hänen isänsä +tappanut. Heidän täytyi paeta täältäkin. + +ROUVA +Se Reita--minusta aivan tuntuu kuin olisin hänet ennenkin jossain +nähnyt, nuo kalpeat kasvot ja nuo palavat mustat silmät. + +OLAI +Se on se sama nuori mies, joka Turusta lähtiessämme kävi pyrkimässä +mukaamme tänne, vielä pihalla vähää ennen lähtöämme. Jos hän silloin +olisi puhunut siitä, mitä nyt on puhunut, olisin antanut hänen seurata. +Hän voi olla minulle arvaamattomaksi avuksi heimolaistensa +käännyttämisessä.--Käykää sisään miehet! + + (SAVOLAINEN, KAINULAINEN, KAILANEN, RAJALAINEN y.m. miehiä tulee + ja istuutuvat he peräkkäin penkille. SAVOLAINEN, KAINULAINEN ja + KAILANEN ovat puetut leveihin ruskeanharmaihin sarkatakkeihin, + joiden alta näkyy lyhyt lammasnahkaturkki ilman päällystä. Päässä + on heillä koirankarvalakit, jalassa pieksut. RAJALAINEN on + kuluneessa, vanhassa lammasnahkaturkissa, jossa susikaulus; + päässä susilakki ja jalassa tallukat, pauloilla nilkkaan käytetyt. + Olalla on hänellä viini nuolineen. Vähän jälkeenpäin ilmaantuu + REITA sisään ja istuu uunin kylkeen; hän on rikkeimissä + maankulkijan vaatteissa, mutta päässä on uusi lappalaislakki ja + jalassa uudet lappalaiskengät.) + +OLAI +Sanon teidät vielä kerran tervetulleiksi ja toivotan teille rauhaa +Herrassa Jumalassa ja Vapahtajassamme. Terve tuloa teille! + +SAVOLAINEN +Jumala antakoon sitä samaa sinulle itsellesi ja koko sinun huoneellesi. + +OLAI +Vähän olen vielä ehtinyt seurakuntani kaukaisimpiin asukkaihin +tutustua. Teitä on täällä siis kaikilta etäisimmiltäkin perukoilta. + +SAVOLAINEN +Pohjoisperukalta ei ole ketään. Se on sitä Korpivaaran kulmaa, sitä +kastamatonta kansaa. + +OLAI +Ovatkos sitten kaikki teidän seutujenne lapset kastetut? + +KAINULAINEN +Eivätpä ole. Ylen ovat taipaleet pitkät ja hankalat. Itse saavat +poikaset itsensä kasteelle hiihtää. On niitä nytkin tänne kymmenkunta +sitä varten saapunut. + +OLAI +Tuotakoon heidät jo tänään luokseni tänne. + +KAINULAINEN +Paha sanoa, paha olla sanomatta, vaan ei jaksanut entinen pappi +pitäjätä kulkea, niin on saanut heitä toisia kastamattakin kuolla. + +OLAI +Miks'ei ole pantu hätäkasteeseen? + +KAILANEN +Ei ole osattu niitä lukuja niin sanalleen loihtia, niin on pelätty että +minkä tekisi vielä rienan, minkä tartuttaisi taian. + +OLAI +Taian? + +KAILANEN +Että jos sana väärä singahtaisi sanojaansa. + +OLAI +Mutta eihän kaste ole taika mikään! Sehän on sakramentti. + +KAILANEN (viivytellen) +Eipä ei... + +KAINULAINEN +Sakramenttipa tietenkin ... kasteen sakramentti. + +OLAI +Hyvät ystävät, sanokaa minulle suoraan ja peittelemättä, uskotteko +tekin vielä taikuuteen ja noituuteen ... turvaatteko tietäjiin ja +heiltä apua etsitte? + +SAVOLAINEN +Ei ole heitä meillä käynyt eikä käytetty. + +KAINULAINEN +On tiedetty heidän perkeleestä olevan ja poissa on heistä pysytelty. + +OLAI +Tunnetteko Korpivaaran Panun? + +SAVOLAINEN +Kuultu on hänestä puhuttavan, vaan ei ole nähty eikä puhuteltu. + +KAINULAINEN +Nähty lie, vaan ei ole puhuteltu. + +OLAI +Tiedättekö hänen täällä kirkolla taikojaan tehneen? + +KAIKKI +Sitä ei tiedetä.--Ei siitä mitään tiedetä.--En ole kuullut. + +OLAI +Minä tahdon, että minulle totta puhutte, ettekä minulta mitään salaa, +sillä se on kristityn velvollisuus antaa ilmi ja saattaa valkeuteen +kaikki, jotka sellaista pakanallista menoa harjoittavat. + +SAVOLAINEN +Aivan oikein on niinkuin pastori sanoo. + + (Hetken äänettömyys.) + +OLAI +Ette tarvitse hänen kostoaan pelätä, ei hän teille mitään mahda. +Sanokaa siis arastelematta, mitä hänestä tiedätte. + + (Hetken äänettömyys.) + +RAJALAINEN (nousee ylös.) +Jos nyt puhutaan asiat niinkuin ne ovat ... ja minä en häntä pelkää +enkä mitään salaa, vaikk' on hän lähempänä minua kuin muita--tehköön +mitä tahtoo, jos taitaa--mutta niin on, että Panuissa kuletaan ja +Panuja kysytään ja pitkät matkat heidän jälessään juostaan. En ole itse +käynyt Korpivaarassa enkä käy, vaikka on lähin naapurini ja tulet +sieltä Rajavaaralle tuikkavan näkyy. Vaan on minuakin eksyksissä +kulettanut ja silmät päästäni kääntänyt, pannut monet kerrat valejälkiä +ajamaan: kun hirveä ampuvasi luulet, haarasarven saavuttaneesi, +lahopökkäle päähäsi putoaa, ell'et ennätä Herran sanalla itseäsi +siunata ja öylättiä suuhusi sukaista. Vaan onko sinulla aina ne +varaukset valmiina? Eivätkä kaikin ajoin auta, vaikka olisivatkin. + +OLAI +Ei se ole muuta kuin oma pelko, joka sen tekee. Joka Jumalaan luottaa +ja häneltä suojelusta anoo, sille eivät taikurit mitään mahda. + +RAJALAINEN (kuulematta) +Siellä elävät kuin eri valtakunnassaan, eivät päästä tuolle puolen +Rajavaaran eivät kalaan, eivät lintuun, kaskeamisesta ei puhettakaan. + +SAVOLAINEN +Ei ole pakko pyrkiäksesikään. + +RAJALAINEN +Hyvähän sinun järvenrantalaisen, luhtaniittyisen, lihavapeltoisen! Vaan +meillä ylimaalaisilla ovat kohta lopussa lehdot eikä ole pian erämaita +ensinkään. Kelmiä on se kansaa. Ei ole kuin yksi ainoa oikea mies koko +heimossa--Jorma laulaja--se kun oli tietäjän toimessa--vaan tämä Panu +on piru--sanon suoraan, tehköön mitä taitaa, eivät minuun panennaiset +pysty--vaan olisit, uusi pappi, oiva mies, niin sodan nostaisit, vainot +herättäisit, ajaisit heidät Korpivaarasta, niinkuin heidät ennen täältä +Kontolasta karkotettiin. + +SAVOLAINEN +Niin puhuu, vaan Panua hänkin pelkää. + +KAILANEN +Elä kuule, pappi, Rajalaisen puheita! Elä nosta vanhoja vihoja! + +KAINULAINEN +Hyvähän sinun, jolla ei kuin sauna pahanen... Vaan jos polttaa talomme +ukon tulella! + +SAVOLAINEN +Hallan huokuu, sudet, karhut kimppuumme laittaa! + +KAILANEN +Käärmeet lehmiin loihtee! + +OLAI +Käärmeet? + +KAILANEN +No ihan ilmi käärmeet ... on niitä ihmisiinkin ajanut, niihin se ne +pahat henkensä oikein paneekin. + +OLAI +Oletko nähnyt? + +SAVOLAINEN +On nähty ... on nukkuvan suusta sisään loikertelevan nähty. + +KAINULAINEN +Ei ole hänen kanssaan hyvä vihoin olla, joskaan ei pakko ystävyksin +elellä. Kuka meidät varjelee, jos hänet suututamme? + +RAJALAINEN +Kyllä tämä uusi pappi--! + +SAVOLAINEN +Parempi olla papin vihoissa kuin Panun. + +OLAI (on miesten riidellessä kävellyt edestakaisin lattialla, tempaa +pöydältä paperin ja pysähtyy heidän eteensä) +Hyvät miehet, minua surettaa syvästi se, mitä olen nyt kuullut. En +olisi uskonut, että teissäkin, pitäjän parhaissa, vielä elää usko ja +pelko taikurien ja tietäjäin voimaan. Sillä tietäkää, että taikuus ja +noituus on perkeleestä. Se on Herralle kauhistus ja se on kuoleman +synti. Ken ei hänestä hyvällä luopune, sen olen minä siihen voimalla ja +vallalla pakottava. + + (Väkeä on tullut sisään, läheten lämmittelemään käsiänsä + hiilloksessa, johon asettavat puita.) + +Tulkaa vaan sisään sieltä, tämä on teitä kaikkia varten sanottu! +Kuulkaa, mitä hänen ylhäisyytensä Turun piispa minulle kirjoittaa: +»Teidän tulee ennen kaikkea visusti valvoman, että noidat ja taikurit +ja velhot ja poppamiehet ankarasti pirullisia konstejansa +harjoittamasta kielletään. Missä he liikkunevatkin ja missä heidän +liikkuvan kuulette, menkää sinne heidän tekojansa tutkimaan ja +paljastamaan. Jos eivät ota varoituksista ojentuakseen eivätkä +vapaaehtoisesti lakkaa pimeyden töitänsä tekemästä, vaan osoittautuvat +uppiniskaisiksi sanoillenne, on heidät kiinni pantava ja nuoriin +sidottuina tänne tutkittavaksemme ja tuomittavaksemme tuotava, jossa +kuninkaan käskystä vouti teille apuansa antakoon. Yhtäläinen olkoon +menettelynne niiden kanssa, jotka uudistetuista varoituksista +huolimatta noitia ja velhoja suosivat ja heidän apuansa hakevat.» + + +PANU (on edellisen kestäessä astunut sisään ILPON, JOUKON ja muiden +miesten seuraamana. PANU on puettu mustaan ketunnahkaan, päässä +samasta nahkasta tehty lakki, josta riippuu valkopäinen häntä. Turkki +on reunustettu punasella. Vyö leveä, nahkanen helavyö. Kädessä +sauvakeihäs, jonka kärki on pistetty tuppeen. JOUKOLLA on kädessään +valkonen jänis.) +Ankaratpa on siinä mies sanat pannut! + +OLAI +Kuka sinä olet? + +PANU +Terve talohon! Etkö tunne Korpivaaran Panua? + +OLAI +Mikä on asiasi? + + (REITA tulee esiin ja asettuu PANUN taa.) + +PANU +Uutta lähdin kirkon herraa katsomaan ja tulin hänelle minäkin +tulolahjojani tuomaan. Ota lahja, itseäsi varten ammuttu, kirkon +omalla onnella osattu!--Anna, Jouko, papille jänis. + + (Väkijoukosta kuuluu pidätettyä naurua ja tirskunaa: »jänis!», + REITA tunkee esiin, yhä lähemmä PANUA.) + +OLAI +Pidä lahjasi! + +PANU +Luulin papille ristisuun kelpaavan. Vaan kun vähyyttään katsonet, sano, +tahdotko hiiren taljan vaiko turilaan turkin. + +OLAI +Kuinka uskallat sinä tulla pilkkaamaan minua minun omassa talossani? + +PANU +Lienenkö millä sun mielesi vihoittanut? Kun en liene vieras +mielitietty, käynen toisehen talohon! + +OLAI +Tulit kuin kutsuttu! Jääkää, miehet! + +PANU +Ettehän minua pelänne. + +SAVOLAINEN (papille) +Ajattelimme, että sanoit meille jo sanottavasi. + +OLAI +Viipykää vielä! Istukaa vaan paikoillenne. (Miehet jäävät seisomaan.-- +PANULLE)--Kuulit, mitä luin. Se oli juuri sinua varten. + +PANU +Mitäpä hän minuun kuulunee? + +OLAI +Olet tietäjä. + +PANU +Tietänen yhtä, toista taitanen, vaikk'en äijeä enemmän. + +OLAI +Olet noita ja velho!--Lakki päästäsi! + +PANU +Ei ole Panu vielä kenenkään edessä lakkiaan riisunut--Kuka on minut +sinulle noidaksi nimittänyt? + +OLAI +Röyhkeytesi sen jo tekisi, ell'en sitä jo muutoin tietäisi. + +PANU +Nämä miehetkö ne sen sinulle ovat sanoneet? + +MIEHET +Emme ole mitään sanoneet ... emme niin mitään hänestä tiedä ... emme +tunne koko miestä. + +OLAI +Turha on pelkonne, ei hän teille mitään mahda.--Vaan on täällä toisia, +jotka sinut tuntevatkin.--Reita! + +PANU (säpsähtäen) +Reita? + +OLAI +Astu esiin, Reita!--Tunnetteko toisenne? + +REITA +Tunnenhan Panun pahanimisen. + +OLAI +Tunnetkos, Panu, tämän nuoren miehen? + +PANU +Mistäpä minä kaikki mieron koirat! + +OLAI +Sano hänelle, Reita, ken olet. + +REITA +Olen Reita Reidanpoika, jonka isän tuhosit epärehellisessä taistelussa. + +PANU (taas varmistuen) +Lienet kuka lienetkin, Reita kaatui miesten ottelussa. + +REITA +Takaapäin nuolesi hänen hartioihinsa ammuit, talomme poltit, tavaramme +anastit ja olisit tappanut äitini ja minutkin, jos ei olisi pakoon +päästy. Salamurhaaja olet ja metsärosvo, vaikka sanot tietäjä olevasi. +Ei ole sinulla ikinä tietäjän lahjoja ollut. + +PANU (väijyen) +Sinullakos ne on? + +REITA +Ei minulla ole, vaan isälläni oli. Luulit saavasi hänen tietonsa, kun +hänen henkensä sait; luulit hänen oppinsa anastaneesi, mutta mennessään +hän ne vei. + +PANU (epävarmasti) +Taikansa on tiedossani. + +REITA +Et osannut loveen langeta, et tulevia tiedustella, et oikeata taikaa +tehdä, niinkuin isäni osasi. Puoskari olet! + +PANU +Hammas suussa synnyin! + +REITA +Siksi oletkin susi semmoinen. + +OLAI +Joko nyt kehut sillä, minkä äsken kielsit? + +PANU +En kiellä, mikä tosi on. Tietäjä olen. Liikun väellä Väinämöisen, +väellä kaiken kaikkivallan, ikiviisahan opilla. + +REITA +Jo vainen valehtelitkin! + +OLAI +Minä kiellän sinua millään väellä liikkumasta! + +PANU +Ja minä kielloistasi viis'! + +OLAI +Etkö luule esivallan käden sinua saavuttavan? + +PANU +Pitkät pihdit, mutta huonot pitäjät! + +OLAI +Kuolema sinulle, jos sinut täällä noituudesta tavotan. Tiedä, että jo +oman tunnustuksesikin nojalla voin sinut velhona vangituttaa ja Turkuun +poltettavaksi lähettää. + +PANU +Vaan entäpä minä en pala! (ovella) Entäpä minä olen se mies, joka en +pala tulessakaan! + +OLAI (potkasee lattialle jääneen jäniksen hänen jälkeensä) +Ota omasi! + +PANU (potkasee takaisin jäniksen) +Kun ei paistiksi papille, hänet ristihin ripusta, keitä rokka +Kiesukselles', uhriruoka Ruotukselle, makia Maarian pojalle! + + (Menee nauraen. Muut ovat edelliseen kestäessä hiipineet ulos.) + +OLAI +Reita, pyysit päästä palvelukseeni. Näytä nyt, mihin kelpaat. Pidä +silmällä häntä, ja ilmoita minulle mitä saat nähdä.--Vai pelkäätkö +häntä sinäkin? + +REITA +Hän isäni tappoi, mutta minulle ei hän mitään mahda. + +OLAI +Elä päästä häntä näkyvistäsi. + +REITA +Seuraan kuin vainukoira jälkiään. (Menee.) + +OLAI (aikoo mennä, mutta ovessa tulevat häntä vastaan ROUVA ja RAMPA +RIITAN ÄITI, joka on puettu vanhaan repaleiseen lammasnahkaturkkiin; +huivi sidottu solmuun niskan taa.) + +ROUVA +Hän on taas täällä tuo vaimo eikä anna minulle rauhaa. Puhu sinä hänen +kanssaan. + +OLAI +Ei minulla ole aikaa sen hullun akan kanssa... (Menee.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (rouvalle, joka aikoo hänkin mennä) +Elä mene, elä, hyvä rouva, mene, ethän minua paeta tarvitse, enhän minä +sinulle mitään pahaa! + +ROUVA +Miksi tulit taas, vaikka pastori on kieltänyt sinua ovea avaamasta! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Kieltänythän on, pois ajanut, mutta minä vaan tulen. Tulin taas sinua +katsomaan, silmäini iloksi sinua katselen, olet niin maire ja ihana, +solakka kuin karitsa ja hipiäsi on hieno ja valkea kuin yksi-öinen +kerman riitta--anna kun kättäsi hivelen. + +ROUVA (tuskastuneesti) +Mene pois! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elähän suutu... Kaunis olet, mutta miksi lienee sydämmesi niin kova. Et +tahdo auttaa, vaikka voisit. + +ROUVA +Olenhan jo monta kertaa sanonut, ett'en sille asialle mitään mahda. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Mahtaisit, jos tahtoisit. Kun oikein pyytäisit, niin rukoilisi hän +Riitan puolesta, panisi koko seurakunnan polvilleen ja minä Riitan +kuoriin kantaisin. + +ROUVA +Eivät auta toisten rukoukset. Jos Jumala tahtoo, voi hän parantaa hänet +ilmankin. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Auttoihan ennen. Pyhä erakko, joka ensimmäisen kappelin Kontojärvelle +perusti, niin kun pani kädet päälle ja rukoili koko seurakuntansa +polvistuessa, niin avun saivat. (Itkee.) Kun ei raukka liikahtamaan +pääse, ei osaa onneton edes tarpeitaan pyytää, suu vääränä itkee ja +silmillään vaan apua anoo. Ei kärsi sydämmeni tuota nähdä. Ettekä tahdo +kurjan puolesta edes rukoilla, vaikka teitä Jumala kuulisi. +Sydämmettömiä teitänne! + +ROUVA +Puhu itselleen pastorille, en minä mitään voi. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kavahtaa pystyyn) +Puhu itselleen! Enkö ole puhunut! Enkö ole paljain polvin perässään +ryöminyt. Vaan mitä tekee tämä: ulos ovesta ajaa, käsipuolesta pihalle +heittää. Kelvoton on, paha hänet periköön! + +ROUVA (nousee mennäkseen.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä mene, elä vielä mene! + +ROUVA +Jos sillä tavalla panettelet pastoria, saat heti mennä tiehesi. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kuiskaa) +Ota tämä huivi! + +ROUVA +Mitä minä sillä? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Tämä on Riitan ristihuivi, sen sisässä hänet kasteelle kannettiin... Se +oli hänellä päässään, kun ripille meni. Ota se ja pistä salaa +alttariliinan alle. Kun rippiviinaa siunaa, sitäkin samalla siunaa, kun +luvut lukee, sillekin lukee, kun kädet liinalle laskee, tämänkin päälle +laskee. Käärin sen sitten lämpimiltään Riitan ympärille siitä paranee +ja nousee. + +ROUVA +Hyi sinua, pyhän sakramentin saastuttaja, kirkon häpäsijä! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Hyi itseäsi, hyi pappiasi ja sen pappisi Jumalaa, joka ette mihinkään +kykene! Maltahan, kun... Panu teihin taudit ajakoon, tuhot teille +nostakoon! Sydämmetön olet! Ei ole lasta sinulla etkä saa ... soisin +saavasi ja sen käsiisi kuolevan ... vaan jos ei kuolisi, niin älytönnä +eläköön, vaivaisena vaeltakoon! + + (Rouva pakenee.) + + (PANU, VOUTI, JOUKO ja ILPO tulevat. ILPOLLA ja JOUKOLLA on + nahkoja hartioilla. VOUTI on puettu suureen sudennahkaturkkiin, + jota on sitomassa leveä nahkainen vyö, mistä riippuu miekka; + hirvennahkahansikkaat; leveävarsiset keltaset saappaat. RIITTA.) + +VOUTI +Tule vaan sisään. Tämä on pitäjän yhteinen pirtti. + +PANU +Poika se on ... parraton nulikka, vaikka on pitkä. Uhkasi elävältä +polttaa. + +ILPO +Suorat sanoi sanat Panu... Voi miestä tätä, mitenkä sanoi! + +VOUTI +Mitenkä sanoi? + +ILPO +Näin sanoi: »kun ei paistiksi papille ... keitä rokka Kiesukselle, +uhriruoka Ruotukselle, makia Maarian pojalle» ... itselleen sanoi ... +tässä kaikkien kuullen. + +PANU +Luulin tuota kummemmaksikin ... ei ole minkähän tekijätä. + +VOUTI +No, ja mitä muuta kuuluu? Mitä nahoista tarjotaan? + +PANU +Ei ole vielä mitänä tarjottu, kun ei ole kysyttykään. + +VOUTI +Onko sinulla paljon nahkoja? + +PANU +Tässä kaikki ... ja pari ahkiota vielä lisäksi. + +VOUTI +Sano kymmenen, vanha kettu. + +PANU +Huonot taisi tulla markkinat, kun ei ostajiakaan näy. + +VOUTI +Ja minä sanon, että tulee hyvät. Tulee kuninkaan ostaja. + +PANU +Joka sille myydä saanee...? + +VOUTI (kuiskaa jotain PANUN korvaan) + +JOUKO (on mennyt pöydän luo, jossa RAMPA-RIITAN ÄITI kurkistelee +kastemaljaa, aikoen kastella huivin nurkkaa vedessä, kurkistaa +raamattua) +Mikä tämä on? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Sehän on raamattu. + +JOUKO +Mikä se on se? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Se siitä lukee. + +JOUKO +Loihtujaanko? + +ILPO +Se on sen arpakannus, se sille tulevat asiat ilmaisee. Se siltä kysyy. +Siinä on sen tiedot. + +JOUKO (osottaa Jumalan kuvaa) +Mikä mies se on tämä...? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä sinä, poika, papin kirjaa, anna sen olla... Ilpo, kuulehan (vetää +hänet syrjään, puhuu hänelle kuiskuttaen, aina vähä väliä PANUUN +vilkaisten.) + +PANU +Tehdään sitten niin, niinkuin toissakin talvena. + +VOUTI +Onko sinulla miehet varattu? + +PANU +On minulla miehiä. + +VOUTI +Ehditte hyvinkin vielä ostaa kaikki edeltäkäsin. Ne eivät ole täällä +ennen huomista aamua tällä kelillä. Täss' on rahat. Vaan nyt minä +vaadin paremmat paritsat. + +PANU +Ka, enhän paritsoitta. Sano, mitä halunnet? + +VOUTI +Onko sinulla monta karhua kierroksessa? + +PANU +Liehän noita pari kolme. + +VOUTI +Sano viisi. Tahdon kaikki viisi kierrosta. Tulen kohta kelin tultua ne +ajamaan. Itsesi ja suksimiestesi tulee olla minulle apuna ajossa. + +PANU +Niinhän toki, kuten vaan parahiten taidamme. + +VOUTI +Ja sitten--(RAMPA-RIITAN ÄIDILLE, joka on häntä lähennellyt.) Mitä +sinä, akka, siinä suu auki töllistelet? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Enhän minä kuin tätä Panua ... olisi asiata... + +VOUTI +Ja sitten minä tahdon paremman saunottajan kuin sen viimevuotisen. + +PANU +Eikö se hyvä, kylän pullehin nainen! + +VOUTI +Saat pitää itse Ilpottaresi. En minä kenenkään tähteistä. + +PANU +Eikö hyvin halannut? Luitten sen käsissä rutiseman piti. + +VOUTI +Minä tahdon sievän ja solakan, vienon ja viehkeän, tahdon pienen kuin +peipon, vetreän kuin vesakon. + +PANU +Vai niihin nyt himosi vetää. Tekee vanhankin kissan mieli nuorta maitoa +lakkia. On niitäkin, ottanet, kenen tahtonet. + +VOUTI +Kenen hyvänsä? Lupaatko varmaan? + +PANU +Luvatahan saanen. + +VOUTI +Ehkä tulen jo piankin... + +PANU +Vasta kevättalvellahan kontiot kaadetaan. + +VOUTI +Kontiot, niin-- + +PANU (nauraa viekkaasti) +Sinä vähät kontioista--(leveästi) vaan tule milloin tulet, aina olet +tervetullut.--Vaan sanohan, autatko minua, jos alkaa tämä pappi +ahdistella? Kovin jo manasi. + +VOUTI +Sen manuista--manaa vastaan. + +PANU +Kuulehan, saanko taas saunasi? + +VOUTI (silmää siristäen) +Kylpeäksesikö? + +PANU (samoin) +Löylyn lämpimän lyöäkseni. + +VOUTI +Saanethan tuon. Vaan toimi nopeasti, osta kaikki, mitä saat; jos ei +rahat riitä, saat lisää. (Menee.) + +ILPO (Rampa-Riitan äidille) +Se parantaa, sen saat uskoa. + +RAMPA-RIITAN ÄITI (Panulle) +Panu, kuulehan! Se on ollut siinä tuskassa taas monta päivää. Sitä +vuoron heittää, vuoron hervotonna makuuttaa. + +PANU +Etkös sanonut viime talvena ennen kuolevasi kuin Korpivaaran noidalta +apua etsiväsi. Etkö huutanut sitä jäällä kaikkein kuullen? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä tuota nyt muistele ... mikä lienee mieleni riivannut. + +PANU +Mene nyt sen pappisi luo, jota silloin odotit. Nythän se on tullut. + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Ei se mitään mahda... + +PANU (itserakkaasti) +Mahdankos minä? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Sinä mahdat, voi, sinä mahdat. Se kuolee käsiini ... annan vaikka +ainoan lehmäni. + +PANU +Vie hänet sitten voudin saunaan. Jos aikani antaa, tulen katsomaan. +(RAMPA-RIITAN ÄITI menee.)--Mitä sinä siinä, Jouko? + +JOUKO +Siinä on tässä sen tiedot--sen salatiedot. + +PANU (lyö kirjan kiinni) +Ei salatiedot selällään edessäsi.--Ei sen tiedot Reitavainajan tietojen +veroiset. Ne on käärmeenä sen kallossa ... sen kun saisit sisääsi +solahtamaan, silloin sinusta tietäjä tulisi.--Mutta nyt tarvitsen minä +vaskirahan kolmen kuninkaan valtakunnasta, yhden kustakin, sairaan +pesuveteen pantavaksi. Täss' on riksi, vaihda sillä yksi raha ryssän +reestä, toinen saippuasaksalta, kolmas--kuuletko mitä sanon? + +JOUKO +Kuulen. + +PANU +Pane ne vasempaan kainaloosi ja kierrä niillä ensin kirkko ja sitten +sauna ... kuulitko? + +JOUKO +Kuulin. + +PANU +Mitä sanoin?--Et muista.--Tietäjä sinusta tuleman pitäisi, en tiedä, +tulleeko koskaan. (Menevät.) + + REITA (on jo edellisen kestäessä hiipinyt sisään ja asettunut + takan eteen lämmittelemään, selin tupaan, niin ett'ei häntä ole + huomattu. Hän aikoo luikahtaa Panun jälkeen, kun JOUKO tulee + takaisin ja rientää pöydän luo, alkaen katsella raamatun kuvaa.) + +JOUKO (huomaa REIDAN) +Osaatko sinä poika sanoa, mikä se on tämä parrakas mies? + +REITA +Se on Jumala. + +JOUKO +Mitä se siinä tekee?--käsiään levittelee? + +REITA +Ka, maailmaa luopi. (Hokee) »Alussa loi Jumala taivaan ja maan ja maa +oli autio ja tyhjä ja pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan henki +liikkui vetten päällä ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus! ja valkeus +tuli.» Se sitä siinä tekee. + +JOUKO +Ilmatarpahan maailman loi. (Hokee) »Kussa kättä käännähytti, siihen +niemet siivoeli, kussa pohjasi jalalla...» Vaan mitä on tämä kirjaus +tässä? + +REITA +Se on Jumalan sanaa. + +JOUKO +Mikä on tämä käärmeen kuva? jolla on marja suussa? Ja tämä pääkallo +puun alla? + +REITA +»Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä +kaikesta karjasta ja kaikista eläimistä ja sinun pitää käymän vatsallas +ja syömän maata kaiken elinaikas ja minä panen vainon sinun ja vaimon +siemenen välille ja sen pitää rikki polkeman käärmeen pään.» + +JOUKO +»Rikki polkeman käärmeen pään»... Oletko sinä ... etkös sinä ole Reita +Reidan poika? (Uhaten.) Et sinä sitä meiltä milloinkaan saa ... vaikka +kuinka loihtisit ... ei se sinuun milloinkaan mene... + +REITA +Mikä ei mene? + +JOUKO +Kyllä se siellä pysyy! On se semmoisten lukkojen takana. Ei sen +tarvitse maata syömän--sitä meillä hyvin hoidetaan, joka onnen antaa-- +se syö maitoa, minä sitä ruokin. + +REITA +Mikä? Mitä sinä noin minuun tuijotat? Kuka sinä olet? + +JOUKO +Et sinä meille mitään mahda. Et sinä eikä sinun pappisi minun isälleni +mitään mahda! + +REITA +Oletko sinä Panun poika? Pappi teidät kukistaa ja taattoni kostaa! + +JOUKO +Isäsi henki on hallussamme! Nauraa Panu papillesi! Omassa +nurkkajuuressaan taikojaan tekee! + +REITA +Missä? + +JOUKO +Voudin saunassa nyt niinkuin ennenkin! + +REITA +Voudin saunassa! (Rientää pois.) + +JOUKO (muistellen) +Kolmesta kuninkaan valtakunnasta. + + (POIKIA tulee. Ovat liika suurissa aikamiesten vaatteissa: + sarkatakeissa ja pieksuissa.) + +1:N POIKA +Mitähän tuo meille sanoo? + +2:N POIKA +Ota lakki päästäsi! + +3:S POIKA +Pelottaako sinua? + +1:N POIKA +Ei minua pelota, vaan en tiedä, osaako sen edessä olla. + +2:N POIKA +Ei sitä tarvitse pelätä. Se kuuluu olevan hyvä lapsille ja antavan +kirjat. + +3:S POIKA +Pitääkö sille osata lukea? Minä kai en osaa. + +1:N POIKA +Osaan minä Isämeidän ja Siunauksen, vaikk'ei kuulu tarvitsevan ennen +kun ripille mennessä. + +3:S POIKA +Mene sinä eturintaan, kun osaat. + +2:N POIKA +Ei siinä muuta osaamista kuin vaan sanoo kolmasti: »uson», kun se +kolmasti kysyy: »usotko?» + +3:S POIKA +Se ei muuten mitään vaikuta, jos ei kolmasti sano, siinä se on taika. + +KAARINA (ovessa) +Vai tekö te nyt olette niitä kastettavia poikia. Pastori tulee kohta. +Olettepa te koko kapalovauvoja.--Käykää tänne! Entäs sinä, oletko +sinäkin kastettava? + +JOUKO +E-en. + +KAARINA +Oletko jo kastettu? + +JOUKO +E-en! + +KAARINA +No, käy sitten sinäkin yhteen joukkoon, menee yhdellä tiellä (työntää +hänet toisten riviin.) Tulkaa vaan sisään! (Kaarina avaa oven.) Tulkaa +vaan sisään! (Väkeä alkaa tulla, naiset asettuen toiselle puolelle +tupaa, miehet toiselle. Miehet ovat puetut samoinkuin Savolainen, +toiset niinkuin Rajalainen; naisilla on pitkät suorat takit, päässä +huivit, joiden alta näkyy vähän palmikon päätä.) Se tulee itsekin +kohta. Siellä vaan vielä vähän niitä kirjojaan katselee.--Pitää panna +tämä malja tähän latvalle. Tulkaa pojat sieltä likemmä. Teidän pitää +kumartaa, kun se tulee sisään.--Pannaan vähän puita takkaan, että +paremmin näkee. (Uusille tulijoille.) Elkää jääkö seisomaan tähän oven +suuhun, että pääsee tulemaan. (Laittelee ja järjestelee. Väki on vaiti +ja seuraa hartaana ja juhlallisen hänen toimiaan. Joku isä tai äiti +tulee kuiskaamaan jotain pojalleen ja järjestämään tukkaa tai +vaatteita. Silloin tällöin ryäistään. JOUKON kasvoissa on kummasteleva, +pelonalainen ja samalla utelias ilme.) Markkinaväki siellä hälisee. +(Avaa luukun, huurua tulvahtaa sisään.) Jää on nuotiotulia täynnä, +niin ett' on kuin yhtenä helvetin palona ... voi, voi ... siellä tekin +poikaparat olisitte kerran olleet, jos pääsitte (Joukon edessä) +kastamatta kuolemaan ... tulisessa pätsissä palaneet.--Kyll' on kauhea +se Panu, vielä minkä tekee... Voudissa kai taas aletaan juoda ja +mässätä.--Se lukee ensin ne kasteluvut, sitten se puhuu näille pojille +ja sitten veisataan virsi. Pitää kumartaa ja notkistaa polviaan joka +kerta kun se mainitsee Jeesuksen nimen. (Joku eukko notkistaa.) Nyt se +tulee. (Asettuu seisomaan naisten puolelle heidän eteensä vähän matkaa +muista.) + +MARTINUS OLAI (tulee ROUVAN seuraamana. Hän on virkapuvussa. Asettuu +pöydän päähän. Viittaa pojat eteensä) +»Nimeen Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.--Rakkaat ystävät +Kristuksessa...» (Kuuluu melua ulkoa, voivotusta ja naisten huutoja.) + +REITA (syöksee sisään) +Se oli saunassa, teki taikojaan, ... minä kuulin sen hokevan ja +loihtivan ja näinikään ruumistaan vääntelevän ja käsiään huitovan ... +se paransi sen ... se kävelee! + +OLAI +Kenen? Kuka? + +REITA +Panu! Sen sairaan tytön. + +OLAI +Rampa-Riitan! + +REITA +Ne tuovat sitä tänne. Tuossa se on! + + (Oveen ilmaantuu väkijoukon seuraamana RIITTA ja hänen äitinsä, + joka tukee ja taluttaa tyttöään. Väkijoukossa näkyy paitse + savolaisia myöskin lappalaisia, pohjalaisia ja joku venäläinenkin + pitkähihaisessa turkissa ja korkeassa karvalakissa.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (huutaa riemuissaan) +Herra Jumala, pastori, se paransi sen! + +RIITTA +Minä olen terve! Minä osaan kävellä! Jalka ei ole enää kuolluksissa +eikä käsikään ... katsokaahan! + +OLAI (aivan tyrmetyksissään) +Onko pimeyden ruhtinas sitten vielä kerran päässyt kahleistaan irti? + +RIITTA +Voi, voi, kuinka siinä pihisee kummasti! Se kun siveli ja viiletteli +ja sitten manasi ja kiljasi ja käski nousta ihan kuin olisi joku +ponnahuttanut ... minnekkä se meni? Vai pastoriko se minut? + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Eihän, vaan Panu! + +RIITTA +Ei kuin pastori (tahtoo halata hänen polviaan) ... ja Jumala!--voi, +itse Jumalahan minut paranti! + +OLAI (riistäytyy irti) +Perkele sinut paransi eikä Jumala! Kirous sinulle ja parantajallesi, +pakana! (kohottaa kätensä.) + +RAMPA-RIITAN ÄITI (kirkasee) +Elä kiroo häntä ... elä kiroo! (tempaa alas hänen kätensä.) Elä +säikäytä häneen tautia takaisin! Se kuolee! (käy kiinni jalkaan.) + +OLAI (laahaa häntä jälessään) +Parempi että kuolee kristillisesti kuin pakanakeinoilla paranee!--Pois +perkele sinusta! + +RAMPA-RIITAN ÄITI +Elä koske häneen! Anna olla hänen, kun et, kykenemätön, itse kuitenkaan +mitään mahtanut. Elä pelkää, Riitta, ei hän sinulle mitään voi! Tule +pois, mennään kotiin! (Riitta vaipuu hervotonna hänen syliinsä ja +kaatuu sopelle.) Se kuoli! Voi, se kuoli! + +VOUTI (tulee, vähän humalassa. Samassa myös luukut aukeavat ja +uteliaita päitä pistää esiin) +Mikä meteli täällä on? Mitä varten koko markkinaväki tänne rientää? + +OLAI +Tulitte kuin kutsuttu, tarvitsen apuanne. + +VOUTI +Kuninkaallisen majesteetin käskynhaltijana olen yhtä velvollinen kuin +halullinenkin ojentamaan avuliasta kättä--onko markkinaväki rauhaanne +häirinnyt? + +OLAI +Ei minun rauhaani, vaan kirkon, loukattu sen arvoa mitä röyhkeimmällä +ja mitä häpeällisimmällä noituudella. + +VOUTI +Vai noituudella! Elähän, vai noituudella! Ku-ku-kuka on noitunut? + +OLAI +Panu! Minun on onnistunut paljastaa rikoksen tekijä itse työssä, +sairaita parantamassa. + +VOUTI +Vai Panu! Kas sitä! Noh, kah, osaahan se. Mutta mitä pahaa siinä on, +jos paranti? Antaa tohtorin tehdä terveitä. + +OLAI +Asia on liika totinen leikin laskuksi. + +VOUTI +Mitä te sitten oikeastaan minulta tahdotte? + +OLAI +Minä vaadin, että heti paikalla panetatte hänet rautoihin ja toimitatte +hänet Turkuun tutkittavaksi ja tuomittavaksi. + +VOUTI +En tee kumpaakaan! + +OLAI +Sallitteko minun kysyä, miks'ette? + +VOUTI +En ole tullut tänne teidän ripitettäväksenne. + +OLAI +Hyvä olisi, jos joskus senkin tekisitte. + +VOUTI +Mitä? + +OLAI +Varotan teitä. Kirkon käsivarsi on tarpeeksi pitkä teihinkin +ulottuakseen. En vielä ole teitä kirkossa nähnyt, herra Fincke. + +VOUTI +Mitä se teihin kuuluu? + +OLAI +Minä voin, jos tahdon, teidät siihen pakottaa! + +VOUTI +Pakottaa--minut? + +OLAI +Ja sitäpaitse--te suojelette noitia ja velhoja, vieläpä niitä itsekin +käytätte. + +VOUTI +Kuka sen on sanonut? + +OLAI +Eikö ole totta, että vaimovainajaanne parantaaksenne Panuun turvasitte? + +VOUTI +Panu on mainio tohtori. + +OLAI +Se on siis totta? + +VOUTI +Ka, miks'ei totta olisi! + +OLAI +Ette siis suostu vangitsemaan Panua? + +VOUTI +En. Panu on hyvä mies. Veronsa maksaa, mainion komennon Karjalassa +pitää, parhaat nahkat kuninkaalle toimittaa. + +OLAI +Sitten minun täytyy valittaa piispalle ja jättää asia hänen edemmä +ajettavakseen. + +VOUTI +Valittakaa vaan minkä mielenne tekee! + +OLAI +Eräs toinenkin asia on minun silloin ilmiannettava. Olen kuullut teidän +mitä väkivaltaisimmalla tavalla talonpojan naista kohtelevan, +raiskaavan yksin vihille vietävätkin. Olette häpeämätön mies, jonka +elämästä on tehtävä loppu! + +VOUTI +Ja kuka on se mies, joka estää minua elämästä niinkuin tahdon--omassa +valtakunnassani? + +OLAI +Minä olen se mies! + +VOUTI +Pöh!--vai tämä tulokas rupee täällä pöyhisteleimään ja komentelemaan. +Minä sinulle näytän! (Huutaa ovesta) Panu, käy tänne mies! Tule +kuulemaan tuomiosi! + + (PANU astuu sisään.) + +OLAI +Elä astu yli minun kynnykseni! Elä tule minun silmieni eteen! + +VOUTI +Tule vaan tänne, istu tähän viereeni, Panu! + +OLAI +Ulos minun huoneestani molemmat! + +VOUTI +Tämä on pitäjän yhteinen tupa! + +OLAI +Tehkää tietä siellä! Tarttukaa häneen ja heittäkää hänet ulos!--Pois +näkyvistäni, murhamies! + +PANU +Murhamies! Vaan tyttöhän parani! + +VOUTI +Paraniko? Vai parani? Niin, no! + +OLAI +Minkä perkeleen avulla sinä ylös nostit, sen minä Herran voimalla +maahan kaadoin. + +PANU +Sinä? + +REITA +Hän on suurempi tietäjä kuin sinä! + +OLAI +Tuossa hän on--parantamasi! + +VOUTI +Kuoliko se? + + (PANU vavahtaa, siirtyy ovelle päin.) + +OLAI (astuu uhkaavasti Panun jälkeen) +Kirottu ole sinä! + +JOUKO (väliin juosten) +Elä kiroo isääni! + +REITA (toisaalta samoin) +Kiroo! Kiroo! + +OLAI +Kirottu ole sinä kolmiyhteisen Jumalan nimessä...! + +PANU (ikäänkuin ennen ehtiäkseen, ikäänkuin jotain näkymätöntä iskua +torjuakseen) +Ole Kiesunen kirottu, manattu Maarian poika... + +OLAI +Ijankaikkisessa helvetin tulessa...! + +PANU +Kiveks' kirkkos' muuttukohon, kirkon risti kuusen latvaks'! + +OLAI +Ijankaikkisen helvetin tulessa tuhaksi palamaan! + +PANU +Kello kaheks' haljetkohon, palaset papille päähän! + + (Syöksee ulos.) + +VOUTI (mennessään) +Et saanut häntä kirotuksi--sanat suustasi vei! + +JOUKO (kimeästi huutaen ulos) +Helvetin tulessa ... ijankaikkisen helvetin tulessa! + +OLAI +Hän pakeni! Mutta minä ajan häntä takaa kuin sutta ja hänet oman +luolansa suulla elävänä sidon. Enkä tarvitse minä enää apuanne, voudit +ja te kaikki kurjat pelkurit! Yksin menen! + +REITA +Minä tulen kanssasi! + +OLAI +Enkä tarvitse minä muuta asetta kuin sinun sanasi ja sinun henkesi +voiman, Herra! + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + Panulan iso tupa, koristettu juhlaan. Karhunnahkoja, hirvensarvia, + keihäitä, jousia seinillä ja katossa. Katettu juhlapöytä: + haarikoita, visakuppeja. Lämpiävä uuni, josta nouseva savu + leijailee katossa hienona harsona. Takkavalkea uunin nurkassa, + jossa patoja ja kattiloita tulella. Naisia liikkuu ulos ja sisään. + Karkeaan rohtimiseen pukuun puetut orjatytöt ANNIKKI ja HELUNA + vääntävät jauhinkiveä. + +ANNIKKI +Hohhoi! + +HELUNA +Heretään jo! + +ANNIKKI +Ilpotar tulee ja näkee, ovesta ärjäsee ja tuopi kiusalla uuden +pohtimen. Jauhetaan niinkauvan kun jaksetaan. + +HELUNA +Et tuota sinä enää tarvinnekaan kauvan kiveä kiskoa. Kari ottaa sinut +väkisin, jos ei sinua hänelle hyvällä annettane. Miekkoista sinua! Vaan +jos sinä lähdet tästä talosta, niin lähden minäkin. + +ANNIKKI +Minnekkäpähän lähtenet. + +HELUNA +Kontolaan karkaan, sen uuden papin turviin. Siellä säilyn. + +ANNIKKI +Elä luule. + +HELUNA +Sinne ei Panun valta enää ulotu. Pappi on suurempi tietäjä kuin Panu. +Sen sana tehoo paremmin kuin Panun taika. Eihän Panu siellä enää +sairailleenkaan mitään mahda. Silmän luonti on papilla niin tuima, +ett'ei katsoa kärsi. Voi, jos tuli jo voittaja velhon! + +ANNIKKI +En usko! Taattonikin tuhosi. Ja vouti on puolellaan. + +HELUNA +Kenen nyt vouti metsästä tultuaan saunottajakseen vaatinee? Ottanee +kenen tahtonee. + +ANNIKKI +Ei minua ota! + +HELUNA +Minkäs taidat... + +ANNIKKI +Minä taidan! + +HELUNA +Panu käskee. + +ANNIKKI +Entä Kari! + +HELUNA +Sanos minulle kerran, millä häneen lemmen nostit? Loihditko: »pala +tuli, pala taula, pala mieli nuoren miehen...» + +ANNIKKI +Lauloin, en loihtinut. Minä vaaralla paimenessa huhusin, hän toiselta +vastasi, hyvä haltija äänet kantoi. Ei ole enempi puhuttu, tiedämme +toistemme mielen. + +HELUNA +Miekkoista sinua! + + (PANUN EMÄNTÄ ja KARITAR tulevat.) + +EMÄNTÄ +Heretkää jo! Vie, Heluna, nämä Ilpottarelle toiseen tupaan (kokoo +jauhoja koppaan kiven ympäriltä.)--Käy, Annikki, pukusi muuta, ei +tiedä, milloin saapuvat saaliineen ja karkelot alkaa. + +ANNIKKI +Mitäpä minä karkelemaan. Alkavat taas toiset tytöt herjata ja +pilkkojaan panna. + +EMÄNTÄ +Eivät uskalla Karilta ja niskan nakkeluista elä välitä. Täydet ovat +lunnaat, jo yli määränkin maksetut. + +ANNIKKI +Ei anna minua Panu. + +EMÄNTÄ +Antaa! Täss' on uudet vaatteet, Karittaren kutomat. Tuoss' on orrella +morsiuspeitteesi. + +ANNIKKI (ihastuen) +Voi, voi! + +KARITAR +Täss' on vielä silkkinauha suortuviisi. + +ANNIKKI +Silkkinauha--ja punanen! + +KARITAR +Ota tuokin! + +ANNIKKI +Hopeasolki! + +EMÄNTÄ +Mene nyt! (Annikki pois,) + +ILPOTAR (tulee, tarkastaa patoja, tarttuu hierimeen, esiintyy kuin +emäntä) +Annetaan pohjaan palaa.--No, miksi kivi pysähtyi? + +EMÄNTÄ +Antaa heidän nyt huoata, koko päivän kiveä kiertäneet. + +ILPOTAR +Orjat! + +EMÄNTÄ +Ihminen se on orjakin. Mutta Annikki ei ole orja, kasvattina on +pidetty. + +ILPOTAR +Orjana olen kuullut häntä Panun pitävän. + +EMÄNTÄ +Ilpotarhan aina Panun mielen paremmin tietää kuin minä. Vaan en minä +orjanikaan selkää katkase. (Menee.) + +ILPOTAR +Mitähän olisi näistäkin pidoista tullut, jos en minä olisi laittamaan +tullut. Kädestä pitäen tuli Panu itse noutamaan oluen panoon. Eivät +kuulu kuninkaan voudille muitten oluet kelpaavan kuin Ilpottaren +panemat. Nahjus on naisensa. Sitä häntä läksi sieltä kaukaa hakemaan, +ei olisi tainnut likempää löytää. Hyvä on kaupan mies, toi taaskin +tuhannet tullessaan, vaan on ainakin niitä kauppojaan saanut katua. + +1:N TYTTÖ +Liekö mitkä lumot sieltä Laatokalta käyneet? + +ILPOTAR +Rahalumot. Ahne on Panu, perso tavaraan, vaan sinne meni isot perinnöt. +Vei appi kultansa, hopeansa Valamoon, siellä vaskensa luostarin +kelloissa kumajaa. Sen sai, lähti merta edemmä kalaan. + +HELUNA +Kun ei tuo toki teitä ottanut? Sanotaanhan aikoneen. + +ILPOTAR +Ei ole akkansa osannut lapsiakaan tehdä kuin tuon yhden poikaruikaleen. +Sekin on tullut äitiinsä. Ei tule Joukosta tietäjää. Siihen sammuu +Panujen suku--jos eivät mutkat muuttune. + +2:N TYTTÖ +Olihan Ilpottarellakin poika. + +ILPOTAR (tulee liikutetuksi, sitten voittaa itsensä ja suuttuu.) +Suus kiinni ja hämmennä pataasi, ett'ei pohjaan pala! + + (JORMA, KARI, EMÄNTÄ, ANNIKKI y.m. tulevat.) + +JORMA +On kontio kaadettu! + +KARI +Missä hevon valjaat ... siin' on luokki ja länget. + + (Riipasee ne orrelta.) + +EMÄNTÄ +Voi mainioita metsämiehiä! Istukaahan toki ja levähtäkää! + +ILPOTAR +Juokaa, miehet, kovin lienette janoisia hiihdettyänne. Tytöt menevät +valjastamaan sill'aikaa. + +JORMA +Voudin ori kanssa ... ei pääse hiihtämällä herra takkalassa kelissä, +kovin oli uupunut ja ärtyisä... Sattui nolosti, ampui, ei osunut, itse +suistui selälleen ja peränsä kantoon iski. Siitä suuttui ja sydäntyi +eikä enää uusia ajamaan lähtenyt, vaikk' on kolme kierroksessa. + +EMÄNTÄ (hätäissään) +Ei saanut kontio ketä iskeä? + +JORMA +Yksi oli mies mennä, vaan toinen pelasti. + +EMÄNTÄ +Jouko? + +JORMA +Ei kuin Panu. Kari pelasti. + +EMÄNTÄ +Kari!--Nyt, Annikki--! + +JORMA +Jo nyt luulisi lunnaitten riittävän. + +EMÄNTÄ +Haasta, haasta! + +JORMA +Ehtinenkö... + +KARI +Minä käyn valjastamaan. + + (KARI menee, ANNIKKI livahtaa jälestä. JOUKO tulee.) + +JORMA +Ka, näin kävi. Vouti kun ampui ja ei osunut, niin otso ulos pesästään +puhalsi ja me perässä, Panu, Kari, Jouko ja minä. Jälellehän Karista +jäimme, jälelle Panukin. Se oli se, joka oli kierretty niemeen, ja +jäälle puhalsihe. Niin kun me Panun kanssa yhdellä rannalla, niin jo +Kari koirien kera toisella. Vaan miten ollakkaan, niin palaa kontio +entisille jälilleen. Me siinä pysähdytään saarten suojaan, Panu toisen, +minä toisen vähän jälempänä, ja Jouko jäällä välillämme. Otso tulee, +pysähtyy, nuuskii ilmaa joukon kohdalla ja jatkaa sitten matkaansa +Panuun päin. + +ILPOTAR +Ei huolinut joukosta! + +EMÄNTÄ (Joukolle) +Se varjeli! + +JORMA +Ei näe Panua otso, kohti käy. Panu taikojaan tekemään, (matkii) vetää +keihäänsä kärellä viisikantoja lumeen, peräytyy yhdeksän askelta, astuu +yhdeksän askelta eteenpäin--sen pitäisi olla hyvin tehoisan taian. +(Naurahtaa) »Villa suusi, villa pääsi, villa viisi hammastasi!» hokee +tietäjä ja asettuu keihäs tanassa odottamaan. »Hiien honka, elä mieheen +koske!» huutaa taas ja kontio pysähtyy. Panu keihästään rintaan +tarkottaa, rusaus vaan ja poikki menee taiottu tammi. Suulleen suistuu +Panu lumeen ja jo kohottaa kontio kämmenensä. Ei ole kaukana Karikaan, +kohona kintereillä potkii, sompansa hankeen iskee ja hyppää sauvansa +varassa suoraan otson selkään solakka poika. Pyrynä pöllysivät, en +enää mitänä nähnyt; kun tulen luo, on hangella kontio selällään, Karin +sukset ristissä rinnan päällä ja keihäs sydämmessä +taikomaton keihäs. (Kallistaa haarikkaa; juotuaan) Panu partaansa +riipii, lunta suustaan syleksii. (Matkii Panua.) Sen sanon, minkä olen +aina sanonut: kun ei ase tekoaan tehone, ei terone taioistana. + +ILPOTAR +Sai nyt Jorma vettä myllyynsä. Ei liene ollut ase tarpeeksi taiottu. + +JORMA +Jouko tuon tietänee, oliko tarpeeksi taiottu... Oliko taiottu isäsi +keihäs? + +JOUKO +En minä tiedä. + +JORMA +Koko yön isäsi kanssa taikamajalla valvoit miesten aseita taikoen. Kari +ja minä emme luulleet tarvittavan. Liehän tuolla tehty niin tarkkaa +työtä kuin osattiin. + +JOUKO +Liehän tehty... + +ILPOTAR +Lie mikä ereys tullut, minkä vihan väliin pistänyt. + +JOUKO (ikäänkuin heräten ja jostain säikähtyen) +Ei tullut ereystä! + +JORMA (katsoo luukusta) +Kari jo menee... Kas sitä veitikkata Annikkia ... voudin reessä istuu. + +ILPOTAR (toruen ulos luukusta) +Käytkö pois siitä... + +JORMA +Laittakaa, naiset, parasta päällenne! Saunan edessä haltijan kuusen +alla olkaa vastassa, laululla saukon pihaan saatamme, Väinön omalla +opettamalla. + +ILPOTAR +Kuka tytöistä esilaulajaksi? + +JORMA +Panemme Annikin... + +ILPOTAR +Ja miksi juuri Annikin? Eikö niitä muita ole? + +JORMA +Panemme Annikin Karin mieliksi. + +EMÄNTÄ +Olisi tainnut Ilpottaren itsensä mieli tehdä. + + (JORMA, ILPOTAR ja muut menevät.) + +EMÄNTÄ (kiirehtii JOUKON luo) +Se varjeli! Se auttoi! Ei sinulle mitänä tullut ... säästyit, säilyit. +(Jouko aikoo ottaa jotain poveltaan.) Elä ota, anna olla se aina +rinnallasi ... näithän nyt, että tämä auttoi, pyhä ristini. Mikä se on? +Näytä! + +JOUKO (vetää esiin poveltansa taikapussin) +Isä menn'yönä antoi. Se auttaa kaikkia vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ +Mitä siinä on? Ukon taltta? + +JOUKO +Se on ilman vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ +Hiiren pää... + +JOUKO +Maahisen vihoja vastaan. + +EMÄNTÄ (yhä enenevällä inholla) +Kiisken evä ja hauvin hammas. + +JOUKO +Ne on veden vihoja vastaan--ja se on palanen puuta Kontolan kirkon +seinästä papin vihoja vastaan... Otin sen omin päini ... mahdoinpa +älytä vielä käärmeen vihoja vastaan, Reidan käärmeen, lehden sen +taikakirjasta reväistä. + +EMÄNTÄ +Voi pakanata, voi syntistä... + +JOUKO +Anna pois ... elä! + +EMÄNTÄ +Tuoll' on, tulessa palakoot, ett'et itse ijankaikkisessa palaisi! +(heittää lieteen.) + +JOUKO (kauhistuen) +Isän antamat, minua varten varatut! Mistä nyt samallaiset saan? Mikä +minua nyt vihoista varjelee? + +EMÄNTÄ +Risti varjelee, pyhä risti, pyhän erakon antama, siunattu, pyhitetty +ja pomiloitu! Tämä kaikesta varjelee! Tämän kun kerran korvessa +korottivat, niin siihen ken katsoi, jota oli käärme purrut, sen +paransi-- + +JOUKO (ihastuen) +Auttaako käärmeenkin vihoissa--Reidankin käärmeen? + +EMÄNTÄ +Auttaa kaikkien, kun kerran kontionkin.--Onko se siellä vielä? + +JOUKO +Siellä se on, taikamajassa, miehen kallossa ... se on sen sinne +vanginnut ja pani minun häntä vartioimaan ... ja neuvoi taian millä +hänet hallitseisin, vaan (valittaen) en muista enää enkä uskalla +uudelleen kysyä. + +EMÄNTÄ +Et taikoja tarvitse, kun on tämä ... et muuta tarvitse. + +JOUKO (ikäänkuin ulkoa opituita sanoja kertoen) +»Taika on tiirikka, se avaa ja sulkee, sitoo ja päästää; jolla oven +salaa aukaset ja jolla sen salaa umpilukkoon sulet, vaan jos väärin +teet, et ikinä ulos pääse; se on kuin pyydys pahan haltijan polulle +pantu, loukku tiellä, rauta lumessa jälen alla--omaan jalkaasi tarttuu, +jos et osaa oikein asettaa.»--Minä en milloinkaan osaa, en mitänä +muista, vaikka yöt valvonen ja päivät päätäni punonen ... paha minut +perii! Ei minusta milloinkaan tietäjäksi! + +EMÄNTÄ +Jouko, elä hätäile, elä sitä sure ... voi, ei hän meille, ei meille +mitänä mahda. + +JOUKO +Sisääni solahtaa jonakin yönä ... unissa on jo uhannut ... sydänalaani +asettuu ... ei lähde millään ... sitä isä toivottaa. + +EMÄNTÄ +Menemme sinne metsään ... sinne kuusen alle, pyhän kuvan edessä +rukoilemme pois sinusta rienan. + +JOUKO (vavisten) +Jos isä saisi tietää, meidät tappaisi. + +EMÄNTÄ +Ei saa tietää ... lähdemme täältä, pakenemme pois... + +JOUKO (uteliaasti) +Minnekkä? Papinko luo? + +EMÄNTÄ +Ei sinne. Heikko on Kontolan Kiesus, yksi vaivainen kello puupirtin +katolla kalkattaa (hurmautuen omista sanoistaan.) Valamoon lähdemme, +satain pyhimysten saareen, monasteriin merentakaiseen, siellä kivestä +temppelit, korkeat kuin vaarat, kultaa ja hopeaa kiiltävät, siellä +riemuiten kellot kilajaa ja laulu loppumaton helisee; siellä iso Jumala +asuu! Sinä sinne jäät, pyhiä miehiä palvelet, itse kerran pyhäksi +tullaksesi. + +JOUKO +Entäs sinä? + +EMÄNTÄ +Minä taattoni luo saaresta palaan. Siellä mehevät maat, lehdot +vihannat, aukeat ahot; täällä soita, karuja kankaita ja rotkoisia +vaaroja. Siellä hyväsydämmisiä miehet, naiset naurusuita--täällä +jöröjä, kateita ja äkeämielisiä. Siellä yksin emännöin, täällä vieras +orteni alla komentaa ja hallitsee. Komentakoon! Siintävien selkien yli +sua suurina pyhinä saareen katsomaan soudan, viikon viivyn, neitsyt +Maaria emosen eteen polvistun ... en tarvitse enää metsän piilossa +salaa... + +JOUKO +Milloin lähdemme? + +EMÄNTÄ +Kun miehet hirven hiihdäntään Lapin saloille lähtevät ja keväinen hanki +lylyn jälettömän kantaa. + +JOUKO +Lähdemme... + +EMÄNTÄ +Jo tulevat ... siinä ovat ... (pois.) + +JOUKO (rientää lieden luo, etsii jotain) +Täss' ovat, eivät palaneetkaan ... olivat tulen vikoja vastaan varatut +... panen yhteen nauhaan... + + (On alkanut kuulua laulua ulkoa. Naiset tulevat juhlapuvuissa, + hunnut kasvoilla ja asettuvat kahden puolen ovea.) + +KARI (ulkopuolella laulaen) +Tule nyt tästä kuin tuletkin, +Alle kuulun kurkihirren, +Alle kaunihin katoksen, +Tääll' on aitta ammoin tehty, +Hopeaisille jaloille, +Kultasille patsahille. + +ANNIKKI (laulaa) +Jopa on kulta kulkemassa, +Hopea vaeltamassa, +Rahan armas astumassa, +Mesiänkö metsä antoi, +Ilveksen salon isäntä, +Koska laulaen tulette, +Hyreksien hiihtelette? + +KARI +Sanomiks on saukko saatu, +Virsiksi Jumalan vilja, +Sillä laulaen tulemme, +Hyreksien hiihtelemme, +Eikä saukko ollekkana, +Eikä saukko eikä ilves, +Itse on kuulu kulkemassa, +Salon auvo astumassa, +Mies vanha vaeltamassa, +Verkanuttu vierimässä-- +Kun lie suotu vierahamme, +Ovet auki paiskatkaatte! + + (Karhu kannetaan sisään korennossa. PANU, VOUTI, JORMA y.m. + tulevat sitä saattaen... Metsämiehillä on valkoset suipot + päähineet, jotka ulottuvat niskan taa ja rinnan yli.) + +ANNIKKI +Terve otso tultuasi, Mesikämmen käytyäsi, Näille pestyille pihoille, +Kaunoisille kartanoille! + +VOUTI +Hunnut pois tytöiltä! + +PANU +Malta, elä vielä! + +VOUTI +Tahdon nähdä sen kasvot, joka niin kauniisti laulaa. + +PANU +Vuota vähän, kohta saat! + +VOUTI +Mitä varten? + +PANU +Se on taika semmoinen! + +VOUTI (matkien) +Taika semmoinen. + +KARI +Minne vienen vierahani +Kulettanen kultaseni? +Tänne tuonenko tupahan, +Vaiko laittanen latohon, +Pannen pahnahuonehesen? + +ANNIKKI +Et tupahan, et latohon, +Oma on tehtynä tupanen, +Oma kammari katettu, +Hopeaisista havuista, +Kultasista kaarnasista +Uinaella uupunehen, +Vieriä väsähtänehen. + +KARI +Viemme sinne vierahamme, +Saatamme salojen sulhon. + +KAIKKI +Viemme sinne vierahamme, +Saatamme salojen sulhon. + + (KARI, JORMA, ANNIKKI y.m. miehet ja naiset menevät laulaen. + Seuraavan kestäessä kuuluu laulu tupaa kiertävän.) + +VOUTI +Joko on kyly valmis? + +PANU +Jo on sauna siitymässä, jo on olet lauteille levitetty. + +VOUTI +Kuka oli se esilaulaja tyttö? Tahdon hänet saunottajakseni. + +PANU +Annikinko? + +VOUTI +Sen heleä-äänisen, sen sulavaliikkeisen ja solakan ... sen vetreän +vesakon ... tuo tänne hänet. + +PANU +Elä häntä, ota joku muu--ota mikä muu tahansa. + +VOUTI +En ketänä muuta! + +PANU +Et saa Annikkia saunaan. + +VOUTI +Enkö saa? + +PANU +On tyttö jo toiselle luvattu. On jo lunnaatkin maksettu. + +VOUTI +Kenelle on luvattu? + +PANU +Karille. + +VOUTI +Saa tyytyä tähteihini! + +PANU +Ota joku toinen, saathan heitä. + +VOUTI +Vai niin, vai näin pysyy Panu puheissaan? »Ottanet kenen tahtonet»-- +sanoit ja kättä lyöden lupasit--Olkoot sitten kauppammekin puretut. Et +saa oravan karvaakaan kaupaksi kuninkaalle. Verosi korotan ja vaadin +takaisin anteeksi annetutkin! + +PANU +Olet kovin kiivasta miestä. Selvitämme asian tyynesti. En tiennyt sinun +Annikkia tahtovan. + +VOUTI +»Ottanet kenen tahtonet»-- + +PANU +Eikä ole hän yksin omani, on koko heimon oma sodassa saatu. Alkavat +miehet hintaa kysyä. + +VOUTI +Mikä on hintansa? + +PANU +Ylen on iso, kun ei ole kaupaksi aiottu ... ei saa suuni sanotuksi. + +VOUTI +Mikä on hintansa? + +PANU +Hintansako--? (keksii) kun kymmeneksi vuodeksi kuninkaan verot +lahjoittanet--kun kuninkaan metsästäjäksi minut miehineni ottanet ja +muita kaikkia mitään myymästä kieltänet--kun luvannet omin apuineni +torjuakseni tältä puolen Rajavaaran kaikki, jotka tänne erän ajoon +tulevat ja kalastamaan ja kaskeamaan tunkeutuvat. + +VOUTI +Ylen on hävytön hinta mokomasta. + +PANU +En ole häntä tarjotellut. Kun ei kelvanne, ottanet toisen. + +VOUTI +Katso, miten papista suoriut. + +PANU +Ei ole minulle minkähän tekijätä. + +VOUTI +Reita syyttää sinua isänsä taposta. Vaaditaan sinua vangittavaksi ja on +siitä jo kuninkaaseen syyte saatettu. Suoriunet heistä miten voinet. En +pane sormea väliin. Aja orhini esiin! + + (Saattue tulee takaisin.) + +ANNIKKI +Sinne on saukko saatettuna, +Vietynä Jumalan vilja, +Havuisehen huonehesen, +Katoksehen kaarnesehen, +Nuku siellä salon-sulho, +Metsän oiva oikoellos. + +PANU +Hunnut pois! (Naiset paljastavat kasvonsa.) Annikki, tarjoo tuliaiset +voudille! (Tuodaan esiin oluthaarikka, jonka Annikki tarjoo voudille. +Vouti heittää vielä alemma Annikin huntua.) + +ANNIKKI +Ka, ota! + +VOUTI +Otanhan minä... Odota, elähän mene ... tuoss' on haarikka!--Mikä +olikaan nimesi? + +ANNIKKI +Annikki. + +VOUTI +Annikki-- + +PANU (on seurannut edellistä kohtausta) +Kisat käymään! (voudille) Antanet mitä pyysin, niin saanet hänet +ikiomaksesi. + +VOUTI +Hänet saunaan toimita! + +PANU +En saunaan, en hinnasta mistään!--Malta!--(Puhuu jotain VOUDIN +korvaan.) Niin on paras!--Takkala on suksen keli.--Te nuoret täällä +kisatkaa, me vanhat miehet toiseen tupaan maljoja maistelemaan! Onko +ateria kohta valmis? + +ILPOTAR +Valmis on! + +PANU (Ilpottarelle) +Vouti ei kylvekään. + +VOUTI +Minä viinat tarjoon! + +PANU +Vouti viinat tarjoo, Panula puolestaan ruuat ja oluet! Riemu tästä +remahtakoon! + +MIEHET +Vouti viinat tarjoo! + + (PANU, VOUTI, ILPO y.m. menevät.) + +NUORET +Kuka kisakuninkaaksi? + +TOISET +Kari kisakuninkaaksi! Uljas metsästäjä! + +KARI +Ruvetkoon joku toinen. + +JORMA +Ketä tytöt tahtovat? + +TYTÖT +Karia mekin! Karia! + +KARI +Riviin tytöt! Pojat toiseen! Kukin omansa ottakoon! + + (Kari ottaa ANNIKIN.) + +ILPOTAR +Orjan otti! + +JORMA +Entäpä orjastakin kerran kuningatar koitunee! + +EMÄNTÄ +Etkö Joukokin joukkoon yhdy? + +JOUKO +En. (Istuu pöydän takana erillään muista.) + +KARI +Soitto soimaan, Jorma! + +JORMA +Vieläkö vanhan sormet nuorten jalkoja juoksuttamaan. Te laulatte, minä +soitan. (Hyräilee) +Yks on ystävä minulla +Tämän ilman kannen alla. +Kas niin! Ala, Kari! + + (Karkelo alkaa.) + +KARI +Yks' on ystävä minulla +Tämän ilman kannen alla, +Yksi armas ainokainen +Koko kolmessa kylässä, +Muut ne mustaksi sanovat, +Kekäleeksi kelleävät, +Minun on silmästä simana, +Mesimarja mielestäni, +Vaan on vaiva vuottaessa, +Yksin ollessa ikävä. + +MUUT (kertovat) +Vaan on vaiva vuottaessa, +Yksin ollessa ikävä. + +KARI +Harvoin yhtehen yhymme +Saamme toinen toisihimme, +Vesi on virtanen välissä, +Mieron vihat virtaisemmat, +Vihat voitan, virrat kierrän, +Kannan kotihin omani. + +MUUT +Vihat voitan, virrat kierrän, +Kannan kotihin omani. + +ILPOTAR (Annikille ohimennen) +Keiku, mitä keikut--et siinä kauvan keiku. + +ANNIKKI +Entäpä kerran keikkuisin minäkin! + +KARI +Kun sa istuit, maa iloitsi, +Kun kävit, käki kukahti, +Kussa seisoit, seinä paistoi, +Kussa tanssit, tanhut keikkui, +Tuost' olet tullut, tuosta mennyt, +Tuossa istunut aholla, +Kivi on tullut kirjavaksi, +Paasi on toistansa parempi, +Korpi kuutta kukkeampi, +Lehto viittä lempeämpi. + +JORMA (yhtyy ihastuen kerrontaan, kavahtaa seisoalleen) +Korpi on kuutta kukkeampi, +Lehto viittä lempeämpi. +On ihana kaunisten karkelo! +On suloista laulu ja soitto! +On kuin kalevalaisten kisat edessäni näkisin!-- +(PANULLE, joka tulee.) Anna, Panu, anna Karille Annikkinsa, anna nuoret +toisillensa! Kontion peijaiset hänen kaatajansa kihlajaisiksi muutamme! + +PANU +Mikä on tämä nyt aika naimakaupan hierontaan. + +JORMA +Naimakauppa kaupoista nopehin. + +PANU +Vaan ei ajoin kaikin kannattavin. + +JORMA +Olisipa ollut alku ihanan tarun, että sinä päivänä, kun Kari Panun +hengen pelasti, Panu hänelle siitä palkkioksi immen ihanan omaksi +antoi. Virren sinusta sepittäisin! Vanhat vihat sopisimme! Minäkin +sinut silloin tietäjäksi tunnustaisin! + +ÄÄNIÄ +Anna Annikki Karille! + +PANU +Vouti lähtöään laittaa. Puhutaan siitä--hänen mentyään. + +JORMA +Lähtöään? Yön selkään? + +ILPO (on tullut, viinalekkeri mukanaan) +Kesken syöntinsä nousi. + +JOUKO (luukusta ulos katsoen) +Ilpotar jo rekeen peittää ... mitä se? ... rekivaatetta huutaa! + +PANU (repäsee ovelta ryijyn) +Vie, Annikki, jouduta! + +EMÄNTÄ +Elä sitä, Karittaren Annikille kutomaa! + +PANU +Vie kunhan on ... joudu ... riennä! + +(ANNIKKI rientää ulos.) + +JORMA +Mikä sillä semmoinen hoppu ... ei kylpenytkään? + +JOUKO (luukulla) +Vouti tempasi--! + +ANNIKKI (ulkoa) +Auttakaa! Auttakaa!--Kari! Kari! + +JOUKO +Vouti vei Annikin, rekeensä reutoi! + +KARI (hyökkää ovelle. Se ei aukea. Syöksee luukulle ja siitä taas +ovelle ja lennättää sen selälleen.) + +LUUKULLA OLIJAT +Ei saavuta Kari!--Jo sai reen perästä kiinni!--Nahka repesi käteen!--Jo +on jäällä vouti--täyttä laukkaa! + +NAISET +Annikin vei!--Naisen ryösti! Missä miehet? + +PANU +Miehet voudin viinoja särpää! Pitää kokko minkä kynsiinsä sai! + +JORMA +Möitkö tytön, Panu? + +KARI (syöksee sisään) +Hevosesi anna, Panu, en häntä muuten saavuta! + +PANU +Hiihdä--olethan hyvä suksimies--ken karhun saavutti, saavuttanee +hevosenkin. + +KARI +Et anna?--Sinunko olikin työtäsi tämä? (karkaa Panun kimppuun, vetää +karhukirveen huotrastaan, vaan ennenkun ehtii iskeä, putoo hänen +päähänsä Panun nyrkki ja Kari luuhahtaa lattialle). + +PANU +Pysykää loitolla minusta! + +JORMA +Henkesi pelastajaa löit!--Tuhoksesi tulkoon!-- +Kari, odota minua! + + (KARI nilkuttaa ulos. JORMA menee mukana.) + +EMÄNTÄ (huojutellen ruumistaan) +Annoit Annikin hyvänimisen, annoit ainoan iloni. + +KARITAR +Voi poikaani!--Voi miniätäni toivottua! + +PANU (rivosti) +Ja mikä hätänä? Ei vouti ijäksensä vienyt! Takaisin tuopi, vähän vaan +lainana pitää. + +NAISET +Voi kelvotonta mitä puhuu! + +PANU +Eikö ole lämmin ollaksensa, omalla morsiusryijyllä maatessansa! + +NAISET +Voi häpeämätöntä pilkan tekijätä. + +PANU +Pois täältä, akat, ulos ulisemaan! (ajaa ulos heidät). Häitä juomaan, +miehet! Häitä kuninkaan pojan, joka köyhää kosihin tuli! Vieläkö siellä +on viinaa lekkerissä? + + (Miehiä on tullut toisesta tuvasta.) + +ILPO +Viel' on viinaa? + +MIEHET +Vielä on viinaa, makeata viinaa! + +PANU +Kuulkaa, miehet... + +ILPO +Kuulkaa, miehet, mitä Panu puhuu! + +MIEHET +Kuullaan, kuullaan... + +PANU +Ei nyt tästä päivin puute panulaisia paina. Me ollaan kuninkaan +metsästäjiä! + +MIEHET +Kuninkaan metsästäjiä? + +PANU +Suoraan kuninkaalle myymme me eikä kukaan muu. Kymmeneksi vuodeksi on +Panun heimo veroista vapaa! Oman keihään kärellä käännytämme kaikki, +jotka tänne kaskeamaan ja kalastamaan tunkevat. Ei pane estettä vouti! +Se oli hinta orjattaren! Oliko kauppa kehnosti solmittu? + +ILPO +Voi tekoja tietäjän! + +PANU +Ei nyt papista pelkoa, jos ei hänestä hyvin ennenkään! On verivihoin +voudin kanssa. Uhanneen kuului tullaksensa, ei uskalla! Ei ketänä +kanssansa saa. + +ILPO +Siin' on mies! + +PANU +Täss' on mies, jonka tekoja vielä taruissa mainitaan ja lauluissa +lauletaan! Reidan lappalaisen kukistin ja kaikki tietonsa anastin.-- + +ILPO +Onko ne jo sinulla? Saitko ne? Milloin sait? + +KARI +Tyttärellänsä iki-onnet heimolleni ostin! + +MIEHET +Hih Panulle! + +PANU +Kirkon kirosin, panin papin pataluhaksi! Jos minä teidät oman onnenne +nojaan heitin, Ruotsin orjia kohta olitte, Kiesuksen kumartajia!-- +Jouko, semmoinen on sinulla isä--maista viinaa eläkä noljota, että mies +sinustakin kerran tulisi, tietäjä isäsi veronen; hyvä, jos suurempikin +vielä: että osaisit loveen langeta, tulevia tiedustella... Vaan vielä +keinot siihenkin keksitään, Reidan henki on hallussamme ... kun ei vaan +sen oma poika ... ei se...--Ette nähneet, miten Kari kaatui? + +MIEHET +Nähtiin. + +PANU +Vaipui kuin vaate kokoon! Kuka on voimakkaampi: sekö, joka karhun +kaatoi, vaiko se, joka karhun kaatajan? (Miehet hohottavat.) Se Jorman +kanssa minulle aina hammasta hioo. Vaan sen minä sanon, että ennen +Väinämöstä ja seposta Ilmarisesta loppuu tarujen tieto kuin Panusta +tietäjästä ja kaikkein tarujen taitajasta, kaikkein haltijain +haltijasta! Ja vielä senkin karsikkoon tuleva kansa kerran uhrinsa +kantaa!--tuokaa miehet! (JORMA tulee.) Juo sinäkin, Jorma! Kevennä +mielesi kaiveet! Nyt on ilon päivä! + +JORMA (sysää haarikan luotaan) +Voi surkeutta! Voi kauhun päivää! + +PANU +Mikä hätänä? + +JORMA +Voi surkeutta!--Tulimme Karin kanssa Korpikosken niskaan--siinä naisen +jälet lumessa--raiskaajansa reestä oli irti reutoutunut--oli kaatunut +ja aina noussut--jyrkimmän kallion kohdalla oli koskeen syössyt. + +NAISIA (joita on tullut Jorman jälessä) +Koskeen syössyt! + +JORMA +Siell' on nyt Annikki ja kosken kurkulla sinulle, Panu, kostoa huutaa +... huutaa, huutaa eikä ikänä ääni sorru. + +ILPO +Liekö ollut Annikki? + +JORMA +Kenen lienee tämä punanen päähinenauha? Katajaan oli tarttunut, siitä +löysin. + +EMÄNTÄ +Annikin on otsanauha-- + +PANU +Välipä orjattarella! Reidan sikiöllä! + +JORMA +Ei ole orja enää Annikki. Vapaa on vainaja. Eivät ole henget +hallituksesi alaiset; eivät ole milloinkaan olleet.--Kosken kivissä +hento ruumis kolajaa, ei raukka haudan rauhaa löydä. + +MUUAN MIES +Ei ollut hyvä teko tämä Panulta. + +EMÄNTÄ +Voi ainoiseni Annikkini, lempilapseni, tytär tuiretuinen, onneton +sinuas;--hoidin, huolehdin äiditöntä, vaalin, varjella koetin;--veden +alle valvattini, kosken kuohuihin kultaseni, silmäteräni suosittuni;-- +voi omani, voi iloni, sinua ikäni itken, elinikäni suren, huolin +hoilaelen. + +KARITAR +Voi toivottuni, tyttäreni, voi lapseni laatuiseni, voi miniäni +mielitiettyni,--toivoin liekun liikuttajaksi, kehtoisen keinuttajaksi, +iloksi öitteni yksinäisten,--sinne katosit kaunoiseni, kainoiseni, +suistuit surujen suuriin suvantoihin, et tule takaisin ilmoisna ikänä +ilmoille näille ihaloille, kovin kurjille kujille, et pihoillemme +pahaisille, armas Annikki omani (menevät itkien. JORMA on heitä +kanteleella säestänyt.) + + (Äänettömyys.) + +MIEHET +Voi, voi, ei olisi pitänyt. + +ILPO +Kun ei vaan alkaisi kummitella haudaton henki. Uhrataksesi pitäisi, +Panu, kotihaltija lepyttääksesi, että tuon tulemasta estäisi. + +MIEHET +Uhraa, Panu, lepytä, anna pitoherkuista parasta. + +PANU +Mitä mä sille suun tukkeeksi! Jouko, tule tänne! Pane ovi kiini, ett'ei +kuulu akkain ulina!--Vie uhri kuolleen muistoksi saunakuusen juureen +haltijalle. + +JOUKO +Mitä ma vien? + +PANU (etsien) +Vie ... vie... Tuoss' on, kaada kaikki, valele, että kerran saa +tarpeensa--viinaa se on! + +JOUKO +Viinaa! + +PANU +Ka, viinaa, voudin viinaa! Vouti kun tuhosi tytön, niin on sen tavara +lepytysuhriksikin omansa. Vie koko lekkeri! + +PANU +Vaan jos--? Mitä siinä vapiset? Tee sinä niinkuin minä käsken! Opi +kerrankin tietäjän toimia tekemään! Annetaan äijälle viinaa, ei ole +eläissään viinaa saanut, maitoa on kaiken ikänsä juonut--akkain elätti +... jospa nyt vanha mies saisi kerran vähän karvaampaakin! + +JOKU MIES +Elä häpäse kotihaltijaa--ei hyvä peri. + +ILPO +Jos ottaa pilkaksi ja suuttuu? + +PANU +Aina minä yhden pikkuhaltijan ... on niitä isompiakin! + +ILPO +Vaan jos humaltuu ja yltyy tuhojaan tekemään, hyvä haltija? + +PANU +Olisi soma kerran nähdä humalaisenkin haltijan tekoja. Olisi soma +nähdä, saisiko tuon taialla taltutetuksi?--Sinun pitää oppia uhraamaan, +Jouko! Elä pelkää!--Annetaan äijälle viinaa! + +MIEHET +Annetaan äijälle viinaa! + + (JOUKO menee.) + +JORMA (itsekseen) +Pyhän haltijan karsikkokuusi häväistään, jonka alle ensimmäiset Panut +majansa rakensivat, jonka juurella esi-isät lepäävät, jota on satoja +vuosia vaalittu ja hoidettu ja hyvitetty ... jossa haltija milloin +käkenä kukkuu, milloin peippona pesii, milloin oravana kurakehtelee, +milloin myyränä juuria kaivaa. + +PANU +Minulla on paremmat haltijat! Pyhemmät puut! + +JORMA (yhtäkkiä kimmastuen, ääni väristen) +Paremmat haltijat! On sinulla epähaltijat! Omat tekemäsi ja omat +näköisesi! Puujumalat, Lapista lainatut, variksen pelätit, uhreille +ahnaat, veroille persot, koko heimon köyhdyttäjät. Ei Väinö semmoisia, +ei Väinö puujumalia-- + +PANU (pilkallisesti) +Väinö, Väinö-- + +1:N MIES +Totta on, mitä Jorma sanoo! + +2:N MIES +Loruja Jorman puheet! + + (JOUKO tulee.) + +PANU +No, mitä sanoi? Pitikö hyvänään? Joiko viinaa Jorman jumala? + + (Toiset nauraa, toiset panee vastaan.) + +JOUKO +Tohisi ja kohisi ... ritisi ja rusahteli ... minä kaukaa ... minä +viskasin... + +ILPOTAR (syöksyy sisään) +Panu! Panu! Sinne tuli mies meille--suksilla hiihtäen--mustissa +vaatteissa--sanoi olevansa Kontolan pappi! + +PANU (hypähtäen) +Kontolan pappi?--Yksinkö tuli? + +ILPOTAR +Oli toinenkin pieni mies mukanaan. Reita sanoi olevansa--Reita +Reidanpoika. + +PANU +Reita! + +JORMA +Annikin veli. + +PANU +Elä päästä häntä sisään! + +ILPOTAR +Tuli jo. Ei lupaa kysynyt. Sanoi kansaa kastamaan tulleensa ja huomenna +Panulassa saarnaavansa. + +JORMA +Siinä se nyt on! + +PANU +Mikä on? + +ILPO +Minä tapan hänet, jos sallit! + +ILPOTAR (kunnioituksen ja ihmettelyn ilme äänessään) +Se on niin pitkä, että kun oikasihe, niin lakki lakea hipoi. + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + + Vanha ränstynyt tupa Panulassa. Orsilla on työkaluja, reen + jalas puita, tekeillä oleva poronpulkka, suksipuita y.m. + Vanha kiuvasuuni. Perällä ovi etehiseen. Samassa seinässä on + luukku ja on sen ja oven välistä pari hirttä pois lahonut, niin + että voi nähdä etehisen ja sen perällä olevan toisen tuvan oven. + Toisesta tuvasta kuuluu MARTINUS OLAIN saarnaava ääni. Väkeä + liikkuu etehisessä ja tunkeilee takimmaisen tuvan oven edessä, + joka avautuu ja sulkeutuu. + + (EMÄNTÄ, JOUKO, HELENA ja VAIMOJA.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--hän on suuri ja voimakas Jumala--ei niinkuin teidän haltijanne-- +pahoja henkiä ja perkeleen sikiöitä--antaa teille parhaan, mitä--antaa +iankaikkisen elämän-- + +1:N VAIMO +Kuule, mitä sanoo!--Menisikö tuota kuulemaan? + +2:N VAIMO +Onhan siellä jo muitakin--tupa täynnä--tule pois. + +1:N VAIMO +En minä... + +2:N VAIMO +Nyt tuon omin korvin kuulisi. + + (Toinen ryhmä vaimoja tulee perältä.) + +3:s VAIMO +On sillä Jumala, jos lie semmoinen kuin sanoo. + +4:S VAIMO +Kun lupaa iankaikkisen elämän, niin ett'et kuole vaikka henkesikin +heität--niin sanoi. + +2:N VAIMO +Kuule taas, mitä sanoo! + +5:S VAIMO +Ottaa luokseen se Jumala--taivahisin! + +3:S VAIMO +Etkä muuta tarvitse kuin että olet niinkuin se neuvoo--lupasi kädestä +pitäen neuvoa. + +4:S VAIMO +Ollappa omat haltijat semmoiset! + +5:S VAIMO +Vaan jopa oli virtensä kaunis. + +3:S VAIMO +Kun pääsisi jostain lähempää kuulemaan.--Kun saisi itsensä nähdä... + +EMÄNTÄ +Menkää ulos, kiertäkää karsinaluukun alle, sieltä sen kuulette ja +näette. + +3:S, 4:S JA 5:S VAIMO +Onko se auki ... sinne menemme! (Menevät.) + +1:N JA 2:N VAIMO +Mennään mekin! (Menevät.) + +EMÄNTÄ +Jo ovat houkkoja... Eivät ole nämä Ruotsin papin menot minusta niin +mitäkään--ei messua, ei pyhää savua. Toista oli, Jouko, kun Valamon +pyhät miehet pogostahan tulivat. + +HELUNA +Elkäähän, emäntä, kun kielsi ketään orjanaan pitämästä--kuta huonompi +olen, sitä parempana sen taatto taivahinen minua pitää,--kuta kurjempi +ja kunnottomampi, sitä rakkaampi olen. + +EMÄNTÄ +Vai niin? + +HELUNA +Sanoi pahat henget maanalaiseen vankeuteen heittäneensä ja sinne +sitoneensa; ja tappaneensa sen käärmeen jota saatanaksi sanotaan. + +JOUKO +Käärmeen tappaneensa--? + +EMÄNTÄ +Mitä isäsi teki taikamajalla menn' yönä? + +JOUKO +Reidan henkeä minuun taas manasi... + +EMÄNTÄ +Sen käärmettä sinuun manasi? + +JOUKO +Minuun. + +EMÄNTÄ +Tapa se käärme, ennenkun-- + +JOUKO +En minä uskalla... + +EMÄNTÄ +Minä tapan! + +JOUKO +Elä tapa ... elä... + +EMÄNTÄ +Minä tapan ... tapan jo tänä päivänä! + +HELUNA +Kun on kaikki pahat haltijat sitonut, niin on senkin sitonut. Eivät ne +nyt enää mitkään kenellekään mitään mahda! + +EMÄNTÄ +Ollappa totta, mitä sanoi. + +HELUNA +Totta se on ... se sanoi sen. Omasta suustaan kuulin. Vaan ei muuten +osaa auttaa, jos et hänelle lupaudu, kasteelle käy. Minä kastatan, +menen illalla Ilpolaan, sinne kutsui. + +JOUKO +Minäkin menen! + +EMÄNTÄ +Elä sinä sinne mene ... elä sinä sen kastettavaksi. Etkö muista, mitä +puhuttiin? + +HELUNA +Lähden häntä taas kuulemaan--ei täältä kuule--tulkaa emäntäkin. + + (HELUNA ja EMÄNTÄ menevät.) + +JOUKO +Isä ruokkimaan käskee--äiti tappamaan--(tekee epäröiviä liikkeitä, +menee.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--ei häntä uhreilla lumota--eikä lahjoilla--eikä loihduilla--eikä +taioilla--hän on taivaan ja maan herra--hallitsee ja vallitsee--»Minä +olen Herra sinun Jumalasi--» + +ILPOTAR (tulee toisten naisten kanssa) +Jo se minulle sen kaiken eilen haastoi. Kylyyn vein ja vastat haudoin. + +1:N VAIMO +Et pelännyt kylyn pilaantuvan, Ruotsin rienan tarttuvan? + +ILPOTAR +Oli varaukset. + +2:N VAIMO +On ne Ilpottarella varaukset. + +1:N VAIMO +Sinä aina kaikki kylvettää saat, voudit, Panut, papit. Halasiko? + +ILPOTAR +Ei halannut; ei tämä--... Vaan tenho siinä on ilmankin, mikä lienee; +kun käteeni tarttui, niin polvet nivelistä pehmitti ja rinnan aluksen +riudutti. + +1:N VAIMO +Sitä on niin kumma kuunnella ... ei tahdo saada henkeä vedetyksi ... on +niinkuin siihen paikkaansa painaisi. + +2:N VAIMO +Minua ikäänkuin nostaa ... luokseen nostaa. + +ILPOTAR +Niin, niinkun sitten tupaan tultiin, niin siellä kaiken tietonsa +haastoi. Panu neuvoi, miten udella, käski salaisia sanojaan väijyä-- +vaan niitä en saanut, ei sanonut itsellään niitä olevan. Vaan kyllä ne +on sillä suojelijat sanansa. Ei olisi muuten uskaltanut yksin tulla, +Reidan poika vaan turvanaan. »Etkö pelkää sutten syövän?» kysyin. Ei +sanonut Panua pelkäävänsä. Sanoi olevan itsellään semmoisen haltijan, +joka oli kerran pelastanut miehen, minkä olivat petojen pesään +heittäneet; niin kun lankesi polvilleen ja veisasi virren ja kätensä +ristiin pani, niin niitä tulivat nuolemaan. + +1:N VAIMO +Käsiä nuolemaan, olipa se taika--vai kädet ristiin ... mitenkä? +näyttikö? + +ILPOTAR +Näytti--näin, ei kuin näin, näin se oli. + +2:N VAIMO +Ei pidä näyttääksesi sitä Panulle ... tempun tietää, saa tuhotuksi. + +ILPOTAR +En näytä ... en olisi salaisia sanojaankaan sanonut. Olisin pitänyt +omina tietoinani. Ei siihen Panun taiat tepsi; sentähden se sitä +pelkää, yhtä miestä, kaiken kansan lumoavan luulee. + +1:N VAIMO +Vai pelkää Panu? + +2:N VAIMO (kuiskaa) +Minä häntä en surisi, jos pappi Panun voittaisikin. + +3:S VAIMO (samoin) +No, en totta minäkään--ei Panun tiedot tämän tietojen veroiset. + +2:N VAIMO +Panun tiedot--pyh! + +ILPOTAR +Sen Jumalalla on ollut poika, joka on ilmo-ihmisenä maan päällä +vaeltanut ... vaan olivat ottaneet sen kiinni pahat ihmiset ja +naulinneet ristin puuhun ja siihen tappaneet Ristin-Kiesuksen. + +1:N VAIMO +Tapettuko se onkin--Ristin-Kiesus? + +ILPOTAR +Eikä--vaan tuo olikin noussut kuolleista ja mennyt takaisin taattonsa +luo taivaaseen. + +2:N VAIMO +Vai kuolleista noussut? Semmoisia sinulle haastaa, ihmeitä kaikkia ... +mahdoinpa saada olla minäkin kuulemassa! + +ILPOTAR +Tulkaa meille--siellä häntä haastattelemme--sinne täältä palaa! Ei +olisi tänne tullutkaan, jos oli isompi tupamme. + + (Menevät.) + +MARTINUS OLAIN ÄÄNI +--tulkaa siis hänen luoksensa--tulkaa hänen huoneeseensa--en tahdo +teitä väkivallalla pakottaa--en lain miekka kädessä--rauhan tuoksuva +tuomen oksa--Jeesuksen Kristuksen nimeen-- + + (MIEHIÄ tulee.) + +1:N MIES +On maailma tietäjiä täynnä tähän aikaan. Olen nähnyt heitä jo kolmet +neljät erilaiset eläessäni. Itsekukin omia haltijoitaan kehuu. +Reitavainajan aikana oli se loveen lankeileminen ja tulevien +tiedusteleminen sitä ylintä tietoa; Jorma alinomaa sitä Väinöään +vatvoo, Panu taikoo ja temppujaan tekee eikä muu kelpaa; tällä papilla +on Ristin-Kiesus--mikä sitten lienee se. Yhden haltija maassa mataa, +toisen puussa piilee, kolmannen jossain taivaitten takana. Yksi kuvat +pystyttää, toinen ne maahan kaataa--kaikki omiaan tyrkyttää, mene +tiedä, mikä heistä paras. + +2:N MIES +Ei kysy uhreja tämä tietäjä--ei vaadi vuotuisia veroja--tulee omillaan +toimeen. + +3:S MIES +Helppo tuntuisi olevan hyvittää sen haltija-- + +1:N MIES +Panu täällä yhä maksuja ylentää, aina uusia uhreja vaatii. + +3:S MIES +Eikä kuitenkaan enene riista metsissä, ei viljan saanti vesissä parane. + +1:N MIES +Vaan koommin kuin vähenee. + +2:N MIES +Mahtaisiko olla tästä Kiesuksesta metsämiehen haltijaksi? Osaisiko +eräonnen antaa? + +1:N MIES +On Kontolaisille onni ollakseen--hyvin hyötyvät, ylen ävertyvät. + +3:S MIES (mietittyään) +Koettanut tuon tietäisi. + +1:N MIES (mietittyään) +Ettäkö jos antaisi vettä päähänsä valella? + +3:S MIES +Pois pudistaisi, jos ei hänestä apua. (Näkevät Panun tulevan.) Vaan +salaa Panulta! Lähdemme, jo tuo kuultiin--ei ole uusista usoista, +vierahista valtijaista. + + (Menevät.) + + (PANU näkyy seinän aukossa tulevan ja pysähtyvän kuuntelemaan. + On epäröivän näköinen. ILPO tulee tuvasta, mieli kuohuksissa.) + +ILPO +Yhä se siellä puhuu, hörössä korvin kuuntelevat! + +PANU +Niin, akat-- + +ILPO +Miehet myös--loittonevat, aikovat lähteä--eivät malta--taas takaisin +palaavat. + +PANU +Mitä sanoo? + +ILPO +Sanoin suloisin lumota koettaa, virsin viehkehin viehättelee. +Reidanpoika veisua kanteleella säestää. Sai jo herkkäverisimmät +säveliinsä yhtymään. On Panun tietäjän omassa tuvassa ristinvirsi +veisattu. Haltija oman kattosi alla elämöi, sinä täällä takapihoilla +piilet. Siinä ollaan! On minulle kuin unen näköä tämä! En uskonut, jos +joku eilen sanoi. Ei olisi pitänyt päästääksesi puhumaan.--Vai onko +sinulla siinä mikä taika? + +PANU +Jos estin tulemasta, alkoi Jorma miehineen hokea: ei uskaltanut Panu, +pelkäsi tietojaan; nyt sanovat: ei pelännyt Panu tietojaan, on +itsellään paremmat. + +ILPO +On paremmat, onpa tietenkin. Vaan pois olisi ovelta käännytettävä +ollut! Mahdoit antaa minun-- + +PANU +En arvannut kenenkään häntä kuulemaan käyvän. + +ILPO +Ja tupa väkeä tulvillaan! + +PANU +Kysyin arpaa: horisi haltija, ei mitänä neuvoa osannut.--Eikä saanut +Ilpotarkaan sanojaan. + +ILPO +Ei siihen sanoja tarvis. + +PANU +On hänellä se Reidan poikakin turvanaan. Olla minulla nyt isänsä taiat! + +ILPO +Et siihen taikoja tarvitse. Olet kuin lumoissa, Panu. Ei liene saanut +sinuakin silmätyksi. + +PANU +Silmätyksi? + +ILPO +Sen on voima silmissään--ja sanainsa soinnussa. + +PANU +Niissäkö--? + +ILPO +Mahdoit antaa minun menn'yönä.--Vaan kun vielä sallinet--vaikka oma +henkeni menköön! + +PANU +Koko Kontola siitä kimppuumme kävisi, sota syttyisi. + + (Kuuluu veisuuta.) + +ILPO +Sota siitä syntyy sittenkin! Yksin nyt tuli, tulee toiste miehineen! +Eivät nyt uskaltaneet, vielä Panua pelkäsivät. Näkevät, että tulee ja +menee pahin vihamiehesi eikä naarmua nahkaansa saa ... rauhan kello nyt +Kiesuksen kaulassa kalkattaa, sodan torvea huomenna toitottaa. Niin +kävi Kontolassa, niin käy täällä. Tuopi erämiehet, kaskimiehet, +kalamiehet kutupaikoille, tunkevat meidät täältä niinkuin muinoin +tunkivat taattomme sieltä. On tapettava valloittaja, ennenkun valtaan +pääsee, on uuden uskon tuoja aina tuhottava-- + +PANU +On tuhottava,--vaan niin, ett'ei kukaan kuule eikä kukaan näe... + +ILPO +Niinkuin Reita vainaja? + +PANU +Juuri niin. + +ILPO +Nyt jo miehetkin virteen yhtyy! (kuuluu taas papin puhetta)-- +Kastettavaksi kutsuu!--Ilpolaan!--meidän pirttiin! + +PANU +Elä päästä häntä sinne!--Salpaa ovet sisältä!--Vie sana toisiinkin +taloihin!--Taipaleelle hänet yön selkään ajamme-- + +ILPO +Entäs sitten? + +PANU +Eksyy--hankiin hukkuu-- + +ILPO +No niin, nyt on ennallaan--jo loi Panu lumonsa! + +PANU +Joudu--riennä! (ILPO menee.) + + MARTINUS OLAI, matkatamineissa, papin kauhtana ja kaulus harmaan + sarkatakin päällä, poronnahkakengät jalassa, esiintyy varmasti, + melkein käskevästi. REITA, kannel kainalossa. JORMA, EMÄNTÄ, + JOUKO, ILPOTAR, HELUNA y.m. kansaa, joista osa tulee sisään, + osa jää porstuaan. + +OLAI +Et tullut minua kuulemaan, Panu. + +PANU (istuu syrjin) +Tiesin loruiksi luotehesi. Nyt sen muutkin tietävät. + +OLAI +Jos tulit minua kuulemaan etkä puheitani piillyt, niin sait tietää, +mitä heimollesi haastoin. Selitin heille, mikä on ero heidän +haltijainsa ja minun Jumalani välillä. Eivät ole tähän saakka ainoasta +oikeasta Jumalasta mitään tienneet. Nyt hänet jo tuntevat ja pian +omaksensa ottavat. + +PANU +Ei heistä kukaan sinun jumalaasi omista. Ovat omamme paremmat. Ei +Panujen heimo ikänä Ruotsin Kiesusta kumarra. Turhaan täällä suutasi +soitit. Mennet rauhassa kotiisi, kun kohta menet. + +OLAI +Menen, kun olen tehtäväni täyttänyt, heimosi kastanut ja pyhän kirkon +yhteyteen ottanut. Vasta sitten menen,--kohta taas takaisin tullakseni. +On käsky kuninkaalta rakentaakseni kirkko Korpivaaraan. + +PANU +Kirkko? + +OLAI +Paikan jo eilen tullessamme Reidan kanssa katsoimme. Suven tullen +saavun tänne sen perustusta panemaan. On tasanen kenttä koivujen +keskessä niemen nenässä, jonka käritse tie Kontolaan kulkee. + +PANU +Uhrilehdon niemessä? + +OLAI +Siihen sen rakennamme ja hirret vaaran rinteestä vierestä kaadamme. + +PANU +Pyhän uhrivaaran!--Mennet täältä, ennenkun sinut koirillani kylästä +ajatan! + +OLAI +En sinulta tulolupaa kysynyt, enkä myöskään poiskäskyäsi kuule.--Käykää +kanssani kaikki, jotka haluatte lisää kuulla! Odotan teitä Ilpolassa.-- +Reita, kanna kirjani!--Panu, kun hyvällä taipunet, ei sotaa syty,--jos +vihaan nouset, tiedä, ett'ei esivalta miekkaa hukkaan kanna.--Seuratkaa +minua! Käykää kanssani kaikki, jotka tahdotte kasteen omistaa. (Menee.) + + (Väki ei tiedä, mitä tehdä, osa jää seisomaan, toiset tekevät + liikkeitä lähteäksensä.) + +PANU (ivaten) +Seuratkaa häntä! No, miks'ette mene! Sodan nostaa, koko heimon vankina +Kontolaan vie--yksi ainoa mies! Juoskaa jälessään, ennenkun jättää! +Ottakaa kirveenne miehet, rientäkää hakkaamaan ikihongat pyhän +uhrivaaran rinteeltä! Kaatakaa kaskeksi pyhä lehto! Mitä seisotte? +Suuttuu teihin uusi tietäjänne! + +MIEHET +Emmehän me ... emmehän me muuta kuin... + +PANU (kuohahtaa) +Ettehän te! Ettehän te muuta kuin päiväkauden paljain päin hänen +edessään seisotte! + +1:N MIES +Hattu oli mulla päässäni! + +2:N MIES +En avopäin seisonut. + +3:S MIES +Saanneehan tuota kuunnella. + +PANU +Annatte loihtujansa ladella ja omia haltijoitanne häväistä! Ja akat +kilvan virsiänsä vetelevät! + +NAISET +Emmehän me vaan kun se niin ... kun sanat suuhun pani ja kannel säveltä +säesti. + +PANU +En häneen kädelläni koskea tahtonut, menköön kylästä niinkuin tuli. +Mutta tietäkää se, että ken hänet enää luoksensa laskenee, ken hänelle +ovensa avannee, tai häntä ruualla, juomalla, töillä tai neuvoilla +avustanee-- + +1:N MIES +On oikeassa Panu--ei ole häntä suosittava kenenkään. (Menee.) + +2:N MIES +En kai minä ... (menee.) + +3:S MIES +Saa kai minun oveani kolkuttaa--vaikka kynnykseni eteen paleltukoon ja +kuolkoon, en salpaa nosta. (Menee.) + +JORMA +Et kai häntä tuon pyryn selkään--yötä vasten. + +ILPOTAR (ja jotkut muut) +Nouseeko pyry?--Mistä se nyt?--Äsken taivas vielä kirkkaana kajotti. + +JORMA (luukkua raottaen) +Niin sakeana tupruaa, ettei pihan yli näe. + +PANU (näkyy että hän keksii sen) +Nousee mikä nostettu on! (Menee.) + +1:N NAINEN +On pyry Panun nostama. + +2:N NAINEN +On ilma tietäjän tekemä. + +3:S NAINEN +Ei pidä Panua suututtaa. (Menevät.) + +JORMA +Ei heitä hyvä peri. (Menee.) + +ILPOTAR +Oli tyhjä konttinsa--nälkään nääntyvät. (Menee.) + + (EMÄNTÄ ja JOUKO ovat jääneet.) + +EMÄNTÄ +Jouko, ota tämä mytty... Panulla on paha mielessä, aikoo tappaa nälällä +ja vilulla erämaahan ... en soisi Reidan pojan ... hae käsiisi, hiihdä, +kunnes saavutat, anna tämä... + +JOUKO +Onko pyry isän nostama? + +EMÄNTÄ +Olipa kenen tahansa ... joudu, ennenkun jälki peittyy! + +JOUKO +Vaan jos isä--(menee.) + +JORMA (tulee) +Ei heitä hyvä peri ... eksyvät tuiskuun... Ei eteensä näe. + +EMÄNTÄ +Ehkä jossain suojaa saavat... Mitä sanoo Jorma, olitteko kuuntelemassa? + +JORMA +Kaikki kuulin. On totta toinen puoli, toinen touhua. Sanalla Väinökin +vihat voitti, sanaan tämäkin turvaa. Ei pahaan neuvo, kun neuvoo hyvään +ja rakkauteen. Niin tuntui tekevän. Sitä täällä tarvittaisiin, kun +tapetaan, raiskataan... Vaan miksi vaatii sitä varten hyvät haltijat +hylkäämään? Ei se heidän syynsä. Miksi tahtoo kirkkonsa uhriniemeen +rakentaa ja miksi puut hyvältä vuorelta kaataa? Eikö paikkaa muualla, +eikö muualla puita? Eikö mahdu rinnan elämään hyvät haltijat yhden +niinkuin toisenkin? Väinön tiedän, Tapion tunnen, heitä hyvittelen, +heille uhrini kannan ja Väinön viisauden askeleitani johtaa annan. Ei +ole minulle hänen Kiesuksestaan, mutta paremmaksi hänetkin arvaan kuin +Panun puujumalan, jonka kuvatoksen pyhälle vuorelle pystytti. Siitä on +tullut kaikki kurjuus ja kaikki Karjalan pahat, siitä viljan vähyys, +siitä kalan kaipuu. Olisin nuorempi, mielet kääntäisin, miehet +nostaisin, kuvatokset kaataisin, vanhat haltijat arvoonsa ylentäisin. +Ei olisi silloin pelkoa Ruotsin jumalasta, ei Ristin Kiesus mitään +mahtaisi. Nyt tulee--saattepa nähdä--omakseen ottaa. Vaan virtensä oli +kaunis. + +EMÄNTÄ (joka ei ole kuunnellut JORMAN puhetta, vaan levotonna ja +hajamielisenä milloin ovea milloin luukkua raottanut) +Kuulisitpa, taatto, kerran Valamolaisten veisuun, kuulisitpa monasterin +kellojen helinän... + + JOUKO (tulee hengästyneenä.) + +EMÄNTÄ +Näitkö? Löysitkö missä? + +JOUKO +Olivat ensin Ilpolan tupaa kiertäneet, sitten saunaan yrittäneet ... +sieltä Kuismalan saunaan. Vaan kun eivät mihinkään päässeet, niin +tuohon tulleet Reitalan vanhaan saunaan ja tulen virittäneet. + +EMÄNTÄ +Siellä säilyvät, sinne ei Panu uskalla! Pelkää sitä paikkaa! + +JORMA +Paha oli ilme Panun silmässä ... ei mitänä pelkää ... lähden +tarkastelemaan... (menee.) + +JOUKO +Jos isä saa tietää... + +EMÄNTÄ +Minne heitit mytyn? Eikö kukaan nähnyt? + +JOUKO +Oven eteen heitin ... seinään kolahutin. Vaan oli suksen jälki ennen +minua kiertänyt. + +EMÄNTÄ +Jotain hankkivat--kuka siellä etehisessä haparoi--ripaan tarttuu-- +(Reita tulee) Reita? Mistä tulit? Elä tule tänne, mene sinne, missä +olit. Tuleeko pappikin? Minne jäi? + +REITA +Jäi saunaan lepäämään. Tulin siskoani tapaamaan. + +EMÄNTÄ +Annikkiako? + +REITA +Annikkia tulin näkemään ... täällä lienee ... joku meille ruokaa toi +... oli äitivainajan huiviin pantu. + +EMÄNTÄ +Tunsit äitisi huivin? + +REITA +Tokihan tunsin, punaraitaisen, vinoristin kulmassa, keskellä +viisikannan. + +EMÄNTÄ +Annikin oli huivi. Voi armias auttajani! Veli tuli siskoaan tapaamaan. +Eilen vielä kukkana keikkui, morsiona mairehena--vouti rekeensä reutoi. + +REITA +Voudille annoitte? + +EMÄNTÄ +Panu antoi. + +REITA +Panu? + +EMÄNTÄ +Koskeen tyttö juoksi, kuohuihin hukuttihe. Siskosi Panu tuhosi, isäsi +tuhosi, sinutkin vielä tuhoo. + +JOUKO +Henkesi käärmeeksi muuttaa, niinkuin isäsi-- + +REITA +Muuttiko käärmeeksi isäni hengen? (Pelko kohoo hänessä kohoomistaan.) + +EMÄNTÄ +Niin teki, sen hänen omaan pääkalloonsa sulki--siellä vankina kiduttaa +--joudu täältä ... heitäte suksillesi, hiihdä taaksesi katsomatta-- +soisin teidän täältä hengissä pääsevänne--olet Annikin veli--puhui niin +kauniisti vaikk'ei virtensä valamolaisten veronen--(etehisessä alkaa +tulen loimo punottaa seiniä) mikä tulen loimo se tuolla--mikä siellä +palaa? + +JOUKO (avaa luukun, jolloin loimo valasee tupaakin) +Reitalan saunahan siinä palaa! + +EMÄNTÄ +Reitalan sauna palaa! Hirmuja tekevät! Auta armias, hänet elävältä +korventavat. Yhä yltyy!--Joudu, Reita, apuun--joudu, mene--minä menen +(menee.) + +REITA +Isäni tappoi--käärmeeksi muutti--Annikin tuhosi.-- + +EMÄNTÄ (juoksee takaisin) +Panu tulee--täältä mene... + +REITA +Panu tulee! + + (Rientävät etehiseen eri haaroille. REITA on yhä kasvavan + kauhun vallassa.) + + (ILPO ja PANU tulevat.) + +ILPO +Pönkän panin--nukkuivat, eivät mitään kuulleet. Sytytin pistekodan, +hulmahti kuin havukaski tuleen ... siellä ovat molemmat ... on se nyt +niin lujassa, ett'ei sisästä aukea. (Nauraa sisäänpäin, äänettömästi.) +Löysivät mitä lähtivät hakemaan. Panun polttaa uhkasi, Panu hänet +itsensä poltti, loihti loukkuun menemään, sikeään uneen nukutti, +kärvensi kuin metsähiiret kasken lahokantoon, paistoi kuin nauriit. +Siinä palavat pappi ja Reidanpoika, Lapin viimeinen sikiö! + +PANU +Isänsä omassa saunassa! Että sen sittenkin siihen polttamatta jätin, +kun kaikki muut Lapin saunat tuleen pistin! Mikä antoi minulle oiva +haltija sen päähän piston! Vaan oli aika viimeinkin tuhota. Ties mikä +olisi vastus noussut. Vanha Reita minua aina ivasi ja ilkkui! Aina +halvensi ja häpäsi heimon kuullen! Ei minusta tietäjäksi, ei minusta +uhripapiksi, ei minusta heimon haltijaksi! Hänellä yksin salatiedot, +minulla kaiken mieron mahti, hän kettu kavala, minä vainuton kylän +rakki, hän haukka taivaalla, hän kokko korkeudessa, minä siipisato +lintu, joka maata pitkin räpyttää ja rääkyy. Aikansa ilkkua annoin, kun +tuli oma aikani-- + +ILPO +Raudan rintaansa iskit! + +PANU (rivosti) +Nuolen selkäänsä upotin! Suulleen suohon suistui, rääkyi ja räpytti, +potki polulla poikkiteloin. Kun viimeisiä henkiään haukotteli, eteensä +hyppäsin, kahta kämmentä yhteen löin ja huusin: »henkesi minua +iankaiken palvelkoon!» Sen kuuli ja vielä kirota ehti: »käärmeeksi +henkeni, maan alle matelemaan, kantapäätäsi puremaan!»--ja sinne meni, +kaikki haltijansa mukanaan vei, en luullut heitä ikinä haltuuni +saavani. + +ILPO +Vaan saithan ne? + +PANU +Käärmeenä henkensä kuleksi. Vuotta kolme kun oli kulunut, kallonsa +maasta kaivoin ja tuonne saunaansa vein. Niin päivänä muutamana käärme +kynnyksen alla loikoi, kaulaa koukisti, niskaa nosti, sähisten päätänsä +kohotti. Minä pihdin niskaansa, omaan kalloonsa ajoin, sen taikamajaani +vein ja sinne salpasin--siellä on. Hyvin menestyin, kaupat kävi, veteli +viljan saanti.--Poikansa tänne lähetti, aikoi onnen ottaa, usutti papin +päälleni--siellä savuna sakeaan ilmaan nousevat, siellä kärynä +korkeuteen kohoovat!--Oli se uhri haltijalle, oli se uhri haltijalle, +Jouko! On siinä uhria vielä sinunkin ijäksesi, Jouko! Tuhannen +uhrihärän veroinen! Eilen Annikki veden väelle, tänään... + +JORMA (tulee) +Sinäkö, Panu, Reitalan saunan sytytit! + +PANU +Ja entä jos sytytinkin! Parempi polttaa kuin palaa. Uhkasi polttaa +minutkin. + +JORMA +Ei ennen näin vihamiestä vastaan käyty, eivät totta tosiaan Kalevan +urhot nukkuvaa miestä saunaan salvanneet ja elävältä polttaneet. +Ilmiotteluun vaativat, miekkojansa mittelivät ja vuorotellen iskivät. +Häpeän sukuani! + +PANU +Aika aikaa kutakin! + +JORMA +Etkä häntä sittenkään surmatuksi saanut. Pois pääsivät. + +PANU +Pois...? + +JORMA +Ei ollut pitänyt oven pönkkä. + +ILPO +Pitämän piti!--ellei joku ulkoapäin avannut. + +PANU +Sinäkö, Jorma? + +JORMA +En ehtinyt, ei tarvittu, oli toinen jo työni tehnyt.--Ei tehonut +tulikaan. + +PANU +Ei lie tuli tehonut, tehoo pyry ja pakkanen! + +JORMA +Et saa sitä miestä koskaan surmatuksi sinä. On suurempien suojassa, sen +näen. Lapin haltijat Reitaansa varjelevat, Ristin Kiesus pappiaan, ei +ole Panulla heitä vastaan muuta panna kuin--puujumalansa. + +PANU (yhä enemmän raivostuen) +Ei siinä jumalia tarvita, missä käsi rautaan kykenee! Olen oma jumalani +kuin tarvitaan, oma haltijani kuin haluan! + + (Tarttuu kirveeseensä ja syöksee ovelle.) + +REITA (tulee ovessa vastaan) +Anna armoa, Panu! Elä minua tapa! Ystäväsi minä!--Saithan isäni, +saithan sisareni, saithan papin! Elä minua enää! En olisi tullut, +väkisin vaati! En enää Kiesusta kumarra ... ei ollut auttajaksi!--Ei +voi vihoista varjella... Sinua minä, säästä henkeni, ota orjaksesi! + +PANU +Onko sinulla isäsi tiedot? + +REITA +Säästä henkeni! Ota orjaksesi?--Anna armoa Panu, suuri tietäjä! (lankee +polvilleen) Neuvon sinulle Kiesuksen kirosanat! Opetan sulle taivahan +taikatiedot! + +MARTINUS OLAI (tulee) +Reita! Kurja lappalainen! (Tempaa hänet ylös Panun edestä.) Sinäkö? +Sinä petturi! Kirottu kavala käärme! Sinäkö minut saunaan salpasit? +(heittää hänet karsinaan menemään.) + +REITA +En minä... Panu! (kaatuu.) + +JORMA +Varo pappi! + +OLAI (huomaa Panun, joka hyökkää kirveen kanssa takaapäin. Saa +ranteesta kiinni--kirves putoo.) +Pois pakana! Elä satuta kättäsi Herran voideltuun! + +PANU (aikoo uudelleen hyökätä hänen päälleen kädessä puukko, kun) + +REITA (lattialta vaikeroiden huutaa) +Elä satuta, elä satuta! Kiesus auta! Auta meitä isä, poika ja pyhä +henki! Tuli polttaa ja puhaltaa! Veri hyrskyy ja vesi tyrskyy ja koski +kohisee! Annikki, voi, Annikki! Voi, voi, auta, taattoni, auta, isäni +haltija! Päästä minut käärmehen kiroista!--(Yhtäkkiä riemuiten +nauraen.) Panu kaatuu! Panu kaatuu! + +JORMA +Loveen lankesi! Isänsä henkeä avukseen huutaa!--Herposi käsi Panulta. + +PANU (seisoo kuin kivettyneenä, silmät harrallaan Reitaan tuijottaen) + +OLAI +Reita, mikä sinun on? Nouse! + +JORMA +Anna hänen puhua ... elä henkiä häiritse! + +REITA +Sinun pitää rikki polkeman käärmeen pään ja Herra Jumala sanoi: kirottu +ole... + +EMÄNTÄ (etehisestä) +Sitä käärme kalvaa... + +JORMA +Kuka, sano, kuka? + +REITA +Kirottu ole ... josta on kaikki paha maailmaan tullut. + +JORMA +Kenestä? + +REITA +Panusta, Panusta! (vaikeroiden.) Ei armoa, ei armoa yhtään! Ei armoa +... helvettiin, voi, helvettiin--kirottu, kavala käärme! Päätäni puree! + +EMÄNTÄ +Sitä käärme kalvaa. + +JOUKO (pidätetyllä riemulla) +Siihen meni isänsä käärme ... nyt se meni siihen! Ei mennytkään minuun! + +EMÄNTÄ +Tule pois, Jouko! + +JOUKO +Ei mennytkään minuun! + +EMÄNTÄ +Jouko, tule pois! + +JOUKO +Anna minun, elä--siihen meni--siihen meni... + +REITA (kimmahtaa ylös ja horjuu Panua vastaan) +Helvettiin! Helvettiin! Kiesus kiusaksi sinulle, ristin hiisi +heimollesi! Helvetti sun haudaksesi, tulipätsi poijallesi! Pappi +Panulle sijahan, kirkko talosi tanhualle! (PANU ja ILPO väistyvät pois. +REITA taas vaikeroiden.) Ei armoa ... ei armoa... + +JOUKO (kauhistuen) +Ei armoa... + +JORMA +Murhattu isänsä hänen suunsa kautta puhuu. + +OLAI +Jumala hänen suunsa kautta puhuu (tukee Reitaa.) + +REITA +Kiesukseen turvatkaa, Kiesus auttaa, Kiesus auttaa!--Urut soivat, +kynttilät kuorissa kimmeltää. + +OLAI +Hän on kirkossa. + +REITA +Enkelit katossa ja kerupiinit ... harput ja kanteleet ... ei kuolemaa, +ei kipua! + +OLAI +Hän on taivaassa... + +JOUKO (riemuissaan) +Ei kuolemaa, ei kipua! + +EMÄNTÄ (hädissään) +Jorma, auta ... ennenkun lumoo ... Jouko, tule, Jouko! (Saa hänet +viedyksi ulos.) + +REITA (herää) +Eikö se polttanutkaan? Eikö tehnytkään mitään? Menikö se maan alle? + +OLAI +Kuka? + +REITA +Se, joka maan alta eteeni nousi. + +OLAI +Meni, maan alle meni. + +REITA +Eikö tapa? + +OLAI (rauhoittaen) +Ei tapa ... ei meille mitään voi! + +REITA +Ei tapa, ei tapa--lähdemme täältä! + +OLAI +Jaksatko lähteä? + +REITA +Jaksan, jo jaksan. + +ILPOTAR (joka on tullut edellisen kestäessä) +Mennette pian, ennenkun Panu tointuu... + +JORMA +Ei toinnu Panu siitä iskusta.--Vaan kun tahtonette, minä teidät täältä +opastan. + +OLAI +Ken olet--oletko kristitty? + +JORMA +Kristitty en ole, vaan neuvoi vanha Väinämöinen opastamaan eksynyttä, +haihtunutta hoitamahan, vainottua vaalimahan.--Lähde täältä, elä +koskaan takaisin tule. + +OLAI +Enkö tulisi takaisin? Nyt tulen enkä enää yksin tule! Tulen voimalla ja +väellä. Tahdoitte minut nälkään ja viluun tappaa. Minulta ovenne +salpasitte. Tulella Panu minut polttaa aikoi. Joka tulen viritti, sen +tuli polttakoon! Kostaman sinun pitää, sanoo Herra, Herra! + +JORMA +Kostosta puhuu tämä, kostosta tuo. Kostoa huutavat ihmiset, kostoa +haltijat, sitä elävät, sitä vainaat. Mikä lie tämä nykyinen maailma? +Koirina toistensa kurkkuun käyvät, usoistaan usahtelevat, veret eri +vierojen tähden vuotaa.--En tiedä, mustaksi mieleni käy.--Yhden tiedän, +Tapion tunnen.--(Tekee lähtöä.) + +ILPOTAR +Minnekkä aijot heidät viedä, Jorma? + +JORMA +Jos heidät Karilaan saattaisin, sieltä Kari heidät kotiinsa opastakoon. +Karin majalla taas tän'yönä kannelta soitamme.--Vai kannelta?--Ei soi +kannel enää Karin talossa--kostoa katkeraa hänkin hautoo. Nouskaa +suksillenne! + +OLAI +Paloivat sukseni-- + +ILPOTAR +Saat minulta sijaan ... ottakaa meiltä! + +JORMA +Sinulta? + + (OLAI, JORMA ja REITA menevät.) + +PANU (tulee sivuovesta avopäin, aivan masentuneena, vaatteet +epäjärjestyksessä ja lumisina) +Ääni oli isänsä ääni. Noin se loveen langetessaan huusi, noin +kuollessaan käsiään huitoi. Sen hallussa se nyt on Reidan haltija, ja +Kiesuksen papin. Sen turvissa ne tänne tuli, se ne tulesta pelasti. +Toivoin hänen henkensä kerran Joukoon menevän, loven lahjan antavan, +tuosta tietäjän tekevän... + +ILPOTAR (ylenkatseellisesti) +Joukosta! + +PANU (katkerasti) +Käsistäni vei, edestäni otti, henki häneen meni, minulle kuori kouraani +jäi--kuolleena tuo taikamajan lattialla loikoi. Siin' on! (Ottaa +poveltaan kuolleen käärmeen ja heittää menemään.) Turhaan Reidan +tapoin, suotta oman veljeni veren vuodatin. Kohta koko heimo Kontolaan +juoksee. + +ILPOTAR (lohduttaen) +Panu! + +PANU (sysää pois) +Et sinäkään sanojaan saanut, et viehätellä osannut--vanha olet-- + +ILPOTAR +Suotta minulle vihojasi viskelet. + +PANU +Sinä hänet sisään päästit--sinä kansan häntä kuulemaan haalit. + +ILPOTAR +Olisivat tulleet ilmankin. + +PANU +Ette mihinkään kykene ... ei teistä apua ainoasta--Ilpokin--! + +EMÄNTÄ (tulee hädissään) +Panu! Panu! + +PANU +Tuossa tuokin--mikä hätänä? + +EMÄNTÄ +Joukoa heittää, kouristaa kuin Reitaa äsken! + +PANU (riemastuen) +Joukotar! + +EMÄNTÄ +Käsiini kaatui! Sekavia haastaa, silmät nurin päässä pyörii, vaahto +suusta ... tule päästämään! Tule luomahan lumonsa! Hankeen pyörtyi... + +PANU +Se on tullut takaisin! Ei mennytkään Reidan poikaan isänsä henki! Meni +minun poikaani! Minulla on poika, joka loveen lankee! Tuota kaiken +ikäni toivoin! Tulee tietäjä isäänsä isompi! Nyt tulkoon Ruotsin pappi! +Nyt ovat hänenkin henget hallussani! Ei minulle mitänä mahda! + +EMÄNTÄ +Päästä hänet, vapauta! Voi, jos kuolee! + +PANU +Ei kuole--vaan vaikka kuolkoonkin, isä poikansa perii! + +EMÄNTÄ +Voi sinua, Panu! + +ILPOTAR +Voi houkkoa! Pitää pappi henget, mitkä sai! + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + + Uhrivaaran laella, jossa vanha kelohonka, ja sen edessä kivipaasi, + jossa uhrilihoja ja uhrihalkoja. Hongan ympärillä istumakiviä. + Siihen on kiinnitetty epäjumalan kuvia, lappalaisen näköinen, + kädet ojona, toisessa malja; juurella lähde. Taka-alalla avara + metsä- ja järvimaisema.--Mäen rinteessä alempana näkyy Panula.-- + Oikealla Panun taikamaja kalliossa, irvistelevine karhun- ja + ketunkalloineen. Keväinen aamuyö. + + (PANUN EMÄNTÄ ja HELUNA.) + +PANUN EMÄNTÄ (hiipii taikamajan ympärillä, kuiskaa kaukaa, mutta ei +uskalla tulla lähelle; on ilmeisen tuskan vallassa) +Jouko!--Ei se kuule enkä uskalla minä huutaa. Ristiä suutele ja rintaan +paina!--Koko yön on siellä vaikeroinut. Äsken kouristi enkä päässyt +pitelemään. Se sitä aina helpottaisi, kun saisin pidellä. Voi meitä, +voi! Voi minua, että käärmeen tapoin! En olisi tappanut, ei olisi +Joukoon mennyt. Ei päästy pakenemaan. + +HELUNA +Minä kohta pääsen; näiden uhrijuhlain jälestä lähden. + +EMÄNTÄ +Elä minua heitä ... mitenkä minä, jos sinäkin. Odota, ehkä hänestä +heittäjä lähtee ... yhdessä pakenemme-- + +HELUNA +Ei lähde heittäjä, kenehen on kerran mennyt. + +EMÄNTÄ +Voi, voi, et edes sinä niin sanoisi! + +HELUNA +Tulkaa pois, emäntä ... jos Panu tulee ... minua pelottaa. + +EMÄNTÄ +En lähde, ennenkun se sen sieltä päästää ... pyhä risti häntä +suojelkoon! + +HELUNA +Tullaan. + + (Juoksee pois, EMÄNTÄ piilottautuu majan taa.) (JORMA, KARI + ja KARITAR nousevat polkua vasemmalta.) + +JORMA (osoittaen epäjumalaa) +Voi sinuas variksen pelätti, mikä olet! Voi sinuas narrikansan kuvatos, +minkä tietäjäsi on siihen, esi-isäin pyhään puuhun kytkenyt, jonka +juurella haltijan oma lähde kumpuaa! Mikä rähjä, mikä vinosuu, +vääräsääri, kierosilmä lappalainen--luulee hänessä suuren haltijan +asuvan! Tuossako, ihmiskäsin tehdyssä ihmisen kuvassa haltija +mieluummin asuisi kuin omassa kasvattamassaan puussa, jonka siemenen +kylvi siihen salojen siintäväin keskeen, vetten välkkyvien vaiheelle? +Näettekö, kuinka tuo irvihammas ahnaasti kättänsä ojentaa almua anoen-- +omansa epäjumala olet Panulle, joka ei muusta tiedä kuin voitosta ja +saaliista ja semmoiseksi kaltaisekseen jumalansakin laatii, esikuvaksi +itselleen ja muille. En voi minä enää heimon yhteisiin uhreihin osaa +ottaa, yksin täytyy tullakseni, omat pyhät pitääkseni! + +KARITAR +Kun ei ole sitä, joka hänet irvihampaan tuosta irti kiskoisi ja +suulleen kallioon syöksisi. + +JORMA +Paikka on pyhä, joskin häntä häväistänee. Et saa pyhällä uhrivaaralla +tehdä väkivaltaa pedollekaan, vaikka olisi karjaasi kaatanut. Itse +haltija häpeänsä kostakoon--ja kerran kostaa!--Uskon aikain parempain +kerran vielä koittavan. Vielä palaa Väinö, pyhät vuoret puhdistaa, +vanhat haltijat entiseen valtaansa asettaa. Lahoo, ränstyy, mätänee +käsin tehty kuva, sadat vuodet seisoo jumalain puu--ja jos kerran +kaatuu, jo toiset juurestaan versoo. Sinulle uhraan, ainoani annan, +viimeiset aarteeni eteesi kannan. + + (Mene uhripuun luo ja toimittaa uhrin.) + +Tapio talon isäntä, +Metsän ukko halliparta, +Mielikki metsän emäntä, +Metsän armas antimuori, +Tule jo kullat ottamahan, +Hopeat valitsemahan, +Ainoat omistamahan-- +Ota soljet, sormukseni, +Vähät lahjat viimeiseni. + +KARITAR +Ota multakin omani, +Ainokaiseni omista, +Vähät lahjat viimeiseni. + +JORMA +Nouse koivun konkelolle, +Lepän lengolle ylene, +Onko mieleiset sanani, +Otolliset uhrityöni, +Lepy lehto, kostu korpi, +Ellös suuttuos Jumala, +Maanpitäjä pillastuko +Uhritöistä ilkiöitten, +Typeristä tyhmän kansan, +Lepy metsä miehillesi, +Lepy näillä leppösillä, +Lauhdu näillä laulelmilla-- +Humahtele hongan latva, +Kohahda korea kuusi, +Jos on uhri otollinen, +Mieluiset minun sanani! + + (Tuuli humahtaa puussa.) + +Otollinen oli uhrini, ei ole haltija vielä meihin vihastunut.--Kari, +kanna sinäkin uhrisi pyhälle puulle! Elä siinä synkkänä seiso! + +KARI (katkerasti) +Minä kannan uhrini Panun puujumalalle. + +JORMA +Mitä sanot? + +KARI +Panun itsensä uhriksi kannan (näyttää vaatteesta tehtyä nukkea.) + +JORMA +Panun oma kuva--kädet selän taa sidotut. Sitäkö aiot? + +KARI +Oman jumalansa kädestä tuomionsa saakoon! Nyt tietää: missä ikinä +kulkenee, ansa jalan alla vaanii. + +JORMA +Et saane satimeesi Panua sinä. + +KARI +Minä opastan, toiset tien käyvät; minä otuksen kierrän ja osoitan, +toiset pyydystävät. On vielä ennen iltaa papin köysissä Panu ja minä +köyden päästä pitelen. + +JORMA +Uhkasi asehin uudesti tulevansa, vaan en olisi tuota suonut, en suonut +sinun häntä tänne opastavan, en itsenään uhripyhänä. + +KARI +Olisi tullut tuomattani. + +JORMA +Kari! Lähde täältä kanssani! Teemme niinkuin teki Väinö, pois +kaukenemme, kosket sauvomme, suvannot soudamme, selät suuret +lehtipurjeessa viilettelemme, haemme hiljaisen poukaman, +hiekkarantaisen, siihen kolmilaitamme kokastamme ja kuusen juureen +majamme kyhäsemme--on siellä kalasia vesiä, on ansamaita, on +koppelokankaita, on teerivaaroja--hyvät haltijat mukana seuraa, pahat +tänne jääkööt!--Väinön tiedon turvaan viemme, soiton suuren suojaan +saatamme, ett'ei sotkis vieras virttä, ruotsi rikkoisi säveltä. + +KARITAR +Lähdemme, Kari... + +KARI +Ei saisi rintani rauhaa siellä, salot synkkinä seisoisivat, peikot puun +juurilla jurottaisivat, kosket kostoa huutaisivat. Panun antama isku +yöt päivät päälakeani pakottaa. (Menee.) + +KARITAR +Musta on mielensä, unettomat ovat yönsä, ei ole pyynnistään ei +metsästyksestään, Kullervona kulkee hän kostoansa hautoen. + +KARI (tulee takaisin) +Onko paljon saapunut uhrikansaa? + +JORMA +Ei puoltakaan entisestään. Yhä vähenevät; laumoittain heitä Kontolassa +kulkee. + +KARI +Onko aseita miehillä? + +JORMA (hiukan moittien) +Ei aseellisina uhreihin tulla, senhän tiennet. + + (Menevät.) + +EMÄNTÄ (tulee) +Nyt sitä taas heittää. + + (Vetäytyy pois, kun näkee PANUN ja ILPON tulevan.) + +PANU (on täysissä noidan tamineissa, päässä huuhkajan höyhenistä tehty +takki, hihoissa ja harteilla kirjavia nauhoja, punanen paita, kädessä +taikarumpu.) +Vai nurisevat taas? + +ILPO +Uhriverojen paljoutta paheksuvat, huonoa riistavuotta valittavat. Sinun +syyksesi sanovat. Ei ole muka taioistasi apua; Lappiin metsän riista +vierii, Kontolan alavesiin veden vilja valuu. + +PANU +Se on se vanha virsi. Sitä aina veisaavat, kun uhrata täytyy. + +ILPO +Eivät sano Kiesuksen uhreja kysyvän. Kehuvat jo muutamat +juhannusjuhlille Kontolaan lähtevänsä. + +PANU +Sano heille, että kohta palaa riista moninkertaisena takaisin, niinkuin +on aina ennenkin palannut, kun uhrit oikein toimitetaan. Tänä vuonna +uusille haltijoille uhrataan ja uudet on uhraajat. Ei Panu enää yksin +uhria toimita. On toverinaan oma poikansa, tietäjä kohta isäänsä +isompi. + +ILPO +Tule heille se itse selittämään. + +PANU +En jouda, aika on tärkeä, hetki on tullut. Järjestä juhlasaattue. Kun +aurinko on oman korkeutensa metsän rannasta noussut ja teeren ensi +kuherruksen kuulette, te liikkeelle lähdette ja minä täältä joukon +kanssa pyhän vaaran veräjälle vastaanne tulen. (Emäntä tulee) Mitä +täällä teet? (Ilpolle) Mene, Ilpo, ja tee niinkuin sanoin. (Ilpo menee +epäröiden) Mitä täällä teet? Talo täynnä vieraita ja emäntä täällä +kuleksii! Mene hoitamaan vieraita!--Etkö saa sanaa suustasi? + +EMÄNTÄ (rukoillen) +Elä hyvä Panu, elä häntä nyt enempi kiusaa. Päästä hänet pois ... anna +minun viedä hänet kotiin ... elä lastasi menetä--se on sairas ... sitä +pelottaa ... etkö kuule, kuinka valittaa... + +PANU +Hän haltijata haastattelee ... tietäjäksi valmistelekse. + +EMÄNTÄ +Eihän hänestä tietäjäksi ... vasta vuoteelta nousi ja nyt tuonne +telkitsit. + +PANU +Mene tiehesi täältä!--Tulee tietäjä isäänsä isompi.--Tiehesi täältä. +Pois vaimo saastainen pyhästä toimituksesta (ajaa pois Emännän.) + +PANU (avaa majan oven) +Jouko!--Se on vielä haltijan lumoissa ... silmät killuu kuin elukan +silmät pimeässä--henki tulena palaa--palakoon!--pysyköön lovessa niin +kauvan kun haltija pitää (aikoo hiljaa sulkea oven, mutta samassa) + +JOUKO (hyppää ulos parahtaen niinkuin takaa-ajettu.) + +PANU +Joko päästi?--Elä pelkää, Jouko... + +JOUKO (sopottaen) +Helvettiin, helvettiin! Ei armoa, ei armoa!-- + +PANU +Ei ole vielä ihan päässyt.--Näitkö haltijan? + +JOUKO (lyhyesti ja hätäisesti) +En nähnyt. + +PANU +Etkö mitänä nähnyt? + +JOUKO +Näin. + +PANU +Mitä näit? + +JOUKO +Näin papin. + +PANU +Ei tullut Reidan henki luoksesi lovessa?--Et häntä nähnyt?--Et mitään +kuullut?--Elähän vapise! + +JOUKO (surkeasti) +Anna minun mennä kotiin, isä. On paha ollakseni ... päätäni huimaa ... +sydäntä etoo. + +PANU +Etooko? Se on käärme, Reidan henki. + +JOUKO +Päästä minut siitä ... loihde pois ... se minut muuten tappaa. + +PANU +Ei tapa ... elämän hengen antaa. Se sinussa aina pysyköön, elköön +sinusta koskaan muuanne menkö. Niin kauvan kun käärme sisässäsi, niin +kauvan sinussa Reidan henki, niin kauvan kun sinussa Reidan henki, niin +kauvan Panujen suvussa tietäjäin taito. + +JOUKO +A-anna minun mennä äidin luo. + +PANU (On käynyt majassa ottamassa kontin, josta alkaa purkaa tavaraa.) +Ei ole toista tietäjäksi niin valmista kuin sinä--äitisi kohdussa sinut +siksi jo pyhitin. Nyt olet valmis tietäjän toimeen pyhitettäväksi ja +hänen pukuunsa puettavaksi. Yhdessä uhrihärän teurastamme, kaksin +kaikki toimitamme. Sinun kauttasi haltijat puhuvat, sinulle mielensä +ilmoittavat, minä tahtonsa toimitan. Puemme päällesi tietäjän vaatteet +--riisu pois virsu--täss' on Reidan poronkoivet--näetkö? + +JOUKO +Näen. + +PANU +Hänet voitettuani ne hänen jalastaan riistin. Täss' on hänen +patalakkinsa--(painaa sen Joukon päähän)--tässä hänen peskinsä ja +paitansa-- + +JOUKO +Niin-- + +PANU +Tässä taikarumpunsa--(ripustaa sen kaulaan.)--Tässä tämä kallonsa, +jolla pyhästä lähteestä vettä päähäsi valelen. Siinä on vielä käärmeen +vuodevillat. Se kuoli samana hetkenä kuin sinä loveen lankesit--ruumis +kuoli, henki sinuun meni. + +JOUKO +Ei se silloin kuollut? + +PANU +Eikö silloin? Milloinkas? Elä puhu joutavia! Silloin siitä henki +lähti!--Riisu vaatteesi, päästä kaikki päältäsi! Päivä kohta valkenee. +Ota pois ihokkaasikin.--Mikä nauha sinulla on kaulassasi? Taikapussi +antamani. Se otetaan nyt pois, sijaan pannaan tämä helminauha, Reidan +hampaista tehty--kilkkaa, kalkkaa!--Mikä on tämä--näytä--miksi pidät +kiinni siitä? (repäsee esiin ristin, jota JOUKO on puristanut +käteensä.) + +JOUKO (parkaisten) +Nyt se sen näki! Nyt se tappaa! Auta pappi! auta pappi! Auta Kiesus +armias! Isä, Poika ja Pyhä Henki!--Äiti! + + (Riuhtasekse irti, heittää rummun kaulastaan, kaataa PANUN, + kaatuu itse, nousee ylös ja syöksee ulos.) + +EMÄNTÄ (tulee esiin ja juoksee JOUKON jälkeen) +Jouko!--Elä mene ... elä mene sinne! + +PANU (ei ole huomannut, minne Jouko meni. Seisoo tyrmetyksissään +risti kädessä) +Minne se meni? Haltijansako sen vei?--Mitä se huusi?--»Auta Kiesus +armias»--»Pyhä Maar--»! Mikä tämä on?--Risti!--Joukon kaulassa?--Huusi +Kiesusta avukseen! Huusi Pyhää Maariata! Isää, poikaa ja pyhää--Jouko? +Jouko kristitty! Salakristitty?--Voi saastaista--! Kirottu sinä +kelvoton, epäsikiö--isäsi häpäsijä--sukusi saasta!--Tuonne sinut manoan +vuoren rautaisen rakohon--kahden kallion välihin--paru siellä +painajainen, kiru siellä kiusajainen vuoren rotkoissa syvissä, jost' et +pääse päivinäsi, selviä sinä ikänä ... et kenenkänä laskemalla, et +sanalla suurimmalla, et edes oman isäsi! (On juoksennellut +edestakaisin, särkenyt taikarummun, murskannut pääkallon kiveen.-- +Karkaa puujumalan kimppuun.) Annoit tapahtua--et auttaa osannut--omalla +uhrivaarallasi, omana uhripäivänäsi--lahopökkelö olet--et jumala +mikään-- variksen pelätti--mikä sinulla on siinä? (huomaa Karin paneman +nuken.) Oma kuvani?--Tuomittu!--Sinäkö minua uhkaat--pthyi hävytön--hyi +hengetön! (sylkee silmille, lyö käden poikki, siinä oleva astia särkyy +pudotessaan. Panu vavahtaa rämähdystä)--Mitä tein? Käden katkaisin, +haltijan häpäsin--omalla uhrivaarallaan--omana uhripäivänään--elä minua +tuhoa--. + +ILPOTAR (tulee hengästyksissään) +Panu, Panu! Se tuli aseellisten miesten kera, piiritti talon!--Mitä-- +mikä sillä? + +PANU (ei ole kuullut. Vaikeroiden) +Poikani kirosin ... umpilukkoon joukon kirosin!--Luulin Kiesuksen--oma +haltijani hänet käsistäni vei--(juoksentelee, huutaa) Jouko, minne +menit, tule pois, Jouko! Elä pelkää ... tule pois!--Etsi, Ilpotar, tuo +hänet tänne--koetan peruuttaa sanani, kironi kovan katkaista (kuvan +edessä)--uhraan kaikki, mitä on--vaikka oman vereni vaatinet.--Ei auta, +umpilukkoon hänet kirosin-- + +ILPOTAR +Minkätähden? Mitä teki? + +PANU +Mitä seisot? Riennä etsimään! + +ILPOTAR +Uhrisaattue liikkeelle läksi, silloin tuli ja talon piiritti--eihän +miehillä aseita--hinnan päästäsi lupasi--kohta on täällä! + +PANU +Kuka? + +ILPOTAR +Kontolan pappi! + + (EMÄNTÄ tulee.) + +EMÄNTÄ +Voi minkä teit!--Houri ja höpisi! Ei tuntenut äitiäänkään! + +PANU +Miks'et tuonut häntä tänne? Miksi päästit menemään? + +EMÄNTÄ +Miks'en tuonut? Ettäkö olisit vielä hengen vienyt, kun jären veit! Enkä +saanut tulemaankaan. Käsistäni karkasi. »Auta, pappi,--auta, pappi!» +huusi mennessänsä. Siellä on nyt Panun tietäjän poika Martti papilta +apua hakemassa isänsä vihoja vastaan! + +PANU +Pahat henget kimppuusi! + +EMÄNTÄ (yhä enemmän kiihtyen) +Ja minä viisi hengistäsi, haltijoistasi! Sinua ikäni kaiken vapisin, +haltijoitasi en ikinä! Itselläni on suojeluspyhät paremmat! Niiden +nimeen jos poikani pyhitin, ei olisi nyt sillä jälellä, onneton. +Miks'en häntä kohta synnyttyään Valamoon vienyt, miks'en häntä alun +pitäen omaan uskooni neuvonut! + +PANU +Näitkö Joukoa?--Mihin uskoosi? + +EMÄNTÄ (huutaa) +Ainoaan oikeaan ja autuaaksi tekevään! Kastettu olen! Kastettu Valamon +monasterissa pyhän Maarian nimeen ja Marjaana on nimeni! Sinne menen ja +sinne Joukon vien! Siellä parantavat, siellä kirosi peruutetaan! + +PANU +Et ole kastettu, valehtelet. + +EMÄNTÄ +Vai valehtelen! katso tätä! (repäsee vaatteensa auki ja tempaa +rinnaltaan ristin ja ojentaa sen Panun eteen.) En pelkää +sinua! En ole milloinkaan pelännyt! Käärmeesi tapoin! Pappiakin autoin, +hänelle ruokaa lähetin, minä pönkän palavan saunan ovesta potkasin! +Kiitä minua siitä, että hankkeesi myttyyn meni! Vai valehtelen minä! +Vai olenko koskaan taikojasi tehnyt? Vai olenko pakanallisiin uhreihisi +koskaan osaa ottanut? Neitsyt Maarian nimeen ja kaikkein pyhimysten +nimeen olen--heitä olen palvellut, heille pyhää tuohusta polttanut! +(Panu riistää jumalankuvan hänen kädestään ja heittää hänet itsensä +pitkin maata menemään. Kuin villitty kimpoaa emäntä sieltä ylös.) Tapa +minut, tapa vaan niinkuin Annikin tapoit! Niinkuin Reidan tapoit! +Niinkuin Joukon menetit! Tapa minut, niin tuon saat (osottaa +Ilpotarta)--sitä vuottaa ja väijyy--häntä olet naisenasi pitänyt, minua +orjanasi--väkisin minut veit, paljon saavasi luulit, et mitänä saanut, +et rahtuista rahoa, petyit kaupoissasi, Valamon kirkon kelloissa +myötäjäiseni kelluu! Ota sieltä, jos yletät! + +PANU +Pois näkyvistäni, narttu! Herennet haukkumasta! (Potkasee häntä +sydänalaan. Emäntä horjuu ja hoipertuu alas vaaran rinnettä.)-- +Kuoliko se? + +ILPOTAR +Räähkää, miten rääkyi!--Nyt siitä pääsit! + +PANU +Itkisit, et ilkkuisi. + +ILPOTAR +Mahdoit minua uskoa--enkö sanonut jo heti hänet tänne tuotuasi, ett'ei +siitä naisesta tietäjän tekijäksi. Sinne meni Panujen suku! Eläisi nyt +poika toisen naisen... + +PANU (raa'asti) +Eihän ollut eläjätä sinunkaan sikiössäsi! + +ILPOTAR +Kuoli, kun kuolevaksi toivottiin. Vaan olisiko kuollut, jos jäi Jouko +syntymättä? Sano se, Panu! + +PANU +En minä häntä tappanut. + +ILPOTAR +Tappoivat ennen tietäjäin toivotuksetkin!--Sanotaan, että tappoivat +toivotuksetkin!--Pelkäsit hänestä Panun tulevan Joukoa paremman. + +PANU +Ei olisi porton äpärästä koskaan Panua tehty! Eikä tehtäisi!--Turhia +toivot! + +ILPOTAR +Porton äpärästä!--Toivonko? En toivo, en tule, vaikka käsin kantaisit, +vaikka polvillasi rukoilisit! On uudet ystävät! On--! Vai porton +äpärästä! Sekö palkka minulle, että taloasi hoidin, orjiasi opastin, +että itseäsi kaikissa ahdingoissasi autoin! Kuka metsämiehet matkalla +hoiti, kuka kylysi lämmitti, kun kylmästä tulit, kuka sinun tähtesi +heimon parhaat miehet hylkäsi, kuka voudin viehätti, että sinulle +hyvänä pysyisi ja hankkeesi menestyisi? Heitit, kun et enää tarvinnut! +Vai äpärä poikani, ainoani, itkettyni!--Tulkoon pappi!--Siellä tulee! + + (KARI, REITA, RAJALAINEN, SAVOLAINEN, KAINULAINEN y.m. aseellisia + kontolaisia tulee ajaen edellään ILPOA, JORMAA y.m. aseettomia + panulaisia. Kuuluu huutoja: »missä Panu?») + +ILPOTAR +Tääll' on Panu! + +MARTINUS OLAI (tulee) +Siinä hän on!--Tänne miehet!--Toiset palatkaa veräjälle niemen +kannakseen! Elkää päästäkö ketään sisään eikä ketään ulos! + +PANU +Mitä täällä teet? Mitä minusta tahdot? + +OLAI +Tietänet kysymättäsikin, mitä sinusta tahdon. Kuninkaan ja kirkon +nimissä vangitsen sinut, murhamiehen ja velhon. Sitokaa hänet! + + (Kari käy muiden miesten avustamana Panun kimppuun.) + +PANU +Pois minusta!--Auttakaa, miehet!--Käykää päälle!--Tulkaa--tänne!--Ilpo! + +OLAI +Pysykää siellä! Ken kätensä kohottanee, hänet keihäällä lävistän! + +PANU +Ilpo!--Mitä seisotte? + +ILPO +Emmehän mitä voi! Yllätti meidät aseettomat miehet! + +PANU +Noutakaa aseenne! Rientäkää kylään! + +OLAI +Pysykää aloillanne, olette saarretut! + +ILPO +Emme pääse kylään ... oli pannut vartijat kannakselle... + +ILPOTAR (ilkkuen) +Loihdi, Panu, aseet miehillesi! Tee temppusi, lue loitsusi, suuri +tietäjä! + +PANU +Murtakaa saarros! Elkää antako hänen minua ottaa! Kivillä heittäkää! +Seipäillä lyökää!--Voi teitä raukkoja! (Koettaa riuhtaista itsensä +irti.) + +OLAI +Elkää päästäkö häntä! + +KARI +Kyllä pysyy, kun minä pitelen! (Kiristää kädet selän taa.) + +PANU +Ilpo! Vie voudille sana--että apuuni rientää! + +KARI +Voudille! + +OLAI +Sai jo tuomionsa voutikin. Noidan nuoli näkymättömästä kaaresta ammuttu +selkäänsä sattui, hänet kosken padosta kuohuihin syöksi. + +PANU +Noidan nuoli? + +KARI +Noidan nuoli--jousesta noitumattomasta ammuttu! + +PANU +Sinunko? + +OLAI +Jumalatta eli, armotta kuoli--ei hänestä enää sinulle apua.--Tänne +miehet! (astuu uhripuulle.) + +JORMA (astuu väliin) +Elä iske pyhää puuta! Laske alas kirveesi! + +OLAI +Alas epäjumalat! + +JORMA +Jos Panun epähaltijan kuvan kaadatkin, säästä isiemme puu! + +OLAI +Yhdessä kaatukoot yhteen kytketyt! + +JORMA +Eivät ole meidän yhteen kytkemät!--Elä meiltä onneamme vie! + +OLAI +Väisty vanhus! Onnen paremman sinulle sijaan annan. + +JORMA +Ja minkä antanet? + +OLAI +Annan ainoan oikean Jumalan. + +JORMA +En sinun jumalastasi minä. Toiseksi luulin, toinen onkin. Hyväksi +haastoit, laupiaan, lempeän lupasit,--on koston, vihan ja vainon jumala +jumalasi. Toivoin tulleesi rauhaa, rakkautta tuomaan, luulin hyvänä +vieraana viipyväsi, herttaisia haastelevasi, uusia opettavasi--olisi +katsottu, olisi kuunneltu, olisi otettu, mikä oikeaksi nähtiin. Laaja +on taivahan laki, kaikki hyvät haltijat orttensa alle mahtuisi--jätä +pystyhyn pyhä puumme! + +NAISIA (puun ympärillä) +Jätä pystyyn pyhä puumme! + +OLAI +Pois naiset!--(lyö puuta.) Laho on pyhä puunne! Ontosti kumahtaa!-- +Iskekää miehet! + +RAJALAINEN +Pidä keihästäni! On siinä kaskimetsää, on tasaista tanhuata! + +JORMA +Sua opastin, sinut Panun pauloista pelastin!--Ei kuule! + +SAVOLAINEN +Hakataan yhdellä tiellä koko lehto!--Pidä takkiani! + +RAJALAINEN +Nyt uskallatte? + +SAVOLAINEN +Ei nyt pelkoa Panusta. + +KAINULAINEN +Katso kummitusta!--Mikä jumalalta käden vei? Menköön toinenkin! + +SAVOLAINEN +Menköön pääkin! + +RAJALAINEN (hakkaa puuta) +Siin' on verkkojen varastamasta!--Siinä pyydysten pilannasta!-- + +SAVOLAINEN +Siinä karjan kironnasta! + +KAINULAINEN +Siinä hallan huounnasta! + +HUUTOJA PANULAISTEN PUOLELTA +Pyhän puun kaatavat!--Voi, mitä tekevät!--Pyhän lähteen jalkoineen +sotkevat!--Ei tule ikänä haltija näille maille takaisin! + +ILPOTAR +Uuden ja paremman pappi antaa! + +NAISTEN HUUTOJA +Olisi antanut olla pyhän puun kaatamatta!--Sydäntäni vihloo! + +PANU +Heille otukset eteensä ajoin! Karhut kiersin! Hirvet hiihdin! kaupat +kävin!--ei kohoa avuksi yksi ainoa käsi! (Puu kaatuu.) Tuli taivahan +polttakoon! + +JORMA +Voi, minkä teki! + +OLAI +Siinä hän makaa murskana maassa! Suulleen suistui jumalanne! Kukistettu +on valtasi, Panu! Voimaton on vihasi, kärjettömät kirosi!--Voitettu +olet! + +REITA +Taattoni kuolemansa kosti! + +KARI +Annikki kosti! + +OLAI +Vanhurskas Jumala kosti. Häntä pilkkasit ja uhmasit, Panu. Kirkon +kirosit ja häpäsit, minut, Jumalan palvelijan, tappaa aioit. Siitä olet +sidottu ja siitä olet palkkasi saapa!--Teille, jotka häntä +sokeudessanne seurasitte, minä armon ja anteeksi annon julistan. Ken +oikean uskon omistanee ja kasteen kohta paikalla ottanee, saakoon +metsänsä pitää ja eränkäynti-oikeutensa. Uusi kuninkaan vouti kastetut +kuninkaan metsästäjinä pitää, vaan kastamattomat pois karkoittaa. +Haltijanne huoneen hävitin, mutta samalle sijalle rakennamme Herralle +temppelin. Siinä te uutta Jumalaa palvelette. + +ÄÄNIÄ +Ei osata--ei tiedetä... + +OLAI +Tulen teitä neuvomaan ja opastamaan. Olen hänestä teille jo kertonut ja +julistanut. Yhä vielä lisää kerron ja julistan. Ett'ette koskaan ilman +opastajaa olisi, jätän teille opastajaksi uuteen uskoon Reidan-- + +PANU +Reidan? + +ILPOTAR +Reidan! + + (Seuraavan kestäessä lähentelee hän REITAA ilmeisellä + mielenkiinnolla.) + +OLAI +Reidan, joka teille pyhiä kirjoja lukekoon ja lapsenne lukemaan +opettakoon. Ei ole hän teille outoa heimoa eikä vierasta verta. Omaa +sukuanne hän on, veljenne, jonka retket Jumala ihmeellisesti johti ja +valasi, että teitäkin nyt valaista voisi. Viisaasti luuli Panu +tehneensä, kun hänen taattonsa tuhosi ja talonsa poltti. Nyt ovat hänen +hankkeensa häntä itseään vastaan kääntyneet. Panulan nyt Reita +omaksensa saakoon ja siinä asukoon. Pappilaksi Panula muuttukoon. +Opettajanne hän olkoon niinkuin isänsä ennen kuuluu olleen, mutta +oikeaa tietoa hän teille jakakoon, opettakoon teitä tuntemaan ainoata +oikeata Jumalaa, joka on kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä +Henki, ja hänen nimeensä nyt kastettavaksi käykää! + +ÄÄNIÄ (hyväksyviä ja nurkuvia) +Isä, Poika ja Pyhä Henki! + +PANU +Et tehnyt tätä, et minulle mitään mahtanut, jos ei oma vereni vastaani +noussut, oma tappamani takaisin tullut. Minua oli auttavinaan, sinua +auttoi, sala-ansat viritti, itselläni pääni hinnan maksatti. Oli jo +Reidan henget hallussani, kohta olisi sinunkin henkesi olleet. Kerran +pelastuit, toiste et olisi. Vaan vielä sodat syttyvät, vielä vainot +viriää, vielä vihat entistä isommat pilviä punaa! Nousevat sauhuna +ilmaan kirkkosi ja palavat pappilasi! Vielä Korpivaara Kontolan +kukistaa-- + +OLAI +Käy--lähdemme, miehet! Vie hänet venheihin, Kari. + +KARI +Tuoss' on, taluta itse!--(heittää köyden kädestään.) + +REITA (tarttuu köyteen) +Minä talutan! + +OLAI +Etkö tule kanssani, Kari? + +KARI +En tule kanssasi enempi.--Nyt sinua seuraan, Jorma! On helppo +ollakseni, ei nyt Panun isku päätäni paina. + +PANU (alta kulmainsa väijyen) +Yhtä sinulta kysyisin, enhän sinulle enää mitään mahda: sano suotta +minulle salaiset sanasi, joilla minut voitit--et heitä enempi +tarvitse... + +REITA (hädissään) +Elä sano Panulle sanojasi! Elä sano sanojasi! + +ILPO JA MUUT +Sano sanasi, sano! + +ILPOTAR +Elä sano, elä ilmaise... + +PANU +Etkö uskalla? + +OLAI +Salaiset sananiko?--Ne juur'ikään kuulitte. Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän +Hengen--siinä sanani! + +PANU (ylenkatseellisesti naurahtaa) +Ei ne oikeat sanasi!--et uskaltanut--vielä minua pelkäät! + + (MARTINUS OLAI, PANU, REITA y.m. lähtevät.) + +JORMA +Minne viet hänet? + +OLAI +Kaikista pahoista töistään palkkaansa saamaan--Turkuun tuomittavaksi ja +roviolla poltettavaksi. (Menee.) + +JORMA +Roviolla poltettavaksi! Jo tuli tuho tietäjälle, jo Panuille päiväin +päätös--taisi tulla Karjalan kansallekin. + +ILPOTAR +Ei kansalle tuhoa tullut--Panu otettiin, Reita sijaan annettiin--on +sukuamme, on omaa heimoamme, on pojalla isänsä muinaiset haltijat-- +rinnan heitä papin haltijain kanssa palvelemme, toista toisen vuoron-- +ei ole tarvis vaihtokauppoja katua.--Kastettavaksi kutsui pappi-- +käydään kaikki, kaste otetaan! + +1:N MIES +Lupasi pappi eläessä hyvän huolen pitää... + +MUUAN VANHA VAIMO +Ja kuoltua sanoi avonaiset taivaat antavansa... + +JORMA +Valetietoa oli Panun tieto, pahoin teki kaikki, väärät haltijat toi, +oikeat pois pelotti, tyhmät taiat neuvoi, pyhät paikat pilasi, hyvät +haltijat häpäsi ja vihotti,--en olisi toki tuota loppua hänelle +tulevaksi suonut. + +4:S MIES +Mitä teemme, miehet? + +ILPOTAR +Teette min' sanoin! + +4:S MIES +En akalta neuvoa kysynyt. Sano mielesi, Jorma! + +1:N MIES +Sano, Jorma, käymmekö kastettavaksi? + +JORMA +Nytkö Jormalta neuvoa kysytään? Ei ennen hänen tietojaan tarvittu. Vaan +kun mieltäni kysytte, niin mieleni sanon. Väinön tiedon hylkäsitte, +ainoan oikean annoitte ylen. Sama teille luopioille, kenen jumalia +palvelette. Ei vääristä tiedoista toinen toistansa parempi. Tehnette +niinkuin vaatii voittajanne. + +ILPO +Entäs sinä, Jorma? + +JORMA +Minä en Väinöä kenenkään Kiesukseen vaihda. En kärsi kuulla kellojen +tältä vaaralta kumisevan, ei siedä silmäni nähdä kaskisavujen pyhän +vuoren rinteiltä nousevan, mistä ennen uhrisavut ukon ilmoihin yleni. +Pois lähden! Tuonne salojen siintävien siimekseen katoan!--Siellä +Tapiolle uudet puut pyhitän. Tuosta taimen otan, vanhan puun maahan +uuteen istutan.--Lähdemme Kari! + +KARI +Lähdemme--hetipaikalla! + +1:N MIES +Ottakaa minutkin! + +2:N MIES +Minäkin tulen! + +3:S MIES +Minä myös! + +1:N MIES +Koko heimo lähtekäämme! + +4:S MIES +Jako heittäisimme talomme ja tavaramme Kontolaisten saaliiksi? + +ILPOTAR +Laulajan loruja, ukko houkon hourehia! + +4:S MIES +Mieletöntä on Jorman puhe, päätöntä on koko heimon suotta pakotta +lähteä nälkäkorpeen kuolemaan. En lähde, ennen vettä päähäni valatan. +(menee.) + +JORMA +Nälkäkorpeen kuolemaan? On taivas korpienkin takana. (Osoittaa metsiä, +jotka heloittavat nousseen päivän valossa.) Tahdotteko kuulla laulua +Jorman taivaasta? + +KARI +Tahdomme kuulla--laula, lähtövirtesi viritä! + +ILPOTAR +On tuo kuultu--(menee.) + + (Kaikki muut paitse JORMA, KARI, KARITAR ja joitakuita + muita menevät.) + +JORMA +Eivät tahdo kuulla tarua Jorman taivaasta--pois menevät. + +KARI +Elä heistä--menkööt, kun menevät, sekasikiöt! Mieltäni etovat. Laula, +laula, runoa rintani, säveltä sointuvaa nyt sydämmeni halajaa! + +1:N NUORI MIES +Niin minunkin! + +2:N NUORI MIES +Niin minunkin! + +JORMA +Sanat tiedätte, sävelen tunnette? + +KAIKKI +Tiedämme, tunnemme! + +JORMA +Niinpä soikoon pyhältä uhrivaaralta vielä viimeinen uhrivirtemme: + + (JORMA nousee uhripaaelle, KARI ottaa Jormalta kanteleen + ja säestää.) + +JORMA +Lähin kurja kulkemahan, +Henki heikko heilumahan, +Parempihin pääsemähän. +Kulin päivän korpimaita, +Ahomaita toisen astuin, +Kolmannen keveitä maita, +Vuorten harjoja vaelsin. +Loin ma silmän luotehesen, +Poikki maiden pohjosehen, +Paistoi aurinko ahoilla, +Vaaroilla iki-isoilla, +Loisti linna, hohti huone, +Lehdot kulta kuumottivat, +Tiesin taivoksi Tapion, +Asunnoksi autuaitten. + +MUUT +Tiesin taivoksi Tapion, +Asunnoksi autuaitten. + +JORMA +Oli pihlaja pihalla, +Tuvan eessä tuuhut tammi, +Käki kukkui pihlajassa, +Toinen tammessa helisti. +Siin' on talo silloin tehty, +Kun oli taivaskin taottu, +Siell' on salo saalihinen, +Viljahinen vaaran rinne, +Aina runsas riistakorpi, +Erä tuomatta tulevi, +Ajamatta antauvi! + +MUUT +Erä tuomatta tulevi, +Ajamatta antauvi! + +JORMA +Siell' ei laske Luojan päivä, +Alene ei aurinkoinen, +Ain' on kesä kestämässä, +Aina armahin juhannus, +Lakastu ei lehti puusta, +Kummut kukkivat iäti, +Eik' ole huolta huomisesta, +Ei suruja syömmen alla, +Ilo mielessä asuvi, +Tyyni riemu rinnassamme, +Taaton suurilla saloilla, +Asunnoilla autuaitten. + +MUUT +Taaton suurilla saloilla, +Asunnoilla autuaitten! + +(Esirippu.) + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Panu: Näytelmä, by Juhani Aho + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PANU *** + +***** This file should be named 13849-8.txt or 13849-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/3/8/4/13849/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/13849-8.zip b/old/13849-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..39919ac --- /dev/null +++ b/old/13849-8.zip |