initial commit of ebook 13134HEADmain

2 files changed, 7109 insertions, 0 deletions

diff --git a/old/13134-8.txt b/old/13134-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..d7fe5c5
--- /dev/null
+++ b/old/13134-8.txt
@@ -0,0 +1,7109 @@
+The Project Gutenberg EBook of Mehiläisten elämä, by Maurice Maeterlinck
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Mehiläisten elämä
+
+Author: Maurice Maeterlinck
+
+Release Date: August 7, 2004 [EBook #13134]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEHILÄISTEN ELÄMÄ ***
+
+
+
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed
+Proofreaders
+
+
+
+
+
+
+
+MEHILÄISTEN ELÄMÄ
+
+Kirj.
+
+MAURICE MAETERLINCK
+
+Tekijän luvalla suomentanut ANNA FIEANDT
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+SISÄLLYS
+
+
+Ensimäinen kirja.
+  Pesän lentolaudalla
+
+Toinen kirja.
+  Parveilu
+
+Kolmas kirja.
+  Uuden yhteiskunnan perustaminen
+
+Neljäs kirja.
+  Nuoret kuningattaret
+
+Viides kirja.
+  Häälento
+
+Kuudes kirja.
+  Kuhnurien joukkosurma
+
+Seitsemäs kirja.
+  Lajin kehitys
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+I KIRJA
+
+PESÄN LENTOLAUDALLA
+
+
+
+
+I
+
+Aikomukseni ei ole kirjottaa teosta mehiläisten hoidosta tahi
+kasvatuksesta. Kaikissa sivistysmaissa on erinomaisia julkaisuja
+tältä alalta, jotenka uuden kirjottaminen olisi turhaa. Ranskassa on
+_Dadantin_, _Georges de Layensin_ ja _Bonniern_, _Bertrandin_,
+_Hametn_, _Weberin_, _Clémentin_, abbé _Collinin_ y.m. kirjottamia
+teoksia. Englanninkielisistä kirjailijoista tällä alalla mainittakoon
+_Langstroth, Bevan, Cook, Cheshire, Cozvan, Root_ ja heidän
+oppilaansa; saksalaisista _Dzierzon, Van Berlepsch, Pollmann, Vogel_
+ja monet muut.
+
+Tässä ei myöskään ole kysymys tieteellisestä monografiasta, jonka
+aineena olisi _apis mellifica, ligustica, fasciata_ j.n.e., eikä
+kokoelmasta uusia havainnoita tai tutkimuksia. Tuskin tulen
+esittämään mitään, joka ei olisi tuttua ja tunnettua kaikille niille,
+jotka vähänkään ovat mehiläishoitoa harjottaneet. Etten taas tekisi
+teosta vaikeatajuiseksi, olen varannut teknillisempään teokseen
+joukon kokemuksia ja havainnoita, joita olen tehnyt kahdenkymmenen
+vuoden ajan harrastaessani mehiläishoitoa, koska se mielenkiinto,
+jota ne voivat herättää, lienee liiaksi rajotettua ja liian erikoista
+laatua. Aion yksinkertaisesti puhua "kultasiipi mehiläisistä"
+(Ronsardin "blondes avettes"), niinkuin tietämättömälle puhuu
+esineestä, jota tuntee ja rakastaa. En aio koristaa totuutta enkä
+esittää--niinkuin Réaumur on sattuvasti huomauttanut kaikkien niiden
+tehneen, jotka ennen häntä ovat mehiläisiä tutkineet--miellyttävää
+kuviteltua ihmettä todellisen luonnonihmeen asemesta. Mehiläispesässä
+on niin paljon ihmeellistä, ettei ole syytä lisäillä. Muuten olen jo
+ammoin sitten luopunut etsimästä tästä maailmasta
+mieltäkiinnittävämpää ja kauniimpaa ihmettä kuin mitä totuus tai
+ainakin sen etsintä on. Älkäämme etsikö elämän suuruutta
+epätietoisista asioista. Kaikki mikä on oikein varmaa, on sangen
+suurta, emmekä tähän päivään asti ole kaikin puolin oivaltaneet
+ainoatakaan senlaatuista ilmiötä. En siis väitä mitään, jota en olisi
+itse kokemuksen nojalla havainnut todeksi, tai joka ei olisi niin
+yksimielisesti mehiläistieteen klassikkojen hyväksymää, että sen
+todeksinäyttäminen olisi turhaa. Minun tehtäväni tulee rajottumaan
+siihen, että kerron tosiseikat yhtä todenmukaisesti, mutta vähäsen
+elävämmin, lisäämällä niihin muutamia laajempia ja vapaampia
+mietteitä, sekä siihen, että ryhmitän ne sopusuhtaisemmin kuin
+käytöllisessä "oppaassa" tai tieteellisessä erikoistutkimuksessa
+voisi tehdä. Joka tämän kirjan on lukenut, ei sen nojalla kykene
+mehiläispesää hoitamaan, mutta tuntee suunnilleen kaiken omituisen,
+syväsisältöisen ja salaperäisen, minkä varmasti tiedämme pesän
+asujamista. Tämä ei ole paljoa verrattuna siihen, mikä vielä on
+tuntematonta. Minä sivuutan vaieten kaikki ne väärät perinnäisjutut,
+jotka vielä kansan keskuudessa ja useassa teoksessa muodostavat
+oikean mehiläissaduston. Kun joku asia on epävarma, riidanalainen ja
+otaksumiseen (hypoteesiin) perustuva taikka kun saavun tuntemattoman
+rajalle, niin sanon sen suoraan. Saatte nähdä että useinkin
+tutkimuksissamme joudumme näille rajoille. Paitsi niiden
+yhteiskuntajärjestyksen ja toiminnan suuria, helposti huomattavia
+ilmiöitä emme tiedä mitään aivan varmaa Aristaioksen satumaisista
+tyttäristä. Kuta kauemmin niitä hoitaa, sitä paremmin oppii näkemään
+tietämättömyyttään niiden todellisen olemuksen syvyyksiin nähden,
+mutta tämmöinen tietämättömyys on jo parempi kuin tuo itsetajuton ja
+tyytyväinen tietämättömyys, joka on kaiken elämäntietomme
+pääaineksena; ja sen enempää ihminen tuskin voi kerskata oppivansa
+tässä maailmassa.
+
+Onko ennen ollut olemassa tämänkaltaista teosta mehiläisistä? Jos
+kohta luulenkin lukeneeni miltei kaiken, mikä mehiläisestä on
+kirjotettu, en puolestani tunne muuta tämän laatuista kuin
+_Micheletn_ mehiläiselle omistetun luvun hänen "Insecte" nimisen
+teoksensa lopussa sekä sen tutkielman, minkä _Ludwig Büchner_, "Kraft
+und Stoff" teoksen kuuluisa tekijä, on sille omistanut "Geistesleben
+der Thiere" nimisessä teoksessaan.[1] Michelet on vain hipaisemalla
+kosketellut tätä aihetta. Mitä Büchneriin tulee, hänen tutkimuksensa
+on jokseenkin täydellinen, mutta kun lukee hänen esittämiään
+uhkarohkeita väitteitä, legendantapaisia seikkoja sekä jo ammoin
+kumottuja kaskuja, herää minussa epäilys, tokkohan hän on milloinkaan
+astunut ulos kirjastostaan kertomuksensa sankarittaria tarkastamaan
+tai milloinkaan avannut yhtäkään noista lukuisista, surisevista,
+ikäänkuin siipien tulta säihkyvistä pesistä, joita täytyy paljastaa
+ennenkuin oma vaistomme aavistaa niiden salaisuuden, ennenkuin voimme
+sulautua noiden uutterien neitsyiden ilmakehään, tuoksuun, henkeen,
+salaisuuteen. Hänen kirjansa ei tuoksua hunajalta eikä mehiläiseltä,
+ja sillä on sama virhe kuin useilla tieteellisillä kirjoillamme,
+joiden johtopäätökset useinkin ovat ennakolta tehtyjä ja joiden
+tieteellisinä rakennusaineksina on suunnaton joukko epävarmoja ja eri
+tahoilta saatuja kaskuja. Muuten viittaan harvoin häneen teoksessani,
+sillä lähtökohtamme, näkökantamme ja tarkotusperämme ovat aivan
+erilaisia.
+
+
+
+
+II
+
+Mehiläistä koskeva kirjallisuus--alkakaamme kirjoista päästäksemme
+niistä pikemmin ja siirtyäksemme sitten itse näitten kirjojen
+lähteelle--on sangen laajaperäinen. Alusta aikain tämä pieni
+omituinen olento, joka elää yhteiskunnassa monimutkaisten lakien
+alaisena ja hiljaisuudessa toimittaa niin ihmeellisiä töitä, on
+herättänyt ihmisen uteliaisuutta. _Aristoteles, Cato, Varro, Plinius,
+Columella, Palladius_ ovat siitä kirjottaneet puhumattakaan filosofi
+_Aristomachoksesta_, joka Pliniuksen mukaan teki niistä havaintoja
+viitenäkymmenenäkahdeksana vuonna, ja _Phyliskos Thasolaisesta_,
+joka eli autioissa paikoissa nähdäkseen ainoastaan niitä ja siitä sai
+nimen "Villi-ihminen". Mutta kaikkea tätä voisi pikemmin sanoa
+mehiläistarustoksi, ja kaikki se tieto jonka niistä voi saada--se on:
+tuskin mitään--tavataan yhteenkoottuna _Virgiliuksen_ Georgican
+neljännessä laulussa.
+
+Vasta XVII:llä vuosisadalla saa mehiläisten historia alkunsa. Silloin
+näet julkaisi suuri hollantilainen tutkija _Swammerdam_ tekemänsä
+havainnot. Lienee kuitenkin syytä lisätä seuraava vähän tunnettu
+seikka, se näet, että ennen Swammerdamia muudan flamilainen
+luonnontutkija _Clutius_ oli lausunut eräitä tärkeitä totuuksia, muun
+muassa että mehiläisemo eli kuningatar, kuten sitä useissa kielissä
+nimitetään, on koko kansansa ainoa äiti, sekä että hänellä on
+molempien sukupuolien ominaisuudet; mutta hän ei ollut niitä
+todistanut. Swammerdam loi tieteellisen havainnon oikeat menetelmät,
+keksi mikroskoopin[2] sekä säilyttäviä ruiskutuksia, oli ensimäinen
+joka leikkeli mehiläisiä, määräsi lopullisesti keksimällä munasarjat
+ja munatiehyet kuningattaren sukupuolen (siihen asti oli sitä luultu
+kuninkaaksi) sekä valaisi yhdellä kertaa koko pesän
+valtiojärjestyksen perustaen sen äidinvaltaan. Hän piirsi vielä
+läpileikkauksia ja laati niin erinomaisia kuvia, että ne vielä
+tänäkin päivänä kelpaavat monen mehiläishoitokäsikirjan
+kuvittamiseen. Hän eli sen ajan vilisevässä ja sumuisessa
+Amsterdamissa kaivaten siellä "suloista maalaiselämää" ja kuoli
+neljänkymmenenkolmen vuoden iässä työstä uupuneena. Hurskaalla
+täsmällisellä tavalla, yksinkertaisen kauniin uskon elähyttämänä,
+joka peläten horjuvansa lukee kaikki Luojan kunniaksi, hän esitti
+havaintonsa suuressa teoksessaan "Bybel der Natuure", jonka tohtori
+Boerhave vuosisata myöhemmin käännätti hollannin kielestä latinaksi
+nimellä "Biblia Naturae" (Leyden 1737).
+
+Seuraa sitten _Réaumur_, joka samoille menetelmille uskollisena teki
+joukon merkillisiä kokeita ja havaintoja puutarhassaan Charentonissa
+sekä varasi mehiläisille kokonaisen nidoksen teostaan "Mémoires pour
+servir à l'histoire des insectes" (Muistiinpanoja hyönteishistorian
+tuntemiseksi). Sen voi lukea sekä hyödykseen että huvikseen. Hän on
+selvä, suora, vilpitön, onpa hänessä jonkunmoista hieman juroa ja
+kuivaa viehätystä. Hän otti etenkin hävittääkseen lukuisia entisiä
+erehdyksiä, teki itse muutamia uusia, selvitti osittain
+mehiläisparvien muodostumisen, kuningattarien hallitustavan, sanalla
+sanoen, keksi monen salassa olleen totuuden sekä sai vihiä useista
+muista. Hän teki etupäässä pesän rakennustaiteen ihmeet tieteellisen
+tutkimuksensa esineiksi, eikä kukaan ole voinut esittää sitä paremmin
+kuin hän. Häntä on myös kiittäminen lasipesien keksimisestä. Nämä
+ovat sittemmin parannettuina meille paljastaneet noiden arkojen
+työntekijäin koko yksityiselämän, jotka alkavat työnsä auringon
+häikäisevässä valossa, mutta päättävät sen vasta pimeässä.
+Täydellisyyden vuoksi tulisi minun mainita vielä _Charles Bonnetn_ ja
+_Schirachin_ vähän myöhemmin ilmestyneet teokset ja havainnot
+(Schirach ratkaisi kuninkaallisen munan arvoituksen), mutta minä
+tyydyn yleisiin pääpiirteisiin ja saavun _Francçois Huberiin_,
+nykyaikaisen mehiläistieteen mestariin ja klassikkoon.
+
+Syntyneenä Genèvessä v. 1750 Huber tuli sokeaksi varhaisessa
+nuoruudessaan. Saatuaan ensin herätyksen Réaumurin kokeista, joita
+hän tahtoi tarkistaa, hän kiintyi piankin innokkaasti näihin
+kysymyksiin sekä uhrasi koko elämänsä mehiläisten tutkimiseen,
+apulaisenaan viisas ja uskollinen palvelija _François Burnens_.
+Inhimillisten kärsimysten ja voittojen aikakirjassa ei liene mitään
+niin liikuttavaa ja kaunista kuin kertomus tästä kärsivällisestä
+yhteistyöstä, missä se, joka tajusi ainoastaan henkisen valon, ohjasi
+ymmärryksellään sen käsiä ja katseita, joka nautti todellisesta
+valosta. Hän, joka kuten kerrotaan ei milloinkaan omin silmin ollut
+kennokakkua nähnyt, keksi ikäänkuin nähden sammuneiden silmiensä
+verhon läpi, joka hänelle teki kaksinkertaiseksi sen hunnun, johon
+luonto kaiken käärii, sen voiman syvimmät salaisuudet, joka juuri
+tämän hänelle näkymättömän kennokakun on muodostanut, ikäänkuin siten
+opettaaksensa meille, ettei ole sellaista tilaa, jossa meidän
+täytyisi luopua totuutta toivomasta ja etsimästä. En luettele kaikkea
+sitä, mistä mehiläistieteen on kiittäminen Huberia. Helpompi olisi
+minun mainita, mistä sen ei ole häntä kiittäminen. Hänen "Nouvelles
+observations sur les abeilles" (Uusia havaintoja mehiläisistä),
+joista ensimäinen osa ilmestyi v. 1789 _Charles Bonnetlle_
+osotettujen kirjeiden muodossa ja joista toinen osa ilmestyi vasta
+kaksikymmentä vuotta myöhemmin, ovat pysyneet runsaana ja
+luotettavana aarreaittana, josta kaikki mehiläistutkijat ammentavat
+tietoja. Siinä tosin löytää jonkun erehdyksen, muutaman vaillinaisen
+totuuden; hänen kirjansa ilmestymisen jälkeen ovat mikrografia,
+mehiläisten käytöllinen hoito, kuningattarien piteleminen y. m.
+melkoisesti edistyneet, mutta ei kuitenkaan ole voitu kumota eikä
+näyttää virheelliseksi ainoatakaan hänen tärkeimmistä havainnoistaan,
+vaan nämä pysyvät muuttumattomina nykyisessä kokemuksessamme
+muodostaen sen perustuksen.
+
+
+
+
+III
+
+Huberin havaintojen ilmestyttyä ei muutamaan vuoteen kuulu mitään
+uutta. Mutta pian _Dzierzon_, Carlsmarkin kirkkoherra Schlesiassa,
+keksii partenogenian eli kuningattarien neitseellisen synnytyksen
+sekä laatii ensimäisen liikkuvilla kennokakuilla varustetun pesän,
+jonka avulla mehiläishoitaja vastedes saattaa edeltäkäsin ottaa
+osansa hunajasadosta surmaamatta parhaimpia asumuskuntiansa ja
+hävittämättä hetkessä kokonaisen vuoden työtä. Tätä vielä sangen
+vaillinaista pesää on suuresti parantanut _Langstroth_, joka keksi
+varsinaisen liikkuvan kehyksen, joka sitten Amerikassa levisi
+erinomaisella menestyksellä. Root, Quinby, Dadant, Cheshire, de
+Layens, Cowan, Heddon, Howard y.m. tekivät siihen vielä muutamia
+arvokkaita parannuksia. Säästääkseen mehiläisiä vahan valmistamisesta
+ja varastohuoneiden rakentamisesta, mikä niiltä vaatii paljon hunajaa
+sekä parhaimman osan niiden työajasta, keksi _Mehring_ keinon tarjota
+niille keinotekoisesti röyhellettyjä kennokakkuja, joita ne heti
+käyttävät hyväkseen soveltaen ne tarpeisiinsa. _Von Hruschka_ keksi
+"Smelatorin" (hunajalingon), joka keskipakoisvoimaa käyttämällä
+erottaa hunajan kennokakkuja rikkomatta. Muutamassa vuodessa tuli
+mehiläishoito aivan toiselle tolalle. Pesän vetoisuus ja tuotantokyky
+tulivat kolminkertaisiksi. Suuria ja tuottavia mehiläistarhoja
+perustetaan joka taholle. Siitä puolin päättyy näitten uutterien
+yhteiskuntien hyödytön hävittäminen samoin kuin se nurja takaperoinen
+valinta, joka siitä johtui. Ihminen tulee todella mehiläisten
+herraksi, salaiseksi, tuntemattomaksi herraksi, joka ohjaa kaikki
+käskyä antamatta ja jota tuntemattomana totellaan. Hän asettuu
+vuodenaikojen vaiheiden sijalle. Hän korjaa vuoden vääryydet. Hän
+yhdistää vihamieliset yhteiskunnat. Hän tasottaa rikkaudet. Hän lisää
+tai rajottaa sikiytymisen. Hän määrää kuningattaren hedelmällisyyden.
+Hän syöksee tämän valtaistuimelta ja asettaa toisen sijaan, pakottaen
+oveluudellaan kansan siihen suostumaan, kansan, joka joutuu pois
+suunniltaan jo epäillessäänkin käsittämätöntä sekaantumista. Hän
+paljastaa kaikessa rauhassa silloin kun sen hyväksi katsoo
+pyhitettyjen kammioiden salaisuuden sekä koko kuninkaallisen
+neitsytkamarin mutkikkaan ja viisaan järjestyksen. Hän riistää viisi
+tahi kuusi kertaa perätysten tuon hyvän, väsymättömän luostarin
+sisarilta heidän työnsä hedelmät loukkaamatta, lannistamatta ja
+köyhdyttämättä heitä. Hän sovittaa pesän varasto- ja ruoka-aittojen
+suuruuden aina sen mukaan, kuin kevät kulloinkin epätasaisella
+kulullaan levittää kukkassadon kukkuloiden rinteille. Hän pakottaa ne
+supistamaan rakastajiensa ylellistä joukkoa, joka odottaa
+ruhtinattarien syntymistä. Sanalla sanoen hän tekee niistä mitä
+tahtoo ja saa niiltä mitä haluaa, kunhan vain hänen vaatimuksensa
+ovat sopusoinnussa niiden hyveiden ja niiden lakien kanssa. Sillä
+täyttäessään tuon aavistamattoman jumalan käskyjä, joka ne on
+valtansa alle laskenut ja joka on liian suuri, jotta hänet voisi
+erottaa, ja liian vieras, jotta häntä voisi ymmärtää, ne katsovat
+kauemmaksi kuin itse tämä jumala eivätkä ajattele muuta kuin
+järkähtämättömällä kieltäymyksellä suoritettavaa tehtäväänsä, sukunsa
+salaperäisen velvollisuuden täyttämistä.
+
+
+
+
+IV
+
+Kirjojen meille ilmaistua kaiken tähdellisen, mikä niillä oli
+sanottavaa muinaisaikoihin asti ulottuvasta historiasta, voimme
+jättää toisten saavuttaman tiedon mennäksemme omin silmin mehiläisiä
+tarkastamaan. Mehiläistarhassa vietetty hetki tarjoo nähtäväksemme
+kenties vähemmän tarkkoja, mutta suunnattoman paljon elävämpiä ja
+hedelmällisempiä seikkoja.
+
+En ole vieläkään unohtanut ensimäistä mehiläistarhaa, jonka näin ja
+jossa opin mehiläisiä rakastamaan. Tämä tapahtui jo vuosia sitten
+suuressa kylässä zeelantilaisessa Flanderissa, tuossa siistissä ja
+viehättävässä seudussa, joka enemmän kuin itse Zeelanti--Hollannin
+koveropeili--on kehittänyt mieltymystä väririkkauteen. Se hyväilee
+katseillaan kaikkia esineitä, ikäänkuin ne olisivat somia ja arvossa
+pidettyjä leluja: päätyjään, tornejaan ja heleävärisiä rattaitaan,
+käytävien päässä loistavia kaappejaan ja seinäkellojaan, pieniä
+puitaan, jotka kasvavat riveissä rantateillä ja kanavien varsilla ja
+näyttävät odottavan jonkun lapsellisen hurskaan juhlamenon
+toimeenpanoa, veneitään ja kirjakeulaisia aluksiaan, kukankirjavia
+oviaan ja ikkunoitaan, virheettömiä sulkujaan, hienotekoisia ja
+kirjavia nostosiltojaan, pieniä talojaan, jotka loistavat sirojen
+kiiltopintaisten saviastioiden tavoin ja joista kellohameisia,
+kullasta ja hopeasta välkkyviä naisia kiiruhtaa valkoisten aitojen
+ympäröimille niityille lehmiä lypsämään tai rientää kukkiville
+heinikoille pesuvaatteita levittämään soikeille tai vinoneliön
+muotoisille tarkoin vihreille nurmikaistaleille.
+
+Muudan vanha ja viisas mies, joka, niinkuin La Fontaine olisi
+sanonut, oli hyvin Virgiliuksen vanhuksen kaltainen,
+
+
+"Mies kuninkaan veroinen, jumal'ihmisten heimoa suurta,
+myös kuten nuot elämäänsä tyytyen tyynellä miellä", oli
+vetäytynyt paikkaan, missä elämä tuntuisi ahtaammalle alalle
+supistuneelta kun muualla, jos ylimalkaan olisi mahdollista
+todellisesti ihmiselämää supistaa. Hän oli rakentanut sinne
+tyyssijan, ei siksi, että olisi elämää inhonnut--sillä viisas ei
+tunne ankaria inhon tunteita--mutta siksi, että oli hieman
+kyllästynyt kyselemään ihmisiltä, jotka eivät yhtä yksinkertaisesti
+kuin kasvit ja eläimet vastaa ainoihin tärkeihin kysymyksiin, joita
+voi esittää luonnon ja sen todellisten lakien vastattavaksi.
+Skytalaisen filosofin tavoin hän löysi kaiken onnensa puutarhansa
+kauneudesta, ja kaikesta, mitä siinä oli kaunista, oli mehiläistarha
+hänelle rakkain, ja siellä hän eniten oleskeli. Tässä
+mehiläistarhassa oli kaksitoista olkipesää, jotka hän oli maalannut
+muutamat ruusunpunaisiksi, toiset heleänkeltaisiksi, mutta enimmät
+vaaleansinisiksi, sillä hän oli huomannut paljon ennen sir John
+Lubbockin kokeita, että sininen on mehiläisten lempiväri. Hän oli
+asettanut tämän mehiläistarhan talonsa valkoista kiviseinää vastaan,
+keittiön muodostamaan soppeen--keittiön, joka oli noita miellyttäviä
+ja siistejä hollantilaisia keittiöitä lautastelineineen, joilla
+kimalteli tina- ja kupariastiat, jotka avonaisen oven kautta
+kuvastuivat rauhalliseen kanavaan. Ja kodikkaita kuvia heijastava
+poppelien lehvien verhoama vedenkalvo johti katseen kauas
+tuulimyllyjen ja niittyjen rajottaman taivaanrannan lepoon asti.
+
+Täällä niinkuin kaikkialla, missä mehiläispesiä pystytetään, ne
+olivat antaneet kukille, hiljaisuudelle, ilman suloudelle ja auringon
+säteille aivan uuden merkityksen. Täällä ikäänkuin tunsi, että kesän
+juhla-aika oli saavuttanut täydellisyytensä. Täällä saattoi levähtää
+kimmeltelevän tienristeyksen ääressä, johon yhdistyivät ja josta
+säteilivät ne ilman sillat, joilla kaikki kedon sulotuoksut suristen
+ja häärien liitelivät auringon noususta hämärään asti. Tänne tuli
+kuuntelemaan puutarhan kauniitten hetkien onnellista, näkyväistä
+sielua, niiden viisasta, sulosointuista ääntä, niiden keskittynyttä
+iloisuutta. Tänne tuli oppimaan mehiläisten koulussa kaikkivaltiaan
+luonnon ajatusta, tuntemaan ne valoisat siteet, jotka yhdistävät sen
+kolme valtakuntaa, elämän ehtymättömän hedelmällisyyden, uutteran,
+epäitsekkään työn moraalin ja sen, mikä on yhtä tärkeä kuin työn
+moraali: sankarilliset työmehiläiset opettivat siellä vielä
+nauttimaan joutilaisuuden hiukan epämääräistä suloutta, niin
+sanoakseni alleviivaten tuhansien pikku siipiensä tulikirjotuksella
+noiden tahrattomien retkien miltei käsittämätöntä suloutta, retkien,
+jotka kiertelevät avaruuden aavikoilla tuottamatta meille muuta kuin
+kuultavan pallon, muistoista tyhjän, niinkuin liian puhdas onni.
+
+
+
+
+V
+
+Voidaksemme mahdollisimman yksinkertaisella tavalla seurata
+mehiläispesän vuotuisia vaiheita valitsemme pesän, joka keväällä
+herää talviunestaan ja ryhtyy uudestaan työhön; silloin näemme
+mehiläisen elämän suurimpien tapahtumien kulkevan silmiemme edessä
+luonnollisessa järjestyksessään. Nämä ovat: parven muodostuminen, sen
+poislähtö, uuden yhteiskunnan perustaminen, nuorien kuningattarien
+syntyminen, taistelut ja häälento, koiraksien surmaaminen sekä
+talviunen paluu. Jokainen näistä tapahtumista antaa itse kaikki
+tarpeelliset tiedot niistä laeista, omituisuuksista, tavoista ja
+sattumista, jotka ovat sen aiheuttajana tai seurauksena. Olemme
+niinmuodoin mehiläisvuoden loputtua--se on lyhyt, ja sen toiminta
+ulottuu ainoastaan huhtikuusta syyskuun loppuun--tutustuneet
+mesilinnan kaikkiin salaisuuksiin. Tällä hetkellä, ennenkuin avaan
+pesän antaakseni siitä yleissilmäyksen, riittää meille tieto siitä,
+että sen muodostavat mehiläisemo eli kuningatar, koko kansansa äiti,
+tuhannet suvuttomat työmehiläiset, jotka ovat epätäydellisiä,
+hedelmättömiä naaraita, ja vihdoin jokunen satakunta koiraksia eli
+kuhnureita, joiden joukosta on valittava ainoa kovaonninen puoliso
+tulevalle ruhtinattarelle, jonka työmehiläiset valitsevat hallitsevan
+emon vapaaehtoisen tai vähemmän vapaaehtoisen lähdön jälkeen.
+
+
+
+
+VI
+
+Ensi kertaa pesää avatessaan tuntee miltei samaa jännitystä kuin jos
+häpäisisi jotakin tuntematonta, jossa kenties piilee pelottavia
+yllätyksiä, esimerkiksi jos rikkoisi haudan rauhaa. Mehiläisten
+ympärille on kutoutunut tarusto, joka puhuu uhkauksista ja vaaroista.
+Mieleen on jäänyt kiusallinen muisto niiden pistoksista, joista
+aiheutuva tuska on siksi erikoista laatua, ettei sitä voi mihinkään
+muuhun verrata, leimahtava kuiva kipu, niin sanoakseni jonkunmoinen
+erämaan liekki, joka leviää haavotettuun jäseneen, ikäänkuin jos nämä
+auringon tyttäret olisivat isänsä kiihtyneistä säteistä imeneet
+räjähyttävää myrkkyä voidakseen sitä vaikuttavammin puolustaa niitä
+suloaarteita, joita ne hänen ehtoisina hetkinään kokoovat.
+
+Totta on, että pesä silmänräpäyksessä muuttuu urhoollisuuden ja vihan
+palavaksi pensaaksi, jos sen varomattomasti avaa joku, joka ei tunne
+eikä kunnioita asujanten luonnetta ja tapoja. Mutta tuskinpa on
+mitään, jota voisi nopeammin saavuttaa kuin tuon vähäisen
+taitavuuden, jota tarvitsemme voidaksemme pesää rangaistuksetta
+käsitellä. Tarvitaan vain hiukan savua, jota sinne oikeaan aikaan
+puhalletaan, paljon kylmäverisyyttä ja lempeyttä, ja nuo hyvin
+varustetut työmehiläiset sallivat ryöstön tapahtua ajattelemattakaan
+käyttää pistintänsä. Ne eivät tunne herraansa, niinkuin on väitetty,
+ne eivät pelkää ihmistä, mutta tuntiessaan savun katkun ja
+huomatessaan nuo levolliset liikkeet, jotka hapuilevat niiden
+asunnossa niitä itseään uhkaamatta, kuvittelevat ne mielessään, ettei
+ole kysymys suuren vihollisen hyökkäyksestä, jota vastaan saattaisi
+puolustautua, vaan luonnon voimasta tai mullistuksesta, johon on
+viisainta alistua. Ne eivät ryhdy turhaan taisteluun, vaan sen sijaan
+ne tahtovat, täynnä viisautta, joka erehtyy sen tähden, että se
+katsoo liian kauas, pelastaa ainakin tulevaisuuden. Ne syöksyvät
+senvuoksi hunajavarastoon ammentaaksensa siitä ja kätkeäksensä
+itseensä ravintovaroja, joiden avulla voivat muualla, missä tahansa
+ja heti paikalla, perustaa uuden yhteiskunnan, jos entinen hävitetään
+tai jos niiden on pakko se jättää.
+
+
+
+
+VII
+
+Kun avaa havaintopesän[3] asianymmärtämättömän nähtäväksi, tuntee hän
+ensin pettymystä. Hänelle oli vakuutettu, että tässä lasiarkussa oli
+kätkettynä verraton toimeliaisuus, lukemattomia viisaita lakeja,
+hämmästyttävän paljon neroa, salaperäisyyttä, kokemuksia, laskelmia,
+tietoja, erilaisia toimia, ennakkosuunnitteluja, varmuutta, järkeviä
+tapoja sekä outoja tunteita ja hyveitä. Hän ei siinä erota muuta kuin
+sotkuisen sikermän punakeltaisia marjasia, jotka miltei muistuttavat
+paahdettuja kahvipapuja tai ikkunaa vasten sullottuja rusinoita. Nämä
+marjaraukat ovat enemmän kuolleita kuin eläviä, tekevät vain silloin
+tällöin hitaita, katkonaisia ja käsittämättömiä liikkeitä. Hän ei
+tunne niitä noiksi ihailtaviksi valopisaroiksi, jotka äsken lentää
+liihyttelivät sinne tänne, tuhansien puhjenneiden kukkien eloisassa,
+kullankiiltävässä, helmikirkkaassa henkäyksessä.
+
+Ne värisevät pimeydessä. Ne ovat sulloutuneina jähmettyneeksi
+joukoksi, niitä saattaisi verrata sairaisiin vankeihin tai
+valtaistuimelta karkotettuihin kuningattariin, joilla oli vain hetken
+loistoaika puutarhan helottavien kukkien keskellä, sitten joutuakseen
+synkän ja ahtaan asuntonsa häpeälliseen kurjuuteen.
+
+Niiden laita on sama kuin kaikkien syvien todellisuuksien. Täytyy
+oppia niitä tarkastamaan. Jos jonkun toisen kiertotähden asukas
+näkisi ihmisten liikkuvan melkein huomaamattomasti pitkin katuja,
+kerääntyvän eräiden talojen ympärille tai määrätyille avonaisille
+paikoille, näennäisesti liikkumattomina odottelevan asuntojensa
+sisällä jotakin tietämätöntä, niin hänkin tekisi sen johtopäätöksen,
+että he ovat hitaita ja viheliäisiä. Vasta aikaa myöten huomaa tämän
+liikkumattomuuden monipuolisen toimeliaisuuden.
+
+Itse asiassa tekee jokainen näistä pienistä miltei liikkumattomista
+marjasista lakkaamatta työtä erilaista ammattia harjottaen. Ei
+yksikään tiedä levosta, ja niillä, jotka meistä näyttävät
+uneliaimmilta ja riippuvat ikkunoissa kuolleina rypäleinä, onkin
+kaikkein salaperäisin ja väsyttävin tehtävä. Ne valmistavat ja
+erittävät vahan. Mutta pian saamme tutustua tämän yksimielisen
+toimeliaisuuden yksityiskohtiin. Toistaiseksi riittää, jos
+kiinnitämme huomiomme mehiläisen luonteen tärkeimpään piirteeseen,
+joka selittää tämän sekavan toiminnan erinomaisen
+yhteen-kasaantumisen. Mehiläinen on ennen kaikkea, ja vielä
+suuremmassa määrin kuin muurahainen, joukkoeläin. Se saattaa elää
+ainoastaan joukossa. Lentäessään pesästä, joka on niin ahdas, että
+sen täytyy puskemalla raivata itselleen tietä sitä ympäröivien
+elävien muurien läpi, se jättää varsinaisen elinalansa. Se sukeltaa
+hetkeksi kukkastuoksuiseen avaruuteen, niinkuin sukeltaja
+helmirikkaaseen valtamereen, mutta aika-ajoin täytyy sen henkensä
+uhalla palata pesään hengittämään joukkoelämää, samoin kuin
+sukeltaja, joka nousee veden pinnalle raitista ilmaa nauttimaan.
+Yksinänsä se kuolee muutaman päivän kuluttua, vaikka sillä on
+runsaasti ravintoa ja mitä suotuisin lämpömäärä,--ei nälkään eikä
+kylmään, vaan yksinäisyyteen. Joukko, yhteiskunta erittää sille
+näkymättömän ravinnon, joka on sille yhtä välttämätön kuin hunaja.
+Tätä tarvetta tulee pitää lähtökohtana, jos tahtoo ymmärtää pesän
+lakien hengen. Pesässä yksilö ei merkitse mitään; sillä on ainoastaan
+ehdollinen olemassaolo, se on vain yhdentekevä yksityisseikka, suvun
+siivekäs elin. Koko sen elämä on kauttaaltaan uhrautumista sen
+lukemattoman, ikuisen olennon hyväksi, josta se on osa. Omituista
+kyllä saattaa näyttää toteen, ettei asian laita aina ole ollut näin.
+Vielä tänäkin päivänä tapaa hunajaa tuottavien kalvosiipisien
+keskuudesta meidän kotimehiläisemme kaikki kehitysasteet. Tämän
+kehitysjakson alkuasteella ollessaan se työskentelee yksin,
+kurjuudessa; usein se ei edes saa nähdä jälkeläisiään (Prosopis,
+Colletes suvut); joskus se elää ahtaan, joka vuosi muodostamansa
+perheen piirissä (kimalaiset). Sitten se muodostaa vähäaikaisia
+liittoumia (Panurgus, Dasypoda, Halictus y.m.), saapuakseen vihdoin
+aste asteelta meidän mehiläispesiemme miltei täydelliseen, mutta
+säälimättömään yhteiskuntalaitokseen, missä yksilö täydellisesti
+häviää kokonaisuuteen ja missä kokonaisuus vuorostaan säännöllisesti
+uhrataan tulevaisuuden ajatusperäisen ja kuolemattoman yhteiskunnan
+hyväksi.
+
+
+
+
+VIII
+
+Älkäämme näistä tosiseikoista tehkö ennenaikaisia ihmiseen
+sovitettavia johtopäätöksiä. Ihmisellä on kyky olla luonnon lakeihin
+alistumatta; tieto siitä, tekeekö hän oikein vai väärin tätä
+mahdollisuutta hyväkseen käyttäessään, se se on hänen moraalinsa
+tärkein ja hämärin kohta. Ei ole senvuoksi vailla mielenkiintoa
+tarkastella luonnon tahtoa toisin muodostuneessa maailmassa. Ja koska
+kalvosiipiset lähinnä ihmistä ovat ymmärryksen puolesta parhaiten
+varustetut kaikista tämän maapallon asujamista, ilmenee tämä tahto
+niiden kehityksessä sangen selvänä. Se pyrkii nähtävästi lajin
+jalostamiseen, mutta osottaa samalla sitä haluavansa tai voivansa
+siihen saapua ainoastaan yksilön oman vapauden, oikeuksien ja onnen
+kustannuksella. Mikäli yhteiskunta järjestäytyy ja kehittyy, sikäli
+jokaisen sen jäsenen yksilöllinen elämä rajottuu rajottumistaan.
+Missä vain huomaa jonkun edistyksen, on tämä tapahtunut vain
+yksilöllisten etujen yhä täydellisemmän yhteiseksi hyväksi uhraamisen
+kautta. Ensinnäkin täytyy jokaisen luopua niistä paheista, jotka ovat
+riippumattomuuden ilmauksia. Täten kimalaiset, jotka vielä
+muistuttavat meidän ihmissyöjiämme ovat mehiläiskehityksen
+alhaisimman jälkeisellä asteella. Täysikasvuiset työkimalaiset
+kuljeksivat lakkaamatta munien ympärillä ahmiakseen ne, joten emon
+täytyy kiivaasti niitä puolustaa. Sitten täytyy jokaisen
+vaarallisimmista paheistaan päästyänsä hankkia joku määrä yhä
+vaikeampia hyveitä. Niinpä eivät työkimalaiset ajattelekaan
+kieltäytyä rakkauden nautinnosta, jotavastoin meidän kotimehiläisemme
+elää iäti neitsyellisenä. Opimme muutoin piankin tuntemaan, miten
+paljon tämä viimemainittu uhraa pesän menestyksen ja turvallisuuden
+hyväksi, jotta sen rakenne, sen taloudellinen ja valtiollinen tila
+saavuttaisi täydellisyytensä. Kalvosiipisten ihmeteltävään
+kehityskulkuun palaamme myöhemmin lajin kehitykselle omistetussa
+luvussa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+II KIRJA
+
+PARVEILU
+
+
+
+
+I
+
+Valitsemamme pesän mehiläiset ovat siis pudistaneet talvisen
+horroksen ruumiistaan. Kuningatar on jälleen ryhtynyt munimaan jo
+helmikuun ensi päivinä. Työmehiläiset ovat vierailleet vuokkojen,
+imikkäin, orvokkien ja paju- ja pähkinäpensaiden luona. Sitten on
+kevät vallannut koko maan; aitat ja kellarit ovat täpösen täynnä
+hunajaa ja siitepölyä. Joka päivä syntyy tuhansittain mehiläisiä.
+Lihavina ja paksuina astuvat kuhnurit suurista kammioistaan ja
+kömpivät kennokakkujen ympärillä; ja pian tuon liiaksi hyötyvän
+yhteiskunnan väkiluku karttuu niin suureksi, että sadat myöhästyneet
+työmehiläiset illalla palatessaan kukkien kemuista eivät löydä sijaa
+pesän sisältä, vaan ovat pakotetut viettämään yönsä pesän
+kynnyksellä, missä monikin joutuu pakkasen uhriksi. Jonkunmoinen
+levottomuus horjuttaa koko kansan, ja vanha kuningatarkin käy
+huolestuneeksi. Hän tuntee, että uusi kohtalo on valmistumaisillaan.
+Tunnollisesti hän on täyttänyt velvollisuutensa hyvänä, luovana
+äitinä; ja nyt tuo täytetty velvollisuus aiheuttaa vain suruja ja
+vaikeuksia. Vastustamaton voima uhkaa hänen lepoaan; pian hänen
+täytyy jättää hallitsemansa kaupunki. Ja kuitenkin tämä kaupunki on
+hänen työnsä hedelmä, se on kokonaan hän itse. Hän ei ole sen
+kuningatar siinä merkityksessä, jonka ihmiset antavat kuningatar
+sanalle. Hän ei anna käskyjä, vaan alistuu halvimman alamaisensa
+tavoin tuon salaisen ja tuiki viisaan voiman alaiseksi, jota voimme
+sanoa "pesän hengeksi", siksi kunnes koetamme oivaltaa, missä se
+todella asustaa. Mutta kuningatar on pesän äiti ja ainoa rakkauden
+välikappale. Hän on sen perustanut epävarmuuden ja köyhyyden
+vallitessa. Lakkaamatta hän on sen uudistanut lihallaan ja verellään;
+ja kaikki ne, jotka siinä elävät, työmehiläiset, kuhnurit, toukat,
+kotelot ja nuoret ruhtinattaret, joitten lähestyvä syntyminen tulee
+jouduttamaan hänen lähtöänsä ja joista "Lajin" kuolematon ajatus on
+valinnut yhden hänen seuraajakseen, kaikki ne ovat saaneet alkunsa
+hänen kohdustaan.
+
+
+
+
+II
+
+Missä ilmenee "pesän henki" ja kenessä se ruumiillistuu? Se ei ole
+linnun erityisen vaiston kaltainen, joka saattaa sen rakentamaan
+taidokkaasti pesänsä sekä etsimään toisia taivaanääriä muuttoajan
+lähestyessä. Se ei myöskään ole mikään lajin koneellinen tottumus,
+siten että laji vain sokeasti tahtoo elää ja että se törmää
+sattumuksen kaikkia kulmia vastaan, niin pian kuin odottamaton
+asianhaara rikkoo ilmiöiden tavallisen sarjan. Päinvastoin se seuraa
+askel askeleelta kaikkivaltiasten asianhaarojen vaihtelevaa kulkua
+älykkäänä ja neuvokkaana orjana, joka saattaa hyväkseen kääntää
+herransa arveluttavimmatkin käskyt.
+
+Se hallitsee ja vallitsee säälimättä, mutta tunnollisesti ja
+ikäänkuin jonkun suuren velvotuksen alaisena, kokonaisen siivekkään
+kansan rikkauksia, onnea, vapautta ja elämää. Se järjestää päivästä
+päivään synnytyksien lukumäärän ja sovittaa sen säntilleen ketoja
+koristavien kukkien runsauden mukaan. Se julistaa kuningattaren
+valtansa menettäneeksi sekä ilmottaa hänelle lähdön
+välttämättömyyden, pakottaa hänet synnyttämään tulevia
+kilpailijoitansa, kasvattaa näitä ruhtinaallisesti, suojelee niitä
+niiden äidin valtiollista vihaa vastaan. Kirjavien kukkasien
+runsaudesta, kevään aikaisemmasta tai myöhemmästä tulosta ja
+häälennon mahdollisista vaaroista riippuen se joko sallii
+neitseellisten ruhtinattarien esikoisen surmata nuoret,
+kuningattarien laulua hyräilevät sisarensa niiden kehdoissa, taikka
+kieltää niiden surmaamisen. Toisinaan, kun vuodenaika on kulunut
+pitkälle, kun kukkien aukiolon hetket ovat lyhenneet, se käskee
+työmehiläisiä itse surmaamaan koko kuninkaallisen sukukunnan, siten
+lopettaakseen vallankumousten aikakauden ja jouduttaakseen
+hyödylliseen työhön ryhtymistä.
+
+Tämä henki on varovainen ja säästäväinen, ei kuitenkaan saita. Se
+tuntee nähtävästi luonnon tuhlaavaiset ja hieman hullut lait kaikesta
+mikä koskee rakkautta. Siksipä se myös sallii kesän ylellisten
+päivien kestäessä kolmen- tai neljänsadan, paljon tilaa vaativan
+kuhnurin olla ja elää, niin huimia, taitamattomia, tyhjää
+toimittavia, vaativaisia, hävyttömän laiskoja, meluavia, ahnaita,
+raakoja, siivottomia, kyllästymättömiä ja suunnattoman suuria kuin ne
+ovatkin, sillä niiden joukostahan vasta syntyvä kuningatar on
+valitseva rakastajansa. Mutta sitten, kun kuningatar on
+hedelmöittynyt, kun kukat avautuvat myöhemmin ja sulkeutuvat
+aikaisemmin, se säätää kylmäkiskoisesti jonakuna aamuna, että ne ovat
+kaikki samalla kertaa surmattavat.
+
+Se järjestää jokaisen työmehiläisen työn. Niiden iän mukaan se määrää
+niille eri tehtäviä: sen määräyksestä lastenpiiat hoitavat toukkia ja
+koteloita, hovinaiset pitävät huolta kuningattaren ravinnosta ja
+pitävät häntä alinomaa silmällä; tuulettajat viilentävät tai
+lämmittävät pesää siipiään räpyttelemällä sekä jouduttavat hunajassa
+olevan liian veden haihtumista; sen määräyksestä arkkitehdit,
+muurarit, vahanmuovailijat ja kuvanveistäjät ryhmittyvät ketjuun ja
+rakentavat kennokakut. Sen määräyksestä saaliin kokoojat hakevat
+kedoilla kukista hunajaksi valmistettavaa mesinestettä, siitepölyä
+toukille ja koteloille ravinnoksi, kittausvahaa (propolis)
+rakennuksien tiivistämiseksi ja vahvistamiseksi sekä suvun kasvavalle
+polvelle tarpeellista vettä ja suolaa. Tämä sama henki säätää
+tehtävän kemisteille, jotka tiputtamalla pistimistään pisaran
+muurahaishappoa hunajaan tekevät sen säilytyskelpoiseksi, ja samoin
+kannentekijöille, jotka umpeen tukkivat niiden kammioitten suut,
+joiden sisällys on tuleentunut, lakaisijoille, jotka pitävät huolta
+katujen ja torien mallikelpoisesta puhtaudesta, ruumiinkantajille,
+jotka vievät kauas pois kuolleitten ruumiit, päävahdin
+naissotureille, jotka päivin ja öin valvovat pesän suulla sen
+turvallisuutta, kuulustelevat tulevia ja meneviä, tarkastavat nuoria
+neitosia niiden ensi kertaa pesästä lähtiessä, pelottavat irtolaisia,
+maankiertäjiä ja rosvoja, karkottavat pesään tunkeutuneita
+muukalaisia, kootuin joukoin ahdistavat pelättäviä vihollisia ja, jos
+niin tarvitaan, sulkevat pesän suun vallituksella.
+
+Vihdoin määrää "pesän henki" hetken, jolloin vuotuinen suuri uhri on
+toimitettava suvun hyväksi--tarkotan parveilua--jolloin kokonainen
+kansa, saavuttuansa onnensa ja valtansa kukkuloille, äkkiä jättää
+nousevalle sukupolvelle kaikki rikkautensa, linnansa, asuntonsa ja
+vaivojensa hedelmät lähteäkseen kaukaa muualta maailmasta etsimään
+uutta isänmaata, jossa sitä odottaa epävarmuus ja puute. Tämä on
+teko, joka, tietoisena tai tiedottomana, varmaankin on inhimillistä
+moraalia korkeammalla. Toisinaan se johtaa perikatoon, se köyhdyttää
+joka tapauksessa, se hajottaa onnellisen kaupungin totellaksensa
+lakia joka on yhteiskunnan onnea korkeampi. Missä tuo laki on
+säädetty, joka, niinkuin piakkoin saamme nähdä, ei suinkaan ole niin
+tuhoisa ja sokea kuin voisi luulla? Missä paikassa, missä
+lainsäätäjäkokouksessa, missä neuvostossa, millä yhteisellä alalla se
+asustaa, tuo henki, jota kaikki tottelevat ja joka itse vuorostaan on
+sankarillisen velvollisuuden ja alati tulevaisuutta tähtäävän järjen
+määräysten alainen?
+
+Mehiläisten laita on sama kuin useimpien tämän maailman ilmiöitten.
+Tarkastelemme muutamia niiden tapoja ja sanomme: näin ne tekevät,
+sillä tavoin ne työskentelevät, näin niiden kuningattaret syntyvät,
+niiden työntekijät pysyvät impinä, ne parveilevat siihen ja siihen
+aikaan. Luulemme ne tuntevamme emmekä pyydä enempää. Näemme niiden
+rientävän kukasta kukkaan, huomaamme pesän hyörinän ja pyörinän;
+niiden elämä tuntuu meistä hyvin yksinkertaiselta, ja arvelemme sen
+niinkuin muittenkin olijain elämän rajottuvan vain ravinnon
+hankkimisen ja suvun lisäämisen vaistomaisiin huoliin. Mutta
+antakaamme katseemme tunkeutua syvemmälle ja koettaa saada asiasta
+selkoa: näemme edessämme luonnollisimpienkin ilmiöiden pelottavan
+monimutkaisuuden, näemme edessämme järjen, tahdon, tarkotusperien,
+loppumäärän, keinojen ja syitten arvotuksen, pienimmänkin
+elämäntoiminnan käsittämättömän järjestyksen.
+
+
+
+
+III
+
+Pesässä valmistaudutaan siis parveiluun,--tuo suuri uhri suvun
+vaateliaille jumalille on tehtävä. "Hengen" käskyä noudattaen, joka
+meistä tuntuu sangen selittämättömältä, se kun on suoraan
+ristiriidassa sukumme kaikkien vaistojen ja tunteiden kanssa, lähtee
+kuusi-, seitsemänkymmentä tuhatta mehiläistä niistä kahdeksasta-,
+yhdeksästäkymmenestä tuhannesta, jotka koko kansan muodostavat,
+määrättynä hetkenä synnyinkaupungistansa. Ne eivät lähde minään
+tuskan puuskan hetkenä, ne eivät pakene äkillisestä pelokkaasta
+päätöksestä nälänhädän, sodan tai kulkutautien ahdistamasta ja
+hävittämästä isänmaasta. Ei, kauan ne ovat maanpakoansa miettineet,
+kärsivällisesti ovat odottaneet suotuisaa hetkeä. Jos pesä on köyhä,
+jos kuninkaallista perhettä kohdanneet onnettomuudet, epäsuotuisat
+säät tai ryöstöt ovat sitä etsiskelleet, ne eivät sitä hylkää. Ne
+jättävät sen vasta kun se on onnensa kukkuloilla, kun kevään uutteran
+työn jälkeen tuo suunnaton satakaksikymmentä tuhatta hyvin
+järjestettyä kammiota sisältävä vahalinna on tulvillaan tuoretta
+hunajaa ja häivehtivää siitepölyä, jota sanotaan "mehiläis-leiväksi"
+ja käytetään toukkien ja koteloiden ravinnoksi.
+
+Ei milloinkaan pesä ole ollut niin kaunis, kuin tämän sankarillisen
+kieltäytymisen aattoiltana. Silloin on sillä täydellisen ylellisyyden
+ja riemun verraton hetki, eloisa, kuumeinen, mutta samalla ylevän
+suruton. Koettakaamme kuvailla sitä mielessämme,--en tahdo sanoa
+sillä tavoin kuin mehiläiset kaiken tämän käsittävät, sillä emme voi
+kuvitellakaan, millä tenhoisalla tavalla ilmiöt ja tapaukset
+kuvastuvat niiden kummallakin puolen päätä olevien verkkosilmien
+kuuteen tai seitsemääntuhanteen särmään ja otsan kolmenkertaiseen
+kyklooppisilmään,--vaan sellaisena kuin me sen käsittäisimme, jos
+olisimme niiden kokoiset.
+
+Holvikuvusta, joka on vielä suurempi kuin Rooman Pietarinkirkon kupu,
+kulkee pesän pohjaan lukuisia pystysuoria ja yhdensuuntaisia,
+ikäänkuin pimeydestä ja tyhjyydestä riippuvia, vahasta muovailtuja
+jättiläismuureja, geometrisiä laitteita, joita ei voisi--kaikki
+suhteet säilyttäen--tarkkuuteen, rakenteen uskaliaisuuteen ja
+suunnattomaan suuruuteen nähden verrata mihinkään inhimilliseen
+rakennustuotteeseen.
+
+Jokaisessa näistä muureista, joiden aine vielä on aivan uuden
+uutukaista, neitsyellisen puhdasta, hopeankarvaista, tahratonta ja
+tuoksuavaa, on tuhansia kammioita ja niin paljon ravintoainetta, että
+se riittää koko kansaa viikkomäärät ravitsemaan. Tuossa loistaa
+punaisia, keltaisia, sinipunervia ja mustia siitepölytäpliä, kaikkien
+kevään kukkien lemmenvoimaa, jota on koottu läpikuultaviin soluihin.
+Ylt'ympärillä, pitkinä, komeina, jäykkiä, liikkumattomia laskoksia
+muodostavina kultaverhoina, on huhtikuun hunaja, kaikkein kirkkain ja
+tuoksuavin, kahdessakymmenessätuhannessa suljetussa säiliössään,
+joiden sinetti murretaan auki ainoastaan suurimman hädän aikana.
+Ylempänä kypsyy toukokuun hunaja vielä avoinna olevissa astioissaan,
+joitten reunoilla valppaat joukot pitävät huolta keskeymättömästä
+ilmanvaihdosta. Pesän keskellä, sen lämpimimmässä osassa, kaukana
+valosta, jonka timanttisäteet tunkeutuvat sisään yhdestä ainoasta
+aukosta, uinailee eloon herätäkseen tulevaisuus. Tämä on sikiöiden
+kuninkaallinen alue, joka on varattu kuningattarelle ja hänen
+seuranaisilleen. Siellä on suunnilleen kymmenentuhatta kammiota munia
+varten, viisitoista-, kuusitoistatuhatta huonetta toukille ja
+neljäkymmentätuhatta taloa, joissa asuu vahankalpeita, tuhansien
+lastenpiikain hoitamia koteloita.[4] Näitten kehien kaikkein
+pyhimmässä näemme vihdoin kolme, neljä, kuusi tai kaksitoista
+verrattain laajaa, umpinaista linnaa, joissa nuoret ruhtinattaret,
+jonkunmoiseen käärinliinaan verhottuina, kalpeina ja liikkumattomina,
+pimeydessä elätettyinä odottavat hetkeänsä.
+
+
+
+
+IV
+
+"Pesän hengen" määräämänä päivänä siis luovuttaa samojen
+järkähtämättömien ja varmojen lakien mukaan tarkoin määrätty osa
+kansasta paikkansa noille vielä elonhaamua vailla oleville
+tulevaisuuden toiveille. Nukkuvaan kaupunkiin jäävät koirakset,
+joiden joukosta kuninkaallinen rakastaja on valittava, hyvin nuoret
+työmehiläiset kuninkaallista lapsilaumaa hoitamaan sekä muutama tuhat
+muuta työmehiläistä, jotka jatkavat ravinnon kokoamista kaukaa
+kedoilta, vartioivat kertyneitä aarteita ja ylläpitävät pesän
+siveellisiä perintötapoja. Jokaisella pesällä on näet oma moraalinsa.
+On sangen korkealla siveellisellä kannalla olevia pesiä, ja on sangen
+turmeltuneitakin. Varomaton mehiläishoitaja voi helposti turmella
+tuommoisen kansan, saada sen kadottamaan kunnioituksen toisen
+omaisuutta kohtaan, kiihottaa sitä ryöstöön, totuttaa sitä
+vallotuksiin ja joutilaisuuteen, siten tehden siitä vitsauksen
+kaikille lähiseutujen pienille yhteiskunnille. Jos mehiläinen on
+tullut huomanneeksi, että vaivalloinen työ kaukana kedon kukkasten
+keskuudessa, joita täytyy verottaa satoja saadakseen kokoon yhdenkään
+hunajapisaran, ei ole ainoa eikä mukavin rikastumisen keino, jos se
+oivaltaa, että on helpompi hiipiä varkain huonosti vartioituihin
+kaupunkeihin, tai väkivallalla tunkeutua heikkoihin, puolustukseen
+kykenemättömiin, niin se piankin kadottaa käsityksen suurenmoisesta,
+mutta säälimättömästä velvollisuudestaan, joka tekee sen kukkien
+siivekkääksi orjaksi luonnon sopusointuisessa hääjärjestyksessä; ja
+silloin on useinkin vaikea johdattaa turmeltunut kansa jälleen
+oikealle tielle.
+
+
+
+
+V
+
+Kaikki osottaa, ettei kuningatar, vaan pesän henki määrää parveilun.
+Kuningattaren laita on sama kuin johtavien henkilöiden ihmisten
+keskuudessa. Ne näyttävät antavan käskyjä, mutta tottelevat itse
+korkeampia ja selittämättömämpiä käskyjä kuin ne, joita itse
+jakelevat alamaisilleen.--Kun tämä henki on hetken määrännyt, on sen
+täytynyt julistaa päätöksensä aamun koittaessa, kenties päivää tai
+kahta ennen lähtöä, sillä tuskinpa aurinko on juonut kasteen ensi
+pisarat, kun ylt'ympäri surisevaa kaupunkia huomaa erinomaista
+levottomuutta, jonka suhteen mehiläishoitaja harvoin erehtyy.
+Toisinaan miltei tekisi mieli sanoa siinä olevan taistelua,
+epäröimistä, peräytymistä. Sattuu todellakin, että useita päiviä
+perätysten tuo kullankarvainen, läpikuultava parvi kohoaa lentoon ja
+laskeutuu jälleen ilman näkyväistä syytä. Muodostuuko kenties sinä
+hetkenä taivaalla pilvi, jota me emme näe, mutta jonka mehiläiset
+huomaavat, vai nouseeko heidän mielessään katumus? Keskustellaanko
+surisevassa neuvottelukokouksessa lähdön välttämättömyydestä? Emme
+tiedä siitä mitään, emme myöskään, millä tavoin pesän henki ilmottaa
+päätöksensä joukolle. Jos kohta onkin varmaa, että mehiläiset
+ilmottavat ajatuksensa toinen toisilleen, emme kuitenkaan tiedä,
+tekevätkö ne sen samalla tavoin kuin ihmiset. Emme myöskään tiedä,
+kuulevatko mehiläiset tämän hunajatuoksuisen surinan, tämän
+kauniitten kesäpäivien huumaavan huminan, joka on mehiläishoitajan
+suurimpia nautintoja, tämän työn juhlavirren, jonka sävel nousee ja
+laskee pesän ympärillä hetken kristallikirkkaudessa ja joka meistä
+tuntuu puhjenneiden kukkien riemulaululta, niiden onnen
+ylistysvirreltä, sulotuoksujen kaiulta, valkoneilikkojen, ajuruohon,
+meiramin ääneltä. Niillä on kuitenkin kokonainen sävelsarjansa, jonka
+mekin varsin hyvin voimme erottaa ja joka ulottuu uhkan, vihan ja
+epätoivon soraäänistä korkeimman onnen sulosointuihin. Niillä on
+kuningattaren laulu, runsauden riemulaulu, ja valitusvirret; niillä
+on vielä nuorten ruhtinattarien venytetyt salaperäiset sotahuudot,
+jotka kaikuvat häälennon edellisissä taisteluissa ja verilöylyissä.
+Onko tämä kaikki vain sattuman luomaa soittoa, joka ei hipaisekaan
+niiden sisäistä äänettömyyttä? Varmaa on, etteivät ne kiinnitä
+huomiota meluun, jonka me saamme aikaan niiden asunnon ympärillä. Ne
+arvelevat kenties, että tämä hälinä ei koske niiden maailmaa eikä
+siis ansaitse huomaamista. Todennäköistä on, että me puolestamme
+kuulemme vain häviävän pienen osan niiden puheesta sekä että niiden
+käytettävissä on suuri joukko säveliä, joita meidän aistimemme eivät
+kykene tajuamaan. Joka tapauksessa saamme vasta nähdä, että ne
+kykenevät ymmärtämään toisiansa ja neuvottelemaan, useinpa
+hämmästyttävän nopeasti. Kun esimerkiksi suuri hunajan ryöstäjä,
+suunnaton Sphinx Atropos, tuo kammottava perhonen, jolla on selässään
+pääkallon kuva, tunkeutuu pesään, salaperäisiä, vastustamattomia,
+sille omituisia loitsujansa hyristen, niin uutinen kiertää paikasta
+paikkaan, koko kansa säpsähtää kauhusta oven vartiasta viimeisiin
+työmehiläisiin saakka, jotka tuolla syvempänä ovat viimeisiä
+kennokakkuja valmistamassa.
+
+
+
+
+VI
+
+Kauan on oltu sitä mieltä, että nämä viisaat hunajahyönteiset, jotka
+tavallisesti ovat niin säästäväiset, järkevät ja eteensä katsovat,
+hyljätessään kuningaskuntansa aarteet antautuakseen tuntemattomille
+vaiheille alttiiksi toimivat salliman tuottaman mielettömyyden
+vallassa, totellen koneentapaista vaistoa, lajin lakia, luonnon
+kaikkivaltiasta käskyä, voimaa, joka kaikilta olijoilta on kätkettynä
+ajan juoksevaan virtaan.
+
+Olipa sitten kysymys mehiläisistä tai meistä itsestämme, niin sanomme
+sallimaksi kaikkea, mitä emme vielä ymmärrä. Mutta nykyään
+mehiläispesä on paljastanut meille kaksi tai kolme tähdellistä
+salaisuuttaan, ja on käynyt ilmi, ettei tämä lähtö ole vaistomainen
+eikä välttämätön. Se ei ole mikään sokea, sattumuksen aiheuttama
+maasta muutto, vaan harkitulta näyttävä uhri elävän polven puolelta
+nousevan hyväksi. Mehiläishoitajan tarvitsee vain surmata nuoret,
+vielä liikkumattomat ruhtinattaret niiden kammioihin ja samalla
+suurentaa yhteiskunnan varastoaittoja ja makuukammioita, jos näet
+toukkien ja koteloiden lukumäärä on suuri, niin heti tuo tulokseton
+hälinä painuu alas tottelevaisen sateen kultapisaroiden lailla;
+mehiläiset lentelevät kukasta kukkaan jokapäiväisessä työssään, ja
+vanha kuningatar, joka--tultuaan nyt tuiki välttämättömäksi--ei toivo
+eikä pelkää enää seuraajaa, kieltäytyy, vapautuneena huolistaan vasta
+syntyvään toimintahaluun nähden, näkemästä sinä vuonna auringon
+valoa. Se ryhtyy uudelleen levollisesti pesän pimeydessä äidin
+tehtäväänsä ja laskee kierreviivaa kulkien kennosta kennoon,
+unohtamatta ainoatakaan, pysähtymättä hetkeksikään, kaksi-,
+kolmetuhatta munaa päivässä.
+
+Mitä muuta sallimantapaista tässä on kuin tämän päivän sukupolven
+rakkaus nousevaa kohtaan? Sama sallimus on olemassa ihmiskunnassakin,
+joskin sen voima ja ulottuvaisuus siinä on pienempi. Se ei aiheuta
+ihmiskunnassa noita täydellisiä, yksimielisiä uhrautumisia. Mikä se
+laajanäköinen sallimus on, jota me tottelemme niinkuin mehiläiset
+sallimustansa? Emme sitä tiedä, emmekä tunne olentoa, joka katselee
+meitä samalla tavoin kuin me katselemme mehiläisiä.
+
+
+
+
+VII
+
+Mutta ihminen ei häiritse tapauksien kulkua siinä pesässä, jonka
+olemme valinneet tarkastettavaksemme, ja kauniin kesäpäivän vielä
+kostea lämpö, joka verkalleen etenee ja jo ulottaa säteitään
+puittenalle, jouduttaa lähdön hetkeä. Kaikkialla kultaisissa
+käytävissä, jotka erottavat yhdensuuntaiset seinät toisistaan,
+tekevät työmehiläiset viimeisiä matkavalmistuksiansa. Ensinnäkin
+kukin niistä ottaa mukaansa hunajaa eväiksi viiden tai kuuden päivän
+varalle. Tästä hunajastaan ne valmistavat vielä selittämättömän
+kemian avulla tarpeellisen vahan, jotta voisivat heti ryhtyä uuden
+pesän rakentamiseen. Ne varustautuvat sitäpaitsi riittävällä määrällä
+kittausvahaa, joka on jonkunmoista pihkaa, jolla uuden asunnon raot
+tukitaan, kaikki, mikä on irti, kiinnitetään, seinät kiillotetaan ja
+valo estetään tunkeutumasta sisään, sillä mehiläiset työskentelevät
+mieluimmin melkein pilkkopimeässä, jossa niitä opastavat niiden
+verkkosilmät tai kenties tuntosarvet; näissä näet luullaan
+tuntemattoman, pimeyden syvyyksiä tunnustelevan ja mittaavan aistin
+sijaitsevan.
+
+
+
+
+VIII
+
+Ne kykenevät niinmuodoin edeltäpäin arvaamaan kaikki ne vaarat, jotka
+niitä uhkaavat niiden elämän vaarallisimpana päivänä. Tänään näet tuo
+suuri tapaus ja kaikki ne kenties aivan ihmeelliset sattumat, joita
+se mahdollisesti tuo mukanaan, täyttää kokonaan niiden mielen, eikä
+niillä ole aikaa nyt lennellä puutarhoissa ja niityillä,--ja saattaa
+tapahtua, että huomenna, ylihuomenna sataa tai tuulee, että pienet
+siivet kangistuvat vilusta, että kukat eivät avaa teriänsä. Ilman
+tätä ennakolta-harkitsemisen kykyä uhkaisi niitä nälänhätä ja
+kuolema. Kukaan ei tulisi niiden avuksi, eivätkä nekään rukoilisi
+kenenkään apua. Toisen pesän asukkaat eivät tunne toisen asukkaita,
+eivätkä ne auta toinen toistansa. Tapahtuupa joskus, että
+mehiläishoitaja asettaa pesän, johon hän on ottanut vanhan
+kuningattaren ja sitä rypäleenä ympäröivän parven, aivan sen pesän
+viereen, jonka ne äskettäin ovat jättäneet. Jos niitä kohtaisi mikä
+onnettomuus tahansa, niin ne näyttävät yhtäkaikki ikiajoiksi
+unohtaneen entisen kotinsa rauhan, uutteran onnen, pohjattomat
+rikkaudet ja turvallisuuden, ja jokainen niistä kuolee mieluummin
+kylmään ja nälkään onnettoman kuningattarensa luona kuin palaa
+syntymätaloonsa, josta ehkä niiden entisen uutteruuden luoman
+ylellisyyden sulotuoksu tunkeutuu niiden nykyiseen kurjuuteen.
+
+
+
+
+IX
+
+Sitä ei ihminen varmaankaan tekisi, väitettänee; siinä on muka yksi
+niitä tosiasioita, mitkä todistavat ettei tässä elinjärjestössä,
+kaikista sen ihmeistä huolimatta, kumminkaan ole ymmärrystä eikä
+todellista itsetajuntaa. Mitäpä me siitä tiedämme? Lukuunottamatta
+sitä sangen luultavaa seikkaa, että toisilla olennoilla on
+toisenlainen järki kuin meillä, järki joka saa aikaan hyvin
+toisenlaisia, mutta ei silti alempiarvoisia tuloksia, niin
+kykenemmekö me, jotka alati pysyttelemme ahtaan inhimillisen
+näköpiirimme rajoissa, arvostelemaan kaikkia hengen ilmiöitä? Jos
+vain näemme kahden tai kolmen henkilön puhelevan ja viittoilevan
+ikkunan takana, kuulematta mitä he toisilleen sanovat, on meidän jo
+sangen vaikeata aavistaa heidän ajatuksensa johtolankaa. Luuletteko,
+että Mars tai Venus tähden asukas vuoren huipulta katsellessaan
+kaupunkiemme kaduilla ja toreilla liikkuvia pieniä, mustia pisteitä,
+joita me ihmiset olemme suunnattomassa avaruudessa, liikkeittemme,
+rakennuksiemme, kanaviemme ja koneittemme nojalla saisi tarkan
+käsityksen järjestämme, siveydestämme, rakkautemme, ajatustapamme,
+toivomme laadusta, sanalla sanoen sisimmästä todellisesta
+olemuksestamme? Hän tyytyisi merkitsemään muutaman jonkunverran
+hämmästyttävän tosiseikan, niinkuin me teemme mehiläisten suhteen,
+sekä tekisi siitä luultavasti yhtä epävarmoja ja harhaan vieviä
+johtopäätöksiä kuin me.
+
+Joka tapauksessa hänen olisi sangen vaikea keksiä "noissa pienissä,
+mustissa pisteissä" se ylevä, siveellinen tahdonsuunta ja ihmeteltävä
+yksimielisyyden henki, joka mehiläispesässä ilmenee. "Mihin he
+pyrkivät?" kysyisi hän vuosikausia ja vuosisatoja niitä
+tarkasteltuaan. "Mihin he tähtäävät? mikä heidän elämänsä keskipiste
+ja tarkotusperä on? Ovatko he jonkun jumalan käskyjen alaisia? En näe
+mitään, joka heidän askeliaan ohjaisi. Tänään ne näyttävät rakentavan
+ja kokoovan kaikenlaisia pikkuisia esineitä huomenna ne jälleen
+hävittääkseen ja hajottaakseen. He kuljeksivat sinne tänne,
+kokoontuvat ja hajaantuvat, mutta tietämätöntä on, mitä he oikeastaan
+haluavat. Heidän elämänsä tarjoo nähtäväkseni monta selittämätöntä
+ilmiötä. Niinpä näkee sellaisiakin, jotka eivät juuri ensinkään
+liikahda paikaltaan. Heidät tuntee heidän loistavammasta asustaan,
+usein he myös ovat muita kookkaampia. He asustavat kymmenen tai
+kaksikymmentä kertaa suuremmissa, taidokkaammissa ja ylellisemmissä
+asunnoissa kuin muut. Siellä he nauttivat joka päivä tuntikausia,
+toisinaan myöhäiseen yöhön saakka kestäviä aterioita. Kaikki, jotka
+heitä lähestyvät, näyttävät heitä kunnioittavan. Ravintoaineiden
+tuojat tulevat naapuritaloista, vieläpä kaukaa maaseudultakin heille
+lahjojansa tarjoomaan. Täytynee kai otaksua, että he ovat
+välttämättömän tarpeellisia ja tekevät 'lajille' tärkeitä
+palveluksia, jos kohta meidän tutkimuskeinomme eivät vielä ole
+antaneet tarkkoja tietoja näitten palveluksien laadusta. Toisia taas
+näkee lakkaamatta vaivalloisesti raatavan suurissa taloissa, jotka
+ovat täynnä pyöriviä rataksia, pimeissä sopissa, satamien ympärillä
+ja pienillä maatilkuilla, joita kaivelevat auringon noususta sen
+laskuun saakka. Kaikki saattaa meidät otaksumaan, että tämä
+raataminen on rikoksellista. Heidän täytyy näet asua ahtaissa,
+likaisissa ja puutteellisissa hökkeleissä. He ovat jollakin
+värittömällä kudoksella verhotut. Niin suuri näyttää heidän intonsa
+olevan tuohon vahingolliseen tai joka tapauksessa hyödyttömään
+työhönsä, että he tuskin suovat itselleen aikaa syömiseen ja
+nukkumiseen. Luvultaan on heitä tuhat kertaa enemmän kuin
+edellämainittuja. Merkillistä on, että laji on voinut säilyä meidän
+päiviimme saakka sen kehitykselle niin epäsuotuisissa olosuhteissa.
+Sopii muuten lisätä, että lukuunottamatta tuota omituista kiintymystä
+vaivalloiseen työhön he näyttävät sävyisiltä ja kuuliaisilta ja
+tyytyvät niiden tähteisiin, jotka nähtävästi ovat rodun suojelijoita
+ja kenties pelastajia."
+
+
+
+
+X
+
+Eikö ole hämmästyttävää, että mehiläispesä, jonka täten epäselvästi
+näemme ikäänkuin toisen maailman korkeuksilta, jo ensi näkemältä
+antaa meille varman ja syvän vastauksen kysymyksiimme? Eikö ole
+ihmeteltävää, että sen varmapiirteiset rakennukset, sen tavat ja
+lait, sen taloudellinen ja valtiollinen järjestys, sen hyveet,
+vieläpä sen julmuudetkin näyttävät meille välittömästi sen aatteen
+tai jumalan, jota mehiläiset palvelevat, aatteen tai jumalan, joka ei
+ole vähimmin oikeudenmukainen eikä vähimmin järjellinen, minkä voisi
+mielessään kuvailla, vaikka se kenties onkin ainoa, jota me emme
+vielä ole totisesti palvelleet,--tarkotan tulevaisuutta? Koetamme
+joskus ihmiskunnan historiassa arvioida jonkun kansan tai rodun
+siveellistä voimaa ja suuruutta emmekä löydä muuta mittakaavaa kuin
+sen ihanteen pysyväisyyden ja suuruuden, jota ne tavottavat, ja sen
+itsensäkieltäymisen, jolla ne sille antautuvat. Olemmeko useasti
+kohdanneet ihannetta, joka olisi suuremmassa määrin Kaikkeuden
+pyrkimysten mukainen, joka olisi järkähtämättömämpi, ylevämpi,
+epäitsekkäämpi ja selväpiirteisempi, sekä itsekieltämystä, joka olisi
+täydellisempi ja sankarillisempi?
+
+
+
+
+XI
+
+Omituinen pieni yhteiskunta, joka on niin johdonmukainen, niin
+vakava, niin tosiasiallinen, niin tarkka ja niin säästäväinen, ja
+kuitenkin on niin suuren ja pettävän haaveen uhrina! Pieni
+päättäväinen ja syväluonteinen kansa, jota ravitsee kesän lämpö ja
+valo sekä kaikki, mikä luonnossa on puhtainta, kukkien sielu, s.o.
+aineen silminnähtävin hymy, sen liikuttavin ponnistus onnea ja
+kauneutta kohti, kuka meille on selvittävä ne ongelmat, jotka te
+olette ratkaisseet ja jotka ovat jääneet meiltä ratkaisematta, ne
+kokemukset, jotka te olette saavuttaneet ja meidän vielä tulee
+saavuttaa? Ja jos on totta, ettette ole ratkaisseet näitä ongelmoita,
+saavuttaneet näitä varmoja kokemuksia järjen avulla, vaan jonkun
+alkuperäisen ja sokean vaiston kautta, niin minkä vielä
+ratkaisemattomamman arvoituksen jätättekään meidän ratkaistavaksemme?
+Pieni kaupunki, täynnä uskoa, toiveita, salaisuuksia,--miksi sinun
+satatuhatta neitsyttäsi suostuu työhön, johon ei yksikään ihmisorja
+milloinkaan ole alistunut? Jos ne säästäisivät voimiansa,
+kieltäytyisivät hiukan vähemmän, alistuisivat pienemmällä innolla
+vaivoja kestämään, niin ne saisivat vielä nähdä toisen kevään ja
+toisen kesän; mutta sinä juhlahetkenä, jolloin kaikki kesän kukat
+niitä kutsuvat, näyttää kuolettava työn huumaus ne vallanneen, ja
+siipirikkoina, ruumis kutistuneena ja haavojen peittämänä ne joutuvat
+melkein kaikki vähemmän kuin viiden viikon kuluessa kuoleman omiksi.
+
+"Tantus amor florum, et generandi gloria mellis", huudahtaa
+Virgilius, joka _Georgica_ runoelmansa neljännessä, mehiläisille
+omistamassaan kirjassa on meille säilyttänyt antiikin viehättävät
+erehdykset, jolloin luontoa katseltiin silmin, joita vielä
+mielikuvituksen luomien jumalien läsnäolo häikäisi.
+
+
+
+
+XII
+
+Miksi ne kieltäytyvät unesta, hunajan nautinnosta, rakkaudesta,
+niistä viehättävistä joutohetkistä, joista esimerkiksi niiden
+siivekäs veli, perhonen, osaa täysin mitoin nauttia? Eivätkö ne voisi
+elää niinkuin tämä? Nälkä ei niitä työhön pakota. Kaksi, kolme kukkaa
+riittää niiden ravinnoksi, ja kuitenkin ne käyvät kahdessa-,
+kolmessasadassa kukassa joka tunti kootakseen aarretta, jonka
+suloutta ne eivät saa nauttia. Mitä niitä niin suuri vaiva hyödyttää,
+mistä ne saavat niin suuren luottamuksen ja uskon? Onko siis aivan
+varmaa, että sukupolvi, jonka hyväksi te kuolette, ansaitsee tämän
+uhrauksen, että se on oleva kauniimpi ja onnellisempi, että se on
+tekevä jotakin, jota te ette ole tehneet? Näemme teidän päämääränne,
+se on yhtä selvä kuin meidän: te tahdotte elää jälkeläisissänne yhtä
+kauan kuin itse maapallo, mutta mikä siis tämän suuren päämäärän
+päämäärä ja tämän ikuisesti uudistuvan olemassaolon tehtävä on?
+
+Mutta emmekö juuri me turhaan vaivaa itseämme epäilyksillä ja
+erehdyksillä, emmekö ole lapsellisia haaveilijoita, jotka kyselemme
+teiltä turhia? Vaikka te olisitte kehityksestä kehitykseen tulleet
+kaikkivaltiaiksi ja autuaiksi, vaikka olisitte saapuneet korkeimmille
+huipuille, joilta hallitsisitte luonnon lakeja, vaikka olisitte
+vihdoin kuolemattomia jumalattaria, niin me teiltä yhä kyselisimme ja
+tutkisimme, mitä te toivotte, mihin te pyritte, mihin aiotte pysähtyä
+ja milloin julistaa olevanne ikävöimisestä vapaat. Me olemme niin
+luotuja, ettei mikään meitä tyydytä, ettei meistä millään näytä
+olevan itsessään omaa tarkotustansa, ettei mikään näytä olevan
+olemassa sinänsä, ilman salattua päämäärää. Olemmeko voineet tähän
+päivään asti mieleemme kuvailla ainoatakaan jumalistamme, raaimmasta
+järjellisimpään asti, ajattelematta häntä heti toimivaksi,
+pakottamatta häntä luomaan tuhansia olijoita ja esineitä, etsimään
+tuhansia tarkotusperiä ulkopuolella omaa itseänsä? Tyydymmekö koskaan
+edustamaan tyynesti muutamaksi hetkeksi erästä mieltäkiinnittävää
+aineen toiminnan muotoa, vaipuaksemme heti kaipauksetta ja
+kummastumatta toiseen olomuotoon, siihen, mikä on tajuton,
+tuntematon, nukkuva ja ikuinen?
+
+
+
+
+XIII
+
+Mutta älkäämme unohtako pesää, jossa parvi alkaa käydä yhä
+kärsimättömämmäksi, pesää, joka kuohuu tulvillaan mustia, väräjäviä
+aaltoja, niinkuin astia, joka pihisee auringon helteessä. On
+keskipäivä, ja saattaisi miltei sanoa, että tässä polttavassa
+helteessä pesän ympärillä kasvavat puut hellävaroin pidättävät
+lehtiänsä lepattamasta, niinkuin ihminen pidättää henkeänsä jotakin
+suloista mutta samalla vakavaa odottaessaan. Mehiläiset antavat
+hunajan ja tuoksuvan vahan ihmiselle, joka niitä hoitaa, mutta
+suurempiarvoinen, kenties, kuin hunaja ja vaha, on se asianhaara,
+että ne saattavat hänet huomaamaan kesäkuun riemua, että ne saattavat
+hänet nauttimaan kesän sulokuukausien sopusoinnusta, että kaikki,
+mikä niiden elintoimintaa koskee, samalla on yhteydessä kirkkaan
+taivaan, kukkien juhlan, vuoden onnellisimpien hetkien kanssa. Ne
+ovat ikäänkuin kesän elävä sielu, runsauden hetkiä mittaava kello,
+kohoovien tuoksujen nopea siipi, ilmassa aaltoilevien säteiden henki,
+väräjävien valovivahduksien hento surina, yhä vaihtuvien
+ilmanaaltojen nouseva ja laskeva laulu, ja heidän lentonsa on
+lämmöstä syntyvien ja valossa elävien lukuisten pikku ilojen
+näkyväinen merkki, niiden varma, sointuisa sävel. Ne saavat meidät
+ymmärtämään luonnollisten onnen hetkien sisimmän äänen. Joka ne on
+tuntenut, joka niitä on rakastanut, hänestä kesä ilman mehiläisiä
+tuntuu yhtä ikävältä, yhtä puutteelliselta, kuin jos se olisi ilman
+lintuja ja kukkia.
+
+
+
+
+XIV
+
+Se, joka ensi kerran näkee väkirikkaan pesän parveilun huumaavaa ja
+sekasortoista ilmiötä, on jotenkin ymmällään ja lähestyy vain
+pelonsekaisilla tunteilla. Hän ei enää tunne työhetkien vakavia ja
+rauhallisia mehiläisiä samoiksi. Hän oli nähnyt niiden joku hetki
+sitten saapuvan kedon kaikilta tahoilta toimeliaina niinkuin pienet
+porvarisvaimot, joita ei mikään voisi vierottaa kodin askareista. Ne
+lensivät sisään miltei huomaamatta, uupuneina, hengästyneinä,
+toimeliaina, levottomina mutta varovaisina. Kynnyksellä nuoret
+amatsonit tervehtivät niitä tehden keveän liikkeen tuntosarvillaan.
+Korkeintaan ne vaihtoivat kolme tai neljä, epäilemättä välttämätöntä
+tunnussanaa jättäessään kiireesti hunajasatonsa jollekulle niistä
+nuorista kantaja-mehiläisistä, jotka aina oleskelevat tehtaan
+sisäpihalla, tai menivät itse tyhjentämään raskaat, sääriin
+kiinnitetyt siitepölyvasunsa hautomaosastoa ympäröiviin tilaviin
+aittoihin, lähteäkseen heti sen jälkeen taas pois, välittämättä
+siitä, mikä tapahtui työhuoneissa, toukkien makuukammareissa tai
+kuninkaallisessa palatsissa, sekaantumatta hetkeksikään siihen
+hälinään, joka vallitsee kynnyksen edessä olevalla torilla, missä
+ankaran helteen hetkinä on ahdinkoon asti lörpötteleviä ilmanvaihdon
+hoitajia, jotka mehiläishoitajain sattuvan sananparren mukaan ovat
+"liehuvana partana".
+
+
+
+
+XV
+
+Tänään kaikki on toisin. Joku määrä työmehiläisiä lentää tosin
+rauhallisesti kedoille, niinkuin ei mitään olisi tekeillä, palaa
+sieltä, puhdistaa pesää, nousee hautomahuoneisiin antautumatta
+yleisen huumauksen valtaan. Nämä ovat niitä mehiläisiä, jotka eivät
+seuraa kuningatarta, vaan jäävät entiseen asuntoon sitä vartioimaan
+sekä hoitamaan ja ravitsemaan pesän yhdeksää- tai kymmentätuhatta
+munaa, kahdeksaatoistatuhatta toukkaa, kolmeakymmentäkuuttatuhatta
+koteloa ja seitsemää, kahdeksaa pesään jäävää ruhtinatarta. Ne ovat
+valitut tätä kalseata velvollisuutta täyttämään, emme tiedä
+mimmoisten sääntöjen mukaan, kenen toimesta tai millä tavoin. Ne ovat
+velvollisuudelleen rauhallisesti ja horjahtamatta uskollisia, ja olen
+monta kertaa uudistanut saman kokeen: olen värijauheella merkinnyt
+muutamat näistä nöyristä "tuhkimoista", jotka jotenkin helposti
+tuntee niiden vakavasta ja hiukan raskaasta käytöksestä keskellä
+juhlaväen joukkoa, mutta ylen harvoin vain olen tavannut jonkun
+niistä parveilun huumaantuneessa joukossa.
+
+
+
+
+XVI
+
+Ja kuitenkin näyttää vetovoima vastustamattomalta. Tämä on jumalan
+säätämän, kenties tiedottoman uhrautumisen korkein huumaus, hunajan
+juhla, suvun ja tulevaisuuden voitto. Se on ilon, unohduksen ja
+mielettömyyden ainoa päivä, se on mehiläisten ainoa sunnuntai. Se on
+myöskin, kuten näyttää, ainoa päivä, jolloin ne syövät nälkäänsä ja
+jolloin saavat täysin tuntea kokoomainsa aarteiden sulouden. Ne
+näyttävät vapautetuilta vangeilta, jotka äkkiä on siirretty
+ylellisyyden ja virkistyksen maahan. Ne riemuitsevat, ne eivät voi
+enää hillitä itseänsä. Nämä olennot, jotka eivät milloinkaan tee
+huolimatonta tai hyödytöntä liikettäkään, lentelevät nyt
+edestakaisin, ulos ja sisään ja uudelleen ulos sisariansa
+kiihottamaan, katsomaan, onko kuningatar valmis,--vaimentamaan
+odotuksensa kiihkoa. Ne lentävät paljon korkeammalle kuin tavallista
+sekä saattavat ylt'ympäri pesää suurten puitten lehvät väräjämään.
+Niillä ei ole enää pelkoa eikä huolta. Ne eivät ole enää arkoja,
+hapuilevia, epäluuloisia, ärtyisiä, taistelunhaluisia,
+voittamattomia. Ihminen, tuo salaperäinen isäntä, jota ne eivät
+milloinkaan opi tuntemaan ja jonka onnistuu ne kesyttää ainoastaan
+itse mukautumalla kaikkiin niiden työtapoihin, kunnioittamalla
+kaikkia niiden lakeja, seuraamalla askel askeleelta sitä uraa, jonka
+niiden alati huomispäivän onnea kohti tähdätty, hämmentymätön,
+oikealta tieltä käännyttämätön järki viittoo,--ihminen voi lähestyä
+niitä, voi repiä rikki sen kullankarvaisen ja lämpimän hunnun, jonka
+surisevat parvet kutovat hänen ympärilleen, ottaa ne käteensä, poimia
+ne viinirypäleen tavoin: ne ovat yhtä lempeitä, yhtä vaarattomia kuin
+parvi sudenkorentoja tahi yöperhosia; onnellisina, omistamatta enää
+mitään, luottaen tulevaisuuteen, kunhan ei niitä vain erota niiden
+kuningattaresta, joka kohdussaan kantaa tätä tulevaisuutta, ne sinä
+päivänä alistuvat kaikkeen eivätkä loukkaa ketään.
+
+
+
+
+XVII
+
+Mutta todellinen lähdön merkki on vielä antamatta. Pesässä vallitsee
+käsittämätön levottomuus ja epäjärjestys, jonka tarkotusta ei voi
+ymmärtää. Tavallisina aikoina mehiläiset pesään tultuaan unohtavat,
+että niillä on siivet, ja jokainen pysytteleikse miltei
+liikkumattomana, mutta ei suinkaan toimettomana kennokakuilla, sillä
+paikalla, jonka työn laatu sille määrää. Nyt ne hurmaantuneina
+liikkuvat taajoissa piireissä, ylös alas pystysuoria seiniä pitkin
+muodostaen siten ikäänkuin taikinan, jota näkymätön käsi hämmentää.
+Lämpö pesän sisällä nousee nopeasti, siihen määrään toisinaan, että
+rakennuksien vaha pehmenee ja menettää muotonsa. Kuningatar, joka ei
+tavallisesti milloinkaan jätä pesän keskellä sijaitsevia
+kennokakkuja, liikkuu levottomana läähättäen riehuvan, kehässä
+pyörivän joukon pintaa myöten. Tekeekö se näin lähtöä jouduttaaksensa
+vai sitä viivyttääksensä? Käskeekö se vai rukoileeko se? Edistääkö se
+tätä ihmeteltävää kiihkoa vai onko se itse sen alaisena? Näyttää
+jotenkin selvältä, siitä päättäen, mitä yleensä tiedämme mehiläisen
+psykologiasta, että parveilu aina tapahtuu vastoin vanhan
+kuningattaren tahtoa. Askeettisten työmehiläisten silmissä, jotka
+ovat sen tyttäriä, kuningatar on itse asiassa rakkauden välikappale,
+välttämätön ja pyhä, mutta samalla hieman itsetiedoton ja usein
+lapsellinen. Ne kohtelevatkin häntä, senvuoksi holhouksenalaisena
+äitinä. Ne tuntevat häntä kohtaan rajatonta ja sankarillista
+kunnioitusta ja hellyyttä. Häntä varten erotetaan puhtain,
+erityisesti valmistettu ja miltei kokonaan sulattavaksi kelpaava
+hunaja. Hänellä on, kuten Plinius sanoo, seuranaan henkivartioita eli
+liktoreja, jotka häntä valvovat yöt ja päivät, huojentavat hänen
+äidinvaivojansa, valmistelevat kammioita, joihin hänen tulee munia,
+hellivät, hyväilevät, ravitsevat, puhdistavat häntä, vieläpä syövät
+hänen ulostuksensa. Jos vähinkin onnettomuus häntä kohtaa, leviää
+uutinen siitä toisesta toiseen, ja kansa tungeskelee ja valittelee.
+Jos kuningatar poistetaan pesästä eivätkä mehiläiset voi toivoa
+sijaista, joko senvuoksi, ettei kuningatar ole jättänyt jälkeensä
+kuninkuuteen määrättyjä jälkeläisiä, tahi senvuoksi, ettei ole
+työmehiläistoukkia, jotka ovat vähemmän kuin kolmen päivän vanhoja
+(sillä jokainen kolmea päivää nuorempi työmehiläistoukka voidaan
+erityisellä ravinnolla kehittää kuninkaalliseksi koteloksi,--se on se
+mehiläispesän suuri kansanvaltainen periaate, mikä tasottaa
+äidillisestä ennakkomääräyksestä johtuvat etuoikeudet),--jos
+tällaisten olosuhteiden vallitessa ottaa kiinni kuningattaren,
+vangitsee sen sekä vie sen pois sen asunnosta, niin lakkaa työ miltei
+kaikkialla, niin pian kuin sen häviäminen on tullut tunnetuksi;
+toisinaan kuluu kaksi, kolme tuntia, ennenkuin tieto on kaikkialle
+levinnyt, niin suuri on kaupunki. Pienokaiset hylätään, osa
+asukkaista harhailee sinne tänne äitinsä haussa, toinen osa lentää
+pesästä ulos sitä etsimään, kennokakkujen rakentamisessa
+työskentelevien työmehiläisten yhtäjaksoiset sarjat särkyvät ja
+hajoavat, hunajankokoojat eivät enää lennä kukasta kukkaan,
+ovenvartiat jättävät paikkansa, ja vieraat rosvojoukot, kaikki
+hunaja-loiset, jotka alituisesti väijyvät helposti saatavaa saalista,
+tulevat ja menevät kenenkään ajattelematta vaivoin koottujen
+aarteiden puolustamista. Vähitellen kaupunki köyhtyy, sen väkiluku
+vähenee, ja rohkeutensa menettäneet asukkaat kuolevat pian suruun ja
+kurjuuteen, huolimatta siitä, että kesän kaikki kukat puhkeavat
+niiden silmien edessä.
+
+Mutta jos antaa niille takaisin kuningattarensa, ennenkuin tämän
+häviäminen on tullut lopulliseksi, auttamattomaksi tosiasiaksi,
+ennenkuin siveellinen rappeutuminen on tunkeutunut liian syvälle
+(mehiläiset ovat näet ihmisten kaltaisia siihen nähden, että
+pitkällinen onnettomuus ja epätoivo lopulta murtaa niiden ymmärryksen
+ja turmelee niiden luonteen)--jos niille antaa kuningattaren
+takaisin muutaman tunnin kuluttua, on tämän vastaanotto mitä
+omituisin ja liikuttavin. Kaikki tunkeutuvat hänen ympärilleen,
+kokoontuvat ryhmiin, kiipeävät toinen toisensa ylitse, hyväilevät
+häntä ohimennessään pitkillä tuntosarvillaan, joissa on niin monta
+vielä selittämätöntä elintä, tarjoovat sille hunajaa sekä saattavat
+sen meluten kuninkaallisiin huoneisiin saakka. Heti järjestys palaa
+entiselleen, työ alkaa uudelleen niin hyvin sisimmissä kennokakuissa,
+joissa munakammiot ovat, kuin etäisimmissä haaraosastoissa, joihin
+liika sato ladotaan, hunajankokoojat lähtevät pesästä mustina jonoina
+ja lentävät sisään joskus vähemmän kuin kolmen minuutin kuluttua
+hunaja- ja siitepölytaakkoineen, rosvot ja loiset karkotetaan tahi
+surmataan, kadut lakaistaan, ja pesässä kaikuu nyt vienona ja
+yksitoikkoisena tuo onnellinen ja niin erikoinen laulu, joka on
+kuninkaallisen läsnäolon kodikas laulu.
+
+
+
+
+XVIII
+
+On tuhansia esimerkkejä tästä työmehiläisten hellyydestä ja
+ehdottomasta alttiudesta kuningattareen nähden. Kaikissa
+onnettomuuksissa, jotka pientä yhteiskuntaa kohtaavat, pesän tai
+kennokakkujen kaatuessa, ihmisen raakuutta tai tietämättömyyttä,
+kylmää, nälkää kärsittäessä, tautienkin raivotessa pelastuu
+kuningatar miltei aina. Jos kohta kansa kuolee joukottain, löytää
+kuningattaren elävänä uskollisten tyttäriensä ruumiitten alta. Tämä
+johtuu siitä, että kaikki sitä suojelevat, helpottavat sen pakoa,
+muodostavat sille omista ruumiistaan etuvarustuksen ja suojan,
+säilyttävät sille terveellisimmän ravinnon sekä viimeiset
+hunajapisarat. Niin kauan kuin se on elossa, olkoonpa kurjuus ja
+onnettomuus kuinka suuri tahansa, ei alakuloisuudella ole sijaa
+näitten "neitsyellisten kasteenjuojien" kaupungissa. Rikkokaa
+kaksikymmentä kertaa perätysten niiden kennokakut, riistäkää niiltä
+lapset ja ravinto, ei teidän kuitenkaan onnistu herättää niissä
+epäilystä tulevaisuuteen nähden. Harvalukuisinakin ja nälkääntyneinä,
+supistuneina pieneksi joukoksi, mikä tuskin enää riittää kätkemään
+äitiänsä vihollisen silmiltä, ne silti asettavat siirtokunnan
+järjestyksen uudestaan voimaan, pitävät huolta kipeimmistä tarpeista,
+jakavat uudelleen keskenään tehtävät onnettomuuden ajan
+tavallisuudesta poikkeavien välttämättömyyksien mukaan ja ryhtyvät
+empimättä työhön kärsivällisyydellä, innolla, ymmärryksellä,
+kestävyydellä, jommoista ei usein tapaa luonnossa, vaikkakin suurin
+osa olijoista osottaa enemmän rohkeutta ja luottamusta kuin ihminen.
+
+Mielenmasennuksen poistamiseksi ja hellyyden ylläpitämiseksi ei edes
+vaadita kuningattaren läsnäoloa. Jo sekin riittää, että tämä on
+jättänyt kuolinhetkellään tahi lähtiessään jälkeläisen, olemassaolon
+heikoimmankin toiveen. "Olemme nähneet", sanoo kunnianarvoinen
+Langstroth, eräs nykyaikaisen mehiläishoidon oppi-isistä, "olemme
+nähneet asumuskunnan, jossa ei ollut niin paljon mehiläisiä, että
+olisivat peittäneet kymmenen neliösentimetrin pinta-alaa, koettavan
+kasvattaa kuningatarta. Kahden viikon aikana ne vielä säilyttivät
+tämän toivon; vihdoin, kun niiden väkiluku oli vähentynyt puoleksi,
+syntyi niiden kuningatar, mutta sen siivet olivat niin heikosti
+kehittyneet, ettei se voinut lentää. Vaikka se siis olikin
+tehtäväänsä kykenemätön, eivät mehiläiset sitä kohdelleet vähemmällä
+kunnioituksella. Viikko myöhemmin ei ollut enää kuin tusina
+mehiläisiä elossa; vihdoin muutaman päivän perästä kuningatar oli
+hävinnyt jättäen kennokakuille jotkut lohduttomat raukat suremaan."
+
+
+
+
+XIX
+
+Muitten piirteiden joukosta, jotka johtuvat niistä kuulumattomista
+koetuksista, joita me uudella sortovaltaisella sekaantumisellamme
+hankimme noille onnettomille mutta järkähtämättömille
+sankarittarille, mainittakoon tässä yksi, jossa elävästi huomaa
+tyttären rakkauden ja kieltäytymisen äärimäisen ilmauksen. Olen
+useamman kerran, niinkuin jokainen mehiläishoidon harrastaja,
+tuottanut Italiasta hedelmöitettyjä kuningattaria, sillä italialainen
+rotu on parempaa, vahvempaa, hedelmällisempää, toimeliaampaa ja
+lempeämpää kuin meidän. Mehiläiset lähetetään pienissä reiällisissä
+laatikoissa. Näihin pannaan hiukan ravintoaineita ja kuningatar
+muutamain vanhimpien joukosta valittujen työmehiläisten seurassa
+(vanhat mehiläiset tuntee helposti niiden ruumiista, joka on
+kuluneempi, laihtuneempi, melkein kalju, ja etenkin siivistä, jotka
+ovat työstä kuluneet ja repeytyneet); näiden tehtävä on sitä ravita,
+hoitaa ja vartioida matkan kestäessä. Sangen usein perille tultaessa
+suurin osa työmehiläisiä oli kuollut. Olivatpa kerran kaikki kuolleet
+nälkään, mutta silläkin kertaa niinkuin muulloinkin kuningatar oli
+vahingoittumattomana ja hyvissä voimissa; ja viimeinen hänen
+seuralaisistaan oli epäilemättä kuollut tarjotessaan
+kuningattarelleen, tuolle sen omaa elämää kallisarvoisemman ja
+laajemman elämän symbolille, viimeisen hunajapisaran, jota se oli
+säilyttänyt hunajakupunsa pohjalla.
+
+
+
+
+XX
+
+Huomattuaan tämän niin järkähtämättömän alttiiksiantaumisen on
+ihminen voinut kääntää omaksi hyödykseen siitä virtaavan tahi siihen
+kätkeytyvän ihmeteltävän valtiollisen ymmärryksen, työinnon,
+kestävyyden, ylevämielisyyden ja intohimoisen rakkauden
+tulevaisuuteen. Sen kautta juuri hänen on onnistunut muutama vuosi
+sitten kesyttää jossakin määrin arat amatsonit niiden sitä
+tietämättä, sillä ne eivät taivu mihinkään vieraaseen valtaan, ja
+tiedottomassa orjuudessaankin ne palvelevat ainoastaan omia
+lakejansa, jotka ihminen on ottanut palvelukseensa. Hän saattaa
+luulla, että pitäessään kuningatarta vallassaan hänellä on kädessään
+pesän sielu ja kohtalo. Siitä riippuen, millä tavoin hän sitä
+käyttää, millä tavoin hän niin sanoakseni leikkii sillä, hän
+esimerkiksi saapi aikaan ja monistaa parveilun, estää sen tai
+supistaa sitä, yhdistää tai hajottaa asumuskunnat, johtaa
+kuningaskuntien siirtymisen muualle. Kuningatar on itse asiassa vain
+jonkunmoinen elävä symboli, joka niinkuin kaikki symbolit edustaa
+hämärämpää ja laajempaa perusvoimaa, joka mehiläishoitajan tulee
+ottaa huomioon, ellei hän tahdo joutua monelle vastukselle alttiiksi.
+Muuten mehiläiset eivät erehdy sen suhteen eivätkä tätä näkyväistä ja
+katoavaista kuningatarta nähdessään kadota näkyvistään todellista,
+aineetonta, pysyväistä haltiatartansa, joka on niiden olemassaolon
+ainoa aate. Onko niillä tämän aatteen tietoisuutta vai ei, se on
+meille tärkeätä ainoastaan siinä tapauksessa, että tahdomme
+erikoisemmin ihailla mehiläisiä, joilla on tämä aate, tai luontoa,
+joka sen on niihin istuttanut. Olkoonpa sillä sijansa missä tahansa,
+noissa pienissä, heikoissa ruumiissa vaiko tuossa suuressa
+tuntemattomassa ruumiissa, joka tapauksessa se ansaitsee huomiotamme.
+Ja ohimennen sanottuna, ellemme antaisi ihailumme riippua niin
+monista paikkaa ja alkuperää koskevista seikoista, emme niin usein
+menettäisi tilaisuutta avata kummastellen silmiämme; eikä mikään ole
+terveellisempää kuin avata ne juuri siten.
+
+
+
+
+XXI
+
+Joku huomauttaa kenties, että nämä ovat jotenkin uskallettuja ja
+liian inhimillisiä arveluja, ettei mehiläisillä luultavasti ole
+mitään senlaatuista aatetta ja että tulevaisuuskäsite, suvun rakkaus
+ja monet muut käsitteet, jotka otaksumme niillä olevan, ovat
+todellisuudessa ainoastaan elämisen vietin, kärsimyksen- ja
+kuolemanpelon sekä nautinnonhimon eri muotoja. Olkoon menneeksi;
+kaikki tämä on, jos niin tahdotaan, vain puhetapa, siksi en myöskään
+kiinnitä siihen suurta huomiota. Ainoa varma seikka tässä, niinkuin
+se ylimalkaan onkin ainoa varma seikka kaikessa, minkä tiedämme, on
+se, että sellaisten ja sellaisten asianhaarain vallitessa mehiläiset
+käyttäytyvät sillä ja sillä tavoin kuningatartaan kohtaan. Kaikki muu
+on hämärää salaisuutta, jonka suhteen voi tehdä ainoastaan enemmän
+tai vähemmän hyväksyttäviä, enemmän tai vähemmän älykkäitä otaksumia.
+Mutta jos puhuisimme ihmisistä niinkuin kenties olisi viisasta puhua
+mehiläisistä, olisikohan meillä silloin oikeus sanoa niistä paljon
+enempää? Mekin tottelemme ainoastaan välttämättömyyksiä, nautinnon
+houkuttelua tai kärsimyksen kauhua, ja sillä, jota sanomme
+järjeksemme, on sama alkujuuri ja sama tehtävä kuin sillä, jota
+nimitämme eläinten vaistoksi. Suoritamme muutamia tekoja, joitten
+vaikutukset luulemme tietävämme, alistumme toisiin, joitten syyn
+luulemme käsittävämme paremmin kuin ne sen käsittävät, mutta paitsi
+sitä, ettei tämä otaksuminen perustu mihinkään järkähtämättömään
+perustukseen, ovat nämä teot pieniä ja harvinaisia verrattuina
+toisten tekojen suunnattomaan joukkoon; ja kaikki, tunnetuimmat ja
+tuntemattomimmat, pienimmät ja suurenmoisimmat, lähimmät ja
+kaukaisimmat, tapahtuvat pimeän yön syvyydessä, jossa me luultavasti
+olemme jotensakin yhtä sokeita, kuin otaksumme mehiläisten olevan.
+
+
+
+
+XXII
+
+"Täytyy myöntää", sanoo jossakin paikassa Buffon, joka kantaa
+jotenkin huvittavaa vihan kaunaa mehiläisiä vastaan, "täytyy myöntää,
+että kun tarkastaa näitä kärpäsiä yksitellen, on niillä vähemmän älyä
+kuin koiralla, apinalla ja enimmillä eläimillä. Täytyy myöntää, että
+niissä on vähemmän oppivaisuutta, uskollisuutta, tunteellisuutta,
+sanalla sanoen että niillä on vähemmän sielunominaisuuksia, jotka
+vastaavat meidän inhimillisiä ominaisuuksiamme; tämän huomattuamme
+myönnämme edelleen, että niiden näennäinen ymmärrys johtuu ainoastaan
+niiden yhtyneestä joukosta; kuitenkaan ei tämä yhteiselämäkään
+edellytä mitään järkeä, sillä ne eivät ole yhteen asettuneet
+siveellisten näkökohtien vaikutuksesta, vaan niiden yhdessäolo
+tapahtuu ilman minkäänlaista suostumusta niiden puolelta. Tämä
+yhteiskunta on siis ainoastaan aineellinen ilmiö, luonnon pakosta
+syntynyt, eikä perustu mihinkään itsetajuntaan, mihinkään
+järjelliseen punnitsemiseen. Mehiläisemo synnyttää kymmenentuhatta
+yksilöä samalla kertaa ja samassa paikassa; näitten kymmenentuhannen
+yksilön on pakko, vaikkapa olisivat vielä tuhat kertaa tyhmempiä kuin
+minä otaksun, järjestyä jollakin tavoin voidakseen ainoastaan pysyä
+olemassa. Koska ne kaikki, toinen niin hyvin kuin toinenkin, toimivat
+yhtä suurella voimalla, niin ne tulevat pian, vaikka olisivatkin
+alussa vahingoittaneet toinen toistansa, juuri vahingoittamalla
+toisiansa niin pitkälle, että vahingoittavat toisiaan niin vähän kuin
+mahdollista, toisin sanoen että auttavat molemminpuolisesti
+toisiansa. Täten näyttää siltä, kuin ne ymmärtäisivät toisiansa ja
+pyrkisivät yhteisvoimin samaa tarkotusperää kohti. Se, joka niitä
+silmällä pitää, omistaa niille pian näkökannat ja ymmärryksen, joita
+niillä ei ole, hän tahtoo löytää järjellisen syyn joka tekoon,
+jokaisella liikkeellä on pian sisällinen vaikuttimensa, ja kaikesta
+tästä johtuu käsitys mehiläisten lukemattomista ihmeellisistä tai
+vallan eriskummallisista ajatustoiminnoista. Sillä nämä
+kymmenentuhatta yksilöä, jotka kaikki ovat syntyneet samalla kertaa,
+jotka ovat asuneet yhdessä, jotka ovat läpikäyneet muodonvaihdoksen
+miltei samaan aikaan, eivät voi muuta kuin tehdä kaikki samaa ja, jos
+niillä on hiukankin järkeä, mukautua samoihin tapoihin, sopeutua
+yhteen, viihtyä yhdessä, pitää huolta asunnostaan, palata siihen
+siitä poistuttuaan j.n.e., ja siitä johtuu sitten rakennustaide,
+geometria, järjestys, ennakkolaskelmat, isänmaanrakkaus, yhteiskunta,
+sanalla sanoen kaikki tyynni perustuen, niinkuin huomaamme, vain
+tarkastajan ihailuun."
+
+Siinäpä aivan päinvastainen tapa selittää mehiläisiämme. Se saattaa
+alussa näyttää luonnollisemmalta, mutta eikö tämä itse asiassa johdu
+siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se selitä juuri mitään? Jätän
+sikseen tämän lausunnon tosiasialliset erehdykset. Mutta eikö se,
+että näin, vahingoittamalla toisiaan niin vähän kuin mahdollista,
+mukaudutaan yhteiselämän välttämättömyyksiin, eikö se edellytä
+jonkunmoista ymmärrystä, joka meistä on näyttävä sitä
+merkillisemmältä, mitä lähemmin tutkimme millä tavoin nämä
+kymmenentuhatta yksilöä välttävät toistensa vahingoittamista ja siten
+lopulta tulevat auttaneeksi toinen toistansa? Eikö tämä ole juuri
+meidän omaa historiaamme, ja eikö kaikki se, minkä tuo vanha ärtyisä
+luonnontutkija sanoo, tarkalleen sovellu jokaiseen inhimilliseen
+yhteiskuntaan? Viisaudellamme, hyveillämme, valtiotaidollamme, noilla
+välttämättömyyden katkerilla hedelmillä, joita oma mielikuvituksemme
+on kullannut, niillä ei ole muuta tarkotusperää kuin kääntää
+hyödyksemme itsekkyyttämme ja suunnata yhteiseksi hyväksemme jokaisen
+yksilön luonnostansa vahingollinen toimeliaisuus. Ja vielä edelleen,
+jos tahtoo, ettei mehiläisillä ole ainoatakaan niistä ajatuksista,
+ainoatakaan niistä tunteista, joita niillä meidän mielestämme on,
+niin eikö meille ole yhdentekevää mihin hämmästyksemme kohdistuu? Jos
+katsomme varomattomaksi ihailla mehiläisiä, niin ihailumme on
+kohdistuva luontoon; joka tapauksessa tulee hetki, jolloin meiltä ei
+enää voida ihailuamme riistää, emmekä menetä mitään sen tähden, että
+olemme viivähtäneet ja odottaneet.
+
+
+
+
+XXIII
+
+Olkoonpa miten hyvänsä, uskollisina arvelullemme, jolla on ainakin se
+etu, että se mielessämme yhdistää muutamia tekoja, jotka
+todellisuudessa silminnähtävästi ovat yhteydessä keskenään, väitämme,
+että mehiläiset rakastavat kuningattaressaan paljon enemmän sukunsa
+ikuista tulevaisuutta kuin kuningatarta itseään. Mehiläiset eivät
+suinkaan ole turhan tunteellisia; ja kun joku niistä palaa työstä
+niin pahasti haavottuneena, etteivät toiset arvele sen voivan enää
+tehdä sanottavaa palvelusta, karkottavat ne sen armotta. Ja
+kuitenkaan ei voi väittää niiden olevan aivan kykenemättömiä
+tuntemaan jonkunmoista persoonallista kiintymystä emoansa kohtaan. Ne
+tuntevat sen kaikkien muitten joukosta. Silloinkin kun se on vanha,
+kurja ja rampa, eivät ovenvartiat milloinkaan salli tuntemattoman
+kuningattaren tunkeutua pesään, olipa se sitten miten nuori, kaunis
+ja hedelmällinen tahansa. Totta on, että tämä on niiden
+järjestyksenhoidon tärkeimpiä perusaatteita, josta ei poiketa kuin
+joskus suuren hunajasadon aikana, jonkun vieraan työmehiläisen
+hyväksi, joka on runsaalla saaliilla varustettu.
+
+Kun kuningatar on tullut kokonaan hedelmättömäksi, työmehiläiset
+korvaavat sen kasvattamalla määrätyn joukon kuninkaantyttäriä. Mutta
+mikä tulee vanhan kuningattaren kohtaloksi? Sitä ei tarkoilleen
+tiedetä, mutta joskus on tapahtunut, että mehiläisviljelijät ovat
+löytäneet pesän kennokakuilta muhkean kuningattaren ikänsä
+kukoistuksessa ja aivan perältä, pimeästä sopesta vanhan
+"hallitsijattaren", niinkuin sitä Normandiassa sanotaan,
+näivettyneenä ja rampautuneena. Näyttää siltä, kuin ne tässä
+tapauksessa olisivat ottaneet huolekseen suojella sitä loppuun asti
+sen voimakkaan kilpailijattaren vihaa vastaan, joka ei haaveile muuta
+kuin sen kuolemaa, sillä kuningattarien kesken vallitsee voittamaton
+viha, joka saattaa ne syöksymään vimmattuun taisteluun niin pian kuin
+niitä on kaksi saman katon alla. Tekisi mieli luulla, että ne täten
+varaavat vanhemmalle jonkunmoisen vaatimattoman ja rauhallisen
+tyyssijan, jossa se voisi päättää päivänsä syrjäisessä kaupungin
+sopessa. Tässä kohtaamme taas yhden vahavaltakunnan tuhansista
+arvotuksista, ja meillä on tilaisuus todeta vielä kerta, että
+mehiläisten politiikka ja tavat eivät ensinkään ole kerran kaikkiaan
+salliman säätämiä ja ahtaita sekä että ne noudattavat useita
+monimutkaisempia vaikuttimia kuin ne, joita luulemme tuntevamme.
+
+
+
+
+XXIV
+
+Mutta me häiritsemme joka hetki niitä luonnon lakeja, jotka niistä
+mahtavat tuntua kaikkein järkähtämättömimmiltä. Saatamme ne joka
+päivä samankaltaiseen asemaan, jossa itse olisimme, jos joku
+äkkiarvaamatta lakkauttaisi ympäriltämme painovoiman, avaruuden,
+valon tai kuoleman lait. Mitä ne siis tekevät, jos väkivallalla tahi
+petoksella tuodaan pesään toinen kuningatar? Luonnontilassa tämä
+tapaus ei ole kenties milloinkaan voinut sattua, niin kauan kuin
+niitä tässä maailmassa on asuskellut; ovenvartiat ovat sen estäneet.
+Kuitenkaan ne eivät joudu ymmälle, vaan kykenevät näin kuulumattoman
+asianhaaran sattuessa sovittamaan niin hyvin kuin mahdollista yhteen
+kaksi perusaatetta, joita ne kunnioittavat ikäänkuin jumalallisia
+käskyjä. Ensimäinen on yhden ainoan emän perusaate, joka ei
+milloinkaan horju paitsi siinä tapauksessa, että hallitseva
+kuningatar on hedelmätön (ja tällöinkin ainoastaan
+poikkeustapauksissa). Toinen on vielä omituisempi; ja jos kohta sitä
+ei voi syrjäyttää, on kuitenkin sallittu hiukan sitä sovitella
+juutalaisten tapaan. Tämä periaate ympäröi jokaisen kuningattaren
+persoonaa, olkoonpa hän kuka tahansa, jonkunmoisella
+loukkaamattomuudella. Mehiläisten olisi helppo lävistää vieras
+anastaja tuhansilla myrkyllisillä pistimillään. Se kuolisi samassa
+hetkessä, eikä niillä olisi enää muuta vaivaa kuin laahata sen ruumis
+pesästä pois. Mutta vaikka niillä aina on pistimensä varalla, vaikka
+ne käyttävät sitä joka hetki keskinäisissä taisteluissaan,
+surmatessaan koirakset, viholliset tahi loiset, _ne eivät milloinkaan
+käytä sitä kuningatarta vastaan,_ samoin kuin kuningatar ei
+milloinkaan käytä pistintään ihmistä, eläintä tai tavallista
+mehiläistä vastaan; kuninkaallista asettaan, joka ei ole suora,
+niinkuin työmehiläisten, vaan käyrä niinkuin turkkilainen sapeli, se
+paljastaa ainoastaan taistellessaan vertaisensa, se on toisen
+kuningattaren kanssa.
+
+Koska nähtävästi ei mikään mehiläinen uskalla ottaa päällensä
+suoranaista, veristä kuningattaren murhaa, koettavat ne kaikissa
+asianhaaroissa, joissa järjestyksen ja yhteiskunnan menestyksen
+vuoksi on välttämätöntä että joku kuningatar saa surmansa,
+näennäisesti antaa sen kuolemalle luonnollisen kuoleman leiman; ne
+jakelevat rikosta keskenään äärimäiseen asti, niin ettei
+rikoksentekijää olekaan. Ne silloin "panevat myttyyn" vieraan
+kuningattaren, käyttääkseni mehiläishoitajain teknillistä lausetapaa,
+joka merkitsee että ne saartavat sen kokonaan omien lukemattomien ja
+toisiinsa painautuneiden ruumiittensa piiriin. Ne muodostavat täten
+jonkunmoisen elävän vankilan, jossa ei vanki voi enää liikkua ja
+jonka ne ylläpitävät sen ympärillä kokonaisen vuorokauden ajan, jos
+asia niin vaatii, siksi kunnes se kuolee siihen nälästä tai tukehtuu.
+
+Jos laillinen kuningatar lähestyy sinä hetkenä ja kilpailijatarta
+vainuten näyttää haluavan sitä ahdistaa, niin vankilan liikkuvat
+seinät avautuvat hänelle heti. Mehiläiset asettuvat kehään molempien
+vihollisten ympärille ja ottamatta tähän outoon taisteluun osaa
+seuraavat sitä tarkkaavaisina ja puolueettomina, sillä emä yksin voi
+emää vastaan pistimensä paljastaa, sillä ainoastaan sillä, joka
+kohdussaan kantaa lähes miljoonan olijan elämää, näyttää olevan
+oikeus yhdellä ainoalla iskulla surmata toinen miljoona.
+
+Mutta jos taistelu jatkuu tuloksetta, jos molemmat käyrät pistimet
+turhaan luistavat painavia kitiinihaarniskoja pitkin, niin se
+kuningatar, oli se laillinen taikka vieras, joka tekee liikkeen
+paetakseen, otetaan kiinni, vangitaan ja suljetaan jälleen tuohon
+surisevaan vankilaan, siksi kunnes se osottaa aikovansa ryhtyä
+uudestaan taisteluun. Sopii lisätä, että tässä tarkotuksessa tehdyt
+lukemattomat kokeet osottavat miltei poikkeuksetta, että hallitseva
+kuningatar saa voiton, joko senvuoksi, että se, tuntien olevansa
+kotonansa, omaistensa piirissä, on rohkeampi ja innokkaampi kuin
+toinen, tai senvuoksi, että mehiläiset, vaikka ovatkin puolueettomia
+itse taistelun hetkenä, osottavat vähempää puolueettomuutta
+vangitessaan toista kuin toista kilpailijatarta, sillä niiden emä ei
+näytä ensinkään kärsivän tästä vangitsemisesta, jotavastoin vieras
+vankeudesta päästessään miltei aina ilmeisesti on pahoin pideltynä ja
+raukeana.
+
+
+
+
+XXV
+
+Helppo koe näyttää paremmin kuin mikään muu, että mehiläiset tuntevat
+kuningattarensa ja ovat häneen todella kiintyneet. Jos poistaa
+kuningattaren pesästä, näkee heti kaikkien niiden tuskan ja surun
+ilmiöiden esiintyvän, joita olen eräässä aikaisemmassa luvussa
+kuvannut. Antakaa niille muutaman tunnin kuluttua sama kuningatar
+takaisin, niin kaikki tyttäret tulevat häntä vastaanottamaan tarjoten
+hänelle hunajaa. Toiset asettuvat kahteen riviin hänen
+ohikulkiessaan, toiset muodostavat hänen eteensä päätänsä alas
+painaen ja takaruumistansa ilmaan kohottaen suuria liikkumattomia
+mutta surisevia puolikehiä, joissa ne epäilemättä laulavat onnellisen
+paluun ylistyslaulua ja jotka niiden hovimenoissa merkitsevät
+juhlallista kunnioitusta tai suurinta onnea.
+
+Mutta turhaa on toivoa voivansa niitä pettää asettamalla laillisen
+kuningattaren sijaan vieraan emän. Tuskinpa tämä on astunut muutaman
+askeleen pesässä, kun jo närkästyneet työmehiläiset kiiruhtavat
+kaikkialta paikalle. Vieras pannaan heti kiinni, saarretaan ja
+pidätetään tuossa kauheassa meluavassa vankilassa, jonka
+järkähtämättömät muurit niin sanoakseni uudistuvat uudistumistaan
+hänen kuolemaansa asti, sillä tässä erikoistapauksessa sattuu
+harvoin, että vanki pääsee hengissä vankilastaan.
+
+Senpä vuoksi onkin kuningattarien tuonti ja korvaaminen
+mehiläishoitajan vaikeimpia tehtäviä. Huvittavaa on nähdä, mihin
+oveluuteen, mihin monimutkaisiin juoniin ihmisen täytyy turvautua
+saadakseen tahtonsa täytetyksi ja pettääkseen nuo pienet niin
+tarkkanäköiset, mutta samalla aina herkkäuskoiset hyönteiset, jotka
+liikuttavan rohkeasti alistuvat odottamattomimpiinkin tapauksiin,
+katsoen niitä nähtävästi ainoastaan joksikin uudeksi mutta
+välttämättömäksi luonnon oikuksi. Sanalla sanoen, kaikessa tässä
+oveluudessa ja siinä sekasorrossa, joka on sangen usein näitten
+uskallettujen juonien seurauksena, ihminen luottaa aina miltei
+empiirisesti mehiläisten ihmeteltävään käytännölliseen älyyn, niiden
+lakien ja ihmeellisten tapojen pohjattomaan aarteeseen, niiden
+järjestyksenharrastukseen, rauhanrakkauteen ja yhteistuntoon,
+uskollisuuteen, jolla ne tulevaisuutta palvelevat, niiden luonteen
+notkeaan lujuuteen ja vakavaan epäitsekkyyteen ja etenkin siihen
+väsymättömään kestävyyteen, jolla ne velvollisuutensa täyttävät.
+Mutta näiden menetelmien yksityiskohdat kuuluvat varsinaista
+mehiläishoitoa koskeviin teoksiin ja veisivät meidät liian pitkälle
+aineestamme.[5]
+
+
+
+
+XXVI
+
+Mitä persoonalliseen kiintymykseen tulee, josta puhuimme ja josta nyt
+tahdomme puhua loppuun, niin on varmaa, että se, jos sitä luultavasti
+onkin olemassa, on lyhytikäinen, ja jos koetatte uudelleen asettaa
+valtakuntaansa emän, joka muutaman päivän on ollut sieltä
+karkotettuna, niin suuttuneet tyttäret ottavat sen vastaan
+sellaisella tavalla, että teidän kiireimmiten täytyy vapauttaa se
+siitä kuolettavasta vankeudesta, joka on tuntemattomien
+kuningattarien rangaistus. Ne ovat näet jo ehtineet muuttaa
+kymmenkunnan työmehiläisasuntoa kuninkaallisiksi kammioiksi, joten
+rodun tulevaisuutta ei enää uhkaa mikään vaara. Niiden hellyys
+kuningatarta kohtaan kasvaa tai vähenee sen mukaan mitenkä kuningatar
+edustaa tätä tulevaisuutta. Niinpä huomaa niiden usein, silloin kun
+neitseellinen kuningatar suorittaa "häälennon" vaarallisen
+toimituksen, siihen määrin pelkäävän hänet menettävänsä, että kaikki
+seuraavat häntä tässä traagillisessa ja kaukaisessa lemmen
+etsinnässä, josta pian olen puhuva, mikä ei milloinkaan tapahdu, kun
+niille on annettu pieninkin nuoria munia sisältävä
+kennokakunkatkelma, jossa piilee toivo, että voivat uusia emiä
+kasvattaa. Kiintymys voi päälle päätteeksi kääntyä raivoksi ja
+vihaksi, ellei hallitsijatar täytä kaikkia velvollisuuksiaan sitä
+abstraktista jumaluutta kohtaan, jota me nimittäisimme tulevaksi
+yhteiskunnaksi ja jota ne käsittävät syvemmin kuin me. On tapahtunut
+esimerkiksi, että mehiläishoitajat eri syistä ovat estäneet
+kuningatarta liittymästä parveilevaan joukkoon pidättämällä sitä
+pesässä verkon avulla, jonka läpi hennot, vilkkaat työmehiläiset
+kulkevat sitä aavistamatta, mutta jonka läpi tuon rakkauden orja
+raukan, se kun on tyttäriään huomattavasti kömpelömpi ja kookkaampi,
+ei onnistu pujahtaa. Ensi kertaa pesästä lähtiessään mehiläiset,
+huomattuaan ettei kuningatar ollut niiden mukana, palasivat pesään ja
+nuhtelivat, töykkivät ja ilmeisesti pitelivät pahoin tuota onnetonta
+vankia, jota epäilemättä syyttivät laiskuudesta tai pitivät hieman
+heikkojärkisenä. Kun toista kertaa matkaan lähdettäessä emän huono
+tahto näytti olevan aivan ilmeinen, niin viha kasvoi ja pahoinpitely
+tuli ankarammaksi. Vihdoin kolmannella kerralla, ollen sitä mieltä
+että emä oli auttamattomasti kutsumukselleen ja suvun tulevaisuudelle
+uskoton, ne tuomitsivat hänet miltei aina kuolemaan ja surmasivat
+hänet kuninkaalliseen vankilaan.
+
+
+
+
+XXVII
+
+Niinkuin huomaa, on kaikki alistettu tämän tulevaisuuden alle,
+ennalta-ymmärryksellä, yhdenmukaisuudella, järkähtämättömyydellä, eri
+asianhaarojen oivaltamisen ja käyttämisen taidolla, jotka todellakin
+panevat ihailumme vallan ymmälle,--varsinkin kun ottaa huomioon
+kaiken odottamattoman ja yliluonnollisen, jonka meidän nykyinen
+sekaantumisemme mehiläisten elämään alituisesti tuottaa niiden
+asuntoihin. Voisi kenties huomauttaa, että ne äsken mainitussa
+tapauksessa oivaltavat sangen huonosti, miksi ei kuningatar kykene
+niitä seuraamaan. Olisimmeko me paljonkaan tarkkanäköisempiä, jos
+aivan toisenluontoinen järki, jota palvelisi niin suunnaton ruumis,
+että sen liikkeet olisivat miltei yhtä vähän käsitettävissämme kuin
+jonkun luonnonilmiön, huviksensa virittäisi meille samanlaisia
+ansoja? Emmekö ole tarvinneet tuhansia vuosia keksiäksemme
+ukkosentulelle jossakin määrin hyväksyttävän selityksen? Jokaisen
+olijan järki muuttuu hitaaksi, kun se joutuu oman--aina suppean--
+piirinsä ulkopuolelle ja kun se huomaa olevansa tapahtumien edessä,
+joita se ei ole itse pannut liikkeelle. Päälle päätteeksi ei ole
+varmaa, etteivät mehiläiset, jos verkkokoe tulisi yleisemmäksi ja
+jatkuisi, lopulta ymmärtäisi sitä ja välttäisi siitä johtuvia
+epäkohtia. Ne ovat jo oivaltaneet monen muun kokeen ja mitä
+viisaimmalla tavalla sovittaneet sen omaksi hyödykseen. Sellaisia
+kokeita ovat "liikkuvat kennokakut" tahi esimerkiksi "komerot" (kun
+mehiläiset pakotetaan panemaan varahunajansa tallelle yhdenmukaisesti
+päällekkäin ladottuihin pieniin laatikkoihin), tai edelleen sellainen
+eriskummallinen koe kuin "röyhelletty vaha", jossa kennojen paikat on
+hahmoiltu ainoastaan hienolla vaha-ulkoviivalla, jonka hyödyn ne heti
+oivaltavat ja jota käyttävät huolellisesti hyväkseen, siten että
+muodostavat ilman aineen- ja työnhukkaa erinomaisia kennoja. Eivätkö
+ne keksi kaikissa sellaisissa tapauksissa, jotka eivät ilmene
+jonkunmoisen pahansuovan ja juonikkaan jumalan virittämän ansan
+muodossa, parhainta ja ainoata ihmisentapaista ratkaisua? Kertoakseni
+yhden näistä luonnollisista, mutta kuitenkin poikkeuksellisista
+tapauksista: kun etana tai hiiri hiipii pesään ja saa siellä
+surmansa, niin mitä ne tekevät päästäkseen ruumiista, joka pian
+myrkyttäisi ilman? Jos niiden on mahdoton poistaa tai palottaa se,
+sulkevat ne sen tarkkaan ja ilmaapitävästi oikeaan vaha-arkkuun, joka
+eriskummallisena kohoaa kaupungin tavallisten rakennustuotteiden
+keskeltä. Minä havaitsin viime vuonna eräässä pesistäni yhdessä
+ryhmässä kolme tällaista hautaa, joita erotti--samalla tavoin kuin
+kennokakkujen kammioita--yhteiset väliseinät, joten vahaa säästyisi
+niin paljon kuin mahdollista. Viisaat hautaajat olivat laatineet
+haudat kolmen pienen tarhasimpukan jäännöksille, jotka joku lapsi oli
+pistänyt niiden asuntoon. Tavallisesti kun on kysymys simpukoista,
+tyydytään tukkeamaan vahalla kuoren aukko. Mutta nyt, kun kuoret
+olivat enemmän tahi vähemmän ruhjouneet tai haljenneet, pitivät ne
+yksinkertaisempana haudata ne kokonaisuudessaan, ja jotta ei liike
+sisäänkäytävässä tulisi ehkäistyksi, olivat ne jättäneet tuohon
+kookkaaseen vahamöhkäleeseen muutamia käytäviä, jotka tarkoilleen
+olivat sovelletut, ei niiden omaan, vaan koiraksien kokoon, jotka
+ovat suunnilleen kaksi kertaa niin suuret kuin työmehiläiset. Eikö
+tämä seikka, ja samoin myös seuraava tosiasia, tee todennäköiseksi,
+että niiden jonakin päivänä onnistuu keksiä syy, miksi ei kuningatar
+voi niitä seurata verkon läpi? Niillä on sangen tarkka käsitys
+suuruussuhteista ja siitä tilasta, jota joku kappale vaatii
+voidaksensa liikkua. Niissä seuduissa, jossa tuo kammottava
+pääkalloperhonen, Acherontia Atropos elostaa, ne rakentavat pesänsä
+aukkoon vahapilareita, joitten välitse tuo öinen rosvo ei voi tunkea
+suunnatonta takaruumistansa.
+
+
+
+
+XXVIII
+
+Riittäköön tämä tästä asiasta; en pääsisi milloinkaan lopettamaan,
+jos täytyisi luetella kaikki esimerkit. Lyhyesti kuvataksemme
+kuningattaren osan ja aseman voimme sanoa, että hän on sen
+yhteiskunnan sydän-orja, jonka järki häntä ympäröi. Hän on ainoa
+hallitsija, mutta samalla kuninkaallinen palvelija, rakkauden
+vangittu talteenottaja ja vastuunalainen edustaja. Kansa kunnioittaa
+ja palvelee häntä unohtamatta kuitenkaan, ettei sen alistuminen
+kohdistu kuningattaren persoonaan, vaan siihen elintehtävään, jota
+hän täyttää, ja tulevaisuuteen, jota hän edustaa. Vaivoin voisi
+löytää inhimillistä yhteiskuntaa, jonka peruskaava käsittäisi niin
+suuren osan siitä mikä on meidän kiertotähtemme toivomusten esineenä:
+tasavaltaa, jossa riippumattomuus on samalla kertaa täydellisempi ja
+järkevämpi ja jossa alistuminen yleisonnen hyväksi on yleisempi ja
+paremmin ymmärretty. Mutta ei myöskään löytäisi yhteiskuntaa, missä
+uhraukset olisivat kovempia ja ehdottomampia. Älkää luulko, että minä
+ihailen näitä uhrauksia samassa määrin kuin niiden tuloksia. Olisi
+tietenkin toivottavaa, että nämä tulokset voitaisiin saavuttaa
+vähemmällä kärsimyksellä, vähemmällä kieltäytymyksellä. Mutta jos
+kerran periaate on päteväksi tunnustettu--ja kenties se on
+välttämätön maapallomme perusajatuksen mukaan--niin sen toimeenpano
+on ihmeteltävä. Olkoonpa inhimillinen totuus tässä kohden mikä
+tahansa: mehiläispesässä elämää ei käsitetä enemmän tai vähemmän
+miellyttävien tuntien sarjana, jonka hetkisistä ainoastaan ne, jotka
+ovat elämän ylläpitämiseksi välttämättömästi tarpeelliset, saisi
+tehdä synkiksi ja ikäviksi; sitä käsitetään suurena yhteisenä ja
+ankarasti jaettuna velvollisuutena, joka kohdistuu maailman alusta
+asti alati vain loittonevaan tulevaisuuteen. Jokainen luopuu tätä
+velvollisuutta täyttäessään enemmästä kuin puolesta onnestaan ja
+oikeudestaan. Kuningatar jättää hyvästi päivänvalon, kukkien tuoksun
+ja vapauden, työmehiläiset luopuvat rakkaudesta, neljästä tahi
+viidestä ikävuodesta ja äitiyden suloudesta. Kuningattaren aivot
+kuihtuvat mitättömiksi suvun uudistamista palvelevien elimien
+hyväksyjä työmehiläisellä juuri nämä elimet kuihtuvat ja niiden
+kustannuksella kehittyy järki. Ei tehdä oikein, jos väitetään, ettei
+tahdolla ole mitään osaa näissä uhrauksissa. Totta on, ettei
+työmehiläinen voi muuttaa omaa kohtaloansa, mutta se määrää kaikkien
+kotelojen kohtalon, jotka sitä ympäröivät ja ovat sen välillisiä
+tyttäriä. Olemme nähneet, että jokainen työmehiläistoukka, jos sitä
+ravittaisiin ja majotettaisiin kuninkaallisen elintavan mukaan, voisi
+tulla kuningattareksi; ja samoin jokainen kuninkaallinen toukka
+muuttuisi työmehiläiseksi, jos ravinto vaihdettaisiin ja kenno
+supistettaisiin. Nämä ihmeelliset vaalit tapahtuvat joka päivä pesän
+kultaisessa varjossa. Niitä ei toimiteta umpimähkään, vaan viisaus,
+jonka syvää oikeudenmukaisuutta ja vakavuutta ihminen ainoastaan
+saattaa väärinkäyttää, alinomaa valpas viisaus ne toimittaa tahi
+purkaa, silmällä pitäen kaikkea, mikä tapahtuu niin hyvin
+yhteiskunnan ulkopuolella kuin sen muurien sisällä. Jos äkkiä syntyy
+odottamaton kukkien runsaus, jos kunnaat ja jokien rannat loistavat
+uudesta sadosta, jos kuningatar on vanha ja hänen hedelmällisyytensä
+heikentynyt, jos väestö lisääntyy ja pesä tuntuu ahtaalta, niin
+näette kuninkaallisia kennoja rakennettavan. Nämä samat kennot
+voidaan sittemmin hävittää, jos sattuu tulemaan kato tai jos pesää on
+suurennettu. Niitä ylläpidetään usein niin kauan kuin nuori
+kuningatar ei vielä ole suorittanut häälentoansa tai siinä onnistunut;
+mutta ne hävitetään, kun kuningatar palaa lennosta pesään laahaten
+perässään voitonlippuna hedelmöittymisensä epäämätöntä merkkiä. Missä
+se sijaitsee, tuo viisaus, joka näin punnitsee nykyisyyttä ja
+tulevaisuutta ja jolle se, mikä ei vielä ole näkyväistä, on
+tärkeämpää kuin kaikki se, mikä on näkyvissä? Missä sillä on sijansa,
+tuolla nimettömällä ymmärtäväisyydellä, joka hylkää ja valitsee,
+ylentää ja alentaa, joka niin monesta työmehiläisestä voisi tehdä
+yhtä monta kuningatarta ja joka niin monesta äidistä muodostaa
+neitsytkansan? Olemme toisessa paikassa sanoneet, että se on "pesän
+hengessä"; mutta mistä tulee meidän lopulta etsiä "pesän henkeä",
+ellei juuri työmehiläisten yhteisöstä? Saadaksemme varmaa vakaumusta
+siitä, että sillä todellakin on sijansa niiden yhteisössä, ei olisi
+kenties ollut tarpeellista niin huolellisesti tarkastella
+kuninkaallisen yhteiskunnan tapoja. Olisi kenties riittänyt, jos,
+olisimme niinkuin Dujardin, Brandt, Girard, Vogel ja muut
+hyönteistutkijat ovat tehneet, mikroskoopin alle asettaneet
+kuningattaren hiukan tyhjän pääkuoren ja kuhnurien
+kahdellakymmenelläkuudella tuhannella säteilevällä silmällä
+varustetun komean pään, ja niiden viereen neitseellisen työmehiläisen
+pienen, ruman, huolestuneen pään. Olisimme silloin nähneet, että
+tässä pienessä päässä sijaitsevat pesän laajimpien ja älykkäimpien
+aivojen monimutkaiset poimut. Vieläpä nämä aivot ovat kauneimmat,
+monimutkaisimmat, hienoimmat, täydellisimmät, mitä koko luomakunnassa
+on olemassa ihmisaivojen jälkeen, jos kohtakin toista laatua ja
+toista rakennetta.[6] Tässäkin, kuten kaikkialla sen maailman
+järjestyksessä, jonka me tunnemme, on valta, todellinen voima,
+viisaus ja voitto siinä, missä aivot ovat. Tässäkin miltei näkymätön
+hiuke tuota salaperäistä ainetta hallitsee ja järjestää aineen ja
+osaa luoda itselleen pienen voitokkaan ja pysyvän paikan keskelle
+tyhjyyden ja kuoleman suunnatonta ja liikkumatonta valtaa.
+
+
+
+
+XXIX
+
+Palatkaamme nyt parveilun alaiseen pesäämme, jossa lähtömerkki on
+annettuna näiden mietteiden loppua odottamatta. Sinä hetkenä, jolloin
+tämä merkki annetaan, voisi luulla kaikkien kaupungin porttien
+avautuvan yht'aikaa äkillisestä hurjasta sysäyksestä; ja musta joukko
+kulkee tai pikemmin syöksyy tulvana pesästä ulos, aukkojen luvusta
+riippuen, kaksi-, kolmi- tai nelikertaisena suorana, jäntevänä,
+väräjävänä ja katkeamattomana suihkuna, joka heti leviää ja hajoaa
+avaruuteen sointuvana sadantuhannen kiihtyneen ja läpikuultavan
+siiven muodostamana harsona. Muutaman hetken kuluessa harso liehuu
+tällä tavoin pesän yläpuolella kummallisesti kahisten, ikäänkuin
+läpikuultava silkkikangas, jota tuhannet ja uudelleen tuhannet
+sähköiset sormet lakkaamatta repisivät ja uudelleen neuloisivat
+yhteen. Se aaltoilee, se epäröi, se lepattelee ikäänkuin iloisesti
+hulmuava huivi, jota näkymättömät kädet pidättäisivät taivaan
+korkeudessa siellä sitä kooten ja levittäen maan kukkasista asti
+taivaan siniääriin saakka, odottaessaan jonkun korkean henkilön tuloa
+tai lähtöä. Vihdoin lieve laskeutuu alas, toinen kohoaa, laulavan,
+säteilevän vaipan neljä auringonpaisteista kulmaa liittyy yhteen, ja,
+muistuttaen noita satujen älykkäitä pöytäliinoja, jotka kulkevat
+avaruuden kenttiä täyttääkseen jonkun ihmistoivomuksen, se lentää
+kokonaisuudessaan ja jo kokoonkääriytyneenä sulkeutuaksensa uudestaan
+tulevaisuuden pyhitetyn persoonan ympärille, lehmusta, päärynäpuuta
+tai pajua kohti, johon kuningatar äsken on asettunut kultanaulan
+näköisenä. Tähän se kiinnittää sointuvat poimunsa toisen toisensa
+jälkeen, ja sen ympärille se käärii siivistä säteilevän
+helmikankaansa.
+
+Sitten kaikki jälleen hiljenee: ja tuo meluava joukko, tuo pelottava
+harso, joka näytti olevan kudottu lukemattomista uhkauksista,
+lukemattomista vihan vimmoista, ja tuo huumaava kultasade, joka alati
+ilmassa ladellen lakkaamatta pirskotti sävelpisariansa kaikille
+seudun esineille, kaikki tämä muuttuu silmänräpäyksessä suureksi
+vaarattomaksi ja levolliseksi rypäleeksi, joka riippuu puun oksasta
+ja on muodostunut tuhansista pienistä elävistä, mutta
+liikkumattomista marjasista, jotka kärsivällisesti odottavat suojan
+etsintään lähteneiden tiedustelijoiden paluuta.
+
+
+
+
+XXX
+
+Tämä on niin sanotun "primäärisen parven" ensimäinen pysähdyspaikka,--
+sen parven, jonka etupäässä aina on vanha kuningatar. Se asettuu
+tavallisesti pesää lähinnä olevaan puuhun tai pensaaseen, sillä
+muniensa raskauttama kuningatar, joka ei ole nähnyt päivänvaloa
+häälentonsa tai edellisen vuoden parveilun jälkeen, epäröi kun on
+heittäydyttävä avaruuteen ja näyttää unohtaneen siipiensä käytännön.
+
+Mehiläishoitaja odottaa kunnes joukko on sulloutunut tiiviisti yhteen;
+sitten hän, pää leveän olkihatun peitossa (sillä rauhallisinkin
+mehiläinen käyttää ehdottomasti pistintänsä, kun se eksyy hiuksiin,
+joissa se luulee joutuneensa ansaan), mutta ilman naamaria ja ilman
+harsoa, jos hänellä nimittäin on kokemusta, kastettuaan ensin
+kyynärpäihin asti paljastetut käsivartensa kylmään veteen, korjaa
+parven ravistamalla voimakkaasti ylösalaisin käännetyn pesän
+yläpuolella oksaa, joka parvea kannattaa. Rypäle putoaa siihen
+raskaasti kuten kypsynyt hedelmä. Jos taas oksa on liian paksu,
+ammentaa hän joukkoa suoraan kauhalla ja kaataa sitten minne vain
+tahtoo nämä elävät kauhalliset, ikäänkuin jyviä ammentaisi. Hänen ei
+tarvitse pelätä mehiläisiä, jotka surisevat hänen ympärillään ja
+joukottain peittävät hänen käsiänsä ja kasvojansa. Hän kuuntelee
+niiden riemulaulua, joka ei ensinkään muistuta niiden sotalaulua.
+Hänen ei tarvitse pelätä, että parvi jakaantuisi, närkästyisi,
+hajaantuisi tahi lähtisi pakoon. Olen sen jo sanonut: sinä päivänä
+nuo salaperäiset työntekijät ovat juhlatunnelman vallassa ja niissä
+on luottamus, jota ei mikään voisi järkähyttää. Ne ovat luopuneet
+rikkauksista, joita niillä oli puolustettavina, eivätkä enää tunne
+vihollisiansa. Ne ovat vaarattomia, koska ovat onnellisia, ja
+onnellisia ne ovat syystä, jota emme tunne: ne täyttävät lain.
+Kaikilla olennoilla on täten sokean onnen hetki, jonka luonto niille
+varaa tahtoessaan saapua oman tarkotuksensa perille. Älkäämme
+ihmetelkö sitä, että mehiläiset siitä pettyvät; mekin, jotka jo monia
+vuosisatoja sitten olemme luontoa tarkastelleet täydellisempien
+aivojen avulla kuin niiden ovatkaan, mekin sallimme sen itseämme
+pettää emmekä vielä tiedä, onko se hyvänsuopa, välinpitämätön vai
+alhaisen julma.
+
+Parvi jää sinne, mihin kuningatar on pudonnut, ja olisipa se pudonnut
+yksin pesään, niin kaikki mehiläiset saatuaan tiedon sen olopaikasta
+suuntaavat pitkinä mustina jonoina kulkunsa äidin turvapaikkaa kohti;
+ja sillä välin kun suurin osa kiireimmiten tunkeutuu siihen sisään,
+pysähtyvät muut hetkeksi tuntemattomien porttien kynnykselle ja
+muodostavat noita juhlariemun piirejä, joilla niiden on tapa
+tervehtiä onnellisia tapahtumia. Ne "soittavat asentoon", sanovat
+ranskalaiset talonpojat. Heti paikalla odottamaton suojapaikka
+hyväksytään ja sitä tarkastellaan pienimpiä soppia myöten, sen asema
+mehiläistarhassa, sen muoto, sen väri tunnustetaan ja painetaan
+tuhansiin pieniin varovaisiin ja uskollisiin mieliin. Lähiseudun
+tunnuskohdat otetaan huolelliseti huomioon, uusi kaupunki on jo
+olemassa kokonaisuudessaan niiden rohkean mielikuvituksen syvyydessä,
+ja sen asema on merkitty kaikkien asujanten mieliin ja sydämiin; sen
+muurien sisäpuolella kaikuu kuningattaren läsnäoloon kohdistuva
+rakkauden virsi, ja työ alkaa.
+
+
+
+
+XXXI
+
+Ellei ihminen poimi parvea, eivät sen vaiheet pääty tällä tavoin. Se
+pysyy oksassa riippumassa siksi kunnes ne työmehiläiset palaavat,
+jotka toimivat tiedustelijoina eli siivekkäinä majottajina ja jotka
+parveilun ensimäisinä hetkinä ovat hajonneet joka ilmansuunnalle
+asuntoa hakeakseen. Yksitellen ne palaavat ja tekevät selkoa
+retkestään, ja koska meidän on mahdoton tunkeutua mehiläisen
+ajatuksen pohjaan, täytyy meidän selittää ihmisen kannalta se
+näytelmä, jonka näemme. On siis luultavaa, että niiden tiedonantoja
+kuunnellaan tarkasti. Toinen luultavasti ylistää onttoa puuta, toinen
+kehuu edulliseksi jonkun vanhan muurin halkeamaa, kalliorotkoa tai
+hylättyä maaonkaloa. Tapahtuu usein, että kokous epäröi ja punnitsee
+asiaa huomispäivän aamuun asti. Vihdoin vaali on tehty ja
+yksimielisyys saavutettu. Määrätyllä hetkellä koko rypäle liikahtaa,
+vilisee, irrottuu, hajoaa ja voimakkaassa yhtämittaisessa lennossa,
+joka tällä kertaa ei tunne esteitä, yli pensasaitojen,
+viljavainioiden, pellavapeltojen, heinärukojen, lammikoiden, kylien
+ja jokien tuo väräjävä pilvi suuntaa matkansa suorana viivana
+määrättyä, mutta aina sangen kaukaista päämäärää kohti. Harvoin
+tapahtuu, että ihminen voi sitä seurata tällä toisella matkaerällä.
+Se palaa takaisin luonnon helmaan, ja me kadotamme sen kohtalon
+jäljet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+III KIRJA
+
+UUDEN YHTEISKUNNAN PERUSTAMINEN
+
+
+
+
+I
+
+Katsokaamme mieluummin mitä parvi tekee mehiläishoitajan tarjoamassa
+pesässä.
+
+Johtakaamme ensinnäkin mieleemme se uhraus, minkä nämä
+viisikymmentätuhatta neitsyttä ovat tehneet,--nuo neitsyet, jotka
+Ronsardin sanojen mukaan:
+
+    "Portent un gentil coeur dedans un petit corps"--[7]
+
+ja ihailkaamme edelleen sitä rohkeutta, jota niiltä vaaditaan, jotta
+voisivat alottaa uudelleen elämää siinä erämaassa, johon nyt ovat
+joutuneet. Ne ovat siis unohtaneet rikkaan ja upean
+synnyinkaupunkinsa, jossa elämä oli niin turvallista, niin
+ihmeteltävän viisaasti järjestetty, jossa kaikkien aurinkoa
+muistelevien kukkien mehu salli niiden hymyillä talven uhkauksille.
+Ne ovat sinne jättäneet kehtoihin nukkumaan tuhansia ja tuhansia
+tyttäriänsä, joita eivät milloinkaan enää saa nähdä. Ne ovat sinne
+luovuttaneet, paitsi kokoomiansa suunnattomia vaha-, kittausvaha- ja
+siitepölyaarteita, enemmän kuin satakaksikymmentä naulaa hunajaa,
+s.o. kaksitoista kertaa koko kansan painon, miltei kuusisataatuhatta
+kertaa kunkin mehiläisen painon, mikä ihmisoloissa vastaisi (yksilöä
+kohti) neljääkymmentäkahtatuhatta tonnia ruokavaroja, kokonaista
+laivastoa isoja laivoja, täynnä kallisarvoisempia ja erinomaisempia
+ravintoaineita kuin yksikään niistä, joita me tunnemme, sillä
+mehiläisille hunaja on jonkunmoista juoksevaa elämää, jonkunmoista
+välittömästi sulatettavaa ravintonestettä, jossa ei ole juuri
+ollenkaan kelpaamattomia aineita.
+
+Tässä uudessa asunnossa taas ei ole mitään, ei hunajapisaraakaan, ei
+vahan alkua, ei mitään merkkikohtaa eikä tukipistettä. Siellä on
+suunnattoman rakennuksen hirvittävä alastomuus, jossa on ainoastaan
+katto ja seinät. Pyöreiden sileäin seinien sisäpuolella ei ole muuta
+kuin hämärä, ja ylhäällä jättiläissuuruinen kupu kaareutuu tyhjyyden
+yli. Mutta mehiläinen ei tunne turhaa kaipuuta, ainakaan se ei
+antaudu sen valtaan. Ja tämä koettelemus, joka masentaisi kaiken muun
+rohkeuden, ei kukista sen intoa, vaan tämä on suurempi kuin
+milloinkaan ennen. Tuskin on pesä käännetty pystyyn ja asetettu
+paikalleen, tuskin on hurjan putoamisen aiheuttama epäjärjestys
+alkanut asettua, ennenkuin tuossa sekavassa joukossa jo näkee sangen
+tarkan ja odottamattoman työnjaon tapahtuvan. Suurin osa mehiläisiä
+alkaa niinkuin tarkkaa käskyä totteleva armeija taajoina osastoina
+kiivetä rakennuksen pystysuoria seiniä pitkin. Kupuun tultuaan
+ensimäiset, jotka sinne saapuvat, tarttuvat siihen kiinni etumaisten
+jalkojensa kynsillä, ne jotka tulevat näiden jälkeen takistuvat
+vuorostaan niihin ja niin edelleen, kunnes muodostuu pitkät ketjut,
+jotka toimittavat siltojen virkaa yhä ylöspäin kiipeävälle joukolle.
+Vähitellen nämä ketjut monistuvat, vahvistuvat, kutoutuvat yhteen
+äärettömiin asti ja muodostuvat köynnöksiksi, jotka, lukemattomien
+mehiläisten herkeämättä kiivetessä ylös, vuorostaan muuttuvat
+paksuksi kolmikulmaiseksi väliverhoksi tai paremmin jonkunmoiseksi
+tiiviiksi kartioksi, jonka huippu on kiinni kuvun huipussa ja jonka
+asema laskeutuu laajeten miltei pesän puoliväliin tahi kahteen
+kolmannekseen sen koko korkeudesta. Silloin, kun viimeinen
+mehiläinen, jota sisäinen ääni on kutsunut liittymään tähän ryhmään,
+on yhtynyt pimeyteen ripustettuun väliverhoon, lakkaa kapuaminen,
+kaikki liike sammuu vähitellen pesän holvissa, ja omituinen kartio
+odottaa tuntikausia, hiljaisuudessa, jota voisi luulla uskonnollisen
+hartauden ilmaukseksi, ja liikkumattomuudessa, joka tuntuu
+pelottavalta, vahan mysteerion saapumista.
+
+Samaan aikaan toiset mehiläiset, nimittäin kaikki ne, jotka ovat
+jääneet pesän pohjalle, tarkastavat rakennusta ja ryhtyvät
+välttämättömiin töihin, välittämättä tuon ihmeellisen väliverhon
+muodostamisesta, jonka poimuihin maagillinen lahja on laskeutuva
+alas, ja nähtävästi haluamatta siihen yhtyä.
+
+Lattia lakaistaan huolellisesti, ja kuihtuneet lehdet, risut,
+hietahiukkaset kannetaan pois yksitellen, sillä mehiläisten siisteys
+menee vimmaan asti, ja kun sydäntalvella suuret pakkaset liian kauan
+estävät niitä toimeenpanemasta sitä, jota mehiläishoidossa sanotaan
+niiden "siisteyslennoksi", kuolevat ne mieluummin joukottain
+kauheiden sisälmystautien uhreina kuin likaavat pesänsä. Ainoastaan
+koirakset ovat auttamattoman huolettomia ja tahraavat häpeämättä
+kennokakut, joilla oleskelevat ja joita työmehiläisten täytyy
+lakkaamatta puhdistaa niiden jälestä.
+
+Lakaisemisen jälkeen saman "maallikko"-ryhmän mehiläiset, ryhmän joka
+ei sekaannu huumauksen valtaamaan katossa riippuvaan kartioon,
+alkavat huolellisesti tiivistää sisältä yhteistä asuntoa. Kaikki
+halkeamat tarkastetaan, täytetään ja peitetään kittausvahalla, ja
+sitten alkaa seinien kiillottaminen rakennuksen katosta lattiaan
+saakka. Sisäänkäytävän vartiojoukot järjestetään uudelleen, ja pian
+osa työmehiläisiä lentää kedoille sekä palaa sieltä hunaja- ja
+siitepölytaakkoineen.
+
+
+
+
+II
+
+Ennenkuin kohotamme tuon salaperäisen esiripun poimuja, jonka suojaan
+varsinaisen asunnon perustukset lasketaan, koettakaamme saada
+jonkunmoinen käsitys siitä älykkäisyydestä, jota pienellä
+siirtolaiskansalla täytyy olla, siitä silmän tarkkuudesta, niistä
+laskelmista ja siitä taitavuudesta, joita vaaditaan turvapaikan
+kuntoonasettamiseksi, kaupungin asemakaavan hahmottelemiseksi
+tyhjyyteen, rakennusten suunnitelmanmukaiseksi sijottamiseksi, joita
+täytyy rakentaa niin säästäväisesti ja nopeasti kuin mahdollista,
+sillä kuningatar ei voi enää viivyttää munimista, vaan sirottaa jo
+muniansa pesän permannolle. Sitäpaitsi ei tässä eri rakennuksien
+sokkelossa, jotka vielä ovat olemassa vain mielikuvina ja pakostakin
+ovat rakennettavat ennen olemattomaan muotoon, saa jättää silmällä
+pitämättä tuuletuksen, vakuuden ja lujuuden lakeja, siinä täytyy
+ottaa huomioon vahan sitkeys, säilytettävien ravintoaineiden laatu,
+käytävien käytöllisyys, kuningattaren elintavat, varastoaittojen,
+talojen, katujen ja kujien suunnittelu, joka tavallaan on ennalta
+määrätty, koska se orgaanisesti on parhain; siinä on otettava varteen
+monet muut pulmat, joiden luetteleminen kävisi liian pitkäksi.
+
+Niiden pesien muoto, joita ihmiset mehiläisille tarjoavat, vaihtelee
+äärettömiin, alkaen ontosta puunrungosta tai saviputkesta, joita
+vielä käytetään Afrikassa ja Aasiassa, klassillisesta
+kellonmuotoisesta olkipesästä, jonka Belgiassa näkee keskellä
+päivännoutojen, juovikkojen ja samettihaapojen tiheikköä useimpien
+talonpoikaistalojen vihannestarhoissa tai niiden ikkunoiden alla,
+aina uudenaikaisen, liikkuvia kehyksiä käyttävän mehiläishoidon
+hunajatehtaisiin, joihin kasaantuu toisinaan enemmän kuin
+sataviisikymmentä kg hunajaa ja joissa kennokakut ovat kehyksissä
+kolmessa tai neljässä kerroksessa päällekkäin; täten voidaan poistaa
+kennokakut pesästä, käsitellä niitä, erottaa niistä keskipakoisvoiman
+avulla hunajasato väkikiepolla, sekä asettaa ne uudelleen paikalleen,
+niinkuin asetetaan kirja sijalleen hyvin järjestetyssä kirjastossa.
+
+Ihmisen oikku tai toimeliaisuus asettaa jonakin päivänä tottelevaisen
+parven johonkuhun näistä eksyttävistä asunnoista. Pienen hyönteisen
+asiana on tulla siinä toimeen, kodittua, mukauttaa suunnitelmia,
+jotka luonnon järjestys niin sanoakseni vaatii järkähtämättömiksi,
+määrätä tässä oudossa avaruudessa talviaittojen paikka, joka ei saa
+ulottua sitä lämpökehää ulommaksi, minkä tuo puoleksi kohmettunut
+kansa itse saapi aikaan; sen asiana on vihdoin ennakolta määrätä
+piste, johon hautomakammioiden kakut keskittyvät ja jonka aseman
+täytyy häviön uhalla olla aina miltei sama, ei liian ylhäällä eikä
+liian alhaalla, ei liian lähellä aukkoa eikä myöskään liian kaukana
+siitä. Tuo kansa on tullut esim. maahan kaadetun puun ontosta
+rungosta, joka muodosti vain pitkän vaakasuoran ahtaan ja matalan
+käytävän, ja nyt se on tornin korkuisessa rakennuksessa, jonka laki
+häviää pimeyden varjoihin. Taikkapa--voidaksemme vielä enemmän
+asettua niiden hämmästyksen kannalle--ne olivat jo vuosisatojen
+kuluessa tottuneet elämään maalaiskylien kuvunmuotoisissa
+olkipesissä, ja nyt ne sijotetaan jonkunmoiseen suureen kaappiin eli
+kirstuun, joka on kolme tai neljä kertaa laajempi kuin niiden
+synnyintalo, ja keskelle kehyksien sokkeloa, jotka ovat ripustetut
+toinen toisensa yläpuolelle, milloin samansuuntaisesti pesän
+sisäänkäytävän kanssa, milloin kohtisuoraan tätä vastaan, ja
+telineverkollaan sotkevat kaikki asunnon pinnat.
+
+
+
+
+III
+
+Siitä huolimatta ei ole esimerkkiäkään siitä, että parvi olisi
+kieltäytynyt ryhtymästä toimeensa, masentunut tai hämmentynyt
+eriskummallisista olosuhteista, jos näet heille tarjottu asunto oli
+vapaa pahasta hajusta eikä kerrassaan asuttavaksi kelpaamaton. Tässä
+tapauksessakaan ei tule kysymykseen masentuminen, ymmälle joutuminen
+tai velvollisuudesta luopuminen. Parvi hylkää yksinkertaisesti nuivan
+pesän etsiäkseen parempaa onnea vähän kauempaa. Ei myöskään voi
+sanoa, että ihmisen olisi koskaan onnistunut saada mehiläisiä
+toimittamaan mitään typerää tai epäjohdonmukaista työtä. Ei ole
+milloinkaan havaittu, että mehiläiset olisivat joutuneet ymmälleen
+tai että ne, tietämättä mihin ryhtyä, olisivat alkaneet rakentaa
+umpimähkään, muodottomia, epäsäännöllisiä rakennuksia. Siirtäkää ne
+palloon, kuutioon, pyramidiin, soikeaan tai monikulmaiseen vasuun,
+lieriöön tai kierukkaan, käykää sitten jonkun päivän kuluttua niitä
+katsomassa--jos ne nimittäin ovat hyväksyneet asunnon--niin saatte
+nähdä, miten tuo kummallinen joukko pieniä riippumattomia
+järkiolentoja on voinut heti yhtyä valitsemaan, epäröimättä ja
+noudattaen menetelmää, jonka perusaatteet näyttävät
+järkähtämättömiltä, mutta jonka seuraukset ovat eläviä ja
+liikkuvaisia, edullisimman ja usein ainoan kelpaavan kohdan tuossa
+eriskummallisessa asunnossa.
+
+Kun ne siirretään johonkin sellaiseen suureen kehyksillä varustettuun
+tehtaaseen, josta taannoin puhuimme, ne ottavat nämä kehykset
+huomioon ainoastaan mikäli ne tarjoovat niille lähtökohdan tai
+sopivat tukipisteet kennokakkuja varten, ja luonnollista onkin,
+etteivät ne välitä ihmisen toivomuksista ja aikomuksista. Mutta jos
+mehiläishoitaja on varustanut jonkun kehyksen ylireunan kapealla
+vahakaistaleella, niin ne heti käyttävät hyväkseen tämän alotetun
+työn tarjoomat edut; ne jatkavat huolellisesti vahaliuskaa ja siihen
+takelluttaen omaa vahaansa pidentävät suunnitelmanmukaisesti kakkua
+viitotetussa tasossa. Samaten--ja tämä tapahtuu nykyaikaan kaikessa
+perinpohjaisessa mehiläishoidossa usein--jos kaikki kehykset pesässä,
+johon parvi on koottu, varustetaan ylhäältä alas röyhelletyillä
+vahalevyillä, ne eivät menetä aikaansa rakentamalla toisia viereen
+tai poikittain, valmistamalla tarpeetonta vahaa, vaan löytäessään
+työn keskeneräisenä ne tyytyvät syventämään ja pidentämään jokaista
+levylle merkittyä kennoa, korjaten samalla niitä kohtia, joissa levy
+poikkeaa jyrkimmästä pystysuorasta tasosta. Täten niillä on
+vähemmässä kuin viikossa yhtä upea, yhtä huolellisesti rakennettu
+pesä kuin äsken jättämänsä, kun ne sitävastoin, jos ne olisi jätetty
+yksinomaan oman onnensa nojaan, olisivat tarvinneet kaksi tai kolme
+kuukautta rakentaakseen yhtä paljon valkeita vaha-aittoja ja
+-rakennuksia.
+
+
+
+
+IV
+
+Tämä erinomainen mukautumiskyky näyttää toki ulottuvan kauas vaiston
+rajojen ulkopuolelle. Muuten ei mikään ole mielivaltaisempaa kuin tuo
+vaiston ja varsinaisen järjen erotteleminen. Sir John Lubbock, joka
+on tehnyt muurahaisista, ampiaisista ja mehiläisistä niin itsenäisiä
+ja omituisia havainnoita, on, kenties tiedottomasta ja hieman
+epäoikeutetusta mieltymyksestä muurahaisiin, joita hän etupäässä on
+tarkastellut--sillä jokainen luonnontutkija tahtoo, että hänen
+tutkimansa hyönteinen olisi viisaampi ja huomattavampi kuin muut,
+jonka vuoksi on hyödyllistä varoa tuota pientä itserakkauden
+nurjaapuolta--sir John Lubbock on hyvin taipuvainen väittämään, ettei
+mehiläisellä ole vähintäkään arvostelu- eikä harkintakykyä, milloin
+se on eksynyt tavallisten töittensä totutulta tieltä. Todistuksena
+hän käyttää koetta, jonka jokainen helposti voi uudistaa. Lasipulloon
+pistetään viisi, kuusi kärpästä ja sama määrä mehiläisiä, pullo
+pannaan kyljelleen ja käännetään pohja huoneen ikkunaan päin.
+Mehiläiset koettavat silloin itsepäisesti tuntikausien kestäessä,
+siksi kunnes kuolevat väsymyksestä tai uupuvat nälästä, päästä pois
+lasipohjan läpi, jotavastoin kärpäset vähemmässä kuin kahdessa
+minuutissa ovat lentäneet ulos vastakkaiselta puolelta, pullon
+suusta. Sir John Lubbock johtaa siitä sen johtopäätöksen, että
+mehiläisten ymmärrys on sangen rajotettu ja että kärpänen paljoa
+sukkelammin osaa suoriutua pulasta ja löytää tiensä ulos. Tämä
+johtopäätös ei tunnu moitteettomalta. Kääntäkää valoa kohti
+kaksikymmentä kertaa perätysten, jos niin tahdotte, vuoroon tuon
+läpikuultavan pullon pohja, vuoroon taas sen suu, niin mehiläiset
+kääntyvät yhtäaikaa kaksikymmentä kertaa päivänvaloon päin. Se, mikä
+ne saattaa tappiolle tuon oppineen englantilaisen kokeessa, on niiden
+valonrakkaus, ja se se juuri on niiden menettelytavan syy. Ne
+luulevat ilmeisesti, että jokaisessa vankilassa vapautuminen on
+haettava kirkkaimman valon puolelta; sen mukaan ne toimivat,
+toimivatpa itsepintaisuudessaan liiankin johdonmukaisesti. Ne eivät
+milloinkaan ole oppineet tuntemaan tuota yliluonnollista mysteeriota,
+jona lasi niille esiintyy, tuota äkkiä läpitunkemattomaksi tullutta
+ilmaa, jota ei luonnossa tapaa, ja este niinkuin mysteeriokin mahtaa
+niistä tuntua sitä uskomattomammalta, sitä käsittämättömämmältä kuta
+viisaammat ne ovat. Sitävastoin lentelevät typerät kärpäset
+huolimatta logiikasta, valon vetovoimasta, lasin arvotuksesta,
+umpimähkään sinne tänne pullossa ja kokien siellä yksinkertaisten
+tavallista onnea, ne kun pelastuvat toisinaan siinä, missä viisaimmat
+joutuvat perikatoon, ne löytävät lopulta välttämättömyyden pakosta
+tiellään tuon pelastavan pullonsuun.
+
+
+
+
+V
+
+Sama luonnontutkija mainitsee toisen todistuksen niiden
+ymmärryksenpuutteesta, nojautuen seuraavaan kunnioitettavan ja
+isällisen Langstrothin, tuon suuren amerikkalaisen mehiläishoitajan
+lausuntoon. "Koska kärpänen", sanoo Langstroth, "ei ole luotu saamaan
+ravintoaan kukista, vaan sellaisista aineista, joihin se helposti
+voisi hukkua, se asettuu varovaisesti sellaisten astioiden reunoille,
+joissa on nestemäistä ravintoainetta, ja ammentaa siitä varovaisesti,
+jotavastoin mehiläisraukka syöksyy siihen suin päin ja saa siinä heti
+surmansa. Siskojen kova kohtalo ei hetkeksikään pysähdytä toisia, kun
+ne vuorostaan lähestyvät syöttiä, sillä ne laskeutuvat kuin hullut
+ruumiiden ja kuolevien päälle, jakaaksensa näiden surullisen
+kohtalon. Ei kukaan voi kuvailla mielessään, kuinka pitkälle niiden
+hulluus menee, ellei hän ole sattunut näkemään sokerileipurin puotia
+tuhansien nälkääntyneiden mehiläisten ahdistamana. Olen nähnyt niitä
+tuhansittain nostettavan sokeriliuoksista, joihin olivat uponneet,
+olen nähnyt tuhansien asettuvan kiehuvalle sulalle sokerille, olen
+nähnyt mehiläisten peittävän lattian ja pimentävän ikkunat, jotkut
+laahaten itseään, toiset lentäen, toiset taas niin täydelleen
+sokerinesteeseen tahmettuneina, etteivät voineet kömpiä eikä lentää;
+ei yksikään kymmenestä kyennyt viemään asuntoonsa väärin hankkimaansa
+saalista, ja kuitenkin ilma oli täynnä uusia legioneja yhtä
+järjettömiä tulokkaita."
+
+Tämä ei ole ratkaisevampaa kuin alkoholin tuhotöiden tai
+taistelukentän näkeminen olisi yli-inhimilliselle tarkastajalle, joka
+tahtoisi määrätä inhimillisen järjen rajat. Vähemmän ratkaiseva
+kenties. Mehiläisen asema tässä maailmassa on omituinen verrattuna
+omaan asemaamme. Se on luotu elämään välinpitämättömän ja
+itsetajuttoman luonnon helmassa eikä kummallisen olennon rinnalla,
+joka kumoaa sen ympäriltä lujimmat lait ja luopi suurenmoisia ja
+käsittämättömiä ilmiöitä. Luonnon järjestyksen mukaan, synnyinmetsän
+yksitoikkoisissa oloissa, Langstrothin kuvaama hullaantuminen olisi
+mahdollinen ainoastaan jos joku odottamaton tapaus rikkoisi pesän,
+joka on täynnä hunajaa, mutta silloin ei siellä olisi
+hengenvaarallisia ikkunoita, ei kiehuvaa sokeria eikä liian sakeata
+mehua, eikä siis liioin kuolleita eikä muita vaaroja kuin ne, jotka
+uhkaavat jokaista saalistaan tavottavaa eläintä.
+
+Säilyttäisimmekö me kylmäverisyytemme paremmin kuin ne, jos
+tuntematon voima koettelisi joka askelella ymmärrystämme? Meidän on
+siis sangen vaikea arvostella mehiläisiä, jotka itse saatamme
+suunnilta ja joiden järki ei ole niin varustettu, että se pystyisi
+suoriutumaan meidän virittämistämme ansoista, yhtä vähän kuin oma
+järkemme näyttää olevan kyllin täydellinen tehdäkseen tyhjäksi vielä
+tuntemattoman, mutta kuitenkin mahdollisen korkeamman olennon
+väijyksiä. Koska emme tunne mitään, mikä olisi meitä mahtavampi,
+päätämme siitä, että me olemme maapallomme elämän korkein huippukohta;
+mutta lieneekö tämä niin aivan varmaa? En tahdo uskottavaksi, että
+toimiessamme järjettömästi ja alhaisesti lankeamme korkeamman hengen
+ansoihin, mutta ei ole uskomatonta, että tämä kerran osottautuu
+todeksi. Toiselta puolen ei voi järjenmukaisesti väittää, että
+mehiläiset ovat järkeä vailla siksi, ettei niiden vielä ole
+onnistunut erottaa meitä isosta apinasta tai karhusta ja siis
+kohtelevat meitä samoin kuin kohtelisivat näitä aarniometsän
+vilpittömiä asujamia. Varmaa on, että keskuudessamme ja ympärillämme
+on yhtä erilaisia vaikutuksia ja voimia, joita emme osaa sen paremmin
+erottaa.
+
+Lopuksi päättääkseni puolustuksen, jossa jonkun verran lankean
+vikaan, josta moitin Sir John Lubbockia, eikö vaadita järkeä, jotta
+kykenisi niin suureen hulluuteen? Näin on asian laita aina järjen
+epävarmassa valtakunnassa, järjen, joka on aineen epävakaisin ja
+häilyvin olomuoto. Samassa kirkkaudessa, kuin järki, on myös
+intohimo, josta ei voi sanoa tarkoilleen onko se liekin savu vai sen
+sydän. Ja tässä kohden mehiläisten intohimo on siksi jalo, että sen
+vuoksi voi antaa järjen kompastukset anteeksi. Se, mikä niitä työntää
+tähän varomattomuuteen, ei ole eläimellinen hunajan ahmimisen
+intohimo. Sitä ne voisivat tyydyttää mielinmäärin asuntonsa
+kellareissa. Tarkastelkaa niitä, seuratkaa niitä samankaltaisissa
+olosuhteissa, niin näette niiden heti täytettyään hunajarakkonsa
+palaavan pesään, tyhjentävän sinne saaliinsa, ryhtyäkseen jälleen
+ihmeteltävään korjuuseensa ja jättääkseen sitä taas kolmekymmentä
+kertaa tunnissa. Sama halu saa aikaan niin monet ihailtavat teot:
+into hankkia niin paljon varoja kuin voivat siskojensa ja
+tulevaisuuden asuntoon. Kun ihmisten hullutuksilla on niin epäitsekäs
+alkusyy, annamme me niille usein toisen nimen.
+
+
+
+
+VI
+
+Kuitenkin täytyy sanoa totuus kokonaisuudessaan. Tarkastellessamme
+mehiläisten ihmeteltävää uutteruutta, järjestystä, kieltäytymistä,
+eräs asianhaara meitä aina hämmästyttää ja keskeyttää ihailumme: tämä
+on niiden välinpitämättömyys kumppanien kuoleman ja onnettomuuden
+suhteen. Mehiläisen luonteessa on outo kaksinaisuus. Pesän helmassa
+kaikki rakastavat ja auttavat toinen toistansa. Ne ovat yhtä
+yksimielisiä kuin saman sielun hyvät ajatukset. Jos yhtä niistä
+haavotatte, niin tuhannet uhraavat elämänsä kostaakseen solvauksen.
+Pesän ulkopuolella ne eivät enää tunne toisiansa. Silpokaa niiltä
+jäsenet, ruhjokaa ne,--tai olkaa mieluummin sitä tekemättä, sehän
+olisi turhaa julmuutta, sillä asia on varma--vaan otaksukaamme, että
+silvotte ja muserratte jonkun askeleen päähän pesästä asetetulle
+kennokakulle kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä samasta
+pesästä lähtenyttä mehiläistä, niin ne, joihin ette ole koskeneet,
+eivät käännä päätänsäkään, vaan ammentavat yhä edelleen
+outomuotoisella, kiinalaista asetta muistuttavalla kielellään
+nestettä, joka niille on kallisarvoisempaa kuin elämä, huolimatta
+kuolonkamppauksesta, jonka viimeiset kouristukset niitä hipaisevat,
+kuulematta tuskanhuutoja, jotka kohoavat niiden ympäriltä. Ja jottei
+mitään menisi hukkaan ne nousevat, kun kakku on tyhjennetty, tyynesti
+kuolleitten ja haavottuneiden päälle, kootaksensa uhreihin tarttuneen
+hunajan, tuntematta mielenliikutusta nähdessään kuolleet kumppaninsa,
+ajattelemattakaan toisten auttamista. Niillä ei siis ole tässä
+tapauksessa käsitystä vaarasta, joka niitä uhkaa, koska ylt'ympäri
+leviävä kuolema ei niitä häiritse, ei vähintäkään yhteyden eikä
+säälin tunnetta. Mitä pelkoon tulee, voi sen helposti ymmärtää, koska
+mehiläinen ei tiedä pelosta ja koska ei mikään maailmassa sitä
+säikytä, paitsi savu. Pesästä lähtiessään se imee taivaansinen
+suloudesta myös pitkämielisyyttä ja myöntyväisyyttä. Se väistyy sen
+tieltä, joka sitä häiritsee, se ei ole huomaavinaan sen olijan
+olemassaoloa, joka ei ahdista sitä liian läheltä. Voisi luulla, että
+se tietää olevansa avaruudessa, joka kuuluu kaikille, jossa
+jokaisella on oikeus omaan paikkaansa, jossa on soveliasta olla
+maltillinen ja rauhallinen. Mutta tämän suvaitsevaisuuden alla piilee
+kaikessa rauhassa sydän, joka on niin itsetietoinen, ettei se
+ajattele oman arvonsa esiintuomista. Se väistyy syrjään, jos joku
+sitä uhkaa, mutta se ei milloinkaan pakene. Toiselta puolen se ei
+pesässä rajotu tähän passiiviseen vaaran tietämättömyyteen. Se
+ahdistaa kuulumattoman kiivaasti jokaista elävää olentoa, oli se
+sitten muurahainen, jalopeura tai ihminen, joka rohkenee hipaistakaan
+pyhää arkkia. Sanokaamme tätä, mielenlaatumme mukaan, vihaksi,
+tyhmäksi kiivaudeksi tai urhoollisuudeksi.
+
+Mutta siitä yhteydentunteen puutteesta, jota ne osottavat pesän
+ulkopuolella, en tiedä mitään sanoa, yhtä vähän kuin
+myötätuntoisuuden puutteesta pesän sisällä. Täytyykö uskoa, että
+jokaisella järjen lajilla on noita odottamattomia rajoja sekä että se
+pieni liekki, joka vaivoin aivoista säteilee niin monen hervottoman
+aineen vaivaloisen palamisen lävitse, aina on niin vajanainen, että
+se kykenee paremmin valaisemaan yhden kohdan ainoastaan monen muun
+kustannuksella? Saattaa otaksua, että mehiläinen--tai luonto
+mehiläisessä--on täydellisemmin kuin missään muualla maailmassa
+järjestänyt yhteistyön ja tulevaisuuden palveluksen ja rakkauden.
+Tämän vuoksiko ne kadottavat kaiken muun näkyvistä? Niiden rakkaus
+kohdistuu tulevaisuuteen, ja meidän rakkautemme etupäässä
+ympäristöömme. Kenties on niin, että jos rakastaa toista, ei riitä
+enää rakkautta toiseen. Ei mikään ole vaihtelevampaa kuin
+armeliaisuuden tai säälin suuntautuminen. Muinaisina aikoina tämä
+mehiläisten tunteettomuus olisi meitäkin vähemmin loukannut, eikä
+moni vanhan ajan ihmisistä olisi ajatellutkaan niitä siitä moittia.
+Sitäpaitsi, voimmekohan mekään aavistaa kaikkea sitä hämmästystä,
+jonka itse herättäisimme olennossa, joka meitä tarkastaisi niinkuin
+me tarkastelemme mehiläisiä?
+
+
+
+
+VII
+
+Jotta saisimme vielä selvemmän käsityksen niiden ymmärryksestä, olisi
+meidän vielä tarkastettava, millä tavoin ne ilmottavat mieltänsä
+toinen toiselleen. Ilmeistä on, että ne ymmärtävät toisiansa, eikä
+niin lukuisa yhteiskunta, jonka työt ovat niin vaihtelevia ja niin
+ihmeellisessä sopusoinnussa keskenään, voisi pysyä voimassa niin
+monen tuhannen olennon pysyessä täydellisessä vaitiolossa ja
+toisistaan henkisesti eristettyinä. Niillä siis täytyy olla kyky
+ilmaista ajatuksensa tai tunteensa, joko äänteellistä sanastoa
+käyttämällä taikka, mikä on luultavampaa, jonkunmoisen kosketuskielen
+tai magneettisen havaitsemisen avulla, joka kenties vastaa meille
+vielä aivan tuntemattomia aisteja tai aineen ominaisuuksia, ja tällä
+havaitsemisella on kenties sijansa noissa salaperäisissä
+tuntosarvissa, jotka tunnustelevat ja tajuavat pimeyttä, ja joissa
+Cheshiren laskujen mukaan työmehiläisillä on kaksitoistatuhatta
+tuntokarvasta ja viisituhatta haistionteloa. Mehiläiset eivät
+ainoastaan voi vaihtaa ajatuksia tavallisista askareistaan, vaan
+tavallisuudesta poikkeavallakin on yhtä hyvin nimensä ja sijansa
+niiden kielessä; tämän näkee siitä, mitenkä uutinen, oli se hyvä tai
+huono, tavallinen tai yliluonnollinen, leviää pesässä, niinkuin esim.
+kuningattaren häviäminen tai paluu, kakun putoaminen, vihollisen
+tulo, vieraan kuningattaren sisääntunkeutuminen, rosvojoukon
+lähestyminen, aarteen löytäminen y.m. Jokaisessa sellaisessa
+tapauksessa mehiläisten käytös ja surina on niin erilainen, niin
+kuvaava, että tottunut mehiläishoitaja jotenkin helposti aavistaa,
+mitä tapahtuu pesän varjossa kiihtyneen joukon keskuudessa. Jos
+tahdotte vielä selvemmän todistuksen, niin tarkastakaa mehiläistä,
+joka juuri on löytänyt muutaman ikkunalaudallenne tai pöytänne
+kulmalle riputetun hunajapisaran. Ensinnä se ahmii hunajaa niin
+ahnaasti, että te voitte aivan mukavasti, pelkäämättä että se siitä
+häiriytyisi, maalipilkulla merkitä sen selän, mutta tämä ahmiminen on
+vain näennäinen. Tämä hunaja ei mene varsinaiseen mahaan, siihen,
+jota voisi sanoa sen persoonalliseksi mahaksi; se jää mesimahaan,
+ensimäiseen mahaan, joka on niin sanoakseni koko yhteisön maha. Niin
+pian kuin tämä säiliö on täynnä, mehiläinen poistuu, mutta ei suoraa
+päätä, kevytmielisesti, kuten perhonen tai kärpänen tekisi.
+Päinvastoin näette sen lentävän muutaman hetken taaksepäin häärien
+tarkkaavaisena edestakaisin ikkuna-aukossa tai pöytänne ympärillä,
+kasvot käännettyinä huoneeseen päin.
+
+Se ottaa selvän paikasta ja kiinnittää tarkalleen mieleensä missä
+aarre on. Sitten se lentää pesään, tyhjentää saaliinsa johonkin
+varastokammioon, palatakseen kolmen tai neljän minuutin jälkeen
+ottamaan uuden taakan tuolta kaitselmuksen varustamalta
+ikkunalaudalta. Joka viides minuutti, niin kauan kuin hunajaa vielä
+on, myöhäiseen iltaan, jos niin tarvitaan, keskeytymättä,
+levähtämättä se täten tekee säännölliset matkat ikkunasta pesään ja
+pesästä uudelleen ikkunalle.
+
+
+
+
+VIII
+
+En tahdo kaunistella totuutta, kuten moni muu on tehnyt mehiläisistä
+kirjottaessaan. Tämänlaatuiset huomiot tarjoavat mielenkiintoa
+ainoastaan, jos ne ovat ehdottoman rehellisiä. Jos olisin havainnut,
+että mehiläiset ovat kykenemättömiä antamaan tietoa toisilleen
+ulkonaisesta tapahtumasta, niin olisin luullakseni vastakohtana
+tuolle pienelle pettymykselle voinut tuntea jonkunmoista iloa siitä,
+että olisin vielä kerran todennut, että ihminen kaikesta huolimatta
+on ainoa todellisesti järkevä olento meidän maapallollamme. Ja
+sitäpaitsi, tultuaan määrättyyn elämän kohtaan tuntee enemmän iloa
+siitä, että lausuu totuuden, kuin siitä, että kertoo kummastuttavia
+asioita. Tässä tapauksessa, kuten jokaisessa muussakin, on parasta
+pysyä tässä periaatteessa: jos paljas alaston totuus hetken näyttää
+vähemmän suurelta, vähemmän jalolta tai vähemmän mieltäkiinnittävältä
+kuin mielikuvitukseen perustuva koristus, jolla voisi sitä kaunistaa,
+niin syy on meissä, jotka emme vielä osaa nähdä sen aina
+hämmästyttävää yhteyttä meidän oman vielä tuntemattoman olentomme ja
+kaikkeuden lakien kanssa; eikä tässä tapauksessa ole tarpeellista
+suurentaa ja jalostaa totuutta, vaan meidän omaa ymmärrystämme.
+
+Myönnän siis, että merkityt mehiläiset sangen usein palaavat yksin.
+Täytyy otaksua, että niiden keskuudessa on samat luonteen
+erilaisuudet kuin ihmisissäkin, että on sekä vaiteliaita että
+puheliaita mehiläisiä. Muuan henkilö, joka seurasi kokeitani, väitti
+itsekkyyden ja turhamielisyyden syyksi, että moni mehiläinen ei
+mielellään ilmota rikkautensa lähdettä eikä ja'a yhdenkään ystävänsä
+kanssa kunniaa työstä, jota kansa varmaankin pitää hämmästyttävänä.
+Sellaiset alhaiset viat eivät suinkaan hajahda tuhanten sisarusten
+talon suloiselle, rehelliselle ja raittiille hengelle. Olkoonpa sen
+asian laita mikä tahansa, niin tapahtuu myös usein, että onnen
+suosima mehiläinen palaa hunajalähteelle kahden tai kolmen työtoverin
+seuraamana. Tiedän että sir John Lubbockin "Ants, Bees and Wasps"
+(Muurahaiset, mehiläiset ja ampiaiset) nimisen teoksen liitteessä on
+pitkät ja tarkat havainto-taulukot, joista voi päättää, ettei juuri
+koskaan tule toista mehiläistä oppaan seurassa. En tiedä, millaisia
+mehiläisiä tuo oppinut luonnontutkija käytti kokeissaan, vai olivatko
+olosuhteet erikoisen epäsuotuisia. Tarkastaessani omia tarkkoja
+sarekkeitani, joita tehdessäni olen koettanut suurimmalla
+mahdollisella varovaisuudella välttää sitä, että hunajan tuoksu
+suoraan paikalle houkuttelisi mehiläisiä, huomaan mehiläisten tuoneen
+muassaan muita keskimäärin neljä kertaa kymmenestä.
+
+Olenpa eräänä päivänä tavannut aivan merkillisen pienen italialaisen
+mehiläisen, jonka selän olin merkinnyt sinisellä värillä. Toisella
+matkallaan se palasi kahden sisaren kanssa. Vangitsin nämä
+häiritsemättä ensimäistä. Se lähti, ilmeni sitten uudelleen kolmen
+toverin seurassa, jotka myös vangitsin, ja samalla tavoin yhä
+edelleen iltaan saakka, jolloin päästäessäni vankini saatoin nähdä,
+että se oli ilmottanut uutisen kahdeksalletoista mehiläiselle.
+
+Sanalla sanoen, jos teette samat kokeet, niin tulette huomaamaan,
+että tiedon antaminen, jollei se olekaan sääntönä, kuitenkin tapahtuu
+sangen usein. Tämä ominaisuus on niin yleisesti tunnettu Amerikan
+mehiläistenpyytäjäin keskuudessa, että he käyttävät sitä hyväkseen,
+kun on löydettävä pesä. "Ne valitsevat", sanoo Josiah Emery
+(Romanes'in Animal intelligence nimisessä teoksessa I s. 117 olevan
+sitaatin mukaan), "yrityksiensä lähtökohdaksi kentän tai metsän, joka
+on kaukana jokaisesta kesytettyjen mehiläisten asumuksesta.
+Saavuttuaan paikalle ne vaanivat muutamia mehiläisiä, jotka
+kokoilevat kukista saalistaan, ottavat ne kiinni ja sulkevat ne
+rasiaan, jossa on hunajaa; sitten kun ne ovat imeneet hunajaa
+kyllikseen, he päästävät ne vapaaksi. Sitten tulee odotuksen
+hetkinen, jonka pituus riippuu siitä, kuinka kaukana puunontelossa
+oleva mehiläispesä on. Vihdoin kärsivällisesti odotettuaan pyydystäjä
+huomaa aina lopulta mehiläisensä, jotka palaavat muassaan useat
+toverit. Hän ottaa ne kiinni kuten äskenkin, kestitsee niitä
+runsaasti ja päästää jokaisen niistä irti eri paikasta painaen
+tarkasti muistiinsa mihin suuntaan ne lentävät. Piste, jota kohti
+niiden nähdään keskittävän lentonsa, osottaa suunnilleen pesän
+aseman."
+
+
+
+
+IX
+
+Kokeita tehdessänne tulette myöskin huomaamaan, että ystävykset,
+jotka näyttävät tottelevan hyvän onnen sanomaa, eivät aina lennä
+yhdessä ja että usein on muutamien sekuntien väliaika, ennenkuin eri
+tulokkaat saapuvat paikalle. Täytyy siis tähän ajatuksenvaihtoon
+nähden asettaa itselleen sama kysymys, jonka sir John Lubbock on
+ratkaissut muurahaisiin nähden.
+
+Seuraavatko ne kumppanit, jotka saapuvat ensimäisen mehiläisen
+löytämälle aarteelle, ainoastaan tämän mukana, vai voivatko ne löytää
+sen itsestään ensimäisen mehiläisen kehottamina, tämän neuvojen ja
+paikankuvauksen nojalla? Siinä on, kuten helposti voi ymmärtää,
+järjen ulottuvaisuuteen ja työhön katsoen, suunnaton erotus.
+Englantilaisen tutkijan on onnistunut monimutkaisen ja nerokkaan
+koneiston, siltojen, käytävien, vesiojien ja nostosiltojen avulla
+toteennäyttää, että muurahaiset sellaisissa tapauksissa
+yksinkertaisesti seurasivat opasmuurahaisen jälkiä. Nämä kokeet
+olivat mahdollisia muurahaisiin nähden, jotka voi pakottaa kulkemaan
+mistä vain tahtoo, mutta mehiläiselle, jolla on siivet, kaikki tiet
+ovat avoinna. Täytyisi siis keksiä joku muu keino. Seuraavassa esitän
+käyttämäni keinon, joka ei tosin ole antanut ratkaisevia tuloksia,
+mutta joka, paremmin järjestettynä ja suosiollisempien asianhaarain
+vallitessa, johtaisi luullakseni tyydyttävän varmoihin tuloksiin.
+
+Työhuoneeni maalla on ensimäisessä kerroksessa, jotenkin korkean
+pohjakerroksen yläpuolella. Paitsi sinä aikana, jolloin lehmukset ja
+kastanjapuut kukkivat, mehiläiset lensivät niin harvoin näin
+korkealle, että jo viikon aikaa ennen koettani olin jättänyt
+pöydälleni kennokakun, jonka kennot oli avattu, ilman että sen tuoksu
+oli houkutellut ainoatakaan mehiläistä käymään sitä maistelemassa.
+Otin silloin lasipesästä, joka oli pienen matkan päässä asunnostani,
+italialaisen mehiläisen. Toin sen huoneeseeni, asetin sen
+kennokakulle ja merkitsin sen värillä aterian kestäessä.
+
+Ravittuna se lähti uudelleen lentoon, palasi pesään, ja seuraten sen
+jälkiä näin sen rientävän joukon pinnalle, pistävän päänsä tyhjään
+kammioon, tyhjentävän siihen hunajansa ja suoriutuvan uudelleen
+matkalle. Väijyin sitä ja otin sen kiinni heti kun se ilmestyi
+uudestaan pesän kynnykselle. Toistin kaksikymmentä kertaa saman
+kokeen ottaen eri yksilöitä ja syrjäyttäen joka kerta
+houkutusmehiläisen, jotteivät muut voineet sitä seurata. Voidakseni
+tehdä tämän mukavammin olin asettanut pesän aukolle lasilaatikon,
+jonka liikkuva lämsä jakoi kahteen osastoon. Jos merkitty mehiläinen
+lensi pesästä yksin, vangitsin sen yksinkertaisesti, kuten olin
+tehnyt ensimäisen suhteen, ja odotin huoneessani toisten mehiläisten
+tuloa, joille tämä olisi voinut ilmottaa uutisen. Jos se lähti
+pesästä yhden tahi kahden mehiläisen seurassa, pidätin sen vankina
+toisessa laatikon osastossa, erottaen sen siten sen ystävistä, ja
+merkittyäni nämä toisella värillä päästin ne vapauteen seuraten niitä
+silmilläni. Ilmeistä on, että jos sanallinen tai magneettinen
+tiedonanto olisi tapahtunut, joka olisi käsittänyt muun muassa
+paikankertomuksen, tien löytämisen ohjeita y.m., olisi minun pitänyt
+työhuoneessani kohdata jokunen määrä tällä tavoin opastettuja
+mehiläisiä. Minun täytyy tunnustaa, että en nähnyt niitä kuin yhden
+ainoan. Seurasiko tämä pesässä annetuita ohjeita, vai tuliko se
+pelkästä sattumasta? Koe ei ollut riittävä, mutta asianhaarat eivät
+sallineet minun sitä jatkaa. Vapautin johtomehiläiset, ja pian
+suriseva joukko, jolle ne olivat tavallisen menettelytapansa mukaan
+osottaneet tien aarteelle, vallotti minun työhuoneeni[8].
+
+
+
+
+X
+
+Päättämättä mitään tästä puutteellisesta kokeesta on meidän monen
+muun omituisen piirteen perustuksella pakko otaksua, että mehiläisten
+kesken on olemassa henkistä keskuusyhteyttä, joka ei rajotu
+kieltämiseen tai myöntämiseen eikä niihin alkeellisiin suhteisiin,
+joita ruumiinliike tai esimerkki määrää. Muun muassa voisi viitata
+työn liikuttavaan sopusointuun pesässä, hämmästyttävään työnjakoon
+sekä työn säännölliseen menoon. Olen esim. usein huomannut, että
+aamulla merkitsemäni hunajankokoojat iltapäivällä--ellei kukkasia
+ollut aivan erikoisen runsaasti--olivat muissa töissä,
+hautomakammioita lämmittämässä tai tuulettamassa, taikkapa löysin ne
+siitä joukosta, joka muodostaa nuo uinuvat salaperäiset ketjut,
+joiden keskuudessa vahanvalmistajat ja-veistäjät tekevät työtään.
+Olen niinikään huomannut, että ne työmehiläiset, joiden näin kokoovan
+siitepölyä yhden tai kahden päivän kuluessa, eivät enää tuoneet sitä
+seuraavana päivänä, vaan lähtivät yksinomaan hunajan hakuun, ja
+päinvastoin.
+
+Mitä työnjakoon tulee, voisi vielä mainita mitä kuuluisa ranskalainen
+mehiläishoitaja Georges de Layens sanoo _mehiläisten jakautumiseksi
+eri hunajaatuottavien kasvien osalle_. Joka päivä, heti
+auringonnousun ensimäisinä kultaisina hetkinä ja aamuruskon
+tiedustelijain palattua pesään, unesta heräävä kansa vastaanottaa
+hyviä uutisia ulkomaailmasta: "Tänään kanavaa reunustavat lehmukset
+kukkivat",--"valkoinen apila valaisee tiensyrjien ruohoa",--
+"niittyjen mesikot ja salviat avaavat nuppunsa",--"liljat, resedat
+ovat täynnä siitepölyä". Pian, täytyy järjestyä, ryhtyä
+toimenpiteisiin, jakaa työ. Viisituhatta kaikkein vahvinta lentää
+lehmuksiin saakka, kolmetuhatta nuorinta liitelee valkoapilaita
+verottamaan. Nuo imivät eilen kukkien hunajaa, tänään ne,
+lepuuttaakseen kieltänsä ja mesimahansa rauhasia, lähtevät poimimaan
+resedan punaruskeata siitepölyä, toiset taas kokoovat isojen liljojen
+keltaista siitepölyä, sillä saman mehiläisen ei milloinkaan näe
+kokoovan tai sekottavan eriväristä tai erilaatuista siitepölyä; ja
+tuon kauniin tuoksuvan jauhon järjestelmänmukainen lajitteleminen
+aitoissa eri värivivahduksien ja syntyperän mukaan on pesän
+mieliharrastuksia. Näin tuo kätketty henki jakaa käskynsä. Heti
+työmehiläiset lähtevät pitkissä jonoissa, ja jokainen lentää suoraan
+työhönsä. Mehiläisillä näyttää, sanoo Layens, olevan tarkat tiedot
+seudusta ja kaikkien määrämatkan päässä pesästä kasvavien kasvien
+suhteellisesta hunaja-arvosta ja etäisyydestä.
+
+"Jos huolellisesti pitää silmällä hunajankokoojien eri matkasuuntia,
+sekä jos yksityiskohtaisesti tarkastaa mehiläisten hunajankorjuuta
+lähiseudun eri kukista, niin huomaa, että työmehiläiset jakaantuvat
+eri kukkien osalle suhteellisesti kunkin lajin kasvien lukumäärän ja
+samalla niiden hunajarikkauden mukaan. Ja vielä lisäksi, ne arvioivat
+joka päivä paraimman mesinesteen arvon, jonka kulloinkin voivat koota
+varastoihinsa.
+
+"Jos esim. keväällä pajujen kukkimisen jälkeen, aikaan, jolloin ei
+niityillä ole vielä ollenkaan kukkia, mehiläisillä ei ole muita
+tulolähteitä kuin metsän ensimäiset kukat, näkee niiden innokkaasti
+käyvän vuokkoja, imikkejä, kinsterejä (genista) ja orvokkeja
+verottamassa. Jos muutaman päivän kuluttua kaali- tahi rapsipellot
+alkavat kukkia verraten runsaasti, huomaa mehiläisten miltei
+täydellisesti lakkaavan käymästä metsäkukkien luona, vaikka ne ovat
+vielä kauniimmassa kukoistuksessaan, käydäksensä yksinomaan kaali- ja
+rapsikukilla.
+
+"Joka päivä ne täten määräävät jakautumisensa eri kasveihin nähden,
+voidakseen siten koota paraimman hunajan pienimmässä mahdollisessa
+ajassa.
+
+"Voi siis väittää, että mehiläisten asumuskunta yhtä hyvin
+korjuutöissään kuin pesän sisällä osaa järkiperäisesti jaella
+työntekijäin lukumäärän, samalla kuin se toteuttaa työnjaon
+periaatetta."
+
+
+
+
+XI
+
+Mutta mitä se meitä koskee, lausunee joku, onko mehiläisillä enemmän
+tahi vähemmän järkeä? Miksi punnitsemme niin huolellisesti noin
+pientä, miltei näkymätöntä ainehiukkasta, ikäänkuin olisi kysymys
+jostakin ihmenesteestä, josta ihmiskunnan kohtalo riippuisi?
+Liiottelematta ollenkaan luulen, että mielenkiintomme siinä suhteessa
+on hyvinkin ymmärrettävä. Löytäessämme ulkopuolelta omaa itseämme
+järjen varman merkin, tunnemme miltei samaa liikutusta kuin Robinson
+nähdessään ihmisjalan jäljen saarensa hiekkarannalla. Tuntuu kuin
+olisimme vähemmän yksin, kuin luulimme olevamme. Koetellessamme saada
+selkoa mehiläisen järjestä tutkimme itse asiassa niissä sitä, mikä
+omassa olemuksessamme on kallisarvoisinta, hiukkasta sitä
+ihmeteltävää ainetta, jolla on, kaikkialla missä se ilmenee, se
+mahtava ominaisuus, että se voi muuttaa sokeat pakkovoimat,
+järjestää, kaunistaa ja monistaa elämää ja hillitä hämmästyttävällä
+tavalla kuoleman alituisesti uhkaavaa valtaa ja sitä säälimätöntä
+isoa virtaa, joka syöksee melkein kaiken olemassa-olevan ikuiseen
+tajuttomuuteen.
+
+Jos me yksin omistaisimme ja ylläpitäisimme ainehiuketta tässä
+erityisessä kukoistuksen eli kirkkauden tilassa, jota sanomme
+järjeksi, olisi meillä oikeus pitää itseämme erioikeutettuina,
+kuvailla mielessämme, että luonto on saavuttanut meissä jonkunmoisen
+huippukohdan; mutta nytpä näemmekin kokonaisen jakson olentoja,
+kalvosiipiset, joissa se on saavuttanut miltei samanlaisen
+kehitysasteen. Tämä ei vielä ratkaise kenties mitään, mutta tällä
+tosiseikalla on siitä huolimatta kunniasijansa niiden monien pienten
+tosiseikkojen joukossa, jotka kukin osaltaan valaisevat asemaamme
+tässä maailmassa. Tästä löydämme, yhdeltä näkökohdalta katsoen,
+vastineen oman olemuksemme selittämättömimmälle kohdalle; tässä
+näemme sarjan eriasteisia elämän muotoja, joita voimme hallita ja
+tarkastella korkeammalta näkökohdalta kuin mitä meidän olisi
+mahdollista saavuttaa voidaksemme silmällämme käsittää ihmiselämän
+lakeja. Tässä me tapaamme ikäänkuin lyhennetyssä muodossa suuria ja
+yksinkertaisia peruspiirteitä, joita emme milloinkaan omassa
+suunnattomassa olopiirissämme saa tilaisuutta selvittää tai loppuun
+saakka seurata. Siinä on henki ja aine, laji ja yksilö, kehitys ja
+pysyväisyys, menneisyys ja tulevaisuus, elämä ja kuolema, kaikki
+yhdistyneenä pieneen kappaleeseen, jonka voimme nostaa kädellämme ja
+kokonaisuudessaan nähdä yhdellä silmäyksellä; ja syystä voimme kysyä,
+onko kappaleiden voima ja laajuus ajassa ja paikassa yhtä suuressa
+määrin, kuin luulemme, omiansa määräämään luonnon salaisen aatteen
+ilmestysmuotoa,--aatteen, jota koetamme tavottaa mehiläispesän
+pienestä historiasta, jossa muutama päivä on vuosisadan veroinen,
+yhtä hyvin kuin ihmiskunnan suuresta historiasta, jossa kolme
+sukupolvea runsaasti täyttää pitkän vuosisadan.
+
+
+
+
+XII
+
+Palatkaamme siis siihen, mihin keskeytimme pesämme historian,
+kohottaaksemme ensin, mikäli mahdollista, yhden poimun siitä
+mehiläisköynnöksistä muodostetusta väliverhosta, jonka keskellä parvi
+alkaa hikoilla sitä omituista hikeä, joka on miltei yhtä valkoista
+kuin lumi ja kevyempää kuin siiven untuva: sillä syntyessään vaha ei
+ensinkään ole sen vahan kaltaista, jonka me tunnemme. Se on
+tahrattoman puhdasta, kevyttä kuin ilma, se näyttää todellakin
+hunajan sielulta, joka puolestaan itse on kukkien henki, joka
+liikkumattomalla manauksella loihditaan näkyviin, tullakseen
+myöhemmin ihmiskäsien muovailemana--epäilemättä muistoksi
+alkuperästään, jossa on niin paljon taivaan sineä, sulotuoksuja,
+kiteytynyttä avaruutta, saostuneita valonsäteitä, puhtautta ja
+ihanuutta--viimeisten alttariemme tuoksuvaksi valoksi.
+
+
+
+
+XIII
+
+On sangen vaikeata seurata vahan eristyksen ja käytännön eri vaiheita
+parvessa, joka alkaa rakentaa pesää. Kaikki tapahtuu keskellä
+joukkoa, jonka yhä tiheämpi kasaantuminen on omiaan tuottamaan sen
+lämmön, mikä on tälle vahanhikoamiselle suotuisa. Tämä työ on
+nuorimpien mehiläisten erioikeus. Huber, joka ensinnä niitä
+tarkasteli uskomattoman kärsivällisesti sekä useinkin ankaroiden
+vaarojen uhalla, pyhittää näiden ilmiöiden selittämiselle enemmän
+kuin kaksisataaviisikymmentä mieltäkiinnittävää mutta pakostakin
+sekavaa sivua. Minä puolestani, joka en kirjota teknillistä teosta,
+käytän tarpeen vaatiessa avukseni sitä, mitä hän niin tarkoin on
+huomioon pannut, mutta rajotun esittämään sen, minkä jokainen, joka
+kokoo parven lasipesään, omin silmin voi nähdä.
+
+Myöntäkäämme ensin, ettei vielä ole saatu selville, minkä salaisen
+kemiallisen tapahtuman kautta hunaja muuttuu vahaksi näiden pienten
+ilmassa riippuvien hyönteisten salaperäisessä ruumiissa. Huomaa
+ainoastaan, että kahdeksantoista tai korkeintaan kahdenkymmenenneljän
+tunnin odotuksen jälkeen, niin korkean lämmön vallitessa, että
+luulisi liekin palavan pesän onkalossa, ilmestyy valkoisia ja
+läpikuultavia suomuja neljän pienen taskun suuhun mehiläisen
+takaruumiin kummallekin puolelle.
+
+Kun useimmilla, jotka muodostavat yllämainitun kartion, vatsa täten
+on norsunluun-näköisillä suomuilla varustettu, näkee äkkiä yhden
+irtautuvan joukosta ikäänkuin äkillisen innostuksen valtaamana,
+kiipeävän liikkumatonta joukkoa pitkin kuvun huippuun saakka ja
+kiinnittyvän lujasti siihen, sysäten päällään syrjään naapurit, jotka
+ehkäisevät sen liikkeitä. Se tarttuu sitten suullaan ja
+eturaajoillaan yhteen vatsansa kahdeksasta vahalevystä, pelsii ja
+höylää sitä, venyttää ja vanuttaa sitä syljessään, taivuttaa ja
+ojentaa, musertaa ja muovailee sen uudestaan, taitavasti kuin
+puuseppä, joka käsittelisi taipuvaista puulevyä. Vihdoin kun täten
+vanutetulla aineella sen mielestä on toivottu tiiviys ja koko,
+mehiläinen kiinnittää sen pesän huippuun laskien täten uuden
+kaupungin peruskiven tai oikeammin sen kattoholvin päätekiven, sillä
+tässä on kysymys nurinpäisestä kaupungista, joka laskeutuu taivaan
+korkeudesta alaspäin eikä kohoa maan kamarasta kuten ihmisten
+kaupungit.
+
+Tämän tehtyään se liittää tähän alas tyhjyyteen riippuvaan
+päätekiveen toisia vahahiukkasia, joita se, toisen toisensa perästä
+ottaa takaruumiinsa sarveisrenkaiden alta; se hivelee työtänsä
+viimeisen kerran kielellään ja tuntosarvillaan; sitten se vetäytyy
+pois yhtä nopeasti, kuin se oli tullutkin, ja katoaa joukkoon.
+
+Toinen mehiläinen asettuu heti ensimäisen sijaan, ryhtyy työhön siitä
+kohden missä edellinen oli siitä luopunut, lisää siihen oman työnsä,
+korjaa sen, mikä ei näytä olevan heimon ihanteellisen peruspiirroksen
+mukaista, häviää taas vuoroonsa, ja kolmas, neljäs, viides seuraa sen
+jälkiä, äkillisten innokkaiden ilmestysten sarjana, joista ei
+yksikään saa työtä valmiiksi, vaan jokainen kantaa kortensa yhteiseen
+suureen tehtävään.
+
+
+
+
+XIV
+
+Pieni, vielä muodoton vahamöhkäle riippuu nyt holvin huipussa. Kun se
+näyttää tulleen riittävän suureksi, nousee mehiläisrypäleestä toinen
+mehiläinen, joka ulkomuodoltaan tuntuvasti eroaa edelläkävijöistä,
+perustajista. Kun näkee tämän varman päättäväisyyden ja ympäröivien
+mehiläisten huomaavaisuuden, voisi luulla, että se on jonkunmoinen
+valistunut insinööri, joka silmänräpäyksessä piirtää tyhjyyteen
+ensimäisen kennon paikan, josta sitten kaikkien muitten asema tulee
+matemaattisesti riippumaan. Joka tapauksessa tämä mehiläinen kuuluu
+veistotaiteilija- eli siselöitsijä-mehiläisten luokkaan, jotka eivät
+valmista vahaa, vaan tyytyvät työhön käyttämään raaka-ainetta, jota
+heille hankitaan. Se valitsee siis ensimäisen kennon paikan, kaivelee
+hetkisen vahamöhkälettä, kooten kuopan ympärille kohoaville reunoille
+sen vahan, jonka se ottaa sen pohjasta. Sitten se, samalla tavoin
+kuin perustaja-mehiläisetkin olivat tehneet, jättää äkkiä tekemänsä
+luonnoksen, kärsimättömästi odottava työmehiläinen asettuu sen
+sijalle ja ryhtyy työhön, jonka kolmas on suorittava loppuun; ja
+sillä välin toiset niiden ympärillä ryhtyvät vahaseinämän muuhun
+pintaan ja vastakkaiseen puoleen, seuraten samaa keskeytyvän ja
+jatketun työn suunnitelmaa. Näyttää siltä, kuin joku pesän peruslaki
+siellä jakelisi työn kunniaa ja kuin kaiken työn täytyisi siellä olla
+yhteinen ja nimetön, voidakseen olla täysin veljellinen.
+
+
+
+
+XV
+
+Pian saattaa erottaa muodostumassa olevan kennokakun. Se on vielä
+mykiömäinen, sillä ne pienet särmiönmuotoiset putket, joista se on
+kokoonpantu, ovat eri pituisia ja lyhenevät säännöllisin astein
+keskikohdalta reunoihin päin. Tällä hetkellä se on miltei
+samanmuotoinen ja yhtä paksu kuin ihmisen kieli, jonka molemmat
+lappeat olisivat muodostetut kuusikulmaisista vierekkäin asetetuista
+soluista.
+
+Niin pian kun ensimäiset kennot on rakennettu, kiinnittävät
+perustuksenlaskijat kattoholviin toisen, sitten edelleen kolmannen ja
+neljännen vahamöhkäleen. Nämä möhkäleet on järjestetty säännöllisten
+ja tarkkaan arvioitujen välimatkojen päähän toisistaan, niin että
+kennokakkujen saavutettua täyden kokonsa, joka tapahtuu vasta paljoa
+myöhemmin, mehiläisillä aina on tarpeellinen tila liikkuakseen
+yhdensuuntaisten seinien välillä.
+
+Täytyy siis edellyttää, että ne jo alkuperäisessä suunnitelmassaan
+tietävät joka kakun lopullisen paksuuden, kaksikymmentäkaksi--
+kaksikymmentäkolme mm, ja samalla myös niitä erottavien katujen
+leveyden, jonka täytyy olla suunnilleen yksitoista mm, s.o. kaksi
+kertaa mehiläisen korkeus, koska niiden täytyy voida kulkea kakkujen
+välissä selitysten.
+
+Muuten ne eivät ole erehtymättömiä, eikä niiden varmuus näytä olevan
+koneentapainen. Vaikeissa olosuhteissa ne tekevät toisinaan sangen
+suuriakin virheitä. Usein kakkujen välimatka on liian suuri tai liian
+pieni. Ne koettavat silloin sitä korjata parhaimman taitonsa mukaan,
+joko tekemällä liian lähellä sijaitsevaa kakkua kaltevaksi tahi
+lisäämällä liian leveään väliin epäsäännöllisen kakun. "Tapahtuupa
+joskus, että ne erehtyvät", sanoo Réaumur tästä puhuessaan, "ja tämä
+on vielä yksi niitä tosiseikkoja, jotka näyttävät todistavan, että
+niillä on arvostelukykyä."
+
+
+
+
+XVI
+
+Tiedämme että mehiläiset rakentavat neljänlaisia kennoja. Ensinnä
+kuninkaalliset kennot, jotka eroavat kaikista muista ja muistuttavat
+tammenterhoja, sitten suuret kennot, jotka ovat varatut
+kuhnuritoukkia varten sekä varastoaitoiksi tavallista runsaamman
+kukkasadon aikana, edelleen pienet kennot, jotka ovat
+työmehiläistoukkien kehtoina ja tavallisina aittoina ja useimmiten
+peittävät miltei kahdeksan kymmenettä osaa pesän rakennetusta
+pinnasta. Liittääkseen vihdoin epäjärjestyksettä suuret pieniin ne
+rakentavat jonkun määrän välittäviä kennoja. Jätämme sikseen näitten
+viimeksimainittujen välttämättömän epäsäännöllisyyden; mutta toisen
+ja kolmannen tyypin mittasuhteet ovat niin tarkoin lasketut, että kun
+kymmenjärjestelmää perustettaessa etsittiin luonnosta varmaa mittaa
+lähtökohdaksi ja epäämättömäksi perusyksiköksi, Réaumur ehdotti siksi
+mehiläis-kennon.[9]
+
+Jokainen näistä kennoista on kuusikulmainen putki, jolla on
+pyramidinmuotoinen asema, ja jokainen kakku on muodostunut kahdesta
+kerroksesta tällaisia putkia, joiden asemat ovat vastatusten, sillä
+tavoin että jokainen niistä kolmesta rombista eli vinoneliöstä, jotka
+muodostavat etupuolisen kennon pyramidinmuotoisen aseman, samalla on
+muodostamassa kolmen eri kennon niinikään pyramidinmuotoista asemaa
+kakun vastakkaisella puolella.
+
+Näissä särmiönmuotoisissa putkissa säilytetään hunaja. Jotta ei
+hunaja, sill'aikaa kun se on kypsymässä, vuotaisi pois, mikä
+tapahtuisi välttämättömästi, jos ne olisivat säntilleen vaakasuorassa
+asennossa niinkuin näyttävät olevan, mehiläiset vähäsen kohottavat
+niitä, neljän tahi viiden asteen kaltevuuteen.
+
+"Paitsi vahansäästöä", sanoo Réaumur tästä ihmeteltävästä rakenteesta
+puhuessaan, "paitsi vahansäästöä, joka on tuloksena kennojen
+järjestelystä, ja paitsi sitä, että tämän järjestelyn kautta
+mehiläiset täyttävät kakun, niin ettei tyhjää tilaa jää, johtuu siitä
+vielä etuja työn lujuuteen nähden."
+
+Nämä kuusisärmäiset kennot, sanoo Réaumur edelleen, ovat näet
+yhteenliitetyt lomitusten kylki kyljessä toistensa vieressä, siten
+että se paine, joka pyrkii levittämään kunkin kennon sivuja ulospäin,
+kohtaa vastavaikutuksena saman paineen viereisen kennon puolelta.
+Samoin tukee pyramidinmuotoisen aseman huippua vastakkaisella
+puolella olevan kennon sivusärmä vahvistaen siten pohjakulmaa ja
+ehkäisten paineen vaikutusta ulospäin. Sanalla sanoen kunkin kennon
+kestävyys johtuu sen omasta rakenteesta samoin kuin sen sommittelusta
+naapurikennoihin nähden.[10]
+
+
+
+
+XVII
+
+
+"Geometrikot tietävät", sanoo t:ri Reid, "että on olemassa ainoastaan
+kolmenlaisia kuvioita joita voi käyttää, kun joku pinta on jaettava
+pieniin samankaltaisiin, säännöllisiin ja yhtäsuuriin osiin ilman
+että välipaikkoja syntyy".
+
+"Nämä ovat: tasasivuinen kolmio, neliö ja säännöllinen kuusikulmio,
+joka viimeksimainittu, kun on kennoja rakennettava, vie voiton
+toisista, mitä mukavuuteen ja lujuuteen tulee. Ja juuri tämän
+kuusikulmiomuodon ovat mehiläiset valinneet, ikäänkuin ne olisivat
+tunteneet sen tarjoomat edut."
+
+"Samoin on kennojen pohja kokoonpantu kolmesta tasosta, jotka
+sattuvat yhteen samassa pisteessä, ja on voitu todistaa, että tämän
+rakennusjärjestelmän kautta voidaan melkoisessa määrin säästää työtä
+ja aineksia. Vielä täytyi tietää, miten suuri kaltevuuskulma vastasi
+suurinta säästäväisyyttä, korkeampaa matematiikkaa vaativa probleemi,
+jonka muutamat oppineet ovat ratkaisseet, niiden joukossa Maclaurin,
+jonka ratkaisun löydämme Lontoon Royal Societyn julkaisemassa
+vuosikirjassa.[11] Täten laskujen kautta määrätty kulma vastaa
+tarkoin kennojen pohjalla olevan kulman mittaa."
+
+
+
+
+XVIII
+
+Tietysti en puolestani luule, että mehiläiset antautuvat noin
+monimutkaisiin laskuihin, mutta en myöskään luule, että sattuma tai
+pelkkä olosuhteiden välttämättömyys saapi aikaan näitä hämmästyttäviä
+tuloksia. Mitä esim. ampiaisiin tulee, jotka rakentavat kuten
+mehiläisetkin pesäkkeitä kuusikulmaisista kennoista, on probleemi
+sama, mutta ampiaiset eivät ole ratkaisseet sitä läheskään niin
+nerokkaalla tavalla. Niiden kennosarjoissa on ainoastaan yksi kerros
+kennoja, eikä niillä ole sitä yhteistä pohjaa, joka on kahden
+vastakkaisen kennokerroksen asemana mehiläisten kennokakussa. Siitä
+seuraa pienempi kestävyys, suurempi epäsäännöllisyys ja ajan, aineen
+ja tilan hukka, jonka voi arvioida neljännekseksi siitä työstä, mikä
+olisi välttämättömän tarpeellinen, ja kolmannekseksi välttämättömän
+tarpeellisesta tilasta. Samoin Trigonat ja Meliponat, jotka ovat
+todellisia kotimehiläisiä, jos kohtakin alemmalla kehitysasteella,
+laativat toukkakennonsa ainoastaan yhteen kerrokseen sekä rakentavat
+vaakasuorat kakkunsa päällekkäin muodottomien, jykevien vahapilarien
+nojaan. Mitä niiden varastokennoihin tulee, ovat nämä isoja, ilman
+järjestystä koottuja leilejä, ja siinä, missä ne voisivat liittyä
+toistensa lomiin ja siten säästää ainetta ja tilaa niinkuin
+mehiläisten kennot, siinä Meliponat, oivaltamatta tätä säästön
+mahdollisuutta, sommittelevat taitamattomasti pallonmuotoisten
+kennojen väliin tasaseinäisiä kennoja. Siksipä verratessa niiden
+pesää meidän mehiläistemme matemaattisesti tarkkarakenteiseen
+kaupunkiin luulee näkevänsä alkuperäisten hökkelien muodostaman
+kyläpahasen jonkun noiden ehdottomasti säännöllisten kaupunkien
+rinnalla, jotka ovat entistä kiivaammin aikaa, avaruutta ja ainetta
+vastaan taistelevan ihmisneron kenties sulottomia, mutta
+järjenmukaisia tuotteita.
+
+
+
+
+XIX
+
+Vallitseva teoria, joka muuten on Buffonilta lainattu, väittää, ettei
+mehiläisten tarkotus ensinkään ole rakentaa pyramidipohjaisia
+kuusikulmioita, että ne yksinkertaisesti tahtovat uurtaa vahaan
+pyöreitä kuoppia, mutta että, kun ne mehiläiset, jotka työskentelevät
+niiden vieressä ja kakun toisella puolella, samaan aikaan kaivavat
+vahaa, solujen yhtymäkohdat välttämättömyyden pakosta muodostuvat
+kuusikulmioiden muotoon. Tämä on sama ilmiö, sanotaan, mikä tulee
+näkyviin kiteissä, muutamien kalojen suomuissa, saippuakuplissa
+j.n.e., vieläpä seuraavassa Buffonin ehdottamassa kokeessa. "Jos joku
+astia", sanoo hän "täytetään herneillä tai muilla liereillä
+siemenillä ja siihen kaadetaan vettä niin paljon kuin mahtuu
+siementen väliin ja astia sitten tarkkaan suljetaan ja vesi
+kiehutetaan, niin kaikki nämä lieriöt muuttuvat kuusisärmäisiksi
+pylväiksi. Selvästi huomaa syyn, joka on puhtaasti mekaaninen:
+jokainen liereä siemen pyrkii paisuessaan valtaamaan niin suuren
+tilan kuin on mahdollista rajotetussa paikassa; ne tulevat siis
+kaikki välttämättömästi kuusikulmaisiksi keskinäisen paineen
+vaikutuksesta. Jokainen mehiläinen koettaa samoin anastaa
+mahdollisimman suuren tilan määrätyllä alalla; on siis myös
+välttämätöntä, koska mehiläisten ruumis on liereä, että niiden kennot
+ovat kuusikulmaisia samasta syystä, s.o. siksi että toinen on
+toiselle esteeksi."
+
+
+
+
+XX
+
+Siinäpä keskinäisiä esteitä, jotka saavat aikaan ihmeen, niinkuin
+ihmisten paheet, samasta syystä, aiheuttavat yleisen hyveen, joka
+riittää vaikuttamaan sen, että ihmiskunta, vaikka se useinkin on
+iljettävä yksilöihinsä nähden, ei ole sellainen kokonaisuudessaan.
+Ensinnäkin voisi huomauttaa, niinkuin Brougham, Kirby, Spence ja
+useat muut oppineet ovat tehneet, että saippuakupla- ja herne-koe ei
+todista mitään, sillä toisessa niinkuin toisessakin tapauksessa
+paineen vaikutus johtaa vain sangen epäsäännöllisiin muotoihin eikä
+selitä syytä, miksi solujen pohja on särmiön muotoinen.
+
+Varsinkin voisi vastata, että on olemassa useampi kuin yksi tapa
+käyttää hyväksi sokeata luonnon välttämättömyyttä, että
+paperi-ampiainen, pörröinen kimalainen, Mexikon ja Brasilian
+Melipona- ja Trigona-mehiläiset saavuttavat aivan erilaisia ja
+silminnähtävästi ala-arvoisempia tuloksia, vaikka olosuhteet ja
+päämaali ovat samat. Vielä voisi sanoa, että jos mehiläisen kennot
+noudattavatkin samaa lakia kuin kiteet, lumi, saippuarakot tai
+Buffonin keittämät herneet, niiden yleinen yhdenmukaisuus, niiden
+sijottuminen kahteen vastakkaiseen kerrokseen, niiden tarkkaan
+laskettu kaltevuus y.m. osottavat, että ne samalla tottelevat aivan
+toisia lakeja, jotka eivät johdu pelkästä aineesta.
+
+Saattaisi myöskin huomauttaa, että ihmisenkin koko nero ilmenee siinä
+tavassa, miten hän käyttää hyväkseen samankaltaisia luonnon
+välttämättömyyksiä, ja että, jos tämä tapa näyttää meistä paraimmalta
+mahdolliselta, tämä riippuu siitä, ettei meidän yläpuolellamme ole
+korkeampaa arvostelijaa. Mutta hyvä on, että perustelut väistyvät
+tosiasioiden tieltä; ja kokeesta johtuneen vastaväitteen kumoamiseksi
+ei mikään ole toisen uuden kokeen veroista.
+
+Saadakseni varmuutta siitä, oliko kuusikulmaisella rakenteella
+todella juurensa mehiläisen järjessä, leikkasin ja irrotin kerran
+kakun keskeltä sellaisesta paikasta, jossa oli sekä toukkakennoja
+että myöskin hunajaa sisältäviä kammioita, viiden frangin suuruisen
+levyn. Leikattuani sitten levyn halki sen syrjän eli paksuuden
+keskeltä, siltä kohden, jossa solujen pyramidinmuotoiset pohjat
+yhtyivät, sovitin toisen täten saadun leikelmän pohjapintaan
+samansuuruisen tinaympyrän, joka oli siksi luja, etteivät mehiläiset
+voineet sitä taivuttaa eivätkä muuttaa sen muotoa. Sen jälkeen panin
+tinaympyrällä varustetun leikelmän uudelleen samaan paikkaan, josta
+olin sen ottanut. Toisessa kakun pinnassa ei siis ollut mitään
+tavallisesta poikkeavaa, koska vahinko oli täten korjattu, mutta
+toisessa pinnassa oli jonkunmoinen iso lovi, jonka pohjana tinalevy
+oli ja joka vastasi suunnilleen kolmenkymmenen kennon paikkaa.
+Mehiläiset joutuivat ensin ymmälle; ne saapuivat joukolla tutkimaan
+ja tarkastelemaan tuota uskomatonta kuilua ja useita päiviä läpeensä
+ne liikkuivat sen ympärillä sekä neuvottelivat voimatta tehdä
+päätöstä. Mutta koska minä ravitsin niitä runsaasti joka ilta, tuli
+hetki, jolloin ei niillä enää ollut riittävästi kennoja
+ruokavarojensa säilyttämistä varten. Luultavaa on, että silloin
+taitavat insinöörit, valioveistäjät ja valiovalajat saivat käskyn
+käyttää heimon hyväksi tuota hyödytöntä kuilua.
+
+Raskas vahanvalajain köynnös ympäröi sitä ylläpitääkseen tarpeellista
+lämpöä, toiset mehiläiset laskeutuivat syvennykseen ja kiinnittivät
+aluksi lujasti metallilevyn pienillä säännöllisesti sen kehälle
+järjestetyillä vahapitimillä, jotka liittyivät ympäröivien kennojen
+särmiin. Ne ryhtyivät sitten rakentamaan kolmea tai neljää kennoa
+ympyrän ylipuoliskoon liittäen ne mainittuihin pitimiin. Kaikkien
+näiden välitys- eli korjauskennojen ylipuoli oli enemmän tai vähemmän
+epämuotoinen, jotta liittyisi kakun lähinnä olevaan kennoon, mutta
+sen alipuoli muodosti aina tinalle kolme sangen tarkkaa kulmaa, ja
+näistä lähti jo kolme pientä suoraa viivaa, jotka säännöllisesti
+hahmoilivat seuraavan kennon ensimäistä puoliskoa.
+
+Kahden vuorokauden kuluttua tinalevyn koko pinta oli täynnä
+hahmoiltuja kennoja, huolimatta siitä, että vain kolme tai
+korkeintaan neljä mehiläistä samaan aikaan saattoi työskennellä
+syvennyksessä. Nämä kennot olivat kyllä vähemmän säännöllisiä kuin
+tavallisen kennokakun kammiot; senpävuoksi kuningatar tarkastettuaan
+ne kieltäytyi viisaasti kyllä niihin munimasta, sillä niistä olisi
+kasvanut vain viallisten sukupolvi. Mutta kaikki olivat täydellisesti
+kuusikulmaisia, niissä ei nähnyt ainoatakaan käyrää viivaa, ei
+ainoatakaan pyöristettyä muotoa tahi kulmaa. Kuitenkin kaikki
+tavanmukaiset olosuhteet olivat muutetut, kennot eivät olleet
+kaivetut vahanmöhkäleeseen Huberin huomion mukaan eivätkä, Darwinin
+havainnon mukaisesti, vahakupuun, joten olisivat alussa olleet
+pyöreitä ja sitten muuttunut kuusikulmaisiksi naapurikennojen paineen
+vaikutuksesta. Ei voinut olla kysymystä keskinäisistä esteistä, koska
+ne syntyivät yksitellen ja hahmoilivat vapaasti, ikäänkuin tyhjälle
+taululle pienet luonnosviivansa. Näyttää näin ollen aivan varmalta,
+että kuusikulmio ei ole mekaanisten välttämättömyyksien tulos, vaan
+että se todella on olemassa mehiläisen suunnitelmassa, kokemuksessa,
+järjessä ja tahdossa. Toinen omituinen älykkyyden piirre, josta
+huomautan ohimennen, on se asianhaara, että levylle rakennetuilla
+kupposilla ei ollut muuta pohjaa kuin itse metalli. Työkunnan
+insinöörit arvelivat epäilemättä, että tina riittäisi nesteitä
+pidättämään, sekä olivat katsoneet tarpeettomaksi sivellä sitä
+vahalla. Mutta vähän ajan kuluttua, kun olivat kahteen sellaiseen
+kupposeen laskeneet muutaman pisaran hunajaa, ne luultavasti
+huomasivat, että hunaja enemmän tahi vähemmän huononi tinan
+kosketuksesta. Ne muuttivat silloin mielensä ja peittivät
+jonkunmoisella läpikuultavalla vernissalla tinalevyn koko pinnan.
+
+
+
+
+XXI
+
+Jos tahtoisimme valaista kaikkia tämän geometrisen rakennustaiteen
+salaisuuksia, olisi meidän tarkastettava vielä monta mielenkiintoista
+kysymystä, esimerkiksi ensimäisten pesän kattoon liittyvien kennojen
+muotoa, joka on muunneltu siihen tapaan, että se koskee kattoa niin
+monissa kohden kuin mahdollista.
+
+Pitäisi myöskin ottaa huomioon, ei niinkään paljon isojen valtateiden
+suunnittelua, jonka kakkujen yhdensuuntainen asema määrää, kuin
+niiden pikkukatujen ja kujien asema, joita on järjestetty joka
+puolelle kakkujen ympärille niiden poikki liikkumisen ja ilmanvaihdon
+helpottamiseksi, ja joita on taitavasti sijotettu niin, että liian
+pitkiä kierroksia tai mahdollista väentungosta vältettäisiin.
+Täytyisi vihdoin tarkastella välityskennojen rakennetta, sitä
+yksimielistä vaistoa, joka saattaa mehiläiset lisäämään määrätyllä
+hetkellä asuntojensa suuruutta, joko senvuoksi, että tavallista
+runsaampi sato vaatii suurempia säiliöitä, tai siksi, että mehiläiset
+katsovat väestön kyllin lukuisaksi tai koiraksien syntymisen
+välttämättömäksi. Samalla ei voisi olla ihailematta sitä nerokasta
+säästäväisyyttä ja sopusointuista varmuutta, joka ilmenee kun ne
+tässä tapauksessa siirtyvät pienestä suureen tai suuresta pieneen,
+täydellisestä sopusuhtaisuudesta välttämättömään epäsuhtaisuuteen,
+palatakseen, niin pian kuin elävän geometrian lait sen sallivat,
+ihanteelliseen säännöllisyyteensä, ilman että kennokaan menee
+hukkaan, ilman että niiden rakennuksien jaksossa on ainoatakaan
+hyljättyä, lapsellisesti, epävarmasti, törkeästi kyhättyä
+kaupunginosaa tai käytäntöön kelpaamatonta vyöhykettä. Mutta nyt jo
+pelkään eksyneeni yksityiskohtiin, jotka eivät tarjoa mielenkiintoa
+lukijalle, joka ei kenties milloinkaan ole omin silmin seurannut
+mehiläisparven lentoa tai joka siihen on kiinnittänyt huomiota vain
+ohimennen, samoin kuin ohimennen kiinnitämme huomiomme johonkin
+kukkaan, lintuun tai jalokiveen, pyytämättä enempää kuin
+pintapuolista, hajamielistä varmuutta ja miettimättä kylliksi, että
+pieninkin ei-inhimillisessä luonnossa näkemämme esineen salaisuus on
+kenties välittömämmässä yhteydessä päämääriemme ja alkuperämme
+salaisuuden kanssa kuin mieltä kiihottavimpien ja mieluimmin
+tutkittujen intohimojemme arvotus.
+
+
+
+
+XXII
+
+Jotta en raskauttaisi tätä tutkielmaa, sivuutan samoin sen sangen
+hämmästyttävän vaiston, jonka vaikutuksesta ne toisinaan supistavat
+ja purkavat kakkujensa reunimmaisen osan, kun aikovat niitä pidentää
+tai laajentaa; ja kuitenkin täytynee myöntää, että kun hävittää
+rakentaakseen uudelleen, kun repii, minkä jo on tehnyt, voidakseen
+uudistaa sen vielä säännöllisemmäksi, tämä edellyttäisi sokean
+rakennusvaiston omituisen kaksintamisen. Sivuutan vielä merkilliset
+kokeet, joita voi tehdä pakottaakseen mehiläisiä rakentamaan
+pyöreitä, pitkulaisia, putkimaisia tai omituisesti väännetyitä
+kennokakkuja, sekä älykkään menettelyn, jonka avulla niiden onnistuu
+soveltaa kakun kuperien osien laajennetut kennot sen koverojen osien
+supistettuihin kennoihin.
+
+Mutta ennenkuin jätämme tämän aineen, pysähtykäämme vaikkapa vain
+hetkeksi tarkastamaan, millä salaperäisellä tavalla ne suunnittavat
+työnsä ja tekevät laskelmiansa samaan aikaan veistäessään toisiaan
+näkemättä kakun vastakkaisia pintoja. Katsokaa valoa vastaan yhtä
+tällaista kakkua, niin huomaatte terävien varjojen hahmoilemana
+läpikuultavassa vahassa kokonaisen verkon niin tarkkasärmäisiä
+prismoja, kokonaisen järjestelmän niin erehtymättömiä
+yhdenmukaisuuksia, että luulisi niiden olevan teräkseen leimattuja.
+
+En tiedä voivatko ne, jotka eivät milloinkaan ole nähneet
+mehiläispesää sisältä, kyllin selvästi kuvailla mielessään kakkujen
+suunnitelmaa ja ulkonäköä. Heidän tulee kuvitella mielessään,
+valitaksemme talonpoikiemme pesän, jossa mehiläinen on jätetty oman
+onnensa nojaan, oljesta tai pajunoksista tehty kello. Tämän kellon
+jakaa ylhäältä alas viisi, kuusi, kahdeksan ja toisinaan kymmenen
+aivan yhdensuuntaista vahalevyä, jotka laskeutuvat kellon huipusta
+alas ja soveltuvat tarkoin seinien koveroon muotoon; muodoltaan ne
+suuresti muistuttavat suuria leipäviipaleita. Kahden tällaisen levyn
+väliin on aina varattu suunnilleen yhdentoista mm:n välimatka, jossa
+mehiläiset oleskelevat ja liikkuvat. Sillä hetkellä, jolloin pesän
+huipussa alkaa yhden sellaisen levyn rakentaminen, on vahamuuri, joka
+on sen ensi luonnoksena ja jota myöhemmin ohennetaan ja venytetään,
+vielä sangen paksu ja erottaa täydelleen kakun etupuolella
+työskentelevät viisikymmentä tai kuusikymmentä mehiläistä niistä
+viidestä- tai kuudestakymmenestä, jotka samaan aikaan veistelevät
+kakun vastakkaisella puolella, joten niiden on mahdoton nähdä
+toisiansa, ellei niiden silmillä ole erikoista kykyä tunkea
+läpikuultamattomienkin kappaleiden läpi. Yhtäkaikki etupuolen
+mehiläinen ei uurra kuoppaa eikä liitä vahahiukkastakaan, joka ei
+tarkoilleen vastaisi takapuolen kohoamaa tai syvennystä, ja
+päinvastoin. Miten ne siinä menettelevät? Mistä riippuu, ettei toinen
+uurra liian syvälle eikä toinen puolestaan liian vähää?
+
+Mistä johtuu, että vinoneliöiden kaikki kulmat aina niin
+taikamaisesti soveltuvat yhteen? Kuka niille määrää mistä tulee alkaa
+ja mihin lopettaa? Meidän täytyy tyytyä nyt niinkuin ennenkin
+vastaukseen, joka ei ole mikään vastaus: "Tämä on yksi pesän
+salaisuuksia." Huber on koettanut selittää tämän salaisuuden siten,
+että ne mahdollisesti kynsiensä ja leukojensa puserruksella aina
+määrämatkan päähän saavat aikaan pieniä ulkonemia kakun
+vastakkaiselle puolelle, tai että ne arvioivat vahamuurin suuremman
+tai pienemmän paksuuden vahan taipuvaisuuden, notkeuden tai muun
+fyysillisen ominaisuuden nojalla, taikka että niiden tuntosarvet
+näyttävät pystyvän esineiden erillisimpienkin ja monimutkaisimpienkin
+osien tutkimiseen ja siten toimivat niiden suuntaneulana
+näkymättömyyden merellä, tai vihdoin, että kaikkien kennojen
+yhdyssuhde johtuu matemaattisesti ensimäisen rivin kennojen asemasta
+ja suuruudesta, niin ettei tarvita muita mittoja ja laskuja. Mutta
+helposti huomaa näiden selityksien riittämättömyyden: ensimäiset ovat
+todistamattomia otaksumia, toiset yksinkertaisesti siirtävät
+salaisuuden toisaalle. Ja jos kohta onkin hyvä siirtää niin usein
+kuin mahdollista salat loitommaksi, ei kuitenkaan saa kuvitella
+mielessään, että paikan vaihto riittää niitä hävittämään.
+
+
+
+
+XXIII
+
+Jättäkäämme vihdoin kennojen yksitoikkoiset ylätasangot ja niiden
+mittausopilliset hiekka-aavikot. Näemme alotetut kakut, jotka pian
+ovat asuttaviksi kelpaavia. Huolimatta siitä, että äärettömän pieni
+hiuke liittyy, ilman näkyvää toivoa, äärettömän pieneen, ja vaikka
+silmämme, joka näkee niin vähän, katselee kaikkea tätä mitään
+näkemättä, edistyy vahatyö, joka ei pysähdy päivin eikä öin,
+erinomaisen nopeasti. Kärsimätön kuningatar on jo useamman kerran
+ilmestynyt työpaikoille, jotka häämöttävät valkoisina pesän
+hämärässä, ja nyt kun asuntojen ensimäiset rivit ovat valmiit, ottaa
+hän ne haltuunsa yhdessä vartiojoukkonsa, neuvonantajiensa tai
+palvelijoidensa kanssa, sillä vaikeata olisi sanoa, onko hän niiden
+johtamana vai seuraamana, kunnioittamana vai vartioimana. Saavuttuaan
+paikalle, jonka hän katsoo suotuisaksi tai jonka neuvonantajat
+hänelle määräävät, hän köyristää selkänsä, kyyristyy ja pistää pitkän
+käämimäisen takaruumiinsa pään johonkuhun neitsyelliseen kupposeen,
+sillävälin kun kaikki nuo pienet tarkkaavaiset päät, saattojoukon
+pienet päät suunnattoman suurine mustine silmineen sulkevat hänet
+intohimoiseen piiriin, tukevat hänen jalkojansa, hyväilevät hänen
+siipiään ja hivelevät häntä pitkillä herkkäliikkeisillä
+tuntosarvillaan ikäänkuin häntä rohkaistakseen, jouduttaakseen ja
+onnitellakseen.
+
+Paikan, missä hän on, huomaa helposti tästä tähtikokardista eli
+mieluummin tästä soikeasta rintasoljesta, jonka keskus-keltakivi hän
+on ja joka muistuttaa jossakin määrin isoäitiemme käyttämiä mahtavia
+rintasolkia. Koska tilaisuus siihen tarjoutuu, tahdon samalla
+huomauttaa, että työmehiläiset eivät koskaan käänny selin
+kuningattareen. Niinpian kun hän lähestyy jotakin ryhmää, niin kaikki
+asettuvat niin, että ne poikkeuksetta kääntävät silmänsä ja
+tuntosarvensa häntä kohti, ja kulkevat hänen edessään takaperin. Ne
+osottavat täten kunnioitustaan tahi mieluummin huolenpitoansa, joka,
+niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kuitenkin on keskeymätön ja
+aivan yleinen. Mutta palatkaamme ruhtinattareemme. Usein sen lievän
+kouristuksen kestäessä, joka silminnähtävästi tapahtuu joka kerta kun
+hän laskee munan, joku hänen tyttäristään syleilee häntä, ja
+otsatusten, suu suuta vasten näyttää puhuvan hänelle hiljaa.
+Kuningatar on jotenkin välinpitämätön näistä hieman hillittömistä
+hellyydenosotuksista, ei hätäile, ei kiihdy, vaan antautuu kokonaan
+elintehtävälleen, joka näyttää hänelle olevan pikemmin lemmen hekumaa
+kuin vaivaa. Vihdoin jonkun hetken kuluttua hän nousee levollisesti,
+siirtyy askeleen syrjään, kääntyy neljänneskerroksen ympäri ja,
+ennenkuin painaa takaruumiinsa viereiseen kennoon, pistää siihen
+päänsä saadaksensa varmuutta siitä, että kaikki siinä on täydessä
+kunnossa ja ettei hän muni kahta kertaa samaan kennoon; sillävälin
+kaksi tai kolme mehiläistä kiihottuneesta seurueesta syöksyy
+vuoroonsa edelliseen kennoon katsoakseen, onko työ tehty, ja
+ottaaksensa huolenpitoonsa tai asettaakseen sopivaan asemaan pienen
+sinertävän munan, jonka kuningatar äsken on sinne muninut. Tästä
+hetkestä alkaen ensimäisiin syyskylmiin asti kuningatar ei enään
+herkeä toimestaan: hän munii ravintoa nauttiessaan ja nukkuu--jos
+nukkumisesta voi puhua--muniessaan. Tästä alkaen hän edustaa
+tulevaisuuden kuluttavaa voimaa, joka anastaa jokaisen sopen
+mehiläisten yhteiskunnassa. Hän seuraa askel askeleelta surkuteltavia
+työmehiläisiä, jotka riutuvat rakentaessaan kehtoja, joita hänen
+hedelmällisyytensä vaatii. Täten ihminen voi seurata kahden
+voimakkaan vaiston kilpailua, jonka käänteet jossakin määrin
+valaisevat monta pesän ongelmaa, joskaan eivät niitä ratkaise.
+
+Tapahtuu esimerkiksi, että työmehiläiset pääsevät hiukan edelle tässä
+kilpailussa. Uskollisina tehtävälleen kelpo taloudenhoitajina, jotka
+ajattelevat huonojenkin päivien varoja, ne kiirehtivät täyttämään
+hunajalla kennot, jotka ne ovat voittaneet kilpailussa suvun
+vaativaisuuden kanssa. Mutta kuningatar lähestyy, aineellisten etujen
+täytyy väistyä luonnon aatteen tieltä, ja hätääntyneet työmehiläiset
+siirtävät kiireimmiten pois vastukselliset aarteensa.
+
+Tapahtuu myöskin, että ne ovat ehtineet kokonaista kakkua edemmäksi;
+koskeivät silloin enää näe silmiensä edessä häntä, joka edustaa
+niiden päivien sortovaltaa, joita ei kukaan niistä ole näkevä, ne
+käyttävät ennätystään hyväkseen rakentaakseen niin pian kuin
+mahdollista vyöhykkeen suuria koiraksen-kennoja, joiden rakennustapa
+on paljoa helpompi ja nopeampi. Saavuttuaan tälle epämieluisalle
+vyöhykkeelle kuningatar munii siihen vastahakoisesti muutamia munia,
+kulkee vyöhykkeen halki ja saapuu reunalle uusia työmehiläiskennoja
+vaatimaan. Työkansa tottelee, supistaa aste asteelta kennot, ja
+kilpajuoksu alkaa uudelleen, siksi kun tuo kyllästymätön äiti,
+hedelmällinen ja ihailtu vitsaus, saatetaan pesän ääriltä lähtökohdan
+kennoihin, jotka äsken syntynyt uusi sukupolvi on sillävälin
+jättänyt, lähteäksensä pian synnyinkotinsa hämäryydestä maailmaan,
+lähiseutujen kukille, täyttääksensä leijailullaan auringon säteet ja
+elähyttääksensä suotuisia hetkiä, uhrautuakseen vuoroonsa sen
+sukupolven hyväksi, joka jo on sen seuraajana kehdoissa.
+
+
+
+
+XXIV
+
+Entä mehiläiskuningatar, ketä hän tottelee? Ravintoa, joka hänelle
+annetaan, sillä hän ei hanki itse ravintoaineitansa, vaan
+vastaanottaa ruokansa niinkuin lapsi niiltä samoilta työmehiläisiltä,
+joita hänen hedelmällisyytensä uuvuttaa. Ja tämä ravinto taas, jonka
+työmehiläiset hänelle mittaavat, riippuu kukkien runsaudesta ja
+saaliista, jonka kukkaskupujen luona vierailevat mehiläiset tuovat.--
+Siinäkin, kuten kaikkialla tässä maailmassa, osa syyn ja vaikutuksien
+kehästä piilee pimeydessä. Tässäkin, niinkuin kaikkialla, korkein
+käsky tulee ulkoapäin tuntemattomalta voimalta, ja mehiläiset
+tottelevat niinkuin mekin kohtalon pyörän nimetöntä hallitsijaa--
+pyörän, joka ikuisessa kierrossaan musertaa ne tahdot, jotka panevat
+sen liikkeelle.
+
+Eräs henkilö, jolle äskettäin näytin tuon pyörän kiertokulun eräässä
+lasipesässäni yhtä silminnähtävänä kuin valtapyörän liikkeet
+kellossa, ja joka näki paljastettuna edessään kennokakkujen
+äärettömän liikkeen, lastenhoitajain ikuisen, salaperäisen ja hullun
+hyörinän hautomakammioiden ääressä, vahanvalmistajien muodostamat
+elävät sillat ja tikapuut, kuningattaren valtaavat kiertomatkat,
+joukon monilaatuisen ja lakkaamattoman toimeliaisuuden, säälimättömän
+ja hyödyttömän ponnistuksen, työinnosta uupuneitten lähdön ja
+paluun,--henkilö joka näki mitenkä unta tunnetaan ainoastaan
+kehdossa, joita niitäkin jo vaanii huomispäivän työ, mitenkä
+kuolemankin lepo on poistettu asumuksesta, joka ei suvaitse sairaita
+eikä hautoja, henkilö joka näki kaiken tämän, käänsi, ensimäisen
+hämmästyksen voitettuaan, pois katseensa, jossa saattoi lukea
+jonkunmoista surunsekaista kauhua.
+
+Pesässä näytellään itse asiassa, ensimäisen viehättävän vaikutuksen
+takana, kauniitten päivien loistavien muistojen takana, jotka
+täyttävät sen riemullaan ja muodostavat siitä kesän jalokivilippaan,
+kiihkoisen hyörinän takana, joka sen liittää kesän kukkiin,
+loriseviin puroihin, sinitaivaaseen, kaiken sen levolliseen
+runsauteen, mikä edustaa kauneutta ja onnea,--kaiken tämän ulkonaisen
+iloisuuden takana näytellään pesässä surullisimpia murhenäytelmiä
+mitä nähdä voi. Me sokeat ihmiset, jotka katselemme kaikkea vain
+himmentynein silmin, tiedämme varsin hyvin näitä viattomia
+kuolemaantuomittuja katsellessamme, ettemme surkuttele ainoastaan
+niitä, etteivät ne ole ainoat joita emme käsitä, vaan että meillä on
+edessämme yksi sen suuren voiman surettavia ilmestysmuotoja, joka
+meidätkin elähyttää ja tuhoaa. Niin, tämä on surullista, jos niin
+tahtoo, samoin kuin kaikki on surullista luonnossa, jos sitä läheltä
+tarkastaa. Näin on asian laita oleva, niin kauan kun emme tunne sen
+salaisuutta, tai onko sillä mitään salaisuutta. Ja jos jonakuna
+päivänä saamme tietää, ettei siinä olekaan mitään salaisuutta tai
+että tämä salaisuus on kauhea, niin silloin syntyy kenties muita
+velvollisuuksia, joilla ei vielä ole nimeäkään. Siihen asti
+sallikaamme sydämemme toistaa, jos se niin haluaa: "Tämä on
+surullista", mutta tyytyköön järkemme sanomaan samalla: "Näin se on."
+Nykyinen velvollisuutemme on etsiä, eikö ole mitään näiden surkeiden
+asiain takana, ja siksi emme saa kääntää katseitamme niistä pois,
+vaan meidän tulee katsella niitä vakavasti ja tutkia niitä yhtä
+hartaasti ja rohkeasti kuin jos ne olisivat iloja.--Oikeata on, että,
+ennenkuin valitamme, ennenkuin tuomitsemme luontoa, asetamme sen
+vastattavaksi kaikki kysymykset, joihin se voi vastata.
+
+
+
+
+XXV
+
+Olemme nähneet, että työmehiläiset, niin pian kun niitä ei enää
+ahdista emän liiallinen hedelmällisyys, kiiruhtavat rakentamaan
+varastokennoja, joiden rakenne on säästeliäämpi ja tilavampi. Olemme
+toiselta puolen nähneet, että emä mieluummin munii pieniin kennoihin
+ja alinomaa vaatii sellaisia. Yhtäkaikki se tyytyy, paremman
+puutteessa ja odottaessaan kunnes niitä hankitaan, laskemaan munansa
+niihin tilaviin kennoihin, joita se löytää matkallaan.
+
+Ne mehiläiset, jotka niissä syntyvät, ovat koiraksia eli kuhnureita,
+vaikkakin munat joka suhteessa ovat niitten kaltaisia, joista
+työmehiläisiä syntyy. Mutta vastoin sitä, mikä tapahtuu työmehiläisen
+muuttuessa kuningattareksi, kennon muoto tai tilavuus ei määrää tässä
+tapauksessa muutosta, sillä suureen kennoon munitusta munasta, joka
+sittemmin on muutettu työmehiläis-kennoon, syntyy (minun on
+onnistunut toimeenpanna neljä tai viisi kertaa tämä muutto, joka on
+jotenkin vaikea munan mikroskooppisen pienuuden ja äärettömän
+haurauden vuoksi) koiras, joka on enemmän tai vähemmän surkastunut,
+mutta kuitenkin ehdottomasti koiras. Kuningattarella täytyy siis olla
+kyky muniessaan tuntea tai määrätä munittavan munan sukupuoli sekä
+soveltaa se kennoon, jonka yli se kyyristyy. Harvoin se erehtyy.
+Millä tavoin se menettelee? Miten se voi erottaa sen molemmissa
+munasarjoissa olevien lukemattomien munien joukosta koirakset ja
+naaraat, ja millä tavoin ne sen tahdosta laskeutuvat ainoaan
+munatorveen?
+
+Tässä meillä on taaskin edessämme yksi pesän ongelmoita, vieläpä
+läpitunkemattomimpia. Tunnettua on, ettei neitsyellinen kuningatar
+ole hedelmätön, vaan että se voi munia ainoastaan koiras-munia. Vasta
+häälennon hedelmöittymisen jälkeen se tuottaa oman valintansa mukaan
+joko työmehiläisiä tai kuhnureja. Häälennon jälkeen sillä on
+lakkaamatta hallussaan kuolemaansa saakka onnettomalta
+rakastajaltansa riistämänsä spermatozoidit. Nämä spermatozoidit,
+joiden lukumäärän t:ri Leuckart on arvioinut
+kahdeksikymmeneksiviideksi miljoonaksi, säilyvät elävinä erityisessä
+rauhasessa, joka sijaitsee munasarjojen alla lähellä yhteisen
+munatorven aukkoa ja nimitetään siemensäiliöksi (spermathèque).
+Otaksutaan siis, että pienten kennojen aukon ahtaus ja tapa, mitenkä
+tämän aukon muoto pakottaa kuningatarta koukistumaan ja kyyristymään,
+aiheuttavat jonkunmoisen paineen siemensäiliöön, ja että sen
+vaikutuksesta spermatozoidit tihkuvat rauhasesta ja hedelmöittävät
+munan tämän ohikulkiessa. Tämmöistä painetta ei muka tapahdu suurissa
+kennoissa, joten rauhanen ei myöskään avaudu. Toiset sitävastoin ovat
+sitä mieltä, että kuningatar todellakin hallitsee niitä lihaksia,
+jotka avaavat tai sulkevat siemensäiliön munatorven aukossa, ja nämä
+lihakset ovatkin itse asiassa sangen lukuisia, voimakkaita ja
+monimutkaisia. Tahtomatta ratkaista kumpi näistä molemmista
+otaksumista on parempi,--sillä mitä pitemmälle tunkeutuu, mitä
+enemmän tarkastelee, sitä paremmin huomaa, että ihminen on ainoastaan
+haaksirikkoinen luonnon tähän asti tuntemattomalla valtamerellä, sitä
+paremmin oivaltaa, että milloin tahansa äkkiä kirkastuvan aallon
+helmasta voi kohota joku tosiasia, joka silmänräpäyksessä tekee
+tyhjäksi kaiken sen, minkä luulimme varmasti tietävämme,--myönnän
+kuitenkin, että kallistun jälkimäisen otaksuman puolelle. Ensinnäkin
+erään Bordeaux'sta kotoisin olevan mehiläishoitajan Droryn kokeet
+osottavat, että jos kaikki suuret kennot poistetaan pesästä, niin
+emä, kun koirasmunien munimisen hetki on tullut, epäröimättä laskee
+munansa työmehiläiskennoihin, ja päinvastoin se munii
+työmehiläismunia koiraskennoihin, jos ei ole jätetty muita kennoja
+sen käytettäväksi.
+
+Toiseksi Fabren tarkat huomiot Osmioista, jotka ovat kesyttämättömiä
+erakkomehiläisiä Gastrilegidien heimoa, todistavat aivan selvästi,
+että Osmia ei ainoastaan tunne ennalta munittavansa munan sukupuolta,
+vaan että tämä sukupuoli on emän valinnan alainen; tämä näet määrää
+käytettävänään olevan tilan mukaan--"tilan mikä usein on satunnainen
+sekä mahdoton muuttaa",--asettaen mihin koiraksen, mihin naaraan. En
+tahdo syventyä tämän suuren ranskalaisen hyönteistutkijan kokeiden
+yksityiskohtiin. Ne ovat pienimpiin erikoisseikkoihin meneviä ja
+johtaisivat meidät liian pitkälle. Mutta hyväksyttäköön kumpi
+otaksuma tahansa, niin toinen yhtä hyvin kuin toinenkin selittäisi
+varsin hyvin, olettamatta mitään tulevaisuuden ymmärtämistä,
+kuningattaren taipumuksen munia työmehiläiskennoihin.
+
+Luultavaa on, että tämä orja-äiti, jota olemme taipuvaisia
+surkuttelemaan, mutta joka kenties on suuri rakastajatar, suuri
+hekumoitsijatar, tuntee koiras- ja naaraspuolisen perusvoiman
+yhtymisessä, joka tapahtuu hänen omassa ruumiissaan, jonkunmoista
+nautintoa ja ikäänkuin elämänsä ainoan häälennon hurmauksen
+jälkimakua. Tässäkin luonto, joka ei milloinkaan ole niin kekseliäs
+eikä niin salakavalasti eteensä katsova ja monipuolinen kuin silloin,
+kun on kysymys lemmenansoista, näkyy tahtoneen käyttää nautintoa
+suvun edun tukemiseksi. Kuitenkin, ymmärtäkäämme toisiamme oikein,
+älkäämmekä salliko selityksemme johtaa meitä harhaan. Täten
+olettaessamme luonnolla olevan jonkun aatteen ja luullessamme että
+tämä riittää, teemme ikäänkuin jos heittäisimme kiven johonkuhun
+noista pohjattomista kuiluista, joita tapaa muutamien vuorenonkalojen
+sisimmässä sopessa, ja luulisimme että se kolina, minkä kivi
+pudotessaan saapi aikaan, vastaa kaikkiin kysymyksiimme ja ilmaisee
+meille muuta kuin kuilun pohjattoman syvyyden.
+
+Kun ihminen aina uudestaan lausuu: luonto pyrkii tähän, suunnittelee
+tätä ihmettä, tähtää tähän tarkotusperään, niin tämä merkitsee vain,
+että jonkun vähäisen elämänilmauksen onnistuu, niin kauan kun meidän
+ajatuksemme on siihen kiintyneenä, pysyä voimassa aineen
+suunnattomalla pinnalla, aineen, joka meistä tuntuu elottomalta ja
+jota me sanomme nähtävästi väärin tyhjyydeksi tai kuolemaksi.
+Muutamien asianhaarojen satunnainen yhteensattuminen, jossa ei ollut
+mitään välttämätöntä, on pitänyt voimassa tätä ilmausta tuhansien
+muiden joukossa, jotka kenties olivat yhtä mielenkiintoisia, yhtä
+älykkäitä, mutta eivät saaneet samaa onnea, vaan katosivat iäksi
+saamatta koskaan tilaisuutta herättää meidän ihmettelyämme.
+Uhkarohkeata olisi vakuuttaa muuta, ja kaikki muu, mietteemme,
+itsepintainen teleologiamme (tarkotusperäisyysoppimme), toiveemme ja
+ihailumme, kaikki tämä on pohjaltaan jotakin tuntematonta, jota me
+kilahdutamme jotakin vielä tuntemattomampaa vastaan,
+aikaansaadaksemme pienen soinnun, joka antaa meille tietoisuuden sen
+erikoisolemuksen korkeimmasta asteesta, joka olisi meidän
+saavutettavissamme tällä samalla äänettömällä ja läpitunkemattomalla
+pinnalla, samalla tavoin kuin satakielen laulu ja kotkan lento
+ilmaisevat niille myös korkeimman niiden suvulle ominaisen oloasteen.
+Siitä huolimatta on varmimpia velvollisuuksiamme aikaansaada tuo
+heikko sointu joka kerta, kun tilaisuus siihen tarjoutuu,
+masentumatta siitä, että se todennäköisesti on hyödytön.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+IV KIRJA
+
+NUORET KUNINGATTARET
+
+
+
+
+I
+
+Sulkekaamme nyt nuori mehiläispesämme, jossa elämä, palaten
+kiertokulkuunsa, leviää ja monistuu, jakaantuakseen vuorostaan niin
+pian kun se on saavuttanut voiman ja onnen korkeimman kehitysasteen,
+ja avatkaamme viimeinen kerta emäyhteiskunta, nähdäksemme mitä siellä
+tapahtuu parven lähdön jälkeen.
+
+Kun lähdön hyörinä on asettunut ja kun kaksi kolmannesta pesän
+lapsista on sen hylännyt aikomatta milloinkaan palata, tuo onneton
+kaupunki on kuin ruumis, josta veri on vuotanut kuiviin: se on
+väsynyt, autio, miltei kuollut. Kuitenkin sinne on jäänyt muutamia
+tuhansia mehiläisiä, jotka järkähtämättöminä, mutta hiukan uupuneina
+ryhtyvät jälleen työhön, korvaavat voimiensa mukaan poissa olevat,
+poistavat hurjistelun viimeiset jäljet, kokoovat hajotetut varat,
+lentävät kukkasien luo, valvovat tulevaisuuden varastoa, tietäen
+elintehtävänsä ja pysyen uskollisina velvollisuudelle, jonka tarkka
+sallimus on heille määrännyt.
+
+Mutta jos nykyisyys näyttääkin synkältä, niin kaikki, mitä silmä
+kohtaa, on toivon elähyttämää. Me olemme yhdessä noista saksalaisista
+satulinnoista, joissa seininä ovat tuhannet pienet lasipullot, jotka
+sisältävät syntymättömien ihmisten sieluja. Olemme sillä elämän
+olopaikalla, joka on ennen varsinaista elämää. Siellä on joka taholla
+riippumassa huolellisesti suljetuissa kehdoissa, noiden ihmeellisten
+kuusisärmäisten kennojen loppumattomissa riveissä, lukemattomia
+koteloita, maitoa valkoisempia, jotka raajat kokoonkääriytyneinä ja
+pää rinnalle painuneena odottavat heräämisen hetkeä. Nähdessään ne
+täten niiden yhdenkaltaisissa lukemattomissa ja miltei
+läpikuultavissa hautakammioissa, luulisi niitä valkohapsisiksi,
+miettiviksi vuorentontuiksi tahi legionaksi neitsyitä, jotka
+hikiliinan poimujen paineesta muodottomina lepäävät kuusisärmäisissä
+arkuissaan, joita joku taipumaton geometrikko on monistanut
+hulluuteen asti.
+
+Ylhäältä alas näitä pystysuoria seiniä pitkin, jotka sisältävät
+kokonaisen maailman, joka kasvaa, muuttaa muotoansa, kääntyy itsensä
+ympäri, muuttaa pukuaan neljä tai viisi kertaa ja kehrää hämärässä
+käärinliinaansa, lepattelevat työmehiläiset sadottain siipiänsä ja
+karkeloivat ylläpitääkseen siten tarpeellista lämpöä ja kenties myös
+toteuttaakseen jotakin hämärämpää tarkotusperää, sillä niiden
+tanssissa on omituisia ja sääntöperäisiä ailahduksia, jotka
+luultavasti vastaavat jotakin tarkotusta, jota ei kukaan tarkastaja
+luullakseni ole voinut saada selville. Muutaman päivän kuluttua
+näiden lukemattomien uurnien kannet (niiden lukumäärä suuressa
+pesässä nousee kuuteenkymmeneen tai kahdeksaankymmeneen tuhanteen)
+halkeilevat; ilmenee kaksi suurta mustaa ja vakavaa silmää sekä
+näiden yli kohoavat tuntosarvet, jotka jo hapuilevat ympäröivää
+maailmaa, sillävälin kun toimeliaat leuat laajentavat aukon. Heti
+lastenhoitajat rientävät paikalle, auttavat nuorta mehiläistä
+astumaan pois vankilastaan, tukevat, harjaavat, puhdistavat sitä ja
+tarjoovat sille kielensä kärjellä sen uuden elämän ensimäistä
+hunajaa. Nuori mehiläinen, joka tulee toisesta maailmasta, on vielä
+huumaantunut, hiukan kalpea, horjuvainen. Se näyttää pieneltä
+heikolta vanhukselta, joka on ollut vähällä vaipua hautaansa. Sitä
+voisi sanoa matkustajaksi, joka vielä on tuntemattomien, syntymiseen
+johtavien teitten untuvanhienoisen tomun peitossa. Muuten se on
+täysin kehittynyt kiireestä kantapäähän; se tietää heti kaiken, mitä
+sen tulee tietää, ja noiden työrahvaan lasten kaltaisena, jotka niin
+sanoakseni jo syntyessään oppivat, ettei niillä ole oleva aikaa
+leikkiä ja nauraa, se suuntaa matkansa ummessa olevia kennoja kohti
+sekä alkaa lepatella siivillänsä ja liikkua tahdissa lämmittääkseen
+vuoroonsa käärinliinoissa lepääviä siskojansa, pysähtymättä
+ratkaisemaan kohtalonsa ja sukunsa hämmästyttävää arvotusta.
+
+Kuitenkin sitä säästetään aluksi raskaammilta toimilta. Se menee
+vasta viikon päästä syntymisensä jälkeen pesästä ulos, lähteäksensä
+ensimäiselle siisteyslennollensa ja täyttääksensä ilmalla
+ilmaputkensa (trakeat), jotka paisuvat, laajentavat koko ruumiin ja
+tekevät sen tästä hetkestä alkaen avaruuden puolisoksi. Se palaa
+sitten pesään, odottaa vielä viikon, ja sitten pannaan, yhdessä
+samanikäisten siskojen kanssa toimeen ensimäinen saaliinetsintämatka
+aivan erikoisen mielenkiihkon vallitessa, jota Belgian
+mehiläishoitajat sanovat "keinotekoiseksi auringoksi" (soleil
+d'artifice). Mieluummin voisi sitä sanoa "levottomuuden auringoksi"
+(soleil d'inquiétude). Itse asiassa näkee, että ne ovat peloissaan,
+ollen ahtaan pimeyden ja lukuisan joukon lapsia, näkee että ne
+kammoavat sinistä syvyyttä ja valon ääretöntä yksinäisyyttä, ja
+niiden hapuileva riemu on kauhuista kudottu. Ne käyskentelevät pesän
+kynnyksellä, ne epäröivät, lähtevät ja palaavat useamman kerran. Ne
+leijailevat ilmassa pää itsepintaisesti käännettynä synnyintaloa
+kohti, ne piirtävät suuria ympyröitä, jotka kohoavat ja äkkiä
+laskeutuvat jonkunmoisen koti-ikävän painosta, ja niiden
+kolmetoistatuhatta silmää tutkii, heijastaa ja pidättää katseessaan
+samalla kertaa lähiseudun kaikki puut, lähteen, säleristikon, aidan,
+katot ja ikkunat, siksi kunnes tuo autereinen tie, jota pitkin ne
+tulevat palatessaan liitelemään, on yhtä järkähtämättömästi piirtynyt
+niiden muistiin, kuin jos kaksi teräsviivaa viittoaisi sen
+avaruudessa.
+
+Tässä kohtaamme uuden salaisuuden. Tutkikaamme sitä niinkuin
+edellisiäkin, ja jos se samoin kuin nekin jättää kysymyksemme
+vastausta vaille, niin se kuitenkin muutamalla hämärällä, mutta hyvän
+tahtomme siemenellä kylvetyllä auranalalla laajentaa tietyn
+tietämättömyytemme vainiota, joka on hedelmällisin, mikä meidän
+toimeliaisuudellamme on tarjona. Millä tavoin mehiläiset löytävät
+jälleen asuntonsa? Onhan toisinaan mahdotonta, että ne voisivat sen
+nähdä; sehän usein piilee puiden takana, ja sen ovi, jota kohti ne
+lentävät, on joka tapauksessa ainoastaan pieni, näkymätön piste
+rajattomassa avaruudessa. Mistä johtuu, että, jos ne laatikossa
+siirretään kahden tai kolmen km:n päähän pesästä, ne kuitenkin vain
+kovin harvoin eksyvät?
+
+Näkevätkö ne sen kaihtavien esteiden läpi? Löytävätkö ne tiensä
+joidenkuiden merkkipisteiden avulla, vai onko niillä tuota erityistä
+ja sangen vähän tunnettua aistia, jonka me luulemme muutamilla
+eläimillä olevan, pääskysillä ja kyyhkysillä esimerkiksi, ja jota
+sanotaan "suunta-aistiksi?" J.H. Fabren, Lubbockin ja varsinkin
+Romanes'in kokeet(_Nature_, 29 lokak. 1886) näyttävät todistavan,
+ettei niitä johda tämä outo vaisto. Toiselta puolen olen useamman
+kerran huomannut, etteivät ne pane huomioon pesän muotoa eikä väriä.
+Ne näyttävät enemmän kiinnittävän huomiota sen levyn tuttuun
+ulkomuotoon, jolle niiden kartano on rakennettu, sekä aukon ja
+lentolaudan asemaan [12]. Mutta tämäkin on ainoastaan sivuseikka, ja
+jos mehiläisten poissaollessa muuttaa pesän etupuolen kokonaan
+toisennäköiseksi, ne palaavat sinne yhtä suoraa tietä ilmapiirin
+syvyyksistä eivätkä osota epäröimistä kuin astuessaan tuntemattomaksi
+tulleen kynnyksen yli. Niiden menettely suuntaa löytäessä näyttää,
+mikäli kokeittemme nojalla voimme siitä päättää, enemmän perustuvan
+erinomaisen huolelliseen ja tarkkaan silmämittaan. Ne eivät tunne
+itse pesää, vaan sen aseman ympäröivien esineiden suhteen, eivätkä
+erehdy kuin kolmen tai neljän millimetrin verran. Ja tämä silmämitta
+on niin ihmeteltävä, niin matemaattisen tarkka ja niin syvästi
+juurtunut niiden mieleen, että jos pesää talven aikana on säilytetty
+pimeässä kellarissa ja se asetetaan sitten uudelleen levylleen, mutta
+hiukan oikealle tai vasemmalle entiseen verraten, niin kaikki
+työntekijät palatessaan ensimäisiltä kukiltaan saapuvat
+järkähtämättömässä suoraviivaisessa lennossa tarkoilleen samalle
+kohdalle, jossa pesä oli viime kuluneena vuonna; ja vasta
+hapuilemalla ne vihdoin löytävät muutetun oven. Voisi luulla, että
+avaruus koko talven on uskollisesti säilyttänyt niiden lentomatkojen
+häviämättömän raiteen, sekä että niiden pieni, joka päivä uutterasti
+käyty polku on jäänyt kaiverrettuna taivaaseen.
+
+Senvuoksi häviääkin, kun pesää muutetaan, suuri joukko mehiläisiä,
+ellei ole kysymys pitkästä matkasta ja ellei maisema, jonka ne
+tarkoilleen tuntevat kolmen tai neljän kilometrin alalla, ole
+kokonaan muuttunut, ellei lisäksi mehiläishoitaja ole ollut kyllin
+huolellinen asettaakseen laudan, tiilipalasen tai jonkun muun esteen
+"lentoaukon" eteen ilmottaakseen niille, että muutos on tapahtunut,
+joten ne uudelleen voivat perehtyä seutuun ja määrätä uuden
+merkkipisteen.
+
+
+
+
+III
+
+Palatkaamme tämän jälkeen kaupunkiin, joka uudestaan kansottuu, jossa
+lukuisat kehdot lakkaamatta avautuvat ja jossa itse seinien aine
+alkaa liikkua. Kuitenkaan tällä kaupungilla ei ole vielä
+kuningatarta. Erään keskellä pesää olevan kakun reunoista kohoaa
+seitsemän tai kahdeksan omituista rakennusta, jotka tavallisten
+kennojen muodostaman rosoisen pinnan ympäröiminä johdattavat mieleen
+kuun valokuvien omituiset kohoamat ja suppilot. Ne ovat jonkunmoisia
+ryhmyisestä vahasta tehtyjä kallellaan olevia ja täydellisesti
+suljetuita koteloita eli terhoja, jotka täyttävät kolmen tai neljän
+työmehiläiskennon alan. Ne ovat tavallisesti ryhmitetyt saman pisteen
+ympärille, ja lukuisa, omituisen levoton ja tarkkaavainen vartiosto
+valvoo seutua, jota ympäröi jonkunmoinen kunnioituksen ilmakehä.
+Siellä näet kehittyvät emät. Jokaiseen tämmöiseen koteloon on ennen
+parven lähtöä laskettu muna, joka kaikin puolin on tavallisen
+työmehiläismunan kaltainen; se on siihen pantu joko itse äidin tai
+luultavammin, vaikkei siitä ole saatu täyttä varmuutta,
+lastenhoitajain toimesta, jotka sen ovat sinne muuttaneet jostakin
+läheisestä kehdosta.
+
+Kolmen päivän kuluttua munasta tunkeutuu pieni toukka, jolle
+tuhlataan erityistä ravintoa niin runsaasti kuin mahdollista; ja nyt
+voimme seurata askel askeleelta yhtä noita luonnon suurenmoisen
+yksinkertaisia menetelmiä, joita me, jos olisi puhe ihmisistä,
+verhoisimme salliman kunnianarvoisalla nimellä. Pieni toukka kehittyy
+tämän hoidon vaikutuksesta aivan erikoiseen suuntaan, ja sen aatteet
+samoin kuin sen ruumiskin muuntuvat siihen määrään, että siitä
+syntyvä mehiläinen näyttää kuuluvan aivan toisenlaiseen
+hyönteisrotuun.
+
+Sen elämä tulee kestämään neljä tai viisi vuotta, sen sijaan että se
+muutoin eläisi kuusi tai seitsemän viikkoa. Sen takaruumis tulee
+kahta vertaa pitemmäksi, sen väri enemmän kullanruskeaksi ja
+kirkkaammaksi; sen pistin tulee käyräksi. Sen silmissä tulee olemaan
+vain kahdeksan- tai yhdeksäntuhatta särmää, sen sijaan että olisi
+kaksitoista- tai kolmetoistatuhatta. Sen aivot tulevat ahtaammiksi,
+mutta sen munasarjat suunnattoman suuriksi, ja sillä on oleva
+erityinen elin, siemensäiliö, joka sen tekee niin sanoakseni
+kaksineuvoiseksi. Sillä ei ole oleva yhtäkään uutteran työelämän
+välikappaletta: ei vahan erittämiseksi tarpeellisia poimuja, ei
+harjaksia eikä vasuja siitepölyn kokoamiseksi. Sillä ei tule olemaan
+ainoatakaan niistä tottumuksista, ei yhtäkään niistä intohimoista,
+joita pidämme mehiläisen luonteelle ominaisina. Se ei tule aurinkoa
+ikävöimään eikä tuntemaan avarain ilmojen tarvetta, ja se tulee
+kuolemaan vierailematta koskaan kukkasen luona. Se on viettävä
+elämänsä hämärässä ja keskellä joukon alituista hyörinää,
+väsymättömästi etsien kehtoja, joihin sen on luotava asukkaita. Ei
+ole varmaa, että sille on suotu kahta valon hetkeä elämässänsä--sillä
+parven lähtö ei ole välttämätön--, kenties se on vain yhden ainoan
+kerran käyttävä siipiänsä, ja silloin rientääksensä rakastajaansa
+kohtaamaan. Omituista on nähdä, miten niin monet asiat, elimet,
+aatteet, himot, tavat, kokonainen elämänkohtalo lepää näin
+mahdollisuutena, ei siemenessä--tämä olisi kasvi-, eläin- ja
+ihmiselämän tavallinen ihme,--vaan vieraassa, elottomassa aineessa:
+hunajapisarassa.[13]
+
+
+
+
+IV
+
+Viikko on suunnilleen kulunut entisen kuningattaren lähdöstä.
+Kennoissansa uinuvat ruhtinaalliset kotelot eivät kaikki ole
+samanikäisiä, sillä mehiläisten etu vaatii, että kuningattaret
+syntyvät sen mukaan kuin toinen, kolmas tai neljäskin parveilu
+määrätään lähtemään pesästä. Jo muutamia tunteja ne ovat asteettain
+ohentaneet kypsyneimmän kennon seiniä, ja pian nuori kuningatar, joka
+samaan aikaan on sisältäpäin kalvanut pyöreätä kantta, näyttää
+päänsä, tunkeutuu puolittain esille, ja paikalle rientävien
+vartioiden avulla, jotka sitä harjaavat, puhdistavat, hyväilevät, se
+irtaantuu vankilastaan ja astuu ensimäiset askeleensa kennokakulla.
+Samoin kuin äsken syntyneet työmehiläiset sekin on kalpea ja
+hoiperteleva, mutta kymmenkunnan minuutin kuluttua sen jalat
+vahvistuvat, ja levottomana, tuntien ettei se ole yksin, että sen
+täytyy vallottaa kuningaskuntansa, että kruununtavottelijoita piilee
+jossakin, se kulkee edestakaisin vahamuureilla ja etsii
+kilpailijoitansa. Tässä tilaisuudessa vaiston, pesän hengen tai
+kokoontuneitten työmehiläisten viisaus ja salaperäiset ratkaisut
+asettuvat auttavaisina väliin. Kun katseellaan seuraa näiden
+tapauksien kulkua lasipesässä, on hämmästyttävintä se, ettei
+milloinkaan huomaa vähintäkään epäröimistä, vähintäkään
+erimielisyyttä. Ei tapaa pienintäkään eripuraisuuden tai neuvottelun
+merkkiä. Ennalta olemassa oleva yksimielisyys vallitsee yksin, se se
+on kaupungin ilmapiirinä, ja jokainen mehiläinen näyttää jo ennalta
+tietävän muitten mehiläisten ajatukset. Kuitenkin tämä hetki on
+tärkeimpiä niiden elämässä: se on hetki, joka todella määrää
+kaupungin kohtalon. Niiden tulee valita kolmen tai neljän eri
+päätöksen välillä, joilla on oleva kauaksi ulottuvia, aivan erilaisia
+seurauksia, joita pieninkin seikka voi saattaa tuhoa tuottaviksi.
+Niiden tulee sovittaa suvun lisäännyttämisen intohimo eli
+synnynnäinen velvollisuus alkuperäisen sukukannan ja tämän vesojen
+säilyttämisen kanssa. Toisinaan ne erehtyvät, ne lähettävät
+perätysten lentoon kolme tai neljä parvea, jotka täydellisesti
+riuduttavat emä-yhteiskunnan ja itse, ollen liian voimattomia
+voidakseen kyllin nopeasti järjestyä uusiin oloihin, kuolevat talven
+yllättäminä ilmanalamme vaikutuksesta, joka ei ole niiden synnyinmaan
+ilmanalan kaltainen, josta mehiläiset kaikesta huolimatta ovat
+säilyttäneet muiston. Ne joutuvat silloin niin sanotun
+"parveilukuumeen" uhriksi, joka kuten tavallinen kuumekin on
+jonkunmoinen elämän liian kiihkeä vastavaikutus, joka sivuuttaa
+päämaalin, sulkee kiertokulun kehän ja päättyy kuolemaan.
+
+
+
+
+V
+
+Ei yksikään niistä päätöksistä, joita ne tulevat tekemään, ole
+välttämättömyyden tyrkyttämä, eikä ihminen, jos hän pysyy pelkkänä
+katselijana, voi ennalta aavistaa, minkä ne valitsevat. Mutta
+todistuksena siitä, että tämä valinta on aina järkiperäisesti
+harkittu, on se seikka, että ihminen voi siihen vaikuttaa, vieläpä
+sen määrätä muuntelemalla joitakuita asianhaaroja, esimerkiksi
+supistamalla tai laajentamalla sen tilan, minkä hän niille suo,
+poistamalla hunajalla täytetyitä kakkuja ja asettamalla niiden sijaan
+tyhjiä kakkuja, joissa on työmehiläiskennoja.
+
+Pääasia ei siis ole, että ne tietävät, lähettävätkö heti toisen ja
+kolmannen parven--siinähän ei olisi, jos niin saa sanoa, kuin sokea
+ratkaisu, joka tottelisi suotuisan hetken oikkuja tai huimia
+houkutuksia,--pääasia on, että ne heti ensi hetkessä ja
+yksimielisesti ryhtyvät toimenpiteisiin, jotka sallivat niiden
+lähettää toisen parven kolme tai neljä päivää ensimäisen
+kuningattaren syntymisen jälkeen, ja kolmannen kolme päivää sen
+jälkeen kun nuori kuningatar on lähtenyt lentoon toisen parven
+etunenässä. Mahdotonta olisi kieltää, että tässä on edessämme
+kokonainen järjestelmä, kokonainen sarja ennakkotoimenpiteitä, jotka
+käsittävät melkoisen ajanjakson, etenkin jos sitä vertaa
+mehiläiselämän lyhyyteen.
+
+
+
+
+VI
+
+Nämä toimenpiteet koskevat vielä vahavankiloissaan viruvien nuorten
+kuningattarien vartioimista. Olettakaamme, että mehiläiset katsovat
+viisaammaksi olla lähettämättä toista parvea. Tässäkin tapauksessa on
+kaksi eri menettelytapaa käytettävissä. Sallivatko ne ensin syntyneen
+immen, sen jonka äsken näimme munasta pujahtavan, hävittää
+kilpailevat siskonsa, vai odottavatko ne siksi kunnes hän on
+suorittanut "häälennon" vaarallisen juhlamenon, josta koko
+kansakunnan tulevaisuus voi riippua? Usein ne säätävät välittömästi
+toimeenpantavan joukkosurman; usein ne myös asettuvat sitä vastaan,
+mutta ymmärrettävästi on vaikeata ratkaista, tapahtuuko tämä toisen
+parveilun varalle vai siksi että ajatellaan "häälennon" vaaroja,
+sillä usein on huomattu, että ne, säädettyään toisen parven lähdön,
+ovat äkkiä siitä luopuneet sekä hävittäneet koko ennalta valitun
+poikueen, joko senvuoksi, että sää on muuttunut epäsuotuisemmaksi,
+tai jostakin muusta meille tuntemattomasta syystä. Mutta
+otaksukaamme, että mehiläiset ovat katsoneet hyväksi luopua
+parveilusta ja ottaa edesvastuulleen "häälennon" vaarat. Kun nuori
+kuningattaremme himonsa valtaamana lähestyy suurten kehtojen seutua,
+avautuu vartioiden piiri sen ohikulkiessa. Julman kateutensa saaliina
+hän syöksyy ensimäiselle kennolle, jonka kohtaa tiellään, ja koettaa
+kynsin hampain repiä rikki vahakannen. Tämä onnistuu, hän tempaisee
+kiivaasti pois asuntoa verhoavan kudoksen, paljastaa nukkuvan
+ruhtinattaren ja, jos hän kilpailijansa jo siksi tuntee, kääntyy,
+työntää pistimensä kupposeen ja pistää sillä kiihkoisesti, kunnes
+vanki sortuu myrkyllisen aseen iskuista. Silloin se rauhottuu; sitä
+tyydyttää kuolema, joka asettaa salaperäisen rajan kaikkien olentojen
+vihalle; se vetää pistimen huotraan, ryntää toiseen kennoon, avaa
+sen, kulkeakseen sen ohi, jos se löytää siitä ainoastaan toukan tahi
+epätäydellisen kotelon, sekä herkeää vasta silloin kun se läähättäen,
+uupuneena tuntee kynsiensä ja hampaittensa luisuvan voimattomina
+vahaseiniä pitkin.
+
+Mehiläiset sen ympärillä katselevat sen vihaa siihen osaa ottamatta
+ja väistyvät syrjään jättääkseen sille taistelukentän vapaaksi; mutta
+niin pian kun joku kenno on lävistetty ja ryöstetty, ne kiiruhtavat
+paikalle, vetävät siitä ulos ja heittävät pesästä pois ruumiin, vielä
+elävän toukan tai raadellun kotelon ahnaasti nielaisten kennon
+pohjalla olevaa kallisarvoista nestettä. Sitten, kun uupunut
+kuningatar heittää vihansa, ne itse suorittavat viattomien surman
+loppuun, ja kuninkaallinen rotu kartanoineen häviää olemassaolosta.
+
+Tämä on, koiraksien surmaamisen rinnalla, joka sitäpaitsi on enemmän
+anteeksi annettava, pesän kammon hetki, ainoa jolloin työmehiläiset
+sallivat eripuraisuuden ja kuoleman saada jalansijaa rauhallisilla
+asuinpaikoillaan. Ja kuten usein luonnossa tapahtuu, juuri ne, joilla
+on rakkauden etuoikeus, vetävät niihin väkivaltaisen kuoleman
+eriskummalliset nuolet.
+
+Joskus voi tapahtua, vaikka tämä on harvinaista, sillä mehiläiset
+ryhtyvät monenmoisiin varokeinoihin sitä välttääkseen, joskus voi
+tapahtua, että kaksi kuningatarta puhkaisee kennonsa samaan aikaan.
+Silloin syttyy heti niiden kehdosta noustessa tuo äkillinen ja
+kuolettava taistelu, josta Huber ensinnä on huomauttanut sangen
+omituisen erikoiskohdan: joka kerta kun molemmat kitiinihaarniskalla
+varustetut neitsyet taistellessaan joutuvat sellaiseen asemaan, että
+pistimillään lävistäisivät toinen toisensa, niin saattaisi sanoa,
+että--samalla tavoin kuin Iliadin taisteluissa--joku jumala tai
+jumalatar, joka kenties on suvun jumala tai jumalatar, asettuu
+väliin, ja molemmat taistelijat erkanevat saman kauhun valtaamina ja
+pakenevat säikähtyneinä, joutuakseen hetken kuluttua uuteen
+käsikähmään, paetakseen vielä kerran, jos kaksinkertainen tuho
+uudelleen uhkaa niiden kansan tulevaisuutta, kunnes vihdoin toisen
+onnistuu yllättää varomaton tai taitamaton kilpailijattarensa ja
+surmata se vaaratta, sillä suvun laki vaatii ainoastaan yhden uhrin.
+
+
+
+
+VII
+
+Kun nuori hallitsijatar täten on hävittänyt kehdot tai surmannut
+kilpailijattarensa, niin kansa tunnustaa hänet valtiaakseen, eikä
+hänellä ole, ollakseen todellisesti kuningatar ja tullakseen
+kohdelluksi samalla tavoin kuin äitinsä, enää muuta jäljellä kuin
+häälennon suorittaminen, sillä mehiläiset eivät hänestä juuri välitä
+eivätkä hänelle osota suurtakaan kunnioitusta niin kauan kun hän
+vielä on hedelmätön. Mutta usein hänen historiansa on
+monimutkaisempi, ja työmehiläiset luopuvat harvoin toisen parveilun
+toimeenpanosta.
+
+Tässä tapauksessa, kuten edellisessäkin, hän lähestyy, saman himon
+kiihottamana, kuninkaallisia kennoja, mutta sen sijaan, että siellä
+tapaisi kuuliaisia palvelijoita ja rohkaisua, hän törmää lukuisaan ja
+vihamieliseen vartiajoukkoon, joka sulkee häneltä tien. Vihasta
+kiihtyneenä ja tuon piintyneen aatteensa johtamana hän tahtoo
+väkivallalla raivata itselleen tien taikka kiertoteitä päästä
+perille, mutta kohtaa kaikkialla etuvartioita, jotka valvovat
+nukkuvien ruhtinattarien turvallisuutta. Hän on itsepintainen, hän
+uudistaa hyökkäyksensä, hänet työnnetään takaisin yhä ankarammin,
+vieläpä häntä pidellään pahoin, kunnes hän oivaltaa hämärästi, että
+nuo pienet taipumattomat työmehiläiset edustavat lakia, jonka
+rinnalla tuon toisen lain, joka häntä itseään elähyttää, tulee
+väistyä.
+
+Vihdoin hän poistuu kuljettaen tyydyttämätöntä raivoansa kennokakusta
+toiseen ja kaiuttaen matkallaan tuota sotalaulua eli uhkaavaa
+valitusta, jonka jokainen mehiläishoitaja tuntee ja joka muistuttaa
+kaukaisen hopeatorven ääntä ja on niin valtava närkästyneessä
+heikkoudessaan, että sen erottaa, varsinkin iltaisin, kolmen tai
+neljän metrin matkan päässä huolellisimminkin suljetun pesän
+kaksinkertaisten seinien läpi.
+
+Tämä kuninkaallinen huuto vaikuttaa työmehiläisiin jonkunmoisella
+taikavoimalla. Se vajottaa ne jonkunmoiseen kunnioittavaan kauhuun
+tai huumaukseen, ja kun kuningatar kajahuttaa tämän huudon
+puolustettavien kennojen läheisyydessä, ne vartiattaret, jotka niitä
+ympäröivät ja häntä ahdistelevat, pysähtyvät äkkiä, painavat päänsä
+alas ja odottavat liikkumattomina kunnes se on lakannut kaikumasta.
+Luullaan muuten, että pääkallo-perhosen juuri sen kunnioituksen
+vuoksi, minkä tämä sen matkima huuto herättää, onnistuu tunkeutua
+pesään ja ahmia siellä hunajaa, ilman että mehiläiset ajattelevatkaan
+sen ahdistamista.
+
+Kolme tai neljä päivää läpeensä, toisinaan viisikin, tämä
+närkästyksen valitushuuto liikkuu pesässä paikasta toiseen, vaatien
+taisteluun suojeluksenalaisia kilpailijattaria. Sillävälin nämä
+kehittyvät, tahtovat nekin vuorostaan nähdä päivän valon sekä alkavat
+kalvaa kennojensa kansia. Paha sekasorto uhkaa yhteiskuntaa. Mutta
+pesän henki on tehdessään päätöksensä ennakolta tietänyt kaikki sen
+seuraukset, ja tarkat ohjeet saanut vartiosto tietää mitä tunti
+tunnilta tulee tehdä ehkäistyn vaiston yllätysten torjumiseksi ja
+kahden vastakkaisen voiman johtamiseksi oikeille perille. Ne tietävät
+varsin hyvin, että, jos päivän valoon pyrkivien nuorten
+kuningattarien onnistuisi päästä vapaiksi, ne joutuisivat vanhimman
+sisarensa käsiin, joka jo on voittamaton ja joka ne surmaisi toisen
+toisensa jälkeen. Sitä mukaa kuin joku vangituista kalvaa
+sisäpuolelta vankityrmänsä portteja ohuemmiksi, peittävät
+vartiattaret ne ulkopuolelta uudella vahakerroksella, ja kärsimätön
+vanki ponnistelee itsepäisesti työssään, aavistamatta että se kalvaa
+lumottua muuria, joka yhä syntyy uudelleen raunioistaan. Se kuulee
+samalla aikaa kilpailijattarensa taisteluunvaatimukset, ja tuntien
+elämänmääränsä ja kuninkaallisen velvollisuutensa ennenkuin se on
+luonut katsettakaan ulkomaailman elämään, tietämättä edes mikä pesä
+onkaan, se vastaa tähän huutoon urhollisesti vankilansa syvyydestä.
+Mutta koska sen huudon täytyy tunkeutua hautakammion seinien läpi,
+niin se on aivan toisenlainen, sulkeutunut, ontto, ja
+mehiläishoitaja, joka illan tullen, päivän hälinän vaietessa kedoilla
+ja tähtien hiljaisuuden kohotessa saapuu näiden ihmekaupunkien
+sisäänkäytävää tarkastamaan, tuntee ja ymmärtää, mitä tuon
+harhailevan neitsyen ja vangittujen neitsyiden vuoropuhe merkitsee.
+
+
+
+
+VIII
+
+Tämä pitkällinen eristys on muuten suotuisa nuorille neitsyille,
+jotka vankilastaan poistuessaan ovat kypsyneitä, jo voimakkaita ja
+valmiita taisteluun ryhtymään. Toiselta puolen odotus on myös
+vahvistanut vapaata kuningatarta, niin että hän pystyy uhmaamaan
+matkan vaaroja. Toinen parvi eli sekundaarinen parvi jättää silloin
+asunnon, johtajanaan ensiksi syntynyt kuningatar. Heti kun se on
+lähtenyt, vapauttavat pesään jääneet työmehiläiset yhden vangeista,
+joka uudistaa samat murhayritykset, päästää samoja vihanhuutoja,
+jättääkseen pesän taas vuoroonsa kolmen päivän perästä, kolmannen
+parven etunenässä, ja siten yhä edelleen jos "parveilukuume" on
+päässyt valtaan, kunnes emä-yhteiskunta lopulta on tykkänään
+menehtynyt.
+
+Swammerdam mainitsee pesän, joka parviensa ja parviensa parvien
+kautta täten oli saanut aikaan kolmekymmentä siirtoasumusta yhtenä
+ainoana kesänä.
+
+Tämä erinomainen monistuminen tulee näkyviin varsinkin tuhoisain
+talvien jälkeen, ikäänkuin jos mehiläisillä, jotka aina ovat
+läheisissä tekemisissä luonnon salaisten tahdonmääräysten kanssa,
+olisi aavistus sukua uhkaavasta vaarasta. Mutta tavallisten
+olosuhteiden vallitessa tämä kuume on jotenkin harvinainen
+väkirikkaissa ja hyvin hoidetuissa mehiläistarhoissa. Useat
+parveilevat vain yhden kerran; ovatpa useat kokonaan
+parveilemattakin.
+
+Toisen parveilun jälkeen mehiläiset tavallisesti luopuvat
+jakautumasta enempää, joko sentähden että huomaavat kantaheimon
+liiallisen heikontumisen tai että rajuilman uhka neuvoo
+varovaisuuteen. Ne sallivat silloin kolmannen kuningattaren surmata
+vangit; elämä alottaa jälleen tavallista juoksuaan ja järjestyy
+uudestaan sitä suuremmalla innolla, kun miltei kaikki työmehiläiset
+ovat hyvin nuoria, pesä on köyhtynyt ja väkiluku vähentynyt ja monet
+lovet ovat täytettävät ennen talven tuloa.
+
+
+
+
+IX
+
+Toisen ja kolmannen parven lähtö on ensimäisen lähdön kaltainen, ja
+kaikki asianhaarat ovat samanlaisia, sillä erotuksella vain, että
+mehiläisten lukumäärä on pienempi, että joukko on vähemmän
+varovainen, vakoojia vailla, sekä että nuori kuningatar,
+neitseellisenä, tulisena ja keveänä lentää paljoa kauemmaksi ja vie
+jo ensi matkalla koko joukkonsa kauas pesästä. Päälle päätteeksi tämä
+toinen ja kolmas vaellus on paljon uhkarohkeampi, ja näiden
+harhailevien siirtokuntien kohtalo on kovin vaaranalainen. Joukkonsa
+etupäässä niillä on tulevaisuuden edustajana ainoastaan
+hedelmöittämätön kuningatar. Koko niiden kohtalo riippuu tulevasta
+häälennosta. Ohilentävä lintu, muutama sadepisara, kylmä viima, joku
+hairahdus voi tuottaa auttamattoman tuhon. Mehiläiset tietävät sen
+niin hyvin, että ne, löydettyään turvapaikan, välittämättä jo
+vakaantuneesta kiintymyksestään asuntoon, jossa ovat vain päivän
+asuneet, huolimatta jo alkaneista töistään, usein jättävät kaiken
+tämän saattaakseen nuorta ruhtinatartansa rakastajan etsinnässä,
+jättämättä häntä silmistään, ympäröidäkseen häntä tuhansien
+uskollisten pikku siipiensä harsolla, tai joutuakseen hänen kanssaan
+hukkaan, jos lempi eksyttää hänet niin kauas uudesta pesästä, että
+vielä tottumaton kotitie käy epävarmaksi ja vihdoin häviää kaikkien
+muistista.
+
+
+
+
+X
+
+Mutta tulevaisuuden laki on niin mahtava, ettei yksikään mehiläinen
+epäröi kaiken tämän epävarmuuden, tämän kuolemanvaaran edessä. Toinen
+ja kolmas parveilu on saman innostuksen elähyttämä kuin
+ensimäinenkin. Kun emä-yhteiskunta on tehnyt päätöksensä, saa kukin
+nuorista vaarallisista kuningattarista mukaansa seurueen
+työmehiläisiä, jotka jakavat hänen kohtalonsa ja seuraavat häntä
+tällä matkalla, jossa paljon on kadotettavissa eikä mitään
+voitettavissa paitsi tyydytetyn vaiston toivo.
+
+Kuka niille antaa tämän rohkeuden, jota meillä ei milloinkaan ole,
+rohkeuden luopua menneisyydestä ikäänkuin pahimmasta vihollisesta?
+Kuka valitsee joukosta ne, joiden tulee lähteä, ja kuka määrää toiset
+jäämään? Asian laita ei ole sellainen, että se tai se luokka lähtee
+tai jääpi,--että esim. nuoret lähtevät ja vanhemmat jäävät, tai
+päinvastoin--; jokaisen kuningattaren ympärille, joka ei milloinkaan
+enää palaa, tunkeutuu jo iäkkäitä saaliinnoutajia yhtä hyvin kuin
+pieniä työntekijättäriä, jotka ensi kerran lähtevät ulos huimaavaan
+siniavaruuteen. Ei myöskään sattuma, tilaisuus, jonkun ajatuksen,
+vaiston tai tunteen ohimenevä nousu tai masentuminen lisää eikä
+supista parven suhteellista lukuisuutta. Olen usean kerran ryhtynyt
+arvioimaan parvea muodostavien mehiläisten lukumäärän suhdetta pesään
+jäävien mehiläisten lukuun; ja vaikka kokeen monenmoiset hankaluudet
+eivät tee mahdolliseksi matemaattisesti tarkan lopputuloksen
+saavuttamista, olen voinut todentaa, että tämä suhde, jos otetaan
+lukuun myös hautomakammiot, s.o. piakkoin syntyvät mehiläiset, on
+siksi muuttumaton, että se edellyttää todellisen, salaperäisen
+harkinnan pesän hengen puolelta.
+
+
+
+
+XI
+
+Emme sen enempää seuraa näitten parvien seikkailuja. Ne ovat sangen
+lukuisia ja usein monimutkaisia. Toisinaan kaksi parvea sekottuu,
+joskus taas kahden tai kolmen vangitun kuningattaren onnistuu lähdön
+mellakassa vartiattarien huomaamatta liittyä mehiläisrypäleeseen, kun
+se paraillaan on valmistumassa. Toisinaan vielä joku nuori kuningatar
+käyttää koiraksien ympäröimänä hyväkseen parveilun lentoa tullakseen
+hedelmöitetyksi ja vie silloin muassaan koko kansansa tavattoman
+korkealle ja tavattoman kauas. Käytännöllisessä mehiläishoidossa
+toinen ja kolmas parvi liitetään uudelleen kantaheimoon.
+Kuningattaret tapaavat toisensa jälleen pesässä, työmehiläiset
+järjestyvät taistelevien ympärille, ja kun vahvempi on voittanut
+heikomman, ne poistavat ruumiit, haluten kiihkeästi työhön, sulkevat
+portin tulevilta väkivaltaisuuksilta, unohtavat menneisyyden,
+palaavat kennoihin ja kulkevat uudelleen rauhallista polkuansa niitä
+odottavien kukkien luo.
+
+
+
+
+XII
+
+Palatkaamme, tehdäksemme selontekomme yksinkertaisemmaksi, siihen
+kohtaan, johon keskeytimme kertomuksen kuningattaresta, jonka
+mehiläiset sallivat surmata kehdoissa lepäävät sisarensa. Olen jo
+maininnut, että ne usein asettuvat tätä surmantyötä vastaan,
+silloinkin kun ne eivät näytä aikovan lähettää toista parvea. Usein
+ne myös suvaitsevat sen, sillä saman mehiläistarhan eri pesien
+valtiollinen henki on yhtä erilainen kuin saman maanosan eri kansojen
+luonne. Mutta varmaa on, että ne suvaitsemalla sen tekevät itsensä
+syypäiksi varomattomuuteen. Jos kuningatar joutuu hukkaan tai
+eksyksiin häälennossaan, ei ole ketään sijaista, ja työmehiläistoukat
+ovat liian pitkälle kehittyneitä voidakseen enää muuttua
+kuningattariksi. Mutta oli miten oli: varomattomuus on tehty, ja
+nuori esikoisemme on niinmuodoin kansan hengen tunnustamana ainoa
+kuningatar. Kuitenkin hän on vielä neitseellinen, ja tullakseen
+äitinsä veroiseksi, jonka sijalle hän on astunut, hänen täytyy
+kohdata koiras ennenkuin hänen syntymästään on kulunut kaksikymmentä
+päivää. Jos tämä kohtaus jostakin syystä myöhästyy, pysyy hän
+auttamattomasti neitseenä. Siitä huolimatta hän, kuten olemme
+havainneet, ei ole hedelmätön, vaikka onkin neitsyt. Tässä me
+kohtaamme tuon suuren säännöttömyyden, luonnon varovaisuuskeinon tai
+hämmästyttävän oikun, jota sanotaan partenogeniaksi ja joka on
+tavallinen muutamilla hyönteisillä, joita mainittakoon lehtitäit,
+Psyche-suku perhosten joukossa, Cyneps-suku kalvosiipisten lahkoa.
+Neitsyt-kuningatar kykenee siis munimaan, ikäänkuin se olisi
+hedelmöitetty, mutta kaikista munista, joita se munii, suuriin tai
+pieniin kennoihin, syntyy ainoastaan koiraksia, ja koska koirakset
+eivät milloinkaan tee työtä, koska ne elävät naaraiden
+kustannuksella, koska ne eivät edes kokoo saalista omaksi
+tarpeeksensa eivätkä voi pitää huolta elatuksestaan, seuraa tästä
+muutaman viikon kuluttua ja viimeisten uupuneiden työmehiläisten
+kuoltua siirtokunnan täydellinen häviö ja perikato. Neitseestä syntyy
+tuhansia koiraksia, ja näissä koiraksissa on joka ainoassa oleva
+miljoonittain noita spermatozoideja (siemenrihmasia), joista ei
+yksikään ole voinut tunkeutua äidin elimistöön. Tavallaan tämä ei ole
+hämmästyttävämpää kuin moni muu samanlaatuinen ilmiö, sillä kun
+jonkun aikaa on syventynyt näihin kysymyksiin, varsinkin niihin,
+jotka koskevat sikiytymistä, jolla alalla ihmeet ja yllätykset
+kaikkialta kumpuavat esille paljoa runsaammin ja varsinkin paljoa
+enemmän inhimillisistä muodoista poiketen kuin lapsuutemme
+ihmeellisimmissä saduissa, hämmästyminen tulee niin tavalliseksi,
+että pian kadotamme sen tietoisuuden. Mutta mainitsemani tosiseikka
+on siitä huolimatta yhtä hämmästyttävä. Toiselta puolen, miten saada
+selvyyttä luonnon tarkotuksesta, se kun täten suosii koiraksia, jotka
+ovat niin tuhoisia, työtätekevien naaraiden kustannuksella, jotka
+ovat niin tarpeellisia? Pelkääkö luonto että naarasten viisaus
+neuvoisi niitä vähentämään liiaksi noiden tuhoisain, mutta kuitenkin
+suvun ylläpitämiseksi välttämättömien loisien lukumäärää? Tapahtuuko
+tässä liiallinen vastavaikutus sitä onnettomuutta vastaan, jota
+hedelmätön kuningatar aiheuttaisi? Tuleeko tässä näkyviin yksi noita
+liian väkivaltaisia ja sokeita varokeinoja, jotka eivät oivalla
+paheen syytä, sivuuttavat päämaalinsa ja välttääkseen harmillista
+vahinkoa sen sijaan aiheuttavat tuhoatuottavan vaurion?--
+Todellisuudessa--mutta älkäämme unohtako, ettei tämä todellisuus ole
+aivan samaa kuin luonnollinen, alkuperäinen todellisuus, sillä
+synnyinmetsässä mehiläisten asumukset ovat varmaan olleet enemmän
+hajallaan kuin ne nykyään ovat--todellisuudessa syy, jonka vuoksi
+joku kuningatar jää hedelmöittymättä, ei ole koiraksien puutteessa,
+jotka aina ovat sangen lukuisia ja tulevat etäisiltäkin seuduilta;
+vaan pakkanen tai sade pidättävät sitä liian kauan pesässä; vielä
+useammin tapahtuu, että epätäydelliset siivet estävät kuningatarta
+kohoamasta siihen suureen lentoon, jota koiraksen elin vaatii. Yhtä
+kaikki, luonto pitää innokkaasti huolta koirasten lisääntymisestä,
+ottamatta huomioon näitä todellisempia syitä. Se rikkoo vielä
+muitakin lakeja tuottaakseen koiraksia, ja toisinaan löytää
+orpopesistä kaksi tahi kolme työmehiläistä, jotka on vallannut niin
+kiihkeä halu ylläpitää sukua, että ne huolimatta surkastuneista
+munasarjoistaan ponnistelevat kaikin voimin muniaksensa, näkevät
+elimiensä kehittyvän hiukan tuon kiihtyneen aatteen voimasta, ja
+siten todella voivat munia muutaman munan; mutta näistä munista,
+kuten neitsyt-äidinkin munista, syntyy ainoastaan koiraksia.
+
+
+
+
+XIII
+
+Tapaamme tässä verekseltä korkeamman, mutta kenties epäviisaan,
+asiain menoon sekaantuvan tahdon, joka vastustamattomasti taistelee
+yksilöllisen elämän älykästä tahtoa vastaan. Sellainen sekaantuminen
+asiain säännölliseen menoon on jotenkin tavallinen
+hyönteismaailmassa. On mielenkiintoista sitä siinä tutkia. Koska tämä
+hyönteisten maailma on väkirikkaampi ja monimutkaisempi kuin muut,
+huomaa siinä usein selvemmin eräitä luonnon pyrkimyksiä ja havaitsee
+äkkiarvaamatta luonnon kokeiluja, joita voisi luulla keskeneräisiksi.
+Luonnolla on muun muassa voimakas yleinen pyrkimys, jonka se ilmaisee
+kaikkialla--nimittäin jokaisen lajin parantaminen vahvimman voiton
+kautta. Tavallisesti taistelu on hyvin järjestetty. Heikkoja uhrataan
+suunnattomin joukoin, eikä tämä paljoa merkitse, kunhan vain
+voittajan palkinto on tehokas ja varma. Mutta on tapauksia, jolloin
+voisi luulla, ettei luonto ole vielä ehtinyt selvittämään
+suunnitelmiansa, jolloin palkinto on mahdoton, jolloin voittajan
+kohtalo on yhtä tuhoisa kuin voitetun. Ja, pysyäkseni mehiläisissä,
+en tiedä mitään silmiinpistävämpää tässä suhteessa kuin _Sitaris
+Colletis_'in toukkien vaiheet. Tulemme muuten huomaamaan, että monet
+näiden vaiheiden yksityiskohdat eivät niin suuresti poikkea ihmisten
+vaiheista kuin mitä voisi luulla. Nämä "trionguliinit" ovat erään
+hyönteisen ensi asteen toukkia, joka elää loisena Colletis'illa,
+erakkona asuvalla, tylppäkielisellä villimehiläisellä, joka rakentaa
+pesänsä maanalaisiin käytäviin. Ne vaanivat mehiläistä näiden
+käytävien suulla, ja luvultaan kolme, neljä, viisi ja usein
+useampiakin ne tarttuvat sen karvoihin ja sijottuvat sen selkään. Jos
+tällä hetkellä vahvojen taistelu heikkoja vastaan olisi käynnissä, ei
+tästä olisi mitään sanottavaa, ja kaikki tapahtuisi yleisen
+luonnonlain mukaisesti. Mutta syystä tai toisesta niiden vaisto ja
+siis myös tunto käskee niitä pysymään rauhallisina niin kauan kun
+ovat mehiläisen selässä. Sillä aikaa kun tämä lentelee kukissa,
+valmistaa ja varustaa kennoja, ne odottavat kärsivällisesti
+hetkeänsä.--Mutta niin pian kun muna on munittu, ne syöksyvät kaikki
+sen päälle, ja viaton Colletis sulkee huolellisesti runsailla
+ruokavaroilla varustetun kennon, aavistamatta, että se samalla siihen
+sulkee sikiönsä surman.
+
+Kun kenno on suljettu, alkaa heti välttämätön ja terveellinen
+luonnollisen valinnan taistelu toukkien kesken tuosta ainoasta
+munasta. Vahvin ja taitavin tarttuu vastustajaansa haarniskan
+heikoimmasta kohdasta, kohottaa sen päänsä yläpuolelle ja pitää sitä
+täten tuntikausia leuoissaan, kunnes se kuolee. Mutta taistelun
+kestäessä toinen toukka joko yksin jääneenä tahi voitettuaan jo
+vastustajansa on anastanut munan ja ryhtynyt sitä syömään. Edellisen
+voittajan tulee silloin tehdä loppu tästä uudesta vihollisesta, mikä
+on helppo tehtävä, sillä toukka, joka sammuttaa synnynnäistä
+nälkäänsä, kiinnittyy niin itsepintaisesti munaan, ettei se
+ajattelekaan puolustusta.
+
+Vihdoin se on surmattuna, ja toinen on yksin tuon niin kallisarvoisen
+ja kunniakkaasti voitetun munan ääressä. Se painaa ahnaasti päänsä
+edeltäjänsä murtamaan aukkoon sekä ryhtyy pitkää ateriaa nauttimaan,
+joka sen on muuttava täysin kehittyneeksi hyönteiseksi ja hankkiva
+sille ne aseet, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi päästä ulos
+kennosta, johon se on suljettuna. Mutta luonto, joka vaatii tämän
+taistelun koetuksen, on toiselta puolen arvioinut voittajan palkinnon
+niin niukan tarkasti, että yksi muna riittää tarkalleen yhden ainoan
+toukan ravinnoksi; "siten--sanoo Mayet, jolta olemme lainanneet
+kertomuksen näistä hämmästyttävistä pahan onnen tapahtumista,--
+voittajaltamme puuttuu kaikki se ravintomäärä, jonka sen viimeinen
+vihollinen on nauttinut ennen kuolemaansa, ja voimatta kestää
+ensimäistä muodonvaihtoa se kuolee vuorostaan, riippuen munaa
+ympäröivässä kalvossa tai lisäten kennon mesinesteeseen uponneiden
+lukumäärää".
+
+
+
+
+XIV
+
+Tämä tapaus, joskin se harvoin esiintyy niin selvänä, ei ole ainoa
+luonnonhistoriassa. Siinä näemme paljastettuna taistelun elämään
+pyrkivän toukan itsetietoisen tahdon ja luonnon hämärän ja yleisen
+pyrkimyksen välillä, luonnon, joka myös haluaa että se pysyisi
+elossa, vieläpä että voimistaisi ja parantaisi elinolojansa enemmän,
+kuin miksi sen oma tahto sitä kiihottaisi. Mutta omituisen
+tarkkaamattomuuden kautta tuo tyrkytetty kehitys parempaan sortaa
+juuri voimakkaimman, ja _Sitaris Colletis_ olisi aikoja sitten
+hävinnyt, jollei luonnon aikeille vastakkainen sattuma olisi
+eristänyt muutamia yksilöitä, jotka täten välttävät tuon erinomaisen
+ja viisaan lain, joka kaikkialla vaatii vahvimman voiton.
+
+Tapahtuuko siis, että tuo suuri voima, joka meistä tuntuu
+itsetiedottomalta, mutta ehdottomasti viisaalta, koska sen säätämä ja
+ylläpitämä elämä aina näyttää osottavan sen olevan oikeassa,
+tapahtuuko siis, että se erehtyy? Sen ylhäinen viisaus, tuo kaikista
+ylin, jota me huudamme avuksemme, kun saavumme oman järkemme
+äärimäisille rajoille, olisi siis puutteellinen? Ja jos niin on, kuka
+sen puutteet korjaa?
+
+Mutta palatkaamme siihen luonnon vastustamattomaan
+asioihin-sekaantumiseen, joka ilmenee partenogenian muodossa.
+Älkäämme unohtako, että nämä probleemit, jotka kohtaamme maailmassa,
+mikä näyttää olevan hyvinkin etäällä omasta maailmastamme,
+kohdistuvat meihinkin sangen läheltä. Ensinnäkin on luultavaa, että
+omassa ruumiissamme, josta olemme niin turhamaisen ylpeitä, kaikki
+tapahtuu samalla tavoin. Toimiessaan vatsassamme, sydämessämme ja
+aivojemme tiedottomassa osassa luonnon tahto eli henki ei juuri
+missään suhteessa taida erota siitä hengestä eli tahdosta, minkä se
+on pannut kehkeämättömimpiin eläimiin, kasveihin, jopa
+kivennäisiinkin. Edelleen, kukahan uskaltaa vakuuttaa, ettei
+salatumpaa, mutta silti yhtä vaarallista korkeamman tahdon
+asioihin-sekaantumista milloinkaan tapahdu ihmisen itsetietoisessa
+olopiirissä? Kuka on lopulta oikeassa tarkastelemassamme tapauksessa,
+luontoko vai mehiläinen? Mikä tapahtuisi, jos mehiläinen,
+oppivaisempana tai älykkäämpänä, oivaltaisi liian täydellisesti
+luonnon pyrkimyksen, seuraisi sitä äärimäiseen asti ja, koska se
+vaatimalla vaatii koiraksia, lisäisi niiden lukua äärettömiin? Eikö
+se panisi lajinsa olemassaoloa häviölle alttiiksi? Täytyykö uskoa,
+että luonnolla on tarkotusperiä, joita on vaarallista ymmärtää ja
+turmiollista seurata liian innokkaasti, sekä että yksi sen
+mielihaluja on, ettei saa oivaltaa eikä seurata kaikkia sen
+mielihaluja? Ehkä tämä on yksi niitä vaaroja, jotka ihmiskuntaa
+uhkaavat? Mekin tunnemme itsessämme tiedottomia voimia, jotka
+vaativat järkemme vaatimuksen täydellistä vastakohtaa. Onko
+hyödyllistä, että tämä järki, joka tavallisesti, käytettyään kaikki
+omat apulähteensä, ei tiedä minne kääntyä, liittyy näihin salaisiin
+voimiin ja niihin lisää odottamattoman painonsa?
+
+
+
+
+XV
+
+Onko meillä oikeutta päättää partenogenian vaaroista, ettei luonto
+aina osaa sovittaa välikeinojansa tarkotusperäänsä, että se, minkä se
+tahtoo ylläpitää, pysyy toisinaan voimassa toisten varokeinojen
+avulla, joihin luonto on ryhtynyt juuri edellisiä varokeinojansa
+vastaan, sekä usein myös vieraitten olosuhteiden kautta, joita se ei
+ole voinut aavistaa? Mutta suunnitteleeko se ennalta, tahtooko se
+mitään ylläpitää? Luonto on, sanottanee, sana, jolla me verhoamme
+tuntemattoman, ja vain harvat ratkaisevat tosiasiat oikeuttavat meitä
+uskomaan, että sillä on tarkotusperää tai järkeä. Se on totta. Me
+käsittelemme tässä niitä ilmaapitävästi suljettuja astioita, joilla
+kaikkeudenkäsityksemme on kalustettu. Jottei meidän olisi pakko panna
+niihin aina vain päällekirjotusta _Tuntematon_, joka masentaa ja
+pakottaa äänettömyyteen, piirrämme niihin, muodon ja suuruuden
+mukaan, sanat: "Luonto", "Elämä", "Kuolema," "Äärettömyys" "Valinta",
+"Lajin henki", y.m., samalla tavoin kuin edeltäjämme niihin panivat
+nimet "Jumala", "Kaitselmus", "Kohtalo", "Palkinto" j.n.e. Tämä on
+asian laita, olkoon, eikä mikään muu. Mutta joskin sisältö pysyy yhä
+edelleen hämäränä, niin olemme kuitenkin voittaneet sen, että, koska
+nimet eivät ole yhtä uhkaavia, me uskallamme lähestyä näitä uurnoja,
+koskea niihin ja painaa korvamme niitä vastaan terveellisellä
+uteliaisuudella.
+
+Mutta annettakoon näille astioille mikä nimi tahansa, varmaa on, että
+ainakin yksi astia, suurin kaikista, se, jonka kyljessä on nimi
+"Luonto", sisältää sangen todellisen voiman, kaikkien todellisimman,
+joka osaa ylläpitää maapallollamme määrältään ja laadultaan
+suunnattoman ja ihmeteltävän elämän paljouden niin nerokkain keinoin,
+että luottelematta saattaa väittää niiden voittavan kaiken sen, minkä
+ihmisnero kykenee aikaansaattamaan. Olisiko mahdollista, että tämä
+moninaisuus ja paljous säilyy toisien keinojen avulla? Mekö
+erehdymme, kun olemme näkevinämme varokeinoja siinä, missä kenties
+ainoastaan on onnellinen sattuma, joka yksinään on jäänyt voimaan
+miljoonien onnettomien sattumien rinnalla?
+
+
+
+
+XVI
+
+Se on mahdollista; mutta nämä onnelliset sattumat antavat meille
+siinä tapauksessa ihailun aiheita, jotka täysin ovat niiden veroisia,
+mitkä voisimme löytää sattumaa korkeammista olopiireistä. Älkäämme
+tarkastako ainoastaan niitä olijoita, joilla on ymmärryksen tai
+itsetietoisuuden kipinä ja jotka voivat taistella sokeita lakeja
+vastaan, älkäämme edes kiinnittäkö huomiotamme eläinkunnan
+ensimäisiin sumuntapaisiin edustajiin, Protozoeihin. Kuuluisan
+mikroskopistin, Royal Societyn jäsenen H.J. Carterin kokeet osottavat
+itse asiassa, että tahtoa, himoja, mielihaluja ilmaantuu jo niin
+alhaisissa alku-olioissa kuin limasienissä (Myxomycetes), että
+viekkauden eleitä huomaa infusorioissa, jotka ovat vailla kaikkea
+näkyväistä elimistöä; semmoisia on _Amoeba_, joka salakavalan
+kärsivällisesti vaanii nuoria _Acinetoja_ niiden irtautuessa emänsä
+munasarjasta, koska se tietää, että niillä ei vielä sillä hetkellä
+ole myrkyllisiä tuntorihmoja. Kuitenkaan ei Amoeballa ole hermostoa
+eikä myöskään minkäänlaisia havaittavia elimiä. Siirtykäämme suoraan
+kasveihin, jotka ovat liikkumattomia ja meistä näyttävät olevan
+kaikkien kohtalon oikkujen alaisia ja, pysähtymättä raatelukasveihin
+kuten esim. kihokkeihin _(Drosera)_, jotka todellakin menettelevät
+eläinten tavoin, tarkastakaamme mieluummin sitä älyä, jota
+yksinkertaisimmatkin kukkamme osottavat, jotta mehiläisen
+kukassa-käynti varmasti aiheuttaisi niille välttämättömän
+ristisiitoksen. Katselkaamme _Orchis Moriota_, erästä vaatimatonta
+Keski-Europan kämmekkää: kuinka ihmeteltävästi siinä keulapussi,
+tarttumakannat, pölymyhkyjen kiinnitys ja matemaattisesti tarkka,
+automaattinen kallistuminen yhtyvät yhteiseen toimintaan![14]
+Tarkastelkaamme Salvian heteiden erehtymätöntä kaksinkertaista
+vipulaitosta, jonka vaikutuksesta heteiden ponnet koskettelevat
+määrättyä vierailevan hyönteisen ruumiin paikkaa, jotta tämä
+vuoroonsa koskettelisi tarkoin määrättyä läheisen kukan luotin
+paikkaa; muistelkaamme myös _Pedicularis Sylvatican_ (erään
+kuusio-lajin) kukissa eri erin tapahtuvaa irrottumista ja sen luotin
+pölyyttymisen järjestelmää; katselkaamme, mitenkä näiden kolmen kukan
+kaikki elimet mehiläisen saapuessa asettuvat liikkeeseen niiden
+koneiden tavoin, joita näkee kylämarkkinoilla ja jotka ponnahtavat
+liikkeeseen, kun taitavan ampujan luoti osuu ampumataulun mustaan
+pilkkaan.
+
+Voisimme mennä vieläkin alemmas, ottaa puheeksi, kuten Ruskin "Ethics
+of the Dust" (Tomun siveysoppi) nimisessä teoksessaan, kiteiden
+tavat, luonteen ja juonet, niiden riidat, niiden menettelyn kun joku
+vieras aine häiritsee niiden suunnitelmia, jotka ovat vanhempia kuin
+kaikki, mitä mielikuvituksemme kykenee käsittämään; voisimme kertoa
+millä tavoin ne suvaitsevat vihollista tai torjuvat vihollisen
+luotaan. Voisimme mainita miten joskus heikompikin voittaa vahvemman,
+niinkuin esim. tapahtuu kun kaikkivoipa kvartsi (ukonkivi)
+kohteliaasti siirtyy vähäpätöisen ja viekkaan epidootin[15] tieltä ja
+sallii sen nousta itseään ylemmäksi; toisia esimerkkejä ovat
+vuorikristallin milloin kauhistuttava milloin loistava taistelu
+raudan kanssa, muutaman läpikuultavan kappaleen säännöllinen,
+tahraton suureneminen ja ehdoton puhtaus, se kun ennakolta torjuu
+luotaan kaiken veljensä, toisen kiteen, sairaalloisen kasvamisen ja
+ilmeisen siveettömyyden, tämä kun ottaa kaikki tahrat vastaan ja
+väänteleikse kurjasti tyhjässä sijassa; voisimme viitata kiteiden
+arpeutumisen ja ehjenemisen omituisiin ilmiöihin, joista Claude
+Bernard puhuu, j.n.e. Mutta tässä mysteerio on meille liian vieras.
+Pysykäämme kukissamme, jotka ovat. viimeiset oliot siinä elämässä,
+jolla vielä on joitakuita yhdyssiteitä oman elämämme kanssa. Ei ole
+enää kysymys hyönteisistä tai muista eläimistä, joilla me myönnämme
+olevan järkiperäisen ja erikoisen tahdon, jonka avulla ne pysyvät
+olemassa. Kasveilla me, syystä tai väärin, emme myönnä olevan
+minkäänlaista tahtoa. Emme ainakaan voi niissä keksiä pienintäkään
+niiden elimien merkkiä, joissa tahto, ymmärrys, toimen alote
+tavallisesti syntyvät ja asustavat. Se, mikä niissä toimii niin
+ihmeteltävällä tavalla, johtuu siis suorastaan siitä, jolle muulloin
+annamme "Luonnon" nimen. Niissä ei enää yksilön äly, vaan itsetajuton
+ja jakaumaton voima virittää ansoja toisille oman itsensä muodoille.
+Teemmekö siitä sen johtopäätöksen, että nuo ansat ovat jotakin muuta
+kuin pelkkiä satunnaisia, niinikään satunnaisen uudistumisen kautta
+vakaantuneita ilmiöitä? Siihen ei meillä vielä ole oikeutta. Saattaa
+sanoa, että, jollei noita ihmeellisiä elintoimien yhdistelmiä olisi
+olemassa, nämä kasvit eivät olisi voineet pysyä elossa, vaan että
+toiset, jotka eivät olisi olleet ristisiitoksen tarpeessa, olisivat
+astuneet niiden sijalle; silloin ei kukaan olisi huomannut edellisten
+olemattomuutta eikä maapallollamme aaltoileva elämä olisi meistä
+silti tuntunut vähemmän käsittämättömältä, vähemmän moninaiselta eikä
+vähemmän hämmästyttävältä.
+
+
+
+
+XVII
+
+Ja kuitenkin olisi vaikeata olla tunnustamatta, että nämä onnelliset
+Sattumat ovat sellaisten seikkojen aiheuttamia ja ylläpitämiä, jotka
+kaikin puolin näyttävät viisauden ja järjen töiltä. Mistä ne ovat
+lähtöisin? Esineestä itsestänsäkö vai siitä voimasta, mistä se
+ammentaa elämää? En tahdo sanoa: "se on samantekevä"; päinvastoin se
+olisi äärettömän tärkeätä meille tietää. Mutta odottaessamme kunnes
+saamme sen tietää,--olkoonpa että kukka ponnistelee ylläpitääksensä
+ja kehittääksensä sitä elämää, minkä luonto on siihen kätkenyt, tai
+että luonto itse ponnistelee ylläpitääkseen ja parantaaksensa sitä
+olemuksen osaa, minkä kukka on itselleen omistanut, tai että sattuma
+lopulta järjestää sattuman--, joka tapauksessa monet monenmoiset
+merkit kehottavat meitä uskomaan, että yhteisestä alkulähteestä, jota
+meidän täytyy ihmetellä, voimatta sanoa, mistä se on löydettävissä,
+silloin tällöin lähtee jotakin meidän korkeimpien ajatustemme
+veroista.
+
+Toisinaan meistä tuntuu, ikäänkuin tästä alkulähteestä lähtisi joku
+erehdys. Mutta vaikka tiedämmekin sangen vähän, on meillä sangen
+usein tilaisuus huomata, että tämä erehdys onkin varovaisen viisauden
+aiheuttama toimenpide, jota emme ensi silmäyksellä kyenneet
+käsittämään. Siinäkin ahtaassa piirissä, jonne silmämme kannattavat,
+voimme tehdä sen huomion, että jos luonto näyttää erehtyneen yhdessä
+kohdin, tämä johtuu siitä, että se katsoo hyödylliseksi korjata
+toisessa kohden oletetun varomattomuutensa. Se on asettanut
+äskenmainitut kolme kukkaa niin vaikeihin olosuhteisiin, etteivät ne
+voi itsesiitoksen kautta hedelmöittyä, mutta tämä johtuu siitä, että
+se katsoo edulliseksi, syystä jota emme saata oivaltaa, että nämä
+kolme kukkaa hedelmöittyvät naapurikukkien kautta. Sen neron siis,
+mitä se ei ole osottanut oikealla puolellamme, sen se ilmaisee
+vasemmalla puolellamme virittämällä uhriensa älyn toimimaan. Tämän
+älyn kiertotiet jäävät meiltä selittämättömiksi, mutta sen taso
+pysyttelee alati yhtä korkeana. Se näyttää vaipuvan erehdykseen,--
+otaksuttuna että erehdys on mahdollinen,--mutta kohoaa heti jälleen
+siinä elimessä, joka on saanut toimekseen korjata näennäisen
+erehdyksen. Minne vain katseemme käännämme, kaikkialla se on meitä
+päätä korkeammalla. Se on pyöreä valtameri, rajaton, yhä samalla
+korkeusasteella pysyvä ääretön vedenpinta, jossa uhkarohkeimmatkin,
+itsenäisimmätkin ajatuksemme tulevat aina olemaan vain vähäpätöisiä
+vesikuplia. Me sanomme sitä tänään luonnoksi, huomenna kenties
+keksimme sille uuden nimen, pelottavamman tai lempeämmän. Sillä välin
+se hallitsee ja vallitsee yht'aikaa ja samassa hengessä sekä elämää
+että kuolemaa ja varustaa nämä sovittamattomat sisarukset niillä
+suurenmoisilla tai tutunomaisilla aseilla, jotka kukistavat ja
+koristavat sen omaa povea.
+
+
+
+
+XVIII
+
+Ryhtyykö tämä järki erityisiin varokeinoihin ylläpitääkseen sitä,
+mikä liikkuu sen pinnalla, vai täytyykö meidän sulkea kaikkein
+omituisin ajatuskehä väittämällä, että se, mikä sen pinnalla liikkuu,
+ryhtyy varokeinoihin itse sitä henkeä vastaan, joka sille antaa
+elämän,--kas siinäpä salaperäisiä kysymyksiä. Meidän on mahdoton
+päättää, onko joku laji pysynyt elossa vasten tuon korkeimman tahdon
+tuhoisaa huolenpitoa, siitä riippumatta vai kenties yksistään sen
+avulla.
+
+Sen ainoastaan voimme todeksi näyttää, että tämä tai tuo laji yhä
+edelleen pysyy olemassa ja että siis luonto näyttää olevan oikeassa
+siinä kohdassa. Mutta ken meille ilmottaa kuinka moni meille
+tuntematon laji on joutunut sen unhottavaisen tai levottoman älyn
+uhriksi? Ainoastaan yksi meidän on vielä sallittu huomata: ne
+hämmästyttävät ja toisinaan vihamieliset muodot, joissa, milloin
+täydelleen itsetiedotonna milloin jollain lailla tietoisena, tuo
+eriskummallinen virta, jota elämäksi sanotaan, ilmenee, tuo virta,
+joka meitä itseämme elähyttää samalla kertaa kuin kaikkea muuta, ja
+joka juuri on se voima, mikä tuottaa ne ajatuksemme, jotka sitä
+arvostelevat, samoin kuin heikon äänemme, joka ponnistelee
+voidaksensa siitä puhua.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+V KIRJA
+
+HÄÄLENTO
+
+
+
+
+I
+
+Tarkastelkaamme nyt millä tavoin kuningattaren hedelmöittäminen
+tapahtuu. Tässäkin luonto on ryhtynyt ihmeellisiin toimenpiteisiin
+edistääkseen eri sukukannasta lähteneiden koiraksien ja naaraiden
+yhtymistä: omituinen laki, jonka säätäminen ei näytä olleen minkään
+välttämättömyyden vaatima, oikku, tai kenties alkujansa
+huomaamattomuus, jonka korjaaminen kysyy sen toiminnan
+ihmeteltävimpiä voimia.
+
+Luultavaa on, että jos luonto elämän turvaamiseksi, kärsimyksien
+vähentämiseksi, kuoleman lieventämiseksi, tuhoisain sattuman iskujen
+estämiseksi olisi käyttänyt puoliakaan siitä nerosta, minkä se
+tuhlailee ristisiitokseen ja muutamiin muihin mielivaltaisiin
+pyrkimyksiinsä, olisi luomakunta tarjonnut meille vähemmän
+käsittämättömän, vähemmän surullisen arvotuksen kuin se, jota nyt
+koetamme selittää. Mutta meidän ei tule ammentaa tietoisuuttamme eikä
+etsiä olemassaolon mielenkiintoamme siitä, mikä olisi voinut olla,
+vaan siitä, mikä on.
+
+Neitseellisen kuningattaren ympärillä, eläen hänen kanssaan pesän
+hyörinässä, liikkuu sadoittain koiraksia, rehottavina, alati
+hunajasta juopuneina, joiden olemassaolon ainoa oikeutus on rakkauden
+toimitus. Mutta vaikka kaksi levotonta viettiä, jotka kaikkialla
+muualla torjuvat tieltään kaikki esteet, tässä ovat alituisessa
+keskenäisessä koskettelussa, ei yhtyminen koskaan tapahdu pesässä,
+eikä vangittua kuningatarta milloinkaan ole voitu saattaa
+hedelmöitetyksi.[16] Hänen ympärillään olevat rakastajat eivät tiedä
+ken hän on, niin kauan kun hän pysyy heidän keskuudessaan.
+Aavistamatta että he juuri äskettäin jättivät hänet pesään, että he
+ovat uinuneet samalla kennokakulla kuin hänkin, että he kenties ovat
+sysänneet häntä rajuissa lähtöhankkeissaan, he lähtevät häntä
+pyytämään avaruudesta, näköpiirin kaukaisimmasta sopukasta. Voisi
+luulla, etteivät niiden ihmeteltävät silmät, jotka säkenöivän kypärin
+tavoin peittävät kokonaan niiden pään, häntä tunne eivätkä häntä
+himoitse ennenkuin vasta hänen liidellessään sinitaivaalla. Joka
+päivä, kello yhdestätoista kolmeen, jolloin valo on kirkkaimmillaan,
+sekä varsinkin kun keskipäivä levittää taivaanrannan ääriin suuret
+siniset siipensä auringon polttavia liekkejä kiillottaakseen,
+kiiruhtaa niiden siivekäs joukkio etsimään puolisoaan, joka on
+kuninkaallisempi ja saavuttamattomampi kuin mikään tarujen lumottu
+ruhtinatar. Sillä häntä ympäröi kaksi- tai kolmekymmentä heimoa,
+jotka ovat kokoontuneet kaikista lähi-yhteiskunnista muodostaaksensa
+hänen ympärilleen kymmentuhansiin nousevan kosija-saattojoukon; ja
+näitten tuhansien joukosta yksi ainoa tulee valituksi, yhtä ainoata
+hetkellistä suudelmaa varten, joka sen vihkii kuolemalle samalla kuin
+onnelle, jotavastoin kaikki muut hyödyttöminä lentelevät hääsyleilyyn
+kietoutuneen parin ympärillä, sekä kohta joutuvat kuoleman omaksi,
+saamatta koskaan enää nähdä tuota lumoavaa ja tuhoisaa näkyä.
+
+
+
+
+II
+
+En liiottele tästä luonnon hämmästyttävästä ja mielettömästä
+tuhlaavaisuudesta puhuessani. Parhaimmissa mehiläispesissä on
+tavallisesti neljä- tai viisisataa koirasta. Rappiolle joutuneissa
+tai heikommissa pesissä niitä on usein neljä- tai viisituhatta, sillä
+mitä enemmän pesä lähenee perikatoansa, sitä enemmän se tuottaa
+koiraksia. Saattaa sanoa, että mehiläistarha, jossa on kymmenen
+asumuskuntaa, keskimäärin sirottaa avaruuteen määrättynä hetkenä
+kymmenentuhatta koirasta, joista korkeintaan kymmenen tai viisitoista
+pääsee tilaisuuteen tuon ainoan toimituksen suorittamiseen, jota
+varten ne ovat syntyneet.
+
+Sitä odottaessaan ne tyhjentävät yhteiskunnan varastot, ja viiden tai
+kuuden työmehiläisen alituinen työ riittää tuskin elättämään yhtä
+näitä laiskoja ja ahnaita reheviä loisia, jotka ovat väsymättömiä
+ainoastaan leuoiltaan. Mutta luonto on aina suurenlainen, kun on
+kysymys rakkauden toimituksista ja etuoikeuksista. Se on kitsas
+ainoastaan työn elimiä ja välikappaleita luodessaan. Erittäin karsas
+se on kaikkea sitä kohtaan, jota ihmiset sanovat hyveeksi.
+Sitävastoin se ei laske niitä jalokiviä eikä niitä suosionosotuksia,
+jotka se sirottelee vähäpätöisimmänkin rakastajan tielle; se huutaa
+joka taholta: "Yhtykää, lisääntykää, ei ole muuta lakia, muuta
+päämäärää kuin rakkaus",--lisäten sitten puoliääneen:--"ja pysykää
+elossa jos voitte, se ei minua enää liikuta." Ei mikään auta, vaikka
+kuinka haluamme jotakin muuta: kaikkialla kohtaa meitä tämä
+siveyslaki, joka niin jyrkästi eroaa meidän moraalistamme. Huomatkaa
+vielä samoissa pienissä olioissa sen nurjaa ahneutta ja mieletöntä
+tuhlaavaisuutta. Hamasta syntymästänsä kuolemaan asti täytyy vakavan
+työmehiläisen lentää kauas, tiheimpiin pensaikkoihin, etsimään
+lukuisia kukkia, jotka koettavat piilottautua. Sen tulee keksiä
+mesipesäkkeiden sokkeloista ja hedeponsien salakäytävistä niissä
+piilevä hunaja ja siitepöly. Kuitenkin sen silmät ja hajuaistimet
+ovat kuin viallisen verrattuina koiraksien vastaaviin elimiin. Nämä
+voisivat olla miltei sokeita sekä hajuaistia vailla kärsimättä siitä,
+tietämättä siitä juuri ollenkaan. Niillä ei ole mitään työtä, ei
+mitään saalista etsittävänä. Niille tuodaan ravinto aivan valmiina,
+ja ne viettävät elämäänsä imemällä hunajaa suoraan kennokakuilla
+pesän hämärässä. Mutta nehän ovat rakkauden toimitsijoita, ja
+suunnattomimmatkin ja hyödyttömimmätkin lahjat viskataan täysin
+kourin tulevaisuuden kuiluun. Yksi tuhannesta niiden joukosta on
+kerran elämässään seesteen huikaisevassa syvyydessä havaitseva
+kuninkaallisen neitseen läsnäolon. Yksi tuhannesta on kerran
+avaruudessa seuraava hetkeksi naaraan jälkeä, joka ei koetakaan
+paeta. Se riittää. Tuo puolueellinen voima on äärimäiseen asti,
+mielettömyyteen asti tuhlannut kuulumattomia aarteitaan. Jokaiselle
+näistä rakastajista, joiden menestys on niin vähän todennäköinen,
+joista yhdeksänsataa yhdeksänkymmentäyhdeksän surmataan muutama päivä
+tuhannennen kuolettavaisen hääjuhlan jälkeen, se on antanut
+kolmetoistatuhatta silmää kummallekin puolen päätä, jotavastoin
+työmehiläisellä on ainoastaan kuusituhatta. Se on (Cheshiren laskujen
+mukaan) varustanut niiden tuntosarvet
+kolmellakymmenelläseitsemällätuhannella kahdeksallasadalla
+hajukuopalla, kun työmehiläisillä ei ole niitä edes viittätuhatta.
+Kas siinä sen epäsuhteen esimerkki, minkä huomaa miltei kaikkialla
+niiden lahjojen välillä, joita se suo rakkaudelle, ja niiden, jotka
+se tinkimällä myöntää työlle, sen suosion, jonka se tuhlailee siihen,
+mikä aiheuttaa nautinnossa kuluvan elämän, sekä sen
+välinpitämättömyyden välillä, jolla se jättää oman onnensa nojaan
+sen, mikä kärsivällisesti ylläpitää elämänsä vaivannäössä. Joka
+tahtoisi tehdä luonnon todenmukaisen luonnekuvan näin havaitsemiemme
+piirteiden nojalla, tekisi siitä eriskummallisen hahmon, jolla ei
+olisi mitään yhteistä meidän ihanteemme kanssa, jonka senkin
+kuitenkin täytyy olla itse luonnosta lähtöisin. Mutta ihminen on
+liian tietämätön voidakseen ryhtyä tämän kuvan laadintaan, johon hän
+ei osaisi panna kuin suuren varjon ynnä pari kolme heikosti loistavaa
+valopilkkua.
+
+
+
+
+III
+
+Ani harvat ovat luullakseni katseellaan rikkoneet
+mehiläiskuningattaren häitten salaisuuden, ne kun tapahtuvat kirkkaan
+taivaan rajattomissa, häikäisevissä äärissä. Mahdollista on kuitenkin
+havaita morsiamen epäröivää lähtöä ja puolison tuhoisaa paluuta.
+
+Kärsimättömyydestään huolimatta morsian valitsee päivänsä ja tuntinsa
+ja odottaa porttien hämärässä hetkeä, jolloin ihana aamu suurten
+sinisten uurnojen syvyydestä tulvii yli avaruuden, jossa häät ovat
+vietettävät. Hän rakastaa hetkeä, jolloin kastepisara vain muistona
+keveästi kostuttaa lehtiä ja kukkasia, jolloin väistyvän
+aamunsarastuksen viimeinen viileys taistelee tappionsa partaalla
+päivän helteen kanssa, ikäänkuin alaston impi rotevan sotilaan
+sylissä, jolloin hiljaisuus ja lähestyvän keskipäivän ruusut vielä
+paikka-paikoin sallivat aamun orvokkien häviävän tuoksun tunkea
+tuntuviin ja jonkun aamuruskon haurassointuisen äänen kuulua.
+
+Silloin hän ilmenee pesän kynnykselle keskellä välinpitämättömiä,
+askareissaan puuhaavia saaliin hankkijoita tai levottomain
+työmehiläisten ympäröimänä, riippuen siitä, jättääkö hän siskoja
+pesään vai onko häntä enää mahdoton korvata. Hän lähtee lentoon
+taaksepäin, palaa pari kolme kertaa pesän kynnykselle ja painettuaan
+tarkoin mieleensä valtakuntansa muodon ja aseman, jota hän ei
+milloinkaan ennen ole ulkoa nähnyt, hän lentää kuin nuoli
+kohtisuoraan ylös sinitaivaaseen. Hän saapuu siten huimaavan
+korkealle, valoisiin avaruuksiin, minne eivät muut mehiläiset
+milloinkaan elämässään uskalla kohota. Kaukana kukkien luona, missä
+ne laiskoina liitelevät, koirakset ovat havainneet ilmiön ja
+hengittäneet sitä mukaansatempaavaa tuoksua, joka vähitellen leviää
+naapuripesiinkin saakka. Heti joukot kokoontuvat ja syöksyvät
+kuningattaren jäljessä tuohon riemun mereen, jonka läpikuultavat
+rajat siirtymistään siirtyvät niiden tieltä. Kuningatar taasen,
+lennostaan hurmaantuneena, uljasta suvun lakia totellen, joka
+valitsee hänelle rakastajan ja säätää, että kaikista vahvin yksin
+saavuttaa hänet seesteen yksinäisyydessä, kohoaa yhä, ja aamun
+sinervä ilma tunkee ensi kerran hänen takaruumiinsa ilma-aukkoihin ja
+soi kuin taivaan soitto niissä tuhansissa hiussuonissa, jotka yhtyvät
+niihin molempiin ilmaputkiin, jotka täyttävät puolet ruumiin koosta
+ja saavat avaruudesta ravintonsa. Hän nousee yhä. Hänen täytyy
+saavuttaa autio tienoo, jossa ei enää ole lintuja, jotka voisivat
+salaista menoa häiritä. Yhä vielä hän kohoaa, ja nyt jo epätasainen
+joukko vähenee ja harvenee hänen allaan. Heikot, raihnaiset,
+vanhukset, vialliset, laiskojen tai rappeutuneiden yhteiskuntien
+huonosti ravitut koirakset luopuvat takaa-ajosta ja häviävät
+tyhjyyteen. Jäljellä on vain pieni väsymätön joukko leijailemassa
+taivaan rajattoman opaalin alla. Hän vaatii siiviltänsä vielä
+viimeisen voimanponnistuksen; ja nyt tuo käsittämättömien voimien
+valitsema ylkä saavuttaa hänet, tarttuu häneen, läpitunkee hänet ja
+molemminpuolisen lemmenpuuskan tempaamina ne kohoavat kierroksin yhä
+korkeammalle, ja yhteen kietoutuneina ne pyörivät silmänräpäyksen
+ajan rakkauden huimaavassa, vihamielisessä pyörteessä.
+
+
+
+
+IV
+
+Useimmilla olennoilla on jonkunmoinen hämärä tunne siitä, että vain
+epävarma sattuma, jonkunmoinen läpikuultava kalvo, erottaa kuoleman
+rakkaudesta ja että luonnon syvä ajatus tahtoo, että olija kuolee
+sillä hetkellä, kun se siirtää elämän lahjan toiselle. Epäilemättä
+juuri tämä perinnäinen pelko antaa rakkaudelle niin suuren
+merkityksen. Tässä ainakin tuo aate, jonka muisto vielä sekottuu
+ihmistenkin suudelmiin, toteutuu alkuperäisessä
+yksinkertaisuudessaan. Heti lemmenyhtymisen tapahduttua avautuu
+koiraksen vatsa, elin irrottuu vetäen muassaan sisälmysten joukon,
+siivet herpoavat, ja lemmensalaman iskemänä tuo tyhjä ruumis pyörii
+ja syöksyy syvyyteen. Sama aate, joka äsken partenogeniassa uhrasi
+pesän tulevaisuuden koiraksien erinomaisen lisääntymisen hyväksi,
+uhraa tässä koiraksen pesän tulevaisuuden hyväksi.
+
+Se herättää alati hämmästystämme, tuo aate; mitä enemmän sitä
+harkitsee, sitä vähemmän varmuutta saapi; ja Darwin esim.,
+mainitakseni sen, joka kaikista ihmisistä on sitä innokkaimmin ja
+suunnitelmanmukaisimmin tutkinut, Darwin kadottaa, myöntämättä sitä
+täysin itsellensäkään, joka askeleella varmuuttansa ja on pakotettu
+peräytymään kaiken tuon odottamattoman ja ristiriitaisen eteen
+joutuessaan. Katsokaahan häntä, jos tahdotte seurata tuota ylhäisen
+nöyryyttävää näytelmää, ihmishengen kamppailua äärettömän voiman
+kanssa, katsokaa häntä, kun hän koettaa selvittää sekasikiöiden
+hedelmättömyyden tai hedelmällisyyden outoja, uskomattoman
+salaperäisiä ja hajanaisia lakeja, taikka niitä lakeja, jotka
+määräävät yksityis- ja sukuominaisuuksien muuntelevaisuuden. Tuskin
+hän on määritellyt jonkun periaatteen, kun jo lukemattomat
+poikkeukset sitä ahdistavat, ja piankin tuo ahdistettu periaate on
+onnellinen, jos löytää turvapaikan jossain sopessa ja saa edes
+poikkeuksen nimellä säilyä vähäpätöisenä tähteenä.
+
+Asian laita on nimittäin se, että sekasiitostapauksissa,
+muuntelevaisuudessa (erittäinkin niissä samanaikuisissa
+muunnostapauksissa, joita sanotaan kasvun vaihtovaikutuksiksi),
+vaistossa, olemassaolon kilpailussa, valinnassa, orgaanisten olioiden
+geologisessa sukujaksossa ja maantieteellisessä jaossa,
+molemminpuolisessa heimolaisuudessa, kuten kaikessa muussa luonnon
+ajatus on saivarteleva ja huolimaton, säästäväinen ja tuhlaavainen,
+varovainen ja tarkkaamaton, häilyväinen ja järkähtämätön, häärivä ja
+liikkumaton, yksi ja epälukuinen, suurenmoinen ja pikkumainen samalla
+hetkellä ja samassa ilmiössä. Silloin kun sillä oli edessään
+yksinkertaisuuden rajaton, neitseellinen kenttä, se täyttää sen
+pikkuerehdyksillä, ristiriitaisilla pikku laeilla, pienillä,
+vaikeilla pulmilla, jotka joutuvat harhaan olemassaolon tiellä
+sokeiden laumojen lailla. Totta on, että kaikki tämä tapahtuu vain
+meidän silmissämme, jotka heijastavat ainoastaan omaan kokoomme ja
+omiin tarpeisiimme sovelletun todellisuuden; eikä mikään oikeuta
+meitä uskomaan, että luonto jättää huomiotta syynsä ja harhaan
+joutuneet tuloksensa.
+
+Joka tapauksessa on harvinaista, että se sallii niiden mennä liian
+kauas tai lähestyä järjettömiä tai vaarallisia seutuja. Sillä on
+käytettävänään kaksi voimaa, jotka aina ovat oikeassa, ja kun ilmiöt
+siirtyvät määrätyitä rajoja ulommaksi, se antaa merkin elämälle tai
+kuolemalle, jotka välinpitämättöminä tulevat palauttamaan
+järjestyksen ja jälleen viitottamaan tien.
+
+
+
+
+V
+
+Joka taholla luonto lipuu käsistämme, se vieroo useimpia sääntöjämme
+ja rikkoo kaikki meidän mittamme.--Oikealla puolellamme se on
+ajatustamme alempana, kohotakseen vasemmalla ajatustamme
+korkeammalle, jyrkkänä kuin vuori. Alituisesti se meistä tuntuu
+erehtyvän, niin hyvin ensimäisten kokeittensa maailmassa kuin
+viimeistenkin, tarkotan ihmismaailmassa. Siinä se hyväksymisellään
+vahvistaa himmeän joukon vaiston, enemmistön tiedottoman vääryyden,
+järjen ja hyveen tappion, sen alhaisen siveysopin, joka johtaa suvun
+suurta virtaa ja joka silminnähtävästi on sitä siveysoppia
+ala-arvoisempi, jota se henki voi käsittää ja toivoa, joka yhtyy
+pieneen kirkkaampaan virtaukseen, mikä nousee jokea ylöspäin. Mutta
+onko tämä sama henki sittenkään väärässä kysyessään tänään itseltään,
+eikö sen velvollisuutena ole etsiä jokaista totuutta, siis
+siveellisiä totuuksia yhtä hyvin kuin muitakin tästä kaaoksesta
+pikemmin kuin omasta itsestään, jossa ne ilmenevät verrattain niin
+selvinä ja tarkkoina?
+
+Hän ei ajattelekaan kieltää oman ihanteensa järkevyyttä ja
+hyveellisyyttä, tuon ihanteen, joka on niin monien sankarien ja
+tietäjien pyhittämä; mutta joskus hän itsekseen arvelee, eikö tämä
+ihanne kenties ole muodostunut liian erillään tuosta suunnattomasta
+moninaisuudesta, jonka hajanaista kauneutta se on edustavanaan.
+Syystä hän on tähän asti voinut pelätä, että hän sovelluttaessaan
+oman siveysoppinsa luonnon siveysopin mukaan mahdollisesti on
+hävittänyt sen, mikä hänestä näyttää olevan juuri tämän luonnon
+mestariteos. Mutta nyt, kun hän vähän paremmin tuntee luonnon ja kun
+muutamat vielä hämärät, mutta aavistamattoman laajalle ulottavat
+vastaukset ovat sallineet hänen vilahdukselta huomata suuremman
+suunnitelman ja järjen kuin mitä hän milloinkaan olisi voinut
+kuvitella omaan itseensä sulkeutuessaan, on hänen pelkonsa
+vähentynyt, eikä hänen tarvitse enää niin ehdottomasti vetäytyä oman
+erikoisen hyveensä ja järkensä suojaan. Hän katsoo mahdottomaksi,
+että se, mikä on niin suurenmoista, voisi kehottaa ketään
+pienentämään itseään. Hän tahtoisi tietää, eikö hetki jo ole tullut,
+jolloin hänen tulisi asettaa tarkemman tutkimuksen alaiseksi omat
+perusaatteensa, varmuutensa ja haaveensa.
+
+Toistan sen vielä kerran: hän ei aio luopua inhimillisestä
+ihanteestaan. Se, mikä alussa tuntuu epäävän tämän ihanteen,
+kehottaakin siihen palaamaan, Luonto ei saattane antaa huonoja
+neuvoja ihmishengelle, josta ei mikään totuus, joka ei ole vähintäin
+yhtä korkea kuin hänen oman kaihonsa totuus, näytä kyllin korkealta
+ollakseen ratkaiseva sekä sen suuren suunnitelman arvoinen, jota hän
+kaikin voimin pyrkii käsittämään. Ei mikään muutu paikaltaan hänen
+elämässään, ellei hänen kanssaan kohotakseen, ja vielä kauan hän
+mielestään kohoaa lähestyessään entistä hyvää ihannekuvaansa. Mutta
+hänen ajatuksessaan kaikki muuttuu entistä vapaammin, ja
+rankaisematta hän saattaa intohimoisessa mietiskelyssään syventyä
+niin syvälle, että hän hellii samalla rakkaudella kuin hyveitä myös
+elämän julmimpia ja siveettömimpiä ristiriitaisuuksia, koska hän
+varmasti aavistaa, että monet toisiaan seuraavat laaksot vihdoin
+johtavat toivotulle ylängölle. Tämä mietiskely ja tämä rakkaus ei
+estä häntä, varmuutta etsiessään ja silloinkin, kun hänen
+tutkimuksensa johtavat hänet sen vastakohtaan, mitä hän rakastaa,
+muodostamasta käytöstänsä inhimillisesti kauneimman totuuden mukaan
+sekä pysyttelemästä korkeimmalla toistaiseksi saavutettavissa
+olevalla kannalla. Kaikki mikä lisää terveellistä, suopeata hyvettä
+astuu välittömästi hänen elämäänsä; se mikä sitä vähentäisi pysyy
+siinä ikäänkuin liettyneenä niiden liukenemattomien suolojen tavoin,
+jotka järkkyvät vasta ratkaisevan kokeen hetkellä. Hän saattaa
+myöntyä alempiarvoiseen totuuteen, mutta toimiakseen tämän totuuden
+mukaisesti odottaa hän--vuosisatojakin, jos on tarpeen--siksi kunnes
+huomaa tämän totuuden yhteyden sellaisten totuuksien kanssa, jotka
+ovat kyllin rajattomia itseensä sulkeakseen kaikki muut, ulottuakseen
+kaikkia muita ulommaksi. Sanalla sanoen, hän erottaa siveellisen
+järjestyksen älyllisestä järjestyksestä eikä suvaitse ensinmainitussa
+mitään muuta kuin sen, mikä on muinaista suurempaa ja kauniimpaa. On
+kyllä moitittavaa, kun ihminen erottaa nämä kaksi alaa sillä tavoin
+kuin hän elämässä liiankin usein tekee, voidakseen toimia kehnosti,
+vaikka osaa ajatella hyvästi. Mutta toiselta puolen on aina
+terveellistä ja järkevää nähdä huono ja seurata parempaa, suunnata
+toimintansa aatettansa ylemmälle, sillä inhimillinen kokemus sallii
+meidän päivä päivältä selvemmin toivoa, että korkein ajatus, jonka
+voimme saavuttaa, on vielä kauan oleva sitä salaperäistä totuutta
+alempana, jota etsimme. Muuten, joskaan ei mikään edellä sanotusta
+olisi totta, olisi hänellä jäljellä yksinkertainen ja luonnollinen
+syy olla vielä hylkäämättä inhimillistä ihannettaan. Mitä suurempaa
+voimaa hän myöntää niillä laeilla olevan, jotka näyttävät puoltavan
+itsekkyyttä, vääryyttä ja julmuutta, sitä suurempaa voimaa hän
+samalla suo toisille laeille, jotka opettavat jalomielisyyttä,
+sääliä, oikeutta; sillä samassa kun hän alkaa suunnitelmanmukaisemmin
+tasottaa ja punnita toiselta puolen sitä, mikä kuuluu
+maailmankaikkeudelle, toiselta puolen sitä, mikä kuuluu hänelle
+itselleen, hän näkee näissä viimeksimainituissa laeissa jotakin yhtä
+syvästi luontoperäistä kuin edellisissäkin, koska ne ovat yhtä syvään
+piirretyt hänen olemukseensa kuin nuo toiset ovat kirjotetut
+kaikkeen, mikä häntä ympäröi.
+
+
+
+
+VI
+
+Palatkaamme kuningattaren traagillisiin häihin. Tässä tapauksessa
+luonto siis tahtoo, ristisiitoksen aikaansaamiseksi, että kuhnurin ja
+kuningattaren yhtyminen on mahdollinen ainoastaan taivasalla. Mutta
+sen mielihalut kutoutuvat verkon tavoin, ja sen rakkaimpienkin lakien
+täytyy lakkaamatta kulkea toisten lakien silmukkojen lävitse, jotka
+taas vuoroonsa seuraavana hetkenä pujottautuvat edellisten lakien
+silmukkojen lävitse.
+
+Koska se on täyttänyt tämän saman taivaan lukemattomilla vaaroilla,
+kylmillä tuulilla, viimoilla, myrskyillä, pyörteillä, linnuilla,
+hyönteisillä, vesipisaroilla, jotka nekin tottelevat voittamattomia
+lakeja, täytyy sen myös pitää huolta siitä, että tämä lemmenyhtyminen
+on niin lyhytaikainen kuin mahdollista. Tämä onkin saatu aikaan,
+koiraksen äkkikuoleman kautta. Yksi ainoa syleily riittää, ja häitten
+seuraus menee täytäntöön morsiamen omassa ruumiissa.
+
+Hän laskeutuu siintävistä korkeuksistaan pesää kohti, rakastajan
+irtautuneiden sisälmysten liehuessa voitonlipun tavoin hänen
+takanaan. Muutamat mehiläistutkijat väittävät työmehiläisten
+osottavan suurta iloa tämän paluun tapahtuessa, joka on niin rikas
+lupauksista ja toiveista. Niinpä Büchner piirtää siitä
+yksityisseikkaisen kuvauksen. Olen useamman kerran vaaninut näitä
+paluuhetkiä häämatkalta ja tunnustan, etten ole voinut huomata juuri
+mitään erityistä mielenliikutusta, paitsi silloin kun oli kysymys
+nuoresta kuningattaresta, joka oli lähtenyt lentoon parven etunenässä
+ja edusti äskettäin perustetun ja vielä aution yhteiskunnan ainoata
+toivoa. Silloin kaikki työmehiläiset ovat suunniltaan ja syöksyvät
+ulos häntä vastaanottamaan. Mutta tavallisesti ne näyttävät hänet
+kokonaan unhottaneen, huolimatta siitä, että yhteiskunnan
+tulevaisuutta uhkaava vaara useinkin on yhtä suuri. Ne ovat ennalta
+määränneet kaiken siihen hetkeen saakka, jolloin ne sallivat
+kilpailevien kuningattarien surman. Mutta siihen saavuttuaan niiden
+vaisto vaikenee; on ikäänkuin lovi niiden viisaudessa. Ne näyttävät
+siis jotenkin välinpitämättömiltä. Ne kohottavat päänsä, huomaavat
+kenties hedelmöittämisen julman merkin, mutta epäluuloisina eivät
+osota sitä riemua, jota mielikuvituksemme odotti. Ollen järkeviä ja
+hitaita mielikuvitelmiin antautumaan ne luultavasti odottavat toisia
+todistuksia ennenkuin rupeavat riemuitsemaan. Ihminen on väärässä
+tahtoessaan näiden pienten niin suuresti meistä eroavien olijoiden
+kaikki tunteet johdonmukaisiksi ja äärimäiseen asti inhimillisiksi.
+Mehiläisiä kuten kaikkia niitä eläimiä tutkiessa, joissa esiintyy
+meidän oman älymme kajastusta, saavuttaa harvoin niin tarkkoja
+lopputuloksia kuin mitä kirjoissa kuvaellaan. Liian monet asianhaarat
+jäävät meiltä tuntemattomiksi. Miksi kuvaisimme ne täydellisemmiksi
+kuin ovatkaan, sanomalla sellaista, mikä on olematonta? Joskin ne
+muutamien mielestä olisivat mieltäkiinnittävämpiä, jos olisivat
+itsemme kaltaisia, niin tämä johtuu siitä, ettei heillä vielä ole
+oikeata käsitystä siitä, minkä tulee herättää vakavan hengen
+mielenkiintoa. Tutkijan päämaali ei ole hämmästyttää, vaan ymmärtää,
+ja hän on yhtä halukas yksinkertaisesti merkitsemään meistä eroavan
+ymmärryksen vajavuudet ja kaikki meikäläisistä eroavan aivoelämän
+merkit kuin kertomaan niistä ihmeitä.
+
+Kuitenkaan ei tämä työmehiläisten välinpitämättömyys ole
+yksimielinen. Hengästyneen kuningattaren saapuessa pesän kynnykselle
+muodostuu joitakuita joukkoja, jotka häntä saattavat holvien suojaan,
+minne aurinko, tuo pesän kaikkien juhlien sankari, tunkeutuu pienin,
+pelokkain askelin, varjolla ja valolla valaen pesän vahaseinät ja
+hunaja-esiriput. Muuten ei vastanaitu nuorikko millään tavalla
+hämmenny enempää kuin hänen kansansakaan, eikä hänen ahtaisiin
+aivoihinsa--käytännöllisen ja tylyn kuningattaren aivoihin--lukuisia
+mielenliikutuksia mahdukaan. Hänellä on nyt vain yksi ajatus
+mielessä, nimittäin vapautua niin pian kuin mahdollista puolisonsa
+hänelle jättämistä kiusallisista muistoista, jotka hänen kulkuaan
+ehkäisevät. Hän istuutuu kynnykselle ja irrottaa huolellisesti
+hyödyttömät elimet, jotka työmehiläiset sitä mukaa kantavat pois ja
+heittävät kauas pesästä; koiras on näet hänelle antanut kaiken mikä
+sillä itsellä oli, vieläpä paljoa enemmän kuin mikä olikaan
+tarpeellista. Kuningatar säilyttää siemensäiliössään ainoastaan
+siemennesteen, missä uiskentelee tuhansittain elonituja, jotka hänen
+viimeiseen hetkeensä saakka yksitellen tulevat munien ohikulkiessa
+toimittamaan hänen ruumiinsa hämärässä tuon koiras- ja naarasaineksen
+salaperäisen yhtymisen, josta työmehiläiset syntyvät. Omituisen
+vaihdon kautta kuningatar tuottaa koirasaineksen sekä koiras
+naarasaineksen. Kaksi päivää lemmenyhtymyksen jälkeen kuningatar
+munii ensimäiset munansa, ja heti kansa ympäröi häntä hellillä
+huolillaan. Siitä alkaen hän kahdella sukupuolella varustettuna,
+ruumiissaan ehtymätön koirasaines, alottaa todellisen elämänsä; hän
+ei enää poistu pesästä, ei näe enää päivän valoa, ellei parvea
+seuratakseen; eikä hänen hedelmällisyytensä herkiä ennenkuin kuoleman
+lähestyessä.
+
+
+
+
+VII
+
+Ihmeelliset häät, satumaisemmat kuin mitkään mielikuvituksemme
+luomat, taivaan kirkkautta ja synkkää traagillisuutta täynnä, häät,
+jotka intohimon puuska on lennättänyt elämän yläpuolelle, kuolettavat
+ja häviämättömät, ainoat ja häikäisevät, yksinäiset ja loppumattomat!
+Ihmeelliset lemmen hurmaukset, jossa kuolema, yllättäen rakastajan
+kirkkaimmassa ja kauniimmassa aineessa mikä maapalloa ympäröi:
+rajattomassa neitseellisessä avaruudessa, kiinnittää onnen hetken
+aavan taivaan pyhään, läpikuultavaan sekeeseen, puhdistaa
+tahraamattomassa valossa sen, mikä rakkaudessa on aina vähän
+alhaista, tekee suudelman unhottumattomaksi sekä, tyytyen tällä
+kertaa lievään kymmenykseen, ottaa itse omin äidillisin käsin
+johtaakseen samaan ruumiiseen ja yhdistääkseen pitkän eriämättömän
+tulevaisuuden varalle kaksi pientä haurasta elämää.
+
+Syvässä totuudessa ei ole tätä runollisuutta, vaan siinä on toinen,
+jonka käsittämiseen meillä on vähemmän taipumusta, mutta jota kenties
+lopulta opimme ymmärtämään ja rakastamaan. Luonnon tarkotuksena ei
+ole ollut valmistaa näille molemmille "atomi-hiukkasille", kuten
+Pascal niitä nimittäisi, loistavia häitä, ihanteellista lemmenhetkeä.
+Se on silmällä pitänyt ainoastaan, niinkuin jo yllä olemme
+huomauttaneet, suvun parantamista ristisiitoksen kautta. Taatakseen
+tämän se on soveltanut koiraksen elimen niin erikoisella tavalla,
+että sen on mahdoton sitä käyttää muulloin kuin ilmojen avaruudessa.
+Sen tulee ensinnäkin pitemmän lennon kautta täydellisesti laajentaa
+molemmat suuret ilmapussinsa. Nämä suunnattomat ilmasta paisuvat
+rakkulat painavat silloin takaruumiin alempia osia ja tekevät siten
+elimen esiintunkemisen mahdolliseksi. Siinä on rakastajien
+ihmeteltävän lemmenlennon, näitten loistavien häitten häikäisevän
+takaa-ajon koko fysiologinen salaisuus, jotenkin arkiluontoinen,
+sanonevat toiset, miltei suututtava, sanonevat toiset.
+
+
+
+
+VIII
+
+"Entä me--arvelee runoilija--tuleeko meidän ilomme alati leijailla
+totuuden yläpuolella?"
+
+Tulee. Iloitkaamme joka hetki, kaikissa asioissa, ei siitä, mikä on
+yläpuolella totuutta, joka on mahdotonta, koska emme tiedä, missä
+tämä on, vaan siitä, mikä on havaitsemiemme pienten totuuksien
+yläpuolella. Jos jokin sattuma, jokin muisto, jokin harhakuva, jokin
+intohimo, jos sanalla sanoen mikä vaikutin tahansa aiheuttaa sen,
+että jokin esine näyttää meistä kauniimmalta kuin muista, niin olkoon
+meille ensinnäkin tämä vaikutin rakas. Kenties se onkin vain
+erehdystä: erehdys ei estä, että sinä hetkenä, jolloin tuo esine
+meistä näyttää ihailtavimmalta, meillä on enimmin edellytyksiä
+havaitaksemme sen totuuden. Kauneus, minkä sille lainaamme, johtaa
+huomiomme sen todelliseen kauneuteen ja suuruuteen, joita ei ole
+helppo keksiä ja joiden olemus on jokaisen esineen välttämättömässä
+yhteydessä yleisten ja ikuisten lakien ja voimien kanssa. Se
+ihailemiskyky, jonka joku harhakuva on meissä synnyttänyt, ei mene
+hukkaan siltä totuudelta, joka on tuleva ennemmin tai myöhemmin.
+Entisten kauniiden mielikuvitusten herättämillä sanoilla ja
+tunteilla, niiden kehittämässä lämmössä ihmiskunta nykyään ottaa
+vastaan totuuksia, jotka kenties eivät olisi syntyneet eivätkä
+löytäneet suotuisaa maaperää, elleivät nuo uhratut harhaluulot ensin
+olisi päässeet täyttämään ja lämmittämään sydäntä ja järkeä, mihin
+uudet totuudet tulevat laskeutumaan. Onnelliset ovat ne silmät, jotka
+eivät harhakuvaa tarvitse nähdäkseen tämän näytelmän suuruuden!
+Toisia harhaluulo opettaa katselemaan, ihailemaan ja riemuitsemaan.
+Ja miten korkealle he katsonevatkaan, heidän katseensa ei milloinkaan
+tähtää liian korkealle. Totuutta lähestyessämme se loittonee
+korkeammalle, sitä ihaillessamme me sitä lähestymme. Kohotkoon
+ihmisten riemu kuinka korkealle tahansa, se ei milloinkaan nouse
+tyhjään eikä sitä tuntematonta ja ikuista totuutta ylemmälle, joka
+jokaisen esineen yläpuolella liitelee vasta tulevana kauneutena.
+
+
+
+
+IX
+
+Onko tällä sanottu, että me kiinnymme valheisiin, mielivaltaiseen ja
+epätodelliseen runollisuuteen, sekä että me paremman puutteessa
+etsimme ainoastaan niistä ilomme? Tarkottaako tämä, että tässä
+puheenalaisessa esimerkissä--itsessään se on mitätön, mutta me
+pysymme siinä, koska se edustaa tuhansia muita samoin kuin koko
+meidän kantaamme eriasteisten totuuksien suhteen--tarkottaako tämä,
+että me tässä esimerkissä laiminlyömme fysiologisen selityksen
+säilyttääksemme mielessämme ainoastaan tuon häälennon herättämän
+mielenliikutuksen ja siitä nauttiaksemme, se kun, olipa syy siihen
+mikä tahansa, joka tapauksessa on sen äkkiä epäitsekkääksi ja
+vastustamattomaksi muuttuneen voiman kauneimpia lyyrillisiä
+ilmauksia, johon kaikki luontokappaleet alistuvat ja jota sanotaan
+rakkaudeksi? Ei mikään olisi lapsellisempaa, ei mikään mahdottomampaa
+niiden erinomaisten tottumusten vallitessa, jotka nykyään kaikki
+rehelliset etsijät ovat omistaneet.
+
+Sen pienen yksityisseikan, että koirasmehiläisen elin voi tunkeutua
+esiin ainoastaan ilmarakkojen paisumisen vaikutuksesta, myönnämme
+tietenkin todeksi, koska se on kieltämätön. Mutta jos tyytyisimme
+siihen, jos emme johtaisi katsettamme sitä ulommaksi, jos me siitä
+tekisimme sen johtopäätöksen, että jokainen liian pitkälle tai liian
+korkealle menevä ajatus välttämättä on väärä, sekä että totuus aina
+on aineellisissa yksityiskohdissa, jollemme etsisi, mistä tahansa,
+epävarmoista asioista, jotka usein ovat laajaperäisempiä kuin ne
+epävarmat seikat, jotka pikkumainen selitys pakottaa meidät
+hylkäämään, esim. ristisiitoksen salaperäisestä ongelmasta, elämän ja
+suvun ikuisesta kehityksestä, luonnon suunnitelmasta, jollemme niistä
+etsisi tuon selityksemme jatkoa, kauneuden ja suuruuden ulottumista
+tuntemattomaan asti, niin miltei uskallan vakuuttaa, että me
+viettäisimme elämämme kauempana totuudesta kuin ne, jotka sokeasti
+pysyttelevät noitten ihmeellisten häitten runollisessa ja puhtaasti
+mielikuvituksellisessa tulkitsemisessa. Nämä erehtyvät epäilemättä
+totuuden muotoon tai värivivahdukseen nähden, mutta he elävät
+kuitenkin enemmän kuin ne, jotka itserakkaina luulevat pitävänsä sen
+kokonaan käsissään, totuuden vaikutuksen alaisina ja sen ilmakehässä.
+He ovat valmiit sitä vastaanottamaan, heissä on vieraanvaraisempi
+tila, ja joskin he eivät sitä näe, heidän katseensa ainakin pyrkii
+sitä suuruuden ja kauneuden asuinsijaa kohti, missä on terveellistä
+uskoa sen asustavan.
+
+Emme tunne luonnon päämäärää, joka meidän käsityksemme mukaan on se
+totuus, joka hallitsee kaikkia muita totuuksia. Mutta juuri sen
+tähden, että tätä totuutta rakastamme, juuri ylläpitääksemme
+sielussamme etsinnän palavaa intoa, on välttämätöntä, että me uskomme
+sen suureksi. Jos sitten jonakin päivänä huomaamme kulkeneemme
+harhaan, jos huomaamme että tämä totuus onkin vähäpätöinen ja
+katkonainen, niin on kuitenkin juuri tuon otaksutun suuruuden
+herättämä into saanut meidät oivaltamaan sen pienuuden, ja tämä
+pienuus on taas varmaksi tultuaan opettava meille, mitä meidän on
+tehtävä. Sillä välin ei ole liikaa, jos totuuden etsinnässä panemme
+liikkeelle kaikki mitä järjessämme ja sydämessämme on voimakkainta ja
+uskaliainta. Ja joskin lopputulos kaikesta tästä olisi kurja, emme
+olisi kuitenkaan aikaansaaneet mitään vähäpätöistä tulosta
+paljastaessamme luonnon päämäärän mitättömyyden tai tyhjyyden.
+
+
+
+
+X
+
+"Meillä ei ole vielä olemassa totuutta", sanoi minulle eräänä päivänä
+eräs nykyajan suurimpia fysiologeja, kävellessämme maaseudulla, "ei
+ole vielä totuutta, mutta kaikkialla on tavattavissa kolme
+tyydyttävää totuuden ilmestymismuotoa. Jokainen tekee valintansa, tai
+oikeammin alistuu sille, ja tämä valinta, joka usein tapahtuu hänen
+ajattelemattaan ja jossa hän pysyy, määrää kaiken sen muodon ja
+ilmestystavan, mikä myöhemmin tunkeutuu hänen tietoisuuteensa.
+Ystävä, jonka kohtaamme, nainen, joka hymyillen meitä lähestyy,
+rakkaus, joka sydämemme avaa, kuolema tai suru, jotka sen sulkevat,
+tuo syyskuun taivas, jota katselemme, tuo komea ja kaunis puutarha,
+jossa näkee, kuten Corneillen 'Psyche'ssä, 'des berceaux de verdure
+soutenus par des termes dorés' (kultaisten patsaiden kannattamia
+lehtimajoja), lauma laitumella ja nukkuva paimen, kylän viimeiset
+talot, puiden välitse siintävä valtameri, kaikki tämä laskee tai
+nousee, kirkastuu tai himmenee, ennenkuin se meihin tunkeutuu sen
+pienen vihjauksen mukaan, minkä valintamme sille antaa. Oppikaamme
+totuuden ilmestymismuotoa valitsemaan. Elämän ehtoolla, jonka
+kuluessa niin kiihkeästi olen etsinyt pientä totuutta ja fyysillistä
+alkusyytä, alan helliä, en sitä, mikä niistä loitontaa, vaan sitä,
+mikä käy niiden edellä, sekä varsinkin kaikkea, mikä ulottuu hiukan
+niistä ulommaksi."
+
+Olimme saapuneet Caux'n seudun ylängön huipulle tuossa Normandiassa,
+joka on viehkeä kuin englantilainen puisto, mutta puisto joka on
+luonnollinen ja rajaton. Tämä on yksi niitä harvoja paikkoja
+maapallollamme, jossa luonto ilmenee täysin terveenä,
+surkastumattomassa vihannassaan. Hiukan enemmän pohjoiseen päin uhkaa
+sitä ilmanalan koleus, etelämpänä aurinko sitä uuvuttaa ja polttaa
+ruskeaksi. Merelle asti ulottuvan tasangon reunalla muutamat
+talonpojat pystyttivät aumaa.
+
+"Katsokaahan--hän sanoi minulle--tästä katsottuina he ovat kauniit.
+He pystyttävät tuota niin yksinkertaista, mutta tärkeätä
+rakennettavaansa, joka ennen kaikkea on vakaantuvan ihmiselämän
+onnellinen ja melkein muuttumaton muistomerkki: vilja-aumaa.
+Etäisyys, iltailma tekee heidän riemuhuudoistaan jonkunmoisen
+sanattoman laulun, joka vastaa päittemme yläpuolella lepattelevien
+lehtien ylevään virteen. Heidän yläpuolellaan kaartuu loistava
+taivas, ikäänkuin jos hyvät henget, palavat palmunoksat käsissään,
+olisivat lakaisseet kaiken valon auman puolelle valaistakseen siten
+kauemman aikaa heidän työtänsä. Ja palmujen jäljet ovat jääneet
+taivaan sinikannelle. Katsokaa tuota yksinkertaista kirkkoa, joka
+heitä hallitsee ja valvoo, kohoten mäen rinteellä keskellä tuuheita
+lehmuksia ja kotoisen meren ulapalle viettävän tutun hautausmaan
+nurmikkoa. He pystyttävät sopusuhtaisasti elämän muistomerkkinsä
+kuolleitten omaistensa muistomerkkien juurelle, omaisten, jotka ovat
+toimineet samalla tavoin ja nytkin ovat heitä lähellä.
+
+"Katsokaa kaikkea yht'aikaa: ei ole ainoatakaan liian erikoista,
+liian omituista yksityiskohtaa, niinkuin esim. asianlaita olisi
+Englannissa, Provencessa tai Hollannissa. Tässä näemme luonnollisen
+ja onnellisen elämän laajan kuvan, joka on kyllin jokapäiväinen
+kelvatakseen vertauskuvaksi. Huomatkaa siis inhimillisen olemassaolon
+sopusuhtainen rytmi näissä sen hyödyllisissä toimissa. Katsokaa
+miestä, joka hevosta ajaa, koko sen ruumista, joka hangolla lyhdettä
+ojentaa, vaimoja, jotka kumartuvat viljaa nostamaan ja lapsia, jotka
+leikkivät... He eivät ole kiveä paikaltaan siirtäneet eivätkä luoneet
+lapiollistakaan multaa kaunistaaksensa maisemaa, he eivät astu
+askeltakaan, eivät istuta puuta, eivät kylvä kukkaa, joka ei olisi
+niille tarpeellinen. Koko tämä kuvaelma on ainoastaan sen
+ponnistuksen tarkottamaton lopputulos, minkä ihminen tekee pysyäkseen
+hetkenkin olemassa keskellä luontoa, ja kuitenkaan eivät ne meistä,
+joiden ainoana huolena on rauhan, sulouden ja syvän aatteen kuvien
+keksiminen tai luominen, ole löytäneet mitään täydellisempää, vaan
+tulevat yksinkertaisesti vain siveltimin ja sanoin kuvaamaan juuri
+tätä, silloin kun tahtovat meille esittää kauneutta tai onnea. Siinä
+ensimäinen niitä totuuden ilmestymismuotoja, joita muutamat
+nimittävät totuudeksi."
+
+
+
+
+XI
+
+"Menkäämme lähemmäs. Kuuletteko laulun, joka sointui niin kauniisti
+yhteen suurten puitten lehvien kanssa? Se on kokoonpantu raaoista
+sanoista ja kirouksista, ja kun toisinaan kuulee naurun rämähdyksen,
+tämä johtuu jonkun miehen tai naisen singahuttamasta rivosta sanasta,
+tai siitä, että tehdään pilaa heikoimmasta, kyttyräselkäisestä, joka
+ei jaksa taakkaansa nostaa, ontuvasta, joka viskataan maahan,
+tylsämielisestä, jota hätyytetään.
+
+"Minä olen heitä jo vuosikausia pitänyt silmällä. Olemme
+Normandiassa, jossa maa on väkevää ja tuottavaa. Tämän auman
+ympärillä on hieman enemmän hyvinvointia, kuin mitä tällainen
+näytelmä muualla edellyttäisi. Sentähden enimmät miehet ovat
+alkoholiin meneviä, suuri osa naisista niinikään. Eräs toinen myrkky,
+jota minun ei tarvitse mainita, turmelee myöskin rotua. Siitä, samoin
+kuin alkoholista, tulevat nuo lapset, joita siellä näette: tuo
+kääpiö, tuo risatautinen, tuo länkäsäärinen, tuo jänishuuli ja tuo
+pöhöpää. Kaikilla, miehillä kuin naisilla, nuorilla kuin vanhoillakin
+on talonpojan tavalliset paheet. He ovat raakoja, tekopyhiä,
+valehtelijoita, saaliinhimoisia, panettelijoita, epäluuloisia,
+kateita, pieneen laittomaan voittoon persoja, taipuvaisia selittämään
+kaikkea halpamaiselta kannalta, kärkkäitä vahvinta mairittelemaan.
+Välttämättömyyden pakko saa heidät yhtymään ja pakottaa heidät
+keskinäiseen apuun, mutta kaikkien salainen toivomus on tuottaa
+toinen toiselle vahinkoa niin pian kun sen voivat vaaratta tehdä.
+Toisten tuho on kylän ainoa todellinen huvi. Suuri onnettomuus on
+siellä luihun vahingonilon kauan hellitty lempiaine. He vaanivat
+toinen toistaan, kadehtivat, halveksivat ja vihaavat toinen
+toistansa. Niin kauan kun ovat köyhyydessä, kytee heissä isäntiensä
+kovuutta ja ahneutta vastaan piintynyt, umpimielinen viha, ja jos
+heillä vuoroonsa on palvelijoita, he käyttävät hyväkseen orjuutensa
+aikana saavuttamaansa kokemusta voittaaksensa vielä entiset isäntänsä
+kovuudessa ja ahneudessa.
+
+"Voisin teille antaa seikkaperäisen kuvauksen kaikesta siitä
+pikkumaisuudesta, petoksesta, sorrosta, vääryydestä, kaihelmasta,
+joka elää tässä kirkkaan avaruuden ja luonnon rauhan ympäröimässä
+työssä. Älkää luulko, että tämä ihana taivas, että meri, joka kirkon
+taakse levittää vielä herkkätuntoisemman taivaan, taivaan joka leviää
+maan pinnalla suurena tunnon ja viisauden kuvastimena, älkää luulko,
+että tämä näkö heidän mieltänsä laajentaa tai ylentää. He eivät
+milloinkaan ole sitä katselleet. Ei mikään liikuta eikä johda heidän
+ajatuksiansa paitsi kolme tai neljä rajotettua pelkoa: nälän pelko,
+voiman, yleisen mielipiteen ja lain pelko sekä kuoleman hetkenä
+helvetin pelko.
+
+"Näyttääkseni mitä he itse asiassa ovat, pitäisi minun ottaa ne
+yksitellen. Katsokaahan tuota suurekasta velikultaa vasemmalla, joka
+on niin rattoisan näköinen ja viskaa niin kauniita lyhteitä. Viime
+kesänä hänen ystävänsä taittoivat häneltä oikean käsivarren
+kapakkatappelussa. Paransin taittuman, joka oli avonainen ja
+vaikeanlainen. Hoitelin häntä kauan, annoin hänelle elatusapua siksi
+kunnes hän saattoi uudelleen ryhtyä työhön. Hän tuli luokseni joka
+päivä. Sitä hän on käyttänyt hyväkseen kertoakseen kylässä, että hän
+oli minut tavannut kälyäni halailemassa, sekä että äitini oli juoppo.
+Hän ei ole paha, hän ei pidä minulle vihaa, päinvastoin, ettekö
+huomaa, miten hänen kasvojaan kirkastaa ystävällinen hymy, kun hän
+minut näkee? Häntä ei johtanut luokkaviha. Talonpoika ei vihaa
+rikasta; siksi hän pitää rikkautta liian suuressa kunniassa. Mutta
+arvelen että tuo minun kelpo hangonkantajani ei käsittänyt, miksi
+häntä hoitelin saamatta siitä mitään hyötyä itselleni. Hän vainuu
+jotakin salajuonta eikä tahdo käydä herkkäuskoisesta houkkiosta. Moni
+muu, rikkaampi tai köyhempi, on käyttäytynyt samalla tavoin ennen
+häntä, tai huonomminkin. Hän ei luullut valehtelevansa levittäessään
+kylään omia keksintöjänsä, hän seurasi vain häntä ympäröivän
+siveyskäsitteen hämärää käskyä. Hän noudatti tietämättään, niin
+sanoakseni vasten tahtoaan yleisen pahansuonnin kaikkivaltaista
+mielihalua... Mutta miksi jatkaa kuvausta, jonka kaikki ne tuntevat,
+jotka ovat eläneet muutamia vuosia maalla? Siinä toinen totuuden
+ilmestymismuoto, se, jota useimmat sanovat totuudeksi. Se on
+jokapäiväisen välttämättömän elämän totuus. Varmaa on, että se
+perustuu mitä tarkimpiin tosiseikkoihin, ainoihin, joita jokainen
+ihminen voi huomata ja kokea."
+
+
+
+
+XII
+
+"Istukaamme noille lyhteille--jatkoi hän--ja seuratkaamme heitä
+vielä. Älkäämme hyljätkö ainoatakaan niistä pienistä tosiseikoista,
+jotka muodostavat sen todellisuuden josta puhuin. Antakaamme niiden
+joutua loitommalle itsestään avaruudessa. Ne täyttävät liiaksi
+etualan, mutta meidän tulee myöntää, että niiden takana on mahtava,
+hyvin ihmeteltävä voima, joka pitää kokonaisuutta pystyssä. Pitääkö
+se sitä ainoastaan pystyssä, eikö se sitä myös kehitä? Nämä ihmiset,
+joita me näemme, eivät enää ole täydelleen La Bruyèren petoeläimiä,
+joilla oli joku puheäänen tapainen ja jotka vetäytyivät yöksi
+maaluoliin, missä elivät mustasta leivästä, vedestä ja juurista...
+
+"Rotu, sanotte kenties, on heikompi ja sairaampi, se on mahdollista,
+alkoholi ynnä tuo toinen vitsaus ovat sattuneita tosiasioita, joista
+ihmiskunta on vapautuva, kenties koetuksia, joista jotkut elimemme,
+esimerkiksi hermot, hyötyvät, sillä säännöllisestihän näemme, että
+elämä käyttää hyväkseen voittamansa pahan. Päälle päätteeksi tulee
+joku mitätön keino, joka huomenna kenties keksitään, riittämään
+niiden vaarattomiksi-tekemiseksi. Ei siis tämä meitä pakota
+katsettamme rajottamaan. Noilla ihmisillä on ajatuksia, tunteita,
+joita ei La Bruyèren ihmisillä vielä ollut."--"Minä pidän enemmän
+pelkästä, aivan alastomasta eläimestä kuin tuosta inhottavasta
+puolieläimestä", sanoin puoliääneen.--"Te puhutte näin ensimäisen
+totuudenhaamun kannalta, minkä olemme nähneet, runoilijoiden
+totuudenhaamun kannalta", hän sanoi. "Älkäämme sitä sekottako siihen,
+jota nyt tutkimme. Nuo ajatukset ja tunteet ovat pieniä ja alhaisia,
+olkoon niin, mutta se mikä on pientä ja alhaista, on jo parempaa kuin
+se mikä ei ole ensinkään olemassa. He käyttävät niitä miltei
+yksinomaan vahingottaakseen toinen toistansa sekä pysyäkseen yhä
+edelleen keskinkertaisuudessaan; mutta luonnossahan käy usein niin.
+Niitä lahjoja, joita se suopi, käytetään ensin yksinomaan pahaksi,
+sen huonontamiseksi mitä luonto näytti tahtovan parantaa; mutta viime
+lopussa kaikesta tästä pahasta johtuu aina joku hyvä. Sitäpaitsi en
+millään tavoin tahdo todeksi näyttää edistystä; sen paikan mukaan,
+jolta sitä tarkastaa, se on sangen pieni tai sangen suuri asia.
+Saattaa ihmisen elinehdot vähän vähemmän orjallisiksi, vähän vähemmän
+tukaliksi, se on äärettömän suuri asia; se on kenties varmin
+ihanteemme; mutta erotus edistyksen etunenässä kulkevan ihmisen ja
+sokeasti hänen jäljissään laahustautuvan välillä ei ole kovin suuri,
+jos sitä arvioimme henki hetkeksi aineellisista näkökohdista
+vapaututuneena. Noiden nuorten talonpoikien joukossa, joiden aivoissa
+liikkuu vain epämuotoisia ajatuksia, on useita, joilla on kyky
+saavuttaa vähässä ajassa sama tietoisuuden aste, jolla me molemmat
+elämme. Useinkin hämmästyy huomatessaan, kuinka pieni se välimatka
+on, mikä erottaa noitten ihmisten tiedottomuuden, jonka luulee
+täydelliseksi, siitä tietoisuudesta, jonka luulee korkeimmaksi.
+
+"Mistä muutoin tuo tietoisuus on kokoonpantu, josta niin ylpeilemme?
+Siinä on paljon enemmän varjoa kuin valoa, paljon enemmän saavutettua
+tietämättömyyttä kuin tietoa, paljon enemmän sellaista, minkä
+tiedämme jo pakostakin jäävän meiltä tuntemattomaksi, kuin sellaista,
+jota tunnemme. Ja kuitenkin tässä tietoisuudessa on koko arvomme,
+todellisin suuruutemme sekä luultavasti tämän maailman hämmästyttävin
+ilmiö. Se se sallii meidän kohottaa otsamme tuntematonta perusvoimaa
+kohti ja sanoa sille: En sinua tunne, mutta sielussani on jotakin,
+joka sinua jo omaksuu. Kenties minut hävität, mutta jollet sitä tee
+muodostaaksesi minun kappaleistani paremman elimistön kuin mitä minun
+oli, olet osottautunut minua heikommaksi, ja hiljaisuus, joka seuraa
+sen lajin kuolemaa, johon itse olen kuulunut, on sinulle ilmaiseva,
+että oma tuomiosi on langetettu. Ja ellet edes kykene huolehtimaan
+siitä, että sinut tuomitaan oikeudenmukaisesti, minkä arvoinen
+silloin salaisuutesi onkaan? Emme enää välitä sen paljastamisesta. Se
+mahtaa olla typerä ja inhottava. Olet sattumalta luonut olennon,
+jonka luominen kävi yli voimiesi. Sille on onnellista, että toisesta
+vastakkaisesta sattumasta sen hävitit, ennenkuin se oli ehtinyt
+mitata tietämättömyytesi syvyyttä, vielä onnellisempaa, ettei se jää
+kärsimään kauheitten kokeittesi loppumatonta sarjaa. Sillä ei ollut
+mitään tekemistä maailmassa, missä sen ymmärrystä ei vastannut mikään
+ikuinen ymmärrys, missä sen kaiho parempaan ei voinut saavuttaa
+mitään todellista hyvää.
+
+"Vielä kerran, edistys ei ole välttämätön edellytys, jotta tämä
+näytelmä meitä innostuttaisi. Arvotus riittää, ja tämä arvotus on
+yhtä suuri, sillä on yhtä paljon salaperäistä loistoa näissä
+talonpojissa kuin meissäkin. Sen löytää kaikkialla, kun seuraa elämän
+juoksua sen kaikkivaltaiseen perusvoimaan asti. Vuosisadasta
+vuosisataan me aina uudestaan muodostelemme sen nimeä. Sillä on ollut
+tarkkojakin ja lohduttaviakin nimiä. On havaittu, että nuo
+lohdutukset ja tuo tarkkuus olivat harhakuvia. Mutta nimitimmepä me
+sitä Jumalaksi, Kaitselmukseksi, Luonnoksi, Sattumukseksi, Elämäksi,
+Kohtaloksi: salaisuus pysyy aina samana, tuhansilta kokemuksen
+vuosilta olemme ainoastaan oppineet antamaan sille laajemman nimen,
+meitä läheisemmän, taipuvaisemman, odotukseen ja odottamattomaan
+sopeutuvamman. Tämä on se nimi, mikä sillä nykyään on, ja siksi se ei
+milloinkaan ole näyttänyt suuremmalta. Siinä yksi totuuden kolmannen
+ilmestymismuodon lukuisista eri ilmaisuista, ja se on samalla
+viimeinen totuus."
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+VI KIRJA
+
+KUHNURIEN JOUKKOSURMA
+
+
+
+
+I
+
+Jos kuningattarien hedelmöittämisen jälkeen taivas pysyy kirkkaana ja
+ilma lämpimänä, jos siitepölyä ja hunajaa yhä edelleen tulvii
+kukkasissa, niin työmehiläiset sietävät jonkunmoisesta unohtavaisesta
+suvaitsevaisuudesta tai kenties äärimäisestä varovaisuudesta vielä
+jonkun aikaa koiraksien kiusallisen ja rasittavan läsnäolon.--Nämä
+käyttäytyvät pesässä niinkuin Penelopen kosijat Odysseuksen talossa.
+Ne viettävät siellä iloista ja hekumallista elämää, nauttien
+tuhlaavien ja törkeiden nimellisrakastajien joutilasta oloa:
+kylläisinä, pöhövatsaisina, täyttäen kujat ja käytävät, ehkäisten
+työtä, tuuppien ja tuupittuina, ällistyneinä, korskeina, paisuen
+ajattelemattomasta ja sävyisästä ylenkatseesta, itse ollen järkevän
+ja tarkotuksellisen ylenkatseen esineitä, tietämättä yhä kasvavasta
+vihasta ja heitä odottavasta kohtalosta. Ne valitsevat pesän
+lämpimimmän nurkan siellä rauhassa nukkuaksensa, nousevat
+huolettomasti sijoiltaan mennäkseen imemään avonaisista kennoista
+tuoksuvimman hunajan, ja tahraavat ulostuksillaan ne kennokakut,
+joilla käyvät. Kärsivälliset työmehiläiset ajattelevat tulevaisuutta
+ja korjaavat hiljaisuudessa vahingot. Puolipäivästä kolmeen,
+siintävän tasangon väreillessä autuaassa uupumuksessa elokuun tai
+kesäkuun auringon voittamattoman katseen alla, ne ilmenevät kennon
+kynnykselle. Niillä on suunnattoman suurista mustista helmistä
+muodostunut kypäri, kaksi korkeata, liikkuvaa töyhtöä,
+vaaleankeltainen välkehtivä samettitakki, sankarin pörröinen ruumis
+sekä nelinkertainen kankea ja läpikuultava vaippa. Ne pitävät
+kauheata melua, työntävät syrjään vahtisotilaat, kaatavat kumoon
+ilmanvaihtoa huolehtivat työmehiläiset sekä heittävät nurin
+työntekijät, jotka palaavat vaatimattomalla saaliillaan sälytettyinä.
+Ne ovat käytökseltään pöyhkeitä, vallattomia ja vaativaisia,
+ikäänkuin jonkunmoiset maailmalle välttämättömän tarpeelliset
+jumalat, jotka sikin sokin lähtevät jotakin suurta, arkijoukoille
+tuntematonta tarkotusperää toteuttamaan. Yksitellen ne lentävät ulos,
+rehentelevinä, vastustamattomina, ja laskeutuvat levollisesti
+läheisimpiin kukkiin, siellä uinuakseen siksi kunnes iltapäivän
+viileys ne unesta herättää. Silloin ne palaavat pesään yhtä mahtavana
+pyörteenä ja alati tuon suuren yksinvaltaisen tarkotusperän
+paisuttamina rientävät kellareihin, upottavat päänsä kaulaa myöten
+hunaja-ammeihin, täyttävät itsensä kuin tynnyrejä uudistaakseen
+uupuneet voimansa ja menevät taas hitain askelin sitä makeaa,
+uneksimatonta ja huoletonta lepoa nauttimaan, joka heidät helmaansa
+sulkee seuraavaan ateriaan saakka.
+
+
+
+
+II
+
+Mutta mehiläisten kärsivällisyys ei ole ihmisten kärsivällisyyden
+kaltainen. Muutamana aamuna kiertää pesää odotettu tunnussana, ja
+rauhalliset työmehiläiset muuttuvat tuomareiksi ja mestaajiksi. Ei
+kukaan tiedä, kuka tuon käskyn antaa, se lähtee äkkiarvaamatta
+työntekijäin kylmästä ja järkiperäisestä suuttumuksesta, ja niin pian
+kun se on lausuttu, se täyttää, tuon yksimielisen yhteiskunnan hengen
+mukaisesti, kaikkien sydämet. Osa kansasta luopuu saaliin hausta
+antautuakseen sinä päivänä oikeuden toimeenpanoon. Lihavat laiskurit,
+jotka huolettomissa joukoissa nukkuvat hunajaa sisältävillä seinillä,
+herättää äkkiä ärtyisten neitseiden sotajoukko. Ne heräävät hurskaan
+näköisinä ja epäröivinä eivätkä voi uskoa silmiänsä, ja niiden
+hämmästyksen on yhtä vaikea tunkeutua niiden laiskuuden läpi
+tietoisuuteen, kuin kuun säteen on tunkeutua rämeikön vedenkalvon
+lävitse. Ne luulevat olevansa jonkun erehdyksen uhreja, ällistyneinä
+ne katselevat ympärilleen ja niiden elämän pääaatteen uudelleen
+elpyessä niiden paksuissa aivoissa ne astuvat askeleen hunaja-ammeita
+kohti ammentaakseen niistä uusia voimia. Mutta se on mennyttä,
+keväthunajan aika, lehmusten kukkaviinin, salvian, ajuruohon,
+valkoapilan, meiramin sulan jumal-juoman aika. Sen sijaan että
+vapaasti pääsisivät noihin suloisiin täysinäisiin säiliöihin, jotka
+avasivat heidän suunsa tyydytykseksi miellyttävät imelät
+vaha-ammeensa, ne kohtaavat joka taholla ojossa olevien
+myrkkykeihäiden palavan metsän. Kaupungin ilma on muuttunut.
+Mieluisan jumal-juoman tuoksun sijalla tuntuu sen myrkyn kitkerä
+haju, mikä tuhansina pikku pisaroina välkehtelee piikkien kärjissä
+levittäen kiukkuaa ja vihaa. Ennenkuin niille on selvinnyt koko
+niiden rehevän olemassaolon kuulumaton kukistuminen keskellä
+yhteiskunnan onnellisten lakien mullistusta, syöksyy jokaisen
+säikähtyneen parasiitin kimppuun kolme tai neljä oikeudenpalvelijaa,
+jotka tekevät parhaansa katkaistakseen siltä siivet, leikatakseen
+poikki sen hienon varren mikä yhdistää takaruumiin eturuumiiseen,
+taittaakseen väräjävät tuntosarvet, irrottaakseen raajat, löytääkseen
+raon haarniskan renkaiden välissä sinne iskeäkseen miekkansa.
+Kuhnurit tosin ovat suunnattoman suuria, mutta ollen aseettomia,
+pistintä vailla, ne eivät ajattelekaan puolustusta, vaan koettavat
+livistää pakoon tai vastustavat taajoja iskuja ainoastaan ruumiinsa
+tylsällä paksuudella. Nurin heitettyinä ne pitelevät kömpelösti
+voimakkailla raajoillaan vihollisiansa, jotka eivät hellitä, tai
+vetävät vieriellessään muassaan koko hyökkääjäryhmän hurjaan mutta
+pian taukoavaan pyörteeseen. Jonkun ajan kuluttua ne ovat niin
+surkeassa tilassa, että sääli, joka ei milloinkaan ole varsin kaukana
+oikeudesta sydämemme pohjalla, kiireesti herää ja tahtoisi pyytää
+niille armoa--tosin turhaan--kovasydämisiltä työmehiläisiltä, jotka
+tuntevat vain luonnon syvän ja kuivakiskoisen lain. Noiden
+onnettomien siivet ovat repaleina, raajat irtiraastetut, tuntosarvet
+runnellut; ja niiden ihmeteltävät mustat silmät, uhkuvien kukkien
+kuvastimet, sinitaivaan ja kesän viattoman ylimielisyyden
+heijastimet, eivät nyt kärsimyksen nöyrentäminä enään kuvasta muuta
+kuin kuolon tuskaa ja kauhua. Toiset kuolevat haavoistaan, ja kaksi
+tai kolme niiden pyöveleistä kantaa ne kaukaisille hautausmaille.
+Toiset ovat keveämmin haavotettuja, ja niiden onnistuu vetäytyä
+johonkuhun soppeen mihin kasaantuvat, ja taipumaton vartiosto pitää
+ne siellä saarroksissa siksi kunnes kuolevat sinne nälkään ja
+kurjuuteen. Useiden onnistuu päästä ovelle asti ja siitä ulkoilmaan
+vetäen vihollisensa muassaan, mutta illan tullen ne palaavat nälän ja
+pakkasen ahdistamina joukottain pesän suulle suojaa rukoilemaan.
+Siellä ne kohtaavat toisen taipumattoman vartiajoukon. Seuraavana
+päivänä ensi kertaa pesästä lähtiessään työmehiläiset puhdistavat
+kynnyksen, jossa on kasottain hyödyttömien jättiläisten ruumiita; ja
+tuon toimettoman sukukunnan muisto sammuu yhteiskunnassa herätäkseen
+vasta tulevana keväänä.
+
+
+
+
+III
+
+Monasti tuo joukkosurma tapahtuu samana päivänä useissa
+mehiläistarhan asumuksissa. Rikkaimmat, parhaiten hallitut tekevät
+alotteen. Muutaman päivän perästä pienet, vähempivaraiset
+yhteiskunnat seuraavat niiden esimerkkiä. Ainoastaan köyhimmät,
+kurjimmat väestöt, joiden emo jo on kovin iäkäs ja miltei hedelmätön,
+elättävät vielä koiraksensa, koska eivät tahdo luopua toivomasta yhä
+odotetun neitseellisen kuningattaren hedelmöittämistä, joka vielä
+saattaa syntyä. Mutta alkutalvella tulee kurjuus, jota ei voi
+välttää, ja koko heimo, emo, kuhnurit, työmehiläiset, kasaantuu
+riutuvaksi, yhteensulloutuneeksi joukoksi, joka kuolee
+hiljaisuudessa, pesän hämärässä, ennen ensimäisen lumen tuloa.
+
+Laiskurien mestauksen jälkeen työ alkaa väkirikkaissa ja varakkaissa
+yhteiskunnissa uudelleen, mutta vähenevällä innolla, sillä mesineste
+käy jo niukemmaksi. Suurien juhlien, samoin kuin suurten
+murhenäytelmienkin aika on nyt ohi. Tuo ihmeentapainen elimistö
+tuhansine sieluineen, tuo uneton, kukkien ja kasteen ravitsema jalo
+ihmeluoma, heinäkuun sulopäivien kunniarikas mehiläispesä vaipuu
+vähitellen, asteettain uneen, ja sen lämmin, tuoksuista raskas
+hengitys hidastuu ja jähmettyy. Syyshunaja kasaantuu kuitenkin
+kasaantumistaan ravintorikkaisiin seiniin, tarpeellisen varaston
+täydentämiseksi, ja viimeisiä säiliöitä sulkee valkoinen, lahjomaton
+vahasinetti.--Rakennustyöt lakkaavat, synnytyksien luku vähenee,
+kuolleitten nousee, yöt pitenevät, päivät lyhenevät. Sade, tuimat
+tuulet, aamu-usvat, liian äkillisen hämärän väijymykset tempaavat
+pois satoja työmehiläisiä, jotka eivät enää palaa; ja koko tuo pieni
+kansa, joka kaipaa aurinkoa yhtä kiihkeästi kuin Attikan puusirkat,
+tuntee talven kylmän uhkan laskeutuvan asuinsijoilleen.
+
+Ihminen on jo ottanut osansa sadosta. Jokainen hyvä pesä on hänelle
+tuottanut neljäkymmentä tai viisikymmentä kg hunajaa, ja
+erinomaisimmat antavat toisinaan sata kg, mikä määrä edustaa
+suunnattomia nesteeksi muuttuneita valoavaruuksia, äärettömiä
+kukkaskenttiä, joiden kukissa, toisessa toisen jälkeen, on käyty
+tuhansia kertoja joka päivä. Nyt hän luo viimeisen katseen
+jähmettyviin asumuskuntiin. Hän riistää rikkaimmilta pesiltä niiden
+liiat aarteet, jakaakseen ne niille, joita onnettomuudet, aina
+ansaitsemattomat, ovat köyhdyttäneet. Hän peittää huolellisesti
+asumukset, sulkee portit puoleksi, poistaa hyödyttömät kehykset sekä
+jättää mehiläiset niiden pitkään talviuneen. Ne kerääntyvät silloin
+pesän keskelle, kyyristyvät kokoon ja ripustautuvat kennokakuille,
+jotka sisältävät noita uskollisia säiliöitä, joista kylmien
+talvipäivien kestäessä saadaan kesän muuntunutta nestettä. Kuningatar
+on keskellä, vartiajoukkonsa ympäröimänä. Työmehiläisten ensimäinen
+kerros pitää suljetuista kennoista kiinni, toinen kerros peittää sen,
+sen taas peittää kolmas ja niin yhä edelleen viimeiseen saakka, joka
+muodostaa pintakerroksen. Kun tämän pintakerroksen mehiläiset
+tuntevat pakkasen pistoja, tunkeutuvat ne joukon sisään, ja toiset
+täyttävät vuoroonsa niiden paikat. Pesässä riippuva rypäle on kuin
+penseä, kellervä hunajamuurien jakama pallo, joka huomaamattoman
+hitaasti nousee tai laskee, etenee tai peräytyy, sen mukaan kuin ne
+kennot, joihin se on kiintynyt, tyhjenevät. Sillä vastoin sitä, mitä
+yleensä luullaan, ei mehiläisten elämä talvella ole pysähtynyt, vaan
+ainoastaan hidastunut.[17] Räpyttelemällä säännöllisesti siipiään,
+noita auringon liekkien eloon jääneitä pikkusiskosia, jotka
+kiihdyttävät tai hidastuttavat liikettänsä ulkoilman vaihtelujen
+mukaan, ne ylläpitävät pallossaan muuttumattomasti kevätpäivän
+lämmön. Tämä salainen kevät lähtee kauniista hunajasta, joka ei ole
+muuta kuin muinoin muotonsa muuttanut auringonsäde, joka nyt palaa
+entiseen muotoonsa. Se kiertelee pallossa jalon veren tavoin. Ne
+mehiläiset, jotka ovat täysinäisissä kennoissa kiinni, tarjoovat sitä
+naapureilleen, jotka taasen vuoroonsa antavat sitä toisille. Se
+kulkee täten kädestä käteen, suusta suuhun ja saapuu joukon
+äärimäiseen päähän asti--joukon, jolla on vain yksi ajatus ja yksi
+kohtalo, hajaantuneena ja yhdistyneenä tuhansiin sydämiin. Se on
+auringon ja kukkien sijaisena siksi kunnes sen vanhempi veli, suuren
+todellisen kevään todellinen aurinko, luoden raolla olevasta portista
+ensimäiset lämpimät katseensa, joista orvokit ja vuokot heräävät
+uuteen eloon, lempeästi herättää työntekijät näyttääkseen heille,
+että taivaan sini on vallannut entisen paikkansa maailmassa ja että
+tuo katkeamaton kehä, mikä yhdistää kuoleman elämään, on tehnyt
+kierroksen ja alkanut uutta elämää.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+VII KIRJA
+
+LAJIN KEHITYS.
+
+
+
+
+I
+
+Ennenkuin suljemme tämän kirjan, kuten olemme sulkeneet mehiläispesän
+talven jähmettävän hiljaisuuden tultua, tahdon ottaa puheeksi
+huomautuksen, jonka melkein aina saa kuulla niiltä, joille paljastaa
+mehiläisten yhteiskuntajärjestyksen ja niiden hämmästyttävän
+taitavuuden. Niin, he sanovat, kaikki tuo on ihmeteltävää, mutta
+muuttumatonta. Ne ovat jo tuhansia vuosia eläneet merkillisten lakien
+alaisina, mutta tuhansia vuosia nämä lait ovat pysyneet samoina.
+Tuhansien vuosien kuluessa ne ovat rakentaneet noita hämmästyttäviä
+kennokakkujansa, joihin ei voi mitään lisätä ja joista ei voi ottaa
+mitään pois ja joissa kemistin, geometrian tuntijan, arkkitehdin ja
+insinöörin opit ovat kaikki yhtä täydellisesti edustettuina; mutta
+nämä kennokakut ovat aivan niitten kaltaisia, joita on löydetty
+egyptiläisten kiviarkuista tai näkee kuvattuina heidän
+kivipiirroksissaan ja papyruskääröissään. Mainitkaa meille edes yksi
+tosiseikka, joka osottaisi vähintäkään edistystä, näyttäkää meille
+yksityiskohta, missä ne olisivat jotakin uudistaneet, kohta, missä ne
+olisivat muuttaneet tuhatvuotista elintapaansa, ja silloin me
+kumarramme ja tunnustamme, ettei niillä ole ainoastaan ihmeteltävää
+vaistoa, vaan myös järki, joka saattaa pyrkiä ihmisjärjen rinnalle
+sekä toivoa, samoin kuin tämäkin, jonkunmoista korkeampaa kohtaloa
+kuin sitä, jonka alainen itsetajuton ja nöyrä aine on.
+
+Ei ainoastaan sivullinen puhu näin, vaan Kirbyn ja Spencen kaltaiset
+hyönteistutkijatkin ovat käyttäneet samaa todistustapaa kieltääkseen
+mehiläisiltä muun järjen kuin sen, mikä epämääräisesti liikkuu
+hämmästyttävän mutta muuttumattoman vaiston ahtaassa vankilassa.
+"Näyttäkää meille--he sanovat--ainoa tapaus, jolloin niiden mieleen
+olisi asianhaarojen pakosta juolahtanut ajatus käyttää esim. savea
+tai kalkkiseosta vahan asemesta, niin me myönnämme niillä olevan
+harkitsemiskykyä."
+
+Tämä todistustapa, jota Romanes nimittää "The question begging
+argument"iksi ja jota vielä voisi sanoa "kyllästymättömäksi
+todisteluksi", on kaikkein vaarallisimpia, ja ihmiseen sovellettuna
+se johtaisi meidät kovinkin pitkälle. Lähemmin tarkasteltuna se
+johtuu tuosta "yksinkertaisesta, terveestä järjestä", joka useinkin
+aikaansaa paljon pahaa ja joka Galileille vastasi: "Ei maa pyöri,
+koska minä näen auringon kulkevan taivaalla, nousevan aamulla ja
+laskevan illalla, eikä mikään voi omien silmieni todistusta kumota."
+Terve järki on erinomainen ja tarpeellinen sielumme pohjalla, mutta
+sillä ehdolla ainoastaan, että ylevä levottomuus vartioi sitä ja
+tarpeen tullen muistuttaa sitä sen äärettömästä tietämättömyydestä;
+muutoin se on vain järkemme alhaisten ainesten piintynyttä
+tottumusta. Mutta mehiläiset ovat itse vastanneet Kirbyn ja Spencen
+tekemään huomautukseen. Tuskin oli tämä huomautus lausuttu, kun jo
+toinen luonnontutkija Andrew Knight, siveltyään jonkunmoisella
+vahasta ja tärpätistä tehdyllä voiteella muutaman puun
+vahingoittuneen kuoren, teki sen huomion, että hänen mehiläisensä
+olivat kokonaan luopuneet kittausvahaa kokoamasta ja käyttivät nyt
+vain tuota ennen tuntematonta, mutta pian koetettua ja hyväksyttyä
+ainetta, jota löysivät aivan valmiina ja runsaissa määrin asuntonsa
+lähiseutuviita.
+
+Muutoin on toinen puoli mehiläistiedettä ja hoitoa siinä, että
+annetaan mehiläisen alotekyvylle vapaa toimiala, sen toimeliaalle
+älylle harjaantumisen ja todellisten keksintöjen tekemisen
+tilaisuutta. Niinpä mehiläishoitajat, kun siitepöly kukissa on
+niukkaa, sirottelevat jonkun määrän jauhoja mehiläistarhan
+läheisyyteen auttaakseen mehiläisiä toukkien ja koteloiden
+elättämisessä, ne kun kuluttavat suunnattomasti siitepölyä. Ilmeistä
+on, etteivät ne luonnontilassa, synnyinmetsiensä tai Aasian laaksojen
+helmassa, missä ne luultavasti elivät tertiääriaikakauden päivinä,
+milloinkaan ole tavanneet sellaista ainetta. Siitä huolimatta, jos
+joitakuita panee sirotetulle jauholle, ne koskettelevat sitä,
+maistelevat sitä, huomaavat sen miltei siitepölyn kaltaiseksi,
+palaavat pesään, ilmottavat uutisen sisarilleen; ja nytpä kaikki
+saaliinhankkijat rientävät tuota odottamatonta ja käsittämätöntä
+ravintoainetta kohti, joka niiden perinnäisessä muistossa mahtaa olla
+erottumattomassa yhteydessä kukkasten kupujen kanssa, joissa ne niin
+monien vuosisatojen kuluessa ovat nauttineet hekumallista ja
+ylellistä vieraanvaraisuutta.
+
+
+
+
+II
+
+Tuskin sata vuotta sitten, Huberin töistä alkaen, ruvettiin vasta
+vakavasti mehiläisiä tutkimaan ja alettiin huomata ensimäisiä
+tärkeitä totuuksia, joiden nojalla tutkimus voi saavuttaa
+tosituloksia. On vasta hiukan enemmän kuin viisikymmentä vuotta
+siitä, kun Dzierzonin ja Langstrothin keksimien irtonaisten
+kennokakkujen ja kehyksien avulla järkiperäinen ja käytöllinen
+mehiläishoito perustettiin ja pesä lakkasi olemasta koskematon talo,
+missä kaikki tapahtui salaperäisyyden verhoamana, jota emme voineet
+paljastaa, ennenkuin kuolema oli sen raunioiksi muuttanut. On vihdoin
+vähemmän kuin viisikymmentä vuotta siitä, kun parannukset
+mikroskoopin ja entomologisen tekniikan alalla ovat paljastaneet
+työmehiläisen, emon ja kuhnurien tärkeimpien elimien salaisuuden.
+Onko siis kummallista, jos tieteemme ei ole ulottunut pitemmälle kuin
+kokemuksemmekaan? Mehiläiset ovat eläneet jo tuhansia vuosia, ja me
+olemme niitä tarkastelleet vasta viisi, kuusi vuosikymmentä. Jos
+olisikin toteen näytetty, ettei mikään ole mehiläispesässä muuttunut
+siitä alkaen, kun me sen avasimme, olisiko meillä oikeus siitä
+päättää, ettei mikään siinä milloinkaan ole muotoa muuttanut,
+ennenkuin me otimme sen huomioittemme esineeksi? Emmekö tiedä, että
+lajin kehityksessä vuosisata häviää kuin sadepisara virran
+pyörteeseen sekä että maailmankaikkeuden elämässä vuosituhannet
+kuluvat yhtä nopeasti kuin vuodet kansan historiassa?
+
+
+
+
+III
+
+Mutta ei ole ensinkään todeksi näytetty, ettei mikään ole muuttunut
+mehiläisten tavoissa. Tarkastaessamme niitä ilman ennakkopäätelmiä ja
+poistumatta nykyisen kokemuksemme valaisemalta pieneltä alalta
+huomaamme päinvastoin sangen tuntuviakin muutoksia. Ja ken tietää
+kertoa niistä, jotka ovat jääneet meiltä huomaamatta? Tutkija, joka
+olisi noin sataviisikymmentä kertaa meitä kookkaampi ja noin
+seitsemänsataatuhatta kertaa meitä painavampi (tämmöinen on kokomme
+ja painomme suhde tuon vähäpätöisen hyönteisen kokoon ja painoon),
+tutkija, joka ei ymmärtäisi kieltämme ja joka olisi varustettu aivan
+toisenlaisilla aistimilla kuin me, huomaisi epäilemättä sangen
+omituistenkin aineellisten muutosten tapahtuneen 19:nnen vuosisadan
+kahden viimeisen kolmanneksen kuluessa, mutta miten hänellä voisi
+olla käsitystäkään siveellisestä, yhteiskunnallisesta,
+uskonnollisesta, valtiollisesta ja taloudellisesta kehityksestämme?
+
+Pian todennäköisin kaikista tieteellisistä hypoteeseista sallinee
+meidän liittää kesyn mehiläisemme siihen suureen mehiläisheimoon,
+johon luultavasti sen esi-isät kuuluvat ja joka käsittää kaikki
+kesyttömät mehiläiset.[18] Me tulemme silloin huomaamaan
+fysiologisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, työtoimintaa ja
+rakennustaidetta koskevia muutoksia, jotka ovat paljoa merkillisempiä
+kuin omassa kehityksessämme tapahtuneet. Tällä kertaa pysyttelemme
+varsinaisessa kesyssä mehiläisessämme. Sitä tavataan suunnilleen
+kuusitoista riittävän tarkasti toisistaan eriävää lajia; mutta itse
+asiassa, olkoonpa sitten kysymys _Apis Dorsatasta_, suurimmasta
+tunnetusta, tai _Apis Floreasta_, pienimmästä, on meillä edessämme
+sama hyönteinen, vähemmässä tai suuremmassa määrin muuttuneena
+ilmanalan ja olosuhteiden vaikutuksesta, joihin sen on täytynyt
+mukautua. Kaikki nämä eri lajit eivät eroa paljoa enemmän toisistaan,
+kuin englantilainen eroaa espanjalaisesta tai japanilainen
+eurooppalaisesta. Rajottaen täten ensimäiset huomautuksemme toteamme
+tässä ainoastaaan sen minkä omin silmin näemme, ja tällä hetkellä
+ilman minkäänlaisen hypoteesin apua, olkoonpa se kuinka todennäköinen
+ja käskeväinen tahansa. Emme ota tarkastettavaksi kaikkia
+tosiseikkoja, joihin voitaisiin vedota. Muutamat huomattavimmat,
+nopeasti lueteltuina, tulevat riittämään.
+
+
+
+
+IV
+
+Ensinnäkin huomaamme tärkeimmän ja perinpohjaisimman parannuksen,
+joka ihmismaailmassa vaatisi suunnattomia töitä: yhteiskunnan
+ulkonaisen suojeluksen.
+
+Mehiläisten kaupungit eivät ole, niinkuin meidän, taivasalla, tuulen
+ja myrskyn oikuille alttiina, vaan ovat kokonaan suojelevan kannen
+peitossa. Mutta luonnontilassa ja ihanneilmanalassa ei asian laita
+ole sellainen. Jos ne yksinomaan seuraisivat omaa syvintä vaistoansa,
+rakentaisivat ne kenno-kakkunsa taivasalle. Intiassa _Apis Dorsata_
+ei erityisellä innolla etsi onttoja puita eikä kallionhalkeamia.
+Parvi ripustautuu jonkun oksan kainaloon, ja niin kennokakku pitenee,
+kuningatar munii, ravintovarat kasaantuvat ilman muuta suojaa kuin
+työntekijäin omat ruumiit. Toisinaan on huomattu meidän pohjoisen
+mehiläisemme liian lämpimän kesän pettämänä jälleen palaavan tuohon
+vaistoonsa, ja on löydetty parvia, jotka täten elivät taivasalla
+keskellä pensaikkoa.[19]
+
+Mutta Intiassakin tällä, nähtävästi synnynnäisellä, tavalla näyttää
+olevan ikäviä seurauksia. Se sitoo niin suuren joukon työmehiläisiä
+yksinomaan tarpeellisen lämmön ylläpitämiseen vahaa valmistavien ja
+toukkia hoitavien ympärillä, että _Apis Dorsata_ oksissa riippuessaan
+rakentaa vain yhden ainoan kennokakun. Sitävastoin pieninkin suoja
+sallii sen rakentaa niitä neljä tai viisi ja enemmänkin, ja lisää
+siten kansan lukua ja asumuskunnan menestystä. Siksi kaikki kylmän
+tai lauhkean vyöhykkeen mehiläislajit ovatkin miltei täydellisesti
+hyljänneet tuon alkuperäisen tavan. Ilmeistä on, että luonnollinen
+valinta on vahvistanut hyönteisen järkevän alotteen, siten että se on
+sallinut ainoastaan väkirikkaimpien ja parhaiten suojattujen heimojen
+pysyä elossa läpi meidän talviemme. Se mikä alussa oli vain
+vaistonvastainen keksintö, on vähitellen tullut vaistomaiseksi
+tavaksi. Yhtä totta on kuitenkin, että ne, täten luopuessaan
+runsaasta, ihaillusta luonnon valosta asettuakseen jonkun kannon tai
+kalliorotkon pimeään koloon, noudattivat alkuaan uhkarohkeaa aatetta,
+joka epäilemättä johtui monista huomioista, kokemuksista ja
+perusteluista. Saattaisi miltei sanoa, että tämä ajatus oli yhtä
+tärkeä kotimehiläisen kohtaloille kuin tulen keksiminen ihmiskunnan
+tulevaisuudelle.
+
+
+
+
+V
+
+Tämän suuren edistysaskeleen jälkeen, joka, samalla kun se on
+ikivanha ja perinnäinen, yhtäkaikki pysyy yhä aktuaalisena, tapaamme
+joukon äärettömiin asti muuntelevia yksityisseikkoja, jotka meille
+todistavat, ettei edes pesän työtoiminta ja politiikka ole
+muuttumattomiin kaavoihin valettu. Juuri äsken olemme maininneet,
+mitenkä siitepölyä on älykkäästi vaihdettu jauhoihin ja kittausvahaa
+keinotekoiseen kittiin. Olemme myös havainneet, kuinka taitavasti ne
+osaavat tarpeisiinsa sovelluttaa ne useinkin vallan ällistyttävät
+asunnot, joihin ne asetetaan asumaan. Olemme myös nähneet, millä
+välittömällä ja hämmästyttävällä taidolla ne ovat hyväkseen
+käyttäneet niitä röyhelletystä vahasta tehtyjä kennokakkuja, joita
+niille on tarjottu. Tämän ihmeellisen, onnellisen mutta vajanaisen
+ilmiön hyödyllinen käyttö on jotakin aivan erinomaista. Ne ovat
+todellakin ymmärtäneet ihmisen puolinaisen viittauksen. Kuvitelkaa
+mielessänne, että me vuosisatoja olisimme rakentaneet kaupunkejamme,
+mutta emme kivestä, kalkista ja tiilistä, vaan jostakin taipuvasta,
+erikoisten ruumiimme elimien vaivalloisesti erittämästä aineesta.
+Muutamana päivänä joku kaikkivaltias olento asettaa meidät satumaisen
+kaupungin helmaan. Me huomaamme, että se on tehty aineesta, joka on
+oman erittämämme aineen kaltaista, mutta muuten se on vain unelma,
+jonka johdonmukaisuuskin, ollen muodoton, ikäänkuin supistettu ja
+keskitetty, on eksyttävämpi, kuin epäjohdonmukaisuus olisi. Siinä on
+tavanmukainen suunnitelmamme, kaikki on siinä odotuksemme mukaista,
+mutta vain mahdollisuutena ja niin sanoaksemme elämäntakaisen voiman
+luhistamana, joka on sen pysäyttänyt luonnokseen ja estänyt sen
+kohoamasta todellisuuteen. Rakennukset, joiden tulisi olla neljä tai
+viisi metriä korkeat, ovat vain pieninä kohokkeina, jotka voisimme
+kahdella kädellämme peittää. Tuhansien muurien asemesta näemme vain
+viivaverkon, jossa on niin hyvin muurien ääriviivat kuin myös sitä
+ainetta, josta ne ovat rakennettavat. Toisissa paikoin on olemassa
+melkoisia säännöttömyyksiä, joita täytyy korjata, syvennyksiä, jotka
+ovat täytettävät ja sopivasti kokonaisuuteen sovitettavat, laajoja
+horjuvia pinta-aloja, joita on tuettava. Sillä rakenne on
+odottamaton, mutta samalla hauras ja vaarallinen. Sen on suunnitellut
+joku ylivoimainen järki, joka on arvannut suurimman osan toiveitamme,
+mutta joka juuri suunnattoman suuruutensa vuoksi ei ole voinut niitä
+toteuttaa kuin sangen karkein piirtein. Tulee siis selvittää kaikki
+tyynni, käyttää hyväkseen tuon yliluonnollisen lahjottajan
+pienimmätkin tarkotukset, rakentaa muutamassa päivässä se, mikä
+tavallisesti vaatii vuosikausia, luopua luontaisista tavoista sekä
+perin pohjin muuttaa entiset työtavat. Varmaa on, että ihminen
+tarvitsisi kaiken tarkkaavaisuutensa ratkaistakseen ne pulmat, jotka
+siitä koituisivat, ja käyttääkseen hyväkseen kaikkea sitä apua, jota
+upea kaitselmus täten olisi tarjonnut. Suunnilleen tämän tekevät
+kuitenkin mehiläiset uudenaikaisissa pesissämme.[20]
+
+
+
+
+VI
+
+Luultavasti ei mehiläisten valtiotaitokaan, kuten jo olen maininnut,
+ole muuttumaton. Tämä on hämärin kohta ja vaikeampi todeta kuin
+mikään muu. En tahdo puhua siitä, kuinka vaihtelevalla tavalla ne
+kuningatartaan kohtelevat, en parveilun laeista, jotka ovat
+jokaiselle pesälle omituisia sekä näyttävät menevän perintönä
+sukupolvesta sukupolveen j.n.e. Mutta näiden tosiasiain rinnalla,
+jotka eivät ole kyllin selväpiirteisiä, on toisia, aina esiintyviä ja
+tarkkoja, jotka osottavat, etteivät kaikki kesyn mehiläisen lajit ole
+saavuttaneet samaa valtiollista sivistysastetta, että on semmoisia,
+joissa yhteishenki vielä hapuilee ja etsii kenties toisia keinoja
+kuninkuuden pulman ratkaisemiseksi. Niinpä Syrian mehiläinen
+tavallisesti kasvattaa satakaksikymmentä kuningatarta ja usein
+enemmänkin. Sitävastoin meidän _Apis Mellifica_ kasvattaa niitä
+korkeintaan kymmenen tai kaksitoista. Cheshire kertoo meille kaikin
+puolin säännöllisestä syrialaisesta pesästä, josta löydettiin
+kaksikymmentäyksi kuollutta kuningatarta sekä yhdeksänkymmentä elossa
+ja vapaudessa olevaa. Tämä on sangen omituisen yhteiskunnallisen
+kehityksen lähtö- tai loppukohta, kehityksen, jota olisi
+mieltäkiinnittävää perin pohjin tutkia. Lisätkäämme vielä, että, mitä
+kuningattarien kasvattamiseen tulee, Kyproksen mehiläinen suuresti
+lähenee syrialaista. Onko tämä palautumista--vielä epäröivää--
+harvainvaltaiseen hallitukseen, monarkian kokeen jälkeen,
+moni-äitiyteen, yksiäitiyden jälkeen? Yhtäkaikki ovat syrialainen ja
+kyprolainen mehiläinen, jotka ovat läheistä sukua egyptiläisen ja
+italialaisen kanssa, epäilemättä ensimäiset, joita ihminen on
+kesyttänyt. Vihdoin osottaa meille seuraava havainto vielä selvemmin,
+että pesän tavat ja viisas järjestysmuoto eivät johdu mistään
+alkuperäisestä vaikutteesta, jota olisi koneentapaisesti noudatettu
+kautta vaihtelevien aikakausien ja ilmanalojen, vaan että se henki,
+joka johtaa tuota pientä yhteiskuntaa, osaa ottaa huomioon uusia
+asianhaaroja, mukautua niiden mukaan ja käyttää niitä hyödykseen,
+niinkuin se oli oppinut torjumaan entisten olosuhteiden vaaroja.
+Australiaan tai Kaliforniaan muutettuna musta mehiläisemme muuttaa
+täydellisesti tapojansa. Kahden tai kolmen vuoden kuluttua
+huomattuaan, että kesä on ikuinen ja ettei kukkasia koskaan puutu,
+elää se huomispäivää huolehtimatta, tyytyy kokoamaan niin paljon
+hunajaa ja siitepölyä, kuin tarvitaan päivän tarpeeksi, eikä enää
+kokoa mitään talven varaksi, koska sen nykyinen järkiperäinen
+vaarinotto on synnynnäistä kokemusta mahtavampi.[21] Meidän ei edes
+onnistu ylläpitää sen toimeliaisuutta muulla tavoin kuin riistämällä
+siltä aina vähin erin sen työn hedelmiä.
+
+
+
+
+VII
+
+Tämän me siis voimme silmillämme nähdä. Myönnettänee, että nämä ovat
+senlaatuisia asiallisia tosiseikkoja, jotka ovat omiansa
+järkähyttämään niiden mielipidettä, jotka uskottelevat itselleen,
+että kaikki järki on liikkumaton, kaikki tulevaisuus muuttumaton,
+paitsi ihmisen järki ja tulevaisuus.
+
+Mutta jos me hetkeksi hyväksymme kehityshypoteesin, laajenee
+edessämme oleva näytelmä; ja sen epävarma, suurenmoinen valo ulottuu
+pian omiinkin kohtaloihimme. Ei ole silminnähtävän selvää, mutta
+jokaisen, joka tarkkuudella sitä tutkii, on vaikea olla
+tunnustamatta, että luonnossa on tahto, joka pyrkii kohottamaan osan
+ainetta hienompaan, kenties parempaan olotilaan, kostuttamaan
+vähitellen sen pintaa salaperäisellä nesteellä, jota me sanomme ensin
+elämäksi, sitten vaistoksi ja pian sen jälkeen järjeksi; turvaamaan,
+järjestämään, helpottamaan kaiken sen olemassaoloa, mikä saapi
+elämän, tuntematonta päämäärää varten. Varmaa ei ole, mutta useat
+esimerkit, joita huomaamme ympärillämme, kehottavat meitä otaksumaan,
+että jos voisimme arvioida sen ainepaljouden, joka alusta asti täten
+on korkeammalle kohonnut, huomaisimme, että se on lakkaamatta
+kasvanut. Sanon vieläkin kerran, että tämä havaintomme on epävarma,
+mutta se on ainoa, jonka olemme voineet tehdä sen salaperäisen voiman
+suhteen mikä meitä johtaa; ja onhan tämäkin jo paljon, maailmassa,
+missä ensimäinen velvollisuutemme on luottamus elämään, silloinkin
+kun emme siinä oivalla mitään rohkaisevaa valoa, ja niin kauan kun ei
+ole olemassa päinvastaista varmuutta.
+
+Tiedän kaiken sen, mitä voidaan väittää kehitysteoriaa vastaan. Sen
+tueksi on olemassa lukuisia todistuksia ja hyvin tehokkaita
+perusteluita, jotka eivät kuitenkaan, tarkkaan sanoen, ole
+vakuuttavia. Ei saa milloinkaan ehdottomasti antautua oman
+aikakautensa totuuksien valtaan. On mahdollista, että sadan vuoden
+kuluttua hyvinkin monet luvut kirjoistamme, joihin aikakautemme on
+painanut leimansa, näyttävät vanhentuneilta, kuten nykyään
+kahdeksannentoista vuosisadan filosofien teokset, jotka ovat täynnä
+liian erinomaista ihmistä, sellaista jota ei ole olemassa, ja niin
+monet sivut seitsemännentoista vuosisadan kirjoista, joita heikontaa
+katolisen traditsionin jumalankäsitys, tuo tyly, pikkumainen niin
+monien turhanpäiväisyyksien ja valheiden rumentama jumalankuva.
+
+Kuitenkin lienee parasta, kun ei voi tietää jonkun asian totuutta,
+omaksua se hypoteesi, joka sinä hetkenä, jolloin sattuma on kutsunut
+meidät elämään, vakavimmin vaikuttaa järkeemme. Voi lyödä vetoa
+siitä, että se on väärä, mutta niin kauan kuin sen uskoo todeksi, se
+on hyödyksi, se elvyttää rohkeuden ja johtaa tutkimukset uusille
+urille. Ensi silmäykseltä näyttänee viisaammalta lausua näiden
+otaksumisien sijasta yksinkertaisesti ilmi itse syvä totuus, se on,
+ettei tiedetä niin mitään.
+
+Mutta tämä totuus olisi terveellinen, ainoastaan jos olisi
+todistettuna ettemme milloinkaan tule tietämään. Sillä välin se
+pidättäisi meitä vielä kuolettavammassa liikkumattomuudessa kuin
+ikävimmät harhaluulot. Me olemme niin luotuja, ettei mikään vie meitä
+pitemmälle eikä korkeammalle kuin erehdystemme harppaukset. Siitä
+vähästä, minkä tiedämme, on meidän itse asiassa kiittäminen
+otaksumia, jotka aina ovat uskallettuja, usein vallan mielettömiä ja
+suurimmaksi osaksi vähemmän varovaisia kuin nykypäivän hypoteesi. Ne
+olivat kenties mielettömiä, mutta ne ovat kuitenkin ylläpitäneet
+etsinnän palavaa intoa. Olkoon, että majatalon lieden ääressä valvoja
+on sokea tai ikäloppu, mitä matkustaja siitä välittää, kun hänen on
+vilu ja hän istuutuu valvojan viereen? Jollei vain tuli ole sammunut
+tämän sitä vartioidessa, on hän tehnyt saman minkä paraskin olisi
+voinut tehdä. Jättäkäämme tämä innon liekki muille perinnöksi, en
+sano entisellään, vaan palavampana; eikä mikään voi sitä suuremmassa
+määrin kartuttaa kuin tämä kehityshypoteesi, joka pakottaa meidät
+tutkimaan tarkemman tieteellisen menettelytavan mukaisesti ja
+pysyvämmällä intohimolla kaikkea, mikä on olemassa maan pinnalla, sen
+sisällä, meren syvänteissä ja taivaitten rajattomilla äärillä. Mitä
+voi asettaa sitä vastaan, ja mitä panemme sen sijaan, jos sen
+hylkäämme? Tuon suuren tunnustuksenko tieteen tietämättömyydestä,
+joka tuntee itseään, mutta tavallisesti pysyttelee toimettomana ja
+lannistaa uteliaisuuden, joka ihmiselle on tarpeellisempi kuin itse
+viisaus, vaiko kenties hypoteesin lajien muuttumattomuudesta ja
+jumalallisesta luomisesta, joka on huonommin perusteltu kuin oma
+hypoteesimme, ikipäiviksi poistaa probleemin kehityskelpoiset
+ainekset ja selviytyy selittämättömästä kieltäytymällä sitä
+tutkimasta?
+
+
+
+
+VIII
+
+Tänä huhtikuun aamuna, keskellä puutarhaa, joka elpyy uuteen eloon
+taivaallisen vihannan kasteen kostuttamana, valkean taskuheinän
+reunustamien kukkalavojen keskellä, jotka tuoksuvat ruusuista ja
+värehtelevät kevätesikoista, olen uudelleen nähnyt noita kesyttömiä
+mehiläisiä, meidän tahtoomme alistuneen mehiläisen esi-isiä, ja
+mieleeni ovat johtuneet vanhan zeelantilaisen mehiläispesienhoitajan
+opetukset. Useasti hän käyskenteli minun kanssani keskellä
+monivärisiä kukkalavojansa, joita säilytettiin samanmuotoisina ja
+hoidettiin samalla tavoin kuin isä Catsin, tuon hyvän hollantilaisen
+proosallisen ja ehtymättömän runoilijan aikana. Ne muodostivat
+ruusukkeita, tähtiä, seppeleitä, kielekkeitä ja
+haara-kynttilänjalkoja, pallon, pyramidin tai värttinän muotoon
+leikatun orapihlajan tai hedelmäpuun juurella, ja puksipuu-reunus
+kiersi valppaan paimenkoiran tavoin nurmen reunoja estääksensä kukkia
+käytäville tunkeutumasta. Siellä opin tuntemaan noiden itsenäisten
+saaliinhankkijattarien nimet ja tavat, joita emme milloinkaan
+katsele, koska pidämme niitä tavallisina kärpäsinä, vahingollisina
+ampiaisina tai typerinä kovakuoriaisina. Ja kuitenkin jokaisella
+niistä on sen kaksinkertaisen siipiparin alla, joka on niiden
+tunnusmerkkinä hyönteismaailmassa, elämän suunnitelma, erikoisen ja
+usein ihmeteltävän kohtalon työaseet ja aate. Ensin näemme kesyn
+mehiläisemme lähimmät sukulaiset, nuo pörröiset, kömpelöt kimalaiset,
+jotka toisinaan ovat pienen pieniä, mutta useimmiten suunnattoman
+suuria ja alkuihmisten tavoin muodottoman, vaski- tai
+sinuuperirenkaitten kiertämän ihotakin verhoamia. Ne ovat vielä
+puolittain raakalaisia, tekevät kukkakuvuille väkivaltaa, repivät
+niitä, jos ne eivät taivu, ja tunkeutuvat terälehtien silkinhienojen
+huntujen alle, ikäänkuin jos vuorenonkalojen karhu tunkeutuisi jonkun
+itämaalaisen kuninkaantyttären helmillä koristettuun silkkitelttaan.
+
+Niiden rinnalla lentää, suurempana kuin suurin niistä, varjojen
+verhoama hirviö. Se hehkuu tummaa, vihreään ja sinipunervaan
+vivahtavaa tulta: se on puuta-nakertava _Xylocopa_,
+hunajantekijämaailman jättiläinen. Sen perässä suuruusasteen mukaan
+tulevat synkät _Chalicodomat_ eli muurarimehiläiset, jotka ovat
+mustaan verkaan puetut ja rakentavat savesta ja sorasta kivenkovia
+asuntoja. Sitten lentelevät huiskin haiskin _Dasypodot_ ja
+_Halictukset_, jotka muistuttavat ampiaisia, _Andrenat_, joita usein
+ahdistaa eriskummallinen loinen _Stylops_, joka täydellisesti muuttaa
+valitsemansa uhrin ulkomuodon, melkein kääpiömäinen _Panurgus_, joka
+miltei aina kantaa raskaita siitepölytaakkoja, monenmuotoiset
+_Osmiat_, joilla on sata eri teollisuushaaraa. Yksi niistä, _Osmia
+papaveris_, ei tyydy kukilta vaatimaan tarpeellista leipää ja viiniä,
+vaan se leikkelee unikukan terälehdistä suuria purppurakaistaleita
+koristaaksensa niillä kuninkaallisesti tyttäriensä palatsin. Eräs
+toinen mehiläissukuinen, pienin kaikista, pieni neljällä sähköisellä
+siivellä liitelevä tomuhiukkanen _Megachile centuncularia_, leikkaa
+ruusunlehdistä aivan säännöllisiä puoliympyröitä, joiden luulisi
+olevan loviraudalla irrotettuja, taittelee niitä sekä järjestää ja
+muodostaa kotelon, joka on kokoonpantu monesta pienestä, ihmeteltävän
+säännöllisestä sormustimesta, joista kukin on yhden toukan kammio.
+Mutta kokonainen kirja tuskin riittäisi luettelemaan tuon hunajaa
+janoavan joukon eri tapoja ja kykyjä, joka liitelee joka suuntaan
+himoavien ja passiivisten kukkien ympärillä, jotka vangittujen
+morsianten tavoin odottavat rakkauden sanomaa, minkä niiden
+huolettomat vieraat niille tuovat.
+
+
+
+
+IX
+
+Me tunnemme suunnilleen neljätuhattaviisisataa lajia kesyttömiä
+mehiläisiä. Selvää on, ettemme niitä kaikkia voi tässä tarkastella.
+Kenties syvemmälle menevä tutkimus, tähän asti tekemättä jääneet
+havainnot ja kokeet, jotka vaatisivat enemmän kuin yhden ihmiselämän,
+valaisevat kerran ratkaisevalla tavalla mehiläisen kehityksen
+historian. Tätä historiaa ei vielä minun tietääkseni ole
+järjestelmällisesti käsitelty. Toivottavaa on, että tämä historia
+kerran kirjotetaan, sillä se tulisi koskettelemaan montakin
+probleemia, jotka ovat yhtä suuria kuin ne, mitkä ovat tarjona
+monessakin inhimillisessä historiassa. Vakuuttamatta enää mitään,
+koska nyt astumme otaksumien verhottuun seutuun, me puolestamme
+tyydymme seuraamaan erästä Hymenoptera-lahkon alalahkoa sen matkalla
+järkevämpää olemassaoloa ja vähän suurempaa hyvinvointia ja
+turvallisuutta kohti, ja alleviivaamme yksinkertaisesti tämän monin
+kerroin tuhatvuotisen kehityskulun pääpisteet. Puheena oleva
+hyönteisryhmä on se kalvosiipisien alalahko (ransk. _Apiens_)[22],
+johon mehiläisten heimo kuuluu ja jonka oleelliset piirteet ovat niin
+tarkat ja niin selvät, että me kyllä voimme otaksua kaikkien niiden
+jäsenten polveutuvan yhdestä ainoasta kantaisästä.
+
+Darwinin oppilaat, Hermann Müller muiden muassa, katsovat erästä
+pientä villimehiläistä nimeltä _Prosopis_, joka on levinnyt yli koko
+maapallon, alkuperäisen mehiläisen, kaikkien tätä nykyä tunnettujen
+mehiläisten kantaäidin nykyiseksi edustajaksi.
+
+Tuo kovaonninen _Prosopis_ on pesiemme asujamiin verrattuna miltei
+samaa mitä luolaihmiset olisivat suurten kaupunkiemme onnellisiin
+asujamiin verrattuina. Kenties olette sen nähneet huomaamatta,
+aavistamatta, että teillä on ollut edessänne kunnianarvoinen
+kantaemo, jota meidän luultavasti on kiittäminen useimmista
+kukistamme ja hedelmistämme (on näet laskettu, että enemmän kuin
+satatuhatta kasvilajia häviäisi, elleivät mehiläiset niissä kävisi),
+ja, kuka tietää, sivistyksestämmekin, sillä kaikellahan on näillä
+salaperäisillä aloilla yhdyssiteensä,--kenties olette sen nähneet
+useamman kerran jossain puutarhanne syrjäisessä kolkassa liitelevän
+pensaikkojen ympärillä. Se on sievä ja vilkas; sillä lajilla, joka
+Ranskassa on yleisin, on valkoiset täplät mustalla pohjalla. Mutta
+tämä komeus peittää uskomatonta köyhyyttä. Se viettää elämänsä
+nälässä. Se on miltei alaston, vaikka kaikilla sen siskoilla on
+lämpöiset komeat turkit. Sillä ei ole ainoatakaan työasetta. Sillä ei
+ole vasuja siitepölyn kokoamista varten kuten _Apidae_-heimolla eikä
+sen puutteessa _Andrenain_ lannetöyhtöä tai _Gastrilegidain_
+vatsaharjaa. Sen täytyy vaivalloisesti pienten kynsiensä avulla koota
+kukkakupujen siitepöly ja niellä se kantaakseen sen rotkoonsa. Sillä
+ei ole muuta työasetta kuin kielensä, suunsa, käpälänsä, mutta sen
+kieli on liian lyhyt, sen käpälät ovat heikkoja ja sen leuat
+voimattomia. Voimatta valmistaa vahaa tai kovertaa puuta tai kaivaa
+käytäviä maahan se saa aikaan kömpelöitä käytäviä kuivien
+karhunmaaraman oksien pehmeään ytimeen, sijottaa siihen muutamia
+huonosti sommiteltuja kennoja, varustaa ne vähäisellä ravintomäärällä
+poikasia varten, joita se ei milloinkaan ole näkevä, sitten,
+täytettyään köyhän tehtävänsä sille tuntemattoman ja meille yhtä
+tietämättömän päämäärän hyväksi, se menee johonkuhun nurkkaan
+kuolemaan, yksin maailmassa, niinkuin oli elänytkin.
+
+
+
+
+X
+
+Jätämme mainitsematta hyvin monen välillä olevan lajin, jossa
+voisimme vähitellen nähdä kielen pitenevän voidakseen ammentaa
+hunajaa useampien kukkien teriöstä, siitepölyn kokoamiseksi
+tarpeellisten työaseiden, karvojen, töyhtöjen, raaja- ja
+vatsaharjojen tulevan näkyviin ja kehittyvän, käpäläin ja leukojen
+vahvistuvan, hyödyllisten eritteiden muodostuvan ja lopuksi
+rakennusta johtavan hengen etsivän ja keksivän joka taholta
+hämmästyttäviä parannuksia. Sellainen tutkimus vaatisi kokonaisen
+kirjan. Tahdon siitä arimoida vain luvun, vähemmän kuin luvun, sivun
+ainoastaan, joka rikkaampaa elämää ja onnellisempaa olemassaoloa
+kohti pyrkivän tahdon hapuilevien ponnistusten takaa osottaa meille
+yhteiskunnallisen älyn synnyn, kehityksen ja vakaantumisen.
+
+Olemme nähneet tuon onnettoman _Prosopisin_ räpyttelevän, Prosopisin,
+joka tuossa rajattomassa, pelottavia voimia kätkevässä avaruudessa
+ääneti kestää pientä yksinäistä kohtaloansa. Jokunen määrä sen
+siskoja, jotka kuuluvat jo paremmin varustettuihin ja taitavampiin
+sukuihin, kuten esim. hyvin puetut _Colletisit_ tai _Megachile
+centuncularia_, tuo ruusunlehtien ihmeellinen leikkelijä, elää yhtä
+suuressa yksinäisyydessä, ja jos sattumalta joku liittyy niihin,
+niiden kanssa asuakseen, niin se on joku vihollinen tai useammin
+loinen. Sillä mehiläisten maailma on täynnä kummituksia, jotka ovat
+ihmeellisempiä kuin meidän, ja monellakin lajilla on täten
+jonkunmoinen salaperäinen ja toimeton kaksoishaamunsa, joka on
+täydellisesti valitsemansa uhrin kaltainen, sillä poikkeuksella, että
+se ainaisen laiskuutensa kautta on kadottanut kaikki työ-aseensa,
+toisen toisensa perästä, eikä siis voi elää muutoin kuin suvun
+työtätekevän edustajan kustannuksella.[23]
+
+Niissä mehiläisissä, joille on annettu tuo kenties liian kategorinen
+erakko-mehiläisten nimi, kytee kuitenkin yhteiskunnallinen vaisto
+liekin kaltaisena, jota peittää kaikkea alkuperäistä elämää
+tukehuttava ainepaljous. Siellä täällä, odottamattomiin suuntiin, sen
+onnistuu ujoin ja toisinaan oudoin purkauksin ikäänkuin tietä
+tunnustellakseen läpitunkea tuo tukahuttava rovio, joka kerran on
+ravitseva sen lopullista voittoa.
+
+Jos kaikki on ainetta tässä maailmassa, niin huomaamme tässä aineen
+epäaineellisimman liikkeen. Kyseessä on siirtyminen itsekkäästä,
+epävarmasta ja epätäydellisestä elämästä hiukan turvallisempaan ja
+onnellisempaan veljelliseen elämään. Ihanteellisesti, hengen kautta
+on yhdistettävä se, mikä itse asiassa ruumiin puolesta on erillään,
+on aikaansaatava yksilön uhrautuminen lajin hyväksi sekä asetettava
+näkymätön näkyväisen sijalle. Onko siis kummastuttavaa, etteivät
+mehiläiset heti ensi otteella toteuta sitä, mitä emme me, jotka
+olemme sillä etuoikeutetulla asteella, missä vaisto säteilee joka
+taholta tietoisuuteemme, vielä ole voineet selvitellä? Senvuoksi
+onkin omituista, miltei liikuttavaa nähdä, miten tuo uusi aate ensin
+hapuilee siinä pimeydessä, mikä kaikkea maan päällä syntyvää ympäröi.
+Se on aineesta lähtöisin, se on vielä kokonaan aineellinen. Se on
+kokoonpantu ainoastaan nälästä, vilusta ja pelosta, jotka ovat
+muuttuneet joksikin, joka ei vielä ole muotoon olennoitunut. Se
+hiipii epävarmoin askelin suurten uhkaavien vaarojen ympäri, pitkien
+öitten, talven lähestymisen ympäri, epäilyttävän unen ympäri, mikä on
+melkein kuoleman kaltainen.
+
+
+
+
+XI
+
+_Xylocopat_ ovat, niinkuin olemme havainneet, voimakkaita mehiläisten
+sukulaisia (Apiens), jotka kaivavat pesänsä kuivaan puuhun. Ne elävät
+aina yksinään. Kuitenkin saattaa kesän loppupuolella löytää muutamia
+yksilöitä erästä erityistä lajia (_Xylocopa Cyanescens_)
+kokoontuneina viluiseen joukkoon _Asphodelus_-kasvin oksalle yhdessä
+talvea viettääkseen. Tämä myöhään herännyt veljeys on poikkeuksena
+Xylocopain keskuudessa, mutta niiden lähimpien heimolaisten,
+_Ceratinidae_-heimon parissa tämä tapa on jo muuttumattomasi
+käytännössä. Tässä huomaamme siis aatteen orastavan. Siihen se
+pysähtyy, ja tähän päivään asti se ei ole kyennyt
+_Xylocopidae_-ryhmän keskuudessa astumaan tätä ensimäistä, hämärää
+rakkauden rajaa ulommaksi. Toisilla mehiläisten heimolaisilla
+(_Apiens_'eilla) tämä itseänsä etsivä aate saa toisia muotoja.
+Vajojen _Chalicodomat_, jotka ovat muurarimehiläisiä, _Dasypoda_ ja
+_Halictus_, jotka kaivavat maanalaisia asumuksia, yhdistyvät
+lukuisiksi asumuskunniksi pesiensä rakentamista varten. Mutta tämä on
+vain näennäinen, erakoista muodostettu yhtymä. Yhteistä sopeutumista,
+yhteistä toimintaa ei ole olemassa. Jokainen rakentaa tuiki erillään
+muista tuossa suuressa joukossa asuntonsa vain itseänsä varten,
+välittämättä naapuristaan, "Tämä on", sanoo J. Perez, "pelkkä
+yksilöiden kokoomus, joita samat mielihalut, samat kyvyt kokoovat
+samaan paikkaan, jossa periaate 'jokainen omasta puolestaan'
+toteutetaan sanan ankarimmassa merkityksessä; siinä on hajanainen
+joukko työntekijöitä, joka muistuttaa mehiläispesän parvea ainoastaan
+lukunsa ja työintonsa puolesta. Sellaiset yhtymät ovat siis vain
+yksinkertaisena seurauksena siitä, että suuri joukko yksilöitä
+asuskelee samalla paikalla."
+
+Mutta _Panurgus_-suvussa, _Dasypodain_ serkuissa, leimahtaa äkkiä
+ilmi pieni valonsäde ja valaisee uuden tunteen syntymistä tuossa
+satunnaisessa kasaumassa. Ne kokoontuvat samalla tavoin kuin
+edelliset, ja jokainen kaivaa omaksi tarpeekseen maanalaisen
+asuntonsa, mutta pesän suu, käytävä, joka maan pinnalta johtaa eri
+luoliin, on yhteinen. "Kennojen rakentamiseen nähden", sanoo edelleen
+Perez, "jokainen täten käyttäytyy ikäänkuin olisi yksin, mutta kaikki
+käyttävät hyväkseen yhteistä sisäänkäytävää, kaikki hyötyvät tässä
+kohden yhden työstä ja säästävät siten sen ajan ja vaivan, joka
+vaadittaisiin, jos kukin rakentaisi eri käytävän. Olisi hauskaa
+tietää, eikö tätä alustelevaa työtä kenties tehdä yhteisvoimin ja
+eivätkö useat naaraat ota vuorotellen työhön osaa."
+
+Olkoonpa asian laita mikä tahansa, veljeyden aate on lävistänyt
+väliseinän, joka erotti kahta eri maailmaa. Ei enää talvi, nälkä eikä
+kuoleman kauhu sitä pakota esille säikähtyneen ja tuntemattoman
+vaiston syvyyksistä; toimelias elämä sen toimeen herättää. Mutta
+tälläkin kertaa se pysähtyy heti, eikä sen onnistu tunkeutua
+kauemmaksi siihen suuntaan. Vähät siitä, se ei lannistu, vaan
+koettelee toisia teitä. Ja nyt se jo tunkeutuu kimalaisten luo,
+kypsyy siellä, ruumistuu toisenlaisessa ilmapiirissä sekä tekee
+ensimäiset ratkaisevat ihmetyönsä.
+
+
+
+
+XII
+
+Kimalaiset, nuo paksut, pörröiset, surisevat hyönteiset, pelottavat
+mutta rauhalliset, jotka me kaikki tunnemme, elävät alkuaan
+yksinänsä. Heti maaliskuun ensi päivinä talven yli elänyt
+hedelmöitetty naaras ryhtyy pesäänsä rakentamaan, joko maan alle tai
+pensaikkoon, riippuen lajista, mihinkä se kuuluu. Hän on yksin
+maailmassa heräävän kevään helmassa. Hän raivaa, kaivaa, verhoilee
+valitsemansa paikan. Sitten hän rakentaa jotensakin muodottomia
+vahakennoja, varustaa ne hunajalla ja siitepölyllä, munii, hautoo
+muniansa, hoitaa ja ruokkii niistä syntyneitä toukkia, ja pian häntä
+ympäröi parvi tyttäriä, jotka häntä auttavat kaikissa hänen sisä- ja
+ulkotöissään, ja muutamat niistä ryhtyvät taas vuoroonsa munimaan.
+Hyvinvointi kasvaa, kennojen rakennustapa paranee, asumuskunta
+lisääntyy. Sen perustaja pysyy yhä sen sieluna ja korkeimpana emona
+ja hallitsee kuningaskuntaa, jota miltei voi sanoa oman
+hunajamehiläisemme yhteiskunnan luonnokseksi. Tämä luonnos on muutoin
+jotensakin kömpelötekoinen. Sen hyvinvointi pysyy aina ahtaissa
+rajoissa, lait ovat epämääräisiä ja niitä totellaan huonosti;
+muinaisaikuinen oman suvun syöminen sekä lastenmurhat ilmenevät
+aika-ajoin uudestaan, rakennustapa on epämuotoinen ja tuhlaavainen,
+mutta se mikä enemmän kuin mikään muu erottaa näitä molempia
+yhteiskuntia on, että toinen on pysyväinen, toinen vain
+lyhytaikainen. Kimalaisten yhteiskunta näet häviää kokonaan syksyllä,
+sen kolme- tai neljäsataa asujanta kuolee jättämättä jälkeäkään
+olemassaolostaan, koko tämä ponnistus raukeaa tyhjään, eikä siitä jää
+eloon kuin yksi ainoa naaras, joka tulevana keväänä on alottava
+samassa yksinäisyydessä ja samassa köyhyydessä kuin äitinsäkin saman
+hyödyttömän työn. Mutta jäljelle jää kuitenkin se tosiasia, että
+tällä kertaa aate on tullut voimastaan tietoiseksi.--Me emme näe sen
+menevän tätä rajaa ulommaksi kimalaisten piirissä, mutta tavalleen
+uskollisena se pian jonkunmoisen väsymättömän sielunvaelluksen kautta
+toteutuu, väristen vielä viimeisen voittonsa riemusta,
+kaikkivaltaisena ja miltei täydellisenä toisessa ryhmässä, heimon
+viimeisen edellisessä, siinä joka käy välittömästi oman, tätä aatetta
+kruunaavan, kesyn mehiläisemme edellä, tarkotan _Meliponitien_
+ryhmää, joka käsittää troopillisten seutujen _Melipona_- ja
+_Trigona_-mehiläiset.
+
+
+
+
+XIII
+
+Siinä kaikki on järjestetty samalla tavoin kuin meidän
+mehiläispesissämme. Siinä on luultavasti emo,[24] hedelmättömiä
+työmehiläisiä ja koiraksia. Ovatpa useat yksityskohdat siinä
+paremminkin järjestettyjä. Koirakset esim. eivät ole kokonaan
+joutilaita; ne erittävät vahaa. Pesän sisäänkäytävä on huolellisemmin
+suojeltu: kylminä öinä sulkee sen ovi, kuumina öinä taas jonkunmoinen
+verho, joka päästää ilmavirran sisään.
+
+Mutta yhteiskunta on heikompi, elämä yleensä epävarmempi, hyvinvointi
+rajotetumpi kuin meidän mehiläisillämme, ja kaikkialla, mihin näitä
+tuodaan, _Meliponitit_ pyrkivät häviämään niiden tieltä. Veljeyden
+aate on yhtä suuressa määrin ja yhtä loistavasti kehittynyt
+molemmissa roduissa, paitsi yhdessä kohden, missä se toisessa rodussa
+ei ole saavuttanut enempää, kuin mitä se jo oli toteuttanut
+kimalaisten ahtaassa suvussa. Tämä kohta on yhteistyön koneentapainen
+järjestys, voimien tarkasti määrätty käyttö, sanalla sanoen koko
+yhteiskunnan rakenne, joka silminnähtävästi on alemmalla kannalla.
+Riittänee kun muistutan sitä mitä tästä olen kertonut tämän teoksen
+kolmannen kirjan XVIII luvussa, lisäämällä siihen, että mehiläistemme
+pesissä kaikki kennot ovat yhtä sopivia toukkien kasvattamiseen kuin
+ravintoaineiden säilyttämiseen ja kestävät yhtä kauan kuin pesäkin,
+jotavastoin ne _Meliponiteilla_ kelpaavat ainoastaan yhteen
+tarkotukseen, ja ne, jotka ovat nuorten koteloiden kehtoina,
+hävitetään, kun nämä ovat tunkeutuneet kuorestaan ulos.
+
+Aate on siis saavuttanut täydellisimmän muotonsa meidän
+kotimehiläisissämme; ja siinäpä nyt olemme lyhyesti, epätäydellisesti
+kuvanneet tämän aatteen kehitysasteet. Ovatko nämä kehitysasteet
+kerta kaikkiansa muuttumattomasti määrätyt jokaisessa lajissa, ja
+onko se viiva, joka niitä yhdistää, olemassa ainoastaan
+mielikuvituksessamme? Älkäämme vielä rakentako järjestelmää tällä
+epätäydellisesti tutkitulla alueella. Tyytykäämme väliaikaisiin
+päätelmiin ja, jos niin tahdomme, kallistukaamme mieluummin
+toiverikkaimpien puoleen, sillä jos välttämättömästi täytyisi valita,
+niin muutamat valonsäteet jo viittaavat siihen, että enimmin toivotut
+tulevat olemaan varmimmat. Tunnustakaamme muuten vielä
+tietämättömyytemme. Me vasta opimme silmiämme avaamaan. Tuhannet
+kokeet, joita voitaisiin tehdä, ovat jääneet tekemättä. Voisivatko
+esim. _Prosopisit_, jos niitä pidettäisiin vankeudessa ja
+pakotettaisiin asumaan yhdessä kaltoistensa kanssa, astua täydellisen
+yksinäisyyden rautakynnyksen yli, mieltyä yhteiselämään kuten
+_Dasypodat_ ja tehdä veljellisen ponnistuksen kuten _Panurgus_-suku?
+Siirtyisivätkö _Panurgukset_ vuoroonsa, jos niitä pakotettaisiin
+elämään uusissa, epänormaalisissa olosuhteissa, yhteisestä käytävästä
+yhteiseen huoneeseen? Tokkohan kimalais-emot, jos niitä pidettäisiin
+yhteisessä talvimajassa, kasvatettaisiin ja elätettäisiin
+vankeudessa, oppisivat ymmärtämään toinen toisensa ja jakamaan työn?
+Ja onko _Meliponiteille_ annettu röyhelletystä vahasta tehtyjä
+kennokakkuja? Onko niille tarjottu keinotekoisia hunajasäiliöitä
+niiden omien omituisten astioitten asemesta? Ottaisivatko ne niitä
+vastaan, käyttäisivätkö ne niitä hyväkseen, ja millä tavoin ne
+sovelluttaisivat tapansa tähän tottumattomaan rakennustapaan? Nämä
+kaikki ovat kysymyksiä, joilla käännymme hyvinkin pienten olioiden
+puoleen, mutta jotka kuitenkin kätkevät suurimpien salaisuuksiemme
+suuren selitys-sanan. Me emme kykene niihin vastaamaan, sillä meidän
+kokemuksemme johtuu vasta eilisestä. Réaumurista alkain on nyt noin
+puolitoista vuosisataa siitä, kun muutamien kesyttömien mehiläisten
+elintapoja on ruvettu tarkastelemaan. Réaumur tunsi niitä vain
+muutaman harvan, me olemme tutkineet muutamia muita, mutta satoja,
+tuhansia kenties, on tähän asti tarkastanut ainoastaan joku
+tietämätön tai hätäilevä matkamies. Ne, joita me tunnemme _Memoirien_
+tekijän kauniitten tutkimusten ajasta asti, eivät ole missään
+suhteessa tapojaan muuttaneet, ja ne kimalaiset, jotka vuoden 1730
+tienoilla puuteroivat itsensä kullalla, surisivat kuin auringon
+säteiden väreily ja ahmivat hunajaa Charentonin puutarhoissa, olivat
+aivan niiden kaltaisia, jotka, huhtikuun tultua, huomispäivänä
+surisevat muutaman askeleen päässä siitä Vincennesin metsässä. Mutta
+Réaumurista meidän päiviimme on vain silmänräpäys tutkittavastamme
+ajasta, ja useat ihmisiät perätysten muodostavat vain sekunnin
+luonnon ajatuksen historiassa.
+
+
+
+
+XIV
+
+Joskin se aate, jota olemme silmillämme seuranneet, on saanut
+korkeimman muotonsa kesyssä mehiläisessämme, ei kuitenkaan silti ole
+sanottu, että kaikki pesässä on moitteetonta. Yksi mestariteos,
+kuusikulmainen kenno, saavuttaa siinä joka suhteessa ehdottoman
+täydellisyyden, ja mahdotonta olisi kaikkien kokoontuneiden nerojen
+siinä mitään parantaa. Ei mikään elävä olento, ei edes ihminenkään,
+ole omassa piirissään toteuttanut sitä, mitä mehiläinen on
+toteuttanut omassaan; ja jos maapallollemme vieras järkiolento tulisi
+pyytämään maaltamme elämän logiikan täydellisimmän tuotteen, olisi
+sille näytettävä tuo vaatimaton kennokakku.
+
+Mutta kaikki ei ole tämän mestariteoksen veroista. Olemme jo
+tilaisuuden sattuessa huomauttaneet muutamista virheistä ja
+erehdyksistä, jotka toisinaan ovat silmäänpistäviä, toisinaan
+salaperäisiä. Sellaisia ovat koiraksien suuri paljous ja niiden
+kallis toimettomuus, partenogenia, häälennon vaarat, liiallinen
+parveileminen, säälin puute, yksilön miltei kammottava uhraaminen
+yhteiskunnan hyväksi. Lisätkäämme siihen omituinen taipumus koota
+suunnattomia määriä siitepölyä, joka jäädessään käyttämättä piankin
+eltaantuu, kovettuu ja täyttää turhaan kennokakut, edelleen pitkä
+hedelmätön interregnum, joka kestää ensimäisestä parveilusta toisen
+kuningattaren hedelmöittymiseen asti j.n.e.
+
+Näistä vioista suurin, ja ainoa, joka meidän ilmanalassamme miltei
+poikkeuksetta on tuhoa tuottava, on toistuva parveilu. Mutta älkäämme
+unohtako, että tässä suhteessa ihminen on jo tuhansia vuosia ollut
+kesyn mehiläisen luonnollista valintaa häiritsemässä. Aina
+Faraonein-aikuisesta egyptiläisestä meidän aikamme talonpoikaan asti
+mehiläishoitaja on alati toiminut vastoin lajin mielihaluja ja etuja.
+Parhaiten menestyvät ne pesät, jotka eivät lähetä kuin yhden ainoan
+parven heti kesän tultua. Ne tyydyttävät siten äidillistä vaistoansa,
+turvaavat suvun jatkumisen, kuningattarien välttämättömän
+uudistumisen ja parven tulevaisuuden, se kun väkirikkaana ja aikaisin
+kypsyneenä saa kyllin aikaa rakentaakseen vankkoja ja hyvin
+varustettuja asuntoja ennen talven tuloa. Varmaa on, että jos
+mehiläiset jätettäisiin oman onnensa nojaan, olisi--koska nämä pesät
+aaluvineen yksin kestäisivät talven vastuksia, jotka miltei
+säännöllisesti olisivat hävittäneet toisten viettien hallitsemat
+asumuskunnat--rajotetun parveilun perusaate vähitellen vakaantunut
+meidän pohjoisissa roduissamme. Mutta ihminen on aina hävittänyt
+juuri nämä varovaiset, varakkaat ja ilmanalaan tottuneet
+yhteiskunnat, anastaaksensa niiden aarteet. Hän on jättänyt eloon ja
+jättää yhä vielä tavanmukaisessa käytännössä eloon ainoastaan
+siirtokunnat, nääntyneet sukukunnat, sekundääriset tai tertiääriset
+parvet, joilla on suunnilleen se, minkä tarvitsevat talven varaksi,
+tai joille hän antaa hiukan hunajan tähteitä lisätäksensä niiden
+köyhää varastoa. Siitä on ollut seurauksena, että laji luultavasti on
+heikontunut, että taipumus liialliseen parveilemiseen on
+perinnöllisesti kehittynyt, sekä että nykyään miltei kaikki
+mehiläisemme, varsinkin mustat mehiläisemme, parveilevat liian
+paljon. Muutamia vuosia sitten ovat irtonaisia kehyksiä käyttävän
+mehiläishoidon uudet menettelytavat alkaneet vaikuttaa tätä
+vaarallista tapaa vastaan, ja nähdessämme, kuinka nopeasti
+keinotekoinen valinta vaikuttaa useimpiin kotieläimiimme, kuten
+nautakarjaan, koiriin, lampaisiin, hevosiin, kyyhkysiin--
+luettelemattakaan kaikkia--, on luvallista uskoa, että meillä piankin
+on oleva mehiläisrotu, joka täydellisesti luopuu luonnollisesta
+parveilusta ja käyttää kaiken toimeliaisuutensa hunajan ja siitepölyn
+kokoamiseen.
+
+
+
+
+XV
+
+Mitä taas noihin muihin vikoihin tulee, eiköhän sellainen ymmärrys,
+mikä saavuttaisi selvemmän tietoisuuden yhteiselämän päämäärästä,
+voisi niistä vapautua? Minulla olisi paljonkin sanomista näistä
+vioista, jotka milloin johtuvat pesän tuntemattomasta luonteesta,
+milloin ovat ainoastaan parveilun ja sen erehdyksien seurauksia,
+joihin äsken olemme tutustuneet. Mutta kukin voi, sen mukaan, mitä
+hän tähän asti on nähnyt, mielin määrin myöntää tai kieltää
+mehiläisiltä kaiken ymmärryksen. Minä en tahdo niitä puolustaa.
+Minusta näyttää ikäänkuin ne monen monessa suhteessa osottaisivat
+ymmärtämystä, mutta joskin ne tekisivät sokeasti kaiken, minkä
+tekevät, ei minun uteliaisuuteni siitä vähenisi. Mieltäkiinnittävää
+on nähdä olennon aivojen löytävän omassa itsessään erinomaisia
+apukeinoja taisteluun kylmää, nälkää, kuolemaa, aikaa, avaruutta,
+yksinäisyyttä, kaikkia eloon heräävän aineen vihollisia vastaan;
+mutta jos olijan onnistuu ylläpitää pieni monimutkainen ja
+syväperäinen elämänsä astumatta vaiston rajoja ulommaksi, tekemättä
+muuta kuin mikä on aivan tavallista, niin se on myöskin hyvin
+mieltäkiinnittävää ja hyvin tavatonta. Tavallinen ja ihmeellinen
+sekottuvat ja ovat tasa-arvoisia, kun ne asettaa niiden oikeaan
+paikkaansa luonnon helmassa. Meidän ei tule enää kääntää katsettamme
+niihin, joilla on vääryydellä anastetut nimet; vaan sen, mikä on
+ymmärtämätöntä, selittämätöntä, tulee vetää katseemme puoleensa,
+ilahuttaa toimintahaluamme sekä antaa uusi, oikeampi muoto
+ajatuksillemme, tunteillemme ja sanoillemme. Viisasta on olla
+mieltänsä muuhun kiinnittämättä.
+
+
+
+
+XVI
+
+Sitäpaitsi emme me ole oikeutetut järkemme nimessä arvostelemaan
+mehiläisten puutteellisuuksia. Emmekö omassa keskuudessamme näe
+tietoisuuden ja järjen elävän kauankin keskellä erehdyksiä ja
+virheitä niitä huomaamatta, ja vieläkin kauemmin koettamatta niitä
+parantaa? Jos ylimalkaan on olemassa olentoa, jota sen kohtalo aivan
+erityisesti, melkein orgaanisesti kutsuu itsetietoisuuteen, elämään
+ja järjestämään yhteiselämää puhtaan järjen mukaan, niin se on kai
+juuri ihminen. Katsokaahan kuitenkin, miten hän menettelee, ja
+verratkaa mehiläispesän virheitä oman yhteiskuntamme virheisiin. Jos
+me olisimme mehiläisiä, jotka tarkastelisivat ihmisiä, niin
+hämmästyksemme olisi suuri huomatessamme esimerkiksi epäjärjellistä
+ja väärää työnjakoa olija-ryhmän keskuudessa, joka muutoin näyttäisi
+olevan erinomaisella järjellä varustettu. Me näkisimme mitenkä
+maankamaraa, koko yhteisen elämän ainoaa lähdettä, vaivalloisesti ja
+riittämättömästi viljelee vain kaksi tai kolme kymmenestä koko
+väestöstä, miten toinen kymmenesosa, ollen aivan joutilaana, anastaa
+paraimman osan tämän työn tuotteista, miten jäljellä olevat seitsemän
+kymmenesosaa ikuiseen puolinälkään tuomittuina lakkaamatta uuvuttavat
+voimiansa omituisissa ja hedelmättömissä ponnistuksissa, jotka eivät
+niille koskaan tuota mitään hyötyä ja joilla ei näytä olevan muuta
+tarkotusta, kuin tehdä joutilaiden olemassaolo vieläkin
+monimutkaisemmaksi ja selittämättömämmäksi. Me päättelisimme sen
+nojalla, että noiden olijoiden järki ja siveellinen tunto kuuluvat
+maailmaan, joka on aivan toisenlainen kuin meidän, sekä että ne
+noudattavat periaatteita, joita meidän ei tarvitse toivoa
+käsittävämme. Mutta älkäämme enää jatkako tätä puutteellisuuksiemme
+silmäilemistä. Onhan meillä ne aina tietoisuudessamme. Tosin ne eivät
+meissä silti paljoakaan vaikuta. Kerran vuosisadan kuluessa kenties
+joku niistä nousee ylös, ravistaa hetkeksi unen hartioiltaan, päästää
+hämmästyksen huudon, oikaisee päänaluksena ollutta käsivarttaan jota
+pakottaa, muuttaa asentoaan, laskeutuu uudelleen levolle ja nukkuu
+uudelleen, siksi kunnes levon synkän väsähdyksen aiheuttama uusi kipu
+sen jälleen herättää.
+
+
+
+
+XVII
+
+Myönnettyämme kerran "_Apiens_"-alalahkon tai ainakin
+"_Apites_"-ryhmän (mehiläisten) olleen kehityksen alaisia, koska
+niiden kehitys on todennäköisempi kuin niiden muuttumattomuus, niin
+mikä on sitten tämän kehityksen pysyväinen ja yleinen suunta? Se
+näyttää noudattavan samaa suuntaviivaa kuin oma kehityksemmekin. Se
+pyrkii ilmeisesti vähentämään vaivaa, turvattomuutta, kurjuutta,
+lisäämään lajin hyvinvointia, sen edullisia mahdollisuuksia ja sen
+valta-asemaa. Tässä tarkotuksessa se epäröimättä uhraa yksilön,
+korvaten yhteisonnella ja yhteisellä voimalla yksilöllisen
+itsenäisyyden, joka muuten onkin pettäväinen ja onneton. Voisi miltei
+väittää luonnon arvelevan samalla tavoin kuin Perikles Thukydideen
+kertomuksen mukaan, että yksilöt ovat onnellisempia yhteiskunnassa,
+jonka yhteisonni kukoistaa, vaikka itse siinä kärsisivätkin, kuin jos
+yksilö menestyisi ja valtio tuhoutuisi. Se suojelee uutteraa työorjaa
+voimakkaassa yhteiskunnassa ja jättää epävakaisessa yhtymässä elävän
+velvollisuudettoman satunnaisen jäsenen kuvaamattomien, nimettömien
+vihollisten valtaan, jotka täyttävät ajan jokaisen hetken,
+maailmankaikkeuden kaikki liikkeet, avaruuden vähimmätkin sopet. Nyt
+ei ole sovelias hetki pohtia tätä luonnon ajatusta eikä kysyä onko
+ihmiselle soveliasta sitä noudattaa, mutta varmaa on, että
+kaikkialla, missä me rajattoman joukon keskeltä huomaamme jonkun
+aatteen vilahduksen, tämä kulkee tätä tietä, jonka loppumäärää emme
+tunne. Mitä siihen tulee, joka meitä erityisesti koskee, lienee
+kylliksi ottaa varteen millä huolella luonto pyrkii säilyttämään ja
+juurruttamaan kehityksenalaisessa suvussa kaikkea sitä, mikä on
+voitettu aineen vihamielisen järkkymättömyyden vallasta. Se merkitsee
+pisteellä jokaisen onnistuneen ponnistuksen ja asettaa sen
+takaisinponnahduksen esteeksi, joka olisi välttämätön ponnistuksen
+jälkeen, joitakin erikoisia meille tuntemattomia, suopeita lakeja.
+Tällä edistyksellä, jota olisi vaikea kieltää järkevimmiltä lajeilta,
+ei kenties ole muuta päämäärää kuin oma liikuntonsa, eikä se tiedä
+minne sen kulku vie. Maailmassa, missä ei mikään, paitsi muutamia
+tämäntapaisia tosiseikkoja, osota varmaa tahtoa, on joka tapauksessa
+sangen tärkeätä nähdä muutamien olentojen kohoavan täten asteettain
+ja yhtämittaisasti, siitä päivästä asti, jolloin me näimme päivän
+valon. Ja jolleivät mehiläiset olisikaan meille ilmaisseet muuta kuin
+tämän salaperäisen valokiehkuran kaikkivaltaisen yön helmassa, niin
+meidän yksistään jo tämän vuoksi ei tarvitse katua sitä aikaa, minkä
+olemme uhranneet tutkiaksemme niiden vähäpätöisiä elinilmiöitä ja
+vaatimattomia tapoja, jotka ovat niin kaukana meidän suurista
+intohimoistamme ja ylpeistä päämääristämme ja kuitenkin niitä niin
+lähellä.
+
+
+
+
+XVIII
+
+Mahdollista on, että kaikki tämä on turhaa ja että meidän
+valokiehkuramme samoin kuin mehiläistenkin loistaa vain pimeyksien
+huvitukseksi. Mahdollista on myös, että joku ulkoapäin, toisesta
+maailmasta tai jostakin uudesta luonnonilmiöstä johtuva suunnaton
+tapahtuma äkkiä antaa lopullisen merkityksen tälle ponnistukselle,
+tai hävittää sen lopullisesti. Kulkekaamme kuitenkin uraamme,
+ikäänkuin ei mitään odottamatonta olisi tapahtuva. Joskin
+tietäisimme, että huomispäivänä jokin ilmestys, esimerkiksi jonkun
+vanhemman ja valoisamman kiertotähden kanssa aikaansaatu yhteys,
+olisi mullistava luomakuntamme, sammuttava intohimomme, kumoava
+olemuksemme peruslait ja perustotuudet, olisi kuitenkin viisainta
+uhrata koko tämä nykypäivä näiden intohimojen, näiden lakien, näiden
+totuuksien harrastamiseen, niiden yhteensovittamiseen hengessämme,
+uskollisuuteen päämääräämme kohtaan, joka on: ottaa palvelukseemme
+elämän hämärät voimat ja kohottaa ne muutamia asteita korkeammalle,
+niin hyvin itsessämme kuin ympärillämmekin. Mahdollista on, ettei
+tästä jää mitään jäljelle uudessa ilmestyksessä, mutta mahdotonta on,
+etteivät ne, jotka loppuun asti ovat suorittaneet tämän tehtävän,
+joka ennen kaikkea juuri on ihmissuvun tehtävä, ole ensi rivissä
+vastaanottamassa tätä ilmestystä. Ja joskin tämä heille osottaisi,
+että ainoa todellinen velvollisuutemme on olla utelematta ja tyytyä
+tiedon mahdottomuuteen, he tulevat paremmin kuin muut käsittämään
+tämän lopullisen tiedonhalusta luopumisen ja tyytymisen ja käyttämään
+sitä hyväkseen.
+
+
+
+
+XIX
+
+Muuten, älkäämme suunnatko haaveilujamme tälle tolalle. Älköön
+yleisen tyhjiinraukeemuksen mahdollisuus enempää kuin jonkun sattuman
+ihmeellinen väliintulo saako sijaa töittemme suunnittelemisessa.
+Tähän asti olemme aina mielikuvituksemme lupauksista huolimatta
+olleet oman itsemme, omien apulähteidemme nojassa. Vaatimattomimpien
+ponnistustemme kautta olemme toteuttaneet kaiken sen, mitä
+hyödyllistä ja pysyvää on aikaansaatu tällä maapallolla. Meillä on
+täysi vapaus odottaa parainta tai pahinta jostakin tuntemattomasta
+tapahtumasta, mutta sillä ehdolla ainoastaan, ettei tämä odotus
+sekaannu inhimilliseen tehtäväämme. Tässäkin mehiläiset antavat
+meille opetuksen, joka on erinomainen, niinkuin kaikki luonnon
+opetukset. Niihin nähden voi todellakin puhua yliluonnollisesta
+väliintulosta. Ne ovat selvemmin kuin me asetetut tahdon valtaan,
+joka saattaa hävittää tai muunnella niiden sukua ja muuttaa niiden
+kohtalot. Ja kuitenkin ne seuraavat alkuperäistä ja syvää
+kutsumustansa. Ja juuri ne mehiläiset, jotka uskollisimmin tottelevat
+velvollisuuttansa, ovat nyt parhaimmin varustetut käyttääkseen
+hyväkseen sitä yliluonnollista väliintuloa, joka nykyään johtaa
+niiden lajien kohtaloa. Onpa helpompi kuin luulisikaan oivaltaa
+jonkun olennon voittamaton velvollisuus. Sen voi aina lukea siitä
+elimestä, joka sen muista erottaa, johon muut elimet alistuvat. Ja
+samoin kuin mehiläisten kieleen, suuhun ja vatsaan on kirjotettuna,
+että niiden tulee hunajaa tuottaa, on meidän silmiimme, korviimme,
+ytimiimme, kaikkiin aivojemme poimuihin, ruumiimme koko hermostoon
+kirjotettuna, että me olemme luodut muuttamaan kaiken sen, minkä me
+tästä maasta hyväksemme käytämme, erikoiseksi energiaksi, joka on
+tällä maapallolla ainoa laatuaan. Ei mikään olento tietääkseni ole
+luotu tuottamaan, niinkuin me, tuota eriskummallista nestettä, jota
+sanomme ajatukseksi, älyksi, ymmärtämiseksi, järjeksi, sieluksi,
+hengeksi, aivo-voimaksi, hyveeksi, hyvyydeksi, oikeudeksi, tiedoksi;
+sillä näet on tuhat nimeä, vaikka se olennoltaan on vain yksi. Kaikki
+on meissä uhrattu sen hyväksi. Lihaksemme, terveytemme, jäseniemme
+notkeus, eläimellisten toimituksiemme tasapaino, elämämme rauha,
+kaikki kantaa sen ylivallan yhä suurenevaa taakkaa. Se on
+kallisarvoisin ja vaikein olomuoto, mihin aine ylimalkaan voidaan
+kohottaa. Liekki, lämpö, valo, itse elämäkin, edelleen elämääkin
+hienompi vaisto ja enimmät käsittämättömät voimat, jotka olivat
+maailman kruununa ennen meidän tuloamme, ovat vaalenneet tuon uuden
+voiman rinnalla. Emme tiedä, minne se meidät johtaa, mitä se meistä
+tekee ja mitä me siitä teemme. Siltä saamme sen kerran tietää, kun se
+on hallitseva täydessä voimassaan. Sillävälin älköön meillä olko
+muuta mielessä kuin antaa sille kaikki, minkä se meiltä pyytää,
+uhrata sille kaikki, mikä voisi viivyttää sen puhkeamista. Ei liene
+epäilyksen alaista, että tämä on, nykyhetkenä, ensimäinen ja selvin
+velvollisuutemme. Se on opettava meille kaupanpäälliseksi muut
+velvollisuutemme. Se on ravitseva niitä ja pitävä niitä elossa,
+mikäli sitä itseään ravitaan, samalla tavoin kuin vuorten vedet
+ravitsevat ja pidentävät kedon puroja huippujensa salaperäisen
+ravinnon nojalla. Älkäämme vaivatko aivojamme saadaksemme selkoa
+siitä, kuka tulee hyötymään voimasta, joka täten karttuu meidän
+kustannuksellamme. Mehiläiset eivät tiedä, tulevatko syömään
+kokoamansa hunajan. Samoin emme mekään tiedä, kuka on hyötyvä siitä
+henkisestä voimasta, jonka me tuomme maailmankaikkeuteen. Niinkuin ne
+lentelevät kukasta kukkaan kootakseen enemmän hunajaa, kuin mitä
+tarvitsevat itselleen ja poikasilleen, samalla tavoin rientäkäämme
+mekin todellisuudesta todellisuuteen etsiäksemme kaikkea, mikä
+saattaa tarjota ravintoa tuolle käsittämättömälle liekille, niin että
+olisimme valmiit mihin tapahtumaan tahansa, siinä varmassa
+luottamuksessa, että olemme täyttäneet olennaisen velvollisuutemme.
+Ravitkaamme sitä tunteillamme, intohimoillamme, kaikella, mikä näkyy,
+tuntuu, kuuluu, ymmärretään, kosketellaan, vieläpä sen omalla
+sisimmällä olemuksella, joka on se aate, minkä se johtaa niistä
+keksinnöistä, kokemuksista ja havainnoista, joita se kokoo kaikesta,
+mihin se kajoaa. Silloin tulee hetki, jolloin kaikki kääntyy niin
+luonnollisella tavalla parhaaksi hengelle, joka on alistunut
+tosi-inhimillisen velvollisuuden hyvän tahdon alle, että epäilys sen
+ponnistusten hyödyttömyydestäkin tekee sen tutkimisinnon vain vielä
+kirkkaammaksi, puhtaammaksi, epäitsekkäämmäksi, itsenäisemmäksi ja
+jalommaksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+ALAVIITTEET
+
+
+
+
+[1] Mainita voisi vielä _Kirbyn_ ja _Spencen_ monografian heidän
+"Introduction to Entomology" nimisessä kirjassaan, mutta se on miltei
+kauttaaltaan teknillinen.
+
+[2] Tekijä erehtyy tässä, sillä mikroskoopin keksivät isä ja poika
+_Janssen_ vuosien 1590 ja 1600 välillä, jolloin S. ei vielä ollut
+syntynytkään. Suom:n muistutus.
+
+[3] Havaintopesäksi nimitetään lasiseinillä ja mustilla esiripuilla
+tai ikkunaluukuilla varustettua pesää. Parhaimmissa on vain yksi
+ainoa kennokakku, joten sitä voi tarkastaa molemmilta puolin.
+Sellaisia pesiä saattaa vaaratta ja vaivatta asettaa saliin,
+kirjastoon y.m., jos nimittäin sieltä pääsee suoraan ulkoilmaan.
+Mehiläiset havaintopesässäni, joka on työhuoneessani Pariisissa,
+kokoovat tuon suuren kaupungin kivierämaasta tarpeellisen sadon
+elääkseen ja menestyäkseen.
+
+[4] Tässä antamani numerot ovat säntilleen oikeat. Ne koskevat
+suurenpuoleista pesää sen täyden kukoistuksen aikana.
+
+[5] Tavallisesti vieras kuningatar pannaan pesään pieneen
+rautalankahäkkiin suljettuna, joka ripustetaan kahden kennokakun
+väliin. Häkki on varustettu hunaja- ja vahaportilla, jonka
+työmehiläiset kalvavat rikki, sitten kun ensimäinen vihanleimaus on
+asettunut, vapauttaen täten vangin, jonka ne vastaanottavat sangen
+usein jotenkin suopeasti. S. Simmins, Rottingdeanin suuren
+mehiläistarhan johtaja, on äskettäin keksinyt toisen, erinomaisen
+yksinkertaisen tavan, joka onnistuu miltei aina ja pääsee yhä enemmän
+käytäntöön niiden mehiläishoitajain keskuudessa, jotka todella
+harrastavat ammattiansa. Se, mikä tavallisesti tekee uuden emän
+tuonnin niin vaikeaksi, on tämän käytös. Se joutuu pois suunniltaan,
+pakenee, kätkeytyy, käyttäytyy kuin kutsumaton vieras, herättää
+epäluuloja, jotka työmehiläisten lähempää tarkastusta toimeenpannessa
+piankin vahvistuvat. Simmins erottaa ensin täydellisesti pesään
+pantavan kuningattaren sekä antaa sen paastota puolen tuntia. Hän
+kohottaa sitten orpo-pesän sisimmän verhon kulman ja asettaa vieraan
+kuningattaren jonkun kakun huipulle. Epätoivoissaan äskeisestä
+yksinäisyydestään se on onnellinen huomatessaan olevansa toisten
+mehiläisten keskuudessa ja, ollen nälkään nääntymäisillään,
+vastaanottaa ahnaasti tarjotun ravinnon. Tästä sen levollisuudesta
+pettyneinä työmehiläiset eivät pane tarkastusta toimeen, luulevat
+kenties vanhan kuningattaren palanneen ja vastaanottavat sen
+riemuiten. Tästä kokeesta näyttää voitavan päättää, että, vastoin
+Huberin ja kaikkien havainnontekijain mielipidettä, mehiläiset eivät
+kykene tuntemaan kuningatartaan. Olkoonpa sen asian laita kuinka
+tahansa, niin nämä molemmat yhtä todennäköiset selitykset--vaikkakin
+totuus kenties piilee kolmannessa meille vielä tuntemattomassa
+selityksessä--osottavat uudelleen, kuinka monimutkainen ja hämärä
+mehiläisen sielunelämä on. Ja tästä, niinkuin kaikista elämän
+kysymyksistä, voi johtaa ainoastaan yhden johtopäätöksen: että
+parempaa odottaessamme tiedonhalun tulee vallita sydämessämme.
+
+[6] Mehiläisen aivot tekevät Dujardinin laskujen mukaan 174:nnen osan
+koko hyönteisen painosta; muurahaisen aivot 296:nnen osan.
+Sitävastoin ovat ne jänteentapaiset aivolisäkkeet, jotka näyttävät
+kehittyvän samassa määrin kuin järki voittaa vaiston, jonkun verran
+vähemmän huomattavia mehiläisellä kuin muurahaisella. Toinen seikka
+siis korvaa toisen. Näin ollen näyttää näiden arvioiden tuloksena
+olevan--kun ottaa lukuun, mikä tässä asiassa on vain otaksumaa ja
+kuinka hämärä kysymyksessä oleva aine on--että muurahaisten ja
+mehiläisten älyllinen arvo lienee suunnilleen yhtä suuri.
+
+[7] Kätkevät herttaista sydäntä pienessä ruumiissa,
+
+[8] Uudistin saman kokeen tämän epäsuotuisan kevään ensimäisinä
+auringonpaisteisina päivinä. Se antoi minulle saman kielteisen
+tuloksen. Toiselta puolen eräs mehiläishoitaja, minun ystäviäni,
+sangen taitava ja rehellinen havaintojen tekijä, jolle olin alistanut
+pulman, kirjottaa minulle, että hän, noudattamalla samaa
+menettelytapaa, äskettäin on saavuttanut neljä epäämätöntä todistusta
+tällaisesta tiedon antamisesta. Tämä tapaus on vielä todennettava,
+eikä kysymys vielä ole ratkaistu; olen kuitenkin vakuutettu siitä,
+että ystäväni on johtanut harhaan hänen sangen luonnollinen toivonsa
+saada nähdä kokeensa onnistuvan.
+
+[9] Tämä perusyksikkö hylättiin, eikä syyttä. Kennojen läpimitta on
+ihmeteltävän säännöllinen, mutta kuten kaikki se, mikä on elävän
+organismin tuottamaa, se ei ole matemaattisesti muuntelematon samassa
+pesässä. Sitäpaitsi, niinkuin Maurice Girard huomauttaa, eri
+mehiläislajeilla on eri kennon perusmitta, joten mittayksikkö
+muuntelisi pesästä pesään riippuen mehiläislajista, joka niissä
+asustelee.
+
+[10] Nämä kolme viimeistä lausetta ovat vapaasti käännetyt, koskei
+lukija muuten ilman kuvia saisi mitään selvää niistä.
+
+[11] Réaumur oli esittänyt kuuluisalle matemaatikolle Koenigille
+seuraavan probleemin: "Kaikista kuusikulmaisista soluista, joilla on
+pyramidin muotoinen kolmesta samankaltaisesta ja yhtäsuuresta
+vinoneliöstä muodostettu asema, on määrättävä se, jonka voi rakentaa
+vähimmällä aineella."--Koenig tuli siihen päätökseen, että tällaisen
+solun asema oli muodostunut kolmesta vinoneliöstä, joitten molemmat
+isommat kulmat olivat 109° 26' ja molemmat pienemmät kulmat 70° 34'.
+Eräs toinen oppinut, Maraldi, määräsi, mitattuaan niin tarkasti kuin
+mahdollista mehiläisten rakentamien vinoneliöiden kulmat, suuret
+kulmat 109° 28' suuruisiksi, pienet 70° 32'. Molempien ratkaisujen
+erotus oli siis 2'. Luultavaa on, että erehdys, jos erehdyksestä voi
+olla puhettakaan, on pantava Maraldin syyksi mieluummin kuin
+mehiläisten, sillä ei millään koneella voi erehtymättömän tarkkaan
+mitata solujen kulmia, ne kun eivät ole kyllin tarkkapiirteisiä.
+Toinen matemaatikko, Cramer, jolle oli alistettu sama probleemi,
+antoi sitäpaitsi ratkaisun, joka lähenee vielä enemmän mehiläisten
+antamaa, nimittäin 109° 28' 30" suurille ja 70° 31' 30" pienille
+kulmille. Maclaurin antaa, korjaten Koenigia, 70° 32' ja 109° 28',
+León Lalanne taas 109° 28' 16" ja 70° 31' 44". Ks Maclaurin, Philos.
+Trans. of London 1743. Brougham, Recherches analytiques et exper. sur
+les alvéoles des abeilles. L. Lalanne, Note sur l'Architecture des
+abeilles, etc.
+
+[12] Lentolauta, joka usein on ainoastaan sen pöydän eli levyn jatko,
+jolle pesä on asetettu, muodostaa jonkunmoisen etusillan, kuistin tai
+lepopaikan, pääportin eli lentoaukon edessä.
+
+[13] Muutamat mehiläistutkijat väittävät, että munasta tultuaan
+työmehiläiset ja kuningattaret saavat samaa ravintoa, jonkunmoista
+hyvin typpirikasta maitoa, jota erityinen imettäjien päässä oleva
+rauhanen erittää. Mutta muutaman päivän kuluttua työmehiläistoukat
+vierotetaan ja niille annetaan karkeampaa hunaja- ja
+siitepölyravintoa, jotavastoin tulevaan kuningattareen, siksi kunnes
+hän on täysin kehittynyt, ahdetaan tuota kallisarvoista maitoa, jota
+on sanottu "kuninkaalliseksi liemeksi". Olkoonpa asianlaita mikä
+tahansa, lopputulos ja ihme ovat samankaltaisia.
+
+[14] Mahdotonta on kuvata tässä yksityiskohtia myöten tätä Darwinin
+selittämää ihmeellistä sadinta. Kas tässä karkeapiirteinen kaavakuva:
+Orchis Morion siitepöly ei ole jauhomaista, vaan yhteen mykertynyttä
+pieniksi nuijaraaisiksi pölymyhkyiksi (pollinium). Kumpikin pölymyhky
+(niitä on kaksi) päättyy alapäässään tahmeaan levyyn, tarttumakantaan
+(retinaculum eli glandula), jota ympäröi ohut, kalvomainen,
+pienimmästäkin kosketuksesta halkeava pussi, keulapussi (rostellum).
+Mehiläisen asettuessa kukalle sen pää hipaisee hunajaa imiessään
+tuota kalvomaista keulapussia, joka halkeaa ja paljastaa molemmat
+tarttumakannat. Näiden tahmean nesteen vaikutuksesta pölymyhkyt
+tarttuvat hyönteisen päähän, niin että hyönteinen kukan jättäessään
+vie ne muassaan kahtena päärynänmuotoisena sarvena. Jos nämä kaksi
+siitepölyä sisältävää sarvea pysyisivät suorina ja kankeina, niin ne,
+mehiläisen tunkeutuessa toiseen kämmekkään, koskettaisivat tämän
+toisen kukan keulapussia niin että se yksinkertaisesti halkeaisi,
+mutta eivät saapuisi luotille eli naaraspuoliselle elimelle, joka on
+hedelmöitettävä ja joka sijaitsee keulapussin alla. Orchis Morion äly
+on ennakolta ymmärtänyt tämän vaikeuden. Kolmenkymmenen sekunnin
+kuluessa eli siinä vähäisessä ajassa, jonka hyönteinen tarvitsee
+imeäkseen kaiken hunajan kukasta ja siirtyäkseen toiseen kukkaan,
+tuon pienen nuijan varsi (myhkyvarsi) kuihtuu ja vetäytyy kokoon,
+aina samalta puolelta ja samaan suuntaan; siitepölyä sisältävä myhky
+kallistuu alaspäin, ja sen kaltevuuskulma on määrätty sellaiseksi,
+että se mehiläisen tunkeutuessa läheiseen kukkaan tarkoin sattuu
+luotin kohdalle, jolle sen tulee sirottaa hedelmöittävää
+siitepölyänsä. (Vrt., jos tahtoo tutustua tämän kukkien
+itsetajuttomassa maailmassa tapahtuvan intiiminäytelmän
+yksityiskohtiin, Ch. Darwinin ihmeteltävää tutkielmaa "On the various
+contrivances by which British and foreign orchids are fertilized",
+1862.)
+
+[15] Eräs silikaatteihin kuuluva mineraali.
+
+[16] Professori Mc Lainille on äsken onnistunut muutamien
+kuningattarien keinotekoinen hedelmöittäminen, kuitenkin
+monimutkaisen ja vaikean kirurgisen leikkauksen avulla. Sitäpaitsi
+näiden kuningattarien hedelmällisyys oli rajotettu ja lyhytaikainen.
+
+[17] Elinvoimainen mehiläis-asumuskunta kuluttaa talvehtimisaikana,
+joka Keski-Euroopan maissa kestää noin kuusi kuukautta, nimittäin
+lokakuusta huhtikuun alkuun, tavallisesti kymmenestä viiteentoista kg
+hunajaa.
+
+[18] Tässä näemme kesyn mehiläisen paikan tieteellisessä
+järjestelmässä:
+
+Luokka        Hyönteiset
+Lahko         Hymenoptera
+Heimo         Apidae
+Suku          Apis
+Laji          Mellifica.
+
+Mellifica nimi on peräisin Linnén järjestelmästä. Se ei ole paraiten
+valituita, koska kaikki Apidae paitsi mahdollisesti muutamia
+loismehiläislajeja ovat hunajaatekeviä. Scopoli käyttää nimeä:
+Cerifera; Réaumur, Domestica; Geoffroy, Gregaria. Apis ligustica,
+italialainen mehiläinen, on Apis Mellifican muunnos.
+
+[19] Tämä tapaus on päälle päätteeksi jotenkin tavallinen
+sekundäärisissä ja tertiäärisissä parvissa, sillä ne ovat
+kokemattomampia ja varomattomampia kuin primäärinen parvi. Niitä
+johtamassa on neitseellinen, huimapäinen kuningatar, ja niissä on
+melkein yksinomaan aivan nuoren nuoria mehiläisiä, joissa
+alkuperäinen vaisto vaikuttaa sitä voimakkaammin, kuta vähemmin ne
+vielä tuntevat ankaran taivaanalamme kovuutta ja oikkuja. Muuten ei
+ainoakaan näistä parvista kestä syksyn ensimäisiä kylmiä viimoja,
+vaan ne yhtyvät pian luonnon hitaan ja hämäräperäisen kokeilun
+lukemattomien uhrien joukkoon.
+
+[20] Koska me nyt viimeisen kerran koskettelemme mehiläisen
+rakennustuotteita, niin huomauttakaamme eräs Apis Florean omituisuus.
+Sen kuhnurikennoissa muutamat seinät ovat lieriön muotoisia sen
+sijaan että olisivat kuusikulmaisia. Näyttää siltä, kuin ei se olisi
+vielä täydelleen siirtynyt toisesta muodosta toiseen lopullisesti
+omistaaksensa parhaimman.
+
+[21] Büchner mainitsee samanlaatuisen tosiseikan, joka ei todista
+hitaasti tapahtuvaa, vuosisatoja kestävää, tiedotonta ja
+välttämätöntä, vaan suoraa päätä tapahtuvaa ja järkiperäistä
+mukautumista olosuhteisiin: Barbadoksessa, keskellä sokeritehtaita,
+missä mehiläiset löytävät vuoden umpeen yllin kyllin sokeria, ne
+lakkaavat täydellisesti kukissa käymästä.
+
+[22] Tärkeätä on olla sekottamatta seuraavia kolmea nimitystä:
+_apiens_, _apides_ ja _apites_, joita esityksessämme tulemme
+käyttämään vuorotellen, ja jotka olemme lainanneet Emile Blanchardin
+luokituksesta. _Apiens_ ovat alalahko (tribus), joka käsittää kaikki
+mehiläis-sukuiset heimot. _Apides (apidae)_ ovat ensimäinen näistä
+heimoista ja jakaantuvat kolmeen ryhmään, joiden ranskalaiset nimet
+ovat: _Meliponites_, _Apites_ ja _Bombites_ (kimalaiset).
+_Apites_-ryhmä vihdoin käsittää kesyn mehiläisen eri muunnokset.
+
+[23] Esimerkkejä: Kimalainen, jolla on loisena _Psithyra_, _Stelis_,
+joka elää _Anthidiain_ häviöksi. Meidän täytyy otaksua, sanoo sangen
+sattuvasti J. Perez (Les Abeilles) loisen ja uhrin tavanmukaisesta
+samankaltaisuudesta puhuessaan, meidän täytyy otaksua, että nuo
+molemmat suvut ovat ainoastaan kaksi eri muotoa samaa tyyppiä sekä
+liittyvät toinen toiseensa läheisen sukulaisuuden kautta.
+Kehitysoppia kannattaville luonnontutkijoille ei tämä sukulaisuus ole
+puhtaasti aatteellinen vaan todellinen. Loislaji olisi siten vain
+satoa-kokoovasta lajista lähtenyt sukuhaara, joka mukautuessaan
+loiselämään on kadottanut sadonkorjuuseen tarpeelliset elimet.
+
+[24] Varmaa ei ole, noudatetaanko kuninkuuden ja yksiäitiyden
+periaatetta tarkoin _Meliponitien_ keskuudessa. Blanchard otaksuu
+hyvällä syyllä että, koska ne ovat pistimiä vailla eivätkä siis yhtä
+helposti voi surmata toinen toistansa kuin mehiläiskuningattaret,
+pesässä luultavasti elää useita kuningattaria. Mutta tätä seikkaa ei
+ole tähän asti voitu todeta, naaraitten ja työmehiläisten suuren
+yhdennäköisyyden vuoksi sekä siksi, ettei _Melipona_-mehiläisiä ole
+voitu kasvattaa meidän ilmanalassamme.
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Mehiläisten elämä, by Maurice Maeterlinck
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEHILÄISTEN ELÄMÄ ***
+
+***** This file should be named 13134-8.txt or 13134-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/3/1/3/13134/
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed
+Proofreaders
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
diff --git a/old/13134-8.zip b/old/13134-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..f030c98
--- /dev/null
+++ b/old/13134-8.zip